Sivu 3. Alueella uskotaan, että yhteisöllisyys on ratkaisu moneen ongelmaan, mutta päättäjien ja virkamiestenkin apua tarvitaan tavoitteiden toteuttamiseen. Rehtori Arttu Parkkinen sanoi, että nyt tarvitaan konkreettisia tekoja toiveiden ja huolipuheen sijaan. pantit 1,80 0,33 l/pl 18-pack (1,04/l) sis. Ylikiiminkiläiset eivät halua jäädä sivustakatsojiksi Ylikiimingin tulevaisuusillassa kuultiin nuorison ja muidenkin asukkaiden ajatuksia siitä, millainen Ylikiiminki voisi tulevaisuudessa olla. JAKKUKYLÄÄ TALLENNETTU Timo Räihä ja Jarmo Alasiurua olivat Jakkukylän kyläillassa kertomassa Jakkukylä-kirjasta. Voimassa to-la 6.-8.2.2025 5 RS 5 RS PS PS Oululainen Oululainen REISSUMIES REISSUMIES TÄYSJYVÄRUIS TÄYSJYVÄRUIS 6 kpl/355 g (2,82/kg) 6 kpl/355 g (2,82/kg) Pepsi Max, Hartwall Jaffa sokeriton Pepsi Max, Hartwall Jaffa sokeriton tai 7UP Zero Sugar tai 7UP Zero Sugar VIRVOITUSJUOMAT VIRVOITUSJUOMAT 0,33 l/pl 18-pack (1,04/l) sis. Hinnat voimassa to-su 6.-9.2.2025, ellei toisin mainita. Rajoitus 2 pkt/asiakas. Sivut 6–7 HAUKIPUTAAN • IIN • JÄÄLIN • KELLON • KIIMINGIN • KUIVANIEMEN • PATENIEMEN • YLI-IIN • YLIKIIMINGIN PAIKALLISLEHTI Torstaina 6.2.2025 56. vsk • N:o 10 Vuodesta 1969 Irtonumero 2,30€ R E V O N T O R I K I I M I N K I J Ä Ä L I Revontie 8, 90830 Haukipudas | Palvelemme MA-LA 7-22 ja SU 9-22 Revontie 8, 90830 Haukipudas | Palvelemme MA-LA 7-22 ja SU 9-22 Terveystie 6, 90900 Kiiminki | Palvelemme MA-LA 7-22 ja SU 9-22 Terveystie 6, 90900 Kiiminki | Palvelemme MA-LA 7-22 ja SU 9-22 Jäälinraitti 2, 90940 Jääli | Palvelemme MA-PE 7-22, LA 8-22 ja SU 9-22 Jäälinraitti 2, 90940 Jääli | Palvelemme MA-PE 7-22, LA 8-22 ja SU 9-22 SuperTrion SuperTrion 22 99 99 KPL KPL Valio Valio NORMAALISUOLAINEN NORMAALISUOLAINEN MEIJERIVOI MEIJERIVOI 500 g (5,98/kg) Rajoitus 2 kpl/talous 500 g (5,98/kg) Rajoitus 2 kpl/talous Naapurin Maalaiskana Naapurin Maalaiskana KANAN FILEESUIKALEET KANAN FILEESUIKALEET 240 g (8,33/kg) 240 g (8,33/kg) Rajoitus 1 erä/talous Rajoitus 1 erä/talous PLUSSA-KORTILL A PLUSSA-KORTILL A PLUSSA-KORTILL A PLUSSA-KORTILL A PLUSSA-KORTILL A PLUSSA-KORTILL A TUORE LOHI TUORE LOHI Kasvatettu, Norja Rajoitus 2 kalaa/talous. Ei Reilu eikä Plus. Voimassa to-la 6.-8.2.2025 Kasvatettu, Norja Rajoitus 2 kalaa/talous. Rajoitus 2 pkt/asiakas. AKTIVOI SUPERPÄIVIEN MOBIILIETU K-RUOKASOVELLUKSESSA! S UPER T RION 8.8.2pkt -49 % Hinnat voimassa to-su 6.-9.2.2025, ellei toisin mainita. pantit 1,80 Rajoitus 2 erää/talous Rajoitus 2 erää/talous 77 99 99 18-PACK 18-PACK ERÄ ERÄ 88 99 99 KG KG PLUSSA-KORTILL A PLUSSA-KORTILL A PLUSSA-KORTILL A PLUSSA-KORTILL A 5.5.VITAMIINIÄMPÄRI VITAMIINIÄMPÄRI Noin 6,5 kg Noin 6,5 kg Appelsiini, Egypti Appelsiini, Egypti Idared omena, Puola Idared omena, Puola Sitruuna, Espanja Sitruuna, Espanja Verigreippi, Espanja Verigreippi, Espanja ämpäri Aktivoi etu K-Ruoka -sovelluksessa! Ilman aktivointia ja Plussa-korttia 7,89 pkt (15,78-17,53/kg) Kulta Katriina Kulta Katriina SUODATINJAUHATUS SUODATINJAUHATUS KAHVIT KAHVIT 450-500 g (8,00-8,99/kg) 450-500 g (8,00-8,99/kg) Ei Reilu eikä Plus. 10.10.1.1.-28 % -34 % -28 % -41 %
Lietetatar ei ole levinnyt saareen, suojelu on. Harvoin tämmöistä urotekoa saadaan aikaan. helmikuuta 2025 » N:o 10 KESKUSTELEMME » KUVA LUKIJALTA » Professori Juho Saaren toimittama teos Hyviä uutisia Suomesta – Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva julkaistaan oikeastaan ensi maanantaina, mutta jo nyt se on ollut esillä esimerkiksi Ylellä. Mallit ja ohjeet katsotaan tietokoneelta. 2 Lähetä mielipiteesi osoitteella Rantapohjan toimitus, PL 15, 90831 Haukipudas tai toimitus@rantapohja.fi. Mediasta, poliitikkojen puheista ja vaikkapa monista tutkimuksista voi saada kuvan, että Suomen asiat ovat menneet jatkuvasti päin manalaa. Suojeltava lajikaan ei ehkä viihdy pitkään, kiusaksi on tullut myös haitallinen vieraslaji. Halvempi kuin juristi. Vähäinen ei ole Hiastinhaaran alue. Luontoarvo on yksittäinen laji, joka saattaa hävitä suojelun tai aikanaan ilmastomuutoksen myötä. Ennen lisäsuojelusta päättämistä kunnan tulisi tarkastella kokonaisuutta Iissä, suojelussa olevia alueita ja vaikutuksia. Väärin tehty testamentti voi kaatua. Esimerkiksi testamentteja. Viestissä tulee näkyä lähettäjän numero. Ehkä ei olekaan niin, että ennen oli kaikki paremmin, kun katsoo hiukan tarkemmin. Pekka Keväjärvi pekka.kevajarvi@rantapohja.fi Parempia uutisia Suomesta TOIMITTAJALTA Iihin lisää suojelua. Tärkeissä asioissa kannattaa käyttää juristia. Useiden kirjoittajien teos Hyviä uutisia Suomesta tarkastelee maamme kehittymistä asiantuntijoiden voimin ja tieteen keinoin. Toki kielteinen maailmankuva voi olla joskus voimavarakin. Toimitus ei luovuta ulkopuolisille nimimerkillä esiintyvien henkilötietoja. Siten voi ruveta menemään läpi sen harmaan kiven – sisullako siitä mennään. Kuva on otettu Alakylän P-paikalta. Hyviä uutisia Suomesta ilmestyy sopivasti kuntaja aluevaalien kynnyksellä. Vaikka haluat esiintyä nimimerkillä, liitä kirjoitukseesi nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Kirjoitusten pituus on enintään 2 500 merkkiä välilyönteineen. Ennakkoon sopien asiat hoituvat helpommin. Vanhemmat muistavat elukoiden rantojen laiduntamisen. Ei ehkä aina suoraan, mutta tehdään vaikeaksi, yksityisellä ei riittää aikaa, rahaa, tietotaitoa. Lisäksi todistajien ja päiväyksen puuttuminen. Tekstija multimediaviestit lähetetään numeroon 040 5173 842. Testamentin toive toteutuu hallitusti. Harvemmin perintöasiat menevät oikeuteen. Tehdystä työstäkin pitäisi maksaa vero, mutta harvapa maksaa. Kirjassa luodataan Suomen kehityksen tilaa 2000-luvulla. Tehdystä työstä otetaan maksu. Voimmeko me uskoa tällaista, me suomalaiset, jotka lähestymme asioita usein kielteisyyden näkökulmasta. Pessimisti ei pety, on monen suomalaisen lempilausahduksia. Mutta kun se tapahtuu EU-säätöjen mukaan ja niitä vielä kiristämällä, suojelun järkevyys on monin paikoin kyseenalaista. Niinpä niin. Rakentaa ei saa, hyvin kasvavaa puustoa ei voi enää hyödyntää, ”vapaaehtoisuudella” saa edes jotain korvausta omistuksestaan. Iissä on esitetty käsiteltäväksi uutta suojelua. Numero on. Iijoen pohjoispuolen merenrannoilla ja saarilla on suojeltuja alueita merkittävästi. Suojelu on tarpeen, mutta sen pitää olla järkevää, paikalliset arvot, maisema ja alueen käyttö huomioiden. Oikeasti ei pitäisi olla saaren suojelu. Syinä ovat vaikka epäselvyydet ja väärä muoto. Viestin hinta määräytyy operaattorisi mukaan. Oma lukunsa on Karhusaaren suojelu. Luonnon suojelua tarvitaan. Lukijoiden mielipiteitä julkaistaan myös lehden verkkosivuilla. Nähtäväksi jää onko sillä vaikutusta poliittiseen puheeseen, jonka määrä kasvaa nyt, kun eduskuntakin palasi joulutauoltaan. Tampereen yliopiston sosiaalija terveyspolitiikan professori Juho Saari puolestaan toteaa teoksensa esittelyssä, että Suomi on ollut monella tapaa maailman maiden joukossa lähimpänä maanpäällistä taivasta. Nuoremmat voivat nähdä tähän viittaavaa kyläyhdistyksen talkootyön tulosta. » Torstaina 6. Uoma kaivettiin joku aika sitten, näverösta löydettiin suojelulaji. Toimeksiantajan suunnitelma ei toteudu. Kyse on Euroopassa harvinaisuudesta lietetataresta, se elää rantavesissä. Yli 400-sivuisen teoksen artikkeleiden otsikot puhuvat puolestaan: Elämäntyytyväisyys on hyvällä tasolla, Terveys on parantunut, Useimpien elinikä pidentyy, Luottamus on vahvistunut, Naisten asema on vahvistunut, Työhyvinvointi on lisääntynyt ja esimerkiksi Ympäristö on puhdistunut kemikaaleista. Värikäs ja terävä kieli Upea talvinen Kiiminkijoki lumiasussaan. Saaren maanomistajat joutuvat nyt tekemään ”vapaaehtoista” suojelua. Ja onhan se niinkin, kuten eräs henkilö lähipiirissäni monesti lausuu: “Valittamatta ei mikään asia parane”. Nykytotuus on toinen. Koettu on, että venevalkaman, oman rannan kunnostus ei enää onnistu. Monin paikoin järkevät toimet rannan hyödyntämiseen on käytännössä kielletty, vaikka pajuvitikoita, leppää ja muutakin puuta hyödyntämällä edistettäisiin alueen maisemaa, tilaa ja käyttöä. Suojelupuolella löytyy, EU-säädöksiä tutkimalla voi tulla tulos, joka on usein vastoin suojelua. Iijoen etelärannoilla suojelua on myös runsaasti. Rantapohjan numeroon 040 5173 842 voi lähettää myös WhatsApp-viestejä. Näitä tulee helposti mieleen, alla joitain esimerkkejä. Kuva: TTT Rantapohjan WhatsApp Voit lähettää tekstarin tai kuvan Rantapohjaan myös WhatsApp-viestinä. Journalismin ja tutkimuksen perinne taas on tyypillisesti tarkastella yhteiskunnan kipupisteitä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kun suojelu haettiin, niin ELY-viranomainen vakuutti Iissä: on vain rantojen suojelu, ei koske saaren sisäosaa ei metsää. Miettikääpä vaikkapa johtavien poliitikkojen puheita – millaista ankeuttamista ne välillä ovat. Maankohoamisen, uoman mataloitumisen, ilmastonmuutoksen – veden lämpiämisen, lahoavan aineksen myötä venevalkama, ranta muuttuu haisevaksi lääseisöksi. Tämän jälkeen järkevät toimet kielletään. Oikeaa suojelua Itse tehty testamentt i Ikäihmisetkin tekevät eri asiapapereita toisilleen. Alueet ovat muuttumassa hoitamattomiksi, lahometsiksi, vitikoiksi ja lääseiköksi. Säästyy monelta harmilta
Esitän, että Ylikiiminkiin perustetaan eri yhteisöjen keskinäinen yhteistyöryhmä, joka alkaisi tehdä työtä ylikiiminkiläisten hyvinvoinnin eteen, Pitkänen sanoi. Aluepäällikkö Pasi Mäkikyrö lupasi, että nuorisotilojen, kuntosalin ja kirjaston asia täytyy saada päätökseen, jotta ylikiiminkiläisten käyttöön saadaan asianmukaiset tilat. Heidän mukaansa merkityksellinen elämä tarkoittaa turvallista arkea, jossa jokainen voi olla oma itsensä ilman pelkoa syrjäytymisestä. Eikä pelkästään ideoida, vaan tuoda pöytään konkreettisia ratkaisuja, sillä Parkkinen näkee, että Ylikiimingillä ei ole enää varaa menettää yhtään mahdollisuutta. helmikuuta 2025 56. Paikalla oli myös paljon yhdistystoimijoita, jotka osallistuivat illan aikana konkretian metsästykseen. • Kiimingin hyvinvointikeskukseen 26 km. YLIKIIMINGIN koulun oppilaat Viljami Savimäki, Elias Moilanen ja Aleksi Paakkonen esittelivät, mitä ajatuksia nuoret olivat tulevaisuustyössä synnyttäneet. • Aapistielle 37 km. • Rotuaarille 39 km, Alavuotolta 70 km. Samalla palvelut ovat koko ajan siirtyneet kauemmaksi, Ylikiimingin koulun rehtori Arttu Parkkinen taustoitti. Aiheina olivat konkreettiset teot, joita ylikiiminkiläisten hyvinvoinnin eteen voitaisiin tehdä. Yhteisöllisyyden tukeminen ja kannustava ilmapiiri ovat keskeisiä tekijöitä, joihin nuoret toivovat panostettavan. INFO Ylikiiminki pähkinänkuoressa • Pinta-ala 1064 neliökilometriä. Etualan pöydässä Arto Holappa, Marika Toivonen, Veikko Jokikokko, Merja Perätalo, Asko Perätalo, Markku Koistinen, Saija Kainua, Sanna Goman ja Ulla Ojala keskustelivat muun muassa siitä, miten lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia voisi lisätä. Hyvinvointipalvelut ovat myös nuorten huolenaiheena. He kokevat, että heidän näkemyksiään ei kuulla riittävästi. He haluavat kehittää alueen luontomatkailua ja ympäristökasvatusta sekä edistää kestävää kehitystä. He painottivat myös joukkoliikenteen parantamisen merkitystä, jotta Ylikiimingissä asuminen olisi aidosti vaihtoehto tulevaisuudessakin . • 1 koulu, 2 kouluyksikkö. Nuorten mielestä Ylikiimingin luonto on voimavara, joka tulee säilyttää tuleville sukupolville. Se puettiin sanoiksi viime keväänä, jolloin havaittiin, että lapset ja nuoret ovat ylpeitä juuristaan ja haluavat rakentaa Ylikiimingissä merkityksellistä elämää. Se olisi edellytys sille, että Ylikiiminkiin saadaan uusia asukkaita. LIIKUNTAMAHDOLLISUUKSIEN parantaminen oli yksi teemoista. 3 » Teea Tunturi » Ylikiiminki NUORTEN viesti Ylikiimingin tulevaisuusillassa oli selkeä: Ylikiimingin tulevaisuus on kaikkien yhteinen projekti, joka vaatii yhteistyötä ja rohkeutta. vsk • N:o 10 INFO Mikä tulevaisuusilta. • Jyrkät tuloerot. MIKÄLI nykyinen väestökehitys Ylikiimingissä jatkuu, vuonna 2032 alueella on nykyisen noin 3 100 asukkaan sijaan enää 2 700 asukasta. Työllä tavoitellaan muun muassa lisää yhteisöllisyyttä, elinvoimaa ja hyvinvointia Ylikiiminkiin. • Viime syksynä visio sai lisää lihaa luittensa ylle koululla tehdyn tulevaisuustyön kautta. Tulevaisuusillan ydinviesti oli, että nuoret haluavat olla mukana päättämässä heitä koskevista asioista. Mukaan on otettu koulun väen lisäksi myös muut ylikiiminkiläiset ja ensimmäisessä tulevaisuusillassa etsittiin konkretiaa vision näkemysten toteuttamiseksi. Eläkeliiton Ylikiimingin yhdistyksen hallituksen jäsen Maija Pitkänen tiivisti illan antia seuraavasti: – Nuorten ja ikäihmisten toiveet ovat varsin yhtenäiset. Otan omalle pöydälleni heti tuon kuntosaliasian, sillä se on venynyt tarpeettoman pitkään, Penttilä lupasi. He toivoivat muun muassa, että lähikoulun tiloja voisi hyödyntää myös toisen asteen opinnoissa, mikä mahdollistaisi opiskelun lähempänä kotia. Toivoisin, että eri ikäryhmien keskinäistä yhteisöllisyyttäkin saataisiin lisättyä, jolloin voisimme yhdessä vaikuttaa asioihin laajemmalla rintamalla. • Ylikiimingin koulu huomasi kaksi vuotta sitten olevansa visiottomassa tilassa. TULEVAISUUSILLASSA oli mukana useita päättäjiä sekä virkamiehiä. • Korkea-asteen koulutus noin 20 % väestöstä. Nuorten mielestä Ylikiimingissä on tärkeää panostaa yhteisöllisyyteen ja turvallisuuteen. Nuoret esittivät selkeän vetoomuksen päättäjille: “Antakaa meille paikka pöydässä – me ollaan valmiita!”. Nuorten toiveet ja ehdotukset osoittavat, että he haluavat jäädä Ylikiiminkiin ja rakentaa siitä elinvoimaisen, turvallisen ja kestävän yhteisön, mutta tämä vaatii päättäjien tukea ja rohkeutta tehdä tarvittavat päätökset. Tämän vuoksi hänen mukaansa nyt on erittäin tärkeä hetki keskustella ja ideoida Ylikiimingin tulevia palveluita. Visiota alettiin laatia laajalla porukalla. – Huolipuheesta on päästävä ratkaisuihin, Parkkinen totesi. • Nyt illan satoa työstetään ja syksyllä kokoonnutaan uudelleen aiheen ympärille. – Luvut tarkoittavat sitä, että seitsemän vuoden päästä yli puolet ylikiiminkiläisistä on eläkeläisiä. – Täällä on käyty avartavia keskusteluja, ja minulle on piirtynyt kuva, että pallo on nyt otettu haltuun. NUORET korostivat koulutuksen saavutettavuuden tärkeyttä. Kaavoitus ja omakotitonttien puute oli monessa pöydässä kiivas keskustelun aihe. • 3 100 asukasta. Oulun kaupungin sivistysja kulttuurijohtaja Mika Penttilä oli vaikuttunut illan annista. He haluaisivat Ylikiiminkiin enemmän tapahtumia, joissa he voisivat olla mukana ja tuoda esille omaa osaamistaan. • Työttömyysaste 14 %. Kouluikäisiä on noin 500 sijaan noin 310 ja yli 65-vuotiaita noin 1 100 sijaan noin 1 350. Tähän liittyen nuoret totesivat, että “Ylikiimingin perinne on, että me emme luovuta ikinä” . Nuoret vaativat tekoja Ylikiimingin tulevaisuuden puolesta Sivistysjohtaja Mika Penttilä lupasi ottaa Ylikiimingin kuntosaliasian pikaisesti pöydälleen Ylikiimingin tulevaisuusiltaan Harjunkaaren saliin kokoontui tiistai-iltana keskustelemaan kaikkiaan 90 henkilöä. Kuva: Teea Tunturi. Paikalliset perinteet, kuten kyläjuhlat ja yhteisölliset tapahtumat, ovat nuorille tärkeitä. Nuoret toivovat kuntosalia, joka ei ole homeessa, kuntoportaita, laituria Kirkkosuvantoon sekä tekonurmikenttää. Torstaina 6. Toiveissa oli esimerkiksi joukkoliikenneyhteys Muhokselle, minne moni Ylikiimingistä kulkee kouluun. Nuorilla on ratkaisuja ja intoa, mutta he kaipaavat aikuisilta ja päättäjiltä tukea ja konkreettisia tekoja. • Talouksien keskitulot noin 30 000 e/vuosi. Heidän mukaansa terveyspalvelut ovat liian kaukana, mikä vaikeuttaa avun saamista
diakoniatyöntekijä Kiimingin seurakunta On siis hyvä pysähtyä pohtimaan, miten minä voisin elää elämääni niin, että toimisin yhtä lailla toisten kuin itseni parhaaksi. 26.05.1940 k. Kiitos Ollia hoitaneille. Tänä juhlavuotena voimme yhdessä jälleen mahdollistaa sen, että yhä useampi nuori voisi saavuttaa omia unelmiaan. +1° +2° +2° +2° +1° +3° Lauantai 8.2. Kappalemäärällisesti eniten hankkeita kaavaillaan Pohjois-Pohjanmaalle (32 hanketta, 1,9 GW). HARTAUS » Torstai 6.2. Olemme vuodesta toiseen ponnistelleet yhdessä paremman maailman puolesta ja saavuttaneet jo nyt monia unelmia. Unelmat kantavat ENTÄ , jos unelmat eivät kanna. . . Yksin jatkan kera rakkaiden muistojen. Arvostavissa käsissä ARVO KOVA Hautauspalvelut vuodesta 1960 Ii • Kempele • Liminka • Oulu • Oulunsalo Puhelin 24 h • 08 311 2158 • arvokova.. -1 -1 -2 -1 -2 -2 Sunnuntai 9.2. Satakunta (27 hanketta, 3,3 GW) ja Etelä-Pohjanmaa (24 hanketta, 2,7 GW) taas erottuvat muista maakunnista hankkeiden suunnitellun tehon osalta. Suomen ev. Nimipäiviä Torstai: Terhi, Teija, Tiia, Tea ja Terhikki Perjantai: Riku ja Rikhard Lauantai: Laina Sunnuntai: Raija ja Raisa Maanantai: Elina, Ella, Ellen ja Elle Päivän nimi Tea ja Teea ovat lyhennelmiä nimestä Dorotea. -lut. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. kirkon yhteisvastuukeräyksen kautta aina vuosittain vaihtuvin teemoin. Haukiputaalainen sananparsi ILMOJA PITELEE » Torstaina 6. On helppoa olla itsekäs ja ajaa omaa etuaan, mutta jos meistä jokainen yhtä hanakasti puolustaisi heikompien etua, maailma olisi monella tavoin parempi paikka elää meille kaikille. . Tartu käteen äidin armaan, hän sua vastassa on varmaan. Nuku virta helmassa meren. Yhä harvemmalla nuorella on mahdollisuus toteuttaa itseään ja päästä kiinni harrastuksiin ja eri yhteisöihin sekä löytää tie menestykseen. Eino Leino Siunattu läheisten läsnä ollessa. 10.01.2025 Kaipauksella Tiina ja Mika Senni, Sakke ja Josefiina Selena Veli-Kalle veljet perheineen sukulaiset ja ystävät Levoton on virta ja vierivä laine. Eniten hankkeita on suunnitteilla Pohjois-Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntaan, kertoo Suomen uusiutuvat ry. Sinä väsyit, näin päättyi yhteinen matka. ” (Luuk. helmikuuta 2025 » N:o 10 Rakkaamme Pentti Ahti Antero MERILÄINEN s. Elämme maailmassa, jossa yhä harvempi lapsi ja nuori uskaltaa unelmoida. Se nimi johtuu kreikan kielen sanoista, jotka merkitsevät Jumalan lahjaa. Rantapohja Paljon aurinkovoimaa suunnitteilla » Rantapohja AURINKOVOIMAN rooli Suomen energiantuotannossa kasvaa nopeasti ja nyt ensimmäistä kertaa on koottu kattava listaus Suomessa kehitteillä olevista teollisen kokoluokan aurinkovoimahankkeista. Lämmin kiitos osanotoista. Kultaisessa säännössä sanotaan näin: ”Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille. -3 -2 -3 -2 -2 -3 Maanantai 10.2. Lehto 02.07.1939 Kiiminki 05.01.2025 Haukipudas Teimme yhdessä taivalta pitkän matkaa käsi kädessä, askel hidastuen. Elämästä on tullut yhä useammalle selviytymistaistelua. 24.02.1948 k. 4 PÄIVIEN VIRRASSA Viikko 6 Aurinko nousee 8.50 ja laskee 16.16. 93:4 Hyvästi, vaikkei tavattas ku nahkurinorsilla. YHTEISVASTUUKERÄYKSEN 75-vuotisjuhlavuosi muistuttaa meille kristityn tehtävästä rakastaa lähimmäistä. On siis hyvä pysähtyä pohtimaan, miten minä voisin elää elämääni niin, että toimisin yhtä lailla toisten kuin itseni parhaaksi. 6: 31) Jos jokainen meistä eläisi tuon kehotuksen mukaisesti, keskellämme elävät lapset ja nuoret voisivat hyvin. Meistä aikuisista jokainen on avainasemassa mahdollistamassa nuorille näiden mahdollisuuksien löytämisen. -3 -7 -6 -6 -1 -5 Perjantai 7.2. Ihminen on kuitenkin kautta aikain ollut aina itsekäs. Kolmanneksi eniten kapasiteettia on nousemassa Uudellemaalle (21 hanketta, 2 GW). Pienistä puroista kasvaa valtameriä! Olethan sinäkin tänä vuonna mukana mahdollistamassa unelmia lähimmäisen rakkauden hengessä! Katri Tuomiharju vs. Luo äidin kaipasit joka ilta, sinne johtaa nyt kaarisilta. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 31.01.2025. 07.01.2025 Kaivaten Jarmo Simo ja Jaana Henrik ja Marita Tuomo ja Helena lapsenlapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Nuku rauhassa isä kulta, elon huolet loppui sulta. -4 -3 -4 -3 -4 -3 Mukana elämän kulussa. Lämmöllä muistaen Eino Ari perheineen Arto perheineen veljet perheineen sukulaiset ja ystävät Rakkaamme Olli Sulo Antero RAJALA s. Pohjois-Suomessakin hankkeita on, mutta niiden tuotantokapasiteetti on pienempi kuin etelässä ja lännessä.. On kevyempi kulkea tiellä, kun tiedän sinä odotat siellä. Meri yksin suuri ja meri ihanainen. Sodat, ilmaston muutos ja niistä seurannut taloudellinen ahdinko ovat monille lapsille ja nuorille arkipäivää niin maailmalla kuin tämän päivän Suomessakin. . Mahtava on meren aallokko, mahtavampi vaahtopäinen myrsky, mahtavin on korkeuden Herra! Ps. Kiitokset Kulta Simpun hoitajille Marjan hyvästä hoidosta. Aurinkoenergian potentiaali Suomessa on huomattava: hankkeita on suunnitteilla 285 kappaletta ja niiden yhteisteho ylittää 23 gigawattia (GW). TÄMÄN VUODEN yhteisvastuukeräyksellä halutaan vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa, toimijuutta ja unelmia. Ajatus lähimmäisen rakkaudesta on jo vuosikymmenien ajan toteutunut mm. Rakkaamme Marja Kaisa KOKKO o.s. Tulevaisuus näyttäytyy synkkänä. . Lämmin kiitos osanotosta
Esiraati on valinnut finalistit Kauneimmat kirjat 2024 -kilpailuun osallistuneista teoksista. Näyttely on esillä 14.9. Tulokset julkistetaan 27.3. Pyynti kilpailee taideja valokuvakirjojen sarjassa. Päärakennusten kattomuoto on harjakatto tai epäkesko harjakatto. 5 » Torstaina 6. Jos jokainen kaupunginosa ja alue tuntuu houkuttelevalta ja elinvoimaiselta, Oulusta voi tulla entistä vetovoimaisempi paikka asua ja yrittää. samaan aikaan samassa paikassa. KOONNU T R A N TA P OHJ A N TOI M I T US. Iloksemme Kempele loistaa tasaisesti positiivisessa valossa ja houkuttelee niin uusia asukkaita kuin yrityksiäkin. Onko Pyynti kaunein. Kuva: Xavier Lambours Antti J. Isot kalat uivat Iissä ja Kuivaniemellä. Eikö osana Oulua pitäisi menestyä paremmin kuin heti sen ulkopuolella. Haukiputaalaisen Terhi Hanhelan taidenäyttely Voimaa Luonnosta on esillä Haukiputaan yhteisötilassa helmikuun ajan. Siellä on myös tarkat ohjeet tuontitarkastuksen tilaamisesta, muistuttaa tulliylitarkastaja Jaana Viitakoski. Katon väri tulee olla tummanharmaa, tarkka väri sovitetaan tontin rakennusten väriin ja sävyyn. Tasapainoinen kehitys on koko kaupungin elinvoimaisuuden kannalta tärkeää. Värikartta koostuu pääasiassa maanläheisistä sävyistä, viileistä siniharmaista sävyistä sekä lämpimistä punaruskeista ja tummanruskeista sävyistä. Aluekehittäjät voisivat tarjota uusia ratkaisuja, joilla vahvistettaisiin alueiden vetovoimaa. Iiläisen valokuvaaja Antti J. saakka. Saisimme kaikille hyvää tervettä kilpailua Oulun sisälle. Ahvenella on painoa 2,88 kiloa ja pituutta 54 senttimetriä. kello 16–18. Iiläislähtöisen Maija Lavosen elämäntyötä on esillä Designmuseossa Helsingissä. Kala pyydettiin tammikuun alussa Iijoesta verkoilla ja toimitettiin pakastettuna Helsingin luonnontieteelliseen museoon. Iin Olhavassa syntyneen tekstiilitaiteilija Maija Lavosen (1931– 2023) näyttely Hiljaisia monumentteja on avattu Designmuseossa Helsingissä. Designmuseo sai Maija Lavosen taiteilija-arkiston kokoelmiinsa vuonna 2023. Lauri Nikula kaupunginvaltuutettu kaupunginhallituksen jäsen aluevaltuutettu Keskusta PÄÄTTÄJÄLTÄ » Värikkäitä citynurkkia Jääliin Rantapohjasta 14.9.1978: Poika meni ensimmäistä päivää kouluun. Tilaamiseen liittyvät kiellot ja rajoitukset voi helposti selvittää Ruokaviraston nettisivuilta. Citynurkassa hirsien päät eivät jatku salvoksesta eteenpäin. Näyttelyn avajaisia vietetään lauantaina 8.2. Eläkeliiton digikahvila järjestetään Kiimingin kirjastolla torstaina 6.2. Poika vastasi: “Huonosti meni, pitää mennä huomennakin.” V.S. Iin Jakkukylästä pyydetty ahven on uusi virallinen Suomen ennätysahven. On myös tärkeää kuunnella paikallisia asukkaita ja heidän tarpeitaan, tästä hyvänä esimerkkinä hiljan järjestetty Ylikiimingin tulevaisuus -tilaisuus. Lahjoitus on mahdollistanut Lavosen elämäntyön uuden tutkimuksen ja tulkinnan näyttelyssä, joka avaa Lavosen työtä ainutkertaisessa laajuudessa. Mutta miten käy etäämpänä olevien alueiden, jotka olivat aiemmin itsenäisiä kuntia ja nyt osana Oulua. Osana Oulua olevien entisten kuntien potentiaali odottaa vielä täysimääräistä hyödyntämistä. Tällaiset vetovoimatekijät eivät ainoastaan houkuttele uusia asukkaita vaan parantavat myös nykyisten asukkaiden elämänlaatua. Digiopastusta Kiimingissä. Jokainen kaupunginosa voisi kehittyä omilla vahvuuksillaan ja saada resurssit, jotka nykyisin helposti valuvat vain suurimpien keskittymien kehittämiseen. Puuverhoiltujen rakennusten julkisivupinta voi olla paneeliverhoilua tai hirttä citynurkalla. Oulun eri alueilla on runsaasti potentiaalia esimerkiksi matkailun, kulttuurin ja liikunnan kehittämisessä. Kehittäminen on yhtä tärkeää kaikilla entisten kuntien alueilla, mutta vertailussa Kempeleeseen nousee esiin parhaiten saavutettavat alueet. Kaupungin päättäjien olisi aika ottaa yhdeksi kehittämisen keihäänkärjeksi Oulun kaikkien alueiden elinvoima – ja antaa aluekehittäjille vapaat kädet tehdä työtä paikallisten tarpeiden puolesta. Leinosen Pyynti on ehdolla vuoden kauneimmaksi kirjaksi. Voimaa luonnosta. Edellinen, 2,87 kiloa painanut ennätysahven oli pyydetty virvelillä Ahvenanmaan Kökarista 4.9.2010. Tällainen malli voisi tuoda uutta näkökulmaa kaupungin kehittämiseen. Lavonen on Suomen merkittävimpiä suunnittelijoita ja kansainvälisesti tunnustettu tekstiilitaiteen uudistaja. Pitkän uransa aikana hän kehitti uusia tekniikoita ja ravisteli ryijyperinnettä. Silloin, kun junat vielä pysähtyivät Rantapohjan alueen asemilla. Oulun alueella on monia potentiaalisia keskuksia, kuten Haukipudas, Kiiminki ja Oulunsalo jotka ansaitsisivat suurempaa huomiota ja kehityspanostuksia. kello 12–14 sekä torstaina 6.3. Miksi sijainniltaan ja saavutettavuudeltaan kutakuinkin Kempeleen tasoiset Oulun alueet eivät kykene vastaavaan menestykseen, vaikka käytössä on kaikki suuren Oulun resurssit. Kuivaniemi Näppärinkankaan värit muotoutuvat. Heidän tehtävänään olisi edistää alueensa etua ja menestystä. Paikalla tarjotaan apua digimaailman haasteiden kanssa. Kasvukeskuksena sen suurimmat panostukset kohdistuvat luonnollisesti sinne, mihin väestö ja yritykset keskittyvät. Otsikko ja ingressi Rantapohjassa 6.2.1970. YKSI RATKAISU voisi olla se, että Oulussa olisi aluekehittämisestä vastaavat viranhaltijat. – Kaikkein tärkeintä on ennen tilaamista ottaa selville tuontivaatimukset. Tietoa kotipuutarhureille. Maija Lavonen kertoi Rantapohjan haastattelussa vuonna 2019 kuljettavansa mukanaan lapsuutensa Olhavan antamaa henkistä perintöä. Hän kertoi muistavansa Olhavasta villalankojen tunnut kädellä, ompeluseurojen tunnelman, maisemat, joen, meren, metsät ja radanvartijan talon pihapiirin kedon kullerot. Vaikka kasvien ja siementen tilaaminen netistä onkin helppoa ja vaivatonta, on kotipuutarhurin syytä muistaa muutama asia. Lisäksi tiettyjen kasvien tilaaminen on kokonaan kielletty. Tavoitteena on päärakennusten värien vaihtelevuus tonttikohtaisesti, joten katuvarressa vierekkäisten tonttien rakennusten tulee olla eri väriset. Ennätyshauki pyydettiin Kuivaniemen Oijärvestä toukokuussa 2009. Ennätyskalalautakunta on hyväksynyt haukiputaalaisen Matti Hannuksen pyytämän ahvenen uudeksi Suomen ennätyskalaksi. Kalatalouden Keskusliitto tiedottaa ennätysahvenesta Facebook-sivullaan ja kertoo asiasta uutisoineen ensimmäisenä YLE. Kaupunkirakenteen keskittyminen vain tiettyihin alueisiin on luonnollista, mutta pitkällä aikavälillä se on kestämätöntä. Suomen kirjataiteen komitean jäsenten edustajista koostuva raati valitsee finalistien joukosta kilpailun voittajat. Verhouksen suunnan ja paneelikoon voi vapaasti valita. Heidän työnsä onnistumista mitattaisiin suoraan alueen menestyksellä: väestönkasvulla, yritystoiminnan kehityksellä ja asukkaiden tyytyväisyydellä. Leinosen kirja Pyynti on ehdolla vuoden 2024 kauneimmaksi kirjaksi. EU:n ulkopuolelta tilatessa elävät kasvit ja siemenet tarvitsevat kasvinterveystodistuksen ja niille täytyy tilata tuontitarkastus. OULUN VAHVUUS voi tulevaisuudessa olla sen kyky kehittää tasaisesti koko laajaa kaupunkialuettaan. helmikuuta 2025 » N:o 10 Oulu tarvitsee sisäistä kilpailua OULUN KAUPUNKI on kasvanut ja kehittynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Keskusta, Linnanmaa ja Hiukkavaara ovat esimerkkejä alueista, joissa kehitystä ja investointeja tapahtuu jatkuvasti. Illalla palattuaan koulusta äiti kiiruhti kysymään, että miten meni. Valitettavasti näiden alueiden elinvoimaisuus ei tällä hetkellä ole samalla tasolla kuin esimerkiksi Kempeleessä, joka on pysynyt itsenäisenä naapurikuntana. Joko nää oot kuullu, että Jäälin Näppärinkankaan taloista tulee puuverhoiltuja ja kaupunki on päättänyt värikartan, josta talojen väri tulee valita. Muistutettakoon, että nykyisen Iin kunnan alueella on edelleen myös ennätyshauen titteli. Olhavasta Helsinkiin. Silloin koko Oulu, keskusta mukaan lukien, voi kukoistaa entistä paremmin. Tasapuolinen kehittäminen ei ole vain hyväntahtoinen ajatus – se on elintärkeää koko kaupungin tulevaisuuden kannalta. Tällaiset aluekehittäjät keskittyisivät yksinomaan oman alueensa tarpeisiin ja mahdollisuuksiin – unohtaen koko suuren Oulun edun, jos tarve vaatii. Kempeleen kaltainen menestystarina osoittaa, että oikeilla panostuksilla pienempi alue voi kukoistaa
Heidän joukossaan hiihti Jakkukylässä vuonna 1864 syntynyt Juho Räihä, joka tuli kilpailussa toiseksi. Hiihtäjäsankareiden osalta kirjaan on saatu aiemmin julkaisematonta tietoa Juho Räihän hiihtomenestyksestä. Räihä iloitsi, että kirjaan on saatu täydennettyä Jakun koulun historiaa, jossa aikaisemmin on ollut aukkoja koulun arkistojen tuhouduttua tulipalossa koulun mukana vuonna 1941. – Oli mahtava kunnia päästä mukaan kirjoittamaan tätä. Kuvat: Tuija Järvelä-Uusitalo Kyläkirjan julkaisua juhlittiin Jakkukylän Rauhayhdistyksen toimitalossa perjantai-iltana. Jakkukylän historian tallentamiseen hän pyysi mukaan ystävänsä Timo Räihän, jolla tiesi olevan alueen tarinoita tallennettuna. Kirjajuhlassa muisteltiin vielä monen Jakkukylä-kirjan kirjoittajat Timo Räihä (vas.) ja Jarmo Alasiurua ovat tunteneet toisensa kouluajoilta lähtien. JÄIKÖ LEHTI TULEMATTA. Onhan joki vaikuttanut kyläläisten elämään lähes kaikilla elämänaloilla. helmikuuta 2025 » N:o 10 . • Tekstiviestillä p. Aarretarinan yhden version mukaan Purusaareen on kätketty aarre, jonka tulee aikanaan noutamaan yksinäinen, valkealla hevosella ratsastava mies. Kirjassa kerrotaan muun muassa tiestöstä, kaupoista, sähköstä, kalastuksesta ja yhdistystoiminnasta. Suomalaiset osallistuivat ensimmäisen kerran ulkomaisiin hiihtokilpailuihin Tukholmassa vuonna 1892. Saa nähdä, tuleeko tarinaa koskaan jatkoa, Alasiurua pohti. 044 714 7800 • Sähköpostilla tilaukset@rantapohja.fi • Puhelimitse p. Kirjaan saatiin mukaan kovaa faktaa ja elämänmakuisia tarinoita, Räihä kertoi. Jarmo Alasiuruan ja Timo Räihän kirjoittama Jakkukylä – Kylä kahta puolta Iijokea ilmestyi joulun alla. Kirjaprojektiaan varten Alasiurua ja Räihä ovat kuulleet kyläläisiä ja saaneet heiltä muisteloita ja kuvia. MONET kirjan tapahtumat liittyvät tavalla tai toisella kylän läpi virtaavaan Iijokeen. Etualalla juhlaan tervehdyksen tuoneet Iin kunnanjohtaja Marjukka Manninen (vas.) ja Jakkukylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anne Matikainen.. 6 » Torstaina 6. Oman lukunsa kirjassa ovat saaneet Amerikkaan kultaa vuolemaan lähteneet, kulkumiehet ja paikalliset persoonat sekä kylän hiihtomestarit. Alasiurua on aiemmin kirjoittanut yksin kirjat kotikylänsä Maalismaan elämästä, Ab Maalismaa -osakeyhtiöstä, Marion-kaivureista ja Iin Aseman seudun elämästä. Kirjoittajakaksikko halusi tallentaa kyläläisten vielä muistamia tapauksia ja persoonia tulevienkin sukupolvien luettavaksi. – Purusaaren aarre on yksi mielenkiintoinen legenda. Jakkukylän kyläkirja on Jarmo Alasiuruan ja Timo Räihän yhteistyön tulos. 044 714 7800 Ilmoita tilaajan nimi ja lehden saajan lähiosoite ILMOITA ASIASTA Jakkukylä juhli kyläkirjaansa » Tuija Järvelä-Uusitalo » Ii JAKKUKYLÄLÄISET kokoontuivat perjantai-iltana kyläiltaan juhlistamaan kyläkirjaansa. Kirjassa on historiaa Jakkukylän asuttamisesta nykypäivään. Kirjaan on koottu tärkeitä vuosilukuja ja tapahtumia, mutta etenkin jakkukyläläisten ihmisten elämää. Historiatietoja elävöittävät tapahtumista kertovat uutiset ja tapahtumaa muistelevien kertomukset. KYLÄILLASSA kirjoittajat kävivät läpi kirjaa ja kertoivat heitä itseään kiehtovista tai yllättäneistä asioista.
Vuodelta 2009 kirjaan on tallennettu tapaus, jossa traktori vajosi Iijokeen. Kuva: MML:n paikkatietoikkuna Jakkukylän historiikissa kerrotaan kylän hiihtäjälegendoista. helmikuuta 2025 » N:o 10 Jakkukylä juhli kyläkirjaansa Jakkukylä-kirjan kirjoittajat Timo Räihä (vas.) ja Jarmo Alasiurua ovat tunteneet toisensa kouluajoilta lähtien. Kuvassa Jakkukylän vastuuja ohjauspuomit kesällä 1964. ILLAN AIKANA kirjoittajakaksikko huomasi tarinoiden saavan aina uutta täydennystä. Mitä on tarvittu, on hankittu ja järjestetty tavalla tai toisella. Samaan yhteyteen on tallennettu siltasuunnitelmat vuodelta 1984. Sitä ennen ehtinee ilmestyä muutama muu kirja ainakin Alasiurualta. Hän totesi jakkukyläläisten osanneen ja uskaltaneen kautta historian valita oman tiensä. JAKKUKYLÄN kyläyhdistyksen tervehdyssanat juhlaan toi puheenjohtaja Anne Matikainen. Onni onnettomuudessa oli, että kyydissä ollut kolmikko pääsi sukeltamaan joen pohjasta, eikä henkilövahinkoja tullut. Monet kirjan tapahtumat liittyvät tavalla tai toisella kylän läpi virtaavaan Iijokeen. Jakkukylä – Kylä kahta puolta Iijokea ilmestyi joulun alla. Alueella on ollut monia koneyrittäjiä, joilla on paljon kerrottavaa. – Seuraavan teoksen aihe on mietinnässä, se voi liittyä koneisiin tai Yli-Iihin. Kuvat: Tuija Järvelä-Uusitalo hyvin muistamaa tapahtumaa, kun traktori vajosi Iijokeen tapaninpäivänä 2009. Räihä heittikin, että Jakkukyläkirjan seuraava osa ilmestyy ehkä kahdenkymmenen vuoden päästä. Viime vuosina tämä erityislaatuisuus on näyttäytynyt aika mahdottomanakin pidettyjen osakuntaliitoksen ja siltaprojektin läpiviemisenä, Manninen toteaa kirjassa. 7 » Torstaina 6. Hän totesi yhdistyksen voiman piilevän sen jäsenissä. Onhan joki vaikuttanut kyläläisten elämään lähes kaikilla elämänaloilla.. Kuva: Kari-Pekka Mikkola Uitto toi Jakkukylään leipää, mutta myös haittoja. Toisaalta minulla on paljon tallennettuja tarinoita Viitaja Loukkojärven alueelta. Samaa totesi kunnan tervehdyksen juhlaan tuonut kunnanjohtaja Marjukka Manninen, joka on myös kirjoittanut alkusanat Jakkukylä-kirjaan. – Yhdessä voimme saavuttaa suuria asioita, hän sanoi viitaten kylän viime vuosien saavutuksiin. – Kylän vahvat persoonat ja yhtenäinen tahtotila ovat osoittaneet tavoitteellisuuden ja tahdonvoiman merkityksen. Heistä ensimmäinen, Juho Räihä (oik.) pääsi ranskalaisen L’Illustration -lehden kuvaan vuonna 1893. Tuoreimmista tapahtumista kirjassa kuvataan kolme vuotta sitten valmistuneen riippusillan suunnittelun ja rakentamisen vaiheet
Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton asettama asiantuntijaraati valitsi vuonna 1985 maakunnille tunnuslinnut. Kokonainen muinainen asuinpaikkavyöhyke neoliittiselta kivikaudelta varhaiselle metallikaudelle ajalta 5000–500 eaa. Ehkä vähälumisuus etelässä vie kärppien levinneisyyttä pohjoiseen. Tunnetuin hotelli Rukahovi valmistui 1964, ja on laajennettu 7-kerroksiseksi. Taustana sillä oli kärpän merkitys arvoturkiksena ja niiden kaupassa. Pohjois-Pohjanmaan väestö on kasvanut voimalla viimeisten vuosikymmenien aikana: kun väkiluku 1985 oli 325 735 henkeä, se oli vuonna 2000 jo 372 639 ja 2018 peräti 412 200 asukasta. Tunnetun koulumiehen A.V. 8 » Torstaina 6. Kärpän ruumis on pitkulainen, ja sillä on lyhyet jalat ja häntä, jonka pituus on noin kolmasosa ruumiin mitasta. Elinkeinoelämän työllistämisen rakenteissa on tapahtunut 2000-luvulla pirstoutumista. Tämän yhä Suomen suurimman hyppyrimäen mäkiennätys on 147,5 metriä. Se kuuluu ns. PohjoisPohjanmaan maakuntalinnuksi valittiin kurki. Alppilajien lisäksi on saatu viimeksi monipuoliset edellytykset nykyaikaisiin free skistyle -lajeihin. Tärkeimpänä selityksenä kasvulle on Pohjois-Pohjanmaan Suomen maakunnista vahvin luonnollinen väestönkasvu, joka on pystynyt kuolleisuuden lisäksi kattamaan myös poismuuton. Pohjois-Pohjanmaan vaakunassa on perinteinen, keskiajalta juurensa hakeva tunnus: sinisessä kentässä kuusi juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät ovat mustat, sijoitettuina 2+2+2. helmikuuta 2025 » N:o 10 POHJOIS-POHJANMAA » Pohjois-Pohjanmaalle asutusta jääkauden jälkeen » Jouko Vahtola » Kiiminki KUN HALLITUS linjasi 1994 uuden maakuntajaon, jossa yhdeksän entistä maakuntaa jaettiin 18 uudeksi maakunnaksi, Kainuu irrotettiin Pohjois-Pohjanmaasta maakuntahallintokokeilussa 2004– 2012 omaksi maakunnakseen, jota johtaa edelleen Kainuun Liitto. Karjalaiseen liuskevyöhykkeeseen, ja sen kalliolaki kohoaa synnyltään jääkauden takaiseen liki 500 metrin korkeuteen. Sotien jälkeen luontoja urheilumatkailu synnyttivät 1950ja 1960-luvulta lähtien vilkkaan ja kiihtyvän vapaa-ajan vieton edellytysten rakentamisen, niin hotellien kuin vapaa-ajan asuntojen. Toki muuttoliike on myös tuonut vahvaa väestönlisää. Suomen vuotuinen saalis arvioidaan noin 2000 yksilöksi. Maakunnan keskus ja sen suurin kaupunki on Oulu, jossa oli 31.12.2018 jo 203 623 asukasta. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapilla on yhteinen maakuntalaulu Kymmenen virran maa (”Maa ponteva Pohjolan äärillä on…”). Taivalkosken Paloharjusta on löydetty asuinpaikka noin 9500 vuoden takaa eaa. KÄRPPÄ. Sitä luonnehtivat alava rannikko ja mereen laskevien jokien laaksot, Suomenselän suuret suoalueet ja Koillismaan jylhä ylänköalue vaaroineen ja niiden lomassa virtaavine jokineen ja puroineen sekä kimaltavine järvineen. KURKI. Nykyisin tosin kurjet viihtyvät myös merenlahtien ja järvien laajoissa ruoikoissa. Maatalouden osuus on monissa kunnissa yhä suuri, yli 20 %:n työllistäjä, ja lähes kaikissa sillä on oma merkityksensä. Sen päälle ja lomaan tuli voimakas savolainen asutus 1500ja 1600-luvulla jo lähes koko Pohjois-Pohjanmaan kattavana.. Kärpän kulun tunnistaa helposti pitkästä, ohuesta 4–8 cm:n jätöksestä. Palvelut, kauppa ja rakentaminen työllistävät eniten. Kaikkiaan kärppäkanta on viimeisten kymmenen vuoden aikana vähentynyt lähes puoleen (RKTL). Se kuvastaa maakuntalintuna hyvin Pohjois-Pohjanmaan valtavaa soiden määrää, sillä suot ovat kurkien valtakuntaa. VUODEN 2016 alusta maakunnassa oli 30 kuntaa, joista 11 kaupunkeja. Se tekee pesänsä yleensä muiden eläinten jättämiin käytäviin, joihin vuoraa pesänsä saaliseläinten karvoilla. Taustana sillä oli kärpän merkitys arvoturkiksena ja niiden kaupassa. Kesäpukunsa on ruskea, vatsapuoli kermanvalkoinen, hännänpää musta; talvipuku on kokonaan valkoinen lukuun ottamatta mustaa hännänpäätä. Kärppäkanta vaihtelee sen ravinnon, jyrsijöiden (myyrät) mukaan. Maakunnassa ovat Oulangan, Rokuan ja Syötteen kansallispuistot ja osa Hossan kansallispuistoa. Ruka itse ja lähistön kansallispuistot tarjoavat reittejä ja silmänruokaa vaeltamiseen; karhunkierros ulottuu Rukalle asti. Tämänkin jälkeen vuodesta 2017 Pohjois-Pohjanmaa on pohjoisin ja suurin osa vanhaa Pohjanmaan maakuntaa ja on Suomen suurimpia maakuntia. Sana kärppä on itämerensuomalainen sana ja ehkä balttilaislaina. Se, että kärppä on maaeläimistä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaeläin, perustuu historiaan: kärppä oli jo 1400-luvulla Pohjanmaan sinetissä ja 1500-luvulla Pohjanmaan vaakunassa. Kärppää tavataan koko Suomessa, mutta se on pohjoisessa yleisempi kuin etelässä. Nykypäiviin jatkunut pysyvä asutus alkoi keskiajalla noin 1200–1300, asuttajina hämäläisiä, lounaissuomalaisia ja karjalaisia. Tunnetuimpia ja suurimpia vaaroja Pohjois-Pohjanmaalla on Ruka eli Rukatunturi Kuusamossa, vanhalta nimeltään Rukavaara. Rukan rinteitä alettiin raivata vuodesta 1955 lähtien lasketteluun hisseineen. Ravintona ovat sammakot ja selkärangattomat, marjat, siemenet ym. Useita Suomen mestaruuksia voittanut oululainen jääkiekkoseura sai perustettaessaan 1946 maakuntatunnuksensa mukaan nimen Oulun Kärpät. Rukan laen Juhannuskallio keräsi juhannusauringon palvojia juhannuksen viettoon huvimenoineen jo 1920-luvulta lähtien, jolloin myös Lakikallion luolasto, ns, Pirunkirkko, alkoi vetää rohkeita kiipeilijöitä rinteilleen. on tutkittu Iijoen alajuoksulta Iin Kierikistä. Vielä 50-luvulla niitä pyydettiin sangoilla eli ”raudoilla” Koillismaalla. Populaatio lienee kuitenkin vielä noin 100 000 yksilöä. Suomen kurkikanta on vahvasti kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Rukan jylhä luonto on suonut edellytykset matkailun ja hiihtourheilun edellytysten rakentamiseen. Mitään yhtä suurta työllistäjää ei ole. Nykyisin kärpällä ei ole enää juuri riistana arvoa, joskin sillä on metsästysaika marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Toisinaan kärpän näkee seisovan takajaloillaan tutkimassa ympäristöä. Poikasia syntyy noin 6 – 9 toukokuussa. Kaikkiaan 20 kuntaa oli entisiä, lakkautettu ja yhdistetty olemassa oleviin. Sen päälle ja lomaan tuli voimakas savolainen asutus 1500ja 1600-luvulla jo lähes koko Pohjois-Pohjanmaan kattavana. 1964 valmistui Rukalle Suomen suurin hyppyrimäki, joka uusittiin vuonna 1996. Talviurheilua harjoitetaan World Cup -tasoa myöten. Pohjois-Pohjanmaa on saanut asukkaita vanhimmalla kivikaudella jääkauden jälkeen. Kuono on suippo, silmät pienet ja korvat pyöreät päälaella. POHJOIS-POHJANMAAN laaja luonto on monitahoinen. Koskimiehen runoon sen sävelsi Oskar Merikanto. silloiselta meren rannalta, nykyiseltä Iijoen varrelta. Taustana oli se, että kärppä oli vielä arvokas turkiseläin, jonka talvisesta valkonahasta tehtiin kuninkaallisten ja ylhäisten viitat. ICT-ala menetti noin 5 000 työpaikkaa, mutta on elpymässä. Vuonna 2004 Suomessa pesi vajaa 20 000 kurkiparia, kun tätä nykyä Suomen pesimäkannaksi arvioidaan Pohjois-Pohjanmaan vaakunassa on perinteinen, keskiajalta juurensa hakeva tunnus: sinisessä kentässä kuusi juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät ovat mustat, sijoitettuina 2+2+2. Liikkuminen on näätäeläimille tyypillistä loikkimista, vaaran uhatessa hyvinkin nopeaa. Nykypäiviin jatkunut pysyvä asutus alkoi keskiajalla noin 1200– 1300, asuttajina hämäläisiä, lounaissuomalaisia ja karjalaisia
Siiat pyrkivät nousemaan myös rakennettuihin Oulujokeen ja Kemijokeen, mutta matka pysähtyy alimpiin voimalaitoksiin. Yleisesti tunnettuja liuskekiven (kvartsiittiliuske) louhintapaikkoja ovat olleet mm.Nilsiä ja Orivesi. Viestintäjohtajan kokonaispalkka on 7 776 euroa kuukaudessa. Järvi on 122 neliökilometrillään Suomen järvien kokotilastossa sijalla 38. Siikakannat ovat uhanalaisia ja silmällä pidettäviä ja mereen laskevissa joissa ja puroissa rauhoitettuja. Naaras munii siihen 1–3 munaa, joita ne yhdessä hautovat. Liuskekivien yleisin väri on harmaa eri sävyineen, valkoinen, vihreä, ruskea ja punertava Pohjois-Pohjanmaalla liusketta on louhittu yksityisesti tietyistä kyläkuntien tuntemista paikoista aiemmin lähinnä suurien pirtinuunien muuraukseen. Siika on ruumiiltaan sukkulamainen ja virtaviivainen, sillä on lohien heimolle tyypillinen rasvaevä ja alaleukaa pidempi yläleuka. Liuskeiksi kutsutaan yleisesti metamorfisia kiviä, kallioperän historiassa suurissa paineissa ja lämpötiloissa voimakkaita muutoksia kokeneita kivilajeja. Tornin kokonaiskustannukset ovat noin 180 000 euroa sisältäen myös suunnittelukulut. Näköalatorni valmistuu viimeistään joulukuussa 2025. Siikojen lippoaminen Oulujoen suistossa on jokakesäinen pyyntikeino kalastajille ja jatkuu lokakuun loppuun. kuhaa, muikkua, kuoretta ja haukea. Näköalatorni saa lisämäärärahaa, sillä torni edellyttää järeät rakenteet. Se valittiin äänestyksessä vuonna 2011 Pohjois-Pohjanmaan maakuntajärveksi. Pyhäjärvi on suuri, YliKitkan jälkeen Pohjois-Pohjanmaan suurin järvi ja suurin maakunnan alueella kokonaan sijaitsevista. Hiisi oli entisajan uskomuksissa ihmisille, erityisesti naisille, varsinkin odottaville, pahaa tehnyt jumala, henkiolento, joka saattoi aiheuttaa mm. Tuoksu kerää kukkiin paljon hyönteisiä. Liuskekiveä käytetään pihojen laatoitukseen, takkojen, leivinuunien ym. Sen tieteelliseen nimeen sisältyvä sana Rhododendron viittaa alppiruusuihin, ja uudet geneettiset tutkimukset ryhmittävätkin sen alppiruusuihin kun se vanhastaan luettiin kanervakasveihin. Kirjoittaja on Kiimingissä asuva historioisija, Oulun yliopiston Suomen ja Skandinavian historian emeritusprofessori. Siihen on myös istutettu järvilohta ja kirjolohta. Siian pyynnissä merestä ja järvistä verkko on toki pääasiallinen pyyntineuvo. Kurjet pysähtyvät syksyisin muuttolennollaan lepäämään ja ruokailemaan totunnaisille seuduille, usein puiduille pelloille. 9 » Torstaina 6. Kaupunki rakennuttaa näköalatornin Runtelinharjulle Haukiputaan Ladun laavun ja nuotiopaikan läheisyyteen. Hanke sai 25 000 euroa eri kohteisiin budjetoiduista varoista. Nimellä on Pyhä-alkuisena nähtävästi jo pakanuuden aikainen uskomustausta. Suopursua on entisaikaan käytetty lääkkeenä ja rohtona moniin vaivoihin, kuten kääreinä reuman ja ihotautien hoitoon, sisäisesti teenä ja mausteena, erittäin viinan ja oluen maustamiseen. Siika on Pohjois-Pohjanmaalla erityisesti Perämeren itärannikon ja Koillismaan suurten järvien kala. helmikuuta 2025 » N:o 10 POHJOIS-POHJANMAA » Pohjois-Pohjanmaalle asutusta jääkauden jälkeen 40 000 paria. Liuskeita ovat esimerkiksi alunaliuske, kiilleliuske ja saviliuske. Paluumuutto on maalistoukokuussa ja syysmuutto elolokakuussa. Liuskeissa toistuvat tietyt tyypilliset värisävyt ja pintakuviot, ja ne ovat maankuoren liikkeiden ja paineiden vaikutuksesta litistyneitä, juovikkaita ja liuskoittuneita. Saaliit vaihtelevat vuosittain. Luvallista on ottaa vain koirassiiat, naaraskalat luovutetaan kasvattamoon lypsettäviksi ja poikastuotantoon istutettaviksi Oulujokisuulle ja maakunnan järviin. Siian kevätonginta madoilla syötitetyillä pohjaongilla on kasvattanut viimeisten vuosikymmenien aikana kovasti suosiotaan varsinkin merenrannikoilla. Pääravintona ovat plankton, pohjaeläimet, pienet kalanpoikaset tai pintahyönteiset. Päälaella on sen takaosassa punainen laikku. LIUSKE. Näköalatornista tulee 14,2 metrin korkuinen. uunien ja portaiden muuraukseen, sokkelin, takan ja lattioiden verhoukseen, sekä julkisivujen koristeluun. Toki kasvi on yleinen koko maassa, joskin kovin märkiä soita se karttaa. Joen keskivaiheilla on pitkä, vaikeakulkuinen koski, jonka nimi on Pyhätai Pyhänkoski. Pyhäkosken alla on koski nimeltään Naistenkoski. Siiat kutevat syksyllä syyskuusta marraskuuhun. Pyhäjärvessä on ollut rikas ja runsas kalakanta, mm. Järvi on saanut nimensä järven luoteispäästä lähtevästä Pyhäjoesta, joka laskee Pohjanlahteen. Viestintäjohtajan virka haettavaksi » Rantapohja » Oulu OULUN kaupunginhallitus päätti julistaa viestintäjohtajan viran haettavaksi ja määritteli sen kelpoisuusehdot. SIIKA. Naiset joutuivat Pyhäkosken ohittamaan maitse, mutta pääsivät Naistenkoskella nousemaan veneisiin, siitä kosken nimi. Kartta: Pohjois-Pohjanmaan liitto Näköalatornin urakoitsija valittu » Auli Haapala » Haukipudas HAUKIPUTAAN Annalankankaalle Runtelinharjulle rakennettavan näköalatornin urakoitsijaksi on valittu Hannu Pirttisalo. Pyytää saa yksi pyytäjä enintään 50 koirassiikaa. Se johtuu sen sisältämistä eteerisistä öljyistä ja flavonoideista. Lisäksi edellytetään paineensietokykyä sekä erinomaisia vuorovaikutusja viestintätaitoja suomeksi ja englanniksi. Kurki on lähes kauttaaaltaan väriltään vaaleanharmaa, joskin sen vatsapuoli ja kaulan juuriosa ovat vaaleammat ja sen kurkku on etupuolelta musta. Suomessa on kaikkiaan nelisenkymmentä Pyhäjärvi-nimistä järveä. Osa liuskekivistä halkeaa helposti laatoiksi. Tapaukseen liittyen poliisi tutkii virka-aseman väärinkäyttöä.. Viestintä-, markkinointija tapahtumajohtajan virka vapautui Mikko Salmen irtisanouduttua joulukuussa. SUOPURSU. Kukkasilmutkin muodostuvat jo edellisenä kesänä, ja niinpä suopursu voi kukkia jo kesäkuun alkupäivistä lähtien. Kurki esiintyy Suomessa pesimälintuna tunturi-Lappia myöten. Suopursu on myös lievästi myrkyllinen. Se sijoittuu Pyhäjärven kaupungin alueelle maakunnan eteläosaan. Suopursu oli oikea valinta Pohjois-Pohjanmaan maakuntakukaksi, onhan kyseinen maakunta rikas soistaan, jotka peittävät suuren osan varsinkin merenrannan ja itäisen vaaravyöhykkeen välisestä alueesta ja vaarojen väleistä. Siika on hopeakylkinen, selästä tumma ja valkeavatsainen, sen evät ovat tummanharmaat. Kohteesta järjestettiin tarjouskilpailu. Nimessä sana pursu on suomen länsimurteinan sana, joka tulee ruotsin murteista. Suopursu on kaunis valkokukkainen varpukasvi. Mahdollisesti myöhemmin kunnostetaan myös alueen retkeilyreitistöä. Ne talvehtivat ja säilyvät pari vuotta. Näköalatorni valittiin toteutettavaksi hankkeeksi kaupungin osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä viime vuonna. Siika kutee joko meressä tai järvissä tai vaeltaa jokeen kutemaan sikäli kun pääsee patojen vuoksi. Pariskunta rakentaa kekomaisen pesän suon vaikeapääsyiseen kolkkaan. veneonnettomuuksia. Myös harjulle johtavat portaat uusitaan. Tehtävään vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, vahva näyttö edunvalvontatyöstä sekä kokemus vaativista organisaatioviestinnän johtamisja esihenkilötehtävistä. Kukissa on viisi valkeaa terälehteä ja kymmenen hedettä; kasvin kukinto on sarja kukkasia. Tornin rakentamiselle oli kiinnostusta, kertoo metsäasiantuntija Petri Korpela Oulun kaupungin yhdyskuntaja ympäristöpalveluista. Kurjet muodostavat elinikäisen parisuhteen. PYHÄJÄRVI. Järvissä ja meressä se on parvikala. Perämerestä vaellussiiat nousevat Tornionjokeen, jossa niitä pyydetään lippoamalla erityisesti Kukkolan-ja Matkakoskessa. Kurkien saavuttua pesimäsoilleen koiraat esittävät upeita soidintansseja trumpettimaisin törähdyksin. Kurki on pitkän matkan muuttaja, joka talvehtii Pohjoisja Itä-Afrikassa, Lähi-idässä ja Euroopan kaakkoisja lounaisosissa. Sen lehdet ovat 1–5 senttiä pitkät, kapeat, tasasoukat ja nahkeat. Pohjois-Pohjanmaa on pohjoisin ja suurin osa vanhaa Pohjanmaan maakuntaa ja on Suomen suurimpia maakuntia. Sen ympäristössä on useita Hiisi-alkuisia paikannimiä. Suopursu kasvaa 30–80 cm korkeaksi. Järven suurin syvyys on 27 metriä, keskisyvyys 6,3 metriä, ja siinä on 115 saarta, kaikki pienehköjä. Suopursut nostavat suolla suorastaan huumaavan voimakkaan tuoksun, jonka pitkä haistelu saattaa aiheuttaa päänsärkyä ja osien pureskelu huimausta ja hikoilua
– Jos joskus tuli erimielisyyttä, minulta löytyi enemmän temperamenttia. Kaija-Liisa pelkäsi, että hänen punainen takkinsa erottuisi liian hyvin valkoista lunta vasten koulumatkalla, kun taivaalla jyristelivät lentokoneet. Kauppias oli vaativa, mutta myöhemmin Kaija-Liisa osasi arvostaa kaikkia kokemuksiaan. Häyrysenniemeä kutsuttiin mys Kilipukkaperäksi, sillä alueen taloja oli rakennettu sahalta peräisin olevista puukilpukoista. Vilkkaassa ja väkirikkaassa sahaja satamakylässä Martinniemessä toimi peräti 17 kauppaa. Niinpä äiti päätti: olkoon tyttö Kaija-Liisa. Salo) syntyi Ukkolanperällä kuusilapsiseen sisarusparveen. Vaikeitakin hetkiä mahtui matkan varrelle, mutta rakkautta riitti aina. Hän tuntee elämänsä turvalliseksi, sillä lapset, lastenlapset, sukulaiset ja ystävät pitävät tiiviisti yhteyttä ja huolehtivat hänestä. Muistoja pienen mutta pippurisen Kaija-Liisa Haaralan elämän polulta » Auli Haapala » Haukipudas Kaija-Liisa Haarala Häyrysenniemestä muistelee, kuinka kouluaikoina hänen paikkansa oli aina rivin kärjessä ja eturivin pulpetissa pienen kokonsa vuoksi. Alkuun käräjiä istuttiin syysja kevätkaudella Kellon nuorisoseuran talolla viikon-kahden ajan. Koko talouden kausitasoitettu palkkasumma kasvoi joulukuussa 1,8 % edellisestä kuukaudesta. Kesäisin pihan kaunistaminen kukilla tuo iloa. Määrä oli kymmenen lupaa edelliskautta enemmän. Niistä asioista ei tietenkään voinut puhua kenellekään. Palkkasumma kasvoi » Rantapohja TILASTOKESKUKSEN mukaan koko talouden työpäiväkorjattu palkkasumma oli vuoden 2024 joulukuussa 4,8 % suurempi kuin 2023 joulukuussa. Kun niistä puhutaan suoraan ja selvitetään, ne voi sitten unohtaa – eivätkä ne jää hautumaan. – Esimiehellä on aina suuri merkitys työpaikan ilmapiiriin. Se sijaitsi kunnanvirastoa ja sosiaalitoimistoa vastapäätä. Kerran nuorisokerhossa Kaija-Liisa istui eturivissä ja Mauri takarivissä, kun ohjaajakin oli pannut merkille ilmassa olleen silmäpeliä. Kuva: Auli Haapala Iin ja Yli-Iin hirvijahdin kaatoprosentti 91 » Rantapohja » Ii » Kuivaniemi » Yli-Ii PÄÄTTYNEELLÄ jahtikaudella Iin seudun riistanhoitoyhdistyksen alueella kaadettiin runsaat 170 hirveä, mikä on 13 prosenttia viime kautta enemmän. Vasojen osuus saaliissa oli 49 prosenttia. Vuosikymmenten aikana tuli vastaan monenlaisia vaikeita asioita puntaroitavaksi. – Monet tapaukset ja ihmiskohtalot jäivät mieleen ja pyörivät ajatuksissa vielä kotonakin. HAUKIPUTAAN kunnanvaltuusto valitsi Kaija-Liisa Haaralan käräjäoikeuden lautamieheksi hänen ollessa 38-vuotias. Kaija-Liisa ei osannut arvata, että Maurista tulisi hänen puolisonsa. Kaija-Liisalle oma koti Häyrysenniemessä on maailman paras paikka. – Kerran mainitsin aamulla, että pukutiloihin pitäisi saada kokovartalopeili, niin näkisi, että työasu on ojennuksessa. Oulu 2 -hirvitalousalueella, johon kuuluvat Iin seudun ja Pudasjärven riistanhoitoyhdistykset, talvikantatavoite on 2,3–3,0 yksilöä 1000 hehtaarille. Pippurinen KaijaLiisa sai kuitenkin toisten poikien tuella pestyä pääpukarin naaman lumella, ja kiusanteko loppui siihen. – ja tilanne purkautui huumorilla. Minusta on myös tärkeää, että työyhteisössä kitkaa aiheuttavat asiat otetaan esille heti. Kuusivuotiaana hän kuuli muilta lapsilta kuinka kivaa koulussa on, niinpä hän alkoi kärttää kouluunpääsyä. Ne kuuluvat elämän kohtaloihin. Äidin kanssa he suuntasivat Parkumäen koululle opettajapariskunnan Antti ja Maija Outakosken puheille. Hän ei ole koskaan kokenut siitä haittaa, vaan siitä on ollut joskus jopa hyötyäkin. Kyllä siitä myöhemmin muistin huomauttaa! MARTINNIEMEN työväentalosta tuli monille kylän lapsille ja nuorille kuin toinen koti harrastusten ja kerhojen myötä. Omaa kotia alettiin rakentaa vuonna 1961 Häyrysenniemeen. KOULUVUOSINA elettiin sota-aikaa. helmikuuta 2025 » N:o 10 90 VUOTTA » Oma koti on paras paikka » Auli Haapala KAIJA-LIISA HAARALA asuu yksin yhteisessä kodissa, sillä Mauri nukkui pois sairauden uuvuttamana vuonna 2018. 1980-luvulla Kaija-Liisalle myönnettiin herastuomarin arvo hänen pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstään lautamiehenä. Riistakeskus myönsi hirven pyyntilupia Iin seudun riistanhoitoyhdistyksen alueelle Iihin, Kuivaniemelle ja Yli-Iihin viime kaudelle 140 kappaletta. Kerran käräjille matkalla ollessaan Kaija-Liisa sai vinkin linja-autoon vierustoveriksi istuneelta Alkon työntekijältä, eikö hän hakisi töihin Oulun Pakkahuoneenkadun viinakauppaan. Hirvisaalis oli urosvoittoinen, kaadetuista aikuisista hirvistä uroksia oli 62 prosenttia. Kun pommikoneiden äänet kuuluivat, talon väki kerääntyi yhteen suureen porstuaan. Nuorena tyttönä hän aloitti harjoittelijana Sunin kaupassa. 10 » Torstaina 6. 90-vuotissyntymäpäivää vietettiin hiljattain perhepiirissä. Heille syntyi kaksi lasta, tyttö ja poika. Kolme vuotta oli rankkaa aikaa – puoliso oli viikot poissa kotoa, ja perheen oli tultava toimeen yhdellä palkalla, Kaija-Liisa muistelee. Siellä Kaija-Liisa ja Maurikin tutustuivat paremmin ja alkoivat seurustella. Sittemmin pari avioitui vuonna 1956, ja heidän ensimmäinen yhteinen kotinsa oli yhtiön rakennuksessa Martinniemessä. Tavoitteiden toteutumista on mahdollista arvioida maaliskuussa, kun Luonnonvarakeskus julkaisee arvionsa jahdin jälkeisestä hirvikannasta. Kun oma talo oli vielä keskeneräinen, Mauri tuumasi: Eiköhän muuteta jouluksi kotiin, saadaan alkuun kaksi huonetta lämpimäksi. – Tähän ikävään ei opi koskaan. Siitä urkeni uusi työura, joka vei hänet myöhemmin Haukiputaalle perustettuun ensimmäiseen Alkon myymälään. Myös naapurustossa asuu tuttuja. – Kyllä Koskenkorva oli silloinkin myydyin artikkeli, Kaija-Liisa muistelee. – Vähän jäi kaivelemaan, kun muut tytöt saivat potkutella kelkalla monta kertaa, mutta minä vain kerran. Yksityisellä sektorilla työpäiväkorjattu palkkasumma oli joulukuussa 3,5 % suurempi edellisvuoteen verrattuna.. – Niin tehtiin, mutta en kyllä suosittele kenellekään muuttamista keskentekoiseen taloon. Sittemmin Maurille avautui uusi työpaikka Oulussa Mallasjuoman tehtaan korjauspuolelta. Leppoisaa ja rauhallista puolisoaan Kaija-Liisa muistelee lämmöllä. Hän käy usein ystävättärensä kanssa Martinniemen juttukahvilassa ja Wirkkulan Yhdessä-ryhmässä. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa. – Olenkin sanonut, että jos minusta vielä enemmän huolehdittaisiin, menisin jo ihan pilalle! Kaija-Liisan arkiaskareisiin kuuluvat ruoanlaitto ja rakas leipomisharrastus. Siihen mukava esimies hoksasi, että hommataan mummelille taskupeili! 90-vuotias Kaija-Liisa Haarala muistaa äitinsä kertoneen, että hänen syntymänsä aikaan kastettiin paljon Marja-, Maijaja Anna-Liisoja. Runot ja niiden lausuminen ovat hänelle mieluisia, ja runoja hän on joskus lausunut tilaisuuksissa. – Ennen aikaan ei ollut valmispakkauksia – lihatkin leikattiin ruhoista kaupassa, hän muistelee. Päättyneen kauden metsästystä ohjasi viime keväänä alkaneelle kolmivuotiskaudelle asetetut alueelliset kantatavoitteet. Työyhteisössä oli hyvä henki ja huumoriakin viljeltiin. päivänä täyttänyt Kaija-Liisa Haarala (o.s. Työura Alkossa jatkui aina eläköitymiseen asti. Pienestä koostaan oli hyötyäkin – Kalliomäen retkellä opettaja epäili, jaksaisiko tyttö kävellä takaisin koululle ja antoi kyydin potkurillaan. – Yhtiön rakennukset olivat talvella niin kylmiä, että vaatetta piti olla päällä reilusti. Putaan koulua kävi myös Mauri Haarala, joka hieman leuhki isänsä tekemällä potkukelkalla – harvalla oli siihen aikaan sellainen. Lupamäärällä tähdättiin asetettujen tavoitteiden mukaiseen metsästykseen. Pyyntilupien käyttöaste oli noin 91 prosenttia, mikä on noin neljä prosenttiyksikköä edelliskautta korkeampi, kertoo Iin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Seppo Miettunen. Jokainen työpaikka antoi arvokasta oppia ja eväitä elämään. Mauri saattoi silloin kysäistä: Onko meillä nyt bänks. Tuohon aikaan itsepalvelua ei ollut, vaan juomat ostettiin tiskin takaa myyjältä. Hän hoiti tehtävää aina 68-vuotiaaksi asti, mikä oli yläikäraja. 90 VUOTTA tammikuun 19. Mauri oli ollut Repolassa töissä nuoresta asti, mutta päätti lähteä opiskelemaan teknilliseen kouluun. Oikeustalon valmistuttua käräjät siirtyivät Ouluun ja istuntoja pidettiin yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. Syyslukukausi oli jo käynnissä, mutta lupa heltisi: Tulkoon tyttö kouluun! Talven mittaan perhe muutti Häyrysenniemeen, ja kouluksi vaihtui Putaan koulu. Opettajaltakaan ei tullut moitteita tempauksesta. Kaija-Liisa työskenteli Talouskaupassa, Lehessuolla ja K-Valinnassa, jossa ehti olla hänen aikanaan viisi kauppiasta. Pyöreiden vuosien täytyttyä Kaija-Liisa löysi elämänkulkua kuvaavan runonsäkeen: Oli iloa, onnea, suruakin. KAIJA-LIISALLA on hyviä muistoja työelämästä kaupan alalta ja mieluisasta työtä asiakaspalvelussa. Koti oli Häyrysen talossa yhtiön asuinrakennuksessa, jossa elämä oli yhteisöllistä – kuten koko kylässä. Sielläkin koulunkäynti sujui ja uusia ystäviä löytyi, mutta pienikokoista tulokasta alkoi kiusata poikaporukka. Olen kuitenkin kiitollinen, että saimme asua yhdessä kotona aivan viime päiviä lukuun ottamatta
KUUKAUDEN siivous venähti yhdeksitoista ja puoleksi vuodeksi. Kesko ja K-kauppiaat investoivat vuonna 2024 kauppaverkostoon yhteensä lähes 50 miljoonaa euroa. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan myynti kävi 376,6 miljoonalla eurolla. Kuva: Tuija JärveläUusitalo » Tuija Järvelä-Uusitalo » Ii MAANANTAINA 90 vuotta täyttänyt iiläinen Sanna Järvenpää pahoittelee tiistaiaamuna pientä juhlien jälkeistä väsymystään. K-Supermarket Mimmissa Muhoksella ja K-Supermarket Nivalassa on meneillään kokonaisuudistukset. Sinä aikana puoliso ryhtyi ambulanssiyrittäjäksi. Yllättävä ja järkyttävä oli myös Jukka ja Sanna Järvenpään viimeinen ambulanssimatka. 11 » Torstaina 6. – Päivittäistavarakaupan myynneissä päästiin liki viime vuoden tasoon ja siellä näkyi Neste K -liikenneasemien myynnin pois jääminen. Liikunta ja urheilu on ollut aina läheistä, sillä puoliso harrasti painia ja Hannu-poika jääkiekkoa. Hannun kiekkoura alkoi kodin viereiseltä urheilukentältä, jatkui Oulun Kärpissä ja vei NHL:ään sekä olympiakisoihin. Nyt pyörä on vaihtunut rollaattoriin ja matkat lyhentyneet. Oulun K-Market Hiukkavaaran laajennus K-Supermarketiksi valmistuu syksyllä. Kovista kokemuksista huolimatta kiitollisuus toistuu Sanna Järvenpään puheessa. K-ruokakaupan ketjuista parhaiten myyntiään kehittivät K-Supermarket-ketjun kaupat ja olen iloinen siitä, että Suomen paras K-Supermarket löytyy Kittilästä, kommentoi lukuja Keskon Pohjois-Suomen aluejohtaja Jari Saarinen. Rahaa kuitenkin tarvittiin, kun olimme juuri rakentaneet tämän mökin. Tulevana kesänä koko alueella on tarjolla 1 110 kesätyöpaikkaa. Autoja vapaa-ajan kaupan myynti kasvoi 51,4 % ja se oli 44,7 miljoonaa euroa. Kovista kokemuksista huolimatta kiitollisuus toistuu Järvenpään puheessa. Oulun-vuosina perheeseen syntyi kolme lasta: Ilpo, Alpo ja Anne. Hän kiittelee etenkin lapsiaan ja lastenlapsiaan avusta, jonka turvin hän pystyy asumaan omillaan K-ryhmän myynti Pohjois-Suomen alueella yli 1,5 miljardia euroa » Rantapohja K-RYHMÄN vähittäismyynti oli viime vuonna Keskon Pohjois-Suomen alueella yhteensä 1 522,7 miljoonaa euroa (alv %) ja se oli samalla tasolla kuin vuosi sitten. Päivisin olimme terveyskeskuksessa ja yöajat päivystimme kotona. – Rakentamisen ja talotekniikan kauppa oli noin 5 prosenttia miinuksella ja siinä näkyy asuinrakentamisen heikko suhdannetilanne. Täällä ihmiset tiesivät minut leipuriksi, joten minua tultiin hakemaan Päkkilän leipomoon töihin. Suomen ja Ruotsin metsästäjätilastot osoittavat, että metsästyksellä on merkittävä rooli molemmissa maissa. Pääsin leipomoon sekalaisiin tehtäviin, josta kolmen vuoden harjoittelun jälkeen pääsin konditorian puolelle Antellille. Sanna itse tykkäsi aiemmin kunnon sen salliessa pyöräillä ja kävi polkupyörällä sadan kilometrin päässä kotikylällään. Olen niin kiitollinen kaikille, että sain näin viettää juhlia, Järvenpää sanoo. – Siivoustyö oli älyvapaan huoletonta. – Olin viikonloppuisin ja vapaalla mukana ambulanssihommissa, kunnes sitten vuoden 1976 lopulla jätin työt koululla ja aloitin kokopäiväisesti ambulanssissa. K-ryhmän Pohjois-Suomen alueeseen kuuluvat maakunnat Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu ja KeskiPohjanmaa. Oulussa uutta K-Market Karjasiltaa rakennetaan parhaillaan ja se avataan ennen kesää. K-Rauta Välivainio sai myös ketjun erikoispalkinnon. olleen syntymäpäivän jäljiltä. – Anne oli vauva, kun päätimme vuonna 1961 muuttaa Iihin, josta mies oli lähtöisin. PUDASJÄRVEN Hetekylällä syntynyt Järvenpää lähti kotikyliltä 16-vuotiaana katselemaan töitä Oulusta. Metsästäjien ikärakenne on Suomessa ja Ruotsissa samankaltainen. Autoja vapaa-ajan kaupan myynnin arvo oli 73,0 miljoonaa euroa ja se kasvoi 26,1 %. – Lähdimme 4.1.1988 illalla hakemaan potilasta Haukiputaalta, kun kaksiosaisen tukkikuorma tuli matkalla eteemme tielle. Päivittäistavarakaupan myynti oli 1 073,1 miljoonaa euroa ja se oli samalla tasolla kuin vuosi sitten. Ruotsissa metsästyskortin lunasti edellisellä metsästysvuodella 249 564 ruotsalaista. Pian työpaikka vaihtui Iin Osuuskaupan leipomoon, jossa hän ehti olla tovin ennen sen fuusioitumista Oulun Osuuskauppaan. Suurimmat ikäluokat löytyvät 50–59-vuotiaista ja 60–69-vuotiaista.. Järvenpää piti työstä ambulanssissa. Oli ihanaa tavata sukulaisia ja ystäviä. – Työ oli aina erilaista, eikä koskaan tiennyt etukäteen mitä työpäivään kuuluu. Siitä lähtien olen ollut kotosalla isompia tekemättä. Poika Alpo oli kolmantena työntekijänä. Päivittäistavarakaupan myynti oli 538,1 miljoonaa euroa. K-RYHMÄN vähittäismyynti oli Pohjois-Pohjanmaalla 814,0 miljoonaa euroa. Uuden Onninen Mega Express -myymälän rakentaminen alkaa Oulun Äimärautioon lähiviikkoina. Sanoin, että äiti lähtee mukaan, niin hän lykkäsi lähtöä muutamalla vuodella. Kaikissa tehtävissäni olen saanut palvella ihmisiä, siitä olen tykännyt. – Leipurihommien jälkeen olin kotona vähän aikaa. Kaiken lisäksi lapset ja lapsenlapset laittoivat kaiken, eikä minun tarvinnut kuin olla juhlakaluna. Metsästävien määrä säilyi yli 300 000:ssa » Rantapohja SUOMESSA metsästysharrastus säilyttää vahvan suosionsa, sillä riistanhoitomaksun eli metsästyskortin lunastaneiden määrä pysyi vuonna 2024 lähes edellisvuoden tasolla. Oulusta löytyi myös elämänkumppani Jukka Järvenpää. Alueella toimii 260 K-kauppaa ja K-ryhmä työllistää lähes 5 000 henkilöä. Hän kiittelee etenkin lapsiaan ja lastenlapsiaan avusta, jonka turvin hän pystyy asumaan omillaan. – Syntymäpäivilläni kävi kahtena päivänä yhteensä yli viisikymmentä henkeä. Mieheni kuoli siihen ja minä loukkaannuin pahasti. Ruotsin tilastoissa eivät näy alle 18-vuotiaat metsästäjät. KMarket-ketju palkitsi kauppiaitaan: Oulusta K-Market Etu-Lyötyn, Kuusamosta KMarket Kuusamon, K-Market Reisjärven, Oulusta K-Market Valjaspuiston ja K-Market Myllyojan sekä Kestilästä KMarket Eväsrepun. Iissä vuosien mittaan useissa ammateissa toiminut Järvenpää on monille tuttu, joten onnittelijoitakin on riittänyt. – Hannu olisi lähtenyt jo 17-vuotiaana Detroitiin. Suhteutettuna asukaslukuun, metsästyskortin maksaneiden määrä 301 963 henkeä, on Suomessa korkea. Minua pyydettiin yhteiskoululle kuukaudeksi tekemään suursiivousta, joten lähdin sinne. helmikuuta 2025 » N:o 10 90 VUOTTA » 90 vuotta hyvä syy juhlia Iiläisen Sanna Järvenpään pöytä on täynnä kukkasia maanantaina 3.2. Iin leipurivuosina syntyi myös perheen kuopus Hannu. Lääkärikin sanoi, että monet nuoremmat ovat huonompimuistisia, Järvenpää sanoo ja latelee haastattelun kuluessa vuosilukuja, päivämääriä ja puhelinnumeroita ulkomuistista. Uudet Ouluun avatut Porche Store ja Cupra Garage -autokaupat ovat lähteneet hyvin liikkeelle, Saarinen jatkaa. – Jossain vaiheessa minulle esitettiin uudelleenkoulutusta, mutta sanoin haluavani käydä nyt elämänkoulua. Siinä ei tarvinnut miettiä mitään, mutta olihan se ruumiillisesti raskasta työtä. Järvenpää kertoo tykänneensä kaikista tekemistään työtehtävistä. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan myynti kävi 231,1 miljoonalla eurolla. – Muisti on sentään vielä hyvä. HARRASTUKSIIN Järvenpäällä kuuluu urheilun seuraaminen. – Tykkäsin leipomotyöstä, mutta ei siihen oikein koulutusta ollut. Ketjut ovat palkinneet parhaita kauppojaan ja diplomit saivat Pohjois-Pohjanmaalla K-Citymarket Raahe ja K-Citymarket Oulu Kaakkuri. Maakunnassa on menossa useita hankkeita. Sanna oli onnettomuuden jälkeen kuukauden sairaalassa, sen jälkeen meni vielä useita vuosia toipumiseen. Vierasmäärästä kertoo myös pöydän täysi onnittelukukkia
Valikossa näkyy kolme valkoista viivaa alekkain ja viivoja klikkaamalla tulee näkyviin tulostimen symboli. Ristikon ja sudokut voi täyttää myös digitaalisesti. Näköislehden lukijat voivat tulostaa ristikon itselleen sivun valikosta ylhäältä vasemmalla. 12 » Torstaina 6. Kokeilepa hauskaa ominaisuutta. SUDOKUT JA RISTIKKO 6.2.2025 ». helmikuuta 2025 » N:o 10 RISTIKON RATKAISU tiistain 11.2.2025 Rantapohjassa Rantapohjan näköislehti on uudistunut
Vuonna 2023 oli 7 655 tehtävää ja vuosina 2021– 2023 keskimäärin 8 350 tehtävää. mennessä. 044 714 7805 sari.niiranen@rantapohja.fi Sari Niiranen Puh. Merkittävimpiä omaisuusvahinkoja aiheuttaneissa paloissa toteutui usein kaava, jossa pelastuslaitos ehti kohteeseen toimintavalmiusaikavaatimusten puitteissa. . Aiheena unen laatu. HOLSTINMÄEN AUTOLASI Täyden palvelun autolasiliike Puh. 73€ Digitilaus 12 kk (alv 24%) ........................ TOIMITUS avoinna ark. SOITA JA KYSY LISÄÄ! JOKAISEEN KOTIIN tilauskannan lisäksi tilauskannan lisäksi To 13.2. Viime vuonna PohjoisPohjanmaan pelastuslaitoksella oli 870 ensivastetehtävää, mikä on 48 prosenttia edellisvuotta vähemmän. 044-714 7800 . 044-714 7800 Markkinointipäällikkö Outi Koistinen........... Seuratoimintaa . Ii Kuivaniemi Haukipudas Kello Yli-Ii OULU Ylikiiminki Kiiminki Jääli Halutaan ostaa . Vedostettavat ilmoitukset maanantaina. Rantapohja jaetaan Iissä, Kuivaniemellä, Yli-Iissä, Kiimingissä, Jäälissä, Ylikiimingissä, Haukiputaalla ja Kellossa Iissä, Kuivaniemellä, Yli-Iissä, Kiimingissä, Jäälissä, Ylikiimingissä, Haukiputaalla ja Kellossa Sari Niiranen Puh. . Tarjolla kakkukahvit RAHKY 20 vuotta kunniaksi. . . . Tehtävistä noin 45 prosenttia on hälytetty kiireellisenä. Kivimaantie 114. Tilausmaksut vuodelle 2025 (sis. Palo oli saavuttaessa täyden palon vaihteessa. Myös ongelmat tulisijojen kanssa ovat yleisiä. 135€ 217€ Kestotilaus ulkomaat, maaposti............. 044-714 7800 Ilmoita tilaajan nimi ja lehden saajan lähiosoite 100€ 6 kk tilaus, kotimaa................................ Muu tarkastustehtävä on yleisimmin hätäilmoituksen tekijän oletus onnettomuudesta tai vaaratilanteesta. Vuosikertatilaus 12 kk ulkomaat, maaposti............................... Revontie 2, II krs, ovi C, PL 15, 90831 Haukipudas ASIAKASPALVELU PUH. Toimitusjohtaja-päätoimittaja Pekka Keväjärvi............050-363 1063 . Jätä pikkuilmoitus www.rantapohja.fi Ilmoitusaineistot viimeistään perjantaina 7.2. Puh. Pohjois-Suomen tilatuin 2-päiväinen paikallislehti. Digitilaus kesto (alv 24%)......................... Tarjoa rohkeasti. Arvontaa. 044-714 7805 Henkilökunnan sähköpostit . Sivunvalmistus........Rantapohja Oy ISSN-L 0358-478X • ISSN 0358-478X . KAIKILLE AVOIN RUOKAILU! Tervetuloa! . to 13.2. Yhtenä säästötoimenpiteenä Pohjois-Pohjanmaalla suunniteltiin viiden pelastusaseman sulkemista, mutta yhdestäkään asemasta ei lopulta jouduttu luopumaan. Internet: www.rantapohja. Rantapohja jaetaan To 13.2. Ensivastetehtävien määrän lasku selittyy osin määrän vähentymisellä ja osin ensihoitotehtävien riskiarvioja hälytysvasteuudistuksella. Pelastuslaitoksella oli viime vuonna yhteensä 6 630 tehtävää. tai puhelimitse: p. Liikenneonnettomuuksissa laskua oli noin 280 tehtävää (-25 %). Tehtävämäärä on laskenut etenkin ensihoitopalvelua tukevissa ensivastetehtävissä ja liikenneonnettomuuksissa. Maastopaloista noin puolet oli maastopalovaroitusten aikana. Maakunnassa rauhallinen pelastusvuosi » Rantapohja » Rantapohjan alue POHJOIS-POHJANMAAN pelastuslaitoksen vuosi 2024 oli hälytystehtävien valossa rauhallinen. 59€ 3 kk tilaus, kotimaa.................................. Kohteessa ei ollut automaattisia paloilmoitin tai -sammutuslaitteistoja eikä henkilöitä suorittamaan alkusammutusta. Pakkasjakson palojen syyt olivat pelastuslaitoksen mukaan moninaisia, mutta tilastosta nousee esille muun muassa tulisijojen ja savuhormien käyttöön, kuntoon ja suojaetäisyyksiin liittyvät tekijät. Kaikki joukolla mukaan! n Eläkeliitto Haukiputaan yhdistys. Maastopaloista noin 65 prosentissa aiheuttajaksi on arvioitu ihmisen toiminta. 8.30-16 Perustettu 1969. Torstain lehteen viimeistään tiistaina klo 15.00 mennessä. Vahingontorjunnan osalta tilastossa korostuu huhtikuun sulamisvesija jääpatotulvat sekä myrskypäivä marraskuussa. Maastopalojen määrä lisääntyi noin 27 prosentilla (+35 kpl) vuodesta 2023. Rakennusten paloturvallisuusjärjestelyitä ei pitäisi pelastuslaitoksen mielestä valita vain säädösten perusteella, vaan myös syttymistodennäköisyyksiin ja omaisuusvahinkoriskeihin liittyvien tekijöiden perusteella. KAHDEN VUODEN säästötoimenpiteiden jälkeen PohjoisPohjanmaan pelastuslaitoksen talous on tasapainossa. 144€ Vuosikertatilaus 12 kk kotimaa................................................. . Säästöt on haettu muualta, kuten tilojen käytön tehostamisesta ja hankintojen uudelleenkohdentamisesta, priorisoimisesta ja lykkäämisestä.. Viime vuoden rakennuspalojen keskimääräinen arvioitu omaisuusvahinko oli noin 135 000 euroa, kun se aiempina vuosina on ollut keskimäärin noin 70 000 euroa. . Tervetuloa joukolla mukaan! n Haukiputaan Reumayhdistys ry. klo 18.00. Liikenteessä etenkin talvikuukausien onnettomuusmäärä laski, mutta myös iltapäiväliikenteeseen ja iltaan ajoittuvien onnettomuuksien määrä oli tavanomaista pienempi. 044-714 7806 Paino..................Kaleva365 Oy Oulu 2025 . helmikuuta 2025 » N:o 10 Ilmoituksia Työsuorituksia Haukiputaan, Iin, Jäälin, Kellon, Kiimingin, Kuivaniemen, Pateniemen, Yli-Iin ja Ylikiimingin paikallislehti. Ilmoita asiasta tekstiviestillä: p. 044 714 7806 outi.koistinen@rantapohja.fi Outi Koistinen Puh. Vedostettavat ilmoitukset torstaina. . Ilmoitushinnat 2025 Etusivu..................1,65+25,5%=2,07 € Ennen tekstiä........1,20+25,5%=1,51 € Tekstissä...............1,20+25,5%=1,51 € Takasivu................1,30+25,5%=1,63 € Kuolinilmoitukset...1,40+25,5%=1,76 € TJ 30 pmm asti.....1,10+25,5%=1,38 € Laskutuslisä..........3,00+25,5%=3,77 € . 044 714 7805 sari.niiranen@rantapohja.fi Outi Koistinen Puh. Yleisimpiä ovat erilaiset savu-, hajuja öljyhavainnot, epäilyt veden varaan joutumisesta tai liikenneonnettomuudesta sekä erehdykset. . Paikallislehti Rantapohja on Uutismedian liiton jäsenlehti. 79€ puh. VUOSIKOKOUS Iissä su 16.2.2025 klo 15.00 Pohjois-Iin Eränkävijöiden majalla, os. Paloja syttyi etenkin tammi-helmikuun kireiden pakkasten aikaan. Tilaukset, osoitteenmuutokset Pikkuilmoitukset Pirjo Heikkuri............ Kahvittelut ja arpajaiset tuttuun tapaan. 13 » Torstaina 6. SOITA JA KYSY LISÄÄ! Ilmoitusaineistot viimeistään perjantaina 7.2. Tulehan virkistymään mukavassa seurassa samalla saat infoa Pohteen tarjoamasta Ainopalvelusta ikäihmisille! . Ilmoitusmyynti Ilmoituskonsultti Sari Niiranen ............ Käsitellään sääntöjen 16§ määräämät asiat. Ilmoitukset....ilmoitukset@rantapohja. RAKENNUSPALOJEN sekä rakennuspaloista aiheutuneiden omaisuusja henkilövahinkojen määrä oli aiempia vuosia suurempi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. AA,VT kaupanvahvistaja . alv 10%) Kestotilaus kotimaa............................... Ilmoitusten valmistus Marko Myllylä .............044-714 7803 Pirjo Heikkuri..............044-714 7802 JÄIKÖ LEHTI TULEMATTA. Tehtävämäärä on laskenut voimakkaasti aiemmista vuosista. Vuoteen 2023 verrattuna pelastuslaitoksen tehtävämäärää nosti eniten vahingontorjuntatehtävät (+37 %) ja sekalaiset tarkastustehtävät (+14 %). 050 352 6641 BINGO NUORITTALLA PE 7.2. 040-572 8591 Tuija Järvelä-Uusitalo...040-549 3451 Teea Tunturi.................040-572 8546 . Kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana palvelun tasoa on laskettu hallitusti päästämättä sitä kuitenkaan alle lakisääteisen minimin. . Kerho Kellon seurakuntakeskuksessa keskiviikkona 12.2.2025 kello 12. . Johtokunta Kokouksia Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry. KONTTORI AVOINNA KE JA TO KLO 8.30–16 Sähköpostit: Uutiset..........toimitus@rantapohja. Lähes Lähes n Eläkeliiton Ylikiimingin yhdistys ry. Esittelijä fysioterpeutti Mikko Salmensalo. mennessä. Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokselta korostetaan, että aikainen palohavainto ja alkusammutus ovat ensiarvoisen tärkeitä ehkäistäessä palovahinkoja. 217€ Jakelu: Kaleva365 Oy, Kavil ja Posti . Olhavan Riistamiehet ry VUOSIKOKOUS Riistamiesten majalla su 16.2.2025 klo 12.00. 044 714 7800 arkisin klo 8.30-16.00 . . Tules-ilta 13.2.2025 klo 17.30 takkahuoneessa. Helmikuun kuukausikokoontuminen pidetään keskiviikkona 12.2.2025 klo 13.00 yhteisötilalla. Palo saatettiin myös havaita niin myöhään, että alkusammutus ei ollut enää mahdollista. Julkaisija Rantapohja Oy. . Tervetuloa! Hallitus Huveja TONTTI tai VANHA LOMA-ASUNTO Iijokisuulta tai merenrannalta. 0400 757 391 • tuulilasitoulu.fi . 044 714 7806 outi.koistinen@rantapohja.fi Kuivaniemi Ii Yli-Ii Ylikiiminki Kiiminki Jääli Haukipudas Kello 100 % 100 % jakelu jakelu to 13.2. Ilmoitusten jättöajat Tiistain lehteen viimeistään perjantaina klo 15.00 mennessä. Ilmestyy tiistaisin ja torstaisin. 500€ PR 50, 300€ PR 47 ym. 044-714 7800 sähköpostilla: tilaukset@rantapohja. Toimitus...........040-517 3842 Toimittajat Auli Haapala............... Maastopalojen palanut pintaala oli yhteensä noin 70 hehtaaria ja keskimäärin noin 0,42 hehtaaria. MA, TI ja PE konttoripalvelu vain puhelimitse, sähköpostilla ja verkossa. Uudistus vähensi ensivasteyksiköiden hälyttämistä osaksi ensihoitotehtävää
Yhteensä lasten ja nuorten kirjoja lainattiin 1 838 852 kertaa. Oululainen kävi kirjastossa keskimäärin 8 kertaa vuodessa ja lainasi yhteensä 18 teosta. LUKUKUNTOA herättelemään julkaistiin lokakuussa Oulun kirjamessuilla Lukevin kaupunni -kampanja ja lukuhaasteet. Oulu oli ainoana kaupunkina mukana Lukuboost-kampanjassa, joka kannusti 13–25-vuotiaita nuoria varaamaan vartin päivässä lukemiseen. Kampanja ja haasteet jatkuvat edelleen; Oulun tavoitteena on olla Euroopan lukevin kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Kouluja päiväkotiyhteistyöllä on merkittävä rooli vinkkausten, tiedonhaun opetusten ja satuhetkien toteutumisessa. VAIVAISHIIRET OVAT USKOMATTOMAN KEVYITÄ, VASTASYNTYNEET PAINAVAT NOIN YHDEN GRAMMANSUUNNILLEEN PAPERILIITTIMEN VERRAN! 24/08/11 Lukurauhan päivää vietetään ensi sunnuntaina » Rantapohja SUOMEN KIRJASÄÄTIÖ kutsuu suomalaisia rauhoittumaan kirjojen pariin Lukurauhan päivän merkeissä tämän viikon sunnuntaina 9.2. Kaikki lapset osallistuvat lukutaidon kehittämiseen Lukumetkaja Kirjastoreitti-ohjelmien ja erilaisten kampanjoiden avulla. Omatoimikirjastoihin kirjauduttiin sisälle 185 502 kertaa. E-lehtiä luettiin 439 491 kertaa, mikä oli 17 % edellisvuotta enemmän. 43 003 lasta ja nuorta sai kirjavinkkausta ja tiedonhaun opetusta, mikä oli 18 % enemmän kuin vuonna 2023. Lukemiseen keskittyvän päivän taustaideana on herättää ihmiset huomaamaan, kuinka paljon aikaa vietämmekään ruutujen ääressä, ja kuinka lukemisen kulttuuri ja rauhallinen keskittynyt tekeminen ovat jäämässä taka-alalle. Elokuvia katseltiin 17 994 kertaa, kasvua oli 39 %. 14 » Torstaina 6. helmikuuta 2025 » N:o 10 RIPLEY’S BELIEVE IT OR NOT » LASSI JA LEEVI » 787 IHMISEN KOHDUSSA ON SAMAN VERRAN HAPPEA KUIN MOUNT EVERESTIN HUIPULLA. Lukukuntoon-lukuhaasteperhe sisältää neljä eri lukuhaastetta: yksi aikuisille, toinen työyhteisöille, kolmas koululaisille sekä neljäs perheille, varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Kasvu keskittyi etenkin elehtiin ja elokuviin. Lasten ja nuorten kirjojen lainaus nousi 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna Oulun kirjastoissa. Omatoimikirjastoihin kirjautumismäärät jatkavat kasvuaan, ne ovat 20 % edellisvuotta korkeammat. Lasten ja nuorten kirjojen lainaus nousi 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna Oulun kirjastoissa. Tämä tavoite saavutettiin vuonna 2024, jolloin hankittiin 35 527 uutta lasten ja nuorten kirjaa. Myös e-aineistojen käytössä kasvu on vuosittain suurta ja niissäkin kirjattiin uusia ennätyslukemia. Tänä vuonna lukurauhan julistaa viime vuoden lastenja nuortenkirjallisuuden Finlandia-valitsija, toimittaja Maria Veitola. LUKURAUHAN päivää vietettiin ensimmäistä kertaa kymmenen vuotta sitten, kun silloinen Suomen Kirjasäätiön puheenjohtaja Leena Majander-Reenpää halusi nostaa katseet pois ruuduilta takaisin kirjojen sivuille. Oulun kaupunginkirjastoon kuuluu yhteensä 24 kirjastoa ja kaksi kirjastoautoa. Tarkoitus on rauhoittaa päivä kirjojen lukemiselle tai kuuntelemiselle, yksin tai yhdessä muiden kanssa. VUONNA 2024 JAPANISSA OTETTIIN MYYNTIIN PARISTOKÄYTTÖINEN LUSIKKA JOKA SAA RUUAN MAISTUMAAN SUOLAISEMMALTA SITEN, ETTÄ HEIKKOA SÄHKÖVIRTAA JOHDETAAN SEN VARRESTA KÄSIN. Vuosittain vaihtuva julkisuuden henkilö julistaa lukurauhan Suomen Kirjasäätiön Facebookja Instagram -somekanavissa julkistettavan videon muodossa ja kutsuu ihmisiä rauhoittumaan lukemisen ääreen Lukurauhan päivänä. Lukurauhan päiväksi julistetaan lukurauha. Etäsatuhetket ja etävinkkaukset helpottivat päiväkotiryhmien ja koululuokkien osallistumista ja madalsivat näin osallistumiskynnystä. Oulun kaupunginkirjaston kokonaislainaus oli lähes neljä miljoonaa lainaa vuoden 2024 aikana, kasvu oli seitsemän prosenttia verrattuna vuoteen 2023. Asiakkaat ovat löytäneet hyvin omatoimiajat ja omatoimikirjastot saavat paljon positiivista palautetta. Arkistokuva Ylikiimingin kirjastosta/Teea Tunturi. Lasten ja nuorten kirjahankinnoissa otettiin vuonna 2022 tavoitteeksi hankkia vuosittain yksi uusi kirja jokaista alle 15-vuotiasta oululaista kohti. Oulussa on yhteensä 16 omatoimikirjastoa, mikä on suurin määrä omatoimisia kirjastoyksikköjä yhdessä kunnassa koko Suomessa. Tammikuun lopussa pitkäaikaiseen sairauteen menehtyneen Majander-Reenpään muistoa kunnioittaen Suomen Kirjasäätiö toivoo sunnuntaille kaikille rauhallista aikaa lukemisen parissa. LISÄÄNTYMISAIKAAN AMERIKAN MERIMETSON SILMÄT JA SUU MUUTTUVAT SINIHARMAIKSI. Lasten ja nuorten kirjalainaus kasvussa » Rantapohja » Oulu LASTEN ja nuorten lukemisen edistämiseen tehty pitkäjänteinen työ näkyi vuoden 2024 tilastoissa. Pohjoisen eKirjasto tarjosi kolmatta vuotta e-aineistot yhdenvertaisesti kaikille asiakkaille kolmen maakunnan alueella: PohjoisPohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa
Iltapäivän perhekerho ma 10.2. Su 9.2. klo 13:30 Iin seurakuntasali. sunnuntai loppiaisesta. klo 13 srk-keskuksessa. Ajankohtaiset perheryhmientiedot löydät netistä: www.oulunseurakunnat.fi/ kiiminginperheryhmat Kiimingin ry: Su 9.2. 040 7376955. Ti 11.2. klo 18 raamattukerho, ry:llä. klo 12 Kuivaniemen seurakuntasali. 040 7008 151 tai https:// asiointi.oulunseurakunnat.fi Uusiolounas to 13.2. Laulamme yhdessä mm. Iin kirkkoherranviraston aukioloajat: ma-ti klo 9.00–14.00, ke-to klo 9.00–12.00, perjantaisin suljettu. 045 787 25139. Esikkoryhmä maanantaisin klo 10–12 Wirkkulassa. klo 17.30 ry:llä päiväkerho. PP Lapinkangas Heikki, EP Kaisto Hannu. klo 19 ompeluseurat. klo 18 Kuivaniemen Diakoniatupa. Huonolla säällä jumppaamme sisällä. klo 14 myyjäiset, Ylikiimingin ry, su 9.2. klo 8.30-9.00. Muistikerho yhteistyössä Oulun seudun muistiyhdistyksen kanssa. klo 18 Haukiputaan kirkko. Ilkka Liukkonen. Ajanvaraus taloudellisia asioita varten maanantaisin klo 10–12 p. Kello: seurat su 9.2. Tervetuloa mukaan! Jakkukylän kolmen polven kerho ti 18.2. Ajankohtaiset perheryhmientiedot löydät netistä: www.oulunseurakunnat. Iin seurakunnan diakoniatyön ajanvaraus taloudellisia asioita varten muuttuu maaliskuun 2025 alusta. Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat kävijät! Kuivaniemen perhekerho ti 11.2. Eläkeläisten kerho to 6.2. Kuivaniemen, Olhavan, Oijärven ja Jakkukylän alueiden asiakkaat diakoni Sanna Mäenpää p. YLI-II YLI-IIN ALUE Messu su 9.2. klo 16 Iin seurakuntasali. klo 10.30–13 Ystävänpäivän makkaramyynti Jäälin K-Supermarketin edustalla. klo 10. Jakkukylän hautausmaalla suoritetaan kuulutus sellaisille hautapaikoille, joiden hallinta-aika on päättynyt 31.12.2023 mennessä. Lenkkiseurana Minna ja Pekka. Harjoitus kirkossa. klo 19 ompeluseurat Marianna ja Juho Hyryllä. Juttukahvila to 6.2. Klo 10 aamurukous, jonka jälkeen Putaan Marttojen valmistama aamiainen, klo 11-12 aiheena Yhteisvastuukeräys 75 vuotta. klo 10. Toimittaa Olavi Isokoski, kanttorina Jarkko Metsänheimo. Kastetut: Eeli Niklas Alasmäki. Huom. Kaiken kansan lenkki to 6.2. Kynttiläillallisella on musiikkia, pientä puhetta, tarjotaan ateria. Iin seurakunnan diakoniatyön ajanvaraus taloudellisia asioita varten muuttuu maaliskuun 2025 alusta. klo 12 Kuivaniemen seurakuntasali. Raamattupiiri ti 11.2. klo 13. Lähtö seurakuntatalon pihalta klo 10. klo 12 Iin seurakuntasali. Myös koirakaverit ovat tervetulleita. Diakoniatyön taloudellisissa asioissa ajanvaraus maanantaisin klo 9–11 p. Ohjelmassa mukana Eve ja Ossi -duo sekä oman seurakunnan työntekijöitä. Voimavararyhmä ajalla 18.2.–7.4. Lopuksi hartaus ja kahvit. klo 13–14.30 Montin-sali. klo 17 seurakuntailta, ry:llä. klo 17 Iin kirkko. Lisäksi kuulutetaan myös sellaiset varatut hautapaikat, joiden hallinta-aika on päättynyt 31.12.2023 mennessä. Raamattupiiri tiistaisin parittomilla viikoilla klo 18 Iin seurakuntatalon kappelissa, kahvija teetarjoilu. klo 13 Senioritalo, Terveystie 3. Kynttiläillallinen on maksuton, illassa ei ole ryhmäkeskusteluja. klo 16.30 Iin kirkko. Kastetut: Oscar Neo Olavi Aalto, Sylvi Maria Inkeri Wathèn, Aabel Ensio Vihelä. Perhekerhon ohjelmassa on yhdessäoloa, leikkiä, askartelua ja mukavaa yhteistä ohjelmaa. Kerhossa tarjotaan välipala. klo 11 Oijärven kyläkirkko. Olkkarin rupatteluklupi ke 12.2. Porinoita kahvittelun lomassa, yhteislaulua ja muuta mukavaa yhdessäoloa. klo 10. Rukoushetki Jäälin kerhohuoneessa ti 11.2. Mukana elämän kulussa. Su 9.2. 040 7008 151 tai https://asiointi.oulunseurakunnat.fi Diakonian lounas maanantaisin klo 11–12 Jäälin kappeli, Rivitie 9. Kynttiläillallinen pariskunnille la 22.2. klo 19 raamattuluokka ry:llä. Mukana kanttori. Kahvista 2 € omavastuu. Paikka: Päkkilä Mirja ja Teuvo. Seuraava taloudellinen ajanvaraus ma 10.2.2025. Pe 7.2. Lasten kirjepyhis Kirjekyyhky kirjekyyhky lähettää lapselle oman pyhäkoulupostin noin kerran kuukaudessa Postin voi tilata milloin vain puh. 040 7182297 Kuulutus Jakkukylän hautausmaan hautojen hallinta-aikojen päättymisestä. Yhdessä ryhmä ti 11.2. Kuolleet: Eino Niemelä 90, Raija Lea Orvokki Siika-aho 88, Marja Kaisa Kokko 85, Kari Kullervo Soronen 71, Tuomo Eerik Kuha 70. klo 16 ja 17.30 seurat, Tapani Alakärppä. Pe 7.2. Nuttu ja sukka to 6.2. Maailman ja ihmisen luominen. Ajankohtaiset perheryhmientiedot löydät netistä: www.oulunseurakunnat.fi/ kiiminginperheryhmat YLIKIIMINKI YLIKIIMINGIN ALUE Messu su 9.2. 040 7182297 Virkatodistukset eli sukuselvitykset 24/7 osoitteesta www.tilaavirkatodistus.fi tai Oulun aluekeskusrekisteristä p. Hartaus, kahvit ja keskustelua vaihtelevan teeman mukaan. Iin seurakunnan kirkkoneuvoston päätös 1/2024 24.1.2024 12§. klo 17 Iin seurakuntasali. 040 5262 915. Toimittaa Olavi Isokoski, kanttorina Jarkko Metsänheimo. Ilmoittaudu kerhoon p.0400-541319 viim. Kynttiläillalliselle ilmoittautuminen 16.2. Tulepa juttelemaan yhdessä toisten kanssa. Torstain laulukerho to 13.2. Kynttiläkirkko to 13.2. Toimittaa: Juhani Lavanko, kanttorina: Markku Jaakkola. klo 18 ry:llä kaverikerho 1.-3. Muistikerho ma 17.2. Eve ja Ossiduo la 22.2. Raamattupiiri to 13.2. Tervetuloa laulamaan! Lapsikuoro to 13.2. klo 12 Iin seurakuntasali. Seurakuntakerho to 6.2. klo 17:30 Iin Pappila. Kaikille avoin tapahtuma viikon aluksi. klo 13 Martinsatama. KIIMINKI KIIMINKI Messu su 9.2. 045 787 25139. Jussi Rinta-Jouppi. klo 12 Iin seurakuntasali. Tervetuloa pelaamaan, olemaan, juttelemaan ja hiljentymään hartauteen. 040 7008 151 tai https://asiointi.oulunseurakunnat.fi Torstaikerho to 13.2. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa! Lasten kirjepyhis Kirjekyyhky kirjekyyhky lähettää lapselle oman pyhäkoulupostin noin kerran kuukaudessa Postin voi tilata milloin vain puh. klo 18–20 Jäälin kappeli Pe 14.2. Illallisen ajan lastenhoito alle kouluikäisille lapsille, lastenhoitoon ilmoittautuminen puhelimitse. klo 12 pyhäkoulu Laurilalla. Iloa & Inspiraatiota Naisten toimintailta to 20.2. Yhteyshenkilö Helena Kehus. Toimittaa Klaus Kallioranta, kanttorina Sari Wallin. ja 13.2. klo 12-14 Wirkkula. Iin seurakunnan kirkkoneuvoston päätös 8/2024 1.10.2024 83§. Hartaushetki hoivalla to 6.2. klo 16 ry:llä lauluseurat, Johannes Tuomela. klo 19 Iin kirkko. klo 11–12.30 Ylikiimingin yhteisötila, Harjutie 18. ja 13.2. klo 18.30 sisarilta Lohen mökillä, Karhutie 59. Pyhäpäivä: 5. Lähdetään pikku kävelylenkille Diakoniatuvalta klo 9.30, lenkin jälkeen juokasemme aamukahvit. Perhekerhot torstaisin klo 9.30–11.30 Wirkkula, perjantaisin klo 911 Kellon srk-koti ja klo 9.30-11.30 Martinsatama, Repolantie 1. klo 17 ry:llä. Virasto suljettuna vko 10. Diakoniatyön taloudellisissa asioissa ajanvaraus maanantaisin klo 9–11 p. 08 3161 303. Iin rauhanyhdistys: Pe 7.2. klo 17 ry:llä, eläkepiiri ti 11.2. Messu su 9.2. klo 09:30. Aamupuuro-akatemia maanantaisin klo 10-12 srk-keskus. klo 11 Diakoniatupa. Jokikylä: seurat su 9.2. Ajanvaraus taloudellisia asioita varten maanantaisin klo 10–12 p. Varkkamissio tiistaisin klo 17-18 Wirkkula. ja 14.2. klo 10 Haukiputaan kirkko. Virasto suljettuna vko 10. Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat kävijät! Raamattuja rukouspiiri ti 11.2. sunnuntai loppiaisesta. Rantapohja. klo 16 seurat ry, Lasse Hertteli ja Arto Holmi. Seurakuntasalissa! Aamulenkki ja -kahvit Kuivaniemellä to 6.2. fi/kiiminginperheryhmat Ylikiimingin ry: La 8.2. Kerho alakouluikäisille. Kerhossa tarjotaan välipala. Iin perhekerho pe 7.2. Joka toinen torstai kokoontuva avoin ryhmä kaikille eläkeläisille. Ma 10.2. klo 13 Kellon srk-koti. Toimittaa Jussi Rinta-Jouppi, kanttori Kaisa Säkkinen, messudiakoni Karita Isola, avustava pappi Samuli Ruusuvuori. klo 13 Jäälin kappeli. klo 11–12.30 Yli-Iin seurakuntakoti. mennessä puh.0400-541319, 040-8478936 tai iinseurakunta.fi. Porinoita kahvittelun lomassa, yhteislaulua ja muuta mukavaa yhdessäoloa. Vauvaja taaperoryhmä ke 12.2. Su 9.2. Kuivaniemen rauhanyhdistys: To 6.2. Hartaus, kahvit, yhteistä ohjelmaa ja yhteislaulua. Piispankamari perjantaisin 31.1., 7.2. KUIVANIEMEN ALUE Ajantasaiset tiedot löytyvät www.iinseurakunta.fi Messu su 9.2. Porinapiiri. To 6.2. luokkalaisille. Kuivaniemen, Olhavan, Oijärven ja Jakkukylän alueiden asiakkaat diakoni Sanna Mäenpää p. 0400-541319. ja 14.2. Mielen hyvinvointia tukevaa, yhteisöllistä ja keskusteluun pohjautuvaa toimintaa. Siihen asti toimiva ajanvarauspuhelin (maanantaisin klo 10–12) poistuu käytöstä, ja ajanvaraus tapahtuu diakoniatyöntekijöille virka-aikana. Kerho kokoontuu Jokikylän koulun liikuntasalissa, Ylihyryntie 2. Seuraava taloudellinen ajanvaraus ma 10.2.2025. Nuorisotyön ajankohtaiset asiat voi tsekata aina Instagramista @haukipuaannuoret. Perhekerhon ohjelmassa on yhdessäoloa, leikkiä ja mukavaa yhteistä tekemistä. klo 19 ompeluseurat, Aikku ja Pena Karvonen, Pihlajatie 12. Ryhmä alle 1 ½ -vuotiaiden perheen esikoisen ja vanhempien oma kerho. Yhteystiedot: Iin alueen asiakkaat diakoni Elina Volotinen p. klo 10 Iin kirkko. Vihityt: Aki Johannes Pähtilä ja Sanni Katariina Haikarainen. klo 18 Iin Kappeli (sisäänkäynti kirkkoherranviraston ovesta). Su 9.2. klo 10 Kiimingin kirkko ja Kiimingin seurakunnan YouTubekanava. Porinapiiri ke 12.2. Yhteystiedot: Iin alueen asiakkaat diakoni Elina Volotinen p. 0400-541319. Toimittaa Frans Kinnunen, kanttorina Sari Wallin. klo 10–11.30 Ylikiimingin srk-talo. 040 551 6582 Diakoniatyön taloudellisissa asioissa ajanvaraus maanantaisin klo 9–11 p. Lisätietoja nuorisotyönohjaajilta. Nuortenilta to 6.2. Nuortenilta perjantaisin klo 18–21 Wirkkula. Kahvitarjoilu! Kirkkokuoro ke 12.2. Jakkukylän rauhanyhdistys: Pe 7.2. 040 7376955. 15 » Torstaina 6. virsiä, hengellisiä lauluja ja koululauluja. Sisäänkäynti joen puolelta talon takaa. klo 12 Iin seurakuntatalon Kerhohuone. Laulukerho ke 19.2. Voit tilata taksin soittamalla Matti Vääräkankaalle p.0440123252. Iin kirkkoherranviraston aukioloajat: ma-ti klo 9.00–14.00, ke-to klo 9.00–12.00, perjantaisin suljettu. Ryhmä on 0-2 vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettu laululeikkipainotteinen perhekerho. Kaikille avoin, ohjelmallinen ilta. Alustus ja keskustelua Raamatun sanomasta Haukiputaan kirkon kuvissa. To 13.2. Lähetystä ja käsitöitä kaiken ikäisille. klo 10 Montin-sali. klo 18 ry:llä raamattuluokka. Lisätietoja löytyy Iin seurakunnan kotisivuilta www.iinseurakunta.fi. klo 10 Iin Pappila. Ristipisto perjantaisin klo 12.30 srk-keskus. Toimittaa: Pekka Soronen, kanttorina: Eija Jaara. klo 17 ry:llä. Eve & Ossi on duo, joka tunnetaan kauniisti yhteen soivista äänistään sekä raikkaista, puhuttelevista ja elämänmakuisista lauluistaan. Kaiken kansan lenkki torstaisin. Lisätietoja ja ilmoittautumiset hannaleena.hannula@evl.fi, p. Tule mukaan voimaantumaan pieneen ryhmään. helmikuuta 2025 » N:o 10 Kirkollisia tietoja HAUKIPUDAS Messu su 9.2. Su 9.2. klo18:30 naisten ilta. Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat mukaan! Porinapiiri Kuivaniemellä ma 10.2. Siihen asti toimiva ajanvarauspuhelin (maanantaisin klo 10–12) poistuu käytöstä, ja ajanvaraus tapahtuu diakoniatyöntekijöille virka-aikana. Raamattu kuvissa -sarja ke 12.2. Oijärven porinapiiri ti 11.2. klo 10 Iin seurakuntatalon Kerhohuone. klo 13 YliIin kirkko. Harjoitus seurakuntatalolla. Kerho kokoontuu Maalismaantie 1022. Rippikoululaiset saavat tilaisuudesta merkin. Lapsikuoro to 6.2. klo 10 Ylikiimingin kirkko ja Ylikiimingin kirkon YouTubekanava. To 13.2. Lisäksi suoritetaan kuulutus varatuille hautapaikoille, joiden tiedot hautarekisterissä ovat puutteelliset ja varauksen tehneitä tai heidän omaisiansa pyydetään ottamaan yhteyttä varauksen selvittämiseksi. Kuivaniemen kappeliseurakunta tarjoaa kirkkokyydin. Toimittaa: Juhani Lavanko, kanttorina: Markku Jaakkola. Hinnat: makkara + mehu/ tee/ kahvi 4 €, kaksi makkaraa + juoma 5 €, säästä euro ystävällesi! Tuotto yhteisvastuulle. Ry:n toimintaa: Haukipudas: myyjäiset la 8.2. Virkatodistukset eli sukuselvitykset 24/7 osoitteesta www.tilaavirkatodistus.fi tai Oulun aluekeskusrekisteristä p. Ke 12.2. II – KUIVANIEMI Ajantasaiset tiedot löytyvät www.iinseurakunta.fi Messu su 9.2. klo 17 päiväkerho ry:llä. Sisäänkäynti joen puolelta talon takaa. klo 11–13 Ylikiimingin yhteisötila, Harjutie 18. klo 17 ry:llä, seurat su 9.2. Tervetuloa kerhoon lapset ja aikuiset! Ystävänkammari ke 19.2. klo 14 seurat Jaarankartano. Rukouspyyntöjä ja aiheita voi lähettää tekstiviestitse puh. klo 18 Kuivaniemen seurakuntasali. Pyhäpäivä: 5. Raamattupiiri tiistaisin klo 18 srk-keskus, Poiju. klo 12 pyhäkoulu. edellisenä päivänä. 08 3161 303. Ryhmän tapaamiset kerran viikossa
(Lahjakortin arvo á 19,90€) (Lahjakortin arvo á 19,90€) Tilauksen voi tehdä myös tällä kupongilla tai soita p. 044 714 7800 • www.rantapohja.fi Tunnus 5004760 00003 VASTAUSLÄHETYS Puh. 16 » Torstaina 6. alv Tarjous voimassa ma 10.2. Muistathan kertoa ystävällesi tilauksesta Kaikkien Rantapohjan tilaajien kesken arvomme Kaikkien Rantapohjan tilaajien kesken arvomme 3 kpl täytekakkulahjakortteja 3 kpl täytekakkulahjakortteja Arvonta ma 10.2. Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti. Ystävänpäivä pe 14.2. 044 714 7800 Rantapohja maksaa postimaksun Nimi: Osoite: Puhelin: Sähköpostiosoite (pakollinen jos haluat digitilauksen) Lehden saaja: Nimi: Osoite: Puhelin: Lehden maksaja: Ystävänpäivä pe 14.2. Muistathan kertoa ystävällesi tilauksesta Ps. myös digitilauksen 13.2.-13.3.2025 Tilaa ystävälle tai itsellesi Rantapohja kuukaudeksi, sis. helmikuuta 2025 » N:o 10 Yhteistyössä: Puh. Paperilehti vain Suomeen Paperilehti vain Suomeen sis. asti. myös digitilauksen 13.2.-13.3.2025 Vain Vain Ps. 15 € 15 € Ystävänpäivätarjous! Ystävänpäivätarjous! Tilaa ystävälle tai itsellesi Rantapohja kuukaudeksi, sis. 044 714 7800 tai sähköpostilla tilaukset@rantapohja.fi Tee tilaus osoitteessa: www.rantapohja.fi -> Tilaa lehti -> tilaustarjoukset -> Ystävänpäivätarjous. Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti. Arvonta ma 10.2