28 Kuljetuskalu Nostalgia: sto: Iskussa Romurahtia Streamline´95 9-akselinen koukkuyhdistelmä Rutiinilla perille – Vahteran lavettiauto • Kuljetuskalusto: 9-akselinen koukkuyhdistelmä • 11 sivua festaritunnelmia Rutiinilla perille Työpäivä Vahteran lavettiauton matkassa Jarrut pohjaan! Näin pysähtyy raskas ajoneuvo Suomalaista työtä • www.raskaskalusto.fi PAL VKO 2014-32 Viipale mediat 6 414887 400190 14004 740019-1404 Raskas Kalusto 4/2014 4/2014 • Hinta 7,90€ • www.raskaskalusto.fi • Alan johtava ammattilehti! Tapahtumat: 11 sivua festaritunnelmia Tekniikka: SAF-akselitehtaan esittely Varaosat: Vehon purkamo Haapamäellä
Kysy lisää valtuutetusta Webasto-pisteestä: www.kaha.fi/webasto Maahantuoja: e Avaamm uden u e l l e o j ä n 2014 Sei n e d o u nv e e t s i p 8! i 3 m e i t toi o k n u R a ltä jo i s s e u m p t lo a s arao v n i k ä 88 m Saat nä oita 010-22930 nyt, s ivia p o s y s y ja k e! m m a j o t n hi Lisätietoja: www.kaha.fi Uutuus! Tehokkaaseen taukoilmastointiin Cool Top Vario 10 E Hiljainen ja laadukas ohjaamon viilentäjä. 010 229 3080 Kaskimäenkatu 2b, 33900 Tampere Puh. Laatukatu 8, 15680 Lahti Puh. Hyvä yöuni parantaa myös kuljettajan vireystilaa päivällä ajettaessa. 010 229 3090 Indolantie 27, 67600 Kokkola Puh. Tehokas katolle asennettava taukoilmastointilaite jäähdyttää ja kuivaa ohjaamon nopeasti, kun ajoneuvo on pysäköitynä – ja moottori sammutettuna. Alkuperäis- ja tarvikevaraosat: VOLVO | SCANIA | MB | RENAULT | IVECO | MAN | DAF | BPW | SAF | ROR Raskaan kaluston varaosat merkkiin kuin merkkiin Vantaalla Lappeenrannassa Tampereella Kokkolassa Lahdessa Oulussa Juhanilantie 4, 01740 Vantaa Puh. Sen ansiosta ohjaamossa voi nukkua ovet ja ikkunat lukittuina. Kysy lisää valtuutetusta Webasto-pisteestä: www.kaha.fi/webasto Maahantuoja: Lisätietoja: www.kaha.fi/taukoilmastointi Skuba toivottaa kaikille oikein mukavaa kesää! www.skuba.fi Soita ja tarkista päivän nettohinta! Nopeat toimitukset ympäri Suomen!. Ohjaamon ja moottorin esilämmitys ammattikäyttöön. 010 229 3098 Kiilletie 1, 90630 Oulu Puh. 010 229 3099 Turussa Orikedonkatu 16, 20380 Turku Puh. 010 229 3086 Höyläkatu 2, 53500 Lappeenranta Puh. 010 229 3081 Testattu toimimaan kaikissa olosuhteissa. • 1000 W jäähdytystehon ansiosta tämä laite kuuluu luokkansa tehokkaimpiin • Korkealuokkaiset komponentit takaavat luotettavan toiminnan ja pitkän käyttöiän • Miellyttävä, vedoton ilmastointi ja hiljainen käyttöääni patentoidun Comfort Airflow -järjestelmän ansiosta • Käyttö on helppoa suuren LCD-näytön ja kaukosäätimen ansiosta • Merkki- ja mallikohtaisilla sarjoilla nopea ja vaivaton asennus olemassa olevan kattoluukun tilalle. 010 229 3082 Webaston mallistosta löytyy sopiva lämmitin jokaiseen käyttötarpeeseen ja kokoluokkaan! Vesilämmityslaitteet suurten ja pienten hyötyajoneuvojen lämmitykseen sekä ilmalämmityslaitteet suurten ja pienten hyötyajoneuvojen hyttien lämmitykseen
Hyötyajoneuvojen varustelijana Pajakulman laadukkaat Jorpe-tuotteet tarjoavat • laajan valikoiman lavoja alan ammattilaisille • sora-, kivi-, tienhoito- ja kaivoslavat • kasettilavat ja -perävaunut voimaa ja kesTävYYTTä vaaTiviin YmPärisTöihin Pajakulma Oy tarjoaa ratkaisut hyötyajoneuvojen varusteluun ja valmistukseen. Siinäpä varmat kesän merkit. Kattavat huolto- ja varaosapalvelut pitävät asiakkaan autot tuottavassa työssä. YhdisTeLmän kanTavuus nYT YLi 50 T! murskaavaa YLivoimaa kesään Valoisat yöt ja maansiirtotyöt. Yritys suunnittelee ja rakentaa lava- ja päällirakenteet Suomen johtavalla ammattitaidolla. Palvelut / Tuotteet / Lentokenttäratkaisut www.pajakulma.fi
54 Virtaviivainen Liki parikymmentävuotias kirkkaan oranssi Scania R143 on piristävä näky tien päällä – etenkin, kun tämä yksilö on edelleen täydessä työkäytössä! ARTIKKELIT 50 Osien uusi elämä Vehon kuorma-autopurkamo. 60 Jarrutustestit Näin iso ajoneuvo pysähtyy todellisissa olosuhteissa. 30 Sisu Polar Lupaava kaksikko: Timber-puuauto ja Rock-maansiirtoauto. 38 Moderni maitoauto Marko Kohvakan Scania R620 -maitoauto pitää sisällään uutta, kotimaista osaamista edustavaa tekniikkaa. 44 Romurahtia Kierrätysmetalli saa kyytiä, kun Rectra Oy:n yhdeksänakselinen koukkuyhdistelmä sukkuloi romuliikkeiden ja kierrätysmetallin vastaanottolaitosten väliä. 4/2014 • Torstaina 19. 18 Ajanmukainen Aluksi piti vaihtaa vain perävaunu, sitten vaihtui alle vaihtui tuliterä Volvo FH16 750 ja lopulta myös uusi nosturi. 4 6 86 93 98 Uutiskuljetus Eilispäivän tähti Lukijoiden kuvat Seuraavassa numerossa Raskas Kalusto. 12 Lavettikuljetus Teliveto-Volvo ja neliakselinen pokkalavetti ovat Vahteran Mikan työkalut koneiden ja isojen metallirakenteiden kuskaamiseen. 24 Volvo FH16 Jalostettua ruutia: WoodPro-puuauto 750 Euro 6 -moottorilla. TAPAHTUMAT 74 80 84 88 Strängnäs Truckmeet Pedersöre Truckmeet Retro Trucks Pajakulman kesänavajaiset HARRASTEET 90 Pienoismalli Mittatilauksena toteutettu somiste messuille. 68 Hyvin rullaa! Täällä tehdään SAF-akselit. KULJETUSKALUSTO Virttaalla testattiin hätäjarrutusta useilla eri ajoneuvoilla. VAKIOPALSTAT Hollolassa retroiltiin vanhojen kuormureiden merkeissä. KOEAJOT JA ESITTELYT Koeajossa Sisun uutuudet: Timber-puuauto ja Rockmaansiirtoauto. kesäkuuta 2014 Maidonajossa leppoisuus yhdistyy täsmällisyyteen ja moderniin tekniikkaan. 64 Näkymätön jarrumies Scanian AEB-järjestelmä
Massatuotannon mukana onneksi myös hinnat laskevat ainakin hieman. Ei, vaikka villeimmät visionäärit näkevätkin sellaisen tilanteen olevan jo aivan oven takana. Autojen ajamista avustava teknologia on ottanut askelia pitkin harppauksin, sitä ei käy kieltäminen. ESP:n rauhoittaviin nykäisyihin on suurin osa ehtinyt varmasti jo tottua tai ainakin jollain tapaa tutustua, ja hätäjarruavustin vie hommaa jälleen yhden askeleen kohti – niin mitä. 5. Kaistavahdit, katveavustimet sekä tienpinnanmuotoja ja edessä ajavaa liikennettä haistelevat vakionopeudensäätimet ovat jo silkkaa nykypäivää, joskin rahalla ostettavaa sellaista, joten moni hyppää lisävarustelistauksissa niiden yli. (06) 2810 170, fax (06) 2810 112 Toimitusjohtaja Ari Isosomppi Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 Sami Valli: 050-4147 539 www.raskaskalusto.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@raskaskalusto.fi myynti@raskaskalusto.fi materiaali@raskaskalusto.fi etunimi.sukunimi@raskaskalusto.fi mannessa virkkeessä. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Pari uutta turvajärjestelmää on asetusmuutosten myötä aivan oven takana. Pinnan alla kuhisee ja välillä nousee jotain myös pintaan. Oppiiko auto ajamaan itse ja tekee kuljettajista matkustajia. (03) 2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) tilaajapalvelu@raskaskalusto.fi PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Kari Mattila Kuka ajoi. Etenkin silloin, kun joku teknillis-tulevaisuussuuntautunut henkilö tai organisaatio on päästetty oikein kunnolla ajatuslaukalle. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Toimitussihteeri Harri Onnila Toimittajat Iikka Kekko, Juha Pokki Avustajat Tuukka Erkkilä, Antti Kautonen, Tapio Mäntyniemi Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Thomas Backman, Meniina Lundström Postiosoite Raskas Kalusto PL 350, 65101 Vaasa Käyntiosoite Tiilitehtaankatu 49, 65100 Vaasa Ajoa avustava teknologia etenee pitkin harppauksin, mutta kuljettajan vapautusta ajotehtävistä ei ole näköpiirissä. Materiaali Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Ihan tyhjästä aprikoinnit itsestään kulkevista autoista eivät ole kuitenkaan syntyneet. Se aika, jolloin kuljettajaa ei enää tarvita lainkaan, on vielä kovin kaukana. Mainitut varusteet ovat myös omalla tavallaan autoa ”itsestään ajavia”. Tulevana syksynä uusissa EUalueella myytävissä kuorma-autoissa pitää olla ajovakaudenhallintajärjestelmä (ESP/ESC) ja siitä vuoden kuluttua muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta hätäjarruavustin. Harri Onnila Toimitussihteeri harri.onnila@raskaskalusto.fi Painopaikka UPC Print, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat ja Lehtipisteet kautta maan ISSN-L 1799-585X ISSN 1799-585X Copyright Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Raskas Kalusto -lehden kirjallista lupaa on kielletty. Tämän suuntaisia heittolaukauksia on saatu kuunnella viime vuosina usein. Ja tuleeko kuljetusammattilaisista siinä samalla ammattilaisia vailla ammattia. Mutta niin vain konesilmä tuntuu näkevän ja käskyttävän jarruja toimimaan, kuten tässä lehdessä olevassa artikkelissa käy ilmi. Yhteystiedot Tilaajapalvelu Puh. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Kun mainitun kaltaisiin kysymyksiin on haettu vastauksia hieman jäntevämmin, niin tilanne on kirkastunut ja rauhoittunut: kuljettajia tarvitaan jatkossakin. Molemmat päteviä varusteita, jotka maksavat, mutta tiukan paikan tullen säästävät itsensä moninkertaisesti takaisin kertalaakista. Mutta silti, otetaan rauhassa. Ajoapurien yleistyminen vaatiikin useimmiten muutoksen lakeihin ja pykäliin, jos niitä aiotaan saa- 04/14 » da yleistymään laajalti ja kohtuullisen nopeassa tahdissa. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Joka tapauksessa hätäjarruavustin on itse koettuna varsin säväyttävä kokemus: kun näkee että ”nyt se on tuos- Pinnan alla kuhisee ja välillä nousee jotain myös pintaan. Joku sanoisi ”älyliikennettä”, joka tuntuu olevan termi, joka nousee liikennepoliittisissa keskusteluissa esille viimeistään kol- sa edessä ja me törmäämme siihen ihan just, jos en paina jarrua kunnolla ja äkkiä”. Siinä sitä teknologiauskoa kaivataan jos koska. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Ilmoitukset Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim
Yhtiöllä on myös erittäin laaja kuormaautojen osa- ja komponenttivalmistukseen liittyvä osaaminen ja tuotantokyky”, Korhonen jatkaa. ”Suomen ja lähialueiden markkinoille suunnatun Sisu Polar Euro 6 malliston valmistus jatkuu Karjaan tehtaalla nykyisessä laajuudessaan”, Korhonen ilmoittaa. Lopullinen sopimus on tarkoitus tehdä elokuussa. Hanke on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on ajanmukaistaa laaja serbialainen ajoneuvoteollisuus ja osaltaan tukea tulevan EUmaan infrastruktuurin kehitystä. (kuva: Foto Tanjug / Sisu Auto) 6 Raskas Kalusto. ”Tavoitteena on luoda nykyaikainen, tehokas, kilpailukyinen ja Sisu-konsernin kokonaisuutta täydentävä sekä toimintaa tukeva hyötyajoneuvoyksikkö, joka osaltaan vahvistaa käynnissä olevaa konsernin kansainvälistymis- ja kasvuhankettamme”, Sisu Auton toimitusjohtaja Timo Korhonen sanoo. Aiesopimuksen mukaan lopullinen sopimus valtio-omisteisen FAP -kuorma-autotehtaan siirtymisestä suomalaiseen yksityisomistukseen allekirjoitetaan elokuun aikana. Suunnitelmasta on jo toteutunut Fiat-autojen valmistuksen käynnistyminen entisellä Zastavan tehtaalla Kragujevacissa sekä Ikarbus-Mercedeslinja-autojen valmistus Belgradissa. Serbian hallituksen tiedotteen mukaan Sisu Auto ei ole sille vain ostaja vaan yhteistyökumppani, joka uusinta teknologiaa ja toimintaosaamista tuomalla varmistaa ajoneuvoteollisuuden kehittymisen ja jatkumisen Pribojissa. Sisu Auton omistajayhtiö Suomen Erikoisajoneuvot Oy ja Serbian talousministeriö ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen serbialaisen kuorma-autovalmistaja Korporacia Fabrika Automobila Priboj’n (FAP) toiminnan kehittämisestä ja siirtymisestä suomalaisyhtiön haltuun. Neuvottelut kevyiden kuorma-autojen valmistuksen aloittamisesta yhteistyössä kiinalaisen JAC:n ja Zastava Vozilan toimesta ovat myös käynnissä. uutiskuljetus Koonnut: Harri Onnila, uutiset@raskaskalusto.fi Sisun FAP-kauppa sinettiä vaille varma Suomen Erikoisajoneuvot Oy ja Serbian talousministeriö sopivat kuorma-autovalmistaja FAP:n ydintoimintojen siirtymisestä suomalaisomistukseen. Serbian pääministeri Alexandar Vucic (vas.) ja toimitusjohtaja Timo Korhonen visioivat kuormaautoteollisuuden tulevaisuutta FAP 2228 6x6 -kuormaauton edessä. Sisu Auton Suomen-toimintoihin FAP-järjestelyillä ei yhtiön mukaan ole välitöntä vaikutusta. Omistusjärjestelyjen pohjana olevan liiketoimintasuunnitelman mukaan FAP tulee keskittymään pieninä sarjoina valmistettaviin, vaativiin olosuh- teisiin suunniteltujen raskaiden hyötyajoneuvojen ja niiden komponenttien valmistamiseen. Sopimuksen allekirjoittivat Serbian talousministeri Dusan Vujovic ja Sisu Auton toimitusjohtaja Timo Korhonen. Vuonna 1953 perustettu FAP on muun muassa valmistanut lisenssillä Mercedes-Benz-kuormaautoja sekä kehittänyt näiden pohjalta useita omia tuotteitaan. Sisu Auto tuo ilmoituksensa mukaan yritykseen oman siviilija sotilasajoneuvojen suunnitteluun ja tuotannon ohjausjärjestelmiin liittyvän asiantuntemuksen ja erikoisosaamisen. Pääministeri Vucic muistuttaa tässä tiedotteessa, että Sisun ja FAP:n sopimus on osa Serbian hallituksen laajaa ajoneuvoteollisuuden kehittämissuunnitelmaa, jonka tavoitteena on nostaa Serbian autoteollisuus vähintäänkin samaan asemaan kuin mitä se oli ennen Jugoslavian hajoamista. ”Sisu-konsernin nykyiseen toimintamalliin FAPkuorma-autovalmistajan kehittäminen soveltuu hyvin, sillä tehtaalla on pitkäaikainen yhteistyö pääkomponenttitoimittajamme Daimler AG:n kanssa. Ajoneuvotuotantoa tukevasta komponenttija alihankintateollisuudesta ovat toteutuneet jo suomalaisen kuorma-autojen johdinsarjoja valmistavan PKC Groupin toiminnan käynnistyminen Smederevossa sekä autoteollisuuden elektroniikkakomponentteja valmistavan eteläkorealaisen Yuran tehtaan sijoittuminen Nisin kaupunkiin. FAP:n tehtaalla Pribojssa 30.5.2014 järjestettyyn tilaisuuteen osallistuivat myös Serbian pääministeri Aleksandar Vucic ja Suomen suurlähettiläs Pekka Orpana
ja www.vehotrucks.?. Yhteensä hyötyautojen rekisteröinnit kasvoivat vuoden -13 huhtikuusta 5,1 prosenttia, mikä tarkoitti kokonaisuudessaan 151 571 myytyä ajoneuvoa. Suomen laajin vuokrattavien hyötyajoneuvojen valikoima. Jos tammi–huhtikuun markkinoissa katsotaan vain yli 16-tonnisia, olivat alkuvuoden luvut mainittujen maiden kohdalla seuraavat: Espanja (+43,7 %), Italia (+26,1 %), Saksa (+18,3 %) ja Ranska (+1,7 %). Suomessa ensimmäistä kertaa vieraileva Lisa on tavattavissa ainakin Volvo Trucksin osastolla. Poikkeuksen tässä teki Ranska, jonka markkinat olivat niukasti pakkasella (-0,4 %). Maakohtaisesti tammi–huhtikuun luvut näyttävät plussaa kaikilla perinteisillä isoilla EU-mailla: Espanja (+43,3 %), Italia (+14,4 %), Britannia (+7,1 %) ja Saksa (+6,7 %). Huhtikuun kasvusta käy kiittäminen pelkästään pakettiautojen ja linja-autojen segmenttiä, sillä yli 16-tonnisten kuorma-autojen kauppa kävi hitaammin. Koko EU-alueella on myyty 595 170 ajoneuvoa, mikä tarkoittaa 8,7 prosentin kasvua. Hyötyautokauppa vienossa myötätuulessa EU:ssa Uusien hyötyajoneuvojen kysyntä kasvoi huhtikuussa EU-alueella kahdeksatta kuukautta peräkkäin kertoo European Automobile Manufacturers Association (ACEA). elokuuta 2014 Alahärmässä Powerparkissa. Kun talouskurimuksen jälkeen ylös kapuavassa Espanjassa kasvuksi merkittiin peräti 54,6 prosenttia ja Italiassakin kaksinumeroinen kasvu 15,2 prosentin turvin, niin Saksassa mentiin alaspäin 2,1 prosentin verran ja Britanniassa miinusta tuli 3,6 prosenttia. Pakkaselle alkuvuoden osalta meni Britannia peräti kolmanneksen pudotuksella (-30,9 %). EU:n kokonaismarkkinat yltivät yli 16-tonnisissa 70 631 ajoneuvoon, mikä tarkoitti vuodentakaiseen tammi–huhtikuuhun verrattuna 9,2 prosentin nousua. Yksittäisinä maina yli 16-tonnisten tammi–huhtikuun kaupan osalta mainittakoon vielä Alankomaat ja Puola. Ranskassa hyötyajoneuvomarkkinat pysyivät lähes ennallaan (+0,4 %). CharterWay Rent On kuljetustarpeesi pieni tai iso, löydät valikoimastamme käyttöösi vuokra-auton aina pikkupakettiautosta raskaaseen kuljetuskalustoon sekä linja-autoihin saakka. Tapahtumaan odotetaan 35 000 kävijää ja se on yksi suurimmista kuljetusalan tapahtumista Pohjois-Euroopassa. Power Truck Show järjestetään 8.9. Tervetuloa koko maan kattavan vuokraamoverkostomme asiakkaaksi. Alankomaissa mentiin ACEA:n mukaan reilusti alaspäin (-22,7 %), mutta Puolassa markkinat kasvoivat voimakkaasti (+18,1 %). Palvelemme sinua Veho Hyötyajoneuvot -huoltopisteissä aamuvarhaisesta iltahämärään. Hyötyajoneuvojen kokonaismarkkinoiden maakohtaisten tilastojen osalta ACEA kertoo huhtikuun osalta kiinnostavia lukuja. Juuri silloin, kun sitä tarvitset – päiväksi, viikoksi tai vaikka vuodeksi. Alaskalainen kuorma-autonkuljettaja Lisa Kelly on tähdittänyt amerikkalaisia tosi-tv-sarjoja kuten Rekkakuskit jäällä ja Maailman vaarallisimmat tiet, jotka ovat pyörineet myös Suomen näköradioissa. Tervetuloa! Tutustu tarkemmin mallistoomme ja hintoihin osoitteessa www.charterway.. Rekkakuskit täällä Monille ruudun ääreen ehtineille kuljetusammattilaisille tuttu tv-tähti Lisa Kelly nähdään tämän kesän Power Truck Show -näyttelyssä. Yksikköinä huhtikuun markkinat tarkoittivat 17 832 yli 16-tonnista. Notkahdus ei silti ole kovin suuri, sillä vuodentakaiseen tuli pudotusta vain 0,7 prosenttia. Kun tämän vuoden neljä ensimmäistä kuukautta lasketaan yhteen, saadaan hyötyautojen kokonaismarkkinoissa seuraavia lukuja
Maksuaikoja sääntelee EU:n maksuviivästysdirektiivi, joka tuli Suomessa voimaan lakina kaupallisten sopimusten maksuehdoista 16.3.2013. Originator vahvistaa asemaansa korjaus- ja varaosamarkkinoilla Lahtelainen raskaan kaluston varaosa- ja korjaamoyritys Originator Oy osti toukokuun lopussa tehdyllä kaupalla Hyvinkään HRP Oy:n osakeenemmistön. Tietolähde: energy.eu Maa €/litra (sis. Yli kolmannes pk-yritysten saamisista kestää yli 60 päivää, toisaalta lähes puolet pk-yrityksistä joutuu maksamaan omille velkojilleen tätä nopeammin, 30 päivän maksuajalla. Raskas Kalusto. Sen erikoisosaamista ovat erilaiset perävaunujen muutostyöt kuten akselisto- ja runkomuutokset. Samalla HRP:n toimitusjohtajaksi ja osakkaaksi tuli raskaan kaluston parissa pitkään toiminut Timo Mörsky, joka aloitti tehtävässä kesäkuun alussa. uutiskuljetus Koonnut: Harri Onnila, uutiset@raskaskalusto.fi Dieselin hintoja reissaaville Mikäli hanskiksesta löytyy Raskas Kalusto ajaessasi halki Euroopan, etkä tiedä missä maassa kannattaa tankata, on hyvä vilkaista suuntaa-antavat dieselin hinnat alla olevasta taulukosta. Maksuviiveet myös kasvattavat perinnässä olevia saatavia, maksuhäiriömerkintöjä ja luottotappioita. Pidentyneet maksuajat lisäävät yritysten käyttöpääoman tarvetta ja maksuviiveet kertautuvat. Asiakkaiden maksuajat ovat pidentyneet ja maksuviiveet ovat merkittävästi lisääntyneet. Kuljetuskeskusten Liitto KKL edustaa noin 4000 suomalaista kuljetusyrittäjää, jotka toimivat KTK-yrityksissä. Pienyrittäjien heikompaa asemaa kaupantekohetkellä käytetään hyväksi maksuajoista neuvoteltaessa, ja tällöin tehdystä työstä saatava korvaus tulee pitkällä viiveellä. KKL:n mukaan Suomessa maksuajat ovat olleet lyhimpiä Euroopassa, mutta maksukulttuuri on heikentynyt. Tällöin oman rahoituksen tarve kasvaa ja likviditeettikriisi uhkaa rahojen viipyessä asiakkaalla. Käytännössä voimme tarjota kaikki kuljetusliikkeen tarvitsemat huolto-, korjaus- ja varaosapalvelut yhdestä pisteestä.” Vuonna 1976 perustetun Originator Oy:n Lahden sekä vuonna 1987 perustetun HRP:n Hyvinkään toimipisteiden lisäksi Originatorilla on Hollolan Kukonkoivussa korjaamopalveluita tuottava toimipiste. Tilannetta vaikeuttaa lisäksi pankkien ja rahoittajien kiristynyt luottopolitiikka ja tiukentuneet rahoitusehdot. Yritykset pyrkivät pidentämään maksuaikojaan maksuongelmien takia ja pyrkivät myös hallitsemaan omaa kassavirtaansa siirtämällä maksuviiveitä alihankinataverkossa eteenpäin, siis kierrättämään omien saataviensa myöhästymistä. Hyvinkään Rekkarastissa sijaitseva HRP toimii erityisesti perävaunujen ja autojen jarru- ja katsastuskorjauksissa. Yrityskaupan myötä konsernin henkilökunnan määrää nousee yli 40 henkeen. Pidentyneet maksuajat tuntuvat verkottuneessa yhteistyössä etenkin ketjun laidoilla. HRP:n edelliset omistajat jatkavat yrityksen palveluksessa siirtymäajan. Erityisen hankalaksi tilanteen tekee se, jos rahojen saaminen viivästyy, mutta itse on sitoutunut lyhyempiin maksuaikoihin. Sopimusvapauden periaatteen mukaisesti yritykset siis voivat keskinäisissä sopimuksissaan lain asettamissa puitteissa päättää maksuajoista kuten muistakin sopimusehdoista. KKL: Yrityksen saatava korvaus tehdystä työstä nykyistä nopeammin Kuljetuskeskusten Liitto KKL esittää, että yritysten välisiä maksuaikoja on lakisääteisesti lyhennettävä työllisyyden ja taloudellisen kasvun parantamiseksi Suomessa. KKL ehdottaa, että maksuaikaa koskevaa säännöstä tulisi muuttaa samankaltaiseksi kuin Ruotsissa, jossa on otettu käyttöön 30 päivän maksuaika yritysten välisessä kaupassa. Laki sallii yritykselle enintään 60 päivän maksuajan, elleivät osapuolet toisin sovi. alv) Belgia Bulgaria Espanja Hollanti Irlanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kypros Latvia Liettua Luxemburg Malta Portugali Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Tanska Tsekki Unkari Viro Keskiarvo 1,444 1,290 1,342 1,499 1,469 1,683 1,677 1,301 1,298 1,427 1,261 1,266 1,192 1,360 1,399 1,275 1,300 1,413 1,528 1,421 1,360 1,376 1,483 1,532 1,321 1,389 1,279 1,388 Viime tipassa Dieselin hinta on Suomessa vuodentakaiseen (1,474 e) verrattuna lähes ennallaan, mutta Ranskassa ajaa tänä suvena edullisemmin, sillä viime kesän alussa litrahinta oli keskimäärin 1,462 euroa. ”Jatkossa kykenemme palvelemaan Originator Oy:n ja HRP Oy:n asiakaskuntaa entistä laajemmin ja kattavammin. Yrityskauppa mahdollistaa toimitusjohtaja Mörskyn ja hallituksen puheenjoh8 taja Oskari Hentilä mukaan yrityskokonaisuuden kehittämisen entistä vahvemmaksi alan toimijaksi alueellaan
”Toimenpidepaketin vaikutukset näyttävät yleisesti ottaen jäävän kansantalouden osalta kohtuullisiksi, mikäli Suomelle asetettaviin tavoitteisiin päästään pääosin biopolttoaineiden käytön lisäämisellä. Alustavien arvioiden mukaan jalostamoinvestoinnit edellyttävät noin 500 miljoonan euron investointitukia. ”Biopolttoaineiden kestävyyskriteereihin ja niiden todellisiin tuotantokustannuksiin liittyy kuitenkin vielä runsaasti epävarmuustekijöitä, joilla voi olla merkittävä vaikutus eri skenaarioihin. Toimenpidepaketista aiheutuvien kansantaloudellisten vaikutusten arvioidaan jäävän maltillisiksi, mutta arvioihin liittyy vielä epävarmuutta. Mikäli tarvitaan lisäksi biojalosteiden tuotantotukea, tuen tarve kasvaa noin 1,5 miljardiin euroon kumulatiivisesti vuosille 2020–2030.” EU:n ilmasto- ja energiapaketin kansantaloudellisia vaikutuksia arvioitiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kokonaistalouden VATTAGE-mallilla, jossa huomioitiin energiajärjestelmän tarkastelusta tehdyt tulokset. ”Suurimmat päästövähennykset päästökaupan ulkopuolisilla aloilla voidaan saavuttaa liikenteessä käyttämällä toisen sukupolven biopolttoaineita, jotka soveltuvat myös nykyisiin ajoneuvoihin. Toisen sukupolven biopolttoaineiden lisääminen tieliikenteessä tarjoaa VTT:n ja VATT:n mukaan Suomelle kustannustehokkaimman tavan saavuttaa EU:n 2030-toimenpidepaketin päästötavoitteet. Oletuksena oli, että biojalostamot lisäisivät Suomen jalostamokapasiteettia, josta avautuisi mahdollisuuksia öljyjalosteiden viennin kasvattamiselle”, sanoo VATT:n yksikön päällikkö dosentti Juha Honkatukia. Selvityksen mukaan toisen sukupolven biopolttoaineiden käytön lisääminen tieliikenteessä tarjoaa Suomelle kustannustehokkaimman tavan saavuttaa toimenpidepaketissa esitetyt kasvihuonekaasujen päästötavoitteet päästökaupan ulkopuolisella sektorilla. Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2014 vuoden 2030 ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita koskevan toimenpidepaketin, jossa kasvihuonekaasupäästöille ehdotetaan 40 prosentin vähennystä vuodelle 2030 vuoden 1990 päästöihin verrattuna. Tampereen oinna toimipiste av 7. 22 Teollisuustie la ka rk Pi 0 3396 www.hinausjatuuppaus.fi. Hankkeessa tehtiin laskelmat kolmella eri skenaariolla, joissa Suomen päästövähennystavoite olisi 32, 36 tai 40 prosenttia päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, eli liikenteessä, rakennusten lämmityksessä, jätteiden käsittelyssä, päästökaupan ulkopuolisessa teollisuudessa ja maataloudessa. VTT:n ja VATT:n toteuttamassa hankkeessa arvioitiin päästötavoitteiden vaikutuksia Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen. ti-to klo 10-1 sen uk pim so Muulloin mukaan. paketti-, maasto- ja kuorma-autoihin: Valotelineet • Kylkiputket • Lavakaaret • Karjaraudat Sekä vastaavat varusteet vaatimustesi mukaan. Laskelmamme perustuvat siihen, että käytettävät biopolttoaineet tuotetaan kotimaisilla raaka-aineilla. Päästökauppasektorin osalta säästötavoite on 43 prosenttia ja päästökaupan ulkopuolisten alojen osalta 30 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Kustannusoptimointi edellyttää eri skenaarioissa päästöjen vähentämistä kaikilla päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, kuten rakennusten lämmityksessä, jätteiden käsittelyssä, päästökaupan ulkopuolisessa teollisuudessa ja maataloudessa”, sanoo VTT:n tutkimustiimin Teräksenlujaa varustelua päällikkö Tiina Koljonen. Biojalosteiden osuus kasvaisi tieliikenteessä jopa 40 prosenttiin vuonna 2030. Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ovat saaneet valmiiksi selvityksen, jossa arvioitiin työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön tilauksesta EU:n 2030 -ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen. Biopolttoaineilla ilmasto- ja energiatavoitteisiin
Renaultit on varustettu 520-hevosvoimaisilla DTI 13 -moottoreilla ja tasalattiaisilla ohjaamoilla. Työn pääpaino on Ivecolla kohdistettu erityisesti jakeluun, lyhyisiin ja keskipitkiin kuljetusmatkoihin sekä kunnallispalveluihin kuten jätteenkeräykseen ja -kuljetukseen liittyviin ajotehtäviin. Tätä nykyä Sauber F1-tiimin kalusto koostuu kaikkiaan 14:sta Renault Trucksin rahtiautosta ja 12:sta muusta hyötyajoneuvosta. Vaihtoehtoisesti koeajopyynnön voi myös lähettää sähköpostilla osoitteeseen contactfinland@renault-trucks.com Raskas Kalusto. Moottorin jatkona on 16-vaihteinen ZF:n manuaalilaatikko tai Allisonin kuusiportainen automaatti. Huhtikuun lopussa sveitsiläinen tiimi vastaanotti neljä Renault Trucks T 520 High -ajoneuvoa, joilla kuljetetaan välineitä ja henkilökuntaa radoille. Vistema huoltamaan Ivecoja Iveco Finland Oy ja Vistema Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Vistema Oy aloittaa valtuutettuna Iveco-huoltopisteenä. ”T-sarja sai varauksettomat kehut kaikilta koeajaneilta”, hehkutti kiertueen tunnelmia Renault Trucksin myyjä Mika Saari. Päästöjen kannalta Euro 6 -maakaasumoottorit ovat vähemmän ympäristöä rasittavia kuin vastaavat Euro 6 -dieselmoottorit. CNG-malleissa on 400–1 300 litran polttoainesäiliötilavuus paineistettu maakaasua varten. 10 Iveco lisää kaasua Iveco on tuonut markkinoille ja maakaasukäyttöisen version Straliksesta, ja ensimmäiset yksilöt on valmistajan mukaan jo toimitettu eurooppalaisilla asiakkaille. Stralis Natural Power Euro VI -mallin kaksi- ja kolmeakseliset tasakuorma-autot ja kaksiakseliset veturit on valmistettu Ivecon Madridin tehtaalla samalla kokoonpanolinjalla kuin dieselmallit. Mallimerkintää Stralis Natural Power Euro VI kantava Iveco on tulosta valmistajan tuotekehitystyöstä vaihtoehtoisten polttoaineiden parissa. Kiertueella liikkuneet demoautot ovat maahantuojan mukaan koeajettavissa myös kiertueen jälkeen. Iveco kertoo tarjoavansa tätä nykyä täyden valikoiman maakaasukäyttöisiä busseja sekä kevyitä, keskikokoisia ja raskaita kaupallisia ajoneuvoja. ”Usein kommentti koeajon jälkeen oli positiivisen hämmentynyt. Maakaasumoottorin hiukkaspäästöt ovat vain viisi prosenttia ja NOx-päästöt 65 prosenttia dieselmoottorin verrattuna. Maakaasumallin Cursor 8 Natural Power -moottorin tehot vaihtelevat versiosta riippuen 270 hevosvoimasta 330 hevosvoimaan. Kustannustehokkuuden kannalta kokonaiskustannukset voisivat olla kymmenen prosenttia vastaavaa dieselajoneuvoa matalammat. Maakaasua säilytetään nestemäisessä tilassa -130 °C:ssa ja 9 barin paineessa, ja se muutetaan kaasuksi ennen moottorin ruiskuttamista. Renault Trucksin myyntipäällikkö Erkki Evilä oli niin ikään tyytyväinen kiertueen tulokseen. Koeajosta voi sopia ottamalla yhteyttä omaan Volvo Truck Center -jälleenmyyjään tai soittamalla numeroon 010 655 4000. Renault kiersi menestyksekkäästi Kevään aikana Etelä-Suomessa järjestetty Renault-kiertue oli maahantuoja Renault Trucksin mukaan onnistunut. Pohjoismaiden ensimmäinen uuden malliston kiertue jä kävi seitsemällä paikkakunnalla yli 200 asiakasta kävi hakemassa tuntumaa uuteen mallistoon. Tähän mennessä on myyty yli 12 000 ajoneuvoa, joista 2 000 myytiin vuonna 2013. CNG-version lisäksi Stralis Natural Power on myös saatavissa keskipitkille ja pitkille matkoille LNGversiona eli nesteytettyä maakaasua käyttävänä toteutuksena, jonka toimintamatkaksi lupaillaan 750 kilometriä. Lisäksi maakaasuajoneuvot mahdollistavat Ivecon mukaan hiilidioksidipäästöjen vähentämisen 10 prosentilla tai jopa 100 prosentilla, jos käytetään biometaania. Renaultin miellyttävyys ja toimivuus eivät olleet välttämättä ennestään tut- tuja. uutiskuljetus Koonnut: Harri Onnila, uutiset@raskaskalusto.fi Renault liikuttaa Sauberia formularadalta toiselle Neljäntenä vuonna peräkkäin Sauberin F1-tiimi matkaa Euroopan Formula 1 Grand Prix -tapahtumiin Renault Trucks -ajoneuvoilla. Maakaasun alhaisempi hinta dieseliin verrattuna tarkoittaisi myös parempaa tuottavuutta, mikä mahdollistaisi jopa 40 prosentin säästöt. Kiertue toi myyjillemme kiitettävän määrän tarjouspyyntöjä, joita nyt työstetään yhdessä asiakkaiden kanssa”, Evilä kertoi. Esimerkiksi AT440S33T/P LNG -veturin peruskokoonpanossa on neljä 70-litraista CNG-tankkia ja 525-litrainen LNG-kylmätankki. Visteman taustalla toimii Alppilan Autohuolto Oy eli yhtiöllä on pitkä ja vankka kokemus autoalalta.” Visteman Matti Kuokkanen (vas.) ja Ivecon Petri Gerpe yhteistyötunnelmissa. Kiertueen aikana esittelyssä oli kolme rahtiliikenteen T-sarjan autoa, kaksi jakeluliikenteen Dsarjan autoa, Master-pakettiauto ja erilliskorillinen kevytkuorma-auto. Iveco Finlandin myyntijohtaja Pasi Gerpe on vakuuttunut Visteman toiminnasta. ”Vistema Oy on tunnettu laajasta osaamisestaan kuorma-autoilijoiden keskuudessa, ja nyt palvelutarjontaa laajennetaan Iveco-merkkihuollon kautta. Uusi Iveco-asiakkaita palveleva huoltopiste sijaitsee Vantaalla osoitteessa Robert Huberin tie 7
Pöly työmaalla huonontaa paitsi työturvallisuutta ja -viihtyvyyttä, laskee myös työtehoa. Raskaita, yli 16-tonnisia on rekisteröity alkuvuonna 871 kappaletta, mikä on 77,4 prosenttia kaikista kuorma-autoista. ”Vaarallisintahan on juuri se pöly, jota ei nähdä. kello 10–18. Tammi–toukokuussa on rekisteröity 1 125 uutta kuorma-autoa, mikä on 15,4 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna viiden ensimmäisen kuukauden aikana. Pääsymaksu on yli 12-vuotiailta seitsemän euroa. Sopimukseen sisältyy lisähankintavaraus 69 ajoneuvosta. Suurin pudotus on tapahtunut 6–16-tonnisten luokassa, sillä niitä rekisteröitiin alkuvuonna lähes 49 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2013 viiden ensimmäisen kuukauden aikana. Tänä vuonna ovat uutena autoluokkana mukana pickupit. Neljättä kertaa järjestettävään tapahtumaan odotetaan paikalle yli sataa näyttelyajoneuvoa huippukuntoon viimeistellyistä show-autoista tyylikkäisiin työjuhtiin. Toimitukset jakautuvat vuosille 2014–2017. Huolellinen pölyntorjunta on paras vaihtoehto niin työntekijöiden ja sivullisten terveyden kannalta kuin kokonaistaloudellisestikin mitattuna.” Ojanperä on tyytyväinen, sillä valmistuneessa tietopaketissa kerrotaan hänen mukaan selkokielellä ja pelkistäen, mitä pöly on ja miksi sitä pitää torjua. • 16.–18.7. Armeija varmisti Scania-kaupat Toukokuun 15. Ajoneuvojen päällirakenteet asennetaan Scania Suomen palvelukeskuksessa Jyväskylässä. Kuvassa Maavoimien materiaalilaitoksen kaupallinen johtaja Lars-Christian Schauman (vas.) ja Maavoimien materiaalilaitoksen johtaja, kenraalimajuri Kyösti Halonen sekä Scania Suomi Oy:stä toimitusjohtaja Raimo Lehtiö ja myyntipäällikkö Timo Iltanen. Vinkkejä työmaiden pölyntorjuntaan Rakennuskonevuokraamo Cramo, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys, VTT ja joukko muita alan yrityksiä ovat julkaisseet tietopaketin pölyntorjunnasta yleiseen käyttöön. päivänä allekirjoitetun hankintasopimuksen perusteella Puolustusvoimat hankkii Scania Suomi Oy:ltä yhteensä 184 kappaletta maansiirtoalustaisia, koukkuvaihtokorilaitteilla sekä osin kuormankäsittelylaitteilla, puominosturilla tai kouluautovarustuksella toimitettavia kuorma-autoja ja vetoautoja. Ajoneuvoille solmitaan huolto- ja korjaussopimus, jonka sopimuskausi optioineen on 6+6+3 vuotta. Heinäkuussa ajoneuvot ovat tutustuttavissa seuraavasti: • 23.6.–2.7. Käyttöautolla Pohjanmaalla eli Vaasan, Seinäjoen ja Närpiön ympäristöissä. Tämä helpottaa varaosien saatavuutta ympäri maata. Autojen ihastelun lisäksi ohjelmassa on muun muassa surmanajajoesityksiä, musiikkia sekä tuote-esittelyä automaahantuojien ja muiden alan toimijoiden suunnalta. • 7.–15.7. Näiden ongelmien välttämiseen antaa apua Pölyntorjunta rakennustyömaalla -tietopaketti, johon voi tutustua osoitteessa rakennuskone. Scanian modulaarisen tuotantojärjestelmän seurauksena vaativimmatkin erikoistuotteet perustuvat valmistajan mukaan samoihin teknisiin ratkaisuihin kuin peruskuorma-autot. 04/14 Porvoossa rekkafestaroidaan kesäkuun lopulla Rennoksi ja rehelliseksi koko perheen rekkafestariksi itseään luonnehtiva Riverside Truck Meeting kokoaa kuormaautoväkeä Porvooseen lauantaina 28.6. Suomesta ostettujen tuotteiden arvo on Scanian mukaan vuosittain yli 100 miljoonaa euroa. Tapahtumapaikkana on Porvoon Kokonhallin alue. Wetterillä Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla kuten Oulun, Rovaniemen ja Kokkolan ympäristöissä. 11. Auto-Killalla itäisessä Suomessa kuten Lappeenrannan ja Mikkelin ympäristöissä. Hankinnan kokonaisarvo, mukaan lukien huoltosopimukset ja optiot, on noin 66,2 miljoonaa euroa. Lapsille on luvassa oma puuhapaikka, hevosratsastusta ja kasvomaalausta. Scania AB:llä, jonka tytäryhtiöihin Scania Suomi kuuluu, on lukuisia suomalaisia alihankkijoita ja komponenttitoimittajia. Puu-Volvoa kokeilemaan Tässä lehdessä esiteltävät kaksi Volvo FH16 750 Euro6 -puutavara-autoa ovat Volvo-asiakkaiden koeajettavissa kesän mittaan. Teknisen Kaupan ja Palvelujen johtajan Heikki Ojanperän mukaan pölynhallintaan liittyy väärinkäsityksiä. Kotimaan kuorma-automyynti painottuu yli 16-tonnisiin Uusia kuorma-autoja rekisteröitiin Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan toukokuussa 255 kappaletta. Kärkikolmikkoa seuraavat raskaassa luokassa DAF (33), Sisu (21), MAN (20) sekä Iveco (14) ja Renault (14). Volvoja on rekisteröity 335, Scanioita 293 ja Mercedeksiä 137. Puolustusvoimien tekemään sopimukseen vaikutti Scanian suomalaisuusaste. Yli 16-tonnisten kär- kijoukko on alkuvuoden osalta tuttu. Scania Suomella on sopimus Huoltovarmuuskeskuksen kanssa raskaiden kuorma-autojen varaosien turvavarastoinnista. Volvo Truck Centerin itäisillä alueilla. Yhtiö ostaa Suomesta muun muassa johtosarjat, moottorivaluja, nostureita, vaihtolaitteita ja tuulilaseja. Puolustusvoimien Scania-kuorma-autojen koukkulaitteet toimittaa raisiolainen Cargotec Oy. Pölyä pidetään itsestäänselvyytenä, joten asiaa ei nosteta esiin. fi/polynhallinnassa. Ajoneuvot ovat pääosin neliakselisia raskaita kuorma-autoja. • 3.–5.7
KULJETUSLIIKE Teksti ja kuvat: Iikka Kekko S U T E J L U K I T T E V LA talo & Vahtera Oy Kuljetusyhtymä Yli etti ovat vahtolaisen Teliveto-Volvo ja neliakselinen pokkalav lut kun hän operoi Mika Vahteran pääasialliset työka ivä pitää sisällään lavettikuljetuksia. muutaman koneensiirron ja pari ylileveää 12. Normaali työpä metallirakennetta
13
Tilanteen mukaan ajetaan myös muiden kuljetusliikkeiden keikkoja ja vastavuoroisesti heitä pyydetään apuun, jos omalla kalustolla ei suoriuduta jostain tietystä hommasta. Heti aamun sarastaessa tulee vielä konttikeikkaa Helsingin Vuosaareen, joten päivä alkaa olla täyteen buukattu. 2000-luvun alkupuolisko oli muutoksen aikaa siinä mielessä, Raskas Kalusto. Monien asiakkaiden kanssa on syntynyt luottamussuhde siltä pohjalta, että tuttu lavettimies tietää mistä koneet haetaan ja minne viedään asiakkaan toivomusten mukaan. ”Siellä kaupanteko on oikein luonnikasta. Nooteboomin 4-akselinen hydraulisilla ajosilloilla, ”jatkopokka”, soveltuu hyvin koneiden siirtoihin ja on Mikan mielestä hyvä peruslavetti moneen muuhunkin hommaan. Matkalla seuraavalle reissulle informoidaan varattuja saattomiehiä päivän aikataulusta liittyen konepajakuljetuksiin, jotka leveytensä ansiosta vaativat liikenteenohjaajat mukaan. Kuljetusyhtymä Ylitalo & Vahtera V olvon hytin kyljessä lukee Kuljetusyhtymä Ylitalo & Vahtera Oy ja otsan valomainoksessa lavettikuljetus.fi. Kohti Mynämäkeä ajellessa Vahtera kertoo, että korjaamolle haettavan traktorin kuljetuksen tilasi traktorikorjaamo, joka on yksi hänen vakioasiakkaistaan. L avettihommat alkoivat Mikan osalta vuonna 1989, jolloin hän kävi ostamassa tulevan yhtiökumppaninsa, silloisen työnantajansa Timo Ylitalon bongaaman lavetin ja sen veturina olleen 110-Scanian Kemijärveltä. Ruvetaan siis suorittamaan. Sen 9,3 metrin kuormatila jatkuu tarvittaessa kuusi metriä, mikä lisää käyttöastetta. Koneiden kuljetusta. Volvon perässä oleva 4-akselinen Nooteboomin ”jatkopokka” on Mikan mukaan kätevä yleislavetti moneen hommaan. Sanoin että varaa se nyt saman tien, se me otetaan”, Mika Vahtera kertoo Volvon valomainoksen oivallisesta tekstistä. Sen hän kertoo ostaneensa Nooteboomien tavoin Ojala Machinelta Sievistä. Scania hankittiin Ylitalon omien koneiden siirtoa varten, mistä lavettiautoilu sittemmin jalostui ammattimaiseksi kuljetustoiminnaksi. Sinisten lavetinvetäjien työt koostuvatkin hyvin pitkälle 14 Koneiden kuljetukset ovat Mika Vahteran arkea. Vaihteiston öljyvuodosta kärsivä Valtra ajetaan kyytiin Mynämäellä ja kuljetetaan Vahtoon korjattavaksi. Päivän ohjelmassa oli aluksi dumpperin siirto Paimioon ja öljynporauslautoilla käytettävien generaattoreiden pohjalevyjen kuljetuksia parin niitä valmistavan yrityksen välillä sekä yhden valmiin toimittaminen satamaan. Vahteralta löytyy kahden autonsa vedettäväksi neljä erilaista lavettia, joista tuorein on Nicolaksen kehtolavetti. Scanialla alkuun – MANilla vauhtiin. ”Puhuin tutun kaverin kanssa yrityksemme nettiosoitteesta ja hän ehdotti jotain helppoa ja selkeää, minkä hakukoneet löytävät vaivatta. Luonnollisesti pidempääkin keikkaa tulee, jopa Ruotsia myöten. Kaveri sitten soitti parin päivän päästä, että lavettikuljetus.fi olisi vapaana. Kun olen käynyt hakemassa tai vaihtamassa siellä lavettia, olen saanut heiltä aina kuormat, ettei ole tarvinnut varta vasten ajella Sieviin kaupoille”, Mika toteaa kaupankäynnistä Ojalan Harrin kanssa. pienten asiakkaiden koneiden siirroista keskittyen Varsinais-Suomen alueelle. Mika muistelee, että se oli siihen aikaan nuorelle miehelle kova juttu lentää lentokoneella Rovaniemelle 50 000 markan shekki povitaskussa. Sama pätee myös konepajakuljetuksissa, joissa asiakas tietää käytettävän kaluston mitat ja kuljettaja taas talon tavat toimia. Tämä traktori lähti remonttiin Vahtoon kiilakeikkana
Aluksi vedettiin irtoperiä 124-Scanialla, joka valjastettiin jonkin ajan kuluttua oman puoliperän eteen ja aloitettiin raudanajo. L avetilla on ajettu ympäri Turun talousaluetta jo useampi tunti ja puhuttu laveteista ja niiden vetureina toimineista Scanioista ja MANeista. » Tänään Volvolla. Vahtera kertoo että MANnin jälkimarkkinoinnin ohella vaihtopainetta toiseen merkkiin aiheutti se, ettei uusia malleja saanut Suomeen koville painoille. Iskuryhmä Aki Vuori, Mika Vahtera ja Veijo Viitanen hoitivat kokemuksella tällä kertaa leveän kuljetuksen Raisiosta Turun satamaan. Samalla porukalla on operoitu lukuisia Mikan suorittamia erikoiskuljetuksia. Volvoon saa rajoitetun nopeuden puitteissa 40 tonnia kokonaispainoa pelkälle veturille. Scanialta olisi puolestaan saanut vastaavat painot kuin Volvoon, mutta rautajousin, mitä Vahtera ei pidä tähän päivään kuuluvana varusteena kuten ei manuaalivaihteistoakaan. Lavetin rinnalle tuli myös rahtikalustoa. että konepuolella tapahtui hienoista hiipumista, mutta vuonna 2001 perustetun Kuljetusyhtymä Ylitalo & Vahteran kuljetuskaluston pyörät alkoivat pyöriä entistä tiuhemmin. Ainoa miinus Vahteran mukaan on I-Shiftin ykkönen, joka on pidempi kuin monissa muissa vaihteistoissa, joskin ongelma tulee esiin harvoin. Hän pitää autoa hyvänä ja laadukkaana työkaluna, mutta jälkimarkkinoinnin kanssa oli jonkin verran ongelmia. Kaksiakselisen Scanian käydessä pieneksi, tilalle hankittiin teliauto ja merkki vaihtui MANiksi. 04/14 Saksalaismerkit ovat tulleet tutuiksi vuosien saatossa. Vahtera laskee että heillä ehti olla kaikkiaan viisi MANia. Nyt kuitenkin istutaan toisessa yrityksen käytössä olevista Volvoista, jotka muodostavat tämänhetkisen kaluston. Nostoteli Mersusta siirryttiin telivetoaikaan uudella MANilla. Tuttujen asiakkaiden kanssa yhteistyö luistaa vuosien kokemuksella. 15
Kuormaa ei ole kuin kahdeksan tonnia, joten 600-hevosvoimainen Volvo liikkuu pintakaasulla. Kun tulee toimeksianto josta ei omalla kalustolla selvitä, pyydetään yhteistyökumppaneita apuun. Lisäksi vetoauton ja lavetin väliin on olemassa niin kutsuttu jeeppi-dolly, joka tulee kiinni auton vetopöytään ja 4-akselinen kehtolavetti puolestaan sen päällä olevaan vetopöytään. Minä tiedän kelle soitan, jos on asiaa ja he puolestaan soittavat minulle, joka tiedän meidän firmasta ja toimista myös käytännössä kaiken. Paikalle ovat saapuneet myös saattomiehet eli liikenteenohjaajat Aki Vuori ja Veijo Viitanen. Kuljetusyhtymä Ylitalo & Vahtera Siinä mielessä Mersuun saatava turbokytkin kiinnostaisi. Aki ja Veijo ovat Mikan vakiosaatto- miehiä. Vetopyörän edessä oleva pienempi polttoainesäiliö on muutettu hydraulisäiliöksi. Leveä kuorma. Reitti on tuttu ja matkaakin on alle kymmenen kilometriä, joten homma on niin sanottu läpihuutojuttu. Mika Vahteran luotsaama Kuljetusyhtymä Ylitalo & Vahtera Oy edustaa pientä erikoisalalla toimivaa kuljetusliikettä, jolla on kyky sopeutua asiakkaidensa tarpeisiin ja tilanteisiin. Tällöin saadaan kontin lisäksi kyytiin esimerkiksi joku kone varusteineen. K oneiden siirtojen jälkeen ohjelmassa on öljynporauslautalle valmistettavan generaattorin alustan siirto konepajalta toiseen firmaan, joka asentaa siihen tarvittavat eristykset. ”Mika on työllistänyt meitäkin usein, mikä on hyvä. Kummatkin kertovat että alalle on tullut yrittäjiä, jotka ovat hinnalla koittaneet saada töitä ja ovatkin siinä onnistuneet minkä vuoksi moni vanhempi ja kokenut saattomies on jäänyt vaille keikkoja. Konepaja jossa alusta on valmistettu, on jälleen yksi Vahteran asiakkaista, jonka kanssa yhteistyötä on tehty jo vuosia. » Eri variaatioita. Vastassa on tuttu porukka, joka aukaisee hallin ovet niin, että saamme peruuttaa suoraan halliin pihaan tultuamme. 16 Raskas Kalusto. Eristysfirmasta viedään taas sinne aiemmin toimitettu alusta Turun satamaan, josta se jatkaa matkaansa laivalla kohti Norjaa. Varttitunnin päästä kuorma on kyydissä. Leveyttä on kuitenkin viisi metriä, minkä vuoksi tarvitaan kaksi saattomiestä. Silti kilometrit ovat laskeneet murto-osaan parhaista vuosista, jolloin ajoin jopa 125 000 kilometriä”, Vuori puolestaan toteaa nykyhetkestä. ”Kun tunnetaan toisemme, voidaan tehdä hommiin nopeastikin muutoksia esimerkiksi yllättävien, niin sanottujen muuttuvien tekijöiden astuttua kuvaan. Kuorman vaihduttua samanlaiseen, mutta jalostetumpaan alustaan, jatkuu mat- ka Turun satamaan, josta kyytiin tulee ylileveä avokontti, joka on taas matkalla Vuosaareen. N yt lähtevät kuitenkin niin saattomiesten ja kuin Vahteran autojen pyörät pyörimään. Kontteja kuljetetaan esimerkiksi murska-asemien siirtojen yhteydessä, mutta myös satamasta asiakkaille, kun kyseessä on vaikkapa ylileveä avokontti, jollainen on nyt lähdössä aamuksi Vuosaareen. AdBlue-säiliö sijoitettiin ohjaamon taakse, mihin se mahtuu hyvin lavetinveturissa. Viitanen muistuttaa että kulujen päälle pitäisi saada myös palkkaakin. Joskus tehdään nopeitakin muutoksia suunnitelmiin, jotta kaikkien osapuolten työt sujuisivat parhaiten”, Vahtera kuvailee asiakassuhteitaan vetäessään haalareita päälle. Vahtera kertoo että heillä on tarkoitusta varten räätälöity B-linkki, jota voidaan käyttää auton ja esimerkiksi nyt olevan Nooteboomin välissä. Tällöin lavetin kaulan alle saadaan yksi akseli lisää kuormissa, joissa vaarana on 3-akselisen vetoauton kantavuuden riittämättömyys
Varaa paikkasi nyt! Varaus ja tiedustelu: Ari 0400 264 116 • Rami 0500 569 522 • Mikko 0400 563 786 Juha 0400 567 068 • Hannele 040 736 0073 katso lisää powertruckshow.fi /powertruckshow UOS I. JUH 8.–9.8.2014 10 LAV powerpark, härmä Vuoden 2014 merkittäVin kuljetusalan tapahtuma
KULJETUSKALUSTO Teksti ja kuvat: Iikka Kekko AJANMUKAINEN Kari Gröhnin Volvo FH16 750 18 Ajatus oli päivittää vain vanha 4-akselinen perävaunu uuteen 5-akseliseen. Sitten vaihdettiin vielä nosturikin. Autokauppa oli jäissä, mutta lopulta koko yhdistelmä vaihtui uuteen.
Kari Gröhn paljastaa, että oli vielä päivää ennen maksimipainojen korotusta sitä mieltä, etteivät painot nouse 76 tonniin asti. Gröhnit kertonniin, mutta metsäteollisuuden sanantovat, että heidän vallan merkitys näissä asioissa on syytä ketjun konemiehet muistaa. Kolmiakselisten hyvityshinta vaan tuntui ro- 19. Perävaunu, nosturi ja auto. Gröhnin kanssa keskustellessa tuli jälleen esille sekin puoli asiaa, että viime vuonna voimaan tullut 76 tonnin makVolvo kahmii tuksimipaino on voimassa alustavasti viisi kikuorman Volvon vuotta, minkä jälkeen asiassa tehdään kyydistä Nurmeklopullinen ratkaisu. Massojen noustua ainakin seuraavan viiden vuoden ajaksi 16 tonnilla, on mentävä kalustolla, joka sallii parhaimman kantavuuden. Massojen korotusten tultua voimaan kyselimme myös vetoauton hintoja. Koko kalusto meni uusiksi vanhoja autoon useimmiten kantavuuskuorman. merkkejä käyttäen. Gröhn joutui saman aallon mukaan kuin valtaosa raakapuuta kuljettavista autoilijoista kokonaispainojen noustessa – akseleita oli lisättävä alle. Toiset ovat jopa toisessa Vapo Timberin voneet, että painot laskisivat vaikka 68 sahalla. ”Aluksi meillä oli tarkoitus korvata neliakselinen Jyki viisiakselisella kuten teimmekin. J uukalaisen Kari Gröhnin uusi Volvo edustaa nykyaikaista puutavaran kuljetuskalustoa puskurista puskuriin. tekevät hyvän mittaista tukkia ja Nyt kuitenkin Gröninkin puuauto kuitua, mistä saa on päivitetty vastaamaan ajan haasteitehtyä uuteenkin ta. K alustoa ei ollut Gröhnin mukaan ajatus uusia kerralla mutta asiat vaan kääntyivät lopulta sellaisiin uomiin, ettei uutta päivitystarvetta esiinny heti seuraavana vuonna. Meillä on ollut jo pitkään kaksi perävaunua, joten jäi meille vielä yksi neliakselinen varakärry pihaan
Autoilija myöntääkin saaneensa joskus jopa kotiväeltään huomautuksia hieman normaalista poikkeavasta huumorintajustaan. Valintaa Kari perustelee muun muassa sillä, että kun toiset ovat harmitelleet ja epäilleet tridem-alustan toimivuutta, niin sellaista päätettiin juuri siksi kokeilla. Kun jouset laskee alas, ei nosturi ret- Aikoinaan hankittiin 4-akselinen vaunu ja hyttinosturi ensimmäisten joukossa vaikka epäilijöitä riitti. Lopulta autonvaihtokin nytkähti eteenpäin ja Joensuun Volvo-kuormaautomyyjä Reijo Holopainen painoi enteriä lähettääkseen tilauksen Göteborgiin Volvo FH16 750 -tridemalustasta. Auton valmistuttua perässä oli Keslan esittelykone, joka sitten päätettiin ostaa omaksi”, Gröhn kertaa viimevuotisia kalustonvaihtokuvioitaan. Päällirakenteen valmisti joensuulainen Konekorjaamo Riikonen. Teliakselin noston kanssa tosin oli ongelmia ilmeisesti ohjelmistovian vuoksi, minkä seurauksena akseli laskeutui maahan heti kun autolla lähdettiin kuormattuna liikkeelle, vaikka se paikallaan ollessaan ylös nousikin. Nosturin irrotus tapahtuu laskemalla takapäästä ilmajousitettu alusta sen jälkeen alas, kun ilmatoimiset sokat ovat avattu. Sittemmin vika saatiin korjattua ja akseli pysyy nyt kuormattuna ilmassa 50 km/h nopeuteen saakka. Nosturikin oli vasta puolitoistavuotias eikä sitä ainakaan pitänyt vaihtaa. Siitä huolimatta auton rakentaminen kesti normaalia pidempään, mutta mikään kiire ei sinänsä ollut. Nosturiteline on päällirakenteen valmistaneen Riikosen verstaan käsialaa. Kari kertoo että merkkiliikkeissä hinta karkasi pilviin, mutta pieksämäkeläinen Naaran Kuljetus ja Huolto teki asennuksista kohtuullisen tarjouksen ja auto ajettiin Naarajärvelle piuhanvetoon. » lättävästi hintaa erikseen teetätettäessä. Ennakkoluulotonta ajattelua. Uuden auton kanssa ehdittiin vielä viime liukkaille eikä sen soveltumista ole kuitenkaan tarvinnut kyseenalaistaa. Gröhnin 76-tonninen mahtaneen samalla kun kokonaismassat nousivat, joten jätimme autonvaihdon odottamaan. Päällirakenteiden sähkötyöt olivat unohtuneet kauppahinnasta jostain syystä, joten ne jäivät Gröhnin erikseen maksettaviksi ja niille alkoi löytyä yl20 Nosturiksi uuteen autoon valittiin tuttu merkki, Kesla 2110T. Pankoiksi valittiin samanlaiset Exten S6 -teräspankot kuin oli perävaunussakin, joka ehti kulkemaan muutaman kuukauden vanhan 700-hevosvoimaisen Volvon perässä. Raskas Kalusto. Vaikka Gröhnit eivät olleet ainoita kalustoaan uusille painoille päivittäjiä, saapui auto Joensuun Volvolle pari kuukautta etuajassa, viime marraskuussa. Kari Gröhn ja kuljettajat, Joni ja Samu Gröhn ovat kaikki sitä mieltä, että nykyinen auto on aivan eri maata kuormatessa kuin vanha rautajousinen ja perinteisellä nosturitelineellä varustettu auto. Aiemmin käytetyt nosturimerkit ovat nekin paikallistuotteita kuten Foresteri ja Peku. Vetoauton erikoisuus löytyy sen perässä olevasta nosturitelineestä, jossa Kesla on kiinni kiilatapeilla. Gröhnien nosturit ovat olleet hytillisiä jo yli 20 vuoden ajan. A lustan osalta Juuassa päädyttiin tridem-alustaan, jossa lisäakseli on sijoitettu vetoakseleiden taakse
Ensimmäinen hyttinosturi tuli taloon jo 90-luvun alussa. Kahdella etuakselilla varustettu vaunu tuntui toimivalta ratkaisulta, vaikka senkin toimivuutta epäiltiin melko yleisesti. Hyttiin suhtauduttiin tuolloin vielä hyvin epäillen. kua kuormatessa miesten mukaan lainkaan. 21. Ajopari sekä serkukset Samu ja Joni Gröhn vastaavat Volvon liikkeistä viikolla. ”Jotkut sanoivat että onhan se varmaan ihan mukava, jos ajaa lyhyttä matkaa tai lastaa paljon junia. 04/14 Pankkoina on Exten S6 -teräspankot, ja kuorma kiristetään saman valmistajan ilmakiristimillä. Karin poika, Joni Gröhn sekä Jonin serkku, Samu Gröhn ajavat Volvolla kahdessa vuorossa puuta UPM:n lukuun. 19,5 tuuman vanteissa oli perävaunun osalta eroa alumiinisten ja teräksisten välillä 240 kiloa alumiinin hyväksi. Myös 4-akselinen vaunu tuli heille reilua vuotta aikaisemmin ennen kuin painot nousivat. P unahyttinen puutavara-auto liikkuu viikot kahden kuljettajansa voimin. Sanoin että se on mukava ja hyvä varuste vaikka tekisi vain yhden kuorman”, Kari toteaa hymyillen. Kari käy nykyään enää ajamassa viikonloppuisin ajojärjestelyjen ohessa. Kolmas sukupolvi ratissa. Karin tarinoista kuultaa useassa käänteessä hyvinkin ennakkoluuloton suhtautuminen teknisiin uudistuksiin. Nosturin irrotuksen helppoudesta ei vielä osata sanoa mitään, koska se on ollut lähes jatkuvasti auton päällä mukana
Joni Gröhn toteaa ettei kaikesta voi keventää, koska se on itsensä huijaamista jos kalusto heikkenee sen myötä, millä hän viittaa perävaunun runkoihin, Raskas Kalusto. Toisen polven kuljetusyrittäjän, Kari Gröhnin aika kuluu viikolla pääasiassa UPM:n liikennöitsijöiden ja koneurakoitsijoiden perustaman puun korjuuja kuljetusliikkeen, Metsä Prime Oy:n kuljetusvastaavana. 11-metrisen Jykin osuus tyhjäpainosta on 8 240 kiloa, jolloin vetoautolle jää 17 060 kiloa. Jutuntekoviikolla serkuksista Samu on ollut aamuvuorossa. Metsä Primen ajossa on seitsemän puutavara-autoa, joille Kari järjestelee UPM:n ajoja. Perävaunu otettiin tällä kertaa kahdeksalla pankolla, jotka nekin ovat teräspankkoja, mikä nosti hieman omapainoa. Nosturi ei siirry kuormauksen ajaksi taaemmaksi, mikä on käytön kannalta vain totuttelukysymys. Perävaunussa alumiinivanteilla saatiin omapainoa 240 kiloa matalammaksi. Vastaavasti painoa saatiin pois ilmajousilla ja alumiinivanteilla. Gröhnien mukaan kahdella lisäpankolla haetaan esimerkiksi parempaa rungon kestävyyttä painon jakaantu- essa tasaisemmin koko rungon matkalle. Vuoroa vaihdetaan Juuassa huoltoaseman pihassa, jossa pian pyöriikin liuta paikallisia puuautomiehiä vasta reilun kuukauden ajossa ollutta autoa kiertäen. Gröhnin 76-tonninen » Nosturi on kiinni rungossa kiilatapeilla, joiden sokat avautuvat harmaan suojuksen takana olevien ilmasylinterien avulla. 22 Ilmajousitettu auto on jämäkkä lastata, kun se ei keinu eikä retkua kuten rautajousinen. Omapainoa kysytään nykyään aina yhdistelmää kierrettäessä. Vastaus on 25 300 kiloa. Ajoalue käsittää karkeasti PohjoisKarjalan Joensuun korkeudelta ylöspäin. Jälleen lähtee yksi kuorma mäntytukkia Juuan vaarojen takaa kohti sahaa Gröhnin Volvon vetämänä
Joni kertoo että pari vuotta vanhemmalla Samu-serkulla oli rekkakortti ennen kuin hänellä, mutta Samulla ei ollut tuolloin vielä kokemusta puunajosta, joten serkukset operoivat Karin Volvolla joskus porukalla – kumpikin teki sen mihin pystyi. Armeijaan 19-vuotiaana mennyt Joni sai yhdistelmäkortin palveltuaan isän- Ohjaamon teippauksen toteutti tulostustekniikalla Mainosteippaus Pitkänen Joensuusta. joissa halkeamat ja repeytymät eivät ole puutavaranajossa ollenkaan harvinaisia. Hyväkuntoista metsäautotietä mennään lähes kymmenen kilometriä kunnes hakkuuaukean laidassa näkyy autokuljetusta kaipaavia tukkipinoja. Jonin kiivettyä Keslan hyttiin, kuormaaja alkaa liikkumaan tasaisen varmalla tahdilla pinon ja pankkojen väliä. 23. Teiden kunto eri alueilla ja ajon luonne vaikuttaa luonnollisesti myös kestävyyteen – toiset ajavat paljon pitkää matkaa ja parempia teitä kuin toiset, joten varusteet ja rakenteet on mietittävä omasta näkökulmasta sopiviksi. maata 12 kuukauden ajan, jonka jälkeen ajohommat alkoivat Karin mukaan samana päivänä. Kulutuslukemista nuorempi Gröhn ei osaa sanoa vielä mitään tyhjentävää, mutta suuntaa antavasti hän toteaa että vaikka 76-tonninen vie luonnollisesti enemmän ainetta, tuntuu 750-hevosvoimainen vievän suhteessa vähemmän kuin 700-heppainen 60 tonnin kokonaispainolla. Tämä uusi Volvo on kuitenkin paremmin käteenkäypä työkalu kuin vanha malli, lähempänä Scaniaa”, Joni kommentoi ajamiaan autoja ja lisää, että tarjouksia on kysytty vakavalla mielellä muiltakin merkeiltä. Sisun ja Scanian lippahatut. Kun Karilla oli päässään Sisun lippis on Jonilla puolestaan Scanian V8-lippis. Pyöräkuormaaja kouraisee muutamalla suullisellaan 50 tonnia mäntytukkia kyydistä ja Volvon nokka käännetään takaisin savotalle. Iltavuoro alkaa suuntaamalla Volvon nokka kohti parin kymmenen kilometrin päässä sijaitsevaa laania, josta viedään kuor- ma tukkia Nurmekseen Vapon sahalle. ”Ajoin silloin armeijan jälkeen vieraalla ollessani jonkin verran Scanialla ja se tuntui hyvältä autolta. Kuljettajalle se oli mukavampi ja toimivampi kuin Volvo. Sittemmin serkuksista on tullut ajopari. Yhdistelmä kääntyy pinojen jälkeen löytyvässä pistossa vaivatta perävaunun neljäs ja viides akseli ylösnostettuina. Koska oma auto ei täysin työllistänyt tuoretta automiestä, työtä tarjosi paikallinen kuljetusliike, jossa kokemusta yhdistelmästä alkoi karttumaan
Alustan päällirakenteesta oli huolehdittu mainituilla Alucarin puunajovarusteilla. Tämä tarkoitti käytännössä seuraavia ratkaisuja ja varusteita. Ne käsittivät muun muassa neljä täysalumiinpankoa kiinnikkeineen, alumiinisermin, lokasuojat, kahdet kuormankiristimet, kuusi työvaloa sekä tarvittavia pistokkeita ja telineitä. KOEAJO Teksti ja kuvat: Harri Onnila JALOSTETTUA RUUTIA Volvo FH16 750 Euro 6 Otimme tuoreeltaan tuntumaa Volvon 16-litraiseen Euro 6 -moottoriin, kun ensimmäiset WoodPro-puuautoiksi rakennetut yksilöt saapuivat Suomeen. Alustan perusakseliväli oli 4 300 milliä. Neliakselisella rautajousi-Jykillä yhdistelmän kokonaismassa oli 68 tonnia ja viisiakselista ilmajousitettua Jykiä kiskovan Volvon yhdistelmämassa oli täydet 76 tonnia. Alustana molemmissa FH16 WoodPro -autoissa oli 8x4-takateli-tridem. Voimaa 16,1-litrainen motti tuottaa saman verran kuin Euro 5 -aikoina. Molemmat kotimaahan saapuneet yksilöt edustivat Volvon WoodPro-konseptiautoja tehtaalla asennettuja Alucarin puutavaravarusteita myöten. E nnakoidusti suurin huomio koeajolla kiinnittyi Euro 6 -päästöstandardin täyttävään voimanlähteeseen, Volvon D16K750-moottoriin. Vääntöä on tutun huimat 3 550 newtonmetriä, mutta voimanlähde on saanut osakseen päivityksiä siirryttäessä Euro-päästöluoRaskas Kalusto. Jousitus oli etuakselilla paraabeli, mutta muutoin epätasaisuuksien vastaanottamisesta huolehti ilmajousitus. 24 Kahden liki identtisen puuauton ajaminen oli perusteltua perässä seuraavien erilaisten kärryjen vuoksi. Tehoa on mojovat 750 hevosvoimaa tai oikeastaan luku pyöristyy 751 hevosvoimaan, sillä kilowatteja on nyt 552 yksi enemmän kuin aiemmin. Ohjaamoina koeajoautoissa oli Globetrotter-makuuohjaamo, mutta WoodProhon on valittavissa myös tavallinen makuuohjaamo tai iso Globetrotter XL -yksiö. Alkukesästä odotus päättyi, kun ensimmäiset FH16 750 Euro 6 -yksilöt ehtivät Suomen kamaralle. W oodPro-Volvot olivat konseptiajattelun mukaisesti varusteltu vastaamaan mahdollisimman hyvin suomalaisen puuautoilijan tarpeita vastaaviksi. Ennen kuin väkivahvat Volvo siirtyivät kesäiselle asiakaskoeajokierrokselle ympäri maata, kävimme ottamassa molemmista autoista tuntumat mäissä ja mutkissa Hyvinkään ja Karkkilan seuduille sijoittuneella parinsadan kilometrin lenkillä. Jalostetut 751 hevosvoimaa. Euro 5 -mallien myynnin loputtua EU-alueella vuodenvaihteessa jäätiin odottelemaan vahvimman FH16-Volvon Euro 6 -versiota. V olvon FH-mallisto täydentyi alkukesästä odotetulla ja saapuvaksi tiedetyllä mallilla. Alucarin eväin
Viisiakselinen kärry seurasi perässä eleettömämmin kuin neliakselinen. Uudistuneella 16-litraisella moottorilla Volvo pyrkii pitämään tiukasti kiinni kotimaan puuautomarkkinoista, joissa se on saavuttanut erittäin vahvan aseman. » Kojelaudasta ei pysty arvaamaan onko kyseessä uusi Volvo FM, FMX, FH vai FH16, mutta kuskinistuimen viereen sijoitettu I-Shiftin komentokeppi vie jo ajatuksia puu- tai maansiirtoauton suuntaan. kasta seuraavaan. Pitkissä mäissä myös huomasi kahdeksan tonnin painoeron merkityksen kahden muuten vastaavan yhdistelmän välillä. Nyt puhtia syntyy alakierroksilla pienen muuttuvasiipisen turbon toimesta ja korkeammilla kierroksilla peliin astuu suurempi turbo. Huipputehon alue on sama 1 600–1 800 r/min, mutta massaa liikuttava vääntö on saatavilla laajalla alueella 950–1 400 r/min, mikä tarkoittaa 3 550 newtonmetrin runttausta 100 r/min alempaa kuin aiemmin. Kiitos kuului yhden lisäakselin lisäksi ilmajousitukselle. Tärkeä seikka polttoaineenkulutuksen kannalta pidemmän päälle kun pienemmälle vaihtoja säästyy kerta toisensa jälkeen. Sopivassa mäessä nimittäin tuntui, että siinä missä 76-tonnisen I-Shiftvaihteisto pohti pienemmän välityksen hakemista, saattoi 68-tonnisen kohdalla meno jatkua sujuvasti jopa pykälää isom- WoodPro-Volvot on pyritty varustelemaan suomalaisen puuautoilijan tarpeita vastaaviksi. Edeltävästä D16G-painoksesta poiketen Volvon 16-litrainen hyödyntää yhteispaineruiskutusta eli common rail -ruiskutusjärjestelmää. Tehdyt muutokset näkyvät erityisesti katsoessa kierrosalueita, joilla moottorin voimavarat ovat saatavilla. Päällirakenteet niin Jyki-kärryihin kuin WoodPro-Volvoihin oli toteuttanut alumiiniosaaja Alucar. Etenkin pitkissä hivuttavissa nousuissa moottori jaksoi 76 tonnin kokonaismassallakin pitää kierroksia sitkeästi 1 000 kierroksen tuntumassa, mikä säästi monessa kohtaa vaihdolta pienemmälle kesken mäen. Ero on paperilla ehkä pieni, mutta käytännössä tuntuva. 04/14 25. Lisäksi D16K on varustettu kahdella turboahtimella entisen yhden ahtimen sijaan
Kun I-Shift sitten joutuu vaihtohommiin, ei se onneksi aiheuta vetokatkosta kuin hetkeksi. Sekä pienien että isojen teiden tiu- Euro 6 -ajan 16-litrainen Volvo-pata pitää aiemmasta poiketen sisällään muun muassa common rail -ruiskutuksen sekä kaksi turboahdinta. Mäen jyrkkyyden alkaessa tappaa vauhtia pidetään napit laudassa ja pohjassa, kunnes kierrokset ovat pudonneet 900 r/min tienoille. Vaihtotekniikka on tuttu Volvoista jo vuosien takaa, mutta silti se jaksaa hurmata: perusvaihto-ohjelmalla ajamiseen verrattuna kuvattu manööveri säästää yhdeltä tai jopa useammalta vaihdolta mäessä, ja kukkulan laelle kipuaa vain yhden, kuljettajan ajoittaman vaihdon turvin. K apeilla seututeillä viihtynyt koeajolenkki viihtyi hetken myös isommilla laduilla, joilla tarjoutui mahdollisuus tunnustella puujunien etenemistä pääväylillä. Molempiin autoihin oli ympätty varusteita isolla lapiolla, joten laadukkaan ja tilavan Globetrotter-ohjaamon kuljettajanpaikalla saattoi hyödyntää muun muassa tien korkeuseroja ennakoivaa vakionopeudensäädintä eli I-See-järjestelmää. Kun sopiva vaihde on päällä, niin ennen kuin laatikko ehtii vaihtaa isompaa, peukalolla vaihteenvalitsimen miinus-nappi pohjaan, jolloin laatikko ei korkeista kierroksista huolimatta vaihda suurempaa. Näin se käytännössä menee, kun jyrkäksi tiedetty mäki lähestyy. Pakkoa siihen ei aina ole, mutta jossain tapauksissa kuljettajan apu voimansiirrolle voi edelleenkin olla se ratkaiseva tekijä. Ensimmäiset Euro 6 -moottoriset FH16-Volvot luovutetaan omistajilleen kuluvan kesän mittaan. Nykyajan mukavuuksia. Ja mikä hienointa niissä kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa: mäen päälle ylipäätään päästään. 26. malla vaihteella. Maksimivääntö on käytettävissä 100 r/min alempaa kuin edellisessä D16-sukupolvessa. Vuosi vuodelta sujuvammin virkaansa hoitava 12-portainen IShift vaihtoi molemmissa Volvo-yksilöissä niin hienosti, että ajoelämyksen osalta keppivaihteisen pariin kaivannee vain tottumuksiin perustuvista syistä. Huippuvääntö 3 550 newtonmetriä on nykyisellään saatavilla jo 950 r/min pyörintänopeudesta lähtien. Ja niin FH16-Volvo » jyrää vääjäämättä kohti eteläsuomalaiseksi jyrkän mäen huippua. Tällöin peukalo ylös miinus-painikkeelta ja kas, tapahtuu mukavia. I-Shift on laskenut sopivan pienemmän vaihteen, jolle vaihtaessa kierrokset asettuvat maksimiin ja jälleen on paras veto päällä. Vaihdekepin juuresta Power-asento päälle ja kaasua. Jyrkimmissä mäissä toimettomuuttaan levoton vaihtokäsikin pääsee nyky-Volvoissa hommiin
Tiessä olevan vekin kyllä kuulee ja tuntee tömäyksenä, mutta ohjauspyörälle asti se ei yllä. Ohjastamiseen liittyvä, joskin Volvo-tekniikan ulkopuolinen seikka koeajolenkillä oli yhdistelmien erilainen kärryvarustus. Ohjauksen keveys on suorastaan häkellyttävä, mutta siihen totuttautuminen vaatinee oman aikansa. Heittojen ylityksiä pehmitti myös alustan ilmajousitteisuus, joka ei puuautossakaan ole enää harvinaisuus. Järjestelmän myönteisiin puoliin sen sijaan saattoi laskea ohjauksen tunteettomuuden montuille, joita Suomen tiet tarjoavat nykyisellään runsain mitoin. Aiemmin viitattu massaero on oma lukunsa, mutta myös vaunujen rakenne-erot välittyivät selkeästi ohjaamoon asti. Siinä missä viisiakselinen seurasi perässä rauhallisesti kuin kiskoilla, niin neliakselinen Volvo FH16 750 8x4 WoodPro Moottori D16K750, Euro 6, 6-sylinterinen rivimoottori, tilavuus 16100 cm³, teho 751 hv (552 kW) / 1600–1800 r/min, vääntö 3550 Nm / 950–1400 r/min Voimansiirto vaihteisto 12-nopeuksinen automatisoitu I-Shift ATO3512E, vaihteiston välitykset 11,73–0,78, perävälitys 4,12:1 Alusta edessä paraabelijousitus, takana ilmajousitus, akselivälit 4300+1370+1380, korkeus noin 4300 mm , renkaat edessä ja tridem-akselilla 385/65R22.5, telillä 315/80R22.5 Massat ja tilavuudet sallitut tekniset akselimassat edessä 9000 ja telillä 33000, omapaino 13390, suurin sallittu kokonaismassa 35000 kg, polttoainesäiliö 490 l, AdBlue 90 l Päällirakenne Alucarin varustelema, muun muassa alumiininen apurunko, 4 x ALU 70 täysalumiinipankoa, ST50-alumiinisermi, Parlok-lokasuojat, 2 x mekaaninen kuormankiristin, säädettävät takavalotelineet, 6 x H7-työvalot, VGB14-pistoke, kourateline 27. Volvon mukaan kymmenestä heidän myymästä tukkiautosta on kahdeksassa takapäässä ilmajousitus. Keveys kun tuntuu paikoin jopa liiallista, minkä myötä etenkin risteyksissä täytyi varoa yliohjaamista. koissa ja hitaasti ajettavissa käännöksissä oli mahdollisuus tunnustella Volvon sähköavusteista Dynamic Steering -ohjausjärjestelmää
Volvo FH16 750 Euro 6 oli hieman kankeampi ja hieman levottomampi, mikä välittyi pienenä nykytyksenä etenkin tien epätasaisuuksissa. Kahdellatoista ilmapalkeella jousitettu kolmeakselinen tridem-teli RADDTGR käsittää kaksi vetävää akselia sekä ohjattavan kantoakselin, joka ylösnostettuna tai ajettaessa yli 38 km/h nopeudella lukittuu aina keskiasentoonsa. Viisiakselisen yksi lisäakseli ja ilmajousitus teki kärrystä käytökseltään selkeästi rauhallisemman. Kesän mittaan ensimmäiset Euro 6 -sukupolven 750-hevosvoimaiset FH16-Volvot luovutetaan uusille omistajilleen. Niiden kohtaaminen tien päällä on syksyä kohti yhä todennäköisempää, sillä uusia 16-litraisia oli myyty Suomessa alkukesään mennessä jo viitisenkymmentä yksilöä. Ajetulla reitillä kulutusero 68- ja 76-tonnisen välillä oli reilut kuusi litraa, joten ilmaiseksi lisätonnit eivät kulje. Keskikulutus rankalla lenkillä oli ensimainitulle reilut 71 litraa ja jälkimmäiselle noin 78 litraa. 28. Niistä noin puolet on maahantuojan mukaan 750-hevosvoimaisia versiota, mutta muistutettakoon, että isosta padasta on saatavilla lisäksi 550- ja 650-hevosvoimaiset D16K-laitokset. RADDT-GR-teliä on saatavilla 27, 33 tai 36 tonnin massoille. Molempia pienempiä tehoversioita on saatavissa myös WoodPro-tukkiauton voimanlähteeksi. Ajetulla reitillä kulutusero 68- ja 76-tonnisen yhdistelmän välillä oli reilut kuusi litraa. Täydellä kuormalla ja valtaosin pikkuteillä ajetut lukemat kannattaa silti ottaa vain suuntaa antavina, sillä lukemat ovat ajotietokoneista ja eri kuljettajien ajamina. » Ensiyksilöt tien päälle
w TRUKKEJA JO VUODESTA 1989 Me osaamme ja palvelemme Laaja valikoima uusia ja käytettyjä trukkeja Huolto ja varaosat • Myös trukkien vuokraus Tuotekatu 8, 21200 Raisio Antti 0400-635 212 • Kalle 040-538 4344 • Huolto & Varaosat 02-438 2900 www.finnsiirto.fi P. 0207 851 720 | Fax 0207 851 740 | Julius Närvä 0207 851 721 Svante Peth 0207 851 722 | Anssi Alasaari 0207 851 723 | Marcus Peth 0207 851 724 KYSY MYÖS TOLP PANKKOJEN VAIHTO PIEN TAI TARJOUSTA! w w w. 0400 580 760, Kylätie 60, Karinkanta Avoinna ma–pe 6–20, la 7–15 • Hydrauliikkaletkut ja -liittimet • Raskaan kaluston varaosat – ERITYISESTI SISUN – huollot ja korjaukset • Vakuutusyhtiön hyväksymät kolarikorjaukset • Jarrusovitukset TÄYDEN PALVELUN HINAUSLIIKE Kaikki hinaukset aina moposta rekkaan Pirkanmaan alueella! Meiltä myös Raskaan Kaluston vaihdelaatikoiden korjaukset! MERO OTA NU EN! TALTE 24h www.hinausautot-raimomoisio.com Puutavarapankot ja -päällerakenteet yhteistyökumppanisi ALU70-täysalumiinipankot • Lyömätön pintakäsittely! • Nopeat varaosatoimitukset • Luotettavat kiinnikkeet autoon ja perävaunuun • Myös jatkeelliset tolpat Maksamaantie 186, 66640 MAKSAMAA | Puh. c o m. a l u c a r
KARJAA KOEAJO Teksti ja kuvat: Harri Onnila Sisu Polar 30
K oeaj Daim a ler-vo oetu a Tim nist yess n imali njais perustee ber-puu ä valmi essa s l paist la Sisu-uu autoa ja taja issa o n vat a issa muh Rockineks i et ko neessa hdall aan. 31. NPAISTI Uu d en S tarjo isu Pol a r in si m maan ahdollis tuotan non uutt siirto a käyn a u k toa
Ennen puikkoihin kipuamista maltoimme tutkailla tovin uuden Polarin muotoja. Koeajoauton voimanlähde oli pakan voittavin kortti eli 625 hevosvoimaa ja 3 000 newtonmetriä tuottava kuutosmoottori. Ja tämä siitä huolimatta että vain ensimmäisellä akselilla sijaitsivat vähemmän poljinvoimaa vaativina tunnetut levyjarrut. Alucarin pankoilla ja Keslan puutavaranostimella varustetun Polarin perään kytkettiin vielä ennen lähtöä liki täyteen kuormaan lastattu Jyki-kärry, minkä myötä yhdistelmän kokonaismassa asettui 74 tonnin tietämille. Yksilö edusti samalla tuotannon ensimmäistä OM 473 -moottorista Polaria, sillä asiakasautojen tuotanto käynnistyy 12,8-litraisilla OM 471 -koneisilla autoilla. Huolellisesta hidastimella tuetusta vauhdin himmailusta huolimatta käyttöjarrujakin toki tarvitaan. Tehdyt muutokset ilmentyvät käytännössä vain maskissa, peilien lisäpaloissa ja erilaisissa teippauksissa. Alu50-alumiinipankot, Sisu-teräsverkkosermi. Samalla se kertoi, että auton voimanlähteenä toimii Daimlerin 15,6-litrainen OM 473 -moottori. On Sisulta hyvä ratkaisu, että kyseinen Mercedeksistä tuttu moottorijarru on Polareissa vakiona. Ensimmäistä kertaa suuremmasta nopeudesta jarrulle mentäessä niiden teho yllätti, sillä ”normaalilla” jarrupolkimen painalluksella yhdistelmä alkoi hidastua suunniteltua räväkämmin suuresta massasta piittaamatta. Moottori Daimler OM 473, Euro 6, 6-sylinterinen rivimoottori, tilavuus 15600 cm³, teho 625 hv (460 kW) / 1700 r/min, vääntö 3000 Nm / 1100 r/min Voimansiirto vaihteisto 16-nopeuksinen automatisoitu PowerShift 3 G280, vaihteiston välitykset 11,70–0,69 Alusta etuakselilla paraabelijousitus, trippeliakselilla ilmajousitus, taka-akseleilla paraabelijousitus, pituus 10075, akselivälit 3350+1400+1370 Sähköt laturi 150 A Massat sallitut tekniset akselimassat etuakseli 9000, trippeli 7500, teli 26000 kg Päällirakenne mm. Sisu Timber CK16M 8x4 Täyden mitan tukkiyhdistelmänä uusi Polar on jyhkeä näky. Ohjaamossa Arocs-tunnelma on leimaa antava: rattiin oli jo istutettu Sisulogo, mutta ainakin ajamamme alkupään Polarin virta-avaimessa kiilteli tähtikuvio. Sinällään Arocs-hengessä ei ole mitään moitittavaa: Mercedes-ohjaamon ilme on tuore, mutta käytettävyys hyvällä tolalla. Vaihteisto-ohjelmina on Sisuun saatavilla samat kuin Mercedekseen: perusohjelman rinnalle voi valita joko Power- tai Offroad-vaihtamisohjelman. Polarin herkän tehokkaat jarrut vaativat siis totuttautumista, mutta muutoin tehokas hidastuvuus on tietysti vain myönteinen piirre. Polarin ohjaus herätti maantieajossa kiitosta jämäkän tunnokkaana, mutta kulmissa riittävän kevyenä käänneltä- Väännön alkaminen kolmosella on tärkeämpää kuin tehojen alkaminen seiskalla. Tässä kohtaa silti muistutettakoon, että Fuller Eaton -kepittäjän odotuksen luvataan täyttyvän loppuvuodesta. Toiseen suuntaan ajettaessa samaiset korkeuserot pääsivät osoittamaan hidastimen tärkeyden. Väännön alkaminen kolmosella on tärkeämpää kuin tehojen alkaminen seiskalla. Vaihdot tapahtuvat pehmeästi ja nopeasti, joten edeltäjäänsä 20 prosenttia nopeammaksi mainostettu PowerShift tuntuu lunastavan lupauksensa. Polarin 16-litraiselle moottorille ja sen jatkona työskennelleelle 16-portaiselle PowerShift 3 -vaihteistolle riitti siis puristeltavaa. Pehmeillä metsäteillä ponnistelu on tietysti oma lajinsa, mutta ainakin Raaseporin seudun kantateiden pitkiä nousuja 74-tonninen Sisu-puujuna selvitti hienosti. Laaja, noin 1 000–1 400 r/min kohdalla käytössä oleva, parhaimmillaan 3 000 Nm:n vääntö tekee menosta eleettömän jämerää. Suoraan paketista avattuna ei Arocs-hyttiä Karjaalla valmistetun alustan päälle nosteta, vaan ohjaamoa joudutaan purkamaan sen verran, että Sisun omat johtosarjat saadaan istutettua mukaan kokonaisuuteen. Väännöllä eteenpäin. Sen varsin korkealla sijaitsevaan ohjaamoon kiivetään neljän portaan kautta, ja viides askel tavoittaa Polarin tasalattiaisen ohjaamon. Moottori tukee pätevän voimalinjan toimintaa kyvykkäästi. Tutustumisen perusteella Sisulla on eväitä vallata takaisin menneisyyden asemia puuautoilijoiden keskuudessa. Tartuimme tilaisuuteen ja kävimme Sisun kotikulmilla Karjaalla heittämässä maistiaiset kummallakin kiertueajoneuvolla – neliakselisella Timber-puuautolla sekä viisiakselisella Rock-sora-autolla. Kuten tunnettua, uuden Polarin perustana on Mercedeksen maansiirtomalli Arocs, kun Euro 5 -Polar perustui Actroksen edeltävään sukupolveen. Pienin mutta harkituin toimin. Arocsin hahmo on helposti nähtävissä Polaria silmäillessä, mutta ei auta kuin ihailla kuinka pienillä, mutta mietityillä muutoksilla hyttiin on saatu luotua vahva Sisu-ilme. Ensimmäisenä ajovuorossa oli puuauto, Sisu Timber CK16M 8x4. Samalla käy viimeistään selväksi, että kilpailevien merkkien yli 700-hevosvoi- maisien moottorien perään ei tarvitse itkeskellä. Tuskin kukaan Sisu-fanikaan pistää pahakseen, että Sisun ohjaamosta ei enää tarvikekatkaisijoita löydy, vaan eri varusteiden käyttely sujuu konserni- 32 » namikoita sormeilemalla. Tasainen permanto oli seurausta siitä, että puuauto edusti Polarin suurinta ohjaamotyyppiä, korkeakattoista 2,5 metriä leveää tilaohjaamoa. Sisu Polar A lkuvuodesta julkistettu Euro 6 -aikaan päivitetty Sisu Polar siirtyi kesän kynnyksellä lanseerausyksilön hypistelystä tien päälle, kun Sisu Auto käynnisti parin viikon koeajokiertueen. Kaikki muu on Arocs-tavaraa, joten Karjaan-tehtaalle liki täydellisinä saapuvista ohjaamoista ei tarvitse heittää tarpeettomina nurkkaan juuri muuta kuin Mercedes-maskit. Kuljetettavat massat eivät tietenkään missään ajotilanteissa katoa, mutta niiden hallinnassa Polar on koko ajan niskan päällä. Heti ensimetreistä lähtien syntyy vaikutelma, että Daimlerin voimalinja pelaa nautittavasti myös Polarin yhteydessä ja Sisun käsialaa olevat alustaratkaisut hoitavat loput. Sisun suurtehomoottorijarru tuottaa kuta kuinkin saman verran hidastustehoa kuin itse moottori varsinaista tehoa, joten kolmiportaista hidastinta käyttelee mielellään. Juuri ennen etelästä pohjoiseen ja takaisin liikkuvan Sisu-kierroksen alkamista mahdollistui lyhyt koeajo kiertueajoneuvoilla
Karjaalainen olemus luodaan täydellisinä saapuviin Arocs-ohjaamoihin pienin, mutta harkituin muutoksin. Päältä Daimler-sukulaisuus on silmiinpistävää, mutta mitä alemmas mennään, sitä kotimaisempaa on meininki. Se asettaa jousitukselle vaatimuksia, koska runko ei juurikaan jousta. Jäykkänä perustana korkea C-profiilinen runko. Suunnittelun tärkeys korostuu Sisu-tehtaalla, jonka tuotteet ovat lähes poikkeuksetta neljätai viisiakselisia. 33. Euro 6 -ajan kuorma-auton alustassa ei pakokaasujen käsittelyyn liittyvien järjestelmien vuoksi juuri ylimääräistä tilaa ole. Sisu-ilme rakennetaan omaa suunnittelua olevan maskin sekä teippauksien ja peilien lisäpalojen avulla
Ensin mainittu on perustoteutuksessa tarjolla pienemmän moottorin yhteydessä, jälkimmäinen isomman koneen kanssa. Liikkeelle lähtiessä moottorin äänet kuuluivat sisälle hieman työkalumaisempina, mikä selittynee osittain eri moottorityypillä, mutta todennäköisesti enemmän sillä, että moottoritunnelihytissä moottori räyhää yksinkertaisesti lähempänä matkalaisia kuin tasalattiavaunussa. 34 Sisu Rock CM13M 10x4 Moottori Daimler OM 471, Euro 6, 6-sylinterinen rivimoottori, tilavuus 12800 cm³, teho 510 hv (375 kW) / 1800 r/min, vääntö 2500 Nm / 1100 r/min Voimansiirto vaihteisto 16-nopeuksinen automatisoitu PowerShift 3 G280, vaihteiston välitykset 11,70–0,69 Alusta etuakselilla paraabelijousitus, 2. etuakselilla ilmajousitus, telillä paraabelijousitus, ohjaavalla taka-akselilla ilmajousitus + nosto iskunvaimentimilla, pituus 9651, akselivälit 2500+1750+1370+1360 Sähköt laturi 150 A Massat sallitut tekniset akselimassat etuakseli 9000, 2. Koeajossa tutustuttavina olleiden kahden ohjaamotyypin lisäksi Polarin hytiksi on saa- » tavissa moottoritunnelillista lyhyttä 2,3 metriä leveää lepo-ohjaamoa sekä yhtä leveää tasalattiaista makuuohjaamoa. Sora-auton ohjaamona oli 2,3 metriä leveä makuuohjaamo, joka matalalle asennettuna tarkoitti myös 17 senttiä korkeaa moottoritunnelia. Tarkkasilmäisimmille tämä olisi selvinnyt autoa kauempaakin katsellen, sillä pienemmän moottoriversion kohdalla ohjaamo asettuu hieman matalammalle alustaan nähden kuin 15,6-litraisen kohdalla. etuakseli 7500, teli 26000, ohjaava taka-akseli 7500 kg Päällirakenne Jorpe-kivilava. Sisu Polar vänä. Sora-auton uumenissa liikkeellepistävää voimaa tuotti 12,8-litrainen moottori. Sähköistä ohjautuvuutta. Mutta 12,8-litrainen OM 471 ei räyhää tyhjää, sillä moottoriperheen tehokkain eli 510-hevosvoimainen versio laittoi 38 tonnin kokonaismassaan lastatun sora-Sisun liikkeelle mukisematta. Suurempi moottori kun vaatii enemmän tilaa pystysuunnassa ja tasaista lattiaa toteutettaessa hytti on pitänyt pönkätä piirun ylemmäs. Ketteryyttä neliakseliselle autolle antoi ohjaava 7,5-tonninen trippeliakseli. Sisällä sora-autossa kapeamman ohjaamon huomasi lähinnä hieman likempänä istuvasta apukuljettajasta. Muilla akseleilla oli ajoneuvon käyttötarkoitukselle ominaisesti paraabelijousitus. Myös sora-autossa vaihteistona oli PowerShift 3, joka hiukan pienemmillä voimavaroilla varustetun moottorin yhteydessäkin pelitti sen verran hienosti, Pienemmän moottorin kanssa ohjaamo asettuu alemmas kuin 16-litraisen kohdalla. P alautettuamme puuauton Sisu-tehtaan tontille oli vuorossa tutustuminen Polar-maansiirtoautoon
Käyttötarkoituksensa vuoksi soraauto erosi odotetuilta osin puunajoon valmistetusta sisarestaan. 35. ServoTwin teki viisiakselisen Sisun ohjastamisesta leppoisaa pienen hiekkatien taitteissakin, joskin pieni asia jäi mietityttämään. Trippeliakselin sijaan sora-auton etuakselia seurasi toinen ohjaava etuakseli, rakenteeltaan vastaava kuin puuauton trippeli. Nyt ajetut yksilöt olivat aiheesta vain pari esimerkkiä, joita tulee näkymään lähes yhtä monta erilaista kuin on Sisu-asiakkaita. Polarin perusvaihteistona toimii eteväksi osoittautunut raskaista Mercedeksistä tuttu 16-portainen PowerShift 3 -robotti. Erikoisosaaja. Ilmiö kun saattaa mennä esimerkiksi käytettyjen, toisistaan hiukan eriävien tilannenopeuksien piikkiin. Puunja soranajon lisäksi uusi Polar hakee olemassaolonsa perusteet tuttuun tyyliin myös tienhoidon, vaihtolavasuoritteiden, koneenkuljetuksen ja nostotöiden erikoistehtävistä. Mercedes-Benz Arocsin selkeää ohjaamoympäristöä ei ole lähdetty muokkaamaan kuin ohjauspyörään asemoidulla Sisu-merkillä. Luku on toiveita herättävä, kun ottaa huomioon etteivät asiakkaat olleet tuolloin vielä päässeet edes koeajamaan uutuutta. Ehkä mielenkiintoisin varuste-ero sijaitsi autojen ohjauslaitteissa. Asia tosin vaatisi hieman enemmän tutustumista kuin mitä nyt oli mahdollisuus suorittaa, joten sen suurempia johtopäätöksiä ei koettujen tuntemuksien perusteella kannata tehdä. Ensimmäisten ajettujen kilometrien perusteella Sisun tulevaisuus kuorma-autovalmistajana näyttää valoisalta. Rumpujarrullinen paraabelijousitettu vetävä teli oli sekin toteutukseltaan vastaava kuin puuautossa, mutta lisänä alustassa oli sähköhydraulisella ohjauksella varustettu ohjaava 7,5-tonninen taka-akseli. että ajolenkin aikana ei vaihteiston toiminnasta herännyt moitittavaa. 04/14 Valmistaja lupaa vääntöjäykän rungon tarjoavan markkinoiden kärkeen kuuluvan kippausvakauden. Ohjauksen tehostusvoima tuntui hiukan vaihtelevan, vaikka kyseessä olisi ollut samantyyppinen ajotilanne, esimerkiksi risteysajo. Sitä kuvasi Sisu Auton edustaja sanoessaan, että Sisu tehdään käyttötehtävää varten eikä siten, että vasta valmiista alustasta aletaan rakentaa autoa kohti käyttötehtävää. Toukokuun puolivälissä Polar tuotannon juuri käynnistyttyä Sisulta kerrottiin, että tilauksia autosta oli tehty parisenkymmentä. Kun puuautossa oli käytössä tavanomainen yksipiiriohjaus, toi maansiirto-Sisussa sompailuun mukavuutta ServoTwin-ohjaus. Jos Fulleria kaipaa, kyseinen laatikko on luvassa loppuvuodesta. Jämäkän rakenteen vastapainoksi notkeutta koeajettuun Rock-Sisuun antoi sähköavusteinen ServoTwin-ohjaus. Sisun voimavara ja myyntivaltti kun tulee edelleen olemaan monia muita valmistajia pidemmälle viety räätälöinti. Kyseessä on Arocsista tuttu elektronisella ohjausvoimantehostuksella varustettu hydraulinen ohjaustehostin, joka on vakiona yli 7,5-tonnisen etuakselin yhteydessä. Suurtehomoottorijarrun sijaan Sisu Rockissa hidastelua hoiti perusmoottorijarru - hidastusteholtaan kelpo varuste sekin. Ensimmäisiä asiakasluovutuksia on luvassa tämän lehden ilmestymisen aikoihin, joten hiljalleen Polareita alkaa näkyä niissä tehtävissä, joita varten suomalainen kuorma-auto on luotu
Raskas Kalusto. Sisu Auton toimitusjohtaja Timo Korhonen korostaa, että ulkomaisten hankkeiden etenemisessä on oma kuorma-autotuotanto merkittävässä roolissa, vaikka tulevaisuudessa toiminta kasvaa ajoneuvoteollisuuden projektipalveluiden suuntaan. Oma kuorma-autotuotanto ja yrityksen markkinoimat suunnittelu- ja projektipalvelut eivät ole erilisiä yksiköitä, vaan vahvasti toisiinsa liittyviä ja toisiaan tukevia toimintoja. Yritystä viedään yhä enemmän osaamista vaativaan 36 » bisnekseen, mutta sen kehittämiseksi on oltava omaa tuotantoa.” Korhonen haluaa samalla huomauttaa, että uusi Polar ei jää vain suomalaisautoilijoiden ajokiksi, vaan vientiäkin on viritelty. Sarjan ensimmäinen oli toukokuussa työn alla Karjaalla ja menossa kesäkuussa toimitettavaksi asiakkaalleen OMV Petrom -öljy-yhtiölle. Toinen, vielä suurempi hanke sijoittuu Romanian naapurimaahan Serbiaan. AJONEUVOVALMISTUS Teksti ja kuvat: Harri Onnila Kansainvälisillä vesillä Oy Sisu Auto Ab:ssa tehdään pitkää päivää, sillä uuden Polar-malliston lisäksi meneillä on useita kansainvälisiä projekteja. ”Norjan kaupat ovat käynnistyneet ok ja Baltian suuntaan viritellään. Kuorma-autovalmistukseen liittyvistä kaupoista eräs toteutuneista on Romaniaan öljykentille huoltoautoiksi menevät 10x10-maastokuorma-autot. Mainitsemastaan Venäjän-hankkeesta Sisu Auton kapteeni ei halua vielä kommentoida, mutta pidem- mälle edenneistä kansainvälisistä projekteista hän valottaa sen verran, mikä julkisuuteen on mahdollista. FAP-vääntöä. ”Raudan leipominen ei ole enää ainoa asia, vaan suunnittelu- ja tuotekehityspuoli kasvattaa merkitystä. S amalla kun Sisu hakee uudistuneen Polar-mallistonsa myötä yhä vahvempia asemia kotimaan markkinoilla yli 25-tonnisten kuorma-autojen luokassa, on yrityksellä useita kansainvälisiä hankkeita – osa käynnissä, osa suunnitelma-asteella. Sisu teki kesän kynnyksellä aiesopimuksen serbialaisen kuorma-autovalmistajan Fabrika Automobilia Priboj’n, tutummin Oma tuotanto luo uskottavuutta tuotekehitysprojektien etenemiselle. Venäjän vuonna 2009 voimaantulleet tullimaksut ovat estäneet viennin Venäjälle, mutta on meillä yksi hanke sinne suuntaan vireillä”, hän vihjaa
(kuva: JAC Motors) 37. ”Sen lisäksi, että osaamme tehdä kuorma-autoja Suomeen, osaamme tehdä niitä myös muille markkinoille. Ja jos tämä hanke etenee, vahvistaa se myös asemaamme kotimaassa”, Korhonen luonnehti juuri ennen toukokuista neuvottelumatkaansa Belgradiin Serbiaan. Kiinalaisten toimijoiden kanssa on tällä hetkellä käynnissä kaksi toteutusasteella edennyttä. S iinä missä eurooppalaiset projektit liittyvät selkeämmin omaan valmistukseen, on Sisu Auton tähtäin Aasiassa selkeämmin tuotekehityksessä. ”Kyseessä on alihankintana suoritettava kiinalaisvalmistajan kuorma-automallin modernisointi”, Korhonen kuvaa. Pressun alta oli kuitenkin sen verran rautaa näkyvillä, että ajokin saattoi tunnistaa mitä todennäköisimmin kiinalaiseksi JACrekanveturiksi. Tämä on luonnollista, sillä esimerkiksi merkittävä kiinalainen ajoneuvoteollisuus on monin tavoin vasta kehittymässä kohti länsimaalaisia vaatimuksia. FAP:n ydintoimintojen ostamisesta. Katse Kiinassa. Saatu visuaalinen vihje kiinalaisvalmistajasta muuttuu entistä kiinnostavammaksi, kun ottaa huomioon kevään uutisoinnit, joiden mukaan ajoneuvovalmistaja JAC Motors olisi sopimassa yhteistyöstä Ivecon alle kuuluvan Zastavan kanssa. Alustaratkaisujen kehittämistarkoituksessa Suomeen saapunutta yksilöä ei valitettavasti, joskin ymmärrettävästi saanut kuvata. Kuin vakuudeksi siitä, että Sisu Auton suunnitelmat eivät ole sanahelinää, oli kyseiseen projektiin liittyvä kuorma-auto työn alla Karjaan-tehtaalla. Nähdäänkö tulevaisuudessa merkin osastolla Mercedes SK -perustaisen kuormaauton sijaan Euro 5 -Polaria muistuttava tuote. FAPkauppa antaisikin Sisu Autolle mahdollisuuksia tuotantomäärien merkittävään kasvattamiseen nopealla tahdilla viemällä tuotetta perinteisille FAP-markkinoille Balkanille, Venäjälle ja Pohjois-Afrikkaan. Vuoden 2012 IAA:ssa FAP:n osastolla näytti tältä. Ennen kesää Sisu Auton tuotekehityspuolella oli työn alla kiinalainen rekanveturi, jonka pressun alta pilkottanut keulailme muistutti vahvasti kuvassa olevaa JAC-kuormaautoa. Erikoisajoneuvojen tuotannon rinnalla tuotekehitys- ja suunnittelupalveluiden myynti tulee olemaan jatkossa yhä tärkeämpi toimintamuoto Sisulle. ”Yksi on kiinalaisen kuorma-autovalmistajan kanssa toteutettava erikoisautohanke, jossa valmistamme 8x8-alustaisia pelastusajoneuvoja.” Tulevaisuuden Sisu Auton tärkeään painopisteeseen tuotekehitykseen liittyy myös toinen karjaalaisyrityksen Kiinan-projekti. FAP:n nykyinen päätuote on lisenssillä valmistettava perinteikäs Mercedes-Benz SK, joka kaupan toteutuessa voitaisiin mahdollisesti korvata valmistuslinjalla Suomen markkinoilta poistuneella edellisen polven Euro 5 -Polarilla. Olkoonkin, että itse markkinat sijaitsevat kuitenkin Aasiassa eivätkä Euroopassa. Yhteistyön tähtäimessä olisi ilmeisesti kevyt, alle kahdeksan tonnin luokkaan tähtäävä hyötyajoneuvo. Ai niin, myös Zastavan kotimaa on Serbia… 04/14 Timo Korhosen jalat ovat tukevasti Karjaalla, mutta katse tähyää kansainvälisille markkinoille. FAP:n ostaminen asettuu Sisu-muottiin siinä mielessä hienosti, että FAP:lla on pitkäaikainen yhteistyösuhde Sisun kumppanin Daimler AG:n kanssa
KULJETUSKALUSTO Teksti ja kuvat: Iikka Kekko Moderni maitoauto Marko Kohvakan Scania R620 Kohvakan maitoauto on Haukivuorella käsite. Vuosikymmenten saatossa maitoa on kerätty auton kyytiin monella eri tekniikalla. Nyt käytössä on yksi ensimmäisistä kotimaista osaamista edustavista maidonkeruujärjestelmistä. 38
Joku on jossain yhteydessä todennut että teuraseläinten- ja maidonkuljetus kulkee yleensä suvussa; kun on kasvanut kiinni alaan jo nuoresta lähtien, on alalle siirtyminen usein luonnollisempaa kuin niille, joilla ei ole minkäänlaisia siteitä maaseutuun. Taneli Kohvakan aloitettua maidonkeräilykuljetukset vuonna 1953, jatkoivat hänen poikansa samalla alla. M aalla on tapana tarkastaa kellot maitoauton saapuessa talon pihaan, olipa sitten kyseessä mikä vuorokaudenaika tai viikonpäivä tahansa. Maito kerätään kahden eri reitin varrella olevilta tiloilta. Joillakin alueilla missä tilakoko on suuri ja kuljetusmatkat meijeriin antavat myöten, » kerätään myös neljä kuormaa kahdessa vuorokaudessa. Tanelilla oli kolme keräilyautoa: Ford Thames ja Trader sekä Mercedes-Benz, jotka hän myi pojilleen näiden tullessa autoiluikään. Nykyään maitotiloja on reitillä kahdeksan, ja maitoa tulee yhteensä noin 14 tonnia. Reitillä olevia maitotiloja kierretään tasaisella tahdilla ilman kiireen makua ja isäntien ja emäntien kanssa ehditään vaihtaa kuulumiset sekä purkaa kontista tilojen meijeriltä tilaamia tuotteita. Kohvakan kolmatta maitoautoilevaa sukupolvea edustavan Marko Kohvakan mukaan vaikeinta aikaa on yleensä kevät kelirikkoineen eikä niinkään talvi. Markon mukaan useimmiten kuormat viedään Jyväskylään, jonne matkaa kertyy noin 120 kilometriä niin Mikkelistä kuin Haukivuoreltakin. Mikkelin Osuusmeijerin mainosten vaihtuessa Valion teippeihin on vaihtunut myös maidon toimitusosoite Mikkelistä muissa kaupungeissa sijaitseviin Valion tuotantolaitoksiin. Jokaisella reitillä ajetaan kolme lenkkiä, joista kahden lenkin maidot pumpataan perävaunuun ja viimeisen lenkin maidot jäävät vetoauton säiliöön meijeriin kuljetuksen ajaksi. Kolmannessa polvessa. Talojen välit ovat niiden harvenemisesta huolimatta sen verran lyhyitä, ettei välimatkoihin käytettävä aika kasva radikaalisti edes talviliukkailla. Jotain maatalouden murroksesta kertoo se että kun Marko alkoi ajamaan isänsä maitoautoa vuonna 1988, oli tällä samalla reitillä 42 tilaa joilta noudettiin yhteensä noin 12 tonnia maitoa. Maitolinjalla. Markon isä Seppo Kohvakka aloitti vuonna 1970 maidonkeräilyn omissa nimissään Ford Traderilla, jonka 25 vuotta sitten samalla reitillä oli nykyisen kahdeksan tilan sijaan 42 maidontuottajaa. Maitoautoillahan kierretään reitit kelirikoista huolimatta – silloin kun maitoautoa kielletään ajamasta jollain tiellä, alkaa tie olla jo fyysisesti siinä kunnossa, ettei siinä voi liikkua enää monella muullakaan kulkupelillä. Sepolla oli aikanaan alueen ensimmäinen imukeräilyauto, johon siirryttiin tonkkakaudelta. Kuluneen kuudenkymmenen vuoden aikana, jolloin Kohvakat ovat maitoa ajaneet, on moni asia muuttunut kelirikkoa lukuun ottamatta. Toinen reiteistä kiertelee Haukivuorella ja toinen Mikkelin seudulla. Joskus kuormia toimitetaan myös Riihimäelle tai Joensuuhun. Reitit ajetaan vuoron perään vuoropäivinä, mikä on yleinen järjestys suurimmalla osalla Valion ajossa olevilla autoilla. Seppo Kohvakka on toisen polven maitomiehiä ja Marko kiertää tiloja jo kolmannessa polvessa. Näin on ollut myös Kohvakoiden suvussa. 04/14 39. Valtaosalla maitoautoista siirtokuljetusmatkat ovat kasvaneet vuosikymmenien aikaan Valion keskittäessä meijeritoimintaa muutamaan meijeriin koko maan alueella. Kuljetus Marko Kohvakka Oy:n maitoauton ajoalueena on Haukivuori sekä osa Mikkelistä ja Virtasalmesta. Maidonajoa tuntemattomalle alan ammattilaisen minuutintarkkuudella liikkuva kuorma-auto saattaa kuulostaa jopa stressaavalta ajatukselta, mutta maitoauton ohjaamossa stressistä ei ole tietoakaan. Nyt käytössä on uusi kotimainen maidonkeruujärjestelmä, joka on ristitty KAMUksi
Yksi tällainen toiminto on muun muassa reaaliaikainen tiedonsiirto maitoautosta Valion palvelimelle, josta tietoa ohjataan eri paikkoihin kuten laboratorioon ja vaikkapa ajojärjestelyyn ja maidontuottajalle. Vuonna 2008 Seppo myi silloisen autonsa Markolle, joka jatkaa Haukivuorelaisten tuottajien tuottaman maidon kuljetuksia meijeriin kolmannessa polvessa. Uutta Valion keruuautoissa on – jopa Euroopan mittapuun mukaan – moderni mittajärjestelmä. Seija kertookin että Marko sananmukaisesti kasvoi maitoauton ohjaamossa, jossa hän oli lastenhoidossa näytteenottopäivinä. Tällä hetkellä käytössä on muun muassa informaation lähetysmahdollisuus, jolla ajojärjestely voi lähettää tiedotteita kuljettajille ja kuljettajat esimerkiksi viestejä tuottajille vaikkapa myöhästymisistä tai muista vastaavista arjen rutiineihin liittyvistä asioista. 40 Vastaavaa yhtä kehittynyttä järjestelmää ei ole käytössä muualla kuin Suomessa. Mittajärjestelmä kuulostaa ehkä hieman vaatimattomalta, mutta se pitää sisällään monta sellaista toimintoa, joista ei osattu haaveillakaan siinä vaiheessa kun imusäiliökeräilyyn aikanaan siirryttiin. Järjestelmässä on kuljetuspäällikkö Petteri Laineen mukaan lähes rajattomasti mahdollisuuksia vielä uusillekin toiminnoille. Kun tonkkakeräilystä siirryttiin 70-luvun alussa imusäiliökeräilyyn, oli veljeksistä Seppo ainoa joka jatkoi keräilyajoa hankkien uuden Volvo N88 -teliauton, joka oli Mikkelin Osuusmeijerin ajossa olevista autoista ensimmäinen säiliöauto. Säiliöautoon siirtymisestä alkoi tuolloin 70-luvun taitteessa maidonkeräilyautojen kehitys kulkea eteenpäin peruskuorma-autosta kohti nykyisen kaltaista erikoisajoneuvoa. Valio KAMUksi nimetyn järjestelmän nimi tulee sanoista, keräilyautojen mittajärjestelmän uudistus. Kyydissä oli myös usein hänen vaimonsa Seija, joka toimi meijerillä näytteenottajana. K eräilyautoissa käytettävässä tekniikassa ollaan jälleen siirrytty yksi askel eteenpäin, vaikkei autojen ulkonäössä ole tapahtunut havaittavia muutoksia. Tähän asti käytössä on ollut tanskalainen järjestelmä, joka on sinällään ajanut asiansa, mutta aika on tuonut mukanaan monia sellaisia vaatimuksia, joihin sillä ei ole kyetty vastaamaan. Seppo muistelee että kymppipyörä-Volvo maksoi tuolloin 73 000 markkaa ja auto tienasi päivässä 200 markkaa. Marko Kohvakan maitoauto kyytiin kerättiin maitotonkkia Haukivuoren alueelta. Valio KAMU. Kun tilan maidot on imetty autoon ja kuljettaja kuittaa noudon suoritetuk- » si, siirtyy tieto noudetuista litroista ja esimerkiksi maidon lämpötilasta Valion palvelimelle, josta tieto ohjautuu henkilöille, joiden tehtäviin niiden seuranta kuuluu. Uuden järjestelmän eduiksi voidaan laskea myös se, että kaikki komponentit ovat Parker Hannifin Oy:n valmistamia standardeja hydrauliikka- ja pneumatiikkakomponentteja, joiden ohjauksesta Parker vastaa IQAN-logiikanohjausoh- Kun kynnys KAMUn käyttöön on ylitetty, on se jopa helpottanut työskentelyä.
jelmistolla. Markon mukaan esimerkiksi perävaunuun pumppaaminen on nopeutumisen lisäksi siistimpää, koska auton tullessa tyhjäksi pumppu sammutetaan ja perävaunun hanat suljetaan, minkä jälkeen imuletkulla imetään hanojen yhteydessä olevat putkistot tyhjiksi maidosta. Marko Kohvakka ei pidä uuteen järjestelmään siirtymistä mitenkään negatiivisena kuten ei moni muukaan joka on opetellut ja sitä kautta tottunut käyttämään laitetta. Myös ylitäyttörajoittimien viivettä voidaan säätää optimaalisiksi ohjelman ansiosta. Kohvakan autoon järjestelmä asennettiin autonvaihdon yhteydessä kevättalvella, jolloin jo neljän auton päällä palvellut säiliökin vaihtui uuteen. Paineanturitekniikalla puolestaan säädetään pumpun kierroksia sopivaksi, jolloin pumppu ei pääse kavitoimaan vaan pyörii optimaalisilla kierroksilla koko ajan. Maitoautojen aikataulun mukainen liikennöinti on ollut monelle pitkään alalla olleelle se seikka, minkä vuoksi uuteen järjestelmään siirtyminen on stressannut - reitillä liikuttaessa järjestelmän käytön on oltava hanskassa. Nyt säiliöön imetty maito pumpataan perävaunuun imuletkulla. 41. Älykäs apulainen. Ensimmäiset pilottilaitteet asennettiin autoihin jo viime syksynä, jonka jälkeen ohjelmistoa on muokattu ja viilattu käytäntöön parhaiten sopivaksi. KAMU myös muistuttaa näytteenotoista niin, ettei pumppu lähde pyörimään tilalla ennen kuin näytepullo on luettu imukaapissa olevassa viivakoodilukijassa ja asetettu paikalleen. KAMUlla on luonnollisesti myös viranomaisten MID-hyväksyntä. Imukaapin näytöt kertovat tarkkaa informaatiota eri toiminnoista. Tällöin pumppaamisesta ei jää todisteeksi edes sitä yhtä tippaa vaunun täyttöputken suulle. Petteri Laine muistuttaa että järjestelmä tuo mukanaan myös monia arkea helpottavia seikkoja. Järjestelmä esimerkiksi valvoo tiettyjä hanojen ja venttiileiden asentoa asennontunnistinanturitekniikalla, jolloin kuljettaja ei voi unohtaa niitä väärään asentoon. Erillinen purkuletku jäi käytöstä KAMUn myötä. Komponentteja on tarjolla halki Suomen Parker Storeissa kun taas aiemmat järjestelmät ovat pitäneet sisällään erikoiskomponentteja. Kuljettajan käyttämän mobiilisovelluksen ja tiedonsiirron KAMUun on on suunnitellut Tieto Oy, ja ajoneuvopäätteet ovat Windows 8 -pohjaisia Panasonicin ammattikäyttöön tarkoitettu Toughbook-tabletteja. Petteri Laine kertoo lisäksi että Mercedeksen, Scanian ja Volvon maahantuojien kanssa on kehitetty niin sanottu maitoauton alustakonsepti, jolloin alustaan asennetaan jo tehtaalla kaikki tarvittavat varusteet valmiiksi kuten valmius KAMU-järjestelmälle, joka kokonaisuutena on Valio Oy:n omistama, mutta toteutettu yhteistyössä alihankkijoiden kanssa
Uusi auto on osoittautunut tukevammaksi kuin edellinen auto, mihin voi olla kaksikin syytä: teliveto jolloin kol- Ensimmäinen imukeräilyauto oli Volvo N88. mannella akselilla on paripyörät sekä uusi pyöreä säiliö vanhan soikean sijaan. Nokka ei ole tullut vielä takaisin Kohvakan maitoautoon mutta 10-pyöräalusta sen sijaan on. ”Telivetoisella päästiin nostoteliseen verrattuna alle 200 kilon painoeroon alu- 42 Telivetoisen auton myötä kulutuslukemat ovat jopa laskeneet kelirikkoaikaan sivuteitä kierreltäessä. Marko Kohvakan maitoauto » Marko Kohvakka ajoi isänsä maitoautoa parikymmentä vuotta kunnes osti oman auton vuonna 2008. Ohjaavatelisen ongelmaksi muodostuivat telin rengasrikot. Yksi syy, joka lisäsi mielenkiintoa telivetoa kohtaan oli yllättäviin rengastöihin kulunut aika tien päällä. Sittemmin siirryttiin nokkamallin Scanioihin, joita käytettiin pitkälle 80-luvulle. Teliveto on reilu 3 000 euroa kalliimpi, mutta siihen sai 10 000 euron arvoisen huoltopaketin sekä moottori- ja voimansiirtotakuun. Scanialla. Ensimmäinen oli R560 jota seurasi R620. Sen verran vellova kuorma kuitenkin vaikuttaa yhä menoon, että esimerkiksi Opticruise tahtoo sekoilla tietyissä tilanteissa vajailla säiliöillä liikuttaessa, minkä vuoksi Marko ajelee keruureitit manuaalisesti vaihteistoa komentaen.. Huoltopaketti sisältää kahdeksan 45 000 kilometrin huoltoa. Eroa ei juuri ollut oliko alla uusi vai jo jonkin matkaa pyörinyt rengas. Hygieniasyistä maitosäiliöissä ei voida käyttää loiskelevyjä, joten pyöreän säiliön käytöllä on pystytty osittain korvaamaan loiskelevyjen merkitys. Nyt alla on muutaman kuukauden ikäinen R620. Omia autoja on ehtinyt olemaa kolme, kaikki Scanioita. Pakettiin kuulunut takuu on nyt kaksi vuotta tai 400 000 kilometriä. Pyöreässä säiliössä maito pyörii sisällä törmäämättä reunoihin, jolloin siitä aiheutuvien auton sivuttaisliikkeiden on todettu vaimenevan merkittävästi. Näillä varusteilla auton omapainoksi tuli 12 800 kiloa. Syyksi renkaiden räjähtelylle Kohvakka epäilee, että ohjaavatelisessä jäi jatkuvasti pyöränkuvioon kiviä, jotka hiersivät sitten rengasta rikki. N yt käytössä oleva auto on Markon kolmas oma maitoauto. vanteilla. Myös ykköspyörätelin rengasvaurioiden odotetaan vähenevän, sillä rengasrikot ovat aikataulutetussa ajossa huomattava ongelma. Nousuteliseen olisin joutunut vastaavan paketin ostamaan, koska kampanja koski vain telivetoisia ja näin ollen tämä jäi halvemmaksikin”, Kohvakka kertoo päätymisestään täysilmajousitettuun telivetoalustaan. Kaksi aiempaa autoa oli ohjaavalla telillä, joka on lähes vakiovaruste nykyisissä maitoautoissa, mutta tänä vuonna liikenteeseen otettu uusi R620 on poikkeuksellisesti telivetoinen versio. Kiinteätelisessä tämä ongelma on pienempi, koska käännettäessä takimmaisen akselin rengas murtaa enemmän, jolloin kuvio aukeaa ja kivet putoavat pois
Vannekoulutusta Power Truck Show -messuilla Tietoa ja huippuasiantuntemusta Koulutuksissa käsitellään Alcoa-vanteiden huollon ja hoidon tärkeimmät asiat ja käydään läpi uuden DuraBright® EVO:n parannetut ominaisuudet sekä muiden pintamallien oikeat käyttökohteet. Ilmoittautumiset: info@milcoa.fi 050 387 2146 Lisätietoa: milcoa.fi. Asiaa myös vanteiden kiinnitysjärjestelmistä ja muista tuotteista. 1h, kieli englanti. Älä jätä tilaisuutta käyttämättä! Milcoa Oy | Lounaisväylä 3, 26820 RAUMA Puh +358 50 387 2146 | Fax +358 2 823 8060 info@milcoa.fi | milcoa.fi Kouluttaja: Marc Minoli, teknisen osaston johtaja, Alcoa Wheel Products Europe Tilaisuus: kesto n
KULJETUSKALUSTO Teksti ja kuvat: Iikka Kekko ROMURAH Rectra Oy:n yhdeksänakselinen koukkuyhdistelmä kiertää Suomen ja Ruotsin romuliikkeitä ja kierrätysmetallin vastaanottolaitoksia omistajansa Miettisen Timon ohjastamana. 44
AHTIA Rectra Oy:n Mercedes-Benz Actros 3255 45
Kokopunainen yhAutoilija pitää painoeroa pienenä otdistelmä näyttää taen huomioon, että tuolloin perässä vepidemmältä kuin dettävä 4-akselinen vaunu oli varustettu 23-metriseltä. V aaka näyttää yhdistelmän tyhjäpainoksi lavojen kanssa 28 500 kiloa. Rectran Actros P unainen koukkulavayhdistelmä erottuu helposti metallinkierrätyslaitoksen pihalla liikennöivistä muista autoista. Niinpä punaisen DAFin seuraajaksi valikoitui punainen Mersu. Sittemmin metallin kuljetuspuoli sai otteen ja sille tielle on jääty. Pohjoisesta viedään puolestaan usein jotain kierrätysmetallilajiketta Ruotsiin, joten auton kiertokulku alkaa hahmottumaan. Mersu. Se on 2 500 kiloa enemmän kuin Mersua edeltäneen DAF-vetoisen 7-akselisen yhdistelmän omamassa. Itse asiassa tämä taitaa olla tässä pyörittämässäni romuautoringissä ainoa uusi auto, joka ei ole käynyt ensimmäisen puolen vuoden aikana remontissa verstaalla”, Miettinen pohtii kääntäessään Mersun keulan Leppäkosken Romu Oy:n vaa’alle. DAF oli kyllä harkinnassa tätä uutta autoakin hankittaessa”, tehdastekoiseen 4-akseliseen Mercedekseen päätynyt automies kertoo. 46 tasainen. Ennen Mersua Rectra Oy kuljetti romukontteja DAFilla. Aamulla auto on ajettu ulos Finnlinkin uumenista Naantalista, ja Ruotsista lastattu alumiinikuorma on kipattu Kuusakosken Heinolan tuotantolaitokselle. Aiemmin Transitarin aikaan kalustossa oli Volvoja ja MANikin, mutta hollantilaismerkki teki yrittäjään hyvän vaikutuksen. Ajettavuus oli hyvä ja hytissä oli tilaa, tai no onhan tässäkin tietysti kun lattia on Perävaunuun pistetään nyt sen verran kuormaa kuin ennen koko yhdistelmään. Timo kertoo aloittaneensa romun eli nykyään hienommalta nimeltään kierrätysmetallin parissa työskentelyn jo 80-luvun alkupuolella. Kyseinen väri on muodostunut Miettisen Timon autoille vakioväriksi. Transitarin myynnin jälkeen Miettinen jäi yrityksen palkkalistoille järjestelemään autojen ajoja, kunnes tympääntyi toimistotyöhön ja aloitti ajohommat uudestaan uuden yrityksensä, Rectra Oy:n » autolla tuttuja töitä tehden. Nyt ollaan matkalla Riihimäen nurkille, josta on kuorma Imatralle josta taas luvassa kuorma Pohjois-Suomeen. Työkaluna Miettisellä on yrityksensä puolivuotias Mercedes-Benz Actros. Tässä vaiheessa merkit näyttävät hyviltä, ensimmäinen puoli vuotta on kulunut ilman murheita. ”DAF oli hyvä ja toimiva auto. Transitarin ajojärjestelyt jäivät kuitenkin Timon harteille, mistä kertoo yhä Mersun hytissä tasaiseen tahtiin soiva puhelin kuljettajien kysellessä uusia koordinaatteja. Välillä kalustoa on ollut enemmänkin, varsinkin silloin kun hän veti edellistä kierrätysmetallin kuljetuksiin erikoistunutta yritystään, Transitar Oy:tä. T änään Miettisellä on suoritettavanaan niin sanottu peruspäivä. ”Jos tämä toimii yhtä hyvin kuin DAF niin kyllä tämä on siinä tapauksessa hyvä auto. Kulykköspyörin. Jyki perässä – TAM päällä. Rajoittavaksi tekijäksi DAFin suhteen muodostui merkin suurin, 510-hevosvoimainen, mutta tässä tapauksessa pienitehoinen moottori, joka ei täytä 76-tonnisen tehovaatimusta, 516,6 hevosvoimaa. Vuosien varrella on kierretty nosturiautolla maakuntia romua keräten ja sitä eteenpäin myyden, ja metallileikkurin kanssa niin Suomessa kuin Ruotsinkin puolella operoiden. Nyt perässä oleva 5-aksejetuskapasiteettiä on 105 kuutiota tai linen Jyki on varustettu 19,5 tuuman renkailla alumiinivantein, jotka tuovat 46,5 tonnia.. Timon aiemmat Mersukokemukset perustuvat 80-luvulla käytössä olleeseen NG-sarjalaiseen josta muistikuvat eivät olleet kovin ruusuiset. Nousimme Timon Mersun hyttiin päiväksi seuraamaan romunajoa ja kuulemaan yli kolmekymmentä vuotta alalla erilaisissa tehtävissä työskennelleen miehen näkemyksiä ja kokemuksia
osaltaan painon säästöä vanhaan vaunuun verrattaessa. Erikoisteräksestä valmistetut lavat on voitu rakentaa ilman ulkopuolisia pystyvahvikkeita, minkä ansiosta valmistaja lupaa niiden säästävän polttoainetta jopa viisi prosenttia. ”Tuossa on kohta aika tiukka mäki, siinä näet miten Mersu vääntää”, Miettinen toteaa ja tarkentaa, ettei tätä oikotietä käytetä kuin sulan maan aikaan. A utolla käydään vaa’alla joka lavan kanssa tonnitaksalla ajettaessa, jotta kyytiin saadaan juuri oikea määrä rahtia. Kokonaispainoa on noin 75 tonnia, kun lähdemme pujottelemaan Leppäkoskelta pikkuteitä valtatie 54:sta kohti. Lavat lasketaan ja vedetään päälle TAM:n 20 tonnin koukkulaitteella. Ennen starttia kohti Imatraa juodaan vielä kahvit rahtikirjojen kuittauksen yhteydessä. Viikot kuluvat reissussa ja muun työn ohessa hoituu vielä Transitar Oy:n metallinajossa olevien autojen ajojärjestely. Erityistä painoarvoa keveydelle tuo keskimäärin kerran viikossa heitetty Ruotsin-reissu, joka on mentävä 60 tonnin kokonaispainolla, jolloin kantavuutta jää 31,5 tonnia. Vaa’an jälkeen lavoja lasketaan kahteen eri kohtaan romuliikkeen kentälle, koska kyytiin tulee kahta eri kierrätysmetallilaatua. Hitaassa nopeudessa huomaa miten yhdistelmä hyytyy pieniinkin vastamäkiin, kun massa ei juurikaan pidä vauhtia yllä. Siihen Timon mainitsemaan tiukkaan mäkeen otetaan vauhtia mitä vain saadaan eli noin 60 kilometriä tunnissa. Lavoiksi uuteen yhdistelmään valittiin kokkolalaisen Mika Laxströmin edustamat, ruotsalaiset CMT:n valmistamat vaihtolavat. Pari vajaaksi jäänyttä lavaa lasketaan vielä koneen viereen ja kyytiin pistetään muutama kourallinen lisää metallia. Se oli koko ajan saman auton päällä, millä ajettiin puolitoista miljoonaa kilometriä ja tuona aikana koukkulaitteeseen vaihdettiin vain kaksi hydrauliletkua, joten laitatin sitten tähänkin autoon TAMin Ajardoksella, mistä tuo Jykikin tuli”, Miettinen perustelee italialaiseen koukkulaitteeseen päätymistä. Timo Miettiselle Mersun hytti on kulkeva konttori ja rekkamiehen hotelli. ”Ensimmäinen TAM tuli meille vuonna 2000. Muutaman yhdistelmän mittaisessa nou- Mercedes-Benz Actros 3255L 5-akselinen Jyki-perävaunu TAM-koukkulaite Moottori Malli V52-W0 VL Malli T-20-5600 Pituus 12560 mm, vetopituus 14250 mm Nostokyky 20 tonnia Akselit BPW:n 9 tonnin levyjarrulliset akselit, Wabcoilmajousitus, Wabco EBS -jarrujärjestelmä Omapaino 2635 kg Lavapituus 6500 mm, laitepituus 5600 mm Varusteet Rengaskoko 265/70R19.5 Painot Omapaino 6900 kg, kokonaispaino 49 000 kg, kantavuus 35100 kg Ilmaohjaus, hydraulinen ulkopuoinen lukko, apusylinteri nostoon ja laskuun (vakio), pikalasku, perälautahydrauliikka, koukku 1570 mm OM502LA, iskutilavuus 15930 cm3, Sylinterit V8, teho 551hv / 1800rpm, vääntömomentti 2600Nm / 1080rpm, Euro5 Vaihteisto PowerShift3 automatisoitu vaihtamisjärjestelmä, 16+2 nopeutta. Omistaja Rectra Oy, Kuopio 04/14 47. 75-tonninen. Hardoxista valmistettujen 35 kuution lavojen omapaino on 2400 kiloa kappaleelta, mikä on Miettisen mukaan 500 kiloa vähemmän kuin aiemmin käytössä olleilla lavoilla. Nykyinen vaunu painaa ilman lavoja 6 900 kiloa, mikä on vain 200 kiloa enemmän kuin vanha 4-akselinen vaunu. Alusta 8x4-tyyppinen tasakuormaauto, akseliväli 4500 mm, akselit edestä lukien: 8/7/9,5/9,5 tonnia Painot Omapaino 14.400kg, kantavuus 18.600kg, kokonaispaino 33.000kg
Tuo 900 kierrosta minuutissa on kohta, johon kone jää vääntämään tosi sitkeästi”, PowerShiftiä manuaalisesti komentava autoilija kertoo. Turvasalpa alkaa olla vakiovaruste monissa kierrätysmetallin kuljetuksiin käytettävissä lavoissa. Ovien lukituksen aukaisun jälkeen salpa pitää ovia kiinni kunnes se vapautetaan lavan sivulla olevasta kahvasta. Tonnin maksimikantavuudesta syö vetoauton ääriakseliväli, joka sallii vetoautolle kokonaispainoa 33 tonnia. ”Aluksi tuli kierrätettyä konetta turhankin isoilla kierroksilla, mutta pikkuhiljaa rupesi luottamaan väkevään alavääntöön. Keskikulutus koko auton historian ajalta on 60 litraa sadalle - kulutuseron huomaa heti kun ajetaan kotimaan kokonaispainoilla, joka tälle yhdistelmälle on 75 tonnia. Romukuorma lastataan kontteihin materiaalikoneilla, minkä jälkeen kontit käytetään vaa’alla. Epäilemme molemmat äkkirikastumisen mahdollisuutta, mutta uskomme kuitenkin ”pinnalla pysymiseen” kun vähänkin viitsii miettiä kuinka hommat hoitaa. Ennakoivalla ajolla pystyykin Miettisen mukaan vaikuttamaan 75 tonnin kokonaispainolla radikaalisti kulutukseen. 20-tonninen TAMkoukkulavalaite osoittautui edellisen auton päällä niin luotettavaksi tuotteeksi, että sellainen asennettiin Mersuunkin. Miettinen kertoo kuulleensa juttuja, että Mersujen tehoja olisi rajoitettu sisäänajon aikana, muttei ole saanut kuulemalleen vahvistusta merkin edustajien taholta. Tosin myös moottorin vedot ovat tuntuneet parantuneen samaan aikaan. Kummat sitten ovat kasvaneet enemmän, tulot vai kulut. » Kahden ja puolen tonnin omapainon kasvu nosti kokonaispainoa 15 tonnia. Valtatie 12:lla Hollolasta Lahteen kulutus esimerkiksi nousee huomattavasti, jos joutuu pysähtelemään useisiin liikennevaloihin. Kun pysähdymme Uttiin kahville on lastauspaikalta ajettu 130 kilometriä keskinopeuden ollessa 60,1 kilometriä tunnissa. Timo Miettinen toteaa kahviaan hämmentäen, että katsotaan nyt sitten kun ruvetaan vaihtamaan vaikkapa renkaita kärryyn, joita sen alla pyörii 20 kappaletta. Väännön hyödyntäminen näkyy myös polttoaineenkulutuksessa, joka on ollut laskussa koko ensimmäisen puolen vuoden ajan. Polttoainetta on kulunut 62 48 litraa sataa kilometriä kohti. Raskas Kalusto. Puhuttaessa korotettujen massojen mukanaan tuomista lisäkuluista, Miettinen muistuttaa että kyllähän tavaraakin kulkee kyydissä enemmän – nyt perävaunussa on sen verran kuin ennen koko yhdistelmässä. sussa vauhti käytännössä asettuu tiettyyn nopeuteen, samoin kierroslukumittarikin 900 kierroksen kohdalle
Nähdään osastolla U113-U114 Luotan ammattipätevyyteen ... | 68800 Kolppi Ab Ekeri Oy puh. Turvallinen ja helppokäyttöinen -kuormapeite. 06 7887 400 www.ekeri.. Kögel Cargo: ü Optimoitu rakenne DIN EN 12642 koodi XL mukaan ü Aikaa säästävä lastaus prosessi ü Optimaalinen kuormasidonta Kuljetuskalusto asiantuntija jo vuodesta 1934 alkaen www.koegel.com Kögel yhteystyökumppanisi Suomessa Ab Ekeri Oy
Haapamäen Veholla nämä osat otetaan talteen. 50. VARAOSAT Teksti: Iikka Kekko • Kuvat: Iikka Kekko ja Kimmo Juvonen Osien uusi elämä Veho Trucks Service Haapamäki Matkamittarin näyttäessä huikeita lukuja, saattaa auto pitää sisällään silti monta osaa ja komponenttia, joihin kilometrit eivät ole vaikuttaneet merkittävästi
Sinänsä auto ei edusta tyypillistä purettavaa Mercedestä, sillä keskimäärin purettavilla autoilla on ajettu huomattavasti vähemmän, joskus purkuun tulee jopa uudehkoja esimerkiksi kolaroituja autoja. Ennen varsinaista purkamista auto puretaan sähköisesti, jolloin eri komponenteista saadaan tarkkaa tiedoa esimerkiksi niiden iästä, huoltohistoriasta sekä soveltuvuudesta muihin malleihin. Työtä ovat vaatineet niin toimivan varastoinnin rakentaminen kuin nettiportaalin kehitystyö, jotta asiakkaan olisi helppo löytää tarvitsemansa osa. Vaikka osassa hallin autopaikoista korjataan ja huolletaan autoja normaaliin tapaan, niin viereisellä paikalla myös puretaan autoja aivan alkutekijöihinsä saakka. Päällirakenteita löytyy laidasta laitaan konteista maansiirtolavoihin ja puuvarustuksiin. Noin puolet purettavista autoista on Vito- ja Sprinterpakettiautoja. ”Tästä autosta ohjaamo menee puutavara-autoon, jonka alkuperäinen ohjaamo on vaurioitunut onnettomuudessa. Veho Trucks Service Oy:n tuotepäällikkö Kimmo Juvonen kertoo, että Mercedes-Benz- ja Sisu-hyötyajoneuvojen purkamista ja purkuosien kierrätystoimintaa alettiin kehittämään kolmisen vuotta sitten, jolloin hän muutti vetämään kyseistä projektia etelän sykkeestä Haapamäen rauhaan. Esimerkiksi moottorin huoltohistoria nähdään täydellisesti. Kolmen vuoden aikana on tapahtunut muutakin kuin purettu autoista osia varaston hyllyyn. U lkona seisoo rivissä kuorma-autoja viimeistä kertaa siinä olomuodossaan, jossa ne ovat olleet tienaamassa aiemmille omistajilleen. Esimerkkiautoksi voidaan ottaa vaikka pihalla seisova punainen vuoden 2008 Mercedes-Benz Actros 2544, jonka matkamittarissa on vajaa miljoona kilometriä. Nyt kolmen vuoden rakentamisen jälkeen järjestelmä alkaa olla Juvosen mukaan siinä vaiheessa, että asiaa voi alkaa jo rummuttamaan kentällä. 04/14 V altatie 23:n varressa, Keuruun Haapamäellä sijaitseva Veho Trucksin toimipiste poikkea muista Vehon kuorma-autojen jälkimarkkinointia hoitavista pisteistä. Juvonen kertoo seuraavansa Vehon käytettyjen autojen valikoimaa ja hankkivansa sitä kautta suurimman osan autoista purettavaksi Haapamäelle. Miljoona mittarissa. Moni puretuista auto jatkaa elämäänsä eri komponenttiensa ja osiensa osalta jossain toisessa autossa pidentäen niiden elinkaarta ja tuoden samalla taloudellisemman vaihtoehdon moneen ongelmaan. Akselit ja muut toimivat komponentit tarkastetaan ja kunnostetaan tarvitta51. Kun autot yksi toisensa jälkeen ajetaan halliin, eivät ne sieltä enää kokonaisina tule takaisin päivänvaloon. Ilmajousitetulla alustalla varustettu rahtiautonalusta on saapunut purkamolle merkkiliikkeestä, jonne se oli tullut vaihtoautoriviin eikä uutta ostajaa ilmaantunut. Hänen lisäkseen purkamo työllistää hallin puolella viisi henkilöä, joiden toimesta puretaan noin kymmenen autoa kuukaudessa. Kimmo Juvonen vetää Vehon purkamoa Haapamäellä. Aikaa on uhrattu myös osien takuujärjestelmälle, jonka toiminta perustuu siihen, että purkamo on niin sanottu merkkipurkamo, jolla on merkkiorganisaation täysi tuki takanaan. » Käytetyille perille on tehty kätevä varastointiteline kierrätysmateriaalista, kuorma-autonrungoista
Janne Pillikko ja Teemu Vehkamäki lukevat Star-testerillä puristus- ja käynnintasaisuustestien tuloksia sekä muun muassa suuttimien korjausarvoja purettavan auton moottorista. Sisujen purkaminen poikkeaa hieman esimerkiksi siinä, että purettavat Sisut ovat iältään vanhempia kuin Mercedekset. Kierrätyksen ja ympäristöasioiden tullessa puheeksi, on alueella helppo huomata ettei missään ole öljylänttejä tai lasinsiruja, vaan kaikki on järjestyksessä omilla paikoillaan purkamotoiminnan ollessa ympäristöluvan alaista toimintaa. Nykyisissä Polar-Sisuissa käytettävien Mercedes -komponenttien vuoksi Haapamäeltä pystytään tarjoamaan myös kotimaisella merkillä ajaville kattavampaa ja entistä laadukkaampaa purkuosatarjontaa vastaaviin osiin liittyvien historiatietojen vuoksi. Osat on oltava valmiina, tarkastettuja ja nopeasti saatavilla, kun asiakas niitä tarvitsee.. Mennään siis pelisääntöjen mukaan. Purkutoiminnalla merkkiorganisaatio siis pääsee eroon autoista, joiden kysyntä käytettynä on laimeaa, mutta joista saatavien osien hinnalla pystytään kuolettamaan autosta maksettu hyvityshinta. Vaihtoautorivissä ollut Mersu löysi uuden osoitteen Keuruulta missä monet auton komponenteistä ovat kysyttyjä ja periaatteessa eteenpäin myytyjä jo ennen auton purkamista. On purettu jo kymmenen vuoden ajan. Kaikki puretut osat ovat järjestyksessä varastohallissa sekä tietojärjestelmässä, mikä takaa sen että palvelu toimii nopeasti ja saman tien tiedetään löytyykö asiakkaan tarvitsemaa osaa olipa kyse sitten moottorista, ohjaamosta tai vaikka kaasupolkimesta. essa, minkä jälkeen ne laitetaan fyysisesti hyllyyn ja sähköisessä muodossa nettiportaaliin myyntiin”, Juvonen kertoo auton tulevasta elämästä. Autojen varaosien lisäksi myynnissä on erilaisia päällirakenteita kuten esimerkiksi maansiirtolavoja ja kontteja. 52 Sisuja ja päällirakenteita. Tämä peilaa liikenteessä käytettävien Sisujen korkeampaan keski-ikään. Taustat tiedossa. Ennen kuin osa on laitettu hyllyyn, ja Janne Pillikko sekä Teemu Vehkamäki lukeneet Startesterillä kohdan, johon mainittu lappu kiinnitetty, on kyseisen osan historia selvitetty tarkoin. Vastaavasti asiakkaille tarjoutuu tilaisuus käyttää merkkiosia, joiden hinta on karkeasti noin 50–60 prosenttia uusien osien hinnasta. Tällöin käyvät ilmi esimerkiksi perän osalta ajetut kilometrit ja millaisessa käytössä auto on ollut. Saksalaismerkin lisäksi Haapamäellä puretaan myös Sisuja varaosiksi. Merkkiorganisaation alla toimivan purkamon eduiksi Juvonen kertoo esimerkiksi osille annettavan takuun, joka pohjautuu siitä saatavaan informaatioon. Vanhemmat kontit menevät esimerkiksi varastokonteiksi ja huonommat maansiirtolavat sekä puuvarusteet romuraudaksi kierrätykseen. Osissa olevista lapuista ilmenee esimerkiksi auton rekisteri- tai alustanumero, josta selviää mistä kyseinen osa on peräisin. Päällirakenteista Juvosen mukaan nopeimmin uuden omistajansa löytävät muutaman vuoden ikäiset sivuaukeavat ja kylmäkoneilla varustetut kontit. Kimmo Juvonen tiivistääkin osien hinnoittelun olevan realistista. Kimmo Juvonen toteaakin järjestyksen olevan tällaisessa toiminnassa perusedellytys. Myös Veholla tehdyt korjaukset ja huollot pystytään huomioimaan, sillä ne luonnollisesti vaikuttavat hintaan ja takuuseen. Auton purkaminen alkaa tietokoneen kytkemisellä autoon ennen kuin otetaan muita työkaluja esille. Etenkin sähkö ja elektroniikkaosat osista löytyy vastaavuuksia, joita saattaa olla maallikon vaikea tunnistaa eri automallien väliltä. Koska monissa eri mallisissa ja eri tyyppisissä Mercedeksissä käytetään samoja osia, tuo merkkiorganisaatiossa toimiminen sen edun että osien soveltuvuus eri automalleihin nähdään saman tien –vaikka osa olisi Actroksesta se voi olla aivan sama kuin mitä on käytetty vaikkapa Ategossa. Ja koska vanhempien Sisujen varaosien saanti on huomattavasti vaikeampaa, on purkuosilla suurempi merkitys
0400 - 17 17 27 fax. hinta alv 0%. 09-343 44810 | pno@pno.fi Huolto- ja korjaussopimus alkaen 1,39 c/km Huolto- ja korjaussopimus alkaen 1,39 c/km w w w. AUTAMME SINUA VAHVISTAMAAN TOIMINTAASI Toimimme laadukkaasti, laajasti ja ONE STOP-periaatteella kaikissa perävaunuihin liittyvissä asioissa. 03 - 53 400 53 OLEMME KANSSASI KOKO MATKAN Vuokraus • Tekniset palvelut • Myynti www.pno.. ESPOO, Iveco Finland Oy Arto Mäkinen +358 45 320 7701, Timo Hytönen +358 40 772 6376, Juhani Havia +358 45 320 7702 IISALMI, Iveco huolto ja myynti Team, Antti Krogerus +358 40 774 2830 - JYVÄSKYLÄ, Iveco Finland Oy, Kari Lahtela +358 400 158 580 - KOKKOLA, Niemi-Korpi Oy, Miika Niemikorpi +358 40 5824 516 - KOUVOLA, Iveco Finland Oy, Timo Akkanen +358 45 320 7747 LAHTI, Iveco Finland Oy, Timo Akkanen +358 45 320 7747 - KUOPIO, Iveco huolto ja myynti Team, Martti Säkkinen +358 40 057 6343 - OULU, Niemi-Korpi Oy, Jouni Niemikorpi +358 40 7344 310 - SEINÄJOKI, Niemi-Korpi Oy, Miika Niemikorpi +358 40 5824 516 - TAMPERE, Iveco Finland Oy, Pekka Eerola +358 40 721 0926, Olli Eerola +358 400 204 493 TURKU, Iveco Finland Oy, Lauri Widenius +358 45 320 6446. 09-343 4480 | Fax. Tervetuloa asioimaan PNO:lla! PNO TRAILER OY | Keravantie 507, 04150 Martinkylä | Puh. esimerkki laskelma perustuu iveco Stralis 460hv 4x2 rekkaveturiin, sopimusaika 36 kk, 150.000 km/vuosi. F i Kun ostat iveco Straliksen saat kiinteän hinnan huolloille ja varmistuksen siitä, että autosi on aina huolellettu valmistajan ohjeiden mukaan.Tarjoamme nyt huolto- ja korjaussopimusta alkaen 1,39 c/km. AMMATTILAISTEN KÄYTTÄMÄT TEHOKKAAT VAAHTOPESUAINEET JA LAITTEET Wash Self ja Jedy 2 Super-Foam Vaahtopesuaineet ja vaahtomestari ruiskut takaavat: -Runsaan vaahdon -Tehokkaan lianirrotuksen -Kiiltävän lopputuloksen tel. i v e c o . Saat meiltä aina apua joka tilanteeseen
RETRO 54 Teksti ja kuvat: Iikka Kekko
Se on myös hyvä esimerkki siitä, ettei kuorma-auto kaipaa ylleen kaikkea mahdollista koristeosaa miellyttääkseen silmää. Keravalaisen Mika Simon Streamline Scaniaan tutustuttaessa ei moiset sivuseikat kuitenkaan edes tule mieleen. Siitä huolimatta on todettava kaiken kehityshuuman keskellä, että 90-luvun alun, niin sanotut vanhan koulukunnan kuorma-autot olivat varsin luotettavia ja kestäviä työkaluja. Perinteisen oranssi väritys ja V8moottori samassa paketissa lyövät kättä päälle etenkin pidempään merkin kanssa olleiden mielestä sekä merkin historiaa tuntevien riveissä. Pinnan alta raapaisu myös paljasti mukavan ja mielenkiintoisen tarinan kuinka liki parikymppinen rekkaveturi on yhä elämänsä vedossa. Mika Simon vuoden 1995 Scania 143 Streamline edustaa kolmossarjan loppupään mallistoa, esiteltiinhän mallisarjan seuraaja 4-sarja jo samana vuonna. Mallina 3-sarjaa pidetään edelleen miltei tarunhohtoisena Scaniana, johon yhdistetään usein kommentit, ”viimeinen hyvä” tai ”vielä kun niitä saisi uutena”. V » anhemmista Scanioista puhuttaessa keskusteluissa vilahtelee paprikanpunainen väri ja V8-moottori, jotka ovat olleet merkkiin usein yhdistettäviä tunnusmerkkejä – tarkkoja jos ollaan niin paprikanpunaisella viitataan yleensä oranssiin väriin ja rivikuutoset ovat olleet merkin yleisimpiä moottoreita kautta vuosien. Vanhanliiton veturi. Oranssi väri, takateli ja V-kone huokuvat menneiden vuosien Scania -henkeä. N E N I A V I I V TAR143 MA6x2L ’95 VIRScania MJS Truckingin Streamline-Scania ei enää ujostele kameran edessä, sen verran sitä on kuvattu parkkipaikoilla ja tien päällä. Autoihin tulee ominaisuuksia ja nykyään miltei itsestäänselvinä pidettäviä varusteita, joista ei vielä 20 vuotta sitten osattu realistisesti edes haaveilla. Samaa vanhaan ja varmaan malliin tykästymistä oli ilmassa Volvollakin FH:n esittelyn Huoltokirja kertoo kaikki pienimmätkin autolle suoritetut toimenpiteet vuosien varrelta. Tosin viimeiset 3-sarjalaiset valmistuivat vielä niinkin myöhään kuin 1997 johtuen suuresta kysynnästä. 04/14 55. Riittää kun siinä on se jokin joka säväyttää. Niin kuin kaikkien muiden tuotteiden kohdalla käy, niin myös kuorma-autojen maailmassa, että vuodet vierivät ja kehitys kulkee kulkuaan
Leveiden eturenkaiden vuoksi lokasuojan reunoihin on asennettu tarvikelevikkeet. Salolla oli tapana pitää vanhemmastakin kalustosta huolta. Raskas Kalusto. 14,2 litran ahdetun ja välijäähdytetyn V8:n ruokinnasta vastaa perinteinen, mekaaninen rivipumppu ilman häivettäkään elektroniikasta. ”Tämä autohan tuli 2000-luvun alussa käytettynä Norjasta Suomeen Lammin Salolle, missä jo ajoin tällä 2000-luvun puolestavälistä lähtien. Alustan osalta mennään 90-luvun rekkaveturin perusspekseillä: edessä on rautajouset ja takana ilmajouset sekä ykköspyöräteli. jälkeen. Nykyään tosin 56 Virtaviivaisessa puskurissa askelmat toteutettiin kääntyvin portain. Mikan mukaan se on mahdollista kun autosta yksinkertaisesti vaan pidetään huolta. Lyhyenmatkan tempoilevassa ajossa kyseinen lukema ei ole kovin huolestuttava, kun muistaa että kyseessä on jo aiemmin todetulla vanhalla tekniikalla varustettu auto. Uusi tekniikka ja elektroniikka kehittyivät vuosien saatossa, mutta tuolloin niiden ollessa uusia, ei toimintavarmuus ollut vielä sitä mitä se on nyt. Mika epäilee että oranssi maali on vielä niin sanottuja oikeita ”myrkkyvärejä”, koska pinta on kestänyt näinkin hyvässä kiillossa ilman lakkaa. Kunnossa pidetty. Keulan teholukema ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä alkujaan auto on varustettu 420-hevosvoimaisella moottoriversiolla. Tarjolla oli yhä myös perinteiseen tekniikkaan tukeutuvia komponentteja, jotka antoivat mallisarjalle luotettavuutta ja tekivät siitä näin jälkeenpäin katsottuna luotettavan auton. Kolmossarjan loppuaikoina siihen oli tarjolla jo elektronisesti ohjattua polttoaineensyöttöjärjestelmää ja esimerkiksi niin kutsuttua robottivaihteistoa. Jos autoon tuli joku vika, käski Salon Matti ajamaan Scanian verstaalle, jossa auto laitettaisiin kuntoon saman tien”, Mika Simo kertoo auton ylläpidosta. Perusauto. M ikan Scania perustuu vielä pitkälle juuri perinteiseen tekniikkaan. Miten sitten on mahdollista ’95-mallinen ja 1,35 miljoona ajettu auto näinkin siistissä kunnossa. Pumppu ja suutinremontilla saatiin lisävoiman ohella myös polttoainetaloudellisuutta hieman paremmalle tasolle keskikulutuksen ollessa kirjanpidon mukaan nyt 34 litraa sadalle pääosin pääkaupunkiseudulla lähiliikenteessä pyörittäessä. Kommentillaan hän ei tarkoita itseään, vaikka auton ja hänet tuntevat tietävätkin, että nykyinen omistaja on vähintäänkin osasyyllinen asiaan. Auton ulkoiseen siisteyteen vaikuttaa osaltaan, että ohjaamo maalattiin uudelleen nykyiseen väriin auton tullessa Suomeen. » Scania Streamline ’95 Perustekniikalla varustettu auto ei ole koskaan jättänyt pulaan tien päälle. 450-merkkikään ei pidä aivan kutiaan, sillä päivitetyillä suuttimilla ja säädetyllä pumpulla varustettu vinkkelikone potkii reilusti alkuperäistä rivakammin
Streamline. Maantieajoonkin luvattiin noin neljä prosenttia matalampaa polttoainekulutusta, mitä tuolloin tosin arvostettiin vähemmän kuin linjakasta ulkonäköä. Kolmossarjan esittelyn yhteydessä vuonna 1987 hyttiä oli päivitetty pistämällä sisätilat täysin uusiksi kaarevine kojetauluineen. V uoden 2013 alussa itsenäiseksi kuljetusyrittäjäksi ryhtynyt Mika Simo jatkoi tuolloin tutuksi tullutta työtään tutulla autolla. ”Puhuin joskus Salolla ollessani heille, että oma autokin on mielessä joskus käynyt. Auto oli yhä täysin tunnistettavissa vanhaksi malliksi, vaikka auton ilme olikin muuttunut merkittävästi. ”Muutamat muut automiehet ovat kysyneet, että milloin saavun 2000-luvulle ja vaihdan auton nykyaikaisempaan. Olen vastannut, ettei tässä mitään kiirettä ole kun on toimiva auto alla. Lisäksi olen Perusohjaamoon verrattuna portaikko jäi Streamlinessa oven alareunan taakse. Näin ilmanvirta ei pyöri portaikossa vaan ohjautuu sen ohi. Ilmanvastuskerroin oli Cd-arvoltaan 0,5, jolla pestiin kaikki kilpailijat mennen tullen. Neljä vuotta 3-sarjan esittelyn jälkeen Södertäljessä nostettiin huppu Streamline-mallin päältä sen esittelytilaisuudessa yleisön kohistessa. Lammin suunnalla asiaan suhtauduttiin kannustavasti ja kesällä 2012 löysin itseni tavaraliikenneyrittäjäkurssilta istumasta”, Mika kertoo yrittäjäksi ryhtymisestään. Se varmasti osaltaan vaikuttaa auton hyvään maineeseen meidän leveysasteilla, jossa autoja on totuttu huoltamaan ja korjailemaan omin voimin monessa talossa. Vihkon pito jatkuu luonnollisesti edelleen. Täytyy myös muistaa, että vähänkin tekevä mies pystyy tekemään 3-sarjan Scanialle isojakin asioita. Autoa on seurannut sen koko Suomessa vietetyn elämänsä ajan ruutuvihko, johon on merkitty tarkkaan kaikki huollot ja korjaukset, joita sille on tehty. Moottorin öljynvaihto on tehty autoon 20 tuhannen välein koko sen historian ajan. Myös korotettu Topline-ohjaamo tuli tässä vaiheessa lisävarustevaihtoehdoksi. Kolmas omistaja. Rasvaus on puolestaan tehty aina 10 tuhannen kilometrin jälkeen. Mikan mukaan omiin nimiin autoilu oli turvallista aloittaa autolla, jonka tuntee läpikotaisin ja tietää pidetyn hyvässä kunnossa. Viime vuonna esitelty R-mallin Streamline toistaa historiaa ja toimii myös mallin jäähyväisversiona. Uutta vuoden 1991 Streamlinessa oli oikeastaan vain muutama muovinpala: maski, puskuri, oven alaosat ja hytin alaosa. Scanian kyljestä poistettiin MESTrans Oy:n teipit ja tilalle liimattiin MJS Trucking -teksti. Sinänsä raadollista, 04/14 että kun esiteltiin uutta mallia, oltiin suunnitteluosastolla vietetty jo kyseisen mallin hautajaiset ja neljän vuoden päästä esiteltävän täysin uuden 4-sarjan kehittely ja testaukset olivat täydessä vauhdissa. Topline-kattokorotus oli toki vaatimaton muiden merkkien vastaaviin ohjaamoihin verrattuna, mutta toi sentään hitusen lisätilaa tasakattoiseen moottoritunnelilla varustettuun hyttiin. Ensimmäisen version Streamline on edelleenkin hyvä esimerkki siitä kuinka pienillä asioilla saadaan paljon aikaan, kun ensin mietitään mitä tehdään. 57. Kun Scania esitteli Streamline-mallin vuonna 1991, oli vuonna 1980 esitelty R-ohjaamo ehtinyt jo teiniiän kynnykselle
Hän vielä lisää että vaikka auto on tyyliltään säilytetty ”old skool” -henkisenä hehkulankaparkkeja myöten, retrohenkisyys näkyy negatiivisesti esimerkiksi sisätiloissa, kun autossa ruvetaan asumaan ja yöpymään reissussa. myös todennut, että tämän ylläpitokulut ovat pienemmät kuin uusien autojen, joissa merkkikorjaamon töpselin kiinnittäminen kojetauluun maksaa jo toista sataa”, 3-sarjalla operoiva kuljetusyrittäjä toteaa. 58 Raskas Kalusto. ”Joskus käyn heittämässä jonkun pidemmän reissun kuten viime talvena, kun poikani oli lomalla mukana. Ilman virtaukseen on paneuduttu pienissäkin yksityiskohdissa kuten ajovalojen kehyksissä, joista ilma ohjautuu auton sivulle. » Scania Streamline ’95 Jotkut ovat kysyneet koska saavun 2000-luvulle. Pienistä puroista syntyy iso virta. Oranssin Streamlinen työt ovat olleet jo useamman vuoden ajan DB Schenkerin irtoperien vetoa niin kutsutulla ”Ykkösalueella”, eli kaukaisimmat paikat joissa autolla käydään ovat Helsingistä katsottaessa Hanko–Mäntsälä– Porvoo-säteen sisäpuolella. ”Silläkin reissulla huomasi kuinka tällainen yksinkertainen vanhanmallin perusauto on ihmisten mieleen, koska ensimmäisellä tauolla Heinolan Tähtihovillakin autoa jo kuvattiin”, 3-sarjalaisella operoiva ihmettelee. ollen yövytä milloinkaan. Silloin farkkujen vetäminen aamulla jalkaan on oma ohjelmanumeronsa, vaikka alla onkin 90-luvun yksi halutuimmista kuorma-autoista, V8:lla varustettu Scania Streamline. Autossa ei näin Mika Simo hankki ensimmäiseksi omaksi autokseen varman ja tutun pelin, vuoden ’95 Scania 143 Streamlinen. Kävimme silloin Kokkolassa lastaamassa ja jo Mäntsälän kohdalla alkoi tuntumaan, että kuinka paljon on perille vielä matkaa”, aiemmin ulkomaanliikenteessäkin kuljettajana toiminut Mika kuvailee sopeutumistaan lähiliikenteeseen. Lähiliikennettä
Piipsjärven ympäriajo ja toinen Iltacruising . Musiikkia - teatteria - muttibaari . Traktoripuistossa “Traktoreiden vuosikymmenet“ . Maamoottorikentällä “Maamoottoreiden viisi vuosikymmentä“ . lapset ilman. Kaksipyöräiset vauhdissa; “Ratojen kilpapyörät“ . . 8. Maankuulu rompetori Tule Oulaisiin koko perheen nostalgiseen elämystapahtumaan! Liput 10e/päivälippu, 20e/kolme päivää. Non stop-linja-autokuljetus Oulaisten keskustasta alueelle ja takaisin. Tiedustelut: Jouni 0500 - 282 562 Esko 050 - 361 2312 Tuula 040 - 511 4506 Rompetori: Martti 044 - 345 4919 PE: 10 - 17 LA: 10 - 17 SU: 11 - 17. “Kahden kauppa - hääperinnettä vuosikymmenten varrelta” . Ajoneuvoparaatit - Zetor-kampikäynnistyskisa - paljon työnäytöksiä... “Kisällistä mestariksi” 22. WALTAKUNNALLISET WETERAANIKONEPÄIVÄT 4.-6.7.2014 Perinnekeskuksen ja Törmänhovin alueilla . Sotaveteraanit ja alle 15 v
L askennallisesti 76-tonnisen hidastuvuus asetti ennakkoon mielenkiintoisimman kysymyksen. V irttaan varalaskupaikalla kantatie 41:llä järjestettiin toukokuussa monipuolinen jarrutustesti. Kokonaismassan kasvu 76 tonniin kasvattaa nimittäin liike-energiaa 60-tonniseen verrattuna neljänneksen. Raskaan liikenteen kannalta testipäivään toi erityistä mielenkiintoa mukana ollut 76-tonninen yhdistelmä, jonka jarrutusmatkaa päästiin vertaamaan entiseen maksimiyhdistelmämassaan eli 60 tonnin kokonaismassaan lastattuun yhdistelmään. Henkilöautot saavuttavat pitävällä pinnalla leikiten niiltä vaadittavan 5,8 m/s2 hidastuvuuden, mutta kuorma-autojen edellä mainittu vaatimus 5 m/s2 hidastuvuudesta on sikäli erikoinen vaatimus, että sitä ei käytännössä normaaleissa liikenneolosuhteissa saavuteta raskaalla yhdistelmällä koskaan.. Jarrutusteholle kysyntää. Lisäksi tarkkailtiin kokonaismassan merkitystä liike-energiaan ja tarvittaviin jarruvoimiin sekä pysähdyksistä matkavauhtiin tarvittavaa matkaa ja aikaa. JARRUT Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Tuukka Erkkilä 5 000 hevosvoiman jarrutus Nykyaikaisessa kuorma-autossa ja perävaunussa riittää jarrutusvoimaa pysäyttämään 76-tonnisen lähes 60-tonnisen tahtiin, kun kitkaa riittää ja kalusto on hyvässä teknisessä kunnossa. Tämä selvisi Virttaalla järjestetyissä jarrutustesteissä. Paikalle oli kerätty poikkeuksellisen laaja kattaus erilaisia liikenneajoneuvoja, joten tasavertaisissa olosuhteissa suoritetuista hätäjarrutuksista saatiin vertailukelpoisia tuloksia eri ajoneuvotyyppien jarrutusmatkoista. Lain edellyttämään hidastuvuuteen yltämiseksi jarruilta tarvitaan lähes 1 000 kilowatin lisäteho, sillä lain vaatiman 5 m/s2 hidastuvuuden saavuttamiseksi 60-tonniselta tarvitaan laskennallisesti 3 359 kW:n jarrutusteho ja 76-tonniselta 4 255 kW:n teho. Tapahtuman järjestäjinä ja monipuolisen kaluston mahdollistajina toimivat ADR Koulutus Timo Kallionpää Oy, Sataedu Huittinen, 60 Porin Prikaati, Destia, Kuljetusliike Hievanen, Kuljetusliike Kari Isotalo, Huittisten Laatuauto, Kaarinan Autokoulu sekä Vampulan VPK. Testin tavoitteena oli osoittaa erilaisten ajoneuvojen pysähtymismatkoja ja -aikoja nopeissa liikennetilanteissa, käytännössä siis hätäjarrutuksissa. Riittääkö jarruteho
61. Testitilaisuuteen koottu monipuolinen ajoneuvokalusto osoitti konkreettisesti, miten yhteisessä liikenteessä liikutaan kovin eri tahtiin hidastuvilla kulkuneuvoilla
Tästä viisi metriä enemmän tarvitsi moottoripyörä, mutta lähes kaksipyöräisen tahtiin pysähtyi tyhjä kuorma-auto, joka tarvitsi pysähtymismatkaa maltilliset 28 metriä. Lyhimpään jarrutusmatkaan 80 km/h nopeudesta pysähdyksiin ylti henkilöauto, joka tarvitsi matkaa 21 metriä. Panssaroitu maastokuormaauto Sisu E13TP 8x8 pysähtyi 80 km/h:sta lähes kymmenen metriä lyhyemmällä matkalla kuin Pasi. Kahden metrin ero. Jarruvoimiksi saatiin 3 048 ja 3 723 kilowattia. Jarrutustesti Sisu XA-185 eli tutummin Pasi kampesi jarrutuksessa poikittain, mikä on yleistä täysjarrutuksessa, jos ajoneuvossa ei ole lukkiutumattomia jarruja. Suurin osa erosta syntyy kuorma-autojen paineilmajarrujen viiveestä verrattuna. Hevosvoimiksi väännettynä jarrutusvoimaa on hurjasti: 76-tonnisen kohdalla 5 063 hevosvoimaa. Tämän osoitti myös Huittisten testitilanne, sillä 60-tonnisen hidastuvuus 80–0 km/h saavutti 4,6 m/s2 hidastuvuuden ja 76-tonninen arvon 4,4 m/s2. Jarrutusmatkat 80 km/h:n nopeudesta Ajoneuvo Pysähtymismatka (m) Hidastuvuus (m/s²) Jarrutusvoima (kW) Moottoripyörä 26 9,5 Henkilöauto 21 11,8 156 Linja-auto 42 5,9 1175 Kuorma-auto (ilman kuormaa) 28 8,8 1175 Pasi-panssariajoneuvo 51 4,8 726 Sisu-maastokuorma-auto, panssaroitu 42 5,9 1502 Scania-paloauto 36 6,9 1371 Scania-täysperävaunuyhdistelmä, kuormaamaton 44 5,6 1122 Scania-täysperävaunuyhdistelmä, 60 t 54 4,6 3048 Scania-täysperävaunuyhdistelmä, 76 t 56 4,4 3723 62 Kuiva ja kirkas sää suosi testausta, joten kaikilla ajoneuvoille saatiin tasapuoliset olosuhteet hidastuvuuksien mittauksiin
Massan lisääminen 60 tonnista 76 tonniin pidensi pysähtymismatkaa yllättävän vähän. Normaalia liikennevirtaan liittymistilannetta kuvannut testi avasi monien silmiä: 560-hevosvoimaisen 76-tonnisen lähtö paikaltaan ja kiihdytys 80 km/h nopeuteen vei lähes neljä minuuttia. 63. Tilaisuuden järjestäminen vaati paljon työtä, etenkin yhteistyötä ennen kuin ajoneuvokalusto oli paikalla ja Virttaan varalaskupaikka suljettuna jarrutustestejä varten. Pysäyttävin tieto selvisi verrattaessa pysähtymistä 40 ja 60 km/h välillä: kun hitaammalla vauhdilla olisi juuri ehditty pysähtyä ennen estettä, niin 60 km/h:sta jarruttamaan aloittanut yhdistelmä olisi törmännyt esteeseen 56 km/h nopeudella. 04/14 Tilaa ja aikaa tarvitaan. Tulokset olivat puhuttelevia. Kokeilu osoitti silti kiistattomasti, että pelivaraa tarvitaan runsaasti kuivalla kesäkelilläkin: täyden marssivauhdin keräämiseen käytetty matka oli nimittäin lähes 2,6 kilometriä. Vaikka kaksi metriä tuntuu pieneltä erolta, niin kannattaa muistaa, että silloin se pari metriä voi olla ratkaiseva tekijä siihen, tapahtuuko onnettomuus vai selvitäänkö säikähdyksellä. Neljästäkympistä yhdistelmä pysähtyi 12 metrissä, mutta 50 km/h nopeudesta jarrutusmatkaa tarvittiin lähes kaksi kertaa enemmän kaikkiaan 21 metriä. Massan lisääminen täyteen 76 tonniin pidensi pysähtymismatkaa yllättävän vähän, sillä maksimimassoilla edennyt yhdistelmä pysähtyi 56 metrissä. Kuormaamattoman yhdistelmän ja 60-tonnisen yhdistelmän pysähtymismatkan eroksi mitattiin tasan 10 metriä. Matkaa taitettiin tuossa ajassa yli 2,5 kilometriä. Matkaa tarvittiin siis vain kaksi metriä enemmän, joten ainakin hidastuvuuden osalta suurista massoista ei tarvitse olla huolissaan - kunnossa olevissa jarruissa riittää tehoa. Kiihdyttäminen tapahtui tieosuudelle, jossa vaihtelevasti loivaa ylämäkeä, mikä vaihtokohtien kanssa näkyi muutoksina kiihtyvyydessä. Jarrutukset olivat testien pääaiheena, mutta päivän aikana tehtiin myös kiihtyvyyteen liittyvä erittäin havainnollistava mittaus. Kuormaamaton täysperävaunuyhdistelmä käytti tietä pysähtymiseen 44 metrin verran ja 60-tonniseksi lastattuna 12 metriä enemmän eli 54 metriä. Jos joku ihmettelee, miksi kiihtyminen ei seurannut tasaista käyrää, niin tämä johtui olosuhteista. Viiteenkymppiin tarvittiin lähes minuutti, kuuteenkymppiin lähes pari minuuttia ja kahdeksaankymppiin kolme minuuttia ja 52 sekuntia. Tämä kävi ilmi Virttaalla testattaessa 60-tonnisen yhdistelmän jarrutusmatkaa 40 ja 50 km/h nopeuksilla. Täyteen 76 tonnin kokonaismassaan lastatulla, 560-hevosvoimaisen Scanian vetämällä yhdistelmällä tehtiin normaalia risteystilannetta muistuttava kääntyminen: paikaltaan lähtien kääntyminen vasemmalle ja kiihdyttäminen 80 km/h nopeuteen. » moottoripyörän nestejarruihin. Hyvää hidastuvuutta käy kiittäminen alustarakenteita: kaivattu lisäteho jarrutuksiin saadaan lisääntyneestä akselimäärästä
S cania-veturin ja puoliperävaunun muodostama yhdistelmä jolkottaa helteisenä alkukesän päivänä valtatietä 25 kohti Hankoa. Kuljettajan muutamaa sekuntia aiemmin havaitsema sivutieltä valtatielle pyrkivä, silloin paikallaan seissyt Volkswagen-henkilöauto onkin jostain syystä lähtenyt liikkeelle ja kääntynyt suoraan yhdistelmän eteen – juuri sillä hetkellä kun kuljettajan huomio on kiinnittynyt puhelimeen. 64 » Muistoksi tien pintaan jää vain muutama musta raita. Samalla hetkellä kun hän vilkaisee puhelimen näyttöä, alkaa tapahtua jotain odottamatonta. Se tapahtuu noin kaksi sekuntia ennen kolmatta vaihetta eli täysjarrutusta. Rauhallisen tunnelman rikkoo kännykkä, joka ääntelee kojelaudan lokerossa saapuneen viestin merkiksi. Vaikeinta oli olla painamatta itse jarrupoljinta, kun näki hitaalla vauhdilla eteen kääntyvän henkilöauton ja yhdistelmällä oli vauhtia piirun päälle 80 km/h. Ohjaamon täyttää varoitussummerin ääni. Siltä osin kuvaus pitää paikkansa, että kävimme valtatiellä 25 testaamassa Scanian AEB- eli Advanced Emergency Braking -järjestelmää, ja rohkea avustaja kääntyi sivutieltä henkilöautolla viime tingassa yhdistelmän eteen, jotta pääsimme kokemaan järjestelmän toiminnan. Aja varovasti.” Tosi harjoitus. E dellinen tapahtumaketju on kuvitteellinen, mutta täysin mahdollinen. Muistoksi tien pintaan jää vain muutama musta raita. Hätäjarrutusjärjestelmä toimii nopeasti, mutta sen toiminta on jaettu kolmeen vaiheeseen. Kuljettaja kurottaa digikapulan kouraansa. Sen ansiosta Scanian puskuri ei koskaan ehdi muotoilla Volkkarin perää uusiksi. On korostettava, että järjestelmän tarkoitus ei ole vapauttaa kuljettajaa jarrupolkimelta, vaan auttaa niissä tilanteissa, joissa kuljettajan keskittyminen on syystä tai toisesta herpaantunut. Sen sijaan VW kiihdyttää kohti länttä ja loittonee Scaniasta kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Rauhallisella tieosuudella tehtyjen kokeilujen perusteella AEBjärjestelmän toiminta on vakuuttavaa. Volkswagenin takavalot lähenevät Scanian etupuskuria metri metriltä, mutta kuiva asfaltti tarjoaa runsaasti kitkaa. Kuljettajan vilkaisee hikisessä kädessä rutistamaansa kännykkää. Aurinko paistaa, liikenne on rauhallista ja Scanian 410-hevosvoimainen moottori vie 41-tonnista rekkaa nöyrästi eteenpäin vakionopeudensäätimeen asetettua 85 km/h:n nopeutta. Sen näytöllä lukee: ”Nähdään illalla. Sitä seuraa jarrutus, joka muuttuu pian täydeksi hätäjarrutukseksi. TURVALLISUUSVARUSTEET Teksti ja kuvat: Harri Onnila NÄKYMÄTÖN JARRUMIES Scanian AEB-järjestelmä Hätäjarruavustin voi tuntua kaukaiselta varusteelta, mutta sen aika on jo käsillä, sillä varuste on reilun vuoden päästä pakollinen suuressa osassa uusia kuorma-autoja. Ja myönnettävä on: homma toimi hienosti. Tuohon kahden sekunnin aikaikkunaan mahtuu vielä vaihe kaksi: jos kuljettaja ei ala jarruttaa itse, seuraa törmäysvaroitusta -3 m/s2:n hidastuvuudella tapahtuva varoitusjarrutus. Käytännössä kolme vaihetta tapahtu- Raskas Kalusto. Kun Scanian keulalle sijoitettujen kameran ja tutkan työpari laskee että törmäysuhka on kasvava, antaa järjestelmä ensin törmäysvaroituksen
Asia kävi ilmi moottoritien pientareelle pysäköityjen rikkoutuneiden tai hylättyjen ajoneuvojen kohdalla. Ja polttoainemittarin vieressä näkyvä vihreä tutkasymboli kertoo, että edessä ajava ajoneuvo on tutkan seurannassa. Nyt on tosi kyseessä! AEB on laskenut, että törmäysriski paikallaan seisovaan kohteeseen on korkea, joten törmäysvaroitin alkaa hälyttää ja varoitusvalo syttyy kojelautaan. Näiden lukemien alla oleva vihreä palkki kertoo, että ennakoiva vakionopeudensäädin on kartalla ja tietää siten tulevan tieosuuden korkeuserot. Ilman välitöntä reagointia tilanteeseen AEB aloittaa varoitusjarrutuksen, jonka jälkeen seuraa hätäjarrutus. van nopeassa tahdissa kuin yhtenä kokonaisuutena. Testilenkin aikana Scanian tutka tuntui pysyvän hyvin kärryillä edellä menevästä liikenteestä. NYKYKUORMA-AUTON MONIPUOLISISSA AJONHALLINTAVARUSTEISSA RIITTÄÄ OMAKSUTTAVAA Testi-Scaniassa oli AEB:n lisäksi ylä- ja alamäet ennakoiva vakionopeudensäädin, joten mittaristossa oli infoa taulun täydeltä. Moottoritiellä selvisi, että AEB ei hätkähdä turhista. Tältä ainakin tuntui testatessamme laitetta lähestymällä noin 80 km/h:n nopeudella paikallaan seisovaa ajoneuvoa: mittariston varoitusvaloa ja hälytysääntä seurasi välittömästi jarruttaminen, joka muuttui käytännössä saman tien hätäjarrutukseksi. Ennakoiva vakkari antaa vauhdin pudota ylämäessä 81 km/h:n nopeuteen ja toisaalta kerää ennen ylämäkeä vauhtia 88 km/h nopeuteen. Jos järjestelmä ei saa havaintoa edellä ajavasta ajoneuvosta, ei se tietenkään ole valmiudessa tekemään minkään sortin jarrutusta. Yläreunassa näkyvä autosymboli ja numero 5 ilmoittaa puolestaan, että vähimmäisetäisyydeksi edellä ajavaan on asetettu viisi sekuntia. Tutka ei hälyttänyt pientareen ajokeista, vaan antoi yhdistelmän pyyhältää eleettömästi ohitse. Tämän saattoi todeta siitä, että mittariston oikeassa alareu- nassa loisti vihreä tutkasymboli, joka palaessaan kertoi, että järjestelmä piti silmällä edellä ajavaa autoa. Näytöltä selviää kuvaushetken ajoasetuksista ja -olosuhteista muun muassa seuraavaa: Vakionopeudensäädin on asetettu 86 km/h:ssa ja alamäessä nopeus pyritään rajaamaan arvoon 89 km/h. Lisäksi asetetun 86 km/h nopeuden yhteydessä näkyvä E-kirjain kertoo, että rullausta hyödyntävä EcoRoll on aktivoitunut. Ja toisaalta heti kun kuljettaja painaa jarrupoljinta, järjestelmä luovuttaa jarruttamisen takaisin kuljettajan hoidettavaksi. Ainoa tilanne, jossa saattoi havaita tutkan pientä empimistä, oli edessä ajavan ajoneuvon pois- 65. AEB lopettaa aktiivisen toimintansa välittömästi, kun kuljettaja koskee jarruun. AEB-järjestelmä ei vapauta kuljettajaa ohjastamaan yhdistelmää töppöset kojelaudalla, vaan on ennen kaikkea avustava järjestelmä, joka aktivoituu vain silloin 04/14 kun ajetaan mukautuva vakionopeudensäädin ACC kytkettynä
Ja ajovarusteiden yhä kasvavassa kirjossa kerrattakoon, että ACC tarkoittaa edellä ajavaan etäisyyttä valvovaa vakionopeudensäädintä. Niin Scanian AEB kuin muiden kuorma-autovalmistajien toteuttamat vastaavat järjestelmät tulevat kuitenkin olemaan lähivuosina tuttu varuste monelle – halusi sitä tai ei. H ätäjarruavustin saattaa – jälleen kerran – tuntua sinällään hyödylliseltä varusteelta, mutta noin parin tonnin hintaisena samalla sellaiselta, joka uuden Scanian hintaa ruuvatessa heivataan pois ”välttämättömien” varusteiden joukosta. Ensi vuonna pakolliseksi. Kuten edellä mainittiin, AEB on siis ACC:hen eli mukautuvaan vakionopeudensäätimeen liittyvä varuste. Tutka ja kamera jakavat työteh- 66 Hätäjarruavustin on pakollinen marraskuusta 2015. AEB:n ja ESP:n muuttuminen pakolliseksi kuvaa hyvin turvavarusteiden saapumista markkinoille kautta historian: päteviksikään todetut varusteet eivät tunnu yleistyvän kuin lainsäädännön voimin. Kun ”tähtäimessä” oleva ajoneuvo alkoi hidastaa ja siirtyä hiljalleen oikealle kohti ramppikaistaa, niin järjestelmä tulkitsi välillä rampille siirtyvän auton ajoradalla olevaksi ja hidastavaksi kulkuneuvoksi. » AEB-hätäjarruavustin tuminen ramppiin. tävänsä karkeasti siten, että tutka tarkkailee etäisyyttä kohteisiin ja kamera huolehtii kohteiden sijainnin ja ajolinjojen arvioinnista. Mukautuvan vakinopeudensäätimen lisäksi AEB-hätäjarruavustin hyödyntää toiminnassaan kaistanvaihdon varoitusjärjestelmää (Lane Departure Warning, LDW), tutummalta nimeltään kaistavahtia. Sivuhuomautuksena muistutettakoon, että tämän vuoden marraskuun jälkeen uusissa kuorma-autoissa on oltava ajonvakautusjärjestelmä (ESC/ESP). Pykälä ei kuitenkaan koske maastokuorma-autoja eikä erikoisautoja kuten palo-autoja. Hätäjarruavustin on nimittäin EU:ssa pakollinen uusissa kaksi- ja kolmeakselisissa kuorma-autoissa marraskuusta 2015 lähtien. Tällöin systeemi alkoi ottaa vauhtia pois, kunnes pian tulkitsi, että kyseessä on sittenkin eri kaistalla ajava auto ja palautti vauhdin ACC-vakionopeudensäätimeen asetetun mukaiseksi. Raskas Kalusto. Alta tonnin maksava ESP ja parin tonnin AEB ovat iso raha, mutta se muuttuu yllättävän pieneksi siinä vaiheessa, kun kyseiset järjestelmät pelastavat yhteishinnaltaan usean sadantuhannen euron yhdistelmän ja kuorman. Tuulilasin alareunassa liikennetilannetta hahmottaa kamera samalla kun tutka laskee etäisyyksiä edelläliikkuviin. Säästyneistä ihmishengistä tietysti puhumattakaan
KIITOS TAPAHTUMAN SPONSOREILLE: AUTOTECH BRIZO YACHTS MAGNUSSON & STOOR CARGOTEC DIGIPAINO.FI EUROMASTER ITÄVÄYLÄ JL AUTOSERVICE KJ NUIKKA MEK-TRANS MITTALETKU ONNIN AUTO PRESCO PRINTCOM RASKASVARAOSA SCANIA SCASON ST1 TRAILCON VALLILAN TAKOMO VEHO VOLVO Järjestäjä Riverside Truck ry / puh. 010 281 7099 www.onninauto.fi myynti@onninauto.fi RIVERSIDE TRUCK MEETING IV LA 28.6.2014 Galtrailer Porvoossa Kokonhallin alueella klo 10-18 Koko perheen rento ja rehellinen rekkafestari! Näyttelykalustoa odotetaan paikalle yli 100 yksikköä! Huippunäyttelyautoista tyylikkäisiin työjuhtiin, tänä vuonna mukana myös pickupit! Ohjelmassa mm: Surmanajajat Cage Riders, hallissa lapsille oma puuhapaikka, laulattajana Rytmisirkus. Liput 7€ (alle 12 v. 010 281 7000 Fax. Ruokaa ja juomaa (C-lupa), hevosratsastusta, kasvomaalausta, laaja kattaus maahantuojia, tuotemyyjiä ja paljon muuta. LED äärivalot Koko peittävät kapselit BEAM Torvet 16”, 17,5”, 19,5”, 22,5” ALK. ilmaiseksi) Pysäköinti raviradalla 2€ (Arvostamme tasarahaa) Löydät meidät myös Facebookista. Tapahtuman musiikista vastaa Bluestone ja festarin päättää suomiräpillä Virtapiiri. 40€ ALK. 3€ ALK. 050 3130714 (Markku Rio). 50€ Katso voimassa olevat tarjouksemme netissä! Kesä huipentuu Power Truck Showhun osastolle: U337 www.rkv.fi Onnin Auto Oy Malmin Kauppatie 46, 00730 Helsinki Puh
Tämän vuodessa muista tuotteista puhumattakaa ineikkaita saksalaisyrityksen tuotteet ovat ma . AKSELITEHDAS Teksti: Juha Pokki • Kuvat: SAF-HOLLAND A L L U R N I V HY elimerkki – SAF on varmasti jokaiselle tuttu aks 000 akselia puskeehan yritys markkinoille noin 200 n. kamppeita, mutta miten laatu syntyy 68
AA! 69
Tekniikka Hitsaaminen tapahtuu robotilla, näin laatu pysyy tasaisena ja työn kulku voidaan selvittää myöhemminkin. Yksi laadun kulmakivistä on testisimulaattori, jonka avulla voidaan ajaa erittäin raskaita testejä akseleille ennen tuotannon aloittamista. Tuotekehityspuolella on vehkeet ja laitteet prototyyppien työstämiseen ja tämä onkin erittäin mielenRaskas Kalusto. Tosin me puhumme tästä edes tuttavallisesti vain SAFista. 100 päivittäisessä työkäytössä olevaa perävaunua ympäri maailman on varustettu antureilla, jotka tallentavat akseleihin kohdistuvia voimia ja rasituksia. Maalauslinjalta vapautuneet akselit pääsevät lopuksi kuivamaan. Niinpä vuonna 1950 Otto Sauer Achsenfabrik GmbH alkoi valmistaa raskaan kaluston akseleita ja vuonna 1964 ilmajousituksia perävaunuihin. Laboratoriossa on erilaisia testipenkkejä, joilla saadaan luoduksi varsin piinalliset olosuhteet akseleille. S AF-Hollandin tarina alkaa jo vuodesta 1881, kun saksalainen pieni kyläpaja alkoi valmistaa kyntöauroja. Vihivaunujen päällä olevat akselit siirtyvät pisteeltä toiseelle. Oikein sääliksi käy, kun näkee miten koville akseli joutuu”, kertoo simulaattorista vastaava Jochen Wenzel. Simulaattoriin kerätään jatkuvasti simulaatiodataa. Ennen jonkin tuotteen ottamista valmistuslinjalle, se käy läpi erittäin vaativat testit, joilla simuloidaan niitä rasituksia, joita kalusto käy läpi oikeassa elämässä. Linja liikkuu. Tiesimulaatio vastaa noin 90% tarkkuudella sitä rasitusta, mihin akselit elävässä elämässä joutuvat. Täällä sijaitsee nimittäin SAFin tehtaat numero 1 ja 3 sekä testaus- ja 70 tuotekehittelylaboratorio. Kaikkein vakuuttavin näky on kuitenkin massiivisen kokoinen testaussimulaattori, jolla mallinnetaan tieolosuhteita hyvin realistisesti. Akseli altistetaan esimerkiksi 500 tunniksi suolavesisuihkulle ja mutavedelle korroosioasioiden selvittämiseksi sekä erilaisille voimille ja tärinöille. ”Muuten talo murenisi ympäriltä ja läheisen kirkon kellot soisivat – oikeasti”, Wenzel hymyilee. Tätä ei voida millään muulla tavalla todentaa. Näistä tiedoista kootaan eri- laisia simulaatioita, joita sitten toistetaan testissä oleville akseleille. Simulaation etu on se, että kun vikoja ilmenee, voidaan parannellulle rakenteelle ajaa täysin identtinen testi ja kokeilla auttoivatko muutokset ongelmaan. TRILEX-vanteista tuttu GF ja virallinen nimi on SAF-Holland Verkehrstechnik GmbH. Monesti akseli rasitetaan aina hajoamispisteeseen saakka. Vuonna 2009 yhdistelmään liitettiin vielä mm. ”Akselille ajetaan esimerkiksi kuuden viikon ajan 24 tuntia vuorokaudessa testi, jossa siihen kohdistuu kahdeksan tonnia brutaalia rytkytystä. Testaus ja tuotekehityshän ovat kaiken toimivuuden perusta. F rauengrund on pieni kylä, jolta löytyy koko maailman mittakaavassa suurta akseliosaamista. Jotain simulaattorin voimista kertoo se, että se on rakennettu tuhannen tonnin betonikakun päälle ja sitä vaimentaa 45 suurta ilmatyynyä. Vaikka tehdas on moderni, tarvitaan ihmistä lähes joka vaiheeseen. Aika kului ja tekniikka kehittyi kuten tiedämme. Kyseinen yritys on pitkän linjan valmistaja perävaunun jalkojen ja vetopöytien parissa. Perustavaa toimintaa. Onkin siis aiheellista aloittaa alusta. Yrityksen nimenä oli pelkkä SAF vuoteen 2006 saakka, jolloin se yhdistyi amerikkalaisen Holland Groupin kanssa
Seurattua laatua. Täällä valmistuvat akselit mm. Yrityksellä on neljä tehdasta Saksassa, joista yksi siirretään lähiaikoina tehtaiden 1 ja 3 yhteyteen. Siellä täällä näkyy kehitteillä olevia akselimalleja, joissa on jälleen jotain uutta ja erilaista edellisiin verrattuna. Nyt olemme siis suurimmal04/14 la laitoksella ja lastauslaitureilla käykin melkoinen liikenne, kun ympäri Eurooppaa on tultu hakemaan autokuormittain akseleita. Niinpä vaikka työn suorittavat ihmiset, kertoo tietokone vääntimelle juuri oikean momentin tälle työn alla olevalle akselille. » Valtava simulaattori saisi ilman vaimennusta talon murenemaan ympäriltään. Jos jälkeenpäin tulee selvitettävää vaikka takuuasioissa, päästään historiaan helposti käsiksi. Jätämme nyt tämän osaston työskentelemään salaisuuksiensa parissa ja nousemme mäen päällä olevien tuotantolaitosten halleihin. Itse tuotantolinjalla toiminta etenee viimeiseen asti hiotulla tavalla. kaikille suurille perävaunuvalmistajille ja tietysti monelle pienemmällekin, jälleenmyyjistä ja maahantuojista puhumattakaan. Viivakooditarra luetaan joka työpisteellä ja kaikki työkalut on kytketty tietokoneeseen. Jokainen linjalla etenevä akseli merkitään heti alussa tunnisteella, joka myös stanssataan akseliin. 71. Jokainen työvaihe myös rekisteröidään tehdyksi ja myöhemmin voidaan lokista kaivaa esimerkiksi tieto, millä mo- Jokainen työvaihe kuitataan ja tallenetaan tietokoneelle akselikohtaiseen lokiin. kiintoista toimintaa
Täällä käytetään elektromaalausta, joka varmistaa maalin joutumisen jokaiseen rakoseen, missä paljasta metallia on. Kitka kuumentaa metallit ja sulattaa ne yhteen, jolloin lopputulos on mahdollisimman kestävä. Värivaihtoehtoja on tasan yksi, perinteinen RAL 9005-musta jolla akselit päällystetään kauttaaltaan 40 mikrometrin paksuu- 72 delta. Vuonna 1998 esitelty Intra-akseli levyjarruilla aloitti valtavan nousukiidon kymmenen vuoden ajan ja se taittui oikeastaan vasta laman alettua. Nykyaikaisesta valmistuksesta kertoo osaltaan sekin, että mitään ei valmisteta tehtaan varastoon, vaan jokainen akseli lähtee valmistumaan vasta tilauksesta, kertoo Frank Seitz, joka vastaa muun muassa Pohjoismaiden SAF-akselimyynnistä. Tuotanto ei siis koostu pelkistä akseleista. Tekniikka Suunnitteluosastolla työ on erittäin tarkkaa ja mittauksia tehdään käsittämättömän pienillä toleransseilla. Toinen mielenkiintoinen näkymä on kitkahitsaus. Levyjarrujen suosio on kuitenkin jäänyt päälle, sillä paras yhdistelmähän on pitää samat jarrut vetoautossa ja kärryssä. Tämä menetelmä varmistaa korkean laadun ja kertoo myös yrityksen edistyksellisistä tuotantomenetelmistä. mentilla mikäkin pultti on tällä akselilla kiristetty. » Myös oman tuotannon ulkopuolelta tulevissa komponenteissa nojataan laadukkaisiin merkkituotteisiin. Esimerkkinä vaikkapa SBS 2220 levyjarru, joka on yhdessä Haldexin kanssa kehitetty mahdollistamaan hyvin yksinkertaisen ruuvittoman palanvaihdon ja samalla tarjoten markkinoiden keveimmän levyjarrun. Vaikka tuotantolinjalla sama tarkkuus ei ole mahdollista, ollaan sielläkin silmä kovana eri työvaiheiden vaatimien tarkastusmittausten ja annettujen arvojen suhteen. Markkinoille on tuotu myös esimerkiksi Tire Pilot-rengaspaineiden tarkkailujärjestelmä parantamaan polttoaine- ja rengastaloutta. Yrityksen massatuotteiden lisäksi valmistusta tehdään myös harvinaisemmissa ryhmissä, kuten hydraulisissa pendeliakseleissa sekä tilaajakohtaisissa erikoisratkaisuissa. Mikrometrihän on millin tuhannesosa, eli toleranssit ovat pieniä, mutta toisaalta menetelmä mahdollistaa tasaisen paksuuden joka kohdassa. Se tarkoittaa sitä, että akselitappi kiinnitetään akseliputkeen pyörittämällä tappia korkealla nopeudella putken sisään. Niinpä nykyään 80% akseleista lähtee tehtaalta levyillä varustettuna. N ykyajasta kertoo myös akselien kehitys. Komponentteina käytetään Knorria, Wabcoa ja Haldexia eli ulkopuolelta tulevien varusteiden laatu kulkee käsi kädessä itse perustuotteen kanssa. Yksi tärkeitä laatuun vaikuttavia tekijöitä on maalaus. Vuonna 1999, ensimmäisenä tehtaana Euroopassa, tämä laitos otti käyttöön kitkahitsauksen. Kehitys jatkuu kaiken aikaa. Raskas Kalusto. Yleinen linja toiminnassa on tuotteiden kestävyyden, hyöty-painosuhteen ja elämää helpottavien ominaisuuksien kehittämisessä. Myös aiemmin mainittuja uusia tuotteita kehitellään jatkuvasti helpottamaan ja parantamaan niillä työskentelevien toimintaa. Olipa valmistusmäärä sata tai sata tuhatta, tuotantolinjaa seuratessa tulee kuitenkin aina ensimmäisenä esille tarkkuus, tinkimättömyys ja tehokkuus
GRUTECH -MAAHANTUONTI -MYYNTI -HUOLTO Tuulilasintie 7, 00770 Helsinki 010 843 6610 www.grutech.. RASKAAN KALUSTON RENGASHUOLTO JA -MYYNTI PERÄVAUNUJEN MAAHANTUONTI, MYYNTI JA HUOLTO Konekorjaamo Riikonen Oy Helatie 21, 80100 Joensuu • Vesa: 044-7904 984 Keijo: 0400-576 541, Jari: 0400-371 204 • etunimi.sukunimi@riiko.fi • www.riiko.fi www.facebook.com/raskaskalusto REHUAUTOT • KIPIT NOSTURIAUTOT Ruotsinkyläntie 180 • 38300 Sastamala gsm: +358 40 068 3448 info@nordic-parts.com www.nordic-parts.com etukipit, ryhmäkipit ja sylinterit henkilökorit nostohaarukat romukourat NOSTURIT alustassut roottorit roottorin koukut uudet ja kunnostetut ulosotot hydrauliikan osat vaihteistovälitykset hydraulipumput HENKILÖKORIT NOSTOHAARUKAT Holmes-Dresser-kompressorit, puhaltimet, varaosat, tiivisteet ja syöttölaitteet 12–46tn 4–10 jatkoisia malleja 6–10 jatkoisia perävaunuihin LISÄTASSUT VARUSTEET PERÄVAUNUT
S aavuttaessa ensimmäisten autojen myötä näyttelyalueelle torstaina puolen päivän aikaan, ei saattaisi uskoa millainen elämä on paikan päällä käynnissä reilun vuorokauden kuluttua. Perjantaiaamuna paikalle nousikin esiintymislava sekä näytteilleasettajien telttoja autojen alkaessa virrata paikalle. Ruotsin pisin pesujono. Tapahtuma Teksti ja kuvat: Iikka Kekko Suuri, suurempi, Strängnäs Strängnäs Truckmeet 2014 Strängnäs Truckmeet on raivannut tiensä muutamassa vuodessa Pohjoismaiden rekkamiittitapahtumien kärkeen. Ruotsin Strängnäsissä sijaitseva entinen sotilaslentokenttä huoltoteineen muodostaa useamman neliökilometrin mittaisen asfaltoidun ja betonilaatoitetun alueen, joka soveltuu siksi erityisen hyvin raskaalle kalustolle järjestettävän tapahtuman paikaksi. Toki mukana oli muutama paku ja toistakymmentä EPA-traktoria, mutta jäljelle jää isoja autoja silti noin neljä ja puoli sataa. Paristasadasta tulonsa peruuttaneesta huolimatta kyse on melkoisesta määrästä autoja. Käytännössä asia näytti jopa vielä huikeammalta pesujonon muodostuessa noin parinkilometrin mittaiseksi vajaalla saRaskas Kalusto. Jos asiaa yrittää selventää itselleen, niin voisi yrittää vaikka laskea kuinka pitkän jonon näyttelyyn osallistuneet kuorma-autot muodostaisivat, jos keskimitta olisi vaikka vain 10 metriä ja autojen välissä oli metrin raot - jotain viisi kilometriähän siitä tulisi. Vastaavasti alueella ei ole yhtään rakennusta, joten kaikki mitä 74 viikonlopun aikana tarvitaan, on tuotava paikalle. Iltapäivällä alkoi näyttää jo sille, että paikalla järjestetään kuormaautoalan tapahtuma, kun rivissä oli sata ensimmäistä isoa autoa. Etenkin jos tapahtumaan osallistuneiden autojen määrää pidetään jonkinlaisena mittarina. 660 ilmoittautuneesta autosta paikalle saapui 471 autoa
Ruotsaisittain isänmaallisen väriset autot tuntuivat olevan erityisen suosittuja etenkin ulkomaalaisten valokuvaajien suunnalta. Jonotus ei aina ole tylsää touhua, riippuu tietenkin missä jonotetaan ja millaisessa seurassa. Onko maailman taloudellinen tilanne muokannut ajan muotia, sillä joukossa oli entistä enemmän kokovalkeita autoja. Hyvällä maulla toteutettuna kokovalkoinenkin voi toki olla näyttävä. 75. Sundgrens Åkeri Sandarnesta, KeskiRuotsista saapui paikalle komeasti kolmella hakeyhdistelmällä. Torstaina iltapäivällä saatiin vielä jonottaa aurinkoisessa säässä näyttelyalueelle. Ensi kertaa tapahtumassa mukana olleille tässäkin oli jo rekkamiittiä yllin kyllin, kun jonossa olevia autoja laskettiin sadoissa. Tässä jonotusta sen mukavimmassa muodossa
» Strängnäs Truckmeet 2014 Näyttelyyn saapuvat autot muodostivat parhaillaan usean kilometrin mittaisen jonon. Vastaavasti leirintäpaikalta on vapaapääsy näyttelyyn mihin vuorokaudenaikaan tahansa, koska ne sijaitsevat samalla alueella. Käytännössä se tarkoitti, että kerrallaan pesussa oli mahdollista olla kuusi rekkaveturia tai kaksi täysperää. Sateinen viikonloppu on luonnollisesti tapahtumajärjestäjien vihollinen. Yleisölle, joka haluaa viettää aikaa paikalla pidempään kuin yhden päivän, on tarjolla campingalue, joskin ilman virtaa. Office & Computer Transportin uudenkarheat GigaSpacehyttiset Mersut olivat tästä oiva esimerkki. Näyttelyyn autoillaan osallistuneilla Raskas Kalusto. Sateinen sää myös teki sen, että lähes kaikki, jopa läheltä saapuvat halusivat pestä autonsa ennen näyttelypaikalle siirtymistä. Järjestäjien mukaan tämä on helpoin ratkaisu kaikille osapuolille – näin järjestäjätkin säästyvät ison alueen aitaamiselta eri osiin. Tilalle löydettiin kuitenkin uusi operaattori, jonka toimesta autoja pestiin kuudella painepesurilla yhtä aikaa. Pesupaikka on yksi varma palautteen aihe lähes joka näyttelyssä. Säästä huolimatta alue kuhisi ihmisiä perjantaiaamusta alkaen lähes yhtäjaksoisesti sunnuntaihin asti jolloin tapahtuma loppui. Pirteä väri, asialliset ja siistit varusteet eikä auto muuta välttämättä vaadikaan ollakseen näyttävä työkalu. Rentoa meininkiä. 76 dalla autolla. Vaikka alueella tai sen lähistöllä ei ole juurikaan majoitusta tarjolla, ei sitä ole koettu esteeksi tapahtumaan saapumiselle. Vanhantien kulkijat vailla vertaa. Tällä kertaa asiaan oli panostettu huolella, mutta palveluntarjoajan ilmoitus poisjäännistä pari päivää ennen näyttelyä aiheutti järjestäjien mukaan pienen paniikkipilven pesupaikan ylle. Norjalainen 141-Scania ja ruotsalainen peltimaskinen Kasipari-Volvo pysäyttivät niin nuoremmat kuin vanhemmat vieraat kohdalleen
Rahtiautoilla saapuneilla puolestaan olivat sohvat ja grillit konteissa, missä oli mukava viettää aikaa kavereiden kanssa sadekuuron yllättäessä. S uomalaiset alkavat myös pikkuhiljaa löytämään Ruotsista muutakin kun sen suurimman kuljetusalan tapahtuman - niin yleisö kuin näytteilleasettajatkin. Puutavara-autoja oli paikalla mukavasti. Näyttelyssä oli mukana tällä kertaa jo kymmenkunta suomalaista autoa. 77. Kalustomäärän ollessa lähellä viittäsataa, oli jo mietittävä mihin minkäkin mittaiset autot laitetaan näytille. Virkesfrakt T. oli vuode autossa vakiovarusteena ja monilla lisäksi asuntovaunu tai muu vastaava koppi lepohetkiä varten. Pokkalavetti on kätevä varuste rekkamiitissä. Jos pitäisi veikata tapahtuman yleisintä autoa, olisi se varmaankin tridemalustainen koukkulaitteella varustettu Scania. Maassa maan tavalla ja ensi vuoden Strängnäs Truckmeettiä odottelemaan. Rento ilmapiiri onkin yksi Strängnäs Truckmeetin parhaista puolista. Myös palkintoja laivattiin autojen mukana jonkin verran Suomeen. Valle Jensen, yksi tapahtuman järjestäjistä nouti nipun autoja kerrallaan ja ohjasi ne oikeille paikoilleen. Swenssonin oranssi Scania oli yksi näyttävimmistä luokassaan. Yksi suomalaisittain kovimmista jutuista oli Markku Rion MANin saama ”paras maalaus” -palkinto. Suomenlippu hulmuaa. Bohlins Transportin Scania edusti vastaavasti rekkavetureiden kovaa kärkeä. Samalla se oli myös piristävä poikkeus, sillä näyttelyautoista yli 90 prosenttia oli ruotsalaismerkkejä ja niistäkin suurin osa Scanioita. Haastajia tällekin palkoinnolle oli satoja, joten tunnustus varmasti lämmittää niin Markkua kuin maalariakin. Kyytiin mahtuu niin asuntovaunu kuin terassikin, jolloin ulkopuolisista palveluista ollaan jo melko riippumattomia
78. Uutta ja vanhaa Scaniaa. Strängnäs Truckmeet 2014 ”Tätä ei voi sanoin kertoa, tämä pitää kokea”, on jo lähes tutuksi tullut kommentti paikan päällä käyneiltä ihmisiltä. Siihen on helppo yhtyä. Veljekset Holmgrens Åkerin Volvo on jälleen hyvä esimerkki, ettei näyttävä auto tarkoita, että siinä pitäisi olla jotain erikoista ja ihmeellistä - tai kaikki värikartan eri sävyt. Vaikka olisi mille merkille uskollinen, on Scania suosituin merkki kuorma-autotapahtumissa ympäri Eurooppaa. Ruotsissa ei onneksi ole sitä vaaraa, että virkavalta kyttäisi portinpielessä näyttelystä tulevia autoja antaakseen sakkoja ylimääräisistä valoista. Kun muualla ajellaan muovikuorisilla mopoautoilla, cruisailee traktorikortti-ikäiset ruotsalaisnuoret EPA-traktoreillaan kylänraitilla
26-27.9. Puh. TP Huittinen....................................................................................................................8.7, 13.8, 6.9 Työturvallisuuskorttikoulutus Huittinen.........................................................................................................9.7, 21.8, 18.9, 19.9 Kaarina ...................................................................................................................................12.8. Pori .................................................................................................................................. 14.9 Raskas Kalusto -tilaajapalvelu: 03-2251 948, ma-pe 8.30-16.00 tilaajapalvelu@raskaskalusto.. EDC rivi- ja jakajapumput, VP, Common Rail, DPA, DP200) Laaja valikoima vaihtopumppuja (Volvo, Man, M-B, Scania ym.) Suuttimiin (yksi- ja kaksijousisuuttimet, Common Rail, pumppusuuttimet) Ahtimiin Tehonlisäys ohjelmoinnilla • Vähentää polttoaineenkulutusta, lisää tehoa ja vääntöä Ammattitaidolla jo vuodesta 1975 Reijon Diesel Oy Virsumäentie 81, 48600 Kotka. Ajokorttiluokan C:stä CE:hen koulutus yhteistyössä SILTALA OY. Taksikuljettajan ammattipätevyys Huittinen ................................................................................................................................ Puh. Kun muutat, kerro se myös meille! Tieturva I –koulutus Huittinen................................................................................................................10.7, 22.8, 19.9 Kaarina ...................................................................................................................................11.8. 040 352 9071 reijondiesel@kymp.net | www.reijondiesel.fi WWW.ADRKOULUTUS.COM VANTAAN JÄÄHDYTIN OY Neliökuja 6, TUUSULA Ilmoittautumiset ja tiedustelut: 040-5924455 • timo.kallionpaa@adrkoulutus.com ADR-peruskurssi (ei luokkia 1 ja 7) Huittinen.................................................................................................................. 27.-28.6. Hätäensiapu Huittinen...........................................................................................................7.7, 19.8, 23.8, 6.9 Ennakoiva ajaminen Huittinen...................................................................................................................8.7, 20.8, 5.9. Truck Services Korjaus, huolto, uudet ja –vaihtolaitteet • • • • Ruiskutuspumppuihin (mm. Pori ............................................................................................................................................5.7 Elintarvikehygienia Huittinen....................................................................................................................................2.8 Digipiirturin käyttö ja kuorman sidonta Huittinen .............................................................................................................111.7, 16.8, 18.8 Turvallisuusneuvonantajakoulutus Huittinen ........................................................................................................................... 25.-27.8.2014 ADR-erityiskurssi (E1) räjähteet HENKILÖAUTOT–RASKAS KALUSTO JÄÄHDYTTIMET–LÄMPÖKENNOT–LAUHDUTTIMET KORJAUKSET, KENNOSTUKSET JA UUDET AMMATTITAIDOLLA JA SOPUHINTAAN Huittinen.........................................................................................................................28.8.2014 ADR- erityskurssi ( E7) radioaktiiviset Huittinen.........................................................................................................................28.8.2014 ADR-säiliökurssi Huittinen...................................................................................................................... 1.-2.9.2014 ADR-täydennyskurssi 09-273 1388 www.vantaanjaahdytin.fi info@vantaanjaahdytin.fi TERVETULOA! Yhdistetty täydennyskurssi (YT) on kaksi päivää(uusitaan kaikki luokat kappaletavara ajolupa ja/tai säiliö) Täydennysperuskurssi (TP,9 h) yksi päivä (uusitaan kappaletavara ajolupa ei luokkia 1 ja7) YT Huittinen.............................................................19.-20.7, 24.-25.7, 14.-15.8. Kaarina ............................................................................................................................. 22-23.9 Koulutusohjelmat hyväksytty kuljettajien jatkokoulutukseen. 30.-31.8, 20.-21.9. 05 210 5700 Savonsuontie 8, 45720 Kouvola. ADR-Koulutus Timo Kallionpää Oy
Niistä on tehty viihtyisä koko perheen rekkatapahtuma. Kirjavalla niityllä Pedersöre Truckmeet 2014 Nippu näyttäviä kuorma-autoja, paljon asiasta kiinnostuneita ihmisiä, kiva paikka, hyvä sää ja vähän sirkushuveja mausteeksi. Kaikkiaan 98 auton joukosta löytyi monta silmää miellyttävää työjuhtaa, joita ei normaalisti ole muissa näyttelyissä nähty. Alueella pääkieleksi erottui selvästi toinen kotimainen, oltiinhan vahvasti ruotsinkielisellä alueella. Kuorma-autonäyttelyä silmällä pitäen nuorisoseurantalo palveluineen sekä sen yhteydessä ollut, näyttelykenttänä toiminut pelto, olivat sopivan kokoinen tapahtuman pitopaikka. TAPAHTUMA Teksti ja kuvat: Iikka Kekko Rehuautot ovat osa seudun peruskalustoa alueen lukuisista turkistarhoista johtuen. Toisella virallisella. Tapahtumaa onkin helppo pitää ruotsinkielisen alueen rekkatapahtumana, jossa kuitenkin ummikko suomalainenkin pärjää ilman ongelmia. Ensimmäisen kerran tapahtuma järjestettiin läheisen ABC-aseman pihassa, jossa kuorma-autoväki ei tuntenut kuitenkaan oloaan kotoisaksi. Merkittävä osa alueelle saapuneesta kalustosta oli kotoisin Pohjanmaan rannikkoalueelta, jossa kalusto on tunnetusti, ei välttämättä loppuun asti customoitua, mutta huoliteltua ja asiallisen näyttävää. Toisen kerran, viime kesänä tapahtuma pistettiin pystyyn Pedersören Lillbyssä paikallisen nuorisoseuran kanssa yhteistyössä tapahtuman luonteen muuttuessa parempaan suuntaan. Snårbacka & Frände Uudestakaarlepyystä kuljettavat rehua sekoittamolta tarhoille tällä siistillä DAFilla. Sinne mahtui satakunta autoa ja kaikki palvelut olivat kuitenkin lähellä. Tänä vuonna päästiinkin sitten niittämään viime kesänä 80 kylvettyä viljaa, kun tapahtuma-alue täyttyi miittiin osallistuneista autoista ja yleisöstä lähes ääriään myöten. Hengeltään tapahtuma oli lämmin. U uden aallon rekkatapahtumia edustava Pedersöre Truckmeet järjestettiin kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna nyt kolmatta kertaa
Näyttelyitä kiertäneet tähdet tuntevat kaikki, niinpä tapahtuman suolan muodostivatkin vähemmän esillä olleet paikalliset autot. muutenkin kuin taivaalta porottavan auringon osalta. Hajatekin uusille painoille päivitetyllä turveautolla paikalle saapuivat Saku Syväjärvi ja Sauli Ikonen. Välillä oli mahdollisuus seurata paikalla järjestettyjä moottoripyörällä suoritettuja huikeita näytöksiä, joista jäi sellainen maku että automiehiä huimempaakin porukkaa löytyy. StreamlineScanian erilaisia aurinkolippaversioita oli tarjolla Björk Transportin osastolla. Putiikki toimii Ruotsissa valmistettujen lippojen maahantuojana. Taloudellista tulosta ei ole tarkoitus tehdä, hyvä ja onnistunut tapahtuma palkitsee Jannen mukaan järjestäjät paremmin. David ”Dabba” Hjulfors ja Joa Hindren osoittivat ettei näyttäviin liikkeisiin tarvita kuin kaksi pyörää, joista niistäkin toinen tai molemmat olivat enemmän ilmassa kuin tiessä. Itse näyttelyyn oli vapaa pääsy eikä siihen ole tarkoitus puuttua tulevinakaan vuosina. 04/14 81. Yksi tapahtuman järjestäjistä, Janne Liljedahl, totesi, että tapahtuman kulut saadaan peitettyä myymällä tilaa eri yrityksille kuten autoliikkeille ja tarvikemyyjille, joita tänä vuonna oli paikalla toistakymmentä. Autojen väleissä istuskeltiin retkituoleilla ja parannettiin maailmaa asiaankuuluvasti, mikä onkin parasta antia tällaisissa tapahtumissa. Janne Liljedahl ei peitellyt hymyään, kun alue veti niin autoja kuin ihmisiä puoleensa. Janne on yksi nuorisoseuran Truckmeet-työryhmän jäsenistä, jotka talkootyönä järjestivät tapahtuman. Voidaan todeta että Pedersöre Truckmeet nousi tämänvuotisen näytön perusteella merkittävien alan tapahtumien joukkoon
Alueen osaamista edusti JTL Transportin Streamline Scania Kruunupyystä jonka lava oli Tylliltä Kokkolasta ja ajot Feedexiltä Kolpista. 82. Paikkakuntalaisia kuljetusliikkeitä edusti myös jätteiden ja kierrätysmateriaalin kuljetuksia harjoittava Finells Transport joka saapui paikalle kahden auton voimin. Eri kuljetusliikkeiden värit alkavat taipumaan uuden Volvonkin pintoihin pehmittäen auton särmikkäitä muotoja. » Jan Huldén Alavetelistä kuljettaa maa-aineksia tällä 9-akselisella uudella Volvollaan. Pedersöre Truckmeet 2014 Kiisk Transport Pedersörestä ajaa turkisrehua neliakselisella Scania R520 Streamlinella rehua valmistavan Nykon toimeksiannosta. Esillä oli lukuisia näyttäviä ja mielenkiintoisia autoja joita ei olla muissa tapahtumissa nähty
Tapahtumaalueella ei juuri hiekka pölissyt eikä asfaltti polttanut jalkojen alla. Molempia autoja työllistää DB Schenker. 04/14 83. Koeajettaviin autoihin oli aika ajoin suorastaan jonoa. Legenda 1990-2013, kuten Småböndersistä tulevan J.K.W. Molemmat autot edustivat suoritealojensa perusautoja. Volvo oli tuonut koeajettavaksi 68-tonnisen FMX540 sorakasetin ja Scania puolestaan R410 puoliperäyhsistelmän 41 tonnin kokonaispainoon lastattuna. Autolla vedetään puoliperävaunusta sekä keskiakselivaunusta koostuvaa yhdistelmää Skandinavianliikenteessä. Punaisia R500 Scanioita edustivat ja tuulettivat tässä tonttinaapuireina olevat Mi-Ra Kuljetus Vöyriltä ja Simons Närpiöstä. Vaasalaisen Williamssonin tuore, 8000 kilometriä ajettu Volvo oli saapunut myös Lillbyhyn. Transportin Renaultin hytissä lukee. Scanian ostakin sijaitsi Jouko Ågrenin Scanian ja puiden varjossa
84 T oukokuun ensimmäisen lauantain koleasta, vuoron perään paistetta, vesisadetta ja räntääkin annostelleesta kevätsäästä huolimatta Retro Trucks Rekkakukko keräsi Hollolaan uutuuden nihkeytensä aikapäiviä sitten taaksensa jättäneitä kuorma-autoja. Kalustoa kelpasi myös kuunnella. Retro Trucks -tapahtuman toisen puuhamiehen, kuormaautoharrastaja ja -toimittaja Ari Perttilän mukaan tapahtuma saa mitä todennäköisimmin jatkoa ensi vuonna, sillä tapahtuma täytti sisällöltään ja tunnelmaltaan sille asetetut odotukset. Sijaintipaikka oli luonteva, sillä tapahtuman kantaviin voimiin kuului tiluksilla toimivan Speed Oy:n nokkamies Tuomo Vallas. Näytteille asettuneista puolesta sadasta hyötyajoneuvosta voisi klassikkoautotermein voisi puhua youngtimereina, sillä valtaosa niistä edusti kuorma-automalleja 70-luvulta 90-luvun alkuun. Avoimella ja leppoisalla asenteella järjestetty kokoontuminen vietettiin Hollolan Kukonkoivussa sijaitsevassa Rekkakukossa. Väkeäkin vieraili paikalla mukavasti: järjestäjien arvion mukaan 1 500 vierailijaa. Raskas Kalusto. Esimerkiksi keskellä olevan hyvinkääläisten Kakkojen ’79 Scania LS141:n lähtö pysäytti tunnelmoimaan vinkkelin laulua. TAPAHTUMA Teksti ja kuvat: Harri Onnila Eläkeikää nostamassa Ensimmäistä kertaa järjestetty Retro Trucks Rekkakukko kokosi Hollolaan edelleen työajossa olevia, mutta tien päällä vähenevästi näkyviä vuosikertakuorma-autoja. Vanhemmaan kaluston ihailun lomassa saattoi laskea renkaita Speed Oy:n 33,5-metrisen ekorekkana markkinoidun yhdistelmän alta
85. Tärkeänä detaljina mainittakoon, että kaffen ja pullan ohella kanttiini kirjasi myydyiksi yli 500 makkaraa. Amerikan ihmeet keräävät huomiota missä liikkuvatkin. Etualalla Pekka Honkasen Ford K700/K1211 ’72, takana Tuomo Vallaksen ’40 Hävittäjä-Ford. Ikääntyä voi monella tapaa. Lahtelaisen Maanrakennus Kaartoahon tyylikkään Scania 143H:n seurana sympaattinen Volvo N10 vuodelta 1981. Kahden Kenworthin jatkona yhteneväistä muotoilua edustava GMC. Anssi Paajasen ’88 Volvo F16 Globetrotter sai rinnalleen Eero Mikkolan veteraani-Volvon, N86:n vuodelta ’66. Vaikka tapahtuma oli suunnattu työssäkäyville, ei evp-kalustoakaan sorsittu. Paikalla vieraili päivän mittaan puolentoista tuhatta kävijää. Kungaksen Scania luottaa meikkiin, Åströmin Sisu luomumpaan linjaan. Tapahtumaa luotsannut Ari Perttilä nostaa hattua kiitokseksi paikalla vierailleelle F10Volvolle kuljettajakaksikkoineen
Ajatukset jotka lopulta johtivat Hollmingin syntyyn lähtivät Pohjois-Karjalasta kotoisin olevan Reijo Hirvosen päästä. Tarvitaan myös rutkasti rahaa muun muassa komponenttien hankintaan ja jatkoa ajatellen myös jonkinlainen jälkimarkkinointiverkosto. Hollmingin kohdalla pätee sama totuus kun monen muunkin hyvän keksinnön kohdalla: ajatus oli loistava mutta käytäntö löi märän rätin vasten kasvoja. ollmingissa oli monia rohkeita rakenneratkaisuja ja siitä oltiin aikanaan kiinnostuneita ulkomaita myöten, mutta auton laajempi levittäytyminen Euroopan säiliöautomarkkinoille oli kuitenkin sula mahdottomuus – ei itse tuotteen vuoksi mutta esimerkiksi huoltoverkoston rakentaminen oli mahdotonta, vaikka autoissa käytettiin monia tuttujakin komponentteja. Asioita sotkee sekin että Hirvonen oli innokas esittelemään Kestotankkeja, joita ei käytännössä edes ollut olemassakaan, kuviin oli todellisuudessa lavastettu eri öljy-yhtiöiden väreissä olevia hyttejä ja säiliöitä, jotka olivat pukkien päällä lähinnä kulisseina. Ennen säiliöautovalmistajaksi ryhtymistään hänen Kestosäiliö-niminen yrityksensä oli valmistanut itsekantavaan rakenteeseen perustuvia säiliö- H Karjalaisen vuoden ’86-mallinen Hollming oli varustettu Volvon välijäähdytetyllä 315-hevosvoimaisella moottorilla. Auto oli varustettu Volvo F10:n päiväohjaamolla, joka oli laskettu alas etuakselin etupuolelle. E i se ole Volvo, vaikka jotkut asiaa tietämättömät niin saattaisivatkin luulla Hollmingin porhaltaessa vastaan. Kilpa-autoilutaustastaan johtuen Hirvosella oli myös muita ideoita auton ominaisuuksien ja rakenteiden kehittelyyn. Lankila oli yksi hankkeen kannustajista ja lupasi myös ostaa valmistuneen auton. Eikä siinä ole ulkonäkösyistä rakennettuja alleajosuojia, vaan lähes kaikki auton rakenteet muodostavat itsekantavan rakenteen, sillä runko oli jätetty siitä kokonaan pois. 86 perävaunuja. Niinpä auto ”piirrettiin” uudestaan ja samalla siihen. Autojen valmistaminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista puuhaa vaikka ideoita olisi kuinka. Näin ollen Lieksassa valmistui vain yksi alkuperäisen ajatuksen mukainen säiliöauto. Ohjaamo edustaa jälkimmäistä Hollming-kehitysastetta, minkä huomaa lokasuojan ja oven välissä olevasta sovituspalasta. Se oli itsekantava ja siinä oli erillisjousitettu etuakseli. Idean kerrotaan lähteneen siitä yksinkertaisesta ajatuksesta, että itsekantavaan säiliöön voisi lisätä moottorin ja ohjaamonkin, jolloin syntyvän auton omapaino jäisi varsin matalaksi. Hirvosen idealle löytyi vuonna 1978 ostajaksi Hollming Oy Kankaanpäästä, jonne suunnittelu ja tuotanto siirtyivät ja josta Lankilan ostama Kestotankkikin luovutettiin. Lieksassa suunnitelma säiliöauton valmistamisesta alkoi muuttua todeksi pikku hiljaa. Lisäksi valmistui toinenkin vastaavanlainen auto, joka ei koskaan päätynyt liikenteeseen vaan purettiin kuten on huhujen mukaan tapahtunut kolmannellekin F10-Volvon hytillä valmistetulle yksilölle, jonka olemassa olosta ei ole kuitenkaan varmuutta. Auto valmistui vuonna 1978 ja sen merkiksi tuli Kestotankki. Autolla ajettiin reilun vuoden ajan testejä joiden jälkeen se luovutettiin Anssi Lankilalle Vehkalahdelle. Kun valmistus siirtyi verstaalta tehtaalle, ilmeni projektin toimintatavoissa muutoksia. EILISPÄIVÄN TÄHTI Teksti:Iikka Kekko • Kuvat:Jukka Eriksson, Rauno Haikonen ja Hollming Hollming Erilainen kotimainen Suomessa kehitetty ja valmistettu Hollming-säiliöauto poikkesi normaalista kotimaisesta kuormaautosta vuonna 1980 monin kohdin. Varsinainen itsekantavan säiliöauton kehitys alkoi kuitenkin Lieksassa, jonne Hirvonen oli perustanut Kestotankki Oy -nimisen yrityksen niin ikään säiliöitä ja perävaunuja valmistamaan. Kestotankista ei nimittäin ollut edes kunnon piirustuksia, jotka taas Hollmingin konepajalla olivat itsestään selvyyksiä
Ruotsalainen Volvo esitteli pari vuotta sitten vastaavan erillisjousitetun etuakseliston maailman uutuutena kuormaautoon mutta vastaavaa rakennetta oli tosiaan käytetty Hollmingissa jo yli 30 vuotta sitten. Kaikkiaan 50:stä valmistuneesta Hollmingista 36 varustettiin Volvon tekniikalla ja loput 14 MANin ja ZF:n moottori-vaihteistopaketilla. Hollming oli autona varsin ristirii- tainen laite. Tekniikkana Holmingeissa käytettiin alkujaan Volvon 10-litraista makaavaa moottoria, josta tehoa saatiin 288 hevosvoimaa. Samoin taka-akselin kumipaljejousitus korvattiin ilmajousituksella kuten myös vetoakselin ykköspyörät paripyörillä. Kuljettajien kommentit niin uudesta Volvosta kuin Hollmingista 30 vuotta sitten ovat hyvin samansuuntaisia: ajettavuus on hyvä myös huonoilla uraisilla teillä. Jos lukijoiltamme löytyy kuvia, kokemuksia tai tarinoita Hollmingeista, niin toimitus on kiinnostunut kuulemaan niistä. Ensimmäiset neljä MAN-moottorista Hollmingia menivätkin sitten Peipolle Harjavaltaan. Hollmingissa oli kuitenkin ideaa, jopa enemmän kuin suurten valmistajien tuotteissa. Hollming Esitelty 1980 Moottori Teho Iskutilavuus Vetotapa Rivi-6 288–320 hv 9600–11, 40 0 cm 3 Valmistusmaa A1 6x 2 Suomi RASK AS KALUSTO Liikenne Haikonen Ky otti uuden Volvon tekniikkaan perustuvan Hollminginsa käyttöön vuoden 1981 alussa. Ohjaamoon nousu oli myös vaivatonta, mutta vastaavasti matalalle sijoitettuna hytti ei ollut kovinkaan turvallinen onnettomuuksissa. 04/14 87. Hyvinä piirteinä pidettiin yleisiä ajo-ominaisuuksia ja hiljaista ohjaamoa moottorin sijaitessa sen takana. Liikennöitsijä Kari Peippo oli todennut, ettei osta niin tehotonta autoa säiliöautoksi, mikä lienee ollut alkusysäys sille, että toiseksi moottorivaihtoehdoksi tuli MANin makaava 11,4-litrainen moottori 16-pykäisen ZF-vaihteiston kera. Monet pitivät moottoritehoa pienenä etenkin kun kokonaispainot olivat juuri nousseet 48 tonniin ja perävaunuihin oli tullut kolmas akseli lisää. Ohjaamoksi valittiin esimerkiksi Volvo F7:n ohjaamo kevyempanä ja edullisempana komponenttina. Etuakseliston osalta pysyttiin Hirvosen ideoimassa erillisjousituksessa. Pienet tuotantomäärät pitivät kuitenkin auton hintaa korkealla eikä vaihtoarvoa juuri ollut - 50 auton valmistuminen jakaantui vuosille 1980–87. Omapainon ollessa 7 600 kilon luokkaa oli se luonnollisesti auton hyviä puolia. Huonoina puolina mainitaan usein tehoton moottori ja säiliössä esiintyneet vuodot. Hollming on kuitenkin auto, josta suomalaisena voi olla ylpeä sen heikkouksista huolimatta. Alkupään autoissa ollut Hollmingiin muokattu ovi antaa autolle uskottavamman ulkonäön. Koskelaisen 288-hevosvoimaisella autolla vedettiin kolmeakselista perävaunua. tuli myös muutoksia, joiden myötä Hollming syntyi. Volvon koneisiin lisättiin myöhemmin intercooler, jolloin tehoa saatiin jo 315 hevosvoimaa. Tuotanto päättyi kysynnän tyrehdyttyä 80-luvun lopulle tultaessa. Auto edustanee aivan alkupään tuotantoa. Keveyshän olikin yksi auton perusajatuksista. Vaihteistona Volvon moottorin yhteydessä käytettiin Volvon 16-nopeuksista SR62:sta
Ainakin sen perusteella, että Pajakulman kesänavajaisissa puhuttivat jo tulevan talven tienhoitoasiat. 88 Y ksi alkaneen suven merkeistä on hyötyajoneuvoja ja niiden varusteluratkaisuja valmistavan Pajakulma Oy:n järjestämät kesänavajaiset. Rennon vapaamuotoisia asiakkaille ja yhteistyökumppaneille tähdättyjä kalustoesittelyjä järjestettiin tänä vuonna Pajakulman toimipisteissä Tampereella, Lahdessa, Laukaassa ja Helsingissä, joista kävimme viimeksi mainitussa. Suuntaus oli luonteva, sillä sivuaurojen ja alusterien pariin johdattivat Pitäjänmäellä sijaitsevan toimipisteen pihamaalle sijoitetut uudet Euro 6 -voimalinjaiset tienhoitoautot Mercedes-Benz Arocs ja Volvo FMX. Molemmat 8x4-alustaisia 4 200 millin perusakselivälillä. Asiaa on työnsä puolesta seurannut tarkkaan YIT:n kalustopäällikkö Mika Schroderus, joka piipahti kesänavajaisissa. Pajakulman myyntijohtaja Harri Kumpu kertoi Euro 6 -päästöteknologian mukanaan tuomien pakokaasujärjestelmien olleen haaste kaikkien tienhoitovarusteiden sovittamiseksi alustaan. ”Vaatimus Euro 3 -tasosta tuli puskista 2012, mutta vaatimusta loivennettiin antamalla siirtymäaikaa alemman tieverkon kalustolle. TALVEA KOHTI Kesän alku tuntuu olevan talven ensimmäinen merkki. Myös näihin asioihin on etsitty ratkaisut.” Suolauksen seurantaa. TIENHOITO Teksti ja kuvat: Harri Onnila Tontilla oli näytillä muun muassa Mercedes-Benz Arocsin pohjalle rakennettu tienhoitoauto, jollaisia ei vielä juuri ole nähty Arocs-mallin tuoreudesta johtuen. Toukokuun lopun läkähdyttävien hellekelien innostamina yksi kesänavajaisten puheenaiheista oli, kuinka ollakaan, talviset tienhoitoautot ja -urakat. ”Esimerkiksi regeneraatiojärjestelmästä syntyy ajoittain todella kuumaa pakokaasua, joka voi aiheuttaa vaurioita lavan maalipinnalle. Annetut siirtymäajat ovat loppumassa syksyllä, joten ensi talvena tienhoitoautojen pitää olla päästöluokaltaan vähintään Euro 3 -tasoisia. ”Euro 6 -tekniikka vei tilaa tienhoitovarusteilta, mutta löysimme ratkaisut, joten tienhoitovarustus on täydellisenä paikallaan.” Pelkkä lisäraudan aiheuttama tilanahtaus ei ollut ainoa vaikeus, vaan myös pakokaasujärjestelmien toiminta vaati ratkaisuja. Se loppuu lokakuun alussa, mutta ongelmia on luvassa, sillä aliurakoitsijoilla on vielä runsaasti Euro Raskas Kalusto. Harri Kumpu kertoi paikalla vierailleille muun muassa Pajakulman ARMSjärjestelmästä, joka mahdollistaa tarkan suolausautomaatin käyttöseurannan. Euro 6 -tekniikkaisia tienhoitoautoja ei kotimaan talvitienhoidossa tulla vielä ensi talvena kovinkaan runsaslukuisina näkemään, mutta kalustopäivityksiä on silti luvassa
1- ja Euro 2 -kalustoa, joka tienhoidon näkökulmasta muuttuu romuraudaksi.” Toinen suuri muutos tienhoidossa tulee olemaan ELY-keskuksien vaatimus teiden suolauksen seurannasta, toisin sanoen tehdystä työstä pitää jäädä seurantajälki. Samalla helpottuvat esimerkiksi onnettomuustilanteiden jälkipyykit, kun voidaan aukottomasti selvittää suolausmäärät ja -kerrat. Pajakulma esitteli seurantaan soveltuvaa Advanced Road Management System -järjestelmäänsä, joka oli liitetty Rascon sirotteluautomaattiin. Pajakulman Helsingin-toimipisteen painotus on huoltopuolella, mutta tarvittaessa onnistuvat esimerkiksi nosturi- ja vaihtolava-autojen päällirakennustyöt. Käytännössä tilanne tarkoittaa suolausautomaattien GPS-perustaista seurantajärjestelmää, jolta tienhoidon tilaaja näkee esimerkiksi milloin, missä ja minkä verran tiesuolaa on käytetty. » Euro 6 -teknologia on aiheuttanut päänvaivaa päällirakentajille, mutta Pajakulma on onnistunut sovittamaan tienhoitovarusteet päästöjenhallintatekniikan lomaan kuten kuvan Volvo FMX:n alustasta käy ilmi. ARMSin ja muiden vastaavien järjestelmien tavoitteena on saada aikaan todellista ja paikkansapitävää seurantaa. ”Viime vuonna alkaneen Hyvinkään urakan vaatimuksena oli, että kahden eri reitin automaatissa on seurantalaite. Lisäksi nähdään esimerkiksi milloin alaterä tai aura on ollut työasennossa”, Kumpu listaa. 04/14 Rasco Solid CL 9.0 -sirotteluautomaatissa on yhdeksän kuution kuiva-ainetilavuus ja 4 700 litran nestetilavuus. Ensi talvena tienhoitoautojen pitää olla päästöluokaltaan vähintään Euro 3 -tasoisia. Tänä vuonna vaatimus alkaa koskea kaikkia vaativia ja erittäin vaativia urakoita. 89. ”ARMSilla voidaan seurata monipuolisesti autolla suoritettua tienhoitoa kuten sirottelumääriä, -materiaaleja sekä paikka-, aika- ja nopeustietoja. Näitä urakoita on Suomessa noin kymmenen, ja niissä käytettävien automaattien määrä noin sata”, Schroderus kertoo ja uskoo seurantajärjestelmän tulevan tulevaisuudessa vähitellen vaatimukseksi myös kolmiportaisen urakkaluokittelun alimmalla, perusurakoiden tasolla
Kun rakentelu » alkoi, ei Italerilta ollut kuitenkaan saatavilla MP3-Mersua, ainoastaan kakkoskeulainen malli. PIENOISMALLI Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Saku Syväjärvi Edustusmersu 1:24 Pienoismallin voi rakentaa vaikkapa näyttelyosaston somistukseksi – pienoismallithan ovat takuuvarma katseenkiinnittäjä kutistetusta koostaan huolimatta. Kauttaaltaan sininen väritys luo yhdistelmälle tasaisuutta ja konstailemattoman yleisilmeen. Tätä on korostettu hillityin yksityiskohdin. 90 Raskas Kalusto. Tähän apua tarjosi latvialainen A&N Model Trucks, jonka resiinistä valettu keula toi kaivattua kasvojenkohotusta autoon. Saman firman valikoimaan kuuluu myös päivitetty sisustus, jolla Italerin tarjoama vuosikymmenen taakse jäänyt interiööri tuotiin nykyaikaan. M allinrakentaja Saku Syväjärvi sattui kertaalleen pienoismalliaiheisille juttusille muuan rengaskauppiaan kanssa. Tästä innostuneena rengasmies ehdotti yhden mallin rakentamista mainosteipattuna yrityksen messuosastolle loppukesäksi. Saku päätti ottaa haasteen vastaan ja niinpä osatilaus laitettiin vetämään pienoismallitarvikkeiden osalta. Saku mainitsi, että hänen rakentamiaan malleja on ollut esillä useaan otteeseen eri näyttelyssä. Tiukasta aikataulusta huolimatta koko komeus saatiin valmiiksi viime syksyn Power Truck Show-näyttelyyn mennessä ja se keräsikin Härmässä ansaitsemaansa huomiota – aivan kuin oli alun perin ajateltukin! Keula ja sisustus päivitettiin tälle vuosikymmenelle muunnossarjoilla. Nämä kuviot toteutti teippari, kun taas vetoauton voimaa uhkuva härkäteippaus on Italerin siirtokuva-arkilta. Firman logo esiintyy myös kaapin kyljessä yhdessä rengasfirman logon kanssa. lämpötiloista ja paineesta johtuville vääntymille. Tarkoitus oli rakentaa puoliperäyhdistelmä, jonka vetoautoksi tulisi kolmatta mallisarjaa edustava Actros-Mersu. Pienellä sovittelulla palat saatiin kuitenkin kohdalleen. Maalaukseksi valittiin Sakun ”kotiyrityksen” Hajatek Oy:n kalustosta tuttu sininen. Vaikka A&N:n tuotteet ovatkin hyvälaatuisia, ei osien sovittaminen aina ole läpihuutojuttu, sillä resiinihartsiset osat ovat herkkiä mm
• Meiltä myös uudet keulanosat, esim. Oy ConFoot Ltd www.confoot.fi • info@confoot.fi. Volvo FH ja FM versio 1, 2, 3 ja Scania 4-sarja. 042 411 331 • Fax (06) 764 1073 • www.rmtrucks.com • info@rmtrucks.com NORDIC TANK Pohjoismaiden suurin raskaiden säiliöperävaunujen ja säiliöpäälirakenteiden valmistaja MYYNTI SUOMESSA: ADR-säiliöt: Bulk-säiliöt: Maitosäiliöt: Polttonestesäiliöt: Ympäristöhuolto: Santtu Keto Marko Pekkala Marko Pekkala Matias Granvik Matias Granvik 040 716 9525 040 728 9200 040 728 9200 040 125 2212 040 125 2212 Kotimaiset taitto-ovet Iistä Puh. RASKAAN KALUSTON VARAOSAT MUNSALASTA! • Raskaan kaluston varaosat sekä päällirakenteet löytyvät meiltä. • Nopea toimitus koko Suomeen! • Ostamme kuorma-autoja! Pohjoinen Munsalantie 164, 66950 MUNSALA Puh. 020 838 4530 www.findoor.fi findoor@findoor.fi Jätä konttisi ConFoot® -jaloille! Uusi suomalainen innovaatio tehostaa konttilogistiikkaa
050 375 9211 wwww.export-tyres.com Kesäkampanja: Kun tilauksesi arvo ylittää sata euroa, saat lahjaksi huomiokeltaisen tai huomio-oranssin T-paidan omalla painatuksella Päällysrakenteita pitkällä kokemuksella SLP TOIMITTAA ASIAKKAAN TOIVOMUKSET HUOMIOONOTTAEN. KYLMÄKONEET ILMOITTAUDU HETI! * Autokylmälaitteiden huolto ja korjaus * Ajoneuvoilmastoinnin huolto ja korjaus * Raskaankaluston huolto ja korjaus * Kylmäkoneiden purkuosia, kolarikoneita KONEURAKOINTI Janne Aaltonen | 040 586 1778 Seppo Aaltonen | 040 592 7968 KUROTTAJATYÖT BOBCAT TYÖT MINIKAIVURITYÖT, NOSTOT, KUORMAN PURUT info@lamminhiekkapuhallusjamaalaus.fi Thermoking ja Carrier + muut merkit Lammin Hiekkapuhallus ja Maalaus Oy Konepalvelu Lammi Rataskatu 18, 60320 Seinäjoki Puh 050 0687 241 / 24h Päivystys Kysy tarjousta! Jurvantie 72 16900 Lammi | Puh. Puutavaraperävaunut. Lavoja eri tarkoituksiin yms. Jouset ja jousityöt 315/70R22.5 315/80R22.5 385/55R22.5 385/65R22.5 autoihin ja peräkärryihin Kilpailukykyisesti ja ajallaan! 185 € 195 € 195 € 195 € Saatavana kaikki yleisimmät pintamallit. Automaattikasetit. WWW.SLPOVERTORNEA.COM TEHDAS: VAASA: Hans Wiippa | +46 70 636 3460 | hans@slpovertornea.com Kenneth Hellman | 050-448 2614 | kenman@netikka.fi. •Matot •Verhosetit Toimitukset muualle suomeen 80 € lähetys. RASKAAN KALUSTON JA MAATALOUSKONEIDEN HIEKKAPUHALLUS JA MAALAUS. 03 4109 1793 WWW.KONEPALVELULAMMI.FI www.lamminhiekkapuhallusjamaalaus.fi www.ikaalistenautovaruste.fi Avoinna arkisin 7-16.30 | Sammonkatu 4 IKAALINEN ton s u l a k n a a k s a R • hydrauliikka • korjaamo e • päällirakenn • maalaamo • varaosat • tarvikkeet Pinnoitetut kuormaauton renkaat. lus • hiekkapuhal Asiakkaan omien rengasrunkojen pinnoitukset 145 € kpl. Kippiperävaunut. Malmiautot 3,4,5-akseliset. •Viirit, tarrat •Lisäpöydät MEILTÄ MYÖS UUDET RENKAAT EDULLISESTI! J.Saikkonen +372 55 625 820 info@alphanorth.co.uk Puh. Kaikki hinnat alv 0% vapaasti Helsingissä. Puoliperävaunut
Joka numerossa palkitsemme yhden lähettäjän tuotepalkinnolla, joka on tänä vuonna kätevä Olight S20 Baton -taskulamppu. JAKOLAATIKKO Koonnut: Iikka Kekko, kuvat@raskaskalusto.fi Soijaa pukkaa Jakolaatikossa julkaisemme lukijoiden lähettämiä kuvia raskaasta kalustosta. Telivetorekkaveturi rahtihommissa olisi kuulostanut viereisen 3-sarjalaisen aikaan melko huikealta laitteelta. Kone Heikkilän kolmossarjan nokkamalli Myrkystä paiskii töitä siinä missä nuoremmatkin kollegansa. 04/14 93. Norjassa akseliperäteliveto ei nykyään ole mikään harvinaisuus vetoautoissa. Lähetä omat kuva si joko sähköisesti osoittee seen: kuvat@raskaska lusto.fi tai perinteisellä po stilla: Raskas Kalusto/Ja kolaatikko PL350, 65101 Vaas a Tällä kertaa palkintolamppu lähtee Jukalle Karijoelle tämän ensimmäisen sivun kuvista. Sieltä on meillekin rantautunut muutama käytetty yksilö kuten tämä Transhouse Viitalan vetäjä. Nostoteli-trippeli kuvastaa 90-luvun henkeä ennen kuin telivetoiset löivät itsensä läpi. Pääkuvassa Oksasen DAFista puretaan pihakivikuormaa Kristiinankaupungissa
Soijaa pukkaa. 3-sarjan Streamlinet tuntuvat olevan myös monien mieleen. Klassikoiden ilta, kuten Jaakon, kuvien lähettäjän sähköpostin otsikossa luki. 94 Raskas Kalusto. Näyttävä kuva jonka olisi mielellään julkaissut isompanakin. Jari Juveniuksen kuvassa esiintyy Monténin 76 tonnin bulkkiyhdistelmä Kirkkonummelta. Riku Saalasti lähetti kuvan Simeonin 4-akselisesta FM-Volvosta. Kiitokset hienosta kuvasta vielä kerran Marja-Liisa Sarivaaralle. Palorannan väliteli-Scaniasta kuvan lähetti Ola Tinnilä Lahdesta. Riku kuvailee raskasta kalustoa Savitaipaleen kulmilla. Kuljetus Anttilan 9-akselisen Scanian arkirutiinia on kuljettaa soijaa Porista Uuteenkaupunkiin. Kuvan lähetti Jaakko Keski-Suomesta. Mutta mahtuu sitä kuormaa bulkkipyttyynkin. Reino Luttisen Scania laskettelee Nelostiellä kohti etelää. Kun painoja korotettiin, tuntui että kaikki yhdistivät sen vain raakapuun kuljetuksiin. 4-sarjan nokkamalli-Topline on varmempi sijoitus nykyään kuin Nokian osakkeet. Kiitokset kuvasta Kristianille. Siitä tulikin mieleen, että lähettäkää kuvat mahdollisimman isoina tiedostoina, niin silloin niitä on mahdollista julkaista tarvittaessa suurempina
n a a t u a R a t s e d u Rakka Kestotilaus 59,90 8 nume roa Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus vaan elämäntapa. TILAAJALAHJAKSI HIENO METALLINEN AVAIMENPERÄ, ARVO 14,90€ TILAA INTERNETISSÄ: Täytä lomake osoitteessa www.amerikanrauta.fi PUHELIMITSE: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 Kaikki ilmestyneet Amerikan Rauta -lehdet nyt myös iPadissa! SÄHKÖPOSTITSE: Lähetä sähköpostia tilaus@amerikanrauta.fi Lataa Amerikan Rauta -sovellus App Storesta QR koodin avulla Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.fi
96 Polttoaineita ja öljyjätuotteita kuljettavat autot on totuttu näkemään yleensä toimeksiantajiensa väreissä. Kuvassa Wikstrandin Scania kesäkuussa 1997 Turun satamassa. Kääntelimme sivuja viime vuosituhannen puolella kuvattujen autojen kohdalta. Raskas Kalusto. ALBUMIN AARTEET Teksti: Iikka Kekko • Kuvat: Tomi Laiho 90-luvun arkea Pääsimme jälleen vilkaisemaan Tomi Laihon valokuva-albumin aarteita. Silloin FH-Volvot elivät vielä ensimmäistä versiokauttaan ja F-malli sekä 3-sarjan Scaniat olivat vielä arkikamppeita. Asia mitä suuri yleisö ei tiedä, mutta on rahtimiehille jo vanha juttu, on se, että iso osa lentorahdista ajetaan rekoilla. Naarajärvi Jämsästä on kuitenkin käyttänyt omia värejään kalustossa jo pitkään
Kalotti Huolinta on tuttu kuljetusliike kaikille Pohjoismaan liikenteessä mukana olleille. Salomaan lihayhdistelmä kuvattuna heinäkuussa 1999. Ruotsin liikenteessä ollut 460-hevosvoimainen 144-Scania on saanut kylkiinsä hienot erikoismaalaukset. Frigoblockia löytyy niin kontin alta kuin etuseinästäkin. Monet muistavat kaluston punaisista vanteistaan, jotka olivat harvinaiset 90-luvun FH-Volvossa. Kuljetus A ja J Rahjan Scania 143 Topline Streamline Norjan-mitoilla ja Ekerin thermovarustuksella oli parasta, mitä Norjaan ajava Scania-mies saattoi toivoa. 04/14 97. Smeds Trans Lappfjärdistä oli pitkäaikainen tekijä Skandinavian liikenteessä. Kuva kesältä 1996, jolloin liikenteessä olivat myös ensimmäiset 4-sarjan autot. 25-metriset yhdistelmät olivat tuolloin lähes yhtä tuore ja kiistelty asia kuin 76-tonniset nykyään. Land Transportin väreissä oleva Volvo oli tutumpi näky kuin Priuskan-värinen Iveco tai Cemt-Transin eli Teljän Kuljetuksen väreihin laitettu MAN
FH Longtrotter Andreas Hjorthejm rakennutti itselleen FH-Volvosta toiveidensa mukaisen rekkaveturin raudanajoon. 98. Esittelyssä Thodénin uusi Jönssonligan-aiheinen Volvo FM -vaihtolava-auto Kokkolasta. Renaultin D-perhe yltää 3,5 tonnista 26 tonniin. Seuraavassa numerossa Raskas Kalusto 5/2014 ilmestyy 7.8.2014 Renaultin D-mallisto Käymme tutustumassa ja ottamassa tyyppejä Renaultin monipuolisesta jakelumallistosta. Kävimme seuraamassa Andreaksen arkea Ruotsin Kalmarissa. Mallipäivityksiä Esittelyssä uudistuneita DAF- ja MAN-kuorma-automalleja
Kysy lisää valtuutetusta Webasto-pisteestä: www.kaha.fi/webasto Maahantuoja: Lisätietoja: www.kaha.fi/taukoilmastointi Skuba toivottaa kaikille oikein mukavaa kesää! www.skuba.fi Soita ja tarkista päivän nettohinta! Nopeat toimitukset ympäri Suomen!. Ohjaamon ja moottorin esilämmitys ammattikäyttöön. 010 229 3080 Kaskimäenkatu 2b, 33900 Tampere Puh. Alkuperäis- ja tarvikevaraosat: VOLVO | SCANIA | MB | RENAULT | IVECO | MAN | DAF | BPW | SAF | ROR Raskaan kaluston varaosat merkkiin kuin merkkiin Vantaalla Lappeenrannassa Tampereella Kokkolassa Lahdessa Oulussa Juhanilantie 4, 01740 Vantaa Puh. 010 229 3081 Testattu toimimaan kaikissa olosuhteissa. 010 229 3082 Webaston mallistosta löytyy sopiva lämmitin jokaiseen käyttötarpeeseen ja kokoluokkaan! Vesilämmityslaitteet suurten ja pienten hyötyajoneuvojen lämmitykseen sekä ilmalämmityslaitteet suurten ja pienten hyötyajoneuvojen hyttien lämmitykseen. Laatukatu 8, 15680 Lahti Puh. Tehokas katolle asennettava taukoilmastointilaite jäähdyttää ja kuivaa ohjaamon nopeasti, kun ajoneuvo on pysäköitynä – ja moottori sammutettuna. 010 229 3098 Kiilletie 1, 90630 Oulu Puh. 010 229 3086 Höyläkatu 2, 53500 Lappeenranta Puh. Hyvä yöuni parantaa myös kuljettajan vireystilaa päivällä ajettaessa. 010 229 3099 Turussa Orikedonkatu 16, 20380 Turku Puh. Sen ansiosta ohjaamossa voi nukkua ovet ja ikkunat lukittuina. 010 229 3090 Indolantie 27, 67600 Kokkola Puh. Kysy lisää valtuutetusta Webasto-pisteestä: www.kaha.fi/webasto Maahantuoja: e Avaamm uden u e l l e o j ä n 2014 Sei n e d o u nv e e t s i p 8! i 3 m e i t toi o k n u R a ltä jo i s s e u m p t lo a s arao v n i k ä 88 m Saat nä oita 010-22930 nyt, s ivia p o s y s y ja k e! m m a j o t n hi Lisätietoja: www.kaha.fi Uutuus! Tehokkaaseen taukoilmastointiin Cool Top Vario 10 E Hiljainen ja laadukas ohjaamon viilentäjä. • 1000 W jäähdytystehon ansiosta tämä laite kuuluu luokkansa tehokkaimpiin • Korkealuokkaiset komponentit takaavat luotettavan toiminnan ja pitkän käyttöiän • Miellyttävä, vedoton ilmastointi ja hiljainen käyttöääni patentoidun Comfort Airflow -järjestelmän ansiosta • Käyttö on helppoa suuren LCD-näytön ja kaukosäätimen ansiosta • Merkki- ja mallikohtaisilla sarjoilla nopea ja vaivaton asennus olemassa olevan kattoluukun tilalle
28 Kuljetuskalu Nostalgia: sto: Iskussa Romurahtia Streamline´95 9-akselinen koukkuyhdistelmä Rutiinilla perille – Vahteran lavettiauto • Kuljetuskalusto: 9-akselinen koukkuyhdistelmä • 11 sivua festaritunnelmia Rutiinilla perille Työpäivä Vahteran lavettiauton matkassa Jarrut pohjaan! Näin pysähtyy raskas ajoneuvo Suomalaista työtä • www.raskaskalusto.fi PAL VKO 2014-32 Viipale mediat 6 414887 400190 14004 740019-1404 Raskas Kalusto 4/2014 4/2014 • Hinta 7,90€ • www.raskaskalusto.fi • Alan johtava ammattilehti! Tapahtumat: 11 sivua festaritunnelmia Tekniikka: SAF-akselitehtaan esittely Varaosat: Vehon purkamo Haapamäellä