Rekyyli 4/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1 - KIILALUKKOINEN SAKSALAISMAUSTEILLA SMITH & WESSON M&P15L - ODOTETTU LISÄ AR-MARKKINOILLE IDPA SAAPUI SUOMEEN - TOIMINTALAJIEN HARRASTAJAN HOUKUTIN RAUTALANKA - UUSI ARTIKKELISARJA OPASTAA ALOITTELIJOITA 09004. LATAUSKOULU: HYLSYN SUPISTAMINEN 4 2009 7 90 21 YSIMILLISTÄ TESTISSÄ 685446-0904 PAL.VKO 2009-32 6 4 14886 8 5 4468 HEYM/RUGER NO
voim. vuosikorko 5,05% 3999 399,90 /kk 10kk luottohinta 4039 tod. Jyväskylä | Kuopio | Lappeenranta Seinäjoki | Tampere | Turku. toimitetaan aseen mukana) 85 GSG-pienoiskiväärit ovat erinomaisen taloudellisia ja tarkkoja kilpa-aseita STEEL-ammuntaan sekä kivääri-practicalin ja SRAammunnan harjoitteluun. Mahdollisille jatko-ostoille (03/09) todellinen vuosikorko on 14,25 %, kun luoton määrä on 2000 . Asemafia-liikkeet Jyväskylä ARMORIA Tapionkatu 20 Puhelin: 0207 299850 jyvaskyla@asemafia.fi Seinäjoki EF-SECURITY Valtionkatu 14 Puhelin: 0207 856550 seinajoki@asemafia.fi 1249 STI GP6 9mm SPARTAN 5.0" .45ACP 214,90 /kk 10kk luottohinta 2189 tod. Tästä riemusta ET voi kieltäytyä GSG-UUTUUKSIA 2009! Made in Germany GSG-5 SD LONG - .22LR HV -pienoiskivääri - Itselataava kertatuli - Pituus 855mm, piippu 415mm. vuosikorko 7,55% 2149 TROJAN 5,0" .45ACP 124,90 /kk 10kk luottohinta 1289 tod. laskussa. toimitetaan aseen mukana) 595 Klassikko uudella tekniikalla! GSG-AK47 .22LR HV -pienoiskivääri Itselataava kertatuli Pituus 911mm, piippu 420mm. vuosikorko 3,89% Asemafia rahoittaa asekauppaa. 299 2099 209,90 /kk 10kk luottohinta 3039 tod. (1x22-patr. Minimiostos 500 . vuosikorko 13% TACTICAL 5.0" 9mm Osta nyt, saat 10 kk maksuaikaa, korko 0%. vuosikorko 7,36% 79,90 /kk 10kk luottohinta 839 tod. vuosikorko 24,40% LEGEND 9mm .38super Kuopio ARMORIA Tulliportinkatu 27 Puhelin: 0207 299852 kuopio@asemafia.fi Lappeenranta WILD SPORT Pormestarinkatu 6 Puhelin: (05) 5411403 lappeenranta@asemafia.fi Tampere ARMORIA Kuninkaankatu 10 Puhelin: 0207 299 857 tampere@asemafia.fi Turku TURUN AMPUMAKESKUS Aninkaistenkatu 16 Puhelin: (02) 4675357 turku@asemafia.fi 2799 279,90 /kk 10kk luottohinta 2839 tod. vuosikorko 21,05% 799 699 69,90 /kk 10kk luottohinta 739 tod. Korko 0 %, tilinhoitopalkkio 4 /kk, kampanjamaksu 30 veloitetaan 1. 31.7.2009 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. .22LR-kaliiberi mahdollistaa turvallisen urheiluammunnan myös sellaisilla sisä- ja ulkoradoilla, joissa isommat kivääri-kaliiberit ovat kiellettyjä. GSG-aseisiin saatavana runsaasti lisävarusteita! Lataa esite www.asemafia.fi 695 (puuosilla) 650 (muoviosilla) Asemafian käytettyjen aseiden myyntipaikka! Katso heti www.asemafia.fi PREMIUM KILPA-ASEET TruBor 5.5" 9mm .38super GrandMaster 5.5" 9mm .38super Mökkitreeniin! ACTION CO2-ilmapistooli 3099 EDGE 5.0" 9mm/.40S&W 309,90 /kk 10kk luottohinta 3139 tod. - Lipas 2,10,15 tai 22-patr. (1x22-patr. toimitetaan aseen mukana) SAATAVANA RAJOITETUSTI! Soita heti! 650 Uudista vanha GSG-5! SD-konversiokitti L4-mallille Hinta laski! GSG-5 L4 LONG (Gen-II) - .22LR HV -pienoiskivääri - Itselataava kertatuli - Pituus 852mm, piippu 415mm. - Lipas 2,10,15 tai 22-patr. (1x22-patr. vuosikorko 5,61% ASEMAFIA Laatuasekauppias www.asemafia.fi Tarj. Lipas 10,15 ja 22-patr
Kaiken tarkoituksena on auttaa sinua saamaan elämäsi saalis. Katso lähin Leupold jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi www.leupold.com. Tämä kiikaritähtäin on metsästäjän luotettava kumppani sateella ja paisteella, ilta- ja aamuhämärässä, vuodesta toiseen. FDX -ristikko 1550,- 1450,- 970,- VX-3 1,5-5x20 IR Metric DX / G4 / CD -ristikko 885,- Monille metsästäjille VX-III oli ensimmäinen, viimeinen ja ainoa oikea kiikaritähtäin. UUSI VX -3 / VX -3L SARJA, ® ® MAKSIMAALINEN VALONLÄPÄISY UUTTA VX-3L 4,5-14x56 LR IR Metric G4 -ristikko VX-3L 6,5-20x56 LR FDX -ristikko VX-3 6,5-20x40 Adj. VX-3 on ladattu täyteen optista tekniikkaa: Xtended Twilight Lens System DiamondCoat 2 -linssipinnoite, -järjestelmä, mustat linssin reunukset, toisen sukupolven vesitiivistystekniikka, kaksoisjousella varustettu kääntölinssijärjestelmä ja pakkaskarkaistut säätimet. Metsästyksen jännityksen sisäistänyt uusi VX-3 on optiselta suorituskyvyltään, mekaaniselta toiminnaltaan ja kestävyydeltään huomattavasti parempi kuin edeltäjänsä. Tähän mennessä olemme olleet täysin samaa mieltä. Obj
Emme takaa Rekyylissä julkaistujen artikkelien virheettömyyttä, emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. Palveluiden ja tuotteiden mainostaminen on maksullista ja siitä on sovittava erikseen. Samalla kun saat tarvitsemiasi välineitä, tuet paikallista kauppiasta ja kerrot konkreettisella tavalla, että Suomessa on jatkossakin aktiivisia ammunnan harrastajia. Fire-kustannus Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Dramaattisimpia näkemyksiä Suomen nykyisestä tilanteesta ovat esittäneet ne kauppiaat, jotka totesivat tilanteen jatkuessa muuttavansa pois maasta. Samalla ajetaan asekauppiaat konkurssin partaalle ja tällä menolla osa niistä joutuu lopettamaan toimintansa. Näyttää vahvasti siltä, että harrastajakunta on jostain syystä lopettanut lupien hakemisen. Mainosten ja ilmoitusten julkaisuun sovelletaan kulloinkin voimassa olevan mediakortin ehtoja. Mistä tämä johtuu. Jos perusteet ovat kunnossa, lupa kyllä heltiää. Prosessi on nykyään tiukempi, mutta perustellulla hakemuksella luvan käytännössä saa, ainakin suurimmassa osassa maata. Kyseessä on kuitenkin muutos, jonka seurauksena suurehkot aseliikkeet ovat myyneet viimeisen puolen vuoden aikana vain muutamia lyhyitä aseita. Kaikki oikeudet pidätetään. Ja senkin heti alkuvaiheessa ja jo aiemmin luvan saaneelle harrastajalle. Parasta lääkettä perusteettomalle kyykyttämiselle kun on kansalaisten tuohtumus, joka kerrotaan viranomaiselle kasvokkain. Eikä kaikilla paikkakunnilla ole aivan helppoa saada lyhyen aseen lupaan vaadittavaa lääkärintodistustakaan... Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Rohkeus kannattaa nyt enemmän kuin koskaan. lakko) tai asiakkaasta tai ulkopuolisesta tiedontuottajasta johtuvasta syystä kuitenkaan voida julkaista sovitussa numerossa, Fire-kustannus Oy ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aseita myydään nyt erittäin vähän. Ja on totta, että tietyillä paikkakunnilla lupaviranomaiset ovat keksineet omia sääntöjään tai tehneet hiljaisen päätöksen vaikeuttaa lupien saamista mitä moninaisemmilla keinoilla. Kaikki hyväksytyt mainokset ja ilmoitukset pyritään julkaisemaan sovitussa numerossa. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. PA AKIRJOITUS Hae lupa - osta ase Viimeaikoina olen ottanut tavakseni kysellä kaikilta asealalta elantonsa ansaitsevilta nykyistä tilannetta ja kuulemani uutiset ovat hälyttäviä. Tero Kuitunen REKY YLI pl 20, 00251 helsinki puh: 09-827 5556 email: toimitus@rekyyli.fi www.rekyyli.fi ISSN 1459-4633 PÄÄTOIMITTAJA Tero Kuitunen TOIMITUSSIHTEERI Sauli Luolajan-Mikkola TEKIJÄT Jarkko Koskinen Esa Höysniemi Erkki Lahtinen Hannu Uronen Marko Tammelin Markus Forsström Otso Vainio Arto Määttä Juha Hirsimäki Sasu Mattila Mika Niemelä Juha Kyrö ART DIRECTOR Paula Laitinen GRAAFIKKO Antti Teittinen VALOKUVAAJAT Julius Koivistoinen Esa Toivonen ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET asiakaspalvelu@rekyyli.fi puh: 09 827 5556 (klo 8:00-16:00) MEDIAMYYNTI Jani Leskinen 0400 613 744 jani.leskinen@firekustannus.fi TILAUSHINNAT 12 kk 63,20 euroa kestotilaus 49,95 euroa / 12 kk KUSTANTAJA Fire-kustannus Oy PL 20, 00251 HELSINKI Rekyylin kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat Fire-kustannus Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. Asia on tärkeä, koska jollei harrastajakunta tee vastavetoa ja ryhdy hakemaan lupia ja ostamaan aseita, AAHY:n asettama tavoite aselupien määrän vähentämisestä toteutuu kuin itsestään. Maahantuojatkaan eivät nykytilanteessa uskalla tilata aseita varastoon ja niinpä saatavuus Suomessa heikkenee. Käytännössä hankkimisluvan nykyäänkin saa, myös lyhyelle aseelle, kunhan perusteet ovat kunnossa. Vanha ja toimiva aselakimme on yhä voimassa ja sen mukaan on myös viranomaisten toimittava. Harrastajien taloudellinen tilanne on nyt heikompi, eikä harrastukseen kenties satsata edellisvuosien malliin. Jos perusteltua hakemusta ei hyväksytä, ei pidä luovuttaa. Fire-kustannus Oy vastaa Rekyylin toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. Tästä minulla on sekä omakohtaista kokemusta, että laajasta tuttavapiiristäni saamaani tietoa. Joten, jos kuulut niihin harrastajiin, jotka ovat lupaprosessin pelossa lopettaneet hankinnat, nyt on aika ottaa härkää sarvista ja pistää lupakuponki arvottavaksi. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Tai jos hakemuksesi on seisomassa kanslian pöydällä, ryhdy päättäväisesti painostamaan lupaviranomaista. Mutta siltikään vaikutusten harrastusvälineiden kauppaan ei pitäisi olla näin dramaattinen. Jokelan ja Kauhajoen tapahtumien jälkiseurauksena tulleet lupaohjeistukset ja aselain uudistusesitys ovat romahduttaneet lyhyiden aseiden myynnin, mutta vaikuttaneet myös selvästi pitkien aseiden kauppaan. Fire-kustannus Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Rekyyliin lähetettyä tilaamatonta aineistoa. Myöhemmin hankintoihin heräävällä harrastajalla onkin kohta edessä tilanne, jossa valikoima on historiallisen kapea. Oikea tapa reagoida on suuttumus. Seitsemäs vuosikerta. Esimerkkinä mainittakoon eräs merkittävä itä-suomalainen liike, joka on myynyt YHDEN pistoolin kyseisenä ajanjaksona. Tämä on virhe. Ilmeisesti on vallalla usko siihen, että lupaa ei kuitenkaan myönnetä, joten hakuprosessiin ei edes ryhdytä. Olen kuitenkin tullut johtopäätökseen, että vaikka taantuma ja viranomaisten sekä lääkärien toiminta ovat vaikuttaneet, on syy asekaupan hiljaisuuteen toisaalla. Rekyyli ilmestyy 8 kertaa vuodessa. REKYYLI Muunnostaulukko 1 gramma (g) = 15,43236 grainia 1 graini (gr) = 0,064799 grammaa grainia 40 60 80 100 120 140 grammaa 2,59 3,88 5,18 6,47 7,77 9,07 grainia 180 200 240 300 400 500 grammaa 11,66 12,95 15,55 19,43 25,91 32,39 1 unssi (oz) = 28.34952 g 100 g = 3,5273962 unssia 1 tuuma (") = 25,4 mm tuumaa 10 15 20 mm 254 381 508 tuumaa 25 30 40 mm 635 762 1016
SISALTO aseet 6 SMITH & WESSON M&P15L 12 21 PERUSYSIMILLISTÄ VERTAILUSSA 22 HEYM "NRO 1" EUROOPPALAISTETTU RUGER 26 CZ92 PIENIN CZ-PISTOOLI 12 PISTOOLIVERTAILU: 21 YSIMILLISTÄ TESTISSÄ 30 BLASER R93:N .22LR-VAIHTOSARJA 34 TOZ7806 VS CZ 452 VARMINT HARRASTAJAN PAKSUPIIPPUISET 40 MAINEIKKAAT VANHUKSET, OSA 2: Winchester M23 64 AIRARMS patruunat & tarvikkeet 48 MYSTINEN VAIMENNIN veitset 74 LEATHERMAN SKELETOOL kolumnit & vakiopalstat 44 IDPA SAAPUI SUOMEEN 50 MILJOONALAATIKKO 52 LATAUSKOULU, OSA 6: Supistaminen 22 HEYM "NRO 1" EURORUUUKERI 56 RAUTALANKAA ALOITTELIJOILLE, OSA 1: Rihlaus 60 TEE-SE-ITSE: Poskipakka 69 PÄÄTOIMITTAJA ESITTÄYTYY 70 SRA SM-KISARAPORTTI 76 SILLISALAATTI 78 TOP STORIES 79 KYSY-VASTAA 80 TOIMITUKSEN KUULUMISIA 81 REKYYLI - 50:S NUMERO! 82 ETUVETO 40 MAINEIKKAAT VANHUKSET: WINCHESTER M23
6 WWW.REKYYLI.FI
Vakiovarusteisesta, muovisesta laukusta paljastuu ensinäkemältä perin tavanomainen AR-15-kiWWW.REKYYLI.FI vääri yhden 10 patruunan lippaan, aselukon ja käyttöohjeiden kanssa. Asia kannattaa ottaa huomioon suujarrua tai muuta piipunsuulle asennettavaa varustetta hankittaessa. Myös pistoolikahva on A2-mallia. Useimpien AR-15-aseiden piipuissa on huomattavasti selkeämmin erottuva pykälä kaasuportin etupuolella. Piipun rihlannousu on kaliiperille ja asetyypille tyypillinen ja erinomaisen monikäyttöinen 9". Perä on A2-tyylille uskollinen, säilytyslokeroa myöten. Ylä- ja alarunko eli kansanomaisesti "upperi" ja "loweri" on valmistettu 7075 T6 -alumiinista ja pinnoitettu mustaksi kova-anodisoimalla. Suurten AR-15osavalmistajien, kuten Cerro Metal Products, merkkejä löytyykin aseen eri osista. Tarkempi tutkiskelu paljastaa 4140-teräksestä valmistetun piipun olevan 17 tuuman eli noin 430 millimetrin pituinen, mikä on harvinainen piipunpituus AR-15-kivääreistä puhuttaessa. Siten myös käsiasevalmistajaksi profiloitunut Smith & Wesson on hypännyt mukaan AR-15-kelkkaan. TEKSTI: HANNU URONEN Smitin arskassa ei tosin montaa Springfieldin tehtaalla valmistettua osaa olekaan. Upperi sekä piipun jatke (barrel extension) on varustettu M4-syöt7. Tässä mallissa piipunsuun kierre puuttuu, samoin pistimen kiinnike kaasuportista. Piippu on kuitenkin sorvattu ohuemmaksi kädensijan alta, millä ase on saatu hieman kevyemmäksi. Osat on valmistettu yhdysvaltalaisille aseille yleisellä menetelmällä takoaihiosta koneistamalla. Tällä lienee haettu edullisempia valmistuskustannuksia pienemmän koneistusajan muodossa. Ensinäkemältä karbiinin kaasujärjestelmä on helppo tunnistaa, mutta piippu onkin sitten oudomman mittainen. Tämä on nykyisin hyvin yleistä AR-15-teollisuudessa, eikä se tee asetta paremmaksi tai huonommaksi. Piippu ei ole vapaastivärähtelevä, vaan se on varustettu tavanomaisilla muovisella kaksiosaisella M4-tyylisellä kädensuojuksella. Piipun ja patruunapesän lisäksi bolt carrier ja gas key on kovakromattu sisäpuolelta, mikä on nähtävissä osista helposti silmämääräisestikin. Lisäksi piipun profiili poikkeaa totutusta: se jatkuu lähes 0,75 tuuman eli noin 19 millimet- rin paksuisena kaasuportin jälkeen piipunsuulle saakka. SMITH & WESSONIN PERUSARSKA SMITH & WESSON M&P15I Jokaisella itseään kunnioittavalla yhdysvaltalaisella asevalmistajalla on tänä päivänä oltava valikoimassaan AR-15-tyylinen kivääri. Se onkin ylivoimaisesti yleisin materiaalin ja pintakäsittelyn yhdistelmä AR-15-aseiden runko-osissa. Nämä puutteet johtuvat valmistusmaan vientipolitiikasta. Eurooppaan tuotava malli tottelee nimeä S&W M&P15I. Yleisimmin siviilikäyttöön myytävät karbiinit on varustettu 16" eli 406 millin piipulla ja pidemmällä kaasujärjestelmällä varustetut aseet 18" 20" piipuilla. Suujarrun kierre tehdäänkin usein jälkikäteen Suomessa. Minulle ei täysin selvinnyt, mitä erikoisella piipun pituudella on haettu
Ylijäämäpatruunat ovatkin sitten toinen kysymys. Toisaalta ne ovat yleensä kuitenkin tarkkakäyntisempiä moniin muihin itselataaviin aseisiin, esimerkiksi AK-47- ja SIG 550 -sukuisiin, verrattuna. Laukaisukoneisto on myös, tässä tapauksessa valitettavasti, milspectavaraa. Minä en... AMPUMAAN Koska kyseessä on moneen kertaan läpikäydyn konstruktion perusmalli, keskityimme koeammunnassa erityisesti luotettavuuden ja osunnan selvittämiseen. Kiinteä, kartiotapeilla piippuun kiinnitetty kaasuportti-etutähtäinyhdistelmä on F-merkitty ja varustettu A2-tyyliin korkeussäädöllä. Tämä näyttää olevan nykyisin hyvin yleistä, kaikki saman mallisarjan aseet varustetaan M4-rampeilla tuotannon yksinkertaistamiseksi. Kaikkia Suomessa kaupallisesti tarjolla olevia ja siten CIP-tarkastettuja patruunoita voi siis ampua huoletta. Yhdysvaltalaisten AR-15-aseiden 10 patruunan vakiolippaat jäävätkin usein vaille käyttöä. Laadukas, takomalla valmistettu kantokahva/tähtäin on valmistettu Milspec-mitoituksella ja toimii hyvin yhdessä S&W:n etutähtäimen kanssa. törampeilla. Urheilukäytössä tarvitaan suurempia, minimissään 2030 patruunan lippaita. Edulliset, kromatulla piipulla varustetut AR-15-kiväärit eivät yleisesti ole kaikkein tarkkakäyntisimpiä aseita. Jostakin syystä 5,56 Nato -pesitetyn aseen vienti maasta ulos 8 on merkittävästi .223 Remington -pesällä varustettua asetta hankalampaa. Aseen toiminta oli laadukasta lipasta käytettäessä luotettavaa myös varsin erilaisia latauksia ammuttaessa. Näin paremman ampuma-asennon muodostaminen olisi mahdollista, eikä osumapiste vaihtelisi juurikaan asetta eri tavalla tuettaessa. TARKKUUSKOE Tarkkuuskoetta varten S&W varustettiin Jard Match Trigger -laukaisukoneistolla, jolla laukaisuvastus saatiin noin 0,7-kiloiseksi hyvällä tuntumalla. Totuttuun tapaan piippu vain puhdistettiin ennen koeammuntaa mahdollisista kuljetuksen ja varastoinnin aikana kertyneistä epäpuhtauksista. Aseen luotettavuuden selvittämiseksi sitä ei öljytty tai muuten huollettu. M&P15:n käyttäytyminen oli hyvin tavanomaista, karbiinin kaasujärjestelmällä varustetun aseen käytöstä. Laukaisuvastus on siten yli kolmekiloisena raskas, lisäksi tuntuma on varsin venyvä ja rahiseva. PATRUUNAPESÄKESKUSTELUA S&W M&P15 -kiväärin patruunapesän mitoitus on herättänyt paljon keskustelua internetissä sekä aseita myyvissä liikkeissä. Upperi on varustettu täyspitkällä picatinny-kiskolla, mikä onkin lähes ainoa tapa tänä päivänä. Ensimmäinen syy S&W:n .223 Remington -kaliiperimerkinnälle on Yhdysvaltojen vientisäädökset. Ilmeisesti lipas ei ehtinyt nostaa uutta patruunaa riittävän nopeasti, koska hyvälaatuisilla H&K-lippailla ase toimi moitteettomasti myös reikäpäillä. Koska meillä Suomessa myytävien aseiden tulee olla tarkastettu CIP-normin mukaisesti, aseet tarkastetaan Euroopassa .223 Remingtonin kaliiperille. Ampuisitko omalla aseellasi CIP-tarkastamattomia, tehdasladattuja patruunoita. Toinen syy kaliiperimerkinnälle on yksinkertainen: eurooppalainen CIP-normisto ei tunne kaliiperia 5,56 Nato. Alkuperäinen 10 patruunan lipas aiheutti joitakin syöttöhäiriöitä, kun aseella ammuttiin reikäkärkisellä luodilla ladattuja patruunoita. Piippu on kromattu sisäpinnaltaan, mikä näkyy piipunsuun ympärillä harmaana renkaana. S&W on nykymuodin vaatimusten mukaisesti varustettu Flattop-ylärungolla ja irrotettavalla kantokahva/takatähtäinyhdistelmällä. Joten kohdistusongelmia ei pitäisi esiintyä. Mitä ilmeisimmin 5,56 Nato -tulkki ei kuitenkaan S&W:n piippuun mahdu. S&W:n patruunapesä on tulkkauksen mukaan huomattavasti väljempi CIP-normin mukaisiin .223 Remingtonin minimimittoihin verrattaessa, ollen melko lähellä 5,56 Nato -patruunapesää. Irrotettavan kantokahvan takatähtäinyhdistelmäkin noudattaa samaa mitoitusta, toisin sanoen se on samaa paria etutähtäimen kanssa. Näin toimittiin, jotta saataisiin paremmin esiin aseen mekaaninen tarkkuus ja minimoitua häiriötekijät. Lisäksi tähtäämistä helpottamaan kiväärin selkään asennettiin WWW.REKYYLI.FI. S&W:n tasapainotus on mielestäni varsin hyvin onnistunut kiinteällä perällä varustetuksi karbiiniksi. Koska asetta ei ollut varustettu suujarrulla ja muilla kilpakäytössä yleisillä viritysosilla, olisi vertaus kilpa-aseeseen mielestäni epäreilua. On kuitenkin sanottava, että vaihtaisin lyhyen etukädensijan hetimiten kiväärimittaiseen ja vapaastivärähtelevän piipun mahdollistavaan tarvikekädensijaan. Piipunsuu on suojattu upotusporauksella
Piippua on ohennettu voimakkaasti etukädensijan alta, jossa sen paksuus on .650". Piipun paksuus kaasuportin alta on hyvin tavanomainen .750". Lisäksi nopeushajonta oli erittäin suurta. Missäpä olisikaan sen mukavampaa viettää kaunis keväinen päivä, kuin ampumaradalla. Kahdessa kasassa oli selittämättömiä kärpäsiä, joita ei esiintynyt minkään muun patruunan kanssa. Kokemukseni mukaan suujarrullisessa aseessa ero rekyylissä erilaisten latausten välillä on paljon pienempi. Testipäivänä sää oli lähestulkoon ihanteellinen: lähes täysin tuuleton aurinkoinen sää lämpötilan ollessa +16 astetta. Tosin vasta pidemmällä ampumamatkalla raskasluotinen itseladattu patruuna pääsisi paremmin oikeuksiinsa. Lapua Scenarin lataus oli ilmeisesti S&W:lle turhan kova, minkä vuoksi osunta ei ollut aivan odo- tetun kaltaista; hylsyissä oli liian korkean paineen merkkejä. Huomaa gas key:n ruuvien kevyehköt steikkaukset. ruunaan siirryttäessä rekyylissä oli selkeä ero. Koska aseessa ei ollut suujarrua, raskaalla luodilla ladattuun patWWW.REKYYLI.FI Alarunko eli loweri on varustettu tavanomaisella AR-15-laukaisukoneistolla, mutta onneksi S&W M&P15I:ään sopivat kaikki yleiset virityslaukaisukoneistot. Piipunsuulla paksuus on .745", mikä kannattaa huomioida piippuun kiinnitettäviä lisävarusteita hankittaessa. Meostar R1 Tactic 4-16x44 -kiikaritähtäin Hahn Precision -kiskon ja Leupold QRW -pikarenkaiden avulla. Minulle jo eräänlaiseksi luottopatruunaksi muodostunut 52 grainisella Sierran MatchKingluodilla ladattu Sellier & Bellot Match ei pettänyt odotuksia tälläkään kerralla. Remington-patruunan 55 grainisesta kokovaippaluodista S&W ei selvästi pitänyt. Edullisen, irtopakatun Sellier & Bellot patruunan osunta oli kokemukseni mukaan varsin tyypillistä noin 1,6 kulmaminuutin keskimääräisellä käynnillään. Huomiota herätti rekyyli, joka oli selvästi kaikkia edellisiä patruunoita miedompi. Viritysosien yhteensopivuus ei ole ollenkaan sanottua kaikilla AR-15-merkeillä. Bolt carrier sekä gas key on kovakromattu sisäpuolelta. Tarkkuuskoe suoritettiin luonnollisesti hiekkapussituelta. "MP" merkintä lukossa ei viittaa M&P mallisarjaan, vaan on valmistajan tarkastusmerkintä. Noin 1,2 kulmaminuutin keskimääräinen osunta 100 metrin ampumamatkalla on kokemukseni mukaan sellaista, jota parempaan ei yleensä päästä edullisella kromipiippuisella AR15-aseella. Itseladatun Nosler-luotisen patruunan toiminta jäi siinä määrin kaivelemaan mieltäni, että vertailun vuoksi ammuin samaa la- M&P15L on varustettu M4-syöttörampeilla. 9. S&B Match -patruunan ero itseladattuun tarkkuuspatruunaan oli käytännössä merkityksetön. Osunta oli selvästi odotettua heikompaa. Monet kokeilemani edulliset AR-15-kiväärit ampuvat tällä patruunalla noin 1,5 kulmaminuutin kasoja. Lyhyt, kevyt ja nopea 40-graininen Nosler-luoti ei myöskään selvästi ollut S&W:n mieleen
Siinä on .223 Remington -patruunapesä ja 18 tuuman piippu. Mikä tekee S&W M&P15 -kiväärin erityisen mielenkiintoiseksi, on sen hinta. tauserää omalla kilpakiväärilläni. Tällä aseella ammuttaessa kaksi viiden laukauksen kasaa 100 metrin matkalla olivat 11 ja 15 milliä sekä nopeushajonta 6 m/s 10 laukauksella. Toinen mielestäni erittäin hyvä puoli S&W:ssä on erilaisten AR15-lisävarusteiden hyvä yhteensopivuus, mikä ei ole ollenkaan sanottua kaikkien AR-15-aseiden kohdalla. Tässä voitiin jälleen todeta, että sama lataus ei välttämättä toimi samalla tavoin kahdessa erilaisella piipulla varustetussa kiväärissä. LOPUKSI Mitäs meillä sitten oikein lopulta tässä onkaan. Siinä mielessä ennustan S&W M&P15I -kiväärille myyntimenestystä. S&W käyttää M&P15I mallin alkuperäislippaana yhdysvaltalaisen C Productsin valmistetta. SMITH & WESSON M&P15I Valmistaja: Smith & Wesson, Yhdysvallat Tyyppi: Itselataava metsästysja urheilukivääri Kaliiperi: .223 Remington Kapasiteetti: 10+1 patruunaa Piipun pituus: 432 mm / 17 tuumaa Koko pituus: 914 mm Paino: 3,2 kiloa (rautatähtäimin) Suositushinta: 1490 euroa Maahantuoja: Nordis Oy, (06) 431 0301 Lapua 69 gr / 45 mm S&B Match / 35 mm Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna S&B 55 gr FMJBT Remington 55 gr FMJBT Lapua 69 gr Scenar S&B 52 gr Match Itseladattu 69 gr Sierra MK Itseladattu 40 gr Nosler BT Nopein 938 913 839 952 822 1000 Hitain 924 890 862 939 817 973 Keskiarvo 930 899 846 946 819 984 Hajonta 14 23 23 13 6 27 Osumakuviot 4x5 ls, 100 m Pienin 42 mm 39 mm 36 mm 27 mm 29 mm 30 mm Suurin 54 mm 75 mm 58 mm 43 mm 44 mm 52 mm Keskiarvo 47 mm 61 mm 45 mm 35 mm 34 mm 39 mm S&B Match / 36 mm WWW.REKYYLI.FI Sellier & Bellot: Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999 · Remington: Normark Suomi Oy, (014) 820 711 · Lapua: NorDis Oy, (06) 431 0301 10. Harva AR-15-ase jää Suomessa kuitenkin täysin alkuperäiseen asuunsa. Heikoin puoli S&W-kiväärissä on mielestäni Suomen mallivalikoima, tai pikemminkin sen puute. Noin yleisesti, AR-15-aseille näyttää olevan ottajansa, aseen kokoonpanosta riippumatta. Harvinaista kun ei ole sekään, että valmiiksi rakennellussa aseessa alkuperäisiä osia on jäljellä enää ylä- ja alarunko sekä lukko. Sanoisin, että S&W M&P15 on muutamia piipun yksityiskohtia lukuunottamatta hyvin tavanomainen AR-15-kivääri, niin hyvässä kuin pahassakin. Vain yhden aseen mallistossa olisin nähnyt mieluummin 20" piipulla ja kiväärin kaasujärjestelmällä varustetun aseen. Se näyttää asettuneen noin 12001300 euron paikkeille, mikä on vähemmän kuin useimmilla kilpailijoilla
PERUSYSIT PUNTARISSA 21 X 9 MM KOONNUT: JARKKO KOSKINEN KOE AMMUNNAT: REK Y YLIN TESTIRYHMÄ Harrastajalle, joka haluaa hankkia perusmallisen pistoolin, on olemassa todella monta vaihtoehtoa. Valintaa helpottaaksemme otimme vertailuun 21 erilaista pistoolia, olkaa hyvät! 12 WWW.REKYYLI.FI
Yksi vertailun aseista, eli Walther P99 jouduttiin lainaamaan yksityiseltä, joka selittää vertailuun osallistuneen vanhan mallin. Toisessa osassa aseet vietiin Helsingin Urheilutalon ampumaradalle, jossa neljä ampujaa pääsi arvioimaan aseita, niiden toimintaa ja ampumaominaisuuksia. Aivan alkuperäistä harjoitetta ei voitu tehdä, sillä siihen olisi kuulunut aseen vetäminen kotelosta ja kaikkiin aseisiin tasapuolisesti sopivia koteloita ei ollut tarjolla. Tuloksista laskettiin hit factor, eli A-osumasta sai viisi pistettä, C-osumasta kolme ja D-osumasta yhden pisteen. Sisäradoilla ja turvallisilla takapiharadoilla on helppo harrastaa .22-kaliiperisella pistoolilla tai revolverilla ja jos haluaa ampua toiminnallisia lajeja, löytyy useilta valmistajilta siihen tarkoitettuja pistooleita. Aseiden eri ominaisuudet pyydettiin arvioimaan arvosanoilla yhdestä neljään. Vertailusta pyrittiin kuitenkin rajaamaan ulos alunperin kilpa-aseiksi suunnitellut ja rakennetut konstruktiot, sekä myös 1911-tyyppiset aseet. Kaiken ei tarvitse olla kilpailua ja harrastamisen pitää olla hauskaa - jokainen voi siis harrastaa niillä välineillä, mitkä sopivat parhaiten itselleen. Ensimmäinen sarja toimi ampujalle aina lämmittelynä seuraavaan. Joiltakin maahantuojilta vertailuun otettiin useita pistooleita, joiltakin vain yksi. Tällaisen peruspistoolin tarve tarkoittaa vapaamuotoista virkistysammuntaa tai toiminnallisten lajien harrastamista muutoin kuin kilpailun ykkössijat mielessä. Näin tiukka arviontivara siksi, että testiryhmä joutui oikeasti miettimään, antaako jollekin ominaisuudelle keskimääräistä korkeamman vai matalamman arvosanan. Heckler & Koch P30 sai 10,36 pistettä, S&W MP9 10,13 pistettä ja Beretta Px4 Storm 9,74 pistettä. Kokeessa kolmen kärki oli hyvin suhteessa testiryhmän kokemuksiin. Pistooliampujalle löytyy paljon eri harrastusvaihtoehtoja. Ensin suoritettiin testiammunnat kaikilla aseilla yhden kokeneen ampujan toimesta. Pistemäärä jaettiin ajalla ja tällöin saatiin tulos, joka käytännössä mittaa osumia sekunnissa. Jokaisella aseella ammuttiin WWW.REKYYLI.FI neljä tällaista sarjaa. Samaten aseiden ampumajärjestystä muuteltiin, jolloin yksikään ase ei saanut hyötyä ampujan väsymisestä. Mukaan vertailuun kerättiin yhteensä 21 erilaista pistoolia monilta eri maahantuojilta. Testimuotona oli muokattu "Bill Drill", eli harjoite, jossa kymmenen metrin päässä olevaan practical-tauluun ammutaan kuusi laukausta mahdollisimman nopeasti pyrkien vain A-osumiin. Jotkin aseet ovat toki teknisesti vanhanaikaisempia kuin toiset, mutta jokaisesta lähtee luoti riittävän tarkasti, kun liipaisinta painaa. Tästä syystä kokeet aloitettiin aina lo-ready -asennosta, jossa ase osoitti ampujan jaloista 45 astetta eteenpäin. Tältä kannalta jokaisesta esitellystä aseesta voi löytää hakemansa, mutta kokeilu jää tämän lukijan harteille. Lopputuloksista saadaan kuitenkin keskiarvo lähes kymmenen aktiivisen pistooliammunnan harrastajan mielipiteistä. Testin aikana ammuttiin kuitenkin lähes 600 laukausta muutaman tunnin aikana. Syystä tai toisesta kuitenkin myös niin sanotuille peruspistooleille on paljon kysyntää. Lisäksi testiryhmän lisäksi arviointeja aseista pyydettiin viideltä muulta ampujalta, jolloin arvioijien kokonaismäärä nousi yhdeksään. Suoritukset tehtiin kaksi sarjaa peräkkäin, joista ensimmäinen poistettiin yhtälöstä. Väljemmällä asteikolla tähän olisi voinut antaa kenties liikaakin liikkumavaraa. Saaduista tuloksista laskettiin lopputulos painottamalla eri ominaisuuksia niiden tärkeyden mukaisesti. Toivomme kuitenkin, että tämän artikkelin antamilla tiedoilla oikean aseen löytäminen olisi ainakin helpompaa. 13. Muut aseet tulivat useinmiten suoraan tehtaan varastorasvoista. VERTAILUSTA Pistoolivertailu toteutettiin kahdessa osassa. Esimerkiksi pistoolin rekyylituntumaa, joka toki on hyvin henkilökohtainen kokemus, painotettiin lähes kaksikymmentäkertaisesti aseen vakiotähtäimiin verrattuna. Kannattaa kuitenkin muistaa, että mitä tahansa jokin ase on tässä vertailussa saanut arvosanakseen, on kyse kuitenkin pitkälti mielipidekysymyksistä
Beretta 90 Two Beretta alkoi jäämään yleisen kehityksen jalkoihin M92-pistoolimallillaan vuosituhannen vaiheessa ja alkoi kehittelemään eniten myydyimmän pistoolinsa evoluutiomallia. Siinä ei kuitenkaan ole selkeästi yhtään sellaista ominaisuutta, mikä vie sen ohi muista markkinoilla olevista vaihtoehdoista. Beretta M92 Berettan sotilas- ja poliisipistoolina laajasti tunnetuksi tulleen M92:n piipun lukitusjärjestelmä on peräisin aina Walther P38:sta asti. brasilialaiset Taurukset) pidettiin pitkään helpoimpina pistooleina vaimenninasennusta ajatellen. Joidenkin testaajien toimesta kritisoitiin myös kahvan pulleutta, mutta eniten kritiikkiä aiheuttivat hallintalaitteet, joista varsinkin varmistinratkaisu vireenpäästö-toimintansa kanssa on toteutettu puhtaasti viranomaiskäyttöä silmälläpitäen. Näistä huolimatta, 90Two on teknisesti varsin pätevä pistooli ja kuten sanottua, selkeästi parannus vanhaan. Aseen tekniikasta kritisoitiin lähinnä aseen erikoisia ratkaisuja, kuten pyörähtävää piippua. Cougarin erikoisin ominaisuus on pyörähtävä piippu, jossa lukitusolakkeet kääntyvät samaan tapaan kuin itselataavissa kivääreissä. Kyseiseen toteutukseen tottumattomalle pyörähtävän piipun aiheuttamat hankaluudet aseen huoltamisessa ovat tosin vain pikkuongelmia. Ampumaradalla huomattiin heti, että aseen erikoisuus on juuri sen teknisessä ratkaisuissa. Pistoolin suunnittelussa on panostettu selvästi nykyajan vaatimuksiin ja näkyvin osa siitä on rungossa sijaitseva varustekisko. Paitsi että kevyt luisti yhdistettynä kevytmetalliseen runkoon tekee tämän kokoisesta pistoolista yllättävänkin tasapainoisen, vaikuttaa ammuntaan eniten luistin pieni massa. Beretta Stormin ominaisuuksista nousi vertailussa esille erityisesti aseen helppo hallittavuus. Tekninen toteutus poistaa piipun keikahduksen, jolloin Berettaa ja sen variantteja (ml. Myös viimeistelyn taso on tyypillistä Berettaa, eikä aiheuta päänsärkyä kenellekkään tämän pistoolin omistajalle. Beretta toki tekee myös runkovarmistimella varustettuja "urheilumalleja", mutta näiden hintataso onkin jo hiukan kalliimpi. Aseen muotoilua on parannettu silmälläpitäen sen vetämistä ja kotelointia ja myös kahvaergonomiaa on parannettu. Vuonna 2006 syntyi 90Two, joka on käytännössä teknisesti täysin sama ase kuin M92. Kaikenkaikkiaan Stormista jäi hyvin positiivinen mielikuva, vaikka harrastekäyttöä silmälläpitäen siinä on samoja ongelmia kuin M92:ssakin. VALMISTUKSEN LAATU URHEILUKÄYTTÖÖN SOPIMATON VARMISTINRATKAISU ERGONOMINEN KAHVARUNKO EDELLEEN ENEMMÄN VIRANOMAISPISTOOLI LAATU JA AMMUNNAN HELPPOUS VÄHÄN TEKOHENGITYKSEN TUNTUA 14 WWW.REKYYLI.FI. Toisaalta taas aseen laatu tuntuu olevan hyvällä tolalla, sillä M92:ssa ei ole rahinaa missään osissa. Beretta Px4 Storm Beretta itsekin kehitteli 1990-luvun alkupuolella M92-pistoolinsa rinnalle Cougarpistoolia, joka oli suunnattu poliisien ja siviilien käytettäväksi, M92:sta pienempänä vaihtoehtona. Jos aseen hinnan ja ominaisuuksien suhde on ostajakandidaatin mielestä tasapainossa, ei tämänkään pistoolin ostamisella pahaa ratkaisua tee. Toki näiden ominaisuuksien osalta pistooli on saanut uutta tuulta purjeisiinsa ja sellaisena se on selkeä parannus vanhaan, mutta valitettavasti harrastusampujan - tai varsinkin kilpa-ampujan - osalta parannukset jäävät melko minimaalisiksi. Rekyylituntuma oli muihin verrattuna pehmeä ja muovinen kahvarunko vaihdettavine paloineen on varsin hyvä muutos vanhan Cougarin alumiiniseen runkoon nähden. Ase pohjautuu melko pitkälti 1950-luvun konstruktioon, eli Beretta M1951:een, joka jo tekniikaltaan oli pitkälti sama pistooli kuin nykyinen M92. Aseen ongelma on se, että se ei ole kokonaan uusi malli, jolloin evoluutiomallissakin on edelleen peruskonstruktion haitat, kuten hiukan hankala varmistinjärjestelmä. Aseeseen on pienikätisille mahdollista saada pienempi kahvapala ja aseen sisäosiin on rakennettu vakiona oleva rekyylibufferi, jonka pitäisi parantaa aseen kestävyyttä. Px4 Storm on Berettan Storm"muoviperheen" pistoolimalli (muut ovat Cx4-karbiini ja Rx4-kivääri) ja omaa hyvin paljon teknistä pohjaa juuri tuohon ammoin valmistettuun Cougariin
Toisaalta, on ihmisiä, jotka vannovat Hi-Powerin nimeen jopa sen ergonomian osalta. Hi-Powerista saatiin testiin Practical-erikoismalli, jossa erona on käytännössä vain pintakäsittely, Pachmayrin kumikahvat ja korkeanpuoleiset säädettävät tähtäimet. Aseen kahvat ovat myös yksi kritiikin ja kiitoksen aihe. Tekniikan vanhanaikaisuus näkyy lähinnä aseen hiukan raskaana olemuksena ja hyvin työkalumaisena käyttökokemuksena. Kiitosta voi esittää siitä, että kahvamuotoilu oli joillekkin testaajille mieleen selkeästi erottuvan peukalotuen vuoksi, mutta samasta syystä peukalo ei pääse lippaan vapautussalvalle ilman, että ampumakäden asentoa kahvalla muutetaan. Testiaseessa oli Browningin tapaan myös lipasvarmistin, joka havaittiin varsin ärsyttäväksi ominaisuudeksi. Tuota pistoolia eivät kaikki sitä käyttäneet todellakaan muistele innolla ja rakkaudella. Vaikka yhtiö kehittikin yhden erikoisimmista pistooleista (FN Five-Seven), tuli markkinoille myös perinteisempikin pistooli, eli Pro 9. Koeammunnoissa BDA:sta pääosin pidettiin, mutta sen tekninen vanhanaikaisuus vaikutti selvästi itsearvosanoihin. Pro 9 nousi käsituntumalta yhdeksi testin parhaista pistooleista, sillä jo ennen ensimmäistäkään laukausta ase tuntui useimpien testiryhmän jäsenten mielestä varsin miellyttävältä. Valitettavasti aseen ampumatuntuma ei kuitenkaan lunasta kaikkia odotuksia, mitä ennakkokäpistelyt saivat aikaan. Vaikka kahvarunko on muotoiltu konventionaalisesti ilman sen kummempia syvennyksiä tai sormikoloja, on siinä onnistuttu erinomaisesti. Teknisesti ase on vakio ja siten varustettu myös lipasvarmistimella, jota yleisesti pidetään HP:n huonoimpana ominaisuutena. Jos näinkin iso valmistaja olisi luottanut vielä 2000-luvulla pistoolivalikoimassaan Hi-Poweriin ja sen kehitysmalliin BDA:han, olisivat myyntikäyrät varmasti kääntyneet laskuun. Tästä syystä on pakko uskoa, että Saive on tehnyt aikanaan aseen suunnittelussa jotain oikein. Ja kuten Browning/FN yhteistyön tuloksena usein tapahtuu, tunnetaan sama pistooli myös FNP-9-nimellä. Vertailussa BDA pärjäsi yllättävän hyvin, kun otetaan huomioon se, että kenelläkään ei ole kai koskaan ollut PIST 80:stä mitään hyvää sanottavaa. Hi-Power on vertailun aseista se, jota kaikki rakastavat vihata, mutta jota harvat todella rakastavat. Browning Pro 9 Tämä pistoolimalli on osoitus Browningin (ja siten myös FN:n) tarpeesta kehittyä vähän pidemmälle. Aseen siviilimalli Browning BDA onkin tämän vertailun ehkä "perinteisin" pistooli, mitä tekniikkaan ja toteutukseen tulee. Jos tästä aseesta haluaa hyvän käyttöpelin, pitää se sepittää käytännössä kokonaan - muun muuassa laukaisu on perusmallissa järkyttävän perusmallissa. Toisaalta aseessa on vakiona toimintalajeissakin tarpeellinen kaksipuoleinen varmistin, mutta sen muotoilu haittaa luistinsalvalle yltämistä. Tämä ja monet muut työkalumaisuudet kun lasketaan yhteen, jää tästä Hi-Powerista varsin vahva tunne puolivalmisteesta, jota on kiilloiteltu sieltä ja täältä jotta et erottaisi kyseessä olevan jo vanhanaikainen asemalli. Paitsi että lipasvarmistimelle ei ole mitään käyttöä, lisää se myös liipaisimen vastusta, joka vakiona on suoraan sanottuna hirvittävä. Kyseisen pistoolin perinteet juontavat jo 1930-luvulle, jolloin aseen suuri kapasiteetti (13-patruunaa) oli käänteentekevä uutuus ja toimi esikuvana pitkään 1970-luvulle asti. Korkea tähtäinlinja, liian avarat tähtäimet ja hiukan korkealla oleva painopiste eivät parantaneet ammuntatuloksia yrityksistä huolimatta ja näiden ominaisuuksien puitteissa tämä pistooli jäi keskikastiin. BDA kun perustuu pitkälti Browningin Hi-Poweriin, josta lähdettiin 1980-luvun "wondernine"-vuosina kehittelemään kaksitoimista versiota. Kokonaisuutena Browning BDA on karkean luokan käyttöase, joka miellyttää varmasti harvoja, mutta jotka saavat siitä kuitenkin toimivan aihion harrastepistoolille. Browning Hi-Power Yksi legendaarisimmista pistooleista on eittämättä Browningin alullepanema, mutta Dieudonne Saiven lopullisesti suunnittelema pistooli Grande Puissance, eli FN High Power. Kokonaisuutena Pro 9 on vahvasti viranomaisaseeksi tehty ja siten jää urheilu- ja harrasteampujien kalustosta hyvin helposti syrjään. JOS ASE SOPII KOURAASI, SE SOPII TODELLA LOISTAVASTI KESKENJÄÄNYT VIIMEISTELY PARANTAA KÄSITYSTÄ PUOLUSTUSVOIMIEN PISTOOLIHANKINNASTA PUOLIVALMIS PISTOOLI, JOKA VAATII SEPPÄTYÖTÄ WWW.REKYYLI.FI ERINOMAINEN ERGONOMIA HIUKAN MONIMUTKAISEN OLOINEN RAKENNE 15. Sepittämällä laukaisusta saa kuitenkin välttävän ja sen lisäksi jälkiasennusosilla jopa erinomaisen. Browning BDA Tämä pistooli on siitä erikoinen laite, että tässä jos jossakin on tuttua Suomeen Raskaan läpikäyneille. Tuloksena oli siis BDA (Browning Double Action). Browning BDA on nimittäin käytännössä sama ase kuin 9.00 PIST 80, eli Suomen Puolustusvoimien käyttämä FN
Ampumaominaisuuksiltaan Glock ei säväytä hyvässä eikä pahassa. Kun USPista lähdettiin kehittämään uutta kompaktimpaa pikkuserkkua, osui se myös toiseen murrosvaiheeseen, jolloin muovirunkoisissa pistooleissa alkoi näkymään kahvan sovituspaloja. Ase on ollut markkinoilla jo 1970-luvulta lähtien ja se sai aikanaan lähes legendaarisen maineen rautaesiriipun länsipuolella. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja siksipä kun yleisesti puhutaan muovirunkoisista pistooleista "tupperware"-pistooleina, tarkoitetaan sillä usein juuri Glockia. Tosin, jos kahvan sopivuus on suurin havaittu ongelma, voidaan suunnittelupuolella olla hyvin tyytyväisiä. Tämä kun yhdistetään erittäin hyvin toteutettuihin hallintalaitteisiin, on P30 ehdottomasti ergonomialtaan paras vertailun pistooleista. Jos aseella kuitenkin haluaa kilpailla, kannattaa valita vaikka USP tai joku sen erikoismalleista. KOETELTU ASEMALLI ILMAN LASTENTAUTEJA IKÄ ALKAA NÄKYÄ PALVELUSPISTOOLEIDEN STANDARDI LIIAN PIENET HALLINTALAITTEET SOPII HYVIN MYÖS PIENIKÄTISILLE TEHDAS EI TARJOA TÄHÄN RUNKOON TEHTYJÄ HARRASTEMALLEJA WWW.REKYYLI.FI 16. kämmenpohjapalan lisäksi vaihdettavissa ovat myös kahvan sivulevyt. Tai sitten ei. Niille, joille se ei sovi, on tosin ainoana vaihtoehtona kahvalevyjen vaihto, joka voi parantaa otetta hiukan. Sen on kuitenkin tätänykyä korvannut myyntilistoilla pitkälti CZ:n kehitetysmallit, kuten SP-01 ja sen eri variaatiot. Erikoista Glockissa on se, että vaikka sitä pidetään edelleen jonkinlaisena pistoolistandardina ainakin palveluspistooleiden puolella - on se jo melkoisen vanha pistoolimalli ja siten alkaa pikkuhiljaa jo kärsimään ajan hampaasta. Ajan hammas ei hirveästi ole CZ75:n käytettävyyteen vaikuttanut ja harrastepistoolina se on erinomainen valinta, vaikkei sotilas- tai varsinkaan poliisikäytössä enää palkintopalleille pääsisikään. Glock 17 Itävaltalainen Glock on ensimmäinen laajaan käyttöön päässyt muovirunkoinen pistooli ja 1980-luvulla se suorastaan loi hyökyaallon polymeerirakenteisten pistoolien saralla. Siitä on ajan kanssa tullut P30-pistooli. P30:n osalta tässä mentiin jo hiukan pidemmälle ja kahvan peräosan, eli ns. Kahvan uusi muotoilu ja karhennus eivät tunnu riittävän (vaikka ovatkin parannus vanhaan). Nykyään niin seksikkäät varustekiskot ynnä muut viluhitkuttimet puuttuvat, mutta teräsrunkoinen CZ on edelleen käyttöaseiden standardia. Suomessa pistooli on kuitenkin ollut saatavilla jo pitkään ja asekaupan kultaisina vuosina se oli selvästi eniten myyty 9 mm pistooli. Esimerkiksi naispoliisien ja muiden pienikokoisen lain kouran omaavien pistoolikäsittely oli heikoissa kantimissa ylisuuren kahvan kanssa ja tästä syystä tehdas kehitteli myös P2000-pistoolimalliston. CZ 75 Kun lähdetään etsimään Suomen suosituinta 9 mm pistoolia, kääntyy katse helposti tsekkiläiseen CZ:aan ja sen perinteikkäimpään malliin CZ75. Kokonaisuutena asetta on helppo kuvailla lähinnä elegantiksi viranomais- ja harrastepistooliksi, kuin kompromissiksi kaikkien tarpeiden kesken. Koska perinteet velvoittavat, niin CZ75:n perusmallissa ei ole juurikaan muutoksia tapahtunut sitten sen alkuperäisen suunnittelun. Siitä puuttuu monia sellaisia asioita, mitä uudemmissa aseissa on, kuten kahvan muotoilumahdollisuus lisäpaloilla. Vertailuun saatu ase on vastaava kuin puolustusvoimien käyttöön hyväksytty 9.00 PIST 2008. Laukaisu- ja rekyylituntuma ovat luokkansa parempaa keskitasoa, vaikka kompaktissa aseessa onkin pahasti nousutaipumuksia. Se oli ensimmäinen laajaan käyttöön levinnyt pistooli, jossa oli mm. Vaikea saatavuus tosin merkittävänä syynä maineeseen. liipaisinvarmistin ja niin tuttu "sproing"-laukaisu. Suurin kynnys Glockiin totuttelevalle on omituinen liipaisintuntuma, joka ei tunnu toimivan lainkaan samaan tapaan kuin useimmat muut pistoolit. Heckler & Koch P30 Saksalainen Heckler & Koch, tuttavallisemmin HK huomasi jo aiemmin USP-pistoolinsa olevan monelle käyttäjälle liian suurikokoinen ja vaikka se pääsikin Bundeswehrin aseistukseen mallimerkinnällä P8, oli poliisipistooleiden markkinoilla vähän vaikeampaa. Vertailussa CZ lunasti paikkansa erinomaisesti ja osoitti vanhan konstruktion voiman tänäkin päivänä. Kahvan karhennus kulkee nimellä RTF, joka tulee sanoista "rough texture frame". Pistooli on ehtinyt jo neljänteen sukupolveensa, jossa uusiksi on laitettu luistin ja muovirungon karhennukset. Raskaana pistoolina CZ on helppo hallita ja perinteinen kahvarunko sopii useaan kouraan. Glock on se ase, jota joko rakastetaan tai vihataan. Ainoastaan aseen merkinnät ovat erilaiset. Tämä ratkaisu toimii loistavasti ja vaikka ase on edelleen hiukan pieni kaikkein suurikouraisimmille, löytää 99 prosenttia ampujista tästä varmasti erinomaisen otteen. Tämä on siis moderneihin muovirunkoisiin pistooleihin verrattuna ehkä CZ:n heikoin lenkki
Maahantuoja toimitti vertailuun myös virtausaukoilla kesytetyn mallin, joten ampumatuloksia tarkastellessa kannattaa tämä ottaa huomioon. Suurimpana ongelmana harrastajan kannalta näen aseen erittäin heikon saatavuuden. Heckler & Koch USP Heckler & Koch USP (Universale Selbstladepistole) on yksi 2000-luvun tunnetuimmista pistoolimalleista ja pohjautuu saman yrityksen valmistamaan Mk. Tätä pistoolia tuodaan maahan myös suoraan valmistajalta ja asetta on saatavana kolmea eri piipunpituutta (3", 4" ja 5"), eri kaliipereilla ja piipun virtausaukoilla tai ilman. Aseesta on saatavilla useita eri varmistinkokoonpanoja, mutta yleisin on testiaseessakin oleva ratkaisu, jossa ase varmistetaan valitsinta ylöspäin nostamall, kun se toimii vireenpäästimenä alaspäin painamalla. Vertailun painavimpana aseena Jericho sai paljon etua painostaan. Muutoin, HS9 oli varsin hyvin käyttäytyvä laite ja antaa pahan kilpailjan markkinoille juuri Glockin, Springfield XDm:n ja muiden vastaavien pistooleiden luokkaan. URHEILUPISTOOLIN TUNTUMAA TEKNISESTI HIUKAN VANHANAIKAINEN AMPUMAOMINAISUUKSILTAAN HYVÄ PAKETTI EI MILLÄÄN OSAALUEELLA OLE PAREMPI KUIN JOKIN MUU WWW.REKYYLI.FI 17. Kahvavarmistimen olemassaolosta voidaan olla montaa eri mieltä ja vaikka se tässä onkin toteutettu hyvin, niin harrastepistoolissa se on turha kapine. Tästä syystä ase oli myös ainoa syöttöhäiriöitä jatkuvasti tehnyt ase, mutta tämä ei niinkään johtunut aseesta vaan testipatruunana käytetystä 7,5 gluotisesta patruunasta joka ei virtausaukkojen kanssa antanut tarpeeksi "potkua" aseen toimintaan. Perushallintalaitteet kun on toteutettu erittäin hyvin. Yksi ensimmäisiä käyttöönottajia aseelle oli Saksan Bundeswehr, joka otti USP:n käyttöön mallinimikkeellä P8 vuonna 1994. Kun osa maassa olevista aseista on vieläpä älyttömällä vireenpäästövarmistimella varustettu, on vertailuun osallistuneen pistoolin kaltaiset runkovarmistimella varustetut aseet parasta ostaa pois vielä kun niitä on. HS9:ssä on paljon erikoisia piirteitä, kuten kahvavarmistin ja kaksipuoleinen nappimainen lippaanvapautin. Vapautin on hiukan liian jäykkä, vaikka testiase olikin jo valmiiksi käytetty. Haittapuolena paino tekee pistoolista soveltumattoman moneen käyttöön, jossa ylimääräiset 200 grammaa vyöllä roikkuessa on paha, paha asia, mutta harrastuspistoolina Jericho on erinomainen valinta. PAINOISEKSEEN HELPPO AMMUTTAVA KOKO Kroatilainen pistoolivalmistaja IM Metal valmistaa HS-pistooleita, joita myydään myös Yhdysvalloissa Springfield Armoryn toimesta XD-mallina. Vertailussa USP:ia kritisoitiin lähinnä sen suuresta koosta. Tämä näkyi arvostelussa eritoten helppona ammuttavuutena, joka paransi aseen saamaa arvosanaa huomattavasti. Kahvan koko ympärysmittoineen on selvästi suurin vertailuun osallistuneista pistooleista ja siksi se ei sovi pienikätisimmille lainkaan. Kaliiperi poistui kuitenkin nopeasti käytöstä ja jäi keräilijöiden kuriositeetiksi. Kyseisestä pistoolista valmistaa edelleenkin kopiota italialainen Tanfoglio, jonka puolivalmiste-osista Jericho taas huhujen mukaan tehdään. Pistooli suunniteltiin jo 1980-luvun loppupuolella käyttämään normaalin 9x19 mm patruunan lisäksi myös .41 Action Express -patruunaa, jota pidettiin eräänlaisena itselataavien pistooleiden magnum-patruunana. Lopputuloksena voidaan sanoa, että USP on toimiva sotilaspistooli, mutta sen tekniset ratkaisut (lähinnä korkea ja painava luisti) tekevät siitä hiukan vaikeammin ammuttavan, joka näkyy myös ampumatestien tuloksissa. HS9 IWI Jericho Israelilainen Israel Weapon Industriesin valmistama Jericho 941 perustuu tekniikaltaan varsin vanhaan aseeseen, eli tsekkiläiseen CZ75:een. 0 -pistooliin. 23 mod. Luonnollisesti suurikätisimmät testaajat taas pitivät aseesta samasta syystä. Lippaanvapautin on kaksipuoleisena selvästi bonusta ja tarjoaa ampujalle useampia vaihtoehtoja nopeaan lippaanvaihtoon, mutta myös siltä osin ase kaipaisi sepitystä. Ase on alunperin kehitelty 1990-luvun lopussa Kroatian armeijalle ja sen tekniikasta näkyy selvästi, että vaikutteita on otettu erityisesti Glockista. Myös nopeustestissä ase pesi useimmat esitellyt pistoolit, vaikka ero olikin lähes mitätön. Samaten kahvan hyvin karkea karhennus ei hirveästi kiitosta saanut ja sitä kuvailtiin lähinnä raastimeksi. Kahvan muutospaloja ei ole, eikä myöskään irrotettavia kahvalevyjä, jolloin muokkausvaihtoehtoja ei ilman juotoskolvia ja täyteainetta käytännössä ole
Luonnollisestikaan, se ei pärjännyt tällä osa-alueella muille pistooleille alkuunsakaan, mutta verrattuna vaikka kymmenen vuoden takaisiin kiinalaispistooleihin, olisi työn jälki voinut olla myös paljon pahempaa. Enemmän, mitä asetehtaat haluavat nykyisin yksittäiseen tuotteeseen käyttää. Firman alkuperäiset mallit perustuivat lähinnä itäblokista kopioituihin aseisiin, kuten AK-pohjainen Type 56, mutta nykyään valmistuksessa on entistä enemmän länsiaseiden kopioita, kuten vertailuun osallistunut NP226, joka on kopio Sig Sauer P226pistoolista. On ilmiselvää, että ase on tehty niin puhtaasti ammattikäyttöön, että sen ominaisuuksissa ei olla ajateltu lainkaan harrasteampujia. Harrastajan näkökulmasta Smith & Wessonin 5903 on vähän vaikea tapaus. Tämä valitettavasti on valmistajan kolmannen sukupolven pistooleiden perusominaisuuksia. Odotetusti ampumatuloksissa 910S kuitenkin pärjäsi samaan tapaan kuin selkeästi kalliimpi 5903TSW. Asetta kritisoitiin lähinnä kahdesta syystä, sen hiukan viimeistelemättömistä sisäosista, jotka aiheuttavat vähän rahinaa liikkuvia osia käytettäessä, sekä aseen ergonomiasta, joka tuntuu hiukan yläpainoiselta. Tästä päästäänkin pieneen aasinsiltaan siitä, mistä huomaa 910S:n olevan siviilimarkkinoille suunniteltu - eli aseessa on myös lipasvarmistin. Vaikka ase onnistui suhteellisen hyvin vertailussa muita pistooleita vastaan ja omaa ehkä keskinkertaista paremman hinta-laatusuhteen, romahtaa sen jälleenmyyntiarvo varmasti heti hankinnan jälkeen. Tästä syystä myös 5903TSW tuntuu vähän puolivalmisteelta. Muutoin ase sai kritiikkiä lähinnä niistä ominaisuuksistaan, mistä myös aseen esikuva olisi saanut, eli liipaisimen muotoilusta, kahvan liukkaudesta ja korkeasta tähtäinlinjasta.Vertailun aikana aseella ammuttiin noin 200-300 laukausta ja tänä aikana Norinco teki yhden ainoan syöttöhäiriön. Hiukan erikoisesti ase on suunniteltu melko vanhan pistoolin pohjalle (S&W 59) ja se on asemoitu markkinoille edullisimpaan hintaluokkaan. Se oli keskihintainen lähinnä poliisikäyttöön suunniteltu pistooli. Onneksi harrastajalle tästä ei ole hirvittävästi käytännön haittaa, mutta aseen mekaniikkaa se vähän jäykistää. Tämän perusteella voi 910S:ää helposti suositella niille, jotka pitävät Smith & Wessonen pistooleista, mutta eivät halua käyttää suuria summia aseeseen. VÄHÄN AMPUVALLE HARRASTAJALLE HYVÄ HINTA-LAATUSUHDE KOKEMUSTEN MUKAAN SUURIA LAATUEROJA YKSILÖIDEN VÄLILLÄ 18 EPÄTODENNÄKÖISTÄ, ETTÄ TÖRMÄÄT SAMANLAISEEN PISTOOLIIN RADALLA VANHANAIKAINEN POLIISIPISTOOLI TOIMIVA HUOLTO JA PITKÄT PERINTEET KARKEA TYÖNJÄLKI JA KULMARAUTAMAINEN OLEMUS WWW.REKYYLI.FI. Tämä taas aseen lanseerauksen aikoihin löi aika inhottavasti valmistajan imagoon, kun alkoi esiintymään ongelmia, jotka suurimmalta osin johtuivat lippaista. Vastoin ennakkokäsityksiä Norinco osoittautui paitsi helpoksi ammuttavaksi, myös sen viimeistely oli odotettua parempaa. Norinco NP226 Kiinalainen China North Industries Corporation on yksi maailman suurimmista työnantajista (450.000 työntekijää) ja valmistaa kaikenlaisia aseita aina pienoiskivääreistä meritorjuntaohjuksiin. Toki aseesta tuli suhteellisen suosittu myös siviilien käytössä (lue: itsepuolustuksessa), mutta valmistusmaan ulkopuolella ei aseesta koskaan tullut hittiä. Tätä artikkelia tehtässä, 910S ei kuitenkaan tehnyt yhtään syöttöhäiriöitä, eikä vähän käytetyssä maahantuojan esittelyaseessa muutenkaan ollut ongelmia. Heille, joille ase sopii käteen ja jotka eivät ole kovin suorituskeskeisiä sekä haluavat vähän harvinaisemman pistoolin, voi 5903TSW olla unelmien täyttymys. Smith & Wesson 910S Tämä on valmistajansa vanhempaa sarjaa oleva pistooleiden karvalakkimalli, jossa S-merkintä tarkoittaa ruostumatonta terästä. Vertailussa Norincolla saatiin ampumatuloksissa yllättävän hyviä tuloksia aikaiseksi. Toki, se ei romahda kovin korkealta, mutta kun hinta on jo lähtökohtaisesti halpa, ei kukaan tällaista asetta myöskään käytettynä kovin helposti osta. Smith & Wesson 5903TSW 1980-luvulla itselataavia "kolmannen sukupolven" pistooleita kehittänyt Smith & Wesson lanseerasi tuolloin myös 5903-pistoolinsa. Käytännössä perusmalliin verrattuna TSWmallissa ei muuta eroa olekaan kuin rungon etuosaan kiinnitetty erillinen kiskonpätkä, johon tarvittaessa saa taktisen valon tai muun tuikuttimen kiinnitettyä. Samaten konstruktion ikä alkaa jo näkymään ja se vaatisi enemmän panostusta aseen valmistukseen. TSW-mallit syntyivät, kun vanhempia asemalleja piti lähteä uusimaan vuosituhannen vaihteen jälkeen varustekiskojen yleistyttyä. Yhtä testiryhmän jäsentä lainaten, S&W 910S tuntuu kulmaraudalta paksuine kahvoineen. Pertti Perusampujaa ajatellen suurin ongelma on aseen ergonomia, korkeus ja omituinen kahvakulma, joka ei takuuvarmasti sovi kaikille
Erona näillä kahdella aseella on lähinnä muotoilu, jota evoluutiomallissa on paranneltu rungon osalta nykyaikaisemmaksi. Nopeustestissä ase tosin pääsi suorastaan loistamaan, johon osallisena pidettiin aseen hyvää muotoilua ja kohtuullista nostotaipumusta. Vaikka alkuperäinen valmistaja markkinoikin asetta myös omiin nimiinsä, on Suomeen eksyneet yksilöt kiertäneet STI:n kautta. Ase on melko uutta suunnittelua, eli 1990-luvun puolivälistä, mutta varsinainen tuotanto on aloitettu vasta 2003. Turha kai sanoa, että tämä ei testiaseessakaan ollut kovin suuri ongelma? Springfield Armory XDm Springfield Armory teki sopimuksen HS-pistoolin markkinoinnista rapakon takana nimellä XD (Xtreme Duty). Sigma toi yritykselle paitsi tietotaitoa polymeeristen pistoolirunkojen valmistamisesta, myös haasteen lakitupaan Glockin lakimiehiltä. Tähän kun vielä lisätään kaksipuoleiset hallintalaitteet ja suurennettu lippaanvapautin, alkaa GP6:sta välittymään kuva paljon muita valmiimpana kilpa-aseena. M&P on yksi niistä vertailun pistooleista, joista on hyvin vaikea löytää todellista kritisoitavaa. Tekniikka näissä kahdessa aseessa on melkolailla sama. Tosin se on toteutettu hyvin ja sen aiheuttamat ongelmat ovat varsin epätodennäköisiä. Merkittävin ero pinnan alla on taas laukaisun parantaminen, joka selkeästi erottaa GP6:n edukseen vertailun muista aseista . Ase osoittautui paitsi toimivaksi, myös suosituksi poliisi- ja harrastepistooliksi ja Springfield kehitteli aseesta myös oman evoluutiomallinsa, XDm:n. Mutta koska on pakko löytää kaikesta myös jotain kritiikin aihetta, voisivat aseen hallintalaitteet olla hiukan helppokäyttöisemmät. Jos asetta on hankkimassa SRA- tai practical-käyttöön, niin siihen kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota. Smith & Wesson M&P 9 Kun muovirunkoisten pistooleiden esiinmarssi tapahtui 1990-luvun alussa, myös Smith & Wesson teki samalla vuosikymmenellä SW9 "Sigman". Testiryhmästä kukaan ei keksinyt mitään huonoa sanottavaa aseesta. Erikoisuutena aseessa on myös kahvavarmistin, joka on, kuten aiemmin on todettu, melko turha ominaisuus. Useimpia pyörähtävään piippuun perustuva lukitus saattaa vähän kummastuttaa, mutta konstruktio on todettu toimivaksi jo niin monessa muussakin aseessa. Tämä vaikutti osaltaan aseen hyviin arvosanoihin myös ampumatuntumansakin puolesta. Vuosikymmenten yritysten ja erehdysten jälkeen Smith & Wesson iski kuitenkin kultasuoneen ja herätti vanhan tuotemerkkinsä M&P:n (Military & Police) henkiin uudessa pistoolissa, jossa suunnittelu aloitettiin suhteellisen puhtaalta pöydältä. Tästä aseesta on enemmän tarinaa Rekyylin numerossa 1/2009. STI GP6 Slovakialainen Grand Power s.r.o. Totuus on, että M&P ei ole harrastajan oikotie onneen, mutta se on ehdottomasti vertailun parhaita, ellei paras pistoolimalli. Jos aseen perusominaisuuksista voidaan hakea jotain kritisoitavaa, on se liukas kahva. Vertailussa XDm osoittautui keskikastin pistooliksi. Vertailussa M&P sai paljon hehkutusta hyvästä ergonomiastaan, jota parantamassa on irtonaisilla kahvapaloilla muunneltava kahva. Hiukan myöhemmin STI oli tullut mukaan yhtiön osaomistajaksi ja alkanut markkinoimaan asetta STI:n nimellä. Perusversio-Grand Poweriin verrattuna STI on tehnyt nimeään kantavaan aseeseen melko paljon muutoksia, joista näkyvimpänä on uusi kevennetty iskuvasara. Aseen ominaisuudet olivat melko mitäänsanomattomia, mutta tämä ei tarkoita negatiivista mielikuvaa. Hiukan yllättäen XDm:n valmistaa edelleen sama kroatialainen tehdas, mutta XDm:ää ei ole saatavissa HS:n nimellä, kuten perus-XD:tä. Aseissa kun oli niin paljon yhteistä, että yllättävän suuri osa Glockin osista sopi Sigmaan lähes heittämällä. Tätä kuitenkin voidaan pitää pienenä ongelmana, sillä kahvaa on helppo muokata joko sulattamalla siihen itse karhennukset tai lisäämällä siihen kumisukkaa tai skeittiteippiä. LÄHES VALMIS KILPA-ASE HIUKAN LELUMAINEN TUNTUMA ERINOMAINEN ERGONOMIA JA AMPUMAOMINAISUUDET JÄYKÄT HALLINTALAITTEET KAHVAN MUOTOILU JA MUUNNELTAVUUS EI EROTU OIKEIN EDUKSEEN WWW.REKYYLI.FI 19. Testiryhmä ei vain löytänyt aseesta juurikaan ominaisuuksia, jotka erottaisivat sen selvästi muista vertailun aseista hyvässä tai pahassa. valmistaa pistoolia, joka tunnetaan myös nimellä STI GP6
Paitsi luistin muotoilu on valovuoden edellä Glockia (kotelossa kantamista ajatellen), on myös kahvarungon muotoiluun uhrattu aikaa. Joka tapauksessa Zastava on yksi tämän vertailun yllättäjistä, mutta se ehkä kertoo enemmän testaajien ennakkoasenteesta kuin aseen erinomaisuudesta. Tähän pistooliin tutustumme lähitulevaisuudessa tarkemmin. HYVÄT AMPUMAOMINAISUUDET HIUKAN KARKEA TYÖN JÄLKI ERGONOMIA YKSI PARHAISTA VAIKEA AMMUTTAVA PEHMEÄ REKYYLITUNTUMA TEKNISESTI TURHAN MONIMUTKAINEN 20 WWW.REKYYLI.FI. Erikoisuutena löytyy myös oikean kahvalevyn ylemmän ruuvin keskeltä nouseva pieni piikki, joka ilmoittaa ampujalle lippaassa olevan enää kolme patruunaa. Tanfoglio oli myös selvästi vertailun painavin ase, jolla on luonnollisesti vaikutusta ampumakokemukseen. Walther P99 Saksalainen Carl Walther GmbH on yksi vanhimpia saksalaisia asetehtaita, joka on pysynyt hyvin kehityksen aallonharjalla. Aseesta tuli amerikkalaisten markkinoiden tuella menestys ja tätänykyä valmistaja on keskittynyt tekemään enemmän kilpa- kuin suojeluaseita. Pistoolista näkee, että suunnittelussa on otettu paljon ratkaisuja Glockista, erityisesti laukaisukoneiston toiminnassa. Hyväksi koetun pistoolin konstruktio kopioitiin täysin suoraan, mutta pystyttiin myös valmistamaan isoille markkinoille asetta ilman vientirajoituksia rautaesiriipun puuttuessa. Tanfoglio P19, joka tunnetaan myös nimellä "Combat" on valmistajan pistoolimalleista se karvalakkiversio, jossa ei ole mitään ylimääräistä hilpekettä ja jossa näkyy helposti CZ:n perimä. Jokainen koeampuja oli yhtä mieltä siitä, että revolverimoodi on yhtä tyhjän kanssa ja ei siksi ole ihme, että valmistaja on lanseerannut myös Scorpion-mallin, jossa valintamahdollisuus puuttuu kokonaan. Tanfoglio P19 Italialainen Tanfoglio on valmistanut pistooleita (jotka tunnetaan joissain lähteissä nimellä TZ-75) jo niistä ajoista lähtien, kun tsekkosslovakialaista CZ75:sta ei länsimaista juurikaan saanut. Valittavana on normaalin pistoolin kaltainen "pistol mode" tai "revolver mode", jossa ase toimii samaan tapaan kuin kaksitoiminen revolveri - aseen voi laukaista pitkällä liipaisimenvedolla (joka laukauksen jälkeen iskuvasara jää alas) tai käyttäjä voi virittää vasaran laukausta varten manuaalisesti. Myös Tanfgolio on hyvä harrastepistooli ilman kummempia krumeluureja tai omituisia teknisiä ratkaisuja. Joka tapauksessa, kaikki mikä pätee Jerichoon, pätee myös Tanfoglioon lukuunottamatta Jerichon astetta virtaviivaisempaa muotoilua ja muutamia paranneltuja osia. Kyseinen herra oli aiemmin työskennellyt Steyrillä ja Glockilla, eikä liene vaikea arvata millainen vaikutus tällä oli Waltherin P99-pistoolin suunnitteluun. Jos asetta tarkastellaan konseptina, tuntuu se vähän Glockin evoluutiomallilta. Tanfoglio iski siihen millä oli kysyntää. Zastavan suunnittelijat ovat selvästi katsoneet mallia Sig-Sauerin pistooleista ja se näkyy myös ampumaominaisuuksissa. Niinpä tehdas alkoi suunnitella jo hyvissä ajoin 1990-luvun alkupuoliskolla uutta polymeerirunkoista pistoolia ja palkkasi Itävallasta insinöörin nimeltä Horst Wesp. Vaikka siinä näkyy selvästi Glockin perimä, on sitä samalla viety selvästi ergonomisempaan suuntaan. Waltherin ampumaominaisuudet kuitenkin kärsivät paljon siitä, että ase on selvästi suunniteltu viranomaispistooliksi. Aseen tekninen erikoisuus on luistin päällä oleva vaihdin, josta käyttäjä pystyy valitsemaan aseen liipaisinmoodin. Tanfoglio kun tekee Jerichoon suurimman osan osistakin. Walther P99 oli ensimmäisiä pistooleita, joissa kahvan kokoa voitiin muuttaa erillisillä kahvapaloilla. Laukaisukoneisto ei ole helpoimpia mahdollisia, eikä kevyen ja pienikokoisen aseen hallinta ole myöskään helppoa varsinkaan aloittelijalle. Zastava CZ999 Serbialainen Zastava CZ 999 on vertailun erikoisimpia pistoolimalleja. Muut aseen ominaisuudet ovat myös hyvin linjassa käytännön tarkkuuden kanssa ja tästä syystä aseesta on helppo pitää, vaikka se ei säväytäkään keskinkertaista enempää. Ase on myös toiminut pohjana Jerichon suunnittelussa ja tästä syystä ase onkin hyvin samanlainen IWI:n tuottaman pistoolin kanssa. P19 ei käyttöä kaihda ja tästä on helppo siirtyä rakennellumpaan kisamalliin omien vaatimusten kasvaessa. Morini, joka on kuuluisa kilpa-aseiden kahvasuunnittelija ja -valmistaja, on suunnitellut myös Waltherin kahvan - ja se näkyy. Raskaanpuoleinen luisti aiheuttaa hallitsematonta rekyylikäyttäytymistä vaikka rekyyli ei tunnu terävänä ampujalle
Vertailutaulukko Kokopituus Piipun pituus Tähtäinväli Paino Lipas kapasiteetti 15 15 17 14 13 16 15 19 15 15 16 15 15 15 15 17 19 17 15 15 15 Hinta euroa 1471,00 1316,00 1056,00 1100,00 1200,00 950,00 621,00 735,00 875,00 820,00 539,00 470,00 415,00 1207,50 782,00 724,00 795,00 699,00 485,00 759,00 492,00 Varuste kisko + + + + + + + + + + + + Varmistin Decocker 2puolinen lippaanvapautin + + + + + + + Muun neltava kahva + + + + + + Beretta 90Two Beretta M92 Beretta Px4 Storm Browning BDA Browning Hi-Power Browning Pro9 CZ-75 Glock 17 Heckler & Koch P30 Heckler & Koch USP HS9 IWI Jericho Norinco NP226 Smith & Wesson 5903TSW Smith & Wesson 910S Smith & Wesson M&P 9 Springfield Armory XDm STI GP6 Tanfoglio P19 Walther P99 Zastava CZ999 220 mm 220 mm 196 mm 203 mm 202 mm 189 mm 207 mm 205 mm 184 mm 196 mm 191 mm 207 mm 200 mm 192 mm 192 mm 197 mm 205 mm 200 mm 210 mm 184 mm 200 mm 122 mm 122 mm 98 mm 118 mm 117 mm 98 mm 113 mm 111 mm 98 mm 105 mm 99 mm 109 mm 110 mm 99 mm 99 mm 105 mm 113 mm 108 mm 112 mm 98 mm 105 mm 165 mm 157 mm 146 mm 159 mm 160 mm 150 mm 154 mm 163 mm 148 mm 155 mm 150 mm 155 mm 159 mm 152 mm 152 mm 164 mm 171 mm 165 mm 156 mm 157 mm 154 mm 956 g 1002 g 827 g 912 g 1027 g 729 g 1042 g 744 g 778 g 802 g 808 g 1178 g 915 g 849 g 806 g 811 g 907 g 856 g 1182 g 700 g 962 g + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + Bill Drill -ammunnan tulokset Keskiarvo / 4 sarjaa HS9 CZ-75 Tanfoglio P19 STI GP6 Beretta 90Two IWI Jericho Norinco NP226 Smith & Wesson M&P9 Springfield Armory XDm Heckler & Koch USP Beretta Px4 Storm Heckler & Koch P30 Smith & Wesson 910S Beretta M92 Glock 17 Smith & Wesson 5903TSW Browning BDA Walther P99 Browning Pro9 Zastava CZ999 Browning Hi-Power 11,44 11,32 11,31 11,07 10,68 10,11 10,04 10,00 9,84 9,77 9,61 9,56 9,55 9,46 9,45 9,45 8,73 8,36 8,20 6,80 6,26 Kyseinen ampumakoe on yksi suosituimmista, jossa mitataan aseen hallintaa. Alkuasentona on kädet ylhäällä olkapäiden yläpuolella, ase kotelossa. (7,5 g) FMJ 346,25 356,97 355,37 353,23 352,44 352,00 350,27 348,62 348,62 346,47 345,80 345,53 344,75 343,97 343,35 341,82 339,57 339,53 336,77 335,17 327,43 WWW.REKYYLI.FI 21. Äänimerkistä veto kotelosta ja kuusi laukausta tauluun, jossa kaikki osumat pitäisi olla A-alueella. Hyvän ampujan pitäisi pystyä ampumaan koe läpi kahdessa sekunnissa. Luodin lähtönopeus, m/s Keskiarvo / 5 lks Beretta 90Two Springfield Armory XDm IWI Jericho CZ-75 Browning BDA Glock 17 Tanfoglio P19 Browning Hi-Power Beretta M92 Norinco NP226 Heckler & Koch P30 Heckler & Koch USP Smith & Wesson M&P9 Walther P99 STI GP6 Smith & Wesson 910S Zastava CZ999 Smith & Wesson 5903TSW Browning Pro9 Beretta Px4 Storm HS9 Testipatruuna: Blazer 115 gr. Koe ammutaan standardiin IPSC-tauluun, alkuperäisen ohjeen mukaisesti seitsemän jaardin päästä
22 WWW.REKYYLI.FI
1:ssä oli paljon ratkaisuja, joita ei ollut esiintynyt aikaisemmin muissa vastaavissa aseissa. Iskuvasara jää näkymättömiin lukkorungon sisälle Takatähtäimen hahlossa on suurriistakäyttöön sopiva loiva v-malli kolon lisäksi, etujyvää ei voi säätää. 23. Kun lähtökohtaisesti tarvitaan mahdollisimman kevyt ase, niin sitten se varustetaan valovoimaisella kiikarilla, joka on suurikokoinen ja painaa jalkoineen usein lähes neljänneksen kokonaispainosta. Ase painaa ilman kiikaritähtäintä tasan kolme kiloa, tähtäin jalkoineen lisää painoa 740 g. ohuella piipulla, kostautuu helposti osumapisteen vaeltamisena silloin kun ammutaan useampi laukaus peräjälkeen. Rugerilta saa myös lukkopiippuja jos haluaa lähteä rakentamaan puiden ja viimeistelyn osalta omaa versiota. Heym/Rugereita on valmistettu pieniä määriä, mutta harvemmin niitä tulee vastaan Suomessa. TEKNISIÄ RATKAISUJA Etutukki on kiinnitetty yhdellä ruuvilla lukkorungosta eteenpäin työntyvään teräsulokkeeseen, joka toimii myös sekä iskuvasaran että ejektorin jousien runkona. 1 EURORUUKERI Ruger alkoi valmistaa John Farquharsonin falling blockiin perustuvaa No. Kokonaisuuden kruunaa kiikaritähtäimen kääntöjalka ja siihen istutettu Schmidt & Bender Klassik 1,5 6 x 42. 1 Esittelyase henkii eurooppalaisuutta siinä määrin, että vasta toWWW.REKYYLI.FI vin kuluttua valkenee lukkorungon alkuperäinen valmistaja. Tyypillisiä eurotunnuksia ovat siro ja ohut piippu, sianselkäperä bavarialaisella poskipakalla, etutukin schnabelmuoto ja asiaan kuuluvat kaiverrukset, saksanhirvi ja gemssi lisukkeena tammenlehväkuvioita. Avotähtäimet on tehty suurempaa riistaa ajatellen, hahlossa on loiva v-muoto ja sitä voidaan liikuttaa sivusuunnassa, suhteellisen suurikokoista jyvää ei voi säätää korkeussuunnassa muuten kuin vaihtamalla. Tässä tuleekin esiin eurooppalainen epäsuhta aseen ja kiikaritähtäimen koon/painon kesken. Yksi tie on myös hankkia ase toisen tehtaan tekemänä kuten tässä Heymin tapauksessa. HEYMIN RUGER NO. HEYM/RUGER NO. Pyrkimys pitää aseen paino kurissa mm. Pelkästään tehdaskaliipereja löytyy Rugeriin helposti nelisenkymmentä (.204 Ruger - .458 Lott), joten kuluttajilla on mistä valita. Kertalaukauskivääreistä ehkä vain Winchester (Browning) M1885 High Wall voittaa Ruger No. Perä on kiinnitetty lukkorunkoon tukin läpi menevällä pultilla. 1:n kaliiperikirjossa. Hyvin kokonaisuu- teen sopiva perälaatta on varustettu Heymin tekstillä ja se on lievästi elastista kumiseosta paksuudeltaan noin 15 mm. Falling block-kiilalukko on lisäksi erittäin vahvarakenteinen, joten kertalaukausaseiden ystäville moderni Ruger oli tervetullut vaihtoehto. Tämä ei ole kovinkaan suuri ongelma kertalaukausaseella, jolla metsästystilanteessa harvoin ehtii/ on tarvetta ampua enemmän kuin kerran. Ruger No. Ase oli menestys ja lukuisten tehdaskaliiperien ja -mallien lisäksi se on ollut äärimmäisen suosittu custom-kohde. TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI Esittelyase on sikäli mielenkiintoinen, että vain lukkokoneisto on Rugerin tuotantoa, aseen piippu, puuosat sekä viimeistely on Heymin tehtaan jäljiltä. Myös lukkorungon alapintaan on tehty Heymin logo. Öljykäsiteltyyn tukkiin karhennukset on tehty käsin ja sekä puiden viimeistely että sovitus metalliosiin on esimerkillistä, kuten myös metallipintojen viimeistely. Heym/Ruger on pituudeltaan 103,5 cm, piipun pituus on 60 cm ja vetopituus 365 mm. 1 kertalaukauskivääriään vuonna 1967. Tässä aseessa on jäljellä amerikkalaisuudesta vain kaliiperi, .308 Winchester
Lukkorungon kaiverrukset ovat asialliset, näkyvissä saksanhirvi ja tammenlehväkuviota. Eurolookia parhaimmillaan; sianselkäperä ja bavarialainen poskipakka sekä gemssikaiverrus lukkorungon sivussa. nen, että kasoja pystyi ampumaan vain yhden lajiaan, joten todellinen käynti jäi valitettavasti hieman arvoitukseksi. Ejektori on mahdollista muuttaa myös ulosvetimeksi, mikäli ejektoritoimintoa ei jostain syystä haluta. Tehdaspatruunoilla ei tuntunut löytyvän mitenkään erityisen hyvää käyntiä, mutta sitten havaitsin etutukin kiinnityksen olevan löysällä. Mikäli aseen eurooppalainen ulkomuoto ja koristelu miellyttävät, Heym/Rugerista saa hienon kiväärin mihin tahansa jahtiin. Tehdaspatruuna Norma Oryx 180 gr Sellier&Bellot 147 gr FMJ Federal Fusion 180 gr Federal Premium TBBT 165 gr Hitain 821,7 870,3 825,3 838,1 Nopein 826,3 886,4 840,4 848,7 keskiarvo 823 879 835 842 Hajonta 4,6 16,1 15,1 10,6 Osumakuvio mm/ 5 ls 25 65 57 62 HEYM/RUGER NO. Kiikaritähtäimen kanssa lähelle neljää kiloa kohoava paino teki ampumisesta erittäin miellyttävän kokemuksen. Varmistin sijaitsee tukin kaulalla ja toimii manuaalisesti. Amerikkalaiset ja Sellier & Bellotin tehdaspatruuna eivät pystyneet lähellekään samaa. Tehdaspatruunoista parhaiten kävi Norman lataus 180 gr Oryx-luodilla. Ase ei laukea, ellei lukko ole täysin kiinni. Avausvipu liikkuu vain varmistimen ollessa pois päältä. Ulosvedin toimii kuten ejektori, se heittää hylsyn ulos. Hylsyt eivät lennä ejektorillakaan kokonaan ulos aseesta, sillä ne törmäävät varmistimen etureunaan ja jäävät sen etupuolelle. Hjorth Ab, (03) 234 4300 24 WWW.REKYYLI.FI. Piipputeräs on Kruppin valmistetta. KOEAMMUNTA Koeammunta tehtiin etupäässä tehdaspatruunoilla, mutta niiden lisäksi kokeilin myös paria itse ladattua. ja se virittyy alapuolisen avausvivun ensi liikkeellä. Viretila aseesta voidaan purkaa avaamalla lukko ja sitten suljettaessa painamalla liipaisinta. Patruuna on painettava pohjaan asti. Nallipiikki lukittuu siirtoharkon pitämänä paikoilleen, jolloin nallin paineet eivät pääse työntämään purseita nallipiikin reikään. Lukko aukeaa vain varmistimen ollessa pois päältä ja varmistin menee päälle vain silloin, kun ase on vireessä. Rugerissa on eräänlainen tukiruuvi etutukin kiinnitysraudan ja piipun välissä. Ainekset huippukäyntiinkin ovat olemassa, mikäli on aikaa hakea aseeseen parhaiten käyvä lataus. Tukipisteen sijainti ja kuinka asetta pitää, vaikuttaa tätä kautta myös osumakuvioon. Hylsyn liike kuitenkin pysähtyy varmistimen yläosaan. Hihnalenkki on kiinnitetty piipun ympärille. 1 Valmistaja: Heym AG Lukkolaite: Ruger Kaliiperi: .308 Win Pituus: 1035 mm Piippu: 60 cm Paino: 3 kg Hinta: Ase + kiikaritähtäin 4750 euroa Itseladatut N140/ 2,7 g, luoti Lapua B476 LB 170 gr N150/ 2,7 g, luoti Nosler Ballistic Tip 180 gr 791 775,4 799,2 778,8 795 778 8,2 3,4 59 38 Kiikarit. (09) 135 1358 Norma: Urheilu & Kalastus Oy, (08) 321 7262 · Sellier & Bellot: Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999 · Federal: Oy K. Näkyvä lukkoaktio on vain 60 mm pitkä, joten ase on mahdollista rakentaa erittäin kompaktiin kokoon tarvitsematta tinkiä piipun pituudesta. Viiden laukauksen kasat 100 metrissä olivat pienimmillään 25 mm ja suurimmillaan 65 mm. LAATURAUTA Kertalaukausasetta halajavalle Rugerin konstruktio on yksi suosituimmista, Heymin rakentama- na varmasti yksi erikoisimmista. hinta: S&B Klassik 995 euroa Maahantuoja: Finn Enterprise Ltd. Mikäli sen kantaosa jää liian ulos, lukko ei mene kiinni. Lukko auki ja kiinni. Kun tähän lisätään lukkoaktio, joka toimi kuin kellokoneisto ja hyvä kiikaritähtäin, niin enempää tuskin tarvitsee toivoa. Esimerkiksi Norman tehdaspatruunan käynti 100 metriin on jo paljon parempi kuin useimmissa suurriistatilanteissa tullaan tarvitsemaan. Alkuun ampumatulokset eivät kuitenkaan olleet sitä, mitä olisi toivonut. Ruuvin kiristys muutti asiaa oleellisesti ja käynti parani huomattavasti, tosin patruunatilanne oli tässä vaiheessa jo sellai- Liipaisimesta löytyy kaksi säätöruuvia. Ruuvin teroitettu kärki osuu piipun alapintaan ja sen tarkoitus on ilmeisesti vähenLuodin lähtönopeus m/s tää kiinnikkeeseen kohdistuvaa rasitusta varsinkin silloin, kun ammutaan tuelta
Parempaa vaimennuskykyä tarvittaessa ja kun hiljaisempien äänten kuuleminen ei ole kriittistä, voi Hocks-suotimen tukkia erillisillä tulpilla. Mitä kovemmaksi ääni käy, sitä kovemman vastuksenkin suodin aiheuttaa, ja se on siten tavallaan aktiivinen ilman elektroniikkaa.Lisätietoa suotimesta löytyy osoitteesta www.hocksproducts.com. Kyseessä on käytännössä asteittain pienenevä reikä, jonka läpi normaalit ääniaallot pääsevät kulkemaan, mutta kovat äänet aiheuttavat vastusta heijastuessaan haittapinnoista takaisin, ja muuntuvat lämpöenergiaksi. "parempi kuin ei mitään"-tehtävän, eli mahdollistavat kuuloaistin säilyttämisen mahdollisimman hyvin, mutta toisaalta satunnaisen kovan äänen sattuessa vähentävät kuulovaurion riskiä. SUREFIRE EARPRO 3 S ONIC DEFENDERS PAINEAALLONMURTAJAT Eräs metsästäjien sekä tiettyjen ammattiryhmien ongelma on se, että korvat pitäisi saada suojattua melulta, mutta samaan aikaan ympäristöä pitäisi kyetä tarkkailemaan myös korvilla. taktiseen käyttöön tehdyissä valaisimissa perinyt Magliten manttelin, ja on juurikin erinomaisista valoistaan tunnettu. Tässä on eräs ratkaisumalli. TEKSTI: SAULI LUOL A JAN-MIKKOL A SureFire on ns. Sen sijaan aktiivisen harrastajan on parempi suojata kuulonsa kunnolla, eikä radalla pitäisi olla tarvetta kuulla pientä supatusta tai muita toisarvoisia ääniä. On riskialtista lähteä korvatuntumalta arvioimaan tulppien vaimennustehoa. Tähän vaikuttaa myöskin korvakäytävän koko liian löysästi istuva tulppa ei taatusti pääse valmistajan lupaamiin arvoihin. EP3:lle luvataan 16 dB WWW.REKYYLI.FI vaimennuskyky suodin tukittuna. Suotimet avoinna tulpat vaimensivat ympäröivää melua jonkin verran, mutta keskustelukumppanin ei tarvinnut lainkaan korottaa ääntään tullakseen kuul- luksi. Suotimet tukittuina vaimennusteho ei korvakuulolta eronnut normaaleista korvatulpista. Kumpikin yksinään olisi sisäradalla suojausasteeltaan kyseenalainen, mutta yhdessä vaimennusteho vaikuttaisi hyvinkin riittävältä, ja mahdollistaa samaan aikaan jutustelun vaikkapa uuden ampujan opastuksen yhteydessä. TAULUKKO SUODATTIMEN TOIMINNASTA VALMISTAJAN MUKAAN: Äänentaso 70dB 80dB 90dB 100dB 110dB 120dB Suotimen vaimennus* 4dB 26dB 34dB 32dB 36dB 39dB KÄYTTÖTARKOITUS Ammattikäytössä tulpat täyttävät ns. En itse kohdannut pitkässäkään käyttörupeamassa ongelmia, mutta eräällä toisella henkilöllä tulpat ovat olleet epämukavat yksilökohtainen asia, joka selviää vain kokeilemalla. Saatavana on kolmea eri kokoa (S, M, L), joista löytynee useimmille korville sopiva malli. Maahantuojan mukaan vaimennusteho on noin 9 dB, mikä viitannee vaimennustehoon suodin avattuna. KORVISSA Tulppien materiaalina on jokin eiallergisoivaksi mainittu materiaali, todennäköisimmin silikoni. Tulppia markkinoidaankin erityisesti kenttäkäyttöön. Löysin itse tulpille mainiota käyttöä tuplasuojauksessa, jossa EP3:t täydentävät yksinkertaisia aktiivisuojaimia päästäen kuppien elektronisesti suodattamat äänet tavallisia tulppia paremmin läpi. *Arvot C-skaalassa EP3 SONIC DEFENDER Valmistuttaja: SureFire Inc., Yhdysvallat Vaimennusteho: 9/16 dB Hinta: 17 euroa Maahantuoja: Hantaurus Shot Oy, (09) 692 6669 25. Vaimentimien ja muiden tuotteiden lisäksi SF-intoilijat voivat nykyään hankkia myös firman korvatulppia. Kovemmat äänet vaimenivat enemmän, mutta arvostan korviani liikaa kokeillakseni esimerkiksi sisäradalla ampumista pelkästään tulpat päässä mitkä hyvänsä tulpat siis. Tällä kertaa kyse ei ole valmistajan omasta keksinnöstä, vaan myyntivaltiksi on otettu oregonilaisen Hocks Productsin kehittämä "äänijarru"
Tämä on väärä oletus, koska aseellinen itsepuolustus on nykyään sallittu myös monissa Länsi-Euroopan maissa ja siellä se myös legitiimi peruste ampuma-aseluvalle. Itsepuolustus on nykyisellään Suomessa kuoliaaksi vaiettu aihe. Eikä poliisi tietenkään ole paikalla silloin kun suojelua kipeimmin tarvittaisiin. Sääntönä on, että kaiken sellaisen, mitä ei itse tarvitse tai ymmärrä, voi kieltää, olipa kiellolle perusteita tai ei. Esimerkiksi CZ 92 on puhtaasti suojelukäyttöön suunni26 TEKSTI: TERO KUITUNEN teltu pistooli, jolle ei suuremmin ole olemassa urheilukäyttöä. POLIITTINEN VÄLIPUHE Suojelukäyttö olisi CZ:lle sopiva lupaperuste, mutta siitä ei oikeastaan saisi edes puhua. Täällä uskotaan sokeasti siihen, että poliisi suojelee, eivätkä lait millään muotoa edesauta kansalaisten mahdollisuuksia itsensä tai lähimmäistensä varjelemiseen. CZ 92 TASKU-ZETORI Asioiden kieltäminen miellyttää suomalaisia. Suomalainen idealistis-epärealistinen käsitys aiheuttaa näissä maissa lähinnä huvittuneisuutta, koska sivistyskansat pitävät itsepuolustusoikeWWW.REKYYLI.FI. Eli voimassa olevan aselain mukaan lähestulkoon kielletty asetyyppi. Voidaan sanoa, että koko itsepuolustusasia haluttaisiin unohtaa. Kuitenkin myös Suomessa on jatkuvasti tilanteita, joissa lainkuuliaisen kansalaisen henki ja terveys ovat uhattuina. Ajatusmallia pidetään edistyksellisenä ja turvalliselle länsimaalle tavallisena. Samaa ajatusmallia ilmenne- tään myös siinä, että tarkoitukseen suunniteltujen välineiden omistaminen ja hallussapito on kielletty. Ongelmana vain on, että Suomessa itsensä tai lähimmäistensä tehokas puolustaminen on käytännössä rikollista toimintaa. Käytännön elämän väkivaltatilanteissa ainoat henkilöt, jotka voivat suojella potentiaalista uhria, ovat uhri itse ja mahdollisesti paikalle sattuva sivullinen. Aseita koskevat kiellot ovat viimeaikoina olleet jatkuvasti esillä, mutta on niitä kieltoja osattu ennenkin tehdä. Artikkelin aihe, CZ 92, on lainsäädäntömme silmissä taskuase. Lupia taskuaseille on voinut saada keräily- tai ammatillisilla perusteilla, mutta tavallinen kansalainen ei ole voinut hankkia sellaista, ainakaan luvallisesti. Kiellolle on ollut periaatteessa järkevä syy, jos yhdytään näkemykseen, että ainoa hyväksyttävä syy omistaa pistooli on urheiluammunta
Laukaisukoneisto on puhtaasti kaksitoiminen. Kahvan koko vaikuttaa ampumatuntumaan myös laajemmin, koska nyt etusormi tulee liipaisimelle edes kohtuullisen järkevään asentoon. Liipaisin sijoittuu kahvan muotoilun ansiosta sormen ensimmäiseen niveleen, jolla vastuksen ylittäminen onnistuu, ainakin jotenkin. Laukaisu on jäykkä, vastus ylitti mittarimme maksimiarvon 6 kg. Voidaan myös kysyä, miksi CZ 92:ssa on sellainen. Tähtäimistäkin on käytännössä luovuttu ja niiden hommaa hoitaa luistin yläpinnalle koneistettu pieni ura. CZ 92 on massasulkuinen ja siten äärimmäisen yksinkertainen itselataava pistooli. Keskisytytteinen ja siten jämäkämmällä hylsyllä varustettu 6,35 Browning on parempi valinta aseeseen, jonka pitää toimia nikottelematta tiukan paikan tullen. Kaksitoimisuudestaan johtuen pistoolia on myös helppo markkinoida käyttäjille, jotka ovat tottuneet WWW.REKYYLI.FI vastaavalla toiminnalla varustettuihin revolvereihin. Luonnollisestikaan mitään pitkien etäisyyksien tarkkuustyöskentelyä tällaisella laukaisulla ei tehdä, mutta lähietäisyyksien nopeisiin tilanteisiin se ei ole hullumpi. uden poistamista lähinnä ihmisoikeusrikkomuksena. Jäykähköllä kaksitoimilaukaisulla varustettuna CZ:ssa ei tarvita lainkaan varmistinta, joten ase on heti ampumavalmis, eikä nopeassa tilanteessa tarvitse etsiä pientä varmistinvipua. Syy, miksi .22LR ei ole tämän aseen kaliiperina, on toimintavarmuudessa. Piippu toimii myös aseen purkusalpana, eli kun luisti on sopivassa asennossa, piippu pääsee pyörähtämään irti rungosta ja luisti piippuineen voidaan vetää irti etukautta. Näin pieneksi aseeksi se on käteen sopiva, koska kahva on kohtuullisen kookas. Lyhyestä iskusta johtuen vasaran jousi on jäykkä ja laukaisu on raskas. Hallintalaitteet ovat simppelit. Kun lipas asetetaan paikoilleen, se työntää tieltään jousilangan, joka painaa laukaisunvälitintä alaspäin. Ratkaisu perustuu turvallisuuteen ja käytön varmuuteen. Lipas ei putoa vapaasti, vaan se pitää vetää irti. KÄYTÄNNÖSSÄ Ergonomian osalta CZ 92:ta on arvostettava oman lajityyppinsä edustajana. CZ 92:ssa on tosin lipasvarmistin, jota pidetään erityisesti urheilukäytössä turhana ominaisuutena. Kyseessä on tsekkiläinen näkemys pienestä ja kompaktista suojelupistoolista, jonka suunnittelussa käyttötarkoitus on sanellut tekniset ratkaisut ja käyttöominaisuudet. Varmistimen käyttöliittymä olisi väistämättä tällaisessa aseessa pieni, koska koko ase on niin mitättömän kokoinen. Varmistimena toimivan jousilangan katkeaminen ei haittaisi aseen normaalia toimintaa. Ratkaisu on linjassa aseen filosofian kanssa, nyt tähtäimet eivät takerru vaatteisin. Laukaisukoneisto on kaksitoiminen ja aseen iskuvasara on muotoiltu lähestulkoon piilotetuksi. Niitä on kaksi, liipaisin ja lippaansalpa. Näin lipas vapauttaa laukaisunvälittimen oleman yhteydessä laukaisukoneistoon ja sallii aseen normaalin toiminnan. CZ 92:n rakenne periytyy edeltäjästään CZ 45 -pistoolista, eli kyseessä ovat kaiken kaikkiaan pitkän ajan koettelemat ratkaisut. Veikkaukseni on, että pistooliin on haluttu tuoda yksi varmistin, jolla aseen saa helposti käyttökelvottomaksi. Jos etäisyys olisi tätäkin lyhyempi, alkaisi ampuminen olla hyvin vaikeaa. Vasaran isku on myös poikkeuksellisen lyhyt, jotta vasaran väliin ei pääsisi aseen toimintaan vaikuttavaa tavaraa, kuten vaatetta. Ylimääräiset osat heikentävät tavallisesti aseen toimintavarmuutta, mutta CZ 92:n lipasvarmistin on suunniteltu fiksusti. Koska aseesta on haluttu mahdollisimman pieni, kaliiperiksi on valittu 6,35 Browning, joka on teholtaan verrattavissa lähinnä .22LR:ään. Voidaankin todeta, että esimerkiksi CZ 92 ei ole lain tarkoittama taskuase siksi, että se ei sovi urheiluammuntaan, vaan koska itsensä puolustaminen on Suomessa käytännössä kielletty. PIENOKAINEN Politikoinnin jälkeen on aika paneutua itse asiaan, CZ 92 pistoolin tekniikkaan ja suorituskykyyn. Kaliiperin tehottomuudesta huolimatta ase potkii, joten voidaan todeta tsekkien onnistuneen hienosti. Uran merkitys tähtäysapuna on lähes merkityksetön, ja myös tämä piirre kertoo, että ajateltu käyttöetäisyys on pikemminkin metrejä kuin kymmeniä metrejä. Tähtäimiä niiden varsinaisessa merkityksessä ei ole, vaan luistissa on pieni ura toimittamassa niiden virkaa. Tällöin piipun lukitusolake kääntyy irti rungosta ja luisti sekä piippu voidaan vetää irti eteenpäin. 27. Sen piippu ei ole kiinteä sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan irrallinen piippu asettuu yhteyteen rungon kanssa peräpäässään olevan ulokkeen avulla. Sille mahtuu hyvin kaksi sormea, eikä kuminen lippaanpohja runtele kahvan alle sijoittuvaa pikkusormea. Var- CZ purkautuu, kun luistia vedetään taaksepäin noin 10 mm ja piippua pyöräytetään 90 astetta oikealle
Pohjalevy on pehmeähköä kumia ja se muodostaa aseen kahvalle jatkeen. Luisti, piippu, hallintalaitteet ja laukaisukoneiston osat ovat terästä. JOS LAKI SALLISI... CZ 92 on hienosti valmistettu asetyypin edustaja ja on sääli, että ammunnan harrastaja ei voi saada sille lupaa. Tosin kuin artikkelin alussa yleisenä totuutena esitin, taskupistooleilla käytäviä kilpailuita on järjestetty Suomessa tähänkin saakka, eli niille on olemassa myös urheilukäyttöä. Vanha totuushan on, että lainkuuliaisen kansalaisen käsissä mikään asetyyppi ei aiheuta vaaraa. 28 Patruunapesä ei anna patruunan kannalle täydellistä tukea, tai ainakin siltä näyttää, kun patruuna asetetaan paikoilleen. Suomessa kilpailuihin ovat voineet osallistua vain keräilijöiden pieni piiri, joilla on sopivia aseita. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että inhimillisellä tekijällä on varmuudella suuri merkitys hajonnan suuruuteen. sinkin, kun lisäksi huomioidaan esimerkiksi tähtäyslaitteiston asettamat rajoitukset. Pitäisin hyvin todennäköisenä, että jos lupa olisi mahdollista saada, syntyisi laajempaa urheilutoimintaa. Luonnollisesti CZ:aa kokeiltiin myös käytännöllisiltä etäisyyksiltä ja todettiin, että esimerkiksi viiden metrin päästä kohtuullisen ampumataidon omaava henkilö pystyy naksuttelemaan osumat käyttämämme maalitaulun mustalle, joka oli halkaisijaltaan 115 mm. CZ:n kahvakulma on sellainen, että ase suuntautuu luonnostaan, eikä tähtäimien puutteellisuus haittaa. Runko on mustaksi anodisoitua alumiinia ja kahva on kovaa mustaa muovia. Tarkkuuskoe ammuttiin poikkeuksellisesti vaatimattomalta 10 metrin etäisyydeltä. Koska lupaseula on lyhyiden aseiden kohdalla jo valmiiksi erittäin tiukka, en näe, että taskuaselupakäytännön muutoksesta syntyisi ongelmia. pikatulella, eli niin nopeasti kuin liipaisinsormi antaa myöten. Voidaankin sanoa, että taulukon osumakuvioiden koko kertoo pistoolin käytännön tarkkuudesta. Tämä siis yhden käden otteella ja ns. Lippaaseen mahtuu väkisin tunkemalla kahdeksan patruunaa, mutta käytännössä kapasiteetti on seitsemän patruunaa. CZ 92 Valmistaja: Ceská Zbrojovka a.s., Tsekki Kaliiperi: 6,35 mm Browning (.25 Auto) Kapasiteetti: 8 patruunaa Pituus: 126 mm Piipun pituus: 64 mm Korkeus: 95 mm Leveys: 24 mm Paino: 309 g Hinta: 307 euroa Maahantuoja: Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999 Sellier & Bellot / 54 mm Lähtönopeus, m/s Patruuna S&B 3,3 g (50 gr) FMJ Magtech 3,24g (50 gr) FMJ Hitain 220,0 231,4 Magtech / 60 mm Osumakuviot 2x5 lks, 10 m Keskiarvo 231,2 241,9 Hajonta 19,97 16,96 Pienin 54 mm 60 mm Keskiarvo 93 mm 82 mm Nopein 240,0 248,4 Sellier & Bellot: Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999 · Magtech: Asetalo Oy, (03) 475 5371 WWW.REKYYLI.FI. Tuloksista nähdään myös, että aseen mekaaninen tarkkuus riittää helposti suojelukäyttöön, jossa etäisyydet ovat tyypillisesti muutamia metrejä. En tosin usko, että taskupistooleita ostettaisiin valtavia määriä, vaan niitä hankkisivat ne, joilla olisi niille kilpailu- ja harrastuskäyttöä. Lippaan runko on terästä ja siksi lipas on tukevaa tekoa. 6,35 Browning on paineiltaan kuitenkin niin pieni, että hylsy kestää helposti. Kuvassa on nähtävissä myös piipun lukitusolake sekä ulosvetäjän tila
Kysy lisää! BSA Kiikaritähtäimet, 3 vuoden takuu: JAG 1,5-6x44 valolla 162,00 E4x32 MD mildot + pk jalat 58,00 E3-9x32 Essencial 74,00 EMD3-9x40 mildot + jpk alat 90,00 FM3,5-10x50IR valolla 238,00 FM1,5-4,5x32 valolla 160,00 PT8-32x44 MD 290,00 PT6-24x44 TS 280,00 NS3-9x40AO 22, pienoiskiv. erittäin hyvä AYA Coral REF2 12/70 pääll.piip. Armed TS870TM 12/76 pumppu, VS 22" tai 28" piip. 1-liip. 12/70 32gr, 36gr, 12/76 50gr, kal 16m kal 20, kal 28, kal 32, kal 410 ym! Tilaa laadukkaat patruunat! SafePower SS3492 hyväksytyt asekaapit ( + rahti) SP66 Asekaappi 530,00 125x40x30 cm 93 kg SP88 Asekaappi 645,00 150x 55x40 cm 152 kg SP99 Asekaappi 835,00 150x65x55 cm 200 kg 4940,00 1460,00 4780,00 Lucky Eve Finnäsbackantie 32, 68910 Bennäs Puh. Toimitamme tuotteita postin ja matkahuollon avustuksella ympäri suomen ja EU-alueen. Tarjoamme ammattitaitoista haulikkoammunnan koulutusta ja valmennusta ryhmille ja yksityisille. +358 44 501 8121 www.luckyeve.fi. 2-liip. Magtech AR750 5,5mm 230m/S (23,4J) ilmakiv. 165,00 195,00 235,00 Ase- ja metsästystarvikkeiden vähittäis- ja tukkumyynti Laadukkaita tarvikkeita urheiluammuntaan ja metsästykseen. Stefano Fausti Style 20/76, 28", VS rinn.piipp. Stefano Fausti Volo de Luxe 12/76 EVS Stefano Fausti Elegant 12/89 28", VS Stefano Fausti Elegant 20/76 vaihtosup. 103,00 SWF 6-24x44 " " 180,00 SWF 8-32x44 " " 180,00 BSA valopistetähtäimet PMDS panoramatähtäin 90,00 RD30 Compact 46,00 PD30BK + 30mm renkaat 65,00 LLCP valo/laser yhdistelmä, tuumaiseen kiikariputkeen 51,00 Karl Kaps laatukiikarit, 25v takuulla: 2,5-10x56 ristikko 4 1100,00 1-4x22 840,00 1,5-6x42 ristikko 2,5-10x56 valaistu 1520,00 1-4x22 OC valolla 8x56 valolla 1180,00 8x56 ristikko Trust haulikot patruunat saapuneet Suomeen! Valikoimissa mm. AYA Coral REF4 12/70 pääll.piip. 1-liip. VS AYA No 2 12/70 28" 1/1 / 1/2 sup. Magtech AR1000 4,5mm 305m/s (23,4J) ilmakiv. Kivääreitä mm: Sabre XR-15 M4Govt kal 223 Sabre XR-15 M5A1 kal 223, teleperä Sabre XR-15 A4 20" kal 223 1070,00 1390,00 1350,00 990,00 1140,00 1710,00 1030,00 390,00 440,00 650,00 530,00 4851,00 8500,00 980,00 1050,00 1650,00 1795,00 1740,00 Magtech ilma-aseet suoraan varastosta! Magtech AR750 4,5mm 230m/s (13,2J) ilmakiv sin. Kauttamme yksilölliset ja laadukkaat tuotteet radalle ja metsälle. VARAUDU SYKSYN JAHTIIN Haulikoita mm: Stefano Fausti Albion 12/76 28", vaihtosupistajat UUTUUS! Stefano Fausti Albion Light 12/76 28", vaihtosup. tähtäin matkarummuilla 135,00 AR3-12x44AG ilmakiv.kiik 145,00 AR2-7x32 ilmakiv.kiik. tähtäin matkarummuilla 111,00 NS6-18x40AO 22, pienoiskiv. Trap, Skeet, Sporting 28gr, metsästyspatr. Armed Super Magnum 12/89 puol.autom 28", VS Mossberg M590 12/76 20" park. AYA No 53 20/70 pari, käyt. Stefano Fausti Dallas 10/89 26" pääll.piipp. pumppu Toz 120-12MB-1E 12/76 pääll.piip
30 WWW.REKYYLI.FI
Muutoinhan pikkuriikkisen .22 -kaliiperisen syöttäminen patruunapesään onnistuisi aika mellevän kokoisella lukon liikkeellä. Koska mallin kehys on normaalisti molemmilta puolilta avonainen, on vaihtosarjaan rakennettu aseen oikealle puolelle umpinainen kuori, jossa lipas törröttää ampujasta katsottuna "kello kahden suuntaan". Kokomuovinen kuori on vahvistettu, joten lipas itsessään on melko jämäkkä. BLASER R93 RIMFIRE VAIHTELU VIRKISTÄÄ Vaihtopiippukiväärit eivät ole enää mitenkään erikoinen juttu ja varsinkin Keski-Euroopassa ne ovat yllättävän suosittuja. Toki mielikuvitusta käyttämällä tälle Rimfire-paketille löytäisi paljon muutakin käyttöä, mutta aika kova kaveri saa olla, että hankkisi tämän hintaisen vaihtosarjan esimerkiksi vahinkolintujahtiin tai satunnaiseen kaljatölkkien rei´ittelyyn. KOKOONPANO Blaserin vaihtosarja koostuu käytännössä neljästä osasta. Ratkaisu on ensivaikutelmaltaan vähintäänkin hämmästyttävä, eikä se siitä helpommin omaksuttavammaksi muutu sitä vähän käytettäessäkään. Lippaan rakenne taas itsessään on aika nykyaikainen. Lukitus on siis hoidettu siten, että lippaan koko takaosa 31. Blaser on tämän kuitenkin toteuttanut ja vieläpä varsin erikoisella tavalla. TEKSTI: AIMO PAUKKU Keski-Euroopassa vaihtopiippukiväärit ovat suosittuja lähinnä siksi, että yhdellä aseella kaiken riistan metsästäminen katsotaan selkeäksi eduksi. Blaserin R93 Rimfire on Blaserin ratkaisu aiheeseen. Asepakettia myydään vain ja ainoastaan vaihtosarjana ja epäilemättä kohderyhmänä ovat ne metsästäjät, jotka WWW.REKYYLI.FI haluavat olemassaolevaan kivääriinsä talviharjoittelua varten sopivan vaihtosarjan, joka mahdollistaa harjoittelun esimerkiksi sisäradoilla. Eräs mielenkiintoinen yksityiskohta aseen rakenteessa on myös lipasratkaisu. Kuten arvata saattaa, ei kiinteämakasiinisen aseen muuttaminen lippaalliseksi .22-kaliiperiseksi ole todellakaan helppoa. Toinen syy on luonnollisesti joissakin maissa vallalla oleva lupakäytäntö, jolloin yksi ase jossa on kymmenen eri kaliiperin piippua, saattaa olla helpommin saatavissa kuin kymmenen eri kaliiperista asetta. Hiukan erikoista täytepalassa on se, että se ei toimi pel- kästään massiivisen tilan täyttäjänä, vaan myös lukon liikkeen rajoittimena. Miten tehdä lipasratkaisu tekemättä aseeseen rumia reikiä vaihtosarjan lippaita varten. Valitettavasti yhtä positiivisesti ei voi sanoa lippaan lukitusjärjestelmästä, joka on vähintäänkin omituinen. Blaserin insinöörit olivat ratkaisseet kysymyksen käyttämällä hyväksi R93konstruktion varsin avaraa kehystä. Piipusta, lukonpäästä, lippaan täytepalasta ja lippaasta. Tällöin aseen kaliiperin vaihtaminen on taas käyttötarpeen mukaista optimointia ja edelleenkin vain eduksi itse asialle. Harvinaisempaa on, että näihin vaihtopiippuaseisiin tehdään .22-kaliiperisia vaihtoehtoja
on liperiksi leikattua lukituspalaa, jota painamalla varsinainen lukitusharkko laskeutuu lipaskuilussa olevasta vastakolostaan vapauttaen lippaan. Erityisesti talvella pikkuriikkisen napin painaminen ja samanaikainen lippaan ulosvetäminen ei ole aivan helpoimpia asioita. Aihetta halut- PAKKASESSA KEVYTRAKENTEINEN LIPAS SYÖTTI HYVIN, MUTTA SEN KÄSITTELY ON ERITYISEN HANKALAA HANSIKKAIDEN KANSSA. Kevytrakenteinen muovinen lipas on tehty valmistuksen kannalta edullisesti. Eräs koeampujista sitten huomasi aseen keräävän lyijy- ja ruutijätettä juuri patruunapesän reunaan melkoisia määriä ja kun tämä saatiin siivottua, toiminta oli taas paljon jouhevampaa. Myös .22LR-mallin lippaassa on peräosassa täytepala. Aseen kohdistaminen aloitettiin ampumalla Lapuan Masteria noin 50 laukausta, jolloin aseen huomattiin tekevän 32 laukeamattomia aina silloin tällöin. Aseen kiikariksi oli asennettu jo maahantuojalla pienoiskiväärin tottumuksille jopa liian hyvää laatua edustava Zeissin 4x32 MC. Sama lipashan on käytössä myös .22 WMR:ssä, jolloin lippaan (kuorien) valmistus on samalla muotilla helpompaa, puhumattakaan esimerkiksi aseen lipaskuilun käsittävästä osasta. KOEAMMUNTA Blaserin koeammunta aloitettiin pienoisessa pakkassäässä, jossa oli kevyttä sivutuulta. Idea on kerrassaan hyvä, mutta valitettavasti toteutus on hiukan hankalampi. Aiheesta informoitiin myös maahantuojaa, joka antoi vastaukseksi pakkasen aiheuttamat ongelmat, jotka tosin ovat epäilemättä osasyynä aiheeseen. Täytepalan käyttö tekee valmistuksesta edullisempaa, kun samoja työkaluja voidaan käyttää pidemmän .22 WMR-kaliiperin lippaita valmistettaessa. WWW.REKYYLI.FI. Asiaa tutkittiin jo radalla tarkemmin ja huomattiin, että tottumaton ampuja helposti jätti lukon pikkuriikkisen auki, jolloin iskurin lyönti ei välittynyt täydellä voimalla patruunan kantaan. Jokaisella laukauksella lukon sulkemisesta seuraavaa laukausta varten alkoi muodostumaan jopa turhauttavankin raskas suoritus ja kuten aina, syytä selviteltiin tällöinkin. Tätä pyrittiin välttämään ja koeammunta jatkui. Seuraava ongelma tuli, kun huomattiin aseen lukon liikkeen vaikeutuminen. Suoravetolukkoisen aseen toimintavarmuus pitäisi olla erityisen korkealuokkaista, mutta syystä tai toisesta, jokainen ampuja sai tällä yksilöllä aikaiseksi klikkejä
Tässä aseessa on "sitä jotakin", joka toki pohjaa paljon tunnetta paitsi valmistajansa kliinisen puhtaaksi ajeltuun luxus-statukseensa, myös R93-konstruktion erikoisuuteen. Hjorth Ab, (03) 234 4300 WWW.REKYYLI.FI 33. Tämän lisäksi tarvitsee vaihtaa vain lukon pää ja asentaa lipasaukkoon täytepala. Fiocchi Match / 13 mm CCI Std / 11 mm OSIEN SUMMA Blaser R93 Rimfire on paketti, josta ei yllätyksiä puutu. Sisäradan 20 asteen lämpötilassa puhdistettu ase työn alle uudelleen ja aseella ammuttiin viiden laukauksen sarjoja tarkkaillen kehitystä jokaisen sarjan välein. Itse piipun kiinnittäminen onnistuu helposti vaihtosarjan mukana tulevalla avaimella. Tottapuhuen, kuka tahansa, joka on etsimässä pienoiskivääriä, saa huomattavasti käyttökelpoisemman aseen hankkimalla sellaisen erikseen. Tämä vaihtosarja on tarkoitettu vain ja ainoastaan niille miehille, jotka vannovat BMW:nsä tai Mercedeksensä lisäksi myös Blaserin nimeen - ja haluavat sellaisen myös tässä kaliiperissa. BLASER R93 RIMFIRE Valmistaja: Blaser Jagdwaffen GmbH, Saksa kaliiperi: .22 LR tai .22 WMR sisältää: piippu, lukonpää, lipas ja lipasaukon täytepala Hinta: 1145 euroa Maahantuoja: All Optics Finland Oy / 020 7559 480 Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna Lapua Master M Fiocchi Match M320 CCI Standard Hitain 312,8 325,6 307,8 Nopein 325,7 338,8 325,8 Keskiarvo 320,7 335,1 316,6 Nopeushajonta 12,90 13,20 18,00 Osumakuviot 3 x 5 lks, / 50 m Pienin 11 mm 14 mm 11 mm Lapua: NorDis Oy, (06) 431 0301 · Fiocchi: Eloranta Oy, (017) 288 3044 · CCI: Oy K. Sarjalla, jossa ammuttiin laukaukset 4145, alkoi kammen kiinnisaattaminen olla jo vaikeampaa, eikä se siitä ammuntaa edelleen jatkettaessa ainakaan helpottunut. On kuitenkin muistettava, että R93 Rimfire ei ole perinteisen käsityksen mukainen pienoiskivääri, eikä sitä ole sellaiseksi suunniteltukaan. Lapua Master / 11 mm tiin kuitenkin tarkkailla uudelleen ja ase vietiin lämpimälle sisäradalle suojaan kevättalven pakkasilta. Tavallisiin asetehtaiden tuotoksiin leipiintyneenä asekirjoittajana on mukava välillä törmätä tämänkaltaisiin tuotoksiin, joiden vuoksi insinöörit vihdoin- kin alkavat vaikuttamaan ihmisiltä. Kahdella eri patruunalla ammutut pienimmät kasat kun olivat vain 11 mm, ei pienisuurenteista koeammuntatähtäintäkään tarvitse syyttää. Asekonstruktio on selvästikin tarkka peli, kunhan vain ampujan oma polla ja taidot kestävät tarkastelun. Aseeseen asennettiin kiikari Blaserin omalla kiikarijalustalla, joka toimi varsin hyvin. Aseperhettä arvosteltaessa on myös muistettava, että vaihtopiippuisuus ei ole koskaan ollut itseisarvo Suomessa, jolloin myös Rimfire on nähtävä yksittäisenä aseena. Kieltämättä tämä käyttäytyminen on melko omituista ja tästä syystä ase palautettiin maahantuojalle vastineen pyytämiseksi ja toivottavasti saamme vastineen tämän lehden painoonmenoa ennen. Koska ase oli käytössämme vain vähän aikaa, päätettiin tarkkuuskokeet ammuntoineen keskittää kolmeen eri patruunaan, eikä yksikään osoittautunut varsinaiseksi pettymykseksi
Kaksi käyttöesinettä VASTAKKAIN CZ 452 VARMINT VS . TOZ 7806 TEKSTI JA KUVAT: SAULI LUOL A JAN-MIKKOL A 34 WWW.REKYYLI.FI
Nämä kuitenkin edustavat vain pientä osaa kokonaistarjonnasta, johon kuuluvat mm. CZ:n kanki on tyvestä 25-millinen ja ohenee 17,6-milliseksi. Omasta mielestäni laukaisusta tuli näin siisti ja varsin kevyt, mutta toimituksen kultasormi valitteli vielä venyvyyttä. Valmistajan tarjonta on ollut sikäli erityisesti suomalaisille markkinoille sopivaa, että niissä on yhdistynyt vähemmällä viimeistelyllä saavutettu edullinen hinta hyvään käyttöarvoon. Lisäksi mallit ovat olleet urheilu- ja metsästyskäyttöön soveltuvia. On sanomattakin selvää, että CZ on siis vakaampi tähdätä, mutta Toz mukavampi kantaa metsässä. Etu- ja jälkivedon säätöä aseessa ei ole ollenkaan, joskin sellaiset voi halutessaan askarrella. Huomattavasti lyhyemmän historian kulkenut tsekkiläinen Ceská Zbrojovka on vähintäänkin yhtä maineikas merkki Suomessa. Tozin piippu on lukonkehyksen edessä 17,5 mm paksu ja ohenee 17,3-milliseksi piipunsuulla. Ristikkäisyyttä säädetään heti liipaisimen edestä löytyvää ruuvia kääntämällä niin, että myötäpäivään kiristäminen vähentää ristikkäisyyttä. Painoero syntyy pääosin piipusta, joka Tozissa on profiililtaan ohuempi vaikkakin perusmallia 7804 raskaampi. Liipaisimen etuosassa on poikittain kiiltävä metallitappi, jota 35. Nämä eivät jää vaille käyttöä harrastuksen edetessäkään, joten valinta tehdään kerralla pitkäksi aikaa. CZ:n rihlannousu on 1:16, kun taas Tozissa on tiukempi 1:14 nousu, joka on erityisesti pitkien aliääniluotien ampujille mieleen. Esimerkiksi liipaisimen jousen vaihtaminen venytettyyn kuulakärkikynän jouseen on tunnettu vakiokonsti. (Näitä tietoja ei aseiden manuaaleista löytynyt, kun nykypäivänä on ilmeisesti tärkeämpää laatia 24-kohtainen turvasäännöstö, jossa muun muassa varoitetaan käyttämästä asetta huumeiden vaikutuksen alaisena ja kielletään "hevosenleikki".) CZ:n vetopituus on useimmille täysikasvuisille sopiva 346 mm ja Tozin vetopituus puolestaan hieman pidempi 355 mm. Painoa aseelle kertyy 3,2 kg. Melko pikaisella säädöllä laukaisuvastus saatiin 600 gramman tietämille. CZ:n laukaisuvastus on ohjekirjan mukaan 1,52 kg, ja tätä voi säätää liipaisimen palautinjousen jäykkyyttä säätömutterin avulla muuttamalla. Käytännössä mutteri oli laiha lohtu, ja alimmillaankin laukaisu oli 1,7 kg ja venyi selvästi. Säätöjen puutteellisuus ei nyt testattavassa 452:ssa ole lainkaan kynnyskysymys, sillä edullisia (tai itse valmistettuja) osia käyttäen aseen laukaisusta saa muokattua erittäin siistin ja kevyen. CZ:n mukana tulee vain yksi viiden patruunan lipas, ja kymmenen patruunan lippaan ja muut lisälippaat on ostettava erikseen. HERKÄT ASIAT Laukaisuvastukseksi Tozille ilmoitetaan 0,452 kg, ja laukaisukoneistosta löytyy virepintojen ristikkäisyyden sekä virekynnen jousen säätöruuvit. vedenalaiset pistoolit ja panssariajoneuvot. Täysin samanlaisista aseista ei ole kyse kuin toimintaperiaatteen ja kaliiperin osalta, koska aseissa on paitsi hinta- myös painoeroa. Aloitteleva kivääriampuja ohjataan tavallisesti pulttilukkoisten pienoiskiväärien pariin, ja näistä ehkä useimmin kuulee suositeltavan edullista "Totsia" tai "Setsiä". CZ on kaksikosta selvästi kalliimpi sekä painavampi, vaikka TOZ 7806 onkin vastaavanlainen perusmallista kohennettu varmintmalli ilman avotähtäimiä. WWW.REKYYLI.FI SPEKSEJÄ CZ 452 Varmint on kokonaisuudessaan kaksi milliä alle metrin mittainen pätkä, josta piipun pituutta on 532 mm. Pistoolipuolella CZ 75 variaatioineen on käsite sinänsä, ja valmistajan Mauser-aktioon perustuvat kiväärit ovat suosittuja monissa eri kaliipereissa ja käyttötarkoituksissa. Herkistimellä varustetussa 453-mallissa voi laukaisuvastuksen lisäksi säätää etu- ja jälkivetoa, ja laukaisusta saa pelkkää ruuvimeisseliä käyttämällä hyvän. Tarkempi hakeminen tuotti manuaalin lupaamia tuloksia varmistimen toi- minnan kärsimättä. Tämän ruuvin edestä löytyvää ruuvia vastapäivään saadaan vähennettyä virekynnen palautinjousen vastusta. On pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että näin huonolle laukaisulle tehdään jotakin. Lipaspuolella Toz vetää kirkkaasti pidemmän korren, koska laatikosta löytyy kaksi viiden sekä toiset kaksi kymmenen patruunan lipasta, eli yhteensä neljä syöttölaitetta. Toz 7806 on puolestaan tasan metrin mittainen, 536-millisellä piipulla varustettu ja painaa 2,7 kg. Käytännössä kuitenkin puoli kiloa kevyempi Toz lienee sopivampi pienikokoisemmille ampujille tosin 452:n Standard-malli . Kriittinen vertailu lienee siis paikallaan. Venäläinen Tulsky Oruzheiny Zavod on tuttu merkki monelle suomalaiselle aseharrastajalle ja metsästäjälle
CZ:n pähkinäpuutukki on kauttaaltaan paremmin viimeistelty karhennuksia myöten, vaikka siinäkään jälki ei ole erinomaista. Lisäksi varmistimen toiminta on hyvä todentaa, paitsi jos ase on puhtaasti ratakäytössä ja varmistinta ei missään vaiheessa kytketä päälle. Varmistimen suunta on oikeaoppinen, se on nopea käyttää ja helppo saattaa hiljaa asennosta toiseen. Pieni turvallisuuslisä voisi olla mahdollisuus tyhjentää pesä varmistusta poistamatta, mutta sentään aseisiin ei ole tehty moniasentoisia vipuja. Tietysti molemmissa on kulumisen varaa ja ajan saatossa liike muuttuu sujuvammaksi niin käyttäjän tottumisen kuin osien kulumisenkin Pelkästään perälevy paljastaa Tozin alkuperämaan välittömästi. Vaikka tottumuksia voikin muuttaa, ovat jotkut ratkaisut toisia parempia. Nämä on syytä vaimentaa teipillä tai muulla konstilla ennen aseen viemistä metsään. Tozissa on valmiiksi vaimenninkierre suojaholkkeineen. Tsekkiaseen varmistin on perinteikäs, mutta ei kaikkien mielestä paras mahdollinen. Lukon liikkeessä CZ vetää pisteet kotiinsa. On kuitenkin hyvin dokumentoitu fakta, että kummankin aseen laukaisusta saa suurimmalle osalle ampujista "oho-kevyen", ja kaikista vaativimmat todennäköisesti sijoittavat muutenkin kalliimpaan harrastusvälineeseen. RAKENTEITA Käytöltään lukot poikkeavat toisistaan vähän: molemmat virit- tyvät kammen avausliikkeestä, ja sulkiessa vielä pari milliä loppuun asti. CZ:n mukana saatiin Aseliike Markus Remekseltä Kozap-renkaat, jotka sopivat aseen päälle niin mekaanisesti kuin esteettisestikin. KÄYTTÖLIITTYMÄ On hyvin vaikeaa lähteä sanomaan, millainen lukonkampi tai varmistinjärjestely on paras. Tozin tukista on hiottu materiaalia jo tehtaalla, kun taas CZ:n piippu oli muutenkin irti tukista. Vireen saa tarvittaessa poistettua avaamalla sulun ja sulkemalla sen uudestaan liipaisin pohjassa. CZ:n heikompi kohta on varmistin, jonka käyttäminen hiljaa vaatii etusormea ja peukaloa, kun taas Tozin varmistin löytyy kätevästi liipaisinkaaren etupuolelta etusormen ulottuvilta. CZ:n suora perä kumilaatalla soveltuu ratakäyttöön sekä vasenkätisille paremmin. 36 Lippaanvapauttimet sijaitsevat lippaiden edessä, eikä kummankaan toiminnassa ole valittamista. CZ:n rautojen kiinnitys etupäässä tapahtuu suoraan piippuun kiilatulla osalla. WWW.REKYYLI.FI. Koska aseita oli tarkoitus vertailla tehdaskuntoisina, ei laukaisuja lähdetty peukaloimaan muuten kuin ohjekirjassa neuvotuin tavoin. Kummankin aseen voi varmistaa vain vireessä, ja varmistin lukitsee myös lukon kiinni. Tavanomainen pehmeä teippi antaisi periksi ja siten tekisi laukaisuvastuksesta muuttuvan. Toinen vaihtoehto on irrottaa kiikari. CZ:n tapauksessa molemmat ruuvit löytyvät näppärästi aseen alta edestä sekä liipaisinkaaren ja lipaskuilun välistä. Tähän tarkoitukseen saa hankittua lajitelman tappiin asennettavia holkkeja, joista voi kokeilemalla valita sopivan, tai askarteluhenkisempi voi kiertää tapin ympärille vaikkapa alumiiniteippiä. Tozissa piippu on irti tukista, poislukien lukonkehyksen etupuolella ensimmäiset 60 mm. Kummassakin tapauksessa on hyvä tarkastaa tilanne yksilökohtaisesti kirjepaperia väliin sovittamalla. Raskaspiippuisemman CZ:n piipunsuu on suojattu upotuksella. Tozin tukki on koivua, ja siten ulkonäköönsä nähden raskas. Perän malli on varmint-pyssylle sopivasti suora joka suhteessa, ja etutukki on tasaisesti kapeneva ja alta leveä tuelta ampumista ajatellen. Raudat on molemmissa kiinnitetty tukkiin kahdella ruuvilla. Muutos- ja säätötöiden jälkeen on viritettyä ja varmistamatonta asetta hyvä läimäyttää reippaasti kämmenellä perästä, ja ase ei saisi muutenkaan kolistellessa laueta. Tozissa täytyy käyttää mutkalle väännettyä avainta, sillä toinen ruuvi löytyy lukonkehyksen perästä ja aukeaa yläpuolelta lukon irrottamisen jälkeen. Tällöin kuitenkin iskuri lepää jousen painamana etuasennossaan, joten aseen kantaminen patruuna pesässä mutta vire poistettuna on äärimmäisen vaarallista nalli saattaa syttyä pienimmästäkin kolahduksesta, eikä tätä ole mikään varmistinkoneistokaan estämässä. CZ:n tukkiin on asennettu nastat hihnankiinnikkeitä varten, kun Tozista löytyvät lenkitkin valmiiksi kolisemassa. Tozin kiikarikisko on hieman standardista poikkeava, mutta Asetalon toimittamat BSA-renkaat sopivat siihen ongelmitta. Karhennukset ovat vähän sinne päin, mutta ajavat asiansa ja sopivat aseen yleiseen viimeistelytasoon. Molemmissa tapauksissa rako oli paikoin aivan aavistuksen tiukka, eli tukin kou- run hiominen tai kotikutoisen petausmateriaalin laittaminen väliin voi tulla kyseeseen pikemminkin aseyksilöstä kuin -merkistä riippuen. Aseenkäsittelyn perussääntöjä noudattamalla varmistimien merkitys on joka tapauksessa jokseenkin nolla. Sianselkätukissa on poskipakka ja sivuvääryyttä oikeakätistä ampujaa ajatellen, ja hoikassa etupäässä on schnabel-tyyppinen etuosa. CZ:ssä vastaava luku on 85 mm, ja siinä kohtaa tulikin rautojen etummainen kiinnityspiste vastaan selvänä kynnyksenä. Tozin ratkaisu on näppärästi etusormen ulottuvilla. hyödynnetään virepintojen ristikkäisyyden vähentämisessä
Varsinkin harvoin huollettavassa aseessa on tärkeää, ettei tarvitse muistella monimutkaisia kikkoja, vaan osat irtoavat toisistaan ns. Ensimmäinen kerta tapahtui muiden koeammuntojen yhteydessä lähinnä lähtönopeuksien mittaamisen muodossa ja alkututustumisena. pöydänkulmaa vasten, minkä jälkeen varmistin irrotetaan suoraan ylöspäin vetämällä. Irto-osien puhdistus tapahtuu helpoiten kuumalla vedellä ja astianpesuaineella. Ei ole mitään syytä tehdä aseen puhdistamisesta tavattoman hankalaa, kun helpommallakin voi selvitä. Tozissa on antaisi ymmärtää, itse kammen lisäksi joten yksilöiden vätoinen olake edessä. Tämän jälkeen lukonkampi ja muut osat voidaan vetää takakautta ulos puhdistamista varten. Piipun hoito onkin oma aiheensa eri koulukuntineen; siinä missä jotkut ahkeroivat liuottimien, pronssiharjojen ja puhdistuskäärmeiden kanssa, eivät toiset häädy puhdistamaan pienoiskiväärin piippua milloinkaan. lisiä pieniä eroja ei kannata juuri huomioida aseen valinnassa: molemmilla osunta on enemmän muista asioista kuin mekaanisesta tarkkuudesta kiinni. Lukkojen purkaminen alkaa vireenpoistosta. Toisella kerralla laukaisut oli saatu säädettyä ja aikaa oli varattu enemmän itse ampumista varten, mutta tälläkin kerralla pääpaino oli aseiden ominaisuuksien vertailussa. Pääjousi jää normaalissa huoltopurussa esijännitykseen sokan varaan, WWW.REKYYLI.FI ja sen poistaminen vaatisi jo työkalujen käyttöä. Molemmat aseet ovat todettu lukuisia aiempia kertoja huomatCZ:n lukossa tavasti tarkemvasemmalla on kaksi miksi kuin hinta sulkuolaketta kammen tyviosassa. Iskurin viritysolake on erillisen holkin pitelemä osa, joita on mahdotonta koota väärin. seurauksena, mutta Tozin rahina ja takertelu kävi aluksi hermon päälle. CZ:ssä varmistinvipu tarjoaa sopivan tarttumakohdan lukon virittämiselle ja vireestäpäästölle lukon ollessa aseesta poistettuna. Lippaanvapauttumista ei ole erityistä sanottavaa: molemmista lippaan etupuolelta löytyvä vipu on helppo ja sujuva käyttää. HUOLTOTOIMISTA Käsinveivattavan aseen sisukset eivät juurikaan huoltoa kaipaa, koska nopsasormisimmankin käytössä ruutikaasut ja -karsta ehtivät piipusta ulos ennen sulun aukeamista. Tämän jälkeen molemmissa päästetään iskuri vireestä lukonkampea muihin osiin nähden myötäpäivään kääntämällä. Lukkojen kokoamisen jälkeen ne täytyy vielä vääntää vireeseen. Ajan kanssa kuitenkin koneistoa on hyvä päästä puhdistamaan, ja tällöin yksinkertaiset purkutoimet ovat mukava ominaisuus. Riittävän kuuma vesi haihtuu osista nopeasti, ja kuivaamisen jälkeen kevyt öljyäminen estää ruostumisen tehokkaasti. Sitten CZ:stä poistetaan varmistin, Tozissa puolestaan pyöräytetään peräkappaletta. 37. CZ:ssä vireen purkamisen jälkeen painetaan lukon perän keskeltä löytyvää painiketta esim. Varmistimen poistaminen vapauttaa painikkeen ulos lukon perästä aseen pääjousen työntämänä, eli jännitys on syytä purkaa huolella loppuun asti. Lukot irtoavat molemmista aseista yksinkertaisesti vetämällä liikkuvat taakse ja sen jälkeen vetämällä liipaisimesta, jolloin lukko pääsee peräytymään lisää ja kokonaan lukonkehyksestä ulos. Lukon toistuva käyttö auki ja takana vaikkapa televisiota katsellessa tai muun vähäistä aivokapasiteettia vaativan toimen ohessa (piipun turvallinen suunta muistaen) on omiaan tekemään liikkeestä sutjakkaamman, jotta sitten radalla ei tarvitse ärhennellä takertelevan latausliikkeen kanssa. Tozin laukaisukoneistosta löytyy virekynsien ristikkäisyyden sekä virekynnen palautinjousen säätöruuvit. CZ:n laukaisuvastusta saa periaatteessa vähennettyä mutteria löysäämällä, mutta käytännössä jousen vaihtaminen on tehokkaampi ja suosittu ratkaisu. Käyttäjäystävällisten lukkojen purkaminen tähän asti ei vaadi työkaluja tai monimutkaisia kikkoja. RATAKÄYNTI Aseita käytiin koeampumassa Helsingin Urheilutalon 50 metrin radalla pariin otteeseen. ottamalla. Tozissa puolestaan vireestäpäästön jälkeen käännetään lukon peräkappaletta 45 astetta vastapäivään ja vedetään se takakautta irti, minkä jälkeen osat voi vetää lukon takaosasta pois. Tozin kohdalla havaitsin erinomaisen helpoksi tarttua lukosta kammen molemmin puolin ja painaa kampea pöydän reunaa vasten. Koska aseiden koneisto tulee käytössä sisäänajetuksi, olisi alkuvaiheessa hyvä purkaa, puhdistaa ja voidella osat hieman useammin
Lapua Master L Hitain 363,5 340,4 409,8 335,0 346,0 Nopein 415,1 362,4 444,6 353,9 356,6 Keskiarvo 384,29 346,6 428,5 342,4 352,3 Hajonta 51,62 21,91 34,77 18,89 10,57 Osumakuviot 3 x 5 lks. Toz työntää luodit rihlakosketukseen asti. Lapua Master L Hitain 391,5 350,5 414,1 326,8 338,5 Nopein 422,3 363,0 443,8 341,1 350,8 Keskiarvo 412,8 355,1 430,2 332,5 344,0 Hajonta 30,80 12,55 29,70 14,27 12,27 Osumakuviot 3 x 5 lks. Patruunoiden yli kulkiessaan Tozin lukko sipaisi pienen palan luodin kyljestä ennen luodin pesittymistä, ja tietysti ensimmäisen patruunan kohdalla tätä ei tapahtunut. Olisi epärehellistä sanoa, ettenkö pitäisi 452:ta parempana pienoiskiväärinä. Epäilin aluksi ulosveto- tai heittohäiriötä, mutta tarkemmin tutkailtuna hylsyt näkyivätkin osuvan kiikariin ja kimpoavan takaisin. Lukon perääntymisnopeus ei vaikuttanut asiaan, vaan poistosuunta oli yksinkertaisesti väärä. Kaikki eivät aseta niin suurta painoarvoa ulkoisille tekijöille, ja mieluusti säästävät pitkälle toista sataa viimeisestä silauksesta tinkien. Toz 4 CZ 1! Toz / SB Club / 15 mm Toz / CCI Std. Pidän aseita pitkäaikaisena sijoituksena, joten hintaero on itselleni toissijainen tekijä. Aseen käynti sinänsä vaikutti luokassaan erinomaiselta, ja "papu kerrallaan" ruokittuna saattaisi sopivalla patruunalla jopa päihittää CZ:n. Tässä olisi viilauksen paikka. Paino: 3,2 kg Hinta: 461 euroa Maahantuoja: Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999 CZ 452 Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna Fiocchi Ultrasonic SB Club SB HV HP CCI Std. Ulosheittäjää ja/tai kynsiä muokkaamalla ongelman saisi korjattua, ja pelkästään optiikan kanssa käytetyn aseen kohdalla asia ratkennee takuukorjauksena. CZ / SB HV HP / 14 mm CZ / Lapua Master / 12 mm CZ / Fiocchi Ultrasonic / 13 mm Aseiden mukana toimitetut lippaat. / 100 m Pienin 25 mm 15 mm 26 mm 18 mm 21 mm Keskiarvo 28 mm 22 mm 37 mm 28 mm 23 mm Fiocchi: Eloranta Oy, (017) 288 3044 · Sellier & Bellot: Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999 · CCI: Oy K. Venäläispiekkarissa on kuitenkin piipun viimeistely hyvä ja laukaisukoneisto suoraan paketista säädettävää mallia, eli varsinaisen käytön kannalta oleelliset asiat ovat kunnossa. Mahdollisesti tästä syystä yhdessä jos toisessakin kasassa on neljä laukausta siistissä nipussa ja viides on levittänyt kuvion. / 18 mm CZ 452 VARMINT Valmistaja: Ceská Zbrojovka, Tsekki Kaliiperi: .22 LR Kapasiteetti: 5 patruunaa Pituus: 998 mm Piipun pituus: 532 mm TOZ 7806 Valmistaja: Tulsky Oruzheiny Zavod, Venäjä Kaliiperi: .22 LR Kapasiteetti: 5/10 patruunaa Pituus: 1000 mm Piipun pituus: 536 mm Paino: 2,7 kg Hinta: 295 euroa Maahantuoja: Asetalo Oy, (03) 475 5371 LOPPUPÄÄTELMIÄ Omassa kaapissani on jo vuosia ollut varattuna paikka CZ 452 Varmintille, joka on tarkoitus lyhentää lain sallimaan minimipituuteen ja varustaa vaimenninkierteellä ja parilla osalla laukaisukoneistossa. Tämä on tarkkuuden kannalta hyvä asia, mutta jotkut patruunat piti poistaa erillistä työkalua käyttäen ulosvetäjien kynnet lipsuivat. CZ:ssä ilmeni ikävä tapa jättää hylsyjä lukon eteen. / 100 m Pienin 13 mm 25 mm 14 mm 20 mm 12 mm Keskiarvo 14 mm 30 mm 26 mm 24 mm 19 mm TOZ Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna Fiocchi Ultrasonic SB Club SB HV HP CCI Std. Hjorth Ab, (03) 234 4300 · Lapua: NorDis Oy, (06) 431 0301 WWW.REKYYLI.FI. Piipun päässä on valmiina kierre vaimenninta varten, mikä CZ:n tapauksessa pitää teettää erikseen. 38 Tozin lukko raapaisi luoteja välillä pahastikin. Selvästi alempi hinta selittää Tozin rouheamman viimeistelyn
Suomen vauhdikkain .22 cal joukkueampumakilpailu! La 29.8.2009 www.rekyyli.fi/rtc Rajat rikkova käsiasekilpailu! ille! Ei mikkihiir 12,7 mm .50 cal (Rekyyli Fifty Cal Challenge) La 22.8.2009 www.rekyyli.fi/rfcc
MAINEIKKAAT VANHUKSET, OSA 2 40 WWW.REKYYLI.FI
Rakenteellisesti malli 23 oli toki täysin eri ase kuin 21, mutta laatutietoisille Winchesterin asiakkaille tämä hyvin viimeistelty rinnakkaispiippuinen haulikko tuntui jälleen "kotimaiselta" tuotteelta ja se näkyi myös myyntiluvuissa. WINCHESTER M 23 XTR JAPANIN YHTEYS Winchesterin haulikkotuotantoon on alkuajan katkoksia lukuun ottamatta aina kuulunut myös rinnakkaispiippuisia, mutta harvempi tulee ajatelleeksi, että USA:ssa suunniteltuja ja valmistettuja malleja on ollut vain kaksi, legendaarinen M21 ja halpaversio M24. Seuraavaksi syntyikin sitten "maailman paras haulikko", legendaarinen Winchester M21. Näitä haulikoita valmistettiin vuoteen 1884 asti. Birminghamissa tehtailluista ensimmäinen oli hanallinen malli 1879, myöhemmin tuli myös hanattomia. Asetta sai kuitenkin vielä vuoden 1959 jälkeenkin custom-tilauksesta aina vuoteen 1990 asti. Ase tehtiin 41. Vaikka se ei ollutkaan mallin 21 veroinen, pääsi se niin lähelle esikuvaansa, että kysyntää löytyi. Kuten arvata saattaa, niiden keräilyarvo on erittäin suuri. Tätä äärettömän kestävää asetta valmistettiin vuosina 1930 1959 kaikki- aan lähes 30 000 kappaletta. M21:tä yritettiin korvata ensin Espanjassa valmistetulla M22:lla ja sitten hieman paremmalla menestyksellä japanilaisen Olin-Kodensha sisaryhtiön tuotteella M 23:lla. TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI Malli täytti amerikkalaisten vaatimukset niin ulkoisesti kuin mekaniikaltaankin. Malli 23 oli WWW.REKYYLI.FI Winchesterin ystäville "the last great double gun". WINCHESTERIN RINNAKKAISET Alkuaan vain kiväärinvalmistajana tunnettu Winchester aloitti myös haulikkotuotannon melko varhain. McEntree & Co. Valmis- tajia oli useita ja niistä tunnetaan mm. C. Likimain samanaikaisesti (1939 - 1957) mallin 21 rinnalla valmistettiin myös edullisempaa versiota, mallia 24. Myös Suomeen näitä aseita on kulkeutunut pieni määrä ja useimmat niistä ovat yhä käytössä. Scott & Sons, C. Bonehill, W. Aseissa ei ole valmistajasta mitään tietoja, ainoastaan englantilaiset koestusmerkinnät paljastavat missä päin maailmaa nämä Winchester-nimiset haulikot on tehtailtu. W. Ensimmäiset Winchesterin nimeä kantavat rinnakkaispiippuiset haulikot tehtiin kuitenkin Englannissa. ja Richard Rodman. C. Tämä perustui kuitenkin mekanismiltaan Winchesterin yksipiippuiseen malli 37:ään, joten se ei ollut halvalla tehty 21:n klooni, vaan täysin eri ase. Vuonna 1975 alettiin tuoda mallia 22, joka valmistettiin Espanjassa Lauronan tehtailla. G
Kaliipereita 28 ja .410 tehtiin pienennettyyn "baby frame" -runkoon. Paremmin onnistui vuonna 1978 japanilainen Olin-Kodensha Company, joka alkoi valmistaa mallia 23. Myöhemmin tehtiin myös 28 ja .410-kaliiperisia, joten kaikkiaan mallikirjo oli kohtalaisen vaikuttava. Lukkorungon hopeanvärinen "kolikkoviimeistely" ja kevyet koristekiekurat kaiverretun kyyhkyn kera viimeistelivät lopputuloksen. Malli 23 XTR oli myös varsin edistyksellinen, ristikarhennettu tähtäinkisko oli ventiloitu ja se kapeni takaosan 8 millistä piipunsuun 6 milliin. Seuraavana vuonna alkoi myös kaliiperin 20 tuotanto. Piiput olivat sisältä kovakromatut ja ylimenokartiot ajankohta huomioiden erittäin loivat. Jyviä oli kaksi, etumainen oli tyyppiä Bradley, jossa on muovinuppi edestä umpinaisessa metallitunnelissa. Pienen valmistusmäärän takia myös näillä haulikoilla on kohtuullisesti keräilyarvoa. Baskyylissä on kolikkoviimeistely ja scroll-kaiverruksia. Tähtäinkisko on ventiloitu ja siinä on jyvä myös keskellä. Jyvä on tyyppiä Bradley ja supistukset ovat kiinteät IM ja IC. Wiinchesterin toimittamasta teräksestä ja se oli kohtalaisen laadukas kaikin tavoin, mutta piippujen ulkopinnan ja baskyylin mustakromaus ei tyydyttänyt amerikkalaisia kuluttajia, joten tuotantoa kesti vain kolme vuotta. Iskupohjien kohdalta 23 muistuttaa jonkin verran mallia 21. Valmistusmäärät eivät ole tiedossa. Vuonna 1986 loppui Pigeon Grade ja PG Lightweight, mutta tilalle tulivat Classic-mallit Quail Special, Super, Pigeon, Golden Quail ja Custom kahdella piippuparilla. WINCHESTER MODEL 23 PIGEON GRADE XTR Ulkoisesti malli 23 oli varsin edustava, sillä mallimerkintä "high luster" XTR tuli tavallista paremmasta puu- ja metalliosien pintakäsittelystä. Mallin 23 jälkeen Winchesterin kaksipiippuisia haulikoita on val42 Sivuvääryyttä on vain vähän. Eri kaliiperien lisäksi tehtiin Pigeon Grade XTR -mallia Heavy ja Light Duck -versiona, löytyi Grand Canadian, Classic, Custom, Lightweight ja Ducks Unlimited. Normaalisti viimeistellyt metallipinnat saivat osakseen vielä uusintakiillotuksia ja puuosat olivat laadultaan fancy grade amerikanpähkinää, jonka pintakäsittelynä oli kirkaslakkaus. Eurooppaan tuoduissa aseissa oli yleisin kaksi viimeksi mainittua ja WWW.REKYYLI.FI. Sitä tehtiin lähes kymmenen vuotta, valmistus loppui 1987 pari vuotta ennen Japanin tehtaan sulkemista. Karhennukset (fine line) oli tehty käsin. Piipunpituuksia sai 25½, 26, 27, 28 ja 30 tuumaisina ja supistukset olivat tavallisesti kiinteitä, vain Customia sai vaihtosupistajin. Kaikissa 12 ja 20 -kaliiperisissa patruunapesä oli 76 mm pitkä. Piipunvalitsin sijaitsee varmistimessa, joka on automaattinen. Mallimerkintä sijaitsee tähtäinkiskon takapäässä, monoblockin saumojen edessä. mistettu Mirokun ja Browningin tehtailla. KALIIPERIT JA MALLIVALIKOIMA Mallin 23 XTR valmistus alkoi siis 1978 ja sitä tehtiin ensimmäinen vuosi vain kaliiperissa 12. Tässä artikkelissa esitelty haulikko on malli 23 XTR Pigeon Grade. Winchester valmisti myös vuosina 1987-97 legendaarista rinnakkaispiippuista Parkeria alkuun Japanissa Kodenshan tehtaalla ja myöhemmin USA:ssa. Liipaisimia oli yksi (joitakin kappaleita löytyy myös kahdella liipaisimella) ja piipunvalitsin automaattisen varmistimen yhteydessä. Asetta valmistettiin kolmella pistooliperämallilla; tavanomainen tasapohjainen laatalla, pyöreämuotoinen ja suora englantilaismalli. Aseissa oli teksti Winchester Parker Reproduction ja työ tehtiin niin huolella, että lähes kaikki osat olivat vaihtokelpoisia alkuperäisen Parkerin kanssa
Esittelyase on ollut kovassa käytössä ja on myös mahdollista, että supistusta on jälkikäteen avarrettu. Patruunapesät ovat pituutta magnum eli 76-milliset. MEKANIIKKAA Piiput on kiinnitetty normaalilla monoblock-tekniikalla ja sulkuna on yleisimmin käytetty Purdeyn alalukitus, muita sulkuja ei ole. 7 RC 50 no. 4 Gamebore Clear Winner Sellier&Bellot Gold no. ja ampumatilanne onkin jo ohi. KOEAMMUNTA Ase koeammuttiin muutamalla patruunalla. Ampumatulosten mukaan väljempi supistus olisi supistuksen mukainen, kun tiukempi vastaisi lähinnä puolisuppeaa. Tavallisesti perän sovitus tehdään siten, että suurin rasitus kohdistuu vain pistooliperän "poskien" etupintoihin. Viritinkappaleiden vieressä erottuvat pyöreät aukot, joista tulevat tangot aktivoivat lauenneen piipun ejektorin. Tämä on käytännössä varmin mekanismi, sillä nykyisin suo- LAADUKAS HAULIKKO Kaikkiaan Winchester M 23 on varsin laadukas ase ja sulku näyttää kestävän väljistymättä huomattavan laukausmäärän, joten myös käytetyn aseen hankkiminen voi olla hyvä sijoitus. 4 hylsy mm 70 70 70 76 70 70 70 76 haulikoko mm 3,1 3,6 3,4 3,25 3,2 3,6 2,5 3,1 hauliannos g 36 36 36 50 36 36 32 50 haulimäärä kpl 207 151 166 256 198 151 251 287 osumia kpl 80 94 90 135 76 48 101 103 kokonaisosuma-% 39 62 54 53 38 32 40 36 kuvion tiheys 1,7 1,9 1,7 1,7 1,2 1,1 1,7 1,7 supistusaste IM IM IM IM IC IC IC IC lähtönopeus m/s 391,4 391,5 385 352 362,8 387,8 395,6 364,7 Remington: Normark Suomi Oy, (014) 820 711 · Sellier & Bellot: Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999 · RC: Urheilu & Kalastus Oy, (08) 321 7262 · Hull: Asetalo Oy, (03) 475 5371 · Gamebore: Hantaurus Oy, (09) 692 6669 Victory: Aseliike Krister Kärki, 050 373 0028 WWW.REKYYLI.FI 43. Ase on varustettu ejektorein, mekanismi aktivoituu kun iskuvasara lyö nallipiikkiin. Supistusasteiksi piippuihin oli merkitty IM eli kolmevarttinen ja IC eli parannettu sylinteri. 2 Hull Solway Magnum no. Huomiota herätti myös eri patruunoiden suuri vaihtelu tällä samalla supistuksella. Keskellä oleva uloke virittää lauenneen ejektorin asetta suljettaessa. WINCHESTER MODEL 23 XTR Valmistaja: Olin-Kodensha, Japani Kaliiperi: 12/76 Pituus: 108,5 cm Vetopituus: 355 mm Piippuparin pituus: 66 cm (26") Aseen paino: 3,1 kg Poraus: Oikea18,55 mm, vasen 18,5 mm Varsin tyypilliset sulkuharkot, Purdeyn alalukitus ilman lisäsulkuja. Supistus: Kiinteä IM ja IC Koeammunta 35 m, Winchester M 23, 12/76 Patruuna Remington Shur Shot no, 4 Sellier&Bellot Gold no. Esittelyaseessa on suora englantilaisperä, sivuvääryyttä ei juurikaan ole ja perän pudotus edestä on 40 mm ja takaa 60 mm. Baskyylin alla on ornamenttien lisäksi myös kyyhkykaiverrus (pigeon). USA:ssa eniten esiintyi ensin mainittua mallia. 3 Sellier&Bellot Parcours no. Aseiden sarjanumerointi alkaa ykkösestä, numerosarjan edessä on kirjainyhdistelmä PWK. Vähän likaa koneistossa, pienirekyylinen patruuna, tms. Piipunvaihdin on mekaaninen, joten esimerkiksi laukeamattoman patruunan osuessa kohdalle, se ei vaikuta toisen piipun laukaisemiseen. Tämä on nykyisin yleistynyt käytäntö, sillä aikaisempaa parempien terästen ansiosta lukitus on täysin riittävä ja samalla säästyy huomattavasti valmistuskustannuksia, sillä ylimääräisten lisäsulkujen sovitus on aikaa vievää puuhaa. Mallin 23 keräilyarvosta Suomessa on vaikea sanoa mitään, asetta ei kuitenkaan ole meillä suuria määriä. Semi-beavertail -mallin etutukki lukittuu Anson-salvalla. Aseen käsittely luontuu hyvin oikean tasapainotuksen ansiosta ja sopivuus poskelle tuntuu erinomaiselta. situt rekyylitoimiset versiot ovat huomattavasti alttiimpia häiriöille. 3 Victory no. USA:ssa perusmalleista pyydetään tietysti kunnosta riippuen 1100 3000 $, harvinaisemmat mallit tästä ylöspäin. Perä on sovitettu siten, että myös kiinnityspultin mutterin laaja otsapinta ottaa vastaan osan rekyylistä. Samalla vasara liikauttaa tankoa, joka osuu etutukissa olevan mekanismin vivustoon. Asetta avattaessa aktivoitunut ejektori laukaisee ulosvetimen jousimekanismin, ja laukaistun piipun hylsy lentää ulos aseesta
Jeff Cooperin 1970-luvulla käynnistämä IPSC on vuosikymmenten kuluessa joidenkin mielestä erkaantunut alkuperäisestä ajatuksestaan simuloida aseiden taistelukäyttöä, joten joukko IPSC-ammunnan veteraaneja perusti vuonna 1996 uuden yhdistyksen ja loi uudet lajisäännöt. IDPA:n perusajatus on tarjota tasapuolinen ympäristö, jossa pistooliampujat voivat koestaa ja vertailla taitojaan. Kyseessä on melko uusi toiminnallinen ampumalaji, lähtöisin Yhdysvalloista. Laji tarjoaa käytännönläheisiä ampumatehtäviä, joiden avulla testataan erilaisissa tilanteissa mahdollisesti tarvittavia taitoja. TEKSTI: SA SU MAT TIL A KUVAT: SAULI LUOL A JAN-MIKKOL A IDPA Keväällä järjestettiin Jyväskylässä Suomen ensimmäinen IDPA ratatuomarikoulutus. Lajin perustajat korostavat, että IDPA ei ole taktista harjoittelua, vaan urheilua. Perustajajäseninä toimivat Bill Wilson, John Sayle, Dick Thomas, Ken Hackathorn, Larry Vickers ja Walt Rauch. Mistä oikein on kyse? 44 PISTOOLIN PALUU JUURILLEEN IDPA on lyhenne sanoista International Defensive Pistol Association, vapaasti suomennettuna kansainvälinen puolustuspistooliyhdistys. Kilpailutilanteessa tavallisella ampumaradalla ei pystytä koskaan luomaan sellaisia puitteita, joissa voisi todenmukaisesti harjoitella taistelutaitoja. LAJIN LUONNE Jyväskylässä amerikkalainen pääkouluttajamme Monte Le Gould korosti turvallisuuden lisäksi erityisesti lajin hauskuutta: IDPA on lähtömaassaan koko perheen harrastus, ja harrastajien WWW.REKYYLI.FI. Tarkoitus on edistää aseiden ja varusteiden turvallista ja taidokasta käsittelyä
Jälkimmäinen tapa tarkoittaa huonompaa sijoitusta, mutta itselle jää hyvä mieli järkevästi ratkaistusta ongelmasta. Nämä kuvaukset ovat karkeita yleistyksiä, ja tarkemmat säännöt löytyvät yhdistyksen sivuilta www.idpa.com. Ampuja suorittaa tehtävän ja ajanottolaite mittaa laukausäänten perusteella suoritukseen käytetyn ajan. Suurin osa kurssin oppilaista oli kokeneita IPSC- ja SRA-ampujia. Vaate- ja varustesääntöjä voisi siten verrata eri kamppailulajien pukuetikettiin, joka ei päde harjoittelu- ja kilpailupaikkojen ulkopuolella. TAULUT JA PISTELASKENTA Ammunta suoritetaan ajastimen kanssa samalla tavalla kuin IPSC:ssä ja SRA:ssa. Missään luokassa aseessa ei saa olla optisia tähtäimiä eikä kompensaattoria. Revolvereille on kaksi luokkaa: tavanomaisten Stock Service Revolver (SSR) ja tehokkaampien Enhan- ced Service Revolver (ESR). Taulun osumista saadut sakkopisteet jaetaan kahdella ja tämä luku 45. Kurssin henki oli varsin leppoisa. enemmän tehtäviin eläytyvät kilpailijat saavat aplodit ja kehuja kilpatovereilta välittömästi suorituksen jälkeen. 230 gr x 800 fps on Power Floor 184 000. Ammunnassa on vauhtia ja haastetta juuri sopivassa suhteessa. safe-action-pistoolit. IDPA-kilpailuja voi siis ampua kahdella eri tavalla. Kokemuksen karttuessa lajin säännöt tulevat vähitellen selviksi tarpeen mukaan. Ohilaukauksesta tulee viisi sakkopistettä. Stock Service Pistol (SSP) pitää sisällään vähintään 9 mm -kaliiperiset kaksitoimiset ja ns. Aseen painoa lisäävät tai rekyyliä vaimentavat muutokset ovat kiellettyjä. Tämä sääntövaatimus juontaa siitä, että lajin tarkoituksena on harjoituttaa puolustusaseen käyttöön. Lajissa ammutaan toistaiseksi vain pistoolilla ja revolverilla, mutta haulikot ja kiväärit ovat tulossa valikoimaan lähitulevaisuudessa. IDPA:ssa varusteiden on tarkoitus olla kantamiseen soveltuvia ja vaatteiden alle piilotettavia. Pistooliluokissa suurin sallittu patruunamäärä lippaassa on kymmenen tai kahdeksan. Erityisesti aloittelevia ampujia ei tulisi lannistaa sääntöpykälillä, vaan vaatimukset sopeutetaan heidän taitojensa mukaan kuitenkaan turvallisuudesta tinkimättä. Olisi hienoa nähdä Suomessakin sotilaat ja poliisit mukana ampumassa IDPA-kilpailuissa. ASEET JA VARUSTEET Kilpailijat jaetaan luokkiin heidän käyttämänsä aseen mukaan. Kurssilla ammuimme pienen IDPA-kilpailun, jolloin lajin iloinen ja monipuolinen luonne paljastui käytännössä. Enhanced Service Pistol (ESP) on yksitoimisten vähintään 9-millisten pistoolien luokka. Tuloskaavakkeeseen kirjataan pohjaksi tämä suoritukseen kulunut aika, ja siihen lisätään mahdollisista huonoista osumista ja suoritusvirheistä määrättyjä aikarangaistuksia. Keskialueen ympärillä oleva alue on yhden sakkopisteen arvoinen ja vastaa SRA-taulun Cosumaa. Voi tavoitella hyvää sijoitusta tuloslistalla ja ampua tehtävät mahdollisimman nopeasti sääntöjen puitteissa, tai suorittaa tehtävät ajatuksen kanssa, ellei jopa liioitellun huolellisesti. Jää nähtäväksi hyödyntävätkö tulevaisuudessa Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja Poliisi tätä lajia omassa harjoittelussaan. Varsinkin kerhotason kilpailuissa on syytä pitää kiinni hauskanpidosta, eikä tuijottaa liikaa sääntökirjan pykäliä. Yhdysvalloissa IDPA:ta käytetään tukemaan näiden ammattiryhmien aseenkäytön harjoittelua, ja säännöissä on erityisiä kohtia yhteistoiminnan helpottamiseksi. Custom Defensive Pistol (CDP) -luokassa on tiettyjä myönnytyksiä, mutta vaatimuksena on .45 ACP -kaliiperi. Kilpailuhenkisen ampujan kiitokset tulevat palkintojenjaossa, kun taas WWW.REKYYLI.FI Kouluttaja Monte Le Gould (vas.) ja kirjoittaja pohtivat syntyjä syviä. Sääntöjen yksityiskohtien tarkkailu kuuluu kansallisiin ja kansainvälisiin arvokilpailuihin, ei seuratason toimintaan. Perustaulu on pahvinen ja muistuttaa SRA-taulua. Laitaosumat ovat kolmen sakkopisteen arvoisia, mikä vastaa SRA-taulun D-aluetta. Vaikka IDPA:n juuret ovatkin taisteluammunnassa, sitä voi harrastaa myös puhtaasti viihdeammuntana. Aluksi kontrasti meidän oppilaiden ja samassa kisassa ampuneiden kouluttajien välillä oli silmiinpistävä: kurssilaiset juoksivat tehtävät läpi nopeasti, kun taas kouluttajat etenivät harkiten ja suojaa käyttäen, tarkistaen myös sellaiset sektorit joissa ei ollut ammuttavia tauluja. Näiden esimerkkien voimalla osa kurssilaisistakin alkoi ajatella tehtävän todenmukaista ratkaisua mahdollisimman nopean ampumasuorituksen sijasta. Ratakomennot ovat lähes samat. Revolvereissa on piipun maksimipituus 4,2" (106,68 mm) ja rullaan saa ladata korkeintaan kuusi patruunaa. Osuma-alueita taulussa on neljä, ja niitä ei ole erikseen nimetty. tulisi nauttia ampumisesta. Taulu on suorakaiteen muotoinen ja sen yläosassa on pienempi neliö. Kun ampuja on valmis, tuomari käynnistää ajanottolaitteen, joka piippaa lähtömerkin. Siihen on lajissa oivat mahdollisuudet, koska ampumamatkat ovat lyhyet, tehtävät vaihtelevia, ajanotto ja yleisö lisäävät kisajännitystä ja eläytyminen tehtävänratkaisuun avaa ammunnan rinnalle uuden ulottuvuuden suoritus vaatii muutakin, kuin ampumatekniikan ajattelua. Yläneliö ja taulun keskiosa ovat nollan arvoisia, eli niistä ei tule sakkopisteitä ne vastaavat muiden taulujen A-osumaa. Power Floor lasketaan kertomalla luodin paino graineina sen nopeudella jalkoina sekunnissa, esim. Suomessa tätä motiivia ei ole, koska asetta ei täällä kanneta, mutta amerikkalaisille se on arkipäivää. Pienikaliiperisten aseiden vähimmäisteho eli Power Floor on 125 000, isokaliiperisten (CDP ja ESR) 165 000. Pistoolin tulee mahtua tietynkokoiseen laatikkoon, joka on hyvin lähellä perinteisen 1911-pistoolin kokoa
Niin pitkälle tätä tosin ei ole viety, että IDPA-kilpailun voittaisi se, joka pakenee nopeiten. Tehtävät ovat lyhyitä käsittäen monesti vain muutaman taulun, mutta niitä suorittaessa tulee huomioida muu46 takin, kuin pelkästään nopeat osumat. tynnyri tai auton keula, on kilpailijan painettava vähintään toinen polvi maahan. Aina on ammuttava suojaa (Cover) käyttäen, jos sellaista on tarjolla. Tällainen virhe voi olla esim. Suojankäytön perussääntö on, että ampumattomasta taulusta katsoen kilpailijasta ei saa näkyä kumpikaan jalka ollenkaan, ja ylävartalosta korkeintaan puolet. Jos suoja ei ole pystysuuntainen vaan matala, esim. hippa, piiloset, paini, nyrkkeily, judo jne. Pistelaskenta korostaa hyvien osumien merkitystä, ja huonoja osumia on tavallista vaikeampaa (jopa mahdotonta) kompensoida nopeammalla ajalla. viehätys perustuu siihen, että ne vetoavat tähän henkiinjäämisen ja puolustautumisen perustarpeeseen. Ainakin kurssilla tällaiselle aloittelijalle tuntui olevan vaikeata sisäistää suojan käyttö, kun muissa lajeissa on tottunut keskittymään vain hyppäämään esiin ja ampumaan kaikki näkyvät taulut. Lippaan pudottaminen pikalip- paanvaihdon yhteydessä on sallittua vain, jos lipas on tyhjentynyt ja aseen luisti lukkiutunut taakse. TUOMAROINTI JA "TYYLIPISTEET" Usein kuultu väite IDPA:sta on, että säännöissä on liikaa tulkinnanvaraa, jolloin tasapuolinen tuomarointi olisi vaikeaa tai mahdotonta. Normaalissa Vickers-laskennassa kirjataan tauluista kaksi parasta osumaa, eli jos nollan arvoisilta alueilta löytyy kaksi osumaa, muu taulu voi olla reikäjuustona ja ohikin saa ampua ilman sakkopisteitä siinä vain kuluttaa aikaa, mikä huonontaa tulosta. Tällä rastilla lähdettiin kosketusetäisyydeltä taulusta. Tämä Harrastusfilosofiaa Miksi ihminen harrastaisi tällaista lajia, jossa ammutaan pistoolilla ja sääntöjen taustalla on ajatus aseen puolustuskäytöstä. Kenties tyypillisin proseduurivirhe on se, että jättää suojan käyttämättä. Vedossa sivuun heilahtanut vaate on vielä ilmassa, kun ase jo osoittaa kohdetta. Siivuttaessaan kulmaa oikealle, päätti kouluttajamme vaihtaa aseen vasempaan käteensä pienentääkseen siluettiaan. Jos kilpailija ei noudata annettua ohjeistusta tai tehtävänannon tarkoitusta, jokaisesta rikkomuksesta seuraa aikasakko. Itsepuolustuksen tai taistelun näkökulmasta perustetut ampumalajit perustuvat myös tähän samaan tarpeeseen. Perusrangaistus on kolmen sekunnin aikasakko ns. Monen leikin ja urheilulajin, esim. Suojan takaa ei saa lähteä liikkeelle vaihtamatta aseeseen uutta lipasta. Tappamisen motiivit ovat omansa, ja ampumaharrastuksen taas ihan toiset. Jos jättää patruunoita matkalleen, kirjataan siitä kolmen sekunnin proseduurivirhe lippaanvaihdot tehdään siis taktisesti ja suojaa hyödyntäen. Ampumaharrastus on inhimillistä toimintaa, josta on paljon hyötyä ja erittäin vähän haittaa. tekniikka tunnetaan nimellä siivuttaminen. Tehtävät suunnitellaan käytännössä siten, että melkein aina on suojaa tarjolla. Oleellisena erona SRA- ja IPSC-laskentaan on se, että tuloksen laskemiseen ei tarvita taskulaskinta: ajanottolaitteen ilmoittama aika on puhtaan suorituksen tapauksessa suoraan ampujan tulos, ja virheistä ja huonoista osumista saa yksinkertaisella päässälaskulla lisättyä sekunnit päälle. Lipasta, jossa on patruunoita, ei saa jättää jälkeen vaan se on otettava talteen. Koko kilpailun tulos saadaan laskemalla kilpailijan kaikkien tehtävien lasketut kokonaisajat yhteen. On tärkeää myös erottaa toisistaan kaksi asiaa: ampuma-aseet ja tappaminen. Taulut on ammuttava aina siten, että näkyvistä tauluista ammutaan lähimmät ensin. Ammunnan harrastaja ei todellisuudessa aio käyttää asetta toista ihmistä vastaan sen enempää kuin iaidoharrastaja haluaa hakata ihmisiä miekallaan, mutta lajin kiinnostavuus kumpuaa kuitenkin syvältä ihmisen perimästä. Tämä tarkoittaa, että taulut on ammuttava nurkan taakse kurkottaen, yksi taulu kerrallaan. Pienin yhteenlaskettu aika voittaa kilpailun luokassaan. IMTT:n moton mukaisesti: "Speed is fine, but accuracy is final". SUOJAN KÄYTTÖ, REALISMI JA TAKTIIKKA IDPA:ssa lähdetään siitä, että suoritus tapahtuu todenmukaisesti ja tehtäväkuvausta noudattaen. Ratatuomari näkee kyllä heti, jos kilpailija ei esiWWW.REKYYLI.FI. Yksi ihmisen voimakkaimmista perusvieteistä on itsesuojelu ja huolehtiminen omasta ja läheisten turvallisuudesta. IDPA:n korostettu suojankäyttö perustuu siihen tosielämän seikkaan, että tulitaistelussa tärkeintä ei ole osua vastustajaan, vaan säilyä itse ehjänä. Jos taulussa ei ole tarpeeksi hyviä osumia, rangaistaan lisäksi neutraloimattomasta taulusta aikasakolla. Taktinen, joskaan ei kilpailuhenkinen ratkaisu. lisätään suoritusaikaan yksi sakkopiste vastaa puolta sekuntia. se, että ampuu kahden käden otteella, vaikka tehtäväkuvauksessa on käsketty käyttää heikompaa kättä, tai ampuu taulut väärässä järjestyksessä. Itsekin pelkäsin etukäteen, että "suoritustyylistä" annettavat aikasakot aiheuttaisivat vaikeuksia tuomarointiin, mutta käytäntö osoitti nopeasti, että siinä ei ole mitään epäselvää. proseduurivirheestä
se, että lipastaa "sopivasti" tai ampuu tahallaan ylimääräisiä laukauksia ajoittaakseen lippaanvaihdon itselleen edulliseen kohtaan. Kaikille löytyy tilaa, kunhan muistetaan harrastamisen turvallisuus, riemu ja yhteishenki. 47. Hän on ollut pitkään töissä armeijassa ja poliisissa ja toimii nykyisin ampumakouluttajana useassa maassa, mm. Pääkouluttajana toimi Monte Le Gould amerikkalaisesta valmennusyhtiöstä IMTT International Mobile Training Team. IDPA:ssa tuomarilla on enemmän valtaa moneen muuhun ampumalajiin verrattuna. Epäurheilijamainen käytös on selkeä FTDR-rikkomus, mutta sellaiseksi tulkitaan myös esim. Nyt keväällä Jyväskylässä ATC Oy:n tiloissa pidettiin Suomen ensimmäinen IDPA-ratatuomarikoulu- tus. Säännöissä lisäksi käsketään tuomitsemaan epäselvä tapaus kilpailijan hyväksi, joten jos tuomari sakottaa, on rike silloin ollut aivan selvä. Suomessa. Se on muhkea 20 sekunnin aikasakko, eli pudottaa kilpailijan heti pois kärkikahinoista. Taktisessa lippaanvaihdossa käytetään ensin vaikeammin saatavilla olevaa lipasta. Lajin pariin voi tulla tuiki tavallisen vyökotelon kanssa. Tämän rangaistuksen voi tuomari antaa silloin, kun kilpailija ei noudata tehtävän kuvausta ja henkeä, vaan yrittää jollain konstilla saavuttaa itselleen etua. ATC Shooters ry:stä ja muista IDPA-rekisteröityneistä ampumaseuroista. Tarkempaa tietoa lajista kannattaa hakea järjestön sivuilta www.idpa.com. Keskustelupalstalla Toiminta-ampujat.fi on oma osio IDPA-asioille, eli sitä kannattaa myös seurata. Jäsenmaksu on tällä hetkellä $60 per vuosi. ATC Shooters ry on järjestänyt jo jonkin aikaa omia harjoituskilpailujaan Jyväskylässä. Parin vuoden kuluttua on tarkoitus kouluttaa tästä joukosta muutama henkilö, jotka valtuutetaan kouluttamaan lisää ratatuomareita Suomeen. Epäkäytännöllisinä pidetyt pikavetotelineet eivät täytä sääntöjen asettamia kriteereitä, mutta lähes kaikki muut käyvät. merkiksi käytä suojaa oikein, tai somottaa laukauksia penkkaan päästäkseen tekemään pikalippaanvaihdon. Tietoja kurssista saa mm. Suomessa on rekisteröity domain www.idpa.fi, ja sinne tulee lähitulevaisuudessa lisää tietoa toiminnasta Suomessa. Seuraava ratatuomarikurssi on keväällä 2010 mukaan kannattaa ilmoittautua jos laji kiinnostaa. Walt Rauch on myös kirjoittanut lajista esittelykirjan Practically Speaking (ISBN 0-9663260-1-6). Youtubesta löytyy tietysti videoita, joista voi katsoa miltä IDPAammunta näyttää. Tuomaroinnin luonne tulee hienosti esiin lajille ominaisesta ranWWW.REKYYLI.FI gaistuksesta "Failure To Do Right" (FTDR). Vasemmalla olevan Non-Threat Targetin ampumisesta saisi sakkoaikaa, mutta tässä luodit löysivät oikean kohteensa. Kuten reipas kouluttajamme sanoi, tällaisesta kikkailusta tulee sanoa "Fuck you!" eli FTDR, ja kirjata 20 sekuntia sakkoa tuloskaavakkeeseen. Sääntöjen porsaanreikiä etsivä pelimies saa siis vähintäänkin paheksuvia katseita, ja todennäköisesti ei palkintopallilta itseään löydä. TILANNE JA TULEVAISUUS SUOMESSA Oli oikeastaan jo aikakin saada Suomeen uusi toiminnallinen ampumalaji, joka tähtää erityisesti ampumaharrastuksen edistämiseen eikä korosta liikaa kilpailua, ja silti tarjoaa kilpailuhenkisillekin purtavaa. IDPA-ampujan tulee olla kattojärjestön henkilöjäsen. Ampumakerhon liittymismaksu kattojärjestöön on $150 ja sen jälkeen $85 per vuosi. Ampumakerho saa liittyessään aloituspakkauksen, joka sisältää kilpailun järjestämisessä tarvittavaa välineistöä ja ohjeistusta. Käytetään hyväksemme tämä tilaisuus ja käynnistetään joukolla Suomessa uusi ampumaharrastus, joka tarjoaa haasteita ja iloa monesta eri näkökulmasta asiaa lähestyville harrastajille. Lajille ollaan myös neuvottelemassa vakuutusta. Taulun läpäistyäänkin luodin tekemät reiät lasketaan tulokseen niin hyvässä kuin pahassakin. Myös lipaskoteloiden tulee olla vaatteiden alla. Kurssilta valmistuneet ratatuomarit ovat oikeutettuja järjestämään virallisia IDPA-kilpailuja. Jotkut tulevat kilpailemaan voitosta, toiset nauttivat aseen paukkeesta ja hyvien osumien saamisesta, joitakin kiehtoo tarkkuuden ja vauhdin yhdistelmä, joku pohtii taktisia kuvioita. Kilpailuhenkinen ampuja ei siis voi hakea kaikkiin keksimiinsä vippaskonsteihin apua paksusta sääntökirjasta, vaan on tyydyttävä tuomarin päätökseen. Lisäksi taktikoitu rike, jossa sillä säästetty aikaa tuottaa paremman tuloksen, tuottaa FTDR:n. Säännöt eivät ole aukottoman yksityiskohtaiset, vaan antavat ratatuomarille ja kilpailunjohtajalle liikkumavaraa, ja heidän sanansa on viimeinen
Ehkä jonkun pitäisi kertoa tämä myös AAHY:n puuhaväelle EU:sta puhumattakaan. MYSTINEN MOKKULA, TOIMINTA JA HAITTALEVYT Vaimennin itsessään on varsin yksinkertainen mekaaninen laite, jonka vaimennusteho perustuu purkautuvien palokaasujen virtauksen hidastumiseen. Tätä on perusteltu mm. MYSTINEN ÄÄNENVAIMENNIN VAIENNUT ÄÄNI TEKSTI JA KUVAT: MARKO TAMMELIN Puhuttaessa ampumaaseista voi sana äänenvaimennin vaikuttaa asiaan perehtymättömän korvaan elokuvista tutulta ja yleensä aina juuri rikollisten käyttämältä välineeltä. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole, vaan äänenvaimentimista on hyötyä muun muassa ampujan kuulon suojauksessa. 48 Olemme varmasti kaikki saaneet lukea että Ase- ja Arpajaishallintoyksikön virkamiehet kaavailevat äänenvaimentimista luvanvaraisia EU-direktiivin "mukaisesti". Kielletäänkö nyt siis virvoitusjuomapullot, putkiteippi, vesijohtoputket, kierretapit, poranterät ja muut koneistusvälineet. Yleensä tämä on toteutettu ns. sillä että "Niiden kaupallinen valmistaminen ja kauppa on kuitenkin vaimentimien mahdollisten rikollisten käyttötarkoitusten vuoksi katsottu aiheelliseksi saattaa direktiivillä valvonnan alaiseksi." Moniko rikollinen ostaa kaupallisesti valmistetun vaimentimen kun halvimmillaan vaimentimena toimii 1,5 litran virvoitusjuomapullo ja olisiko näin että "oikean" vaimentimen voi myös edelleen tehdä itse. Näissä on kuitenkin usein hieman liian iso reikä pienoiskiväärin vaimenninta varten. Edullisissa kaupallisissa pienoiskiväärin vaimentimissa käytetään myös muovisia sisäosia. Yksinkertaisimmillaan haittalevyt ovat vaimentimen ulkokuoreen kiinni hitsattuja korinalusprikkoja, joita saa autotarvikeliikkeistä ja rautakaupoista. Koska kestävän muovihaittalevypaketin tekeminen on kotikonWWW.REKYYLI.FI. Kielletään jopa näiden käytön opetus ammattikouluissamme. haittalevyillä, joilla asteittain hidastetaan kaasun virtausta
Luonnollisesti suurempi paineisissa aseissa materiaalin täytyy kestää huomattavasti enemmän ja siksi näihin tarkoitetuista vaimentimista ei muovia usein tapaa. VALMISTAMINEN Mikäli harrastajalla on käytössä metallisorvi sekä tarvittavat perustaidot, on esimerkiksi pienoiskiväärin äänenvaimentimen tekeminen helppoa. Tämä ei kuitenkaan ole yleinen käytäntö. Koska kirjoittajalla tai lehdellä ei ole mahdollisuutta tarkistaa harrastajan itse valmistamia vaimentimia, ei mahdollisista vaurioista henkilölle, aseelle yms. Mikäli kaikki on kunnossa, voidaan siirtyä testaamaan äänenvaimenninta ampumaradalle. Koska pienoiskivääri ja pienoispistooli ovat suhteellisen matalapaineisia ja purkautuvien palokaasujen määrä ei ole hirveän suuri, kestää vaimentimessa hieman heikompikin materiaali. Ampuma-aseiden äänenvaimentimissa on jopa käytetty öljyä tai geeliä tuomassa lisätehoa vaimennukseen. Jos kierrekappaleeseen tai päätylaippaan halutaan "olkapää" on myös huomioitava mitoitusvaiheessa. Yleisin kierre Euroopassa myynnissä olevissa pienoiskivääreissä ja pistooleissa on ½" UNF-hienokierre. Tämä kannattaakin varmistaa poraamalla itse valmistetun vaimentimen haittalevyjen keskireikää hieman suuremmaksi sorvissa. KOEAMMUNTA Ennen varsinaista ammuntaa tulee ehdottomasti varmistaa, että välilevyt ja päätyholkit ovat kiinni ja niiden keskitys piipunreikään on onnistunut. Itse valmistettua vaimenninta onkin hyvä verrata kaupalliseen vaimentimeen ennen siirtymistä kovapanosammuntaan, ja jos on vähänkin syytä epäillä sovitusta tai vaimentimen kestävyyttä, sitä ei tule käyttää. Kiinnityskappaleeseen on hyvä tehdä aloitusreikä ns. Vaimentimen sisäosat voidaan myös korvata äänenvaimennusvillalla, tällöin tosin joudutaan hieman tinkimään osumatarkkuudesta, sillä villa ottaa usein myös luotiin kiinni. MATERIAALIT JA KESTÄVYYS Äänenvaimentimia valmistetaan teräksestä, alumiinista ja jopa muovista. myöskään näin ollen oteta vastuuta. Haittalevyjen ja päätylaippojen kiinnitys on hyvä varmistaa esimerkiksi laakerilukitteella. Usein tämä käy helpoiten niin, että kappaleen pinnasta sorvataan ohut lastu pois. Samaa villaa käytetään esimerkiksi moottoripyörän äänenvaimentimissa. Itse tehty äänenvaimennin jossa sisäosat ovat alumiinia ja ulkovaippa rautaa. Kierteen teossa tarvittavia perusvälineitä. Vaimenninta valmistettaessa on tärkeää että kiinnityskierre ja haittalevyjen reiät tulevat samaan linjaan. Ase-ultran AU 22 vaimentimen haittalevyjä. Edullisessa äänenvaimentimessa käytetään usein muovista haittalevypakettia. stein hieman hankalampaa, päädytään yleensä valmistamaan haittalevyt metallista. Koska pienoiskiväärin luodin halkaisija on 0,22", eli 5,58mm, on haittalevyjen reiäksi valittava hieman tätä suurempi koko. Seuraavaksi kappaleeseen koneistetaan kierre irrottamatta kappaletta välillä. Turvallisia ja hiljaisia laukauksia. 49. Jos esimerkiksi halutaan sinistetty ulWWW.REKYYLI.FI kokuori, voidaan alumiinista tehdä sisäosat, jotka esimerkiksi prässätään ulkokuoren sisään. Mikäli haittalevyjen ja päätylaippojen kiinnitys tapahtuu prässäämällä, on tämä myös huomioitava mitoituksessa ja varsinkin haittalevyille on varattava riittävä paksuus tukevan kiinnityksen varmistamiseksi. Sopiva koko vaihtelee 6-8 mm välillä. keskitysterällä, jolloin varmistutaan siitä että reikä saadaan lähtemään suoraan. Tämän jälkeen kappaleeseen porataan läpireikä 5-8 mm terällä ja lopuksi ½" UNF-kierteen vaatimalla 11.5 mm terällä. Lisäksi kannattaa tehdä erillinen asetuskappale, jolla haittalevyt painetaan ulkokuoren sisään. Vaimentimen haittalevyt on myös mahdollista korvata äänenvaimennusvillalla. Haittalevyt voidaan tehdä irrotettavaksi paketiksi sekä ne voidaan hitsata tai prässätä ulkovaipan sisään. Ennen kiinnityskierteen tekemistä tulee myös varmistaa, että kappale on täysin pyöreä. Putken, eli ulkovaipan valinnan jälkeen tarvitaan sopiva aihio, joka on koneistettavissa ulkomitoiltaan niin, että se mahtuu ulkokuoren sisään ja että siihen saadaan tarvittavan pitkä kierre piippuun kiinnitystä varten. Kun kierrekappale on valmis, ryhdytään sovittamaan sitä jo valittuun ulkokuoreen. Vaimentimien yleisin valmistusmateriaali on alumiini, koska näin vaimentimesta saadaan kevyt. Valmistamisessa tarvitaan sopiva kierretappi, poranterät sekä tarvittavat materiaalit. Samalla tehdään haittalevyt ja etulaippa. Seuraavaksi tarvitaan sopiva putki, jonka sisään vaimenninta ryhdytään tekemään. Ensimmäiseksi vaimenninta suunnitellessa kannattaa miettiä mistä materiaalista ja miten vaimennin on tarkoitus tehdä
Näiden henkilöiden näkemykset ovat yleensä asiantuntevia ja he kykenevät näkemään myös mielenkiintonsa kohteen heikkoudet. Vain harvoin uudempiin asekonstruktioihin liittyy vahvoja tunnepohjaisia sidoksia. 50 On mielenkiintoista seurata näiden fanaatikoiden reaktioita silloin kun heidän kuultensa menee arvostelemaan esimerkiksi jonkin aataminaikuisen, mutta sotilastaustan omaavan kiväärin tai pistoolin mielekkyyttä nykyaikaan suhteutettuna. Tämä kaikki tapahtuisi siis vain ja ainoastaan mekaanisen laitteen ominaisuuksien kriittisestä arvioinnista. Suurin osa tunnesiteistä siis johtuu joko aseen historiallisesta viitekehyksestä joko metsästyskäytön tai sotilaskäytön saralla. Autopuolen vertaukset aseisiin nähden ovat varsin usein ontuvia, mutta tätä voisi verrata vaikkapa siihen, että joku arvioisi kriittisesti kuplavolkkaria suhteuttaen sen ominaisuuksia WWW.REKYYLI.FI. On taatusti olemassa niitä henkilöitä joiden mielestä juuri tämä (pitkin hampain ehkä myös myöhemmät versiot) edustavat sotilasaseiden ehdotonta huippua kaikilta ominaisuuksiltaan. Homma menee niin pitkälle naurettavuudessaan, että yleensä kriitikon arvostelu menee henkilökohtaisen parjaamisen puolelle. Tämä siis siinä vaiheessa kun vastapuolen argumentit loppuvat ja käännytään puolustustaisteluun oman rakkaan puolesta. Yleensä fundamentalistien reaktio näissä tilanteissa on se, että kriittisen kannan esittäjä saa välittömästi syytteen vääräuskoisuudesta ja kaikki kriitikon tämän jälkeen suustaan päästämä tulkitaan jumalanpilkkana. Toinen porukka on sitten joukko aivan oikeita asehistorian harrastajia, jotka kykenevät näkemään terästeokset mekaanisina laitteina. Sanoisin jopa, että hämmästyttävän paljon siihen nähden, että usein eripuraa herättää keskustelu tai keskusteluyritykset mekaanisista laitteista ja niiden ominaisuuksista. Tällöin ei suostuta hyväksymään sitä, että aseen mekaaniset ominaisuudet ovat kuitenkin aina arvioitavissa monesta eri näkökulmasta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jotkut suhtautuvat mekaniikkaan tunteellisesti ja kokevat tulevansa loukatuiksi jos heidän rakastamansa mekaanisen laitteen ominaisuuksia arvostellaan tai moititaan. Näille henkilöille tämän asetyypin kriittinen arvostelu olisi merkki tietämättömyydestä ja asiantuntemattomuudesta. Voisin hyvin kuvitella sen ryöpytyksen määrän johon jokin toimittajariepu joutuisi esimerkiksi siinä tilanteessa jos hän rohkenisi arvostella puolustusvoimien käyttämää RK-62:a. Osa töytäisyistä on ollut tahallisia keskustelunherättäjiä, mutta osa on tullut tehtyä tietämättään siis tietämättä sitä, että miten joku voi joihinkin teknisiin ja mekaanisiin laitteisiin suhtautua. FUNDAMENTALISMI Aseita harrastavat ovat kokonaisuudessaan siinä mielessä merkillinen porukka, että sen sisällä on kohtuullisen paljon fundamentalistisesti ja kiihkoilemalla asioihin suhtautuvia harrastajia. MILJOONALA ATIKKO ARTO MÄ ÄT TÄ Vuosien varrella olen tullut sohaisseeksi montaa erilaista tahoa ja asiaa. Ennen kaikkea kyseinen kritiikki nähtäisiin maanpuolustustahdon romuttamisyrityksenä ja kauaa ei tarvitsisi odotella, niin kritiikin kirjoittaja saisi huomata puoluekantansa tulleen pahimpien rääväsuiden osalta täysin väärinymmärretyksi. Luonnollisesti heilläkin on toisistaan poikkeavia näkemyksiä, mutta pääasiassa tämä porukka on kiinnostunut keräilytavarasta muista syistä kuin niiden "mekaanisesta ylivertaisuudesta" johtuen. Mielestäni tällaisissa tapauksissa on kysymys yleensä siitä, että asekonstruktioon liitetään perusteetta tunnearvoa sen historian tai oman aseen kanssa vietetyn historian kautta
Esimerkiksi kirkon kehitys laahaa oppiriitojen myötä muun maailman perässä ja voidaan perustellusti sanoa, että asemaailmalla on hieman samantyyppisiä ongelmia johtuen juuri samantyyppisistä sisäisistä ryhmittymistä. Uuden kehittämisen suhteen olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että tarkoituksena on hyvin usein ainoastaan tuotannon kustannuksien karsiminen ja yhtiöiden tuloksen parantaminen. Valitettavasti ei kovinkaan moni varsinkaan silloin kun on uhrannut valintaansa mittavan summan rahaa tai elänyt harhakuvitelmien varassa suuren osan elämästään. Fakta asemaailmassa on se, että asekonstruktiosta riippumatta vielä tähän päivään mennessä ei ole onnistuttu luomaan täydellistä mekaanista laitetta. Harrastajia kyseisellä autolla on toki vielä tänä päivänäkin, mutta uskoisin, että he eivät näkisi kyseisen auton tekniikan arvostelua yrityksenä ajaa alas yksityisautoilua. Pettymykset saattaisivat olla näissä tapauksissa liian karvaita ja tällöin on helpompi piiloutua uskonnollissävytteisen paatoksen taakse. Aikanaan asia saattoi olla niinkin, että osa auton toteutuksesta oli edistyksellistä, mutta tilanne on nykysilmin tarkasteltuna toinen. Asekirjoittajien näkemykset aseiden teknisen toteutuksen suhteen ovat varsin usein hyvin kriittisiä. Kuinka moni aseharrastaja on rehellisesti arvioinut käyttämiensä laitteiden mielekkyyttä ja toimivuutta ja ajatellut asioita niin pitkälle, että olisi kyennyt näkemään oman valintansa vahvuuksien lisäksi myös niiden heikkoudet. Tämä tarkoittaa myös sitä, että nämä käsitykset on varsin usein jätetty käsittelemättä vastaanottajapäässä ja otettu käyttöön sellaisenaan. Toiset haluavat muuttaa asetta itselleen sopivaksi ja toiset haluavat aseen olevan alkuperäisessä kuosissaan. Toiset pitävät irtolippaista ja toiset eivät voi sietää niitä. Kehitys menee eteenpäin parhaiten silloin kun asioihin osataan suhtautua järjellä. Toiset pitävät kontrolloidusta syötöstä ja toiset push-feedistä. On esimerkiksi mahdollista suhtautua kriittisesti joihinkin aseen ominaisuuksiin pitäen silti asekokonaisuudesta. Makuja siis löytyy joka lähtöön. Uusinta ei taas voi moittia koska niissä on monesti "parannettu vanhoja vikoja" repäisemällä yksi parannettu ominaisuus esille ja piilottamalla konstruktion muut mahdolliset huonot puolet. nykyaikaan. On kuitenkin mahdollista arvioida aina kulloisenkin valinnan teknisen toteutuksen mielekkyys. Jos jossain yleisesti hyväksytyssä, mutta omasta mielestä järjettömän tuntuisessa asiassa näkee järkeä, niin niinhän se sitten on eikä asiassa tarvitse tällöin luottaa kenenkään muun totuuteen. Tätä ajatusta pyritään kuitenkin tehokkaasti lyttäämään perustellen ajatusta siten, että tämäntyyppistä työkalua ei tarvita kun klassiset tuplakiväärit ja Mauser Magnum on jo keksitty. WWW.REKYYLI.FI YKSI FAKTA ASEMAAILMASSA ON SE, ETTÄ ASEKONSTRUKTIOSTA RIIPPUMATTA VIELÄ TÄHÄN PÄIVÄÄN MENNESSÄ EI OLE ONNISTUTTU LUOMAAN TÄYDELLISTÄ MEKAANISTA LAITETTA. Laahaavat käsitykset erilaisista mekaanisista laitteista perustuvat varsin usein siihen mitä joku on jossain sanonut tai kirjoittanut. Mielestäni tällä hetkellä asemaailmaa vaivaa se ongelma, että uusiin ja vanhoihin teknisiin ratkaisuihin ei osata suhtautua asiallisesti saati sitten rationaalisesti. Joskus sopivan kokonaisuuden löytäminen on vaikeaa ja toisinaan palat loksahtavat kohdalleen helpommin. Tämä ei ole kerta kaikkiaan edes mahdollista, koska täydellisyys ja paremmuus ovat täysin määrittelyasioita, eikä kysymyksessä ole missään nimessä asia johon olisi olemassa pelkästään selkeän oikeita ja vääriä vastauksia silloin kun kysymyksessä on toimiva laite. Sen sijaan on aivan typerää puolustella näitä heikkouksia vain sen vuoksi, että ne sattuvat olemaan mieleisessä aseessa. Tähän osasyynä on se, että kirjoittajat vertaavat erilaisia toteutuksia aina mielessään johonkin muuhun toteutustapaan, jota he omasta mielestään pitävät parempana. Toiset haluavat ampua SRA:ta virka-aseilla ja toiset haluavat ampua sitä kilpa-aseilla. Olen kuullut monen suusta, että nykyaikana kun siihen olisi kaikki mahdollisuudet, tulisi esimerkiksi vaarallisen suurriistan pyyntiin kehittää oikeasti luotettava ja varma työkalu joka olisi selkeän käyttökelpoinen ja jonka luotettavuus ei perustuisi nykymittapuun mukaan kalliiseen käsityön määrään. Tämän vuoksi meille on myös tarjolla useita vaihtoehtoja täyttämään ne vaatimukset joita me kaikki eri käyttötarkoituksissa aseille asetamme. Kriittistä suhtautumista asioihin ei kannata ymmärtää väärin. Toisaalta kannattaa myös punnita sitä, että onko jokin järkisyy tunteisiin perustuva vai onko se oikea järkisyy. Tätä kutsutaan yleisesti kehityksen jarruttamiseksi ja tosiasioiden tunnustamisen vaikeudeksi. Toisille tämä ei vain mene jakeluun ja he yksinkertaisesti kieltäytyvät ottamasta kuuleviin korviinsa soimauksia rakkaastaan. 51. Kaikkien mekaanisten laitteiden kaikki ominaisuudet on toteutettavissa usealla eri tavalla ja voidaan sanoa, että loppujen lopuksi toteutus perustuu aina arviointiin ja sopivien kompromissien löytämiseen. Suosittelisin kaikille selkeää itsetutkiskelua sen suhteen, että suhtautuuko aseasioihin järjellä vai tunteella. Aseita voidaan arvioida monella eri tapaa. Kaikki arvioinnit siis tehdään jostain lähtökohdasta ja onkin lähinnä tarkastelutavasta kiinni, että minkälaisen arvion laite aina milloinkin saa. Vanhan kehittäminen kaatuu taas siihen, että sen kanssa toimivien on oltava turhan tarkkana sen suhteen, että he eivät tulisi tehneeksi pyhäinhäväistystä kun he eivät tyhmyyttään huomaa huonontavansa "parhainta, tarkinta ja varmatoimisinta". Silmien ja korvien ummistaminen toimii itsepetoksessa hyvin samoin kuin vahva itsesuggestio. Aseet ovat aina konstruktioina sellaisia, että ne ovat parannettavissa ja kaikki välineet voidaan tehdä paremmin tai sopivammiksi aina kulloiseenkin käyttötarkoitukseen. Ne voidaan mm. Tällöin kysymykseen eivät tule normaalitilanteessa eteen tulevat kysymykset kuten hinta ja hinnan ja laadun suhde. Tulee kuitenkin aina muistaa se, että toimittaja ei ole välttämättä aseen potentiaalinen ostaja ja tällöin hän ei myöskään arvioi tuotteita ostajan ominaisuudessa vaan lähinnä puhtaan tekniseltä kannalta. Meillä kaikilla on oma näkemys aseiden hyvistä ja huonoista puolista. Samoin arvioitavana eivät ole joidenkin teknisten toteutusten vaihtoehdot eikä toisaalta niiden mielekkyys. Toisinaan tämä näkyy tekstistä ja toisinaan ei, mutta joka tapauksessa nämä asiat saattavat saada huomattavan suuren painoarvon artikkelin sävyä ajatellen. arvioida asehistoriallisen jäljen mukaan, aikansa sotilasaseina, metsästysaseina tai verraten niitä entisiin tai nykyisiin ratkaisuihin
Aiheenamme on siten supistaminen. 52 WWW.REKYYLI.FI. LATAUSKOULU, OSA 6 HYLSYN SUPISTAMINEN TEKSTI: TERO KUITUNEN Edellisessä Latauskoulun osassa kerroimme näkemyksiämme hylsyjen ennakkovalmistelusta. Nyt keskitymme seuraavaan vaiheeseen, jossa hylsy palautetaan tarvittavilta osin alkuperäisiin mittoihin ja valmistellaan se muuntumaan jälleen uudeksi patruunaksi
Ensinnäkin hylsy muokkautuu minimimäärän, joten se kestää useampia latauskertoja. Oikealla on kokosupistettu hylsy, eli hylsy on palautettu tehdasmittoihinsa myös rungon ja olkapään osalta. Hylsyt täyssupistetaan, eli seinämiä puristetaan kasaan koko hylsyn mitalta. Luonnollisestikaan hylsyn kantaosan vahvikkeen kohdalta supistusta ei edes yritetä tehdä, eikä asiaa tarvitse edes huomioida, koska holkit on mitoitettu toimimaan oikein perusasetuksella. Kun luoti etenee piipussa ja lopulta poistuu piipun suulta, paine laskee. Päätökseen vaikuttavat hylsytyyppi sekä patruunalle asetettavat tavoitteet. yksinkertaista, koska supistusvaihtoehtoja on vain yksi. Tämä ei kuitenkaan ole mikään absoluuttinen määre, valmistajien sekä hylsyerien välillä on useimmiten pieniä eroja. Ennen ampumista hylsy on ollut jonkin verran pienempi, eli ns. Tällöin myös hylsyä laajentava voima häviää, ja hylsy kutistuu aavistuksen irroten näin patruunapesän seinämistä. Kyseisen aseen pesä on ilmeisen tiukka, koska supistamisen merkit ovat tuskin silmin havaittavissa. SUORASEINÄISET HYLSYT Revolverit ja pistoolit käyttävät tavallisesti suoraseinäisiä hylsyjä, mutta toki niitä löytyy myös kiväärikaliipereissa. Messinki on hieno materiaali. Jos hylsy alkaa jumiutumaan pesään, ollaan ylitetty kyseisen kaliiperin hylsyn sietoraja. Hylsyn runko ja olkapää ovat ampumisen jäljiltä. Kara tekee työnsä viimeisenä. Sitä käytetään yleisesti ampumaaseiden hylsyissä, koska messinkiä voidaan muovata suhteellisen helposti erilaisiin muotoihin ja koska sillä on runsaasti edullisia ominaisuuksia. Suoraseinäisten hylsyjen lataaminen on tältä osin WWW.REKYYLI.FI 53. Suoraseinäiset hylsyt poikkeavat kaulallisista myös siinä, että niiden supistusholkissa ei ole laajennuskaraa. Keskimmäinen on kaulasupistettu, eli vain kaulan suora osa on käsitelty supistusholkilla. Kaulasupistusholkissa supistetaan nimensä mukaisesti vain hylsyn kaulaa, joten rungossa on väljää. Vasemmalla on kaulan puoliväliin supistettu hylsy. Tärkein Sisäosan säätö Kaulan supistus Laajennuskara (voi sijaita eri osissa) Rungon supistus Supistusholkki koostuu rungosta sekä nallinpoistopiikistä, jonka varressa on laajennuskara. Painetta on tavallisesti niin paljon, että äärimmilleen laajentunut hylsy takertuu hetkellisesti patruunapesän seinämiin ja näin sekä tiivistää sulun että ottaa pienen osan sulkuun kohdistuvasta voimasta kannettavakseen. Tämä palautuminen on tarpeen, jotta hylsyn ulosveto mahdollistuu. Tätä ominaisuutta tarvitaan, kun hylsy supistetaan. PALAUTUU, MUTTEI TÄYSIN Vaikka aihetta on jo käsitelty aiemmin, otamme lyhyen tietoiskun syistä, miksi hylsy on tarpeen supistaa. Nyt jälleenlataaja tekee päätöksen siitä, kuinka voimakkaasti hylsyä muokataan. Täyssupistuskolkissa runko-osan sisälle on kalvettu hylsyä vastaava muoto, joka vaikuttaa kaikkiin hylsyn osiin. Hylsy ei kuitenkaan palaudu täysin, vaan se jää osittain laajentuneeseen tilaan. tehdasmitoissaan. Eräs ylilatauksen varoitusmerkeistä onkin juuri tämän palautumisen puuttuminen. Hylsyn runko-osa on nyt pesän mitoissa, joten vain kaula supistetaan, jotta uusi luoti saadaan pysymään siinä paikoillaan. Syitä tähän on useampia. Se on mukana, koska siinä on oivallisesti nähtävissä se, kuinka supistaminen "siirtää" hylsyn metallia. Kupru on saatu aikaiseksi jättämällä hylsyn suun avarruskara pois. Holkki on siten yksinkertaisempi, mutta vastapainona on tarve käyttää ylimääräistä hylsynsuun laajennusholkkia. Kun hylsy supistuu runko-osan vaikutuksesta, on laajennuskara odottamassa vuoroaan hylsyn sisällä. Erityisen tärkeä on sen kyky palautua alkuperäiseen muotoonsa. Kun hylsy vedetään ulos holkista, kara laajentaa kaulan oikeaan mittaan ja mahdollisesti myös vetää sen suoraksi. Nallinpoistopiikin säätö Lukitus Olkapään supistus PULLONKAULAHYLSYT Perinteisenä nyrkkisääntönä on, että samalla aseella ammuttuja kaulallisia hylsyjä ei tarvitse täyseli kokosupistaa, vaan niille riittää kaulasupistus. Menettely säästää myös työtä hylsyn trimmaamisessa, koska kokosupistuksen aiheuttama messingin edestakainen muokkaantuminen saa hylsyn venymään voimakkaammin. Kun hylsy ammutaan, ruutikaasujen paine runnoo sen patruunapesän täyteiseksi. Jos kara olisi ollut paikallaan, se olisi vetänyt kaulan suoraksi. Nämä ominaisuudet tekevät messingistä myös jälleenlataajan kannalta erinomaisen hienon metalliseoksen
Ilmiötä voidaan torjua suuosan hehkutuksella, jolla messinki pehmitetään kestämään muokkaamista. Niinpä aseen patruunapesä saisi olla CIP-rajojen alakantissa, tietyissä kaliipereissa jopa tiukempikin. Käytännössä hylsyä pitää pyrkiä muokkaaman mahdollisimman vähän. Kaulasupistuksella on kuitenkin varjopuolensa. peruste kaulasupistukselle on kuitenkin parempi tarkkuus, koska tällöin luoti keskittyy tarkemmin piipun keskilinjalle. Venyminen näkyy lopulta ulospäin, eli venymäkohtaan kuroituu rengas. Ainoastaan niippauksen yhdenmukaisuus voi sitä vaatia, mutta se onkin jo seuraavien osien aihepiiriä. 54 Jos on syytä epäillä, esimerkiksi hylsyn pituuden kasvamisen vuoksi, että hylsy on venynyt, voidaan asiaa tutkia rautalankakoukulla. Kansankielellä ilmaistuna hylsy "supistuu". Pelkällä kaulasupistuksella tällaisesta hylsystä valmistettu patruuna on siten aavistuksen toispuoleinen ja nyt tarkkuus on kiinni sattumasta. Runko-osaltaan supistamaton patruuna on paksumpi, joten sen syöttövarmuus on heikompi. Jos aseen sulkuväli on liian pitkä, hylsy luonnollisesti venähtää tarjolla olevan tilan täyteiseksi. Ei ole myöskään mitenkään poikkeuksellista, että patruunapesässä on suoranaista vikaa. Halkeaminen tapahtuu tyypillisesti suuosasta, jota muokataan eniten. Käytännössä suoraseinäisiä hylsyjä joudutaan kuitenkin harvemmin trimmaamaan, jos patruunapesä on edes likimain normaali. Koukun kärkeä vedetään pitkin hylsyn sisäpintaa, jolloin kuroumakohta tuntuu kynnyksenä. Pullonkaulahylsyn supistamisessa tapahtumaketju on monimutkaisempi. Molemmissa supistustavoissa hylsyn suu saa lopuksi käsittelyn avarruskaralta eli kaulaosaa laajennetaan takaisin suuremmaksi. Mutta mitä tässä kohtaamisessa itse asiassa tapahtuu. Kerran muotopuoleksi runnoutuneen WWW.REKYYLI.FI. En ole aivan varma, onko kysymyksessä tämä ilmiö, mutta jostain syystä muutamat suomalaiset kasaampujat ovat jälleen kokeilemassa tulostensa parantamista kokosupistamalla hylsynsä. Patruunapesä voi olla myös vinossa tai epäkeskeinen suhteessa piipun reikään. Edellä mainittu tarkkuusetu menetetään, jos aseessa on vikaa. Mitä suurempi muokkaus tehdään, sitä suurempi venymäkin on. Erilaisista työstö- ja materiaalivirheistä on usein merkkinä hylsyn epäsymmetrinen pullahtaminen. Jotta tämä olisi ensinkään mahdollista, tulisia aseen patruunapesän ja sulkuvälin olla mitoissaan. Pahimmillaan hylsy katkeaa. MITÄ SUPISTUKSESSA TAPAHTUU? Kun hylsymessinki ja teräksestä valmistettu supistusholkki kohtaavat, pehmeämpi materiaali väistyy. Niinpä toimintavarmuutta arvostavat lataajat käyttävät tavallisesti kokosupistusta. Kaikkia hylsyjä ei kannata ladata, mutta on myös niin, että tietyillä aseilla ammuttuja hylsyjä ei kannata kierrättää. Kokosupistuksessa kaulan lisäksi puristetaan kasaan myös hylsyn runkoa sekä työnnetään hylsyn hartiaa taaksepäin. Pahimmillaan ammuttu hylsy voi jopa jumiutua pesään. CIP-toleranssin ylärajalla oleva patruunapesä on tietyissä kaliipereissa melkoinen horoke ja hylsyt venyvät niin pahoin, että ne ovat entisiä jo ensimmäisellä laukauksella. Alimittainen hylsy kun pääsee klappaamaan ja jää aina hiukan vinoon. Esimerkiksi jos piipun ja patruunapesän linjaus eivät ole kohdallaan ja ammuttaessa hylsyn kaula kääntyy aavistuksen toispuoleiseksi. Ei siten ole vaikea ymmärtää, että supistamisen seurauksena hylsy venyy. Pelkkä kaulasupistus puristaa vain hylsyn suuosan pienemmäksi, jolloin venyminen on vähäistä. Aiheeseen palataan myöhemmin latauskoulussa. HUOMIOITAVIA SEIKKOJA Jos hylsyjen käyttöikää halutaan kasvattaa, on siihen muutamia keinoja. Kun tämä turpoamis-supistuslaajennus-(niippaus) -ketju toistetaan riittävän monta kertaa on hylsyn messinki kovettunut niin pahoin, että hylsy halkeaa. Jos patruunapesä on kunnossa, runko-osan muokkaus on maltillinen, eikä hartiakaan liiku paljoa. Suoraseinäisissä hylsyissä muutos on helposti ymmärrettävissä, putkesta (=hylsy) puristetaan pienempi putki. Heille, joille äärimmäinen tarkkuus on sivuseikka, tarjoaa kaulasupistus myös oman ongelmansa. Jälleenlatausta ajatellen hylsyistä muotopuolia tekevä ase on huono lähtökohta. Jos patruuna asettuu väärään asentoon kertautuu pesän vinous ja luoti tuskin päätyy samaan pisteeseen kuin siinä tapauksessa, että patruuna asettuisi samaan asentoon kuin ensimmäisellä kerralla
Lommot ovat seurausta siitä, että rasva on nestettä, joka ei puristu kasaan. Onko naarmulla merkitystä aseen kulumiseen on epävarmaa, mutta jokainen ampunee mieluummin vasemmalla olevalla verrokkipatruunalla. 55. Suoraseinäiset hylsyt ovat tässä suhteessa edullisia, koska niiden taipumis jumiutua holkkiin on pienempi. Toinen tyypillinen ilmiö on ylisupistus, joka lyhentää hylsyn käyttöikää merkittävästi. On sanomattakin selvää, että syntyvän patruunan tarkkuus on heikko. Ennen kuin nakkaa tällaisella supistusholkilla vesilintua, kannattaa tutkailla, josko vika olisikin liian paksussa laajennuskarassa. Erityisesti vanhoilla sotilaskivääreillä nallirikko voi purkaa paineet aseen rakennetta myöten ampujan silmään. Tuloksena on kohtuutonta sotkua sekä lommoisia hylsyjä. Ilmiö ei kuitenkaan tuhoa hylsyjä käyttökelvottomiksi, vaan ammuttaessa lommo oikeaa. Vanhojen patruunoiden hylsyt ovat usein haurastuneet, joten niiden ammuskelua esimerkiksi hylsyjen saamiseksi ei voi suositella. Supistusrasvaa annosteltaessa liika on liikaa. Pienemmällä kanavalla pyritään siis suojaamaan ampujaa. Hylsyissä on suuria eroja sekä materiaalin, seinämävahvuuden että muun mitoituksen suhteen. Jos se osoittautuu syylliseksi, on ongelma mahdollista korjata kotikonsteinkin, ohentamalla karaa. Hylsymerkeillä ja -erillä on siis suuria eroja Jälleenlataajan kannattaa tiedostaa tämä jo taloudellisistakin syistä, kun hän hankkii tehdaspatruunoita jälleenlatausta ajatellen. hylsyn palauttaminen käyttökelpoiseksi on usein mahdotonta. Jälleenlataajalle kyseessä on harmillinen asia, joka Sakon hylsyjä käytettäessä pakottaa ohentamaan piikkiä. HOLKIT KÄYTÖN MUKAAN Jos patruunoita on tarkoitus ladata paljon, on syytä hankkia kovametalliset holkit, joita käyttäessä hylsyjä ei tarvitse rasvata. Tavanomainen piikki ei yksinkertaisesti mahdu liekkikanavaan. Vaikka hylsy kestäisi tehdaslatauksen, vuosikymmenten hammas on vaikuttanut metalliin ja uudet hylsyt ovat varmempi valinta kestämään jälleenlatauksen rasitukset. Messinkihylsyn suu kovettuu toistuvan supistamisen ja laajentamisen seurauksena. On syytä muistaa, että ase ei aina ole ongelmien syy. Tietyt hylsymerkit kestävät laajentamisen lisäksi useita latauskertoja, osa ratkeaa jo laajennusvaiheessa. Joskus ongelmana eivät ole ase tai holkit, vaan hylsyt. Supistusholkki on naarmuuntunut likaisten hylsyjen ja muun väärinkäytön seurauksena ja sillä supistettuihin hylsyihin tulee nyt vastaavasti naarmuja. Kuvan hylsyt ovat alunperin olleet .30-kaliiperisia, mutta ne on ammuttu kaliiperiin .400. Ja vaikka hylsystä vielä saataisiinkin kalua, on seurauksena heikentynyt tarkkuus ja lyhentynyt hylsyjen elinkaari. Hylsyjen rasvaamisessa on monta tapaa ja myös erilaisia rasvoja on tarjolla paljon. Oikeanpuoleinen .38 SPL-patruuna on ladattu välinpitämättömän lataajan holkeilla. Myös latausholkeissa ja erityisesti supistusholkeissa esiintyy epäkurantteja yksilöitä. Viallisia yksilöitä esiintyy kaikissa merkeissä, joten täysin varmaa valintaa ei ole. Tavallisimmin holkki ei supista hylsyä tarpeeksi, jotta luoti pysyisi jämäkästi paikoillaan. Tällaiset hylsyerät on syytä hylätä. Katkenneen 7,52x53R-hylsyn kantaosassa pääsemme näkemään, miksi juuri Sakon valmistamien kyseisen kaliiperin hylsyjen kanssa katkotaan jatkuvasti nallinpoistopiikkejä. Holkki voi olla myös täysin kelvoton, eli supistettaessa se esimerkiksi siirtää hylsyn kaulaa sivulle tai vinoon. Supistusholkeissa on muutamia tavallisia vikoja. Syyksi järjestelylle Sako on ilmoittanut turvallisuuden lisäämisen. laatumerkeillä kynnys hyvään palveluun holkin korvaamisen suhteen on pienempi. Pullonkaulahylsyjä ladattaessa rasvaaminen on viisasta holkkien materiaalista riippumatta. Vastaan on WWW.REKYYLI.FI tullut supistusholkeja, jotka saavat patruunan muistuttamaan vanhanaikaista Coca Cola -pulloa. Kun hylsy painetaan holkkiin, nestepaine aiheuttaa lommoja tyypillisesti juuri olkapäähän. Kuitenkin hinnan kasvaessa virheellisten kappaleiden osuus on pienempi ja ns. Joskus käykin niin, että hylsy menettää jo alkuunsa kyvyn palautua, jolloin se ei reagoi normaalisti supistamiseen
Kaikille tuttu ilmiö ovat lasten hyrrät, jotka pyöriessään pysyvät pystyssä kärkensä varassa. RAUTALANKA on palsta, jolla valotamme aina yhtä ampuma-aseisiin tai ampumaharrastukseen liittyvää perusasiaa. RIHLAUS TEKSTI: TERO KUITUNEN Rekyylin toimituskunta koostuu pitkän linjan aseharrastajista, joilta löytyy melkoinen määrä tietämystä harrastuksen eri osa-alueista. Ja perustiedothan ovat kaikille tuttuja. Tällä tarkoitetaan piipun sisäpintaan tehtyä muotoa, joka saa piipun läpi kulkevan luodin pyörimään pituusakselinsa ympäri. Kulmikas muoto kiertyy tavallista rihlausta vastaavasti ja aiheuttaa luodin pyörimisen. Rihlaus koostuu tavallisesti "palkeista" ja "urista", joita voi olla hyvinkin vaihtelevia lukumääriä käyttötarkoituksesta ja kaliiperista riippuen. Urien eli "rihlan pohjien" kohdalta mitattu piipun sisäläpimitta, eli isokaliiperi, on likimain sama kuin on luodin halkaisija. Kun rihlaus antaa luodille kiertoliikkeen, keskipakoisvoima vakauttaa luodin. Luodeissa ei tavallisesti ole vakauttavia ominaisuuksia kuten pyrstöä, joten ilman pituusakselin ympäri tapahtuvaa kiertoliikettä luoti lentäisi minne sattuu. Nyt onkin aika aloittaa artikkelisarja, joka vastaa erääseen usein esitettyyn toiveeseen. Miksi luodin pitää pyöriä. Palkkien kohdalta (pikkukaliiperi) piippu on ahtaampi, koska ajatuksena on, että kun luoti kulkee piipun läpi, palkit uppoavat luodin kylkiin ja ryhtyvät kääntämään sitä pyörivään liikkeeseen. Siinä rihlat ovat pieniä ja niitä on lukumäärällisesti paljon. Luodin lento- asento olisi täysin sattumanvaraisesti vaihteleva, jolloin ilmanvastus kääntelisi sitä aivan yhtä sattumanvaraisesti eri suuntiin. Ensimmäinen rautalankamalli väännetään rihlauksesta. KIERRETTÄ KUULAAN Lähes jokaisessa luotiaseisiin liittyvässä jutussamme sivutaan rihlausta. Ns. Mikrorihlaus on tavallisen palkkirihlauksen erikoismuoto. RAUTALANK A Rekyyliä tehdään lukijoille ja olemme pyrkineet aina reagoimaan lukijoiden esittämiin toiveisiin lehtemme sisällön suhteen. Tämä oletus kuulemani mukaan näkyy myös artikkeleissamme, eikä harrastuksensa alkuvaiheissa oleva lukija ilmeisestikään aina ymmärrä kaikkea erityisesti teknisistä aiheista. Kun heidän kanssaan on jatkuvasti tekemisissä, syntyy helposti kuva, että oikeastaan kaikki aseisiin liittyvät tekniset asiat ovat niin sanottua perustietoa. Koska emme näe järkeväksi, että ryhtyisimme jokaisella kerralla selostamaan "perusasioita" artikkeleissamme, päätimme ryhtyä 56 toteuttamaan tätä palstaa. Jos tavallisesti tyypillinen palkkien lukumäärä on 68 kappaletta, mikrorihlatussa piipussa rihlaus koostuu esimerkiksi 12 pienestä kohoumasta. Polygonaalirihlausta käytetään mm. WWW.REKYYLI.FI. Lyhyesti sanottuna: jotta luoti lentäisi tarkasti haluttuun suuntaan. polygonaalirihlauksessa piipun reikä on muodoltaan monikulmio
Jos nousuksi on ilmoitettu esimerkiksi 1/10", rihlaus kiertää piipussa kierroksen 10 tuuman (254 mm) matkalla. Painavat luodit ovat kuitenkin tavallisesti myös pitkiä, joten paino toimii melko hyvänä indikaattorina. Nyrkkisääntönä on, että suurissa kaliipereissa voidaan käyttää suurempia palkkeja, koska piipun läpimitta antaa siihen mahdollisuuden. Tavallisesti tarkkuusaseissa ylimeno on lyhyt, jotta luodin vapaa lento olisi mahdollisimman lyhyt. Rihlaus pureutuu luodin kylkiin muodostaen "ohjausurat". Syynä tähän esimerkiksi metsästysaseiden kohdalla on se, että suuremmissa palkeissa on enemmän kulumisvaraa ennen kuin piippu on ammuttu loppuun. palveluspistooleissa ja sen etuna pidetään parempaa kestävyyttä ja se myös likaantuu vähemmän. Käytännössä asiaan vaikuttaa suuresti myös aseella ammuttavat luodit sekä aseen käyttötarkoitus. Lisäksi luodin muodolla on merkitystä, koska ballistisesti epäedullinen luoti hidastuu nopeam- Rihlaus alkaa ylimenosta eli ylimenokartiosta. Luodin kulkiessa piipussa eteenpäin rihlaus pakottaa luodin pyörimisliikkeeseen. 57. Usein ajatellaan, että asiaan vaikuttaa pelkästään luodin paino, mutta näin asia ei ole. Kuvan revolverissa ylimeno näkyy pienennä viisteenä, mutta se voi aseesta ja käyttötarkoituksesta riippuen hyvinkin vaihteleva. (Laskukaava: nopeus, m/s jaettuna nousulla, m.) Rihlannoususta puhutaan paljon, koska sillä on suuri vaikutus aseeseen sopivaan luotivalikoimaan. Pitkäkin luoti voidaan saada vakautumaan, jos sille voidaan antaa reilummin vauhtia ja samalla vakauttavaa kiertonopeutta. Luodin pituudesta ja rihlannoususta ei kuitenkaan voida vetää lopullista johtopäätöstä, koska myös luodin lentonopeus vaikuttaa kierrosnopeuteen. Aseisiin, joissa rihlauksen suun kolhiminen on mahdollista, on tavallisesti tehty jonkinlainen suojaava upotus (vasemmalla). Jotta nousun merkitys luodin pyörimisnopeuteen kirkastuu, otetaan esimerkki: jos lähtönopeus on 800 m/s, on luodin WWW.REKYYLI.FI pyörimisnopeus 10 tuuman nousulla 3150 kierrosta sekunnissa. Tämä ilmiö on noussut merkittävämmäksi kuparista ja muista kevyistä materiaaleista valmistettujen massiiviluotien vuoksi. Pieni kompromissi siis jälleen, parhaasta tarkkuudesta tingitään aavistus, jotta piipulle saadaan enemmän käyttöikää. Rihlauksia on erilaisia ja niiden päättely piipun suullakin vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi kasa-ampujat käyttävät tällaisia piippuja, koska tarkkuus menee kaiken muun edelle. Oikealla on AR15-tyyppisen aseen piippu, jonka suojana on tavallisesti esimerkiksi liekinsammutin ja siksi upotusta ei ole tehty. MYSTINEN RIHLANNOUSU Aiheeseen liittyy olennaisena osana rihlannousu, joka vaatinee myös selvennystä. Nyrkkisääntönä on: mitä pidempi luoti on suhteessa kaliiperiin, sitä jyrkemmän nousun, eli suuremman kierrosnopeuden se vaatii vakautuakseen. Ylimenon tehtävä on "ohjata" luoti piippuun ja rihlauksen otteeseen. Jos taas tavoitellaan mahdollisimman hyvää tarkkuutta vaippaluodeilla, valitaan yleensä maltillisen kokoinen rihlaus, jotta luoti muokkautuisi mahdollisimman vähän piippuaikana. Jos on tarkoitus ampua lyijyluoteja, ovat kookkaat palkit paikoillaan, koska pehmeästä luodista on syytä saada tukeva ote. Nousulla tarkoitetaan rihlauksen jyrkkyyttä, eli sitä matkaa, jolla rihlat kiertävät kokonaisen kierroksen. Heikkoutena on ongelmat pehmeiden luotien kanssa, polygonaali kun ei välttämättä saa kunnollista otetta tällaisesta luodista. MIKSI RIHLAPALKKIEN KOKO VAIHTELEE? Rihlapalkkien kokoon vaikuttavat useat seikat. Sukkapuikkomaisen pitkulainen luoti vaatii suuremmat vakauttavat voimat, jotta se ei sorru lentoaikana radaltaan. Jos nousu on 1/12", kierrosnopeus on 2625. Suuret palkit muokkaavat siis luotia enemmän ja heikentävät osuntaa, mutta niitä käytetään silti yleisesti
Ääritilanteissa myös vaippaluoti saa siipeensä jyrkän rihlannousun aiheuttaman keskipakoisvoiman kynsissä. Tästä syystä piipun suu on tavallisesti upotettu, jolloin ympäröivä piipputeräs suojaa kriittisintä osaa kolhuilta. Luodilla on oma massansa ja sillä olisi siten "tahto" mennä putkesta läpi alkuperäisessä asennossaan. Oheisten kaavakuvien avulla on helppo nähdä, kuinka paljon vähemmän tilaa luodin ja piipun seinämän väliin jää, kun kulmia on kahdeksan kuuden sijaan. Tavallisesti luoti kuitenkin kestää tarpeettomankin jyrkän nousun aiheuttamat rasitukset, eikä edellä mainitulle tule antaa liikaa painoa. Törmätessään jyrkkänousuisiin rihlapalkkeihin luodin rakenne antaa tavallista enemmän periksi ja pahimmillaan palkit jopa "auraavat" luodista lyijyä. Ilmiö voimistuu luodin läpimitan kasvaessa ja siksi suuremmissa kaliipereissa kulmia on tavallisesti enemmän. min ja menettää samalla nopeammin kierrosnopeutta. Oikealla "realistinen" polygonaalirihlaus, tässä tapauksessa kahdeksankulmaisena. Syy tähän on yksinkertainen, virheet vaikuttavat luodin asentoon ja pahimmillaan esimerkiksi epäsymmetrisen piipun reiän vuoksi, luoti lähtee matkalleen vinossa. Kulmien oikealla muotoilulla vähennetään merkittävästi ohipuhallusta. Polygonaalirihlauksessa kulmien lukumäärällä on välliä. Liiallisen pyörimisnopeuden saanut luoti ei käyttäydy lentoradallaan ideaalisti, vaan lentonopeuden hidastuessa liiallinen pyöriminen pitää sen vä- kisin alkuperäisen lentoradan suuntaisena, vaikka tarkkuuden kannalta luodin tulisi kaartaa radallaan kärki edellä. Sotilaspuolelta tuttu ajatus taas on se, että nousu räätälöidään jollekin tietylle ampumatarvikkeelle. KRUUNAUS -- VIIMEINEN SILAUS Tarkkuuden kannalta tärkein osuus piipussa on sen suu, eli se osa piippua joka on viimeisenä kosketuksessa luotiin ja saattaa sen matkalleen kohti maalia. Periaatteessa rakenteellisen kestävyytensä äärirajoille puskettu luoti saattaa jopa hajota poistuessaan piipusta. RAUTALANK A Hylsyn olkapää Hylsyn kaula Rihlan pohja Rihlapalkki Patruunapesä Hylsyn runko Ylimeno Kruunaus Vasemmalla perinteinen palkkirihlaus, jossa on kahdeksan rihlapalkkia. Pidemmille matkoille ammuttuna hidastuvuudella onkin suuri merkitys, koska nopeuden laskiessa liiaksi luoti ei enää olekaan vakaa. SOPIVA NOUSU? Jos luoti vaatii vakautuakseen riittävän kierrosnopeuden, niin miksi kaikissa aseissa ei käytetä hyvin jyrkkää nousua. Pehmeähkö lyijyluoti joutuu jyrkässä nousussa kovemmalle rasitukselle ja suurempia laukausmääriä ammuttaessa ilmenee joskus myös 58 lyijyttymistä. Varsinaiseksi ongelmaksi jää niin sanottu ylivakautuminen. Piipun suulla olevat valmistusvirheet tai kolhut vaikut- tavat siten erityisen huonontavasti tarkkuuteen. Jos jokin aseisiin tai ampumaharrastukseen liittyvä asia on jäänyt epäselväksi ja haluaisit siihen selvennystä, kerro se meille sähköpostitse: toimitus@rekyyli.fi WWW.REKYYLI.FI. Siten olisi edullista käyttää jyrkempää nousua. Aseissa nousut ovat siviilipuolella kompromisseja, joilla vakautuu mahdollisimman hyvin käyttötarkoitukseen sopiva luotivalikoima. Luodin jälkeen piipusta purkautuu suurella nopeudella palokaasuja, jotka tällaisessa tilanteessa puskevat luodin perää sivulle jokaisen ymmärtämillä seurauksilla. Viimeistelyllä pyritään myös tekemään reiästä mahdollisimman symmetrinen ja poistamaan valmistusvaiheessa syntyneet purseet ja muut virheet. Helposti ymmärrettävä esimerkki ovat pienoiskiväärit, joissa nousu on tavallisesti 1/16". Nousun valinnalle on kuitenkin syynsä. Pudotessaan luoti etenee siten aavistuksen kylkimyyryä, mikä tuhoaa tarkkuuden. Kaikki peruspatruunat toimivat tuolla nousulla, mutta tavallista painavammat ja pidemmät kuulat eivät vakaudu. Voidaankin sanoa, että jokaiselle luodille on olemassa oma ideaalinen nousunsa tietyllä lähtönopeudella. Vaikka kulmat on pyöristetty, on kahdeksankulmion muoto helppo hahmottaa
www.ajanase. Kiviportintie 6 00950 helsinki Puh: 010 666 7666. Golden Antler 3-9x32 65 Target Varmint 6-24x42 129 Sporstman 3-9x32 99 ajanase@elisanet
Muista kuitenkin, ettei tukinkaulaa saa tarpeettomasti ohentaa. Tukki kannattaa teipata huolellisesti suojaamaan naarmuilta. Teipattuun pintaan on helppo hahmotella sahauslinja. Sahaus aloitetaan aseen kaulalta - huomaa aseen hieno kiinnitys! SAHAUS Vaihdan aina rautasahaani uuden terän aloittaessani uutta poskipakan sahaamista. Laitoin haulikon päälle 40 mm punapistetähtäimen, jolloin ammunnoissa huomasin olevani tarkempi mutta samalla hitaampi kuin kaverini, jotka ampuivat ilman punapistetähtäintä. Lisäksi säädettävällä poskipakalla saadaan tuesta tehtyä oikean korkuinen, mutta kuitenkin siten, että lukko saadaan irrotettua pulttilukkoisestakin aseesta. Teippaan sahanterän molempiin päihin viisi kierSahauksessa on syytä olla tarkkana, ettei jäljestä tule aaltoileva WWW.REKYYLI.FI. Kiinnitän tukin teippiä hyväksi käyttäen alustalle niin, että perä roikkuu ilmassa mahdollistaen jatkotoimenpiteet. Seuraavassa poskipakan valmistus vaihe vaiheelta: ALOITUS Vedän lukon taakse, jolloin näen, minne lukko ylettyy lukon ollessa taka-asennossa. Merkitsen tämän kohdan tukkiin, jos kohta tulee tukin harjalle asti. Itselläni kiinnostus poskipakan merkitykseen syntyi jo noin 15 vuotta sitten, kun ammuin riistapolkuammuntoja haulikolla. Koska olin tottunut aseen nousemiseen luontevasti poskelle ja tähtäinkuvan olevan heti kohdallaan, niin vaihtoehtona ei ollut muuta ratkaisua, kuin rakentaa poskipakat jokaiseen aseeseen. Säädettävä poskipakka on aseeseen paras ratkaisu, koska kasvojen muodot saattavat vuosien aikana muuttua ja aseella saattaa olla 60 monta käyttäjää perheessä. Tästä sisuuntuneena tein haulikkooni alkeellisen poskipakan, jonka jälkeen ammuntanopeuteni palautui takaisin kaverieni tasolle. Otan raudat irti tukista ja suojaan perän kauttaaltaan teipillä. Vaihtoehtona oli valmistaa kiinteät tai säädettävät poskipakat, mutta päädyin säädettävään. Aikojen saatossa asekaappiini kertyi muutamia kivääreitä ja niihin kaikkiin laitoin kiikaritähtäimet päälle. Usein ajatellaan, että haulikossa tarvitaan oikean korkuinen perä, koska vanha sanontakin on olemassa: "haulikko ampuu perällään". TEKSTI JA KUVAT: JUSSI K YRÖ Tähtäinkiikareiden yleistymisen myötä myös kivääreiden poskipakoille on selkeä tilaus. Kiinnitykseen voi toki käyttää ruuvipuristimia tai vastaavia, mutta käytän itse teippiä, koska siitä ei jää mitään jälkiä tukkiin. Kivääreissähän valmistuskustannukset ja ulkonäölliset seikat usein rajaavat poskipakat onnettoman korkeiksi. Huomio! Poskipakka on hyvä olla vähintään 2 cm korkea, jotta poskelle tulee riittävä tuki ja säätöraudat saadaan liimattua poskipalaan. Seuraavaksi merkitsen kynällä viivan, mitä pitkin aion leikata poskipakan irti. TEE - SE -ITSE : POSKIPAKKA Oikean korkuinen poskipakka mahdollistaa nopeat laukaukset aseella
Kun pääsen noin sentin päähän tukin harjasta, niin otan sahan irti ja jatkan sahaamista loppupäästä, jolloin saan minimoitua lohkeamiseen liittyvät riskit. rosta teippiä suojaamaan puuta ylipitkiltä sahan vedoilta. Huomio! Tankojen poskipakkaan tulevat päät kannattaa karhentaa esimerkiksi ruuvipenkin leukojen välissä alle sentin matkalta, jotta liima tarttuu paremmin. Pysäytä sahaus tähän ja aloita vastaan toisesta suunasta, ettei tukki pääse lohkeamaan. Sahaa loppu varovasti ja pidä huoli, ettei poskipakka putoa lattialle. Sahausjälki on pelottavan rosoinen, mutta ei hätää... PINTOJEN HIONTA Joka kerta, kun poskipakka irtoaa ja pääsen näkemään rautasahan jättämän rosoisen pinnan, niin tulee mieleen, että näinköhän tästä tulee siistiä, mutta koneellinen hionta tekee onneksi ihmeitä. Lopuksi sahaan varovasti ja pidän poskipakasta tukevasti kiinni, ettei pakka pääse tippumaan lattialle. toharjoituksia hieman ampuma asentoa ja ampumakulmaa vaihdellen jolloin näen paljonko poskipakkaa pitää korottaa. Seuraavaksi hion ja kiillotan istukasta näkyvän holkin pään ja lopuksi käännän holkin toisinpäin. Lopuksi pyyhin kaiken ylimääräisen tukkivahan pois, jottei pinnasta tule tahmea. Kun säätötappi laitetaan tukin reikään, niin on helppo mitata pituus. Säätötangoista sahataan samanmittaiset. SOPIVAN KORKEUDEN MITTAAMINEN Laitan raudat paikalleen. Aloitan sahauksen tukin kaulalta, josta lähden sahaamaan alkuperäisen suunnitelman mukaan. Sahaan tangot rautasahalla pitäen tankoja kiinni ruuvipenkissä vain poskituen sisään menevältä alle sentin matkalta. Sahaan yleensä noin sentin kerrallaan jolloin pystyn paremmin tarkkailemaan sahauslinjan suoruutta. Kun olen päässyt sahauslinjassa takaosan mutkaan, niin lähden väännättämään sahaa mutkan suuntaan samalla tukien poskipakkaa, jottei se lohkeaisi vahingossa irti. Teippaan putken kohdan, mistä kiinnitän putken pylväsporakoneeseen. Käynnistän poran ja pidän paksuilla hansikkailla rautasahaa poraustukea vasten, jolloin leikkuujäljestä tulee varmasti suora. Viimeistelen tankojen näkyvän osuuden siten, että laitan tangon pylväsporakoneeseen kiinni samaiselta poskituen sisään menevältä alle sentin matkalta. Eli seuraavaksi otan 240-hiekkapaperilla varustetun hiomalaikan sekä pylväsporakoneen käyttöön joilla rosoisuudet tukin ja poskipakan sahauskohdista lähtevät todella nopeasti pois. Huomio! Muista aina teipata kohta, mitä kappale on kiinni porakoneessa. Tappien paikkojen merkitseminen tukkiin on millimetrien tarkkaa työtä. Poraus on suoritettava käsivaralta, mutta mahdollisimman suoraan - huomaa poran syvyyden rajoitinteippaus. PINTAKÄSITTELY Käytän paljastuneisiin käsittelemättömiin puupintoihin värjäävää puuvahaa, jota levitän 000 luokan teräsvillalla muutamia kertoja ohuelti. Moni lukijoista nauraa näitä alkeellisia työvälineitäni, mutta rautasahalla en pysty tekemään suurta vahinkoa, koska sahaus on niin hidasta. Mittana olen käyttänyt korotus + 2 mm pituutta. Teen nosWWW.REKYYLI.FI REIKIEN PORAAMINEN TUKKIIN Katselen ensin säädintangoille sopusuhtaiset paikat. Asetan poraustuen aivan kappaleeseen kiinni oikealle korkeudelle. Sahauksen teen siten, että merkitsen sahattavan kohdan kynällä. Seuraavaksi mittaan sekä merkitsen paikat ky- Tangoille suoritetaan pään hionta ja kiillotus koko matkalle. 61. Lisäksi sahaus vaatii, että sahassa on mahdollisuus kääntää terä vähintään 45 asteen kulmaan. Hion tangon alapään pyöreäksi viilaa, hiekkapaperia ja kovia kierroksia käyttäen. Laitan poskipakan alle teipillä riittävän määrän koroketta ja teippaan poskipakan paikalleen. Lopuksi kiillotan tangon kiillotustahnalla ja kankaalla. Kun pinta on sileä, tarkistan vielä pinnan suoruuden silmämääräisesti ja hion lopuksi 600-hiekkapaperiarkilla viisteet tukin sekä poskipakan reunoihin. ...porakoneen hiomalaikalla sahattu pinta tasoittuu nopeasti. Hiomisen lopuksi on hyvä pyöristää kulmat ulkonäön ja kestävyyden lisäämiseksi SÄÄDINPUTKIEN VALMISTAMINEN JA VIIMEISTELY Tuotekehittelyssäni olen päätynyt kuuden millin sisäreiällä olevaan ruostumattomasta teräksestä valmistettuun putkeen, josta sahaan rautasahalla sopivan pituiset holkit. Mittaan lopuksi tarvittavan korotuksen työntömitalla. SÄÄTÖTANKOJEN VALMISTAMINEN JA VIIMEISTELY Mittaan kuusi milliä paksusta ruostumattomasta teräksestä tehdystä tangosta kaksi sopivaa pätkää. Laskukaavana käytän yleensä 2,5 cm + korotus + 1 cm, jolloin kokemukseni mukaan saan sopivan mittaiset tangot
Laitan Araldiittia tai valumatonta pikaliimaa poskipakan reikiin ja painan poskipakan tukevasti paikalleen. Tarvittavat pientarvikkeet eivät montaa euroa maksa, joten ainoa, mitä tarvitset omatekoisen poskipakan tekoon, on perustyökalut, rohkeata mieltä ja hieman kädentaitoja! Tangot laitetaan tukin reikiin, jolloin on helppo mitata reikien paikat poskipakkaan. Huomaa sentin kohdalla oleva syvyydenrajoitinteippi. REIKIEN PORAAMINEN POSKIPAKKAAN Laitan säätötangot tukin reikiin, jolloin voin piirtää tankojen yläpäitä apuna käyttäen reikien paikat poskitukeen. Mittaan vielä, että reiät sivusuunnassa tulivat keskelle ja merkitsen paikat piikillä. Kokeile nostaa 10 kertaa ja laukaista ase tarraa kohti. Toista kohta 2. Ota kiikarilla varustettu kiväärisi ja laita silmät kiinni. Teen tämän kuitenkin käsivaralta pylväsporakoneella koska säädintangoista tulee itsestään lukkiutuvat, jos tangot eivät ole täysin samansuuntaiset. kiin kiinni ja ase on loppukokeilua vaille valmis. LOPUKSI Aikaa näiden pakkojen tekoon olen saanut tuhrattua noin kaksi tuntia pakkaa kohden. Teippaan poskipakan tukkiin nopeasti kiinni liiman kuivumisen ajaksi ja pyyhin asetonilla kaikki pursuavat liimat pois. Näetkö tähtäinkuvan selkeänä. Laitan raudat tuk62 WWW.REKYYLI.FI. Jos havaitsen sivusuuntaista siirtotarvetta, niin se onnistuu vielä poskipakan reikiä levittämällä. Levitän lopuksi reikiä hieman pyörittelemällä kappaletta sivusuunnassa, jolloin reiät ovat hieman isommat kuin kuusi milliä. JOS EPÄILET POSKIPAKAN TARVETTA, TEE SEURAAVAA: 1. 5. Kun olen vakuuttunut poskipakan olevan oikeassa asennossa, niin otan poskipakan irti tappien päistä ja teen poskipakan reikiin kahdeksan millin metalleille tarkoitetulla poranterällä millin syvän pyöristyksen. Poraan reiät merkitsemiini kohtiin mahdollisimman samansuuntaisesti käyttäen tarvittaessa apuna vesivaakaa. Huomio! Tapit pitää liimata poskipakkaan siten, että tapit ovat tukissa omilla paikoillaan, koska näin tapit liimaantuvat tarkasti paikoilleen ja koko poskipakkapaketista tulee nihkeästi irtoava. Kun poskituki on paikallaan, niin pyyhitään asetonilla ylitsepursuavat liimat pois. TARVITTAVAT TYÖKALUT: Pylväsporakone rautasaha terän kallistuksella porakoneen hiomalaikan alusta lattaviila työntömitta Valmis poskipakka. MATERIAALIT: 20 cm pitkä 6 mm paksu rst-tanko 20 cm pitkä 8 mm paksu rst-putki 6 mm sisähalkaisijalla 2 kpl 240 karkeuksista hiomalaikkoja 1 kpl 600 karkeuksinen hiekkapaperiarkki 1 kpl rautasahan terä 1 rll maalarinteippiä vahvaa kirkasta liimaa 000 teräsvillaa kiillotustahnaa puuvahaa tai puuöljyä rättejä asetonia Samaa menetelmää voi käyttää hyvinkin erilaisiin tukkeihin. VIIMEISTELY: Otan poskipakan irti ja poraan kahdeksan millin metalliporanterällä pyöristyksen myös tukin reikiin. Laitan säädinputket säätötankoihin ja työnnän poskituen paikalleen. 3. nällä ja terävällä puikolla. ja 3. Tuskin enää tarvitsee pohtia kunnollisen poskipakan hyötyjä. Karhennetut tappien päät valmiina liimaukseen. Hieman liimaa reikään ja tangon päähän. POSKIPAKAN KOKEILU ENNEN LIIMAAMISTA JA LIIMAAMINEN: Laitan poskipakan tappien päähän ja kokeilen, miltä tuntuu. Laita täppätarra seinään 2. Tee taitetusta paperista rulla, jonka teippaat aseen tukin harjan päälle siten, että silmäsi osuu sopivalle kohdalle tähtäimen kanssa. Laitan rajoitinteipit yhden senttimetrin kohdalle kuuden millin poranterään ja poraan reiät poskipakkaan. 4. Teen rajoitinteippaukset 2,5 senttimetrin kohdalle kuuden millin puuporanterään. Nosta ase poskelle ja avaa silmät
Nimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Syntymäaika Kotipuhelin, myös suuntanumero Sähköposti Allekirjoitus (huoltajan, jos alle 18 v.). Vastaanottaja maksaa postimaksun Tilaus alkaa seuraavasta ilmestyvästä numerosta ja jatkuu kestotilauksena 47,95 / 8 numeroa mikäli tilausta ei lopeteta ennen uuden laskutuskauden alkua
ILMA-ASEIDEN MAIHINNOUSU. A A IR RMS ILMAKIVÄÄRIT TEKSTI: JUHA HIRSIMÄKI (T X 200 JA PROSPORT) & MIK A NIEMEL Ä (S410). Air Arms on englantilainen ilma-asevalmistaja, joka tunnetaan laadukkaista tuotteistaan. Katsotaan onko AA maineensa veroinen? 64 WWW.REKYYLI.FI. Mallit TX200HC (ja TX200 Mk3) sekä Prosport ovat perinteisiä jousitoimisia ilma-aseita ja S410malli on paineilmatoiminen ase
TX200:ssa varmistus on toteutettu sylinterin kyljessä olevalla lukituspainikkeella, jota pitää painaa asetta suljettaessa. Molemmissa aseissa on automaattinen varmistin. Prosportissa taas viritysvipu on pitkähkö, joten viritys on selkeästi kevyempi. Varmistinpainike on rautojen päässä, ei ehkä ihan parhaimmassa paikassa, mutta helppokäyttöinen kuitenkin. Näyttää siltä, että 4,5mm ase käy parhaiten painavalla luodilla ja 5,5mm ase käy parhaiten kevyellä luodilla. Voisiko jopa sanoa, että paremmin käteen sopiva. Putki on kohtuullisen paksu ja se toimiikin samalla äänenvaimentajana. TX200HC:ssa viritysvipu on hyvin lyhyt ja siksi viritys on hieman raskas. Aseissa on moitteeton sinistys. Prosportissa männän lukitus on täysin automaattinen. Tukin sisään piilotetun WWW.REKYYLI.FI viritysvivun pää on oikeastaan välittömästi käden ulottuvilla aseen laukaisun jälkeen. Lisäksi ammuttiin joitakin kymmeniä laukauksia perinteiseen tyyliin pystystä. Suurin ero TX200:n ja Prosportin välillä on viritysvivun sijainti. Molemmissa aseissa on mekaaninen varmistus, "näppiturva", joka lukitsee männän taka-asentoon estäen männän laukeamisen sormille silloin kun käyttäjä asettaa luotia aseeseen. Laadukkaissa aseissa osien sovitukset on tehty suurella huolellisuudella juuri sen vuoksi, Vaikka varmistin onkin hieman epäergonomisessa paikassa, sen käyttöön tottuu nopeasti. 65. Käytännössä mäntä tekee iskun lähes loppuun asti ennen kuin luoti edes lähtee liikkeelle. Jousitoimiset ilma-aseet ovat tunnetusti oteherkkiä. Molemmissa aseissa on kaksitoiminen säädettävä laukaisukoneisto. Piipun päällä on suojaputki, joka tuo aseeseen hieman näköä. Vaikka Geco on ihan kelpo luoti pienitehoisiin ilma-aseisiin, tehokkaammissa se ei toimi. Pinta on viimeistelty lähes peilisileäksi niin, että jokainen sormenjälkikin näkyy kun rautoihin koskee. TX200:ssa kättä joutuu hieman kurottamaan, jotta saa otteen viritysvivun päästä. Vaikka aseet ovatkin kovin läheistä sukua toisilleen, niin tukit ovat hieman eri mallisia. Prosportin karhennus on hieman perinteisempi ruudutus, myös kukkasin koristeltuna. Molempien vaiheiden pituutta voi säätää kuten myös laukaisuvastusta. Rekyyli on sitä vaikeampi hallita mitä enemmän jousi pääsee värähtelemään ja vatkaamaan aseen sisällä. Painavahko mäntä ja jousi aiheuttavat oman rekyylinsä, joka ampujan on hallittava joka laukauksella aina samalla tavalla. TX200:aa on kaksi eri mallia, TX200 Mk3 ja TX200HC (Hunter Carbine), joka on muutaman sentin lyhyempi kuin Mk3. Molemmissa aseissa on perinteinen puutukki, joka istuu erinomaisen hyvin käteen. Varma on aina varmaa! Molemmissa aseissa piippu on hyvin lyhyt, huomattavasti lyhyempi kuin ilma-aseissa yleensä. Tasapäiset luodit toimivat ainoastaan pienitehoisissa ilma-aseissa. Jousitoimisten käyntiä ja ampumisominaisuuksia testattiin ampumalla viiden laukauksen kasoja 25 metriin. Tehdassäädöillä laukaisu on hieman pitkä, mutta ei liian raskas kuitenkaan. TX200 on se perinteisen ilmakiväärin näköinen ase, jossa viritysvipu on piipun alla ja Prosport on puolestaan "naamioitu" enemmän ruutiaseen näköiseksi. Muutenkin Prosportin viritys on ergonomisempi. TX200:n kahva on hieman sirompi kuin Prosportissa. Karhennus on todella näyttävä. Jos vedon jättää kesken, "näppiturva" pitää männän takana, mutta ase ei silti ole vireessä. TX200 Prosport Periaatteessa TX200 ja Prosport -malleissa on kaikissa sama koneisto, vieläpä kaliiperista riippumatta. Mukaan mahtui myös pari markettiluotia. Siitä huolimatta, että aseessa on männän lukitus, on suositeltavaa opetella pitämään viritysvivusta kiinni samalla kun laittaa luodin aseeseen. Prosport onkin kohtuullisen hiljainen ase. Asetta virittäessä on syytä suorittaa veto loppuun asti niin pitkälle, että varmistin pomppaa ulos. TX200HC:ssa on lyhyempi piippu, hieman alle 180 mm. TX200 aseissa tukin karhennus on "kalansuomukuvio", koristeltuna kukkasin. Koeammuntaan valittiin etupäässä laadukkaiksi tiedettyjä luoteja. Usein syy huonoon käyntiin löytyykin väärin valitusta luodista. Prosportissa viritysvipu on kätketty tukin sisään, joten ase muistuttaa ulkonäöllisesti enemmän ruutiasetta. Kun aseen virittää, varmistin napsahtaa päälle. Säätämällä laukaisun saa mieleisekseen. TX200HC malli on selkeästi äänekkäämpi, ehkä erittäin lyhyestä piipusta johtuen. Aseen voi laukaista vasta kun viritysvipu on täysin suljettu
Itse täyttönippa on vähintäänkin omituinen, olematta mitenkään huono muilta osin kuin kovan elämän kestoltaan. Allekirjoittanut ostaisi toisen lippaan samalla kertaa, niin ampuminen ei olisi jatkuvaa lipastamista. Tukin etuosan saksalaistyylinen harja ei miellyttänyt, sen ollessa ainoa asia, josta en tukissa pitänyt. Koska lipas on jouseton tms. Aseen koteloitu rullalipas vetää sisäänsä kymmenen luotia. Tukin oikeakätinen muotoilu sopi allekirjoittaneelle kuin ajatus, olalle nostettaessa ase oli perälevyn säädön jälkeen juuri oikeassa asennossa. Täyttönipan kierre on se "vakio" 1/8 tuumainen. AirArms S410 Xtra FAC on reguloimaton paineilmaase, testatun aseen ollessa 5,5 mm kaliiberissa. Painoon vaikuttaa myös voimakkaasti se, ettei aseen painesäiliöiden tilavuus ole suuren suuri. Koska kyseinen ase on tarkoitettu metsästyskäyttöön, on aseen syytä olla kevyt. Metsästystä silmällä pitäen varmistin pitää ikävän napsahduksen, joka voi karkottaa kaniinin koloonsa. Subjektiivisesti arvioiden S410 on teholuokassaan mukavan hiljainen. Koska ase on kiintovaimennettu, oli sekin eräs tutkimuksen alainen asia. Joten vuosienkaan päästä ei tukin ja rautojen välistä löydy aselaukussa kauan sitten kadonneita pikku-esineitä. Itse lipastaminen on varsin helppoa ja lippaan asettaminen aseeseen muutaman harjoituskerran jälkeen sujuu kuin ajatus. Pulttilukkoiseen tottuneet luultavasti löytävät sivuvirityksen ehkä jopa pulttilukkoistakin helpommaksi. Viritysvipu on kevytliikkeinen ja muutoinkin toiminnallisesti moitteeton. Oikealla näkyvä täyttönipan suojatulppa noudattaa samaa tyyliä. na pitkäikäinen. Laukaisukoneisto toimii alusta asti brittiläisen elegantisti ja täsmällisesti kuin hovimestari, sopien säätämällä "kultasormille". Hyvää siinä on erillinen alumiininen suojakorkki, ellei sitä kadota. Peukalonreikätukki jakaa käyttäjät kahteen ryhmään, ne jotka siitä pitävät ja ne, jotka eivät siitä pidä. S410 on miellyttävä ammuttava. Varmistin lukitsee vain liipaisimen, estämällä sen liikkeen. Tukin sovitus rautoihin oli moitteeton ja WWW.REKYYLI.FI hyvin tiukka. Tukki ja sen muotoilu on kuitenkin hyvin henkilökohtainen asia ja riippuvainen erittäin voimakkaasti ampujan mitoituksesta ja mieltymyksistä. Lippaan takapuoli on läpinäkyvä, joten kahta viimeistä laukausta lukuunottamatta lippaan sisältö on suurimmin osin nähtävissä ampujan asemasta. No, onneksi meillä virkistysammunnassa varmistimen äänestä ei tarvitse murehtia. Lippaan kuoret ovat muovia ja itse rulla alumiinia. Tästä riippumatta aseen tasapaino on hyvä ja sitä kautta nopeiden laukausten ampuminen helppoa. pyöritysmekanismeja vailla, sen voi odottaa olevan hellästi kohdeltu- Liipaisin ja varmistinnasta. Lippaan alapuolella vasemmalla näkyy tehonsäädön asetus. Kiintoivaimennuksen suojatulppa. S410 Koska aseen ensisijainen käyttötarkoitus on metsästys (Suomessa kielletty!), asetta arvosteltiin näistä lähtökohdista. Ampujalle ase pitää "normaalin" kilahtavan äänen ja muille kuulijoille ase pitää sen tavallisen "puhahduksen". "Oho! Onpa kevyt!" oli ensimmäinen ajatus ottaessani AA 410:n käteeni. Ase on tehokkaimpia PCP-aseita selväs67. Virittäminen on helppoa. Todellakin ase on huomattavan kevyt (3,1 kg) verrattaessa allekirjoittaneen PCPkivääreihin, joilla on painoa ilman kiikaria vähintäänkin riittävät 4 kg. Allekirjoittanut kuuluu ensimmäiseen ryhmään. AirArms 410:n täyttönippa on oma lukunsa, muotoilun ollessa täysin valtavirrasta poikkeava. Varmistaminen on hankalaa, mutta vapauttaminen kohtuullisen helppoa. Jos hovimestarin virheitä pitäisi etsiä, niin varmistinta ja sen mekanismia kuvailisin sellaiseksi. Aseen mukana toimitetaan yksi lipas
Testi oli siinä mielessä tynkä, ettei laukauksia ehditty ampua useampia tuhansia, mikä paljastaa aseen lopullisen luonnon mutta esimakua toiminnasta sai oikein hyvin. Hiilivetyjä nauttivan teräshevoseni sivuille on lisättävä holstereita pareittain! Lopulta mukava tuttavuus PCP-aseiden joukossa. S400 Paino: 3,1 kg. Tarkempi kuvaus tehokäyrästä on oman artikkelinsa arvoinen asia, joten graafinen kuvaaja kertokoon artikkelin sijaan asiat pähkinänkuoressa. Tärkeää tehokäyrässä on se, että se hakee paikkaansa ensimmäiset tuhannen laukausta, joten lyhyehkö testi ei kerro tehokäyrän lopullista muotoa mutta kokemuksesta voin sanoa sen parantuvan aikaa myöden. Painealue 200110 bar. Barracuda Match Extra Heavy (5,52 mm), täysteholla. Tehokäyrä on ainoa tapa kuvailla reguloimattoman aseen lähtönopeusvaihtelua, pelkkä numeraalinen suurin/pienin lähtönopeus ei kerro koko totuutta. Tosin tässäkin kohdin AA petrasi kuin sika juok68 Peukalonreikätukki jakaa mielipiteitä, tukin viimeistelyn tasosta kaikki voivat olla samaa mieltä. Pienestä koostaa johtuen painemittarin lukema on viitteellinen. suaan. Ottaisin, jos satula-holstereissani olisi tilaa vipulukkoisilta. Merkille pantava seikka on aseen kiintovaimentimen sisäosien erinomainen öljyäminen, joka estää piipun korroosiovauriot. Hjorth Ab, (803) 234 4300 Kuva kertoo lippaasta enemmän kuin tuhat sanaa. Suoravetoviritys, vipulukon pikkuserkku. WWW.REKYYLI.FI. Paineilmaaseeksi 410 on ampujalle mukavan hiljainen, vaikkakaan ei äänetön. Pituus: 1080 mm Hinta: 790 euroa Maahantuoja: Oy K. Säädettävän tehonsa vuoksi sitä voi myös käyttää 10m sisäampumaratadalla tauluntaustaa rikkomatta. Painealue 190130 bar. Kelvollista, joka tapauksessa! Pienin JSB Exactilla 25 m matkalle ammuttu viiden laukauksen kasa oli 8 mm ja keskiarvo 9,3 mm. Tarkkuus on metsästys- ja virkistysammuntaan riittävä, mutta viimeisen millimetrin metsästämiseen se ei riitä. Air Arms S410 280,0 270,0 260,0 Nopeus (m/s) 250,0 240,0 230,0 220,0 210,0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 Laukaus 31 34 37 40 43 46 49 JSB Exact (5,52 mm), täysteholla. Jos pienoiskiväärille riittää 20 kuutiosenttimetrin äänenvaimennin, niin PCP-aseelle saman äänenpainetason saavuttamiseksi pitää vaimentimen olla käytännössä vähintäänkin kymmenkertainen. Ottaisinko sen. AirArms 410 Xtra FAC on mukavan ammuttava metsästysase, joka soveltuu monipuolisesti virkistysammuntaan oikein hyvin. Reguloimattoman PCP-aseen merkittävin tekijä on perättäisten laukausten lähtönopeusvaihtelu, joka näkyy kuvaajasta selvästi. Käyrän avulla löytää tarkoitukseensa sopivan painealueen, jossa lähtönopeus pysyy halutuissa rajoissa. Koska kyseessä on reguloimaton PCP-ase, niin sillä on kullekkin aseelle ominainen tehokäyrä (power curve), joka määrittelee aseen käyttökelpoisen painealueen ja lähtönopeusvaihtelun. Tälläiselle vipulukkoisista pitävälle testiase oli miellyttävä ja pidemmän testisession arvoinen tuttavuus. Lähtönopeuteen vaikuttavat säiliöpaine ja käytetty luoti. ti äänettömämpi mutta tavallinen pienoiskivääri on vaimennettuna laukausmelultaan merkittävästi hiljaisempi. Ero syntyy siitä, että paineilma-aseen (PCP) piipusta luodin jälkeen purkautuva ilmamäärä lasketaan litroissa, eikä kuutiosenttimetreissä
Rekyyli on tähänkin saakka ollut jatkuvasti pienessä muutoksessa, eikä se tule jämähtämään nytkään paikoilleen. Olen kotoisin Keski-Suomesta, asuin opiskeluaikana pääkaupungissa, mutta nykyisin Keski-Uudellamaalla. Vierastan hiukan ajatusta siitä, että kaluston pitää aina olla viimeisen päälle viritettyä tai lajiin optimoitua. Piilottelu ja nöyristely ei toimi, koska näkymättömän joukon harrastusta ei suurelle yleisölle ole edes olemassa ja madaltaa kynnystä kieltoihin ja rajoituksiin. Nyt valotamme hiukan sitä, millainen mies Rekyylin ratin takana istuu. Kuka olet. Tai siltä minusta ainakin juuri nyt tuntuu... .44 Mag, 12/70 ja .22 LR Laukausmäärä vuodessa: 10 00015 000 Ladattavat kaliiperit: .222 Rem, .243 Win, .308 Win, .357 Mag, .44 Mag, 9x19 mm sekä haulikkoon 12 ja 16. Miten päädyit päätoimittajaksi. Käyttäisin koko syksyn ja talven pelkästään jahtihommiin, jos se olisi mahdollista. Ikä: 33 vuotta Seura: SSG Suosikkikaliiperit: mm. Toimituspäällikkönä työnkuvani laajeni jatkuvasti ja lopulta vastasin kokonaisuudessaan leh- WWW.REKYYLI.FI. huom., 33-vuotias) perheellinen suomalainen mies. Pienenä haittapuolena on tosin ollut se, että välillä ammatilliset asiat ovat meinanneet jäädä yhteisen harrastuksen aiheuttamien pitkällisten ja monivaiheisten keskustelujen jalkoihin. Tuotakoon lisäksi esille, että olisi mahtavaa, jos käsiasemetsästys sallittaisiin Suomessa. Mitkä ampumaharrastuksen muodot kiinnostavat sinua. HEN K I LÖK UVA Rekyylin uusi päätoimittaja TEKSTI: ESA TOIVONEN Tero Kuitunen den sisällöntuotantoon liittyvistä asioista. Sitä seurasi toinen, kolmas ja muistaakseni ehdin tekemään seitsemän artikkelia freelancerina ennen kuin minulle tarjottiin vakituista toimituspäällikön hommaa. Pitäkää myös huolta oikeuksistanne, koska loppujen lopuksi kukaan muu kuin te itse ei sitä voi tehdä. 69 Tero Kuitunen on toiminut Rekyylin toimituspäällikkönä vuodesta 2005 ja nyt päätoimittajan vaativassa tehtävässä aloittanut Kuitunen onkin jo valmiiksi tuttu hahmo lukijoille. Asetyypeistä olen siirtynyt yhä enemmän pistooleista revolvereihin, ja kivääripuoli on jäänyt aiempaa enemmän taka-alalle. Toimituspäällikön tehtävässä minulla on ollut onni ja kunnia päästä opiskelemaan varsinaisessa asetietämyksen korkeakoulussa. Syön lihaa, asun omistusasunnossa ja omistan auton. Voidaan sanoa, että Rekyyli on edeltäjäni Jarkko Koskisen "lapsi", jonka olen vähitellen adoptoinut hoidettavakseni. Monilla suomalaisilla radoilla sääntönä on ampua jatkuvasti penkkituelta, josta en näe olevan suurtakaan iloa. Kannatan vapautta olla ja elää ja siksi poliittinen kantani kallistuu jatkuvasti yhä kauemmas punaviherpuolueista. Olen oppinut toimittajiltamme valtavasti, josta haluan tässä esittää kiitokset. Olkaa aktiivisia. Eräs yhdistävä tekijä harrastuksessani minulla nykyään on, eli kehittyminen käytännön ampumataidossa. Olen keski-ikäinen (toim. Harrastukset liittyvät hyvin pitkälti ammattiin, eli ampumista, lataamista, luotien valua, kaluston virittelyä ja niin edelleen. Jos minusta esimerkiksi tulisi kivääriampuja, harjoittelu tapahtuisi vaihtelevista ampumaasennoista vaihteleville etäisyyksille ja vaihteleviin maaleihin. Päätoimittaja Koskinen alkoi siinä samalla kinuamaan, että kirjoittaisin juttujakin, mutta aluksi kieltäydyin tiukasti. Esimerkiksi siluettien kaataminen perusrevolverilla on tyydyttävämpää kun pulttilukkoisella siluettipistoolilla. Olen todennut, että kaikki uudet lajit osoittautuvat hauskoiksi ja haastaviksi, joten painopiste saattaa hyvinkin muuttua jo lähitulevaisuudessa. Terveisesi lukijoille. Lopulta annoin periksi ja kirjoitin ensimmäisen kahden sivun artikkelin. Muuttuuko Rekyyli erilaiseksi päätoimittajan vaihtuessa. Syytä tähän tuskin tarvitsee selittää Rekyylin lukijoille. Kuitenkin, olisin enemmän kuin tyytyväinen, jos jossain vaiheessa huomaisin päätyneeni "kiväärimieheksi". Harrastakaa ja pitäkää harrastuksenne esillä. Poikkeuksena on tietysti kasa-ammunta, jossa penkin käyttö luonnollisesti kuuluu asiaan. On syytä korostaa, että yhä nykyäänkin erityisesti Rekyylin kiitetty ulkoinen olemus on Koskisen vision tulosta. Mitään dramaattisen suuri tai nopeita muutoksia ei lähitulevaisuudessa ole kuitenkaan tulossa, mutta väistämättä lehti vähitellen muokkautuu tekijöidensä mukaiseksi. Tällä hetkellä siluettiammunnan eri muodot sekä itselleni yllättäen haulikkolajit ovat päällimmäisenä. Aikanaan lehden tekijät suorittivat usein koeammuntoja artikkeleita varten HSC:n radalla ja vähän väliä huomasin saaneeni koeampujan roolin
Näin siitä huolimatta, että kilpailu järjestettiin kaukana etelän asutuskeskuksista. Haulikossa haulikoko oli tällä rastilla rajattu yli 8mm hauleihin, joita piti minimissään osua 2 kappaletta per pahvitaulu. Ampuma-alueen luonteesta johtuen laukauksia ei juurikaan ammuttu kohti taustavallia, vaan toiminta tapahtui kirjaimellisesti maastossa. Tämä on mielestäni SRA-ammunnan tärkeimpiä anteja reserviläisyyden ja maanpuolustuksen kannalta : tarvittaessa ampuja osaa käyttää sujuvasti hyvinkin erilaisia aseita erilaisissa ja oudoissa tilanteissa. Kiitämme Suomen puolustusvoimia, joka ystävällisesti luovutti ampuma-alueen reserviläisten käyttöön SRA-kilpailua varten. Kilpailuun osallistuikin kahden päivän aikana maksimimäärä eli 120 ampujaa. Paikallisten harrastajien etukäteisvaroittelusta "ottakaa mukaan paljon offia" huolimatta, tai juuri siitä johtuen, pienistä lentävistä ja pistävistä eläimistä ei ollut riesaa. Lopetus: Viimeinen ammuttu laukaus Virhepisteet ja rangaistukset: SRA-sääntöjen ver. Prosentuaalisesti laukaukset jakaantuivat seuraavasti: kivääri 56 %, pistooli 38 % ja haulikko 6 %. Kokonaiskilpailun sekä avoimen luokan voittajan ja toiseksi tulleen ero oli vain hieman yli 40 pistettä. Kilpailupäivien osalta ampujamäärä oli rajattu 120 ampujaan. Taulut aktivoituvat kun ampuja astuu numeroilla merkittyihin kohtiin. Onkin todella sääli, että tällaisia ampuma-alueita on olemassa vain muutamia koko Suomessa. RASTI 12 Rastityyppi: Pitkärasti Pistelaskutapa: Rajoittamaton Asetyyppi: Kivääri, pistooli Taulut: 20 SRA taulua, E/A tauluja Taulujen pisteytys: SRA taulu 10 pst., E/A taulu -10 pst. Kilpailussa ammuttiin kiväärillä, pistoolilla ja haulikolla. Kilpailussa menestyäkseen ampujan on siis hallittava kaikki asetyypit vähintään kohtuullisesti. Rastin loppuvaiheessa polkuauto sekä pistooli hylättiin ja jatkettiin toimintaa kiväärillä. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdelläkään rastilla ei ole varaa epäonnistua pahasti. Suurimmalla osalla rasteista maalit oli sijoitettu alle 50 metrin etäisyydelle, mutta lisähaastetta oli haettu ositetuilla SRA-pahvitauluilla. Prosentit tosin vaihtelivat käytännössä hieman valinnaisen rastin suoritustavan mukaan. Eri rasteilla mahdolliset suoritustavat ja vaaditut suoritukset vaihtelivat ilahduttavan runsaasti. Esimerkiksi yhden 100 pisteen rastin "nollaaminen" pudottaa ampujaa helposti useita sijoja alaspäin. Pistoolilla ja kiväärillä vaadittiin tavanomaiseen tapaan 2 osumaa per taulu. 6.0 mukaan. TarkkaWWW.REKYYLI.FI ampujan kivääriä ei 2008 vuoden SM-kilpailussa tarvittu. Rastilla #10 ammuttiin järvellä veneessä istuen ja rastilla #11 taas ajettiin polkuautolla samalla pistoolilla tulittaen. Tämän vuoksi kilpailuiden järjestäjät ovatkin usein pakotettuja rajoittamaan osallistujamäärää, mikä oli tilanne myös vuoden 2008 SRA suomenmestaruuskilpailun kohdalla. Siitä piti huolen tuuli ja etelän lämpöön tottuneelle viileähkö sää, joka ei juuri häirinnyt ampumasuorituksia mutta esti hyönteisten lentämisen. Kilpailun järjestäjinä toimivat Rovaniemen reserviupseerikerho, Rovaniemen reserviläiset ry ja Tornion reserviläiset ry. Esimerkiksi rastilla #7 ampuja saattoi vapaasti valita suorittaako sen kiväärillä, haulikolla vai pistoolilla ampuen. SRA-ammunnan perusajatuksen mukaisesti vauhtia suorituksissa riitti, mutta vaaratilanteet loistivat poissaolollaan. Rastin toiminta: Auto hylätään vihreällä merkitylle alueelle puomin eteen, jossa vaihdetaan pistooli kivääriin. Tämä vaikutti onnistuneen hyvin ja joissakin rasteissa haastetta riitti yllättävänkin paljon. Tilanne oli sama myös vakioluokassa. Ampumaetäisyydet: n.2-30m Juoksumatka: n.15m Sektorit: - käsittelysektorit merkitty keltaisella nauhalla, yläsektori 90 astetta ylöspäin - ampumasektori merkitty punaisella nauhalla Maksimipisteet: 400 pistettä Minimilaukausmäärä: 40 laukausta Rastin painoarvo: 24.46% Aloitus: Äänimerkistä. Toimitsijat kasvattivat osallistujamäärän yhteensä 179 kilpailijaan. Kivääri ammunta tapahtuu vasta puomin jälkeen. Suurin osa laukauksista ammuttiin kiväärillä. Laukausmäärä oli 280 300 riippuen valinnaisrastin aseesta. Ampumamatkat vaihtelivat parista metristä 250 metriin saakka. Lisäksi toimitsijat ampuivat kilpailunsa varsinaista pääkisaa edeltävinä päivinä. Suomenmestaruuskilpailussa pitää mielestäni ollakin haastetta, jotta ampujien erot saadaan järkevästi esille. Kaikki ammunta tapahtuu rikelinjoja rikkomatta SRA sääntöjen mukaan. 71. Kisapaikkana toimi puolustusvoimien laaja ampuma-alue Rovajärvellä, jossa ampumatoiminta tapahtui Hautainmaan alueella. SRA-ammunnan suosion kasvulle ei näy loppua. Rasteja kilpailussa oli 12 kappaletta. Parhaat suoritukset ammuttiin haulikolla
Lajin alkuaikoina käytettiin paljon AK-47-konstruktioon perustuvaa kiväärikalustoa, kuten allekirjoittaneen osa-aikaeläkkeestä nauttiva Sako M76 kaliiperissa 7,62x39. SRA-kilpailutoimintaa on siis runsaasti SM-kilpailujen ulkopuolellakin. WWW.REKYYLI.FI. Perusteluna esitetään usein sitä, että reservimme osaisi käyttää sellaista kivääriä, joka tultaisiin antamaan sen käyttöön mahdollisessa kriisitilanteessa. Toisin sanoen, AK-tyyppisiä aseita. Vähänkin aktiivisesti harjoittelevan ampujan taidot kasvavat huimasti nopeammin, kun harjoitellaan kalustolla jolla ampumaan opetteleminen on helpompaa kuin AK-47-tyyppisellä aseella. Pistoolin tulee olla perusvarustuksessa, säännöt ovat samat niin avoimessa kuin vakioluokassakin. SRA-ammunta onkin siinä mielessä piristävästi monista ampumaurheilun lajeista poikkeava, että kaluston suhteen ei ole jääty tuleen makaamaan. Säännöt rajaavat pois erilaiset suujarrut, optiset tähtäimet, lisäpainot ja äänenvaimentimen. Laji kuuluu lähes jokaisen reserviläisseuran lajivalikoimaan.Se on tämänhetkisen tietämyksen mukaan parhaimmin reserviläisen ampumataitoa mittaava laji. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, koska SRA:ssa pääpaino on kivääriammunnassa. Lähinnä jotkin konstruktiot ovat saavuttaneet hieman lisää suosiota, eivätkä esimerkiksi STI 2011 pistoolit ole enää aivan harvinaisia bongauskohteita SRA-kilpailussa. Jot72 ta näin voidaan menestyksellisesti toimia, on perusasiat ampumisen suhteen syytä olla hyvässä kunnossa. Keski-suomi RES (Laukia, Rasi, Porras, Helander) 3. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että harrastuksessa pääsisi alkuun vain ja ainoastaan huippuluokan kilpa-aseella. Monet SRA-harrastajat ovat ilmeisesti todenneet saman asian, sillä AR-15-tyyppisten kiväärien ja "muu-aseiden" suosio onkin kasvanut aiemmista vuosista selvästi. P-Karjala RU (Manni, Ruotsalainen, Jokinen, Nousiainen) 2. Mielestäni SRA:n suomenmestaruuskilpailu on parhaita mahdollisia paikkoja kalustossa tapahtuvan kehityksen seurantaan. Eräiden harrastajien näkökannan mukaan kilpailuun pitäisi hyväksyä vain välineitä, jotka muistuttavat läheisesti puolustusvoimiemme käyttämää rynnäkkökivääriä. Kun vertasin kirjoittamaani samantapaista kisaraporttia vuoden 2006 SM-kisasta, yksi asia SRAampujien aseistuksessa on selvästi muuttunut edelleen: trendi on vielä selvemmin kohti AR-15 konstruktioon perustuvia aseita kivääri ja "muu-ase" kalustossa. Trendi näyttää olevan voimakas sekä avoimessa että vakioluokassa, joista jälkimmäisessä muun muassa optiset tähtäimet ja aseen tukijalat eli bipodi on kielletty. Monilla ammatikseen aseita käyttävillä olisikin paljon opittavaa SRA-ampujilta, niin aseen käsittelyn kuin ampumataidonkin suhteen. KILPAILUSSA KÄYTETYT ASEET Ainoasta ja oikeasta SRA-aseistuksesta on keskusteltu lähes yhtä pitkään kuin laji on ollut olemassa. ORUP (Runtti, Niemelä, Hokajärvi) Lisätietoja SRA-ammunnasta : www.lipas.net/sra www.toiminta-ampujat.fi SRA SM 2009 Seuraava SRA-suomenmestaruuskilpailu ammutaan 1.8.-2.8.2009 Pohjois-Karjalassa, Sotinpuron ampuma-alueella. Lisäksi SRA-ammunnassa seurataan asetekniikassa tapahtuvaa kehitystä. Monet piirit järjestävät useita kilpailuita, joista parhaiden tulos huomioidaan joukkuetta valittaessa. Tästä johtuen pistooleissa tapahtuva kehitys on maltillisempaa. Mielestäni jopa yllättävän selvästi. SRA-ammunta on tarkkuudesta tinkimistä nopeuden hyväksi. Se sisältää sisältää kiväärin, pistoolin ja haulikon. Joka tapauksessa, SRA-ammunnan aloituskustannukset ovat mielestäni erittäin kohtuulliset moniin muihin harrastuksiin verrattuna. LOPPUTULOKSET SRA SM 2008 Avoin luokka / kokonaiskilpailu : Hannu Uronen 100.0 % Petri Runtti 96,49 % Matti Manni 93,08 Vakio luokka : Mika Riste Mika Lehtinen Janne Hakala 100,00 % 95,79 % 92,37 % Joukkueet : 1. Jos ampuja / aseyhdistelmä ei pysty osumaan A-alueelle rauhallisesti ampuen, se ei varmasti onnistu nopeasti. SRA-ammunnan johtosäännön mukaisesti lajissa on kuitenkin tarkoitus käyttää nykyaikaista sotilasaseistusta vastaavia välineitä. Tämä on tilanne myös sotilasaseistuksessa, jossa pyritään jatkuvasti etsimään ammuntaa helpottavia ja nopeuttavia välineitä, kuten Suomen puolustusvoimien kiväärikaukoputki 04. Lisäksi on olemassa paljon muitakin SRA-kilpailuita, kuten erittäin suositut Talvicup talvella ja VaRes cup kesällä. Tämä on kuitenkin virheellinen lähestysmistapa asiaan. Varovaisesti arvioiden, suuntaus on kohti ulkopuolisella iskuvasaralla varustettuja aseita, kuten CZ-75-konstruktioon perustuvat pistoolit. Mikäli hankkii käytetyt välineet, harrastuksessa voi päästä alkuun jopa alle 1000 euron panostuksella. SRA:n suosion vuoksi useimmat reserviläispiirit järjestävät karsintakilpailuja. Erityisen ilahduttavaa oli jälleen kerran havaita, kuinka tiukasti SRA-harrastajat pitävät kiinni turvallisuudesta. Tällaisella kalustolla voi mainiosti myös menestyä taitojen karttuessa. Niissä valitaan parhaat ampujat kyseisen reserviläispiirin edustusjoukkueeseen SM-kilpailuun. Mikäli tämä artikkeli sai sinut, hyvä lukija, kiinnostumaan lajista nimeltä sovellettu reserviläisammunta, ota yhteyttä reserviläisjärjestöösi ja tiedustele järjestösi SRA-ammunnan mahdollisuuksia
Aseet sopivat loistavasti pitkän matkan tarkkuusammuntaan. Huippuuutuus 419,- 469,- Huippuuutuus · lähtönopeus häkellyttävät 325 m/s · kaliiperi 4,5 mm · Tarkkuusrihlattu piippu, jossa vaimenninkierre valmiina · irrotettava ilmasylinteri painemittarilla · varmistin · säädettävät Truglo-valokuitutähtäimet · Säädettävä laukaisu · paino 3,3 kg · pituus 1000 mm · piipun pituus 495 mm · kiilaurat kiikaritähtäimen kiinnittämiseen · säädettävä perälevy · saatavana synteettisellä ja puutukilla · Lisävarusteena käsipumppu ilmasäiliön täyttämiseen Hatsan 155 Vipuviritteinen, lähtönopeus käsittämättömät 380 m/s! Synteettinen- tai puutukki, jossa säädettävä rekyyliä vaimentava Triopad-perälevy, Truglovalokuitutähtäin, pituus 1210 mm, paino 4,6 kg Hatsan 125 T Lähtönopeus 375 m/s! Synteettinen tukki, jossa säädettävä rekyyliä vaimentava Triopad-perälevy, pituus 1250 mm, paino 3,6 kg Hatsan 90 T Lähtönopeus 300 m/s, synteettinen tukki, Truglo-valokuitutähtäin, pituus 1140 mm, paino 3,1 kg Katso kaikki mallit osoitteessa www.normark.fi! Hawke Optics tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia tähtäinkiikareita, katselukiikareita ja ratakaukoputkia aktiiviharrastajille. Tuotteille myönnetään 10 vuoden takuu. Hawke Nite Eye 3-10x44, valaistu 30/30 ristikko Hawke Endurance 3,5-10x50, 30/30 ristikko 190¤ Compact 15-45x60 ratakaukoputki 159¤ Hawke adapteri 11mm kiskosta Weaver kiskoon. Hawke Opticsin tuotteissa yhdistyvät korkealuokkaiset optiikat ja erittäin kestävät rungot. Hatsanin uudet ja erittäin edulliset paineilmatoimiset ilmakiväärit tarjoavat tehoa ilman rekyyliä. Hyvin Kat so. (Saatavana myös 1-osainen) Hawke renkaat Weaver 1" kiskoon 23¤ 139¤ Hawke Classic 50¤ maahantuoja: 59¤ 10 8x40 VUOD EN TA K UU H i nna t voi ma ssa sit ou mu kse t ta 30 .9 .2 00 9 a sti . Hyvinvarustetuista ase- ja eräliikkeistä kautta maan! Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi. Paineilmatekniikkaa huippuhintaan! Hatsan AT44S ja AT44W
Sen esille saaminen vaatii pientä näpräämistä ja se olikin ärsyttävä ominaisuus. Kahvan toisessa haarassa on kiinteä vaihtokärkiadapteri, joka on toteutukseltaan kiitettävän jämäkkä. Skeletool ei mielestäni ole lainkaan monitoimityökalu, vaan uudenlainen taskuveitsi. Leatherman ei kuitenkaan ole jämähtänyt paikoilleen, vaan pyrkii tuomaan tuotteisiinsa uusia ajatuksia. TEKSTI: TERO KUITUNEN Leatherman Skeletoolissa uusi ajatus on kuitenkin varsin kummallinen: se on monitoimityökalu, josta on poistettu suurin osa ominaisuuksista. Sama hankaluus koskee ruuvinvääntimiä, paitsi silloin kun sopiva kärki sattuu olemaan paikoillaan. vaihtokärjet: ristipäämeisseli #1 ja #2 talttapäämeisseli 3/16" ja 1/4". Pihdit ovat lisäominaisuus, ei 74 pääosan esittäjä, kuten perinteisesti on totuttu ajattelemaan. Pihtien esille saaminen edellyttää työkalun "ympärikääntämistä", joka ei ole vaikeaa, mutta vie silti hetken aikaa. Pituus suljettuna: 10 cm Paino: 142 g Suositushinta: 99 euroa Maahantuoja: Leatherman Finland, (020) 731 0431 IHMETYKSESTÄ IHAILUUN Lopuksi uskallan tunnustaa, että aluksi Skeletool ärsytti minua enemmän kuin mikään tekninen laite pitkiin aikoihin. Jäljelle ovat jääneet pihdit, veitsi, ruuvinväännin ja pullonavaaja, joten tämä työkalu ei kilpaile ainakaan ominaisuuksien määrällä. Miksi Leatherman on sitten luonut Skeletoolin? TASKUVEITSI PIHDEILLÄ Käytettyäni Skeletoolia pidemmän aikaa, muodostui minulle siitä hiukan yllättävä mielikuva. Kärkien vähäisestä määrästä voidaan päätellä, että Skeletoolia ei ole suunniteltu niille, jotka pääasiasiassa vääntävät ruuveja työkalullaan. työkalussa ei tuntunut olevan mitään järkeä ja ajattelin Leathermanin suunnittelutiimille sattuneen pahan lapsuksen. Taskuveitseksi jossa on pihdit ja ruuvimeisseli, Skeletool on mielenkiintoinen ja pätevä laite. LEATHERMAN SKELETOOL Ominaisuudet: kärkipihdit sivuleikkuri, veitsi karabiinihaka/pullonavaaja irrotettava vyöklipsi. RIISUTTU MALLI L S EATHERMAN KELETOOL Leatherman, joka käytännössä aloitti koko monitoimityökaluhässäkän, on yhä vahva merkki ja sen perinteisetkin mallit porskuttavat. Ärsyyntyminen laantui kun en enää pitänyt sitä monitoimityökaluna vaan aloin suhtautua siihen taskuveitsenä. Äkkiseltään Skeletool onkin outo ilmestys, koska ominaisuuksien karsimisella ei ole saatu aikaan erityisen suurta muutosta esimerkiksi työkalun fyysiseen kokoon tai painoon. Riisutussa WWW.REKYYLI.FI. Vaikka klipsi on mielestäni väärin päin, asettuu Skeletool käteen luontevasti niin, että veitsen terän saa auki peukalolla. Uskoisin, että Skeletoolin taustalla on myös ajatus siitä, että leikkaava terä on se väline, jota käytetään 90 prosenttia käyttökerroista. Minulla on ajatukselleni mielestäni vahvat perusteet. Skeletoolissa on klipsi, jolla se kulkee mukana taskuveitsen tapaan ja on saatavissa käyttöön nopeasti. Käyttökokemusten perusteella pihdit ovat kuitenkin toissijainen ominaisuus. Toista vaihtokärkeä säilytetään toisen kahvan sisällä. Pihdit ovat Leathermanin tapaan laadukkaat ja toimivat, eikä niissä ole sinänsä mitään vikaa. Tämän lisäksi kahva on muotoiltu hyvin, joten veitsellä työskentely on lähestulkoon miellyttävää. Kärjet irtoavat vain kun adapterin kylkeen liitettyä keinuvipua painetaan, joten kiinnitys on hyvä. Tokihan markkinoilta löytyy kaksikin kertaa painavampia laitteita, muta niissä ominaisuuksia sitten riittääkin. Kah- van muoto tässä asennossa voisi olla miellyttävämpikin, koska pihdeillä puristaminen rasittaa kämmentä ja myös sormia
Koska tämän kaliiperin aseet soveltuisivat myös metsästykseen, pääsee isoreikäisellä ampumaan myös liikkuvaan maaliin. Suomessa on siten jatkossakin saatavilla kaikkia Waltherin tuotteita, joista erityisesti ilma-asepuoli tulee olemaan varastotavaraa. On julkistanut uuden suustaladattavan Ovation-kiväärimalliston. Sen kehys on taottua terästä ja siihen on mahdollista saada kuvan mukainen musta "soft touch" pintainen komposiittitukki. Aseessa on avotähtäimet sekä kiikarinkiinnitysmahdollisuus. Suustaladattavaa käyttävillä on monissa osissa Yhdysvaltoja pidemmät metsästysajat. Myös kaikkia ruutiasepuolen tuotteita on mahdollista saada tilaamalla. All Optics Finland Oy, (020) 7559 480 RFCC 2009 Rekyyli Team Challenge, jo käsitteeksi muodostunut .22LR-kaliiperisten joukkueampumakilpailu saa nyt arvoisensa isoveljen, kun 22.8.2009 järjestetään Orimattilassa historian ensimmäinen Rekyyli Fifty Cal Challenge. Syy miksi, Pedersoli on tuonut Ovation-sarjan markkinoille on selvä. Arvostettujen brändien siirtyminen Lohjan Ase ja Osa Ky:lle on tavallaan luonnollista kehitystä, sillä se on Matti Nokio Oy:n ohella ollut eteläisessä Suomessa se yritys, joka on perehtynyt syvällisesti näihin tuotteisiin. Lisätietoa on myös Rekyylin keskustelupalstalla osoitteessa www.rekyyli.fi/board ja osasto "Tapahtumat". 76 Italialainen Pedersoli Davide & C. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi kaliiperit .45-70, .460 S&W ja .475 Linebaugh. Epäviralliset osallistumiset päätetään tapauskohtaisesti. Pienin sallittu teho on 1700J, joskin osallistujien toivotaan käyttävän kaliiperille tarkoitettuja "oikeita" latauksia. Luokkia on yksi, optiikka ei ole sallittua. Model 94 eroaa lukonkehyksen, tukin ja muotoilun osalta. RFCC on yksilökilpailu .50-kaliiperin käsiaseille, eli sallittuja ovat mm. All Optics Finland Oy, jolla on jo aiemmin ollut listoillaan Waltheriin kytköksissä oleva Hämmerli, on ottanut myös isäntämerkin hoteisiinsa. Tilauksesta ovat saatavilla myös yksilöllisesti varustellut STI-aseet. Lohjan Ase ja Osa Ky, (019) 335 135 WWW.REKYYLI.FI. Sarjaan kuuluu kaksi mallia, Ovation sekä Model 94. Kilpailuun voi osallistua epävirallisesti myös vähintään .45-kaliiperin aseella, joka täyttää "puolentuuman filosofian" vaatimukset. Rihlannousu on 1/24". WALTHERIN UUSI MAAHANTUOJA: PEDERSOLI OVATION ALL OPTICS FINLAND OY Teuvo Louhisola Oy:n luovuttua Carl Waltherin tuotteiden maahantuonnista, oli perinteinen merkki vain pienen hetken ilman kotimaista edustusta. Ovationia on saatavana sekä puu- että maastokuviollisella tukilla. Ovation-sarja perustuu valmistajan mukaan löyhästi Hall-nallilukkokivääreihin, eli 1800-luvun aseisiin, joissa iskuvarasara on keskilinjalla. STI international ja Dillon Precision mallistot tulevat kokonaisuudessaan kuulumaan uuden maahantuojan valikoimaan. Ilmoittautumiset kilpailuun sekä tiedustelut osoitteeseen tero@rekyyli.fi. Näillä näkymin kilpailuissa ammutaan kolme erilaista rastia, joissa yhdistyvät nopeus ja tarkkuus. .500S&W, .50AE, ja .500WE. Kiikariasennus haittaa iskuvasaran manipulointia, joten vasarassa on virittämistä helpottava sivu-uloke, jonka voi kääntää myös vasenkätiseksi. Vaikka tarkoituksena on järjestää ennen muuta leppoisa tapahtuma isojen rautojen ystäville, säännöt on suunniteltu siten, että esimerkiksi asetyypillä ei ole ratkaisevaa merkitystä. Vaikka aseet ovat materiaaleiltaan ja ulkonäöltään nykyaikaisia, on sarjan takana hiukan historiaakin. Mielenkiintoisesti piippu on helposti vaihdettavissa ja Pedersolilla on kehitysvaiheessa 12 kaliiperin sileä piippu, jolla kiväärin saisi muutettua haulikoksi. Aluksi yhteiset tekijät: Kaliiperi on pyöreät .50 ja piipulla on pituutta 28 tuumaa. Euroopassa tällaista kulttuuria on vähemmän, muuta Pedersoli on tuonut aseen tarjolle, koska uskoo sen "edullisen hinnan" vetoavan myös tarkkuus- ja virkistysampujiin. Maahantuoja: Asekauppa Erkki Lähdeniemi, (03) 334 1985 STI INTERNATIONAL JA DILLON PRECISION EDUSTUS LOHJAN ASE JA OSA KY:LLE Pitkän linjan asealan toimija, Matti Nokio Oy Espoosta, siirtää STI International ja Dillon Precision -tuotteiden edustuksen erityisesti toimintalajien harrastajien keskuudessa hyvin tunnetulle asealan yritykselle, Lohjan Ase ja Osa Ky:lle
Three-Gun Competition Case on nimetty sikäläisen kilpailumuodon mukaan, mutta miksei kuljetusvälinettä voisi hyödyntää täälläkin. Hintaa petaussarjalla on 29 euroa ja pinnoitussarjalla 39 euroa. Maahantuoja: Eräliike Riistamaa Oy, (09) 4110 1290 Brownells tarjoaa nyt omaa ratkaisuaan niille, jotka kantavat radalle enemmän kuin yhden aseen. pintakäsittelyn poistoaineen, hiomapaperia, värillisen täyttöaineen ja pintakäsittely- sekä viimeistelyaineet. Ajatuksena on suurikokoinen laukku, jossa kuljetetaan AR15, haulikko ja pistooli. Työajaksi massalle luvataan 30 minuuttia ja koko petausprojektille ajanmenekki on yksi vuorokausi kuivumisaikoineen. Mukana paketissa on myös yksityiskohtaiset kuvitetut ohjeet. Sarja sisältää mm. Käyttäjän kannalta kenties merkittävin asia sarjassa on DVD-muodossa toimitettavat ohjeet, joilla näihin monien mielestä mystisiin toimenpiteisiin olettaisi saavan selvyyden ennen kuin ryhtyy itse työhön. Formula #5 Classic American Oil Finish on varsinainen käsittelyaine, jonka valmistaja kertoo antavan kestävyyttä, suojaa ja lisäksi laadukkaan ulkonäön. Lisäksi mukana on mm. Sarja sopii sekä puu- että synteettisille tukeille. Vaihtosarja on yhteensopiva lähes kaikkien yksirivisten 1911-pistooleiden kanssa. KIMBER RIMFIRE TARGET MILES GILBERT VAIHTOSARJANA KOTINIKKARIN KEMIKAALEJA Rekyylissä esiteltiin aikanaan Kimber Rimfire Target, 1911-suvun pienoispistoolimuunnos. Laukkua on saatava mustana ja muotivärissä "Coyote". www.brownells.com WWW.REKYYLI.FI 77. Sen olkahihnat on pehmustettu ja kantokahvassa on nahkainen vahvike jotta mahdollisesti raskaankin kuorman kantaminen on mukavaa. Jos vaihtosarja edustaa samaa laatua kuin Rimfire Target pistooli, niin vakavamielistäkin tarkkuutta hakeville tämän pitäisi olla varsin toimiva paketti. Maahantuoja: Terä-Asekeskus, (09) 417 2900 KOLMEN TUSSARIN PUSSI Stock Refinishing Kit, Formula #5 on pähkinäpuisten tukkien uudelleen käsittelyyn tarkoitettu sarja, jolla valmistaja lupaa onnistumisen elämyksiä myös aloittelijoille. Miles Gilbert Bedrock on puolestaan kivääreiden petaamiseen tarkoitettu sarja, joka sisältää 2 unssia ( noin 60 g) petausmassan peruskomponenttia sekä kovetinta. Reppuasennossa selässä pysymistä varmistamassa on rintahihna. Massaa syntyy yhteensä siten noin 120 g. Sillä on mahdollista saada aikaan myös eri tasoisia kiiltävyysasteita käyttäjän mieltymysten mukaan. Aseet kiinnitetään paikoilleen nylon-hihnoin, joissa on pikalukot. Koska laukun saa selkään repun tavoin, kädet jäävät vapaiksi muille tavaroille. irrotusainetta, mitta- ja sekoitusvälineitä, ruskeaa sekä mustaa väriä, muovailuvahaa ja viskositeetin säätelyainetta. Nyt vastaava Kimberin valmistama yläkerta on saatavana konversiokittinä. Sivutaskuista yksi on pehmustettu pistoolia varten, ja muissa on tilaa lippaille, puhdistusvälineille, varaosille ja niin edelleen. Päätasku, jossa on tilaa pitkille aseille, on jaettu kahtia ja pehmustettu, jotta esimerkiksi optiikka säilyy ehjänä
Hintaluokka voisi olla noin 600-1500 euroa. Haulikon patruunoissa on vain se paha vika, että valmistajat saattavat muuttaa niiden komponentteja ilman ennakkovaroitusta, joten patruunaerien väliset erot ovat suuria. Tuloksena on vain 20 WWW.REKYYLI.FI 251 79. Kyseessä on kuitenkin metsästysaseiden vertailu, joten on mahdollista, että se päätyy erityisesti metsästäjille suunnattuun Riistaan. -M.V. Koska Cowboy Action Shooting on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle, sai palautteesi minut ottamaan yhteyttä lajin erikoismieheen, joka on Arto Määtällä on sellainen paha vaiva, että hän ei kumarra kuvia ja uskaltaa myös kertoa mielipiteensä. Koska hän myös pystyy perustelemaan näkemyksensä, ei Rekyylillä ole mitään häntä vastaan. Ja parhaimmat haulikoot eri riistalajeille. Se haukkuu jatkuvasti asioita, joista hän ei selvästikään ymmärrä mitään. -A.L. MÄÄTÄN IHAILIJAKERHOSTA TERVEISIÄ Mikä toimittajaanne Arto Määttää vaivaa. Balanced Load periaatteesta ja haulikokojen soveltuvuudesta on ollut laajasti asiaa Riista-lehdessä (Riista 8/2008). Ymmärrettävistä syistä aikataulu venyy ensi vuoteen, jos toivomasi pakkastestit otetaan mukaan. KYSY & KERRO VERTAILUTOIVE Toivon vertailua itselataavista metsästyskäyttöön tarkoitetuista haulikoista. Harrastus kun on yleistynyt ja kiinnostaa varmasti monia, olisi hyvä jos saisi kattavan artikkelin vaikkapa useampiosaisena. Määttä on itse ottanut aiheeseen kantaa tämänkertaisessa Miljoonalaatikossa, jossa hän pohtii syitä ilmiölle. Viimeisimpänä nyt tämä Miljoonalaatikko, jossa hän haukkui Mauserin, joka on kuitenkin yleisesti tiedossa parhaana pulttilukkona. Päinvastoin, olemme hyvin tyytyväisiä, koska hän saa usein herätettyä keskustelua mielenkiintoisista aiheista. Tyyppi rasittaa ja saa koko lehden rasittamaan. Mukan voisi olla itse laji, varusteet, aseet, staget, säännöt jne. Ongelmaksi nousee vain se, että herännyt keskustelu harvoin pysyy asiassa ja pahimmillaan mainitsemasi Mauserin kaltaiset "pyhät" asiat saavat keskustelijat niin eri raiteille, että keskusteluyhteyttä ei lopulta synny. -H.V. Hyviä uutisia, aiheesta on tulossa vertailu. -Nimetön Vertailutestien tekeminen on työlästä, mutta kiinnostavaa ja siksi niitä koskevat palautteet ovat aina tervetulleita. On myös vielä auki, julkaistaanko vertailun tulokset Rekyylissä vai Riistassa. -Tero Kuitunen jo aiemmin kirjoittanut Rekyyliin CAS-lajiesittelyn (Rekyyli 7/2007). Erityisesti toimintavarmuus vaihtelevissa (lue pakkasessa) olosuhteissa kiinnostaa. Mitä tietoa patruunoista pitäisi siis tutkia. Artikkeli on juuri teon alla ja sen pitäisi ehtiä lähitulevaisuuden numeroihin. Mikä on "halpispatruunan" määritelmä. -Toimitus TOIVOMUKSIA Toivon artikkeleita seuraavista aiheista: 20/76 haulikonpatruunoiden pakkastesti, 45 ACP halpispatruunoiden testi ja balanced load artikkeli. -Toimitus CAS JA PIKAVETO Olisiko mahdollista saada lehteenne lajiesittely Cowboy Action Shootingista ja pikavedosta. Jos aihe kiinnostaa, kertokaa se. Artikkelista tuli melkoinen määrä tuohtunutta palautetta suurten hauliannosten ystäviltä ja tätä palauteryöppyä ruodittiin sitten numerossa 1/2009. Hän lupautui kirjoittamaan jatkoa ja tulossa on pikavedon tekniikkaopas. Asemerkkejä mahdollisimman kattavasti kuten Benelli, Beretta, Fabarm, Franchi, Lanber, Mossberg, Remington, Winchester jne. -Tero Kuitunen vääriä käsityksiä siitä, mitä kukakin on itse asiassa tarkoittanut.. Jos ryhtyisimme toteuttamaan esimerkiksi edullisten .45 ACP -patruunoiden vertailua, haluaisimme saada hiukan lisää infor- maatiota tutkittavista asioista. 20/76 on kuitenkin kasvanut jo sen verran merkittäväksi kaliiperiksi, että vertailun tekeminen olisi paikallaan. 20/76-patruunoiden pakkastesti olisi hyvinkin tehtävissä, varsinkin kun säät taas syksyn tullessa kylmenevät. Mitään asian suhteen ei kuitenkaan ole lyöty lukkoon. Koska jos osoittautuu, että kiinnostusta löytyy, yritän puhua kirjoittajan laajentamaan esittelyä useampaan osaan ja käsittelemään esitettyjä aiheita laajemmin. Toteuttamistapa ja osallistuvat merkit sekä mallit ovat vielä avoinna, joten vielä on mahdollisuus esittää toiveita
Harmillisinta asiassa on se, että ei ole ehtinyt ampumaradalle kuin kerran viikossa tai korkeintaan kaksi kertaa. Ja Tällä palstalla Rekyylin toimituksen jäsenet kertovat kaikesta harrastukseensa liittyvästä. Lisäksi kotiväelle luvatut lomat, remontit ja huonekalut ovat jääneet ostamatta. Koska rahat ovat menneet patruunoihin, perjantaisin on vain keskikaljaa ja kossua. Ilman poikkeuksellisen hienoja harrastuskavereita viime vuodet olisivat menneet suoraan sanottuna munilleen. Aseella kokeilut ovat olleet sen verran positiivisia, että latauspuristimen ääreen pitäisi päästä linnoittautumaan joku ilta vähintään neljäksi tai mielellään viideksi tunniksi. Riemukkaat ja joviaalit kaverit ovat olleet pelastukseni. WWW.REKYYLI.FI. Tässä kaikessa on ollut toisaalta se hyvä puoli, että ne voimavarat mitkä ovat aseasioiden suhteen olleet poissa konkreettisesta touhuamisesta, ovat siirtyneet mitä ilmeisimmin suoraan ja vähentymättä henkisten voimavarojen puolelle sillä olen saanut kevään aikana aikaiseksi itseäni ja projektia läheltä seuranneita varsin suuresti miellyttävän villikissakaliiperin. Ari Siukola Toimittaja ja revolverimies On kyllä ollut kiirus kevät. Riistapolku ja Sporting ovat olleet pelastukseni. Siihen on kulunut kymmeniä tuhansia euroja ja lisäksi innostuin ostamaan veitsiä, joihin on mennyt myös tonni poikineen. Sana on vapaa. koska lataamiseen ei ollut aikaa, on käytössä olleet vain kaliiperit 12 ja .22LR. Lisäksi kotiväelle luvattu viikon hiihtoloma sattui samaan kasaan. TOIMITUS TOIMII Tero Kuitunen Päätoimittaja Afrikan matkani oli virhe. Mihinkään muuhun kuin ampumiseen on liian vähän rahaa vaikka tekisi töitä kellon ympäri. Tein tietysti sen virheen, että menin astuttamaan oman itälaikanarttuni jotta saisin jatkajan hirvihommiin... Lehden tekemiseen oli siten aikaa aivan liian vähän ja niinpä töissä olisi saanut olla vaikka kellon ympäri. Erittäin epämiellyttävän tilanteesta tekee se, että asekaapissa odottaa käyttäjäänsä uuden karhea Freedom Arms M97, jolla en ole ehtinyt käydä ampumassa kuin muutamaan otteeseen, yhteensä noin 300 laukausta. Kesälomaa ja ampumaradalle pääsyä odotellessa... Sasu Mattila Toimittaja ja kolumnisti Ampumaharrastuksen aloittaminen oli virhe. Kiitokset lajien kokeilemiseen innostamisesta kuuluvat Höysniemelle ja Määtälle. Arto Määttä Toimittaja ja miljoonalaatikon avaimenvartija Kevääni on kulunut harvinaisissa merkeissä siinä mielessä, että siinä kuin normaalisti kaiken vapaa-ajan saa tuherrettua joko ampumaradalla tai verstaalla niin tänä keväänä päällimmäisenä huolena oli huolenpito koirapesueesta. Siihen kului kokonainen viikko ja lisäksi sairastuin punkkikuumeeseen, josta toipuminen vei toisen viikon. Töitä on liikaa ja aikaa aivan liian vähän, mikä nyt on varsin tyypillistä. Samalla ampuminen on jäänyt aivan liian vähälle, olen päässyt radalle korkeintaan kerran viikossa. Samalla muihin vapaa-ajan harrasteisiin ehtii korkeintaan ker80 ran kuukaudessa. Ilman poikkeuksellisen hienoja uusiin lajeihin tutustumisia tämä lehdenväli olisi mennyt suoraan sanottuna munilleen
6 4 14886 PAL.V KO 6 4 14886 K2 TTA A DAYTO NA LIK OIT UA TAR KK UU TO GA MB TO O - RE NA A VA RM INT - VA NIN G DO UB LE AU HA UL IKK M MO PO R G- VA NG UA RD SU B- JA AL KA A: BR OW CO LT SP OR TIN A .45 HE R BY ET S AR WE ATH ER AT VA NH UK SE T -S - UU SIO VA NH AA SIC KA AT MA INE IKK E SS ON M2 5 CL AS WE S SM ITH & PAL.V KO R 22 3 - V TK ÄT PAT & KO CH MR UL IKK O JA YL IPI IA JA AL UM IIN IA Y ÖIT OV HE CK LE R HA DE T - MU TES TAS I: TE SI RÄ ÄT ÄL RE KY YL I - IST OO LIU UT UU LL A TAR KE MM AK AZ -P - TEH TAA SA RS ILM /22 T-T GT RU GE R 10 2007 7 90 685446 7 2007 -0902 09002 7 90 REK YYL 2009-19 8 5 4468 9 I 2 / 200 -0903 09003 685446 8 8 5 4468 REK YYL 2009- 25 7 I 7 / 200 A LÖ ITY 1 0 2 200 REK YYL 8 I 1 / 200 07007 685446 854 85 468 BF-R .45 70 -0802 0 07008 PIS TO ER OLE NU IKOI IDEN ME SRO 2008 -05 isu ttiratka n pake rvimiehe Hirvim ÄR I IKA SV U 854468 08002 PAL.V KO IN T N HT IIN K:N JÄ LK IEH EN PIE NO ISK IVÄ IA TO IM INTAL AJ EIHLIK KO SIK AJ AH TII NAT HE N PP S - PP UN MUNNAT WA LTH ER HW 60 J - AIK AM TAR KK AA PIS TO OL AIN EN TÄ YTE ISH AU EN & KOEAMMU A MIN CH ON S EN LATAA WE IHR AU 00 - KA KS I KE LL - SIR OL INJ 30 E 20 SL UG OSA 3 - PATRUUNOID SP HIN X LO BATTU I RA FFA EL AKENN SPROJEKTI, NU BE NE LL UARE -R .500 A-SQ 6 INE AA MI NE N N KO HTA AM PE RI STU STA JIE AL IIP I KA LII ER NH OJ EN VA INE N RE VO LVE RIK RE V - VA U LI M VS TO KA S - MA GN UM KA NTA LVE LU SP ISTOO PA RA BE LLU PA P ES L N N ING EX PR OO NA LLI NE KO INE N TU LO KA S .50 0 WY OM 4 STO RM - PE RS AJA RU NKOIN EN LA AR UN T PX ST BE RE TTA M1 911 9X 19 MM 11 91 AR MS CO R 08001 -0801 PAL.V KO 6 41 414886 istajan ovalmi kovalm i a Haulik okivääri äär kk kivä pulttilu 685446 -070 ed edullin en PA NJ AS TA SPAN J A STA ÄR UL U IKKO ES RIKOISKIVÄÄ I IVÄ ON Ä SÄ S TS ÄS TYS HA STÄJÄN ERIKOISK KA ATO O STA ÄJÄN IKO A ET 12 /76 ME YTTÄYSMETSÄSTÄJ LJA KKO NO RS UN K YSMETSÄ VA JA K KO R JA H 87 HU NT ER :N KO RVAA RIVAL AK T KYTTÄ LA NB ER 20 M RK II COMPAC RO EX PR ES S PA KO KE MU KS IA Kv KK 7 MA RUGER M7 SA FAR I JA .47 0 NITA 2 KÄ YT ÄN NÖ N BL AS ER S2 KO NE KIV ÄÄ RI, OS EIS PK M- YL EI u Rakenn sprojekt 46 854468 6 414886 , s i, osa 1 I, A 2 LI ÄÄ RI, OS JA NK IVÄ ÄR SR EV O LVE RI AS ISOVE OLV I MP UJ AN KIV AS E RE VO ER AM PU JAN LIH SIK 0:N L H 70 N LIIIH AK AL AIN EN TAR KK A- UK EAVA TAR KK UU & KE VY T UN ELM AAV T PAV 70: S AU K EAVA DR UL OV 90 6 SN IPE R SU OM LL VII DE STI LA IEH EN KO MPAK TI ER PE VIM EH RV I IE E CA SU ET M8 HIR 45 4 VA LM M .4 5 M8 3 .45 4 8 WI N OM AR MS L S EV N CD L .30 FR EED OD SE VE N MO DE RE MI NG TO 854468 2008 -11 PAL PAL.V KO 414886 8 2008 7 90 2008 -17 414886 K ID IKOIDE HAULI IK N ERIK 685446 IS OISNU MERO 4 2008 7 90 UT NIK . N .3 0 RE S EV EN .35 E TO N SE VE TIM AIS EN YS IM ILL LU KIJ OID EN TO IVE BR EN NE KE MA RE MI NG A KO T IM AI S 7 x 64 ISS MU UN NO A KA LII PE RIS SA .45 -7 0N MU STAK AV AS ET EK NO SO TIL AS KIV ÄÄ RIN NT ITS EL ATA SE : DIA MA TE E- SE -IT RR ON IM PA CT NT CA VE RN EY la jolan pohjoall t Lääkeurriistalle su iis INVVAAALLLVVVOOJJAA NV N INV O 0 800 0800 08005 PAL.V KO 685446 -0805 6 886 14886 414886 R A UNOIT RUuskoulu alkaa 08006 854468 E M PI A 2008 -30 n lik ide ulikoid Rataha kohta ta e käänn 770 IN ON REMINGT EN ER PER L N PE RIL LIN 20 UR A NIN V U R S AN IN S 1 2 JA 2 0 0 - VU RS S 12 G E 20 00 KA LII PE E ISS A SI ST OE GE R T - K A L I I P E RE I S PA IKK AS I KA S TU ST U SPAIK AN AT A IKO AA HA RR AS T MU NTAA VAT HA UL SU OJ A A H A R R A S M M UN TAA N LA L ATA AV ITS EL ATAA I MM LA BY IT E R B Y N I T S MA RA DO ILL A - AVA MPAA NK IN A E HT OIH IN A AN KIN AMOE WE ATH ER KA PU AK VA M P VA I H T O NT YY AM NO ISK IVÄ ÄR I VA RJ ON NA N VA IHT LIS ÄÄ ILK IVA LTA TE R TAR GE T - PIE VIK EP ER ÄL EV YTA TAR 64 R SP OR KATS AU S AN SC HÜ TZ SY TTÄ MÄ SS Ä KE PO TK UA PU N P P U IN EN PP UIN E N HT ÄV ÄP IIP J A G L O C K IIN ÄH TÄ VÄ PII A R JA GL OC KII N ATI O VA Ö RÄ S EVA PY ÖR A JA IM ITA ÖN UT TE LE V .22 LR VA IHT OS ARO EA MM U N TAA AM MU TA H E A M M UN S S A AIT O P6 HO UK YT TTY I ST I GP 6 7 KII HD Y T ET TY LATAU K S IA J A KO A KS INTAIS TE LU SS KIL PA ILU KÄ YT TÖ KS A JA K KA K S IN TAI S U 17 K IN IA -1 A2 W AF UH L WS RO JEK TI, OS E O T 9 9 AF S K A K S I RE VO LV ER J E KT I, U PT 99 C SIG S -P INO X VS TAU RU S 3 2 MATC H KA KS S AT 35 .35 7 .3 M AT 9 2 F S I NO T C & MR .32 T 92 FS BE RE TTA M .22 MATC H IN U HIN UR H IN MR MA NU RH 800 08 04 08004 685446 -0804 PISTO 6 4 414886 46 4 4468 854468 PAL.V KO A LO ON I EN AR SK A 19 11 -K JA HT IM IEH LIS YY TTÄ HIP OV ÄR IN VÄ LIM UO TO AL LIS IIN L IVÄ N R- 15 INN YD EL M RE MI NG TO PR EM IUM II TÄ ISP IST OO LIN JA -K IPP UT UO TE TO IM SA .44 MA RIS HU LE S BA ER CH AR GE R PIE NO KO TIM AIN EN N TU RVA KA LII PE M RU GE R 22 EC ISI ON .22 3 RE LIT E RE TK EIL IJÄ PR AIR UR ON EN ON 32 9 PD WE SS SM ITH & -0808 08 08008 08008 2009 -05 854468 PAL.V KO 2009-19 685446 1 2009 7 -0902 90 rtala Ensike aan ampum ukaan inen m a Aseet ja nnan u yhteiskuaisuus l alt isu väkiva WALTHER eltava e av Muunn istooli t ilup st urheilu en Jalkavä äri onekivä k kuase van tas ...ei aiv ihtoehto inen va Etuveto REK YYL 7 I 8 / 200 SP22 rnin ernin tiweste m Spaget innoittama oitt olveri revolver arrastus amp ampumah kärsiä." "Nuorten ei saa 414886 6 414886 6 07002 685446 e ore i Tuoree piippukivää ihtop vaihto 00 -3 3 O 20 -33 AL VKO 2007 PAL.V KO -0705 0 70 07005 07005 PAL.V KO I AS A ER LA SE R KK AM PU KIV ÄÄ RI ER JA BL L AIN EN TAR K A- A PIE NO ISK IVÄ ÄR 5 LA .45 BL AS AL INE N -1 AV KA LII PE RI IPE R M8 6 SU OM INE IKA S ITS EL ATA ILUAM PU JA N AR HE VA LM ET SN MO DE L 59 7 MA LL BA RR EL UR N BU RE MI NG TO AR MS OA -1 5 M1 OB ER LA ND 685446 1 P 191GH A TAURUS 93RTSEEMI WEIIGHT JAANNKKIVVÄÄÄÄRRII MI M IV R IVÄ 9 7 007007 AL.V KO 2007 PAL .VK -0706 07006 HL IH A RIH LA TI ME R R S AR L K UU RR I ST Y TEI S A UL I KKO T KE VY ES T K V E SU UR RII STAT ÄY TE SH AU LIK KO T S 2 M LTR G HT K TI, UL R LIG ULT RA L GH ITTAIR MI XTE LE VE TÄ YTE ISH LU RO J KT I,, OS A TIL E B ER TTA RR ON A GIT A E BE RE T A R RO N SA GI TAI RE OL E CA NT ILE V R R KE NT EL UP R JEK K N E U Y CA O UM RÖ MI RA R NE Y-C AR ST R Ö M N ER N EY-C M8 70 P T HU BH VE RN EY- M 7 0 SP TH U MB 2 FO RS S TR ÖM IN A ON GO NG TO N TO RE MI N GT 91 1 "CU STO M" OS ST C US 1 " CU NC 1 11 OR INC O 19 NO RIN CO 39 2007-45 6 414886 854468 6 2006 7 90 Kiitos lukijoille! OL PISTO BROW 7 2006 7 90 REK YYL NING A-BO LT 6 6 6 14886 414886 8 854468 8 2006 88 8 886 48 4886 6 414 VOERE 685446 E - 3 DELUX s LBW 20st0 perinteikäri esti K .40RLÖUSOSDLIITER TITAN I -26 i ääri iippukiv hto iip Vaihtop LE TS ÄL LE SIK KO SI KO N KL AS S IKK ISTOO LI OL I ÄR EN IVÄ Ä EID KIV ÄÄ RE IDE NKOP TO N PIE NO ISK KE VY T MU OV IRU K KO T KU VAT K UVAT G IK O NG SA 22 E KT EK T IT J TK A HA LI KK EL B BR OW NIN L "BA BY EA GL E" OIN EN ILM AH AU LIK TE UP RO JEK TIT JAT BA NE IN INE N IL MA RA KE NT ELU PR OJ N KO IK IK RIK A K EN TEL 9 41 IW I 941 RB R EX PR ES S ER IKO RS STR ÖM IN R AK I 94 1 R ST S R IN XP RE SS SS TR Ö MI OR E ER FO " FO A G AM O PE GA MO VIP 9 1 1 "CU STO M" " CU S OM "C US TO 1 I C 191 NO RIN CO N OR INC O 685446 -0704 8 8 446 854468 7 90 6 NYT VA NYT VA IN IN 1 2007 7 90 PISVOLV RE ERIK O NUMERO IS IT OL T TO ERI SXR 886 6 414 AL.VK O 2007 PA 4 0 07004 854468 SAL 07003 ILUSSA VERTAALIIPERIN L -0703 liisip Uusi po SIG UER SA P250 DCc 0 2007-20 TI PR -P OJ EK M- P RO JEK IN CU STO ER IEN AATEL IA E ISK IVÄ ÄR A PIE NO M KÄ YTT ÖR EV OLVPI NO ISP ISTOO LI TTA IN C NC O JW 15 NO RIN CO 0 .35 7 MA GN UM 1 KL AS SIN EN PIE KO RA NS KA LA ISI LIK O GE R GP 10 ON MO DE L 22 A1 L NO X HA UL IKK RU OLY SS PO LYN OX WE S SM ITH & AR R ON SA GIT TAI RE RO RR N VE RN EY C 414886 6 41 PAL.V KO 854468 istooli 685446 -0702 REK YYL 8 I 2 / 200 REK YYL 8 I 8 / 200 8 I 4 / 200 8 I 5 / 200 REK YYL 8 I 6 / 200 2 2 3 REK YYL T ITSEL A A T ETURIN 7 I 2 / 200 4 REK YYL SAUER Rem 5 REK YYL 7 I 4 / 200 F A 6 2007 7 90 kas Laaduu lu l y työkaingiin rti iin sportin E XPRESS SAFARI en Edullin kaksois o luodikk I R 303 1 7 I 3 / 200 ista o pala Euroap ssia eleg n ArmiINELLI V ER WINCHEST kkalais Amerien 12/89 in belgiala AI URn n SAMnillaiineton pa ila Ja Ja skivääri s tark tarkkuu HOWA -0 h SP-01 S 7 CZ do5 a w LI N MA RXLR 95 18 REK YYL 7 I 5 / 200 .22 L PE RIS SA 19 11 KA LII TAR GE T EN ITS EL ATA AVA KK ÄI RIM FIR E IM KI KIM BE R LR TS EK KIL ÄIN NIU M PÄ ÄL LE IAR K EN Z CZ 51 1 .22 Z SA LV O JA MI LL EN SU VU N PATR UR AZ AR SIL MA SA RS ILM HI- PO WE R SU G BR OW NIN REK YYL 6 I 6 / 200 6 I 7 / 200 REK YYL 6 I 8 / 200 REK YYL 7 I 1 / 200. EID EN SP VÄ ÄR EI PA RA NN UK SIL LA LA L LL A OH UT UIL PU LTT ILU KK OIN EN N AN LM ISTAJ A EN PE RU ST EE T EID N 3 - VÄ LIN 5 2008 7 90 REK YYL 6 2008 7 90 REK YYL 7 2008 7 90 EYE 77 HAWK RUGER MN ASKA erin AL g 3 .357 Ruarssi esiinm tettu Odotet kko lu pulttilu RRASTUS ASEHASA v. 2020 S SUOME Euro Saap rillinki d mainio ANTONIO 92 ZOLIaMGaan sm äkeläSatu M mela um N 6 illa Luvallis j aseilla all väkivallytt ei yhte 685446 EFENCE SABRE D 4 RIFLE 5 A aastaja XR-1 h 8 854468 lata INÄ ÄÄ RI Ä IVÄ ÄR I NÄ PIE NO ISK MU KA EL MA PE RIS SA .41 0 TO OL IN LU S IKK O KA LII VE RTA ILU SS A N KO NE PIS NÄ LÄ ISE OH JA INE N HA UL KU ST OM IT V ER TAI VE A AR -P TE HD AS L PP S/5 0 TTA MO DE T1 4 KII NN OS TAV ES S .45 AC P TN FIR AR MS VS TAN FO GL IO WI TI SPAR TAN A AR P L A EA RP LA PA KE TIS SA N WYATT Ä CIM AR RO TE HO A PIE NE SS EA MM UN TA KO R M MA G ISE N KIV ÄÄ RIN AR TIK KE LI!
Edellisen aselain aikana tarkkuuspistoolin ja -revolverin määritelmä oli, että aseessa on säädettävät tähtäimet ja vähintään kymmenen sentin piippu. Montakohan tällaista hiplaajaa Suomesta löytyy ja minkälaisen vaaran he oikein aiheuttavat. Nykyiset kilpalajit ovat paljolti lähtöisin harrastusampumisesta, ja uusia lajeja ja nykyisten lajien sääntömuutoksia tulee nimenomaan laajasta harrastuspohjasta. Ampumisen on oltava metsästystä tai jonkin virallisen lajin sääntöihin perustuvaa harjoittelua tai kilpailua. Todellisuudessa pistoolilla ja revolverilla voi ampua monipuolisesti myös kiinteillä tähtäimillä, ja kiinteistä tähtäimistä on myös etua, sillä ne eivät juuri koskaan hajoa ja ampuja voi varsin huoletta luottaa siihen, että tähtäinsäädöt ovat samat kuin edelliselläkin ampumiskerralla. Oli syy kumpi tahansa edellämainituista tai vaikka molemmat, olisi yhteiskuntamme syytä jo aikuistua ja lopettaa tällaiset leikit. SA SU MAT TIL A Suomen aselaki ja aselupakäytännöt perustuvat siihen, että luvanhakijalla on osoittaa aseelle käyttötarve ja aseen on sovittava hyvin aiottuun käyttötarkoitukseen. Toinen syy voi olla se, että tällainen harkintaoikeus antaa lupaviranomaisille lähes rajattomat mahdollisuudet säädellä lupien myöntämistä rikkomatta mitään lakia. Vai lasketaanko tässä ajatusmallissa kaikki aseisiin vähänkään vakavammassa harrastusmielessä suhtautuvat tähän hiplaajien joukoon. Ei ole lainsäätäjän eikä lupaviranomaisen tehtävä määritellä tällaisen harrastuksen muotoa, tiheyttä eikä siihen käytettäviä välineitä. Tuleva tappaja on videoinut itsensä ammuskelemassa metsässä, mistä nerokkaasti päätellään että metsissä ampuminen on saatava loppumaan. Toinen vastaava oikominen ajattelussa on väite, että ns. Lupaharkinnan toinen osa-alue, tarpeen ja aseen sopivuuden arviointi onkin sitten jo hölmöläisten työtä. virka-asetta muistuttava pistooli olisi vaarallisempi kuin joku muu, teknisesti vastaava ase. Jos henkilö rikkoo tämän luottamuksen, on syytä harkita hänen kaikki aselupansa uudelleen - tähän on nykyisessäkin laissa menettelyt. ETUVETO ASEEN TARPEEN JA SOPIVUUDEN PERUSTELEMINEN ON ÄLYTÖNTÄ Samaan ihmeellisten ajatusten sarjaan kuuluu välillä esiin pompahtava tarina "kammarissa aseita hiplaavista" miehistä. Jos henkilö on todettu sopivaksi pitämään hallussaan aseita, on kyllä aivan samantekevää minkälaisia aseita hänellä on ja mihin tarkoitukseen hän niitä haluaa. Harrastuksen kuuluu olla rentouttavaa, vapaamuotoista ja harrastajalleen sopivaa. Tässä vaiheessa lupaharkintaa viranomainen tekee arvokasta työtä, hän yrittää käytössään olevin keinoin vähentää muihin kansalaisiin kohdistuvaa vaaraa. Nykyisen aselain "yhtenäistämisohjeessa" ja uudessa aselakiehdotuksessa lähdetään siitä, että vapaa-ajan ampuminen ei ole riittävä peruste aseluvalle. Tarpeen vaatimiselle ja aseen soveltuvuuden arvioinnille keksin vain kaksi syytä. Miten ja miksi meille on masinoitu sellainen mielikuva, että viranomaisen tulisi ottaa kantaa kansalaisen ampuma- ja aseharrastuksen luonteeseen, ja jopa lähteä arvioimaan sitä, mikä ase sopii johonkin tarkoitukseen ja mikä ei. Poliisi tutkii luvanhakijan taustat ja sen jälkeen arvioi, voiko henkilön hallintaan luovuttaa ampuma-aseen vai ei. Jokelan ja Kauhajoen tapauksista on näköjään joillekin jäänyt lapsellinen mielleyhtymä. Näin on niin kauan kuin henkilö käyttää aseitaan turvallisesti ja lakien ja normien puitteissa. Vain pieni osa ampujista osallistuu virallisiin kilpailuihin, joten on todella törkeätä rajata ampumisharrastus vain tällaisten lajien piiriin. Piipun pituuskaan ei tarkkuusasetta tee, sillä lyhytpiippuiset aseet ovat aivan yhtä tarkkoja, elleivät tarkempia kuin pitkäpiippuiset, ja joissakin lajeissa lyhyt piippu voi olla jopa eduksi tai sääntöjen vaatimus. Virkamiehet ja lainsäätäjät uskottelevat suurelle yleisölle parantavansa turvallisuutta tällä näpertelyllä, vaikka itse hyvin tietävät sen olevan pelkkää hämäystä. Eivätkö aikuiset ihmiset tosiaan kykene tämän monipuolisempaan syy-yhteyksien havaitsemiseen? 82 NUMERO 5/2009 WWW.REKYYLI.FI ilmestyy 5.8.. Minua ei lakkaa hämmästyttämästä tämän käytännön typeryys