Lisävarusteena käsipumppu ilmasäiliön täyttämiseen. Tarkkuusrihlattu piippu s vaimenninkierteellä vaimenninkierteellä. Irrotettava ilmasylinteri painemittarilla, varmistin, säädettävät Truglo-valokuitutähtäimet, säädettävä laukaisu, kiilaurat kiikaritähtäimen kiinnittämiseen, säädettävä perälevy. Lähtönopeus 375 m/s (4,5 mm Truglo-valokuit 6,3 kaliiperi), saatavana myös 5,5 ja 6,35 mm kaliipereilla.
249,-. Lisävarusteena käsipumppu ilmasäiliön täyttämiseen. Lähtönopeus 325 m/s (4,5 mm kaliiperi), saatavana myös 5,5 mm kaliiperilla. Harjoitus tekee mestarin
Remington Nitro Pisto Piston
laatuaseilla harjoittelu on hauskempaa
Typpikaasusylinterillä varustettu piipp piippuviritteinen ilmakivääri. Rekyyliä vaimentava Triopad-pesynteettisel rälevy, säädettävät Truglo-valokuitutähtäimet. Tyylikäs tarkkuusammuntaan soveltuva paineilmatoim tukki, 10 luodin lipas, lähtönopeus 305 m/s (4,5 mm kaliiperi), saatavana myös lipas 5,5 mm kaliiperilla. alk.
Hatsan AT 44-10 myös puutukilla
499,-
Hatsan 125 T
Voimakas ilmakivääri synteettisellä tukilla. Hintaan sisältyy parallaksisäädöllä laukaisuä varustettu 3-9 x 40 -tähtäin ja jalusta.
449,-
Benjamin M Marauder
Upea paineilmatoiminen laatuase. Kaliiperit 4,5 ja 5,5 mm, erittäin hiljainen laukaisuääni. L
649,-
Hatsan AT4 AT44-10
Rekyylitöntä tehoa pitkän matkan tarkkuusammuntaan
Tulevaisuuden visiossa on kaksi äärilaitaa, eli se mitä laissa kirjaimellisesti sanotaan ja se mitä eri tahot väittävän lain tarkoittavan. Fire-kustannus Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Rekyyliin lähetettyä tilaamatonta aineistoa. lakko) tai asiakkaasta tai ulkopuolisesta tiedontuottajasta johtuvasta syystä kuitenkaan voida julkaista sovitussa numerossa, Fire-kustannus Oy ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lisäksi ampumaseurojen asevastaavat joutuvat ottamaan lupaviranomaisille kuuluvan vastuun ja poliisilaitoksilla joudutaan elokuussa valvomaan yötä päivää metsästyskauteen valmistautuvien haulikon ostajien "pällikokeita". Toteutuessaan suunnanmuutos olisi täydellinen, koska edellinen sisäministeri ei tiennyt aseista mitään ja siksi hänen toimintaansa leimasi virkamieskoneiston sokea totteleminen. Erityisesti maaseudun vaalipiireissä vaihtuvuus oli suurta ja siellä tulos olisi yhteensopiva myös sen ajatuksen kanssa, että aselakiasioissa pettäneet edustajat päätettiin laittaa muihin hommiin. Se kannattaa hyödyntää, koska uusi aselaki tulee voimaan kesäkuussa, jonka jälkeen hengähdystauko on ohi. Latausarvojen käyttö vain omalla vastuulla.
grammaa 11,66 12,95 15,55 19,43 25,91 32,39
1 unssi (oz) = 28.34952 g 100 g = 3,5273962 unssia 1 tuuma (") = 25,4 mm tuumaa 10 15 20 mm 254 381 508 tuumaa 25 30 40 mm 635 762 1016. Emme takaa Rekyylissä julkaistujen artikkelien virheettömyyttä, emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. Koska laki joka tapauksessa tulee voimaan, joudumme sen kanssa elämään, ainakin jonkin aikaa. PA AKIRJOITUS
Demokratia toimii, vai toimiiko?
Voisiko oikeasti olla niin, että vuoden 2011 eduskuntavaaleja muistellaan tulevaisuudessa muutoksen tuoneina vaaleina. Koska lain kirjaimeen verrattuna virkamiestenkin tulkinnat ovat tyhjää puhetta, niin näyttää pahasti siltä, että erityisesti lyhyiden aseiden hankkimisesta on tulossa hyvin vaikeaa ja niillä harrastamisen aloittamisesta lähes mahdotonta. Mainosten ja ilmoitusten julkaisuun sovelletaan kulloinkin voimassa olevan mediakortin ehtoja. Eniten harmittaakin se, että minulla ei ole antaa neuvoja siitä, miten uuden lain kanssa pitää toimia. Epävarmuus lain vaikutuksista aseharrasteisiin on monumentaalinen, joten toivotan kaikille onnea. Palveluiden ja tuotteiden mainostaminen on maksullista ja siitä on sovittava erikseen. Saattaa jopa olla että seuraava sisäministerimme on ennen näkemättömän aseharrastemyönteinen henkilö, jolla on myös asiasta riittävä asiantuntemus. Kaikki oikeudet pidätetään. - Tero Kuitunen
REKY YLI
pl 20, 00251 helsinki puh: 09-827 5556 email: toimitus@rekyyli.fi www.rekyyli.fi ISSN 1459-4633 PÄÄTOIMITTAJA Tero Kuitunen TEKIJÄT Esa Höysniemi Marko Tammelin Risto Kuosa Erkki Lahtinen Jussi Grönstrand Arto Määttä Jari Laulumaa Rolf Leppänen Juha Hirsimäki Janne Laukkanen Sasu Mattila GRAAFIKKO Antti Teittinen VALOKUVAAJAT Arto Määttä Antti Teittinen Jarkko Koskinen Esa Toivonen ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET asiakaspalvelu@rekyyli.fi puh: 09 827 5556 (klo 8:00-16:00) MEDIAMYYNTI Jani Leskinen 0400 613 744 jani.leskinen@firekustannus.fi TILAUSHINNAT 12 kk 63,20 euroa kestotilaus 49,95 euroa / 12 kk KUSTANTAJA Fire-kustannus Oy PL 20, 00251 HELSINKI
Rekyylin kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat Fire-kustannus Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. Suurimmat puolueet tinkaavat nyt hallituspaikoista ja sekin näyttäisi olevan menossa suotuisasti. Valitettavasti on niin, että vasta kun lain soveltuvuus reaalimaailmaan on osoittautunut huonoksi, uudet kansanedustajat saavat vipuvartta sen muuttamiseksi. Fire-kustannus Oy vastaa Rekyylin toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. Eduskunnasta tippui leegio edustajia, jotka olivat pettäneet äänestäjänsä. Kävipä hallitusneuvotteluissa miten tahansa, harrastajakunnalla on viimeinkin mahdollisuus hieman hengähtää. Erityisesti toivon että kukaan meistä ei joutuisi asioimaan oikeusistuinten kanssa, mutta valitettavasti todellisuus tulee olemaan toista. Yhdeksäs vuosikerta. Tokihan äänestyspäätökseen vaikuttavat monet asiat, mutta uskoisin että oman harrastuksen turvaaminen on ollut mukana valintoja tehtäessä. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Samaten jokainen putkenpätkä on jatkossa aseen piippu ja limupullo vaimennin, molemmat ovat siis lupaa vaativia aseen osia. Elämme mielenkiintoisia ja, toivottavasti, myös historiallisia aikoja. Jos aselaki otetaan uuteen valmisteluun, on meidän syytä olla hereillä ja pyrkiä jälleen vaikuttamaan asioihin. Loppujen lopuksi kun kukaan ei tiedä mitä tulee tapahtumaan. Fire-kustannus Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Näin pari viikkoa jännittävän vaali-illan jälkeen se vaikuttaa jopa mahdolliselta. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Rekyyli ilmestyy 8 kertaa vuodessa.
REKYYLI
ITSELATAAJAT HUOMIO!
Muunnostaulukko 1 gramma (g) = 15,43236 grainia 1 graini (gr) = 0,064799 grammaa grainia 40 60 80 100 120 140 grammaa 2,59 3,88 5,18 6,47 7,77 9,07 grainia 180 200 240 300 400 500
Kansainvälisen tavan mukaan Rekyyli-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleissa esiintyvien latausarvojen oikeellisuudesta. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Kaikki hyväksytyt mainokset ja ilmoitukset pyritään julkaisemaan sovitussa numerossa
Ensi kertaa salkkua
6
hitsaamalla kahdesta 20 patruunan lippaasta ja se on lähellä Open-pistoolin lippaan 170 mm:n maksimimittaa. avatessa selvisi, että Czechmaten mukana toimitetaan ilahduttavasti 3 lipasta: kaksi 20 patruunalle ja yksi 26 patruunalle. Jopa Yhdysvalloissa, jossa .38 Super ja 9x19 -hylsyjen hintaero on huomattavasti pienempi kuin Euroopassa, 9 mm Major yleistyy jatkuvasti. Koska varapiiput nostavat aseen hintaa melkoisesti, noin 370 euroa kappaleelta, CZ:n maahantuoja
WWW.REKYYLI.FI. Euroopassa 9 x 19 -hylsyjen edullisuus ja erinomainen saatavuus on kuitenkin saanut aikaan 9 mm Major patruunan voimakkaan yleistymisen Practicalammunnan Open-divisioonassa. Asevalmistajilla ei ole juuri vaihtoehtoja: on vain vastattava kysyntään. Pidempi 26 patruunan lipas on koottu
TEKSTI: HANNU URONEN
HYVÄT VARUSTEET
Testiase toimitettiin TS:stä tutussa muovisalkussa. CZ:n uutuus on rohkeasti pesitetty korkeapaineiselle 9 mm Major -patruunalle, jonka muuan toinen valmistaja ehti jo todeta ongelmalliseksi ja luopui 9 mm Major -aseiden tuotannosta. Varusteiden joukossa hämmästystä herätti kaksi varapiippua, joiden mukanaololle ei testin aikana saatu luotettavaa selvitystä. CZ CZECHMATE
TSEKKIOUPPENI
Czechmate sopiikin mainiosti CZ:n aiemman toiminta-ammuntapistoolivalikoiman, CZ-75 Tactical Sports (jatkossa TS) ja CZ-75 SP-01 Shadow, jatkeeksi. 20 patruunan lipas onkin täsmälleen sama kuin TS:n lipas
Siinä mielessä piristävä uutuus markkinoilla onkin tsekkiläisen Ceska Zbrojovka:n eli CZ:n uusi malli Czechmate.. Joitakin Tanfoglioaseita on myös nähty, mutta viime vuosina nekin ovat vähentyneet. Practical-ammunnan Open-divisioona on ollut tähän saakka tukevasti yhden asetyypin hallussa: juhlavuottaan viettävän 2011:n
Ainoa ero näyttää olevan se, että Czechmaten piipunsuuhun on tehty kierre kompensaattorin asennusta varten. Negatiivinen TS:stä periytyvä piirre on varmistinvipujen ergonomia. Ilmeisesti takaraivossa on ollut (täysin aiheellinen) pelko luistin halkeamisherkkyyden kasvamisesta. Useimmin käytetty ratkaisu on porata taemmat reiät hieman suuremmiksi, jolloin komppi saadaan toimimaan hieman tehokkaammin.
Kompensaattori ulostuloreikä oli jopa yllättävän ahdas. Tämä
Kompensaattorin eri kammioiden toiminta näkyy mainiosti tässä kuvassa. Ilahduttavasti luistinsalpojen joukosta löytyy malli, joka ei jätä luistia taakse lippaan tyhjentyessä.
JOTAKIN UUTTA, JOTAKIN VANHAA
Czechmate perustuu TS:n runkoon, jota on tosin lyhennetty painon pienentämiseksi ja tasapainon parantamiseksi. Vivut ovat hyvän otteen saamiseksi aivan liian alhaalla. Siitä huolimatta Czechmate on hieman etupainoinen. Rekyylijousen tunnelin takapäästä löytyy myös oikeaoppiset pyöristykset vähentämään luistin halkeamisherkkyyttä. Luistin takapäähän on koneistettu paikka takatähtäimelle, jonka lohenpyrstöuraan on asennettu viritysvipu. Minkäänlaisia tähän liittyviä ongelmia koeammunnan aikana ei kuitenkaan havaittu.
8
WWW.REKYYLI.FI. Vipu tulee tosin tällöin kohtaan, jossa ainakin minun ampumaotteellani asekäden peukalo on vivussa kiinni. Sekä kompensaattori että luisti on "tri-topattu" painon vähentämiseksi.
Aseliike Markus Remes ilmoittikin varastoivansa Czechmatea vain yhdellä piipulla varustettuna. Lisäksi Czechmaten luisti on niin sanotusti "tri-topattu" painon vähentämiseksi, kyseessä on kuitenkin varsin maltillinen koneistus. Kaasua ei hieman yllättäen ohjata lainkaan sivuille missään vaiheessa. Tämän päivän trendi on kuitenkin se, että oikeakätiselle ampujalle vivun tulee olla aseen vasemmalla puolella jotta siitä saadaan paras hyöty. CZ:n kompensaattori on melko kookas ja teräksisenä lähes 120 gramman painoinen. CZ:ssa vivun kääntäminen toiselle puolelle onnistuu vaivatta. Myös luistia on lyhennetty TS:n verrattuna. Tilaa tähän oli-
si kyllä, tähtäin tai sen jalusta eivät tule aivan heti tielle. Kompin takimmainen kammio on oikeaoppisesti suurin, toiseksi takimmainen hieman pienempi ja kaksi etumaista taas hieman pienempiä. Viritysvipu on sijoitettu aseen oikealle sivulle, jolloin ase voidaan purkaa vipua poistamatta. Piippukin periytyy pitkälti TSmallista. Mielestäni Czechmaten kahva on näiden parannusten ansiosta selvästi parempi kuin TS:n, vaikka karhennukset ovatkin edelleen liian pyöreät että niistä olisi oikeasti hyötyä. Totuuden nimessä on kuitenkin sanottava, että 9 mm Major -aseen luisti halke-
aa erittäin todennäköisesti sulkuolakkeiden ja iskupohjan välistä, jos on haljetakseen. Tästä syystä olikin yllättävää havaita, että hylsynpoistoaukon teräviä kulmia ei ollut testiaseessa pyöristetty. Kompissa on neljä suoraan ylöspäin puhaltavaa reikää. Lisäksi kahvaa on muotoiltu
hieman, materiaalia on koneistettu pois liipaisinkaaren taka/alanurkasta ja beavertailin alapuolelta. Czechmate:n runkoa on lyhennetty selvästi verrattuna Tactical Sports -malliin. Tasapainotusta auttaisi paljon luistin etuosan keventäminen. Oma osansa on lisäksi ohuilla alumiinisilla kahvalevyillä. Laippojen reiät ovat samankokoisia, mikä korostaa takimmaisen kammion toimintaa. Lisäksi varustukseen kuuluu muutamia luistinsalpoja sekä yllättäen myös rautatähtäimet. Jos CZ olisi omani, teettäisin siihen asesepällä eri mallisen, voimakkaasti ylöspäin taivutetun viritysvivun. Myös komppi on luistin tapaan "tri-topattu" jolloin se sopii aseeseen tyylikkäästi. Erityisesti huomioiden kompin sovituksen piippuun, jossa on hieman välystä kun komppi on irrotettavissa käsin ilman työkaluja
Mainittakoon, että IPSC-sääntöjen mukaan 124 grainin luodin lähtönopeuden on oltava vähintään 394 m/s jolloin power factor arvo ylittää juuri ja juuri sääntöjen määrittelemän majorluokan alarajan 160. Tämä oli odotettua, koska major-patruunalle suunniteltu ase vaatii usein huomattavasti tehdaspatruunaa voimakkaamman latauksen toimiakseen. CZECHMATE ON VALMIS PAKETTI PRACTICALIN OPEN-LUOKKAAN.
Eniten kritiikkiä saanut Czechmaten ominaisuus oli varmistinvipujen ergonomia. Rungossa on luonnollisesti kiinni C-More-tähtäimen jalusta. Itse kahvarungon karhennukset ovat varsin pyöreitä, sitävastoin kahvalevyjen skeittiteippikarhennukset ovat erittäin toimivat.
WWW.REKYYLI.FI
KOEAMMUNTA
Aluksi täytettiin kaikki aseen mukana tulleet lippaat erilaisilla pat-
ruunoilla ja aloitettiin aseeseen tutustuminen. Mielestäni on sääli, että varmistinvipujen ergonomia ei ole samalla tasolla kahvan kanssa. Vipujen ergonomia olisi merkittävästi parempi, jos otepinta olisi esimerkiksi aivan vivun yläreunan tasalla. Sellier & Bellotin ja CCI:n tehdaspatruunoilla ase ei toiminut täysin luotettavasti. Kuvassa näkyy erinomaisesti myös rungon leikkaukset liipaisinkaaren takaosassa sekä majavanhännän alla.
onkin omituista, koska kahvaa on TS:n verrattuna muotoiltu mukavasti korkeamman otteen aikaansaamiseksi. CMore onkin luonnollinen valinta Open-pistoolin tähtäimeksi, arvioin että vähintään 95 prosenttia Open-pistooleista varustetaan juuri C-Morella. Testiaseessa tähtäyspisteen koko oli kuusi (6) kulmaminuuttia, mikä on varsin tavanomainen sekin.
Czechmaten kahvaa on koneistettu liipaisinkaaren alapuolelta, jotta on mahdollistettu korkeampi ote. Käytännössä patruunat ladataan varmuuden vuoksi hieman tätä kovemmiksi,
9
Huomaa rekyylijousen tunnelin pyöristys, jolla vähennetään merkittävästi luistin halkeamisriskiä kyseisessä kohdasta.
WWW.REKYYLI.FI
10. Ainoa silmämääräisesti havaittava ero on Czechmaten piipunsuun kierre. Huomaa viritysvivun sijoitus aseen oikealle kyljelle.
Czechmaten kompensaattori on nelikammioista mallia. Major-patruunoilla ase toimi varsin luotettavasti, ainoat syöttöhäiriöt tapahtuivat pitkällä lippaalla ja reikäpäisillä Hornady XTP sekä tasakärkisillä Archipelago luodeilla ladatuilla patruunoil-
la. Pyöreäkärkisillä Hornady, Sellier & Bellot ja H&N -luodeilla sekä katkokartiokärkisellä H&N luodilla tulpitetuilla patruunoilla ase toimi luotettavasti.
JYKÄN JA PIETUN KOKEMUKSET
Jotta saisin esitettyä Rekyylin lukijoille laajempaa näkemystä kuin vain omani, värväsin mukaan koeammuntaan kaksi kokenutta Open-ampujaa, Master-luokitellut Pietun ja Jykän. Tällaisessa ratkaisussa ohut piippu ei itse nojaa luistin etuosastaan, vaan ainoastaan komppi vastaa luistiin.
tyypillisen lähtönopeuden ollessa 405-410 m/s. Pätkä paperiklemmaria ei ole kuvissa vain huvin vuoksi, vaan välttämätön apuväline aseen purkamiseksi.
Czechmaten piippu periytyy Tactical Sports mallista. Muista CZ-pistooleista puttuun tapaan "mainspring" eli iskuvasaran jousi sijaitsee kahvan takaosassa, esimerkiksi Tanfogliopistooleista poiketen. "Blast Shield" eli lieskasuoja puuttuu, mutta se onkin tarpeeton pitkän ei-hybridi piipun kanssa. Lipasaukon takareunan täytelevy on tukevaa peltiä eikä aivan heti väänny lipasta aseeseen vauhdilla laitettaessa.
Czechmate on varustettu C-More Slide Ride tähtäimellä, mikä onkin ylivoimaisesti suosituin tähtäin Opendivisioonassa. Open-pistooleissa henkilökohtaiset mieltymykset eroavat usein voimakkaammin kuin muissa toiminta-ammunta pistooleissa, mutta tällä kertaa kaikki koeampujat olivat melko yksimielisiä.
Czechmate puretaan huoltoa varten muista CZ-pistooleista poikkeavalla tavalla. Tällaisia latauksia tulee käyttää vain ja ainoastaan aseissa jotka on suunniteltu ampumaan 9 mm Major -patruunaa ! Myöskään Czechmatella ei tule ampua major-patruunoita ilman kompensaattoria! Kompensaattori on olennainen osa Open-pistoolin toimintaa konstruktiosta riippumatta, sen poistaminen aiheuttaa aseen nopean ennenaikaisen kulumisen tai rikkoutumisen. 1911 termiä käyttääkseni komppi on niin sanottu "kartiokomppi". Kuten kuvastakin on hyvin nähtävissä, kammioiden koko suurenee oikeaoppisesti piipunsuuta kohti mentäessä
Czechmaten ulkoista olemusta pidettiin siistinä ja mielenkiintoisena. Odotetusti parhaat tulokset ammuttiin Hornady-luodeilla: XTP:n keskiarvoksi muodostui 51 millimetriä ja FMJ/RN:lle mitattiin keskiarvoksi 56 milliä. Mainittakoon, että oma 5,4" paksulla bull-piipulla varustettu Open-pistoolini on noin 200 grammaa Czechmatea kevyempi. 74 mm @ 50 m
74 mm @ 50 m
79 mm @ 50 m
Edellisessä numerossa oli artikkeli Magtech JSP-Flat 6,15g (9D) -patruunasta, joka koeammuttiin Czechmatelle 50 metriin. Tosin, tällaisia kahdesta lippaasta rakennettuja ratkaisuja on aseseppien tekeminä nähty Suomessakin. Czechmatea pidettiin painavana ja etupainoisena, mitä se tavanomaiseen 2011-konstruktiota edustavaan Open-pistooliin verrattuna kieltämättä onkin. Jostakin syystä itseladattu juuri ja juuri major power factor:n täyttävä S&B FMJ osui selvästi paremmin, kuin vastaava tehdaslataus samalla luodilla tulpitettuna.
Pidennetty 26 patruunan lipas on uutta. Kapasiteetissa CZ antaa hieman tasoitusta 2011 konstruktiolle, joiden 170 mm lippaisiin mahtuu yleensä 28-29 9x19 patruunaa. Katkokartiokärkinen H&N osui hieman Hornadyjä heikommin, keskiarvon ollessa 63 milliä. Magwell on kiinnitetty aseen runkoon ruuvin avulla, mikä on mielestäni merkittävä parannus aiempiin alumiinisiin CZlipassuppiloihin verrattuna.
WWW.REKYYLI.FI
11. Tämä onkin käytännössä välttämätön varuste Open-divisioonan kilpa-aseessa, jolla kilpailtaessa jokainen sadsosasekunti on kallisarvoinen. Jykä arvioi, että lyhentämällä komppia yhden kammion verran aseesta tulisi tasapainoisempi kompin tehokkuuden juuri kärsimättä.
Lisäksi luistin painosta oltiin sitä mieltä, että se vaatisi ehdottomasti keventämistä, sillä Czechmaten piippu nousi rekyylissä hieman ennakko-odotuksia voimakkaammin.
TARKKUUSTESTI
Czechmaten osunnan testaamiseen valittiin sekä hyvälaatuisia huippuluoteja että edullisemman hintaluokan harjoitusluoteja. Verrokkeina toimi kolme erilaista 2011-konstruktiota edustavaa Open-pistoolia. Hieman venyvän laukaisun todettiin olevan tehdasaseelle varsin tyypillinen. Myös Jykä kommentoi, ettei onnistunut saamaan otetta niin
ylhäältä aseen isosta kahvasta kuin olisi halunnut. Tämä kannattaa huomata tuloksia tarkastellessa, sillä jo aiemmin on koettu että kaikki 9 mm luodit eivät yksin-
kertaisesti kestä major-patruunan rasitusta. Osumakuvioiden keskiarvo oli 76 mm.
Olen koonnut alle Pietun ja Jykän ampumakokemuksia Czechmatesta. Pienempi 20 patruunan lipas on täsmälleen sama kuin CZ-75 Tactical Sports mallissa.
Czechmate on varustettu alumiinisella lipassuppilolla eli magwell:llä. Kirjoittajan tavoin Pietu ei pitänyt varmistimen ergonomiasta, joka pakottaa ottamaan aseesta kiinni turhan alhaalta
Keskiarvoksi arvioitiin silmämääräisesti noin yksi metri. Ruutiannokset arvioitiin muista 9 mm major -aseista saadun kokemuksen mukaan. Kaikki patruunat ladattiin etukäteen arviolta major-tasolle Hodgdon HS-6 ruudilla ja Federal 205 nalleilla uusiin Starline-hylsyihin. Czechmatella on eväitä tulla toimintaammunnan nopeimman luokan kilpakoneeksi, mutta nopeuden esiin saaminen vaatisi vielä hieman lisätöitä. Tässä mielessä Czechmate on mielestäni hatunnoston arvoinen uutuus. Testiaseen vakiovarustelu oli varsin kattava. Kannattaa tosin huomata, että aloitteleva ampuja pärjännee kyllä
aseen kanssa jonkin aikaa vain varmistinvipuja muuttamalla. Jospa se olisikin noin 2500 euron luokassa...
CZ CZECHMATE
Valmistaja: Ceska Zbrojovka, Tsekin tasavalta Asetyyppi: Itselataava pistooli keinahtavalla piipulla Kaliiperi: 9x19 Pituus: 266 mm Korkeus: 140 mm Leveys: 62 mm Piipun pituus: 130 mm Paino: 1360 grammaa Patruunakapasiteetti: 26+1 Suositushinta: 4093 euroa Maahantuoja: Aseliike Markus Remes Oy, www.remes.fi
Koeammunta CZ Czechmate Lähtönopeus Patruuna S&B 124gr FMJ CCI 115gr FMJ Oma S&B 124gr FMJ Oma H&N 125gr KS Oma Archipelago 124gr RNFP Oma Hornady 124gr XTP Oma Hornady 124gr FMJ/RN Nopein m/s 342 363 399 397 391 389 397 Hitain m/s 326 352 391 385 360 379 388 Keskiarvo m/s 334 358 395 391 375 383 392 Hajonta m/s 16 11 8 12 31 10 9 Osunta 25 m 4 x 5 ls Pienin mm 70 67 69 49 39 45 Suurin mm 96 86 84 66 60 64 Keskiarvo mm 87 77 73 63 51 56
12
WWW.REKYYLI.FI. Mielestäni ainoa todella negatiivinen ominaisuus Czechmatessa on sen hinta. Tällöin selvisi että CZ:n piippu on hieman samanpituisia, tyypillisiä amerikkalaisvalmisteita "hitaampi", eivätkä kaikki lataukset aivan täyttäneet major-tasoa.
YHTEENVETO
CZ Czechmatesta jää hieman ristiriitainen vaikutelma. Huomaa myös Open-pistoolille epätyypillinen varuste: rautatähtäimet.
Tämä ei ole tosin mitenkään poikkeuksellista 9 mm Major -aseen kyseessä ollen. Osumat olivat hajallaan ympäri taulua eikä kasojen kokoa tästä syystä mitattu. Parannuskohteina tulee ensimmäiseksi mieleen varmistinvipujen ergonomian ja laukaisun kohentaminen sekä luistin keventäminen. Aseen perusratkaisut ovat hyvin kohdallaan, mutta joissakin yksityiskohdissa toteutus ei ole aivan samalla tasolla. Tänä päivänä on harvinaista luoda pitkälti uusi malli, joka on suunnattu pienelle mutta sitäkin vaativammalle käyttäjäryhmälle. Myös uusi viritysvipu pitäisi laittaa työn alle. Archipelagosta Czechmate ei selvästikään pitänyt. Kuvasta puuttuvat 3 lipasta, mutta toisaalta Suomeen tuotavissa aseissa on testiaseesta poiketen vain yksi piippu. Ilahduttavaa on Czechmaten hyvä vakiovarustelu ja se että ase on näinkin pitkälle suunniteltu Open-divisioonan vaatimuksia silmällä pitäen
Kestotilausta ei voi lopettaa kesken laskutuskauden. TILAA SÄÄSTÄ JA RAHAA
Kyllä, tilaan Rekyyli-lehden
Valitse tilausjaksosi: 12 kk (8 numeroa) määräaikainen 56 6 kk (4 numeroa) määräaikainen 28 12 kk (8 numeroa) kestotilaus 49 6 kk (4 numeroa) kestotilaus 25
Vastaanottaja maksaa postimaksun 5018822
Tilaus alkaa seuraavasta ilmestyvästä numerosta. Nimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Kotipuhelin, myös suuntanumero Allekirjoitus (huoltajan, jos alle 18v.) Sähköposti
VASTAUSLÄHETYS Sopimus 134164 PL20 00251 HELSINKI
Voit tilata Rekyylin myös osoitteesta www.rekyyli.fi/tilaa-rekyyli tai puhelimitse numerosta 09-827 5556
YKSIASEMAISET
PERUSPURISTIMET
Lukijoiden juttutoivomukset ovat joskus varsin kinkkisiä toteuttaa. Sellaiseksi tuomittiin myös toive latauspuristinten vertailusta, mutta nyt, pitkällisen harkinnan jälkeen sellainen päätettiin ottaa työn alle.
TEKSTI: TERO KUITUNEN
Meillä on kuitenkin kiikarissa Co-Ax yksilö, jonka saatamme saada lähitulevaisuudessa lainaksi. Mutta ovatko nämä tietyt "laatumerkit" lopultakaan sen parempia. Niille on ominaista suhteellisen mellevä paino johtuen teräsrakenteisuudesta ja suurista ainesvahvuuksista. Tämän ansiosta holkkeja on mahdollista vaihtaa nopeasti kun ne on kerran säädetty kohdalleen. Näiden ryhmien väliin sijoittuu ainoastaan Lee Challenger Breech Lock, eli uudempi Leen juhlapaketti-puristin. Mainittakoon, että Reddingiltä töytyy myös pienempi Boss ja Leeltä useampikin puristin, kuten nyt mukana olevan Smartreloaderin esikuva Lee Classic Cast. Markkinoilla on toki paljon muitakin puristimia, mutta nyt
mukana olleissa merkeissä nämä mallit ovat todennäköisesti suosituimpia. Lee ja Smart Reloader), mutta Hornadyn systeemi on toimivin, täsmällisin ja ylivoimaisesti käyttömukavin. Taas kului muutamia vuosia, kunnes progressiivinen puristin valtasi leijonanosan latauspöydästä, ja Partner siirtyi Leen kaveriksi kaappiin. Nykyään ainoana yksiasemaisena on siten käytössä isompi RCBS, jolla ladataan lähes yksinomaan kiväärin patruunoita. Latausholkit kiinnitetään erillisiin holkkeihin, jotka ovat pikakiinnitteisiä. Testiryhmän sisällä oli asiasta vahva ennakkokäsitys, joka on syytä tuoda tässä esille. Tokikaan Co-Ax ei olisi ainoa vastaavalla tavalla toteutettu puristin, mutta se on kuitenkin yleisin ja niitä on Suomessakin käytössä merkittävissä määrin. Vastaava kehityskulku lienee tuttu useimmille ja siksi onkin aiheellista pohtia sitä, toimimmeko typerästi. Se poikkeaa nyt esiteltävistä puristimista lähes joka suhteessa, mutta erityisen kiinnostavan siitä tekee sen kuuluisa voima. Molemmat on aikoinaan hankittu käytettynä, joten niiden lopullisesta käyttömäärästä ei ole minkaanlaista tietoa. Uskoimme vahvasti siihen, että puristimissa on kahta kastia: käyttökelpoiset ja ne muut. Tämä vertailu saakin Seuraavassa Rekyylissä jatkoa, jolloin esittelemme Co-Axin ja palaamme tuloksiin tarkemmin.
HORNADY LOCK-N-LOAD CLASSIC RELOADER
Hornadyn puristin noudattelee hyvin vahvasti samaa linjaa jonka jo aiempi Pasific aloitti, punaista väriä myöten. Toki aina silloin tällöin joltain valmistajalta tulee uusi malli, mutta tätä ei tapahdu kovinkaan usein. Ja koska kilpailijat elävät tuotekehityksellistä hiljaiseloa ja kauppa käy tasaisesti, pysyvät samat puristimet tuotannossa vuodesta toiseen. Tämä systeemi on nykyään "kopioitu" myös muiden valmistajien puristimiin (mm. Lisäksi, jokaisen oma kokemus (ja tottumus) tietyistä puristimista on luonut ennakkokäsityksen siitä, että jokin tietty puristin on liki-
main niin hyvä kuin puristin voi vain olla. Muutoin vivusto on terästä. Lock-n-Load on selvästi suurten puristimien luokkaan kuuluva kooltaan ja tukevuudeltaan. Lisäksi järjestelmän etuna on, useita eri kaliipereita ladattaessa, että holkkien säädöt pysyvät varmemmin ennallaan. Kaiken kaikkiaan
16
Hornady Lock-n-Load on hyvä peruspuristin, joka sopii erityisesti lataajalle, joka lataa useampaa eri kaliiperia eikä halua pyöritellä holkkeja edestakaisin joka välissä.
Hornadyn nauttiman suosion taustalla on siihen luotu pikaholkkijärjestelmä, joka on laadukas ja nopeuttaa holkkien vaihtamista.
Kehyksen sisämitta ilman hylsynpidintä: 103 mm Hinta: 229 euroa Maahantuoja: Oy K. Se poikkeaa muista kokoluokan puristimista kehyksen materiaaliltaan, joka on ilmeisesti valettua alumiinia tai muuta ei-magneettista materiaalia. Muut vertailun puristimet, RCBS Rock Chucker, Redding Big Boss, Lyman Orange Crusher ja Smart Reloader MK XVI ovat niin sanotusti isoja puristimia. Lock-n-Load -puristimen suurin innovaatio on myös sen nimeä antava osa. Molemmilla on takanaan tiukkoja vuosia ja se myös näkyy. Lähtökohtaisesti muutamien tuhansien patruunoiden lataamisen kun ei pitäisi vaikuttaa puristimeen. Hornady Lock-n-Load on samassa kokoluokassa, mutta se on porukasta ainoa, jossa kehys on kevytmetallia. Täysin toimintakuntoisia puristimia siirretään pölyttymään kaapin pohjalle tai kaupataan eteenpäin, koska on saatava jokin tietty, laadukkaana pidetty puristin tilalle. Niinpä uskalsimme ottaa vertailuun käytettyjä puristimia ja verrata niitä armottomasti uusiin. Hjorth Ab, www.hjorth.fi
WWW.REKYYLI.FI. Vertailun pienimmät puristimet ovat Lee Challenger ja RCBS Partner, jotka siis kaivettiin esiin kirjoittajan kaapista. Jos sillä taas on vaikutusta,
kertoo se lähinnä kyseisen puristimen laadusta. leet tehtävät. Ainoa puristin, jonka olisimme välttämättä vielä halunneet mukaan, mutta jota emme onnistuneet saamaan, on Forster Co-Ax. Myöskään Hornady ei ole panostanut nallitukseen puristimella, koska nallittaminen tehdään useimmiten erillisenä työvaiheena. Tämän ennakkokäsityksen tutkiminen olikin yksi vertailun haasteista.
VERTAILUN PURISTIMET
Latauspuristimissa on sellainen mielenkiintoinen seikka, että ne tuntuvat säilyvän liki muuttumattomina. Tästä voinee tehdä suoraviivaisen päätelmän, että käyttäjät ovat varsin tyytyväisiä nykyisiin malleihin, joten valmistajien ei tarvitse olla uusimassa valikoimaansa jatkuvasti. Osa, joka yhdistää vivuston ja johon kampi kiinnittyy on samaa materiaalia. Puristimen mukana tulevat kuitenkin nallitin ja putket pienelle ja isolle kiväärinallille
Sen valmistamilla latausvälineillä on vankkumaton suosio, ovathan ne laadullisesti päteviä hintaansa nähden. Midway Suomi, www.midwaysuomi.com ja Eräliike Riistamaa Oy, www.riistamaa.fi
LEE CHALLENGER
Nyt jo tuotannosta poistunut Challenger on nimensä mukaisesti ollut puristinmaailman haastaja, jolla Lee aikanaan kaappasi merkittävän osan markkinoista. Challenger kaivettiin mukaan vertailuun, koska niitä on yhä käytössä paljon ja niitä tarjotaan säännöllisesti käytettyinä. Tästä syystä puristimen käyttökohteisiin liittyvät ajatukset ovat samoja kuin Lee Challengerin osiossa on mainittu.
Pikaholkkijärjestelmä ja nallituksen parantaminen ovat mukavia juttuja, mutta käyttäjän kannalta merkittävin parannus on linkistön kestävyyden lisääminen. He koostuvat niistä, jotka lataavat "pieniä kaliipereita" kuten .357 Magnum ja .222 Remington. Toisena syynä on, että tästä alumiinikehyksisestä puristimesta on lähes jokaisella jonkinlainen mielipide, tai ainakin mielikuva. Vanhalla pikku-Leellä on myös melkoinen määrä tyytyväisiä käyttäjiä. Kiväärin hylsyissä sama ilmiö tulee vastaan alkaen kaliiperista .308 Win.
Challengerin heikko kohta on nähtävissä tässäkin puristimessa.
Kehyksen sisäkorkeus ilman hylsynpidintä: 102 mm Hinta: Muutamia kymppejä?
17. Lisäksi heille, jotka haluavat myös nallittaa puristimella, on tarjolla puoliautomaattinen nallinsyöttölaite. Kun kokeneet lataajat keskustelevat tästä puristimesta, käytetyt ilmaisut ovat koruttomia. Nykyisessä juhlapaketissa tulee mukana Lee Breech Lock Challenger puristin, joka on vanhaa Challengeria huomattavasti edistyneempi malli. Männän iskun pituus, ja vivuston mittasuhteet ovat säilyneet samoina, ainoastaan kammen pituutta on kasvatettu sen verran, että voimaa on käytössä hieman enemmän. Sen kohderyhmä olivat ne lataajat, jotka tavoittelivat patruunoiden omatoimisella tuotannolla ensisijassa kustannussäästöä. Esimerkiksi kovapaineisen latauksen pullauttama .50 AE -hylsy oli jo siinä "kinthaalla", eli supistettaessa puristin antoi periksi vaikka hylsyt voiteli kuinka huolella. Holkit eivät ole yhteensopivia Hornadyn kanssa, mutta periaate on sama. vanha Challenger).
Kehyksen sisäkorkeus ilman hylsynpidintä: 102 mm Hinta: 59 euroa (Riistamaa) Maahantuojat: mm. Kirjoittaja on aikanaan ladannut Challengerilla melkoisen määrän patruunoita edellä mainittuiWWW.REKYYLI.FI
hin kaliipereihin, ja myös muutamaan muuhun. Varsin tyypillinen on "halpa paska", joka tirskahtaa sanojansa huulilta sappea ja halveksuntaa tihkuen. MUTTA. LEE BREECH LOCK CHALLENGER
Edullisten latausvälineiden kruunaamaton kuningas on Lee Precision Inc. Lisäksi puristimeen on luotu, kuten nimestäkin voi päätellä, pikaholkkijärjestelmä. Breech Lock mallissa murtumaan altis osa on nyt terästä (vrt. Mikä tärkeintä, siinä on korjattu vivustoon liittyviä ongelmia. Puristinten osalta Leen tuotannosta tutuimpia ovat vanhat alumiiniset puristimet, joita Suomessa on ostettu erityisesti Leen "Anniversary Kittien" mukana. Se toimii ihan hienosti, mutta kuitenkaan se ei tee millään osaalueella erityistä vaikutusta. Muutoin erot vanhaan karvalakki Challengeriin ovat lopulta pieniä. Asenteelle on perusteensa, koska Challengerin alumiininen kehys antaa isompia hylsyjä supistettaessa periksi ja myös välityskoneistossa on heikko kohta, joka hajoa ennemmin tai myöhemmin jokaisesta vastaavasta puristimesta. Jo keskikokoisilla hylsyillä supistamisessa voima loppuu kesken, puristimen vivusto notkuu ja nallituskin toimii hieman nihkeästi, mutta toisaalta pikaholkkijärjestelmä on yllättävänkin laadukas. Tässä on puristin, josta on hankala sanoa ytimekkäästi sen syvintä olemusta
Ja siinä vaiheessa kun käyttäjä hankkii sen seuraavan puristimen, on Partner jo useimmille liian pieni. Puristimen männässä välystä ei kuitenkaan havaittu, joten vivustossa oleva väljä sivuttaisliike on lähinnä tuntumaan liittyvä yksityiskohta. Jos haussa on puristin, joka tarvittaessa lähtee mukaan myös ampumaradalle, on Partner harkinnan arvoinen laite.
Lyhyestä kammestaan huolimatta Partnerin vivusto tuottaa melkoisesti voimaa. Puristinta on käytetty ilmeisesti varsin paljon, josta on seurauksena puristimen erittäin jouheva toiminta, mutta myös klappia vivustoon. Edellä mainittua ei pidä tulkita siten, että pikku-RCBS olisi voimaton puristin. Lymanin etuna on pakko pitää sen nallitusjärjestelmää. Se pitää saada yrityksen ja erehdyksen kautta todella tarkasti oikeaan asentoon ja oikeaan kohtaan, jotta nallit tulevat yksi kerrallaan ulos nallituskaralle. Verrattuna muihin suuriin puristimiin Lymanin kahvaa saa vääntää huomattavasti kovempaa, jotta sama työ saadaan tehtyä. Esimerkiksi Leehen verrattuna Partner on siroudestaan huolimatta astetta jämäkämpi ja lisäksi sen käyttömukavuus on parempi. Tämän säätöoperaation jälkeen nallittimen käyttäminen on varsin johdonmukaista ja mikä parasta, nallitustulos on laadukas.
Linkistön osat ovat tukevaa tekoa, mutta koska ne on koottu lukkorenkailla muttereiden sijaan, siinä on sivuttaisklappia. Se on kuitenkin erinomainen esimerkki puristimesta, jolla tekee kaiken tarpeellisen niin kauan, kun hylsyn pituus on lyhyehkö eikä voimaa tarvita kohtuuttomasti. Sen vivuston tuottama voima ei tee lainkaan oikeutta kehyksen koolle ja jämeryydelle. Jo ensikäpistelyn jälkeen oli selvää, että tämä tyylikkään harmaa puristin kuuluu samaan sarjaan Rock Chuckerin, Big Bossin ja L-n-L:n kanssa. Tässä vaiheessa arvio perustuu aistinvaraiseen havaintoon, mutta sen totesivat kaikki puristimia käytännössä verranneet. Kun sitä verrataan Leehen, voimaa on vähintään yhtä paljon, mutta huomattavasti lyhyemmästä kammesta johtuen Partnerissa työ tehdään vähemmällä "huitomisella". Siinä on tasan yksi heikkous, joka koskee syöttölaitteen säätämistä kohdalleen. Voiman puute johtuu linkistön osien pituus-suhteista. Kokoonsa nähden puhtia on yllättävän paljon ja nyt muihin puristimiin verrattuna sen etevyys suorastaan korostui. LYMAN CRUSHER II
Tämä puristin saatiin lainaksi eräältä Rekyylin lukijalta, josta hänelle kiitokset. Ensimmäistä hylsyä supistaessa tuli mieleen, että kyseinen hylsy olisi jotenkin viallinen, mutta ei. Ilmiö ei ole kuitenkaan niin voimas kuin Hornadyssä.
Kehyksen sisäkorkeus ilman hylsynpidintä: 108 mm Hinta: 250 euroa (Midway-Suomi) Maahantuoja: Eräliike Riistamaa Oy, www.riistamaa.fi
RCBS PARTNER
Tämä RCBS:n pikkupuristin on ilmeisesti ollut Suomessa jonkinlainen väliinputoja, koska se kilpailee kokoluokassa, jota edullinen Lee on perinteisesti dominoinut niin sanotuilla pakettipuristimillaan. Hjorth Ab, www.hjorth.fi
18
WWW.REKYYLI.FI. Ilmeisesti voimantuottoon on saatu parannus linkkien kulmamuodolla, jolla pitkät linkit on saatu kompaktimpaan tilaan. Lukkorenkailla koottuun vivustoon on vuosien saatossa tullut melkoisesti klappia, mutta muutoin Partner on sietänyt kovaa käyttöä ilman ongelmia.
Kehyksen sisäkorkeus ilman hylsynpidintä: 99 mm Hinta: 175 euroa Maahantuoja: Oy K. Lisäksi Lymanistä puuttuu rajoitin, joka sallii vivuston yli menemisen. Käytössä suurin yllätyksen aihe oli Crusher II:n voimattomuus
Holkkien vaihtaminen on hidasta verrattuna pikaholkillisiin, eikä siihen aiemmin ollut tarjolla syöttölaitteellista nallitinta. Kaiken kaikkiaan Big Boss osoittautui Reddingin maineen veroiseksi puristimeksi.
Big Bossissa, Hornadyn tavoin, puristimen kehys on vinossa kulmassa niin, että käyttäjälle tarjoutuu selkeämpi reitti männälle. Ihmisillä on tapana ostaa latausvälineitä, joita löytyy aseliikkeistä. Ne molemmat ovatkin sopivampia oikeakätiselle käyttäjälle, eikä kätisyyden vaihtamiseen ole siksi panostettu.
Kehyksen sisäkorkeus ilman hylsynpidintä: 99 mm Hinta: 222 euroa Maahantuoja: Asetalo Oy, www.asetalo.com
WWW.REKYYLI.FI
19. Muotoilultaan se taas on lähempänä Hornady L-n-L:ia, eli sen kehys on kulmassa käyttäjään nähden ja tarjoaa avaramman reitin männälle. Pienen viilailun ja kohtuullinen väkivallan jälkeen kampi saatiin paikoilleen sen verran, että puristin voitiin ottaa käyttöön. Kuten yksiasemaisissa on tapana, puristin saapui valmiiksi koottuna, käyttäjän ainoa tehtävä oli ruuvata kampi kiinni puristimeen. Jos tästä puristimesta pitää löytää jokin heikkous, niin se on "karvalakkimaisuus". Voimantuotollisesti sekä tukevuudeltaan se kuuluu ilman muuta kärkikastiin ja se toikin mieleen RCBS Rock Chukkerin. Koneiston on myös täysin välyksetön, eikä anna mistään kohtaa periksi.
Kehyksen sisäkorkeus ilman hylsynpidintä: 105 mm Hinta: 259 euroa Maahantuoja: Oy K. Kuten Partnerissa, myös Rock Chukerissa on oivallinen välityssuhde, hylsyjen supistaminen sujuu vaivattomimmin. Redding tuottikin pienen yllätyksen, kun kampi ei suostunut menemään paikoilleen. Niinpä monet käyttävätkin Rock Chuckeria seisaaltaan. Hjorth Ab, www.hjorth.fi
REDDING BIG BOSS
Tämä puristin oli testiryhmälle Lymanin ohella vähiten tuttu ennen vertailuun ryhtymistä ja olikin hyvä, että pääsimme tutustumaan siihen suoraan tehtaan paketista. Nyt RCBS:ltä sellainen kyllä löytyy lisälaitteena, mutta valmistajan mukaan se on olemassa vain, jotta he, jotka välttämättä haluavat nallittaa puristimella voivat sen tehdä. Se ei nitise, notku tai jousta. Puristimen mukana tuleva nallitin vaatii niin paljon sorminäppäryyttä, että siihen kyrpiintyy hetkessä.
Voimantuotollisesti Rock Chucker on vertailun ehdotonta kärkeä. Lopullinen syy suosioon on kuitenkin se, että Rock Chucker on perusjämäkkä työkalu. On syytä mainita, että samanlaisesta muotoilusta huolimatta Big Boss on L-n-L:ää parempi valinta kovaan käyttöön: siinä on välyksetön vivusto sekä valurautainen kehys. RCBS ROCK CHUCKER
"Roksukkeria" voitaneen Suomessa pitää O-kehyspuristinten standardina, johon muita useimmiten verrataan. Se on saavuttanut asemansa useasta eri syystä, joista oma merkityksensä on ollut puristimen hyvällä saatavuudella. Vivuston suhteet aiheuttavat varsin laajan kammen liikkeen, jota korostaa itse kammen pituus. Alkuepisodin jälkeen Redding ei esittänyt mitään rikoisia piirteitä vaan oli varma suorittaja. Tuhansien patruunoiden jälkeenkin se on kuin uusi, eikä lähtökohtaisesti välyksettömään vivustoon ole tullut lainkaan klappia. Käyttötuntumaltaan se onkin vertailun parhaimmistoa
Tavoitteenamme on tällöin myös mitata puristinten tuottama voima, jotta saamme vahvistuksen nyt tekemillemme havainnoille.
WWW.REKYYLI.FI. Kopiointi on tehty todella uskollisesti, joten puristimeen käyvät myös Leen välineet, kuten nallitin ja nallinsyöttölaite. (instant die release) -holkkeja tulee puristimen mukana 6 kappaletta. Puristimen esittely alkaa oikein, kun todetaan, että se on Lee Classic Cast -puristimen kopio. Pahimmillaan joustamisella voi olla vaikutusta myös patruunoiden suoruuteen, joskin holkkien osuus tässä on huomattavasti suurempi. Jos jo uudessa puristimessa on klappia, välys kasvaa jatkuvasti osien kolahdellessa toisiinsa. Syynä siihen oli puristimien vertaamisen vaikeus: ennen kuin voittajan voi julistaa pitäisi tietää käyttäjän tarpeet ja vaatimukset sekä mieltymykset ja lompakon paksuus. Holkit ovat karkeaa tekoa ja alussa niiden paikoilleen saaminen vaatii runnomista, mutta vähitellen ne sovittuvat ja holkin saa vaihdettua nopeasti. MK XVI:n pikaholkkijärjestelmälle, kuten koko puristimelle, on ominaista viimeistelemättömyys, joka kuitenkin silottuu osittain käytössä.
Kehyksen sisäkorkeus ilman hylsynpidintä: 115 mm Hinta: 142 euroa Maahantuoja: Nordic Distribution Oy NORDIS, www.nordis.fi
KUKA VOITTI?
Alussa mainitsin, että tähän vertailuun ryhtymistä pohdittiin pitkään. Täsmällisyys, eli välyksettömyys ja joustamattomuus taas tuottavat tasaisimman lopputuloksen. Lisäksi väkisin runttaamisen puuttuminen kuluttaa vähemmän puristinta. Reddingissä, molemmissa RCBS:ssä (ja Lee Challengerissa) se on ilman syöttölaitetta. MK XVI:llä olisi kuitenkin potentiaalia nousta suureen suosioon, onhan se isojen puristinten kokoluokassa valurautainen laite varsin edullisella hintalapulla. Oikestaan ainoa ero löytyy holkkien kiinnityksestä: Lee Classic Castissa on Rock Chuckeria ja Reddingiä vastaava rakenne, mutta Smart Reloader MK XVI:ssä on I.D.R-niminen pikaholkkijärjestelmä. Karkeatekoisuus on ominaista MK XVI:n muillekin osa-alueille. SMART RELOADER MK XVI
Vasta muutamia vuosia Suomen markkinoilla ollut Smart Reloader on puristinmerkkinä vielä varsin tuntematon. Pikaholkit eivät siis ole samoja kuin Hornadyssa tai edes Lee Breech Lock Challengerissa. Lisäksi on syytä korostaa, että välyksetön puristin kuluu hitaammin käytössä. Se joka haluaa myös nallittaa puristimellaan tekee valintansa todennäköisesti Lymanin, Lee Breech Lockin ja Smartreloaderin välillä.
JATKOA SEURAA
Nallittimet vaihtelevat suuresti. Jos puristin myötää, se tekee sitä vaihdellen ja aiheuttaa vastaavasti vaihtelua patruunoihin. Kaikissa liikkuvissa osissa, myös männässä on klappia ja alkuvaiheessa heikosti viimeistellyt pinnat krahisevat toisiaan vasten. Testiryhmän suosikit olivat Rock Chucker ja Big Boss, koska arvostamme suuresti täsmällisyyttä ja voimaa. Jos tarkastelukulmaa muutetaan, lopputulos on täysin toinen. Kopioimisen etuna on kuitenkin ollut se, että vivusto tuottaa varsin mukavasti voimaa, kehys on tukevaa tekoa ja nallitinkin toimii, koska se on otettu Leen laatikosta. Puristin, jolla saa vaivattomasti tehtyä voimaa vaativatkin työvaiheet rasittaa vähemmän lataajaa. Eräs testaja totesikin, että hiamankin metallimiehen taitoja omaava sa tästä erinomaisen lähtökohdan, josta voi viimeistellä ja rakentaa edullisesti hyvän puristimen.
MK XVI:n "Lee-juuret" ovat selkeät ja niinpä siihen sopii Leen nallitin ja nallisyöttölaite. Pikaholkkijärjestelmää ei kuitenkaan ole kopioitu suoraan. I.D.R. Lee Breech Lockissa syöttö on puoliautomaattinen ja Lymanissa automaattinen, joskin Lymanissa käyttäjä joutuu itse kääntämään jousitetun nallitinkaran hylsyn alle.
20
Puristinten vertaaminen osoittautui odotuksiakin mielenkiintoisemmaksi ja niinpä palaamme aiheeseen seuraavassa numerossa. Se joka kaipaa kevyttä ja näppärää puristinta esimerkiksi pistoolin patruunoiden lataamiseen tai radalle mukaan otetavaksi tai kakkospuristimeksi hoitamaan luoditusta, pärjää parhaimmin RCBS Partnerilla tai Lee Breech Lock Challegerilla
790,00 Nyt saatavana myös Hämmerli CR20S tarkkuusilmakivääriä 88g CO2 säiliöllä, paino 4550g, kokopituus 1142mm, säätötukki 590,00
TEHOKAS! Hämmerli Hunter Force 5,5mm 1000 + kiik, 5,5mm!! Magtech AR600 4,5mm 185m/s (8,4J) ilmakiv. 3x vaihtosupistajalla, synt. 90,00 Redding 10-X-P Competition ruutivaaka, kilpailukäyttöön 210,00 Redding Boss/Big Boss puristimet alk. Magtech AR1000 4,5mm 305m/s (23,4J) ilmakiv. tukilla. 145,00 Redding T-7 Turret, järeä kääntötornipuristin. 300,00 Redding BR-30 Competition, kasa-ampujien ruutiannostelija 210,00 Redding 3BR kilpatason ruutiannostelija 175,00 Redding Master #3 ruutiannostelija. Mukaan asepussi ja patruunavyö + hihna. Tarjous Stefano Fausti Progress Inertia Inertia toiminen itselataavakertatulihaulikko. Magtech ilma-aseen ostajalle rasia patr + taulupaketti + 4x 20 kikari! Umarex Co 2 ilma-aseita! SA 177 (glock) 4,5 BB kuulilla Walther CP99 4,5mm Walther PPK/S BB kuulilla Colt M1911A1 4,5mm Smith & Wesson M&P BB kuulilla Makarov PM pist BB kuulilla Heckler & Koch USP kuulilla Heckler & Koch P30 pist 4,5mm Lisäksi Umarex Co2 ilma-aseen ostajalle veloituksetta rasia luoteja + 10 kpl C02 kapseleita kaupanpäälle!
195,00 149,00 150,00 195,00 235,00
Redding lataustarvikkeita mm: Nyt entistäkin edullisemmin!!!! Redding Big Boss Pro-Pak Deluxe sarja! Huippusarja! Kaikki mitä kotilataaja tarvitsee, sarja sis puristimen, Master # 3BR annostelijan, M1400 trimmerin, #2 ruuti vaaan, ruutisirotin, hylsyöljysarja, hylsynhoitosarja, ruutisuppilo, Redding latauskirja, hylsynviistin. Mukaan asepussi + patruunavyö + hihna
440,00
Henry vipulukko Kal 22 Magnum, vipulukkokivääri, paketissa mukana jalat + BSA E 3-9x32 AO variaabelikiikarin kiikaritähtäin, erikoishintaan 590,00 SRA/IPSC Harjoitteluun pienoiskivääreitä mm. Kal 12/76, viidellä vaihtosupistajalla. ISSC MSR MK22 590,00 Walther G22L 22lr 580,00 Romak AKEF1 22lr (AK kopio) Colt Tactical Rimfire M16 (AR15 kopio)
Armed TS870 TM Magnum pumppu Uutuusmalliston suosikki, 12/76 22" piippu, kolmella vaihtosupistajalla, synt. Asepussi + patruunavyö +hihna 390,00 Ilma-aseita harjoitteluun mm: Hämmerli AR20FT tarkkuusilma kivääri 4,5mm kertalaukaus, 300 bar ilmasäiliöllä, säätötukki, 7,5J, kokopiituus 1009mm. tai Korian Erämessuille 10-12.6.2011. ASETALON ERÄMESSUTARJOUKSET
Erämessutarjoukset voimassa 18.6.2011 saakka, tai niin kauan kun tavaraa varastossa riittää.
TOZ 78-04 Pienoiskivääri 22LR, paketti sisältää kiikarinjalat, 2 lipasta, vaimentimen, BSA S4x32 tähtäinkiikarin, messuhintaan Stefano Fausti Albion Italialainen laatuhaulikko kal 12/76, 28" päällekkäispiippuinen, Vaihtosupistajat. tukki. 145,00 Redding M1400 hylsytrimmeri. Mukaan hihna + asepussi + patruunavyö.Tarjous 990,00 330,00 1190,00
Armed Super magnum " Erä lehdessä kehuttu" Huippu suosittu 12/89 28" puoliautomaatti haulikko, viidellä vaihtosupistajalla, synt. Mukaan hihna+asepussi + patruunavyö. tukilla. Magtech AR750 5,5mm 230m/S (23,4J) ilmakiv. Tarjous 390,00
450,00 590,00
Armed TS870 TM 28" Magnum pumppu Kovaan käyttöön tarkoitettu 12/76 28" pumppuhaulikko, 7 patr makasiini. Pakettihinta 570,00 Redding Boss Pro-Pak Deluxe sarja! Boss puristin, pakettihint 520,00 Redding Big Boss/Boss Pro-pak lataussarjat alk. Magtech AR750 4,5mm 230m/s (13,2J) ilmakiv sin. 310,00 Redding Ultramag, markkinoiden tukevin C-puristin 320,00 Redding Case lube kit/hylsyn voitelusarja 18,00 Redding Case preparation kit/hylsyn puhdistussarja 26,00 Kiikaritarjouksia mm: BSA E3-9x32 AO BSA PAN 3,5-10x50 BSA PAN 6,5-20x44 BSA HM 1,5-4,5x32 DT BSA DH 3-9x40 BSA DH3,5-10x50IR valorist ovh 74,00 ovh 204,00 ovh 230,00 ovh 145,00 ovh 97,00 ovh 238,00 nyt 60,00 nyt 175,00 nyt 185,00 nyt 100,00 nyt 80,00 nyt 200,00 175,00 15/kpl 20,00 250,00 nyt 190,00 185,00 20,00 nyt 120,00 nyt 50,00 nyt 180,00 95,00 29,00
125,00 149,00 110,00 195,00 125,00 125,00 95,00 180,00
Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.fi.
Messutarjouksia mm: Gould & Goodrich OHW-G17 taktinen reisikotelo, lukituksella Dual magazine clamps/tupalipaspidikkeet MP5, AR15, AK47 AR15/M16 puhdistussarja Walther LRF600 laser etäisyysmittari Pentaflex LA-1 Laser etäisyysmittari 10-600m Pro Chrono Digital CEI-3800 luodinnopeusmittari Haulikon patruunavyö, keinonahka BSA TM 10x42 katselukiikari ovh 156,BSA LLCP valo/Laser ovh 60,BSA SP 20-60x60 Spectre ratakaukoputiki ovh 214,Pentaflex Bonanza 20-60x60 ratakaukoputki BSA BRD-1 valopistetähtäin piekkareihin
Tervetuloa osastollemme Pohjois-Suomen (Oulun) erämessuille 19-22.5.2011. 100,00 Redding 2400 Match, kilpatason hylsytrimmeri 170,00 Redding Master #2 ruutivaaka
22
WWW.REKYYLI.FI
Tälle huhulle on esitetty kaikenlaisia perusteita, joista uskottavimpia lienee, että Ruger ajatteli kilpailevansa Mini-14mallillaan AR-kivääreitä vastaan viranomaismarkkinoista. Myös AR-15-tyylistä ulkonäköä on tavoiteltu ja näitä rakennusprojekteja nähneet ovat usein ihmetelleet miksi Ruger itse ei tee sellaisia. Siihen valmistetaan valtavaa määrää viritysosia sekä piippuja, tukkeja ja kaikkea muutakin. Mutta nyt esiteltävä SR-22 on siinä onnistunut.
Rakentelukärpäsen pureman saaneiden mielestä Ruger 10/22 on ainoa oikea itselataava pienoiskivääri. Aikanaan AR15 ja Mini-14 olivat nykyistä huomattavasti tasaväkisempiä kilpailijoita, ja kun Mini oli huomattavasti edullisempi, olisi periaate voinut olla Rugerin kannalta ihan järkevä. Niinpä sen luotettavan ja yksinkertaisen tekniikan ympärille on rakenneltu mitä mielikuvituksellisimpia aseita. Kuten sittemmin on nähty, AR-pienoiskivääreillä on todellakin ollut kysyntää. RUGER SR-22
TEKSTI: TERO KUITUNEN
10/22 JÄILLÄ
Ruger 10/22 alkaa olla läpipuitu ase, koska siitä on liki lukematon määrä malleja ja sen suosio on vankkumaton. Uusia versioita tippuu ulos tasaiseen tahtiin, eivätkä ne enää herätä suurempaa huomiota. Olipa syy mikä tahansa, vasta viime vuosina, kun AR-innos-
"Kaikki mitä kuvassa näet, on vain kuorta." Tai ei aivan sittenkään, kuoren sisältä pilkottavat lukko ja hallintalaitteet ovat ehtaa 10/22:ta.
23. Yksi tällaisisWWW.REKYYLI.FI
ta "huhuista" on väite, että Rugerin valmistuspolitiikkaa on aiemmin ohjannut reunaehto, "Ruger pysyttelee erossa mustista kivääreistä". Poliisilaitokset ovat hankkineet edullisia Mini-14-kivääreitä ihan mukavia määriä. Syynä lienee useampi seikka, joista osa on enemmänkin "huhun-tasoisia". Miksi Ruger sitten toi tämän odotetun version markkinoille vasta nyt
Irrottaminen tapahtuu avaamalla kolme ruuvia. Jotta pääsemme itse asiaan, todettakoon vain lyhyesti, että SR556 avasi niin sanotusti hanat ja oli vain luonnollinen seuraus jatkojalostaa idea 10/22-pohjaiseksi pienoiskivääriksi.
Vaikka käyttöohjeessa ei asiaa mainita, pitää kehyksen yläosa irrottaa ennen kuin raudat saadaan irti ulkokuoresta. Niinpä syntyi Ruger SR-556. Kuvassa näkyy kuinka runsas laukausmäärä on kerryttänyt piipun suulle tavaraa, jolla ei kuitenkaan vaikuttanut olevan vaikutusta tarkkuuteen.
tus on muuttunut suoranaiseksi AR-hulluudeksi, on Rugerkin lähtenyt mukaan "mustien kivääreiden markkinoille". Ei mennyt kauaakaan, kun Rugerilla oli mieli muuttunut ja tuotekuvasto päivittyi mallilla SR-22RSC. Mutta, se ei kuitenkaan ollut suoranainen AR15, vaan kaasumäntäkoneistollinen ja huomattavan painavalla hintalapulla varustettu. Purkaminen aloitetaan irrottamalla kädensuojus. Kun kysyttiin, olisiko Rugerilla tarkoitus valmistaa vientikelpoinen versio, oli vastaus ei. Rihlapalkkeja on kuusi. Jotta suojus ei naarmuunnu, kannattaa käyttää jatkovartta tai perinteistä kulmamallista kuusioavainta.
SR-22:n rihlannousu on tavanomainen 1 / 16 tuumaan. Kiinnityksessä on hyödynnetty varsinaisen kehyksen kiikarinkiinnitysreikiä.
TIE SUOMEEN
Kun SR-22 esiteltiin, olivat suomalaisetkin kiinnostuneita, totta kai. Siinä ei ollut enää liekinsammutinta tai teleperää, joWWW.REKYYLI.FI
Kun purkuruuvi on auki, raudat taitetaan ylös kehyksestä.
24. Kyselyihin tuli Amerikasta kuitenkin tyly vastaus: SR-22 ei saa vientilupaa, koska sen ominaisuudet asettavat sen sotilasaseiden luokkaan. Niinpä alkuinnostus laantui epäuskoiseksi ihmettelyksi. Kun pohditaan syytä ratkaisulle, päätyy helposti jälleen huhujen maailmaan
Lyhyesti sanottuna SR-22:ssa ARtyylistä on tähtäinlinjan korkeus, perän asema ja pistoolikahva. Pienellä modaamisella piipun saisi siten täysin vapaasti värähteleväksi.
ten sikäläiset viranomaiset antoivat vientiluvan.
ARSKAN JA PIENARIN RISTISIITOS?
10/22:n on useimmille tuttu peli, joten en pureudu sen toimintaan. Tämä väite ei pidä paikkaansa, joten kriittinen ostajakunta olisi noussut takajaloilleen. Se oli odotuksia tarkempi ja 10/22:n tyylille uskollisesti uskomattoman toimintavarma. Sen sijaan Ruger kertoo suoraan, että tässä on AR-alustan mittoja jäljittelevä ase 10/22:n tekniikalla. Kun tämän on todennut, alkaa omalaatuinen ulkonäkökin miellyttää, koska sen aiheuttaa ARmuotojen sisällä sykkivä 10/22:n koneisto.
SR-22RSC on niin sanottu "siviilimalli", jossa perä on lukittu auki. 10/22:n saattaminen tähän muotoon on vaatinut uusia osia. ja pistoolikahva on Hoguen valikoimasta. Ruger mainostaa sivuillaan että SR-22 on "THE COOLEST .22 LR EVER". CCI Standardilla tapahtui yksi häiriö, joka johtui patruunasta (syt-
Pistoolikahvan etupuolelle on sijoitettu kuminen täytepala, jolla 10/22:n liipaisinkaari on saatu naamioitua kahvaan sopivaksi.
25. Itse näen asian niin, että vaikka SR-22 ei kenties ole kaikkein kaunein ase lajissaan, sille on paikkansa. Vetopituus on 330 mm. Niiden valmistamiseen Ruger olisi pystynyt itsekin, mutta on kuitenkin päätynyt samaan ratkaisuun kuin SR-556:ssa. Edellinen väliotsikkokin viittaa erään 10/22-fanaatikon lausahdukseen. Tokikaan hallintalaitteet eivät ole samat, mutta ampumatuntuma on muutoin tuttu. Koska, jos AR:n tuntuma miellyttää, on SR-15:een helppo ihastua. SR22:lle ulkonäön antava kehys toimii aseen selkärankana, johon muut osat kiinnittyvät.
Kädensuojus on kiinni kehyksessä takapäästään, mutta se vaikuttaisi olevan yhteydessä piippuun myös edestä. Olen muutamia kertoja kuullut vähemmän mairittelevia kommentteja SR-22:n ulkonäöstä. Toimintavarmuudesta kertoo se, että vaikka asetta ei huollettu mitenkään, oli useiden satojen laukausten jälkeen liki kymmenellä eri patruunamerkillä muistiinpanoihin kertynyt kuusi toimintahäiriötä. SR-22R-versiossa perän pituus on säädettävissä välillä 254 -330 mm.
TYÖHEVONEN
Ampumaradalla SR-15 osoittautui miellyttäväksi. Kun suojus irrotetaan, huomataan että välikappale vain nojaa piippuun. Osa osista on hankittu valmiina, SR-22:n alumiinisen
WWW.REKYYLI.FI
kehyksen on valmistanut Nordic Components, Inc. Siinä ei sinänsä ole mitään vikaa, varsinkin kun aseen pohjana on laadukkaaksi todettu pienoiskiväärimalli. Jos Ruger olisi päättänyt hölmöillä, se olisi hehkuttanut kyseessä olevan "ARpienoiskivääri". Jo tästä on nähtävissä tosiasia, että näitä aseita myydään mielikuvilla. Muutokset vanhoihin malleihin näkyvät ulospäin
Tämän voi havaita tarkastelemalla oheisen taulukon keskiarvoja. Se ei ole paras mahdollinen tähtäin millin metsästykseen 50 metriltä, mutta ajoi kuitenkin asiansa. Erityisen positiivinen yllätys oli SR-22:n tunnottomuus esimerkiksi lämpenemiselle. Kun keskiarvo on alle 20 mm, on se itselataavalle pienoiskiväärille kelpo suoritus. Tämä parivaljakko osoittautui,
WWW.REKYYLI.FI. Tälläkin patruunalla oli toiminta tasaisen varmaa vielä siinä vaiheessa, kun ase oli puhdas. Leupoldin tähtäimen koko tähtäinkuvio on valaistu. Sen piippu ei näytä olevan vapaasti värähtelevä, joten kädensijaan kohdistuva paine voisi
periaatteessa vääntää piippua, erityisesti tuelta ammuttaessa. Hjorth Ab:lla on ilmoituksensa mukaan tarjolla suurempikapasiteettisia tarvikelippaita.
26
lä saavutettiin tämän yhdistelmän suorituskyvyn katto. Loput häiriöistä tapahtuivat testien loppuvaiheessa, jolloin ase oli jo, sanalla sanoen, likainen. Tämän huomaa myös ampuessa, vaikka .22 LR -patruunan piippua nostava vaikutus on vähäinen.
tymätön, lähti toisella yrityksellä). Kokeilin asiaa ampumalla nopeaan tahtiin kaksi lippaallista ja sen jälkeen kolmannella lippaallisella osumakuvion varsin rivakkaan tahtiin. Ruger ei itse valmista suurempia lippaita, mutta SR-22:n maahantuoja Oy K. Koeammuntoja jatkettiin vapaamuotoisemmalla osuudella, jota varten Duralytin tilalle vaihdettiin Leupoldin Prismatic 1x14 mm Tactical punapistetähtäin. Fiocchi M340 Biathlon oli käynyt tarkkuuskokeessa hyvin, eikä se nytkään pettänyt: 10 laukauksen osumakuvio oli 18 mm. Patruunana oli tuolloin mieto Remington Subsonic HP, jolla ase ei enää jaksanut ladata uutta patruunaa pesään. Päällimmäisenä havaintona käteen jäi tietoisuus siitä, että jälleen kerran patruunalla on aseen käyntiin suuri vaikutus. Sama koskee Sellier & Bellot Clubia, jonka osumakuviot olivat suurehkoja, mutta kuin kopioita toisistaan. Mainittakoon lisäksi, että häiriöiden ilmettyäkin hiemankin puhdikkaammalla ampumatarvikkeella SR-22 nakutti yhä kuin ompelukone.
Tarkkuuskokeessa SR-22:n päälle asennettiin Zeiss Duralyt tähtäin. Jos piipun lämpeneminen siirtää osumapistettä, siirtymä on niin pieni, että se hukkuu muiden tekijöiden alle. Heikointa tarkkuutta antaneet patruunat poikkesivat muista sen verran, että niiden tauluja tutkailtiin erityisen tarkasti. Koska muilla patruunoilla ei ilmiötä havaittu, on syy kaadettava patruunan niskaan. Kuvan laatu on varsin hyvä, ainoa häiritsevä seikka on varsin voimakas tunneli-efekti.
SR-22:n matala piippulinja näkyy tässä kuvassa hienosti. Käytännössä piippulinja on keskellä asetta. Ilmiöstä ei koeammunnassa saatu näyttöä. Joillakin patruunoilla paras osumakuvio ammuttiin ensimmäisellä sarjalla, mutta toisilla se tuli vasta toisella tai jopa kolmannella sarjalla. Magtech Subsonic HP:n tauluissa ei ollut havaittavissa mitään erityistä, mutta Winchester T22:n tauluissa luodit olivat osuneet paperiin lievää kylkimyyryä, joka selittää tuloksen. Sopivilla patruunoilla tulokset olivat hämmästyttävän samankaltaisia ja vaikuttaisi siltä, että niil-
Vakiolipas on perinteinen 10/22:sta tuttu
Lisäksi Rugerin tukena on valtava jälkiasennettavien tarvikkeiden valikoima, jolla asetta voi edelleen parantaa. Hjorth Ab, www.hjorth.fi
Tähtäimen erikoisuutena on sen irrallinen valaisinyksikkö, joka asennetaan paikoilleen siten, että sen led osuu putken kyljessä olevan ikkunan kohdalle.
Tähtäimen ja valaisinyksikön lisäksi paketissa on kolme eri korkuista jalustan välikappaletta sekä niiden ruuvit. Aivan viimeisenä kävelinkin takaisin 50 metrin viivalle ja ammuin lippaallisen A4kokoiseen tauluun mahdollisimman rivakkaan tahtiin, eli laukaus lähti aina välittömästi kun tähtäin oli kohdallaan. Matalin pala on 6 mm ja korkein 12 mm. Hjorth Ab, www.hjorth.fi
CCI Std / 13 mm
SK Rifle Match / 15 mm
27. Vieläkin korkeampaa tarvittaessa paloja voidaan myös niputtaa.
VOITTAJA-AINESTA
Rugerin tapa kilpailla muiden valmistajien AR-15-piekkareita vastaan tuntui puolinaiselta yritykseltä. Varsin moni ampuja kun on valmis tinkimään autenttisuudesta tilanteessa, jossa "vähemmän oikean kaltainen" asemalli on toimintavarma ja perustarkka. Useimmissa pienoiskivääreissä piippu nousee hieman, mutta AR15:n kaltainen ergonomia ja aseen kohtuullinen paino saavat SR-22:n liikkumaan lähinnä taaksepäin. Erityistä huomiota kiinnitettiin SR-22:n rekyylikäyttäytymiseen. Valokuvaajan innostus oli tarttuvaa, koska punapisteellä varustettuna SR-15 on todella helppo ammuttava. Ampuminen tuntui helpolta ja käveltyäni taululle totesin, että tunne oli oikea. / 50 m Pienin 13 mm 17 mm 13 mm 26 mm 15 mm 30 mm Keskiarvo 17 mm 34 mm 15 mm 27 mm 17 mm 40 mm
RUGER SR-22RSC
Valmistaja: Sturm, Ruger & Co., Inc., Yhdysvallat Kaliiperi: .22LR Kapasiteetti: 10+1 patruunaa Pituus: 873 mm Piipun pituus: 16,12 tuumaa (409 mm) Paino: 2,95 kg Hinta: 879 euroa Maahantuoja: Oy K. Valokuvaajamme intoutui ampumaan lähes koko mukana olleen patruunavaraston ja jouduin häntä jo hieman toppuuttelemaan. Yhteenvetona voidaankin todeta, että Ruger 10/22 jatkaa voittokulkuaan tälläkin mallilla.
WWW.REKYYLI.FI
Ruger SR-22 Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna CCI Standard Magtech Subsonic HP Fiocchi M430 Biathlon Sellier & Bellot Club SK Rifle Match Winchester T22 Hitain 315.2 297.3 324.4 335.4 317.9 323.4 Nopein 318.8 316.3 349.0 345.5 334.2 336.4 Keskiarvo 317.2 308.7 341.9 338.8 324.2 328.3 Nopeushajonta 3.54 19.07 24.65 10.03 16.27 13.00 Osumakuviot 3 x 5 lks. Prismatic:iin oli konttorilla valittu sopivan korkuinen jalusta, joten se asettui juuri oikealle korkeudelle ja ampuja sai keskittyä vain laukaisun suorittamiseen. Nopeat taulujen vaihdot ja muut harjoitteet kärsivät vain yhdestä ongelmasta: SR-22:n vakiolippaaseen mahtuu vain 10 patruunaa. Kaikki reiät olivat 15 cm kokoisella alueella.
LEUPOLD PRISMATIC 1X14 MM TACTICAL
Valmistaja: Leupold & Stevens Inc, Yhdysvallat Hinta: 749 euroa
SR-22:n mukana saapui Leupoldin Prismatic 1x14 mm Tactical, näppärä tähtäin, joka sopii pakettiin kuin nenä päähän.
Maahantuoja: Oy K. Koeammunta kuitenkin osoitti, että Ruger on toiminut erittäin fiksusti. Miksi tehdä pienoiskivääri, jossa vain ergonomia on oikea, mutta hallintalaitteet ja aseen ulkonäkö ovat vääriä. hippimäinen ilmaisu sallittakoon, valloittavaksi. Heillä oli valmiina pienoiskivääri, jonka rakenne on koeteltu ja siksi sillä on etulyöntiasema uusiin konstruktioihin verrattuna
Nyt esiteltävä Dakota-malli onkin varustettu uudella järjestelmällä.
28
Käytettävän patruunan mukaan säätyvää kaasujärjestelmää voidaan nykyään pitää standardina itselataavien haulikoiden toimintavarmuuden kannalta. Viime vuonna IWA:ssa esiteltiin Lanberin uudistettu kaasumäntäsysteemi. Toki näissäkin haulikoissa on olemassa rajansa. LANBER DAKOTA 12/76
TEKSTI: ARTO MÄ ÄT TÄ
VARMATOIMISUUTTA KESKILUOKKAAN
Lanber on monelle tuttu haulikkovalmistaja, jonka valikoimissa on jo pidemmän aikaa ollut myös itselataavia haulikoita. Käytännössä haulikko, jossa kaasujärjestelmästä on tehty kevyempi ja männälle tuleva paine on suhteessa patruunan painetasoon, on lähtökohtaisesti varsin toimintavarma. Jos painetaso on lähtökohWWW.REKYYLI.FI. Näissä haulikoissa lukko käy riittävällä voimalla taka-asennossa ja lukon liike eteenpäin on riittävä patruunan varmaan pesittymiseen
Mukana ovatkin keskimäärin käyttökelpoisimmat supistusasteet metsästyshaulikkoon ja käytännössä rataolosuhteissakaan näiden kanssa ei jää pulaan.
Piipun suulla on punainen loistejyvä, joka näkyy hyvin ja on maltillisen kokoinen.
Dakotassa on kuminen perälevy, joka on pinnaltaan hieman nahkea.
KAASUMÄNTÄ
Itsesäätyvissä kaasumännissä pääperiaatteena on se, että ne toimivat niin sanotusti minimikaasuperiaatteella termiä voitaneen käyttää paremman puutteessa. Myös Lanber tarjoaa uutena tuotteena pidennettyjä, erityisesti teräshauleille tarkoitettuja supistajia, mutta näiden saatavuudesta ei vielä ole tietoa. Dakota toimitetaan kolmella supistajaholkilla, joiden supistusasteet ovat parannettu sylinteri, puolisuppea ja kolmevarttinen. Dakotassa on äkkiseltään väljän tuntuinen kahva, mutta varmistimen sijainnista johtuen perän "väljyys" ei kuitenkaan haittaa. Dakotan yksinkertaisuus näkyy esimerkiksi siinä, että aseessa ei ole perän kulman säätömahdollisuutta. Itse pidän "yliampuvista" haulikoista, joten Dakotan tukki oli itselleni hieman liian jyrkkä. Tekniikka onkin sitten Lanberin omaleimaisin osa, eli siltä osin Dakota on varsin omaperäinen. Ero niin sanotusti kohti ampuvan ja yliampuvan haulikon välillä pelkästään "tähtäinkuvan" perusteella on hyvin hämäävä ja moni kiinnittää siihen liiaksi huomiota. Näiden molempien käyttäminen kyllä luonnistuu, mutta ratkaisulla on vaikutuksensa aseen ergonomiaan ja nimen omaan haulikon pistoolikahvan muotoon esimerkiksi Berettassa on yleensä ahtaampi pistoolikahva, jotta varmistimen tavoittaa helpommin. Tehdas ilmoittaa Dakotan toimivan haulilatauksilla 24 42
29. Dakotassa hihnalenkit ovat paikoillaan vakiovarusteena ja ne voi halutessaan irrottaa aseesta.
Tukin latvassa sijaitseva purkuruuvi on liukas ja pieni. Varmistin on toteutettu samoin esimerkiksi Browningin ja Benellin itselataavissa, kun taas esimerkiksi Berettassa varmistin on liipaisinkaaren etuosassa. Kun otetaan vielä huomioon se, että keskimäärin suomalaiset pitävät niin sanotusti "kohti ampuvista" haulikoista, olisi monellekin hyödyllistä saada tukkia säädettyä hieman jyrkempään kulmaan. "Parannettuja" supistajaholkkeja Lanberiin valmistaa ainoastaan Trulock ja sielläkin saatavana on vain Sporting Clays mallin supistajia. Nykyään haulikot toimitetaan tavallisimmin ilman hihnalenkkejä ja ne ovat mukana pakkauksissa lähinnä sitä varten jos joku haluaa ne välttämättä myöhemmin aseeseen asentaa. Paperi ja pihdit mahdollistavat homman, mutta rehellisyyden nimissä nupin tulisi olla suurempi ja sen tulisi tarjota parempi otepinta.
Ruuvi on kiinni etutukissa, joka on kenttäkelpoisuuden kannalta hyvä asia.
SUPISTIMET
Yleensä en ota kovin voimakkaasti kantaa supistajiin, koska suurin osa haulikoista on varustettu kierteillä, joihin saa kiinni tarvikevalmistajien supistajaholkkeja. Käytännössä tämä takaa sen, että keveimmät lataukset toimivat ja raskaammista latauksista ylimääräinen paine karkuutetaan pois männältä. Tämä toki näkyy myös niiden hinnassa. Kyse onkin yleensä haulikon kannalta olemattoman pienestä koroheitosta. Vipu siis toimii eteenpäin painamalla lukon vapauttimena ja taaksepäin painamalla se vapauttaa makasiinissa olevan patruunan nostosiltaa vasten, josta sen saa poimittua kätevästi talteen. Lanber Dakotan pakkaus on varsin yksinkertainen laatikko, jossa ei ole ohjekirjan lisäksi muuta kuin itse haulikko ja pari vaihtosupistajaa, supistaja-avain ja näiden tarvikkeiden säilytyslaatikko. taisesti aivan liian pieni, alkaa ongelmia esiintyä tai jos käytössä ovat kaikkein raskaimmat lataukset, on latausliikkeen voimakkuus hurja ja rekyyli samanmoinen.
YKSINKERTAINEN PAKETTI
Kontrolleiltaan Lanber Dakota on kohtuullisen yksinkertainen ja se noudattelee yleiseurooppalaista edullisten itselataavien haulikoiden linjaa niin kontrolleissa kuin myös ulkonäössä. Tämä on yleisen käyttökelpoisuuden kannalta negatiivinen asia, sillä itselataavien haulikoiden yksi hyvä puoli piilee juuri siinä, että ne ovat sovitettavissa kulloisellekin ampujalle vähintäänkin perän kulman osalta. Tällä vivulla saa myös kätevästi patruunan pois patruunamakasiinista. Tämä on mielestäni erittäin käyttäjäystävällinen ominaisuus, sillä juuri patruunoiden poistaminen aseesta on
WWW.REKYYLI.FI
tietyissä itselataavissa haulikoissa työlästä. Käytännössä sen avaamiseen tarvitaankin mekaanista apuvälinettä. Kontrollit Dakotassa ovat tutuilla paikoillaan. Dakotassa tämä ei olekaan aivan niin sanottua. Joka tapauksessa jos aseeseen ei meinaa saada käyntiä
aseen omilla supistajaholkeilla, voidaan homma hoitaa kuntoon tarvikeholkeilla. Jopa hämäävän paljon samannäköisiä haulikoita löytyy usealta eri valmistajalta ja jonkinlaista osatoimitusten yhtenäisyyttä lienee havaittavissa. Purkuruuvi on aivan liian ohut ja liukas ja sen avaaminen on todella tuskaa, vaikka sitä ei kiristäisikään kovin tiukalle. Dakotassa varmistin sijaitsee liipaisinkaaren takaosassa, joka on monen mielestä paras mahdollinen paikka sen nopeaa käyttämistä ajatellen. Näiden voi kuitenkin sanoa hoitavan homman varsin mainiosti ja erityisesti välillä Skeet 2 (Light Modified) Improved Modified, ovat holkit olleet aseesta toiseen erittäin tasavahvoja suorittajia, olivatpa kyseessä ratalataukset tai metsästyslataukset. Kaasumäntäkoneisto on siis säädetty kevyim-
pien latausten tuottaman paineen vaatimalle tasolle ja tästä ylimenevä paine ohjataan pois männältä. Huoltopurkamisen helppous onkin suurimmassa osassa kilpailijoista otettu paremmin huomioon. Kehyksen oikealla sivulla on lukonpidätin, josta lukon voi palauttaa etuasentoonsa. Nämä "nimiholkit" ovat pääsääntöisesti aseiden mukana tulevia perusholkkeja parempia. Dakota on siis tehty käyttöön eikä jatkuva purkaminen kuljetuslaukkuun ole ollut mielessä tässä tullaankin sellaiseen kohtaan, joka aseessa saisi olla paremmin toteutettu
Nyt tähänkin asiaan on alkanut hiljalleen tulla muutosta. Sitä valmistettiin vuoteen 1964 saakka, jolloin sen korvasi meilläkin tunnettu IZH-12, jota myytiin alkujaan nimellä Tähti. Sen juuret juontavat vanhaan IZH-59-haulikkoon, jonka valmistus alkoi jo 1950-luvulla. Tällä kertaa tutustumme edulliseen IZH-27 Sportingiin kaliiperissa 20/76.
32
IZH- on yksi maailman eniten valmistetuista päällekkäispiippuisista haulikoista. Mallia 12 valmistettiin vuosina 1964-1974 ja nykyinen IZH-27 tuli sen rinnalle vuonna 1970. Siispä tätä mallia
WWW.REKYYLI.FI. IZH-59 tunnettiin myös nimellä "Sputnik". TEKSTI: JUSSI GRÖNSTR AND
BAIKAL IZH-27 SPORTING
URHEILUHAULIKKO
Pienikaliiperiset urheiluhaulikot ovat Suomessa lähes poikkeuksetta olleet suhteellisen harvinainen näky
Siitä on myös kehitetty malli MP-233, jossa on irrotettava laukaisukoneisto ja paremmat
WWW.REKYYLI.FI
IZH-27 SPORTING
Nyt esiteltävä haulikko on sporting-versio. Lukkorunko on kauttaaltaan kro-
IDÄSTÄ
da Finnarms, jolloin tuontia hoiti Fredrik Girs ja siihen aikaan Suomen tuontimallisto olikin todella laaja. Izhevskin ehkä tunnetuin urheiluhaulikko lienee kuitenkin IZH25, jolla ammuttiin naistensarjan maailmanennätys vuonna 1974 ja 1975 Venäjän Larissa Korcshinskaja voitti sillä MM-kultaa. Suomeen niitä alkoi aluksi tuo-
puut. Toisilta se kuitenkin vaatii harjoittelua kohtuullisen paljon.
33. Perälevy on hyvä ja toimiva. Sporting-haulikoita on totuttu näkemään monissa eri haulikkolajeissa mutta myös metsästyskäytössä. Supistajat on valmistajan perusmallistoa ja kattavat sellaisenaan kohtuullisen hyvin eri haulikkolajienkin vaatimukset. Suoralla tukilla oppii ampumaan lähes kaikki. Valittavissa oli useita eri viimeistelyvaihtoehtoja. Lukkorunkokin on tehtaan vakiomallistoa ja siihen on sovitettavissa myös 12 kaliiperin piiput. Nykyisinkin tehdas valmistaa siitä toinen toistaan hienompia malleja, mutta Suomeen tuodaan ainoastaan halvimmat perusmallit. Päällisin puolin Sporting-malli näyttää aivan tavalliselta päällekkäispiippuiselta haulikolta. Tukkipuut ovat kaukasialaista pähkinäpuuta joka on aivan omiaan edullisiin aseisiin, koska se on kestävyytensä puolesta usein parempaa tavaraa kuin turkkilainen tusinapähkinä. Puut on käsitelty öljyämällä ja tällainen tukki onkin helppo pitää kunnossa vuosia. Mikäli mielii ampua yläpiipun ensin, on liipaisinta työnnettävä kerran eteenpäin aseen ollessa ladattu. Suomessa "custom shopin" aseille ei näyttäisi olevan edustajaa, mutta mikäli sellaisen mielii ostaa, onnistuu se ainakin Baikalin saksalaisen edustajan kautta.
aste, jolloin käyttäjä voisi halutessaan ampua vaikkapa yhdistelmällä IM/IM tai F/F. Toki supistajia saisi Sporting-aseessa olla aina kaksi kappaletta per supistus-
Perä on malliltaan melkoisen suora. Tukin sovitus lukkorunkoon on tehty hämmästyttävän hyvin aseen hintaluokka huomioiden. Sivuvääryyttä perässä on vain vähän, joten sillä pystyy ampumaan myös vasemmalta puolelta kohtuullisesti. Se on koettu ilmeisen kestäväksi ja toimintavarmaksi. Kerran tai pari kaudessa käsittely laadukkaalla tukkiöljyllä takaa tukin hyvinvoinnin ja paremman ulkonäön.
PIIPUT JA LUKKORUNKO
Laukaisukoneistoon ei ole tullut juuri mitään muutoksia kymmenien vuosien aikana. Baikal toimitettiin tehtaan pahvilaatikossa, jossa aseen lisäksi olivat ohjekirja ja vaihtosupistajat (5 kpl). Välyksiä ei ole missään kohdin. Koease on varustettu yhdellä liipaisimella ja piipunvaihtaja on mekaaninen. Tällaista ratkaisua en ole kaikissa kalliimmissakaan länsihaulikoissa tavannut. Tukissa onkin ehkä hieman sukulaisuutta trap-aseiden kanssa. Plussaa on annettava myöskin siitä että koneistossa on erilliset viretarraimet, jos ase sattuu vaikka kaatumaan tai tärähtämään, se ei laukea tärähdyksen voimasta. IZH-27:ää on valmistettu nyt noin kaksi miljoonaa kappaletta ja tuotanto jatkuu edelleen. Suurimmat erot perusmalliin nähden ovat portatut piiput, leveämpi kisko ja hieman pyöristetymmät puuosat. Ratkaisu on allekirjoittaneen mielestä hyvä ja toimiva. Suurin kiitos siitä kuuluu "liukkaalle" yläosalle, joka estää sen tarttumisen paitaan kiinni.
on valmistettu jo kunnioitettavat 41 vuotta. Baikalin tehtaalla on myös käsityöläisten puoli, josta voi tilata itselleen juuri sellaisen haulikon kuin haluaa. Leikkausjälki ei ole parhaasta päästä, mutta käytäntöön sillä ei ole vaikutusta. Piippujärjestyksen valitsin on tuttuun tapaan tehty liipaisimen yhteyteen. Karhennukset on melko runsaat ja todella pitävät. Jos asetuksen haluaa purkaa, on ase taitettava auki
Baikal IZH-27 Sporting painaa noin 3.4 kg ja 20 kaliiperin ratapatruunoilla on miltei rekyylitön. Ase on minulle tuttu tapaus ja tämä standarditukki on juuri sopiva meikäläiselle. Molemmat jyvät kun ovat tasaisesti kiekon alla ja ase liikkeessä, tulee kiekosta pölyä. Liipaisinkaari on kooltaan suuri ja hanskat kädessä ammuttaessa tämäkin on plussaa. Ase ampuu juuri sopivasti hieman ylös. Piiput ovat
ulkopinnaltaan mustatut ja sisäpuolelta kovakromatut.
KOEAMMUNTA
Ennen käyttöönottoa laitettiin liukupintoihin teflonöljyä, sillä ase oli uutuuttaan jäykähkö. Se ei tarttunut ilkeästi takkiinkaan vaikka vaatetusta oli melkoisen paljon. Asetta on saatavilla myös ilman ejektoreita ja henkilökohtaisesti pidän ejek-
Liipaisin toimii myös piipun valitsimena. Kisko on urheiluaseiden tapaan massiivinen ja piipun päässä loistaa punainen jyvä. Metsästyskäytössä tosin liika paino saattaa olla haitaksi, mutta jos ollaan passissa, ei painolla juuri ole merkitystä. Itse en juurikaan välitä siitä, missä haulikon painojakauma on, kunhan tukki on sopiva ja aseen paino siedettävällä tasolla. Piiput on portattu rekyylin minimoimiseksi.
Etutukin sulkuna on salpalukitus. Koepatruunoina käytimme Sellier & Bellotin 24 grammaisia, jossa on haulikoko 7. Vastaavaa avaintyyppiä käyttää tänäpäivänä valtaosa valmistajista.
WWW.REKYYLI.FI
34. Tällainen haulikko onkin oiva valinta rekyylikammoa potevalle ampujalle. Karhennukset ovat todella runsaat ja melkoisen terävät.
mattu ja molemmissa kyljissä on kaiverrettuna lentävä savikiekko. Siinä on kaksi jyvää, keskellä on messinkinen nuppijyvä ja päässä on punainen kuitujyvä. IZH-27 on hiukan etupainoinen joka on joidenkin mielestä trapissa juuri omiaan. Baikalilla oli suhteellisen helppoa rikkoa kiekkoja. Tähtäyskisko on ventiloitu ja lisäksi se on melkoisen leveä, 10 mm. Plussaa täytyy antaa myös perälevystä. Piippupari on pituudeltaan 71 cm, eli 28". Vaikka se onkin pehmeää muoviseosta niin yläosa on
kovaa bakeliittia. Piiput ovat varsin raskaat, jonka selittää melkoinen ainevahvuus. Piippujen läpiporausmitaksi valmistaja ilmoittaa 15,7 mm, joka on 20 kaliiperisessa yleinen. Ejektorit toimivat koeammunnan ajan moitteetta. Päädyimme ampumaan muutaman kierroksen metsästystrappia, koska muut radat eivät ole talviaikaan käytössä. Muutamien nopeiden koenostojen jälkeen päästiin
tositoimiin. Tämä "kaksijyväisyys" onkin omiaan juuri urheiluhaulikossa. Koeammunta päätettiin suorittaa tällä kertaa vain savikiekkoihin, koska kyseessä on lopulta ratahaulikko. Pohjaan on kaiverrettu merkki, malli ja valmistusmaa. Yläpiipun saa laukeamaan ensin työntämälllä liipaisinta eteenpäin aseen oleessa ladattu.
Supistaja-avain on tehtaan vakiomallistoa
Baikalin varmistin on automaattinen. Niiden saatavuus tosin Suomessa on melkoisen vaihtelevaa tai paremminkin heikkoa. Moni käyttääkin kaksikymppistä sekä 12, että 20 kaliiperisten sarjassa ja se on todennäköisesti syynä sille, että Baikal valmistaa omaa sporting-versiotaan kaliiperissa 20.
ARTO MÄ ÄT TÄ
BAIKAL IZH-27 SPORTING
Valmistaja: Izhevskin asetehtaat, Venäjä Piippujen pituus: 71 cm (28") Koko pituus: 117 cm Paino: 3.4kg Kaliiperi: 20/76 Varusteet: Vaihtosupistajat 5kpl Maahantuoja: Oy K. Saksassa ja
Sulkuna toimii alapuolinen sulku. Niissä ammutaan eri luokissa 12, 20, 28 ja .410 -kaliiperin haulikoilla. Monoblockista on nähtävissä aseen valmistusvuosi ja painemerkinnät.
WWW.REKYYLI.FI
35. Tällöin voidaan ampua kaksi osaa kokonaiskilpailusta samalla haulikolla ja latauksella antamatta kuitenkaan liiaksi etumatkaa isommalle kaliiperille. Samaten kaliiperi 20 on meillä lähinnä kuriositeetti rata-aseissa ja kyseessä onkin enemmän amerikkalainen ilmiö. Sporting-käytössä vierastetaan Baikalin etupainoisuutta, korkeutta, nostettua kiskoa sekä myös yleistä viimeistelemättömyyttä. National Skeet Shooting Association on Yhdysvalloissa se järjestö, jonka alaisuudessa järjestetään neljän kaliiperin skeet-turnaukset. Joissain metsästysmuodoissa ne kyllä paikkansa puoltavat. Siihen voidaan sovittaa myös rihla- ja tuplaluotipiiput. Metsästyksessä automaattivarmistin on hyvä, mutta ratakäytössä se saisi olla manuaalinen. Sportingia Baikalilla ampuu vain harva aseen ampumaominaisuuksista johtuen. Vain ani harva kuitenkin ampuu nämä lajit neljällä eri haulikolla tai edes neljällä eri vaihtopiippuparilla ja moni yhdisteleekin näitä luokkia ampumalla joko 12 tai 20 kaliiperin luokat pykälää pienemmällä kaliiperilla. Siitä on saatavissa varsinainen monitoimiase laajan vaihtopiippuvalikoiman ansiosta. Hjorth Ab, www.hjorth.fi
LOPUKSI
Baikal IZH-27 Sporting on kova haastaja edullisten haulikoiden sarjaan. Italiassa Baikalin edustus on paljon parempi kuin meillä ja sieltä on saatavissa myös erilaisia piippuja.
TOINEN MIELIPIDE
Baikal IZH-27 on suosittu ase lähinnä edullisen hintansa vuoksi. Nytkin esitellyn sporting-version myötä sitä alettiin nähdä uudelleen myös kiekkoradoilla, joskin kyseistä haulikkomallia nähdään lähinnä vain SML:n lajeja ampuvilla. Se on palvellut käyttäjiään jo kymmeniä vuosia. BAIKAL IZH-27 SPORTING ON KOVA HAASTAJA VUODESTA TOISEEN HALPOJEN HAULIKOIDEN SARJAAN.
toreita melko turhina
Hjorth Ab:lta odotetun paketin. Redringmerkkistä haulikon valorengastähtäintä oli odotettu edellissyksystä saakka, aina siitä asti kun olin päässyt kokeilemaan sitä maahantuojan esittelypäivänä. Käytännössä ennakoksi riitti, että kiekon jätti renkaan takareunaan. Esittelypäivänä ammuimme tähtäimen avustamana trappia ja lyhyen totuttelun jälkeen ampuminen alkoi tuntua yllättävän helpolta. Nyt pääsisin pulttaamaan sen omaan haulikkooni ja tutkimaan oliko positiivinen ensivaikutelma oikea.
36
TEKSTI: TERO KUITUNEN
Tosiaankin, ensikokemus Redringistä oli ollut todella vakuuttava. REDRING
KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA
Pitkä ja kylmä talvi oli jo taittumassa kevääksi, kun sain Oy K. Trap-kokeilun jälkeen kävi jo mielessä, että kenties haulikkoammunnan tulevaisuuden uusi suunta on nyt nähty. Voisiko olla jopa niin, että vähiWWW.REKYYLI.FI. Pyrin olemaan kriittinen mitä tulee uusiin asealan keksintöihin, mutta Redringissä vaikutti olevan suurta potentiaalia. Kun renkaan käyttöidean oli tajunnut, kiekon rikkomiseen riitti sen saaminen renkaaseen ja tarvittaessa pienen ennakon ottaminen
Se esimerkiksi sammui kahteen otteeseen aseen lauetessa. Kun hän sulki vasemman silmänsä, asento muuttui heti paremmaksi ja uskoin, että tulosta alkaisi
COMPAKIA
Ensimmäisenä suuntasimme compak-radalle, jossa valorenkaan himmeämmälle säätämisen jälkeen alkoikin tulla tulosta. Seuraaville kierroksille lainasin asetta kahdelle kokeneelle ampujalle, jotta saisin kuulla heidän näkemyksensä. Toki compakissa suoritus varioi enemmän, mutta silti, miksi nyt tuntui, että nyt tähtäin rajoitti ampumista liikaakin?
Tältä se suunnilleen näyttää, kun ampujan katse on kohteessa. Kuvauksessa renkaan kirkkaus oli säädetty täysille, joten se korostuu kuvassa aivan liiaksi, sopivaksi säädettynä renkaan kirkkaus on samaa luokkaa kuin kohteen oranssi väri. Miksi ampuminen tuntui nyt huomattavasti vaikeammalta kuin aikoinaan maahantuojan esittelyssä. Silloin tajusin, että hän on ristidominoiva ja pyrkii tähtäämään väärällä (oikeakätisen tapauksessa vasemmalla) silmällä. Käyttöohje oli kaivettava esiin ja siinä neuvottiin mittamaan kiskon leveys. Hän jatkoi skeet-radalla onnistumisiaan jauhaen helpompia kiekkoja rikki rutiininomaisesti. Myös hänen ampuma-asentonsa oli todella outo ja koetin korjata sitä edes haulikkoampuma-asentoa muistuttavaksi. 25 ohilaukausta myöhemmin totesin olleeni väärässä. Vaikka katseen kuinka pyrki pitämään kiekossa, aseen noustessa poskelle fokusoitui katse hetkeksi valorenkaaseen, jolloin kiekko tuppasi karkaamaan. Useaan kertaan toistunut kommentti kuului: "ei tästä tule yhtään mitään.." Siirtyessämme trap-radalle, jossa tähtäin annettaisiin täydellisen noviisin käyttöön, pohdin havaintojani. Kierroksen alun helpohkot kiekot rikkoutuivat hyvin, mutta nopeat ja erityisesti kaukana lentävät kiekot osoittautuivat vaikeiksi. tellen Redringin tapaiset optiset tähtäimet yleistyvät ja lopulta käy sama kuin kiväärien puolella: optinen tähtäin alkaisi olla luonnollinen varuste lähes jokaisessa haulikossa?
BENELLIIN
Esittelypäivänä olin toki kuullut teoriassa tähtäimen asennuksen olevan helppoa: "tähtäin asetetaan kiskolle ja kiristetään ruuvit". Vanhat tavat tappelivat vastaan ja kun verkkokalvolle palanut näkymä oikeasta suorituksesta puuttui, oli alussa olo hieman eksynyt. Kakkospallilta sain kuitenkin akiekon hyvin renkaaseen ja rikki, jonka jälkeen osumaprosentti vähitellen palasi likimain totutulle tasolle. Toisena seikkana huomasin, että nelospallin kiekoissa saattoi tähtäimen kehystä käyttää ennakkopisteenä. He keskustelivat ilmiöstä valmistajan kanssa, jonka kanta asiaan oli että ongelma johtuu paristosta.
PUSKAA
Kokeillessani Redringiä skeet-radalla, totesin ensimmäisten lau-
kausten jälkeen olevani pulassa. Ensimmäinen ampuja ampuu harkitusti tähdäten ja hän pääsikin Redringin kanssa suhteellisen hyvin sinuiksi. Sitten oli aloittelijamme vuoro. Ensin yksi ja sitten toinen, kolmas, neljäs... Kotona tutkaillessani tähtäintä huomasin, että paketissa oli pussillinen pikkuosia, joilla asennus onnistuu eri levyisiin kiskoihin. Sivuhuomautuksena kerrottakoon, että tämän osuuden aikana Redring käyttäytyi hieman oudosti. Tähtäimessä ei ole kohdistusmahdollisuutta, vaan sen luotetaan oleva riittävän hyvin kohdallaan haulikkoammuntaa ajatellen. Jatkuvasta ja intensiivisestä ohjeistuksesta huolimatta kiekot säilyivät ehjinä. Kiekon jättäminen kehyksen taakse piiloon tuskin kuitenkaan parantaa haulikkoammuntataitoa käytännössä. Kun aseella on ammuttu ensimmäiset 25 laukausta, käyttöohjeen mukaan sen kiinnitysruuvit pitää kiristää uudestaan. Hänelle Redringistä ei ollut kuin haittaa, koska se tuhosi täysin hänen tapansa ampua. Sen mukaan Redringissä on tehtaan jäljiltä valmiina palat, joilla se kiinnittyy kiskoihin leveydeltään 6-7 mm. Kierroksen lopussa aloittelijamme ampumat osumat olivat jo sen verran tavallisia, että niitä ei enää hurrattu kuorossa. Ainoa kommentti kierroksen jälkeen oli: "on tästä haulikkoammunta kaukana, jotenkin on kiväärimäistä hommaa.." Toinen koeampuja taas ampuu "vaistolla". Episodin suurin anti oli kuitenkin samassa yhteydessä ollut ohje, jonka mukaan tähtäin pitää asentaa niin taakse kuin kiskon korkeuden puolesta on mahdollista. Rekyylillä ei pitäisi olla tähtäimeen vaikutusta, mutta jostain syystä se kytki itsensä pois päältä. Tähtäimen kehys muuttuu hieman sumeaksi ja punainen valorengas leijuu aseen yläpuolella. Oma kokemukseni oli ensimmäisen kierroksen jälkeen kuitenkin yhä varsin positiivinen ja ajattelin, että harjoitus auttaisi tässäkin. Seuraavaksi hän otti käyttöön Redringillä varustetun Benellin. Alkuvaiheen pummimaratonin jälkeen
37. Pahimmillaan jopa poikittaisella
WWW.REKYYLI.FI
tulla. Myös tähtäysrenkaan ulkopuolella näkyvää "haloa" ei normaaleilla käyttöasetuksilla näy.
TRAP
Trap-radalla tapasin sitten minulle ennestään tuntemattoman ensikertalaisen, joka sai lyhyen perehdytyksen ja käsiinsä haulikon tavanomaisella kisko-ja-nuppijyväsuuntauslaitteistolla. Puskan ampumisesta mieleen jäi vain kaksi asiaa: skeetin tietyt kiekot, tuplista nyt puhumattakaan, vaativat sen verran sulavaa suoritusta, että ilman Redringiä ampuminen on helpompaa, koska tähtäin ikään kuin pakottaa tietoiseen tähtäämiseen. Benellin tapauksessa kisko madaltuu voimakkaasti taaksepäin, joten tähtäin jouduttiin sijoittamaan kauas kehyksen etupuolelle. Alku oli aivan samanlainen kuin ilman tähtäintä, mutta sitten osumia alkoi tulla. Tapauksessamme ruuvit olivat kuitenkin säilyneet kireällä, eikä kiristystä tarvittu.
lentoradalla suoraviivaisesti matkaava kiekko katosi näkökentästä ja jäi kokonaan ampumatta. Ilmiö toistui satunnaisesti myöhemmilläkin ratakäynneillä ja aiheutti soiton maahantuojalle. Hän siis edustaa ampujatyyppiä, joka osuu sitä varmemmin mitä nopeampi tilanne on. Benelli SL 80:ssä tönäri näytti reilua kuutta millimetriä, jota vertasin käyttöohjeessa ilmoitettuihin lukemiin. Tähtäimen kiinnitys tapahtui kiristämällä ruuvit ja olin valmis radalle. Maanitteluista huolimatta hän ei suostunut siirtämään päätään edemmäs tukilla, vaan hän veti niskansa oudosti kenoon, ja kiersi päätään hassun näköisesti
Vakiona tähtäin sammuu neljän tunnin kuluttua, mutta sen voi muuttaa joko kahteen tai kuuteen tuntiin.
hän osasi todellakin arvostaa Redringiä ja kiitteli kovasti mahdollisuutta päästä kokeileman sitä heti tutustumisreissulla. Käytännössä hänellä oli siis selvä kuva siitä, mistä suunnasta hän ampui ohi. Tällöin silmä katsoo tähtäimen läpi, eikä tähtäimen kehys näy oikeastaan lainkaan. Redring sopiikin täydellisesti oppimisme38
todiin, joka perustuu osumien ampumiseen. Lisäksi paketissa on USB-piuha, jolla tähtäimen saa kytkettyä tietokoneeseen. Niinpä tähtäimen läpi näkyvä näkökenttä oli huomattavasti laajempi. Lisäksi hän pystyi aina kertomaan laukauksen jälkeen sen, missä rengas oli aseen lauetessa. Kun asennus on tehty, tähtäin on valmis käyttöön. Periaatteessa ei ole väliä kummalla silmällä renkaan näkee, mutta ainakin tämä ampuja koki asiassa ongelmia. Trapissa ongelmaa ei ole, koska ase on valmiina poskea vasten ja rengas pojottaa näkökentässä.
ASENNUSKOHTA RATKAISEE
Kun pohditaan Redringin käyttökelpoisuutta, on ensimmäisenä huomioitava ase, johon tähtäin tulee kiinni. Hjorth Ab, www.hjorth.fi
WWW.REKYYLI.FI. Tällä hetkellä ainoa tätä kautta muutettava optio on automaattisen sammutuksen ajankohta. Tulevaisuudessa käyttäjä voi ladata tähtäimeensä päivityksiä valmistajan kotisivulta. Sivu- tai korosäätöjä ei ole. Verrattuna omaan Benelli-kokeiluumme, maahantuojan esittelypäivänä tähtäin oli päällekkäispiippuisessa haulikossa, johon se oli voitu asentaa taaemmas. Tämä tapahtuu erityisesti lajeissa joihin kuuluu nosto, koska siinä tähtäin napsahtaa näkökenttään suorituksen kriittisessä vaiheessa. Myös pidempään ampuneille Redring sopii aivan vastaavalla tavalla ja suosittelen sen kokeilemista kaikille epämääräisistä ongelmista kärsiville. Tämä on syytä huomioida Redringiä hankkiessa: paras hyöty siitä saadaan aseissa, joissa asennus onnistuu mahdollisimman taakse. Karkeasti ottaen näkökenttäero on niin suuri, että esittelypäivänä tähtäävä silmä näki suuremman osan maisemasta tähtäimen läpi kun taas Benelliin asennettuna tähtäin ilmestyi nostossa keskelle maisemaa. Pitkä silmänetäisyys aiheutti myös sen, että ristidominoiva aloittelijamme joutui ampuessaan sulkemaan toisen silmänsä vaikka Redring:iä käytettäessä siihen ei pitäisi olla tarvetta. Redringin mukana tulee kattava valikoima asennuspaloja, joilla se saadaan kiinnitettyä eri levyisiin kiskoihin. Haulikkoammunta koostuu niin monesta yhtäaikaisesti suoritettavasta asiasta, että alkuvaiheessa ajateltavaa on useimmille aivan tarpeeksi vaikka tähtäämistä selkiytetään. Jos tähtäin olisi ollut asennettu taaemmas, hän ei todennäköisesti olisi nähdyt rengasta vahvemmalla silmällään ja olisi voinut ampua molemmat silmät auki. Kuinka moni aloittelija pystyy analysoimaan omaa suoritustaan vastaavasti ammuttuaan "rautatähtäimillä"?
OIVALLINEN OPETUSVÄLINE
On päivänselvää, että suurin etu Redringstä on tarjolla aloittelijoille, jotka vasta opettelevat haulikolla ampumista. Niinpä, jos tähtäin asennetaan liian eteen, menetetään paljon sen hyvistä ominaisuuksista.
REDRING
Valmistaja: Redring, Ruotsi Takuu: 10 vuotta Hinta: 799 euroa Maahantuoja: Oy K. Kokemusten mukaan heille kuitenkin aiheutuu alkuvaiheessa ongelmia rutiinien rikkoutuessa
Olemme Pohjois-Suomen Erämessuilla Oulussa osastolla D19-24!
Liity Kartanokuvan Facebook-ryhmään!
Kaurispukkijahti alkaa!
26,00
23,00
39,00
32,00
Hitaasti palava hajustetikku
levittää houkutukseksi virtsanhajua satojen metrien päähän hajut: metsäkaurisnaaras, metsäkaurispukki paloaika tikuilla yhteensä 12 h.
Synteettinen virtsahajuste
suihkutetaan passipaikan läheisyyteen tehokeinoksi hajut: metsäkaurisnaaras, metsäkaurispukki suihkepullo 60 ml
Nordik Roe -houkutuspilli
valmiiksi viritetty houkutuspilli kaurispukkien houkutteluun ääninä naaraan kiimaääntely sekä naaraan ja vasan kontaktiäänet
DVD kauriin houkuttelupyynnistä
mielenkiintoinen informaatiopaketti kauriin houkuttelupyynnistä runsaasti tilanteita ja kaatoja suomenkielinen tekstitys
Pilli + DVD myös yhteispakettina 59 !
Tutustu tuotteisiin nettisivuillamme!
Myynti: ase- ja eräliikkeet kautta maan
www.kartanokuva.fi
Taittuvapiippuiseen paremmin sopivat kaliiperit, kuten 7,62 x 54R, 8 x 57JRS, 9 x 53R, 9,3 x 74R, 7 x 57R ja 7 x 65R ovat jostain syystä loistaneet poissaolollaan, vaikka Baikalia on pesitetty myös niille. Liian pitkien nallipiikkien lisäksi myös patruunapesien ja piippujen sisäpintojen laadussa on ollut huomauttamista eikä sulkuvälikään ole aina ollut oikeassa mitassa.
40
Yleisempiä kaliipereita ovat olleet 6,5 x 55, .308 ja .30-06. Joukkoon on mahtunut myös yksilöitä, joissa on ilmennyt enemmän tai vähemmän ongelmia. Tässä ei voi olla kysymys pelkästään kuluttajien vaikutuksesta, pikemminkin maahantuojan valinnasta, sillä laippakantaisille pesitetyt Baikalit ovat Suomessa erityisen haluttuja.
PROJEKTIIN JOHTANEET SYYT
Nyt muutostyön kohteena oleva kaliiperin .30-06 Baikal Express -kaksoisluodikko toimi alapiipulla ongelmitta eikä myöskään käynnissä ollut valittamista. Yläpiipulla puolestaan tuntui olevan täysin
WWW.REKYYLI.FI. PROJEKTI HL.30R
LAIPPAKANTA BAIKALIIN
TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI
Venäläisiä kaksoisluodikoita ja haulikkorihloja on tuotu Suomeen kohtalainen määrä
Kaikkien helpotukseksi pituus riitti sopivasti häivyttämään pesän etuosassa olleen kolon. Ensialkuun meinasimme jättää alapiipun ennalleen, mutta metsästystilanteita ajatellen järWWW.REKYYLI.FI. Hylsyn suupuolen mitoitus 2 - 3 mm suusta katsoen on ok, mutta siitä taakse päin paksuutta on hieman liikaa, noin 0,3 mm (juuri tässä kohdassa sijaitsi alkuperäishylsyn kaulan ja hartian yhtymäkohta) ja se on poistettava. Myös käytettäessä 7 x 65R:n hylsyjä, kannattaa ne supistaa ja samalla avartaa suu .30 06:n holkeilla ja vasta paisutusammuntojen jälkeen käyttää Ackleyn holkkeja. Viimemainitut eivät kuitenkaan ole aivan välttämättömiä, sillä lataukset on mahdollista tehdä onnistuneesti myös 7,62 x 53R:n holkeilla. Seuraava vaihe on hylsynsuun sorvaus ohuemmaksi. Baikalin vian takia pesä oli kuitenkin tehtävä pidemmäksi ja se siis kalvettiin niin pitkäksi kuin työkalu antoi myöten. Lähtönopeutta tällä saatiin keskimäärin 950 m/s ja hylsyt muokkautuivat täysin pesän mukaisiksi. Kuvan patruunat odottamassa ampumista lopullisiin mittoihinsa, Kaulan sorvauksesta nähdään, että lähtöhylsynä on ollut 9,3x74R.
odottamassa, päätimme kokeilla niitä. Muokattaessa 9,3:n hylsyjä, työvaiheita tulee useita. Kolmen gramman annos ei aivan riittänyt täydelliseen muokkautumiseen, joten sitä kasvatettiin aina 3,3 grammaan asti, jota voi pitää maksimina. Ackleyn ideana on, että myös "parannetussa" pesässä sulkuväli on sama kuin alkuperäisessä, joten siinä pystyy muutoksen jälkeenkin ampumaan myös tavallista .30 06:n patruunaa. Patruunapesästä tehdyssä lyijyvaloksessa näkyy selvästi vikakohta hylsyn kaulaosan kohdalla.
Patruunapesässä ollut kolo aiheutti ongelmia lähinnä ohivuotojen ja suurien painevaihteluiden muodossa. Lisäksi kannattaa aloittaa ilman holkin "sisäkaluja". Ensin hylsyt supistetaan .30-06:n täyssupistusholkilla (Ackleyn holkilla olkapäät painuvat ruttuun) siten, että hylsyä ei paineta aivan pohjaan, vaan noin 0,8 mm vaille. Ruutikaasujen vuotokohta ja pesän epäsymmetria näkyy hyvin ammuttujen hylsyjen kauloissa.
Markku laskeskeli eri hylsyjen ja tulevan kaliiperin tilavuuksia etukäteen. Paisutuslatauksena käytimme 8 gramman Lapuan luotia ja ruutina oli
ASIAA TARKEMMIN TUTKITTAESSA HAVAITTIIN HYLSYISSÄ MERKKEJÄ PATRUUNAPESÄSSÄ OLEVASTA VIASTA. TÄMÄN LISÄKSI SULKUVÄLI OLI 0,2 MM LIIAN VÄLJÄ.
N133. Tämän jälkeen hylsy voidaan ladata .30 - 06:n holkeilla ja ampua lopullisiin mittoihinsa. Patruunapesän lopulliseksi mitaksi saatiin 64,40 mm (Ackley 63,55) ja siten patruunamerkintä eurooppalaisittain voisi olla vaikkapa 7,62 x 64R, mutta nimesimme sen kuitenkin HL.30 R:ksi, jossa H ja L tarkoittavat ideoijan ja aseen omistajan sukunimen alkukirjaimia.
HYLSYJEN VALMISTUS
Hylsyaihiona käytettiin ensin lyhennettyjä 9,3 x 74R -hylsyjä, mutta muokkauksen suuren työmäärän takia päädyimme nopeasti 7 x 65R:ään, jolloin tarvittiin vain
42
hylsynsuun avarrus ja paisutusammunta. Näin muokatut hylsyt lyhennetään 64 mm mittaan, suut trimmataan ja hylsy supistetaan normaalisti uudelleen siten, että nallinpoistopiikki ja hylsyn suun avarrin on paikoillaan
Tavoite kuitenkin ylittyi selkeämmin kuin etukäteislaskelmat antoivat odottaa. Näitä löytyy nykyisin vain jo mainitut .30R Blaser ja Holland & Hollandin Super 30. Pesämitoituksia tarkemmin tutkittuamme näyttää kuitenkin siltä, että uuden patruunan läpimitta hartioiden kohdalla on juuri sen verran suuri, että se ylittää hienoisesti Blaserin läpimitan vastaavasta pituudesta ja näin uudelleenpesitys Blaserille ei enää ehkä käykään päinsä. URA- VAI LAIPPAKANTA?
Näiden hylsytyyppien erot ovat selviä jokaiselle, mutta usein aseen ostaja joutuu tekemään kompromissin joko asevalikoiman tai kenties kauppiaan pienen suostuttelun vuoksi, onhan urakantaisten patruunoiden saatavuus omaa luokkaansa, eritoten Suomessa. Nämä olisivat olleet urakantaiset .30-06 ja .3006 Ackley Improved sekä samat edellä kerrotulla tavalla laippakantaisiksi muutettuna.
43
Näiden hylsyjen painemerkeistä nähdään hyvin kuinka suuri ero on paineissa. Useinkin kyseessä on joko nopeasti tarvittava paikkolaukaus tai esimerkiksi ajojahtitilanne, jossa ampumatilaisuuksia olisi useita. Ellei patruunaa olisi tarvinnut tehdä normaalia pidemmäksi, olisi aseessa voinut ampua peräti neljää erilaista patruunaa tietysti ulosvetimen muokkaukset huomioiden. Monesti koko asetyyppi tuomitaan syyttä, ehkä kuitenkin alitajuisesti tiedostaen että kyseessä on enemmän oma moka kuin aseen tekninen vajaavuus. Tavoitteena kaliiperimuutoksessa oli myös päästä tällä luodilla kohtuullisilla paineilla 730 - 750 m/s nopeuteen. Kun tähän lisätään sepän työt ja muutosluvan hinta, kokonaiskustannukset jäivät alle 150 euron. Kaiken kaikkiaan muutostyöllä päästiin siihen mitä haettiinkin ja vieläpä hyvin edullisesti jopa suhteutettuna aseen huokeaan hankintahintaan.
VÄHÄN VAIHTOEHTOJA
On melkoisen yllättävää, että niinkin huippusuositussa kaliiperissa kuin .30 on niin vähän laippakantaisia versioita silloin, kun hylsyn pituus ylittää 60 mm. 200 gr Oryx ladattiin ruudilla N150 annoksen ollessa tasan 3 g, jolloin lähtönopeudeksi saatiin 740 m/s. Mikäli ase myydään, joudutaan se käyttämään tarkastuksessa, mikä maksaa jonkun kympin lisää. Patruunasaatavuus ei kuitenkaan ole ainoa vaikuttava asia, joten väärä valinta paljastuu vasta käytännön tilanteessa. Täytyy kuitenkin muistaa, että on myös paljon metsästysmuotoja, joissa lataamisen nopeudella ei ole suuremmin merkitystä, esimerkiksi monet linnustusmuodot. Tämä lataus vaati pienen muutoksen aikaisempaan säätöön, mutta jälleen päästiin vastaavaan lopputulokseen melko maltillisella, joskin hyvin samantyyppisellä latauksella. Laippakantaisen etuna on myös sulkuvälin määräytyminen laipan mukaan, jolloin hylsyn etuosan mitoitusongelmat eivät ole varsinaisia ongelmia sikäli kun patruuna menee pesään suuremmin runnomatta. Myöhemmin aseeseen kehitettiin toinenkin lataus, tällä kertaa 14,3 g (220 gr) Woodleighluodilla. Tälle mitattiin lähtönopeudeksi 730 m/s.
.30-06 Ackley Improved -latausholkit löytyivät Sinisalolta tarjouksena, hinta 60 euroa. Latauskokeiluissa tähän päästiin varsin vaivattomasti, mutta asetta kohdistettaessa huomattiin, että nopeuden nostaminen 750 m/s tai yli vaikutti niin paljon piippujen värähtelytaajuuteen, että aseen kohdistamisessa olisi ollut suuria vaikeuksia, eri piippujen osumat kun erkanivat toisistaan yli 20 cm/100 m. Edellä kerrotun kaliiperimuunnoksen yhtenä ajatuksena oli myös mahdollinen uudelleenpesitys kaliiperiin .30R Blaser, mikäli HL.30R epäonnistuu. Hieman raskaamman Woodleighin ajoaineena käytettiin ruutia N 160 annoksen ollessa 3,5 g. Ylärivissä HL.30R latauksella Oryx 200 gr, N 150 3 g, lähtönopeus 740 m/s ja alarivissä alkuperäinen .30-06 latauksella Oryx 200 gr, N 150 2,85 g, lähtönopeus 713 m/s. Uudet,. Vain hieman suuremmalla hylsytilavuudella ja hylsyn muodon muutoksella päästiin merkittävästi suurempaan lähtönopeuteen selvästi alhaisemmalla painetasolla, ruutimäärä oli 0,25 g suurempi.
WWW.REKYYLI.FI
EDULLINEN PROJEKTI
Koska kalvain löytyi lähipiiristä, pesien tekeminen oli edullista. Jos pesä olisi jäänyt oikeaan Ackleyn pituuteen, uusi muutos olisi juuri saattanut onnistua. Kun tähän lisätään vielä kylmät kelit ja hanskat käteen, ymmärtää jokainen, kuinka harmittavasti tällaiset tilanteet päättyvät. Mikäli lataamisen nopeutta halutaan lisätä ejektoreilla, on mekanismi yksinkertaisempi kun käytetään laippakantapatruunaa. Kun pysyteltiin alle viimeksi mainitun nopeuden, piiput kävivät 20 mm kasaa / 100 m ja vieläpä niin, että hyvin vähäisin säädöin päästiin siihen, että molempien piippujen osumat 100 metristä sijaitsivat alle 30 mm päässä toisistaan, yläpiipun osumat oikeaoppisesti alapiipun osumien yläpuolella. Jos kuitenkin tuntuu silti, että laippakantainen patruuna sopii paremmin omaan tilanteeseen, älä anna kenenkään ylipuhua itseäsi pois tuosta ajatuksesta!
kevintä oli kuitenkin pesittää molemmat piiput samalle kaliiperille.
KOKEILUJA
Ase oli hankittu alun alkaen hirvijahtiin ja siihen työhön omistaja oli valinnut luodiksi Norma Oryxin 13-grammaisena (200 gr)
Itselataajan kannattaakin aina mahdollisuuksien mukaan kokeilla eri ruutilaatuja muiden komponenttien säilyessä ennallaan. Patruunat muka toimivat 100 metrin molemmin puolin ja asia hoituu vain kääntämällä haulikuppi väärin päin! Olen ampunut näitä eri matkoille "säädettyjä" patruunoita satamäärin (Zanoletin musta ja punainen, Impact, Chedditeä en ole vielä saanut käsiini), mutta missään haulikossa ne eivät ole toimineet lupausten mukaisesti, korkeintaan satunnaisesti. Joitain pikku parannuksia voidaan saada aikaan suhteellisen pienellä vaivalla ja näistä keinoista myös sananen tämän artikkelin puitteissa. Jokainen voi kuvitella ja näin myös kokeilla toimivuuden, patruunassa ei ole mitään mekanismia, joka kääntäisi kupin juuri tietyltä matkalta ja pääosa latauksista toimiikin täyteisen tavoin aina 200 metriin asti. Haulin kovuuden lisäksi myös muilla komponenteilla on suuri merkitys. Parhaiten asian ovat hoitaneet (jälleen) amerikkalaiset ja sieltä saadaan yleensäkin selkeästi kovempaa (=parempaa) haulimateriaalia kuin Euroopan valmistajilta. Itselataajan on helppo valmistaa em. Ainoa todella hyvä ja tavallista kauemmas yltävä tehdaspatruuna oli aikoinaan USA:ssa valmistettu Winchester Double X Magnum, jossa haulikupin sijasta käytettiin muovista käärettä haulien ympärillä. Lyijyhauleilla fysiikan lait vievät tavallisesti voiton parhaistakin kehitelmistä tai sitten patruunalle tulee niin paljon hintaa, ettei valmistus ole enää järkevää. Suurten haulien ongelmana on myös pehmeys, haulin läpimitan kasvaessa kovuus pienenee suhteessa pienempiin, vaikka tarve olisi juuri päinWWW.REKYYLI.FI. Pelkästään haulien kovuuserot vaikuttavat lataukseen 10 - 20 % puoleen jos toiseenkin.
HAULIN KOVUUS
Riista-lehden (1/2011) puitteissa on tutkittu haulien kovuuksia ja tuloksista on nähtävissä suuria eroja eri valmistajien lyijyhauleilla. Valtaosa tehdasladatuista magnumeista sopii vain lähimatkoille, sillä niiden lähtönopeudet ovat liiallisia ja haulit pehmeitä ilman kunnollista suojausta. Usein kolmevarttinen antaa selkeästi paremman kuvion, varsinkin jos haulit ovat vähänkin suurempia. lisesti ja laadukkaista komponenteista valmistettu lataus noin 40 g hauliannoksella on tehokas oikein valitulla haulikoolla aina 60 metriin asti. Tähän päivään mennessä siinä ei ole onnistuttu kovinkaan hyvin, todellista edistystä onkin tapahtunut vain lyijyä raskaammilla haulimateriaaleilla. Itselataajalle ongelmia aiheuttaakin se, että hauleja ostettaessa pakkauksessa ei ole juuri koskaan ilmoitettu kovuuksia. Kovinkaan lyijyhauli ei kestä suurta nopeudenlisäystä ilman kunnon suojausta ja myös ruutilatauksen paineenmuodostuksella on merkittävä rooli. Nyttemmin samassa patruunassa on siirrytty valmistusteknisistä syistä muoviseen haulikuppiin eikä lopputulos ole enää aivan vanhemman latauksen tasoa. Huolel44
SUPISTUKSET JA HAULIKOKO
Kauemmas ammuttaessa täyssuppea ei aina ole se paras vaihtoehto. Helpoin ja järkevin keino on edelleen ampuma- ja metsästystaitojen kehittäminen siten, että ylipitkille matkoille ei edes tule tarvetta yrittää. Kuvioita tutkittaessa nähdään sitten ruudin vaikutus haulien hajontaan, erot voivat olla hyvinkin suuria. Lisäämme bufferia haulien sekaan sekä valmistamme 12/76-millisen magnumpatruunan, jota voidaan käyttää silloin kun ampumamatkat ovat maksimissaan.
Haulikon tehollista ampumamatkaa on pyritty kasvattamaan niin kauan kuin haulikoitakin on ollut. Pinnoitusaine ei juurikaan paranna haulin kovuutta, joten haulien tulee ehdottomasti olla paremmasta päästä jo ennen pinnoitusta. Tämän takia kyseisten patruunoiden kuviot ovat usein ala-arvoisia eikä iskutehosta juuri voida puhua. Kukaan tämän artikkelin lukijoista ei näkemättä usko, millaisilta matkoilta Englannissa taitavimmat .410-ampujat pudottavat korkealta yli lentäviä fasaaneja vain 9 gramman haulikuormalla! Markkinoilla on ollut tasaisin välein mitä kummallisimpia latauksia tavallista pidemmille ampumamatkoille. Hauliannoksen pienuus ei ole lainkaan haitta, vaan todellinen etu pitkän matkan ammunnassa. LATAUSKOULU,
OSA
21
HAULIKON PATRUUNAT
OSA 5, 12/70 JA 12/76 MAGNUMPATRUUNA BUFFERILLA
TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI
Tässä osassa jatkamme lyijyhaulien käyttöä ja lataamme peruspatruunan parannetun version. "huippupatruunoita"; hylsy ladataan normaalisti haulikupittomalla välitulpalla ja haulien päälle viimeiseksi pelkkä haulikuppiosa väärin päin. USA:ssa pinnoitetaan vain hyvälaatuisia hauleja pääasiassa kuparilla, kun euroop-
MYSTINEN MAGNUM
Magnumpatruunoita käyttämällä pyritään yleensä pidentämään tehollisia ampumamatkoja vaikka karu totuus onkin päinvastainen. palaisten nikkelillä pinnoitettujen haulien kovuus voi olla mitä tahansa. Tämän lisäksi niillä joudutaan ottamaan jo "koroa" ammuttaessa sadan metrin tuntumaan
Bufferin tulee valua alimmaisten haulien sekaan ja täyttää tyhjät välit hauliannoksessa. Luonnon aineilla on kuitenkin paha tapa pakkautua latauksessa hauliannoksen alaosan kohdalle ja tarttua siinä hylsyn seinämiin jopa niin tiukasti että hylsy katkeaa. Kultainen keskitie on tässäkin paras vaihtoehto eli käytetään keskisuurta hauliannosta nopeustasolla 370 - 390 m/s. Monissa resepteissä on yleensä annettu bufferin määrä painomitoissa, mutta olen havainnut varsin sopivaksi annokseksi määrän, joka täyttää sulkemattomassa patruunassa haulien yläpuolelle jäävän tyhjän tilan hylsyn suun tasalle. Haulikon nopeusalueella suuresta lähtönopeudesta ei ole juurikaan hyötyä, ilmanvastus kun kasvaa nopeuden neliöinä. Mitä suurempi hauliannos, sitä enemmän bufferia ja sitä korkeampi paine. Haulien tulee olla mahdollisimman kovia.
12/70 PERUSLATAUS BUFFERILLA
Bufferin käyttö nostaa patruunan painetasoa merkittävästi. Liian suuri hauliannos, liian kova lähtönopeus tai liian pehmeät haulit ovat kaikki tekijöitä, jotka pyrkivät hajottamaan hauliparven ennenaikaisesti eikä haluttua tulosta voida mitenkään saavuttaa, jos yksikin näistä ei toivotuista ominaisuuksista ilmenee patruunassa. Sininen on leikattu tavanomaisesta haulikuppiyhdistelmästä.
Winchesterin patentti Collar Mark 5 toimii erinomaisesti valmistettaessa patruunoita, joilla voidaan ampua keskimatkoja kauemmas.
Tässä muovikääre on valmistettu tavanomaisesta rakennusmuovista. Ainetta ei kuitenkaan saa laittaa liiaksi, sillä jos haulit eroavat täysin toisistaan liiallisen bufferin takia, on lopputulos huonompi.
Erilaisia ruudin päälle tulevia tiivistyskiekkoja. Näin annostelu on helppoa eikä vaakaa tarvitse käyttää. Kova lähtönopeus myös hajottaa kuviota eli patruunan komponenteilta vaaditaan erityisen hyvää haulien suojauskykyä, muuten nopeuden hyödyt kääntyvät haitaksi. Muovin ohuuden takia käytetään tuplakerrosta. Monessa aseessa alkuperäisillä tehtaan supistajilla ei päästä kovinkaan hyviin tuloksiin. Etuna on kuitenkin lähes aina ta45. Käytännössä muovirouhe on osoittautunut sekä turvallisimmaksi että myös parhaiten hauleja suojaavaksi materiaaliksi, joten sitä kannattaa käyttää. Haulien kyky säilyttää nopeutta riippuu eniten siitä, miten hyvin hauliparvi saadaan pysymään kasassa. Huonolla yhdistelmällä upotuskokeissa on havaittu niinkin suuria eroja kuin peräti neljä haulikokonumeroa pienemmän haulin eduksi! Myös joidenkin haulikokojen sopivuus piippuun on huono, esimerkiksi meillä yleisimmin käytetty haulikoko 3,5 mm ei jostain syystä käy oikein missään 12-kaliiperisessa haulikossa. Näin varmistetaan sekä riittävä iskuteho että tarpeeksi tiukka kuvio. Haulien pinnalle kaadettu rouhe solutetaan haulien sekaan esimerkiksi naputtelemalla hylsyn kylkiä sopivalla työkalulla tai käyttämällä vaikka sähköhammasharjaa. Sopiva annos täyttää haulien päälle jäävän tyhjän tilan. Lisäyksen jälkeen bufferi solutetaan haulien sekaan esimerkiksi naputtelemalla hylsyn seinämiä kunnes päällimmäiset haulit tulevat näkyviin.
BUFFERI LÄHTÖNOPEUSALUE
Kauas ampuvat metsästäjät jakautuvat latausten suhteen kahteen koulukuntaan, toiset käyttävät pientä hauliannosta erittäin kovalla lähtönopeudella ja toiset taas suurta maltillisemmalla lähdöllä. Tarvikesupistajia on kuitenkin hyvin tarjolla ja hinnatkin ovat enimmäkseen kohtuullisia.
Bufferin lisääminen patruunaan. Tehdaspatruunoissa bufferi esisekoitetaan hauleihin, mutta kotilataaja pääsee parempaan tulokseen kun lisää rouheen jälkeenpäin. kiekkopatruunat) päästään onnistuneesti 400 m/s ylittäviin nopeuksiin, suuremmilla hauleilla kannattaa pysytellä 350 - 380 m/s lähdöissä.
WWW.REKYYLI.FI
Bufferina voidaan käyttää mitä tahansa materiaalia kuten erilaisia ruokakomerosta löytyviä jauhoja. Näin nopeampi lähtö törmää hidasta suurempaan ilmanvastukseen ja kauas ammuttaessa alun etumatka hiipuu nopeasti samalle tasolle kuin hitaammalla. vastainen. Lyijyhaulin kestävyyttä ajatellen vain pienillä hauleilla ja keveillä latauksilla (esim
Haulit erotetaan "kuopasta" ohuella pahvikiekolla, joka antaa periksi patruunan syttyessä. Ruudista riippuen bufferin vaikutus vastaa siis 0,2 0,3 gramman ruutilisäystä tällä haulikuormalla. Tällä kertaa käytämme Vihtavuoren teollisuusnallia, Tunetin 70 mm hylsyjä ja 3,25 mm niklattuja hauleja edelleen annoksella 36 g. Lataus perustuu Winchester Double X Magnumin periaatteeseen, haulikupin sijasta käytetään muovikäärettä haulien ympärillä. Siinä oli aloituslataus ruudilla N 340 annoksena 1,7 g. Ruuti 3N37 2,1 g. Ideana on järjestää hauleille tilaa, jotta ne eivät ruhjoutuisi toisiaan vasten. Lähtönopeus nousi pelkästään bufferin vaikutuksesta 40 m/s eli päästiin lukemaan 349 m/s. Ruudin päällä BPGS -tiivistyskiekko, 10 mm ja 5 mm huopatulppa, kaksinkertainen muovikääre rakennusmuovista (25 mm x 70 mm) ja BP Original buffer.
Air Cushion-nimellä USA:ssa käytetyn "donitsin" tarkoituksena on suojata alimpia haulikerroksia muokkautumiselta ja samalla parantaa hauliparven koossa pysymistä. Pehmike voi olla huopatulpasta keskusta poistamalla tehty rengas tai sitten pelkkä upotus tulpassa. Bufferirouheita on kaupan erilaisia, sekä materiaalit että raekoko vaihtelevat. Lataus 1: Haulit 3,25 mm, annos 40 g, kappalemäärä 212 kpl. Kuvan hienojakoisempia tyyppejä pidetään karkeaa parempana.
Haulien suojana olleita muovikääreitä ampumisen jäljiltä. Bufferin lisäys vaikutti lähtönopeuden noston lisäksi parantavasti myös kuvioon, osumia saatiin 151 kpl, osumaprosentti oli peräti 87 ja haulit jakautuivat hieman tasaisemmin, tiheysluku 1,8. Bufferi naputeltiin haulien joukkoon, minkä jälkeen patruuna suljettiin normaalisti. Osumaprosentti oli 79 ja kuvion tiheys erittäin keskustapainotteinen 2,6. Bufferin vaikutus yleisellä tasolla on kaksitahoinen. Jos tolppa asennetaan haulikuppiin laippa päällimmäiseksi, on tulos päinvastainen eli hauliparven hajonta kasvaa.
WWW.REKYYLI.FI. Seuraavissa resepteissä on käytetty yksin- tai kaksinkertaista muovikäärettä jonka materiaalina on rakennusmuovi. Kahdessa ylimmässä lataus on ollut liian kova suhteutettuna muovin kestävyyteen. Tehdaspatruunoissa on käytetty suhteellisen karkeaa rouhetta. Tällä "ilmatyynyllä" voidaan parantaa osumakuviota eri lähteiden mukaan 312 %.
Compressor-nimistä, muovista valmistettua laipallista ja onttoa tolppaa käytetään haulikupissa pitämään kuvio koossa. Tolppaa käytetään erityisesti suurilla hauleilla. Heikko lähtönopeus (309 m/s) auttoi aloituslatauksessa tihentämään haulikuviota ja 35 metristä 75 cm ympyrään osui kolmevarttisella 137 haulia. Haulit ovat erittäin laadukkaita ja niiden pinnoituksena on niklaus. Toisaalta päästään haluttuun lähtönopeuteen hie46
man pienemmällä ruutiannoksella ja toisaalta osumakuvio paranee selkeästi, mikä vaikuttaa myös haulien iskutehoa parantavasti. Komponentteja ja annostelua muuttamatta haulien sekaan lisättiin BP (Ballistic Products) bufferia (mix # 47) haulien yläpuolelle jäävän tyhjän tilan verran. Esimerkkitapaukseksi otamme aiemmassa numerossa olleen peruslatauksen Winchesterin välitulpalla. Kaksi alinta ovat hieman venyneet, mutta toiminta on ollut halutunlaista, muovi ja haulit ovat poistuneet piipusta ehjänä. Kuten aiemmallakin kerralla, lataus jäi varsin tehottomaksi ja lähtönopeutta saatiin vain 309 m/s. Vaatimuksena on vähintään 100 haulia 75 cm ympyrään 60 metristä, mikä tarkoittaa 100 %:n kuviota 35 metriin erittäin suurella keskustan tiheydellä (3,5 - 4). Silloin kun ampumamatkat ovat tavanomaista pidempiä, bufferin käyttö on sekä järkevää, että perusteltua, kun vain huomioidaan painetaso.
12/76 MAGNUM, AMPUMAMATKA 50 M
Tämän latauksen kehittelyssä tarvitaan pientä kokeilua ja näpertelyä, mutta kun "palikat" saadaan kohdalleen, voidaan 3,25 mm haulilla ampua aina 60 metriin asti suurempaa linturiistaa, jänistä ja hyvissä olosuhteissa myös kettua. Kääreistä on selkeästi havaittavissa että annoksen alimmat haulit joutuvat paljon kovemmalle ylimpiin verrattuna.
vanomaista tiukempi eli pidemmille matkoille käyttökelpoisempi kuvio
2,5 g ruutia 3N37 ja 36 g:n bufferoitu haulilasti tuottaa huomattavan paineen, Lapualla kyseisen latauksen painetasoksi mitattiin 1054 bar. Hylsy Remington 70 mm, 8-segmenttinen. Nykymateriaaleilla (erilaiset muovit) ideaa voisi soveltaa ja saada rakenne toimimaan myös supistuksissa.
12/70 MAGNUM
Lataus 1: Haulit 4 mm, annos 40 g, kappalemäärä 110 kpl. Kuviokaan ei ollut huono, kolmevarttisella 35 metristä kokonaisosumaprosentti oli peräti 65, vaikka komponenttien toiminta tuskin enää vastasi alkuperäistä.
Jos jokin asia haulipatruunoiden lataamisessa kaipaa lisäselvennystä, lähetä kysymyksesi tai juttuideasi osoitteeseen esahoysniemi@rekyyli.fi tai Rekyyli, PL 20 00251 HKI.
47. Huom. Paras tulos savutetaan kokeilemalla eri vaihtoehtoja niin latauskomponenteissa kuin supistuksissa ja viitseliäisyys tulee yleensä palkituksi onnistuneen ja tarkoituksenmukaisen latauksen muodossa.
1930-luvulla Belgialainen asevalmistaja Mahillon teetätti ranskalaisella Gevelotilla patruunoita, joille luvattiin 80 %:n kuvio 35 metristä. "Normaali" ampumamatka tällä rakenteella oli 90 - 120 m ja viritys toimi vain sylinteripiippuisissa haulikoissa. Välitulpan läpimitta oli kapselia suurempi ja tietyn matkan jälkeen kapseli alkoi irrota tulpasta. Jos kuppiosa on liian suuri, voidaan tilavuutta pienentää asentamalla kupin pohjalle pehmeää materiaalia kuten huopaa, styroksia tai korkkia. Vastaava kuvio saavutetaan tehdaspatruunoilla tavallisesti 35 metristä täyssuppealla haulikolla. Ruudilla 3N38 annos on 2,6 g/40 g hauleja. Ruuti N 331 2,2 g Ruudin päällä venäläinen Tropid-tiivistyskiekko, 8 mm huopatulppa, kaksinkertainen muovikääre rakennusmuovista (25 mm x 70 mm) ja BP Original buffer. Saadut tulokset ovat poikkeuksellisia ja latausten käynti on varmasti erilainen eri aseissa. Tilavuudeltaan pienin on HS-6, sitten N331, 3N37 ja suurin Sokol. Lähtönopeuden nostaminen saattaa rikkoa muovikääreen eikä silloin enää saavuteta vastaavia tuloksia.
AMPUMAMATKOJEN PIDENNYS ON AINA KIINNOSTANUT HAULIKON KÄYTTÄJIÄ
Jo 1800-luvun lopussa valmistettiin schrapnell-ammusta haulikkoon. Lataus 3: Kuten 2, mutta muovikääreitä 2 ja bufferina BP Mix # 47 Lähtönopeus 343 m/s, 50 metrissä osumia 135 kpl, 64 %, tiheys 1,9.
loin lähtönopeus luokkaa 425 m/s. Lähtönopeus 366 m/s, 50 metrissä osumia 144 kpl, 68 %, tiheys 2,0. 50 g hauliannoksella ruutimäärät ovat 1,8 - 1,9 g. Pehmeä kupin pohja suojaa paremmin alimpia hauleja kuin pelkkä muovi ja samalla kupin tilavuus on helppo säätää oikeaksi. Ruudeilla 3N37, N 331, HS-6 ja venäläinen Sokol voidaan käyttää samoja annoksia, painetaso ja lähtönopeusalue on sama. Hylsy RC 76 mm, 6-segmenttinen. Kaikissa latauksissa koeaseena oli Winchester 1300 ja 3/4 Winchoke-supistaja. Lataus 2: Kuten 1, mutta 5 mm huopakiekko korvattu paksuudeltaan 3-millisellä ja yksinkertainen muovikääre, hylsy Rottweil 76 mm, 6-segmenttinen. Se oli kuitenkin painunut oikeaoppisesti kasaan kuten kuvassa olevasta tulpankappaleesta on nähtävissä. Ilmeisesti välitulpan puristuminen tavanomaista huopatulppaa enemmän kasaan paransi haulien muodon säilymistä. 40 gramman bufferoidulla hauliannoksella sopiva annos näillä ruudeilla asettuu 2 - 2,2 grammaan, lähtönopeudet 350 - 380 m/s, ehdoton maksimi 2,3 g, jolWWW.REKYYLI.FI
YLEISTÄ
Pitkän matkan latauksissa kannattaa käyttää mahdollisimman syvää haulikuppia, jotta koko hauliannos jää kupin sisäpuolelle. Monissa tehdaslatauksissa on alettu käyttää teräshauleille tarkoitettuja haulikuppeja kuvion tiukentamisessa. En ole kuitenkaan päässyt niillä koskaan parempiin tuloksiin kuin edellä. Kokeilin patruunan ominaisuuksia, mutta hylsy halkesi ja välitulppa tuhoutui kokonaan. Hylsy Remington 70 mm, 6-segmenttinen. Lähtönopeus 371 m/s, 50 metrissä osumia 137 kpl, 65 %, tiheys 2,1. Lataus 2: Ruuti N 331 2,1 g Ruudin päällä venäläinen Tropid-tiivistyskiekko, 8 mm huopatulppa, kaksinkertainen muovikääre rakennusmuovista (25 mm x 70 mm) ja BP Original buffer. Winchoke-supistajat eivät ole mitenkään erikoisia, joten tilannetta voidaan parantaa laadukkaalla tarvikesupistajalla ja kalvamalla aseen ylimeno loivaksi. Pahvihylsyt oli suljettu 6-segmenttisellä tähtituukkauksella ja välitulppana oli poikkeuksellisesti molemmista päistä pahvikiekoilla suljettu pahvisylinteri. Näistä monet parantavatkin tilannetta erityisesti kun haulikupin pohjalle asennetaan pehmike ja haulien sekaan bufferia. Lähtönopeus 360 m/s, 50 metrissä osumia 81 kpl, 70 %, tiheys 2,0. Kapselin läpi kulki välitulppaan kiinnitetty teräslanka, joka piti puolikkaat paikoillaan ja jonka pituudella säädeltiin haulikapselin aukeamista. Huom. Huopatulppien materiaalit vaihtelevat paljon, mutta on tärkeää että haulien alla oleva tulppa on riittävän pehmeä ja joustava. Haulit suljettiin halkaistuun kaksiosaiseen pyöreään tai pitkulaiseen alumiinikapseliin. Lähtönopeus 370 m/s, 50 metrissä osumia 71 kpl, 62 %, tiheys 2,8
Yhdistettynä tuuleen, voi virhe olla jo huomattava.
49. Laadukkaimmissa pitkien etäisyyksien malleissa parallaksin säätömahdollisuus on kuitenkin enemmänkin sääntö kuin poikkeus ja tarkka-ammunnassa käytetyissä tarkkuus- ja tarkka-ammuntaputkissa parallaksisäätö luonnollisesti on. Etäisyyslukemiin luottava voi kokea karvaan pettymyksen
WWW.REKYYLI.FI
Tämä joenuoma on suvantokohta, joka on lähtökohtaisesti vaaterissa - luonnollisesti. Parallaksisäädöissä on kuitenkin erilaisia toteutustapoja tähtäinkiikareiden eri käyttötarkoitusten mukaan. Nämä 225 metrin etäisyydeltä ammutut kasat ovat konkreettinen osoitus siitä, että aseen kallistamisella on pahimmillaan huomattava vaikutus kasan sivusuuntaiseen sijaintiin.
keen onkin hyvin usein todettu, että riista saa sillä aikaa siivet selkään.
PARALLAKSI JA SILMÄN SIJAINNIN VAIKUTUS OSUMAPISTEESEEN
Usein metsästyskäyttöön tarkoitetuissa tähtäinkiikareissa ei ole erillistä parallaksin säätöä ja joissain malleissa se on tehtaalla esisäädetty 100 tai 200 metrin etäisyydelle. Perspektiivistä johtuen joen penkka on kuitenkin "kallellaan" ja tämä saattaa aiheuttaa joissain tapauksissa tähtäysvirheitä. Kaikissa kasoissa tähtäyspisteenä on ollut taulun keskilinja. Jos matkaa on reilusti, on osuma helposti sivussa. Taulussa on yksi suorassa ja kaksi kallellaan olevaa horisonttiviivaa, joiden mukaan kallistetulla kiikaritähtäimellä on tähdätty. Erityisesti suurilla suurennoksilla ammuttaessa kallistetaan asetta usein vaistonvaraisesti tämän "horisontin" mukaan ja ase onkin kallellaan
Sivuttaissiirtymä 225 metrin matkalla oli noin kulmaminuutin (MOA) luokkaa eli noin 65 mm. Töhersin taulun apuviivojen kallistukset käsivaralla ja ainoa asia, minkä tarkistin oli, että napakympin halkaiseva tähtäysviiva oli taulua kiinnitettäessä vaakasuorassa. aseen iskemäpisteiden muutokset johtuvat melkein poikkeuksetta säämuutoksista (tuuli, lämpötila), aseen kallistuksesta ja / tai erilaisesta aseen tuennasta. Korostan edelleen sitä, että ampujan tulee aina säätää parallaksivirhe pois silmämääräisesti ja tämän vuoksi parallaksisäädön lukemiin ei tule kiinnittää huomiota. Se, että olet esimerkiksi etäisyysmittarilla mitannut kohteen etäisyydeksi 200 metriä, ei tarkoita, että tähtäimesi olisi automaattisesti parallaksiton kun olet säätänyt parallaksitornin lukemaan 200. Kokemusten ja tämänkertaisten testienkin perusteella kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota myös tähtäinristikon ja aseen kallistukseen, ainakin metsäkanalinnun kokoisessa maalissa.
Tähtäimeen kiinnitettävä vesivaaka on laitteena erittäin yksinkertainen ja sillä on helppo korjata aseen kallistusvirhe. Koskaan ei pitäisi sokeasti luottaa tähtäinkiikarin parallaksitornin etäisyyslukemiin, vaan parallaksivirhe tulisi aina tarkistaa silmämääräisesti ja luottaa omiin havaintoihin ja tarvittaessa säätää parallaksivirhe pois. Teeren kokoiseen maaliin ammuttaessa tuloksena olisi ollut ohilaukaus tai ainakin ilman koiraa vaikeasti löydettävä haavakko. Ensimmäisenä syyttävä sormi kohdistuu kiikareihin, mutta varsinkin laadukkaamman optiikan kanssa kohdistetun
50
Metsänreunat ovat petollisia horisonttia arvioitaessa erityisesti jos ampuja on itse aukealla maastonkohdalla, kuten teerisuolla. Ennen oli hyvin tavanomaista, että parallaksisäädöissä oli metri- tai jaardilukemat, mutta nykyään osa optiikanvalmistajista on tarkoituksella siirtymässä näistä pois. Kuitenkin iskemien sivuttaissiirtymä aseen kallistuksesta johtuen on tullut havaittua jo useampana keväänä mätkiessäni "paisutuslatinkeja" penkkaan. Tällöin puuston korkeus saattaa hämätä, samoin kuin perspektiivi varsinkin oltaessa lähellä metsänreunaa ja tähdättäessä viistosti metsänreunaan nähden.
WWW.REKYYLI.FI. Minulla on joitain arvailuja näiden kasojen muotoon johtaneista syistä, mutta lisätestien suorittaminen erilaisissa tuuliolosuhteissa on tarpeen ennen kuin vedän asian suhteen tiukkoja johtopäätöksiä. Pitää muistaa, että kyse on yhdestä 3 x 10 laukauksen otannasta. Vaikka ammuttujen kasojen muodoissa on eroja johtuen tuulen pienestä suunta- ja voimakkuusmuutoksista, ei pidä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä niihin johtaneista syistä. Parallaksisäädöissä on siis eri toteutustapoja riippuen siitä, onko tähtäinkiikari ensisijaisesti tarkoitettu rata- vai tarkka-ampujakäyttöön. Tarkka-ammuntaan tarkoitetuissa putkissa parallaksivirhettä on vaikeampi saada säädettyä pois millilleen, mutta pienen parallaksivirheen syvyysalue on laajempi. Metsästystilanteen tiimellyksessä riistalaukauksen suorittamisesta unohtuu usein peruslähtökohta eli hyvä tuki aseelle. Riippumatta optiikan laadusta myös liian tiukalle kiristetyt kiikarinjalat ja talvisaikaan pakkaskelissä tehdyt "napsukorjaukset" aiheuttavat lähes poikkeuksetta odottamattomia muutoksia iskemiin.
TESTIEN KERTOMAA
Keskittyisin oheisissa tuloksissa enemmän iskemien sivuttaissiirtymään kuin kasojen muotoon. Selvää kuitenkin on, että ampumamatkan pidetessä edellä mainittu siirtymä kasvaa. Tämä on latvalinnustajille ehdoton varuste, joka ei kaada budjettia, mutta saattaa pelastaa laukauksen.
SYYTETÄÄNKÖ KIIKAREITA SUOTTA?
Usein radalla kohdistetut aseet tuntuvat käyvän eri kohtaan metsästystilanteessa. RAUTALANK A
pummattuna riistalaukauksena, sillä lämpötilan ja varsinkin lämpötilaerojen vaikutus tähtäinkiikarin parallaksiin on huomattava. Ratakäyttöön tehdyissä putkissa on yleensä hyvin pieni syvyysterävyysalue, eli parallaksisäätö saadaan säädettyä pois täsmällisesti määrätylle etäisyydelle. Parallaksittomaksi säädetty tähtäinkiikari toimii riistalaukaustilanteessa samaan tyyliin kuin parallaksittomat punapistetähtäimet eli vaikka silmää ei olisi keskitetty kiikarin okulaaripäässä, riittää kun ristikko on keskellä tähtäyspistettä
190 m/s paketissa, ase, ampujanlasit, tauluntausta, tikkamaali, 500 luotia ja 40 taulua
W W W . www.hjorth.fi
199,00
kaliiperi 4,5 mm, musta synteettinen Target tukki aloitusmalli nuorille tia mökkikäyttöön lähtönopeus n. 250 m/s · paketissa myös Ruger 4x32 tähtäinkiikari, kiikarinjalat ja kuminen perälevy RUGER EXPLORER 2.4812-1 · · · Myynti hyvin varustetut aseja eräliikkeet kautta maan. U M A R E X . 250 m/s · paketissa myös Ruger 3-9x40 tähtäinkiikari, kiikarinjalat, ventiloitu perälevy, säädettävä liipasin, ännenvaimennin ja automaattinen varmistin RUGER BLACKHAWKTM 2.4810 / 2.4811
229,00
· kaliiperi 4,5 mm tai 5,5 mm, musta synteettinen tukki · lähtönopeus n. C O M
Valmistaja
Kotimaan jälleenmyynti
Ruger and the Ruger Eagle are registered trademarks of Sturm, Ruger & Co., Inc.
329,00. Hinnat voimassa sitoumuksetta 30.9.2011 asti. LAADUKKAAT RUGER ILMAKIVÄÄRIT
RUGER AIR HAWK 00 2.4832 · kaliiperi 4,5 mm, pituus 114 cm · lähtönopeus n. 250 m/s · paketissa myös Ruger 4x32 tähtäinkiikari, kiikarinjalat ja kuminen perälevy RUGER AIR HAWK ELITE 2.4835
249,
· kaliiperi 4,5 mm, pituus 114 cm · lähtönopeus n
Muutoin aseet ovat painoltaan, ulkomitoiltaan ja käsittelyominaisuuksiltaan keskimäärin hyvin lähellä toisiaan.
UUSI SUKUPOLVI
On lienee sanomattakin selvää, että kaikki asiat on jo tehty muutamaankin kertaan paremmin kuin mihin kolmannen sukupolven pulttilukkoisilla tuotantokivääreillä on ollut rahkeita. Kolmas sukupolvi on taas niin sanottujen nykykiväärien porukka, eli esimerkiksi Remington 700 ja muut vastaavat push-feed kiväärit. Tämän asetyypin ajan ei voida kuitenkaan sanoa olevan ohi, sillä pultteja myydään edelleen erittäin paljon. Tätä on tapahtunut itse asiassa jo ennen koko kolmatta sukupolvea. Toiset näkevät uudistukset usein markkinointikoneistojen esittäminä hienoina parannuksina. Valitettava tosiasia nykyään on se, että metsästäjien ja urheiluampujien parissa on alati kasvava joukko harrastajia, joiden vaatimustaso on liian korkealla nykyaikaisiin teollisesti valmistettuihin aseisiin nähden. Siitä asti tämä on ollut johtavana linjana ja aseala on laadun suhteen kulkenut alamäkeä. Tilanne vain on se, että
muutokset vaikkapa Mauseriin ja Springfieldiin tehtiin alun perin sen vuoksi, että aseista saataisiin edullisempia valmistaa. Minulla on pahana tapana kaivaa uudistuksista vain valmistuksellisia etuja edeltäjään. Tähän sukupolveen kuuluu esimerkiksi Mauser 98. Variaatioita näistä kaikista edellä mainituista on luonnollisesti lukemattomia, mutta voidaan sanoa, että Remington 700 mallin jälkeen aseiden erot ovat olleet kohtuullisen mitättömiä.
52
Suurin osa uusista aseista on ollut kontrolloimattomalla syötöllä varustettuja tavanomaisia pultteja. Toki kehitys kehittyy, mutta vain äärimmäisen vähän on tapahtunut viime aikoina pulttilukkoisen kiväärin kehityksessä.
Nykyaikaiset pulttilukkoiset kiväärit on jaettavissa kolmeen eri sukupolveen. Näiden erot ovat lähinnä sulkuolissa, makasiinissa/lippaissa ja asekokonaisuuden eri osa-alueiden painotuksissa. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että maailma on menWWW.REKYYLI.FI. MILJOONALA ATIKKO
ARTO MÄ ÄT TÄ
K IVÄÄRIEN
UUSI SUKUPOLVI?
Elämme tällä hetkellä pysähtyneisyyden aikaa asemaailmassa erityisesti pulttilukkoisten kiväärien saralla. Ensimmäinen oli se, johon kuuluivat muiden muassa MosinNagant ja vastaavat kiväärit, joissa kehys oli auki takaosastaan ja joiden lukot virittyivät suljettaessa. Toinen sukupolvi oli uudistuneempi ja se toimii edelleen perustana nykyaseille
Määrätyllä tapaa tämä on avannut markkinoita custom ja semicustom valmistajille, mutta suuri osa hankkii edelleen tuotantoaseita. Tämä on toisaalta perusteltu pelko, mutta henkilökohtaisesti näen hölmönä myös sen, että vaihtamalla esimerkiksi 20 vuotta vanhan kiväärin uuteen, saavutetaan lähinnä kosmeettisia muutoksia. Näiden ominaisuuksien. Metsästysharrastus on kokonaisvaltaisempaa ja ympärivuotisempaa huolimatta siitä, että metsässä vietetyt päivät saattavat olla vähäisempiä kuin entisaikoina. Painopistealue kiväärien käytössä on siis muuttunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Koska aseiden painoon ei tarvitse kiinnittää enää niin vahvasti huomiota, voitaisiin kehykseen jättää huomattavasti enemmän tavaraa jäykkyyden parantamiseksi. nyt eteenpäin eikä ja kukaan ole vastaamassa kuluttajien huutoon. Tämä tilanne jatkuu niin kauan kuin uudet aseet eivät poikkea riittävästi edukseen nykyaseiden valtavirrasta.
53
KEHITYSKOHTEITA
Yksi selkeä kehittämisen paikka nykyaseissa olisi lipas. Työperäistä hintaa lisää lähinnä lukkoaktion hienosäätö, patruunapesän tekotapa ja viimeistely, rautojen loppuasennus ja tukin petaaminen. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kehyksiin tulisi koneistaa suoraan picatinny-standardin mukainen kisko, jotta kiikariasennusmahdollisuus palvelisi parhaiten nykykäytäntöjä. Kaksirivisen keskeltä syöttävän lippaan edut tällaisessa nykyaseessa olisivat kiistattomat niin toimintavarmuuden kuin lipaskapasiteetin osalta. Lisäksi aseissa on tukit, joiden ergonomia puoltaa paremmin rata-ammuntaa ja aseiden kokonaispaino on tätä kautta suurempi kuin ennen. Esimerkiksi paksupiippuinen varmint-kivääri on joka ainoalla merkillä kalliimpi kuin ohutpiippuinen vastineensa, vaikka varmint-piipun työstäminen kangesta tapahtuu pienemmällä työstömäärällä. Myös tarkkuuspotentiaaliin asialla olisi vaikutusta, sillä kehyksen lipasaukko voisi olla kohtuullisemman kokoinen kuin esimerkiksi molemmilta laidoilta syöttävässä lippaassa. Sitten taas mitä enemmän metallia työstetään ja jäljellejäävä osa pienenee, sen edullisempi ase tulee olemaan. Jos nämä jätetään väliin ja tehdään ase nykymetodein käytännössä täysin koneellisesti, on aseen hinta vakio materiaalivahvuuksista ja määrätyistä teknisistä ratkaisuista riippumatta.
ASIAKKAIDEN PELÄTÄÄN OLEVAN KONSERVATIIVISIA JA HYLKÄÄVÄN UUDENLAISET TUOTTEET.
KONSERVATIIVISET KULUTTAJAT
Valmistajien pelko tuotteiden radikaaleille uudistamisille johtunee monesti siitä, että asiakkaiden pelätään olevan konservatiivisia ja hylkäävän uudenlaiset tuotteet. Nykyaikainen kivääri on siis keskimäärin painavampi kuin mitä se oli liikkuvan metsästyksen aikoina, jolloin tämänhetkisten kiväärien keskiluokka syntyi. Lisääntynyt ratakäyttö tarkoittaa muun muassa eri profiilin piippumalleja keskimääräisiin tuotantokivääreihin verrattuna. Tämä tuntuu käsittämättömältä. Tämä kalusto on tyyppiesimerkki hyvälaatuisesta kolmannesta sukupolvesta, joka ei tällä hetkellä vaihtamalla parane. Oikeasti hinta pulttilukkoisissa kivääreissä määrittyy sen mukaan, mikä määrä käsityötä aseiden valmistukseen vaaditaan. Valmistajilla täytyisi vain olla sen verran viitseliäisyyttä, että he tutkisivat ihmisten nykymieltymyksiä edes sen verran, että aseille asetettavat vaatimukset tulisivat tietoon ja ne voitaisiin tunnustaa laajemmin. Tämän konseptin kehittämisessä ei tarvitsisi tehdä edes kovin paljon töitä, sillä kyse on kuitenkin vallan yksinkertaisista asioista. Toisin sanoen metsästysaseiden ratakäyttö on lisääntynyt entiseen verrattuna. On luonnollisesti olemassa muitakin näkemyksiä hyvien kiinnitysmahdollisuuksien suhteen, mutta käytännössä Picatinny on monipuolisin ja varmin. Eittämättä paras malli olisi kaksirivinen keskeltä syöttävä lipas, jonka syöttösilta kuitenkin mahdollistaisi yksittäisen patruunan syöttämisen aseeseen ilman patruunan erillistä lipasWWW.REKYYLI.FI
koneistamalla ne samasta kappaleesta monien käyttämien irtopalikoiden sijaan. Asetehtaat eivät ole siis vastaamassa kuluttajien tarpeisiin vaan kauppa tehdään enemmänkin levittämällä myyntiverkoston lonkeroita. Oheistoiminnan osuus on siis lisääntynyt ja tämä tarkoittaa aseiden suhteen lisääntyneitä ratapäiviä. Lisäksi se on standardi, joka mahdollistaa tähtäinten liikuttamisen eri aseiden päällä kaikkein vaivattomimmin. Toki nykyäänkin on varminttereita, jotka ovat lähempänä monen nykyaikaista ajatusta yleiskivääristä, mutta varmintterit eivät vielä ole missään nimessä kivääreiden yleisin esiintymismuoto.
tamista. Nämä päätyvät asianharrastajilla sitten hyvin usein vain aihioiksi.
UUSI KIVÄÄRI
On aika mielenkiintoista, että yhdelläkään isommalla valmistajalla ei ole rohkeutta lähteä ajamaan läpi uutta konseptia, joka vastaisi tarkemmin nykykuluttajan vaatimuksia. Tilanne on siinä mielessä hassu, että uusien kiväärien pahimmat kilpailijat löytyvät samaisten valmistajien vanhoista malleista. Siis mitä enemmän kivääriin jätetään tavaraa, sitä kalliimpi aseesta tai sen osasta tulee. Ainoaksi perusteeksi hinnalle siis jää pienemmät valmistussarjat, mikä voi hyvinkin olla peruste korkeammalle hinnalle. Kasaaseissahan on otettu huomioon äärimmäisen mekaanisen tarkkuuden lisäksi myös ammuttavuus ampumatuelta. Tyly juttu, mutta valitettavan totta. Samaten rekyylivastimet olisi tällaiseen helppo toteuttaa asiallisesti
yhdistäminen lippaalliseen aseeseen olisi äärimmäisen toimiva ratkaisu uudessa asekonseptissa. Tasainen pohja koko kehyksen levyisenä olisi paras niin jäykkyyden kuin pedattavuuden kannalta. Kunnostamalla vanha ase saadaan usein aikaan parempi metsästysase kuin ostamalla uusi. Kun katson esimerkiksi oman metsästysseuran asevalikoimaa, niin edelleen suurin osa kalustosta on vanhaa 70- ja 80-luvuilla valmistettua. Periaatteessa nykykivääreihin tulisi tuoda vaikutteita rohkeammin myös kasa-aseista, jotka ovat erittäin käyttökelpoisia myös metsästyksessä määrätyin muutoksin. Myös muita eroja on olemassa tekniikassa, mutta peruserot ovat karkeasti nämä. Peruserona nykyaikaisella metsästyskiväärillä edeltäviin kehitysvaiheisiin on se, että lähes metsästyslajista riippumatta metsästysaseilla ammutaan nykyään enemmän kuin ennen. Täten esimerkiksi kehyksen pohja ei vaatisi liikaa koneistamista. Samaten kasa-aseissa on keskitytty niiden funktionaalisuuteen, eli niistä on tiputettu pois paljon ylimääräistä ja tarpeetonta.
HINTA?
Pulttilukkoisissa kivääreissä on mielestäni vallalla suoraan sanoen hassu hintakäsitys, sillä hinnan muodostuminen on juuri päinvastainen kuin valmistustekniikan perusteella olisi loogista. Itse lukonkehystä voitaisiin jo hieman muuttaa totutusta. Tämä hinta ei vilkaise sitä, että onko aseessa piippuna paksu kanki vai ohut pilli
Sotilasaseissa, joihin SL5:n tämä malli on ensisijaisesti tarkoitettu, piippu on aina 22 mm:n ulkohalkaisijaltaan, jonka päälle tämän helman on ajateltu asettuvan. SL5 on valmistettu ruostumattomasta 300-sarjan teräksestä hitsaamalla, joten se on käytännössä huoltovapaa ja pitkäikäinen. Tällä kierteellä varustetuissa vaimentimissa kierteen otsapinnan ulkoreunalla on helma, joka suojaa kierrettä ja otsapintaa kolhuilta vaimentimen ollessa irti aseesta. Täten kolhut eivät kohdistu suoraan otsapintaan.
WWW.REKYYLI.FI. AS E
KTI MPA KO KAS EHO JA T
TEKSTI: ARTO MÄ ÄT TÄ
UTRA SL5
Kivääreiden äänenvaimentimet ovat tulleet jäädäkseen suomalaisten aseiden keulalle, olipa kyse rata- tai metsästyskäytöstä. Muissa
54
kierteissä tätä suojaavaa helmaa ei ole, koska lähtökohtaisesti ei voida tietää kuinka paksu piippu aseessa kulloinkin on. Vaimentimet ovat kehittyneet valtavin harppauksin ja voidaankin sanoa, että ne ovat tämän myötä kutistuneet, tehostuneet ja vahvistuneet.
Ase Utra SL on lähtökohtaisesti valmistettu vastaamaan sotilaskäytön vaatimuksia. Aseyhdistelmää suunniteltaessa kannattaakin huomioida, että suustaan noin 21-22 mm halkaisijaltaan olevaan piippuun kannattaa ehdottomasti tehdä 18x1 kierre, jolla saadaan tämä lisäetu vaimentimen rakenteessa.
VAIMENNUSTEHO
Vaimennusteho äänenvaimentimissa on oma lukunsa sinänsä.
.30 kaliiperin vaimentimessa, jossa on 18x1 kierre, on myös suojahelma kierteen otsapinnalle. Ja kuten kaikki tiedämme, sotilaskäytössä myös vaimentimen tulee olla rakenteellisesti erittäin vahva ja kestävä. Toimitus sai uutuusvaimentimen kokeiltavaksi viime syksynä ja se päätyi rakennusprojektin keulalle 18x1kierteellä
Kyseinen yhdistelmä piipunpituutta, patruunan ominaisuuksia ja vaimennustehoa on siis tasapainoinen kokonaisuus kyttäyskäyttöön.
tasolla, olisi aseeseen edelleen mahdollista valmistaa 18x1 kierre, jonka mukana seuraa automaattisesti vaimentimen suojattu suuosa. Ensinnäkin vaimennin lisää aseen kokonaispituutta ja keulapainoisuutta. Kokonaisuutena SL5 on erittäin onnistunut vaimennin ja henkilökohtaisesti näkisin, että se alentaa vaimentimen hankkimiskynnystä niiden osalta, jotka näkevät perinteisemmät vaimentimet epämiellyttävinä liiallisen koon ja painon vuoksi.
SUOSITUKSET
Jos suunnittelisin nyt sekä rata-, että metsästyskäytön soveltuvaa kivääriä, olisi valintani ehdottomasti raskaspiippuinen kaliiperissa .308 Winchester 22 tuuman ( 560 mm) piipulla yhdessä Ase Utra SL5:n kanssa. SL5:n vaimennustehon riittävyys riippuukin lähinnä aseen piipun pituudesta sekä käytettävästä patruunasta.
vattua lisäpainoa eikä vaimentimen fyysinen kokokaan haittaa aseen käsiteltävyyttä. Ampumaratakäytössä vaimentimen koko ja paino eivät määrätyissä ampumaurheilulajeissa ole lainkaan ongelmallisia, koska vaimentimella saadaan aseeseen kaiWWW.REKYYLI.FI
oli täydellistä, myös vaimennin toimi paremmin. Kun palaminen
Vaimentimen reiän halkaisija on aina kompromissi vaimennustehon ja käyttökelpoisuuden välillä. Sen sijaan metsästyksessä vaimentimen koko on oleellinen tekijä asekokonaisuuden käyttömukavuutta ja jopa ominaisuuksia ajatellen. Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että kyseessä on .30-kaliiperin vaimennin. Kun piipun paksuus suulta olisi edellä mainitulla 22 millimetrin
ASE UTRA SL5
Valmistaja: Asesepänliike Ase Utra Oy, www.aseutra.fi Jatkaa aseen pituutta: 98 mm Paino: Kaliiperista riippuen 390-430 grammaa Halkaisija: 45 millimetriä Takuu: 2 vuotta Hinta: 270 euroa Jakelu Suomessa: Sako Oy, www.sako.fi
55. SL5:n lähestymistapa kompaktina, mutta silti vaimennustehoisena onkin monia kilpailijoitaan parempi. Lisäksi tämä ruuti on erittäin lämpötilastabiili, eli se ei hyydy kovassa pakkasessakaan. Kyseessä on siis täysikokoinen raskaspiippuinen yleiskivääri rata- ja metsästyskäyttöön. Kaikille näille tehdaslatauksille oli tyypillistä kohtuullisen suuri suuliekki. Tähän lääkkeinä ovat olleet kevyet vaimentimet ja lyhyiksi pätkityt piiput. Termi "moponpönttö" ei siis ole tuulesta temmattu. Metsällä havaittiin myös se, että tällä latauksella sokaisevaa suuliekkiä ei enää näkynyt, jolloin kohdetta saattoi tähystää kiikarin läpi laukauksen lähdettyä. Samasta syystä eivät vaimentimeen mahdollisesti tulevat kolhut ole niin haitallisia tarkkuudelle kuin liian ahtailla toleransseilla valmistetuissa vaimentimissa.
KOKO JA VAIMENNUSTEHO
Kautta historian äänen vaimennuksen perusongelmat ovat liittyneet vaimentimien kokoon ja painoon. Vaikka patruuna on lähtökohtaisesti tunnettu nollakasia suuremmasta suuliekistään (hitaammat ruudit, matalammat paineet) on itselataajalla mahdollista päästä tilanteeseen, jossa patruunan paine takaa hitaammankin ruudin täydellisen palamisen. Muutama tehdaslataus ei vielä antanut selvää kuvaa vaimentimen tehosta, joskaan muihin vaimentimiin verrattuna eroa ei saatu aikaan. MIL-STD-1474D:n mukaan taajuusalue A-painotteisesti (EU-normia kapeampi taajuusalue) mitattu raja-arvo on 140 desibeliä. Täysi annos H4350-ruutia yhdistettynä 150 grainiseen (9,7 g) Nosler Partition luotiin takaa riittävän paineen ruutiannoksen lähes täydelliselle palamiselle. Ohentumisesta on seurannut vaimentimen äänekkyyttä sekä rakenteellista heikkoutta ja lisäksi alumiinilla on materiaalina omat ongelmansa. Tämä olisi siis ensisijainen metsästyslataus peuran kyttäykseen. SL5 ei myöskään ole niin painava, että aseesta tulisi hallitsemattoman keulapainoinen.
Vaimentimen mukana toimitetaan tarralla kiinnitettävä suoja sekä kierteensuoja aseeseen.
KÄYTTÖKOKEMUKSET
Ensimmäiset kokeilut tapahtuivat luonnollisesti rataolosuhteissa. Toisin sanoen tämä EU-normin raja-arvo on asetettu vaimentimen suunnittelulähtökohdaksi. Jotta vaimennin olisi virallisesti ÄÄNENvaimennin, on EU-normi 2003/10/EC määrittänyt kuulovauriorajaksi ampujan korvassa 137 desibeliä. U.S. Koeaseen kaliiperi oli .30-06 Springfield ja piipulla oli pituutta 24 tuumaa (610 mm). Kaliiperissa .300 Winchester Magnum arvot ovat koeammunnoissa jääneet 138-140 desibeliin, joten valmistaja suosittelee tämäntyyppisissä kaliipereissa käytettäväksi SL7-mallia, jossa vaimennusteho on voimakkaampi. Ase Utra SL5:llä päästään kaliiperissa .308 Winchester keskimäärin 135 desibeliin. Keskimäärin SL5:n vaimennustehot ovat kaliiperista riippumatta olleet piipunsuulta 2528 desibeliä ja ampujan korvasta mitattuna 2225 desibeliä. Sotilaskäytössä SL5 siis soveltuu myös niihin kaliipereihin ja piipunpituuksiin, joihin sitä ei voi siviilikäytössä suositella. Tällöin piipun kokonaispituus vastaisi 26 tuuman (650 mm) piippua, joka on riittävän pitkä .308 Wichesterin potentiaalin ulosmittaamiseen ja samalla vaimentimen suorituskyky tulisi optimoitua (ruudin täydellisempi palaminen piipussa). Esimerkiksi kaliiperissa .223 Remington / 5.56 NATO on SL5:n vaimennusteho täysin riittävä käyttötarkoituksesta riippumatta. Omat lataukset kuitenkin muuttivat tilanteen tyystin ja vaimennin pääsi elementtiinsä. Koska kokoa on ollut reilusti, onkin hyvin usein jouduttu tilanteeseen, jossa vaimentimen materiaalit ovat joko ohentuneet tai materiaalina on käytetty kevyempää alumiinia. SL5:ssä reiän halkaisija on 8,5 millimetriä, mikä yhdistettynä vaimentimen lyhyeen pituuteen edesauttaa asennettavuutta. Vain kymmenen senttiä asekokonaisuutta kasvattava vaimennin ei tee esimerkiksi .308 Winchester kaliiperin kivääristä liian pitkää, vaikka piipun pituus säilytettäisiinkin kaliiperille tavanomaisessa 22 tuumassa (560 mm)
Tämä syy saa yhä monet turvautumaan rataoloissakin puhdistuspuikkoon. Juuri sen käyttömukavuus on suosion syy. Ensin on pehmeä "esipuhdistusosa", sen jälkeen messinkiharja ja lopuksi pääasiallisen työn tekevä pitkä ja pehmeä osa.
58
Nykyään radoilla näkee nuorempia ammunnanharrastajia, jotka eivät ole koskaan edes omistaneet puhdistuspuikkoa. He ovat harrastuksensa alusta saakka puhdistaneet aseiden piiput "puhdistusnaruilla", joista käytetään nykyään yleisnimitystä "boresnake". Vetonarun päässä oleva messinkipaino pudotetaan piipun läpi ja sitten vetonarusta kiskotaan puhdistusosa perässä. Boresnake ja sen sukulaiset ovat mullistaneet aseiden piippujen puhdistamisen. Useimmin mainittu on ongelma on se, että käärmeellä ei voi tökätä ulos aseen pesään jumiutunutta hylsyä tai patruunaa. Valmistajia ja tuotenimiä on toki ollut muitakin, mutta tämä välinettä hyvin kuvaava amerikankielinen tuotenimi on laventunut tarkoittamaan kaikkia vastaavia naruja.
NOPEA MUTTA RAJOITTUNUT
Narujen suosioon on helposti ymmärrettävä syy. Nyt tutustumme Mil-Tecin vastaavaan tuotteeseen.
MIL-TEC PULL THRU BORE BRUSH
KÄRMESTÄ PIIPPUUN
TEKSTI: TERO KUITUNEN Kuten muissakin vastaavissa naruissa, myös Mil-Tecissä likaisen työn tekevä puhdistusosa on kolmivaiheinen. Siinä vaiheessa kun puhdistuspuikko on koottu ja sen päähän on rullailtu sillaa tai kiin-
nitelty huopatulppia, on käärme jo luikerrellut useampaan otteeseen piipun läpi. Se sopiikin erityisen hyvin itse-
lataaviin ja muihin aseisiin, joiden puhdistaminen jouduttaisiin muutoin tekemään piipun suun kautta. Mutta on käärmeellä puutteensakin. Käärme on notkea otus ja siksi sen voi vetää piipusta läpi kumpaan suuntaan tahansa. Toinen keskustelua aiheuttava seikka on puhdistustulos, joka ei käärmeellä useinkaan ole perinteisen puikon veroinen. Esimerkiksi ampumaradalla kotiin lähtöä valmisteltaessa piipusta saa likimain puhtaan yhdellä vedolla, johon aikaa kuluu noin 10 sekuntia. Puikkoon voi tarvittaessa tehdä tiukan paketin, joka suorastaan raastaa lian irti kun taas käärme on aina saman kokoinen ja sillä ainoa tapa yrittää parantaa tuWWW.REKYYLI.FI. Käärmeen kanssa ei myöskään tarvitse olla huolissaan rihlauksen suun pilaamisesta, joka erityisesti metallipuikolla sohiessa on vaarana
Ja aivan kuin ennenkin,
tavanomainen lika irtoaa kertavedolla, pinttynyttä tavaraa joutuu hinkkaamaan jopa kyllästymiseen saakka. Kolmanneksi käärme on kaliiperikohtainen, joten runsaamman kaliiperivalikoiman kanssa myös käärmeitä pitää ostaa vastaava määrä. Rasia toimii hyvänä säilytyspaikkana narulle myös jatkossa, eikä sitä kannata heittää heti roskapönttöön.
MUTTM UTILITY
239
MIL-TEC PULL THRU BORE BRUSH
Valmistuttaja: Miltec Sturm Handels GmbH, Saksa Kaliiperit: .225.56 mm, .44.45, 7.62 mm8 mm, ja 9 mm.38 Hinta: 9 euroa Maahantuoja: Varusteleka Oy, www.varusteleka.fi
Ammattikäyttö tai vaativat harrastukset sujuvat huoletta, kun taskussa tai vyöllä on turvallinen ja luotettava monitoimityökalu. ASEELLESI
PARASTA 18
TOOLS
3 PIECE BIT KIT
Koekäytössä olleissa naruissa on pieni ero messinkiharjassa. MUT Utility -mallissa on esimerkiksi 154CM-teräksestä valmistetut ja erikoisvahvistetut sivuleikkurit, vaijerileikkuri, saha, vasara, ja leikkuukoukku. Ja tämä on usein koettu jo sellaiseksi kynnykseksi, että se rajoittaa puhdistusnarujen hankkimista.
MIL-TECIN VERSIO
Mil-Tecin käärme on hyvin saman oloinen kuin pidempää markkinoilla olleet puhdistusnarut. Ero näkyy vain narujen pituudessa, kiväärin tarkoitettu on 178 senttiä pitkä ja pistoolin tarkoitettu 128 cm.
Katso lähin jälleenmyyjäsi:
leatherman.fi. Mukana myös työkalu kiikaritähtäimen säätöön sekä vyökotelo.
losta on antaa öljyn liuottaa ja lisätä toistoja. Mil-Tecin kaliiperivalikoima on kuitenkin vanhoja merkkejä huomattavasti kapeampi, tällä hetkellä se koostuu neljästä militaarikaliiperista: .22 5,56 mm, .44.45, 7,62 mm8 mm ja 9 mm.38. Myöskään sen laadussa tai toiminnassa ei ole havaittu eroja: edut ovat samat, samoin heikkoudet. Näistä toimituksen käytössä ovat olleet kaksi viimeistä, joista 7,62 mm 8 mm on tarkoitettu kivääreihin ja 9 mm - .38 lyhyisiin aseisiin. Se mahdollistaa narun käyttämisen siten, että pistoolin syöttöramppi puhdistuu samalla vedolla.
Naru toimitetaan läpinäkyvässä rasiassa, joka on mahdollista avata ja sulkea toistuvasti. 9x19 mm pistooleihin sopivassa narussa harjaosa on katkaistu keskeltä
Kilpailuissa ja harjoituksissa on osumatarkkuus tavoiteltavin ominaisuus. toukokuuta. IDPA-osuudessa ensimmäinen aamupäivä kului luokkaopetuksessa, iltapäivä käytettiin asekäsittelyyn, turvallisuusasioiden kertaamiseen sekä ohjattuihin harjoituksiin ampumaradalla. IDPAammunnassa käytössä oleva pistelaskujärjestelmä (Vickers Count) on saanut nimensä Larryn mukaan, vaikka järjesWWW.REKYYLI.FI. Hänen mieliaseitaan ovat "mittatilaustyönä" tehdyt 1911-pistoolit, joiden kehitykseen hän on osallistunut Bill Wilsonin kanssa.
Larry korostaa viestissään kahta asiaa. Toinen
60
päivä oli kokonaisuudessaan ratapäivä, jolloin suoritettiin tasoluokituskoe (Classifier). Larry on entinen Yhdysvaltain maavoimien erikoisjoukon 1st SFOD - D:n jäsen, jota arkikielessä kutsutaan nimellä Delta Force. Turvallinen ja varma asekäsittely on IDPA-ampujan ylivoimaisesti tärkein osaamisalue. Molempien kurssien kesto oli kaksi pitkää työpäivää, joita jatkettiin vielä ylimääräisellä ampujakorttikoulutuksella. Nopeudellakin on merkitystä, mutta vasta sen jälkeen kun osumatarkkuus on kohdallaan. Ne ovat turvallisuus ja osumatarkkuus. Hän on myös aseseppä, televisio-ohjelmien juontaja, sekä turvallisuusalan konsultti ja kouluttaja. Kurssilaiset olivat eri puolilta Suomea.
2 X VICKERS
IDPA-järjestön perustajiin kuuluva Larry Vickers lähettää tämän kir-
joituksen välityksellä tervehdyksensä Rekyylin lukijoille sekä Suomen IDPA-ammunnan aktiiveille. TEKSTI: ROLF LEPPÄNEN KUVAT: HANNU MAUNUL A, ROLF LEPPÄNEN JA VICKERS TACTICAL
IDPA-PILOTTIKURSSIT
Maanpuolustuskoulutus, Pohjanmaan koulutusyksikkö organisoi IDPA-ammunnan koulutustilaisuuden Vaasassa kahtena täyteen myytynä perättäisenä kurssina 2225.4.2011.
Kurssin opettajina toimivat IDPAtuomari Rolf Leppänen sekä Pohjanmaan alueen koulutuspäällikkö Hannu Maunula. Toimintaa siis riitti enemmän kuin tarpeeksi. Kurssi oli suunnattu toiminnallista ammuntaa aikaisemmin harrastaneille henkilöille, koska tavoitteena oli antaa osallistujille valmiudet osallistua kansainväliselle tuomarikurssille 25
huonoista osumista (kaikista osumista jotka ovat korkeimman pistealueen ulkopuolella), ratatuomarin ohjeiden noudattamatta jättämisestä, tai IDPA-sääntörikkomuksesta. Seuraavaksi eniten kysyttiin eri lippaanvaihtotavoista ja tilanteista. Vuorokausi oli jo vaihtumassa sunnuntain puolelle, kun kouluttajat sammuttivat luentosalin valot.
TASOKOKEEN TULOKSIA
Kouluttajien näkökulmasta tasokokeiden organisointi onnistui jopa yli odotusten. Useimmilla IDPA-ampumaosuuksilla käytetään Vickersin pistelaskua. Tämä on luonnollista koska
WWW.REKYYLI.FI
Tasokokeessa pääosa laukauksista ammutaan 7 metrin etäisyydeltä.
61. Kurssien toisen päivän pääasiallisena tehtävänä oli tasokokeiden suorittaminen. Lauantai-iltana molemmat pilottikurssit kohtasivat yhteisessä ampumakorttikoulutuksessa. Molemmat kurssit oli jaettu kahteen suoritusryhmään. Ampuja, jolla on pienin kokonaisaika voittaa kilpailun. Ylimääräisten
Tasapuolisen arviointijärjestelmänsä ansiosta IDPA sopii eri-ikäisille ampujille.
kattavaa listaa kaikista mahdollisista aseista tai koteloista on mahdotonta laatia. Ensimmäisen kurssipäivän iltapäivällä siirryttiin ampumaradalle IDPA-tasokoetta tukeviin taktisiin ampumaharjoituksiin, jotka jatkui-
VAASASSA
laukausten ampumiseen käytetystä ajasta ei tule rangaistusta. Ylimääräisistä laukauksista saa toimintavirherangaistuksen ja vain säädetty määrä heikoimpia osumia lasketaan tulokseen.
vat alkuiltaan saakka. telmän isä onkin Rob Leatham. Perusosuuksilla (Standard stage) ja tasokokeessa (Classifier), joiden tehtävä on mitata ampujan osumatarkkuutta ja asekäsittelytaitoa, käytetään rajoitettua Vickersiä (Limited - Vickers Count). Sakkopisteitä/aikaa kertyy alkaen puolesta sekunnista jokaista maksimipistettä alempaa osumapistettä kohden ja päätyen 20 sekuntiin, jonka saa Failure to Do Right rikkeestä. Tasokoe (Classifier) oli myös peruskurssin keskeisin tavoite. Perusharjoitusten yhtenä tavoitteena oli talvikauden jälkeen trimmata ampujat hyvään suoritukseen seuraavan päivän tasokokeessa. Kouluttajat arvioivat ryhmien toimintaa ja toimivat tarvittaessa neuvonantajina. yritys kiertää tai jättää huomiotta ampumaosuuden perusajatus, epäasianmukaisten varusteiden tai tekniikoiden käyttäminen sekä epäurheilijamainen käytös. FTDR on IDPA-sääntöjen vakava rikkomus ja ryhmään kuuluvat mm. Ryhmät hoitivat tuo-
TÖITÄ AAMUSTA ILTAMYÖHÄÄN
Kurssin teoriaosuudessa herättivät eniten keskustelua aseita ja varusteita koskevat IDPA:n sääntömääräykset. Rikkeitä eli aikasakkoa saa mm. Pistelaskujärjestelmä tuntui toisaalta avautuvan helposti. Siinä laukausmäärää ei ole rajoitettu, mutta vain tehtävän mukainen määrä parhaita osumia lasketaan tulokseen. Tässä pistelaskujärjestelmässä kilpailijan tulos on ampumaosuuden suoritukseen käytetty aika, johon lisätään kaikki mahdolliset rikkeet ajaksi muutettuna. Tällaisilla ampumaosuuksilla kilpailija saa ampua vain rajoitetun määrän laukauksia. Koepäivän toiminnallinen teema oli "learning by doing". Jokaiseen ryhmään oli määrätty johtaja ja varajohtaja joiden tuli olla tuomarikokemusta omaavia. Ryhmien tehtävänä oli, saatua ohjeistus-
ta ja materiaalia apuna käyttäen, organisoitua ja junailla tasokokeiden suoritus omatoimisesti ja itseohjautuvasti
Kakkoskurssin tasokoesuoritukset jakautuivat seuraavasti: NN 17 %, MM 50 %, SS, 20 %, EX 13 %. Kilpailuissa tehtävien tulee olla järkevästi hahmotettavia, yksiselitteisiä ja tasapuolisia ja rationaalisia. Tasokoeluokat ovat järjestyksessä: NN (alin taso), MM, SS, EX, MA (ylin taso). Sääntötulkinnoissa ja muissa ongelmatilanteissa ryhmät tekivät yhteisen päätöksen ja ylituomari tarvittiin neuvonpitoon vain pari kertaa. Kilpailujen tulee mitata yksinomaan ampujan osaamista, ei aseiden tai varusteiden tasoa. Monelle toiminnallisen urheiluammunnan eri lajeja harrastaneelle IDPA merkitsee paluuta perusfilosofiaan, rationaalisiin ja yksinkertaisiin toimintamalleihin ja kustannustehokkaaseen peruskalustoon mukaan lukien erityyppiset revolverit. IDPA:ssa ei korosteta kilpailuhenkisyyttä, vaan paikallisella tasolla tapahtumia organisoiva seura määrittele turvallisuussääntöjen puitteissa melko vapaasti "pelin hengen". Kisojen ja ampumaosuuksien suunnittelu on selkeää, aikaa säästävää ja halvempaa, koska kaikkea monimutkaisuutta on vältettävä. Ainakin näillä ampujilla on oivallinen motiivi kesän harjoitteluun ja tuloksen parantamiseen seuraavissa tasokokeissa.
Tarkkuus korostuu IDPAssa, muuten aikasakot romuttavat kilpailusuorituksen.
PALUU JUURILLE
IDPA on kansainvälinen urheiluammunnan laji, joka päätoiminta-alue on tiukkojen turvallisuussääntöjen mukaan organisoitu kilpailutoiminta. Tästä syystä säännöt ja niiden soveltaminen on pyritty pitämään suoraviivaisena ja yksinkertaisena. Kilpailuissa eri tasoluokkien ampujat voivat testata osaamistaan ryhmissä, joissa samantyyppiset aseet ja samantasoiset kilpailijat kilpailevat keskenään. IDPA:n johtava ajatus on, että kilpailu voitetaan ampumalla, ei sääntökikkailulla tai protesteja tekemällä. mari- ja muut toimitsijatehtävät ammattimaisesti. 70 prosenttia tauluista on suhteellisen lähellä, eikä IDPA-ampujan tarvitse olla pikajuoksija, koska yhdellä ampumaosuudella liikutaan korkeintaan noin 15 metriä. Jossain tapauksissa ylemmän luokan saavuttaminen jäi vain parin sekunnin päähän. Käytännössä pienempi porukka voi rakentaa pienemmällä budjetilla enemmän kisoja. Kurssilaiset arvostivat IDPA:n filosofiaa: tarkkuuden korostamista muita tekijöitä enemmän.
Glock kokee renessanssin IDPAssa.
WWW.REKYYLI.FI. Ensimmäisen kurssi tasokoesuoritukset jakautuivat seuraavasti: NN 25 %, MM 50 %, SS 25 %. IDPA:ssa ei ammuta tauluviidakossa, koska maksimilaukausmäärä 18 laukausta yhdellä ampumaosuudella. Kilpailussa on ammuttava tarkasti, muuten aikasakot romuttavat suorituksen. Lajin harrastajalle Tasokoe-järjestelmä on palkitseva ja oikeudenmukainen kyvykkyyden mit62
tari. Muita edustettuja aseluokkia olivat CDP (1911-tyyppiset), ESP (9mm "Standard" ja SSR (revolveri) - tässä järjestyksessä. Kurssilaisista suurin osa eli 70 prosenttia ampui SSP-aseluokassa (9 mm "Production") ja yleisin käytetty pistooli oli Glock. Monelle kurssilaiselle tuli yllätyksenä kuinka tarkkuuspainotteinen tasokoe todellisuudessa on
Tässä pistelaskujärjestelmässä kilpailijan tulos on ampumaosuuden suoritukseen käytetty aika, johon lisätään kaikki mahdolliset rikkeet ajaksi muutettuna.
määräysten mukaiseen toteutukseen. Paljon riippuu paikallisten seurojen ja harrastajien aktiivisuudesta. Hit Factor) osuudelta saadaan laskemalla yhteen vaadittu määrä parhaita osumia kustakin taulusta vähennettynä rangaistuksilla ja jaettuna kilpailijan käyttämällä kokonaisajalla.
IDPAssa tarkkuus on tärkein osatekijä.
IDPAssa käytetään aseiden perusversioita ilman lisävarusteita.
IDPAssa käytetään Vickersin järjestelmää. Markkinoiden kysyntä on osoittanut, että IDPA on tullut Suomeen jäädäkseen. Suomalaisessa mallissa kiinnitetään erityistä huomiota uudistetun aselainsäädännön hengen ja
Tarkkuus, voima ja nopeus ovat kaikki yhtä tärkeitä ampumaosuuksien suunnittelussa. IDPA Loimaa on tällä hetkellä ainoa IDPA-hyväksytty ampumaseura Suomessa. Kirjoittaja on IDPA kilpailujohtaja.
63
WWW.REKYYLI.FI. Haaste on heitetty. 14 metriä (15 jaardia)
FIDPA - PILOTTIPROJEKTI
IDPA:n kansainväliset säännöt mahdollistavat kansallisen organisaation nimen, logon ja kilpailusääntöjen mukauttamisen kansallisten erityisolosuhteiden ja lainsäädännön vaatimalla tavalla. Käytetään myös erityisesti kilpailuja varten suunniteltuja aseita erilaisin lisävarustein. Se onkin ottanut normaalisti lajiliitolle kuuluvaa vastuuta toiminnan kehittämisestä. Myös Single Stack -ammunnasta kiinnostuneet IPSC-ampujat löytänevät IDPA:n omaksi lajikseen.
Larry Vickers, IDPAn perustajajäsen, toimi pilottikurssein suojelijana.
IPSC/PRACTICAL
Lippaanvaihdossa kilpailija antaa tyhjän tai osittain tyhjän lippaan pudota maahan
IDPA
Lippaanvaihdon saa tehdä vain suojaa käyttäen ja vaihtolipas on otettava talteen.
Ampumaosuuksilla kuljettavaa matkaa ei ole rajoitettu.
Yhdellä ampumaosuudella kuljettava matka saa olla korkeintaan n. Aloittamisen kynnys on matala, eikä lajiin tarvitse välinehankintojen puolesta kohtuuttomasti resursoida. Nykyisin tuomarikouluttaja tulee Yhdysvalloista. Laji sopii matalan aloituskynnyksen ja selväpiirteisyytensä ansiosta hyvin aloittavan toiminta-ampujan ensimmäiseksi lajiksi sekä reserviläisten ja viranomaisten harjoitusohjelmaksi. Jatkossa Suomeen tarvittaneen oma katto-organisaatio. Suomenkielistä kirjallista materiaalia löytyy Loimaan Laukojien talkootyönä toteutettavan IDPA- projektin sivuilta. Onko se seurojen yhteistyöorganisaatio vai erillinen lajijärjestö, jää nähtäväksi. Tästä on Loimaan Laukojat ry:ssä käynnistynyt pilottihanke, josta MPK:n koulutuspaketin lisäksi voidaan saada kokemuksia ja parhaiden käytäntöjen malleja. Aseiden kirjo on suuri. FIDPA on suomalainen pilottiprojekti, jonka tavoitteena on organisoida ja toteuttaa IDPAurheiluammuntaa kansalliseen toimintaympäristöön sovellettuna. FIDPA toteuttaa seurakilpailut ja perehdyttämisen suomalaisen mallin mukaan, mutta merkittävämpi kilpailutoiminta, IDPA-jäsenten tasokokeet ja muut toiminta tehdään englanniksi kattojärjestön vaatimusten mukaisesti. Olisiko tässä tarve perustaa Suomen Ampumaurheiluliittoon toiminnallisten ampumalajien jaosto. Ampumataulujakin valmistetaan Suomessa. Niiden harrastajien, jotka haluavat osallistua amerikkalaisen IDPA-organisaation koulutukseen tai kilpailuihin ulkomailla tulee liittyä yksityishenkilöinä tämän organisaation jäseniksi. IDPA-urheiluammunta on paluu toiminnallisen ammunnan alkuperäisiin lähtökohtiin ja periaatteisiin, joissa jokainen pystyy kehittymään tasatahtia vertaistensa kanssa. MPK:n peruskurssin käyneillä harrastajilla on edellytykset toimia paikallisissa kilpailuissa toimitsijoina, varsinkin jos on tuomaritaustaa muista toiminnallisen ammunnan lajeista. Kansainvälistymisen tässä vaiheessa IDPA-järjestö toimii suoraan yksittäisten kansallisten seurojen kanssa. Ammuntajärjestöjen ja -seurojen etu on, että IDPA urheiluammunnan lajina saadaan seuroissa organisoitua strukturoidusti ja oikein. Tällöin kansallisia kilpailuja ei kuitenkaan kirjata Yhdysvalloissa. Lajin demokraattisuuden ja elinvoimaisuuden kannalta paras ratkaisu saattaisikin olla se, että MPK hoitaisi peruskoulutusta ja aktiiviset IDPA-seurat ottaisivat vuorovedolla vastuun lajin muusta kehittämisestä sekä kilpailujen organisoinnista ennen lajiliittokysymyksen ratkaisua. Yhtenä tavoitteena on, että joskus tulevaisuudessa ratatuomarikoulutus voitaisiin toteuttaa suomalaisten kouluttajien toimesta. Kilpailijan osumakerroin (engl. IDPA-ammunta sopii yhdeksi lajiksi toiminnallista ammuntaa harrastavien ampuma- ja reserviläisyhdistysten toimintaan. Heidän arvionsa mukaan IDPAammunnalla on hyvät edellytykset kehittyä Suomessa turvalliseksi ja taloudellisesti hyvin organisoiduksi, laajojen urheiluammuntaa harrastavien ryhmien "kansanlajiksi".
MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?
IDPA tarjoaa suurelle joukolle turvallisia urheiluampujia uusia vaihtoehtoja ja kilpailumahdollisuuksia
Tiesin että ilman sorvia ei hommasta tule mitään sillä ulosvetäjän alla oli alaspäin osoittava noin kahden millimetrin pituinen ja läpimittainen kiinteä lieriömäinen lukitusuloke. Oikaisin ulosvetäjän ja lisäsin annosta, mutta muutaman normaalisti poistuneen hylsyn jälkeen oli kyseinen osa taas tervehtimisasennossa. Ulosvedin kesti kyllä oikaisun, mutta kun ulosvetohäiriö iski latauksen koventamisesta huolimatta kolmannen kerran niin minulla oli käsissäni ase, jossa oli kaksiosainen ulosvedin. Heti kotiin päästyäni ajoin läheiselle ampumaradalle kokeilemaan, mutta jouduin palaaWWW.REKYYLI.FI. Kiistämättä tuli puhuttua rumia ja harottua epätoivossa har-
maata haiventa, mutta kun pulssi tasaantui, alkoi pulman pohdinta. Loppu olikin sitten viilatyötä.
EPÄONNISTUNUT KARKAISU
Kun sain osan valmiiksi menin kysymään metallurgi-tuttavaltani karkaisuapua. Työpaikkani sorvari avusti osan valmistuksessa laittamalla sopivan levyiseksi leikkaamani metallipalan sorvin nelileukapakkaan kyljittäin ja sorvaamalla osan toiseen päähän uran, jonka keskellä oli alkuperäisen ko-
koinen uloke. Heti en64
simmäisellä laukauksella jäi hylsy vinottain piipunperän ja lukon väliin niin, että ulosvedin osoitti yläviistoon kuin Hitlerin käsi Berliinissä Valtiopäivätalon parvekkeella kansanjoukkoja tervehdittäessä. Ongelma ei ole kovinkaan vakava jos kyseessä on kierrejousi, mutta annas olla jos lattajousi katkeaa. Aloitin latauskokeilut pienellä annoksella, koska epäilin kyseisen aseen olevan melko pehmeää terästä. Hänellä oli käytössään leijupatjauuni, jossa karkaisu tapahtuu ja hän lupasi hoitaa toimenpiteen alkuperäisessä teräspalassa olleiden tietojen mukaan. Kun menin sovitun ajan kuluttua hakemaan osaa se oli lämpökäsitelty jousikovuuteen ja onnellisena poistuin hekumoiden että kohta toimii. Sain hankittua pienen teräspalan jossa olivat lämpökäsittelytiedot vielä tallella. Omistin aikoinaan aseen jonka hylsyn ulosvedin oli pitkä jousikappale. Epäilyni osoittautuikin myöhemmin oikeaksi sillä ase oli todella meltoa rautaa, mutta eipä kiirehditä asioiden edelle. Viitassa luki yritys ja erehdys. Koska en tuolloin löytänyt aseen harvinaiseen kaliperiin latausohjeita kotimaisille ruudeille oli lähdettävä kulkemaan tietä jonka viitassa oli katuosoite pelkästään suomeksi. Aktiiviselle aseharrastajalle saattaa tulla joskus eteen tilanne jossa aseesta pimahtaa jokin jousista poikki. Siinä ovat vitsit vähissä ja lähes aina tulee lisättyä syntikuormaa kutsumalla vanhaa kehnoa ääneen.
TEKSTI: ERKKI L AHTINEN
Koivulan kartanon seppä Ville Seppälä Lohjalta taitaa karkaisun salat.
Karkaisua
Karkaisusta liikkuu monenlaista tarinaa, mutta tässä kerron muutamia. Niiden mukaan toimittaessa metallista tulisi jousiterästä
maan mieli mustana. Teräs oli sisältä hieman pehmeämpää kuin karkaistu ulkopinta. Osan karkaisu oli jotenkin epäonnistunut. Asian ydin selvisi minulle vasta syksyllä 2010.
37-ASTEINEN VESI MITÄ SE ON?
Pitkät välimatkat ja huonot tai olemattomat kulkuyhteydet sanelivat entisaikaan maalla hankintojen tarpeellisuuden tai tarpeettomuuden. Karkaisu tapahtui siten, että hän kuumensi holkin kaasupillillä, siveli sen verisuolaksi kutsumallaan aineella kuumentaen holkin uudelleen jolloin siinä oli jäähdyttyään lasimaisen kova pinta, myös reiässä. Vaikka haravakoneen piikit joutuvatkin melkoisen rasituksen kohteeksi työssään, niin hieman yli millinpaksuisena ja noin neljän levyisenä sen ominaisuudet eivät täyttäneet siihen asetettuja toiveita. Koska olen syntyisin maalta, mieleeni tuli ensimmäiseksi haravakone ja kun kaverillani oli sellainen hylättynä puimalan takana, niin sieltä sain luvalla maalla käydessäni ottaa piikkejä niin monta kuin tarvitsin. Nyt olikin sitten otettava vanhat konstit käyttöön.
KALIBROINTIHOLKIN REIKÄ KARKAISUSSA SOIKEAKSI
Kun joskus kahdeksankymmenluvulla tarvitsin kalibrointiholkkia joka sopisi latauspuristimeen, niin pullakahvit palkkionaan pyöritteli sorvari sellaisen mainiten kuitenkin että se täytyisi pintakarkaista. Pian paljastui että nuorempi olikin vain kylmän raudan seppä, sillä hän ei tiennyt mihin nesteeseen sepät entisaikaan karkaisivat takomansa partaveitset ja todennäköisesti kyseinen tieto puuttuu myös useimmilta nykyajan sepiltäkin. Useista erilaisista työvaiheista selvittiinkin tee se itse -menetelmällä ja yksi näistä oli juuri karkaisu. Sorvausta seurannut ammuntaa harrastava vesijohtoasentaja lupautui suorittamaan toimenpiteen. Mutta jano oli ja pysyi.
LUKEMATTOMIA VANHOJA NUMEROITA FIREN VERKKOKAUPASSA
KAUPPA
FIREKUSTANNUS.FI/. Verisuolat, kuten myös Kamferitipat, joita etenkin vanhempi naisväki käytti luuloteltuihin sydänvaivoihinsa ja Hokmannin- ja Pärekorin tipat, joita taas jotkut vanhemmat miehet nauttivat alkoholin tuskaansa olivat apteekkitavaraa ja useimmiten kalliita. Tätä ohjetta kuunnellessani tein kuitenkin virheen kun katselin muualle sillä minulta jäi huomaamatta veitikka hänen silmäkulmassaan. Kun nyt syksyllä 2010 tuli eteeni jälleen lattajousipulma aloin kelata muistojani ja samalla selvisi se vanhan sepän oikea karkaisuohjekin.
VANHAN MAASEPÄN OHJE
Olin joskus vuonna -74 tai -75 ollut saunatalkoissa Keski-Suomessa ja kun mukana oli kaksi seppää, niin tarpeeksi "karkaisuvesiä" nautittuaan heidän välillään alkoi kilpalaulanta. Mielestäni omia ja tuttavien voimavaroja olisi turha kuluttaa yrittämällä valmistaa uusi osa jäljellejääneestä palasta ja siksi aloin miettiä mistä saisin oikeaa jousiterästä. Nyt minulla oli kuitenkin aihioita epäonnistumisen varalta useampia. Pienen osan etsintä paksun pyöröteräksen sisältä ei ollut kovin helppoa, mutta luja usko omaan osaamiseen auttoi, ja kun en laskenut työtuntejani niin jonkun ajan kuluttua oli kaksi uutta osaa valmiina. Rahat sekä aika olivat säästyneet ja osan jousiominaisuus saavutettu. Oliko kappaleen lämmityksessä tapahtunut virhe vai oliko aihiona olleessa terästangossa ollut jännityksiä josta soikeus johtui, se jäi vain arvailujen varaan. Kun jo tätä ennen oli ollut jousiongelmia kaikenlaisten tussarien kanssa niin kysyin neuvoa. Ei verisuolaa lähdetty kaukaa maankorvesta maalikylistä asti karkaisunesteeksi hakemaan kun karkaisunestettä tuli sepästä itsestäänkin. Holkki oli nyt niin kova että uusi viila luiskahti siitä kuin vesi hanhen selästä, mutta reikä oli vetäytynyt harmikseni soikeaksi. Ei tarvittu sen enempää kuin kippo käteen, jäsen ulos sepaluksesta ja kohta saattoi kypsän puolukan värisen esineen sammuttaa oikean lämpöiseen, suolapitoiseen nesteeseen. Sammuta karkaistava osa heti noin kolmekymmentä seitsemänasteiseen veteen". Samat kuviot sorvarin kanssa toistuivat. Vanha seppä antoi ohjeen seostamattoman teräksen karkaisuun: "Jos käytettävissä ei ole ahjoa niin kuumenna osa puutulella sellaiseksi että se näyttää pimeässä nurkassa kypsän puolukan väriseltä
Se vaikuttikin lähinnä muotoilulliselta kokeilulta. Siinä on kuitenkin sama rajoitus kuin Captainissa aikoinaan: teroituksen on oltava todella hyvässä kunnossa, jotta veitsi on oikeasti leikaava. Arkikäytössä veitsellä viilletään ja leikataan ja tähän Captain sopi mainiosti. Se on juuri sopivan kokoinen, se istuu käteen erilaisissa otteissa ja sen yksinkertainen liner lock -mekanismi toimii juuri niin hyvin kuin vain voi. Veitsessä on koruttoman suoralinjainen kahva, jossa ainoa muotoilu liittyy terän avaamiseen. Kaiken kaikkiaan Captain osoittautui käyttöpeliksi. Leikaava pinta on loiva kaari, ilman krumeluureja. Henkilökohtaisesti pidän Spydercon veitsistä hyvin paljon ja nykyisin nämä designer-veitset ovat mielestäni valmistajan parhaimmistoa. Ajatuksena on tarjota kompakti veitsi, joka sallii voimakkaan runttaamisen ilman että terän kärki katkeaa. Terän hamarassa on toki "valetereoitus", mutta sen tarkoitus on ollut vain ja ainoastaan keventää terää ja
66
TOINEN MIELIPIDE
Joissain veitsissä on sitä jotain. Veitsi on tarkoitettu kestämään esimerkiksi kovakouraisen retkeilijän tai ulkoilmaihmisen monipuolinen käyttö. Terän etuosa on kuitenkin hyvin ohjautuva ja se sopii tästä johtuen juuri esimerkiksi keittiöhommiin. Itse olen ollut erottamaton kaveri tämän veitsen kanssa siitä asti kun sen sain. Sen oli suunnitellut Jason Breeden.
TEKSTI: TERO KUITUNEN
BREEDENIN TOINEN
"parantaa veitsen tasapainoa". Mutta se, mikä tuolloin jäi vähälle huomiolle, oli veitsen suunnittelija. Sitä ihmetellessämme nousi puheeksi sen suunnittelija Jason Breeden, joka oli siis myös Captain-mallin isä. Tähän on syynä terän paksuudesta johtuva teroituskulma.
SPYDERCO RESCUE BY JASON BREEDEN
Valmistaja: Spyderco, Yhdysvallat Valmistusmaa: Japani Pituus: 199 mm Pituus suljettuna: 113 mm Terän pituus: 86 mm Terän materiaali: VG-10 Paino: 127 g Hinta: 229,95 dollaria
ENTISTÄ PAREMPAA
Kevään IWA-messuilla Spydercon edustaja, joka alkaa jo tuntea suomalaisten viehtymyksen käyttökelpoisiin veitsiin, nosti uutuuksien keskeltä esiin Rescue-nimisen veitsen. Lisäksi sen kahva oli muotoiltu kerrankin niin, että käsi ei heti huutanut hoosiannaa, jos terällä joutui painamaan voimalla. Henkilökohtaisesti sanoisin, että tämä on yleisveitsi määrätyillä rajoituksilla (pisto), mutta terän leikkuuominaisuudet ovat erinomaiset ja veitsi sopii keskimääräistä paremmin juuri esimerkiksi ulkoilmaharrastusten taskukokoiseksi kokkiveitseksi.
ARTO MÄ ÄT TÄ
RESCUE?
Nimi Rescue on tavallaan harhaanjohtava, koska veitsellä ei lopulta ole mitään tekemistä pelastustoimen kanssa. Siitä näyttää kuitenkin muodostuvan Breedenille jonkinlainen tavaramerkki, ja siten erottamaton osa tätä veistä. Terä on jälleen lyhyt ja paksu, ilman perinteistä kärkeä. Breeden Rescue voi olla suunniteltu johonkin erityistarkoitukseen, mutta jos pikkuaisoista kuten suunnittelijan päämääristä ei välitetä ja veistä käytetään siihen mihin se tuntuu sopivan, löytyy lopullinen käyttötarkoitus hyvin helposti. Sen terä vaikutti aluksi lähinnä vitsiltä, olihan se leveä ja lyhyt ja muistutti muodoltaan lähinnä kokon painunutta banaania. Siinä oli heti jotain tuttua, tai paremminkin tutun outoa. Rescuen terä ei ole moksiskaan vaikka sillä koverretaan tai hieman väännetäänkin. Ennakkoluulot ovat siis vahvat, mutta käyttökelpoinen tämä veitsi kaikesta huolimatta on. Veitsi on ulkonäöltään neutraali, eli se ei ole missään nimessä uhkaava. Veitsen nimeämisen taustalla lienee ajatus siitä, että tämä veitsi pelastaa luonnon armoilla olevan kantajansa.
WWW.REKYYLI.FI. Erikoinen, kummajainen, töppänokka tai japanialainen keittiövesuri ovat termejä, joita olen tästä veitsestä kuullut. Herra Breedenin oivallus Rescueta suunnitellessaan on ollut jättää pois kaikki epäoleellinen. Käytössä Captain kuitenkin osoittautui hyväksi veitseksi. Itse olisin valmis hyväksymään veitsen ilman valeteroitustakin, koska pidän sitä Rescuen ainoana kauneusvirheenä. Terän alku oli kovera ja jyrkän kulman jälkeinen kärkiosa tylpän kupera. SPYDERCO RESCUE
Muutama vuosi sitten kirjoitin artikkelin Spydercon Captain-veitsestä, joka oli erittäin persoonallinen. Käytössä Rescue on osoittautunut erinomaiseksi veitseksi. Rescue on mielenkiintoinen veitsi, sillä se on samaan aikaan erittäin tasapainoinen kädessä ja terä avautuu hyvin sen kärkipainoisuudesta johtuen. Se ei sopinut oikeastaan lainkaan pistämiseen, mutta missä tilanteissa pisto-ominaisuuksia oikeasti tarvitsee arkikäytössä
1259
maahantuoja:
PAKETTEJA RAJOITETTU ERÄ! Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi. 3370
Luodikkopaketti juhlahintaan!
Howa 1500 Hogue -luodikko kaliiperissa .308 tai 6,5x55
» » » » » » » Redfield 3-9x40 -kiikaritähtäin, 30 vuoden takuu Leupold STD teräksinen kiikarinjalusta ja 1" Medium renkaat Tarkka .30 -puhdistussarja, 4 päätä ja puikko Tarkka Pro topattu asepussi taskulla Puinen kolmijalkainen retkijakkara hihnalla Liipasinkaarilukko valoavaimella 150 ml Forrest NATO aseöljyä
JUHLAPAKETTITARJOUS
979
norm. Hjorth Urheilutukku tarjoaa 130-vuotis juhlavuoden kunniaksi Caesar Guerini- ja Howa-paketit ohittamattomaan juhlahintaan.
Osuvat paketit juhlavuoden kunniaksi
Laadukas haulikkopaketti edulliseen juhlahintaan!
Caesar Guerini Tempio -haulikko 12/76
71 cm piiput, teräshaulikelpoinen, kaiverrettu runko, jossa kullatut upotukset, 15 vuoden Guerini takuu
» aselaukku » 5 vaihtosupistajaa, kotelo ja avain » Redring-haulikkotähtäin uutuus! valmistettu Ruotsissa, 10 vuoden takuu » Tarkka Pro -puhdistussarja, 4 päätä ja puikko » » » » » Tarkka Pro topattu asepussi taskulla Puinen kolmijalkainen retkijakkara hihnalla Liipasinkaarilukko valoavaimella 150 ml Forrest NATO aseöljyä 2 alumiinista klikkipatruunaa
JUHLAPAKETTITARJOUS
2890
norm. Hinnat voimassa 30.9.2011 asti tai niin kauan kuin tarjouserää riittää.