Lauantai 17.8. Tapahtuma järjestetään nyt 12. HAUKIPUTAAN • IIN • JÄÄLIN • KELLON • KIIMINGIN • KUIVANIEMEN • PATENIEMEN • YLI-IIN • YLIKIIMINGIN PAIKALLISLEHTI Torstaina 8.8.2024 55. kerran ja se on kaksipäiväinen. vsk • N:o 61 Vuodesta 1969 Irtonumero 2,30€ Koiteli elää! -festivaalilehden ovat tuottaneet yhteistyössä Koiteli elää ry ja Rantapohja FESTARIPÄIVÄT Perjantai 16.8. Iissä Aseman koulussa ekaluokkalaisia on kymmenen, joista yksi on Väinö Pohjosaho, joka odottaa innolla tulevaa. Väinön ensimmäinen koulupäivä oli eilen. Väinön koulutie alkoi eilen Kadut täyttyvät taas pienistä koulumatkalaisista, kun 54 000 ekaluokkalaista aloittaa koulutaipaleensa Suomessa. Rantapohjan mukana jaetaan tänään Koiteli elää -tapahtuman lehti. Sivu 3. Rantapohjan alueella aloittavia on 669
Pahinta on, jos kiusaaja on yhteisössä johtavassa asemassa. Rantapohjan numeroon 040 5173 842 voi lähettää myös WhatsApp-viestejä. Tekstija multimediaviestit lähetetään numeroon 040 5173 842. Mutta sitä mukaa kun Peräpohjan jokilaaksot ja rannikko saivat asutusta keskiajan kuluessa Hämeestä ja Satakunnasta ja lopulta Varsinais-Suomesta ja Etelä-Pohjanmaalta sekä Savostakin, kveenien etninen koostumus tosiasiassa laajeni. Olisi helppoa, jos koulu ja opettajat voisivat lopettaa kiusaamisilmiön sormia napsauttamalla. Kirjoitusten pituus on enintään 2 500 merkkiä välilyönteineen. Lukijoiden mielipiteitä julkaistaan myös lehden verkkosivuilla. Kavereita ei ole ehkä nähty pitkiin aikoihin. Kauppamatkallaan Englantiin 890-luvulla varakas norjalainen viikinki Ottar vei uutta maantieteellistä tietoa pohjoisen maista ja kansoista Wessexin oppineelle kuninkaalle Alfred Suurelle, joka oli täydentämässä Orosiuksen vanhaa maailmanhistoriaa. Viikinkiajan kuluessa norjalaisasutus juurtui Tromssan tienoille ja edelleen itään Varanginvuonon rantamille asti. suurten jokien Tornion, Kemin ja Oulujoen nimet jne.) alkuperän perusteella vanhimmat kveenit olivat hämäläisiä. Siellä erityisesti Kainuunkylän kilometrejä pitkä ja leveä niittysaarien laakio tarjosi kymmenille talouksille riittävän karjanrehun. Vanhimman vuoden 1543 maakirjan mukaan laakion molemmat rannat olivat noin 50 talon voimin asuttuja. juurtui Lofoottien alueelle kiinteää norjalaista asutusta kalastuksen turvin. Kiusaaminen on jonkinlaista vallankäyttöä – alistamista – oltiin sitten aikuisten tai lasten maailmassa eikä sitä pitäisi hiljaa hyväksyä missään yhteisössä. 2 Lähetä mielipiteesi osoitteella Rantapohjan toimitus, PL 15, 90831 Haukipudas tai toimitus@rantapohja.fi. Islantilais-norjalaiset kuvaukset erottavat kveenit selkeästi norjalaisista, ruotsalaisista, lappalaisista, karjalaisista ja hämäläisistä. Viestin hinta määräytyy operaattorisi mukaan. » Torstaina 8. Näin voi sanoa, että jo syvältä keskiajalta lähtien kveenit olivat norjalaisesta näkökulmasta pohjoispohjalaisia. Suurin kasvatusvastuu Suomessa on kuitenkin vanhemmilla – perheen aikuisilla. Siellä ei ole mukava elää. 200–600 jKr. Oma lukunsa ovat nykyajan älypuhelimet, jotka kiusaajat osaavat valjastaa tekovälineekseen ja joilla tehty kiusaaminen saattaa jäädä aikuisilta piiloon. On luonnollista, että norjalaiset tarvitsivat ja muodostivat nimet Kvenland ja kvener omista kielenaineksistaan. norjalaisen varakkaan viikinki Ottarin, tärkeimpiä elinkeinoja, ja luonnonniityt olivat sen välttämätön elinehto karjanrehun antajana. Se edellytti luonnonniittyjä karjanrehun lähteenä. Karjanhoito oli myös viikinkien, esim. Muuten hyväksymme sen, että elämänpiiristämme tulee kiusaajien valtakunta. Kveenejä ei voi yhdistää niminä äänteellisesti toisiinsa kainulaisten kanssa. Kveenejä voi jo tällä perusteella pitää heimoltaan suomalaisina. Luontevinta on, että aluenimeen Kvenland sisältyy muinaisnorjalainen vastine sanasta, joka norjan murteissa esiintyy muodoissa hvein, kvein, gvein ja joka merkitsee ‘kosteaa, vetistä alavaa maata, kuten tulvien kastelemaa vesijättömaata, jossa kasvaa runsaasti ruohoa ja heinää’. Joskus harvoin kiusaaja haluaa keventää sydäntään ja pyytää anteeksi tekojaan kenties vuosien kuluttua tekosistaan. Mutta osaavat ne aikuisetkin. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Jouko Vahtola Kiiminki Rantapohjan WhatsApp Voit lähettää tekstarin tai kuvan Rantapohjaan myös WhatsApp-viestinä. Toimitus ei luovuta ulkopuolisille nimimerkillä esiintyvien henkilötietoja. Vaikka haluat esiintyä nimimerkillä, liitä kirjoitukseesi nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Joukkokiusaamisen muoto on ulkopuolelle jättäminen. Etenkin palveluammateissa toimivat ihmiset saavat kokea moittimista ja pompottelua – kiusaamista – toistuvasti. Pohjoisen vanhimman luontonimistön (mm. Jo väitöskirjassani (1980) tarkastajien hyväksymästi osoitin, ettei näin voi olla. Kiva on myös oppia uusia asioita. Norjalaiset hallitsivat viikinkiajalta lähtien Pohjois-Skandinaviaa, heillä oli valta-asema lapinkäynnissä, lapinkaupassa ja -verotuksessa ja he retkeilivät laajasti pohjoisilla alueilla. elokuuta 2024 » N:o 61 KESKUSTELEMME » Monille koululaisille tämä viikko tuo mukavia hetkiä. Koulukiusaaminen jättää pitkät jäljet kiusatun mieleen. Keskiajalla Kvenlandin asutus laajeni ja vahvistui myös Pohjanlahden rannoilla ja perällä. Kun heitä 1700ja 1800-luvulla muutti Pohjois-Suomesta runsaasti Ruijaan, tuli kveenien nimi norjalaisten käyttämänä luonnostaan Ruijan, suomalaisten nimitykseksi. Merovingiaikana ja viikinkiaikana noin vuosina 600–1000 asutus siellä vahvistui ja levisi vahvana rannikolle Helgelandiin eli muinaiseen Haalogalandiin. Kvenland on satoja vuosia vanhempi maannimi kuin Hämettä ja Suomea tarkoittavat nimet Tavastland ja Finland. Kenties asiakas on tullut kauppaan purkamaan pahaa oloaan. Rautakauden alkupuolella n. Koulu alkaa ja siellä koetaan iloisia jälleennäkemisiä. Suomalaiset ovat olleet kveenejä nykypäiviin asti, vaikka nimityksen alkuperäinen merkitys on unohtunut. Kiusaamista on myös työyhteisöjen sisällä. Viestissä tulee näkyä lähettäjän numero. Voi olla myös hienoa palata sen kivan opettajan huomaan. Numero on Tekstarit sivulla 4. Esimerkiksi kauppojen kesätyöntekijät ovat varmasti saaneet kokea olevansa liian hitaita tai osaamattomia. Pekka Keväjärvi pekka.kevajarvi@rantapohja.fi Kiusaajien valtakunta TOIMITTAJALTA Kveenit Kvenlandissa – vanhimmat tunnetut suomalaiset Alava Rantapohjan alue Perämeren pohjukassa kuului noin vuosina 850–1550 norjalaisten Kvenlandina tuntemaan pohjoiseen maahan. Onko se viime lukuvuoden kiusaaja yhä samassa koulussa ja alkaako piina jälleen. Kiusaajan kohtalona on kantaa syyllisyyttä mukanaan loppuikänsä. Siitä huolimatta norjalaisille kveenit olivat jatkuvasti ja suomen kieltä puhuvia kveenejä, “alamaalaisia”. Jokilaaksojen runsaat luonnonniityt olivat ehkäpä tärkein tekijä vetämässä asutusta esimerkiksi Tornionjokilaaksoon. Korkeilta tuntureilta Perämeren rantalaakiolle ja alaviin jokilaaksoihin laskeutuneista norjalaisista viikingeistä oli varmaankin maan alavuus ja laakeus, sen runsasniittyisyys ja vesijättömaiden rehevyys sellainen silmiinpistävä ja erilaisuutta omaan tunturien kallioiseen maahan korostava piirre, joka tarjoutui luonnostaan nimenannon perusteeksi. Hänen mukaansa Ruotsin pohjoispuolella oli maa nimeltään Kvenland, jonka asukkaat olivat kveenejä. Aivan samoin oli karjanhoito pohjoiseen hakeutuville hämäläisille välttämätön elinkeino. Joillekin oppilaille koulun alku saattaa kuitenkin merkitä ahdistuksen palaamista. Suomalaisessa varhaishistorian tutkimuksessa on perinteisesti lähdetty siitä, että Pohjanlahden rannikon Pohjanmaan vanha nimi Kainuu on alkuperäinen ja että norjalaiset olisivat siitä lainanneet Kvenland-nimen
Torstaina 8. Rantapohjan alueella 667 oppilasta aloitti koulutaipaleensa keskiviikkoaamuna. Vähiten aloittavia on Jakkukylän koulussa, jossa ensimmäisen luokan aloittaa ainoastaan seitsemän oppilasta. • Yhteensä 669. Illalla seurakuntakeskuksessa on vielä Läksin minä kesäyönä -konsertti. Arkistokuva INFO Ekaluokkalaiset Rantapohjan alueella • Haukipudas: Aseman koulu 32, Haukiputaan koulu 56, Kellon koulu 92, Länsituulen koulu 49, Martinniemen koulu 36. Makuja saadaan myös maailmalta, kun myynnissä on aasialaista ruokaa sekä espanjalaisia churroja. KOULUUN lähtö tuntuu Väinöstä mukavalta, eikä häntä jännitä lainkaan. Väinö on tavannut opettajansa jo ennen koulun alkua ja hän vaikutti Väinön mielestä tosi kivalta. VÄINÖN vanhemmat Veera ja Janne Pohjosaho ovat myös uuden edessä esikoislapsensa aloittaessa koulun. Eniten koulunsa aloittavia on Kellon koulussa, jossa on 92 ykkösluokkalaista. • Kiiminki: Alakylän koulu 31, Huttukylän koulu 26, Kiiminkijoen koulu 83. • Jääli: Jäälin koulu 66. Iissä yhteensä 137 oppilasta aloitti ensimmäisen luokkansa. 3 » Iida Koskela » Rantapohjan alue SUOMESSA 54 000 ekaluokkalaista aloittaa koulutaipaleensa tänä syksynä. – Yksi virstanpylväs on nyt saavutettu. Perjantai-iltana otetaan käyttöön graffittiseinä, jonne voi taiteilla Don Poron ohjauksessa. Luonnossa viihtyvälle Väinölle Iin Aseman koulu on täydellinen paikka aloittaa koulutaival. Väinön huoneesta löytyy koulupöytä läksyjen tekoa varten sekä ekaluokkalaiselle on hankittu muitakin tarvikkeita, kuten Lego-aiheinen reppu, jonka hän sai itse valita. Väinön kanssa ensimmäisen luokan Aseman koulussa aloitti yhdeksän muuta oppilasta, joista osa oli entuudestaan tuttuja. SUNNUNTAIKSI tapahtumaalue hiljenee, mutta ohjelma jatkuu Kiimingin kirkossa jumalanpalveluksen merkeissä, jonka jälkeen on seppeleenlasku ja kirkkokahvit seurakuntakeskuksessa. TAPAHTUMAN pääpäivänä lauantaina luvassa on ohjelmaa laidasta laitaan. Paljon luonnossa leikkivä Väinö odottaakin eniten koulussa tehtäviä retkiä luontoon. elokuuta ja tapahtuma kestää koko viikonlopun ajan. Koulunpenkille uusia oppilaita Rantapohjan alueella aloitti 669 ekaluokkalaista Keskiviikkoaamuna Väinö Pohjosaho lähti hyvillä mielin kohti ensimmäistä koulupäiväänsä.. Luvassa on rentoa keskustelua kahvipöydän ääressä vuosien varrella tapahtuneista kommelluksista. vsk • N:o 61 Kiiminkipäivät tulevat taas » Iida Koskela » Kiiminki JO viidettäkymmenettä kertaa järjestettävät Kiiminkipäivät polkaistaan käyntiin perjantaina 9. Myynnissä on ruokien lisäksi paljon erilaisia tuotteita, kuten kalastustarvikkeita, posliiniastioita, koruja, vaatteita sekä animejuttuja. Valtaosasta poiketen Väinö taittaa koulumatkansa taksilla pyörän sijaan turvallisuussyistä. 85 oppilaan koulusta Väinöltä löytyy kavereita ja sukulaisia myös ylemmiltä luokilta. • Ylikiiminki: Ylikiimingin koulu (mukana Vesalan yksikkö) 39. Kiiminkipäiviä vietetään tulevana viikonloppuna. • Ii: Alarannan koulu 19, Aseman koulu 10, Haminan koulu 58, Jakkukylän koulu 7, Kuivaniemen koulu 11, Ojakylän koulu 17, PohjoisIin koulu 15. Luvassa on muun muassa erilaisia kisailuja, kuten keppihevoskisat ja perinteinen perunankuorinnan SM-kilpailu, live-esiintyjiä, toritanssit ja taikashow. KAKSIPÄIVÄINEN tapahtuma tuo Kiiminkiin tuhansia ihmisiä, paljon monipuolista ohjelmaa sekä useita markkinamyyjiä. Yksi heistä on Väinö Pohjosaho, joka aloitti pienessä Aseman koulussa. Koulutaipaleen aloitukseen on perheessä valmistauduttu hyvissä ajoin. Perjantaina ja lauantaina alueelle on tulossa kuutisenkymmentä myyntikojua. Graffittimaalaus jatkuu myös lauantaina. Parin kilometrin reitti koululle sisältää useita vaarallisia tienylityksiä pienelle lapselle. TÄMÄN vuoden tapahtuman teemana on lapset ja nuoret, joiden toiveet on otettu huomioon Kiiminkipäivien ohjelmassa. Lapsille alueelta löytyy muun muassa pomppulinnoja ja onnenpyöriä. Etenkin perjantaina on luvassa paljon nuorille suunnattua ohjelmaa ja liveesiintyjät on valittu nuorten toiveiden mukaan. Onhan tämä jännää, mutta myös kiva juttu, vanhemmat toteavat. Lauantain monipuolisesta ohjelmistosta Runtti nostaa esiin kello 11.30 alkavan Kiiminkipäivät 50 vuotta muistelot, jonka aikana Hannu Tuohino, Raimo Kokkoniemi ja Lauri Mikkonen muistelevat menneiden vuosien tapahtumia yhdessä juontajan Jouni Kokkoniemen kanssa. Kiiminkiläislähtöisen graffittitaiteilija Don Poron työt tunnetaan maailmalla asti, sillä hän on tehnyt töitä muun muassa yhdysvaltalaisräppäri Snoop Doggin kanssa. elokuuta 2024 55. Taksikuljetus järjestetään kunnan puolesta. Kiimingin yrittäjien puheenjohtaja Sirpa Runtti kertoo valmisteluiden sujuneen hyvin. Etsinnässä on vielä kuitenkin velhoaiheisia kyniä ja kumeja, joita pieni Harry Potter-fani haluaisi saada käyttöönsä. Kiimingin yrittäjillä on täysi tohina päällä, jotta kaikki saadaan ajallaan valmiiksi perinteikästä tapahtumaa varten. Tarjolla on perinteisiä markkinaruokia ja -herkkuja, kuten metrilakua, jäätelöä ja lohikeittoa. • Yli-Ii: Yli-Iin koulu 20. VÄINÖ odottaa innolla pääsevänsä kouluun, etenkin koska koulu on luontopainotteinen
(08) 311 2158 (24 h) Iin Hautaustoimisto ja kukkakauppa Haminantie 1, Ii , p. Mäkelä s. +19° +20° +19° +21° +20° +20° Maanantai 12.8. Nimi on muunnelma latinalaisperäisen Sylvia-nimen italialaisesta vastineesta Silvia, kun taas nimi Sylvia johtuu latinan metsää tarkoittavasta sanasta silva. (08) 515 954 Kukka & Lahja Ruusu Kauppakeskus Kapteeni, Oulunsalo p. (08) 8176 100 Keijun Kukkapuoti Ollilantie 4, Kempele, p. Rantapohja. 55:6 Äläkä souva, akka on järvesä. Kiitos pöydässämme asioineille sydämellisille ihmisille. +19° +21° +22° +20° +20° +19° Sunnuntai 11.8. Eivätkä ne liikennesäännötkään näytä menneen aina perille. Entinen mopoilija RANTAPOHJAN TEKSTARIT Lähetä kommenttisi tekstiviestinä numeroon 040 5173 842 Lähettäminen maksaa norm. Rakkaudella muistaen ja kaivaten Jouni Hannu perheineen Outi perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 3.8.2024. 8.4.1936 Haukipudas k. elokuuta 2024 » N:o 61 OULUN HAUTAUSTOIMISTO Asemakatu 21, Oulu p. Osa tekijöistä on tunnistettu ja nimet tiedossa. (08) 520 9180 www.arvokovaoy.fi HAUTAUSPALVELUT: OULU • II • KEMPELE OULUNSALO Rakkaamme Paula Kaarina PASO o.s. iltapäivällä alakouluikäisten poikien porukka ajeli polkupyörillä Keiskaan ja heittelivät kiviä talojen seiniin sekä vohkivat ainakin yhden katuharjan. Jatkotoimenpiteet poliisin suuntaan harkinnassa. (Sanotaan pysähtyessä jotain tärkeää asiaa tarkastelemaan.) Iiläinen sananparsi ILMOJA PITELEE » Torstaina 8. UNICEFin vapaaehtoiset kiittävät Pitänee hyväksyä käännytyslakipäätös, vaikka se rikkoo EU ja kansainvälisiä sopimuksia. Mopolla on vaarallista ajaa pitkin keskiviivaa. Mukana elämän kulussa. Torstai 8.8. +22° +23° +23° +24° +24° +23° Lauantai 10.8. 13.7.2024 Oulu Hän lähti mutt on vielä lähellämme tuhansien sitein meihin liittyen ja kotihin liki sydäntämme jäi kaiku askelten askelten. Ilkivaltaa kokenut Opetetaanko liikennekouluissa mopokorttia ajaville liikennesääntöjen lisäksi hyviä mopoilutapoja. 4 PÄIVIEN VIRRASSA Viikko 32 Aurinko nousee 4.41 ja laskee 22.04 Nimipäiviä Torstai: Sylvi, Sylvia, Silva Perjantai: Erja, Eira, Nadja Lauantai: Lauri, Lassi, Lasse Sunnuntai: Sanna, Susanna, Sanni, Susanne Maanantai: Kiira, Klaara Päivän nimi Silva on naisen etunimi. tekstiviestin hinnan. Perjantaina samainen porukka palasi takaisin ja hakkasivat seiniä sekä avasivat takaoveni. Etsikää Herraa, kun hänet vielä voi löytää, huutakaa häntä avuksi, kun hän on lähellä! Jes. Ennakkotapausten kauttahan lakeja ja sopimuksia on päivitetty aiemminkin. +20° +21° +21° +20° +20° +20° TEKSTARIT » Kiitos Kuivaniemen Nuorisoseuralle kesämarkkinoista. Tapio Frondelius Hox vanhemmat! Sunnuntaina 28.7. Lämmin kiitos osanotosta suuressa surussamme. +22° +23° +23° +24° +24° +23° Perjantai 9.8. Euroopan komission pj Ursula von der Leyen totesi hiljattain, että Venäjä on vaikuttamassa pakolaisten tuomiseen Jemenistä. Ainakin Ylikiimingissä on tänä kesänä ollut turhaa yöpörräystä, joka pitää muita ihmisiä hereillä
Tänä vuonna tapahtuman väliajoilla nähdään taikuutta, kun Oulun taikuriyhdistyksen taikurit esittelevät taitojaan. Edellisessä teemasarjassa käsiteltiin luonnonilmiöitä, kuten maahan, veteen tai tuleen liittyviä aiheita. Luvassa on kuvataidetta, kirjallisuutta ja esiintyjiä moneen makuun. Kannattaa muistaa, että kypärä pitää olla ja se pitää olla päässä. Galleria Oskari Jauhiaisessa Kiimingissä on avautumassa Haukiputaan Taideyhdistyksen Haikeuden hetkiä -näyttely, joka on nähtävillä 07.08.– 30.08.2024. Haukiputaan Taideyhdistys täyttää ensi vuonna 40 vuotta. Yhdistys on järjestänyt näyttelyjä pääsääntöisesti Rantapohjan alueella. Soittamassa ovat neljän haukiputaalaisen kaveruksen yhtye Meijänpojat, Ghost Riders, Musti ja ja Lännen nopein, Bad Black Rat, Viimeinen Havainto, Kuun Pimeä Puoli ja Knuclehead Rock Band, joka soittaa hardrockcovereita. Maanviljelystä oli niin paljon, että esimerkiksi alueen osuuskauppojen kannatti toimia alan tarvikkeiden ja muiden tuotteiden välittäjänä. Siihen kuuluu tällä hetkellä noin 30 aktiivista taiteenharrastajaa tai ammattilaista. Kello-Kiviniemi alueen asukasyhdistyksen järjestämässä tapahtumassa on nähtävää myös perheen pienimmille, sillä alueelta löytyy niin temppurata, pomppulinna, myyntikojuja sekä leikkimielisiä kilpailuja. Tapahtuma alkaa kello 10 ja kestää aina kello 16 saakka. Törmä soi jo vuonna 2020.. Tänä keväänä alkoi uusi, tunteisiin liittyvä sarja, jonka aloitti Haukiputaan Jatulin Ilon pisaroita ja, jota jatkaa nyt vuorostaan Jauhiaisen Gallerian Haikeuden hetkiä. 9.5.2025 järjestettävään seminaariin on kiinnitetty ensimmäiset puhujat ja Iissä nähdäänkin toukokuussa ainakin Elastinen, eli Kimmo Laiho sekä muun muassa Diili-tv-sarjasta tuttu Sointi Borg. Rehumainos Rantapohjassa 18.1.1979. Mökin emäntä oli juuri kahvikuppien pesupuuhissa, nykäisi vyötäröltään paitansa helman esiin ja alkoi pyyhkiä siihen kahvikuppeja. Kesäpäivien ohjelmaan kuuluu niin Maja Duon kuin Haukiputaan Musiikkiteatterin ja taikurin esityksiä. Puhujakattaus kasvaa. Putaalaisten taidetta Kiimingissä. Tapahtuma alkaa kello 14 ja jatkuu aina kello 21.30 saakka. Tapahtui kerrankin, että uittomiehet menivät kahville erääseen koskenpartaalla olevaan mökkiin. Viime vuonna Kellon kesäpäivä houkutteli paikalle ison joukon kävijöitä. Haukiputaan Taideyhdistyksellä on näyttelyissään ollut viime aikoina aina jokin teemasarja. Törmä raikaa jälleen! Törmä Soikoon Live 2024 rantautuu jälleen lauantaina 10.8. Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille. Pyöräily on kivaa ja ensi sunnuntaina siitä pääsee oikein porukalla nauttimaan Yli-Iissä, kun Naseva järjestää jo kenties perinteiseksi luokiteltavan, kaikille avoimen Iijokipyöräilyn. Pisin matka on 55 kilometriä ja lyhin 10 kilometriä. Taiteiden illat kestävät keskiviikosta lauantaihin ja ohjelmaan voi tutustua Iin kunnan verkkosivuilla. KOONNU T R A N TA P OHJ A N TOI M I T US Vielä 1970ja 1980-luvuillakin maatiloja oli Rantapohjan alueella huomattavasti enemmän kuin nykyään. Torpanmäen puistoalueelle. Kellon kesäpäivä järjestetään jälleen tulevana lauantaina Kellon nuorisoseuran talolla ja pihapiirissä. Mukaan voi tulla myös matkan varrelta. Näyttelyssä Haukiputaan Taideyhdistys kuljettaa tällä kertaa teoksillaan näyttelyvieraat haikeuden hetkien läpi. Lähtöpaikka on Yli-Iin liikuntahalli Vorelli. Viikon täydeltä kulttuuria. Ensi viikolla Iissä nautitaan monipuolisesta kulttuuritarjonnasta, kun toista kertaa järjestettävä Taiteiden illat järjestetään iiläisten kulttuuritoimijoiden yhteistyönä. Yli-Iihin pyöräilemään. Tähän emäntä heläytti: Hyh, mitä se haittaa – pestävä paita! ”Todeksi väitetty tarina” Kesäpäiville Kompiaisen kyytiin ja tanssimaan. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty Rohkeus-seminaari tulee jälleen ensi vuonna. Kesäpäivien jatkotanssit pidetään samassa paikassa kello 20–01 ja tanssikansaa tanssittamaan saapuu Juha Alvari. Entisinä hyvinä aikoina oli Kiiminkijoella puutavaran uitto käynnissä useinkin läpi kesän. Lisäksi luvassa on puheita ja kaupunkijuna Kompiainen ajeluttaa kävijöitä nuorisoseuralta Kiviniemen satamaan ja takaisin. 5 » Torstaina 8. Muutama jäsen kuuluu myös Oulun Taiteilijaseuraan. Koska kyse on yhdistyksestä, niin näyttelyiden teosluettelo muodostuu aina kulloisenkin tarjonnan mukaisesti. Tällöin eräs tukkilainen huomautti, että onko tuo nyt oikein sopivaa. Yhdistys on perustettu 25.4.1985. elokuuta 2024 » N:o 61 Vielä on kesää jäljellä! Rantapohjasta 7.6.1979. Toki ne olivat pääosin selvästi pienempiä kuin nykyiset tilat. Jokivarren mökit saivat kahvivieraikseen reippaita tukkilaisia
Ylikiimingin Vesalassa sijaitseva Aittokosken renkkusilta onnistuttiin niin ikään pelastamaan tulvavesien voimalta. Tarjoukset voimassa 15.9.2024 asti. Tarjoukset eivät koske lääkinnällisiä hoitotuotteita eikä Ray-Ban Meta -älylaseja. Mannisen silta Kiimingin Ylikylässä saatiin pysymään paikoillaan kivikuormien avulla. klo 12-17 KulttuuriKauppilassa Lisa Juntunen Roos sekä Sanna Koiviston ateljeen avoimet ovet Iin Taiteiden illat 14.-17.8.2024 Lisätietoja: ii.fi/kalenteri MAK SUTO N KIRJALLISUUDEN ILTA KE 14.8. 6 » Torstaina 8. Mikäli linssit halutaan omiin kehyksiin, peritään lisäksi hiontamaksu 50 €. Silmälasien ostajalle toiset silmälasit tai aurinkolasit voimakkuuksilla –50 %, alennus edullisemmasta parista. Joitain niistä pystyttiin pelastamaankin. Tammela esittelee lauantaina Kiiminki-päivillä uusinta teostaan. Esimerkiksi Kiiminkijokivarressa koettiin heinäkuussa kesätulva, joka nosti vettä pelloille. HAUKIPUDAS Revontie 10 14.-16.8. elokuuta 2024 » N:o 61 Puolitimme hinnat! –50 % KAIKKI LINSSIT + toiset lasit itselle tai kaverille –50 % € VARAA AIKA SILMÄASEMA.FI TAI 010 190 200 (mpm/pvm) ILMAINEN OPTIKON NÄÖNTUTKIMUS SILMÄLASIEN OSTAJALLE Tarjous koskee uusia silmäja aurinkolasitilauksia ja sitä ei voi yhdistää muihin etuihin eikä pakettihinnoiteltuihin tuotteisiin. Joki vei mukanaan useita puurakenteisia renkkusiltoja. TANSSIA JA MUSIIKKIA PE 16.8. Rantapohjan otsikointia 25.7.1974. Ehkä nimekkäin ehdokkaista on kirjailija Katja Kettu. Vesi oli noussut vuorokauden aikana metrin verran. Taisto Tammela.. Taisto Tammela Lapin kirjallisuuspalkintoehdokkaaksi » Rantapohja » Haukipudas HAUKIPUTAALAISEN Taisto Tammelan kirja ”Rahajärven Keisari ja muita luontokertomuksia” on valittu Lapin kirjallisuuspalkintoehdokkaaksi vuonna 2025. Numero on Heinäkuu 50 vuotta sitten oli erittäin sateinen ja sillä oli monia vaikutuksia. Heinäkuu oli erityisen sateinen 50 vuotta sitten » Pekka Keväjärvi » Rantapohja POIKKEUKSELLISET sääolot eivät ole koskaan olleet aivan tavattomia, vaikka ilmastonmuutoksesta ei ennen puhuttukaan eikä sitä oltu tiedostettu nykypäivän tapaan. Kuivaniemen kirjasto klo 17 Anu Vähäaho Iin kirjasto klo 18 Jari Kupila klo 19 Anu Vähäaho Iin kirkko klo 19 Trio Elise Taitotalo Seurakuja 8 klo 18 Oulunsalon Nuorisoseura esittää ja opettaa paritansseja musiikkivideoesitys klo 20 Bandplayers Ii Kahvilaravintola Huilinki klo 11.30 Kulttuurikoti Salmelan Äänipolku yhteiskuljetus klo 14 Perinneporinat klo 16 Iin laulupelimannit KulttuuriKauppila klo 17 Tekstiilitaiteilija Lisa Juntunen Roos esittäytyy klo 18-22 Musiikkia: Johannes Pohjanoja Ramblin’ Tane Lee Ilpo Jauhiainen Rällä Rantapohjan WhatsApp Voit lähettää tekstarin tai kuvan Rantapohjaan myös WhatsApp-viestinä. 50 vuoden takainen Rantapohja kertoi 25.7.1974 numerossaan erityisen sateisesta kesästä ja eritoten märästä heinäkuusta alueellaan. PERINNEPÄIVÄ LA 17.8. Taisto Tammela on voittanut vuonna 2019 Kalle Päätalon 100-vuotisjuhlakilpailun novellikokoelmasarjan ”Suon neljä vuodenaikaa”-teoksellaan. FOLK-ILTAMAT TO 15.8
elokuuta 2024 » N:o 61 Metsästyskauden avajaiset ! 9.8. Heinäkuu oli erityisen sateinen 50 vuotta sitten HEINÄKUUN runsaat sateet aiheuttivat synkkiä näkymiä maanviljelijöille. – Molemmat päätösasiakirjat ovat hyvin laajoja ja ilman liitteitäkin tutustuttavaa on lähemmäs 1 500 sivua, Salo toteaa. Rantapohjassa arvioitiin, että huonon heinäsadon myötä karjaa joudutaan syksyllä hävittämään. Kuva: Rantapohjan arkisto.. 044 714 7800. – Vaikutuksia vaikkapa Torniojoen ja Simojien lohikantoihin on haastava arvioida Pohjanlahden ja Itämeren monimutkaisen vuorovaikutusverkoston vuoksi. Istutusmäärien kasvattaminen päätösten mukaisiksi olisi Salon mielestä hyvin haastava tehtävä. Voimalaitoksia koskevat kalatalousvelvoitteet koskevat myös Iijoella Raasakan voimalaitosta. Vanhoja numeroita pääsee lukemaan, mikäli on hankkinut Rantapohjan paperisen lehden tilauksen tai digitilauksen. Heinät mätänivät märkyyden vuoksi seipäilleen ja osa sadosta lakoontui rankkojen sateiden paineessa. Ympäristöasiantuntija lisää, että toisaalta päätökset ohjaavat erittäin runsaiden istutusmäärien lisäysten kautta lohija meritaimenkantojen hoitoa heidän mielestään jopa aiempaa enemmän istutuksiin pohjautuviksi. Ainoa hyötyjä heinäkuun tulvasta vaikutti Rantapohjan alueella olleen Iijoen voimalaitosten sähköntuotanto. ALUSTAVASTI päätökset sisälsivät Salon mukaan paljon hyvää ja yhteneväisyyksiä PVO-Vesivoiman omaan vaelluskalastrategiaan oli havaittu. Lisäksi heikkolaatuisen heinän uskottiin aiheuttavan eläimille sairauksia. Vaikutukset koskevat PVOVesivoima Oy:tä Iijoella Raasakan, Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten velvoitteita ja Kemijoella Isohaaran voimalaitoksen velvoitteita. PVO-Vesivoima Oy:n ympäristöasiantuntija Jyrki Salo kertoo, että tarkempi tutustuminen päätöksiin on heillä edelleen meneillään ja päätökset mahdollisista jatkotoimenpiteistä tehdään sen jälkeen. – Myös muun muassa epärealististen vaellusyhteyksien tehokkuusvaatimusten hylkääminen oli kannaltamme hyvä asia. Esimerkiksi Pahkakosken voimalaitokselta oli kerrottu Rantapohjalle, että kun tavallisesti heinäkuussa on käytössä kaksi konetta, niin nyt sähköä jauhoi kolme masiinaa. Istutusmäärien kasvattaminen haastava tehtävä » Anu Kauppila » Ii POHJOIS-SUOMEN aluehallintovirasto muutti Iijoen voimalaitoksia koskevia kalatalousvelvoitteiden päätöksiä heinäkuun lopulla. 7 » Torstaina 8. Rantapohja julkaisee verkkosivuillaan viikottain 50 vuoden takaisen lehden numeron. Rantapohjan otsikointia 25.7.1974. klo 10-18 ALE JOPA -50% Suomen suurin metsästysja kalastusliike RUOTO MEGA STORE OULU Alasintie 10, 90400 Oulu Heinäkuu 50 vuotta sitten oli erittäin sateinen ja sillä oli monia vaikutuksia. Heinää mätäni seipäille ja sateen lakoonnuttamana pelloillekin, kun sitä ei päästy korjaamaan. Paperilehden tilaaja voi itsekin hankkia tarvittavat digi-tunnukset osoitteessa www.rantapohja.fi/digipalvelu paperilehden tilaajalle Asiasta voi myös soittaa Rantapohjan tilaajapalveluun, p
Toivon, että voimme tuoda lomalla esiin tulleet hyvät keskustelutavat kouluihin, työpaikoille ja myös päätöksentekoon ja rakentaa yhdessä parempaa tulevaisuutta. Uskon että yhdessä voimme kohdata ne paremmin, kun pidämme mielessä kesän opit: kuunnellaan, keskustellaan ja arvostetaan toisiamme. 4 kpl/talous Munkkirinkeli sopii vegaaniseen ruokavalioon | 65 g | 6,08 €/kg | norm. 4 kpl/talous | Lidl Plus -tarjous voimassa to 8.8. Kun taustalla on hyvä ja rakentava keskustelu, on kompromissien löytäminen helpompaa ja tulokset parempia. POLITIIKKAA ja päätöksiä tehdään ihmisten kesken, yhteistyöllä. 10,58 € | hinta yksittäin 5,29 € | maks. CRIVIT Naisten vaelluskengät vedenja tuulenpitävä TEX-kalvo | heijastavilla osilla | koot: sininen 37–41, punainen 38–41 REILU Rotukarjan naudan jauheliha korkealaatuista, kotimaista rotukarjan lihaa | rasvapitoisuus 10 % | 350 g | 10,83 €/kg | norm. TARJOUKSET VOIMASSA TO 8.8. Yhdessä ja yhteistyöllä voimme saavuttaa paljon. On jälleen aika palata kouluihin, töihin ja myös politiikan pariin virkistäytyneenä ja uusin ajatuksin. lupilu® Lasten kurahousut sisältaä 54 % GRS-sertifioitua kierrätettyä polyesteria | koot: 86/92–122/128 maks. 00 H oh en st ei n H TT I Kotimainen jääsalaattiruukku Kotimainen jääsalaattiruukku Kotimainen jääsalaattiruukku Lasten kurahousut Lasten kurahousut Munkkirinkeli NAISTEN MALLI JO HAL Lue lisää: l.?/halvin lid PA 23 % VEMPI ALE SUURI KESÄ – 30% 3. Pidetään huolta toisistamme ja edistetään yhdessä rakentavaa ja toisia arvostavaa keskusteluilmapiiriä.. Rakentava keskustelukulttuuri ei tarkoita vain kohteliasta ja asiallista vuoropuhelua, vaan myös aitoa halua ymmärtää toisiamme ja erilaisia näkökulmia. On tärkeää muistaa, että pienetkin teot ja parannukset luovat positiivista kierrettä ja hyvinvointia ympärilleen. 5,49 € | maks. 99 PÄÄTTÄJÄLTÄ » Kesäporinoita KESÄ alkaa hiljalleen taittua loppua kohti. – SU 11.8. Politiikasta on usein sanottu, että se on kompromissien taidetta. Riitaisaa ja repivää ilmapiiriä ei kaivata. 1,19 € | maks. Vain halvin on halvin Katso myymälöiden aukioloajat: lidl.fi/aukiolot = Tuotteita rajattu erä. Pidetään huolta toisistamme ja edistetään yhdessä rakentavaa ja toisia arvostavaa keskusteluilmapiiriä. 79 SUPERHINTA! 9. 99 ERÄ! 29. Tartutaan jokainen tahoillamme haasteisiin ja töihin, jotka meitä odottavat. elokuuta 2024 » N:o 61 TARJOUKSET VOIMASSA TO 8.8. 79 – 50 % OTA 2 MAKSA 1 MAKSA 1 TARJOUS VAIN ÄPILLÄ – 50 % OTA 2 MAKSA 1 MAKSA 1 TARJOUS VAIN ÄPILLÄ Testivoittaja Iltalehti 04/2024 PAISTOPISTEESTÄ – 33 % 0. | Ei jälleenmyyjille. Meillä ja maailmalla kuohuu ja uutiset ovat usein synkkiä. Aika monessa keskustelussa huomasin, että ihmiset kaipaavat lisää rakentavaa ja toisia arvostavaa keskustelukulttuuria niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. 2 pkt/talous Kotimainen jääsalaattiruukku ruukku | norm. Tulevan syksyn ja talven aikana on kunnallispolitiikassakin edessä taas monia tärkeitä päätöksiä ja haasteita. Toivottavasti mahdollisimman moni on saanut lomailla ja virkistyä haluamallaan tavalla. TOINEN asia, tai huoli, joka kesän aikana keskusteluissa nousi esille, on yleinen rauhattomuus. Jorma Leskelä kaupunginvaltuutettu yhdyskuntalautakunnan jäsen Keskusta Toivon, että voimme tuoda lomalla esiin tulleet hyvät keskustelutavat kouluihin, työpaikoille ja myös päätöksentekoon ja rakentaa yhdessä parempaa tulevaisuutta. – SU 11.8. 3 pkt/talous BELLAROM Hieno mokka vaaleatai tummapaahtoinen suodatinkahvi | 500 g | 5,29 €/kg | tarjoushinta 5,29 € | norm. Oli se sitten vaikka hillasuolla tai eri kesäisissä tapahtumissa, joita Rantapohjankin alueella on ollut runsaasti tarjolla. 8 » Torstaina 8. 1,58 € | alennettu hinta 0,79 € | hinta yksittäin 0,79 € 00 .0 0. EDESMENNNEEN presidentti Mauno Koiviston sanoja lainatakseni, ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin. Kesäloma oli taas erinomainen tilaisuus kuunnella ja keskustella kiireettömästi ja rauhassa. Vaikka paikallisella tasolla emme juurikaan voi vaikuttaa maailmanpolitiikkaan, voimme kuitenkin tehdä konkreettisia parannuksia paikallisten ihmisten arkeen. Näinä aikoina tarvitaan erityisesti toivoa ja uskoa siihen, että yhteistyöllä voimme rakentaa parempaa tulevaisuutta. – ke 14.8. Yksi varma merkki siitä on koululaisten lomien loppuminen ja opintojen aloittaminen
Kyseinen tuulimylly oli Leppäkoski Groupin omistuksessa. 9 » Torstaina 8. Puretun myllyn paikalle ei ole vielä suunnitteilla mitään uutta. Hän myös sanoo, että muuntaja olisi pitänyt uusia nopeasti, sillä siinä oli öljyä. Mutta mitään ei ole vielä suunnitteilla, Koskela kertoo. Vatungin purettu tuulimylly oli pienikokoinen nykypäivän voimaloihin verrattuna.. Salaman alueelle iskiessä olisi ollut vaara, että muuntaja olisi hajonnut ja öljyt olisivat päätyneet mereen. klo 10.00-13.00 Kirjastokuja, 90900 Kiiminki Tule keskustelemaan Pohteen asioista. klo 10 alkaen Paikalla tavattavissa myös Keskustan aluevaltuutetut Pirkko Mattila, Lauri Nikula, Anneli Näppä ja Mirja Vehkaperä. Purettu mylly oli toiminnassa kuitenkin käytännössä tuplat siitä ajasta. Leppäkoski Group omistaa alueella myös kuusi muuta tuulimyllyä. Anne Huotari aluevaltuutettu Olli Kohonen aluevaltuutettu, klo 10-12 Outi Einistö aluevaltuutettu Tervetuloa! Jätä pikkuilmoitus www.rantapohja.fi Jenna SImula Perussuomalaisten eduskuntaryhmän vpj Simula TavattavissA Kiiminkipäivillä Kansanedustaja, maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Lauantaina 10.8. Muita alueen myllyjä ei olla ainakaan toistaiseksi purkamassa Juha Koskelan mukaan. Purkutöissä urakoitsijana mukana ollut Sauli Kehus sanoo, että aluetta maisemoidaan ja siistitään aluksi. PURETTU MYLLY oli tullut käyttöikänsä päähän. Tule paikalle keskustelemaan lähipalveluiden tulevaisuudesta. Vatungista purettiin yksi Suomen vanhimmista tuulimyllyistä. Tuulia Energyllä oli päävastuu purkutyöstä. Tuulimylly oli ollut toiminnassa jo lähes 30 vuoden ajan. – Jos ei muuta keksitä, niin eiköhän siihen joku nuotiopaikka rakenneta, Kehus arvelee. elokuuta 2024 » N:o 61 mainoksen maksaja: Pohteen Vasemmiston aluevaltuustoryhmä POHTEEN VASEMMISTO Kiiminkipäivillä la 10.8. Päivämääriä kun katselin, niin kaikki muut siihen aikaan rakennetut myllyt on itse asiassa purettu jo kymmenen vuotta sitten, Koskela kertoo. – Ehkä se on niin kuin pesukoneissa, että vanhat kestää pitempään kuin uudet, Koskela naurahtaa. Tuulia Energyn Roope Balk kertoi purkutyön kestäneen noin viikon verran ja se saatiin valmiiksi viime viikon perjantaina. Nykypäivän tuulimyllyihin verrattuna se oli pienikokoinen ja siinä oli vanhan mallin muuntaja. – Tuulivoimayhdistyksen sivuilla olevalta listalta näkee, että se on yksi koko Suomen ensimmäisiä. NYKYPÄIVÄN tuulimyllyille povataan 15 vuoden maksimikäyttöikää. Kehus kertoo, että tuulimyllyn betoniperustus jätettiin paikalleen, mutta muut myllyn osat vietiin pois. – Nykyään tuulimyllyt ovat todella isokokoisia, niin en tiedä onko noin pienestä myllystä edes mitään hyötyä, Koskela sanoo. Tuulimyllyn osat lähtivät hänen mukaansa kierrätettäväksi. – Ovathan nekin vanhoja, niin sitä pitää kuitenkin pohtia. Koskela sanoo, että käytännössä kaikki olisi pitänyt uusia, joten korjaamisessa ei ollut järkeä. Kolmelle sadalle ensimmäiselle kävijälle tarjolla Meriläisen ohrarieskaa ilmaiseksi! Keskusta Kiiminkipäivillä 10.8. Lisäksi pienikokoisen myllyn tehokkuus oli Koskelan mukaan kyseenalaista. Leppäkoski Groupin Juha Koskela kertoo, että kyseinen tuulimylly ei ole ainoastaan alueen vanhin, mutta myös yksi koko Suomen vanhimmista. Kello 12-13 M ai no ks en m ak sa ja : Pe ru ss uo m al ai st en ed us ku nt ar yh m ä Keskustan teltalla tavattavissa Keskustan varapuheenjohtaja Tuomas Kettunen sekä kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Hanna-Leena Mattila. M ak sa ja : Ke sk us ta n alu ev alt uu sto ryh m ä Maksaja: Keskustan Kiiminki-Jääli paikallisyhdistys Yksi Suomen vanhimmista tuulimyllyistä purettiin Betoniperustus jätetään paikoilleen » Joni Nalli » Kuivaniemi KUIVANIEMEN Vatungissa purettiin vanha tuulimylly
Psykoterapeuttina työskentelevälle Anu Vähäaholle kirjoittaminen on rakas harrastus. Tulla ei uskonut ennen finaalia omiin mahdollisuuksiinsa, sillä alkusarjat eivät menneet niin hyvin kuin hän olisi toivonut. Vähäaho syntyi Vaalassa, josta tie vei Ylikiiminkiin lapsena. Finaalissa nopeimmin kalan ämpäriin nappasi Kauko Tulla ja hänet kruunattiin uudeksi maailmanmestariksi. Tullalla on hallussaan myös nopeusonginnan maailmanennätys 8,81 sekuntia. Joskus on kaloja yritetty pitkin laituria napata ämpäriin, Olkoniemi nauroi. Tunnelma kisassa oli välittävä ja ajoittain jopa totinen, vaikkakin kaikki olivat iloisin mieTuore nopeusonginnan maailmanmestari Kauko Tulla ja voittoon hänet avittanut saalis. Silloin hän teki piirustuspaperiin viivat kirjoitusta varten ja kirjoitti muun muassa sirkuspelletarinoita. Salapoliisitarinat vaihtuivat nuorten kirjallisuuteen. Yläasteella kirjoittaminen kulki mukana ja iän myötä tarinat muuttivat muotoaan. Kuva: Iida Koskela. Ylikiimingistä Vähäahon perhe kävi mutkan Raahessa, sillä isän sairaankuljettajan töiden perässä perhe muutti useasti, mutta lopullinen koti löytyi Ylikiimingistä. elokuuta 2024 » N:o 61 LATTIAPINNOITUKSIA KOTITALOUKSILLE SEKÄ YRITYKSILLE! Saunat, Pesuhuoneet, Wc:t, Autotallit, Varastot ja muut tilat SOITA JA KYSY LISÄÄ! 040 751 8941 joni@lphuttu.com Hyödynnä myös kotitalousvähennys! www.lphuttu.com Kaikki laiturin samalla reunalla » Anu Kauppila » Haukipudas HAUKIPUTAAN Niemeläntörmällä kisattiin viime lauantaina nopeusonginnan MM-kisat ja uusi maailmanmestari kruunattiin. Martinniemen Eräja kalakerhon järjestämä kilpailu houkutteli mukaan osallistujia aina perheen nuorimmista vanhemman polven edustajiin. – Aika pysähtyy vasta, kun kala on ämpärissä. Kuvat: Anu Kauppila Kirjoittamista takana jo yli 40 vuott a Kirjailija Anu Vähäaho tarttui kynään varhain » Iida Koskela » Ylikiiminki YLIKIIMINGISTÄ kotoisin oleva Anu Vähäaho on kirjoittanut lukuisia tarinoita lapsesta saakka. Silloin Vähäaho alkoi kirjoittamaan ystävänsä kanssa yhdessä salapoliisitarinoita, Kolme luunappia ja Munkki, joiden inspiraationa toimi Viisikot-kirjasarja. Kisan yksi tärkein elementti on, että jokaisella kisaajalla on yhtäläiset mahdollisuudet voittoon. Hän oppi kirjoittamaan jo ennen esikoulua. Laiturilla kisasivat sulassa sovussa niin nuoremman kuin vanhemmankin polven edustajat. 10 » Torstaina 8. Lapsena alkanut kirjoittamisharrastus kasvoi lyhyistä tarinoista kokonaisiin kirjoihin, joita Vähäaho on julkaissut nyt kaksi. Kolmannella luokalla hänen isänsä toi mekaanisen kirjoituskoneen kotiin ja kirjoittaminen vain yltyi. Kaikki eivät aina olleet tyytyväisiä hänen ”tuhlatessaan” piirustukseen tarkoitettuja papereita kirjoittamiseen, mutta hän ei lopettanut. – Täällä ei tarvitse miettiä, onko naapurilla kuinka kallis onki, kun kaikki kisaavat meidän hankkimilla ihan tavallisilla ongilla, Eräja kalakerhon Esko Olkoniemi kertoi. VÄHÄAHO innostui kirjoittamisesta jo lapsena
ANU VÄHÄAHO on kirjoittanut viime vuosina paljon erilaisia teoksia ja hänen pöytälaatikkonsa ovat pullollaan eri tekstejä. Kolme vuotta myöhemmin Vähäaho oli lapsensa kanssa kirkossa kuuntelemassa esitelmää Oulun suurpalosta. Nuoruudessa Vähäaho innostui historiallisista romaaneista. Silloin hän kirjoitti loppuun yhden keskeneräisistä kirjoistaan. Kirjoittamista takana jo yli 40 vuott a Kirjailija Anu Vähäaho tarttui kynään varhain Lopulta Vähäaho alkoi kirjoittamaan tarinoita lahjaksi tälle samaiselle ystävälle, jonka kanssaan hän aloitti salapoliisitarinoiden kirjoittamisen. Vähäahon toinen ja uusin teos Niin kauan kuin voit rakastaa julkaistiin tämän vuoden kesäkuussa. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen paikkaan Haukiputaalle. Finaalipaikkaa ei tänä vuonna kuitenkaan valitettavasti tullut, mutta arvontavoitot ja yhden alkusarjan voitto tulivat kuitenkin samaan osoitteeseen, kun Topiaksen pikkusisko Enni sai kalan ajassa 52,47 sekuntia. Silloin Vähäaho alkoi kirjoittamaan ystävänsä kanssa yhdessä salapoliisitarinoita, Kolme luunappia ja Munkki, joiden inspiraationa toimi Viisikot-kirjasarja.. Kisassa omia välineitä tai syöttejä ei saa käyttää ja onkiminen tapahtuu kuuden hengen ryhmissä. Historialliset romaanit ovat yhä lähellä hänen sydäntään, sillä hänen molemmat julkaistut kirjansa ovat tätä kirjallisuuden lajia. Naapurin leskirouva kiinnostuu Stenmarkista, mutta niin myös tekee Stenmarkin liikekumppanin tytär Ida. Samana vuonna Vähäaho sai valmiiksi toisen kirjansa. Ensimmäisen ja toisen kirjan väliinkin mahtuu useampi valmiiksi kirjoitettu kirja, joiden julkaisua saadaan vielä odottaa. Kuvat: Anu Kauppila Enni Kurttila voitti yhden alkusarjan ajalla 52.47 sekuntia. Laiturilla kisasivat sulassa sovussa niin nuoremman kuin vanhemmankin polven edustajat. Viime vuoden voittaja ja mestaruutta puolustanut Topias Kurttila otti osaa kisaan myös tänä vuonna ja onkimassa onkin käyty perheen kanssa paljon kesän aikana Topiaksen äiti kertoi. Lapsiarkea eläessä hän oli kirjoittamatta noin kymmenen vuoden ajan, kunnes sai lahjaksi ystävältään kirjan ja innostui kirjoittamisesta jälleen. 11 » Torstaina 8. Välillä laiturilla oltiin polvilteen valmiina nappaamaan mahdollisen saalis nopeasti ämpäriin. elokuuta 2024 » N:o 61 Laadukkaat kotipalvelut Alinasta •• Kotihoito ja asiointiapu •• Kotisiivous ja muut kotityöt •• Kotisairaanhoito •• Lastenhoito Saat palveluistamme -60 % kotitalousvähennyksen verotuksessa. VÄHÄAHOLLA on kolme lasta, joista vanhimmat ovat parikymppisiä. Ensi vuonna järjestetään kymmenes, eli juhlakisa, johon Olkoniemi toivoo paljon osanottajia. Ensimmäinen kirja julkaistiinkin vuonna 2023. Kisapaikat laiturilla arvotaan ja ne vaihtuvat aina kahden minuutin onkimisen jälkeen. Onneksi iskä ja pappa kuitenkin pääsivät finaaliin, Topias ja Enni Kurttila hymyilivät finaalia seuratessa. Kolmannella luokalla hänen isänsä toi mekaanisen kirjoituskoneen kotiin ja kirjoittaminen vain yltyi. Silloin hän muisti kirjoittamansa teoksen ja ensimmäinen ajatus kirjan julkaisemisesta heräsi. Tänäkin vuonna finalistit palkittiin, ja voittaja vei mukanaan Humminbirdin kaikuluotaimen. Vuonna 2019 valmistui En voi sua unhoittaa poies, jonka antoi lahjaksi ystävälleen. 044 455 6560 sinikka.illikainen@alinahoivatiimi.fi www.alinahoivatiimi.fi Kaikki laiturin samalla reunalla lin liikkeellä. – Katsotaan tullaanko vielä ensi vuonna uudelleen. Alkuerien ja koko päivän nopein oli Veikko Ovaska, joka nappasi kalan ajassa 12,46 sekuntia. KISAN aikoinaan ideoinut Olkoniemi oli ihan tyytyväinen osanottajamäärään, mutta lisääkin olisi mahtunut kisaan mukaan. Ja samalla tuodaan esille sitä, kuinka edullinen harrastus tämä on aloittaa, Olkoniemi kertoi. – Kyllähän tämä on myös sellainen jäsenhankintatapahtuma, jossa mainostetaan meidän toimintaa. Samoihin aikoihin hän luki erään historiallisen romaanin ja ajatteli, että hän kirjoittaa vähintään yhtä hyvin. Ota yhteyttä ja tilaa maksuton tutustumiskäynti! Alina Oulu, Ii, Pudasjärvi Puh. Finaalissa aikaa enää otettu, vaan maailmanmestariksi kruunataan se, joka ensimmäisenä kalan ämpäriinsä nappaa ja loput sijat jaetaan samalla mentaliteetilla. Silloin hän päätti, että hän julkaisee En voi sua unhoittaa poies -teoksen. Stenmark hankkii itsellensä ränsistyneen kartanon, millä on karmiva maine. Kirja kertoo Robert Stenmarkista, joka palaa maailmalta Suomeen. – Nyt sattui finaaliin herkistelyt kohdilleen, Tulla naurahti. Finaalissa toiseksi tuli Helinä Jakkila, kolmanneksi Esa Ontero, neljänneksi Veikko Ovaska, viidenneksi Kimmo Kurttila ja viimeiselle sijalle jäi Mauri Kurttila
Iin Urheilijain talo) oli vasta rakenteilla. Jäsenmäärä väheni seuraavina vuosina, eikä 50 mk:n jäsenmaksuilla ollut merkitystä koulun taloudelle. Tiri, H. Tällä osakeyhtiömuotoon siirtymisellä oli merkittävät seuraukset kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin, kun Iissä oltiin siirtymässä peruskoulujärjestelmään. Tämä ei monissakaan asioissa ollut itsestään selvää kuusi vuotta sisällissodan jälkeen. Kunnanpirttiin oli kokoontunut verrattain iso joukko kansalaisia uuden asian ääreen. Lähellä toiminut Iin Nuorisoseura luovutti juhlasalinsa voimistelunopetusta varten. Adolf Koivisto omisti 20–30 työntekijää työllistävän höyrysahan Tikkasenojan suulla nykyisestä KulttuuriKauppilasta pari sataa metriä itään. Tietääkseni Iin Yhteiskoulu oli Pohjois-Suomen toinen maaaseutuoppikoulu. Poliittinen yksituumaisuus helpotti Iin Yhteiskoulua koskevien asioiden käsittelyä kunnanvaltuustossa. Suojeluskunnan omistama Valistustalo (nyk. elokuuta 2024 » N:o 61 IIN HISTORIAA » Iin Yhteiskoulu aloitti sata vuotta sitten » Pertti Huovinen » Ii IIN KUNTA juhlii tänä vuonna 650-vuotisjuhlavuotta. Oli merkittävä asia, että Iin Yhteiskoulua olivat perustamassa poliittisesti vasemmistoa ja oikeistoa edustavat kuntalaiset. Vuokratiloissa jatkettiin, kunnes 15.11. 12 » Torstaina 8. Aloitteen tekijöiden ohella koulun perustamisen tarpeellisuudesta puhuivat muun muassa kauppias Reino Tervo, piirityönjohtaja Matti Viinamäki, maanviljelijät Pekka Kurttila, E. Paakkola, A. Tämä kirjoitus koskee Iin Yhteiskoulua kolmivuotisena keskikouluna 1950-luvun alkupuolelle saakka. Asiat etenivät hyvin ja koulu aloitti 1.9. Tuskinpa minkään muun asian johdosta olisi voitu kuvitella suojeluskuntalaisten ja sosialistien kokoontuvan Iin työväentalolle yhteiseen tilaisuuteen. Pitkän keskustelun tuloksena päätettiin perustaa Iihin viisiluokkainen keskikoulu, joka aloittaisi toimintanasa jo seuraavana syksynä. Ajatustaan he perustelivat seuraavasti: ”Iissä on paljon oppikouluikäistä nuorisoa, joka pyrkii Oulun kouluihin. Pitkäaikaisimpia johtokunnan puheenjohtajia Iin Yhteiskoulun historian aikana ovat sahanomistaja Adolf Koivisto, lääninrovasti Eino Virkkula, aluemetsänhoitaja Eino Kuittinen, nimismies Toivo Holopainen, insinööri Martti Koskela, ylimetsänhoitaja Pauli Kärsämä ja metsänhoitaja Juha Veikkola. Tilat olivat puurakenteiset. PARIN ensimmäisen vuoden aikana Yhteiskoulun pääasiallisena tulona olivat oppilasmaksut. Rakennusta laajennettiin heti seuraavana vuonna niin, että siinä oli kolme tilavaa ja valoisaa luokka-huonetta, luonnontieteellinen ”oppisali”, kaunis juhlaja voimistelusali, tilava aula, opetusvälinehuone, opettajienhuone, keittiö ja vähän myöhemmin johtajan kanslia. Tällöin hyväksyttiin yhdistyksen säännöt ja valittiin sille ja tulevalle koululle johtokunta. päivä 1934 pidettiin Iin Yhteiskoulu Osakeyhtiön perustava kokous, mutta yhtiön rekisteröityminen siirtyi vuoteen 1945 saakka, jolloin se merkittiin kaupparekisteriin. Sitä pait-si lasten kouluttaminen kaupungissa tulee vanhemmille kovin kalliiksi, ja mitä merkitsee se seikka, että vanhemmat saavat pitää heidät kotona silmälläpitonsa alaisina mahdollisimman kauan. Iin Yhteiskoulun varhainen perustaminen kertoo osaltaan Iin edistyksellisyydestä, mikä on satoja vuosia kestänyt ominaisuus. Kuva: Iin kunnan kotiseutuarkisto. Ja tuohan kai-ken lisäksi oppikoulu omalla tavallaan eloa ja edistystä paikkakunnalle.” KOKOUKSESSA keskusteltiin asiasta vilkkaasti puoleen ja toiseen. Räinä, pienvil-jelijä kansanedustaja Jaakko Liedes, asemapäällikkö S. Ensimmäiseen johtokuntaan tulivat sahanomistaja Adolf Koivisto, Kauppilan koulun opettaja Heikki Kanerva, tohtori Niilo Koskiniemi, kauppias Kalle Laitinen, pienviljelijäkansanedustaja Jaakko Liedes ja pankinjohtaja Heikki Veijola. OPPIKOULUASIA eteni elokuun 6. Rakennus oli nykyisen Valtarin koulun paikalla. IIN kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 25.8. Niissä vallitsee huomattava tilanpuute, joten niihin pääseminen tuottaa vaikeuksia. Haapavesi ehti edelle viisi vuotta aiemmin. M. ALKUSANAT Iin Yhteiskoulun perustamiselle lausuttiin huhtikuussa 1924 vanhan Haminan itäosassa olleessa ns. kunnanpirtissä. Oittinen ja pankinjohtaja Heikki Veijola. Kymmentä osaketta enempää ei ollut kenelläkään ja kymmenen osakkeen omistajiakin oli vain viisi. KANNATUSYHDISTYKSEEN liittyi perustamisvuonna 67 henkilöä, mitä voi pitää melko pienenä määränä. Vuonna 1932 johtokunta käsitteli kysymystä kannatusyhdistyksen muuttamisesta kannatusyhtiöksi, jonka osakemaksuilla saataisiin yhdellä kertaa kokoon huomattavampi rahaerä. Varajäseniksi valittiin maanviljelijä Pekka Kurttila, asemapäällikkö Manasse Oittinen ja pientilallinen Juho Rödlin. Puhujina olivat muun muassa pankinjohtaja Heikki Veijola, päätoimittaja Heikki Kokko ja kirjailija Heikki Toppila. Ne olivat enSairashuoneesta Iin Yhteiskouluksi. 1924. Iin kunnanvaltuustossa oli vuonna 1924 vasemmistoenemmistö ja valtuuston puheenjohtajana oli vasemmistolainen kansanedustaja Jaakko Liedes. Syyskuussa 1925 pidettiin Iin työväentalolla arpajaiset Iin Yhteiskoulun hyväksi ja iltajuhla, jossa oli väkeä salin täydeltä. Yhtiön osakepääoma oli alussa 135 000 markkaa, (noin 65 000 euroa) jaettuna 200 markan (95 euroa) suuruisiin osakkeisiin. Aihetta on toiseenkin merkittävään juhlavuoteen. Joulukuun 22. Johtokunnalla ja varsinkin sen puheenjohtajalla Adolf Koivistolla oli paljon puuhaa ja kokouksia pidettiin tiheään, jotta koulu saataisiin aloittamaan suunnitelmien mukaan syyskuussa. Sata vuotta sitten aloitti toimintansa Iin Yhteiskoulu, jonka jatkaja on nykyinen Iin Lukio. 1924 luovuttaa Yhteiskoululle ilmaiseksi sairaalara-kennuksesta kaksi huonetta luokaksi ja yhden kansliaksi sekä huoneen opettajalle tarpeen mukaan. Kukaan ei siis voinut pitää yksin valtaa koulun hallinnossa. päivänä, jolloin perustettiin Iin Yhteiskoulun kannatusyhdistys. Kaksi laajakatseista ja kokenutta iiläistä yrittäjää ja liikemiestä sahanomistaja Adolf Koivisto ja kauppias Kalle Laitinen esittivät monen mielestä rohkean ajatuksen: Iihin on perustettava oppikoulu! Laitinen oli toiminut menestyksekkäänä kauppiaana vuosisadan alusta. 1927 Yhteiskoulun kannatusyhdistyksen ja Iin kunnan edustajat allekirjoittivat kauppakirjan, jonka mukaan Iin kunta myi rakennuksen tontteineen kannatusyhdistykselle 150 000 markan (58 000 euroa) kauppahinnasta. Kannatusyhtiössä oli tuolloin 137 osakasta, joista useimmilla oli vain viisi osaketta
1930ja 1940-luvuilla oli useana vuonna enemmän ulkopaikkakuntalaisia kuin iiläisiä. vuoden aikana merkitty kaikkiaan 927 oppilasta. Oululaisia oli pääasiassa siksi, että Iin Yhteiskouluun pääsi alemmalla keskiarvolla kuin Oulun kouluihin. JOOGAMATKA 15. Kolmen lukuvuoden jälkeen vuosimaksuja voitiin alentaa merkittävästi, kun valtionavustukset alkoivat tulla täysimäärisinä. Aikamoinen poikaporukka yhtä aikaa kuluttamassa IYK:n penkkejä. 017 26 333 23, 08 713 370 toimisto@tilausmatkat.info www.tilausmatkat.info MO MONT NTENEGRO ENEGRO +DUBROV +DUBROVNIK NIK!! Tilaa oma Rantapohjasi 044 714 7800 tai www.rantapohja.fi. Hänen jälkeen jatkoi Yhteiskoulun pitkäaikaisin rehtori FM Eino Kariletto v. Lukuvuosimaksu oli iiläisille 2000 mk (772 euroa). Hän on kansainvälisesti tunnettu historiantutkija ja on julkaissut useita sekä Suomen historiaan että yleiseen historiaan liittyviä teoksia, joista monet ovat tulleet tunnetuiksi käännöksinä useissa maissa. Iso merkitys oli pitkäaikaisella taloudenhoitajalla kauppias Kalle Laitisella. 05.10. Opettajakunta alkoi vakiintua 1930-luvulla. Suurin menoerä normaalivuosina oli opettajien palkat. KOLMILUOKKAISESTA Iin Yhteiskoulusta sai päästötodistuksen myöhemmin varsin tunnetuiksi tulleita oppilaita. 22.10. Eniten ulko-paikkakuntalaisia oli Iin lähikunnista Haukiputaalta, Yli-Iistä, Pudasjärveltä, Simosta ja Kuivaniemeltä, mutta myös Turtolasta (nyk. 24.09. *Kylpylämatka Pärnuun 16. 1925– 55. 25.10. 1940– 41 ja siitä lähtien määrä oli kolminumeroinen sodasta huolimatta. Valtiolta saatiin myös ylimääräistä avustusta vapaa-oppilaspaikkoihin ja lukuvuosimaksujen alennuksiin vähävaraisille oppilaille. JOOGAMATKA 15. Kaikkiin ei ollut aina muodollista pätevyyttä. 1924–25 FM Lauri Karila, joka opetti suomea, ruotsia, historiaa ja maantiedettä. Lukuvuonna 1928–29 puhdas tuotto oli 256 000 mk (96 000 euroa) ja samanlaisia potteja saatiin seuraavan parinkymmenen vuoden aikana useita. 11.10. Uudella lukusuunnitelmalla mentiin 1950-luvulle lukion alkamiseen saakka. tarjous! Hevizin kylpylä + Budapest *KOLMEN MAAN KIERTOMATKA 19. Lukuvuonna 1926–27 koulu oli ensimmäistä kertaa täysiluokkainen. 23.09. Opettajakunnan pätevyys kasvoi vuosikymmenten myötä. Tultaessa 1950-luvulle oli Iin yhteiskoulun talous tasapainossa. Tilapäiset tuntiopettajat vaihtuivat tiheään. Ulkopaikkakuntalaiset pääsivät yli puolta halvemmalla. Samalta luokalta sai päästötodistuksensa pudasjärveläinen Jukka Nevakivi, jonka CV on komea. Iin Yhteiskoulun ensimmäinen rehtori oli lv. *UNKARIN MATKA 06. Opetus meni perille varsin hyvin, sillä rehtori Eino Kariletto toteaa Iin Yhteiskoulun 25-vuotishistoriikissa, että ”tarkastavien kouluneuvosten lausunnot ovat olleet koululle varsin edulliset”. Parina ensimmäisenä vuosikymmenenä Yhteiskoulun johtokunta järjesti koko maata koskevia suurar-pajaisia. Montenegro, Kroatia, B-H joka viikko joka viikko! ! Tarjous! Tarjous! puh. Pääsääntöisesti opettajakunta oli muodollisesti pätevää, mutta tuntiopettajina oli kansakoulunopettajia tai muihin ammatteihin kouluttautuneita. Tehdessäni opastuksia vanhassa Haminassa oli takavuosina kierroksilla silloin tällöin Iin ulkopuolelta olevia ikäihmisiä, jotka muistelivat, missä olivat olleet kortteerissa käydessään Iin Yhteiskoulua. REHTORI EINO KARILETTO kirjoitti Iin Yhteiskoulun 25-vuotishistoriikissa, että koulun matrikkeliin on 25. 1925. Suuri joukko. 27.08. Koulun johtokunta teki opettajavalinnat, eikä niistä tehty valituksia, koska koulu oli osakeyhtiö eikä osa kunnallishallintoa. alk. Moni opettaja joutui opettamaan useaa ainetta. elokuuta 2024 » N:o 61 IIN HISTORIAA » Iin Yhteiskoulu aloitti sata vuotta sitten simmäisinä vuosina huomattavan korkeat, mikä johtui siitä, että valtionavustus oli aloittavalle oppi-laitokselle pieni. TILAUSMATKAT OY Lähdöt: Lähdöt: 27.08. Haukiputaan Yhteiskoulu aloitti 1950, Yli-Iihin tuli kunnallinen keskikoulu ja Kuivaniemellä aloitti myös vastaava. Esimerkiksi vuosina 1932–1946 ei vaihtunut yhtään vakinaista opettajaa. Adrianmeren tuntematon helmi... Iin Yhteiskoulun alkuaikoina vaihtuivat opettajat usein. Hänen tuotantonsa on erittäin laaja sotaromaaneista nuorten kirjoihin (Susikoira Roi). Oppilasmäärän noustessa lv. PATIKOINTI PAGIN saarella K a Kroatiassa! roatiassa! Katso lisätietoja: www.tilausmatkat.info Katso lisätietoja: www.tilausmatkat.info Adrianmeren tuntematon helmi... 24.09. IIN YHTEISKOULU toimi kolmiluokkaisena keskikouluna vuoteen 1955 saakka. 22.10. Pello), Tervolasta, Kuusamosta, Ylitorniolta, Muhokselta ja Utajärveltä. Käytännössä kouluun pyrittiin pääsääntöisesti kansakoulun kuudennelta luokalta. Hän teki elämäntyönsä journalistina, diplomaattina, yliopisto-opettajana ja professorina. Hän vakiinnutti koulun toiminnan pitkäjänteisellä työllä. Kouluhallitus vahvisti Iin Yhteiskoulun ensimmäisen lukusuunnitelman 14.12. Tyttöjä oli koko ajan selvästi enemmän kuin poikia. Muualta tulleita oli yli neljäsosa. Vieraspaikkakuntalaisten määrä alkoi vähetä 1950-luvulla, kun oppikouluja alettiin perustaa Iin lähialueille. Lähteet: Iin Yhteiskoulun johtokunnan pöytäkirjat ja vuosikertomukset; Kariletto Eino, Iin Yhteiskoulu 1924–1949 28.09. HYVINVOINTIRETRIITTI 16. 22.10. HYVINVOINTIRETRIITTI 17. 22.10. Ajoittain johtokunta anoi avustusta Iin kunnalta, mutta ei yleensä saanut. matkan hintaan kuuluu retki ALBANIAAN! 17. Oppilasmäärä oli 57, mikä ei vielä riittänyt täyteen valtionapuun. Koulun aloitti syksyllä 1924 23 oppilasta, joista tyttöjä 14. Iin Yhteiskoulussa ei ollut oppilaita kolmena ensimmäisenä lukuvuotena juuri muualta kuin Iistä. Kun itse aloitin Iin Yhteiskoulussa 1960-luvun taitteessa, oli samalla luokalla vielä oppilaita Oulusta, Pudasjärveltä, Kuivaniemeltä ja Simosta. 895€ sis. Seuraavana lukuvuonna oppilasmäärä kasvoi yli 20:llä. 1943–44 132:een, perustettiin ensimmäiselle luokalle rinnakkaisluokka ja koulu jatkoi kaksiluokkasarjaisena 1950-luvulle. 23.09. Matemaattisia aineita opettivat usein insinöörit. Vuonna 1948 sai päästötodistuksen Jorma Kurvinen, joka työskenteli toimittajana, kirjojen kustantajana sekä vapaana kirjailijana. 22.09. LIITTYMÄLENNOT 10. Kolmivuotisen keskikoulun käyneiden oppilaiden vanhemmista oli noin 45 % maanviljelijöitä, liike-elämän palveluksaessa olleita 23 %, työväestöä 21 % ja virkamiehistöä 11 %. Seuraavana vuonna päästötodistuksen sai kuivaniemeläinen Finlandia-palkittu kirjailija Antti Hyry, joka kouluttautui diplomiinsinööriksi, mutta oli vapaana kirjailijana suurimman osan elämästään. 17.09. Myös päästötodistusprosentti oli korkea. Vuodesta 1928 alkoi ulkopaikkakuntalaisten määrä kasvaa voimakkaasti. Vieraana kielenä oli saksa. Sadan raja ylittyi välirauhan aikana lv. PATIKOINTI PAGIN saarell 16. 13 » Torstaina 8
Sarjanousu teki Ahmoista entistä nälkäise mpiä JÄÄKIEKKO » Haukiputaan Ahmojen edustusjoukkueen joukkueenjohtaja Joni Karjalainen ja valmentaja Jukka Varjus odottavat innolla uuden kauden alkua ja kertovat, että pelaajilla motivaatiota riittää. Joukkueen valmentajana jatkava Jukka Varjus kertoo pelaajien olevan valmiita kovempaan sarjaan ja motivaatiota riittää. Jokaisella on kuitenkin omiakin menoja niin töiden, perheiden kuin opiskeluiden saralla, Karjalainen kertoo. Uusi kausi alkaa 21.9. Hänen rinnalleen toiseksi joukkueenjohtajaksi nousee huoltotiimistä Joni Alakiuttu ja huoltoon saadaan täten myös uutta verta. Varjus ja joukkueenjohtaja Joni Karjalainen lisäävät edustusjoukkueessa pelaamisen näyttävän myös hyvältä nuorten cv:ssä. – Emme voi olettaa, että jokainen pääsisi aina jokaisiin treeneihin ja peleihin ja siksi meillä on iso joukkue. elokuuta 2024 » N:o 61 Jätä pikkuilmoitus www.rantapohja.fi RANTAPOHJAN TEKSTARIT Lähetä kommenttisi tekstiviestinä numeroon 040 5173 842 Lähettäminen maksaa norm. 14 » Anu Kauppila » Haukipudas HAUKIPUTAAN AHMAT aloittaa pian yhteistreenit kesän omatoimikauden jälkeen ja jäälle on tarkoitus päästä vajaan kuukauden päästä. – Jätkät ovat todella sitoutuneita ja sarjanousun myötä kaikki tajusivat, että meillä mahdollisuuksia vaikka mihin, Varjus toteaa. Karjalainen on tyytyväinen voidessaan jakaa hommat Jonin kanssa, » Torstaina 8. Karjalainen kertoo, että joukkueen johtoryhmässä on tapahtunut muutoksia kesän aikana. Johtoryhmällä on tarkoitus nostaa myös Ahmojen junioreista pelaajia joukkueeseen ja tälläkin hetkellä joukkueen nuorin pelaaja pelaa sekä edustuksessa että Ahmojen U18-joukkueessa. ja sitä ennen on tarkoitus päästä pelaamaan muutama harjoituspeli. Suurin osa edustuksen pelaajista on tuttuja kahdelta edelliskaudelta muutamia muutoksia lukuunottamatta. tekstiviestin hinnan. JOUKKUE on muutamia sopimuksia vaille valmis ja tarkoituksena on, että pelaajia olisi porukassa kolmisenkymmentä. Kuva: Anu Kauppila
Edellisellä kaudella sarjassa oli Ahmoille vain nelisen totista vastustajaa ja sarjanousun myötä pelit tulevat kovenemaan. Molemmat miehet ovat vielä viettämässä ansaittua kesälomaa ennen kiireisen syksyn alkua. Heiltä kysyttiin, mikä tuote olisi mieluisin edellisvuosien pipon ja kaulahuivin jatkeeksi ja yleisö äänesti eniten karvalakkia. Viime kaudella runkosarjan pelejä oli 18 ja nyt niitä tulee olemaan 26. – Kiireisen lapsiperhearjen ja toisinaan hektisen toiminnanjohtajan pestin ohella edustusjoukkueessa touhuaminen on loistavaa vastapainoa kaikelle ja sitä omaa vapaata aikaa. Minä hoidan viralliset asiat ja talouden sekä hallinnon ja Joni sitten juoksevat asiat, kuten huollon sekä joukkueen tarpeet harjoituksia ja pelitapahtumia varten sekä huolehtii joukkueen tositteet kirjanpitoon, Karjalainen kertoo. Maantieteellisesti joukkue kiertää tulevalla kaudella isompaa aluetta ja pelireissuja tulee Ylitorniolta aina Kainuuseen saakka.. Lisäksi saatavilla on myös perinteinen muovikortti, jota katsojien joukossa oltiin toivottu takaisin. elokuuta 2024 » N:o 61 Sarjanousu teki Ahmoista entistä nälkäise mpiä JÄÄKIEKKO » sillä hän on myös Ahmojen junnuorganisaation toiminnanjohtaja, eli hommaa riittää. – Saimme Jonin kanssa helposti jaettua hommat. Tuotteet on tilattu paikallisen toimittajan kautta ja kausareita on tarjolla myös yrityksille, Karjalainen kertoo. – Kyllähän joukkue on tietynlainen perhe ja joukkue isolla jiillä. SARJANOUSU 3. – Vaikka olemmekin haastajan roolissa, tavoittelemme tietenkin kärkipaikkaa, Varjus sanoo. Maantieteellisesti joukkue kiertää tulevalla kaudella isompaa aluetta ja pelireissuja tulee Ylitorniolta aina Kainuuseen saakka. Kumpikin on sitä mieltä, että nyt parasta lomassa on suunnittelemattomuus. Treenimäärään sarjanousu ei tule vaikuttamaan ja joukkue treenaa yhdessä kahdesti viikossa. Kesän ajan pelaajat ovat treenanneet omatoimisesti niin voimaa kuin nopeuttakin. Voiton jälkeisenä päivänä kaupassa kassalle siirtymiseenkin meni puoli tuntia, kun niin moni tuttu ja tuntematon tuli onnittelemaan ja juttelemaan. Jäähalli ei kuitenkaan ole aivan unohduksissa ja molemmat odottavat innoissaan kauden alkua. divisioonasta kakkosdivariin toi mukanaan jonkin verran lisätöitä muun muassa budjetin kanssa ja hallille asennettiin maksullinen suoratoistopalvelu LeijonaTV, jotta otteluja voi seurata myös etänä. ALKAVAN kauden kausikorttituotteen saivat päättää tänä vuonna joukkueen someseuraajat. Varjus toteaakin, että kovia pelejä on edessä, mutta joukkueelle tekee hyvää päästä pelaamaan joka pelissä tosissaan voitosta. Joukkueen edustajat pyrkivät olemaan tulevallakin kaudella aktiivisesti näkösällä kylällä ja tehokaksikko Kirsi Haataja ja Niina Alakiuttu hoitavat tapahtumia ja kahviota. Se oli mahtava aivan mahtavaa, Karjalainen naurahtaa. – Osalla se karvalakki ei aina olekaan mukana ja nyt numeroidulla kausikortilla pääsee myös sisään. Varjus kertoo, että ottelumäärä tulee kuitenkin lisääntymään tulevalla kaudella. – Koko ajan on pidetty yhteyttä, eikä joukkueen Whatsapp-ryhmä ole hiljennyt kesänkään aikana, Varjus lisää. – Viime kaudella en kerinnyt mukaan pelaajahankintoihin niin se on tullut tällä kaudella itselle uutena hommana, Varjus lisää. Perhe kuvaa hyvin edustuksen koko ryhmää, Karjalainen tiivistää. Jos itsellä on huono päivä niin koppiin astellessa se kyllä unohtuu samantien. Yhteishenki ei voisi olla parempi, Varjus lausuu. Karjalainen odottaa kovasti pelejä etenkin Tornion IHC:n kanssa, sillä Kemin Lämäreiden kasvatilla pelaa useampi tuttu vanhan paikallisderby-vastuksen paidassa. Karjalainen lisääkin, että viime kauden mestaruus oli koko Haukiputaan mestaruus. Kopissa jokainen saa kertoa niin huolet kuin ilotkin ja porukka tukee toisiaan. – Onhan se mielenkiintoisempaa myös yleisön kannalta, kun eka erän jälkeen ei ole heti taulussa 8–0 lukemat, vaan voiton eteen pitää jaksaa vääntää, Karjalainen hymyilee. Asukkaiden tuki on ollut koko joukkueelle tärkeää läpi kausien. Hyvältä näyttää onneksi sen suhteen, Karjalainen kertoo. – Voiton jälkeisenä päivänä kaupassa kassalle siirtymiseenkin meni puoli tuntia, kun niin moni tuttu ja tuntematon tuli onnittelemaan ja juttelemaan. 15 » Torstaina 8. – Budjetti on noussut jonkun verran, mutta teemme kovasti töitä, ettei se nostaisi pelaajien kuluja. – Joni Karjalainen Viime kaudella runkosarjan pelejä oli 18 ja nyt niitä tulee olemaan 26
Valikossa näkyy kolme valkoista viivaa alekkain ja viivoja klikkaamalla tulee näkyviin tulostimen symboli. Kokeilepa hauskaa ominaisuutta. Näköislehden lukijat voivat tulostaa ristikon itselleen sivun valikosta ylhäältä vasemmalla. elokuuta 2024 » N:o 61 RISTIKON RATKAISU tiistain 13.8.2024 Rantapohjassa Rantapohjan näköislehti on uudistunut. SUDOKUT JA RISTIKKO 8.8.2024 ». 16 » Torstaina 8. Ristikon ja sudokut voi täyttää myös digitaalisesti
044 714 7800 • Sähköpostilla tilaukset@rantapohja.fi • Puhelimitse p. KLO 19.00 Kuivaniemen seuralla Kirkonkyläntie 17 500€ MP, 500€ PR50, 1x200€, 1x100€, 5x50€ Tervetuloa! AUTOBINGO Huveja BINGO NUORITTALLA PE 9.8. tai puhelimitse: p. Kokouksen loputtua ilmoittautuminen hirviseurueeseen ja hirvikokous. Pohjois-Suomen tilatuin 2-päiväinen paikallislehti. Revontie 2, II krs, ovi C, PL 15, 90831 Haukipudas ASIAKASPALVELU PUH. Perunkirjoitukset ja edunvalvontavaltuutus EDULLISESTI alk. 044 714 7806 outi.koistinen@rantapohja.fi Outi Koistinen Puh. 044-714 7806 Paino..................Kaleva365 Oy Oulu 2024 . Nähtävillä on myös materiaalia hänen julkisen taiteen tilaustyöstään Ruotsin Västeråsissa 2023. klo 18.00. Ilmoitushinnat 2024 Etusivu....................1,65+24%=2,05 € Ennen tekstiä..........1,20+24%=1,49 € Tekstissä.................1,20+24%=1,49 € Takasivu..................1,30+24%=1,61 € Kuolinilmoitukset....1,40+24%=1,74 € TJ 30 pmm asti.......1,10+24%=1,36 € Laskutuslisä............3,00+24%=3,72 € . 040 548 0268. Lisa Juntunen Roos. Osa teoksen materiaalista on kerätty Iistä. Ilmoita asiasta • Tekstiviestillä p. Toimitus...........040-517 3842 Toimittajat Auli Haapala............... KONTTORI AVOINNA KE JA TO KLO 8.30–16 Sähköpostit: Uutiset..........toimitus@rantapohja. 044 714 7800 arkisin klo 8.30-16.00 . Jätä pikkuilmoitus www.rantapohja.fi Suomalaistaustainen taiteilija Ruotsista KulttuuriKauppilassa » Rantapohja » Ii KULTTUURIKAUPPILAN residenssissä on taiteilijana Tukholmassa asuva ja työskentelevä Lisa Juntunen Roos. Englanninkielinen puhe käännetään suomeksi. Prosessissa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus kietoutuvat yhteen, luoden uusia merkityksiä, hän kertoo Elokuun 14.–16. 56€ 3 kk tilaus, kotimaa.................................. Vedostettavat ilmoitukset maanantaina. Martinniemi. Lisa ei ehtinyt olla residenssissä paria päivää enempää, kun hänellä jo alkoi vierailla serkkuja ja tätejä äidin puolen suvusta. Vedostettavat ilmoitukset torstaina. Ilmoitusmyynti Ilmoituskonsultti Sari Niiranen ............ mennessä. Sivunvalmistus........Rantapohja Oy ISSN-L 0358-478X • ISSN 0358-478X . 69€ Digitilaus 12 kk (alv 24%) ........................ mennessä. alv 10%) Kestotilaus kotimaa............................... Puh. Ilmestyy tiistaisin ja torstaisin. 040-572 8591 Anu Kauppila...............040-549 3451 Teea Tunturi.................040-572 8546 . TOIMITUS avoinna ark. Hän on luvannut esittäytyä yleisölle torstaina 15.8. Ilmoita asiasta tekstiviestillä: p. 044 714 7800 Ilmoita tilaajan nimi ja lehden saajan lähiosoite. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat, jäsenasiat sekä seuran sääntöjen päivitystä. Lähes Lähes Sari Niiranen Puh. . päiviksi Roos siirtää työhuoneensa KulttuuriKauppilan showroomiin yleisön nähtäville. 044-714 7800 sähköpostilla: tilaukset@rantapohja. 128€ 192€ Kestotilaus ulkomaat, maaposti............. 044-714 7800 Ilmoita tilaajan nimi ja lehden saajan lähiosoite 95€ 6 kk tilaus, kotimaa................................. . Kuva: Jaani Föhr. Rantapohja jaetaan To 29.8. 75€ puh. elokuuta 2024 » N:o 61 Ilmoituksia Työsuorituksia HOLSTINMÄEN AUTOLASI Täyden palvelun autolasiliike Puh. Julkaisija Rantapohja Oy. Rantapohja jaetaan Iissä, Kuivaniemellä, Yli-Iissä, Kiimingissä, Jäälissä, Ylikiimingissä, Haukiputaalla ja Kellossa Iissä, Kuivaniemellä, Yli-Iissä, Kiimingissä, Jäälissä, Ylikiimingissä, Haukiputaalla ja Kellossa Kuivaniemi Ii Yli-Ii Ylikiiminki Kiiminki Jääli Haukipudas Kello 100 % 100 % jakelu jakelu to 29.8. Johtokunta Koitelin Erä ry:n KESÄKOKOUS Ylikylän koululla maanantaina 19.8.2024 klo 18.00 alkaen. 045 613 5909 MEILTÄ MYÖS HINAUSPALVELU ENTISÖINTITYÖ KAUPPILA KY Entisöinnit, verhoilut, venekuomut. Tilausmaksut vuodelle 2024 (sis. MA, TI ja PE konttoripalvelu vain puhelimitse, sähköpostilla ja verkossa. Kokouksen asiana on Iin työväentalon kiinteistöjen mahdollinen myynti. klo 17 ja kertoa taiteellisesta työskentelystään. 044-714 7800 . Tilaukset, osoitteenmuutokset Pikkuilmoitukset Pirjo Heikkuri............ Hän syntyi Ruotsin Västeråsissa, mutta hänen äitinsä on ruotsinsuomalainen, kotoisin Simosta. Torstain lehteen viimeistään tiistaina klo 15.00 mennessä. 150€ Raili Törmänen puh. 192€ Jakelu: Kaleva365 Oy, Kavil ja Posti . 0400 757 391 • tuulilasitoulu.fi AA,VT kaupanvahvistaja Haukiputaan, Iin, Jäälin, Kellon, Kiimingin, Kuivaniemen, Pateniemen, Yli-Iin ja Ylikiimingin paikallislehti. Teoksessa hän kuvaa työssäkäyvien maahanmuuttajien aikakautta 1940–1970 Västmanlandissa. SOITA JA KYSY LISÄÄ! Ilmoitusaineistot viimeistään perjantaina 23.8. 500€ PR 50, 500€ PR 49 ym. Ilmoitukset....ilmoitukset@rantapohja. 044 714 7806 outi.koistinen@rantapohja.fi MA 12.8. to 29.8. Tervetuloa! Kokouksia Iin sosialidemokraatit ry:n KOKOUS sunnuntaina 11.8.2024 klo 18. Digitilaus kesto (alv 24%)......................... 17 » Torstaina 8. Yleisöllä on mahdollisuus seurata taiteilijan työskentelyä ja keskustella hänen kanssaan. Vuosikertatilaus 12 kk ulkomaat, maaposti............................... – Iissä minulla on mahdollisuus viettää aikaa äitini ja oman lapsuuteni maisemissa, kerätä sukuni tarinoita ja tutkia paikkojen historiaa. Paikallislehti Rantapohja on Uutismedian liiton jäsenlehti. 8.30-16 Perustettu 1969. Tervetuloa! Johtokunta JÄIKÖ LEHTI tulematta. 044 714 7805 sari.niiranen@rantapohja.fi Outi Koistinen Puh. Internet: www.rantapohja. 137€ Vuosikertatilaus 12 kk kotimaa................................................. 044 714 7805 sari.niiranen@rantapohja.fi Sari Niiranen Puh. . SOITA JA KYSY LISÄÄ! JOKAISEEN KOTIIN tilauskannan lisäksi tilauskannan lisäksi To 29.8. Ilmoitusten jättöajat Tiistain lehteen viimeistään perjantaina klo 15.00 mennessä. . Toimitusjohtaja-päätoimittaja Pekka Keväjärvi............050-363 1063 . Ilmoitusten valmistus Marko Myllylä .............044-714 7803 Pirjo Heikkuri..............044-714 7802 JÄIKÖ LEHTI TULEMATTA. 044-714 7805 Henkilökunnan sähköpostit . 044-714 7800 Markkinointipäällikkö Outi Koistinen........... 044 286 4955 trmnnraili@gmail.com Ilmoitusaineistot viimeistään perjantaina 23.8. Ii Kuivaniemi Haukipudas Kello Yli-Ii OULU Ylikiiminki Kiiminki Jääli Halutaan ostaa Ostetaan ja noudetaan ROMU AUTOT Käteismaksu, nopea haku! Hauki Romu Jokelantie 254, Haukipudas P
Rata lähtee Virpiniemen nuotiopaikan opastauluilta, ja on 14 rastin ja noin neljän kilometrin mittainen. Vaikka aikataulut ovatkin tulleet takaisin kalentereihin ja velvollisuudet syövät vapaa-aikaa, kannattaa liikunnalle jättää kuitenkin omat hetkensä. SYKSYLLÄ on mukavaa urheilla kavereiden kanssa esimerkiksi pallopelien merkeissä, ja sitä varten ovat puitteet kunnossa. Metsästä löytyy laavu, ja siellä voi keskittyä niin koiran kanssa treenaamiseen kuin huolettomaan leikkimiseenkin. Esimerkiksi Haukiputaan urheilukeskuksessa voi pelata jalkapalloa, Kiviniemessä ja Haukiputaan Jatulilla tennistä ja Kiiminkipuiston urheilualueen tekonurmella pesäpalloa. Maasto puistoissa on avointa ja Kiimingissä aitauksissa on myös pienet metsäalueet. 18 » Torstaina 8. Esimerkiksi Iin Hiastinlahti on luonnonsuojelualue ja varsin merkittävä lintujen pesimisalue. Koiran kanssa temmeltäminen vaikkapa koirapuistossa on hyvää arkiliikuntaa myös ihmiselle. elokuuta 2024 » N:o 61 RIPLEY’S BELIEVE IT OR NOT » LASSI JA LEEVI » 760 ugh Ulkokuntoilupaikkoja arkiliikunnan lisäämiseksi » Thelma Lohilahti » Rantapohja ON jälleen koulun ja töiden aika sekä arkeen totuttelun hetki. Inninkoskelta löytyy esimerkiksi taukokatos, vessa ja nuotiopaikka. LUONTOPOLKUJA on ulkoilman ystäville tarjolla paljon, ja yksi niistä sijaitsee Kiimingin Koitelissa. Ja löytyyhän frisbeegolfrata nykyään myös Yli-Iistä. Lintubongailu on koko perheelle sopiva ulkoilmaharrastus, joka on samalla opettavaista, rentouttavaa ja jännittävää. Se on noin kahden kilometrin mittainen, ja sopii niin aloittelijoille kuin vanhoille konkareillekin. Koitelinkoski on kaunis ja helppokulkuinen retkeilypaikka luonnon helmassa. Esimerkiksi Iin Illinsaaressa on 18-väyläinen metsärata, joka alkaa Illinsaaren hiihtomajan takaa. KOIRIEN kanssa ulkoileminen onnistuu esimerkiksi Haukiputaan Haapajärven sekä Kiimingin Hakomäen koirapuistoissa, joista löytyy aitaukset niin pienille kuin isoillekin koirille. Rantapohjan alueella on runsaasti mahdollisuuksia liikkumiseen niin yksin kuin ystävienkin kanssa, unohtamatta tietenkään koirakavereita. Tikkasen frisbeegolfrata taas on oivallinen varsinkin nuoremmille harrastajille, ja siinä on yhdeksän väylää. Myös Iin Illinsaaresta löytyy koirapuisto, joka on kaikille vapaassa käytössä. Suunnistuskartta löytyy sovelluksesta, ja rastit voi leimata QR-lukijalla. IISSÄ luonnossa samoilun lomaan voi yhdistää lintubongailun, sillä Iin, Olhavan ja Kuivaniemen alueella joen suistoilla pesii jos minkälaisia lintuja. Rekikylässä on muun muassa laituri, lentopallokenttä ja kota, ja alueella voi kalastaa. Frisbeegolfratoja on nykyään vähän joka paikassa lajin nousseen suosion ansiosta. Virpiniemen liikuntaopistolla on myös ilmainen mobiilisuunnistusrata MOBO, jota varten ladataan puhelimelle MOBO-sovellus ja QRlukija. Frisbeegolf on helposti aloitettavissa oleva harrastus, jota voi lähteä kokeilemaan vaikka kaverin kanssa. Kuvat: Thelma Lohilahti. Virpiniemestä löytyy ulkokuntoilupuisto, jossa on noin kymmenen erilaista laitetta, ja urheiluvälineitä löytyy Virpiniemen liikuntaopiston pihalta. Ulkokuntosaleja ja urheiluportaita vapaaseen käyttöön löytyy esimerkiksi Kiiminkipuiston urheilualueelta. Ylikiimingistä löytyy kaksi luontokohdetta, Rekikylä ja Inninkoski, jotka ovat hyviä kohteita luonnosta nauttimiselle ja arjen pölyjen pyyhkimiselle. Kellosta löytyy kaksi neljän hehtaarin kokoista koirametsää, joihin voi varata yksityisen ajan koiran kanssa temmeltämiseen. Aktiivista suunnistuspäivää voi lähteä viettämään yksin tai kaverin kanssa. Suosittu virkistysalue on oivallinen paikka retkeilylle, kalastukselle ja vaikkapa valokuvaamiselle, sillä vehreä luonto ja pauhaava koski ovat monipuolinen ympäristö eri asioista kiinnostuneille. Rantalentopalloa voi pelata esimerkiksi Jatulilla, Jäälin keitaalla ja montulla, Ylikiimingin Koulurinteellä ja Virpiniemessä. Vapaa-aika nelijalkaisten ystävien kanssa saa hymyn niin ihmisen kuin lemmikinkin huulille
Haluatko kävellä porukassa ja tehdä samalla hyvää. Mukana Frans Kinnunen, Sari Lukka ja Hannu Niemelä. 19 » Torstaina 8. Oulunsalossa Tervetuloa mukaan yhteiseen bussikuljetukseen la 31.8. Kastetut: Riina Elsa Amanda Kauppila, Alva Olivia Hiltula. Jakkukylän hautausmaalla suoritetaan kuulutus sellaisille hautapaikoille, joiden hallinta-aika on päättynyt 31.12.2023 mennessä. Leirille tullaan omilla kyydeillä. Rukoushetki tiistaiaamuisin klo 8.30–9 Jäälin kappelilla. Kunniakäynti sankarihautojen muistomerkillä, puhe Matti Kontio. klo 10 Kansanlaulukirkko, toimittaa Pauli Niemelä, kanttorina Sari Wallin, päälava ……………………………… Su 11.8. Lähtö Kiimingin ABC:n parkkipaikalta osoite Kauppareitti 2. Meriläisen sävelteoksia, vapaa pääsy. klo 16 seurat ry. fi / tule mukaan / lapsille ja lapsiperheille. Toimittaa: Matti Kinnunen, kanttorina: Eija Jaara. Virkatodistukset eli sukuselvitykset 24/7 osoitteesta www.tilaavirkatodistus.fi tai Oulun aluekeskusrekisteristä p. Lisätietoa ja esirukousaiheita voit lähettää Ella Pääkölle tekstiviestitse puh. Ilmoittaudu lauantain yhteiskyyditykseen soittamalla tai Oulun seurakuntien ilmoittautumislomakkeen kautta netissä viimeistään perjantaina 9.8. Kirkkokahvit. Tervetuloa mukaan! Lisätietoa Ella Pääkkö puh. Tapahtuma on maksuton ja toteutetaan yhteistyössä Oulun seudun omaishoitajat ry:n kanssa. Lähtö Haukiputaan kirkon pihasta klo 18. Lähetämme ilmoittautumisajan päätyttyä kaikille sähköpostia viikolla 33, jossa saat tiedon, pääsittekö leirille, myös varasijalla oleville. Kiimingin ry: su 11.8. Pe 9.8. klo 17. klo 13–15. klo 18 Iin kirkko. Yli-Iin uuden seurakuntakodin siunaaminen ja käyttöönottojuhla sunnuntaina 25.8.2024. Laulamme kansanlaulukirkon lauluja, hartaus ja makkaraja kahvitarjoilu. 040 7008 151. Sisaralennus -25%. Omaishoitajien ja läheisten virkistyspäivä ma 9.9.2024 klo 11-15 Leirikeskus Loisto, Isoniementie 510. 0-2 vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen suunnattu laululeikkipainotteinen perhekerho. Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat mukaan! Nuotioilta Oijärven kodalla to 15.8. Diakoniatyön taloudellisissa asioissa ajanvaraus maanantaisin klo 9–11 p. klo 11–13 Tule porisemaan ja paistamaan samalla makkaraa Meijerinrannan pihassa, os. Mukana Sirkka ja Ari Rautakoski, Karhumaan puhaltajat. Kello: yhden puheen seurat su 11.8. klo 19 Kesäseurat ry:llä, Keijo K. Mukana illassa lähetys ja kansainvälisen työn ohjaaja Ella sekä Miia-pappi. Messun jälkeen kunniakäynti ja puhe, Matti Kontio. klo 18 Ylikiimingin kirkossa, Ohjelmassa mm J.S. Sään salliessa tilaisuus ulkona. Diakoniatyön taloudellisissa asioissa ajanvaraus maanantaisin klo 9–11 p. sunnuntai helluntaista. klo 19 ry:llä keittiöryhmäläisten kokous. Sateen sattuessa kerhohuoneella. Sydämellisesti tervetuloa! Ilmoittautuminen Iin seurakunnan päiväkerhoihin toimintakaudelle 2024–2025 on käynnissä. Rukoillaan yhteisten aiheiden puolesta. Tervetuloa! Siivillä – Oulusalon lähetysjuhlat 30.8.–1.9. Kuivaniemen kappeliseurakunta tarjoaa kirkkokyydin. Syksyn ensimmäinen perhekerho kokoontuu pappilan pihapiirissä. Kuolleet: Reijo Johannes Sipola 74. Lisätietoa ja esirukousaiheita voit lähettää Ella Pääkölle tekstiviestitse puh. Lisäksi kuulutetaan myös sellaiset varatut hautapaikat, joiden hallinta-aika on päättynyt 31.12.2023 mennessä. sunnuntai helluntaista. klo 20 Haukiputaan kirkko. klo 18 ry:llä 6.-7-luokkalaisten toimintailta. 040 7008 151. Rantapohja. Haukiputaan kirkossa olevia jumalanpalveluksia voi kuunnella verkkokirkon nettiradiosta Oulun seurakuntien sivuilta. YLIKIIMINKI YLIKIIMINGIN ALUE Messu su 11.8. Kesäinen lähetyksen lauluilta Alatalolla to 15.8. Perheleiri 30.8.-1.9. Kulmalantie 16, 91200 Yli-Ii. Reitti: Jokelantietä pitkin Asemakylän rautatiesillalle, josta Asemankylänraittia ja Saarikankaantietä Myllysaaren laavulle. Toimittaa Klaus Kallioranta, kanttorina Jarkko Metsänheimo. 040 551 6582. 045 787 25139. KIIMINKI Kansanlaulukirkko la 10.8. Rukoillaan yhteisten aiheiden puolesta. II – KUIVANIEMI Ajantasaiset tiedot löytyvät www.iinseurakunta.fi Messu su 11.8. Virkatodistukset eli sukuselvitykset 24/7 osoitteesta www.tilaavirkatodistus.fi tai Oulun aluekeskusrekisteristä p. Iin kirkkoherranviraston aukioloajat: ma-ti klo 9.00– 14.00, ke-to klo 9.00–12.00, perjantaisin suljettu. Leikkiä ja tekemistä myös sisätiloissa. Iin rauhanyhdistys: Pe 9.8. elokuuta 2024 » N:o 61 Kirkollisia tietoja HAUKIPUDAS Messu su 11.8. klo 14 seurat Jaarankartano, su 11.8. klo 18 ry:llä, kesäseurat su 11.8. Messu su 11.8. ja lisätietoja Ella Pääkkö puh. Ke 14.8. klo 19 Iin kirkko. 040 551 6582. Toimittaa Klaus Kallioranta, kanttorina Jarkko Metsänheimo. Sydämellisesti tervetuloa! Konsertti su 1.9. 040 7008 151. 040 551 6582. Lisätietoa: Katri Tuomiharjulta, p. Lisätietoa ja ilmoittautumiset Ella Pääkkö puh. Ylikiimingin ry: su 11.8. 040 551 6582. klo 13 Ylikiimingin kirkko ja kirkon YouTube-kanava. leirikeskus Loisto Perheleiri on tarkoitettu Haukiputaan seurakunnan alueella asuville lapsiperheille. Lämpimästi tervetuloa! Ajanvaraus taloudellisia asioita varten maanantaisin klo 10–12 p. Mukana elämän kulussa. 040 551 6582. 5.8. Rukoushetki tiistaiaamuisin klo 8.30–9 Jäälin kappelilla. Hinta 10 €. klo 10 Iin Pappila. Su 11.8 klo 18 Kiimingin seurakuntakeskuksessa Lumoa-trion konsertti. Lähtö bussikuljetuksella Haukiputaan kirkon pihasta klo 8.15. 08 3161 303. Jakkukylän rauhanyhdistys: Pe 9.8. Koulutus on tarkoitettu rippikoulun käyneille nuorille. Ohjelmassa askartelua, retkeilyä, saunomista, leirikirkko ja muuta mukavaa. Iltahartaus Jussi Rinta-Jouppi. klo 13 Jäälin kappeli. Ilmoittautuminen 8.8.–25.8. Kirkkokahvit. Iin seurakunnan kirkkoneuvoston päätös 1/2024 24.1.2024 12§. klo 18 ja päättyy su 1.9. klo 09–16 srk:n teltalla * Myynnissä kahvia, leivonnaisia sekä Käsityökauppa Silimukan tuotteita * Maksutavat: käteinen / Mobile Pay / Kortti * Tuotto lähetystyölle * Bingo kaikenikäisille klo 11.15 ja 14.15, osallistumismaksu 1 e * Lapsille seurakunnan laululeikkituokiot klo 11 ja 14 * Lisäksi seurakunnan työntekijöitä teltalla kohtaamassa ja tavattavissa ……………………………… La 10.8. Ilmoittaudu mukaan 26.8. La 10.8. Retki hiippakunnan lähetysjuhlille Oulunsaloon la 31.8. klo 17. klo 10 Kiiminkipäivien päälava. klo 18 os. Kävelemme yhdessä Koitelinkoskille 4 km. Aamulenkki ja -kahvit Kuivaniemellä to 8.8. 040 589 8362 Kuolleet: Paula Kaarina Paso 88. Kiiminki-seura 25 vuotta. Voit tilata taksin soittamalla Matti Vääräkankaalle p.0440123252. Tule mukaan nauttimaan mukavasta päivästä herkullisen ruokailun ja yhteisen toiminnan merkeissä. Lämpimästi tervetuloa messuun Yli-Iin kirkkoon sunnuntaina 25.8.2024 klo 10. klo 12 Kesäseurat ry:llä, Jouni Lohi, Veli Mertala. 040 579 3247. Piispanpyöräily ke 14.8. Laskutus leirin jälkeen sähköpostiin. Voit halutessasi tuoda arpapalkintoja. klo 20 Haukiputaan kirkko. Tervetuloa! Yli-Iin seurakuntakodin avajaiskonsertti sunnuntaina 1.9. klo 18 ry:llä. Vapaa pääsy, kolehti musiikkityölle, sydämellisesti tervetuloa! Iin perhekerho pe 16.8. klo 17 alkaen. naistenpankki.fi. Ajanvaraus taloudellisia asioita varten maanantaisin klo 10–12 p. klo 19 Yhteislaulutilaisuus, kanttorit Jarkko Metsänheimo ja Leo Rahko, juontaa Ella Pääkkö, päälava ……………………………… Missiokahvila avoinna la 10.8. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ohjelma 5€ (käteisja korttimaksu). mennessä Sari Lukka p. klo 09:30 Diakoniatupa. klo 12 Kuivaniemen kirkko. Nissilä, Alpo Ojala. klo 17 Wirkkula. Emmintuvalla hartaus to 8.8. oulunseurakunnat.fi/tapahtumat. 040 551 6582. 045 787 25139. klo 13 ja klo 18 ry:llä. Lisätietoja löytyy Iin seurakunnan kotisivuilta www.iinseurakunta.fi. klo 17 Loistossa. Kastetut: Eevi Aino Eveliina Keski-Säntti, Joose Tapani Eemeli Selkälä, Anni Emilia Turunen, Jussi Eemeli Turunen, Siiri Katariina Turunen, Sonja Karoliina Turunen, Ville Johannes Turunen. Oulunsalossa Tervetuloa mukaan yhteiseen bussikuljetukseen la 31.8. klo 18 kirkko. Lisätietoa naistenpankin työstä: www. Meijerinranta 4, Ylikiiminki. Vapaaehtoinen lahjoitus Yhteisvastuukeräykselle. Ry:n toimintaa: Haukipudas: kesäseurat la 10.8. Vauvaja taaperoryhmä ke 14.8. Pyhäpäivä: 12. Musiikki-ilta sisältää yksinlauluja, duettoja, yhteislauluja ja puhallinmusiikkia. klo 10 YliIin kirkko. Toimittaa Pauli Niemelä, kanttorina Sari Wallin. YLI-II YLI-IIN ALUE Messu su 11.8. Lisätietoa ja esirukousaiheita voit lähettää Ella Pääkölle tekstiviestitse puh. Vapaa pääsy. Koulutuksessa saadaan valmiuksia alakouluikäisille tarkoitettujen kerhojen ohjaamiseen. Kuulutus Jakkukylän hautausmaan hautojen hallinta-aikojen päättymisestä. Lähdetään pikku kävelylenkille Diakoniatuvalta klo 9.30, lenkin jälkeen juokasemme aamukahvit. Ti 13.8. klo 18 Kesäseurat ry:llä, Jouni Lohi, Veli Mertala. Leirillä on luontoteema, vietämme Suomen luonnon päivää, mahdollisuus yöpyä omissa majoitteissa myös ulkona. Seurakunta mukana Kiiminkipäivillä 9.8.–11.8. La 10.8. klo 16 ja 17.15 ry:llä seurat, Nissilä Jukka ja Kainua Kari. Su 11.8. Messu su 11.8. Kahvitarjoilu. Su 11.8. klo 10 Iin Pappila. Uusien iiläisten tutustumisilta. klo 18.30 ry:llä yhteiset ompeluseurat ja toiminnan aloitus. Iin kirkkoherranviraston aukioloajat: ma-ti klo 9.00– 14.00, ke-to klo 9.00–12.00, perjantaisin suljettu. Paluukyyti/ kävely takaisin on osallistujan järjestettävä itse. Diakoniatyön taloudellisissa asioissa ajanvaraus maanantaisin klo 9–11 p. Ilmoittaudu lauantain yhteiskyyditykseen soittamalla tai Oulun seurakuntien ilmoittautumislomakkeen kautta netissä viimeistään perjantaina 9.8. klo 18.30 ry:llä pyhäkoulunopettajien kokous. Pyhäpäivä: 12. klo 18, Virpi Räisänen laulu ja Virve Räisänen, piano. Mukana tapahtumassa OSAOn ammattiopiston opiskelijat tekemässä hemmotteluhoitoja ja järjestämässä ohjelmaa. Su 11.8. Konsertti on osa Iin taiteiden illat ohjelmaa. Baritoni Joose Vähäsöyrinki ja pianisti Miikka Lehtoaho. Toimittaa kirkkoherra Pauli Niemelä yhdessä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Kerhossa tarjotaan välipala. klo 10 Kiimingin kirkko ja seurakunnan YouTube-kanava. Pihahartaus to 8.8. Rukoushetki tiistaiaamuisin klo 8.30–9 Jäälin kappelilla. Stefan Stanciu panhuilu ja Elias Niemelä urut. Hinta 10 €. n. klo 19 ry:llä isäntien ja kassahenkilöiden kokous. KUIVANIEMEN ALUE Ajantasaiset tiedot löytyvät www.iinseurakunta.fi Messu su 11.8. 040 551 6582. Oulun seurakuntien verkkosivuilta. Laavulla makkaraja mehutarjoilu jokimaisemassa. Seuraava ajanvaraus 12.8. Lisätietoa ja ilmoittautumiset Ella Pääkkö puh. Kuolleet: Laura Orvokki Kauppila 90, Laina Kaarina Parantainen 78. Hinta 10 €. Kerhon ohjelmassa on ulkoleikkejä, askartelua ja mukavaa yhdessäoloa. Siivillä – Oulusalon lähetysjuhlat 30.8.–1.9. alkaen www. Virkistyspäivä on suunnattu koko Oulun alueella asuville, kaikenikäisille omaisistaan huolehtiville ja hoidettaville sekä entisille omaishoitajille. Kävele naiselle ammatti Kiimingissä Koitelinkoskille 28.8. Jokikylä: seurat su 11.8. Vihityt: Kaisa Alina Soini ja Jukka Antero Hirvasniemi. Kesäillan sävelhartaudet to 8.8. To 15.8. Toimittaa: Matti Kinnunen, kanttorina: Eija Jaara. Toimittaa Heikki Pesämaa, kanttorina Sari Wallin. Pitemmän reitin voi ajaa Jokikylän kautta. Ilmoittaudu lauantain yhteiskyyditykseen soittamalla tai Oulun seurakuntien ilmoittautumislomakkeen kautta netissä viimeistään perjantaina 9.8. Ohjelma 10 €. Bachin ja U. Ilm. Ke 14.8. Retken hinta 10 €, maksu bussissa käteisellä tai pankkikortilla. Yli-Iin toimijoille ja vapaaehtoisille järjestetään Yli-Iin uuden seurakuntakodin keittiön käytön opastusta keskiviikkona 14.8. Oulun Sinfonian Vaskisoittajien konsertti torstaina 29.8. Tervetuloa kerhoon kaiken ikäiset lapset yhdessä vanhemman, isovanhemman tai hoitajan kanssa! Musiikki-ilta to 29.8. Koitelissa mehutarjoilu ja lisätietoa naisten pankin työstä. Kerhonojaajakoulutus ke 14.8. klo 10 Jumalanpalvelus Kiimingin kirkossa, toimittaa Klaus Kallioranta, kanttorina Jarkko Metsänheimo. klo 18 Kesäseurat ry:llä, Aimo Karhumaa, VeliMartti Sivula. klo 13. Osallistu Naisten pankin kävele naiselle ammatti -tempaukseen ke 28.8. 040 551 6582. Barokkiyhtye Lakeus: Jenni Kaikkonen traverso, Pekka Elsilä traverso, Tuuli-Maria Kämäräinen barokkiviulu ja Kati Valkama viola da gamba. Kuolleet: Reino Johannes Ruottinen 89, Pekka Juhani Mikkonen 77. Meijerinrannan Makkaranpaistoporinat torstaisin 8.8. Sanni Salo, Tiina Saukkoriipi-Haapala ja Kaisa Kauppinen esittävät kesäisiä ja hengellisiä lauluja, vapaa pääsy, ohjelma 10 € Siivillä – Oulusalon lähetysjuhlat 30.8.–1.9. Tervetuloa mukaan ensimmäisen lapsesi tai useamman lapsen kanssa! Trio Elise ke 14.8. klo 10 Iin kirkko. Vapaaehtoinen tarjoilumaksu ja arpajaisten tuotto lähetystyölle. 08 3161 303. klo 10 Haukiputaan kirkko. Koulutus on maksuton. Toimittaa Outi Pohjanen, avustava pappi Jussi Rinta-Jouppi, messudiakoni Minna Similä, kanttori Hannu Niemelä. klo 13 Kellonhovi. Ohjelmassa kahvitus, arpajaiset, yhteislaulua ja hartaus. Iltahartaus Outi Pohjanen. Rukoillaan yhteisten aiheiden puolesta. Ilmoittautumislomake löytyy Iin seurakunnan kotisivulta www.iinseurakunta. Leiri alkaa pe 30.8. ja 15.8. Seuraava ajanvaraus 12.8. Oulunsalossa Tervetuloa mukaan yhteiseen bussikuljetukseen la 31.8. Ilm. Makkara ja mehu / kahvi 2,5 €, tuotto oman seurakunnan diakoniatyölle. Iltahartaus Ari Rautakoski. Lisätietoa ja ilmoittautumiset Ella Pääkkö puh. klo 14.30. Leirin hinta aikuinen 46€, 4-17vuotiaat 23€ ja alle 4v ilmainen. Messun jälkeen juhlakahvit ja uuden seurakuntakodin siunaaminen. Toimittaa Heikki Pesämaa, kanttorina Sari Wallin. klo 16 ja 17.30 seurat ry. Ruokailu ja kahvit omakustanteiset
20 » Torstaina 8. elokuuta 2024 » N:o 61 Nimi: x Koko: 3x100
Lauantai 17.8.. Koiteli elää! -festivaalilehden ovat tuottaneet yhteistyössä Koiteli elää ry ja Rantapohja FESTARIPÄIVÄT Perjantai 16.8
– Kappale, joka silloin soi oli Laakson Lilja. Ainutlaatuisen tapahtumasta Kontion mielestä tekevät kaksi seikkaa. Olemme yhdistyksenä onnekkaita saadessamme tukea ammattilaisilta, jotka varmistavat, että tapahtuman puitteet ovat kunnossa. Festareista ainutlaatuisen Karhulle tekee kaunis koskimaisema ja loppukesän lämpöisä hyvä tunnelma. – Koska sukuni on noilta seuduilta kotoisin, sovimme yhtenä vuonna serkustapaamisen festareille. Toivomme, että festivaali jatkaa eloaan vielä pitkään ja uskomme, että vakiintunut kävijäkuntamme sekä uudet vieraat löytävät tiensä Koiteliin joka vuosi. Tapahtuma on kasvanut vuosien saatossa, ja tänäkin vuonna nautimme kaksipäiväisestä musiikkija kulttuurijuhlasta. – Enää ei rakenneta ja pureta peräkkäisinä päivinä, joten saamme hieman ladattua akkuja itse festivaalin aikana. Kuitenkin viime vuosina vastuualueiksi ovat muodostuneet aluesuunnittelu, jätehuolto ja kaluston hankinta. Kysymykseen, ketä Koitelissa olisi joskus vielä kiva nähdä, vastaus on selkeä. Tunnelmastakin järjestäjät kerkeävät nauttimaan hyvin ja livemusiikistakin pieninä annoksina. – Se on Ursus Factory. Kuva: Sari Karhu.. Festareiden muuttuminen kaksipäiväiseksi ei ole vaikuttanut Karhun tunnelmaan ja hän osallistuu festareille molempina päivinä. Paras Koiteli elää -muisto Kontiolla on vuodelta 2013, kun Sahasaaresta menivät sähköt kesken Maarit ja Sami Hurmerinnan keikan. Siksi tapahtuma muuttaa muotoaan ja kehittyy. Karhu uskoo, että vuosien saatossa festarialue on laajentunut niin festareiden kehittämisen näkökulmasta kuin siksikin, että on haluttu tarjota useammille mahdollisuus osallistua. Vuosien varrelta mieleen ovat jääneet myös Vesa-Matti Loirin, 22. Jo ensimmäisenä vuotena häneen teki ison vaikutuksen illan hämärtyessä koskialuetta ympäröiville kallioille sytytettävät ulkotulet. Kontio kertookin festareiden muuttuminen kaksipäiväseksi tuoneen tähän hieman helpostusta, vaikka edelleenkään lippuja ei tahdo riittää kaikille halukkaille. kertaa. – Koiteli on luonnonkaunis, uniikki retkeilykohde, jonka arvostus on vuosien saatossa vain kasvanut. Jokaisia Koiteli elää -festareita järjestämässä ollut Antti Kontio on touhunnut vuodesta toiseen festareiden järjestäjäpuolella. Järjestäjän näkökulmasta kaksipäiväisyys on tuonut helpostusta myös festariväsymykseen. Elokuussa nähdään Koitelissa – ihanaa, kun tulette nauttimaan musiikista, luonnosta ja festivaalin ainutlaatuisesta tunnelmasta! Rakkauvella Reetta, Mari ja Saara <3 Elokuussa Nähdään Taas Koitelissa! KOITELI elää-festarit järjestetään tänä vuonna kahdettatoista kertaa. Jäälistä kotoisin oleva Sari Karhu on käynyt jokaisilla Koiteli elää-festareille vuodesta 2011 lähtien. He luovat raamit, jotka me täytämme festivaalityöryhmämme ja talkoolaistemme energialla, samalla varmistaen, että festivaali pysyy ainutlaatuisena ja ympäristöään kunnioittavana vuodesta toiseen. Vaikka alue on laajentunut, olemme säilyttäneet festivaalin intiimin ja lämpimän tunnelman – juuri sen, mikä tekee Koitelista niin erityisen paikan festivaalikävijöille, artisteille ja työntekijöille. Karhu kertoo hehkuttaneensa vuodesta toiseen, kuinka Koiteli elää on Suomen kaunein festivaali. Ei ole mikään pikkujuttu saada onnistuneet festit pystyyn. LIKKOJEN lenkiltä festareille. Karhu kertoo, ettei artistikattauksella ole vaikutusta siihen, lähteekö hän festareille. Joskus seurueeseen on liittynyt myös opiskelukaveri, miehen kollegoita ja viime vuonna myös anoppi. VUOTEEN 2021 saakka festarit olivat yksipäiväisiä ja erittäin nopeasti myös loppuunmyytyjä. KOKISTA autonkuljettajaan. Koitelin luonnon kauneus ja sen tarjoamat puitteet ovat täydellinen paikka tapahtumalle ja pyrimme kunnioittamaan tätä ympäristöä kaikessa toiminnassamme. Karhu toteaa, että moni artistitoive on jo toteutunut vuosien aikana, mutta hän heittää omin sanoin karhumaisen toiveen kovasta kaksikosta, joka olisi mukava nähdä Koitelissa. Tämän vuoden festareilta Kontio odottaa erityisesti Palefacen ja DJ Leijonanmielen showta. – Sami Yaffa! Anu Kauppila Mukana jokaisilla järjestetyillä festareilla Sari Karhu voitti Koitelin kuvakisassa seuraavalle vuodelle liput ja se on jäänyt mukavana muistona mieleen. Muita mieleen jääneitä esityksiä ovat olleet muun muassa Erinin, Vesa-Matti Loirin, Atomirotan, Anna Puun, Ellinooran, Redraman, Samae Koskisen, Jesse Kaikurannan, Samuli Edelmanin, Jonna Tervomaan esiintymiset sekä Mikko Alatalon esittämä Känkkäränkkä ja Tommi Läntisen Kevät ja minä. Järjestäjät koittavan joka kerta tehdä tapahtumasta entistä elämyksellisemmän, kauniimman ja toimivamman. KOITELI ELÄÄ RY:N tekijäporukka on viimeisen vuosikymmenen aikana hitsautunut tiiviisti yhteen. – Koitelin kaunis ympäristö sekä meidän tapamme tehdä festivaalia. Maarit ja Sami jatkoivat soittamista ja laulamista pimeässä, ilman äänentoistoa ja yleisö lauloi mukana. Karhu kiittää festareiden järjestäjiä siitä, että heillä on riittänyt intoa vuodesta toiseen festareiden järjestämiseen. – Mariska ja Kela ovat molemmat edelleen huikeita esiintyjiä ja muutama vuosi myöhemmin Maarit Hurmerinnan keikka oli myös maaginen. Ensimmäiseltä vuodelta Karhun mieleen on jäänyt erityisesti Mariskan ja Anssi Kelan keikat ja hän sanookin, että positiivisia live-yllätyksiä on syntynyt joka vuosi. FESTAREIDEN kokoonpanoon on Karhulla kuulunut aina oma puoliso ja lisäksi usein oma sisko miehensä kera. Hän pitää siitä, että artisteja pääsee näkemään ja kuulemaan hyvin. –Tapahtuman aikana roolini on yhdessä muiden vastuuhenkilöiden kanssa huolehtia, että kaikki menee kuten pitää ja reagoida nopeasti, jos jokin ei mene. Lämpimäksi, sydämelliseksi, vapautuneeksi ja iloiseksi festariksi Koitelia kuvaava Karhu odottaa eniten tulevilta festareilta Markus Krunegårdin, Pehmoainon ja Ellinooran esityksiä. –He ovat tarjonneet festariyleisölle kauniita elämyksiä. Kaikkien talkoolaistemme ansiosta festivaali sujuu mutkattomasti ja kävijät voivat keskittyä nauttimaan ohjelmasta ja upeasta ympäristöstä. Onneksi tekijäporukkamme on vuosien varrella hieman laajentunut ja uusia aktiiveja on liittynyt joukkoomme. Yhden kappaleen aikana järjestäjät ehtivät paikallistaa vikapaikan ja vaihtaa rikkoutuneen sulakkeen. Sähkökatkos yllätti, mutta soitto jatkui ja tunnelma oli herkistävä. – Ihmisten kohtaamisia vanhojen tuttujen kanssa, hymyjä tuntemattomille, kosken ihastelua silloilla, festivaalityöntekijöiden hymyjä, ylävitosia ja halauksia toisilleen, vaikka jalkoja särkee ja tiedossa on vielä lukemattomia tunteja ja askeleita. FESTARILEHTI Koiteli elää! -festivaalilehden ovat tuottaneet yhteistyössä Koiteli elää ry ja Rantapohja 2 KOITELINKOSKEN kuohut kutsuvat jälleen! Elokuussa kokoonnumme viettämään kaunista festivaaliamme jo 12. – Alkuaikoina oli melkoisen haipakkaa, kun päivällä osallistuimme työporukalla Likkojen lenkille ja sieltä piti suihkun jälkeen jo kiiruhtaa Koiteliin. Pistepirkon, Samuli Edelmanin, Atomirotan ja erityisesti Mariskan ja Jonna Tervomaan esiintymiset. Yleensä hän käykin katsomassa illan viimeistä esiintyjää hieman pidemmän hetken. Silti lähdemme tähän urakkaan vuosi toisensa jälkeen, samalla innolla ja intohimolla. Suuri kiitos teille yhteistyökumppanimme näistä vuosista! Erityisen suuri kiitos kuuluu myös talkoolaisillemme, joiden merkitys on korvaamaton. Vuosiin mahtuu väsymyksen ja epätoivon hetkiä, jolloin mietimme, mihin resurssimme riittävät. Meillä kaikilla on yhteinen visio festivaalin ulkoasusta, sisällöstä ja ennen kaikkea siitä tunnelmasta, jonka haluamme luoda. Talkoolaisten rooli aluerakennuksessa, siisteyden ylläpitämisessä ja monissa muissa tehtävissä on elintärkeä. – Tietysti myös hyvä musiikki ja loistava seura kuuluvat asiaan. Moni tapaa festareille tuttujaan muun muassa kouluajoilta vuosien takaa ja niin tekee myös Karhu, joka pitää festaria myös sosiaalisena tapahtumana. FESTARIT ovat Karhun mielestä järjestetty alusta saakka loistavasti. Tunnelma festareilla on järjestäjän näkökulmasta iloinen ja välittämisen tunne on läsnä kaikkialla. TAPAHTUMAN tuottaminen on meille yhdistysläisille iso ponnistus, jota teemme omien töidemme ohessa. Esimerkiksi Kiimingin Kiekkopojat ovat olleet mukana jo vuosia suurella ja innokkaalla joukolla. Festivaalit ovat tärkeä paikka kohdata tuttuja, nauttia yhdessä livemusiikista sekä tarjota elämyksiä yleisölle. – Henkilökohtaisesti alkuaikojen pienemmän festarit olivat ehkä viehättävämpiä, mutta toki siinä oli mukana myös uutuudenviehätystä. KOITELI ELÄÄ -festivaalia ei olisi mahdollista toteuttaa ilman huippuja yhteistyökumppaneita ja omistautuneita talkoolaisia. Rooli on vaihdellut tapahtuman rakennusja purkutöistä kokkiin ja autonkuljettajaan
Röyhkä kertoo kuluneen keikkakesän menneen hyvin. – Soolokeikoilla olen yksin kitaran kanssa, joten homma on pakostakin yksinkertaisempaa. Ajan haasteisiin pitää vastata. Viidellä eri vuosikymmenellä taiteen parissa työskennellyt Röyhkä kertoo musiikkimaailman muuttuneen tuossa ajassa paljon. Toisten artistien musiikki inspiroi oman soittamisen lisäksi. RÖYHKÄ on merkittävä suomenkielinen sanoittaja ja hänen tekstejään on tutkittu opinnäytetöissä. Puolet bändistä oli sekaisin viinasta ja aineista, minä taisin olla eniten selvä, eikä siinä auttanut muuta kuin heittäytyä pelleksi. Keikoista puhuttaessa Röyhkä toteaakin, että hyviä keikkamuistoja on todella paljon. Valtion taidepalkinto taiteen monitaitajalle myönnettiin 2009. Ja elämä itsessään antaa aiheita. Jo vuodesta 1980 lähtien vaikuttanut ja voisi sanoa, että ihastuttanut, vihastuttanut ja jopa järkyttänyt Röyhkä esiintyi Koitelissa ensimmäisen kerran jo reilun vuosikymmenen sitten, vuonna 2012. Hän sanookin, että ideoita syntyy melkein joka kerta, kun hän tarttuu kitaraan. Kauko Röyhkä & Röyhkeät nähdään Koitelissa perjantaina.. Tekstien hän kertoo kumpuavan musiikin kuuntelusta, josta hän saa paljon inspiraatiota. Tulevaisuutta Röyhkä ei lähde pohtimaan. – Koska olen myös kirjailija elän koko ajan ”sanojen maailmassa”. Koitelissa Röyhkä esiintyy Röyhkeät-bändin kanssa ja he soittavat Röyhkän tuotantoa 80-luvulta. Uran alkuaikoina hän kertoo olleen paljon ristiriitoja, olihan hän nuorempi ja omien sanojensa mukaan tyhmempi. Taisin lohkaista muutaman aika onnistuneen vitsin, koska keikan jälkeen bussi oli täynnä tyttöjä. Hän toivookin tekevänsä musiikin herättävän kuulijoissa samanlaisia tunteita, joita hän itse on kokenut kuunnellessaan hienojen artistien levyjä ja keikkoja. – Koria Rollin keikka vuonna 1981 on jäänyt mieleen, koska olimme niin huonoja, että se alkoi olla jo hauskaa. Anu Kauppila Kauko Röyhkä on nähnyt musiikkimaailman muutoksen viidellä eri vuosikymmenellä. Röyhkeät bändiin kuuluvat Jari Tuomainen (kitara), Jukka Jylli (basso), Mika Ryhänen (koskettimet & perkussiot) ja Jussi Huttunen (rummut). Livekeikat on kuitenkin vielä samanlaisia kuin ennen. FESTARILEHTI Koiteli elää! -festivaalilehden ovat tuottaneet yhteistyössä Koiteli elää ry ja Rantapohja 3 Muistot eloon kasaribiisien parissa PITKÄN linjan kirjailija ja rockmuusikko Kauko Röyhkä astelee Koitelin koskilavalle perjantaina yhdessä Röyhkeät-bändinsä kanssa. Röyhkeiden kanssa hän on kiertänyt kesällä kymmenisen keikkaa, jonka hän on tehnyt soolokeikkoja. VALKEAKOSKELLA 1959 syntynyt Röyhkä on kasvanut Oulussa, missä hän kirjoitti ylioppilaaksi. Mieleen nousee kuitenkin huonot muistot, koska niitä on paljon vähemmän. Tykkään leikitellä lauseilla. – Soitamme biisejä, jotka jengi tuntee parhaiten. Uskon, että keikasta tulee hyvä ja varmasti monella muistot heräävät, kun kuulevat kasaribiisejä, Röyhkä arvelee. Ja tietenkin hyvä meininki, Röyhkä sanoo. Soitamme biisejä, jotka jengi tuntee parhaiten”. TAITELIJAN ensimmäinen albumi Steppaillen (1980) on oikea rockklassikko ja hän on menestynyt myös kirjallisuuden saralla. Hän toteaa rocklehtien kuolleen eivätkä levyt enää myy, koska musiikkia voi kuunnella suoratoistopalveluista. Menneitä aikoja mies ei kaipaa. silloin yleisö voi keskittyä sanoituksiin. – Rockmusiikki on nykyään marginaalimusaa, rap ja iskelmä hallitsevat. Kuva: Nauska. – Nykyhetki on ihan hyvä . Useat Steppailen-albumin kappaleista ovatkin syntyneet Oulussa. – Jos on aikaa, niin teen kävelyretken vanhoille kotikulmille. Sooloja bändi-keikkoja tekevä musiikin legenda kertoo bändin kanssa esiintymisen eroavan hieman soolokeikoista. Röyhkä sanookin, että vanhassa kotikaupungissa esiintyminen on aina spesiaalia, vaikka kaupunki onkin muuttunut paljon vuosien saatossa. Romaani Kaksi aurinkoa oli Finlandia-ehdokkaana 1996 ja hän on sanaillut kansien väliin muun muassa Arman Alizadin ja Ville Haapasalon seikkailuja maailmalta. – Mieleen jäi erityisesti kaunis paikka, saari ja koski
Tänä vuonna festareilla on myös käytössä vessapassi. OTAXIN taksitolppa sijaitsee Koitelin P-alueella. SAAPUMINEN Lähialueelta on ehdottomasti kätevintä saapua polkupyörällä tai kävellen, mutta kauempaa kannattaa saapua festaribusseilla, joita tulee pitkin päivää. Festareiden infopiste löytyy Sahasaareen menevän sillan kuppeesta ja infopiste auttaa vieraita www.ajoneuvolasitus.fi P. kello 16–19 Koitelissa festareiden rannekepisteellä. Tienvarsipysäköinti on alueella kielletty tapahtuma-aikana. Yöllisten bussien lisäksi festivaalialueelta pääsee Kiiminkiin koko tapahtuman ajan. Pyörällä saapuessasi löydät pyöräparkin sisäänkäynnin läheltä. Alue koostuu sisääntuloalueen läheisyydessä sijaitsevasta Koiteli elää -loungesta sekä Sahasaaren alueesta, josta löytyy Klubilava ja Koskilava. Festivaalille saavuttaessa bussista ostetaan lippu, joka kustantaa viisi euroa. Tapahtumapäivänä liput vaihdetaan rannekkeisiin festivaalialueelle saavuttaessa rannekepisteellä. FESTARILEHTI Koiteli elää! -festivaalilehden ovat tuottaneet yhteistyössä Koiteli elää ry ja Rantapohja 4 RANNEKKEIDEN VAIHTO Kaikki liput vaihdetaan rannekkeisiin ennen tapahtuma-alueelle siirtymistä. Festivaalille voi tulla myös taksilla. Loungealueelta pääsee kulkemaan esteetöntä leveää siltaa pitkin Sahasaareen. Vessapassi on kortti, jonka tarkoituksena on helpottaa eri sairauksia sairastavien pääsyä vessaan julkisilla paikoilla. Molempina päivinä tapahtuman jälkeen alueelta on ilmaisia bussikuljetuksia Kiimingin ja Jäälin kautta Oulun keskustaan. Paluukyyti sisältyy festarirannekkeeseen eikä paluukyytiä varten tarvitse varata paikkaa.Festarialueen läheisyyteen Koiteliin ei voi parkkeerata omia autoja. Bussit kulkevat kello 22.30 alkaen niin kauan, että festivaalialue on tyhjä. FESTIVAALIALUEESTA Festivaalialue on avoinna perjantaina kello 16– 01 ja lauantaina 14–01. ja 13.8. Invapysäköintitarpeissa pyydämme ottamaan etukäteen yhteyttä info@koitelielaa.fi. kello 17–21 Radisson BLU Oulussa sekä 15.8. Koko festarialue on esteetön festarimummolan sisätiloja lukuunottamatta. Koitelin parkkialueen wc:t eivät ole festarikävijöiden käytössä, vaan ne ovat muille alueella liikkuville. Paluukyyti pysäköintialueelle on maksuton. Huomioi, että maksu onnistuu vain kortilla. Vuoden 2024 rannekkeet voi vaihtaa ennakkoon 10.8. Seuraa opasteita saapuessasi Koiteliin. 040 727 1871 JK AJONEUVOLASITUS Festari-info. Liput tulomatkalle pyydetään hankkimaan etukäteen Saaga Travelin verkkokaupasta.Festivaalibussit liikennöivät Oulun keskustasta perjantaina alkaen kello 15 tasatunnein, ja lauantaina alkaen kello 14 tasatunnein, molempina päivinä kello 19 saakka. Etäparkkialue on järjestetty Kiiminkiin Jokirannan koulun pihalle (Jaarantie 4) ja parkkialueeltaon non stop – kuljetus festivaalialueelle ja takaisin. Alueen wc-tilat on jaettu kahteen huussialueeseen, toinen löytyy loungealueen takaosasta ja toinen Sahasaaren pohjoispuolelta. Pysäköintialue aukeaa 60min ennen porttien avaamista ja ensimmäinen bussi tapahtuma-alueelle lähtee 30min ennen porttien avautumista. Vieraat ja yrityspaketteja ostaneet noutavat omat rannekkeensa akkreditointipisteeltä nimen ja henkilöllisyystodistuksen turvin, ellei muuta ole sovittu. kello 10– 17 Kiiminkipäivillä, 8.8. Festivaalille on järjestetty yhteiskuljetuksia Kiimingistä, Jäälistä ja Oulun keskustasta. Passin haltijalla on oikeus päästä wc-tiloihin jonottamatta
Sateenvarjoa ei myöskään voi tuoda alueelle ja järjestäjät toivovatkin vieraita varautumaan sateeseen sadetakein, jos sääolot sitä vaativat. Videokameroiden ja ammattimaisten järjestelmäkameroiden tuominen alueelle on kielletty ilman press-lupaa.. KUVAAMINEN Esitysten luvaton taltiointi on kielletty tekijänoikeuslain nojalla. Loungealueelta löytyy baari ja ChocoSonmian suklaa/ viinibaari. TURVALLISUUS Kaikkien kävijöiden laukut tarkastetaan festivaalialueen portilla. Sahasaaresta löytyy kaksi baaria, toinen Koskilavan viereistä ja toinen Klubilavan ja Koskilavan välistä. RUOKA JA JUOMA Koko festivaalialue on anniskelualuetta. Ruokamaailma löytyy loungealueelta ja tarjolla on erilaisia kala-, kasvisja liha-annoksia. Festarimummola tarjoaa festareiden ajan tuoretta kavhia, teetä, alkoholittomia juomia sekä pientä makeaa ja suolukkaa. Pisteeltlä on myös myynnissä Koiteli elää -tuotteita sekä artistien fanituotteita. Kaikenlaisten aseiden tuominen alueelle on kiellettyä ja kotiin pitää jättää myös ponnekaasua sisältävät tuotteet eli muun muassa hiuslakkaa ei saa tuoda alueelle. Festarialueella, ruokamyynnissä, festaribusseissa ja oheispalveluissa otetaan vastaan ainoastaan korttimaksuja, eli käteistä ei oteta alueella vastaan. Muista tägit #suomenkauneinfestivaali ja #koitelielää2024.. Ensiaputeltta löytyy festivaaliportin läheisyydestä näkyvältä paikalta. Vesipiste omien vesipullojen täyttämiseen löytyy mummolan edestä. Lisäksi ennakkoon voi tilata piknik-kassin, josta löytyy herkkuja kahdelle. Omien juomien tuominen alueelle on kielletty. Ensiavusta tapahtumassa vastaa Kiimingin SPR, joka partio alueella. Tapahtumassa ei ole narikkaa, joten omat juomat ja kielletyt esineet tulee jättää kotiin. Normaalit digikamerat, kertakäyttökamerat ja puhelimet ovat hyväksyttyjä festarimuistojen taltiointiin. Alkoholijuoman ostaessa maksetaan yhden euron panttimaksu, joka vähennetään seuraavasta ostoksesta tai palautetaan maksukortille. FESTARILEHTI Koiteli elää! -festivaalilehden ovat tuottaneet yhteistyössä Koiteli elää ry ja Rantapohja 5 koko festivaalin ajan
Valkea esiintyy Koitelissa puhallinsektion kanssa. PALO kuvaa Valkeaa vaihtoehtoista rockia soittavaksi yhtyeeksi, jota sävyttävät elektroniset soundit, pop-koukut ja massiiviset äänivallit. Valkean tulevaisuuden suunnitelmat ovat yhtyeellä itsellään tiedossa ja toisen albumin äänitykset on merkattu jo kalenteriin. Yhtye esiintyy usein erilaisista puhallinsoittimista koostuvan orkesterin kanssa, eikä Koitelikaan ole poikkeus. Siitä syntyi kokopitkä albumi. – Tätä seurasi useamman vuoden hiljaiselo ja Valkea muodostui projektista bändiksi vasta vuonna 2019 julkaistulla EP:llä Suurkaupunki. He aloittivat syksyllä 2021 neljän kappaleen EP:n äänitykset, mutta päätyivät säästämään nuo kappaleet ja varaamaan suoraan uuden session syksylle 2021, jossa he nauhoittivat lisää kappaleita. – Prosessi tuntui siinä mielessä vaivattomalta, kun emme aluksi tienneet kokopitkää albumia. MUSIIKIN tekemiseen yhtyettä voi innostaa esimerkiksi vastaan tuleva erinomainen levy tai keikka, joka inspiroi omaa musiikkia tavalla tai toisella. Yhtye sai alkunsa Palon sooloprojektista ja vuosina 2014–2015 Valkean nimellä tehtiin erilaisia projektiluontoisia äänityksiä ja keikkoja sekä Oulussa että Berliinissä, eri kokoonpanoilla. – Ajankohtaa emme kuitenkaan vielä paljasta. Bändipohjat on nauhoitettu Oulussa Mastervoxilla sekä Matti Mannisen studiolla. Aktiivisen keikkailun nykyisenmuotoisella kokoonpanolla yhtye aloitti vuonna 2021. Mennyt kesä on ollut yhtyeelle sopiva yhdistelmä aktiivista toimintaa ja lomailua. – Kappaleiden tekstien ideat putkahtavat usein päähän silloin, kun niitä vähiten odottaa. – Esiinnymme Koitelissa yhdeksänhenkisenä eli viisihenkistä bändiämme vahvistaa lavalla nelihenkinen puhallinsektio. 004444 779911 44669999 eeiijjaa..kkaaiikkkkoonneenn@ @aakkssoonn..ffii A Asskkeellttaavvaa O Oyy www.akson.fi/II Festarilehti Koiteli elää! -festarilehden ovat tuottaneet yhteistyössä Koiteli elä ry ja Rantapohja Vastaava päätoimittaja: Pekka Keväjärvi/Rantapohja Puh. Valkea julkaisi viime vuonna Yö kuihtuu valoon -albumin ja Palo kuvailee prosessia pitkäksi, mutta myös antoisaksi. Palo kertoo yhtyeen musiikilliseksi esikuvaksi erityisesti islantilaisyhtye Sigur Rósin, jonka musiikissa korostuvat melodiset, klassiset ja minimalistiset elementit. Viime aikoina erityisesti ilmastokriisi ja sotaisa maailmantilanne ovat innoittaneet useita tekstejä. Anu Kauppila Valkea tuo Koiteliin vaihtoehtoista rockia elektronisella soundilla Odotamme festareilta upeinta keikkapaikkaa, jossa olemme tähän asti esiintyneet”. – Kesä-heinäkuussa olemme soittaneet kolme keikkaa Oulussa, Vihannissa ja Helsingissä sekä jatkaneet uuden materiaalin hiomista. 050 363 1063 pekka.kevajarvi@rantapohja.fi Tuottaja: Mari Järvinen/Koiteli Elää ry puh. FESTARILEHTI Koiteli elää! -festivaalilehden ovat tuottaneet yhteistyössä Koiteli elää ry ja Rantapohja 6 Luotettavat, ammattitaitoiset ja laadukkaat palvelut A Asskkeellttaavvaa O Oyy SSiinnuuaa vvaarrtteenn Lastenhoito -tarjous alk. Kuva: Vilja Toivanen.. 040 5136112 mari@koitelielaa.fi Tuottaja: Anu Kauppila/Rantapohja anu.kauppila@rantapohja.fi Ulkoasu: Rantapohja Painopaikka: Kaleva365 Oy Oulu 2024 VAIHTOEHTOISTA rockia esittävä viisihenkinen Valkea -yhtye avaa lauantaina Koitelissa Koskilavan kello 16.30. Tämän jälkeen äänitimme puhaltimet, pianon ja flyygelin itse ja lopuksi äänitimme laulut kotini vaatehuoneessa. Yhtyeeseen kuuluvat Palon lisäksi Laura Hiltunen (laulu, koskettimet), Olli Anttila (koskettimet, akustinen kitara, taustalaulu), Lari Haataja (kitarat, taustalaulu) sekä Miika Mäkäräinen (rummut, samplet). – Odotamme festareilta upeinta keikkapaikkaa, jossa olemme tähän asti saaneet esiintyä, Palo kertoo. Yhtyeen laulaja-basisti ja biisintekijä Tatu Palo kertoo yhtyeen odottavan pääsevänsä esiintymään Koitelin maisemiin. 35 € o LLaappssiippeerrhheeiiddeenn ppaallvveelluutt o IIkkäääännttyynneeiiddeenn ppaallvveelluutt o VVaam mm maaiissppaallvveelluutt o AAssiiooiinnttii-&& ssaaaattttooaappuu o TTuukkiippaallvveelluutt pp.. Toukokuussa he pitivät yhteisen kolmipäiväisen treenileirin, jossa he soittivat vain uusia kappaleita. Albumin he tekivät tiiviissä yhteistyössä oululaislähtöisen tuottaja-miksaaja Aake Lämsän kanssa
FESTARILEHTI Koiteli elää! -festivaalilehden ovat tuottaneet yhteistyössä Koiteli elää ry ja Rantapohja 7 FESTARIPÄIVÄT Perjantai 16.8. Yleisö jatkoi laulamista hämärässä illassa siihen asti, että sähköt saatiin takaisin.” – Johanna. Mieleenpainuvaa tunnelmaa. “Mieleen on jäänyt viime vuonna Koitelissa esiintynyt Herra Ylppö ja Ihmiset.” – Sami. Esiintyjiä ei sinänsä ole jäänyt mieleen, mutta toki Lauri Tuohimaa ja Kiiminkijoki yhteislauluna on perinne.” – Piia. “Koiteli elää-festareilla on mahdotonta olla törmäämättä tuttuihin ja se tekee festivaalista erityisen. Että tapaa lapsuudenystäviä ja tuttuja, keihin ei muuten tule niin paljon pidettyä yhteyttä.” – Mikko. “Sähköt meni poikki kesken Maarit ja Sami Hurmerinnan esiintymisen. RANTAPOHJA kysyi Koiteli elää-festareiden kävijöiltä parhaita festarimuistoja ja mieleenpainuneita artisteja. “Loistavat artistit on osattu valita joka vuosi.” – Henna. Tässä muutama nosto vastauksista. “Eini pisti kunnon bileet pystyyn viime vuonna.” – Essi. Lauantai 17.8. Vastauksista pystyi päättelemään, että toisille musiikki ja artistit ovat festareiden parasta antia, kun taas toisille tapahtuman tunnelma on jäänyt parhaiten mieleen. “Tunnelma itsessään on parasta sekä illan ja yön hämäryys ja tulet kalliolla. “Festivaalien miljöö on yksinkertaisesti ainutlaatuinen ja näkymä Koitelinkoskelle iltamyöhäisellä on upea.” – Teija
Kun lahjoitat itsellesi tarpeettoman tavaran Konttiin, se voi ilahduttaa jotakin toista. Tule Konttiin tekemään kesälöytöjä. 040 737 9527 Avoinna ma–pe 9–19, la 10–17, su 11–17 #sprkontti sprkontti.fi Kun ostat Kontista tai lahjoitat Konttiin, olet osa Punaisen Ristin auttamisen ketjua. Tervetuloa Konttiin! * Likakaivojen tyhjennykset * Vaihtolavat * Kaivuutyöt pienkaivinkoneella * Nosturityöt * Siirtokuljetukset * Hinauspalvelut. FESTARILEHTI Koiteli elää! -festivaalilehden ovat tuottaneet yhteistyössä Koiteli elää ry ja Rantapohja 8 LATTIAPINNOITUKSIA KOTITALOUKSILLE SEKÄ YRITYKSILLE! Saunat, Pesuhuoneet, Wc:t, Autotallit, Varastot ja muut tilat SOITA JA KYSY LISÄÄ! 040 751 8941 joni@lphuttu.com Hyödynnä myös kotitalousvähennys! www.lphuttu.com TULE TEKEMÄÄN LÖYTÖJÄ! Kontti secondhand Tyrnäväntie 14, 90400 Oulu puh. Luonto kiittää, kun pidetään hyvät tavarat käytössä mahdollisimman pitkään. Kontin valikoimista voit löytää keräilyaarteita ja edullisia kesätavaroita