010 229 3088 Uusi osoite Rovaniemellä Isoaavantie 8. 010 229 3080 Tampereella Kaskimäenkatu 2b, 33900 Tampere Puh. 010 229 3095 Rovaniemellä Isoaavantie 8, 96320 Rovaniemi Puh. Meiltä saat raskaan kaluston varaosat merkkiin kuin merkkiin. www.skuba.fi Soita ja tarkista päivän nettohinta! Nopeat toimitukset ympäri Suomen! Euroveturi Transport Heimosen uuden Renaultin ajoalue ulottuu PohjoisNorjasta Etelä-Espanjaan Nollakelissä Kuljetus T. 010 229 3081 Lahdessa Laatukatu 3, 15680 Lahti Puh. 010 229 3087 Riihimäellä Tehtaankatu 1, 11710 Riihimäki Puh. Lampinen Ky hoitaa teitä Mikkelin seudulla Tiesää: MOBIILIMITTAUSTA NELOSTIELLÄ Koulutus: KULJETTAJAKSI KUOPIOSSA Koeajo: SCANIA P280 PHEV 4X2 KULJETUSKALUST O KULJETUSKALUST O TOMMOLAN MEUSBURGER JE TEAMIN VOLVO FH16 750 EU RO VE TU RI • N O LL AK EL IS S Ä • TO M M O LA N M EU SB U RG ER • JE TE AM IN VO LV O FH 16 75 • M O BII LIM IT TA U ST A N EL O ST IE LL Ä 8 1 6 414887 400190 2 1 1 74 00 19 -2 10 1 PAL VKO 2021-13 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.raskaskalusto.fi 1/2021 • HINTA 9,50 € • WWW.RASKASKALUSTO.FI • ALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI! R A SK A S K A LU ST O 1/ 20 21. 010 229 3082 Lappeenrannassa Höyläkatu 2, 53500 Lappeenranta Puh. 010 229 3099 Joensuussa Avainkuja 3, 80100 Joensuu Puh. 010 229 3098 Oulussa Kiilletie 1, 90630 Oulu Puh. Alkuperäisja tarvikevaraosat: VOLVO | SCANIA | MB | RENAULT | IVECO | MAN | DAF | BPW | SAF | ROR Palvelemme sinua varaosa-asioissa ympäri Suomen: Vantaalla Juhanilantie 4, 01740 Vantaa Puh. 010 229 3090 Kokkolassa Indolantie 4, 67600 Kokkola Puh. Yhteisostot suoraan varaosavalmistajilta takaavat uusimmat osat ja laajimman valikoiman vaihtoehtoja. 010 229 3086 Turussa Orikedonkatu 21, 20380 Turku Puh
044 4494 402 Pasi Kenni .............................. www.toptruck.fi TopTruckSuomi Top Truck päivystys: (09) 37 477 275 Raskas Kalusto_0120.indd 1 11.1.2021 10.21.43 Räätälöidyt ratkaisut! Nyt tarjoamme myös FNA/FRC ja ADR EX III kuormatilat ja perävaunut www.automakinen.fi www.limetec.fi Raimo Mäkinen ... 010 6501 510 Sähköposti: oulu@koivunen.fi Kattavaa hyötyajoneuvojen korjaamopalvelua kaikille merkeille. Vahvalla ammattitaidolla ja laadukkailla varaosilla. 044 700 4481 Juha-Pekka Mäkelä ............ 0400 699 484 Hannu Peltomaa ................ Suomen ja Euroopan suurin itsenäisistä korjaamoyrittäjistä koostuva raskaan kaluston korjaamoketju. Saku Kallio · 040 779 8282 · www.lahdensiniset.fi Kaikenkokoiset vaihtolavat ja kontit Lahden Sinisiltä! MOOTTORIN OSAT OHJAUKSEN OSAT ILMAJOUSET KYTKINPAKETIT ISKUNVAIMENTIMET SUODATTIMET JARRUSATULAT PAINEILMAJARRUOSAT PAINEILMAJARRUOSAT PAKOPUTKISTOT JARRUPALAT JA -NAUHAT VARAOSAT Koivunen Oy Oulu Oritkarintie 6, 90400 Oulu Puh. 0500 531 534, 0400 531 534 Pasi Kenni ............................................044 700 4481 Juha-Pekka Mäkelä ..........................0400 699 484 Hannu Peltomaa ..............................040-544 5018 Lars Ahola ............................. 040-544 5018
Valkaman uusi Lead Lion -Arocs hankittiin kierrätyskonttien ajoon. 18 Nollakelissä Lampisen Teppo suorittaa tienhoitoa Scanialla Mikkelin seudulla, ja me lähdimme mukaan. 72 Johtoajatuksia Koeajossa Scania P280 PHEV 4x2. 58 Perheyritys Powder-Trans kasvoi yhdestä autosta yhdeksi suurimmista alallaan. 63 Pysähtymättä eteenpäin Vehon näkymiä kartoittamassa. 70 Poikkeuksellisia aikoja Vuoden 2020 ensirekisteröinnit. 77 Kitkan viisaat Mobiilia tiesäämittausta Nelostiellä. 48 Kohti nollapäästöjä Katsaus Valion kaasuhankkeeseen. Koeajot ja esittelyt 42 Latu auki Lahden eteläinen kehätie avattiin. Vakiopalstat 12 Uutiskuljetus 82 Seuraavassa numerossa Heimosen kaksiakselinen Renault T480 High on suomikilpinen euroveturi. 64 Uuteen aikaan Maanrakennus Eskolan oranssi kalustorivi sai lisäystä uuden kasetti-Scanian hankinnan myötä. Nro 1/2021 4.2.2021 Tässä numerossa Kalusto ja ihmiset 06 Jäämereltä Välimerelle Transport Heimosen kalustoon kuuluu Renault T High, jonka ajoalue ulottuu etelästä pohjoiseen. 06 KANNESSA 44 64 Eskolan oranssilla värillä on pitkät perinteet ja jälleen uusi kantaja. 36 Aikuistenallas Tommolan Eerolle ja Eetulle tuli allasvaunu reiluilla mitoilla. 30 Ensimmäiset 10 vuotta Raskas Kalusto -lehti on vuosikymmenen ikäinen. 24 Ensimmäinen kuorma kyytiin JE Teamin uusi Volvo ikuistettiin ensimmäisenä työpäivänään lehteen. 44 Laumanjohtaja Maanrakennus Valkaman uusi Arocs lähti kierrätysmateriaalin ajoon. 52 Osaamista oppimassa SAKKY kouluttaa kuljettajia. 4
Tärkeimmässä osassa toimintaamme ovat edelleen paitsi lukijat, myös juttujemme aiheina olevat ihmiset, kalusto ja toivottavasti jatkossakin yhä myös tapahtumat. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Oli tiedossa sitten positiivista tai negatiivista muutosta, eteenpäin pyritään menemään, uutta opitaan ja otetaan vastaan, ja menneestä viisastutaan. Kaikkea uutta ei aina ole lähdetty avosylin ja silmät ummessa omaksumaan, mutta kunhan on vähän kierrelty, kaarreltu ja kulmien alta kauempaa katseltu, on uskallettu lähteä kokeilemaan sitä vähän erikoisempaakin ratkaisua asenteella ”voisihan tuo vaikka toimiakin.” Tulevaisuuteen lähdetään normaalisti ilman sen kummempia juhlallisuuksia. Pyritään olemaan mukana siinä – me kaikki. Pääkirjoitus Kymppi täynnä Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Juha Pokki Päätoimittaja juha.pokki@raskaskalusto.fi Piti oikein kalenterista varmistaa, mutta totta se on. Tähän on oman mausteensa tietenkin heittänyt se, että koko kuorma-autoala itsessään on kehittynyt vuosikymmenen aikana ehkä enemmän kuin tällaisessa ajassa koskaan. Kymmenen vuotta Raskas Kalusto -lehteä on tehty, ja vaikka vuosikymmentä on usein totuttu pitämään jonkinlaisena pitkän ajanjakson yksikkönä, ei tämä väli kyllä pitkältä ole tuntunut. Eikä tekniikkakaan ole jäänyt junnaamaan paikalleen. » Mitäpä olisi suomalaisuus, jos ei joskus vähän myös esitettäisi kritiikkiäkin. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. L ehti on pyrkinyt kehittymään kymmenen vuoden aikana paitsi ulkoasullisesti, myös sisällöltään. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja Ari Isosomppi Postiosoite Raskas Kalusto PL 350, 65101 Vaasa Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.raskaskalusto.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@raskaskalusto.fi myynti@raskaskalusto.fi materiaali@raskaskalusto.fi etunimi.sukunimi@raskaskalusto.fi Painopaikka PGM Myynti R-Kioskit, huoltoasemat ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 1799-585X Tämän tuotteen paperi sekä tuotanto prosessi ovat sertifioidusti ympäristö ystävällisiä. Meno on ollut todella mielenkiintoista katsottavaa, sillä viimeinen vuosikymmen on tuonut paitsi massaja mittamuutoksia, myös muita lainsäädännöllisiä vaihdoksia. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. 5. Koetun kymmenen vuoden perusteella on vaikea sanoa, mitä seuraava vuosikymmen tuo. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@raskaskalusto.fi Päätoimittaja Juha Pokki Toimitussihteeri Harri Onnila Toimittaja Iikka Kekko Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Thomas Backman, Sari Mantila Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Tilaajapalvelu Puh. Ja mitäpä olisi suomalaisuus, jos ei joskus vähän myös esitettäisi kritiikkiäkin. Se on kuitenkin helppo sanoa, ettei muutos tule pysähtymään, eikä edes hidastumaan. Tämä kaikki edellä mainittu oli vain rankasti typistetty tiivistelmä, mitä kymmenessä vuodessa todella on tapahtunut. Lehden toimituksessa on ollut kuitenkin näköalapaikka kaikkeen tähän, mutta myös siihen, että suomalainen kuljetusala on hyvä sopeutumaan muutokseen. Välille on osunut myös luonnollisia laskuja noususuhdanteita talouden kiertokulun osalta, ja viimeisenä todellinen yllättäjä, eli kulkutauti, jota harva osasi arvata näin kokonaisvaltaiseksi ilmiöksi. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Jos vuosikymmenen alussa vaihtoehtoiset käyttövoimat, kuten kaasu, sähkö tai vaikkapa vety ohitettiin lähinnä kaukaisen tulevaisuuden utopiana, on monia näitä hyödyntäviä ajoneuvoja ja käyttökohteita nyt jo Suomessa ja maailmalla aivan arkisessakin aherruksessa
Myös kuljettajien välistä yhteistyötä ja avunantoa on yritettävä pitää hengissä. Renaultin kuljettaja, Suomelan Mikko , seisoo A-tikkailla vaihtamassa peiliä työkaluunsa. Mikko alkaa puhua peilinrungolle sen verran isoilla kirjaimilla, että ranskalainen muovi nöyrtyy paikoilleen. Mikko toteaa peiliä korjatessaan, että myös työt pitäisi tehdä vanhan koulukunnan tyyliin kuten kuljettajat ennen tekivät. Suuren maailman haasteita perusasioissa. ”Olen ehkä sen verran sosiaalinen persoona, että olen saanut kavereita ulkomaalaisistakin rahtareista. Ei siinä tule nukkumisesta mitään, kun koko yön menee rekkoja puolen metrin päästä ohi”, Simo kertoo ulkomaanliikenteen erityispiirteistä. Renaultia on tuunattu kevyesti Old skool -tyyliin. Rekan alla juoksee välillä polttavan kuuma musta andalusialainen moottoritie ja välillä puolestaan vesijäinen tunturitie kaamoksen keskellä. Kun on kiertänyt muutaman peräkkäisen huoltoaseman rekkaparkit, alkaa kelvata jo mikä tahansa kadunvarsi, kun auton vain saa tieltä pois. Viereisestä parkkiruudusta lähtevä rekka huitaisi peilinkuoren rikki. Isäntä, kuljetusyrittäjä Simo Heimonen , seuraa toimenpidettä vierestä hymyillen ja ojentelee työkaluja ja ruuveja Mikolle. Etelän ja pohjoisen välille mahtuu vielä Keski-Euroopan ruuhkaisia autobaanoja, joilla liikenne ruuhkautuu välillä liikkumattomiksi jonoiksi jopa tunneiksi. Pohjois-Norjasta kalaa Suomeen ja Ruotsiin. Muovinen peilinrunko on valmistettu sen verran sopivaksi, ettei se tahdo asettua paikoilleen peilinvarteen. Ranskalaiset ovat jääräpäisiä, kuten suomalaisetkin tällä kertaa Suomi voitti. Simo ja Mikko kertovat, että jos tauolle jäänti jää iltaan, niin kuin se usein jää, saattaa parkkipaikan löytäminen olla työn takana. RENAULT T480 HIGH TRANSPORT HEIMONEN KY, KUOPIO 6 KULJETUSKALUSTO Teksti ja kuvat: Iikka Kekko. Kerrankin korjattiin perävaunun valoja ranskalaisen kuljetusliikkeen tallilla, jonka kuljettajaan olin tutustunut sosiaalisessa mediassa”, Suomela kertoo. Siihen väliin vielä satunnaista kiilakeikkaa niin kotimaassa kuin Keski-Euroopassakin. Jäämereltä Välimerelle Etelä-Espanjasta hedelmiä pohjolaan. ”Joskus olen joutunut ajamaan parikin tuntia yliaikaa, että olen löytänyt parkkipaikan. Sellaista on Suomelan Mikon ja Renaultin arki. Sillä hän tarkoittaa esimerkiksi auton pitämistä kunnossa itse niin pitkälle kuin on mahdollista. Ranskassa näkee kuinka rekkoja parkkeerataan jopa huoltoasemien rampeille, kiihdytyskaistoille. ”Olin nukkumassa Luxenburgissa, kun rysähti. Heräsin ja kurkistin verhon raosta, niin näkyi vaan takavalot ja hetkessä monet muutkin takavalot, joiden sekaan naapuri katosi”, Mikko kertoo asetellessaan lopuksi peilinkuorta paikoilleen. V alkoinen T-sarjan Renault puoliperäyhdistelmä seisoo huoltohallissa kuivumassa pesun jäljiltä. Suomalaismetsissä rymyävässä puutavara-autossa peilit saattavat kestää vuosia, mutta Euroopan täyteen sullotuilla parkkipaikoilla riski pikkukolhuille on vähintään yhtä suuri, kun kaikki autot eivät mahdu parkkiruutuihin ja niitä joudutaan pysäköimään usein mielikuvitusta jopa ennakkoluulottoman rohkeasti käyttäen. Itse en kyllä jää kiihdytyskaistojen varteen mielellään
Perusvalkoiseen T-Renaultiin saatiin hieman massasta poikkeavaa ilmettä muoviosien ja vanteiden maalaamisella sekä pirteillä teippauksilla. 7
Työtä on riittänyt poikkeuksellisista ajoista huolimatta ja kalusto on toiminut. 1/2021 Raskas Kalusto 8 Renaut High T – Heimonen Transport Ky, Kuopio. Transport Heimosen kalustoon kuuluu tällä hetkellä neljä puoliperävaunuyhdistelmää. Transport Heimonen Ky on Simo Heimosen kaksi ja puoli vuotta sitten perustama kuljetusliike. Renaultilla ja Scanioilla. Ei aihetta itkuun. Renault hankittiin puolestaan Tampereen Volvo Käteen käypä konttori. Yrittäjä Simo Heimonen ja kuljettaja Mikko Suomela toimivat suoritealalla, jossa suomalaisten määrä on vähentynyt oleellisesti 2000-luvulla. Renaultin lisäksi käytössä on kolme takatelistä Scaniaa. Viisi vuotta sitten kuljettajanuransa Renault Premiumilla aloittanut Mikko toteaa uuden T-sarjalaisen ohjaamon olevan selvästi eri aikakaudelta. Ennen oman yrityksen perustamista Simo toimi palkkakuljettajana suvun silloisessa kuljetusyrityksessä. Scaniat ovat vuokra-autoja, joilla kuljetusliikkeen toiminta saatiin helposti ja pienellä riskillä käyntiin. » Renault hankittiin Espanjan-linjalle, mutta välillä sillä on käyty hakemassa kalakuormia Pohjois-Norjastakin. Hyyvä ajettavuus, hyvä vuode ja käytännölliset yksityiskohdat nousevat listan kärkeen
Tarjouksia kyseltäessä Renaultilta saatiin järkevin tarjous. Ympäri Eurooppaa Kuopiolainen Transport Heimonen Ky on neljällä puoliperävaunuyhdistelmällä operoiva kuljetusliike. Autona Renault ei juurikaan tuntunut arveluttavalta, vaikkei omia kokemuksia merkistä ollutkaan. ”En osaa sanoa kummassa on markkinoiden paras vuode, Renaultissa vai Actrosissa”, autossa suurimman osan vuodesta asuva Mikko toteaa. Vajaan vuoden liikenteessä ollut auto on toiminut moitteettomasti ensimmäiset 121 000 kilometriä, mitä sillä on ehditty ajamaan. Mikko tosin huomauttaa, että Euroopasta löytyy pitkiä, kilometrien nousuja, joissa 480 hevosvoimaakin joutuu oikeasti töihin, eikä pitäisi pykälää tehokkaampaakaan moottoria mitenkään turhana. Polttoaineen keskikulutus on asettunut 33 litran tuntumaan sadalle kilometrille. Toimiva auto ajossa ja asumisessa. 9. 480-hevosvoimainen ja parhaimmillaan 2400 Nm vääntävä 13-litrainen moottori on varsin optimaalinen voimanlähde 40 tonnin kokonaismassalle. Heimosella ei ollut Renaulteista aiempaa kokemusta, mutta nykyisen mallisarjan autot ovat hänestä hyvin varteenotettavia vaihtoehtoja, etenkin Keski-Euroopan liikenteeseen, sillä esimerkiksi huoltoverkosto on hyvinkin tiheä. Näillä kriteereillä uusien autojen hintaerot olivat yllättävänkin suuria. Renaultia hankittaessa olikin tarve juuri Keski-Euroopan liikenteeseen sijoitettavalle autolle, mikä tarkoitti muun muassa kaksiakselista alustaa. Mikko huomauttaa, että esimerkiksi Espanjasta tullaan lähes aina kantavuuskuormalla Suomeen. Menokuormat puolestaan vaihtelevat laidasta toiseen massojen osalta. Hienoisten ennakkoluulojen jälkeen auto on kuitenkin osoittautunut mukavaksi työkaluksi. Auto on ajoltaan mukava ja ohjaamo on toimiva monien eri ratkaisujen osalta. Kolmella autolla kuljetetaan kalaa Pohjois-Norjasta ja yhdellä liikennöidään pääasiassa Suomen ja Espanjan väliä. Merkittävästi kalliimmalla autoilla ei kuitenkaan pystyisi laskuttamaan kuljetuksenantajaa yhtään enempää. Tosin Suomessakin tilanne on korjaantunut vuosien takaisesta, Volvon ottaessa Renaultin kuorma-autojen jälkimarkkinoinnin vastuulleen. Truck Centeristä, kun Kuopiossa ei vielä silloin ollut omaa Renault-kuorma-automyyjää. Kriteereinä oli kaksiakselisen alustan ohella tilava ohjaamo ja noin 500-hevosvoimainen moottori. Merkki on varsin yleinen Euroopan teillä, joten sillä pärjää siellä varmasti suomalainenkin kuljetusliike. Viisi vuotta alalla ollut Suomela aloitti rekkahommat Renault Premiumilla, mutta on ajanut sen jälkeen muitakin merkkejä. Uudenmallinen Renault oli siinä mielessä uusi tuttavuus
”Onhan tämä suurimmalta osalta yksinäistä työtä. Autossa vietetystä 45 tunnin viikkolevosta esimerkiksi Ranskan poliisi rokottaa kuljettajaa 2500 Euron sakolla. Mikko kysyy yleensä vain, että mihin on seuraava reissu”, Simo Heimonen toteaa lopuksi. Normaalisti Espanjan reissu kestää noin kymmenen päivää. Eteläisin paikka missä kuopiolainen Renault on käynyt on El Ehido Etelä-Espanjassa, kun taas pohjoisin lastauspaikka on ollut Norjan Altassa. Yllättävää kyllä, Espanjan ajoon olisi hänen mukaansa ehkä jopa helpompi löytää osaavia tekijöitä, mutta jos välillä pitäisi ajaa Norjaan ja lisäksi kotimaan sisäistä ajoa täytehommina, on lähtijöitä vähemmän. Joskus perjantain lähdöllä Suomesta Saksaan saattaa laivassa olla muitakin suomalaisia. Autossa asumista. Tietä pitkin välimatkaa näiden paikkojen välillä kertyy 5100 kilometriä. Joskus kaikki muut kuljettajat ovat ulkomaalaisia”, Mikko kertoo työstään. Välillä kiilakeikkoina saatetaan käydä hakemassa kalakuormiakin Pohjois-Norjasta Suomeen tai Etelä-Ruotsiin. Simo Heimosen mukaan tämäntyyppiseen reissuhommaan ei enää löydy niin vain kuljettajia. Simo Heimosen mukaan hotellimajoitus ei ole ongelma taloudellisesti, kun vain sopiva taukopaikka löytyy. ”Monet töistä kiinnostuneet kysyvät milloin reissusta pääsee takaisin kotiin. Lisäksi kuljetusliikettä rangaistaan 8000 Euron sakolla. » Ranskassa raskaan liikenteen kuljettajat ovat päässeet useisiin koronan takia muilta suljettuihin ravintoloihin. Matkalla tulee pidettäväksi, yleensä Espanjan päässä, 24 tunnin viikkolepo, ellei kuormaa joudu odottamaan jostain syystä pidempään. 45 tunnin viikkolevon pitäminen reissussa edellyttää majoittumista hotelliin. 1/2021 Raskas Kalusto 10 Renaut High T – Heimonen Transport Ky, Kuopio. Pääasiassa Transport Heimosen Renault liikkuu Suomen ja Etelä-Espanjan välisessä liikenteessä. Suomalaiset kuljettajat ovat vähentyneet Keski-Euroopan liikenteestä lähes olemattomiin. Esimerkiksi Etelä-Espanjasta löytyy muutamalla kympillä huoneita, joiden vieressä on mahdollisuus jättää auto vartioituun ”häkkiparkkiin”. 45 tunnin viikkolepo pyritään pitämään kotona Suomessa
Muutostyöt vaunuihin ja päällirakenteisiin . Merkkiliike-osaamista KILPAILUKYKYISEEN HINTAAN! Hartikaisen usean merkin kuormaautohuolto toimii Joensuussa, Iisalmessa ja Kajaanissa. Nosturi tarkastukset, myös 10v tarkastukset . Remontit . %. fi tommi@laurinaho.fi Tommi 050 345 1287 Aimo 050 65 102 . A-jarruluvat Suuri määrä erilaisia vaihtolavojen varusteita suoraan varastosta. Tällä varmistamme työsi jatkuvuuden ongelmitta 24/7. 35 asentajan voimin. & 0400 338 822 KAJAANI Syväojankatu 5 MA-PE 7.30-20.00 • LA 7.30-15.00 & 0400 334 864 Työtuntiv eloitus vm. Hinnat alv. Koukku-etupäitä, erilaisia vaihtolavalukkoja, maahanlasku ja kiskorullia yms. lct . 2015 ja vanhemm at mallit Perävaunu korjaukse t työtuntih inta 74 € 68 € SUOMEN MONIPUOLISIN PERÄVAUNUJEN JA PÄÄLLIRAKENTEIDEN VALMISTAJA Pyydä tarjous kokonaistoimituksista! Osamaksu ja Leasing-rahoitukset. www . SORALAVOJA NOPEISIIN TOIMITUKSIIN…. Yhteensä n. Akselien lisäykset . TERVETULOA HARTIKAISELLE AMMATTILAISTEN PALVELTAVAKSI! JOENSUU Pamilonkatu 31 MA-PE 7.30-20.00 • LA 7.30-15.30 & 0400 793 344 HARTIKAINEN.COM IISALMI Marjahaankierto 11 MA-PE 7.30-20.00 • La suljettu. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Maalaukset . • Tarjoukset voimassa 31.3.2021 saakka. Edellyttää hyväksyttävää luottopäätöstä
Scanian LDTA on saatavilla 19, 21 ja 26 tonnin telipainoille, ja teli ylhäällä sallitut taka-akselimassat ovat 9,5, 10 ja 13 tonnia. Teli irti ja ylös Scania on esitellyt uuden taka-akseliston, jonka uutena ominaisuutena on nouseva ja irtikytkeytyvä teliveto. Tällaiset ajomatkat ovat yleisiä esimerkiksi pohjoismaisilla puutavara-autoilla.” Vaatimuksena LDTA-ominaisuudelle on ilmajousitus, joka lisää alustan painoa noin 60 kiloa. Uutiskuljetus Koonnut » Harri Onnila toimitus@raskaskalusto.fi Maa €/litra (sis. 1/2021 Raskas Kalusto 12. Tämä on merkittävä säästö ajotehtävissä, joissa paluumatka ajetaan tyhjänä ja ajomatkat ovat pitkiä. Mikäli kuormitus on liian suuri, järjestelmä varoittaa kuljettajaa ja telin nosto ei tällöin ole mahdollista. Iveco kertoo kuljettajien voivan äänikomentojen avulla esimerkiksi suunnitella ajoreittinsä, tarkistaa ajoneuvon huoltotarpeen sekä pyytää ajovinkkejä. S cania on tuonut markkinoille uuden telivetoisen taka-akseliston, RB662:n, joka on varustettavissa telin nosto-ominaisuudella (LDTA). Myös ohjaamon hallintalaitteita voidaan tietyiltä osin ohjata äänipalvelun avulla, jolloin kuljettajat voivat lähtökohtaisesti keskittyä ajamiseen ja liikenneturvallisuus paranee. Polttoainesäästön ohella ominaisuus parantaa myös ajoneuvon käsiteltävyyttä, pienentää kääntösädettä ja vähentää renkaiden kulumista. V iime t ipassa Dieselin hintoja reissaaville MIKÄLI HYTISTÄ löytyy Raskas Kalusto ajaessasi halki Euroopan, etkä tiedä missä maassa kannattaa tankata, on hyvä vilkaista suuntaa-antavat dieselin hinnat alla olevasta taulukosta. Telin nosto onnistuu kaikissa nopeuksissa. Lähde: globalpetrolprices.com Puhetta uskova Iveco IVECO ON ESITELLYT AWS:n koneoppimista ja palvelimettomia ominaisuuksia sekä Amazonin Alexa-virtuaaliavustajaa hyödyntävän äänipalvelun, jonka luvataan parantavan kuljettajan ajokokemusta. ”Ajotehtävästä riippuen ja tyhjänä ajettaessa, telivetoisen auton polttoaineen kulutus voi olla jopa kuusi prosenttia pienempi verrattuna perinteiseen telivetoon. alv) Belgia 1,31 Bulgaria 0,89 Espanja 1,09 Hollanti 1,26 Irlanti 1,18 Iso-Britannia 1,35 Italia 1,33 Itävalta 1,07 Kreikka 1,21 Latvia 1,06 Liettua 1,19 Luxemburg 1,05 Malta 1,21 Norja 1,41 Portugali 1,30 Puola 1,00 Ranska 1,31 Romania 1,00 Ruotsi 1,50 Saksa 1,22 Slovakia 1,07 Slovenia 1,09 Suomi 1,34 Tanska 1,29 Tsekki 1,04 Unkari 1,09 Viro 1,06 Keskiarvo 1,18 Dieselin hintoja on seurattu Raskas Kaluston kymmenen vuoden taipaleen alkupuolelta, numerosta 1/2013 lähtien. Takimmaisen vetävän akselin veto myös kytkeytyy automaattisesti pois päältä teliä nostettaessa. Telivedon irtikytkeytyminen perustuu hammaspyöräkytkin-tekniikkaan. Scania kuorma-autojen tuotepäällikkö Bo Eriksson kertoo nousevan ja irtikytkettävän telin olleen erittäin kysytty ominaisuus. Ominaisuuden käyttäminen on tehty helpoksi: kuljettaja vain painaa telin nosto -painiketta. Pääosa saavutetusta polttoaineenkulutussäästöstä syntyy kuitenkin vastuksen vähenemisestä, kun takimmainen akseli on nostettu ja veto irtikytketty. Ensimmäisessä vaiheessa LDTA-ominaisuus ei ole saatavilla napavälitteisiin taka-akselistoihin tai tridem-alustoihin (8x4*4). Silloin diesel muuten maksoi Suomessa 1,52 euroa litralta ja Euroopan maissa keskimäärin 1,44 euroa. Yläasennossaan nostetun teliakselin maavara on maksimissaan 70 milliä. Normaalilla runkokorkeudella ja rengaskoolla telin noston kerrotaan ottavan noin 25 sekuntia
LF-mallien lisäksi Leyland Trucks valmistaa CFja XF-malleja pääasiassa vasemmanpuoleista liikennettä noudattaville markkina-alueille. Koko tilaus toimitetaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Pohjois-Suomen alue laajeni hieman etelän suuntaan, Keski-Suomen alue kulkee nyt läpi Suomen idästä länteen. Liikenteenohjausyhtiö Traffic Management Finland Oy:n ja sen tytäryhtiöiden nimet muuttuivat vuoden alussa. Asiakasmäärällisesti tihein alue etelässä on nyt jaettu kahteen alueeseen nimeltään Etelä-Itä ja Etelä-Länsi. Tästä esimerkkinä espanjalainen kuljetusyritys Primafrio on tehnyt jälleen suuren tilauksen DAF Trucksilta: 1 300 DAF XF 480 Super Space Cab -kuorma-autoa. Toimipisteet ja kumppaniverkosto säilyivät samana, mutta Scania-maahantuojan mukaan hallinnollisia aluejakoja päivitettiin vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. ”Olemme varsin tyytyväisiä, kun KR Trucksin toiminnot nyt kasvavat myynnin osalta, ja koemme että DAF merkkinä sopii meille todella hyvin. Keski-Suomen johtajana jatkaa aluejohtaja Jari Mononen. Jatkossa konserni tunnetaan nimellä Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic. Kansainvälinen vuoden kuorma-auto eli Truck of the Year 2021 on MAN TGX. Ensimmäinen 400 kuorma-auton erä otettiin vuodenvaihteessa käyttöön jäähdytettyjen ja pakastettujen elintarvikkeiden ja arvotavaran kuljetuksiin erikoistuneen Primafrion reiteille eri puolille Eurooppaa. Tulevana kesänä alkavan ja kesällä 2022 valmistuvan toimipisteen rakentaminen on siinäkin mielessä merkittävä, että se oli Scania Suomen mukaan viime vuonna kansainvälisesti ainoa Scanian uusia toimipisteitä koskenut hankintaehdotus, joka sai päämiehen hyväksyvän investointipäätöksen. Scania muovasi aluejakoa SCANIA SUOMI OY päivitti toimintaansa vuoden alussa, kun se otti käyttöön uuden alueorganisaation. Suomessa DAF-maahantuoja Nordic Truckcenter Oy on kertonut täydennyksestä myyntiverkostoonsa, kun DAF-huoltoverkostoon kuuluvassa lempääläläisessä KR Trucks Oy:ssä Matti Lahti on aloittanut Pirkanmaan alueen DAF-myyjänä. Myyntiponnistuksien ohella DAF on tiedottanut myös tuotannollisesta merkkipaalusta: brittiläinen Leyland Trucks on valmistanut järjestyksessään 200 000:nnen DAF LF -alustansa. Etelä-Lännen uutena aluejohtajana aloitti Pekka Punna, jonka asemapaikka on Turussa. Kansainvälinen 24 jäsenestä koostuva palkintolautakunta antoi MAN-lippulaivalle tunnustusta muun muassa ajomukavuudesta, työja lepoympäristöstä, turvallisuudesta, polttoainetehokkuudesta, informaatioteknologiasta kuten liitettävyydestä sekä hallintalaitteiden ja mittariston toimintaperiaatteista. Etelä-Länsi-alue kattaa aina läntiseltä pääkaupunkisudulta Tampereen ja Porin pohjoispuolelle saakka. Uudessa aluejaossa alueita on edelleen neljä. Uusi Keski-Suomen alue kattaa nyt maantieteellisen alueen idästä länteen aina Joensuusta Vaasaan saakka. 13. DAFia liikenteeseen SUOMEN SUUNNALTA katsottuna jo kymmenen auton yhtäaikainen kauppa on suuri, mutta suuressa maailmassa kätellään toisinaan yli tuhannenkin kuorma-auton ostosopimuksia. Alkaneen vuoden tapauksia alueella on Vaasan uuden toimipisteen investointisuunnitelma, jonka perusteella Vikbyn alueelle nousee 12 korjauspaikan Scania-talo. DAF on tunnetusti erittäin hyvä tuote ja meillä on hyvin luottavainen tunne siitä, että DAF-markkinaosuus Pirkanmaalla tulee kasvamaan tästedes merkittävästi”, kertoo Lahti. Välittömästi lehden painoon menon jälkeen huoli osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä tieto tittelin voittajasta saapui. MAN TGX on Truck of the Year 2021 VIIME VUODEN viimeisessä numerossa ehdimme jo kummastella, että jääkö Vuoden kuorma-auto kokonaan valitsematta koronapandemian mainingeissa
Tukea myönnetään 12 000 euroa nesteytettyä kaasua (LNG/LBG) ja 5 000 euroa paineistettua kaasua (CNG/CBG) käyttävän ja kokonaismassaltaan vähintään 16 tonnin uuden kuorma-auton hankintaan. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n tulkinnan mukaan liikenteen päästövähennystavoitteet pyritään saavuttamaan vaarantamatta kansallista kilpailukykyä. ”Tukemalla raskaan kuljetuskaluston vähäpäästöisen teknologian käyttöönottoa nopeutetaan uusien vähäpäästöisten kuorma-autojen käyttöönottoa. Jos tukea haetaan vuokrattavaan kuorma-autoon, on vuokraajan sitouduttava vuokraamaan kuorma-auto omaan käyttöönsä vähintään kolmeksi vuodeksi. ”Olemme tästä tunnustuksesta ylpeitä ja kiitollisia. SKAL on nähnyt riskinä sen, että polttoaineveron korotukset tai kaavailtu päästökauppamalli nostaisivat raskaan liikenteen käyttämän polttoaineen hintaa. Tukien myöntämisestä ja valvonnasta vastaa Liikenneja viestintävirasto Traficom. Liikenneja viestintäministeri Timo Harakka kertoi tiekarten esittelyn yhteydessä sitoutuvansa siihen, että mahdollinen polttoaineen hinnannousu kompensoitaisiin raskaalle liikenteelle. Kaasukuorma-autojen hankintatuki voimaan KAASUKÄYTTÖISTEN KUORMA-AUTOJEN hankintatuki on astunut voimaan jo aiemmin esillä olleen hallituksen ehdotuksen mukaisesti joulukuun ensimmäisenä päivänä. Määrärahaa hankintatuen myöntämiseen on varattu miljoona euroa. Palkinto osoittaa, että olemme oikealla polulla keskittyessämme aidosti CO2-neutraaliin ajoneuvoteknologiaan: akkuihin ja vetypolttokennoihin. Sivustolta tiekarttaluonnos löytyy esimerkiksi haulla ”fossiilittoman liikenteen tiekartta”. Myös kilpailukyky ja tiestön kunto on yhdistyksen mukaan huomioitu tiekartassa. Liikennejärjestelmän tehostamisen yhteydessä puolestaan mainitaan yhdistettyjen kuljetusten edistäminen sekä suuret ajoneuvot tiekuljetuksissa. 1/2021 Raskas Kalusto 14. Sen avulla dieselistä maksettua veroa voidaan palauttaa yrityksille, jotka joutuvat sitä käyttämään. helmikuuta 2021 mennessä osoitteessa lausuntopalvelu.fi. Daimlerin innovatiivisuus palkittiin MERCEDES-BENZ EACTROS ja Mercedes-Benz GenH2 palkittiin vuoden 2021 Truck Innovation Award -palkinnolla. Kasvavat kustannukset uhkaisivat yritysten investointikykyä, mikä voisi viedä kuljetusalan jopa kauemmaksi päästövähennystavoitteista. E nsimmäisessä vaiheessa toteutettaisiin 19 toimenpidettä, joiden joukossa on muun muassa mukana raskaan kaluston hankintatuki pyrittäessä ajoneuvokannan uudistamiseen. Kaasukäyttöisten kuorma-autojen vuoden 2022 loppuun asti voimassa olevalla hankintatuella hallitus pyrkii lisäämään kaasun käyttöä dieselin sijaan. Lausuntoja tiekartasta voi antaa 19. Tämän yhdistelmän ansiosta voimme tarjota asiakkaillemme aina parhaan mahdollisen ratkaisun, kohteesta ja tarpeesta riippuen”, kommentoi Daimler Trucksin pääjohtaja Martin Daum palkinnon äärellä. Diesel on pääasiallinen käyttövoima vielä 2030-luvulla”, kommentoi SKAL:n puheenjohtaja Jani Ylälehto. Kolmivaiheisen tiekartan toimet koskevat etenkin tieliikennettä, joten mukana on myös raskasta liikennettä koskevia toimia. Tuen saamisen edellyttää ajoneuvon rekisteröimistä Suomeen sekä sen rekisterissäpitoa yhden vuoden ajan tuen saamisen jälkeen. SKAL:n mukaan fossiilittoman liikenteen tiekartasta näkyy, että sen poliittisessa valmistelussa on kuultu kuljetusalaa; päästövähennystavoitteiden saavuttaminen ei ole rakentumassa polttoaineen hinnan korottamisen varaan, vaan keinovalikoimaa on laajennettu. International Truck of the Year -jury (IToY) koostuu hyötyajoneuvolehdistön kaikkiaan 25 pääja erikoistoimittajasta, joiden mukaan palkitut autot, sähköinen eActros ja vetykäyttöinen GenH2, osoittavat Daimlerin kokonaisvaltaista pitkän aikavälin sähköistymisstrategiaa. Hakija voi saada tukea enintään viidelle ajoneuvolle. Uutiskuljetus Koonnut » Harri Onnila toimitus@raskaskalusto.fi Hallitus piirtää karttaa päästöttömään liikenteeseen Suomen hallitus on lähettänyt lausuntokierrokselle fossiilittoman liikenteen tiekartan, jolla se pyrkii puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja saamaan liikenteen nollapäästöiseksi vuoteen 2045 mennessä. ”Tämä oli huojentavaa kuulla ministeriltä. SKAL pitää hyvänä myös sitä, että logistiikan digitalisaatio, kuten kuormien ja reittien optimointi ja kuljettajaa avustavat järjestelmät, nähdään yhtenä päästövähennyskeinona. Jokainen askel kohti liikenteen päästöjen vähentämistä on tärkeä”, kommentoi puolestaan Traficomin ylijohtaja Kati Heikkinen. Meillä on tähän keinokin, ammattidiesel. Hankintatukea voi hakea yksityishenkilö tai yritys
Lisäetu kaasu-Volvon tai -Renaultin ostajalle VOLVO FINLAND on käynnistänyt kampanjan, jolla se tarjoaa valtion kaasukuorma-autoille myöntämän hankintatuen lisäksi kaupan päälle vuoden huollot valtuutetuilla Volvo-korjaamoilla. Volvo Trucksin kaasukuorma-autojen valikoimasta löytyy sekä LNGettä CNG-kuorma-auto ja Renault Trucksin tuotevalikoimaan kuuluu D Wide CNG. Valmistaja lupaa Module 16:n tuovan etuja kuljetusyritykselle ympäristöarvoja unohtamatta. Sisämitan kerrotaan optimoidun 78 eurolavalle kahdessa kerroksessa. ”Kuorma-auton renkaan runkohan on kuin kissa, jolla on monta elämää. Kalustolla ajetaan paljon, mikä verottaa kulutuspintaa, mutta hyvin tehty laadukas rengasrunko kestää huomattavasti kulutuspintaa pitempään”, hän luonnehtii. E kerin mukaan Module 16 on turvallinen ja tehokas kokonaan sivusta-avattava perävaunu, jonka ulkomitta on 16 metriä, sallittu kokonaispaino 48 tonnia ja kuormatilavuus on 120 kuutiometriä. Urakka eteni suunniteltua paremmin, minkä myötä syksylle 2021 suunniteltu liikenteelle avaaminen tapahtuikin noin vuoden etuajassa. Sen tuotekehityksen lähtökohtana kerrotaan olleen tuore HCT-perävaunuja (High Capacity Transport) koskeva laki; Module 16 täyttää moduulipohjaisena ratkaisuna uuden tieliikennelain vaatimukset vakaudesta ja kääntyvyydestä (Laki tieliikennelain muuttamisesta 360/2020). Jälkimmäisen rakentaminen aloitettiin helmikuussa 2019. Maarakennusja ympäristöhoitokoneiden ammattimessutapahtuma Maxpo 2021 on määrä järjestää 2.–4.9. 15. Kokonaismitan, 18,21 metriä, kuvaillaan olevan optimaalinen Suomen teille ja mahdollistavan myös pienissä kiertoliittymissä liikennöinnin. Kampanja koskee kaikkia joulukuun alun jälkeen hankittuja uusia kaasukäyttöisiä Volvoja Renault-kuorma-autoja. ”Koska Module 16 on mahdollista yhdistää erilaisiin kuljetusratkaisuihin, tuotteen elinaika on lisäksi pidempi. Uusia tieosuuksia käyttöön TOISAALLA TÄSSÄ numerossa esitelty Lahden eteläinen kehätie ei ole ainoa uusi tieosuus, mitä maahamme on äskettäin avattu. Valtatie viidellä Mikkelin Särkämäisten ja Juvan Nuutilanmäen välillä on otettu käyttöön viitisen kilometriä uutta tielinjaa ja Klaukkalassa on avattu käyttöön pitkään odotettu Klaukkalan keskustan kiertävä noin 7,5 kilometriä pitkä tieyhteys. ”Toivomme tämän lisäävän pinnoitettujen kuorma-auton renkaiden käyttöä entisestään, vahvistavan paikallista pinnoitusteollisuutta ja näin myös edesauttavan paremman kiertotalouden syntyä Suomessa”, Suomen Rengaskierrätyksen toimitusjohtaja Risto Tuominen perustelee. Hyvinkäällä. Pinnoitettujen kierrätysmaksu puoliksi VUODEN ALUSTA renkaiden kierrätysjärjestelmä siirtyi askeleen verran kohti entistä tehokkaampaa kiertotaloutta, kun Suomen Rengaskierrätys Oy puolitti pinnoitettujen kuorma-autonrenkaiden kierrätysmaksun verottoman hinnan 4,17 eurosta 2,07 euroon. Pinnoittaminen on jo vuosikausia antanut lisää käyttöikää kuorma-autojen renkaille. Tämä myös on tärkeä näkökulma Ekerin kestävyysajattelussa”, tekninen päällikkö Janne Lindholm painottaa. Module 16 on saatavilla sekä viisiettä kuusiakselisiin perävaunuihin. Ekeriltä tuote HCT-tarpeisiin Pedersören Kolpissa toimiva Ab Ekeri Oy lanseerasi vuoden lopulla uuden perävaunutuotteen, Module 16:n
Hiab-yhteistyön lisäksi Koneosapalvelu on Keslan valtuutettu huoltopiste, ja useimpien muidenkin nosturimerkkien korjauksien luvataan hoituvan. Ultimate+-paketti sisältää mainittujen lisäksi muun muassa DAF Connect -online-kalustonhallintajärjestelmän, joka antaa reaaliaikaisia tietoja kuorma-autosta, kuljettajasta ja ajoneuvon sijainnista. Yhtiöllä on myös kolme valtuutettua nosturitarkastajaa. Ohjaamoon Ultimate-paketti tuo tiedotteen mukaan ”DAFin huippuluokan ilmastoinnin, jotta kuljettajan mukavuus paranee entisestään”. Ne täydentävät Nokian E-Truck -rengassarjaa, johon kuuluu nyt kokoja raskaiden kuorma-autojen renkaista pienempien hyötyajoneuvojen kokoihin. ?Yhdessä aiemmin vuonna 2020 julkistettujen 17.5-kokoisten kuorma-autonrenkaiden kanssa voimme tarjota asiakkaillemme lisäarvoa kattavalla rengasvalikoimalla?, painottaa Siltanen. ?Suuremmista Nokian E-Truck -sarjan renkaista jo löytyykin jämeriä, vaikuttavan käyttöiän tarjoavia pintakuvioita. ?Meillä on pitkät perinteet hyvien talviominaisuuksien saavuttamisesta uhraamatta käyttöikää tai täsmällistä ajettavuutta. Entistä taloudellisempaa kuljetuskykyä on luvassa Ultimate-paketin sisältämällä akun energianhallintajärjestelmällä, joka valvoo akkujen kuntoa ja optimoi käyttöaikaa. Oma konepaja on tukemassa korjaamon toimintaa. DAFin mukaan sen avulla voimansiirto voi hyödyntää ajoneuvon liike-energiaa ja säästää siten polttoainetta parhaimmillaan neljä prosenttia. ”Logliftja Jonsered-nostureiden huolto on kysytty palvelu Vilppulan raskaskonekorjaamon asiakkaiden taholta, joten Hiab-huoltopiste täydentää hyvin korjaamomme tarjontaa”, luonnehtii Koneosapalvelun toimitusjohtaja Hannu Soimasuo. Yrityksen huoltotoiminta keskittyy Hiabin valikoimasta Logliftin ja Jonseredin puuja kierrätysnostureihin. 1/2021 Raskas Kalusto 16. Pitkän käyttöiän lisäksi Nokian E-Truck -renkaiden kerrotaan loistavan valmiudellaan vaihteleviin sääoloihin. Lisäksi vakiovarusteena on lisälaitteiden virtalähde erityisesti mikroaaltouunin virtatarpeisiin. Nokian Renkailta lisää tarjontaa 19,5-tuumaisiin NOKIAN E-TRUCK -tuotesarjaan on lisätty keskikokoisille kuorma-autoille sopivia rengaskokoja. Koneosapalvelulla on vuosikymmenten kokemus metsäkone-, puuautoja kappaletavaranostureiden korjauksista. Pakettiin kuuluu myös rengaspaineiden valvontajärjestelmä sekä ennakoiva vakionopeudensäädin, joka pystyy suunnittelemaan ajoa korkeuserot huomioiden kaksi kilometriä eteenpäin. Ultimate-paketissa on myös kokonaiskustannuksia pienentävät ledivalot ajoja takavaloina. Ultimate+-paketti sisältää myös DAF MultiSupport Flex Care -korjausja -huoltosopimuksen. Uutiskuljetus Koonnut » Harri Onnila toimitus@raskaskalusto.fi Paketoituja varusteita CFja XF-DAFeihin DAF ON LANSEERANNUT CFja XF-mallisarjoihinsa Ultimateja Ultimate+-paketit, joka tuovat valmistajan mukana lisää tehokkuutta, turvallisuutta ja mukavuutta. Esitelty 19.5”-koko täydentää valikoiman, joten valmistajan mukaan nyt myös 12–16-tonniset jakeluautot pääsevät hyötymään Nokian E-Truck -renkaiden tarjoamasta valmiudesta joka vuodenajan haasteisiin. Uusia 19.5-kokoja suunnitellessamme kehitimme niitä edelleen ja yhdistimme viimeisimmän pintakuviomuotoilun hiertävää kulutusta kestävään erikoiskumiseokseen?, kertoo tuotepäällikkö Teppo Siltanen Nokian Renkailta. Perushuoltojen lisäksi korjaamolla tehdään vaativampia nosturikorjauksia kuten pilareiden ja hammasosien vaihtoja, ylettimien kunnostuksia sekä väljien reikien täyttöhitsauksia ja koneistuksia. Hiab-huollot Vilppulan Koneosapalvelusta KOILLIS-PIRKANMAALLA SIJAITSEVA Koneosapalvelu Vilppulan raskaskonekorjaamon tiedotetaan liittyneen Hiab-huoltopisteiden verkostoon. Järjestelmän on määrä parantaa ajoneuvojen käytettävyyttä, pienentää kustannuksia ja tehostaa logistiikkaa. Kaikissa Nokan E-Truck -sarjan renkaissa on 3PMSF-merkintä, jolloin talvikeli ei hidasta menoa?, Siltanen lupaa. Valmistajan mukaan Ultimateja Ultimate+-paketit voi tilata lähes kaikkiin Paccar MX-11tai Paccar MX-13 -moottorilla varustettuihin CFja XF-malleihin. Nokian E-Truck Steer 19.5sekä Nokian E-Truck Drive 19.5 -kuorma-autonrenkaat on valmistajan mukaan suunniteltu tarjoamaan paras suorituskykynsä paikalliskuljetuksissa ja kaupunkien kaduilla
Päästömanipulaatioilla nähdään vaikutusta pääasiassa ajoneuvon lähipäästöjen, etenkin typen oksidien ja hiukkaspäästöjen määrään. Hankkeen tarkoituksena on LVM:n mukaan selvittää keinoja, joilla voidaan tehostaa päästömanipulaatioiden valvontaa ja sanktiointia. Lisäksi kuljettajien esimerkiksi siirtymät ajetaan sähköautolla ja terminaalihallin energia tuotetaan aurinkoenergialla. Lasiovi L-Scaniaan SCANIAN SUUNNITTELUOSASTO on ratkaissut haasteen, minkä myötä uuden L-hytin jo hyväksyttyyn ja törmäystestattuun rakenteeseen voidaan sisällyttää kokolasinen City Door -ovi ilman hintavia ja aikaa vieviä uudelleenhyväksyttämisja testausprosesseja. Master Z.E. Arviomuistio ja siitä annetut lausunnot nähdään ajoneuvojen päästömanipulointeja koskevan lainsäädäntöhankkeen alkusysäyksenä. Tiesimme, että hyttikorin leikkaaminen vaikuttaisi sen kantavuuteen ja turvallisuuteen, ja vaatisi uudelleensertifioinnin. THT on perustettu vuonna 2005 ja järjestelmää on kehitetty vuodesta 2010. ”Kun lisäsimme City Door -lasioven, meidän piti mukautua hytin perusrakenteeseen. Elintarvikkeiden kuljetukseen erikoistuneen yrityksen koko kuljetuskalusto koostuu nykyvaatimuksen mukaisista lämpösäädellyistä ajoneuvoista, jotka kaikki ovat Euro VI -päästöluokiteltuja. LVM:n arviomuistion lausuntoaika päättyi 1. LIIKENNEJA VIESTINTÄMINISTERIÖ (LVM) lähetti joulukuun alussa lausuntokierrokselle arviomuistion, jossa kuvataan ajoneuvojen käyttäjien teettämien päästömanipulaatioiden nykytilaa sekä mahdollisia uusia sääntelyvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. helmikuuta, minkä jälkeen hankkeen valmistelu jatkuu virkamiestyönä. Michelin kertoo, että tällä hetkellä 90 prosenttia sen toimittamista raskaan kaluston renkaista varustetaan seurannan mahdollistavilla RFID-siruilla, ja vuoteen 2023 mennessä kaikki. -täyssähköpakettiautojen mallisto laajenee puolestaan kattamaan myös 3,5 tonnin mallin aiemman 3,1-tonnisen lisäksi. Suomessa New Cool -kalustoa nähtiin ensimmäisen kerran käytössä kevättalvella 2019, kun Vähälä Yhtiöt otti käyttöönsä Pohjoismaiden ensimmäisen tällä järjestelmällä varustetun thermokärryn. Sen lisäksi hyttirungon pitäisi kuitenkin vaimentaa iskuvoima”, kertoo projektipäällikkö Pelle Ingemansson. Tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä. Keskiraskaiden mallien akkutarjonta laajenee ja jatkossa D:n ja D Widen Z.E.-malleihin on saatavilla myös 66 kWh:n akustot, joilla toimintamatkaa lupaillaan parhaimmillaan 400 kilometriä. Tämä lisäsi erilaisten hytin rungon läpi kulkevien voimien tasoa, ja lopputuloksena on Scanian mukaan jopa ennakoitua turvallisempi hytti. LVM:n kuvauksen mukaan päästömanipulaatio on ”toimenpide, jonka ajoneuvon käyttäjä tekee tai teettää ajoneuvoon sen käyttöönoton jälkeen ilman muutoskatsastusta tai käyttämällä muita kuin hyväksyttyjä osia”. Energiatehokasta kylmäteknologiaa LAPPEENRANNAN KULJETUS Oy kertoo investoineensa THT New Cool -teknologiaa käyttäviin kylmäperävaunuihin, jotka viilentyvät ajaessa ilman polttoaineita. Renault kasvattaa sähkömallistoaan RENAULT TRUCKS kertoo laajentavansa sähköautojen mallistoaan. 17. VALX B.V:n kehittämä erikoisakseli tuottaa sähköenergiaa yhdistelmän hidastaessa vauhtiaan esimerkiksi jarrutuksessa. Vaikka kantavuus kasvaa 400 kiloa, tiedotetaan toimintamatka säilyvän ennallaan 120 kilometrissä. Sähkö varastoidaan akkupakettiin, josta Carrier Vector -kylmäkone puolestaan hyödyntää sitä. Aiemmin suurimmat akut olivat kapasiteetiltaan 50 kWh. Siksi kaikki laskelmat perustuivat ovikehykseen ilman lasia. Järjestelmä tunnistaa mitä enemmän hidastetaan ja kehittää sen myötä enemmän energiaa. Yritys kuvailee tehneensä ”kylmän vihreitä” päätöksiä ja panostaneensa hollantilaiseen THT New Cool -järjestelmään, joka ottaa käyttövoimansa perävaunun akselilta. Lastutukset liipaisimella. Lappeenrannan Kuljetus Oy on 75 vuotta vanha perheyritys, jolla on noin 40 työntekijää. Ei ole epäilystäkään, etteikö karkaistu tuplalasi rikkoutuisi törmäystilanteessa
KULJETUS T. Silti hänen Scaniansa hytissä vallitsee leppoisa ja rento ilmapiiri. Kun lunta sataa sakeasti, pitäisi aura-auton olla jo joka paikassa samaan aikaan. Silloin kun sitä ei tiellä nähdä, harmitellaan, ettei talvisia teitä hoideta. Nollakelissä Tien päällä tienhoitoauto on yleensä aina vähän edessä ja hidastamassa muun liikenteen menoa. Mikkeliläinen Teppo Lampinen myöntää, että tienhoitajan osa on melko epäkiitollinen. LAMPINEN KY, MIKKELI 18 TIEN PÄÄLLÄ Teksti ja kuvat: Iikka Kekko
Lampisen Tepon sininen Scania tienhoitovarustuksessa on tuttu näky Ristiinan seudulla. 19. Tie aukeaa tarvittaessa kahdeksan metrin leveydeltä kerrallaan
Liikennesää on huonoimpia mahdollisia mitä voi olla ja hakee oikeastaan vertaistaan meidän olosuhteissamme vain alijäähtyneen veden satamiselta. Hoidettavaa osuutta on kaikkiaan noin 50 kilometriä. Toisaalta tälläkin reitillä perässä joutuisi ajamaan vain reilut parikymmentä kilometriä, eikä se vaikuttaisi ajoaikaan kuin minuutin tai pari. Tätä on siis odotettu. Jos tähän nyt kylväisi suolaa, se kyllä tehoaisi, mutta päälle satava lumi menisi sohjoksi ja paakkuuntuisi, ennen kuin sitä ehdittäisiin uudestaan auraamaan” Teppo kertoo, kun väistämme bussipysäkille ja päästämme perään ilmestyneet rekat ohi. 1/2021 Raskas Kalusto 20 Kuljetus T.Lampinen Ky, Mikkeli. Lumi tallautuu nopeasti ajouriin ja tekee niistä liukkaat lämpöisten renkaiden alla. Liikkeelle lähdetään Savonportiksikin kutsutulta, Ostolahden Nesteeltä Ristiinasta. Vaikka autoilijoilta tuleekin ohjeita ja joskus jopa kritiikkiä, pääsääntöisesti kuitenkin yhteiselo tien päällä sujuu Tepon mielestä hyvin. Lampisen puhelin soi aamulla kahdeksalta, Destian työnjohtajan antaessa lähtöluvan. Kommentteja kuulee – sovussa pyritään kulkemaan. Aura laskeutuu tien pintaan ja Scania lähtee työntämään sitä noin viidenkymmenen kilometrin tuntinopeudella kohti parinkymmen kilometrin päässä sijaitsevaa tienhoitoalueen rajaa ja kääntöpaikkaa. Lampinen asuu itse hoitamansa tien varrella ja toteaa, että Destian Kelikeskus on hyvin tilanteen tasalla siitä, millainen tiesää alueella kulloinkin vallitsee. Mikkelin seudun merkkihuolto on ollut yksi syy tutussa merkissä pysymiseen. Päivästä tai yöstä saattaa tulla kiireinen, eikä silloin ole varaa lähteä välillä lepäilemään”, Teppo kertoo käytännöistään. » Päätöksen auraamiseen lähtemisestä tekee pääurakoitsija, ei autoilija. Joskus lälläriin huudellaan, että aura-auto voisi ajaa sivuun ja antaa tietä. Lampisen auton tienhoitoalue käsittää valtatien numero 15 Ristiinasta Suomenniemelle ja valtatien 13 Ostolahdesta parikymmentä kilometriä Kouvolan suuntaan. Tienhoitoautoja arvostelevien on syytä kuitenkin muistaa, että tien talvikunnossapidosta vastaava pääurakoitsija tekee aina päätöksen töihin lähdöstä, ei itse tienhoitoa suorittava autoilija. Sadan kilometrin kierros. ”Nyt tämä lumi on märkää ja sitä sataa paikoitellen aika sakeastikin. ”Kun sää näyttää siltä, että lunta on tulossa, ei herätyskelloa kannata laittaa soimaan vaan nukkua niin pitkään kun nukuttaa ja antaa puhelimen herättää. Kummatkin tiet kuuluvat tienhoitoluokkaan 1S, joka on toiseksi korkein talvikunnossapitoluokka. Toisten mielestä joskus aurataan turhaan, kun taas toisten mielestä olisi jo pitänyt aurata ja suolata. Kaikille ei tosin aina voi olla mieliksi ja tiellä liikkuu varsin eritasoisia kuljettajia, niinkutsutuista sunnuntaiautoilijoista ammattilaisiin. Auravarustus ja suolansirotin ovat olleet Scaniassa kiinni jo edellisillasta lähtien. Joskus hämmästellään kuivan tien suolausta kun taas toisinaan sitä, miksi liukasta tietä ei voi suolata. V uoden lyhyin päivä alkaa olla käsillä ja lunta sataa. Niinkin tehdään. Olemme Teppo Lampisen kanssa seuranneet säätiedotuksia jo useamman päivän ajan, jotta saisimme tienhoitojutulle autenttiset olosuhteet. Lämpötila on nollassa, mikä tarkoittaa, että lumi on märkää ja raskasta. Tämä tarkoittaa sitä, että kynnys lähteä auramaan ja liukkautta torjumaan on varsin matala. Linja-autopysäkille väistäminen taas huonontaa aurauksen laatua siltä kohdalta, mitä ei välttämättä huomaa isossa autosReilun vuoden käytössä ollut R650-Scania on jo kolmas saman merkin edustaja Tepolla
Päällirakenteena autossa on Jokopan kasettilava ja aurapuskuri. Kesäkaudella Teppo Lampinenn kuljettaa maa-aineksia Mikkelin Autokuljetus Oy:n toimeksiannosta ja talvisin, sään niin edellyttääessä autoon laitetaan tienhoitovarustus. Kouvolan suunnasta tultaessa käännymme Nesteen kohdalta kohti Suomenniemeä. Takaisin päin tullessamme äsken aurattu tie on jo saanut uutta lunta pintaansa. Varustus käsittää etuja sivuauravarustuksen sekä alusterän. Lampinen Ky on yhden auton ja yhden miehen kuljetusyritys. Pitkä ja lämmin 21. Lampinen Ky on yhden miehen ja yhden auton kuljetusyritys. sa niinkään kuin pienemmässä autossa. Näiden kahden merkin välillä erot ovat Lampisen mielestä pieniä, lähinnä makuasioita. Maansiirtoa ja tienhoitoa. Työt menevät karkeasti niin, että kesäkaudella kuljetetaan maa-aineksia ja talvisin hoidetaan teitä, kun hoidolle on tarvetta. Eikä pysäkeiltä oikein viitsi peruuttaa takaisin tiellekään ja alkaa auraamaan tätä kohtaa tiestä uudelleen. Hinnatkin kulkevat pitkälti samassa linjassa. Muun tienhoitovarustuksen autoon rakensi Arctic Machine Oy. Lampinen toteaa, että jos sade jatkuu yhtä sakeana, reittiä on ajettava sateen loppuun saakka jatkuvasti, että tie pysyy kohtuullisessa kunnossa. Aiempi tienhoitovarustus oli Pajakulman käsialaa. Suolausautomaatin toiminta on tarkastettava useita kertoja päivässä muun muassa suolan paakkuuntumisen vuoksi. Kuljetus T. Kalustona Tepolla on reilun vuoden ikäinen Scania R650. Auton perään on lisäksi 4-akselinen kolmivuotias KOME-kasettivaunu. Kipillä ja auralla Mikkeliläinen Kuljetus T. Aurausvarustusta hallitaan yhdellä joystickillä, jolle valitaan kulloinkin käytettävä varuste käskytettäväksi. Haastattelupäivänä satoi runsaasti lunta, jolloin suolaa levitettiin vain haastavimpiin paikkoihin
Hänen mukaansa apurungon rakenne ratkaisee ilmajousilla varustetussa kippiautossa paljon. ”Eilenkin riisuin aurat autosta pois, kun kävin ajamassa pari kuormaa mursketta metsätielle. viime syksy lyhensi tienhoitotyötä jonkin verran. Hiekan ajon lisäksi ryhdyttiin auraamaan teitä vuonna 1980. Teettähän se vähän töitä, kun varusteita riisutaan muutaman kuorman takia, mutta se kuuluu työn luonteeseen. Uuden mallin myötä vaihteisto on kuitenkin kehittynyt, minkä huomaa siinä, ettei sitä tarvitse juuri enää itse käskyttää auratessa. Tosin ei talvellakaan aura ole koko kautta auton keulalla. Ilmajouset toimivat auratessa Lampisen mukaan ihan hyvin, samoin maansiirtoajossakin. Ennen oman auton hankintaa Teppo ehti ajamaan rahtija säiliöautoakin. Jos lunta tulee taivaan täydeltä, ei aura-autoon tullutta vikaa voi ruveta korjaamaan ensi viikolla. Ohjeisti, että kun ajaa niin, että aura menee 22 sentin päästä auraviittaa, niin hyvä tulee”, yrittäjä muistelee. Tähän mennessä on tosin päästy pienillä remonteilla, mutta oman turvansa tuo, kun tietää jälkimarkkinoinnin tarvittaessa toimivan. 1/2021 Raskas Kalusto 22 Kuljetus T.Lampinen Ky, Mikkeli. Kytkinpoljinkin kuuluu varusteeksi, mutta sitä ei kuulemma tule juurikaan käytettyä. Ei tässä oikein voi töitä valikoida. Merkki pysyi samana, mallin ollessa R560. » Isä ohjeisti aikanaan, että kun auraa 22 sentin päästä auraviittaa, niin hyvä tulee. Jälkimarkkinointi vaikutti valintaan. Ensimmäinen uusi auto Tepolle tuli vuonna 2012. Omissa nimissä kuljetusyrittämisen Teppo aloitti vuonna 2009, ostamalla isältään Jouko Lampiselta kymmenvuotiaan 144-Scanian. Kaikki pyritään ajamaan mitä on tarjolla”, Lampinen kertoo. Sisun kanssa oltiin jo melko pitkällä kaupoissa, mutta lopulta valinta kohdistui tuttuun merkkiin. Alustana Scaniassa on takapäästä ilmajousitettu tridemalusta 3750 millin perusakselivälillä. Vaihteistona on Opticruise, joka sekin on todettu toimivaksi jo edellisessä autossa. Yhtenä vaikuttavana tekijänä oli Mikkelissä toimiva Scanian merkkihuolto, Korjaamo S ja V Varis, josta on aina tarvittaessa saanut apua. ”Isä opetti auraamaan. Sitten illalla laitoin taas aurausvarustuksen kiinni ja sirotinautomaatin lavalle, kun luvattiin lumisadetta. Autoa työllistää Mikkelin Autokuljetus Oy, jonka osakasautoilija Lampinen on. Syksyllä 2019 autoa vaihdettaessa tarjousta kysyttiin muiltakin merkeiltä. Tietä hoidetaan luonnollisesti muun liikenteen seassa, mikä aiheuttaa haastetta niin tienhoitajalle kuin muullekin liikenteelle. Jouko oli puolestaan aloittanut autoilun vuonna 1978
GSGroup Finland Oy Vantaankoskentie 14, 01670 Vantaa, Finland +358 3 231 0000 / myynti@gsgroupfinland.fi www.gsgroupfinland.fi [The future is IN SIGHT] Tiedätkö sinä yhdellä silmäyksellä yrityksesi kaluston sijainnin, saatko digipiirturit etäluettua, tiedätkö kalustosi käyttöasteen tai ajankäytön purkukohteissa. Swingo 200 + . Wasa 300 + Lakaisukoneet Kysy tarjous jo tänään! www.am.fi | 020 7791 500 | am@am.fi Aebi Schmidt Groupin Arctic Machinelta!. +385(0)17 461 8101 • GSM +358(0)400 376 222 e-mail: pekka@caroffice.fi • www.caroffice.fi eSwingo 200 + Täyssähköinen, nollapäästöinen Kestävää ja vastuullista teknologiaa Jalkakäytävien, pyöräteiden, katujen, pysäköintialueiden sekä teollisuusalueiden puhdistukseen. Jos ajat kuorma-autoa työksesi, tarvitset myös navigointijärjestelmän, joka on yhtä luotettava kuin sinäkin. Muista myös GARMIN Kojelautakamerat. Kestävät Garmin laitteet sisältävät kuorma-autolla ajoon tarvittavat navigointiominaisuudet, kuten mukautetut kuorma-autoreitit ja tievaroitukset. Cleango 500 . Multigo 150 . DIGIPIIRTURIN ETÄLUENTA, GARMIN NAVIGAATTORIT JA KOJELAUTAKAMERAT Meiltä Faymonvilleja Max Trailer-perävau nut! Hakalahdentie 13 • 70460 KUOPIO p. Nyt meiltä kaikki mitä tarvitset raskaassa liikenteessä. eSwingo 200 + . . Street King 660
JE Team Oy:n Jorma Ekdahl toteaa Pirneksen lastausta seuratessaan, että pitää tehdä vielä pieniä säätöjä kuormaajan liikkeiden nopeuksiin, niin sitten kone alkaa olla mieleinen. Karhennetun ja leveän portaikon taakse sijoitettiin tarvikelaatikko. Nipun pää tasaantuu ja pian ensimmäiset puut ovat uuden auton, tähän asti koskemattomilla pankoilla. Mukana ensimmäistä kuormaa hakemassa on myös päällirakennetta asentamassa ollut Haittamäki Oy:n Jussi Pirnes . K eltainen koura pureutuu mäntytukkipinoon ja ottaa siitä puolen tusinaa puuta tiukkaan otteeseen. Päällirakenteessa toteutettiin kaikki yksityiskohdat Ekdahlin toiveiden mukaan. Hyvin se näyttää kumpaakin lastaajaa tottelevan. Ja sitä varten se on hankittu sekä varusteltu aiemmin saatujen kokemusten perusteella. Hän käy myös kokeilemassa miten sähköohjattu Kesla tottelee. VOLVO FH16 750 JE TEAM OY, NIVALA 24 KULJETUSKALUSTO Teksti ja kuvat: Iikka Kekko. Samat liikkeet toistuvat, ja puolen tunnin päästä ensimmäinen kuorma on lastattu uuden auton kyytiin. Merkki pysyi samana, mutta kävimme Jorma Ekdahlin kanssa tekemässä ensimmäisen kuorman uudella nosturilla uuden auton uusille pankoille. Volvolla on edessään vielä lukematon määrä kuormia, koko uuden auton työura. Sivustaseuraajan on vaikea huomata kuormaajan liikkeissä mitään parannettavaa. Ensimmäinen kuorma kyytiin Nivalalainen JE Team Oy otti marraskuussa käyttöön uuden puutavara-auton. Nippu kääntyy ilmassa ja yhdellä heilautusliikkeellä tukkien päät osuvat pinoon kouran löysätessä hieman otetta puista
ALUSTA 8x2-tyyppinen tasakuorma-auto, akseliväli 5100 mm, ilmajousitus. VOLVO FH16 -PUUTAVARA-AUTO MOOTTORI D16K750, 6-sylinterinen rivimoottori, iskutilavuus 16,123 cm 3 , maksimiteho 750 hv / 1600–1800 rpm, maksimivääntömomentti 3550 Nm / 9501400 rpm, päästöjen jälkikäsittely EGR ja SCR. PÄÄLLIRAKENNE Haittamäki Oy:n asentama puuvarustus, hydrauliikka ja sähköt, Kesla 2114ZT puutavarakuormaaja, ForestKing Aero -pankot. VAIHTEISTO 12-nopeuksinen automatisoitu I-Shift -vaihteisto. KÄYTTÄJÄ JE Team Oy, Nivala. 25. KULJETTAJA Jorma Ekdahl
» Auto päällirakennettiin, varusteltiin ja maalattiin kotikylällä Nivalassa. Trippeli on osoittautunut Ekdahlin ajoalueella toimivaksi ratkaisuksi. JE Team Oy on Nivalassa kotipaikkaansa pitävä kuljetusliike. Yritys perustettiin puhtaalle pöydälle ilman aiempaa yritystaustaa. ”Vaikka siinä vanhassa tridemissä oli puoli metriä lyhyempi akseliväli Nosturin hytti maalattiin samoilla väreillä kuin autokin. Jorma Ekdahl perusti yrityksensä 13 vuotta sitten. Nykyään JE Team Oy:n kalustoon kuuluu kaksi puuautoa. Trippeli. Sitä ennen Ekdahl ajoi vieraalla kuutisen vuotta palkkakuljettajana puutavara-autoa. Etenkin ohjautuvuus on parempi lisäakselia kevennettäessä. Nyt käyttöön otettua autoa edeltävä Volvo oli varustettu takaohjaavalla tridemalustalla varustettu. 1/2021 Raskas Kalusto 26 Volvo FH16 750, JE Team Oy, Nivala. Keskiajomatkaksi Jorma arvioi noin 60 kilometriä. Asemille ja sahalle. Toimituspaikoista johtuen kuormat myös puretaan pääasiassa omalla koneella, joten 14-tonnimetrinen kuormaaja on sen puolesta perusteltu valinta. Yleisimmät toimituspaikat ovat HASAn sahat sekä alueen viisi rautatieasemaa. Valoraudat autoon ja nosturiin toimitti omalla kylällä toimiva RSTSteel. Trippeliä ja tridemiä päästiin vertaamaan samoissa ajotehtävissä, minkä seurauksena uuteen autoon valittiin trippeli. Molemmat JE Teamin autot ovat trippeli-Volvoja
Päällirakenteen asennuttaminen Haittamäellä oli kytenyt mielessä jo jonkin aikaa. Nivalassa varusteltu JE Team Oy otti marraskuussa käyttöönsä uuden puutavaraauton. Kuormaajan hytin on valmistanut NTcab Oy ja valoraudat sekä puskurin RST-Steel, jotka nekin ovat nivalalaisia yrityksiä kuin trippelissä, niin ihan saman tilan ne kääntöpaikoilla otti. 27. Auton päällirakenteen asensi ja maalasi nivalalainen Haittamäki Oy. Jorma halusi, että perävaunun sekä nosturin letkut ja johdot ovat sellaisessa paikassa, jossa ne ovat helposti käsiteltävissä. Kun ensimmäinen kuorma on saatu pankoille ja nosturi pakettiin kuorman jatkoksi, näyttää Work Remote -kaukosäätimen näyttö kuorman olevan hieman takapainoinen. Seuraavalla kuormalla sen sitten jo tietää. Uuden auton kanssa on aina opettelemista. Nyt valmistuneeseen pakettiin Jorma Ekdahl (vas.) ja Jussi Pirnes ovat molemmat tyytyväisiä. Tehtiin sellainen kun haluttiin. Sen perusteella otettiin tähän uuteen trippeliin vielä pidempi akseliväli eli 5,1 metriä”, Jorma Ekdahl kertoo kokemuksistaan. Pitkän akselivälin ansiosta kuorman olisi voinut tehdä riittävän eteen, jolloin painot olisivat olleet kohdallaan
Nosturin hydrauliikkaletkut ja perävaunun pistokkeet pyrittiin asentamaan kohtiin, joista niihin on mahdollisimman helppo päästä käsiksi. Pirnes kertoo, että itse maalaus kesti pari tuntia, mitä edelsi lähes parin päivän valmistelut suojauksineen. Kesla hankittiin vastaavasti Mäntyharjulta, Kongan Konepajalta, josta on ostettu myös Volvon perässä oleva 10,7-metrinen Närkon perävaunu. 5,1 metrin perusakseliväli helpottaa kuormaamista niin, että akselimassat sattuvat trippeliautossakin helpommin kohdalleen. Jorma Ekdahl tiivistää, että autosta tuli juuri sellainen kuin hän itse halusi. Nivalassa toimiva Haittamäki Oy ei ollut puutavara-autojen kanssa tekemisissä ensimmäistä kertaa JE-Teamin auton myötä. Pankoiksi Ekdahl valitsi autoonsa puolestaan ForestKingit. Ekdahl pitää sähköohjausta siihen tottuneena ainoana vaihtoehtona. Päällirakenteen autoon asensi Haittamäki Oy, joka on keskittynyt kuljetuskaluston ja koneiden kattaviin huoltoja korjaustehtäviin sekä nosturiasennuksiin. Yhtenä erikoisuutena autoon rakennettiin hydrauliöljyn lämmitys. Hydrauliöljysäiliöön asennettiin kierukka, jossa kiertää sama neste kuin millä nosturinhytti lämpiää. Nosturiteline tuli Metaldonin naapurista, Wintersteel Oy:ltä. Lisäksi auton runko maalattiin Haittamäen nykyaikaisessa maalaamossa. ”Tähän mennessä Alucar on ollut ainoa puuautojen päällirakentaja, joka on pystynyt rakentamaan toimivan kokonaisuuden niin rakenteiden, hydrauliikan kuin sähköjen osalta. Myös sähköohjaus valittiin edelleenkin varustukseen. Kesla 2114 Z-mallin kone on keskitolppamallinen. Apurunkopaketin toimitti iittiläinen Metaldon Oy. » Sähköisen proC-ohjausjärjestelmän ansiosta nosturin hallinta on helppo säätää mieleiseksi. Kun komponentit ja kuormaaja olivat saapuneet Nivalaan, niistä koottiin kokonaisuus, jota räätälöitiin sieltä täältä asiakkaan toiveiden mukaan. Raudat toimitettiin autoon alustan väriksi valitulla oranssilla maalattuina. Säädöt on helppo tehdä omia mieltymyksiä vastaaviksi. Uuden alustan täysimittainen varustelu suoritettiin kuitenkin nyt ensimmäistä kertaa. Uuden auton viimeistelystä vastasi puolestaan nivalalainen RST-Steel, joka toimitti ja asensi autoon karjapuskurin, puskurin alaraudan, kattovaloraudan sekä valoputken kattospoilerin päälle. Kokkolan Wetteriltä, Topi Myllykankaalta , ostettu Volvo FH16 750 varusteltiin puutavara-autoksi alusta loppuun Nivalassa. Puutavara-autojen korjaukset, huollot ja nostureiden asennukset ovat korjaamolle tuttua työtä. Niin sähköt kuin hydrauliikka-asennuksetkin toteutettiin Haittamäellä, Pirnes tarkentaa. 1/2021 Raskas Kalusto 28 Volvo FH16 750, JE Team Oy, Nivala. Jussi Pirnes Haittamäeltä kertoo, että kyselyitä varustelusta on tullut ja hommaan sitten päätettiin tarttua. ProC-ohjainjärjestelmä mahdollistaa kuljettajakohtaiset säädöt kuormaajan hallintaa. Ekdahlin auton nivalalaisuusprosentti on puutavara-autoksi huomattavan korkea. Kuormaajaksi hankittiin aiemman viisivuotiaan sähköohjatun Keslan tilalle edelleenkin saman merkkinen kone. Ohjaamona Keslassa on Nivalassa valmistettu NTcab Oy:n valmistama hytti. Sen verran tiedän ja tunnen Haittamäen toimintaa, että uskon tämän olevan yhtä toimiva ja luotettava”, Ekdahl pohtii uuden autonsa vierellä. Paikallista osaamista. Ensimmäinen kerta
HUOLLOT JA VARAOSAT. www.hinausjatuuppaus.fi Lähimmän raskaan kaluston Falck-yrittäjän tavoitat numerosta 0100 2400 (1,98 € /min + pvm/mpm) Jussi Svensk | 0400 275 197 Huoltopalvelut ja tarkastukset kaikkiin nostolaitteisiin Otamme vanhat pankot vaihdossa! Varastossa paljon vaihtonostureita! Kysy lisää: Matti Svensk | 0400 241 405 MEILTÄ UUDET JONSERED JA LOGLIFT NOSTURIT VIELÄ TÄLLE VUODELLE MEILTÄ UUDET JONSERED JA LOGLIFT NOSTURIT. www.facebook.com/raskaskalusto
Ensimmäiset 10 VUOTTA Ensimmäinen Raskas Kalusto -lehti ilmestyi 10 vuotta sitten, alkutalvesta 2011. Suomen lisäksi ovat tulleet tutuiksi myös monet ulkomaiset kohteet ja tapahtumat. Tien päällä -artikkelit ovat osoittautuneet niin lukijoiden kuin toimituksen osalta pidetyiksi. Uusia autoja on esitelty ja kalusto on muuttunut merkittävästi myös mittojen ja massojen osalta. RASKAS KALUSTO -LEHTEÄ VUODESTA 2011 Erilaisia HCT-yhdistelmiä testattiin ennen kuin yleiseen liikenteeseen sallittiin 34,5 metrin maksimi pituus alkuvuonna 2019. Korona-aika on tosin asettanut näiden reissujuttujen teolle omia haasteitaan. Juttukeikoilla toimittajat ovat tavanneet monissa eri tehtävissä kuljetusalalla toimivia ihmisiä. Tässä ollaan Miro Niemen kanssa rahtikeikalla Raumalla. Kuvassa Mikko Sotarauta Oy:n HCT-yhdistelmä, josta kerroimme keväällä 2018. 30 10 VUOTTA Teksti ja kuvat: Iikka Kekko. Kymmenessä vuodessa kuljetusalalla on tapahtunut paljon
Kaiken taustalla on kuitenkin ollut suomalainen kuljetusala ja sen toiminta yhden miehen yrityksistä alan suurimpiin toimijoihin. Talvella 2014 teimme jutun Pajalanmäen Kuljetuksen Mersun ja Joakim Hagan reissusta Pohjois-Norjaan, Jäämeren saareen, josta lastattiin kyydille lohikuorma. Kaikki nämä askeleet ovat merkinneet osaltaan Raskas Kalusto -lehden tekijöille työntäyteisiä vuosia. Lisäksi olemme halunneet nostaa esille alan toimijoiden tekemää tärkeää työtä positiivisessa hengessä. Moottoritehot ovat kasvanee kuorma-autoissa tasaisesti ja uusia automalleja on esitelty, mitä on tapahtunut koko kuorma-autojen historian ajan. Yhdistelmien kokonaismassat ovat nousseet 60 tonnista 76 tonniin ja pituudet 25,25 metristä 34 metriin. 31. Miltä maailma näyttää kymmenen vuoden kuluttua, sitä ei uskalla edes miettiä. Jo lehteä perustettaessa yksi päätavoitteitamme oli kertoa kotimaisille kuljetuselinkeinoa harjoittaville yrityksille, kuten myös alan sidosryhmille ja alaa aktiivisesti seuraaville alan uutuuksista, ilmiöistä ja erilaista toimintatavoista, joista jokainen lukija voisi mahdollisesti hyötyä. 10 vuotta on lyhyt aika, etenkin taakse päin katsottuna. Vuoden 2019 kesällä kävimme tutustumassa Ruotsissa Tatra-kuorma-autoihin Euroopan suurimman tuulivoimapuiston rakennustyömaalla. Jatkamme. Tosin kaasubusseillahan on ajettu jo pitkään, joten on vain ollut ajan kysymys, milloin kaasu tulee yleisemmin käyttöön kuorma-autoissa. Kulunut viimeinen kymmenvuotisjakso on ollut ainakin kuljetuskaluston kehityksen osalta yhtä tykitystä, verrattuna sitä edeltävään seesteisempään kymmenen vuoden jaksoon. Isosta ikkunasta katsottuna merkittävimpiä tapahtumia kuljetusalalla kaluston osalta on ollut vaihtoehtoisten polttoaineiden saapuminen kuljetuskalustoon, mistä ollaan saatu tosin vasta esimakua lähinnä kaasukäyttöisten kuorma-autojen tullessa myyntiin ympäri Eurooppaa. » Kuljetusalalla ja kuorma-autoissa on tapahtunut paljon kuluneen 10 vuoden aikana. Vaikka Suomi kuuluu Euroopan pienimpiin kuorma-autojen markkina-alueisiin, on meillä silti nähty kuluneen kymmenen vuoden aikana kaluston mitoitusten ja massojen osalta merkittävimmät muutokset koko maailmassa
Kahdeksan vuotta sitten kävimme Jarmo ”Topi” Toivosen ja Kuljetus Fagerlund Oy:n auton matkassa Virossa, Liettuassa ja Latviassa. 1/2021 Raskas Kalusto 32 Raskas Kalusto 10 vuotta. Kokonaismassat nousivat 60 tonnista 76 tonniin syksyllä 2013. Eri suoritealoihin ja niissä käytettävään kalustoon olemme tutustuneet laidasta toiseen. A.J.A.N. Kuljetuksen Antti Niskalan mukana jaoimme päivittäistavarakuorman Lappiin kesällä 2013. Yöttömässä yössä. Eläinten kuljetuksiin tutustuimme esimerkiksi Sundqvistin Mersun mukana Pohjanmaalla. Tien päällä Via Balticalla. Saimme tuoreeltaan koeajettavaksi Scanian 76-tonnisen esittely-yhdistelmän
Tällä kertaa vuorossa olivat Mikael ja Toni Hahka sekä Mikaelin tyylikäs Scania Vöyriltä. Pääsuoraa paahdettiin 160 km/h vauhdilla ja mutkat mentiin sivuluisussa satanen taulussa. 33. Vanhempaakin kalustoa on esitelty lehtemme sivuilla. Takana oli nousu Kittilän Suurkuusikon kaivoksen uumenista. Ilpo Salomaan Scania-Vabis L75 -yhdistelmään tutustuimme Seinäjoella. Scanian turbo ja pakosarja hehkuivat punaisena kippipaikalla. Kuviin saatiin vertailun vuoksi myös yrityksen tuore Next Generation -Scania. Rataa Renaultilla. Vuosien varrella useista kuljetusyrittäjistä onkin muodostunut monipuolinen yhteistyöverkosto toimitukselle. Yritysja kalustoesittelyitä on tehty yhden auton yrittäjistä yli sadan auton kuljetusliikkeisiin. Kuljetus Iso-Pellisen keltaiset Scaniat ovat esiintyneet lehden sivuilla pariinkin kertaan kymmenen vuoden aikana. Espanjassa avautui mahdollisuus päästä Renaultin ratakilpurin kyytiin
1/2021 Raskas Kalusto 34 Raskas Kalusto 10 vuotta. Olihan sitäkin toki käytävä katsomassa ja kyydissä istumassa. Leipomotuotteiden jakelusta Helsingin keskustaan kävimme raportoimassa Juha Kivirannan Ategon matkassa. Käsivarrentietä hoitava Kari Kotavuopio otti toimittajan mukaansa seuraamaan talvista tienhoitoa Kolarin ja Kilpisjärven välillä. Erikoiskuljetuksista kertovat jutut ovat olleet mielenkiintoisia juttukeikkoja. Konttisen Nikon iltavuoroa turpeen ja hakkeen ajossa kävimme seuraamassa Pohjos-Savon ja Pohjois-Karjalan seuduilla. Lisämausteeksi ammattiliikenteessä käytettävien autojen rinnalle olemme ottaneen myös esimerkiksi pelastuskalustoa. Tässä ollaan siirtämässä Jännevirran uuden sillan palkkeja Ylivieskasta Kuopion ja Siilinjärven rajalle. Euroopan suurin puutavarayhdistelmä liikkui viiden vuoden ajan Ivalon ja Rovaniemen välillä. Välillä vuorossa on ollut kevyempääkin kalustoa. Scania-Saurus-pelastusauton saimme syynättäväksemme tammikuussa 2019
(ei E1, E7, tulityö) Ajokorttiluokan C:stä CE:hen koulutus yhteistyössä Ulvilan ajo-opisto. 6-7.2, 13-14.2 Pori ..............................................................................10-13.3 ADR-säiliökurssi Huittinen ...................................................................... 045 321 7011 myynti@follis.. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 040 5924 455 tai adrkoulutus.com. 19.12.2020, 15.1.2021 Turvallisuusneuvonantaja koulutus Huittinen ..................................................................... 22-23.3 Mitat ja massat Huittinen ...........................................................................20.2 Koulutusohjelmat hyväksytty kuljettajien jatkokoulutukseen. 27.2 Hätäensiapu Huittinen ................................................. 10-12.2, 24-26.2, 5-7.3 ADR-täydennyskurssi(TP) Huittinen .............................................. 10-11.2, 24-25.2, 5-6.3 Räjähteiden kurssi (E1) Huittinen .............................................................................5.2 Työturvallisuuskorttikoulutus Huittinen ...........................................................................20.3 Ennakoiva ajaminen Huittinen ........................................................................... Laatu – Resurssit – Osaaminen t Ilmoittautumiset ja tiedustelut 040-5924455 • timo.kallionpaa@adrkoulutus.com WWW.ADRKOULUTUS.COM ADR-Koulutus Timo Kallionpää Oy ADR-peruskurssi/yhdistetty peruskurssi Huittinen ............................................................ Automaattikasettit, malmiautot, puuvaunut, vaihtolavaperävaunut. www.follis.. 19-20.2 ADR-täydennyskurssi(YT) Huittinen .............................................. (06) 456 8800 kah@kah-trucks.fi PURKUOSAT KUORMA-AUTOIHIN • Moottorit • Vaihdelaatikot • Akselistot • Korin osat • Renkaat ja vanteet Verkkokauppa WWW.KAH-PARTS.FI Ostetaan kuorma-autoja! Follis Oy Tilaukset ja kyselyt: Puh. Kalevi Hotari 040 536 2043 Enemmän kestävyyttä, enemmän ajomukavuutta ALord kuorma-auton alumiinivanteilla Enemmän kestävyyttä, enemmän ajomukavuutta ALord kuorma-auton alumiinivanteilla Käyttövarmat SRW kuorma-auton teräsvanteet Käyttövarmat SRW kuorma-auton teräsvanteet WWW.SLPAB.COM LÄNSIITÄETELÄ-SUOMI: Kenneth Hellman 050-448 2614 | kenneth.hellman@slpab.com POHJOIS SUOMI: Hans Wiippa +46 70 636 3460 | hans.wiippa@slpab.com FACEBOOK: Släp och Lastbilspåbyggnader i Övertorneå Ab SLP TOIMITTAA ASIAKKAAN TOIVOMUKSET HUOMIOONOTTAEN
Aikuistenallas MEUSBURGER-ALLASVAUNU EERO TOMMOLA, LUHANKA 36 KULJETUSKALUSTO Teksti ja kuvat: Iikka Kekko
Keskieurooppalaisten valmistajien vaunut on tosin suunniteltu meidän kokonaismassojamme matalammille painoille ja lyhyemmille mitoille. 37. Asia aiheuttaa hieman päänvaivaa Suomessa esimerkiksi Aikuistenallas Matalan kuljetuskorkeuden mahdollistavat niin kutsutut allasvaunut valmistetaan pääasiassa Keski-Euroopassa sikäläisten massaja mittasäädösten mukaisesti. P ääasiassa elementtien ja lasin kuljetuksissa käytettävät syväkuormausperävaunut, eli tutummin allasvaunut, edustavat maassamme pientä marginaaliryhmää, joille on kuitenkin oma selkeä käyttötarkoituksensa. Suomessa allasvaunuja ei kuitenkaan valmisteta niiden vähäisestä määrästä ja poikkeavasta rakenteesta johtuen. Allasvaunuilla pystytään kuljettamaan esimerkiksi normaalina kuljetuksena betonielementtejä, joiden kuljettaminen ilman syväkuormausvaunua kääntyisi helposti erikoiskuljetukseksi. FID Engineering Oy toimitti luhankalaisille Eero ja Eetu Tommolalle saksalaisen Meusburger allasvaunun, joka on räätälöity asiakkaan ajatusten mukaisesti ja paremmin suomalaisia säädöksiä hyödyntäen. Keskieurooppalaiset suurvalmistajat pystyvät tuottamaan lisäksi tämäntyyppisiä vaunuja edullisemmin suuremmista markkinoista johtuen
Jo aiemmalla allasvaunulla on vedetty keskiakselivaunua tilanteen niin salliessa, mikä on ollut varsin poikkeuksellinen kokoonpano. kuorman sijoittelun osalta, jotta meillä saavutettavat kantavuudet pystyttäisiin hyödyntämään perävaunun akselipainojen pysyessä lainmukaisina. Uuden neliakselisen allasvaunun hankkinut Eero Tommola tilasi jo edellisen allasvaununsa noin 20 vuotta sitten räätälöitynä siten, että esimerkiksi akselit oli sijoitettu keskieurooppalaisia vaunuja taaemmaksi, jolloin vaunun kuormaus on huolettomampaa ja helpompaa juuri akselipainojen osalta. Yksi akseli ja sopivasti pituutta lisää. Ratkaisu asiaan löytyi lopulta naapuripitäjästä. Mittaja massamuutokset antoivat pari vuotta sitten uutta potkua lähes kaikentyyppisten yhdistelmien kehittämiselle. Nyt oli aika päivittää allasvaunu tämän päivän vaatimuksiin. Saksalaisen räätälin verstaalta. Joutsalaisen FID Engineering Oy:n Pekka Huikko kuuli Tommolan perävaunutarpeista, ja asian tiimoilta istuttiin alas palaveeraamaan Eero ja Eetu Tommolan kanssa. Koska Suomessa ei valmisteta kyseisiä perävaunuja, oli selvää, että halutunlaisen vaunun valmistaisi jokin keskieurooppalainen allasvaunujen valmistaja, joka suostuisi räätälöimään tuotettaan. Ketteryys ja vääntöjäykkyys työmailla ovat jopa yllättäneet positiivisesti, Eetu Tommola kertoo kokemuksistaan. Meusburger-perävaunuja Suomessa edustava Huikko tiesi päämiehensä matalan kynnyksen eri tuotteiden Vaunu on osoittautunut odotusten mukaiseksi. Pituuden lisäksi neljäs akseli kuului suunnitelmaan jo alusta asti. Uutta, pidempää vaunua suunniteltaessa ei kuitenkaan lähdetty hulluttelemaan vaan pituutta haettaessa muistettiin myös työmaaolosuhteet, joissa autolla käydään jatkuvasti. 1/2021 Raskas Kalusto 38 Meusburger-allasvaunu. Allasvaunuilla pitkään betonielementtejä ajanut luhankalainen Eero Tommola halusi käyttöönsä allasvaunun, jossa hyödynnettäisiin uusia massoja ja mittoja, ja saataisiin niiden myötä lisää kuljetustehokkuutta. Allasvaunun pituus on kuitenkin rajoittanut pisimpien elementtien kuljettamista tähän asti. Puoliperävaunut kokivat tietyissä ajotehtävissä jopa jonkinasteisen uuden tulemisen
räätälöintiin, mutta allasvaunujen räätälöinti ei ollut koskaan tullut esille. Neljännen akselin ollessa ohjautuva, ei neljän akselin muodostama teli ahdista käännöksissä juuri sen enempää kuin kolmiakselisessakaan vaunussa. Rekisteröinnin jälkeen vaunu kytkettiin Tommolan vanhemman vetoauton perään, jota ajaa Eeron poika, Eetu Tommola. Neliakselinen teli. Vaunu räätälöitiin asiakkaan toiveiden mukaisesti ja se on Euroopan ensimmäinen laatuaan. ”Jään rikkouduttua tehtaalla oltiin suorastaan innoissaan tästä projektista. Kokonaispituudeltaan 14,33-metrinen vaunu on Eetun mukaan hyvä vedettävä, kuten voidaan odottaakin. Saa ajella sen osalta huoletta”, Eero pohtii. Silti normaali leveä osa on pidempi kuin vanhassa vaunussa. Asiaa lähdettiin viemään eteenpäin yksityiskohtia suunnittelemalla yhdessä Tommolan kanssa. Tulevaisuudensuunnitelmissa häämöttää sukupolvenvaihdos, joten Eeron mukaan on hyvä päästä heti kiinni nykyaikaiseen perävaunuun. Esimerkiksi vaunun kaulan etupään osalta Tommola sai lopulta vaatimuksensa läpi. Asiaa pistettiin alustavasti paperille kirjoittaen ja piirtäen. 20 tonnin kaulapainolle rakennettu kaula tehtiin kuitenkin sen verran pitkäksi, että se soveltuu tulevaisuudessa käytettäväksi telivetoisen tai neliakselisen vetoauton kanssa. Ajatusta Saksan tehtaalle esitettäessä sitä ei tyrmätty, vaikka ilmeet olivatkin mietteliäitä. 4-akselinen allasvaunu Joutsalainen FID Engineering Oy toimitti Eero Tommolalle 4-akselisen Meusburger-allasvaunun betonielementtien kuljetuksiin. Oli mukava seurata, kun suunnittelijoiden tietotaito ja asiakkaan joka tiesi mitä oli ostamassa vaatimuksia ryhdyttiin nivomaan pakettiin”, Huikko muistelee suunnitteluvaihetta. Joistakin yksityiskohdista jouduttiin hieman vääntämään kättä. Tehtaalla oli oma malli, jonka muuttamista lyhyempään ja kapeampaan ei aluksi nähty tarpeelliseksi. Ääriakseliväli venytettiin 4710 milliin, jolloin telimassaksi saatiin tieliikenteessä 9 tonnin akseleilla 30 tonnia. Erityisesti hän on kuitenkin yllättynyt vaunun ketteryydestä verrattaessa vanhaan kolmiakseliseen vaunuun. Vetotappi on kiinni kuulakehässä, joka tekee vaunusta herkästi kääntyvän myös auton vetopöydän päällä. 39. Tommola kuitenkin näki sen oleelliseksi, koska kapeamman ja lyhyemmän etuylityksen ansiosta vaunulla on helpompi mennä ahtaampiin paikkoihin, kun vaunun etupää ei vaadi niin paljoa tilaa tiukoissa käännöksissä. ”Ei tällä tarvitse kiertää vaakoja tai tiehen tulevaisuudessa asennettavia akselimassa-antureita. Ohjautuvan akselin kohdalla kuormatilaa jouduttiin kaventamaan
Tukevaksi tehty. 1/2021 Raskas Kalusto 40 Meusburger-allasvaunu. ”, Eero päättää. Vaunu on osoittautunut tukevaksi kaikilla kuormilla ja kaikissa tilanteissa. Tommolan aiemmassa vaunussa kuorman varmistus hoidetaan perinteisesti ketjuilla, mutta uuteen tulokkaaseen otettiin 4 paria hydraulikiristimiä. Eeron mielestä näin hyvin tehtyä vaunua vedetään varmasti vähintään yhtä pitkään. ”Kyllähän tässä saa silmätikkuna olla, kun on ruvettu käyttämään muista poikkeavaa kalustoa, mutta jokainenhan saa hankkia sellaista kalustoa kuin parhaaksi näkee. Myös lyhyempiä on pystytty lastaamaan peräkkäin entistä helpommin. Vaunun perässä on lisäksi vetokytkin, johon voidaan kytkeä toinen perävaunu. Omamassaa vaunulla on 13 030 kiloa. Veturina palvelee toistaiseksi yrityksen vanhempi väliteli-Volvo, jolla uuden vaunun kanssa päästään 56 tonnin kokonaismassaan. Leveää kuormatilaa on kuitenkin käytettävissä 9,05 metriä. Tommoloiden mielestä vaunu on tehty jopa vahvemmaksi kuin mitä oli odotettu. Kuormatilan pituudeksi saatiin 11,13 metriä. Nykyisen 26-tonnisen vetoauton kanssa päästään siis 56 tonnin kokonaismassaan. Tommolan vanhempaa kärryä on vedetty parikymmentä vuotta. Eetun mukaan vaunun pituutta on pystytty hyödyntämään varsin tehokkaasti pitkien elementtien myötä. Raaka-aineena Meusburger käyttää SSAB:n Strenx-terästä. » Vaunu on hankintahinnaltaan perinteisiä kalliimpi, mutta sen käyttöikä on myös pitkä, jolloin se ehtii maksaa itsensä takaisin. Vaunun takapään rakenteet on toteutettu kestäviksi ja vääntöjäykiksi muun muassa jyhkeän vetopalkin ja hydraulisesti lukittavan takaportin osalta. Viimeisen akselin ohjauksesta johtuen kuormatila on kapeampi sen kohdalta
LS/SS-NK 8 SS-NK 8 SS+ 8 www.ofa.fi OFA-ketjut kestävät vääntöä ja vetoa entistä paremmin ja soveltuvat erityisesti puutavara-ajoon, jossa ”ketjut päällä” -kilometrejä kertyy runsaasti. www.niglos.fi Hallit vuodesta 2006 Toimitussisältö asiakkaan toiveen mukaan, esimerkiksi: • seinäja kattoelementit (polyuretaani) • alumiini-ikkunat ja -käyntiovet • savunpoistoikkunat tai -luukut • nosto-ovet ja pielirakenteet • terästai liimapuurunko • kattovesijärjestelmä • kattoturvatuotteet • suunnitelmat • perustukset Teollisuushallit Varastohallit Asennuspalvelut Konehallit Maatalous Suomalaiset asentajat niglos@niglos.fi / 02 6324 330 Myös pelkät elementt itoimituks et! www.fid.fi/meusburger FID Engineering Oy Jousitie 39 (käynti), Kivitie 10 (postit), 19650 Joutsa Keskus 010 20 20 540, info@fid.fi, www.fid.fi BDVAF Hämeenlinnan Hinauspalvelu Oy hinaushameenlinna.fi Hinaus päivystys 24h • 0400 982 944 Erikoishommat / raskaat 24h • 040 179 0802 Myös 4x4 raskashinuri. – äärimmäisiin olosuhteisiin, lujaa laatua lenkistä lenkkiin. OFAkuormaautoketjut Luotettu ketjuvalinta
Liikenteen sujuvuuden ja alueen asuinmukavuuden kannalta on erityisen merkittävää, että tuntuva osa kehätielle siirtyvästä liikenteestä on alueen läpi kulkevaa raskasta liikennettä. Arvioiden mukaan ohitustielle siirtyy 20–30 prosenttia siitä 20 000 ajoneuvon vuorokautisesta liikennemäärästä, joka on kulkenut Lahden ja Hollolan keskusta-alueiden tieja katuverkon läpi. päivänä kulkemaan Lahden eteläpuolelle rakennetulle kehätielle. 42 LIIKENNEVÄYLÄT Teksti ja kuvat: Harri Onnila. Lukuisien liikennevalojen rytmittämä ja jyrkähkön Kärpäsenmäenkin sisältävä osuus on nyt kuitenkin siinä mielessä osin historiaa, että valtatie siirtyi joulukuun 8. Turvallisuusseikat on otettu tarkoin huomioon esimerkiksi tunneliputkesta toiseen johtavilla huoltokäytävillä hätäpuhelimineen. L ahti on lukeutunut viimeisiin isoihin suomalaisiin kaupunkeihin, joiden keskustaa on halkonut valtatie. Vaikka itse tieurakka valmistui peräti vuoden etuajassa ja pysyi nykypäivän hankkeille suorastaan poikkeuksellisesti budjetissaan, ei Lahden eteläinen kehäLatu auki Puolen vuosisadan ajan haaveiltu Lahden itä-länsisuuntainen ohitustie on valmis, minkä seurauksena valtatie 12 kulkee nyt taajama-alueiden sijaan väljemmällä väylällä päijäthämäläiskaupungin eteläpuolella. LAHDEN ETELÄINEN KEHÄTIE Liipolan kaksiputkisella tunnelilla on kokonaismittaa lähes kilometri. Etelästä pohjoiseen johdattava Nelostie siirtyi mastokaupungin keskustasta itäpuolella kulkevalle moottoriliikennetielle jo 1983, mutta näihin päiviin saakka itä-länsisuuntainen valtatie 12 kulki Lahden läpi aivan kaupungin keskusta-alueen tuntumassa
Lahden eteläinen kehätie numeroina • Uutta moottoriliikennetietä runsaat 13 kilometriä, joista kaksikaistaista 7,2 ja nelikaistaista 6,2 kilometriä • Uusi siltoja 32 ja neljä korjattua • Kaksi maantietunnelia (Patomäki ja Liipola) • Kuusi eritasoliittymää (Soramäki, Nostava, Okeroinen, Nikula, Laune ja Kujala) • Kuusi kilometriä melusuojausta • Kallioleikkausta 872 180 kuutiometriä • Tunnelilouhintaa 198 900 kuutiometriä • Maaleikkausta 1 407 833 kuutiometriä • Paalutusta 200 000 metriä • Päällystystä 1 282 325 neliömetriä • Puita istutettu 102 375 taimea (lähde: Väylävirasto) tie kokonaisuutena ollut läpihuutojuttu, sillä vääntöä valtatie 12:n uudelleen linjaamisesta oli käyty 60-luvulta lähtien. 43. Noin kymmenessä minuutissa taittuvan tieosuuden varrella on kaksi tunnelia, 408 metriä pitkä Patomäen tunneli sekä 932-metrinen Liipolan tunneli. Pidempi tunneli on lisäksi varustettu EU:n vaatimilla tuuletusjärjestelmillä ja huoltokäytävillä. Eritasoliittymiä rakennettiin yhteensä kuusi. Uusi siltoja kehätielle rakennettiin kaikkiaan 32 ja niiden lisäksi myös neljä vanhaa on kunnostettu. Väyläviraston mukaan vihdoin ja viimein toteutuneen mallin liikkeellepanijana voidaan pitää Lahden, Hollolan ja Väylävirastoa edeltäneen Liikenneviraston aiesopimusta ja tiesuunnitelmaa, jotka johtivat tiesuunnitelman hyväksymiseen vuonna 2016 ja rakentamiseen käynnistymiseen seuraavan vuoden puolella. Mitä noin 275 miljoonalla sitten saatiin aikaiseksi. Nämä esteet ovat nyt poissa, joten raskaan liikenteen ei enää tarvitse sulloutua Lahden ja Hollolan taajama-alueiden lävitse matkallaan Tampereen tai Kouvolan suuntaan. Jälkimmäisen kerrotaan olevan Suomen neljänneksi pisin maantietunneli ja toiseksi pisin moottoritietunneli. Kuorma-autoliikenteen osalta huomioitavaa on, että tunneleissa vallitsee ohituskielto raskaalle liikenteelle. Uudella tieosuudella on erikoiskuljetuksia palvelevia 7,2 metrin alituksiakin, mutta kaikki kehätien alitukset ovat vähintään 5,3-metrisiä kuten Patomäen tunnelin rakennusaikainen kylttikin kertoo. Tunneleiden turvallisuutta valvotaan lukuisilla kameroilla, joita tieosuudelle on kaikkiaan 43 kappaletta. Tunnelien lisäksi kehätietyömaan suuritöisiin osa-alueisiin lukeutuivat tieosuuden sillat ja eritasoliittymät. Kokonaisuus on nyt siis valmis, mutta viimeistelyä on luvassa vielä parin vuoden kuluttua, kun viimeinen päällystekerros vedetään pintaan vuonna 2023. Turvallisuuden ehdoilla. Hieman yli 13 kilometrin osuus uutta tietä, joka koostuu osin Lahden päässä nelikaistaisesta 80 km/h nopeusrajoituksen osuudesta ja lännessä Hollolan puolella kaksikaistaisesta osuudesta, jolla rajoitus on talvella 80 km/h ja kesäolosuhteissa 100 km/h. Esimerkiksi öljytai muiden kemikaalikuljetusten onnettomuustilanteiden varalta tunnelin viemärit ovat palonkestäviä ja varustettu keruujärjestelmällä ympäristövahinkojen estämiseksi
LAUMANJOHTAJA Valkaman leijonateemainen kuljetuskalustolaivue täydentyi joulun alla yrityksen ensimmäisellä uudella Mercedes-Benz-kuorma-autolla. MAANRAKENNUS VALKAMA OY, KANGASALA 44 KULJETUSKALUSTO Teksti ja kuvat: Iikka Kekko. MERCEDES-BENZ AROCS 3263 ”LEAD LION”. Lead Lion -nimellä kastettu Arocs liikkuu kolmen kuljettajan toimesta kierrätysmateriaaleja kuljettaen parhaillaan seitsemänä päivänä ja yönä viikossa
Etenkin talvikaudella Valkaman koukkuautot liikkuvat aktiivisesti muun muassa lämpövoimaloissa käytettävää kierrätyspolttoainetta kuljettaen. Nyt hankittu Mercedes-Benz Arocs -koukkuauto tulee samaan ajotehtävään kolmen koukku-Volvon kanssa. Vaihtolava-autoilla kuljetetaan pääasiassa Deleten kierrätysmateriaaleja koko Suomen alueella. Veho tarjosi uuden auton kuljettajille muutaman tunnin mittaisen koulutuksen auton ominaisuuksiin ja varusteisiin jutuntekoMERCEDES-BENZ AROCS MALLI 3263 MOOTTORI OM 473, 6-sylinterinen rivimoottori, iskutilavuus 15,6 litraa, maksimiteho 625 hv/ 1600 r/min, maksimivääntömomentti 3000 Nm / 1100 r/min VAIHTEISTO PowerShift3 , 16-nopeuksinen automatisoitu vaihteisto. Käytännön toimintaa on lisäksi pyörittämässä kuljetuksia järjestelevä Tinon serkku, Tomi Valkama. ALUSTA 8x4*4-tyyppinen tasakuormaauto, akseliväli 4500 mm, edessä lehtijouset ja takana ilmajousitus, tehtaan sallimat akselimassat 9, 13, 13 ja 7,5 t, omamassa 14 620 kg, kantavuus 20 380 kg, kokonaismassa tieliikenteessä 35 000 kg. Tällä kertaa koukkuauton alustaksi valittiin kuitenkin Mercedes-Benz Arocs. Tomi Valkama kertoo, että Mersun ensimmäisten liikennöintiviikkojen aikana sillä on ajettu käytännössä yötä päivää. OHJAAMO BigSpace-makuuohjaamo, tasainen lattia, leveys 2500 mm. Seitsemän metsäkoneen ja kuuden kaivinkoneen rinnalla kuljetuksia hoidetaan neljällä koukkuautolla, kahdella puutavara-autolla sekä koneenkuljetusritiläautolla ja sorapuoliperällä. K angasalan Pohjassa kotipaikkaansa pitävä Maanrakennus Valkama Oy on maanrakennus-, puunkorjuuja kuljetusalalla toimiva perheyritys. 45. Yritystä vetää Harri Valkama poikansa Tino Valkaman kanssa. Tuttua leijonateemaa kuten Valkaman aiemmissakin autoissa. Entuudestaan Valkamalla on yksi sorapuoliperää vetävä, käytettynä hankittu Arocs-Mersu ja lisäksi nyt luovutetun auton valmistumista odoteltaessa Vehon vuokra-auto. KÄYTTÄJÄ Maanrakennus Valkama Oy, Kangasala. PÄÄLLIRAKENNE 26 t HIAB Multilift -koukkulaite. Koulutus kuului kauppaan
Aiemmin kuljettajia on valmennettu kyseisellä autolla ajamiseen muun muassa vaihteiston osalta. Alusta on varustettu 4 500 millin perusakselivälillä ja takaohjaavalla akselilla. MirrorCam-peilijärjestelmän tilalle valittiin kuitenkin vielä perinteiset peilit. Voimaa kuljettajat tosin ovat kaipailleet, muiden koukkujen ollessa 750-hevosvoimaisten autojen päällä. Vesalakin on luonnollisesti tyytyväinen tulokseen, mutta korostaa, että töitä asian eteen on tehty. Taakse päästiin valitsemaan ilmajouset. Ulkokuorta ehostettiin Valkaman autoista tutuilla leijonateemaisilla teippauksilla, jotka toteutti tamperelainen Ajaks-Line Oy. Näin kuljettajat pystyvät hyödyntämään eri ominaisuuksia ja saamaan autosta kaiken mahdollisen hyödyn irti, jolloin myös omistaja saa rahoilleen parhaimman vastineen. Valkaman kuljetuskalusto on koostunut tähän asti pääasiassa ruotsalaismerkistä, josta kaluston runko muodostuu edelleenkin. Puskurista puskuriin. Päällirakenteena alustalla on Multiliftin 26-tonninen koukku, jollaisia on Valkaman muissakin autoissa ja sen myötä hyväksi todettu tuote. Tarjousta kysyttiin myös muilta merkeiltä, ja Tino paljastaa, että muitakin vahvoja vaihtoehtoja oli. Hänen mukaansa merkittävin syy kaupan kättelyyn Veholla oli Pirkanmaan kuorma-autojen myyntipäällikön Jari Vesalan aktiivinen toiminta kaupankäynnissä ja siihen liittyvien asioiden hoitamisessa. Normaalia pidemmän vaunun ja siihen haluttujen varusteiden hankinta oli vaivatonta. Yli 16-tonnisissa ensirekisteröintejä Pirkanmaalla vuoden 2020 osalta johti 18. Arocsmaiseen tapaan 9 tonnin etuakseli on lehtijousitettu. Mersun listalta Valkamat valitsivat uuden koukkuauton alustaksi neliakselisen Arocs 3263 -mallin. Niin HIABin Uotilan kuin Jykin Otto Sirénin kanssa yhteistyö on sujunut mutkattomasti. Moottoriksi valittiin valmistajan tehokkain versio eli 15,6-litrainen 625 hevosvoiman rivikuutonen. Tässä vaiheessa valinnan kohdistumista Mercedekseen pohjusti hyvät taloudelliset kokemukset vuokra-autosta sekä sorapuoliperänveturista. Aktiivista kaupankäyntiä. Viimeisen silauksen ulkonäköön loihti Custom Parts Tinon toiveiden mukaan valmistetuilla rostereilla. Vehon kuljettajakouluttaja Ari Fehrmann totesikin paikalla, että koulutus halutaan antaa aina, kun myydään auto sellaiseen yritykseen, jossa ei ole entuudestaan kovin paljon kokemusta Mercedes-Benzistä. Tino kertoo, että viime talvena heillä oli koeajossa Vehon Arocs-puuauto, josta saadut kokemukset vaikuttivat osaltaan valintaan. Jälkimarkkinan osalta tilanne on varmasti sama muillakin merkeillä. HIABin Harri Uotilalta ostettu laite asennettiin auton päälle Cargotecillä Raisiossa. Kuljettajia perehdytettiin muun muassa autoon yhteydessä olevan Remote Online -puhelinsovelluksen käyttöön sekä kerrattiin ominaisuuksien hyödyntämistä. päivänä. ”Tarjoukset pyydettiin muiltakin päämerkeiltä, mutta lopulta auton yksityiskohtia päädyttiin viilaamaan Pirkkalan Vehon Jari Vesalan (oik.) kanssa”, Tino Valkama kertoo. joulukuuta Scania 85:llä autolla. Tino Valkaman mukaan uusi merkki koukkuautokäyttöön on otettu kuljettajien osalta pääpiirteissään positiivisesti vastaan. Laakereille ei ole varaa jäädä lepäämään vaan töitä on tehtävänä edelleenkin esimerkiksi jälkimarkkinoinnin osalta, mikäli myyntilukuja halutaan kasvattaa tai edes pitää saavutetulla tasolla. 1/2021 Raskas Kalusto 46 Mercedes-Benz Arocs 3263 ”Lead Lion”. Toisena tuli Mercedes-Benz 68:lla ja kolmantena Volvo 38:lla autolla. Jokaisella akselilla on levyjarrut, kallistuksenvaimentimet ja pisteenä i:n päällä alumiinivanteet. Asiakasta kuunneltiin ja asiat hoidettiin hyvässä hengessä. Rautajousitettuun BigSpace-ohjaamoon varusteiksi valittiin mukavuusistuinten lisäksi varsin kattavat varusteet. Hänen mukaansa he halusivat koittaa myös muuta merkkiä uuden auton myötä. Kuorma-automarkkinat elävät joka vuosi jonkin verran johonkin suuntaan. Samalla oli luontevaa käydä läpi ensimmäisten viikkojen aikana esille nousseita kysymyksiä auton käyttöön liittyen. Näin alkuvaiheessa Valkama ei ymmärrettävästi ota vielä kulutuksiin kantaa, mutta kertoo vuokra-auton kuluttaneen noin 10 litraa vähemmän polttoainetta sadalla kilometrillä kuin heidän muut samassa ajossa olevat autot. Tino Valkaman mukaan kyse ei ole ainakaan tässä vaiheessa mistään täyskäännöksestä toiseen merkkiin. Valkamat arvostavat sitä, että heidän tarpeitaan kuunneltiin ja toiveet toteutettiin. 26 tonnin koukulla ja 4,5 metrin akselivälillä sekä taka-ilmajousituksella varustetusta tridem-Arocsista tuli Valkaman uusi koukkuauto. Mallipäivityksen myötä tarjolle tulleista varusteista autosta löytyvät sähköinen seisontajarru, isot multimedianäytöt, GPS-pohjainen vakionopeudensäädin, navigaatiojärjestelmä, avaimeton käynnistys, ohjaamon uusi sisävalaistus sekä liikennemerkkitunnistus, joka näyttää mittaristossa muun muassa viimeksi havaitun nopeusrajoitusmerkin. Liikenteeseen otettaessa perään kytkettiin uusi Jykin 15,6-metrinen vaihtolavavaunu, joka mahdollistaa kahden 7,5-metrisen vaihtolavan kuljettamisen. Valtakunnallisesti Scania on pitänyt viimeiset pari vuotta kärkipaikkaa hallussaan. » Kuljettajien koulutuksen myötä uudesta autosta on mahdollista saada paras hyöty irti. Näin on myös Pirkanmaalla, mutta siellä Mercedes-Benz on myös kirinyt toisiksi myydyimmäksi raskaaksi kuorma-autoksi
Yhdistelmällä kuljetetaan kolmea 7,5-metristä vaihtolavaa, joista kahden alla on Jykin 15,6-metrinen vaihtolavavaunu. 47
Ja juuri sen vuoksi Valio onkin käynnistämässä aiheesta pilottia Haapaveden seudulla. 48 VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET Teksti: Harri Onnila · Kuvat: Iikka Kekko ja Petteri Tahvanainen. T utustuimme keväällä 2019 laajassa artikkelissa Valio Oy:n ensimmäiseen maidonkeruussa operoivaan nesteytettyä biokaasua käyttävään maitoautoon. Laajemmassa kuvassa maidonkeruuautojen päästöjen vähentäminen on yksi osa Valion tavoitetta olla maidon osalta nollapäästöinen vuoteen 2035 mennessä. Kehityspäällikkö Petteri Tahvanainen Kohti nollapäästöjä Maitotilan lehmien lannasta tehtyä biokaasua maitoauton polttoaineeksi. Kuulostaa järkevältä. Osuuskunta Tuottajain Maidon ajossa Autoyhtymä Roimola Ky:n toimesta oleva Volvo FH460 LBG on osaltaan pudottamassa elintarvikeyhtiön päästöjä; Valion mukaan sen maidontuotannon hiilijalanjäljestä noin viisi prosenttia muodostuu tehtaista ja maidonkuljetuksesta
Valion logistiikkatiimistä kertoo Roimolan LBG-Volvosta saatujen kokemuksien olevan myönteisiä. Tähän mennessä matkaa on kertynyt ilman mainittavia teknisiä ongelmia jo puolisen miljoonaa kilometriä. Valion maidonkeruussa Autoyhtymä Roimola Ky:n toimesta liikkuvaan LBG-Volvoon tutustuimme tarkemmin numerossa 3/19. Kulutus ei siinä mielessä ole vertailukelpoinen muihin suoritealoihin, että maidonkeruuseen kuuluu myös paljon tyhjänä ajoa sekä keruuta ilman perävaunua.” Tahvanaisen mukaan nesteytetyllä kaasulla toimiva auto on hankintahinnaltaan neljänneksen kalliimpi dieselHaapavetisen Vuorenmaan maitotilan biokaasulaitokselta tankkaamaan tuleva CBG-Scania oli kuvanottohetkellä vielä päällirakennuksessa Nordic Tankilla Oulussa, mutta maidonkeruun on ollut määrä käynnistyä alkuvuodesta. 49. Keskikulutus on ollut positiivinen yllätys, tankkausten perusteella 21,67 kiloa sadalla kilometrillä. Neliakselinen Scania G410 tulee liikkumaan pääosin nuppiautona, sillä moottoriteho rajaa suurimpien yhdistelmämassojen hyödyntämisen. ”Ollaan saatu hyvät kokemukset vajaan kahden vuoden aikana ajettujen noin 460 000 kilometrin myötä. Valion maidonajossa olevat kaasu-Volvot liikkuvat LBG:llä eli nesteytetyllä biokaasulla, mutta CBG-auton säiliöt täytetään paineistetulla kaasulla, tässä tapauksessa lehmänlannasta valmistetulla biokaasulla
”Jos ajetaan 250 000 kilometriä vuodessa, niin nykyisellä kustannusrakenteella saadaan tehokas toimintamalli.” Lannalla liikenteeseen. kuorma-autoa, mutta toteutuneet polttoainekulut ovat olleet LBG-autossa 31,10 euroa sadalla kilometrillä ja vastaavan dieselauton puolestaan 41,63 euroa sadalla. Tämä asettaa vaatimukset toimintavarmuudelle, jotta voidaan lisätä vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivaa kalustoa. Joulukuussa viimeistelyvaiheessa ollut CBG-auto on neliakselinen 410-hevosvoimainen G-sarjan Scania, joka tulee liikkumaan maidonkeruussa palvellen Haapaveden Valiota, joka tunnetaan erityisesti Oltermanni-juuston tuottajana. Moottoritehot rajoittavat suurempien kokonaismassojen hyödyntämistä, mutta neliakselinen alusta ja 20 000 litran säiliö on tehokas ratkaisu. Tämä CBG-ratkaisu (paineistettu biokaasu) tulee edustamaan kierrätystaloutta puhtaimmillaan, kun pystytään hyödyntämään maidontuotannossa syntyvää, muuten pitkälti hukkaan haihtuvaa energiaa suoraan maidonkeruuseen. ”Maidonkeräilyä suoritetaan hurjilla suoritemäärillä. ”Haasteita on ollut tankkausverkoston suhteen, mutta itse keräily on sujunut hyvin ajoneuvon tekniikan osalta”, tiivistää Tahvanainen tähänastiset LBG-kokemukset. Uuden CBG-maitoauton ajattamisesta käy kiittäminen Haapavedellä sijaitsevaa Vuorenmaan noin 180 lehmän maitotilaa, jota pyörittävien veljesten, Janne ja Ville Vuorenmaan perheiden aikaansaannosta tilalla toimiva oma biokaasulaitos on. Valion ensimmäisestä biokaasuautosta saatujen kannustavien kokemusten myötä Valiolle on sittemmin tullut myös kaksi muuta vastaavaa LBG-/LNG-käyttöistä maidonkeruuautoa – toinen Jyväskylän alueelle Osuuskunta Maitosuomen ja toinen Oulun seudulle Osuuskunta Pohjolan Maidon ajoon. ”Virossa ajamme vastaavalla autolla tuhat kilometriä päivässä, ja se tankataan vuorokaudessa kaksi kertaa. Petteri Tahvanainen kertoo LBG-autojen ajattamisen ainoat käytännön haasteet liittyneen kaasuntankkausverkoston rajallisuuteen. Kuvassa Scania-maitoautoa juotettiin Gasumin asemalla, mutta jatkossa tankkaukset tulevat tapahtumaan haapavetisellä maitotilalla sen omalla biokaasulla. Myöskään CNG-/CBG-autojen lyhyemmästä toimintamatkasta yhdellä tankkauksella LNG-/LBG-autoihin nähden ei ole muodostumassa ongelmaa tässä pilotissa. Haapaveden autolle olemme suunnitelleet tankkausta kerran päivässä.” Jos kaasulla toimivien Valion maitoautojen käyttökokemukset ovat jatkossakin myönteisiä, tullaan niitä näillä näkymin hyödyntämään jatkossa entistä laajemmin yrityksen maidonkeruuautoissa. Viimeisen vuoden suorite maitoautoa kohti on Valiolla noin 300 000 kilometriä vuodessa, ja liikkeellä ollaan keskimäärin 21,6 tuntia vuorokaudessa.” 50 1/2021 Raskas Kalusto Valion kaasukäyttöiset maitoautot. CBG-Scanialla keruuseen. ”Asioissa on kuitenkin edettävä askel kerrallaan, koska maidonkeräyksen luotettavuutta ei haluta riskeerata millään tavoin”, luonnehtii Tahvanainen kaasukuorma-autojen näkymiä Valion näkökulmasta. ”Esimerkiksi käyttöön tulevan CBG-maitoauton käyttämän biokaasun on oltava 97-prosenttisesti puhdasta”, Tahvanainen huomauttaa. Saavutettavien ympäristöhyötyjen lisäksi paikallisella CBG-tuotannolla pystytään myös väistämään LBG-autojen ajattamista haastava nesteytetyn kaasun ja etenkin nesteytetyn biokaasun saatavuus, vaikka verkosto onkin Gasumin ja muiden toimijoiden myötä kohenemassa. CBG-autolle ei alkavassa pilotissa ole sellaisia luvassa. Sen tuottamasta noin 1 200 MWh:n vuosittaisesta biokaasutuotannosta pääsevät osallisiksi myös muut CBG-autoilijat kuin vain puheena oleva maitoauto. Maidonkeruun kannalta biokaasulaitoksen etuihin luetaan ympäristötekijöiden ohella kaasun saatavuus. Kaasua ollaan painamassa syvemmälle alkuvuodesta, ja varsin mielenkiintoisen hankkeen kautta: käyttämällä maitoautossa maitotilan omalla kaasuasemalla lehmänlannasta tuotettua biokaasua. Asia ei ole merkityksetön, sillä Valion mukaan tällä hetkellä maidon hiilijalanjäljestä 93 prosenttia syntyy alkutuotannossa maatiloilla. ”Autolla tullaan ajamaan pääsääntöisesti nuppiautona ilman kärryä, sillä se operoi lähellä meijeriämme ja maatilan infraa. CBG-pilotin jälkeinen laajentaminen on kuitenkin vielä hankalaa johtuen juuri moottoritehoista”, näkee Tahvanainen
Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.. (09) 4257 9321 • Fax (09) 4257 9323 Polttoja plasmaleikkauspalvelu Teräsmyynti Myös kulutusteräkset ja huulilevyt www.uudenmaanterasleikkaus.fi www.sdctrailers.. TILAA INTERNETISSÄ: Täytä lomake osoitteessa tilaa.viipalemediat.. Rakkaud ta Rautaan! Tilaajalahja ksi hieno metallinen avaimenp ä, arvo 14,90 € 74 90 KESTOTILAUS 8 NUMEROA. 0400 580 760 • Kylätie 62, Karinkanta • Siikajoki • www.jaresko.fi Haemme raskaan kaluston varaosamyyjää vakituiseen työsuhteeseen. 10 000 perävaunua Erinomainen laatu Nopea toimitusaika Korkea muokaaavuus Kilpailukykyinen hinta SDC Extendible Flat: Vankkarakenteinen 4-akselinen jatkokärry erinomaisin komponentein ja varustein max. (09) 4257 9321, Fax (09) 4257 9323 www.uudenmaanterasleikkaus.fi Työkkyrintie 18, 05400 JOKELA Puh. 040 621 4991 myynn@sdctrailers.. Tiedustelut numerosta 0400 580 760 • Polttoja plasmaleikkauspalvelu • Teräsmyynti • Myös kulutusteräkset ja huulilevyt Työkkyrintie 18, 05400 JOKELA Puh. Monipuolinen raskaan kaluston HUOLTOKORJAAMO Uutta! MB-testeri pakettija kuormaautoille. Meiltä myös jarrusovitusajot, varaosat ja Sisun vaihtovaihteistot (ZF, Eaton Fuller ja Fuller). SDC Trailers Suomi / ReKo Service Oy Pitkälahdenkatu 1, 74120 Iisalmi SDC TRAILERS MONIPUOLINEN VALIKOIMA HUIPPULAATUISIA PUOLIPERÄVAUNUJA AVOPERÄVAUNUT jatkettavat ja kiinteät SDC Trailers on Britannian johtava perävaunuvalmistaja, jonka vuosituotanto on n. PUHELIMITSE: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 SÄHKÖPOSTITSE: Lähetä sähköpostia tilaus@amerikanrauta.. Valtuutettu Sisu-merkkihuolto Jaresko Oy • Puh. pituus 21,2 m 4-akseliset 16.6m pitkät lavaperävaunut 30t telillä ja eriiäin hyvällä varustelulla saatavilla nopealla toimitusajalla! Kevään toimitukset myydään nyt ota yhteyiä ja kysy tarjous! Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus vaan elämäntapa
Osaamista oppimassa KULJETTAJAKOULUTUSTA SAVON AMMATTIOPISTOSSA 52 KOULUTUS Teksti ja kuvat: Iikka Kekko
Kärkkäinen toteaa, että heillä on yhteistyökumppaneina puutavara-autoilijoita ja metsäyhtiöitä, joilta saadaan arvokasta tietoa alan käytännön vaatimuksista ja jopa apua opettamisessa. Savon ammattiopisto tekee tiivistä yhteistyötä kuljetusalan eri laitetoimittajien ja valmistajien kanssa. Tosiasia on myös se, ettei raakapuun kuljettamista pinolta tuotantolaitoksiin opi muuten kuin tekemällä sitä. Sama pätee toki moniin muihinkin töihin. Alalla on tunnetusti jatkuva tarve ammattitaitoisista kuljettajista, mutta pula ei kuitenkaan juuri nyt ole huutava. Aikuispuolella suurin osa opiskelijoista on ammatinvaih53. Kärkkäinen ja kouluttajana toimiva Kari Karhunen toteavat, että heillä on tarjota alalle tosissaan haluaville ja motivoituneille hyvät sekä käytännönläheiset mahdollisuudet oppia alaa realistisissa olosuhteissa ajanmukaisella kalustolla. Yksi tällaisista on Savon ammattiopisto, jossa puutavara-auton kuljettajiksi opiskeleville tarjotaan esimerkilliset puitteet opiskella alaa. Kuopiossa järjestetään puutavara-auton kuljettajakoulutusta niin nuorille kuin aikuisillekin. Opintojen edetessä voidaan työharjoittelun määrää lisätä tapauskohtaisesti. Puutavarakuljettajakoulutuksen toteuttamisen ajanmukaisella kalustolla mahdollistaa muun muassa hanketoiminta, jota rahoittaa Euroopan unionin sosiaalirahasto ESR sekä aluekehitysrahasto EAKR. Ainoaksi vaihtoehdoksi jääkin kouluttaa uusia osaajia alalle. Motivaatio on tärkeä ominaisuus. Yksilöllisesti räätälöityä opiskelua. Rahoitukseen kuuluu osana oppilaitosten omarahoitusosuus. Esimerkiksi kuormaajia on luonnollisesti niin mekaanisia kuin sähköisesti esiohjattuja malleja kaksija nelivipuohjauksella. Erikoisuutena löytyy myös HIABin HiVision, jossa kuormaajaa hallitaan kuorma-auton ohjaamosta kameranäkymän ja virtuaalitodellisuusteknologian avulla. Vastaavasti oppilaitoksella on vahva tahtotila kouluttaa opiskelijoista tekijöitä yrityslähtöisesti, käytännön vaatimuksien mukaisesti. Savon ammattiopistolla on opetuskäytössä useampia toisistaan hieman poikkeavia puutavarayhdistelmiä. Myös alustavariaatioista löytyy yleisimmät vaihtoehdot, kuten myös manuaalivaihteistolla varustettu puutavara-auto. P uutavarankuljetusten parissa eletään parhaillaan suvantovaihetta. Tulevaisuudessa kuljetusalan ammattilaisille on työtä tarjolla kaikilla suoritealoilla. Oleellista ei ole se, että mahdollisimman moni valmistuu koulusta, vaan se, että valmistuttuaan opiskelijat työllistyvät alalla ja pääsevät kehittymään työelämään siirryttyään täysverisiksi ammattilaisiksi. Koulutus räätälöidään mahdollisimman pitkälle jokaisen opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Vanha tosiasia on se, että ammattilaisille on aina työtä tarjolla, mutta lähes kaikki ammattilaiset ovat jo töissä. Nuorimmat opiskelijat tulevat peruskoulusta, jolloin opetus sisältää ammattiaineiden ohella yleisaineiden opiskelua. ”Nyt on erityisen hyvä aika opiskella alalle ja sen seuraavaan sesonkiin”, hankepäällikkö Arto Kärkkäinen Savon ammattiopistosta toteaa. Puutavara-auton kuljettajakoulutusta tarjoavat lähinnä eri kuntien ja kuntayhtymien oppilaitokset. Hanke toteutetaan yhdessä Ylä-Savon ammattiopiston kanssa
Kuusi vuotta rahtiautoa ajaneella Joel Lahtisella oli työkokemusta vastaavasti vähemmän, mutta kuitenkin yhdistelmästä. Lahtinen kuitenkin toteaa, että talvisilla metsäteillä liikkuminen yhdistelmällä, ja kuormaajan käyttö ovat oma maailmansa valtateiden jälkeen, vaikka täysperävaunun käsittely ei tullutkaan hänelle uutena asiana. ”4-vipuinen on aika haastava. 1/2021 Raskas Kalusto 54 Savon ammattiopisto. Ruotsalaisella on 26 vuoden kokemus linja-autonkuljettajan työstä. Osalla aikuispuolen opiskelijoista saattaa olla pitkäkin kokemus kuljetusalalta, jolloin yleensä erikoistutaan esimerkiksi bussitai rahtipuolelta puutavara-auton kuljettajaksi. Erilaisia taustoja. Korona-ajan lamauttaessa linja-autoliikenteen, lähti Timokin opiskelemaan uutta alaa monen muun bussiammattilaisen tavoin. ”Meillä on ollut opiskelijoina myös kuljetusyrittäjiä. Esimerkiksi suoritealan vaihtuessa on tultu opiskelemaan puutavarakuljetuksia tai jopa pelkkää puutavarakuormaajan käyttöä, josta on mahdollista suorittaa tutkinnonosa logistiikan perustutkinnosta”, Kärkkäinen tarkentaa. Tällöin lähdetään kouluttautumaan suoraan alalle joko henkilötai tavarankuljetuksiin. Tämä asettaa opettajillekin omat haasteensa. Käytännön puolen koulutus ja harjoittelut suoritetaan olosuhteissa, jotka antavat realistisen kuvan puutavaran kuljetuksesta metsäpäässä. Menee vielä vähän aikaa, ennen kuin sillä kuormaaminen alkaa näyttämään työnteTekemällä oppii. Eniten ammatinvaihtajia on 20-30 -vuotiaissa. Jonna Laukkaselle kuormaajan käyttö on puolestaan tuttua metsäkoneenkuljettajan taustasta johtuen. » Kalusto koostuu yleisimmin alalla käytetyistä vaihtoehdoista. Erityisesti aikuispuolella koulutuksen räätälöinti on merkittävässä osassa, johtuen aiemmin hankitusta osaamisesta ja kokemuksesta. Yksi puutavara-auton kuljettajaksi Kuopiossa opiskelevista on Timo Ruotsalainen . Lähtökohdat ja taustat etenkin aikuispuolella ovat hyvinkin toisistaan poikkeavia. Kortit ja ammattipätevyydet löytyivät jo taskusta, joten koulutuksessa päästiin siirtymään suoraan lähemmäs asian ydintä. Tosin 2-vipuinen sähköohjattu on se, joka tottelee Jonnaa kuuliaisimmin. tajia
olta”, hän toteaa. Työn haastavuus ja vapaus verrattuna rakennushommiin saivat palaamaan kuljetusalalle. Koulun välittömässä läheisyydessä sijaitsee entinen puolus55. Juukalaisella Annika Kallisella on puolestaan taustalle peruskoulun jälkeen suoritettu lukio. Petrillä on puolestaan taustaa asennustöistä. Reilu vuosi sitten opinnot aloittaneen Kallisen tähtäimessä on logistiikan perustutkinto, joka sisältää puutavarakuormaimen käytön. Alan ilot ja riemut tulevat tutuiksi käytännönläheisessä opiskelussa. Hän on tällä hetkellä työharjoittelussa, josta kaksi tai kolme päivää viikossa kuluu työharjoittelussa. Realistisessa maisemassa. Puuautojen lähtiessä pinolta kohti pikitietä, on Jonna lähtenyt vastaavasti takaisin metsään. Annikan mielestä autolla ajaminen on kivaa ja yksin erilaisista työtehtävistä suoriutuminen antaa tervetullutta haastetta elämään. Opiskeluympäristö puutavara-auton kuljettajiksi opiskeleville on Kuopiossa suorastaan esimerkillinen. Ehkä tulevaisuudessa tilanne on toinen. Hänelle kuljetuspuoli aukesi täysin uutena alana. Juhalla on taustaa rakennusja rahtipuolelta. B luokan ajo-oikeus taskussaan koulun aloittanut Annika on suorittanut CE-luokan ajo-oikeuden. Juha Karjalainen (vas.) ja Petri Kohio opiskelevat uutta ammattia puutavara-auton kuljettajaksi. Puutavara-autot ovat tulleet tutuiksi savotoilla lähinnä vierestä katseltuna
tusvoimien varikkoalue, jossa risteilee metsäautoteitä kilometreittäin. Tässä yhteydessä hyväksi puoleksi voidaan lukea vielä huomattavat korkeuserot alueen tieverkostolla. » Sakkyn ”ajoalue” tarjoaa realistiset ja jopa haastavat olosuhteet alaa opiskeleville. Kääntöpaikoilla pääsee myös harjoittelemaan yhdistelmän kääntämistä autenttisissa olosuhteissa, mikäli metsästä haluaa päästä pois. Harjoittelualueella ajetaan kuormia LogForce ohjelmiston mukaan, ja samalla harjoitellaan työntekoa kuten työelämässäkin. Pauli Hiekkavirta ehti toimia bussialalla kymmenisen vuotta ennen kuin työt alalla hiipuivat koronan vuoksi ja uutta alaa oli lähdettävä opiskelemaan. Tehokkaan puutavarakuljettajakoulutushankkeiden myötä oppilaitoksilla ollaan myös kehittämässä 3D-mallinnettua 1/2021 Raskas Kalusto 56 Savon ammattiopisto. Suomessa on puutavara-ajoalueita, joista ei löydy yhtään vastaavaa mäkeä, jollaisia täällä on useita. Työn haastavuus ja haasteiden voittaminen olivat houkuttimina uudelle alalle. Esimerkiksi ketjuttamista ei tarvitse harjoitella vain muodon vuoksi
Mukaan saatiin 16 yritystä, jotka ymmärsivät hankkeen merkityksen työntekijöilleen sekä pitkässä juoksussa myös omalle yritystoiminnalleen. ”Parhaimpia hetkiä työssäni on, kun pääsee juomaan eläkekahvit terveenä eläkkeelle jäävän kuljettajan kanssa”, Sairanen tiivistää. Hyvinvointia. Vireeksi. Koulutusta räätälöidään jokaisen opiskelijan tarpeiden mukaan. Kärkkäinen lisää, että kolmelta valmennuspäivältä osallistujille tulee kustannuksia 10 € per päivä ja ammattipätevyyden kirjaamismaksu. Savonia AMK ja Savon ammattiopisto aloittivat helmikuussa 2020 kuljettajien hyvinvointia ja työssä jaksamista edistävän Vireeksi-hankkeen. Hankkeeseen haettiin mukaan 200 kuljettajaa, jotka olivat kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan ja joilla oli motivaatiota parantaa omaa vireyttään. puutavara-autoa, jolloin voidaan tutustua ja harjoitella auton toimintoja virtuaalisesti ennen oikeaan autoon siirtymistä. Hankepäällikkö Arto Kärkkäisellä on itselläänkin pitkä kokemus kuljetusalalta, joten hän tuntee myös työnantajien tarpeet, joihin Sakky pyrkii kouluttamaan tekijöitä. Sairanen pitää Vireeksi-hanketta erittäin tervetulleena ja toivoo hankkeelle jatkoa. Valitettavasti muutama kuljetusyritys ei katsonut aiheelliseksi osallistua hankkeeseen, vaikka mistään kuluerästä ei voida puhua. 57. Tämä näkyy luonnollisesti niin parempana työssä jaksamisena ja vireytenä sekä sairaslomien vähenemisenä kuin loppupelissä jopa lisäelinvuosina. Tavoitteena on, että vuoden päästä kuljettajat ovat opMotivaatio on yksi tärkeimmistä tekijöistä puutavara-auton kuljettajaksi pyrkivällä, kouluttaja Kari Karhunen toteaa. Osallistujat saivat käyttöönsä alan uusimmat terveydenja hyvinvoinnin mittalaitteet, yksilöllistä ohjausta liikunnan, ergonomian, ravitsemuksen, unen ja palautumisen asiantuntijoilta sekä räätälöityä valmennusta. pineet ja omaksuneet tapoja omaan hyvinvointiinsa liittyen. Hanke on tarkoitettu kuljetusalalla työskenteleville. Savonlinjan liikennepäällikkö Janne Sairanen toteaa työntekijöiden hyvinvoinnin olevan yksi kuljetustoiminnan tukijalka. Lisäksi kehitteillä on autojen lisälaitteiden ja varusteiden merkintä QR-koodeilla, jolloin opiskelijat voivat katsoa oikean auton kanssa harjoitellessa eri laitteisiin liittyviä ohjeita ja opetusvideoita omatoimisesti vaikka omalla kännykällään. Lisäksi mukaan lähteneet kuljettajat saavat kolmelta vuoden aikan järjestettävältä valmennuspäivältä ammattipätevyyden jatkopäivämerkinnät
POWDER-TRANS AB/OY, LIETO 58 KULJETUSLIIKE Teksti ja kuvat: Iikka Kekko. Yhden auton ja yhden miehen yrityksestä on kasvanut saman Y-tunnuksen alla, vajaassa viidessäkymmenessä vuodessa, 220 henkilöä työllistävä 115 yhdistelmän kuljetusliike. Perheyritys Siniharmaista painesäiliöautoistaan tunnettu Powder-Trans on yksi Pohjoismaiden suurimmista pelkästään painesäiliökuljetuksia harjoittavista kuljetusliikkeistä
Vuonna 1977 hankitun painesäiliöyhdistelmän jälkeen kuljetusliikkeessä on keskitytty ainoastaan sen suoritealan kuljetuksiin. Blomqvist suostui. » Ensimmäisen paine säiliöauton CarlJohan Blomqvist hankki vuonna 1977. Kuljetusten toimeksiantajan halutessa ajoonsa painesäiliöauton, vanhemmat liikennöitsijät ehdottivat, että porukan nuorin, kemiöläinen Carl-Johan Blomqvist , uhrattaisiin moiselle kokeilulle. Carl-Johan toimii edelleen yhtiön hallituksen puheenjohtajana. 59. Ajassa kiinni ajanmukaisin välinein. Siinä Blomqvist oli oikeassa. Niin tässäkin tapauksessa. Itse asiassa hän näki painesäiliöillä varustetussa yhdistelmässä lukuisia hyviä puolia, ja uskoi sellaisten yleistyvän sekä niille löytyvän työtä tulevaisuudessa. Painesäiliökalusto oli myös kalliimpaa kuin perinteiset kippivarustukset, mikä osaltaan laimensi mielenkiintoa. Vaikka alan historian arvostus on tärkeässä roolissa taustalla, on yritystoiminnassa etsitty aina nykyaikaisia ja tehokkaita tapoja. Liikeideat perustuvat vainuun, tulevaisuuden ennakointiin ja onneenkin. Tuolloin alettiin seuraamaan myös kulurakennetta tarkemmin esimerkiksi polttoaineen osalta. Useimpien irtotavaraa kippiautolla kuljettavien autoilijoiden keskuudessa niitä pidettiin hetken muotioikkuna, niin kuin kosketusnäyttöpuhelimia muutamaa vuosikymmentä myöhemmin joidenkin matkapuhelinvalmistajien näkemyksissä. Näin aikaa on jäänyt enemmän tärkeälle harrastukselle, vanhoille kuorma-autoille. Viimeiset kymmenen vuotta Powder-Transin vetovastuussa ovat toimineet Carl-Johanin pojat, Fredrik ja Christian Blomqvist . Jo 2000-luvun alkuvuosina noin 30 yhdistelmän kuljetusliikkeessä otettiin käyttöön kaluston GPS-seuranta ja omaan käyttöön räätälöity ajojärjestelyohjelma sekä sähköinen työajan seuranta. K aikki automiehet eivät uskoneet painesäiliökuljetuksiin vielä 70-luvun puolivälissä
€ • Noin 50 000 toimitusta vuosittain 1/2021 Raskas Kalusto 60 Powder-Trans Ab/Oy. Fredrik korostaakin, että asiakkaat ovat heille paremminkin yhteistyökumppaneita, joiden kanssa pyritään löytämään vaivattomin ja tehokkain tapa toimia. Powder-Trans on edelleen vahvasti perheyritys. Ajojärjestelyohjelmasta näkee jokaisen auton sijainnin, tiedot kuormasta sekä esimerkiksi kuljettajan ajoaikatilanteen kyseiseltä päivältä sekä kuluvan viikon osalta, mikä helpottaa ajojen suunnittelua, Fredrik Blomqvist esittelee järjestelmää. Sittemmin Pohjoismaiden välisestä liikenteestä on muodostunut merkittävä osa toimintaa. » Kaluston määrä on kasvanut vuosikymmenten aikana pääasiassa yritysostojen myötä. Kalusto koostuu erilaisista yhdistelmistä, jotka soveltuvat eri asiakkaiden tarpeisiin. Powder-Trans hoitaakin useiden asiakkaiden siilojen tasojen valvonnan ja huolehtii siitä, että heidän varastoissaan on aina tavaraa riittävästi, jolloin asiakkaat saavat itse keskittyä omaan ydintoimintaansa. Kymmenen vuotta myöhemmin veljekset ottivat silloin koko 73 auton kuljetusliikkeen operatiivisen vastuun harteilleen. ”Automme lipsahti kerran Ruotsissa kapealla pikkutiellä ojaan ja kaatui. Näimme, että auto oli pysähdyksissä pienen tien sivussa lähellä purkupaikkaa ja aloimme selvittämään heti tilannetta. Vuonna 1972 perustetun kuljetusliikkeen kalustomäärä kasvoi toisella autolla 70-luvun lopulla. Apu saatiin paikalle nopeasti ja vakavammilta henkilövahingoilta vältyttiin” Fredrik muistelee. 90-luvun lama-aika oli Powder-Transille vahvaa kasvun aikaa. Riskiksi koettiin se, että ainoa tehtaalle ajanut painesäiliöauto rikkoutuisi tai joutuisi onnettomuuteen. Ulkomaanliikenne merkittävään osaan. Ohjelman etuna on myös sijainnin ja ajonopeuden tallennus takautuvasti. Ohjaamo tuli lunta täyteen ja kuljettaja sai puhelimella yhteyden auki ajojärjestelyyn, mutta ei pystynyt puhumaan. 90-luvun puolivälissä Carl-Johanin pojat, Fredrik ja Christian, aloittivatkin perheyrityksessä aluksi kuljettajina. Vuonna 2000, jolloin kalustomäärä oli kivunnut jo 34:ään, he siirtyivät ratin takaa toimiston puolelle. Vuodesta 1985 Powder-Trans Ab/Oy -nimellä • Kotipaikka: Lieto • Tytäryhtiö BulkTEAM, Dalby, Ruotsi • Perustaja Carl-Johan Blomqvist • Toimitusjohtaja Fredrik Blomqvist • Suoritealana jauhemaisten tuotteiden kuljetukset painesäiliöyhdistelmillä • Kalustoa 115 yhdistelmää • Työllistää 220 henkeä • Liikevaihto: Powder-Trans 18 milj.€, BulkTEAM 12 milj. Yksi syy toisen auton hankintaan oli kuljetusvarmuuden lisääminen tärkeälle asiakkaalle, jolle toimitettiin tavaraa vuoden jokaisena päivänä. Kuva: Powder-Trans. Samalle asiakkaalle ajetaan edelleen. Vuonna 1992 liikennöitiin jo kahdellatoista yhdistelmällä, ja seuraava sukupolvikin alkoi valmistautua tulemaan mukaan toimintaan. Myöhemmin aloitettiin liikennöinti myös Keski-Eurooppaan ja Baltiaan jota harjoitetaan edelleen. Powder-Trans Ab/Oy • Perustettu 1972. Vasemmalta Christer, Carl-Johan ja Fredrik Blomqvist kuljetusliikkeen päällirakennustiloissa. Vuonna 1982 toiminta laajeni ulkomaan kuljetusten osalta
Päällirakenteiden asennus ja korjaus on keskitetty omaan, sitä varten rakennettuun verstaaseen. Viimeinen useamman yhdistelmän mukanaan tuoma yrityskauppa toteutui vuonna 2017, jolloin yhdeksän auton RHD-Kuljetus siirtyi Powder-Transille. Merkittävimmät kertaluonteiset kasvut Powder-Transin toiminnassa ovat tapahtuneet yritysostojen myötä. Blomqvistien mukaan lisääntyneen kaluston myötä piti myös sovittaa kolmen eri kuljetusliikkeen yrityskulttuurit yhteen. Petri Maneliuksella on työn alla uuden Scanian apurungon asennus. Suhteessa suurin kasvu tapahtui vuonna 2005, jolloin ostettiin Viinikan jauhekuljetusliiketoiminta. Seuraavana vuonna oli kuitenkin vuorossa jo seuraava yrityskauppa, jolloin ostettiin Kuljetusliike Olof Sundqvist Ab. Kaupan mukana tuli 12 painesäiliöyhdistelmää lisää. Kasvua yritysostoilla. 61. Automäärä kasvoi 34:stä 56:n yhdistelmään. Fredrikin mukaan tuolloin koko heidän kuljetusliikkeensä organisaatio jouduttiin uudistamaan
laivayhteyksien osalta keskeisemmälle paikalle Turun suuntaan. Kalustosta 99 prosenttia on Euro6ja Euro5-päästönormien mukaan luokiteltuja. Toimipisteessä on myös koulutustilat, joissa hoidetaan omien työntekijöiden ammattipätevyyskoulutukset. Toiminta keskittyi Lietoon. Kirjanpidosta ja laskutuksesta konsernissa vastaa viisi ihmistä. Lisäksi 115 yhdistelmän liikkumista tukee oma korjaamo, jossa korjataan, huolletaan ja asennetaan pääasiassa päällirakenteita. Tämän seurauksena vuonna 2014 perustettiin sikäläisen yhteistyökumppanin kanssa bulklogistiikkayhtiö BulkTEAM. Liedon toimipisteessä sijaitsee yrityksen hallinnon ohella kuljetussuunnittelu, myynti ja kaluston korjaamo. Kemiössä toimintansa aloittanut Powder-Trans siirtyi vuonna 2001 aluksi Turkuun. 1/2021 Raskas Kalusto 62 Powder-Trans Ab/Oy. Täysin uudet tilat ja terminaali valmistuivat Lietoon vuonna 2012. Lopullisen lähtöimpulssin antoi Kemiön toimipisteen tuhoutuminen tulipalossa. Ruotsi on ollut jo liki neljänkymmenen vuoden ajan merkittävä liikennöintisuunta. Fredrik Blomqvist kertoo heidän suunnitelleen jo jonkin aikaa siirtymistä liikenneja Mercedes-Benz, Scania ja Volvo jakaantuvat tasan merkkien osalta. Powder-Transin toinen toimipiste sijaitsee Etelä-Ruotsin Dalbyssa, jossa toimii myös tytäryhtiö BulkTEAM AB. Lietoon Avantin teollisuusalueelle on kasvanut tämän vuosituhannen puolella Turun talousalueen merkittävin logistinen keskus. Lisäksi kuljetussuunnittelua hoitaa kuuden hengen tiimi Suomessa ja Ruotsissa. Alueella sijaitsevat Powder-Transin ohella useiden muidenkin kuljetusja logistiikkayhtiöiden terminaalit sekä kuorma-automaahantuojien toimipisteet. » Vuonna 2001 PowderTrans siirtyi Kemiöstä Turkuun parempien liikenne yhteyksien äärelle. Hallinnon osalta ohjaksissa ovat siis Carl-Johanin pojat, toimitusjohtaja Fredrik Blomqvist ja logistiikkapäällikkö Christian Blomqvist. Viisi vuotta myöhemmin Powder-Trans osti myös kumppaninsa osakkeet itselleen, jolloin BulkTEAMistä tuli sen tytäryhtiö. Talousjohtajana toimii Kristian Rantala ja myyntipäällikkönä Esa Salminen . Liedossa myös varastoidaan asiakkaiden tuotteita suursäkeissä, jotka puretaan ennen kuljetusta ajoneuvosäiliöihin
Täyssähköiset eActros ja eEconic saapuvat seuraavan kahden vuoden sisällä markkinoille, mutta tuotepaletin laajemmin mullistavimmat uutuustuotteet ovat odottamassa lähitulevaisuudessa, kun kaukoliikenteen täyssähköinen eActros Long Haul saapuu tällä tietoa 2024 ja polttokennokäyttöinen raskas kuorma-auto sekin kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämän huomioi myös vuoden alussa toimessaan aloittanut Vehon Suomen liiketoimintojen johtaja Kari E. Samalla pitää muistaa myös Vehon Ruotsin-, Liettuanja Viron-toiminnot, sillä kyseisille markkinoille Veho syötti viime vuonna yli 600 uutta Mercedes-kuorma-autoa. Pysähtymättä eteenpäin Koronapandemian tuomista hidasteista huolimatta Veholla luotetaan vakaasti tulevaan. 63 AUTOKAUPPA Teksti: Harri Onnila · Kuvat: Daimler. Pohjoisempia Mercedes-asiakkaita palvelemaan valmistuu puolestaan syys–lokakuun taitteessa uusi Veho Oulu kaupungin sataman läheisyyteen. Mallin myynti on käynnissä ja tuotanto alkaa huhtikuussa. Niin Vehon kuin monen muun hyötyajoneuvotoimijan pyöriä pitivät pyörimässä arjen välttämättömät rattaat. Rahtiliikenteen kannattelemana Veho kirjasi viime vuonna rekisteröinnit 744 uudesta Mercedes-Benz-kuorma-autosta Suomessa. Veholta otettiin esille yhtiölle vielä mieluisampi jako 8–16-tonnisiin, jossa se kertoi yltäneensä 42,2 prosentin markkinaosuuteen. Lukumäärissä mitattuna raskaimpien Mercedes-kuorma-autojen rekisteröinnit laskivat 423 kuorma-autoon, kun vuotta aiemmin määrä oli 464 autoa. Toimintamatkaa lupaillaan sata kilometriä. Mercedeksiä kilvitettiin 77 kuorma-autoa, mikä tarkoitti painoluokassa 31,8 prosentin osuutta. VEHO 2021 Leveällä 2,5-metrisellä ohjaamolla, mutta tavoitellun mataluutensa myötä moottoritunnelilla varustettu Actros F houkuttelee asiakaskuntaa, joka arvostaa tehokkuutta ilman yltäkylläistä varustelua. Tämä näkyy niin päämies Daimlerin tuotevalikoimassa kuin satsauksissa omaan palveluverkostoon. Kasvu kirjattiin markkinaosuudessa sen noustessa 16,0 prosentista 18,3 prosenttiin. Keskiraskaissa 6–16-tonnisissa Veho merkkautti markkinajohtajuuden. Sähköä tielle ja uusiin tupiin. ”Ihmiset eivät liikkuneet, mutta kappaletavara kyllä esimerkiksi päivittäistavaroiden ja verkkokauppaostoksien myötä”, hän kiteytti. ”Olemme vakiinnuttaneet kolmannen sijan meidän ruotsalaisten ystävien perässä, mutta nyt saimme siellä parin prosentin kasvun”, Halonen huomioi. M ercedes-Benz-maahantuoja Veho Oy Ab:n vuosi 2020 sujui kuorma-autokaupan näkökulmasta kokonaisuutena myönteisesti, vaikka koronapandemian tyrskyiltä ei toki säästynyt sekään. Täyssähköisen eCanterin 7 490 kilon kokonaismassalle antaa liikettä 115 kW:n (156 hv) jatkuvan ja 129 kW:n (175 hv) piikkitehon tuottava sähkömoottori. Tuotepuolelle on saapumassa aiemmin uutisoimamme Actros-versiot: ylellinen ja runsaalla turvavarustelulla ladattu, vain 400 yksilöä valmistettava Actros Edition 2 sekä niukemmin varusteltu ja siten hinnallaan, mutta samalla kuljettajien odotuksia ominaisuuksillaan täyttävä Actros F, jonka matalalle asemoitu hytti on 2,5 metriä leveä moottoritunnelilla varustettu StreamSpacetai BigSpace-ohjaamo. Suomen ensimmäiset Fuso eCanterit luovutetaan alkuvuodesta, ja tiettävästi meilläkin ne tulevat kuvan vihjaaman yrityksen käyttöön. Kotimaisen kuorma-autokaupan kenttää määrittelevässä yli 16-tonnisten luokassa Veho otti mitä otettavissa oli. Vehon hyötyajoneuvopuolen lippulaivamyymälä valmistuu Vantaan Vehkalaan marraskuussa ja korvaa silloin pääkaupunkiseudulla Lommilan ja Ansakujan toimipisteet. Suomessa lähes 750 kuorma-auton siivu oli ansiokas esitys, sillä vaikka Mercedes-rekisteröinnit putosivat edeltävästä vuodesta 11 prosenttia, niin kokonaismarkkinat tulivat alas tätä enemmän, kaikkiaan 14,7 prosenttia. Kevyissä, alle 6 tonnin kuorma-autoissa Mercedes-Benz saavutti viime vuonna 244 rekisteröintiä ollen sillä tämän ”Sprinter-luokan” markkinajohtaja 28,0 prosentin osuudella. Alkaneen vuoden osalta Vehon kalenteri sisältää uutta niin tuotetarjonnassa kuin palveluverkostossa. Halonen . Lähempänä tätä päivää ja kotikulmia ovat Vehon satsaukset palveluverkostoon. Mielenkiintoinen pelinavaus kotimaassa tulee olemaan myös täyssähköisen 7,5-tonnisen Fuso eCanterin saapuminen Suomeen heti alkuvuodesta
Kävimme ajamassa Kallen kanssa muutaman kuorman maa-aineksia ja tutustumassa hänen tuoreeseen työkaluunsa. UUTEEN AIKAAN Kiiminkiläisen Eskolan puuja maansiirtoautot tunnetaan ajoalueellaan oranssista väristä. SCANIA R650 10X4*6 MAANRAKENNUS ESKOLA OY, OULU 64 KULJETUSKALUSTO Teksti ja kuvat: Iikka Kekko. Silti auto on hankittu omien näkemysten ja tarpeiden mukaan. Yrityksiä vetävät nykyään Eero Eskolan pojat, Paavo, Pentti , Pekka ja Pasi Eskola . Nykyään maa-aineksia kuljetetaan kymmenellä yhdistelmällä, jotka kuuluvat Maanrakennus Eskola Oy:lle, puuautojen kuuluessa puolestaan Kuljetusliike Eskola Oy:n kalustoon. Viime syksynä otettiin käyttöön uusi oranssi kasettiyhdistelmä, jossa lähes kaikki on toisin kuin talon aiemmissa kasettiautoissa. E skolat Kiimingistä ovat kuljettaneet raakapuuta ja maa-aineksia pian 70 vuoden ajan. Suoritealat ovat säilyneet samoina halki vuosikymmenten. Kesällä isä ajoi puuta ja talvisin maata rakennustyömaille. ”Alussa, 50-luvulla, puuta ja maa-aineksia kuljetettiin samalla autolla. Sittemmin puuta ja maata ryhdyttiin kuljettamaan vähitellen kumpaankin ajotehtävään erikseen varustelluilla autoilla. Puunajo tapahtui tuolloin kesäisin lähinnä siksi, että Kuusamon suunnalla, josta puuta ajettiin Ouluun, oli niin lumisia talvia ettei puun ajo yksinkertaisesti onnistunut talvella”, Paavo Eskola kertoo isänsä Eero Eskolan yritystoiminnan alkuvaiheista. Nykyään toiminnassa on mukana jo kolmas sukupolvi, jota edustaa muun muassa uutta kasettiyhdistelmää ajava Kalle Eskola
65. » Uuden Scanian myötä maansiirtokalustossa hypättiin kerralla uudelle vuosituhannelle
Rosteriset valotelineet ovat RST-Steelin käsialaa. Automatisoidun vaihteistonkin kanssa on pärjätty hyvin. Pakkasta on pari astetta ja sataa lunta. Sellainen oli Kallenkin ajokkina ennen Scaniaa. Kallen mukaan OMV:n ringissä on hyvä työporukka. Kalle Eskolan työkaluna on ollut parin kuukauden ajan Scania R650 -kasettiauto. Viisiakselisen ilmajousiauton ilmasäiliöt on sijoitettu ohjaamon taakse. Ohjaamon katolle sijoitetut takavalot näkyvät paremmin kauemmaksikin esimerkiksi lumipyryssä. Koskaan ei jää ilman apua, jos tulee joku haastavampi tilanne ja työkavereita on paikalla. Kyllä välillä tulee tilanne, joka olisi mennyt Sisulla sen kummempia miettimättä”, Kalle Eskola pohtii, kun ajelemme Kiimingistä kohti Oulua ja siellä sijaitsevaa työmaata. Haastavimmissa ja poikkeuksellisimmissa olosuhteissa valitaan manuaali tai off road -asetus. Uusinkaan tekniikka ei estä perävaunun etuakseleiden kääntymistä liukkaalla kasetoitaessa. Sivutiet ja kadut ovat aamun liikenteestä johtuen liukkaiksi kiillotettuja. Ennen perävaunun irrotusta työmaalle johtavalla tiellä Kalle heittää lavalta muutaman lapiollisen hiekkaa vetoauton ja perävaunun väliin, ja vetää vaunun etuakselit hiekalle. Kaikissa tilanteissa ei etenkään alussa kaikki mennyt vanhalla rutiinilla, kun ominaisuuksia hallitaan eri tavoin kuin aiemmin. Kalle pohtii, että vielä kun off road -asetukseen saisi liikkeellelähtövaihteeksi asetettua automaattisesti ryöminnän, olisi vaihteisto entistä mukavampi käyttää. Työmaata urakoi OMV, Oulun Maaja Vesirakennus Oy, jossa Eskolat ovat osakkaina pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa, kiiminkiläisen Veljekset Katiska Oy:n kanssa. Uusi merkki maanajoon. Kaivinkoneenkuljettaja Sami Kynsilehto huutaa lälläriin kippauspaikan, johon lava tyhjenee. Hyvä työporukka. Totuttelukysymyksiähän nämä ovat ja vähitellen uudet asiat kuitenkin muuttuvat rutiiniksi. ”On tässä monta asiaa pitänyt opetella toisin kuin ennen. Toki sekin, kuten muutkin tekniset laitteet, vaatii totuttelua ja opettelua. Sisut edustavat Polar-mallia edeltävää sukupolvea. Viime vuosikymmenet Eskolat ovat ajaneet maata pääasiassa Sisuilla, joita on edelleenkin käytössä uuden Scanian rinnalla. 1/2021 Raskas Kalusto 66 Scania R650 – Maanrakennus Eskola Oy, Oulu. Sen myötä pitää ahtaisiin paikkoihin mennä hieman eri ajatuksella kuin ennen. Vaikka perusakseliväli ei kasvanut, on auto pidempi
Turussa oli Fordilla maahantuojan esittelyautoksi tuoma yksilö, jonka Eero oli päättänyt ostaa. Auton tekniikka vakuutti: Cumminsin moottori, Fullerin vaihteisto ja Rockwellin akselit. Veljesten mukaan isä oli aina kiinnostunut autojen toiminnasta ja kaluston töistä, antaen silti työrauhan pojilleen. 67. Auton väri herätti kuitenkin sen verran positiivista huomiota, että se päätettiin jättää oranssiksi. Hollantilaismerkkiä hän piti kestävänä ja luotettavana autona. ”Pyöriikö rattaat?” Eero Eskola 1932–2020 Yrityksen perustaja Eero Eskola seurasi päivittäin uuden kasettiauton suunnittelua ja valmistumista. » Eero Eskola seurasi aktiivisesti uuden kasetti yhdistelmän suunnittelua ja valmistumista. Sittemmin muut taloon hankitut autot maalattiin saman värisiksi Fordin kanssa. Fordeilla vedettiin myös kahdella lavalla varustettuja tuplakasetteja. Auton valmistuttua Eero ehti kuulemaan uuden Scanian olevan jo töissäkin, mutta ei kuitenkaan ehtinyt nähdä sitä valmiina. Itse hän muisteli viitisen vuotta sitten artikkelin kirjoittajalle saaneensa pureman autoihin jo sotavuosina, ollessaan vasta vähän toisella kymmenellä. Läheisellä pellolla oli ollut saksalaisten sotilaiden erikoista kalustoa, joka kiinnosti kovin ja johon hän pääsi myös tutustumaan useita kertoja. Oranssilla hytillä varustettu auto oli tarkoitus maalata jossain vaiheessa punaiseksi. Uusi tekniikka ja sen käyttöönotto kiinnosti pitkän linjan automiestä. Eero oli jo lapsesta asti ollut kiinnostunut autoista, koneista ja niiden tekniikasta. Ennakkoluulottomuudesta kertoo myös se, että Eskola käytti useita DAF-kuorma-autoja 60ja 70-luvuilla, jolloin ne olivat Suomessa suhteellisen harvinaisia. Uusiin ratkaisuihin hän suhtautui avoimesti. ”Isä soitti joka päivä ja puhelu alkoi yleensä kysymyksellä ”pyöriikö rattaat”, Paavo Eskola muistelee. Kuljetusyrittämisen Eero Eskola aloitti vuonna 1952 Pentti ja Heimo Katiskan kanssa yhteisellä autolla. Puutavara-autoiksi hankittiin 2010-luvun alussa pitkästä aikaa Volvoja, jotka puolestaan korvattiin Scanioilla noin viisi vuotta myöhemmin. Fordien jälkeen alkoi pitkä Sisu-kausi, joka jatkuu edelleen maansiirtoautojen osalta. Vuosien mittaan taloon hankittiin kaikkiaan kuusi Transcontinentalia, joista osa oli telivetoisia. Oranssi väri Eskoloiden autoihin tuli Ford Transcontinentalista. Autolehtiä 70-luvun puolivälissä seuratessa Eero sai tietää, että Ford on tuomassa markkinoille uuden raskaan mallin, Ford Transcontinentalin. Puutavaraa ajettiin kesäisin Kuusamon suunnalta Ouluun ja talveksi auton päälle laitettiin hiekkalava. 90-luvun alussa eläkkeelle jäänyt ja toiminnan vetovastuun seuraavalle sukupolvelle jättänyt Eero Eskola seurasi aktiivisesti päivittäin yrityksen toimintaa. Oman auton kumpikin automies hankki vuonna 1954, yhteistyön jatkuessa perheyritysten välillä edelleen
Viisiakselinen Scania on tullut tehtaalta ilmajousitteisena neliakselisena tridemalustana. Kallen mielestä täysilma-alusta on kaikin puolin selkeämpi kuin raudan ja ilman sekoitus. Kallen mukaan Scania tuntui kokonaisuutena sopivimmalta ja myös merkin myyntiä hoidettiin varsin aktiivisesti. » Ilmajousitus toimii ongelmitta kasetti autossa asetusten ansiosta. Päällirakenteet ovat NTM:n valmistamat ja kasetointijärjestelmä on KHT-tyyppinen, jollaisia yrityksessä on käytetty jo pitkään. Ennen hankintaa koeajettiin muutamaakin merkkiä omissa töissä. Kasetin lukon kolahdettua kiinni voidaan liikkeelle lähteä saman tien, ilman että vaunun keula hyppäisi ilmaan. Kuormat on saatu toimitettua ongelmitta työmaille ja matot vedettyä. Ajanmukainen. Viisiakselisen veturin ja neliakselisen vaunun painosuhteet tulevat hyvin esille, kun tarvitaan vetopitoa. Montulta noustaan lumisateessa vaivatta ylös. Kakkosja viitosakselit ovat normaalisti ylösnostettavia. Paavo Eskola toteaa lopputuloksesta, että yhdistelmästä tuli heidän käyttöönsä toimiva ja rakenteiden osalta päästiin myös tavoiteltuun kantavuuteen. jonka avulla kumpaa tahansa vetoakselia voidaan tilanteen mukaan keventää. Perusakselivälinä alustassa on 4350 milliä, mikä tekee autosta kohtuullisen ketterän. Jos joidenkin mielestä ilmajousitus ei sovellu maansiirtoautoon, ei sen vuoksi ole yhtään kuormaa jäänyt ajamatta. Auto on Eskoloiden ensimmäinen ilmajousitettu maansiirtoauto. 1/2021 Raskas Kalusto 68 Scania R650 – Maanrakennus Eskola Oy, Oulu. Uutta kuormaa lähdetään hakemaan Yli-Iin suunnalla sijaitsevalta montulta. Kakkosakseli alustaan on asennettu Seinäjoen Scanialla. Ilmajousilla pärjää. Kasetointikaan ei ole osoittautunut ongelmaksi ilmajousitteisen vaunun kanssa. Montulle laskevassa mäessä on tuore sora, jonka pyöräkoneen kuljettaja Jani Kynsijärvi on siihen levittänyt meitä odotellessaan. Kallen mukaan uuden auton rakentamista pohdittiin kymmeniä tunteja puhelimessa, minkä jälkeen suunnitelmia alettiin pistämään paperille. Niitä on ollut käytössä jo alalla sen aikaa, että niihin uskallettiin luottaa. Lisäksi vetoakseleilla on painonsiirto. ”Uuden auton myötä siirryttiin 2020-luvulle monissa kohdin meidän vanhempiin autoihin verrattuna. Viisiakselisuuden ja ilmajousien lisäksi uutta Eskolan aiempiin maansiirtoautoihin verrattuna ovat autossa olevat levyjarrut, automatisoitu vaihteisto, alumiinivanteet sekä yhdellä joystickillä hallittavat päällirakenteet. Ennen kasetin vetoa vaunusta vetoautoon ilmajousituksen muistista valitaan asetus, joka laskee hieman veturin keulaa ja nostaa perää. Meillä on puutavara-autoissa ollut esimerkiksi akseliperiä, ettei niihinkään siirtymiselle nähty maansiirtoautossa estettä”, Paavo Eskola kertoo
Auto suunniteltiin yhdessä isän, Paavo Eskolan kanssa. Kalle Eskola edustaa Eskoloiden kolmatta sukupolvea autohommissa. 69
Mallistouudistuksen keskellä ollut Volvo menetti rekisteröintejä lähes 250, mikä tarkoitti samalla, että merkin markkinaosuus pieneni kahdella prosentilla. Rekisteröinnit putosivat yli 160 autolla, mutta asemien tukevoittamisesta kertoi markkinaosuuden kasvu yli kahdella prosentilla 38,3 prosentin lukemiin. Hyötyajoneuvojen rekisteröinnit eivät kuitenkaan lopulta pudonneet niin paljon kuin synkimpinä hetkinä pelättiin. Viime vuoden osalta markkinaosuudeksi nimittäin muodostui hieman yli 18 prosenttia. Raskaimmassa ja kuorma-automarkkinoidemme merkittävimmässä yli 16-tonnisten luokassa kärkikolmikko jatkoi viimevuotisessa järjestyksessä, mutta markkinaosuudet hieman elivät. 736:n raskaan Volvon rekisteröinti tarkoitti kuitenkin kirkasta toista sijaa tilastossa, sillä sementoidulta vaikuttavalle kolmannelle sijalle Poikkeuksellisia aikoja Koronavuosi kuritti kuorma-autokauppaa kevättalvesta eteenpäin, joten alaspäin tultiin paikoin ryminällä. Seuraavien neljän merkin järjestys oli viime vuonna sama kuin vuonna 2019, joskin jokainen pykälää korkeammalla sijalla kuin edeltävänä vuonna. Mutta toisin kävi: viime vuoden päättyessä saldoksi laskettiin 2 317 kuorma-autoa. sijoittunut Mercedes-Benz saavutti 423 rekisteröintiä. Merkkien välinen marssijärjestyskään ei poikkeuksellisen vuoden aikana tuntuvammin muuttunut. Tähtimerkin kohdalla voi joka tapauksessa puhua onnistumisesta, sillä edeltävän vuoden notkahdus 16 prosentin markkinaosuuteen ohitettiin ja merkki nousi jälleen lähemmäs sillä Suomessa tavoitteena olevaa viidenneksen markkinaosuutta. Kotimaisilla kuorma-automarkkinoilla tämä tarkoitti, että vielä vuoden alussa ounasteltiin päästävän lähelle vuoden 2019 ensirekisteröintien tasoa, joka kokonaismassaltaan yli 16 tonnin kuorma-autoissa oli 2 911 autoa. Neljännen sijan poimi DAF 74:llä kilvityksellä; menneen vuoden trendin mukaisesti autojen lukumäärä putosi, hollantilaismerkin kohdalla runsaalla kymmenellä, mutta merkin maahantuojaportaalle iloa toi markkinaosuuden hienoinen nousu 70 AUTOKAUPPA Teksti ja kuvat: Harri Onnila. Ykkönen oli jälleen Scania, joka ylti Autoalan Tiedotuskeskuksen tilastojen mukaan viime vuonna 888 rekisteröintiin. Pudotusta kertyi näin ollen 20,4 prosenttia. Volvo puolestaan oli LNG-autoillaan haukkaamassa osuutta vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivista raskaista kuorma-autoista, joita kerrotaan rekisteröidyn viime vuonna kaikkiaan 59 autoa. Se kävi harmillisen hyvin selville, kun vuoden 2020 alussa annettujen kuorma-autokaupan kehitystä koskevien arvioiden toteutumista alettiin seurata. E nnustaminen on vaikea laji. ENSIREKISTERÖINNIT 2020 Renault Trucks on vakiinnuttanut asemansa raskaiden kuorma-autojen rekisteröintien keskikastissa; viime vuoden 47 autoa tarkoitti kahden prosentin markkinaosuutta. Vuotta ei tarvinnut kovin pitkälle edetä, kun alkoi valjeta, että koronavirus pyyhkisi talousennusteilla pöytää useimmilla aloilla. Markkinoiden sisällä merkkien välistä myllerrystä koettiin kuitenkin vähemmän. Tuttu kärkikolmikko, Sisu menetti asemiaan
Renault 47 2,0 % 7. 74 2,5 % 7. 1 049 36,0 % 2. Edellä luetellun nelikon sijoituksien kohoamisen merkkikohtaisessa mahdollisti Sisu. Rekisteröinnit laskivat runsaalla puolellatoistasadalla, mutta markkinaosuus raskaissa kohosi yli 38 prosentin. 55 1,9 % 8. 78 2,7 % 6. Kuorma-autojen kokonaismarkkinat päätyivät viime vuonna yhteensä 3 430 rekisteröintiin, mikä tarkoitti 14,7 prosentin pudotusta edeltävän vuoden 4 020 rekisteröinnistä. Toiseksi sijoittui Volvo 775 autolla ja kolmanneksi lähelle Volvoa yltänyt Mercedes-Benz 744 rekisteröinnillään. 465 16,0 % 4. Karjaalaismerkin voi todeta olleen viime vuoden myrskyisän kuorma-autokaupan suurin kärsijä, sillä Sisua rekisteröitiin vain 32 autoa, kun 2017– 2019 merkki saavutti jokaisena vuonna yli sata rekisteröintiä. Vuosi 2020 Vuosi 2019 Sijoitus ja merkki Rekisteröinnit Markkinaosuus Sijoitus Rekisteröinnit Markkinaosuus 1. Viime vuoden saldoksi laskettiin 871 kevyttä kuorma-autoa, kun vuoden 2019 lukema oli 836 autoa. Vain yhden auton vähemmän rekisteriin saanut Iveco puolestaan kohensi markkinaosuuttaan 0,1 prosentilla, vaikka rekisteröintejä oli silläkin kymmenkunta vähemmän kuin vuonna 2019. » Yli 16-tonnisten rekisteröinneissä pudotusta edeltävästä vuodesta tuli viidennes. Rekisteröinnit putosivat edeltävän vuoden 115 autosta vain 32 autoon. Scanian maahantuonnissa on syytä tyytyväisyyteen. Iveco 46 2,0 % 8. Marginaalisen markkinaosuuden pudotuksen kohtasi puolestaan viidenneksi sijoittunut MAN, joka saavutti 61:llä yli 16-tonnisella 2,6 prosentin osuuden. Kärkeen nousi Mercedes-Benz 244 rekisteröinnillä, lähinnä Sprinterin vetämänä. Toisen sijan otti Ford 223 rekisteröinnillä ja kolmannen sijan jakoivat Volkswagen ja Toyota Truck Masters kumpikin 70 autolla. Kokonaismarkkinoiden ykkönen oli silti Scania, vaikka sen kaikki 888 rekisteröintiä edustivatkin tuttuun tapaan yli 16-tonnisia. 87 3,0 % 5. Luokka on muodostunut suurten ”pakettiautojen” ohella myös pick-upien temmellyskentäksi. 71. Vuoden 2020 harmaus osui kuorma-autokaupassa voimakkaimmin Sisun harteille. 115 4,0 % 3,2 prosenttiin. Keskiraskaissa eli 6–15,99 tonnin kuorma-autojen luokassa viime vuoden valtias oli Mercedes-Benz 77 rekisteröinnillään, mutta aivan sen kintereillä oli Iveco 74 autolla. DAF 74 3,2 % 5. 981 33,7 % 3. Samaa kehityssuuntaa edusti kuudenneksi sijoittunut Renault, jonka 47 rekisteröintiä merkitsi puolen prosentin notkahdusta. Volvon mallistouudistus osui jälkikäteen ajatellen epäkiitolliseen ajankohtaan, mutta tulevaa ajatellen tuoterepertuaari on nyt iskussa. Volvo 736 31,8 % 2. Volvo saavutti 39 keskiraskaan kuorma-auton rekisteröinnin, mutta muut jäivät alle 20 auton tasoon tässä 242 kuorma-auton kokonaismarkkinassa. Sisu 32 1,4 % 4. Kevyimpien, 3,5–5,99 tonnin kuorma-autojen luokka jatkoi autokaupan yleisistä vaikeuksista huolimatta kasvuaan. Yli 16-tonnisten kuorma-autojen ensirekisteröinnit Suomessa Keskiraskaat MB:n ja Ivecon heiniä. Scania 888 38,3 % 1. Mercedes-Benz 423 18,3 % 3. MAN 61 2,6 % 6
K uorma-autojen vaihtoehtoisten polttoaineiden joukossa sähkö on vähitellen muodostumassa yhä merkittävämmäksi tekijäksi. 72 KOEAJO Teksti ja kuvat: Harri Onnila. Julkistus käsitti sekä täyssähköiset versiot että hybridit. JOHTOAJAT UKSIA Scanian sähkökuorma-automalliston uutuuksiin lukeutuu ladattava hybridi. Näytöllä ovat esillä myös akun varausprosentti ja arvioitu toimintamatka pelkällä akkuenergialla. Näihin voi listata tekniikan ja erityisesti akkuteknologian kehityksen, lainsäädännöllisen ohjauksen ja mahdolliset muut yhteiskunnalliset kannusteet sekä latausinfran yleistymisen. Jälkimmäinen on täyssähköisten kuorma-autojen kohdalla ymmärrettävästi yksi ratkaiseva tekijä, mutta sen sijaan ladattavien pistokehybridien eli niin sanottujen PHEV-mallien (Plug-In Hybrid Electric Vehicle) kohdalla latauspiste ei ole elinehto, joskin ajoneuvon energiatehokkuuden kannalta erittäin suositeltava elementti. Kävimme koeajolla P280 PHEV -jakeluautolla ja pohdimme samalla yleisesti hybridikuorma-autojen olemusta ja käytettävyyttä. Laajennusta repertuaari sai viime vuoden loppupuolella, kun södertäljeläiset tiedottivat ensimmäisen virallisen sähkökuorma-automallistonsa julkistamisesta. Pääsimme tutustumaan tuoreeltaan Scania P280 PHEV -jakeluautoon asiakasesittelyjen lomassa tammikuun alussa. Scanialla on vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien kuorma-autojen kehittäjänä ja valmistajana varsin pitkät perinteet. SCANIA P280 PHEV 4X2 Mittaristosta on seurattavissa virran suunta ja sen kulutus. Ensimmäisenä uusista sähköisistä Scanioista saapui maahamme ladattava hybridi. Tämän hetken sähkökuorma-autoilulle tyypillisesti esiteltyjen ajoneuvojen toiminta-alue on luontevimmin kaupunkiympäristössä liikkuvissa ajoneuvoissa, sillä kaukoliikennepuolen sähkökuorma-autot odottavat edelleen akkuteknologian kehittymistä järkevälle tasolle niin hinnan kuin akkujen tarjoaman toimintamatkan suhteen. Sähköajoneuvojen yleistymistä saattelee monikin tekijä, mutta muutama on erityisen ratkaisevassa asemassa
JOHTOAJAT UKSIA 73
Yleisesti voi todeta, että uusi hybridimalli on voimalinjaltaan pitkälti vastaava kuin pari vuotta sitten, joskin sillä olennaisella erolla, että nyt ajoa tukevaa akustoa on siis mahdollista ladata erikseen. Voimalinjan sähköistyksen tuoma rajoite on lyhimmän saatavan akselivälin asettuminen 3 600 millimetriin ykMeluttomaksi ja päästöttömäksi määritellyn Zone-alueen rikkomisesta seuraa ilmoitus. Jakeluajon tai esimerkiksi jätteidenkeruun kannalta mallisto on laaja, sillä ohjaamovaihtoehdot kattavat niin L-, P, Gkuin R-hytit, ja alustoina on saatavilla 4x2:ta ja kolmiakselisista 6x2ja 6x2*4-versioita. Sähkömoottorin teho 130 kW, vääntö 1050 Nm VOIMANSIIRTO 12-vaihteinen automatisoitu Opticruise GRS895 -vaihteisto ALUSTA edessä ja takana ilmajousitus, levyjarrut, akseliväli 5750 mm, alustan leveys 2550 mm, renkaat 315/70R22.5 MASSA tekninen akselimassa edessä 8000 ja takana 13000 kg, sallittu kokonaismassa 19000 kg TILAVUUS polttoainesäiliö 300 l, AdBlue 80 l PÄÄLLIRAKENNE Piako-kuormakori, Zeprotakalaitanostin Tuotteen jalostamista. Kun pakotimme dieselmoottorin käyntiin Konalan Scanialla, sai autosta vastaava taho sähköpostiinsa oheisen viestin. Aivan oikein: G-sarjalaista hybridiä ajoimme lyhyesti jo keväällä 2017 ja seuraavan sukupolven hybridiä edustanutta G320 Hybridiä vuoden 2019 loppupuolella. Katkaisimen valo kertoo sähköajon olevan kytkettynä, sen alapuolella tehostetun lataamisen katkaisin. PHEV-mallin latauskäytännöistä kerrotaan ohessa tarkemmin, joten katsotaan tässä kohtaa millaisista eväistä Hybrid-mallien tarjonta koostuu. Lehtemme lukijoista moni saattoi edellistä lukiessaan muistella, että eikös niitä hybridi-Scanioita ole nähty jo aiemminkin. Sähkökoneeseen tukeutuvan hidastimen käyttö on ratkaisevassa roolissa taloudellisen ajon kannalta. SCANIA P280 PHEV B4X2NB MOOTTORI DC09 139, Euro VI Step D, 5-sylinterinen rivimoottori, tilavuus 9290 cm³, teho 280 hv (206 kW) / 1900 r/min, vääntö 1400 Nm / 1000–1350 r/min. Korostettakoon tässä yhteydessä, että tarjolla on edelleen pelkästään ajon aikana syntyvää ”ylimääräistä” energiaa hyödyntävä rinnakkaishybridikin, siis ilman piuhalla tapahtuvaa latausta. 1/2021 Raskas Kalusto 74 Scania P280 PHEV
Tapoja on kuljetusyrityksen omalla hallilla suoritettavalle lataukselle käytännössä kolme. Mutta sen sijaan ladattavilla ajoneuvoilla on poikkeuksetta eri tehoisia ja sitä myöten eri kestoisia lataustapoja kuin erilaisia latauskaapeleita ja pistokkeita kertyy niitäkin vähintään pareittain. Scanian maahantuojan mukaan 11 kilowatin teholla ja 16 ampeerin virralla latausaika ”tyhjästä täyteen” kestää noin 50 minuuttia ja 22 kilowatilla ja 32 ampeerilla loogisesti noin 25 minuuttia. Latauskaapeli kytketään kuljettajan puolella sijaitsevaan pistokkeeseen. Voimavirtarasiaan kytkettävä latauskaapelilla lataus onnistuu eri voimakkuuksilla rasian ja kaapelin järeydestä riippuen. Ensimmäinen vaihtoehto on kytkeä auton mukana toimitettava, type-2-liittimellä varustettu latauskaapeli kiinteään latausasemaan eli niin sanottuun wallboxiin, jos sellainen on investoitu kohteeseen. Ladattavan hybridin yhteyteen sivuhelmoja ei ole saatavilla lainkaan. Aika on ohjeellinen, sillä latausaikaan vaikuttavat muun muassa akun kapasiteetti (kWh) ja varaustila, latausteho (kW), lämpötila sekä latausjärjestelmän oma toiminnanohjaus, joka muun muassa jaksottaa lataamista. Kolmantena esimerkkinä lataaminen onnistuu myös tavanomaisesta suko-rasiasta, joskin tällöin ei ole odotettavissa 8 ampeeria voimakkaampaa latausvirtaa. Dieselmoottorina on yhdeksänlitrainen viisipyttyinen DC09 joko 280, 320 tai 360 hevosvoiman versiona. Sen seurauksena latauskin käy varsin vikkelään. Hybridin ohjaamossa asettelu vastaa hyvin pitkälle tavanomaisen P-Scanian päteväksi to75. Hybrid-Scanian sähkökoneelle virtaa antava tai sitä vastaanottava 650 voltin akusto koostuu tarpeen mukaan yhdestä akusta tai kolmen akun paketista. Hybrid-Scanian kohdalla pienempikään latausteho ei ole siinä mielessä ongelma, että akun kapasiteetti on merkittävästi pienempi kuin täyssähkökuorma-autoissa. Käytännön myötä ajoakun 30 kWh:n kapasiteetista karkeasti noin puolet on käytettävissä ajoneuvon ”polttoaineena”. Edellä akun varaustilan yhteydessä käytetyt lainausmerkit ovat mukana sen vuoksi, että vaikka auton mittaristo kertoisi ajoakuston olevan tyhjä, on varausta todellisuudessa jäljellä vielä noin 20 prosenttia. Hybrid-mallia ei myöskään ole saatavilla erikoismatalan alustan yhteyteen eikä matalien sivuhelmojen kanssa. Koeajoyksilö oli kuormattuna 17,5 tonnin kokonaispainoon, joten eiköhän lähdetä kokeilemaan. Dieselmoottorin ja sähkökoneen voimavaroja välittää 12-portainen Opticruise-vaihteisto. Sen vipu on tutulla paikallaan, mutta tavanomaisen hidastimen sijaan hidastava voima tulee sähkökoneen suunnalta. Koska hybridillä voidaan ajaa pelkästään sähkömoottorin voimin, dieselmoottori sammuksissa, asettaa se vaatimuksia apulaitteille; sekä ilmakompressori että ohjaustehostin ovat sähköisiä. PHEV-Scania ei tässä tapauksessa tee poikkeusta yksinkertaisempaan muttei myöskään monimutkaisempaan suuntaan. PHEV-Scanian mukana seuraa type-2-liittimellä varustettu latauskaapeli. Hybridijärjestelmän paino ei ymmärrettävästi muodostu vain akuston painosta, vaikka sillä sananmukaisesti suuri painoarvo onkin. Uudella asenteella liikkeelle. Jos käytössä olisikin vain ”yksi laturi ja yksi piuha”, niin peli olisikin varsin selkeä. Dieselin tai AdBluen tankkiin valuttamisen rinnalla lataaminen onkin oma taiteenlajinsa, johon on perehdyttävä etenkin sähköajoneuvon hankinnan ja käyttöönoton hetkellä. Tässä ladataan 24 ampeerilla ja kolmivaihevirralla 16,5 kilowatin teholla. Hybridiyksikkö sisältää muun muassa järjestelmän sähkökeskukset ja ohjausyksikön, suljetun lämmitys-/jäähdytysjärjestelmän sekä invertterin, joka muuntaa esimerkiksi latausjärjestelmän AC-vaihtovirran ajoakun käyttämäksi DC-tasavirraksi ja toisaalta ajoakun tasavirran sähkökoneen tarvitsemaksi vaihtovirraksi ja päinvastoin. Sitä avustaa 130 kilowatin eli 177 hevosvoiman sähkökone välittömän 1 050 newtonmetrin vääntönsä tukemana. Painonlisäystä vastaavaan P280-dieselmalliin tulee noin tuhat kiloa ja kolmen akun paketille jonkin verran enemmän. Sähkökäyttö heijastuu myös hidastimeen. Koeajettava yksilö oli varustettu yhdellä 30 kWh:n akulla. Erityisen käteväksi tilanne käy PHEV-version kanssa, jos työkohteessa on tarjolla verkkovirtaa: tällöin ajoneuvo voidaan laittaa lataukseen ja esimerkiksi nostinta voidaan parhaassa tapauksessa käyttää pitkin työpäivää dieselmoottoria käynnistämättä. Yksiakkuisen Hybrid-Scanian kohdalla painonlisäys ei siinä mielessä käyttöä horjuta, että EU sallii vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimiville kaksija kolmeakselisille kuorma-autoille tonnin verran enemmän suurinta sallittua massaa siltä osin kun se johtuu vaihtoehtoisen käyttövoiman tekniikasta. siakkuisella ja 4 350 milliin moniakkuhybridillä. Kaksiakselinen hybridikuorma-auto saa näin ollen painaa enintään 19 tonnia ja kolmeakselinen 29 tonnia. Varmista ja lataa Ladattavan hybridin tai täyssähköauton lataaminen kerää vähintään yhtä paljon jollei enemmän huomiota kuin itse ajoneuvolla ajaminen. Eräs huomionarvoinen seikka on myös se, että voiman ulosottoa voidaan tarvittaessa käyttää sähköisesti. Toinen sujuva vaihtoehto on hankkia voimavirtarasiaan kytkettävä latauskaapeli, joka rasian ja kaapelin järeydestä riippuen mahdollistaa latauksen tyypillisesti 16 ampeerin tai parhaimmillaan jopa 32 ampeerin virralla. Tällä varmistetaan järjestelmän säilyminen toimintakykyisenä ennen seuraavaa latausta
1/2021 Raskas Kalusto 76 Scania P280 PHEV. Ajoakku sijaitsee näkymättömissä näiden taustalla. Maantiellä hidastimella on käyttöä harvemmin, ja jos totta puhutaan, niin hybridimallin hyöty katoaa lähes tulkoon kokonaan isolle tielle siirtyessä. Ominaisuuden käytöstä on taloudellisuus kaukana, joten käyttö on perusteltua oikeastaan vain melutonta aluetta lähestyttäessä, jos ajoakun varaus havaitaan liian matalaksi. Ovatko ne vain välivaihe ennen täyssähköisten yleistymistä vai onko polttomoottorin ja sähkökoneen liitolle luvassa pidempää yhteistä tulevaisuutta. Avustavan sähkökoneen piilevät voimavarat saadaan hyödyksi nimenomaan toistuvissa jarrutuksissa ja liikkeellelähdöissä. Täydellä latauksella sen avulla liikkuu noin kymmenisen kilometriä, mutta olennaista ei oikeastaan ole mahdollisimman pitkä suorite, vaan ylipäätään mahdollisuus pelkällä sähköllä ajoon. Tällöin Scanian GPS-järjestelmä tunnistaa vain melutonta ja/tai päästötöntä ajoa sallivalle alueelle siirtymisen ja siirtää auton automaattisesti sähköajoon. dettua konttori-ilmettä. Valmistaja ilmoittaa hybrid-Scanialle ajotehtävästä, -tavasta ja -olosuhteista riippuen 15–40 prosentin polttoainesäästön vastaavaan dieselmalliin nähden. Lopuksi voi vielä pohtia hybridikuorma-autojen merkitystä ylipäätään. Kuten edeltä kävi ilmi, hybridi-Scanian jo aiemmin tuttuna lisähienoutena on mahdollisuus ajoon pelkällä sähkökoneella. Eurot vs. Ominaisuus tulee kyseeseen erityisesti vaikkapa kaupunkikeskustojen jakelussa tai nukkumalähiöiden jätehuollossa, kun jollain tietyllä osuudella pitää liikkua ääneti ja päästöittä. Ainoat merkittävät muutokset liittyvät sähkökäyttöön. Jos hidastimessa menee kolmannelle pykälälle asti, niin polttomoottori tulee mukaan hidastamiseen ja taloudellisuudelta katoaa samalla terää. Näin ollen motiivit hybridin hankintaan löytyvätkin jostain muualta, käytännössä asiakkaasta, joka esimerkiksi tietyiltä osin vaatii melutonta tai paikallisesti päästötöntä kuljetuspalvelua. Tässä merkittävänä tekijänä ja oikeastaan koko hybridillä ajamisen filosofiaa avaavana tekijänä on hidastimen käyttö. Tämä tuli käytännössäkin todettua koeajolta palatessa, sillä Scania-maahantuojan Konalan toimipisteen lähialue on syötetty tällaiseksi Zone-alueeksi. Koeajoyksilön akseliväli oli 5 750 milliä. Sähkökone pilkottaa heti ohjaamon takana, osana voimalinjaa. Niillä onnistuu himmaaminen pysähdyksiin asti, joten sopivalla käytöllä energiasäästöä on taajamaolosuhteissa tyrkyllä yhtenään. Pelkällä sähköllä ajettavia Scania Zone -alueita on syötettävissä myös auton järjestelmään. arvomaailma. Nyrkkisäännöksi voi ottaa, että aina kun mahdollista, niin vauhdin tappaminen kannattaa suorittaa hidastimen kahdella ensimmäisellä pykälällä. Mittaristoon saa kuljettajaa hyödyttävän näkymän, joka kertoo latausvirran suunnan, toisin sanoen purkautuuko ajoakku sähkökoneen voimavaroja hyödynnettäessä vai latautuuko se ja kuinka paljon. Hybrid-malleja on saatavilla kaksija kolmeakselisina. Sähkökone kyllä vetää P-Scanian yli 80 km/h nopeuteen, mutta järkeä touhussa ei ole; pelkällä sähköllä liikkumisen tolkullinen vauhti asettuu taajamanopeuksien piiriin. Kuljettajanpuoleiselle kyljelle on sijoitettu 24 voltin akut ja latausjärjestelmä sekä hybridiyksikkö jäähdytysja lämmitysjärjestelmineen. Oma painikkeensa on edelleen myös tehostetulle lataukselle, jolloin akkuun luodaan energiaa dieselmoottorin avulla. Lyhin saatava akseliväli yhden akun kanssa on 3 600 milliä ja kolmen akun Multi Battery -versiossa 4 350 milliä. Vaikka fiksusti mietitty ajotehtävä ja taitava kuljettaja yltäisivätkin 40 prosentin säästöön, ei Hybrid-malli jakeluauton tavanomaisen käyttöiän aikana ehdi silti niin sanotusti tienaamaan hintaansa, sillä Hybrid-alustan hintalisä dieselversioon nähden on karkeasti 80 000 euroa. Siinä missä hybridikuorma-auton ajaminen vaatii oman filosofiansa, niin samaa koskee sen hankintaa. Voisi ajatella, että ainakin pitkien etäisyyksien Suomessa käyttöä löytyisi, kun sama auto voisi hoitaa sähköllä keskustaliikehdinnät mutta samalla autolla voisi dieselin turvin hoitaa myös lähiympäristön aluejakelua. Asiallista olisikin, että myös kuljetuspalveluiden tilaaja osallistuisi talkoisiin taloudellisesti. Paikaltaan lähdetään käytännössä sähkökoneen väännöllä, joten tavallista tai HVO-dieseliä säästyy juuri siellä missä sitä muutoin kuluisi eniten. Tässä yhteydessä vihreät arvot ja imagosyyt nostavat päätään
Keski-Suomen ELY-keskuksen yksikön päällikkö Vesa Partanen kertoo hankkeen käynnistetyn tarpeesta kattavampaan tiesääolosuhteiden seurantaan. Mikko Malmivuo Innomikko Oy:stä on puolestaan vastannut tutkimuksen sekä raporttien ja analyysien teosta”, Partanen kertoo. Hän myös on vastannut hankkeen mittaan niiden teknisestä tuesta mukaan lähteneille kuljetusja liikennöitsijäyrityksille. S yksyllä 2018 käynnistetty Nelostien tiesääolosuhteita Helsinki–Oulu-osuudella mobiilisti keräävä hanke on edennyt loppusuoralleen. Alkujaan kahdelle talvikaudelle kaavaillusta hankkeesta otettiin tälle talvelle käyttöön optioksi määritelty kolmas talvikausi, sillä lauhan 2019–2020 talven myötä kokemuksia haluttiin kerätä vielä lisää. Kitkan viisaat Mittauslaitteilla varustetun ajoneuvon kuljettaja voi seurata kitkatietoa suoraan ohjaamon näytöltä. Datan kerääminen tapahtuu mobiilisti 77 TIESÄÄ Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Harri Onnila, Vesa Partanen, Vähälä Yhtiöt, Innomikko ja Teconer. Kun suuntaviivat alkoivat olla selvät ja budjetti olemassa, haettiin hankkeelle osaajat sen tekniselle toteuttamiselle sekä kerätyn datan analysoimiselle. ”Ajatus lähti Keski-Suomen ELY-keskuksesta, sillä maanteiden pääverkon osalta on jo pitkään ollut tarvetta parempaan palvelutason seurantaan. Nelostiellä vielä kuluvana talvena käynnissä oleva tehostettu kitkanmittaus palvelee tienkäyttäjiä kahdella tapaa. Pilotin kehittelyyn tulivat mukaan Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset.” Hankkeen mahdollistanut rahoitus järjestyi ELY-keskuksille myönnettävästä perustienpidon rahoituksesta, ja mukaan projektiin liittyi mainittujen ELY-keskuksien lisäksi Väylävirasto. hankkeessa mukana olevien kuljetusja bussiyhtiöiden kalustoon sijoitetuilla keruuvälineillä, joiden tietoa välitetään kenen tahansa tienkäyttäjän hyväksi verkko-osoitteeseen roadweather.online. Raskaisiin ajoneuvoihin kiinnitettyjen antureiden mittaamia kitkatietoja voi tutkia nettisivuston kautta milloin vain, mutta laajempi hyöty saadaan tienhoidon soveltaessa hankkeessa kerättyä tutkimustietoa tulevina talvina. Valtatie 4 välillä Helsinki–Oulu valikoitui koetieksi sen keskeisen aseman sekä tiettyjä tieosuuksia koskevien palautteiden vuoksi. ”Ajoneuvojen kelianturit sekä niiden tietoa bluetooth-yhteydellä välittävät älypuhelimet toimitti ja asensi Taisto Haavasoja Teconer Oy:stä
”Autojen keräämät tiedot tukivat etukäteen ollutta omaa ajattelua: liukkaudessa löytyy isoja eroja toisiinsa nähden lyhyiltä etäisyyksiltä, yllättävänkin pistemäisesti”, Karjalainen luonnehtii. ”Helposti sitä annetaan kritiikkiä, kun ei tehdä mitään, mutta tämä hanke kertoo ELY-keskuksien tahtotilasta: tällainen projekti ei tule tyhjästä, joten se kertoo, että asioille halutaan tehdä jotain niiden kohentamiseksi”, nyökkää Karjalainen. Tässä vielä pitoa riittää, mutta talven tultua tilanne on toinen. ”Mikko Malmivuo otti yhteyttä ja kertoi, että tällaiseen hankkeeseen etsitään yhteistyökumppaneita, jotka operoisivat Nelostiellä sopivilla yhteysväleillä. Ja jos kerran ELY-keskus halusi kerätä tietoa, niin me halusimme vastata huutoon ja lähteä mukaan kokoamaan tietopohjaa”, taustoittaa Karjalainen. Koimme asian tärkeäksi, kun liikennöimme Nelostiellä yötä päivää. Laajemmin tarkoitusperänä on kuitenkin se, että saadaan ongelmakohdat selville ja tienpitoa kehitettyä.” Talvinen tienpito tuntuu olevan julkisena sylkykuppina silloin, kun tienhoidossa on sanomista, ja toisaalta silloin ollaan hiljaa, kun väylät on laitettu priimaan kuntoon. Aiempaa kokemusta tiesääseurannasta oli Vähälä Yhtiöille kertynyt HCT-turkimusprojekteihin liittyen, mutta laajemmin katsottuna tiesääseuranta oli yhtiössä aiemmin tapahtunut vain yleisellä tasolla muun muassa tiesääennusteita ja kelikameroita seuraten. Ari Karjalainen kertoo Vähälä Yhtiöiden olevan mukana Nelostien kitkanmittaushankkeessa, koska yritys haluaa omalta osaltaan tukea tienpidon kehitystoimia. Vähälä Yhtiöiden yhdistelmistä viisi on varustettu kitkanmittauslaitteilla. Hankkeen toteutuksessa ei lähdetty summittaisesti katsomaan mitä sattuu haaviin jäämään, vaan sille määriteltiin huolellisesti tavoitteet. ”Mittausajoneuvon kuljettajien lisäksi muillakin kuljettajilla ja ajojärjestelijöillä on mahdollisuus tarkistaa tiesäätiedot näyttävältä sivustolta olosuhteet reaaliajassa. ”Päätavoitteena oli selvittää päästäänkö nykyisellä tienhoidolla kuinka hyvin Väyläviraston toimintalinjoissa luvattuun palvelutasoon sekä kuinka hyvän kuvan nykyinen kiinteä tiesääasemaverkko antaa tiejakson keliolosuhteista; milloin, missä ja minkälaisissa tilanteissa huonoja ja liukkaita ajo-olosuhteita tyypillisimmin esiintyy”, Partanen luonnehtii. Mobiilisti suoritetusta tiesäämittauksista on Vähälällä koettu saatavan käytännön hyötyä hankkeen alusta lähtien. Itsekin olen katsonut kovimpien olosuhteiden päivinä mahdollisia tiestön ongelmakohtia. Lisäksi hankkeen tavoitteena on ollut testata valitun järjestelmän teknistä toimivuutta ja arvioida ylläpidon vaatimuksia. Käytännössä koettua Vähälä Yhtiöiden hankintapäällikkö Ari Karjalainen kertoo kuljetusyrityksen liittyneen mukaan ELY-keskuksen projektia vetäneen Innomikko Oy:n pyynnöstä. Tutkimusajoneuvot pyrittiinkin valitsemaan niin, että saatiin luotua aikataulullisesti mahdollisimman kattava ja tasainen tiedonkeruuverkko. Tietyn tiesäähavainnon paikkansapitävyys vertautuu luonnollisesti suoraan siihen kuinka ”tuoreesta jäljestä” on kysymys; säännöllinen liikenne on ajantasaisen tiedon perusta, kun tienpinnan olosuhteista tulee tietoja sitä mukaa kun havainnointilaitteilla varustettu ajoneuvo tietyn kohdan ylittää. 78 1/2021 Raskas Kalusto Nelostien mobiili kitkanmittaus. ”On hienoa olla mukana keräämässä kitkatietoa niin ELY-keskukselle ja tien ylläpitäjille kuin tienkäyttäjille. Tiedoista on ollut nähtävissä myös tien korkeudesta ja tienpohjan vaihteluista johtuvat erot tienpinnan kitkassa.” Saavutetun käytännön seurannan ohella kuljetusyrityksessä on mielessä huomispäivän arjessa näkyvä hyöty niin yrityksen oman kuin kuljetusalan yleisen hyödyn kannalta. Hankkeeseen mukaan lähtemisen myötä yrityksen aluksi neljään ja myöhemmin yhteensä viiteen raskaaseen Helsingin ja Oulun välillä liikennöivään yhdistelmään asennettiin kelianturit ja niiden keräämän tiedon vastaanottajaksi ja edelleenvälittäjäksi älypuhelimet kuorma-autojen ohjaamoihin. ”Järjestelmän antama tieto on vastannut koettua: kun on ollut anturien välittämä tieto liukkaudesta, niin sitä se on ollut myös käytännössä. Tiedonkeruulaitteiden välittämä tieto on Vähälä Yhtiöiden kokemuksen perusteella ollut luotettavaa. Karjalainen kertoo edustamansa yrityksen haluavan olla rakentavalla linjalla ja antaa tunnustusta ELY-keskusten suuntaan
”Mittauksin on pystytty näkemään, että tiheästi liikennöidyn tieosuuden kitkataso tuntuu olevan keskimäärin parempi kuin vähemmän liikennöidyn 79. Kerätyn datan mukaan etenkin talvella 2018–2019 tuntuva osa näistä liukkaista keleistä syntyi alle -6°C asteen olosuhteissa. Kahden talven jälkeen tavoitteet ovat jo kääntyneet tuloksiksikin, joista Mikko Malmivuo on laatinut Väylävirastolle raportin ”Tehostettu mobiili kitkanmittaus Valtatie 4:llä”. Talvikausi 2019–2020 oli sen etenkin keskitalven osalta poikkeuksellisen lämmin, joten liukkautta esiintyi kyseisenä kautena selvästi vähemmän. Hankkeen tiimoilta suoritetuissa analyyseissä teiden hoitourakoiden rajat näkyivät jonkin verran, mutteivät merkitsevästi. Kameralla varustettujen ajoneuvojen kuva-anti on tarkasteltavissa jokaisen otetun kuvan osalta erikseen. Tietyypeistä moottoriteiden kitkataso vaikutti selvästi paremmalta kuin yksiajorataisten, vaikka laatuvaatimusten puitteissa suuria laatueroja ei olisi pitänyt juuri olla. Jäisten kelien osuus vaikutti ensimmäisellä talvikaudella oletuksia suuremmalta, joskin mittauslaitteisto oli paikoin tulkinnut jäisiksi sellaisiakin kelejä, joiden kitkatason mukaan ei jäätä olisi voinut olettaa. Tässä mentiin Viisarinmäen kieppeillä kohti Jyväskylää joulukuun ensimmäisenä aamuna. Ja kuten havaittavissa, sivusto käsittää myös muiden kuin vain Nelostien hankkeessa mukana olevien ajoneuvojen keräämää dataa. Sivustolla roadweather.online kertoo kootusti olosuhteet eri kohdissa Nelostietä. Myöskään viikonpäivien väleillä ei nähty merkittävää eroa. Hankkeen käynnistyessä tavoiteltiin liukkauteen liittyen tiettyjen ongelmakohtien ja haastavien alueiden pienilmastojen tunnistamista Nelostien varrelta. Tosin raportissa huomioidaan, että moottoriteillä mittaustulokset tulivat pääosin oikeanpuoleiselta kaistalta kuormaja linja-autojen ollessa moottoritieliikenteessä pääasiallisesti liikennevirran hitaampia osapuolia. Liukkauden kartoitusta. Vieressä oleva listaus kertoo eri koodeilla varustettujen ajoneuvojen liikkumisajankohdan kyseisellä sijainnilla; Vähälä Yhtiöiden yhdistelmät on merkitty koodeilla H45, H46, H48, H50 ja H90. Tähän Väyläviraston sivuiltakin löytyvään raporttiin on koottu muun muassa seuraavia havaintoja: Kerättyjen mittaustulosten perusteella liukkautta havaittiin talvikaudella 2018– 2019 jonkin verran enemmän kuin oletettiin. Raportin mukaan talvihoidon laatuvaatimusten mukaan Ise ja Is-teiden laatuvaatimus on alle -6?C lämpötilassa alhaisempi, sillä suola ei näissä lämpötiloissa enää kovin hyvin tehoa. Raflaavia otsikoita ”takuuvarmoista liukkaista paikoista” ei voida kerätyn tiedon pohjalta repiä, mutta Malmivuon mukaan Nelostien tienhoidossa hyödynnettävää dataa on joka tapauksessa kertynyt
Mittauksella voidaan siis korvata joitain erillisiä tieverkon tarkastuskäyntejä. On kuljetusyritystenkin etu, että teiden kuntoa seurataan ja pyritään parantamaan”, Malmivuo korostaa ja antaa samalla kiitoksen mukana oleville kuljetusalan yrityksille, joiden kanssa yhteistyö on hänen mukaansa toiminut erinomaisesti. ”Tässä kokeilussa käytetyn anturin mittaustarkkuutta oli tutkittu jo aiemmissa tutkimuksissa ja se oli todettu varsin hyväksi. Tiesääasemathan ovat sellaisia kaappeja tuolla tien varsilla; yhden kaapin kohdalla sitten seurataan tien lämpötilaa, ilman lämpötilaa, sateen olomuotoa, tuulta, sademäärää, näkyvyyttä ja niin edelleen. Tiedonkeruuseen valjastettuihin ajoneuvoihin kiinnitetyt kelisääanturit, optiset RCM411-kitkamittarit ovat kotimaisen Teconer Oy:n kehittämiä. ”Tekninen ratkaisuhan on sellainen, että se varsinainen anturi on asennettu auton alustarakenteisiin ja se osoittaa pääsääntöisesti vasempaan pyöränuraan. Puhelimet menevät toisinaan itsestään pois päältä. Anturin vieressä on bluetooth-yksikkö, joka lähettää datan langattomasti auton sisään, tuulilasin sisäpuolella olevalle puhelimelle. Kustannustason myötä tiesääasemia ei ole niin tiheässä kuin se seurannan kannalta olisi optimaalista. Nyt viimeiseen testikauteen lähdettäessä olemme korvanneet kahdessa autossa puhelimen niin sanotulla blackbox-ratkaisulla, joka tuntuu olevan paljon toimintavarmempi. Alamäen linja-autoissa ja yksi Koiviston auton linja-autossa”, Malmivuo kuvailee. Puhelin myös ottaa säännöllisin väliajoin kuvia tiestä ja myös nämä kuvat ovat sivustolta katsottavissa.” Teknisen kokonaisuuden epävarmimmaksi lenkiksi on osoittautunut älypuhelin. ”Mobiililla optisella mittauksella trendien seuraaminen on haastavampaa. Pitkään alalla toiminut ammattilainen taustoittaa menneillään olevan hankkeen teknistä toteutusta piirtämällä pohjaksi kuvaa Suomen tiesääasemaverkoston synnystä. Kokonaisuutena hän uskoo, että mobiili mittaustekniikka tulee jatkossa olemaan osa tiesääseurantaa. Tämän tutkimuksen ydin on siinä, miten anturi soveltuu tällaiseen automatisoituun käyttöön ja mitä etuja tällaisilla mittauksilla saavutetaan. Jos palkkaat ihmisen erikseen ajamaan Helsingistä Ouluun vain kelin tarkastamisen vuoksi, se maksaa paljon. Tämän vuoksi sekä talvihoitourakoitsijan edustajat että aluevastaavat joutuvat ajamaan tieverkkoa edestakaisin saadakseen kattavamman kuvan tieverkon keliolosuhteista”, Malmivuo taustoittaa. Yhden kerran on käynyt niin, että anturielementin suojaputki täyttyi lumesta ja se jouduttiin erikseen puhdistamaan.” Eräs huomioitava seikka liittyy vielä mobiilin mittauksen periaatteeseen: tuoretta tietoa on tarjolla vain silloin kun mittauslaitteilla varustettu ajoneuvo on juuri liikkunut tieosuudella. ”Suomessa tiesään seuranta on perustunut perinteisesti tiesääasemaverkostoon, jota on rakennettu 80ja 90-lukujen vaihteesta lähtien. ”Käytännössä kuitenkin riittää, kun linssiin puhdistaa talvikauden alussa ja kauden puolessa välissä. Tämän vuosituhannen alussa näihin tiesääasemiin lisättiin Vaisalan toimesta uudenlaisia optisia kitkaja keliantureita, jotka arvioivat tien pinnan kitkaa ja keliä valon heijastuvuuden perusteella.” Malmivuo kertoo tiesääaseman etuihin lukeutuvan, että siinä päästään seuraamaan trendejä, käytännössä siis nähdään esimerkiksi miten tien lämpötila vähitellen painuu pakkasen puolelle. ”Kuorma-auton kuljettajan tai bussin kuljettajan ei tarvitse välittää tai tietää mittauksesta mitään. Tarkalla silmällä Nelostien tiesäätä kartoittavan mobiilin kitkanmittauksen tutkimusanalyyseistä on vastannut Innomikko Oy:n Mikko Malmivuo. 1/2021 Raskas Kalusto 80 Nelostien mobiili kitkanmittaus. Ratkaisuksi alkoi asian parissa askartelevien joukoissa muotoutua liikkuva eli mobiili kitkanmittaus, käytännössä siis ajoneuvon mukana kulkeva mittaustapa. Tässä ei tarvitse maksaa erikseen tieverkon kunnon seuraamisesta.” Edellä kuvattu mobiilin tiesääseurannan tekninen kehitys antoi osaltaan eväät nyt Nelostiellä Helsingin ja Oulun välillä käynnissä olevalle projektille. Mobiilin optisen kitkanmittauksen idea on periaatteessa sama kuin tiesääasemien kiinteän optisen mittauksen idea: anturi haistelee tienpinnan olosuhteita valon heijastuvuuden perusteella.” Mobiilin optisen mittauksen suuri etu on siinä, että mittaus voidaan lähes täydellisesti automatisoida. Koiviston auton linjamuutosten vuoksi antureita on hieman siirrelty toisiin autoihin, minkä myötä tällä hetkellä antureista viisi on Vähälän kuorma-autoissa, kaksi V. Eli kun tiesääasemalta voit seurata kelin muutosta yhdessä pisteessä vaikka minuutin välein, niin mobiilissa mittauksessa joudut odottamaan usein tunteja ennen kuin toinen anturoitu ajoneuvo ajaa saman kohdan läpi”, Malmivuo kertoo ja täsmentää tämä periaatteellinen puute oli toki jo etukäteen tiedossa. Se ei kuitenkaan sisällä kameraa, joten olemme joutuneet asentamaan näihin autoihin erillisen kelikameran”, kertoo Malmivuo. Tiesääaseman epäsuora heikkous on puolestaan siinä, että yhden tiesääaseman perustaminen on suhteellisen tyyristä, jos vielä joudutaan vetämään sähkölinjaa tiesääasemalle pitkän matkan takaa. ”Puhelin on periaatteessa tässä erinomainen tiedonvälittäjä, mutta ongelmana on ettei puhelinta ole lähtökohtaisesti suunniteltu tällaiseen jatkuvaan käyttöön. Toimivaa tekniikkaa Kahden koetun talven jälkeen käytetty teknologia on Malmivuon mukaan osoittautunut kokonaisuutena asianmukaiseksi ja toimivaksi. Myös optinen anturi vaatii ajoittain huomiota, sillä ajan myötä sen linssi likaantuu vaihtelevissa talviolosuhteissa. Menneenä syksynä aloitettiin kokeilun kolmas ja viimeinen kausi. ”Tiesääasema kertoo vain yhden tienkohdan tilanteen, eikä sitä mitä tiesääasemien välillä tapahtuu. Sitten joudumme soittelemaan kuljettajille, että voitko seuraavalla pysähdyspaikalla käynnistää puhelimen. ”Projektin alkaessa asensimme kahdeksan kappaletta suomalaisen Teconer Oy:n kehittämiä optisia RCM411-kitkamittareita neljä Koiviston auton linja-autoihin ja neljä Vähälän kuorma-autoihin. Puhelin lähettää mittausdatan edelleen Teconerin palvelimelle ja Roadweather.online-sivustolle, josta tieto on esimerkiksi talvihoitourakoitsijan ja tieviranomaisen käytettävissä. ”Pian sen jälkeen kun Vaisala oli kehittänyt oman tiesääasemien optisen anturin, ruvettiin kehittelemään optista mobiilia kitkanmittausta useamman eri yrityksen voimin
Pyörän vaihto voitiin tehdä vain linja-auton huollon yhteydessä. Kerättyjä tuloksia arvioidaan vielä lisää hankkeen sen päättyessä, mutta julkisen roadweather.online-sivuston ansiosta kerättyä dataa on voitu koko ajan hyödyntää reaaliaikaisesti niin tienhoitajien kuin -käyttäjien taholta. Järjestelmää on myös suositeltu urakoitsijoille ja heidän kelikeskuksilleen”, tietää Partanen. Vastaavia mobiileja tiesääseurantoja on kaivattu maamme kaikille pääväylille, mutta Nelostiehen liittyvän hankkeen päättyessä jatko on hämärän peitossa. Tosin lämpimämpänä talvena 2019–2020 tätä eroa ei voitu havaita.” Mielenkiintoa herättäviä, ”tutkitusti Nelostien liukkaimpia” paikkojakin voidaan sentään uteliaille nostaa jossain määrin esiin. ”Ainakin kyseisen Nelostien osuuden kunnossapidon kanssa tekemisissä oleva ELY-keskusten henkilöstö hyödyntää järjestelmää. Pyörää jarrutettiin automaattisesti ja jarrutukseen tarvittavan voiman perusteella laskettiin kitka. ”Laajempi käyttöönotto vaatisi valtakunnallisen päätöksen”, Partanen perustelee. Hyviä kokemuksia. Kokeilu lopetettiin melko pian.” tieosuuden, vaikka kummallakin osuudella olisi sama talvihoitoluokka, eli ihan samat talvihoidon vaatimukset esimerkiksi kitkan suhteen. Tätä eroa voi selittää useampikin tekijä. Kitkapyörä ei kuitenkaan kestänyt kovin kauaa, ennen kuin kumi oli puhjennut. Tiesääseurannan antia on kannustettu käytettäväksi myös urakoitsijoiden suunnalla. Yrityksen ja erehdyksen kautta Hankkeeseen liittyvää tutkimustietoa kokoavan ja analysoivan Mikko Malmivuon mukaan ajatus säännöllisen reittiliikenteen valjastamisesta keliseurantaan ei ole uusi. Esimerkiksi on todettu, että suola toimii paremmin vilkasliikenteisellä kuin vähäliikenteisellä tiellä. » ”Liukkaimmat kohdat tuntuvat löytyvän vähäliikenteisimmiltä osuuksilta, sieltä Viitasaari–Liminka-väliltä.” 81. Toiseksi nastarenkaat syövät jäätä luonnollisesti sitä tehokkaammin, mitä enemmän on liikennettä.” Mittaustuloksista on noussut esille myös tien mäkisyyden merkitys liukkauteen. ”Liukkaimmat tienkohdat tuntuvat löytyvän vähäliikenteisimmiltä osuuksilta, sieltä Viitasaari–Liminka-väliltä”, Malmivuo kertoo. Lisäksi talvisempana talvena 2018–2019 todettiin, että yöaikaan oli hieman liukkaampaa kuin päiväaikaan. ”Vuosituhannen vaihteessa eräs suomalainen keksijä asensi kahteen bussiin sellaisen mekaanisen kitkapyörän: pienikokoinen kitkapyörä laskettiin bussin alustasta tiehen kiinni säännöllisin väliajoin. Vesa Partanen kertoo ELY-keskuksien hyödyntävän hankkeessa kerättävää dataa Nelostien kunnossapidossa. ”Tulosten mukaan näyttää siltä, että liukkaus on yleisempää silloin kun kyseessä on yli 2 prosentin mäki, toisin sanoen nousua tai laskua vähintään 2 metriä 100 metrin matkalla. Mikko Malmivuo on koonnut kahden ensimmäisen seurantatalven kokemuksista Väylävirastolle raportin, johon koottuja havaintoja voidaan hyödyntää Nelostien talvitienhoidon parantamiseen
82 Seuraavassa numerossa Raskas Kalusto 2/2021 ilmestyy 1.4.2021. Tämä ja lukuisat muut aiheet löytyvät huhtikuun alun lehdestä. ROTEVA ja notkea Meidän markkinoillamme ainakin toistaiseksi marginaalimallina pysytellyt Renault D taipuu monenlaisiin ajotehtäviin. Otimme pikamaistiaiset maahantuojan esittelyja vuokrakäyttöön jätepakkarilla varustelemasta D Widestä
Saku Kallio · 040 779 8282 · www.lahdensiniset.fi Kaikenkokoiset vaihtolavat ja kontit Lahden Sinisiltä! MOOTTORIN OSAT OHJAUKSEN OSAT ILMAJOUSET KYTKINPAKETIT ISKUNVAIMENTIMET SUODATTIMET JARRUSATULAT PAINEILMAJARRUOSAT PAINEILMAJARRUOSAT PAKOPUTKISTOT JARRUPALAT JA -NAUHAT VARAOSAT Koivunen Oy Oulu Oritkarintie 6, 90400 Oulu Puh. 040-544 5018. Vahvalla ammattitaidolla ja laadukkailla varaosilla. 0400 699 484 Hannu Peltomaa ................ 044 4494 402 Pasi Kenni .............................. Suomen ja Euroopan suurin itsenäisistä korjaamoyrittäjistä koostuva raskaan kaluston korjaamoketju. 0500 531 534, 0400 531 534 Pasi Kenni ............................................044 700 4481 Juha-Pekka Mäkelä ..........................0400 699 484 Hannu Peltomaa ..............................040-544 5018 Lars Ahola ............................. 010 6501 510 Sähköposti: oulu@koivunen.fi Kattavaa hyötyajoneuvojen korjaamopalvelua kaikille merkeille. www.toptruck.fi TopTruckSuomi Top Truck päivystys: (09) 37 477 275 Raskas Kalusto_0120.indd 1 11.1.2021 10.21.43 Räätälöidyt ratkaisut! Nyt tarjoamme myös FNA/FRC ja ADR EX III kuormatilat ja perävaunut www.automakinen.fi www.limetec.fi Raimo Mäkinen ... 044 700 4481 Juha-Pekka Mäkelä ...........
010 229 3086 Turussa Orikedonkatu 21, 20380 Turku Puh. 010 229 3080 Tampereella Kaskimäenkatu 2b, 33900 Tampere Puh. 010 229 3088 Uusi osoite Rovaniemellä Isoaavantie 8. Yhteisostot suoraan varaosavalmistajilta takaavat uusimmat osat ja laajimman valikoiman vaihtoehtoja. www.skuba.fi Soita ja tarkista päivän nettohinta! Nopeat toimitukset ympäri Suomen! Euroveturi Transport Heimosen uuden Renaultin ajoalue ulottuu PohjoisNorjasta Etelä-Espanjaan Nollakelissä Kuljetus T. 010 229 3098 Oulussa Kiilletie 1, 90630 Oulu Puh. 010 229 3095 Rovaniemellä Isoaavantie 8, 96320 Rovaniemi Puh. Alkuperäisja tarvikevaraosat: VOLVO | SCANIA | MB | RENAULT | IVECO | MAN | DAF | BPW | SAF | ROR Palvelemme sinua varaosa-asioissa ympäri Suomen: Vantaalla Juhanilantie 4, 01740 Vantaa Puh. 010 229 3082 Lappeenrannassa Höyläkatu 2, 53500 Lappeenranta Puh. 010 229 3081 Lahdessa Laatukatu 3, 15680 Lahti Puh. Meiltä saat raskaan kaluston varaosat merkkiin kuin merkkiin. 010 229 3099 Joensuussa Avainkuja 3, 80100 Joensuu Puh. 010 229 3087 Riihimäellä Tehtaankatu 1, 11710 Riihimäki Puh. Lampinen Ky hoitaa teitä Mikkelin seudulla Tiesää: MOBIILIMITTAUSTA NELOSTIELLÄ Koulutus: KULJETTAJAKSI KUOPIOSSA Koeajo: SCANIA P280 PHEV 4X2 KULJETUSKALUST O KULJETUSKALUST O TOMMOLAN MEUSBURGER JE TEAMIN VOLVO FH16 750 EU RO VE TU RI • N O LL AK EL IS S Ä • TO M M O LA N M EU SB U RG ER • JE TE AM IN VO LV O FH 16 75 • M O BII LIM IT TA U ST A N EL O ST IE LL Ä 8 1 6 414887 400190 2 1 1 74 00 19 -2 10 1 PAL VKO 2021-13 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.raskaskalusto.fi 1/2021 • HINTA 9,50 € • WWW.RASKASKALUSTO.FI • ALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI! R A SK A S K A LU ST O 1/ 20 21. 010 229 3090 Kokkolassa Indolantie 4, 67600 Kokkola Puh