Rekyyli 2/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TEE-SE-ITSE: EDULLINEN LEDIVALAISTUS LUODINNOPEUSMITTARIIN SCHMIDT & BENDER 1-8X24 PM SHORTDOT TA- JA METSÄSTYSKÄYTÖSSÄ HÄMMERLI AR20 FT PCP-ILMAKIVÄÄRIPAKETTI FIELD TARGETIIN PAL.VKO 2012-18 414886 854468 12002. VERTAILUSSA 9MM PERUSPATRUUNAT 2 2 012 9 90 VERTAILUSSA 9MM PATRUUNAT 685446-1202 6 SAKO A7 VIHDOIN SUOMEN MARKKINOILLE PARAS SAKO IKINÄ
Fire-kustannus Oy päättää näyttelyyn ja lehtiin pääsevistä kuvista. Valokuvakilpailu Parhaat mukaan näyttelyyn Riihimäen erämessuille. uippupalkinnot: H eja (jopa 500e) · lahjakortt · erävarusteita tuotepalkintoja · Osallistu ottamalla riista-aiheinen kuva ja lähetä se Riista-lehden toimitukseen 16.5.2012 mennessä. Kuvien käyttöoikeus luovutetaan Fire-kustannus Oy:lle ilman eri korvausta. Osallistuminen ja lisätietoja: toimitus@riistalehti.fi
Magtech AR N2 1000 4,5mm kaasumäntä, UUTUUS! Magtech AR N2 800 5,5mm kaasumäntä, UUTUUS! Magtech AR N2 Extreme 1300 4,5mm kaasumäntä, UUTUUS! Magtech AR N2 Extreme 1000 5,5mm kaasumäntä, UUTUUS! VARASTOPOISTOJA: Yksittäiskappaleita/esittelyaseita mm: elyaseita Haulikoita, metsälle.... 28" esittelyase EGE SILAH 12/76 pumppu, synt tukki, 3x sup 28", esittelyase S Fausti Elegant 12/89 pääll.piip. tukki, uusi Radalle... synt tukki, 5xsup. Stefano Fausti Leader Sporting Gold 12/70 ported Stefano Fausti Leader Sporting 12/70 29,5" EVS Browning BDF Ultra XTR Trap 12/70 30" SKB M605 Trap 12/70 30" "uusi/esittelyase" 1100,00 nyt SKB M505 Skeet 12/70 "uusi/esittelyase" 930,00 nyt Tapio Skeet 12/70 käytetty, kuin uusi SKB M500 12/70 Skeet, hyvä Franchi Master Skeet 12/70 28" Miroku MK-10 Trap 12/70 "uusi/esittelyase" 1500,00 nyt Miroku MK-38 Trap 12/70 "uusi/esittelyase" 1600,00 nyt 350,00 290,00 750,00 990,00 850,00 790,00 1497,00 940,00 1950,00 900,00 750,00 675,00 550,00 700,00 1250,00 1250,00 Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys ja urheiluaseita. + 3-9x32 kiik Toz 99-04 puoliautom. EGE SILAH 12/89 p-autom. Walther Dominator 4,5 tai 5,5 mm 40J,paketti. 1016,00 1380,00 1480,00 720,00 245,00 295,00 165,00 195,00 255,00 255,00 399,00 399,00 Hämmerli Hunter Force 900 lähtönopeus 228m/s + kiikari Hämmerli Hunter Force 1000 lähtönopeus 305m/s + kiikari Magtech AR750 4,5mm 230m/s (13,2J) ilmakiv sin. ISSC MSR MK22 Romak AKEF1 22lr (AK kopio) GSG AK-47 pienoiskivääri GSG-522 MP5 kopio 590,00 00 450,00 00 490,00 00 595,00 265,00 330,00 295,00 395,00 330,00 395,00 , ILMA-ASEITA mm: Theoben Evolution .177 kaasumäntä, 16J,vaim. Theoben Rapid MFR .177 paineilma, 12 ptr lipas, kiintovaim. Soita ja tilaa ilmainen lista, samalla saat tuotekuvastomme! KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ!. 28" VS, esittelyase, uusi Tikka M512S 12/70 Skeet piipuilla, uusi, esittelykappale S Fausti Leader STD 12/76 Skeet, 26", esittelykappale Browning BPS 12/76 pumppu, 30" synt. KEVÄÄSEEN... Toz piekkareita taas varastossa!!! Toz 78-04 pulttilukko piekkari Toz 78-04 paketti sis ase+jalat+vaim + BSA 3-9x32 Toz 78-16 raskaspiippuinen lippaallinen 22lr Toz 78-16 paketti sis ase+jalat+vaim. (ei kiik) 630,00 Theoben SLR .177 alavipuviritteinen, kaasumäntä 7 ptr lipas Theoben TTR1 .177 paineilma, reguloitu, muovitukki, vaim. piekkari Toz 99-04 paketti sis ase+jalat+vaim + 3-9x32 kiik Harjoitteluun pienoiskivääreitä mm. Magtech AR1000 4,5mm 305m/s (23,4J) ilmakiv
Pitkän pimeän jälkeen on syytä muistuttaa itselleen miksi taistelua on jatkettava. Fire-kustannus Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Kevätilman kirkkaus tuntui menneen silmien kautta aivoihin saakka. En tiedä onko ilmiö laajempikin, mutta ainakin itselleni aseasioiden seuraaminen on ollut rasittavaa. Fire-kustannus Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Rekyyliin lähetettyä tilaamatonta aineistoa. Aseita harrastavien nettipersoonat suolsivat jälleen varoituksia, pelottelua ja uhkakuvia. Eikä mennyt kuin hetki ja kaikki radalta mukaan tarttunut hyväntuulisuus oli haihtunut. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Palveluiden ja tuotteiden mainostaminen on maksullista ja siitä on sovittava erikseen. Nimen toki tiesin, ja maineen. On aivan totta, että harrastuksemme liekki on vaarassa sammua. Yhdeksäs vuosikerta. Emme takaa Rekyylissä julkaistujen artikkelien virheettömyyttä, emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. Fire-kustannus Oy vastaa Rekyylin toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. Kaikki hyväksytyt mainokset ja ilmoitukset pyritään julkaisemaan sovitussa numerossa. Tosiaankin, harrastusten tarkoitus olisi tuoda elämään positiivista sisältöä. Ja lisäksi kiimaisimmilla lopun ajan profeetoilla on tapana ylireagoida kaikkeen ja aiheuttaa palstoilla yleistä paniikkia. Mutta väliäkös sillä. Lataus tuntui olevan kohdallaan ja kroppakin teki kerrankin sen mitä mieli siltä halusi. Se mitä minä tuona hetkenä koin, oli kahden todellisuuden kohtaaminen. Kahvitellessani istahdin tietokoneen ääreen ja kuten tapanani on, selasin läpi muutamia kotimaisia keskustelupalstoja. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Vaikka kuvien esiin kaivamisessa oli urakkaa, teki harrastus sen mitä sen kuuluukin. Joten on selvää, että asioista keskustellaan ja epäkohdat tuodaan esiin. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. lakko) tai asiakkaasta tai ulkopuolisesta tiedontuottajasta johtuvasta syystä kuitenkaan voida julkaista sovitussa numerossa, Fire-kustannus Oy ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Palattuani kotiin, olin poikkeuksellisen rento ja hyväntuulinen. Rekyyli ilmestyy 8 kertaa vuodessa. REKYYLI ITSELATAAJAT HUOMIO! Muunnostaulukko 1 gramma (g) = 15,43236 grainia 1 graini (gr) = 0,064799 grammaa grainia 40 60 80 100 120 140 grammaa 2,59 3,88 5,18 6,47 7,77 9,07 grainia 180 200 240 300 400 500 Kansainvälisen tavan mukaan Rekyyli-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleissa esiintyvien latausarvojen oikeellisuudesta. Mieli lepäsi, kun aurinko paistoi ja ammunta sujui. Ammunnan lomassa jutustelin MM-kisoihin valmistautuvan siluettiampujan kanssa, sellaisen, jota en ennestään oikeastaan tuntenut. Aselakiasiat ovat aina vaan kesken ja viranomaiset turaavat ilmeisesti taas uutta AYO:ta (millainenhan katastrofi sieltä onkaan tulossa..). Moninkertainen maailmanmestari osoittautui oikein leppoisaksi ja sanavalmiiksi mieheksi ja, niin kuin usein rataturinoinneissa käy, juttu karkasi hieman häiriten itse asiaa, eli ampumista. PA AKIRJOITUS Paluu todellisuuteen Vietin taas sunnuntaita ampumaradalla. Mainosten ja ilmoitusten julkaisuun sovelletaan kulloinkin voimassa olevan mediakortin ehtoja. Voisipa sanoa, että masentavaakin. Kaikki oikeudet pidätetään. Nyt vetoan että unohdatte pariksi viikoksi kaikki keskustelupalstat ja muut negatiivisen informaation lähteet. Keskustelupalstoilla harrastajakunnan yhteinen huoli kumuloituu ja saa unohtamaan sen todellisuuden, jonka vuoksi ampumista harrastetaan. - Tero Kuitunen REKY YLI pl 20, 00251 helsinki email: toimitus@rekyyli.fi www.rekyyli.fi ISSN 1459-4633 PÄÄTOIMITTAJA Tero Kuitunen TEKIJÄT Esa Höysniemi Marko Tammelin Risto Kuosa Antti Otsamo Marko Tamminen Hannu Uronen Markus Forsström Otso Vainio Erkki Lahtinen Jussi Grönstrand Arto Määttä Jari Laulumaa Marko Winter Hannu Maunula GRAAFIKKO Antti Teittinen VALOKUVAAJAT Arto Määttä Antti Teittinen ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET asiakaspalvelu@rekyyli.fi puh: 03 4246 5340 (klo 8:00-16:00) MEDIAMYYNTI Jani Leskinen 0400 613 744 jani.leskinen@firekustannus.fi TILAUSHINNAT 12 kk 63,20 euroa kestotilaus 49,95 euroa / 12 kk KUSTANTAJA Fire-kustannus Oy PL 20, 00251 HELSINKI Rekyylin kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat Fire-kustannus Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. Latausarvojen käyttö vain omalla vastuulla. grammaa 11,66 12,95 15,55 19,43 25,91 32,39 1 unssi (oz) = 28.34952 g 100 g = 3,5273962 unssia 1 tuuma (") = 25,4 mm tuumaa 10 15 20 mm 254 381 508 tuumaa 25 30 40 mm 635 762 1016. Käykää vain radalla ja harrastakaa aivan kuin maailmassa olisi kaikki hyvin. Katsoessani taaksepäin huomaan olleeni mukana levittämässä huolestuneisuutta ja kenties olen aiheuttanut ahdistustakin vetoamalla teihin, että ottaisitte yhteyttä päättäjiin aseharrasteiden puolesta
SISALTO aseet 34 SAKO A7 38 MANURHIN 22 SPORT 56 HÄMMERLI AR20 FT 6 patruunat & tarvikkeet 6 VERTAILUSSA EDULLISET 9 X 19 MM PATRUUNAT 30 SCHMIDT & BENDER 1-8X24 PM SHORTDOT, OSA 2 36 BALS SNIPER RIFLE BEAN BAG MK-2 49 GEMINI-SUPISTAJAHOLKIT 50 PIN HOLE GLASSES Syvyysterävyyttä näkemiseen 52 PIKATESTISSÄ ARES:N .45-LUODIT 54 TEE-SE-ITSE: VALOT LUODINNOPEUSMITTARIIN VERTAILUSSA 9 X 19 FMJ PATRUUNAT veitset 60 MASTER CUTLERY CYCLONE Koriste vai heittotähti? 34 SAKO A7 kolumnit & vakiopalstat 14 TARKKUUSKIVÄÄRIN KOKOAMINEN LIIMAAMALLA 20 SHOT SHOW 2012 40 MILJOONALAATIKKO 42 LATAUSKOULU OSA 27 CAS-latauksia 46 RAUTALANKA Rautatähtäimet maalin mukaan 62 IWA 2012 56 HÄMMERLI AR 20 FT
Itselataavien pistooleiden ampuminen penkistä kun on aina varsin rasittavaa hommaa (poislukien jotkut .22 LR:t), koska niiden laukaisuissa ja tähtäimissä tavoiteltu jotain muuta kuin absoluuttista tarkkuutta. Vertailussa laukausmäärä kasvaisi väkisinkin suureksi. Olen jokaisella kerralla pyöritellyt ideaa mielessäni, mutta sitten hylännyt sen. Lisäksi olen pohtinut vertailuasetelman selkeitä ongelmia, kuten patruunavalikoimaa ja koeaseita. Nyt aiheena onkin edullisten tehdaspatruunoiden tarkkuuskoe. WWW.REKYYLI.FI x mm -patruunoiden vertailuja on toivottu ainakin kymmenen kertaa viimeisen viiden vuoden aikana. Syynä päätökselleni on ollut ensisijaisesti koeammuntajärjestelyn työläys ja vaativuus. 9 MM PATRUUNAT TEKSTI: TERO KUITUNEN VERTAILUSSA BUDJETTI-FMJ:T VIIVALLA Pistooliampujien peruskauraa ovat kokovaippaluotiset 9x19 mm -patruunat. Niiden hinta tehdastekoisina on sen verran edullinen, että itselataamistakaan ei ole aivan helppo perustella nykyisillä latauskomponenttien hinnoilla. Kun sitten ryhdyin valmistelemaan tätä vertailua, päätin pelkistää asetelmaa mahdollisimman 7. Jokaisella kerralla homma on mielessäni paisunut niin suureksi, että se on jäänyt harkinnan tasolle. Vaikka 9 mm peruspaukun käyttötarkoitus ei vaadi kummoistakaan tarkkuutta, on aihe jatkuvan kiinnostuksen kohde
Sellier & Bellotin valmistamissa hylsyissä (kaksi vasemman reunimmaista) on selvä ero: Top Shotissa liekkireikä on viimeistelty, S&B-kantaleimaisessa siihen on jätetty ruma purse. Tähtäinvaihtoehtoina olivat pistooliin kenties paremmin sopiva punapiste sekä pistoolikiikari, jota olen käyttänyt revolverien koeammunnassa. Niissä molemmissa on kuitenkin tehty eräs työvaihe, joka puuttuu muista: hylsyn suu on viistetty. Tai sitten aseen muovirunko antaa myöten, jolloin tähtäimen ja piipun suhde muuttuu. pitkälle. Pysyykö tähtäin paikoillaan. Lisäksi mainittakoon, että Leaderissa on käytetty tiivistysainetta hylsyn ja luodin välissä. WWW.REKYYLI.FI. Hieman vastaava tilanne on TopShot-patruunassa. Jos hakemalla haetaan laadullista eroa koepatruunoiden välille, päädytään seikkoihin, joiden merkitys on kohtuullisen pieni. Blazerin ympäriinsä kuparoitu luoti poikkeaa joukosta. Kaikki koepatruunat on ladattu Boxer-hylsyyn ja ovat siten jälleenlatauskelpoisia. Kokeemme patruunoista oli jo ennestään vähintäänkin kohtuullisen paljon kokemusta, jonka pohjalta voitiin ennakolta odottaa, ettei toimintavarmuudessa havaittaisi ongelmia. Ase on alkuperäisessä kunnossa, ainoa "muutos" on siihen asennettu IGB:n tähtäinkisko optiikkaa varten. Esimerkiksi Leader-patruunaan oli valittu ilmeisesti hitaanpuoleinen ruutilaatu. Asia ei ole mikään salaisuus, nämä TopShot-patruunarasiat tulivat Sellier & Bellotin pahvilaatikoissa ja valmistaja lukee patruunarasian kyljessäkin. TopShot on saksalaisen Frankonian-kauppaliikkeen valmistuttama patruuna, jonka on tällä kertaa valmistanut tsekkiläinen Sellier & Bellot. Onko Glock niin vaikea ammuttava tuelta kuin olen tottunut ajattelemaan. TopShotin oletettiinkin olevan täsmälleen sama patruuna kuin S&B:n oma 8 gramman kokovaippaluodilla. IGB:n kisko on jämäkämpi kun uskoisi. Kuinka hyvin muovirunkoon asennettu tähtäinkisko toimii. Optiikan asentaminen koeaseeseen oli joka tapauksessa selviö. Huomiota kannattaa kiinnittää myös luotien ohjauspintoihin: Blazerin luoti on kevyt (115 gr) ja rakenteensa vuoksi se on lisäksi lähes kokonaan lyijyä. Jo tehtaalla luoti menee tällaiseen hylsyyn pienemmillä vaurioilla ja se helpottaa myös jälleen lataajan elämää massoittaisessa patruunoiden tuotannossa. Myöskään luodista eroa ei ole löydettävissä, joten ainakin Luotien läpimitassa heittoa oli enimmillään .001 tuumaa, samoin soikeutta. Jos tähtäinjärjestelystä olisi ongelmia, ne sijoittuisivat kiskon ja aseen liitokseen. Myös tässä vertailussa kaikki patruunat toimivat täydellisellä varmuudella. Siksi se onkin muita lyhyempi niin kokonaispituudeltaan kuin ohjauspinnaltaan. Koeapatruunoiden luodit vasemmalta lukien: Top Shot 8 g, Sellier & Bellot 7,5 g, Magtech 8 g, Leader 8 g, ja Blazer 7,5 g. Nopeusmittarin mukaan latauksessa ei ole suurta eroa, koska S&B:n "perhepakkauksen" 8 g FMJ-patruunoilla keskiarvo oli vain 6 m/s enemmän kuin Top Shotissa ja molemmissa hajontaa oli noin 10 metriä sekunnissa. Leader on nostettava esille myös siksi, että kyseessä on kauppanimi, jolle patruunoita valmistutetaan eri tehtaissa ja siksi Leader-patruunan komponentit saattavat vaihtua milloin tahansa. Eräässä vaiheessa rasioissa luki valmistuspaikkana "Eurooppa", mutta nyt koeammutuissa oli valmistusmaaksi merkitty Serbia. Viritys on kieltämättä kuin suoraan B-luokan toimintaelokuvasta, mutta tällä kertaa käytännöllisyys meni tyylikkyyden edelle. Eri patruunoiden väliset luotien läpimittaerot olivat myös mitättömiä. Myös kiikari asettui siihen niin tukevasti kuin olettaa voi. Koska tavoitteena oli eliminoida tähtäysvirheet mahdollisimman tehokkaasti, asensin Glockin harteille kiikaritähtäimen. Toki yksittäisiä ongelmia on ollut menneisyydessä, mutta ei mitään systemaattista, joka laskisi patruunan käyttöarvoa. Lähtökohtaisesti asiat vaikuttivat yllättävän hyviltä. Myös varsinainen valmistaja on nyt tiedossa, koska patruunoiden kantaleimana on PPU (Prvi Partizan Uzice). Ruutimuruja kertyi tietysti jonkin verran 8 myös koneistoon, mutta ei kuitenkaan niin, että ne olisivat vaikuttaneet Glockin toimintaan. Luotien painoissa suurin hajonta oli 0,4 grainia (Leader). Otin mukaan vain yhden suositun pistoolimallin ja viisi edullista FMJ-patruunaa. Kuinka tarkka muovirunkoinen palvelupistooli ylipäätään on. Ampumapaikan etupuolelle 3 metrin etäisyydelle sijoitetun paperin päälle kertyi Leadereilla melkoisesti palamatonta ruutia, kun muilla ilmaantui vain muutamia yksittäisiä jyväsiä. Pohtiessani vertailuun sopivaa koeasetta Glockin haastajana olivat muun muassa CZ 75:n variantit, mutta päädyin Glockiin koska samalla voisin saada vastauksen muutamaan juuri sitä koskevaan kysymykseen. Näin laukausmäärä jokaisella patruunalla voitaisiin kasvattaa sellaiseksi, että olisi mahdollista saada jollakin tasolla uskottava tulos. VERTAILUN PATRUUNOISTA Patruunan laadukkuus käsittää muutakin kuin tarkkuuden ja erityisesti itselataavilla pistooleilla somotettavissa patruunoissa se tarkoittaa toimintavarmuutta. Onko patruunoiden välille mahdollista edes saada eroja. GLOCK 17 Koeaseemme on tehdasuusi neljännen sukupolven Glock 17
Juuri nuo selittämättömästi eri suuntiin lipsahdelleet kärpäset olisi helppoa leimata patruunalaadun aiheuttamiksi, mutta se olisi väärin tehty. Seassa oli varmuudella patruunasta johtuvia, mutta myös aseesta johtuvia karkulaisia. Tämä on tunnettu tosiasia. Mutta yhtä vakuuttunut olen siitä, että useimmat eivät aiheutuneet. Blazer-patruunat ilman kyseistä jälkiliitettä kun on ladattu alumiinihylsyihin, joita ei voi ladata uudestaan (tai voi, mutta se ei liity tähän). GLOCKILLA TUELTA Vaikka Hydra-Shokeilla käyntiä löytyikin paremmin, oli senkin osumakuviossa selkeä kärpänen. Tämä on kuitenkin rasittavaa, eikä tekniikka sovi pidempiin ampumasessioihin. Se on valmistettu puristamalla lyijylangasta luodin sydän, jonka päälle on lisätty elektrolyysillä kuparia niin paljon, että haluttu läpimitta saavutetaan. Patruunoiden välillä on eroa, mutta sitä on välillä vaikea nähdä "hälyn" seasta. 9 Sisäratakäyttöä ajatellen Blazerin luoti on selvästi paras vaihtoehto. Perinteisen takaa auki olevan vaippaluodin sijaan Blazer Brass -patruunoissa on takaa umpinainen "protected-base FMJ". Mutta se on myös sen verran ohut, jotta luoti on tavallista pehmeämpi ja kuluttaa ratalaitteita vähemmän. Muusta porukasta poikkeava patruuna oli Blazer Brass, jossa "Brass" tarkoittaa messinkihylsyyn ladattua versiota. Pidin aseesta vain oikealla kädellä. Vain ranteen pidin jäykkänä. Päätin siis suosia rentoutta. Yksi tapa vakioimiseen on käyttää jäykkää tekniikkaa, jossa asetta puristetaan lujaa ja sen liikettä kontrolloidaan lihasvoimalla. Heti koemmuntojen aluksi niitä koetettiinkin taltuttaa koeampujan käytössä ollein keinoin, eli ampumatekniikkaa muuttamalla. Tähtäinkuva on erittäin vakaa ja esimerkiksi Glockin haastavaan laukaisuun voi keskittyä rauhassa. Suurin ero näiden kahden välillä on prosessin tasalaatuisuudessa sekä luodin kuparikerroksen paksuudessa. Kun siihen sitten lisätään optiikan kiinnityksen (rungon) mahdollinen eläminen suhteessa piippuun, ampumatekniikan aiheuttamat vaihtelut (sekä aseen mekaniikkaan väännön muodossa että aseen käyttäytymiseen piippuaikana) sekä patruunan sisäiset vaihtelut, saadaan nyt koetauluissa näkemämme vaihtelu. Monille on tutumpi Blazer-patruunasarja, jossa hylsyt on tehty alumiinista. kohtuullisella varmuudella tätä Top Shotin tulosta voi ajatella myös Sellier & Bellotin tuloksena. Olen vakuuttunut, että muutamia kärpäsiä aiheutui ampujan virheistä. Myös ote pistoolin kahvasta oli rennonpuoleinen ja annoin pistoolin mennä rekyylissä minne se tahtoi. Vaikka täydellisen rentouden säilyttäminen on vaikeaa, tämä tekniikka on lopulta toimiva. Kun S&B:n, Top Shotin, Leaderin ja Magtechin luodeissa oli jonkin verran luodin istuttamisesta aiheutuneita pitkittäissuuntaisia matalia naarmuja, oli Blazerin luodeissa kaikentyyppisiä kolhuja ja vekkejä. Lisäksi sen kimmokealttius on todennäköisesti hieman pienempi. Luodin perä on tarkkuuden kannalta tärkeä yksityiskohta. Sen kuparipinta on riittävä paksu, jotta ammuttaessa siitä ei pääse lyijyä ilmaan. Tällä tavalla on mahdollista valmistaa erittäin tarkkoja ja laadukkaita luoteja, mutta myös edullisia luoteja. Koska hylsy on nyt tavanomainen, on erona WWW.REKYYLI.FI vain luoti. Jos kuparia on tarpeeksi, rakenne vastaa lujuudeltaan tavanomaista vaippaluotia, ilman FMJ-luodin rakenteen heikkouksia. KOEAMMUNTAA 25 JA 50 METRIIN Glock on haastava koeammunta-alusta, eikä kiikaritähtäinkään. Tärkein asia pistoolia tuelta ammuttaessa on pyrkiä vakioimaan ampumatekniikka mahdollisimman yhdenmukaiseksi. Toki valtaosa niistäkin oli lähes tai täysin virheettömiä. Vertailussamme oli siis mukana Blazer Brass -patruuna, joka on ladattu messinkihylsyyn. Tällä kokemuksella näkisin, että koe-Glockimme rakenteellinen tarkkuus (tarkkuus ilman mitään ulkoisia vaikuttimia) olisi 50 metrin etäisyydellä jotakuinkin 10-15 cm. Tällä kertaa päädyin kenties yllättävään tapaan, jota sitten käytin läpi koeammuntojen. Näin pystyin sijoittamaan vasemman käteni leukani alle, jolloin myös pää oli tuettu ja sain asennosta mahdollisimman rennon
Siirtyminen alle 100 mm osumakuvioista puolentoista-kahden A4-arkin kokoisiin "roiskaisuihin" oli psykologisesti hirveää ja koeampujaa vaihdettiin kun Magtechin ja Top Shotin osumakuvioista oli ammuttu kaksi. Koeammuntojen aikana selkärangassa vaivasi tunne siitä, että osumakuvioissa on mukana muutakin kuin patruunan tuomaa hajontaa. Osumakuviolla on kokoa 265 mm. Glock 17 / 50 m Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna Magtech 8,03 g FMC (9B) Leader 124 gr (8 g) FMJ Top Shot Competition 8 g FMJ Sellier & Bellot 7,5 g FMJ Blazer Brass 115 gr (7,5 g) FMJ Glock 17 / 25 m Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna Magtech 8,03 g FMC (9B) Leader 124 gr (8 g) FMJ Top Shot Competition 8 g FMJ Sellier & Bellot 7,5 g FMJ Blazer 115 gr (7,5 g) FMJ Hitain 336,7 326,0 348,9 365,0 349,0 Nopein 344,4 342,0 358,8 393,0 365,2 Keskiarvo 341,8 334,0 353,1 374,8 352,0 Nopeushajonta 7,70 16,97 9,84 28,70 7,15 Osumakuviot 3 x 5 lks. Tarinoiden mukaan pehmeä lyijyluoti vain menee sukkana läpi, jolloin tarkkuus on olematon ja piippu lyijyttyy. Se on valettu Lee:n TL356-124-TCmuotilla rengaspainosta ja voideltu Lee Liquid Aloxilla. Sillä ammuttiin yksi verrokkiosumakuvio 50 metrin Glock-kokeiden yhteydessä. Tulostaso oli suhteellisen odotettu, tai kenties hieman aavistuksen heikompi. Tulostaso ei kuitenkaan parantunut, joten kirjoittaja palasi Leader / 178 mm / Glock / 50 m Jokainen on varmaan törmännyt tarinoihin, joiden mukaan esimerkiksi Glockin polygonaalirihlattu piippu ei siedä lyijyluoteja. Oheisessa taulussa on 10 laukauksen osumakuvio 50 metrin etäisyydeltä. Seuraavaksi siirsin taulut 50 metrin etäisyydelle ja ammuin kaikilla patruunalaaduilla 3x10 laukausta. Latauksena oli tällä kertaa 4,4 gr Vihtavuori N32C:tä (Tin Star), jolla lähtönopeutta kertyi keskimäärin 314 m/s. Federal Hydra Shok on reikäpäinen patruuna, jota pidetään tarkkuudeltaan varsin hyvänä. / 50 m Pienin 219 mm 178 mm 270 mm 225 mm 196 mm Keskiarvo 321 mm 254 mm 340 mm 296 mm 277 mm Blazer / 74 mm / Glock / 25 m muuttanut tilannetta dramaattisesti. Niinpä alkuperäinen 3x5 laukausta jäi voimaan. 10 laukauksen osumakuvio oli kokonaisuudessaan 141 mm, ilman alas vasemmalle suuntautunutta kärpästä tulos olisi ollut 104 mm. 10 WWW.REKYYLI.FI. Jos sitä vertaa edullisiin tehdaspatruunoihin, voidaan turvallisesti sanoa, että Glock ja lyijyluoti on mahdollista saada toimimaan yhdessä. / 25 m Pienin 82 mm 59 mm 47 mm 28 mm 74 mm Keskiarvo 91 mm 82 mm 53 mm 53 mm 111 mm S&B / 28 mm / Glock / 25 m Hitain 336,7 326,0 348,9 365,0 349,0 Nopein 344,4 342,0 358,8 393,0 365,2 Keskiarvo 341,8 334,0 353,1 374,8 352,0 Nopeushajonta 7,70 16,97 9,84 28,70 7,15 Osumakuviot 3 x 10 lks. Hinnaltaan se sijoittuu täysin eri luokaan kuin vertailun patruunat. Koska niiden osumakuvioissa oli kärpäsiä, niiden koeammunta uusittiin, mutta ilman muutosta. Varsinkin kun huomataan, että luoti on "karvalakkimallia" joka suhteessa. Top Shot 7,5 g ja Sellier & Bellot 8 g olivat ne odotusten kaltaiset, Leader hieman heikommasta keskiarvostaan huolimatta yllätti positiivisesti, kun taas Magtech ja Blazer olivat odotuksia heikompia. Tai paremminkin, ettei polygonaalirihlaus saisi otetta lyijyluodeista. Ensi alkuun tein tavanomaisen koeammunnan, eli nakuttelin 25 metrin etäisyydeltä viiden laukauksen osumakuvioita
Jokainen osaa varmaankin kuvitella, mikä mahtaa olla tuo mysti- nen 160 mm:n ympyrä, johon sotilas- ja viranomaispistoolilla pitäisi voida osua 25 metristä. Kokeemme perusteella tämä Glock-yksilö hoitaisi kyseisen homman kevyesti. / 50 m Pienin 45 mm 34 mm 35 mm 51 mm 61 mm Keskiarvo 57 mm 43 mm 43 mm 56 mm 87 mm Magtech / 45 mm / TC / 50 m Leader / 34 mm / TC / 50 m Topshot / 35 mm / TC / 50 m S&B / 51 mm / TC / 50 m Blazer / 61 mm / TC / 50 m TC CONTENDERILLA AMMUTTIIN 5 LAUKAUKSEN OSUMAKUVIOITA 50 METRIN ETÄISYYDELTÄ. puikkoihin. Tosin, T/C:n piippu on 10 tuumaa eli 255 mm pitkä. Yhä vain osumakuviot säilyivät samalla heikolla tasolla, joten homman mielekkyys alkoi olla kyseenalainen. T/C Contender / 50 m Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna Magtech 8,03 g FMC (9B) Leader 124 gr (8 g) FMJ Top Shot Competition 8 g FMJ Sellier & Bellot 7,5 g FMJ Blazer Brass 115 gr (7,5 g) FMJ Hitain 367,4 364,4 368,8 395,5 391,1 Nopein 372,5 368,7 373,6 404,6 400,6 Keskiarvo 370,6 366,2 371,1 400,8 395,5 Nopeushajonta 5,16 4,26 4,84 9,11 9,52 Osumakuviot 3 x 5 lks. Leupold VX-I 3-9x40:llä ryyditettynä ammuttiin 3x5 laukausta, jälleen 50 metrin etäisyydeltä. Koetin jo löytää sopivaa kivääriä, mutta onneksi mieleeni juolahti pistoolinpatruunaa ajatellen hieman realistisempi vaihtoehto. Glockilla ammutut 50 metrin kokeen tulokset voivat tuntua WWW.REKYYLI.FI surkeilta, mutta niitä pitää pohtia Glockin alkuperäisen käyttötarkoituksen kannalta. Tarkoituksena oli kuitenkin selvittää juuri patruunoiden eroja, joten päätin koettaa toisenlaista vaihtoehtoa. Kiväärimittainen ase olisi tietysti se kaikkein helpoin tapa saada erot esille. VAIHE Kun vertasin Glockin 25 ja 50 metrin koeammuntojen tuloksia, huomasin niiden olevan osin ristiriitaisia. Verrattuna Glockiin, oli Contenderilla ampuminen erittäin vai11. Tiedossani ei ole Glockin "tehdasspeksejä" valmistamiensa pistoolien tarkkuudelle, kyseistä seikkaa kun ei tavallisestikaan ilmoiteta tässä tuoteryhmässä. Glock 17 ei ole koskaan yrittänytkään olla tarkkuusase, vaan se on puhtaasti lyhyiden matkojen ongelmanratkoja. Niillä ammuttu osumakuvio osoitti, että patruunoissa on sittenkin jonkinlainen ero ja niinpä koeammuntaprosessi puristettiin loppuun saakka. Jotta selviäisi, onko asetähtäin ampuja-yhdistelmän tarkkuus tätä samaa patruunasta huolimatta, kaivoin laukusta vuosia säästellyn Federal Hydra-Shok -patruunarasian, jossa oli 18 patruunaa jäljellä. Tuttavani lainasi koeammunta-alustaksi T/C Contenderin "pistoolimittaisella" piipulla ja kivääriperällä. Tiedossani on kuitenkin eräs vastaavien pistooleiden valmistaja, joka ilmoittaa tarkkuusvaatimuksekseen 160 mm 25 metrin etäisyydeltä. Joten onko realistista vaatiakaan enempää? HAASTAJA KOEAMMUNNAN 2
Ne olivat ylimaallisen tarkkoja lähes aseesta riippumatta ja vielä nykyäänkin asian tiedostaneet harrastajat tuovat niitä Ruotsista omaan käyttöönsä. Ne olivat tasaisia suorittajia, ilman sen kummempia omituisuuksia. Jäljelle jää kuitenkin seurakunta, jota kiinnostaisi ampua myös laadukkaampia patruunoita. Ne eivät tuottaneet erityisen pieniä osumakuvioita, mutta kun karkulaisia ei tule, niin tulos on hyvä. Olipa siihen perusteita tai ei, messinkiä ja tompakkia pidetään aseen kestävyyden kannalta parempina vaihtoehtoina. Keskikastin muodostivat nyt Magtech 8 g ja Sellier & Bellot 7,5 g. Vaikka taittopiippuisella ampuma-asennon joutuu purkamaan jokaisen laukauksen jälkeen, ei se vaikuttanut asiaa. Mainittakoon, että .22LR:t on kaikesta päätellen valmistanut CCI. Leader on mystinen patruunamerkki, josta ei suuremmin ole tietoa tarjolla. Markkinoilla on toki näkynyt vieläkin edullisempia patruunoita, joissa on ollut joko rautapitoinen luoti, rautahylsy tai molemmat. Samaan hengenvetoon on sanottava, että kaiken tarkan ysin patruunan ei ole pakko olla ERVAa. Nyrkkisääntönä Suomessa myydystä ja ostetusta 9 mm patruunasta voisikin olla: "raudaton mahdollisimman halvalla". Laukaisu oli myös huomattavasti parempi, joten ampuessa saattoi keskittyä enemmän tekniikan pitämiseen oikeana. Sen ongelmana olivat kärpäset, jotka avasivat osumakuvion jopa kaksinkertaiseksi. Markkinoilla on aiemmin ollut mm. Contenderilla ammuttuna Blazer erottui omaan luokkaansa, eli hännän huipuksi. Glock 50 m -kokeessa sen tulos näyttää paremmalta kuin olikaan yhden 196 mm:n osumakuvion ansiosta. Tarjonnan kutistuminen lähes yksinomaan edullisiin FMJpatruunoihin on seurausta useammasta toisiinsa kietoutuneesta asiasta: kuten todettua suurelle ampujien massalle vain hinta ratkaisee. Keskiarvoina mitattuna ne voittivat Magtechin ja S&B:n reilulla luodin halkaisijalla (13-14 mm). 12 YHTEENVETO Leader oli kokeen yllättäjä, koska sillä tai sen valmistajalla (PPU) ei ole erityisen hehkeä maine. Esimerkiksi taulukon keskiarvoa kasvatti merkittävästi osumakuvio, jossa yksi laukaus osui 10 cm muista vasemmalle. Myös 9x19 mm tehdaspatruunoissa on kokemusten mukaan olemassa tiettyä korrelaatiota hinnan ja tarkkuuden välillä. WWW.REKYYLI.FI. Rasiasta ja kantaleimasta on kuitenkin helppo päätellä nykyinen valmistuspaikka. Leaderissa ruutiannos paloi varsin vajaasti Glockin lyhyessä piipussa. Sen ongelma on luoti, joka ei ole yhtä yhdenmukainen ja tarkka kuin muissa. Ysinmillisen patruunat ovat lopulta hyvin monimuotoinen ilmiö, eivätkä ne todellakaan ole samaa tavaraa kautta linjan. Leaderin ja Top Shotin tulokset olivat parhaat. Heitä kuitenkin haittaa nykyinen lupapolitiikka, tai paremminkin sen tuottama mielikuva, joka hillitsee ERVA-patruunalupien hankkimista. Erityisesti jos ajatellaan niiden tyypillistä käyttötapaa, vapaan käden pistooliammuntaa, jossa ampumamatkat ovat maksimissaan 25 metriä. Ja koska ERVA-lupia on yhä harvemmalla, myös ERVA-patruunoiden saatavuus heikkenee. Kärpästen johdosta jumbosija Glock 25 m ja T/C 50 m -kokeissa. Kun aseen laski tuille ja käänsi osoittamaan tauluun, saattoi olla varma, että ase hoitaa työnsä. Suomessa tarjonta on nykyään painottunut lähes täysin edullisiin patruunoihin, joissa on juuri kyseisen painoinen FMJ-luoti. Lapuan ja Norman kaltaisten valmistajien ei-ERVAtarkkuuspatruunoita, mutta ne ovat nykyään jääneet pois markkinoilta ainakin Suomessa, koska melkoinen osa tarkkuuspatruunoita haluavista päätyy lataamaan ne itse. Ongelmana kuitenkin on, että Leader-patruunoiden valmistaja voi vaihtua milloin tahansa, joten myös komponentit voivat eri erissä olla mitä tahansa. Moni kyllä yhä muistelee kaihoisasti Norman TC-luodilla lataamia patruunoita. Kuvassa jäämät 10 patruunan jälkeen noin 3 metriä piipun suun edessä. Kun uusinnan tuloksen oli todettu olevan linjassa jo saatujen osumakuvioiden kanssa, hyväksyttiin Blazerin tulokseksi ensimmäiset osumakuviot. Vastaava ilmiö ilmeni myös uusinnassa. Tämän otoksen perusteella edullisten 9x19 mm FMJ-patruunoiden välillä on kuitenkin yllättävän vähän eroa. Tästä huolimatta Leaderin tarkkuus oli hyvä. vatonta. Kuluttajan kannalta tilanne onkin hyvä, edullisella hinnalla saa varsin laadukkaita tehdaspatruunoita. 9x19 MM SAMAA TAVARAA KAUTTA LINJAN? Tämän maailman yleisimmän pistoolikaliiperin tehdaspatruuna on tyypillisesti ladattu 7,5 tai 8 gramman luodilla. Toinen joukosta erottuva patruuna oli Blazer. Ne toimivat eleettömästi ja ovat tarkkuudeltaan lopulta varsin samankaltaisia. Kärpäset voivat näköjään laskeutua myös otollisille paikoille. Kun urakka oli tehty kaikilla patruunoilla, ammuttiin Blazereilla vielä toinen 3x5 laukausta. Top Shot on saksalaisen Frankonian tuoteperhe, jonka keskisytyspatruunat on ladannut Sellier & Bellot. Glock ja 25 metriä -kokeessa se oli keskikastissa, mutta 50 metrin kokeissa se oli kärkikahinoissa sekä Glockilla että T/C:llä. Niinpä patruunan materiaalia käytetään myös myyntivalttina. Ilman sitä Blazerin keskiarvo olisi painunut selvästi 300 mm:n rumemmalle puolelle. Tämän patruunaryhmän hintataso onkin varsin vakiintunut
TI A ( JA U U S I A SE UNTEM N SHO ONST EIN (JA UUSI ASEL AKI) UO VAI M EN NI PAN N SEN T T ÖLNENVAI MEN N I N IKIÄ SE-IT SE: TÄÄNE NVAI MENN IN KOTIK TIO KEKKO OWBOY AC OSA 2 RETEE-MONIKÄY M AINE KUNI NGAS ILUET IN KOTIM A I N E N KU T URHO PIEN C ITU KKU- JA S , PIKK U-JA LONE N" P IEN OISS JJ-2 2 "PIKK U JALO EN ENTTI , OSA 26 OTESTISSÄ EN OPTIMO J 22 "PI KKU -JA LON EN" V Ä RI K IVÄÄ R I PRESID KOULU LATA AVA 15:E ITSEL ATAAVA PIEN OISK IV Ä KEST US O MPSO N/ CENT THO MPS ON/C E ER THOM PSON /CEN TER R55 ADUT 53 GR AR LATA TERÄSLA MAX KOVAT DY .224 VA HORN Voit tilata Rekyylin myös osoitteesta www.rekyyli.fi/tilaa-rekyyli tai puhelimitse numerosta 03-4246 5340 (09-16, muulloin 03-4246 5335) / 2011 REKY YLI 78 M60- KONE LATA USKO R SPOR T · VINC I SUPE · BENE LLI 22 RAIL GUN P90 · COLT MK22 · FN 11 · ISSC MSR BERE TTA DT KIVÄÄ RI · T HAUL IT BERETTA DT 11 FN P90 REKYYLI 524 SIVUA LEHTI-K 480 SIVUA LEHTI-A 408 SIVUA VASTAUSLÄHETYS Sopimus 134164 PL20 00251 HELSINKI. LATAUSKOULU ERI TOI MII KO NN ETT U REV OLV SIL LE TEH TY KIV ÄÄR I YTT INE N VAI ME MY MA LAI 03 1 9" SUO TOT EST ISS Ä VOE RE LBW 20 SSA RII N TER ÄSL AAD UT KES PAN PATARA UDASTA PAL.VKO 2011-20 8 1488 6 6 4 14886 8 5 4468 1 1200 201 11002 YL I 12 1 / 20 CO LT 19 11 XS E MA TC BE NE H · LL I PR EM MA TO G · ST SA VA 58 · B · S& GE 99 1 8X 24 PM SH OR TD OT TA · LA US KO UL U, CA SLA TA UK SE T 911 COLT 1ATCH XSE M AAVA ULU, KORV ÄÄRI N KIV S S O DA U K S E T TA VAPAU ATON OTING -LA SSARIIN. Nimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Kotipuhelin, myös suuntanumero Allekirjoitus (huoltajan, jos alle 18v.) Sähköposti Vastaanottaja maksaa postimaksun 5018822 LIPATRUUNOIHIN KORVAAVIA HAU VAI EI. Hinnat sisältävät ALV 9%. Suomen paras* ja suurin ampumaharrastajan lehti. *lukijatutkimus 2007 EN RE KY 6854 46-1 PAL .VK 68 8544 4886 6 41 ITT SIES ELYS SÄ: S &B 24 18X PM S HOR KYYLI 2 / 2011 TDOT OT SHOW UTU UT UDET: UUTUUDET: IWA JA SH 5 StGKLO8NIEN O FAL- Ä KÄRKE IU M PL US RE · BE TT A LI BENEL ington O 1 ng on 16 Rem M gtUMER LVEN TUPLAN TA REMIU R PVE76 SA SIVUA! 2/ PLUS 1 LAINEN JA ESPAN -BENELLI TRO RE 1 2 01 2 9 90 2 2 0 11 7 90 MA X CZ 75 P-07 ISSC MSR MK22 DU Y UT 78 2 0 11 9 90 JULKAISTUT SIVUT VUONNA 2011 T RUUNA 20: HAULIKO N PERUSPA · LATAUSK OULU, OSA ITSE: VAIMENN IN · T/C R55 · TEE-SE· CZ75 P-07 DUTY MAX · JALONEN JJ22 REMINGT ON VERSA 685446-1102 O 201 2-13 -KONEKIVÄÄRI 685446-1107 PAL.VKO 2012-05 54468 6 414886 8 11007 Tilaaminen kannattaa aina. Kyllä, tilaan Rekyyli-lehden Valitse tilausjaksosi: 12 kk (8 numeroa) määräaikainen 69 12 kk (8 numeroa) kestotilaus 59 6 kk (4 numeroa) määräaikainen 35 Tilaus alkaa seuraavasta ilmestyvästä numerosta. Kestotilausta ei voi lopettaa kesken laskutuskauden
KIVÄÄRIN LIIMAAMINEN KASA-AMPUJIEN Kasa-ammunnassa kuljetaan teitä, joilla muut ampujat eivät ole käyneet. Varsinkin puutukkisissa aseissa (ilman)kosteus saattaa aiheuttaa puun elämistä ja siten mahdollistaa kehyksen liikkumisen tukissa. Tähän vaikuttaa muun muassa pienoiskiväärin moninkertainen piippuaika, joka aiheuttaa omat haasteensa myös petaukselle. Hiljalleen tietoa omaksutaan kuitenkin myös muiden lajien parissa ehkäpä seuraavaksi tulee se vaihe kun tarkkuutta vaativissa asennuksissa käytetään liimaa myös muiden lajien kivääreissä. TEKSTI: JARI L AULUMA A Lähestymistapa keskisytytteisten kiväärien lukonkehysten kiinnittämisessä ja petaamisessa on hieman eri kuin esimerkiksi pienoiskiväärien kehysten petaamisessa, joten artikkeli ja siinä esille tuodut huomiot eivät suoraan ole siirrettävissä pienoiskivääreihin. "Oikein" pedatussa aseessa laukaisuko- neisto ja itse lukko eivät saa osua miltään osin tukkiin, samoin piippu tulisi olla niin sanotusti vapaasti värähtelevä eli sekään ei miltään osin saa osua tukkiin. Tähän täytyy kuitenkin todeta, että jos kyse on lippaallisesta lukonkehyksestä, piipun petaaminen patruunapesän alta tukee itse kehystä ja voi joissain tapauksissa parantaa aseen käyntiä. Kotimaisissa tai ulkomaisissa kasakilpailuissa en kuitenkaan ole vielä törmännyt muihin WWW.REKYYLI.FI. Kehyksen liimaaminen on yksinkertaisin tapa saada jännit14 teetön ja samalla liikkumaton liitos aseen rautojen ja tukin välille. Kiikarin jalkojen petaaminen ei ole kovinkaan yleistä Suomessa, mutta on varsin oleellinen osa tarkkuusaseen ja optiikan toimivuutta. Petauksesta on vuosikymmenten aikoina kirjoitettu kymmeniä jos ei satoja artikkeleita, joten käyn läpi kehyksen petaamisen varsin pintapuolisesti. KEHYKSEN PETAAMINEN Tarkoituksena on siis saada jännitteetön "kehto" lukonkehykselle jotta se ei pääse liikkumaan tukissa rekyylistä tai olosuhteista johtuen. Yhdeksässä kasa-ammuntakiväärissä kymmenestä käytetään kiinnityksenä liimausta juuri sen vaivattomuuden takia
Myös saman valmistajan Aluminum ja Titanium Putty ovat varsin toimivia. 120- 175 °C) kuin liimauksessa käytettävällä liimalla. Hyviä kokemuksia on ollut myös ProBed 2000 -petausmassasta. Erityisesti Devconin tuotteiden yhteydessä kannattaa komponentit käyttää tarkkuusvaa'alla ennen sekoittamista. Jotta petauksen pintaan ei jäisi ilmakuplia, kannattaa petausmassa levittää sekä tukkiin pedattavalle osalle, että kehykseen. Agraglas-petaus- massaa kokeilin kertaalleen, mutta varmaankin väärän sekoitussuhteen johdosta massa jäi pehmeäksi eikä myöskään kestänyt piipunpuhdistusaineita, joita yleensä joutuu petausmassaan ennemmin tai myöhemmin. Erittäin laadukas ja kohtuullisen edullinen petausmassa on Devcon Plastic Steel Putty (A). Petausmassana tulisi käyttää hitaasti kovettuvaa 2-komponenttiepoksimassaa jonka työskentelyaika on mahdollisimman pitkä, esimerkiksi 40 minuutista tuntiin. Titaa- Vanupuikon varsi soveltuu hyvin ohuen liimakerroksen levittämiseen. 15. Lippaallisten kehysten yhteydessä hyväksi havaittu tapa on ollut kiinnittää huomiota petauksen virheettömyyteen erityisesti petipulttien kiinnityskohtien osalta. Laukaisukoneiston ympärille kannattaa jättää tilaa myös siksi, että sen voi tarvittaessa irrottaa kehyksestä WWW.REKYYLI.FI huoltoa varten ilman petauksen ja/ tai liimauksen rikkomista. Jalkojen liimapinnat on karhennettu ja liimattavista osista on poistettu rasvat ja muut epäpuhtaudet. Tarkkasovitteiseen petaukseen riittää vähäinen määrä liimaa, joka on hyvä levittää kaikkiin liimattaviin pintoihin. YKSINOIKEUS? kuin vapaasti värähteleviin piippuihin. Ohjeen mukaan on valittavissa joko tilavuuteen tai painoon perustuva sekoitussuhde, mutta käytännössä epoksimassa ja kovetusaine kannattaa aina punnita. Mahdollisimman pieni kovettumiskutistuma ja eri kemikaalien sietokyky on myös eduksi. Liimapetauksen irrotuksessa käytettään hyödyksi yleensä lämpöä (silitysrauta, kuumailmapuhallin) joten petausmassalla tulisi olla parempi lämmönkesto (n. Jos kehyksessä on rekyylivastin, tulisi se jättää etu-, sivu-, ja alaosaltaan petaamatta jos kehyksen kiinnittämiseksi käytetään petipultteja ja rautaosat ovat irrotettavissa tukista. Myöskään petipultit eivät saa osua tukkiin sivuiltaan vaan pelkästään kantaosastaan. Jos petausmassa levitetään pelkästään tukkiin, jää petauksen pintaan erittäin suurella todennäköisyydellä ilmakuplia, varsinkin "jäykempien" petausmassojen yhteydessä. Liimapedatun aseen yhteydessä tällä ei ole niin paljoa merkitystä sillä oletuksella, että rekyylivastin ei "kanna" pohjastaan eikä aiheuta siten jännitteitä liimauksen yhteydessä itse lukonkehykseen
"kahden sormen" tiukkuus ja jos pultti on kuusiokolokantainen, niin vääntövartena käytetään vain työkalun lyhyempää sivua (L:n muotoinen kuusikoloavain). Melkein mikä tahansa vaha käy, mutta irrotusaine kannattaa testata ennen tositoimiin ryhtymistä jollain muulla kuin pedattavalla lukonkehyksellä, ettei tule ikäviä yllätyksiä. 4045 °C. Mielestäni petipultteja voidaan käyttää, mutta kiinnitystiukkuus tulisi oll ns. Mahdollisimman hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi tila, jossa petaus suoritetaan, tulisi olla huonelämpöinen, sillä matalissa lämpötiloissa petaukseen käytettävä massa ei joko kovetu tai se jää hauraaksi. Tätäkin käytetään varsin maltillisesti. Samalla estetään liiman pääsy laukaisukoneistoon. nimassaa käytettäessä kannattaa petauksen siistimiset tehdä jo noin neljän tunnin jälkeen kovettumisen alettua, sillä täysin kovettuneena ylimääräinen massa on erittäin hankala poistaa ja se on myös teriä kuluttavaa. Useiden 2-komponenttimassojen ominaisuuksia saadaan parannettua ensimmäisen vuorokauden aikana jos kovettuminen tapahtuu korkeammassa lämpötilassa, esim. Kiwi Neutral). Irrotusaineena kehyksessä olen käyttänyt PTFE-kuivavoiteluspraytä tai kirkasta kengänkiillotusainetta (esim. Kaikkia petausohjeita yhdistää se käytäntö, ettei petausmassan kovettumisen aikana käy16 tetä petipultteja vaan kehys pidetään paikallaan kovettumisen ajan teipeillä, paksuilla kuminauhoilla tai vastaavilla kiinnityksillä. Liimapurseet on syytä poistaa huolellisesti useaan otteeseen jos esimerkiksi piippu asennetaan jälkeenpäin. Liimapurseet poistetaan heti kiinnitysruuvien kiristämisen jälkeen, ennen liiman kuivumista. Liima levittyy tasaisemmin lukonkehys "ylösalaisin". Huomattavaa on, että erilaiset öljypohjaiset tuotteet saattavat hei- Kehykseen liimatut jalat ovat suorassa ja valmiina petausta varten. WWW.REKYYLI.FI. Tämäkin kannattaa varmistaa käytettävän petausmassan tuoteselosteesta
Tämän jälkeen kiikarin ristikko keskitetään "shimmilevyillä" myös taulun keskipisteeseen. Radalla kannattaa kiinnittää huo17. Mikään ei ole turhauttavampaa kuin huomata, ettei piippua saa kierrettyä kiinni tai lukkoa vireeseen kun jalat on jo liimattu. Tämän lisäksi petauksen tarkoituksena on saada kiikari "nokilleen", jolloin kiikarin ristikko on mahdollisimman keskellä mekaanista ja yleensä myös optista kes- KIIKARIN JALKOJEN LIIMAAMINEN JA PETAAMINEN Jalkojen liimaamisessa on huomioitava samat asiat kuten kehyksen liimaamisessakin. Ongelmana ei välttämättä olekaan jalkojen laatu vaan se, että jalkojen kiinnittämiseen käytettävät kiinnityskohdat kehyksessä eivät ole piippulinjan mukaiset. Liimapurseet on hyvä poistaa useaan otteeseen, erityisesti kehyksen etuosasta jos liimaus suoritetaan ilman piippua. Kun petaus on hyvin onnistunut, voiWWW.REKYYLI.FI daan lukonkehys tarvittaessa liimata ilman piippua. Ase siis asetetaan penkkiin ja piippu suunnataan keskelle taulua. Tämä on hyvä tarkistaa sekä toiminnallisesti, että työntömitan avulla useaan otteeseen. Myös kiikaritähtäimen petaamisessa tarkoitus on saada mahdollisimman liikkumaton kiinnitys, tällä kertaa vain optiikalle. Karhennuksen jälkeen liimattavat osat puhdistetaan huolellisesti jarrunpuhdistussprayllä. Tähän olen käyttänyt jarrunpuhdistusspraytä, rättejä ja ahtaissa paikoissa myös vanupuikkoja. Ennen liimausta kannattaa kipistettä. Kehyksen ja petausmassan väliin en myöskään suosittele mitään teippivirityksiä, sillä tarkoitus on saada mahdollisimman tarkka kehyksen "valos" petausmassaan. LIIMAAMINEN Varsinaiseen kehyksen liimaamiseen olen ryhtynyt vasta noin viikon kuluttua, jolloin petausmassa on saavuttanut yleensä jo lopullisen muotonsa ja ominaisuutensa. Hyvin usein joutuu tekemään pientä trimmausta viilalla, mutta tämä on erittäin tärkeää lukon ja aseen toimivuuden kannalta. On ehkä syytä korostaa laadukkaan petauksen merkitystä. Usein törmää väitteisiin, että kiikarinjalkojen petaaminen on turhaa, koska itse jalat ovat niin laadukkaat. Liimauksen on hyvä antaa kovettua vähintään vuorokauden, mutta kuten petaamisen yhteydessä, myös liimauksen olen antanut kovettua vähintään viikon ennen ratakäyntiä. jalkojen liimattava pinta karhentaa hiomapaperilla, 80 tai 100 karkeuksinen hiomapaperi on tähän tarkoitukseen sopivaa. Kasa-ammuntaa harrastetaan yleensä 100, 200 ja 300 metrin matkoille, joten keskittäminen kannattaa tehdä 200 metrin etäisyydelle. Liimattavalle osalle tulisi saada tasainen kevyehkö puristus, tähän olen käyttänyt apuna ruuvipuristimia ja puukapulaa. Kiikarista tämä saadaan selvitettyä laskemalla koro- ja sivusäädön "naksut" ja puolittamalla nämä. Käytettävän liiman ominaisuudet ovat hyvin pitkälti samanlaiset kuin petausmassan. Myös etummaisen jalan päälle kannattaa laittaa yksi levy, jotta petausmassaa saadaan vähäinen kerros myös kiikarin ja jalan väliin. Liimaa olen käyttänyt varsin maltillisesti ja varsinaisen kovettumisen ajan kehys ja tukki ovat ylösalaisin, jotta liima ei valuisi laukaisukoneistoon ja liima levittyisi tasaisesti koko liimattavalle osalle. Liiman levittämiseen ja kuivumiseen pätevät samat konstit kuin petausmassankin. Aikaisemmin hienosäädin ristikon myös optisesti keskipisteeseen pyörittämällä kiikaria jaloissa ja säätämällä sivu- ja korosäätöjä siten, että ristikko (ja dotti) ei enää pyörinyt muuten kuin keskipisteensä ympäri. "Irrotusaine", tässä tapauksessa kengänkiilloke, on syytä muistaa levittää alueille, jolle petausmassaa ei ole tarkoitus jättää tai halutaan kiikari irti petauksesta. kentää petausmassan ominaisuuksia, joten niistä kannattaa pysyä erossa. Lisäksi kiinnitysruuvit kannattaa käsitellä irrotusaineella ja liimates- KIIKARITÄHTÄIMEN PETAAMISESSA TARKOITUS ON SAADA AIKAAN MAHDOLLISIMMAN LIIKKUMATON KIINNITYS. sa käyttää lopullista ruuvien kiinnitysmomenttia. Karhennettiinpa kehystä tai ei, niin kehyksen ja petauksen välissä käytetty irrotusaine tulee poistaa mahdollisimman hyvin. Kuten petaamisen yhteydessä, kannattaa vanupuikkoja ja rättejä varata riittävästi, jotta pursuava liima saadaan siistittyä ja päästään myös esteettisesti hyvään lopputulokseen. Jotta kiikari saadaan edellisten säätöjen jälkeen tauluun, joudutaan yleensä takimmaista kiikarin jalkaa petaamaan enemmän kuin etummaista. Kehyksen ollessa eloksoitua alumiinia päästään karhennusta parempaan lopputulokseen jättämällä kehys karhentamatta. Tällöin saadaan kiikarinristikko mahdollisimman keskelle mekaanista säätöaluetta. Shimmilevy kuulostaa hienolta, mutta kyse on vain alumiinisesta tölkistä leikatulta palasesta. Ongelmana edellä mainittujen säätöjen jälkeen on, että kiikarin ristikko näyttää yleensä ihan muualle kuin piippu. Ennen liimausta kiinnitysruuvien pituus pitää tarkistaa, jotteivät kiinnitysruuvit osu lukkoon tai piipun kierteeseen. Nykyään keskitän ristikon enää mekaanisesti. Ehkä tärkein ominaisuus on kuitenkin tarpeeksi pitkä käsittelyaika (40 min- 1 h), joten 5 minuutin epoksit ja pikaliimat voidaan myös unohtaa. Liimaus on yleensä kovettunut vuorokauden - kahden jälkeen, mutta kuten kehyksen liimaamisessakin, kannattaa liimauksen kovettua viikon ajan ennen kuin keskitytään kiikarin petaamiseen jalkoihin. Tölkin seinämäpaksuus on noin 0,1- 0,15 mm:n luokkaa, joten oikean korkeuden löytää melko tarkasti rullaamalla levyä ja puristamalla vaikka ruuvipenkissä haluttuun muotoon. Ennen liimausta olen karhentanut liimattavan kehyksen pinnan hiomapaperilla (80- 100 grid) jos kyseessä on ollut teräskehys
Etumaisen jalan kiinnitysruuvit kannattaa kiinnittää ensimmäisenä siten, että molemmilla puolilla jalan yläkappaleen ja itse jalan välillä on yhtä suuret välit. Tällöin oikeat asetukset löytyvät kotona helpommin. Petauksen yhteydessä suositellaan, ettei jalkojen yläkappaleilla kiristetä kiikaria paikoilleen vaan käytetään teippiä tai paksua kuminauhaa. Kiristystiukkuuteen on edelleen syytä kiinnittää huomiota, kahden sormen tiukkuus työkalun lyhyempää sivua (L:n muotoinen kuusikoloavain) käyttäen riittää. Liika voima ei tässäkään ole hyväksi. Kiinnitysruuveja on parempi kiristää vähän kerrallaan, esimerkiksi 1/8 kierroksin kuin puoli kierrosta kerrallaan. Ennen varsinaista petaamista jalkojen alaosan ja yläkappaleen terävät reunat kannattaa pyöristää hienolla viilalla, jotteivät ne purista kiikarin runkoa pistemäisesti. Varjopuolena on kuitenkin komponenttien ikääntyminen, altistuminen puhdistusliuottimille ja suurehkot lämpötilamuutokset vuoden aikana. En ole pedannut jalkojen yläosia, mutta haluttaessa yläosat voidaan pedata kiikariin samassa yhteydessä kuin itse jalat. Oikean petauskorkeuden saavuttamiseksi asetetaan alumiiniliuskat jalan ja kiikarin rungon väliin. Petaus on siistimistä vaille valmis kiikarin alustavaan asennukseen. Lukonkehyksen liimaus ja jalkojen petaus valmiina. Tämä on helposti todettavissa asentamalla vesivaaka kiikarin runkoon. Ratakäynnillä kannattaa tarkistaa myös oikea silmäetäisyys ja kiikarin sijoittuminen suhteessa jalkoihin. Omista aseista olen tarkistanut petauksen vuosittain ja pedannut aseet uudelleen joka 3. Itse petaamista ei kannata tehdä radalla vaan shimmilevyt tulee ottaa talteen ja niiden sekä kiikarin sijoittuminen tulee kirjata muistiin vaikka kännykkäkameralla. Liian suurilla liikkeillä saadaan kiinnityksen aikana väännettyä kiikari "makkaralle" kiristettäessä taempaa jalkaa. Tämän jälkeen puhdistetaan pedattavat pinnat ja asennetaan shimmilevyt. Tasainen kevyt kiinnitysvoima riittää pitämään kiikarin paikoillaan kovassakin rekyylissä ja samalla takaa tähtäinkiikarin säätöjen toimivuuden. KIIKARIN ASENTAMINEN Kun petaus on saatu siistittyä ja irrotusaine poistettua petauksesta ja kiikarin rungosta, kannattaa kiin18 nittää huomiota kiikarin kiinnitystapaan. Lopputuloksen kannalta en ole huomannut eroa vaan olen surutta kiristänyt jalkojen yläkappaleiden kiristysruuvit kahden sormen tiukkuuteen, kuten kehyksen petaamisessa aiemmin. Toki kyseessä on varsin työläs toimenpide, mutta aseen optiikka saadaan toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, siten kun se on alun perin suunniteltukin. WWW.REKYYLI.FI. Kiikarinjalkojen petaamisen osalta en löydä mitään negatiivista. Tämä ei sinällään ole tärkeää, sillä myöhemmin itse petaus "suoristaa" pienet epätarkkuudet jalkojen välillä. Nämä saattavat vaikuttaa petauksen tai liimauksen kestävyyteen. Mutteri naruun roikkumaan taululle, vesivaa'alla ase suoraan ja keskitetään ristikon pystysuora osa taululla olevaan naruun. EDUT JA HAITAT Lukonkehyksen liimaamisen edut tulevat esille lähinnä sen helppoudessa ja toimintavarmuudessa. Tietysti esteettisesti parempaan lopputulokseen päästään poistamalla levyt petausmassan kovettua ja petaamalla jalat toiseen kertaan, mutta toimivuuden kannalta ei ole merkitystä jättääkö levyt petaukseen vai ei. Myös kiikarin runko-osa ja jalkojen ne osat, joita ei ole tarkoitus pedata, käsitellään irrotusaineella. Levyt kannattaa käsitellä irrotusaineella, jos ne halutaan pois petaamisen jälkeen. Jos jalkojen valmistajalla on antanut maksimimomenttiarvot kiinnitysruuveille, on niitä syytä käyttää. Liimaus on suhteellisen tunteeton olosuhteiden muutoksille ja kun kehys saadaan kiinnitettyä tukkiin jännitteettömästi, ei kiinnitystapa vaikuta aseen tarkkuuteen heikentävästi. miota lähinnä korosäätöön, yöunia ei kannata menettää, jos sivusäätöjä ei saa kokonaan keskitettyä. Varsinainen tähtäimen hienosäätö suoritetaan radalla. Tässä yhteydessä on huomioitava myös petausaineen purseet kovettumisen aikana. Samalla voi tarkistaa jalkojen suoruuden suhteessa toisiinsa tussin ja hiontaraudan avulla. Tämän jälkeen kiinnitetään taemman kiikarinjalan yläkappale vastaavalla tavalla. Kiikarin oikea silmäetäisyys ja ristikon suoruus suhteessa aseeseen on hyvä tarkistaa seuraavan ratakäynnin yhteydessä. Tässä on hyvänä apuna pieni vesivaaka, naru ja mutteri. Liimaus on huollon kannalta hankala ja mahdollisesti huollettavat aseenosat on otettava liimauksen yhteydessä huomioon, jotta ne saadaan tarvittaessa huollettua liimausta irrottamatta. Suuri osa kiikareiden "naksuongelmista" juontaa juurensa liiallisesti kiristettyihin kiikarinjalkoihin. Levyt voidaan jättää myös petaukseen, jos irrotusaine unohtuu, kuten kirjoittajalla tällä kertaa kävi. Nykyaikaiset 2-komponenttimassat ja -liimat ovat varsin laadukkaita. Toki tiedossani on 90-luvulla valmistuneita aseita, joiden kehyksen liimaus ja petaus ovat alkuperäisessä muodossaan. vuosi
uinen utlaat Ain teos lähde laisille uoma s pujille am Otso Vainion Käytännön ampumataito on laajin kotimainen toiminnallisen ammunnan ja ammatillisen aseenkäytön opas. Kirja tarjoaa ohjausta niin ensimmäisen aseen ostoa harkitsevalle, työssään asetta kantavalle, toiminnallisen urheiluammunnan harrastajalle kuin ampuma-asekouluttajalle. sivua! 230 39 firekustannus.fi/kauppa Katso näyte ja tilaa omasi:
APO myös rakentaa kustomoituja tarkkuuskivääreitä pitkän matkan ammuntaan. Nyt talouden alkaessa virkistyä aseiden ja niiden oheistarvikkeiden kysyntä kasvaa edelleen. Osasyynä lienevät tämänvuotiset USA:n presidentinvaalit. Yli 61 000 asealan ammattilaista sadasta eri maasta kokoontui jälleen tammikuun puolivälissä Las Vegasin valojen loisteeseen 34. Myös valmiit aseet kuuluvat luonnollisesti ohjelmaan. 20 WWW.REKYYLI.FI. Hyvä esimerkki pienistä valmistajista oli Ashbury Precision Ordnance Manufacturing (APO), joka valmistaa säädettäviä SABER-FORSST-kiväärintukkijärjestelmiä. SHOT Show'n vetämänä. Osallistujamäärä oli ennätyksellisen suuri. Tänä vuonna SHOT Show'ssa silmiinpistävintä oli pienten valmistajien suuri määrä uusien näytteilleasettajien joukossa. Toinen hyvä esimerkki on S.W.O.R.D. Monien pienten high end -valmistajien tapaan yritys tekee AR-aseiden ylä- ja alarunkoja CNC-koneistamalla 7075-alumiinista. International, joka on erikoistunut AR-15-konstruktioon. Yhdysvaltojen talouskriisin aikana ase- ja patruunateollisuus ovat olleet niitä harvoja aloja, joihin lama ei ole juuri vaikuttanut. Mielestämme tämä on erittäin positiivista ja kertoo pientenkin yritysten uskovan mahdollisuuksiinsa Yhdysvaltain markkinoilla. Näyttelyssä oli koeammuttavana APO:n 300 Win Mag -kivääri. Tukkeja voidaan tehdä useisiin suosittuihin pulttilukkokivääreihin sopiviksi ja niitä on saatavilla niin taktisina kuin kilpa- ja metsästysmalleinakin
Metsästyspuolella esiteltiin valaistulla retikkelillä varustettua VX-6-mallia. Optiikaltaan mainiolta vaikuttaneen tähtäimen retikkelin valaisu ei kuitenkaan siltä seisomalta vielä vakuuttanut. SWAROVSKI Swarovskin suurin uutuus suomalaisille aseiden ja metsästyksen harrastajille on jakelukanavan muutos. Lisäksi muutamat jo hyvin tunnetut suuremmat yritykset ovat lähteneet mukaan kustom-osien pienvalmistukseen. Parempilaatuisissa sarjoissa, esimerkiksi Victory, ei nähty lainkaan merkittäviä uutuuksia. BURRIS ELIMINATOR III Burris on tuonut markkinoille kolmannen sukupolven Eliminatorkiikarin. Uuden RTSmallin linssi on huomattavasti suurempi kuin STS:n, mutta kuitenkin Slide Ride -mallia pienempi. Ainoa asia, josta keksimme merkittävää moitittavaa on se, ettei kiväärin päälle hyvin sopivaa 2 MOA:n Microa ole tuotu markkinoille jo aiemmin. C-Moren M26 haulikko on alunperin suunniteltu asennettavaksi M16 kiväärin alle. Swarovski on siirtynyt käyttämään Pohjois-Euroopassakin omaa organisaatiotaan. Mutta nyt C-More esitteli kaksi eri versiota; perän kanssa ja ilman perää. Kuvassa esiintyy jälkimmäinen. ZEISS Zeiss pyrkii Duralyt-sarjallaan nyt Pohjois-Amerikan markkinoille. KRG valmistaa lisävarusteita mm. Näin haulikoista pyritään tekemään houkuttelevia USPSA 3-gun -ampu- C-MORE Erityisesti Open-divisioonan practical-ampujien suosikkivalmistaja C-More esitteli uudentyyppisen punapistetähtäimen. Siihen voi lisäksi syöttää patruunan ballistiset tiedot sekä tuulen nopeuden ja suunnan, joiden perusteella tähtäin laskee koron ja tuulikorjauksen. C-Moren toinen uutuus oli RTS-tähtäin. Elektroniikkayksikkö on silti varsin kompakti. Eliminatorissa on mukana myös laseretäisyysmittari. Zeiss kuitenkin markkinoi Duralytiä messuilla huomattavan voimakkaasti. Turkkilainen Akkar tarjosikin auliisti koeammuttavaksi muun muassa erittäin siroja 28-kaliiperisia haulikoita. Tuotepuolella suurin uutuus oli laseretäisyysmittarilla varustettu katselukiikari El Range. AIMPOINT MICRO Pienten variaabelitähtäinten yleistyessä, suurentamattomat tähtäimet ovat jääneet hieman sivuosaan pitkissä aseissa. Sako TRG ja Tikka T3 -aseisiin. Suuntaus vaikuttaa mielestämme oudolta, mutta ilmeisesti Zeiss pyrkii tällä Yhdysvaltain laajoille edullisen tavaran markkinoille. 21. Siinä pienikokoiseen STStähtäimeen on asennettu merkittävästi STS-mallia isompi linssi, joka ei tosin aivan pärjää alkuperäiselle Slide Ride -tähtäimelle. AKKAR SPORTING ARMS, AKDAL ARMS, REGENT ARMS 28-kaliiperi näyttää tekevän uutta tuloa, ainakin Yhdysvaltojen markkinoille. Turkkilaisilla asevalmistajilla näyttääkin olevan käynnissä ryntäys kohti halpojen aseiden markkinoiden luvattua maata. Nähtäväksi jää, onko maineikkaan korkeatasoisen optiikan valmistajan kannattavaa ryhtyä kilpailemaan edullisessa tuoteryhmässä. Leupoldin Military / Law Enforcement -osastolla valokuvaaminen kiellettiin, joten valitettavasti Leupoldin uutuuksiin tutustuminen jäi tältä WWW.REKYYLI.FI Zeiss keskittyi hehkuttamaan Duralyt-mallisarjaansa. Sitä markkinoitiin erityisesti nuorille ja naisille sopivana kaliiperina. Swarovskin uutuudet kiikaritähtäimissä rajoittuivat kakkossukupolven Z6-mallistoon, jonka erot vanhempaan verrattuna vaikuttivat kuitenkin melko pieniltä. Akdalia tuo Yhdysvaltoihin RAAC ja Firebird Precision varustelee Akdalin haulikoita lisäosilla, kuten suujarrulla, optisen tähtäimen jalustalla ja 10 patruunan pidennetyillä lippailla. Toisaalta, voisi olla paha virhe muuttaa radikaalisti erittäin hyväksi koettua Z6sarjaa. Esimerkkinä tästä mainittakoon tunnetun patruunavalmistajan Corbonin suurriistakiväärin lukkoaktio The Hunter Classic. osin väliin. Toisaalta monet kivääriampujat ovatkin jo odottaneet Aimpointin uutuutta, nimittäin 2 MOA täplällä varustettua Microtähtäintä. RTS hämärtääkin hieman rajaa "isojen" ja "pienten" punapistetähtäimien välillä. LEUPOLD Leupoldin osastolla suhtauduttiin median edustajiin nihkeästi. Ampumaradalla pääsimme tutustumaan uutuuteen käytännössä. Kolmantena mainittakoon coloradolainen tukinvalmistaja Kinetic Research Group (KRG)
Saksalainen Heckler & Koch tyytyi paistattelemaan Yhdysvaltain Merijalkaväen suosiossa. US Marine valitsi H&K 416 -kiväärin uudeksi tulitukiaseekseen IAR 27 -nimikkeellä. jille. Polymeerirunkoisen ja alumiiniluistilla varustetun pistoolin paino on vain 500 grammaa. Regent Arms valmistaa halpoja 1911-pistooleita. Mittojensa puolesta pistooli mahtuu kuitenkin suomalaiseen suojeluaselaatikkoon, minkä vuoksi markkinat maassamme lienevät olemattomat. Jostakin syystä aseita ei varusteta S&B-optiikalla, vaan kiinteäsuurenteisella Trijicon ACOG-tähtäimellä ja tämän päälle asennetulla punapistetähtäimellä. RUGER Rugerin suuri uutuus oli pienoispistooli Ruger SR22. Suomalaiselta kannalta mielenkiintoisempi uutuus lienee, nimestään huolimatta, Ruger American Rifle. Mielenkiintoista tässä edullisessa aseessa on monien customvalmistajien tyylinen petaussysteemi sekä kovasti Savage Accutriggeriä muistuttava laukaisukoneisto. KEL-TEC Mielestämme oli ilahduttavaa nähdä useita pieniä Custom-valmistajia mukana Shot Show:ssa. Kuvassa Coloradolaisen Stan Chen:n tuotantoa. Kel-Tec tunnetaan ehkä parhaiten halvemman hintaluokan suojelupistooleistaan. Kyseisestä aseesta ei löytynyt mitään hyvää sanottavaa. Hämmästystä sen sijaan herätti M27:n tähtäinjärjestely. Eri malleja markkinoidaan myös sekä metsästäjille että poliisin ja armeijan käyttöön. Turkkilaiset aseet on usein mielletty edullisiksi eikä kovin korkealaatuisiksi. Regent Armsin kohdalla on kuitenkin sanottava, että ampumaradalla kokeiltu yksilö alitti kaikki tähän mennessä tunnetut rimat. Slide Fire -nimisen yrityksen uutuus oli The Slide Stock, joka valjastaa bump fire -ilmiön tarkoitukselliseksi "sarjatuleksi". Aimpoint toi markkinoille Micro-tähtäimestä 2 moa kokoista täplää käyttävän version. Mikä ilahduttavinta, ase oli myös koeammuttavissa ampumaradalla. Verrattuna Rugerin SR-556 kivääriin, varusteineen huomattavasti painavampi HK oli näistä selvästi helpommin hallittavissa. SLIDE FIRE SOLUTIONS Amerikassa kaiken ei aina tarvitse olla vakavaa ja ampuma-aseiden harrastuskäyttö saa olla aivan laillisesti hauskaa. Mielestämme tämä sopii merkittävästi paremmin pitkiin luotiaseisiin aiempaan 4 moa täpläkokoon verrattuna. 22 FEDERAL AMMUNITION Federal on liittynyt niiden patruunavalmistajien joukkoon, joiden WWW.REKYYLI.FI. Yritys valmistaa kuitenkin myös itselataavia kivääreitä. Kel-Tecin uutuustuote oli KSG bullpup-pumppuhaulikko, joka tosin ilmaantui markkinoille jo 2011. Asia ei jäänyt näyttelyssä huomaamatta. Haulikossa on kaksi makasiiniputkea, joihin mahtuu yhteensä 12 kappaletta 12-76-kaliiperin patruunaa. HECKLER & KOCH HK paistatteli Yhdysvaltojen merijalkaväen suosiossa, koska merijalkaväki on valinnut sen valmistaman HK416-kiväärin variantin palveluskiväärikseen merkinnällä M27 IAR
Texasilainen STI International liittyi niiden valmistajien sarjaan, joilla on tietyistä malleistaan 3", 4" sekä 5" versiot. Mikäli valmistajan ilmoittamat ulkomitat pitävät paikkansa, SR22 mahtuu taskuaselaatikkoon ja jää siksi Suomessa harvojen herkuksi. tuotevalikoimasta löytyy rihlattua 12-kaliiperista piippua varten suunniteltu kokokuparinen sabottäyteinen. Huomionarvoista on, että nyt myös uudet kiväärinpatruunat ja haulikon täyteinen täyttävät FBI:n vaativat testikriteerit. Winchester on nyt ensimmäinen patruunanvalmistaja, jolla on täysi valikoima näihin aseisiin tarkoitettuja patruunoita. Selkeästä hartiasta johtuen jälleenlataajalla lienee mahdollisuus määrittää sulkuväli hylsyn hartiasta, mikä on eduksi osunnan kannalta. Kaliiperista tullee Pohjois-Amerikassa preeriakoiran metsästäjien lemmikki, mutta jää arvailujen varaan nähdäänkö kaliiperia Yhdysvaltojen ulkopuolella. Kel-Tecin raflaava pumppuhaulikko ei ollut enää varsinainen huippu-uutuus, mutta herätti silti kovasti huomiota. Valmistajan edustaja kertoi, että luoti on haluttu suunnitella nopeammin 23 HORNADY Hornadyn suuri uutuus varmintmetsästykseen oli kaliiperi .17 Hornet. Federalin uutuus muistuttaa kovasti Winchesterin XP3latausta. Muu-ase pituinen haulikko päätynee lupapolitiikan vuoksi Suomessa valitettavan harvojen asekaappiin. WWW.REKYYLI.FI NOSLER Noslerin vuoden 2012 uutuuksia ovat Varmageddon- ja Safari-. Kuvassa STI Tactical -mallisto. Rugerin suuri uutuus oli .22 lr kaliiperinen itselataava pistooli SR22. Niiden läpäisy ballistisessa gelatiinissa on vain tyypillisen pistoolinluodin luokkaa. Jälleenlatausta varten on saatavissa myös Varmageddonluoteja kaliipereissa .17, .20, .22 ja 6 mm. Lisäksi Winchester esitteli kokokuparisen Razorback XT -metsästysluodin. Tämä luoti on suunniteltu Yhdysvalloissa suosittuun feral pigin -metsästykseen, erityisesti alueille, joilla lyijyä sisältävien luotien käyttö on kiellettyä. Muita Federalin uutuuksia olivat Guard Dog -itsepuolustusaseen patruuna ja erityisesti lyhyille ampumamatkoille suunniteltu Black Cloud -rautahaulipatruuna. patruunat. Sen hylsy muistuttaa voimakkaasti .22 K-Hornetin hylsyä. Kuten nimetkin vihjaavat, Varmageddon on tarkoitettu varmint-metsästykseen ja Safari suurriistalle. WINCHESTER AMMUNITION Kodinturva- ja concealed carry -aseet ovat amerikkalaisille tärkeitä
Asia kuului myös näytteilleasettajien suista; monet olivat selvästi närkästyneitä kun tiedustelimme missä jokin tuote oli valmistettu: "mutta tietenkin se on valmistettu Yhdysvalloissa!". BLACKHAWK! Muun muassa poliisi- ja sotilaskäyttöön tarkoitettuja vaatteita ja muita varusteita myyvä Blackhawk! tuo huhtikuussa markkinoille naisille suunnitellun malliston. CNC-sorvilla valmistettujen luotien mittatarkkuus on erittäin hyvä, mutta huono puoli on niiden korkea hinta. Tämä oli hyvin nähtävänä Shot Show´ssa, jossa lukuisat "Not Made In China" -julisteet eivät voineet jäädä huomaamatta. Maininnan arvoinen on myös Chiappa Zombie Blaster -haulikko, joka mukailee vipulukkoista 1887-haulikkoa. Brownells taas on teettänyt erän AR-15 ylärunkoja "Zombie Hunter" merkinnällä ja Otiksen puhdistusvälinesarja on merkitty näyttävästi Zombie-logolla. 2012 messuilla voimakkaasti yleistynyt ilmiö oli korostaa, että tuotteet on valmistettu Yhdysvalloissa eikä Kiinassa. WWW.REKYYLI.FI. Eotechilla on valikoimassaan Zombie stopper -punapistetähtäin, jonka retikkeli on biohazard-symbolin mallinen. Optiikkapuolella markkinoille on tuotu Leupoldin Zombie-kiikari, joka kuitenkin mitä ilmeisimmin edusti niin uutta ja edistyksellistä sotilasteknologiaa, että Leupoldin esittelijä kävi estämässä Rekyylin toimittajalta kuvien ottamisen. Pieneltä Lightfield-patruunanvalmistajalta löytyy myös haulikonpatruunoita erityisesti Zombie-jahtiin. Muuan tunnettu amerikkalainen kivääriampuja ennustikin, että muutaman vuoden kuluttua pitkän matkan kilpailuissa suurin osa kilpailijoista käyttää sorvattuja luoteja. Toinen paljon huomiota kerännyt haulikko oli Turkkilainen Akdal MKA 1919. Lisäksi "Proudly made in USA" -tyylinen mainonta oli selvästi lisääntynyt edellisen vuoden näyttelystä. avautuvaksi esimerkiksi Barnes X:ään verrattuna. Varsinkin kun tunnettu USPSA-aseiden virittäjä Firebird Precision on jo ryhtynyt virittämään aseita kilpakäyttöön. COLT Coltin 135-vuotisjuhla-ase on kovin sympaattinen Bulldog Gatling Gun. Toinen ongelma on umpiaineisen luodin pituus, erityisesti silloin kun luodille halutaan hyvät ulkoballistiset ominaisuudet. Lisäksi MTM:n valikoimassa on erityisesti Zombie-patruunoita varten kehitetty "Zombie ammo can". SORVATUT MESSINKILUODIT Useilla valmistajilla, esim. Viimeisimmän villityksen nimi on Zombie. Ensimmäisenä olivat ehkä liikkeellä pahvisten zombie-maalitaulujen myyjät; 2012 Shot Show:ssa nähtiin 3D zombie -maaleja, jotka vuotavat verta kun niihin osuu luoti. Zombie-Max rasian sisältä löytyy käytännössä V-max patruuna jossa luodin kärki on tunnelmaan sopivasti väriltään vaalean vihertävä. KIINA-ILMIÖSTÄ NOT-MADEIN-CHINA -ILMIÖÖN Monien tunnettujenkin brändien valmistuksen siirtyessä enemmän ja enemmän Aasiaan, ovat laadukkaita tuotteita vaativat kuluttajat saaneet aikaan vastakkaisen ilmiön. Razorback lienee mainio valinta myös valkohäntäpeuralle ja metsäkauriille. ZOMBIE-ILMIÖ Yhdysvalloissa viihdeteollisuuden tuotanto heijastuu usein voimakkaasti myös asevarustemarkkinoille. Hornadyllä on Z-max-luodeilla ladattu Zombiemax-patruunamallisto. Housuja valmistetaan ko'oissa 26-40" (lahkeen pituus joko 31" tai 35"), paitakoot ovat S-XXL. 24 Kiina-ilmiöstä anti-Kiina-ilmiöön. Gatlingin voi ostaa omakseen 50 000 dollarin hinnalla. Hintaan kuuluu muun muassa jalopuinen jalusta ja samasta materiaalista valmistettu tyylikäs kuljetuslaatikko. Ensimmäisiä Zombie-villitykseen tarttuneita asetarvikkeiden valmistajia oli Hornady. Tämä voimakkaasti AR-15 kivääriä muistuttava haulikko löytää varmasti ostajansa Yhdysvaltain markkinoilla. Vaikka kaliiperi onkin mainiosti metsästykseen sopiva, epäilemme, että tämä ase voisi herättää hämmennystä esimerkiksi suomalaisessa hirvijahdissa. Cutting Edge Bullets, oli tarjolla sorvattuja messinkiluoteja sekä metsästysettä kilpailukäyttöön. 23-kertaisesta hinnasta huolimatta sorvatut luodit näyttävät löytävän jalansijaa pitkän matkan kivääriampujien keskuudessa. Se koostuu housuista ja paidoista, jotka on Blackhawk!in mukaan suunniteltu nimenomaan naisen vartalon muotoja ajatellen eikä vain pieninä kokoina miesten vaatteista. .45-70 Government -kaliiperinen ase asettuu Suomessa luokkaan lippaallinen kertatuli
Muut koot ovat compact (173 x 127 Beretta nano Sig P224 25. Lippaan kapasiteetti on 6 patruunaa. Px4 Storm pistoolisarjaa on täydennetty kaliipereiden ja kokojen osalta. Nano on polymeerirunkoinen ja moduulirakenteinen pistooli. Nanon pituus on 143 mm, korkeus 106 mm ja paksuus 23 mm. Yksirivinen lipas on tehnyt paluun näiden aseiden mukana, kun on pyritty pieneen kokoon ja litteisiin aseisiin. Tämä näkyi SHOT Show'ssa erittäin voimakkaasti. Vanhojen antiikkiaseiden replikaversioita oli esillä kohtuullisesti, mutta ne tuntuivat jääWWW.REKYYLI.FI neen polymeeriaseiden vyörytyksen alle. Sen muovirungon sisällä on sarjanumerolla varustettu irrotettava metallirunko. Täysikokoista pistoolia on nyt saatavissa kaliipereissa 9x19 mm, .40 S&W ja .45 Auto. Coltin eräät mallit, FN Baby (nimellä PSA), Korth, Radom joitakin mainitakseni. Lisäksi lippaansalvan kätisyys on vaihdettavissa. Melkein jokaisella valmistajalla onkin nyt palveluspistoolistaan tarjolla kolmea eri kokoa: täysikokoinen, kompakti ja pienikokoinen malli kokoluokkaa Glock 26. TEKSTI: MAURI ROUTIO Mahdollisuus kantaa laillisesti kätkettyä asetta suurimmassa osassa Yhdysvaltain osavaltioita on luonut suuret markkinat helposti mukana kannettaville aseille. Muovinen kahvaosa voidaan vaihtaa eri kokoiseen ja väriseen kahvaosaan, tähtäimet voidaan irrottaa ja vaihtaa tarvittaessa toisen tyyppisiin. Heillä kaikilla on tuotannossaan myös polymeerirunkoisia revolvereita. PISTOOLI- JA REVOLVERIUUTUUDET Tämän vuotisen SHOT Show'n tyypillinen uutuus on subcompact-kokoinen polymeerirunkoinen "taskupistooli", joka on kaliiperiltaan 9x19 mm, .40 S&W tai .45 Auto. Huomion arvoista on, että tästä puuttuu pari isoa ja merkittävää valmistajaa johtuen siitä, että heillä ei ollut tarjolla mitään uutuuksia. BERETTA Beretta Nano on hieno lisä ultrapieniin kätkettäviin 9 mm pistooleihin. Crimson Tracen valmistamat laserkahvat ovat lyöneet itsensä hyvin läpi, niitä oli tarjolla melkein jokaisen valmistajan pistooleihin ja revolvereihin. Ruger, S&W ja Taurus tekevät parhaansa, että myös revolverit pysyivät tässä markkinassa mukana. Huomattavaa oli niin ikään joidenkin vanhojen jo valmistuksesta poistuneiden aseiden palaaminen valmistukseen Näitä olivat mm. Myös monet 1911-kloonit ja parannetut versiot olivat messuilla esillä vaikkakaan eivät enää merkittävänä uutuutena
Patruunakapasiteetit ovat vastaavasti 17 ja 14 patruunaa. Government-mallia saa myös varustekiskolla ja Novaktakatähtäimellä varustettuna. Colt Pocket Lite Colt National Match FNH-USA FNH:n uutuutensa pistoolien saralla oli FNS-pistoolisarja. Kyseessä on ulkopuolisella hanalla varustetun FNX9 / FNX40 -sarjan muunnos, jossa on siirrytty Glockin viitoittamalle tielle ja ulkopuolinen hana on korvattu sisäpuolisella iskuripiikillä. Tätä revolveria on saatava erivärisellä rungolla ja laserosoitinkahvoilla. Perinteinen Gold Cup National Match -tarkkuuspistooli on päivitetty Bo-mar -tähtäimellä ja kahvan etuosan yli kiertyvällä kumikahvalla. Näistä kahta pienintä saa vain kaliipereissa 9 mm ja .40 S&W. BERSA Menneinä vuosina Suomeenkin tuotiin hieman Beretta-pistoolia muistuttavaa argentiinalaista .22 kaliiperista Bersa-pistoolia. Kyseessä on tarkkuustähtäimillä varustettu versio perinteisestä villinlännen revolverista Single Action Army. Pistooli teki huomattavasti siistimmän vaikutuksen kuin aikaisemmin tuotannossa ollut versio. Nyt Bersakin on liittynyt polymeerirunkoisten pistoolien valmistajien sankkaan joukkoon. Tätä asetta saa kolmella vakiopiipunpituudella 4 ¾, 5 ½ ja 7 ½ tuumaa, kaliiperivalikoiman ollessa .44 Special ja .45 Colt. Muuten uutuus on FNX-sarjan aseiden kaltainen. Aseet on esittelijän mukaisesti valmistettu Yhdysvalloissa. Hieman vanhemmista uutuuksista esillä oli DAO-pistooli New Agent, joka on hieman Colt Commanderia pienempi CCW-ase. Sen patruunakapasiteetti on 6 ja piipun pituus 2 ¾ tuumaa. He valmistavat derringereitä, erilaisia halpoja taskupistooleja ja nyt uutena tuotteena Shadow-revolveria, joka muistuttaa ulkonäöltään S&W tehtaan Jrunkoisia DAO -revolvereita. Huomionarvoista on, että tästä pistoolista julkaistiin tactical-versio, jonka ominaisuuksia on kehitetty practical-ammunnan vaatimusten mukaisesti. COLT Coltilla oli kaksiosainen osasto, yksi käsiaseita ja toinen kivääreitä varten. mm) ja uusin subcompact (157 x 122 mm). Kaliiperi on siis .45 Auto ja saatavana on täysikokoinen ja kompakti versio. Mustang Pocket Lite on herännyt uudestaan henkiin. Kyseessä on .380 Auto -patruunaa ampuva perinteinen taskupistooli, jossa on jyrsimällä valmistettu luisti ja kevytmetallirunko. Asetta saa vain kaliiperissa .45 Auto. 26 Bersa Bp9 CC HK45 Compact Tactical KAHR ARMS Kahr arms aloitti asevalmistuksen valmistamalla pieniä kokometallisia pistooleja, jotka olivat erittäin laadukkaita, mutta painavia kokoonsa WWW.REKYYLI.FI. Sitä saa 9 x 19 mm ja .45 Auto kaliipereissa. Pistoolin lipaskapasiteetti on 8 ja siinä on 3,3 tuuman piippu. COBRA Cobra on vähemmän tunnettu nimi Suomessa, johtuen siitä että sen tuotteet asettuvat etupäässä taskuaseluokkaan. Coltin osastolla oli myös lisensioituja tuotteita, ilmeisesti Saksassa valmistettu .22-kaliiperinen pienennös Government-mallista ja Gatling Bulldog -konekivääri vuodelta 1877. Myös perinteisestä Government-pistoolista on tarjolla DAO-versio. FNX-4-pistooli on uutuus FNX-sarjaan. Messu-uutuutena he esittelivät kompaktia 9 mm pistoolia BP9 CC. Aseeseen voidaan ladata 5 kpl .38 Spl -patruunaa. Pistooleihin oli saatavana lasertähtäin kahvoja Crimson Tracen valmistamana. Varsinkin Euroopassa Colt on elänyt hiljaiseloa. Varsinaisia uutuuksia oli kaksi kappaletta. Coltin muu tuotanto oli perinteistä Single Action Army ja Government perusteista. New Frontier -revolveri oli myös herätetty henkiin. Nyt olikin vanhana Colt harrastajana mukava nähdä yrityksen makua. Tarjolla on täysikokoinen ja kompakti versio kaliipereissa 9 x 19 mm ja .40 S&W
nähden. Aseeseen kuuluu irrotettava supistajaholkki 410 haulikon patruunaa varten. Sig Sauer P938 RADOM Tämä uutuus kuuluu sarjaan "uudelleen henkiin herätettyjä". Tämä ase on tarkoitettu edullisempaan hintaluokkaan kuin PM-sarjan pistoolit. tilaspistooli. Tämä vain on saatavissa siviilimarkkinoilla. Polygonaalirihlauksen sijasta tässä aseessa on normaali rihlaus. Kaliiperi on 9 x 19 mm. Se varustettu polymeerirungolla. Käsiasepuolella tuorein uutuus oli RS22-pienoispistooli, joka kooltaan ja ulkoiselta olemukseltaan muistuttaa Walther P22:n lyhyttä versiota. Ase painaa 830 grammaa ja piipun pituus 116 mm. Työn laatu on nyt paljon siistimpää kuin natsiajan aseissa. Kyseessä on siis kiväärin ja pistoolin välimuoto, jossa katkaisu on suoritettu sekä piipusta että perästä. Sittemmin he ovat tehneet myös kookkaampia aseita ja myös polymeerirunkoisia aseita. Suomessa Ranch hand menee siten luokkaan muu ase. Tämän aseen piipun pituus 3" ja kaliiperi .40 S&W. Tätä pistoolia on saatavana myös .380 Auto -kaliiperisena. Kaliiperit ovat .45 Colt / .410 yhdessä piipussa ja toisessa .22 LR. Heiltä löytyi vain yksi uutuus HK45 Compact Tactical. 1911-sarjan uutuuksia olivat mallit Classic Carry Pro, Colt Commanderin kokoluokkaa oleva nelivitonen ja kauniilla safiirin sinisellä luistilla varustettu Sapphire Ultra II kaliiperissa 9 x 19 mm. Tässä 9 x 19 mm pistoolissa nurkat on vielä pyöristetty kätketyn kantamisen helpottamiseksi. ROSSI Rossin osastolla oli nähtävänä erilaisia versioita revolverikivääreistä ja uutuutena Ranch Hand -malli, joka on villinlännen elokuvien mallinen katkaistu vipulukko. Patruunakapasiteetti on 10 patruunaa ja piipun pituus 3,5 tuumaa. Messuilla olleissa yksilöissä oli vielä perän kiinnitysurakin, tosin perää ei kuitenkaan ryhdytä valmistamaan kuten ei myöskään valmistettu alkuperäistä asetta varten. Heidän päätuotteensa on R9-taskupistooli, joka on heidän mukaansa maailman pienin 9x19 mm patruunaa ampuva pistooli. Lisäksi heillä oli näytteillä uuden .45 kaliiperisen pistoolin prototyyppi. Walther P22 KIMBER Kimberin valmistusohjelmaan kuuluvat 1911-mallin pistoolit ja uutuutena Solo-taskupistooli kaliiperissa 9 x 19 mm. Sodan jälkeen valmistus loppui kun Puolan armeijan pistoolit korvattiin neuvostoaseistuksella. Rakenteeltaan Radom on terästä ja varustettu muovikahvoilla. Solo-sarjan uutuus on laserkahvalla ja yötähtäimellä varustettu Solo CDP (LG). Pistoolissa on polymeerirunko ja toimitukseen kuuluu kaksi kumitettua kahvain- S&W 586 Classic 27. Lisäksi Rossin osastolla esiteltiin kahdella piippusarjalla varustettua taittuvaa kertalaukkauspistoolia Matched Pair Pistol. Alun perin Radom hyväksyttiin Puolan palveluspistooliksi vuonna 1935 ja natsit valmistivat sitä toisen maailmansodan aikana omaan käyttöönsä. Kompaktista mallista on tehty taktinen .45 Auto -pistooli, joka valmistajan mainoksen mukaisesti on ominaisuuksiltaan lähellä sotilasversiota. Ase on yksitoiminen ja yksirivisellä lippaalla varustettu keikkapiippuinen soWWW.REKYYLI.FI RUGER Rugerilla oli iso osasto, jossa oli esillä kattavasti koko heidän nykyinen tuotantonsa. Aseen pituus on 132 mm, korkeus 94 mm, piipun pituus 74 ja paino 378 g. Esillä oli myös valkoisella muovikahvalla varustettu niklattu versio. Radom HECKLER & KOCH HK:lla ei pistoolipuolella ollut suuria yllätyksiä. Kyseessä on vanhanaikainen pistooli, jolle ei liene muuta käyttöä kuin nostalgiamarkkinoilla, jossa vanhat alkuperäiset aseet tarjoavat kovan vastuksen. Heidän messu-uutuutensa on malli CM40. Lippaaseen mahtuu 8 tai 10 patruunaa. ROHRBAUGH Rohrbaugh on pieni erikoispaja, joka tekee aseensa yksittäisvalmistuksena
Patruunakapasiteetti on 9 mm aseessa 12 ja muissa 610. Tämän laserin pitäisi pystyä toimimaan tehokkaasti 25-metrin etäisyydelle asti. Sig Sauer P 224 SIG-SAUER Sig-Sauerkin keskittyi pistoolipuolella etupäässä taskuaseisiin. Tämä ase on esitelty aikaisemmin .38- ja .357-kaliiperisena. Aseen pituus on 170 mm ja korkeus 135 mm, piipun pituuden ollessa 91 mm. P250-sarjasta esiteltiin myös pienennös, eli subcompact. Tuntuu hieman oudolta, että 80-luvun aseistakin ryhdytään jo tekemään klassikkoversioita. Piipun pituus on 1,9 tuumaa ja paino noin 500 grammaa ja rulla on voimakkaasti kevennetty. Sitä saa kaliibereissa 9 x 19 mm, .357 Sig ja .40 S&W. Näyttävimmin oli esillä uusi P224, joka on mallin P229 pienennös. Kyseessä on muovirunkoinen DAO-revolveri, jossa on nyt kahdeksan patruunan rulla. Patruunakapasiteetti on 9 mm aseissa 11 ja muissa kaliipereissa 10. Esillä oli toki hyvä otos koko S&W:n käsiasetuotannosta, mutta parhaiten tilannetta kuvaa se, että osastolla jaettiin vielä vuoden 2011 tuotekatalogia. Osastolla oli yleisön ihailtavana ja haasteltavana S&W-ampumatallin edustajat Jerry Miculek, Doug Koenig ja Julie Golob. Käsiaseissa ei ollut merkittäviä uutuuksia, kun Watherin PPQpistoolikin oli julkistettu jo aikaisemmin. Yksitoimisesta perinteisestä taskupistoolista P238 esiteltiin 9 x 19 mm versio P938. Rossi Matched Pair .410/.45 Colt ja .22 LR serttiä, jotka voidaan vaihtaa ilman työkaluja. Toinen käsiaseuutuuksista on LCR-revolveri kaliiperissa .22 LR. He herättivät ansaitsemaansa huomiota. Aseen pituus on 150 mm ja korkeus 99 mm, piipun pituuden ollessa 76 mm. Lisäksi muovinen kahvainsertti oli vaihtunut näissä revolvereissa laserilla karhennettuun puiseen vastaavaan osaan. nittakoon kuitenkin Classic-sarjan uusin tulokas, .357 Magnum -kaliiperinen revolveri 586, jonka ruostumaton versio 686 on edelleen tuotannossa. Takatähtäintä voidaan säätää pysty- ja sivusuunnissa. P224:n kaliipereiden lisäksi sitä saa myös kaliipereissa .45 ja .380 Auto. Walther toi messuille uutuutena pienoispistoolinsa P22, joka oli varustettu kiinteällä 3A-luokan laserilla. Samassa yhteydessä oli myös Thompson & Center:in ja Walther:in osastot. Aseen pituus on 117 mm ja korkeus 114 mm, piipun pituuden ollessa 89 mm. Lisäksi SP101 revolverista oli esillä kaksi uutta versiota, .22- ja .357-kaliiperiset uudella 4,2 tuuman piipun pituudella ja täysin säädettävällä takatähtäimellä varustettuna. Patruunakapasiteetti on 6 patruunaa. 1911-sarjan aseissa esiteltiin pyöristetty kahvan alaosa vaihto- SMITH & WESSON S&W:llä oli erittäin iso osasto, jossa M&P-linja oli korostetusti esillä varsinkin MP15-arskojen osalta. Mai28 SA XD-S Taurus PT 709 WWW.REKYYLI.FI
perinteisiä pistooleita ja runsaasti eri variaatioita polymeerirunkoisista pistooleista. Uutuuksista tuorein lienee litteä ja pienikokoinen 740/709 Slim. Myös näihin pistooleihin kuuluu heidän messu-uutuutensa XD-S-pistooli. Tarjolla oli myös ns. Kyseessä on pieni .45 Auto -kaliiperinen pistooli. Mukana oli myös polymee- STI STI:llä pistoolipuolella hallitsivat odotetusti erilaiset 1911-versiot. Aseen kaliiperi on 9 x 19 mm. SPRINGFIELD ARMORY Springfield oli messuilla tavallisen mallistonsa kanssa, jossa erityisesti olivat esillä Krotiassa valmistetut polymeerirunkoiset pistoolit. rirunkoinen revolveri Protector Polymer. Ilmeisesti Taurus ei ole tarpeeksi myyvä nimi villinlännen nostalgiamarkkinoilla. Kyseessä on yksirivisellä lippaalla varustettu 9 x 19 mm tai .40 S&W kaliiperinen. TAURUS Tauruksella oli esillä S&W:n ja Rugerin ohella eniten revolvereita. Sen sijaan Tauruksella riittää yritystä Colt Goverment -kloonien kohdalla, esillä oli useita versioita mallista 1911. Sig Sauer 1911 Fastback Sphinx SDP Colt New Frontier ehtona aikaisemman perinteisen kahvamallin lisäksi. Perinteisen ja hinnakkaan Sig 210 -sarjan valmistus on siirtynyt Saksaan ja tästä klassikkoaseesta on kehitelty erilaisia osin modernisoituja versioita, joiden hinnat USA:ssa alkavat 2000 dollarista. STI Tactical 05 SPHINX Sphinx tunnetaan sveitsiläisenä erittäin laadukkaitten CZ75-kloonien valmistaja. Rakenteeltaan se on tyypillinen Springfield Armoryn Xsarjan pistooli. Kuvassa malli Tactical 05. Piipun pituus on 3,3" ja lipaskapasiteetti 5 patruunaa. runkoinen pistoolinsa, joka ei enää ollut uutuus. Esillä oli myös heidän polymeeri-. Nyt Shot Show:ssa he esittelivät uuden polymeerirunkoisen SDP-pistoolinsa. SHOT Show'n edellä he julkistivat uuden tuotesarjansa Tactical Family, jonka aseet ovat kaliiperiltaan 9 mm, 40 S&W ja .45 Auto. Kaikkiaan STI:llä on mallistossaan 40 pistoolimallia. Huomiota kiinnitti single action -revolveri Gauchon puuttuminen näyttelystä ja tuoteluettelosta
Edellisen osan kalustosta emme enää ampuneet Aimpointilla, mutta vertailimme S&B:tä Swarovskiin. Kummallakin tähtäimellä pysWWW.REKYYLI.FI. Voisi kai sanoa, että ilman suuria löydöksiä, sillä aivan kuin läheltä ammuttaessa, tähtäimet olivat erittäin tasaveroisia. SCHMIDT & BENDER 1-8X 24 PM SHORTDOT, OSA 2 TEKSTI: MARKO WINTER TA-KÄYTTÖ, METSÄSTYS 30 Kävimme lähiammuntatestauksen jälkeen ampumassa muutaman laukauksen 100 metrin radalla, josta ei jäänyt paljoakaan käteen. Olennaisin huomio Swarovskin laajempi näkökenttä, joka tuntui kuitenkin tasoittuvan kun kokeilimme 4x- ja 6x-suurennoksia
metsästykseen. essa viisi sarjaa S&B:llä ja saman verran Swarovskilla. Tulokset näkyvät taulukoista 13. S&B Kokonaisaika AMPUJA 1: AMPUJA 2: AMPUJA 3: 6,52 s. Ampujat olivat yllättyneitä siitä, kuinka helppoa kunnollisella suujarrulla ( JP:n tankki-malli) varustetulla testiaseella oli pitää valopiste taulun a-alueen päällä pienen alkulämmittelyn jälkeen. Testin ensimmäisessä osassa (Rekyyli 1/2012) S&B 1-8x24 PM ShortDot osoitti, että sen erittäinkin kilpailukykyinen tähtäin IPSC- ja SRA-ammunnan lähietäisyyksiltä. Kolmen testiampujan 5 sarjan keskiarvot 300 metriltä. Testiampujat olivat yhtä mieltä siitä, että S&B:llä onnistuu ns. Seuraavaksi lähdimme hakemaan haasteita 300 metrin matkalta. Patruunana käytimme Fiocchin 55 grainista tehdaspatruunaa, jolla olimme päässeet alle MOA:n kasoihin (aseena Bushmaster 16 tuuman piipulla ja nato-pesällä). popper-tyyppisten (osuma-alueen halkaisija 30 cm) metallimaalien ampuminen Taulukko 2. Näin kävi myös Swarovskin omistajalle, joka halusikin testin jälkeen ampua vielä muutaman lisäsarjan samoin tuloksin. Testin toisessa osassa testaamme, onko se sitä myös pidemmiltä matkoilta. 6,37 s. Kyseisellä yhdistelmällä onnistui myös 10 cm x 10 cm metallimaalien ampuminen. 31. Pisteet (ka.) 27,2 27,2 26,0 Hit Factor (ka.) 4,231 4,761 4,365 Taulukko 1. Samalla saisimme otettua mukaan hieman tarkka-ammuntanäkökulmaa, johon testitähtäimemme on suurelta osin kehitetty. Lisäksi pohdimme, kuinka uutuus soveltuu mm. Tähtäimenä S&B 1-8x24 PM ShortDot. Swarovski Kokonaisaika AMPUJA 1: AMPUJA 2: AMPUJA 3: 7,00 s. Kokonaisaika S&B Swarovski 6,14 s. 5,79 s. 5,83 s. IPSC- ja SRA-tyyppisessä osiossa testiampujia oli tällä kertaa kolme maalien lukumäärän ollessa sama kuin lähitesteissä, eli kolme kappaletta. 6,06 s. 25 cm x 20 cm) ampumisen ja parannus vanhaan 1.1-4x20 ShortDottiin on tältä osin merkittävä. Nyt testiaseeksemme oli valikoitunut rakennettu open-luokan kilpa-ase Lothar Waltherin tarkkuuspiipulla (.223 Rem). Pisteet (ka.) 26,8 25,0 Hit Factor (ka.) 4,437 3,942 Prosenttia (%) 100 88,88 Taulukko 3. Ammuntatesti 300 metristä. Valopisteen avulla pystyimme ampumaan myös 10 cm x 10 cm harjoitusplateja. Silti tulos oli pienoinen yllätys, sillä jokainen testiampuja ampui S&B:llä paremmin kuin vertailutähtäimellä. Yhteenvetotaulukko, jossa laskettu keskiarvot kaikista suorituksista. Tähtäinkuvassa maali 100 m päässä, suurennoksena maksimi 8x ja valopiste kirkkaimmalla asetuksella. 6,33 s. Pitemmältä matkalta ammuttaessa S&B:n isommasta suurennoksesta on mielestämme selkeästi hyötyä, varsinkin kun siihen on yhdistetty tarpeeksi pieni valopiste. Äänimerkistä ammuttiin taas kaksi laukausta taulua kohden jokaisen testaajan ampuWWW.REKYYLI.FI Olimme odottaneet, että 300 metrin radalla eroja saattaisi syntyä. Pisteet (ka.) 26,0 25,6 23,4 Hit Factor (ka.) 3,714 4,051 4,059 HAVAINNOT tyy helposti ampumaan IPSC- ja SRA-tyyppisiä maaleja valopisteen avulla 100 metrin matkalta. S&B:n toisen polttotason valopisteratkaisu mahdollistaa nopean plate-tyyppisten maalien (mm. Kolmen testiampujan 5 sarjan keskiarvot 300 metriltä. Pistelasku tapahtui laskemalla jokaisen sarjan osalta Hit Factor. Tähtäimenä Swarovski Z6i
Ampumatestissä totesimme säätöjen ja ristikon arvojen pitävän paikkansa. Lukitus ei pettänyt kertaakaan ja on käytettävissä myös käsineiden kanssa. S&B: tornit ovat riittävän isot, jotta niihin pystyy itse tekemään haluamansa BDC-teipin vakioarvojen päälle. Säädöissä yksi naksu vastaa yhtä senttimetriä 100 m päässä (=2 cm/200 m, 3cm/300 m jne.) kokeilimmekin S&B:tä Patria Finavitecin valmistaman VV-2000valonvahvistimen ja pääkantolaitteen avulla. Tähystäjän ilmoittamat korjaukset on tällöin nopea ottaa matkarummulta tai halutessa suoraan ristikolta. Ristikko tulee näkyviin kunnolla 4x suurennoksella, mutta sitä on todennäköisesti suunniteltu käytettävän isoimmalla suurennoksella, jolloin se on selkeimmillään. Himmeimmät säädöt on tarkoitettu pimeänäkölaitteille ja S&Bn milliradiaanipohjaiset säädöt ovat sormin säädettävissä lukituksen avaamisen jälkeen. Yleisellä tasolla S&B:n uusi suomalaistaustainen (!) MSR-ristikko edustaa mielestämme ehdotonta kärkeä puhtaaseen ta-toimintaan suunnitelluista ristikoista. Ristikkopalkkien tummennus ja toisen sukupolven mil-dot (jakoviivat 0,5 mrad välein) olisivat ehkä sellaisia nyansseja, jotka mahdollisesti tukisivat vielä enemmän tarkka-ammuntaa. Se on paljon tähtäimeltä, jota ei ole suunniteltu urheiluammuntaan. Kolme ensimmäistä (himmeimmät) valoristikko-asentoa toimivat erinomaisesti VV-2000:n kanssa. Kahta ensimmäistä asentoa ei erottanut paljaalla silmällä lainkaan edes pilkkopimeässä. S&B:n single-turn-säätötorneissa on selkeät milliradiaanisäädöt, mitä pidämme tärkeinä tässä roolissa. Teoreettinen etu tulisi ammuttaessa kilpailusuoritusta pitkältä matkalta illan hämärtäessä. Tähystäjä joutuu toisinaan osoittamaan maalin paikkaa / korjauksia myös oman optiikkansa läpi, joten milliradiaaninen kieli on järkevää. Toisaalta MSR-ristikko ei sovi nopeaan lähitulitukseen, koska näkökentässä on paljon tavaraa. WWW.REKYYLI.FI. Testitähtäimessä parallaksi oli säädetty (ilmeisesti tilaajan speksien pohjalta) hieman kauemmaksi kuin 100 32 metriä, parallaksin ollessa eräässä hyvinkin tyypillisessä sotilasetäisyydessä. Mainittakoon, että tornit ovat äänekkäät ja naksut erottuvat ehkä liiankin selkeästi. Sen sijaan IPSC- tai SRAammunnassa keskiristikon valosäädöistä ei ole suurta käytännön hyötyä. Kohdistus oli helppoa ja BDC:stä on varmasti hyötyä sellaisissa kilpailuissa, joissa ammutaan vakiomatkoilta. Arviomme mukaan S&B soveltuu tähän rooliin erinomaisesti. Muutoinkin on parempi, jos tarkka-ampujalla ja tähystäjällä on tähtäimissään sama järjestelmä, jolloin kumpikin puhuu samaa kieltä esim. Valopisteellä kyseinen ongelma pienenee, mutta hämärässä palataan taas toiveeseen laajemmasta valopisteen säätöalueesta. Arviomme mukaan 8x suurennos tarjoaa riittävän näkökentän, vaikka se ei luonnollisestikaan ole yhtä iso kuin pienemmillä suurennoksilla. Hekin kaipasivat valopisteeseen laajempaa säätöaluetta. Valitettavasti meillä ei ollut mahdollisuutta testata sitä käytännössä radalla olleen metallimaalikiellon vuoksi. YHTEENVETO 300 KOKEMUKSISTA Koimme, että 300 metrin radalla testitähtäimen ominaisuudet pääsivät oikeuksiinsa. MSR-ristikon stadia-asteikko sopii hyvin nopeaan etäisyydenarviointiin ja tiheä 0,1 mrad "kampa" taas tarkempaan etäisyydenarviointiin. Korostamme tämän olevan oman mielipiteemme ja kehotamme jokaista tähtäimen ostamista harkitsevaa itse testaamaan molemmat tuotteet. Mil-dot-ristikko on erittäin toimiva ratkaisu ta-toiminnassa, joskin S&B:n ristikon kapeus ja pystypalkkien onttous saattavat pieniä suurennoksia käytettäessä hidastaa tähtäinkuvan ottoa nopeissa tilanteissa. Ero tulee isommasta suurennoksesta ja paremmasta tähtäinristikosta, mutta myös arvostamastamme BDC:stä. Ammuimme myös hämärässä, sillä valaistun keskiristikon saa säädettyä tarpeeksi himmeäksi. Torneissa oleva lukitus koettiin sen sijaan toimivaksi ratkaisuksi. Lisävinkkinä voimme kertoa, ettei kyseessä ole 300 m. Keskiristikon valaisun säätöalue todettiin testatuissa olosuhteissa riittäväksi ja pimeänäkölaitteelle tarjotut säädöt koettiin myönteiseksi lisäksi. Testiampujistamme jokainen olisi päätynyt valitsemaan S&B:n, jos tuotteen hinnalla ei ole merkitystä. TA-TOIMINTA Tarkka-ampujalla on mukanaan tähystäjä-/suojaaja, jolla on usein optiikalla varustettu itselataava ase (tulitukiase). Lukituksen avaaminen tapahtuu vetämällä tornia ylöspäin. Viranomaistilauksissa BDC:n arvot tehdään halutulle patruunalle. Ta-toimintaan erikoistuneet testaajamme pitivät toisen polttotason valopistettä ja ensimmäisen polttotason valaistua keskiristikkoa samassa kiikarissa hienona ideana. Tuotantosarjan keväällä markkinoille tulevissa tähtäimissä parallaksi on säädetty 100 metriin, mikä on toimiva ratkaisu. S&B:n ristikko toimii kuten on ajateltu. Myös koropuolelta löytyy lisäksi reilusti enemmän ristikkotilaa kuin testitähtäimen ristikosta. Tarjolla on tosin P3-ristikko, joka osin vastaa näihin toiveisiin. Mil-dot-ristikko ja 0,1 mrad-säätönaksut (100 metrissä 1 naksu on 1 cm) ovat kenties paras yhdistelmä ta-toimintaan. tehtäviä vaihdettaessa. valopistettä käyttäen. Kaiken kaikkiaan torneista jäi positiivinen mielikuva. S&B on lähelle ammuttaessa samaa tasoa kuin Swarovski Z6i, mutta kauas ammuttaessa se päihittää tämän monien parhaana pitämän tähtäimen. BDC-rumpu on selkeä etu tatoiminnassa, koska yksinkertainen on kaunista ja homma toimii väsyneenäkin
Valaistusta keskiristikosta on ehdottomasti hyötyä, sillä sen avulla voi ampua vielä silloin kun muu osa ristikosta katoaa näkyvistä. Kiinnostuksesta vertailimme neljää tähtäintä illan hämärtyessä. Laaja 1-8 suurennosväli mahdollistaa monipuolisen ta-käytön, tarvittaessa se sopii myös itse takiväärin tähtäimeksi 800 metriin saakka. Ensimmäisenä riistalaukaus olisi jäänyt ampumatta Bushnellilla, mutta ero S&B:iin oli hyvin pieni. Verrokit olivat edullinen Bushnell Banner 3-9x50 mm, keskihintainen Meopta/Meostar R1r S&B 1-8 ShortDot toimii erinomaisesti myös metsästyksessä. Hirvenmetsästys ja linnustus onnistuvat myös luontevasti. Pimeässä tähtäintä voi käyttää lisäksi yhdessä pimeänäkölaitteiden kanssa. 1-8x24 PM ShortDot:lla ampuu IPSC- ja SRA-kisat antamatta tasoitusta kilpakumppaneille välineissä. Hirvijahdin nopeisiin tilanteisiin on tarjolla Aimpointin tapaan toimiva punapiste ja kauemmaksi pystyy ampumaan ristikolla tai pisteellä. Kuvan hirven metsästyksessä käytettävän aseen kaliiperi on .458 Socom. Piste on tarpeeksi pieni mahdollistaakseen nopean ammunnan valoa käyttäen. Hämärässä laukaukset onnistuvat valaistun keskiristin avulla. TRG42-ta-kiväärissä 1,0 1,1 km matkalle. Pikajalan avulla tähtäimen monikäyttöisyys tulee parhaiten hyödynnettyä. 3-12x56 RD mm ja korkean hintaluokan Swarovski Z6i 2-12x50 L. Eikä testaus olisi onnistunut ilman lukuisia testiampujia kiitokset myös heille. 33. Tosin, jos sama tapahtuu "äimässä", ei käytössä ole lainkaan ristikkoa. ShortDot:n avuksi otetaan tarvittaessa pimeänäkölaitteet, kuten on ollut sarjan alkutaipaleesta saakka (ks. Sillä voi harrastaa ta-toimintaa ja sillä hoituvat tarvittaessa SRA-kilpaiWWW.REKYYLI.FI Lopuksi kiitokset Finnaccuracylle tähtäimen lainasta, Armorialle vertailutähtäinten lainasta, aseseppä Kristian Poikoselle testausjärjestelyistä ja kirjoitusavusta sekä Timo Kervolalle valokuvausavusta. Tarjolla on kolme valaistua ristikkomallia eli FD0 (pelkkä piste), FD2 (paksu pystytolppa, sekä ohuet vaakaviivat) sekä FD7 (perinteinen kolme paksua tolppaa ja yksi ohut viiva ristikko). Lähikuvassa 300 metrin päässä oleva maali ja valaisematon ristikko. Lähikuvassa sama maali (300m) ja valopiste kirkkaimmalla asetuksella. Perinteiseen kyttäysmetsästykseen on olemassa selkeästi parempia vaihtoehtoja. Kannattaa kuitenkin huomata, että kokeessamme pienellä etulinssillä varustettu S&B päihitti huomattavasti isommalla etulinssillä olevan edullisimman vaihtoehdon. 8x riittää mainiosti niille etäisyyksille, joilta lintuja ammu- taan ja mil-dot-ristikko on toimiva ratkaisu siinäkin. Sen sijaan Meopta ja Swarovski olisivat mahdollistaneet laukauksen vielä useiden minuuttien kuluttua S&B:stä. No, ehkä kuluttajaystävällisempi hinta olisi sellainen asia, sillä Suomessa tähtäimen hinnaksi on varmistumassa hulppeat 3000 euroa.... KIITOKSET HUIPPULAADUKAS MELKEIN JOKA PAIKAN TÄHTÄIN Odotukset täyttyivät, elleivät peräti ylittyneet. Varsinkin hirvijahdissa on kuitenkin huolehdittava paristoista (kesto 100 h). Voisiko kiikarilta oikeastaan enempää toivoa. Voisi kuvitella, että FD0-ristikko kiinnostaa myös toiminnallisen ammunnan harrastajia ja varsinkin heitä, jotka haluavat yksinkertaisimman mahdollisen tähtäinristikon. S&B 1-8X24 PM SHORTDOT Suurennoskerroin: 1-8x Runkoputken halkaisija: 30 mm Objektiivin halkaisija: 24 mm Okulaarin halkaisija: 46 mm Kokonaispituus: 290 mm Paino: 655 g Näkökenttä/100 m (m): 35,3-4,9 Ulostulopupillin halkaisija: 9,6-3 mm Katseluetäisyys: 90 mm Hämäräluku (DIN): 3,9-13,9 Valonläpäisykyky: 90 % Diopterikorjaus (dpt): +2/-3 Parallaksi (kiinteä): 100 m Ristikko: MiDotCC/P3L Osumapistekorjaus/naksu/100 m: 10 mm Osumapisteen säätöalue/100 m: korkeus 101 cm sivusuunta +/- 51 Hinta Saksassa: 2925 euroa Hinta Suomessa: vahvistamatta lujen ta-rastit. Teoreettisesti tähtäimen säätövara (102 naksua á 0,1 mrad) riittäisi esim. Maali edelleen 300 m päässä. Mutta ei sitä ole siihen suunniteltukaan. Puhtaasti ajojahtiin suuntautuvan kannattaa huomioida FlashDot sarjan S&B 1-8x24 Zenith. edellinen Rekyyli). Tämä S&B ei siten ole hämärässä metsästävän optimitähtäin. Tulitukiaseeseen S&B 1-8x24 PM ShortDot edustaa ehdotonta eliittiä ja se saattaa olla siihen jopa markkinoiden paras tuote. METSÄSTYSKÄYTTÖ S&B soveltuu erinomaisesti linnustukseen. Pienellä suurennoksella ristikko on auttamatta liian heikosti näkyvä
A7 on kuitenkin Sako ja se on hinnaltaan huokeampi kuin 85. Kotimainen asiakas luonnollisesti koki tulleensa hieman syrjäytetyksi. A7:ssä kehykseen voi kiinnittää samat. Mutta miten sitten asettuvat A7:n ominaisuudet kalliimpaan Sakoon ja edulliseen Tikka T3:een verrattuna? KIIKARIKIINNITYS Edustan sitä sukupolvea, joka aiemmin toisti opittua kaavaa: kiikarikiinnityksen pitää olla hyvän näköinen. Mikä eurooppalaisessa ja erityisesti suomalaisessa kuluttajassa oli niin pahasti pielessä, että me emme päässeet käsiksi tähän uutuuteen, jota kuitenkin tehtiin ja myytiin kohtuullisen rivakkaan tahtiin toisilla markkinoilla. Osa kauppiaista oli sitä mieltä, että hyvä kun ei myydä, niin ei köyhä suomalainen osta edullisempaa "aa-seiskaa" kalliimman kasiviitosen sijaan. Ja taas syytä haetaan sitten jos mistäkin. Monttu suosiossa saattaakin olla siis juuri 85:n perusmalleissa ja tähän saumaan A7 saattaisi tuoda kaivatun piristysruiskeen. Armoton määrä kysymyksiä ja spekulaatioita, eikä oikein mitään järkevää teoriaa asian suhteen. Esimerkiksi siitä, että Sako 85:n malleista nimenomaan pidemmälle jalostettu Karhu-sarja on ollut erittäin myyvä ja perusmallit eivät olekaan ne kaikkein halutuimmat. Oliko A7 täsmätuote Yhdysvaltojen markkinoille, kielikö tämä ehkäpä malli 85:n kaupallisista ongelmista sikäläisessä kilpailuasetelmissa vai oliko edullisempi Tikka T3 brändinä liian heikko isoille markkinoille ja tarvittiin Tikka Sako-nimisenä. Parhaan mahdollisuuden tähän tarjoaa rei'itetty kehys, joka sallii erilaisten palikoiden kiinnittämisen. TEKSTI: ARTO MÄ ÄT TÄ Luonnollisesti tilanne herätti kummastusta. Aseita oli maailmalla, mutta ei meidän saatavillamme. "Mitä lie paskaa kun eivät meille myy". Nyttemmin mieli on muuttunut ja kiikarikiinnityksen tulee olla mahdollisimman yksinkertainen, käyttökelpoinen, muuntautumiskykyinen ja yleinen. Oli miten oli, Sako päätti kaudelle 2012 tuoda A7:n kuitenkin myös Euroopan markkinoille
Toiminnan kannalta push-feed -lukoissa jälkimmäinen on ehdottomasti varmatoimisempi ja ylipäätään lukkoaktioiden toimintavarmuuden kannalta juuri keskeltä syöttävän irtolippaan ja push-feedin yhdistelmä on kaikkein toimintavarmin. Verrattaessa A7:aan valittua kiinnitystä perinteisiin Sakon ja Tikan kiinteisiin kiiloihin, voidaan luonnollisesti kritisoida sitä, että irtokiilojen tai jalustojen asennus joudutaan aina varmistamaan joko liimalla tai juottamalla. Ilman sitä A7 ei oikeastaan olisi Sako, vaan kolmiolkaisella lukolla varustettu Tikka. Siinä on riittävästi tarkkuut- ta, se on teknisesti miellyttävä ja se on käsiteltävyydeltään erittäin tasapainoinen. Jousitoimisen ulosheittäjän heikkous taas WWW.REKYYLI.FI HATUN NOSTON PAIKKA Kaiken kaikkiaan Sako A7 on erittäin onnistunut kevyt metsästyskivääri. Kolme sulkuolkaa ja jousikuormitteinen ulosheitto. Teräsjalustoja haikailevat voivat luonnollisesti asentaa minkä hyvänsä standardin mukaiset jalustat tai myös eurooppalaisten tuhannen palan palapelien asentaminen on kohtuullisen helppoa ja valinnanvaraa niistäkin löytyy rutkasti. Lippaan saa irti aseesta vain painamalla sitä ensin aseeseen päin ja vasta tämän jälkeen lippaansalpa vapauttaa sen irtoamaan. Henkilökohtaisesti en näe kumpaakaan ulosheittäjää mitenkään ylivertaisena toisiinsa nähden, mutta teknisesti jousikuormitteinen ulosheittäjä on parempi, koska työstöt lukon päähän ovat vähäisempiä. Tämä on erittäin hyvä ominaisuus ja mainio vakuutus sille, ettei lipas pääse putoamaan aseesta omia aikojaan. Lukko on yhdistelmä 85:n ja T3:n lukkoa. Siitä ei kuitenkaan päästä mihinkään, ettei suuri valikoima aseta ruuvikiinnitystä monipuolisuudessaan näiden kahden erikoisen standardin edelle. Lippaan kapasiteetti on kolme patruunaa. LUKKO Sako 75:ssä ja 85:ssä otettiin käyttöön kolmella sulkuolalla varustettu lukko. Sakoille tyypillisenä ominaisuutena on ollut mekaaninen ulosheitto ja se on ollut ikään kuin yksi aseen tavaramerkeistä. Nykyaikaa. Kiikarikiinnitys tapahtuu ruuveilla suoraan lukonkehykseen. kaksiosaiset palikat kuin esimerkiksi Browning A-Boltiin, Steyr SBS:ään tai Savage Edgeen. Metalliset, joustavat huulet mahdollistavat lippaan täyttämisen sen ollessa kiinni aseessa. A7:n kolmas vahvuus on niin ikään Sakosta perittyä. A7 on erityisesti kotimaassa suvereeni omassa roolissaan ja se vallannee oman paikkansa markkinoilta. SAKO A7 Valmistaja: Sako Oy, www.sako.fi Kaliiperit: .308 Winchester, .30-06 Springfield Paino (vaimenninversio): 2,910 kg (pelkkä ase alumiinisine kiikarikiskoineen) Hinnat: -mustilla raudoilla, 1499 euroa -ruostumattomilla raudoilla: 1599 euroa 35. Joka tapauksessa vaihtoehdot ovat lähes rajattomat. A7 on mainio sekoitus Sakon ja Tikan hyviä puolia ilman kummankaan huonoja puolia. Onkin mainiota, että A7:ssä käytössä on nimenomaan tämä systeemi. Kyseessä on Sakon patentoima keksintö, joka aiheuttaa ylpeyden tunnetta suomalaisesta asesuunnittelusta. A7:n lipas kuulostaakin Tikka T3:n lippaalta, mutta ei ole sitä. Koska mahdollisuus lipastaa patruunoita kehyksen läpi on tyypillistä Sakon tuotemerkille, on lipas tärkeä osa A7:n kannalta. Jousitoiminen on nykyaikana tavanomaisempi, eikä se missään nimessä ole osoittautunut ongelmalliseksi, ehkäpä jopa päinvastoin. LIPAS Perinteisesti Sakon lipas on ollut reunoilta syöttävä kaksirivinen, kun taas Tikka T3:n lipas on keskeltä syöttävä yksirivinen. Sako 85 on lavennettavissa paremmin metsästyksen erikoistarkoituksiin ja T3 muuntuu paljon luontevammin ratakäytön eri osa-alueille. Perinteisestä poiketen aseessa ei siis ole Sakon kartiokiilaa tai Tikan tasalevyistä kiilaa. A7:n lippaan huulet ovat joustavat, joten patruunan voi vain painaa siihen suoraan päältä. Niin tai näin, molemmilla on heikkoutensa ja vahvuutensa. Aseen mukana tulee Weaver-tyypin kiilat, joihin voi sitten asentaa legioonan verran erilaisia rengasjalustoja tai Sakon omat Optilock alakerrat. Se on selvästi parempi. Kaikki eivät lisäksi allekirjoita täysin Optilockien erinomaisuutta asennusvaihtoehtona. on sen potentiaalinen riski tukkeutumiselle hylsymessingistä. Piste. Lipas on yksirivinen ja keskeltä syöttävä. Juuri niin, Sakon ja Tikan perinteiset kiilat ovat maailmanlaajuisesti erikoisia ja jalustavaihtoehdot niihin ovat varsin rajallisia. A7:n on nimenomaan metsästäjän yleiskivääri. Sako on kuitenkin kokeillut "Tikkamaista" jousikuormitettua ulosheittäjää jo kerran ennenkin Sako L581:ssä, eli siinä alkuperäisessä Satikassa
Ongelmina ovat olleet ne kaikille tutut, eli tuki on joko epävakaa tai sitten toisessa ääripäässä se on ollut hyvin vaikeasti säädettävä. Näitä lisätarvikkeita on tasan kahta mallia, joista nyt esiteltävänä on MK-2, se pidemmälle viety versio. 36 BALS Sniper Rifle Bean Bag MK-2 on aseen perän päälle asennettava varuste, jonka perusideana MK-1-mallista alkaen on ollut tarjota tarkkuusaseen takatukin alle lisätukea. Pussin hienoja ominaisuuksia on sen vapaamuotoinen liikeraWWW.REKYYLI.FI. Se on parin viime vuoden aikana tullut tunnetuksi tarkkuuskivääreihin valmistettujen takatukipussien myötä. BALSin takatuki on aseen perän harjan oikealle puolen käännettävä tukipussi, jonka saa kätevästi käännettyä aseen tukin alle tarpeen vaatiessa. Ja tarvittaessa tuen saa sitten vapautettua käyttöön, eli perän alle. Pussissa on joustava naru, jolle vastapari löytyy tukin vasemmalta puolen. BALS SNIPER RIFLE BEAN BAG MK-2 TEKSTI: ARTO MÄ ÄT TÄ MONIKÄYTTÖINEN HERNEPUSSI Ballistic Adjustment Leveling Systems, lyhyemmin BALS, on SKD Tactical -nimisen yrityksen edustama lisätarvikevalmistaja. Niillä sen saa näppärästi kiinni, jolloin tukipussi on tukin oikealla puolen pois tieltä. BALS tarjoaa suuresti kaivattua välimallia tämän ongelman kanssa painiville. Tyypillisestihän tarkkuuskivääreissä etutukena on bipodi, mutta takatuennan kanssa on jouduttu sitten olemaan luovempia
Pyysin tätä uunituoretta tarviketta lainaan mahdollista jutuntekoa varten ja kiinnitin sen omaan yleiskivääriini. Lisäksi tarviketaskussa kulkee nätisti vaimenninkierteen suoja ja piipunpuhdistusnaru. MK-2:n erona ainoastaan takatuen tarjoavaan ykkösmalliin on sen koko perän harjan ylittävä poskituki ja perän oikealle puolen sijoittuva tarviketasku ja patruunaluupit. www.armaaboa.fi TU R U N A S E M E S S UT Myynnissä: keräily- ja käyttöaseita, militariaa, tarvikkeita, alan kirjallisuutta, yms. Lisätietoja Hannu Jyrä 045 132 9025. Pyysin saada käyttää tätä pussia myös jahdissa ja muutaman päivän ulkoilutuksen jälkeen totesin, että paluuta vanhaan ei enää ole. Tärkeä pointti tällä korotetulla tuella on se, että nykyaikainen tähtäinoptiikka niin taktisella puolen kuin metsästyksessä on melko massiivista ja asennuskorkeus tähtäimen keskilinjan suhteen on tästä johtuen poikkeuksetta epäkäytännöllisen korkea. Tämä tuote on siis yhdistelmä ilman tukipussia tarjottavaa Eagle Industriesin valmistamaa Shooters Rifle Stock Pack:iä ja BALS:in Bean Bag -tukea. Eaglen tuessa sivutasku on koko tuen mittainen kun taas MK-2:ssa taskua on lyhennetty hernepussin verran. Pääsyliput 10 . Kylmään kyttäyskäyttöön tällä varusteella tuli lyötyä monta kärpästä yhdellä iskulla! Huomionarvoista tässä tarvikkeessa on myös sen äärimmäisen hyvä säädettävyys tukin mittoihin. Tämä varuste on käytännöllinen kaikkien edellä mainittujen ominaisuuksien ohella siinä mielessä, että kyttäyksen päätteeksi aseesta saa purettua patruunat suoraan luuppeihin. Päänäyttely: Tikkakosken tehtaan tuotantoa Muut näyttelyt: Mustaruutiaseet ja tarvikkeet kilpailuissa Turun Seudun Riistanhoitopiiri Arma 2011 -messuilla myyntipaikkavarauksensa jättäneille tilausvahvistus ja muu aineisto maaliskuussa 2012. Bell & Carlson, McMillan, HS Precision tarkkuuskivääri- ja metsästyskivääritukit Hinta: 68 dollaria Myyjä: SKD Tactical, LLC, www.skdtac.com ta, joka mahdollistaa tuen käytön niin pysty- kuin vaaka-asennossa. Takatuen ja poskituen lisäksi tämä varuste toi myös kaivattua painoa pitkän ja vaimennetun aseen takatukkiin BALS sopii siis mitä mainioimmin peurakiväärin tukin päälle. Metsästyskäytössä tästä on hyötyä myös silloin kun käytetään tähtäinkiikareita, joissa ei ole parallaksisäätöä silmä asemoituu helpommin aina samaan kohtaan tähtäinkiikarin optista keskilinjaa. Lisäksi kaikki tarranauhojen päät saadaan suojaan, joten mikään niistä ei törrötä ärsyttävästi. Niinpä takatukea voi säätää kohtuullisen paljonkin sen ollessa kuitenkin jämäkkä. BALS SNIPER RIFLE BEAN BAG MK-2 Valmistaja: Ballistic Adjustment Leveling Systems Sopivuus: mm. Sain ensikosketuksen tähän lisätarvikkeeseen Jari Laulumaan hommattua kyseisen värkin lintukivääriinsä. Info-pisteet: entisöinti, korjaus, tunnistus, arviointi, lataus, SAL-Mustaruutijaosto ja poliisi. Kun Jari kyseli reissun jälkeen mielipidettä pussista, kehotin häntä oitis tilaamaan itselleen samanlaisen... kello 10-16 Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa ARMA Tervetuloa! Järjestäjä: Arma Aboa r.y. Tämän tuen myötä aseeseen tulee ylimääräistä poskitukea, joka helpottaa ampumista. Tämä ominaisuus on äärimmäisen toimiva silloin kun asetta käytetään kylmällä säällä. Poskituessa on korottava pehmuste ja pinta, joka on ihoa vasten erittäin miellyttävä ja lämmin. Sotaveteraanit ja alle 15-vuotiaat lapset aikuisen mukana maksutta.
Manurhin valmisti asetta kahdella eri piipunpituudella, 152 mm ja 193 mm. Ranskalaisten kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Manurhin valmisti lähinnä PP:n ja PPK:n 7,65 kaliiperista mallia, mutta silloiset markkinavoimat kanavoivat linjoilta ulos 38 myös omituisen hybridin taskuja kilpapistooleiden välimaastoon, PP Sportin. PP SPORT Manurhinin valmistama PP Sport perustui .22-kaliiperiseen PP-pistooliin, johon tehtiin ajatuksella pohdittuja muutoksia. PP Sportin valmistus lopetettiin ja Manurhin jatkoi PP:n ja PPK:n valmistamista. NUMERO 66XXX Manurhinin PP Sport muistuttaa kertavilkaisulla hiukan "Bondimaista" asetta ja hiukan lähemmin tarkasteltuna katsojalle aukeaa sen perimä Walther PP:n lapsena, joka aina halusi olympialaisiin, mutta jäi kansallisen tason hopeamitalistiksi. Valmistusmääristä ei ole tietoa, kuten ei myöskään valmistusvuosista, mutta testiaseemme on numeroltaan 66xxx, kun sarjanumerointi on alkanut 51000:stä. Pistooli suorastaan hehkuu viisikymmentäluvun henkeä ja tämän pistoolin kanssa pitäisikin olla raWWW.REKYYLI.FI. Vaikka PP Sport hoiti asiansa hyvin, ei se kilpailijoihin verrattuna pystynyt pitämään puoliaan samoin, kuten sen edeltäjä Walther Olympia oli tehnyt vain parikymmentä vuotta aiemmin. Aseesta oli poistettu Waltherin kuuluisa kaksitoimilaukaisu ja siksikin isku- vasaran pidennys oli aiheellisempaa kuin uskoisikaan. Koeaseemme tällä kertaa on näistä pidemmällä piipulla. Valmistajan mukaan asemalli ei koskaan noussut kovinkaan suosituksi, sillä viisikymmentäluvun lopulla pistoolilajeihin alkoi tulla eri valmistajilta selkeästi kilpa-aseiksi räätälöityjä pistooleita. Koska pistooleille oli edelleen maailmalla kysyntää, vuoden 1952 mennessä Walther oli löytänyt pistooleilleen uuden valmistajan, ranskalaisen Manurhinin. Samalla takatähtäin vaihdettiin säädettäväksi ja myös etutähtäintä muokattiin korkeammaksi. Ensinnäkin, pistoolin piippua pidennettiin, jolloin tähtäinväli ja painopiste muuttuivat kilpa-asemaisemmiksi. MANURHIN PP SPORT .22 LR TUULAHDUS MENNEISYYDESTÄ TEKSTI: JARKKO KOSKINEN Walther PP/PPK on ehkä yksi maailman tunnetuimmista pistoolimalleista, mutta silti monille aseista kiinnostuneillekin tulee yllätyksenä, että sitä on valmistettu luultua useammassa konstruktiossa. Alkuperäinen Walther PP/PPK oli pahasti itävaltalaisen korpraalin suosiossa ja kun vuoden 1945 kokoontumisajot Berliinin lähistöllä lähenivät loppuaan, myös Walther joutui etelämmässä lopettamaan toimintansa. PP:n tunnusomainen, pyöreä iskuvasara vaihdettiin kannusvasaraksi, jonka kannus karhennettiin vieläpä tavanomaista tehokkaammin. Isä aurinkoisen toppatakkijoukot sosialisoivat koko tehtaan, vieden kaikki laitteet, piirustukset - ja melkein työläisetkin mukanaan lähemmäksi Siperiaa. Samaten kahvaa pidenettiin hiukan keinotekoisesti - kahvalevyjä pidennettiin ja lippaiden pohjaan tehtiin jatkopalat, jotka täydensivät pyöreäprofiilisen kahvan otetta
En minä halua harrastaa tai tehdä töitä rumilla työkaluilla. Jos te niin haluatte itseänne toteuttaa, tehkää te niin, mutta älkää pakottako minua siihen muottiin. Sanon yksinkertaisesti vain sen, että PP Sport on kaunis pistooli. Tähän on kaksi syytä. Kaikesta klassisuuden rakkaudesta huolimatta sisältäni pursuaa se paskamainen nihilisti, joka ei ole koskaan tyytyväinen mihinkään. Mutta ei. Pistooli, jota on kaunis katsella on omanlaisensa taideteos - aikansa hedelmä ja sellaisena tätäkin asetta pitäisi arvostella. Yksitoiminen laukaisu on erittäin selkeä ja kevyt, tähtäimet on mitoitettu ainakin omaan makuuni hyvin ja kahvaote on luonnollinen. Niille, jotka niin ovat valmiita tekemään mainittakoon, että tämä ase oli artikkelin tekoa varten lainassa Helsingin Asenurkasta, josta sen tuolla 250 eurolla saa omakseen. 39. Toinen on se, ettei minulla ole tälle pistoolille mitään tarvetta. Kaksisataaviisikymmentä euroa ei ole tästä pistoolista hinta eikä mikään, mutta pelkästään koristeesta en sitä halua maksaa. Funktio kenties puuttuu, mutta muoto korvaa puutteet. Ehei. Ehei, sille ei kannata syöttää mitään hifisteliöjiden tarkkuuspatruunoita, joten kaikki vahaiset pistolmatchit sun muut kannattaa jättää hyllyyn. Radalla ase toimii lähestulkoon erinomaisesti, ellei hämmästyttävästi. On hekumallista huomata, että vuosikymmenien jälkeen tällaisiakin pistooleita löytyy. Se on urheilupistooliksi painotettu täysin väärin ja jos jumaliste valmistajatkin alunperin tarjosivat siihen lisävarusteina lisäpainoja, niin jossakin on pahasti menty rahastuksen puolelle. dalla toinen käsi taskussa puristamassa taskukelloa, samaan aikaan kun monokkelin läpi tiirailee tähtäinten läpi maalitaulua. Ja toki vuosikymmenet näkyvät nyt siinä määrin, ettei niitä perhanan lisäpainoja enää mistään saa. Mitään huippu- tarkkuutta ei yksilöstä esiin saatu, mutta käsi ylös, jos niin odotitte. Jos pikkuiset ongelmat haluaa ohittaa ja harrastaa pienellä retrohengellä, niin tällaista asetta hankWWW.REKYYLI.FI kivan on huomioitava, että käyttöominaisuuksiltaan pistooli on odotettua parempaa luokkaa. Perusnopealla 360420 m/s patruunoilla tämä vanhus toimi parhaiten. Olen yli 20 viime vuoden aikana törmännyt useaan PP:hen ja PPK:hon, jotka ovat sietäneet samaan tapaan ajan kulumista kuin tämä pistooli, mutta samalla näissä on sitä samaa tunnelmaa kuin isävaarin perintöhuonekaluissa. Jos te lukijat nyt ajattelette, että mitä helvettiä tuo asetoimittaja tässä artikkelissa oikein höpöttää, niin kerron teille sen salaisuuden. Niin - sinä siellä, joka nostit kätesi! Olet idiootti. Insinööritason työkaluna PP Sport on auttamatta vanhanaikainen. Nyt sieltä takarivistä tietysti ne kalkkivaarit änkyttävät, että piippuun voi toki teippailla mitä lyijymönttejä tahansa sitä tarvetta ajamaan, mutta kun te hemmetin pökkelöt ette tajua, että meille monille ase on sen harrastekalun lisäksi myös esteettinen esine. Ja nyt te katsahdatte kotonanne siihen vaimoonne, ajattelette, että joskus hänkin oli kaunis - mutta sillä erolla, että tämä pistooli on sitä vielä 50 vuoden jälkeenkin. HÄPEILEMÄTÖNTÄ MAINOSTAMISTA Lopuksi, olisi niin mukava kertoa, että tämä pistooli olisi päätynyt omaan asekaappiini. Tämä ase on yksinkertaisuudessaan kaunis, enkä todellakaan pysty lepertelemään tämän teknisistä tai historiallisista tiedoista tämän enempää. Ensimmäinen on se, että nykyisen luparuljanssin vuoksi en halua hakea uutta ostolupaa. Jos jotakin haluaisin itse parannella, on se jyvä, josta tekisin selkeämmin erottuvan viilaamalla sen pystysuoraksi takaosastaan. Pitäisikö tarkoitukseen ja tehtävään pyhitettyjen työkalujen olla jotenkin parempia, jos ne on rakennettu kauan sitten
Silmän fysiologiassa tämä tarkoittaa sitä, että silmän mustuainen eli pupilli ei jaksa ikääntyneellä aueta suuremmaksi kuin tämä kuusi millimetriä. Tähystysominaisuudessa olikin eroja valtavasti, mutta ristikko oli 40 määräävämmässä roolissa sijoituksia jaettaessa. Tästä tehdään sitten väärä johtopäätös, jonka mukaan vanhempi henkilö pärjää esimerkiksi 50 mm:n etulinssillä ja vain nuoret saavat täyden hyödyn 56 mm:n suuruisesta objektiivin halkaisijasta. Riistalaukauksen suorittamisessa kun on kyse oikeastaan vain siitä, että kohteen näkee riittävän hyvin, oikea osumapiste on mahdollista valita riittävällä varmuudella ja tähtäyspiste on mahdollista määrittää kunnolla. Jos asiaa mietitään edes hivenen, voidaan tämän todeta olevan täyttä humpuukia. WWW.REKYYLI.FI. Tärkein huomattu asia oli se, että silmän fysiologia on eri asia kuin tähtääminen ja havainnointi. Vertailussa tuli myös murrettua muitakin optiikkaan liittyviä myyttejä. Kääntäen siis, jos kohdetta ei näe, kohteesta ei erotu osumapistettä tai osumapisteeseen ei voi tähdätä, ei laukaus ole suoritettavissa "varman päälle". Vertailun painopisteenä ei siis ollut se, kuinka hyvin kohdetta oli mahdollista tähystää ristikon ulkopuolisella osalla. MILJOONALA ATIKKO ARTO MÄ ÄT TÄ P*SKAPUHETTA OPTIIKASTA Tänä vuonna IWA:ssa puhutti jälleen optiikka, koska optiikan-valmistajat olivat ainoita näytteilleasettajia, joilla uutuustuotteita oli esillä suuremmassa mitassa. Erityisesti hämäräkyttäysoptiikka on mennyt eteenpäin rajusti ja esimerkiksi tämänkin toimituksen toimesta toteutettu Riista-lehden kiikaritähtäinvertailu on saanut viestinsä perille valmistajille. Lyhyesti taustoittaen Riistan vertailussa korostuneimmassa asemassa olivat tähtäysristikon mittasuhteet ja valaisinyksikön voimakkuus. Tylyä, mutta sellaista elämä on. Palautteen perusteella suurin vääryys mainitussa vertailussa oli siis se, että päällimmäisessä roolissa oli tähtääminen ja mahdollisuus suorittaa riistalaukaus. Ensisijaisessa roolissa on retikkeli. Tähtäimen käyttökelpoisuudessa optiikan laatu on vasta toissijainen tekijä. Ja kun rehellisiä kerran oltiin, niin optisesti parempi saattoi joutua väistymään tähtäämisen saralla toimivamman edestä. Tämä vertailuryhmän keskuudessa huomattu totuus on ärsyttänyt ja suututtanut niitä, jotka ovat eläneet muussa uskossa. Kaikki ovat kuulleet juttuja siitä, että ikääntyessään silmä ei voi käyttää hyväkseen kuin vaikkapa kuuden millimetrin suuruisen ulostulopupillin (ulostulopupilli = tähtäimen etulinssin halkaisija (mm) / suurennoskerroin)
Tämä tarkoittaa hämäräoptiikan yhtälössä sitä, että kohde saadaan näkymään suurempana ja ristikon näkyvyys suhteessa kiikariin tulevaan valoon on pienempi ja näin ollen se ei ota huomiota pois kohteesta. Siinä tapauksessa, että valopiste ei ole käytössä, löytyy markkinoiden paras ristikko tällä hetkellä Zeissiltä, jonka merkinnöissä se on numero 6. Tämä esimerkki on karrikoitu jotta asian voisi hahmottaa paremmin. Suomalaiset ovat oikeasti hullumpia kyttäämään ja tämän vuoksi vaatimustaso meillä on korkeammalla tasolla pimeähommissa kuin esimerkiksi kyttäysjahtien varsinaisissa "emämaissa". Näkeminen ja tähtääminen ovat eri asioita ja silmän fysiologia omansa. Tämä vertailu osoittaa sen, että isompi etulinssi antaa silmän fysiologiasta huolimatta suuremman käytettävissä olevan kuvan kohteesta ja tällä on äärimmäisen suuri rooli kohteen näkemissä ja tähtäämisessä. Jos kyseessä on valaistu ristikko, on kaikkein optimaalisin tilanne se, että muu ristikko on mahdollisimman olematon. Ero esimerkiksi 50 ja 56 mm:n välillä on pienempi, mutta se on samalla tavalla olemassa. KIIKARIN VALOVOIMA MÄÄRITTÄÄ KUINKA SUURTA SUURENNOSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ. Perinteisissä ristikoissa yhtälö menee siten, että ristikon reunojen tulee olla juuri riittävän paksut, jotta niillä voi tähdätä, mutta paksummat palkit taas samentuvat reunoistaan taustan kanssa yhdeksi mössöksi ja tekevät tarkasta tähtäämisestä mahdotonta. Valoristikolla tämä tarkoittaa sitä, että valon tulee olla niin himmeä kuin mahdollista. Kun tällä samalla henkilöllä ja samalla silmällä 50 mm:n etulinssillä maksimisuurennus on 7-kertainen, tarkoittaa tämä vain sitä, että henkilö näkee kohteen samalla valovoimalla, mutta jonkin verran pienempänä. Tällöin 50 metrin päässä pellolla seistä pönöttävä peura peittyy kokonaan ristikon alle ja kohteeseen osuminen saattaa aiheuttaa jonkinmoista päänvaivaa. Jos verrataan keskenään 72 mm:n etulinssillä varustettua ja 24 mm:n etulinssillä varustettua tähtäintä, voidaan isommassa käyttää optimaalista valon määrää ajatellen 10-12 kertaista suurennosta ja pienemmässä suurennos jää 3,5-4 kertaisen luokkaan. ULOSTULOPUPILLI ON VAIN MITTA, JOKA EI KERRO KAIKKEA. Tähtääminen on sitten toinen juttu, jossa osatekijöinä ovat kuvan koko, kuvan kontrasti, retikkelin mittasuhteet ja valon määrä. Jos palkit ovat taas liian etäällä tähtäyspisteestä, ei tähtääminen ole mahdollista koska ristikkoa ei saa haarukoitua kohdalleen sivu- ja pystysuunnassa. Vähät siitä, että optisesti heikommalla esityksellä on sitten oikeasti jopa mahdollisuus suorittaa riistalaukaus... 41. Useista muista maista poiketen Suomessa halutaan käyttää pienpetokyttäyksestä ja peurakyttäyksestä johtuen hyvin himmeitä pisteitä kun taas muualla halutaan näkyviä valopisteitä päiväjahteihin ja himmeitä pisteitä aamu- ja iltahämärään. Kyse on siis siitä, että kohde pitää nähdä ja retikkelin tulee erottua vain juuri sen verran, että sillä on mahdollista tähdätä. Tällöin muu ristikko häiritsee mahdollisimman vähän silmään tulevaa valoa. Jos valopiste on mahdollisimman pieni ja himmeä, on ristikko paras mahdollinen. Täten isompi etulinssi antaa aina ja poikkeuksetta mahdollisuuden käyttää suurempaa suurennosta, joka tarkoittaa parempaa tähtäysmahdollisuutta. WWW.REKYYLI.FI Karrikoitu esimerkki asiasta selventänee hieman tätä problematiikkaa. IÄSTÄ RIIPPUMATTA. Toisaalta jos ristikko otetaan kokonaan pois, muodostuu tähtäämiselle silloinkin omat ongelmansa. Jos vaikkapa silmän maksimi vastaanottokyky on se nuoren ihmisen maaginen seitsemän millimetriä, saadaan optimaalisella valovoimalla aikaan 8-kertainen suurennos 56 mm:n etulinssillä. Tällöin samalla 8-kertaisella suurennuksella vanhempi silmä näkee kohteen samankokoisena kuin nuorempikin silmä, mutta osa valosta menee hukkaan eikä kuva ole yhtä valoisa. "Ulostulopupilli seitsemän" on luku jossa roikutaan siis liikaakin. Kysymys on siis enemmänkin suurimmasta mahdollisesta käytettävissä olevasta suurennuksesta. Jos ristikon mittasuhteet tai valaisuyksikön voimakkuus ovat muutoin samanlaisissa putkissa samat, saadaan ristikon lisäksi kiikarin kuvaan enemmän valoa isommalla etulinssillä. Moni valmistaja ei asiaa mainosta, mutta valaisinyksiköitä on mahdollista säätää jälkikäteen sopivammiksi. Tilanne ei muutu miksikään siitä, että silmä ikääntyy ja voi käyttää vain sen kuuden millimetrin ulostulopupillin. Suurennosta voi kääntää isommalle niin kauan kuin kohteesta tuleva valon määrä on riittävä. Valopisteelle riittää se, että sen voi nähdä, mutta jos se on liian voimakas, sen kontrasti kohteen kanssa on liian voimakas ja kohteen havainnointi kärsii. Tässä vaiheessa tullaan edelleen siihen eroon 50 ja 56:n mm:n etulinssien välillä. Toisin sanoen kohteen koon ero on kolminkertainen eri kiikarien välillä. Kun asiasta tuli eräänkin kerran tinkaa ja ristikon roolin merkitystä kyseenalaistettiin, vastasin ehkä hieman tylystikin seuraavaa: otetaan huippuoptiikka ja tällätään siihen ristikko, joka peittää puolet näkökentästä. Juju on siinä, että etulinssin halkaisija määrittää täydellisellä auktoriteetilla suurimman mahdollisen käytettävissä olevan suurennuksen. Hyviä valaistuja pisteitä löytyy moneltakin eri valmistajalta ja parhaimmat näistä ovat juuri sellaisia, joissa valon saa säädettyä olemattomasta juuri ylöspäin. Toki löytyy niitäkin, jotka näissäkin tilanteissa kuitenkin ostaisivat putken vain sillä perusteella, että se on kuitenkin laatuvalmistajan valmistama. Mitä isompi etulinssi, sen suurempaa suurennusta voidaan käyttää ampujan iästä huolimatta. Asioihin liittyy paljon myyttejä ja vaikeasti hahmotettavia asioita, mutta oikeasti kyse on paljon suoraviivaisemmista totuuksista kuin satusedät haluavat ymmärtää. Jos paksut palkit ovat taas liian lähellä tähtäyspistettä, ne sekoittuvat kohteen kanssa ja ottavat huomiota pois kohteesta. Se ei luonnollisestikaan pidä paikkaansa, sillä kuvan valoisuus määräytyy tähtäimen optiikan perusteella, ei silmän optiikan mukaan. Jos siis vanhempi mies voi käyttää suurennuskerrointa, joka on korkeampi kuin optiikan optimaalinen suurennus, voi saman tehdä myös nuorempi ampuja. Virhepäätelmä syntyy yleensä siinä vaiheessa kun silmän pupillin laajuutta aletaan käyttää mittarina ja saadaan aikaan johtopäätös, jossa 56 mm:n etulinssillä suurin käyttökelpoinen suurennos olisikin ikänäöstä kärsivässä silmässä (ulostulopupilli 6 mm) 9-kertainen ja 50 mm:n etulinssillä 8-kertainen! Tällainen logiikkahan tarkoittaa siis sitä, että ikääntyessään silmä toimisi paremmin pimeässä. Hyvin samankaltainen ristikko löytyy muun muassa Docterin kiinteästä 6-kertaisesta Klassic sarjan tähtäimestä ja Swarovskin Z3:sta. Valitettavasti kukaan ei tunnu muistavan sitä, että myös paremmalla fysiologialla varustettu silmä voi kikkailla käytettävän suurennoksen kanssa, aivan kuten ikääntynytkin silmä
Hylsyn huolellinen täyttö on välttämätönWWW.REKYYLI.FI. Niiden kanssa voi latailla kaikenlaisia patruunoita erilaisiin aseisiin. Nyt tarkastelemme mustaruudin käyttöä CAS-latauksissa. Lisäksi pohdimme hyvän haulikonpatruunan ominaisuuksia ja esittelemme muutamia perusreseptejä, joilla pääsee liikkeelle. 42 Savuttomat ruudit ovat vallitsevia tänä päivänä cowboy-ammunnassakin. Sääntöjen mukaan mustaruutiluokissa käytettävän latauksen ei välttämättä tarvitse täyttää minimivoimakerrointa. LATAUSKOULU, OSA 27 COWBOY-LATAUKSET Mustaruuti, OSA 2 haulikonpatruunat ja perusreseptit TEKSTI: MARKO TAMMINEN JA ANT TI OTSAMO KUVAT: ANT TI OTSAMO Viime numerossa perehdyimme Cowboy-ammunnassa käytettävien savuttomilla ruudeilla ladattavien patruunoiden perusvaatimuksiin sekä komponenttien tärkeimpiin ominaisuuksiin ja saatavuuteen. Ampuessa ja ampumisen jälkeenkin näpit pysyvät puhtaana, eikä aseiden puhdistamisella ole niin kiire. Cowboy-ammunnassa on kuitenkin periaatteessa kyse tiettyyn aikaan sidotusta perinneammunnasta, joten jossain vaiheessa mieli tekee kokeilla, millaista ampuminen oli aikana, jolloin miehet olivat rautaa, ruuti mustaa ja savu sakeaa. Sääntöjen mukaan kaikenlaiset savuttoman ja mustaruudin sekalataukset (duplex-lataukset) ovat kiellettyjä. MUSTARUUTILATAUKSET VARO VAJAITA Perusresepti on täyttää hylsy mustaruudilla niin, että ruudin ja luodin väliin ei jää tyhjää tilaa. Mustaruudin minimitilavuus on 1 cc, joka on käytännössä noin 15 gr FFg ruutia. Sen sijaa minimilataus määritetään tilavuuden mukaan. Riittävä ruutivalikoima on hyviin saatavilla, ja savuttomat ruudit ovat siistejä ja vaivattomia käyttää. Valmiita mustaruutipatruunoita ei Suomessa kaupasta valmiina saa ainakaan säännöllisesti
Mustaruutivahattuja luoteja saa Suomessa varmimmin T:mi Gunhillilta. Nallilukkorevolvereilla ammuttaessa vahatun huopatulpan käyttö on nopeampaa ja siistimpää kuin vaseliinin kanssa ährääminen. LUOTIVAHAT MUSTARUUTILATAUKSISSA Luotivahan ensisijainen tehtävä mustaruutilatauksissa on pitää piippuun jäävä karsta pehmeäWWW.REKYYLI.FI nä. Lampaantalin sijaan periaatteessa kaikki kasvi- tai eläinperäiset rasvat toimivat, esimerkiksi ruokaöljyt. Puolityhjä hylsy mustaruudilla ladattuna saattaa aiheuttaa hallitsemattoman räjähdyksen, jota kukaan ei halua aseessaan kokea. Mustaruutipatruunoissa voi myös käyttää välitulppaa täyttämään hylsytilaa. Luodin ja ruudin välissä ne voitelevat piippua ja estävät ketjusytytystä. Perinteiset aineosat ovat mehiläisvaha ja lampaantali. Kun vaha on jähmettynyt, luodit voi nyppiä pois pihdeillä, jolloin vaha jää rasvauriin. Luotivahaa ei ole pakko ostaa valmiina, vaan senkin voi valmistaa itse. Tällaiset vahatulpat ovat myös näppäriä käyttää nallilukkorevolvereissa. Jos et satu omistamaan rasvaprässiä, yksi tapa luotien vahaamiseen on sulattaa vaha paistinpannulla ja latoa luodit seisomaan sulaan vahaan. Mustaruutilatauksia voi miedontaa erilaisilla täyteaineilla kuten mannaryyneillä tai polentalla. Näitä luotivahalla kyllästettyjä huopatulppia on valmiina saatavilla tuotenimellä Wonderwad. Lymanin ja SPG:n valmistamina. Voit myös yksinkertaisesti hieroa vahan luodin rasvauriin sormin, mikä on suunnilleen yhtä tuottoisaa puuhaa kuin mulkulla veistäminen, jos on kyse yhtään suuremmasta luotimäärästä... Luodin toiminta on yleensä sitä parempi mitä suuremmat rasvaurat käytettävässä luodissa on. Rasvaa ei koskaan voi olla liikaa. Näitä voi myös itse askarrella hakkaamalla sopivasta huopalevystä reikämeistillä välitulppia ja dippaamalla ne sulaan luotivahaan. Savuttomalle ruudille tarkoitetut luotivahat eivät toimi mustaruudin kanssa. Kotitekoisiin mustaruutivahoihin on olemassa yhtä monta reseptiä kuin tekijääkin. tä. Itse asiassa pieni kompressio eli ruudin tiivistäminen on suositeltavaa ja antaa yleensä puhtaamman ja tasaisemman eli paremman palon. Jos valaa luodit itse, mustaruudille tarkoitettuja vahoja rasvaprässeihin on saatavilla mm. Jos käytät paistinpannua edellä kuvatulla tavalla, älä 43
Jotta tämä onnistuisi, hylsyn tulee olla lyhytkantaista mallia. Magnum- ja tavanomaista nopeammat High Velocity -patruunat kuuluvat kiellettyjen listalle. Isompi haulimäärä korottaa tietysti ampujan itseluottamusta, mikä saattaa olla arvo sinänsä. HAULIKONPATRUUNOITA SAA KAUPASTA VAI SÄÄDETÄÄNKÖ SITTENKIN ITSE? Haulikonpatruunan haulikoon tulee olla enintään #4 (3,25 mm) ja patruunoiden luonnollisesti pelkästään lyijyhauleilla ladattuja. Haulikonpatruunoita ei ole välttämätöntä ladata itse, jos ampuu savuttomissa luokissa. On myös mahdollista käyttää kokomessinkisiä haulikonhylsyjä, joita on saatavissa mm. Yleensä 8-sakaraisella tähtituukkauksella suljetut patruunat putoavat patruunapesästä paremmin kuin 6-sakaraisella tuukatut. Mitä paksumpi ja kovaseinämäisempi hylsy on, sitä parempi toimivuus yleensä saavutetaan. Messinkihylsyt ovat "periodikorrekteja" ja putoavat WWW.REKYYLI.FI. Siihen kuluu kilpailuissa kalliita sekunteja. Esimerkiksi 32 gramman haulimäärällä ladatut metsästyspatruunat kaatavat popperit ehkä vähän huonommallakin osumalla. Tosiasia kuitenkin on, että muutama hauli ei popperia kaada vaikka ne olisi ammuttu tykil44 HYLSYNPOISTO RINNAKKAISPIIPPUISISTA Koska CAS-ammunnassa ejektorit eivät ole haulikoissa sallittuja, ammuttujen hylsyjen tulisi pudota ulos avattua asetta heilauttamalla. Molemmat tulevat hyvin ulos pesästä ja ovat verraten kevytrekyylisiä. Toisaalta hylsyn suu ei saa aueta yli hylsyn halkaisijan, vaan sen tulisi jäädä suppuun. Myös hylsyn seinämän paksuus vaikuttaa asiaan. Kaatuvat haulikkomaalit ovat suositusten mukaisesti 714 metrin etäisyydellä ampuma-asemasta, joten mitkä tahansa trap- tai skeet-patruunat riittävät yleensä mainiosti. Näiden saatavuus Suomessa on huono, ja hinta on kaksin- tai jopa kolminkertainen halvimpiin ratapatruunoihin verrattuna. Remingtonin hylsy soveltuu myös erinomaisesti jälleenladattavaksi. Hylsy kestää helposti jopa 78 latauskertaa, ja messinkikantaisena sitä ei ruoste raiskaa, vaikka se pääsisi vähän kastumaankin. Lajin syntymaassa suurin osa ampujista käyttää joko Winchesterin valuhylsyistä AA JOS HAETAAN MAKSIMAALISTA SUORITUSNOPEUTTA, HAULIKON PATRUUNATKIN ON LADATTAVA ITSE. Low noise/low recoil -patruunaa tai Remingtonin STS managedrecoil -patruunaa. Magtechin valmistamana. Jos haulikon hylsyt eivät putoa heilauttamalla avatusta piipusta, ne pitää poistaa sormin vetämällä. käytä samaa pannua ruoanvalmistukseen, mikäli oma terveys hiukankaan kiinnostaa! lä. Jotkut suosivat varalta hieman kovempia latauksia. Vain hyvä osuma kaataa
Pirkkaniksi: Ratapatruunasta leikataan pää auki ja suljetaan uudestaan rullaamalla. Edullisin mustaruutipatruuna syntyy vaihtamalla ruuti halpaan ratapatruunaan. Hyvät muistiinpanot ovat tietysti kaiken kehittelytyön edellytys. useimmista patruunapesistä mukavasti pois. Muovitulppakin toimii, mutta ei yleensä enää mahdu samaan katkaistuun hylsyyn. vaihtelu 21 17 29 22 7 5 43 22 33 24 WWW.REKYYLI.FI 45. Niitä ei enää helposti Suomesta valmiina löydy, joten mustaruutiluokan ampujan on pakko latailla nämäkin itse. Tavanomaiseen 24 gramman (1300 fps) ratapatruunaan verrattuna maalit kaatuvat yhtä iloisesti eikä rekyyli paljon piippua heiluttele. Eli 1270 hylsyyn mahtuu käytännössä 1 oz hauleja ja 7080 gr ruutia. Päätylappuna voi käyttää joko pahvilappua tai sitten irti leikatua tähtituukkausta. Ruotsalaisampujat ovat tähänkin tarkoitukseen kehittäneet oman työkalun. NOPEUTTA HAULIKKOAMMUNTAAN Jos haetaan maksimaalista suoritusnopeutta, haulikon patruunatkin on ladattava itse. Lyhytpiippuisella haulikollakin maaliin täytyy toki osua. Sohaisu "sinne päin" ei riitä. MUSTARUUTIA HAULIKKOON Mustaruutihaulikonpatruunat ovatkin oma juttunsa. Haulikon nallit ja haulit ovat irtotavarana melko arvokkaita. Halvimmalla hauleja saa joka tapauksessa ostamalla valmiita ratapatruunoita. Jos haluaa säästellä ruutia, niin 45-50 gr Swiss No 3. Myös välitulppa kannatta samalla vaihtaa asianmukaiseen huopa- tai kasvikuitutulppaan. Huolimattomuuteen ei silti ole varaa, vaan tarkkana on oltava. Tämäkin täytyy tietysti kokeilla asekohtaisesti. LAISKAN MIEHEN LATAUKSIA Hylsyn ulostulon varmistamiseksi yksi tapa on ampua rullatuukattuja patruunoita, joten askarteluksi lataaminen menee. Koko patruunaa ei kuitenkaan välttämättä tarvitse ladata alusta alkaen. Tähän pätevät enimmäkseen haulikonpatruunoiden latauksen yleiset ohjeet. tai 50-55 gr 2Fg Wanoa on kuitenkin jo sellainen lataus, joka "gets the job done". Mustaruu- tia käytettäessä hylsyn suuta ei välttämättä tarvitse sulkea tuukkaamalla, vaan katkaistuun hylsyyn voi päätylapun liimata kiinni. Ampujat, jotka haluavat olla oikein "HCPC" (Hard core period correct) käyttävät tietenkin vain pahvi- tai messinkihylsyjä. KOKEILEMALLA OPPII Olipa kyse sitten savuttomista latauksista tai mustaruutivirityksistä, CAS-latauksiin pätevät samat säännöt kuin muihinkin omatoimilatauksiin: parhaat patruunat omaan aseeseen ja tiettyyn käyttötarkoitukseen löytää vain kokeilemalla. Ja piipun seinämiin tuppaa kertymään muovijäämiä, joiden puhdistaminen on aika työlästä. Mustaruutipatruunassa nyrkkisääntönä voi pitää, että hylsyn tilavuudesta 1/3 on ruutia, 1/3 välitulppaa ja 1/3 hauleja. CAS-latausten paineet ovat yleensä pieniä, joten kokeileminen on melko turvallista monen muun ampumalajin latauksiin verrattuna. Joillakin on tapana leikata hylsyn suu osittain poikki, jolloin ammuttaessa hylsyn suu katkeaa irti, ja "ympärileikattu" hylsy putoaa siististi pois piippua heilauttamalla. Sitten vain savua ilmaan ja lyijyä peltiin hyvällä asenteella! Kaliiperi .38 Spl .38 Spl .38 Spl .38 Spl .38 Spl .38 Spl .45 Colt .45 Colt .45 Colt .45 Colt Piipun pituus 6" (revolveri) 18 1/2" (kivääri) 6" (revolveri) 18 1/2" (kivääri) 6" (revolveri) 18 1/2" (kivääri) 4 3/4" (revolveri) 18 1/2" (kivääri) 4 3/4" (revolveri) 18 1/2" (kivääri) Luoti .358 125gr RNFP .358 125gr RNFP .358 125gr RNFP .358 125gr RNFP .358 125gr RNFP .358 125gr RNFP .452 200gr RNFP .452 200gr RNFP .452 200gr RNFP .452 200gr RNFP Lat.Pit.uus 36,3mm 36,3mm 36,3mm 36,3mm 36,3mm 36,3mm 39,3mm 39,3mm 39,3mm 39,3mm Nalli Fed 100 Fed 100 Fed 100 Fed 100 Fed 100 Fed 100 Fed 150 Fed 150 Fed 150 Fed 150 Ruuti TrailBoss TrailBoss TiteGroup TiteGroup BA 10 BA 10 N320 N320 TrailBoss TrailBoss 3,0 gr 3,0 gr 3,5 gr 3,5 gr 2,2, g 2,2, g 6,5, gr 6,5, gr 5,6 gr 5,6 gr PF:min 76 96 98 118 74 100 118 168 118 168 Keskinopeus (fps) 664 824 835 1012 611 819 634 865 616 816 nop. Haulikuormaa voi sen sijaan hieman kasvattaa (28-32 grammaan). Koska ampumamatkat ovat niin lyhyitä, haulikuormalle ei tarvita niin paljon vauhtia, vaan 800-850 fps riittää hyvin
Tavanomaiset taulut, joissa on musta keskiö valkoisella pohjalla ovat juuri tällaisia. Tätä vaikeutta on koetettu helpottaa käyttämällä "helppoja" maalitauluja. Esimerkiksi avotähtäimillä ammuttaessa silmä on mahdottoman tehtävän edessä. Myös jyvän ja hahlon väliin jäävät raot on valittu siten, että ne sopivat ampujan silmään. Esimerkiksi 25 metrin pistoolilajeissa jyvän leveys usein valitaan siten, että tähdättäessä se näyttää olevan täsmälleen saman levyinen kuin taulun musta osa. Näin ampuja voi helpommin arvioida sitä, että jyvä on linjattu sivusuunnassa oikein. Samalla tulemme vastanneeksi kysymykseen, miksi eri käyttötarkoituksissa tähtäimet ovat sellaisia kuin ne ovat? Aina kun puhutaan tähtäimistä ja tähtäämisestä, on muistettava ihmissilmän asettamat rajoitukset. Sen pitäisi linjata absoluuttisen oikealla tavalla kolme eri etäisyydellä olevaa asiaa: kohde, etutähtäin ja takatähtäin. useimmat urheiluammunnan muodot, suoritusta on koetettu helpottaa mukauttamalla tähtäimet sääntöjen sanelemaan tauluun. (käytännössä ampuja näkee niistä taulun valkoista aluetta, jolloin myös takatähtäimen sijoittaminen tähtäinkuvassa oikealla paikalle on mahdollisimman helppoa. HUIPUTUSTA! Ei ole lainkaan yllättävää, että kilpalajeissa tässäkin asiassa on ryhdytty huijaamaan luontoa. Näin siis teoriassa, käytännössä avotähtäimillä tarkasti tähtääminen on vaikeaa. Iirishimmentimen avulla kaikki kohteet, sekä tähtäimet että kohde saadaan näkymään tarkkoina yhtä aikaa. Joten, jos katse on tarkentuneena vaikkapa 100 metrin päässä olevaan tauluun, ovat pikkuruiset tähtäimet täysin epäterävät ja tähtääminen on pikemminkin veikkaamista. 46 Aloittelevaa ampujaa opetetaankin kohdistamaan katse etutähtäimeen, joka on se oikea tapa. Erikoiskäytöissä, joita ovat mm. Ensimmäisenä ongelmana on, että silmä tarkentuu vain yhdelle etäisyydelle kerrallaan. Toisena ongelmana on, että ihminen luonnostaan katsoo tekemisen kohdetta, tässä tapauksessa taulua. RAUTALANK A TEKSTI: TERO KUITUNEN TÄHTÄIMET MAALIN MUKAAN Tällä kertaa aiheena on todellinen perusasia, eli kohteen vaikutus rautatähtäinten valintaan. Kun tähtäinkuva rakennetaan terävänä näkyvän etutähtäimen ympärille, etäisyysero takatähtäimeen on niin pieni, että sen sumentuminen ei tuhoa suoritusta täysin. Oikein säädetyn iirishimmentimen avulla näkymä WWW.REKYYLI.FI. Rau- tatähtäimet ovat tavanomaisesti mustat, joten musta tähtäinkuva on helppo sijoittaa oikeaan kohtaan valkoista kohdetta vasten. Jos kohde on tarpeeksi suuri ja erottuva, tähtäinkuva saadaan asetettua siihen riittävällä tarkkuudella. Himmentimen toimintatapa on sama kuin kameran objektiiveissa: kun aukko pienenee, syvyysterävyysalue kasvaa
Niillä tähtääminen vaatii reikätähtäimiin verrattuna tietoisempaa otetta, eli jyvä on aktiivisesti keskitettävä hahloon sekä sivu, että korkeussuunnassa. Kaikki tarpeellinen näkyy terävänä ilman ponnistelua. Näin silmän luonnollista kykyä hyödynnetään maksimaalisesti ja samalla iirishimmennin muuttaa kuvan kaksiulotteiseksi. Himmentimen reiän koon lisäksi tähtäinkuvaa voidaan muuttaa lisäämällä erilaisia suodatinkalvoja, tai vaihtamalla etutähtäimen rengas erilaiseksi, käyttäjän mieltymysten ja esimerkiksi valaistusolojen mukaan. muuttuu latteaksi ja tähtääminen on hieman samanlaista kuin videopeleissä. Edellä mainitut kilpaaseiden himmenintähtäimet ovat yksi kehityshaara, muita ovat esimerkiksi RK:sta tuttu reikätähtäin sekä ghost ring, jossa reikä on vastaavasti erittäin suuri. Toki rutiinilla on suuri vaikutus. Kuvan takatähtäimen reikä on jo niin pieni, että se muuttaa näköhavaintoa kaksiulotteiseen suuntaan. Siinä vaiheessa, kun konstruktiota ryhdyttiin kopioimaan, esimerkiksi Suomessa ja Israelissa, laatikon kansi suunniteltiin jämymmäksi, jotta saatiin alusta lähelle silmää sijoittuvalle reikätähtäimelle. Esimerkiksi ghost ring, jonka ohutreunainen ja suurireikäinen rengas hädin tuskin näkyy tähdätessä, perustuu puhtaasti tähän luontaiseen kykyyn. Tähdätessä mustan maalitaulun ympärille asetetaan kaksi sisäkkäistä kehää, eli etutähtäimen rengas ja takatähtäimen pikkuruinen reikä. Ei välttämättä. Lajeissa, joissa millien kymmenesosatkin voivat ratkaista, tähtäimet ovat luonnollisesti erittäin tärkeässä roolissa. Koska maalitauluna on pyöreä musta pallo tunnetulla etäisyydellä, tähtäimet on voitu tehdä ideaaleiksi lajiin. Tämä onkin mukava aasinsilta seuraavaan aiheeseen. REIKÄÄ SOTILAILLE Tolppa ja hahlo -tyyppinen tähtäin on lopulta varsin puutteellinen suuntauslaitteisto ja siksi kivääreissä käytetään paljon erilaisia reikätähtäimiä. Pistoolilajeissa himmennin on osa ampujan laseja ja kiväärilajeissa se on integroitu takatähtäimeen. Kyseessä on siis lajin sisään rakentunut ilmiö. Esimerkiksi RK:n reikätähtäin on jo niin sanotusti "optinen" tähtäin. Reikään perustuvat tähtäimet ovatkin sotilaskivääreissä olleet jo kauan vakiotavaraa. Mutta selkeästi asia on ollut Venäjälläkin suurennuslasin alla, koska vastikään julkaistussa seuraavan sukupolven AK-kiväärin prototyypissä oli takatähtäin siirretty laatikon kannen päälle. Benelli MR1:n suuntauslaitteisto edustaa sotilaskivääreissä tavanomaisesti käytettäviä tähtäimiä. Itse asiassa kiväärissä se toimii itsessään takatähtäimenä. Aihe on yllättävänkin laaja, joten palaamme siihen tulevissa numeroissa. 47. Eroista huolimatta kaikki reikätähtäimet perustuvat samaan ideaan, eli silmän kykyyn, tai jopa pyrkimykseen, keskittää asioita. Aseen suunnittelija on saattanut tehdä tietoisen kompromissin, koska AK:t eivät välttämättä ole mekaanisesti riittävän tarkkoja, jotta reikätähtäimestä saataisiin oikeaa etua. Reikätähtäimelle ei ollut kiinnityspaikkaa, koska aseen laatikon kansi oli (on) liian lepsu. AK47:ssa hahlo-mallinen takatähtäin oli pakon sanelema juttu. Lisäksi rengas, ollessaan tiettyä rajaa pienempi, tekee silmälle samaa kuin iirishimmennin ja näin muuttaa silmän tekemää havaintoa. Koska silmä lähes automaattisesti keskittää renkaan oikein, ampujan tarvitsee WWW.REKYYLI.FI rengastähtäimen kanssa huomioida vain kaksi asiaa, eli jyvä ja kohde. Tehtiinkö alkuperäisessä konstruktiossa sitten suunnitteluvirhe. Vastapainona on tähtäimen hitaus ghost ring -tyyppiseen avaraan reikätähtäimeen verrattuna. Kun rautatähtäimet siirtyvät kauemmas kasvoista, on käytössä tolppa ja jyvä. Joku voisi nyt ihmetellä, miksi AK47-suvun itäkivääreissä on ollut hahlo ja tolppa, jos se kerran on huonompi ratkaisu. Tietyissä lajeissa iirishimmennin on menestymisen ehto, koska kaikki käyttävät niitä ja vaadittava tulostaso jää todennäköisesti saavuttamatta ilman. Takana on reikätähtäin (koko vaihtelee) ja edessä tolppajyvä (muoto ja koko vaihtelevat)
Jos tavoitteena on oikea tekniikka, vain tietoisesti tehdyt oikeat suoritukset luovat rutiinin, jota voidaan siten myöhemmin käyttää hyväksi. Vaikka aseilla olisi samankaltainen tehtävä, tähtäimistä on eripuolilla muodostunut erilaisia. valokuiduilla höystettyihin battue-kiskoihin. Kohde erottuu taustasta usein heikosti ja monesti ampumatilaisuudet ovat suhteellisen nopeita. Valkoisen paperiin ammuskelu voi tuntua hölmöltä, mutta oikein tehtynä se on erittäin tehokasta "silmätreeniä". Sabatti Classic Safari .470 NE -suurriistakiväärissä tähtäimet eivät ole aivan "classic"-nimen mukaiset. Kiikaritähtäimillä suurin parannus saadaankin käyttäjäryhmissä, jotka eivät harjoittele paljoa. Takatähtäin eri etäisyyksille kalibroituine hahloineen on sitä itseään, mutta etutähtäimessä messinkinen nuppi on korvattu valokuidulla. Nykyäänkin "oikeassa" safarikiväärissä on messinkinen nuppijyvä ja erittäin avara V-hahlo, ja vipulukossa buck horn -takatähtäin. Avotähtäinten ongelmana on, että pienenä näkyvään kohteeseen osuma tulee sijoitettua tavoiteltavan osumapisteen sijaan lähemmäs kohteen keskustaa. Kiväärillä tavoiteltava osumapiste on lähes aina eri kuin riistaeläimen massa- keskeispiste. RAUTALANK A SILMÄÄ VOI TREENATA "Katse etutähtäimeen" -mantraa hoetaan aloittelijoille, joista osa jossain vaiheessa tajuaa mitä tarkoitetaan. Tämä on yksi merkittävimmistä syistä, miksi rautatähtäimiä suositaan nykyään vain erikoistuneissa metsästyksen käyttötarkoituksissa. MENNEISYYDEN HOUREITA? Nykyiset käytännön kiväärimiehet pitävät rautatähtäimiä lähinnä varajärjestelmänä. Niiden tähtäimet ovat erilaisia, vaik48 ka kaikkien ensisijainen vaatimus on osuminen nopeasti lyhyelle etäisyydelle. Lisäksi, erityisesti Amerikassa optiikan käyttäminen on niin yleistä vipulukoissakin, että avotähtäimet ovat usein mukana vain, koska ne perinteisesti kuuluvat asemalliin. Käytännössä tehokkainta on harjoitella ensin kylmänä ja sitten radalla ampumalla valkoiseen pahviin, jossa ei ole lainkaan tähtäyspistettä. Siis joko tietoisesti tai alitajuisesti tähdätään keskemmälle, jotta osuma olisi varmempi. Poikkeuksena ovat tiettyjen lajien kilpa-aseet, joita ei säännöistä johtuen saa varustaa optiikalla. Ja heistä osa myös jossain vaiheessa pystyy siihen käytännössä. On aivan tavanomaista, että ampuja huomaa tulostasonsa heikentyvän ja joutuu palaamaan perusteisiin. Tähtäin itsessään ei tee kenestäkään parempaa ampujaa, mutta on helpompi keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Syynä vaihteluun ovat osaltaan paikalliset perinteet ja niihin takertuminen. Ja kuten aina, vähävaraisemmat seuraavat vähitellen perässä. Tokihan metsästyskivääreissäkin on käytetty reikätähtäimiä, ja onpa ajatuksella ollut puolestapuhujanaan esimerkiksi legendaarinen Jeff Cooper, mutta silti variaatiota on suuresti. Oikeastaan ainoa tapa opettaa tämä taito on aloittaa rauhallisesti ja tehdä tuhansia ja tuhansia oikeita suorituksia. Ihmisen taipumus katsoa kohdetta on kuitenkin niin voimakas, että kokeneetkin ampujat tuppaavat unohtamaan oikean tavan tähdätä. Mutta ajojahtikivääreissä on jo uskallettu siirtyä mm. Asetrendit perinteisesti tihkuvat sitten sotilaskäytöstä siviilien maailmaan, joten kiväärien puolella avotähtäimet alkavat olla jopa uhanalainen ilmiö. Aseen tuleva omistaja ampuu ensin pelkällä jyvällä ja ase muokataan ampumaan kohdalleen luonnostaan. Niinpä armeijat, joilla on ollut varaa parantaa kalustoaan, ovatkin jo päivittäneet aseensa optisilla tähtäimillä. Otetaan esimerkiksi safarikivääri (Afrikka), ajojahtikivääri (Keski-Eurooppa) ja vipulukkokivääri (Pohjois-Amerikka). On mielenkiintoista seurata, milloin vastaava kehitys alkaa todenteolla lyhyissä aseissa. Koska suurriistakiväärillä on suojeluaseen rooli, ne saatetaan jopa rakentaa "luonnollisesti suuntautuviksi". Tämä on nähtävissä myös tähtäinten rakenteessa. Esimerkiksi hirvieläimillä tuloksena onkin sitten liian taka- ja ylävoittoinen osuma. Periaatteessa samat edut kun olisi saavutettaessa myös siellä. WWW.REKYYLI.FI. Vasta sitten lisätään takatähtäin. Optikan suosiolle metsästyksessä on toki muitakin syitä. Metsästyskiväärin avotähtäimet eivät siten läheskään aina ole ne parhaat mahdolliset, vaan perinteet menevät käytännöllisyyden edelle. Eräs parhaista konsteista silmän opettamiseen on poistaa yhtälöstä kohde. Tähtääminen ei siten poikkea mitenkään vaikkapa laukaisutekniikasta, jossa "hidastasainen-puristava" voidaan järjestelmällisellä harjoittelulla muuttaa toimintalajeissa tarvittavaksi "salamannopea-tasainen-puristava"-laukaisuksi. Syy tälle on ilmeinen, tähtäinkaukoputkella tai punapistetähtäimellä suorituksesta saadaan poistettua yksi vaikeimmista asioista, joten osumavarmuus nousee. Näin silmä on helpompi saada tarkentumaan etutähtäimeen ja sille voidaan opettaa oikea tähtäinkuva ilman osumisen pakkoa. Näin ase on niin sopiva käyttäjälleen, että nopeissa heittolaukauksissa tähtäinkuva on valmis heti kun perä napsahtaa poskeen. PERINTEIKÄS JAHTIKIVÄÄRI Metsästykseen valmistetuissa kivääreissä tähtäimet vaihtelevat suuresti, vaikka helposti olettaisi, että vaatimukset olisivat suunnilleen samoja kuin sotilasaseiden puolella. Vaikka se puristeja ahdistaakin, niin valokuitu näkyy mahtavasti ja auttaa pikatilanteissa. Hyviä esimerkkejä ovat sotilaiden ja metsästäjien suuri massa
Tilauspaketissa seurasi myös jotain paljon kiinnostavampaa. G EMINI -SUPISTAJAT TEKSTI: TERO KUITUNEN VANHA HAULIKKO UUTEEN USKOON Jokin aika sitten etsiskelin netistä ulkopuolisia supistajia vanhaan Benelliin, ja erityisesti olin kiinnostunut teräshaulikelpoisista. 100 mm jatkoja on saatavana myös sisäpuoliseen kierteeseen useisiin merkkeihin. Erityisen kiinnostava valikoima on esimerkiksi Benelli SL 80:n tai vastaavan omistajan kannalta, koska ulkopuolisia tarvikesupistajia ei ole liiemmin näkynyt markkinoilla. GEMINI-SUPISTAJAT Valmistaja: Gemini, www.gemini.bs.it Maahantuoja: ei tiedossa Ulkopuoliseen kierteeseen on saatavana perinteisten supistajien lisäksi myös "jatkopiippuja", joihon käyvät nykyaikaiset sisäpuoliset supistajat. Se tulee supistajan paikalle ja siihen on mahdollista vaihtaa mikä tahansa mobilchokejärjestelmän sisäpuolinen supistaja. WWW.REKYYLI.FI Nyt aseen painotus säilyy samana ja käytettävissä on laajempi valikoima sopivia supistajia. MAINIOITA VEKOTTIMIA Geminiltä on saatavana myös rihlattuja "hajotussuppareita" sekä portattuja supistajia. Italialaisella Geminillä oli yllättäen sellaisia valikoimassaan. Tosiaankin, Gemini valmistaa modernien sisäpuolisten suppareiden lisäksi ulkopuolisia supistajia, joista avarimmat supistusasteet ovat teräshaulikelpoisia. Henkilökohtaisesti inhoan aseen painopisteen muuttumista ja siksi olen hoitanut kaikki hommat kolmevarttisella. Näitä supistajia on saatavana perinteisinä SL-80-tyylisinä, eli supistajien pituus muuttuu supistusasteen mukaan. Iloinen yllätys olikin, kun pakettiin oli sujautettu myös vanhan kolmevarttisen supistajan pituinen "jatkopiippu". Listalla on mm. Kuvassa 100 mm (4 tuumaa) jatko ja siihen sopiva supistaja. Koekäyttöön saapuneiden supistajien laadun perusteella tehtaan valikoimaan kannattaa tutustua, jos on hakemassa jotain hieman poikkeavaa haulikkoonsa. Saatavana on myös 150 mm (6 tuumaa) jatkopala, jolla aseen painopisteen ja luonteen muuttaa täysin erilaiseksi. Baikal, Browning, Benelli, Beretta ja Winchester. 49
Nimittäin käyttää "lääketieteellistä" keksintöä ampumisen apuna. Ampujien pyrkimys aina vain parempaan ja helpompaan ampumasuoritukseen on loputon keksintöjen lähde. Koska olin tekemässä laseista artikkelia, tutkailin näköhavaintoa perusteellisesti ja tein merkittävän, WWW.REKYYLI.FI MONTA PIENTÄ AUKKOA Moni varmaan nyt ihmettelee, mikä tällaisten lasien idea oikein on. Tässä kokemuksiani muutaman käyttökerran jäljiltä. Linssit ovat linssit vain nimellisesti, koska ne ovat läpinäkymätöntä mustaa muovia, joka on täynnä pikkuruisia reikiä. Välineitä koetetaan jatkuvasti parantaa ja myös lajien sääntökirjoja venytellään sumeilematta. Jo tuon lyhyen kokemuksen perusteella oli selvää, että asiaan pitää paneutua tarkemmin. Kun aseen nostaa kasvojen eteen, joutuu usein hieman kääntelemän kasvoja jotta tähtäinkuva saadaan näkymään keskeltä yhtä reikää. Kun kuva suodattuu silmään linsseissä olevista pikkuruisista rei'istä, reiät rajoittavat silmään tulevan valon määrää ja erityisesti sen suuntaa. PINHOLE GLASSES TEKSTI: TERO KUITUNEN SYVYYSTERÄVYYTTÄ KÄRPÄSLASEILLA Onkohan tämä arveluttavaa. Pin Hole -laseilla efekti on samankaltainen, vaikka aukkoja on paljon, eikä aukon kokoa voi säätää. Hämärässä sisätilassa en saanut aikaiseksi oikein minkäänlaista tähtäinkuvaa ja kokeilu meni irvistelyksi. Tällaisista lähtökohdista oli kysymys, kun törmäsin siluettiradalla "kärpäslaseihin". Alunperin reikälasit on tarkoitettu 50 TARKKAA TOUHUA Sisätiloissa reikälasien läpi ei useinkaan tule riittävää määrää valoa. korjaamaan näkökykyä. Kun tämä alkutoimenpide on tehty, keskitetään katse jyvään ja voila, myös kaukana oleva maalitaulu näkyy terävänä. Tuloksena pitäisi olla näkökyvyn paraneminen. Sen sijaan ulkoradalla, jossa valoa on paljon, reikälasit toimivat. Jos tätä ei tee, tähtäinkuva on usein hieman sumea, koska se nähdään kahdesta eri reiästä ja kuvan keskellä on siivu muovia. Optimiksi säädetyllä iirishimmentimellä tähtäinkuva onkin kauttaaltaan kirkas ja terävä ja tarkasti ampuminen oleellisesti helpompaa. Ensimmäisen kerran näin reikälaseja siluettiampujilla ja tuolloin pääsin myös kokeilemaan niitä hieman. Virallisemmin lasien nimi on pinhole glasses ("neulanreikälasit"), joka kuvaa laseja hyvin. Se ei myöskään ole syy tämän artikkelin kirjoittamiseen. Siis kaikki yhtä aikaa, mikä on ihmissilmälle normaalioloissa mahdotonta. ampumista ajatellen. normaali näkö. Syynä on halu selvittää, olisiko keksintöä mahdollista hyödyntää avotähtäimillä ammuttaessa. Tämä on ainakin oma kokemukseni. Lasien käyttäjä siis katsoo ikään kuin verkon läpi. Useimmat varmasti tietävät iirishimmentimen toimintaperiaatteen: "kun aukko pienenee, syvyysterävyysalue kasvaa". Varmuuden vuoksi kerrottakoon, että himmentimellä saadaan ampuja näkemään etutähtäimen lisäksi terävinä sekä takatähtäin, että maali. Itse en näkökyvyn paranemista pysty toteamaan, koska minulla on ns
Espoon Keskuksen Silmäasemalla optikko kyllä tunnisti "pinhole"ajatuksen ja kertoi että hekin käyttävät yhtä reikää kun pitää tutkia alustavasti tuntemattoman heikkonäköisyyden syitä. Samoin katseen vaeltamisesta aiheutuvat jyvän liikkumiset kohti hahlon reunaa olivat heti ilmiselviä ja siten korjattavissa. Lisäksi ampujat, jotka tappelevat silmälasiongelmien kanssa, saattavat saada reikälaseista apua. KUUSI KERTAA PAREMPI NÄKÖ? Koska kameran linssi toimii samaan tapaan kuin silmä, koetimme saada aikaan kuvaparin, jossa näkyisi lasien idea. Reikälaseilla tuo ongelma korjaantui heti ja oli mukavaa ampua pitkästä aikaa rennosti molemmat silmät auki. Lasit toimitetaan pehmeässä suojapussissa. Myös valmistaja korostaa, että reikälaseja ei saa käyttää esimerkiksi autolla ajettaessa. Revolveriin patWWW.REKYYLI.FI ruunat saa toki näppituntumallakin, mutta huomasin repiväni lasit pois päästä lataamisen ajaksi. Juuri tässä reikälasien heikkous iirishimmentimeen verrattuna: iirishimmentimen reiän koko olisi voitu nyt säätää sopivaksi juuri näihin valaistusoloihin. Tältä pohjalta lienee kaikille yllätyksetöntä, että en missään tapauksessa suosita tällaisia laseja lajeihin, joissa olisi tarpeen nähdä laajemmalle tai jopa liikkua aseen kanssa. Tästä huolimatta alan ammattilaiselle ko. Esimerkiksi ikänäöstä kärsivät ampujat ovat usein ongelmissa. Ilman laseja seinäkalenterista ei saanut selville kuin värit mutta reikien läpi tihrustaminen mahdollisti kuukausien lukemisen ongelmitta. Kohdehenkilö myös kokeili autolla ajoa suljetulla väylällä. Ampumisessa hyödyllinen näkökentän rajoittuminen on todella raastavaa esimerkiksi asetta ladatessa. Reikälasien tapauksessa se tuntuu turhalta, koska niitä ei tarvitse suojata naarmuuntumiselta. Toimituksen likinäköisin ihmetteli reikälaseja ja laitettuaan ne nenälleen ei kirjaimellisesti uskonut silmiään. 120% näkökyky). Vasen kuva on otettu ilman laseja, oikea niiden läpi. Ajatuksena oli, että kamera tarkennetaan lähellä olevaan kynään ja katsotaan, näkyykö kauempana oleva hahmo terävämpänä. Viime vuosina dominoivan oikean silmäni näkökyky on heikentynyt juuri sen verran, että vasen silmä pyrkii "varastamaan". Ampujalla tätä ongelmaa ei ole, koska katse on helppo keskittää vain yhteen reikään. mutta sinänsä loogisen havainnon: todellisuudessa esimerkiksi 100 metrin päässä oleva maali oli reunoiltaan hieman sumea, vaikka se olikin paljon terävämpi kuin ilman reikälaseja. Likinäköisen henkilön silmämuna on fyysisesti vähän soikiomainen ja tämä tosiasia ei reikien läpi tihrustamalla muutu. REIKÄLASIT AKA PIN-HOLE GLASSES Hinta: yksittäin ostettuna 1525 dollaria (mallista riippuen) Saatavuus: www.pinhole-glasses.com 51. Ampujan kannalta on myös merkittävää, että reikälasit EIVÄT ole suojalasit ja siksi niitä on käytettävä yhdessä suojalasien kanssa. Siksi joudunkin usein sulkemaan vasemman silmäni kun ammun kauemmas. Kuusi kertaa parempi näkökyky reikien läpi sai niin optikon kuin kohdehenkilön pyörittelemään ihmeen edessä päätään. Tuloksena on kuuleman mukaan erittäin terävä kuva, koska silmälasit auttavat näkemään lähelle (tähtäimet) ja reikälasit auttavat maalin näkemisessä. MITATTUA FAKTAA Näkökyky reseptin mukaisilla laseilla: 1,2 (eli erittäin hyvä, ns. Optikko tyrmäsi kuitenkin lasien markkinointiviestin, jonka mukaan pitempiaikainen käyttö voisi parantaa näkökykyä pysyvästi. Muutos oli niin radikaali että mies marssi optikolle selvittämään mistä on kyse. Lasien läpi näkyvä hahmo on selvästi terävämpi, mutta epämääräinen, koska kuva on selvästi otettu useamman reiän läpi. Näkökyky ilman laseja: 0,1 (10% eli esim kasvojen tunnistaminen yli 3 metrin vaikeaa). Joka tapauksessa reikälasit terävöittivät tähtäinkuvaa merkittävästi. Toisaalta valmistaja väittää, että aivoilta menee oma aikansa tottua laseihin ja mukautumisjakson jälkeen kokemaani ongelmaa ei pitäisi enää olla. Merkittävä kysymys onkin, pitääkö ampuja laseja päässään koskaan niin paljoa, että mukautuminen ehtisi tapahtua. reikälasi-idea oli tuntematon ja tulokset likinäköisen käytössä hämmästyttivät. EPÄKÄYTÄNNÖLLISET? Reikälasien vahvuus on myös niiden heikkous. Näkökyky tuntui paranevan huimasti. Jos idea todetaan toimivaksi, niitä varmuudella näkyy jatkossa lajeissa, joissa säännöt eivät salli iirishimmentimen käyttämistä, mutta jossa siitä olisi hyötyä. Ampuessani makustelin uutta ja ihmeellistä tähtäinkuvaa ja totesin ensimmäistä kertaa näkeväni tiettyjä tähtäysvirheitä. Nettikaupasta tilaamani malli on varsin järkevästi muotoiltu ja ne saakin sijoitettua useimpien ampujanlasien alle. Näkökyky reikälasien läpi: 0,6 (60%, teoriassa EU-direktiivin mukaan saa ajaa autoa). Kyseisessä nettikaupassa on myös malleja, joissa "reikälinssin" päällä on aurinkolasin linssi. YKSI VÄLINE LISÄÄ On vaikea ennustaa tuleeko reikälaseista minkään tasoista ilmiötä ampujien keskuudessa. Aiemmin ilmiön on huomannut vasta siitä, että osumat alkavat liikkua alemmas. Esimerkiksi jyvän aavistuksenomainen sukeltaminen laukausmäärän kasvaessa näkyi laseilla heti ja se oli mahdollista korjata. Samaa ei voi suositella tehtäväksi liikenteessä, sen verran etäisyyksien arviointi heikkenee. Erittäin tärkeä huomio on että stereonäkö ei toimi täydellisesti varsinkaan lähelle. Eräs tuntemani siluettiampuja käyttääkin reikälaseja yhtä aikaa silmälasien kanssa
Siitä huolimatta kaupallisesti ladatut patruunat ovat vieläkin suhteellisen hinnakkaita ja usein jälleenlataaminen tuleekin mukaan harrastukseen viimeistään kyseisen kaliiperisen aseen hankinnan myötä. 52 Testasimme aiemmin (Rekyyli 3/2010) Ares-luoteja kaliiperissa .357. Koelataukseen valitsimme tarkoitukseen hyvin soveltuvan Vihtavuoren 3N37-ruudin. Kuten jo edellisellä kerralla totesimme, luotien keskinäinen kokovaihtelu on varsin pientä ja tämä omalta osaltaan antaa myös odottaa hyvää käyntiä. TEKSTI JA KUVAT: MARKO TAMMELIN PIKATESTISSÄ ARES .45 ACP Pistoolikaliipereista .45 Auto on yksi kestosuosikeista, eikä suotta, onhan kyseistä kaliiperia käytetty menestyksekkäästi yli sata vuotta. Nyt vuorossa on pikatesti miten Aresin .45 luodit käyttäytyvät pistoolissa. Luodin painoksi valikoitui tavallista hieman kevyempi, eli 12,96 grammaa (200 grainia) ja tyypiksi pinnoitettu RNBB, EPRX ("FMJ"). Lataus pyrittiin hakemaan mahdollisimman lähelle tehdaspatruunoiden nopeusluokkaa (noin 260 m/s). KosWWW.REKYYLI.FI
Tulokset ovat kohtuullisia, ja positiivisia siinä mielessä, että kyseessä on vain yksi lataus. 2. 1) Nyt koeammuttu luoti -LUODIT ka kyseisen luodin ohjauspinnan ja kärkikartion alkamiskohdan halkaisija muuttuu varsin jyrkästi, valittiin latauspituus siten, että kartion alkamiskohta asettui juuri ja juuri hylsyn suun tasalle. 48,26 mm / 25 m TESTIÄ JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUSTA Ammuimme koelatauksella tuelta neljä viiden laukauksen sarjaa 25 metrin etäisyydeltä, kelin ollessa aavistuksen miinuksen puolella. Tavoiteltu nopeus saavutettiin kohtalaisen hyvin, tosin nopeusvaihtelua oli hieman liikaa (13,2 m/s). Piippuun ei kertynyt lyijyä, mutta luotien pinnoitteesta irtosi suhteellisen paljon sinistä väriä, jonka poistaminen vaati öljyttyä messinkiharjaa useammankin kerran. Mainittakoon, että suurimmassa osumakuviossa neljä osumaa oli 28,98 mm nipussa, yhden "nykäisyn" levittäessä tuon kasan yli 60 millimetriin. 230 gr 200 gr 14,90 g 12,96 g läpimitta .452 =11,48 mm .452 =11,48 mm Mitattu 10 kpl keskiarvo paino 15,04 13,08 läpimitta 11,48 11,48 pituus 17,06 16,12 paino, g Pienin 15,02 13,03 Suurin 15,06 13,13 Hajonta 0,04 0,1 1) 61,44 mm / 25 m läpimitta, mm Pienin 1. Ilmoitettu paino 1. Vertailun vuoksi AP 225 RN FP -luodeille saatiin 7,2 grainilla 3N37:aa vauhtia 233,1 m/s. 2. 2. 10,9 senttiä / kpl) varsin hyvä vaihtoehto. Pienellä hakemisella tulos on todennäköisesti puristettavissa paremmaksi. Yhteenvetona voidaan sanoa että Ares luodit ovat edullisina (n. Toisaalta hintaero esimerkiksi kuparipinnoitettuihin Lead Extrusions -luoteihin ei nykyisellään ole kovin suuri, koska esimerkiksi .45, 230gr RN -luodit maksavat tällä hetkellä noin 112 euroa / 1000 kpl, tarjoten puristeluoteihin tottuneelle jälleenlataajalle tutumman lähtökohdan. KOELATAUS Luoti: ARES .45 acp 12,96 grammaa (200 grainia) RNBB EPRX Ruuti: Vihtavuori 3N37, 0,47 grammaa (7,2 grainia) Nalli: Iso pistoolinalli Latauspituus: 31,50 mm Mitattu keskinopeus: 266,5 m/s Suurin nopeus: 275,7 m/s Pienin nopeus: 262,5 m/s Hajonta: 13,2 m/s Iskuenergia: J0 = noin 460 joulea PF= 174,87 Pienin osumakuvio: 48,26 mm / 25 m Suurin osumakuvio: 61,44 mm / 25 m Koease: Norinco 1911 A1 "Big Ten", modifioitu FAKTAT Luoti: Ares 200 grain RNBB EPRX Hinta: 109,40 euroa / 1000 kpl Maahantuoja: Kirkkonummen Erävaruste Oy, www.eravaruste.fi 53. 11,48 11,48 Suurin 11,49 11,49 Hajonta 0,01 0,01 pituus, mm Pienin 16,99 16,06 Suurin 17,09 16,17 Hajonta 0,1 0,11 1) Muuta Muuta 1. Mitatut nopeudet käyvät ilmi oheisesta taulukosta. WWW.REKYYLI.FI Testin suurimman osumakuvion kooksi tuli 61,44 mm ja pienimmän 48,26 mm
Lisäksi tarvitaan kaksi kappaletta DCrunkoliittimiä mutterikiinnityksellä ja näihin sopivat pistokkeet juotoskorvakkeilla, sekä johtoa ja sopiva 12 voltin lyijyhyytelöakku virtalähteeksi. Muuntajan DCliittimen napaisuus tulee varmistaa ennen lataamisen aloittamista (eli plussa keskellä, miinus rungossa). rasvanpoistoaineella, joka ei kuitenkaan vahingoita muovipintoja. Led-nauhaa hankittaessa kannattaa muistaa myös se, että jännitteen alennus ledeille on tehty etuvastuksilla elektroniikan sijaan, sillä jos jännitteen alennus on tehty elektroniikalla (ledin virtaa 54 pätkimällä), aiheuttaa tämä sen tilanteen että mittarin anturit rekisteröivät ledien välkkymisen luodin ohituksina. Led-nauhan voi katkaista tavallisilla saksilla leikkaamalla nauhaan merkityistä kohdista (viiva juotoskontaktien välissä). Yksi vaihtoehto on hankkia mittariin valmis lisävaruste, mutta miksi sellaista ei voisi tehdä myös itse? TEKSTI JA KUVAT: MARKO TAMMELIN Projekti on syytä aloittaa oikeiden komponenttien valinnalla. Välkkyminen ei välttämättä näy paljaalla silmällä. Juottamiseen tarvitaan juotoskolvi ja tinaa, sekä kaiken varalle suositellaan hankittavaksi myös tinaimusukkaa. Tämä onnistuu esimerkiksi mattoveitsen terällä varovasti raaputtamalla tai vaihtoehtoisesti hiomapaperilla. Tutkittuamme asiaa päätimme, että sopivin vaihtoehto olisi tehdä valaistus puolijohdetekniikalla, eli kansankielellä ledeillä. Led-nauha kiinnitetään varjostimiin siten, että se tulee mahdollisimman keskelle, valaisten anturin kennon tasaisesti suoraan yläpuolelta. Tarralla varustettua led-nauhaa myydään ainakin Bebekillä (www. Näitä kaikkia löytyy esimerkiksi Bebekiltä, tai muista elektroniikkaliikkeistä. Mikäli "ti- VALMISTUS JA ERITYISET HUOMIOT Koska nyt käyttämässämme lednauhassa on valmiina tarrapinta, on valmistelu syytä aloittaa puhdistamalla varjostimen pinnat denaturoidulla alkoholilla (esimerkiksi polttoaineen jäänesto), tai muulla Led-nauhan testausta asennusta suunnitellessa. WWW.REKYYLI.FI. Led-valonauhan molemmissa päissä on juotospinnat, joista käyttöön otettavista tulee poistaa suojalakka ennen juottamista. Seuraavaksi varjostimeen porataan sopivan kokoinen reikä DC-runkoliittimelle ja asennetaan liitin paikalleen. Luodinnopeus mittarit toimivat yleensä niin että niiden anturit reagoivat voimakkaihin valoisuuden vaihteluihin, joiden perusteella nopeus saadaan mitattua. Ledejä löytyy usean eri värisiä. Paikan valinnassa kannattaa miettiä mitä kautta johto saadaan vedettyä niin että se haittaa vähiten ampumista. Vertailun vuoksi esimerkiksi CED M2 -mittarin varjostimiin menee 2 x 25 cm pätkä led-nauhaa, eli 15 lediä kumpaankin. Lisäksi tarvitaan akun johtoon tuleva sulake sekä abiko-liittimiä. Tästä syystä infrapuna tai vastaavasti näkyvän spektrin punainen valo suuri intensiteettisenä olisi tähän käyttöön varsin hyvin soveltuva. VALOT T - NOPEUSMITTARIIN EE SE ITSE Jokainen luodin nopeuksia mittaava törmää jossain vaiheessa siihen, ettei mittaaminen onnistu kuin aurinkoisella kelillä. Tässä artikkelissa käyttämämme lyijyhyytelöakun lataukseen sopii joku yleismallin 12 voltin tasavirtalähde, jonka virranantokyky ei kuitenkaan ylitä 300 mA (0,3A). Kun led-nauha on leikattu sopivan pituiseksi sekä kiinnitetty oikeaan kohtaan, voidaan suunnitella dc-runkoliittimien asennusta. Ennen lopullista liimaamista kannattaa testata tämä teippaamalla nauha väliaikaisesti päältä kiinni esimerkiksi maalarinteipillä. bebek.fi) ja se maksaa 27,50 euroa metriltä (metrissä on 60 lediä). Joissain kaupallisissa malleissa valaistus on tehty perinteisillä hehkulampuilla, jotka kuitenkin kuluttavat tarpeettoman paljon virtaa ja yleensä toimivat myös verkkojännitteellä, joka yksinään sulkee pois sen, että näitä käytettäisiin ulkona ampumaradalla, mikä oli kehittelyn lähtökohdaksi. Koska infrapunaisilla ledeillä varustettua valonauhaa ei löytynyt käyttämästämme elektroniikkaliikkeestä, valitsimme testiin punaisilla ledeillä varustettua valonauhaa, jossa oli myös valmiina etuvastukset ulkokäyttöön sopivalle 12 voltin jännitteelle
Tällä tarkoitetaan juotoskolvia, jonka teho on yli 100 W, koska tällä yleensä saadaan sulamaan muutakin kuin vain pelkkä tina. Tämän jälkeen kytketään akun DC-liittimen johto varjostimille tulevan johdon liittimeen ja näiden toisessa päässä olevat liittimet varjostimien liittimiin, jolloin WWW.REKYYLI.FI led-valojen pitäisi loistaa kirkkaan punaisina. Samalla asennetaan toiseen johtoon tuleva sulakepesä kahden ampeerin sulakkeella. Samalla tuli myös varmistettua ettei valaistus vaikuta itse nopeuksiin. Liittimen plusjohto eristetään kutistesukalla tai pvc-eristeteipillä. Ennen juottamista kannattaa muistaa pujottaa liittimen suojakuori johtoon. Kun led-valot kytkettiin päälle, voitiin ampua sadan laukauksen sarja ongelmitta mittarin rekisteröidessä jokaisen. Seuraavaksi voidaankin siirtyä luodinnopeusmittarin testaamiseen. Nyt mittari rekisteröi jokaisen kuulan. Muuttamatta mittarin asentoa, kytkimme lisävalaistuksen päälle ja jatkoimme samoilla asetuksilla testiä. Liittimen juotospinnat voi halutessaan eristää vaikkapa kuumaliimalla. Viimeistä testausta ennen käyttöön ottoa. Led-valot päällä pimeässä. TESTAUS JA TOIMIVUUDEN TOTEAMINEN Testaaminen aloitetaan laittamalla akkuun tulevat abiko-liittimet kiinni, plussa plussaan ja miinus miinukseen. Aloitimme testaamisen ulkona, ilmapistoolilla ja ilman lisävalaistusta. www.bebek.fi). Samalla kannattaa muistaa että tätä perusideaa voi varmasti soveltaa myös muille 55. Koska vaaleita muovikuulia on perinteisesti pidetty hankalina mittauksen kannal- ta, siirryimme käyttämään testissä muovikuulapistoolia, jonka kohdalla havaitsimmekin että noin joka viides laukaus jää rekisteröitymättä joko ensimmäiseltä tai takimmaiselta anturilta. nailu" kiinnostaa enemmänkin, kannattaa sijoittaa hieman enemmän ja hankkia termostaattiohjattu juotosasema. Ikään kuin asiaa varmentaaksemme ammuimme sarjatulella toimivalla muovikuula-aseella hyvin reilun sarjan samalla luotien nopeuksia mitaten. Johtoon juotetaan DC-jatkoliitin, jälleen samalla tavalla kuin muutkin, eli plussa keskelle. Ensimmäinen testipaikka kannattaa mahdollisuuksien mukaan valita niin, että käytettävissä olevan valon määrää voidaan tarvittaessa säädellä. Nopeuksia ei saatu mitattua kohtalaisen kirkkaassakaan huonevalaistuksessa pelkkiä varjostimia käyttäen, mutta tämä muuttui välittömästi kun ledit kytkettiin toimintaan. Niin sanottua "kattilanpaikkaajan kolvia" tulee välttää. Varjostimiin tuleviin DC-pistokkeisiin juotetaan johto niin että jälleen plus (punainen johto) tulee liittimen keskinapaan ja miinus (musta) liittimen runkoon. Mukavia hetkiä tulevien projektien parissa. BEBEK, WWW.BEBEK.FI Led-nauha: 27,50 eur / metri 2 x DC-runko mutterikiinnityksellä: á 0,80 eur 3 x DC-pistoke juotoskorvakkeilla: á 0,50 eur 1 X DC-jatkoliitin juotoskorvakkeilla: á 1 eur MOTONET, WWW.MOTONET.FI Akku: 12V 1.3Ah, latausvirta (max) 0.39A / 7,90 eur Laturi akulle: 7,90 eur Sulakepesä (sis 2A sulake): 1 eur Lisäksi tarvitaan: 2-napaista johtoa ja abiko-liittimiä. Kokeileminen ja itse tekeminen on kuitenkin sen verran mukavaa, että tällaisia helppoja projekteja on mukava toteuttaa. Tämän jälkeen sähkökytkentöjen pitäisi olla siinä kunnossa, että asennusta voidaan testata. Led-nauha liimattuna varjostimeen ja dc-liitin asennettuna käyttövalmiina. Näitä saa alkaen 20 euron analogisesta noin 60 euron digitaaliseen (ks. Mittari toimi kuin toimikin myös täysin pimeässä ja jopa yleensä hankalasti mitattavien muovikuulien nopeuden pystyi mittaaman. Seuraavaksi, kun muovikuulat oli imuroitu lattialta, oli vuorossa toiminnan toteaminen ulkona hämärällä, pilvisellä ilmalla. Seuraavaksi tehdään välikaapeli akun ja varjostimien välille, eli valitaan kaksi yhtä pitkää pätkää 2-napaista johtoa. Johdon toiseen päähän laitetaan akkuun tulevat abikoliittimet (mielellään suojattua mallia). Komponentti kustannukset, noin 28 euroa (CED M2 -mittarin valoihin käytetyt osat) MITÄ JÄI KÄTEEN PROJEKTISTA Tekemällä itse voi siis säästää varsin paljon. Kun runkoliitin on saatu paikalleen, juotetaan led-valonauhalta liittimelle tulevat johdot niin että plus-johto tulee liittimen keskimmäiseen nastaan ja miinus runkoon. Kuten jo osasimme odottaa, mittarimme toimi normaalisti. Ensiksi testasimme luodinnopeuden mittaamista sisätiloissa käyttäen muovikuulapistoolia. Tosin samalla on myös sanottava, että hyvin harvoin nopeuksia tulee muutenkaan mitattua pimeässä, jossa mittarin lisävalot voisivat olla haitaksi kiikarin läpi tähdättäessä. Testi suoritettiin niin, että ensimmäiset koemittaukset suoritettiin pelkkien varjostimien kanssa. Se siis toimii kuin toimiikin. nopeusmittareille, kuten Chronyt ynnä muut. Mittaus toimi suhteellisen hyvin ja ainoastaan 3 kertaa sadasta saimme mittauksen epäonnistumaan. Esimerkissämme käytimme värimerkittyä parikaapelia, jossa punainen tuli plussaan ja musta miinukseen. Radalla testasimme mittarin toimivuutta ulko-olosuhteissa myös pienoiskiväärillä, kelin ollessa pilvinen ja sateinen. Testasimme myös täysin pimeässä, punaisten led-valojen luodessa kirjoitushetkellä omanlaistansa jouluista tunnelmaa. Ainoa missä ideaa voisi koittaa parantaa, olisi se että punaisten ledien tilalle löydettäisiin infrapunaiset ledit. Tämän jälkeen tehdään akkuun tuleva johto, jonka ei tarvitse olla pitkä. Johtojen vapaaksi jääneiden päiden miinusjohdot yhdistetään toisiinsa, samoin kuin plusjohdot ja nämä juotetaan kolmanteen DC-pistokkeeseen samalla tavalla. Käyttämämme CED M2 on tunnettu siitä, että se toimii kohtalaisen varmasti myös pilvisellä kelillä, silloinkin kun käytössä oli pelkät varjostimet
En vain ole saanut aikaiseksi tehdä siitä artikkelia, koska jokin on saanut minut epäröimään aina kun olen ollut ryhtymäisilläni siihen. TEKSTI: TERO KUITUNEN On hankala kertoa, mistä epäröinti johtuu, mutta kenties siihen on tärkeimpänä syynä tietynlaiset ristiriitaisuudet. Laukaisussa olisi ruuvattavaa paljonkin, mutta kun lyhyessä ja selkeässä laukaisussa vastusta oli 150 g, en jaksanut puuttua siihenkään. Ne eivät ole ollenkaan huonoja materiaaleja, mutta saavat joissain tapauksissa aikaan tunteen sitä, että tätä asetta pitää kohdella erityisen varoen. Koeammunnoissa laukaisussa oli siis selkeä etuveto sekä jälkiveto. Mitä enemmän sitä tutkailin, sitä paremmalta se alkoi vaikuttamaan. Perinteisissä 10 metrin lajeissa tylppäkärkiset luodit ovat itsestään selvyys, mutta koska amWWW.REKYYLI.FI. Hämmerli on tunnettu ja perinteinen laatumerkki, joka on ollut erityisen tunnettu kilpa-aseistaan. Nyt puheena olevassa Hämmerli AR 20 FT:ssä on selkeästi pyritty kilpa-aseen ulkoisiin ominaisuuksiin ja siinä on myös melkoisesti kilpa-aseisiin viittaavaa säädettävyyttä. Lisäksi paketin kyljestä otti silmään nimi Umarex, airsoft-kaluston ja näköisilma-aseiden jättiläinen. Tähän asti kaikki on kunnossa, mutta kun vastapainona aseen yleistuntuma on tämä on liian voimakkaasti sanottu mutta en keksi osuvampaakaan hieman lelumainen, on hankala sanoa onko 56 AR 20 FT kissa vai kala. Tähtäimen asentamisen ja ilmasäiliön täyttämisen jälkeen oli aika suunnata radalle. Luodeiksi valitsin mukaan sekä tylppäkärkisiä että pyöreäkärkisiä malleja. Ensinnäkin kiväärin on valmistanut Carl Walther GmbH, jolle tarkat ilmaaseet ovat peruskauraa. H ÄMMERLI AR 20 FT ALUMIINIA, MUOVIA JA TARKKUUTTA Tämä sporttisen näköinen ilmakivääri on lojunut Rekyylin toimituksen hyllyllä odottaen käyttöä. Hämmerli on tarkoitettu tarkkuusaseeksi, eikä sitä siksi pidä arvostella samoilla kriteereillä kuin "kentällä" käytettäviä aseita. Kun lopulta löysin aikaa ja ryhdyin tekemään tätä artikkelia, olin pakotettu tutustumaan Hämmerliin tarkemmin. Aloin jopa hieman innostumaan huomatessani, että alumiinikuoren sisällä on Lothar Waltherin valmistama match-piippu. KOEAMMUNTA FTAMPUMAMATKOILLE Mallimerkinnän kirjainpari 'FT' viittaa Field Targetiin ja lajin vaatimusten mukaisesti aseen muka- na tuleekin Walther-merkkinen FT8-23x56-kiikaritähtäin sekä picatinny-kisko sen kiinnittämiseksi Hämmerlin hartioille. Ensituntuma on lopulta seurausta alumiinin ja komposiittiosien laajasta käyttämisestä
Lopuksi ammuimme vielä yhden osumakuvion 35 metrin etäisyydeltä H&N Barracuda E.H:lla. Pyöreäkärkisistä H&N Barracuda Extra Heavy:lla osumakuviot olivat alle 30 mm ja Gamo TS:llä keskimäärin 81 mm. Laukaisusta saa myös etuvedottoman. KÄYTÄNNÖN HAVAINTOJA Jos Hämmerli AR 20 FT:ia vertaa esimerkiksi plinkkeriluokan pienoiskivääreihin, on sen ampumatuntuma suoraan sanottuna eri planeetalta. Yksittäinen Gamo Pro Magnumilla ammuttu oli 120 mm. Mainittakoon, että Gamo TS 20:n tapauksessa neljäkin laukausta saattoi osua 20 mm:n läjään, mutta kärpäset kasvattivat kuviot suuremmaksi. Kun osumakuvioita tutkittiin, oli helppo havaita, mistä hajonnassa oli kysymys: mitä laadukkaampia luoteja, sitä yhdenmukaisemmin ne käyttäytyvät vauhdin hiipuessa. Nopeusmittarin lukemat olivat pienoinen järkytys, koska olin kuvitellut tämän olevan Field Target ilmakivääri ja siksi 150 m/s ei oikein vastannut odotuksia. No, se kyllä riittää pahvin puhkaisemiseen, joten ripustimme taulut ja aloitimme tarkkuuskokeen. RWS R10 Matchilla ammutiin yksi kuvio, joka oli säännöllinen 30 millinen. Tarkkuuden osalta odotukset laskivat tehottomuuden paljastuttua. Kaivoin manuaalin esille ja sieltähän se paljastui; tämä ase on teholtaan < 7,5 J. Parhaimmillaan Hämmerli nakutteli molemmilla "yhtä reikää". Tylppäkärkisillä H&N Sport -luodeilla keskiarvoksi tuli 61 mm (vaakasuunnassa suurimmillaan 22 mm). pumaetäisyydeksi oli kaavailtu 50 metriä, oli pyöreäkärkisillä ennakolta arvioiden etu puolellaan. Tämä kymmenen metrin muutos riitti, nyt osa luodeista jo selvästi "hänti" ja pystyhajonta kasvatti osumakuvion 20 mm:iin. Lothar Waltherin valmistaman matchpiippu on pituudeltaan 500 mm. Esimerkiksi laukaisu on tehdaskuntoisenakin aivan erinomainen. Osumakuvioita ammuttiin sekä tylppäkärkisellä luodilla (RWS R10 Match) että pyöreäkärkisellä (H&N Barracura Extra Heavy), joilla molemmilla käynti oli hyvää. Jotta tämä kuristettu AR 20 FT pääsisi kunnolla oikeuksiinsa lyhensimme etäisyyden 25 metriin. Varsinkin 7,5 joulen teholla luodin lentorata on hyvin kaareva, joten ominaisuudelle on todellakin käyttöä tuntemattomille etäisyyksille ammuttaessa. 58 WWW.REKYYLI.FI. Suurimman pystyhajonnan antaneilla luodeilla olivat alimmas osuneet luodit tulleet eniten kylkimyyryä tauluun. Sen avulla on mahdollista mitata etäisyys maaliin yllättävänkin tarkasti parallaksivirhettä hyödyntäen. Piippua ympäröivän vaipan jatke on tarkoitettu etutähtäimen kiinnityskohdaksi. Laukaisu on täysin säädettävissä. Lisäksi ilmasäiliö tuo kiväärin keulalle painoa, joten tuntuma on yllättävänkin vakaa. Walther-tähtäimessä on hallitsevana piirteenä suurikokoinen parallaksinsäätökiekko. Kerrankin koeammun- AR 20:n olemus on alumiininen, mutta ei kuitenkaan erityisen kevyt, koska alumiinia on paljon. 50 metrin etäisyydeltä osumakuviot olivatkin säännöllisen epäsäännöllisiä, koska hajontaa syntyi erityisesti pystysuunnassa. Se on aseen tehon huomioiden realistisempi etäisyys, koska field targetissa luodilla pitää olla sen verran tehoa, että metallinen maalilaite reagoi osumaan
832 kertaa suurentava tähtäin on mukava juttu, mutta mieluusti tähtäimen kuvan laatu saisi olla parempi. AR 20 on täysin kaksikätinen, joka puoltaa "tutustumisaseen" roolia. Näkisinkin, että tämä Hämmerlin malli sopisikin parhaimmin 10 metrin lajeihin vaikkapa junioriampujille. Käytössämme oli siis keskieurooppalaisiin FT-sääntöihin sopiva malli. Sitä käytettiin koeammunnoissa ja se suoriutui hommasta kohtuullisesti, mutta se ei sittenkään ole samalla tasolla aseen kanssa. Waltherin sivuilta löytyy myös 4,5 ja 5,5 mm:n 16 Joulen versiot, jotka olisivat todennäköisesti lähempänä sitä, mitä suomalaiset FT-harrastajat kaipaavat. 7,5 J version ilma-säiliöllä ampuu 400 laukausta, kun tehokkaammalla puhti loppuu jo 160 laukauksen jälkeen. Lisäksi se ei vain laadullisesti herätä luottamusta ja se oliWWW.REKYYLI.FI kin ainoa syy siihen, miksi Hämmerlin koeammunnassa oli pieni annos työnteon makua. 10 METRIN LAJEIHIN Hämmerli AR 20 FT on kohtuullisen hintainen, tarkka, ampujan ominaisuuksiin mukautuva ja helposti ammuttava ase. RWS R10 Match / 9 mm / 25 m nassa saattoi keskittyä muuhunkin, kuin rypistämään liipaisinta otsa hiessä. Luodin lähtönopeus, m/s Luoti &N Diabolo Sport RWS R10 match H&N Barracuda Extra Heavy Gamo Pro Magnum Gamo TS-10 Hitain 159,1 138,9 Nopein 161,0 142,6 Keskiarvo 160,2 141,0 Nopeushajonta 1,87 3,64 - Osumakuviot 3 x 5 lks. Koeaseesta nostimme poskipakkaa niin, että pään asento ja sijainti suhteessa korkealla killuvaan tähtäimeen saatiin kohdalleen. Esimerkiksi koeammunnoissamme painesäiliön viisari laski 50 baria, eli puhtia riittäisi vielä moninkertaiseen laukausmäärään. Field Target -käyttöä ajatellen on harmillista, että koease on kuristettu teholtaan 7,5 jouleen. Mutta, kuristamisesta on myös hyötyä. / 50 m Pienin 56 mm 28 mm* 27 mm** 120 mm 70 mm Keskiarvo 66 mm -* 43 mm** 81 mm Ilmoitetut nopeudet mitattu koeammuntoejen lopussa, jolloin painetta jäljellä 200 bar. ** 25 metrin etisyydeltä pienin 6 mm ja keskiarvo 11 mm. * 25 metrin etäisyydeltä pienin 9 mm ja keskiarvo 12 mm. Myös mahdollisuus perän säätämiseen on aliarvostettua. Valmistaja myös tarjoaa asetta diopteritähtäimellä varustettuna ja saatavana on myös START-pakettia, johon aseen lisäksi ostaja pääsee valitsemaan ampujan takin ja kasan muita varusteita. HÄMMERLI AR 20 FT Valmistaja: Carl Walther GmbH, Saksa Pituus: 1058 - 1109 mm Piipun pituus: 500 mm Paino: 4,5 kg Hinta: 790 euroa Maahantuoja: Asetalo Oy, www.asetalo.com 59. Aluksi (250 bar) nopudet 10 m/s enemmän. Jos kokonaisuudesta pitää jokin kritiikin kohde nostaa esiin, se on ilman muuta Walther-kiikaritähtäin
Kuvien perusteellahan Cyclone on nimenomaan heittotähti. Vekottimen myyntipakkauksessa sanotaan selvästi, että kyseessä on koristeesine ja niinpä edelliset erät olivat tulleet sujuvasti läpi Suomen tullista ja päätyneet myyntiin yrityksen verkkokauppaan. Yrittäjä sai valitusluvan hoviin, ja pyysi saada demonstroida Cyclonea hovioikeudelle. Mutta aloitetaan alusta. Mutta, sitten yksi erä jumittuikin tulliin ja yrittäjä sai syytteen heittotähtien myymisestä. 60 1500 EURON Yrittäjä oli luonnollisesti kummissaan, että kuinka esineen status näin yht'äkkiä muuttui. Mikään ei kuitenkaan auttanut ja käräjäoikeus alkoi käsittelemään asiaa. Esittelyyn ei annettu mahdollisuutta myöskään muualla. Suomalainen yritys oli myynyt Master Cutlery:n valmistamaa Cyclonea jo vuosien ajan. Kirjallinen selvitys esineen ominaisuuksista ei auttanut ja käräjäoikeudesta tuli langettava tuomio. Lupaa tähän ei kuitenkaan tullut: "oikeuden istuntoon ei saa tuoda aseita". "Väärin päin", eli hamarat edellä heittäminen on mahdollista. WWW.REKYYLI.FI. Tällä kertaa kuitenkin tutustumme päinvastaiseen tapaukseen eli koriste-esineeseen, joka on hovioikeuden mielestä teräase. TEKSTI: TERO KUITUNEN MASTER CUTLERY CYCLONE Moni teräase voisi olla myös koriste-esine. Ja mikä tärkeintä nimenomaan kielletty sellainen eli heittotähti. Lukija on nyt todennäköisesti kummissaan ja tekee samat johtopäätökset kuin ensin käräjäoikeus ja sitten hovioikeus. Tämä on tapauksen jatkon kannalta kriittistä, koska ilman tätä muutama seikka jää Terien kaarevuudesta johtuen "oikein päin" heitettäessä terä viiltää sormiin
Ensinnäkään terät eivät ole kiinteät, vaan linkkuveitsimäisesti taittuvat. Terä josta heitettäessä pidetään kiinni viiltää heittokättä varmuudella. Koriste-esine ei vaikuttanut enää pelkästään koristeelta. Käytännön kokeemme perusteella hovioikeus ei ehkä sittenkään ollut täysin väärässä. Lisäksi olisimme voineet saada ennakkotapauksen, joka määrittelisi mikä on heittotähti. Hovioikeuden tuomiosta olivatkin seurauksena 1500 euron sakot ja Cyclonen poistuminen yrityksen valikoimista. TEORIA Tuomio tuli siis esineestä, joka on tarkoitettu koriste-esineeksi. Kolmen heiton jälkeen terien lukitukset olivatkin sitten tohjona ja Cyclo- nen ura niin heittotähtenä kuin koriste-esineenä oli lopussa. EI MUUTA MITÄÄN Tässä artikkelissa ei ollut tarkoitus ottaa kantaa teräaseita koskevaan lainsäädäntöön tai heittotähtien tarpeellisuuteen. Tämä ominaisuus ei helposti ilmene kuvasta, mutta valkenee heti kun heittämistä edes harkitsee. Onnekas heitto, mutta silti. Cyclonen kaarevat terät ovat julman näköiset ja kuin tarkoitukseen varta vasten suunnitellut. Kuten todettua se on yhtä vaarallinen kuin vastaavan painoinen kasa terästä ja alumiinia, tuurilla vaarallisempikin. Tällöin jokin kärjistä voi osua kohteeseen, mutta on tuolloin rotaation sellaisessa vaiheessa ettei sillä ole täyttä voimaa. KÄYTÄNTÖ Koska "kyllä se yhden heiton kestää ja on sen aikaa vaarallinen" -ajatukselta ei voi välttyä, päätettiin Cyclone altistaa käytännön kokeelle. Näillä kerroilla tapahtui siis se, mitä teorian pohjalta odotimme. Riittääkö, että esine näyttää heittotähdeltä, vaikka sen rakenne ei kyseistä käyttöä kestäisikään? 61. "Tarkoitettu koriste-esineeksi" voisi tietysti olla vain sanahelinää, mutta tässä tapauksessa se on sisällytetty myös suunnitteluun. Kukaties viimeinen valitusinstanssi olisi tutustunut asioihin muutoinkin kun vain kuvien perusteella. Huomaa, että uponneen terän lukitus on rikkoutunut. Mutta, kun Cyclonen ottaa ensi kertaa käteensä, ymmärtää, että WWW.REKYYLI.FI juuri terien kaarevuuden ansiosta se vähemmän hyvä heittotähti. Kohteeksi laitettiin 16 mm paksuinen mäntylevy ja kirjoittaja paiska- si Cyclonen siihen noin 34 metrin etäisyydeltä niin lujaa kuin lämmittelemättä uskalsi. Tämä on jo selvä merkki siitä, että Cyclonea ei ole tarkoitettu heitettäväksi. Cyclonen pakkauksen kyljessä kerrotaan yksiselitteisesti, että kyseessä ei ole heittotähti ja eikä sitä ole suunniteltu toimimaan sellaisena. Ainoa keino saada heittoon voimaa on heittää Cyclone terien kuperat, tylsät hamarat edellä. Kerran Cyclone tarrautui vain hieman ja toisella kerralla se kimposi täysin. Jo pinnallisella tarkastelulla on selvää, että terät ja niiden linerlock-lukitukset eivät missään tapauksessa kestä heittämistä. Kun koe toistettiin, tulos oli lähempänä odotettua. Tarttuminen itsessään oli pienoinen yllätys, mutta varsinainen yllätys oli se, että levyyn osunut terä itseasiassa läpäisi levyn kokonaan. Kyseinen terä oli kohdannut puun juuri oikeassa kohdassa rotaatiota, jolloin rungon paino työnsi sen läpi levystä vaikka terän lukitus hajosi. Kyseessä on "keräilyyn suunnattu fantasiaveitsi". Heittotähti taittoveitsen terillä ja taskunsuuklipsillä. Kolmannen heiton jälkeen vain yksi terien lukoista toimi enää likimain normaalisti, joten on helppoa päätellä ettei Cyclonea ole tarkoitettu heittotähdeksi. KORISTE-ESINE? huomaamatta. Tarkoituksena ei myöskään ollut väittää, etteikö Cyclone olisi vaarallinen heitettäessä. Terä osui kohteeseen hamara edellä, jolloin sen lukitus murtui ja pääosa voimasta purkautui, kun Cyclonen runko kohtasi puulevyn. Maalaisjärjellä ajateltuna oikeasti vaarallista heittotähteä pitäisi voida heittää vähintään kohtuullisella voimalla. Terän kärjen tunteminen sormissa heikentää halua heittämiseen jokseenkin tehokkaasti. Vaikka Cyclone heitettiin "väärin päin" terien hamarat edellä, se paukahti kiinni levyn. Kuvassa ensimmäisen koeheittomme yllättävä tulos. Jo näistä seikoista olettaisi tulevan selväksi mistä on kysymys. "Väärin päinkin" heitettynä Cyclonen saattaa saada osumaan terä edellä. Jos Cyclonen heittäisi siten että terät osuisivat kohteeseen kärki edellä, olisi tuloksena heittäjän vammautuminen. Yleisen oikeustajun kannalta on kuitenkin harmi, että yrittäjä ei hakenut valitusoikeutta korkeimpaan oikeuteen
Osalla yrityksistä ei ollut esillä yhtään mitään uutta, koska "business on hyvää, kaikki tavara menee mitä saadaan tehtyä". Tulevasta vuodesta tuleekin mielenkiintoinen. 62 WWW.REKYYLI.FI. Syyksi taantumaan mainittiin yleiset taloudelliset seikat sekä tiukentunut kilpailu. MESSURAPORTTI IWA2012 IWA-messujen viesti oli vähintäänkin kaksijakoinen. Lisäksi amerikkalaiset valmistajat ovat vähitellen huomaamassa, että sikäläiset markkinat saattavat hyytyä, jolloin olisi mukava saada edes osa ylijäämästä tuupattua Euroopan markkinoille. Toisaalta osa valmistajista puhui "taantumasta", jonka selkä olisi nyt katkennut
Muina uutuuksina oli arskan näköinen "etutukilla pumpattava" BB-ilmakivääri sekä TT-33-ilmapistooli. Chiappa on niitä firmoja, jolta voi odottaa mitä tahansa. Tuotannosta löytyy niin historiallisia tussareita kuin M1 Carbine kaliiperissa .22LR. Browningin suurin uutuus tälle vuodelle on ehdottomasti madallettu ja tasapainoltaan muunnettu B725. Yläkerta toimii kuten mikä tahansa PCP-ase, mutta iskun venttiilille antaa AR:n iskuvasara. IWA2012 Luvo Prague Ltd on jälleen tsekkiläinen yritys, joka saattaa saada asemaa asemarkkinoilla. Rataversio saadaan näillä näkymin Rekyylin testattavaksi huhti-toukokuussa. WWW.REKYYLI.FI 63. Messu-uutuutena sillä oli 7,62x25 kaliiperinen LA-15-kivääri. Kaliiperivalinta saattaa tuntua oudolta, mutta Luvolla on tavanomaisten kaliiperien lisäksi tarjolla muitakin erikoisuuksia kuten .338 Federal, 6,5x55 ja 7,5 Swiss. Crosmanin edutajat esittelivät innostuneina PCP-toimista AR15-yläkertaa. Lipas on 10 luodin vetoinen. Tämän aseen suurin ero muihin valmistajan haulikkomalleihin on kuitenkin nimenomaan keventynyt piippupari, joka sallii pidempien piippujen käytön ilman liiallista etupainoisuutta
IWA2012 Jos Mauser onkin ollut laiska metsästysuutuuksien osalta, on se tehnyt tälle vuodelle valmiin Target-version M03-kivääristään. TRG M10 on ainakin näin alkuvaiheessa suunnattu vain sotilas- ja viranomaismarkkinoille. 64. Käyttötarkoitus lienee selvä aseen varusteista. German Sports Guns on pukannut taas uuden herkkupalan .22LR-näköisaseiden ystäville. Kyseessä on siis Tikka T3 Targetin "pikkuveli". Schmeisser StG 44 perustuu samaan lukkopakettiin kuin jo legendaarinen GSG-5, mutta on painoltaan ja materiaaleiltaan yllättävän "oikean" oloinen. Saatavana on myös malli, jossa numeronäytön tilalla on led-valo, joka väreillä ja vilkkumisella varoittaa patruunoiden määrän vähenemisestä. Calvi on maailman suurin, mitä tulee aseiden osien valmistamiseen tällä menetelmällä. Pistooliversio muistuttaa Crimson Tracen laserkahvaa, mutta nyt kahva "tarkkailee" liippaan patruunannostimessa olevaa magneettia ja kun katkaisinta painetaan, laite ilmoittaa patruunoiden määrän. Kuvassa on mallina S&W:n revolverin piipun aihio, joka on siis yllättäen valmistettu kylmävetomenetelmällä. Mielenkiintoisesti Calvilla on näppinsä pienessä määrin myös Sakon kivääreiden osatuotannossa. WWW.REKYYLI.FI Sääntömuutos Metsästäjäliiton lajeissa, joka mahdollistaa pienoiskiväärin käyttämisen, on tarkoitettu madaltamaan aloituskynnystä. Ase myös toimitetaan StG 44:n aikakauteen tyylitellyssä puulaatikossa. Muutos sai Sakon vastaamaan kysyntään Sako Quad pienoiskiväärin uudella versiolla. Pöydältä löytyikin muun muassa Walther P99:n ja Clockin luistin aihiot. GSG:n muita uutuuksia olivat muun muassa RS 9 tuoteperhe sekä 110 patruunan rumpulipas Ruger 10/22:een. SpeedShot on aika näpsäkän oloinen uutuus heille, jotka haluavat tietää, paljonko lippaassa on patruunoita jäljellä. Ilmaisinta on tällä hetkellä saatavana Beretta 92 FS, 1911, Glock pistooleihin ja AR15 sekä G36 kivääreihin. Kiväärissä on myös Mauserin oma suujarru, tyyliin sopivana. Sig Sauerin osastolla oli uutuutena Tactical 2 tarkkuuskivääri, joka perustuu Blaserin suoravetolukkoon Kyseessä on siis vaihtopiippuase, jossa optioina ovat .223 rem .308 Win, .300 Win Mag ja .338 Lapua Magnum. Italialainen Calvi valmistaa vetämällä teräsprofiileita eri tarkoituksiin. Suurin metsästyksellinen "uutuus" oli Sako A7 ja viranomaispuolelle Sako TRG M10
Hintaa Roni-G2:lla on 420 dollaria. 65. Ase on tulossa myyntiin lähiaikoina kaliipereissa .45 ACP ja .38 Super. Arsenal Firearmsin AF2011-a1 Double Barrel Pistol on nimensä mukaisesti kaksipiippuinen 1911-pistooli, jossa molemmat piiput laukeavat yhtä aikaa. Toisena uutuutena Benelli esitteli odotetusti Vincin slugiversion, jossa Vincin vapaasti värähtelevä piippu pääsee vihdoin oikeuksiinsa. Italialaiset ovat ryhtyneet juhlimaan 1911-pistoolin satavuotispäivää hieman myöhässä. Hinnaksi sille arveltiin noin 4000-5000 dollaria.. X-Calibur on slovakialaisen Grand Powerin pyörähtäväpiippuinen haastaja produun. Nyt uutuutena oli Roni-G2, eli kakkossukupolven versio Glockiin. Se saapuu Suomen markkinoille ja Rekyylin koeammuttavaksi lähikuukausina. Freedom Arms:n osastolla ei ollut uutuuksia. Tähän saakka kokeilut perämallit kun ovat kuulemma katkeilleet jo kaliiperissa .308 Win. WWW.REKYYLI.FI CAA:n valmistama Roni on keskimääräistä mielenkiintoisempi tuote, jolla pistoolin saa muutettua karbiniksi. IWA2012 Benelli Beccaccia Supreme on "maailman kevyin 12-kaliiperinen itselataava", se painaa noin 2,75 kg. Koska asennus tapahtuu ilman työkaluja, se ei muuta aseen tyyppiä Suomessa. Se asennetaan helposti ilman työkaluja ja valmistajan kertoman mukaan se istuu oikeaan aseeseen huomattavan jämäkästi, jolloin tarkkuus saadaan paremmaksi. Mutta, jos jollakulla on idea siitä, kuinka kuvan pistooliin saisi kiväärin perän muuttamatta kahvarunkoa, ottakaa yhteyttä toimitukseen
PEP 2.0:ssa tätä ongelmaa ei siis ole. Lapua esitteli uutuutenaan Scenar-L-luoteja: .224-lapimittaiset painoltaan 69 ja 77 gr sekä 6 mm:nen vastaavasti 90 gr painoisena. LISÄÄ IWAUUTUUKSIA RIISTAN NUMEROSSA 2/2012 Beretta-konserni pyrkii IWAssa kuultujen juhlapuheiden perustella jämerään kasvuun. Optiikanvalmistaja Steiner on osa konsernia ja on selvästi saanut osansa tuotekehityspanostuksista. Jakelua hoitavan Eurencon edustajan mukaan "ilman muuta". Italialaisen Lead Extrusions:n kuparoiduista luodeista on kuulunut pientä valitusta kentältä. Se toikin nyt markkinoille historiansa ensimmäisen metsästäjille suunnatun tähtäinkaukoputkisarjan nimeltään NightHunter. Ramshot-ruudit saapuvat Eurooppaan. Varsinaista vaaraa näistä pienen pienistä hitusista ei ollut, mutta kun patruunalle asetetut speksit niin määräävät, joutui patruunavalmistaja töihin. Siinä rautahylsyn parina on joko FMJ- tai SP-luoti, jonka on valmistanut Hornady. MEN:n edustaja kertoi, että kun Saksan poliisi vaihtoi aseensa H&K P30:ksi, huomattiin, että uusi ase raapi PEP-patruunan luodista materiaalia ja sylkäisi sen taaksepäin kohti ampujan kasvoja. IWA2012 Barnaulin uutuus on Centaur-patruunasarja. Tehtaan edustaja kertoi, että jatkossa luodit tullaan ennen kuparointia puristamaan toistamiseen mittatarkkuuden parantamiseksi ja lisäksi he kokeilevat erilaisia pinnoituksia. Mutta saapuvatko Suomeen saakka. Lymanilta on nyt myös saatavana Deluxe Rifle 3 die set karbidilatausholkkisarjoja 12 eri kaliiperiin välillä .204 Ruger - .338 Lapua Magnum. Muun muassa Saksan poliisivoimien palveluspatruuna PEP (Polizei-EinsatsPatrone) on uudistettu PEP 2.0:ksi. Samassa yhteydessä mainittakoon Lymanin uutuudet: ultraäänipesuri Turbo Sonic 6000 puhdistaa reilumman kasan hylsyjä tai 4 pistoolia kerrallaan. Muina uutuuksina oli esillä muun muassa yksinkertaistettu hylsyjen preppauslaite. Ultraäänipesurit ovat nyt latausvälinevalmistajien kehityksen kohteena. Hornadyllä on nyt tarjolla oikeastaan ensimmäinen ammattimaisen näköinen laite Magnum Sonic Cleaner. Iridium-nimisessä pinnoitusvaihtoehdossa luodit on kuparoinnin jälkeen niklattu, jotta ne olisivat kovempia. 66 Mossbergin uutuus oli FLEX-peräjärjestelmä, jossa haulikon perän voi vaihtaa ilman työkaluja muutamassa sekunnissa. WWW.REKYYLI.FI
tunnus Nimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Kotipuhelin, myös suuntanumero Sähköposti Allekirjoitus (huoltajan, jos alle 18 v.) Syntymäaika VASTAUSLÄHETYS SOPIMUS 134164 PL 20 00251 HELSINKI. läh. ÄN RIISTA TESTASI SÄ KESTÄVÄT HIRVIK IVÄÄRIT 8 / 2011 8 / 2011 8,40 8 HIRVIKIVÄÄRIÄ .308 WIN VERTAILU SSA MET SÄSTYSKOIRAN PENNUN VALINTA JÄLKIKOIRAN OIKEAOPPINEN KÄYTTÖ RÄMERELLÄ EN JAHTIKOHDE PE OTO MONIPUOLIN NNALTA RUUDINTUOKSUUN HAILU ASSA RA N JAHDISSA ESPANJ LUTUS, OSA 3 TYÖKALUT KUNTOO OJAN PENTUKOU SEIS 710640-1108 5 PAL.VKO 2012-0 PAL.VK O 2012 05 6 414887 106405 11008 RIISTALEHTI.FI/TILAUS TAI PUH: 03 4246 5340 Vastaanottaja maksaa postimaksun 12 kk (8 nroa) kestotilaus 56,90 euroa 6 kk (4 nroa) kestotilaus 29,00 euroa 12 kk (8 nroa) määräaikainen 67,20 euroa 6 kk (4 nroa) määräaikainen 33,60 euroa Hinnat sisältävät ALV 9% vast