2020
SABRE DEFENCE XR-15 A4 RIFLE
Eurohaastaja
685446-0804 08004 6
STI GP6 HOUKUTTELEVA PYÖRÄHTÄVÄPIIPPUINEN P6 UHL WS-17 KIIHDYTETTY .22LR VAIHTOSARJA GLOCKIIN .357 SIG -PROJEKTI, OSA 2 LATAUKSIA JA KOEAMMUNTAA BERETTA 92FS INOX VS TAURUS PT99 AFS KAKSINTAISTELUSSA AITO JA IMITAATIO TTA MANURHIN MR .22 MATCH & MR .32 MATCH KAKSI REVOLVERIA KILPAILUKÄYTTÖÖN URHIN
PAL.VKO 2008-30
414886
854468. 4
2008
7
90
Odotettu pulttilukko
ANTONIO ZOLI MG 92
Saapasmaan mainio drillinki
ASEHARRASTUS SUOMESSA v
- kaksipuoleinen lippaanvapautin
16,00 Big Bore Copper Remover
Ja vaikka keskusta ei tässä muodossa koskaan toteutettaisikaan, on sen ajaminen selvä merkki siitä, että tarvetta uusille radoille on. Käytännössä harrastajien hiljaa oleminen nimittäin tulkitaan niin, että kukaan ei oikeastaan edes halua ratoja, joten siksi kunnilla ei ole mitään mielenkiintoa niiden rakentamiseen tai säilyttämiseen. Pääkaupunkiseudulla asiaan on onneksi jo herättykin ja ampumakeskus-konseptia on lähdetty ajamaan harrastajavoimin. Kuudes vuosikerta. Tästä aktiivisuudesta pitäisi tulla kansallinen hyve, jossa jo olemassa olevia ratoja puolustettaisiin ja uusia puuhattaisiin äänekkäästi. REKYYLI
Herätys!
Vaikka "kansainvälinen salaliitto" ja kotimaan lupapolitiikka nousevat lähes aina ensimmäisinä esiin kun puhe kääntyy harrastuksen uhkakuviin, ei niitä voi kuitenkaan verrata erääseen akuuttiin ongelmaan. Tämän toteutumisen ehdottomana edellytyksenä oli kuitenkin että "rata voidaan rakentaa, jos sitä halutaan". PA AKIRJOITUS
REKY YLI
pl 82, 00511 helsinki puh: 09-827 5556 email: toimitus@rekyyli.fi www.rekyyli.fi ISSN 1459-4633 PÄÄTOIMITTAJA Jarkko Koskinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tero Kuitunen TOIMITUSSIHTEERI Saara Kunnaala TEKIJÄT Esa Höysniemi Erkki Lahtinen Hannu Uronen Markus Forsström Otso Vainio Arto Määttä Ari Siukola Pasi Asikainen Teemu Lainiola ART DIRECTOR Paula Laitinen GRAAFIKKO Jenny Hölttö VALOKUVAAJAT Esa Toivonen Jenny Hölttö Arsi Ikäheimonen ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET asiakaspalvelu@rekyyli.fi puh: 09 827 5556 (klo 10:00-14:00) MEDIAMYYNTI Jani Leskinen 0400 613 744 jani.leskinen@firpublications.fi TILAUSHINNAT 12 kk 54,95 euroa kestotilaus 47,95 euroa / 12 kk KUSTANTAJA Fire-kustannus Oy PL 82, 00511 HELSINKI Rekyylin kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat Fire-kustannus Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. lakko) tai asiakkaasta tai ulkopuolisesta tiedontuottajasta johtuvasta syystä kuitenkaan voida julkaista sovitussa numerossa, Fire-kustannus Oy ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Kuitenkin ratojen vastustajista irtoaa kummasti melua, vaikka he ovatkin vain pieni joukko. Onko kyseessä häpeä omasta harrastuksesta vai mistä oikein on kyse. Kuitenkin jopa paikallisessa sanomalehdessä asiaa kommentoinut virkamies sanoi, että siviileille voitaisiin hyvinkin rakentaa Tuusulaan uusi rata. Hyvänä esimerkkinä on ollut Tuusulassa sijainneen Hyrylän varuskunnan radan lopettaminen. On nimittäin osoittautunut, että ilman tätä radat katoavat, jonka jälkeen esimerkiksi lupapolitiikalla ei ole enää mitään merkitystä. Harrastajakunta on hiljaisuudessa hyväksynyt tapahtuneen ja aloittanut keskenään porun siitä, kun ratatilanne jälleen heikkeni. Idea on hyvä ja sen suunnittelukin on tehty tyylillä, joten se on kaikin puolin uskottava. Lupapolitiikkaan vaikuttamisen mahdollisuudet ovat yksittäisen harrastajan tapauksessa varsin heikot, eikä salaliittoihin kiinni pääseminen ja vaikuttaminen ole yhtään sen realistisempaa. Mainosten ja ilmoitusten julkaisuun sovelletaan kulloinkin voimassa olevan mediakortin ehtoja. Oman alueen ratatilanteeseen vaikuttaminen voi kuitenkin jopa onnistua. Kaikki oikeudet pidätetään. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Pikemminkin on päin vastoin, eli jos asioiden hoitaminen jätetään hallintokoneistolle ja odotetaan uusien ratojen vain ilmestyvän jostakin, niin on tulos varmuudella negatiivinen. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Harrastuspaikoista on varsinkin suurten kaupunkien läheisyydessä huutava pula, eikä asiaan ole näkyvissä helpotusta. Rekyyli ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Miten ihmeessä kymmeniin tuhansiin nouseva ampujien massa ei saa ääntään kuuluviin. Fire-kustannus Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Fire-kustannus Oy vastaa Rekyylin toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. Tämä todellisuudessa pahiten harrastuksen jatkuvuutta uhkaava asia on harrastuspaikkojen eli ampumaratojen katoaminen. Ilman harrastuspaikkoja harrastaminen kun on mahdotonta.
Muunnostaulukko 1 gramma (g) = 15,43236 grainia 1 graini (gr) = 0,064799 grammaa grainia 40 60 80 100 120 140 grammaa 2,59 3,88 5,18 6,47 7,77 9,07 grainia 180 200 240 300 400 500 grammaa 11,66 12,95 15,55 19,43 25,91 32,39
Tero Kuitunen
1 unssi (oz) = 28.34952 g 100 g = 3,5273962 unssia 1 tuuma (") = 25,4 mm tuumaa 10 15 20 mm 254 381 508 tuumaa 25 30 40 mm 635 762 1016. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Fire-kustannus Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Rekyyliin lähetettyä tilaamatonta aineistoa. Niinpä asiaa ei enää voida ohittaa pelkällä olankohautuksella ja todennäköisyys harrastusmahdollisuuksien paranemiseen pääkaupunkiseudulla kasvaa. Emme takaa Rekyylissä julkaistujen artikkelien virheettömyyttä, emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. Kaikki hyväksytyt mainokset ja ilmoitukset pyritään julkaisemaan sovitussa numerossa. Siksi haluankin nyt herätellä ampujia ja metsästäjiä huomaamaan, että tässä on uhka, joka on akuutti, mutta johon voidaan myös vaikuttaa. Palveluiden ja tuotteiden mainostaminen on maksullista ja siitä on sovittava erikseen. Käytännössä asioiden saamiseksi edes alulle pääkaupunkiseutulaisten ja varsinkin tuusulalaisten ampujien tulisi pommittaa kunnan johtoa yhteydenotoilla ja osoittaa, että rata todella halutaan ja että sille olisi yhä tarvetta. Tämä on hyvä, koska kuka muu tuntisi tarpeet paremmin kuin ampumista aktiivisesti harrastavat
SISALTO
aseet
06 THOMPSON / CENTER ICON 14 SABRE DEFENCE XR15 A4 RIFLE 20 ANTONIO ZOLI MG 92 DRILLINKI 12/76 JA 6,5x55 SE 30 STI GP6, OSA 1 34 BERETTA 92 FS INOX VS. TAURUS P T99 AFS 38 MANURHIN REVOLVERIT
ANTONIO ZOLI
20
42 UHL WA17 VAIHTOSARJA U W 46 UMAREX Cx4 STORM U UMAR 48 .357 SIG RAKENNUSPROJEKTI, OSA 2 .3 S 357
patruun p patruunat & tarvikkeet nat
52 POWER CUSTOM P 58 LEEJUHLAPAKETTI L 60 INNOVATIVE TECHNOLOGIES SUPISTUSHOLKKI 62 LEAPERS EDULLINEN KIIKARITÄHTÄIN 64 VYÖVERTAILU
30
STI GP6, OSA 1
veitset
68 COLD STEEL SPIKE C 70 ALMAR SERE A
kolumni kolumnit & va vakiopalstat
26 ASEHARRASTUS SUOMESSA V. 2020 ASEHARRA 52 HENKILÖKUVA: MIKKOPEKKA HEIKKINEN HENKILÖK 72 LAJIESITTELY: PERINNEAMMUNTA LAJIESITTE 74 SILLISALAATTI SILLISALAA 78 TOP STORI STORIES 79 KYSY VASTAA VAS 80 PÄHKINÄNKUORESSA: Stechkin APS
58
81 PATRUUNANURKKA: .370 Sako Magnum 82 VOIMATEKIJÄ
LEE-JUHLAPAKETTI
6
WWW.REKYYLI.FI
Laatua huonolle säälle
TEKSTI: ARTO MÄ ÄT TÄ
THOMPSON CENTER ICON WEATHER SHIELD
Thompson Center on tunnettu lähinnä kertalaukausaseistaan, jotka ovat eräänlaisessa kulttimaineessa. Näiden aseiden suosio perustuu lähes rajattomaan muunneltavuuteen, ja pulttilukkoisen kiväärin tuominen markkinoille pari vuotta sitten oli kohtuullisen odottamaton veto.
WWW.REKYYLI.FI 7
Saatavilla on myös ns. Ulosvetäjän kynsi on pultin suhteen suoraan poikittain liikkuva ja tässä mielessä erikoinen perinteisiin ratkaisuihin verrattuna. Ulosheitto on toteutettu jousitoimisella plunger-tapilla, joka heit-
tää ammutun hylsyn aseesta tasaisella voimalla. Lukossa on kolme sulkuolkaa. Perusero muihin aseisiin on se, että vain lukon irrotusvipu on aseen lukkokehyksestä ulkoneva, kun perinteisesti kehyksessä on tätä varten vain läpivienti, ja komponentti kiinnitetään kokonaisuutena lukkokehyksen päälle. Tätä ajatellen Thompson Center on Icon-mallillaan tehnyt mielestäni joukon oikeita ratkaisuja, ja he ovat onnistuneet kehittämään pulttilukkoisen kiväärin, joka on monessakin mielessä selkeä parannus tämänhetkisiin keskitason kivääreihin nähden. Lukon avauskulma on muille kolmella sulkuolalla varustetuille aseille tyypillinen 60 astetta, joka tekee aseen lataamisesta helppoa johtuen siitä, että lataava käsi ei tule lukonkammen kanssa liian lähelle kiikaritähtäintä latausliikkeen aikana. Markkinoilla on toisaalta niin paljon tunkua, että aivan helpolla uuden tuotteen lanseeraaminen ei onnistu. Remington-tyypin kampi, joka on varsin toimivan oloinen ja tarjoaa var-
sinkin kylmissä ja märissä olosuhteissa hyvän tuntuman aseen pultin käsittelyyn. Icon Weather Shield on sarjan "käyttökampe", eli synteettisellä tukilla ja ruostumattomilla raudoilla varustettu metsästyskivääri. butter knife -kampi ja pyöreällä pallolla varustettu kampi. Tämä systeemi tuntuu toimivalta ja se mahdollistaa erilaisten lukonkampien käytön omien mieltymysten mukaan. tietoa aseen rihlauksesta, joka Iconissa on kohtuullisen harvinainen 5-rihlainen.
8
WWW.REKYYLI.FI. Totuus on se, että keskimääräinen tarkkuus tavanomaisilla pulttilukkoisilla metsästyskivääreillä on ny-
kyään kohtuullisen heikolla tasolla siihen nähden, mikä nykytekniikan ja -tietämyksen perusteella olisi mahdollista. Lukon purkaminen poikkeaa tavanomaisesta siinä mielessä, että peräkappale irrotetaan lukon virityksen ollessa purettuna. Lukon irrottaminen aseesta on periaatteessa samantapaista kuin missä tahansa muussakin aseessa, mutta itse lukon irrotusvipu on toteutettu erinomaisesti. Iconin lähtökohtana on valmistajan mukaan ollut valmistaa ase, joka on tarkkuudeltaan parempi ja tasaisempi kuin keskimääräinen enemmistö tämäntyyppisiä aseita. Perinteisissä eli ohuemmissa lukoissa rakenteellisen välyksen on oltava suurempi, ja tätä kautta mm. Tämä antaa lukolle tavallista enemmän liukupintaa, ja periaatteessa lukon voi tehdä sovitukseltaan tarkemmaksi lukonkehykseen nähden, koska lukkoa liikutettaessa toisiinsa vastaavien osien keskinäinen pintapaine alenee ja tätä kautta kitka vähenee. täsmällinen sulku on vaikeampi toteuttaa. Ei ole tavatonta, että tämä osa aseesta on epämiellyttävän kulmikas ja karkea osa, joka on lukkokehyksen päällä oleva erillinen komponentti. Thompson Center on lähtenyt muuttamaan tilannetta Icon-mallisarjallaan.
LUKKOAKTIO
Iconissa on nykyaseille tyypillinen kolmella sulkuolalla varustettu lukko, jossa on mm. Iconissa vipu on joka suhteessa pyöristetty, ja käsittelytuntumaltaan harvinaisen miellyttävä. Icon WS -mallissa on molemmilta puolin karhennettu, ns. Pulttilukkoiset kiväärit ovat maailmanlaajuisesti suosituimpia metsästyskivääreitä, joten on luonnollista, että valmistajat haluavat osansa näistä markkinoista. Tällöin lukon peräosaa painetaan lukon runkoa vasten ja tämän jälkeen irrotetaan lukon kampi ja tämän jälkeen iskurikokonaisuus on irrotettavissa. Lukkokehyksen päälle on koneistettu weaver-standardin mukaiset kiikaritähtäimen kiinnityskiskot (integra base), joita näkisi mieluusti tällä tavoin toteutettuna muissa-
Liipaisinkaaren muotoilu on muuttunut ensimmäisestä Iconista, ja nykyään aseesta on selkeästi havaittavissa muotoilusukulaisuus TC:n muihin aseisiin.
Tukki aseessa on Hogue Overmolded, ja se tarjoaa mainion ergonomian lisäksi hyvän otteen ja käsittelytuntuman.
Aseen lukkoaktion ruuvit ovat nykyaikaiseen tapaan kuusiokoloruuveja, jotka pidemmän päälle ovat käytössä siistimpiä ja kätevämpiä vääriä avaimia ei voi käyttää ja ruuvit säilyvät ehjinä.
Piippuun on kirjoitettu mm. Steyr Mannlicherin ja Weatherby Mark V:n tapaan lukon ulkohalkaisijan tasalla olevat sulkuolat
Laukaisun pidemmälle viety säätäminen vaatii aseen metalliosien irrottamista tukista. Aseen mukana toimitetaan avain, jolla laukaisuvastus on säädettävissä kevyemmäksi tai raskaammaksi käyttäjän mieltymyksien mukaan. Periaatteessa kiinteän kiinnityskiskon ongelmana on se, että se rajaa käytettäviä jalustavaihtoehtoja, mutta mielestäni tämäntyyppinen weaver-kisko ratkaisee itsessään niin monta ongelmaa, että hyvät puolet päihittävät mennen tullen vähäiset huonot puolet. Tämä tekee aseen kokonaiskapasiteetista metsästykseen varsin riittävän. Varmistin on tavanomainen laukaisukoneistovarmistin, jonka etupuolella on erillinen vipu lukon lukitsemista varten. Iconin lippaan toinen huono puoli on kohtuullisen heikko jousi, joka saattaa alkaa aiheuttamaan pidemmän päälle ongelmia jousen löystyessä. Tätä nastaa taaksepäin painamalla lipas irtoaa aseesta rivakasti lipaskuilun sisäpuolisten jousien avittamana. Lippaan kiinnitys Iconissa on toteutettu lipaskuilun etupuolella olevalla nastalla. Toimiva vaihtoehto on laidoita syöttävä makasiini, jossa patruu-
nat eivät tukeudu lippaan huuliin, vaan vakaampiin lukonkehyksen syöttöhuuliin. Toki keskeltä syöttävä lipas voitaisiin toteuttaa myös siten, että se nielaisisi enemmänkin patruunoita, mutta tästä saatava hyöty on mielestäni marginaalinen. Tämä on toisaalta hyvä asia, mutta henkilökohtaisesti en pidä lippaasta, jonka irrotus aseesta vaatii vain yhden lukitussysteemin manipulointia. Tämä on toimintona hyvä, mutta mielestäni Iconin ratkaisu on vielä mielekkäämpi. Sako 75 toi aikanaan lukon avausnastan, jolla varmistetusta aseesta saadaan lukko auki ilman varmistuksen purkamista. Muita valmistajia, jotka varustavat aseensa kiinteällä kiskolla ovat Sako, Tikka, Ruger ja CZ, mutta kaikkien näiden ongelmana on se, että niihin on yhteensäkin vähemmän jalustavaihtoehtoja kuin Iconissa käytetyllä weaver-kiskolla. Tälle vuodelle uutuutena tulleessa Icon Classic -mallissa on perinteinen syöttökotelo ja ase on pesitetty pitkille patruunoille.
ma, sillä koneiston säädettävyys on loppukäyttäjän näkökulmasta erittäin helppo. Tämä mahdollistaa aseen kantamisen lukonkampi alas lukittuna niin haluttaessa.
Lukon irrotusvipu on toteutettu erinomaisesti.
kin aseissa. Säätö tapahtuu siten, että aseesta poistetaan lukko, jonka jälkeen virekynnen takapuolella olevaa sisäkantaruuvia kierretään vastapäivään, jos laukaisua halutaan keventää, ja myötäpäivään, jos laukaisuvastusta halutaan lisätä. Tämä ei ole kuitenkaan ongel-
TARKKUUTEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TÄRKEIN LIENEE ALUMIININEN PETAUSPALA, JOSSA ON KOLME REKYYLIVASTETTA LUKKOPIIPULLE.
WWW.REKYYLI.FI
9. Iconissa on keskeltä syöttävä irtolipas johon mahtuu kolme patruunaa. Lähtökohtana on se, että lukon saa auki silloin, kun ase on varmistettu ja halutessaan
VARMISTIN
Varmistimissa on kahta päätyyppiä, eli laukaisukoneiston varmistavaa ja iskukoneiston varmistavaa. Push feedissä keskeltä syöttävä lipas on ehdoton, sillä tällöin häiriöt syötössä on minimoitu. Tällöin voidaan säätää myös liipaisimen jälkivetoa ja etuliikettä.
lenkiintoinen vaihtoehto kolmiasentoiselle varmistimelle. Iconissa on aseen muuhun olemukseen sopiva laukaisukoneiston varmistin, jossa on mie-
LAUKAISU
Iconin laukaisu on noin 1,8 kg tehdasasetuksissaan ja kohtuullisen jäykkänäkin siinä on aavistuksenomainen havaittavissa oleva etuliike
Hogue valmistaa nykyään tukkeja kivääreihin yhä enenevässä määrin, sillä ne on otettu vastaan hyvin metsästäjien keskuudessa. Tämä on aseen huonoin ominaisuus, sillä mekanismilla ei ole varmistusta ja vaara lippaan pudottamiselle on olemassa.
lukonkammen saa lukittua alaasentoonsa erillisellä vivulla, joka sijaitsee varmistimen etupuolella. Tukin perälevy on pehmeä ja luonnollisesti Hoguen valmistama. Piippu Iconissa on 24" mittainen ja se on varustettu viidellä oikeakätisellä rihlalla. Lukonkammen lukitseminen on mielestäni lähinnä jäänne ajoilta, jolloin aseet virittyivät, kun lukonkampi suljettiin. Perusasiat ovat kunnossa ja työn laatu on kauttaalWWW.REKYYLI.FI. Asetta ei ole valmistettu ruostumattomasta teräksestä, vaan se on käsitelty erityisellä Weather Shield -käsittelyllä, joka on normaalia ruostumatonta pintaa harmaampi ja tästä johtuen myös miellyttävä metsästyskäyttöä ajatellen. Vahvuutena Iconissa on se, että ase on suunniteltu alusta loppuun ilman mitään rajoitteita tai yhteyksiä perinteeseen. Vireilmaisin on varsin tärkeä osa käyttöaseita, ja Iconissa se on erittäin siisti ja helposti havainnoitavissa. Tällä on pyritty vaikuttamaan siihen, että aseen lukkoaktio olisi mahdollisimman stabiili ja tarkkuuskestävyys olisi keskimääräistä
pulttilukkoista metsästyskivääriä paremmalla tasolla.
METALLIOSAT
Iconin metalliosissa on tasainen lasikuulapuhallettu pinta, joka korostaa aseen käyttölähtöistä ulkoasua. Tukin yhteydessä voidaan mainita myös aseeseen oleellisena osana kuuluvan petaussysteemin (Interlock Bedding Block), joka koostuu alumiinisen petauspalkin ja lukkoaktion vastinkappaleiden yhteispelistä. Aseessa on luonnollisesti kohtia, jotka ovat riippuvaisia käyttäjän mieltymyksistä, mutta irtolippaallisista aseista pitäville Icon on selkeästi ehjä kokonaisuus, jossa ei ole mitään "ei helvetti"-ominaisuutta, joka olisi selkeästi epämiellyttävä käytön kannalta. Ase on esteettisesti ja tuntumaltaan miellyttävä eikä siinä ole ärsyttäviä ominaisuuksia, jotka jättäisivät sen pois laskuista siinä vaiheessa, kun aseen hankinta tulee ajankohtaiseksi. Kun ase ei ole vireessä, iskurin pää on lukon peräkappaleen tasalla ja aseen ollessa viritetty iskurin pää on selkeästi ulkona peräkappaleesta.
Lippaan irrottaminen aseesta tapahtuu painamalla lippaan edessä olevaa nastaa aseen pituussuunnassa taaksepäin. Tukin muotoilu on perinteistä amerikkalaista, eli tukin lapa on suora ja siinä ei ole poskipakkaa. Kivääreissä pinnan nahkeus on positiivista ja kokemus on osoittanut, että tällä tavoin pinnoitettu tukki on myös käytössä kestävä. Ammuttaessa pehmeä ja nahkea perälevy pysyy hyvin olkapäässä ja helpottaa näin ollen aseen lataamista laukauksen jälkeen. Tämä ohjaa ampuvan käden helposti oikeaan paikkaan. Tietyllä tapaa se oli hyvä kikka, sillä yhä harvempi yhdysvaltalainen asevalmistaja panostaa puutukkeihin käyttöaseissaan. Iconissa lukon saa varmistettunakin kätevästi auki, eikä ylimääräisiä liikkeitä tarvita. Tämän ominaisuuden soveltamiselle nykyaseisiin ei tunnu olevan mitään järkevää selitystä. Pistoolikahva on muotoiltu erinomaisen hyvin. Tämä perälevy on hyvin rekyyliä vaimentava, mikä ei kuitenkaan ole Iconissa ongelma käytettävistä kaliipereista ja niiden tehopotentiaalista johtuen. Tukissa on nykyään jo standardiksi tulleet ruuvikiinnitteiset hihnalenkin natsat, jotka jakavat mielipiteitä. Piipun profiili on sellainen, että se puoltaa aseen tasapainoa, joka on mukavasti käsien välissä siten, että ase on juuri sopivasti vakaa olematta liian herkkä.
KOKONAISUUS
Icon on kokonaisuutena erittäin hyvin suunniteltu ja tätä tukevat kaikki tekniset yksityiskohdat, jotka ovat sopusoinnussa keskenään. Kaulastaan pistoolikahva lähtee loivana ja kaa10
revuus voimistuu alaosaan päin. Minä varmistaisin tämän kohdan omassa aseessani toisentyyppisellä ratkaisulla, sillä en luota yhdellä ruuvilla kiinnitettyihin hihnalenkkeihin, jotka ennen pitkää aina löystyvät ja saattavat aiheuttaa aseen putoamisen. Lukitsemismahdollisuus on kuitenkin olemassa niitä varten, jotka edelleen pelkäävät lukon aukeamista itsestään ja tätä kautta pesitetyn patruunan putoamista.
TUKKI
Icon tuli markkinoille mallilla, jossa oli keskimääräistä paremmat puuosat. Pian tämän jälkeen astuttiin kuitenkin Thompsonillakin arkeen, ja tällä kertaa kokeiltavana oleva ase on juuri sellaisessa kuosissa, jossa niitä markkinoilla tullaan enimmäkseen näkemään. Tukissa on lähinnä esteettisistä syistä myös karhennukset, vaikkakaan niitä ei mielestäni nahkeaksi pinnoitetussa tukissa edes tarvittaisi. Ne ovat hyvän näköiset ja korostavat aseen valmista olemusta. Vetopituus liipaisimelle on juuri sopiva ainakin 10-11 numeron hanskalle, eikä ongelmia ole varmaankaan luvassa numeron suuremmalle tai pienemmällekään kädelle
Tämä on pyyntikulttuuriky- ta käytännössä näissä kysymyksis- kaiken kaikkiaan tervetullut lisä symys, mutta esimerkiksi pääosa sä on olemassa selkeästi kaksi eri pulttilukkoisten tarjontaan, ja toisuomalaisesta hirvijahdista on juu- lähestymistapaa, jotka ovat mo- veissa olisi se, että muut valmisri tällaista ja irtolipas on juuri näi- lemmat tavallaan oikeita. Parhaat kasat saavutettiin Lapua Scenarilla, joilla käynti oli alle kulmaminuutin. Parhaina puolina tyisesti niiden suosiossa, jotka jou- sen kiväärin olla lipastettavissa pidän integroitua kiikarinkiintuvat hirvimetsillä jatkuvasti muut- latausaukon kautta ja saako pult- nitysjärjestelmää ja aseen käsitamaan aseen tilaa tyhjän ja ladatun tilukkoisissa olla irtolipasta, mut- teltävyyttä kauttaaltaan. Toisaalta voidaan sanoa, että tarvetta tälle ei kaikilla ole, mutta huonoja kelejä ei tarvitse sattua kovinkaan usein, kun aseessa on tästä Iconin lipas on yksirivinen ja siihen sopii kolme selkeät jäljet. Irtolippaat ovat eri- tella siitä, pitääkö pulttilukkoi- usaseen tasolle. Ase on erinomainen ammuttava tukemattomista asennoista, mikä tekee käytännön metsästysammunnasta tarkkaa ja helppoa. hyillä lukkoaktioilla varustetut aseet sen vaikea löytää huonoja puolia. Näissä koloissa po kehua, mutta on jouset, jotka antavat lippaalle kyytiä irrotuksen yhteydessä. himmassa tapauksessa lamaanovat tyypillinen näky suomalaisessa Periaatteessa voitaisiin keskus- nuttaa aseen huonon kertalaukametsästyksessä. Kaikilla muilla kokeilluilla latauksilla käynti oli tasaista 30-50 mm:n luokkaa, mutta osalla panoksista ammuttiin vain yksi kasa, joten niitä ei ole mainittu tämän artikkelin yhteydessä. vajavaisuuden, joka saattaa pa- ja niiden ominaisuuksiin. siitä on äärimmäi- Toisaalta ne myös asettavat lippaan aina samoin aseen lukkoon nähden.
11
KAIKKEEN KÄYTTÖÖN
Suomi on "kolmenollakasin" ja irtolippaiden luvattu maa, sillä kotimaisen asetuotannon ansiosta lyWWW.REKYYLI.FI. Hei- tajat ottaisivat ennakkoluulottohin tilanteisiin erinomaisen sopiva koimpana ominaisuutena Iconissa masti mallia tämän valmistajan näen irtolippaan kiinnittämisen suhtautumisesta metsästysaseisiin ratkaisu. ICONIN MERKITTÄVIMPIÄ SAAVUTUKSIA OVAT SUORAAN LUKONKEHYKSEEN KONEISTETUT WEAVER-TYYLISET INTEGRA BASE -JALUSTAT KIIKARIJALKOJA VARTEN.
taan siistiä ja tarkoituksenmukaista. patruunaa. Ampumaradalla ase vahvisti ominaisuuksiaan toimittamalla osumat luvatulla tavalla keskimääräistä tarkemmin ampujan haluamaan paikkaan. Icon WS on säänkestävä ja tässä mielessä ase sopii niin leppoisiin passeihin hyvällä kelillä kuin huonoihinkin olosuhteisiin, joissa asetta ei voi varjella kaikilta ympäristötekijöiltä. Muotokieli on konstailematonta ja ajatonta huolimatta siitä, että ase on persoonallisen näköinen. Lippaan sivuilla on nastat, Iconia on help- jotka sopivat lipaskuilun vastakoloihin. Icon on välillä. Ainoa lataus, josta ase ei selkeästikään pitänyt oli Lapua Naturalis Long Range, jolla saavutetut tulokset hylättiin, koska ne olivat selkeästi aseen keskimääräisestä tarkkuudesta poikkeavia
Iconin lukkopultti koostuu kolmesta pääosasta, eli peräkappaleen ja iskujousen yhdistelmästä, lukonkammesta ja lukkopultista. Ulosheittäjän virkaa toimittaa tyypilliseen tapaan jousitoiminen plungeri.
THOMPSON/CENTER ICON WEATHER SHIELD
Valmistaja: Thompson/Center Arms Kaliiperi: .308 Winchester (WSmalli on saatavana lisäksi kaliipereissa .22-250, .243 Winchster ja .30 TC) Piipun pituus: 24 tuumaa (61 cm) Paino: 3,4 kg Hinta: 1090 euroa Maahantuoja: Nordis Oy, (06) 431 0301
Pultin pieni avauskulma saa aikaan sen, että kiikaritähtäimen asennuksen kanssa ei tule ongelmia, ja toisaalta lataava käsi ei ole ahtaalla kiikaritähtäimen kanssa.
Lukonkehyksen pohjassa näkyy alumiiniseen petauspalaan tukeutuvat vastimet, jotka jakavat rekyylin tasaisesti, ja parantavat aseen tarkkuutta.
American Eagle / 44 mm
Sako Range Cuthead / 40 mm Luodin lähtönopeus, m/s
Lapua Trainer / 36 mm Osumakuviot, 3 x 5 lks / 100 m Pienin 44 mm 40 mm 36 mm 23 mm Suurin 48 mm 49 mm 41 mm 32 mm
Lapua Scenar / 23 mm
Patruuna American Eagle 150 gr / 9,7 g Sako Range Cuthead 124 gr / 8 g Lapua Trainer 124 gr / 8 g Lapua Scenar 155 gr / 10 g
Keskiarvo 833 870 905 873
Keskiarvo 46 mm 44 mm 38 mm 28 mm
American Eagle: Oy K. Hjorth Ab, (03) 234 4300 · Sako: Sako Oy, (019) 7431 · Lapua: NorDis Oy, (06) 431 0301
12
WWW.REKYYLI.FI. Iconin laukaisukoneisto on hyvällä tavalla perinteinen, eli lukkokehyksessä ei ole monille "halpa-aseille" tyypillisiä erillisiä kehyksiä laukaisukoneistolle, vaan koneisto on erillinen komponentti, jonka voi irrottaa aseesta. Lukon sulkuolat ovat lukon ulkokehän tasalla, ja tätä kautta lukon liukupinta on suuri. Ulosheittäjä on lukon päässä poikittain liikkuva nasta, joka nappaa hylsyn kannasta kiinni, kun lukko suljetaan
Stinger, kun tarvitaan reilusti valoa, alkaen. Propolymer 2AA, pienempi perusvalaisin, alkaen. Scorpion, erittäin kestävä joka sään valaisin. 172,00 Redding M1400 hylsytrimmeri. Sidewinder, 4 eriväristä valoa, hands free. 382,00 Redding Ultramag, markkinoiden tukevin C-puristin 400,00 Redding kaulan supistavat holkkisarjat, alk. 375,00 Redding Master #3 ruutiannostelija. Kun tavoitellaan mukavuutta ja suojaa, on valintasi TermoSwed. JR Led reach, jatkovarrella, magneettikiinnitys Task Light 1AA, pienempi tehopaketti Streamlightin useiden satojen valaisimien valikoimasta löytyy valaisin, oli käyttötarkoituksesi mikä tahansa, soita ja tilaa kuvasto ja hinnasto.
37,00 22,00 63,00 75,00 23,00 16,00 149,00 21,00 63,00 21,00
BSA Kiikaritähtäimet, 3 vuoden takuu. 222,00 Redding Boss puristin 178,00 Redding T-7 Turret, järeä kääntötornipuristin. Tervetuloa osastollemme Riihimäen erämessuille 5.8.6.2008.. 123,00 Redding latausholkit. Sivulukkoisten hinnat alkaen 5410,00
530,00 990,00 690,00 1290,00 1065,00
Pienoiskivääreitä mm: Toz 99-04L 1/2 automaatti + kiikari + jalat + vaimennin Magtech M7022 1/2-automaatti + kiikari + jalat + vaimennin Magtech M7022 1/2 automaatti, vaimenninkierteellä Henry 22LR vipulukot, alkaen Henry Acu-bolt pulttilukko 22WMR + kiikari USSR CM-2 Match 22LR, dioptereilla Loukkupelejä mm: Sig Sauer Mosquito S & W M22A 4" Hämmerli X-Esse
350,00 300,00 220,00 380,00 375,00 500,00
390,00 345,00 530,00
Norinco TT Taurus M94 4" revolveri Walther P22 target
230,00 445,50 362,00
Streamlight valaisimia mm: Propolymer 4AA, tukevat perusvalaisimet, alkaen. 59,90 Redding Master #2 ruutivaaka. Redding Big Boss Pro-pak lataussarja 415,00 Redding Boss Pro-Pak lataussarja. Key-mate, 96 tuntia valoa avaimenperässä, alkaen. Hinnat alkaen. Enduro, otsalamppu ulkolijoille, alkaen. 112,00 Redding Big Boss puristin. Soita ja tilaa kuvasto.
Haulikoita mm: Toz 120-12MB-1E kal 12/76, vaihtosupistajat Stefano Fausti Dallas 10/89 Stefano Fausti Elegant 12/76 Stefano Fausti Volo de Luxe 12/76 Stefano Fausti Elegant 20/76 weatherproof Tilaa itsellesi käsintehty, näyttävä ja laadukas Espanjalainen AYA haulikko, soita ja tilaa esite ja hinnasto. Stylus, kynän mallinen tehopaketti, alkaen. ASEET JA TARVIKKEET ASETALOSTA
Kivääreitä mm: Tokarev SVT-40 kal 7,62x53R, erittäin hyviä Winchester M70 kal 375H&H Sako M75 kiväärit, alkaen Merkel 140A kal 470NE tuplakivääri Merkel 140A kal 375H&H tuplakivääri Benelli Argo kal 9,3x63 puoliautomaatti 590,00 1490,00 1250,00 5900,00 5900,00 1419,00 Redding lataustarvikkeita mm: Redding on USA:n johtava tarkkuuslatauslaitteiden valmistaja, kymmenistä tuhansista tuotenimikkeistä löytyvät holkit ja tarvikkeet miltei kaikkeen jälleenlataamiseen. Sweet 22, pienoiskiväärin tähtäin matkarummuilla NS3-9x4AO + 3 rumpua 125,00 E4x32 Essencial 66,00 E3-9x32 Essencial E3-9x40 Essencial 105,00 E4x32 MD mildot jaloilla 2,5-10x44AO Panther 208,00 3,5-10x50 Panther 6,5-20x44 Panther 269,00 CE4-16x50 AR3-12x44AG ilmakiv.kiik 168,00 BSA valopistetähtäimet RD30 60,00 PD30BK + 30mm renkaat PMRS panoramatähtäin 90,00 BRD-1 ilmakkoon / 22LR LLCP valo/laser yhdistelmä, tuumaiseen kiikariputkeen Tarvikkeita, kirjoja ym: B-Square asesepän työkalusarja GM sorsapilli Harris etujalat GM Universal puhdistussarja puusalkussa, "juhlasarja" Book Of Knives veitsikirja Messinkihylsyisten patruunoiden jälleenlataus kirja Vihtavuori Reloading manual III edition
84,00 66,50 238,00 260,00
90,00 39,00 60,00
Hämmerli ilma-aseet: Hämmerli Hunter Force 600 lähtönopeus 173m/s + kiikari Hämmerli Hunter Force 700 lähtönopeus 200m/s + kiikari Hämmerli Hunter Force 900 lähtönopeus 228m/s + kiikari Hämmerli Hunter Force 1000 lähtönopeus 305m/s + kiikari
210,00 250,00 370,00 395,00
35,00 7,50 120,00 56.00 45,00 39,00 20,00
Karl Kaps laatukiikarit, 25v takuulla: 1,5-6x42 890,00 2,5-10x56 valaistu 1390,00 4x36 590,00
1-4x22 2-8x42 6x42
795,00 794,00 580,00
Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys- ja urheiluaseita, soita ja tilaa lista. 59,90 Redding Deburring tool, hylsyn suun vistäjä 30,00 Holkkiin jumiutuneen hylsyn poistotyökalu 26,00 TermoSwed light asut, ympärivuotiseen käyttöön: TermoSwed light aluspaita pyöreällä kauluksella 45,00 TermoSwed light aluspaita lyhyillä hihoilla 39,00 TermoSwed light alushousut miehille tai naisille 42,00 TermoSwed light lyhyt alushousu miehille 31,00 TermoSwed Plus asut, kylmiin olosuhteisiin: TermoSwed plus aluspaita pyöreällä kauluksella 65,00 TermoSwed plus aluspaita vetoketjullisella kauluksella 85,00 TermoSwed plus, vahvikkeellinen miesten alushousu 64,00 Valikoimasta löytyvät myös sukat ja kypärähuput
14
WWW.REKYYLI.FI
Valtamerkkien Bushmaster ja Stag Arms lisäksi Asetalo Oy Virroilta on nyt ryhtynyt tuomaan maahan Sabre Defence -merkkisiä kivääreitä. Rekyylin esittelyyn maahantuoja luovutti Sabre Defence XR-15 A4 Rifle -nimeä kantavan mallin 20" piipulla varustettuna, sekä mukavasti Wolf ja Magtech -merkkisiä patruunoita.
PERINTEINEN RAKENNE
Sabre on varustettu flattop-ylärungolla. Piipunsuulle on asennettu, harvinaisesti täysin suoraan, A2-tyylinen liekinsammutin ½"x28 kier-
teellä. 20" pitkä, kiväärin kaasujärjestelmällä ja 9" rihlannousulla varustettu heavy barrel -profiilinen piippu ei ole vapaasti värähtelevä. Sabren erikoisuutena muihin Yhdysvaltalaisiin AR-15-brändeihin verrattuna on toimipaikka Iso-Britanniassa, jossa testiaseemmekin on koottu. Testiaseen varustukseen kuuluu kantokahva ja siihen integroitu säädettävä, 2-asentoinen takatähtäin. Jyvä on säädettävissä korkeussuunnassa, mutta säätöön tarvittava avain puuttuu paketista. Se on mielestäni positiivinen asia, minkä tekee erityisen positiiviseksi se, että liekinsammutin on kiinnitetty pelkästään crush washerin avulla. Etutähtäimen runko on yhtä kappaletta kaasuportin kanssa, joka on kiinnitetty piippuun kartiotapeilla. Esimerkiksi suujarrua asennettaessa kierre on siten täysin käyttökelpoinen, eikä eräiden valmistajien suosimia piilotettuja tappeja tai muuta ikävää järjestelyä ole tuhoamassa kierrettä. EU:n
WWW.REKYYLI.FI
sisällä aseiden liikuttelu on merkittävästi helpompaa kuin niiden tuominen Yhdysvalloista, mikä tekee Sabren houkuttelevaksi, joskin esimerkiksi Bushmasteria arvokkaammaksi vaihtoehdoksi. Ylärungon kisko on valmistajan mukaan MIL-STD-1913:n mukainen, joten lisävarusteiden,
kuten kiikarinjalkojen, sopivuus siihen on taattu. Näiden aseiden suosio selittyy toiminta- ja reserviläisammuntalajien, kuten SRA:n ja Practicalin kasvulla.
TEKSTI: HANNU URONEN
Suomen markkinat ovat kuitenkin varsin pienet, jos verrataan esimerkiksi AR-15-konstruktion alkuperämaahan Yhdysvaltoihin. Itse näen kromauksen puutteen positiivisena asiana, mutta siviiliaseessa näkisin mieluummin tiukemman patruunapesän tarkkuutta parantamassa.
15. Suomen markkinoilla ei olekaan tarjolla yhtä laajaa skaalaa erilaisia Arskoja, mutta uusia tulokkaita putkahtelee esiin silloin tällöin kysyntää tyydyttämään. BRITTIARSKA
SABRE D EFENCE XR-15
AR-15-tyyppisten kiväärien kysyntä jatkaa kasvuaan, eikä loppua ole tällä hetkellä näkyvissä. Patruunapesä on mitoitukseltaan lähellä 5,56 Natoa eikä piippua ole kovakromattu sisäpuolelta
Käytännössä tämä tarkoittaa reilun kolmen kilon laukaisuvastusta sekä pitkää ja rohisevaa laukaisua. Sabren hintaan kuuluu irrotettava kantokahva takatähtäimineen.
16. Kärpäset onnistuttiin tappamaan Sellier & Bellotin Match
WWW.REKYYLI.FI
Etutähtäin lähikuvassa. Tämä kertoo, että piipun ja nollatun optiikan linja ovat lähellä toisiaan. En koe M4-ramppeja kovin tärkeiksi siviiliaseessa, mutta eipä niistä mitään haittaakaan ole. Aseen mukana toimitetaan yksi 30 patruunan alumiininen lipas. Vika ei siis ollut itse aseessa, vaan lippaassa. Mikäli asetta on tarkoitus käyttää optisen tähtäimen kanssa, vaihtaisin kaasuportin matalampaan malliin. Osasyynsä tähän oli varmasti näiden patruunoiden suurella nopeushajonnalla. Sabren jyvä on korkeussuunnassa säädettävissä nelisormisella työkalulla. Tilanne on tosin sama kaikkien edullisten AR-15 kiväärien osalta, mukaanlukien ei enää niin edullinenkaan Oberland Arms. Säätötyökalu ei kuulu aseen hintaan. Molemmilla patruunoilla oli selvästi havaittavissa kärpäsiä, jotka kasvattivat kasojen kokoa. Pienellä suurennoksella etutähtäin näkyy häiritsevästi näkökentässä, mutta tarkkuuskoetta 20-kertaisella suurennoksella se ei häirinnyt. Tämä on positiivinen poikkeus muihin Yhdysvaltalaisiin aseisiin verrattuna, joiden vakiovarustukseen kuuluu yleensä kymmenen patruunan lipas. OMINAISUUKSILTAAN JA TARKKUUDELTAAN XR-15 VASTAA MONIA MUITA AR-15-KIVÄÄRIN PERUSMALLEJA
Sabren barrel extension ja ylärunko on varustettu M4-tyylisillä syöttörampeilla. Aseen käsittely ja ampumaominaisuudet ovat AR-15-kivää-
Sabre on varustettu flattop-ylärungolla, jossa ei ole kiinteää takatähtäintä. Kyseessä on siis enemmänkin patruunasta kuin aseesta johtuva häiriö. Laukaisukoneisto on, ikävä kyllä, perusarskaa. Takatähtäimestä löytyy sivu- ja korkeussäätö.
VARMATOIMINEN
Sabre osoittautui varmatoimiseksi aseeksi. Pidän itse enemmän National Match tyylisestä kapeammasta jyvästä, joka on helppo vaihtaa myös Sabreen.
Sabren takatähtäin on kaksiasentoinen. Valmistajan mukaan se on Single Stage Mil Trigger. Valmistajan mukaan ylärungon kisko on Mil STD 1913:n mukainen, joten se on aito picatinny-kisko ja optiikan asennus on helppoa. Ensimmäinen kohdistuslaukaus osui varsin lähelle kohdalleen sadan metrin matkalta ammuttaessa. Ennen asennusta kiikarin säädöt oli nollattu keskiasentoonsa. Lukko ei aina jäänyt taakse lippaan tyhjentyessä, mutta tästä selvittiin vaihtamalla lipasta. Ainoat toimintahäiriöt tapahtuivat miedoksi ladatuilla Wolf-patruunoilla, joita ammuttaessa lukko ei jaksanut aina perääntyä riittävän taakse poimiakseen uuden patruunan lippaasta. Suurempi reikä "0-2"-merkinnällä on suunniteltu lyhyiltä ja ahtaampi reikä ilman merkintää pidemmiltä matkoilta ampumiseen sekä tarkkuustyöskentelyyn. Mitään suuria yllätyksiä Sabre ei koeammunnan aikana esittänyt. Tämä ei ole vain Sabren ominaisuus, vaan myös monet muut testaamani AR-15 kiväärit ovat nikotelleet mietoja Wolffeja ammuttaessa. Edullisilla Wolf ja Magtech -patruunoilla Sabren osunta asettui keskimäärin 1,82,1 kulmaminuutin välille sadan metrin matkalta ammuttaessa. Onneksi AR-15 kivääreihin on saatavana laaja valikoima erilaisia virityslaukaisukoneistoja, joista löytyy sopiva jokaiseen makuun. riin tottuneelle ampujalle peruskauraa. Isoa kiikaritähtäintä ei voi asentaa suoraan AR-15 flattop -ylärungon päälle, vaan väliin tarvittiin Hahn Precision ylärungon korotus- ja jatkokisko. Tarkkuuskoetta varten Sabren selkään asennettiin Leupold Vari X-III 6,5-20x50 -kiikaritähtäin Leupold QRW -renkailla
Sabren kierre ½"x28 on yleisin
AR-15-kierre. Sabren 20" heavy barrel -profiilin piippu on varustettu 1/2"x28 kierteellä. Noin 1,3 kulmaminuutin tarkkuus on oman kokemukseni mukaan tavanomaista osuntaa Sabren tyyppiselle aseelle hyvälaatuista tehdaspatruunaa käytettäessä. Kierre on hyvin valmistettu, joten se tekee suujarrun asentamisen helpoksi.
-patruunalla, jossa luotina on Sabren 9" rihlannousulla varustettuun piippuun mainiosti soveltuva 69-graininen Sierra MatchKing. Tämä koskee kaikkia perusmallisia AR-15-kivääreitä, eikä pelkästään Sabrea. A2-tyylinen liekinsammutin kuuluu Sabren vakiovarustukseen. Kokonaispituus rajattiin Sabren lippaan luotettavasti nielemään 56,5 millimetriin. Lisävarustelista toiminta-ammuntakilpailuja varten sisältää yleensä paremman laukaisukoneiston, tehokkaan suujarrun, vapaasti värähtelevän piipun mahdollistavan etukädensijan sekä ergonomisesti muotoillun pistoolikahvan. Varsin harva omistaja jättääkään asettaan sellaiseksi kuin se on tehtaalta tullessaan. Luotina käytin Noslerin 52grainista Custom Competition -luotia, ajoaineena 1,58 grammaa H322-ruutia ja sitä sytyttämässä Federal 205 -nalli. Pinnoittamaton piippu on mielestäni hyvä asia siviilikäytössä, toisaalta 5.56 Nato -mitoitettu patruunapesä heikentää hieman aseen tarkkuuspotentiaalia. Hylsyinä käytin Sabrella ammuttuja S&B hylsyjä. Ne supistettiin täyssupistusholkilla siten, että hartioita työnnettiin taaksepäin vain sen verran että patruunat pesittyivät luotettavasti. Tämäntyyppisillä aseilla myös metsästetään paljon pienriistaa. Mikä olisikaan kätevämpi metsästysase kuin se, jolla harjoitellaan ampumaradalla ja käydään ampumassa kilpailuissa. Viimeisenä tarkkuustestin osiona kokeilin, miten Sabre reagoi hyvälaatuisista komponenteista koottuun itseladattuun patruunaan. Kierre on siististi tehty ja oikean mittainen. Mielestäni olisi hieman epäreilua verrata perus-Sabrea esimerkiksi omaan kilpakivääriini, joten keskityn lähinnä arvioimaan Sabren soveltuvuutta kilpakiväärin aihioksi verrattuna muihin AR-15peruskivääreihin. Toiminta-ampujaa ajatellen Sabressa hyvä ominaisuus on piipunsuun kierre ja erityisesti järkevä liekinsammuttimen kiinnitystapa. Toiminta-ammuntakiväärissä liekinsammutin korvataan yleensä tehokkaalla suujarrulla, mihin Sabre tarjoaa hyvän mahdollisuuden. Kokemukseni mukaan Sabren osunta, hyvällä patruunalla hieman yli kulmaminuutti, on hyvin samalla tasolla muiden 5.56 Nato -patruunapesällä varustettujen AR-15-kiväärien kanssa.
A4:N SOTILASVERSIOSSA ON PURSKETULI, JOKA LUONNOLLISESTI PUUTTUU SIVIILIMALLISTA.
WWW.REKYYLI.FI 17. Huomattavan erilaisesta latauksesta huolimatta osunta oli hyvin samantapaista kuin S&B tehdaslatauksella, neljän kasan keskiarvo oli 1,2 kulmaminuuttia.
SABRE DEFENCE XR-15 SRA TAI PRACTICAL KIVÄÄRIKSI?
Yleisimmät käyttötarkoitukset AR-15 kivääreille lienevät SRA ja Practical -ammunta. Mielestäni täysin vakiokuntoinen AR-15 soveltuu kilpailemiseen SRA- tai practical-ammunnassa korkeintaan välttävästi. Lisäksi liikkuvien osien kevennys ja säädettävän kaasuportin asennus ovat suosittuja virityksiä, unoh-
tamatta optiikkaa, bipodia ynnä muita lisävarusteita jos kilpailuluokka sellaiset sallii. Näin suositun lisävarusteen, suujarrun, asennus helpottuu. Näiden toimenpiteiden vaikutus aseen ampumaominaisuuksiin on niin suuri, että kuten myös muiden perusmallisten AR-15-kiväärien kohdalla, on mielestäni parempi puhua kivääriaihiosta. Testasimme muutamien suosittujen suujarrujen sopivuutta Sabreen ja kaikki sopivat suoraan kiinni ilman ylimääräistä vaivannäköä
Sabren kaasujärjestelmä on myös kiväärimittainen, kuten 20" piipun kanssa tulee ollakin.
Rihlannousu: 9"/228 mm Paino: 3,98 kg Suositushinta: 1740 euroa Maahantuoja: Asetalo Oy, www.asetalo.fi
Sabren perä on A2-mallia. Bufferin paino on tyypilliset 147 grammaa. Sanottakoon, että itse en huoli kilpakäyttöön kivääriä, jolla ammuttaessa kaikki luodit eivät osu selvästi tähtäyspistettä pienemmälle alueelle, mikä vaatii aseelta jatkuvaa alle kulmaminuutin osuntaa. Aivan tähän Sabre ei pystynyt edes itse ladatuilla patruunoilla ammuttaessa, mutta toisaalta siihen eivät pysty useimmat muutkaan peruskiväärit. Onneksi AR-15-kivääreihin on saatavana runsas valikoima virityslaukaisukoneistoja.
SABRE DEFENCE XR-15
Valmistaja: Sabre Defence Industries, Iso-Britannia Tyyppi: Itselataava kivääri Kaliiperi: .223 Remington (5.56 Nato) Pituus: 1000 mm Piipun pituus: 20"/508 mm
Sabre on varustettu A2 perällä ja kiväärimittaisella bufferilla. Ominaisuuksiltaan ja tarkkuudeltaan Sabre Defence XR-15 A4 20" vastaa pitkälti muita amerikkalaisvalmisteisia perusmallisia AR15-kivääreitä, kuten Bushmaster A3 20". Laukaisuvastus on yli kolmekiloisena raskas ja laukaisu venyy reippaasti. Jos AR-15-aseiden tulo Yhdysvalloista loppuu sikäläisten vientisäädösten mahdollisesti muuttuessa, Sabre muuttuu erittäin kiinnostavaksi vaihtoehdoksi, sillä Suomeen Sabret tulevat Iso-Britannian eli käytännössä Euroopan Unionin kautta. Muutoin erot ominaisuuksissa esimerkiksi Bushmaster A3 20" -kivääriin verrattuna ovat mielestäni olemattomia.
BRITTIARSKAN KOHTALO
Mikä jää Brittiarskan kohtaloksi. Tämä helpottaa byrokratiaa, koska EU:n sisältä aseiden tuonti Suomeen on merkittävästi yksinkertaisempaa kuin USA:sta, jossa asiaa vaikeuttavat vielä sikäläiset vientirajoitukset. Ase on tyypillinen rotunsa edustaja, siis melko edullinen peruskivääri mallia AR-15. Perälevyn alta löytyy säilytystila, jossa voi säilyttää esimerkiksi puhdistusvälineitä. Säilytystilaan löytyy myös valmis lisäpaino, jolla aseen tasapainoa voidaan säätää helposti ja nopeasti. Hinta on hieman pahimpia kilpailijoita arvokkaampi, toisaalta aseesta löytyy valmiina piipunsuun kierre lisävarusteasennusta helpottamaan ja vakiolipas vetää 30 patruunaa. Lisäksi Sabre Defence -aseiden saatavuus lienee hyvä tulevaisuudessakin. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata, miten Sabre selviytyy Suomen AR-15 markkinoilla.
Sabren laukaisukoneisto on, ikävä kyllä, tavanomainen AR-15-koneisto. Osumakuviot, 4 x 5 lks / 100m Keskiarvo 862 922 893 948 Hajonta 33 46 10 12 Pienin 49 mm 39 mm 30 mm 31 mm Suurin 84 mm 78 mm 45 mm 42 mm Keskiarvo 60 mm 54 mm 37 mm 35 mm
Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna Wolf 62 gr FMJ Magtech 55 gr FMJ Sellier & Bellot Match 69 gr Sierra MK Itseladattu Nosler 52 gr CC Nopein 878 947 897 942 Hitain 845 901 887 954
Wolf: Asetalo Oy, (03) 475 5371 · Magtech: Asetalo Oy, (03) 475 5371 · Sellier & Bellot : Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999
18
WWW.REKYYLI.FI
Tämä on varmasti oikea ratkaisu, sillä toden-
näköisesti suurin markkina-alue on Saksa ja sen lähinaapurit. Sen lisäksi, että kolme piippua täytyy sovittaa ampumaan edes suunnilleen samaan, aseen kaikki osat ja sovitukset ovat keskivertoa paremmin tehtyjä ja käsityön osuus on suuri. Italialainen Antonio Zoli on kuitenkin uskaltautunut kilpasille perinteisten keskieurooppalaisten drillinkivalmistajien kanssa. Vastaavasti käytettyä drillinkiä ostettaessa nämä samat kohdat paljastavat helposti myös aseen sisäisen kunnon ja kuinka sitä on huollettu.
ANTONIO ZOLI MG 92
Päällisin puolin MG 92 näyttää kovin saksalaiselta. DRILLINKI
ANTONIO ZOLI MG 92
TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI
Saapasmaan
Saksa on ja on aina ollut drillinkien luvattu maa, oli sitten kyse niiden käyttäjistä tai valmistajista. Toisiinsa kiinni juotetut piiput on kiinnitetty monoblockiin ja ne ovat pituudeltaan 60 cm (23 5/8"). Näin ollen puuta jää vähemmän juuri kriittisimpiin kohtiin, kuten tukin ja baskyylin liitoskohtaan sekä laukaisukoneiston sivuille. Esittelyssä malli MG 92 kaliiperin 12/76 haulipiipuilla ja 6,5x55 luotipiipulla.
Drillinkien valmistus ei ole koskaan ollut massatuotantoa eikä se ole sitä nykyäänkään. Piippujen seinämävahvuudet ovat minimissään painon säästämiseksi, esimerkiksi luotipiipun ulkoläpiWWW.REKYYLI.FI. Pudotusta perälle tulee edessä 40 mm ja takana 65 mm, perälaatan virkaa toimittaa karhennettu muovinen läpyskä valmistajan logolla. Kovassa käytössä ja sääolosuhteiden armoilla juuri näitä kohtia kannattaa pitää silmällä ja estää aseöljyn pääsy lukkorungon
takaa puupintojen väliin. Perässä on loiva sianselkä ja selkeästi rajattu poskipakka. Kun tähän vielä lisätään laadukkaat puuosat ja koristeluasteen tuoma lisähinta, onkin budjetti minimissään nelinumeroinen ja ensimmäisenä oleva numero on vähintään kolmonen.
20
Tukkipuun on oltava laadukas ja huolella valittu jo pelkästään siksi, että aseen koneiston vaatima tila on normaalia haulikkoa suurempi, mutta puuosien ulkomitat ovat enemmän tai vähemmän normaalit. Onko Italian pojilla mitään jakoa tässä joukossa. Zolilla lienee tutkittu tarkoin joitakin Sauerin, Simsonin tai Merkelin malleja ja niiden klassiset muodot on siirretty suoraan omiin versioihin
WWW.REKYYLI.FI
21
Kun yksi piste on näkyvissä, laukeaa oikeanpuoleinen haulipiippu, kun teksti rifle näkyy, laukeaa luotipiippu.
WWW.REKYYLI.FI
22. Vanhemmissa Sauereissa vaihto luotipiipulle tapahtui tavallisesti joko avausvivun lähelle sijoitetulla valintavivulla tai tukin kaulassa normaalin varmistimen paikalla olevalla salvalla, jolloin varsinainen varmistin sijaitsi upotettuna aseen vasempaan sivuun (Greener safety). Varmistin on automaattinen ja sen keskellä on salpa, jolla valitaan joko luotipiippu tai oikeanpuoleinen haulipiippu. Molempien piippujen porausläpimitta on 18,5 mm, oikea piippu on puolisuppea (merkitty kolmella tähdellä) ja vasen täyssuppea (yksi tähti). Hylsyn ulosvetimet ovat pakkotoimisia ja niitä on kaksi kappaletta. Harkkoja on yksi kummallakin puolella ja ne painuvat baskyylin pohjassa oleviin vastaaviin upotuksiin. Zolissa kaikki vaihtomekanismit sijaitsevat varmistimessa. Siinä on myös laukaisun säätöruuvi.
MG 92:n koristelut ovat hillittyjä ja puu- sekä metalliosien sovitukset esimerkillisiä.
Suoraan altapäin katsottuna näkymä ei juuri poikkea rinnakkaispiippuisesta haulikosta. Kiskon takaosaan on kiinnitetty ruuvein 11 mm kisko kiikarinjalkoja varten. Puuosat on öljykäsitelty.
mitta on vain 10,4 mm. Haulipiippujen sisäpinta näyttäisi kromatulta ja patruunapesien ylimenot on tehty erittäin loiviksi. Pituussuuntaisen rasituksen ottavat vastaan monoblockin alapinnan takaosassa sijaitsevat sulkuharkot. Vetopituus ensimmäiseen liipaisimeen on 370 mm, etummaisesta liipaisimesta laukeaa oikea haulipiippu sekä kivääripiippu. Paino onkin saatu hyvin tavanomaisempien aseiden luokkaan, se on vajaa 3,6 kg. Tähtäinkisko on 9 mm leveä ja siinä on ylös nostettava hahlo sekä edessä kiväärityyppinen, valkoisella pallolla varustettu jyvä. Vasemmanpuoleinen nousee oikeaa korkeammalle ja se vetää sekä vasemman haulipiipun että kivääripiipun hylsyt ulos. Vetimien korkeusero johtuu siitä, että näin saadaan enemmän tilaa sormille, jotta urakantainen kiväärinhylsy olisi helpompi vetää ulos, tosin nytkin tähän tarkoitukseen on käytettävä kynttä. Etummaisessa liipaisimessa on pieni säätöruuvi, jolla laukaisua voidaan säätää.
Piippujen aukeamisen estävä sulku on haulikoista tuttu monoblockin alaosaan tunkeutuva kiila. MG 92:ssa tukin muotoilu noudattelee klassisia saksalaislinjoja.
Etutukin pää on saanut schnabelmuodon ja se on tehty suhteellisen siroksi. Ainakin MAK valmistaa tähän sopivaa pikajalkaa, jota käytettiin nytkin koeammunnassa. Vasen haulipiippu laukeaa takimmaisesta liipaisimesta. Koko aseen pituudeksi tulee vain 103 cm, joten tässä suhteessa ase on saatu mukavan kokoiseksi. Piippujen saranatapit sijaitsevat monoblockissa ja niiden kehät ovat vaihdettavissa, rakenne on useissa haulikoissa juuri päinvastainen.
KOEAMMUNTA
Yhdistelmäase, jonka piiput on juotettu toisiinsa kiinteästi, on mel-
Etummainen liipaisin laukaisee joko oikean haulipiipun tai luotipiipun riippuen valitsimen asennosta. Puiden ja metalliosien sovitukset ovat poikkeuksellisen hyvät ja sisäpinnoistakin on pahimmat työstöjäljet pyritty siistimään.
Myös aseeseen valittu pähkinäpuu on keskivertoa laadukkaampaa. Puuosat on öljykäsitelty ja hihnalenkit ovat paikoillaan.
MEKANISMIT
MG 92:n kaksiliipaisiminen koneisto on selkeä ja mahdollisimman yksinkertainen, ehkä jopa parempi kuin esikuvassa. Etutukin pää on schnabel-mallinen ja sekä sen että pistooliperän karhennukset on tehty laserilla leikaten. Pähkinäpuu on tavanomaista laadukkaampaa.
Automaattisessa varmistimessa sijaitsee piipunvalitsin
Erityisen kovarekyylinen on Hubertus Max 52 ja tämän voi arvata jo patruunan reippaasti yli 400:n huitelevista lähtönopeuksista. Tätä kokeiltiin myös Zolilla. Vastaava GB:n lataus 438 m/s keskinopeudella siirtyi samaan suuntaan noin 150 mm, joten tässä tapauksessa RWS olisi oikeampi valinta. RWS:n latauksen keskinopeus oli 391 m/s ja osumat 70 mm luotipiipun osumista kello seitsemän suuntaan. Suurehko jyvä on kiinni kiskon päässä lohenpyrstöliitoksella ilman lukitusruuvia. Ammuin myös yhden sarjan ilman jäähdytystä latauksella, jossa oli Norman 10,1 g luoti (156 gr). Puolisuppealla ja magnumpatruunoilla päästiin samantyyppisiin tuloksiin kuin täyssuppeallakin, mutta pienempien hauliannosten
osumaprosentit laskivat hieman jääden kuitenkin vielä täyssuppeaksi luokiteltaviin lukemiin. Tehtaalla ase oli kohdistettu 50 metriin kahdella laukauksella käyttäen Federalin latausta. Puolisuppean käynti molemmilla täyteisillä oli erinomainen, RWS:n kolmen laukauksen kasa oli 40 mm ja GB:n 105 mm. Lataus Hornadyn AMax-luodilla kävi suurin piirtein samaan 50 metristä (avotähtäimet). Täyssuppean kokonaisosumaprosentit olivat 80:n luokkaa kaikilla kolmella 36grammaisella (Vihtavuori Metso, Sellier & Bellot Fortuna ja Hull Ultramax), kun magnumpatruunoiden vastaavat arvot jäivät alle 60 %, ja tämä näkyi myös ympyrään osuneiden haulien määrässä. Haulipatruunat koeammuttiin 35 metristä. Taisteluparissa Metso ja Remington osat vaihtuivat haulien lukumäärän suhteen ja tiheysluvutkin lähenivät toisiaan. Toinen laukaus osui 100 metristä 95 mm ensimmäistä ylemmäksi ja kolmas saman verran toista ylemmäs, kokonaissiirtymä oli siis 190 mm. Yhteenvetona voidaan todeta tämän koeammunnan perusteella, että magnumpatruunoiden käytöstä verrattuna normaaleihin hauliannoksiin ei saatu mitään etua, rekyyliä sitäkin enemmän. Osumakuviot olivat poikkeuksellisen tiukkoja 36 gramman latauksilla, mutta magnumpatruunat eivät esiintyneet lainkaan edukseen. Molempien patruunoiden nopeushajonta oli todel-
la pieni, RWS:llä vain 2,9 m/s ja GB:llä 4,3 m/s. Kiikaria varten tähtäinkiskon takaosaan on ruuvattu kisko.
koisen ongelmallinen erityisesti kivääripiipun käynnin suhteen. Käytössä oli kaksi latausta, RWS ja GB, joissa molemmissa oli sama luoti, huopatulppainen Brenneke Original. Tästä syystä aseen käynti kokeiltiin kolmen laukauksen sarjoissa siten, että piippu sai rauhassa jäähtyä joka laukauksen välillä. Jos ammutaan useita laukauksia peräkkäin, osumapiste siirtyy joka laukauksella jopa useita senttimetrejä. Mielestäni patruunan yleisyys ja saatavuus eivät saa olla kaliiperin valintaperusteita tällaisessa aseessa, varsinkin kun tarjolla on toinen toistaan etevämpiä laippakantaisia versioita.
Kiikarijalan kisko on kiinnitetty neljällä ruuvilla ja siinä on rekyylistopperi.
Drillingin monoblock ja pakkotoimiset ulosvetäjät. Vaikka asia olikin huomioitu siten, että toinen ulosvetimistä jäi alemmas, on hylsy kaivettava pesästä sananmukaisesta kynsimällä. Baskyylin pohjalla näkyvät sulkuharkkojen tilat, sulkukiila ja keskellä iskuvasarat virittävä välitintanko.
Piippujen välissä on ilmareikä, josta esimerkiksi kosteus pääsee haihtumaan.
WWW.REKYYLI.FI
MAK pikajalan rakenne ja kiinnitys aseeseen.
23. Saksalaiset asetehtaat väittävät kohdistavansa drillingin oikean piipun (tavallisimmin puolisuppea) siten, että Brenneke Original-täyteinen käy sillä samaan pisteeseen 50 metristä kuin luotipiippu. Ase toimi moitteetta koeammunnassa kaikilta osin ja ainoa pieni epäkohta oli urakantaisen patruunan poisto alapiipusta. Metson tiheysluku 2,4 osoittaa, että kuvio on erittäin keskustapainotteinen verrattuna Remingtonin 1,7:ään, joten Metson tehokas maksimi ampumamatka on Remingtonia pitempi. Siirtymän suuruus on jonkin verran riippuvainen latauksesta, joten sen määrä vaihtelee luodin painon ja ruutiannoksen aiheuttamien muuttujien rajoissa. Takahahlo on kaadettava ja sitä voidaan säätää sivusuunnassa. Siinä olevan puolivaippaluodin paino on 9,1 g (140 gr) ja ilmoitettu lähtönopeus 808 m/s. Tarkempia tietoja koeampumataulusta ei herunut, mutta tällä hetkellä
Federalilta löytyy vain yksi lataus kaliiperissa 6,5x55. Aseen omistajan on syytä tietää tämä, sillä aina silloin tällöin joudutaan metsästystilanteessa ampumaan nopea toinen laukaus. Vihtavuoren 3,5 mm Metsolla (36 g) saatiin 125 osumaa ja Remington Magnumilla (3,5 mm / 48 g) vain 115 kpl
Koska piippuja ei voida säätää, ollaan riippuvaisia niistä latauksista, mille ne on valmistusvaiheessa reguloitu. Drillingin kaikkien ominaisuuksien täysi hyödyntäminen vaatii kokemusta niin aseista kuin patruunoistakin. 4 Vihtavuori Metso no. Luokassaan MG 92:n hinta on edullisemmasta päästä, joten se lienee paras myyntivaltti kilpailussa perinteikkäämpien drillinkivalmistajien kanssa.
Urakantaisen hylsyn poisto luotipiipusta on hankalaa ja vaatii kunnon kynnet. EI ALOITTELIJOILLE
MG 92:sta jäi varsin positiivinen kuva. 2 Hubertus Max 52 no. Ulosvetimet nousevat eri tasoon, jotta luotipiipusta saadaan patruuna tai hylsy paremmin ulos.
Piipun saranointi on järjestetty poikkeuksellisesti päinvastoin kuin useimmissa haulikoissa, akselitapit ovat monoblockissa eivätkä lukkorungossa. Piipun akselitapit ovat lukkorungon sijasta piippujen puolella. Akselin ulkokehä on lukittu ja se on vaihdettavissa mikäli kulumista esiintyy.
Monoblockin alaosassa näkyy sulkukiilan kolot ja pituussuuntaista rasitusta vastustavat sulkukorokkeet. Silloin kun haulipiipussa ei käytetä täyteistä tai sisäpiippua, kivääripiippu voidaan toki kohdistaa mille tahansa lataukselle kiikaritähtäimen avulla. Suomessa asetta voidaan hyödyntää myös lintujahtiin, jolloin luotipiippu kohdistetaan sopivalle patruunalle käyttäen kiikaritähtäintä ja siinä pikairrotettavaa jalustaa. 3 Sellier & Bellot Fortuna no. 3 Sellier & Bellot Fortuna no. 66532 156 gr, latauspituus 76 mm Hitain 710,1 775,7 736,7 Nopein 733,1 789,7 743,6 Keskiarvo 725 782 738 Hajonta 23 14 6,9 28 mm 25 mm 45 mm Osumakuviot, 3 lks
ANTONIO ZOLI MODEL MG 92 DRILLINKI, KOEAMMUNTA HAULIPATRUUNOILLA 35 M
Patruuna Hylsy mm 76 76 70 70 70 76 76 70 70 70 Haulikoko mm 3,5 3,6 3,2 3,5 3,25 3,5 3,6 3,2 3,5 3,25 Hauliannos g 48 52 36 36 36 48 52 36 36 36 Haulimäärä kpl 205 212 185 153 201 205 212 185 153 201 Osumia kpl 115 120 150 125 155 120 97 127 115 141 Kokonaisosuma-% 56 57 81 82 77 59 46 69 75 70 Kuvion tiheys 1,7 1,4 2,4 2,4 2,8 1,3 1,9 1,9 1,5 2,6 Supistusaste F F F F F M M M M M Lähtönopeus m/s 391,9 438,4 363,5 376,1 344,1 388,8 429,2 351,4 380,6 334,4
ANTONIO ZOLI MG 92
Valmistaja: Antonio Zoli Spa., Italia Kaliiperit: 2 x 12/76 ja 6,5 x 55 Swedish Pituus: 103 cm Piiput: 60 cm Vetopituus: 370 mm Paino: 3588 g Hinnat: Antonio Zoli MG 92: 3900 euroa MAK kiskojalka ja pikalukot: 185 euroa MAK kiikarin renkaat: 105 euroa Maahantuoja: Gyttorp Finland, (06) 347 1800
Remington Heavy Magnum no. Piippuja yhdistävien listojen takapää on jätetty auki.
RWS:n Original Brenneke kävi erinomaisesti puolisuppealla piipulla, 50 m kasa 40 mm.
Hornadyn A-Max luodin kolmen laukauksen kasa 100 m oli kylmällä piipulla 25 mm.
Norman 10,1 gramman luodilla kasa 100 metristä oli 45 mm.
ANTONIO ZOLI MG 92, KOEAMMUNTA 100 M
Luodin lähtönopeus, m/s Kaliiperi 6,5 x 55 N 140 2,2 g, luoti Norma Golden Target 130 gr, latauspituus 79 mm N 160 2,8 g, luoti Hornady A-Max 140 gr, latauspituus 78 mm N 165 2,8 g, luoti Norma no. Itselataajalle tämä ei ole ongelma, sopivia yhdistelmiä on mahdollista löytää kokeilemalla useitakin, mutta tehdaspatruunoilla metsästävän on vaikeampi saada eri piipuista samaan pisteeseen käyviä vaihtoehtoja. 4
Remington: Normark Suomi Oy, (014) 820 711 · Hubertus: NorDis Oy, (06) 431 0301 · Sellier & Bellot: Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999 Vihtavuori: NorDis Oy, (06) 431 0301 · Hull: Asetalo Oy, (03) 475 5371
24
WWW.REKYYLI.FI. On pakko myöntää, että ennakko-odotukset eivät ehkä olleet aivan huipussaan, joten sitä mieluisampi oli yllätys; Italian drillinki näyttää sittenkin pärjäävän vertailussa vanhoille tekijöille. Esittelyase on ajateltu suuremman riistan metsästykseen päätellen koeampumamatkasta (50 m) ja Federalin latauksesta. 4 Remington Heavy Magnum no. 2 Hubertus Max 52 no. 3 Hull Ultramax no. 3 Hull Ultramax no. Antonio Zoli MG 92 on hyvin tehty ja toiminnot ovat erittäin selkeät verrattuna joihinkin Manner-Euroopan tuotteisiin. 4 Vihtavuori Metso no
Sisältää kiväärin, Bushnell Sharpshooter 39 x 40 -kiikaritähtäimen sekä jalat. Silloin tällöin luotipiipulle tarjoutuu tilaisuus ampua enemmän kuin yksi laukaus, jos vain ehtii poistaa hylsyn ja ladata uutta putkeen. Tämän jälkeen hylsyn kaula lyhennetään oikeaan mittaan (kolmas hylsy) ja muutos on valmis. Kun viimeksi mainittu kaliiperi kävi harvinaiseksi ja tehdaspatruunan saanti tyrehtyi, pesitettiin satoja ellei tuhansia näistä aseista kaliiperille 7x57. Muutoksen vaatimat työt ovat minimaalisia. Aseessa synteettinen tukki ja 4 patruunan irtolipas. Monet nykynormien mukaiset patruunapesät ovat mitoitukseltaan huomattavasti väljempiä kuin edellä kerrottu hylsyjen välinen kokoero ja se on nähtävissä myös huomattavasti enemmän turpoavista hylsyistä. Koeammunta osoitti, että hylsy turpoaa kannasta tuskin nimeksi. 499 )
Remington Model Five -pienoiskivääri
rin täyssupistusholkilla tämän muotoihin, minkä jälkeen kaula lyhennetään oikeaan pituuteen ja uusi patruuna on valmis. Kaliiperi 22 LR. Kaliiperit 308 ja 3006. Äärimmäisenä oikealla "tavallinen" 6,5x55-hylsy.
Itselataava pienoiskivääri synteettisellä tukilla ja äänenvaimentimella. Kaliiperi 7x54 on tehty avartamalla ruotsinmauserin hylsy 7 mm:ksi, joten hylsy on kannastaan aavistuksen paksumpi kuin 7x57. Saatavana myös 22 WMR. 10 patruunan irtolipas. Premier Dealer -kauppiaasi tarjoaa kaupan päälle asepussin.
vain Asepussi kaupan päälle!
Koko paketti
629. 449 )
399
vain
Maahantuonti markkinointi: Normark Suomi Oy, PL 17, 41801 Korpilahti, email: info@normark.fi, www.normark.fi Maahantuonti ja ja markkinointi: Normark Suomi Oy, PL 17, 41801 Korpilahti, email: info@normark.fi, www.normark.fi
AMPUMAKAUDEN AVAJAISTARJOUKSET!
Pulttilukkoinen pienoiskivääri tyylikkäällä laminaattitukilla. Ainoa muutos aseeseen koskee ulosvedintä, joka avarretaan laippakannalle sopivaksi ja urakannan vaatima pieni jousipala poistetaan. 5 patruunan irtolipas. Sulkuväli ei muutu, ja aseella voidaan edelleen ampua myös alkuperäistä patruunaa; vain ulosveto vaatii silloin erikoistoimenpiteitä. Mittaero on niin pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä ja yleensä kaliiperimuutos vain paransi monen aseen käyntiä. Tarvittiin siis laippakantainen hylsy. Premium Dealer -kauppiailla erikoiserä kivääriä camo orange -värityksellä! (svh. Luotipiipun kaliiperi on, tai oikeammin oli, 6,5x55. TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI
RUOTSINMAUSERI
KALIIPERI 6,5
Omistan Tikan haulikon ja siihen rihlapiiput. Kaliiperi 22 LR. (svh. Ulosvedin muotoillaan ja hylsyjen kaulat lyhennetääl, jonka jälkeen patruunat voidaan ladata samoilla holkeilla kuin 6,5x55. Koska uudelleenpesitys ei ajatuksena kiinnostanut, lähdin liikkeelle samalta pohjalta kuin aikoinaan kaliiperin 7x54 omistajat. Laippakantainen versio 6,5x55:stä tehdään vastaavasti käyttämällä 7x57 R -hylsyä, joka painetaan ruotsinmause-
X
55 R
Remington 597 -pienoiskivääri + vaimennin on -pienoiskivääri -pienoiskivää n
Vasemmalla 7x57 R, sitten 6,5x55 ja 6,5x55 R.
Katso lähin Remington Premier Dealer -myyjäsi yyj os osoitteesta www.normark.fi soitteesta
Laippakantaisen ruotsinmauserin hylsyn muokkaus onnistuu helposti: Vasemmalla 7x57 R -hylsy, joka supistetaan 6,5x55- täyssupistusholkilla (toinen hylsy). Huomaa, että kaliiperin 6,5x57 R hylsy on ohuempi kuin 7x57 R, joten se ei sovellu edellä kerrotun muutostyön aihioksi.
449
vain
Remington 770 -kivääri
LAIPPAKANTAINEN
Kevään uutuuspaketti hulvattomaan hintaan. Aseen pääasiallinen käyttötarkoitus on peuran tai kauriin metsästys ja useimmiten haulipiipussa on täyteinen
Siinä missä vuosituhannen alku tarjosi lähinnä alati heikkenevää tasoa ja mautonta muotoilua, on kulunut vuosikymmen ollut hyvässä mielessä paluu menneisyyteen. Uutta vuodelle 2020 on tarjolla runsain mitoin toisin kuin vuosikymmen sitten.
26
TEKSTI: ARTO MÄ ÄT TÄ
WWW.REKYYLI.FI. KATSAUS ASEMAAILMAAN
VUONNA 2020
Kulunut vuosikymmen on ollut ase- ja metsästysharrastajan näkökulmasta tarkasteltuna varsin mielenkiintoinen
Nykyisellään näyttää kuitenkin siltä, että lyijyn käytön kieltäminen ulkoradoilla on poistanut ympäristöaktivisteilta yhden lyömäaseen. Lähinnä kehitystä on tapahtunut itselataavissa, joiden käyttö on monipuolistunut yksinkertaisesti siitä syystä, että osalla metsästettäviä alueita sallitaan ainoastaan haulikkokaliiperien käyttö myös suurriistan metsästyksessä. Tässä suhteessa Suomi saisi ottaa mallia muista Euroopan maista, jotka myöntävät poikkeuksia tässä suhteessa helpommin. Euroopan Unionin määräämä kiinteänä summana aseiden hankkimisen yhteydessä perittävä vero koski prosentuaalisesti eniten juuri halpoja ja käytettyjä aseita, joiden hinta nousi
WWW.REKYYLI.FI
helposti kaksinkertaisesti entiseen verrattuna. Toisaalta pyynnin kulun seuranta on vaikuttanut siihen, että toivottomalta näyttänyt tilanne saatetaan saada hallintaan jo lähitulevaisuudessa.
AMPUMAHARJOITTELU
Ampumaratojen ympäristövaikutusten kanssa vouhotus sai vuosikymmenen alussa aikaan sen, että ampumakeskusten merkitys nousi arvoon arvaamattomaan. Tässä artikkelissa muistellaankin menneitä samalla kun arvioidaan hieman myös tulevan vuosikymmenen tuulahduksia.
METSÄSTYSKIVÄÄRIT
2010 tarjosi laimeista uudistuksista huolimatta selkeän kulttuurishokin, kun kotimainen aseteollisuus elpyi muutaman entuudestaan alalla työskennelleen asesepän toimesta. Erityisesti nuoria metsästäjiä on järkyttänyt se, että verouudistuksen jälkeen saatavilla ei ole ollut enää edullista aloitushaulikkoa, ja yhä useampi nuori metsästäjä on joutunut turvautumaan laina-aseisiin. Toinen mielenkiintoinen ja historiallisesti merkittävä muutos on se, että kaikki perinteiset Yhdysvaltojen asevalmistajat ovat perustaneet tytäryhtiöt Eurooppaan johtuen yksinkertaisesti kyseisen maanosan viimeiseen asti hankaloituneista vienti- ja tuontimääräyksistä. Tämä on vaikuttanut positiivisesti riistakantoihin, ja toisaalta parantanut metsästyksen tuloksellisuutta. Toivottavasti tilanne muuttuu jatkossa siihen suuntaan, että alati vaivanneet laatuongelmat saadaan korjattua. Kynnys paremmille apajille lähtöön on madaltunut, ja parin viikon loma ajoitetaan yhä helpommin alueille, joissa metsästys on mielekkäämpää. sirpalealueille on saanut suosiota erityisesti asutuskeskusten läheisyydessä. Venäjän asetuotannon elpyminen on sen sijaan ollut ilahduttavaa, vaikkakin tilanne tavaran saatavuuden kanssa on alkanut saada samanlaisia piirteitä kuin tuonti Yhdysvalloista ennen vuotta 2014, jolloin tapahtui aiemmin mainittu totaalinen tyssäys. Muun muassa näiden tuotteiden menestyksen myötä muutama muukin asetehdas alkoi suoltaa entistä laadukkaampia perusaseita, joiden virta ei ole loppunut vieläkään. Yksi syy tähän oli ilmeisesti hyvin hanakasti vastustettu asevero, josta alettiin huhuilla juuri vuosikymmenen vaihteessa. Selkeänä miinuksena metsästyksessä on näkynyt itärajan räjähdysmäisesti noussut petokanta, joka on joissain paikoissa riistäytynyt siinä määrin käsistä, että suden ja karhun metsästystä on vapautettu ja poronhoitoalueelta tuttua kiintiömetsästystä sovelletaan nyt myös muualla. Tuolloin tuotantoon otettiin aiemmin Sakon nimeä kantaneet Vixen-, Forester- ja Finnbear-kiväärit, jotka alkoivat välittömästi ilmestyttyään myydä kuin häkä huolimatta tuolloin reiluhkosta 2500 euron hintalapusta. Pääosin itäisen Euroopan maissa toimiva "jenkkituotanto" ei ole vielä kuitenkaan noussut sille tasolle, mitä olisi odotettavissa. Yhtenä syynä tähän kehitykseen oli varmastikin se, että toimivien ja laadukkaiden lukkoaktioiden määrä oli jo tuolloin huono, ja kun kohtuukuntoisia laitteita ei ollut enää saatavilla, oli uudelle tuotannolle enemmän kysyntää. Tämä lupamenettely on osoittautunut toimivaksi, sillä uuden aseen kirjaaminen luvalle maksaa edelleen, mutta ei rasita viranomaiskoneistoa liiaksi. Tämä muutos oli luonnollisesti hankala, mutta kun hirvikantojen pitäminen kurissa myös asutuilla alueilla oli välttämätöntä, todettiin muutos joillekin paikoille sopivaksi. Metsästyshaulikoissa eniten muutosta on kaikesta huolimatta
aiheuttanut se, että yhä useampi maa luokittelee päällekkäispiippuiset tai rinnakkaispiippuiset metsästyshaulikot ensimmäiseen lupaluokkaan, eli yhdellä pitkän aseen luvalla saa ostaa ja omistaa useamman tämän lupaluokan aseen. Toinen puoli asiassa on se, että yhä useampi ostettava haulikko on uusien kivääreiden tapaan laadukas ja ostajan mittoihin valmistettu. Pahiten asiassa ovat kärsineet lähinnä eurooppalaiset tuontiyhtiöt, joista osa on ollut lähes täysin Venäjän varassa USA:n ongelmien jälkeen.
METSÄSTYSHAULIKOT
Jos kiväärimaailma on kaivannut kunnollisia amerikkalaisaseita, niin haulikkopuolella edullisten ja käyttökelpoisten "työkoneiden" puute on harmittanut ehkä vieläkin enemmän. Tästä johtuen uusien laatuaseiden kysyntä nousi huomattavasti. Nykyisellään näitä keskuksia on rakenteilla koko ajan lisää sitä mukaa kun perinteisiä ampumaratoja suljetaan muun rakentamisen tieltä. Tämä on toisaalta näkynyt negatiivisesti siinä, että muut haulikkotyypit käyvät metsästyksessä yhä harvinaisemmiksi, sillä metsästyskiväärin omistavalle helpointa on hankkia tällainen ase ilman luparuljanssia. Uusimmat huhut taas kertovat siitä, että verotusta oltaisiin porrastamassa, mutta tämä taas vaatisi lakimuutosta, joka ei ole toteutuessaankaan kovin ripeä. Kaikki muutokset lainsäädännössä eivät ole olleet harrastajille mieluisia, mutta toisaalta lievennyksiäkin on tapahtunut. pienoiskiväärikäyttöön myönnetään kuitenkin edelleen liian kitsaasti, vaikka lyijyn keräämiseen on ollut toimivia ratkaisuja jo pitkään. Jos 2010 näytti hankalalta, niin nyt tilanne on toivoton. Poikkeuslupia mm. Samaan aikaan laadukkaiden aseiden määrän noustessa heikompilaatuisten halpa-aseiden kulta-aika alkoi lähestyä loppuaan, ja vain ani harva valmistaja tarjoasi aseita ns. budjettiluokassa. Lyijyn käyttökielto rataolosuhteissa on saanut aikaan sen, että patruunavalmistajat ovat kilvan valmistelleet reunasytytteisten patruunoiden korvaavia tuotteita, mutta toistaiseksi hinta pitää ne pois kuvioista, sillä vaikka lyijy on korvaavia materiaaleja kalliimpaa, niin kaikkia korvaavien materiaa27
METSÄSTYSMAHDOLLISUUDET
Viime vuosikymmen on ollut kotimaisen metsästysmatkailun kultaaikaa siinä mielessä, että kun lentomatkailun verotus on vähentänyt intressejä lyhyisiin ulkomaanmatkoihin, on kotimaassa havaittu oman maan mahdollisuudet. Vain puolisen vuotta tämän jälkeen Saksassa kävi samankaltainen ilmiö, kun Model 98 -mallista ilmestyi modernisoitu versio, jonka hinta ei ollut aiempiin semi-kustomeihin nähden ollenkaan yhtä paha. Eurooppalaiset asevalmistajat ovat joka tapauksessa panostamassa enemmän itselataaviin, ja amerikkalaisten oma pumppuhaulikko kärsii ainakin vielä toistaiseksi amerikkalaisten aseiden ongelmista.
sastus painottuu enenevässä määrin merialueille, jotka ovat olleet etunenässä tarjoamassa laadukkaita ja antoisia eräelämyksiä. Pumppuhaulikot ovat vähentyneet käytössä huomattavasti, ja uusia yrittäjiä nähdään enää ani harvoin. Samalla marginaalialueiden rajoitukset ovat ajaneet metsästäjiä pois jossain määrin perinteisiltä alueilta. Sor-. Vuosikymmenen vaihde on aina oiva paikka tarkastella sitä, mitä valmistajat ovat kehittäneet uusien tuotteiden saralla, ja toisaalta myös sitä mitä muutoksia kymmenessä vuodessa on tapahtunut. Tällä hetkellä rajoituksia luotiaseiden käytölle ei ole vielä kovin monen riistanhoitoyhdistyksen alueella, mutta haulikkopyynnin salliminen ns. Jenkkitavaran hanat ovat olleet kiinni asepuolella jo viitisen vuotta, eikä helpotusta juurikaan ole odotettavissa. Suomessa asiaan ei lähdetty suinkaan ensimmäisten joukossa, mutta kahden vuoden kokemukset ovat osoittaneet ratkaisun toimivaksi ja järkeväksi
Vaikka sillä ei merkittävää ympäristö merkitystä olisikaan, on osa luotiaseiden valmistajistakin jo varautunut muutokseen luomalla lyijyttömiä luoteja. Kokeeseen liittyvä aseenkäsittelykoulutus kuuluu uusilla metsästäjillä osaksi metsästäjätutkintoa, mutta sen soveltaminen koko metsästäjäväelle on aiheuttanut resurssipulaa erityisesti pienissä riistanhoitoyhdistyksissä, joissa kouluttajia ja aseenkäsittelykokeen järjestäjiä on ollut liian rajallisesti. Kun vielä kymmenen vuotta sitten seosmateriaalien hinnat olivat korkeammat kuin lyijyllä, niin nykyään tilanne on kääntynyt päälaelleen. halpapatruunoille, joiden luotien toimivuus voidaan tuolloin käytännön kokeilla osoittaa epätasaiseksi. Vanhakantaisuudestaan tunnetut metsästäjät hakevat edelleen mahdollisimman edullista lyijypatruunaa erityisesti haulikkokäytössä. Vuonna 2016 jälleen kerran uudistunut ampumakoe on saanut aikaan vastustusta, sillä se rajaa käytännössä käytettävät aseet juuri niihin, joilla koe suoritetaan, ja toisaalta myös kokeen kustannuksia pidetään korkeina. viiveellä, sillä toistaiseksi eroa aiempaan ei ole ainakaan vielä havaittu. että myös haulikon metsästyspatruunoissa lyijyn käyttö on vähentynyt olemattomiin. Todennäköisesti valmistajat joutuvat hakemaan luodeille hyväksynnän ennen kuin ne sallitaan metsästyskäytössä. Käytännön metsästyksessä tulokset tulevat esille tn. Tois-
LYHYET ASEET
Uusi vuosikymmen on lyhyiden aseiden kehittymisen kannalta mielenkiintoista aikaa, sillä pari vuotta sitten voimaantullut säädös IPSC:n Production-luokan alapuolelle tulleen "jokkisluokan" eli sääntörajoitteisesti alle 1000 euroa maksavien pistoolien kesken on alkanut armoton kilpailu markkinaosuuksista. On edelleen epäselvää, miten tämä tulee vaikuttamaan jälleenladattujen patruunoiden käyttöön metsästyksessä.
TILANNE KOKONAISUUTENA
Tällä hetkellä yleinen mielipide on se, että muutoksia voitaisiin vastaisuudessa hieman jarrutella, sillä toistaiseksi kaikki muutokset ovat pitäneet sisällään ennalta arvaamattomia lieveilmiöitä. Tässä suhteessa siirtymäaika olisi saanut olla pidempi, jotta realistisesti riittävä määrä kouluttajia olisi voitu kouluttaa ajoissa. 2020-luku tulee olemaan mielenkiintoinen, mutta toisaalta metsästäjät varmasti toivoisivat, että vuosikymmen ei olisi niin mielenkiintoinen kuin edellinen. Jos osa muutoksista on parantanut joitain asioita, niin se on tullut vähintäänkin toisten asioiden kustannuksella.
PATRUUNAT
Patruunatehtaiden hössötys lyijyn vaaroista on saanut aikaan sen,
Vuonna 2020 asetekniikassa on tuskin tapahtunut suurta mullistusta, vaan nykyäänkin tutut konstruktiot pitävät yhä pintansa. Periaatteessa terveysongelmia luonnollisempana syynä on ollut lyijyn hinnan jatkuva nousu, ja sitä kautta patruunahintojen jatkuva nousu. Suurempi muutos on odotettavissa tarvikkeisiin, joissa kasvava vaikutus tulee olemaan ympäristönäkökulmilla. Harva edes enää muistelee, että kymmenisen vuotta sitten lähes kaikki produaseet olivat alle tonnin hintaluokassa. Uudistukset koskevat vain valmistusmateriaaleja ja luonnollisesti melkoinen määrä uusia kaliipereita on esitelty ampujien ja metsästäjien kummasteltavaksi. Tämän taas oletetaan hidastavan uutuuksien markkinoille tuloa, ja toisaalta muutama perinteinen metsästysluoti jää väistämättä pois markkinoilta. Lähitulevaisuudessa lehdessä tullaan paneutumaan siihen, onko Budget luokan aseella mahdollista kilpailla produssa ja SRA:ssa menestyksellisesti.
taiseksi on vielä epäselvää, miten muutos toteutetaan käytännössä, mutta ongelmia koituu erityisesti ns. Kehityksen alku on jo nyt nähtävillä esimerkiksi korvaavien haulimateriaalien muodossa, mutta on myös mahdollista että lyijyn käyttö kielletään kokonaan. Erityisesti syrjäseuduille kouluttajan saaminen ja kurssin järjestäminen on ollut kallista ja aikataulujen yhdistäminen on luonnollisesti aiheuttanut omat ongelmansa. Suurriistan pyyntiin tarkoitetuilla kiväärinpatruunoilla ja luodeilla muutos on ollut vähäisempää, mutta päänvaivaa lähes kaikille patruunavalmistajille on koitunut vuonna 2022 voimaan astuvasta säädöksestä, jonka mukaan kaikkien metsästysluotien on tuolloin täytettävä yhtenäiset laatuvaatimukset kaikissa EU-maissa. Myös bio-kiekot ja vastaavat tuotteet tulevat yleistymään.
28 WWW.REKYYLI.FI. Nykyään lyijystä saa maksaa korkeamman hinnan, ja siirtyminen lyijyn korvaavien materiaalien käyttöön on ollut myös luonnollinen. VUONNA 2022 VOIMAAN ASTUVAN SÄÄDÖKSEN MUKAAN KAIKKIEN METSÄSTYSLUOTIEN ON TUOLLOIN TÄYTETTÄVÄ YHTENÄISET LAATUVAATIMUKSET KAIKISSA EU-MAISSA.
lien kanssa esiintyviä teknisiä ongelmia ei ole saatu vielä ratkaistua. On jännä nähdä kuinka kauan tämä tonnin raja on järkevä, sillä perusaseiden hinnat nousevat noin viiden prosentin vuosivauhtia. Tähän oli toki totuttu jo aikaisemmin, mutta tiettyjen muutosten osalta voidaan sanoa, että niihin olisi tullut varautua metsästäjäkunnan puolelta jo aiemmin silloin kun muutoksia olisi voinut ohjata enemmän metsästäjien näkökulmasta
MUOVI30
STIIGA
OSA 1
TEKSTI: TERO KUITUNEN
WWW.REKYYLI.FI
Kyseisen pinnan muodostaa 6 mm paksu akseli, joka on päistään kiinni runkoon upotetussa teräskehyksessä. STI:n mukaan kyseessä on kuitenkin K100:n parannettu versio, jonka luomisessa myös STI on ollut mukana. Tämä ase on pohjana STI GP6:lle. GP6:ssa tätä riskiä ei ole, koska sulun avaa kehyksessä oleva vaakasuuntainen teräspinta. vuonna ulos 370 aseen testisarjan sekä tuloksien perusteella muokatun toisen valmistuserän. Niiden valmistajana oli Kinex Bytca ja ase esiteltiin vuoden 2000 IWA-messuill IWA-messuilla. Vuonna 2004 mallistoa ryhdyttiin jo laajentamaan, SA/DAkoneiston lisäksi luotiin DAO ja QA-koneistot sekä kahden laukauksen purskeita ampuva 102R ja sarjatuliversio 105R. Lisäksi kaikki koneiston pinnat on viimeistelty hyvin ja osa pinnoista on suorastaan peilimäisiä.
31
PYÖRÄHTÄVÄ PIIPPU
Iänikuisiin keikkapiippuihin kyllästyneille GP6 on mukavaa vaihtelua, koska se käyttää huomattavasti harvinaisempaa pyörähtävään piippuun perustuvaa sulkujärjestelmää. Myös sulkuolka ja sen vastinpinnat ovat mitoitukseltaan sellaiset, että kestävyysongelmia ei pitäisi olla tiedossa. Vuotta myöhemmin paikallisella konetehtaalla valmistutettiin ensimmäinen toimiva kappale nimellä Q2000, josta jo vuonna 1998 oli edetty K1mallin ensimmäisiin prototyyppeihin. Erona GP:n aseisiin nimenomaan laukaisu on parempi mm. Piipussa patruunapesän alapuolella taas on vastinpintana loivasti kiertyvä noin 15 mm leveä, mutta matala leikkaus, joka muotonsa
K100
Slovakialaisen K100-pistoolin kehityskaari on mielenkiintoinen. Rungossa oleva kehys toimii ikään kuin kehtona piipun takapäälle. Tällaiseen tappirakenteeseen liittyy ainakin periaatteessa pieni riski siitä, että tappi murtuu kovassa käytössä irti. Samana vuonna tuotantovaivuok keuksien vuoksi valmistus siirrettiin nykyiselle valmistajalle Grand Powerille, joka saikin jo seuraavana
WWW.REKYYLI.FI
GP6
Grand Power päätyi yhteistyöhön STI Internationalin kanssa, jolloin STI:stä tuli myös Grand Powerin edustaja monissa maissa. STI GP6
Amerikkalainen STI:n pistooli on monien hankintalistalla odottamassa päivää, jolloin rahavarat antavat myöten. Tällöin piipussa oleva massiivinen sulkuolka irtoaa luistissa olevasta tilastaan, ja luisti pääsee käymään yksin takana. Itse pääaihetta, eli GP6-pistoolia STI kaupittelee erityisesti palveluskäyttöön, eli sotilaille ja viranomaisille sekä siviilien suojeluaseeksi. Ensimmäiset K100-pistooliin johtaneet suunnittelupiirrokset tehtiin vuonna 1994 ja se patentoitiin tarpeellisilta osin vuonna 1996. Mekanismin toimintatavan perusteella uskoisin tämän olevan mahdollista, jos aseen materiaalit on valittu oikein. Nimeä STI GP6 kantava pistooli on slovakialaisen Grand Powerin valmistama ja sen alkuperäinen nimi on K100. Seuraava virstanpylväs olikin sitten vuonna 2006, kun esiteltiin K100Mk6, joka oli tarkoitettu nimenomaan Yhdysvaltain markkinoille. Koneisto vaikuttaa siten erittäin pätevältä ja pomminvarmalta. erilaisen virekynnen (sear) ansiosta, mikä viittaa vahvasti urheilukäyttöön. Ilmeisesti IPSC Production -hyväksyntää ajatellen aseen mahdollisesta urheilukäytöstä ei mainita mitään. Kun luistipiippu-yhdistelmä perääntyy, piipun alapinnan leikkaus osuu rungossa olevaan akseliin pakottaen piipun pyörähtämään. Grand Powerin tulevaisuudensuunnitelmista mainittakoon, että tarkoituksena on tuoda markkinoille myös .40 S&W ja .45 ACP -kaliiperiset versiot. Esimerkiksi Berettan tuotteissa piipussa on syvä ura, josta erillinen ohjaintappi kääntää sulun auki. Grand Powerin mukaan K100-pistoolilla on kestävyyskokeissa ammuttu yli 110 000 laukausta ilman, että aseen rakenne olisi rikkoutunut tai murjoutunut toimintaa haittaavaksi. ansiosta vaikuttaa lähes tuhoutumattomalta. Myös ysimillinen on valmistettu Yhdysvaltain ulkopuolella. Kehys muodostaa myös luistin johteet, ja piipun takapää on paketoitu tiukasti massiivisten teräsosien väliin. Yritys onkin huomannut markkinaraon ja alkanut täyttää sitä edullisemmilla aseilla.
Klassisen . Esimerkiksi Yhdysvalloissa STI on yrityksen edustaja yksinoikeudella. Huomattavaa on myös, että Grand Power valmistaa tulevaisuudessa myös erityistuotteita, joita on saatavana vain STI:n kautta.. Modifikaatioita tehtiin vielä muutamia seuraavien vuosien aikana. K100:aan päädyttiin K1:n mop difikaation se seurauksena vuonna 2002. Seuraavaksi STI päätti ottaa kohteekseen 9x19 mm:n palveluaseluokan, joka 1911-osaston jälkeen onkin luonnollinen etenemissuunta edullisissa aseissa. Tyylikästä siinä on myös moniin muihin muovirunkoisiin verrattuna piipun tukeutuminen myös alapuoleltaan teräsrakenteisiin. ACP "Coltin" ystävien päiväunet toteutuivat yhteistyössä filippiiniläisen Armscorin kanssa valmistetun STI Spartanin muodossa, ja kun ase osoittautui myös myynnilliseksi menestykseksi, on linjaa haluttu jatkaa. Rakennetta tutkittaessa valmistajan väitteet aseen kestävyydestä alkavat tuntua melko uskottavilta. Sama toimii osin myös toiseen suuntaan, eli STI hyödyntää Grand Powerin tietoutta entisen itäblokin markkinoille työntyessään ja GP toimii STI:n edustajana monissa Itä-Euroopan maissa ja muissakin maissa, joissa STI:llä ei ole ennestään jakelijaa
Hjorth Ab, (03) 234 4300
33. Vuorossa oleva patruuna on suoraan piipun linjalla, joten luodin muodollakaan ei ole oikeastaan merkitystä. Ensimmäisenä tutkimuksen alle otettiin joukko tehdaspatruunoita, joilla ammuttiin tavanomaiset kokeet. Piipussa on yksi suuri sulkuolka, jonka vastinura luistissa on myös kunnioitusta herättävän jämerää tekoa.
Norma / 20 mm
Leader / 52 mm Luodin lähtönopeus, m/s
Lapua Combat / 36 mm Osumakuviot 3 x 5 lks. Muuten huomautettavaa aseesta ei suuremmin löydy; ampuminen on vaivatonta, laukaisu on mainio, rekyylikäytös on maltillista ja niin edelleen. Kaikki harrastusampujan kaipaamat ominaisuudet ovat siten olemassa.
STI GP6
Valmistuttaja: STI International, Inc., Yhdysvallat Valmistaja: Grand Power s.r.o., Slovakia Kaliiperi: 9x19 mm Kapasiteetti: 15+1 Pituus: 202,5 mm Korkeus: 133,5 mm Leveys: 40 mm Piipun pituus: 108 mm Paino: 740 g Hinta: noin 600 euroa Maahantuojat: Oy M. Piipun pyörähtäminen saadaan aikaan piipussa olevalla omintakeisella viistopinnalla ja rungossa olevalla poikittaistapilla. Tuloksia voisi pitää hiukan pitkästyttävinä, sillä eri patruunat pärjäsivät kokeessa hyvin tasaisesti. Vaikka osoittimet ovat periaatteessa kiinteät, on sivusäätö on kerrankin helppoa. Jos käytännön tarkkuutta ryhdyttäisi parantamaan, saattaisi siinä olla ensimmäinen muutoskohde. Eri käyttötarkoituksia varten tähtäimet ovat vaihdettavissa ja myös valmistaja tarjoaa eri vaihtoehtoja. Osumakuvioiden ampuminen oli muutoin varsin helppoa, joskin aseen vakiotähtäimet eivät sovi puuhaan erityisen hyvin. säädettävät tarkkuustähtäimet.
Eräs keikkaamattoman piipun eduista on syöttövarmuus, joka GP6:n tapauksessa on helposti nähtävissä. Muutoin tulokset olivat melko tasaisia keskiarvon vaihdellessa 60 mm:n molemmin puolin. Takatähtäimessä on kiinnitysruuvi, jonka avaamisen jälkeen kevyt kopautus siirtää takatähtäintä urassaan. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy tilanne, jossa piippu on jo etuasennossaan ja sulkuolka on kääntynyt kiinni luistiin.
Piippu on erikoisen näköinen, mutta laadukas. Nokio Ltd., (09) 5419 433 EF-Security Oy, (020) 785 6550
Vaikka aseessa on polymeerirunko, aseen tekniikka on teräsrakenteisiin perustuvaa. Siinä on käytetty tavanomaista rihlausta, joka vakauttaa hyvin kaikki kaliiperissa käytetyt luodit, painosta tai materiaalista riippumatta. Tämä jakaa rasitusta ja parantaa aseen kestävyyttä. luistinjohteet, syöttörampin sekä osan sulkujärjestelmästä. / 25 m Keskiarvo 314,4 336,7 362,8 327,9 Hajonta 21,65 25,06 8,40 17,91 Pienin 20 mm 52 mm 36 mm 58 mm 55 mm Keskiarvo 45 mm 59 mm 58 mm 63 mm 63 mm
SOPIVUUS TOIMINTALAJEIHIN?
STI:n aseiden suurin käyttäjäkunta Suomessa ovat toimintalajien harrastajat ja niinpä on luonnollista, että GP6:n sopivuus kyseiseen käyttöön kiinnostaa. Kun piippu perääntyy luistin mukana taakse, sekä sen takareuna, että sulkuolka törmäävät kehykseen. taan luonnollisesti joku hinta, tässä tapauksessa laukaisun pituus on melkoinen. Ainoastaan Norma TC säväytti erityisesti yhdellä "tuurikasalla", jossa reiät olivat kiinni toisissaan. Tarjolla on mm. Rungon sisällä on teräskehys, joka muodostaa mm. Hjorth Ab, (03) 234 4300 · Lapua: NorDis Oy, (06) 431 0301 Sellier & Bellot: Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999 · CCI: Oy K. Tällainen säätö on koeaseen tapauksessa täysin riittävä, koska osumat tulevat korkeussuunnassa tähtäyspisteeseen 25 metrin etäisyydeltä. Patruunapesän suu on voimakkaasti avarrettu,mikä osaltaan selittää hyvää syöttövarmuutta.
MUKAVASTI TARKKUUTTA
STI GP6:n tarkkuuskokeisiin ryhdyttiin mielenkiinnolla. Artikkelin seuraavassa osassa Hannu Uronen paneutuukin juuri STI GP6:n ja toimintalajien yhteensovittamiseen.
WWW.REKYYLI.FI
Patruuna Norma 8 g FJTC Leader 8 g FMJ Lapua Combat 8 g FMJ Sellier & Bellot Nontox 8 g TFMJ CCI Blazer 7,5 g FMJ
Hitain 300,5 322,9 358,3 315,5 -
Nopein 322,2 347,9 366,7 333,4 -
Norma: Urheilu & Kalastus Oy, (08) 321 7262 · Leader: Oy K. Tähtäimet ovat tarkkuusammuntaankin riittävät, kolmella huomiopisteellä varustetut palvelustähtäimet
KAKSINTAISTELUSSA
TEKSTI: AIMO PAUKKU JA TESTIRYHMÄ
34
WWW.REKYYLI.FI
Siinä missä Beretta on todennäköisesti keskittymässä tulevissa pistoolisuunnitelmissaan
kovasti 90two:n konseptin pohjalle, Taurus siirtyy perinteisemmistä asemalleistaan muovirunkoisten mallien valmistukseen. Ainoat selkeät eroavaisuudet ovat juuri varmistinrakenteiden aiheuttamat muutokset luistin peräosassa. TAURUS PT99 AFS
Vielä 1990-luvulla pistoolien kovinta kärkikastia olivat Beretta 92 ja sen johdannaiset. Sattumalta vertailuun saamamme kappale Berettalta oli valmistajan Inox-malli, joten päädyimme vastaavasti Tauruksen kirkaspintaiseen versioon, joka on mallimerkinnältään PT99 AFS. Luonnollinen ostaja oli paikallinen Forjas Taurus, joka sai kaupassa myös kaiken irtaimiston, työkalut, piirustukset ja kokeneet työntekijät. Tätä edellä mainittua eroa onkin aina pidetty suurimpana erona näiden kahden aseen välillä. Tosin Berettalla näyttää olevan tapana lyödä tarkistusleimoja joukoittain juuri luistin sisäpuolelle, joka ei ainakaan esteetikkojen silmään näytä hyvältä.
ULKOISESTI
Väittely siitä, kumpi varmistinratkaisu mihinkin käyttöön sopii, on jo sen verran vanhanaikainen ja kulunut aihe, että päätimme jättää perinteisen decocker-varmistinratkaisun lähes huomiotta ja keskittyä pelkästään niiden käytännön toteutukseen. Ehkä hiukan yllättävästi Tauruksen sisäosien ratkaisu vaikuttaa pintapuolisesti paremmalta. VarWWW.REKYYLI.FI
mistinkoneistoa lukuun ottamatta molempien aseiden perustekniikka on nimittäin täsmälleen samanlainen. Tässä artikkelissa kuitenkin vertailemme Tauruksen PT99:ää ja Berettan 92-mallia, ja unohdamme mahdolliset rinnakkaismallit tai tulevaisuuden saatavuudet.
lään, vaan sisäpinnoissa on aina vähän karstaa, ellei käytä metalliosia liuotinkylvyssä asti. Ylös nostettuna se toimii normaalina varmistimena, jolloin asetta on mahdollista kantaa viritettynä ja varmistettuna (mikä Berettassa on mahdotonta) ja alas painettaessa se vapauttaa iskuvasaran vireestä, kuten Berettassakin. Itse asiassa tämän mallin valmistus on jo lopetettu ja valmistus on siirretty malliin SS17, joka eroaa PT99:stä vain rungon alareunaan koneistetun tarvikekiskon osalta. BERETTA 92 FS INOX VS . Siinä missä Berettan luistiin sijoitettu varmistin toimii vain iskuvasaran vapauttimena (ns. Tauruksen sisäosat on helpompi puhdistaa, vaikka varsinaisia työstöjälkiä onkin enemmän. Decocker), niin Tauruksella rungossa sijaitseva varmistinrakenne on tavallaan kaksitoiminen. Kuorten alle katsoessa aseet saattavat pikaisesti vilkaistuna mennä jopa sekaisin keskenään. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että tavallisen 92-mallin lisäksi Berettalta löytyy muitakin malleja, joissa varmistinratkaisu on toteutettu perinteisemmin ja varmistin on sijoitettu runkoon, jossa se on paremmin monen ampujan peukalon ulottuvilla. Oma veikkaukseni on, että molempien asemallien valmistus loppuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hollywood oli tehnyt oman osansa aseen markkinoinnissa, eikä edellisellä vuosikymmenellä alkanut wonderninebuumikaan sitä heikentänyt. Tässä suhteessa on sanottava, että testiryhmän mielipiteet jakautuivat melko selkeästi. Lähes ampumattoman testiaseen ollessa kyseessä varmistinvivut olivat kuitenkin erittäin jäykät ja varsinkin viritinvapautuksen käyttö Tauruksessa oli hankalaa.
35
PINTAA SYVEMMÄLTÄ
Kuten sanottua, ulkoisesti aseet eroavat toisistaan vähän, mutta ainakin enemmän kuin sisäosat. Berettan varmistinta pidettiin ehdottomasti paremmin muotoiltuna ja kevyemmin toimivana, kun taas Tauruksen varmistinratkaisua pidettiin teknisesti toimivana. Osaksi tämä johtuu siitä, että Berettan viimeistelyratkaisuna on ollut kevyt lasikuulapuhallus, joka tekee metallin pinnasta karhean ja siten helposti likaantuvan. Näiden kahden aseen vertailu teknisesti on joko vaikeaa tai helppoa riippuen siitä, miltä suunnalta niitä tarkastelee. Kun tilaus oli täytetty vuonna 1980, Beretta halusi päästä Sao Paulossa sijaitsevasta tehtaasta eroon. Beretta sai vuonna 1974 suuren tilauksen Brasilian armeijalta ja joutui osana sopimusta rakentamaan Brasiliaan aseita valmistavan tehtaan. Nyt katsomme, miten ase mielestämme eroaa "kopiovalmistajaksi" usein nimetyn Tauruksen PT99-mallista.
Taurus päätyi valmistamaan kopiota Beretta 92:sta ikään kuin vahingossa. Oli ilmeistä, että Taurus ryhtyisi valmistamaan 92:n kopiota ja että kopiot olisivat hyvin uskollisia alkuperäiselle. Varsinainen tekninen ero löytyykin juuri varmistinkoneistosta. Puhtaaksi Berettaa ei siis saa oikein mil-
Laukaisun laadussa Taurus on kuitenkin parempi, sillä siitä puuttuu Berettan laukaisun epäpuhtaus ja se ei ole läheskään yhtä venyvä. Luistinvapautussalpa on molemmissa aseissa hyvin samanlainen. Tämä toki voi olla yksilökohtainenkin ominaisuus. Lisäksi sen hahlo on mielestäni aivan liian ahdas. Suoraan sanottuna kumpikin tähtäin on tarkkuusammuntaa ajatellen kamala, ainoastaan tummaa taustaa vasten rosterinen jyvä näkyy jotenkin. Berettan ja Tauruksen välisessä vertailussa erot vaikuttavat pieniltä, mutta rajatapauksissa ero on merkittävä.
Varmistimen terävähkö muotoilu ei ainakaan parantanut asiaa. Yksitoimilaukaisun vas-
tusten ero on pieni ja sitä tuskin huomaa: Beretta kellotti 2,48 kg ja Taurus 2,67 kg. Käsittelykokemukseen liittyen Tauruksessa on nykyaikaisempi suurikokoinen karhennus luistiin otepinnassa, kun taas Berettan kiinteä tähtäin vakuuttaa Tauruksen säädettävään version verrattuna.
Lippaansalpa ja siihen ulottuminen ovat joillekin ampujille eräs kriittisimmistä yksityiskohdista. Vasemmalla Beretta, oikealla Taurus. Muut hallintalaitteet ovat hyvin samankaltaisia. Toinen ero löytyy aseiden laukaisusta. kuvissa, joissa luistit on kuvattu alapuoleltaan. Tarkkuuskokeessa aseiden välille ei saatu kummoistakaan eroa. Molemmilla aseilla kaikkien patruunoiden keskiarvojen keskiarvo oli noin 80 mm. Jos jokin ero pitää kaivaa esiin, Taurus kävi paremmin Wolfilla ja Normalla, kun taas Beretta kävi paremmin kokonaisuutena kaikkein epätarkimmalla patruunalla, Lapua Combatilla. Tähtäimen perusteella Taurus onkin parhaimmillaan rauhallisessa rata-ammunnassa, kun taas Berettan suuntauslaitteisto viittaa palvelusasemaailmaan. Purkusalpa toimii paremmin Berettassa, kun taas Tauruksen vastaavaa osaa on jostakin syystä vaikeampi käyttää. Liipaisimien muotoilussa on eroa ja Taurus miellyttääkin enemmän käyrään liipaisimeen ihastuneita. Tässä suhteessa aseet ovat samalla viivalla, koska tähtäimet ovat kiinteät, eikä niitä voi kotikonstein vaihtaa. Kuvapari on hyvä esimerkki siitä, kuinka paljon pieniä muutoksia Taurus on aseeseen tehnyt. Berettassa sama mitta on 1,4 millimetriä. Niiden toteutus on nähtävissä mm. Berettassa on molempikätinen vireenpoisto ja Tauruksessa perinteisempi varmistin. Mittaeroja näissä ei juuri ole, joten syy on laitettava Tauruksen liukkaamman pintakäsittelyn ja pyöreämmän muotoilun piikkiin. Molempien aseiden huonoin ominaisuus oli kuitenkin metallinvärinen etutähtäin, jonka näkyminen vaaleaa taustaa vasten on todella vaikeaa. Tauruksen tähtäin on todella ruma, ja vaikka se on valmistettu teräksestä, se on varsin herkkä vaurioitumaan. mittaustulos, jonka perusteella peukalolla on vain kaksi milliä pidempi matka ampumaotteesta Berettan varmistimen poistoon kuin Tauruksella. Suurin yllätys oli halpispatruuna Leaderin hyvä käynti. Vaikka Berettan kahva on itse asiassa paksumpi, lippaanvapauttimen rakenne kahvalevyjen muotoilun (tai sen puutteen) kanssa saa Tauruksen kahvan vaikuttamaan selkeästi kömpelömmältä. Molemmilla aseilla keskiarvo on käyttökelpoinen: alle kolme tuumaa.
Aseiden ulkonäkö ja perusrakenne ovat hyvin samankaltaiset. Aseiden etutähtäimet ovat kiinteä osa luistia ja niissä on punainen maaliläikkä huomiopisteenä. Vaikka tässä suhteessa Beretta vie voiton hyvin niukasti, se voittaa Tauruksen puolella kierroksella lippaanvapauttimen suhteen. Tauruksen lippaanvapautinnappi on 4,6 mm kahvalevyn pintaa syvemmällä. Suurin tekninen ero aiheutuu erilaisista varmistinmekanismeista. Mittauskohtina pidettiin varmistinvivun keskipistettä ja peukalonhangan sijaintia ampumaotteessa. Alempana olevassa Tauruksessa on vain piikkivarmistin, kun taas Berettassa on nähtävissä sen lisäksi myös vireenpoistomekanismin rakenteita.
36 WWW.REKYYLI.FI. Rankassa käytössä Tauruksen takatähtäimeen tulee myös klappia ja suurikokoinen tähtäin myös peittää laajemmin näkökenttää. Beret-
tassa se on kuitenkin hiukan paremmin käytettävissä, sillä luistissa sijaitseva varmistin ei osu sormen tielle. Jos oletettaisiin, että Tauruksella ampuva joutuisi vapauttamaan lippaan ampumaotetta muuttamatta, tarvitsisi peukaloon saada yksi lisänivel.
AMPUMARADALLA
Ammuttaessa aseiden välillä on havaittavissa vain pieniä eroja. Käytettävyyden kannalta Taurusta (vas.) ja Berettaa (oik.) erottavat tekijät mahtuvat yhteen kuvaan. Hiukan yllättävä oli mm. Selvin ero on tähtäimissä, joiden suhteen
Berettan linjakas kiinteä takatähtäin päihittää selvästi Tauruksen säädettävän tähtäimen. Toisaalta taas Tauruksen varmistimen sijainti on varsinkin lyhytsormisille selkeästi parempi, vaikka Beretta ei hirvittävästi siinä häviölle jääkään
MANURHIN MR .22 MATCH & MR .32 MATCH
EUROOPPALAISET EDUSTAJAT
TEKSTI: ARI SIUKOL A
Manurhin on yksi harvoista eurooppalaisista laaturevolvereiden valmistajista. Nyt testattavat Manurhinin revolverit ovat puhtaaseen kilpa-ammuntaan mainio valinta.
Manurhin eli Manufacture du Haut Rhin on valmistanut lyhyitä aseita toisen maailmansodan loppuvaiheista asti, jolloin sen valmistusohjelmaan kuului Saksalaisen Waltherin PP, PPK ja P-38 -pistooleiden valmistus lisenssillä. Se oli takoaihiosta valmistettu erittäin tarkkakäyntinen revolveri, jonka valmistaminen vaati todella huomattavan määrän käsityötä, mikä nosti aseen hinnan korkealle tasolle. Tuotantoon päässyt revolveri kantoi mallimerkintää MR 73. Tämän vuoksi ase päätyi rans-
kassa lähinnä poliisin erikoisyksiköiden käyttöön, mutta kuitenkin myös siivileille ammunnan harrastajien käsiin. Tehdas teki MR 73 -mallista useita muunnelmia urheiluampujia ajatellen. Nyt testattavat aseet ovat juurikin yksiä näistä muunnelmista ja ne kantavat kyljessään mallimerkintää Match.
ASEET
Testiaseista toinen on kaliiperissa .22 LR ja kantaa siis nimeä MR .22 Match, kun taas toinen aseista on kaliiperissa .32 S&W ja on mallimerkinnältään MR .32. Sen valmistamien aseiden hyvä maine on jo yksistään tärkeä myyntivaltti. Vasta 1970-luvulla Manurhin ryhtyi valmistamaan revolveria, joka oli suunniteltu alun alkaen Ranskan
38
poliisin käytettäväksi, mutta myös urheiluampujille sopivaksi. Testiaseet olivat käytettyjä, mutta mainiossa kunnossa. Kaliiperiltaan pienempi versio oli lähes uutta vastaava.
WWW.REKYYLI.FI
kestäväksi. Rullan pyörimissuuntaisen lukituksen kolot ovat leveydeltäänkin varsin suuret. MR .32:ssa lukitsintappi sijaitsee ejektoritangon suojuksen sisällä S&W:n tapaisesti. MR .32 -malliin on tässä yksilössä asennettu Nillin valmistama säädettävä anatominen yhden käden kahva, jota aseen omistaja on hieman muokannut. Aseet ovat perusrakenteeltaan keskenään samankaltaisia, eikä niistä löydy muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta suuria eroavaisuuksia. Kaliiperiltaan pienemmän aseen kahva on myös anatomisesti muotoiltu yhden käden kahva, mutta Morinin valmistama. Kummankin aseen piipussa on samanlainen tähtäinkisko, johon etutähtäin kiinnittyy. Kahvakulma tuntuu luonnolliselta ja ote muodostuu ns. Piippuprofiili on Manurhineissa keskenään hieman erilainen; MR .22:ssa piipun kummallakin sivulla on noin 80 mm pitkä tasainen kohta, josta löytyy piipun vasemmalta kyljeltä aseen malli ja oikealta kaliiperi, kun suurempikaliiperisessa veljessä piippu noudattaa pyöreitä linjoja. Etutähtäin on sivuprofiililtaan hyvin lyhyt, jotta tähtäinväli on saatu kasvatettua mahdollisimman pitkäksi. Piipun ja rullan ns. Takatähtäin sijoittuu myöskin hyvin taakse ja se tuleekin kehyksen takareunan yli noin 20 mm. Morinin kahva sopii omaan käteeni varsin hyvin ja muodostaa erittäin hyvän ja tukevan otteen. Etutähtäin kiinnittyy kiskosta löytyvään pituussuuntaiseen uraan yhdellä kuusiokoloruuvilla. Rulla lukittu kummassakin mallissa takaosastaan kehykseen samalla tavalla kuin esimerkiksi Rugerin ja Smith & Wessonin kaksitoimisissa revolvereissa: ejektoritähden keskeltä painuu kehykseen jousiavusteinen tappi. MR .32:ssa tätä toimintoa on hieman muutettu aseen omistajan toimesta; iskuvasaran palautumisesta vastaava jousi on poistettu, joten liipaisin ja iskuvasara eivät palaudu normaaliasentoon ennen
MR .22 Matchin rullalle on lisätty lukitusta parantamaan jousipaineella toimiva kuula, joka painuu kehyksestä rullan aisaan.
WWW.REKYYLI.FI
Iskuvasaran kannus on suhteellisen jyrkässä kulmassa ylöspäin. Sen sijaan matalammasta ejektoritangon suojuksesta johtuen MR .22:een on koneistettu ura, johon on kiinnitetty erillinen lukitinkappale. Nillin kahva aseen omistajan säätämänä ei täysin sovi omaan käteeni. Tähtäinväliä on jatkettu tuomalla takatähtäin kehyksen reunan yli noin 20 mm.
Manurhinien liipaisimet on erittäin hyvin karhennettu pystysuuntaisesti. Kaliiperiltaan suuremmassa mallissa etutähtäin on Partridge-tyyppinen ja leveydeltään noin 4,2 mm, kun .22-kaliiperisessa muoto on sama, mutta leveys on noin 3,5 mm. Kehyksen etupuolelta löytyy kuula, joka työntyy jousen avulla rullan aisan sisälle lisäten rullan lukitukseen hieman jäykkyyttä. Kumpikin ase on suunniteltu siten, että aseen iskuvasara palautuu iskun jälkeen hieman taaksepäin, kun liipaisimesta päästetään irti. Ejektoritangon päästä sen sisään painuu kärjestään kartion muotoinen tappi. MR .32 Match -mallissa on lisäksi piippupaino, joka muuttaa aseen balanssia MR .22:een verrattuna. Tällä tavoin on saatu säädeltyä rullan kokonaispainoa tehokkaasti erityisesti pienempikaliiperisen aseen kohdalla, jossa rullan seinämävahvuus olisi muutoin kenties turhankin suuri. Piippu jatkuu kehyksen sisäpuolelle hyvän matkaa, jotta aseessa on voitu käyttää lyhyttä rullaa (33,9 mm/.22 ja 33,0 mm/.32) lyhyen luodin vapaalennon aikaan saamiseksi. Liipaisimesta löytyy jälkivedonsäätöruuvi.
Aseet saatiin testiin lainaksi yksityishenkilöltä, jolla ne ovat olleet kovassa harjoitus- ja kilpakäytössä. Kyseisenlainen mekanismi on tuttu Smith & Wessonin revolvereista. MR .22 -mallissa on lisäksi kolmas lukituspiste rullalle, joka sijaitsee rullan aisassa. Tähtäinkuva muodostuu kummassakin yksilössä varsin tiukaksi. Piippupaino kiinnittyy piipun alapuolelle ejektoritangon suojuksesta löytyviin reikiin kahdella kuusiokoloruuvilla.
TEKNIIKKAA JA EROAVAISUUKSIA
Revolvereiden piipun pituus on 152 mm (6"). MR .32 Matchissä iskupiikki on asennettu itse iskuvasaraan, kun pikkuveljessä se on sijoitettu kehykseen. Hahlo on MR 32:ssa reu-
noiltaan aavistuksen ulospäin kalteva ja yläosasta leveydeltään noin 4,2 mm, kun taas MR .22:ssa reunat ovat suorat ja hahlon leveys on noin 3,5 mm. Tässä kahvassa ei ole säätömahdollisuutta, joten mahdollinen muokkaaminen on tehtävä puuttumalla fyysisesti kahvan puurakenteeseen joko lisäämällä tai poistamalla siitä materiaalia. Sen erittäin voimakkaat karhennukset takaavat hyvän pidon.
39. Sen kahvakulma tuntuu myös hieman jyrkemmältä kuin Morinikahvassa. Tämä lukitaan lohenpyrstömalliseen uraansa yhdellä kuusiokoloruuvilla. Ejektoritangon suojus jatkuu kummassakin mallissa piipun suulle saakka mutta MR .22:ssa se on hieman matalampi muodoltaan. Tällöin iskupiikki vetäytyy kehyksen sisään, eikä se ole kosketuksessa nalliin. Sormi pysyy loistavasti paikallaan vaikka hieman hikisenäkin. Hahlo ja jyvä ovat fyysisiltä mitoiltaan saman levyiset. Rullassa on jonkin verran pyörimissuuntaista välystä, mutta se poistuu lähes kokonaan, kun liipaisin on painettuna pohjaan, koska rullan pyörittäjä pitää rullaa otteessaan koko laukaisutapahtuman ajan. Kummassakaan yksilössä rullan aisa ei pääse elämään kehyksessä lainkaan.
Kummankin revolverin rullassa olevat kevennykset ovat hyvin suuret. liekkiväli on kummassakin yksilössä kiitettävän pieni: MR .22:ssa alle 0,05 mm ja MR .32:ssa 0,05 mm. Rullan toinen lukituskohta on niin ikään samantapainen kuin Smith & Wessonin monissa revolvereissa. Erityisesti MR .32 Matchin tähtäimien tähtäinkuva on tiukka mutta selkeä
Iskuvasaran tyvestä puuttuu kaksitoimisuudessa tarvittava vire- tai virityskynsi. Kahvarunko on hyvin samankaltainen kuin Smith & Wessonin K-runkoisissa revolvereissa. Patruunoiden korkeahko 64 sentin kappalehinta näytti sopivan tuloksien puolesta Manurhinille. MR .32 Matchin vastaava kohta on samankaltainen kuin esimerkiksi monissa Smith & Wessonin revolvereissa.
kuin iskuvasarasta on hieman vetänyt taaksepäin. Magtechin pienin kuuden laukauksen kasa kutistuu 22 millimetriin, kun tuo yksi kärpänen poistetaan kuvioista. Sen kul40
mat on jätetty teräviksi ja otepinnan karhennus on tehty voimakkaaksi. Koska kahva on tässä yksilössä itselleni hieman väärän kokoinen, aseella ammutut laukausmäärät jäivät kohtalaisen pieniksi tarkkuuskokeen lisäksi, josta tuonnempana. Runko on kuitenkin sen verran eri muotoinen ja kokoinen, että kahvalevyt eivät ole yhteensopivia.
AMPUMAKOKEMUKSIA
Manurhinin käsittely on samankaltaista kuin minkä tahansa kaksitoimisen revolverin; helppoa ja yksinkertaista. Aseet toimivat kuten on suunniteltu, ja jos tietää tiukat toleranssit, aseen puhdistamiseen osaa suhtautua siihen vaadittavalla tavalla.
TARKKUUSKOE
Aseilla ammuttiin tarkkuuskoe 25 metrin sisäradalla tukea käyttäen. Rulla aukeaa aseen vasemmalla kyljellä olevasta painikkeesta, joka liikkuu piipun suuntaisesti. Patruunapesien mitoitus on hyvin tiukka ja sinne kertynyt vaha estää jossain vaiheessa uuden patruunan pohjaan painumisen. Vaikkakin wadcutter-tyyppisen luodin ontto perä on tarkoitettu laajenemaan piipun mittoihin voi asialla teoreettisesti olla vaikutusta kyseisessä tapauksessa.
WWW.REKYYLI.FI. Suurikokoinen yhden käden kahva on hieman tiellä patruunoita syöttäessään, mutta se ei kuitenkaan aiheuta merkittäviä ongelmia. Niiden lataaminen onnistuu muitta mutkitta asetta vasemmassa kädessä pidellen ja oikealla kädellä patruunoita rullaan laittaen. Kummankin aseen laukaisuvastuksessa on hyvin vähän vaihtelua. Kannuksen reunat ja kulma on jätetty hyvin teräviksi, joten nahka kuluu hieman peukalosta, oli sitten kyseessä iho taikka hansikas. Asetta viritettäessä kehyksen reunan yli tuleva takatähtäin estää hieman kulkua iskuvasaran kannukselle, joka on kohtalaisen pystyssä asennossa piippulinjaan verrattuna. Patruunoiksi MR 32:lle valittiin edullinen Magtechin 6,35-grammaisella (98 gr) LWCluodilla ladattu patruuna, jonka kappalehinta on noin 30 senttiä. Tuntumaltaan laukaisu on kummassakin yksilössä todella puhdas ja venymätön. Koneiston ainoat kierrejouset löytyvät rullan avauspainikkeesta ja rullan pysäyttäjästä. MR .22 Match -mallissa kaliiperi tuo hieman ongelmia luodissa käytettävän vahan vuoksi. Lapuan patruunalla ei ollut mitään vaikeuksia yhdenkään patruunapesän kanssa ja sillä kasat olivat aina siistejä nippuja ilman kärpäsiä. MR .32:n leveämmät tähtäimet olivat itselleni selkeästi sopivammat kuin MR .22:ssa olevat, joiden tihrustaminen teetti paljon työtä ja hieman myös tuskaa. Aseen omistaja suoritti vielä jälkikäteen testiammun-
nan kummallakin aseella siten, että aseet oli kiinnitetty penkkiin eliminoiden ihmisen tuomat vaikutukset. Toiseksi testipatruunaksi valittiin Lapuan niin ikään LWC-luodilla ladattu patruuna, jonka luodilla oli myöskin painoa 6,35 grammaa (eränro. Aseesta oli kuitenkin helppo havaita erityisesti hyviä puolia, kuten piippupaino, joka tekee aseesta hieman etupainoisen. Ainakin itse koin tämän varsin tärkeäksi aseella ammuttaessa. Laukaisukoneisto on toteutettu varsin yksinkertaisesti sekä lehti- että kierrejousia käyttämällä. 123 UARIN). Kummallakaan aseella ei saatu ainuttakaan häiriötä ammuntojen aikana. Erityisesti MR .22:ssa ejektoritähti törmää kahvan reunaan, kun ejektoritangosta työntää hylsyt ulos, mikä estää hylsyjen vapaan poistumisen. Kummankin aseen laukaisu on erittäin helppo lähinnä sen selkeyden, puhtauden ja kohtalaisen kevyen laukaisuvastuksen vuoksi. Yhden käden kahva hankaloittaa hieman rullan tyhjentämistä. Piippukäärmes onkin lähes pakollinen varuste radalle lähdettäessä. Syytä Magtechin patruunan toimimattomuuteen voi vain arvailla, mutta purkamissani patruunoissa luodista kävi ilmi kaksi tärkeää seikkaa: Lapuan patruunassa käytetyn luodin perä on täysin symmetrinen, kun Magtechissa se on selkeästi hieman epämuodostunut. Ainoa ero on se, että aseet ovat vain yksitoimisia. Lehtijousi on valittu pääjouseksi sekä liipaisimen palautinjouseksi, kuten myöskin rullanpyörittäjän jouseksi. MR .32 Matchillä ampuminen on helpohkoa ja erittäin mietorekyylinen .32 S&W -patruuna on todella mukava ampua. Tällä on saatu laukaisua hieman keveämmäksi ja kenties aavistuksen selkeämmäksi, mutta sillä on saatu myös estettyä liipaisimen nopea ja voimakas palautuminen aseen lauettua, mistä on apua jälkipidon ja sormivoimien käytön kanssa. Aseilta odotettiin lähtökohtaisesti keskinkertaista parempaa tarkkuutta, eikä tässä jouduttu pettymään. Pienin kuuden laukauksen kasa sillä oli 18 mm, kun Magtechillä vastaava oli huolestuttavat 50 mm. Yhden käden kahvasta johtuen etusormi nousee liipaisimella kuitenkin helposti hieman liian ylös, mikä nostaa laukaisuvastusta. Kahvarungon sisältä löytyy iskuvasaran jousi sekä liipaisimen palautinjousi, joka on säädettävissä.
MR .22 Matchin matalammasta ejektoritangonsuojuksen profiilista johtuen rullan lukitukselle olennainen kappale on istutettu paikalleen lohenpyrstöuraansa kuusiokoloruuvilla kiinnittämällä. Laukaisuvastus MR .22 Matchissä on noin 1200 grammaa ja MR .32 Matchissä noin 1300 grammaa. Liipaisin on sivuprofiililtaan hyvin kaareva ja sen otepinta on tasainen mutta tehokkaasti uritettu. Jos liipaisimesta vetää iskuvasaran ollessa ala-asennossaan, iskuvasara painuu hieman alaspäin ja rulla pyörähtää yhden pykälän. Iskuvasaran kannus on pitkähkö ja hyvin pystyasennossa. Aseiden lähtökohtana toimiva MR 73 on kaksitoiminen revolveri mutta Match-mallit toimivat vain yksitoimisina ulkonäöstään huolimatta. Erityisesti MR .32 Match lunasti lupauksensa tarkkuuskokeessa ja sillä saadut kasat olivat hyviä, mutta osaltaan ne aiheuttivat ihmettelyä. Testissä kävi heti ilmi, että yksi Manurhinin patruunapesistä "hylki" jostain syystä Magtechin patruunaa ja kasoissa aina yksi osumista oli selkeästi irrallaan. Laukaisukoneistoa pystyy hieman säätämään; liipaisimen jälkiveto on säädettävissä, kuten myös liipaisimen palautinjousen vastus. Tästä johtuen kannuksen kulmasta tulee otettua helposti peukalolla kiinni asetta viritettäessä. Tämä ei kuitenkaan ole suuri ongelma ja lyhyen aseenkäsittelyn jälkeen hylsyt saa poistumaan jo varsin rivakasti. Liipaisimen voimakkaat pystykar-
hennukset toimivat loistavasti ja lisäävät pitoa hieman hikiseenkin sormeen. Tarkkuuskokeessa Lapuan patruuna vei selkeän voiton Magtechistä
Manurhinissa keskiarvollisesti parhaiten käyvä patruuna oli Lapuan Signum, jolla kasojen keskiarvo oli 27,6 mm. CCI:llä ja American Eaglellä parhaat kasat olivat 32 mm ja keskiarvo kasoilla oli 34,3 mm ja 41 mm. Oikealla patruunavalinnalla saadaan aseen mekaaninen tarkkuus mahdollisimman hyväksi, jolloin ihmisvirheelle jää vielä pieni tila. Lapuan Pistol King sai aikaan 24 mm kasan mutta selkeäksi voittajaksi selvisi Fiocchin Pistol V300 19 mm kasallaan. Patruunat olivat CCI Standard (mustaluotinen), American Eagle, Lapua Master L ja Lapua Signum. MR .22 Matchin löytäminen Suomesta tai maailmalta voi tosin olla hankalaa sen ilmeisen harvinaisuuden ja valmistuksen päättymisen vuoksi.
.22 LR / Magtech / 50 mm
.22 LR / Lapua / 18 mm
.32 S&W / Lapua "037 IARIN" / 12 mm
S&W .32 / Lapua "270893" / 36 mm
MANURHIN MR .22 MATCH .22 LONG RIFLE
Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna CCI Standard American Eagle Lapua Master L Lapua Signum Hitain 282 334 290 298 Nopein 293 347 303 307 Keskiarvo 288 340 298 303 Hajonta 11 14 13 9 Osumakuviot 3 x 6 lks. MR .32 Match testattiin kahdella eri erän Lapuan patruunalla. 037 IARIN) toimi Manurhinissa täydellisesti. Sillä paras 12 laukauksen kasa oli 12 mm, jota voi jo kaikessa kauneudessaan kutsua yhden reiän kasaksi.
Manurhinin MR .22 Match testattiin samalla tavoin ja sillä saadut tulokset todistivat, että aseessa on potentiaalia, kun oikea patruuna löytyy. Toinen Lapuan patruuna (eränro. Tämä tietysti mahdollistaa sen, että aseella voi osua suuremmalla todennäköisyydellä koulutaulun kymppirinkiin.
MILTÄS NYT TUNTUU ?
Manurhinin revolverit loivat erittäin laadukkaan ja vakavasti otettavan kuvan itsestään. Paras yksittäinen 25 mm kasa saatiin kuitenkin Lapuan Master L -patruunalla, jolla keskiarvo jäi 29,3 mm. Muuttujia on kuitenkin sen verran paljon, että on vaikea varmuudella sanoa mikä lopulta vaikutti Magtechin toimimattomuuteen. / 25 m Pienin 32 mm 32 mm 25 mm 26 mm Keskiarvo 34,3 mm 41,0 mm 29,3 mm 27,6 mm
MANURHIN MR .22 MATCH & MR .32 MATCH
Valmistaja: Manurhin, Ranska Kaliiperi: .22 Long Rifle & .32 S&W Kapasiteetti: 6 patruunaa Pituus: 297 mm (.22 LR) & 290 mm (.32 S&W) Piipun pituus: 152 mm eli kuusi tuumaa Paino: 1190 g (.22 LR) & 1270 g (.32 S&W) Hinta: 1490 euroa Maahantuoja: Heikki Taipalus KY, (06) 233 1191
MANURHIN MR .32 MATCH .32 S&W
Luodin lähtönopeus, m/s Hitain Magtech Lapua 225 240 Nopein 239 245 Keskiarvo 232 243 Hajonta 14 6 Osumakuviot 3 x 6 lks. Toinen vaikuttava seikka voi kuitenkin olla se, että Lapuan luodin halkaisija on hieman (0,030,04 mm) pienempi kuin Magtechin ja tästä syystä luoti saattaa käydä paremmin tähän aseyksilöön. / 25 m Pienin 50 mm 18 mm Keskiarvo 53 mm 25 mm
WWW.REKYYLI.FI
41. Patruuna, joka oli erästä 270893 ei toiminut erityisen mairittelevasti Manurhinin kanssa, koska sillä saatu paras kuuden laukauksen kasa oli 36 mm. Aseiden omistajan suorittama testiammunta aseilla toi lisää vahvistusta kummankin aseen tarkkuuteen. Aseet olivat testissä kiinnitettyinä piipuistaan testipenkkiin ja niillä ammuttiin kasat 25 metrin etäisyydeltä. Tosissaan koulutaulua piinaavat ampujat saavat Manurhinista itselleen lopunikäisen kilpakumppanin, josta voi olla vaikea luopua. Tulosten valossa voidaan todeta, että sekä ihmisellä että patruunalla on hyvin suuri merkitys syntyvän kasan kokoon. MR .22 Matchilla suoritettiin koeammunta neljän eri patruunamerkin voimin
Poikkeuksia toki löytyy, esimerkiksi jotkut Rugerin ja Hi-Standardmallit joiden tasapaino ja kahvaote on tehty muistuttamaan lähinnä 1911-pistoolia. Sen ansiosta vaihtosarja on voitu tehdä kooltaan, painoltaan ja käsittelyominaisuuksiltaan mahdollisimman paljon alkuperäisasetta muistuttavaksi. Näiden tasapaino,
42
kahva, hallintalaitteet, laukaisutuntuma ja tähtäimet poikkeavat kuitenkin esikuvasta. Toimintaperiaate on kaasuavusteinen massasulku. Tämä on tärkeää nopeatempoisissa harjoituksissa, joihin liittyy lihasmuisti ja aseenkäsittelyn vaistonvaraisuutta.
Painavan luistin liikkeelle saaminen on ratkaistu hyödyntämällä ruutikaasuja. "oikealle" pistoolille se ei välttämättä ole paras väline, sillä useimmat .22 LR -kaliiperin aseet eivät juuri muistuta keskussytytteisiä pistooleita muuten kuin nimellisesti. Ase todellakin "pökkää" ammuttaessa, mikä osaltaan lisää "oikean aseen" tunnelmaa.
WWW.REKYYLI.FI. Hyvä ratkaisu on .22 LR -vaihtosarja jolla "iso" pistooli muuntuu pienoispistooliksi yksinkertaisesti yläkertaa vaihtamalla. Myötäsyntyneenä ominaisuutena on luistin liikkeen aikaansaama rekyyli. Emäaseen kahvarunko hallintalaitteineen ja laukaisukoneisto pysyvät tällöin samana. Juuri tässä suhteessa WS17:n vaihtosarja poikkeaa kilpailijoistaan. Kaasuavusteisena Uhl GmbH:n WS-17 poikkeaa piristävästi tavallisista massalukkoisista vaihtosarjoista.
Niin mukavaa ja rentouttavaa kuin pienoispistoolilla ampuminen onkin, käytännöllisen ammunnan harjoitteluaseeksi ns. Täysteräksisenä se on painoltaan ja käsittelyergonomialtaan alkuperäisen kaltainen. mas-
sasulkuisiksi. Tästä syystä vaihtoyläkerrat ovat yleensä huomattavasti alkuperäistä kevyempiä, mikä taas osaltaan vaikuttaa aseen tasapainoon ja ampumatuntumaan. UHLIN AHDETTU KAKSKAKKONEN UHL WS-17
TEKSTI: MARKUS FORSSTRÖM
Edullinen ja tehokas apu pistooliammunnan harjoittelun on pistoolin .22 LR vaihtoyläkerta. Koska .22 LR -patruunan teho ei riitä käyttämään lyhytrekyylisulkuista koneistoa, vaihtoyläkerrat on lähes poikkeuksetta tehty toimintaperiaatteeltaan ns
Oikealla 9 mm lipas.
PAUKUTTELEMAAN
Keväisenä lauantaiaamuna suuntasin WS-17:n kanssa radalle lainatun Glock 17 -alakerran kanssa. Kokonaisuus on todella siististi työstetty. WS-17-vaihtosarja sopii Glock 17 -pistoolin lisäksi myös malleihin 17L, 22, 34 ja 35. Ratkaisu oli toiminnaltaan hyvin lähellä tätä Uhl GmbH:n sovellusta. kelluva patruunapesä, jossa patruunapesä oli porattu piipusta irtonaiseen "kelluvaan" palaan, joka perääntyessään toimi ikään kuin mäntä. Mukana seuraa väliholkki ½" UNFvaimenninkierteelle.
Patruunan matka lippaasta patruunapesään on pitkä mutta hyvin ohjattu.
Vaihtosarja on nätisti pakattu. Luistin sisäpuolen ja piipun välille on jätetty välystä. Rekyylijousi on lattalangasta kierretty ja se on kiinnitettynä rekyylijousen karan ympärille karan päässä olevalla ruuvilla. Patruunan sytyttyä hylsy pullistuu patruunapesän seinämiä vasten. Se on vuorattu sisältä teräspellillä ja sen sisällä on kapeampi patruunasäiliö. Luisti muistuttaa ulkoisesti täysin vakiomallista Glock 17 -luistia. BOOSTERI
Massasulkuisen aseen sulkuna toimii periaatteessa pelkkä lukon massa ja palautusjousen voima. Patruunapesän ja kammion välinen kanava on porattu ulkoapäin ja suljettu kuusiokoloruuvilla.
Kaliiperin .22 lipas on rakennettu kaliiperin .40 lippaan sisään. Jousivoimakin on kohtuullinen, joten lippaan täyttäminen ja tyhjentäminen on sujuvaa. Pesästä perääntyvän hylsyn voima ei yksin riitä potkaisemaan painavaa luistia auki. Kyseessä lienee jonkinlainen mustanitraus. Luistin alapuolelta näkyy ulosvetimenä toimiva kirkas jousiteräspala.
43. Mukana on kaavin, jolla saa paksuimman töhnän kaivettua kaasukammiosta. Lisäksi mukana on pieni ruuvitaltta tähtäinten säätöön ja yleistyökaluna toimiva tuurna. Selvästikin tässä on tavoiteltu varmatoimisuutta huippukäynnin sijaan. Paineen tasaantuessa hylsy aloittaa perääntymisensä patruunapesästä voittaessaan lukon ja jousen tarjoaman vastuksen. Näin on säästytty raepuhalluksen, harjauksen tms. Patruunan sytyttyä osa ruutikaasuista johdetaan kammioon, jolloin mäntään kohdistuva paine auttaa työntämään luistia taaksepäin. patruunavalikoima kattoi koko skaalan Subsoniceista Hyper Velocityihin. Testatun yksilön piipunsuussa oli M12-kierre, ja
WWW.REKYYLI.FI
siihen sopiva adapteri standardille vaimenninkierteelle (½"UNF). Normaalin kaliiperin 9 mm, .40, tai .45 pistoolin luisti on aivan liian painava toimiakseen massalukkona kaliiperissa 22 LR. Pintakäsittelynä on erehdyttävästi perinteistä keittosinistystä muistuttava mustaus, joka tosin on paljon kestävämpi ja kovempi. Vastaavanlainen sovellus on "Karbiini" Williamsin keksimä ja 1911 Government pistoolin Colt Ace .22 -vaihtosarjoissa käytetty ns. Paketti sisältää yhden lippaan, valikoiman pikkuvaraosia ja työkalut.
Hylsynpoistoaukosta kurkistamalla paljastuu kaasumäntä.
Patruunapesän viereen on porattu kaasukammio. Vaihtosarja koostuu luistista ja piipusta palautusjousineen sekä lippaasta.
SIISTISSÄ PAKETISSA
WS-17-vaihtosarja toimitetaan pehmustetussa muovilaatikossa yhden lippaan ja pienen työkaluja varaosasetin kanssa. Ihan uusi keksintö ei ole. Jousi on saanut pintaansa sinistä maalia erottuakseen vakiojousesta. Varaosana löytyy myös piipun jalkaan tuleva kovakuminen pala (vulkolaania). Piipun tyveen patruunapesän viereen on porattu vastaavasti reikä, jonka sisällä mäntä on luistin ollessa edessä. Piippu on ns. Huomaavaisesti mukaan on laitettu varalle myös helposti häviävät pikkuosat kuten iskurin iskunvaimennin ja varmistimen jousi. jälkiviimeistelyn tarpeelta laatua! Piippu on irtonainen ja tukeutuu etupäästään luistin aukkoon ja takaa jalastaan aseen runkoon. Lippaan tilavuus on hulppeat 15 patruunaa ja se on rakennettu Glockin muovisen .40-vakiolippaan muovikuorien sisään. Piipun jalassa on pieni kovakuminen sokka tiukentamassa sovitusta. Olin utelias näkemään kuinka luotettavasti noinkin suurikokoinen lipas syöttäisi, miten piipun polygonaalirihlaus toimisi paksusti vahattujen luotien kanssa ja vaikuttaisiko buusterille vuodatettu hönkä luotien lähtönopeuksiin.
Kuin kaksi marjaa, Glock 17 ja WS-17 yläkerrat.
Kaliiperien 9 mm ja .22 luistit alapuolelta. Syöttösilta aktivoi luistinsalpaa normaalisti, joten luisti jää lippaan tyhjennettyä auki niin kuin kuuluu.
Vaihtosarja on varustettu säätöhahlolla.
Piipun suuhun on tehty M12-kierre. Uhl GmbH:n patentoimassa ratkaisussa avuksi on otettu pieni kaasumäntä luistin iskupohjan ylänurkassa. polygonaalirihlattu, mikä on aika erikoista .22 LR -kaliiperisessa aseessa, jolla ammutaan vahattuja puristelyijyluoteja. Lipas on sivusta avoin ja peukalonapilla varustettu syöttösilta on painettavissa alas helpottamaan panostamista
Iltapäivä meni erilaisissa veto- ja tuplaharjoituksissa. Hylsyt näyttivät täysin normaaleilta, eikä niissä ollut minkäänlaista pullistumaa tai jälkiä kaasureiän kohdalla. Harjoittelu vaatii laukauksia, joten patruunasäästö .22:lla on merkittävä. Ase likaantuu samalla tavalla kuin massalukkoinenkin, mutta buusterin ja vahvemman palautusjousen liikutteleman luistin ansiosta se ei ole kovin altis likaisuudesta johtuville häiriöille. Speed Ace ja molemmat Federalin patruunat kävivät parhaiten. Tavallisesti tarkkakäyntinen Lapua Master ei käynyt ollenkaan tässä aseessa. Lisälippaat 85 euroa Maahantuoja: Kirkkonummen Erävaruste, (09) 2985 073
Lapua Speed Ace / 52 mm
Sellier & Bellot / 59 mm Osumakuviot 3x5 lks / 25 m Keskiarvo 266,8 244,7 292,4 353,9 234,3 355,9 396,6 Hajonta 12,9 12,2 6,4 3,7 31,1 19,6 10,7 Pienin 40 mm 76 mm 52 mm 59 mm 45 mm 60 mm Keskiarvo 47 mm 109 mm 62 mm 78 mm 75 mm 82 mm -
Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna Federal Champion Lapua Master M Lapua Speed Ace Sellier & Bellot HV RWS Subsonic Winchester Xpediter CCI QuikShok Hitain 260,2 236,6 289,9 352,0 220,0 345,2 390,3 Nopein 273,1 248,8 296,3 355,7 251,1 364,8 401,0
Federal: Oy K. Ratakäynti vahvisti ennestäänkin positiivista vaikutelmaa. Mukana 1 lipas. Ainoa vaikutus likaisuudella oli se, että luisti ei aina meinannut jäädä auki-asentoon lippaan tyhjennettyä. Näillä patruunoilla hylsyt jäivät patruunapesään mutta poistuivat luistia aukaistessa kiltisti ja vastuksetta. Vaihtosarjan ansiosta Glock -pistoolia käyttäville tarjoutuvat entistä paremmat mahdollisuudet ammunnan harjoitteluun.
Ylempänä Glockin alkuperäinen iskuri ja alla WS-17 reunasytytysmuunnos.
UHL WS-17 -VAIHTOSARJA
Valmistaja: Uhl GmbH, Saksa Kaliiperi: .22 lfB (=LR) Lipas: 15 patruunaa Kokopituus: 193 mm (kierteellä varustetulla piipulla 202 mm) Piipunpituus: 117 mm (kierteellä varustettu piippu 126 mm) Paino: 550 g Hinta: Standard: 575 euroa Kierteellä 635 euroa. Se maksaa yhtä paljon kuin uusi Glock-pistooli. Vaikka ase toimi Subsonic-patruunoilla tuntui se kuitenkin pitävän parhaiten Standard- ja High Velocity -patruunoista. Se verottaa tietenkin lähtönopeuksia jonkin verran, 710 % verrattuna tavalliseen pienoispistooliin. Polygonaalirihlaus osoittautui pienemmäksi ongelmaksi kuin olin alussa pelännyt. Tuelta ammutut osumakuviot mahtuivat hyvin 9-renkaan sisäpuolelle. Hypernopeista normaalimittaisella hylsyllä varustetuilla Winchester Xpediter ja CCI Velocitor -patruunoilla ase toimi normaalisti.
44
KENELLE?
On todettava, ettei Uhl GmbH:n WS-17-vaihtosarja ole halvimmasta päästä. Rekyyli ei ole 9 mm:n luokkaa, mutta antaa kuitenkin varsin realistisen tuntuman ammuntaan. Yläkerta ja lipas irti ja toiset tilalle.
TARKKUUDESTA
Vaikka Glockin laukaisu ei ole kaikkein paras kasojen ammuntaan, eikä WS-17-yläkerta ole tehty tarkkuusaseeksi, ase pysyi käsivaralta ammuttaessa helposti koulutaulun mustalla. Ampumatuntuma on erikoinen. Täyspainoisen luistin ansiosta ase pökkää ammuttaessa. Kaikista patruunoista WS ei tykännyt. Hjorth Ab, (03) 234 4300
WWW.REKYYLI.FI. Yhden 9 mm paukun hinnalla saa muutaman .22:n mutta kaliiperin .40 tai .45 paukun hinnalla niitä saa koko kourallisen. Halvat Federal Championit ja S&B standardit ase söi lippaallisen toisen perään ilman ensimmäistäkään häiriötä. Hauskaa oli ja patruunoita paloi yli viisisataa ilman yhtään syöttöhäiriötä tai laukeamatonta. Vaihtosarjalla varustetulla aseella voi ampua kaikilla radoilla, joissa on .22 kaliiperin rajoitus ja joihin isommalla aseella ei normaalisti ole asiaa. Hjorth Ab, (03) 234 4300 · CCI: Oy K. Sillekin tosin näytti löytyvän sekä paremmin että huonommin sopivia patruunoita. Syynä voi olla polygonipiippu, joka ei pidä pehmeävahaisista luodeista. Mihinkään kympin tappamiseenhan tämäntyyppistä vaihtosarjaa tuskin hankitaan siihen on olemassa paremmin soveltuvia vehkeitä.
Vaihtosarjan asentaminen sujuu käden käänteessä. Tässä vaiheessa siirryin ampumakatokseen mittaamaan lähtönopeuksia ja kokeilemaan tarkkuutta 25 metrin etäisyydeltä pistoolikoulutauluun.
MUITA HAVAINTOJA
Vuodettu kaasumäärä ei loppujen lopuksi ole sen merkittävämpi kuin vaikkapa pienoisrevolverin rullan ja piipun välinen vuoto. Hypernopeista patruunoista CCI Stinger ja QuikShok eivät toimineet aseessa lainkaan johtuen tavanomaista pidemmästä 18 mm (CIP: Extra L.R.) hylsystään, joka ylettyi peittämään kaasureiän patruunapesässä. Se tuo toisaalta kuitenkin aika paljon lisäarvoa käytännölliseen ampumaharjoitteluun. Laadukkaasti toteutettuna ja toimivana kokonaisuutena se on mielestäni joka lantin arvoinen. Hjorth Ab, (03) 234 4300 · Lapua: NorDis Oy, (06) 431 0301 · Sellier & Bellot: Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999 RWS: Urheilu & Kalastus Oy, (08) 321 7262 · Winchester: Oy K
Materiaaleina on käytetty muovia, terästä ja kevytmetalleja. Lyhyillä etäisyyksillä tällä ei tosin ole suurempaa vaikutusta. Kyseessä on melko suurikokoinen pötkylä, jolla on jo vaikutusta aseen painopisteeseenkin. Aseen laukaisuvastus on 3,6 kg, joka osin syö itselataavuuden tuomaa riemua, koska tunnelma on hiukan sama kuin yrittäisi somottaa kaksitoimisella revolverilla. Koska aito Cx4 Storm on itselataava, on Umarexin versioonkin pökätty toimintatavaksi itselataava kertatuli, joka mahdollistaa ilma-aseelle harvinaisemman somottamisen. Käytännössä toiminnan huomaa pienenä töytäisynä olkapäässä, mutta mistään oikeasta rekyylistä ei ole kyse. Tällä kertaa päätimme olla purkamatta asetta, koska kyseisen asetyypin sisuskaluissa ei ole yhtään mitään, mihin omistajan tarvitsisi puuttua. Säiliössä riittää myös potkua huomattavasti enemmän kuin perinteisissä 12 gramman versioissa, joten osa kaasusta voidaan tuhlata myös koneiston pyörittämiseen. Esitetty luku on maksimiarvo, johon saatetaan päästä kevyillä luodeilla, kun kaasusäiliö on juuri korkattu. Niinpä ei ole yllättävää, että Berettan tuotemerkin käyttöönsä hankkinut Umarex valmistaa aseesta myös CO2-toimista versiota.
harmistusta aiheuttaa koneiston hitaus, eli nopealla rytmillä liipaisinta kiskottaessa tavallisesti vain joka toisella kerralla kaasun edelle on myös ehtinyt luoti. Käytännössä nopeus on jonkin verran matalampi ja laskee vähitellen kaaWWW.REKYYLI.FI. aseen tunnelman autenttisuutta. on riittävä. TAKTINEN ILMAPLINKKERI
Kyseessä on tällä kertaa siis ilmakivääri, joka on suunnattu niille, joiden mielestä ampumisessa tärkeintä eivät ole ylimaallisen tarkat laukaukset, vaan hyvä meininki. Valmistaja käyttää toimintatavasta nimitystä blow back, joka viittaa siihen että kaasua käytetään paitsi luodin lennättämiseen, myös aseen saattamiseen uudelleen ampumavalmiiksi. Umarexin tuotoksessa ei tätä vikaa kuitenkaan ole, vaan se on varsin tukeva ja uskottavan oloinen. Käyttäjä voi itse vaikuttaa satunnaisiin häiriöihin olemalla huolellinen täyttäessään rullalipasta, koska jos luodin kanta jää koholleen, se ottaa johonkin kiinni ja estää rullaa kääntymästä.
JÄMERÄ PELI
Ensivaikutelma aseesta on yllättävä, koska jotenkin tällaisia aseita tulee helposti pidettyä lähinnä leluina, joissa myös rakenne on lelumainen. Heti kun rytmiä hidastetaan, saadaan lähes jokaiselle kaasun purkaukselle myös hyötykuorma. Suurempaa
TEKSTI: TERO KUITUNEN
UMAREX BERETTA CX4 STORM
Beretta Cx4 Storm -karbiini kohahdutti tullessaan markkinoille, olihan sen ulkonäkö varsin edistyksellinen. Tokihan tietyt yksityiskohdat, kuten tähtäimet, eivät vastaa aitoa asiaa, mutta käytännössä niiden kestävyys
46
SEMI-FUN
Aseen selvästi kiinnostavin seikka on sen toimintaperiaate. Voimanlähteenä on 88 gramman hiilidioksidisäiliö, joka ruuvataan paikoilleen aseen perän sisään. Umarxin tapauksessa pieni lisäpaino vain parantaa
TEHOA JA TARKKUUTTA?
Lähtönopeutta Cx4 Stormille lupaillaan mukavat 175 m/s. Niinhän asia käytännössä onkin; tämän sortin viihdeplinkkeriltä odotetaan vain luotettavaa toimintaa, eikä sen toimintamekanismilla ole mitään väliä
Yhteenvetona kaikesta tästä voidaan todeta, että tämä Umarexin tuote tulee ilostuttamaan monien kesämökkiläisten lomailua. Positiivista aseessa on myös sen toimiminen monentyyppisillä luodeilla aina pyöreistä kuulista raskaanpuoleisiin luoteihin saakka. Toisin kuin hätäinen lukija nyt voisi luulla, lähtönopeuden mataluus on mielestäni vain positiivinen asia. Tässä hommassa harmittavinta on se, että rullaperiaatteella toimiva lippaan täyttäminen vie moninkertaisesti aikaa sen tyhjentämiseen verrattuna. Esimerkiksi Gamo Round -kuulilla tarkkuus oli lähes yhtä hyvä kuin varsinaisilla ilma-aseluodeilla. Aseen tehosta on syytä mainita myös se, että ohuestakin pellistä valmistetut purkit kestävät kauan, koska täydelläkään kaasulla lättäkärkinen ilma-aseluoti ei onnistu puhkaisemaan reikää esimerkiksi luotipurkin kanteen.
MUTTA EI SE MITÄÄN...
Umarexin Beretta Cx4 Storm on siis kohtuullisen tehoton ja tarkkuudeltaankin vaatimaton, joten kaltaiseni vanhakantaisen asehenkilön on hiukan pohdittava enemmän sitä, miksi tällä aseella olisi potentiaalia valloittaa osansa ilmaasemarkkinoista. Tarkkuuden osaltakaan ei kannata odottaa erikoisia. Parhaimmillaan viidellä laukauksella päästiin juuri ja juuri alle 30 mm:n osumakuvioihin, jotka eivät tosiaankaan anna erityisen mairittelevaa kuvaa tarkkuudesta. Sarjatulen ymppääminen tähän aseeseen voisi olla se viimeinen lisäys, jolla massiivinen menestys olisi saavutettavissa. Myös mahdollisuus viritellä kokonaisuutta lisävarusteilla varmasti lisää aseen vetovoimaa, jolloin melko hinnakkaidenkin kaasusäiliöiden hankkiminenkaan ei enää tunnu niin kovin pahalta. Tavalliselta ilma-asematkalta, eli 10 metrin päästä osumat pysyvät luotipurkin alalla. Sen päätyminen kyseiseen rooliin toki vaatii sitä, että ilma-aseelta halutaan räyhäkkää ulkonäköä ja tiettyä taktisuutta. Se asennetaan aseen perän sisään. Siinä oleva kumihihna toimii kuljettimena, jossa oleviin reikiin luodit asetetaan. Luistinsalpa ja viritystappi ovat aseessa lähinnä näön vuoksi.
Hiilidioksidisäiliö on massiivinen pötkylä. Itselataavuus sopii useimmille virkistysampujille kuin nenä päähän, mutta tässä suhteessa asist voisivat olla paremminkin. sunpaineen laskiessa. Näin kaasua kuluu vähemmän ja yhdellä säiliöllä saadaan ammuttua enemmän laukauksia. Sen leipälajiksi osoittautui improvisoitu "ilmukka-steel", eli luotipurkkien kilisyttäminen pikatulella. Asennus on helppo: perälaatta irrotetaan ja pullo ruuvataan paikoilleen. Lisäksi toimintaperiaate mahdollistaa lajit, joita harvoin tulee harrastettua ilma-aseella. Nykyisellään yhdellä kaasusäiliöllisellä ampuu useita satoja laukauksia ja ase toimii käytännössä loppuun saakka, eli lähtönopeus säilyy jonkinlaisena kunnes kaasu loppuu. Myös tämä suurempi säiliö on siten kertakäyttöinen.
Umarexin käyttämä piippurakenne alkaa olla nykyään jo arkipäivää esullisen pään aseissa.
Lipas on omintakeinen, mutta toimiva. Varmistin ja lippaansalpa toimivatkin juuri oikein. On vain niin, että vanha taittopiippuinen alkaa tuntua tylsältä lutkuttimelta, kun sen rinnalle tuodaan Cx4 Storm kaikilla mausteilla.
Luodin lähtönopeus, m/s
Tähtäimet ovat samanlaiset kuin oikeassa Cx4 Stormissa. Osumakuviot 8 x 5 lks / 10 m
Luoti: Gamo Match Täysi pullo 100 laukauksen jälkeen 200 laukauksen jälkeen Luoti: Gamo Rocket Täysi pullo 100 laukauksen jälkeen 200 laukauksen jälkeen
Hitain 135,2 114,3 103,8
Nopein 181,5 131,8 136,8
Keskiarvo 153,2 123,9 113,8
Hajonta 46,25 17,49 32,80
Pienin 29 mm
Keskiarvo 44 mm
UMAREX Cx4 STORM
Valmistaja: Umarex, Saksa Kaliiperi: 4,5 mm (.177) Kapasiteetti: 30 luotia Pituus: 780 mm Piipun pituus: 445 mm Paino: 2,4 kg Hinta: 330 euroa, C02-säiliö 17 euroa Maahantuoja: Teräasekeskus, (09) 4172 900
86,12 72,34 77,25
130,3 119,6 101,4
106,0 87,50 88,89
44,26 47,33 24,23
25 mm
40 mm
WWW.REKYYLI.FI
47. Tämä avaa säiliön suun aivan samoin kuin tapahtuisi 12 g pikkusäiliöille. Kun aseella ammutaan, koneisto pyöräyttää laukausten välillä uuden luodin kohdalleen, jolloin se ammutaan seuraavalla laukauksella. Lisäksi lähtönopeusvaihtelut ovat melkoisia: 50 m/s vaihtelut laukausten välillä eivät ole poikkeuksellisia. Esimerkiksi ilmakivääritauluun ampuminen on lähinnä turhauttavaa ja siksi luontevinta käyttöä aseelle onkin peltipurkkien ja muiden hieman isompien kohteiden kolisuttelu. Niinpä niissä on myös karkeahko säätö.
Kuten asiaan kuuluu, myös hallintalaitteissa on tavoiteltu esikuvan ominaisuuksia. Syy potentiaaliin selviää, kun aseella ryhtyy ampumaan ilman ajatustakaan "kasa-ammunnasta".
Tällöin ampuminen on suoraan sanottuna niin hauskaa, että vain kaasun riittävyys rajoittaa riemua
Onneksi katkokartiokärkisiä 9 mm luotejakin löytyy melko mukava valikoima eri painoisina. Koska Standard divisioonan major power factor arvon alaraja on 170, se on hyvä lähtökohta.
48
.357 SIG
TEKSTI: HANNU URONEN
Rekyylin edellisessä numerossa perehdyimme .357 SIG-kaliiperisen kilpa-aseen rakentamiseen. Mainittakoon, että Sellier & Bellot tehdaspatruunan power factor oli 190. Lisäksi monet .357 Magnum -kaliiperiin suunWWW.REKYYLI.FI. .357 SIGin ominaisuuksiin kuuluu melko lyhyt CIP-normin mukainen patruunan maksimipituus 28,96 mm. Vaikka CZ 75 Standard IPSC -pistoolin lippaaseen mahtuu lähes 30 millimetriin ladattu patruuna, ei tavanomaisia pyöreäkärkisiä 9 millimetrin luoteja voida käyttää, sillä hylsyn pituus on 22 mm ja esimerkiksi 124-grainisen Sellier & Bellot -luodin kärjen kartiomainen osuus on noin 9 millimetriä pitkä. Hannu Uronen
YLEISKALIIPERI OSA 2 TOIMINTA-AMMUNTAAN
Koska totesimme tehdaspatruunan olevan ladattu varsin voimakkaaksi, ensimmäiseksi .357 Sig -patruuna on kesytettävä urheiluammuntaan paremmin sopivaksi. Lyhyen hylsynkaulan luodista kiinni pitävä osuus vähenisi siten entisestään, koska luodin ohjauspinta ei ulottuisi edes hylsynsuuhun saakka. Oudolta kuulostava mitta juontaa juurensa kaliiperin amerikkalaisen kehittäjän tuumamitoituksesta ja 1,14 tuuman latauspituudesta. Practical-ammunnassa tärkeä power factor -arvo muodostuu siten, että luodin massa graineina kerrotaan luodin nopeudella jalkoina sekunnissa ja jaetaan 1000:lla. Tällä kerralla tutkimme aseen ja patruunan toimintaa sekä testaamme niiden suorituskyvyn verrattuna suosittuihin kaliipereihin 9x19 ja .40 S&W.
Käytännössä kisapatruunat ladataan kuitenkin hieman voimakkaammiksi, jolloin power factor on 175180. Sopiva luotivalikoima on siis kapeampi kuin esimerkiksi 9x19 mm -kaliiperin kohdalla. Näin voidaan varmistaa riittävä power factor erilaisissa olosuhteissa ja kalibroimattomilla kronografeilla power factoria mitattaessa
5,3 grainin ruutiannoksella mittasimme H&N -luodin lähtönopeudeksi V3 tasan 300 m/s, mikä tarkoittaa power factor -arvoa 177. En suosittele .357 Sig -hylsyjen muokkaamista .40 S&W -hylsyistä. N330-, N340- ja N350-ruutia ei mahtunut riittävää määrää, vaan ruutia piti puristaa reilusti, jotta pitkä luoti mahtui asettumaan paikalleen. Nopeushajonta oli Longshotilla myös erinomaisen pieni, 6 m/s 10 laukauksella. Kun hylsyyn annosteltiin 9,5 grainia Hodgdon Longshot -ruutia, Oehler 35 -kronografi kertoi luodin lentävän 471 m/s nopeudella kolmen metrin etäisyydellä piipun suusta. Oikealla kuvattu .357 Sig -hylsyn muokkaus .40 S&W -hylsystä ei kannata. Poikkeuksen itselataavien pistoolien kohdalla ovat muodostaneet lähinnä progressiivista ja jäykästi syttyvää ruutia polttavat 9mm Major ja .38 Super -lataukset sekä voimakkaat patruunat kuten .50 Action Express. Raskaampi 145 grainin H&N HP -luoti toi selvän parannuksen rekyyliin. 180 gr luoti on lähes yhtä pitkä kuin .357 Sigin hylsy, tämän vuoksi ruutivalintaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota raskaita luoteja käytettäessä. Hylsyt kannattaa hankkia joko uusina tai sitten tehdaspatruunoita ampumalla. Sanottakoon, että pidän nopeasta ja terävästä rekyylistä pistoolissa enemmän kuin "hitaasta tuuppauksesta". Kokeilimme N350-, 3N37- ja Longshot-ruuteja, joista paras rekyylin ja major power factoriin oikeuttavan lähtönopeuden suhde saavutettiin Longshotilla. Tehtävä oli haastava, sillä .357 Sigin tehdaspatruunoiden hylsyt lähtivät aseesta huomattavalla lähtönopeudella ja lensivät kauas. En suosittele .357 Sigiä Practical-ampujalle, joka pitää pehmeästä ja rauhallisesta rekyylistä. Lisäksi hankittiin uusia Starline-merkkisiä hylsyjä. Niippaus osoittautui erittäin tarpeelliseksi toimenpiteeksi ruudin tasaisen syttymisen varmista49. Tämä saattaa osittain johtua ruudin voimakkaasta puristuksesta. Painetaso pysyi siedettävänä eikä sitä ollut tarpeen puristaa lainkaan ruudin korkean tiheyden vuoksi. Muokkaus onnistui vaivattomasti, mutta teoriassa hyvä idea osoittautui käytännössä huonoksi; .40 hylsy muokkautuu kyllä helposti mutta jää selvästi alkuperäistä .357 Sig hylsyä lyhyemmäksi. Lyhennys osuu vielä kohtaan jossa sitä vähiten kaivattaisiin, eli hylsyn ennestäänkin lyhyeen kaulaan. Laajasta valikoimasta poimittiin kovametallisella supistusholkilla varustettu holkkisarja sekä kirjoittajan Dillon SuWWW.REKYYLI.FI
KEVYELLÄ LUODILLA EI PARANNUSTA REKYYLITUNTUMAAN
Ensimmäiseksi testasimme 125grainista H&N KS -luotia. Vihtavuoren 3N37-ruudilla vaadittava noin 430 m/s lähtönopeus täyttyi helposti, mutta rekyylituntuma oli vain hieman tehdaslatausta miedompi. Rekyylituntumassa ei ollut havaittavaa eroa raskaiden luotien välillä. Rekyyli oli kuitenkin vielä varsin voimakas ja selvästi .40 S&W -kaliiperin itseladattuja kilpapatruunoita voimakkaampi. 125, 145 ja 180 gr H&N-luodit sekä 180 gr luodilla ladattu valmis patruuna. Koska .357 Sig on kehitetty jo olemassa olevasta kaliiperista, mieleen hiipi kysymys siitä, miten onnistuisi .357 Sig hylsyjen muokkaaminen .40 S&W hylsyistä. Tällä luodilla saavutettiin paras osumatarkkuus testiaseessa. Nelikymppisen verrokkilatauksena oli 195-graininen H&Nluoti, jonka takana Hodgdon Titegroup -ruutia 4,3 grainia. 145-grainisen luodin peräosa tunkeutuu ruutitilan puolelle jo reilus-
RASKAALLA LUODILLA MALLIKELPOISTA KÄYTÖSTÄ
180 grainin luodilla ladattuna testiaseemme osoittautui miellyttäväksi ammuttavaksi. Tämä lataus on rekyyliltään selvästi miedompi kuin .40 S&W tehdaspatruunat.
TÄRKEÄ NIIPPAUS
Itse en yleensä niippaa luoteja kiinni hylsyihin. Tämä kävi sitä selvemmäksi, mitä raskaampia ja pidempiä luoteja käytettiin. Dillon Precision Yhdysvalloista on jo ottanut .357 Sigin latausvälineet ohjelmaansa. Mielenkiinnosta kokeilimme, millaiseen lähtönopeuteen 125 gr luodilla päästään. Lähestymistapaa oli kuitenkin muutettava .357 Sigin kanssa. Silti power factor jäi melko alhaiseksi. Pullonkaulahylsyn ja lyhyen hylsyn kaulan takia luodin ja hylsyn välinen kitka on vain murto-osa suorahylsyiseen patruunaan verrattaessa. Hylsyn lyhyt kaula lyhenee entisestään.
Kuva: Jassu Laivuori
nitellut luodit vaikuttavat sopivilta myös .357 Sigiin, vaikka ovatkin hienokseltaan paksumpia.
per 1050 -latauslaitteeseen sopiva konversiosarja.
ti, mutta tästä huolimatta tarkkuus oli kohdallaan.
HYLSYJÄ JA JÄLLEENLATAUSVÄLINEITÄ
Tehdaspatruunoita ampuessamme onnistuimme keräämään osan hylsyistä talteen jälleenlatausta varten. Näillä latauksilla rekyylituntuma oli melko lähellä raskaalla 190 200 grainin luodilla ladattua .40 S&W patruunaa. Vaihto N330-ruutiin toi mukanaan selvästi miedomman laukausäänen ja aavistuksen verran kevyemmän rekyylin, mutta samalla hylsyt muuttuivat lyhytikäisiksi; kovan paineen seurauksena nallitaskut laajenivat käyttökelvottomiksi parilla laukauksella. Muutamien eri vaihtoehtojen kokeilun jälkeen Hodgdon Longshot osoittautui tässäkin kohdassa parhaaksi vaihtoehdoksi. Vihtavuoren ruudeilla nopeushajonta karkasi jostakin syystä 2030 metriin sekunnissa. Ryhdyimme tuumasta toimeen ja laitoimme nelikymppisen hylsyn .357 Sig -supistusholkkiin. Jäykemmästä rekyylijousesta huolimatta
.357 Sigin rekyyli oli nopeampi ja terävämpi, mutta kuitenkin miedompi, itse pystyin ampumaan hieman nopeammin .357 Sigillä kuin .40 S&W:llä, kun power factor oli sama 177. 180-graininen Speer TMJ tarvitsi 0,1 grainia lisää ruutia päästäkseen samaan lähtönopeuteen. Lähtönopeutta kertyi 277 m/s ja power factor oli 177. Huomaa .357 Sigin lyhyt hylsynkaula, jopa lyhyin 125 gr luoti tunkeutuu selvästi ruutitilaan
Sen sijaan raskaiden 180-grainisten H&N- ja Speer-luotien osunta ei ollut aivan yhtä hyvällä tasolla kevyempien kanssa. miseksi. Kokeiltaessa H&N .357" 180 gr H&N-luotia .357 Magnum -kaliiperisessa kiikaritähtäimellä varustetussa Desert Eagle -pistoo-
lissa, viiden laukauksen tuloksena oli yksi repaleinen reikä 25 metrin matkalta ammuttaessa. Ero 124- ja 125-grainisiin oli kuitenkin käytännön kilpailutilanteessa merkityksetön. Vika ei siis ollut luodissa. Itse pidin eniten 8-paunaisesta jousesta, jolla kevyet lataukset toimivat häiriöttömästi.
la. Lisäksi N330- ja N340-ruutien kanssa havaittiin erittäin suuria, jopa 60 m/s nopeusheittoja, jos luotia ei niipattu. Edellä kuvatut hylsyn kaulan lyhyydestä aiheutuvat ongelmat vaikuttanevat erityisesti pitkien luotien osuntaan, joilla suurin osa luodin ohjauspinnasta on hylsyn sisällä. Tämä johtunee osittain Claysin alhaisesta tiheydestä, jolloin se täytti hylsyn melko hyvin pienelläkin ruutiannoksella. Lisäksi kunnolla vakautumaton luoti osuu jo 25 metrissä aivan miten sattuu. Pienenä varjona muutoin kirkkaalla taivaalla oli kuitenkin ajatus siitä, miten hyvin CZ:n piippu soveltuu huomattavasti suunniteltua nopeampien tai raskaampien luotien ampumiseen. CZ:n piipun rihlannousu on 10", jonka pitäisi riittää kaikille
testatuille luodeille. Luodinreiät taulussa olivatkin pyöreitä. Esimerkiksi 180-grainista H&N-luotia käytettäessä niippaamatta jättäminen laski lähtönopeutta Hodgdon Longshot -ruutia käytettäessä 16 m/s eli noin 5 % ja kasvatti nopeushajonnan suunnilleen kaksinkertaiseksi. Luodin paksuus ei sinänsä näyttänyt vaikuttavan merkittävästi, sillä .357" paksu, mutta lyhyempi 125-graininen Remington-luoti antoi varsin hyvää osuntaa testiaseesta. Practical-ammuntaa ajatellen 16 m/s nopeuden pudotus merkitsee power factor -arvon putoavan 10 yksikköä. Verrokkina käytettyyn CZ 75 Tactical Sports 9x19 -aseeseen verrattuna eroa oli todella vaikea havaita. Tässä tapauksessa olisi siis pudottu arvosta 177 majorrajan alapuolelle arvoon 167. Ei hyvä.
KEVENNETTYJÄ LATAUKSIA RESERVILÄISLAJEIHIN
Sovellettuun reserviläisammuntaan ja palvelusaseammuntaan tarvitaan toisenlaisia, miedompia latauksia. Tällöin lähtönopeus oli 318 m/s, eli lähes sama kuin .357 Sigissä. Lisäksi patruunan syöttövaiheessa lyhyt hylsynkaula antaa helposti periksi ja luoti vääntyy hieman vinoon. Pelko osoittautui turhaksi, sillä testiaseemme tarkkuus oli mainiolla tasolla. On tosin todettava, että keskimäärin noin 50 mm:n osunta viidellä laukauksella 25 metriin on keikkapiippuiselta aseelta jo mainio suoritus. Tämäkin tuli todettua eräällä .357 SIG-kaliiperiin turhan heikkorakenteisella luodilla, jolla viidestä ammutusta laukauksesta vain kolme luotia osuivat käytettyyn IPSC Classic -maalitauluun 25 metrin ampumamatkalta. Aseemme piti selvästi keveistä ja nopeista luodeista, paras käynti saavutettiin 145 grainin luodilla. Palaamme aiheeseen myöhemmin.
YHTEISTYÖKUMPPANIT:
Lohjan Ase ja Osa Ky Aseliike Markus Remes Oy
.357 SIG TESTATTUJA LATAUKSIA
Hylsy S&B S&B Starline S&B Starline Starline S&B Starline S&B S&B Starline Starline S&B Starline Starline S&B Ruuti N330 6,3 C N320 5,9 C Longshot 6,7 N330 5,4 C Longshot 6,2 C Longshot 5,3 Clays 5,2 Clays 4,1 N330 7,6 3N37 8,8 C Longshot 9,5 3N38 9,6 C N330 5,3 C Longshot 5,4 Titegroup 5,2 N320 5,0 Nalli WSP WSP Federal 200 WSP WSP Federal 200 WSP WSP WSP WSP Federal 200 Federal 200 WSP Federal 200 WSP WSP Luoti H&N 145 HP H&N 145 HP H&N 145 HP H&N 180 HP H&N 180 HP H&N 180 HP H&N 125 KS H&N 125 KS H&N 125 KS H&N 125 KS H&N 125 KS Hornady 124 FMJ/FP Speer 180 FP Speer 180 FP Remington 158 JSP Remington 158 JSP Pituus mm 29,85 29,85 29,7 29,85 29,7 29,7 29,7 29,7 29,7 29,85 29,7 29,7 29,85 29,7 29,85 29,85 Nopeus V3 370 367 371 292 327 300 369 317 429 432 471 428 284 300 340 319 Energia J 643 633 647 497 571 532 551 407 745 756 898 736 470 525 592 521 Power factor 176 174 176 172 193 177 151 130 176 177 193 175 167 177 176 165 Kova Tarkka Muuta
C-merkityssä latauksessa ruutia on jouduttu puristamaan Painovirhemahdollisuuden ja ruutien eräkohtaisten erojen vuoksi kirjoittaja tai toimitus ei ota vastuuta näiden latausarvojen käyttämisestä !
KOEAMMUNTA .357 SIG
Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna Sellier & Bellot 140 gr FMJ Oma H&N 125 KS Oma H&N 145 HP Oma H&N 180 HP Oma Speer 180 TMJ Oma H&N 125 KS kevennetty Nopein 419 424 374 303 306 314 Hitain 411 431 364 297 297 321 Keskiarvo 415 428 369 300 302 318 Hajonta 8 7 10 6 9 7 Power Factor 190 175 175 177 178 130 Kasat 4x5 ls 25m Pienin 30 mm 27 mm 22 mm 41 mm 43 mm 28 mm Suurin 47 mm 39 mm 35 mm 55 mm 56 mm 42 mm Keskiarvo 38 mm 33 mm 29 mm 49 mm 51 mm 35 mm
MAINIO TARKKUUS
Testiaseemme uusi .357 SIG -kaliiperinen piippu sovitettiin paikalleen käsityönä, joten odotukset tarkkuuden suhteen olivat korkeal50
WWW.REKYYLI.FI. Patruunassa käytettiin samoja komponentteja kuin .357 Sigin kanssa, paitsi että ruutia annosteltiin 0,6 grainia vähemmän. Jäykän rekyylijousen kanssa ase ei toiminut luotettavasti, vaan miedommat lataukset vaativat kevyemmän jousen. Muutamien eri ruutien kokeilun jälkeen päädyimme käyttämään Hodgdon Clays -ruutia, jolla saatiin paras osunta ja pienin nopeushajonta keveistä latauksista. Kun Clays-ruutia annosteltiin 4,2 grainia 125-grainisen luodin taakse, ampumamukavuus oli täysin 9x19-kaliiperisen aseen tasolla. Tarkkuustestin tarkemmat tulokset ovat löydettävissä erillisestä taulukosta.
JA SITTEN KISAAMAAN
Koska kyseessä on kilpa-ase, aseen todellinen suorituskyky selviää vasta ampumakilpailussa. Myös laukausäänessä ja rekyylissä havaittiin tällöin selviä eroja. Luodiksi valittiin piippuajan minimoimiseksi kevyen pään 125-graininen H&N KS
Tämä tarkoittaa lisää tarkkuutta, mukavuutta, nopeutta ja tasapainoa. UUTTA! LEUPOLD MX:
Uusi laadukas modulaarinen LED valo Leupoldilta. Argon/Krypton suojakaasu takaa täyden vesitiiviyden. Ultragrip RXTM ja UltragripDXTM kahvat edustavat viimeisintä kahvateknologiaa. Kapeine profiileineen nämä kahvat sopivat käteen kuin käteen koosta riippumatta.. Karheat pinnat ovat miellyttävät ja turvalliset kaikissa olosuhteissa. Hinnat alk. VX-L sarjassa on indeksoidut linssit ja kirkas Diamond Coat päällystys. Leupoldin 30 vuoden takuu. 159 euroa.
UUTTA! SUOSITTU VX-L SARJA NYT MYÖS VALAISTULLA RISTIKOLLA
VX-L 3,5-10x56 DX tai G4 ristikolla
VX-L sarjan tähtäin kiikarit voit asentaa jopa 30 % matalammalle, kuin perinteiset isolla objektiivilla varustetut tähtäinkiikarit. LEUPOLD VX-L saatavilla olevat ristikkovaihtoehdot.
VX-L 3,5-10x56 valaistu DX tai G4 ristikko
VX-L 4,5-14x56 valaistu DX, G4 tai B&C ristikko
Valaistu Duplex ristikko
Valaistu G4 ristikko
Valaistu Boone & Crockett ristikko
Katso lähin Leupold jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi
Leupold & Stevens Inc., Oregon, USA · www.leupold.com
BuckMark Stainless URX .22
BuckMark Contour URX .22
Paino: Lipas:
0,95 kg 10 pat.
BuckMark Std URX .22
Paino: Lipas:
0,78 kg 10 pat.
BuckMark Plus UDX .22
Paino: Lipas: 0,95 kg 10 pat.
Paino: Lipas:
0,95 kg 10 pat.
Maahantuonti & markkinointi:
Kaikki BuckMark -pistoolit on valmistettu 7075 lentokonealumiinista ja CNC-työstetty tarkkoihin mittoihin. VX-L:n runkoputki on työstetty yhdestä lentokonealumiini kappaleesta ja valaistus on toteutettu uudella tarkalla LED teknologialla
Sana shim tarkoittaa ohutta prikkaa. Power Customin käyttämä nimi on Cylinder Endshake Bearings. Esimerkkitapauksessamme tilasimme yritykseltä valikoiman Smith & Wesson 29-3:een. Koska välyksillä on pahana tapana vain kasvaa käytössä, tuloksena on pahimmillaan "vanha lousku" jo muutaman kauden jälkeen. Niinpä sopivat shimmit joutuu askartelemaan itse. Tämän jälkeen ase kootaan ja kokeillaan tulos. rulla pääsee liikkumaan vähän joka suuntaan. shimmaaminen. Esimerkiksi rulla pääsee heilumaan reilusti pituussuunnassa ja pahimmillaan rulla asettuu niin eteen, että iskupiikki ei kunnolla yllä patruunan nalliin. Tämä on mahdollista, mutta vaativaa ja siksi saattaa olla järkevää pohtia myös muita mahdollisuuksia. Pikkuruinen ei tässä kuitenkaan tarkoita halkaisijaa, vaan läpimittaa. Kuten arvata saattaa, tähän on olemassa myös kaupallisia ratkaisuja.
POWER CUSTOMIA RULLAAN
Amerikkalainen Power Custom valmistaa laajaa valikoimaa shimmejä muiden tuotteidensa ohessa. Kun rullasta on irrotettu kaikki irto-osat, sen sisään asetetaan varovaisesti yksi 0,002 tuuman paksuisista levyistä. Tätä jatketaan, kunnes rulla
WWW.REKYYLI.FI. Ainoastaan tietyt laadukkaat ja kalliit merkit ovat sellaisia, että tämä asia on hoidettu tehtaalla hyvin, harrastajan perusrevolvereissa ongelma on arkipäivää. TEE-SE-ITSE: VÄLYKSET PIENEMMIKSI
SHIMMAAMALLA
Revolverien rullan tulisi lukittua mahdollisimman tiukasti paikoilleen hetkellä, jolloin liipaisinta painetaan. Suuressa maailmassa ratkaisu olisi viedä kulunut ase asiantuntevalle revolverisepälle, joka kovalla rahalla kirii välykset pois. Jos välystä on yhä, lisätään toinen levy. Suomalaiseen kotinikkari-ideologiaan sopivia ratkaisuja on kuitenkin myös
52
TEKSTI: TERO KUITUNEN
olemassa, ja näistä tyypillinen on ns. Käytettävät shimmit ovat vain millin sadasosien paksuisia, joten niitä ei löydä tavallisesta rautakaupasta. Oikeisiin paikkoihin sijoitetuilla pikkuruisilla prikoilla koneistoon saadaan uutta jämäkkyyttä. Operaation vaikein osa on saada avattua ejektoritanko vääränkätiseltä kierteeltään, jonka jälkeen kaikki sujuu kuin tanssi. Kyseessä on 80-luvun puolivälin .44 Magnum -revolveri, joka on jo toisiaankin nähnyt parhaat päivänsä. Tällöin kovakuorisilla nalleilla tulee satunnaisesti syttymättömiä.
Tähän vaivaan on olemassa yksinkertainen ratkaisu, jossa rullan sisään tulevan aisan pituutta tavallaan kasvatetaan sopivalla yhdistelmällä shimmejä, jolloin rulla saadaan lukittumaan pituussuunnassa paikoilleen. Mutta olisiko asialle tehtävissä jotain kotikonstein?
Käytännössä valtaosa revolvereista on uutenakin sellaisia, että mm. Muutoin rekyylivoimien liikuttama rulla hakkautuu edes takaisin ja vähitellen välys vain kasvaa
Power Custom Hinta: 25,70 euroa / laatu Maahantuoja: Midway Suomi, (09) 5122 933
Hammer Pivot Pin Shims ja Trigger Pivot Pin Shims auttavat laukaisukoneiston toiminnan parantamisessa. Valmistajan ohjeiden mukaisesti on kuitenkin suotavaa, että aina kun tarvitaan kaksi shimmiä, ne korvataan paksummalla 0,004 tuuman levyllä, joita on myös saatavilla. Ensin kartoitetaan ongelma-alueet, sitten tilataan sopivat shimmit ja lopuksi asennetaan ne paikoilleen. Jälleeen hyvänä merkkinä siitä, että shimmejä on liikaa, on se, että aisa ei enää suostu liikkumaan suhteessa runkoon, jolloin on syytä ottaa yksi shimmi pois. Kuten tarkkaavainen lukija on pannut merkille, valmistaja käyttää nimitystä bearing, joka viittaa laakeroimiseen. ei enää suostu menemään kehyksen sisään, jolloin poistetaan yksi levy. Seurauksena hankaamisesta on luonnollisesti se, että osa iskun voimasta kuluu tämän kitkan voittamiseen ja
WWW.REKYYLI.FI
POWER CUSTOM
Valmistaja: Grandmasters L.L.C, F.K.A. Tapauksessamme käytännössä kaikki pituussuuntainen välys saatiin tällä menetelmällä pois rullasta. Usein vasarassa ja liipaisimessa on hiukan sivuvälystä, joka aiheuttaa omat piirteensä laukaisuun. Ongelman ratkaisu oli jälleen simppeli, joskin hiukan aikaa vievä. Yhteen aseeseeen yhtä laatua kun kuluu tyypillisesti 13 kappaletta. Paketissa on mukana asiaan kuuluva asennusohje, mutta tietyissä kohdissa tarkempi ohjeistus olisi tarpeen.
Yoke Bearingilla saadaan poistettua välys rullan aisan ja aseen rungon väliltä.
KANNATTAAKO?
Jos revolverin rakenne sekä purkaminen ja kokoaminen ovat tuttuja, ei tällaisessa projektissa ole mitään ihmeellistä. Seuraava välyksen poistokohta löytyy rullan aisan rungon puoleisesta päästä. Niillä on paksuutta 0,002 tuumaa. Myös tällä on luonnollisesti oma vaikutuksensa sytytykseen, eli aseen toimintavarmuuteen. Niinpä Hammer Shimsiä vastaava tuote, Trigger Shims, on saatavana myös liipaisimen tiukkaamiseen. Tarvittava määrä 0,002 tai 0,004 tuuman shimmejä asetetaan rullan akselin tilan pohjalle, jolloin ne täyttävät ylimääräisen tilan ja rulla asettuu aavistuksen alkuperäistä taaemmas.
SIVULEVYN ALLEKIN OMANSA
Koska esimerkkiaseemme kärsi huonosta sytytyksestä, myös sen laukaisukoneistoa tutkittiin ja havaittiin, että iskuvasara hankaa voimakkaasti sivulevyyn. Tähän on myös saatavilla apua. Koska shimmit toimitetaan 10 kappaleen pusseissa, riittää niitä aina useampaankin revolveriin. Syynä tähän on vasarassa oleva välys, jonka takia se pääsee heilumaan sivusuunnassa ja tässä tapauksessa hakeutuu rungon vasempaan reunaan. Power Customin nimi tälle tarvikkeelle on Yoke Endshake Bearing ja kyseinen malli sopii K-, N- ja L-runkoisiin Smith & Wessoneihin. Esimerkkiaseen tapauksessa välystä oli sen verran, että tarvittiin kaksi shimmiä. Koska ne toimivat myös tavallaan laakeripintoina, niihin tulee lisätä asiaankuuluvaa voiteluainetta ennen aseen uudelleen kokoamista.
53. Shimmeillä sovitus tiukkenee ja parhaimmillan niillä saadaan esimerkiksi vasara kulkemaan suoraan suhteessa runkoon. Piipun ja rullan välinen välys on nyt sallitun ylärajoilla, joten seuraava parannus tässä suhteessa voisi olla piipun ottaminen taaksepäin ja uuden ylimenon tekeminen. Koeaseen tapauksessa ei suurempaa sivuliikettä ole havaittavissa, eikä kokeiluissamme saatu myöskään mahtumaan yhtään 0,002 tuuman levyä paikoilleen.
Power Custom toimittaa shimmit 10 kappaleen pusseissa, mistä voidaan päätellä että tuote on suunnattu ensisijaisesti asesepille, joilla kulutus on keskivertoharrastajaa suurempi. Välyksen pois saaminen ei tällä kertaa onnistunut aivan täydellisesti, mutta joka tapauksessa vasara ei enää hankaa runkoa ja kulkee iskiessään likimain suoraan. Koska rulla on nyt myös kiristetty aavistuksen aiempaa taaemmas, yltää myös iskupiikki entistä paremmin, eikä muutoksen jälkeen ole tullut vastaan ainoaakaan syttymätöntä. Valmistajan ohjeet ovat varsin riittävät, eikä hintakaan muodostu kohtuuttomaksi. Tulokseen on kuitenkin oltava varsin tyytyväinen. Vasaran akselille, eli vasaran ja rungon väliin kokeiltiin eri yhdistelmiä 0,002 tuumaa paksuja Hammer Shims -levyjä ja juuri nämä kokeilut veivät aikaa reilut puoli tuntia. Näiden levyjen tarkoitus on siten tarjota myös tällaista ominaisuutta, ja ne kuuluukin öljytä kevyesti, jotta toiminta olisi mahdollisimman sujuvaa ja kuluminen mahdollisimman vähäistä.
kulumisen seurauksena nojaaminen lisäksi vain pahenee. Kaiken muun lisäksi on hienoa huomata, kuinka väljästä louskusta sukeutuu tiukempi kuin monesta juuri tehtaasta tulleesta aseesta.
Cylinder Bearings on tuote, jolla revolverin rullasta saadaan poistettua pituussuuntainen välys. Mahdollisimman täydellistä kaksitoimilaukaisua haikailevan kannalta kaikki ylimääräinen sivuttaisliike koneistossa on pahasta, koska se aiheuttaa ennakoimattomia muutoksia laukaisutapahtumaan
"
"
TEKSTI: SA AR A KUNNA AL A
Mikko-Pekka Heikkinen
Nimi: Mikko-Pekka Heikkinen Ikä: 34 Koulutus: Valtiotieteen yo. Ammatti: Toimittaja Työskennellyt Helsingin Sanomissa 10 vuotta.
54 WWW.REKYYLI.FI
Yllätyin hieman siitä, että sain aseen, sillä voisi luulla, että poliisi olisi ollut Jokelan tapauksen jälkeen tarkempi. Panimme asian vireille välittömästi Jokelan tapauksen jälkeen. Minusta yritys oli melko läpinäkyvä, jos ajattelee poliisin näkökulmasta. Jos kirjoittaisin lehteen asioita, jotka eivät pitäisi paikkaansa, eli toisin sanoen keksisin juttuja, en olisi toimittaja ainakaan Helsingin Sanomissa. Lisäksi kirjoitin Jokelan tapauksen jälkeen aiheesta kolumnin ja sen jälkeen jutun, jossa ostin aseen. Palautetta kirjoittamistani asejutuista on kyllä tullut jonkin verran. Hän puhui innostuneen aseenharrastajan suulla, eikä siinä minusta ole mitään ihmeellistä. Olen kannustanut heitä ja muitakin, jotka ovat lähettäneet asiallista palautetta, kirjoittamaan yleisönosastollemme, sillä minusta on hyvä, että asioiden eri puolia tulee esille. Rekyylin henkilökuvassa kysellään tällä kertaa aseasioita Helsingin Sanomien toimittajalta Mikko-Pekka Heikkiseltä, joka on aiheuttanut aseaiheisilla kirjoituksillaan kosolti närkästystä aseharrastajien parissa. Jonkinlainen sotku syntyi ilmeisesti myös kirjoittamastasi artikkelista, jossa hankit aseen. Minusta väite on näin ollen yllättävä. Palautetta on siis tullut puolesta ja vastaan joka jutusta, niin aseharrastajilta kuin maallikoiltakin. Kokeilu ei juurikaan muuttanut käsitystäni lupakäytännöistä. Mikä on sinun näkemyksesi asiasta. Jutun tekeminen oli varsin mielenkiintoista ja se kesti monta kuukautta. Heikkinen on kirjoittanut mm. Näköjään ei ole. Olin käynyt samalla klubilla kuin Auvinen, hain samankaltaista asetta ja kaikki tämä tapahtui välittömästi sen jälkeen, kun lupien saamisen helppoudesta oli laajalti kohuttu.
55. Minusta oli itsestään selvää, että jos Suomessa tapahtuu ennennäkemätön väkivallanteko, jonka välineenä on pistooli, ja tämä pistooli on myönnetty nuorelle miehelle ilmeisesti melko kevein perustein, jonkun täytyy testata, että näinkö systeemi tosiaan
toimii. Millaista se on ollut. Jokelan tapaukseen liittyen aseen hankkimisesta kertovan artikkelin. En ole missään vaiheessa pelännyt turvallisuuteni puolesta, eikä siitä ollut kysymys jutun tekemisessä. Olet kuitenkin saanut aiheesta hyvääkin palautetta. Minusta oli yksinkertaisesti kiintoisaa selvittää, miten systeemi toimii. Näistä jutuista on tullut melko paljon palautetta, josta osa on ollut asiallista ja osa taas on syyttänyt minua aseharrastajien ja metsästäjien mustamaalaamisesta sekä asevastaisuudesta. Onko sinuun otettu henkilökohtaisesti yhteyttä aiheen tiimoilta. Olen itse asiassa hämmästynyt siitä, ettei sitä tehnyt kukaan muu. Moni harrastaja on tulkinnut Heikkisen jutut asevastaisiksi, mutta mitä sanoo kirjoittaja itse?
Uutisointisi asehuutokaupasta viime vuoden lokakuussa Helsingin Sanomissa aiheutti närää aseharrastajien piirissä, sillä monien mielestä se antoi väärän kuvan harrastajista ja keräilijöistä. Asiaa tutki myös poliisi, joka oli sitä mieltä, että kunnianloukkausta tai haastateltavan puheiden vääristelyä ei ollut tapahtunut. Muuttiko jutun tekeminen käsitystäsi aselupien myöntämisperusteista tai aselainsäädännöstä. Minusta kyseessä oli mies, joka oli innostunut aseista ja olin lähtenyt tapahtumaan tekemään juttua, jossa kerrotaan tästä ilmiöstä. Palautetta tulee aina, jos kirjoittaa jotain mielipiteellistä. Kuuluville pitäisi saada enemmän mielipiteitä ihmisiltä, joilla on hyviä argumentteja ja näkemystä ja kokemuksia. Juttelin haastateltavan kanssa asioista ja sen jälkeen kirjoitin lehteen siitä, mikä minusta oli kiinnostavaa. Minkäänlaista asiayhteydestä irrottamista tai haastateltavan puheiden värittelyä haastattelussa ei tapahtunut. Huutokauppajuttuhan oli yksi kirjoittamistani aseisiin liittyvistä teksteistä. Olen lukenut joitain keskustelupalstoja internetissä. Ei siitä minusta mitään sotkua syntynyt. Huutokauppajutussa haastateltu henkilö väittää, että hänen puheitaan on vääristelty Helsingin
WWW.REKYYLI.FI
Sanomien jutussa. Aseharrastajilta on tullut rohkaisevaakin palautetta siitä, että näistä asioista pitää puhua, ja esimerkiksi metsästäjiltä olen saanut kommentteja, joissa kritisoidaan lu-
pakäytäntöjä jopa huomattavasti tiukempaan sävyyn kuin omissa kirjoituksissani. Millä perusteella poliisi olisi mielestäsi voinut sinulta luvan evätä. Olisiko sinulle tullut turvallisempi olo, jos sinulle ei olisi myönnetty hallussapitolupaa ampuma-aseeseen. Oletko tietoinen siitä, millaisen kohun juttu on harrastajien keskuudessa aiheuttanut. Aseharrastajilta ja metsästäjiltä on siis tullut myös myönteistä palautetta ja tietysti harrastuksen ulkopuolisiltakin ihmisiltä on tullut kannustavia kommentteja
Keskustelupalstoilla puolet eivät kohtaa, enkä minä tiedä mikä keskustelulle olisi oikea foorumi. Olen sanonut sanottavani tästä aiheesta ja on järjetön väite, että olisin tahallani satuillut artikkeliin, ja jos keskustelu jää tälle tasolle, se on hieman ikävää. Ymmärrän varsin hyvin, miksi ihmiset innostuvat ammunnasta. Jos ajatellaan pistoolia välineenä, niin se on tappamiseen suunniteltu työkalu, joka vieläpä on siihen tarkoitukseen varsin kätevä. Eihän poliisi voi salapoliisimaisesti tutkia jokaista hakijaa kaiken varalta. Metsästysaseet ovat asia erikseen, sillä niillä on ihan selkeä yhteiskunnallinen ja riistanhoidollinen funktio, toisin kuin pistooleilla. Olen kyllä ihmetellyt aiemminkin sitä, että Suomessa on huima määrä aseita. Oletko sitä mieltä, että ammunnan harrastaminen ei ole niin tärkeää, että sen takia pitäisi ottaa sellainen riski, että joku tekee tuliaseella väkivaltarikoksen. Pitäisikö keskustelua tästä aiheesta käydä mielestäsi laajemminkin. Onko sinua pyydetty kirjoittamaan asejuttuja, vai onko tämä vain aihe, joka sinua itseäsi kiinnostaa. Luulen, että ainakin osa harrastajista luulee, että sinulla on jotain heitä vastaan ja että vastustat aseita. Mikä sinun mielestäsi on aseharrastajan näkökulmasta ongelma minuun liittyen. Molemmat näistä suhtautuvat hyvin intohimoisesti harrastukseensa ja siihen liittyvään kapistukseen, eli koiraan tai aseeseen, ja tietysti silloin pitääkin älähtää, jos joku rupeaa piruilemaan. NÄISTÄ JUTUISTA ON TULLUT MELKO PALJON PALAUTETTA, JOSTA OSA ON OLLUT ASIALLISTA JA OSA TAAS ON SYYTTÄNYT MINUA ASEHARRASTAJIEN JA METSÄSTÄJIEN MUSTAMAALAAMISESTA SEKÄ ASEVASTAISUUDESTA.
Toisaalta hakemuksessani olin vakuutellut, että aion ruveta lajia harrastamaan, eikä poliisi voi tietenkään lähtökohtaisesti epäillä jokaista hakijaa. Mielestäni yhdistelmä on mielenkiintoinen. Onko sinusta nyt tullut asekirjoittelija. En kuitenkaan tiedä, miten saataisiin massat ja harrastajat kohtaamaan. Nyt tosin puhun vain lyhytpiippuisista aseista. Ymmärrän tietysti miksi muut innos-
tuvat ammuntaharrastuksesta siinä missä mistä tahansa muustakin harrastuksesta. Itse asiassa on yllättävää, miten vaikeaa ampuminen on, kun ottaa huomioon, että aseessa on suora piippu, jonka osoittamaan suuntaan ammuksen pitäisi lähteä, mutta asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen. Eihän Helsingin Sanomat vastustaisi automaattisesti autoiluakaan, vaikka julkaisisimme nopeusrajoituksia kritisoivan artikkelin.
WWW.REKYYLI.FI. Armeijassa osuin tauluun ihan hyvin ja ampuminen oli mukavaa. Siellähän se toki on helpompaakin, kun hakijoita on vähemmän. Siinä mielessä aseharrastajat ovat samanlaisia kuin esimerkiksi koiraharrastajat. Minusta tällaisia asioita voi silloin tällöin pohtia. Oletko itse koskaan harrastanut ampumista. Byrokratian hampaissa yksittäistapaukset tulevat ja menevät. Hänellä voi olla varsin hyvät perusteet lajin harrastamiseen ja harrastus saattaa olla hyödyllinen ja tärkeä. Onhan se mielenkiintoista. Jos ihmisellä on harrastus, jossa tällaista
56
välinettä käytetään, on vain kohtuullista, että hän on valmis vastaanottamaan kritiikkiä harrastustaan kohtaan. Puhut aseharrastuksen kritisoimisesta, mutta moni aseharrastaja saattaisi olla sitä mieltä, että esimerkiksi kirjoittamassasi huutokauppajutussa ei ollut kyse harrastuksen kritisoimisesta, vaan se oli pikemminkin yritys saada aseharrastajat vaikuttamaan sekopäiltä.
Minusta on hieman turhaa käsitellä tätä yhtä aihetta, jonka poliisi on jo tutkinut. Olitko kiinnostunut aiheesta tai huolestunut lupakäytännöstä jo ennen Jokelan tapausta. Suomi on Euroopan mittakaavassa väkivaltainen yhteiskunta, ja vaikka tiedänkin, että aseilla tehdään hyvin pieni määrä väkivaltarikoksia, Suomessa kuitenkin juodaan paljon viinaa, omistetaan paljon aseita ja ollaan väkivaltaisia. Olen kannustanut ihmisiä kirjoittamaan mielipidepalstallemme, ja teidänkin lehtenne on varmasti hyvä paikka käydä keskustelua. Sisäministeriöhän on ainakin sitä mieltä, että käytäntöä pitäisi tiukentaa ja että varsinkin jokainen ensikertalainen olisi haastateltava. On kuitenkin täysin normaalia, että tällöin potentiaalisesti vaarallisesta harrastusvälineestä voivat olla kiinnostuneita poliisit ja esimerkiksi toimittajat. Asiallinen keskusteluhan on ylipäätään aika vaikeaa, jos ollaan omissa poteroissa. Jos taas metsästäjiä on 300 000, niin mitä kaikki muut aseet ovat, ja mitä niillä tehdään. Aseilla kuitenkin tapetaan tässä maassa muutama kymmenen ihmistä joka vuosi, ja vaikka se on pientä viinan rinnalla, siitä voi silti keskustella vähän niin kuin autojen kattonopeuksista. Minulta ei ole varsinaisesti pyydetty aseaiheisia artikkeleita, ja kirjoitan kyllä kaikenlaista muutakin eri aiheista. Aseet ovat minusta mielenkiintoisia kapistuksia ja ampuminen on haastavaa. Ehkä kyseessä on jonkinlainen puolustusreaktio rakkaan harrastuksen suojelemiseksi. Sinulla ei siis ole ehdotuksia lupakäytännön parantamiseksi tai tiukentamiseksi. Se on ihan ymmärrettävää, mutta en aja minkäänlaista aseiden kieltoa. Ei sen ymmärtäminen vaadi kovin suurta eläytymistä. Minusta siinä ei ole mitään ihmeellistä, että joku älähtää, jos hänen harrastustaan kohtaan esitetään kritiikkiä. Kysymys on hyvä mutta hankala. Maakunnissa näin jo tehdään tai ainakin näin poliisit ovat minulle vakuutelleet. Pitäisikö sitä edes mielestäsi tiukentaa. Opiskeluaikoina kävin kerran ampumaradalla ampumassa pistoolilla ja muutaman kerran kotona maalla olen ampunut muiden aseilla, mutta en ole koskaan innostunut ampumisesta niin paljon, että olisin ruvennut sitä harrastamaan. Poliisin esimies on itsekin ollut sitä mieltä, että systeemille olisi jotain tehtävä, ja kyllä sitä minun mielestäni voisi tarkastella uudestaan
Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen aseharrastajan saatavilla! - toimitusaika 1-2 viikkoa - varastotilanne nettisivuilla - jo lähes 100000 tuotetta! - postitse koko Suomeen!
Esimerkkejä laajasta tuotevalikoimastamme:
Choate Ultimate Sniper tukki Savage 10-sarja, sokea lipas Ed Brown osasarja Colt 1911, 15 osaa!
Tuote 824713
275
Tuote e 126961
20
Trulock Extra Full supistaja u Optima, portattu
Midway aseensäilytyssukat 130cm pitkä, 6-pack!
Tuote 973789
60
Tuote t 884345
40
rvo a 45
Tilauspuhelin arkisin 9-17 09-5122933 - Verkkokaupasta 24h www.midwaysuomi.com - Sähköposti info@midwaysuomi.com
Turvallisuusnäkökulmasta on hyvä, että nallitustapahtuma on erotettu kokonaan vielä vuoroaan odottavista nalleista. Molemmat osat ovat vaihdettavissa nopeasti ja syöttöosan ominaisuuksiin kuuluu myös toimiva nallinkääntöalusta. Breech Lockista Lee saa kiitokset, koska järjestelmä on helppokäyttöinen ja toimiva. Laite on toimiva, mutta syöttöosa vaikuttaa vaurioitumisalttiilta.
SUOSITTELISINKO?
Koska puristin on yleensä kaikkein kallein hankinta, uudistunut juhlapaketti tarjoaa varsin hyvän vastineen rahalle, vaikka vaaka ja ruuditin eivät ylläkään aivan samalle tasolle. Trimmeri on esimerkiksi porakoneeseen kiinnitettävää mallia, joten tämän työvaiheen voi halutessaan tehdä konevoimalla. Paras uudistus puristimessa on Leen Breech Lock Quick Change Die System -järjestelmä, eli holkkien pikakiinnitys. Pikakiinnitys perustuu pikaholkkeihin, joita tulee mukana kolme kappaletta.
Nallitin koostuu puristimen männän mukana kulkevasta karaosasta ja nallien syöttölaitteesta. Ladattaessa puristin tuntuu yhä aavistuksen tunnottomalta. Mukavana puolena on myös nallityypin vaihtaminen, joka ilman kiirettä suoritettuna vie kenties viisi sekuntia kallista jälleenlatausaikaa. Suurimpana puutteena on se, että Leen välineillä lyhennyspituus on vakiona SAAMI:n mukainen, eikä sitä voi säätää. Niiden alla trimmeri ja oikealla ruutisoppilo ja supistusrasvaa.
LEE CHALLENGER BREECH LOCK SINGLE STAGE PRESS ANNIVERSARY KIT
Valmistaja: Lee Precision Inc., Yhdysvallat Hinta: 129 euroa Maahantuoja: Midway Suomi, (09) 5122 933
Paketin heikkoudet liittyvät vakaan ja ruudittimeen.
59. Holkkien vaihtaminen on siis aiempaa vaivattomampaa ja nopeampaa. Ne lataajat, jotka eivät tarvitse kaikkea voimapotentiaalia, voivat säätää kammen lyhyemmäksikin, jolloin tuntuma paranee entisestään. Nallien syöttö ei myöskään
WWW.REKYYLI.FI
ole automaattinen, vaan sitä pitää aina hiukan manipuloida, jotta uusi nalli saadaan nallittimeen. Alkuvaiheessa niillä toki tulee toimeen.
Puristimessa on paljon uudistuksia, joista merkittävimpiä ovat rakenteen yleinen tukevoituminen ja nivelistön parannettu rakenne yhdessä latausholkkien pikakiinnitysmahdollisuuden kanssa. Jotta hylsyjä pääsee trimmaamaan, joudutaan lisäksi hankkimaan kaliiperikohtainen pilotti ja hylsynpidin, joille kertyy hintaa vajaa kymmenen euroa. Perhesovun kannalta uudistuneeseen puristimeen on tehty mainio edistysaskel, käytettyjen nallien keräyssysteemi. Kun latausholkkia halutaan vaihtaa, se irrotetaan yhdessä pikaholkin kanssa kääntämällä pikaholkkia neljäsosakierros ja nostamalla se pois paikoiltaan. Lever Primer puolestaan on puristimen mäntään tuleva nallitin, joka on siitä mainio, että suurille ja pienille nalleille on oma laitteensa. Pitkästä kammesta on kuitenkin etuna se, että voima ei lopu helposti kesken. Nallitus kuitenkin toimii mainiosti, eikä tätä kokeiltuaan ole erityistä halua palata nallien käsittelemiseen yksittäisinä. Jos pitää perinteisestä tavasta, pikaholkin annetaan olla paikoillaan puristimessa ja käytetään sitä tyypillisen kiinnityskohdan tavoin. Vanhaan versioon verrattuna ero on kuitenkin selvä, eikä tällainen vertailu tee edes oikeutta uudelle Challengerille. Kun nalli on irronnut, se johdatetaan puristimen vasemmalla sivulla olevaan kaukaloon ja siitä suoraan roskakoriin kumiputkea myöten. Kammella on paksuutta 12,7 mm ja kun pituutta puolestaan on 350 mm, vipuvarsi muodostuu niin pitkäksi, että puristin myötää hiukan. Niiden parina on nallien syöttölaiteet pienille ja suurille nalleille. Itse Lever Primer on asiallinen rakenteeltaan, mutta muovinen syöttölaite on hyvin heppoisen oloinen ja vaatiikin käyttäjältä tiettyä varovaisuutta. Kaikki nämä työkalut, samoin kuin supistusrasvakin, ovat osoittautuneet toimiviksi, joskin pidemmälle ehtineet harrastajat ovat usein päätyneet muihin ratkaisuihin. Paketissa pikaholkkeja tulee kolme, eli periaatteessa yhtä holkkisarjaa varten, mutta niitä on mahdollista hankkia myös lisää. Ennakkoodotuksista poiketen järjestelmä toimii, ja vain noin joka kolmaskymmenes nalli päätyi lattialle. Niinpä ei olisi ihme, jos tämä paketti säilyisi tarjolla aina Leen seuraavaan suurempaan merkkipäivään saakka.
Kuvassa mukana tulevaa pikkusälää, vasemmalla nallittimen karat, keskellä ylhäällä nallitaskujen puhdistus- ja hylsyn suun viistämistyökalut. teriaalina on yhä kevytmetalli, joten mikään kalliomaisen jämäkkä se ei ole. Kun kampi työnnetään jälleen eteen, karaosa vetäytyy männän sisään ja liikkeen loppuvaiheessa nalli painuu hylsyn nallitaskuun. Niinpä massaräjähdyksen riski on saatu käytännössä eliminoitua.
PIKKUHILUT
Lisäksi paketissa on nallitaskujen puhdistustyökalu ja sekä välineitä hylsyjen trimmaamiseen. Kun hylsy työnnetään supistusholkkiin, karaosa tulee sopivalle kohdalle ja syöttöosasta voidaan annostella uusi nalli
INNOVATIVE TECHNOLOGIES - SUPISTUSHOLKKI
VYÖKANTAISET MAGNUM-HYLSYT ALKUPERÄISMITTOIHIN
Kiväärin vyökantaisten magnum-patruunoiden hylsyjen turpoamiseen on nyt saatavana apua. Innovative Technologiesin erikoisholkki supistaa hylsyt heti vyökannan edestä, joten myös hylsyjen sekakäyttö eri aseissa onnistuu patruunapesien mitoituseroista huolimatta.
TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI
60 WWW.REKYYLI.FI
Todelliseksi ongelmaksi turpoaminen muodostuu silloin, kun väljemmässä pesässä ammuttuja hylsyjä halutaan ampua toisessa aseessa, jossa pesä on tiukempi. Mikäli supistuslieriö ei tahdo irrota hylsystä, se voidaan irrottaa prässissä kääntämällä hylsy suupuoli alaspäin ja varovasti painamalla hylsyä kanta edellä takaisin holkkiin. Älä koskaan supista ladattua patruunaa!
INNOVATIVE TECHNOLOGIES -SUPISTUSHOLKKI
Valmistaja: Innovative Technologies, Yhdysvallat Hinta: 89,95 dollaria www.larrywillis.com
61. Samassa aseessa käytettynä vaiva on tavallisesti vähäinen, hylsyt takertuvat pesään useissa tapauksissa vain lievästi. Erikoisholkin yläpään avulla voidaan kokeilla, tarvitseeko hylsy erikoissupistusta.
Supistuslieriö paikoillaan hylsyssä. Tärkeää on sekä hylsyn että supistuslieriön kunnollinen voitelu, sillä operaatio vaatii hieman normaalia enemmän voimaa ja metallien kiinnileikkautuminen tapahtuu helposti. Holkkia käytetään normaalin supistusholkin lisänä. Erikoisholkki kierretään latausprässiin alakautta. Supistuslieriö on erillinen kartioholkki, joka asetetaan hylsyyn siten, että holkin alapää vastaa hylsyn vyöhön. Ennen hylsyjen supistusta tulisi niiden mahdolliset vauriot tarkistaa huolella, kiinnittäen huomiota erityisesti lähellä vyötä olevaan alueeseen. Koska täyssupistusholkilla ei päästä alkuperäismittoihin, hylsyt eivät joko mahdu lainkaan pesään tai ne ovat liian tiukkoja, eivätkä irtoa normaalisti edes ampumisen jälkeen.
ERIKOISSUPISTUS
Innovative Technologies on valmistanut erikoisholkin, joka korjaa
WWW.REKYYLI.FI
turvonneet hylsyt alkuperäismittoihin heti vyökannan edestä. Ongelman laajentumisesta tekee se, että normaalilla täyssupistusholkilla sitä ei saada palautumaan alkuperäismittoihin. Mikäli supistus tuntuu vaativan tavallista enemmän voimaa, supistuslieriötä kannattaa kääntää ja yrittää uudelleen. Holkin valmistaja suosittelee tähän tarkoitukseen erikoisvahaa (Imperial Sizing Die Wax) ja kieltää nestemäisten voiteluaineiden
käytön. Holkki on kartiomainen ja se on asetettava hylsyyn oikein päin, yläreunaan on tehty reunaviiste tästä merkiksi. Mikäli vyön ja holkin suun väliin jää rakoa, tulee hylsyä supistaa lisää ja se tapahtuu erikoisholkin alapäässä erityisen supistuslieriön avulla. Toki asiaan vaikuttaa oleellisesti patruunapesän mitoitus ja latausten painetaso. Jos hylsy ei mahdu painumaan pohjaan saakka, on se syytä kalibroida.
Kiväärikäytössä vyökantaisten magnumpatruunoiden hylsyillä on taipumusta laajentua heti vyön edestä joskus haitaksi asti. Koska kumpikaan hylsy ei mahdu supistuksen jälkeen mittaholkkiin, joudutaan käyttämään erikoissupistusta. Tähän vaikuttaa luonnollisesti käytetyn latauksen painetaso, latausten määrä sekä patruunapesän mitoitus. Tämän jälkeen hylsy lieriöineen työnnetään prässillä erikoisholkkiin ja painetaan perille asti kuten tavanomaisessa täyssupistuksessa. Kuvassa vasemmanpuoleinen hylsy on jo saanut käsittelyn, minkä voi todeta hylsyyn jääneistä jäljistä.
Holkin yläpää toimii mittana. Ennen prässiin painamista, tarkista, että supistusosa ottaa kiinni hylsyn vyöhön.
Holkki sopii kaikille vyökantaisille magnum-hylsyille lukuun ottamatta joitakin Weatherbyn kaliipereita. Kuvassa holkki on oikeassa asennossa. Kokeessa supistetut hylsyt olivat turvonneet siten, että ne jäivät noin neljä millimetriä vaille kalibrointiholkkiin työnnettäessä. Erikoisholkki sopii kaikille vyökantaisille magnum-hylsyille, poikkeuksena .224, .240, .378 ja .460 Weatherby.
HUOMIOITA
Useampaan kertaan ammuttu hylsy ei välttämättä ole enää pelastettavissa, jos erikoissupistusta ei ole käytetty kertaakaan. Tästä huolimatta käyttökokeessa holkki ja hylsy voideltiin huolellisesti tavanomaisella RCBS:n Case Lube-2:lla eikä ongelmia esiintynyt. Holkin vieressä on kartiomainen supistusosa, joka työnnetään hylsyyn tiukasti kiinni vyöhön asti, kartion leveämpi pää vyötä vasten. Parhaimmillaan hylsyä voidaan käyttää jopa parikymmentä kertaa maksimilatauksilla. Muista sekä hylsyn että supistuskartion huolellinen voitelu.
Kaksi täyssupistettua hylsyä. Erikoiskäsittelyn jälkeen hylsyt painuivat kalibrointiosaan vyötä myöten, joten supistuksen onnistuminen oli helppo todeta. Täyssupistuksen jälkeen hylsyn mitoitus tarkistetaan erikoisholkin yläpään avulla. Se on mitoitettu siten, että vain läpimitaltaan oikean kokoinen hylsy painuu holkkiin vyökantaa myöten. Sulkuväli tulisi aina hoitaa hylsyn olkapäiden kanssa, ei vyökannan (silloin kun se on mahdollista).
Näin hylsyn eläminen ammuttaessa saadaan minimoitua ja elinikä maksimoitua. Ehkä enemmän turvonneilla hylsyillä voitelu tulee kriittisemmäksi
35-senttinen kiikaritähtäin saadaan vielä mittavammaksi ruuvaamalla etuvarjostin kiinni pituuden kasvaessa näin vielä kahdeksan senttiä. Ajatukset vaihtelivat hirvikivääritilanteessa kestävän kiikarin, mutta sumean ja hyödyttömän optiikan, tai kirkkaiden linssien, mutta kiikaritähtäimen täydellisen tuhoutumisen välillä. Linnustajan liikkuvaan elämäntyyliin saattaa paino tuoda oman harminsa. Siinä ei tunnu nitinää tai heikkoja osia, jotka eivät vähänkään asiansa ajavaan kiikariin kuulukaan. Painoa kiikaritähtäimeltä löytyy 650 grammaa, joten kaik-
kein kevyimmästä sissitähtäimestä ei ole kyse. Nämä kiikarit ovat tyyppimerkinnöiltään vähän hankalia, mutta niihinkin löytyy selitykset. Kiikaria ei myöskään ole valmistettu ohuimmasta mahdollisimmasta alumiinista. Hirvestyksessä ja muunlaisessa, enimmäkseen passipaikalta ammuttavassa metsästyksessä, ei painoa edes huomaa. Nykyaikainen alumiininen kiikari on täysin eri painoluokassa kuin samankokoiset ikivanhat teräs- ja rautaputket. Tällaisen hintaluokan kiikarit ta-
vataan usein rekyylittömien ilmaaseiden päältä, mutta lupaukset on tehty lunastettavaksi, ja siksi päätimmekin testata, miten hyvin pihin miehen kiikaritähtäin kestää metsäreissua punahattuisen miehen kanssa.
KILOHINTA KOHDALLAAN
Suoraan paketista nostettuna kiikari ei ainakaan ujostele koollaan. Jos kiikarista löytyy TS-merkintä (True Strength), tulisi kiikarin kestää myös ruutiaseiden rekyyliä. Leapers valmistaa monenlaisia kiikaritähtäimiä erilaisille harrastajille. Leapers raWWW.REKYYLI.FI. Liian usein halvan kiikarin ostaneet tuoreet harrastajat ovat pettyneet, kun linssit ovat säröilleet ensimmäisellä laukauksella, tai tähtäinristikko ei pysy kahta kertaa samassa paikassa laukausten välillä.
Amerikkalaisvalmistaja Leapers on pyrkinyt toteuttamaan jokaisen aseharrastajan unelman hyvän ja halvan kiikarimalliston. Kaikkien kolmen ominaisuuden toteuttaminen halpa, laadukas ja kestävä ei tunnu millään muotoa mahdolliselta. Accushot kaikki varusteet kiinnitettynä. Usein halpa ja hyvä voivat olla mahdollisia, mutta tällöin "hyvä" tarkoittaa joko laadukasta tai kestävää. Mallin edessä oleva UTG-merkki
62
(Under The Gun) tarkoittaa lähinnä airsoft-harrastukseen tarkoitettua kalustoa. Pituutta kertyy noin 43 senttiä.
TEKSTI: PA SI A SIK AINEN
PIENI BUDJETTI, SUURI KIIKARI UTG A 1,5-6 44
CCUSHOT X
Köyhällä ei ole varaa halpaan, sanoo vanha viisas sananlasku. Tuntuu hiukan oudolta mainospuheelta, että noin sadan euron kiikari valaistuine ristikkoineen kestäisi yhtään pienoiskivääriammuntaa suurempaa rekyyliä
64
WWW.REKYYLI.FI
Ns. Aluksi kahvasta ei saa otetta, mutta siihen tottuu nopeasti varsinkin, jos antaa sormiensa hakeutua luonnollisiin asentoihin. Tähän on syynä markkinamiesten halu myydä enemmän tavaraa.
Tämä oli ensimmäinen ajatus, kun poimin käteeni Cold Steel Spike -veitsen. Spiken tapauksessa pelkän kärjen katkeaminen ei vielä tekisi veitsestä täysin käyttökelvotonta, vaan pistäminenkin onnistuisi välttävästi. Sen terä on yllättävänkin terävä ja jyrkästä teroituskulmasta huolimatta se leikkaa mainiosti. Tässä suhteessa kaikki on ok. Sillä onnistuvat mainiosti kaikki ne toimet, mitä esimerkiksi ns. Myös kestävyydeltään Spike osoittautui riittäväksi ja selvästi paremmaksi kuin olisi odottautunut. taskunsuutaittoveitsiltä odotetaan. Ominaisuus on haluttu juuri taisteluveitsissä, joiden rikkoutuminen kesken tiimellyksen ei ole suotavaa. Myös sen etevyys varsinaisessa tarkoituksessaan herättää varmasti keskustelua, joten pohjavire artikkelin tekemiselle oli varsin negatiivinen. Kahvan muodostavat teräsruoto ja sen päälle pyöritetty musta punos. Yllätyksekseni huomasin, että sehän sopii vallan mainiosti arkiveitsen rooliin. Veitsen kotelo on äärimmilleen litistetty ja materiaaliltaan mustaa komposiittia. Tällaiselle veitselle ei suomalainen kuluttaja näe suurtakaan tar68
NARUA, HELMIÄ JA MUOVIA
Myös Spiken kahva on erittäin ohut ja tuntuu siksi käteen oudolta.. Kyseessä on amerikkalaisille tyypillinen ja siellä niin suosittu tappelusveitsi. Näin kärjen heikkorakenteinen osuus on hyvin lyhyt. Tilanteissa, joissa materiaalia pitää leikata pikkutarkasti, Spiken kynämäisen solakka terä on omaa luokkaansa. Otin kuitenkin "piikin" käyttööni ja pyrin karistamaan ennakkoluuloni. Pienehkön sormisuojaupotuksen ansiosta tällä otteella uskaltaa myös pistää melkoisella voimalla, mikä taatusti miellyttää sen itsepuolustuksellista käyttäjäkuntaa. vetta ja siksi Spikeä tulikin aluksi pidettyä jokseenkin turhana keksintönä. puukko-ote ei tule kysymykseen, vaan veitsi asettuu luontevammin pelkkien sormien puristukseen. Tässä otteessa ohut kahva on yllättävän hyvä ja nyöritys antaa mukavasti pitoa. Mutta onko asia sittenkään niin. Veitsi lukittuu siihen jämäkästi, mutta irrottaa otteensa kohtuullisesti veistä nykäistäessä. Toki veitsen kaivaminen paidan alla pidettävästä kotelosta vie muutaman sekunnin, mutta muuten se täyttää roolin hyvin. COLD STEEL SPIKE P
IIKKI LIHASSA
TEKSTI: TERO KUITUNEN
Käyttöesineet muokkautuvat vähitellen käyttäjien tarpeiden mukaan ja nykyään yleensä aina vain erikoistuneimmiksi ja kapea-alaisemmiksi. Tästä mitasta terä kapenee siten, että sentin päässä kärjestä paksuutta on yhä noin 2 mm. Syynä tähän on veitsen hamaran paksuus, jota on komeimmillaan 5 mm. Kapea-alaisuuden voi tässä yhteydessä ottaa kirjaimellisestikin, sen verran solakka veitsen profiili on. Tästä piikkimäisestä muodosta seuraa, että Spike on juuri yhden käytön pistämisen erikoislaite, jolla ei mitään muuta sitten voikaan tehdä. Onnistuneen muotoilun avulla veitsestä on myös saatu jäykkä, eikä se taatusti taivu missään tavanomaisissa toimissa. Kotelo on tarkoitus ripustaa kaulaan ns. helmiketjulla, (saWWW.REKYYLI.FI
MITÄS IHMETTÄ?
Jos asia on vielä jäänyt jollekin epäselväksi, niin todettakoon, että Spike on suunniteltu "syvien pistohaavojen tuottamiseen vastustajalle" ja sen etuna on juuri se, että sitä voi kuljettaa mukanaan huomaamatta
Näin roikkuessaan veitsi on katseilta piilossa, mutta tarvittaessa helposti vedettävissä esiin paidan alta. Bowie-sarjaa. Päivän verran niskaa hiertävä metalli ei vain ole mukava. Yhteistä näille kaikille veitsille on, että ne herättävät tunteita ja ainakin täällä Suomessa pääWWW.REKYYLI.FI
Lisätietoja:
www.rekyyli.fi/rtc
69. Tanto-kärkistä versiota ja ns. Ketjun käyttäminen osoittautui epämiellyttäväksi ja sen korvaaminen jollakin pehmeämmällä materiaalilla olisi suotavaa. Kestävyyden varmistamiseksi nyörit on osittain sulatettu kiinni toisiinsa. Putkiniitit toimivat myös kotelon kiinnityskohtina, joista mukana tuleva helmiketju voidaan pujottaa mitä moninaisimmilla tavoilla.
manlaisella joita näkee lavuaarin tulpissa) siten, että veitsen kahva tulee alaspäin. Pitopinnaksi on kääritty keinomateriaalista valmistettua nyöriä. Jos kuulut ryhmään, joka ei suostuisi edes kokeilemaan näin outoa veistä, suosittelen lämpimästi maailmankuvan laajentamista. Toki kotelon voi nyörittää ketjulla kiinni myös varusteisiin, mutta tällaiseen kantotapaan on olemassa parempiakin ratkaisuja.
sääntöisesti negatiivisia sellaisia. Nyt esitellyn clip pointin lisäksi valmistetaan mm. Kotelo on mustaa komposiittia ja koottu putkiniiteillä. Minun tapauksessani kävi juuri niin.
COLD STEEL SPIKE
Valmistaja: Cold Steel, Yhdysvallat Valmistusmaa: Taiwan Pituus: 208 mm Terän pituus: 102 mm Paino: 69 g Materiaali: 420 Sub Zero Quench -ruostumaton teräs Hinta: 35 euroa Maahantuoja: Teräasekeskus, (09) 4172 900
20 joukkuetta Vähintään 4 erää per joukkue BBC:n radalla Nummi-Pusulassa Yhteistyökumppaneiden tuotteita testattavana
NÄRÄSTÄÄKÖ?
Cold Steel Spikea on saatava useissa eri muodoissa. Tämä saa kahvan tuntumaan miellyttävältä kädessä. VUODEN ODOTETUIN KILPAILU NYT SUUREMPANA KUIN KOSKAAN
Ruoto toimii myös kahvarunkona, joten kahva on poikkeuksellisen siro. Esimerkiksi juuri Cold Steelin tuotteilla ei hintakaan ole este ja on hyvin mahdollista, että vanhat totuudet joutuvat kyseenalaisiksi
WWW.REKYYLI.FI
71
Perinnekivääriammunta kehittää tärkeää perusampumatai72
toa, joka on hyödynnettävissä vaikkapa hirvimetsällä.
AMMUNTALAJIT
Perinnekivääriammunta on jaettu neljään luokkaan seuraavasti: A. Matka 100 m, 2 x 15 laukausta (makuu, pysty), 5 koelaukausta, ampumisaikaa 30 (15 + 15) minuuttia, tauluna pistoolikoulutaulu D. Matka 300 m, 30 laukausta makuuasennusta, 5 koelaukausta, kilpailulaukausten ampumisaika 30 minuuttia
B. Perinnekivääri / kenttäammunta, matka 150 m, 10 lks ma-
kuulta +10 lks pystyasennosta. TEKSTI: MARKUS FORSSTRÖM
PERINNEKIVÄÄRIAMMUNTA
Vanhoilla legendaarisilla sotilaskivääreillä ampuminen on mielenkiintoista ja hauskaa. oikeilla kivääreillä, ilman erikoisvarusteita tai rata-ammunta-asusteita. Niillä voi myös elvyttää unohdetut, ns. Matka 150 m, 3 x 10 laukausta (makuu, pysty, polvi), 5 koelaukausta, aikaa ampumiseen 10 minuuttia asentoa kohti C. Taulut ovat näkyvissä 3 minuuttia ja ammutaan 10 laukauksen makuu- tai pystyasennosta
ASELUOKAT
Perinnekivääreiksi lasketaan yleisesti ottaen kaikki avotähtäimillä varustetut, lippaallista kertatulta ampuvat jalkaväenkiväärit. LauWWW.REKYYLI.FI. Se on tarkoitettu eräänlaiseksi jokamiesluokaksi, johon osallistumiskynnys on matala. käytännön kiväärimiestaidot, joista suomalaissotilaat aikoinaan tunnettiin.
Reserviläislajeihin kuuluva perinnekivääriammunta on tarkoitettu perusampumataidon ylläpitämiseen. Siinä ammutaan ns
Silti kilpailuissa ei ole harvinaista nähdä ammuttavan pelkkiä kymppejä 150 m PV:n rengastauluun. Mekaanisista
tähtäimistä johtuen tarkkuuden ulosmittaaminen on käytännössä vaativaa. Vaatteiksi käyvät ihan tavalliset vapaa-ajan siviilivaatteet. Suojalasien käyttö on tietenkin erittäin suositeltavaa mutta erityisten ampujanlasien ja iirishimmentimien käyttö on sallittua vain 50 vuotta täyttäneille.
MITEN ALKUUN?
Itse tutustuin lajiin vaiheessa, jolloin kivääriammunta oli omalta kohdaltani supistunut satunnaiseksi kohdistusammunnaksi ja latausten testaamiseen pöytätuelta. Monet käyttävät maastopukua ja maihareita, toiset taas perinteistä sarkapukua. Avoin luokka kattaa kaikenmaalaiset ja -kaliiperiset sotilaskiväärit, kunhan aseet muuten ovat sääntöjen mukaiset. Hyvän kiväärin saa muutamalla satasella. Nilkkatyyny tai vastaavaksi kääritty mytty sallitaan, kunhan se ei ole halkaisijaltaan isompi kuin 15 cm. Kiv m/91-30 varikkoperuskorjattuna Tikkakosken piipulla.
kaisuvastuksen on oltava vähintään 1,5 kg. Olen aina ihaillut etenkin ensimmäisen maailmansodan aikaisia makasiinikiväärejä, joita pidän hienoimpina sarjavalmisteisina aseina koskaan. Yleisin kiväärimalli perinnekiväärissä on jokin Mosin-Nagant m/91 -variaatio.
Lotta-kiväärin sveitsiläisvalmisteinen piippu on mitoitukseltaan normaalia tiukempi. Mosin-Nagant-versioiden lisäksi luokkaan kelpaa mm. Tähän luokkaan kuuluvat tyypillisesti kaliiperille 7,62x51 mm (.308 Win) muunnetut Mauser-, Lee-Enfield-, Schmidt & Rubin-, MAS-36- ja FR-8-kiväärit. Osumatarkkuudeltaan ne ovat useimmiten täysin verrannollisia nykypäivän metsästysluodikolle. Jalkineet ovat vapaavalintaiset. Asehihnan on oltava perinteisen mallinen, leveydeltään enintään 30 mm ja kiinnityksen on oltava kyseisen asemallin mukainen. Perinnekivääriammunta on mielenkiintoinen laji erityisesti historiallisista aseista kiinnostuneille ja se on hyvä vaihtoehto vaikkapa UITlajeihin leipääntyneille kivääriampujille. Ennemmin tai myöhemmin patruunoiden jälleenlataus tulee ajankohtaiseksi, sillä tehdaspatruunat ovat kalliita ja joidenkin kaliiperien kohdalla valmiiden patruunoiden saatavuus voi olla heikkoa. Ampumataitoni kiväärillä oli pikkuhiljaa muuttumassa "sivistykseksi". "pystykorvakiväärit" eli kiväärimallit, joissa etutähtäin on suojakorvakkeilla varustettua mallia.
AMPUJAN VARUSTEET
Varsinaisten rata-ammunta-asusteiden (ampumatakki, - housut, -kengät ja -käsineet) käyttö on kielletty. Hyväkuntoinen yksilö on useimmiten varsin tarkkakäyntinen.
Vanhanmalliset avotähtäimet asettavat omat vaatimuksensa ampujan näölle.
Kuvassa patruunat: 7,62x54R tehdaslataus, 7,62x54R lyijyluotilataus sekä 6,5x55 kilpalataus Sierra 9g HPBT -luodilla.
Tyypillistä perinnekiväärikalustoa; ylhäältä Mauser m/96 kal 6,5x55, Moisin Nagant m/91-30 ja "Ukko-Pekka" m/39.
Kympintappaja tämäkin. Kiväärin tukikäden käsineeksi hyväksytään nahkahansikas tai -rukkanen, jonka alla voi käyttää villasormikasta tai -lapasta. Tavallisia sotilasvarusteita jäykemmät tai paksummat asusteet on niinikään kielletty. Pystykorva-luokassa aseina ovat suomalaiset ns. Tukikädessä saa olla tavallinen nahkahansikas tai -rukkanen. Lajilla voisi olla aineksia todelliseksi kansanlajiksi. Perinnekivääriluokkia on neljä: avoin, suomalainen, suomessa käytetty, ja pystykorva. Aseet varusteineen ovat edullisia hankintahinnaltaan, joten osallistumiskynnys aloittelijalle on matala. Vastaavien laitteiden valmistus nykypäivänä ei tulisi kysymykseenkään. Avoimeen luokkaan voi periaatteessa osallistua ihan tavallisella metsästysluodikollakin, kunhan ase vain muuten on sääntöjen mukainen. Suomalainen-luokassa kilpaillaan Suomessa valmistetuilWWW.REKYYLI.FI
la tai kootuilla kiväärimuunnelmilla. Italialainen Mannlicher-Caracano, eli "Terni" -kivääri. Varusteiksi riittävät aluksi aseen puhdistusvälineet, ampuma-alusta, suojalasit ja kuulosuojaimet. Vaatteissa ei kuitenkaan saa olla jäykisteitä, pehmikkeitä, lenkkejä tai remmejä. Suomessa käytetty -luokka on löyhempi, ja se kattaa kaikki joskus Suomen puolustusvoimien käytössä olleet kiväärimallit. Erityisten kyynärpää- tai polvitukien tai suojusten käyttö on kielletty eikä asusteisiin saa lisätä paksunnoksia
tai pehmikkeitä. Melko yksinkertaisilla aloitussarjalla pääsee hyvin alkuun siinäkin.
73
Tämä luoti on tarkoitettu ilmeisimmin sisääradoille tarkkuusammuntaan, jolloin vähäinenkin lyijypäästö eliminoituu. Tyypillisesti tämä on liittynyt jengisotiin. Luonnollisesti on nostettu esiin myös näkemys siitä, että rikollisuuden vähentämiseen pitäisi pyrkiä siten, että parannettaisiin rauhattomien kaupunginosien asukkaiden elämänlaatua ongelmien ehkäisemiseksi. Jostain syystä aseita tavallisesti vastustavan pormestari Daleyn mielestä voimakeinot ovat kuitenkin parempi ratkaisu kuin sosisaaliset projektit.
sarjaan kuuluu myös kokonaan muoviselta vaikuttava tylppänokkainen luoti, jossa valmistaja kuitenkin ilmoittaa olevan 40 prosenttia metallia. Vastuuasiansa varsin mallikkaasti hoitava Sturm Ruger & Co. www.ruger.com
WWW.REKYYLI.FI. Syynä on kaupungin suuret rikosmäärät, joiden suitsimisessa tulivoiman lisääminen on ilmeisesti tarpeen. Ilmiö koskee aseen varmistinjärjestelmää. Jos ase pudotetaan varmistimen ollessa pois päältä, on mahdollista että ase laukeaa. Niinpä päätyy helposti ajattelemaan, että kyseessä on erityisesti ympäristöystävälliseksi suunniteltu tuoteperhe. Ongelma ei koske kaikkia aseyksilöitä, mutta varmuuden vuoksi kaikki aseet sarjanumerosta 330-xxxxx alkaen pyydetään lähettämään tehtaalle, jossa niihin asennetaan uudet, ongelman poistavat, osat. Luotien erikoisuutena on siten melkoinen lähtönopeus ja erinomainen läpäisykyky, joka saadaan keveyden ja terävän metallikärjen yhdistämisestä. Nyt pormestari Daley on kohahduttanut ilmoittamalla että aikoo aseistaa kaikki kaupungin 13 000 poliisia M4karbiineilla. Heidän mukaansa tämä toimisi rikoksia ehkäisevästi, koska mahdollisuus siihen, että aiottu rikoksen uhri pystyisikin uhkaavassa tilanteessa puolustautumaan, kasvaisi. Korjaus on ilmainen ja lisäksi kaikille aseensa korjattaviksi lähettäville asiakkaille luvataan ylimääräinen lipas vaivojen palkaksi. ilmoittaa havainneensa lokakuun 2007 ja huhtikuun 2008 välillä valmistetuissa SR9-pistooleissa ongelman, jonka vuoksi aseet kutsutaan takaisin tehtaalle korjattaviksi. Luodin kärkiosa on metallia (sinkki-alumiiniseos) ja pyrstö muovia. Hjorth Ab, (03) 234 4300
RUGER
SR9:N VAROITUS
Suomessa vielä odotuslistalla olevassa Rugerin uudessa palveluspistoolissa on havaittu
74
vikaa. Lisäksi on nostettu esiin pelko siitä, että tuloksena on poliisin ja jengien välisiä rajuja tulitaisteluita, joissa sivullisten loukkaantumisen riski on suuri. Tämän takana on hyvin pitkälti ollut kaupungin pormestari Richard Daley, jota yleisesti pidetään hyvin asevastaisena hahmona. Tämän kannan edustajien mielestä parempi tulos yleisen turvallisuuden kannalta saavutettaisiin sallimalla aseen kantaminen asianmukaiset kurssit käyneille kaupungin asukkaille. CHICAGOSSA
JYTISEE
LYIJYTTÖMIÄ ILMA-ASELUOTEJA UNKARISTA
Amerikkalainen Skenco valmistuttaa Unkarissa LeadFree-ilma-aseluoteja, joiden markkinoinnissakin korostetaan voimakkaasti niiden lyijyttömyyttä ja myrkyttömyyttä. Viime aikoina kaupungin poliisivoimat ovat usein joutuneet tilanteisiin, joissa vastapuoli on ollut aseistautunut esimerkiksi AK-sukuisilla aseilla ja lainvartioilla on ollut käytössään vain pistooleita. Maahantuoja: Oy K. Jos pistooli on varmistettu, vaaraa ei ole. Niinpä niistä tehdään Rekyyliin laajempi esittely lähitulevaisuudessa. Vaikka metsästys ilma-aseilla on kielletty Suomessa, tuovat Skencon luodit oman viehätyksensä myös tarkkuusammuntaan. Eräitä hänen ykkösvihollisistaan ovatkin olleet itselataavat rynnäkkökiväärien siviiliversiot, joiden omistaminen on kokonaan kielletty. Tämä pitää toki paikkaansa. Nämä luodit on alun alkaen suunniteltu ilma-asemetsästystä varten, mutta Yhdysvaltain Illinoisin osavaltiossa on jo pitkään ollut varsin tiukat aselait, ja esimerkiksi aseen kantaminen omaksi turvakseen on kielletty Chicagon metropolialueella. Aie on nostattanut laajaa vastustusta niiden joukossa, joiden mukaan on väärin aseistaa poliisit hampaisiin saakka, mutta kieltää CCW-käytäntö lainkuuliaisilta siviileiltä
Laajentuminen Tampereelle tapahtui, kun viime vuonna perustettu Kuningas Ase Oy ja Armoria löysivät yhteisen sävelen, minkä seurauksena Kuningas Ase Oy liittyi Armoriaketjuun. Heidän iskulauseenaan on ollut "lapsen henki on arvokkaampi kuin mitalit", joten ilmeisesti näitäkin muutamia urheiluampujia pidetään uhkana yhteiskunnan turvallisuudelle. Tällä hetkellä he harjoittelevat mannerEuroopassa.
Jos poikkeuslupa tulee voimaan, saavat brittien edustusampujat harjoitella maan sotilastukikohtien ampumaradoilla aina vuoteen 2012 saakka ja kenties jopa siitä eteenpäin aina vuoteen 2014, jolloin Glasgowssa järjestetään Kansanyhteisön kilpailut. Seuraavana Archipelago Bullets suuntaa kehitystyönsä .30-kaliiperin kiväärin luoteihin. Valmistaja: Archipelago Bullets, (041) 4353 620
AURINKO PILKISTÄÄ BRITANNIASSA
Käsiaseet täysin kieltäneessä IsoBritanniassa on tapahtumassa pienimuotoinen ihme. www.armoria.fi
NELJÄNELOSEEN
Kotimainen luotivalmistaja Archipelago Bullets on vastannut kentän huutoon ja tarjoaa nyt .44 Magnumiin aiempaa painavampaa luotia. Ennestään Armorialla on ollut liiketoimintaa kolmella paikkakunnalla. Jyväskylässä ja Kuopiossa sijaitsevat yrityksen aseliikkeet ja Vaajakoskella toiminnan on jokin aika sitten aloittanut kaupallinen ampu-
LAAJENEE
TAMPEREELLE
maurheilukeskus Armoria Training Centre (ATC). Ensimmäinen erä luoteja on jo aseliikkeissä, joissa niitä on myyty "koe-eränä". Valmistajan mukaan tuote on kuitenkin valmis, eikä merkittäviä muutoksia siihen ole näköpiirissä, koska luoti on osoittautunut toimivaksi. Hintaa luodeilla on 32 euroa / 250 kpl (niippuralla + 4 euroa). Paino vaikuttaa erikoiselta, mutta sen on tarkoitus olla kompromissi 240 gr ja 300 gr välissä, jotka ovat kaliiperin luotien tavanomaisimpia painoja. On mielenkiintoista nähdä kuinka asiassa käy.
WWW.REKYYLI.FI
75. Laajentuminen Tampereelle on ollut Armorian suunnitelmissa jo pidemmän aikaa, ja sopivan yhteistyökumppanin löytyminen ratkaisi laajentumista jarruttaneet ongelmat. Liike sijaitsee vanhoissa tutuissa tiloissaan ja sitä pitävät samat vanhat naamat. Tuotantokapasiteetin rajoituksista johtuen tämä on katsottu järkeväksi. Aiemmin saatavilla on ollut vain 225-graininen luoti, mutta nyt valikoimassa on mukana myös 277 grainin painoinen (17,95 g) versio. Mutta kuinka ollakaan, hanke on saanut paikalliset kukkahattutädit innostumaan, ja he vaativat poikkeuslupamenettelystä luopumista. ARCHIPELAGO
BULLETSILTA UUTUUS
ARMORIA
Jyväskyläläinen ase- ja turvallisuusalan yritys Armoria laajentaa kauppaliiketoimintaansa Tampereelle. Kuningas Ase Oy:n nimi on siten nykyään Armoria Tampere. Tampereen seudun harrastajille ketjuuntuminen tarjoaa entistäkin kattavamman valikoiman niin metsästäjän, urheiluampujan kuin turvallisuusalan ammattilaisenkin tarvitsemia tuotteita. Lontoossa vuonna 2012 järjestettävien Olympiakisojen ansiosta ampumaurheiluväki on ilmeisesti saamassa poikkeusluvan urheiluampujille, jotta he pääsevät harjoittelemaan kotimaansa rajojen sisäpuolella. Kyseessä on perinteinen kuparoitu puristelyijyluoti, joka on jälkipuristettu ja jota on saatavana myös niippiuralla varustettuna. Luodin halkaisja on .4305 tuumaa eli 10,94 mm, joten se sijoittuu kaliiperin paksumpaan päähän. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, pitäisi maistiaisia olla tarjolla kesääkuussa
Patruunat toimitetaan kymmenen kappaleen rasioissa. Hjorth Ab, (03) 234 4300
ASEMAFIA LAAJENEE ITÄRAJAN SUUNTAAN
Aseliikeketju Asemafia laajeni Lappeenrantaan, kun siellä toukokuussa avautuva aseliike Wild Sports kutsuttiin jäsenliikkeeksi. hyvää sijaintia, liikeideaa sekä asiantuntevaa henkilökuntaa. Vaikuttaa siltä, että Asemafian laajentuminen on vasta pääsemässä vauhtiin. Maahantuoja: Oy K. painoltaan, joka on tippunut 3,3 kg:sta 3,2 kg:aan. www.asemafia.fi
76
MIRAGEN MYRKYTÖN
Syksyn vesilintukarkeloihin on nykyään varauduttava patruunoilla, jotka eivät sisällä lyijyä. Miragen NO TOXIC -patruunoissa haulit ovat tina-sinkki-sekoitetta. Uuden liikkeen vahvuuksina pidetään mm. Hinta on säilynyt muuttumattomana eli se on 1295 euroa. Aseet ovat ehtineet jo Suomeenkin, joten niitä on saatavilla välittömästi. H&K SLB 2000 UUDISTUI
Itselataava H&K SLB -metsästyskivääri on saanut nimensä plus-merkin, eli aseeseen on tehty pieniä uudistuksia. Mallia on nyt saatavissa vanhojen vaihtoehtojen (.308 Win, .30-06, 9,3x62) lisäksi kaliiperissa .223 Rem. Onkin todennäköistä, että uusia jäsenliikkeitä tullaan kutsumaan lisää jo lähiaikoina. Haulikokoina on saatavilla 2,7, 3,0, 3,3, 3,5 ja 4,0 mm, joista 2,7 millimetrin haulia ei ole tarjolla magnumina. Näiden niin kutsuttujen "korvaavien" materiaalien keskinäisestä paremmuudesta käydään joka vuosi kädenvääntöä metsästäjien keskuudessa. Vahvuutena pitäisi olla suurehko lähtönopeus ja materiaalin sopivuus myös vanhempiin haulikoihin, mutta ainakin ennakkokäsityksen mukaan ampumamatkat tulee näilläkin patruunoilla pitää kohtuullisina. Ketjun mukaan tavoitteena on nostaa uusi yritys markkinajohtajaksi maantieteellisellä toiminta-alueellaan. Tukki onkin ollut aseen suurin heikkous, joten muutosta on odotettu. Maahantuoja: HW-Company Oy, (06) 8245 70
WWW.REKYYLI.FI. Wild Sports Finland Oy on Asemafian kuudes jäsenliike ja se täydentää ketjun palvelukarttaa Itä- Suomen osalta. Hintaa 12/70:llä on 1,46 euroa/kappale ja 12/76:lla 1,75 euroa/kappale. Tällä hetkellä Suomesta on saatavana sekä tavallisia (12/70) että magnum (12/76) -versiota patruunasta. Kumpikaan materiaaliesta ei ole erityisen painavaa, joten esimerkiksi 76 mm magnum-latauksessa hauleja on vain 35 grammaa. Nyt Suomeen on ilmaantunut italialaisen Miragen valmistama patruunaversio, jossa on jälleen uusi yhdistelmä haulimateriaalina. Merkittävimmät muutokset on tehty etu- ja takatukkiin, joilla aseen ergonomiaa ja ulkonäköä on pyritty parantamaan. Mainittakoon, että Wild Sportsissa työskentelee myös EteläKarjalan tunnetuin asemyyjä Tuomo Joronen, jonka mainetta alueella ketjun edustaja kuvaa "legendaariseksi". Plus-malli eroaa edeltäjästään SLB Lightista mm
1017, la 1014. KÄYTETTYJÄ SUOMI ASEESTA
HAULIKOT:
LYHYET:
LOPUT HUBERTUS-METSÄSTYSHAULIKOT 25%!
Suomi Ase Oy, Mannerheimintie 75, Hki. 09-658231. Ark. P
Oliko kyseessä kenties sama ase kuin toisen lehden jutussa. Esimerkkeinä tästä mainittakoon metsästyshaulikon arvosteleminen sotilaan näkökulmasta, tai viranomaisrevolverin arvosteleminen tarkkuusampujan näkökulmasta.
Itse lähdin liikkeelle siitä, että R8 on ensisijaisesti viranomaisja itsepuolustusase ja tähän rooliin se mielestäni sopii mainiosti. Kilpailevassa lehdessä oli aseesta myös juttua, jossa sitä haukuttiin. Kiitos vastauksesta jo etukäteen. Venäläinen alkuteos on Sportivnaja Streljba vuodelta 1962, suomennos on tehty vuona 1965 Arvi A. Pidin aseesta myös henkilökohtaisesti, mikä tullee esiin myös tekstistä. Esa Höysniemi). Luulisin kuitenkin, että kyseessä on puhtaasti lähestymistapaan liittyvä ero. Puhtaaksi tarkkuusaseeksikin se toki käy, mutta siihen rooliin on olemassa parempiakin välineitä. Koeammuntoihin .38 SPL -patruunoista otettiin vain yksi, joka on suunniteltu juuri itsepuolustusta varten ja jollaisia tätä käyttöä ajatellen monet revolveriinsa lataisivat. Luin sen kiinnostuksella, koska olen harkinnut laadukkaan .357 Magnum -revolverin hankkimista. Jurjev. Lisäksi tämä sisältö on esitetty varsin hyvin monissa jo saatavilla olevissa latausoppaissa. Aseella oli ammuttu aiemmin, koska saimme sen lainaksi aktiiviselta lukijaltamme. Ja sellaisen ihan perusasioista alkavan... Tällöin tutustumisvaihe ohitettaisiin kokonaan ja aina syvennyttäisiin suoraan tiettyyn erikoiskäyttöön tarkoitettujen patruunoiden valmistamiseen. Artikkelissa on maininta (sivulla 74) klassikkoteoksesta Urheiluammunta. Ongelmana aivan perusasioista aloittamisen suhteen on se fakta, että melkoinen osa lukijoistamme harrastaa jo lataamista. (Koetin itse löytää kyseistä teosta, mutta onnistuin löytämään vain teoksen Urheiluammuntaa Suomessa, kirj. Mistä tämä ero johtuu. - S.K.
Valitettavasti en ole tutustunut mainitsemaasi kilpailevan julkaisun artikkeliin, joten joudun vastaamaan lähinnä omaan artikkeliini viitaten. Kariston kirjapainossa.
-Esa Höysniemi
KAIVATAANKO OPPIA LATAAMISEEN?
Voisiko lehdessä aloittaa juttusarjan patruunoiden jälleenlatauksesta. Tero Kuitunen kuitenkin kehui revolveria. Arja Noponen, kyseessä ei kuitenkaan taida olla sama teos?). Se ovatko osumakuviot erityisen hyviä, on jälleen riippuvaista näkökulmasta. Niinpä tällainen tyvestä puuhun -tyyppinen lähestymistapa saattaisi tuntua hiukan turhauttavaltakin niistä, joilla on jo perustaidot hallussa. Haluaisin tarkempia tietoja kuka on kirjoittanut kyseisen teoksen Urheiluammunta ja minä vuonna se on ilmestynyt. Siluettiampuja pitäisi käyntiä lähinnä keskinkertaisena, kun taas itsepuolustuskäyttöön ja 25 metrin tarkkuusammuntaan se riittää erinomaisen hyvin. Kertokaa mielipiteenne.
-Tero Kuitunen
Tätä asiaa olemme pohtineet useaan otteeseen ja se on oikeas-
-Tero Kuitunen
WWW.REKYYLI.FI
79. Näkökulmastani johtuen ei FMJ-luotisten .38 SPL -patruunoiden käyttäminen käynyt edes mielessäni.
TIETOA KLASSIKKOKIRJASTA
Hei, sain käsiini vanhemman rekyyli lehden (6/2006) jossa teillä oli juttu "Laukaisua laittamaan" (kirj. Osumakuviot on tosiaankin ammuttu hieman poikkeavasti 50 metrin matkalta. Eräänä ajatuksena on ollut aloittaa "latauskoulun" tekeminen siitä kohtaa, mihin tavalliset latausoppaat päättyvät. Painos on loppunut ajat sitten, mutta kirjaa näkyy satunnaisesti kaupan antikvariaateissa tai asemessuilla. KYSY & KERRO
Paras palaute
Tällä kertaa parhaan palautteen palkinto on M61kaasunaamari.
SMITH & WESSON -ARTIKKELI
Edellisessä numerossa oli hyvä artikkeli S&W M&P R8 -revolverista. Aseen käynti vaikutti juttunne perusteella aivan mahdottoman hyvältä ja haluaisin tiedustella ammuttiinko kasat tosiaankin 50 metrin etäisyydeltä. Joka tapauksessa patruunoiden lataamisesta on tarkoitus olla Rekyylissä entistä enemmän asiaa. Samoin se sopii myös toiminnallisiin revolverilajeihin. Jos asetta arvioidaan roolissa, johon sitä ei ole tarkoitettu, saadaan se käytännössä aina näyttämään huonolta tai hyvin huonolta. Tällaisella käynnillä ei R8:n tapauksessa ole suurtakaan käytännön merkitystä, mutta siihen ryhdyttiin koska se kiikarin kiinnitysmahdollisuuden puolesta oli mahdollista. Tässä mallissa harrastuksen alkuvaiheessa olevat lukijat toki jäisivät hiukan tyhjän päälle, koska näkemykseni mukaan sarjan useista osista olisi tulossa varsin teknisiä ja siten syvempää pohjatietämystä vaativia. Jutussa sanotaan myös että aseella oli jo ammuttu aiemmin, joten ilmeisesti ase ei ollut aivan uusi. Minulla olisi siihen liittyen kuitenkin kysyttävää. Miksi mukana ei ollut enempää .38 SPL -patruunoita, kun ainoa .38 -paukku näytti käyvän todella hyvin. Kiitos tästä hänelle. Se, ryhdytäänkö latauskoulua tekemään ja missä muodossa se toteutettaisiin, on kiinni saamastamme palautteesta. Pallo on nyt virallisesti heitetty teille, arvon lukijat. - A. Puhakka
Kirjan on kirjoittanut venäläinen "urheilun sankari" A.A. Näin ollen on myös varmaa, että kyseessä ei ole sama ase kuin toisessa artikkelissa. -Tenu
taan jatkuvasti esillä kun Rekyylin tulevaa sisältöä suunnitellaan
Tällainen kapasiteetti oli aikanaan melkoinen, mutta sarjatulta ajatellen kyseessä on vain käytännöllisyyden sanelema minimimäärä. Pistoolikokoisen sarjatulivalmiuksisen aseen ajateltiin olevan ideaali väline esimerkiksi tykistön, panssarintorjunnan ja ajoneuvojen henkilöstölle sekä osin myös upseeristolle. 1970-luvulla neuvostoliittolaiset erikoisjoukot ryhtyivät varustamaan niitä pidemmillä
WWW.REKYYLI.FI. 8x19 Makarov -patruuna sopi toki lähikahisteluun ääritilanteissa, mutta pääasiallisen puolustautumisvälineen patruunaksi se oli liian tehoton. Sarjatulitulitoimisen pistoolin konseptia oli alunperin kehitetty vanhemmalle 7,62x25 -kaliiperille 1920-luvulta alkaen, mutta Makarovin uuden patruunan ilmaantumisen myötä myös APS pesitettiin uudelle yhdeksän millimetrin patruunalle. PA HKINA NKUORESSA
TEKSTI: TERO KUITUNEN
STECHKIN APS
Toisen maailmansodan jälkeen silloinen Neuvostoliitto ryhtyi voimallisesti uudistamaan jalkaväen aseistustaan. Kyseessä on eräänlainen aikansa Personal Defece Weapon eli kompakti ase sotilashenkilöstölle, jonka varsinainen työväline on jokin muu kuin jalkaväkiase. taittoperäisillä AK-kivääriperheen kompakteilla malleilla.
piipuilla, joissa oli kiinnityspiste vaimenninta varten. Jotta ase toimisi järkevästi tehtävässään, eli sotilaan henkivakuutuksena, siinä oli 20 patruunan lipas. Sarjatulen ja pistoolin yhdistäminen on aina ongelmallista, eikä Stechkinin pistoolikaan voinut välttyä pulmilta. Koska vanha perä oli osoittautunut epäkäytännölliseksi, APSB:t varustettiin kevyillä metallista taivutetuilla perillä. Tehokkaan sarjatulen ampumisen vaatima irtoperä osoittautui liian raskastekoiseksi jatkuvasti mukana kuljetettavaksi, eikä aseella ollut sittenkään sotilaiden kaipaamaa tehoa. Niinpä APS:t siirretiin vähitellen varastoihin ja korvattiin mm. Aseen mallinimi tässä muodossaan on APSB, jossa B-kirjain tulee venäjän hiljaisuutta tarkoittavasta sanasta. Jotta tulesta saataisiin edes likimain tarkkaa, varustukseen kuului irrotettava perä, joka toimi myös aseen kotelona. Ase on siten puhtaasti massasulkuinen, ja erittäin yksinkertainen ja toimintavarma ase. Aluksi perän materiaalina oli puu, myöhemmin muovi.
80
Ase muistuttaa monessa suhteessa suurennettua Makarov PM:ää ja sen toimintatapakin on lähestulkoon sama. Aseessa on ulkoinen iskuvasara ja DA/SA-laukaisukoneisto Makarovin tapaan ja myös varmistin/vaihdin sijaitsee tutulla paikallaan luistissa.
TODELLISUUS ISKEE
Toisin kuin massiivisiin tuotantomääriin yltäneen pikkuveljensä Makarovin, Stechkinin tarina jäi varsin vaatimattomaksi. APS:n tarina ei päättynyt myöskään tähän. Vanha pistoolikaliiperi 7,62x25 päädyttiin vaihtamaan ja sotavoimien peruspistooliksi valittiin uudelle 9x18 Makarov -kaliiperille pesitetty Makarov PM vuonna 1951.
Samanaikaisesti otettiin käyttöön Tulalaisen Igor Stechkinin suunnittelema APS (Automaticheskij Pistolet Stechkina), jonka suunnittelu oli alkanut Puna-armeijan aloitteesta. .. Vaimentimella varustettuina APS sopi kohtuullisen hyvin esimerkiksi Afganistanin sodassa tehtyihin väkivaltaisiin tiedusteluoperaatioihin, joissa aseita käytettiinkin jonkin verran. Se on saavuttanut Venäjällä suosiota myös siviilipuolen viranomaisten käytössä ja varsinkin levottomalla 1990-luvulla sen ominaisuudet olivat arvossaan. Sen suuremmalla koolla pyrittiin osaltaan parantamaan aseen hallittavuutta ja nopeissa yksittäislaukauksissa siitä onkin apua. Ase tunnetaan Suomessakin paremmin nimellä Stechkin, eli suunnittelijansa mukaan, kuten on tapana useimpien sikäläisten sotilasaseiden suhteen. Syynä tähän oli oikeastaan kaksi seikkaa. .. Hyvä hallittavuus nopeissa kertalaukauksissa, suuri patruunakapasiteetti ja sarjatulen mahdollisuus nostivat sen monien virastojen ja henkilösuojausta tekevien tahojen suosioon.
STETCHKIN APS
Valmistusmaa: Neuvostoliitto Kaliiperi: 9x18 mm M Kapasiteetti: 20 patruunaa Pituus: 225 mm Piipun pituus: 140 mm Paino: 1020 g Tulinopeus: 600700 laukausta minuutissa
YLLÄTTÄVÄ PALUU
Kuten niin usein, erikoisempien asemallien tarinassa on mutkia ja niin kävi myös APS:lle
Harhaanjohtavaa on mielestäni myös kaliiperin markkinoinnin maininta siitä, että .370 Sako Magnum olisi muokattu laajentamalla .30-06 hylsynsuu 9,3 millin luodille sopivaksi. 9,3x66-hylsyjen hinta on 1,6 kertaa suurempi 9,3x62-hylsyihin verrattuna. Onkin mielenkiintoista seurata .370 Sako Magnumin taivalta. Tämä ero on mielestäni olematon metsästystä ajatellen. Kun näin ensimmäiset uutiset "uudesta" Sakon ja Federalin yhteistyönä kehittämästä kaliiperista, .370 Sako Magnum, ja erityisesti sen suoritusarvoista, en voinut välttää déjà vu -ilmiötä: tämän olen nähnyt ennenkin. Hylsyn halkaisija ja hartian kulma ovat kuitenkin käytännössä samoja, joten hylsytilavuus on vain hiukan jälkimmäistä suurempi. Molempien patruunoiden, 9,3x66 ja .308 Winchester, maksimipaine on kuitenkin sama 4150 baria CIP-normin mukaan. Toisaalta, lähtökohta ei ole kaikkein helpoin. Tuumamittaisesta kaliiperimerkinnästä voitaneen olettaa, että uusi yritys on suunnattu erityisesti valtameren taakse Yhdysvaltain markkinoille.
WWW.REKYYLI.FI
Hylsyn pituus on edelleen 66 millimetriä, mikä tarkoittaa sitä että .370 Sako Magnumin hylsy on noin 4 mm 9,3x62-kaliiperin hylsyä pidempi. Kovin suurta rahasummaa en kuitenkaan sen menestyksen puolesta sijoittaisi.
81. Näin sittemmin kävikin ja kaliiperi on jäänyt harvinaiseksi kummajaiseksi. Näillä eväillä saavutettiin lähtönopeudessa 1015 m/s ero 9,3x62kaliiperiin verrattuna, samoja ruuteja käytettäessä. Tarkemmin asiaa tutkittuani havaitsin, että kyseessä on todellakin yritys markkinoida lähes unholaan painunutta 9,3x66 Sako -kaliiperia. Suurimmat lähtönopeudet 9,3x66 Sakon kanssa saavutettiin Hodgdon H414 -ruudilla, jol-
la päästiin lähes 800 m/s lähtönopeuteen 285-grainisella Norma Oryx -luodilla. Jos patruunoiden ja hylsyjen valmistus josta-
kin syystä joskus loppuu, ei hylsyjä ole mahdollista muokata esimerkiksi .30-06- tai 9,3x62-hylsyistä. Tämä on mielestäni erityisen huono asia. Eräs tapa lisätä hylsyn kapasiteettia on kasvattaa latauspituutta. Tätä ei ole kuitenkaan haluttu .370 Sako Magnumin kanssa tehdä, koska patruuna on tarkoitettu normaalimittaiseen lukkoaktioon. Kokemukseni mukaan 9,3x66 Sako -hylsyä ei voi valmistaa .30-06-hylsystä, eikä sen puoleen mistään muustakaan olemassa olevasta hylsystä. Magnum-merkintä on mielestäni hieman harhaanjohtava, koska esimerkiksi .308 Winchesterin kaliiperimerkinnässä ei ole Magnum-merkintää. Jotkut katoavat iäksi lyhyen tähdenlennon jälkeen, kun taas toiset kaliiperit viihtyvät kanssamme jopa yli sata vuotta, eikä suosion loppua ole aina edes näköpiirissä.
Joitakin kaliipereita on yritetty lyhyen ensiesiintymisen jälkeen lämmitellä uudelleen uuden nimen avulla. 9,3x66- tai .370-kaliiperinen hylsy on muutamia prosentteja suurempi verrattaessa sitä 9,3x62-hylsyyn. PATRUUNANURKK A
TEKSTI: HANNU URONEN
.370 SAKO MAGNUM
11,95 mm 12,13 mm 9,30 mm
66,00 mm 85,00 mm
Kaliipereita tulee ja menee. 9,3x66 Sako -kaliiperin tullessa markkinoille en ennustanut sen tulevaisuudesta erityisen ruusuista. Jos Federal ei onnistu puhaltamaan henkeä kaliiperiin, siinä ei todennäköisesti onnistu kukaan. Tämä johtui siitä, että .244 Remington koki aikanaan pahan tappion .243 Winchesterille. .370 Sako Magnum -kaliiperin takana on nyt suuri Yhdysvaltalainen patruunanvalmistaja, Federal. Vihtavuori-ruudilla ladattu .370 Sako Magnum on siis täysin samalla viivalla H414-ruudilla ladatun 9,3x62-patruunan kanssa. Luodin halkaisijakin on amerikan mantereella vähintäänkin outo. Ensimmäinen tällainen mieleeni juolahtanut kaliiperi on .244 Remington, joka nimettiin uudelleen 6mm Remingtoniksi. Vihtavuori N550-ruudilla nopeudesta jäätiin 12 m/s. Uusi nimikään ei tosin tässä kohdassa tuonut toivottua tulosta ja 6mm Remington on tänä päivänä varsin harvinainen muualla kuin Amerikan mantereella. Lisäksi CIP-normin mukainen maksimipaine on 250 baria suurempi. Tämä vähentää erityisesti jälleenlataajien kiinnostusta kaliiperiin. Käytännössä jälleenlataaja voi ladata 9,3x62 patruunan täsmälleen samaan kokonaispituuteen. Testiaseena toimi 9,3x66-kaliiperinen Sako 75 -kivääri ja kaliiperissa 9,3x62 taas Steyr M Professional
Käytettävällä kaliiperillakin on merkitystä monessa eri mielessä. Kun siis joku sanoo aseen olevan tarkka, niin pitää muistaa asiayhteys, jotta ei aivan ensimmäisenä munaa itseään latelemalla oikeaa tietoa aseiden tarkkuudesta. Toisille riittää kaksi laukausta, mutta toiset ampuvat kymmenen laukausta ja kohdistavat aseen kasan keskeispisteen mukaan. Kasan laukausmäärä on erittäin tärkeä ja merkityksellinen tekijä tarkkuudesta ja kasojen koosta puhuttaessa. Viiden ja kolmen laukauksen kasoilla on käytännössä enemmän eroa kuin kaksi laukausta, mutta tätä ei useinkaan nähdä siten. Tarkin ase minulle on se, joka viime syksynä jäi tuohon, ja siinä se taas tänä syksynä on.
82
ilmestyy 23.7
NUMERO 5/2008
WWW.REKYYLI.FI. Nykyään kulmaminuutti mielletään jotenkin huonona tarkkuutena, koska puoleenkin kulmaminuuttiin päästään. Jos aseen mekaaninen tarkkuus olisi kaikki kaikessa, niin käytössämme olevat aseet olisivat kaukana siitä mitä ne nykyään ovat. On lisäksi muistettava, että on hieman eri asia puhua tavanomaisesta aseesta ja toisaalta aseesta, jonka piippu maksaa saman verran kuin verrokkiase. On tietysti luonnollista, että kasa-ammuntakiväärien tarkkuutta haluttaisiin nähdä omassa metsästystorrakossa, mutta käytännössä kasa-ampujillakin muljahtaa 5x5 laukauksen sarjoihin yleensä jokin sarja 10 mm:n huonommalle puolelle sadan metrin kisoissa. Minulla on tapana kokeilla metsästyskivääreiden tarkkuus kolmella laukauksella, kun pyritään hakemaan metsillä toimivaa patruunaa. Mielenkiintoista kasoissa on se, että ne harvoin ovat täydessä mitassaan kahden tai kolmen ensimmäisen laukauksen jälkeen... Riippuu sitten lähinnä käyttötarkoituksesta, mikä toimii milloinkin. Townsend Whelen piti kulmaminuutin tarkkuuteen yltäviä kivääreitä erittäin tarkkoina ja lausui kuolemattomat sanansa senhetkisen tietämyksen mukaan. Tarkkuusaseet ovat tarkkuusaseita, ja metsästysaseissa tarkkuuden suhteen on tehty myönnytyksiä haluttavien käyttöominaisuuksien vuoksi. Nettikirjoittelijoita tämä ei tunnu hidastavan, ja heidän suurin huolensa onkin, miten 75 metrin etäisyydeltä ammuttavassa hirvikokeessa saadaan laskettua yhdestä repaleisesta reiästä siitä menneiden luotien määrä. Metsästysaseissakin on eroja käyttötarkoituksen mukaan, ja esimerkiksi raskaspiippuiset varmintterit ovat todennäköisesti tarkempia kuin ohutpiippuiset yleisaseet. Suomenennätyksiäkään ei ammuta joka vuosi. Merkittävin tekijä aseiden tarkkuudesta puhuttaessa on se, mihin käyttöön aseet on alun perin suunniteltu. Mikä on millekin asetyypille normaalia tarkkuutta ja minkä perusteella mielikuvat tarkkuudesta muodostetaan. Veikkaan kuitenkin, että tuolloinkin oltiin kaukana aseen keskimääräisestä käynnistä. Muisti on yksi asia, joka vääristää tuloksia. VOIMATEKIJÄ
ARTO MÄ ÄT TÄ
TARKKUUS
Voidaan sanoa, että vain tarkat aseet ovat mielenkiintoisia, mutta kuka määrittää tarkan, ja mihin raja missäkin tapauksessa vedetään. .. Muistan lukeneeni jostain 1980-luvun loppupuolen Guns & Ammo -lehden numerosta artikkelin, jossa tarkasteltiin, onko MOA-käsite todellinen vai myytti. On lisäksi olemassa absoluuttista tarkkuutta ja tarkkuuskestävyyttä. Lisäksi ei kannata ottaa stressiä siitä, että oma ase sattuu käymään huonommin kuin netissä nimimerkin takaa kirjoittava harrastustoveri näppäimistönsä suojista antaa ymmärtää. Ase voi olla tarkka monella eri tavalla. Aseen mekaaninen tarkkuus on siis täysin subjektiivinen käsite ja sen määrittely on täysin määrittelijän vallassa. Tarkkuuden suhteen ei kannata ottaa stressiä, sillä aseen tarkkuus ei parane, jos kasan koon valehtelee miellyttävän kuuloiseksi. Tosiasiassa haluaisin nähdä nämä huippuyksilöiden legioonat tehdaskuntoisia pulttilukkoisia metsästyskivääreitä, joilla saavutetaan tehdaslatauksilla tämäntyyppinen keskimääräinen viiden laukauksen käynti kasasta toiseen. Minä muistan yhden metsästyskiväärin, jolla sain aikaan 12 mm:n viiden laukauksen kasan 150 metrin etäisyydeltä, mutta en kyllä kuollaksenikaan muista tuon aseen keskimääräistä käyntiä. Toisaalta esimerkiksi tavanomaisten metsästysaseiden realistisesta tarkkuudesta vähänkään ymmärtävät yleensä pitää suunsa kiinni, kun huomaavat ympäristössään utopistisia väitteitä huipputarkoista aseista, joiden käyntiä ei kuitenkaan ole koskaan todistettu tai edes kovin tarkkaan mitattu. Tarkkuuskäsitteen historiallinen aspekti on mielenkiintoinen, sillä tarkkuus määräytyy aina vallitsevien olosuhteiden mukaan. On olemassa tarkkuutta ja on olemassa mielikuva tarkkuudesta. Kulmaminuutin käynti on keskimääräisen aseharrastajan aseissa nettikeskusteluiden perusteella aivan arkipäivää jopa tavanomaisissa metsästysaseissa. Minä arvostan aseissa sitä, että niillä saa aikaan kohtuullista tarkkuutta ilman osumapisteen siirtyilyä. Whelenin sanonta on kuitenkin niin yleispätevä, että sen on annettu jäädä elämään huolimatta siitä, minkälaista tarkkuutta sillä aikoinaan tarkoitettiin. Onko tarkkuutta puoli kulmaminuuttia 300 metrin etäisyydeltä, vai onko se tasaista puolentoista kulmaminuutin käyntiä samaan osumapisteeseen vuodesta toiseen ilman tarvetta puuttua tähtäimen säätöihin