Proventia NOxBUSTER ® Jälkiasennettava pakokaasujen puhdistusjärjestelmä raskaille työkoneille ja ajoneuvoille • Korottaa Stageja Euro-päästöluokan vaaditulle tasolle • Hyväksytty mm. Väyläviraston ja ELYkeskusten urakoissa • Kysy myös rahoitusta Kysy lisää: Ilkka Kuusiniva, 0400 584 466, ilkka.kuusiniva@proventia.com PR OV EN TI A EM IS SI ON CO N TR OL KOROTA PÄÄSTÖLUOKKAA suomalaisella Proventia NOxBUSTER ® -järjestelmällä EURO VI EURO IV EURO V STAGE V STAGE I STAGE II STAGE III STAGE IV Kotimainen valinta Kotimainen valinta Petri Ikäheimon Sisu Polar Kuljetusliike: TYNJÄLÄLLÄ KYLÄSSÄ Custom: SIMON AHLSVED Tien päällä: KULJETUS MARKO OKSANEN Kemppainen Kuhmosta Perheyrityksessä puu kulkee perinteisiin nojaten ja opittua soveltaen IK Ä H EI M O N SI SU P O LA R • O LA V I M A LIN EN • K EM P PA IN EN K U H M O ST A • D A F X F5 30 8X 4 • SI M O N A H LS V ED 11 5 74 00 19 -2 50 3 PAL VKO 2025-21 Suomalaista työtä • www.raskaskalusto.fi 3/2025 • HINTA 11,90 € • WWW.RASKASKALUSTO.FI • ALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI! R A SK A S K A LU ST O 3/ 20 25 OLAVI MALINEN DAF XF530 8X4 KOEAJO NOSTALGIA
5 25 75 95 100 KAINUUN KONETYÖ OY
3.5.2025 • klo 9–16 RASKASSARJA LAHTI Paanakatu 2, Lahti VETERAANIKUORMA-AUTOJA • RETROREKKOJA ROMPETORI • KAHVIA JA RUOKAA Vesalan Rengas Oy facebook.com/retrotrucksla hes VAPAA PÄÄSY! MAKSUTON PYSÄKÖINTI
Tai ehkäpä henkinen pakko ajaakin osallistumaan jokaiseen. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Se, mikä runsaassa näyttelyvalikoimassa on myös hyvää, on niiden maantieteellinen jakauma. Määrä sen sijaan tuo mahdollisuuksia. Ja siinä suomalaiselle yleisölle ei kukaan pystykään parempaa tarjoamaan. Tilaajapalvelu Puh. Myös tapahtumajärjestäjille kevyt kilpailu on varmasti hyvästä. Joku on joskus voivotellut, että tapahtumia on jopa liikaa. Kenties voivottelija ei ole aivan selvillä siitä, että osallistuminen on vapaaehtoista. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@raskaskalusto.fi Päätoimittaja Juha Pokki Toimitussihteeri Harri Onnila Toimittaja Ari Perttilä Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Dace Grïsle Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Kysymys ei mielestäni ole relevantti. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Eikä pidä käsittää väärin: ei ole tarkoitus, että tapahtumat kilpailisivat verissä päin paremmuudesta. Kiitos tästä jo taas kerran näin etukäteen! Kohti maailman parasta suomalaista rekkanäyttelykautta 2025, siis! Juha Pokki Päätoimittaja juha.pokki@raskaskalusto.fi Pääkirjoitus Liika ei ole liikaa! Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Toki jokainen vastaa siihen oman katsantokantansa mukaisesti, mutta pakollista tapahtumiin osallistuminen ei tietenkään ole. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. S uomen kesä on täynnä tapahtumia, oli sitten kyse rekkanäyttelyistä, laajemmin erilaisiin koneisiin, autoihin ja tekniikkaan liittyvistä kinkereistä – tai vielä hurjemmaksi heittäydyttäessä kaikista mahdollisista riennoista tasamaajuoksusta tangokarnevaaleihin. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Tai vaihtoehtoisesti nähdä ne kaukaisemmatkin autot, jotka eivät välttämättä satojen kilometrien päähän näytille lähde. Sitten seuraavaan, jos kykenee. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja Ari Isosomppi Postiosoite Raskas Kalusto PL 350, 65101 Vaasa Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.raskaskalusto.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@raskaskalusto.fi myynti@raskaskalusto.fi materiaali@raskaskalusto.fi etunimi.sukunimi@raskaskalusto.fi Painopaikka PGM Myynti R-Kioskit, huoltoasemat ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 1799-585X Tämän tuotteen paperi sekä tuotanto prosessi ovat sertifioidusti ympäristö ystävällisiä. Onko niitä liikaa. Ja nyt puhutaan pelkästään nykypäivän rekkatapahtumista. Kilpailun ei tarvitse olla vastakkaisuutta, se voi olla myös rinnakkaista pyrkimystä samaan päämäärään: tarjota alasta kiinnostuneille parasta mahdollista koettavaa joka paikassa. Tekeminen, kokeminen, näkeminen ja mahdollisesti myös poteminen ei siis lopu millään tänäkään kesänä. Kotimaisissa tapahtumissa alkaa olla koossa sen verran vankka joukko kokeneita järjestäjiä ja näytteilleasettajia, että vaikka ulkomaisissa näyttelyissä on omat eksoottiset ja hetken makealta maistuvat mausteensa, pärjää kotimainen show, meet, weekend tai muu aivan mainiosti silläkin vertailutasolla. Samalla hyviksi havaitut käytännöt voivat levitä laajempaankin käyttöön. Tarkoitus on se, että kun luonnollista rinnakkaisasettelua syntyy kävijöiden ja näytteilleasettajien sieluista, se laittaa järjestäjätkin miettimään, mitä juuri me voimme tarjota, jotta asiakas saapuu ja viihtyy. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Liikaa stressiä ei kuitenkaan kannata ottaa – varsinkaan siitä, sattuuko tänä vuonna ehtimään mihinkäkin karkeloon. Käy yhden vuorollaan, ja ottaa kaiken riemun irti. 4. Tätä luettaessa kesän 2025 autotapahtumakausi alkaa jo vähitellen lämmetä, ja muutama viimeisin vuosi on näyttänyt tapahtumien olevan tarpeen. Ei se toki väärin ole, osallistumista vartenhan tapahtumat ovatkin. Nykyinen tilanne tarjoaa pitkässä maassa mahdollisuuksia lähteä näkemään kalustoa pienemmällä rahantai ajankäytöllä, jos niin haluaa. Vanhan sanonnan mukaan elefanttikin on helpointa syödä pala kerrallaan, ja tämä pätee myös jo pelkästään moisen hankkeen ajattelemiseen, ei ainoastaan varsinaiseen toteuttamiseen
26 Koulujen kautta kuljetusyrittäjäksi Kuljetusliike Hannu Kemppainen Oy Kuhmosta. Nro 3/2025 17.4.2025 Tässä numerossa Kalusto ja ihmiset 6 Kotimaisuus on tehty valinta Petri Ikäheimon Sisu Polar on tienhoitoon räätälöity. 32 Valtavirtaa vastaan Marko Oksanen pyrkii tekemään asioita aina vähän eri tavalla. 20 Pääosassa sivutuotteet Tynjälän suku on toiminut sahateollisuuden rinnalla jo 60-luvulta. Vakiopalstat 12 Uutiskuljetus 82 Seuraavassa numerossa Kuljetusliike Lasse Tynjälä Alajärveltä. 50 Sora-DAF ruotsalaismaustein Koeajossa DAF XF 530 8X4*4 Sörling-lavalla. 38 Raskaan luokan customointipaja Vierailukohteena Simon Ahlsved Airbrush Saloon. 56 Asiakaspalvelua molemmin puolin jokea Raisiolainen Ristomatti Heino ryhtyi kuljetusyrittäjäksi 10 vuotta sitten. 70 Bulkkikuljetuksia tyylillä AB Bengt Forsgårds Åkeri on elävä legenda alallaan. 76 Maastokelpoinen, mutta kallis Hämeen Mobilistien entisöimä Sisu SA-110. 62 Suomalainen Saurus Säynätsalossa rakennetaan modernia kalustoa pitkällä kokemuksella. 44 Puunajoa suorasanaisesti Kuhmolainen Olavi Malinen on nähnyt puunajon kaikki puolet. 20 32 44 Olavi Malinen on puunajon suorasanainen konkari. Oksasella ajetaan muun muassa DAFilla. Tapahtumat 68 Energiaa metsästä kattilaan Energiapäivä Askolassa vuosimallia 2025. 5
Kotimaisuus Kotimaisuus on tehty on tehty valinta valinta PETRI IKÄHEIMO, SIILINJÄRVI Pohjois-Savossa hoidetaan sorateitä ja aurataan viitostietä kolmivuotiaalla Sisu Polar -tienhoitajalla. 6 TIENHOITO Teksti ja kuvat: Ari Perttilä. Valtaosa valmistuksenaikaisista kädenjäljistä onkin syntynyt Suomessa. Petri Ikäheimo halusi ajotehtävän mukaan räätälöidyn tuotteen, joka olisi suunniteltu ja valmistettu kotimaisin voimin
7
”Aurausja suolausvarusteiden käytössä on riittävästi puuhaa käsille, joten automatisoitu vaihteisto on selvä parannus aiempaan”, kertoo Ikäheimo. ”Yrittäjäurani alkoi vuonna 1991, jolloin ostin eläköityvältä autoilijalta liikenneluvan ja Scania LS111 sora-auton, jonka vaihdoin kuukauden käytön jälkeen kolmivuotiaaseen Sisu SR300 -maansiirtäjään”, kertoo Petri Ikäheimo nykyisen työajokkinsa äärellä Siilinjärvellä. T ienhoitoajoneuvoihin asennettavien varusteiden määrä on vuosien varrella lisääntynyt, mikä on asettanut ajoneuvojen suunnittelulle ja toteuttamiselle aiempaa suuremmat haasteet varsinkin tilankäytön osalta. Siilinjärveläinen Petri Ikäheimo on vuosien varrella luottanut kalustossaan kotimaisten valmistajien osaamiseen, mikä omalta osaltaan on helpottanut myös kunnossapitoa. Kerralla valmiiksi. ”Sittemmin olen keskittynyt tienhoitoon ja sorateiden kunnossapitoon yhdellä autolla tässä Siilinjärven ympäristössä. Kiivaimpaan aikaan Ikäheimolla oli kuusi palkattua työntekijää, mutta vuonna 2006 tehdyllä liiketoimintakaupalla hän siirtyi takaisin yhden auton omistajakuljettajaksi. Vuodesta 2006 saakka olen ajanut yksinomaan Sisulla ja syyt merkkivalintaan ovat hyvinkin moninaiset, joskin käytännönläheiset”, jatkaa Ikäheimo. Tienhoitotehtävät Ikäheimo aloitti käytetyllä Sisulla, jota seurasi toinenkin Petri Ikäheimo tykkää fiilistellä Fullerin manuaalivaihteistolla, joskin käyttöauton voimalinjaan valittiin automatisoitu PowerShift -vaihteisto. Auroja ohjataan joystickillä, suolainta säätöpyörällä. Petri Ikäheimon mukaan talvikauden kunnossapitotyö on tervetullut, mutta samalla hyvin sitova lisä yhden auton yrittäjän arkeen. Kaikista työvaiheista jää merkintä tilaajan rekisteriin mahdollista myöhempää tarvetta varten. Automatisoitu vaihteisto helpottaa omalta osaltaan kuljettajan työtä. 8 Petri Ikäheimon Sisu Polar Raskas Kalusto 3/2025. Tienhoitoauton kuljettajalla on työpisteessään laajalti hallintalaitteita ja näyttöjä. ”Maansiirtopuoli hiljenee tällä seudulla aina talvikauden ajaksi”, pohtii Ikäheimo. Ominaisuuksiltaan auto on yhtäläinen edeltäjänsä kanssa, erona on lähinnä mukavuusvarusteiden määrä. Laman alla alkanut yritystoiminta laajeni sora-autosta vaihtolavatöihin, kaukoliikenteeseen ja muutamalla pyöräkoneella tehtyyn teollisuuden kunnossapitoon. Siilinjärveläisyrittäjän nykyinen tienhoitaja, viisiakselinen Sisu Polar, on vuodelta 2022. ”Ajattelin varustella eläkeautoni hiukan paremmin”, tuumaa Ikäheimo, jonka mukaan nykyinen auraussopimus ulottuu vuoden 2026 kevääseen saakka
”Sanoin Sisu-Auton Kanasen Petrille , että otetaan lähtökohdaksi neliakselinen trippeliauto, jota jatketaan ohjaavan akselin verran. Auraa, suolaa ja siivoaa. KÄYTTÄJÄ Petri Ikäheimo, Siilinjärvi. ”Välillä Petri soitti ehdottaen muutoksia mittoihin, mutta lopulta kaikille varusteille löytyi paikka viisiakselisen auton rungosta. Ikäheimon hoitaman tieosuuden yhdensuuntainen pituus on noin 40 kilometriä, joten sen kunnossapito onnistuu yhdellä autolla myös sankemmankin pyryn aikaan. vastaava käytetty. ”Tämä väli on pääosin yksiajorataista tietä ja viiden kilometrin osuudella on keskikaide. Esimerkiksi aurapuskuri kiinnitetään autoon hyvin varhaisessa vaiheessa, joten rakentamisen ja varustelun aikana auto valmistuu koko ajan pala kerrallaan. OHJAAMO korotettu makuuohjaamo. Ihan viimeisenä meinasivat vielä pienentää tankin kokoa, mutta siltäkin toimelta vältyttiin”, kiittelee Ikäheimo Sisun suunnittelun osaamista. ”Kanasen Petri lähetti auton valmistumisesta säännöllisesti valokuvia, joiden perusteella pystyin seuraamaan auton rakentamista. Kokemukset Karjaalla tehdystä ajokista olivat varsin myönteiset, joten vuonna 2017 Ikäheimo teki kaupat tienhoidon monipuolisiin tehtäviin räätälöidystä Sisu Polarista. Vaikka Sisu on erittäin vakaa kipattava, pitää tälläkin autolla olla tarkkana erityisesti kasettilaatikon kanssa kipattaessa”, tietää Ikäheimo. ”Mielestäni maansiirtoauton tulee olla viisiakselinen erityisesti kasettia vetäessä. Painotin myös, että kaikki varusteet on oltava mukana ja oikeassa paikassa”, muistelee Ikäheimo kohta kymmenen vuoden takaista suunnittelua. Talvikaudella Ikäheimo yhdessä Sisun kanssa työllistyy Savon Kuljetuksen maanteiden hoitourakassa Siilinjärven ja Lapinlahden välisellä tieosuudella valtatiellä 5. ”Kippiauton tulee olla jämäkkä ja jopa viisiakselisen kanssa kasetoitaessa saa olla tarkkana”, tietää Ikäheimo vuosien kokemuksella. 9. » Kaikille halutuille varusteille löytyi paikka viisiakselisen auton rungosta. Mutta vetoauton pituutta ei kuitenkaan saanut kasvattaa liiaksi, joten lähtökohdaksi otettiin perusakseliväliltään 4650 millin alusta”, kertoo Ikäheimo autosta, johon piti sovittaman etuauran ja soralavan ohella myös sivuaura ja alusterä. Ikäheimon ensimmäisestä viisiakselisesta autosta tuli todella onnistunut kokonaisuus, joka taipui kesäkelissä kiviainestoimituksiin ja talvikaudella tiestön kunnossapitoon. SISU POLAR CK16M 10X4*6 MOOTTORI OM 473, kuusisylinterinen ahdettu rivimoottori, iskutilavuus 15 569 cm 3 , teho 625 hv (460 kW) / 1 700 r/min, vääntömomentti 3 000 Nm / 1 100 r/min. Eritasoliittymiäkin on ainoastaan yksi, joten tekeminen on aika suoraviivaista tällä osuudella”, kertoo Ikäheimo talvityöstään. Ikäheimo kertoo käyttäneensä tienhoitovarusteissa auton kanssa yhtäläisiä valintaperusteita, jolloin toimivuudella ja kotimaisuudella on suuri merkitys. ”Kunnossapidon kannalta olisi toivottavaa väistää hiukan keskiviivalta sivuun”, esittää Ikäheimo toiveen kanssa-autoilijoille. Hän tekee paljon teiden sorastuksia, jolloin kippausvakauden merkitys korostuu entisestään. ALUSTA 10x4*6-tyyppinen alusta, paraabelijouset kolmella, ilmajouset kahdella akselilla, akseliväli 4 650 mm. Viisiakselisen ajokin ulkomitat kasvavat aina suureksi, mutta lyhyellä perusakselivälillä, akselijärjestyksellä sekä kakkosakselin painatuksella saatiin Ikäheimon ajokkiin tarvittavaa ketteryyttä. Vuonna 2013 Ikäheimo päätyi hankkimaan tienhoitoon uuden neliakselisen Sisun, jossa nojattiin vielä edellisen sukupolven ratkaisuihin, eli Daimlerin valmistamaan kulmakoneeseen. MASSAT Kokonaismassa 39 350 kg, tekninen kokonaismassa 50 000 kg. Ikäheimon mukaan suunnittelua tehtiin pitkään ja pyörien välistä oli tila loppumassa useita kertoja. PÄÄLLIRAKENNE Kome-lämpösoralava kasettivarustuksella, AM-tienhoitovarustus; etuaura, sivuaura, alusterä, suolain. ”Painojen puolesta halusin viisiakselisen vetäjän ja neliakselisen kasettikärryn. Kokemustensa perusteella Petri päivitti autonsa uuteen vastaavaan keväällä 2022. Näkemäni perusteella vakuutuin heidän tekemisestään. Yksiajorataista tietä aurattaessa pyritään auraamaan myös keskiviivan päältä, mitä eivät kaikki kanssa-autoilijat huomioi kohdatessaan vastaantulevaa aurauskalustoa. ”Koko ikäni olen jollain värkillä aurannut ja teollisuuden kunnossapidossa sainkin nukkua toinen käsi ulkona päivystyksestä johtuen, Nyt on helpompaa, kun urakan päivystäjä tekee päätöksen ja herättää meidät töihin”, kertoo Ikäheimo ajatuksiaan. ”Arctic Machinen toimipiste sijaitsee Jyväskylässä, mikä on jälkimarkkinoinnin kannalta tärkeä seikka”, kertoo Ikäheimo. Kaikissa muissa merkeissä varustelua tehdään jälkeenpäin, jolloin valmista autoa joudutaan purkamaan paikoin paljonkin”, pohtii Ikäheimo Sisun tapaa rakentaa ajoon valmiita ajoneuvoja. Sisun keulalla on Arctic Machinen valmistama yksisiipinen aura ja oikealta kyljeltä löytyy samaisen valmistajan sivuaura. Ikäheimo tekee kesäkaudella paljon sorateiden kunnostuksia, jolloin valtaosa kuormista levitetään suoraan tien pinnalle. Komen valmistamalla lavalla kulkee talvikaudella AM-suolanlevitin. VAIHTEISTO automatisoitu 16-portainen PowerShift-vaihteisto
”Tässä autossa on paljon suomalaiskäsien jälkiä, mikä on mielestäni hyvä seikka niin työllisyyden kuin huoltovarmuudenkin näkökulmasta”, pohtii Ikäheimo ottaen samalla puhelun alueen tienhoitopäivystäjälle. Lisäksi tämä on suunniteltu ja rakennettu suoraan tienhoitoautoksi, jolloin kaikille komponenteille on löydetty paikka jo suunnittelupöydällä”, pohtii Petri Ikäheimo Sisun vahvuuksia. Niinpä tekniikka, kippi kuin apurunkokin vaativat huolenpitoa, mutta nyt meillä on terapia-auto fiilistelyä varten”, innostuu Ikäheimo perinneajokistaan, jonka voimalinjasta löytyy aikakautensa ikoni – Fullerin suorahampainen. Tienhoitovarusteet ovat kaikki Arctic Machinen valmistamia. Tuloksena on asiakkaan tehtävien mukaan räätälöity ketterä ajokki, jonka perusakseliväli on 4650 millimetriä. Viimeisimpänä omalla korjaamolla ehostettiin Sisu SR300 vuodelta 1988 – juuri se Petrin ensimmäinen oma auto, jolla yrityksen pohja on rakennettu. Ajoin Pertunmaalle vastaan ja kun kardaani saatiin paikoilleen, piti lähteä välittömästi suolaamaan”, kertoo Ikäheimo parin talven takaisesta tapahtumasta, josta huolimatta viitostie saatiin pidettyä moitteettomassa kunnossa. Ennusteiden perusteella muutaman asteen lämpötila on kääntymässä pian pakkaselle, jolloin viitostielle lähdetään levittämään tienpinnan jäätymistä estävää suolaa. Lopulta tehtaan valmistuslinjalta löytyi sopiva, joka pistettiin pakettiauton kyydillä tulemaan kohti Kuopiota. Tienhoito on hyvin kausiluontoista työtä, jossa välillä odotetaan ja välillä taas tehdään ympäripyöreitä päiviä. ”Kotimaisuus on tärkeä tekijä niin huoltovarmuuden, työllistävyyden kuin jälkimarkkinoinninkin näkökulmasta”, painottaa Ikäheimo. Huolloissa ja korjauksissa Petri nojaa lähtökohtaisesti Vehon Kuopion toimipisteeseen, sillä omalla tallilla on siirrytty aktiiviajokkien kunnossapidosta perinnekaluston pariin. Samassa puhelussa tehtiin kaupat ja auto tuli takaisin kotiin, joskin menneet vuodet eivät olleet kohdelleet autoa hellävaroen. Monesti lähtöraja katsotaan tapauskohtaisesti ajankohdasta ja yleisestä kelistä riippuen yhdessä päivystäjän kanssa. Ikäheimo halusi tienhoitoautoonsa neliakselisen trippeliauton ketteryyden, mutta viisiakselisen muut edut. ”Sopivan kardaanin etsiminen keskellä kunnossapitokautta osoittautui oletettua vaikeammaksi tehtäväksi. ”Kotimaisuus on selvä etu ja minusta Sisu on jämäkkä maansiirtoautona. Mutta vallitsevat keliolosuhteet sanelevat paljolti tekemisen tahdin”, kertoo Ikäheimo, jonka mukaan yöaikaan tehtävän kunnossapidon etuna on vähäisen liikenteen mukanaan tuoma helppous. Samalla Ikäheimo kertoo, kuinka tähän viimeisimpään Polariin on huoltojen ohella tehty myös remonttia, sillä rikkoutuneen kardaanin ristikon seurauksena tienhoitaja vietiin korjaamolle hinausauton avustamana. ”Kanasen Petri soitti muutamia vuosia sitten, että olivat tämän vaihtoauton omistajahistoriassa törmänneet nimeeni. Ikäheimon mukaan tiestön huonoa hoitoa ei kuitenkaan saisi yleistää, sillä valtaosa tiestöstä on hänen mukaansa hyvin hoidettua myös talvikaudella. 10 Petri Ikäheimon Sisu Polar Raskas Kalusto 3/2025. ”Lähtökohtana on, että hyvää laatua pitää tehdä ja toisaalta taas hyvästä laadusta pitää olla valmiita maksamaan oikeanlaista hintaa. Työtä kelin mukaan. Ominaisuuksiensa johdosta tienhoito sitoo kaluston koko talven ajaksi, sillä hälytyksen tullessa ei voi olla toisella puolen Suomea maanajossa”, kertoo Ikäheimo kunnossapitotyöstä. Aurauksen lähtörajana pidetään kahta senttiä lunta tai sentin loskakerrosta. ”Etelän lomakauden ajalla lähtökynnys on matalampi. Tienhoidon tasosta ja laadusta on riittänyt keskustelua tänäkin talvena eri puolilta maata nostettujen esimerkkien muodosta. Haastatteluhetkellä Ikäheimon tienhoitajan piirturiin oli pyörähtänyt noin 160 000 varsin ongelmatonta savolaisteillä ajettua ajokilometriä. Toisaalta taasen lomakauden suuremmista liikennemääristä johtuen kunnossapitoa koitetaan painottaa yöaikaan tehtäväksi. Kun voima ylitti pitokyvyn
KAIKKI HINAUKSET JA KULJETUKSET MOPOSTA REKKAAN PÄÄKAUPUNKISEUDULTA PÄIJÄT-HÄMEESEEN ERIHINAUS.FI SOITA 040 565 9297
Vakaan rahoitustason jatkuvuus on tärkeää niin tieverkon kunnon kuin koko alan toiminnan kannalta. V iime t ipassa Dieselin hintoja reissaaville Mikäli hytistä löytyy Raskas Kalusto ajaessasi halki Euroopan, etkä tiedä missä maassa kannattaa tankata, on hyvä vilkaista suuntaa-antavat dieselin hinnat alla olevasta taulukosta. Dräger Interlock ® 7500. K uluvalle hallituskaudelle osoitettiin tieverkon korjausvelan purkuun yhteensä 520 miljoonaa euroa, josta vuonna 2024 saatiin käyttöön 250 miljoonaa. Tavoitteemme yhdessä ELY-keskusten kanssa on päällystää tänä vuonna yhteensä yli 3 000 kilometriä maanteitä sekä kävelyja pyöräilyväyliä. Kalleinta oli kotimaassa: noin 1,885 euroa/litra. Lopulliseen päällystyskilometrien toteumaan vaikuttavat oleellisesti sekä teiden rakenteille tehtävät parantamistoimenpiteet että asfaltin sideaineena käytettävän bitumin hinnan kehittyminen työkauden aikana. ”Tavoitteena on korjata noin 150 maantiesiltaa. Myös sääolosuhteet ja esimerkiksi talven aikana syntyneiden päällystevaurioiden suuruusluokka vaikuttavat toteumaan. Tänä vuonna lisärahoitusta on käytössä 200 miljoonaa euroa, josta päällystämiseen käytetään 180 miljoonaa. Siltojen ja muiden taitorakenteiden korjauksiin käytetään kuluvana vuonna 111 miljoonaa euroa. alv) Belgia 1,642 Bulgaria 1,293 Espanja 1,436 Hollanti 1,698 Irlanti 1,774 Iso-Britannia 1,727 Italia 1,694 Itävalta 1,518 Kreikka 1,556 Latvia 1,520 Liettua 1,573 Luxemburg 1,436 Malta 1,210 Norja 1,712 Portugali 1,581 Puola 1,489 Ranska 1,632 Romania 1,498 Ruotsi 1,546 Saksa 1,606 Slovakia 1,522 Slovenia 1,543 Suomi 1,727 Tanska 1,880 Tsekki 1,406 Unkari 1,569 Viro 1,471 Keskiarvo 1,565 Vuosi takaperin edullisinta dieseliä sai Maltalta, ja kappas vaan, keskimäärin 1,210 euron litrahintaan silloinkin. Lisäksi pystymme parantamaan teiden rakenteita pitkäjänteisesti, mikä on todella tärkeää”, kertoo väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta. Yksi Dräger Interlock -alkolukkojen merkittävimmistä eduista on erittäin kattava ja osaava asennusja huoltoverkosto, jonka puoleen kääntyä niin huoltokuin ongelmatilanteissa. Tarkka. Dräger. Luotettava. Viime vuoden tapaan voimme kohdistaa päällystystöitä vilkkaimman tieverkon lisäksi myös muille, alueellisesti merkittäville teille. Siltoja korjaamalla ehkäistään tieliikenteen pullonkauloja ja huolehditaan elinkeinoelämälle sekä huoltovarmuudelle tärkeistä kuljetusreiteistä. Maanteitä sekä kävelyja pyöräilyväyliä päällystettiin yhteensä noin 4 050 kilometriä. Kolmen tonnin tavoite Väylävirasto ja ELY-keskukset tiedottavat tavoittelevansa yli 3 000 kilometrin päällystysohjelmaa vuonna 2025. Ammattitaitoiset alkolukkopisteet osaavat asentaa Interlock 7500 -järjestelmän mihin tahansa ajoneuvotyyppiin. Lähde: globalpetrolprices.com Kaasua Kainuusta Gasum on alkukesästä avaamassa biokaasuaseman Kainuuseen. Päällystystyöt alkavat aikaisintaan vapun tienoilla. www.drager.fi Käyttäjäystävälliset uuden sukupolven Dräger-alkolukot ammattiautoilijoille! Valmiina lähtöön. Kajaaniin Takkarannantie 6:een rakennettavalta asemalta tulee saamaan sekä nesteytettyä että paineistettua biokaasua. Ilman siltojen riittävää kuntoa ei niiden välisten tieosuuksien päällystämisestä saataisi täysimääräistä hyötyä. Korjausvelan kasvua siis hidastetaan myös pintaa syvemmältä”, Anttila kommentoi. • Luotettava ja nopea alkolukko • Nopeasti käyttövalmis lämpötila-alueella –40…+85 °C • Käyttäjäystävällinen – käyttöä ohjataan selkeästi värinäytön ja LED-valojen avulla • Tyylikäs muotoilu ja kompakti koko • Muut aineet kuin alkoholi eivät vaikuta mittaustuloksiin • Laite tunnistaa ns. Uutiskuljetus Koonnut » Harri Onnila toimitus@raskaskalusto.fi Maa €/litra (sis. ”Olemme erittäin tyytyväisiä lisärahoitukseen. Korjausvelan kasvua saadaankin hidastettua vuonna 2025, mutta tieverkon nykykunnon ylläpitämiseksi vaadittaisiin vuosittain noin 4 000 kilometrin mittaista päällystysohjelmaa. suualkoholin • Helppo asentaa kaikkiin ajoneuvotyyppeihin • Laaja huoltoliikeverkosto ja ammattitaitoinen henkilökunta • Luvaton pääsy tallennettuihin tietoihin ei ole mahdollista • Tallennettujen tietojen nopea lataus onnistuu tietokoneliitännällä Nopea. Maahantuoja: Lisätietoja: www.kaha.fi 12 Raskas Kalusto 3/2025. Kaiken kaikkiaan päällysteiden korjaukseen ja tiemerkintöihin käytetään kuluvana vuonna 365 miljoonaa euroa
Tuore Iveco-luotsi Ivecoa maahantuova Hedin Nordic Truck on saanut uuden toimitusjohtajan, kun John Hurtig aloitti tehtävässä maaliskuun alussa. Dräger. Tämän ansiosta vapautunut tila mahdollistaa lyhyemmän akselivälin ja pienemmän kääntösäteen. Sähköinen betoniauto Renault Trucks ja saksalainen päällirakentaja Schwing-Stetter ovat kehittäneet täyssähköisen betoniauton – viisiakselisen C E-Tech -sähkökuorma-auton, joka on varustettu sähköisellä betonisekoittajalla. Sähköajoneuvojen käyttövoima-akkujen paino sen sijaan vähentää betoniautojen kantavuutta. Schwing-Stetter on puolestaan kehittänyt täysin sähköisen betonisekoittimen, joka saa virran suoraan ajoneuvon käyttövoima-akuista. Maahantuoja: Lisätietoja: www.kaha.fi. www.drager.fi Käyttäjäystävälliset uuden sukupolven Dräger-alkolukot ammattiautoilijoille! Valmiina lähtöön. Alustan rakenne on järjestetty sitten, että akut on siirretty ohjaamon taakse. Hän korvasi tehtävänsä Hedin Mobility Groupissa jättäneen Håkan Jönssonin. suualkoholin • Helppo asentaa kaikkiin ajoneuvotyyppeihin • Laaja huoltoliikeverkosto ja ammattitaitoinen henkilökunta • Luvaton pääsy tallennettuihin tietoihin ei ole mahdollista • Tallennettujen tietojen nopea lataus onnistuu tietokoneliitännällä Nopea. Väyläviraston mukaan kotimaan väyläverkolla käynnistyy tänä vuonna yhteensä 19 tiehanketta. Renault Trucks C E-Tech 10x4 on tulossa saataville Sveitsissä, Irlannissa, Alankomaissa, Luxemburgissa, Suomessa, Slovakiassa ja Liettuassa – maissa, joissa paikalliset säännökset mahdollistavat 42 tonnin kokonaispainon (viisiakselisille ajoneuvoille). Tämä mahdollistaa nollapäästöt toiminnan aikana. Kuorma-autolla voisi näin ollen tehdä neljä päivittäistä matkaa, jotka ovat 35 kilometriä pitkiä, mikä osuisi tyypillisiin etäisyyksiin betonitehtaiden ja rakennustyömaiden välillä. Dräger Interlock ® 7500. Luotettava. Ammattitaitoiset alkolukkopisteet osaavat asentaa Interlock 7500 -järjestelmän mihin tahansa ajoneuvotyyppiin. Yksi Dräger Interlock -alkolukkojen merkittävimmistä eduista on erittäin kattava ja osaava asennusja huoltoverkosto, jonka puoleen kääntyä niin huoltokuin ongelmatilanteissa. Tähän tilanteeseen Renault Trucks kertoo suunnitelleensa viisiakselisen C E-Tech 10x4:n, joka pystyy kuljettamaan jopa kymmenen kuutiota betonia. Renault Trucksin mukaan perinteisellä sekoittajalla varustettu dieselkuorma-auto voi kuljettaa jopa kahdeksan kuutiota betonia useimmissa Euroopan maissa kansallisten säädösten mukaan. Tarkka. Kuorma-auton toimintamatkaksi kerrotaan suurimmillaan 140 kilometriä 45 minuutin välilatauksen jälkeen tai 110 kilometriä yhdellä latauksella. Ennen uuteen rooliinsa siirtymistä John Hurtig on toimi Hedin Motor Companyn toimitusjohtajana lähes neljän vuoden ajan vastaten konsernin Fordjakelusta Ruotsissa. • Luotettava ja nopea alkolukko • Nopeasti käyttövalmis lämpötila-alueella –40…+85 °C • Käyttäjäystävällinen – käyttöä ohjataan selkeästi värinäytön ja LED-valojen avulla • Tyylikäs muotoilu ja kompakti koko • Muut aineet kuin alkoholi eivät vaikuta mittaustuloksiin • Laite tunnistaa ns. Toimitusjohtajan roolissa hän johtaa yhtiön toimintaa Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Vaikka ajoneuvossa on viisi akselia, luvataan sille erinomainen käsiteltävyys, joka on välttämätöntä kaupunkiympäristöissä ja rakennustyömailla
• Varmuuskopiointi tietokoneelle tai erilliselle SD-muistikortille. ”Käyttötarkoitus merkitään rekisteriin, ja ajoneuvon käyttö edellyttää ELYn erikoiskuljetuslupaa myös ilman kuormaa ajettaessa”, painottaa erityisasiantuntija Juhani Puurunen. Määräys tulee voimaan 5.5.2025, joskin tiukennuksille luvataan siirtymäaikaa marraskuulle asti. • Latausmuistutustoiminto varmistaa lainmukaiset latausajat. Veneenkuljetukseen käytettävässä kuorma-autossa ei tarvitse olla enää nosturia. Ajoneuvon luvataan mahdollistavan, että DHL voisi ajaa 80–90 prosenttisesti uusiutuvalla sähköllä. Voimanlähteenä on 230 kW:n (huipputeho 295 kW) sähkömoottori. EREVajoneuvot voidaan varustaa ohjelmistolla, joka rajoittaa polttoainekäyttöisen generaattorin käyttöä, jolloin CO 2 päästöjä voidaan vähentää ja rajoittaa tiettyyn tasoon. Apuvoimaa sähkölle Scania ja DHL testaavat sähkökuorma-autoa, jonka toimintamatkaa kasvatetaan generaattorilla. • Heti käyttövalmis ilman tietokoneasennuksia. S cania ja DHL Group ovat yhdessä kehittäneet sähkökuorma-auton, jossa on polttoainekäyttöinen generaattori. Tämä pienentää akkujen toimintasädettä, mutta generaattori tarjoaa energiaa pidemmille kuljetusmatkoille. Erikoiskuljetusperävaunujen kauko-ohjausjärjestelmille on uudet tekniset vaatimukset. • Automaattinen ohjelmapäivitys tietokoneella. ”Mahdollistamalla entistä suurempien koneiden kuljettamisen erikoiskuljetusautolla luomme samalla uusia mahdollisuuksia ajoneuvoteollisuudelle, monipuolistamme kuljetusyritysten kalustoa ja tierasitukset vähenevät”, kommentoi Traficomin ylijohtaja Kimmo Pylväs. DHL:n Post & Parcel Germany -divisioonan helmikuussa Berliinissä testikäyttöönottamassa EREVScaniassa polttoainekäyttöinen generaattori korvaa osan sähkökuorma-auton akuista. Autojen ja niiden perävaunujen puiteasetuksessa erikoiskuljetusajoneuvoille säädettyjä poikkeuksia saa soveltaa Suomessa yleisesti käytössä oleviin erikoiskuljetusajoneuvoihin. Ajoneuvon mahdolliseksi toimintasäteeksi mainitaan 650–800 kilometriä, ja se voidaan tarvittaessa tankata millä tahansa perinteisellä huoltoasemalla. Esteitä Scania näkee kuitenkin muun muassa julkisten latauspisteiden puutteena, varikoiden latauskapasiteetin riittävyydessä ja kustannuksissa sesonkihuippujen aikana sekä verkon kuormituksessa ja ajoittaisissa sähkön korkeissa spot-hinnoissa. Tuoreessa määräyksessä myös erikoiskuljetuksen liikenteenohjausauton merkinnät ja väritys tarkentuvat siltä osin, kuinka erikoiskuljetuksen liikenteenohjausauton (EKL-auto) sivuilla olevat nuolimerkinnät on sijoitettava ja kuinka paljon autossa tulee olla keltaväriä. Tämä myöhemmin dieselillä/HVO:lla toimivaksi tarkoitetun generaattorin avulla kuorma-auton toimintamatka ulottuu Scanian mukaan jopa 800 kilometriin. • Latauksia ja asetuksia voi selata avaimen 2,2” TFT-näytöllä. Uutiskuljetus Koonnut » Harri Onnila toimitus@raskaskalusto.fi Muutoksia erikoiskuljetuksiin Uuden erikoiskuljetukset ja erikoiskuljetusajoneuvot -määräyksen myötä jatkossa sallitaan kuusiakselinen ajoneuvonkuljetusauto ja sen neliakselinen teli, joille on määritetty suuremmat massat kuin aiemmin sallituilla viisiakselisilla ajoneuvonkuljetusautoilla ja niiden kolmeakselisilla teleillä. DLK Pro S tiedonsiirtoavaimien ominaisuudet • Lainmukaisten latausten hallinta. Sille saadaan energiaa 416 kWh:n akustosta, jota voidaan ladata 120 kW:n bensiinikäyttöisellä generaattorilla. Jatkossa varoitusautoa ei enää edellytetä pelkän yleisesti sallitun korkeuden ylittävältä erikoiskuljetukselta, jos kuljetuksen suorittaja on varmistanut, että luvassa määritellyllä reitillä varoitusauto ei ole tarpeellinen tien yläpuolisten rakenteiden korkeuden mittaamiseen. Myös varoitusautovaatimuksissa on muutoksia. • Suomen lisäksi useita eri kielivaihtoehtoja. Poliisiautolla ei myöskään voi enää korvata varoitusautoa erikoiskuljetuksissa. Scanian ja DHL:n laajennetun toimintasäteen sähköauto (EREV) on toteutettu välttämään näitä mainittuja esteitä. DLK PRO S tiedonsiirtoavaimet kortinlukijalla Ammattiautoilijan työkalut kaikille digipiirtureille VDO:n uudet värinäytölliset DLK Pro S tiedonsiirtoavaimet tekevät digipiirturitietojen lakisääteisistä latauksista ja tallennuksista vaivatonta ja huoletonta. • Kuljettajakortit voidaan ladata suoraan avaimeen integroidulla kortinlukijalla. Täyssähköiset ajoneuvot ovat yhtiön mukaan ratkaisu päästöttömään liikennöintiin, ja sähköön siirtymistä on nopeutettava. • Compact versiossa lisäksi digipiirturija kuljettajakorttitiedostojen analysointi ja tulostaminen tietokoneella (Windows). Kuljettajakorttitietojen luku voidaan tehdä helposti suoraan tiedonsiirtoavaimeen sen integroidulla kortinlukijalla. EREV on 10,5 metriä pitkä kuorma-auto, jolle sallitaan 40 tonnin yhdistelmämassa. Uudistuksen tavoitteena on Traficomin mukaan varmistaa erikoiskuljetusten turvallisuus ja sujuvuus sekä ottaa huomioon ajoneuvoteollisuuden ja kuljetusalan tarpeet. Scanian mukaan sen tarkoitus on tehostaa sähköistä liikennöintiä, kun kattavaa latausverkostoa ei vielä ole käytettävissä. DLK Pro S Download Key DLK Pro Compact S Maahantuoja: Lisätietoja: www.kaha.fi 14 Raskas Kalusto 3/2025. Traficom nostaa esille myös seuraavat yksittäiset muutoskokonaisuudet. Näitä ajoneuvoja saa kuitenkin käyttää vain erikoiskuljetuksiin, koska niille ei toistaiseksi ole säädetty tiellä yleisesti sallittuja massoja. Kaksiakselinen nelivetoinen puoliperävaunun vetoauto voidaan hyväksyä erikoiskuljetusautoksi
• Heti käyttövalmis ilman tietokoneasennuksia. Kahdentoista uuden MAN eTGX -kuorma-auton myötä Dachserilla on nyt yli 120 sähkökäyttöistä kuorma-autoa käytössä lyhyen ja pitkän matkan kuljetuksissa Euroopassa. Alle metrin korkeudella oleva vetopöydän ansiosta vetoon voidaan ottaa ”megaperävaunuja”, joissa on 20 senttimetriä tavanomaista enemmän sisäkorkeutta. • Latausmuistutustoiminto varmistaa lainmukaiset latausajat. Iveco Eurocargo CNG on valittu jakeluautojen Sustainable Truck of the Year -voittajaksi italialaisen Vado e Torno -lehden toimesta. DLK Pro S Download Key DLK Pro Compact S Maahantuoja: Lisätietoja: www.kaha.fi. Olemme vuodesta 2021 lähtien luottaneet eurooppalaisessa kuljetusverkostossamme kokonaan perävaunuihin, joissa on enemmän sisäkorkeutta, sillä ne ovat taloudellisempia ja resurssitehokkaampia kuin tavalliset perävaunut pitkillä matkoilla. • Automaattinen ohjelmapäivitys tietokoneella. Dachserille MAN eTGX -vetureita matalalla vetopöydällä Logistiikkatoimittaja Dachser on ottanut käyttöönsä 12 MAN eTGX -sähkökuorma-autoa, jotka edustavat valmistajan ultramatalalla vetopöydällä toteutettua mallistoa. • Compact versiossa lisäksi digipiirturija kuljettajakorttitiedostojen analysointi ja tulostaminen tietokoneella (Windows). Kuljettajakorttitietojen luku voidaan tehdä helposti suoraan tiedonsiirtoavaimeen sen integroidulla kortinlukijalla. MAN kehuu eTGX:n olevan luokkansa edelläkävijä vain 950 millimetrin vetopöytäkorkeudella, lyhyellä 3,75 metrin akselivälillä sekä suurimmalla mahdollisella akkukapasiteetilla, joka tarjoaa noin 500 kilometrin toimintasäteen. Kuormatilan kerrotaan kasvavan kahdeksalla kuutiolla muuttamatta puoliperävaunuyhdistelmän pituutta, kokonaiskorkeuden pysyessä silti alle Saksan neljän metrin rajan. Näiden perävaunujen vetäminen täyssähköisillä ja ultramatalilla eTGX-malleilla mahdollistaa entistä kestävämmän logistiikan suunnittelun”, kertoo Dachserin kehitysjohtaja Stefan Hohm. • Varmuuskopiointi tietokoneelle tai erilliselle SD-muistikortille. • Suomen lisäksi useita eri kielivaihtoehtoja. • Latauksia ja asetuksia voi selata avaimen 2,2” TFT-näytöllä. Kaksikerroksisella latauksella megaperävaunun kerrotaan tarjoavan tilaa 67 eurolavalle. DLK Pro S tiedonsiirtoavaimien ominaisuudet • Lainmukaisten latausten hallinta. DLK PRO S tiedonsiirtoavaimet kortinlukijalla Ammattiautoilijan työkalut kaikille digipiirtureille VDO:n uudet värinäytölliset DLK Pro S tiedonsiirtoavaimet tekevät digipiirturitietojen lakisääteisistä latauksista ja tallennuksista vaivatonta ja huoletonta. • Kuljettajakortit voidaan ladata suoraan avaimeen integroidulla kortinlukijalla. Modulaarisen akkukonseptin ansiosta, jossa on valittavissa neljä, viisi tai kuusi akkupakettia sekä 449 tai 544 hevosvoiman tehoversiot. ”Dachserille tämä on jälleen harppaus kohti sähköllä toimivaa pitkän matkan kuljetusliiketoimintaa
Uuden omistajan myötä TransComponent pyrkii kasvuun ja panostaa entistä enemmän Manner-Euroopan markkinoille. TransComponentin osaomistajana ruotsalainen yli 200 yrityksen monialakonserni oli ollut jo vuodesta 2022. Trans-Component tähyää Eurooppaan Närpiöläisen TransComponent Finlandin omistajuus on siirtynyt kokonaisuudessaan ruotsalaiselle Axel Johnson Internationalille yrityksen pääomistajana toimineen Kenneth Sundbladin eläköityessä. Kehitys sähkökäyttöisten kuorma-autojen ja niiden latauksen osalta on hyvin alkuvaiheessa. R autateiden varsilla sijaitsee yhteensä 70 raakapuun kuormauspaikkaa ympäri Suomen. Pääasiakasryhmiä ovat päällirakentajat, korivalmistajat, raskaan kaluston erikoisliikkeet sekä jälleenmyyjät. Raakapuun kuormauspaikoilla rauhatonta Väylävirasto on tiedottanut saavansa jatkuvasti ilmoituksia luvattomasta liikkumisesta raakapuun kuormauspaikoilla eri puolilla Suomea. Kalustoinvestoinneista lähes 90 prosenttia oli kohdistumassa joko kokonaan tai osittain dieseliin. Ihmisten on vain ymmärrettävä luvattoman liikkumisen riskit sekä heille itselleen että alueella työskenteleville”, painottaa Tiainen. Tuotantopaikan on määrä pysyä jatkossakin Närpiössä. Kuten itse rautatiellä, myös kuormausalueella on luvaton liikkuminen paitsi laissa kiellettyä myös vaarallista. Paikoin on tehty myös ilkivaltaa. Tällä hetkellä yhtiöllä on edustajia Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Puolassa ja Virossa, mutta suunnitelmissa on myös Saksan ja mahdollisesti Belgian edustukset. Esimerkiksi koululaiset kulkevat säännöllisesti ratapihan ja kuormausalueen läpi ainakin Petäjävedellä ja Lapinlahdella”, Väyläviraston asiantuntija Kimmo Tiainen tarkentaa. Väylävirasto on saanut havaintoja luvattomasta liikkumisesta yli 20 eri raakapuun kuormauspaikalla. ”Aidan rakentaminen on kallista, eikä alueita kuitenkaan voida sulkea kokonaan, koska niihin on päästävä niin junilla kuin kumipyörilläkin. SKALin tämän vuoden ensimmäisen Kuljetusbarometrin perusteella kuljetusyritysten investointiaikeet ovat kasvussa, sillä vuoden puoliväliin mennessä investoineja oli kaavailemassa 30 prosenttia kyselyyn vastanneista lähes 600 jäsenyrityksestä. Hankintatukien päättyminen on selvästi vähentänyt kuljetusyritysten mahdollisuuksia hankkia sähkökäyttöistä kalustoa”, Murto toteaa. Listalla ovat Akaa, Alavus, Seinäjoki, Kyrö, Jämsä, Petäjävesi, Suolahti, Lapinlahti, Salo, Pori, Parkano, Immola, Heinola, Ylämylly, Kurkimäki, Ylivieska, Saari järvi, Kannonkoski, Pyhäsalmi, Vuokatti, Rovaniemi, Hyrynsalmi, Naarajärvi ja Pihtipudas. ”Useimmissa paikoissa kyse on erityisesti kuormauspaikan läpi oikaisemisesta, joissain taas esimerkiksi muusta luvattomasta liikenteestä kuten mopoilusta alueella. Esimerkiksi Petäjävedellä ja Suolahdella radan kunnossapito on rakentanut aitaa ongelmallisimpiin paikkoihin, mutta sitä ei laajemmassa mittakaavassa nähdä kestävänä ratkaisuna luvattoman liikkumisen ongelmaan. Yhtiön suunnalta kerrotaan BTvarustelaatikoiden myynnin kasvattamisen erityisesti keskisuurille ja pienille päällirakenneja perävaunuvalmistajille. ”Erityisesti sähkökäyttöiseen kalustoon liittyvät huomattavan suuret investoinnit niin autokaluston kuin sen vaatiman latausinfrastruktuurinkin osalta. Korkotason yleinen lasku parantaa pääomavaltaisen kuljetusalan investointikykyä”, SKALin johtaja Petri Murto arvioi. ”Kuljetusyritysten investointiaikeiden kasvaminen osoittaa kuljetusyritysten talousnäkymien paranemista. Olemme mukana; 16 jälleenmyyjää 16 jälleenmyyjää verkkokauppa 24/7 verkkokauppa 24/7 protruck.fi protruck.fi 16 Raskas Kalusto 3/2025. TransComponent tunnetaan erityisesti BTvarustelaatikoistaan, ja kyseisessä tuoteryhmässä yhtiön markkinaosuudeksi Pohjoismaissa kerrotaankin 60–70 prosenttia. BT-varustelaatikot valmistetaan anodisoidulla alumiinirungolla, ja luukut ovat pääasiallisesti kiiltävää ruostumatonta terästä. Sähkökäyttöiseen kalustoon investoivien yritysten osuus on SKALin mukaan ollut viimeisen kahden vuoden aikana barometrissa 3–8 prosenttia. Käyttövoimana kaasuun aikoi investoida 14 prosenttia vastaajista. Samalla BT-laatikoiden nykyinen, noin 10 000 laatikon vuosituotanto voisi olla lähivuosina 12 000 tai enemmän. TransComponentin operatiivisen toiminnan ja myynnin vastaavana jatkaa Jan Korkeamäki. Uutiskuljetus Koonnut » Harri Onnila toimitus@raskaskalusto.fi Merkkejä paremmasta
Vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuurin (AFIF, Alternative Fuels Infrastructure Facility) viidennellä hakukierroksella Euroopan komissio jakoi yhteensä 422 miljoonaa euroa. Bourg-en-Bressenissä on vuosikymmenien mittaan valmistettu useaa ikonista ranskalaiskuorma-autoa kuten 60ja 70-lukuisia Berliet-malleja GBC, GLR ja CBH, vuosituhannen vaihteen molemmin puolin tuotannossa ollutta Renault Magnumia sekä uudempien aikojen Renault Trucks T:tä, jollainen miljoonas tehtaalla valmistunut kuorma-autokin oli. Hankkeessa rakennetaan 17 raskaan liikenteen ja kymmenen kevyen liikenteen sähkölatauskenttää Suomeen. EU-rahaa latausinfran rakentamiseen Suomeen on myönnetty rahoitusta sähköautojen latausverkoston rakentamiseen Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneohjelmasta. Euroopan komissio myönsi suomalaisille yrityksille yhteensä noin 5,3 miljoonaa euroa kahdelle hankkeelle. Linjan miljoonas Renault Trucksin kaukoliikenneja maansiirtoautojen tuotannon keskuksena vuodesta 1964 toiminut Bourg-en-Bressenin kuorma-autotehdas on saavuttanut merkkipaalun, kun taannoin tuli täyteen miljoona tehtaalla valmistettua kuorma-autoa. Samalla se oli myös 126 600:s Bourg-en-Bressen tuotantolinjalta valmistunut T-sarjalainen. Niiden joukossa ovat Renault Trucksin E-Tech Tja E-Tech C -sarjan sähkökuorma-autot, joiden sarjatuotanto alkoi tehtaalla vuonna 2023. Suomen Rengaskierrätys Oy:n tilaston mukaan viime vuonna suomalaisautoilijat luovuttivat renkaita kierrätykseen 63 178 tonnia. Olemme mukana; 16 jälleenmyyjää 16 jälleenmyyjää verkkokauppa 24/7 verkkokauppa 24/7 protruck.fi protruck.fi. EU rahoittaa muun muassa sähkön ja kaasun jakeluinfrastruktuurin rakentamista ja edistää liikenteen hiilestä irtautumista Euroopan laajuisella TEN-T-verkolla Verkkojen Eurooppa -välineen (Connecting Europe Facility, CEF) liikenneohjelmasta. Plugit Finland Oy sai 3,32 miljoonaa euroa rahoitusta sähköisen liikenteen suuritehoisten latausasemien rakentamiseen. Neste Markkinointi Oy sai 2 miljoonaa euroa rahoitusta Suomeen rakennettavalle raskaan liikenteen sähköiselle suurteholatausverkostolle. Nykyisin tehtaalta valmistuu keskimäärin 25 000 ajoneuvoa vuodessa
Mid Finland Truckmeeting, Viitasaari 14.6. Suomen suurimmaksi maarakennusja ympäristönhoitokoneiden erikoisnäyttelyksi tituuleerattu Maxpo kokoaa messukentälle myös tieja talonrakennuskoneita sekä teollisuuden materiaalinkäsittelykoneita, eivätkä alaan liittyvillä päällirakenteilla varustetut kuorma-autotkaan ole Maxpossa poikkeuksellinen näky. Merkki koskee ajoneuvoja ja kuljetusyksiköitä, jotka edellytetään merkittäviksi oranssikilvin, eli vapaarajan ylittäviä kappaletavarakuljetuksia sekä kaikkia irtotavaraja säiliökuljetuksia. Runni Truck Festival, Iisalmi 5.7. TAVO Vaasa TAVO Vaasa Runsorintie 1, Runsorintie 1, 65380 VAASA 65380 VAASA Puhelin Puhelin 06 4293 180 06 4293 180 TAVO Tampere TAVO Tampere Keskuojankatu 18, Keskuojankatu 18, 33900 TAMPERE 33900 TAMPERE Puhelin Puhelin 03 3140 3140 03 3140 3140 TAVO Seinäjoki TAVO Seinäjoki Yhdistelmäväylä 2, Yhdistelmäväylä 2, 60100 SEINÄJOKI 60100 SEINÄJOKI Puhelin Puhelin 06 4293 100 06 4293 100 TAVO Jyväskylä TAVO Jyväskylä Kuormaajantie 46, Kuormaajantie 46, 40320 JYVÄSKYLÄ 40320 JYVÄSKYLÄ Puhelin Puhelin 014 240 2200 014 240 2200 TAVO Turku TAVO Turku Avantintie 11, Avantintie 11, 21420 LIETO 21420 LIETO Puhelin Puhelin 02 720 600 02 720 600 Täältä lisää tietoa ja tilinavavaus; TAVO Oulu TAVO Oulu PPosantie 1, 90620 osantie 1, 90620 OULU OULU Puhelin Puhelin 08 613 5500 08 613 5500 Meclube on kansainvälisesti tunnettu Italialainen yritys, joka on erikoistunut korkelaituusten laitteiden valmistukseen voiteluaineiden ja muiden nesteiden annosteluun ja hallintaan. Nälkämaa Truckmeeting, Vuokatti 6.–7.6. joustavampia ja ka ?teva?mpia. Uudistetussa ravintolassa on 200 asiakaspaikkaa, ja ryhmille on varattavissa kabinetti 24 hengelle. Askolan rekkaspottaus, Askola 13.–15.6. Kellonajallisilla lisäkilvillä kuljetuskiellot esimerkiksi ydinkeskustassa voidaan kohdistaa ruuhka-aikoihin. Laajennuksen ja lisäpaikkojen luvataan tekevän käynnistä ja aterioinnista sujuvampaa, erityisesti ruuhkahuippuina. rahoitusvaihtoehtoja kuorma-autojen, pakettiautojen ja linja-autojen hankinnassa. Tahko Truck Fest, Tahko 27.9. Isompaa kahvittelua Kärsämäellä Nelostien kulkijat ovat kenties jo havainneetkin, että Kärsämäen Juustoportin laajennus on valmistunut. Pihassa on Nesteen tankkauspiste, sähköautojen latausasema ja reilusti pysäköintitilaa. Retro Trucks Lahes, Lahti 17.5. elokuuta. Tawastia Truck Weekend, Hämeenlinna 28.6. Tampere 25-26.4. ”Vaarallisten aineiden alueelliset reittirajoitukset tiukentuivat tämän muutoksen vuoksi, sillä merkki C8 koskee nyt myös luokan 7 radioaktiivisia aineita sekä tyhjiä puhdistamattomia irtotavaraja säiliöajoneuvoja”, Heiskanen jatkaa. Lisäkilvillä voidaan ohjata rajoituksia myös niin, että ruuhka-aikoina kielletään kuljetukset kokonaan ja muina aikoina vain läpiajo. Suomen Kuljetusturvan mukaan varsin yleinen tekstillinen lisäkilpi tulee todennäköisesti olemaan ”Koskee läpiajoa”, mikä tarkoittaa, että ajaminen alueella olevalle kuormaustai kuorman purkupaikalle on sallittu. Tornio Truck Meet, Tornio 13.–14.6. Uutiskuljetus Koonnut » Harri Onnila toimitus@raskaskalusto.fi Muutoksia VAK-reittirajoitusten merkintään Vaarallisten aineiden kuljettajille tienvarsilta tutut lisäkilvet A(VAK) ja B(VAK) jäivät historiaan 28. Sisukuja Truck Meet, Kuusankoski 26.7. Jyväskylä 7.5. Turku 23.4. Liperin Truck Meeting, Liperi 4.–5.7. Maaliskuun alusta lähtien VAK-lain perusteella määrätyt alueelliset vaarallisten aineiden kuljetusrajoitukset on merkitty liikennemerkillä ”C8 Vaarallisten aineiden kuljetus kielletty” ilman edellä mainittuja lisäkilpiä. Toisaalta rajoitukset muuttuivat kuljettajien kannalta yksinkertaisimmiksi, kun poistuneisiin lisäkilpiin liittyneet vaikeaselkoisina pidetyt aineluokkakohtaiset taulukot jäivät pois. Trucks on the beach, Kalajoki 28.6. helmikuuta, kun niille säädetty siirtymäaika päättyi. Kesä pakettiin Maxpossa Kotimaisen konekentän kärkitapahtumiin lukeutuva Maxpo kokoaa alan uutuuskamppeet Hyvinkäälle kesän päätteeksi 28.–30. Laadukkaat Meclube-tuotteet nyt Tavo:lta! Tutustu tarkemmin laajaan valikoimaamme ja löydä juuri sinun tarpeisiisi sopiva ratkaisu! Tavo-päivät myymälöissä; Vaasa 23.4. Kumppanuuden kuvaillaan tarjoavan kotimaisille MAN-asiakkaille entista . Himos Truck Show, Himos 8.–9.8. Power Truck Show, Härmä 13.9. Menossa mukana; Luvassa tuoteuutuuksia, tarjouksia, kahvia ja pullaa sekä arvonta joka paikkakunnalla! Uutta MAN-rahoitusta MAN Center on kertonut yhteistyo ?sta. Oulu 9.–10.5. Kärsämäen lisäksi Juustoportilla on liikenneasemat Jalasjärvellä, Mäntsälässä, Ylöjärvellä ja Kuopiossa. Sen myötä Nelostien ja 58-tien kainalossa oleva taukopaikka tarjoaa aiempaa enemmän tilaa ruokailijoille. Vetku Kesäkeikka, Pieksämäki–Mikkeli 13.–14.6. TRATON-kon serniin kuuluvan rahoituspalvelujen tarjoajan TRATON Financial Servicesin kanssa. Jatkossa näitä lisäkilpiä ei enää käytetä liikennemerkin ”C8 Vaarallisten aineiden kuljetus kielletty” yhteydessä. Kesäkauden kuormaautoaiheisia tapahtumia 3.5. ”Niiden sijasta voidaan käyttää muita lisäkilpiä merkin vaikutusalueen tai voimassaoloajan määrittelemiseksi taikka vaikutuksen rajoittamiseksi”, kertoo ADR-turvallisuusneuvonantaja Erkki Heiskanen Suomen Kuljetusturva Oy:stä. Liikennemerkin C8 alapuolella voidaan käyttää tekstillisiä lisäkilpiä, joilla selvennetään merkin tarkoitusta tai kohdetta. 18 Raskas Kalusto 3/2025. Uudenmaan truck meeting, Mäntsälä Lisäksi alkusyksyyn todennäköisesti ajoittuvan Iso-Syöte Truck Weekendin päivämäärä oli tätä kirjoitettaessa vielä avoinna. Seinäjoki 30.4. Truck Meet Perho, Perho 7.6
Viime vuonna Suomeen rekisteröitiin yhteensä 1 400 raskasta perävaunua, mikä merkitsi vuoteen 2023 nähden peräti 25 prosentin pudotusta. VAK vahvin viime vuonna VAK Oy otti jälleen Suomessa perävaunujen rekisteröintitilastojen ykköspaikan vuonna 2024, kun VAK-perävaunuja rekisteröitiin Suomeen 253 kappaletta. Oulu 9.–10.5. Laadukkaat Meclube-tuotteet nyt Tavo:lta! Tutustu tarkemmin laajaan valikoimaamme ja löydä juuri sinun tarpeisiisi sopiva ratkaisu! Tavo-päivät myymälöissä; Vaasa 23.4. Menossa mukana; Luvassa tuoteuutuuksia, tarjouksia, kahvia ja pullaa sekä arvonta joka paikkakunnalla!. TAVO Vaasa TAVO Vaasa Runsorintie 1, Runsorintie 1, 65380 VAASA 65380 VAASA Puhelin Puhelin 06 4293 180 06 4293 180 TAVO Tampere TAVO Tampere Keskuojankatu 18, Keskuojankatu 18, 33900 TAMPERE 33900 TAMPERE Puhelin Puhelin 03 3140 3140 03 3140 3140 TAVO Seinäjoki TAVO Seinäjoki Yhdistelmäväylä 2, Yhdistelmäväylä 2, 60100 SEINÄJOKI 60100 SEINÄJOKI Puhelin Puhelin 06 4293 100 06 4293 100 TAVO Jyväskylä TAVO Jyväskylä Kuormaajantie 46, Kuormaajantie 46, 40320 JYVÄSKYLÄ 40320 JYVÄSKYLÄ Puhelin Puhelin 014 240 2200 014 240 2200 TAVO Turku TAVO Turku Avantintie 11, Avantintie 11, 21420 LIETO 21420 LIETO Puhelin Puhelin 02 720 600 02 720 600 Täältä lisää tietoa ja tilinavavaus; TAVO Oulu TAVO Oulu PPosantie 1, 90620 osantie 1, 90620 OULU OULU Puhelin Puhelin 08 613 5500 08 613 5500 Meclube on kansainvälisesti tunnettu Italialainen yritys, joka on erikoistunut korkelaituusten laitteiden valmistukseen voiteluaineiden ja muiden nesteiden annosteluun ja hallintaan. Turku 23.4. Australiassa se saavutti puolestaan 18,2 prosentin ja Pohjois-Amerikassa (Yhdysvallat ja Kanada) 10,5 prosentin markkinaosuuden. Suosituin vahtolaistehtaalta Suomeen toimitettu vaunutyyppi oli kokosivuaukeava puoliperävaunu. Tampere 25-26.4. Jyväskylä 7.5. Markkinat, joissa rekisteröitiin eniten Volvo-kuorma-autoja olivat yhtiön mukaan Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Puola ja Espanja. Kansainvälistä Volvo-menekkiä Kotimaan ensirekisteröintitilastot valmistuivat vuoden alussa nopeasti silmäiltäviksi, mutta useampien markkina-alueiden tilastoissa on riittänyt ynnäiltävää hieman pidemmäksi aikaa. Se kertoo saavuttaneensa 17,9 prosentin markkinaosuuden kaikkiaan 56 331 uuden Volvo-kuorma-auton rekisteröinnillä. Myös dollyissa VAK oli Suomen ykkösenä. Esimerkiksi Brasiliassa Volvo tiedottaa olleensa raskaiden kuorma-autojen markkinajohtaja kolmatta vuotta peräkkäin 23,7 prosentin markkinaosuudella. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden raportin mukaan pk-seudun puunpolton pienhiukkaspäästöt ovat lähes kaksinkertaiset verrattuna liikenteen pakokaasujen päästöihin. Varjoa sen sijaan loi kokonaismarkkinoiden alamäki. Aihetta tyytyväisyyteen oli myös edustusmyynnin osalta, sillä VAK:n maahantuoma Kässbohrer hallitsi markkinajohtajana rekisteröintitilastoa avolavaja konttiperävaunujen osalta. Seinäjoki 30.4. Volvo Trucks on tehnyt laskelmia Euroopan tasolla yli 16-tonnisten menekistä viime vuonna, ja havainnut olleensa ensimmäistä kertaa raskaiden kuorma-autojen markkinajohtaja Euroopassa. Maailmanlaajuisesti tarkastellessa Volvo Trucks kertoo kasvattaneensa viime vuonna markkinaosuutta 25 maassa
20 KULJETUSLIIKE Teksti ja kuvat: Ari Perttilä
Alajärveläinen Tynjälän suku on toiminut sahateollisuuden rinnalla 1960-luvulta alkaen sahatavaraa ja sivutuotteita kuljettaen. Nyt ajoon lähdettiin ruotsalaisella päällirakenteella. LASSE TYNJÄLÄ OY, ALAJÄRVI 21. Pääosassa Pääosassa sivutuotteet sivutuotteet Suomalainen metsäteollisuus työllistää eri puolilla maata laajan joukon kotimaisia kuljetusyrittäjiä
Unton kuljetustoiminta siirtyi 1960-luvulla Lasse -pojan huomaan ja tällä hetkellä yritystä luotsaa Unto Tynjälän pojanpoika Rami yhdessä vaimonsa Tiinan kanssa. Gazilla alkanut hiekan kuljettaminen vaihtui pian kotitalon naapuriin, kantatien toiselle puolen asettuneen Myllyahon Sahan hakkeiden ajoon. Yksi lähihistorian käännekohdista ajoittuu vuoteen 2013, jolloin sahan terät hiljenivät ja hakekuljettimet pysähtyivät konkurssiin. Lasse Tynjälä Oy:llä on Keitele Timberin Alajärven sahalla oma CAT 950-pyöräkuormaaja sivutuotteiden lastauksia varten. Viimeiset kymmenen vuotta hän on työskennellyt ohjaamon sijaan enemmänkin konttorilla ja omalla korjaamolla. Sahan seinässä taasen lukee nykyään Keitele Group, joka on yksi Suomen suurimmista puunjalostajista. Sahaustoiminta lähti vauhtiin uuden omistajan toimesta jo seuraavana vuonna ja sittemmin tuotantoa on kehitetty edelleen lukuisten investointien kautta, mikä on pitänyt myös Tynjälän kuljetuskaluston kiireisenä. Sivutuotteiden, eli hakkeen, purun ja kuoren ohella ajamme muun muassa sahatavaraa ja teollisuuden moninaisia massaja kappaletavarakuljetuksia”, kertoo Tynjälä aurinkoisena kevätpäivänä Alajärvellä. Toiminnan tehostaminen on ensiarvoisen tärkeässä roolissa niin sahayrittäjälle kuin sen kuljetuskumppanina toimivalle kuljetusliikkeellekin, eikä Alajärvellä ole kumpikaan osapuoli jäänyt kentän laidalle kehitystä seuraamaan. Unton ensimmäisten hakeautojen kantavuudet olivat 12 tonnin tuntumassa, nykyiset yhdistelmät nielaisevat kuormatilaansa noin 50 tonnin erän sahaustoiminnan sivutuotteita. Vuonna 1990 yrityksessä oli yksi auto ja työnnälkäinen nuorimies, Rami Tynjälä, joka on kasvattanut ja kehittänyt yrityksen toimintaa ennakkoluulottomasti nykyiseen seitsemän auton ja vajaan 20 työntekijän laajuuteen. Rami Tynjälä on kasvanut kiinni tekemiseen, sahalle hän pääsi kesätöihin 14-vuotiaana ja ajokortin saatuaan arki on kulunut kuljetusliikkeessä. Lasse Tynjälän aikakaudella kaluston koko kasvoi nuppiautoista puoliperävaunuyhdistelmiin ja edelleen täysperävaunuyhdistelmiin. Vastaavasti myös sahaustoiminnan tehokkuus on lisääntynyt ja nykyisin tukin sahaamiseen käytettävä aika lasketaan minuuttien sijaan yksittäisissä sekunneissa. ”Yhteistyö hyödyntää parhaimmillaan kumpaakin osapuolta. ”Silloinkaan ei lähdetty polkumyyntiä harjoittamaan, vaan otetiin puhelin käteen ja ruvettiin soittamaan keikkaa yhteistyökumppaneilta”, muistelee Rami reilun kymmenen vuoden takaista aikaa. Naapurissa toimivan sahan sivutuotekuljetuksista kehittyi toiminnalle tärkeä kulmakivi, joskin sivuaukeaviin kuormatiloihin alettiin lastaamaan aiempaa useammin myös kappaleja massatavaraa. A lajärven Haukkalassa varttunut Unto Tynjälä aloitti autoilun kolmikymppistensä jälkeen vuonna 1956. Toisaalta taas 22 Lasse Tynjälä Oy Raskas Kalusto 3/2025. Menneet vuosikymmenet eivät kuitenkaan ole olleet ainaista kasvua, sillä talouselämän heilahtelut ovat jättäneet jälkensä myös kuljetusyrityksen arkeen. Oman tekemisen ohella Tynjälän kuljetusyrityksessä nojataan myös yhteistyöhön alan muiden toimijoiden kanssa. Mieluummin täällä ollaan mukana edistämässä tekemistä kummallakin toimialalla. Päällirakenteissa Tynjälä on nojannut kotimaisten valmistajien tuotantoon, mutta nyt kokemuksia haetaan myös ruotsalaisvalmistajan tuotteista. Sittemmin vuodet ovat vierineet ja sukupolvet vaihtuneet kummallakin puolen kantatietä. ”Naapurissa toimiva saha on toimintamme kannalta ensiarvoisen tärkeässä roolissa ja valtaosa kuormista lähteekin sieltä. Ramin mukaan kalusto pidettiin tämän jälkeen liikenteessä paljolti vakiintuneiden yhteistyökumppaneiden avustuksella. Kuljetusten ohella Tynjälä vastaa myös sivutuotekasojen käsittelystä sahan alueella. Naapurista maailmalle
23. Sivutuotteiden ja sahatavaran ajoon hankittiin Volvo FH540 Aero, jonka päällirakenne yhdessä perävaunun kanssa on valmistettu Eksjö Maskin & Truck AB:lla Ruotsin Eksjössä. ajojärjestelyyn tehtävät muutokset ovat helpommin tehtävissä omille autoille”, pohtii Rami, jonka mukaan muutokset autojen päiväohjelmissa ovat monesti aika vikkeliäkin. Tynjälän mukaan Eksjössä on tehty muutamia valtavirrasta poikkeavia ratkaisuja muun muassa avattavaan seinärakenteeseen sekä kattopressuun. ”Sivutuotekuljetuksissa voidaan toimia paljolti 24/7-periaatteella, koska valtaosa kuormista ajetaan tehtaille kasaan. Nousevan seinän rakenne on tehty tuennaltaan vahvaksi, joka on ensimmäisten kokemusten perusteella tunnoton tuulelle ja puhurille. Seinän rakennetta autoilija kiittelee muutoinkin, sillä elementti on erittäin lujaa ja se laskeutuu tiivistii reunaprofiiliin, jolloin epäpuhtaudet eivät pääse lattian ja seinän välistä kuormatilaan. Hakeautoissa yleisen kääntökaton sijaan Eksjössä asennetaan autoihin rullapeitto, joka on erittäin tiivis ja samalla tunnoton tuulelle. Yhdistelmän omamassa asettuu vajaan 26 tonnin tuntumaan, jolloin kantavuus on 50 tonnin luokkaa. Neliakselisen tridem-Volvon yllä on 8,8 metrin sivuaukeva sivukaatokori, viisiakselisen paripyöräperävaunun pituus taasen on 14,3 metriä. Heidän tuotekehityksensä on tällä aikaa ollut hyvin vauhdikasta, mikä näkyy muun muassa alhaisena omamassana”, taustoittaa Rami uuden ajokkinsa äärellä. Tynjälän mukaan kiinteäkylkisillä ketjupurkuyhdistelmillä ajetaan yksinomaan sivutuotteita, sivukaatoja sen sijaan hyödynnetään monipuolisesti metsäja rakennusteollisuuden ajotehtävissä. ”Rullapeite pitää jättää sateen sattuessa auki, sillä paksua lumikerrosta pressu ei siedä”, kertoo Rami rullapeitteen heikkoudesta. Eksjö Maskin & Truck AB:n valmistama sivukippaava päällirakenne on ominaisuuksiltaan ja omapainoltaan kilpailukykyinen. Tynjälän mukaan korien tilavuudet ovat heidän ajotehtäväänsä sopivat tarjoten optimaalisen kantavuuden suhteessa omamassaan. Kallen mukaan hänelle uusi päällirakenne on osoittautunut käytössä vaivattomaksi. Tällä hetkellä laivastoon kuuluu seitsemän ketjupurkavaa tai sivullekippaavaa yhdistelmää. Kalle Perälän ajokkina on vuoden 2025 helmikuussa käyttöönotettu Volvo FH540 Aero ruotsalaisilla MT Eksjö -päällirakenteilla. Vuoden 2025 alkupuolella alajärveläiseen rivistöön ajettiin ruotsalaisella maaperällä rakennettua kuljetuskapasiteettia. Ruotsalaiseen tapaan. Trukkipiikeillä tai kauhomalla kyytiin. Rami Tynjälän mukaan seinän ja katon rakenne on tunnoton tuuliolosuhteille. ”Olen jo pitkään, varmaan kahden vuosikymmenen ajan, silmäillyt ruotsalaisvalmistajan rakenteita vieraillessani messuilla ja tapahtumissa Ruotsissa. Sahalta toimitetaan sivutuotteita esimerkiksi energiakäyttöön ja osassa niissä valvomme kameroiden kanssa siilojen pintaa. Aiemmin mustasta väristä tunnettu Tynjälän kalusto on viimeisen vuosikymmenen saatossa vaihtunut punasävyiseksi. Tynjälässäkin on kokeiltu kuusiakselisia ykköspyörin varustettuja perävaunuja, joskin jatkossa talossa ajetaan viisiakselisilla 265/70R19.5paripyörin varustetuilla perävaunuilla niiden paremman polttoainetalouden ansiosta
MT Eksjön rullapeite on ensikokemusten perusteella toimiva ja erittäin tiivis. ”Saimme kyselyjä Suomesta ja pian teimme jo kauppaakin Suomeen. Seinien, katon ja kippauksen operointi tapahtuu langattomalla kauko-ohjaimella. 24 Lasse Tynjälä Oy Raskas Kalusto 3/2025. Suunnittelupöydällä on kiinnitetty erityistä huomiota myös käytön ja huollon helppouteen. ”Painon pitää rakenteen sijaan olla siellä kuormatilassa tuomassa rahaa yrittäjälle”, painottaa Spaak ajatuksiaan tuotekehityksestä. Eksjössä keskitytään hakekalustoon Etelä-Ruotsissa toimiva Eksjö Maskin & Truck AB on keskittynyt sahatavaran ja sahateollisuuden sivutuotteiden kuljettamisessa käytettävien päällirakenteiden suunnitteluun ja valmistukseen. Kuormansidonta tapahtuu ulkopuolisilla kiristäjillä, joiden ansiosta sidonnan kireyden tarkistaminen onnistuu kylkeä avaamatta. Myynnistä vastaavan Simon Spaakin mukaan yrityksen ominta aluetta on hakkeen ja muiden sivutuotteiden kuljettamisessa käytettävien, Ruotsissa suosittujen sivukaatoyhdistelmien tuotanto. Kuormaliinat ovat säiden armoilla, mutta toisaalta kuormatilaan ei tarvitse jättää tilaa liinaräikälle. Esimerkiksi hydrauliletkujen valikoima pyritään pitämään mahdollisimman suppeana kunnossapidon yksinkertaistamiseksi. Eksjön tuotteet aloittivat rantautumisen suomalaismaanteille vuoden 2024 aikana paljolti suomalalaisyrittäjien aloitteesta. Eksjöläisyritys on tuotannossa hyvin omavarainen, mikä mahdollistaa pitkälle tehdyn ja tarvittaessa nopeankin tuotekehityksen. Toisena tukijalkana on sahatavaran kuljettamisessa käytettävät visiirikapellit. Sittemmin olemme tehneet myynnissä yhteistyötä Övertorneåssa asuvan ja sujuvaa suomea puhuvan Janne Ranuddin kanssa”, kertoo Simon, jonka mukaan tehtaan tuotanto taipuu vaivatta mitoitukseltaan ja joiltakin yksityiskohdiltaan eroaviin suomalaistuotteiden valmistukseen.. Vuonna 1967 perustettu yritys on vuosien saatossa kasvanut yhdessä asiakaskuntansa kanssa vuotuisen volyymin ollessa nyt noin 200 yksikön luokkaa. Viime vuosina Eksjössä on tehty hartiavoimin töitä muun muassa alhaisen omamassan saavuttamisessa
kilometriä ajettu MAN. Öljynvaihdot tehdään ensisijaisesti omassa hallissa ja nekin tihennetysti. Työhön sitoutunutta ja pitkiä työuria tehnyttä henkilökuntaansa Rami kiitteleekin vuolaasti. Ennakoivasta ajattelutavasta kertoo sekin, että yhdistelmien akselien suuntaus tarkistetaan säännöllisesti. Kiivastahtinen liikennöinti vaatii luotettavuutta niin kuljettajilta kuin kalustoltakin. Lassella oli periaate, että sovittuun paikkaan mentiin aina pikkuisen etuajassa ja itse olen tätä toimintamallia pyrkinyt jatkamaan”, pohdiskelee Rami ajojärjestelyn lomassa. Haukkalan kylälle rakennettiin vuonna 1998 kahden yhdistelmän nielaiseva korjaamohalli kuuden metrin korkuisena ja 28 metrin pituisena. Maantieteellisesti ominta aluetta on Rauman, Jyväskylän ja Kokkolan rajaama tontti, joskin kalustolla operoidaan jatkuvasti tätä laajemmallakin alueella. Uusimmissa autoissa on nykytrendin mukaiset huoltosopimukset, joskin niidenkin päällirakenteiden perään katsotaan omalla hallilla. Sivukaatoyhdistelmiä voidaan kuitenkin pyörittää kahdessa vuorossa kahden eri suoritealan ansiosta”, valottaa Tynjälä toimintamallia, jossa osa autoista liikkuu tien päällä seitsemänä päivänä viikossa. Peräremonttiin verrattuna öljynvaihto on kuitenkin halpaa”, muistuttaa Tynjälä. ”Eikä yksikään tarkistus ole vielä ollut turha, sillä aina löytyy joku väljäksi mennyt pusla tai vastaava akselin suuntaukseen ja sitä kautta kuluihin vaikuttava epäkohta”, painottaa Tynjälä. Sahatavaraa ajetaan lähinnä päivävuorossa, koska vastaanottoa ei ole yöaikaan edes satamissa. Monesti alustassa on hapertuneita ilmapusseja, kuivuneita hydrauliletkuja tai muita orastavia vikapaikkoja, jotka johtaisivat ylimääräiseen harmiin työviikon aikana”, selventää Rami ajatuksiaan ennakoivasta huollosta. Tulevan kesän työmaana onkin hallin jatkaminen reilulla kymmenellä metrillä huoltotoiminnan helpottamiseksi. ”Aluksi etuperissä pidettiin tuo 100 000 kilometrin väli, mutta siinä ajassa öljy meni jo harmaaksi. Ennakoivaa huolenpitoa. ”Autot pestään viikonloppuisin omassa hallissa ja samalla niihin luodaan yleissilmäys rasvamontun kautta. Etunojassa tehdyn kunnossapidon ansiosta tienpäälle tarvitsee lähteä harvoin remonttiin. Tynjälän kaluston ulkoiseen ilmeeseen on panostettu aina keskimääräistä enemmän ja varsinkin Rami on osallistunut lukuisiin autonäyttelyihin Suomessa ja Ruotsissa. Moottoriin ja etuperään vaihdetaan tuoreet voiteluaineet 50 000 kilometrin välein. ”Lähtökohtaisesti mennään sinne, missä asiakkaalla on kuljetustarve. Kokemusten perusteella takaperässä öljy säilyy hyvänä 100 000 kilometriä. Verrattain runsaasta ajomäärästä johtuen autot vaihdetaan uusiin neljän-viiden vuoden iässä, jolloin autolla on tehty taivalta noin 1,5 miljoonan kilometrin verran. Investoinnilla turvataan alajärveläisen kaluston häiriötön liikkuminen suomalaisteillä jatkossakin. 25. Kalustossa päämerkkinä on aina ollut Scania, joskin mukana on ollut myös jokunen Volvokin. Kaluston kunnossapitoa Rami tekee mahdollisimman paljon itse yhteistyössä paikallisen korjaamoyrittäjä Eetu Peltoniemen kanssa. Kokemuksia on myös Mercedeksestä ja onpa talossa tällä hetkellä myös parin vuoden ajan ja 600 000 Sahojen sivutuotekuljetusten ohella Tynjälän kalustolla kuljetetaan myös Keitele Groupin sahatavaraa sahoilta vastaanottajille ja satamiin. Viimeisimmät autot on rakennettu Ristimaa Customsin osaajien toimesta. » Autot pestään viikonloppuisin omassa hallissa ja samalla niihin luodaan tekninen yleissilmäys
26 KULJETUSLIIKE Teksti ja kuvat: Ari Perttilä
Koulujen kautta Koulujen kautta kuljetusyrittäjäksi kuljetusyrittäjäksi Kuljetusyrittäjäksi kasvetaan monilla eri tavoilla ja useimmiten polku kulkee vänkärin istuimella ja kuljettajan jakkaralla vietettyjen hetkien kautta konttorin lämpöön. KULJETUSLIIKE HANNU KEMPPAINEN OY, KUHMO 27. Kuhmolainen Markku Kemppainen luotsaa kuljetusyritystä perinteisiin nojaten, mutta toimintaa Kauppaopistosta saaduilla opeilla maustaen
”Sanoisin, että tämä ajoalueemme on verrattain tasaista seutua neljän vuosikymmenen takaiseen verrattuna. Samalla Kemppainen pohtii kaluston koon kasvamisen tuoneen omanlaisiaan haasteita metsäpäässä, missä kääntöpaikat eivät aina ole kasvaneet yhdistelmien pituuksien mukaan. M etsäteollisuudella ja erityisesti puutavarakuljetuksilla on pitkät perinteet Kuhmon seudulla Kai nuussa. Ajoneuvotekniikan kehitys on ollut nopeaa Markun uran aikana ja muutoksia on nähty niin kaluston koossa, tehokkuudessa kuin työturvallisuudessakin. Monesti kuljetusyrittäjien jälkeläiset ottavat tuntumaa autoiluun ja ajamiseen etunojassa jo ennen ajokortin hankintaa, mutta Markku kertoo opetelleensa ohjaamotyöskentelyn salat vasta aikuisiällä. Hytti nosturit ja sidontaketjut ovat lisänneet työhyvinvointia ja turvallisuutta verrattaessa avokoneisiin ja kuorman yli heitettäviin sidontaliinoihin”, pohtii Markku suunnatessamme puupinolle kainuulaiseen metsään. Nyttemmin olen keskittynyt enemmän taloudenpitoon ja hallihommiin. Toki hän muistaa osallistuneensa yrityksen taloushallinnon tehtäviin jo kymmenvuotiaana kuljettajien palkkoja laskiessaan. Tällä kertaa kääntäminen ei tuota vaikeuksia, sillä yhdistelmä pyörähtää 28 Hannu Kemppainen Oy Raskas Kalusto 3/2025. Yrityksen perustaja heitti viestikapulan pojalleen Hannulle 1980-luvun alussa ja kolme vuosikymmentä myöhemmin ruoriin siirtyi nykyinen toimitusjohtaja Markku Kemppainen . Perheyrityksen jatkaminen veti jollakin tavalla puoleensa”, taustoittaa Markku, jonka mukaan 1990-luvulla Sisulla ajetut ensikilometrit ovat jääneet vahvana mieleen. ”Toki olin reissannut isän mukana tien päällä paljonkin, mutta siitä huolimatta sain itse tehdä valinnan tulevaisuuteni suhteen. ”Tulin perheyritykseen kuljettajaksi vuonna 1997 ja sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2012. Kolmen auton yritys työllistää Teemun ja Markun ohella viisi kuljettajaa. Vielä ei ole työtöntä päivää tullut”, pohtii Markku kuljetusyrittäjän moninaista arkea. Samalla hän painottaa, että kuljetusyrittäjän on kuljettamisen ohella oltava perillä myös toiminnan tunnusluvuista ja niiden seuraamisesta. ”Itselläni on hiukan valtavirrasta poikkeava väylä yritystä luotsaamaan, sillä ensimmäinen työpaikkani oli paikallinen huoltoasema, jossa aloitin työt koulun ohella 15-vuotiaana”, kertoo Markku Kemppainen. Telin katkaisija piti etsiä valmiiksi ennen lähtöä”, muistelee Markku kuljettajauransa alkuaikoja. Teemu Kemppaisen mukaan maisemakonttori yhdessä työn vaihtelevuuden kanssa pitää kiinni alassa. Peruskoulun jälkeen Markku suoritti lukion ja kaksivuotisen Kauppaopiston sekä armeijan, jonka jälkeen hän tuli mukaan perheyritykseen vuonna 1997. Perinteisillä välineillä. ”Välillä on haasteita ja välillä käydään hakemassa metsästä kuorma puita vailla vaikeuksia”, tuumaa Teemu Kemppainen vuoronvaihdolla Kuhmossa. Markulla ei ole enää omaa kuittiautoa, joskin tien päältä hänet löytää aina tarvittaessa. Kuor mien kasvaessa ovat kasvaneet myös autojen tehokkuudet, mikä on omalta osaltaan helpottanut kuljettajien arkea. ”Talviaikaan reitti Lieksan kautta Uimaharjuun opetutti nuorta kuljettajaa välillä kovastikin. Markku Kemppainen luotsaa isoisänsä perustamaa kuljetusyritystä ajan ja markkinoiden kehityksen mukaan. Kemppaisen suvun puutavarakuljetukset alkoivat 1950-luvulla, jolloin Lauri Kemppainen aloitti kuljetukset paikallisten yrittäjien tarpeisiin
”Laaja asiakaskunta tasapainottaa toimin taamme ja auttaa pitämään työllisyyden hyvä nä läpi vuoden”, summaa Markku Kemppainen. Olin kuullut massojen korotuksista, mutten oikein uskonut niin nopeaan voimaantuloon”, muistelee Markku, jonka käytössä olleet perävaunut telitettiin paikallisella UM-Tuote Oy:llä viisiakselisiksi. vaivatta metsäautoteiden risteyksessä. ”Olen vähän hidas lämpiämään uusille teknisille ratkaisuille, ja valitsenkin mieluummin sen vanhan ja koetellun ratkaisun. Kuljetusyrittäjän mukaan kaikki materiaalit ja ratkaisut toimivat uutena ja lähes yhtä varmasti ne vaativat korjausta käyttövuosien karttumisen myötä. ”Teräsrakenteiden korjaaminen hitsaamalla on vain niin helppoa ja yksinkertaista. » Toiminnan tehostamiseen on lähdetty reippaasti mukaan, ja puuta ajetaan tällä hetkellä vain 76-tonnisilla yhdistelmillä. Markku Kemppaisen mukaan junalastaus on heille merkittävä työllistäjä, mikä omalta osaltaan lisää nosturikäyttöä. Toiminnan tehostamisen nimissä tehtyihin uudistuksiin Markku taasen lähtee helpommin mukaan ja tällä hetkellä puuta ajetaan yksinomaan 76-tonnisilla yhdistelmillä. Siksi meillä nojataan edelleen teräspankkoihin ja suorapuominostureihin”, tuumaa Markku todeten samalla, että materiaalien ja hitsaustekniikan kehittymisen vanavedessä alumiini on vähintäänkin teräksen veroinen materiaali pankoissa ja apurungoissa. 29. Se onnistuu käytännössä missä vain”, jatkaa Markku ajatuksiaan perinteisten ratkaisujen eduista. Käytännössä kaikki kuormat puretaan omalla nosturilla ja keskiajomatkan ollessa varsin lyhyt, ei nosturia jätetä perästä kovinkaan usein. ”Keväällä 2013 tilasin uuden auton kolmiakselisena, mutta se telitettiin VTA:lla jo ennen käyttöönottoa. Puupinolle päästyämme Markku kiipeää Loglift 118S -puutavaranosturin ohjaamoon pistämään puut pankkojen väliin
”Meillä on nyt kaksi trippeliä ja yksi takaohjaava, joilla kaikilla saa mielestäni puut pois metsästä. Yhteistyössä on voimaa. ”Toiminta on avointa ja kaikkia kohdellaan ver kostossa tasapuo lisesti. Metsäautotieltä pikitielle kääntäessämme keskustelu kääntyy tienhoitoon ja sen laatuun. Autojen te hokkaan käytön ohella verkoston etuina ovat myös yhteishankinnat niin renkaiden kuin kalustonkin kohdalla”, kertoo Kemppainen. ”Kevätkaudet ovat olleet viime vuosina hyviä ja harmia ovat tuoneet lähinnä märät ja leudot syysja talvikaudet. ”Tämän auton varustelu on tehty Sirkkusella Taavetissa”, kertoo Markku. Asiakkaidemme sahapuut menevät käytännössä kaikki Kuhmo Oy:n sahalle”, kertoo Kemppainen, jonka mukaan toiminta on asiakaspohjan laajentumisen myötä aiempaa vakaammalla pohjalla. ”Maisemasta riippuen ajan metsässä kuorman kanssa manuaalilla, mutta perinteistä manuaalivaihteistoa en enää kaipaa edes puuautoon”, pohtii Kemppainen vuosikymmenten kokemuksella. Talviteiden teko on ollut haastavaa tänäkin talvena pitkien pakkasjaksojen puutteesta johtuen”, kertoo Markku lähtiessämme puupinolta kohti Kuhmon sahalaitosta. ”Kuulumme myös QTeam-verkostoon, jonka kautta tulee noin puolet töistämme”, kertoo Markku, joka muun toimen ohella tekee yrityksen sisäistä ajojärjestelyä yhteistyössä QTeamin ajojärjestelyn kanssa. Kemppaisen perheyrityksessä ajettiin alkuun lähinnä UPM:ään sulautuneen Kajaani Oy:n puita paperitehtaalle ja sahalle. Viimeisimpänä tulleen Briabin kaverina on yksi närko lainen ja pari jykiläistä. Sittemmin toimeksiantajien joukko on kasvanut, mikä on näkynyt paitsi toiminnan tehostumisessa, myös kausivaihtelujen pienentymisessä. Sotkamolaisläh töi s essä QTeam verkostossa on Markun mu kaan hyvä teke misen meinin ki. ”Nykyään puita ajetaan paljon asemille Vuokattiin, Arolaan, Kontiomäkeen ja Pitkämäkeen. Sittemmin kausivaihtelut ovat tasaantuneet ja työllisyys on aiempaa tasaisempaa. Täällä on haasteena myös kelin suuret vaihtelut; yhdellä puolen 30 Hannu Kemppainen Oy Raskas Kalusto 3/2025. ”Telivetoisten autojen varustaminen hiekoittimilla on vähentänyt ketjuttamista ja nykyisin ketjuja tarvitaan kerran pari vuodessa. Vetoautojen päällirakenteissa Kemppaisella nojataan moneen alan osaajaan, joskin viimeisimmät rakenteet ovat pääasiassa iittiläisen Metaldonin valmistamia. ”Nykyisin on kalustoa ja hoitourakoita sekä kelikeskuksia, mutta valitettavasti se tärkein, eli tienhoito tahtoo jäädä paikoin tekemättä varsinkin täällä sivussa kasvukeskuksista. ”Oma tietokone raksuttaa korvien välissä koko ajan autojen liikkumisen tehostamiseksi”. Kynnys ketjujen käyttöön on noussut varsin korkeaksi ja saattaa se joskus kostautuakin”, arvelee Markku noustessamme jyrkäksi luonnehdittavaa mäkeä hiekoittimien, trippeliakselin kevennyksen ja I-Shift-vaihteiston manuaalitilan turvin. Kuljetukset ansaitsevat kunnon tie verkon. Kemppaisen mukaan takavuosina tiestöä hoidettiin nykyistä vaatimattomalla kalustolla, jolla tiestö saatiin pidettyä ajokelpoisessa kunnossa. Taustapeiliin katsottaessa Kemppaiset ovat ajaneet puita kesäaikaan veteen ja talvella jäälle, jolloin kevät ja syksy ovat olleet tekemisen näkökulmasta verkkaisempia ajanjaksoja. Tridemillä ajettaessa minun on tosin vähäisemmän kokemuksen johdosta oikeasti pohdittava nappien asennot, muutoin saattaa olla tarvetta ketjuille ja isommallekin apujoukolle”, arvelee Markku napsauttaessaan vastamäessä pykälän pienemmälle välitykselle moottorin pyörimisnopeuden kohotessa jälleen parhaan väännön alueelle. Perävaunukalustossakin noja taan moneen merkkiin
Kuhmo Oy:n saha on toiminut paik kakunnan keskus tan liepeillä vuo desta 1955 alkaen tuoden työtä ja elantoa lukuisalle joukolle puunhan kintaan ja jalostuk seen osallistuville. Sahaan on inves toitu viime vuosina verrattain paljon, mikä on näkynyt myös volyymin lisääntymisenä. ”Menneen talven aikana kelikeskukseen soitettiin useita kertoja vesijäällä olevasta tienpätkästä, mutta hiekkaa ei pyynnöstä huolimatta saatu. Markun mukaan autot pyritään vaihtamaan uusiin viiden-kuuden vuoden iässä. ”Huoltokäynneille pyritään löytämään aina menokuorma, mutta äkillisiin remontteihin mennään tyhjänä tai hinurin perässä”, kertoo Markku reilun sadan kilometrin matkasta lähimpään merkkikorjaamoon. Lisäksi auraamaan lähdetään vasta lumisateen päättymistä odottavan komentokäskyn myötä ja monesti raskas liikenne on siinä vaiheessa jo tampannut lumen polanteeksi tien pintaan. Olen kasvanut kiinni yritykseen ja puuautoihin, joten ei minulla ole ollut mielessä vaihtoehtoa tälle tekemiselle”, kertoo Teemu Kemppainen ajatuksistaan. ”Valmistuin Valtimon metsäkoulusta puuauton kuljettajaksi vuonna 2019, jonka jälkeen käydyn armeijan jälkeen alkoi ura perheyrityksessä puuautonkuljettajana. 31. Nyt käytössä olevat 750-hevosvoimaisella voimanlähteellä varustetut autot ovat osoittautuneet varsin luotettaviksi työjuhdiksi. Ja viime vuosina niitä ei ole ainakaan metsäautoteille levitetty”, pohtii Markku. Teemun ajokki eroaa yrityksen muusta kalustosta paitsi toisen ohjaavan akselin sijaintinsa osalta, myös parkkipolttimoiden määrässä. ”Kuljetusyrittäjänä toimiminen on elämäntapa, joka pitää virkeänä ainakin niin pitkään kun velat ovat varoja suuremmat”, toteaa Markku Kemppainen todeten samalla, että yrittäjänä hän on saanut pidettyä kaluston kunnossa ja yhteiskunnan velvoitteet hoidettua. Miksi pitää odottaa, että jotakin ehtii tapahtua”, harmittelee kuljetusyrittäjä, jonka mukaan Kuhmon seudulla on sen sijainnista huolimatta varsin suuret liikennemäärät. Yhden kärryn kaaduttua saatiin paikalle hiekkaa tunnin kuluttua tapahtuneesta. Sahan läheisyydessä sijaitsevan hallin pihassa tehdään tuurinvaihtoa ja kolmivuotiaalla autolla puunajoon on lähdössä Markun poika Teemu Kemppainen . ”Näyttelyissä on mukava käydä esittelemässä autoa ja viihtymässä alalla työskentelevien kollegoiden kanssa”, kertoo Teemu suunnatessaan kulkunsa kohti itärajalla sijaitsevaa leimikkoa. Kun perheyritys vetää puoleensa. Pikkuremontteja tehdään toki mahdollisimman paljon omassa, 1980-luvun alussa valmistuneessa korjaamohallissa. ”Tykkään laitella autoa maltillisella tavalla ja tämä on ensimmäinen ajokki, johon on panostettu hiukan enemmän”, kertoo Teemu ajokistaan, joka on nähty ja tullaan jatkossakin näkemään kotimaisten rekkanäyttelyiden rivistöissä. ”Uusin tuli viime syksynä ja vanhin on kohta viisivuotias. vaaraa saattaa olla vesikeli, mutta toisella puolen pakkanen”, pohtii Markku, jonka mukaan valvojien työn painottuminen tiestöltä ruutujen ääreen on kadottanut vaadittavan kenttätuntuman. ”Mielestäni tienhoitoa tulisi tehostaa erityisesti raskaan liikenteen käyttämillä väylillä, kuten Kuhmossa metsäteollisuuden tuotteiden kuljetuksiin käytettävällä tiestöllä”, pohtii Markku Kemppainen, jonka mukaan myös metsäautoteiden kunto on rapistunut viime vuosien aikana. Yrityksessä on 1990-luvun Sisu-kautta lukuun ottamatta ajettu Volvoilla. ”Onneksi kotijoukot ymmärtävät tämän ammatin ominaisuudet, jolloin kotiin tullaan vasta eväiden loputtua ja työvuoron päätyttyä”, kiittelee Kemppainen. ”Isoissa pörssiyhtiöissä katsotaan aika tarkkaan, mihin rahat laitetaan. Viimeiset kymmenen vuotta on Kemppaisella autoiltu kolmella puuautolla, jotka ovat kaikki Volvoja. Seurannan perusteella autojen keskinäinen kulutusero on muutaman litran luokkaa”, kertoo Markku laivastostaan, jonka kunnossapito tapahtuu paljolti Wetterillä Kajaanissa. Samalla myös yrityksen tärkeimmästä voimavarasta, eli yrityksen työntekijöistä on pidetty huolta
Kahdessa vuosikymmenessä yrityksen toiminta on kasvanut ja kehittynyt paitsi asiakkaiden toiveiden, myös yrittäjän ajatusten mukaan. Valtavirtaa vastaan Valtavirtaa vastaan KULJETUS MARKO OKSANEN OY, SAUKKOLA Kuljetusliikkeen tarina alkaa aina jostakin ja Marko Oksasen tapauksessa liikkeellepanevana voimana oli ajoneuvotrukilla varustettu puoliperävaunu. ”Olen aina koittanut tehdä asioita vähän eri tavalla”, kertoo yrittäjä aamukahvin lomassa. 32 KULJETUSLIIKE Teksti ja kuvat: Ari Perttilä
DAF, Renault ja Volvo ovat tällä hetkellä käytössä olevat merkit. Valtavirtaa vastaan Valtavirtaa vastaan Kuljetus Marko Oksanen Oy:n laivastossa on kahden vuosikymmenen aikana kokeiltu liki kaikkia tarjolla olevia merkkejä. 33
Hän on muun muassa ollut ensimmäisten joukossa hyödyntämässä ajoneuvotrukkeja. Konstien ja keinojen etsimistä”, pohtii Oksanen. Tarfurgon valmistama kokosivuaukeva umpikori täyttyy lava ja lähetys kerrallaan pääkaupunkiseudun vähittäiskauppoihin ja tukkuliikkeiden varastoihin toimitettavista puutarhanhoitoon liittyvistä lähetyksistä. Pumppukärryn ohjaksissa on Kuljetus Marko Oksanen Oy:n yrittäjä Marko Oksanen , jonka ura kuljetusalalle sai kipinän isän kanssa vietetyistä hetkistä kuorma-auton ohjaamossa. Mika Oksanen on työskennellyt veljensä kuljetusyrityksessä kuljettajana vuosien ajan enimmäkseen DAF:lla ajaen. ”Olen ajanut DAF:lla niin pitkään, että sen ominaisuudet ja korjaamon väki ovat vuosien saatossa tulleet tutuiksi”, summaa Mika Oksanen. Marko Oksanen on kahden vuosikymmenen yrittäjäuran aikana pyrkinyt tuomaan liiketoimintaan uusia ajatuksia muun muassa massasta poikkeavalla kalustolla. Ajoneuvotrukit olivat tuohon aikaan Suomessa harvinaisia ja jostain syystä uskoin niiden mukanaan tuomin etuihin. Tällä hetkellä yrityksen rivistöön kuuluu kuuden » Jostain syystä uskoin Suomessa tuolloin harvinaisten ajoneuvotrukkien mukanaan tuomiin etuihin. ”Siinä kaupattiin ajoneuvotrukilla varustettua puoliperävaunua. Vuosien varrella toimintaa on kehitetty ja viilattu niin markkinoiden kuin asiakkaiden toiveidenkin mukaan. 34 Kuljetus Marko Oksanen Oy Raskas Kalusto 3/2025. Oman yritystoiminnan hän polkaisi vauhtiin veljensä huomaaman perävaunun myynti-ilmoituksen myötä. Ostin tuon perävaunun itselleni ja pyöritin sitä isäni yrityksessä, jossa ajettiin muun muassa rakennustarvikkeita”, muistelee Marko vuonna 2005 tapahtunutta yritystoiminnan alkua. ”Taisin olla nelivuotias, kun olin isän kanssa hakemassa Herttoniemestä polttoainekuormaa. Marko Oksanen taasen ottaa rivistöstä auton, joka tarvitsee kulloinkin kuljettajaa. Nykyinen ajokki – järjestyksessään neljäs DAF on vuodelta 2020. Näytin ilmoitusta isälleni, joka ei lämmennyt asialle alkuunkaan. Järkisyyt ohjaavat kalustohankintaa. Joni Leinosen kuittiautona on parivuotias Renault Trucks T High, joka on nähnyt maantietä vajaan 220 000 kilometrin verran. Rahtilavalla kulkee useimmiten rakennusmateriaaleja, jotka puretaan asiakkaan toivomaan kohteeseen HMF-kappaletavaranosturilla. ”Jotkut ajatukset ovat onnistuneet, jotkut eivät, mutta sitähän se yrittäminen on. K ahvimukin tyhjennyttyä on aika tarttua toimeen ja helmikuisena aamuna se tarkoittaa tarttumista pumppukärryn kahvaan. Opiskelin kuitenkin putkimieheksi ja olinkin niissä töissä hetken aikaa, mutta pian päädyin isäni yritykseen ajojärjestelijäksi ja kuljettajaksi”, kertaa Marko urapolkuaan kuljetusyrittäjäksi
Hankin heiltä ensimmäisen uuden DAF-rekkaveturin, jolla ajettiin kymmenkunta varsin huoletonta vuotta”, summaa Marko yhteiseloaan hollantilaismerkin kanssa. Puolikkaalla ei kuitenkaan pääse ihan joka paikkaan. Kokonaistaloudellisuus ratkaisee. Aloitimme vuokra-autolla ja aloimme etsiä korvaavaa uudempaa ajokkia. ”Ajoneuvotrukki tuli meille jäädäkseen ja tällä hetkellä meillä on trukki kahdessa ajoneuvossa. ”Isälläni oli yksi DAF XF95 -rekkaveturi 1990-luvun alkupuolella ja jo siitä jäi hyvä maku luotettavuuden osalta”, jatkaa Marko, jonka mukaan hänen yrityksensä DAF-kausi alkoi vuonna 2007. Markon mukaan heillä on vuosien saatossa ajettu oikeastaan kaikilla merkeillä sydämen sykkiessä edelleen kotimaiselle Sisulle. ”Kevätkaudella ajamme taimia, jotka ovat varsin pakkasarkoja. Ne vaativat lattialämmityksen, koska puhallusilma kuivattaa niiden latvat”, kertoo Marko ajotehtävän ja sen tuotteiden asettamisesta vaatimuksista. ”DAF teki silloin uutta tuloaan Suomeen Cosmo Trucksin muodossa. Kahdessa autossa on kappaletavaranosturi ja kahdessa kaappiautossa on perälautanosturit”, avaa Oksanen kalustonsa ominaisuuksia, jotka ovat valikoituneet osittain asiakastarpeen, mutta myös yrittäjän omien ajatusten myötä. Oksasen ensimmäiset omat autot olivat puoliperävaunuyhdistelmiä, joista on sittemmin siirrytty enenevissä määrin täysperävaunukantaan lähinnä nuppiautojen ketteryydestä johtuen. Meillä on lähtökohtaisesti aina useampi purkupaikka samassa kuormassa ja mielestäni myös tyhjänäajon taloudellisuuteen tulee kiinnittää huomiota”, pohtii Oksanen luotsatessaan parivuotiasta DAF XG-kaappiautoa Kehä III:n liikennevirrassa. DAF XG:n ohjaamossa hyödynnetään uusien mittasäädösten mukaista ohjaamon muotoilua, joka mahdollistaa ohjaamon pituuden kasvattamisen. Markon mukaan DAF on niittänyt mainetta vähävikaisena autona, joskin uuden mallisarjan edustajien kanssa on merkkihuollossa saanut poiketa totuttua useammin. ”Olen aina pyrkinyt löytämään työllisyyttä sieltä, missä tekijöitä on ollut vähemmän. Vaikka Oksasen kyydissä kulkee monesti myös painavaa massatavaraa kuten betonia tai terästä, on kaluston kokoa kasvatettu maltilla. ”Tunteiden sijaan kalustoa on nykyisin hankittava järkisyihin nojaten. ”Tämä oli varastoautona Suomessa, joskin tilaamalla olisimme luultavasti päätyneet pienempään XF-ohjaamoon, koska tässä ajotehtävässä nukutaan useimmiten kotona”, pohtii Oksanen. Meillä iso osa toimituksista suuntautuu yksityisasiakkaiden pihoihin, jotka saattavat sijaita niin kasvukeskuksissa, maaseudulla kuin ulkosaaristossakin”, avaa Oksanen toiminnan luonnetta. 35. DAF ja Renault ovat kumpikin hinnoiteltu kilpailukykyisesti, ne ovat taloudellisia ja ainakin meidän tapauksessa hyvinkin luotettavia vaihtoehtoja”, painottaa Oksanen sulkiessaan kuormatilan takaovia ja kääntäessään Dhollandian perälautanostimen pystyasentoon. kuorma-auton lisäksi yksi pakettiauto, ja kalustolla hoidetaan lähinnä omien sekä yhteistyökumppaneiden asiakkaiden kuljetuksia. ”Kaikki ajoneuvot ovat yhdellä vetävällä akselilla ja raskaimmat yhdistelmät ovat 68-tonnisia. Tätä kirjoitettaessa 530-hevosvoimaisella ajokilla on takanaan reilut 70 000 kilometriä, jotka ovat olleet varsin huolettomia. Vähävikaiset marginaalimerkit. ”Tuntuu erikoiselta, että ulkomaisille autoille ei saada tienkäyttömaksuja, jotka ovat käytössä melkein kaikissa maissa. Uuden sukupolven digitaalimittaristo kerää kiitosta monipuolisuudellaan ja helppokäyttöisyydellään. Suvanto Trucksilla oli pihassa tämä alusta, johon Tarfurgo rakensi uuden kokosivuaukeavan umpikorin”, kertoo Marko kehuen samalla Tarfurgon valmistamaa koria ja sen hyväksi havaittua laatua. Kaluston merkkikirjo poikkeaa sekin suomalaisesta valtavirrasta, sillä neljän DAF:n ja yhden Renaultin kaverina on ikänsä puolesta vara-auton virkaan päässyt Volvo. Markkinoilla pitää olla kilpailua, mutta sen tulisi tapahtua yhtäläisin ehdoin”, pohtii Marko Oksanen seuratessaan vastaantulevaa ulkomaista kalustoa. Tästä johtuen meillä on käytössämme nostureita ja sittemmin myös muiden käyttäjien hyväksi havaitsemia ajoneuvotrukkeja”, jatkaa Marko. Asiakaskunta on sekin muuttunut ja kehittynyt, joskin tällä hetkellä kyydissä kulkee paljon rakentamiseen ja puutarhaan liittyviä kuljetuksia toimitusten tapahtuessa niin tukkukauppojen varastoihin, myymälöihin kuin rakennustyömaillekin. Marko Oksasen mukaan DAF on ollut taloudellinen ja luotettava ajokki heidän ajoihinsa. ”Puoliperävaunuyhdistelmä on kustannusten suhteen edullinen, jolloin täysperäyhdistelmää pienemmästä hyötykuormasta huolimatta ajaminen on taloudellista. Uskon, että meidän ajotehtävissä niillä päästään parhaaseen kokonaistaloudellisuuteen. ”Tämä auto tuli meille aika nopeastikin tähän puutarhatuotteiden ajoon, joka on pääasiallisesti puolisoni Marikan ominta aluetta. Reilun 30 sentin pidennyksen ansiosta ohjaamossa on aiempaa enemmän tilaa, mikä näkyy muun muassa istuinten suurempina säätövaroina ja leveämpänä vuoteena. Pituudeltaan noin 9-metrisen kokosivuaukeavan korin ominaisuuksiin kuuluu SSC:n valmistama ilmaja lattialämmitys
Siinä pitää uskoa omaan tekemiseen ja toisaalta myös kyseenalaistaa käytössä olevat toimintamallit uusien ja tehokkaampien tapojen aikaansaamiseksi unohtamatta myöskään toisten kuljetusyritysten kanssa tehtävää yhteistyötä ja sen kehittämistä. Seuraavana päivänä myyjä soitti tarjoten keikkaa meidän suunnalta. Mutta sähköinen voimalinja edellyttää ainakin tällä hetkellä säännöllistä liikennettä, joten se ei vielä sellaisenaan sovellu meidän sekalaiseen tilausliikenteeseen”, muotoilee Oksanen, joka arvelee vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittyvän ja valikoiman laajentuvan lähivuosien aikana. Renault on yrityksen ainoa huoltosopimusauto ja kunnossapidon näkökulmasta huoltoverkosto on kattava. Haasteet nähdään mahdollisuutena. 36 Kuljetus Marko Oksanen Oy Raskas Kalusto 3/2025. Suomessa parin vuoden ajan jatkunut talouden hiljaiselo on Oksasen mielestä kääntymässä vähitellen orastavalle Reilun parin vuoden ikäinen DAF XG sai ylleen Tarfurgon valmistaman kokosivuaukeavan umpikorin, jonka ominaisuudet ja laatu ovat vakuuttaneet Marko Oksasen. ”Tosin välillä tuntuu, että Renault on Volvon verkostossa sivuroolissa, mikä on konkretisoitunut lähinnä varaosien saatavuudessa. Oman kaluston ohella Oksasen kuormia ajetaan jonkin verran myös tutuksi tulleiden ja luotettavaksi todettujen yhteistyökumppaneiden kalustolla. ”Maansiirtoautojen määrä kehäteillä on minusta lisääntynyt alkuvuoden aikana, mikä tarkoittanee rakentamisen asteittaista elpymistä”, pohtii Oksanen lähitulevaisuuden näkymiä. ”Ajoimme päivän sähköautolla ja kokemukset siitä olivat hyvin myönteisiä. Oksasen mukaan asiakaskuntaan kuuluu niin pieniä kuin suuriakin yrityksiä. Saukkolassa sijaitsevan yrityksen toiminta-alueena on koko Suomi, joskin toiminnan pääpaino on Jyväskylän eteläpuolisella alueella. Tämän jälkeen ollaan soiteltu ja tehty yhteistyötä lähes päivittäin”, kertoo Marko samalla keikkapuhelimeen vastaten. ”Monesti tämä yhteistyö toisten yrittäjien kanssa alkaa puolivahingossa”, kertoo Marko ottaen esimerkiksi tiiviin yhteistyön, joka sekin alkoi myytävänä olleen perävaunun kautta. Autojen ajojärjestely hoituu Markon puhelimen turvin ajamisen, lastaamisen ja purkamisen lomassa. Perävaunukauppojen kautta yhteistyöhön. Valtaosa töistä ajoittuu sulan maan ajalle, joskin rakentamisen aikaikkuna on meidän onneksemme venynyt aiempaa pidemmälle loppuvuoteen”, valottaa Marko yrityksen toiminnan luonnetta. Näiden tarpeet ovat monesti hyvin erilaisia, mutta samalla Oksasen toimintamalliin sopivia. Markon mukaan siirtyminen tiiviiseen yhteistyöhön samalla tavalla ajattelevien kuljetusyrittäjien kanssa on kaikille eduksi, sillä tavaravirrat ovat Suomessa ohuita ja tyhjänäajoa tulisi välttää aina viimeiseen saakka. Kaiken kaikkiaan olen tuotteeseen ja verkostoon kuitenkin erittäin tyytyväinen”, vakuuttaa Oksanen. kasvu-uralle, mikä näkyy tällä hetkellä erityisesti pääkaupunkiseudun liikenteessä. Kaluston tehokas käyttäminen eri asiakkaiden ajotehtävissä on avain toiminnan tehokkuuteen. Samalla tavoin Oksanen uskoo luotsaamansa kuljetusyrityksen kehittymiseen. ”Ainakin tämä on ollut todella vähävikainen yksilö, joka on osoittautunut myös erittäin taloudelliseksi meidän ajossa”, jatkaa Marko. Kuljetusyrittäjä näkee tässä positiivisen kierteen mahdollisuuden. ”Uudessa mallistossa taitaa olla aina myös niitä uusia murheita”, pohtii Oksanen, jonka mukaan huollot ja korjaukset hoidetaan mahdollisuuksien mukaan Kaarinassa Vuola Trucks and Trailersilla. Pian ollaan tekemässä piharemontteja ja huomataan, että meillä on taas tekemisen meininki Suomessa”, kuvailee Oksanen ajatuksiaan, joissa haasteet koitetaan nähdä mieluummin mahdollisuuksina. Harvahko jakeluverkosto yhdessä korkeiden hankintahintojen kanssa on vielä toistaiseksi ohjannut hankinnat perinteisiin dieselajokkeihin. ”Toisella puolen Suomea toimivalla yrittäjällä oli joutilaana meille sopiva perävaunu, josta tehtiin kaupat. Vastaanottajan laituriin peruutettaessa keskustelu kääntyy myös vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, joihin Oksanen suhtautuu varovaisen positiivisesti. ”Yksi asiakkaistamme tarvitsee monesti aamulla useamman auton muutamaksi tunniksi, jonka jälkeen lähdetään muihin töihin”, valottaa Oksanen monen asiakkaan mukanaan tuomaa tasaista työkuormaa. ”Nyt kaivettavaan kuoppaan tarvitaan pian rakennusmateriaaleja, joiden tuottaminen ja kuljettaminen lisää työllisyyttä. ”Kausivaihtelut ovat luonnollisesti suuria, koska toimimme rakentamisen parissa. Oksasen parisen vuotta sitten hankkima Renault Trucks T High on sekin yllättänyt positiivisella tavalla käyttäjänsä
040 536 2043 RASKAAN KALUSTON VANTEET. la klo 14 la klo 12 la klo 16.00 Tilaukset ja kyselyt Puh. Kalevi Hotari Puh. 045 321 7011 myynti@follis.
Raskaan luokan Raskaan luokan customointipaja customointipaja SIMON AHLSVED AIRBRUSH SALOON, TEERIJÄRVI 38 CUSTOM Teksti: Ari Perttilä · Kuvat: Ari Perttilä, Juha Pokki
Pintamaalin päälle ruiskutetaan useita kerroksia kirkaslakkaa ja lakkapinnan tasaisuus varmistetaan myös välihionnalla. Viime aikoina Simon Ahlsved on alkanut hyödyntää raitojen maalaamisessa sabluunoita, jotka helpottavat omalta osaltaan rajaustyötä. Ensimmäinen isompi projekti oli Puunkuljetus Vesalalle vuonna 2014 tehty puuauton maalaus. ”Työmme vaihtelevat suuresti, mutta yleisin työ on ohjaamon ylimaalaus joko raidoilla tai motiivikuvilla varustettuna”, kertoo Simon esitellessään työn alla olevan ohjaamon maalausta. Pienistä paikkamaalauksista ja motiivikuvista alkanut toiminta on kymmenessä vuodessa kasvanut laajaa palvelua tarjoavaksi customointipajaksi, jossa hyötyautolle loihditaan massasta poikkeava ilme. Maalaustyö alkaa aina ohjaamon purkamisella ja suojauksella. Lähtökohtaisesti Simon maalaa uusia autoja, joiden maalipinta hiotaan kauttaaltaan mataksi ennen maalausta. ”Maalaustyöt aloitin vuonna 2012 ja siinä sivussa tein hiukan ruostevaurioiden korjauksia sekä muita metallija korjaustöitä. Hyllyssä lähtövalmiina on joukko raidoin ja tarkoin yksityiskohdin varustettuja vanteita sekä kiiltävän pinnan saaneita lokasuojia ja puskurinkulmia. ”Ohjaamon maalaus purkamisineen ja kasauksineen vaatii helposti 120–150 tuntia työaikaa”, laskee Simon silmäillessään työn alla olevaa ohjaamoa. Pienellä liekillä palanut into rakentamista ja maalaamista kohtaan syttyi tässä kohdin roihuun, joka on omalta osaltaan kehittänyt ja vienyt Ahlsvedin taitoja eteenpäin. H yötyajoneuvojen ulkoista ilmettä piristetään nykyisellään monesti teippaamalla, joskin perinteisellä maalaustyöllä on edelleen oma vakaa kannattajakuntansa. ”Se oli valtava edistysaskel toiminnalle ja omien tilojen kautta olen voinut keskittyä tekemiseen tarvittavalla intensiteetillä. Viitisen vuotta sitten toimintaan saatiin uutta puhtia omien toimitilojen muodossa. Teerijärveläinen Simon Ahlsved kuuluu hyötyajoneuvocustomoinnin eturiviin ja hänen kädenliikkeillään isonkin auton pintaan syntyy viivasuoria ja säntillisiä raitoja tai pehmeitä motiivikuvia. Omat toimitilat ovat mahdollistaneet myös työvoiman lisäämisen ja tällä hetkellä minulla on kaverina yksi työntekijä, joka tekee lähinnä pohjatöitä ja ylimaalauksia”, kertoo Simon, jonka mukaan ohjaamon ylimaalausten ohella heillä tehdään myös paljon korjausmaalauksia sekä pienempien osakokonaisuuksien maalauksia. 39. Raitojen maalaaminen vaatii monesti rajausta ja suojausta, motiivikuvat taasen maalataan monesti vapaalla kädellä. Oma ateljee tuo laadun ja työrauhan. Erityisesti raitojen saumakohdat vaativat useita lakkakerroksia tasaisen pinnan aikaansaamiseksi. Simon Ahlsved on maalannut hyötyajoneuvoja reilun kymmenen vuoden ajan. Simon kertoo panostavansa kaikissa vaiheissa työn korkeaan laatuun, mikä näkyy niin pohjatöissä, suojauksessa kuin viimeistelyssäkin. Ohjaamon perusmaalaus tehtiin toisaalla, mutta minä sain toteuttaa motiivikuvat”, muistelee Simon Ahlsved toimipisteensä kahvihuoneessa Teerijärvellä. Uransa alkuvaiheessa Ahlsvedin toimitilat löytyivät eri puolilta Pohjanmaata, käytännössä hän kävi maalaamassa kumppaneiden maalaamoissa tai asiakkaiden tiloissa. Ensimmäisestä kuorma-autoprojektista innostuneena Simon tutustui Ristimaan Juhaan , jonka tallissa Simon pääsi tutustumaan kuorma-autocustomoinnin saloihin
Vaikka Sjöbloms Tankservicen tuorein Rovanperä-aiheinen imupaineauto onkin Ahlsvedin toistaiseksi suuritöisin luomus, ei se suinkaan ole ensimmäinen mittava maalaustyö tälle asiakkaalle. Osalla asiakkaista on mielessään hyvinkin selvä visio auton tulevasta ilmeestä, osalla taasen on vain toive näyttävästä autosta. Työn määrää ei kuitenkaan tällaisissakaan toteutuksissa kannata väheksyä. Toisaalta pidän myös ideoinnista ja uuden suunnittelusta ja mielessä on koko ajan ideoita, jotka odottavat sopivaa toteutushetkeä”, valottaa Ahlsved ajatuksiaan idean jalostamisesta valmiiksi ajoneuvoksi. Tästä johtuen suojaustyöhön pitää paneutua erityisen tarkoin”, painottaa Simon, jonka mukaan ohjaamon osia pyritään maalaamaan irtonaisina mahdollisimman paljon. Maalaaminen ei aina tarkoita monimutkaisia motiiveja, Tyylikkään ulkoasun toteuttaminen onnistuu selkeälinjaisillakin valinnoilla. Näistä viimeisimpänä valmistunut on karjaalaisen Sjöbloms Tankservicen Full Send -Volvo, joka imaisi itsensä Nordic Trophy -kolmikkoon. 40 Simon Ahlsved Raskas Kalusto 3/2025. Simon Ahlsved on vuosien saatossa ollut mukana toteuttamassa useaakin isompaa ja myöhemmin näyttelyissä ja kilpailuissa palkittua autoa. Polte isompia kokonaisuuksia kohtaan. ”Maalisumua ei saa missään tapauksessa kulkeutua sisälle ohjaamoon, auton alle tai mahdollisen kuormakorin päälle. Ahlsvedin mukaan molemmat vaihtoehdot ovat tekijän kannalta yhtä hyviä. ”Yhtäältä on helppo edetä tekovaiheeseen, jos asiakkaalla on hyvä visio. Esimerkkinä aiemmasta on tämä Jukka Jalosesta aiheensa ammentava King of Coaching muutaman vuoden takaa
Monesti esimerkiksi auton sisustusta saatetaan rakentaa samanaikaisesti maalaustyön aikana kokonaistyöajan Jarkko Myllymäen puuauton kylkiin laitettiin ripaus raitoja sekä tilkka nostalgiaa Scania-Vabiksen logon muodossa. 41. Kädentaidoille ansaittua arvostusta. Br. ”Isot projektit ovat mielestäni kiinnostavia, koska niiden aikana saa haastaa itseään toden teolla. Aikataulut ovat aina haasteena ajoneuvojen maalaamisessa ja rakentamisessa. Motiivimaalarilta taipuu myös sarjakuvapiirtäminen, mistä osoituksena Karja Rahti Pudas Oy:n Mercedes-Benz Atego 1221 Baby Bull. Veneiden rakentamisen parissa kuutisen vuotta työskennellyt Simon kertoo aina tykänneensä piirtämisestä ja hänen isänsä on myös toiminut taitteellisella alalla, joten häneltä löytyy tietynlaista verenperintöä käsillä tekemistä kohtaan. Pienistä projekteista alkanut toiminta on kasvanut koko ajan ja samalla myös projektien koot ovat kasvaneet. Ajoneuvojen rakentamisesta innostunut Ahlsved kertoo kuljetusalan ja hyötyautojen olleen hänelle entuudestaan varsin vieraita. Puunkujletus Vesala Oy:lle tehty puuautomaalausprojekti aloitti Ahlsvedin uran kääntymisen kohti kookkaampia projekteja. Holmberg Transport Ab on nojannut Ahlsvedin osaamiseen jo useamman auton verran ja keväällä 2024 valmistuneen Sisun kylkiin Simon suihkutteli Kätyreiden kuvia. Tästä johtuen varsinkin näyttelyiden alla maalaamossa palaa valot monesti yötä päivää. Isojen projektien haasteena tosin on lähes poikkeuksetta kireäksi jossain vaiheessa muuttuva aikataulu”, pohtii Ahlsved. Verkostoitumista tehdään tällä hetkellä monellakin eri suoritealalla, eikä ajoneuvorakentaminen tee siinä kohtaa poikkeusta. Samalle asiakkaalle vuonna 2019 tehty Green Cobra keräsi useampiakin palkintoja. lyhentämiseksi
”Esimerkiksi Sjöblomin auton hiilikuituosat ovat täällä ideoituja sekä valmistettuja. Kaksivärinen maalaus toimii aina varsinkin historiaa huokuvien kuvien yhteydessä. Ideoita ja ajatuksia on valmiina jo useamman auton verran”, maalailee Simon Ahlsved tulevaisuuttaan. ”Haluan arvostaa ja ylläpitää käsillä tekemistä ja kädentaitoja”, painottaa Ahlsved, joka uskoo maalaustyöllä olevan tulevaisuudessakin oma vakaa kannattajakuntansa. Antti Kortetmaan kaappiauton ohjaamoon Simon maalasi hillityn raidoituksen. ”Viime aikoina kyselyiden määrä on ehkä vähentynyt, mutta aiempaa useammin asiakas on jo yhteyttä ottaessaan päättänyt tuoda auton meille maalattavaksi”, kertoo Simon. 42 Simon Ahlsved Raskas Kalusto 3/2025. ”Ohjaamoon ruiskutetaan 3-4 litraa maalia, joka suojataan usealla lakkakerroksella. Maalarin mukaan tehtaiden maalikerrokset ovat vuosien saatossa ohentuneet, mikä ei ainakaan lisää ajoneuvojen elinkaarta. Lähtökohtaisesti pintaan ruiskutetaan 8-9 kerrosta, eli 20 litraa kirkaslakkaa suojaamaan maalipintaa”, kertoo Simon, joka on enenevissä määrin osallistunut maalauksen ohella muutoinkin ajoneuvojen rakentamiseen. Simonin ruiskulla maalattiin tähän autoon myös laajalti ohjaamon sisäpuolisia osia. Uskon ja toivon, että tulevaisuudessa vastaavanlaisia isompia ja haastavampia projekteja tulisi enemmänkin. Simon Ahlsvedin asiakaskunta on reilussa kymmenessä vuodessa laajentunut ja nyt ajoneuvoja tuodaan maalattavaksi eri puolilta Suomea
24 h Raskaan kaluston ammattilainen Hinausautot K.SULINKO PIRKANMAA 0500 337 925 SUOMALAISTA PALVELUA (06) 456 8800 kah@kah-trucks.fi PURKUOSAT KUORMA-AUTOIHIN • Moottorit • Vaihdelaatikot • Akselistot • Korin osat • Renkaat ja vanteet Verkkokauppa WWW.KAH-PARTS.FI Ostetaan kuorma-autoja! Lähimmän raskaan kaluston Redgo-yrittäjän tavoitat numerosta 0100 2400 1,98 €/min + pvm/mpm www.hinausjatuuppaus.fi www.hinausjatuuppaus.fi Hinaus ja Tuuppaus Hinaus ja Tuuppaus ® ® 0400 363 633 0400 363 633 facebook.com/raskaskalusto instagram.com/raskaskalustolehti
Puunajoa Puunajoa suorasan aisesti suorasan aisesti 44 NOSTALGIA Teksti ja kuvat: Ari Perttilä
OLAVI MALINEN, KUHMO 45. Puunajoa Puunajoa suorasan aisesti suorasan aisesti Kuhmolainen Olavi Malinen on ensin seurannut, sitten hoitanut ja samalla myös kehittänyt puutavaran maantiekuljetuksia. Vuosikymmenten saatossa kalusto on muuttunut ja vaatimukset ovat kiristyneet, mutta Olavin puheet ovat olleet aina suorasanaisia tilanteesta riippumatta
Autoilun parissa pitkän päivätyön tehneen Olavi Malisen mukaan mikään markkinoilla olevista merkeistä ei ole ylivertainen, sillä tuotekehitys tuo mukanaan myös niitä laadullisesti heikompia yksilöitä, jotka vaativat enemmän korjaamokäyntejä. ”Myyjä oli tullut meille kotiin seuraavana aamuna ja ensimmäisenä kysynyt, onko se suorasanainen poika kotona”, muistelee Olavi. Eikä tullut Maliselle toista Magirusta. ”Meillä oli telivetoinen V10-Mersu, jota oltiin vaihtamassa vastikään markkinoille tulleeseen NG-sarjan Mersuun. P äivittäisestä kuljetustoiminnasta muutamia vuosia sitten sivuun siirtyneen, kuhmolaisen Olavi Malisen päivät ovat kuluneet paljolti puunajon parissa. Vuoden 2024 parhaana entisöitynä hyötyajoneuvona palkittiin Olavi Malisen Volvo NB88 -puutavara-auto vuodelta 1970. Voiko puunajo olla tämmöistä. Voimalinja » Hytissä katsoimme toisiamme ja ihmettelimme voiko puunajo olla tämmöistä! Mutterin arvoinen entisöintityö Veteraanikuorma-autoseura ry myöntää vuosittain Vuoden Mutteri -kiertopalkinnon edellisen vuoden parhaasta hyötyajoneuvon entisöinnistä. Magiruksen korjaustoimiin kyllästyneet Maliset lähtivät asiakseen Kajaaniin tutustumaan paikkakunnalle saapuneeseen Scania-mallistoon vuonna 1978. 46 Olavi Malinen Raskas Kalusto 3/2025. Perheen kuljetustoiminta alkoi vuonna 1966, jolloin Olavin Veikko -isä aloitti Enso-Gutzeitin puutavarakuljetukset käytettynä hankkimallaan Volvo Vikingillä. Vanhemmat olivat kertoneet 15-vuotiaan pojan olleen koulussa. Tehtaalta Suomeen kaksiakselisena saapunut Magirus telitettiin Teijon ilmatoimisella telillä, jonka toimivuus etenkin talvioloissa oli vaihtelevaa. ”1980-luvun alussa uskoin alan kannattavuuden parantuvan, jahka uusi yrittäjäsukupolvi astuu mukaan toimintaan. Isossa kuvassa kannattavuus on heikentynyt ja samalla myös tiestö on heikentynyt”, harmittelee Olavi Malinen lähihistoriassa tapahtunutta kehitystä. Olavi muistaa, kuinka hän 15-vuotiaana oli katsomassa, kun paikallisella Essolla vaihdettiin navan rasvatiivistettä. Volvon jälkeen merkiksi valikoitui Mercedes-Benz, jonka ominaisuudet korostuivat kainuulaisilla metsäautoteillä rymytessä. Kaksikko kiipesi vinkkelikoneella varustetun Scania LS141:n ohjauspyörän taakse ja lähti koeajolle. Valmis kauppa kuitenkin peruuntui, koska ilmajäähdytteisellä koneella varustettu Magirus-Deutz vakuutti isän ominaisuuksillaan ja ennen kaikkea hyvin pienellä välirahalla”, muistelee Olavi viiden vuosikymmenen takaista autokauppaa. ”Hytissä katsoimme toisiamme ja ihmettelimme, että voiko puunajo olla tämmöistä”, naurahtaa Olavi. Vastamäkeen kiihdytettäessä 10-portaisesta vaihteistosta etsittiin koko ajan suurempia pykäliä, mikä hämmästytti pienitehoisella Magiruksella ajaneita. ”Volvon tuote on nyt huipussaan ja jälkimarkkinointi pelaa Kainuun seudulla todella hyvin”, kiittelee Olavi Malinen, joka on seurannut ajoneuvotekniikan ja puutavarakuljetusten kehitystä vuosikymmenten ajan. ”Tottakai yllytin isää ostamaan uutta mallia, johon hän päätyikin. Palkinto julkistettiin Vetkun maaliskuisessa kevätpäiväntasausajossa Siuntiossa. Koeajo vakuutti Veikon, joka vaihtoi Magiruksen käytettyyn Scania LS140 -puuautoon. Paikalle saapuneelle Magirus-myyjälle Olavi oli todennut varsin suorasanaisesti, ettei tämmöisiä romuja kannata ostaa. Veikko oli tehnyt kaupat jo seuraavastakin LBS141:stä, mutta pian tilaussopimuksen allekirjoituksen jälkeen myyjä soitti ja tarjosi markkinoille pian saapuvaksi tulevaa nokkamallista T142:sta. Nou su teli auto varustettiin Nurmen telikarhulla ja ratkaisu koetteli erityisesti takapään jousilehtiä, jotka eivät kestäneet huonostikaan. Palkinnon myöntää seuran hallitus ja myöntämisperusteina ovat entisöintityön laadun ohella muun muassa ajoneuvon alkuperäisyys, päällirakenteet ja varusteet sekä historiatietojen tallennus. Kolmen johtotähden jälkeen talossa alkoi yhden auton pituiseksi jäänyt Magirus-Deutz -kausi. ”Magirus oli suosittu merkki Kostamuksen ajossa ja tämän ansiosta Kuhmossa oli tuohon aikaan yksi maahantuojan valtuuttama asentaja”, muistaa Malinen, jonka mukaan Magirus-kaudella perheen lapsilisätkin käytettiin puuauton kunnossapitoon. Koke muk set Scaniasta olivat hyvin myönteiset, joten pian kuhmolaistalon pihaan kaarrettiin uudella LBS141:llä
47. Autolla on ajettu puita vuosituhannen vaihteeseen saakka, jonka jälkeen se sai odottaa entisöijää savonlinnalaisen teollisuusalueen laidalla. ”Vuonna 1997 hankimme ensimmäisen ohjaamolla varustetun Foresterin ja viisi vuotta myöhemmin saimme Sampon valmistamalla ohjaamolla varustetun Foresterin. Olavin mukaan avonosturin jakkaralla olisi pitänyt olla kolmas käsi mäkäräisiä hätistämässä ja talvella oli aina kylmä. Malisen mukaan puunajon kausivaihtelut ovat vähentyneet, mutta samalla puun käsittelykerrat ovat lisääntyneet huomattavasti terminaalien yleistymisen myötä. Nosturi löytyi Etelä-Suomesta autoilijalta, joka halusi myydä tuohon aikaan harvoin nähdyn hyttinosturin mahdollisimman kauas. Malisen perheessä on tehty puukuormia monella eri nosturimerkillä ja autojen perässä on ollut niin Hiabin, Jonseredin kuin Logliftinkin valmistamia tuotteita. Siirtyminen alumiinirunkoisiin NTcab-ohjaamoihin oli iso muutos, joka poisti muun muassa ruostumismurheet”, muistelee Malinen yhteistyötä Foresteri-brändiä pitkään ylläpitäneen Jouni Porokan kanssa. ”Ja kyllähän myyjäkin vaikutti tässä kohtaa paljon kaupan syntymiseen”, kehuu Malinen Jouni Porokan osaamista ja asiantuntemusta. Myös voimalinjamurheet siivittivät Scania-kautta. Pian puita ajettiin kahden auton voimalla ja kuormia alettiin tekemään avokoneen sijasta hyttinosturilla. Tuossa vaiheessa Malisen perheen leipä ajettiin ruokapöytään yhdellä puuautolla, jota tosin ajettiin kahdessa tuurissa isän ja pojan pitäessä moottoriöljyt notkeina lähes taukoamatta. Perinteisiin nojaava Porokka liimasi Keslaksi muuttuneisiin nostureihin Foresteri-tarrat verrattain pitkään. oli tuttua edellisestä mallisarjasta ja ohjaamo oli huomattavan edistyksellinen, joskin uusi sähköjärjestelmä aiheutti paljon harmia”, muistelee Olavi 1980-luvun alun Scania-kautta. ”Peräja naparemonttia tehtiin usein ja minusta ne johtuivat enimmäkseen liian pienistä laakereista”, pohtii Malinen, joka armeijasta saadun ajokortin turvin aloitti kuljettajana isänsä yrityksessä vuonna 1983. Kun kuormanteko siirtyi ohjaamoon. Puulogistiikassa on vuosien saatossa nojattu niin uittoon, rautateihin kuin terminaaleihinkin. Tiivis yhteistyö myyjän kanssa avasi yhteyden tehtaan suuntaan ja myöhemmin Olavi kuljettajineen onkin saanut aktiivisesti osallistua Keslaksi muuttuneiden puutavaranostureiden kehitystyöhön. Olavi muistaa monesti pakanneensa koulureppuun kirjojen ohella myös vikaantuneita Scanian sähkölaitteita, jotka hän toimitti paikalliselle Scanian korjaamolle. ”Parinkympin pakkasessa seurasin flanellipaidassa työskentelevää ajokonekuskia ja samalla ajattelin, että tähän tulee muutos”, muistelee Olavi, joka hankki ensimmäisen käytetyn hyttikoneen vuonna 1993. Vuonna 1988 tehtaalta valmistunut Volvo F16 on muutettu neliakseliseksi myöhemmin. Joensuulainen Jouni Porokka tuli 1990luvun viimeisinä vuosina esittelemään Olaville Foresteri-nostureita, jotka vakuuttivat yrittäjän kotimaisuudellaan ja lähellä käyttäjää sijaitsevalla tehtaalla. Puuautojen ja puunajon parissa kasvanut Olavi hyppäsi osakkaaksi isänsä perustamaan yritykseen vuonna 1987. Tämän tuotekehitys oli vielä kesken, joskin Porokka möi niitä jo etunojassa. ”Hän olisi saanut etelästä paremman hinnan, muttei halunnut myydä omalle kylälle, koska paikalliset autoilijat olivat pilkanneet hytillisestä hankinnasta”, muistelee Malinen siirtymistä hyttinosturikauteen
”Puunajo on muuttunut valtavasti vuosikymmenten aikana, joskin uitolla on aina ollut iso merkitys meidän seudulla. Silloiset puhelut Volvon teknisille osaajille olivat paikoin kiukkuisiakin, mutta onneksi ainoastaan asiat riitautuivat”, muistelee Olavi Malinen aikaa kymmenkunta vuotta sitten, jolloin kokoa kasvaneisiin puuautoihin etsittiin yhdessä tehtaan kanssa toimivia painonsiirtotoimintoja. Vahvuutta verkostosta. Koeajon jälkeen Maliset alkoivat kaupantekoon ja pian piirimyyjän esittelyauto siirtyi oikeisiin töihin kainuulaismetsiin. Vaihteistomurheita Olavi koetti välttää valitsemalla pienempitehoisia voimanlähteitä, joiden jatkeeksi oli valittavissa myös perinteisiä manuaalivaihteistoja. ”Vetkun Savonlinnan keikalla soitin Kokon Juhanin paikalle tarkistamaan työjälkeä. Auton edellinen omistaja oli tyytyväinen näkemäänsä”, kertoo entisöintiä pieteetillä tehnyt Olavi Malinen. ”Koneiden tehot kasvoivat, mutta vaihteisto pysyi paljolti samana, mikä varmasti vaikutti kestävyyteen. ”AdBlue-vian takia hyytyneestä autosta piti käydä purkamassa kuorma tien poskeen tai toiseen autoon, jotta auto saatiin ajettua korjaamolle tehonalennuksen jälkeen. Tuotekehitys tuo mukanaan haasteita. Luotettavuusongelmiin tympääntyneet Maliset lähtivät Kajaaniin katsomaan uutta Volvo F16 -mallia, jollainen oli piirimyyjän pihassa valmiina puuautona. 1970-luvulla kuormat tehtiin avokoneella ja vetokita aukaistiin potkaisemalla. Vuonna 1970 puuta ajettiin paljon uittoon, jolloin pankoiksi valittiin laukaistavat mallit. Takavuosina puuta ajettiin kesällä veteen ja talvella jäälle, jolloin keväällä ja syksyllä 48 Olavi Malinen Raskas Kalusto 3/2025. ”520-hevosvoimaisessa koneessa oli voimaa riittävästi, mikä yhdessä telivedon kanssa vähensi ketjuttamisen tarvetta entisestään”, kertoo Malinen Volvo-aikakauden alkumetreiltä. Uskoisin, että ensimmäinen painonsiirtojärjestelmä tehtiin meidän autoon reilut kymmenkunta vuotta sitten”, pohtii Malinen. Luottamus göteborgilaiseen tuotteeseen säilyi vahvana pitkälle 2010-luvulle saakka, joskin automatisoidut I-Shift-vaihteistot synnyttivät omanlaisiaan haasteita. Ensimmäisen vaihteistoremontin maksoin itse, mutta toiselle löytyi maksaja lähempää tehdasta”, muistelee Olavi kiitellen samalla Volvon takuukäytäntöjä, joissa asioita katsotaan myös pienellä painettujen takuuehtojen ulkopuolelta. Scaniat seurasivat Malisen perheessä toisiaan ja niin tekivät myös murheet voimalinjassa ja sähköissä. Hyttinosturit, siirtopankkokärryt ja ilmaservo ovat asioita, jotka ovat Olavi Malisen mukaan tehneet puunajon arjesta aiempaa helpompaa, turvallisempaa ja samalla miellyttävämpää. Aiempaa parempaa alavääntöä tarjonnut 16-litrainen ajokki oli varustettu Waarnan valmistamilla hiekoittimilla, jotka vähensivät ketjuttamista olennaisesti aiempaan verrattuna. Veikko Malisen aloittama yritystoiminta kasvoi vuosien saatossa yhden auton yrityksestä kahdeksan auton toimijaksi, joka pyrki toimimaan kehityksen etulinjassa niin kaluston kuin toimintamallienkin suhteen. Tekniikan kehityksen juostessa saattaa markkinoille päätyä myös luotettavuudeltaan vajavaisia tuotteita ja Olavin mukaan 2010-luvun pakokaasujen jälkikäsittelylaitteistot edustavat juuri tätä kapeaa, mutta sitäkin merkittävämpää kokonaisuutta. ”Maahantuojien edustajien kanssa ajettiin puita oikeissa olosuhteissa tietokoneet kiinni autossa. Nousuteliautoihin nojannut Malinen oli jo pitkään pohtinut telivetoisen ajokin hankkimista ja vuonna 1994 taloon saatiin vastikään esitellyn Volvo FH-malliston 16-litrainen telivetoinen puuauto
Verkoston etuna on mielestäni ollut avoin yhteistyö ja autoilijoiden konkreettiset edut esimerkiksi kalustohankinnoissa sekä toiminnan tehostamisessa. 49. ”Nyt työn alla on se toinen Savonlinnasta tulleista F16-puuautoista”, valottaa Olavi Malinen. Tilanne normalisoitui varsin pian ja Malisellakin keskityttiin taas pyöreän puun ajamiseen. Isomman verkoston turvin on mahdollista kilpailla myös suuremmista kokonaisuuksista”, maalaa Malinen ajatuksiaan kokoaan kasvaneesta QTeam-verkostosta. 1990-luvun puolivälissä Kainuun puuvirta kääntyi pohjoiseen siirtyen enenevissä määrin junakuljetukseen. Pari vuotta myöhemmin luovuin lopuistakin autoista, jotka ovat pienen mutkan jälkeen Hyyryläisen luotsaaman Teme Oy:n huomassa”, päättää Malinen. ”Olin muutama vuosi sitten Volvon tehdasreissulla ja siellä tapasin suomalaisyrittäjiä, joilla oli harrasteautona aikakauden muskelimyllyjä, F16-Volvoja. Ensimmäisen ajokin paisuntasäiliöstä painoi vettä pihalle, mikä alkoi masentaa autokuumetta poteneen Malisen. Liki 15 vuoden ajan käytöstä sivussa olleet ajokit heräteltiin henkiin ja Malinen lähti koeajolle. Ensimmäisen valmistuneen auton jälkeen Olavi otti työn alle kymmenkunta vuotta omassa pihassa työmääräintä odottaneen Volvo NB88:n vuodelta 1970. Malinen osallistui HCT-testeihin 84-tonnisella pikkujätillä, jonka suunnittelussa pitkän linjan yrittäjä oli mukana aktiivisesti. Auto tuotiin lavetilla Kuhmoon, joskin työtä vaatinut entisöinti pääsi vahtiin vasta kuluvan vuosikymmenen alkupuolella. ”Myyjä selvitti kyllä tarkoin tarkoitusperäni, sillä vientiin hän ei halunnut autojen päätyvän”, kertoo Olavi, joka lopulta päätyi ostamaan kaksi Volvo F16-puuautoa. ”2010-luvun loppupuolella aloin vähentämään automäärää. Reissussa mukana olleet Pasasen Eero ja Hulkkosen Jussi vinkkasivat, että savonlinnalaisen kuljetusyrittäjä Juhani Kokon pihalla seisoo parikin 16-litraista Volvoa”, kertaa Olavi taustaa nostalgia-auton hankinnalle. Tämä heijastui puunajon vähentymiseen, minkä johdosta Malinen kokeili hetkellisesti myös rahtiliikennettä yhdellä kylkiaukeavalla umpikaappiautolla. Hirsiveistämöllä viimeisten vuosien ajan palvelleen auton silloinen omistaja oli jo kysellyt auton hintaa hajottamolta, joten kaupat syntyivät tällä kertaa vaivatta. ”Lähdimme tien päälle toisella autolla ja koeajomme aikana oli Kokon tallissa otettu kansi irti. Iltapäivällä puuautoilla lähdettiinkin ajamalla kohti Kuhmoa. Parin puhelinsoiton jälkeen Olavi ajoi yhdessä serkkunsa Jussin ja kaverinsa Markun kanssa Savonlinnaan tekemään kauppaa yhdestä ajosta jääneestä yksilöstä. Teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitämiseksi Suomessa on nostettu kokonaismassoja ja tehty kokeiluja raskaammilla yhdistelmillä. Osiltaan täydellisessä autossa tehtiin paljon peltitöitä, runsaasti rungon ruostekorjausta ja syylärikin korjattiin monen muun pikkuhomman lomassa. Kokemukset testistä olivat paljolti myönteisiä, joskin sittemmin punaisilla puuautoilla on ajettu puuta 76 tonnin kokonaismassoilla. Matilla oli suhteet metsäyhtiöihin ja pian aloimme laatia laatujärjestelmiä, joiden myötä saimme etua kilpailutuksissa. ”Kilpeläisen Matti soitti ja esitteli ideansa verkostosta, jossa tehtäisiin hommat porukalla. Tässä vaiheessa autokauppoja tehtiin jälleen Scania-myyjän kanssa, joten HCT-testiin lähdettiin viisiakselisella Scania R730:llä, jonka perään kytkettiin viisiakselinen puutavaraperävaunu. Ensimmäisen auton möin kuljettajalleni, Teemu Hyyryläiselle vuonna 2018. Vikalähteeksi paljastui katkennut kannenpultti, joka laitettiin kuntoon siinä odotellessa”, kehuu Olavi nopeaa reagointia vikaan. ”Hytissä ja sähköissä oli jonkin verran tekemistä, apurungossa sitäkin enemmän, mutta valmista tuli vuoden 2022 tienoilla”, kertoo Olavi projektin ensimmäisestä osasta. Syksyllä 2024 kuhmolaistallissa ruuvattiin Peku-puutavaranosturilla varustettuun autoon kiiltävät rekisterikilvet. Harrasteautot pitävät kiinni tekemisessä Olavi Malisen kiinnostus veteraaniautoja kohtaan syttyi jo kymmenkunta vuotta sitten, jolloin hän osti Lieksasta Volvo NB88:n. Sittemmin puunajon kausivaihtelut ovat tasaantuneet ja työllisyyttä on läpi vuoden”, valottaa Malinen, joka liittyi QTeam-verkostoon ensimmäisten autoilijoiden joukossa jo vuonna 1994. oli rauhallista
Sora-DAF Sora-DAF ruotsalaismaustein ruotsalaismaustein DAF XF 530 8X4*4 50 KOEAJO Teksti ja kuvat: Harri Onnila
Auto oli alkujaan tilattu Nordic Truckcenter AB:lle Ruotsiin, missä auto oli myös saanut limenvihreän maalipintansa. Siinä ensimmäinen kirjain viittaa bulldog-ohjaamoon, joten on sikäli tyhjä kirjain, koska nokkamalleja ei tavanomaiselta tuotantolinjalta enää putkahtele. DAF on maassamme harvinaisempi tapaus maansiirtoautona – etenkin Ruotsissa päällirakennettuna. Lempäälän DAFtoimipisteellä meitä odotti DAF XF 530 FAW 8x4, joka oli valjastettu länsinaapurissa maansiirtoautoksi Sörlingin soralavalla. Sisämittaa lavalla on 6 060 millimetriä, sisäleveyttä 2 395 milliä sekä laidan korkeutta 1 050 milliä. W-kirjain kolmantena viittaa puolestaan telivetoiseen tridem-alustaan. V iime vuoden puolella DAF-merkkisiä kuorma-autoja ensirekisteröitiin kotimaisiin kilpiin yhteensä 85 autoa. Koeajo-XF ei vielä ollut Traficomin kirjoissa ja kansissa, mutta maahantuojan suorittamat puntaroinnit kertoivat ajoneuvon omamassaksi 14 980 kiloa. Näin selvisi auton päällirakenteen ”ruotsalaisuus” – ja että XF olisi lyhyellä varoitusajalla valmiina pienelle koeajolle. Hieman vähemmän kuin monessa tapauksessa kotimaassa, jos ajattelee että näillä main tavataan usein noin 6,5 metrin mittaisia ja yli 15 kuution tilavuuteen yltäviä soralavoja. Pihalla seisoi uudenkarhean oloinen DAF XF, joka kiinnitti huomion paitsi pirteällä värityksellään ja mustilla vanteillaan, myös päällirakenteellaan: neliakselinen alusta oli saanut ylleen maansiirtokamppeet. Kuorman tyhjäämistä Goldstar G3 -lavalta ei ole avittamassa lavalämpöä, mutta heristysvoimaa tarjoillaan sähköisen vibran muodossa. Näillä mitoilla valmistaja on laskenut tilavuudeksi 13,2 kuutiometriä. 51. Maltillisempi koko heijastuu myönteisesti auton painossa. Vibralla varustetulla Sörling Goldstar G3 -lavalla on mittaa 6,2 metriä ja tilavuutta 13,2 kuutiota. Ruotsissa rakennettu. Joukko koostui valtaosin jakelu-, alueja kaukoliikenteeseen rakennetuista rahtiautoista, mutta eurooppalaisiin valtamerkkeihin lukeutuvalta DAFilta löytyy luonnollisesti kalustoa mitä moninaisimpiin ajotehtäviin. Yhden esimerkin äärelle päädyimme toimituskaartimme havainnosta DAF-maahantuoja Nordic Truckcenterin tontilla. XF-alustan ominaisuuksien arvioinnin voi aloittaa DAF-kirjainkoodista FAW. Sallituksi kokonaismassaksi oli puolestaan ennalta laskeskeltu 34 120 kiloa ja yhdistelmämassaksi täydet 76 tonnia. Yhteydenotto DAF-tuojan pakeille antoi aiheesta lisäinfoa. Sellainen tänne kuitenkin asettui, ja niinpä kävimme koeajolla moisella 8x4-alustaisella XF 530:llä. Vuodenvaihteessa 2023–2024 Ruotsin ja Norjan DAF-tuonti siirtyi DAF Trucks N.V.:n omiin käsiin, mutta sora-XF pysyi Nordic Truckcenterin omistuksessa ja siirtyi Suomeen. A kertoo puolestaan kyseessä olevan tasakuorma-auton; T-kirjain kuvaisi vetoautoa
Perusakseliväliksi koeajoautolle ilmoitettiin 3 600 millimetriä. Kuten mallimerkinnästä voi tulkita, käsillä oleva XF ei edustanut valmistajan Construction-mallistoa. Lintukotoisempaa arkea osoittaa myös autoon valittu nahkaverhoilu. Siistiksi sisustettu. Tarkemmin sanottuna korkeampi: nyt ajatuksille ilmatilaa antoi korkea makuuohjaamo, Sleeper High Cab, kun sinivalkoisin suunnitelmin toteutetussa yksilössä olisi todennäköisemmin ollut matala makuuohjaamo tai jopa lyhyt päiväohjaamo. XF:n ohjaamoon on helppo kotiutua. Mittaristo on persoonallinen eri suuntiin kiertyvine viisareineen, mutta yhtä kaikki selkeä kokonaisuus. Alustatarjokkaat XFCja XDCmalleihin ovat 4x2-alustoista telivetoisiin 6x4sekä 2+2-tyyppisiin 8x4-alustoihin. Kaksiakselisiin vetureihin on lisäksi ollut tarjolla hydraulinen etuveto PXP, jonka saatavuudessa voi tosin olla kysymysmerkkejä etuvetotekniikkaa toimittaneen Ginafin talousmurheiden ja uudelleenjärjestelyiden vuoksi. Näkyvin elementti XDja XF-mallistoihin Yleiseen nykytyyliin vaihteistoa paimennetaan viiksestä. Peilien osalta mielenkiintoinen yksityiskohta on jako lasin ja digitaalisuuden välillä: taustapeilit ovat perinteistä mallia, kun taasen nurkkapeiliksi oli poimittu noin tuhannen euroa XF:ään kustantava kamerapeiliversio. Jos länsinaapurissa päällirakennettu lava voi suomalaisen silmään näyttää aavistuksen pienehköltä, on tutustumamme XF 530:n ohjaamo vastavuoroisesti himpun suurempi. tarjottavassa Construction-versioissa on paremman maavaran ja ylityskyvyn mahdollistava teräspuskuri sekä turvaa antava teräksinen jäähdytinsuoja. Valitsinrullan kanssa saa tosin olla tarkkana, ettei N-vapaa-asentoa hakiessa pyöräytä D:ltä suoraan R:lle tai päinvastoin. Etuakselina sora-XF:ssä oli 10 tonnin paraabelijousitus ja vetävissä 13 tonnin taka-akseleissa puolestaan ilmajousitus, samoin ohjaavassa kahdeksan tonnin akselissa. 52 DAF XF 530 8x4 Raskas Kalusto 3/2025. Digitaalisuus on läsnä, mutta ei ole vienyt sijaa käytännöllisyydeltä. Vetäviin akseleihin voi valita tarpeen ja mieltymyksien mukaan niin napakuin puikkoperiä. Sähköinen DAF Corner View avaakin etukulman » Ison DAFin ohjaamossa on viihdytty ennenkin, eikä tämä kerta tee poikkeusta. Pääosin ohjaamon sisätilat ja sen varustelu edustavat kuitenkin tavanomaista XF-linjaa, joka nykypäivänä on sinällään varsin monipuolisella ja korkealla tasolla. Siinä painotetaan enemmän järeyttä, mikä on toisaalta pois maantieajon ominaisuuksista. Rautajouset ja rumpujarrut kuuluvat kuvaan, mutta levyjarrujakin on listalla
Koeajoyksilössä kojelaudalla oli myös jälkiasenteinen peruutuskameran näyttö, vaikka sinällään yhden peruutuskameran näkymän saisi heijastettua DAFin omalle kosketusnäytölle. Jos joku kaipaa enemmän ”pöytäpintaa”, on vaakasuorempikin vaihtoehto olemassa. DAF XF 530 FAW 8X4 MOOTTORI Paccar MX-13, Euro 6, 6-sylinterinen rivimoottori, tilavuus 12 902 cm³, teho 530 hv (390 kW) / 1 675 r/min, vääntö 2 550 Nm / 900– 400 r/min (12. Peilien näyttämä on asiallinen. Joihinkin jakari-DAFeihin ylimääräinen näyttö on ilmestynyt siitä syystä, että auton omalle ruudulle takanäkymää heijastetaan vain peruutettaessa, mutta moni toivoo takanäkymää myös tarkoissa paikoissa hitaasti eteenpäin ajettaessa. Koekuormaa olisi tosin ollut tarjolla Vesilahden Kalliomurske Oy:ltä, jolle tässä yhteydessä kiitos kuvausmahdollisuudesta yrityksen montulla. Kevyttä kevätkyytiä. Yleisesti ottaen XF:n ohjaamo onkin yhdistelmä digitaalista nykypäivää ja perinteistä säilytettyjä toimivia ratkaisuja. Koeajoautoon oli valittu tuulilasin suuntaan viistottu versio, joka parantaa näkyväisyyttä lähelle eteen. ja sen ympäristön näkymiä laajalti, kunhan ensin oppii hyödyntämään ruudun antia. Yksittäisen tekijän XF:n hytistä voi nostaa vielä kojelautaan liittyen. Suomessa tuotemerkkiä edustaa Kempeleen Autoklinikka Oy. Kameraperustaiset taustapeilitkin ovat valinnaisvarusteena saatavilla. Virtaavain on sen sijaan aina perinteistä mallia, sillä valmistaja ei koe nappikäynnistyksen tuovan konkreettisia etuja. 53. vaihteella 2 700 Nm / 900–1 125 r/min) VOIMANSIIRTO 12-vaihteinen automatisoitu vaihteisto TraXon 12TX2620, välitykset 16,69–1,00, perävälitys 3,09:1 ALUSTA edessä paraabelija takana ilmajousitus, edessä ja takana levyjarrut, perusakseliväli 3 600 mm, renkaat edessä ja takana 385/65R22.5, vetävillä 315/80R22.5 SÄHKÖ akku 2 x 210 Ah, laturi 130 A MASSA akselimassat edestäpäin 10 000, 13 000, 13 000, 8 000, omamassa 14 980, suurin sallittu kokonaismassa tieliikenteessä 34 120, yhdistelmämassa 76 000 kg TILAVUUS polttoainesäiliö 220, AdBlue 80 l PÄÄLLIRAKENNE Sörling Goldstar G3 -maansiirtolava (pituus 6 600 mm) Näkymä etuviistoon ja alas on varmennettu kameranäytöllä sekä viistotulla kojelaudan etureunalla. Hipaisuruutu kuitenkin on ja pysyy, sillä sen merkitys on eritoten Paccar Connect -järjestelmälle olennainen. Jälkimmäisistä on nostettavissa 10,1-tuumainen Infotainment System -tietoviihdejärjestelmä, jonka kosketusnäytön ympärille on silti ryhmitelty painikkeita, joten monien toimintojen ohjailu sujuu näppituntumalla. Koeajolle Pirkanmaan seudun kevätpakkasissa suuntasimme ilman kuormaa, sillä auto oli tarkoitus säilyttää ensiomistajaa varten ”uutena” – lavan maalipintaa myöten. Vielä kun kotelointia saisi siivun sirommaksi. Perinteiset peilit näyttävät maisemaa nekin – joskin niiden kuoret ovat toisella tapaa turhan näyttävät, toisin sanoen muodostavat tuntuvan katvealueen. Sörling ei ole toimijana untuvikko: yhtiön 100-vuotiskekkereitä vietettiin pari vuotta sitten. Takapää on ilmajousitettu, ja jatkossa DAFilta on saatavilla myös täysilmajousitettu 8x4-tridem-alusta
Kepeyttä mutta samalla tunnokkuutta kuljettajalle välitti XF:n oivallinen ohjaus. Kaasunvaste normaalissa eli Eco-ajotilassa oli tosin kohtuullisen rauhallista, joskin tottumiskysymys. Joka tapauksessa joillakin muilla merkeillä pieni kaasunpainallus herättää menohalut nopeammin. Tässä tehtävässä 12-portainen automatisoitu TraXon-laatikko selvisi kunnialla. Jos toki on vaihteiston selvittävä sujuvasti myös kevyen kuormituksen ajossa. Voimansiirtoon on lanseerattu SR1344-takaakselille entistä kestävämmäksi mainittu vetopyörärakenne sekä uusia perävälityksiä, muun muassa 2,64:1. Apua himmailuun voi ja kannattaakin hakea ajoittain hidastimesta, tässä tapauksessa MX-moottorijarrusta. Maansiirron tiimoilla ei kannata unohtaa äskettäin tarjolle lisättyä täysilmajousitteista FAW 8x4 -alustaa. 54 DAF XF 530 8x4 Raskas Kalusto 3/2025. Ison DAFin ohjaamossa on viihdytty ennenkin, eikä tämä kerta tehnyt poikkeusta. Pienellä valtatieosuudella myönteisiä tuntemuksia herätti rauhallisen ajettavuuden ohella melutaso. Mukana tehostustoimissa on myös uusi kaksisylinterinen ilmakompressori. Vakiovarusteena olevaa apparin klaffi-istuinta on täydennetty valinnaisella pöytäominaisuudella. Mallivuoden 2025 uudistuksia Kotimaan kohtuullisen vähälukuinen DAFmaansiirtoautojen joukko sai kevättalven aikana täydennystä, sillä koeajon hetkellä Sörling-lavainen XF 530 8x4 oli jo myyty ja lähdöllään uudelle omistajalleen pääkaupunkiseudulle. MX11ja MX13moottorien maksimivoimat ovat ennallaan, mutta moottoriin on haettu vähäisempiä vastuksia ja lisää taloudellisuutta. Kahdeksankympin marssinopeudessa kierrokset asettuivat sora-autolle maltilliseen 1 250 r/min pyörintään, ja meteliä ei pannuhuoneen suunnalta kuulunut nimeksikään. Kuten todettua, kokonaismassojen ylärajoilla liikkuminen jäi nyt kokematta, mutta tietyissä tapauksissa kuorma rauhoittaa ajettavuutta, joten ajotuntuma tyhjänä voi paljastaa puutteet helpommin. Tämä on toteutettu muun muassa venttiilienajoituksessa siirtymällä Miller-työkiertoon, jossa hyödynnetään imuventtiilin myöhäisempää sulkeutumista puristustahdin ollessa jo käynnissä, työtahdin energian hyödyntämiseksi kokonaisvaltaisemmin. Vastaavasti myös jarrupoljinta sai tyhjänäkin ajettaessa painaa määrätietoisesti suurempaa hidastusvoimaa hakiessa. Tutustumamme ajokki edusti vuosimallia 2024. Ajolenkillä Paccarin 12,9-litrainen MX13-moottori pääsi siis helpolla, etenkin kun keulilla oli malliston väkevin vaihtoehto – 530 hevosvoimaa ja suurimmalla vaihteella 2 700 newtonmetriä vääntävä versio. Sora-XF kuitenkin eteni uraisellakin suomalaisella tiellä linjakkaasti ja hakematta – näin ainakin alla olleilla 385-leveillä ohjaavilla. Digitarjous on kaikkiin uusiin XB-, XD-, XF-, XGja XG+ -malleihin sisältyvä Paccar Connect -kalustonhallintajärjestelmän tilaus kymmeneksi vuodeksi. Se tarkoittaa, että nyt uutta isoa DAF tilausputkeen laittava saa muutamilta kohdin päivitetyn hollantilaisen. Tutustumisen perusteella hankinta on kohdistunut laadukkaaseen ajokkiin, vaikka muutamat varusteratkaisut eivät olekaan suomalaiselle sorakalustolle ominaisimpia. Pienet tuulensuhinat hallitsivat äänimaisemaa – niiden päälähteeksi voi ounastella katolla kiillelleitä alppitorvia. Normikorkuinen kabiinikin varmasti riittäisi maansiirtotehtävien näkökulmasta. Lisäksi MX-moottorit ovat saaneet kaksoiskäyttöisen vesipumpun, joka saa energiansa vähäisessä jäähdytystarpeessa sähköstä tai suuremman tarpeen tilanteissa hihnalta. Ohjaamo on XF:n isoin hytti, Sleeper High Cab
WILMA-VAUNU – KEVYT JA KESTÄVÄ! PUUTAVARAPERÄVAUNU Alustan runkopaino BPW-akseleilla 6165 kg (ilman pankkoja).. Toimitamme 4-akselisina ja 5-akselisina kärryjä. perävaunun runkopaino 6425 kg (ilman lavaa). Ostamme kohteesi ja myymme takaisin rahoituksella Rahoitamme myös uudet yritykset ilman tilinpäätöstietoja Luottopäätös helposti 0500 508 508 info@ar-rahoitus.fi | www.ar-rahoitus.fi AR-Rahoitus OY WILMA-VAUNU LTD Sininentie 201, 44500 Viitasaari, puh. 010 5818 700 toimisto@kuljetusvillman.fi KASETTIPERÄVAUNUT JA LAVAPAKETIT APURUNKOINEEN 4-aks. RAHOITAMME VAIKKA YLEISET LUOTTOEHDOT EI TÄYTY AR-Rahoitus ja AR-Leasing haettavissa 30.000-300.000 € Rahoitamme rekat, kaivinkoneet, pyöräkoneet, traktorit, metsäkoneet, puimurit, autot, veneet ja kiinteistöt Tarvitseeko yrityksesi nopeasti rahaa kassaan. BEAR XO 10 PANKKO Paino n. AR-RAHOITUS ON KYLLÄ! SANOIKO RAHOITUSYHTIÖSI EI. 117 kg + kiinnikkeet Ota yhteyttä, räätälöimme perävaunun tarpeidesi mukaan
Asiakaspalvelua Asiakaspalvelua molemmin puolin jokea molemmin puolin jokea 56 KULJETUSLIIKE Teksti ja kuvat: Ari Perttilä
Kolmisen vuotta myöhemmin kalusto vaihtui nosturilla varustettuun koukkuautoon, jonka myötä palveluvalikoima laajeni kuljettamisesta nostopalveluihin. Asiakaspalvelua Asiakaspalvelua molemmin puolin jokea molemmin puolin jokea R istomatti Heino lukeutuu alallaan niihin nuoriin tekijöihin, jotka saivat kiinnostuksen kuljetusalaa kohtaan jo nuorella iällä kotonaan. Toiminta alkoi käytetyllä kalustolla, jota on päivitetty vuosien saatossa asiakaskunnan tarpeita vastaavaksi. Tämän kokoluokan yritys sopii minulle parhaiten ainakin tällä hetkellä”, miettii yrittäjä turkulaisella rakennustyömaalla. Kuluvan vuoden alussa käyttöön otettiin yrittäjän toiveiden ja mieltymysten mukaan rakennettu tuloksentekijä, jolla palvellaan enimmäkseen rakentamisen parissa toimivia asiakkaita. Tutuksi tulivat niin ahtaat kaupunkikujat kuin tyhjällä valtatielläkin ajaminen, joskin erikoisimmat muistot jäivät nosturilla varustetulla nuppiautolla tehdystä rakennustarvikkeiden jakelusta. KULJETUS RM HEINO, RAISIO Raisiolainen Ristomatti Heino ryhtyi kuljetusyrittäjäksi 10 vuotta sitten. ”Pohdin yrittäjäuraa varsin pitkään ja nyt kymmenen vuoden jälkeen voin todeta sen olleen oikea päätös. Ajokortin saatuaan vehmaalaisnuori työskenteli muutamassa eri kuljetusyrityksessä kappaletavaraa ja rahtia kuljettaen. 57. Ristomatti Heino perusti oman yrityksen syksyllä 2015, jonka jälkeen toiminta alkoi yhdellä sora-autolla. ”Isälläni oli maansiirtoauto, jonka apumiehen istuimella vietin monet vapaa-ajan hetket”, kertoo Ristomatti taustaa yrittäjäuralleen, joka sai alkunsa kymmenkunta vuotta sitten
Varsinkin alussa oli monia hiljaisiakin hetkiä, mutta vähitellen uusi yrittäjä sai jalansijaa ja tunnettavuutta Turun talousalueella. ”Tämä on kompromissi nostotehon, ulottuvuuden ja omapainon suhteen”, pohtii kuljetusyrittäjä. » ”Mielestäni tämä on asiakaspalvelua parhaimmillaan, sillä saan suunnitella ohjelman varsin itsenäisesti ja siten koitan palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin.” ”Vuonna 2015 päätin lähteä liikenneyrittäjäkurssille, ja ensimmäiseksi autoksi hankin soralavalla varustetun SM-Sisun. Nuorella yrittäjällä oli nyt allaan kolmiakselinen vuoden 2011 Volvo FM, jolla hän aloitti palvelemaan Turun alueen rakentamisen parissa toimivia yrityksiä ja yrittäjiä. Päällirakenteena on Multiliftin 21 tonnin koukkulaite sekä 27 tonnimetrin painoluokkaan asettuva Hiab X-Hipro 302 -kappaletavaranosturi jibillä. Tammikuussa 2025 käyttöönotettu tuloksentekijä on rakennettu neliakselisen Volvo FM460 -alustan ympärille. Hänen mukaansa asiakaskunta on vuosien aikana jalostunut nykyiseen laajuuteen, jossa vajaat kymmenkunta vakiintunutta asiakasta tuo vahvan perustyöllisyyden. Satunnaisesti palveltavia asiakkaita onkin jo enemmän ja kuljetusyrittäjän puhelimeen tuleekin työpäivän aikana toimeksiantoja tasaiseen tahtiin. Kappaletavaranosturi on aina liian pieni, joskin Ristomatti Heino päätyi 27 tonnimetrin nosturiin, joka tarjoaa 26 metrin ulottuvuuden. Heinon mukaan kymmeneen yrittäjävuoteen mahtuu niin kiivaita kiireitä kuin työn kannalta maltillisempiakin ajanjaksoja. Omasta autosta huolimatta työskentelin samalla kuljettajana useammallakin eri työnantajalla, joista monet kannustivat monikäyttöisemmän ja nykyaikaisemman kaluston hankintaan”, kertoo Ristomatti ohjastaessaan ajokkiaan kohti Turun keskustassa sijaitsevaa rakennustyömaata. ”Kuormien painot vaihtelevat muutamista sadoista kiloista tonneihin. Pitkällisen pohdinnan jälkeen Ristomatti päätyi vuonna 2018 hankkimaan nosturilla ja koukkulaitteella varustetun nuppiauton, jollaisen hän löysi ruotsalaisesta vaihtoautomyymälästä. ”Koronan alkuvaiheessa iski hetken hiljaiselo ja joidenkin asiakkaiden työt loppuivat lähes kokonaan. Hankintapäätöstä raisiolaisyrittäjä kertoi pohtineensa pitkään ja aluksi 58 Kuljetus RM Heino Raskas Kalusto 3/2025. Hiljaiselosta kiivaisiin kiireisiin. Ilmapiiri ohjasi hankintapäätöstä. ”Monesti työmaalle soitetaan lisää tavaraa vasta edellisen erän loputtua”, pohtii Ristomatti, jonka mukaan asiakkaiden tarpeisiin vastataan oman kaluston ohella myös yhteistyökumppaneiden avulla. Toisaalta taas osalla asiakkaista oli paljonkin kuljetettavaa, ja kaikkiaan tämä vuosikymmen on ollut varsin kiivastahtista aikaa yritykselleni”, taustoittaa Ristomatti Heino. Heino kertoo ajokkinsa kantavuuden asettuvan 15 tonnin tuntumaan, mikä on riittävä hänen ajotehtäviinsä. ”Meillä on hyvä yhteistyöverkosto tässä Turun seudulla ja teenkin monen yrittäjän kanssa yhteistyötä puolin ja toisin”, pohtii Heino kääntäessään ajokkinsa työmaa-aitojen sisäpuolelle. Painon sijasta useimmiten loppuu tila”, kertoo kuljetusyrittäjä. Heino kertoo ruutuvihkoon nojautuvan ajojärjestelyn olevan paikoin nopeatempoista, sillä asiakkaiden ennakointi tuntuu jäävän aina vain heikommalle tasolle
Lopputuotteen hinta oli kummassakin merkissä hyvin lähellä toisiaan”, kertoo Ristomatti hankinnan taustoja. mielessä oli käytetyn auton hankinta. ”Asiakaskunnan kiinnostus auton Euro-normia ja ympäristöystävällisyyttä kohtaan tuntuu lisääntyvän koko ajan ja monesti auton ainakin toivotaan olevan Euro 6 -luokiteltu. ALUSTA täysilmajousitettu 8x4*4-tyyppinen alusta, akseliväli 3 900 mm. KÄYTTÄJÄ RM Heino, Raisio. Toki vaakakupissa painoi myös uuden auton huolettomuus”, pohtii Ristomatti, jonka mukaan alustavalintaa tehtiin kahden ruotsalaismerkin välillä. Työskentely Ristomatille tutulla työmaalla käy joutuisasti edellispäivänä saatujen ohjeiden turvin. Tammikuussa 2025 käyttöönotettu ajokki rakennettiin neliakselisen Volvo FM460:n ympärille. ”Scanialla olisi ollut laajempi ohjaamovalikoima, mutta valinta kohdistui lopulta Volvoon Turun toimipisteessä vallinneen ilmapiirin perusteella. VOLVO FM460 8X4*4 MOOTTORI D13, kuusisylinterinen ahdettu rivimoottori, iskutilavuus 12777 cm 3 , teho 460 hv (345 kW) / 1 404–1 700 r/min, vääntömomentti 2 300 Nm / 945–1 400 r/min. Ohjaamon taakse asennettiin 27 tonnimetrin Hiab X-Hipro 302 -kappaletavaranosturi ja 21 tonnin Multilift Ultima-koukkulaite. Uuden ajokin tekniset yksityiskohdat ja niiden valinta oli sekin pitkä prosessi, jossa yrittäjä pohti niin asiakaskuntansa tarpeita kuin omia mieltymyksiäkin. Työtehtävien mukaista nostokykyä. Aluksi varusteita ruksattiin varsin huolettomasti, mutta hinnan karattua niitä rukseja sitten vähennettiin jonkin verran”, kertoo Ristomatti hankinnasta. ”Päädyin myös perinteisiin peileihin, vaikka kamerapeilit olisivat olleet hinnallisesti samanlaiset. Alustan akseliväli ja laitemitta yhdessä nosturin koon ja ulottuvuuden kanssa ovat kompromissi, joka on ainakin ensimmäisen kuukauden perusteella osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi. Volvolla minut otettiin hyvin vastaan ja siellä nuorikin yrittäjä nähtiin potentiaalisena asiakkaana. Tällä kertaa kyytiin nostettavat tavarat ovat painoltaan keveitä, joskin niiden sijainti tulevalla sisäpihalla katutason yläpuolella vaatii nosturilta sitä kaivattua ulottuvuutta. 59. Lopulta päätös uuden auton hankinnasta syntyi varsin helposti. PÄÄLLIRAKENNE Hiab X-Hipro 302 -nosturi, Multilift Ultima 21 -koukkulaite, omamassa 19 200 kg, kokonaismassa 35 000 kg, tekninen kokonaismassa 41 000 kg. Taulukon perusteella puomin päässä nousee vielä 180 kilon taakka, mikä Ristomatin mukaan on hänen käyttöönsä riittävä. Kuusijatkeisella pääpuomilla päästään reiluun 16 metriin ja nelijatkeisen jibin kanssa saavutetaan reilun 26 metrin nostoetäisyys. OHJAAMO Matala makuuohjaamo. Aamun ensimmäisestä työkohteesta noudetaan tyhjiä kuormalavoja sekä rakennustelineiden osia. Kalustovahvuuteen kuuluu kymmenkunta vaihtolavaa, joiden avulla hoituvat monipuoliset kuljetustehtävät. Rakennusurakoitsijoiden ja rautakauppojen ohella asiakaskuntaan kuuluu myös muun muassa maatalouden parissa toimivia urakoitsijoita, joiden tarpeisiin vastataan muun muassa konelavalla. VAIHTEISTO automatisoitu 12-portainen I-Shift -vaihteisto
Mitä lähempänä keskustaa työmaa sijaitsee, sitä haastavampaa sen logistiikka on. Levyt ja eristeet nousevat nippu kerrallaan työmaan sisäpuolelle ja lopuksi Ristomatti nappaa mukaansa vielä täyteen lastatun metallilavan. ”Toki on heitäkin, jotka etsivät lähinnä sitä edullisinta hintaa. Ruutuvihkoon tehdään jälleen yksi merkintä muiden joukkoon. Kalustoa pitää uudistaa. Kerran alas laskettua hintaa on ihan mahdoton saada takaisin oikealle tasolle”, pohtii Ristomatti ottaessaan samalla vastaan keikan tulevalle viikolle. Samalla hän ottaa puhelun seuraavalle työmaalle aikataulua kysyäkseen. Tämä on näitä palvelumuotoja, joilla tehdään asiakkaan elo helpoksi”, pohtii Ristomatti sitoessaan metallikuuppaa lavalleen. Ristomatin mukaan asiakaskunnassa arvostetaan edelleen hyvää palvelua ja sen mukanaan tuomaa helppoutta. Eikä sitä hintaa pidä laskea työtilanteen vuoksi. ”Yhtäältä auton vaihtaminen tämmöisenä rauhallisena aikana tuntui hurjalta, mutta toisaalta alaan ja sen tulevaisuuteen luottavana kalustoon on uskallettava panostaa. Ristomatti kertoo hänen pääasiallisen toiminta-alueensa ulottuvan Turun ytimestä muutamien kymmenien kilometrien etäisyydelle. Vastaanottajan kanssa käydyn pikaisen neuvonpidon perusteella kuorma voidaan purkaa toisaalle, joka osoittautuu vastaanottajan näkökulmasta aiempaa paremmaksi vaihtoehdoksi. ”Mitoitus onnistui erinomaisesti, sillä nosturilla on täydet nostoarvot myös ohjaamon yli nostettaessa, mikä on mielestäni erittäin tärkeä ominaisuus tämän kokoluokan nosturissa”, painottaa Ristomatti. ”Hirsirakennusten pystytyksissä tarvitaan nostotehon sijaan suurta ulottuvuutta ja uskoisin, että tämä on siihen työhön sopiva paketti”, pohtii kuljettaja nostellessaan rakennustelineiden osia Volvon päällä olevalle lavalle. ”Välillä on meinannut usko loppua, sillä vuosikymmenen mittaiseen yrittäjäuraan mahtuu niin nousukautta kuin hiljaisiakin hetkiä”, summaa Ristomatti Heino. Palvelulla helppoutta asiakkaalle. Päällirakenteen merkin valinnassa painottui jälkimarkkinoinnin helppous ja saavutettavuus. Puhelinkeskustelun perusteella aikataulu vaikuttaa sopivalta, joten pyörähdämme rakennusmateriaalimyymälään noutamaan eristeitä ja rakennuslevyjä Turun kaupungin taidemuseon työmaalle. Pikaisen lastauksen jälkeen Ristomatti kääntää ajokkinsa keulan takaisin kohti Turun keskustassa sijaitsevaa rakennustyömaata. Ohjaamon punainen väri vaihtaa sävyä auringonvalon mukaan, mutta RST Steelin mustat raudat pitävät värinsä. 60 Kuljetus RM Heino Raskas Kalusto 3/2025. ”Toki saaristossa sijaitsevat rakennustyömaat ovat myös merkittävässä roolissa, mutta useimmiten päivät kuluvat Aurajoen läheisyydessä”, kertoo Ristomatti kaartaessaan konevuokraamon pihaalueelle, jonka materiaalipaljous kertoo rakennusalan alakulosta. Raisiolaisyrittäjä päätyikin Hiabin nosturiin ja Multiliftin koukkulaitteeseen, joiden hankinta ja suunnittelu hoidettiin Hiab Suomen Raision toimipisteessä. ”Tästä ei kukaan ole vielä soittanut, mutta otetaan tämä mukaan nyt samalla. Itse olen ajatellut asian niin, että hinnan pitää olla molemmille osapuolille järkevä. Kuormansidonnan ja nosturin niputtamisen jälkeen kuukauden ikäisen Volvon keula käännetään kohti rakennuskonevuokraamon kalustokenttää. Rakennustyömaiden ahtaus asettaa aiempaa suuremmat haasteet toimitusten aikataulutukselle. Ristomatti halusi autoonsa mustaa tehostetta, jota löytyy karjapuskurista, katolta ja mutterisuojista. ”Varsinainen asennustyö tehtiin tosin raisiolaisessa Lavarunko Oy:ssä, joka on tunnettu tekijä hydraulikkaa sisältävien päällirakenteiden valmistajana”, kertoo yrittäjä hankinnan taustaa. Kohteeseen saavuttaessa käy ilmi, että elementtien asennus ei olekaan sujunut suunnitelmien mukaisesti. Nyt alla on kuitenkin huoleton auto, joka on osoittautunut myös erittäin taloudelliseksi”, pohtii Heino kaluston uudistamisen vaikutuksia
https://kallionpaa.kuljettaja.fi/koulutukset Ilmoittautumiset ja tiedustelut 040 592 4455 tai adrkoulutus.com ADR peruskurssi (P/YP) Huittinen ..........................................16.–19.5. ADR-erityiskurssi: Räjähteet Huittinen ............................................... 0400 580 760 • Kylätie 62, Karinkanta • Siikajoki • www.jaresko.fi Uudistunut Sisu-korjaamo! JARESKO OY YLI 50 VUODEN KOKEMUKSELLA! ????. Työturvallisuus kortti koulutus, peruskurssi Huittinen ...............................................26.4. 03 2251 948 ma–pe 8.30–16.00 tilaajapalvelu@raskaskalusto.fi. Tulityö (ei jatkokoulutuspäivä) Huittinen ................................................12.5. Huittinen ...............................................28.6. Huittinen ...............................................26.5. ADR-täydennyskurssi, kaikki ajolupatyypit Huittinen ............................................9.–11.5. Meiltä myös älypiirtureiden tarkistukset, jarrusovitusajot, varaosat ja vaihtovaihteistot (ZF, Eaton Fuller ja Powershift) Valtuutettu Sisu-merkkihuolto Jaresko Oy • Puh. Hätäensiapu Huittinen ...............................................26.5. Valikoituja alkuperäisiä purkuvaraosia Uudet alkuperäiset varaosat ja tarvikkeet Kuorma-autojen myynti-, purkuja korjaus Scania, Volvo, Mercedes-Menz, Sisu, MAN kuorma-autoja ja varaosia Auto-Kolsoppi Oy Kolsopintie 8, 33470 Ylöjärvi Puh. Huittinen ............................................ +358 (0) 103 222 799 www.auto-kolsoppi.fi Voit myös suorittaa kuljettajien jatkokoulutuksia verkossa. ADR-Säiliökurssi (16 h, kaksi päivää) Huittinen ........................................ Ennakoivan ajon koulutus (7 h, yksi päivä) Huittinen ...............................................28.4. Huittinen ..........................................13.–15.6. 2.–4.6. Tieturva Huittinen ................................................13.5. ADR-erityiskurssi: Radioaktiiviset Huittinen ...............................................28.5. Hyviä peitetarinoita jo yli 30 vuotta! Kun muutat, kerro se myös meille! TILAAJAPALVELU puh. WWW.ADRKOULUTUS.COM Ilmoittautumiset ja tiedustelut 040 592 4455 tai adrkoulutus.com AIMOPEITE RASKAANKALUSTON PRESSUJA Aimoyhtiö Oy WWW.AIMOPEITE.FI Kuljetusalalle tiheäsilmäiset verkkopeitteet, kuomupeitteet, lavapeitteet, myös Picupien lavoille ja mittojen mukaan kuormapeitteitä. 27.5. Huittinen ...............................................24.5. Raskaan kaluston KORJAAMO JA VARAOSAT MB-testeri pakettija kuorma-autoille. 22.–23.5
Vaikka Saurus Oy:n tuotannon ja tuotekehityksen saavutukset konkretisoituvatkin oikeastaan vasta tositilanteissa, kävimme katsomassa miten pelastusajoneuvoja rakennetaan. 62 ERIKOISAJONEUVOT Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Suomalainen Suomalainen Saurus Saurus Säynätsalosta valmistuu Suomeen ja maailmalle pelastusajoneuvoja kotimaisella ammattitaidolla ja pitkillä perinteillä
63
Tässä on lähdössä Mercedes-Benzalustainen sammutusauto Unkariin. Elettiin vuotta 1982 ja Jyväskylän kupeessa oleva Säynätsalon saari puhkui metsäteollisuutta vaneritehtaan ja puutalotehtaan voimin. Saurus Oy:n tarina alkaa 1970-luvula, jolloin tamperelainen Telinekeskus Oy ryhtyi rakentamaan kotimaisia Bronto-henkilönostimia. Se syntyi paitsi » Vuonna 1982 naapurit totesivat, ettei tuo Brontosaurus tuossa kovin kauaa pyöri. Näin kuuluvat sanoneen Säynätsalon vaneritehdasalueen työntekijät ihmetellessään Enso-Gutzeitin entisen kuitulevytehtaan tiloihin asettunutta uutta pienyritystä. Metsäteollisuutta ei alueella enää ole, mutta pelastusajoneuvoja valmistava Saurus Oy jatkaa. Toimintaa laajennettiin 1980-luvun alussa hankkimalla turkulainen Nummela Skylift Oy ja perustamalla Säynätsaloon Brontosaurus Oy vuonna 1982. Iisalmelainen Erikoiskori Oy oli aiemmin merkittävä tekijä erikoisajoneuvojen, kuten paloautojen, kirjastoautojen, linja-autojen ja vastaavien valmistuksessa. Vientiin menevissä tuotteissa merkkikirjo on laajempi kuin Suomessa yleinen Scania. Siinä missä konsernin muut osat valmistivat nostokorijärjestelmiä, Brontosaurus Oy oli keskittynyt pelastusja erikoisajoneuvoihin. Vasta kaupan ollessa jo käynnissä selvisi, ettei Erikoiskorin taloudellinen tilanne ollutkaan hyvä. Telinekeskus myös muutti nimensä muotoon Bronto Skylift. Nykyisin päällirakenteen kokoamisessa hyödynnetään valmiita osakokonaisuuksia ja modulaarisuutta kehitetään koko ajan lisää. Siitä huolimatta valtio halusi yrityksen, ja vaikka Telinekeskus yritti ostaa Erikoiskorin toiminnan itselleen yhdessä muutaman osakkeenomistajan kanssa, Ajokki kuitenkin painosti ostajat luopumaan hankkeesta. 64 Saurus Oy Raskas Kalusto 3/2025. E ipä tuo tuossa kauaa pyöri. Valtio-omisteinen Ajokki-konserni osti Erikoiskorin vuonna 1982 osana laajentumispyrkimyksiään ajoneuvovalmistuksessa. avautuneeseen markkinarakoon, myös eräänlaisen valtiollisen voimannäytön vastalauseeksi. Väkeä oli tässä Iisalmesta muuttaneessa pajassa vain kourallinen – mahtavilla naapuritehtailla puolen tuhatta. Kysyntää oli, ja erityisesti vienti veti. Historia alkaa nostimista. Brontosaurus oli yrityksen nimi, ja toimialana oli valmistaa paloautoja ja palokalustoa. Nyt reilut 40 vuotta myöhemmin tuo 1980-luvun alun ennustus on kääntynyt päälaelleen
Tuotenimeksi tuli Saurus, ja vuodesta 2017 lähtien yrityksen nimikin on ollut Saurus Oy. Sitten vuonna 1985 näiden osalta siirryttiin alihankintaan.” Myös ohjaamomuutokset, kuten miehistöohjaamot, tehtiin pitkään itse. Autoille tehdään myös tarkat testit, joiden jälkeen ne jatkavat jälleen palvelustaan. Miehistöohjaamoja jatkettiin Sisun pelastusajoneuvojen kultakaudella Säynätsalossa useampia satoja. Nykyisin Saurus on osa suomalaista Nordic Rescue Group -konsernia, johon kuuluu myös ruotsalainen Sala Brand -korivalmistaja. Yhtäkkiä oltiin konkurssin partaalla, joten rahoittajaosapuoli siirsi yrityksen vuonna 1987 kaikkineen Fiskarsille, jolla oli jo konsernista omistusta Telinekeskuksen ajoilta asti. Samassa Fiskarsin omistamassa paketissa oli tulosyksikkönä myös vuonna 1948 perustettu palontorjuntajärjestelmiä myynyt ja valmistanut Sammutin Oy. Ohjaamojen jatkaminen loppui aika lailla viimeistään siihen.” Nykyisin hallissa ei rälläkkä laula tai puikko käryä. Pitkästä tavarasta kokoonpanotoimintaan. ”Kehärakenteet ja säiliöt hitsattiin hallissa, ja se vei aika paljon tilaa muutenkin ahtaassa hallissa. Kirmola teki myös, mutta useampi sata kappaletta jatkettiin täällä”, Julkunen jatkaa. ”Sellaista raskaan raudan rytinää ei enää ole, yhä enemmän ollaan siirrytty kokoonpanotehtaaksi”, Julkunen linjaa. 65. Postija kirjastoautot tuntuivat olleen valtiollisen kehityksen keskiössä, ja paloautoasiakkaat jäivät ihmettelemään tilannetta. ”Kun Scanian Crew Cab tuli vuonna 1996, alkoi samalla Scanian voittokulku paloautoissa, ja se näkyi meilläkin. Joskus saattaa pulttikone räpättää, mutta muutoin toiminta on sananmukaisesti hiljaista ja siistiä sisätyötä. Erikoiskori sinnitteli vielä noin kymmenen vuotta, kunnes se fuusioitiin Carrus Oy:n alle. Tarvetta täyttämään. Niinpä Brontosaurus perustettiin kilpailemaan pelastusajoneuvojen saralla, sillä tämä toiminta tuntui muutenkin jääneen Erikoiskorilla aika lailla sivuosaan. Brontosauruksen johdossa jatkoikin Säynätsalossa iso osa iisalmelaisen Erikoiskori Oy:n henkilöstöstä. Alkupään tuotantoa edustaa esimerkiksi tämä Mikkeliin vuonna 1984 toimitettu Scania 142H -alustainen säiliöauto. Nykyäänkin tälle kalustolle tehdään tarvittaessa laajojakin huoltoja täällä. Vuonna 1993 Bronto-konserni päätti luopua palokaluston valmistuksesta, poislukien nostokoriautot, joten Säynätsalon tehtaan tuolloinen toimiva johto osti toiminnan, jatkaen sitä Sammutin Oy:n nimen alla. Osana jälkimarkkinointia on huolto, kunnostus ja modernisointi. 1980-luvun edetessä hyvin vetänyt Bronto Skyliftin vientitoiminta kuitenkin hiipui, sillä erityisesti vienti Neuvos toliittoon oli merkittävässä roolissa. ”Kun Sisuja meni aikanaan paljon paloautoiksi, ohjaamot jatkettiin pääosin meillä sen 1700 millimetriä. Saurus Oy:n jälkimarkkinoinnista ja varaosista vastaava Reijo Julkunen on ollut mukana toiminnassa aivan alusta saakka, ja kertoo, että ensimmäisinä vuosina Säynätsalossa tehtiin käytännössä kaikki itse
Nykyään teippaaminen on yhä suuremmassa roolissa autojen viimeistelyä. Kotimainen erikoisajoneuvovalmistus pyrkii kuitenkin pitämään pintansa Säynätsalossa, ja vientiäkin tehdään, varsinkin kun komponenttipulasta ja materiaalien huippuhinnoista selvittiin. Vaikka monissa tapauksissa multivolttilaitteet ovat yleistyneet ja helpottaneet asennusta ja suunnittelua, ja ledit vähentäneet virran tarvetta, niin samalla lisääntyneet sähköjärjestelmät ja akkukäyttöisten käsityökalujen latauksen tarve kasvattavat virran tarvetta ja kysyvät laturikapasiteettia.” Järjestelmien osalta Sauruksella on omaa osaamista. Reijo Julkusen mukaan viime vuosina erityisesti sähköpuolen työt ovat lisänneet osuuttaan huomattavasti pelastuskalustojen kokoonpanon tuntimäärissä. Myös tekniikan kehittyminen on tuonut lisää mahdollisuuksia. Sähkö suuressa roolissa. Tälläkin hetkellä lattialla on ulkomaille suuntaavaa kalustoa. » Aikojen muutos näkyy esimerkiksi sähkötöiden osuuden lisääntymisessä. Käytännössä jokainen ajoneuvo räätälöidään aina asiakkaan tarkkojen toiveiden mukaan, joten vaihtoehtoja ja ratkaisuja myös pitää olla tarjolla. Reijo Julkunen muistelee, että heti vuosina 1984-1985 toimitettiin Ruotsiin parinkymmenen sammutusauton kauppa, ja sen jälkeen maailma on pienentynyt Säynätsalon ympärillä. Esimerkiksi nosturien ominaisuudet ovat kehittyneet ja voimaa sekä ulottuvuutta on pakattu yhä tiiviimpään muotoon. Tämä vaatii myös autolta enemmän. Tällaisilla järjestelmillä helpotetaan pelastajien työtä ja pyritään myös sulkemaan inhimillisten erehdysten mahdollisuuksia tositilanteissa. ”Sähkötyöt ovat melkeinpä isoimmassa osassa nykyaikaisen auton rakentamista. Tässä on myös hyvä tiedostaa, että valmiita hyllytuotteita ei alalla oikeastaan tunneta. Pelastusasemien henkilövahvuuksia tai asemien määrää ei ainakaan olla kasvattamassa nykytaloudenpidossa, joten myös kaluston suhteen pitää tehdä optimointia – saman auton on pystyttävä joko tekemään enemmän tai täydentämään toimintakartan katveita. Kevytyksiköt ovat muutamassa vuodessa yleistyneet. Valmistaja pyrkii sitten tarjoamaan sopivia vaihtoehtoja. Esimerkiksi pumppuohjauksessa käytetään Saurus PSC -väyläohjausta, joka sisältää vakiopaineensäätimen, automaattitäytön sekä muiden tarvittavien toimintojen ohjauksen. Vienti on ollut Saurukselle merkittävässä roolissa aina alusta lähtien. Se näkyy meilläkin. Toki maalauskin onnistuu edelleen. Norja, Ruotsi, Unkari, Baltia, Arabiemiraatit, Vietnam, Malesia, Etelä-Korea ja tietenkin Kiina ovat nimiä, jotka tulevat esiin muiden muassa. Lisäksi puolustusvoimien käyttöön on mennyt vuosien varrella merkittävä määrä pelastusja puhdistuskalustoa. Julkunen muistuttaa, että myös mittakaava on suuressa maailmassa aivan muuta. ”Jos esimerkiksi Shanghaissa on jo pelkästään 102 pelastusasemaa, kyllä sinne muutama suomalainenkin auto mahtuu, vaikka Kiinassa on omaakin valmistusta.” Ikävä tosiasia on kuitenkin se, että jos talous on laskussa, se näkyy julkisen puolen hankinnoissa aivan yhtä lailla kuin vaikkapa kuljetusalallakin. Se on meille yhtä suuri kunnia-asia kuin tuotannon kotimaisuus”, Julkunen toteaa lopuksi. Välillä on hiljaisempia aikoja”, hän viittaa halliin, jossa kyllä tapahtuu, mutta muutamia paikkoja olisi vielä tyhjänä maksimikapasiteetin täyttämiseksi. Sammutusauto on vuodesta toiseen luonnollisesti se ykköstuote noin 60%:n osuudella. Molempien ääripäiden syyt ovat henkilöstöpolitiikassa. Erilaiset sähköä hyödyntävät laitteet, järjestelmät ja näytöt ovat lisääntyneet sen verran kovasti. 66 Saurus Oy Raskas Kalusto 3/2025. Näin esimerkiksi nosturillisia raivausautoja hankitaan aiempaa enemmän. Tähän mennessä Säynätsalossa on tehty yhteensä reilut 2200 autoa. ”Vaikka kilpailua kotimaan markkinoillakin on, kilpailutuksessa ratkaisee paljon myös huollon ja korjauksen nopeus. Maailmalla toki kilpailuakin riittää, mutta suomalaiset ovat pärjänneet tässä hyvin. Asiakkaita ovat luonnollisesti pelastuslaitokset niin kuntakuin yksityistasolla, kuten teollisuudessa. Suurin osa on toimitettu Suomeen. Tämä helpottaa esimerkiksi päiväloistevärien uusimista niiden haalistuessa ja myös esimerkiksi naarmujen ja kolhujen korjaamista. Suhdanteista huolimatta. ”Kun valmiin ja varustellun auton hinta lähentelee puolta miljoonaa euroa, ja siitä kaapeissa olevan kaluston hinta on noin 100 000 euroa, eivät kunnat pysty autoja uusimaan kovin tiheästi. Näitä varsin kattavasti varusteltuja kevyempiä autoja voidaan sijoitella esimerkiksi pienemmille asemille. Punaisia ja vihreitä. Lisääntymään päin ovat olleet paitsi M-B Sprinter -pohjaiset kevytyksiköt, myös raskaat säiliösammutusautot, joissa on tavallista sammutusautoa suurempi vesikapasiteetti
Meiltä Faymonvilleja Max Trailer-perävau nut! Hakalahdentie 13 • 70460 KUOPIO p. www.transcomponent.com • Puh. 0207 870 400 Erikoismittaiset laatikot nopealla toimitusajalla Ota yhteyttä! Kevyet ja kestävät alumiinilaatikot kovaan käyttöön! Vakiovalikoimamme uudet työkalulaatikot, sivusekä alasaranoituina malleina: 1000 x 500 x 500 800 x 500 x 500 600 x 500 x 500 TUTUSTU LAAJAAN LISÄVARUSTEVALIKOIMAAMME VERKKOSIVUILLA! UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Osoita kameralla ( V tilaa.viipalemediat.fi/klassikot Jokaisella autolla on tarina.. +385(0)17 461 8101 • GSM +358(0)400 376 222 e-mail: pekka@caroffice.fi • www.caroffice.fi RASKAAN KALUSTON ERIKOISLAATIKOT Ab Transcomponent FinlanD Ltd
68 TAPAHTUMA Teksti ja kuvat: Ari Perttilä. Matec-Trailerin ketjupurkavalla hakekorilla varustettu MAN TGX 35.540 odotteli työnälkäisenä tulevia töitä. Kolmiakselisen vetäjän kuormatilan tilavuudeksi kerrotaan 60 kuutiota, perävaunuun taasen sopii 102,5 kuutiota. Tapahtuman pääosassa oli energiahakkeen tuotannossa käytettävä hakkurikalusto, joskin esillä oli laajalti myös puun ja hakkeen kuljettamisessa käytettävää kalustoa. Vehmasmäen mukaan ensikokemukset kaasusta ovat varsin myönteiset ja erityisesti kuljettajat ovat kiitelleet niiden suorituskykyä. Energiapäiville Ylijoki kaartoi polttoaineenaan nesteytettyä biokaasua käyttävällä Scania R460 LBG:llä. Energiaa metsästä kattilaan ENERGIAPÄIVÄ 2025, ASKOLA Ylijoki Metsäenergia Oy operoi energiahakkeen parissa 40 hakeauton ja laajan hakkurisekä murskalaivaston voimalla. Kalustonhallinnasta vastaavan Tuure Vehmasmäen mukaan yrityksessä päädyttiin hankkimaan kaksi kaasukäyttöistä hakeautoa lähinnä vastuullisuusnäkökulmasta johtuen. Ruotsalainen konseptiauto on rakennettu Fassi Sverige AB:llä muun muassa norjalaisen lavarakennevalmistaja Hytransin asennusvalmiita komponentteja hyödyntäen. Veho toi näytille rautakauppajakeluun suunnitellun Mercedes-Benz Actros 2832 -nuppiauton, joka oli varustettu 14,9 metrin hydraulisen ulottuvuuden tarjoavalla Fassi F195A. Maahantuojan esittelyautolla pääsee tarvittaessa nopeasti kiinni hakekasan syrjään. -nosturilla. Kaasukäyttöisen auton päällirakenteet ovat Matec-Trailer Oy:n käsialaa. Energiahakkeen parissa pitkän päivätyön tehnyt Hakevuori Oy järjesti Askolan terminaalissa jo perinteeksi muodostuneen Energiapäivän maaliskuisen auringon alla
JUHA POKKI DAF-maahantuoja Nordic Truckcenter oli paikalla parin auton voimalla ja nopeaan lähtöön oli tarjolla muun muassa 26 tonnin Hyva-koukkulaitteella varustettu DAF XF 530 FAW -tridem-nelikko. Tankkausverkoston ohuus onkin suurin este kaasuautojen käytön lisäämiselle. Numeroiden valossa maltillinen moottorikoko ei ole ainakaan häirinnyt työntekoa, sillä vedoltaan auton kerrotaan olevan pirteä. Pylväiden ja muuntajien nostot hoituvat Fassi F125-kappaletavaranosturilla. Maailmanennätystäkin tehtiin, kun 25 mobiilihakkuria soitti urkuja yhtäaikaisesti. Kävelevälattiaisen rakenteen etuna on yksinkertaisuus, mikä näkyy toimintavarmuutena ja kunnossapidon helppoutena. Alumiini on materiaalina kevyt ja siitä rakennettu kori on vääntöjäykkä ja samalla keveä. Lavalla oleva Cranab-puutavaranosturi oli tapahtuman aikaan myynnissä kilpailukykyisellä messutarjouksella. Maahantuojan esittelykäyttöön rakennetun yksilön varusteluun kuului paraabelijousitettu etuakseli, joka on nykyisellään saatavilla myös ilmajousituksella. Parkanossa toimiva Laurinaho Custom Trailers on ollut aktiivinen toimija alumiinirakenteiden kehittämisessä. Nousiainen Oy Lopelta on ajanut puita reilun kuukauden ajan ja 25 000 kilometrin verran nesteytettyä biokaasua käyttävällä Volvo FH 500 LBG 8x4 -puuautolla. Kuljetusliike E. Raskaspari Oy on yhteistyössä Nappa Machine Oy:n kanssa rakentanut Renault D14 HIGH 4X4 RK -sähkölaitosauton sinkityllä KH-Kipper -kerroslavalla. Energiapäivillä oli esillä viisiakselisen vetoauton päälle asennettu kävelevälattiainen alumiinikori. Antti Nousiaisen mukaan autolla ajetaan lähtökohtaisesti Porvoon seudulta Lappeenrantaan. Orimattilalainen ErkkiHeikkilä Oy on kasvattanut nostoja kuljetusvoimaansa Scanian viisiakselisen alustan ympärille rakennetulla nosturiautolla. 69. Kotimainen ajoneuvovalmistaja Sisu oli paikalla useamman ajoneuvon voimalla. Kahdeksanjatkeisen Fassi F1450HXP -nosturin varustukseen kuuluu kolmijatkeinen jibi, jonka turvin päästään liki 32 metrin ulottuvuuteen. Nousiaisen mukaan menohalujen ohella myös polttoaineen kulutus on yllättänyt positiivisesti. Varusteluun kuuluu muun muassa pylväiden kuljetusteline ja runsas määrä vetolaatikoita työkalujen kuljettamiseen. Globaaliin maailmankuvaan asettuvan ja suureen suosioon ajaneen panssaroidun Sisu GTP 4x4:n rinnalla esiteltiin suomalaismetsiin solahtavaa Sisu Polar -puuautomallistoa. ”Tarjous toisestakin autosta on jo pöydällä, mutta sen allekirjoittaminen vaatisi tankkausaseman Riihimäen talousalueelle”, kuvailee Nousiainen ajatuksiaan kaasuauton käytöstä
Bulkki kuljetuksia Bulkki kuljetuksia 70 KULJETUSLIIKE Teksti ja kuvat: Ari Perttilä
Toisen polven huomaan siirtyneessä yrityksessä jatketaan edelleen samoilla renkaanjäljillä. Ruotsalaisyrityksessä pohditaan painojenkorotuksia, taksapolitiikkaa, vaihtoehtoisia polttoaineita ja veteraaniautojen entisöintiä. AB BENGT FORSGÅRDS ÅKERI, HABO tyylillä tyylillä 71. Bulkki kuljetuksia Bulkki kuljetuksia Bengt Forsgårdin vuonna 1965 perustama kuljetusyritys aloitti kuljettamalla hiekkajalosteita Ruotsin teollisuuden tarpeisiin
Bengtin perustaman kuljetusyrityksen toiminta kasvoi auto kerrallaan, joskin 1970-luvulla tapahtui suurempi kasvu hiekkatuotteiden parissa toimivan Brogård sandin kaluston siirryttyä Forsgårdille. Tykkäsin siitä työstä, koska keikat olivat välillä pitkiä. 72 Bengt Forsgårds Åkeri Raskas Kalusto 3/2025. Kaupan jälkeen Bengt jatkoi korkealaatuisten hiekkajalosteiden kuljettamista ruotsalaisen teollisuuden tarpeisiin. ”Olen erittäin tyytyväinen Scanian ominaisuuksiin, mutta haluan toki vertailupohjaa toisestakin kotimaisesta merkistä”, perustelee Martin Forsgård Volvon palautumista laivastoon. Tässä saadaan 20 tonnin telimassa ja neliakseliselle perävaunulle 40 tonnin kokonaismassa. Toisen polven yrittäjänä Martin kertoo oikeastaan syntyneensä kuljetusliikkeeseen. Avoautoilla ajettiin myös esimerkiksi tiiliä ja lastauksissa ja puruissa oli koko ajan tekemistä. Tänään Forsgårdin painesäiliökalustolla liikutaan lähinnä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tuote säilyy, yritys kasvaa. Painesäiliöautolla ajettaessa lastaukset ja purut ovat aika tylsiä”, pohtii Martin, joka hyppäsi sivuun päätoimisista kuljettajan töistä 2000-luvun alussa. Näistä Martin nostaa esiin jo aiemmin mainitun hiekan, jonka ohella kyydissä kulkee muun muassa sementtiä, kalkkia, sokeria ja puupellettejä. Ruotsalaisen lainsäädännön yksi erikoisuus on 1,8 metrin akseliväli perävaunun etukelkassa. Vuodesta 2006 rivistöömme onkin kuulunut yksinomaan painesäiliökalustoa”, kertoo Bengtin poika Martin Forsgård aurinkoisena syyspäivänä yrityksen toimipisteen kahvituvassa Habon keskustan liepeillä. Kippaavilla ja makaavilla säiliöillä ajetaan moninaisia jauhemaisia tai raemaisia tuotteita. Yrityksen kotipaikka ja toimiala ovat säilyneet vuosikymmenestä toiseen, joskin ensin Bengtin ja sittemmin Martinin huomassa yritys on kasvanut niin kokonsa kuin maantieteellisen toimialueen puolesta. Tällä hetkellä meillä on 15 omaa yhdistelmää sekä viisi meidän ohjauksessa olevaa alihankkijan autoa”, kertoo Martin perheyrityksen nykytilasta. Sain ajokortin vuonna 1989, jolloin aloin ajamaan isälläni lava-autoa. F orsgårdin sinivalkoiset bulkkiautot kuuluvat kiinteästi Vättern-järven rantamaisemaan Ruotsin Habossa. Ruotsalainen tieverkko on luokiteltu neljään eri kantavuusluokkaan. Forsgårdin ajoneuvokanta on viime vuosi kymmenten aikana ollut Scaniapainotteista, joskin syksyllä 2024 laivastoon liitettiin Volvo FH500TC yhdistelmä. Yhdistelmän suurin sallittu kokonaismassa voi olla 44 ja 74 tonnin välillä tieluokasta riippuen, mikä tuo mukanaan haasteita niin kaluston hankinnan kuin käytönkin kannalta. Alueen koostumukseltaan poikkeuksellinen hiekka oli – ja on edelleen kysytty tuote muun muassa valimoilla, lämpölaitoksissa, golfkentillä ja rakentamisessa. ”Olen pyörinyt tallilla ihan pienestä pitäen, eikä minulla ole koskaan ollut mielessä muuta vaihtoehtoa. AB Bengt Forsgårds Åkeri toimii painesäiliökuljetusten parissa 15 yhdistelmän ja vajaan 30 osaavan ammattilaisen vahvuudella. ”Isäni halusi työllistää itsensä, eikä yrityskoon kasvattaminen ole ollut myöskään itselleni mikään itsetarkoitus. ”Asiakkaamme siirtyivät vähitellen suljettuihin kuljetusjärjestelmiin, jotka edellyttivät painesäiliökalustoa. Toki hän kiipeää edelleenkin ratin taakse viikoittain osaltaan omasta halusta, mutta osaltaan myös pysyäkseen mukana kuljetusliikkeen arjessa. Toiminnan alkuvuosina kuivattua hiekkaa ajettiin pressuin peitetyillä avolavoilla, mutta 1970-luvun alussa yhtiöön hankittiin ensimmäinen painesäiliöauto. Kuljetusliikkeen juuret ulottuvat vuoteen 1965, jolloin paikallisessa Baskarpsand-yhtiössä kuljettajana työskennellyt Bengt Forsgård osti itselleen ajamansa Scania-Vabis LS75-kippiauton
”Esimerkiksi tässä Habossa on yksi risteys, joka estää raskaampien yhdistelmien hyödyntämisen etelään suuntaavissa kuormissa. Muutostyö tehtiin vuonna 2015 Hollannissa Vlastuinin pajalla ja yllätysmomentti oli suuri Martinin kaartaessa T580:llä pihaan yrityksen juhlavuonna. ”Kaluston tehokas hyödyntäminen on nykyisin ensiarvoisen tärkeässä roolissa. Kippaavassa säiliökalustossa Forsgård nojaa paljolti suomalaiseen Siteen, makaavat rakenteet taasen ovat monasti joko saksalaisen Feldbinderin tai italialaisen O.ME.P.S:n valmistamia. » Ruotsissa on päätetty edetä massamuutoksissa tieverkon ehdoilla. Rahti ja paloauto käytössä hyödyn netty LBS140 vuo delta 1974 jalostui Martinin käsissä perheyrityksessä hyödynnetyn auton kopioksi. Ja aina kun on kyseessä ennen vuotta 2018 rekisteröity perävaunu, voidaan paripyöräsääntö ohittaa. Makaavien säiliöiden eri osastoissa kuljetamme eri tuotteita eri suuntiin, jolloin vältymme säiliöiden pesemiseltä”, valottaa Martin. Käytännön toimia hankaloittaa myös sekava lainsäädäntö; osalla tieverkosta 74 tonnin junapaino edellyttää kärryyn paripyöriä, uudemmalla tiestöllä liikuttaessa pärjätään ykköspyörien turvin. JUHA POKKI 73. Martin Forsgård halusi juhlistaa perheyrityksen 50vuotista taivalta hankkimalla uuden nokkamallin Scanian. Martinin ensim mäiset muisti kuvat yrityksen kalustos ta ovat 1970luvun puoli välistä, jol loin laivastoon kuu lui enimmäkseen V8koneella varus tettuja Scanioita. ”Maassamme vallitseva keskustelu mitoista ja painoista hillitsee varsinkin perävaunuihin tehtäviä investointeja, sillä 74 tonnin kokonaismassan mahdollistava tieverkko on edelleen rajallinen”, harmittelee Martin hitaasti etenevää massauudistusta. ”En ole oikeastaan koskaan aloitta nut työn tekoa kul jetusliikkeessä, olen pikemminkin syntynyt tänne”, tuumaa Martin Forsgård luotsaa mansa kaluston äärellä Ruotsin Habossa. Ruotsissa on päätetty edetä massamuutoksessa tieverkon ehdoilla, mikä rajoittaa edelleen korkeampien massojen hyödyntämistä. Massauudistuksen pyörteissä. Nyt joudumme kiertämään tuon risteyksen ajamalla 30 kilometrin lenkin, joten isommasta kuormasta saatava hyöty jää ohueksi”, harmittelee Martin, jonka mukaan painorajoituksia on tietyiltä kohdin poistettu muutoksia tekemättä. Alumiinirakenteisten säiliöiden käyttöikä on poikkeuksetta pitkä ja käytössä on edelleen lukuisia 2000-luvun alun säiliöitä
”Vanhat alustat olen myynyt suoraan ulkomaille”, kertoo Martin toimintamallistaan. Automme ovat kaikki viikonloppuisin omalla hallilla, mikä helpottaa omana työnä tehtävää kunnossapitoa”, kertoo Martin. ”Teemme saman alan yrittäjien kanssa yhteistyötä. ”Nämä muutokset on tehty arviointiperusteita muuttamalla, mutta toisaalla käytettyjä uusia arviointiperusteita ei voida käyttää naapurikunnan alueella”, ihmettelee kuljetusyrittäjä, jonka mukaan kolmiakselisella autolla ja neliakselisella kärryllä saavutettava 64 tonnin tai viisiakselisen kärryn kanssa saavutettava 68 junapaino tuntuu tällä hetkellä kustannustehokkaimmalta vaihtoehdolta. Martin kertoo, kuinka yhteistyö jatkuu edelleen ensimmäisten asiakkaiden, Baskarpsandin ja Brogårdsandin kanssa. Ennakoivalla korjaustyöllä olemme säästäneet ison kasan kruunuja, koska ennakoimattomat remontit ovat vähentyneet”, jatkaa Martin esitellessään samalla korjaamotiloja. ”Ajoin 385he vosvoimaisella Volvo F12:lla, jon ka jälkeen sain tämän 500he vosvoimaisen Scanian. Mutta tokihan meillä on kilpailua ja sitä pitääkin olla. Kunnossapitoa varten yrityksellä on yksi asentaja, mutta Martin kertoo olevansa se, joka pääasiassa viettää viikonloput autojen huoltotoimissa. Normaalisti alusta vaihtuu uuteen ennen 1,5 miljoonan kilometrin rajapyykkiä. Tulevaisuudessa käytettävät polttoaineet herättävät pohdintaa perinteikkäässä kuljetusyrityksessä, jonka kaikki ajoneuvot kulkevat tällä hetkellä dieselpolttoaineen turvin. Määräaikaishuoltojen ohella kuljetusyrittäjä tekee kalustoon myös laajoja peruskunnostuksia. ”Siilojen pinnanvalvonnan yleistymisestä huolimatta puhelimella tehtävistä tilauksista ei olla vielä päästy eroon, joten toimimme tässäkin asiassa asiakkaiden toivomalla tavalla”, kertoo Martin. Imutehtäviä var ten yrityksellä on myös yksi vakuu misäiliö, jota hyö dynnetään lähinnä poikkeustilan teissa. Myös autojen säiliöitä voidaan imeä esi merkiksi onnetto muustilanteissa”, kertoo Martin. Kilpailu pitää meidät hereillä ja haastaa samalla kehittämään toimintaamme. Martinin mukaan asiakaskunnan toiveista ja osittain vaatimuksistakin Varaautoksi ta loon jääneellä Scania R143:lla on ajettu liki kak si miljoonaa kilo metriä, eikä auto ole koskaan ollut korjaamolla yön yli. ”Voimme esimerkiksi imeä asiakkaan siilon tyhjäksi tarkistus ta tai laadunvaih toa varten. Kansainvälisissä kuljetuksissa näkisin kysynnän jopa vilkastuneen viime aikoina”, avaa Martin, jonka mukaan hintakilpailu on varsin kovaa myös tällä erikoisalalla. Suosiotaan lisäävien huoltoja korjaussopimusten sijaan olemme päätyneet tekemään mahdollisimman paljon kunnossapitoa omalla korjaamolla. ”Se on nykyaikana ehkä yläkantissa, mutta omalla huollolla voimme varmistaa autojen luotettavan kunnon. Kuljettajat voivat Ruotsissa siirtyä eläkkeelle 65 vuoden iässä, mutta monet ovat jatkaneet työuraa pidemmälle joko vakituisesti tai osa-aikaisena”, valottaa Martin, jonka mukaan painesäiliökuljetuksissa tarvitaan omanlaista osaamista. Yrityksen organisaatio on puristettu varsin ohueksi. Yhdestä perheestä meillä on ollut töissä samanaikaisesti kolmen eri sukupolven edustajia. Huolettomuutta omalla kunnossa pidolla. Kilpailu kehittää toimintaa. Hintakilpailun ohella ruotsalaisyrittäjät kamppailevat myös työvoiman saatavuuden parissa, joskin Martin kertoo tilanteen olevan verrattain hyvän heidän yrityksessään. Forsgårdin kalusto liikkuu tien päällä ajotehtävästä riippuen viitenä tai kuutena päivänä viikossa osittain kahdessa vuorossa. Tulevaisuuden käyttövoima mietityt tää. Martinin ja hänen puolisonsa Mari Berglundin lisäksi konttorilla työskentelee yksi päätoiminen ajojärjestelijä sekä talousasioista vastaava Martinin siskontytär. ”Olemme varmasti tehneet asioita oikealla tavalla, koska meillä on hyvä ja vakiintunut kuljettajakunta. ”Vuotuiset ajosuoritteet vaihtelevat verrattain paljon, mutta keskimäärin autoihimme pyörähtää vuositasolla 120 – 200 000 kilometriä”, laskee Martin, jonka mukaan autojen pitoaikakin vaihtelee paljon ajotehtävän mukaan. ”Asiakaskuntamme on pysynyt varsin vakaana jo vuosien ajan ja toimintamme kasvu on seurausta paljolti pitkäaikaisten asiakkaiden volyymien kasvusta”, jatkaa Martin pohtien samalla alan kilpailutilannetta. Omalla korjaamolla tehdään myös päällirakenteiden vaihtotyöt vaihdettaessa alusta uuteen. 74 Bengt Forsgårds Åkeri Raskas Kalusto 3/2025. Perinteikkään perheyrityksen vahvuutena on asiakaslähtöisyys ja joustavuus, ja näihin ominaisuuksiin nojaa isosti myös Forsgårdin toiminta. ”Ei meidän kannata kuitenkaan lähteä huutokauppaamaan hintojamme”, tuumaa kuljetusyrittäjä. Muun muassa perävaunujen akselit vaihdetaan uusiin miljoonassa kilometrissä. Nuoren miehen silmissä ero oli valtava”, muistelee Martin uransa alkuaikoja kuljettajana. ”Ennen korjasimme akselit vaihtamalla laakerit ja jarruosat, mutta koko akselin vaihtaminen on nykyään kustannustehokkaampi vaihtoehto
”Sain tämän talliin edellisen finanssikriisin aikoihin, jolloin ajoja oli vähän ja minulla reilusti aikaa harrastamiseen”, tuumaa Martin kaartaessaan ensimmäisen sukupolven V8koneella varustetulla ajokilla käyttöautolaivaston eteen. ”Vanhoilla autoilla on hieno kyky herättää ihmisten muistot henkiin. Varsinkin puurunkoisessa, mutta peltiverhotussa ohjaamossa oli huomattavan paljon työtä. Yrityksen ensimmäinen uutena taloon hankittu auto oli vuonna 1966 käyttöönotettu ScaniaVabis LS76, jollainen toimii tänään yrityksen perinneautona. Sähköistymisessä on edelleen verrattain monta kysymysmerkkiä ennen sen todellista läpimurtoa raskaaseen ajoon”, pohdiskelee Martin, jonka mukaan latausverkon rakentaminen ja sähkön hinta julkisilla pisteillä ovat suurimpia kysymysmerkkejä. Tässäkin tapauksessa tekemistä oli lopulta oletettua enemmän, sillä vuodet olivat kohdelleet ruotsalaista tuloksentekijää kaltoin. ”Isäni osti ensimmäisen uuden auton, kippilavalla varustetun Scania-Vabis LS76:n vuonna 1966. Tässä vaiheessa Martin huomasi vierailevansa jälleen kauppapaikoilla etsien jotakin itselleen sopivaa harrasteautoaihiota. Pian auton valmistumisen jälkeen ajalleen tyypillinen kolmiakselinen kippikärry löysi tien Forsgårdin pihaan. ”Löysin Scania LBS140:n vuodelta 1974, joka oli ollut paloautona viimeisen kolmen vuosikymmenen ajan. Haboon tuotiin vuonna 1967 valmistunut turboahdetulla 240-hevosvoimaisella moottorilla ruuditettu auto, jonka kunto vaikutti lupaavalta. Iso osa entistämistyöstä tehtiin omalla korjaamolla, joskin ohjaamo toimitettiin talon ulkopuolelle kunnostusta varten. ”Ajoimme Trailer-lehden toimittajan kanssa sähköisellä Scanialla 1900 kilometrin kierroksen Ruotsista Saksaan ja edelleen Tanskan kautta takaisin Ruotsiin. Mutta kysymysmerkkien taittaminen osaksi normaalia arkea on tuttua puuhaa Habossa, joten asiakkaat saavat jatkossakin hiekkatuotteet siiloihinsa toimitettuina. Nostalgia-autot herättävät tunteita. Ohjaamon osalta aihio oli jopa oletettua parempi ja ruostevaurioiden korjaukset hoituivat parissa tunnissa. Nostalgiaa isolla kädellä Forsgårdin kalusto on laajalti tunnettua yksinkertaisesta, mutta sitäkin siistimmästä ilmeestä. Olen vaikuttunut sähköisen voimalinjan ominaisuuksista, erityisesti alamäkiajossa tapahtuvassa energian talteenotossa. Autossa olleen kippilavan entistäjäksi valikoitui Forsgårdille aikoinaan päällirakenteita valmistanut paikallinen seppä. 75. Isän mukaan Briabin kärryt olivat lajissaan parhaita, sillä ne olivat matalia ja vakaita kipata. Mutta kuullessaan sen olevan Briab, sai hankinta häneltä hiljaisen hyväksynnän”, naurahtaa Martin. Sopiva rakentamisaihio löytyi internetin kauppapaikan avulla. ”Fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna näiden hinnat ovat kuitenkin korkeammat ja mielestäni energiasisältö on alhaisempi”, harmittelee Martin, joka näkee sähköistymisessä potentiaalia. Kopio isän ensimmäisestä autosta valmistui vuonna 2011 ja pian tämän jälkeen autolla osallistuttiin ensimmäiseen veteraaniautoajoon. Varsinkin tällä LS76:llä ajaessani sain kuulla monia hienoja tarinoita isästäni ja kuljetusliikkeen historiasta ajalta ennen syntymääni”, pohtii Martin veteraaniautoharrastuksen merkitystä peruuttaessaan nokka-autoa takaisin halliin odottamaan seuraavaa tapahtumaa. Verrattain helposta työhistoriasta huolimatta tämän auton runko osoittautui erittäin huonoksi, joten Martin päätyi uusimaan sisärungon. Martinin väliprojektin aikana isän Flobyohjaamo oli saanut sisälleen ehjää puuta ja ylleen sileää peltiä, joten alkuperäistä projektia päästiin jatkamaan uudella innolla. Vuosituhannen vaihteen tienoilla hän alkoi puhua vastaavanlaisen perinneauton rakentamisesta”, kertoo Martin taustaa harrastukselleen. Nostalgiakipinä pääsi iskemään Martin Forsgårdiin vasta ensimmäisen veteraaniauton valmistuttua. Runko ja voimalinja tehtiin kuntoon varsin nopeasti, mutta ohjaamon oletettua heikommasta kunnosta johtuen entisöintiosasto jäi joutokäynnille. johtuen ajoneuvoissa käytetään sekä biodieseliä että uusiutuvaa dieseliä mahdollisuuksien mukaan. Kuten niin monesti tahtoo käydä, eivät entisöinnit jääneet yhteen autoon. Martinin huomassa oleva veteraaniautokalusto ei kuntonsa puolesta poikkea arkikalustosta. Ponttilankusta valmistetut laidat verhoiltiin ohuella pintapellillä, jotta hienojakeinen ja kuivattu hiekka pysyisi myös veteraaniauton lavalla. Mikäli perinteisiin on luottamista, kulkee hiekka sinivalkoisen auton kyydissä. ”Isäni ajoi ja minä istuin kartturin paikalla. Olennaisinta autossa oli oikean voimanlähteen ohella myös Floby-ohjaamo, joka oli isä-Bengtin mukaan paras rahalla saatava vaihtoehto 1960-luvun kuorma-autoon. Hän selvästi nautti ajamisesta ja tämä reissu olikin hänelle viimeinen kuorma-auton ohjauspyörän takana”, muistelee Martin tunnerikasta tapahtumaa. Erityisesti isä kehui myös Briabin käyttämiä Scanian akseleita, jotka helpottivat varaosahuoltoa Scaniaan nojaavissa kuljetusliikkeissä. Täytetyötä finanssikriisin ajalle. Alkujaan rahtiautona ollut auto oli erittäin hyväkuntoinen ja sitä oltiin myymässä traktorin peräkärryksi”, muistelee Martin vuoden 2008 tapahtumia. Bengt Forsgårdin ensimmäisenä ajokkina oli ScaniaVabis LS75, jonka hän osti käytettynä silloiselta työnantajaltaan. ”Isä hiukan moittikin minua kärryn hankinnasta todeten, että nyt meillä on lisää romua pihassa. Harrasteautopistoksen saanut Martin teki tallissa pitkiä päiviä, sillä lähestulkoon kaikki työvaiheet maalaus mukaan lukien on tehty omana työnä ja valmis kopio isän vuonna 1972 hankkimasta kippiautosta valmistuikin vain vajaan vuoden työn tuloksena syksyllä 2009
Maastokelpoinen, Maastokelpoinen, mutta kallis mutta kallis SISU SA-110, HÄMEEN MOBILISTIT RY 76 NOSTALGIA Teksti ja kuvat: Ari Perttilä
Suunnitelmissa oli hankkia 1140 ajoneuvoa vuosien 1988 ja 1996 välisenä aikana. Maastoajon ehdoilla. Tästä johtuen etuakselille valittiin kierrejouset takapään kulkiessa paraabelijousien varassa. Hanke polkaistiin liikkeelle Pääesikunnassa vuonna 1983 ja haasteeseen vastatiin Sisu-Autolla, joka aloitti suunnittelutyön vuonna 1984. Ilmajäähdytyksen johdosta lämmityslaitteen kennossa kiertää moottoriöljy. Lounaishämäläisten entisöintiharrastajien 17 kuukauden ja 1600 talkootunnin tuloksena on museorekisteröity Sisu SA-110 vuodelta 1986. Hämeen Mobilistit ry:n huomassa jo pitkään ollut Sisu SA-110 on poikkeus, jolla on nyt edessään varma tulevaisuus. Pääsuunnittelijana toimi aluksi Jan Fröjdman , mutta muutto Hämeenlinnaan toi Ari Talvenheimon vastaavaksi suunnittelijaksi SA-110 -projektiin. Moottori asennettiin painojakaumasta johtuen ohjaamon takapuolelle ja ensisijaisena vaihtoehtona pidettiin kotimaista Valmet 411DSJ -moottoria, joka nelisylinterisenä vaihtoehtona tarjosi 150 hevosvoiman tehon. Maastokelpoinen, Maastokelpoinen, mutta kallis mutta kallis Ajoneuvojen tai koneiden tuotekehityksen aikana syntyneet prototyypit ovat mielenkiintoisia kohteita, joiden säilyminen jälkipolville on aina hyvin epätodennäköistä. Alkuvaiheessa suunnittelua tehtiin Helsingissä ja Karjaalla, mutta projektin aikana erikois ajoneuvotoiminnot keskitettiin yhtiön Hämeenlinnan tehtaalle. Suunnittelussa päädyttiin jäykkään runkorakenteeseen, jolloin hyvät maasto-ominaisuudet edellyttivät jousitukselta reilua liikevaraa. S uomen Puolustusvoimilla oli 1980-luvun puolivälissä ajatuksia keveän, mutta samalla panssarointikelpoisen maastokuorma-auton hankinnasta. Prototyyppi varustettiin kippilavalla, mikä helpotti pääsyä moottoritilaan, mutta samalla se lisäsi auton monikäyttöisyyttä testien aikana.”Perimätiedon mukaan autolla on ajettu hiekkaa monelle takapihalle testien aikana”, valottaa Mauno Kumpulainen. Entisöintityöhön on saatu 4900 euron avustus Museovirastolta. Vaihtoehtoiseksi voimanlähteeksi valittiin ilmajäähdytteinen Deutz BF6L-913C, joka liikutti ajokkia 158 hevosvoiman teholla. Akseleiden laskelmat sekä alustan ja rungon esisuunnittelu valmistuivat vielä vuoden 1984 aikana ja pian protopajassa aloitettiin raudan työstäminen valmiiksi ajoneuvoksi. 77
Ratkaisun ansiosta autolla voitiin hinata paineilmajarruin varustettuja hinattavia laitteita. Syvässä lumessa ajettaessa Sisu A-45:n akselit alkoivat helposti aurata, mutta SA-110 portaaliakseleineen eteni syvässäkin hangessa vaivatta. SISU SA-110 DS 4X4/3400 MOOTTORI kuusisylinterinen, ahdettu ja ilma jäähdytteinen Deutz F6L913 diesel moottori, iskutilavuus 6,12 litraa, teho 160 hv (118 kW) / 2 800 r/min, vääntö 510 Nm / 1 650 r/min. Vauhdin hillitsemiseksi kuhunkin nurkkaan asennettiin paineilmaohjatut, mutta nestekäyttöiset levyjarrut. Hämeenlinnan protopajalla valmistettu prototyyppi toimitettiin Puolustusvoimille testiajoon. Ohjaamon takaa löytyy ilmajäähdytteinen ja kuusisylinterinen Deutzdieselmoottori, joka osoittautui käytössä tehottomaksi. KÄÄNTÖYMPYRÄ 9,4 metriä. Vaihteistoksi ajoneuvoon valittiin viisiportainen ZF S5-35 -manuaalivaihteisto, jonka jatkeeksi asennettiin Katsan valmistama kaksiportainen jakovaihteisto. HUIPPUNOPEUS 99 km/h (valmistajan ilmoittama). RENKAAT 14.00 R 20. Prototyyppivaiheessa olevasta autosta ei ollut olemassa sähkökaaviota, joten Mauno Kumpulainen piirteli sen levitettyään auton sähkösarjan työpöydälleen. MAAVARA 57 cm. Ensimmäisellä prototyypillä ajettiin Puolustusvoimissa noin 50 000 kilometrin verran, jonka jälkeen se palautui takaisin tehtaalle. Muutaman vuoden aikajänteellä Hämeenlinnassa valmistettiin kaikkiaan kuusi ajoneuvoa, joista Puolustusvoimien testikäyttöön toimitettiin kaksi. KAHLUUSYVYYS 90 cm. OMAMASSA 6070 kg. MITAT pituus 6 500 mm, korkeus 2 840 mm ja leveys 2 340 mm. Kolmen hengen ohjaamon muotoilussa käytettiin harpin sijaan lähinnä viivoitinta ja lähtökohtaisesti materiaalina oli neljän millin Hardox-levy, joka antoi militäärikäytön edellyttämää sirpalesuojaa. Tehtaalla oli suunnitelmia korvata alitehoinen moottori tehokkaammalla vaihtoehdolla, jonka jatkeena olisi ollut kuusiportainen vaihteisto. Maastokelpoisuutta tarvitaan myös siviilitehtävissä ja Lounais-Suomen Sähkö Oy:lle toimitettiin yksi kappaletavaranosturilla varustettu ajoneuvo linjanrakennustöihin. Myös 9,4 metrin kääntösädettä pidettiin liian suurena. Mutta eihän uuden maastoajoneuvon kehittäminen pelkkää kiitosten kuittaamista ole, sillä käyttäjien mukaan kehitettävääkin oli. Tällä hetkellä SA-5100 kuuluu Sotamuseon kokoelmiin sijaintinaan Keski-Suomi. Erityisesti Valmetin moottoria moitittiin tehottomaksi, mikä yhdessä vaihteiston välitysten kanssa teki ajamisesta epämiellyttävää muun muassa korkeasta melutasosta johtuen. Myös mäennousukykyä ja ajokäytöksen johdonmukaisuutta kiiteltiin vuolaasti testien loppuraporteissa. Rengaspaineiden säätöjärjestelmää saattoi käyttää ohjaamosta, mikä omalta osaltaan paransi etenemiskykyä maastossa. Hinta nousi esteeksi hankinnalle. Yksiosainen ja kattoluukulla varustettu katto valmistettiin lasikuidusta. Testeissä auto nousi 30 asteen mäkiä ja sillä ajettiin vaivatta yli 25 asteen sorakasan. KANTAVUUS 3500 kg. Lisäksi panssarointi nosti omamassaa heikentäen samalla vetokykyä. Eri joukko-osastoissa ajettujen testien perusteella autosta annettiin lähtökohtaisesti hyvää palautetta. VAIHTEISTO ZF:n valmistama synkronoitu 5+1portainen ZFS535/2 manuaalivaihteisto. Merkittävin yksittäinen hankintaa haitannut este oli korkeaksi noussut hinta. KOKONAISMASSA 9500 kg. Esimerkiksi moottorin lämpöä tarkkailtiin neljästä eri pisteestä ja kaikilla antureilla on ohjaamossa oma mittarinsa. Erityisesti kiiteltiin pyörien suuren liikevaran ja 57 sentin maavaran mukanaan tuomaa maastokelpoisuutta ja liikkumisominaisuuksia. 78 Sisu SA-110 Raskas Kalusto 3/2025. Näiden yksilöiden myöhemmistä vaiheista ei ole olemassa varmaa tietoa. Suomalaisen YK-joukon käyttöön Golanille toimitettiin kolme ajoneuvoa, jotka suomalaisten kotiutuessa siirrettiin puolalaisten joukkojen käyttöön 1990-luvun lopulla. Sittemmin auto on siirtynyt Eltel Networks Oy:lle, joka on tiettävästi myynyt auton jo eteenpäin harrastuskäyttöön. Autoon valittujen portaaliakseleiden ansiosta maavara saatiin erinomaisen hyväksi, mikä valitettavasti heijastui omalta osaltaan korkeaksi nousseeseen valmistushintaan. AKSELIVÄLI 3400 mm. Yli kivien ja hankien. Prototyyppiautossa on käyttötehtävänsä mukaisia varusteita ja komponenttien lämpötiloja seurattiin tarkoin. Toinen valmistunut prototyyppi rekisteröitiin SA-5100 -tunnuksella ja sitä käytettiin testikäytössä eri joukko-osastoissa
5. 2. Ajoneuvossa on SA-koukku, jolla voidaan vetää ilmajarruin varustettuja perävaunuja. Sisun valmistamat portaaliakselit antavat 570 millin maavaran. 7. Valmistajan mukaan auton kahluusyvyys on 900 milliä. Taka-akselilla on kaksilehtiset paraabelijouset sekä iskunvaimentimet. 1. Sisu SA-110 etuakselin jousitus on toteutettu kierrejousin, jotka ovat pehmeät antaen samalla suuret liikevarat renkaille. Kumpulaisen mukaan kaikki renkaat ovat kiinni maassa, vaikka yhden pyörän ajaisi 90-senttisen kiven päälle. Moottoria suojaava pohjapanssari toimii myös moottorin korvakkeena, mikä helpottaa kokoonpanoa aiheuttaen haasteita huollon kannalta. Poikittaispalkkeina on kolme pyöröputkea. jotka omalta osaltaan jäykistävät rakennetta. 4. Kuljettajan vierestä löytyy vaihdekepin ja seisontajarrun ohella hallintakytkimet rengaspaineiden säätöjärjestelmälle, tasauspyörästön lukolle ja jakovaihteistolle. 3. 6. Koukun yläpuolelle voitiin asentaa vinssi. Ajoneuvon runko on tehty erittäin jäykäksi, sillä pitkittäispalkit ovat C-profiilia, joka on hitsattu umpeen sisäpuolelle hitsatulla levyllä. Sisun valmistamissa portaaliakseleissa on välitys myös portaaliboxissa. 1 3 4 5 6 7 2 79
”He tekivät tämän työn takuuna todettuaan kromauksen jääneen tekemättä Nurmella neljä vuosikymmentä sitten”, kiittelee Kumpulainen Kovakromauksen asiakaspalvelukykyä. Puolustusvoimien testijakson jälkeen auto palautui takaisin Hämeenlinnan tehtaalle, missä sillä ajettiin vielä satunnaisia koeajoja ennen sen pysäköimistä pihan laidalle. Vuodet kuluivat ja heinikko Sisun ympärillä vahvistui vuosi vuodelta. Maasto-ominaisuuksiltaan erinomaisella autolla todettiin olevan käyttäjiä siviilipuolella, joskin korkeaksi noussut hinta teki menestymisen mahdottomaksi. Näistä seikoista johtuen Sisu SA-110 -projektin asiakirjat voitiin laittaa tässä vaiheessa arkistomappiin. Tässä vaiheessa auton mittarissa oli noin 53 000 kilometriä, joskin kilometrejä enemmän seisominen taivasalla oli jättänyt jälkiään autoon. Putki kromattiin Turun Kovakromauksen Porin toimipisteessä, joka on aikoinaan toiminut Nurmi-kippien kromaamona. Tällä tavoin tilan tarve säilyi maltillisena ja työ eteni teollisella tavalla”, kertoo Mauno Kumpulainen vastavalmistuneen entisöinnin äärellä Forssassa. Hyvistä lupauksista huolimatta Puo lus tusvoimien ajoneuvokauppa jäi autossa esiintyneiden puutteiden vuoksi toteutumatta. Tämän jälkeen tapahtumat alkoivatkin edetä varsin liukkaasti. Hyvästä suunnitelmasta huolimatta entisöintityön aloittamista saatiin odotella vuoden 2023 syksyyn saakka. ”Osat vietiin kuuteen eri osoitteeseen entisöintiä varten. ”Parisenkymmentä yritystä on ollut mukana myötävaikuttamassa projektin sujuvassa etenemisessä”, kiittelee Kumpulainen, jonka mukaan ohjaamo ja lava nostettiin sivuun ruostevaurioiden korjaamista varten. Onneksi jälkimmäinen vaihtoehto nousi vahvemmaksi ja ajoneuvo lahjoitettiin viitisentoista vuotta sitten Hämeen Mobilistit ry:lle kunnostettavaksi ja säilytettäväksi. Jakolaatikossa on myös tasauspyörästön lukko, joka lukitsee kaikki pyörät yhdellä kertaa. Uutta rautaa laitettiin lähinnä ohjaamoon ja lavaan, muutoin selvittiin lähinnä huoltotoimilla. Teknisesti auto oli verrattain hyvässä kunnossa, mutta ruoste oli alkanut ottamaan otetaan kotimaisesta teräksestä. Entisöintityön aikana huomattiin, että yksi kipin putkista oli jäänyt kromaamatta, mikä johti putken ruostumiseen. Pyyteettömällä talkootyöllä. Kun karu kohtalo uhkaa. 80 Sisu SA-110 Raskas Kalusto 3/2025. Vuoden 2024 lopussa tapahtuneessa museoajoneuvotarkastuksessa Sisu SA-110 todettiin täysin entistetyksi ja kunnoltaan hienoksi. Projektin puuhamiehen mukaan projektin kimpussa on ollut päätoimisesti kuusi aktiivista toimijaa, jotka ovat saaneet tarpeen mukaan apua Forssan seudulla vaikuttavista toimijoista. Hämeen Mobilisteilla on nyt hallussaan timanttinen kappale suomalaisen ajoneuvovalmistuksen historiaa. Lopulta Patria Vehicles Oy:ksi muuttuneella tehtaalla alettiin pohtia prototyypin tulevaisuutta, jossa nähtiin kaksi vaihtoehtoa. Sisu SA-110 on aina nelivetoinen, mutta jakolaatikon kautta voitiin valita hidas tai nopea alue. Koska kyseessä oli prototyyppi, ei ruostesuojaukseen välttämättä paneuduttu kovinkaan suurella tarmokkuudella. Runko yhdessä voimalinjan kanssa vaati lähinnä hiekkapuhallusta, maalausta ja huoltoa. ”Soitin Sisulle kysyäkseni roiskeläppiä, jotka saapuivat postissa kyselyä seuraavana päivänä”, kiittelee Kumpulainen kotimaisen ajoneuvovalmistajan suhtautumista projektiin. Kumpulaisen mukaan osien hankinnassa selvittiin paljolti yleisosilla ja joitakin pisteosia löydettiin muun muassa Kangasahon purkamolta tai Sisun varaosavarastosta. Pienen alustuksen kautta pääsemme kiinni tämänkertaiseen päätähteen, eli vuonna 1986 valmistuneeseen ensimmäiseen prototyyppiin. Talkooporukan nokkamiehinä toimineiden Yrjö Lehtisen (vas.) ja Mauno Kumpulaisen mukaan entisöintityö sujui varsin helposti, sillä tekniikaltaan auto oli verrattain hyvässä kunnossa. Syksyllä 2023 Sisu tuotiin Mauno Kumpulaisen ja Yrjö Lehtisen aloitteesta Forssaan, missä auto purettiin ja samalla tehtiin suunnitelma auton vaatimien epäkohtien taltuttamiseksi. Auto tulisi joko romuttaa tai vaihtoehtoisesti tallentaa jälkipolville
044 040 4739, myynti@kont iorenkaat.fi Katso lähin jälleenmyyjäs i: kontiorenkaa t.fi OSILLE KYYTIÄÄ BEDFORD HA ’66 EDUSTUS URHEILIJA HONDA LEGEND V6 3.2 RENAULT ESTAFETTE ’79 3/2025 • Hinta 11,90 € • www.klassikot .fi FORD ESCORT RS 1600 ’73 -REPLIKA 3/ 20 25 Fo rd Es co rt RS 16 00 ’73 -re plik a • Be dfo rd HA ’66 • Ya m ah a AS 3 ’73 • Re na ult Es ta fet te ’79 • Ho nd a Le ge nd V6 3.2 ’93 • Op el As tra 1.8 i GT ’92 36 84 80 -2 50 3 • PA L VK O 20 25 -2 1 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Osoit a kame rall a ( V tilaa.viipalemediat.fi/klassikot ITÄÄ JA LÄNTTÄ Zetor Crystal 8045 Mersun moottorilla NENOSEN DESOTO Vuosikymmenet yhteistä matkaa VALMET JEHU 920 Kotimainen metsätraktori valmiina hommiin 74 50 00 -2 50 3 • PA L VK O 20 25 -2 1 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 3/20 25 • Hinta 11,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT MASSE Y FERGUS ON 65 11 7 3 / 20 25 • C om pa nio n • D eS ot o L8 -D 50 • Fis ka rs -V ak ola • M -F 65 • Sis u S -3 41 D • Va lm et Je hu 92 • Ze to r Cr ys ta l 80 45 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! tilaa.viipalemediat.fi/vanhatkoneet Osoit a kame ralla ( V. Teksti tähän! Mäkisen malliin YAMAHA AS3 ’73 HIENOSTI SÄILYNYT: Opel Astra GT ’92 MAINOKSEN IMUSSA: Turvallisuus edellä OMALAATUINE N PIKKUAVO: Ford StreetKa RETKIPELIT Puh
Uutta, vanhaa Uutta, vanhaa ja siltä väliltä ja siltä väliltä 82 Seuraavassa numerossa Raskas Kalusto 4/2025 ilmestyy 22.5.2025. Vuoden neljäs numero pitää sisältään kalustoa laajalta skaalalta aina tuoreimpien innovaatioiden kärjestä sinne entisöinnin juurille saakka. Eikä oikeastaan mistään muustakaan. Vanhoja uusiksi: kun niitä vanhoja kunnon autoja ei enää saa uutena, on ammattimainen entisöinti melko lähellä samaa asiaa. Lavetilla lakeuksilla: Maralexin kalustoa rakennettaessa homma ei jää taidosta kiinni
5 25 75 95 100 KAINUUN KONETYÖ OY
Proventia NOxBUSTER ® Jälkiasennettava pakokaasujen puhdistusjärjestelmä raskaille työkoneille ja ajoneuvoille • Korottaa Stageja Euro-päästöluokan vaaditulle tasolle • Hyväksytty mm. Väyläviraston ja ELYkeskusten urakoissa • Kysy myös rahoitusta Kysy lisää: Ilkka Kuusiniva, 0400 584 466, ilkka.kuusiniva@proventia.com PR OV EN TI A EM IS SI ON CO N TR OL KOROTA PÄÄSTÖLUOKKAA suomalaisella Proventia NOxBUSTER ® -järjestelmällä EURO VI EURO IV EURO V STAGE V STAGE I STAGE II STAGE III STAGE IV Kotimainen valinta Kotimainen valinta Petri Ikäheimon Sisu Polar Kuljetusliike: TYNJÄLÄLLÄ KYLÄSSÄ Custom: SIMON AHLSVED Tien päällä: KULJETUS MARKO OKSANEN Kemppainen Kuhmosta Perheyrityksessä puu kulkee perinteisiin nojaten ja opittua soveltaen IK Ä H EI M O N SI SU P O LA R • O LA V I M A LIN EN • K EM P PA IN EN K U H M O ST A • D A F X F5 30 8X 4 • SI M O N A H LS V ED 11 5 74 00 19 -2 50 3 PAL VKO 2025-21 Suomalaista työtä • www.raskaskalusto.fi 3/2025 • HINTA 11,90 € • WWW.RASKASKALUSTO.FI • ALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI! R A SK A S K A LU ST O 3/ 20 25 OLAVI MALINEN DAF XF530 8X4 KOEAJO NOSTALGIA