Rantapohja 5.6.2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Syväsukella Rantapohjan alueen ilmiöihin, ihmisiin ja tapahtumiin.. Värikäs ja vilkas kesä Kurkkaa Rantapohjan kesälehdestä tämän kesän tapahtumat ja tyypit
Pe ru st et tu 19 69 . Kotimme lähistöltä alkoi metsikkö, missä kulki polkuja ja toki se oli tuttu jo entuudestaan. Vanhan mökin remontointi ei mahdottomasti edistynyt viime vuonna, mutta saimme valmiiksi erillisen saunarakennuksen. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Rantapohjan KESÄLEHTI 2 2 . ... Sen jälkeen en ole käkeä nähnyt, mutta kuullut totta kai tänäkin suvena.. TOIMITTAJALTA ”Ei mitään tekemistä” “ÄITI , isä, mitä minä tekisin, ei ole mitään tekemistä!” Koulujen kesälomaa on kestänyt vasta muutaman päivän, mutta tuo huudahdus lienee jo kuultu monessa lapsiperheessä. ..0 44 71 47 80 3 Si vu nv al m is tu s Ra nt ap oh ja Oy Pa in o Ka le va 36 5 Oy Ou lu 20 24 IS SN -L 03 58 -4 78 X IS SN 03 58 -4 78 X En tiedä oliko linnulla jotain asiaa minulle, mutta siinä me olimme yhdessä. Sä hk öp os ti ilm oi tu ks et ilm oi tu ks et @r an ta po hj a. Eväsleipä mukaan ja mehua pulloon ja reppu selkään. Ja sitten huoahdetaan hetkeksi. Käsityönä salvettu hirsimökki on alkanut jo harmaantua. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Kuvia julkaistaan painetussa lehdessä ja koosteena Rantapohjan verkkosivulla. Kai. Sinä kesänä kävin samalla kivellä useaan otteeseen eväitä syömässä, mutta käki ei enää saapunut. Tällainen metsäretki ei jäänyt ainoakseni. En tiedä oliko linnulla jotain asiaa minulle, mutta siinä me olimme yhdessä. Hyvää kesää! Pekka Keväjärvi pekka.kevajarvi@rantapohja.fi Kuvia lähettäneiden kesken arvotaan kaksi Rantapohjan digivuosikertaa ja kaksi 50 euron arvoista lahjakorttia. Ja kuulkaa, käellä on kova ääni. ... Kun lähdin liikkeelle, en tiennyt että saisin 10-vuotiaana harvinaisen luontokokemuksen, jota en unohda koskaan. ... Aloitimme vanhan mökin tämän kesän remonttiurakan hiomalla tulisijan muurista vanhan pinnoitteen pois. fi To im itu sj oh ta ja , pä ät oi m itt aj a Pe kk a Ke vä jä rv i.. Sen jälkeen mökki saa lopullisen ulkoja sisävuorauksen, sähköt asennetaan ja keittiö sijoitetaan paikoilleen. Ju lk ai si ja R an ta po hj a O y. Sen jälkeen en ole käkeä nähnyt, mutta kuullut totta kai tänäkin suvena. Palomuuri pinnoitetaan uudestaan. He nk ilö ku nn an sä hk öp os tit et un im i.s uk un im i@ ra nt ap oh ja . Käki puussa ja pikkupoika kivellä. Kuvan voi lähettää myös tekstiviestissä tai WhatsApp-viestissä numeroon 040 5173 842. Rantapohja järjestää tänäkin suvena kesäisen kuvakisan. Ai että se pölisi. ..0 40 57 28 59 1 An u Ka up pi la ... Torstaina 6. ... Kerran tuon kysymyksen jälkeen äitini keksi lähettää minut metsäretkelle. .0 40 54 93 45 1 Te ea Tu nt ur i.. 04 4 71 47 80 w w w .r an ta po hj a. Osallistu kesäiseen kuvakisaan Kilpailuun voi osallistua lähettämällä kuvan 31.7.2024 mennessä sähköpostilla osoitteeseen toimitus@rantapohja.. Liitä viestiin mukaan yhteystietosi ja kuvaan liittyvä lyhyt teksti. Ehkä tämä onkin sitten viimeinen kerta. OLEN tällä paikalla kertonut jo kahtena kesänä Kiiminkijokivarressa sijaitsevan saarimökkimme remontin edistymisestä. 04 4 71 47 80 5 Ti la uk se t, os oi tt ee nm uu to ks et Pi rjo He ik ku ri. 05 36 31 06 3 To im itt aj at Au li Ha ap al a. ... ... ... ... Mikäli kuvassa on henkilöitä, on kuvaajan kysyttävä heiltä lupa kuvan julkaisemiseen. Pääset kisaan mukaan ikuistamalla kesäsi hienon hetken ja lähettämällä kuvan Rantapohjaan. ..0 44 71 47 80 Ja ke lu Po st i, Ka vil ja Ka le va 36 5 Oy Sä hk öp os ti uu tis et to im itu s@ ra nt ap oh ja . ... Po hj oi sSu om en ti la tu in 2pä iv äi ne n pa ik al lis le ht i. Kavereita oli ja tekemistä kehiteltiin yhdessä, mutta oli tietenkin päiviä jolloin kaikki olivat jossain muualla. Pa ik al lis le ht i R an ta po hj a on U ut is m ed ia n lii to n jä se nl eh ti . Muistan itsekin kysyneeni lapsena tuon kysymyksen moneen otteeseen. Pa in op in na n va lm is tu s M ar ko M yll ylä ... Lintu alkoi kukkua parin metrin päässä minusta. R ev on ti e 2, PL 15 , 90 83 1 H au ki pu da s Av oi nn a ar k. ... Il m es ty y ti is ta is in ja to rs ta is in . 8. ... ... Katsokaapa vaikka tapahtumakalenteriamme. 04 4 71 47 80 6 Ilm oi tu sk on su ltt i Sa ri Ni ira ne n ... Sauna on lämmennyt moneen otteeseen. ... Yhtäkkiä käki säikäytti minut. Käki puussa ja pikkupoika kivellä. Kovin kauas ei saanut mennä, että osaisin takaisin kotiin. ... Ja toivottavasti onkin, olen maininnut asiasta kysyneille. ... .0 40 57 28 54 6 M ar kk in oi nt ip ää lli kk ö Ou ti Ko ist in en ... ... .. 30 -1 6 Pu h. ... Tästä lehdestä voi löytää monta hyvää vinkkiä. ... Jonkun aikaa käveltyäni istuin kivelle ja kaivoin evääni esiin. ... ... ... Jokaisella on omat kesätekemisensä. H au ki pu ta an , Iin , Jä äl in , K el lo n, K iim in gi n, K ui va ni em en , Pa te ni em en , Yl i-I in , Yl ik iim in gi n pa ik al lis le ht i
Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 6. kesäkuuta 2024 • N:o 43 3 3 LATTIAPINNOITUKSIA KOTITALOUKSILLE SEKÄ YRITYKSILLE! Saunat, Pesuhuoneet, Wc:t, Autotallit, Varastot ja muut tilat SOITA JA KYSY LISÄÄ! 040 751 8941 joni@lphuttu.com Hyödynnä myös kotitalousvähennys! www.lphuttu.com. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6
– Vanhassa kortissa ei ollut suurempia virheitä, mutta ohjeita täydennettiin uusilla valokuvilla ja korttiin lisättiin aiheita, jotka ovat nousseet esille asiantuntijoiden kanssa, kertoo Seurasaaren ulkomuseon vastaava rakennuskonservaattori Jani Puhakka, joka teki päivitystyön yhdessä rakennuskonservaattori Erkka Pajulan kanssa. Korjauskortit ovat maksutta kaikkien saatavilla korjaustaito.fi-sivustolla. Vanhan kortin tietoja on tarkennettu ja laajennettu ja kuvitusta uusittu. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Rantapohjan KESÄLEHTI 4 4 VASTAANOTOLTAMME LÖYDÄT KATTAVAT HAMMASLÄÄKÄRIPALVELUT Tuomas Kurronen EHL, protetiikka www.hammasvahti.fi 010 73 99 111 (pvm/mpm) VARAA AIKA NETISTÄ TAI SOITA! Janne Säkkinen Hammaslääkäri Esa-Pekka Juopperi Hammaslääkäri Jussi Kaijanen Hammaslääkäri Eelis Rytkönen EHL, suuja leukakirurgia Meeri Ojala EHL, iensairaudet Saila Mustajärvi Suuhygienisti Ville Saarenpää Hammaslääkäri Matti Hannula EHL, oikomishoito Iina Kervinen Suuhygienisti Jonna Rantala Suuhygienisti Reeta Lepojärvi Suuhygienisti Isokatu 32, 90100 Oulu Ma-to 08-19 Pe 08-15 La 10-14 Rantapohjan WhatsApp Voit lähettää tekstarin tai kuvan Rantapohjaan myös WhatsApp-viestinä. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Hirsirakentaminen on Suomessa vuosituhansia vanha perinne. – Hirsi on hyvin ajankohtainen materiaali, sillä nyt on korjaamisen ja kierrätyksen, ei purkamisen ja hävittämisen aika, huomauttaa Puhakka. Hirsirungon korjauskortti on ensimmäinen päivitetty kortti. Hirsirakennusta voi korjata ja muokata helposti, ja sen voi tarvittaessa myös purkaa ja pystyttää uudelleen. He lukivat ja kommentoivat korjauskortin ohjeita jo kirjoitusvaiheessa. Se on apuna niin itse rakennustaan korjaavalle kuin työn urakoitsijalla teettävälle. Myös Rantapohjan alueella on paljon vanhoja hirsirakennuksia.. Nyt korjauskortteja tarkastellaan nykypäivän korjaamisen käytäntöjen näkökulmasta ja niihin tehdään tarvittavia täsmennyksiä. Se on turvallinen, terveellinen ja pitkäikäinen rakennustapa. – Uskon, että meillä on nyt tarjota hyvin turvalliset ja luotettavat ohjeet hirsirakennuksen kunnostamiseen, jatkaa Puhakka. Ohjeen tavoitteena on säilyttävä korjaaminen, jonka avulla hirsirakennuksen eri kerrostumat saavat jäädä näkyviin osaksi jatkumoa, joka ulottuu parhaimmillaan vielä vuosisatoja tulevaisuuteen. Se pohjautuu vuonna 2000 julkaistuun korjauskorttiin. Hirsirungon korjauskortti antaa pohjatietoa hirsirakentamisesta, vauriokartoituksesta ja korjaustavoista niin kotikorjaajille kuin urakoitsijoille. Numero on Hirsirungon korjaamisen korjauskortti on päivitetty . Korjauskortit ovat viime vuosikymmenten aikana muodostuneet tärkeäksi osaksi Museoviraston korjausneuvontaa, jota hyödyntävät niin ammattilaiset kuin korjaamista opettelevat. Torstaina 6. HIRSIRUNGON korjauskortti antaa pohjatietoa hirsirakentamisesta sekä neuvoo vauriokartoituksen tekemisessä ja korjaustavoissa. KORJAUSKORTIN päivittämiseen ovat Museoviraston asiantuntijoiden lisäksi osallistuneet myös muut korttien ammattikäyttäjät eli urakoitsijat ja suunnittelijat. Hirsitalon runko -korjauskortti on osa Museoviraston korjauskorttien sarjaa. Rantapohja MUSEOVIRASTO on julkaissut hirsirungon korjauskortista päivitetyn version
7.–9.6. Haukiputaan kirkko on Tiekirkko. 15.6. Teokset ovat esillä 31.7. saakka. Kesäinen lauluilta Yli-Iin Möljällä klo 18. Haukipudas-seura: Puttaan pihapiirit Rakennusperintöpäivä Haukiputaan kotiseutumuseolla ja srk-keskuksessa klo 10-15. 11.6. 16.6. Kesän 2023 Kuivaniemen markkinoilla nautittiin livemusiikista ja hyvästä säästä. valokuvanäyttely. Avoimet puutarhat klo 12–17, mm. 15.6. 10.6–2.8. Kirjastoauto Kaino Repolantiellä 13.30 ja kalasatamassa 16.30. Haukiputaan Taideyhdistyksen näyttely klo 14–17 Martinniemen Kerholassa. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 6. 8.6. Kiiminkijoen silta 70v. Ajalla 8.7.–11.8. Menovinkkeihin on poimittu kesän tapahtumia toukokuun lopulla saatavilla olevien tietojen perusteella. Maakiset jatkot Kerholassa. Kierikin Kieppi klo 18 Yli-Iin Vorelli. ma–pe 9–16, la 10–16. 8.6. 7.6. Virpiniemessä SF-Caravanin Rantasaran kesäkauden avajaiset. Sisällä myyntipöydät ja pihalla peräkärrykirppis. (avoimetpuutarhat.fi) 17.6. 4.6.–16.6. Maksuton. Kahvilateltta. Pe klo 18 alkaen Kerhola ja folkteltta. 8.6. Kierikkikeskus, Yli-Ii. Esiintyy Kirkkorannanlaulajat klo 16. Avoinna ma-to klo 12–18 ja pe klo 12–17. Haukiputaan seurakunnan Tapulikahvila avoinna ma-pe klo 12– 18. Kotija kirppistori Haukiputaan torilla. (Räinäntie 20). Autobingo Kuivaniemen nuorisoseuralla kello 19–21.30. Syke-talo Kiiminki, Kirjastokuja 1. 12.6.–1.8. 8.6. 9.6. osakilpailu Vuotunjärvellä klo 18-21. 15.6. INFO Katoppa myös netistä: • ouka.fi/tapahtumapalvelut/tapahtumakalenteri • https://tapahtumat.munoulu.fi/fi-FI • haukiputaalta.fi • ii.fi/kalenteri • visitii.fi • koitelinkoski.fi • virpiniemigolf.fi • kierikki.fi • tervastiima.com • Haukiputaan Pallon jalkapallon miesten Kolmosen ja Naisten Kakkosen pelit: haupa.fi Kiiminkijoen silta Haukiputaalla täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Pihakirppis Yli-Iissä Myllyn pihalla klo 11–14. KESÄKUU 1.6.–7.7. Vapaa pääsy. Lapsille kivaa. Kiiminkipäivillä 9.–10.8. Säävaraus. Art Ii Biennaali 2024 avajaisviikonloppu. Iin kirkko on Tiekirkko. Päivän aikana on asiantuntijaluentoja ja kotiseutumuseo on avoinna tapahtumineen. Olli Halonen Nuijamiesten lavalla. Kellon kirppispäivä nuorisoseuralla kello 10–16. Arkeologinen näyttely ja Luontoretki kivikaudelle -näyttely 27.9. 15.6. Kesäpäivä-taidenäyttely (Heli Ek ja Pirjo Siipola) sekä pop-up -kahvila Vanhassa Siipolassa, Tervakarintie 12 Haukipudas, ti-su klo 12–18. 15.6. Kierikin kesäkauden avajaiset paikallisten kanssa keramiikkatyöpajassa. Antsun muistolle JR Cup -Jokkiskisat Kuivaniemellä Saarihovin moottoriradalla kello 11 alkaen. 12.6. 24.6.–4.8. Yli-Iin kuorojen kevätlaulukonsertti Yli-Iin kirkossa klo 19. Legendaariset Illinsuoksut perjantaisin klo 18.30 (juhannusviikolla to) syyskuun loppuun. saakka. saakka. Joonas Erkkilä & Unelma Nuijamiesten lavalla. ma–su 10– 17 ja 5.8.–1.9. Kuivaniemen Nuorisoseuran supersunnuntai kello 13 alkaen. Esittelyjä, luentoja, työnäytöksiä. La Kerhola avoin lava lapsille klo 12 alk. Vanhoja koululauluja lauletaan Hirvelän pirtissä Yli-Iissä klo 14. Hopeakuusen katveessa; Niilonrinne 4 Haukipudas. Kesäinen lauluilta Haukiputaan kirkkorannassa klo 18.30. Kari Holma esittelee Sanna Koiviston sahamuistomerkin teoksen juurella Repolant. 13.–16.6. kesäkuuta 2024 • N:o 43 5 5 Ke sä ll ä ta pa ht uu Ra nt ap oh ja n al ue el la Ke sä ll ä ta pa ht uu Ra nt ap oh ja n al ue el la Menovinkkejä kesän tapahtumiin Rantapohjan alueella on edessä vilkas tapahtumien kesä. Miesten suomensarjan kotiottelu Ii-Muhos kello 18 Rysän kentällä. 5.6. 17.6. Maakinen Martinniemi. Europarlamenttivaalien äänestyspäivä. Juhannusaattona 21.6. Yksityisille myyntipaikka ilmainen, yrittäjille norm. 9.6. 6.6. Tapulikahvilan avajaiset ke 12.6. Avoinna; ti–la 10–17. Haukipudasseuran juhlanäyttelyyn voi tutustua Haukiputaan rakennusperintöpäivänä lauantaina 15.6. Myytävänä puutarhaja pihajuttuja, kasveja, käsitöitä ym. 7.–9.6. Juhannusaattona suljettu. Järjestää Haukiputaan Kasviharrastajat. Miesten suomensarjan kotiottelu Ii-Raahe kello 18 Rysän kentällä. 15.6. Kiiminkijokimelonta, lähtö klo 9 Ylikiimingin uimarannalta Autiontie 8, ja melojat saapuvat Koiteliin noin klo 17. Kuivajokiuistelu Kaikkolanrannassa klo 10. ma-pe klo 10-17. seurakuntakeskuksessa. 17.6. 6.6. Uistelukisa Ylikiiminki-Cupin 3. Työpajan ohjaa nigerialais-brittiläinen taiteilija Ranti Bam. • Galleria Oskari Jauhiaisessa esillä Riikka Ruotsalaisen valokuvanäyttely Toivekuvia & Other Realities 17.6. Suljettu juhannusaattona 21.6. on jälleen monipuolisesti ohjelmaa. 12.6. Saija Tuupanen & Exmiehet Nuijamiesten lavalla. Haukiputaan Pallo: Kesäpudas jalkapalloturnaus (haupa.fi/kesapudas) 9.6. Rantapiknik Ukkolanrannassa klo 17–22 . 7.–9.6. 15.6. Paikalla myyntipöytiä, kilpailuja, autobingoa, peräkärrykirppis ja taikuri Elias Kvist. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. 7.6. 9.6. Nättepop-piknik Iin Nätteporin rannassa klo 13 alkaen. kaupungin toripaikkamaksu. Jatkuu seuraavalla aukeamalla . Puutarhapäivä Haukiputaan torilla klo 12–15. Jokitila; pieni avomaakasviksia tuottava maatila, Huttukyläntie 70, Ylikiiminki. Miesten suomensarjan kotiottelu Ii-Sotkamo kello 13 Rysän kentällä. 4.6.–20.6. Metsämielikävely, taidenäyttely, kirjailijakävely ja musiikkia ranta-areenalla. Avoinna ti-la klo 10-17. suljettu. Su kuvataidenäyttelyt rantametsässä. 5.6. K U VAT: R A N TA P O H J A N A R K IS TO. Kuntoliituntatapahtuma. 8.6. Mukana Pikku Papun orkesteri, Hanna&Sound Connection, Ege Zulu, Funk Capital,Mato Valtonen & Jore, Marjaranta band. 8.6. 8.6. 7.6. 4.6.–4.8. Virsi-ilta Haukiputaan vanhalla hautausmaalla kirkkoa vastapäätä klo 18.30. Iin kansalaisopiston Lied-duokonsertti, Nättepori klo 18. klo 17. Kierikin Seikkailupäivä: Luontoretkellä. Kesäinen lauluilta Jäälin kaappelin pihalla klo 18. Iin kotiseutumuseo avoinna ti-pe kello 12–18 ja la-su kello 11–17. 3.–14.6. 8.6. Yli-Iin Puuhapäivät Vorellilla ja lähiympäristössä alkouluikäisille. Kaikkiin vapaa pääsy. Oijärven Sampola: Peräkärrykirppis/Toripäivä klo 11–15 ohjelman merkeissä
Eläkeläisjärjestöjen ja Iin Pelimannien yhteislaulutilaisuus Huilingin näyttämöllä kello 17. Teatteriryhmä Lakat ry: Aleksis Kiven kihlaus. 11.8. Tanssittamassa Meiju Suvas ja Mikko Mäkeläinen ja Myrskylyhty. 8.7. Duo Merja Juutinen & Jari Väliaho. Tervahauta sytytetään tänäkin kesänä Ylikiimingin TervasTiima-viikolla. 6.–7.7. Tukkilaiskisat 2024 Raasakkakoskella kello 12–16. 13.7. “Soi kunniaksi Luojan”, kesäillan sävelhartaus Haukiputaan srk-keskuksessa klo 20. Iin Pelimannien yhteislaulutilaisuus Kuivaniemen kotiseutumuseolla kello 18. Kake Randelin, Armi Tenkula & Afrikantähti +disco Nuijamiesten lavalla. Pateniemen sahan museo avoinna ke-su klo 11–17. Suviralli rockja motoristihenkinen juhannus Kuivaniemellä Vatungin Suvirannassa. Miesten suomensarjan kotiottelu IiSimo kello 18 Rysän kentällä. Peltokurki + Eereka Kerran kesäyönä -yhteiskiertue Villa Kauppilassa kello 18. Marja Kukkala laulu, Miikka Lehtoaho piano/urut ja Eemeli Nevalainen oboe. Haukiputaan kotiseutumuseo avoinna heinäkuussa ti-pe klo 10-16, la 1014. 5.7. 28.6. Muut näytökset: su 30.6. 27.6. 12.7.–4.8. 7.7. 25.6. Tanssit Yli-Iin Tannilan Maamiesseuralla. Tarjous koskee uusia tilauksia, eikä sitä voi yhdistää muihin etuihin eikä pakettihinnoiteltuihin tuotteisiin. 28.6. klo 19, su 7.7. klo 18, ke 10.7. Oijärven XXXII -vetouistelukilpailut kello 10–16. Tanssit Yli-Iin Tannilan Maamiesseuralla. Esiintymässä Mari Liukkonen ja Terhi Laitinen. Art Ii Biennaalin teokset vuosien varrelta -taidekävely kello 17. Paikalla opas. 29.6. 30.6. Tiina Pitkänen ja Virpi Piippo laulu, Pekka Virtanen piano. HEINÄKUU 1.7.–31.7. IiLove-konsertti Huilingin näyttämöllä kello 18. 10.7. Tanssittamassa Neitoset-tanssiorkesteri. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. 26.6. Juhlajumalanpalvelus, seppeleenlaksu ja lohikeittoa srk-talolla. 19.6. 12.7. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Rantapohjan KESÄLEHTI 6 6 Tarjous on henkilökohtainen ja koskee silmälaseja ja aurinkolaseja voimakkuuksilla. 22.6. 22.6. 27.6. 2.7. Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty sekä Nina Åkerman & Mantra + disco Nuijamiesten lavalla. Oululainen puhallinorkesteri Tervakaupungin Puhaltajat esiintyvät Huilingin näyttämöllä kello 18. Toivelauluja esittävät Inga Söder, Samuli Kakko, Oona-Karita Isokoski ja Eelis Saurio yhdessä Iilove bändin kanssa. 20.–23.6. Paulus Hartikainen baritoni ja Kaisa Pulkkanen piano. 6.7. 28.6. Lumoa-lauluyhtyeen konsertti Kiimingin srk-keskukesssa klo 18. 7.7. 30.6. Kepparikisa Iin kotiseutumuseon pihalla klo 14. 4.7. klo 19, la 13.7. Pääjuhla Huilingin näyttämöllä kello 12. Perinteiset Illinjuoksut Illinsaaren hiihtomajalla kello 12. Yli-Iin Pitäjäpäivät. Kesäteatteria Jäälin majan rannassa. klo 18, ke 3.7. Lauantaina lavalla klo 22.30 alkaen ovat The Southgates, Stockholm Express (kuvassa) ja Rockabullies.. klo 15, su 30.6. Ensi-ilta pe 28.6. Jyrki Nurminen & Sävel Nuijamiesten lavalla. 26.6. Laulujen laulu -konsertti Iin kirkossa. klo 19. Miesten suomensarjan kotiottelu IiRovaniemi kello 18 Rysän kentällä. Kuva: Iin kunta/tapahtumakalenteri. Koskenlaskun harjoitukset Raasakkakoskella kello 18–20. Kuivaniemen kotiseutumuseo avoinna heinäkuussa la-su kello 12–16 ja heinä-elokuussa tiistaisin kello 17–19. Kruununsaaren kiveen hakatut -iiläisiä kohtaloita opastettu kävelykierros Pertti Huovisen johdolla kello 17. Tarjous on voimassa 4.8.2024 asti. Oijärven Sampola: Juhannustanssit klo 20–00.30. 29.6. 29.6. klo 19, to 11.7. 24.6. Perinteiset Sikajuhlat Oijärven Sampolassa. Tarjous ei koske lääkinnällisiä hoitotuotteita eikä Ray-Ban Meta -älylaseja. klo 19, la 6.7. 26.6. Yhteislaulua ja kansanmusiikkikonsertti Iin Huilingin näyttämöllä. Autobingo Kuivaniemen nuorisoseuralla kello 19–21.30. 29.6. Kerhola on avoinna Maakisen Martinniemen viikonloppuna 7.–8.9. “Soi kunniaksi Luojan”, kesäillan sävelhartaus Haukiputaan kirkossa klo 20. Kesätanssit Merihelmessä. Tanssit Yli-Iin Tannilan Maamiesseuralla. Opastettu kävelykierros Iin Wanhassa Haminassa kello 16. 3.7.–28.7. 28.6. Silmälasien ostajalle optikon näöntutkimus €. Torstaina 6. Ohjelmassa työhevosnäytös, veteraanikoneet, rompetori ja kotieläinpihassa aaseja. “Soi kunniaksi Luojan”, kesäillan sävelhartaus Haukiputaan srk-keskuksessa klo 20. Ii650 vuotta. Illalla Tukkilaistanssit. Kakkukahvit 80:lle ensimmäiselle vuoden 2024 Nuorisoseuran valinnan kunniaksi. Iin kotiseutuviikko. Kuivaniemen kotiseutupäivä. 11.7. Autobingo Kuivaniemen nuorisoseuralla kello 19–21.30. Kesätyttö ja Pojat Stand Up Huilingissa kello 18. klo 19, to 4.7. 2.7–31.7. 6.7. Olhavapäivä savottaperinne-teemalla. Yksien lasien ostajalle 30 %:n alennus, kaksien ostajalle molemmat –50 %. Ateljee-Galleria Kaikkosen keKesällä tapahtuu Rantapohjan alueella Kesällä tapahtuu Rantapohjan alueella Nättepop-piknik järjestetään jälleen Iissä 15.6. Miesten suomensarjan kotiottelu IiHaapajärvi kello 18 Rysän kentällä. 24.–30.6. Lähtö uittopatsaalta. klo 19. 30.6. 28.6. 28.6. klo 15, su 7.7. Juhla NS:llä klo 12. YHDET LASIT –30 % SILMÄLASIT & AURINKOLASIT VOIMAKKUUKSILLA HAUKIPUDAS Revontie 10 VARAA AIKA SILMÄASEMA.FI TAI SOITA 010 190 200 (mpm/pvm) 19.6
Muinaismarkkinat Kierikissä. Esiintyy Ghost Riders, Musti ja Lännen nopein, Viimeinen Havainto. Portit avautuvat pe klo 16 ja la klo 14. 20.7. Tutustumiskohteina Haukiputaalla Huovelininin Mylly ja Saha (Myllysaarentie 99) ja lähistöllä Törmälän pihapiiri. 3.8. 4.8. Tervastiima: Toripäivät Punakoivun torilla la klo 9–15, lasten naamiaiskilpailu klo 12.30, Koistilan kotimuseo avoinna 11–14, Brunnin kotimuseo 10–13. Musiikkija perinneilta Tervasautiolla, suopunginheittonäytös. (piippurock.com) 20.7. Autobingo Kuivaniemen nuorisoseuralla kello 19–21.30. Vapaa pääsy. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 6. 27.7. Keijo Hietikko Nuijamiesten lavalla. Miesten suomensarjan kotiottelu Ii-Oulu kello 13 Rysän kentällä. kesäkuuta 2024 • N:o 43 7 7 TERVETULOA KOITELIN TUNNELMATUPAAN Kahvila avoinna koko kesän! Muista myös Koskikipparin kokousja illanviettotila! koitelinkoski.fi/koskikippari koitelintunnelmatupa.fi Kesällä tapahtuu Rantapohjan alueella Kesällä tapahtuu Rantapohjan alueella sänäyttely/Sampo Kaikkonen: ”Ajan olemus” pe-su klo 12–17. 18.7. Amazing race YKI klo 14–17. 25.7. Tanssit Nuijamiesten lavalla klo 20. Autobingo Kuivaniemen nuorisoseuralla kello 19–21.30. Piippurock Iin Rantakestilässä klo 18. 20.7. “Soi kunniaksi Luojan”, kesäillan sävelhartaus Haukiputaan srkkeskuksessa klo 20. Jätti-Autobingo Kuivaniemen nuorisoseuralla kello 19–21.30. Yhteiskuljetus mahdoll. Koiteli elää. Kiiminkipäivät. 22.–28.7. Esillä kattaus paikallisia musioijia. 10.8. Muusajuhlat. ELOKUU 1.8. “Soi kunniaksi Luojan”, kesäillan sävelhartaus Haukiputaan srkkeskuksessa klo 20. Kellon kesäpäivä Nuorisoseuralla. Kierikki: Muinaistulien yö. 22.7. 8.8. Paikalle toivotaan myös kävijöitä, jotka olivat töissä tai muistavat Myllyn ja Sahan toiminta-aikoja. Tervastiima Ylikiimingissä (www.tervasvesainen). Kesäkonsertti Iin kirkossa, esiintymässä Trio Elise kello 19–20. Tanssit Yli-Iin Tannilan Maamiesseuralla. Barokkiyhtye Lakeus: Jenni Kaikkonen traverso, Pekka Elsilä traverso, Tuuli-Maria Kämäräinen barokkiviulu ja Kati Valkama viola da gamba. 13.7. Törmä soikoon -live Haukiputaan Torpanmäellä klo 15 alkaen. 14.7. 19.8. 31.8.–1.9. 18.7. Muhoksentie 750, Ylikiiminki. 14.8. “Soi kunniaksi Luojan”, kesäillan sävelhartaus Haukiputaan kirkossa. Taikakuu Nuijamiesten lavalla. 27.–28.7. Kanttorikvartetti: Henna-Mari Sivula, Kaisa Säkkinen, Tuomo Rahko ja Tommi Hekkala sekä Miikka Lehtoaho piano/urut. Lista täydentyy. 3.–4.8. Koljussa kajahtaa. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. 31.8. Tervakaupungin puhaltajat, johtaa Pauliina Sormunen. ma 22.7. 27.7. Pärisevä perjantai, harrasteajoneuvot SEO:lla, Pihkaantummistanssit Ylivuotolla. 16.7. kotiseutumuseon pihalta. 27.7. Sinitaivas Nuijamiesten lavalla. 14.8. Iin Taiteiden illat: Anu Vähäaho Kuivaniemen kirjastossa ke 14.8. Oulun Tuomiokirkon Katedraalikuoro, johtaa Henna-Mari Sivula. Duo Pannikka: Helena Taskila panhuilu ja Joose Ojala harmonikka. Avoimet ovet Puttaan pihapiireissä klo 12–15. Kansallispukujen tuuletuspäivä Iin kotiseutumuseolla. Kuivaniemen Kesämarkkinat Kuivaniemen Aseman urheilukentällä. Jari Kupila ja Anu Vähäaho Iin kirjastossa klo 18 alkaen. Autobingo Kuivaniemen nuorisoseuralla kello 19–21.30. 19.7. 13.7. Kesäkonsertti Iin kirkossa. 16.–18.8. Muinaistulien yö Kierikissä. Ke 24.7. Stefan Stanciu panhuilu ja Elias Niemelä urut. Ohjelmalliset iltamat Leirikeskus Koivuhaassa Halosenniemessä. Su 28.7. “Soi kunniaksi Luojan”, kesäillan sävelhartaus Haukiputaan kirkossa. 22.8. Musiikkia, karaokea ja kokko. Kansallispukujen tuuletuspäivä Kuivaniemen kotiseutumuseolla. 31.8. Pe 26.7. 29.9. 17.8. 26.8. Kuivaniemen kirjastossa kello 17 Anu Vähäaho ja Iin kirjastossa kello 18 Jari Kupila ja kello 19 Anu Vähäaho. Riku Pakasen viime kesän taidonnäyte Iin Tukkilaiskisoissa jokiveneellä, jolla sauvottiin ylävirtaan ja takaisin maaliin.. Geokätköilyn Mega-tapahtuma Piste Iin päällä Iisi-areenalla. 24.8. “Soi kunniaksi Luojan”, kesäillan sävelhartaus Haukiputaan kirkossa klo 20. Kierikissä Seikkailupäivä: Muinaisuuden selviytyjät. 9.-10.8. 31.8. Ohjelmallinen tervahaudan sytytysilta klo 18 alk. Raimo Paaso baritoni/piano ja Minna Raassina mezzosopraano/piano. To 25.7. Tomi Markkola & Kipinä Nuijamiesten lavalla. 19.7.–20.7. “Soi kunniaksi Luojan”, kesäillan sävelhartaus Haukiputaan srkkeskuksessa klo 20. Miesten suomensarjan kotiottelu Ii-Kempele kello 18 Rysän kentällä. Yli-Olhavan Maamiesseuralla. 30.7. (Lisätiedot https://haukipudasseura.yhdistysavain.fi/). Luvassa kilpailuja ja illalla tulishow ja ilotulitus. Jamppa Tuominen -musiikkinäytelmä Nuijamiesten lavalla klo 18. Kansanlaulukirkko museolla klo 10, Marttilanharjunjuoksu klo 12, klo 18 Muuttumaton rakkaus -konsertti kirkossa. Tanssit Yli-Iin Tannilan Maamiesseuralla. 29.7. Savotta-tanssit Jussi Hautala Orkesterin tahtiin alk. Kari Hirvonen & Onnentähti Nuijamiesten lavalla. 15.8. 14.–15.8. 24.8. Isto Hiltunen & Uusi iloinen orkesteri + disco Nuijamiesten lavalla. Venetsialaiset: Aki Samuli ja Ässät + disco Nuijamiesten lavalla. 27.7. Venetsialaiset Merihelmessä. klo 20.30. Perinteikäs ja suosittu musiikkitapahtuma Koljun venesatamassa Halosenniemessä. klo 17. 10.8. Finnhits-ilta : Eini ja Danny + disco Nuijamiesten lavalla. 20.7. 20.7. Ii650 Venetsialaiset Oijärven venesataman ja uimarannan alueella kello 19 alkaen. Ohjelmassa mm. 10.8. Illan päättää yllätysohjelma. Martinniemen kesäjuhla Kurtinhaudan satamassa klo 12. Autobingo Kuivaniemen nuorisoseuralla kello 19–21.30. Järjestää Kello-Kiviniemi -alueen asukasyhdistys ry. 26.7. 24.7. Autobingo Kuivaniemen nuorisoseuralla kello 19–21.30. Baritoni Matteus Jämsä ja urkuri, pianisti Risto Ainali esittävät kesäisiä lauluja kello 19–20. 31.8. Alkuillasta lapsille pihaleikkejä, vihdantekoa, naisduo, näytelmä ja lopuksi tanssia Rennen tahtiin. Venetsialaiset Kuivaniemen Suvirannassa kello 18 alkaen. 31.8. “Soi kunniaksi Luojan”, kesäillan sävelhartaus Haukiputaan kirkossa klo 20. Jamppa Tuominen -musiikkinäytelmä Nuijamiesten lavalla klo 15. 3.8. 13.7. Ylikiiminkiläiset hanuristit Anne-Mari Kanniainen, Tero Vilppola, Tuomas Marttila-Tornio ja Esko Holappa musisoivat rannassa
kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. kylmäaineen. 349 349 00 00 EDULLISESTI! EDULLISESTI! Belinda 40 l pihamulta Belinda Pihamulta on käyttövalmis, yleislannoitettu ja kalkittu multaseos kaikkialle puutarhaan. 22 50 50. Tänäkin kesänä löydät Tänäkin kesänä löydät meiltä kaiken tarpeellisen meiltä kaiken tarpeellisen ke 31.7 klo 13-19 ke 31.7 klo 13-19 AMPUMARATAAMPUMARATATAPAHTUMA TAPAHTUMA Mukana tapahtumassa: Ilmastointihuolto R134A Sis. Hjorth Ab, HW-Hunt Oy, Lafayette, Tarvas, Eränetti, Olkkonen Oy, Suomi Trading Oy, Woodclub, Jouko Komulainen, Iin Seudun Riistanhoitoyhdistys ja Iin Reserviläiset. Suljettu VAIN! 69 69,-,129 129,-,VAIN! Iin metsästysyhdistyksen ampumarata Iilaaksontie 2 Tuote esitte lyä, arvon taa ja paljon muut a! MAKK ARAT ARJO ILU! STIHL RM 2 R 46cm ruohonleikkuri Allesilppuava teräsrunkoinen ruohonleikkuri. Ilmastointihuolto R123YF Sis. kylmäaineen. Avoinna 8-12 Sako Oy, Teuvo Louhisola Oy, Aseliike Markus Remes Oy, Nordic Distribution Oy Nordis, Oy K. Helppo ja nopea käynnistää ja käyttää. 199,00 Alin hinta/30pv 179,00 189 189 00 00 POIKKEUKSIA AUKIOLOISSA Juhannusaattona 21.6. Kärkkäinen Ii Sorosentie 2, . Avoinna 8-12 Juhannuspäivänä 22.6. Torstaina 6. 010 430 3885 ma–pe 8–19, la 8–17, su suljettu STIHL MS 162 moottorisaha Perusmalli moniin käyttötarkoituksiin! Norm. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Rantapohjan KESÄLEHTI 8 8 POIKKEUKSIA AUKIOLOISSA Juhannusaattona 23.6. 010 430 3820 ma–la 8–21, su 10–21 Kone Sorosentie 2,
Siitä kohdasta, mihin rauta laskeutuu, aarre pitäisi löytyä, Hiltunen muistelee. Rahaa sillan rakentamiseen ei Ylikiimingin kunnalta ollut herumassa, joten lehtijutussa arveltiin, että kylän elämän vilkastuttamiseksi tarvittaisiin rohkea mies tai nainen. Saaret ovat pieniä, Vilho Hiltusen arvion mukaan noin 20x10 metrin suuruisia. Teea Tunturi . Yksiöinen jää tuskin kestäisi suvikkovarsaa ja tulikuuman raudan heittäminen saareenkin on vaikeaa, ellei keksi keinoa pitää rauta kuumana matkalla saaren rantaan. Helpoksi tarinat eivät aarteen löytymistä tee. YLIKIIMINKILÄINEN Vilho Hiltunen muistaa lapsuudessa kuulleensa useinkin tarinaa Rahasaaren aarteesta. Vaikka hän silloin kalasteli ystävineen useinkin alueella, ei aarteenetsintään tullut koskaan ryhdyttyä. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 6. – Muistan, että sanottiin, että pitää mennä saaren rantaa ja heittää tulikuuma rauta saareen. – Ehkäpä jo edesmenneet enoni olisivat osanneet tarinaa valottaa. Aarteen löytymiseksi Rahasaaresta on ainakin kaksi perinnetietona kulkenutta tarinaa. Tuolloin rahat olisi voinut käyttää yhteiseen hyvään eli sillan rakentamiseen. Tosin tarina siitä, miten aarteen itselleen saisi, oli tyystin erilainen. Tuolloin 1970-luvulla kirjoitetussa jutussa toivottiin pikaista parannusta Niemikylän kulkuyhteyksiin sekä pysyvää siltaa joen yli. 1970-luvulla tiedettiin, että tällaista kuskia ei ollut vielä löytynyt, joten aarre oli vielä paikallaan ja odotti noutajaansa. Lieneekö edes uskaltautunut koettamaan onneaan. Vaan nytpä se on jo painunut unholaan menneiden sukupolvien mukana. Hän ei ole koskaan kuullut, että kukaan olisi aarretta etsinyt. 1970-luvulla tiedettiin, että tällaista kuskia ei ollut vielä löytynyt, joten aarre oli vielä paikallaan ja odotti noutajaansa.. Hiltunen arvelee, että aarretta ei ole kukaan vielä löytänyt. Ylikiiminki RANTAPOHJASSA 1.11.1973 kirjoitettiin Ylikiimingin Niemikylän hiljenemisestä. Vuosikymmenten takaisen Rantapohjan mukaan vanhan tarinan mukaan Rahasaaren aarteen saa se, joka ratsastaa tai ajaa yksiöistä jäätä suvikkovarsalla joen yli saareen. Näin, koska vain kyllin rohkean ajateltiin uskaltautuvan aarteen jäljille. Hiltunen uskoo, että aarre on takana näkyvissä saarissa vieläkin paikallaan. Siitä, ettei kylällä ole koulua tai kauppaa, eikä linja-autoyhteyksiä edes kirkonkylälle. Jutussa ihmeteltiin myös, miten ei uusia asukkaita houkuttele kylälle edes Rahasaaressa oleva venelastillinen hopeaa, josta vanhat tarinat kertovat. Kuva: Teea Tunturi Rantapohjassa 1.11.1973 ehdotettiin aarretta ratkaisuksi Niemikylän talousmurheisiin. kesäkuuta 2024 • N:o 43 9 9 Rahasaaren aarre lienee vielä löytymättä . RAHASAARI, tai oikeastaan kaksi ehdokasta siksi, sijaitsee Kiiminkijoessa jonkin matkaa Paanakkanivan alapuolella Rahanivaksi nimetyssä paikassa. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Kiiminkijoen Rahanivan saarien aarretarina tuli tutuksi ylikiiminkiläiselle Vilho Hiltuselle jo lapsena. Vuosikymmenten takaisen Rantapohjan mukaan vanhan tarinan mukaan Rahasaaren aarteen saa se, joka ratsastaa tai ajaa yksiöistä jäätä suvikkovarsalla joen yli saareen. Hänellä ei myöskään ole tietoa siitä, mistä tarina aarteesta Rahasaaressa olisi saanut alkunsa. Joka aarretta etsii, se ilmoittakoon Rantapohjan toimitukselle, kuinka etsinnöissä kävi
kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. päivään saakka. Skitareita jallittaan”. Kesään kuuluu halkojen hakkuun, rakentelun ja asuntovaunuun saunan rakentamisen lisäksi ainakin yksi kotimaan matkailureissu, kalastusta ja grillivalu pitäisi saada alulle. Anu Kauppila . – “Nyt mä lähden kalaan. . Kaikkien äänestäjien kesken arvotaan Rantapohjan sisällöltään monipuolinen kesäkassi! Äänestys jatkuu elokuun 15. Keikkoja on pitkin kesää erikokoisilla kokoonpanoilla ja omalla kylälläkin hän esiintyy yhdessä Tuomas Heinikosken kanssa. Torstaina 6. Arjan lempikesäbiisi on Vanhan isännän Onkimiehen blues. Rantapohjan kesätyyppiehdokkaat 2024!. KENESTÄ siis tulee Rantapohjan kesätyyppi. Se tulee aina mieleen kalalla ollessa, Arja hymyilee. Rantapohjan aluetta onkin edustamassa joukko persoonia niin Kellosta, Haukiputaalta, Iistä ja Kuivaniemeltä kuin Kiimingistä, Jäälistä, Ylikiimingistä kuin Yli-Iistäkin. Rantapohjan alue RANTAPOHJAN kesätyyppejä yhdistää ensinnäkin valmius hullutteluun ja hauskaan kesätyyppi-juttuun mukaan lähteminen, mutta sen lisäksi heitä yhdistää kotiseuturakkaus ja ylpeys omaa kotiseutuaan kohtaan. Tässä he ovat. Mieluista Rantapohjan kesätyyppiä vuosimallia 2024 voit äänestää perinteisesti postikorttiäänestyksellä tuomalla kortin Rantapohjan postilootaan (Revontie 2) tai lähettämällä postikortin osoitteeseen PL 15, Revontie 2 90830 Haukipudas. Nyt mä lähden kalaan. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Rantapohjan KESÄLEHTI 10 10 Kuka on Rantapohjan kesätyyppi 2024. Muista kirjoittaa korttiin yhteystietosi. Yli-Iin monitoiminainen Arja Huhtaselle kesässä on parasta se, ettei lunta tarvitse olla lapioimassa jatkuvalla syötöllä ja pääsee vihdoin ulos puuhailemaan. Sen päätätte te lukijat. Kesään kuuluu myös grillaaminen ja paras kesäbiisi Alvarin mielestä on Paula Koivuniemen Sata kesää, tuhat yötä. Kuivaniemeltä kotoisin oleva laulaja Juha Alvarin kesään kuuluvat keikat ja isot tanssilavat. Äänestää voi myös sosiaalisessa mediassa Rantapohjan Facebookja Instagramsivuilla
Kesäisen ja kevyen olon Mikkoselle tuo suomalaisen rockyhtye Mieskoneen Omenapuu-kappale. Kesälomaan Mikkosella kuuluu perinteisen hillastamisen lisäksi myös yleensä kaupunkitai rantaloma Keski-Euroopan tai Välimeren maisemiin, joista Italia on muodostunut yhdeksi lemppariksi. Kesällä muusikko keikkailee ja hän kertoo rentoutuvansa silloin, kun hän voi keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Kesäfiilis syntyy valon ja lämmön lisäksi kiireettömyyden tunteesta. Mirva paljastaa yhden lemppari kesäbiisinsä olevan Kake Randelinin Juhannusyö. Aurinko, festivaalit ja pitkät valoisat yöt tekevät kesän kellolaiselle Nina Siuruaiselle. Mirva Nätynki palaa mielellään kotimaisemiin Ylikiimingin Nuorittaan kesäisin ja hänen viidennen luokan ja yläkoulun aloittavat lapset viettävät kesällä mielellään aikaa Mirvan vanhempien luona, eli tutummin tummilassa. Kesäfiilis hänelle syntyy lämmöstä, jäätelöstä, pihatöistä sekä kukkien ja yrttien istuttamisesta. – Sesonkityössä työn hektisyys ja aikatauluttaminen korostuvat ja onkin mahtava fiilis, kun voi ottaa välillä rennoin rantein, Mikkonen hymyilee. Yksi Takalon mieleenpainuvimmista kesämuistoista onkin, kun hän oli perheensä kanssa telttailemassa Satakarissa tai Kriisissä ja kesäyössä kuulunut jyskytys sai hänet miettimään olivatko intiaanit tulossa. Jäälin asukasyhdistyksen puheenjohtaja ja Merijärven koulun rehtori Sirpa Tikkala on tänä kesänä uuden edessä, kun Suvivirren kajahtelusta ei käynnistykään kesäloma, kuten opettajana työskennellessä. Muusikko ja laulaja-lauluntekijä Jukka Takalolle Martinniemen Ukkolanrannan maisemat herättävät paljon hyviä muistoja niin lapsuudesta kuin viime vuosien Maakisesta Martinniemestäkin. Myös melominen erityisesti auringonlaskun aikaan kuuluu olennaisesti kesään, kuten myös Rauli Baddingin Paratiisi-kappale.. Grillaaminen on osa kesää ja yrittäjän oma grillierikoinen on grilliperuna. Mirva kiertää kesällä lavatansseja puolisonsa kanssa muuallakin Suomessa, mutta Nuijamiesten lavan he kokevat kotilavakseen. Koiranäyttelyissäkin tulee pyörähdettyä. – Nyt alkaakin uuden lukuvuoden valmistelu. Kesäfiilikseen Siuruainen jammailee mieluiten punkrock-yhtye Nyrkkitappelun Tästä se lähtee! -kappaleen tahdissa. Kesäbiiseistä paras on Popedan Pitkä kuuma kesä. kesäkuuta 2024 • N:o 43 11 11 Kuka on Rantapohjan kesätyyppi 2024. Kesälomasuunnitelmat sisältävät paljon livemusiikkia, sillä luvassa on niin Apocalyptican kuin Metallicankin keikat sekä maailman suuri metallimusiikkifestivaali Wacken Open Air Saksassa heinä-elokuussa. Kesätyyli on rento, ihana lierihattu on tuliainen Turkin lomalta. Kesän alkua hänelle merkitsee jäitten sulaminen ja raikas merituuli. Ihmisten hyväntuulisuus ja mukavat tapahtumat kautta kesän tuovat myös hymyn huulille. Juho “Salama” Tauriaisesta kesässä ehdottomasti parasta on lämpö ja aurinko. – Nuijamiesten lava on erittäin merkityksellinen paikka minulle ja siellä on tanssittu monet tanssit, sillä tummilasta, eli minun lapsuudenkodista, ei ole sinne matkaa kuin viitisentoista kilometriä, Mirva hymyilee. – Todennäköisesti ääni tuli ohilipuvan laivan koneista, mutta pikkupoikana se sai mielikuvituksen laukkaamaan, Takalo naurahtaa. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 6. Tikkalan kesä pitää sisällään paljon grillausta, jäätelöä, uintia, saunontaa ja festareita. – Kesän lempiruokani on uudet perunat ja silli. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Kesään kuuluu myös olennaisesti mökkeily ja rantasauna. Kiimingin Urheilijoiden toiminnanjohtajan ja Kiimingissä asuvan Päivi Mikkosen kesään kuuluu töitä ja lomaa sopivassa suhteessa. Kesälomaan kuuluu olennaisesti myös matkailu Euroopassa ja Nuijamiesten lava. Kesälomaakin iiläinen Tauriainen kerkeää pitämään ja lomaan kuuluu olennaisesti jäätelön syönti ja aamukahvista nauttiminen terassilla. Kesällä ehdin kuitenkin puuhastella kotona ja mökillä
to-su klo 10-18 18.6. Ohjelmaa läpi avajaisviikon sunnuntaihin saakka. alkaen ti-pe klo 12–17, la klo 11–16 Avajaiset to 13. kesäkuuta klo 16. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Rantapohjan KESÄLEHTI 12 12 13.6. Nättepop-piknik 15.6.2024 Nätteporin ranta-alueella TULI Lisätietoja: artii.fi Molempiin tapahtumiin vapaa pääsy! Esiintymässä: Klo 13 Pikku Papun orkesteri Klo 17 alkaen Hanna & Sound Connection, Ege Zulu, Funk Capital ja Mato Valtonen & Jore Marjaranta band KulttuuriKauppila, Kauppilantie 15 Taideaitat, Haminantie 17 Lisätietoja: iihappens.fi. Torstaina 6. KulttuuriKauppilassa ja Taideaitoilla. 31.7.2024 Gallerianäyttelyt avoinna: 13.6.-16.6
KUVA LUKIJALTA. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 6. kesäkuuta 2024 • N:o 43 13 13 Lämmitysjärjestelmät asennettuna -Maalämpö -Vesi-ilma Öljylämmittäjä! Muistithan korotetun kotitalousvähennyksen vuonna 2024! Lisätietoa 044 235 3633 info@lvi-eilola.fi Kesä vetää suun hymyyn. . kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6
Numero on Pienestä porukasta kasvoi kokonainen jaosto . Torstaina 6. Ei tarvitse olla veren maku suussa, vaan hyvällä fiiliksellä mennään, Kreus sanoo. Kreus ja Pyykkönen kertovat, että pian kentän laidalla alkoi olla odottavia lapsia enemmänkin. Turnauksiin osallistuminen ja Jalkapalloliiton lisenssien saaminen vaati kuitenkin taakseen urheiluseurastatuksen ja oman seuran perustamisen pohtimisen ja ajatuksen hylkäämisen jälkeen miehet ottivat yhteyttä Iin Urheilijoihin. – Saimme todella paljon alussa apua jos mihin kysymyksiin ja tarpeisiin Iin kunnan vapaa-aikapäällikkö Pekka Suopangilta ja Iin vapaa-aika ja hyvinvointipalveluista. Molemmille on tärkeää, että lapsille mahdollistetaan harrastaminen omalla kylällä. He kertovat, ettei monilla vanhemmilla ole mahdollisuutta kuljettaa lapsia Ouluun tai Haukiputaalle harrastamaan ja nyt lapsilla on mahdollisuus kulkea pelaamaan pyörillä tai kävellen. – Ajatuksena oli ja on edelleen, että kerätään aivan kuin omassa nuoruudessa kylältä porukka kasaan ja lähdetään pelailemaan. Homma vähän sitten karkasi niin sanotusti käsistä, Pyykkönen nauraa. – Sponsoroinnilla mahdollistetaan matalat kustannukset ja pystymme palkkaamaan lisää ohjaajia. Lasten vuoksi tätä tehdään ja se on ollut yrityksille lähellä heidän arvojaan ja moni on halunnut lähteä tukemaan tällaista toimintaa, miehet kertovat. Myös sponsorit ovat lähteneet mukavasti mukaan eikä kukaan mukaan kysytty taho ole vielä kieltäynyt. Anu Kauppila . kesäkuuta 2024 • N:o 43 Rantapohjan KESÄLEHTI 14 14 Rantapohjan WhatsApp Voit lähettää tekstarin tai kuvan Rantapohjaan myös WhatsAppviestinä. PYYKKÖNEN on itse paljasjalkainen iiläinen eikä Kreus ole Yli-Iitä kauempaa kotoisin. Ii ENSIN iiläiset isät Matti Kreus ja Janne Pyykkönen lähtivät viime vuoden keväällä pelailemaan ja potkimaan palloa omien ja sukulaisten lasten kanssa. – Vanhemmilta on saatu todella positiivista palautetta ja meille on tullut myös sellaisia pelaajia, jotka ovat käyneet muun muassa Haupan treeneissä, mutta kusMatti Kreuksen ja Janne Pyykkösen pallottelut omien lasten kanssa paisuivatkin lopulta jalkapallojaoston perustamiseen oman kylän urheiluseuraan.. Apua miehet kertovat saaneensa todella paljon eikä toiminta ole siitä jäänyt kiinni. – Halusimme, että lapsilla on mahdollisuus harrastaa omalla kylällä. HARRASTAJAMÄÄRÄN kasvaessa toiminta siirtyi ensin Alarannan kyläyhdistyksen siipien alle. Ja pian mukaan lähtivät myös naapuruston lapset. – Seura otti meidät avosylin vastaan ja huhtikuussa perustettiin seuraan jalkapallojaosto, Pyykkönen kertoo. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Treenivuoroja on saatu todella hyvin, kuten myös talkoohommia ja hyviä kontakteja, Kreus lisää. Jalkapallosta kiinnostuneille ei omalla kylällä ollut toimintaa ja Haukiputaalle tai Ouluun on pitkä matka kuskata lajia kokeilemaan. Pelaajille tilattiin vastikään upouudet tyylikkäät peliasut ja vanhempien kanssa on mietitty, ettei paitoja aleta peittämään sponsorimerkein, vaan heille annetaan näkyvyyttä muilla tavoin. Kreus sanookin, että heidän valttinsa on tällä hetkellä se, ettei sponsorit tue yksittäisiä joukkueita, vaan koko jaostoa. Se mahdollisti esimerkiksi avustusten hakemisen ja toiminnan järjestäytymisen. Heti toiminnan alkuvaiheessa on sovittu, että yhtä köyttä vedetään ja tuetaan koko porukkaa
Yksi porukka pelaa miniliigaa, 4–5-luokkalaiset ja 3–4-luokkalaiset osallistuvat kesän aikana myös useampaan turnaukseen Oulun seudun alueella ja myös tytöille on oma harrasteryhmä. Tukea ja neuvoja on tullut myös muiden seurojen valmennuspäälliköiltä ja valmentajilta. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 6. Lähtökohtaisesti kaikki ovat todella motivoituneita ja mielestämme etunamme on se, että tarjoamme sekä kerhoettä joukkuetoimintaa ja siten voidaan erotella lajia motivoituneesti harjoittelevat lapset, miehet tiivistävät. – Kyllähän ensimmäiset häviöt tuntuivat lapsista karvailta, mutta sekin kuuluu peliin ja elämään. luokkalaisissa ja Pasi Schultz 6-luokkalaisissa ja sitä vanhemmissa. kesäkuuta 2024 • N:o 43 15 15 * Likakaivojen tyhjennykset * Vaihtolavat * Kaivuutyöt pienkaivinkoneella * Nosturityöt * Siirtokuljetukset * Hinauspalvelut kaaminen on ollut hankala toteuttaa, Kreus kertoo. Kuvat: Anu Kauppila Iin Urheilijoiden futiksenpelaajat saivat ylleen uunituoreet peliasut juuri sopivasti Haupaa vastaan pelattuihin harjoituspeleihin. Iin keskuskentällä on ollut vilskettä uusien jalkapalloilijoiden myötä. Talvisin joukkueet harjoittelevat Iisi-areenalla futsalin merkeissä. Haupaa vastaan pelatuissa harjoituspeleissä oltiin iloisella mielellä ja molemmat joukkueet saivat arvokasta oppia muun muassa pelipaikkojen hakemisesta ja puolustamisen tärkeydestä.. – Panostamme yksilölliseen ohjaukseen ja meiltä ihan varmasti kuoriutuu hyviä joukkueita. Kesällä joukkueilla on oma harjoitusvuoro kerran viikossa, jonka lisäksi viikonloppuisin on pelivuoro ja kerhotoiminta harjoittelee kerran viikossa. Tarkoituksena on tarjota lapsille matalan kynnyksen lajiin tutustuminen ja tietenkin myös taitojen kehittäminen. – Tytöistä on ollut iso apu ja heistä huomaa, että he osaavat olla lasten kanssa. Myös Aada Suopanki liittyy pian ohjaajaporukkaan. Valmentajat ovat yllättyneet positiivisesti tarjottujen harjoitusvuorojen määrästä. – Meiltä löytyy jo todella taidokkaita yksilöpelaajia ja nyt harjoittelemme nimenomaan sitä yhdessä pelaamista ja pelin lukemista. Olemme pelanneet vasta niin vähän aikaa ettemme voi olettaa sen tapahtuvan sormia näpäyttämällä, Kreus sanoo. TORSTAISENA iltana Iin keskuskentällä on reilut parisenkymmentä lasta harjoittelemassa niin tyttöjen kuin poikienkin ryhmistä. Kilpailuasetelmaa miehet eivät halua tukea vaan he haluavat olla matalan kynnyksen kasvasttajaseura, josta innokkaimmat ja motivoituneet pelaajat voivat ponnistaa isommille areenoille halutessaan. Pyykkönen kertoo, että ensin toiminta aloitettiin poikien kanssa, mutta innokkaita tyttöpelaajia tuli niin paljon mukaan, että heille saatiin pian oma ryhmä. Tämä kesä mennään tällä laajuudella ja syksyllä katsotaan mahdollisuutta laajentaa toimintaa, mikäli saadaan ohjaajia lisää, Pyykkönen kertoo. Lisäksi tarkoituksena on osallistua ainakin Kesäpudakseen, Terwaturnaukseen ja Raahe Cupiin. KESÄLLÄ edessä on noin kerran kuussa Miniliigan peluuta, missä joukkue pääsee pelaamaan oman tasoisten joukkueiden kanssa aina vähintään kolme peliä per miniliigaturnaus. TÄLLÄ HETKELLÄ toiminnassa on mukana vajaat sata lasta, osa on kerhotoiminnassa ja osa joukkuetoiminnassa. Lisäksi mukana ovat olleet alusta saakka Lumia Tuomikoski, jolla on kokemusta liikuntakerhojen vetämisestä ja on lentopallon harrastaja. Tietotaitoa löytyy myös paljon ja heille on etu, kun hekin ovat aloittaneet yhtä nuorina itse pelaamisen, Kreus toteaa. – Lapsilta jos kysyy niin hehän haluaisivat pelata joka päivä, eli motivaatiota kyllä löytyy, Pyykkönen lisää. Monet lapsista harrastavat myös muita lajeja jalkapallon ohella ja miehet haluavatkin, että harrastus pysyy mieluisana ja tukee muitakin lajeja. Mukana kentällä lapsia ohjaamassa ovat jo melkein vuosikymmenen jalkapallon parissa viettäneet Maya Vänskä ja Elina Millaskangas. Vastaanotto on ollut hyvä ja yhteisistä valmentajakoulutuksista on jo ollut puhetta ja harjoituspelejä on jo järjestetty. Kreus ja Pyykkönen ovatkin erityisen iloisia, että nuoret ovat lähteneet innolla mukaan ohjaamaan. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Kun antaa kentällä kaikkensa ja voitto tulee niin siitäkin osataan nauttia, Pyykkönen lisää. – Halukkaita olisi enemmänkin joukkuetoimintaan, mutta se vaatisi enemmän vanhempia avuksi.Tällä hetkellä meidän lisäksi mukana on ollut kaksi vanhempaa ryhmien vetäjinä. – Pelaajille tekee hyvää päästä pelaamaan niin oman tasoisten kuin hieman vanhempienkin kanssa, jotta he saavat käsityksen siitä, missä tasolla omat ja joukkueen taidot ovat, Kreus toteaa. Miehet ovat olleet myös iloisia yhteistyöstä muiden alueen jalkapalloseurojen kanssa. Jani Ojala 4–5
040 193 9485 Kuivaniemi, Simo metsagroup.com/puunhankinta. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Rantapohjan KESÄLEHTI 16 16 jo 650 vuotta! Art Ii Biennaali 13.6.-31.7. 050 329 5744 Ii (eteläosa) Heikki Savolainen Puh. Poimi alta metsäasiantuntijasi tiedot ja ota yhteyttä! Heikki Petäjäjärvi Puh. Tapahtumiin on vapaa pääsy. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Nättepop-piknik 15.6. 040 350 2476 Kiiminki, Ylikiiminki Matti Heinonen Puh. Tarjoamme metsänomistajille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut kestävään metsänhoitoon. Ii650 -pääjuhla ja IiLove -konsertti 30.6. Torstaina 6. Iin kotiseutuviikko 24.-30.6. Kerromme mielellämme lisää. Ostamme kesäkorjuukelpoisia harvennusleimikoita ja päätehakkuita syksyn tuleviin tukkitoimituksiin. Katso lisätiedot: ii.fi/kalenteri Musiikkia, kulttuuria ja elämyksiä – nähdään kesällä Iissä! Puukauppaa ja metsäpalveluita ota yhteyttä! Puunhankintamme kasvaa ja haluamme ostaa lisääntyvät määrät omistajajäseniltämme. 040 610 4062 Haukipudas, Yli-Ii, Oulu Heikki Nikula Puh. Iin taiteiden illat 14.-15.8
UKKOSISTA saatiin esimakua jo huhtikuun alussa, kun aprillipäivänä 1. Toukokuun loppupuoli toi mukanaan kesäisille ukkosille otolliset sääolosuhteet. Tämä on yli kolme kertaa enemmän kuin toukokuun 1991– 2020 ilmastollisen ajanjakson keskiarvo, joka on 6 600 maasalamaa. Jos rakennusta tai autoa ei ole suojaksi, taivasalla tulee kyykistyä ison puun korkeutta vastaavalle etäisyydelle, ei suoraan puun alle tai aukealle paikalle, neuvoo Ilmatieteen laitoksen ukkostutkija Terhi Laurila. Lähes puolet ukkoskauden salamoista paikannetaan heinäkuussa, keskimäärin 54 300 maasalamaa. Sisälläkin kannattaa pysyä loitolla esineistä, joilla on yhteys talon ulkopuolelle, ja sähkölaitteet voi suojata virtapiikiltä ottamalla ne pistokkeista irti. huhtikuuta 2024 maan eteläja keskiosissa paikannettiin 260 maasalamaa. Vuosien välillä on kuitenkin paljon vaihtelua niin ukkoskauden salamamäärissä kuin niiden ajallisessa jakaumassa. Rantapohja SUOMESSA havaittiin toukokuun aikana 22 400 maasalamaa, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin toukokuussa keskimäärin. Ukkosella on turvallisinta pysyä sisätiloissa. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. SALAMA on yksi vaarallisimmista Suomessa esiintyvistä sääilmiöistä, mutta salamalta suojautumisen perussäännöt tietämällä voi huomattavasti vähentää todennäköisyyttä joutua salamaniskun kohteeksi. – Ukkonen ei ole huhtikuussa mitenkään poikkeuksellinen ilmiö, mutta salamamäärältään aprillipäivän ukkonen oli keskimääräistä huhtikuun salamapäivää selvästi runsaslukuisempi, kertoo Ilmatieteen laitoksen ukkostutkija Meri Virman. Kesäkuussakin on ensimmäisten päivien aikana paikannettu jo yli koko kesäkuun keskimääräinen salamasaldo. Suomen ukkoskausi ulottuu yleensä toukokuusta syyskuuhun, jolloin havaitaan keskimäärin 113 100 maasalamaa (ilmastollisen jakson 1991–2020 keskiarvo).. Ukkosia esiintyi tasaisesti ympäri Suomea. Muutamassa päivässä ylitettiin kesäkuun keskimääräinen maasalamamäärä, joka on 25 100. Suomessa havaittiin toukokuun aikana noin 22 400 maasalamaa. – Ukkosen jyrinää kuultaessa vedestä on syytä rantautua ja mennä kauemmas vesirajasta. Myös kesäkuun ensimmäisinä päivinä on paikannettu jo yli 35 000 maasalamaa. kesäkuuta 2024 • N:o 43 17 17 Ukkoskausi on käynnistynyt rytinällä . Uiminen tai aukealla paikalla oleminen ukkosella on vaarallista. Toukokuussa on havaittu yli 20 000 maasalamaa kuusi kertaa mittaushistorian 1960– 2023 aikana, eli toukokuun määräksi se on harvinaista (kerran kymmenessä vuodessa), mutta ei kuitenkaan poikkeuksellista. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 6. VUODESTA 1960 alkavan mittaushistorian toukokuun ennätys on vuodelta 1963, jolloin havaittiin 38 000 maasalamaa. Esimerkiksi vuonna 2023 yli puolet ukkoskauden ukkosista saatiin kesäkuussa, kun taas vuonna 2022 elokuussa. Auton sisätiloissakin oltaessa sen metalliosiin koskemista kannattaa välttää. Jos salama iskee autoon, salaman virta kulkee metallikuorta pitkin maahan pääsemättä auton sisään. Suomen ukkoskausi ulottuu yleensä toukokuusta syyskuuhun, jolloin havaitaan keskimäärin 113 100 maasalamaa (ilmastollisen jakson 1991–2020 keskiarvo). Myös auto on umpinaisena metallikorina turvallinen paikka
Kiiminki SAHANPURUSSA savustuvan rakukeramiikan tuoksu, lähes tuhat asteisessa polttouunissa oranssina hehkuvat esineet, jäähdytysveden sihinä ja jännittynyt odotuksen tunnelma vallitsee tirinkyläläisen kodin pihamaalla, kun talven aikana valmistuneet keramiikkaesineet viimeistellään rakupoltolla. – Luovaa hulluuttahan tämä keramiikan tekeminen vaatii. Torstaina 6. Honkasen mukaan ystävän tekemisiä on mielenkiintoista seurata. Tässä kuvassa ystävykset pirskottelevat vettä juuri savustuksesta tulleiden kuumien esineiden päälle.. Raku on metkaa, kun ei tasan tiedä, millainen tulos on, ja Marja tekee hienoja esineitä ja olentoja, Honkanen sanoo. Kiiminkiläinen keramiikkataitelija Marja Heinonen kertoo, että rakukeramiikka on erityisen jännittävää, koska siitä ei koskaan voi tietää täsmälleen, millainen lopputulos on. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Rantapohjan KESÄLEHTI 18 18 Lähes tuhanteen asteeseen kuumennetut esineet nostetaan polttouunista sahanpuruihin, jossa ne sytyttävät purut palamaan. Marja Heinonen käsittelee tottuneesti esineitä ja Virpi Honkanen lisää tarvittaessa puruja esineiden päälle. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Tekniikka ei myöskään salli hätäilyä, vaan prosessi pitää sisällään monta odotuksen Marja Heinonen (kuvassa oikealla) kutsui ystävänsä Virpi Honkasen avuksi rakupolttoon. Kuvat: Teea Tunturi Huikeita sävyjä ja kiehtovaa epätäydellisyyttä . Teea Tunturi
MARJA HEINONEN on tehnyt keramiikkaa jo lähemmäs 30 vuotta. – Jokainen uuni on omanlaisensa. – Rakussa syntyy huikeita sävyjä, jotka tyydyttävät minussa olevaa esteetikkoa. Jos savustus onnistuu hyvin, lasittamattomat kohdat ovat hyvin tummia ja lasitteen halkeamat korostuvat sen ansiosta. Sahanpurulaatikon liekeissä. Polton edistymisen tarkkailu on tärkeää, ja sen oppii vuosien varrella, kertoo jo parinkymmenen vuoden ajan rakupolttoa tehnyt Heinonen. Savustuksen jälkeen esineet jäähdytetään nopeasti kylmällä vedellä. Lähes tuhanteen asteeseen kuumennetut esineet nostetaan sahanpuruihin, jossa ne sytyttävät purut palamaan. Hänen unelmansa toteutui jokin aika sitten, kun hän sai oman ateljeen, jonne voi laittaa rakuja keramiikkakahmonsa ja -esineensä esille. hetkeä. Hevosenjouhitekniikassa taas kuuman esineen päälle laitetaan hevosenjouhia ja ne palavat kiinni esineen pintaan. Erilaiset esineet tarvitsevat eri lämpötilan. kesäkuuta 2024 • N:o 43 19 19 Valmista! Kaverukset metsäretkellä. Kun keramiikkaesineen lasite on sulanut hohtavaksi, nostetaan tulikuumat esineet esimerkiksi sahanpurujen päälle, jolloin sahanpuru leimahtaa tuleen. RAKUKERAMIIKKA on perinteinen japanilainen tapa tehdä keramiikkaesineitä. Kaikista upeimman näköistä rakupoltto on syyskesällä, jolloin illat pimenevät ja hohtavat esineet luovat oranssia valoa ympärilleen. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 6. Eri lasitteiden, lasitevahvuuksien ja tekniikoiden testaaminen ja opettelu ovat hänen mukaansa kiehtova osa prosessia. Tämä voimistaa krakleerautumista, eli rakukeramiikalle tyypillistä pintaa, jossa lasituksessa on pieniä halkeamia. Jokainen sää vaikuttaa eri tavalla polttoon. Esine saa muhia aikansa sahanpurujen savussa, jolloin se saa lopullisen värinsä. – Joskus testasin ihmisen hiuksia tähän tarkoitukseen, mutta ne ovat liian ohuita, eikä esineeseen jää jälkeä, Heinonen kertoo. – Polttopäivä on kuin ihana retkipäivä savuntuoksuineen ja eväineen kaikkineen, Heinonen toteaa. Onnistumiset tyydyttävät valtavasti, pitkä prosessi palkitsee viikkojen työn, Marja Heinonen sanoo. Virpi Honkanen kuvaa lopuksi onnistuneen polton tuloksia.. Polttouunissa esineet saavat ensin hitaan lämmityksen noin 200 asteeseen, jonka jälkeen ne kuumennetaan nopeasti korkeaan, lähes tuhannen asteen lämpötilaan. Tällä tekniikalla syntyy joka kerta uniikki esine. Kohta lämpöä on lähes tuhat astetta. RAKUKERAMIIKAN muunnoksia, joita Marja Heinonen on kokeillut ovat obvara, jossa hohtavaksi kuumennetut esineet laitetaan kiljumaiseen liemeen, joka on tehty vedestä, sokerista, hiivasta ja vehnäjauhosta. Heinosen keramiikkaa löytyy Marjahei-nimellä muun muassa Instagramista. Marja Heinonen käsittelee tottuneesti esineitä ja Virpi Honkanen lisää tarvittaessa puruja esineiden päälle. Polttouuniin. Ateljee on auki sovitusti, ja Heinonen toivottaa vieraat tervetulleeksi. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Lisää kuvia ja videota rakun polttopäivästä löytyy Rantapohjan nettisivuilla julkaistusta jutusta sekä Rantapohjan Instagramista. Polton jälkeisessä suihkussa. Sahanpurussa savustumassa. Muotoilun jälkeen esineiden annetaan kuivua rauhassa ennen raakapolttoa, jonka jälkeen puhdistetun esineen pintaan levitetään lasite
040 727 1871 JK AJONEUVOLASITUS. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Torstaina 6. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Rantapohjan KESÄLEHTI 20 20 www.ajoneuvolasitus.fi P
Jokaisen vieraan huoneesta löytyy uhkaava loru, jossa kymmenestä lapsesta yhtäkään ei lopulta jää jäljelle. Hiljalleen Loun ja Willin elämät kietoutuvat toisiinsa, ja samalla kumpikin oppii elämästä jotakin merkityksellistä. Stravaganzassa kuvataan kauniisti Talian kulttuuria ja ympäristöä unohtamatta tietenkään jännitystä ja varsin kiehtovaa juonenkaarta. VANHEMMAT LUKIJAT voivat kiinnostua Jojo Moyesin Kerro minulle jotain hyvää -kirjasta, jota lukiessa naurulta ja kyyneliltä ei voi välttyä. Erityisesti nuoremmat lukijat voivat kiinnostua jo klassikoiksi muodostuneista Enid Blytonin Viisikkokirjoista, joista ei seikkailun hurmaa puutu. Kirjassa käsitellään kauniisti ja vertauskuvallisesti onnellisuutta ja ihmisyyttä, ja vaikka se filosofialtaan saattaakin oivaltaa enemmän aikuisia, se käy aivan yhtä hyvin nuoremmillekin lukijoille. Neljä rohkeaa lasta ja yksi suloinen koira ratkovat mitä mielenkiintoisempia mysteerejä läpi pitkän kirjasarjan. Rantapohja KOULUJEN kauan odotetut kesälomat ovat vihdoin alkaneet, ja mikä olisikaan leppoisampi tapa viettää lämmintä kesäpäivää kuin mukaansatempaava kirja nenän edessä. Pikku Prinssi -kirja sopii laiskemmankin lukijan lukulistalle.. Koukuttavan kirjan löytäminen voi kuitenkin joskus tuntua mahdottomalta, minkä vuoksi kattavalta vinkkilistalta kannattaakin ottaa muutama kirja omaan lukupinoon. ON myös ikivihreitä teoksia, jotka sopivat kaikenikäisille lukijoille läpi vuosikymmenten. Samalla keveä ja koskettava kirja kertoo räväkästä Lousta, joka aloittaa työt neliraajahalvaantuneen ja oikukkaan Willin hoitajana. Myös Kate Morton tarjoaa viihdyttävää kesälukemista kirjallaan Kellontekijän tytär, josta ei mystiikkaa ja taidetta puutu. Teos kertoo eristetylle saarelle lomailemaan kutsutuista kahdeksasta vieraasta sekä talon kahdesta palvelijasta, joita jokaista syytetään murhasta. Kate Morton hurmaa lukijat mystiikalla ja taiteella, kun taas Westoverin Opintiellä saa silmät kostumaan ja mielen avartumaan. SEURAAVANA kirjavinkkinä on ehdottomasti tarjottava Tara Westoverin Opintiellä-teosta, joka perustuu kirjailijan omaan elämään. kesäkuuta 2024 • N:o 43 21 21 Kesälukemista nuorille ja kaikille muillekin . Westover kirjoittaa kirjassaan maailmanloppua odottavasta perheestään ja palostaan oppia uutta hyvin koskettavalla otteella. VARHAISNUORET voivat kiinnostua esimerkiksi Rick Riordanin Percy Jackson -sarjasta, joka alkaa kirjalla Salamavaras, ja joka kietotuu kreikkalaisen mytologian ympärille. Thelma Lohilahti . Siinä kloonityttö Amy ajautuu jännittäviin seikkailuihin ystäviensä ja muiden yliluonnollisia lahjoja omaavien kloonien kanssa yrittäen pakoilla pahaa järjestöä. ADHD:n ja lukihäiriön kanssa kamppaileva Percy saa tietää olevansa kreikkalaisen jumalan lapsi, puolijumala, ja päätyy Puoliveristen leirille. Syrjäytymisestä, koulutuksesta ja perhesiteistä kertova selviytymistarina mykistää vaikuttavuudellaan ja samalla avaa silmät sille, miten itsestäänselvyytenä pitämämme asiat eivät olekaan kaikille yhtä helposti saatavilla. Toinen helppolukuinen kirjasarja, Replica, on lähtöisin kirjailija Marilyn Kayen kynästä. Yksitellen vieraat kuolevat lorun tapahtumien mukaan ja samalla pöydällä olevat kymmenen patsasta hupenevat nollaan. Sarja kertoo Taliasta, paikasta, joka muistuttaa vahvasti renesanssiajan Italiaa, sekä nuorista, jotka jokaisessa kirjassa päätyvät yksitellen rinnakkaismaailmaan suorittamaan heille tarkoitettua tehtävää. Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut -kirja hyytää jännittävyydellään niin varhaisnuoria kuin aikuisia lukijoitakin. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 6. Neljä Marchin siskosta sekä naapurin rikas poika Laurie joutuvat monenlaisiin kommelluksiin ja kokevat rakkautta, menetystä ja menestystä läpi teoksen. Louisa May Alcottin Pikku naisia -kirja lämmittää lukijan mieltä hellyttävyydellään, mutta samalla opettaa meille korvaamattomia asioita elämästä. Sarjan ensimmäinen kirja on nimeltään Amy, numero seitsemän. Siellä hän saa tietää olevansa osa suurta ennustusta ja aloittaa retken ennustuksen toteuttamista kohti. Toinen jokaiselle lukijalle sopiva teos on Antoine de Saint-Exupéryn kirjoittama Pikku prinssi, jossa seikkailee pieneltä tähdeltä kotoisin oleva erikoinen poika. Percy Jacksonin lisäksi Mary Hoffmanin Stravaganza-kirjat saattavat innostaa fantasian ystäviä. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Historiaa ja nykypäivää yhdistelevä tarina kertoo Elodiesta, joka ryhtyy selvittämään viktoriaanisen naisen tarinaa ja päätyy lopulta salaisuuksia kätkevälle kartanolle
Pantojen avulla voidaan nopeammin puuttua tilanteeseen, jos petoeläimiä on tullut paliskunnan alueelle tuhojaan tekemään. Nykyisin porojen liikkeitä seurataan myös gpspantojen avulla, esimerkiksi Kynkäänniemen poroista on pannoitettu noin puolet. Kynkäänniemien jälkikasvu on mukana porohommissa jo useammassa sukupolvessa. VA SOMINEN tapahtuu yleensä touko–kesäkuun vaihteessa, kun keväällä alkaa olla uutta ravintoa porojen saatavilla. – Lastenlasten innostus on ilo vanhan poromiehen mielelle, Kynkäänniemi toteaa. Jarmo Kynkäänniemellä on Tannilan porotuote Oy, joka on perustettu vuonna 2001. Joulusta eteenpäin poroille viedään ruokaa talvilaitumelle. PORONHOITOTÖISSÄ hyödynnetään porojen luontaista käyttäytymistä. – Vanhan perimätiedon mukaan vasominen tapahtuu kahta puolta Erkin nimipäivää (18.5.) ja on enimmillään juuri Erkin päivänä, Kynkäänniemi sanoo. Tämän jälkeen poroisännät ja -emännät käyvät säännöllisesti seuraamassa porojaan ja tarkkailevat vasomisen edistymistä. Juhannusta ei voi juhlia montaa päivää, sillä silloin käynnissä on vasanmerkinnän lisäksi sekä heinän että lehtikerppujen teko. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Kesällä myös korjaillaan poroaitoja ja tehdään muita huoltotöitä. Tämän vuoden pitkä kevät yöpakkasineen oli poroille mannaa. Sen jalostamaa tuorelihaa, jauhelihaa, kärsityksiä ja paistitavaraa menee Oulun talousalueen suurkeittiöihin, pitopalveluihin, ravintoloihin, kauppoihin ja yksityishenkilöille. Ensimmäinen poromerkki Kynkäänniemen isälle ja äidille tuli 1950-luvulla. Teea Tunturi . – Välillä tosin vetää mielen haikeaksi, kun muistaa ne nuoruusajan metsät ja suot, jotka nyt ovat joutuneet väistymään ensin turvetuotannon ja sittemmin tuulivoiman tieltä, Jarmo Kynkäänniemi huokaa. Yli-iiläisen, Kollajan paliskuntaan kuuluvan poroisännän, Jarmo Kynkäänniemen mukaan pienen lomasen saattaa hyvällä tuurilla voida pitää nappiin menneen vasanmerkkuun ja hillan kypsymisen välissä. SYYSKUUN lopulla alkaa poroerotuskausi, joka kestää tammikuulle saakka. päivän tietämillä. Kevään ensimmäinen tuore herkku porolle on tupasvilla, jota poroisännät nimittävät mustapääksi. Kynkäänniemien poroelinkeinon juuret ulottuvat vaimon kotona, Kyrönniemen puolella aina 1800-luvulle. Torstaina 6. Ajoitus auttaa varmistamaan sen, että vasalla on parhaat mahdolliset olosuhteet selviytyä, vahvistua ja kasvaa. Kynkäänniemi kertoo, että kesän aikana talven varalle tehdään heillä noin 400–500 pyöröpaalia kahdessa erässä, viimeisimmät loppukesästä tai alkusyksystä. – Merkkuut ja erotukset ovat koko perheen ja suvun yhteisen tekemisen aikaa, johon osallistuvat kaikki ikään katsomatta, Kynkäänniemi sanoo. Vaatimet vasovat usein vuodesta toiseen samalle, hyväksi havaitsemalleen paikalle, Kynkäänniemi kertoo. Ja hillaahan pääsee poimimaan joskus jo kesäkuun lopulla, tavallisesti Kynkänniemen mukaan noin heinäkuun 10. Mutta vielä ei ole sen aika, poromiehen veri vetää luontoon ja siihen työhön, johon hän on lapsesta saakka kasvanut. – Olen ajatellut, että sitten kun luovutan pojille porot, niin seurailen vaan kylmäsavuhommia ja sanon, että tuokaahan pojat mulle lihaa syötäväksi, äijä kattelee tässä samalla lihojen perään, Kynkäänniemi nauraa. On osa niitä perheitä, jotka harjoittavat poroelinkeinoa. Syksyn ja talven töihin kuuluvat myös teurastukset ja lihan jalostaminen. Palo syntyy siitä tunteesta, että kuuluu johonkin. Tuoppa vasa näytille, jutustelee poroisäntä Jarmo Kynkäänniemi keväisen suon laidalla kiikaroidessaan. Kesällä poroille maistuvat muun muassa puiden lehdet, heinät, varvut, marjat ja sienet Susien, ahmojen, karhujen ja ilvesten määrä on Kynkäänniemen mukaan viime vuosina lisääntynyt, eikä petopolitiikka ole ainakaan helpottanut poroelinkeinon tilannetta kaatolupien osalta.. KEVÄÄLLÄ, huhtikuun loppuun mennessä porot siirretään talvilaitumilta kesämaille. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Rantapohjan KESÄLEHTI 22 22 – Näkkyykö niitä vasoja jo. Susien, ahmojen, karhujen ja ilvesten määrä on Kynkäänniemen mukaan viime vuosina lisääntynyt, eikä petopolitiikka ole ainakaan helpottanut poroelinkeinon tilannetta kaatolupien osalta. – Kevään lehtivihreä ja nurmen viherrys on kauneinta mitä tiedän. Räkkäaika eli itikat odotuttivat itseään, eikä vaatimilla ollut liian kuuma talvikarvassaan vasomista odotellessaan. Touko–kesäkuun vaihde on porotiloilla uuden alku, kun luonto alkaa vihertää ja porot vasovat. Se sykähdyttää joka kevät. Keväällä porotilojen töihin kuuluvat myös koneiden ja kalustojen huollot ja heinäntekoon valmistautuminen. Haikeus valtaa välillä Jarmo Kynkäänniemen mielen, kun hän muistelee lapsuuden kesiä turmeltumattomine soineen ja tuhoutumattomine vanhoine metsineen. Kuvat: Teea Tunturi Alkukesän vihreys on poromiehelle vuoden parhaita hetkiä . Yli-Ii POROMIEHEN kesä on täynnä työtä. – Petojen ohella lisääntynyt rusakkokanta on haitoilla, rusakot nimittäin järsivät pyöröpaalit rikki ja heinää menee pilalle, Kynkäänniemi kertoo. – Porot ovat aika paikkasidonnaisia, ne pysyvät hyvin oman paliskunnan alueella. Hänen mukaansa on ilahduttavaa nähdä, miten nuorempi sukupolvi on nykyisin kiinnostunut poroelinkeinosta. Kesällä räkkäajan alettua porot kerääntyvät luonnostaan tokkiin, jolloin niitä on helpompi koota ja kuljettaa aitaan vasamerkintää varten. Vihreä on merkki siitä, että taas on talvesta selvitty ja uusi elämä voi alkaa, Kynkäänniemi sanoo
kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 6. kesäkuuta 2024 • N:o 43 23 23 Poro tunnistaa tutun poroisännän äänen ja tulee lähemmäs.
040 935 1335 www.kampaamohavanna.fi Parturi-Kampaamo Hiuksela Haipustie 10, Kontio • P. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. 044 523 2983 www.funkystyle.fi Parturi-Kampaamo Hannetta Lohitie 5, Kiviniemi • P. 040 748 1885 Parturi-Kampaamo Piija Halajärventie 12 • P. 044 491 4808 www.iinhiusstudiofreesi.fi HiusSatu Kirkkotie 1 • P. 041 536 5541 www.lahella.net Parturi-Kampaamo Wave Herralankuja 1 • P. 040 8283 778 Hiushoitola Mariette Suokuja 32 • P. 044 523 2983 www.funkystyle.fi Parturi-Kampaamo Hannetta Lohitie 5, Kiviniemi • P. 040 514 6401 www.parturikampaamowave.com Parturi-Kampaamo Salon Virella Kannikontie 17 • P. 040 5626 243 Sarin Hiusja Kauneushuone Sari Hirvaskoski Kuivaniemi • P. 0400 963 781 Parturi-Kampaamo Hanne Hekkalansaarentie 8, Kello P. (08) 8173 726 Parturi Iijo Kirkkotie 8 • P. 0400 414 133 Parturi-Kampaamo Karoliina Lasitori • P. 050 588 6616 Parturi-Kampaamo Funkystyle Nikintie 1 D, Kello • P. 040 723 1555 Parturi-Kampaamo Tiuku Revontie 2 D • P. 040 552 5197 Parturi-Kampaamo Hapsi Keskustie 15 • P. (08) 5475 970 www.stylette.fi Parturi-Kampaamo-Kauneushoitola LäHellä Revontie 5 • P. 044 025 5687 Kampaamo HTS Kirkkotie 8 • P. 050 913 0751 Parturi-Kampaamo Laura`M Kirkkotie 3 • 044 970 5171 Hiushoitola Helmi Pororuhtinaantie 6 • P. 040 5626 243 Sarin Hiusja Kauneushuone Sari Hirvaskoski Kuivaniemi • P. 0440 304 057 Parturi-Kampaamo Havanna Terveystie 2 • P. (08) 5471 828 Parturi-Kampaamo Stylette Välitie 6 • P. 040 935 1335 www.kampaamohavanna.fi K?minki – Jääli K?minki – Jääli TRENDIT TRENDIT TRENDIT TRENDIT Kesän hiusKesän hiusKesän hiusKesän hiusParturi-Kampaamo Piija Halajärventie 12 • P. 040 540 4046 Parturi-Kampaamo Viivi & Wagner Terveystie 2 • P. 040 8283 778 Hiushoitola Mariette Suokuja 32 • P. 050 4705 474 Parturi-Kampaamo CoCo Jäälin Ostoskeskus • P. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Rantapohjan KESÄLEHTI 24 24 Parturi-Kampaamo Funkystyle Nikintie 1 D, Kello • P. 050 4705 474 Parturi-Kampaamo CoCo Jäälin Ostoskeskus • P. 050 913 0751 Parturi-Kampaamo Laura`M Kirkkotie 3 • 044 970 5171 Hiushoitola Helmi Pororuhtinaantie 6 • P. (08) 5475 970 www.stylette.fi Parturi-Kampaamo-Kauneushoitola LäHellä Revontie 5 • P. 044 491 4808 www.iinhiusstudiofreesi.fi HiusSatu Kirkkotie 1 • P. Torstaina 6. 041 536 5541 www.lahella.net Parturi-Kampaamo Wave Herralankuja 1 • P. 0400 414 133 Parturi-Kampaamo Karoliina Lasitori • P. 040 540 4046 Parturi-Kampaamo Viivi & Wagner Terveystie 2 • P. (08) 5471 828 Parturi-Kampaamo Stylette Välitie 6 • P. 0400 963 781 Parturi-Kampaamo Hanne Hekkalansaarentie 8, Kello P. (08) 8161 480 Koko perheen Hiushoitola Tukka-Aitta Jäkäläpolku 29, Alakylä P. 040 757 9128 Parturi-Kampaamo Kuvastin Vääränpolku 13 • P. (08) 517 777 Parturi-Kampaamo Salon Amillon Jokelantie 1 • P. (08) 8161 480 Koko perheen Hiushoitola Tukka-Aitta Jäkäläpolku 29, Alakylä P. 040 514 6401 www.parturikampaamowave.com Parturi-Kampaamo Salon Virella Kannikontie 17 • P. 050 553 3898 https://booksalon.fi/hiussatu Ii – Kuivaniemi Ii – Kuivaniemi Sinulle tarjoaa! Sinulle tarjoaa! Sinulle tarjoaa! Sinulle tarjoaa!. 040 581 5731 Hiusstudio Freesi Valtarintie 2 T 1 • P. 040 748 1885 Yli-Ii Yli-Ii Parturi-Kampaamo Teija Kurttila Kurttilankuja 10 • P. 040 552 5197 Parturi-Kampaamo Hapsi Keskustie 15 • P. 040 757 9128 Parturi-Kampaamo Kuvastin Vääränpolku 13 • P. 040 723 1555 Parturi-Kampaamo Tiuku Revontie 2 D • P. 040 581 5731 Hiusstudio Freesi Valtarintie 2 T 1 • P. 044 025 5687 Kampaamo HTS Kirkkotie 8 • P. (08) 517 777 Parturi-Kampaamo Salon Amillon Jokelantie 1 • P. 0440 304 057 Parturi-Kampaamo Havanna Terveystie 2 • P. (08) 8173 726 Parturi Iijo Kirkkotie 8 • P. 050 588 6616 Haukipudas – Ke?o Haukipudas – Ke?o Parturi-Kampaamo Hiuksela Haipustie 10, Kontio • P. 050 553 3898 https://booksalon.fi/hiussatu Parturi-Kampaamo Teija Kurttila Kurttilankuja 10 • P
040 350 5730 Huolla kehosi kuntoon Fysioterapian ja hieronnan käynnit tarjoushintaan: 45 min 55 € norm. Ajankohtaiset puukauppaedut voit tarkistaa osoitteesta storaensometsa.fi. 72 € Lisäksi toimistomaksu 5 €. 040 152 9254 Ota yhteyttä alueesi metsäasiantuntijaan. (08) 817 6100 ma-pe 9-17, la 9-13, Itsepalvelumyymälä ma-su 8-21 www.arvokovaoy.fi www.rantapohja.fi Tilaa oma Rantapohjasi 044 714 7800 tai www.rantapohja.fi. 040 610 6833 Ylikiiminki Heikki Toivanen p. Meiltä myös sarjakortit! Coronaria Kuntoutusja terapiapalvelut Terveystie 6, 90900 Kiiminki Varaa aika: 010 525 8801 5 tai ajanvaraus.coronaria.fi Nauti kesästä! Kesäisiin tunnelmiin juhlaan ja arkeen! IIN KUKKAKAUPPA Haminantie 1, 91100 Ii, P. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Tarjous voimassa 1.6.–31.8.2024. kesäkuuta 2024 • N:o 43 25 25 Hailuoto, Oulu (vanha Oulu, Kiiminki, Oulunsalo) Niklas Pesonen p. Vastuullista puukauppaa ja metsänhoitoa! Ii, Oulu (Haukipudas) Taneli Pantsar p. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 6. 62 € 60 min 63 € norm. 040 532 4114 Ii (Kuivaniemi, Oijärvi), Oulu (Yli-Ii) Jari Kuukasjärvi p. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin
Torstaina 6. Rantapohja Kesä on täällä ja kesäkeittoaika! Tämä perinneruoka jakaa voimakkaasti mielipiteitä: siitä joko tykätään yli kaiken tai pelkkä ajatuskin aiheuttaa puistatuksia. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Rantapohjan KESÄLEHTI 26 26 Kesän saa loihdittua myös lautasella! Kuvat: Auli Haapala Kesäkeitto hurmaa ja kauhistuttaa . Kesäkeiton voi valmistaa trendikkäästi myös täysin vegaanisena käyttämällä kasvispohjaista maitoa, mutta on hyvä varmistaa, että valmiste kestää keittämisen. Vannoutuneet kesäkeiton ystävät lorauttavat keiton höysteeksi tuhdisti kermaa ja kruunuksi nokareen voita. MIKÄLI kesäkeitto on jättänyt lapsuudesta tai kouluruokailusta makutrauman, kesäkeitolle kannattaa antaa uusi mahdollisuus! Monet ovat myöhemmin huomanneet, että kesäkeitto onkin maukasta ja jopa herkullista. Mikä olisikaan kevyempää kesäruokaa kuin kesäkeitto, joka valmistuu uuden sadon kasviksista varsin sukkelasti ja on kaiken lisäksi edullista. painos) sisältää kesäkeiton ohjeen, totta kai! Resepti on lähes sama kuin nykyisin netistä löytyvä Marttojen ohje, mutta suurustamisessa on vähän eri konsti. Tosin silloin kesäkeitto ei ole se klassinen kesäkeitto, jota ei pidä maustaa liikaa, jotta aidot hennot kasvisten maut eivät peity. Tyttöjen keittokirja vuodelta 1946 (Calonius Lindqvist Tennberg, 6. PERINNERUOKA kesäkeitto todellakin on, sillä sen ohje löytyy hyvin vanhoista keittokirjoista. Kesäkeiton aineksista ehkä kukkakaali jakaa makumieltymyksiä eniten. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Ainekset saattavat löytyä hyvässä lykyssä jopa omalta kasvimaalta. Tyttöjen keittokirjan reseptissä maitoliemen suurustamiseen on käytetty vehnäjauhojen lisäksi muKesäkeitto syntyy nopeasti kauden tuoreista kasviksista.. Uusia makuvariaatioita saa sulatejuustolla, joita on tarjolla eri makuja pilvin pimein. Auli Haapala
Lisää keittoon runsaasti yrttejä (ja jos haluat, myös ripauksen sokeria, valkopippuria ja voinokareen). Minä siihen, ettei viivytä kauaa, tulemme syömään. Hajukin kuvottaa. Aune Bolmgren: Ei kuulu oikein mieliruokiin, ihan kyllä puistattaa. Harva ruoka herättää yhtä voimakkaita mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Pirjo: Koskenlaskija-juusto on hyvä mauste tähän keittoon. Näin varmistetaan, että liemi pysyy sileänä. Äitini kysyi, että mihin nyt ootte menossa, kun ruokakin on kohta valmista. Käytin Koskenlaskija-juustoa kesäkeiton mausteena. 2. Teija Marttila: Inhokki. Ei kyllästytä yhtään. Maistui ihan hyvältä. Marja Rintamäki: Kesäkeitto rieskavoileivän kera, nam! Teea Tunturi: Kesäkeitto on parasta äitin leipoman sämpylän kera. Kesäkeittoa hääateriaksi . Keitä vihanneksia suolalla maustetussa vedessä noin 15 minuuttia. Kuori ja viipaloi porkkanat, paloittele kukkakaali kukinnoiksi, lohko pestyt perunat ja hienonna sipuli. “Summer soup” oli heidän suosikkinsa. 4. Kesäkeitto hurmaa ja kauhistuttaa nankeltuainen: ...Maito lisätään pienin erin, seos saa kiehua hetken, saostetaan vähään maitoon sekoitetulla munanketuaisella ja kaadetaan keitettyjen kasvisten joukkoon.” Tosin kirjan omistaja on aikoinaan yliviivannut munankeltuaisen yli, kuten myös kohdan, jossa neuvotaan käristämään suuruksessa käytetty margariini ja vehnäjauho ennen lisäämistä liemeen. Niin tulimme sitten avioparina takaisin todistajien kanssa ja söimme kesäkeittoa. 3 dl tuoreita riivittyjä tai pakasteherneitä (50 g tuoretta pinaattia) 4 dl kevytmaitoa 2 rkl vehnäjauhoja tilliä, persiljaa tai ruohosipulia hienonnettuna (ripaus sokeria, valkopippuria ja nokare voita) 1. Raija Jussila: Kesän odotettu ruoka, myös nuoremmalla polvella. SEKÄ vanhan keittokirjan reseptissä että Marttojen ohjeessa ainesosiin kuuluu myös ripaus sokeria. 3. Uusia makuvariaatioita saa sulatejuustolla, joita on tarjolla eri makuja pilvin pimein.. Anna keiton vielä kiehua, kunnes vihannekset ovat kypsiä. Seppo Kantola: Kaksi viikkoa oli pulpetin päällä enkä saanut mitään muuta kouluruokaa, tämä oli 1960-luvulla. Tarmo Huovinen: Yäk. Arja Alatalo: Koulussa aikanaan pakotettu syömään, aikuisena en suuhuni ole laittanut. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 6. Ulla Sauvola: Aivan parasta! Kun vaan tuo mieskin suostuisi syömään. Anu: En ole ikinä maistanut. Vastauksista ilmeni, että kesäkeitto taipuu moneen ja on jättänyt unohtumattomiakin muistoja monille. Eijasisko: Ihanuus! Äiti teki sitä ja kesällä keiton ainekset kerättiin omasta kasvimaasta. Sari Siipola: On hyvvää! Sirkku Hanhela: Tyttäreni kirjeenvaihtokaveri Holly oli vierailulla Uudesta-Seelannista. Anna-Kaija Salminen jakoi muiston, joka liittyi hääpäivään: Olimme lähdössä käväiseen pappilassa. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Hän oli lakto-ovovegetaristi ja muokkasin tarjottavat sen mukaan. Paakkujen välttämiseksi jauhot kannattaa sekoittaa ensin pieneen määrään kylmää nestettä, ennen kuin ne lisätään keittoon. Tarjoa tuoreen leivän tai näkkileivän kanssa. Onneksi ei ollut rössypottuja, ne eivät olisi menneet sulhasella alas. Anneli Koskinen: Ihana ruoka. Auli Haapala RANTAPOHJA pyysi lukijoitaan jakamaan kesäkeittoon liittyviä nostalgisia muistoja sosiaalisessa mediassa ja tiedusteli, onko kesäkeitto heidän mielestään herkku vai inhokki sekä onko heillä salaisia ainesosia keiton valmistukseen. Sen jälkeen en juuri ole mitään vihanneksia syönyt, enkä luultavasti syö. Leena Itkonen: Lapsena inhokki, aikuisena hyvää. Haastavinta kesäkeiton valmistamisessa lienee liemen sakeuttaminen vehnäjauhoilla. Marjatta: Keitän aina isomman satsin ja syön monena päivänä peräkkäin. Sekoita vehnäjauhot maitoon ja lisää keittoon. kesäkuuta 2024 • N:o 43 27 27 Kesäkeitto (Martat) 3-4 porkkanaa 1 kukkakaali 4-6 uutta perunaa 1 nippusipuli varsineen 1 l vettä 1,5-2 tl suolaa n. Itse en ole koskaan tehnyt. Jos käytät tuoreita sokeriherneitä, voit paloitella myös palot keittoon. Lisää joukkoon herneet (ja huuhdottu, suikaloitu pinaatti). Pitäisi varmaankin kokeilla. Vannoutuneet kesäkeiton ystävät lorauttavat keiton höysteeksi tuhdisti kermaa ja kruunuksi nokareen voita. Pekka: En ole syönyt enkä syö
– Metsän keskellä kasvaneena palo varsinkin metsästykseen on ollut pienestä pitäen. Samalla siitä hyötyvät myös monet muut eliölajit, Parkkinen kertoo. Silloin olin sanonut haluavani kaivinkoneenkuljettajaksi, metsuriksi tai johonkin muuhun metsähommaan, Parkkinen kertoo. – Kaupungissa ja väkijoukoissa pitkään oleminen ahdistaa, mutta metsä on minulle turvapaikka. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Rantapohjan KESÄLEHTI 28 28 Riistametsänhoidosta hyötyvät kaikki . Eränkäynti on Parkkiselle intohimo edelleenkin, mutta luonnossa liikkuminen kaikkina vuodenaikoina on mieluista. Minulla oli sellainen täytettävä Lapsuuden kirja, johon kirjattiin tulevaisuuden ammattihaaveita, kun olin viisivuotias. – Nämä asiat ovat aika yksinkertaisia eivätkä aiheuta taloudellisia menetyksiä. Riistaeläimien kannata paras on sekametsä, jossa on runsasta mustikkavarvustoa sekä puuston kokoja tiheysvaihtelua. INNOKKAANA metsästäjänä Parkkinen neuvoo mielellään myös asiakkaitaan siinä, miten riistan hyvinvointi voidaan ottaa metsänhoidossa huomioon. Ase löytyi kyllä käsiin aika pian, Parkkinen muistelee. Eri puulaje– Vanhoista pelloista voi lähteä rakentamaan riistametsää lisäämällä puustoa. Paitsi että hän kiertää työkseen kankaita ja korpia Metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa, myös vapaa-aika kuluu mieluiten jahtipuuhissa tai metsätöissä omilla mailla Vepsällä. Niin, paitsi sen kerran kun törmäsin karhuun. URA löytyikin sitten juuri siitä muusta hommasta. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Kesken kaiken talviuniltaan herännyt otso pääsi jatkamaan talviuniaan. En ole koskaan pelännyt siellä. Onneksi kohtaamisesta pääsivät perääntymään sekä mies että koira. Tällä hetkellä Parkkinen työskentelee Metsänhoitoyhdistyksen leivissä metsäasiantuntijana ja tekee arviointeja sekä suunnitelmia hoitotöistä ja puunkorjuusta. Parhaaseen tulokseen riistan hyvinvoinnin kannalta päästään suojelemalla metsän monimuotoisuutta. Tietysti myös hoitotyöt kiinnostivat, kun niitä isän kanssa tehtiin. Tähän voisi hyvin istuttaa kuusta tänne koivujen alle, Jouni Parkkinen neuvoo. – Ammatinvalinta oli selvillä jo pienenä. Ylikiiminki YLIKIIMINKILÄINEN Jouni Parkkinen on metsämies henkeen ja vereen. Ajattelin ensin, että siellä on hirvenraato, mutta sitten möykystä alkoi nousta esiin karhun pää. Torstaina 6. Ensimmäisissä metsänkylvöissä olin mukana varmaan 7-8-vuotiaana. Sirpa Laurila . – Olin alkutalvesta kouluttamassa koiraa maastossa, kun tiheikön läpi kulkiessamme huomasin oksien välisestä aukosta jotain ruskeaa siinä lähellä. KARHUN kohtaamista lähietäisyydeltä on hienoa muistella nyt jälkikäteen, mutta silloin tilanne oli kaikkea muuta kuin mukava. Ihan pienillä keinoilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi kanalintujen poikastuottoon. Moni metsänomistaja on itsekin havahtunut ajattelemaan luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja osaa myös pyytää neuvoja asiassa. Kuvat: Sirpa Laurila Rantapohja paikallisista raaka-aineista.
• Säästä tiheikköjä, aluskasvillisuutta ja varvustoa metsänhoitotoimissa. • Käytä jatkuvan kasvatuksen menetelmiä sopivilla kohteilla ja uudistushakkuissa jätä riittävästi riistatiheikköjä. Kun metsään tehdään päätehakkuu, riistalle voidaan jättää tiheikköjä, joista ne löytävät suojaa ja joiden avulla aukean ylittäminen sujuu turvallisesti. Metsänomistajalla on onneksi valtaa toivoa, miten hakkuu toteutetaan. – Aika paljon on kuitenkin kiinni urakoitsijasta, joka hakkuun paikalla tekee. Itse asiassa paras ympäristö on sellainen, jossa on monen ikäistä metsää ja riittävästi aluskasvillisuutta, toteaa Jouni Parkkinen. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 6. – Kun metsässä kasvaa eri puulajeja, se on myös vastustuskykyisempi sienitauteja ja tuholaisia vastaan. Me voimme kyllä neuvoa ja tehdä hienoja suunnitelmia, mutta se, miten hyvin ne toteutuvat, ei ole meistä kiinni. MONESTA puulajista koostuvat vaihtelevat ja kerrokselliset säästöpuuryhmät parantavat riistan mahdollisuuksia saada ruokaa ja suojaa muuten paljaalla hakkuualueella. Onneksi myös metsäkoneenkuljettajat alkavat olla entistä paremmin perillä näistä asioista. Liian tarkasti ei uudistusalaakaan kannata raivata, aluskasvillisuus houkuttelee paikalle eläimiä. Me neuvomme mielellämme asiassa eteenpäin, Parkkinen sanoo. – Vanhoista pelloista voi lähteä rakentamaan riistametsää lisäämällä puustoa. Metso hyötyy männystä, teeri koivusta ja pyy lepästä. METSÄNOMISTAJAN ei kannata myöskään olla liian siisti. – Se ei ole taloudellisesti ollenkaan huono vaihtoehto. Jouni Parkkinen. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. – Kataja on tärkeä laji metsässä ja antaa suojaa kanalintujen poikasille. • Suojele arvokkaat luontokohteet ja vaihettumisvyöhykkeet metsäpeitteisinä. Ja jos omistaa luontoarvoiltaan erityisen hienon kohteen, kannattaa aina miettiä myös sen suojelua. INFO Viisi vinkkiä riistametsänhoitoon: • Suosi sekapuustoisuutta ja monilajisuutta. Joskus se on rahallisesti jopa parempi kuin päätehakkuu. • Vältä liiallista siistimistä ja raivaa vain ainespuun tyveltä. Sopivia kohtia löytyy esimerkiksi kosteista painanteista tai läheltä kuvion reunaa. Olin alkutalvesta kouluttamassa koiraa maastossa, kun tiheikön läpi kulkiessamme huomasin oksien välisestä aukosta jotain ruskeaa siinä lähellä. Ajattelin ensin, että siellä on hirvenraato, mutta sitten möykystä alkoi nousta esiin karhun pää. Nyrkkisääntönä voitaisiin sanoa, että hyvässä riistametsässä näkyvyys ei yllä kovin pitkälle. Paras tapa muokata maanpintaa on kääntömätästys, joka säästää varpukasviston, esimerkiksi juuri mustikan, juuristoa. Paju taas on keväällä arvokas ravinnonlähde hyönteisille, joita kanalintujen poikaset käyttävät myöhemmin kesällä ravinnokseen. Pajupuskat, pihlajat, lepät ja katajatiheiköt kannattaa jättää harvennusvaiheessa raivaamatta sieltä, missä ne eivät ole ainespuun juurella. kesäkuuta 2024 • N:o 43 29 29 www.rantapohja.fi Riistametsänhoidosta hyötyvät kaikki ja ja aluskasvillisuutta sisältävä kasvusto antaa ravintoa ja suojaa kaikille eläimille. Oleellista on kuusen läsnäolo ja aluskasvullisuuden sekä mustikan suojaaminen. – Riistatiheikköjen ei tarvitse olla suuria, mutta puuston olisi hyvä olla vaihtelevan kokoista ja monilajista. Lisäksi runsas linnusto pitää hyönteisten määrää kurissa. Tiheikköjä kannattaa jättää 4-5 kappaletta hehtaarille, mutta toki enemmänkin voi niitä halutessaan perustaa, Parkkinen kertoo. Kuvat: Sirpa Laurila – On yllättävän yleinen harhaluulo, että riistalajit kaipaisivat erityisesti vanhoja metsiä. Tähän voisi hyvin istuttaa kuusta tänne koivujen alle, Jouni Parkkinen neuvoo
– Meillä on todella aktiivinen hälytysmiehistö. Jäsenmaksuilla katetaan osa kuluista ja muun muassa OP Pohjola ja Oulun Konekauppa tukevat toimintaa aktiivisesti. Jos olemme vakuutusyhtiön tai yksityisen asiakkaan keikalla, laskutamme asiakasta tai vakuutusyhtiötä, Riutta tähdentää. – Pienenä jo ajattelin, että heti, kun ikä riittää niin liityn mukaan toimintaan. Olosuhteet voivat olla välillä merellä rajujakin ja siksi on hyvä olla peruskunto kunnossa. NAISIA toiminnassa on mukana koko ajan enemmän ja tällä hetkellä hälytysmiehistöön kuuluu viitisen naista ja yksi on tulossa lisää. Stranius ja Sipilä kertovat, että koulutukseen kuuluvia osa-alueita ovat muun muassa merimiestaidot, merenkulku, navigointi, alustekniikka, viestiliikenne, etsintä-, pelastusja avustustoiminta sekä aluksen johtaminen. Yhdistyksen puheenjohtajana pari kuukautta toiminut Jyrki Stranius kertoo hälytysmiehistön määrän olevan hyvä, sillä pystyäkseen toimimaan kunnolla, he tarvitsevat niin päälliköitä, perämiehiä ja kansimiehiä kuin harjoittelijoitakin. Miljoonaluokan kaluston omistaa Suomen Meripelastusyhdistys, mutta paikallisyhdistys maksaa kalustosta kuitenkin 15 prosenttia ja lisäksi he ovat vastuussa huolloista, korjauksista ja polttoaineesta. Oli se niin mielenkiintoisen näköistä touhua seurata aina kesäisin rannalta, Sipilä hymyilee. Yhdistys on yksi Suomen Meripelastusseuran paikallisyhdistyksistä ja tukikohta heillä on Kiviniemen satamassa. Nuorimmat jäsenet ovat vasta 18-vuotiaan merkkipaalun saavuttaneita ja vanhimmat ovat yli kuusikymppisiä. Iso osa hälytyksistä tuleekin silloin, kun he ovat partioimassa, sillä Turussa sijaitseva meripelastuskeskus näkee aina missä heidän aluksensa sijaitsee ja he ohjaavat heidät pelastustehtäville. Tämä on jatkuvaa oppimista ja taitojen ylläpitämistä, Stranius lisää. – Paikallisten yritysten tuki on meille todella merkittävää ja tuki menee suoraan harjoituskäyttöön ja kaasu pohjassa satoja litroja tunnissa vievien alusten tankkaamiseen. Rahoituksesta puhuttaessa miehet kiittävät erityisesti paikallisia yrityksiä, jotka heitä tukevat. – Taustaa veneilystä tai merenkäynnistä ei tarvitse olla lainkaan, täällä kyllä oppii. Kiviniemen Meripelastusyhdistys on auttanut jo yli 40 vuotta. – Vapaaehtoiset hoitavat merkittävän osan meripelastustehtävistä eivätkä he saa siitä mitään korvausta, Stranius kertoo. Torstaina 6. Yhdistyksen tämän hetken nuorimman jäsenen titteliä pitää itsellään Rasmus Sipilä, jolla alkaa nyt kolmas kausi yhdistyksessä. Vaikka vasteaikamme on puoli tuntia, yleensä täällä ollaan hälytyksen jälkeen muutamissa minuuteissa, Stranius kertoo. Kello VUONNA 1980 perustettu Kiviniemen Meripelastusyhdistys toimii täysin vapaaehtoisvoimin, ja hälytysmiehistöön kuuluu noin 30 aktiivista jäsentä. Kouluttautuminen on tärkeä osa yhdistyksen toimintaa ja siihen onkin tarjolla kattoyhdistys Suomen Meripelastusseuran kautta kattavasti mahdollisuuksia, sillä heillä on toimivaksi koettu oma auditoitu koulutusjärjestelmä, mihin myös Kiviniemen yhdistyksen jäsenet osallistuvat. – Ilman heitä emme voisi toimia, miehet toteavat. Hänelläkään ei ollut aikaisempaa taustaa merenkäynnin parissa. Merenkäynnin taidot kehittyvät koulutusten myötä, kuten myös vaikkapa ensiaputaidot, joita harjoitellaan aktiivisesti, Riutta kertoo. Siellä yhdistys järjestää jokaviikkoiset harjoitukset, minne ovat kaikki tervetulleita tutustumaan ja mukaan toimintaan. KIVINIEMEN Meripelastusyhdistys päivystää avovesikaudella ja kun soitto tulee, he ovat viimeistään 30 minuutissa valmiita lähtöön. Stranius ja yhdistyksen varapuheenjohtaja sekä yksi pelastusaluspäälliköistä Timo Riutta totesivat, että yhdistyksen yksi hienoimmista puolista on se, että aina voi tulla takaisin mukaan toimintaan. Se kertoo myös harrastuksen mielekkyydestä, jos sen pariin palaa aina takaisin, Stranius kertoo. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Meripelastusyhdistyksen toimitaan voi lähteä mukaan kuka tahansa peruskuntoinen ja uimataitoinen henkilö. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Rantapohjan KESÄLEHTI 30 30 . Kiviniemen paikallisyhdistyksessä onkin mukana harrastajia lääkäreistä opiskelijoihin ja metsureista ensihoitajiin. Yhdistyksen tiedotusvastaavana toimiva Sipilä nauttii erityisesti isoista harjoituksista yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa, missä pääsee tosiRasmus Sipilä näyttää miten aluksella liikutaan turvallisesti ilman pelkoa veteen putoamisesta. – Rasmus on ottanut paljon vastuuta ja toiminut esimerkillisesti, Riutta kehuu. Koulutukset toteutetaan valtakunnallisilla kursseilla sekä myös jäsenyhdistysten itse järjestäminä koulutuksina ja käytännön harjoituksina. – Koulutuksen ohessa ja sen jälkeenkin harjoittelemme osa-alueita jatkuvasti. Harjoitteluun kuuluu muun muassa käytännön harjoituksia aluksilla ja saaressa, navigointia, ensiapua, veneen käyttöä, palosammutusta, öljyntorjuntaa, etsintää ja kaluston huoltoa. He ovat liikenteessä kesällä myös viikonloppuisin ja partioivat muun muassa Suomipop-festivaalien yhteydessä Oulussa. Koulutusjärjestelmän mukaan koulutetaan kaikki pelastusmiehistön jäsenet ja tavoitteena on antaa vapaaehtoisille tiedot ja taidot, joilla he voivat turvallisesti ja tehokkaasti toimia pelastustehtävissä meripelastusaluksella. Anu Kauppila . Kiviniemessä ikänsä asunut Sipilä ihasteli meripelastuksen venettä jo pikkupoikana. Olemme avustusten myötä voineet myös hankkia kattavat ensiapuvälineet ja defibrilaattorin eli sydäniskurin, Stranius lisää. Isoin yhdistyksen yhteistyökumppani on Rajavartiolaitos, jonka tehtävistä koostuukin noin kolmannes kaikista heidän tehtävistään. SATAMASSA sijaitseva asemarakennus on rakennettu aikoinaan myös talkootyönä yhdistyksen rahalla. – Välillä porukka käy armeijassa tai muuttaa töiden tai opiskeluiden perässä muualle, mutta sitten voi aina palata takaisin. – Kun olemme Rajavartiolaitoksen keikalla, silloin laskutamme heitä. Niin kävi myös itselleni. Riutta sanookin, ettei harrastus ole vain miehille suunnattua veneen rassausta vaan toiminnassa riittää tekemistä ja mielenkiinnon kohteita kyllä kaikille. Hän on viittä vaille valmis kansimies ja hän kertoo oppineensa harrastuksen parissa todella paljon myös itsestään kaiken meripelastukseen liittyvän ohella
Ilman palvelua tai vakuutusta, hinaus voi tulla maksamaan useita satoja euroja. Yhdistyksessä on puhaltanut hieman uusia tuulia, sillä he ovat luoneet myös uudet arvot toimintaansa tukemaan. – Harjoittelemme paljon veneessä toimimista, jotta jokaiselle on selvää, missä se oma paikka on lähdön hetkellä ja merellä. – Harjoittelu on hauskaa ja jos yhtään kiinnostaa tällainen toiminta niin suosittelen tutustumaan, Sipilä sanoo. Rasmus Sipilä, Timo Riutta ja Jyrki Stranius kertovat, että miehistö käy joka kerta ennen hälytykselle lähtöä läpi tarkan tarkistuslistan aluksella, jotta he voivat olla varmoja siitä, että kaikki on siellä missä pitääkin, eikä yllätyksiä tule merellä. Pienemmällä veneellä hälytystehtävälle voi lähteä kahden miehistön jäsenen voimin. Pienempi PV1-luokan RIB-pelastusvene soveltuu muun muassa karikoissa ja matalissa paikoissa suoritettaviin tehtäviin. Vene on rakennettu vuonna 2005 ja se painaa tonnin. Hyvin äkkiä pääsee konkreettisesti mukaan tekemiseen ja tämä harrastus antaa paljon, Stranius toteaa. Sipilä vinkkaakin alle satasen maksavasta Meripelastusseuran Trossi-palvelusta, johon kuuluu hinauspalvelu. Tuulisella säällä alus saattaakin ajelehtia kauas ja aiheuttaa isonkin pelastustehtävän. – Pelastusliivien merkitystä ja niiden kunnossapitoa ei voi liiaksi korostaa, Sipilä lisää. Nopeutta riittää 65 kilometriä tunnissa ja liikkeellelähtöön se vaatii kaksi miehistön jäsentä.. Avoimuus, arvostus ja ammattimaisuus näkyvät yhdistyksen toiminnassa siten, että he ovat avoimia niin yhdistyksen sidosryhmiä kuin yhteistyökumppaneitakin kohtaan ja he arvostavat itseään sekä omaa toimintaansa sekä ihmisiä keitä he auttavat. Haastaviakin tilanteita on vuosien aikana tullut ja miehet kertovatkin tuuliolosuhteiden vaikuttavan paljon siihen, miten tilanteet eskaloituvat. Alus painaa 15 tonnia ja se on valmistettu Suomessa. Vene painaa tonnin ja nopeutta riittää 65 kilometriä tunnissa. Stranius sanoo, että jäseniä yhdistää erityisesti auttamisenhalu ja harrastus koetaan erityisen merkityksellisenä. Riutta lisää, että 80 prosenttia viime vuonna hukkuneista olisivat todennäköisesti pelastautuneet, jos heillä olisi ollut asianmukaiset pelastusliivit oikein puettuna. kesäkuuta 2024 • N:o 43 31 31 Ilmoittaudu nyt Oulu-opiston syksyn kursseille Tutustu kursseihin osoitteessa ouluopisto.fi Oma opisto lähellä sinua Musiikkia, kieliä, tanssia, liikuntaa, kuvataidetta, teatteria, käden taitoja ja paljon muuta! Ilmoittautumiset käynnistyvät 3.–6. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. ENITEN hälytyksiä yhdistykselle tulee teknisistä vioista, joita veneilijät merellä kohtaavat. Isommalla veneellä liikkuessa mukana tulee olla aina päällikkö ja henkilöt ohjaamassa ja navigoimassa venettä, Riutta kertoo. 13,5 metriä pitkä ja vajaat viisi metriä leveä alus voi toimia Perämeren hälytyksillä lähes missä tahansa sääolosuhteissa ja se soveltuu lähes kaikenlaisiin meripelastustehtäviin. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 6. – Meillä täytyy olla samat toimintamallit kuin ammattilaisilla eikä avuntarvitsija välttämättä tiedä olemmeko vapaaehtoisia vai ammattilaisia, Sipilä ja Riutta jatkavat. – Mietittiin kauan olemmeko purjehdusseura vai armeija ja totesimme, että tilanteen mukaan voimme olla kumpi vain, Stranius nauraa. – Voi olla nätti kesäpäivä, kun alus sippaa ja me saamme hälytyksen. sekä pienempien alusten avustamiseen. Ammattimaisuus näkyy siinä, että yhdistyksen toimijat rinnastetaan ammattilaisiin ja he haluavat säilyttää yhdessä saavutetun luottamuksen. Yleensä tehtävät ovat hinaustehtäviä, kun vene on ottanut pohjakosketuksen, ajanut karikkoon tai juuttunut matalikkoon. Myös Riutta pitää kaksi kertaa vuodessa järjestettäviä isoja harjoituksia mielekkäinä. Oppia, iloa ja uusia ystäviä! Kiviniemen Meripelastusyhdistys on auttanut jo yli 40 vuotta toimiin ja mukana on paljon porukkaa. Stranius toteaa, että vesijettien kuljettajilla ei selvästi aina ole oikeat kulkureitit selvillä etenkään vuokravehkeillä liikkuessa, mutta Oulun alueen veneilijöitä hän kehuu hyvin tarkkaavaisiksi. Tuuliolosuhteet voivat yllättää kokeneenkin veneilijän ja siksikin me menemme aina verkkaisesti paikalle säästä riippumatta, Riutta kertoo. Yhdistyksen isompi PV OP OULU on pelastusalukseksi suunniteltu PV4-luokkaan sijoittuva nopeakulkuinen pelastusvene ja se saapui Kiviniemeen 2017. Aluksessa täytyy olla miehistöä paikalla kolme, jotta alus voi lähteä hälytystehtävälle. kesäkuuta. – Meillä on todella hyvä henki porukassa ja jäsenet ottavat paljon vastuuta. Kuvat: Anu Kauppila PV1-luokan RIB-pelastusvene soveltuu hyvin esimerkiksi karikoissa ja matalissa paikoissa suoritettaviin tehtäviin. – Kun pelastustehtävässä onnistutaan ja saamme huojentuneen asiakkaan turvassa satamaan, niin tuleehan siitä itsellekin hyvä mieli, Riutta jatkaa
kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Ii POHJOIS-SUOMEN Kabe ry järjesti perinteiset kevättreffit kolmatta kertaa Iin Silloilla toukokuun puolen välin jälkeen. Yhdistyksen puheenjohtaja Risto Karjalainen kertoi, että paikalla oli yhteensä 27 vaunukuntaa ja seuruetta on pidetty Iin Silloilla hyvänä. Kaksi muuta yhdistystä sijoittuvat LänsiSuomen sekä Järvi-Suomen alueille. Ahti Lehtolan Poppaloora on vuosimallia 1992 ja perheen Kabe-asuntovaunu on tukikohtana pohjoisessa.. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Rantapohjan KESÄLEHTI 32 32 TARRAT JA MERKINTÄTUOTTEET TOIMITILAJA AJONEUVOTEIPPAUKSET MESSUT JA TAPAHTUMAT ULKOMAINONTA Pohjois-Suomen Kabe ry:n vuosittain järjestettävissä kevättreffeillä pelattiin perinteisiä mökkipelejä kolikonheitosta mölkkyyn ja petankkiin. Kuvat: Anu Kauppila Iin Sillat täyttyivät asuntoautoistaja vaunuista Kabe ry:n kevättreffeillä . Torstaina 6. Anu Kauppila . – Täällä on hyvät puitteet kokoontua ja jollakin taisi olla yläkerran ukon kanssa sopimus, kun jälleen saadaan nauttia aurinkoisesta kelistä, Karjalainen naurahti. Karjalaisen luotsaamaan yhdistykseen kuuluu jäseniä Ilmajoelta ylöspäin Pohjois-Suomen Kabe ry:n varapuheenjohtaja Jarmo Savikko ja puheenjohtaja Risto Karjalainen kertoivat Iin Siltojen tarjoavan heille mukavat puitteet kokoontumiselle. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä noin 80 jäsentä ja yhdistys on yksi kolmesta Suomessa toimivasta Kabeyhdistyksestä. Yhdistykseen voi liittyä myös, vaikkei ajaisikaan Kabella
Tervetuloa Konttiin! | Voimatie 1, Oulu | www.kestotuote.. Uimassakin uskallettiin käydä ja perinteiseen karavaanarien iltaohjelmaan kuului myös karaoke ja aamupäivällä pelattiin bingoa. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Koronaaikana monet innostuivat kotimaan matkailusta ja varmasti siellä on myös nuorta porukkaa, mutta heidät pitäisi saada vielä mukaan yhdistystoimintaan, Savikko ja Karjalainen totesivat. kesäkuuta 2024 • N:o 43 33 33 TULE TEKEMÄÄN LÖYTÖJÄ! Kontti secondhand Tyrnäväntie 14, 90400 Oulu puh. Euroopassa karavaanarielämä eroaa Suomesta erityisesti Savikon mukaan siten, että Euroopassa karavaanarit pysyvät yllättävän paljon paikoillaan. – Me on pysytty vielä kotimaassa, kun vaimon työt haittaavat harrastusta. Kevättreffeillä porukka vaihtaa kuulumisia ja mökkipelejä pelataan tosissaan mutta ei liian vakavasti. Keväiseen kokoontumiseen ajettiin tänä vuonna Sinettästä ja Himangalta saakka. – Kroatia taitaa olla kauimmainen paikka missä on ajeltu ja lisäksi reissuja on tehty Unkariin, Sloveniaan ja Hollantiin. Savikko kertoi yhdessä Karjalaisen kanssa, että yhdistyksessä on mukavan aktiivista porukkaa eikä tapahtumajärjestelyt kaadu yhden miehen niskaan. TÄRKEINTÄ molemmille miehille liikenteessä on kaasujalan hillitseminen. Ota yhteyttä ja tilaa maksuton tutustumiskäynti! Alina Oulu, Ii, Pudasjärvi Puh. Kotimaata kauempana reissaava Savikko kertoi, että riippuen reissusta, Euroopassa kilometrejä kertyy viidestä tuhannesta seitsemään tuhanteen per reissu. Yhdistykseen voi liittyä myös, vaikkei ajaisikaan Kabella. 044 455 6560 sinikka.illikainen@alinahoivatiimi.fi www.alinahoivatiimi.fi Pohjois-Suomen Kabe ry:n vuosittain järjestettävissä kevättreffeillä pelattiin perinteisiä mökkipelejä kolikonheitosta mölkkyyn ja petankkiin. Toisaalta jos haluaa olla yksin niin sitten kanssa saa olla yksin, kun hyppää omaan hyttiin, yhdistyksen varapuheenjohtaja Jarmo Savikko totesi. Kuvat: Anu Kauppila Iin Sillat täyttyivät asuntoautoistaja vaunuista Kabe ry:n kevättreffeillä aina Ivaloon saakka. Ahti Lehtola oli tullut paikalle Ducato-merkkisellä vuosimallia 1992 olevalla Poppalooralla. Kun lahjoitat itsellesi tarpeettoman tavaran Konttiin, se voi ilahduttaa jotakin toista. Savikko vinkkaakin, että Helsinki tai Turku -Tukholma -väliä edullisempaa onkin matkustaa Naantalista Kapellskärin satamaan. Seuraavaksi suunta on kohti pohjoista, kun lähdetään jälkikasvun kanssa kalareissulle Pohjois-Norjaan, Lehtola kertoi. – Tunnelmaa voi verrata Suomi-Ruotsi maaotteluun ja joskus Järvi-Suomen kanssa naljaillessa Turun yhdistys onkin mennyt meidän kaikkien ohitse voittoon, Karjalainen nauroi. Luonto kiittää, kun pidetään hyvät tavarat käytössä mahdollisimman pitkään. Merja Heiska saapui Kemistä ja hän kertoi olleensa mukana toiminnassa jo ainakin parikymmentä vuotta. – Mahtava ilma ja mukava porukka niin kyllähän täällä viihtyy, Heiska hymyili. Heinäkuun lopulla yhdistys ottaa suunnakseen kymmenennet valtakunnalliset Kabe-treffit, jotka järjestetään Lintulahdella Äänekoskella. 040 737 9527 Avoinna ma–pe 9–19, la 10–17, su 11–17 #sprkontti sprkontti.fi Kun ostat Kontista tai lahjoitat Konttiin, olet osa Punaisen Ristin auttamisen ketjua. – Moodi muuttuu, kun lähtee asuntoautolla tai -vaunulla liikkeelle. Sodankylästä kotoisin oleva Lehtola kertoi olleensa karavaanari jo yli 40 vuotta. Karjalainen kuuluu myös SF Caravan Oulun Seutu ry Rantasarkan hallitukseen vaimonsa kanssa ja hän vinkkaa, että alueella järjestetään kesäkauden avajaiset 7.–9.6. – Se tahtoo olla monessa yhdistyksessä sama virsi, että porukka vanhenee eikä nuoria tahdota saada mukaan. Mikko Pietikäinen ja Merja Heiska saapuivat Kaben kevättreffeille Kemistä.. Laadukkaat kotipalvelut Alinasta •• Kotihoito ja asiointiapu •• Kotisiivous ja muut kotityöt •• Kotisairaanhoito •• Lastenhoito Saat palveluistamme -60 % kotitalousvähennyksen verotuksessa. Lapsiperheet yleensä hakeutuvat lapsiystävällisille paikoille, missä on vettä ja muita aktiviteettejä lähistöllä. – Meillä on Kaben asuntovaunu pohjoisessa parkissa ja Poppalooralla sitten kuljetaan paikasta toiseen. – Autossa tai vaunussa kaikki kulkee mukana ja onhan se mukava pistää illalla pää omaan tyynyyn, Karjalainen lisäsi. – Parastahan tässä on se sosiaalisuus ja yhdessäolo. Karjalainen kertoi, että tapaamisessa järjestetään perinteinen mölkky-ottelu, jonka voitosta on yleensä taistelleet koviten Pohjois-Suomen ja Järvi-Suomen yhdistykset. Autojen ohi ajamiseen täytyy tottua ja he muistuttavat, että mitä kovempaa ajaa, sitä enemmän löpöä kuluu ja kulut voivat äkkiä nousta. Kiire loppuu siihen, Savikko naurahti. Ruuhkat ovat Euroopassa myös aivan käsittämättömät, Savikko jatkoi. Iin Silloillakin näkyi 27 vaunukunnan joukossa muutaman muunkin mallinen menopeli. Monilla olikin mukana mölkky-pihapeli tai petankki-kuulapeli ja Iin Siltojen pihamaalla otettiinkin lauantaina mittaa toisistaan petankissa. Kontin valikoimista voit löytää keräilyaarteita ja edullisia kesätavaroita. Menopeli on ollut Lehtolalla nyt nelisen vuotta ja vaikka kilometrejä on kertynyt tuona aikana parisenkymmentä tuhatta, autolla ei kuitenkaan ole ajettu vasta kuin vähän päälle 100 000 kilometriä. Ohjelmaa järjestäjät eivät ole tarkoituksella aikatauluttaneet liiaksi, jotta aikaa jää myös vapaaseen olemiseen. KARJALAINEN kertoi kiertävänsä puolisonsa Leenan kanssa lähinnä kotimaassa ja hienoja paikkoja on nähty paljon. – Vaimo harrastaa avantouintia niin eihän sitä meinannut saada pois tuolta, Karjalainen naurahti. Tule Konttiin tekemään kesälöytöjä. Oman erikoisuutensa tuo myös se, ettei Euroopassa ole niin paljon vesistöjä kuin Suomessa. Kuitenkin mukaan toivottaisiin lisää nuoria karavaanareita. Myös pohjoisen kautta kiertäminen ei ole mitenkään hankala vaihtoehto, sillä lauttamatka kestää hieman päälle kahdeksan tuntia ja sinä aikana kerkeää ajaa hyvin tovin pohjoisen kautta Etelä-Ruotsiin, mistä matka jatkuu helposti kohti muuta Eurooppaa. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 6. YHDISTYKSEEN kuuluakseen ja tapaamisiin osallistuakseen jäsenellä ei tarvitse olla Kabe-merkkistä asuntoautoa tai vaunua, vaan mukaan otetaan kyllä muutkin. – Jos vettä on, virta on liian voimakas tai vesi likaista. Hän totesikin, että osa haluaa pysähtyä nimenomaan virallisilla leirintäalueilla ja osa taas etsii itselleen puskaparkin. Onhan se virallinen leirintäalue mukava ja helppo, kun on saunat ja suihkut saatavilla, Karjalainen sanoi. Siinäpä se tämän homman suola on, kun paikkoja ja nähtävää on niin paljon ja auto tuo liikkumiseen vapautta, Savikko kertoi. Oman auton tai vaunun ympäristöön rakennetaan pihoja, terasseja ja laitetaan kukkaistutuksia. Lisäksi he reissaavat myös kotimaassa. Ahti Lehtolan Poppaloora on vuosimallia 1992 ja perheen Kabe-asuntovaunu on tukikohtana pohjoisessa. Iltoihin kuului myös tietenkin saunomista ja Iin Silloilla lämpesi niin perinteinen sähkösauna kuin myös uniikki venesauna. Siellä kaikki Suomen kolme kabe-yhdistystä viettävät yhdessä viikonlopun ja vaihtavat kuulumisia
Kaisko on ahtaasti sydänhämäläinen henkilönnimi. Tuolloin 1800-luvun puolivälin jälkeen alkoi uusi vaihe Haukiputaan historiassa, teollistumisen aika, sahojen aika. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Joitakin savolaisia asettui vanhan asutuksen laitamille, kuten Olli Halonen, joka noin 1580 perusti Halosenniemen asutuksen, ja Erkki Taskinen, joka 1620-luvulla pani alkuun Pateniemen alueen asutuksen. Vanhimmissa tunnetuissa Haukiputaan asukkaissa 1540-luvulla mainitaan peräti neljä talonpoikaa, joiden sukunimenä oli Pernu: Kauppi eli Jaakko, Heikki, Erkki ja Jussi Pernu. On mahdollista, että tällainen hämäläinen asutuspesäke olisi syntynyt myös Kiiminkijoen varteen, Jokikylän seudulle. Suunnilleen samaan aikaan 1300ja 1400-luvun vaihteessa syntyi samalla korkeudella olevalle merenrannalle ja sen saarille, Kiiminkijoen suun pohjoispuolelle, asutus, joka sai nimen Haukipudas. JOS Haukiputaalta etsii rannikon asutusta vanhempaa asutusta, varteenotettava vaihtoehto on Jokikylä runsaine luonnonniittyineen. Pitkin Perämeren itärannikkoa on vanhassa nimistössä merkkejä tämän asutuksen säteilystä. Pernut kuitenkin hävisivät Haukiputaalta noin 1550 ja muuttivat Iihin. Pohjoisen suurten lohijokien suille asettui edelleen kymmeniä saksalaisia hansakauppiaita pysyvästi asumaan. Muita ruotsalaisperäistä uudisasutusta osoittavia vanhoja talonnimiä ovat mm. Kun tätä yhdyskuntaa pääsi omistamaan ja pyytämään säännöstellysti niin, ettei ”lypsävää lehmää tapettu”, oli elämisen varmuus turvattu. Mainitut talonpojat eivät olleet tietenkään ainoat ja yksittäiset Haukiputaan asukkaat tässä suuressa asiassa, vaan he liittyivät Haukiputaan varhaiseen asutukseen, syntyvään ja kasvavaan kyläyhteisöön. . Jokikylän vauraan Rehun talon iästä ja alkuperästä on vaikea sanoa; talon nimihän tulee katolisen Gregorius-pyhimysnimen kansanomaisesta väännöksestä Kreku, Kreu ja edelleen Rehu. Koska 1544 esiintyy nimimuoto Björninpoika, on todennäköistä, että hänen isänsä, itse Björn, on tullut alueelle aivan 1400-luvun lopulla. Sen lisäksi Kellon ja Haukiputaan talonpojat kävivät yhdessä iiläisten kanssa vielä 1500-luvulla kalastamassa kaukaisilla Iijoen latvojen eräjärvillä aina Kuusamon suurilla järvillä asti. Tärkeä luonnonrikkaus, joka ylipäätään veti asutusta varhain pohjoiseen, olivat turkikset, erittäinkin majavat, arvokkain turkiseläin kautta rautakauden ja keskiajan. Ja sitten erityisesti se, että Jokikylässä on ollut vanha talo nimeltään Jämsä Kiiminkijoen Jämsänsuvannon rannalla; nimiä ei voi selittää ilman yhteyttä Hämeen Jämsän suurpitäjään. Tämä todistaa, että myös Haukiputaan Pernunimi on suomalaisena mukaelmana syntynyt paikan päällä ruotsalaisesta ristimänimestä Björn. Alimmasta koskesta sai padoilla parhaiten nousulohta. Lohesta tuli nyt kauppatavaraa, kun sitä pystyttiin suolaamaan saksalaisten hansojen suolakaivoksistaan tuoman suolan ansiosta. Samaa on sanottava nimestä Talonpoika eli Pentin talo. Jokikylän Kurkela voi olla hyvinkin vanha talo, vanhempi kuin vuosi 1561, jolloin Juho Kurki tulee ensi kerran asiakirjoihin. Hämäläisiin viittaa lähialueen nimi Hämeenjärvi ja muut Häme-alkuiset nimet. Haukiputaan väestöä ja asutusta rikastuttivat keskiajalla myös muutamat ruotsalaiset uudisasukkaat. Mutta he olivat aloittamassa suurta asiaa, yhä edelleen jatkuvaa asutusta ja kulttuuria. KOLUMNI. Iijoen alin koski on nimeltään Helsinginkoski. Sen olemassaolon osoittaa laaja Majava-alkuinen paikannimistö: Majavasaari, Majavakoski, Majavapudas, Majavaoja, Majavakangas ym. Eräs kaikkein suurimpia on ollut Kiiminkijoen varressa Jokikylän yläpuolella. KELLON JA HAUKIPUTAAN alkuperäiset asukkaat olivat valtaosin peräisin Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta. Ylipäätään myös kymmenet kristillisistä ristimänimistä saadut kansanomaiset nimet, joita on säilynyt talonnimissä ja sukunimissä, edustavat vanhaa lounaissuomalaista, katolista nimikulttuuria: esimerkiksi Annala, Hekkala (<Henrik, Heikki), Jukuri (<Juho,Jukka), Nikki (<Nikolaus), Perttula (<Bartolomeus, Perttuli), Pietilä (<Pietari), Ollila (<Olavi), Siipola (<Sigfrid), Sipola (< Sigfrid), Simppula (<Simon) ja Toppi<Kristoffer). Siksi, että he ovat ensimmäiset nimeltä tunnetut Haukiputaan asukkaat. Sisäinen kasvu oli vahvaa; kun Haukiputaalla oli 1500-luvun puolivälissä 50 taloa, oli niitä 1630-luvulla jo kaksinkertaisesti. Torstaina 6. Savolaiset asuttivat sen sijaan lähes täysin Kiiminkijokilaaksoa ylöspäin, nykyisten Kiimingin ja Ylikiimingin alueilla. Mutta se on sitten jo uuden laulun arvoinen asia. Taloja syntyi myös joen etelärannalle. Heitä vetivät tänne turkikset ja kala, parhaastaan lohi. HAUKIPUTA AN-KELLON alue oli 1500-luvun puoliväliin mennessä jo siinä määrin tiheästi asuttu, ettei alkanut savolaisten valtava muuttoekspansio saanut siellä juurikaan sijaa. Ylempänä Kiiminkijoessa on vielä Jämsänkoski ja -suvanto. Asiakirjatkin todistavat, että jämsäläisten eräretket ulottuivat vielä 1500-luvun alussa hämäläisistä kauimmaksi pohjoiseen. Jouko Vahtola professori emeritus Kiiminki Haukiputaan suistoalueelta saadaan yhä komeita haukia. nimet Kurtti (<Kurt), Lyytikkä (<Lydicke), Härmä (<Herman), Holsti (<Holstein) ja Hollanti (<Holland). Vuonna 1544 Jaakko Pernun patronyymisenä sukunimeä esiintyy Björnsson (bijörsson) eli Björninpoika. HÄMEESTÄ tuli jatkuvasti uudisasukkaita pohjoiseen vuosisatojen kuluessa keskiajalla aina 1500-luvulle asti. Ervasti (< Ernfaster), Hookana (< Håkan) ja Inkilä (< Inge, Ingewald). Kurki-nimi voi olla sekin hämäläinen. Sen osoittavat monet sikäläistä alkuperää olevat paikannimet kuten Varepudas, vare `kiviröykkiö, Moisio moisio`viljelys`, Pateniemi` ja Virpiniemi virpi `puun oksa`, mutta erityisesti vanhat henkilönnimet, joita on säilynyt talonnimissä: Luuki, Vahto, Balck, Lyly, Kanniainen, Kiuttu, Sarkki, Takku, Kokkare ym. Nimi perustuu Kiiminkijoen suuhaaran nimeen; sanan pudas merkitys on saaren ja mantereen välissä oleva matala joenhaara, josta keväisenä kutuaikana saatiin viljalti haukia. Hänen asuinpaikastaan on muistona vielä nimi Taskisenperä tiekyltissä Pateniemen entisen kirkon luona. Haukiputaan taloilla oli lohenpyyntiosuuksia myös Iijoella. Mainittuun Majavaojaan laskevassa Onkamo-ojassa on koski nimeltään Kaiskonkoski. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Rantapohjan KESÄLEHTI 34 34 Haukipudas TALONPOJILLA nimiltään Lauri Sluuck eli Luuki ja Heikki Ollinpoika on aivan erityinen merkitys Haukiputaan historiassa ja kulttuurissa. Nimen on tuonut ruotsalainen uudisasukas, ei voida ajatella, että suomalainen olisi ristitty ruotsalaisperäisellä nimellä. Talous, yhteiskunta ja kulttuuri vahvistuivat luonnon rikkauksia hyödyntäen agraariselta pohjalta eteenpäin aina 1800-luvulle. Haukipudas ja Kello mainitaan kylinä ensi kerran vuonna 1496, tuolloin venäläisten hävitysretkellään polttamina kylinä. Suurin osa Suomen tunnetuista varhaisista majavayhdyskunnista oli Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Hänen poikiaan asui 1540-luvulla jo neljässä talossa. He olivat tavallisia talonpoikia, jotka saivat nimensä historiaan aivan sattumalta, vuonna 1479 pidettyjen Iin käräjien lautamiesten joukossa, siis yli 500 vuotta sitten. Miksi. Heistä ovat Haukiputaan nimistöön jälkensä jättäneet mm. Ruotsin puolella Pohjanlahden takana oli 1300-luvulla käynnissä myös ekspansiivinen helsinkien, pohjoisimman ruotsalaisheimon uudisasutus
N im i: Pu he lin : O so it e:. kesäkuuta 2024 • N:o 43 35 35 Tä yt ä ke sä le hd en ri st ik ko ja pa la ut a se m ei lle vi im ei st ää n 31 .8 .2 02 4 m en ne ss ä os oi tt ee lla Ra nt ap oh ja , PL 15 , 90 83 1 H au ki pu da s. Ri st ik on oi ke in tä yt tä ne id en ke sk en ar vo m m e 50 eu ro n ar vo is en la hj ak or ti n se kä Ra nt ap oh ja n vu os ik er ra n. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 6. kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. K uo re en tu nn us ”R is ti kk o” . Ri st ik on ra tk ai su ja ar vo nn an tu lo s ju lk ai st aa n Ra nt ap oh ja ss a sy ys ku un ai ka na
kesäkuuta 2024 • N:o 43 Rantapohjan KESÄLEHTI 36 36 LASKE TERASSILAUTOJEN MENEKKI TERASSILASKURILLA stark-suomi.fi JA TYÖMAA EI PYSÄHDY STARK NONSTOP PALVELEE OULUSSA 24/7 NEKALA 24/7 MEILTÄ VOIT LAINATA PERÄKÄRRYN OSTAMILLESI TUOTTEILLE! Saat S-Etukortilla Bonusta Starkin myymälöissä Oulun, Porin, Rovaniemen ja pääkaupunkiseudun alueella. . kesäkuuta 2024 • N:o 43 Torstaina 6. Bonus ei kerry verkkokaupasta, tiliostoista eikä valikoiman ulkopuolisista tehdastoimitustuotteista. Bonus kertyy alueen myymälöiden valikoimaan kuuluvista, myymälässä maksetuista tuotteista ja palveluista. Torstaina 6. AVOINNA YÖTÄPÄIVÄÄ 24/7 (TILIJA KORTTIOSTOT) VERKKOKAUPPAOSTOT EIVÄT KERRYTÄ BONUSTA • WWW.STARK-SUOMI.FI OULUN STARK ON MYÖS MAALIKAUPPA! KESTOPUUT, KIINNITYSTARVIKKEET, PIHATUOTTEET, SÄHKÖJA AKKUKONEET JA KAIKKI MITÄ KESÄPROJEKTIISI TARVITSET.. Lisätietoa asiakasomistajuudesta: s-kanava.fi STARK OULU NONSTOP 24/7 | HAUTAKORVENTIE 8, 90620 OULU