1
2008
7
90
Aseet ja yhteiskunnan väkivaltaisuus
walther
Muunneltava urheilupistooli
SP22
Mossberg 100 ATr
685446-0801 08001 854468
Haulikkovalmistajan edullinen pulttilukkokivääri
pi st er ool nu iko eid me is en ro -
parabellum vs Tokarev - vanhojen vasTusTajien kohTaaminen .500 Wyoming express - magnumkanTainen revolverikaliiperi bereTTa px4 sTorm - persoonallinen palveluspisTooli armscor m1911 9x19 mm- laajarunkoinen Tulokas
pal.vko 2008-11
6
414886
2
WWW.REKYYLI.FI
WWW.REKYYLI.FI
3
Lähteiksi kelpaavat pahimmillaan elokuvat, mielikuvat ja ennakkokäsitykset. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Seuraava luonnollinen askel olisi se, että esimerkiksi kilpa-ampujien tukijat vetäytyisivät, koska ei ole hyvää PR:ää näkyä olympia-ampujankaan rintapielessä. Olipa kyseessä kahvipöytäkeskustelu tai "vakavasti" otettava sanomalehti, on sävy aiempaa kuohuvampi. Palveluiden ja tuotteiden mainostaminen on maksullista ja siitä on sovittava erikseen. Kun asiasta ei tiedä mitään, on tarina sen mukainen. Tunteet ja varsinkin perusteettomat pelot ovat ohjaksissa, kun uskottavaankin uutisointiin pyrkivät tahot käsittelevät aseasioita. lakko) tai asiakkaasta tai ulkopuolisesta tiedontuottajasta johtuvasta syystä kuitenkaan voida julkaista sovitussa numerossa, Fire-kustannus Oy ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Tahon nimeksi sopisi JÄRKI ry, loppumattomaksi luonnonvaraksi osoittautuneen tunteilun vastapainoksi. Pelottavinta on, että uutisoinnista on tulossa puhdasta viihdettä. Toimittajat, ainakaan useimmat, eivät kuitenkaan halua vaikuttaa typeryksiltä, joten he ottaisivat mielellään vastaan oikeaa tietoa. Aseasioista on uutisoitu siten, että harrastajat eivät enää uskalla kertoa harrastuksestaan leimautumisen pelossa. Ja koska täydellinen tietämättömyys antaa täydellisen varmuuden, lukitsevat tällaiset henkilöt mielipiteensä lähestulkoon lopullisesti ja pahimmillaan vakuuttavat järkähtämättömyydellään toisia yhtä tietämättömiä. Emme takaa Rekyylissä julkaistujen artikkelien virheettömyyttä, emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. Kaikki oikeudet pidätetään. Toivottavasti emme tätä tule näkemään. Kuudes vuosikerta. Tähän pyritään tarvittaessa värittämällä uutista tai pahimmillaan suoranaisella vääristelyllä. Ennen pyrittiin ketomaan asioista totuudellisesti, nyt sen avulla halutaan tehdä sumeilematta taloudellista tulosta. Kuten sanonta kuuluu, ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan, eli meillä on ollut tapana ensin sulatella asioita ja vasta sitten tehdä niistä lopulliset päätelmät. Niinpä maahamme pitäisi saada taho, jolta tietämyksensä ulkopuolella hapuilevat kansanvalistajat voisivat pyytää apua. "sotahullujen", terroristien ja rikollisten kanssa. Jokainen tietyn tunnettuuskynnyksen ylittänyt asia halutaan kieltää tai ainakin sitä pitää rajoittaa välittömästi. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Vai olisiko sittenkin pelottavinta se, että tietyt tahot pyrkisivät tarkoituksellisesti muokkaamaan yleistä mielipidettä. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Jos uutisoinnin yleistä tasoa voidaan yhtään päätellä aseita koskevista uutisista, olisi yhdistykseen varmasti tulossa edustuksia kaikilta elämän osa-alueilta.
Järki Ry
Muunnostaulukko 1 gramma (g) = 15,43236 grainia 1 graini (gr) = 0,064799 grammaa grainia 40 60 80 100 120 140 grammaa 2,59 3,88 5,18 6,47 7,77 9,07 grainia 180 200 240 300 400 500 grammaa 11,66 12,95 15,55 19,43 25,91 32,39
1 unssi (oz) = 28.34952 g 100 g = 3,5273962 unssia 1 tuuma (") = 25,4 mm tuumaa 10 15 20 mm 254 381 508 tuumaa 25 30 40 mm 635 762 1016. Meitä kaikkia koskettavalla asealalla ilmiö on toki nostanut päätään aiemminkin, mutta nyt kauhistelu on noussut uusiin ulottuvuuksiin. Rekyyli ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Fire-kustannus Oy vastaa Rekyylin toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. Yleisenä totuutena tuntuu myös olevan, että ampuma-aseet, elottomat esineet, ovat vastuussa ihmisten teoista. Fire-kustannus Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Rekyyliin lähetettyä tilaamatonta aineistoa. pa akirjoitus
reky yli
pl 82, 00511 helsinki puh: 09-827 5556 email: toimitus@rekyyli.fi www.rekyyli.fi ISSN 1459-4633 PÄÄTOIMITTAJA Jarkko Koskinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tero Kuitunen TOIMITUSSIHTEERI Saara Kunnaala TEKIJÄT Esa Höysniemi Erkki Lahtinen Hannu Uronen Markus Forsström Otso Vainio Aimo Paukku Arto Määttä Ari Siukola Esko Lempola Juha Hirsimäki Kari Andersin Juan Pablo Lasterra ART DIRECTOR Paula Laitinen GRAAFIKKO Jenny Hölttö VALOKUVAAJAT Esa Toivonen Jenny Hölttö ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET asiakaspalvelu@rekyyli.fi puh: 09-827 5556 (klo 10:00-14:00) TILAUSHINNAT 12 kk 54,95 euroa kestotilaus 47,95 euroa / 12 kk KUSTANTAJA Fire-kustannus Oy Pl 82, 00511 HelSiNki Painettu Suomessa, UPC-Vaasa Rekyylin kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat Fire-kustannus Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. Vaikka tarkoituksellinen mielipiteenmuokkaus on täysin mahdollista, useimmiten virheellinen uutisointi on vain esimerkki siitä, kun sika laitetaan selostamaan kuuma-ilmapalloilua. Kaikki hyväksytyt mainokset ja ilmoitukset pyritään julkaisemaan sovitussa numerossa. Vaatimukset ovat luonnollisesti sitä voimakkaampia, mitä vähemmän asia henkilöä koskettaa. Täydellinen asiantuntemattomuus antaa mukavat eväät yleistyksiin, joilla ammunnan harrastajat ovat niputettavissa yhteen mm. Mainosten ja ilmoitusten julkaisuun sovelletaan kulloinkin voimassa olevan mediakortin ehtoja. Tuntuu, että kaikki keinot on sallittu, kunhan vain potentiaalisessa asiakkaassa saadaan aikaan ostopäätökseen johtava tunnekuohu. Fire-kustannus Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Tämä pitääkin useimmiten paikkansa, moniin suuriinkin ja maailmalla suurta myllerrystä aiheuttaviin uudistuksiin tai katastrofeihin suhtaudutaan täällä pohjolassa kylmän rauhallisesti. Rekyyli
Suomalaisia pidetään tai paremminkin suomalaiset pitävät itseään harkitsevana ja järkevänä kansana. Tällaiselta ajatukselta ei ole viimeaikoina voinut välttyä. Nyt kuitenkin vaikuttaisi, että kansanluonteeseemme kuulumaton tunnepohjainen riehunta on saamassa jalansijaa
tokarev 40 toz-43eP 44 beretta Px4 StorM
mossberg 100 atr
06
48 telly tornado lg 14 50 .500 a-Square, rakennuSProjekti oSa 2
patruunat & tarvikkeet
56 caldWell h.a.M.M.r.
72 toiMitukSen lyhyet aSeet
36 FreedoM arMS .500 WyoMing exPreSS
veitset
58 n32c tin Star
66 extreMa ratio goleM F ii
armscor 1911a2-fs ps 9x19 mm
20
kolumnit & vakiopalstat
26 aSeet ja väkivalta 54 henkilökuva: Weixiang He 60 Miert ja cnt 70 lajieSittely: Sovellettu reserviläisammunta eli SRA 74 SilliSalaatti 78 toP StorieS 79 kySy ja kerro 80 PähkinänkuoreSSa: Elmer Keithin #5 SAA 81 Patruunanurkka: .30-06 Springf ield 82 voiMatekijä
68 crkt guPPie
beretta px4 storm
44. sisalto
aseet
06 Walther SP22 M1 14 MoSSberg 100 atr 20 arMScor 1911a2-FS PS 9x19 MM 30 ParabelluM vS
UUsi Urhei
6
WWW.REKYYLI.FI
lUpistooli
Walther SP22 M1
TeksTi: Tero kuiTunen
Perinteikäs saksalaisvalmistaja Walther on avannut uuden tien. Nyt Walther on tuonut vastaavan tuotteen myös urheilupistoolien luokkaan.
WWW.REKYYLI.FI
7. Sillä on maine laadukkaiden aseiden valmistajana, mutta sen edellisen plinkkeriluokan pienoispistoolin P22:n suurin valtti oli sen ulkonäkö sekä edullinen hinta
Niiden tilalla on ohuet muoviliuskat.
Walther SP22:n ilmestyminen olisi ollut todellinen kohahdus ilman sitä edeltänyttä P22-pienoispistoolia. Lisäksi siinä on osittaiset sormiurat ja varsin palvelusasehenkiset karhennuskuviot. Jos kahvaa ajatellaan urheiluaseen kahvana, niin se on hyvin poikkeava. Tuntuma on muutenkin poikkeava, eikä muistuta lainkaan perinteisiä plinkkeriluokan aseita. Kun kahva on lisäksi varsin kulmikas, riittää paksuus L-koon kädel-
lekin ongelmitta. Takatähtäin on asennettu aseen takareunan ulkopuolelle, ja tähtäinväli on saatu venytettyä 7 tuumaan. Kun aseen poimii ensimmäistä kertaa käteensä, sen keveys on yllätys, SP22 kun ei ole lainakaan niin minikokoinen kuin P22. Walther on selvästi pyrkinyt tavoittelemaan vakavamman urheiluaseen tuntua. Itse piippu on hyvin ohut ja kevytrakenteinen ja sen ympärillä on ohut teräksinen ulkokuori. Huoltopurkamisen kannalta ase on kaksijakoinen. Myös piippuratkaisulla on haettu edullisia valmistuskustannuksia. Se on ulkoisesti kuin kutistettu P99-palveluspistooli ja se onkin vedonnut moniin ampujiin, joita perinteisempi tarkkuuspis-
toolin ulkonäkö ei ole miellyttänyt. Muovinen kahvakin on vain pintaa. Toinen huomion puoleensa vetävä seikka on urheiluasemainen viritysmekanismi; vivut sijaitsevat aseen piipun sivuilla. Tavalliseen
WWW.REKYYLI.FI
SP22 M1 ei ole huolimattoman ase. Tila loppuu todennäköisesti ensimmäisenä pituussuunnassa, jos käyttäjällä on erityisen paksut sormet, koska kahva on kuitenkin varsin lyhyt. Takatähtäimessä on tavanomaiset säädöt.
Etutähtäin on kiinni aseen tähtäinkiskossa jalustastaan. Luisti ja muu mekanismi on ohuen alumiinista valmistetun kuoren alla, joten paljon muuta aseen rakenteesta ei siten ulospäin näykään.
TeKniiKKa ja raKenTeeT
Teknisesti SP22 ei ole tavattoman erikoinen ase, jos lukuun ei oteta laajaa muovi- ja kevytmetalliosien käyttöä tai sitä seikkaa, että myös luisti on koottu useammasta osasta. Leveyttä kahvalla on 36 mm ja aseen pituussuunnassa mittaa on yli 50 mm. Piipun osalta mallia onkin katsottu juuri P22-pistoolista. Sormien päätyminen piipun eteen tapahtuu yllättävänkin helposti.
8. P22:n suurin valtti on kuitenkin ollut halpa hinta, eli juuri ensimmäistä asettaan ostamassa olleet on ollut helppo saada sen käyttäjiksi. P22:ta ei pidetä erityisen laadukkaana tai tarkkana pistoolina, eikä sen minikokoinen kahva ole sopiva kuin aivan pienimmät kädet omaaville ampujille. Lähellä piipun suuta olevia latausvipuja kannattaa opetella käyttämään huolellisesti. Sen alla on kevytmetallinen runko, jossa tekniikka on kiinni. Tähtäimen leveydeksi voidaankin helposti vahtaa joku kolmesta leveydestä.
"Luistin", eli koneiston suojakotelon ylä- ja alapinnoilla on kiinnityspisteet tähtäinkiskoille. Kahva on symmetrinen ja materiaaliltaan liukaspintaista mustaa muovia. SP22-urheilupistooli on myös hinnoiteltu varsin edulliseksi niin edulliseksi, että ensimmäinen ajatus on-
kin epäillä sen laatua. Huomio kiinnittyy välittömästi muoviseen kahvaan, joka antaa mukavasti täytettä kämmenelle. Tältä pohjalta SP22 tuntuu varsin loogiselta uutuudelta.
Keveydelle on syynsä
Walther pyrkii siis uusimaan aiemman menestyksen hiukan erilaisella konseptilla
Ensin on 4 mm pitkä etuveto, jota seuraa alati jäykkenevä 5 mm pitkä laukaisuliike. Kun ase on ampumavalmis, varmistimen pää pistää esiin aseen vasemmalta kyljeltä.
Turvallisuustekijöinä SP22:ssa on myös vireindikaattori ja mahdollisuus katsoa onko pesässä patruunaa ilman että luistia vedetään taakse.
9. Takapäässä on iskupohjan sisältävä lukko-osa ja etupäässä yksikertainen vahvike.
puhdistamiseen riittävä purkaminen on helppoa, ainoastaan uudelleen kokoamisessa pitää huomioida pari pikkuseikkaa. Ongelmana M1-perusmallin suhteen on vain lakitupa-jäykkyyteen tehty laukaisu, eli vastusta on 2,23 kg. Jos ase puretaan pidemmälle, esimerkiksi kahvan vaihtamista ajatellen, tulee olla tarkkana. Koska liipaisin on ohut, se antaa jonkin verran periksi ja tuo hiukan kumimaisuutta laukaisutuntumaan. Se koostuu levystä puristetusta kuoriosasta ja kahdesta koneistetusta osasta. Tässä on SP22 M1:n suurin ongelma: kevyessä aseessa tällainen laukaisu tekee ampumisesta vaikeaa. Liipaisin on aseen edullisuuden huomioiden loogisesti muovia. Syynä sormenpään kipeytymiseen on koeampujan pitkät sormet, jolloin luonnollisella ampumaotteella toinen liipaisimen reunoista tekee työnsä. Kyseessä on liipaisimen yläpuolella oleva muo-
Kuten suuri osa pikkuosista, myös laukaisunvälitintanko on prässätty teräspellistä. Ainakin koeaseen tapauksessa pysäytin asettuu muutoin kuoren tielle, eikä se suostu menemään paikoilleen. Lisäksi liipaisimen kulmat ovat terävät, joten hitaalla puristavalla laukaisutavalla liipaisimella oleva sormi väistämättä rasittuu. Lisäksi laukaisu on likimain pisin, joka on vastaan tullut. Toiminnaltaan salpa on hyvä ja riittävän koon ansiosta sen käyttäminen on sujuvaa. Ensinnäkään kuusiokantaruuveja ei pidä mennä kiristämään liian voimakkaasti, lisäksi jotta alumiinisen kotelon saa sujahtamaan takaisin paikoilleen, voi olla syytä hiukan liikuttaa rungon ja muovikuoren välistä pilkottavaa lukonpysäytintä pienellä ruuvimeisselillä. Myös varmistin on tavallisuudesta poikkeava. Myös luisti on valmistettu kustannustehokkaasti. Ratkaisuun on myös toinen syy: tällaisena se mahdollistaa yksinkertaisemman kahvarungon vaihtamisen, koska salpa on kiinni aseen rungossa, ei kahvakuoressa. Kun kahva vaihdetaan,
WWW.REKYYLI.FI
salpa säilyy rungossa, eikä sitä tarvitse siirtää kahvasta toiseen. Monet pikkuosista ovat käytännössä irrallaan kuoren ja rungon välissä ja varomattomalla käsittelyllä hilut tippuvat aseesta.
HallinTalaiTTeeT
Aseen hallintalaitteilla on ampumakokemukseen suuri vaikutus ja SP22:n tapauksessa ne tulevat herättämään voimakkaita mielipiteitä. Tavanomaisimpia ratkaisuja urheiluaseidean kannalta on ollut sijoittaa lippaansalpa kahvan pohjaan, eli tässä suhteessa SP22 muistuttaa mm. Sen yläpuolella näkyvä iskuvasara on aseen harvoja massiivisia teräsosia.
Varmistin on muovia ja se toimii estämällä laukaisunvälitintangon liikkeen. Ruger MKII:ta. Koeammuntoja tehtäessä jouduttiinkin sellaiseen yllättävään tilanteeseen, että sarjojen välillä jouduttiin pitämään lyhyitä taukoja. Tätä ei ole tapahtunut kertakaan aiemmin .22LR-kaliiperin aseella
Aseen sydän on AlUmiininen rUnko, johon kAikki tekniikkA kiinnittyy. Ainoat häiriöt (2 kpl) tulivat Remington Thunderbolteilla syttymättömien aiheuttamina, mutta nekin lähtivät, kun iskupiikin alle tarjottiin patruunan kannasta sellainen kohta, jossa oli nallimassaa. M3-malli on varustettu kuuden tuuman tarkkuuspiipulla sekä säädettävällä laukaisulla. Myös puhdistamisen jälkeen sama
WWW.REKYYLI.FI
SP22 puretaan irrottamalla etulevy ja viritysvivut. Ainostaan CCI Velocitor ylitti jatkuvasti 300 m/s, kaikilla muilla jäätiin selvästi alle. kompaktimpi Juniorkahva, Truglo-tähtäimet, Nano Point -punapistetähtäin, kaksi kertaa suurentava pistoolikiikari ja lisäpainoja. Kun suojaputki kiristetään paikoilleen, se samalla pingottaa piipun kiinni runkoon. tahti jatkui, toiminta oli juuri niin luotettavaa kuin toivoa sopii. Käytännössä M1-mallilla tämä on varsin vaativaa vapaalta kädeltä, kun vaikuttamaan pääsee myös aseen keveys. Toinen ennakolta epäilyttänyt seikka oli aseen tarkkuus. Jälkivedon säätö löytyy tosin myös perusmalleista. Parhaat tulokset saatiin CCI Standardilla ja Lapua Master M:llä, joilla keskiarvo oli hiukan yli 40 mm, eli periaatteessa osumien naksuttelu pelkästään koulutaulun kymppirinkiin olisi mahdollista. Eräs huomioitava seikka on matalat nopeudet. Niinpä lyhytpiippuiseen perusmalliin kannattaa hankkia ampumatarpeiksi edullisia standard-nopeuksisia patruunoita, joiden nopeus on likimain sama kuin ärjymmilläkin latauksilla. Tässä suhteessa SP22 ansaitseekin suitsutusta, se toimii ilmeisesti kaikilla .22 LR -patruunoilla, eikä likakaan haittaa. Levy, paitsi pitää aseen koossa, myös linjaa piippua. Laukaisussa voidaan säätää etuvetoa, laukaisuvastusta ja jälkivetoa. Edeltäjäänsä P22:een verrattuna
Lipas on tukevaa tekoa ja vetoisuudeltaan 10 patruunaa. syöttörampin sisältävä osa, joka pitää piippua takapäästä kiinni rungossa.
11. M3:ssa on myös valmiina picatinny-kiskot. Sama ase kuuden tuuman piipulla on M2. Vain neljä tuumaa pitkässä piipussa iso osa ajoaineesta jää palamatta ja niinpä äänennopeudenkin saavuttaminen jää tällä aseella haaveeksi jopa HV-patruunoilla. Ilman näitä rajoitteita aseen mekaaninen tarkkuus on todennäköisesti parempi. koskA rUnko mUodostAA myös lipAskUilUn, pAinopiste on AlempAnA kUin monissA mUovirUnkoisissA AseissA.
nimetty M1-M4, joista perusversio on M1 neljän tuuman piipulla. Jos halutaan, että liikkuvat eivät jää taakse viimeisen laukauksen jälkeen, lippaaseen voidaan vaihtaa patruunannostimen nasta, jossa ei ole koneistoa liikuttavaa levennystä.
vaiKea ammuTTava
Koska Walther SP22 M1 on rakenteeltaan epäortodoksinen ja sen tuntuma on osittain keveydestä johtuen aavistuksen lelumainen, eivät ennakko-odotukset sen toimintavarmuuden osalta olleet kovin korkealla. Piipun takapäässä on alumiininen mm. Koeammuntojen tulokset olivatkin heikon puoleisia, joskin on syytä epäillä, että osansa tuloksissa on lyhyellä tähtäinvälillä ja surkealla laukaisulla. Aseen piippu on vain 8 mm paksu ja siksi sen ympärillä on erillinen paksumpi suojaputki, joka pysyy paikoillaan piipun suulle tulevalla kierreholkilla. Pistoolilla ammuttiin sekalaisia patruunoita ennen ensimmäistä puhdistamista noin 800 kappaletta, johon mennessä aseperäisten häiriöiden määrä oli puhdas nolla. M4 on SP22:n tarkkuusammuntaversio, joka on periaatteessa M3 ilman kiskoja ja varustettuna säädettävällä yhdenkäden kahvalla. Kaikkiin versioihin on lisävarusteena saatavana jo edellä mainitut sekä mm. Ampumatuntumaltaan SP22 ei ole lainkaan hullumpi tapaus
Syy, miksi M1 tai M2 eivät tulisi kyseeseen on niiden laukaisu, jossa ei ole säätömahdollisuuksia.
Walther SP22 M1
Valmistaja: Carl Walther GmbH, Saksa Kaliiperi: .22 LR Kapasiteetti: 10+1 patruunaa Pituus: 195 mm Piipun pituus: 105 mm Leveys: 36 mm Korkeus: 122 mm Paino: 715 g Hinnat: M1: 381 euroa M2: 412 euroa M3: 493 euroa M4: 549 euroa picatinny-kiskot: 30 euroa Maahantuoja: Teuvo Louhisola Oy, (09) 724 9821
CCI Standard / 31 mm
Winchester Subsonic HP / 51 mm
Lapua Master M / 40 mm
Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna CCI Standard CCI Velocitor Fiocchi Biathlon M340 Federal High Velocity Winchester Subsonic HP Lapua Master M Hitain 261,8 304,2 276,6 285,3 260,7 269,5 Nopein 277,3 325,4 292,1 295,3 270,2 284,9 Keskiarvo 268,6 315,7 285,9 291,7 266,0 276,6 Hajonta 15,51 21,22 15,44 10,01 9,49 15,44
Osumakuviot 3 x 5 lks. sen ergonomia on suorastaan erinomainen ja se mahdollistaa Waltherin edullisen harrastuspistoolin käytön myös normaalikokoiset kädet omaaville. Hjorth Ab, (03) 234 4300 · Lapua: NorDis Oy, (06) 431 0301
12
WWW.REKYYLI.FI. Valmistajan näkemys selviää hyvin siitä, että Walther on luokitellut SP22:n "Defence Weapons" -luokkaan, ja ainoastaan M4 on kelpuutettu oikeat urheiluaseet sisältävään "Sporting Weapons" -luokkaan. Suomessa se kilpailee juuri edullisten harrastusaseiden markkinoista, kilpa-aseiden saralla Waltherillakin on tähän tarkoitukseen aivan omat tuotteensa. Hjorth Ab, (03) 234 4300 · Fiocchi: Eloranta Oy, (017) 288 3044 · Federal: Oy K. Kyseessä on aloittelijoille sopiva entry-luokan ase, valtteinaan hinta ja laajennusmahdollisuudet. Aseen kahvakulma on hyvä ja positiivista on myös otteen saaminen melko korkealle, lähelle piippulinjaa.
Mielipide
Kenelle SP22 on sitten omiaan. Hjorth Ab, (03) 234 4300 · Winchester: Oy K. Jos oletetaan, että aseen osia ei voisi mitenkään muokata, olisi oma valintani joko M3- tai M4-malli. / 25 m Pienin 31 mm 64 mm 59 mm 50 mm 51 mm 40 mm Keskiarvo 42 mm 70 mm 61 mm 70 mm 55 mm 44 mm
CCI : Oy K
iR T o nUm ERo iH in
25%
Kyllä, tilaan Rekyyli-lehden
Valitse tilausjaksosi: 12 kk (8 numeroa) 54,95 kestotilaus 47,95 / vuosi 3 kk testitilaus (2 numeroa) 15,80
Tilaus alkaa seuraavasta ilmestyvästä numerosta Nimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Kotipuhelin, myös suuntanumero Allekirjoitus (huoltajan, jos alle 18v.) Sähköposti
Vastaanottaja maksaa postimaksun
Tilaa nyT
viesTin hinTa 4,00
TeksTiviesTillä rekyylin näyTenUMerO!
Lähetä viesti: LEHTI rEKyyLI, nimesi ja osoitteesi numeroon 16130. A TiLA STÄ Ä jA SÄ
V R T. Esimerkiksi LEHTI rEKyyLI Aimo Ampuja Haulikuja 10 33333 Luotikylä.
VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00300-307 00301 HELSINKI
Voit tilata Rekyylin myös osoitteesta www.rekyyli.fi tai puhelimitse numerosta 09-827 5556
14
WWW.REKYYLI.FI
Syöttökotelo ATR:ssä on kiinteä. ATR:n bolt stop on toiminnaltaan samantyyppinen kuin Husqvarnan 1640 -mallissa, eli lukon saa irti silloin, kun lukon irrotusnapin painaa pohjaan ennen kuin lukko on takaasennossaan. Työstöjen määrä on rajallinen ja periaatteessa lukon toiminta on mahdollisimman suoraviivaista. jokaiseen maastoon
Mossberg 100 ATr
TeksTi: arTo mä äTTä
kivääri
Mossberg on meille tunnettu lähinnä 835- ja 500-mallin pumppuhaulikoistaan. Nyt tehdas on saanut pyöräytettyä markkinoille kiväärin, joka ensisilmäyksellä vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta "halpakivääriltä" ainakin jos sitä vertaa muihin saman hintaluokan kivääreihin.
Mossberg 100 ATR on sarjan puutukkinen perusmalli, joka on suunniteltu ja valmistettu vain yksi päämäärä mielessä: aseen täytyy olla niin halpa, että sen voi ostaa jahdin alussa tekemään kivääriltä vaadittavat tehtävät ilman pähkäilyä siitä, onko ostos järkevä. Laukaisukynnys on aavistuksen epämääräinen ja liipaisimen jälkiliike on pitkä. Laukaisu on hieman venyvä, mutta liikkeessä ei ole niin suuria rohinoita kuin monissa muissa samantapaisissa laukaisukoneistoissa. Mallinimen lyhenne ATR tarkoittaa maastoajoneuvopuolelta johdettua termiä All-Terrain Rifle, Mossbergin muutkin uutuudet
WWW.REKYYLI.FI
ovat saaneet samantyyppiset nimet, kuten kivääreiden kalliimpi linja 4x4. Ma15. Jos ase maksaa Yhdysvalloissa parhaimmillaan alle 300 dollaria, niin se on kerta kaikkiaan niin halpa, että ostopäätöksen voi tehdä käytännössä päiväkävelyllä. Aseen tukkiin työstetty makasiini on pohjastaan kiinteä ja makasiinilla ei ole erillistä pohjaa, vaan makasiinin jousi vastaa pohjastaan suoraan tukkiin. Varmistin aseessa on laukaisukoneiston varmistava, mutta lukonkampi ei ole lukittuna aseen ollessa varmistettu.
Laukaisu on tuntumaltaan kohtuullisen hyvä siihen nähden, että kyseessä on todellakin niin yksinkertainen rakenne kuin käytännössä on mahdollista. Nimen tarkoituksena on mitä ilmeisimmin antaa kuva joka tilanteeseen sopivasta aseesta, mutta käytetyt termit on haettu tuoreemmista lähtökohdista kuin tavanomaiset aseiden käyttöön liittyvät ja ehkä jo hieman kuluneetkin termit.
Tekniikkaa
Mossbergin lukkoaktio on perinteinen push-feed, ja se on tämän hintaluokan aseessa käytännössä ainoa mahdollisuus toteuttaa lukon toiminta kustannustehok-
kaasti. Laukaisukoneisto ATR:ssä on hyvin yksinkertainen komponentti, joka on käytännössä tavanomainen virekynnyskoneisto ilman säätömahdollisuuksia
Takatukin muotoilu on siinä mielessä tavanomaisesta poikkeava, että tukissa on ns. Aseen mukana tulee myös kiskoon sopivat kiikarinjalat ja myyntikampanjasta riippuen myös Mossberg -nimellä valmistettu 3-9x40-tähtäinkiikari. Perälaatta on kumia, ja se helpottaa aseen tukin pysymistä paikoillaan olkapäässä.
ATR:n varmistin on tavanomainen laukaisukoneiston varmistava vipu, joka on lukon sivussa. Siinä on liikkuvia osia käytännössä juuri niin vähän kuin nykyaikaisessa kiväärissä voi olla ja tämä on erinomainen ominaisuus aseessa, jota joko käytetään miten sattuu tai toisaalta käytetään hyvin harvoin. Blind magazine, eli kiinteä tukin sisällä oleva syöttökotelo. Lukon takakappaleen takaosassa näkyy iskupiikin pää, joka tulee bolt sleeven takaosan tasalle silloin kun ase on viritetty.
Piippu on kokonaan vapaasti värähtelevä, ja rako tukin ja piipun välillä on kohtuullisen suuri. Tällä tavalla toteutettuna piipun suu on parhaiten suojattu kolhuilta.
Patruunat syötetään kaksiriviseen syöttökoteloon päältä juuri siten kuin pulttilukkoisissa kivääreissä kuuluukin tehdä.
16
Siinä missä rautaosien tekniikka on ATR:ssä kohtuullisen yksinkertainen ja konservatiivinen, on tukki mielestäni poikkeuksellisen modernisti toteutettu. Tukin etuosa on kohtuullisen massiivinen ja mielestäni tämä osa tukista saisi olla hieman sirompi, vaikkakin ampumaergonomialtaan isompi tukki peittoaa sirommat erityisesti ammuttaessa ilman tukea. Yleensä tukit ovat pistoolikahvan etuosan alapuolelta hieman siten viistetyt, että liipaisinsormi pääsee liipaisimelle ilman, että tukin kaula asettaisi rajoitteita laukaisuun. Tämä ominaisuus on saatavilla tällä hetkellä yksinomaan lyhyellä lukkoaktiolla varustetussa mallissa. hunting-mallia, eli upotus on selkeä porras piipunsuusta. Tukissa ärsyttävin piirre on pistoolikahvan etuosan muotoilu, joka on kolho ja häiritsee jopa aseen laukaisutuntumaa. Tämä on hyvä ominaisuus siinä mielessä, että tukkipuun mahdollisesti eläessä aseen tarkkuus ei kärsi niin herkästi.
kasiinin seinät ovat perinteisesti pellistä prässätyt. Pitkillä patruunoilla tukki on klassisemman mallinen. Kiskot voi halutessaan irrottaa aseesta ja vaihtaa mieleisiinsä, mutta käytännössä tämän hintaluokan aseessa moinen ei liene mielekästä, ottaen huomioon, että kustannuksia saadaan valmiilla kiikarinkiinnitysratkaisulla merkittävästi alemmas kuin jälkiasennusosilla. shadow line -poskipakka, joka halvan hintaluokan aseista tavanomaisesti puuttuu. Pohjassa on näkyvillä ainoastaan rautojen kiinnitysruuvit ja komposiittinen liipaisinkaari. Kiikarin kiinnitys ATR:ään on helppoa aseeseen tehdasasennettujen Weaver-/Picatinny-kiskonpätkien ansiosta. Liipaisin, varmistin, lukWWW.REKYYLI.FI. Tämä on selvästi kohta, johon valmistaja ei ole kiinnittänyt riittävästi huomiota ennen lopullisen tukkimallin lukkoon lyömistä. Raudat ovat kiinni kahdella etummaisella ruuvilla.
Tukin harja on taaksepäin nouseva. lippaan huuliin kuten irtolippaallisissa aseissa. Kokeillun aseen mukana toimitettiin juuri kyseinen kiikari, ja sen laatu on kohtuullinen aseen hintaluokan huomioiden.
Tukki
Piipunsuun upotus on ns. Patruunoiden syöttöhuulet on niin ikään perinteiseen tapaan työstetty lukonkehykseen, eikä ns. Perinteisistä halpakivääreistä poikkeavan tukin toteutuksesta tekee se, että tukin harjalinja on taaksepäin nouseva, eli rekyyli ohjautuu näin ollen suoremmin taakse nostamatta asetta rekyylissä ja samalla ampujan poskipää ei ole tämäntyyppisen aseen
kanssa niin kovilla kuin normaaleilla tukkimalleilla. Tämä kohta aseissa on yleensäkin erittäin herkkä, sillä se on käytännössä laukaisun kannalta merkittävin tekijä, ja toisaalta sen tiedostavat helposti kaikki asetta käsittelevät.
YksinkerTainen kokonaisuus
ATR on tavattoman yksinkertainen kivääri
Huonommin asian voisi toteuttaa esimerkiksi kiinnittämällä rekyylivaste mekaanisesti pyöreään lukonkehykseen ja kiinnityspultti taas tähän. Aseen mukana toimitettu kiikaritähtäin toimi moitteetta, ja on oletettavaa, että .308 Winchester kaliiperissa ja tässä painoluokassa kiikari ei tule olemaan lujilla rekyylivoimien suhteen. Ainoa heikkous käytännön metsästystilanteissa on se, että patruunat täytyy poistaa aseen syöttöaukon kautta, mutta tätä helpottaa se, että lukon voi avata aseen ollessa varmistettu. Varmistin ATR:ssä on käytöltään täysin yhtenevä Remingtonin kanssa. Se on erinomainen ensiase ki17. Ratkaisu on toimiva, ja sitä sovelletaan myös silloin kun ase myydään ilman kiikaritähtäintä.
ko ja lukon irrotusnappi ovat ainoat käyttäjän liikuteltavissa olevat osat, ja hyvä niin, sillä käytännössä tästä pidemmälle viedyt konseptit ovat yleensä kalliimpia ja kokonaisuuksina jopa vähemmän miellyttäviä. Vaarana on ainoastaan lukon aukeaminen itsestään ja tästä johtuva yhden patruunan menetys. Hyvä esimerkki järkevästä suunnittelusta on tukin ja rautojen kiinnitys, joka on toteutettu siten, että kiinnityspultti kiinnittyy suoraan lukonkehykseen ja rekyylivaste on erillinen kappale, joka on kiinnitetty lukonkehyksen ja piipun väliin. Lapuan kanssa suunnilleen samaan osumapisteeseen kävi Sako Super Hammerhead, ja kasat pysyivät kohtuullisina, ja riittävän hyvinä ajatellen esimerkiksi hirvija peurajahtia. Ratakäynnillä tuli myös todettua se, että kiväärin rekyylituntuma on miellyttävä. Haettaessa yhtäläisyyksiä ATR muistuttaa toteutuksena enimmäkseen "post-64" Winchesterin halpaversioita ja Remingtonin 700 ADL -malleja. Tämän patruunan kohdalla tein kolmannen viiden laukauksen kasan jälkeen kokeilun ampumalla neljännen kasan saman tien, ja ase nakutti nämäkin osumat siististi kasaan. Olin lähtenyt liikkeelle siitä oletuksesta, että aseen odotettavissa oleva käynti olisi vähintäänkin rajallinen, mutta niillä patruunoilla, joista ase piti, oli helppo saada aikaan mukavaa jälkeä. Tämä samainen ominaisuus on myös aseen vahvuus, eli vaarana ei koskaan ole lippaan putoaminen, lippaan unohtaminen kotiin tai lippaanpohjan tahaton aukeaminen. Tällöin rakenne olisi kalliimpi valmistusteknisesti ja käytännössä myös heikompi.
raTakäYnTi
Radalla Mossberg yllätti positiivisesti. Aseen mukana toimitettava kiikari on geneerinen 3-9x40, joka on valmistutettu Kaukoidässä Mossbergin nimellä. Yhtäläisyydet ovat juuri kiinteässä ja pohjastaan umpinaisessa syöttökotelossa ja kauttaaltaan riisutussa ulkoasussa. Sarjat aloitettiin Federal American Eagle -patruunalla, joka on aiemmin
osoittautunut kohtuullisen tarkkakäyntiseksi useissakin aseissa. Metsästyskäytössä ATR on kilpailijoitaan parempi juuri yksinkertaisuutensa ja muutaman teknisen ratkaisunsa vuoksi. Kiikari on toteutukseltaan kohtuullinen, ja sopii pakettiin kuin nakutettu.
ATR toimitetaan weaver-standardin mukaisilla kiikarinkiinnityspaloilla, jotka mahdollistavat halvan ja toisaalta erittäin monipuolisen kiikaritähtäinten asennusvalmiuden. Eroavaisuuksia on vaikeampi löytää, mutta yksi merkittävimmistä on nykyaikainen tukkimalli, jossa tukin harjalinja on taaksepäin nouseva. Tuotannollisesti ATR on mielestäni äärimmäisen järkevästi toteutettu ja aseesta huokuu se, että kaikki työvaiheet on tarkkaan harkittu edullisuutta, kestävyyttä ja yksinkertaisuutta silmälläpitäen. Aseesta näkee selvästi sen, että kaikki aseen osa-alueet on käyty läpi. Kokeilluista latauksista parhaiten aseessa kävi Lapua Trainer 8,0 g kokovaippa, jolla saatiin aikaan kohtuullisen mukavia kasoja. ATR:n kohdalla patruuna tuotti pettymyksen, ja jälki ei ollut kaukana kamalasta. Kaikki ne asiat, jotka eivät vaikuta aseen hintaan on toteutettu, ja ne asiat, jotka lisäävät hintaa on karsittu lopullisesta tuotteesta pois. Myös tukin muotoilu ja aseen paino ovat näiltä osin kohdallaan paremmin kuin hyvin. Tämä tyylisuunta on yleistynyt tuotantoaseisiin custom-kivääreistä aivan viime
WWW.REKYYLI.FI
vuosina ja lopputulos on klassisen oloinen, mutta ampumaergonomialtaan parempi. Kokonaisuutena tästä edullisesta paketista jäi mieleen erittäin positiivinen kuva, joka ei ole aina ollut itsestään selvää monin verroin kalliimmissakaan aseissa.
osToksena järkevä
Mossberg 100 ATR on järkevä hankinta monessakin mielessä
Aseita tuodaan maahan ainakin alkuun .308 Winchester ja .30-06 Springfield -kaliipereissa, jotka ovat käytännössä molemmat hyviä vaihtoehtoja tällaisen yleispätevän budjettikiväärin kaliipereiksi. Halvan aseen pitää olla halpa, jotta siltä ei odoteta liikaa, ja jotta koko aseen idea toteutuu valmistajan ajattelemalla tavalla. Hjorth Ab, (03) 234 4300 · Lapua: NorDis Oy, (06) 431 0301 · Sako: Sako Oy, (019) 7431
18
WWW.REKYYLI.FI. back-up-aseelle esimerkiksi kauemmas kotia sijoittuvilla metsästysreissuilla, jolloin ensisijaisen aseen pettäminen saattaa halvaannuttaa jahdin useaksi päiväksi. Mossberg & Sons, Inc. Kaliiperi: .308 Winchester Piipun pituus: 22"/56 cm Kokonaispituus: 107 cm Rihlannousu: 1/10" Paino ilman kiikaria: noin 3,2 kg Kokonaispaino: noin 3,55 kg Hinta: 598 euroa Maahantuoja: Hantaurus Shot Oy, (09) 692 6669
Raudat ovat kiinni puissa tavanomaisesti kahdella ruuvilla joista toinen kulkee lipassolan takaa ja toinen patruunapesän alapinnalta.
Sako Super Hammerhead / 45 mm
Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna American Eagle 150 gr /9,7 g Lapua Trainer 124 gr /8 g Sako Super Hammerhead 180 gr /11,7 g Pienin 783 874 766 Suurin 818 889 780 Keskiarvo 809 881 772
Osumakuviot 100 m, 3 x 5 lks Pienin 126 mm 36 mm 45 mm Suurin 151 mm 45 mm 63 mm Keskiarvo 140 mm 40 mm 52 mm
American Eagle : Oy K. Mossbergin tulevaisuus Suomessa riippuu täysin aseen hinnoittelun onnistumisesta. väärimetsästäjälle ja myös mielekäs hankinta joihinkin erityistehtäviin, joita varten muutoin ei välttämättä tulisi hankittua erillistä asetta. Kilpailijoina eivät voi olla aseen alkuperäistä hintaluokkaa tuplasti kalliimmat, mutta vieläkin edulliset kiväärit, vaan halpojen aseiden tulee kuluttajahinnoiltaan olla vähintään kolmanneksen halvempia kuin noin 700 euron markkinajohtajat.
Mossbergin lukko on äärimmäisen yksinkertainen push-feed-lukko, josta huokuu edullisuus. Patruunan ulosheitto on tavanomaiseen tapaan hoidettu plungertapilla, joka tässä aseessa ei kuitenkaan ole kovin voimakas ase heittää hylsyt ulos kohtuullisen pienellä voimalla.
Federal American Eagle / 126 mm
Lapua Trainer / 36 mm
mossberg 100 atr short action scoped combo
Valmistaja: O.F. Reilusti edullinen kivääri on mielekäs silloin kun tarve on vähäistä tai tarvetta on vain ns
7,62x39 Norinco 56S taittoperällä Oberland 308 + Zeiss 3-12x56T valaistu, ym. 308 MKE T43 (G33) kal. 9 mm 16" kivääri MKE T41 (G3) kal. 44 Mag S&W M28 Highway Patrolman sTrEamlighT-Valaisimia: Sidewinder, US armeijan valaisin, 4 eriväristä valoa, Molle-kiinnike / -hihnaklipsi, vilkkuvalo-mahdollisuus, myös IR-malli 4AA Propolymer -perusvalaisin Stylus-kynävalaisin JR Led Reach, mekaanikkovalaisin, magneettikiinnitys Key-mate, 96 h valoa avaimenperässä Stringer, kun tarvitaan reilusti valoa Enduro, otsalamppu ulkoilijalle
450,185,185,150,145,175,195,210,160,69,39,80,490,490,850,750,-
75,37,23,63,alk. 7,62x54R Beretta Storm CX4, kal. 357 Mag 6" S&W M29AF kal. UUDEN VUODEN KUJEET
KiVäärEiTä, mm.: MKE MP5 kal. 9 mm muu ase Thompson M1927 kal. 149,alk. 16,alk. 45 ACP 1250,Walther P1BW kal. 9 mm, erittäin hyviä 300,Sig P210 kal. 45 ACP, 16" kivääri Arsenal SAR M1 kal. 222 Rem, erittäin siisti Saiga HM-415 kal. varusteita Oberland OA-15 kal. 7,62x39 taittoperällä M1 Carbine kal. 9 mm, useita, alk. jalusta 1890,1650,1750,1300,1330,2300,750,2000,739,770,540,650,7000,2150,6500,2100,-
KäyTETTyJä pisTOOlEiTa, mm.: Tokarev TT-33, vanha malli 280,Desert Eagle .50 AE, kromattu 1400,Lahtipistooli 9 mm 550,Ruger P89, 9 mm, erittäin hyvä 490,Jericho 941F .41 AE + 9 mm vaihtosarja + 5000 kpl ptr., lippaita 1400,Colt Signal & Switch kal. Walther CP99 Walther CP88 Desert Eagle Umarex S&W M586 6" Soft-air Colt CM177 6 mm Soft-air Colt M4 Navy Soft-air MP5A5 Soft-air Leopard All -tankki, radio-ohjattava KäyTETTyJä rEVOlVErEiTa, mm.: S&W M15 kal. 2100,UmarEx CO2 -ilma-asEiTa ym.: Beretta Storm CX4 Carbine Beretta 92FS Colt Goverment 1911 CPS Sport -sarja, sis. 38SPL 4", erittäin hyvä Ruger KGP161 kal. 30M1 Romak AKEF-1 kal. 223 Rem Tigr-1 tarkkuuskivääri kal. 223 7,5", teleperä SIG 550-1 Sniper, täydellinen varustus SIG 551 Swat 223 Rem + B&T-vaimennin ja B&T-kiik. salkun, lasit, lampun ym. 7,62x39 Valmet M76 kal. 21,-
Tervetuloa osastollemme Tampereen asemessuille 17.2.2008
KauKoidän
suurin
WWW.REKYYLI.FI
21
Tähtäimet on istutettu lohenpyrstöuriin. Etutähtäin on heikompi esitys. Salpana toimiva pyöreä karhennettu nappi asettuu siis jonkin verran perinteisemmin muotoiltua 1911-kahvaa ulommaksi. Myös oikeanpuoleinen, tavallaan ylimääräinen vipu on jämäkkä, eikä siinä ole klappia suhteessa vasempaan vipuun. Lisäksi siihen on liitetty myös peukalohankaa vasaralta suojaava beavertail. Se täyttää 3,2 mm leveän takatähtäimen hahlon liikaakin, joten tähtäinkuva sopii parhaiten rauhalliseen tarkkuusammuntaan. Varmistinvivut ovat varsin kapeat verrattuna toimintalajeissa suosittuihin, mutta käytännössä vivut toimivat ja ovat riittävän laajat suurimmalle osalle ampujista. Aseen liipaisin on kevennetty ja sen etupinta on pystyuritettu. mistin pysyy paikoillaan searin ja disconnectorin akselin päähän koneistetun uran pitelemänä. Etutähtäin näyttää ammuttaessa harmaalta ja tekee siten tähtäämisestä hankalaa. Tässä suhteessa Armscor toimii juuri oikein. Koska kahva on muutenkin paksu, on hyvä että kahvavarmistimen yläosa on muotoiltu siten, että otteen saa muodostettua mahdollisimman ylös. armscor sopii erityisesti rakenteluintoiselle toiminta-ampujalle.
lä pystytään muokkaamaan myös kovia ja läpikarkaistuja materiaaleja, jolloin osan viilaaminenkaan ei vaikuta materiaalin kovuuteen. Se naksahtaa selkeästi ja luotettavasti asentoihinsa. Kiinnitystavan ansiosta etutähtäimen vaihtaminen on onneksi helppoa ja ainakin toiminnalliseen käyttöön vähintään etutähtäin kannattaa vaihtaa paremmin tarkoitustaan vastaavaksi.
Hallintalaitteet ja täHtäimet
Armscorin Practical-sarjan aseet on varustettu molemminpuolisella varmistimella. Oikean kyljen var-
lipas
Aseen mukana tulee kaksi 17 patruunan lipasta, jotka ovat ilmeisesti italialaisen Mec-Garin valmistetta. Myös luistinsalpa on perinteisen pienialainen ja kookkaasta kahvasta johtuen lyhytsormisten ulottumattomissa. Kahvavarmistin osoittautui huomaamattomaksi ja toimivaksi, joten sille on annettava erinomainen arvosana. Myös muissa hallintalaitteissa on vastaavat pitopinnat. Lippaansalpa puolestaan on suorastaan erinomaisesti peukalon ulottuvilla, koska se on sijoitettu liipaisinkaaren takareunan pahkaan. Varmistimen selkeisiin etuihin kuuluu jämäkkyys. Ratkaisu on yksinkertaisuudessaan hyvä. Ne on valmistettu pellistä, ainoastaan patruunannostin on mustaa
Takatähtäin on asiallinen Novak-kopio ilman huomiovärejä. Takatähtäin on Novak-kopio ja etutähtäin 3,4 mm leveä ramppijyvä ilman karhennuksia. Vaikka kahvavarmistimen kämmeneen osuva uloke on maltillisen kokoinen, se on silti riittävä, jotta varmistin painuu aina pohjaan. Otepintoina luistissa on sekä taka- että etupäässä voimakkaat karhennukset, jotka osoittautuivat käytössä erinomaisiksi.
Hallintalaitteet ovat kooltaan tavanomaiset pidennettyjä varmistinvipuja lukuun ottamatta.
WWW.REKYYLI.FI. Koeammuntojen (ja aiemmankin käytön) jäljiltä ei ole havaittavissa merkkejä salvan taipumuksesta syödä luistia vastinlovensa takareunasta. Sen suurin heikkous on tähtäinkuvan epämääräisyys ammuttaessa, koska karhentamaton jyvä heijastaa valoa.
22
Tässä Armscormallissa on tavanomainen helallinen piippu, mutta mallistoon kuuluu myös malleja bullbarrelilla
Kahvalevyt ovat mustaa muovia.
Piipun suuosassa on näkyvissä kulumisjälki kohdalla, joka keskittyy piippuhelaan. Tällaisen suurikapasiteettisen edullisen aseen otollisin käyttäjäkunta ovatkin toiminnallisiin lajeihin keskittyneet ampujat, joille huipputarkkuus on sivuseikka. Myös piipun linkki voisi olla laadukkaampi, mm. Huomaa myös avarrettu hylsynpoistoaukko. Jos asetta ajattelee tarkkuuskäyttöön, niin tulokset olivat kuitenkin kokonaisuutena tarkasteltaessa heikohkoja. Ensimmäisen häiriön aikaan ampumaote oli hyvin löysä, mutta vastaava häiriö toistui myöhemmin jämäkällä asenteella. Koeyksilön perusteella Armscor on edullinen pistooli, jossa on juurikin edullisesta hinnasta seuraavat rajoituksensa. Aseen mukana tuli kaksi piippuhelaa. Tällä toisella helalla sovitus olikin huomattavasti tiukempi joka suhteessa ja niinpä tarkkuuskin parani jonkin verran. sen reikien tulisi olla pyöreät.
edullInen aIHIo
Nyt esitelty ase kuuluu Armscorin Practical Series -mallistoon, joita suomalaisen maahantuojan varastosta löytyy myös kaliipereissa .40 S&W, .45 ACP ja .38 Super. Häiriöitä ei puhtaalla aseella tullut lainkaan. Ns. Ase on siis varsin anteeksiantava sekä otteen että huollon suhteen. Käyttäytyminen rekyylissä onkin kaksiriviliippalla olevan 9x19 mm Armscorin suurimpia vahvuuksia. Käytössä lippaat osoittautuivat helpoiksi täyttää ja muutoinkin kaikin puolin toimiviksi, vaikka juuri lippaat ovat eräs suurimman kritiikin maailmalla saaneista osista Armscorin pistooleissa.
Radalla
Koska ase on suorastaan massiivinen, ysimillisenä sen rekyylituntuma on mieto. Kaikki häiriöt olivat hylsyn poistamiseen liittyviä ja johtuivat mitä ilmeisimmin ulosvetäjän kynteen kertyneestä palojätteestä. Lisäksi nähtävillä on aseen viimeistelemättömiä karheita pintoja.
23. Kuulan lähtemisestä ase kertoo jouhevalla taka-yläviistoon suuntautuvalla liikkeellä, josta ase on helposti palautettavissa oikeaan suuntaan. Ilmeisesti alkuperäisellä helalla piippu pääsee klappaamaan ja hela on myös hiukan väljä luistiin. muovia. Osumakuvioiden koon pyöriessä pahimmillaan reilun 150 mm:n tienoilla päätimWWW.REKYYLI.FI
me vaihtaa tiukemman helan ja kokeilla, josko parempaakin tarkkuutta olisi saatavissa. Ongelmana asetyypin arvioimisen kannalta on, että koeaseen laukaisua oli selvästi "viilattu" ennen aseen päätymistä kokeiltavaksemme. stove pipe -häiriöitä tapahtui kaksi kappaletta ja kerran ulosvetäjän kynsi ei saanut otetta hylsystä lainkaan. Näistä Magteghin tulos on tuomittava lähinnä onnenkantamoiseksi, mutta Speerillä muutkin osumakuviot olivat varsin hyviä. Useiden satojen laukausten jälkeen erittäin pahoin likaantuneella aseella ammuttaessa sattui kuitenkin muutamia keskeytyksiä. Muutoinkin piipun pintakäsittely osoittautui heikoksi ja lisäksi sen tarkkuuden kannalta tärkeä sisäpinta oli paikoin heikkolaatuinen. Tällä helalla suoritettiin ensimmäiset kokeilut. Näistä .40 S&W:ssa on bullbarrel, muissa perinteisempi suuhelaratkaisu. Toisaalta on muistettava, että tämän hintaluokan aseissa on tavallisesti jonkin verran yksilökohtaista vaihtelua, joten huippukäyntisenkin yksilön löytäminen on mahdollista. Mainittakoon lisäksi, että tähtäimien tehdasasetuksilla osumat tulivat tauluun 25 metrin etäisyydeltä noin 20 cm alas ja noin 10 cm oikealle.
Armscorin runko on sivuilta umpinainen ja massiivisuudessaan koruton. Se venyy aavistuksen, mutta on täysin rahinaton ja siksi myös varsin helppo. Saamiemme tietojen mukaan alkuperäinen laukaisu on parin kilon luokkaa ja sen laatua voidaan vain arvailla. Kokeiltavaksi saadun Armscoryksilön laukaisuvastukseksi mitattiin 1,08 kg, eli laukaisu on mukavan kevyt. Mitään huipputarkkuutta ase ei osoittanut silloinkaan, joskin sekä Speerin Lawmanillä että Magtechin peruspaukulla päästiin kerran lähelle kahden tuuman maagista rajaa. Koska edullisuus saavutetaan suurelta osin viimeistelyn kustannuksella, on Armscor kenties sopivin niille, joiden mielestä yksikään ase ei ole valmis suoraan tehtaan jäljiltä.
Iskupiikin kiinnitys ja sen toiminta on tavanomainen 1911-suvun aseille. Ampuminen on siten helppoa ja leppoisaa, koska kahvaa ei tosiaankaan tarvitse puristaa hampaat irvessä. Ulosvetäjä on sisäpuolinen ja jämerää tekoa. Tässä kunnossa laukaisu on kuitenkin hyvä
Pääjousen kotelokin on terästä ja sen kämmentä vasten tuleva pinta on karhennettu. Speer Lawman / 53 mm
armscor 1911a2-Fs ps 9x19 mm
Valmistaja: Arms Corporation of the Philippines, Filippiinit Kaliiperi: 9x19 mm Kapasiteetti: 17+1 patruunaa Pituus: 223 mm Piipun pituus: 129 mm Paino: 1145 g Hinta: 590 euroa Maahantuoja: Aseliike Krister Kärki, (050) 373 0028
Syöttöramppi on saanut osakseen hiukan huomiota viimeistelyvaiheessa, mutta ei silti ole aivan sillä tasolla kuin olisi suotavaa.
Suurikapasiteettisten aseiden kompastuskivenä ovat usein heikkolaatuiset lippaat. Myös molemminpuoliset varmistimet ovat mielenkiintoiset, sillä niiden "jäykkäyhteys" on saavutettu naittamalla akseleiden päät jämäkästi toisiinsa. Jousia lukuun ottamatta pikkuosat on valmistettu edullisella valumenetelmällä, joten niiden voimallinen muokkaaminen saattaa johtaa ongelmiin. Luodin lähtönopeus, m/s Osumakuviot 3 x 5 lks / 25 m Keskiarvo 394,2 339,6 346,8 321,9 Hajonta 8,33 17,80 6,64 12,50 Pienin 53 mm 104 mm 113 mm 106 mm 53 mm 88 mm Keskiarvo 67 mm 116 mm 131 mm 121 mm 81 mm 126 mm
Magtech / 53 mm
Patruuna / Luoti Speer Lawman 7,5 g FMJ Norinco 8 g FMJ Lapua Combat 8g FMJ Norma 8 g TC Magtech 8 g FMJ Itseladattu Speer 8 g Gold Dot
Hitain 389,8 329,4 342,4 315,0 -
Nopein 398,1 347,2 349,0 327,5 -
Speer: Oy K. Kokeiltavaksi saadun aseen laukaisua oli parannettu viilaamalla virekynttä, mutta ainakaan koeammuntojen rasitusten ei havaittu aiheuttaneen kulmien merkittävää muutosta. Ulkoisesti arvioituna Armscorin lippaat olivat kokonaisuuden viimeistellyin osa, eikä niiden toiminnassakaan havaittu ongelmia. Hjorth Ab, (03) 234 4300 · Norinco: Hantaurus Oy, (09) 692 6669 · Lapua: NorDis Oy, (06) 431 0301 Norma: Urheilu & Kalastus Oy, (08) 321 7262 · Magtech: Asetalo Oy, (03) 475 5371 Itseladattu: Ruuti: 3N37 6,5 gr, Nalli: Sellier & Bellot
Itseladattu Speer 8 g Gold Dot / 88 mm
WWW.REKYYLI.FI
24
Kaikki Buck Mark -pistoolit on valmistettu 7075 lentokonealumiinista ja CNCtyöstetty tarkkoihin mittoihin. (09) 774 2810
Alfamer Oy
Erikoiskirjakauppa. Contour 5.5 URX
Plus UDX
Standard URX
Browningin Buck Mark pistoolit ovat alansa huippua laatuunsa, luotettavuuteensa, tarkkuutensa ja valinnanmahdollisuuksiensa ansiosta. Tarkka liipaisin, käsinmuokattu patruunapesä ja piippu tarkkaan säädettävine tähtäimineen takaavat sen, että Buck Mark on valmiina hauskanpitoon suoraan laatikosta.
Maahantuonti & markkinointi: Gyttorp Finland Oy Kirkkotie 6, 66240 Petolahti puh. Buck Mark .22 LR
Laadukkaita puoliautomaattisia pistooleja kaikkeen rata-ammuntaan. 06-3471 800 @: info@gyttorp.fi
UUTUUSKIRJAT ALFAMERILTÄ
Luottokortilla tai nettimaksuna maksettaessa ei lähetyskuluja!
www.alfamer.fi
Hämeentie 68, 00550 Helsinki, puh
26
WWW.REKYYLI.FI
Tässä käytössä aseen alkuperäinen tarkoitus on säilynyt ja edelleen oikeutettu, eikä asialla tarvinne vaivata päätään. Monissa itämaisissa kamppailulajeissa on harjoiteltu maatalousvälineiden käyttöä aseina, koska "tappamiseen tehtyjen" aseiden hallussapito oli, ja on edelleen yhteiskunnan alemmilta luokilta kielletty. Ampuma-aseteknologia on kuitenkin jatkanut kehitystään satoja vuosia, ja aseet ovat viime vuosikymmenten aikana olleet yhä enemmän ja enemmän yhteiskunnallisen keskustelun aiheena. Tässä ajatteluketjussa päätyy helposti umpikujaan, koska esimerkiksi lannoitteet ja ydinvoima ovat syntyneet pommien kehittelyn sivutuotteena, ja monia muitakaan keksintöjä ei käytetä ainoastaan niiden alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Tämän kirjoituksen ei ole tarkoitus olla tieteellinen tutkimus tai tuoda esille valmiita mielipiteitä, vaan tarjota hieman ajatuksia käsiteltäväksi omaa järkeä käyttäen. Vastapainoksi monet sotilaskäyttöön tehdyt keksinnöt ja kehitelmät helpottavat tavallisten ihmisten elämää niin arjessa kuin terveydenhoidossa ja muussa rauhanomaisessa tieteessä. Lausahdus on osittain pelkkä truismi, koska kaikenlaisten aseiden kehittelyyn johti juurikin tarve ottaa henki pois saaliseläimeltä, tai toiselta ihmiseltä. Hyötyesineen ja taisteluvälineen raja on siis erittäin häilyvä, eikä välttämättä liity keksijän tarkoitus27
LÄHTÖKOHTA: TAPPOVÄLINE
Monen aseisiin kielteisesti suhtautuvan usein käyttämä fraasi on, että ase on tehty tappamista varten. Suomessakin erilaiset arkiset työkalut muuttuvat vihan riivaaman ihmisen käsissä herkästi väkivallan toteuttamisvälineiksi. TeksTi: sauli luola jan-Mikkola
jektiivisia tutkimuksia on vaikeaa löytää. Jos esineisiin liitetään moraalisia arvoja pelkästään niiden alkuperäisen tarkoituksen perusteella, olisi loogisempaa kritisoida miekkoja, koska niillä ei voi edes metsästää. Aseet jA väkivAltA
Ruudin voimalla erilaisia projektiileja ampuvat aseet eivät ole suinkaan uusi keksintö. Metsästys on edelleen erittäin laajalti hyväksyttyä ja jopa suota-. Luonnollisesti myös internetissä julkaissut tiedot noudattavat tätä linjaa, ja obWWW.REKYYLI.FI
Ihminen on kautta aikojen kehittänyt erilaisia työkaluja elintärkeiden tavoitteiden saavuttamiseen, oli sitten kyseessä ruuan hankinta ja valmistus, suojan rakentaminen kodiksi, tai reviirin puolustaminen kaksi- tai nelijalkaisten petojen hyökkäyksiä vastaan. Ihminen on ohutnahkaisena kädellisenä olentona vailla sarvia tai torahampaita joutunut turvautumaan "kättä pidempään" selviytyäkseen maailmassa. Noin 1970-luvulta alkaen aseisiin liittyen on julkaistu lehtijuttuja ja tutkimuksia, joissa lähtöolettamus on ollut hyvin voimakkaasti asemyönteinen tai -vastainen, ja sitä myöten johtopäätökset ja tutkimuksen esittämän "totuuden" on voinut arvata jo etukäteen. vana pidettyä toimintaa, ja eläintenystävänkin näkökulmasta riista on tehotuotettua lihaa eettisempi vaihtoehto
Jos yksityisiltä omistajilta takavarikoidaan harrastusaseet, loppuuko aseellinen väkivalta. Asemyönteisten argumentti rikollisuutta vähentävästä vaikutuksesta ei myöskään ole kestävä, koska yhden ihmisen hankkima ase tuskin saa toista parantamaan tapansa ja siirtymään rehtiin elämäntyyliin. Näiden osuus rikoksissa oli Suomeakin vähäisempi. Aseita ostetaan paljon myös erityisen rauhalliseen suuntaan kehittyvillä alueilla. Miellämme miekkailun puhtaasti urheilullisena harrasteena, joten pitäisikö ampumaharrastajankaan
toimissa nähdä muuta tarkoitusta, kuin saada reiät pahvissa lähemmäksi toisiaan tai teräskuva nurin?
SYY, SEURAUS, VAI KUMPIKAAN?
Laillisten omistajiensa pitäminä aseista ei vaikuttaisi olevan merkittäviä haittoja missään päin maailmaa, vaan ongelmana ovat nimenomaan rikollisin keinoin hankitut ja pidetyt aseet. Iso-Britanniassa oli vuonna 1996 noin 100 000 laillisesti omistettua käsiasetta. Valitettavasti aseintoilijat päättelevät yllämainituista luvuista automaattisesti 390 000 suojeltua henkeä ilman minkäänlaista "rehellisyyskerrointa", tai kriittisempiä tutkimuksia kulttuurikonteksteineen. Myös Venäjällä rikollisten hallusta löytyy tämän tästä aseita, joiden alkuperä löytyy valtion laitoksista. Feinsteinillä ei kuitenkaan ole ollut moraalisia esteitä kannattaa kuolemanrangaistusta ja äänestää Irakin sodan puolesta.
28
Jos käsiaseiden laillisen omistuksen nettovaikutuksia yhdessäkään maailmankolkassa ei saada arvioitua puolueettomasti, on asiasta hankala esittää jyrkkiä kantoja suuntaan tai toiseen. Aseen suojelufunktion pitäisi painaa vaakakupissa jotakin, käsiteltiin sitten aseen alkuperäistä käyttötarkoitusta tai nykyään vallitsevaa käytäntöä. Ampumataidon kehittäminen on selvästikin ampumaharrastajille pääasia, ja monien tarkkuusaseiden ominaisuudet ovat juuri urheilukäyttöä ajatellen hiottu, usein "tappamisfunktiota" heikentäen. Brittiampujat luopuivat aseistaan verrattoman nöyrästi, ja vain marginaalinen osa aseista jäi tielle tietymättömille. Luvallisilla käsiaseilla tehdään keskimäärin alle 2,5 henkirikosta vuosittain. periin mitenkään. Tämä on yleensä se vaihe, kun syyttävä sormi käännetään uudestaan laillisten aseiden omistajia kohti. Jos rikolliset eivät ole aseharrastajista riippuvaisia, ei lainkuuliaisen ostajakunnan käytöskään näyttäisi seuraavan rikollisuusastetta. Surullisenkuuluisa Jokelan koulusurmaajahan ei edes ollut ampumista harrastanut, vaan harhautti poliisia tekeytymällä harrastajaksi, saadakseen hankittua aseen jo aiemmin suunnittelemaansa tekoon. Asevastaiset poliitikot puolestaan jättävät itsesuojelun lähes kokonaan laskuista pois, ja tuomitsevat ajatuksenkin aseellisesta itsepuolustuksesta aseistettujen henkivartijoiden ympäröiminä tietenkin. Vaikka oletettaisiin 95 % näistä liioitelleen kertomustaan välttääkseen legaalit seuraamukset, jäisi loppurivin alle 19 500 vuosittain pelastettua henkeä. Hätäillen voisi päätellä aseiden määrän vähentävän rikollisuutta, mutta kyseessä on todennäköisemmin negatiivinen korrelaatio, eikä välttämättä kausaliteetti. Suomessa on noin 116 000 luvallisen käsiaseen omistajaa. Vertailua sotkee lisäksi se, että erilaiset rikostyypit tilastoidaan hieman eri tavoin eri maissa. Laittoman ampuma-aseen hankinta ei siis vaikuttaisi olevan lainkaan riippuvainen harrastusaseista, vaikka niitäkin vääriin käsiin toisinaan joutuu. Maan eri osavaltioiden ja jopa kaupunkien vaihtelevien säädösten takia on tilanne likimain sama, kuin vertailuun otettaisiin mukaan sellaisenaan koko Euroopan Unioni. Omistajat eivät itse juurikaan tee aseellisia rikoksia, mutta osa rikoksissa käytetyistä aseista on varastettu laillisilta omistajiltaan. Jos aseen hankkimisen motiivi olisi hankkia erityisen käypä tappoväline, eivätkö tällöin erityisesti urheiluammuntaan soveltuvat mallit jäisi kauppojen hyllyille. Yhteiskuntaan pätee sama sääntö kuin yksilöön: häiriintynyt ja väkivaltainen ihminen voi luonnollisesti kiinnostua aggressiivisesta musiikista, natsisivuista ja räiskintäpeleistä, mutta eivät elottomat esineet, pelit ja musiikki tee kenestä tahansa tappajaa.
WWW.REKYYLI.FI. Kuitenkin Iso-Britannian poliisi arvioi hiljattain maassa olevan puolestatoista kolmeen miljoonaan laitonta ampuma-asetta. Noin puolessa prosentissa poliisin tietoon tulleista ampuma-aserikoksista oli käytössä laillisesti omistettu käsiase. Vuonna 1996 tapahtuneen Dunblanen joukkosurman seurauksena tehdyssä lordi Cullenin selvityksessä nostettiin tämä fakta esille, mutta se ei kuitenkaan estänyt poliitikkoja hyödyntämästä tilannetta, ja käytännössä kieltämään kaikkien käsiaseiden omistuksen täysin jo seuraavana vuonna. Nykypäivän suomalaiseen harrastajaan käsiaseen alkuperäisellä käyttötarkoituksella ei ole yhteyttä, koska ampuma-asetta ei voi laillisesti hankkia sen enempää itsepuolustusta, kuin surmatyötäkään varten. Vain poliittista tai ideologista missiota suorittavan mielestä 24-vuotias voidaan luokitella lapseksi, kuten aseiden vastustajat tekevät tilastoja rumentaakseen. Lähes kaikkea voi kuitenkin käyttää myös väärin, joten on punnittava etuja ja haittoja. Yhdysvaltojen kokonaistilannetta, millaisena se sitten nähdäänkin, on mahdotonta verrata sellaisenaan muihin maihin. Voimme kuitenkin arvioida Suomessa vallitsevaa tilannetta Arpajais- ja asehallintoyksikön, Tilastokeskuksen ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisujen perusteella. Vähenevä rikollisuus saattaa silti olla enemmän kytköksissä paikallisesti elpyvään talouteen, mikä näkyy tietysti harrastusvälineiden ostoina. Tästäkään aiheesta ei tunnu löytyvän luotettavaa tutkimusta, koska kestämättömien tulkintojen ja nurinkuristen johtopäätösten lisäksi haluttuja tuloksia revitään tarvittaessa valikoimalla raakadataa mielivaltaisesti. Näillä järjestöillä mitä todennäköisimmin ei ole omaa lupakontrollia, vaan ase voi tätä kautta päätyä kenelle tahansa, joka suorittaa pyydetyn maksun. kaikki ampuma-asetyypit) vuosittain arviolta 2,5 miljoonaa väkivaltaista hyökkäystä, ja näiden tapausten ilmoittajista 390 000 (15,6 %) kertoi "lähes varmasti" pelastaneensa henkensä asetta käyttämällä. Eloton esine ei voi päättää, mihin sitä käytetään.
KÄYTÄNTÖ: KÄSIASEEN ERI PUOLET
Käsiaseita (pistoolit ja revolverit) ei alunperinkään kehitetty rikollisten toimesta murhaa varten, vaan kantajansa ja tämän läheisten terveyden ja hengen suojelemiseksi tilanteessa, jossa itse ei ole oikeudetonta hyökkäystä aloittanut. Ylivoimaisesti suurimmassa osassa näistä tapauksista ei aseella ammuta laukaustakaan, edes varoitukseksi. Yhdysvalloissa pysäytetään aseellisesti (ml. Yhdysvaltalainen senaattori ja tunnettu asevastustaja Dianne Feinstein hankki aseenkantoluvan itselleenkin, mutta haluaisi kieltää viimeistä myöten kaikki aseet muilta. Onko maassamme todellakin reippaasti yli satatuhatta käsiaseen haltijaa vain odottamassa oikeaa hetkeä tappaa, vai olisiko toisen ihmisen hengen riistämiseen syyllistynyt ihminen sittenkin yksittäistapaus, vaikka väline olisikin käsiase. Ruotsissa ja Norjassa on viime vuosina isketty useinkin armeijan varastoihin, joista vietyjä aseita on myöhemmin takavarikoitu rikollisjärjestöiltä. Valtion omistamien aseiden lisäksi eri maissa poliisin takavarikoimien aseiden joukosta löytyy tämän tästä aseita, joihin tavalli-
nen harrastaja ei edes lupia voisi saada, ja etenkin Iso-Britanniassa on kunnostauduttu erilaisten jäljitelmäaseiden muuntamisessa jokseenkin toimiviksi reikäraudoiksi. Tässä valossa vaikuttaisi siltä, että kodinturvaksi ja kulkijan suojaksi hankittu laillinen ase ei ole tyypilliselle omistajalleen tappo- vaan suojeluväline. Eri yhteiskuntien väkivaltaisuus tai rauhallisuus, sekä näiden välimuodot ovat niin vanha ilmiö, ettei niitä voi mitenkään liittää ampuma-aseisiin sen enempää kuin internetiin tai videopeleihinkään. Yhdysvalloissa aseiden myynti on ollut vuosikymmeniä jatkuvassa kasvussa, vaikka henkirikosten selkä taittui aikaa sitten laskuun
Oletetaan, että kussakin tapauksessa on vain yksi uhri. [7] Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvitys (http://www.optula.om.fi/uploads/n0a7rn.pdf) [8] Tilastokeskus, vuoden 2006 tilanne [9] Laskettu kohtien 6, 7 ja 8 perusteella.
TILAA NYT TEKSTIVIESTILLÄ REKYYLIN NÄYTENUMERO!
VIESTIN HINTA 4,00
Lähetä viesti: LEHTI REKYYLI, nimesi ja osoitteesi numeroon 16130. Tämä vastaa 0,024 promillea koko väestöstä.6 · Lähes poikkeuksetta suomalainen henkirikoksesta epäilty on 1564-vuotias.7 · Suomessa on 3,5 miljoonaa 1564-vuotiasta henkilöä.8 · Kaikista suomalaisista 1564-vuotiaista epäillään noin 120 henkilöä vuosittain
Henkirikoksista epäiltyjen osuus Suomessa 2000-2006
0,04 0,035 0,03 0,025 0,02 0,015 0,01 0,005 0
Koko väestö 1564-vuotiaat
Väestöryhmä
Aseen omistajat
(Aseenomistajien henkirikoksista otettu huomioon vain aseenomistajan aseellaan tekemä henkirikos) Lähteet: [1] YLE uutiset / sisäministeriö (http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id68446.html) [2] http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_08_02_vakiluku.html [3] Tilastokeskus, tiedot vuosilta 20002006 [4] Oikeuspoiittisen tutkimuslaitoksen selvitys (http://www.optula.om.fi/uploads/zlla6l4jiavmj.pdf) [5] Laskettu kohtien 1 ja 4 perusteella. Tämä vastaa 0,012 promillea kaikista luvallisen aseen omistajista.5 · Kaikista suomalaisista epäillään noin 120 henkilöä vuosittain henkirikoksesta. [6] Laskettu kohtien 2 ja 3 perusteella. Esimerkiksi LEHTI REKYYLI Aimo Ampuja Haulikuja 10 33333 Luotikylä.. ilman välinettä 23 %
(luvallisia 45 %)
Käsituliase 6%
(luvallisia 32 %)
Teräase 39 %
Lähde: Henkirikoskatsaus, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
· Suomessa on 650 000 luvallisen ampuma-aseen omistajaa.1 · Suomessa on 5,2 miljoonaa henkilöä.2 · Suomessa kuolee noin 120 henkilöä vuodessa henkirikoksen uhrina.3 · Suomessa tehdyissä henkirikoksissa tuliase on tekovälineenä 16 %:ssa tapauksista.4 · Suomessa tehdyissä henkirikoksissa luvallinen tuliase on tekovälineenä 7 %:ssa tapauksista.4 · Suomalaisista luvallisen aseen omistajista 7,7 kpl epäillään vuosittain aseellaan tekemästään henkirikoksesta. Oletetaan, että kussakin tapauksessa on vain yksi uhri. Tekoväline 1.6.200230.6.2006 Suomessa tehdyissä henkirikoksissa (N=514)
Myrkky 2% Räjähde 1% Tylppä lyömäase 8% Muu ampuma-ase 10 % Muu 9% Ei tietoa 2%
Pahoinpitely ym
Vanhat vastustajat
teksti: olavi pienimäki
30
WWW.REKYYLI.FI
Tuote oli menestys, ja suuri kansainvälinen kiinnostus aiheutti väistämättömästi myös uudistustarpeita nuorelle pistoolille. Nykyisin tuo kaliiperi tunnetaan mm. Vuonna 1902 Georg Luger iski jälleen kultasuoneen, kun hän kehitti uuden 9x19-kaliiperisen patruunan ja pesitti Parabelluminsa tälle kaliiperille. Eri maiden armeijat pyrkivät tuolloin eroon revolvereista ja suurista kaliipereista, jolloin Parabellum kohtuullisen pienikaliiperisena, mutta kuitenkin riittävän tehokkaana pistoolina oli ilmeinen vastaus heidän etsintäänsä. Perusratkaisut ja ulkonäkö pysyivät lähes muuttumattomina. kahta kuuluisaa pistoolia: saksalaiset Parabellumia ja neuvostoliittolaiset Tähtipistoolia, Tokarev TT-33:a.
Parabellum oli ollut periaatteessa valmis jo vuonna 1900, jolloin DWM:n (Deutsche Waffen und Munition) tehtaalta valmistui kaikkien aikojen ensimmäinen Parabellumeiden tuotantosarja. Syyt tuotannon lopettamiseen olivat selvät: Parabellum oli jo vanhentunut ja kallis konstruktio. Parabellumilla oli siis ehditty sotia jo yksi maailmansota ja valmistautua seuraavaankin, kun neuvostoliittolaiset vuonna 1933 vasta saivat tuotantokuntoon oman 7,62 mm Tokarev TT-33:n, jota tosin oli edeltänyt jo malli TT-30 vuodelta 1930. Parabellum on siis ainakin periaatteessa yksityisen yrityksen kehittämä menestystuote, joka iski oikeaan markkinarakoon omilla onnistuneilla ratkaisuillaan ja juuri oikeaan aikaan. Sittemmin hyvinkin kuuluisaksi nousseen Tokarevin käyttöönotosta ehti puolestaan kulua vain 12 vuotta, kun Neuvostoliitto julisti vuonna 1945 maan sisäisen kilpailun uuden palveluspistoolin kehittämiseksi. Joka tapauksessa molemmat aseet olivat yhtä aikaa niin yleisessä palveluskäytössä, että ne lienevät senkin vuoksi vertailtavissa. Vaikka tuotanto parhaina vuosina ylsi yli 150 000 pistoolin, soti Neuvostoliitto Suuren Isänmaallisen sotansa kuitenkin molemmilla aseillaan eli Nagantilla ja Tokarevilla.
MoleMMat väistyvät
Vaikka sekä Tokarevilla että Parabellumilla oli erittäin merkittävä rooli ja kova maine maidensa armeijoiden sivuaseena, päättyi kummakin pistoolin sotataival kuitenkin hämmentävän nopeasti sodan syttymisen jälkeen. Tämä tavoite poiki 1920-luvulla useiden eri neuvostoliittolaisten suunnittelijoiden ehdokkaita uudeksi palveluspistooliksi, ja parhaaksi näistä valikoitui valtion testeissä F.V. Parabellum
Toisen maailmasodan riehuessa Euroopassa kantoivat Neuvostoliiton ja Saksan sotilaat sivuaseenaan mm. TT-33 ei syntynyt sattumalta eikä kapitalistisen yritysmaailman yrityksestä tuoda Neuvostoliiton kotimarkkinoille uutta pistoolia, vaan suunnitelmatalouden selkeästä tavoitteesta korvata puna-armeijan käyttämä revolveri Nagant M/1895 uudella puoliautomaatWWW.REKYYLI.FI
vs .
Tokarev
tipistoolilla. Käytännön erot näiden mallien välillä ovat olemattomat. nimillä 9 mm Parabellum, 9 mm Luger, 9x19 tai vain ysimillinen, ja tämän päivän maailmassa se on
31. Kuuluisa polvinivelsulku on kuitenkin Borchardtista kotoisin. Borchardtin pistooli oli monimutkainen siis kallis eikä se koskaan saavuttanut mainittavaa menestystä. Maineikkaat pistoolit siis painuivat synnyinsijoillaan historiaan, vaikka jatkoivatkin varsin vahvaa elinkaartaan muualla maailmassa: Parabellum lännessä ja Tokarev hyvin laajasti idässä. Varsin lukuisia toisistaan poikkeavia variaatioita onkin löydettävissä ajalta ennen ensimmäistä maailmansotaa. Tähän yhtäläisyydet sitten kyllä loppuvatkin.
parabelluM Menestyjä
Perusratkaisultaan Parabellum perustuu Hugo Borchardtin suunnittelemaan pistooliin C93 (Construction 1893). Vuoteen 1902 saakka Parabellumilla oli vain yksi kaliiperi: 7,65 mm Parabellum. Lisäksi molempien aseiden toiminta perustuu samaan periaatteeseen, eli lyhyeen piippurekyyliin, ja molemmat käyttävät yksirivistä lipasta. Sota vaatii myös kustannustehokkuutta. Kun Luger edelleen kehitti pistooliaan, kiinnostus vain lisääntyi, ja Parabellumista tuli tuon ajan tunnetuin sotapistooli. Kyseessä oli jo pistooli, jossa patruuna suljettiin piippuun mekaanisesti, ei lukon massalla, ja
sulku purettiin hyödyntäen aseen rekyyliä. Normaalina latauksena voitaneen pitää kuuden gramman luotia, jolla lähtiessään on vauhtia vajaat 400 m/s. Eroavaisuudet ovat kuitenkin kohtuullisen pieniä. Vuonna 1951 hyväksyttiin tämän kilpailun voittaja Makarovin 9 mm pistooli Puna-armeijan uudeksi palveluspistooliksi. Tokarev oli Neuvostoliitossa yksin rintamavastuussa siis vain 18 vuotta, mikä tuntuu hämmentävän lyhyeltä ajalta sen suureen maineeseen ja tunnettavuuteen nähden. Hugo Borchardtin yhtiökumppani Georg Luger kuitenkin kehitteli asetta yhteistyössä Borchardtin kanssa siten, että Sveitsi lopulta hyväksyi aseen armeijansa käyttöön vuonna 1900. Perusteiksi uuden palvelupistoolin kehittämiselle esitetään pienemmän, toimintavar-
memman ja tarkemman pistoolin tarve melkoiset vaatimukset, kun uuden pistoolin patruunan tuli vielä olla vähintään yhtä tehokas kuin Tokarevin 7,62x25. Tämän jälkeen useat maat kiinnostuivat siitä, ja eri variaatioineen se nopeasti valloittikin vanhan maailman. Kyseessä oli tällöin jo selkeä 7,65 mm Parabellum, kun Borchardtin ase oli jäänyt kehitystyön edetessä pikkuhiljaa taustalle. Tämän mallin valmistusmäärät jäivät kuitenkin vähäisiksi, joten voidaankin puhua jonkinlaisesta koemallista. Tokarevin suunnittelema TT-33. Saksalaiset kehittelivät uuden pistoolinsa Walther P-38:n ja lopettivat Parabellumeiden tuotannon vuonna 1942. Mutta kumpi niistä oli aikanaan parempi ja voiko sitä itse asiassa edes arvioida?
oMan aikansa lapsia
Tokarevin ja Parabellumin vertaaminen toisiinsa saattaa olla hiukan epäreiluakin, sillä siitä, kun Parabellum otettiin ensi kerran jonkin valtakunnan sotavoimien käyttöön tasavuonna 1900, oli neuvostoliittolaisilla 33 vuotta aikaa kehitellä Tokareviaan aikana, jolloin asekehitys asteli eteenpäin pitkin harppauksin. Toisaalta aseita vertaamalla voidaan osaltaan todentaa niiden huomattava kehittyminen 1900-luvun alkupuoliskolla. Tämä kaliiperi tunnetaan myös nimillä .30 Luger ja 7,65 mm Luger
Ylärungon ja polvinivelen käyttövoimana toimii kahvan sisään lippaan takapuolelle sijoitettu kierrejousi, jonka voima välittyy liikkuville osille kahden keinuvivun välityksellä. Kun polvinivel on suorana alhaalla ylärungon sisällä, se sulkee lukon välityksellä patruunan patruunapesään, kun lukon ja polvinivelen taidokkaasti viistetyt pinnat pakottavat polviniveltä alaspäin ja tekevät siitä jäykän pulikan. Lukonpää ja lipas käyvät molemmille patruunoille. Maavoimien ase sai kuuluisan mallimerkinnän Pistole 08, joka sotilaiden suussa nopeasti lyheni muotoon noll acht, eli nollakasi. Parabellumin piippu-ylärunkoyhdistelmä perääntyy vain vajaan sentin koko laukaisutapahtuman aikana lukon hoitaessa suurimman osan hylsyn poistosta ja uuden patruunan pesittämisestä. Etummaisena näistä on luonnollisesti lukko, johon on sijoitettu iskuri ja ulosvetäjä. Lukon perään on kytketty tappiliitoksella polvinivel ja koko tämä yhdistelmä jälleen tappiliitoksella ylärunkoon. Parabellum on siinä mielessä kiinteäpiippuinen pistooli, että sen piippu on kierteellä kiinni aseen ylärungossa, jonka sisään puolestaan on sijoitettu erillinen, aseen pituussuunnassa liikkuva lukko-polvinivelyhdistelmä. Mikäli lippaassa ei ole patruunoita, polvinivel jää yläasentoon ja lukko jää näin ollen auki. Ylä- ja alarunko liittyvät toisiinsa normaalisti koko alarungon mittaisilla johteilla. Eteenpäästösalpaa ei ole, vaan lipas täytyy irrottaa ja nypätä polviniveltä taaksepäin, jolloin lukko vapautuu ja se voidaan päästää eteen.
Ase varmistamattomana...
...ja varmistin varmistettu-asennossa. Lopullisesti Parabellum poistui puolustusvoimiemme käytöstä vasta 1980-luvun lopulla.
tekniikkaa
Purkuote, jolla ylärunko painetaan taakse, jotta purkusalpa voidaan aukaista.
32
Parabellumin pääosat ovat piippuylärunkoyhdistelmä, lukko-polvi-
nivelyhdistelmä, kahva- eli alarunko ja lipas. Lukko käy taka-asennossa ja syöksyy takaisin eteen vieden lippaasta patruunan piippuun, ja ase on taas laukaistavissa. Koska piippu-luistiyhdistelmä pysyy tässä vaiheessa paikoillaan, sulku aukeaa, kun ylös taittuva polvinivel vetää lukkoa taaksepäin. Näitä ja muita malleja valmistui Saksan sotavoimille vuoteen 1942 mennessä vajaat kolme miljoonaa.
pistooli M/23
Lukko taka-asennossaan ja polvinivel ylhäällä. Huomaa vireenpidättimen päälle liukunut, kirkkaana erottuva lista, joka estää pidättimen liikkeen.
Suomalaisillekin tämä pistooli kelpasi vuonna 1923 merkinnällä Parabellum M/23. Parabellumin toiminta perustuu lyhyeen piippurekyyliin siten, että kun patruuna laukeaa patruunapesässä, nytkähtää piippu-ylärunkoyhdistelmä vajaan sentin verran taaksepäin ja pysähtyy, kun ylärungon etupään alapinnalla oleva koroke törmää aseen alarunkoon. Ase otettiin käyttöön useissa eri armeijoissa, merkittävimpinä Saksan laivasto vuonna 1904 ja maavoimat vuonna 1908. Kaliiperin 9x19 alkaessa yleistyä muunnettiin Suomen Parabellumeita runsaasti tälle kaliiperille jo jatkosodan aikana ja varsinkin sen jälkeen, jolloin mallimerkinnäksi muutettiin M/08. Pari milliä ennen kuin ylärunko pysähtyy, törmäävät polvinivelen viritinnupit pistoolin alarungon peräpäässä oleviin viistoihin korokkeisiin, jolloin näiden nuppien taaksepäin suuntautunut liike muuttuu liikkeeksi viistosti ylöspäin ja polvinivel nousee mutkalle ylös. Kaikkiaan Suomen valtio osti niitä vajaat 10 000, ja yksityisesti hankittiin vielä tuhansia aseita lisää. Samaa kaliiperia käyttivät myöhemmin myös saksalaiset konepistoolit, mikä oli omiaan helpottamaan patruunahuoltoa. Syntyaikoinaan tämä kaliiperi ladattiin noin 8 g luodilla karkeasti ottaen 350 m/s nopeuteen, mutta vaihtelua tässä on varmasti ollut melkoisesti. Koska Parabellumilla oli kova maine, ei kaliiperin katsottu olevan niin oleellinen asia, etteikö aseita olisi meillekin hankittu. Kaliiperin vaihto räjäytti Parabellumin markkinat. Syy tähän kaliiperivalintaan löytyy ensimmäisen maailmansodan rauhanehdoista, jotka kielsivät Saksaa sodan jälkeen valmistamasta yhdeksän millimetrin aseita. nykyisten itselataavien pistoolien pääruokaa. Saksalaisten Pistole 08 oli 9-millinen, mutta Suomeen ostetut Parabellumit alkuperäiskaliiperisia eli 7,65 Parabellumeita. Iskuri toimii omalla jousellaan.
WWW.REKYYLI.FI
Nämä aseet ovat varsin hienoa ja tarkkaa työtä, mikä tarkoittaa myös kalliita valmistuskustannuksia ja huolellista huoltoa. Monimutkainen, kolmeen akseloituun vipuun (liipaisin, välitinvipu ja vireenpidätin) perustuva laukaisumekanismi on sijoitettu luistin vasemmalle kyljelle, ja ase on mahdollista laukaista painamalla vireenpidätintä esim. Iskuvasara on upotettu huomattavan syvään rungon sisään.
TT-33:n kahvalevyssä on kirjaimet CCCP ja tähti-kuvio, josta ase on saanut suomalaiskansallisen nimensä Tähtipistooli.
Tokarevin rakenteissa henkii käytännöllisyys, joka sotaan tehdyistä länsiaseista tahtoo puuttua. Monimutkaisuus kuitenkin tekee Parabellumin laukaisusta parhaimmillaankin vain kohtuullisen. Parabellumin käyttöliittymä kyllä toimii jotenkuten, mutta nykypistooleihin verrattuna sitä voisi kuvailla surkeaksi. Parabellumeita valmistivat Saksassa pääasiassa DWM, Kuninkaallinen kivääritehdas (Erfurt) ja Mauser. Nämä patruunat olivat Parabellumin surma, kun patruunoiden eroa ei kenttäoloissa tiedostettu tai siitä ei ehditty välittää. Parabellum on tarkka, mikä on työn yleisen laadun ja siisteyden ohella tehnyt Parabellumista reserviläisten perinneaseammunnan ykkössuosikin, jolla on mahdollista pitää osumat koulutaulun kympin sisällä eli alle viiden sentin kasassa. Myös lukko-polvinivelyhdistelmän sovitukset ylärunkoon ovat sotaaseen kyseessä ollessa kohtuuttoman tiukat. Lippaanirrotusnasta on sittemmin normiksi muodostuneessa paikassa liipaisimen takana aseen vasemmalla kyljellä. Suomessa, kun konepistoolin patruunoita ladattiin pistooliin nähden ylipaineisiksi mahdollisimman suuren lähtönopeuden saavuttamiseksi. Etutähtäin kiinnittyy lohenpyrstöllä piipunsuun paksunnokseen ja takatähtäin on kiinteä hahlo polvinivelen takaosassa. Tyylikäshän se on, mutta hankala käyttää. Niistä voi lukea lisää monista Parabellumia käsittelevistä kirjoista. Oikeakätinen ampuja pystyy käyttämään varmistinta peukalollaan, mutta jälleen ampumaotetta täytyy muuttaa ja voimaa käyttää runsaasti. Osaltaan tähän vaikuttavat varmasti Parabellumille tunnusmerkiksi muodostuneet kahvan malli ja kahvakulma, jotka mahdollistavat mukavan ampumaotteen. Liiallisen tiukkuuden ohella myös polvinivelen kestossa oli ongelmia: se tahtoi rikkoontua varsinkin voimakkaita latauksia ammuttaessa, ja tämä taas aiheutti hankaluuksia mm. Ase edustaa käytännöllisyyttä parhaimmillaan: halpa, toimiva ja tehokas.
Tokarevin luistin sisäpintaa, jossa näkyvät mm. Tässä mielessä Parabellumia voisi verrata vaikkapa Lahti-Saloranta -pikakivääriin: se on esineenä hieno, tehty olemattomin toleranssein, hyvä ampua, tarkka ja häiriöherkkä.
TT-30:n kahvan takaosassa on kuvassa näkyvä avattava huoltoluukku, jota TT-33:ssa ei ole. Toimivan latauksen löytyminen Parabellumiin ei nykyään ole välttämättä ihan helppoa, mutta mahdollista kylläkin. Ainakaan normaalikokoisen käden peukalo ei yllä lippaan irrotusnastalle ampumaotetta muuttamatta, minkä lisäksi nasta on matala ja linjakkaasti viistetty. Varmistin sijaitsee alarungon korokkeessa aseen vasemmalla puolella ja se lukitsee vireenpidättimen liikkumattomaksi ja estää lukon avaamisen. Karua, mutta erittäin toimivaa.
Tokarevin piippu. Tässä on esitelty vain Pistole 08:n pääkohdat, jotka ovat kaliiperia lukuun ottamatta lähes yhteneväiset M/23:n kanssa.
WWW.REKYYLI.FI
tiukat toleranssit, hieno työ
Parabellumin ylä- tai alarungon johteiden sovitukset ovat alkujaan varsin tiukat, ja jos ne ovat 100 vuodessa väljentyneet, se suotakoon. Ei pidä lannistua, jos sopiva patruuna ei vielä muutaman ensimmäisen merkin joukossa olekaan. Sulkuolat on jätetty kiertämään piipun ympäri työn säästämiseksi eikä pintoja muutoinkaan ole turhan tarkasti viimeistelty.
33. Lisäksi lipas ei aina putoa vapaasti, vaan se täytyy vetää irti aseesta. No, onhan konstruktiokin jo yli 100-vuotias, ja kyseessä on vielä sota-ase, jonka varmistimen poisto ja lippaan vaihto tehdään visusti mahdollisimman ison kiven takana. Lipastamisen helpottamiseksi on syöttösillan kylkeen sijoitettu nasta, jolla siltaa voidaan painaa alaspäin lippaan kyljessä olevan raon kautta. sulku-urat. Kaiken kaikkiaan Parabellumeista löytyy niin paljon pieniä eroavaisuuksia ja malleja, että niiden käsittely tässä ei ole edes karkeasti mahdollista. peukalon kynnellä, vaikka koko alarunko liipaisimineen olisi poistettu aseesta. Parabellumin lipas on yksirivinen ja vetää kahdeksan patruunaa
Tämän kokoisen luodin tuotantoon kun olivat koneet jo valmiina. Tähän eivät nykypyssyt pysty. Koneisto on vaihdettavissa käsin vaikka normaalin puhdistuksen yhteydessä.
Parabellumista henkii myös valmistusajankohtansa mukainen aseen erikoinen olemus. Kyseinen kytkinkappale sallii piipun liikkua osan matkaa taaksepäin jäykkäyhteydessä perääntyvän luistin kanssa, mutta pakottaa sitten piipun perän alas, jolloin sulku aukeaa ja luisti jatkaa matkaansa yksin. Erot näiden kahden patruunan välillä ovat marginaaliset ja osa 7,63 Mauser -patruunoista käy ammuttavaksi myös Tokarevissa. Palautusjousi on normaalilla paikallaan piipun alla, ja luistin etupäästä löytyy jälleen Coltista kotoisin oleva hela, joka pitää palautinjousen ja piipun etupään paikoillaan. Sulkuna Tokarevissa toimivat piipussa patruunapesän etupuolella olevat kaksi lukituskoroketta, jotka painuvat luistin sisäkatossa oleviin sulku-uriin piipun perän noustessa ylös latausliikkeen loppuvaiheessa. Valtion monopoli aseiden
valmistajana takasi sille suuret valmistusmäärät ja laajan jakelun rintamille. Polvinivelen päällä näkyy Mauserin tunnus "byf". Huomaa polvinivelen etupään nokka, joka pakottaa iskurin taakse polvinivelen taipuessa ylös.
34
Pääjousen voima välittyy käyttökoneistolle polvinivelen T-mallisen varren ja etualalla näkyvän haarukkamaisen vivun välityksellä. Tokarevin syöttösilta, joka ei ole kiillottamisesta koskaan kuullutkaan, mutta joka toimii kuin ihmisen mieli. Kustannusten säästämiseksi lukituskorokkeet on vain sorvattu piippuun ja jätetty piipun sivuil-
ta ja alapuolelta jyrsimättä piipun ulkopinnan tasolle. Ase on perusratkaisuiltaan samanlainen kuin nykyiset kovin yleiset keikkapiippupistoolit. Pahimpina kilpailijoina Tokareville olivat häntä asesuunnittelijoina kokeneemmat ja ansioituneemmat Korovin ja Prilutskiy, jotka kuitenkin jäivät siis tappiolle. Kyseinen ratkaisu on selkeästi kopioitu Colt 1911:stä. Klappi on kuitenkin pienempää kuin neuvostoliit-
Piippuylärunkoyhdistelmä, josta lukko-polvinivel on vedetty takakautta ulos. Alaspäin tapahtuva liike puolestaan nytkäyttää piipun luistista irti purkaen sulun. Tokarevissa on irrotettava iskuvasarakoneisto, mikä oli varsin edistyksellistä 1930-luvulla. Tokarevin työtahti ja aseen kehittyminen oli kuitenkin ilmeisen nopeaa, sillä kun hänen aseensa vielä vuonna 1929 oli massasulkuinen, voitti hänen lyhytrekyylitoiminen aseensa jo vuonna 1931 Vallankumouksellisen sotilasneuvoston järjestämät testiammunnat mallimerkinnällä TT-30 (Tula-Tokarev). tuotannollisesti ylivertaisen, ja asetta on muutoinkin pidettävä edistyksellisenä Browningin alkuperäiseen patenttiin verrattuna. Rungon päällä oleva numero tarkoittaa vuosilukua 1941. Iskujousi on sijoitettu vasaran rungon sisään. Jos aseesta nyt sitten voi sanoa, että se on kaunis.
tokarev
Fedor V. 15 patruunan kaksirivinen lipas ja sulavampi ulkomuoto.
keikkapiippupistooli
Tokarev TT-33:n toiminta perustuu lyhyeen piippurekyyliin. Tokarev oli neuvostoliittolainen asesuunnittelija, jonka 1920-luvun lopulla suunnittelemat ensimmäiset 7,62x25 kaliiperiset aseet olivat suuria massasulkuisia hirviöitä, joita voitaneen pitää sarjatulimahdollisuuksineen paremminkin konepistooleina kuin pistooleina. Parabellumista poiketen Tokarevissa on siis irrallinen keinahtava piippu, jonka takapään ylös suuntautuva liike lukitsee piipun luistiin niin sanotusti jäykkäyhteyteen tai sulkuun. Toinen tunnus, jota valmistaja käytti, on numero 42.
Parabellumin lukko sulkeutuneena.
Lukko-polvinivelyhdistelmä. Kyseessä ei ole pelkkä ampumakone vaan nimenomaan hieno ase, joka kaikkine hienoine leikkauksineen ja viisteineen on kaunis esine. Muutos edellisistä malleista on niin suuri, että joku on jopa arvellut hänen tässä välis-
sä löytäneen Colt 1911:n, jonka parannettuna versiona Tokarevia yleisesti pidetään. Ase oli lopullisesti valmis vuonna 1933. Pientä klappia löytyy sekä helan ja luistin että helan ja piipun välistä. Iskuvasarakoneisto, jota on hiukan nostettu paikoiltaan rungon sisältä. Piipun ylös-alas-liike saadaan aikaiseksi piippuun patruunapesän alapuolelle nivelöidyllä kytkinkappaleella, lenkillä, jonka alapää puolestaan on nivelöity aseen alarunkoon purkusalvan tapilla. Saksalaisten aseiden laatu oli vielä tässä vaiheessa sotaa huippuluokkaa.
WWW.REKYYLI.FI. Kaliiperikysymystä ei Tokarevin koskaan tarvinnut pohtia, sillä Neuvostoliitto päätti jo vuonna 1928, että niin konepistoolien kuin pistoolienkin kaliiperiksi tulisi yksinomaan 7,63 Mauser, jonka luodin halkaisija sovitettaisiin vastaamaan Neuvostoliitossa jo käytössä ollutta 7,62 mm luotia. Hyvin ne tällaisenaankin mahtuvat pistoolin sisään. Syöttörampin muodostavat patruunapesän alalaitaan työstetty viiste ja lipaskuilun yläpäähän tehty luiska. Kehitystarvetta ei juuri ollut, mutta työtä senkin eteen tehtiin: Tokarevista on tehty joitakin evoluutiomalleja, joista ainakin eräässä on mm. Versio on todella parannettu, sillä Tokarevin ratkaisut tekivät siitä mm. Asetta koottaessa on pidettävä huoli, että T-varsi painuu toisen vivun hahloon ja saa siitä otteen.
Lukko avoinna
Tuntumaksi jäi, että paljonkin parempaan oltaisiin pystytty, jos laukaisua olisi kevennetty.
Tokarev purettuna pääosiinsa. Liipaisimen liike välittyy vireenpidättimelle lipaskuilun molemmin puolin menevillä aisoilla, ja jälleen neuvostotyö on mainettaan parempaa, sillä vaikka laukaisu on jäykähkö, on se myös hyvin puhdas. Voisi sanoa sen olevan sota-aseeseen asiallinen. Kahvan bakeliittilevyissä on viisisakarainen tähti ja kirjaimet CCCP. Tokarevin lipas on yksirivinen ja vetää Parabellumin lailla kahdeksan patruunaa. Siinä missä Parabellum on perisaksalainen, hienosti ja tarkasti rakennettu kellosepän tuote, on Tokarev kuin maasepän tekemä maataloustyökalu. Toinen listattu ongelma on palautusjousen heikko kesto. Tokarevin syntyaikoihin tämäkään asia ei vielä ollut päivänselvä, alkoihan mm. Jäykkä laukaisu haittasi varsin selkeästi kasojen syntymistä, samoin vaihteleva laukaisuvastus. Tokarevin lipas vetää kahdeksan patruunaa.
Parabellum pääosiinsa purettuna. Tokarev on myös ristiriitaisen oloinen ase: se on karkeaa työtä, jolloin kaikki epäolennainen on jäänyt kiillottamatta, mutta samalla se on kuitenkin sovitteiltaan tiukka juuri oikeissa kohdin ja latausliike on notkea. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään kilpa-ase, sen verran hidasta toiminta on. Parabellumin kahdeksan patruunan lipas, jossa on myös lipastamista helpottava nasta syöttösillan kupeessa.
täysin erilaiset
Parabellum ja Tokarev ovat kotoisin eri maailmoista, ja se näkyy. 70-vuotiaasta aseesta ei tietysti voi mennä sanomaan mitään ehdotonta, mutta suhteellisen vähässä käytössä ollut Tokarev ampuu tarkkuuden suhteen vielä hyvinkin nykyisten keikkapiippupistoolien tahdissa. Tästäkö johtunee, että Tokarev on kohtuullisen tarkka pistooli. Se on hyvin pelkistetty, erittäin toimintavarma ammattimiehen tekemä sotatyökalu. Lippaat tuntuvat irtoavan Tokareveista helposti, mutta niiden nahkea irtoaminen on toisaalta listattu aseen kotimaassa yhdeksi perusongelmaksi. Tyypillinen keikkapiippupistooli. Tulenavaus ja tulinopeus ovat kuitenkin hitaampia. Kierrejousi on painettu vasaraan alhaalta porattuun reikään ja lukittu paikoilleen iskuvasarakoneiston rungon läpi menevällä poikittaisella sokalla. Ampuminen Tokarevilla on mukavaa, rekyyli ei ole mitenkään kova ja aseen käsittelymukavuus ja toiminta on asiallista. Lippaan irrotusnasta on normaalilla paikalla liipaisimen takana rungon vasemmalla puolella,
WWW.REKYYLI.FI
ja siihen lähes yltää ampumaotteella. Tässä kannattaa olla tarkkana, sillä peukalon alta karkaava iskuvasara saattaa tappaa nallin, jolloin taakse syöksyvä luisti vääntää peukalon nurin niskoin osoittamaan omistajansa nenää. Käyttöliittymä Tokarevissa on kuitenkin hyvä, muutamaa kertaluokkaa parempi kuin Parabellumissa, vaikka varmistimen puute pakottaakin vaihtamaan otetta mahdollisesti juuri ennen tulen avausta, kun iskuvasara on vedettävä vireeseen. Erillistä vireen poistoa ei ole, vaan iskuvasara on laskettava eteen liipaisinta painaen ja vasaraa peukalolla jarruttaen. Tarkkuudesta on tietysti vaikea sanoa mitään yli 70-vuotiaan aseen ollessa kyseessä, mutta kilpakoneille ei Tokarev pärjää: parhaimmillaan testiaseen kasat pyörivät noin kolmen tuuman hujakoilla, olivatpa joskus jopa tuplaten huonompia. Puolivireasento lukitsee myös luistin liikkumattomaksi. Vasaran alapäässä oleva hahlo sallii kyseisen sokan painua ylöspäin vasaran sisään painaen samalla jousta kasaan, kun vasaraa viritetään. Suomi valmistaa omaa kiinteäpiippuista pistooliaan Lahti L-35:ttä 1930-luvun puolivälissä. Tästä kansan antama nimi Tähtipistooli. Eivätkä kaikki pistoolinvalmistajat vieläkään luota yksin keikkapiippurakenteeseen. Vaikkakin taas on muistettava, että kyseessä on sota-ase, jossa tällaisella asialla ei ole pienintäkään merkitystä. Varmistinta ei ole lainkaan vaan sellaisen virkaa toimittaa iskuvasaran puolivire, jolloin vasara ei lepää erillisen iskupiikin päällä, mutta on kuitenkin helposti vedettävissä vireeseen ampuvan käden peukalolla. Rumahan se on kuin mikä, mutta silti siitä on vaikea olla pitämättä. Vasaran iskujousi on sijoitettu mielenkiintoisesti vasaran sisään. Neuvostoliittolaiset hallitsivat moduulirakenteen jo 1930-luvulla, mistä osoituksena on Tokarevin iskuvasarakoneisto, joka todella on irrallinen rakenne alarungon oikeassa yläneljänneksessä. Ylinnä lukko-polvinivelyhdistelmä, piippu-ylärunkoyhdistelmä, alarunko, laukaisukoneiston peitelevy ja lipas. tolaisissa kulutustavaroissa yleisesti väitetään esiintyvän. Toiminnaltaan Tokarev on Parabellumiin nähden kuitenkin edistyksellinen, onhan se keikkapiippupistooli, ja sellaiset aikaa myöten perivät maan, kuten me kaikki nyt tänä päivänä hyvin tie-
dämme. Tekniikka, toimintavarmuus ja kustannustehokkuus puoltavat siis Tokarevia tämän kilpailun ykköseksi, mutta sittenkin: jos joutuisin sotaan, olisi Tokarev näistä kahdesta pistoolista ehdoton valinta, jos menisin ampumaan tarkkuutta, olisi valinta lähes yhtä ehdottomasti Parabellum.
Vasemmalla 9 mm Parabellum, oikealla 7,62 x 25 Tokarev.
35
Ja Juna kulkee taas...
Freedom Arms .500 Wyoming express
Freedom Armsin viimeisin mallin M83 patruunavalikoimaa kasvattava uutuus on .500 Wyoming Express. Wyoming Express on suomalaisille puhtaasti villikissapatruuna, johon patruunat on ladattava itse.
teksti: Ari siukol A
36
WWW.REKYYLI.FI. Kaliiperi esiteltiin vuonna 2005 ja se on saavuttanut suosiota erityisesti käsiasemetsästäjien parissa
FA käyttää kaikissa M83:ssa samaa rullan halkaisijaa ja kehyksen ikkunan kokoa. perinteinen laippakantainen hylsy, jossa laipalla muodostetaan oikea sulkuväli, vaan siinä sulkuväli määräytyy hylsyn suun mukaan. Kohtalaisen voimakas niippaus kuitenkin on lähes välttämätön revolverikäytössä, koska muutoin rekyylissä luodit nousevat ulos hylsyistä lukiten rullan tai aiheuttaen suurehkoa hajontaa lähtönopeuksissa hylsyn tilavuuden muuttumisen vuoksi. .500 WE käyttää isoa kiväärin nallia. Ne myös rajoittaisivat pyöritintähden kokoa liikaa. Näin rullaan on saatu mahtumaan viisi patruunaa tekemättä aseeseen muita suuria muutoksia. Aseen kaikkia yksityiskohtia ei käydä tässä kovin tarkasti läpi, koska malli 83 on vastikään esitelty Rekyylissä (7/2007). Itselleni ei ole selvinnyt, mikä yhtiö hylsyt todellisuudessa valmistaa, mutta veikkaan sen olevan Starline sen monimuotoisen kaliiperivalikoman vuoksi. Nallitettaessa joutuu käyttämään reiluhkosti voimaa, jotta nallin saa riittävän syvälle, ja usein nalli painuu jo hieman kasaan. Tähän lienee suurimpana syynä aseessa käytetty rihlannousu, joka on yksi kierros 508 mm matkalla (1:20"). Tämä mielikuva ei ole pahasti harhaanjohtava kyseessä olevan kaliiperin kohdalla, kun sitä tarkastellaan käytännössä lähemmin.
Syy ja SeurauS
Käsiasemetsästys on erityisen suosittua Yhdysvalloissa, jossa se on sallittua hyvin monessa osavaltiossa. Se käyttää monis-
ta kivääreistä tuttua magnum- eli vyökantaista hylsyä. Erityisesti amerikkalaiset customasesepät rakentavat revolvereja tähän markkinarakoon. Nallitaskut hylsyissä on jostain syystä jätetty hieman mataliksi. Wyoming Express -tehdaspatruunoita valmistaa vain yksi yritys, yhdysvaltalainen Grizzly Cartridges, joka käyttää patruunoissaan Cast Performancen -lyijyluoteja sekä Belt Mountainin Punch Bullettia. Jo vuosien ajan Freedom Armsilta oli toivottu .500 Linebaughkaliiperiin pesitettyä revolveria, mutta Freedom Arms M83:n rulla ei kuitenkaan kokonsa vuoksi taivu kyseiselle kaliiperille. Premier Grade sen sijaan tarjotaan yhdysvaltalaisille markkinoille elinikäisellä takuulla. Freedom Arms (FA) vastaa kysyntään suurikaliiperisella ja tehokkaalla M83-mallillaan.
aSemalla
Ensimmäisiä todella tehokkaita .50-kaliiperisia revolvereja lienee ollut Century-revolveri kaliiperissa .50-70. Suomesta kyseistä patruunamerkkiä ei ole saatavilla, joten vaihtoehdoksi jää itselataaminen.
Veturi
Testiase on Freedom Armsin kalliimmasta linjastosta tuleva Premier Grade -versio. Tästä seuraa erittäin voimakas paineen nousu. Patruuna käyttää .500-halkaisijaista luotia, kuten esimerkiksi .500 S&W. Ensimmäisten joukossa, metsästystä ja urheiluammuntaa ajatellen, .50-kaliiperisen käsiasepatruunan kehitti herra nimeltään John Linebaugh. Tämä tuntuu loogiselta, koska kevyitä luoteja ja esimerkiksi Hodgdonin H110 -ruutia käytettäessä ylimenokartion saisi todennäköisesti hyvin nopeasti poltettua loppuun.
Freedom Arms on kehittänyt patruunan yhteistyössä ruutivalmistaja Hodgdonin kanssa, joten aseen mukana tulevat lataustaulukot ovat pelkästään heidän valmistamilleen ruudeille räätälöity. Takatähtäimeen on Premier Graden kohdalla lisätty portaaton ruuvikäyttöinen sivusäätö ja tähtäimen jalustan pinta on viimeistelty mustaksi Field Graden hopeanharmaan sijaan. Näistä syistä FA:ta ei koskaan tuohon kaliiperiin pesitetty.
Wyoming expreSS
Vuonna 2005 Freedom Arms vihdoin esitteli uuden .500-kaliiperinsa. Syyksi ilmoitetaan myös ylimenokartion ja yläsillan liekkieroosion kurissa pitäminen. Käyttämäni CCI LR 200 -nallit painuvat hylsynkannan pinnan alapuolelle, mutta erittäin vähän. Ase ei välttämättä ole metsällä kulkevan pääase, vaan se kulkee esimerkiksi kiväärin parina. Huomattavasti vakavampi ongelma syntyy, kun hylsynsuu pääsee painumaan hieman rullan kurkkuun, eikä se ammuttaessa pääse riittävästi laajenemaan. Premier Graden ja Field Graden keskinäiset erot ovat suhteellisen pieniä. Freedom Armsin ilmoittamien tietojen mukaan esimerkiksi 25,94-grammaiselle (400 gr) Cast Performance -lyijyluodille saadaan H110-ruudilla vauhtia 484 m/s (1589 fps). Patruuna toimii hyvin korkealla painetasolla ja se tarjoaakin suuret voimavarat pakattuna suhteellisen pieneen hylsyyn. Amerikkalaisessa käsiasemetsästyskulttuurissa käytetään paljon termiä perfect packing pistol. Hänen 1980-luvulla esittelemänsä .500 Linebaugh -kaliiperi toimii tehojensa puolesta hyvänä vertailukohtana kaliiperille .500 Wyoming Express (WE), vaikkakin Linebaughin käyttämä luoti on halkaisijaltaan .511 tuumaa.
WWW.REKYYLI.FI
Freedom Armsin .500 WE -revolverikaliiperin taustalla vaikuttaa hiukan yllättäen pistoolinpatruuna, .50 Action Express, joka ei kuitenkaan tarjonnut kovin käyttökelpoista ja vakaata alustaa revolveriin, koska se oli alunperin suuniteltu Desert Eagle -pistoolin itselataavaa toimintaperiaatetta ajatellen. Vyökantaiseen hylsyyn on mitä ilmeisemmin päädytty siksi, että sillä on saatu supistettua kannan halkaisijaa riittävästi. Punch Bullettia on saatavilla vain 27,22-grammaisella (420 gr) luodilla, mutta Cast Performancen tarjonta alkaa 23,98-grammaisesta (370 gr) luodista päättyen 28,51-grammaiseen (440 gr) luotiin. Wyoming Express poikkeaa täysin aiemmista revolverikaliipereista. Linebaughin patruunan kanta on sen verran suuri halkaisijaltaan, ettei sitä saa mahtumaan viittä kappaletta rullaan ilman, että patruunan kannat menisivät toistensa päälle. Kaliiperin hylsyt on valmistettu FA:n kantaleimalla. Tämä on etu suomalaisten kannalta, koska luotivalikoima on ainakin hiukan parempi kuin .511-luotien kohdalla. Aseen valmistus jäi kuitenkin hyvin pienimuotoiseksi lähinnä sen marginaalisen käyttäjäryhmän vuoksi. Itse en voi välttyä kaliiperin .500 Wyoming Express luomalta mielikuvalta, jossa suuri höyryveturi puskee yli lumisten vuorten periksiantamattomalla voimalla. Hyvin pienellä laipalla varustetun hylsynkannan halkaisijan pitäminen toleransseissa olisi vaikeampaa, ja se johtaisi kenties hyvinkin kalliisiin valmistuskustannuksiin. Perfect packing pistol -kategoriaan sisältyy useita kaliiperivaihtoehtoja sekä aseita ja valmistajia jokaisen mieltymyksen mukaan. Tästä voi olla seurauksena, että iskupiikki ei yllä nalliin asti. Testeissäni en ole käyttänyt muiden kuin CCI:n nalleja, joten on mahdollista, että jonkin toisen valmistajan nalli toimisi tässä kohtaa paremmin. Se tarkoittaa usein revolveria, joka on riittävän tehokas suurellekin riistalle, mutta erityisesti näppärän kokoinen ja tämän myötä helposti ja mukavasti mukana kannettavissa kenties päiväkausiakin. Action Express -hylsy ei ole ns. Näiden osavaltioiden tarjoamat riistalajit ovat hyvin monimuotoiset, joten käsiasemetsästys luo erittäin suuren ja kannattavan pohjan erilaisille kaliipereille ja aseille, kuten myös suurikaliiperisille revolvereille. Kyseinen aseyksilö on varustettu 190,5 mm (7,5") pitkällä piipulla, josta löytyy kuusi oikealle
37. Pintakäsittelyltään versiot eroavat siten, että Field Grade on pinnaltaan lasikuulapuhallettu ja Premier Grade harjattu. Suurimpana erona lienee takuuaika, joka Field Graden kohdalla on vuosi. Freedom Arms suosittelee, että aseessa käytettäisiin luoteja joiden paino olisi 22,6829,16 grammaa (350450 gr). Vyökantainen hylsy on myös valmistusteknisesti helpompi valmistaa vastaamaan annettuja mittoja kuin esimerkiksi laippakantainen hylsy, jossa FA:n tapauksessa laippa olisi todella pieni. Tästä johtuen kovin voimakasta luodin niippausta ei voida käyttää, koska patruuna painuu tällöin liian syvälle patruunapesään. Tämä tuottaa 3033 joulen liike-energian. Premier Gradessa on puiset laminaattikahvalevyt, kun Field Gradessa ne on korvattu Pachmayrin kumikahvalla. Kyseisen patruunan käyttö revolverissa muodostuu ongelmalliseksi rebated-rim eli "kavennettukantaisen" hylsyrakenteen vuoksi. Vyökanta myös vahvistaa hieman hylsyn alaosaa
Tähtäimen jalusta on FG:ssä hopeanharmaa ja PG:ssä kuvan mukaisesti musta.
kääntyvää rihlapalkkia. Patruuna painuu patruunapesään niin, että patruunan kanta jää rullan pinnan tasalle. Ruutia hylsyyn annosteltiin 2,13 grammaa (33,0 gr) ja nallina käytettiin CCI 200 isoa kiväärin nallia. Hylsystä tulee käyttökelvoton, kun kanta laajenee noin 0,1 millimetriä.
Käytännössä tämän huomaa siitä, että hylsy ei mene patruunapesään pohjaan asti, eikä rulla mahdu pyörimään. Rullan sovitus kehykseen on täydellinen. Kummassakin patruunassa käytimme Hodgdonin H110-ruutia. Sulkuväli Wyoming Expressissä hoidetaan vyökannan avulla. Ruutia jäi palamatta suhteellisen paljon ja osa hylsyistä nokeentui todella pahasti. Luodissa ei ole niippiuraa, mutta se niipattiin silti kevyehkösti. carbide- eli kovametalliholkit, joten hylsyn voitelusta ei tarvitse huolehtia. Rullasta löytyy vyökannan vaatimat leikkaukset.
Takatähtäin on Premier Grade -mallissa (PG) sivusäädöltään portaaton ja ruuvilla säädettävä, kun Field Grade -mallin (FG) takatähtäin liikkuu vapaasti urassaan ja se lukitaan paikalleen kummastakin mallista tähtäimen rungon päältä löytyvällä ruuvilla. Kovalla niippauksel-
la pyrittiin estämään jo etukäteen ylipitkien patruunoiden piteneminen ammuttaessa ja rullan jumittuminen. Maksimilatauspituudeksi patruunalle ilmoitetaan 44,83 mm (1,765"). Valmistajan ilmoittamat lataustiedot kertovat hylsyn lyhennyspituudeksi 34,68 mm (1,365") ja maksimipituudeksi 34,80 mm (1,370"). Suurin ihmetyksen aihe itselleni on aseen piippu, joka on rihlaukseltaan jätetty varsin karheaksi. Kun paine laaWWW.REKYYLI.FI. Koeammuimme 25 metrin matkalta tukea käyttäen ilman lämpötilan ollessa noin 22 astetta. Valmistajan tietojen mukaan myös hylsynkanta laajenee ensimmäisellä käyttökerralla noin 0,05 mm. Mittasin 10 kappaletta satunnaisia käyttämättömiä hylsyjä, joiden pituus on tasan annettujen arvojen rajoissa pisimmän ollessa 34,80 mm ja lyhimmän 34,68 mm. Holkit ovat ns. Testiammunta ja tulokset olivat mielenkiintoisia. Lisäksi jokaisen rihlapalkin harjalla on nähtävissä piippua työstettäessä syntynyt pieni mutta selkeä kolo piipun suulta noin 40 mm päässä. Latasimme koeammuntaa varten patruunoita kahdella eri luodilla. Rulla sen sijaan on käsitelty kiiltäväksi ja se näyttää kehyksessä todella kauniilta. Patruuna kuitenkin mahtui rullaan siten, että pelivaraa jäi vielä "karvan verran". H&N:n luodilla ladatut patruunat eivät näyttäneet toimivan täysin näillä latausarvoilla. Karhea piippu ainakin näin uudessa aseessa kerää vaippametallia. H&N:n kohdalla nopeutta kertyi keskimäärin 405,5 m/s, kun taas Sierran hieman painavampi luoti saavutti keskimäärin 422,4 m/s nopeuden. Luoti niipattiin suhteellisen voimakkaasti aivan niippiuran yläreunan tasalle, jotta latauspituus saatiin pidettyä lyhyenä. Vaikkakin aseesta suorastaan tihkuu ja huokuu laadukkuus, se ei kuitenkaan ole täysin virheetön. Toinen luodeista on tässä luodinhalkaisijassa edullisimman pään saksalaisen H&N:n valmistama kuparipinnoitettu lyijyluoti, joka on painoltaan 22,7 grammaa (350 gr). Ne ovat tilattavissa FA:lta aseen yhteydessä, kuten myös hylsylle sopiva hylsynpidin
38
RCBS:n numero 41. Se on jätetty hieman ikään kuin karheaksi. Kehyksen ja piipun pituussuuntaan harjattu pinta näyttää siistiltä. Toiseksi luodiksi valikoitui hinnakkaampi Sierran puolivaippainen JSP-luoti, joka on painoltaan 25,9 grammaa (400 gr). Patruunat oli siis ladattu suhteellisen miedoiksi. Sierran luodilla ladattuihin patruunoihin laitoimme 2,07 grammaa (32,0 gr) ruutia. Mekaanisesti aseen sovitukset ovat huippuluokkaa. Kymmenen käyttökerran jälkeen, tehtaan testien mukaan, hylsynkanta laajenee keskimäärin noin 0,08 mm. Mittasin kymmenestä hylsystä muutoksen yhden latauskerran perusteella ja keskimäärin hylsyn pituuden ollessa 34,75 mm se lyhenee 34,37 millimetriin, josta se pitenee supistuksen jälkeen mittaan 34,59 mm. Kumpikin ladatuista patruunoista edustaa arvoiltaan lataustaulukon alkupuoliskoa. Valmistaja ilmoittaa, että hylsyt lyhenevät kymmenestä maksimilatauksesta noin 0,5 mm (0,02"). Latausholkkipakettiin kuuluu tavanomaisesti supistusnallin poistoholkki, hylsynsuun laajennusholkki ja luodinasetusholkki. Palamaton ruuti painui välillä patruunapesän seinämän ja hylsyn väliinkin. Pituus- ja pyörimissuuntainen sovitus on tiukka, eikä rulla pääse elämään kehyksessä käytännössä lainkaan.
Patruunat ja niiden lataaminen
Latausholkit Wyoming Expressiin valmistaa RCBS. Latauspituudeksi muodostui 45,5 mm, mikä ylittää tehtaan ilmoittaman maksimin. H&N:n luodilla ladattu patruuna ladattiin maksimilatauspituuteen (44,83 mm). Koska lataustaulukossa ei käytetyille luotityypeille ole suoraan arvoa, jouduttiin taulukon arvoja hieman soveltamaan.
Savut
Lähdimme testaamaan asetta suhteellisen avoimin mielin, kuitenkin ajatuksena se, että kaikista parasta tarkkuutta ei välttämättä tultaisi tuulesta temmatuilla latausarvoilla saavuttamaan. Kokonaisuutena ase on todella hieno taidonnäyte yksitoimisten revolverien joukossa. Kahvalevyjen sovitus on tehty loistavasti
Niillä patruunoilla painetaso nousi riittäväksi, jotta hylsyt eivät nokeentuneet ja palamatonta ruutiakin esiintyi huomattavasti vähemmän. Syy jälkisytytykseen oli todennäköisesti nallissa. Aseena Freedom Arms M83 on erittäin tukevaksi ja luotettavaksi rakennettu revolveri. Joko nalli itsessään oli viallinen, tai sinne oli latausvaiheessa päässyt esimerkiksi ripaus öljyä, joka oli kuolettaa koko nallin toiminnan. Ase on kooltaan suuri, mutta pikkutarkan miehen instrumentti. Kumpikaan patruunoista ei suoltanut yhden reiän kasaa, mutta tuloksista on havaittavissa erityisesti Sierran kohdalla, että latausta kehittelemällä erinomaista tarkkuuuspotentiaalia olisi odotettavissa. Ilman ampujanhanskoja laukausmäärät jäävät yhdessä sessiossa helposti 2030 patruunaan, mutta hanskoja käyOsumakuviot 3 x 5 lks / 25 m
tettäessä pystyn suhteellisen helposti ampumaan noin 8090 laukausta. Se antaa käyttäjälleen mukavia hetkiä patruunoiden kehittelemisen parissa, ja niitä voikin käyttää suomalaiseen tyyliin metallisten eläinkuvien kaatamiseen.
Freedom Arms, model 83 Premier GrAde
Valmistaja: Freedom Arms Inc., Yhdysvallat Kaliiperi: .500 Wyoming Express Kapasiteetti: 5 patruunaa Pituus: 330,2 mm Piipun pituus: 7,5 tuumaa eli 190,5 mm Paino: 1446 g Hinta: n. Sierran luodilla ladatut patruunat toimivat paremmin. Oma syndroomani keskisormen toisen nivelen kanssa pahenee entisestään ja nivel ruhjoutuu hyvin voimakkaasti aseen liipaisinkaarta vasten. Hylsyn nallitasku on aavistuksen liian matala. Hylsynkantojen leikkaukset ovat hieman hankalia palamattoman ruudin kanssa, joten jos syvennyksiin pääsee ruutia, on se poistettava huolellisesti, jotta uuden patruunan saa pesittymään. Tarkkuuskokeessa oli havaittavissa linjat, joita pitkin voi edetä erittäinkin tarkkaan lataukseen. Se
viittaisi siihen, että kevyt niippaus ei ole täysin pitänyt ja luodit ovat päässeet irtoamaan laukausten aikana. Sierran luoti on varustettu niippiuralla mutta luoti on sen verran pitkä, että niippaus on tehtävä aivan niippiuran yläreunaan, jotta latauspituus ei ylitä rullan pituutta.
Vasemmalta oikealle: .357 Magnum, .44 Magnum, .454 Casull ja .500 Wyoming Express.
Hylsyt valmistetaan Freedom Armsin kantaleimalla. Urheiluampuja pääsee nauttimaan laadulla rakennetusta työkalusta. Sierran kohdalla taas luulen, että hieman vauhtia lisäämällä saadaan siitä ja aseesta kaikki tarkkuus irti.
PäätePysäkki
Wyoming Expressin rekyyli on yhdellä sanalla kuvattuna mahtava. Luodit pysyivät hyvin kiinni niipauksissaan, eikä rullaa jouduttu aukomaan työkalujen avulla kesken ampumisen. Itselläni on vahva epäilys, että H&N-luoti voisi toimia paremmin hieman hitaammilla nopeuksilla. Kevyehkö ase ja korkeapaineinen patruuna tekevät yhdessä rekyylituntemuksesta erittäin nopean ja voimakkaan. Nokio Ltd., (09) 541 9433 ja Aseliike Ammo Oy (040) 823 8012
Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna Itseladattu H&N 350 gr Itseladattu Sierra 400 gr Hitain 395 414 Nopein 418 431 Keskiarvo 405 422 Hajonta 23 17
Pienin 38 mm 29 mm
Keskiarvo 43 mm 34 mm
Itseladattu H&N: Luoti: H&N ( 22,7 g / 350 gr), ruuti: H110 (2,13 g / 33,0 gr), nalli: CCI LR 200, hylsy: FA, Latauspituus: 44,8 mm Itseladattu Sierra: Luoti: Sierra ( 25,9 g / 400 gr), ruuti: H110 (2,07 g / 32,0 gr), nalli: CCI LR 200, hylsy: FA, Latauspituus: 45,5 mm
WWW.REKYYLI.FI
39. Kaliiperina .500 Wyoming Express antaa käsiasemetsästäjälle mahdollisuuden metsästää käytännössä kaikkea riistaa, mitä maan päällä kulkee. Sierralla paras kasa oli 29 mm ja kasojen keskiarvo 33,7 mm. Liipaisimesta painettuani kuului ensin iskuvasaran "klik"-ääni, jota seurasi vaimea suhahdus, jonka jälkeen ruuti syttyi voimakkaan pamauksen saattelemana. JSP-luodilla ladattu patruuna, jonka vieressä H&N:n 350 gr pinnoitetulla lyijyluodilla ladattu patruuna. Koska luodissa ei ole niippiuraa, ja se on pinnoitettu lyijyluoti, saattaisi olla parempi pitää sen nopeudet ja paineet matalampana paremman tarkkuuden saamiseksi. kun taas H&N-luodilla varustetuilla patruunoilla paras kasa
oli heikohko 38 mm ja keskiarvo 43,3 mm. Patruunoissa käytetty CCI:n LR200 nalli painuu hylsynkannan pinnan alapuolelle, mutta nallitettaessa joutuu käyttämään normaalia enemmän voimaa.
Itseladattu H&N 350 gr / 38 mm
Itseladattu Sierra 400 gr / 29 mm
jensi hylsyn patruunapesän mittoihin, välissä oleva ruuti esti toisinaan hylsyn ulossaannin, jolloin hylsyn poistaminen vaati hieman ronskimpia otteita. H&N:n tapauksessa oli rekyylin suhteen havaittavissa pieniä muutoksia patruunoiden välillä. Yhden patruunan kohdalla minulle sattui elämäni ensimmäinen jälkisytytys. Osuma tuli taulussa muita alemmas ja tulos päätyi hylätyksi. 2450 euroa Maahantuoja: Oy M. Vasemmalla Sierran 400 gr. Toisaalta huono ja epätasainen ruudin palaminen saattoi olla yksi vaikuttavista tekijöistä
Perinteikäs itärauta
Venäläiset haulikot ovat monille metsästäjille tuttuja ja ne ovat vakiinnuttaneet paikkansa melko luotettavina metsästäjän työkaluina. Venäläiset haulikot ovat suosittuja kotimaassaan, Baltiassa ja pohjoismaissa, Suomeen ne rantautuivat 1960-luvulla. Aluksi niitä myytiin nimellä "Venäläinen", sittemmin nimi oli "Tähti" ja vuonna 1970 nimi muuttui Baikaliksi ja Toziksi.
40 WWW.REKYYLI.FI
Sulun lukitus on toteutettu yleisellä leveällä salvalla, joka uppoaa takaapäin piippujen alapuolelle koneistettuun uraan. Etutukin sisäosien puhdistusta varten joudutaan siis avaamaan ko. Suomeen tuotavat mallit ovat kaikki kaliiperia 12/70, mutta tehdas valmistaa myös kaliipereita 20/70 ja 28/70. Tässä esiteltävässä aseessa alapiippu on kolmevarttinen ja yläpiippu täyssuppea. Etummainen liipaisin laukaisee alapiipun ja takimmainen yläpiipun. Missään kohdissa ei ilmennyt välyksiä. Tästäkin aseesta valmistetaan monia eri versioita aina halvasta jokamiehen jahtimallista aina Souvenir-luokan muistoaseisiin saakka. Tehdas tarjoaa kaikkia supistusvaihtoehtoja, mutta vaihtosupistajilla olevaa versioita ei ainakaan toistaiseksi ole tarjolla. Tukki on muodoltaan sirompi ja siistimpi kuin perus-Baikalissa, johon TOZ luontevasti vertautuu. Aseen mukana tuli myös tehdastoimituksena iskureiden jouset ja ohjekirja joka on selkeä. Aseen erikoisuutena voidaan pitää sen etutukkirakennetta. Pyramidit ovat osittain terävät. Nyt esittelyssä on tunnettu Tulan valmistama päällekkäispiippuinen TOZ-34EP.
TeksTi: esa Höysniemi & Jussi GrönsTrand
Aseessa on myös vireilmaisimet jotka on sijoitettu varmistimen molemmin puolin. Huomioon on otettu luonnollisesti oikeakätiset ampujat. Piiput irrotetaan aseesta kääntämällä lukkorungon sivussa oleva vipu alaspäin. Sopivan patruunankaan löytäminen ei tuottanut vaikeuksia.
KOEammunTa
Kiinteillä supistuksilla varustettu Toz-34 on ollut suppeasti käyvän haulikon maineessa eikä nytkään tarvinnut pettyä. Ejektorit toimivat niin kuin pitääkin. Perää on aavistuksen taivutettu. Pintakäsittelynä on perinteinen sinistys, joka on tehty kauttaaltaan hyvin. Ase on myös hyvin tasapainossa. Presidentti Urho Kekkosellekin lahjoitettiin Neuvostoliitosta pari tällaista Souvenir mallia jotka olivat viimeisen päälle kaiverrettuja. Kyllä tällä metsällä pärjää. ruuvit, joka ei ole kovin työläs operaatio. Iskupohja on kiinnitetty kahdella ruuvilla. On halpoja sarjatuotantoaseita ja aivan huippulaadukkaita asemestareiden taidonnäytteitä. TOZ-34EP
Haulikoiden valmistuskirjo itänaapurissa on todella laaja. Pahempia hiomajälkiä ei ole nähtävissä, sisäpuolelta ne on kovakromattu ja ylimenokartiot on venäläiseen tapaan jyrkät. Suomeen tuotava malli on aivan tavallinen perushaulikko ilman mitään ylimääräisiä hienouksia. Teflonöljy ja muutama kierros metsästystrappia ampumaradalla auttoivat jo kummasti auki taittamiseen. Oli elokuu ja kyyhkyjahti käsillä. Puiden ja rautojen sovitus on sinänsä tehty riittävän hyvin. Tukkivaihtoehdot ovat pähkinä ja pyökki. Metallin ja puun sovitukset ovat yllättävän hyvät aseen hinta huomioiden.
WWW.REKYYLI.FI
Toz-34EP on varustettu ejektorien lisäksi kumisella perälaatalla.
Laukaisukoneisto on kaksiliipaisiminen, etummaisesta laukeaa alapiippu. Kiinnitaitto oli sen sijaan letkeämpää. Aluksi oli lievää jäykkyyttä kun ase taitettiin auki. Piippujen läpiporausmitta on 18,5 mm. Koeaseessa se oli pähkinäpuuta, jonka pintakäsittelynä on öljy. Tehtaan ilmoittama laukaisuvastus osuu välille 1,52,5 kg.
41. Lukkorungossa on pieni kaiverrus, joka on kylläkin tehty leikkaamalla ja jälki on kyllä ihan siisti tämän hintaluokan aseeseen. Perälevynä on paksu kuminen laatta, joka vaimentaa rekyyliä riittävästi vaikka koease olikin melko kevyt (3,2 kg). Piippujen viimeistely on tämän hintaluokan aseeseen hyvä. Aseessa on kaksiliipaisiminen laukaisukoneisto, joka on kasattu liipaisinlevyyn.
KäyTTöasE
Ensimmäisten koelaukausten ja parin trap-kierroksen jälkeen testattiin asetta siellä mihin se on tehtykin, eli jahdissa. Nerokas ja helppo operaatio. Kun vipu on taitettu alas, sitten taitetaan piiput normaalisti, jolloin ne
lähtevät irti. TOZ-34EP:n viimeistely on tuttua edullisemman luokan käyttöaseista, eli hieman karua, mutta kaikki kuitenkin toimii. Se on painettu venäjäksi ja englanniksi.
TOZ-43EP
TOZ-34EP lienee tunnetuin venäläinen päällekkäispiippuinen haulikko ja sen valmistusmäärä on jo kahden miljoonan kappaleen luokkaa, aloitettiinhan mallin valmistus jo 1950-luvun loppupuolella. Etutukki on kiinni piippujen välikiskossa ruuveilla, eikä siis tuttuun tapaan alapuolisella salpalukituksella. Varmistin on manuaalinen. Pahempia rakoja ei ole jätetty. Aseessa ei ole saranatappia, vaan sen korvaa pyöreät puolikaaret monoblokin sivuilla. Karhennukset on tehty käyttöasemaisella tavalla. Tähtäyskisko on 8 mm leveä, lisäksi se on pitkittäiskarhennettu. Piiput ovat tavanomaiset 71 cm (28") pituiset. Työnjälki sovitusten osalta on kunnossa. Etutukin karhennukset ovat osittain melko sileät, mutta lopputulos on kuitenkin edulliseen metsästysaseeseen kelvollinen. Muutamia kyyhkyjä lensi, ja kaiken kaikkiaan viisi kyyhkyä sain Tozilla pudotettua. Patruunavalin-
Toz-34:n lukkorungon erikoinen sivuprofiili. TOZ on mukavan kevyt ja helppo liikuteltava. Oikean kyljen leikkauksessa olevaa vipua tarvitaan silloin, kun piiput halutaan irrottaa, vivun tulee olla täysin taka-asennossa piippuja avattaessa. Kyttäilin sepelkyyhkyjä metsässä, jossa ne kävivät syömässä mustikoita
Kolmevarttisen kuvion keskustapainotteisuus on kuitenkin hämäävää, sillä osumakuviot olivat muuten varsiin aukkoisia ja erityisesti liikkuvaa maalia ammuttaessa ratkaisevampaa on koeympyrän ulkokehän tasaisuus. Muninordin Super Dispersante poikkeaa tavanomaisista hajotuspatruunoista siten, että siinä lähtönopeus on vain 320 m/s, (normaalisti 400 m/s molemmin puolin) ja hauliannos suuri, 42 g (tavallisesti 3234 g). Viimeistely on krouvimWWW.REKYYLI.FI. Lisäksi haulikoko on numeroa suurempi kuin yleensä eli kuutosen sijasta no. Viimeistelemättömyyden vaikutus aseen hankintahintaan on suuri vaikka kysymys on vain visuaalisuudesta; käyttöominaisuuksiin tämä ei kuitenkaan vaikuta.
Saranakorokkeen kapea vastinura on työstetty lukkorungon sivuihin. Lisäksi piippujen vanhoillisen sisämitoituksen takia nopeiden patruunoiden kova rekyyli korostuu eikä niiden käyttö ole edes lyhyiden matkojen hajotuspatruunana mielekästä, ei ainakaan silloin, kun laukausmäärä on suuri. Varmistin toimii manuaalisesti. Silloin kun piipuista joudutaan ottamaan siivu pois, kuten nyt, on yleensä kyse piippujen osumapisteiden sovittamisesta, sinänsä yllättävää, että asian suhteen on nähty näinkin paljon vaivaa, sillä läheskään kaikki valmistajat eivät lähde tähän lisäkustannusten takia.
Ejektorit on sovitettu tarkasti, mutta kaikki turha metallipintojen kiillotus on saanut jäädä. Kovan lähtönopeuden omaavat patruunat tuntuivat olevan myrkkyä erityisesti täyssuppealle ja kuvioiden epätasaisuus oli selkeä myös kolmevarttisella vaikka kuvioiden keskustat olivatkin täyssuppeaa tiheämmät. käyntivaatimuksen, se katsotaan riittäväksi. Nopeita patruunoita olivat G&L Calibersin Victory ja Schnönebeckin Torhammer. Koepatruunoita ammutaan kolme kappaletta piippua kohti ja jos yksikin niistä täyttää em. Ammuin myös hajotuspatruunalla 35 metriin, sillä joillakin latauksilla kuviot olivat liian suppeita lyhyemmille matkoille. Metsästyspatruunaa haettaessa tulee huomioida todennäköisimmät käyttömatkat ja kiinteäsupisteisessa aseessa voidaan kompensoida vaihtosupistajien puute valitsemalla eri tavoin toimivia latauksia.
yhTEEnvETO
TOZ on edullinen metsästäjän perustyökalu. Tämä koskee standardiasetta ja laadukkaampien mallien käynnin pitäisi olla 5 % tiukempi. Hull Ultramax, Gyttorps Express ja Vihtavuori Metso edustivat tavanomaista nykypatruunaa. Osumakuvioiden tiheydet muuttuivat patruunoiden nopeuden mukaan mielenkiintoisesti, sillä täyssuppealla tiheysluku normaaleilla nopeuksilla oli 2,02,7 ja huononi nopeilla patruunoilla lukemiin 1,81,9. Varomattomasti sovitettuna etutukkiin tulee helposti rumia jälkiä, jotka onneksi voidaan ehostaa tukkiöljyllä. Molempien supistusten sisäpuoli on muotoilu erityyppisesti ja luonnollisesti myös patruunat käyttäytyvät hieman eri tavoin, joskin hyvin käyvän patruunan löytäminen tuskin tuottaa ongelmia kummallakaan piipulla. Ensin mainittu on lähtönopeudeltaan hitain, mikä takaa myös keskimääräistä tiukemmat kuviot. 5. Täyssuppealla saatiin liki sadan prosentin kuvio ja kolmevarttisella 80 %, lähimatkoille ammuttaessa tulee helposti ohilaukaus tai riistasta valmista jauhelihaa. Uran yläpuolella erottuu pieni kolmiomainen koroke, joka asennettaessa tulee sovittaa piipuissa olevien kaarien takapuolelle.
42
nan suhteen kannattaa olla tarkkana kahdesta syystä, sillä jotkut patruunoista käyvät molemmissa piipuissa ylisuppeasti ja lataukset, joiden lähtönopeus on nostettu yli 380 m/s antavat erittäin epätasaisia osumakuvioita. Vihtavuoren Metso kunnostautui molemmilla piipuilla ja siinä onkin todellinen pitkän matkan yhdistelmä tässä aseessa. Tehtaan ilmoittamat osumaprosentit ovat vaatimattomia, täyssuppealle luvataan vähintään 60 % ja kolmevarttiselle 50 %. Vastaavasti kolmevarttisella normaalipatruunoiden tiheydet olivat 1,51,8 ja nopeilla 2,02,2. Kaikki on perinteistä messinkinuppia myöten. Koeammunnassa kokeiltiin molemmissa piipuissa seitsemää erityyppistä latausta, joista ainoastaan yksi, Gyttorpin Röda, oli ladattu perinteisesti huopatulpalla ilman haulikuppia. Huopatulppainen Gyttorps Röda toimi hyvin samantyyppisesti molemmissa piipuissa, kuviot olivat likimain samanlaisia. Irrotetun piippuparin kiinnitys takaisin aseeseen on vaikeampaa kuin sen poistaminen. Avausvivun molemmin puolin näkyy vireilmaisimien päät.
Näkymä piippujen suulta. Tässä lienee huomioitava, että tehtaan käyttämät patruunat ovat mitä ilmeisimmin rakenteeltaan perinteisiä ilman muovista haulikuppia. Kaikki koeammunnassa käytetyt tavanomaiset patruunat selvittivät prosenttirajat kevyesti, myös huopatulppainen Gyttorp. Huomiota kiinnittää piippujen yhtymäkohdassa oleva tasainen alue. Täyssuppean osumakuvio levisi enemmän kuin kolmevarttisella, joskin sillä voidaan suuren haulimäärän ansiosta ampua hyvin 35 metriin asti, kolmevarttisella jopa 40 metrin tuntumaan. Tozin supistuksissa on normaali 0,25 mm ero; täyssuppean läpimit-
ta on 17,30 mm ja kolmevarttisen 17,55 mm
3 Victory no. Toz-34 on kuitenkin juuri se venäläinen haulikko, jonka itse valitsisin käyttööni itänaapurimme tuotteista.
Monoblockin vasemman kyljen tasopintaan on merkitty malli, sarjanumero, kaliiperi ja piipun porausläpimitta, tällä puolella näkyvät koestusmerkinnät, koestuspaine ja piippujen supistukset. 4 Gyttorps Express no. Tangot liikkuvat vapaasti, jos ase on vireessä ja näin ejektorien aktivoituminen estyy. Alaosassa vaakatasossa näkyy osa ruskeasta välitinvivusta, joka säätelee pystysuorassa olevaa metallinväristä lukitusvipua. 5 Gyttorps Röda no. 3 Hull Ultramax no. Saranointi on järjestetty puolikaaren muotoisen korokkeen avulla. Venäläiset ovat aina osanneet tehdä hyvin käyviä haulikoita eikä koease ole tästä poikkeus, joskin varauksella on suhtauduttava uusimpiin huippunopeisiin patruunoihin, jotka toimivat tavallisesti paljon paremmin loivissa ylimenokartioissa ja yliporatuissa piipuissa. 3 Victory no. Lukkorungon sivuilla näkyvät välitintangot, joiden avulla ase virittyy, kun piiput avataan. Häiriöitä ei tullut testin aikana. Nallipiikit vetäytyvät heti taakse, kun avausvipua käännetään. 3 Vihtavuori Metso no. 3 SK Torhammer no. paa kuin kalliimmissa aseissa, jokainen kuitenkin ymmärtänee että hinta ja laatu kulkevat yleensä käsikädessä. 5 Gyttops Röda no. 2 Muninord Super Dispersante no. Saranan kaari ja liukupinta-ala on suurempi kuin perinteisessä pultissa, joten rakennetta voidaan pitää kestävänä. Toz-34 on teknisiltä ratkaisuiltaan varsin omintakeinen, mutta samalla monessa suhteessa erittäin vanhoillinen. 4 Gyttorps Express no. 3 Vihtavuori Metso no. Venäläiset aseet ovat kauttaaltaan toimivia työkaluja, jotka ovat lunastaneet paikkansa metsästäjien keskuudessa. 2 Muninord Super Dispersante no. Mikäli aseella ei ammuta, välitysvipu nostaa lukitusvivun ylös, mikä estää ejektorin laukeamisen. 3. Etutukissa olevan suojanastan kärki osuu piipussa olevaan korokkeeseen ja estää samalla puun painumisen, jos lukkorungon poikittaistuki osuu siihen piippuja poistettaessa. Kuvassa näkyy oikean puolen ejektorimekanismi. Kyllä tällä haulikolla riistaa reppuun saa, jos vain perän takana on asiansa osaava kaveri. Iskupohja irtoaa, kun sen sivuilla olevat kaksi ruuvia avataan. Kun ase laukaistaan, välitintangot lukittuvat ala-asentoon ja työntävät ejektorien välitysvivun kärkeä, jolloin myös ejektorit laukeavat.
TOZ-34EP
Valmistaja: Tulsky Oryzheiny Zavod, Venäjä Kaliiperi: 12/70 Poraus: 18,5 mm Supistukset: 1/1 ja ¾ Pituus: 115 cm Piippujen pituus: 71 cm Paino: 3,2 kg Tukkimateriaali: Pähkinäpuu Takuu: 1 vuosi Varustus: Manuaalinen varmistin ja ejektorit Hinta: 420 euroa Maahantuoja: Asetalo Oy, (03) 475 5371
Patruuna
Hylsy mm 70 70 70 70 70 70 70 70 70 70 70 70 70 70
Haulikoko mm 3,25 3,6 3,5 3,6 3,4 2,9 3,6 3,25 3,6 3,5 3,6 3,4 2,9 3,6
Hauliannos g 36 36 36 36 36 42 35 36 36 36 36 36 42 36
Haulimäärä kpl 201 138 153 141 166 312 136 201 138 153 141 166 312 136
Osumia kpl 164 90 149 95 107 129 89 140 103 122 89 110 154 87
Kokonaisosuma-% 82 65 97 67 64 41 65 70 75 80 63 66 49 64
Kuvion tiheys 2 2 2,7 1,8 1,9 1,6 1,4 1,8 1,5 1,7 1,9 2,2 2 1,7
Supistusaste F F F F F F F IM IM IM IM IM IM IM
Lähtönopeus m/s 328,8 376,4 376,9 403,4 388,5 319,5 356,9 328,9 379,3 385,0 410,1 387,2 316,2 371,2
Hull Ultramax no. Takimmainen sulkukoroke tulee läpi lukkorungon pohjasta vaikuttaen pituussuuntaiseen rasitukseen ja piippujen avautumisen estävä sulkukiila lukittuu saman harkon takaosaan. 3 SK Torhammer no. Niiden yläpuolella näkyy jousirakenne, joka laukaisee aktivoituneen ejektorin
Sääntöön on kuitenkin aina ollut poikkeuksia, joista erästä hyödynnetään Beretta Px4 Stormissa.
44 WWW.REKYYLI.FI. Browningin keikkapiippujärjestelmä. Pyörähtävä ratkaisu
Palvelupistooleiden lähestulkoon ainoaksi toimintatavaksi on vakiintunut J.M
Rihlaus on perinteinen ja koostuu kuudesta oikealle kiertyvästä noin 2 mm leveästä palkista. Esimerkiksi lippaansalpa on vaatimattoman kokoinen, mutta käytössä toimiva. Kun piippu-luistiyhdistelmä alkaa perääntyä, tappi pakottaa piipun pyörähtämään irrottaen siinä olevat sulkuolakkeet luistin sulkupinnoista. Myös luodin rihlauksen välityksellä piippuun aiheuttama vääntö on otettu hyötykäyttöön. Purkaminen tapahtuu kuin Glockissa, eli purkuharkkoa vedetään alas ja luisti voidaan vetää irti eteenpäin. Px4:n sulkujärjestelmä koostuu kolmesta osasta: piipusta, luistista ja rekyylijousen karalle asettuvasta kappaleesta, jonka yläpinnalla on piipun kääntävä tappi. Niinpä erikoisempi sulkumekanismi ei tarkoita aseen käytön monimutkaistumista. Piipun alapinnalla on siis viisto ura, johon asettuu sen alapuolella olevassa kappaleessa (central block) oleva 5 mm leveä ja 2 mm korkea tappi. Koneiston toiminta on tehdasaseelle erittäin sujuvaa. Tämä on hyvä, koska melkoisella vauhdilla ohjaintappiin törmäävä piippu rasittaa sitä taatusti, olipa materiaalit ja osien sovitus kuinka laadukkaat tahansa. Purkaminen tapahtuu vetämällä aseen kyljiltä purkuharkkoa alas, minkä jälkeen yläkerta irtoaa eteenpäin. Rekyylijousi ja keskikappale irtoavat luistista yksikertaisesti nostamalla, jonka jälkeen myös piippu on irroitettavissa. Valmistaja mainostaakin, että kyseisissä kohdissa on "vähennetyn kitkan alueet", joka on ilmeisesti tulkittava niin, että pinnat on kiillotettu tavallista paremmin. Monissa aiemmissa konstruktioissa osat ovat olleet peilikuvana, ohjaintappi piipussa ja ura aseen rungossa. Kaikki tämä on juuri niin yksikertaista kuin miltä se kuulostaa.
teksti: tero kuitunen
Piipun sisäpinta on lähes virheettömän kaunis, ainoastaan pari pistemäistä jälkeä on havaittavissa yhdessä rihlanharjassa. Järjestelmä ei ole Berettan yksinoikeus, vaan sitä ovat käyttäneet muutkin valmistajat, esimerkkinä mainittakoon Steyr ja sen TMP-konepistooli. Lähtökohtana valmistajalla on selvästi ollut saavuttaa hyvä ergonomia nimenomaan päivittäistä käyttöä ajatellen ja Px4 onkin suunnattu juuri viranomais- ja itsepuolustuskäyttöön. Tositoimissa käyttäjä voi ladata pisteet valon hiipumisen jälkeen esimerkiksi käsivalaisimella.
45. Kokeilujen perusteella vihreät pisteet ovat kirkkaasti näkyvät ja siten toimivat. Tässä kohtaa Px4 onkin mainio. Px4:ssä nämä kriittiset osat on valmistettu teräksestä. Sama linja on ollut pyrkimyksenä myös hallintalaitteissa. Juuri sulkuolakkeiden ja ohjausuran pinnoissa ja piipun alapuolisessa kappaleessa on nähtävissä suurimmat koneistusjäljet, joten viimeistely on tehty toimivaksi ilman liiallista kiillottelua.
eRgonomia
Aseen runko ja muut muoviosat on valmistettu lasikuituvahvisteisesta "teknopolymeerista", joka vaikuttaa varsin tavanomaiselta muovilta. Myös patruunapesä ja pienimuotoinen syöttöramppi on kiillotettu hyvin. Kun ase huoltopuretaan, ne irtoavat luis-
PiiPPu
Piipulla on mittaa tasan 100 mm ja sen suuosassa on reilun 10 mm matkalla 0,2 mm paksunnos, joka keskittää piipun luistiin. Takapään sulkuolakkeet ovat kiinteä osa, eli piipun muoto on työstetty varsin paksusta kangesta ja koneistamista on ollut muutenkin varsin paljon. Erona esimerkiksi TMP:hen on se, että Berettassa ohjainura on piipussa ja tappi on "kiinteänä" osana kehyksessä. Pisteet vaativat latautuakseen ympäristön valoa, jonka jälkeen ne näkyvät noin 30 minuuttia. Nykyiseen modulaariseen tyyliin tähtäimet ovat lohenpyrstöurissa ja siten vaihdettavissa.
Rullaati Rullaa
Pyörähtävään piippuun perustuva sulkujärjestelmä on yksikertainen ja siihen liittyy oma viehätyksensä keikkapiippuaseiden aikakaudella. Oikeakätinen rihlaus saa aikaan sen, että luoti vääntää sulkua auki, jolloin itse avausmekanismi rasittuu vähemmän. Px4 Stormissa käytetään vieläkin harvinaisempaa pyörähtävään piippuun perustuvaa sulkua, jota Beretta on aiemmin hyödyntänyt vuonna 1994 markkinoille tulleessa Cougar 8000 -pistoolissaan. Seikkaa on vaikea todeta, pinnat ovat hyviä, mutta eivät erityisen huoliteltuja. Kahvan takaosa on upotettu niin, että ote tulee lähelle piippulinjaa.
WWW.REKYYLI.FI
Tähtäimien huomiopisteet latautuvat valoisassa ja hehkuvat pimeässä noin 30 minuutin ajan. Purkumekanismiin on katsottu mallia Glockista. Sulkupintoina toimivat hylsynpoistoaukon reuna sekä luistin vastakkaisella sisäpinnalla oleva uloke. Pinnat ovat varsin pienet, mutta varmasti riittävät kestämään Stormissa käytetyt kaliiperit. Aseen kulmat
Px4 Stormissa on paljon pyöristettyjä pintoja, jotta ase olisi helppo vetää kotelosta. Nousu on 1/9,84 tuumaa eli yksi kierros 250 mm matkalla.
tähtäimet
Suuntauslaitteistona ovat varsin berettamaiset rautatähtäimet, joissa on yöominaisuutena SuperLumiNova-pisteet. Beretta PX4 Storm
Berettan pistooleissaan käyttämistä sulkujärjestelmistä vakiintunein on erilliseen sulkukappaleeseen perustuva systeemi, joka on nykyään tunnetuin juuri Beretta 92 -sarjan aseista. tin mukana ja ovat helposti puhdistettavissa. Kun ase kasataan, rekyylijousi karoineen työnnetään keskikappaleen sisään ja painetaan paikoilleen
Parasta kahvassa on sen miellyttävä muoto.
Runko on mustaa polymeeria, johon on valettu kiinni teräskappaleet kriittisiin kohtiin. Jos joku vakiovivuista ei miellytä, valmistajalta löytyy niihin vaihtoehtoja ja niinpä myös luistinsalvasta on olemassa virtaviivaisempi versio tilanteisiin, joissa ase voidaan joutua vetämään esiin vaatekerrosten välistä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat luistin johteet. Aseen hallintalaitteista ainoastaan luistinsalpa saattaa takellella vedossa, muut on muotoiltu hyvin sujuviksi. G-malliin on saatavana myös erityisen kapeat vireenpoistovivut, jotka olisivat sopimattomat F-malliin, jossa varmistus pitää poistaa ennen tulenavausta. Ote tulee lähelle luistin alareunaa, mutta kuitenkin siten, että turpeammillakaan käsillä ei luistia tai iskuvasaraa tarvitse pelätä ammunnan aikana. Kaliiperivalikoimaan kuuluvat 9x19 mm, .40 S&W ja .45 ACP, joiden patruunakapasiteetit ovat
vastaavasti 17, 14 ja 910 patruunaa. Lipas syöttää patruunan lähes suoraan piippuun, joten syöttöramppi on varsin maltillinen ja patruuna tuetaankin ammuttaessa lähes joka puolelta. Kahva on varsin pyöreä, joten sen suuntatuntuma ei ole aivan paras mahdollinen, mutta ainakaan koeammunnoissa ei asiaa pidetty ongelmallisena. Kokoina on slim, standard ja oversized, joista keskikokoinen on aseessa vakiona.
VeRsiot
Perusmalleja on tällä hetkellä kaksi, F ja G. Piipun alapuolella on teräksinen kappale, joka pysyy paikoillaan rekyylijousen karalla. Tämän jälkeen piippu pysähtyy kappaleen takareunan ulokkeeseen ja luisti käy takana. Lisäksi Px4:stä valmistetaan SD (Special Duty) versiota kaliiperissa .45 ACP, jota on saatavana myös desert tan -värityksellä. Luistin jousi on paketoitu polymeerikaralle ja sen etupäässä on teräksinen holkki, joka estää karan kulumisen luistia vasten.
on pyöristetty ja muutoinkin se on moniin kilpailijoihinsa verrattuna kuin saippuanpala, joka tällä kertaa tulee ymmärtää positiivisena seikkana. Näistä esitelty ase on F-mallia, eli siinä on manuaalinen vireenpoisto/varmistin, kun taas G-mallissa pelkkä vireenpoisto. Tämä malli on suunnattu kilpailemaan suurista tilauksista, jos Yhdysvaltain asevoimat päätyy siirtymään takaisin .45 ACP -pistooliin. Kahvassa on karhennukset vain etu- ja takapinnoilla, mutta ote on yllättävänkin pitävä. Luistin perääntyessä kappaleessa oleva uloke pakottaa piipun pyörähtämään avaten piipun ja luistin välisen jäykkäyhteyden. Aseen piippu on pidempi, jotta siinä voidaan käyttää vaimenninta. Saatavilla on myös jatkettuja lippaiden pohjalevyjä, joilla ysimilliseen saadaan mahtumaan 20 ja nelikymppiseen 17 patruunaa. Kahva on muotoiltu onnistuneesti. Laukaisukoneiston vasaran puoleinen osa on oma kokonaisuutensa ja se on mahdollista irrottaa ilman erityistyökaluja puhdistusta varten.
46
WWW.REKYYLI.FI. Hylsyn poistovaiheessa piipun pyörähdys periaatteessa myös irrottaa hylsyn patruunapesän seinistä, minkä pitäisi parantaa toimintavarmuutta aseen likaannuttua.
Aseen sydän on pyörähtävään piippuun perustuva sulkujärjestelmä. Vasenkätisiä ajatellen lippaansalpa on mahdollista vaihtaa myös toiselle kyljelle ja siinäkin on kolme eri koko-optiota: standard, large tai jatkettu combat. Jotta kahva
saadaan istumaan erikokoisille käsille, kahvan takaosa on vaihdettavissa. Lisäksi kahvaote on miellyttävän tuntuinen seikka jota ei aina oteta riittävästi huomioon. Kestävyyden kannalta on positiivista, että kaikissa tällaisissa kohteissa teräskappale on varsin suuri ja vain tarvittava osa tulee näkyviin muovin sisältä. Viimeisimpänä tulokkaana on vasta taipaleensa alussa oleva Subcompact-versio, jossa on kuitenkin luovuttu pyörähtävästä piipusta ja toimintatapana on perinteinen
Varustukseen kuuluu myös picatinnyvarustekisko ja luistin etupään otepinnat. Jotta ase olisi liukas, ovat sen otepintojen karhennukset maltilli-
sia, mutta kuitenkin toimivia. Karhennuskuviot ovat matalia ja pienialaisia, mutta kun ne on tehty oikeisiin kohtiin ja varsin teräväsärmäisinä, on pitoa riittävästi
Takana on ilman työkaluja sekä sivu- että korkeussuunnassa säädettävä teräksinen tangenttitähtäin. Itse pidän kyllä normaa-
Liipaisimen takana olevaa uraruuvia voi kiertää liipaisinkaaressa olevasta aukosta.
48. Optisen tähtäimen kiinnitystä varten jousisylinterin päällä on normaalit 11 mm:n urat. TeksTi: erkki LahTinen
Pyörremyrsky
Telly Tornado lG 14
Esiteltävänä oleva ase on noin kolmekymmenen vuoden takaa ja silloinkin merkki oli jokseenkin outo. Piipun pituudessa ei ole teräskankea säästelty sillä mittaa on peräti 478 mm. Takatähtäimen jalustan, latausportin ja piipun sekä viritysvivun kiinnityksen muodostaa monimutkainen työstökappale jollaisia ei nykyisin enää aseissa tapaa. Viritystangon sivuissa on pitkät pyöreäpohjaiset kevennysurat. Vetopituus liipaisimelta perälaatan keskelle on kokolailla normaali 355 mm. Olin kyllä kuullut nimen jossain yhteydessä, mutta aseen suhteellisen siisti työnlaatu ja varsinkin piipun alla oleva viritysvipu saivat ostopäätöksen syntymään. Viritys tapahtuu piipun alla olevasta vivusta ja kauempaa aseen sivukuva näyttää kuin joltakin kaasumännällä varustetulta ruutiaseelta. Pituusnäkymää vielä korostaa sekin että halkaisijaltaan 15 mm:n piippu on näkyvältä osaltaan tasapaksu. Tähtäinvälissä, 462 mm, ei siinäkään ole pihistelty vaan tukevasti kiinnitetty jyvätunneli on sijoitettu aivan piipunsuulle niin, että tunnelin etupää on jopa hieman piipunsuuta ulompana. Olin näet perinjuurin kyllästynyt piippuviritteisiin ilmakivääreihin joissa piipun asento ilmasylinteriin nähden alkaa ahkeramman käytön jälkeen muistuttaa erään edesmenneen diktaattorin käden asentoa väkijoukkoja tervehdittäessä.
BudaPestistä
Vanhat Unkarilaiset ilmakiväärit ovat olleet meillä aina vähemmän tunnettuja kuin esimerkiksi Itäsaksan Haenelit, Länsisaksan Dianat tai Tsekkoslovakian Slaviat.
lina viittä millimetriä lyhyempää. Lataus suoritetaan jokseenkin erikoisella tavalla sillä luoti pudotetaan päältäpäin aseessa poikittain olevaan, halkaisijaltaan 14,5-millimetriseen, 90º kääntyvään latausporttiin, jota käännetään sen vasemmassa pääsWWW.REKYYLI.FI
Tellyn monimutkaisin osa johon on koottu piipun kiinnitys, viritysvivun nivel ja osa toimii vielä takatähtäimen jalustanakin.
Etutähtäintä ei juuri tämän edemmäksi saa.
Aikuisen Ase
Telly on melko kookas jousitoiminen ase, painoa sillä on 3270 grammaa ja pituutta piipunsuulta perälaatan yläreunaan 1110 mm
sä olevasta vivusta. Säätöruuvi sijaitsee liipaisimen takana ja sen pitäisi vaikuttaa laukaisuvastukseen, mutta kiertipä ruuvia kiinni- tai aukipäin on sen vaikutus kuitenkin melko merkityksetön. Urakantaiseen säätöruuviin pääsee käsiksi liipaisinkaaressa olevasta reiästä. Vipua eteenpäin kääntämällä on luoti piipun suuntaisesti.
Latausportti suljettuna
Kiikarin tai valopistetähtäimen kiinnitys on mahdollista.
telly lG 14
Paino: 3270 g Pituus: 1110 mm Piipun pituus: 478 mm Tukin pituus: 612 mm Vetopituus: 355 mm Tähtäinväli: 462 mm Laukaisuvastus: n.1100 g
kuinkA myrsky puhAltAA
Voimakkaimmatkin myrskyt laantuvat ajan mittaan ja niin on käynyt Tellyllekin. kaliipereissa Budapestissä vaikuttava FÉG eli nykyisin Fégarmy Arms Factory Ltd. Englannissa Telly tunnetaan myös Relum-nimellä, joka juontuu sikäläisestä maahantuojasta, Relum Ltd:stä. Perälaatan ja puun välissä on valkoinen koristelevy joka antaa aseelle lievän de-luxe-leiman. Weaverin D4 on normaalia ohuempi sillä runkoputki on läpimitaltaan vain 22,32 mm.
kokemuksiA
Tellyn viritys on helppoa pitkän viritysvivun ansiosta ja luodin asetuskin on yksinkertaista, tarvitsee vain pudottaa luoti suoraan alaspäin latausportin reikään. Kun kyseessä ei ole varsinainen kilpailuase emme tyytyneet normaaliin kymmenen metrin ampumaetäisyyteen vaan tuplasimme urheiluhenkisesti matkan sillä hupikäytössä ampumaetäisyydet ovat usein jotakin muuta kuin perinteinen kymppi. Gamon Rocket kävi sitäkin heikommin: pienin kasa oli 40 mm.
Pienikin vaurio luodissa pilaa muuten hyvän kasan. Luoteina käytimme normaaleja RWS:n diaboloja, jotka oli pakattu 500 kappaleen peltirasiaan sekä Umarexin 850 Air Magnumia, Gamon TS-10:ä ja Gamon Rocketia. Samoihin aikoihin valmistettiin myös Super Tornadoa (LG 15), joka poikkesi tavallisesta Tornadosta lähinnä tähtäinten ja tehojen osalta. Grothausin suhde unkarilaiseen FEG:iin on epäselvä, mutta Tellyn Tornado-mallin likimain identtisenä esikuvana on J. Nopeudet mittasimme kahden metrin etäisyydeltä piipunsuulta ja ampuma-tukena käytimme hiekkapusseja. Yhdysvalloissa Telly Tornadoon liitettiin myös nimi Grothaus, joka puolestaan on hollantilainen asesuunnittelija. Tummaksi petsattu punapyökkiä oleva tukki on ilman karhennuksia, mutta varustettu kuitenkin poskipakalla ja mustalla muovisella perälaatalla. RWS:n Meisterkugelnilla toiseksi pienimmän kasan neljä laukausta oli 8 millin kasassa, mutta viides luoti kasvatti kasan 20 milliseksi
LuoTien noPeudeT Umarex: 142,8 m/s, vaihtelu 3,1 m/s RWS: 171,5 m/s, vaihtelu 3,1 m/s Gamo TS-10: 148,1 m/s, vaihtelu 6,7 m/s Gamo Rocket: 142,4 m/s, vaihtelu 6,3 m/s
H iukan
HisToriaa
Nyt esiteltyä Tellyä ei kuitenkaan tunnettu Suomessa nimellä Tornado, mutta Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa se oli kyseisen aseen mallinimi. Grothausin joitakin vuosia aiemmin suunnittelema Grothaus-ilmakivääri. Samalla luodilla toiseksi pienimmän kasan neljä laukausta oli 8 mm:n kasassa, mutta viides luoti kasvatti kasan 20 millimetriseksi. Vaikka Tellyn avotähtäinten antama tähtäinkuva onkin erittäin selkeä on aseen päälle asennettu Weaverin D4 kiikari jossa ristikkona on "double
WWW.REKYYLI.FI
käynti
Koeammunnassa huomattiin että tämäkin ase valikoi luotinsa ja etukäteisolettamus normaalin diabolotyyppisen luodin paremmuudesta ei pitänytkään paikkaansa. Laukaisu on kuitenkin miellyttävä ilman etuvetoa, luisumisia tai krahinoita siis virallisella termillä "etuvedoton ja kuiva". Epämääräisyyttä luotien helmoihin tulee sitäkin enemmän jos rasia on sattunut putoamaan muutaman kerran ja ehkä tästä syystä RWS:n diaboloilla ammutusta toiseksi pienimmästä kasasta eronneen yhden osuman aiheutti juuri tällainen helmavikainen luoti. Malliltaan tukki ei ole täysiverinen kisatukki, mutta ei myöskään klassillinen metsästys malli vaan jotakin siltä väliltä ja itse käyttäisin siitä mielelläni omatekoista termiä "tivolimalli".
cross hair" eli tuplaristikko. Nopeushajonta Umarexilla ja RWS:llä oli erittäin pientä, parhaitten kasojen osalta molemmilla vain 3,1 m/s. Suljetun latausportin päällä huomattiin laukauksen jälkeen pieni kaareva lyijyhitunen. Viiden lau-kauksen kasa vain 4,8 mm. Ostohetkestä puhuri on hiipunut noin metrin vuodessa, eli jokseenkin kolmisenkymmentä metriä, sillä aikoinaan Telly puhalsi diabololuodin likimain kahdensadan metrin nopeudella, mutta ainakaan teoreettiseen tarkkuuteen nopeudenmenetyksellä ei pitäisi olla vaikutusta sillä täysiveristen kilpailuaseiden luodinnopeudet ovat yleensä siinä sadan seitsemänkymmenen metrin paikkeilla ja jopa alle. Parhaat tulokset saimme Umarexin 850 Air Magnum -luodeilla. Epäkohdan postamiseksi voisi latausportin luodinreiän alkuosaa hieman avartaa niin että luoti, vaikka se olisi helmaosastaan hieman soikeakin uppoaisi syvemmälle, mutta puuha ei kannattane sillä virheetön luoti olisi avarrettuun pesään väljä.
Latausportti avoinna jolloin siihen voi asettaa luodin. Gamon TS-10 luodista Telly ei pitänyt ja kasa oli 23 mm. ja tuotannossa on kaksi taittuvapiippuista ilmakiväärimallia, LG 427 ja LG 527.
49. RWS:n Meisterkugeln-diaboloilla pienimmän viiden laukauksen kasan koko oli 7 mm. Tämäntyyppisessä latausmenetelmässä, ainakin Tellyn tapauksessa on pieni epäkohta sillä vain täysin muotopuhdas luoti putoaa paikolleen ilman apua niin ettei sen perästä leikkaudu metallia latausporttia suljettaessa. Ammuttaessa luoteja jotka on pakattu irralleen, ja varsinkin peltirasiaan on usein rasian viimeisten luotien helmoissa pieniä muodonmuutoksia. Laukaisukoneisto on varsin yksinkertainen ja säätöjä on vain yksi. Tornadoa valmistettiin lähinnä vuosina 19601970 kahdessa eri kaliiperissa, 4,5 mm (.177) ja 5,5 mm (.22). Tellyä valmistaa edelleen molemmissa em
CZ:n alkuperäinen etutähtäin todettiin mahdottomaksi käyttää paksumman piipun kanssa, koska etutähtäimen jalan pyöreän kiinnityspinnan ulkohalkaisija todettiin piipunsuun ulkohalkaisijaa ohuemmaksi. .500 a-square H
irvenpysäyttäjä
Kiväärimme rautaosien painoksi kaavailimme noin 4 kiloa ja koko aseen painoksi 66,5 kiloa rautatähtäimillä varustettuna. Lothar Walther .50 BMG -piippuaihion paksuus oli 42 mm ja pituus 36 tuumaa, joten siitä saataisiin metsästyskivääriin varmasti riittävä piippu ja ylikin jäisi suunnilleen yhden siluettipistoolin piipun verran. Rekyylivastimen alapinta suunniteltiin siten, että se upotetaan tukin petaukseen. Koska se näytti hyvältä AR-15-kiväärissä, päätimme, että sen täytyy näyttää hyvältä myös metsästyskiväärissä. Näinkin suuri aseen massa on mielestämme tarpeen, jotta ase olisi miellyttävä tai ainakin jollakin tavalla siedettävä ampua täystehoisillakin latauksilla. Näin piippu voidaan pintakäsitellä sinistämällä, jolloin aseemme ulkonäkö ei muutu kovin radikaalisti alkuperäiseen verrattuna. Rekyylivastinta ei valmistettu CZ:n tapaan koneistamalla se yhdeksi osaksi piippukankea, vaan valitsimme helpomman tien irtonaisen rekyylivastimen tai takatähtäimen jalustan muodossa. Piipunsuun halkaisija päätettiin AR-15 bull barrelia tarkastelemalla. Lisäksi optisen tähtäimen rikkoutuminen ei kuulosta mahdottomalta ajatukselta erityisen kovarekyylisessä aseessa, joten varatähtäimet on hyvä olla. Piippuun oli joka tapauksessa kiinnitettävä erillinen rekyylivastin suunnilleen takatähtäimen oletetulle. Piippu on valmistettu mustasta teräksestä. Piipun halkaisijan tuli olla suusta noin 23 mm, siten että se kaventuisi 23 mm:n mittaan kartiona patruunapesän jälkeisen pykälän jälkeen. Taskulaskimen paristot alkoivat osoittaa ehtymisen merkkejä, kun vihdoin onnistuimme päättä50
Osa 2
teksti: Hannu uronen
Edellisessä numerossa käsiteltiin sitä, miten hirvenpysäytyskaliiperiin päädyttiin. Muistetaan, että materiaalivahvuus piipun suulla on vain 5 mm puolellaan, koska piipun isokaliiperi on 12,95 mm. Rekyylivastimen alapinnassa on lisäksi kierteet kahdelle M6-pultille, joista muodostuu rautojen etumaiset kiinnityspultit. Erityisen pieni tai siro metsästyskiväärihän ei ollut suunnitelmissamme alunperinkään. Norman .460 Weatherby Magnum -hylsy pesittyi kuitenkin vaivatta. Sulkuvälin osalta päädyimme varsin tiukkaan mitoitukseen, jossa lukko sulkeutui GO-tulkin päälle juuri ja juuri. Tältä osin rakenne muistuttaa jossakin määrin CZ:n alkuperäistä ratkaisua. Osat kivääriä varten on nyt hankittu, ja seuraavaksi on ryhdyttävä kiinnittämään niitä toisiinsa.
mään piipun tarkemman profiilin. Patruunapesä kalvettiin ja sulkuväli säädettiin kohdalleen, kun piippu oli ensin sorvattu profiiliin ja kiinnitetty lukonkehykseen. Halusimme siirtää tähtäimet uuteen piippuun, jotta aseemme muistuttaisi ulkoisesti hieman enemmän perinteistä suurriistakivääriä. Toisaalta hirvipassissa istuttaessa ja lyhyitä matkoja käveltäessä aseen painolla ei ole kovin suurta merkitystä. Lisäksi patruunapesä kiillotettiin huolellisesti, sillä se on hyväksi todettu keino estää hylsyjen takertuminen. Se kiinnitettiin piippuun kartiotapeilla. CZ 550 Magnum -aseessa on vakiovarusteena Express-tyylinen takatähtäin ja edessä nuppijyvä. paikalle, joten samalla rekyylivastimeen jyrsittiin lohenpyrstöura takatähtäintä varten. Etutähtäin on yksiosainen, ja ainoastaan nuppijyvä on irrotettavissa.
WWW.REKYYLI.FI
Rautatähtäimet
CZ:n alkuperäisestä .416 Rigby -kaliiperisesta piipusta jäi jäljelle rautatähtäimet. Rautakankimaisesta olemuksestaan huolimatta piippu ei ole niin painava kuin voisi olettaa. Piipun päämitat ratkaistiin yksinkertaisella kaavalla: pituus CZ:n alkuperäisen 26" piipun mukainen ja paksuus perästä sama kuin lukonkehyksen paksuus eli 30,0 milliä
Toinen syy hiontaan oli se, että halusimme kaikki metalliosat mahdollisimman samanvärisiksi ja muutenkin mahdollisimman samannäköisik-
Piippu sorvattiin takaosastaan lukonkehyksen etureunan paksuiseksi. Hioimme huulet siten, että patruuna nousee lukonpään otteeseen muutamia millimetrejä aiemmin kuin alun perin. Mielestämme erityisen positiivinen seikka syöttökotelon virittämisessä oli se, että pitkillä ja pyöreäkärkisillä luodeilla ladatut patruunat syöttyvät edelleen täysin normaalisti.
Tähtäimeksi valittiin alkuvaiheessa Aimpoint 7000L. Uuteen jalustaan jyrsittiin CZ:n alkuperäiselle Express-takatähtäimelle sopiva lohenpyrstöura. Patruunannostajan koneistus auttoi, ja nyt viimeinenkin patruuna syöttyy moitteetta patruunapesään saakka. Dremeliä apuna käyttäen hiottiin ulosvetäjän stopparia hieman lyhyemmäksi, jolloin ulosvetäjän kynsi painuu syvemmälle ja tarttuu kiinni ohuempaan hylsynkantaan. Lisäksi Aimpointin rekyylinkestosta oli aiempia hyviä kokemuksia. Kokonaiskapasiteetti olisi siis neljä patruunaa. Nyt ase toimi muuten, mutta viimeinen patruuna tökkäsi edelleen lähes joka kerralla piippuun. Jyvälle oli siis koneistettava umpinaisesta teräsmöykystä uusi, paksumpaan piippuun sopiva jalusta. Se kiinnitettiin piippuun yhdellä 4 millimetrin ruuvilla. Aimpoint kiinnitettiin aseeseen Kozap-kiikarinjalalla, johon vaihdoimme ennen asennusta kestävämmät ruuvit. Joko tylppäkärkinen luoti tökkäsi syöttörampin reunaan tai patruuna nousi niin pystyyn, että luoti osui piipun takapäähän. Sellainen sattui olemaan joutilaana ja silmänetäisyys saataisiin varmasti riittävän pitkäksi. Tukki kiinnittyy takatähtäimen jalustaan kahdella kuuden millimetrin ruuvilla, joille tehtiin kierteet suoraan jalustan alapintaan. Poistettuamme kummaltakin puolelta 0,3 mm materiaalia syöttö alkoikin toimia moitteettomasti pitkillä ja pyöreäkärkisillä luodeilla. Ruuvia varten porattiin pieni syvennys piipunsuun yläpintaan. Koska lukonkehyksen etureuna oli viistetty, piipun ulkopinnan sovittaminen yhtenäiseksi lukonkehyksen kanssa oli työläs vaihe. Suurempaa kapasiteettia ei tässä kohden tehnyt edes mieli, sillä neljä patruunaa lisää jo ennestään raskaan aseen painoa pahimmillaan noin 0,3 kiloa. Tällä kertaa kävimme Dremel kädessä patruunannostimen kimppuun. Takatähtäimen jalusta toimii samalla rekyylivastimena, aivan kuten CZ:n alkuperäisessä ratkaisussakin. Ennen sinistystä tähtäimien jalustat ja hihnalenkki hiekkapuhallettiin mattapintaisiksi.
51. Syöttökotelon todettiin vetävän kolme kappaletta .500 A-Square -patruunoita. Jyvä nimittäin tunkeutui mielestämme liian häiritsevästi Aimpointin näkökenttään se niistä varatähtäimistä.
Syöttökotelon ja uloSvetäjän viilauSta
Yllättäen CZ:n ulosvetäjä toimi jo alkuperäisessä kunnossaan mainiosti .460 Weatherby Magnum -hylsyillä. Lisäksi syöttöramppi kiillotettiin huolellisesti. Aluksi työstimme syöttökotelon huuliin lisää tilaa, erityisesti kohdassa, jossa patruunan kanta nousee pois syöttökotelosta ja kiinnittyy lukon päähän ulosvetäjän alle. CZ:n alkuperäisen .416 Rigby -kaliiperin hylsy on vain hieman ohuempi kuin .500 A-Square -hylsy, mutta uuden kaliiperimme paksusta vyökannasta johtuen tarvittiin muutamia toimenpiteitä. Syöttöramppi muotoiltiinkin uudelleen loivemmaksi sekä siten, että kummastakin syöttökotelon rivistä syöttyvälle patruunalle on oma ramppinsa. Koska hylsyn kanta on noin 0,3 mm alkuperäistä ohuempi, uusi hylsy oli kuitenkin hieman välyksellinen ulosvetäjään. Näin patruuna asettuu vaaka-asentoon ennen kuin luoti ehtii osua piipun takapäähän. Ongelman aiheutti jälleen vyökanta, joka ei päässyt nousemaan riittävän aikaisin kiinni lukon päähän .416 Rigby -kaliiperin hylsylle mitoitetun patruunannostajan takia. CZ 550 Magnum -lukon ulosvetäjähän periytyy Mauser-lukosta sellaisenaan, joten ulosvetäjän kiristys olikin helppo ja nopea toimenpide. Piippu leimattiin asiaankuuluvalla kaliiperimerkinnällä.
Koska uusi piippu on merkittävästi alkuperäistä paksumpi eikä vanhan piipun jalka sopinut siihen, oli etutähtäimen jalka loihdittava esiin palasesta umpiterästä. Ongelmat alkoivat uudelleen, kun halusimme myös .50/110-kaWWW.REKYYLI.FI
liiperille suunniteltujen lyhyiden, kevyiden ja tylppäkärkisten luotien syöttyvän kunnolla. Ensimmäinen tehtävä oli hioa sinistettävien metalliosien pinta halutun kiiltotason aikaansaamiseksi. Kun makasiini oli täynnä, päällimmäinen patruuna syöttyi normaalisti, mutta seuraavat aiheuttivat enemmän tai vähemmän häiriöitä. Syöttökotelon viritys ei ollutkaan aivan yhtä helppo ja nopea toimenpide. Jalusta kiinnittyy piippuun kahdella kartiotapilla.
PintakäSittely
Jo projektin alkuvaiheessa oli selvää, että kiväärimme tullaan pintakäsittelemään sinistämällä. Pintakäsittelynä rautaosissa on sinistys. Rampin muotoilu auttoi toiseen häiriöön, mutta ei poistanut piipun takapäähän jumiutuvien luotien ongelmaa. Uusi tähtäimen jalka kiinnitettiin piipunsuulle yhdellä 4 mm:n ruuvilla. Tästä alkoikin pitkällinen ja varovainen syöttökotelon huulien hionta. Niinpä hioimme patruunannostajaan lisää tilaa viimeiselle patruunalle. Koska asensimme kiväärin selkään Aimpoint-tähtäimen yksiosaisella Kozap-kiikarinjalalla, jätimme itse jyvän kiinnittämättä
Näin tehtiin, jotta perälevystä saatiin mahdollisimman suurikokoinen, ja jotta rekyyli jakautuisi suuremmalle pinta-alalle. Mallia haettiin niin Weatherby Mark V -tukista kuin erään kotimaisen harrastajan metsästyskivääristäkin. Huomaa petaus myös takimmaisen kiinnitysruuvin ympäristössä. Joka tapauksessa, yli 6-kiloista ja 1208 mm pitkää asetta käsitellessä ei pääse unohtumaan, miksi syön kaurapuuroa aamuisin. Painoa koko komeudelle kertyi lopulta 6,2 kiloa. Näin takatähtäimen jalusta uppoaa kokonaan petauksen sisään ja rekyylivastimien välissä on yhtenäinen, massapedattu alue.
Tukin mitoituksessa päätimme luopua osasta klassisuutta toiminnallisuuden, tarkemmin sanottuna rekyylinhallinnan hyväksi. CZ:n järjestelmä vaikutti mielestämme järkevältä, joten teimme siihen ainoastaan pieniä muutoksia. Päädyimme eteenpäin viettävään, melko runsasmuotoiseen poskipakkaan. Seuraavassa Rekyyli-lehdessä tutustumme kiväärimme ampumaominaisuuksiin ja .500 A-Square -patruunan lataamiseen.
YhteistYökumppanit:
CWP Coloured Wood Products Oy, (050) 377 3766 Lohjan Ase ja Osa Ky, (019) 335 135 Midway Suomi Oy, (09) 512 2933 Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999
Rautojen kiinnitysruuvien reiät tukkiin vahvistettiin pilaripetauksella. Totuuden nimessä on tosin sanottava, että pidän raskaista kivääreistä, ja lähes kaikki kiväärini painavat varusteineen yli 5 kiloa. Tällä kertaa tukki muotoiltiin perälevyn mukaisesti, eikä toisin päin, kuten yleensä. Karhennuksia emme halunneet tukkiin tehdä, joten se on kauttaaltaan täysin sileäpintainen. Tällä kerralla petausta ei tehty suoranaisesti kiväärimme osunnan parantamiseksi, vaan lähinnä tukin eliniän pidentämiseksi. Koska painopiste asettuu mielestäni sopivaan kohtaan käsien väliin, kiväärin käsittelyominaisuudet eivät vaikuta ollenkaan huonoilta. Halusimme muun muassa tukin poskipakan kaartuvan eteenpäin. Lukonkehys piippuineen sekä liipaisinkaari ja syöttökotelon pohjalevy hiottiin käsin hiomapaperilla. Massapetaus tehtiin rekyylivastimena toimivan takatähtäimen jalustan ja lukonkehyksen rekyylivastimen välille. Lisäksi tukkiin asennettiin kaksi niin sanottua rekyylipulttia, joiden tarkoituksena on estää tukin halkeaminen pituussuunnassa.
52
.460 Weatherby Magnum -hylsyn kannan .416 Rigby -hylsyn kantaa pienemmästä läpimitasta johtuen ulosvetäjää jouduttiin hieman muokkaamaan. Kivääriämme on tarkoitus ulkoiluttaa suunnitellussa käyttötarkoituksessa eli metsässä, jossa se saanee ajan myötä osakseen pieniä kolhuja. Eräs merkittävä tekijä rekyylinhallinnassa on perälevy; perälevyksi hankimme erinomaisen pehmeän Hiviz Xcoil Large -perälevyn. Kaikki neljä rautaosien kiinnitysruuvia varustettiin metallipilareilla, jotka upotettiin massapetaukseen. Tukki mitoitettiin muutenkin siten, että ase perääntyisi mahdollisimman suoraan taaksepäin rekyylissä. Ainakin rekyylivaimennin muuttaa aseen tasapainoa
selvästi, sen ja Aimpoint 7000Ltähtäimen kanssa kiväärimme painopiste asettuu juuri etummaisen rekyylipultin kohdalle eli mukavasti käsien väliin. Lopullinen pinta saatiin aikaan hiomalla kuivalla 1500 meshin vesihiomapaperilla. Sen vuoksi viimeisen päälle kiillotettu peilipinta ei vaikuttanut mielekkäältä vaihtoehdolta. Ne käsiteltiin himmeän mattapintaisiksi hiekkapuhalluksella. Lopputulos sinistyksen jälkeen oli pitkälti odotetun kaltainen: metalliosat ovat nyt tyylikkään ja huolellisesti viimeistellyn näköiset, mutta eivät aivan peilinkiiltävät.
maSSaPetauSta ja PilaReita
CZ:n omasta tukista löytyy pilarit lukonkehyksen kiinnitysruu-
vien alta. Ehkäpä rekyyli tuntuisi siten hieman miellyttävämmältä. Tarkoitus ei siis ollut aivan peilinkiiltävää pintaa, mutta kuitenkin siistin ja viimeistellyn näköinen ulkoasu. Perän vetopituus on 360 mm. Tukki pedattiin kokonaan rekyylivastimien alueelta sekä niiden väliseltä matkalta. Tukin etuosasta tehtiin Varminttyylisen leveä mahdollisimman hyvän otteen mahdollistamiseksi. Lukonkehyksessä on tavanomainen rekyylivastin ja takatähtäimen jalkaan kiinnittyy järeä rekyylivastin tukin etuosan läpi asennetulla ruuvilla. Lisäksi lukonkehyksen takaosan tila tukissa pedattiin kestävyyden varmistamiseksi ja petausta jatkettiin myös muutamia senttimetrejä takatähtäimen jalustan etupuolelle. Se lisää aseen massaa ja tulee kesyttämään rekyyliä painonsa avulla, jos ei muuten. Lisäksi lukonkehyksen takaosan tienoilta löytyy poikittainen rekyylipultti, jonka tarkoituksena on estää tukin halkeaminen pituussuunnassa. Koska takatähtäimen jalusta oli tehty uusiksi, lisäsimme takatähtäimen jalkaan toisen kiinnitysruuvin CZ:n yhden ruuvin sijaan. Ulosvetäjästä poistettiin materiaalia siten, että se pääsee painumaan hieman syvemmälle ja näin pitää kiinni alkuperäistä ohuemmasta hylsynkannasta.
WWW.REKYYLI.FI. Tällä pyrittiin mahdollisimman kestävään lopputulokseen. Huomaa suurikokoinen Hiviz-perälevy.
Tukin harjasta haluttiin mahdollisimman korkea, mutta kuitenkin niin, että lukon irrottaminen on mahdollista tukkia raudoista irrottamatta. Tukkiin asennettiin myös elohopeatäytteinen BreKO-rekyylivaimennin, joka painaa peräti 13 unssia eli noin 370 grammaa. Poikkeus tehtiin ainoastaan tähtäimien jalustojen ja etummaisen, piippuun kiinnitettävän hihnalenkin pidikkeen kohdalla. Nyt aseemme on valmis koeammuntaa varten. Halusimme tukkiin massapetauksen. Eteenpäin viettävä poskipakka on hyödyllinen myös tässä mielessä.
si pinnaltaan, metalliosat kun olivat peräisin eri puolilta Euroopan mannerta. Tarkoituksena oli aikaansaada kiväärimme metalliosiin 7080 % kiiltotaso. Perän muotoon ja mitoitukseen haettiin mallia monesta eri lähteestä
1017, 1014
Onko Sinulla erikoinen tai harvinainen ase?
Haluatko esitellä sen lehdessämme?
teeseen n toimitukseen osoit Ota yhteyttä Rekyyli soita 041 451 4015 toimitus@rekyyli. Ota siis yhteyttä toimitukseen.. 09-658231. tai
Jos olet kiinnostunut asetekniikasta tai jostakin asealan erikoisalueesta ja osaat kertoa siitä myös mielenkiintoisesti muille, olet todennäköisesti etsimämme henkilö. P. P. 1017, la la 1014 Suomi Ase Mannerheimintie 75, Hki. HAULIKOT: HAULIKOT:
käytettyjä Suomi ASeeStA KÄYTETTYJÄ SUOMI ASEESTA
LOPUT HUBERTUS-METSÄSTYSHAULIKOT 25%! LOPUT HUBERTUS-METSÄSTYSHAULIKOT 25%!
Suomi Ase Oy,Oy, Mannerheimintie 75, Hki.09-658231. Ark. Ark
TEKSTI: Sa ara Kunna ala
Weixiang He "Wei"
Nimi: Weixiang He Laji: Practical Harrastanut: 2 vuotta Seura: Suomen metallikuva-ampujat
54 WWW.REKYYLI.FI
Minusta suhtautumisessa ei ole mitään eroa. Itse olen kuitenkin yrittänyt välttää tällaista suhtautumista enkä kilpaile veren maku suussa voittaakseni, sillä harrastus ei olisi enää harrastus, jos ottaisin sen liian vakavasti. Practical on lisäksi haastava laji ja siinä täytyy myös käyttää päätään. Ideana on ampua tauluun mahdollisimman nopeasti. Kilpailuihin osallistun tietysti tosissani, ja teen aina parhaani, mutta en halua että harrastus lakkaisi olemasta hauskaa ja alkaisi tuntua työltä Olet kotoisin Kiinasta. Tulin Suomeen neljätoista vuotta sitten jatkaakseni opiskelujani TKK:lla. Ainakin HSC:ssä ja muissakin seuroissa kaikki ovat samanarvoisia. Muutoksia on tehty kivääriin ja haulikkoon myös sen takia, että olen vasensilmäinen, vaikka olenkin oikeakätinen. Kyllä. Jos joku ampuu enemmän pisteitä lyhyemmässä ajassa, voittaa. Itse sain esimerkiksi aseenkantoluvan helposti jo ennen kuin olin Suomen kansalainen. Kiinassa kulttuuri on kuitenkin hyvin erilainen kuin Suomessa, joten maita on vaikea verrata keskenään. Usein myös luullaan, että miesvaltaisella harrastajakunnalla olisi ennakkoluuloja ampuvia naisia kohtaan, mutta minusta tilanne vaikuttaa olevan päinvastainen: naisilla on pikemminkin ennakkoluuloja lajia kohtaan. Harrastan Practicalia, jossa ammutaan erilaisia rasteja kolmella eri aseella. Aina kannattaa kokeilla! Minusta ammunta on tavanomainen harrastus, eikä minulla ollut minkäänlaista kynnystä sen aloittamiseen. Käytössäni on kivääri, haulikko ja pistooli, joihin on lisäksi tehty kevennyksiä ja muita muutoksia. Miten olet pärjännyt. Rekyylissä esitellään tämän vuoden aikana mielenkiintoisia henkilöitä aseharrastuksen piiristä sekä heidän näkemyksiään aseisiin liittyvistä asioista. Teknisistä yksityiskohdista en niinkään piittaa ja valitsen aseet sen perusteella, että ne tuntuvat sopivilta ja niillä osuu hyvin. Edes harrastajat eivät saa pitää asetta kotonaan, vaan he harjoittelevat erityisillä leireillä. Ainoa haittapuoli on ollut pieni
WWW.REKYYLI.FI
kokoni ja olenkin valinnut käyttämäni kaluston keveyden perusteella. Pituuteni vuoksi olen myös joutunut käyttämään jos jonkinlaisia korokkeita ampuessani. Se ei ole niin tylsää kuin kouluammunta, vaikka sekin on tärkeä laji. Tähtääminen on siis helpompaa vasemmalla silmällä, mutta pistooliammunnassa tällä ei ole niin merkitystä, sillä ase on kauempana silmästä. Kuinka usein käyt harjoittelemassa?
Kesäisin harjoittelen useammin, sillä kisat ovat silloin. Harjoittelen kesäisin pari kertaa viikossa, talvisin 12 kertaa viikossa sisäradalla. Aika ja pisteet lasketaan, ja lopputulos tulee niiden perusteilla. Liityin SMA-seuraan, jossa aloitin practicalin harrastamisen. Olen kilpaillut kaksi vuotta ja osallistunut miltei kaikkiin mahdollisiin kilpailuihin. Miten houkuttelisit muita ampumaharrastuksen pariin. Aika hyvin! Suomessa on melko vähän naisharrastajia ja osallistujia naistensarjassa on usein vähänlaisesti. Elämäni on kuitenkin Suomessa, enkä ole enää niin perillä Kiinan asioista. Huomasin, että lähistöllä on ampumarata ja kävimme työkavereideni kanssa tutustumassa rata-ammuntaan ja kiinnostuin harrastuksesta. Rasteja kutsutaan stageiksi. Asema naisena ei ole huonompi tai parempi, sillä kaikki ovat hyvin ystävällisiä ja avuliaita. Aluksi kävin viikoittain ampumassa HSC:n sisäradalla, ja tapasin muutamia practicalin harrastajia, jotka ehdottivat, että voisin kokeilla sitä. Moni pitää harrastusta jonkinlaisena urheilulajina. Miten siellä suhtaudutaan aseisiin. Mistä pidät harrastuksessasi erityisesti. Ensimmäisenä esittelyssä on Kiinasta Suomeen muuttanut naisharrastaja Weixiang He, "Wei", joka on harrastanut practical-ammuntaa kaksi vuotta ja menestynyt kisoissakin. Olimme silloin kurssilla HSC:n vieressä. Mitä lajia harrastat. Jokaisen on löydettävä itselleen sopiva tyyli, sillä eri ihmisillä on erilaisia vahvoja puolia; jotkut ovat nopeampia ja toiset taas fyysisesti voimakkaampia. Onko maahanmuuttajataustasi tai sukupuolesi aiheuttanut kummastusta harrastajapiireissä, vai onko siitä kenties ollut jopa hyötyä. Kaikki ovat hyvin avuliaita ja haluavat antaa neuvoja. Miten olet tullut Suomeen ja minkä takia. Minkä takia olet valinnut tämän lajin. Pienen kokoni vuoksi olen valinnut aseet lähinnä niiden keveyden perusteella. Tarkoituksena on esitellä teknisten artikkelien vastapainoksi alan ihmisten näkemyksistä henkilökohtaisella tasolla.
Haastateltavina tulee olemaan taustaltaan mielenkiintoisia ihmisiä ja julkisuuden henkilöitä, joista jokainen kertoo omasta näkökulmastaan lajistaan sekä aseharrastuksesta ja aseisiin liittyvistä asioista. Esimerkiksi HSC:llä aloitellessani sain paljon opastusta ja vinkkejä henkilökunnalta. On suunniteltava, miten ampuu, ja se ei sovi ihan kaikille. Practical vaatii hyvät hermot ja hoksottimet, sillä on oltava rauhallinen, mutta samalla nopea ja lisäksi täytyy muistaa kaikki opitut liikkeet ja tekniikat. Siellä lainsäädäntö on tiukka ja siviilit eivät saa kantaa aseita missään tapauksessa. Ihmiset ovat mukavia ja ilmapiiri seuroissa on loistava. Kerro hieman harrastusvälineistäsi. Practicalissa on kuitenkin enemmän toimintaa ja taktikointia.
Aloititko Practicalilla. Minä olen sitä mieltä, että jos laji kiinnostaa, sitä kannattaa kokeilla ei voi koskaan tietää miten pitkälle se vie!
55. Aloititko ampumaharrastuksesi Suomessa. Juttusarjassa käsitellään harrastajakunnan laajaa kirjoa ja kenties hälventää ennakkoluuloja, joita alaan toisinaan liitetään. Practical on mielenkiintoista
Suurin heikkous esikuvaansa verrattuna Caldwellissa on säätöjen hankaluus, eli ne tehdään krouvimmin ns. Se sisältää myös sivusäätöominaisuuden ja silti hinta on reilusti alle 300 euroa.
Vasara
Caldwell H.A.M.M.R.:n perusajatus on otettu Ransom Restistä, mutta laitteissa on monia eroja. Silmiinpistävin ero on laukaisulaitteessa, joka Ransomissa on laitteen
kylkeen akseloitu vipu ja Caldwellissa ns. Niinpä Ransom Rest on säilynyt pääosin ammattilaiskäytössä; esimerkiksi patruuna- ja asetehtaat käyttävät niitä. on jämerä. Testiryhmän näkemyksen mukaan osasyynä hajoamisiin oli pakkanen, joten nykyinen vaimennin sopii lähinnä kesäiseen käyttöön.
WWW.REKYYLI.FI. Rakenteeltaan H.A.M.M.R. kaukolaukaisin. Suomessa laite on maksanut reilut 500 euroa ja sen sivusäätöalusta on nostanut hintaa lisäksi reilulla 300 eurolla. Nyt esitellään sen edullinen kopio, Caldwell H.A.M.M.R., "Handgun Accurizing Mechanical Machine Rest"
Ransom Restin yleistymisen suurin este on ollut sen hinta. Pääkomponentit ovat va-
lurautaa ja ne on liitetty toisiinsa teräspulteilla ja akseleilla. Caldwell, joka on tunnettu edullisista tuotteistaan, tarjoaa
56
vaihtoehtoaan huomattavasti halvemmalla. Käytössä heikoiksi havaittuja kohtia on kaksi, toinen on iskunvaimennin, joita taannoisen .40 S&W -luotivertailun yhteydessä hajosi kaksi kappaletta. sormituntumalta, kun taas Ransomissa on pääosin helppokäyttöiset ja tarkat säädöt. Caldwell H.a.M.M.R.
H alpis-Ransom
TEKSTI: TEro KuITunEn
Ransom Rest on legendaarinen käsiaseiden tarkkuustestilaite, joka esiteltiin jo vuonna 1969. Itse laukaisulaitteen toimintatapa on kylläkin sama
Osumat siirtyvät yllättävänkin helposti. Kahvapaloissa on toki eroa, Ransomissa ne on jäykistetty alumiinilevyillä ja ne ovat muutoinkin viimeistellymmät. Testiryhmän näkemyksen mukaan alkuperäisen laakerin voisi korvata esimerkiksi pyörän laakerilla tai jollain muulla kestävämmällä.
tu, säädetään pääakselin kireyttä siten, että ase pääsee perääntymään rekyylissä luonnollisella tavalla. ei ole lainkaan hullumpi laite hintaansa nähden. Laukaisu ei aina palaudu, jos säätö on vähänkin pielessä. Kun sen sielunelämä on valjennut, avaa se uuden maailman esimerkiksi kotilataajalle.
Säädöt tapahtuvat tavanomaisia pultteja, muttereita ja kuusioruuveja käyttäen. Tuloksiin pääsemiseksi vaaditaan kuitenkin paljon vaivaa ja aikaa. Ase puristetaan kahvapalojen väliin ja suunnataan kohteeseen laitteen säätöjen avulla. Lisäksi joissain tapauksissa otepaloja joutuu hieman muokkaamaan, esimerkiksi jatketut lippaansalvat ovat ongelmallisia. Sellaisen hankintaa harkitsevan kannattaa huomioida edellä esitetyt rajoitteet, ja pohtia, jaksaako syventyä mahdollisten ongelmien ratkaisemiseen. Lisäksi päänivelen säätö vaatii erityistä tarkkuutta, jotta laite toimii oikein. Kun alkuperäiset Ransom Restin palat maksavat noin 100 euroa, saa Caldwellin parin lähes puoleen hintaan. Lähes jokainen asemalli vaatii omat palansa, joten niistä kertyy helposti melkoinen kustannuserä.
Laukaisulaite on pitkän vaijerin päässä. toimitetaan osina, joten ensimmäisenä laite kootaan mukana tulevien ohjeiden mukaisesti. Lisäksi patruunoita tutkiessa olisi hyvä, jos olisi saatavilla tunnetusti tarkkaa patruunaa, jolla epäilyksen kalvaessa voitaisiin todeta järjestelyn toimivuus. Kun painiketta painetaan, monipuolisesti säädettävä laitteen aseen puoleinen pää painaa liipaisinta.
Käyttö
H.A.M.M.R. Hyvänä puolena on, että omistipa kumman tahansa laitteista, voidaan niissä käyttää kummankin kahvapaloja. Tämän jälkeen säädetään laukaisulaitteisto. Laakerin prikat antavat periksi ja ne onkin koekappaleessa vaihdettu jo useaan otteeseen. Kun ensimmäiset laukaukset on ammutWWW.REKYYLI.FI
KEnEllE?
H.A.M.M.R. Ase on joka tapauksessa kiristettävä tiukkaan, ja lisäksi on löydettävä keino seurata sitä, pääseekö ase liikkumaan. Kyseessä ei ole mikään tarkkuussäätö, vaan se vaatii käyttäjältä oman vaivansa.
H.A.M.M.R.:n kahvapalat ovat kovaa mustaa kumia, kun taas Ransom Restin alkuperäiset ovat väriltään siniset ja materiaaliltaan pehmeämmät ja nihkeäpintaisemmat.
Caldwell H.a.M.M.R.
Valmistuttaja: Battenfield Technologies Inc., Yhdysvallat Valmistusmaa: Kiina Hinta: 271,70 euroa Kahvapalat: 53,20 euroa Maahantuoja: Midway Suomi, (09) 5122 933
57. Jos aseen rekyyli on pieni, on säätö mahdollista kiristää liikkumattomaksikin.
KOKEMUKsEt
Kun H.A.M.M.R. toimii oikein, se on tarkka. Lähtökohtaisesti tulos on sitä parempi, mitä paksumpi ja jäykempi levy on. Vaikka laitteisto on tukeva ja vaikka se olisi kiinni tukevasti, se on kuitenkin altis kaikenlaiselle häiriölle. Ammuttaessa laite hakee aluksi paikkaansa, eli ennen tarkkuuskokeita kannattaa ampua 510 laukausta, joilla kaikki saadaan asettumaan kohdalleen. Caldwellin palat ovat toki toimivat. Kokemusten perusteella vastaaviin tuloksiin pääseminen ihmisen ampumana vaatii todella hyvän ja robottimaisen ampujan. Laite kiinnitetään tukevasti puualustaan, esimerkiksi vaneriin. Toinen ongelmallinen kohta on päänivelen laakeroinnin kiinnitys, joka on liian pehmeä. Eräs pikakiinnitystapa on käyttää suuria ruuvipuristimia, jos pöydän materiaali ei salli läpipulttausta. Levyn avulla laite kiinnitetään betoniin tai ideaalitapauksessa peruskallioon. Suuntaaminen voi olla haastavaa, mutta myös laukaisulaitteen säätö saattaa takkuilla. Kun kaikki on valmista, laitteen kyljessä olevasta tangosta vedetään ase taka-asentoon, jolloin pidempikin lipas saadaan pujotettua paikoilleen. Kokemusten mukaan tämä vaatii melkoisesti tarkkuutta ja usein joudutaan kokeilemaan muutamia kertoja yritys-erehdys-menetelmällä. Tulosten vakioimiseksi tulee pitää huolta siitä, että levy tulee täsmälleen vaakatasoon. Myös aseen kiinnitys on ongelmallinen, riippuen aseen kahvasta. Esimerkkinä mainittakoon, että pelkästään vaijerin päässä olevan laukaisulaitteen sijaintipaikan muuttaminen vaikuttaa osumiin.
KahVapalat
Edullisuus pätee myös kahvapaloihin
Savuton eli nitroselluloosaruuti on syrjäyttänyt mustan ruudin useimmissa tapauksissa mm. Perinteisissä cowboy-aseissa käytettiin aikanaan mustaa ruutia, mutta sitä käytettäessä aseet likaantuvat ja kuluvat erittäin nopeasti. Teknisiltä ominaisuuksiltaan N32C syttyy ja palaa luotettavasti, mutta sille on onnistuttu saamaan erityisen pieni tilavuuspaino, mikä mahdollistaa entistä paremman hylsyn täytön ja siten myös tasaisemmat laukaukset. Ilmeisesti kokemukset asiakaskunnankin taholta ovat vielä niin vähäisiä, ettei esimerkiksi muiden CAS-ammuntoihin soveltuvien ruutilaatujen lanseeraamista ole vielä suunnitteilla EURENCO
WWW.REKYYLI.FI. N32C-
Tulevaisuus
Tässä vaiheessa, kun ensimmäiset valmistuserät ovat vasta löytäneet tiensä kauppojen hyllyille on vielä aikaista ennakoida ruudin menestymistä jo valmiiksi hintakilpailuilla maailman markkinoilla. Palonopeudeltaan N32C on N320- ja N330-ruutien väliltä, ja se antaa pienempiä pesäpaineita ja lähtönopeuksia kuin edellä mainitut pistooliruudit. Yhdysvalloissa cowboy-aseilla ampuminen on kasvanut erityisen suosituksi ammuntalajiksi ja siellä Cowboy Action Shooting onkin ollut voimakkaimmin kasvava ammuntalaji. Myös Vihtavuori-ruudit ovat olleet suosittuja. Tuotekehitysprojektin tavoitteena olikin kehittää markkinoille uusi ruutityyppi, joka soveltuisi vanhojen cowboy-aseiden kaliibereille, olisi palo-ominaisuuksiltaan CAS-ammuntoihin soveltuva, täyttäisi sopivasti myös hylsyn (mikä vähentäisi ns. Alhaisen tilavuuspainon lisäksi sillä on myös alhaisempi energiasisältö, mikä ilmenee myös oheisesta vertailusta N320- ja N330-ruuteihin nähden (luvut keskimääräisiä arvoja).
din takana ja välillä hylsyn pohjassa), mistä johtuen ominaisuudet ovat vaihdelleet laukauksien välillä. Perinteisiä N-ruuteja käytettäessä vajaaksi jääneeseen hylsyyn on kuitenkin ollut mahdollista laittaa vahingossa jopa kolminkertainen ruutiannos, joka mitä suurimmalla varmuudella johtaa aseräjähdyksiin ja todennäköisesti myös henkilövahinkoihin. Vihtavuoren cowboy-latauksiin kehittämä ruuti, N32C, on kuitenkin saanut asiaankuuluvan nimen, Tin Star.
N32C-ruudin kehittämisprojekti aloitettiin Vihtavuoressa jo vuonna 2004 pääosin Yhdysvaltain markkina-alueelta saadun asiakaspalautteen johdosta. Vihtavuoren pistooliruudeista N320-ruuti on koeammunnoissa osoittautunut olevansa lähimpänä CAS-ampujien haluamaa palonopeustasoa toimivuutensa puolesta. CAS:lla arvioidaan olevan satoja tuhansia harrastajia kautta maailman. CAS:ssa pistoolikaliiperisen aseen pinnoittamattoman lyijyluodin lähtönopeus saa maksimissaan olla 1000 fps eli 305 m/s. Tuplalatausten mahdollisuutta N32C-ruudin käyttö ei täysin poista, mutta alhaisemman tilavuuspainon ja suuremman jyväkoon vuoksi hylsy täyttyy perinteisiä pistooliruuteja paremmin ja tuplalataukset on siten helpompi huomata vilkaisemalla hylsyjen ruutitasoa ennen luoditusta. Siten N32C soveltuu erityisesti CAS-ammunnassa yleisesti käytettyjen lyijyluotien ammuntaan. Se, kuinka N32C-ruudin on kyseiset ominaisuudet on saavutettu, on pääosin liikesalaisuus. Kilpailijoilla on olemassa myös vastaavantyyppistä ruutia ja aika näyttää, mieltyvätkö ampujat uusiin, CASia varten erityisesti kehitettyihin ruuteihin. käsittelyturvallisempana ja monipuolisempana ajoaineena ja jo pitkään länkkäriammuntaa on harrastettu myös savuttomilla ruudeilla. Lännenmiehen vauhtijauhe
Vihtavuoren ruudit on tähän saakka nimetty tylsästi numerokoodein, kun taas monilla amerikkalaisilla on ollut hienoja mielikuvia herättäviä nimiä. tuplalatausten mahdollisuutta ja antaisi tasaisempia laukauksia) ja olisi ongelmaton ladata jälleenlatausvälineillä.
TinaTähden uudeT ominaisuudeT
Erona aikaisempiin Vihtavuoren pistooliruuteihin N32C on lähtö-
kohdiltaan kehitetty nimenomaan CAS-ammuntaa varten. Pienemmillä N-ruutimäärillä hylsyssä on ollut paljon vajaata tilaa (välillä ruuti on saattanut sijaita luo58
N32C TiN STar
TeksTi: Tero kuiTunen & ari siukola asianTunTija: Marko TalviTie, eurenCo vihTavuori oy
ruudin jyväkoko on hieman perinteisiä Vihtavuoren pistooliruuteja suurempi ja huokoiseksi yksikomponenttiseksi pistooliruudiksi N32C-ruuti on grafitoinnista huolimatta pintaväriltään hieman harmahtavampi kuin muut ruudit. Ongelmana N-ruutien käytössä mustaan ruutiin verrattuna ovat kuitenkin olleet niiden antamat liian suuret nopeudet (yli äänennopeus) sekä paineetkin
Ainakin kyseisessä erässä se on myös väriltään vaaleampaa.
ruutilajieN vertailua
Ruutijyvän Pituus N320 N32C "Tin Star" N330 1,0 mm 1,2 mm 1,0 mm Halkaisija 0,8 mm 1,1 mm 0,8mm Ruudin Tilavuuspaino 550 g/l 420 g/l 620 g/l Lämpöarvo 4100 g/l 3050 g/l 4100 g/l
koeammuNta .44 magNum ase: ruger super redhawk 7,5"
Luodin lähtönopeus, m/s Hitain N32C Tin Star 0,50 g 0,55 g 0,60 g 0,65 g N320 0,60 g 0,65 g 255,5 251,1 275,8 296,5 305,5 340,1 Nopein 265,9 281,8 301,8 307,1 331,3 356,1 Keskiarvo 261,0 263,5 287,7 302,7 321,2 350,2 Hajonta 10,38 30,75 26,01 10,58 25,80 16,02
Luoti: Archipelago FP 225 gr, .4305", jälkipuristettu, niippiuralla, Nalli: Federal, Latauspituus: 40,5 mm
59. Lataukset ovat hyvin mietoja; ruuti palaa puhtaasti ja likimain täydellisesti. Tätä artikkelia varten ladattiin .44 Magnumiin neljää eri latausta (0,50g, 0,55g, 0,60g ja 0,65g) Archipelago FP 225 gr (halk. Toivottavaa on, että patruunatehtaat ja uskaliaimmat jälleenlataajat keksivät ruudille muutakin käyttöä. Vihtavuori Oy:ssä. Erona .44 Magnum -latauksiin oli se, että luotia ei niipattu lainkaan. Nopeuksia mitatessa todettiin Tin Starin sopivan hyvin käyttötarkoitukseensa. Kaikilla latauksilla ruuti paloi täydellisesti ja vasta kovimmalla ylitettiin nopeus 300 m/s, kun pienemmälläkin N320-annoksista keskiarvo oli 320 m/s. N32C-ruudin soveltuvuutta muihin käyttötarkoituksiin tutkitaan paraikaa, ja kommentteja ruutia kokeilleilta otetaan vastaan. Teoriassa, jos mennään riittävän pieneen hylsykokoon, niin hylsyyn ei välttämättä saada mahtumaan tarpeeksi N32C-ruutia ja paineet voivat olla olemattomat, eikä luoti saa tarpeeksi energiaa taakseen. Niillä sama teho saavutetaan turvallisesti aseen kestävyyden kannalta; tulee vain olla varovaisempi ladattaessa. Käytettäessä 0,60 grammaa N32C-ruutia hitaimman ja nopeimman mitatun luodin nopeuden erotus oli lähes 60 m/s, jota on pidettävä liian suurena.
Tin Staria käytettäessä, varsinkin kevyehköillä luodeilla, kannattaa käyttää niippausta. lataamalla virallisen taulukon .44 Magnumin ainoan latauksen minimiannos (0,5 g) .45 LC:iin rengaspainoista valetun palloluodin taakse. Myös latauksen tarkkuus oli kohtuullinen, 25 metrin etäisyydeltä koulutaulun mustalle alueelle osui säännöl-lisesti. Valmistaja olisi kiinnostunut kuulemaan N32C:n käyttökokemuksia esimerkiksi aliäänisten kiväärinpatruunoiden lataamisessa.
erityisesti huomioitavia seikkoja
Vaikka N32C onkin palonopeudeltaan N320:n ja N330:n väliltä, niin sen painoyksikköä kohden sisältämä energiamäärä on alhaisempi kuin muilla Vihtavuoren pistooliruudeilla. Verrokiksi ladattiin tavallisesta .44 Mag-taulukosta samalla luodilla kaksi versiota (0,60 g, 0,65 g) N320:llä. Kyseessä oli kuitenkin klassinen kotilaturin erehdys, jota ei pidä mennä apinoimaan. Tässä on nähtävissä Tin Starin eittämätön etu, tuplalatausta ei hylsyyn mahtuisi, kun taas N320:illä se ei tekisi edes tiukkaa.
N32C TiN STar
Valmistaja: EURENCO Vihtavuori Oy, Suomi Pakkauskoko: 500 g Hinta: 37,86 euroa Jakelija: Nordis Oy, (06) 431 0301
N32C:n jyväkoko on huomattavasti perinteisiä, palonopeudeltaan samankaltaisia Vihtavuoren pistooliruuteja suurempi. Asiaa luonnollisesti auttoi palloluodin asettaminen lähes kokonaan hylsyyn, jolloin lähtötiWWW.REKYYLI.FI
lanteessa palotila oli pieni. Yllättäen tällöinkin annos paloi puhtaasti, vaikka kevyen ja kitkapinnaltaan pienen palloluodin antama vastapaine Ruger Vaqueron 5,5" piipussa on varsin pieni. 4305") -luodilla, jolle ei löydy suoraan virallista latausdataa. Tällöin rekyylikin alkoi muistuttaa aitoa .44 Magnumia. Se vähentää nopeusvaihtelua, kuten on havaittavissa .44 Magnumilla käytetyistä latauksista, joissa oli käytössä suhteellisen voimakas niippaus luodin niippiuraan. Esimerkiksi nopeushajontaan ei annoksen kasvattaminen vaikuttanut loogisesti. Käytössä oli Archipelago Bulletsin 225-graininen pinnoitettu lyijyluoti. Tinstaria kokeiltiin myös .45 Colt kaliiperissa hyvin samansuuntaisin tuloksin, kuin .44 Magnumissa. Niippaus on harkittava keino, jolla varsin suuritilavuuksinen ruuti saadaan palamaan toistuvasti samalla tavalla.
magNumeihiN?
Kevyenkään magnumlatauksen pyrkiminen Tinstarilla ei ole järkevää, koska tarkoitukseen on olemassa parempiakin aineita. Tin Star on kuitenkin suuresta bulkista huolimatta nopea ruuti, jolla paineiden kasvattaminen riskirajoille tapahtuu nopeasti. T/C Contenderilla tiedetään tosin ammutun 6,5 gr annoksella Tin Staria 300 gr lyijyluoteja. Siksi valmistaja suosittelee pitäytymistä tarkoin latausoppaiden ja -manuaalien sisältämissä komponentti- ja lataustiedoissa. Niinpä lataukset otettiin suoraan 267 gr:n luodille tarkoitetusta Cowboy-latausten taulukosta, ja koska käytetty luoti oli jonkin verran kevyempi, päätettiin harkinnan jälkeen mukaan ottaa yksi hiukan kovempikin lataus. Tällä kertaa onneksi selvittiin pelkällä ihmettelemisellä, koska ase kesti.
Vasemmanpuoleisessa hylsyssä on Tin Staria ja oikeanpuoleisessa N320:ta, molemmissa 0,55 grammaa. 230 m/s). Tarkkuudeltaan nyt kokeillut lataukset eivät olleet kaksisia, mutta esimerkiksi 215 gr lyijy-SWC ja 0,5 g Tinstaria on osoittautunut mainioksi .44 Magnumin kevytlatingiksi. N32C on siten sellaisten kaliiperien ruuti, joissa on suuri hylsytilavuus.
kokemuksia
Vihtavuoren taulukoissa olevat lataukset otettiin ensimmäisenä kokeiluun ja todettiin ihan toimiviksi. Kaikissa muissa suhteissa lataukset olivat täsmälleen samat. Uusien lajispesifisten ruutien kehittäminen on kuitenkin täysin mahdollista ja se riippuu täysin asiakkaiden palautteesta.
N32C-ruudiN soveltuvuudesta muihiN käyttötarkoituksiiN
Uutta latausdataa on tekeillä yhteistyössä lajin harrastajien sekä Nammo Lapua Oy:n kanssa. Koeaseena oli Ruger Super Redhawk 7,5 tuuman piipulla. Sillä käynti 25 metrin päästä samaisesta Rugerista on ollut noin 50 mm ja alle. Se johti todennäköisesti mittauksissa ilmenneisiin suuriin nopeusvaihteluihin sekä mataliin lähtönopeuksiin (ka. Länkkärilatauksiin luonnollinen valinta olisi siten pienin 0,5 g annos N32C:tä, koska kovemmilla latauksilla ei saavuteta mitään parannusta. Ruudin paloherkkyyttä kokeiltiin mm
60
WWW.REKYYLI.FI
Kanadan taKtisimmat
MIERT
ja
CNT
teksti: juan pablo lasterra
Viimeisen sadan vuoden aikana Kanada on kasvanut maaksi, jonka väestö on jakautunut Toronton kaltaisiin suuriin metropoleihin. Ongelma ei ole vaikuttanut kaikkiin yhteisöihin samalla tavalla. "Neljän kaupungin lisäksi Vancouverin kaupunki, jolla on oma ERT-yksikkönsä, voi hyötyä yksiköstämme vahvistuksen tai koulutuksen muodossa", kertoo yksi yksikön johtajista. 90-luvun lopulla Kanadan rikollisuustilastot olivat alhaiset, sillä 50-luvun "vauvabuumin" aikaan syntyneet nuorisorikolliset olivat jo kasvaneet aikuisiksi. Loput yksikköön kuuluvasta henkilöstöstä toimii MIERT:n lisäksi partiotehtävissä, huumeidenvastaisessa yksikössä tai, kuten New Westminsterissä, muissa erikoistehtävissä. Väkivaltarikosten lisääntymisen takia muutamat kaupungit ovat yhdistäneet taktisia yksiköitään.
Municipal Integrated Emergency Response Team MIERT (joka on neljän kaupungin erikoisjoukoista koottu valmiusyksikkö) ja Crisis Negotiation Team (Kriisineuvotteluyksikkö) palvelevat kolmea suurta kaupunkia ja neljättä pientä kaupunkia Brittiläisen Kolumbian eteläosissa. New Westminsterin kaupungissa tapahtui myös huomattavaa rikollisuuden kasvua, kun taas Deltan kaupungissa lisäystä ei juuri tapahtunut. Hiljattain on päätetty, että tulevaisuudessa osa-aikaiset toimivat MIERT-tehtäviensä ohella vain partiotehtävissä. Näistä luvuista huolimatta on sanottava, että rikollisuuden osuus edellä mainituissa yhteisöissä on yksi Brittiläisen Kolumbian alhaisimmista. 80-luvun samanlaisen vauvabuumin seurauksena rikollisuus kuitenkin lisääntyi uuden vuosisadan alussa. Muiden tekijöiden ohella tähän ovat vaikuttaneet paikallisten viranomaisten tehokkaat ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja rikosten ehkäisemiseksi suunniteltujen projektien onnistuminen
Joukossa on voimaa
Yksi aloitteista toteutui maaliskuussa 2004, kun ERT-yksiköt Abbotsfordissa, Deltassa, New Westminsterissa ja Port Moodyssa yhdistyivät MIERT-yksiköksi. 12 miehen erikoisyksikkönsä, jotka toimivat ERT-tehtävissä osa-aikaisesti. Yksikköä valvoo johtoryhmä, jossa mukana ovat kaikkien neljän alkuperäisen eril-
lisyksikön komisariot. Tähän vaikuttivat myös huumeidenkäytön kasvu, talouden romahtaminen ja yhteisön sisäisten suhteiden huonontuminen. Tämän uuden järjestelmän avulla MIERT voi palvella kaikkia neljää kaupunkia suuremmalla miehityksellä ja huomattavasti entistä tehokkaammin. Siirtyminen partiotoimiin aiotaan toteuttaa vähitellen. Lisäksi yksiköllä on kokoaikainen koordinaattori, jonka arvonimenä on vanhempi konstaapeli (Staff Sergeant). Joka tapauksessa MIERT hakisi ensin lisäapua Vancouverin ERT-yksiköltä. Tilastojen mukaan yksikkö vie noin puolet siinä toimivien osa-aikaisen henkilöstön ajasta ja partiotehtävissä yhden miehen tilapäinen menetys on paremmin siedettävissä, verrattuna erikoistuneisiin yksiköihin, joissa yksikön kaikkien henkilöiden pitkäjänteinen osallistuminen on tarpeellista tehtävien onnistumisen kannalta. MIERT-yksiköllä puolestaan on 22 viranomaista, jotka toimivat
tehtävissään täysipäiväisesti. Kanadan ratsupoliisin erikoisyksikkö, joka juuri saavutti statuksen "kokoaikaisena" erikoisyksikkönä ei puutu MIERT:n toimialueeseen, vaikka se voikin lainata lisävoimia, jos MIERT joutuu vastaanottamaan useita toimeksiantoja samanaikaisesti. MIERT:n keskeisiä tehtäviä ovat panttivanki-, linnoittautumis- ja itsemurhatilanteiden ratkaiseminen, vaarallisten pidätysten ja etsintöjen suorittaminen, todis61. Vuonna 2001 rikollisuus lisääntyi Brittiläisessä Kolumbiassa yhden prosenttiyksikön, kun taas Abbotsfordin kaupungissa lisäys
WWW.REKYYLI.FI
oli 23 %. Siihen asti jokaisella kaupungilla oli oma n
"Tällaisesta tehtävästä suoriutuakseen meidän täytyy myös lisätä koulutustamme ja opetella ottamaan käyttöön uudenlaisia tekniikoita, joita on kehitelty. "Kohtaamamme huumediilerit ovat yhä järjestäytyneempiä, heidän aseensa ovat yhä tehokkaampia ja lisäksi monet heistä käyttävät luotiliivejä", konstaapeli kuvailee. Kyse on useimmiten huumekauppaan liittyvistä jengisodista. Lisäksi MIERTviranomaiset osallistuvat kukin tahollaan päivittäin vaarallisiin tehtäviin, joita ei pidetä erityisesti meidän yksiköllemme tarkoi-
tettuina tehtävinä, mutta joissa jäseniemme läsnäolo lisää huomattavasti tehtävän onnistumisen todennäköisyyttä."
asEisTETTu Ja vaaRaLLinEn
MIERT:n konstaapelit ovat usein tekemisissä saman kaavan mukaisesti tapahtuvien väkivaltarikosten kanssa. Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä MIERT avustaa myös erikoisjoukkojen koulutuksessa.
62
Operaation suorittamiseksi MIERT:n on saatava tietoonsa etukäteen tapahtumapaikka, tapahtuman luonne, se kuka tilannetta johtaa sillä hetkellä, missä MIERT voi kokoontua ja onko tapahtumapaikalla vaarallisia alueita tai kulkureittirajoituksia. Esimerkiksi vuonna 2006 meillä oli 59 erikoistehtävää. tajien tai VIP-henkilöiden suojeleminen sekä muut erikoistehtävät, joiden katsotaan ylittävän tavallisten poliisivoimien kapasiteetti. Uhri siepattiin ja häntä pidettiin panttivankina useiden päivien ajan. Konstaapelin mukaan väkivallan dramaattinen lisääntyminen näiden jengien keskuudessa tarkoittaa myös henkirikosten lisääntymistä, sillä se vaikuttaa olevan ainoa tapa ratkaista esimerkiksi alueiden hallintaan liittyvät kiistat. Muihin toissijaisiin tehtäviin kuuluvat väkivaltaisista rikoksista epäiltyjen pidättäminen, erikoisosaamista vaativa valvonta tai rajavalvonta ja apuvoimina toimiminen esimerkiksi jengien, asekaupan tai huumeiden salakuljetuksen valvonnassa. Konstaapeli mainitsee myös kaksi hankalinta ja menestyksekkäintä tehtävänantoa viimeisimpien vuosien aikana. Muina tehtävinä MIERT myös avustaa partioita, suorittaa valvontaa ja varjostusta, tukee huumeidenvastaisia yksiköitä pidätystilanteissa peite- tai pidätysryhmänä sekä osallistuu kotietsintöihin, jos tehtävään ei ole riittävästi henkilöstöä, tai jos etsinnät ovat luonteeltaan sellaisia, että niihin tarvitaan erikoisosaamista esimerkiksi vahvistettujen ovirakenteiden tai muiden vastaavien esteiden tuhoamiseen taikka henkilövahinkojen tai todisteiden vahingoittumisen minimoimisen vuoksi. 12. Tilanne on tuonut väistämättömästi lisää töitä MIERT-yksikölle, sillä heidän on avustettava jokaisen kaupungin alueella toimivia muita yksiköitä, jotka toimivat edellä mainitun kaltaisen
rikollisuuden parissa, jotta tilanteet saataisiin ratkaistua ammattimaisesti ja tehokkaasti. Ensimmäinen näistä tapahtui neljäntenä toukokuuta, vuonna 2005. Uhri ei vahingoittunut operaation yhteydessä. Yksi MIERT:n konstaapeleista kertoo: "vastaamme 50-70 kutsuun vuodessa, joissa kyse on tapauksesta, jonka luokittelemme yksiköllemme tarkoitetuiksi erikoistehtäviksi. Monia kotietsintöjä suoriWWW.REKYYLI.FI. Operaation aikana ne viranomaiset, jotka eivät kuulu MIERT-yksikköön, osoitetaan esimerkiksi ohjaamaan liikennettä, rauhoittelemaan tapahtumapaikan ympäristöä, evakuoimaan henkilöitä, kuljettamaan pidätettyjä ja kontrolloimaan median edustajia tai muita tapahtumapaikalle kerääntyneitä sivustakatsojia. Tämä tarkoittaa lähitulevaisuudessa myös sitä, että MIERT:ssä toimivien viranomaisten määrää joudutaan lisäämään", kertoo konstaapeli. MIERT neuvotteli sieppaajien kanssa ja epäillyt saatiin kiinni asunnostaan. huhtikuuta vuonna 2006 MIERT toimi yhteistyössä Vancouverin ETF:n ja RCMP:n erikoisyksikön kanssa. Eräs mies kidnapattiin, hakattiin ja häntä pidettiin panttivankina lunnaita vastaan
Tässä on merkittävä ero pääosin entisillä sotilailla miehitettyihin yhdysvaltalaisiin SWATyksiköihin verrattuna.
63. MIERT:n riveihin päästäkseen poliisin on oltava ensimmäisen luokan poliisi, mikä tarkoittaa sitä, että hänellä on vähintään neljä palvelusvuotta täynnä. Jäsenet osallistuvat usein peruskurssiin, jossa yhtenä isäntänä on Vancouverin poliisi. Tämän jälkeen kokelas osallistuu tiimin kanssa koulutuspäiviin ja hänelle esitellään MIERT:n toimintatapoja. Seuraavaksi hänet lähetetään ensimmäiselle mahdolliselle peruskurssille, joka kestää usein 34 viikkoa. etsintöihin, panttivankien pelastamiseen, ajoneuvohyökkäyksiin, aseenkäsittelyyn, kaasuaseiden käyttöön, vaarallisiin ajoneuvonpysäytystehtäviin, harhautusvälineiden ja luotisuojien käyttöön, kontrollointitaktiikoihin, ryhmässä toimimiseen ja muihin erikoistaitoihin, joita MIERT:n leivissä tarvitaan. Hyväksytysti suoritettujen testien jälkeen hakija käy läpi henkilökohtaisen haastattelun ryhmän toiminnasta vastaavan ylikonstaapelin ja kahden muun johtajan kanssa. Kun hakija on päässyt mukaan tiimiin, hän saa tarvittavat varusteet ja yhdestä yksikön kokeneemmasta jäsenestä tulee hänen henkilökohtainen ohjaajansa koeajan ajaksi. "Meillä on myös onneksi ryhmän jäsen, joka järjestää useita koulutustilaisuuksia Amerikan mantereella yksityisen yrityksensä välityksellä. Los Angelesin PD SWAT -joukkojen muutamat jäsenet kävivät Abbotsfordissa kouluttamassa MIERT-jäseniä panttivankitilanteissa toimimisen ja vaarallisten etsintätehtävien tiimoilta. Kuten edellä mainittiin, luvun odotetaan kasvavan edelleen. Tarkka-ampujien täytyy osallistua erikoiskurssille ennen kuin he voivat pätevöityä tehtäviinsä ja lisäksi heidän on käytettävä vuodessa ylimääräiset kuusi päivää erikoiskoulutukseen. tettiin erikoisyksikköjen toimesta ja näiden seurauksena uhri löydettiin ja sieppaajat pidätettiin. Vuoden 2010 Olympialaiset Vancouverissa tuovat uusia haasteita MIERT:lle ja alueen kaikille poliisiyksiköille. Parhaiten suoriutuneet kokelaat lähetetään edelleen johtoryhmän haastatteluun, jonka jälkeen johtoryhmä antaa lopullisen hyväksyntänsä. MIERT:n suhteet Yhdysvaltain SWAT-joukkoihin eivät ole kovin kiinteät, vaikka jotkut MIERT:n jäsenistä kuuluvatkin kansainväliseen erikoisyksikköjen INTOAjärjestöön (International Tactical Officers Training Association) tai vastaavaan kansalliseen järjestöön (NTOA). Koulutuksen
WWW.REKYYLI.FI
aikana MIERT:n jäsenet tutustuvat mm. Yhteisharjoituksia pidetään myös Kanadan ratsupoliisin erikoisyksikön kanssa. Ympäri manteretta matkatessaan hän saa arvokasta tietoa, joka välittyy suoraan tiimin muille jäsenille", kertoo yksi MIERT:n konstaapeleista.
asEET Ja vaRusTEET
Kaikilla MIERT-joukkojen jäsenillä on Glock 22 -pistooli kaliiperissa .40, paitsi Delta-jäsenillä, joilla on Glock 21 kaliiperissa .45 ACP, sillä yhtenäisyyttä asi-
Tunkeutuessaan kohteeseen MIERT käyttää monia tehokkaita keinoja, mutta ei räjähteitä. Tämän jälkeen kokelaan on suoritettava hyväksyttävästi kuntotesti, ampumataitokoe ja ryhmätyötesti sekä koe, jossa mitataan toimintakykyä nopeissa tilanteissa. Muutamat tehtävät, kuten VIP-vieraiden saattaminen Abbotsfordin lentokentältä Vancouveriin, lankeavat kuitenkin MIERT:lle, sillä useiden vieraiden odotetaan saapuvan Abbotsfordin lentokentälle, jotta Vancouverin kentän ruuhkautuminen voidaan ehkäistä.
miERT-yksikön JäsEnEksi kouLuTTauTuminEn
Tällä hetkellä MIERT:ssä on 19 jäsentä, vaikkakin lyhyen ajan sisällä määrä nousee 22:een. MIERT:llä on läheiset suhteet muiden Brittiläisen Kolumbian yksiköihin (erityisesti Vancouverin poliisilaitoksen ETF-joukkoihin) ja myös Albertan erikoisyksiköihin, sillä MIERT harjoittelee siellä säännöllisesti. Yksi yksikön johtajista kertoo, että kun hakemus on toimitettu, valvojan ja kokelaan yksikköä johtavan poliisikonstaapelin on vielä suositeltava henkilöä tiimiin. MIERT:n toiminnan aikana yksikkö on saanut loistavan maineen Kanadan erikoisyksikköjen piirissä. Jotkut erikoisyksikön poliiseista käyvät vuosittain Washingtonissa saamassa erikoiskoulutusta vuosittaisessa NTOAkonferenssissa
Tarkka-ampujat käyttävät myös BDU-univormuja, joissa on erilaisia Kanadan sotilasvoimien maastokuviointivaihtoehtoja tavallisen ghillie-puvun lisäksi. Laukaisimet on suunniteltu pippurikaasupatruunoille tai ei-tappaville projektiileille, kuten vaahtomuoviammuksille. Osa erikoisvarusteista käsittää myös "Polecamin", jossa on pimeänäkömahdollisuus ja digitaalinen näyttö, murtovälineistöä (lukuun ottamatta räjähteitä), tikkaat, yönäkölaitteet, peilejä, taistelussa käytettäviä valoja, E-commdigitaaliradiolaitteiston, jolla on mahdollisuus ottaa yhteys kaikkiin Brittiläisen Kolumbian hätäyksiWWW.REKYYLI.FI. MIERTjoukoilla on myös valkoiset puvut ja huput kylmien säiden ja lumikelien varalta. sisääntuloaseena, on varustettu pistoolikahvalla ja piipun päässä on ovien murtamiseen tarkoitettu lisäosa. panttivankitilanteissa luodinkestävän lasin läpi ampumisen. Diemaco-karbiini on myös tulossa käyttöön Abbotsfordin poliisivoimien partioautoissa edellä mainittujen rikollisjoukkojen aseistuksen takia. Jotta harjoite olisi mahdollisimman tehokas ja realistinen, harjoitteet pidetään usein iltahämärässä tai jopa yöllä, sillä usein vakavimmat ammuskelutapaukset tapahtuvat niihin aikoihin. Toinen käytössä oleva malli on 870P MAX, jossa on synteettinen pistoolikahva ja perä, taktinen Sure-fire kädensuojus, rengastähtäin ja standardi tai pidennetty putkimakasiini. MIERT:n käyttämä karbiini on Diemaco C8A1 (nykyään Colt Canada) kaliiperissa .223, tosin muutamat Delta-jäsenet käyttävät H&K G36C:ta samassa kaliiperissa. Ryhmän arsenaaliin kuuluu useita ei-tappavia aseita. UNS on varsin hyödyllinen, sillä se on kevyt ja hyvälaatuinen. Käytettä64
vissä on myös AN/PVS-22 UNS -yötähtäimiä (Universal Night Sight). Pohjoisen talvet ja realistiset harjoitukset vaativat asianmukaista varustusta.
Polecam on eräs MIERTin erikoisvälineistä.
assa ei ole vielä ehditty saavuttaa. Useat Remingtonin 870-haulikkomallit ovat myös MIERT-yksikön käytössä. MIERT:n tarkka-ampujat käyttävät McMillan-tukilla varustettuja Remington 700 -tarkkuuskivääreitä kaliiperissa .308, joissa on Leupold M4 -tähtäimet. Kunkin jäsenen henkilökohtaisessa arsenaalissa on muiden
osasten lisäksi kaksi BDU:n univormua (sininen ja vihreä), luodinkestävä kypärä, suojalasit, nomex-huppu, erikoisvalmisteiset saappaat, Second Chance -luodinkestävät liivit ja Pacific Safety Productsin taktinen panssariasu, jossa on myös tilaa ylimääräiselle pistoolille ja pitkille lippaille, etsintätehtäviin tarkoitetuille erikoisvälineille, harhautusvälineille, käsiraudoille, kaasunaamareille ja muille mahdollisille välineille. MP5:ssä ja molemmissa karbiineissa on Surefire-valaisimet ja holografitähtäimet. Valmistaja on Police Ordnance
Company, joka on tällä hetkellä laukaisimen johtava valmistaja saatuaan lisenssin British Royal Ordnance -valmistajalta vuonna 2001. MIERTpoliisit käyttävät myös Taser M26 ja X26 -tainnutusaseita muiden yksiköiden tapaan. Yksi malleista, jota käytetään ns. Poliisipartiot koulutetaan käyttämään karbiinia ja suorittavat viisi harjoitetta avoimella harjoituskentällä. Kaikissa laukaisualustoissa on myös Trijicon Reflex -tähtäin ja valaisin. Jokainen jäsenistä kantaa mukanaan pippurisumutetta, vaikka he voivat käyttää tilanteen niin vaatiessa myös tehokkaampia kaasuja, kuten First Defense MK-9:ää tai MK40:ä, jotka ovat vahvempia ja kantavat pidemmälle. Konepistooli, jota joukot käyttävät, on H&K MP5/40, myös kaliiperissa .40, jossa on teleskooppiperä. MIERT on harkinnut myös ottavansa käyttöön tarkkuuskiväärin kaliiperissa .50, sillä kaliiperi sallisi mm. Näitä haulikoita käytetään "hernepussien" ja kaasuammusten ampumiseen. MIERT yrittää ratkaista tilanteet ilman ammuskelua aina, kun se on mahdollista. Erityisen suosittuja Kanadan poliisivoimien keskuudessa ovat Kanadassa valmistettavat ARWEN 37 -laukaisualustat, joiden lippaaseen mahtuu viisi 37 mm:n ei-tappavaa ammusta. MIERT käyttää kahta mallia: tavallista 37 Mark III -laukaisinta ja lyhyempää taktista mallia 37T Mark III
Lisäksi koko yksikkö käy kuuden päivän verran pakollisissa koulutuksissa joka vuosi ja osallistuu kahteen kokopäiväiseen yhteisharjoitustapahtumaan MIERT:n jäsenten kanssa. Jokainen neuvottelijoista käy kahden viikon kriisineuvottelun peruskurssin Kanadan Ottawan poliisiopistossa. CNT on tavoitettavissa vuorokauden ympäri, vaikka neuvottelijat eivät teekään työtä kokoaikaisesti. operaation suunnittelussa tarvittavien valokuvien ottamiseen.
kRiisinEuvoTTELuRyhmä CnT
Kriisin aikana neljän osaston ns. New Westminsterin poliisivoimilla on ajoneuvo, jota yksikkö voi myös käyttää. Toissijainen neuvottelija avustaa häntä tilanteen aikana ja "lautamies" kirjoittaa ylös tietoja, jotka hän näyttää neuvottelijoille kymmenellä eri taululla. CNT käyttää hyvin tavanomaista perusvarustusta, joka on helppo kuljettaa ja käyttää ja on aina käsillä. yksi kuukaudessa. Vuonna 2007 CNT-jäsenet matkustavat Washingtoniin vertailemaan menetelmiään ja tietojaan yhdysvaltalaisten kollegoidensa kanssa. Kerran viidessä vuodessa neuvottelijoiden on mentävä kertauskurssille Ottawaan ja osallistuttava lisäksi vuosittaiseen konferenssiin, joka pidetään yleensä Calgaryssa tai Washingtonin osavaltiossa. Megafoneja ei juuri enää käytetä, ja CNT käyttääkin mieluummin MIERT:n epäillylle toimittamaa erityistä puhelinta, joka sallii yhteyden ottamisen vain neuvottelijoihin. Riippumatta tilanteen vaarallisuudesta, neuvottelija ottaa aina mukaan aseensa, kuten kuka tahansa muu poliisi. Vaarallisissa pidätystilanteissa on aina mukana CNT-neuvottelija tai kaksi. Yhteyshenkilö toimii kontaktina CNT:n, MIERT:n ja vastaavan komentajan kanssa. päätaulut sisältävät "koukkuja" (neuvottelun aikana sanottavia asioita), "laukaisijoita" (asioita, joita ei pidä sanoa), tietoja epäillystä, aikajanan tilanteen kehityksestä ja epäillyn vaatimukset. Tyypillistä on myös järjestää harjoituksia New Westminsterin teatterikoulun kanssa. Abbotsfordin osastolla on merkitsemätön Ford Crown Victoria MIERT:n käyttöön, kun taas muilla kolmella osastolla on käytössään partioautoja. Abbotsfordissa CNT-neuvottelijaa vaativia tehtäviä on n. Näissä koulutuksissa teatterikoulun oppilaat esittävät erityyppisiä uhreja ja rikollisia, mikä antaa neuvottelijoille tilaisuuden käyttää oppimiaan neuvottelutaitoja hyväkseen. Liikkumiseen MIERT käyttää kahta Chevrolet Suburban -ajoneuvoa, Ford Excursionia ja Ford F-450:tä, joka on varusteiden kuljetuksiin käytettävä pakettiauto. köihin, useita erilaisia luotisuojia, ynnä muuta. "Poliisit eivät ole hyviä näyttelijöitä tällaisissa harjoituksissa, sillä tunnemme toisemme ja työmme, mikä vaikuttaisi suoritukseemme ja harjoituksen realistisuuteen", kertoo eräs naispuolinen CNTneuvottelija. Abbotsfordin poliisivoimien helikopteria käytetään mm. taktisella kolmiolla on kolme pääelementtiä: operaatiosta vastaava komentaja, MIERT ja CNT-kriisineuvotteluryhmä, johon kuuluu 11 neuvottelijaa kustakin neljästä osastosta. Kaikilla neuvottelijoista on yhtäläiset psykologiset taidot, joten neuvottelijaa voidaan vaihtaa, jos kriisi kestää pitkään. Tällä hetkellä yksikkö tutkii mahdollisuutta hankkia kevyt panssaroitu ajoneuvo henkilöstön suojelemiseen ja siirtämiseen kaikkein vaarallisimpien tehtävien aikana. Ns. Erityisen suuressa kriisitilanteessa CNT:ssä toimii neljä viranomaista: pääneuvottelija, toissijainen neuvottelija, "lautamies" ja yhteysmies. Pääneuvottelija on ainoa epäillyn kanssa yhteydessä oleva viranomainen. MIERT:n ja CNT:n välillä käydään vähänlaisesti ajatustenvaihtoa kriisitilanteessa, sillä molemmat ryhmät tietävät roolinsa ja osaavat toimia itsenäisesti. Jos tilanne kestää useita tunteja, neljä
WWW.REKYYLI.FI
CNT-viranomaista voivat vaihdella tehtäviään. CNT:n kriisitilanteessa käyttämät "aseet" ovat eri värisiä kuulakärkikyniä, post-itlappuja, muistikirjoja, tussitauluja ja ennen kaikkea huikea määrä psykologiaa ja kuuntelutaitoa.
Modifioitu Remington 700
Puolituumainen täydentänee tarkka-ampujien varustusta tulevaisuudessa.
Arwen 37 ja Glock 21
Taser-sähkölamautin
65
Tällöin paikallinen rabbi valmisti joenpenkan savesta olennon suojelemaan yhteisöä hyökkäyksiltä. Kenties kuuluisin juutalaisuuteen liittyvä Golem-myytti sijoittuu 1600-luvun Prahaan, jossa juutalaisten astuttamaan ghettoon suuntautui valtaväestön vainoa. Varsinainen teräosa niin massivinen, että se ei sovi hyvin oikeastaan mihinkään muuhun kuin asioiden tuhoamiseen. Ennen tätä olento oli herättänyt kuitenkin niin paljon pelkoa, että vaino loppui. Myytti on vaikuttanut laajasti länsimaiseen kulttuuriin: mm. Olennoista käytetään nimeä Golem.
teksti: tero kuitunen
Verrattuna ihmiseen myyttien Golemit ovat monessa suhteessa epätäydellisiä. ArvAAmAton
ExtrEma ratio GolEm F ii
Juutalaiseen tarustoon ja varsinkin kabbalismiin kuuluu ihmisen valmistama keinotekoinen elävä olento, jonka on tarkoitus palvella luojaansa. Kenties markkinamiesten käsitys myytistä on ollut virheellinen tai rajallinen, mutta joka tapauksessa nimi on varmasti toimiva. Lyöminen ja vääntäWWW.REKYYLI.FI. Nyt 3.0-malli on saanut mukavia lisäyksiä ja Tomcat on edelleen harkittava vaihtoehto.
66
KenttätyöKalu
Onkin kenties yllättävää, että Golem ei ole varsinainen tappelusveitsi, vaan sitä myydään eräänlaisena veitsen ja työkalun risteymänä, jolla on tarkoitus "ratkoa erilaisia ongelmia maasto-olosuhteissa". Frankensteinin hirviö on tyyppiesimerkki Golemista. Golemin terä onkin kaukana näppärästä veitsestä, joten sen määritteleminen työkaluksi on oikeutettua. Ilmeisesti tähän myyttiin perustuu Extrema Ration Golem -veitsisarjan nimeäminen, vaikka valmistaja puhuukin Prahan juutalaisten suojelijasta "paimenkoirana". Golemista kuitenkin tuli niin väkivaltainen, että rabbi joutui ottamaan siitä elämän pois. Tyypillisesti ne eivät osaa puhua, ovat tyhmiä ja saattavat karata tekijänsä käskyvallan ulkopuolelle. Mielikuvat arvaamattomasta ja uhkaavasta suojelijasta sopivat Extrema Ratio Golem F II:n rujoon olemukseen varsin hyvin.
pAlvelijA
SOG esitteli ensimmäisen taittuvan veitsensä, Tomcatin vuonna 1988. Se oli välitön menestys ja sai Yhdysvalloissa "vuoden veitsi" -palkinnon
Golemin saha taas takertuu puuhun ensimmäisenä osuvasta hampaastaan ja riittävän voimalla nykäistäessä hammas repäisee puun sälöille. 120 mm:n matkalla on kokonaista kuusi hammasta, joiden avulla olisi tarkoitus pureutua materiaaleihin. Kotelo on toimiva ja se täyttää erinomaisesti tarkoituksensa. Sorkkarautakäytössä tällainen kärki on kuitenkin järkevä valinta kestävyyttä ajatellen. Muilta osin Golemia kuvaa parhaiten sana välttävä, koska se sopii veistämiseen, leikkaamiseen, pistämiseen ja sahaamiseen korkeintaan välttävästi. Hamaran sahan hampaiden kohdalla terällä on paksuutta neljännestuuma, jollaisena paksuus jatkuu lähes kärkeen saakka.
67. Materiaalina on nylon, ja kiinnitys tapahtuu joko tarranauhoilla tai neppareilla.
Terän tyviosan hammastus on toimiva osa leikkaavaa pintaa ja parantaa paksun terän tunkeutumiskykyä merkittävästi.
örKKisirKKeli
Golemin F-mallin terässä on saha, sanan julmimmassa merkityksessä. Lyömisessä apuna on veitsen poikkeuksellisen voimakas kärkipainoisuus. Hampaat ovat suuria, ja jotta leikkaava pinta olisi edes jokseenkin järkevän kokoinen, hampaiden kärjet on teroitettu vain toiselta sivultaan. Niinpä ei tarvitse edes kokeilla veistä tajutakseen, että puun tai muiden kovien materiaalien sahaaminen ei tulisi olemaan helppoa. Koska veitsi on masiivinen, sen kotelosta on tehty reisikiinnitteinen kantolaite. Jotta asia ei jää epäselväksi, todettakoon että sahaaminen on vaikeaa ja varsin turhauttavaakin.
naisuus on häiriintynyt ulkonäkö, on Golem F II melkolailla kärkipelejä. Jyrkässäkin teroituskulmassa oleva hammastus puree tehokkaasti kudoksia, joten se parantaa oleellisesti veitsen leikkausvoimaa.
tettu vastakkaiselta sivulta saadaan sahaamisen tuloksena 6,5 mm leveä ura. Totuuden nimissä Golem on juuri sellainen, vaikka tantoteroituksen ansiosta pistäminen jotenkin onnistuukin. Terän paksuus tekee teroituskulmasta turhan jyrkän, jolloin leikkuuominaisuudet kärsivät. Varsinainen leikkaava pinta on veitsen parhaita ominaisuuksia, joskaan kovin korkeaa arvosanaa sillekään ei voine antaa. Käyttöveitsenä Golem II on jämerä ja kykenevä astalo, joka tarjoaa lähes loppumattomat voimavarat kaikenlaiseen ryskeeseen, pienimuotoisempaan näpertelyyn sen sopivuus on rajallinen. Suurimpana ongelmana on terän paksuus: Esimerkiksi pistäessä tuntuu kuin käytössä olisi tylppäkärkinen sorkkarauta. Terällä on paksuutta mukavat 6,5 mm ja pituutta veitsellä 310 mm, joten rahkeet eivät lopu kesken. Terämalli on siis otettu sirkkelin terästä. Materiaaliin ottava hammas on siis reilut kolme milliä leveä, ja kun joka toinen hammas on teroiWWW.REKYYLI.FI
extremA rAtio Golem F ii GeocAmo
Valmistaja: Extrema Ratio, Italia Pituus: 310 mm Terän paksuus: 6,3 mm Terän pituus: 180 mm Terän materiaali: N690 Paino: 345 g Hinta: 270 euroa Maahantuoja: Teräasekeskus, (09) 4172 900
lopuKsi
Jos suunnitelmissa on suurehkon veitsen hankinta, jonka tärkein omi-
Kärjen teroitus on suunniteltu kestämään pisto-ominaisuuksien kustannuksella. Saha toimiikin samoin kuin koko muu veitsi, voimaan perustuen ja lopputuloksesta on kauneus kaukana. Golemin terän tyven hammastettu osuus puoltaa paikkaansa, koska sillä ei voida katsoa olevan veitsen tärkeämpiä ominaisuuksia heikentävää vaikutusta. minen ovat leipälajeja. Kahva on lämmin ja mukava ja kimmoisana se suojaa kättä lyömisen aiheuttamilta tärähdyksiltä. Terä on kuitenkin monikäyttöinen ja sillä luonnistuvat, ainakin jollain tavalla, kaikki tarpeelliset toimet. Kahvan etuosassa on voimakkaat sormisuojat, ja kahvan päähän on muotoiltu tarvittaessa myös kallonkopauttimena toimiva kiinnitysnyörin paikka. Koska F-mallin saha on melkolailla turha, kannattanee käyttöveitseksi valita perusmalli, koska ilman sahaa veitsen käsittely on helpompaa ja turvallisempaa.
Kahvan materiaalina on Forprenekeinomateriaali ja sen päässä on hinhalenkki.
Kahva ja Kotelo
Veitsen kahva on muodoltaan Extrema Ration tyylille uskollinen ja sen materiaalina on Forprene. Lisäksi sirkkelin terä on yleensä huomattavasti kapeampi ja sen moottorissa on ihan mukavasti voimaa. Jos verrataan sirkkeliä ja keskivertokansalaisen käsivartta, niin sirkkelissä terä pyörii useita tuhansia kierroksia minuutissa, jolloin yksittäinen hammas ehtii raapaista materiaalin pinnasta vain pienen keroksen
Tällöin käytössä ovat sekä perinteiset pihdit, jakoavain, valaisin että mahdollisesti kaksi ruuvimeisseliä. Mukavan puolena terässä on se, että avaaminen onnistuu normaalista työskentelyotteesta yhdellä kädellä, koska terässä on pitkänmallinen avausreikä peukaloa varten. Vaikka terä on kohtuullisen terävä, se sopii vain satunnaisiin pieniin leikkuutöihin. Tähän on syynä terää auki pitävän jousen voimattomuus. Terän sirouden lisäksi rajoittavana tekijänä on se, että terä ei lukitu auki, vaan sen naksauttamien vahingossa kiinni kesken toimien on mahdollista ja jopa todennäköistä. Heti kun otetta kiristetään, linkku antaa periksi, jolloin
CRKT Guppie
Valmistaja: Columbia River Knife & Tool, Yhdysvallat Valmistusmaa: Kiina Pituus: 92 mm Leveys: 48 mm Paksuus: 23 mm (myös valaisin) Terän pituus: 48 mm Paino: 143 g (myös valaisin) Hinta: 38 euroa Maahantuoja: Finn Enterprise, (09) 135 1358
Muut toiMinnot
Tällaisissa työkaluissa kuuluu olla jonkinlainen leikkaava terä ja Guppiessakin sellainen on. Veitsi on
68
WWW.REKYYLI.FI. Muovikotelo on siis mahdollista irrottaa työkalusta erilliseksi ja magneettikiinnityksen ansiosta sen voi kiinnittää teräspintoihin. Koska työkalulla on mittaa vain reilut 90 mm, loppuu vääntö helposti kesken, mutta kaikenlaiseen pikkunikkarointiin työkalu kuitenkin riittää.
kannossa
Mukana Guppie kulkee, painostaan huolimatta, mukavasti taskunsuuklipsin avulla, aivan normaalikokoisen taittoveitsen tapaan. Guppien heikkous ja samalla vahvuus on sen pieni koko, joten sen kuljettaminen toisen välineen rinnalla ei ole kohtuuton rasitus.
Jakoavain
Jakoavaimen valitseminen työkalun rungoksi ei ole uusi keksintö. Niinpä hiukankin voimaa käytettäessä jokaiselle työkalulle joutuu etsimään otteen, jossa linkkuun ei kosketa.
kenelle?
Kokemusten perusteella Guppie on mukava pieni työkalu, mutta pelkästään sillä varustettuna tuntee itsensä alivarustelluksi. ote on pilalla. Guppien työskentelyote ruuveja väännettäessä on yllättävän hyvä ja voimaakin saadaan käyttöön mukavasti laitteen leveyden ansiosta. Karbiinihakaan liittyy myös Guppien ärsyttävin ominaisuus. Valmistaja haluaa korostaa, että haka ei kestä painoa, joten kiipeilijän varavälineeksi siitä ei ole. teksti: tero kuitunen CRKT:n Guppie edustaa yhtä ääripäätä.
pienehkö ja solakasti muotoiltu; sen leikkaavan osan suurimmat mitat ovat 48 x 15 mm. Minkäänlaista koteloa ei tarvita, eikä sellaista tule mukanakaan. Guppien kyljessä on jämäkästi magneetilla kiinni muovinen pötkylä, joka on sekä ruuvitaltanpäiden säilytystila että pieni LED-valaisin. Rakenteellisesti Guppie on pelkkää terästä ja myös jakoavain on yllättävänkin jämäkkä, jos nyt tuollaista adjektiivia voidaan myös mutterisorvina tunnetusta jakoavaimesta käyttää. Valaisimen teho on pienehkö, mutta pilkkopimeässä sen tarjoama apu on täysin riittävä ympäristön tarkasteluun. Valaisimessa on katkaisimena liukukytkin. Toisaalta leveys rajoittaa pääsyä esimerkiksi ahtaissa kohteissa olevien ruuvien kimppuun. Guppien erikoisuutena on se, että sen runko on itse asiassa karbiinihaka, josta työkalun voi kiinnittää mihin tahansa lenkkiin. Hakaa on mahdollista käyttää myös pullonavaajana. Guppien tapauksessa käyttöominaisuuksia on sen verran vähän, että jakoavaimen merkitys korostuu ja siksi se sopiikin työkaluksi niille, joilla on oikeasti tarvetta jakoavaimelle. Käyttöä varten ruuvikärjet kiinnittyvät työkalun päässä olevaan koloon magneetin avulla, mutta magneetin teho on liian pieni. Niinpä sitä pitäisikin ajatella kakkostyökaluna, eli sitä kannetaan pihdeillä varustetun suuremman työkalun parina. Kärki kyllä pysyy paikoillaan, mutta vain juuri ja juuri: esimerkiksi pieni ravistus saa kärjen irtoamaan. Se leuat avautuvat 14 mm, eli periaatteessa sitä pienempien muttereiden vääntäminen onnistuu. Näistä Guppie arvioitiin vuoden 2007 Blade Showssa ja Atlantan kansainvälisillä teräasemessuilla "parhaaksi ostokseksi".
aKKosväline
Perinteisen Leatherman-työkalun ulkomuotoa ja toimintaa mukailevien työkalujen rinnalle on viime aikoina tullut täysin uudenlaisia laitteita. CRKT Guppie K
CRKT:n I. Käytettiinpä jakoavainta, veistä tai ruuviavainta, karbiinihaan linkku toimii osana otepintaa. Niinpä siitä on mahdollista saada näppärä kiinteä kohdevalo työskentelyalueelle. Vakiokokoisia kärkiä työkalun mukana tulee neljä, eikä useammalle olisi tilaakaan. D.WORKS (Inspired Design Works) -sarjaan kuuluu kaksi työkalua, Guppie ja ZillaTool
Maaleina voidaan käyttää SRApahvitauluja, osumaan reagoivia maaleja tai puolustusvoimien maalitauluja. Yksi syy SRA-ammunnan kasvuun on sen monipuolisuus. Maalit sijoitetaan tilannekuvauksen mukaisesti ottaen huomioon radan olosuhteet, esimerkiksi mahdollisen metallikuvien ampumiskiellon.
70
min 10 pistettä. Jokaiseen pahvitauluun vaaditaan yleensä kaksi osumaa ja vain kaatuneet metallimaalit tulkitaan osutuiksi. Missään muussa ampumaurheilun lajissa (Suomessa) ei ammuta samassa kilpailussa usealla erilaisella aseella. Esimerkiksi vuoden 2006 SRA:n SM-kilpailussa Syndalenissa ampumamatkat vaihtelivat parista metristä 450 metriin. Hyvänä osoituksena tästä ovat joka vuosi paisuvat SM-kilpailut. Osumakerroin ratkaisee ampujien paremmuusjärjestyksen kyseisellä rastilla, ja suurimman osumakertoimen saavuttanut ampuja saa korkeimmat pisteet. Näin saadaan osumakerroin: montako pistettä ampuja on saavuttanut yhden sekunnin aikana. Yksikin ohilaukaus yhdellä rastilla pudottaa ampujaa usein yhden tai kaksi sijaa alaspäin lopputuloksissa. Yhtä taulua kohti voidaan toki usein ampua useampia kuin kaksi laukausta, mutta paikkolaukausten ampumiWWW.REKYYLI.FI. Ampujan saavuttama tulos muodostuu ammutun pistemäärän ja käytetyn ajan suhteesta. Liian hidas ammunta taas aiheuttaa osumakertoimen laskun ja sitä kautta heikomman tuloksen. Tässä mielessä SRA-ammunta eroaa ratkaisevasti monista perinteisistä ampumaurheilun lajeista.
sra
Nopeutta, mutta ei osumieN kustaNNuksella
Yleisimmässä "rajoittamaton"-pistelaskutavassa ampujan saavuttamat taulupisteet jaetaan suoritukseen käytetyllä ajalla. Ammuttavien taulujen sekaan voidaan sijoittaa myös ei-ammuttavia tauluja, joihin osuminen tuottaa miinuspisteitä. Ohilaukausrangaistus on siis ankara. Puuttuvasta osumasta rangaistaan vähentämällä ampujan saavuttamasta pistemäärästä kaksi kertaa yhden osuman maksimipisteet, rangaistus on siten yleisim-
VaihteleVia ampumamatkoja ja maalitauluja
SRA-ammunnassa ammuttavien taulujen muotoa, etäisyyttä tai sijoittelua ei ole vakioitu. Ampumamatkat vaihtelevat lähes kosketusetäisyydestä useisiin satoihin metreihin. Harrastajamäärän kasvu on merkittävää myös valtakunnallisesti. Lisäksi osumasta maksimissaan saatavat pisteet jäävät ampujalta saavuttamatta. Jokaiseen ampumasuoritukseen laaditaan kuvitteellisen taistelutilanteen mukainen ampumatehtävä, jossa ampuja joutuu toimimaan annetun tilannekuvauksen edellyttämällä tavalla.
SRA-ammunta on harvoja eteläisessä Suomessakin kasvavia ampumaurheilun lajeja. Järjestäjän niin halutessa voidaan järjestää myös yhden asetyypin kilpailuja. Aika juoksee koko ampujan suorituksen ajan, mikä kuitenkin helposti muodostaa ampujan korvien väliin painetta ampua nopeammin. Edelläolevasta voitaneen päätellä, että menestyäkseen kilpailussa ohilaukauksia ei kannata ampua. teksti: Hannu uronen
sovellettu reserviläisammunta eli
SRA:n tarkoitus on kehittää ja vertailla reserviläisten ampumataitoa käyttäen nykyaikaista sotilasaseistusta vastaavia välineitä. Liika vauhti kostautuu kuitenkin helposti huonoina taulupisteinä tai ohilaukauksina. Laukausmäärää ei tässä pistelaskutavassa ole rajattu. Osumaan reagoivat maalit voivat olla esimerkiksi teräslevystä leikattuja ja osumasta kaatuvia pyöreitä tai neliskulmaisia levyjä eli "plateja"
Osa maaleista oli OLET VARASTOALUEEN LAIDALLA OLEVALLA HUOLTOKORJAAMOLLA YKSIN, KUN HUOMAAT VIHOLLISEN ammuttava auton ETUMAASTOSSA OLEVASTA METSIKÖSTÄ PELTOAUKEAMAN YLI. OLET AUTON ALLA LÄHESTYVÄN alta, jolloin kivääriä oli kallistettava voimakkaasti tähtäinkuvan VALMISTELEMASSA ALATUKIVARRENjoko pysty- tai polviasennosta. vierähtää helposti ON 4 päivää tällaista rastia rakennettaessa. Tämä tarkoittaa sitä, että ampuja voi ratkaista rastikuvauksessa esitetyn ongelman haluamallaan tavalla. Suurin painoarvo kilpailuissa on lajin reserviläisluonteesta johtuen kiväärillä. Ajatuksena SRA-ammunnassa on seurata asetekniikan kehitystä, jolloin voidaan kerätä kokemusta muun muassa uusimmista tähtäinlaitteista ja asemalleista. Haulikon osuus laukausmäärästä on yleensä vähäinen, joten pumppuhaulikollakin on mahdollisuus menestyä. - RANGAISTUKSET VOIMASSA OLEVAN SÄÄNTÖKIRJAN MUKAISESTI.
Vaikka laji on vauhdikas, edellä mainitut toimenpiteet ovat ilmeisen onnistuneita sillä SRA-ammunta on osoittautunut erittäin turvalliseksi ampumaurheilun lajiksi. Maalitauluina ositettuja pahvitauluja sekä osumasta kaatuvia janttereita. Varusteineen yhteensä noin 10001500 euron hintaisilla kiväärillä ja pistoolilla harrastuksessa pääsee jo mainiosti alkuun. Sama Practical-ammunnasta periytyvä turvallisuusajattelu pätee myös kilpailuissa; turvallisuusrikkeestä ampujan suoritus keskeytetään ja ampuja hylätään kyseisestä kilpailusta.
- MINIMILAUKAUSMÄÄRÄ ON 24. Esimerkiksi kiväärien piippujen pituudet ovat yleisimmin 16"20". SRA-ammunta on vapaatyylistä. KIVÄÄRIRASTI. Pistoolin tulee olla perusvarustuksessa. Ampujan on yleensä liikuttava rastin suoritusalueella pystyäkseen ampumaan kaikkia maalitauluja. - ENNEN ENSIMMÄISTÄ LAUKAUSTA TULEE JAKOAVAIN LAITTAA TYÖKALUPAKKIIN JA SIIRTÄÄ PAKKI TURVALLISEEN PAIKKAAN. - LÄHTÖASENTO ON ALUEELLA "A" AUTON ALLA SELÄLLEEN MAATEN, JAKOAVAIN KÄSISSÄ PULTTIA VÄÄNTÄEN. Lisäksi kilpailuissa on usein sallittua käyttää erillistä tarkka-ampujan kivääriä rasteilla, jolloin ampumamatka on pitkä ja/tai maalit ovat pienikokoisia. Käytännön kokeessa ammutaan pistoolilla muutamia erilaisia rasteja jolloin yksikin turvallisuusrike, esimerkiksi liikkuminen aseen kanssa sormi liipaisinkaaren sisäpuolella, aiheuttaa koko suorituksen välittömän hylkäämisen. Asetekniikan kehityksen seuraaminen on mielestäni erityisen hyvä asia SRA-ammunnassa. Kiellettyjä varusteita ovat esimerkiksi erilaiset suujarrut sekä optiset tähtäimet. Pistoolia varten tarvitaan lisäksi kotelo, jossa on lukitusmekanismi aseen tahattoman putoamisen estämiseksi. Sallittua on kuitenkin esimerkiksi laukaisun parantaminen.
WWW.REKYYLI.FI
Avoimen luokan kiväärille ei aseteta muita teknisiä rajoituksia kuin että sen tulee olla turvallinen käyttää. TA-kivääri voi olla itselataava tai manuaalisesti ladattava. Pistoolin osalta sääntö on sama, kilpailee ampuja sitten avoimessa tai vakioluokassa. ASE MAASSA LADATTUNA JA VARMISTETTUNA. KPL JANTTEREITA. - OSUUDELLA 12 KPL OSITETTUJA PAHVITAULUJA JA 16
turVallisuus
Koska kyseessä on vauhdikas urheiluammunnan laji, kiinnitetään sekä ampujien että katsojien turvallisuuteen erityistä huomiota. Näin voidaan tehokkaasti välttää joitakin ampumaurheilun lajeja vaivaava pysähtyneisyyden tila kaluston suhteen. Lajin tasosta kertonee mainiosti se että vuosittainen SM-kilpailu, jossa ammutaan useita satoja laukauksia yli kymmenellä rastilla, voitetaan yleensä suorituksella, jossa ohilaukauksia ei ole lainkaan.
kalusto
Aseina SRA-ammunnassa käytetään itselataavaa kivääriä tai karbiinia (lue: muu-ase), itselataavaa pistoolia sekä pumppu- tai itselataavaa haulikkoa. Alkuun SRA-ammunnassa pääsee melko edullisin kustannuksin. KIVÄÄRI ON VIERELLÄSI - rakentaminen vaatii rastin RASTI ON PITKÄRASTI.suuren panostuksen; useamman hengen työporukallakin - PISTELASKUTAPA ON RAJOITTAMATON. Kirjoittajan tiedossa ei olekaan yhtään Practical- tai SRA-kilpailussa tapahtunutta onnettomuutta, poislukien venähdykset ja vastaavat muusta toiminnasta kuin aseenkäsittelystä johtuneet vammat.
Lisätietoja SRA-ammunnasta :
www.lipas.net/sra www.toiminta-ampujat.fi
71. Tämä näyttää olevan trendi myös sotilasasepuolella, jossa taistelijan kivääri varustetaan yhä useammin suurentavalla optisella tähtäimellä. SRAtoimintaan osallistuvilta ampujilta sekä harjoitusten ja kilpailujen järjestäjiltä edellytetään kyseisen lajin riittävää tieto- ja taitotasoa.
Lähtökohtana on, että jokaisen SRA-ampujan on suoritettava hyväksytysti SRA-ampujan kurssi ja siihen liittyvä testi. Näistä aseista löytyykin useimmiten bipodi, tehokas suujarru sekä optinen tähtäin. Hyvän vapaatyylisen saamiseksi. Eri ampujat saattavat siten ampua samankaltaisia tuloksia samalla rastilla hyvinkin erilaista tekniikkaa käyttäen. Ampumapaikkoja voidaan rajata seinillä tai ampujan liikkumista rajaavilla rikelinjoilla. - KAIKKI RAKENTEET OVAT LÄPÄISEMÄTTÖMIÄ. Kiväärirasti, ampumamamatkat 5200 metriä. - KÄSITTELYSEKTORIT ON SIVUILLA MERKITTY PUNAISIN MERKEIN, YLÖSPÄIN KÄSITTELYSEKTORI ON 90 ASTETTA. AMPUMASEKTORI ON TAUSTAVALLI. Kilpailijan hylkääminen kilpailusta turvallisuusrikkeen vuoksi on erittäin harvinainen tapaus ja näin asian pitääkin mielestäni olla. Liikkuminen aseen kanssa rastilla onkin eräs SRA-ammunnan kulmakiviä. - AJANOTTO ALKAA TIMERIN MERKKIÄÄNESTÄ JA PÄÄTTYY VIIMEISEEN LAUKAUKSEEN. - MAX PISTEMÄÄRÄ ON 120. Käytettyinä varusteet on joskus mahdollista löytää jopa edullisemminkin.
SRA-SM 7-8.7.2007
Tyypillistä SRA-kalustoa: Winchester Super X2 Practical-haulikko, vakioluokan kivääri "AUTOKORJAAMOLLA" Arsenal SAR-M1 .223 Remington, CZ 75 SP-01 Shadow ja Glock 17 Pro-pistoolit 9x19 mm -kaliiperissa sekä avoimen luokan .223 Remington AR-15-kivääri.
RASTI 12
A
3SRA SM 2007 kilpailun rasti #12. SRA-ammunnan vaatimukset pitävät kiväärit varsin kompakteina kooltaan, tarkka-ampujan kivääreitä lukuunottamatta. SRA-ammunnan periaate on se, että tauluja voi ampua aina, kun ne ovat näkyvissä, ja ampuja on rikelinjojen sisäpuolella. Turvallisen ampujan testi sisältää sekä teoriaosuuden että käytännön kokeen. - AMPUMAETÄISYYS ON 5 - 200 m. KAIKKI LAUKAUKSET ON AMMUTTAVA ALUEELTA "A". Esimerkiksi kiväärien optisissa tähtäimissä pienikokoiset kiikaritähtäimet ovat lähes täysin syrjäyttäneet perinteiset punapistetähtäimet. Lajin suola onkin tasapainoilu nopeuden ja tarkkuuden välillä omia vahvuuksiaan hyödyntäen, mitä erilaisimmilla rasteilla hyvinkin erilaisissa tilanteissa. Näin ampujalle annetaan mahdollisuus käyttää omia vahvuuksiaan hyväkseen parhaalla mahdollisella tavalla. Ampujat jaetaankin kahteen eri luokkaan: avoin ja vakio, nimenomaan kiväärin ominaisuuksien perusteella. nen kuluttaa aikaa heikentäen ampujan tulosta. Muut maalit oli ammuttava KORJAUSTA. Vakio-luokan kivääri on nimensä mukaisesti lähellä sarjatuotantoasetta
Rekyylituntumassa on selvä ero verrattuna täysipainoisella
luistilla varustettuun aseeseen. jokapäiväisen käyttöaseen virkaa. Ensimmäiseksi vaihdoin liipaisimen palautinjousen ja pääjousen Wolffin kevyempiin jousiin. Olen tehnyt pieniä muutostöitä aseen laukaisulle. Kyseessä on käsityönä sovitettu kilpa-ase, joten ominaisuuksiin lukeutuvat muun muassa 0,6 kilon laukaisuvastus ja ominaistarkkuus 2"/5 lks/50 metriä. Tämän jälkeen kiillotin käytännössä kaikkia aseen sisällä liikkuvien osien pintoja, joiden voi olettaa vaikuttavan laukaisuun. Tällainen ase sopii hyvin eniten harrastamiini pistoolilajeihin, SRA:han ja Practicaliin. Kaliiperiksi en halunnut mitään tavanomaista ja tuolloin vaihtoehtoja ei ollut yhtä runsaasti tarjolla kuin nyt. Uusikin pistoolini on STI:n tapaan Yhdysvaltalaista alkuperää, mutta se on viimeistelty Saksassa. Lopputuloksena on revolveri, joka miellyttää itseäni kokonaisuudessaan todella paljon.
73. Aivan aluksi patruunavalikoimani oli yksipuolinen koska olin tehdasvalmisteisten patruunoiden varassa. Lähes aina radalle lähtiessäni Vaquero päätyy matkaan. En ole enää aikoihin kilpaillut aseella muuten kuin oman seuran välisissä kisoissa, mutta aina silloin tällöin tulee ammuttua "muistin virkistämiseksi" ratakäyntien yhteydessä.
Hannu Uronen
sti 2011 by k. Esa Höysniemi
dan Wesson, .41 ReminGton maGnum
Dan Wesson pilasi maineensa Suomessa siluetin alkuaikoina, 1980-luvun puolivälin tienoilla. Mielestäni vain tarkkakäyntiset aseet ovat kiinnostavia.
Ari Siukola
RuGeR VaqueRo, .45 Colt
Erityisesti yksitoimiset revolverit ovat mieleeni. Vaikka Vaquero on rakenteellisesti lujaa tekoa, olen kuitenkin
WWW.REKYYLI.FI
pitäytynyt suhteellisen miedoissa latauksissa. Mieleni teki kuitenkin kevennettyä luistia, raskaampaa lipassuppiloa ja muutamia muita varusteita, joten päätös uuden aseen hankkimisesta oli helppo. Minulle kävi sikäli tuuri, että ensiksi hankkimani DW kymmenen tuuman piipulla kaliiperissa .357 oli huippuhyvä yksilö ja siksi uskalsin ostaa myös isorunkoisen mallin kaliiperissa .41 magnum. Itse lataamalla valikoimaa on saanut kasvatettua haluamaani suuntaan. Aseella on ammuttu nyt noin 6000 laukausta ja se on osoittautunut lajinsa tapaan varmatoimiseksi. Yksi kriteeri oli myös mahdollisuus omatoimiseen piipunvaihtoon. Valinta oli loppujen lopuksi hyvä, latauskomponentteja sai helposti ja mainoslause "ammu 44 magnumin teholla ja .357:n rekyylillä" piti kutakuinkin paikkansa. Kaliiperi .45 Colt oli minulle itsestäänselvyys asetta hankkiessa. Nitratut metalliosat on helppo pitää puhtaana, erityisen mukava ominaisuus on piipun nitraus myös sisäpuolelta jolloin sen likaantuminen on vähäistä ja puhdistaminen vaivatonta. Painoltaan ase oli niin lähellä maksimia, että kilpailukäytössä sitä ei voinut varustaa Pachmayrin kumikahvalla, vaan oli käytettävä puukahvaa. Siinä yhdistyvät modernien valmistusmenetelmien ja materiaalien kautta yksitoimisten revolverien vanhat hienot perinteet niin ampumakokemuksessa, -suorituksessa kuin -tunnelmassakin. Se mahdollistaa niin perinteisen tarkkuusammunnan kuin esimerkiksi aseen pyörittelyn eli "spinningin". Tänne tuotujen aseiden laatu oli usein ala-arvoinen. PRommeRsbeRGeR, 9x19 mm
Noin vuosi sitten olin tilanteessa, jolloin edellisen STI:ni kanssa oli ratkaisun paikka: myydäkö ase hyväkuntoisena noin 20 000 laukausta ammuttuna eteenpäin, vai ampuako ase loppuun. Aseen 5,5-tuumainen piippu on mielestäni erittäin pätevä pituus tähtäinvälin, painon ja kokonaisbalanssin kannalta, ja se onkin hyvä kompromissi moneen käyttöön. Vuosien kuluessa olen myös havainnut, että omistamieni aseiden määrä vähenee mutta silti aseisiin sijoitettu rahamäärä kasvaa. Vaquero on ensimmäinen yksitoiminen revolverini, joka toimittaa ns
Toisella kyljellä on kaksi kookkaampaa, pehmustettua taskua muille tarvikkeille. Tilavuutta hylsysäkillä on arviolta parisen litraa, joten messinkiä mahtuu ihan mukavasti. Erikoisempaa tarjontaa on iSHOT hylsynkeräyspussi. Niiden yhteisenä tekijänä on jämäkkä ja kestävä rakenne ja mm. Kyseessä on Euroopan suurin asealan tapahtuma, joka järjestetään nyt 35. Silti näytteilleasettajia tulee olemaan yli 1000 ja messuvieraita odotetaan saapuvan noin 31 000. Maahantuoja: EF-Security Oy, (06) 429 5550
iWa eurooPan suurin
Vuoden 2008 IWA & Outdoor Classics -messut järjestetään 14.-17.3. Tapahtuman painopisteenä on perinteisesti ollut metsästys- ja siviilipuoli, ja tarjonta onkin ollut laajaa. Nürnbergissa, Saksassa. Nyt maailmalla vallinnut trendi alkaa näkyä todenteolla myös IWA:ssa. kerran. Kuningas Ase Oy, (050) 4413795
74
WWW.REKYYLI.FI. Tarjolla on lipastaskullinen pistoolilaukku, jonka sivutaskussa on paikat seitsemälle lippaalle. Kiväärilaukku on mitoiltaan 105 x 33 cm ja rakenteeltaan tukevoitettu. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2008 IWA:ssa onkin nähtävillä erityisesti "henkilökohtaista välineistöä".
asemafia laajenee
Seinäjokelaisen EF-Security Oy:n, Turun Ampumakeskuksen ja Jyväskylässä sekä Kuopiossa toimivan Armorian muodostama Asemafia on saanut uuden jäsenen. valtioiden lisääntynyt panostus sisäiseen turvallisuuteen. niiden vetoketjut ovat kerrankin riittävän suuret kestämään rasitukset. Esimerkiksi suomalaisista messuista poiketen IWA on puhtaasti ammatilaistapahtuma, johon pääsyä on rajoitettu voimakkaasti. Laukku pysyy jämäksti muodossaan ja aseen sisälleen sulkeva osasto on pehmustettu kauttaaltaan. Lipastasku on kiinni leveällä tarranauhalla ja pehmustettu pääosasto ja tarviketaskut vetoketjuilla. Ketju vahvistui Tamperelaisella Kuningas Ase Oy:lla heti vuoden 2008 alussa loppuun saatettujen neuvotteluiden tuloksena. Sekä pääosastossa että kookkaassa sivutaskussa on PALS-lenkkejä, joihin voidaan kiinnittää mitä tahansa MOLLE-yhteensopivaa tavaraa. Pussi ripustetaan esimerkiksi vyölle ja ammutut hylsyt kerätään kyytiin. Pussukan suussa on
kiristysnauha sulkemista varten. Pusseja amPujille SHOT
i
iShot-tuotemerkillä valmistetaan erilaista pehmeää tavaraa ampujien iloksi. Koska pussin pohja on verkkoa, hiekka ja muu ylimääräinen aines varisee ulos pussista. Lähestulkoon kaikki metsästykseen ja tarkkuusammuntaan liittyvät uutuudet ovat olleet nähtävillä. Hinta on 175 euroa. Hintaa ampujan marjavasulla on 20 euroa. Laukulla on kokoa 35 x 20 cm ja hintaa 40 euroa. Sen nopeimmin kasvava osa-alue on viranomaistoimintaan liittyvä Law Enforcement @ IWA ja syynä sen runsastumiseen on mm
Jos tämäntyyppinen yritystoiminta kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteyttä numeroon: (040) 549 5442 / Tomppa.
WWW.REKYYLI.FI
75. JP Enterprises, Rock River Arms, DPMS, Jard, Magpul, Vltor, ACE, Hogue ja KNS ovat muutamia esimerkkejä kivääreissä käytettävistä osista. Koneiden rakenteiden on oltava mekaanisia, ammuksen pallonmuotoinen, läpimitaltaan vähintään 100 mm. syyskuuta 2008 Jämsässä. Ilmoittautumiset 15. Yrityksen kaliiperi- ja painovalikoima on laaja ja luotien menekki on nykyään niin suuri, että valmistuksesta huolehtiva pariskunta on ylityöllistetty, eikä esimerkiksi valikoiman edelleen kehittämiseen ei ole riittävästi aikaa. Valmistaja takaa aseilleen 1,0 kulmaminuutin tai paremman keskimääräisen osumatarkkuuden 100 metrin matkalta ammuttaessa. Lohjan Ase ja Osa, (019) 335 135
luotitehdas myynnissä
Sysmässä toimiva Archipelago Bullets Oy on myytävänä, koska yrityksen omistajat ovat saavuttaneet tavoitteensa. Kilpailijat ampuvat kolmen kohdistuslaukauksen jälkeen viisi kilpalaukausta maassa olevan maaliin 120 metrin etäisyydelle. elokuuta 2008 mennessä sähköpostiin ksasehist@luukku.com, josta myös lisätietoja.
kotimainen ar-15 Customkivääri
Vastauksena AR-15 -kiväärien kasvavaan kysyntään, Lohjalainen asealan yritys Lohjan Ase ja Osa Ky lanseeraa markkinoille oman AR-15 -mallistonsa. Viimeisten 12 kk aikana on valmistunut noin 3 miljoonaa luotia. Jatkuvaan 3-vuorotyöhön siirtymisellä kapasiteetti olisi nostettavissa 20 miljoonaan luotiin. nyt kataPultteja rakentamaan
Keski-Suomen Asehistoriallinen seura järjestää kaikille avoimet heittokoneiden SM-tarkkuusammunnat 20. Tehtaan tuotantokapasiteetti on noin 7 miljoonaa luotia vuodessa, jos työtä tehdään yhdessä vuorossa. Uronen Precision Rifle valmistetaan asiakkaan toivomusten mukaisesti räätälöitynä laajasta valikoimasta tunnettujen valmistajien osia. Vakautinrakenteita ei saa käyttää, mutta ammukseen tulee voida kiinnittää tunnistenauha eli streameri siltä varalta että kuula uppoaa syvälle maahan. Tuotannon lähtökohtana oli aikanaan NCP-luodit, joista on vuosien saatossa kehittynyt kansanivälisenkin vertailun kestäviä laatutuotteita Archipelago Bulletsin kehittämän jälkipuristustekniikan myötä. Piippuina käytetään Saksalaisen Lothar Waltherin laadukkaita tuotteita, joita käyttää myös muun muassa Oberland Arms. Ellei luotivalmistukselle löydy jatkajaa kotimaasta, uhkaa sen myyminen ulkomaille. Hankkeen puuhamiehenä on Rekyyliin lukijoillekin tuttu Hannu Uronen, jolla on vankka kokemus AR-15 aseista ja niillä kilpailemisesta. Kiväärien hinnat alkavat 1640 eurosta. Voittaja saa suomenmestarin arvon. Iso osa tuotannosta menee nykyään vientiin. Kuvan ase lisävarustein on hinnaltaan 5400 euroa
Nyt varsi on vaihdettu mustaan lasikuituvahvisteiseen nyloniin ja kestävyys on huomattavasti parempi. Nylund Espoosta. Toimitus onnittelee voittajaa ja toivottaa tarkkoja laukauksia! 77
rekyylin lukija-arvonta ratkennut. Patruunat on pesitetty alkuvaiheessa M77 Hawkeye -kivääriin.
sog otti oPikseen
Rekyylin kokeiluissa teräaseetkin joutuvat kovan paikan eteen, ja välillä niitä suorastaan hajoaa. Huomattavasti parempi olisi ollut tehdä kirjaimien kulmista vieläkin pyöreämmät, jolloin halkeamisille ei olisi tarjolla alkupisteitä. Pistoolista on helppo ennustaa menestystä varsinkin käsiasemetsästäjien välineenä ja se sopinee hyvin myös pidempien matkojen tarkkuusammuntaan. Tämä rajoitetun tuotantomäärän revolveri jäänee kuitenkin Suomessa Ruger 22 Chargerin varjoon uutuusarvoltaan. Ase vedettiin markkinoilta ammuttujen hylsyjen poistamiseen liittyvien ongelmien takia alkuvuodesta 2007, mutta nyt ongelmat on ratkaistu. Jokaisen pistoolin mukana tulee tukijalat ja siihen sopivat luonnollisesti 10/22:n lippaat. .300 ja .338 RCM perustuvat .375 Rugeriin ja ne tarjoavat .300 ja .338 Winchester Magnumien tehot pienemmässä paketissa. Lattialle leikistä luopuneena ovat jääneet esimerkiksi SOG Fusion F04T -heittoveitset sekä saman sarjan F01T Tactical Tomahawk. Nyt materiaali on vaihdettu sopivampaan ja lisäksi ko. Heittoveitsien ongelmana oli niiden katkeaminen kahvaan koneistetun G-kirjaimen kohdalta, koska ensimmäisessä tuotantosarjassa käytetty teräs oli liian kovaa. Revolverimiehiä kiinnostanee tieto siitä, että kaliiperin .480 Ruger Super Redhawk on pa-
Ruger 22 Charger
lannut tuotantoon. Maahantuoja: Teräasekeskus, (09) 4172 900
WWW.REKYYLI.FI
Rekyylin lukija-arvonnan palkintona olleen Mannlicher Pro Hunter .30-06 -kiväärin voitti R. Uusittu malli alistettiin samaan rääkkiin, ja positiivinen tulos on se, että uudistukset ovat tuoneet avun ongelmaan. Kivääripuolen uutuudet liittyvät kaliipereihin. Valmistaja on nyt parantanut veitsiensä kestävyyttä. SOGin kannalta se ei ilmeisesti kuitenkaan ole vaihtoehto, koska tällöin yrityksen logo ei olisi enää oikeanlainen. Pinnan kovuudeksi ilmoitetaan 68 Rc. Tomahawkin puinen varsi sälöytyi aikoinaan kokeiluissamme jo niin alkuvaiheessa, että todellisiin kokeiluihin ei edes ehditty. Ruger 22 Charger on legendaarinen Ruger 10/22 -pienoiskivääri pistoolimuodossa. Aseessa on 10-tuumainen piippu ja siinä on ergonominen laminaattikahva. Uudistuksena aseissa on vain viiden patruunan rulla ja Hogue Monogrip -kahva. Tätäkään vartta ei voi aivan kuinka tahansa rusikoida, mutta tavanomaisessa käytössä se kuitenkin kestää puista virkaveljeään huomattavasti paremmin. Muita uutisia ovat SR9 pistoolin musta versio, eli ruostumaton ase on saanut päälleen mustan, erikoiskovan pintakäsittelyn. ruger 10/22 taiPuu Pistooliksi
Ruger Bearcat -pienoisrevolveri, 50-vuotisjuhlamalli
SR9
Ruger on jälleen julkistanut nipun uutuuksia, joiden lippulaivana on Ruger Bearcat -pienoisrevolverin 50-vuotisjuhlamalli. Ruger on tehnyt yhteistyötä Hornadyn kanssa ja tuloksena on ollut Ruger Compact Magnum -kaliiperit. kirjaimet ovat pienemmät ja ne on siirretty lähemmäs kahvan päätä
Jos joku lukijoista sattuu omistamaan erikoisen, harvinaisen tai muutoin mielenkiintoisen revolverin, olisi Siukola varmasti kiinnostunut tekemään aiheesta artikkelin. -Tero Kuitunen
Paras artikkeli?
Anna palautetta tästä numerosta ja kerro mikä artikkeleista oli mielestäsi paras, mielenkiintoisin tai mieleen jäävin. Puolenkymmentä asetta säilytettiin museotarkoituksia varten. Lahti ei kuitenkaan antanut periksi, vaan suunnitteli kaasumäntätoimisen koemallin n. Sampo-KK:t kerättiin Valtion Kivääritehtaalle (VKT), jolloin kappalemäärä oli 28. Suomessa vastaavanlaista ns. Vielä romunakin Sampo herätti Liittoutuneiden valvontakomission mielenkiinnon. säännöt, lähiaikoina Rekyylin nettisivulle. Koeammunnat Puolustusvoimat suorittivat heinäkuussa -42. -Tero Kuitunen
Vuoden 2008 Rekyyli Team Challenge -ampumakilpailu järjestetään näillä näkymin lauantaina 9,8 perinteiseen tapaan BBC:n radalla Nummi-Pusulassa. Saksalaiset esittelivät uuden MG 42:nsa ja Sampo joutui "paitsioon". Se oli varustettu "lapiokahvalla" ja englantilaisella Vickers-kolmijalustalla. Aimo Lahti ja joukko upseereita päätyi "palaveriin" itse toveri Zdanovin kanssa, joka tiedusteli: "missä ovat Suomalaiset salaiset koeaseet, jotka tunnetaan nimellä Sampo?" Tilanne laukesi Suomalaisten toimitettua Sammon piirustukset ja selvitys valmistussarjasta ja kappalemäärästä. Projekti sai Kalevalaisen nimen Sampo. Tässä vaiheessa Suurvaltasuhteet astuivat kuitenkin peliin. vuonna 1938. -Kisakalustoa viritellessä
vämme tänä vuonna ennätysmäärän joukkueita. Mielenkiintoni heräsi het. Rintamalle joutuneet kappaleet olivat kuitenkin mukana taisteluissa sodan loppuun. Etulinjan joukot ottivat tulokkaan mielenkiinnolla vastaan ja saivat miehistöltä kiitosta eritoten keveytensä vuoksi. Ainakin yhden kappaleen tiedetään päätyneen silloisen puna-armeijan haltuun Vienan kanavalla kesällä 1943. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on että Sampo lienee vaikuttanut jossain määrin PKM-KK:n syntyyn tai muotoon. Kilpailusta tulee lisätietoja, mm. Osallistumiskynnys on siten matala ja toivomme näke-
RevoLveRIT oN pop
Aiemmin itseäni kiinnostavaa revolveriasiaa ei ollut oikeastaan lainkaan, mutta nyt Ari Siukola on tuonut artikkeleillaan huomattavan parannuksen. Vastata voi joko Rekyylin nettisivun www.rekyyli.fi palaute-lomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen palaute@rekyyli.fi Vastanneiden kesken arvotaan Riistalehden vuosikerta.
WWW.REKYYLI.FI
79. Kenttäkelpoisuuden kannalta kuitenkin päädyttiin pikakiväärimäiseen puiseen takatukkiin. Mutta olisi minulla yksi pyyntökin: olisiko mahdollista saada juttuja erikoisemmista revolverikaliipereista. Voisikohan olla niin, että Sammolle on tullut niin kova koti-ikävä, että se on palannut esi-isiensä maille PKM:n muodossa. Jotain vieläkin erikoisempaa on kuitenkin tulossa jo lähitulevaisuudessa.. Pienenä reunaehtona on, että aseella pitää voida ampua. Liitä mukaan myös valintasi perustelut. Revolveriharrastaja haluaakin esittää kiitoksen nykyisestä linjastanne. Siukola tulee jatkamaan revolveriartikkeleiden kirjoittamista tulevaisuudessakin ja vastaa pieneltä osalta pyyntöösi jo tässä numerossa. Romuttaminen toimeenpantiin kesällä 1947. -.500 Linebaugh
Kiitos kehuista. Kyseessä on siis kolmihenkisillä joukkueilla ammuttava kilpailu, jossa joukkueen aseina on pienoiskivääri ja kaksi pienoispistoolia tai -revolveria. yleiskonekivääriä alettiin kehitellä jo vuonna 19321934 asekonstruktööri Aimo Johannes Lahden toimesta. Lähdeteos: Markku Palokangas, Sotilaskäsiaseet Suomessa 19181988, osa II, sivut 468477
-Juha T Lohtaja, Rekyylin kestotilaaja ja aseharrastaja.
ReKyyLI TeAM ChALLeNge
Mikä on seuraavan Team Challengen päivämäärä. Sormi koukistelee jo. Varsinainen valmistusvaihe ajoittui keväälle -42 jolloin valmistui 26 kappaleen sarja. Tuohon aikaan Suomessa karsastettiin aseissa kaasujärjestelmää, joten alkupään aseissa käytettiin lyhyttä piippurekyylijärjestelmää. Eräs suuren kiinnostuksen kohde olisi jo kauan sitten valmistuksesta poistunut Ruger Hawkeye -"revolveri", joka jo rakenteellisen erikoisuutensa vuoksi olisi esittelyn arvoinen. Aseet siirrettiin Keskusvarikko 1:een, Vammalaan odottamaa jatkotoimenpiteitä, eli käytännössä romutusta. Kaikkiaan konekiväärejä valmistui vain 33 kappaletta. kysy & kerro
LUKIJAN NÄKÖKULMA
Kiitos Kuitusen Terolle erittäin mielenkiintoisesta PKM-artikkelista. Ensimmäinen kenttäkoekappale valmistui syksyllä 1941. Rekyyli tulee panostamaan järjestelyihin aiempaa huomattavasti enemmän, onhan kyseessä 5-vuotisjuhlakilpailu
patruunanurkk a
.30-06 Springfield
12,01 mm 11,96 mm 7,85 mm
TeksTi: Hannu uronen
63,35 mm 84,84 mm
Kaliiperin .30-06 tarina alkaa, kuten monen muunkin kaliiperin, sotatantereella. Hylsyjäkään ei tarvitse kaukaa etsiä, sillä niitä valmistavat muun muassa molemmat kotimaiset patruunatehtaamme. Kevyemmillekin luodeille saadaan mukavia lähtönopeuksia, esimerkiksi Hornady 150 grainin Interbond-luodille mitattiin lähtönopeudeksi 959 m/s H414 ruudin avustamana. Yksi tärkeimmistä syistä tähän lienee perusteellinen kehitystyö.
Kehityksen alkusysäyksen Yhdysvalloissa saivat aikaan saksalaisten kehittämät kaliiperit, joiden teräväkärkisillä luodeilla saavutettiin erinomainen ulkoballistiikka. Kaliiperille pesitettyjen kiväärien lukkoaktiot ovat pääsääntöisesti varsin pitkiä. Nykyaikaisilla ruudeilla .30-06 voidaan ladata tasolle, josta vain haaveiltiin vuonna 1906. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että .30-06 ei mahdu samaan lukkoaktioon esimerkiksi .308 Winchesterin kanssa. Alkuperäisen latauksen ilmoitettu lähtönopeus oli 2700 fps eli 823 m/s. Rekyylin 26" piipulla ja 10" rihlannousulla varustetusta testiaseesta 220 grainin eli 14,3 gramman Hornady round nose -luoti potkaistiin liikkeelle yli 800 metrin sekuntinopeudella Hodgdon H1000 -ruudin avulla. Rata-ammunnassa .30-06:n paikan ovat suurelta osin valloittaneet pienemmät kaliiperit. .30-06 kaliiperia edelsi pyöreäkärkisellä luodilla ladattu ja Springfield 1903-kivääriä varten suunniteltu patruuna .30-03. CIP-normin mukainen maksimipaine on 4050 baria. Vuonna 1926 latausta päivitettiin konekiväärien kantaman parantamiseksi, jolloin .30-06 varustettiin 172-grainisella (11,15 grammaa) veneperäisellä luodilla. Näitäkin suurempia luodin liike-energioita on mitattu .30-06:n tehdaspatruunoista. Luodin profiili oli Saksalaisten idean mukaisesti "Spitzer", mikä tarkoittaa teräväkärkistä ja siten ulkoballistisesti edullista luodin muotoa. Tämän tarina jäi kuitenkin lyhyeksi, kun sen korvasi .30-06, jonka ulkoballistiikka oli parempi. Jälleenlataajalle .30-06 tarjoaa erinomaisen helpon vaihtoehdon; komponentteja on saatavana runsaasti ja varsinkin luotivalikoima lienee laajin mahdollinen. Monet alun perin aktiivisessa sotilaskäytössä olleet kaliiperit ovat hyvin suosittuja metsästyksessä ja urheiluammunnassa. Tänään .30-06 on suosittu kaliiperi erityisesti metsästäjien keskuudessa. Myöhemmin palattiin takaisin 150 grainin luotiin M1 Garandin kiväärin käyttöönoton yhteydessä. Alkuperäisessä vuonna 1906 käyttöönotetussa latauksessa luotina oli 150 grainin eli 9,7 gramman kokovaippaluoti. Nalliksi .30-06:n sopii iso kiväärin nalli. Loogista, eikö totta. Se on siis
WWW.REKYYLI.FI
100 baria pienempi kuin esimerkiksi .308 Winchesterin maksimipaine, mutta ero on käytännössä merkityksetön. Se mahdollistaa ruutitilavuuden täysimääräisen hyödyntämisen riittävän latauspituuden muodossa, jopa raskaita luoteja käytettäessä. Meillä Suomessa .308 Winchesterin markkinaosuus on tosin suurempi, mutta esimerkiksi Pohjois-Amerikassa tilanne on päinvastainen. Lähtönopeus säilyi samana. .30-06 käyttää yleistä .308 kaliiperin eli 7,83 mm:n luotia. Hylsy on 2,494 tuuman eli hieman yli 63 millimetrin mittainen ja patruunan maksimipituus CIP-normin mukaan 3,34 tuumaa eli 84,84 mm. Suurin liikeenergia mitattiin Federal High Energy-lataukselle, jossa oli 180 grainin Trophy Bonded Bear Claw -luoti. Se korvattiin tällöin M-14 kiväärillä ja sen 7,62 Nato -patruunal-
la, jonka siviiliversio tunnetaan .308 Winchester -nimellä. Federalin keskimääräinen lähtönopeus 908 m/s saattaa häpeään muun muassa kaikki koeampumani kotimaiset .300 Winchester Magnum -tehdaspatruunat.
81. Kaliiperimerkinnässä .30 tarkoittaa piipun pikkukaliiperin halkaisijaa ja 06 vuotta, jona patruuna otettiin Yhdysvaltain sotakoneiston käyttöön. .30-06 kaliiperin tarina aktiivipalveluksessa jatkui vuoteen 1954. Lataus on tämän päivän mittapuulla mitattuna varsin mieto. Eräiden hitaasti palavien ja jäykäs-
ti syttyvien ruutien kanssa on syytä käyttää Magnum-nallia
Mallistoon kuuluu neljä eri mallia: M1, M2, M3 ja M4, jotka kaikki ovat erilaisia aseita erilaisin ominaisuuksin ja varustein. Lisävarusteita mallistoon on runsaasti mm. Suositushinta alkaen 381,00 euroa.
WWW.REKYYLI.FI
www.walther-sp22.com www.carl-walther.com
Maahantuoja: www.teuvolouhisola.fi 5 (09) 724 9821. Nano-Point punapistetähtäin, picatinny-kiskoja, pistoolin kiikari, laminoitu puukahva, lippaita, piipunpainoja jne. AINA ERILAINEN AINA SP22
Walther SP22 on uusi pistoolisarja kaliiperissa .22LR
tavanomainen muunnostyö. Toisaalta tällä tavalla toteutettu ase ei ehkä vastaisi omia tarkoitusperiä aivan sataprosenttisesti, mutta välttämättä tällä tavoin ei jäätäisi valtavan kauaskaan. Itse pyrin nykyään siihen, että teen aseeseen parannuksia vain silloin, kun ase ei toimi odotetusti tai jos siinä on tehdasvalmiina jokin selkeä vika. Käytännössä kaikenlainen rakentelu ja muutokset nakertavat aseen arvoa: seikka, jota nämä nykyajan suuret asesuunnittelijat eivät ymmärrä silloin, kun heidän terästeoksiaan ei arvosteta rahallisesti. Esimerkiksi metsästäjän omien mieltymysten pohjalta kasattu ase saattaa olla kertynyt hinnaltaan sellaiseksi, että eteenpäin myytäessä ko. Projektit ja viritykset tulisi siis toteuttaa siten, että aseen jälleenmyyntiarvoa ja alkuperäisyyttä arvostettaisiin silloin kun aseen lopullinen sijoituspaikka ei täydellä varmuudella ole omassa asekaapissa. Tukin muuntaminen saattaa olla lyhyellä tähtäimellä edullinen ratkaisu, mutta samaisesta tempusta saa maksaa hyvinkin helposti enemmän myytäessä asetta eteenpäin. Omaan käyttöön rakentaminen on hauskaa, mielekästä ja antoisaa, ja tällä tavoin saa aikaan juuri sellaisia aseyksilöitä kuin käyttäjä haluaa. Rakennusprojektit lähtevät monesti siitä oletuksesta, että kasaamalla ase osista, saadaan aikaan edullisesti omia mieltymyksiä vastaava asekokonaisuus. Silloin kun tarkoituksena on tehdä ase kauttaaltaan omien mieltymysten mukaiseksi, tehdään se siten, että sen ei koskaan edes tarvitse miellyttää muita.
82
ilmestyy 12.3
NUmeRo 2/2008
WWW.REKYYLI.FI. Käytännössä muutostyöt ovat parannuksia lähinnä silloin, kun ase on kokonaisuudessaan muunnettavissa takaisin alkuperäiskuosiinsa tai silloin, kun muutokset eivät vaikuta aseen ulkoiseen olemukseen, kuten esimerkiksi rautaosien hyvin toteutettu petaus tukkiin. .. Projekteissa ja rakentelussa ei ole sinänsä mitään vikaa, mutta ilmiöllä on haitallisetkin puolensa. Käytännössä tällaisille projekteille kertyy hintaa usein sen verran, että samaa tarkoitusta varten saisi hankittua vastaavantasoisen tehdasaseen, joka olisi jälleenmyyntiarvoltaan aivan eri luokassa. Toisaalta aseen tähtäinjärjestelmiin tehdyt muutokset ovat usein pilaamassa hyvää kokonaisuutta, ja esimerkiksi puuttuvat rautatähtäimet kivääreissä alentavat aseen arvoa, vaikka ne myös tulevaisuudessa riisuttaisiin pois aseen päältä. Aseen arvo on aina sidonnainen siihen, kuinka alkuperäisessä ja moitteettomassa kunnossa se on. Erittäin hyvä esimerkki siitä, että käytetty ase nimiosistaan huolimatta saattaa pudottaa arvoaan on se, että perusmallin aseeseen on vaihdettu piippu jonkin muun kuin aseen valmistajan toimesta. Tietyntyyppinen rakentaminen voi myös parantaa aseen käyttöominaisuuksia, mutta valitettavasti tämä tahtoo myös laskea aseen arvoa esimerkiksi käytettyjen aseiden markkinoilla. Rakentaja ottaa aina tietoisen riskin siinä, että omia lähtökohtia varten tehdyt parannukset saattavat olla huonolla maulla toteutettuina vahingollisia aseen jälleenmyyntiarvolle. Luonnollisesti tämä asia korostuu silloin kun kyseessä on kiinteäpiippuinen ase, jossa piippu ei ole erillinen ja helposti vaihdettava osa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan aseen jälleenmyyntiarvon saattaa pilata tekemällä aseeseen vaimenninkierteen, johon käy luonnollisesti vain yhden valmistajan vai-
Hullumpi
projekti
mennin. Omaan tarpeeseen tehtävät muutokset ja omista lähtökohdista rakennetut projektiaseet tulee mieltää aina siten, että ne ovat hyviä ja arvokkaita lähes yksinomaan aseen rakentaneelle tai rakennuttaneelle, ja toiset näkevät nämä tekeleet lähes poikkeuksetta toisin. Toinen erityisesti kivääri- ja haulikkopuolta kiusaava ilmiö on se, että aseen tukkiin tehdään peruuttamattomia muutoksia, jotka eivät ole jälkikäteen mitenkään palautettavissa. Itsekin olen kyseisessä villityksessä mukana, ja monen monta rautaa on tulessa myös tätä kirjoitettaessa. Tämä on tietoinen riski, joka aseen omistajan täytyy ottaa, ja toisaalta lähtökohta sille, että rakennettavan kohteen tulisi aina myös jäädä omaan käyttöön. Suurin ongelma on se, että aseiden rakentamista tehdään ainoastaan rakentamisen vuoksi ja lopputuloksella ei aina näytä olevan väliä. aseesta ei saa edes omiaan takaisin. Oikea tapa tässä tilanteessa on tehdä kokonaan uusi tukki ja säilyttää alkuperäinen alkuperäisenä. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat aseeseen tehdyt pysyvät muutokset, jotka lähes aina heikentävät aseen jälleenmyyntiarvoa silloin, kun niitä ei ole toteutettu äärimmäisen siististi ja yleisesti hyväksyttyjen pelisääntöjen mukaan. Onkin sitten eri asia, onnistuuko tällainen projekti niin hyvin, että myös joku muu sitä arvostaisi. Toki aseen arvo voi rakentelun myötä myös nousta, mutta tällöin kyseessä ei ole yleensäkään ns. voimatekijä
arto mä ättä
Nykyään lähes kaikkien ampumaharrastajien keskuudessa on käynnissä projektivillitys, joka ilmenee lähinnä aseisiin ja varusteisiin liittyvänä virittelynä ja rakenteluna. Tämä saattaa olla käytännössä selkeä parannus, mutta yritettäessä myydä ase eteenpäin, se jarruttaa kaupankäyntiä ärsyttävän tehokkaasti