Rekyyli 5/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LUKIJOIDEN TOIVEESTA: TEE-SE-ITSE - KIVÄÄRIN PIIPUN SISÄÄNAJO ITSELATAAVIEN TARKKUUS: KASA-AMMUNTAA PRACTICAL-KIVÄÄREILLÄ. LATAUSKOULU, OSA 7: NALLITUS 5 2009 7 90 Browning Legendan paluu 11 685446-0905 PAL.VKO 2009-38 6 4 14886 8 5 4468 09005 SUURI TÄHTÄINVERTAILU kompaktia variaabelia valopisteellä ZASTAVA CZ999 9X19 MM - SERBIALAISTA TARJOUSRAUTAA RAUTALANKAA ALOITTELIJOILLE, OSA 2 - TEHO VAI ENERGIA
Suomen vauhdikkain .22 cal joukkueampumakilpailu! La 29.8.2009 www.rekyyli.fi/rtc ille! Ei mikkihiir Rajat rikkova käsiasekilpailu! 12,7 mm .50 cal La 22.8.2009 (Rekyyli Fifty Cal Challenge) www.rekyyli.fi/rfcc
Tähän mennessä olemme olleet täysin samaa mieltä. VX-3 on ladattu täyteen optista tekniikkaa: Xtended Twilight Lens System DiamondCoat 2 -linssipinnoite, -järjestelmä, mustat linssin reunukset, toisen sukupolven vesitiivistystekniikka, kaksoisjousella varustettu kääntölinssijärjestelmä ja pakkaskarkaistut säätimet. Kaiken tarkoituksena on auttaa sinua saamaan elämäsi saalis. Katso lähin Leupold jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi www.leupold.com. Obj. Metsästyksen jännityksen sisäistänyt uusi VX-3 on optiselta suorituskyvyltään, mekaaniselta toiminnaltaan ja kestävyydeltään huomattavasti parempi kuin edeltäjänsä. Tämä kiikaritähtäin on metsästäjän luotettava kumppani sateella ja paisteella, ilta- ja aamuhämärässä, vuodesta toiseen. UUSI VX -3 / VX -3L SARJA, ® ® MAKSIMAALINEN VALONLÄPÄISY UUTTA VX-3L 4,5-14x56 LR IR Metric G4 -ristikko VX-3L 6,5-20x56 LR FDX -ristikko VX-3 6,5-20x40 Adj. FDX -ristikko 1550,- 1450,- 970,- VX-3 1,5-5x20 IR Metric DX / G4 / CD -ristikko 885,- Monille metsästäjille VX-III oli ensimmäinen, viimeinen ja ainoa oikea kiikaritähtäin
Ampuma-aselupien myöntämisestä vastaava henkilö oli vaihtunut, mutta silti lupa tuli. Fire-kustannus Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. PA AKIRJOITUS Ja elämä hymyilee Nykyään tunnen itseni vanhaksi mieheksi. Kun hain ensimmäisiä lupiani 15-vuotiaana, juuri kun olin suorittanut metsästyskortin, paikallinen nimismies hoiti asian tehokkaasti: "Kenenkäs poika sinä olet?" Kerrottuani, nimismies ohjeisti konttoristia kirjoittamaan luvat kiväärille ja haulikolle. Mainosten ja ilmoitusten julkaisuun sovelletaan kulloinkin voimassa olevan mediakortin ehtoja. Jälleen kyseltiin kenen jälkikasvua sitä ollaan, tentattiin sotilasarvoa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Kaikki hyväksytyt mainokset ja ilmoitukset pyritään julkaisemaan sovitussa numerossa. Vaikka ammattini on asepainotteinen ja ampumaharrastukseni vakiintunutta ja aktiivista, koen yhä pientä hermostuneisuutta kävellessäni lupakonttoriin. Perusteet esitin paperilla, haastattelu tehtiin puhelimessa. Tämä kannattaa muistaa. Tämä tieto riitti pienellä paikkakunnalla ilmeisen hyvin jahtikalustoa hankittaessa. Kun kävin keväällä ensimmäistä kertaa virallisessa haastattelussa, tajusin, että minua oli haastateltu ennenkin. Neljä vuotta myöhemmin laitoin hakemuksen sisään pienoispistoolille. Tuolloin tietämättömyys hymyilytti nuorta miestä, mutta todellisuudessa se saattoi olla vain kokeneen poliisimiehen haastattelutekniikkaa. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Seitsemäs vuosikerta. Kulissien takana monet heistä sanovatkin, että on pakko haastatella, vaikka sillä ei useita aseita omistavan harrastajan kohdalla olekaan mitään merkitystä. Tero Kuitunen REKY YLI pl 20, 00251 helsinki puh: 09-827 5556 email: toimitus@rekyyli.fi www.rekyyli.fi ISSN 1459-4633 PÄÄTOIMITTAJA Tero Kuitunen TEKIJÄT Jarkko Koskinen Esa Höysniemi Erkki Lahtinen Hannu Uronen Marko Tammelin Markus Forsström Otso Vainio Arto Määttä Juha Hirsimäki Sasu Mattila Mika Niemelä Marko Winter Keijo Luostarinen Hannu Panttila ART DIRECTOR Paula Laitinen GRAAFIKKO Antti Teittinen VALOKUVAAJAT Julius Koivistoinen Esa Toivonen ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET asiakaspalvelu@rekyyli.fi puh: 09 827 5556 (klo 8:00-16:00) MEDIAMYYNTI Jani Leskinen 0400 613 744 jani.leskinen@firekustannus.fi TILAUSHINNAT 12 kk 63,20 euroa kestotilaus 49,95 euroa / 12 kk KUSTANTAJA Fire-kustannus Oy PL 20, 00251 HELSINKI Rekyylin kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat Fire-kustannus Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Ensimmäisten aseiden kohdalla otettiin hakijasta selvää luonnollisena osana lupaprosessia. Palveluiden ja tuotteiden mainostaminen on maksullista ja siitä on sovittava erikseen. Fire-kustannus Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Rekyyliin lähetettyä tilaamatonta aineistoa. Tähän viittaisi myös kysymyssarjan viimeinen: "Ja elämä hymyilee?" Haastattelujen suhteen menneisyys oli siis parempaa aikaa. Ja kun oli todettu hakija kelvolliseksi pitämään aseita hallussaan, ei tuhrittu voimavaroja jatkuvaan haastattelukierteeseen. Ennen asiasta ei vain tehty sen suurempaa numeroa. Kaikki oikeudet pidätetään. Monen harrastajan luottamus poliisiin onkin mennyt. Fire-kustannus Oy vastaa Rekyylin toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. Tämä on sinänsä suuri ihme, koska haastattelijat ovat pakotettuja tekemään tätä työtä. Jatkuvasti kuulee tavallisista ja miellyttävistä haastatteluista, mutta myös piinaavista kuulusteluista, joissa harrastaja kokee olevansa syytettyjen penkillä. Oman pienen värinänsä tuo selkärankaan haastattelu, joka tuntuu olevan yleinen huolenaihe harrastajien keskuudessa. Emme takaa Rekyylissä julkaistujen artikkelien virheettömyyttä, emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. Mutta silti. lakko) tai asiakkaasta tai ulkopuolisesta tiedontuottajasta johtuvasta syystä kuitenkaan voida julkaista sovitussa numerossa, Fire-kustannus Oy ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Tunnen syvää kaipuuta menneisyyteen ja huomaan tuon tuosta sanoneeni jotain siitä, kuinka ennen asiat olivat paremmin. Nykyäänkin haastattelun tunnelmaan on suuri vaikutus henkilöillä ja valtaosa haastatteluista hoidetaankin leppoisassa hengessä. Haastattelija voi olla yhtä turhautunut kuin haastateltava. Rekyyli ilmestyy 8 kertaa vuodessa. REKYYLI Muunnostaulukko 1 gramma (g) = 15,43236 grainia 1 graini (gr) = 0,064799 grammaa grainia 40 60 80 100 120 140 grammaa 2,59 3,88 5,18 6,47 7,77 9,07 grainia 180 200 240 300 400 500 grammaa 11,66 12,95 15,55 19,43 25,91 32,39 1 unssi (oz) = 28.34952 g 100 g = 3,5273962 unssia 1 tuuma (") = 25,4 mm tuumaa 10 15 20 mm 254 381 508 tuumaa 25 30 40 mm 635 762 1016. Lisäksi pidin rajallisilla tiedoillani pienen esittelyn hankittavaksi aiotusta aseesta, haastattelijlle kun mallinimi "Ruger MKII" ei sanonut mitään. Koskaan lupa ei ole jäänyt tulematta ja uskon tietäväni keskimääräistä paremmin hakuprosessin kiemurat
SISALTO aseet 6 BROWNING T-BOLT 22 ZASTAVA CZ999 28 BENELLI MP 95 E 34 COLT 1911 WWI 40 MAINEIKKAAT VANHUKSET, OSA 3: Browning High Wall 22 44 KASA-AMMUNTAA PRACTICAL-KIVÄÄREILLÄ 64 .308 MARLIN EXPRESS 70 M38 MAGNUM ILMAREVOLVERI ZASTAVA CZ999 patruunat & tarvikkeet 14 KIIKARITÄHTÄINVERTAILU: Pienet variaabelit valopisteellä tee-se-itse 60 KIVÄÄRIN PIIPUN SISÄÄNAJO 70 OSISTA KOOTTU - TARKKUUSKIVÄÄRI 7,62X53R veitset 74 BENCHMADE 890 TORRENT kolumnit & vakiopalstat 4 PÄÄKIRJOITUS 5 SISÄLLYSLUETTELO 34 COLT 1911 WW I 50 MILJOONALAATIKKO 52 LATAUSKOULU, OSA 7: Nallitus 56 RAUTALANKAA ALOITTELIJOILLE, OSA 2: Teho vai energia. 76 SILLISALAATTI 78 KYSY-VASTAA 80 TOP STORIES 81 TOIMITUKSEN KUULUMISIA 82 ETUVETO 52 JÄLLEENLATAUSKOULU, OSA7: NALLITTAMINEN
UUSI TULEMINEN BROWNING T-BOLT 6 WWW.REKYYLI.FI
Käydessämme alan kansainvälisillä messuilla on toimittajakatraamme päässyt käpistelemään erikoisen kiinnostavaa Browning T-Bolt pienoiskivääriä. Ase on herättänyt intohimoja piintyneissäkin kiväärimiehissä ja sen saapumista Suomeen on odotettu vesi kielellä. Nyt se on täällä. TEKSTI: TERO KUITUNEN WWW.REKYYLI.FI 7
Periaatteessa lukon ja samalla kammen liikettä olisi voitu siis tästäkin lyhentää, jolloin käytön näppäryys ja nopeus olisi vieläkin parantunut. Piippu on profiililtaan oheneva ja rihlauksen suu on upotettu oikeaoppisesti. Eräs T-Boltin pienistä hienouksista on varalippaan paikka perän sisällä. Onneksi lopullinen viritys tapahtuu vasta kun lukko painetaan kiinni. Voidaan todeta, että sulku on taatusti kestävä ja myös sitä liikuttava koneisto vaikuttaa laadukkaalta. 2000-luvun versiossa tanko on korvattu 10 patruunaa vetävällä Double Helix lippaalla. Double Helixissä patruunat kulkevat ensin toista kaarta myötäpäivään, mutta siirtyvät kaarien leikkauskohdassa kulkemaan vastepäivään alemmalle kaarelle. Koska samaa asetta on saatavana pidemmissä kaliipereissa .22WMR ja .22HMR, on lipaskuilun takareunassa täytepala. Suoravetolukko ei sinänsä ole suuri ihmetyksen aihe, mutta T-Boltin lukko liikkuu niin livakasti, että paatuneempikin sielu saa väristyksiä. Niinpä lipastaminen on helppoa. Toki patruunat on mahdollista syöttää lippaaseen myös painamalla, mutta varsinkin viimeisten patruunoiden kohdalla otepyörästä on suuri WWW.REKYYLI.FI. FN:n valmistama ase oli laadukas ja tarkka, mutta ilmeisesti kovanpuoleinen hintalappu vähensi kiinnostusta niin, että malli hiipui pois valmistusohjelmasta 1970-luvulle tultaessa. Lippaassa on siis kaksi akselia, joiden ympärille patruunat asettuvat. Syöttövarmuuden maksimoimiseksi jokaiselle patruunalle on lisäksi oma ohjaimensa, eli pat- ruunat eivät työnnä toisiaan edellään, vaan ohjaimet siirtävät niitä kohti syöttöaukkoa. Tämä osa aseesta vain paranee käytön myötä. Peruspaketti on kuitenkin sama, toki päivitettynä nykyaikaan. Merkittävimmät erot vanhaan T-Boltiin ovat uusi lipas, avotähtäinten puuttuminen ja lukonkammen muotoilu. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1964, jolloin sen suoravetokoneisto kohahdutti. Idean ymmärtää, kun ajattelee vanhoja lippaita, joissa patruunat menevät kaaren muotoon. Tiettyjä versioita valmistetaan myös vasenkätisinä. Sitä kääntämällä saadaan aina linjattua seuraava ohjain syöttöaukon kohdalle. Jotta täyttäminen olisi helppoa, lippaan takareunassa on hammastettu otepyörä. T-Bolt ei ole varsinaisesti uutuus. Yhteistä versioille on, että niissä ei ole avotähtäimiä ja versioiden nimissä vilisee sanoja "sporter", "target" ja "varmint". Lukon liikettä ei kuitenkaan ole rajoitettu, joten siinä on aavistus "ylimääräistä". Kun lukko vedetään auki, laukaisukoneisto menee puolivireeseen ja kun lukko suljetaan, saavutetaan täydellinen viretila. Lukossa on ristitappilukitus, eli se lukittuu kehykseen molemmilta puoliltaan. Uutta T-Boltia on saatavana useina eri versioina, aina puutukista digicamo-väritykseen. Koska kyseessä on vain noin 10 mm ylimäärä, ei asiaa ampuessa edes huomaa. Kun lukko suljetaan, sen kampi pakottaa kehyksen vastinkoloihin kookkaat lukituskappaleet: vasen puoli tulee ulos lukosta, kun taas oikean puoleinen olake painuu kehykseen ulkoapäin. Kaliipereista valmistusohjelmaan kuuluvat .22LR, .22WMR ja .17 HMR. Toiminnan hienouden takana on hyvät sovitukset, sekä viritysmekanismi, joka jakaa virityksessä tarvittavan voiman kahteen osaan. Kyseessä on uudenlainen lipas, jossa patruunat kierty- vät kahdeksikon muotoiselle kaarelle. Kampi on nivelletty lukon takapäähän ja kun kampea käännetään sen "nokka" pakottaa lukituskappaleen liikkumaan. Ainoa mahdollinen heikkous on kammen nokka, koska se joutuu melkoiselle rasitukselle jos lukkoa käsitellään voimalla. Saimme tarkasteltavaksi T-Bolt Composite Sporterin kaliiperissa .22LR. KONEISTO T-Boltin sydän ja koko olemuksen A ja O on suoravetolukko. Sulkukappale kun ei liiku yksin, vaan se myös osittain virittää iskurikoneistoa. Siinä on myös jousikoneisto, joka heittää lippaan ulos kun salpaa käännetään. IHMEELLINEN LIPAS Alkuperäisessä T-Boltissa oli viiden patruunan tankolipas. Tällöin sulkukoneistolla ei enää ole asian kanssa tekoa, vaan iskupiikin olake on tarttunut virekynteen ja koko lukon runko liikkuu eteenpäin piikin ympärillä. Olakkeet ovat samaa massiivista kappaletta, joka liikkuu lukon läpi sivusuunnassa. Lukonkehys on koneistettu teräksestä, parhaimpien aseenra8 kennusperiaatteiden mukaisesti. Esimerkiksi messujen esittelyaseiden lukot ovat olleet kiillottuneet messuvieraiden renkatessa niitä, ja niinpä odotukset tässä suhteessa olivat kovat. Uutena lukon sulkeminen on aavistuksen jäykkä, mutta se norjistui jo muutaman sadan laukauksen tuloksena
Luonnollisesti siinä on kuitenkin WWW.REKYYLI.FI varoitustarra, joka kieltää kaikenlaiset koneistoon liittyvät virittämiset. Näin ne keskittävät lippaan jämäkästi oikealle 9. Lisäksi siinä häiritsi lievästi liipaisimen lonksuminen. Laukaisua mainostetaan "kolmeen vipuvarteen perustuvana" ja että tarkoitus on ollut luoda etuja jälkivedoton sekä kuiva laukaisu. Kun salpaa käännetään, lipas ei ainoastaan putoa, vaan lipaskuilussa oleva jousipari suorastaan heittää sen ulos aseesta. Oli karvas pettymys havaita, että vastusta ei saa laskettua 1,9 kg:aa alemmas. Muovista valmistetussa lipaskuilussa on myös mielenkiintoinen ominaisuus. Kerrankin mainoslauseet pitävät paikkansa, asia on juuri näin. Laukaisu on merkittävin seikka, joten aloitetaan siitä. Jos laukaisu oli pettymys, niin varmistimesta ei löydetty haukuttavaa. Se sijaitsee juuri oikeassa paikassa eli aseen kaulalla. Kun kammesta vedetään, aluksi sulkutappi liikkuu oikealle ja samalla iskurikoneisto menee puolivireeseen. Asiaa on siten ajateltu, koska näin T-Boltissa ei voi tapahtua fataalia toimintahäiriötä, esimerkiksi nopean paikkolaukauksen vaativissa tilanteissa. Jousirakennelma toimii, mutta ohuesta langasta valmistettuna se vaikuttaa vaurioitumisherkältä. Kun sormen laittaa liipaisimelle, siinä on aavistus liikevaraa sivusuunnassa. Ne on siten kytketty mekaanisesti toisiinsa ja lippaan synkronointi on saatu täydelliseksi. Kuilun yläreunan on tehty "huulet", jotka lipasta asetettaessa aukeavat ja jäävät painamaan lipasta sivuilta. Jälleen koko maailmaa rangaistaan yhden kansakunnan tuotevastuulakien vuoksi. Onneksi laukaisukoneistossa on selkeällä paikalla sääätöruuvi, jolla vastuksen saisi käyttökelpoiseksi. Laukaisukoneiston runko ja liipaisinkaari on valmistettu mustasta muovista. Niinpä lukko ei voi jäädä käteen räväköissä ja nopeissa latausoperaati- oissa. Koneisto on kiinnitetty kehykseen ruuveilla, joten sen irrottaminen on mahdollista. Varmistin toimii myös lukon irrottamisen estona; jos varmistin ei ole päällä, lukko ei voi irrota. Laukaisusta ei siten saa kevyttä kuin sepittämällä. Lippansalpakin on hyvällä paikalla lippaan edessä. Mainittakoon, että kun otepyörää käännetään, lippaan molemmat akselistot pyörivät. Iskupiikin punainen väri kertoo, milloin ase on vireessä. apu. Lukko liikkuu myös aseen ollessa varmistettu, joten patruunan voi poistaa turvallisesti. Varmistin ei ole automaattinen, joten se ei hyppää itsestään päälle. Tehdasasetuksella laukaisuvastus on 2,1 kg, eli tyypillinen tuotevastuulaukaisu. Kun sulku on auki, lukko pääsee liukumaan taakse. Aseen nimen, T-Bolt, syynä on suoravetolukon sivuttain liikkuva sulkukappale. Eväät erityisen luotettavaan toimintaan ovat siten olemassa. HALLINTALAITTEET PALA TAIVASTA? Eräs syy T-Boltin suureen odotusarvoon ovat olleet sen hallintalaitteet. Se tekee lukosta T-kirjaimen muotoisen sulun olleessa kiinni. Näin uskoimme, mutta käytännössä laukaisuvastus on jo valmiiksi lähes minimissään. Kuvassa näkyy myös iskuri, joka esivirittyy sulkukappaleen auetessa. T-Boltin suoravetolukko on äärimmäisen yksinkertainen käyttää, eikä sen takana oleva mekanismi ole sen monimutkaisempi. Jokainen haulikkomies osaa käyttää sitä siten jo valmiiksi
Tarkkuuskokeita varten T-Bolt varustettiin maahantuojan toimittamilla Weaver-kiikarinkiinnityspaloilla, joihin asennettiin kiikaritähtäin. Kun tämäkään ei tuonut parannusta, seuraavaksi ampuma-asetelmaa parannettiin ja suoritukseen keskityttiin entistä paremmin. Jäähdyttyään osumat tulevat jälleen alkuperäiseen kohtaan. Ruuvit kiinnittyvät kehykseen liipaisinkaaren etupuolelta. Osumakuvioissa oli yhdistävä tekijä: aina tauon jälkeen T-Bolt teki parasta jälkeä ja usein kävi niin, että 2-3 ensimmäistä laukausta menivät likimain samaan reikään. valmistetun takaseinän yläreunaan. Piippu lisäksi tulkattiin ja havaittiin, että piipun suuosan viimeinen 100 mm on koko piipun löysin osa. Ainoastaan Sellier & Bellot Standardilla tapahtui yksi ulosvetohäiriö sekä yksi syöttöhäiriö. Piippu on siten siro, ja sopii aseen TOIMINTAVARMUUDESTA JA TARKKUUDESTA T-Bolt on suunniteltu varmaa patruunoiden syöttöä ajatellen. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin tällainen muovirakenne kestää Suomen pakkasia. Rihlannousu on tavanomainen 1/16 tuumaan. Tämä viittaisi piipussa oleviin jännityksiin. Luoti ei siis ole parhaassa mahdollisessa ohjauksessa juuri tarkkuuden kannalta kriittisimmässä vaiheessa. PEDATTU PELI Raudat kiinnittyvät tukkiin kahdella ruuvilla, jotka sitovat yhteen lipaskuilun, tukin sekä raudat. NÄIN OLI ASIA MYÖS KOEASEEN KOHDALLA. kohdalle. Patruuna on lippaassa lähes suoraan piipun jatkeena ja liukuu vaivattomasti pesään lukon työntämänä. Kolikon kääntöpuolena on, että tukki on melkoisen löysä, jolla on väistämättä vaikutuksensa aseen tarkkuuteen. Kokeilujen perusteella luotettavuus on erinomainen. Ulosvedon kruunaa ejektori, joka on muotoiltu lippaan teräspellistä Sporterin komposiittitukki on siro ja käteenistuva. Ensimmäinen CCI Standardilla puolihuolimattomasti ammuttu kasa antoi positiivisia viitteitä tarkkuudesta, mutta seuraavat osumakuviot antoivat puolestaan viitteitä siitä, että jokin on vialla. Ratkaisu on jälleen perua eripituisten kaliiperien sovittamisesta samaan konseptiin. Ei ottanut ja myös kiikariasennus oli tehty oikein. Rihlapalkkeja on kuusi ja ne kiertyvät oikealle. T-Bolt on valmiiksi pedattu ja piippu on irti tukista. Laukaisuvastusta voi säätää ja ruuvi on helpossa paikassa. Mainittakoon, että siirtymän suunta ja suuruus oli satunnainen. Oli mukavaa havaita, että T-Bolt on saanut jo valmiiksi petauksen, molempien ruuvien kiinnityskohta on pedattu massalla, ja tehtaan ilmoituksen mukaan kaikki T-Boltit on varustettu vapaasti värähtelevällä piipulla. Piipun pituus on 56 cm eli 22 tuumaa ja sillä on paksuutta takana 21 mm, josta se ohenee 13 mm:iin. Näin oli asia myös koeaseen kohdalla. Vaikka käytettäisiin reilummin voimaa, on syöttö hellävarainen. Kehyksen etureunaan on myös lisätty pieni tappi, joka toimii eräänlaisena rekyylivastimena. TEHTAAN ILMOITUKSEN MUKAAN KAIKKI T-BOLTIT ON VARUSTETTU VAPAASTI VÄRÄHTELEVÄLLÄ PIIPULLA. Seuraavat laukaukset kuitenkin siirtyivät. Kun piippu lämpenee, se vääntyy ja osumat siirtyvät. Kaikki kiinnitysruuvit tiukattiin ja tutkittiin, ottaako piippu kiinni tukkiin. Patruunat eivät kolhiudu, eikä niihin tule naarmuja. Molemmat ongelmat korjaantuivat uudella lukon liikkeellä, joten kyseessä saattoi olla sattumakin. Valitettavasti vastusta ei saa kevennettyä alle 1,9 kg:n. 10 WWW.REKYYLI.FI. Ulosvetäjiä on kaksi. Myöskään patruunalla ei ollut vaikututusta, yhdelläkään osumakuviot eivät olleet sitä mitä olisi voinut olettaa. Patruuna nousee lippaasta niiden väliin ja on siten heti lukon ohjattavana. Kokeet ammuttiin perinteiseltä 50 metrin matkalta erinomaisissa olosuhteissa. Ulosvedossa hylsy lipesi lukon kynsistä ja syöttöhäiriössä luodin tylppä kärkiosa törmäsi piipun alareunaan. linjakkaaseen olemukseen
Kun katsotaan kaikkia osumakuvioita, nopeiden patruunoiden osumakuvioissa ei ole havaittavissa ensimmäisten laukausten osumarypästä, vaan osumakuvio on tasaisen hajanainen. Siirtymä on nähtävissä myös hitaampien patruunoiden kuviois- ta. CCI Minimagin tapauksessa aseen annettiin myös hiukan jäähtyä laukausten välillä. Sen sisällä on jousilangat, jotka heittävät lippaan ulos. Huomion arvoista oheisia tauluja tarkasteltaessa on, että kyseessä on kaikilla patruunoilla se, jolloin piippu oli kylmä. Muovisuudestaan huolimatta lipas on melkoisen jämäkkä ja laadukkaasti valmistettu tekniikkapaketti. Tässä on kuitenkin muistettava suhteellisuudentaju: noin 20-25 mm:n käynti on täysin riittävää esimerkiksi metsästä- Lipassolan takareunassa on täytettä, koska samaan rakenteeseen tehdään myös .22 WMR-pesityksiä. Lukon kammen muotoilu on muuttunut vanhasta T-Boltista. Ohessa oleva CCI Minimagin osumakuvio on selvästi paras mitä sillä ammuttiin, muut kuviot olivat huomattavasti suurempia ja ilman selvää siirtymäsuuntaa. Patruunasta riippumatta tulokset olivat siis ennakko-odotuksia heikommat. Ilmeisesti niiden pienemmästä ruutiannoksesta johtuen piipun lämpeneminen vaatii useamman laukauksen ja myös siirtymän suuruus on pienempi. Lipastaminen onnistuu perinteisesti painamalla tai sitten apuna voi käyttää hammaspyörää. Lipaskuilu on muovia. Lippaan materiaaleina on käytetty terästä ja muovia. Taulukkoa katsoessa tätä ei oikeastaan näe, mutta tuntemukselle on peruste. Double Helix lippaaseen mahtuu 10 patruunaa. Myös kuilun yläreunan muoviulokkeet puristuvat muistillaan lippaan ympärille ja pitävät sen näin oikeassa asennossa. Koeammunnasta jäi myös tunne, että hitaat patruunat kävisivät paremmin. Uuden muotoilun sanotaan tulevan Browning A-Boltista, joka on valmistajan menetystuote metsästyskivääreiden saralla. WWW.REKYYLI.FI 11. Siinä patruunat menevät kahdeksikon muotoiselle kehällä ja ovat yksilöinä koneiston ohjauksessa
Näin kevyt kivääri vaatisi selvästi alle kilon laukaisun, vaikka laukaisu laadultaan olisi kuinka erinomainen. Henkilökohtaisesti pidin suorasta perästä, sekä käyttötuntumaltaan, että ulkonäöllisesti. LOPPULAUSE Browning T-Bolt on jälleen erinomainen esimerkki japanilaisesta aseenrakennustaidosta. Hjorth Ab, (03) 234 4300 · Sellier & Bellot: Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999 · Fiocchi: Eloranta Oy, (017) 288 3044 · Lapua: NorDis Oy, (06) 431 0301 12 WWW.REKYYLI.FI. Luopuminen avotähtäimistä on ollut oikea päätös, koska nyt perän korkeus on voitu päättää yksinomaan optisen tähtäimen vaatimusten mukaan. / 50 m Nopeushajonta 17,31 9,96 20,00 33,75 17,66 Pienin 16 mm 18 mm 19 mm 19 mm 18 mm Keskiarvo 35 mm 21 mm 30 mm 25 mm 23 mm CCI: Oy K. Siksi on suoranainen häpeä, että sen laukaisua ei saa kevennettyä järkeväksi. Composite Sporterin tukki on nimensä mukaisesti komposiittia ja ohuena siten melkoisen kevyt. 10+1 patruunaa Pituus: 1022 mm Piipun pituus: 558 mm Paino: 2070 g Hinta: 860 euroa Maahantuoja: Gyttorp Finland Oy, (06) 347 1800 Lapua Subsonic / 18 mm Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna CCI Minimag HP CCI Standard Sellier & Bellot Standard Fiocchi Ultrasonic Lapua Subsonic HP Hitain 376,4 323,7 341,9 364,6 317,1 Nopein 393,7 333,3 361,9 398,4 334,7 Keskiarvo 383,0 327,7 350,7 387,9 327,2 Osumakuviot 3 x 5 lks. Laukaisukoneiston runko on myös muovia. Laukaisuvastuksen keventämiselle on kuitenkin tarvetta. CCI Minimag / 16 mm CCI Standard / 18 mm miseen, varsinkin kun jahdissa ne ensimmäiset laukaukset ovat tärkeimmät. KÄSITELTÄVYYS T-Boltin koneisto toimii kuin unelma, mutta yksin se ei määritä käsittelyominaisuuksia. Kaikesta on pääteltävissä, että valmistaja ei toivo käyttäjän puuttuvan sen sisuskaluihin. Aseen kokonaispaino on vain aavistuksen yli kaksi kiloa, joten vaikka pituutta on reilu metri, T-Bolt tuntuu pieneltä kivääriltä. Perän harja on suora, pudotus on koko matkalta sama, noin 16 mm. Oliko koeaseen tarkkuus vain aseyksilöstä kiinni? Sellier & Bellot Standard / 19 mm Fiocchi Ultrasonic / 19 mm BROWNING T-BOLT COMPOSITE SPORTER Valmistaja: Miroku, Japani Kaliiperi: .22LR (.22 WMR, .22 HMR) Kapasiteetti. Siinä on ripaus innovatiivisuutta ja se on käsittelyominaisuuksiltaan loistava. Kokonaisuutena T-Bolt on niitä harvoja aseita, joissa käsittelyominaisuuksista on vaikea löytää moitittavaa. Lisäksi on mielenkiintoista kuulla kokemuksia tarkkuudesta, kun T-Bolteja päätyy käyttäjilleen
Kestotilausta ei voi lopettaa kesken laskutuskauden. IR TO NU ME RO IH IN 25% K llä tilaan R k Kyllä, til Rekyyli-lehden Valitse tilausjaksosi: 12 kk (8 numeroa) 63,20 kestotilaus 49,95 / vuosi 3 kk testitilaus (2 numeroa) 15,80 Tilaus alkaa seuraavasta ilmestyvästä numerosta. Nimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Kotipuhelin, myös suuntanumero Allekirjoitus (huoltajan, jos alle 18v.) Sähköposti Vastaanottaja maksaa postimaksun VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00300-307 00301 HELSINKI 13 WWW.REKYYLI.FI Voit tilata Rekyylin myös osoitteesta www.rekyyli.fi tai puhelimitse numerosta 09-827 5556. TILAA Ä T JA SÄÄS VR T
TÄHTÄINVERTAILU PIENET VARIAABELIT TEKSTI: HANNU URONEN 14 WWW.REKYYLI.FI
Suurimpana erona mainituissa käyttötarkoituksissa näen sen, että toiminta-ammunnassa ammutaan usein pidemmille ampumamatkoille kohtuullisen pieniä maaleja. Jos metsässä todennäköinen ampumatilanne esiintyisi esimerkiksi 300 metrin matkalta, valitsisin aseeksi perunansurvimen kokoisella kiikaritähtäimellä varustetun kiväärin, joka ampuu kaliiperiinsa nähden raskasta luotia lähestulkoon virvoitusjuomapullon kokoisesta hylsystä. Valaistu, selkeästi niin taustasta kuin maalistakin erottuva tähtäyspiste, on mielestäni merkittävä tekijä nopeissa ampumatilanteissa käytettävälle tähtäimelle. Tänä päivänä jokaiselta itseään kunnioittavalta kiikaritähtäinten valmistajalta löytyykin tähän kategoriaan sopiva kiikaritähtäin valikoimastaan. Onpa tällaisia tähtäimiä näkynyt myös esimerkiksi haulikkorihlojen ja drillinkien päällä: pienellä suurennoksella voidaan ampua mainiosti haulipiipulla lentoon ja isommalla suurennoksella pudotellaan lintuja puusta luotipiipulla. Johtoajatuksena oli se, että ilmoitetun suurennoskertoimen mukaan tähtäimen avulla pitäisi periaatteessa olla helppoa ampua molemmat silmät auki pienimmällä suurennoksella. Tyypillisiä hirvenmetsästäjän ja toiminta-ampujan ampumatilanteita siis. Tällöin pystytään selvittämään tavanomaiset toiminta-ammuntatilanteet 300 metrin ampumaetäisyydelle saakka. Näin varustettu ja muilta ominaisuuksiltaan laadukas kiikaritähtäin peittoaa punapistetähtäimen käyttöominaisuuksissaan, jopa erittäin lyhyeltä matkalta ammuttaessa. Käytännössä tämä tarkoittaa mahdollisimman lähellä 1,0-kertaista olevaa pienintä suurennosta. Tähtäimet valittiin vertailuun eri valmistajien ilmoittamien tietojen perusteella. Mainittakoon, että rautatähtäimiin näistä ei voida reilusti verrata kumpaakaan tähtäintyyppiä: hyvän kiikari- tai punapistetähtäimen avulla tähdättyjen laukausten ampuminen on joka tapauksessa merkittävästi nopeampaa kuin WWW.REKYYLI.FI rautatähtäimillä, ampumamatkasta riippumatta. TOIMINTA-AMPUJIEN JA METSÄSTÄJIEN SUOSIKKEJA Pienten variaabelitähtäimien vannoutuneimmat käyttäjät löytyvät suurriistan metsästäjistä sekä toiminnallisten kiväärilajien, kuten SRA ja Practical, harrastajista. Päätös laatia tällaisten tähtäimien vertailu ei siis ollut aivan hetken mielijohde. TÄHTÄIMIEN VALINTAKRITEERIT Mitkä sitten ovat toivottavia ominaisuuksia tällaiselle tähtäimelle . Suurimman suurennoskertoimen tulee olla vähintään 4-kertainen. Alunperin useimmat tämän vertailun tähtäimet onkin suunniteltu juuri metsästyskäyttöön. Se helpot- taa suuresti lähimaalien ampumista, erityisesti silloin jos maali ja/tai ampuja on liikkeessä, maasto on peitteistä tai maaleja on useita laajassa sektorissa. Sen sijaan hyvin päivänvalossakin toimivalla, valaistulla tähtäyspisteellä varustettuina tällaiset tähtäimet ovat yleistyneet voimakkaasti vasta 2000-luvulla. Retikkelin valaisun eri vaihtoehdot ovat lisänneet niiden suosiota melkoisesti viime vuosina. Kiväärillä ampumistani laukauksista, niin metsässä kuin radallakin, ylivoimaisesti suurin osa viime vuosina on tähdätty tällaisten pienten variaabelitähtäinten läpi. Vertailuun päätettiin ottaa jokaiselta valmistajalta vain yksi malli. Pienet, valaistulla retikkelillä varustetut variaabelit ovatkin rohmunneet suuren osan markkinaosuudesta suurentamattomilta tähtäimiltä, kuten Aimpoint ja Eotech. Hyvän tähtäimen kriteerit ovat oman kokemukseni mukaan hyvin samankaltaisia molemmissa käyttötarkoituksissa, metsästyksessä ja toiminta-ammunnassa. Toiminta-ammunnassa tämä ei ole aina sääntöjen mukaan mahdollista tai muuten käytännöllistä. Tämä päätös tehtiin yksinkertai15. Säädettävällä, pienellä suurennoskertoimella varustettu kiikaritähtäin ei ole kovinkaan uusi asia. Käytännössä osoittautui, että aivan kaikkien tähtäimien retikkelin valaisu ei toiminut päivänvalossa kovin hyvin. Tähtäimen tulee olla varustettu valaistulla retikkelillä ja valaisun tulee olla käyttökelpoinen ainakin päivänvalossa
Hyvä retikkeli mahdollistaa nopeat laukaukset lähietäisyydelle, mutta se ei saa peittää maalia liiaksi pidemmältä ampumamatkalta tai muuten haitata tarkempaa ampumasuoritusta, esimerkiksi liikkuvaa maalia ammuttaessa. Monen laadukkaanakin pidetyn tähtäimen kanssa on kohdattu ongelmia itselataavaan kivääriin kiinnityksen jälkeen. Tämä kannattaa huomioida eri tähtäimien saavuttamia pisteitä keskenään verrattaessa. Kokemuksemme mukaan, mikäli tähtäin selviää tästä testistä osumapisteen muuttumatta se toimii mainiosti erilaisten kiväärien, niin itselataavien kuin kovarekyylistenkin, selässä. Erottelukyvyn määrityksessä käytettiin apuna muun muassa testitauluja. Muutamien tähtäimien kohdalla on näkökentän laajuuden eroavaisuuksia havainnollistava "maalitaulukuva". Painoarvo 25 pistettä. Arvostelussa otettiin huomioon myös se, miten paljon kiikarin putken reunat peittävät näkökenttää. Varsinaisia hämäräominaisuuksia ei kuitenkaan testattu. Vertailumenetelmät keskitettiin tähtäimien käyttöominaisuuksien arviointiin ja tähtäimien sisuskalujen tutkiminen jätettiin vähemmälle. Mainittakoon, että yksikään tällä kerralla testattavista tähtäimistä ei rikkoutunut, mitä voidaan pitää erinomaisena saavutuksena. Lisäksi mahdollisen portaallisen säädön portaiden tulee olla järkevässä suhteessa toisiinsa. Totesimme tällöin, että Shortdot olisi menestynyt hieman Zenithiä heikommin vertailussa retikkelinsä vuoksi. Mainittakoon, että vertailun ainoa 1-tason retikkelillä varustettu tähtäin (Kaps) kärsi tässä hieman. Kaikkia ei löytynyt Suomen maahantuojien varastoista, vaan jouduimme turvautumaan tuttavapiirini apuun Zeiss, Schmidt & Bender ja Kahles tähtäimien kohdalla. Kollimaattori irrotettiin kiikareiden "ravistelun" ajaksi ja kiinnitettiin uudelleen osumapisteen mahdollisen muutoksen toteamiseksi. Retikkelin toimivuus eri tilanteissa Retikkelin toimivuutta erilaisissa tilanteissa arvioitiin kiinnittämällä tähtäimet AR-15 kiväärin päälle ja vertaamalla retikkelin ominaisuuksia sekä 10 että 150 metrin matkalta pienimmällä sekä suurimmalla suurennossuhteella. Tästä johtuen emme onnistuneet saamaan kaikkia tähtäimiä yhtä aikaa valokuvattaviksi. Arvosteluperusteet Näkökentän koko Näkökentän koko määritettiin mittaamalla se 100 metrin etäisyydeltä. Joitakin mielenkiintoisia tähtäimiä, kuten Leupold, emme onnistuneet löytämään mistään vajaan puolen vuoden aikana. Painoarvo 25 pistettä. Toisaalta tutkimme tähtäimiä hämärän aikana, tarkoituksena selvittää miten retikkelin valaisu toimii esimerkiksi hämäränä talvipäivänä. Hyvällä valaisulla voidaan hieman parantaa muuten heikon retikkelin toimintaa. Painoarvo 20 pistettä. Tähtäimiä vertailtiin useiden eri kriteerien pohjalta. Näistä valittiin malli, jonka arveltiin menestyvän vertailussamme parhaiten. Mikäli esimerkiksi kuvan reuna on epäterävä, se heikentää tähtäimen käyttöominaisuuksia merkittävästi. Valaisun voimakkuus Retikkelin valaisun voimakkuuden riittävyys on tärkeä tekijä. Painoarvo 40 pistettä. Vertailun suurin työ olikin, hieman yllättäen, koota 11 tähtäintä samaan aikaan ja samaan paikkaan vertailtaviksi. Painoarvo 15 pistettä. VERTAILUMENETELMÄ Tähtäimissä oli jo valmistajien ilmoittamien numeroiden valossa tarkasteltuna melkoisia eroja. Tällaisia ominaisuuksia pienelle, valaistulla retikkelillä varustetulle variaabelille ovat: näkökentän laajuus, näkökentän laatu ja muoto, optiikan erottelukyky ja kuvan laatu päivänvalossa, iskun- ja rekyylinkestävyys, retikkelin toimivuus nopeassa ammunnassa, retikkelin valaisun voimakkuus sekä valaisun säätöominaisuudet. 16 Pisteytys Jokaisessa osa-alueessa paras tähtäin sai maksimipisteet ja muut tähtäimet suhteutettiin parhaaseen ja lopussa tähtäimien saamat pisteet laskettiin yhteen. Valaisun säätö Valaisun säätöominaisuuksien osalta arvioimme säädön loogisuutta, käytön helppoutta ja nopeutta sekä säädön porrastusta. Toisin sanoen, kuinka "tunnelimainen" näkymä on. Edullisempaan ryhmään kuuluvat Burris, Bushnell, Meostar sekä Trijicon. Kiikarit testattiin erikseen tätä tarkoitusta varten rakennetussa laitteessa, johon tähtäimet kiinnitettiin teräksisillä Leupold QRW -kiikarinjaloilla. Kriteerit valittiin testiryhmän metsässä ja radalla kertyneiden ampumakokemusten perusteella. Iskunkestävyys Iskun- ja rekyylinkestävyys testattiin jäljitellen itselataavaa kivääriä. Tässä kohdassa huomioitiin erityisesti, riittääkö valaisun voimakkuus kesäpäivän kirkkaassa auringonvalossa tapahtuvaan toimintaan. Muiden tähtäimien tulos on kyseisen tähtäimen pistemäärä jaettuna parhaan pistemäärällä, kerrottuna sadalla ja pyöristettynä yhden desimaalin tarkkuuteen. sesti siksi, että muutoin työmäärä olisi paisunut kohtuuttomaksi. Optimaalinen näkökentän muoto on sellainen, että molemmat silmät auki tähdättäessä molemmat silmät näkevät täsmälleen samanlaisen kuvan. Painoarvo 40 pistettä. Arvosana on testiryhmän antamien arvosanojen keskiarvo. Mittaus suoritettiin pienimmällä mahdollisella suurennoksella. Kuvat on otettu vakio-olosuhteissa tähtäimen pienintä suurennosta käyttäen. WWW.REKYYLI.FI. Tähtäimiä on verrattu erityisesti saman hintaryhmän tähtäimiin. Mielenkiinnosta vertailun ulkopuolella vertasimme S&B PMII 1-4x24 Shortdot tähtäintä S&B Zenith Flashdot malliin. Portaiden välien tulee myös olla riittävän tiheät. Testiryhmän sisällä on selvästi havaittavissa kaksi erilaista hintaryhmää: yli ja alle 1000 euron hintaiset tähtäimet. Arvosana on testiryhmän antamien arvosanojen keskiarvo. Valaisun tulee olla heposti ja nopeasti kytkettävissä toimintaan myös käsineet käsissä. Kahden tähtäimen kohdalla (Docter ja Kaps) vähennettiin 3 pistettä erityisen voimakkaan tunnelimaisen näkymän vuoksi. Vertailun lopputulos ilmoitetaan toiminta-ammunnan tapaan prosentteina, jossa paras tähtäin sai tuloksekseen 100%. Arviointi suoritettiin silmämääräisesti, mikä oli helppoa, koska erot useimpien tähtäimien välillä olivat yllättävän suuria. Optiikan kuvanlaatu Optiikan erottelukyky ja yleinen kuvan laatu on tärkeä tekijä myös pienissä variaabeleissa. Näkökentän laajuus on eräs tärkeimpiä tekijöitä tähtäimessä, jolla on tarkoitus ampua nopeita laukauksia lähietäisyydelle. Testiryhmä koostui kirjoittajan lisäksi kahdesta metsästyksen ja toiminta-ammunnan harrastajasta. Mainittakoon, että joillakin valmistajilla, kuten Schmidt & Bender, olisi ollut kaksi tai useampia mielenkiintoisia malleja. Kalliimpaan taas Docter, Kahles, Kaps, Nightforce, Schmidt & Bender, Swarovski ja Zeiss. Sanallisessa vertailussa on tuotu esiin tähtäimien erityispiirteitä. Laitteessa on myös pikakiinnitys optiselle kollimaattorille, jolla tutkittiin mahdollista osumapisteen siirtymistä. Erottelukyky testattiin aurinkoisena kesäpäivänä 100 metrin matkalta 4x suurennoksella testiryhmän kolmen jäsenen voimin. Toisin sanoen, vertailtiin ominaisuuksia mitkä ovat osoittautuneet käytössä merkityksellisimmiksi. Näkökentän muoto Suurestakaan näkökentästä ei kuitenkaan ole apua, ellei näkökentän muoto ole kohdallaan. Painoarvo 25 pistettä
Esimerkiksi ampumaradan katoksesta auringonpaisteeseen tai varjosta auringonvaloon siirryttäessä retikkelin valaisu saattaa muuttua lähes huomaamattomasta erittäin kirkkaaksi. Tämä johtuu osittain pitkästä silmävälistä, mutta vain osittain. Retikkelin valaisu ilman paristoja on mielestäni ideana erinomaisen hieno. Bushnellin näkökenttä on vertailun toiseksi pienin. Tähtäyspisteen alapuolella sijaitseva paksu tolppa peittää turhan paljon näkymää tähtäyspisteen alapuolelta. Retikkelin valaistu piste on tarkkarajainen ja retikkelissä riittää valoa kirkkaana kesäpäivänäkin. Bushnellin iskunkestävyys oli joukon heikoin, eikä osumapiste pysynyt kovin hyvin paikallaan useasta yrityksestä huolimatta. BUSHNELL ELITE 4200 1,25-4X Pituus: 263 mm Paino: 426 gm Runkoputki: 1" Näkökenttä: 27,2 m Suositushinta: 699 euroa Selkeä, portaaton ja nopea valaisun säätö Pieni ja voimakkaasti vääristynyt näkökenttä Peittävä retikkeli Trijicon Accupoint 1,25-4x24 Docter Unipoint 1-4x22 Samat ongelmat näkökentän vääristymisessä ja suurennoksessa vaivaavat myös Trijiconia, jonka näkökenttä on vertailun pienin selvällä erolla muihin. Teräväkärkinen kolmio tähtäyspisteenä ei ollut aivan testiryhmän mieleen. Bushnell on kuitenkin saatavana vain yhdellä retikkelivaihtoehdolla. Siinä on selkeä naksu, joka kertoo valaisun olevan pois päältä, muutoin säätö on portaaton ilman naksuja. Päivällä valonlähteenä toimivassa valokuidussa on myös portaaton säätö, joka ei kuitenkaan paranna ongelmaa. Lisäksi näkökenttä on pienimmällä suurennoksella voimakkaasti tunnelimainen. TRIJICON ACCUPOINT 1,25-4X24 Pituus: 259 mm Paino: 323 gm Runkoputki: 1" Näkökenttä: 20,8 m Suositushinta: 995 euroa Retikkelin valaisussa ei paristo(j)a Pitkä silmäväli Retikkelin valaisu riippuvainen ympäristön valaistuksesta Vertailun pienin näkökenttä DOCTER UNIPOINT 1-4X22 Pituus: 279 mm Paino: 490 gm Runkoputki: 30 mm Näkökenttä: 31,1 m Suositushinta: 1335 euroa Valaisun voimakkuus riittää joka tilanteessa Yksinkertainen retikkeli 0 Voimakkaasti tunnelimainen näkökenttä pienellä suurennoksella WWW.REKYYLI.FI 17. Paksu retikkeli peittää näkymää liikaa, varsinkin huomioiden että tähtäin on varustettu valaistavalla tähtäyspisteellä. Lisäksi se on voimakkaasti vääristynyt ja selkeästi suurentava pienimmälläkin asetuksellaan, mikä tekee tehokkaan molemmat silmät auki ampumisen vaikeaksi. Trijiconissa kiikarin renkaiden kiinnityspinta on lyhyt, minkä vuoksi ongelmia asennuksen kanssa saattaa tulla jos metsästysaseen lukonkehys on pitkä. Docterin optiikan laatu on hyvällä tasolla. Bushnell Elite 4200 1,25-4x Bushnellin valaisun säätö toimii hienosti. Onkin erittäin sääli, että Trijiconin käytännön toteutus ei ole aivan yhtä erinomainen. Myös Trijiconin kanssa havaittiin ongelmia molemmat-silmät-auki ampumatekniikan kanssa. Optiikan vanhahtava perusrakenne vaivaa hieman Docteria, jonka näkökentän koko ja muoto ei ole aivan parhaiden tähtäimien tasolla. Valaisu ei vain ole riittävän kirkas kauniina kesäpäivänä. Valaisun säätö toimii kohtuullisen nopeasti ja kovapintainen säätöpainike on tunnokas. Saatavana on kaksi retikkeliä, joista yksinkertainen 0-retikkeli oli enemmän testiryhmän mieleen
Kokeilimme Burrista myös uudella paristolla, mutta tilanne ei muuttunut. Myös Burris on saatavana vain yhdellä retikkelivaihtoehdolla. Nightforcea pääsimme kokeilemaan kahdella eri retikkelillä, FC-2 ja NP-1 joista kumpikaan ei oikein ollut testiryhmän mieleen. Myös Kapsin näkökenttä kärsii voimakkaan tunnelimaisesta näkymästä pienellä suurennoksella Docterin tapaan. Kapsin 1-tason retikkeli on pienellä suurennoksella miellyttävän ohut ja käytännössä "katoaa" nopeassa ampumatilanteessa näkyvistä. Nightforcen muita lyhyempi runkoputki saattaa aiheuttaa ongelmia asennuksen suhteen pitkän lukonkehyksen omaavissa metsästyskivääreissä. BURRIS EURO DIAMOND 1-4X24 Pituus: 287 mm Paino: 482 gm Runkoputki: 30mm Näkökenttä: 31,1 m Suositushinta: 820 euroa Edullisemmista tähtäimistä toiseksi paras näkökenttä Himmeä retikkelin valaisu kirkkaassa valaistuksessa Hidas valaistuksen säätö NIGHTFORCE NXS 1-4X24 Pituus: 223 mm Paino: 480 g Runkoputki: 30 mm Näkökenttä: 32,8 m Suositushinta: 1680 euroa Yksinkertainen valaistuksen säätö Kestävä rakenne Retikkelin valaisu päivänvalossa liian himmeä Pienehkö näkökenttä Kaps 1-4x22 BA Myös Kapsin optiikka edustaa hyvää laatua. Kaps kärsii hieman ensimmäisellä tasolla olevasta retikkelistä sekä valaistusta tähtäyspisteestään. Lisäksi valaisun säätö on hidas ja suuren pehmeän säätönappulan ansiosta hieman tunnoton. Nightforcen näkökenttä on hieman Burrista, Docteria ja Kapsia suurempi, mutta taas selvästi pienempi kuin esimerkiksi Meostarissa. Kapsin näkökenttä on vertailun kolmanneksi pienin. Kahlesin lisäksi ainoina tässä vertailussa, Burriksen näkökenttä mitattiin todellisuudessa selkeästi pienemmäksi kuin valmistaja ilmoittaa. Nightforcen valaisun säätö on selkeä, nopea ja helppokäyttöinen. Tavaraa on yksinkertaisesti liikaa nopeaan ammuntaan eikä retikkelien valaisun voimakkuus riitä päiväkäyttöön. Retikkelin valaisu riittää kohtuullisen hyvin päivänvalossakin ja valaisun säätö onnistuu helposti sekä kohtuullisen nopeasti. Burriksen kanssa molemmat silmät auki työskentely onnistuu, joskin peittävä retikkeli häiritsee Bushnellin tapaan ja retikkelin valaisu on liian himmeä päiväkäyttöön. Kapsin valaistu piste ei ole kovin tarkkarajainen. Burris Euro Diamond 1-4x24 Nightforce NXS 1-4x24 Burris pärjää näkökentän ominaisuuksissa mainiosti muille edullisille tähtäimille paitsi Meostarille. Kaps on saatavana vain yhdellä retikkelivaihtoehdolla. 18 KAPS 1-4X22 BA Pituus: 267 mm Paino: 400 g Runkoputki: 30 mm Näkökenttä: 30,6 m Suositushinta: 1460 euroa Mainio optiikan laatu Ohut retikkeli Sekä retikkeli että valaistu tähtäyspiste 1-tasossa Voimakkaasti tunnelimainen näkökenttä pienellä suurennoksella WWW.REKYYLI.FI
Retikkelin valaisun säätö toimii helposti ja nopeasti. Toisaalta, retikkeli toimii erinomaisesti nopeissa lähitilanteissa. Retikkeli on kohtuullisen yksinkertainen, kuvassa on vain kolme ohutta ja lyhyttä viivaa tarkkarajaisen tähtäyspisteen lisäksi. Zeissin näkökentän koko ja muoto pärjäävät mainiosti vertailussa muita tähtäimiä, paitsi Swarovskia vastaan. Schmidt & Benderin optiikka on myös korkeatasoista. Optiikan ohella näkökentän koko ja muoto ovat Meostarin hinnan huomioiden erinomaiset ja häviävät Zeissille ja S&B:lle yllättävän vähän. Tähtäyspiste on erittäin terävärajainen eikä 0-retikkelin kuvassa ole mitään häiritsevää ja epäolennaista. Mielestäni hyvänä ideana Meostarissa on valaistuksen jokaisen kahden ON-portaan välillä yksi OFF-asento. Näkökentän laajuus ja muoto on käytännössä samalla tasolla Zeissin kanssa. Meostarin retikkeli soveltuu hyvin nopeaan ammuntaan, mutta tähtäyspiste on hieman suuri pieneen maaliin ammuttaessa. Retikkelin valaisu riittää useimmissa tilanteissa, mutta aivan kirkkaassa auringonvalossa tähtäyspisteeseen kaipaisi hieman lisää valotehoa. Vapaasti ympäri pyörivä valaisun säätöpyörä on mielestäni askel taaksepäin Zeissin vanhempaan Bushnell-tyyliseen säätöön verrattuna. Retikkeli FD0 on erinomainen eikä kuvassa ole mitään ylimääräistä häiritsemässä. Valaisun voimakkuus riittää mainiosti kirkkaana kesäpäivänäkin, mutta säädön porrastus on turhan karkea. Zeiss Varipoint 1,1-4x24 S&B Zenith Flashdot 1,1-4x24 Zeissin optiikka ei petä odotuksia ja on erittäin hyvää tasoa. Valaisun säädön portaat ovat tosin turhan karkeat, koska käytännössä vain asennot 7-11 ovat käyttökelpoisia päivänvalossa. ZEISS VARIPOINT 1,1-4X24 Pituus: 300 mm Paino: 477 g Runkoputki: 30 mm Näkökenttä: 35,6 Suositushinta: 1820 euroa Hyvälaatuinen optiikka Yksinkertainen retikkeli #0 Ympäri pyörivä valaisun säätönuppi Näkökentän ominaisuudet ei Swarovskin tasoa SMITH & BENDER ZENITH FLASHDOT 1,1-4X24 Pituus: 290 mm Paino: 492 g Runkoputki: 30 mm Näkökenttä: 35,9 m Suositushinta: 1575 euroa Hyvälaatuinen optiikka Yksinkertainen retikkeli FD 0 Retikkelin valaisun säätö suurin portain Näkökentän ominaisuudet ei Swarovskin tasoa Meostar R1 1-4x22 K-dot Meostarin optiikka on varsin hyvää laatua. Valaisun säätö riittää mainiosti kirkkaassa päivänvalossakin. Meostar on testiryhmän mielestä selkeä ykkönen alle tuhannen euron hintaisten tähtäimien joukossa ja se menestyi yllättävän hyvin yli tuhannen euron luokassakin. WWW.REKYYLI.FI MEOSTAR R1 1-4X22 K-DOT Pituus: 306,5 mm Paino: 530 g Runkoputki: 30 mm Näkökenttä: 35,1 m Suositushinta: 820 euroa Hyvälaatuinen optiikka Yksinkertainen ja toimiva valaisun säätö Retikkelin valaisun säätö suurin portain Suurikokoinen tähtäyspiste pitkälle ampumamatkalle 19. Valaisun säädön käyttömukavuus on muuten erinomainen ja säätö on nopea toimenpide
Tosin, ero Zeissiin ja S&B:n ei ole suuri ja Kahlesin näkökenttä onkin selvästi pienempi kuin mitä valmistaja ilmoittaa. Ylivoimaisesti suurin ja tämän vertailun ainoana tähtäimenä täysin vääristämätön näkökenttä pienimmällä suurennoksella, mutta samalla muita ylemmäs ulottuva suurennosalue puhuvat omaa kieltään. Kahles CSX 1,1-4x24 Kahlesissa on ajatusta, näkökentän koossa ja laadussa se on kakkonen heti Swarovskin jälkeen. Valoa riittää enemmän kuin esimerkiksi Nightforcessa, mutta kuitenkin selvästi liian vähän. Swarovski Z6i 1-6x24 Siitä ei päästä yli eikä ympäri, että Swarovski on selkeästi pienten variaabelitähtäimien kuningas tällä hetkellä. LD-I Retikkelissä riittää valoa hyvin kirkkaanakin päivänä ja säätö toimii helposti, nopeasti ja erittäin pienin portain. D-dot on erinomainen retikkeli, jonka ohuet viivat ovat riittävän ohuet eivätkä häiritse nopeassa toiminnassa. Retikkeli LD-I toimii mukavasti, hiuksenhienojen viivojen kadotessa näkyvistä nopeasti ammuttaessa, esimerkiksi Kahlesin D-dot retikkelin tapaan. Kahlesin heikoin puoli on valon riittämättömyys kirkkaan kesäpäivän valaistuksessa. Valaisun säätö toimii melko mukavasti, mutta voisi toimia nopeamminkin. Kahlesin optiikan laatu ei ole ollenkaan hassumpaa. Testasimme myös retikkeliä CD-I, joka ei ollut testiryhmän mieleen. Tämä johtunee siitä, että CD-I retikkelissä valaistavaa pinta-alaa on paljon enemmän verrattuna LD-I retikkeliin. KAHLES CSX 1,1-4X24 Pituus: 276 mm Paino: 440 g Runkoputki: 30 mm Näkökenttä: 36,4 m Hinta: 1490 euroa Toiseksi paras näkökenttä Retikkeli D-dot Retikkelin valaisun voimakkuus ei riitä kirkkaassa auringonvalossa Näkökentän ominaisuudet ei Swarovskin tasoa SWAROVSKI Z6I 1-6X24 Pituus: 293 mm Paino: 460 g Runkoputki: 30 mm Näkökenttä: 42,2 m Suositushinta: 2018 euroa Näkökentän koko ja muoto omaa luokkaansa Laaja suurennoksen säätöalue Okulaarin suuri halkaisija Retikkeli CD-I 20 WWW.REKYYLI.FI. Kahlesin näkökenttä on vertailun toiseksi suurin. Hieman yllättäen, CD-I retikkelin valaisun voimakkuus ei riittänyt kirkkaassa päivänvalossa
Toisaalta, perusharrastajan tarpeet tyydyttävän tähtäimen voi saada omakseen jo alle tuhannen euron panostuksella. Testin ylivoimaisesti arvokkain tähtäin, Swarovski Z6i 1-6x24, oli paras lähes kaikilta ominaisuuksiltaan. Jos ja kun muut valmistajat reagoivat, minkälainen tulee olemaan esimerkiksi Schmidt & Benderin kilpailija Z6i:lle. Sen jälkeen Kahles, Schmidt & Bender ja Zeiss ovat selvästi alempana mutta keskenään hyvin lähellä toisiaan, vertailun yllättäjän eli Meostarin, hengittäessä Zeissin ja Kahlesin kantapäillä. Docter on taas varsin lähellä Meostaria. Kaps ja Nightforce ovat erilaisista ominaisuuksistaan huolimatta varsin lähellä toisiaan, mutta jo melko selvästi Docteria jäljessä. Ainakin itselleni tämän vertailun tulokset saivat aikaan monta yllätystä. Ainakin sen, että vanha sananlasku "markalla saa markan tavaran" pitää edelleen hyvin paikkansa. 1-25x50-tähtäintä, jossa on parallaksin ja tähtäyspisteen koon säätö ja toimiva automaattinen tähtäyspisteen kirkkauden säätö, odotellessa... Näkökentän koko Bushnell Burris Docter Kahles Kaps Meostar Nightforce S&B Swarovski Trijicon Zeiss 19 29 29 34 29 32 31 33 40 20 33 Näkökentän muoto 18 28 25 35 25 31 26 33 40 19 32 Optinen laatu 15 17 25 25 22 22 20 25 25 19 25 Iskunkestävyys 10 20 22 25 22 22 25 25 25 20 25 Retikkelin toimivuus 10 10 20 20 12 17 14 20 20 14 20 Valaisun riittävyys 17 14 25 20 22 25 14 25 25 12 23 Valaisun säätöominaisuudet 15 8 10 10 11 12 14 12 14 15 11 Yhteensä 104 126 156 169 143 161 144 173 189 119 169 Yhteensä % 55,0 66,7 82,5 89,4 75,7 85,2 76,2 91,5 100,0 63,0 89,4 WWW.REKYYLI.FI 21. Tämän vertailun tähtäimistä Swarovski on selkeästi omassa luokassaan. Näin ollen, mielestäni niiltä ei voi kohtuudella odottaakaan tuplaten arvokkaampien tähtäimien ominaisuuksia. Lopuksi Mitä opimme tästä. Meostar 1-4x22 K-dot -tähtäimen mainio suoritus tässä vertailussa yllätti testiryhmän. Laatimastamme taulukosta jokainen voi myös poimia itselleen tärkeimmät kohteet ja laatia niiden perusteella omat tuloksensa. Trijicon, Burris ja Bushnell vaatisivat vielä laajempaa kehittelyä pienten variaabelien kuninkuudesta taisteltaessa. Tämä vertailu herätti kuitenkin mielessäni yhden uuden, toistaiseksi ratkaisemattoman kysymyksen: miksi muut valmistajat eivät ole vielä reagoineet Swarovski Z6i 1-6x24 tähtäimeen. Toivottavasti tämä vertailu valaisee myös lukijoille eri tähtäimien ominaisuuksia. Docterissa olisi ainesta Zeissin ja Schmidt & Benderin haastajaksi, mikäli näkökentän ominaisuudet saataisiin niitä vastaavalle tasolle. On tosin huomattava, että nämä tähtäimet edustavat vertailumme edullisempaa päätä. Burriksen näkökentän ominaisuudet ovat lähellä Docterin ja Kapsin tasoa, mutta retikkeli valaisuominaisuuksineen ja optinen laatu ei yllä näiden tasolle. Tämä vertailu vastaa mielestäni moneen kysymykseen, joita olen itse pohtinut
TARJOUS 22 WWW.REKYYLI.FI
Edellämainittu pistooli on siitä erikoinen, että sen nimestä myös kulkee omaa legendaansa. Pistoolistahan on ihmetelty, miksi 1989 lanseerattu pistooli on nimetty CZ99:ksi, eikä loogisemmin CZ89:ksi. Ilmeisesti serbialainen käsitys poikkeaa totutusta ja aseeseen on tällainen ratkaisu joskus suunniteltu valmiiksi. Vertailussa pistooli näytti erikoisempia ominaisuuksiaan ja tästä syystä se päätettiin ottaa lähempään tarkasteluun. Zastava oruzje on asetehdas Serbiassa, joka alunperin on valmistanut monia aseita Jugoslavian armeijalle. Kyseisen salvan on pakko olla laukaisutavan vaihdin ja jos se sellainen on - ei sillä tee mitään. Tästä vaihtimesta voidaan sanoa, että vastaavanlaista viritystä ei monestakaan pistoolista löydy. Salpa kääntyy 180 astetta ja merkitty kahdella kirjaimella, jotka ovat R ja P. Fiksuimmat käyttäjät pystyvät tästä jo päättelemään, että Rasento tarkoittaa (kaksitoimisen) revolverimaista laukaisutapaa, jossa laukauksen jälkeen seuraavakin laukaus ammutaan kaksitoimises23. Tarina kertoo, että valmistustehdas yritti WWW.REKYYLI.FI saada prototyypin valmiiksi kovalla kiireellä lanseeraustilaisuuteen ja laittoi aseen luistin kaiverrettavaksi tehtaan työntekijälle, joka sitten syystä tai toisesta kaiversi siihen väärän numeron - ja lopulta lanseeraustilaisuudessa oli sitten "väärää" numeroa kantava pistooli, joka jäi elämään aseen nimenä. Ratakokeilun jälkeen, olemme edelleen samaa mieltä. Onhan tällainen toteutus äärimmäinen mielenkiintoinen teknisesti, mutta käytännössä se on kuin auto jossa on sekä kesäkuin talvirenkaatkin yhtä aikaa alla. Nyt esittelyssä oleva CZ999 on suora kehitysversio alkuperäisestä CZ99:stä. CZ-lyhenne tässä sekoittaa monia harrastajia helpostikin, mutta tsekkiläisen valmistajan kanssa sillä ei ole mitään tekemistä vaan lyhenne tulee suoraan valmistustehtaan alkuperäisestä nimestä "Crvena Zastava" (punainen lippu). Saman firman tuotoksia oli myös CZ99 -pistooli, joka suunniteltiin jo 1980-luvun loppupuolella. Varttitunnin kuivanaksuttelun ja ilmeisesti vain serbokroaatiksi olevan ohjekirjan selailun jälkeen päädyimme ilmeisimpään vaihtoehtoon. Ensimmäistä kertaa kun saimme tämän pistoolin käsiimme ilman mitään etukäteistietoja, oli viisi ihmistä pyörittelemässä silmiään aseen ympärillä pohtien, että mikä kyseinen vipstaaki oikein onkaan. RAUTAA ZASTAVA "YSI -YSI -YSI " CZ999 TEKSTI: JARKKO KOSKINEN Rekyylin numerossa 4/2009 tehtiin iso pistoolivertailu, johon osallistui myös muutamia aiemmin tutustumista vältelleitä aseita. Normaalistihan tehtaat tekevät aseesta useita eri vaihtoehtoja, josta asiakas saa sitten valita sen, millaisella laukaisukoneistolla pistoolinsa haluaa. Zastavan valmistama CZ999 oli yksi näistä. Tavallaan näppärää, mutta ei sillä oikeastaan mitään hyötyä saada. Uuden pistoolin suunnitteluprojektia johti Aleksander Milosevic, jonka alaisina toimivat Predrag Spasojevic, Aleksander Mladenovic ja Aleksander Zivanovic. VIPSTAAKIEN VIPSTAAKI CZ99:iin verrattuna uuden mallin ainoa ero on laukaisuvaihdin luistin yläosassa
Toinen aseen erikoisimmista teknisistä yksityiskohdista on vähäisen patruunamäärän indikaattori. Kyseinen indikaattori on hyvin kevyt teräsosa, jonka sisäosa on suoraan lipaskuilun sisäseinämässä vasten lipasta. Toimintaperiaatteen toteutus tekee siitä kuitenkin hiukan raskaan käyttää. Lippaansalvan lisäksi myös luistinsalpa/ vireenvapautin on kaksipuoleinen. Paitsi muotoilu, myös karhennukset ja iskuvasaran alue on samanlainen. Tämä varsin originelli ominaisuus on toteutettu myös melko erikoisesti. Vähänkin paksummat hansikkaat kädessä, ei sitä tunne edes jatkuvasti päällä olevana. Sen suunnittelussa on otettu ulkonäöllisesti mallia pitkälti SigSauerin pistooleista, mutta ilmeisesti kehittäjät ovat tarkastelleet myös muita aseita, kuten Waltherin P88:ia. Ensi kertaa aseen nähtyäni kiinnitin huomiota sen Sig-Sauermaiseen ulkonäköön ja koska näitä ei ollut yhtään käsillä verrattavaksi, jotenkin oletin sen olevan suora kopio monilta osin. Se sijaitsee oikean kahvalevyn ylemmän kiinni- tysruuvin keskellä, josta se ponnahtaa pienenä piikkinä esille, kun lippaassa on kolme patruunaa. Jotain tehtaankin järkevöitymisestä kertoo, että aseesta pian esiteltiin CZ999 "Scorpion" -malli, jossa tämä valitsin jätettiin pois, sekä viime aikoina lanseerattu CZ05, jossa valitsinta ei myöskään ole (ainoa ero vanhaan malliin tämän lisäksi on eturungossa oleva varustekisko). Tarkempi paljastelu - ja varsinkin rinnakkainWWW.REKYYLI.FI 24. Se on ilmiselvää, että se on tehty ammattikäyttöä ajatellen. Palvelevat siis tarkoitustaan, mutta eivät ole parhaimmat mahdolliset näkemäni. Etumatka, jonka Sig tosin myöhemmin otti kiinni siirtyessään myös itse koneistettuihin luisteihin. YLEISESTI Ulkoiselta olemukseltaan ase on varsin siisti. Purkaminen suoritetaan normaaliin tapaan - luisti taakse, salpa auki, jonka jälkeen liikkuvat poistuvat etukautta irti rungosta. Aseen takaosasta huomaa helposti sukulaisuuden Sig-Sauerin pistooleihin. Lippaan patruunannostimen alapuolella, lippaan omaan jouseen on kiinnitetty lisäjousi, joka taasen nousee lippaan kyljessä olevasta aukosta esille, kun lippaassa on ne kolme patruunaa. Testiaseen pintakäsittelyssä näkyi jo käytön jälkiä terävimmissä kulmissa, sekä luistinvapauttimen karhennuksissa, eli valittu pintakäsittely ei ole ihan niitä kaikkein kestävimpiä. ti. Toisaalta, jos lippaassa sattuu olemaan neljä patruunaa ja ampuu siitä nopeassa tahdissa kaksi laukausta, ei piikkiä ehdi edes tuntemaan. Varhaisiin SigSauereihin verrattuna mm. Kahvalevyt ovat muovia, jotka on karhennettu riittävän hyvin. Tämä erikoinen yksityiskohta on siis toteutettu varsin yksinkertaisesti, eikä sillä ole juurikaan vaikutusta toimintaan. R-asento tarkoittaa revolverimaista DAO-laukaisua, kun P on perinteisen kaksitoimisen pistoolin laukaisu. Pistoolin purkusalpa on varsin tavanomainen ja uutena melkoisen jäykkätoiminen. Muutoin CZ999 on varsin tavanomaisen tuntuinen, kaksitoiminen 9x19 mm pistooli. P-kirjain täten taas tarkoittaa normaalia pistoolityyppistä laukaisua. luistin valmistustekniikkaa on pa- rannettu. Loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen toteutus, mutta jälleen on syytä kysyä onko tämäkään ollut tarpeellista. Pieni piikki, joka napauttaa kämmeneen on aika hyvä merkki siitä, että patruunat ovat vähissä ja lippaanvaihdolle on kohta tarvetta. Tekniseltä toteutukseltaan Rasennon käyttäminen päästää iskuvasaran alas laukauksen jälkeen, eli aseessa on tavallaan automaattinen vireenvapautin. Sen liikerata ei ole niin suuri kuin antaisi olettaa, mutta pintakäsittely kuluu nopeasti. Luistin yläosassa on laukaisutavan vaihdin. Selkeänä erona on luonnollisesti laukaisutavan vaihdin. ty on. Toki se vaikuttaa hiukan esimerkiksi lippaiden tarvitseman jousen jäykkyyteen, mutta samalla voidaan myös kysyä, mikä indikaattorin hyö- Kaksipuoleinen lippaansalpa on perinteistä painonappi-mallia. Lippaan ollessa aseessa, lisäjousi painaa indikaattoria sisältäpäin ja nostaa kahvasta indikaattoripiikin esille. Ei siis kahta, koska kaksi olisi liian vähän, eikä neljä, koska se olisi liian paljon - vaan täsmälleen kolme patruunaa
ole lainkaan toteutettu Zastavaan, vaan se on integroitu viritysvapauttimeen (decocker). Salvan muotoilu kun vain on melko huono. Tästä päästäänkin pienellä aasinsillalla yhteen CZ999:n ominaispiirteistä, eli lähes täydelliseen kaksikätisyyteen. Huono puoli on sitävastoin salvan jäykkyys ja siten sen käyttämiseen tarvittava voima. Asia korjaantuu paitsi tähtäimiä säätämällä (=koputtelemalla & viilaamalla) tai hankkimalla takatähtäimen tilalle jälkimarkkina-asennuksena säädettävän takatähtäimen. Ase sopii yhtälailla vasen- kuin oikeakätisellekkin. Zastavan tarkkuus on kuitenkin muutoin suhteellisen hyvä, vaikka sen tähtäimet vetivätkin hiukan alas osumapisteestä - seikka, joka potentiaalisen asiakkaan on otettava huomioon. Jo aiemmin mainitsemani tekniset pikku erikoisuudet ovat hyvä esimerkki tästä, mutta myös hallintalaitteissa on eroja. Tämän lisäksi asetta kokeiltiin myös Norman 8 gramman katkokartioluodilla tulpitetulla TC-patruunalla, joka on osoittautunut tarkaksi lähes kaikissa pistooleissa. Lippaansalpa on perinteistä painonappimallia, mutta yllättäen se on suunniteltu kaksipuoleiseksi. Oikeanpuoleisen kahvan ylemmän ruuvin läpi nousee pieni terävä nasta, kun lippaassa on kolme patruunaa. Ladatun patruunapesän ilmaisin on tätänykyä palveluspistooleiden perusvaatimuksia. Sig-Sauerin luistinvapautinta ei mm. Tehtaan jäljiltä se on melko jäykkätoiminen ja sen muotoilu on melkoisen matala. Testipatruunoiksi valikoitui Speer 7,5 g, Leader 8 g ja S&B 7,5 g. Suhteellisen raskas luisti tuo aseelle toki painoa 25 vertailu paljastaa kuitenkin, ettei näin suinkaan asia ole. Itse tekisin tämän toimenpiteen kaikesta huolimatta, sillä Zastavan kiinteät tähtäimet ovat melko heikkolaatuiset, vaikkakin normaalia sotilaspistoolien tasoa. Zastavasta tämä löytyy luistin yläosasta, patruunapesän takaa. ZASTAVA TOIMII ODOTETUN KALTAISESTI JA ON AMPUMAOMINAISUUKSILTAAN HYVIN OLETETUN ESIKUVANSA, SIG-SAUERIN KALTAINEN. sijoittelua tuskin kukaan vasenkätinen kokee hankalaksi. Luistin ollessa takana tarvitsee painaa peukalolla kyseistä salpaa vain alaspäin, niin luistin lukitus aukeaa. Itse huomasin käyttäväni mieluummin sitä ampumakäden keskisormella, eli oikeakätisenä oikeanpuoleista lippaanvapautinta käyttäen. Samaten lippaan "kolmen patruunan indikaattorin" piikki sopii vasenkätiselle paljon paremmin, koska se napauttaa paljon herkempään kohtaan, eli ampumakäden peukaloon, eikä kämmenlihaksiin. Myös se osoittaa, että ase on suunniteltu puhtaasti sotilaspistooliksi, sillä lippaansalpa on kyllä suunniteltu hyvin, mutta sen käyttäminen ei ole mikään nopein operaatio. Ainoa yksipuoleinen hallintalaite on aseen purkusalpa, jonka RADALLA Ampumaradalle Zastava vietiin kolmen eri patruunamerkin kera. Hiukan yllättäen, kaikkien patruunoiden testitulokset pääsivät suunnilleen samaan luokkaan, eikä edes Nor-. Loppujenlopuksi tämä nousee tuskin kenelläkään kynnyskysymykseksi, sillä nopeissa tilanteissa, kuten lippaanvaihdossa, luisWWW.REKYYLI.FI ti päästetään kuitenkin eteen sitä nykäisemällä. Se, onko tästä kenellekkään hyötyä, onkin taas toinen juttu. Hyvät puolet tässä ratkaisussa ovat ilmeiset, eli vähemmän vipstaakeja ja peukalolla kyseisen salvan operointi on varsin luontevaa. Zastava toimii odotetun kaltaisesti ja on ampumaominaisuuksiltaan hyvin oletetun esikuvansa, Sig-Sauerin kaltainen. man patruuna osoittautunut muita paremmaksi, mikä on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus kaikissa muissa testiaseissa
Se ei missään tapauksessa ole oikotie onneen, eikä siitä ole vakavasti otettavaksi kilpapistooliksi, mutta harrastustoiminnassa esimerkiksi SRA-ampujat voivat hyvinkin harkita tätä kalustokseen. Piipun takaosaa. riittämiin (962 grammaa, joka on esimerkiksi Glockiin verrattuna yli 200 grammaa enemmän), mutta yläpainoisena se vaikuttaa myös rekyylituntumaan. Hjorth Ab, (03) 234 4300 · Sellier & Bellot: Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999 26 WWW.REKYYLI.FI. Takaosan yläosassa oleva kolo on patruunanpesän ilmaisinta varten. Lipas on päällisin puolin tavanomainen 15-patruunan lipas. Rekyylinkin nettisivuilla on linkki videoon, jossa valokuvaajamme Julius saa tämän kokea kantapään (vai pitäisikö sanoa otsalohkon?) kautta. Lipaskuilusta pilkistää sen seinämässä oleva kolmen patruunan ilmaisimen nasta. Blazer Brass / 48 mm Leader / 81 mm Luodin lähtönopeus, m/s Sellier & Bellot / 68 mm ZASTAVA CZ999 Kaliiperi: 9x19 mm Toimintatapa: itselataava pistooli Kokopituus: 200 mm Piipun pituus: 105 mm Paino: 962 g Hinta: 492 euroa Maahantuoja: FinArm Oy (www.finarm.fi) Patruuna Blazer Brass 7,5 g FMJ Norma 8 g TC Leader 8 g FMJ Sellier & Bellot 7,5 g FMJ Hitain 336, 2 310,1 315,9 345,4 Nopein 342, 5 321,8 324,6 352,9 Keskiarvo 339,0 317,8 319,1 348,7 Nopeushajonta 6,27 11,72 8,65 7,53 Norma: Urheilu & Kalastus Oy, (08) 321 7262 · Leader: Oy K. Tämä sääntö toki pätee mihin tahansa ampuma-aseeseen. Zastava CZ999 on hyvin mielenkiintoinen pistooli niin ulkopuolelta kuin pintaa syvemmältäkin. Karkeasti arvioiden joka kolmas hylsy saatiin kohti ampujaa, joten vaikka järkevän ampuma-asennon puitteissa on äärimmäisen epätodennäköistä saada hylsyä osumaan ampujan silmään, kannattaa ampujanlaseja ehdottomasti käyttää. Zastava on siis pehmeä ammuttava, mutta sillä on myös jonkin verran ennemmän taipumusta nousta rekyylissä. Mielenkiintoinen pieni yksityiskohta aseesta on, että tällä aseyksilöllä oli taipumusta heittää hylsy ampujan päähän. Kaksipuolinen lipassalpa käyttää sen etupuolella olevaa reikää, kun taas kolmen patruunan ilmaisin käyttää sen kyljessä olevaa. Työstöjälkiä on vähän näkyvissä, mutta muutoin jälki on varsin siistiä. Kun lippaassa on kolme patruunaa, patruunannostin tulee tämän reiän kohdalle ja painaa lipaskuilussa olevan nastan ulos käyttäjän kämmentä vasten. Laukaisukoneistosta huomaa myös aseen saaneen kovin vaikutteita muista pistooleista. Samalla Youtube-sivuillamme (www.youtube.com/rekyyli) on muitakin videoita aseella ampumisesta, joista saa hyvin katsottua aseen käyttäytymistä ampujan käsissä
AYA Coral REF4 12/70 pääll.piip. VS AYA Coral REF2 12/70 pääll.piip. AR3-12x44AG ilmakiv.kiik 145,00 AR2-7x32 ilmakiv.kiik. 55,- Hull 20/67 no 6 24g kyyhk Magtech 308 win 11,7g hirvipatr 75,- PMC 222 rem 3,2 puoliv. Varastosta AYA No 2 12/70 28" 1/1 / 1/2 sup. 98,- PMC 300 wm 180gr SP PMC 338 win mag barnes 361,- PMC 375 H&H barnes Wolf 7,62x53R 148gr FMJ rautal 65,- Wolf 308 9,7g FMJ rautal. 1-liip. AYA No 53 20/70 pari, käyt. SafePower SS3492 hyväksytyt asekaapit. Hornady 8x57 JS 195gr hirvip 290,- 940,00 1460,00 780,00 Tokarev SVT-40 kal 7,62x53R, erittäin hyviä Mauser 98K 8x57 mauser hyviä M27 7,62x53R "pystykorva", hyviä, alkup. 2-liip. SP66 Asekaappi 125x40x30 cm 93 kg 530,00 SP88 Asekaappi 150x 55x40 cm 152 kg 645,00 SP99 Asekaappi 150x65x55 cm 200 kg 835,00 Huom! Hintoihin lisätään rahti, perille toimitettuna. WWW.REKYYLI.FI Älä luota peltikaappeihin, valitse aseittesi turvaksi SS3492-hyväksytty, järeä, teräksinen SafePower turvakaappi. 27. tähtäin matkarummuilla UUTUUS! BSA STS 4-6x44 IR Tactical range valorist. JAHTIIN! Haulikoita mm: Armed TS870TM 12/76 pumppu, VS 22" tai 28" piip. Stefano Fausti Style 20/76, 28", VS rinn.piipp. 350,- PMP 7x57 mauser hirvip. Remington 444 240gr SP 290,- FN/Nato 308 win FMJ Hornady 45-70 325gr hirvip. JAG 1,5-6x44 valolla 162,00 JAG 3-12x56 valolla 197,00 E4x32 MD mildot + pk jalat E3-9x32 Essencial 74,00 EMD3-9x40 mildot + jpk alat FM3,5-10x50IR valolla 238,00 FM1,5-4,5x32 valolla 2,5-10x44AO Panther 178,00 3,5-10x50 Panther 6,5-20x44 Panther 230,00 S4x32WR pienoiskiv.täht. pk BSA Kiikaritähtäimet, 3 vuoden takuu. 118,- PMC 7x57 mauser puoliv. tähtäin matkarummuilla NS6-18x40AO 22, pienoiskiv. Trust Trap/Skeet 12/70 24gr 20,- Trust Caza 12/70 32g Trust Super Halcon 12/70 36gr 50,- Trust Magnum12/76 50g Trust Halcon 16/70 tai 20/70 26gr 48,- Trust 28/70 16gr Hull Ultramax 36g 12/7 65,- Hull Solway 12/76 50g Hull Comp X 12/70 Trap/Skeet 21g 21,- Hull Sovereign 12/70 28g Hull Special Pigeon 32g no6 kyyhk. Soita ja tilaa ilmainen lista, samalla saat Asetalo 2009 tuotekuvaston, tai vieraile sivuillamme www.asetalo.fi. Winchester M70 375 H&H Classic Safari Express 760,00 870,00 690,00 1950,00 1450,00 1350,00 5900,00 5900,00 1419,00 280,00 750,00 890,00 930,00 3800,00 1650,00 1300,00 1650,00 BSA valopistetähtäimet RD30 Compact 46,00 PD30BK + 30mm renkaat 65,00 PMDS panoramatähtäin 90,00 BRD-1 ilmakkoon / 22LR LLCP valo/laser yhdistelmä, tuumaiseen kiikariputkeen 29,00 51,00 Karl Kaps laatukiikarit, 25v takuulla: 2,5-10x56 ristikko 4 1100,00 1-4x22 840,00 1,5-6x42 ristikko 4 2,5-10x56 valaistu 1520,00 1-4x22 OC valolla 8x56 valolla 1180,00 8x56 ristikko 4 Patruunatarjouksia! HUOM! Hinta /100 kpl. + jalat Tikka T3 Lite Stainless 308 + DH3-9x32 silver kiik + jalat Tikka T3 Tactical 308 win + jalat+ Zeiss 6-24 x 56 Tikka M512 SD 7,62x53R kaksoisluodikko, esittelyase/uusi Tigr-1 7,62x53R (Dragunov) puoliautom. Stefano Fausti Dallas 10/89 26" pääll.piipp. Stefano Fausti Volo de Luxe 12/76 EVS Stefano Fausti Elegant 12/89 28", VS Stefano Fausti Elegant 20/76 vaihtosup. Armed Super Magnum 12/89 puol.autom 28", VS Browning BPS Stalker 12/76 30", VS Mossberg M590 12/76 20" park. PT8-32x44 MD 290,00 PT6-24x44 TS NS3-9x40AO 22, pienoiskiv. 1-liip. 530,00 980,00 1050,00 Stefano Fausti Albion 12/76 28", vaihtosupistajat UUTUUS! Stefano Fausti Albion Light 12/76 28", vaihtosup. pumppu 390,00 440,00 950,00 650,00 Pienoiskivääreitä mm: Henry 22 WMR vipulukko + jalat + BSA 3-9x32 E kiik. CZ ZKM452 .22 magnum + 4x32 kiikari + jalat Magtech M7022 1/2-automaatti + kiikari + jalat + vaimennin Magtech M7022 1/2 automaatti, vaimenninkierteellä Henry Lever Action 22LR vipulukot, alkaen Henry Golden Boy .22 mag vipulukko Henry Varmint Express .17 HMR vipulukko Henry Acu-bolt pulttilukko 22LR tai 22WMR + kiikari Toz 78-04 22lr pienoiskivääri Ruger 10/22 RB puutukkinen puoliautom. PMC 30-30 win 170gr puoliv. varikkokorj. erittäin hyvä 1070,00 1390,00 1350,00 990,00 1140,00 1710,00 1030,00 1190,00 4851,00 8500,00 58,00 90,00 160,00 204,00 42,00 280,00 111,00 135,00 210,00 103,00 180,00 Kivääreitä mm: Marlin M1895SS tai M1895G (guide gun) kal 45-70 Marlin M1895GS Guide stainless/ruostumaton 45-70 CZ Brunner M98 De Luxe 9,3x62 kivääri Steyr Scout 308 win pulttilukkokivääri, lyhyt Sako M75 9,3x62 Synthetic Stainless Sako L691 7mm rem mag , vasuri, tehtaan paketissa Merkel 140A kal 470NE tuplakivääri Merkel 140A kal 375H&H tuplakivääri Benelli Argo kal 9,3x63 puoliautomaatti Baikal IJ-18 kal 222 rem + BSA E4x32 MD WR kiik + jalat Tikka T3 Lite kal 223 + BSA HM3-9x40 TV kiik + jalat Tikka T3 Hunter 308 tai 6,5x55 + BSA 2,5-10x44 kiik. UUTUUS! Stefano Fausti Progress Inertia 12/76 autom. PMC 270 win 150gr puoliv. SWF 6-24x44 " " 180,00 SWF 8-32x44 " " 590,00 490,00 300,00 220,00 380,00 570,00 535,00 375,00 248,00 350,00 Toz 120-12MB-1E 12/76 pääll.piip. M91 7,62x53R "kolmen linjan kiv" , hyviä M91-30 7,62x53, hyviä, suomalaisia M44 7,62x53R lyhyt karbiini, kuin uusia ZCZ 22 hornet esittelyase, kuin uusi 590,00 450,00 300,00 300,00 270,00 290,00 450,00 35,80,48,85,28,52,85,118,155,376,40,55,95,- Varastossamme runsaasti käytettyjä urheilu ja metsästysaseita
Pääsinkin kokoilemaan Benelli MP 95 E:tä täysin vailla ennakkoasenteita. TEKSTI: TERO KUITUNEN 28 WWW.REKYYLI.FI. YKSINKERTAINEN KYMPINTAPPAJA BENELLI MP 95 E KROMO Sivistyksessäni on ollut ammottava aukko, Benellin kilpapistoolit ovat olleet kokemuspiirini ulkopuolella
Säädöt tehdään takatähtäimestä, jonka säätöruuvit ovat suuret ja naksut selkeitä. Piipun alapuolella on muovista valmistettu kotelo piippupainoille. Rekyylijousi nojaa takapäästään purkukappaleeseen, johon on lisätty bufferiksi kumista valmistettu levy. Varsinainen piippu erottuukin Kromon vaipasta selvästi mustan värityksensä ansiosta. Teräksestä valmistettu piippu on kiinnitetty teräksiseen vaippaan, joka muodostaa myös aseen rungon. Näin rakennettuna luisti mahtuu liikkumaan aseen ulkomittojen sisäpuolella, jolloin otepinta on voitu nostaa mahdollisimman ylös. Se painaa 615 grammaa, eli se muodostaa reilusti yli puolet aseen kokonaismassasta. Kotelon alta paljastuu myös kaksi jämerää ruuvia, joilla varsinainen piippu on kiinni rungossa. Laukaisukoneisto on jämäkkä ja suojattu kokonaisuus, joten sen irrottaminen esimerkiksi puhdistusta varten on täysin mahdollista. Sitä voi kaikel- Lipas kiinnittyy laukaisukoneiston etupuolella olevaan muoviseen kuiluun. Ulokkeet toimivat paitsi ohjaimina, myös otepintoina. Jo tämä kertoo siitä, että aseella on tarkoitus ampua nimenomaan kevyitä tarkkuuspatruunoita. Lipas kiinnittyy kilpa-aseille ominaiseen paikkaan liipaisimen etupuolelle. Bufferi on kova ja ohuehko, WWW.REKYYLI.FI mutta se silti vaimentaa rakenteeseen kohdistuvaa iskua ja pidentää aseen käyttöikää. Tämän rakenneratkaisun ansiosta piippu on voitu valmistaa erikseen ja runkona on voitu käyttää edullisempaa valuosaa. Lipas ei putoa vapaasti. Piipussa on kahdeksan oikealle kiertyvää rihlapalkkia, joiden nousu on 1 kierros 450 mm matkalla (noin 1/18"). Pidemmälle ei ole tarvettakaan, koska tarkkuuden puolesta lyhytkin riittää. Sekä rungon että luistin rakenne vaikuttaakin erittäin kestävältä, joten aseelle uskaltaa povata pitkää käyttöikää. Luonnollisesti myös luisti on terästä. Luistin etupäässä on molemmilla sivuilla ulokkeet, jotka ohjaavat luistin liikkumaan oikeassa suhteessa runkoon. Lisäksi aseen kokonaispituus sallii nyt pitkän tähtäinvälin ja samalla kohtuullisen lyhyen piipun, jolla piippuaika saadaan lyhyeksi. Tähtäimet ovat vaihdettavissa ja materiaaliltaan terästä. Kun luisti menee taakse, jousikokonaisuus painuu luistin sisään. Raskaamman pään luodeilla on todennäköisesti tiedossa vakautumisongelmia. Benellin pistooleiden tekniikka on yksinkertaista, mutta jämerää tekoa. Kuten arvata saattaa, piipun sisäpinta on laadukas. Myös luistissa on selvästi nähtävissä valun jäljet, koska sitä on koneistettu vain tarvittavista kohdista. Jos kirkas teräksinen pinta ei miellytä, on pistoolia on saatavana myös mustana. Laukaisukoneiston kanssa samassa paketissa on myös lipaskuilu sekä lippaansalpa. Artikkelin aiheena oleva pistoolimalli on yksinkertaistettu versio Benellin MP 90 S World Cup lippulaivasta. Saattaapa sillä olla pieni merkitys myös ampumatuntumaan Aseen teräksisen tekniikan vastapainona on muoviseen runkoon rakennettu laukaisukoneisto. Jousi on paketoitu metalliputkeen ja se muistuttaa tavallaan iskunvaimenninta. Käytännössä kyseessä on siten sama ase, mutta riisuttuna mallina. TEKNIIKKA Saimme maahantuojalta koeammuttavaksi version, joka nimenä on Kromo. Lippaansalpa on liapskuilun etukulmassa ja hyvin tukikädellä manipuloitavissa. Luistin takapää on osittain rungon sisällä ja sen takapäähän on integroitu rekyylijousi. Siinä kun 90 S World Cupissa on kaikki mahdolliset ominaisuudet, on MP 95 E vailla ergonomista kahvaa ja säädettävää laukaisukoneistoa. Muina hallintalaitteina ovat liipaisin ja luistinsalpa, varmistinta ei ole lainkaan. 29. Piippu on periaatteessa myös vaihdettavissa, jos tarvetta esiintyy. PEILIKIILTOA Benellin piippu on aseen koon huomioiden lyhyt. Kuten arvata saattaa aseen runko-piippu on massiivinen. Se on kiinni rungossa kahdella terästapilla, jotka saa irti tuurnalla lyömällä kahvan irrottamisen jälkeen. Ajatuksena Benellillä on ollut, että aloitteleva ampuja ostaa edullisemman MP 95 E:n ja kun ruokahalu ja vaatimukset kasvavat, se päivitetään isoveljekseen vaihto-osilla
Toisaalta se sopii myös vasenkätisille. Luonnollisesti tähtäimet ovat säädettävät, mutta lisäksi ne ovat vaihdettavat. Mittauksien perusteella lukema on vain aavistuksen alakanttiin, Lymanin lukema asettui toistuvasti 1150 gramman huitteille. tä kilpa-ammunnan puolelle, mutta silti se on jotain muuta. PIDEMMÄLLE EI OLE TARVETTAKAAN, KOSKA TARKKUUDEN PUOLESTA LYHYTKIN RIITTÄÄ. HELPPO HUOLTOPURKAMINEN? Benellin mukana tulee selkeä kuvitettu ohje, jonka avulla aseen saa paloiksi lukutaidotonkin. Pienimuotoisessa kokeilussamme totesimme, että ruuveilla ei edes saa suuremmin parannettua laukaisua. la oikeudella kuvata peilimäiseksi. Sen muodossa on paljon viitteiEnnen tarkkuuskoetta todettiin, että aseessahan on kiikarinkiinnitysmahdollisuus. Sen muotoa tai mitoitustakaan ei voi säätää, joten kahva käy hyvin vain suurikätiselle. Tuntui lähinnä siltä, että lika kelluu kiiltävällä pinnalla. Esimerkiksi oma M-koon käteni alkaa olla alarajoilla, eikä kahvan alareunan kämmentuesta ole suuremmin iloa. OPTIIKKA AVUKSI ERGONOMIASTA Kahva on mielenkiintoinen tapaus. Näin ainakin periaatteessa. Niinpä leikkimieWWW.REKYYLI.FI. Nyt luisti vedetään taakse ja sen etupää nostetaan ylös, jolloin luisti irtoaa rungosta ja puhdistus voidaan tehdä. Kahvan kiinnitystapa sallisi myös jonkinlaisia säätöjä, ainakin kahvan kulmaan. Painot kiinnitetään piipun alapinnalla olevan muovikiskon sisään, jo30 ten ratkaisu on myös esteettisesti tyylikäs. Etuveto on lyhyt ja selkeä, jonka jälkeen tulee vain aivan aavistuksen venyvä, mutta puhdas laukaisu. Hyvän viimeistelyn etuna on myös se, että useiden satojen laukausten jälkeenkin piippu puhdistui poikkeuksellisen vaivattomasti. Benellin tasapaino on hyvä, mutta tarvittaessa sitä saa muutettua mieluisammaksi käyttämällä piippupainoja. Säätömahdollisuudet ovat kuitenkin hyvin pienet, koska kun kiinnitysruuvia kiristetään, palaa kahva aina likimain samaan asentoon. Huomaa laukaisukoneiston alareunassa törröttävä vireilmaisin, joka itse asiassa on iskuvasaran jousen karan alapää. SÄÄDETTÄVÄÄ Vaikka MP 95 E on "karvalakkimalli", on siinä silti säädettävää. Kahva on ensinnäkin täysin symmetrinen, joten se ei anna yhdenkäden otteella parasta mahdollista tukea. Laukaisukoneistossakin on pari säätöruuvia, mutta valmistaja mukaan niihin ei ole tarvetta kajota. Tällä osastolla Benellissä ei ole moitteen sijaa. BENELLIN PIIPPU ON ASEEN KOON HUOMIOIDEN LYHYT. Ensi irrotetaan luistin takana oleva purkukappale, jonka jälkeen luisti pääsee perääntymään tavallista taaemmas. Saatavana on ainakin 3,7 ja 4,0 mm hahlolevyt. Mainittakoon, että MP 95 E:n laukaisuvastuksen tehdassäädöksi ilmoitetaan 1050 grammaa. Koeaseessa oli 4 mm levyinen etutähtäin ja sen parina 3,3 mm:n levyinen hahlo. Parannukselle ei ole suuremmin tarvettakaan, koska teh- dassäätö on hyvä. Jos säätöjä kuitenkin haluaa, kannattaa suosiolla hankkia MP 90 S:n koneisto. Huoltopurkamisen pitäisi onnistua kädenkäänteessä ja ilman työkaluja, mutta käytännössä ensin pitää irrottaa kahva ja sen jälkeen laukaisukoneisto, jotta luisti pääsee pois paikoiltaan. Purkaminen aloitetaan irrottamalla luistin takaa kappale, joka toimii myös bufferina. Niitä on saatavana 25 ja 40 gramman painoisina. Tämän jälkeen luistin pitäisi irrota rungosta puhdistettavaksi
Fiocchi M320 Match asettui ennakkokaavailluissa kilpa- ja peruspatruunoiden välimaastoon. Harrastajan peruspatruunat CCI Standard ja Sellier & Bellot Club olivat tasaväkisiä noin 20 mm:n keskiarvoillaan. Kiikarin käyttäminen oli kenties väärin, mutta nyt taulukossa on esitetty aseen käyntipotentiaalia paremmin vastaavia tuloksia, kuin mihin avotähtäimillä olisi pystytty. ODOTTAMATTOMAN ENNALTA ARVATTAVAT TULOKSET Kilpalajeissa kymppiringin koko on 50 tai 100 mm, johon suhteutettuna Benellin patruunaksi voisi valita minkä tahansa kokeilluista. Myös huonoin osumakuvio, 28 mm, joka ammuttiin Winchester Subsonic HP:llä, jätti vielä hiukan pelivaraa ampujan virheille. Runkoon on koneistettu 11 mm ja Picatinny-yhteensopivat kiikarinkiinnitysurat. Huvittavinta on, että kyseinen osumakuvio laajeni noinkin suureksi, koska siinä oli yksi kylkimyyryä tauluun osunut kärpänen. WWW.REKYYLI.FI Parasta käyntiä saatiin kahdella Lapuan tuotteella, jotka valittiin edustamaan laadukasta kilpapatruunaa. Sillä ammuttiin myös kokeilujen paras kasa, 7 mm. Niihin puuttumiseen ei kuitenkaan ole syytä, koska tehdasasetus on parasta mihin säädöt saa asetettua. 31. Lapuan patruunoiden tulokset eivät kuitenkaan keskiarvoa tarkasteltaessa poikenneet toisistaan (11 ja 12 mm), joten paremminkin kivääreihin tarkoitettu Center-X toimii myös lyhyemmästä piipusta. Tällä on merkitystä erityisesti nopeita peräkkäisiä laukauksia vaativissa lajeissa. lisesti aseesta jalostettiin epäsovinnainen sekasikiö kiinnittämällä sen katolle Bushnellin kiikaritähtäin, joka on tarkoitettu kivääriin. Muutaman kokeilun jälkeen todettiin, että virityksellä pystyy ampumaan hyvin penkkituelta ja niinpä kiikari jätettiin paikoilleen tarkkuuskokeen ajaksi. Niistä erityisesti Pistol Kingiin kohdistui suuret odotukset, onhan se erityisesti tällaisiin aseisiin tarkoitettu patruuna. Picatinny-versio on vain etuosassa, mutta toisen 11 mm jalan saa kiinnitettyä taakse. Kahva sopii sekä oikea- että vasenkätisille ja myös kahden käden ote luonnistuu. Kahvan kiinnitys sallisi periaatteessa kulman säätämisen, mutta käytännössä säätöä ei kuitenkaan voi tehdä. peruspatruunoilla. Muovirunkoinen laukaisukoneisto on kiinni teräspinneillä. Laukaisukoneistosta löytyy kaksi säätöruuvia. Kaavailut osoittautuivat likimain oikeiksi, vaikka sen keskiarvo ei ollut kuin pari milliä pienempi kuin ns. Voidaankin sanoa, että molemmat sopisivat Benellistin harjoituspatruunaksi käyntinsä puolesta. Piipun keskilinja on lähellä tähtäyslinjaa ja myös kämmen nousee kahvalla ylös
BENELLI MP 95 E Valmistaja: Benelli, Italia Kaliiperi: 22 LR (.32 W.C.) Pituus: 280 mm Piipun pituus: 110 mm Paino: 1100 grammaa Korkeus: 132 mm Leveys: 43 mm Hinta: 1111 euroa (mustana 1023 euroa) CCI Standard / 15 mm (HUOM! 6 laukausta) Fiocchi M320 Match / 14 mm Sellier & Bellot Club / 20 mm SAATAVANA: Säädettävä kahva: 290 euroa (myös vasuri) Laukaisukoneisto 445 euroa Piippupainot: 25 euroa / kpl Tähtäimen hahlolevyt: 45 euroa Varaosalipas: 65 euroa Maahantuoja: Teuvo Louhisola Oy, (09) 724 9821 Lapua Pistol King / 11 mm Lapua Center-X / 7 mm Luodin lähtönopeus, m/s Winchester Subsonic / 19 mm Osumakuviot 3 x 5 lks. / 25 m Patruuna CCI Standard Fiocchi M320 Match Sellier & Bellot Club Lapua Center-X Lapua Pistol King Winchester Subsonic HP Hitain 283,0 310,9 297,5 296,4 298,0 - Nopein 298,8 321,5 307,4 302,6 306,6 - Keskiarvo 290,0 317,0 304,9 299,2 303,5 - Nopeushajonta 15,82 10,57 10,37 6,15 8,60 - Pienin 15 mm 14 mm 20 mm 7 mm 11 mm 19 mm Keskiarvo 20 mm 18 mm 21 mm 11 mm 12 mm 24 mm WWW.REKYYLI.FI 33
34 WWW.REKYYLI.FI
Kullatuilla merkinnöillä varustetusta juhlallisen sinisestä laatikosta löytyy erillinen vanhanaikainen pakkaus, jonka sisältä löytyy öljypaperiin käärittyinä ase ja kaksi seitsemän patruunan lipasta. Toki laatikkoon on pitänyt laittaa myös nykymentaliteetin vaatima aselukko sekä moderni käyttöohje jenkkityylisine varoituksineen. Kaliiperi .45 ACP otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa Colt M1905 -pistoolissa, jonka edeltäjä oli Colt M1900 kaliiperissa .38 ACP. Sivumäärä on kaksinkertaistunut, asiasisältö pudonnut alle puoleen, ja se vähäkin tieto on vaikeasti omaksuttavissa hölynpölyn seasta. JUURIA John Moses Browningin itselataavien pistoolien menestys ei itse asiassa alkanut M1911:stä, vaan samaa muotokieltä noudattaneista pienempikaliiperisista pistooleista vuosisadan vaihteessa. Valmistaja kehuu käyttäneensä alkuperäisiä piirrustuksia ja viimeistelymenetelmiä, ja asetta onkin kehuttu tähän mennessä parhaaksi eli uskollisimmaksi kopioksi vanhasta Model 1911:stä. Tällä kertaa muutoksia onkin riisuttu jopa siinä määrin, että aseen nimestä on pudonnut vuonna 1926 käyttöön otettu A1-liite pois, eli kyseessä on ensimmäisen maailmansodan ajan malli. TEKSTI: SAULI LUOL A JAN-MIKKOL A KUVAT: JULIUS KOIVISTOINEN Vuonna 2005 Colt katsoi ajan olevan kypsä 1911-replikan julkaisulle vuoden 1918 mallin mukaan. COLT M1911 WANHAN RESEPTIN SOTARATSU Maineikkaan 1911-pistooli-ilmiön häntänä on syntynyt lukematon määrä erilaisia johdannaisia aina kaksirivisiä 2011-tyyppisiä kisa-aseita myöten. Ohjekirja on vanhan kieliasunsa vuoksi toisinaan huvittava, mutta 26-sivuiseen vihkoon on tiivistetty yksityiskohtainen ja selkeä selostus aseen toimintaperiaatteesta ja käytöstä, täysi osaluettelo kuvineen, läpileikkaus aseesta, tiedot rihlannoususta sekä patruunan ballistiikkatiedot! On suorastaan surullista, miten paljon käyttöohjeet ovat ottaneet takapakkia 1900-luvun kuluessa. Muina tarvekaluina on alkuperäisen tyyppinen monitoimiavain sekä vuoden 1914 revisio käyttöohjekirjasta. Eräänlaiseksi uuskeräilykappaleeksi tarkoitetun aseen valmisWWW.REKYYLI.FI tusmäärä jää 4000 yksilöön, mikä tekee aseesta käytön kannalta vastaaviin nykyaikaisiin 1911-pistooleihin verrattuna kalliimman, mutta ei kuitenkaan sietämättömissä määrin. Sisäisiä aselukkoja ja muita nykyajan kiroja on turhaa etsiä. Toisin kuin monissa muissa nykyajan vintage-henkisissä malleissa, on Coltissa myös sisäosat tehty vanhoja vastaaviksi. On syytä huomata, että .38 ACP (9 x 23 mm SR) oli huomattavasti 35. Näin ase ei jää vain harvojen ja valittujen huviksi
Luistin takaosan näkymät paljastavat sovitteet väljän oloisiksi. WWW.REKYYLI.FI. Siten Sin City -sarjakuvassa (ja sittemmin elokuvassa) ehjältä vaikuttaneen 1911:n luistin otsaansa saanut Jack Rafferty olisi tosielämässä selvinnyt aseensa sabotoinnista säikähdyksellä. tunnetumpaa .380 ACP:tä (9 x 17 mm) tehokkaampi, ja M1900 toimikin jo massasulun sijasta Browningin lyhyttä piippurekyyliä hyödyntäen. Tähtäimet koettiin ongelmallisen pieniksi, olihan ase tehty ratsuväen käyttöön eli tilanteisiin, jossa tähtäinkuvaa ei käytännös36 Historiallisista syistä aseeseen on kaiverrettu alkuperäisen kaltaiset merkinnät. Myös kahvan alaosana toimiva pääjousen kotelo on useammin suora kuin kaareva. A1:ssä vasaran kannusta lyhennettiin ja kahvavarmistimen häntää pidennettiin, mutta muutos oli vähäinen, ja myös A1:llä ampuessani joudun tarttumaan kahvasta hieman alempaa kuin normaalisti. Eräs 1911:n kritisoitu ja kiistatta rasittava ominaisuus oli vasaran taipumus nipistää peukalonhankaa ampuessa. M1911:ssä luisti on yksiosainen, eikä pääse peräytymään rungosta takakautta irti. Patruunan suuremmasta tehosta johtuen luistin kestävyyttä nähtiin tarpeelliseksi parantaa. Uudistetut tähtäimet eli kartiokkaasta suorakylkiseksi levennetty jyvä näyttävät radalla selkeää taustaa vasten erilaisilta, mutta eipä käytännöllisessä tilanteessa näiden välillä eroa huomaa. Kotimaisena esimerkkinämme alkuperäisen tuotteen huonontamisesta on RK95. Pitkällisen kehitystyön tuloksena Browning sai pistoolinsa valmiiksi vuonna 1911, ja ase otettiin seuraavana vuonna armeijan käyttöön kilpailevien mallien jäätyä jälkeen niin tehossa, tarkkuudessa kuin toimintavarmuudessakin. U-mallinen takatähtäimen hahlo ei sinänsä ole kelvoton, mutta kartiomainen ja sivuprofiililtaan kaareva etutähtäin tekee niin tarkasta kuin nopeastakin tähtäämisestä hyvin vaikeaa. A1 Kaikkihan tietävät mikä on tulos, kun aseisiin tehdään muutoksia liian paljon rivisotilaiden asiantuntemattomaan palautteeseen perustuen sekä esikuntaupseereiden ihanteisiin pohjautuvia "parannuksia". Teksti "United States Property" ei siis kuvaa pistoolin tosiasiallista omistussuhdetta.... Kahva sellaisena, kuin käsi sen "näkee". Liipaisimen lyhentäminen on yksi muutos, joka urheiluampujille ja erikoisjoukoille tehdyissä malleissa on käytännössä aina peruttu. Nämä olisi ollut kohtuullista sijoittaa edes aseen sisäpuolelle. John Moses Browning jätti jälkensä lukuisiin merkittäviin aseisiin. Mikäli kiila putoaisi pois tai luisti halkeaisi sen kohdalta, voisi luisti irrota rungosta päätyen tietysti suoraan ampujan näköä päin. Lyhyempää liipaisinta varten runkoon koneistettiin puolikuuta muistuttavat syvennykset liipaisimen taakse, mikä on yksi helpoimmin havaittavista eroista. Vanhemmissa malleissa luisti oli edestä avoin ja liike pysäytettiin taka-asennossa kiilaa vasten. Myös Model 1911:n kohdalla kävi niin, että osa A1-muutoksista teki aseesta innokkaimpien ja osaavimpien käyttäjien mielestä huonomman. Lippaanvapauttimen karhennus ja kahvalevyt ovat hämmästyttävän tarkasti alkuperäisen kaltaiset. Kuuluisa Coltin ponilogo. Yhtä tyhjän kanssa siis tämäkin muutos. ...mutta tällaisessa vapaan kansan symbolissa ovat suomalaisen sortobyrokratian tarkastusmerkinnät silmiä viiltävää katsottavaa. Alaosa muutettiin myöhemmin suorasta ja sileästä, mutta suurin ergonominen ongelma oli kahvavarmistimen lyhyt häntä, joka ei juurikaan suojaa peukalonhankaa vasaran nipistykseltä. sä pysty pitämään mitenkään järjellisenä
Johtuen pinttyneestä tavastani ottaa pistoolista niin korkea ote kuin mahdollista, oli ensimmäisten laukausten ampuminen hyvin epämukavaa. Otetta joutui hieman hakemaan, mutta kaipa siihen voisi tottua tai sitten nahan soisi kovettuvan. Oli siis kyse käytännöllisistä tai esteettisistä asioista, pätee M1911:aan sanonta: "Vanhassa vara parempi!" SORMEILU, SILMÄILY JA SAVUT Päältä katsottuna Colt M1911 on ihastuttava ilmestys. Muutaman eri patruunamerkin lähtönopeuksien mittaamisen jälkeen aseen rekyylikäyttäytyminen ja liipaisimen tuntuma ovat kohtuullisen tutut, jotta aseella ilkeää ampua testikasat. Asetta kootessa ilmeni ärsyttävä piirre: luistin lukitussalpa ei tahdo lipsahtaa pidättimensä ohi, vaan pidätintä täytyy painaa jollakin pienellä puikolla vaivalloisesti hylsynpoistoaukon kautta. Valitettavasti luistin ja rungon välys on huomattava niin sivukuin pystysuunnassakin. Aseen 2600-grammaiseksi mitattu laukaisu ja minimalistiset tähtäimet eivät ole tarkkuusammuntoja ajatellen hyviä asioita, eikä tuntuma sanottavammin parantunut ammuntojen edetessäkään. Nontox-patruunoilla saadut toistuvasti paremmat kasat kielivät kuitenkin siitä, että väljät sovitteet Vanhaan tapaan syöttöramppi on kaksiosainen. Käden siirtäminen hieman alemmaksi auttoi, ja osaltaan vähensi rekyylituntemusta piipun nousun syödessä rekyylienergiaa. Vasara nimittäin todellakin nipistää (suoraan käännettynä puree) peukalonhankaa, vaikka tietysti .45-kaliiperisen pistoolin ampuma luoti aikanaan vahingoitti saksalaista sotilasta huomattavasti pahemmin kuin amerikkalaista käyttäjäänsä hyväksyttävä vaihtokauppa. Pintoja ei ole hoonattu aivan peilinkiiltäviksi asti tarkoitushan on jäljitellä vanhaa sotakonetta mutta työnjälki on kuitenkin siistiä. Tähän sopii esimerkiksi aseen yleisavain, joten tilanne ei olisi kenttäolosuhteissakaan toivoton. VAIKKA EI LIIOITTELISIKAAN MODERNIA (KORKEAA) OTETTA, SAATTAA VASARAN HÄNTÄ SILTIKIN NIPISTÄÄ PEUKALONHANKAA IKÄVÄSTI. Lisäksi kustannussyistä kahvan karhennuskuviota yksinkertaistettiin niin, että klassinen timanttikuvio jätettiin pois. Piippu ja luisti ovat sovitteiltaan jämäkät, joskaan eivät käsinsovitetun kisa-aseen tasolla. Sisäpuolella näkyy hieman koneistusjälkiä, mutta aikanaan pitkälti käsityönä kootuissa kokonaisuuksissa sopi myös odottaa yksilöllisyyttä. Perinteistä pyöreäkärkistä luotia käytettäessä tämä ratkaisu ei aiheuta ongelmia. 37. Hoidan tutustumisammunnan aseiden kanssa yleensä lähtönopeuksien mittaamisen yhteydessä, ja niin toimin tälläkin kerralla. Vaikka olisikin niin, että sota-aikana WWW.REKYYLI.FI työnlaatu oli heikompaa, olisi tämän kohdan voinut vaikka vain käytännöllisistä syistä tehdä huolellisemmin
+358 44 501 8121 www.luckyeve.fi. Ase- ja metsästystarvikkeiden vähittäis- ja tukkumyynti Laadukkaita tarvikkeita urheiluammuntaan ja metsästykseen. Kysy lisää! Lucky Eve Finnäsbackantie 32, 68910 Bennäs Puh. Toimitamme tuotteita postin ja matkahuollon avustuksella ympäri suomen ja EU-alueen. Tarjoamme ammattitaitoista haulikkoammunnan koulutusta ja valmennusta ryhmille ja yksityisille. Kauttamme yksilölliset ja laadukkaat tuotteet radalle ja metsälle
Aseita ehdittiin valmistaa 139 000 kappaletta noin 65:ssä eri kaliiperissa ja lukemattomissa mallivariaatioissa, mahtuipa sekaan myös kaliiperin 20 single shot haulikkokin. Vuonna 1883 hän sai käsiinsä yhden Browningin aseista, osti sen ja lähetti tehtaalle, josko konstruktio kiinnostaisi. Myöhemmin, vuonna 1908 lattajouset korvattiin kierrejousilla. Liipaisimen takana olevassa ulokkeessa sijaitsee laukaisun säätöruuvi. 41. Viikko siitä, kun ase oli saapunut tehtaalle, kolkutteli Winchesterin T.G. Vasara on kuitenkin helposti myös käsin operoitavissa, vaikka se toimii myös avausvivun välityksellä. Andrew McAusland. Turvallisuussyistä lisättiin mahdollisille ruutikaasuille kanava nallipiikin reiästä piipun takaosaan. Browning pyysi 10 000 taalaa patenttioikeuksista, Bennet tarjosi kahdeksan sekä provisiota myynnistä ja kaupat syntyivät. Winchester 1885 High Wallkivääriä valmistettiin vuodesta 1885 vuoteen 1920, jolloin kysyntä tyrehtyi ja tuotanto lopetettiin. Tämä oli alku monivuotiselle yhteistyölle, joka hyödytti kumpaakin osapuolta. Bennett jo Browningin ovea Utahissa. Hanan takana näkyy uloke, johon ulosheittäjän "potkaisema" hylsy pysähtyy. High Wallin lukonkehys on nimensä mukaisesta korkea sivuilta, joten iskuvasara tuskin näkyy sivulta. Alkuperäisessä mallissa kiilalukko sijaitsi 90 asteen kulmassa piippulinjan kanssa, mutta Winchesterillä lukkoa kallistettiin kuutisen astetta, jotta se painaisi patruunan kannan perille. Nallipiikin palautusjousi korvattiin siten, että piikki toimi avausvivun välityksellä, lisäksi nallipiikin kärjen läpimittaa pienennettiin. Tulisi kulumaan vielä viitisenkymmentä vuotta, ennen kuin WWW.REKYYLI.FI M1885 High Wallia valmistettaisiin jälleen. MUUTOKSIA ALKUPERÄISEEN Winchesterin aloittaessa mallin 1885 tuotannon, tehtaan suunnitteluinsinöörit tekivät alkuperäiseen Browningin versioon joukon parannuksia, osittain myös siksi, että joidenkin osien sarjatuotanto helpottuisi
Etutukin päässä on loiva schnabel-muotoilu ja karhennukset on tehty käsin, perässä ei ole poskipakkaa eikä sivuvääryyttä, joten ase sopii yhtä hyvin niin oikea- kuin vasenkätiselle ampujalle. Hylsyt poistuvat aseesta eräänlaisen ulosvetäjän ja ejektorin sekamuodolla. Perän kaula on suora ja perälaattana on parisenttinen kumi. Myös take-down versiota valmistettiin alusta lähtien. BROWNING HIGH WALL KALIIPERISSA .30 - 06 Esittelyaseena on Japanissa valmistettu versio kaliiperissa .30 06 Springfield. Kokonaispituus on 111 cm, piipun pituus 71 cm ja vetopituus 340 mm. Se on itse asiassa vain viistokärkinen tanko, jonka pää osuu hylsyn urakantaan tai kantalaipan alle. Aseen yleisilme on erittäin linjakas ja pelkistetty, vain s-kirjaimen muotoinen latausvipu erottuu kokonaisuudesta, mutta ei kuitenkaan häiritsevästi vaan asiaan kuuluvana. Etutukin muotoilussa on käytetty Euroopassa suosittuja piirteitä, pähkinäpuu on amerikkalaista ja kiinnitys kahdella ruuvilla. Low Wall oli tarkoitettu pienille kaliipereille kuten .22 ja .25-20 ym. Tämän lisäksi hanan käsittely onnistui myös perinteisellä tavalla. Vastaavasti hanan sai myös pois vireestä painamalla liipaisimesta samalla kun vipu suljettiin. Kun Winchester M 1885 tuli markkinoille, oli siihen saatavissa mitä erilaisimpia laukaisukoneistoja snellareineen. Pistooliperä on suora eikä tukissa ole sivuvääryyttä. Tämä toimenpide paransi entisestään aseen ampumaominaisuuksia, sillä mahdollisen tukipisteen sijainti ei ollut enää yhtä tärkeä kuin aikaisemmin, etutukin osuessa piippuun. Koska aseen omistaja oli säätänyt laukaisun itselleen sopivaksi, siihen ei sen kummemmin kajottu. KOEAMMUNTA Koeammunta oli varsin miellyttävä kokemus. Hihnalenkin kiinnikkeet ovat paikoillaan, etumainen etutukissa. Ase painaa 3,8 kg, johon tulee lisätä kiikaritähtäimen paino. Parisenttinen perälaatta on kumia. MEKAANISIA RATKAISUJA Muihin alkuajan kertalaukauskivääreihin verrattuna Browningin mallissa hana oli pienikokoinen ja se virittyi lukon avausvivulla kun muissa hana viritettiin aina käsin. Koneisto toimi täsmällisesti ja ilman välyksiä, joten kellokoneistoon vertaaminen ei ole lainkaan liioittelua. Esittelyaseen päälle oli kiinnitetty M.S.W. Laukaisuvastusta voidaan säätää liipaisimen takaosan jatkeessa ole- valla ruuvilla. Vanhemmissa malleissa etutukki kiinnitettiin suoraan mutteriin, joka oli kiinni piippuun tehdyssä lohenpyrstöurassa. Näitä aseita tehtiin 1985 2001 ja joitakin kulkeutui myös Suomeen. Asetta avattaessa tanko työntyy ensin vinosti hylsynkantaan ja alkaa työntää sitä ulospäin. Wetzlar 7 x 50 ja se painaa jalkoineen noin 800 g. Aseen paino (4,6 kg) kiikareineen vei terävimmän potkun latauksista ja käyntiäkin tuntui löytyvän keskivertoa selvästi paremmin. vastaavat. Parhaimmilla tehdaspatruunoilla päästiin alle 30 mm:n kasoihin, joskin keskimääräinen käynti oli WWW.REKYYLI.FI. Kun avausvipu on lähes täysin auki, se laukaisee ulosvetimeen viritetyn jousen ja kun jousi "potkaisee" ulosvetimen suoraksi, sen pää irtoaa samalla hylsyn kannasta ja hylsy lennähtää ulos pysähtyen kuitenkin sitä varten tehtyyn ulokkeeseen hanan takana. Avotähtäimiä ei ole lainkaan, piippu on kahdeksankulmainen ja valikoidut pähkinäpuuosat ovat lakattuja. Kun tuotanto alettiin, mallivalikoimaan lisättiin myös Low Wall, jonka lukonkehys oli nimen mukaan matalampi sivulta, siinä iskuvasara tuli kokonaan näkyviin. Tämä rakenne mahdollistaa yhtä hyvin urakantaisten kuin laippakantaistenkin patruunoiden ulosvedon. Esittelyaseessa herkistintä ei ole, eikä sitä välttämättä edes tarvita, sillä laukaisu oli sellaisenaan erittäin hyvä, etuvedoton ja vastukseltaan noin kilo. Osien sovitus ja pintakäsittely on kaikilta osin korkealaatuinen. Tämä "kick extractor" eli potku-ulosvedin sijaitsee piipun alapuolella. Viimeistään tässä vaiheessa alkaa tuntua siltä, että moiselle viritykselle voisi löytyä tilaa myös omasta asekaapista. Myöhemmin lukkorungosta ulos työntyvää osaa pidennettiin siten, että siihen saat42 toi kiinnittää koko etutukin niin, että kannatin ja etutukki olivat irti piipusta, kannatinta kutsutaan alkuperämaassa nimellä "husky hanger"
Kertalaukausaseiden käyttäjätkin näyttävät jäävän varjoon nykyisen suuren tulivoimatarpeen paineessa. Ulokkeessa on myös "potku-ulosvetimen" jousimekanismi. MUUT VALMISTAJAT Malli 1885 on suosittu myös replika-valmistajien keskuudessa. Paras kasa saatiin itseladatulla Hornadyn 150 gr GMX-luodilla, kasa 20 mm. Sekä sisä- että ulkopinnoiltaan erittäin laadukas piippu on kahdeksankulmainen. Kiilalukon massiiviset kiilat, jotka lukitsevat lukon kiinni erottuvat kuvassa kirkkaina. "Husky hanger" eli etutukin kannatinrauta pitää puuosat irti piipusta, joten piippu on vapaasti värähtelevä, rakenne parantaa aseen käyntiä. Ballard Rifle LLC , kaliiperi tilauksen mukaan, lähtöhinta 3300 dollaria. ASEEN YLEISILME ON ERITTÄIN LINJAKAS JA PELKISTETTY, VAIN S-KIRJAIMEN MUOTOINEN LATAUSVIPU EROTTUU KOKONAISUUDESTA. 40 mm:n luokkaa 100 metristä viidellä laukauksella. Tällä hetkellä saatavuus on kuitenkin se mikä on ja kaliiperit enemmän nostalgisia kuin moderneja. Hjorth Ab, (03) 234 4300 · Hornady: Oy K. Lukko täysin auki. Kaliiperit: Cimarron (Uberti) 23 mallia, kaliiperit: .45-70, .45-90, .40-65, .38-55, .30-40 Krag, .405 Win Uberti 12 mallia, kaliiperit .45-70, .45-90 ja .45-120 Davide Pedersoli 4 mallia, kaliiperit .45-70 ja .38-55 Italialaisten hinnat liikkuvat tuhannen dollarin molemmin puolin. Hjorth Ab, (03) 234 4300 · Lapua: NorDis Oy, (06) 431 0301 WWW.REKYYLI.FI 43. Olisi kuitenkin suotavaa, että jokainen kiväärimies edes kerran tutustuisi ja pääsisi koeampumaan näitä kiväärimaailman aatelisia, aseita ajalta, jolloin kiirettä ei tunnettu. BROWNING 1885 HIGH WALL Valmistaja: Browning, Japani Kaliiperi: .30-06 Springfield Pituus: 1110 mm Paino: 3,8 kg Piipun pituus: 71 cm (28") Vetopituus: 340 mm Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna Winchester Super-X Silvertip 180 gr N140/ 3,2 g, Hornady GMX 150 gr N160/ 3,3 g, Lapua D166 200 gr Hitain 877,8 927,7 795,1 Nopein 888,4 941,2 802,7 keskiarvo 883 933 799 Hajonta 10,6 13,5 7,6 Osumakuvio, mm 5 ls/100 m 41 20 40 Winchester: Oy K. Ballard Rifle LLC valmistaa USA:ssa todellista uustuotantomallia, sillä osat ovat vaihtokelpoisia alkuperäisen Winchesterin kanssa, Ballard tuottaa myös varaosia. Amerikkalainen Cimarron teettää mallit Italiassa Ubertin tehtaalla, mutta Uberti myy myös itse samaa asetta hieman eri kaliipereissa, myös italialaiselta Davide Petersolilta löytyy muutama malli. Piipunsuun otsapintaa ei kuitenkaan ole kiillotettu. MIELENKIINTOINEN ASE Huolimatta mallin 1885 pitkästä iästä, sen ei tarvitse lainkaan hävetä nykyisten kertalaukausaseiden rinnalla. Piipun lämpiämisellä ei näyttänyt olevan juurikaan vaikutusta kasan kokoon
KASA-AMMUNTAA PRACTICAL-KIVÄÄREILLÄ TEKSTI: MARKO WINTER JA KEIJO LUOSTARINEN KUVAT: MARKO WINTER JA KEIJO LUOSTARINEN, KISAKUVA: KIMMO ISO-TUISKU Myönnetään heti alkuun, että otsikko on hieman harhaanjohtava. Jos kyseessä olisi oikea kasaammunta, niin jo pelkästään ammuntaan varatut rataolosuhteet olisivat olleet hyvin erilaiset. Itse asiassa tarkoituksena on kertoa hieman siitä tarkkuudesta, mihin tyypilliset practical-kiväärit pystyvät käytännön kilpailutilanteessa. 44 WWW.REKYYLI.FI
Suosituimpien ammuntaan liittyvien keskustelupalstojen mukaan tällainen tuntuu olevan hyvin tavanomaista käyntiä. Kaksi näistä kasoista ammuttiin yleisesti saatavilla olevilla ns. Taustalla oli ajatus selvittää hieman sitä minkälaiseen tarkkuuteen kilpailuissa käytettävät aseet kykenevät. Tosin venäläisiä bulkkipatruunoita ammuttaessa ollaan oltu selvästikin lähempänä 100 milliä kuin 50 milliä. Meitä kiinnostavia asioita olivat ennakkoon mm. Tämän ilmoitimme etukäteen kilpailukutsussa ja täten halusimme suoda kaikille mahdollisuuden tasapuoliseen harjoitteluun. 17.5. Practical-kiväärithän saattavat joidenkin mielestä hyvinkin olla niitä aseita, joista asiantuntemattomat käyttävät "räiskintäase"-termiä. Tällä kertaa tosin kilpailutilanteessa kelloa vastaan, eikä omaan rauhalliseen tahtiin omalla tutulla radalla. Kasat olivat hyvin tavanomaisia, sillä aseella on ammuttu yli tuhat laukausta ja kummallakin käytetyllä merkillä käynti on ollut keskimäärin noin 50 milliä. Toinen kirjoittajista ampui osan lisäammunnoista kilpailupäivän yhteydessä, jolloin ammuttiin kaiken kaikkiaan kuusi viiden laukauksen kasaa. Kummassakin kiväärissä rihlannousu on kuitenkin sama eli ehkä yleisimmin käytetty 1/9. se, että onko piipun pituudella merkitystä tarkkuuteen samoin kuin käytetyn luodin painolla. Mitään ammutuista kasoista ei otettu mukaan kilpailuun jo pelkästään siitä syystä, että varsinaisilla kilpailijoilla käytettävissään vain yksi suoritus. Saattavathan lajissa käytettävät aseet vaikuttaa samannäköisiltä kuin television toimintaelokuvissa esillä olevat aseet, mutta siihen ne yhtäläisyydet varmasti jäävätkin. Taulun keskelle olimme kiinnittäneet tähtäyspisteeksi lisäksi 16 mm valkoisen paikkatarran. Suosituimmat aseet ovat tänä päivänä AR-konstruktioon pohjautuvia .223 Remington kaliiperisia kivääreitä, jotka ovat varmasti suurimmilla osalle lukijoista hyvin tuttuja ja joiden historiaa ja teknistä rakennetta ei ryhdytä sen tarkemmin käymään läpi. PUITTEET Puitteet tarkkuusvertailulle luotiin Kuopiossa 16. Suoritimme myös lisäammuntoja kahdella aseella, joista toinen oli lyhyellä 16 tuuman "natopiipulla" varustettu perus-AR toisen ollessa 18" Lothar Waltherin tarkkuuspiipulla varustettu custom-kivääri. bulkkipatruunoilla. Lisäksi edellytimme itseladatuissa patruu45. Kilpailussa käytettävät patruunat saivat olla joko Lapuan valmistamia tehdaspatruunoita tai vaihtoehtoisesti itseladattuja patruunoita, joista joko luodin tai hylsyn piti olla Lapuan valmistama. Mihinkään tieteelliseen tarkkuuteen emme halunneet pyrkiä, eikä se luonnollisestikaan ollut edes mahdollista. Kivääripracticalissa käytettävät aseet ovat lähes pääsääntöisesti itselataavia puoliautomaattisia kivääreitä, jotka ovat ammuttavasta luokasta riippuen varustettu joko rautatähtäimillä (standard-luokka) tai sitten optisilla tähtäimillä (open-luokka). Mittaus tapah- tui referenssikasojen osalta kuitenkin aivan samalla tavalla ja samojen tuomareiden toimesta kuin varsinaisilla kilpailijoilla. AMMUNNAN KULKU Kasakilpailussa käytettävän aseen tuli olla sama kuin varsinaisessa kilpailussa käytetty, mutta kilpailijoille sallittiin tähtäimen vaihto kasa-ammuntapaikalla. 2009 ammutussa Hot Shot Rifle II practical-kiväärikilpailussa, jonka kilWWW.REKYYLI.FI pailukutsussa haastettiin kilpailijat osallistumaan ylimääräiseen, Nammo Lapuan sponsoroimaan, kasaammuntatyyppiseen lisäkilpailuun. Samassa yhteydessä jutun kirjoittajille tuli ajatus kirjoittaa tapahtumasta lyhyt kooste, jossa tarkastelisimme paitsi ammuttujen kasojen kokoa, niin myös pyrkisimme parhaamme mukaan poimimaan mahdollisimman paljon muitakin havaintoja aineistosta, jos sen vaan olisi mahdollista. Tällä aseella ammuttiin viisi laukausta kolmen minuutin aikarajan sisällä sadan metrin päässä olleeseen tauluun, joksi olimme valinneet pistooli 25 m taulun keskiön
Loput aseista olivat varustettu yleensä juuri mainitulla tiukempimitoituksisella .223 Rem patruunapesällä, mutta joukkoon mahtui muutama ns. Scenar (tehdaslataus) Lapua 69 gr. wylde-mitoituksella oleva ase. Yleisen käsityksen mukaan väljemmällä 46 SAKO 92S Keskiarvo (mm) natopesäisillä aseilla saavutetaan parempi toimintavarmuus myös laadullisesti heikommilla patruunoilla, tarkkuuden ollessa puolestaan hivenen huonompi. piipun pituus ja patruunapesän kaliiperi, käytetty optiikka sekä itseladattujen patruunoiden latausreseptit. Lapua 69 gr. natopesä eli aseen kaliiperi on 5,56x45 Nato eikä .223 Rem kuten aseet yleensä ovat merkitty Suomessa. Kilpailussa käytetyistä tähtäimistä kerätyt tiedot näkyvät kasakilpailun osalta erillisestä taulukosta. AINEISTO JA KISATULOKSET Kasakilpailupäivänä tuulen nopeus oli 0-1 m/s ja lämpötila auringossa 20 astetta eli olosuhteet olivat ihanteelliset kasakilpailun läpiviemiseen. Tyypillinen practical-kivääri on tätä nykyä suujarrulla varustettu AR-kivääri, jonka piipun pituus on joko 18" tai 20". Lisäksi suoritimme tarkasteluja 15 parhaan kiikaria käyttäneen ja 5 parhaan avotähtäintä käyttäneen kilpailijan osalta. Lapua 69 gr.Scenar (tehdaslataus) Hornady 55 gr. Prosentuaalisesti tällaisten kivääreiden osuus oli noin 65 % loppujen 35 % ollessa 16" piipulla varustettuja aseita. Scenar (tehdaslataus) Sierra BlizKing 55 gr. Lapua S538 55 gr. (tehdaslataus) 24,04 25,03 27,30 29,95 30,12 32,99 34,21 34,44 38,19 40,67 43,00 43,53 43,69 44,24 50,25 Keskiarvo (mm): Keskiarvo (mm) viisi parasta kasaa: 37,19 27,08 Avotähtäintä käyttäneet Top-5 Aseen valmistaja Piipun pituus (tuumaa), patruunapesän mitoitus, valmistaja (jos eri kuin ase) 20" 5,56x45 NATO 20" .223 rem (Lothar Walther) 20" 5,56x45 NATO 18" .223 rem (Lothar Walther) 7,62x39 Tähtäintiedot (huomautukset: etu-/takatähtäin) Avotähtäin National Match Avotähtäin Lyman/DPMS Avotähtäin Patruunatiedot (luoti/patruuna) Lapua 69 gr. noissa käytettävän myös Vihtavuoren ruutia. Merkillepantavaa oli Swarovskin Z6-sarjan kiikaritähtäimien suhteellisen iso lukumää- rä, joka toisaalta ei ole yllätys, sillä ko. Kahdenkymmenen parhaan kasan keskiarvo sen sijaan oli 38,29 mm (1,31 MOA) ja tuohon mukaan mahtui peräti kolme avotähtäintä käyttänyttä ampujaa. Pistimme kuitenkin merkille, että varsin monet kilpailijat eivät käyttäneet hiekkasäkkejä lainkaan, vaan he suorittavat ammunnan biboditukea hyväksikäyttäen ja ampuivatpa jotkut ihan lipastueltakin. Noin 60 prosentissa kivääreistä oli ns. GB501 scenar Lapua 69 gr. Tällöin huomasimme, että yli 16" piipulla varustettujen aseiden keskiarvotulos kisapäivänä oli 36,06 mm (1,23 MOA) ja 16" piipulla varustettujen keskiarvotulos oli vain hieman huoWWW.REKYYLI.FI. Moni kilpailija käytti samaa kiikaria myös kasakilpailussa muutamien vaihtaessa aseeseensa suuremmalla suurennoksella varustetun kiikaritähtäimen. Tätä kautta saimme varsin kattavaa tietoa siitä, minkälaisia kivääreitä Suomessa käytetään practical-ammunnassa. Lapua S538 55 gr. Kaikkien kilpailussa ammuttujen kasojen keskiarvo oli 80,43 mm, joka ei välttämättä ole mikään erinomaisesta tarkkuudesta kertova arvo, mutta on otettava huomioon, että mukana on lukuisia avotähtäimillä ammuttuja kasoja. Lapua 69 gr. Kaiken kaikkiaan kasakilpailuun osallistui 34 ampujaa, joista valtasosa ampui AR-pohjaisella kiväärillä, kolmen kilpailijan luottaessa kotimaiseen AK-konstruktioon. GB501 Scenar Sierra MatchKing 69 gr. Mittaus tapahtui digitaalisesti tulkkeja hyväksikäyttäen sadasosamillin tarkkuudella. Tähtäinkiikaria käyttäneet Top-15 Aseen valmistaja Piipun pituus (tuumaa), patruunapesän mitoitus, valmistaja (jos eri kuin ase) 20" 5,56x45 NATO (DPMS) 18" .223 Rem (Lothar Walther) 18" .223 Wylde 18" 5,56x45 NATO 18" 5,56x45 NATO 20" .223 Rem 18" .223 Wylde (Lothar Walther) 16" 5,56x45 NATO 18" .223 Rem (Lothar Walther) 16" 5,56x45 NATO 20" 5,56x45 NATO 16" 5,56x45 NATO 16,75" 5,56x45 NATO 18" .223 Wylde (Sako) 16" 5,56x45 NATO Tähtäintiedot (valmistaja, suurennos) Swarovski 2,5-15 Swarovski 1-6 Horus Vision 4-16 Swarovski 1-6 Zeiss 1.1-4 S&B 1.1-4 Tasco SS 10x Swarovski 1-6 Swarovski 1-6 IOR 2-12 Leupold 10x Meopta 4-16 Trijicon Agoc TA31F Swarovski 1-6 Nikon 1,5-6 Patruunatiedot (luoti/patruuna) Kasa (mm) Bushmaster Custom JP Enterprises Bushmaster Bushmaster Oberland Arms Custom Bushmaster Custom Bushmaster Bushmaster Bushmaster Sabre Defence Custom Stag Arms Lapua 69 gr, GB501 Scenar Sierra MatchKing 69 gr. Scenar (tehdaslataus) Lapua 69 gr. Scenar (tehdaslataus) Lapua 69 gr. (tehdaslataus) Nosler Custom Comp. Huomionarvoista on myös se, että osa kilpailjoista ei käyttänyt hyväksi mahdollisuuttaan käyttää optiikkaa vaan ampuivat suorituksensa avotähtäimillä ja vieläpä erinomaisen tuloksin! Jokaisen ampumasuorituksen jälkeen kilpailijan taulu irroitettiin, jonka jälkeen se vietiin kisatoimistolle mitattavaksi. kiikaritähtäin tiedetään varsin erinomaisesti lajiin soveltuvaksi tähtäimeksi. Ylivoimaisesti yleisin valmistaja kilpailussa käytetyissä aseissa oli Bushmaster, mutta havaittavissa on että myös muut merkit ovat saamassa jalansijaa niiden yleistyessä Suomessa. Käytettävän optiikan suhteen yleisimpiä tähtäimiä olivat varsinaisessa kilpailussa odotetusti säädettäväsuurennoksiset kiikarit, joissa maksimisuurennos on tyypillisesti 4- tai 6-kertainen. Varsinainen ammuntapaikka oli normaali ammuntapöytä, jonne kilpailun järjestäjä KUAS oli valmistanut kilpailijoita varten muutamia hiekkasäkkejä, joita kilpailijat saivat halutessaan käyttää hyväkseen. Lisäksi mukana oli pari harvinaisempaa asetta. Ammunta-aika kasakilpailussa oli määritelty kolmeksi minuutiksi ja ilmoitettiin ajanottolaitteella, minkä jälkeen kilpailijalla oli mainitut kolme minuuttia aikaa ladata ase, muokata ampumapaikkaa säkkeineen mieleisekseen ja ampua kisalaukauksensa. Tällä tavalla ajattelimme karsivamme pois ne suoritukset, joissa ampujan toiminta on mahdollisesti eniten heikentänyt tulosta. Nosler Ballistic Tip 55 gr. Nosler Ballistic Tip 55 gr. Scenar (tehdaslataus) Lapua 8 g (tehdaslataus) Kasa (mm) Colt Colt Bushmaster Uronen Precision 32,95 37,76 46,90 50,56 52,53 42,74 KÄYTETTY KALUSTO Kilpailijoille jaettiin kasakilpailun yhteydessä lomake, johon laitettiin käytetyn kaluston tiedot, mm. 69 gr. Sierra MatchKing 52 gr
Scenar (tehdaslataus) Huom: 4 laukausta 20,14 mm Lapua 69 gr. Tämä herätti jo osaltaan muutamia kysymyksiä, joita pohdimme artikkelimme lopussa sillä olimme odottaneet hieman suurempaa eroa pitempipiippuisten aseiden eduksi. Syynä voi olla tehdaslatauksessa oletettavasti käytettävä hitaampi ruuti, kuin useimmat kilpailijoista käyttävät omissa latauksissaan. Oman haasteensa toi mukanaan lämpöväreily, sillä aseilla ammuttiin varsin nopeaan tahtiin viisi viiden laukauksen sarjaa kullakin testattavalla patruunalla, jolla osaltaan pyrittiin jäljittelemään kilpailun kaltaista suoritusta. Myös ampujalla on oma merkityksensä, luonnollisesti. Ilmeisestikään 69 grainin tehdaslataus ei saavuta 16" piipussa riittävää nopeutta toimiakseen optimaalisesti ainakaan 100 metrin matkalla. Olosuhteet olivat lisäammuntojen yhteydessä hivenen haas- teellisemmat kuin itse kilpailussa. Tarkasteltaessa parhaita itseladatuilla ammuttuja kasoja ja verrattaessa niitä tehdaslatauksiin havaitsimme, että tehdaspatruunoilla päästään hyvin lähellä samaa tarkkuutta tai ainakin päästiin järjestetyssä kilpailutilanteessa. Tämä saattaa toisaalta todistaa sen, että kärsivällisesti etsimällä on mahdollista löytää kullekin aseelle juuri se optimaalinen oma lataus, kuten tässä tapauksessa on tehty. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA AJATUKSIA Olisi mielenkiintoista toistaa samat ammunnat pidemmällä, esimerkiksi 200 tai 300 metrin ampumamatkalla. Hämmennystä lisäammunnoissa aiheutti itseladatun referenssipatruunan kasojen keskiarvo 22,3 mm (0,76 MOA) parhaan kasan ollessa 19,3 mm (0,66 MOA), joka on varsin erinomainen tulos useita tuhansia ammutulle natopesitetylle piipulle. Viiden parhaan kilpailussa ammutun itseladatun kasan kesWWW.REKYYLI.FI kiarvo oli 29,28 mm (1,01 MOA) ja viiden parhaan tehdaslatauksella ammutun kasan vastaavasti 33,67 mm (1,15 MOA), joten ero on kovin pieni. LISÄAMMUNNAT Halusimme suorittaa heränneiden kysymyksien johdosta hieman lisäammuntoja ja onneksemme Nammo Lapua suhtautui pyyntöömme myönteisesti ja saimme ammuttavaksemme Lapuan 55 gr ja 69 gr tehdaspatruunaa. Tuloksien mukaan tälläkin kertaa Lapuan 69 grainin tehdaspatruuna kävi parhaiten Lothar Waltherin pidemmällä kisapiipulla ammuttaessa. Mittaukset suoritettiin samojen periaatteiden mukaan kuin varsinaisessa kilpailussa, joskin kymmenesosamillin tarkkuudella. Samasta aineistosta ilmenee, että raskaammalla 69 grainin luodilla päästiin keskimäärin 36,40 mm (1,25 MOA) kuvioihin kun kevyemmällä 55 grainin ja 52 grainin latauksilla keskiarvo oli vain hivenen huonompi, eli 39,00 mm (1,34 MOA). Tällöin raskaampi 69 grainin luoti pääsisi oletettavastikin näyttämään paremmin tarkkuusominaisuutensa. Referenssipatruunana oli kummankin kirjoittajan kilpailupäivänä käyttämä itseladattu patruuna. Sen sijaan lyhyemmällä aseella ammuttaessa päästiin Lapuan 55 grainin tehdaspatruunalla aavistuksen verran parempiin tuloksiin kuin 69 grainisella. Kotimaisista tuot47. Käytettäessä 69 gr luotia varsinkin lyhyissä piipuissa, voidaan olettaa päästävän tarkempaan käyntiin nopeampien ruutien avulla. Tästä suorituksesta Peltokoski pokkasi mukaansa mittavan määrän Nammo Lapuan latauskomponetteja. Vaikutti siltä, että raskaammat tehdaslataukset kävivät paremmin pitkällä piipulla varustetussa aseessa kuin lyhyellä piipulla varustetusta. Viiden parhaan kilpailijan kasojen keskiarvo 27,08 mm (0,93 MOA) kaikkien aseiden ollessa varustettu kiikaritähtäimellä. nompi eli 38,76 mm (1,33 MOA). Parhaaseen suoritukseen avotähtäimillä ylsi Lapuan tehdaspatruunalla ampunut Jari Rastas, jonka viiden laukauksen kasan koko oli 32,95 mm (1,13 MOA) jota voi pitää aivan erinomaisena suorituksena tuossa paineenalaisessa tilanteessa. Testiaseet Kilpailupäivänä Bushmaster testikiväärillä ammutut referenssikasat Vertailuase: Bushmaster 16" Modular Carbine 5,56x45 NATO, tähtäin: Meostar R1 4-16x44 Tactic Patruuna Bulk (Sellier&Bellot, 55 gr.) Bulk (American Eagle, 55 gr.) Lapua 69 gr. Lämpötila oli 23 astetta varjossa ja puuskittaista tuulta oli noin 3-6 m/s. Parhaan kasan ampui Raine Peltokoski, jonka kasan kooksi mitattiin 24,04 mm (0,82 MOA). Scenar (tehdaslataus) Itseladattu* Itseladattu* *Latausresepti - Hylsy: Lapua Match, Luoti: Nosler Ballistic Tip 55 gr, Ruuti: Vihtavuori (N133) 1,64 g Nalli: CCI sr, Latauspituus: 57,2 mm Kasa (mm) 44,26 65,11 48,00 38,89 24,89 25,09 HAVAINNOT Kilpailupäivien jälkeen näytti aineiston perusteella siltä, että sadan metrin ampumamatkalla ei käytetyllä patruunalla eikä myöskään piipun pituudella ole kovin suurta merkitystä tuloksien kannalta
Tällöin ulkoiset muuttujat on tietenkin karsittu minimiin ja ollaan ehkä lähempänä sitä otsikossa mai- nittua todellista kasa-ammuntaa. tehdaspatruuna Hornady 55 gr. Entä sitten se median ja joidenkin practical-ammunnasta tietämättömien ammunnanharrastajienkin luoma mielikuva näistä ns. / 31,3 mm Lapuan tehdaspatruunoilla suoritetut lisäammunnat Aseen valmistaja Bushmaster Bushmaster Bushmaster Custom Custom Custom Piipun pituus (tuumaa), patruunapesän mitoitus 16" 5,56x45 NATO 16" 5,56x45 NATO 16" 5,56x45 NATO 18" .223 rem (Lothar Walther) 18" .223 rem (Lothar Walther) 18" .223 rem (Lothar Walther) Tähtäintiedot Meostar R1 4-16x44 Tactic Meostar R1 4-16x44 Tactic Meostar R1 4-16x44 Tactic Zeiss 6-24x56 Zeiss 6-24x56 Zeiss 6-24x56 Patruunatiedot Lapua 69 gr. Yleiselle tasolla voidaan todeta tyypillisten practical-kivääreiden olevan erinomaisen tarkkoja itselataavia aseita, joiden tarkkuus vetää helpostikin vertoja normaaleille pulttilukkoisille metsästyskivääreille. Voi myös olettaa, että varsinkin pidemmillä ampumamatkoilla raskaampi 69 graininen luoti ei ole niin herkkä tuuliolosuhteiden vaikutukselle, kuin kevyemmät luodit. Meille heräsi kysymys myös siitä, miksi ylipäätäänkään käytetään kalliimpaa 69 grainin luotia tai patruunaa, jos tarkkuusominaisuudet eivät ole olennaisesti paremmat. tehdaspatruuna Lapua 55 gr. Tällainen tarkkuus on erinomaista tasoa itselataavalle kiväärille ja riittää mainiosti myös metsästykseen. Vastaus voi olla esimerkiksi se, että käyttämällä latauksissaan raskaampaa luotia saavutetaan practical-ammunnassa keskeinen 48 pf-arvo joskus helpommin. itseladattu Keskiarvo (mm) 37,10 36,70 22,30 31,70 37,70 43,30 teista Lapuan uusi 77 grainin luoti voi olla näillä pitemmillä matkoilla erittäin varteenotettava vaihtoehto myöskin, mutta AR-tyyppisten kiväärien yleinen 1/9 rihlannousu saattaa asettaa tiettyjä asekohtaisia rajoituksia luodin vakautumiselle 1/8 ja 1/7 rihlannousujen toimiessa todennäköisesti paremmin. LW 18" / Lapua 69 gr. Lajin vaativuudesta kertonee aktiiviharrastajien suuret laukausmäärät vuositasolla. Toki aseissa on aina yksilöitä, joten emme voi yleistää näkemystämme 100-prosenttisen oikeaksi. itseladattu Lapua 69 gr. Kuten kirjoittajien päätelmistä voidaan todeta practical-kiväärit ovat pitkälle kehitettyjä huippuvälineitä, joiden tarkkuus on erinomaista tasoa. Toki metsästyslain ja asetuksen rajoitukset huomioon ottaen. / 23,3 mm BM 16" / Lapua 55 gr. aseeseen tulevan optiikan hinta. tehdaspatruuna Nosler Ballistic Tip 55 gr. Mutta väline yksin ei riitä menestykseen, vaan tarkan ammunnan perusteiden on oltava selkäytimessa, ennen kuin lajissa voi menestyä. WWW.REKYYLI.FI. tehdaspatruuna Lapua 55 gr. "räiskintäaseista". Voidaan kysyä, että haluaako kukaan sijoittaa mihinkään "räiskintäaseeseen" sen 4000-6000 euroa, jonka huippuvarusteltu kilpailuase hyvinkin maksaa kun huomioidaan mm. Harrastajien keskuudessa tiedetään, että Suomessakin on practical-kivääreillä päästy helposti alle 10 millin käyntiin 100 metrin matkalla, silloin kun ase ja patruuna on optimaalinen ja ampuja osaa asiansa. Ehkä väärinymmärrys johtuu joillakin siitä, että he eivät ole ymmärtäneet lajin vaativuutta ja oikeaa luonnetta. Huippuluokan tarkkuuteen pystyy monikin ampuja, mutta menestyäkseen practical-kilpailussa vaaditaan myös nopeutta. Menestyäkseen on harjoiteltava jatkuvasti lajille ominaisia suoritustekniikoita ja ehkä tämä usean nopean laukauksen toistuva harjoittelu antaa joillekin mielikuvan räiskinnästä
MAINOSTAJA! TAVOITTAA KOHDERYHMÄSI 65% 45% METSÄSTÄJIÄ KILPA-AMPUJIA 38% 42% TOIMINTAAMPUJIA JÄLLEENLATAAJIA Jani Leskinen · 0400 613 744 jani.leskinen@firekustannus.fi
tavanomaisen haulikkokäytön välillä on ollut suomalaisen haulikon selkeä kiväärimäisyys. Tämä on joillekin liikaa ja kun sen sanoo olevan juuri sopivan ampujalle, on seurauksena WWW.REKYYLI.FI. Kiväärimäinen haulikko sopii siis alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti paikoillaan olevan riistan ampumiseen, mutta se on tavallisen huono ammuttaessa lentävään ilmamaaliin. Suomalaisen haulikon historia on hyvin pitkälle myös kuva suomalaisen metsästyskulttuurin historiasta. Näillä jälkitaudeilla tarkoitan lähinnä suomalaisten metsästäjien virheellistä mielikuvaa haulikolla ampumisesta. Suomalaisten haulikoiden aiheuttamat jälkitaudit ovat asia joita moni ei ole kyennyt vielä tähän päivään mennessä hahmottamaan, vaikkakin niiden aiheuttamat ongelmat ovat ampuvalla väellä olleet tiedossa jo pitkän aikaa. "Suomessa ei olisi pitänyt koskaan valmistaa yhtään haulikkoa". Lauseessa piilee uskomattoman vinha perä, jos asiaa tarkastelee suomalaisten haulikkojen aiheuttamat jälkitaudit mielessä. Tämä mielikuva on taas voimakkaasti kotimaisen aseteollisuuden tuotteiden muokkaamaa aivan kuten meidän käsityksemme kivääreistäkin perustuvat pääasiassa kotimaisen asetuotannon tuotteisiin. Tätä taustaa vasten tarkastellen on perusteltua, että haulikot tehtiin juuri sellaiseksi kuin ne tehtiin. Tämä ilmiö on yleinen juuri Suomessa, koska meikäläinen haulikkokulttuuri on ollut voimakkaasti Valmet vetoista ja näiden aseiden erityispiirteisiin on kuulunut aikoinaan se, että perän kulma on varsin jyrkkä ja kiskoa ei juuri näy kun ase on puristettu poskelle. Sen sijaan aseen mitoituksella saattaa olla äärimmäisen merkittävä sija haulikolla ampumisessa ja eritoten siinä, miten haulikko tästä eteenpäin mielletään. Suurimmalle osalle muiden haulikkotyyppien kanssa toimineista käy näiden aseiden kanssa siten, että nähdäkseen jyvän on ampujan nostettava poski irti aseen perästä. Perinteinen sääntö haulikon mitoituksessa on seuraava: tähtäyskiskoa näkyy juuri sen verran, että kun Abloy avain on kyljellään kiskon takaosassa, jyvä näkyy juuri avaimen yläpuolella. Valitettavasti suomalaiset mieltävät haulikon pääasiassa täysin väärin. Suurin periaatteellinen 50 eroavaisuus tuolloisen suomalaisen haulikkokäytön ja ns. Periaatteessa haulikon tekniikalla ei ole kovinkaan suurta merkitystä siihen millaisen jäljen haulikko jättää ampujalle. Monelle vanhat Valmetit ja Leijonat ovat saatavuutensa ja "maineen" vuoksi luonnollinen ja turvallinen valinta ensihaulikoksi ja toisaalta moni pitää niiden yllä kohtuullisen voimakasta sädekehää. Ongelmana on vain se, että kerran näiden haulikoiden pilaama saa tehdä lujasti töitä sen eteen, että hän oppii ampumaan oikein mitoitetulla haulikolla. Asetiskin takana työskentelevät ammattilaiset ovat huomanneet laajalti sen ilmiön, että vähemmän aseisiin suuntautuneet metsästäjät moittivat tavattoman usein haulikoiden osoittavan heidän kohdallaan ylös. MILJOONALA ATIKKO ARTO MÄ ÄT TÄ HAULIKKO -ONGELMA Eräs tunnettu asealan auktoriteetti sanoi kerran lauseen, joka saattaa hämmästyttää useita metsästäjiä ja ampumaharrastajia. Toisin sanoen he näkevät haulikon tähtäyskiskoa ja olettavat haulikon ampuvan tästä johtuen kontrolloimattomasti yli halutusta kohteesta. Näiden haulikoiden tarkoituksena on ollut paikallaan olevaan maaliin ampuminen, eli haulikoilla on tähdätty kuten kivääreillä
Tällöin aiheutetaan mahdollisesti peruuttamatonta vahinkoa haulikkoammunnan peruselementeille. Tällöin tyypillinen "Valmet-mies" ei saa sijoiteltua itseään mitenkään järkevästi haulikon ympärille. Periaatteessa jokaiseen haulikkoon voi tehdä järkevämmin mitoitetun tukin, mutta tapahtunutta vahinkoa niillä ei poisteta. Heidän pääasiallinen muutostyönsä on tukin harjan pudottaminen asiakkaan mielestä yliampuvasta haulikosta. Tällöin nämä haulikot ovat kohtuullisen lähellä sitä pistettä, että ne sopivat kaikille ainakin jossain määrin. Metsästäjien mieliin on syöpynyt kuva haulikosta ja haulikon tähtäinkuvasta ja ampuma-asento muistuttaa vahvasti kivääriampuma-asentoa. Jälleen kerran myyjä- / asianharrastaja, joka tietää edes jotain haulikkoammunnasta, huomaa välittömästi jos väärin mitoitetulla haulikolla ikänsä ampunut pääsee kokeilemaan kaupan tarjontaa tai nakkelemaan kaverin ratahaulikkoa poskelle. Nykyään ajat ovat muuttuneet ja jokaisen lentoon ampuvan haulikkoampujan olisi syytä tehdä pesäero vanhan liiton haulikoista ja väärän mitoituksen perinteestä.. paniikkikohtaus. Haulikot olivat paikoillaan olevan riistan ampumista varten ja tämän myötä aseet myös hyvin pitkälle mitoitettiin. Toinen ja ehkä pahempi ongelma vanhojen kotimaisten kanssa pelanneilla on kyseisten haulikoiden vuoksi vääränlaiseksi muodostunut ampuma-asento. Asenteemme haulikkoammuntaan on pula-aikojen jäännettä jolloin "hännän ja tuulen väliin" ampumista pidettiin metsästysetiikan vastaisena. Valmet 212:n mitoitusta janoaville kannattaa siis tarjota joko käytettyä Valmet 212:a tai jotain haulikkoa jonka saa helposti "sahailtua ja viilailtua" samanlaisiin mittoihin. Kotimaisten aseiden ongelmat eivät ole siinä mielessä ongelma, ettei niitä voisi korjata. Varsinkin jos hänellä ei todellakaan ole riittävää kokemusta haulikkoammunnasta. Totuus on valitettavasti täysin päinvastainen eli jos haulikolla pitäisi ampua nopeasti ja vaistomaisesti, on välttämätöntä nähdä kohde ja tätä taas edesauttaa se, että haulikko itsessään ei peitä kohdetta liiallisesti. Valitettavasti monenkaan kokeneemman konkarin ylpeys ei anna tässä vaiheessa periksi ja mielekkäämpänä vaihtoehtona nähdään uuden haulikon mitoituksen pilaaminen. Ongelmana haulikkojen mitoituksen havainnoinnissa on varsin usein riittävän ammattitaidon omaavan asiantuntijan puute. Nykyään suurin osa haulikoista tehdään siten, että ne ovat keskimääräiselle ampujalle keskimäärin sopivia mitoitukseltaan. Ei voi olla niin, että näin paljon yliampuvalla haulikolla voi ikinä osua mihinkään! Tämä ajatus on vanhojen kotimaisten haulikoiden perintöä, joka elää vahvasti suomalaisten mielissä. Valmetin perintö on siis lyhyesti ja ytimekkäästi ilmaisten se, että ihmisten mielissä on vahvasti myytti yliampuvasta haulikosta heti jos ampuja näkee pätkänkään verran tähtäyskiskoa. Sama asia on havaittavissa aseiden tukkeja korjaavien aseseppien pääasiallisissa muutostöissä haulikon tukkeihin. Asekaupoissakin ongelmana alkaa nykyään olla asiantuntevan väen puute ja vielä suurempana ongelmana näen sen, että myyjä pyrkii myymään tuotetta joka ei ole asiakkaalle sopiva. Suomalaiset luottivat suomalaiseen työhön ja perikuntien asekaapeista löytyy vielä tänä päivänäkin juuri kotimaisen haulikkotuotannon tuotteita lyhyine ja mataline perineen. Lääke tähän olisi lyhentää perää ja pudottaa perän harjaa. Jos haulikko osoittaa liiaksi kohti, painaa ampuja lähes refleksinä aseen pois näkölinjalta ja tällöin osumat tuppaavat olemaan automaattisesti kohteen alapuolella. Silloin kun asiakas haluaa jotain hänelle sopimatonta, niin se tulisi asiakkaalle ilmoittaa ja asiakkaan tulisi tämä kestää. Mielestäni on suorastaan vahingollista antaa nykypäivänä nuorelle ampujalle alkuperäisissä mitoissaan oleva Valmet tai Leijona ja pilata jälleen yksi sukupolvi potentiaalista haulikkoväkeä opettamalla tämä käyttämään ampumiseen soveltumatonta kalustoa. Erityisesti uudemmissa haulikoissa tämä on varsin tavanomaista ja moni tukkiseppä tekee päätöikseen juuri säädettäviä poskipakkoja, joilla on mahdollista pudottaa perän harjaa. Kaiken tämän korjaaminen on huomattavan työlästä ja ennen kaikkea se vaatii kykyä havainnoida virheet. Syynä tähän on lähinnä se, että haulikoiden sisäänoston yhteydessä on keskitytty kaupallisiin asioihin ampumaominaisuuksien sijasta. Vanhat kotimaiset haulikot ovat siis poikkeus mitoituksiensa suhteen ja tämän vuoksi voidaan perustellusti sanoa, että niiden mitoitukset ovat keskimäärin väärät haulikkoammuntaa ajatellen. Samaten haulikkoammunta oli entisaikoina niin kallista puuhaa, että normaalin metsästäjän ei ollut siihen useinkaan mahdollista perehtyä. Tämä korostuu vielä siten, että asiantuntijana haulikon mitoitusten suhteen pidetään kylätason skeetampujia tai ylipäätään henkilöitä, joilla on varsin kapea kokemus eri haulikkoampumalajeista. Suomi ei valitettavasti ole haulikkoampujien maa, vaikka meillä tätä ajatusta vastaan sotiikin nykyään varsin hyvä menestys kansainvälisillä kilpa-areenoilla eri haulikkolajeissa. Vaihtoehtoisesti ampuja voisi myös opetella uudelleen oikean ampuma-asennon
52 WWW.REKYYLI.FI
LATAUSKOULU, OSA 7 NALLITUS TEKSTI: TERO KUITUNEN Kun hylsy on supistettu ja vanha nalli on poistettu nallitaskusta, on hylsy periaatteessa valmis uudelleen ladattavaksi. Siksi kiväärin nalleissa on enemmän tehoa, jotta riittävä määWWW.REKYYLI.FI rä ruudista saadaan syttymään heti palotapahtuman alussa. Seurauksena nallin paksuudesta on luonnollisesti se, että iskupiikin iskussa pitää olla voimaa. Kiväärin patruunoissa paineet ovat tavallisesti aivan eri luokkaa, joten nallin pitää olla kestävämpi. Syttymisherkkyys on eräs arvostettu ominaisuus, jonka merkitys on sitä suurempi, mitä heikomman iskun ase antaa. Itselataavien iskuri on tavallisesti teholtaan marginaalinen, Kuvassa on käytetty nalli, jonka kuori ja alasin ovat irronneet toisistaan. Kiväärin patruunoissa sytytettävä ruutipatsas on pitkä ja tavallisesti ruuti on hidasta. Nallit on myös erotettu pistooli ja kiväärinalleihin. Tällä pyritään saamaan niin sanottu starttipaine riittäväksi, jotta ruutiannos palaa patruunoissa yhdenmukaisesti ja lähtönopeusvaihtelu on pieni. NALLIN VALINTA Ensimmäisenä on syytä todeta, että suurin osa jälleenlataajista ei suuremmin valitse nalliaan, vaan ostetaan sitä merkkiä, jota satutaan edullisesti lähikaupasta saamaan. Erona on yksinkertaisesti se, että kiväärissä nallilta vaaditaan eri asioita kuin pistooleissa. Iso nalli on halkaisijaltaan 5,5 mm ja pieni 4,5 mm. Vaikka kaikki Suomeen tuotavat nallimerkit toimivat, on nallimerkkien välillä kuitenkin eroja vähän joka suhteessa. Niiden sopivuus käyttötarkoitukseen onkin riippuvainen nallitaskun syvyydestä. 53. Eroa pistoolinalliin on myös nallimassan määrässä. Jako ei ole kiveen hakattu, mutta aloitteleva lataaja on turvallisilla vesillä kun noudattaa sitä. Ampumattomassa nallissa niiden välissä on suhteellisen herkästi murenevaa nallimassaa. Käytännössä nallin metallikuori on siis paksumpi, jotta paine ei riko nallia ja purkaudu kohti ampujaa. Tämän jälkeen seuraa nallitus, joka on tämänkertaisen latauskoulun aihe. Muistin virkistämiseksi, messinkihylsyisten patruunoiden perusnalleja on kahta eri kokoa: suuri ja pieni. Ennen uusien komponenttien asentamista voidaan tarvittaessa pari välivaihetta, supistusrasva poistetaan ja hylsy trimmataan. Joten vaikka nalli on pieni ja kompakti paketti, on sen rakenne altis vaurioille ja siksi sen asetuksessa on syytä olla huolellinen. Vaikka nallit näyttävät täysin samalta, on niiden korkeudessa eroa. Esimerkiksi itselataavat pistoolit ja revolverit ovat eri tilanteessa, vaikka niissä käytetään periaatteessa samaa pistoolinallia
Niille on tarvetta silloin, kun perusnallista loppuvat tehot kesken. Tätä tietoa sekä voidaan, että täytyy hyödyntää. Jos kiväärissä on syttymisongelmia, syynä ei ole nalli, vaan jokin on vialla aseessa. Tunnettuna esimerkkinä tällaisesta kaliiperista mainittakoon .458 Win Mag. Revolvereissa taas syttyminen ei ole ongelma, koska massiivinen iskuvasara antaa varsin riittävän iskun nallille kuin nallille. Kun luisti käy takana, sen on jaksettava työntää iskurin jousi vireeseen. Nallien voimakkuudessa eli sytytysliekin koossa on myös vaihtelua. Tavallisen ja magnumnallin ero tulee nallimassan määrästä ja voimakkuudesta. Nallien sytytystehon eroavaisuuksia voidaan myös käyttää hyödyksi. 100, joka syttyy käytännössä aseella kuin aseella. Ero syntyy ainakin osittain kuoren paksuudesta. Kuten edellä on jo mainittu, ruutiannoksen palamiseen vaikuttaa suuresti starttipaine, eli se kuinka hyvin annos syttyy. Esimerkiksi "magnum"-kaliipereiden "magnum"-latauksissa, joissa käytetään kivääriruuteja, syttyminen varmistetaan kiväärinallin suuremmalla liekillä. Toisaalta magnumnallin suurella liekillä voidaan yrittää tasata pienipaineisten latausten nopeusvaihtelua, esimerkkinä tällaisesta olkoot kaliiperi .45-70 Covt.. Niinpä revolverin patruunoissa käytetään tarpeen vaatiessa myös kiväärinalleja. Nyrkkisääntönä on, että mitä suurempi hylsy, sitä todennäköisemmin magnumnallille on tarvetta. Tietyissä nykyaikaisissa revolverikaliipereissa myös paineet ovat kiväärien tasolla, joten nallilta vaaditaan myös kestävyyttä. Ääritapauksia varten on sekä pistooli- että kiväärinalleista olemassa myös magnum-versiot. Kivääripuolella syttymisherkkyys ei ole ongelma, koska käytännössä kaikki kiväärien koneistot iskevät nallia voimalla. Maksimilatauksessa, joka on rakennettu tietyn nallin pohjalle, ei pidä mennä suinpäin käyttämään tuntematonta nallia. Luodin liikkuminen kasvattaa palotilaa ja niinpä painekäyttäytyminen muuttuu. Mutta asiassa on toinenkin puoli: on mahdollista, että voimakkaan nallin teho riittää työntämään luodin ulos hylsystä. Wilson Case Trimmer, jossa L.E. Eräs nykyään jo lähes standardin aseman saanut nalli on Federalin no. E. kuoren kovuuden osalta. Vasemmalla olevan pienen pistoolinallin kuori on selvästi suuren kiväärinallin vastaavaa ohuempi. joka on seurausta aseen toimintatavasta. Jos uusi nalli on aiempaa selvästi voimakkaampi, saatetaan saavuttaa vaarallinen ylipaine. Kuitenkin, peruslatauksissa samankaltaiset laadukkaat nallit ovat 54 käytännössä riittävän samankaltaisia, jotta vaarallista ylipainetta ei pitäisi syntyä. Niinpä suorituskyvyn maksimoinnissa nallimerkin vaihtaminen aiheuttaa AINA uudet latauskokeilut ja turvallisen tason etsimisen ruutiannosta portaittain kasvattamalla. Niinpä herkästi syttyvät nallit ovat tarpeen. Pistooleiden ja revolverien puolella magnumnalleille on vain vähän käyttöä, koska käytännössä ruutipatsas on aina suhteellisen lyhyt ja helpommin sytytettävä. NALLITUS TYÖVAIHEENA Laadukkaisiin patruunoihin pyrittäessä nallitus on yllättävän merkityksellinen työvaihe, koska nallin Kun latamisessa pyritään mahdollisimman yhdenmukaiseen tulokseen, voi olla syytä yhdenmukaistaa myös nallitaskut. Vasemmalla olevassa magnumnallissa massaa on huomattavasti enemmän. Kiväärinalli ja pistoolinalli poikkeavat toisistaan mm. Wilson Case Trimmer Primer Pocket Reamer. WWW.REKYYLI.FI. Lähtönopeusvaihteluista kärsivissä ongelmalatauksissa rauhallisempi nalli voikin tuoda parannuksen, koska vasta ruudin palamisen aiheuttama paineen kasvu saa luodin liikkeelle. Tätä ilmiötä esiintyy enemmän pistoolikaliipereiden puolella. Kuvassa on käytössä L
Ei myöskään ole täysin poikkeuksellista, että hylsyn nallitaskussa on niippaus, eli nalli on tehtaalla lukittu paikoilleen mekaanisesti. ON HUOLEHDITTAVA TURVALLISUUDESTA! Ensinnäkin on mahdollista, että nalli paukahtaa asennusvaiheessa, joten lataajan tulee suojata itsensä AINA suojalaseilla. Niinpä on aivan mahdollista löytää hylsy-nalli-yhdistelmä, jota ei saa sopimaan toisiinsa. Pelkkään sormien puristusvoimaan perustuvana käsinallittimessa on tarvittavaa herkkyyttä, jotta kaikenlaiset virhetilanteet tai outoudet on mahdollista havaita. Koska nalleilla on kyky massaräjähdykseen, kannattaa vältellä syöttölaitteita, joissa nallitus tapahtuu muiden nallien välittömässä läheisyydessä. Toisaalta on huolehdittava, että nalli painuu riittävän syvälle nallitaskuun. Tai aseen koneisto voi kolhia nallia ja sytyttää sen jo syöttövaiheessa. Huomion arvoista on, että kuvassa esiintyvässä yhdistelmässä, Magtech-nalli ja Sako-hylsy, nalli ei mahdu painumaan tämän syvemmälle. Riittävä vinous saattaa jopa rikkoa nallin rakenteen. Seurauksena tällaisesta valmistusviasta on sytytystehon muutos, hidastunut sytytys tai jopa suutareita. Lienee sanomattakin selvää, että kyseessä on turvallisuusriski: jos patruuna esimerkiksi putoaa, voi nalli olla ensimmäinen osa joka osuu maahan. Tätä vaihtoehtoa ei voi suoraan suositella, koska "elävää" nalli poistettaessa tulee olla ERITTÄIN VAROVAINEN! Riippuen niippauksen lujuudesta, voi jopa nallin irrottaminen olla vaikeaa. Väärinpäin asetettu nalli on ongelmallisempi. Missään tapauksessa nallia ei saa painaa syvemmälle vasta silloin, kun hylsy on ruuditettu! Käsinallittimista suositeltavimpia ovat syötöllä varustetut mallit, joilla työ käy sujuvasti . Pienistä pintavaurioista ei kokemuksen mukaan ole haittaa, yleensä patruuna toimii niistä huolimatta. Pahimmillaan tunnottomalla välineellä runnottaessa käy niin, että osa nalleista säilyy ehjänä, osa painuu kasaan ja osa suorastaan rikkoutuu. Osa lataajista deaktivoi nallin suihkuttamalla siihen aseöljyä ja poistaa sen sitten tavalliseen tapaan. Juuri yllä olevasta syystä monet kokeneet lataajat käyttävät yksinomaan käsinallitinta. Ja WWW.REKYYLI.FI tämä samanlainen asennus voidaan suorittaa toistuvasti jokaisella kerralla. Patruunoiden laadusta kiinnostuneiden kannattaa myös varmistaa, että nallittimen männän pää on suora ja suorassa kulmassa. Suomeksi, nalli painuu pohjaan saakka, mutta ei vielä painu kasaan. Kaikenlaiset virheet ovat mahdollisia ja siksi välineitä hankkiessa kannattaa olla tarkkana. On helppoa ymmärtää, että tuloksena on vähintään vaihtelua lähtönopeuksiin. Jos nalli jää koholle, on se pyrittävä painamaan syvemmälle heti saman tien. Oikealla on käytetty Winchesterin nallia ja saavutettu oikea asetus. Oikean asetuksen oppii hetkessä tuntemaan sormen päällä tunnustelemalla. Pieneten sarjojen lataaminen onnistuu toki myös kertatoimisella nallittimella. tulisi toimia aina mahdollisimman samalla tavalla. Siviilipuolen patruunoissa merkitys on kuitenkin suurempi vasta uutta nallia asetettaessa, jolloin niippauksen aiheuttama ahtaus on haittamassa työtä. KOMPONENTIT Vaikka nallien koot ovat standardoituja, on nallien mitoitus vaihtelevaa ja eroja on myös nallitaskujen koossa. Esimerkiksi männän olisi syytä sijaita sellaisella kohdalla, että nalli osuu täsmälleen nallitaskuun. Hiukankin törröttämään jäävä nalli on altis kolhuille, jotka saattavat sytyttää sen. Lisäksi välineiden on oltava kunnossa, eivätkä komponenttien ominaisuudet saa estää onnistunutta tulosta. NALLITIN Ensinnäkään nallittimessa ei saa olla tekovikoja. Latauskoulun seuraavassa osassa on vuorossa ruuditus. 55. Nyrkkisääntönä on, että olipa käytössä käsinallitin tai puristimen lisälaite, on lataajan hoidettava osuutensa. Vasemmalla nalli on jäänyt selvästi koholle ja keskellä on jo kenties hyväksyttävä rajatapaus. Turvallisuussyistä nallin tulee painua riittävän syvälle hylsyyn. Latauspuristinten nallittimillakin tulee toimeen, kunhan opettelee tunnistamaan poikkeustilanteiden aiheuttamat vastuksen muutokset ja tietämään, millaisen puristuksen jälkeen nalli on jo pohjassa. Tavallisimpia virheitä nallituksessa ovat pienet vauriot nallissa ja nallin asettaminen väärinpäin. Nallin tulisi painua vähintään hylsyn kannan pinnan tasolle, mieluummin aavistuksen sen alapuolelle. Kun nalli painetaan paikoilleen, oikealla välineellä käytetään juuri oikea määrä voimaa. Ilmiö on harvinainen, mutta ei tavaton. Lisäksi välineen tulee olla ominaisuuksiltaan hallittava eli tunnokas. Jos männän pää on vino, työntää se nallin vinossa nallitaskuun. On myös mahdollista poistaa nalli ja jos se säilyy ejhänä, asettaa se uudelleen oikeassa asennossa
Luotien energia on suhteellisen matala, mutta niiden energia luovutetaan kohteeseen hyvin nopeasti. Tämä on kolminaisuus, josta voi johtaa lähes kaikki ampumaharrasteessa esiin tulevat suureet. ENERGIA JOULEINA Luodin energia jouleina on helppoa laskea, kun tiedetään luodin paino ja nopeus metreinä sekunnissa. Tuo kahvinkeittimesi lukema ylittää kevyesti kaikkien kivääriä edes etäisesti muistuttavien aseiden luodin iskuenergian, pistäen kovimmatkin PST-tykit tiukoille. Lyhyesti selitettynä joule on wattisekunti (Ws), eli wattia per sekunti. Myös polttoaineen energia ilmaistaan jouleissa. Tai lyhyemmin 3,6 MJ (megajoulea). Niinpä luodin nopeus on eräs tärkeimmistä seikoista luodin massan ja energian kanssa. Energia-kuvasta näkyy erittäin selvästi luodin massan ja nopeuden syy-seuraus-suhde. RAUTALANK A ENERGIA Aseista puhuttaessa vilahtelee usein luodin tehoon liittyvä käsitteitä, kuten joule, gramma ja nopeus (m/s). Patruunoista puhuttaessa luodin energian mittayksikkö on tavallisesti joule. Tässä on luonnollisesti rajansa. Litra Bensiiniä. Käytännön esimerkkinä, kahvinkeittimesi teho on tuhat wattia (1kW) ja se on päällä tunnin, eli 1000 wattia kertaa 3600 sekuntia, yhtä kuin 3 600 000 joulea. Pyrin selventämään tätä tämänkertaisessa rautalangassa, vaikka aiheesta voisi kirjoittaa kevyesti tuhatsivuisen kirjan ja siitä onkin jo kirjoitettu tuhansia ja tuhansia sivuja, vaikkakaan ei Suomeksi. Joule on SI-järjestelmään kuuluva suure, eli sitä voidaan käyttää aina kun puhutaan energiasta. Luodin energia jouleina on siitä erikoinen asia, että se nelinkertaistuu luodin nopeuden kaksinkertaistuessa. Lopputulos olisi käyttökelvotonta hirvi-"jauhelihaa" luineen päivi- neen. Vanha totuus on, jos haluat jotakin nopeasti, se maksaa enemmän. Kyllä vain! Tässä kohden asiaan sisältyy tekijä nimeltä aika. Puhumattakaan bensiinilitrasta. Eikä kahvinkeittimen kanssa hintakaan häikäise, sillä se olisi vain muutaman kymmenen senttiä. Aika onkin aseharrasteessa vaikuttamassa koko ajan, eikä kaikkein vähiten energian kanssa ja lentonopeuden muodossa. Eli kysymyksessä on aika tai tarkemmin vaikutusaika. Äänennopeus on taas hurjan riippuvainen lämpötilasta. Tuiki tavallinen bensiinilitra sisältää noin 41 miljoonaa joulea, eli 41 MJ. 56 Aseiden puolella joulemääräisen energian laskemiseen tarvitsee vain tietää luodin lähtönopeus ja massa. Mitä se oikeasti tarkoittaakaan on monelle täysi mysteeri. Joten joulemääräistä energiaa saadaan helpoimmalla lisättyä lisäämällä luodin nopeutta. Tuhannen Watin teholla. Tai jos vastaavasti tavallisen hirviluodin E100 energiaa (2000J) olisi tunnin ajan käytettävissä, tekisi se 2 kWh (7,2MJ), eli reilun tuplat kahvinkeittimesi tehosta. Luodin massan kaksinkertaistuminen vain kaksinkertaistaa energian. Enkä totisesti haluaisi nähdä mitä tapahtuu hirvelle edes puolella kahvinkeittimen tunnissa käyttämästä energiasta, saati bensiililitran energialla, koska luodista se vapautuu sekunnin sadasosissa. Suurimmaksi nopeudeksi on kuvaajassa valittu 1000 m/s nopeus, koske sen yläpuoliset nopeudet ovat harvinaisia tavallisten aseiden kanssa ja maaliballistiikan puolella kuvaan ilmestyy voimakkaasti hydrodynamiikWWW.REKYYLI.FI. Mitä! Pelkkä kahvinkeitin. Tämä nopeusrajoite muodostuu siksi, että kaasun paineen muutosaallon nopeus on äänennopeus työkaasussa
dimensioton suure, koska luodin pysäytysteho määritellään selvimmin kokeellisesti maaliballistiikan kautta. Erittäin kevyen luodin ja suuren transsoonisen nopeusvyöhykkeen hidastuvuuden vuoksi. Samaten monissa patruunarasioiden kyljissä vilahtelee lähtönopeuksia, jotka ovat lähinnä suuntaa antavia. Luodin lähtönopeus on hyvin pitkälle kiinni aseesta, jolla ne ammutaan joten, valitettavasti, luodin nopeuden tietämiseksi se täytyy mitata omalla aseella ammuttuna. 340m/s). Joulemääräisestä energiasta luodin halkaisijan keralla voidaan johtaa tai laskea taas monia muita seikkoja, kuten vaikkapa joulea per neliömillimetri. WWW.REKYYLI.FI 1000 11000 10000 9000 8000 7000 Joulea 6000 5000 4000 3000 2000 1000 300 400 500 600 Nopeus (m/s) 57 45-70 (22,68 g) .308 (12 g) .222 Rem (3,2 g) .22 LR (2,59 g) 700 800 900 1000. Tarkkuus-ampujaa taas kiinnostaa huomattavasti enemmän luodin nopeus sen ballistisen kertoimen kanssa. Miten nämä yhdistyvät. Pelkkä jouleina kerrottu energia ei kerro mitään luodin tehosta hirven pysäyttäjänä, jos luodin halkaisijaa ja luodin painoa tai nopeutta ei muisteta mainita samalla. Energian eli joulejen kautta. Itse mittamaalla saadun nopeuden kautta saadaan myös luodin todellinen energia, eikä siinä tarvitse luottaa patruunarasioiden kupeisiin painettuihin numeroihin, joissa voi olla kertaluokkien virheitä. KÄYTÄNNÖN TEHO ON MUUTAKIN KUIN JOULEJA Teho, eli luodin kyky tehdä työtä, on tässä tapauksessa se ns. ka, koska lähestytään taas tuota "maagista" äänennopeutta (kudoksissa), joka on tuolla 1500 m/s tietämillä (äänennopeus vedessä). Energia (J) Nopeus m/s 300 325 350 375 400 425 450 475 500 525 550 575 600 625 650 675 700 725 750 775 800 825 850 875 900 925 950 975 45-70 (22,68g) 1021 1198 1389 1595 1814 2048 2296 2559 2835 3126 3430 3749 4082 4430 4791 5167 5557 5961 6379 6811 7258 7718 8193 8682 9185 9703 10234 10780 11340 .308 (12g) 540 634 735 844 960 1084 1215 1354 1500 1654 1815 1984 2160 2344 2535 2734 2940 3154 3375 3604 3840 4084 4335 4594 4860 5134 5415 5704 6000 .222 Rem (3,2g) 144 169 196 225 256 289 324 361 400 441 484 529 576 625 676 729 784 841 900 961 1024 1089 1156 1225 1296 1369 1444 1521 1600 22 LR (2,59g) 117 137 159 182 207 234 262 292 324 357 392 428 466 506 547 590 635 681 728 778 829 881 936 991 1049 1108 1169 1231 1295 NOPEUDESTA Allekirjoittanutta ärsyttävät erityisesti ilma-aseiden mainoslauseet, joissa lupaillaan 400 m/s lähtönopeuksia muistamatta mainita käytettyä luotia tai sen painoa. Ikävä kyllä, todellisessa maailmassa tuollaisen 400 m/s kulkevan ilma-aseen luodinnopeus ei ole enää 10 metrin päässä yli äänennopeuden, vaan se on laskenut alle äänennopeuden (n
Laskennassa käytetyt arvot ovat suuntaa antavia, eivätkä absoluuttisen tarkkoja. Kaliiberi (luodin paino g) 45-70 (22,68g) .308 (12g) 222 Rem (3,2g) 22 LR (2,59g) 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 45-70 (22,68 g) Energia mm2 36,391 24,575 17,913 17,661 Joulea/mm2 112,181 156,256 108,079 11,732 Energia (J) 4082 3840 1936 207 Nopeus (m/s) 600 800 1100 400 mm2 Joulea / mm2 .308 (12 g) Kaliiperi .222 Rem (3,2 g) .22 LR (2,59 g) Nopeus Massa LASKENTAA Tarvitset avuksesi vain taskulaskimen, jossa on neliöjuuri-toiminto tai tietokoneesi laskin-ohjelman. Tuloksena tulee luodin energia jouleina. Vastaavasti .222-luoti taas lentää huomattavasti suoremmalla lentoradalla. Kaavat ovat hiukan johdettuna alkuperäisistä, sillä on mielekkäämpää puhua luodin painoista grammoina kuin kiloina. RAUTALANK A Energiatiheys JOULEA PER NELIÖMILLIMETRI? Jouleja per neliömillimetri on eräs tapa kuvata luodin iskutehoa, nimenomaan tehoa (kykyä tehdä työtä), eikä pelkkää energiaa. Mutta tämä lipsahtaa jo toiseen aiheeseen. Laajenemattomassa luodissa suuri energiatiheys tarkoittaa siten suurta läpäisykykyä. Energiatiheys kuvaajassa (joulea per neliömillimetri) näkyy selvästi, että .45-70 kaliiperilla energia on sama kuin .308:n mutta .308 kaliiberilla suurin energiatiheys. Jos tiedät luodin nopeuden ja painon, energia lasketaan seuraavasti: Nopeus toiseen potenssiin (eli kerrotaan itsellään), kertaa luodin paino, jaettuna 2000:lla. Kaavojen m tarkoittaa painoa grammoina, v tarkoittaa luodin nopeutta metreinä sekunnissa ja E tarkoittaa luodin energiaa jouleina. Vastauksena on grammoja. LOPUKSI.... Energialaskut eivät ole "rakettitiedettä" vaan jokaisen käsitettävissä olevia asioita ja laskettavissa neliöjuuri-toiminteen omaavilla peruslaskimilla. Tässä peliin tulee maaliballistiikka, koska metsästysluodit laajenevat. Ohessa olevilla kaavoilla pystyt laskemaan minkä tahansa tekijän, 58 jos tiedät kaksi muuta. Kahvinkeittimen tehoa ja bensiinilitraa miettiessä asiaan saa hiukan perspektiiviä, varsinkin kun miettii tapahtumien kesto-aikaa. WWW.REKYYLI.FI. Jos taas tiedossasi on luodin nopeus ja haluttu energiamäärä ja haluat saada selville vaadittavan luodin painon, tehdään se näin: Energia kerrotaan 2000:lla ja jaetaan se nopeuden toisella potenssilla. .22LR:n energiatiheys on melko vaatimaton. Metsästäjää taas kiinnostaa huomattavasti enemmän se, että luoti jättää kohteeseensa mahdollisimman paljon energiastaan. Mahdollisimman suuri energia per neliömilli eli energiatiheys on tarkkuusampujan tavoitteena, koska sillä saadaan mahdollisimman suora lentorata, pienin lentoaika ja pienin hidastuvuus. Jos tiedossasi on luodin energia ja paino, nopeuden laskeminen tapahtuu seuraavasti: Energia kerrotaan 2000:lla ja jaetaan massalla, jonka jälkeen tuloksesta otetaan neliöjuuri. Samaten panssarintorjunta-aseessa on mahdollisimman suuri tehotiheys, sillä se takaa parhaan läpäisyn. Jos tiedän luodin painon ja nopeuden, miten siitä saa energian. Tulos on metreinä sekunnissa. Se on helppo laskea, kun tiedossa on luodin energia ja luodin halkaisija. Tällöin laskennassa voi käyttää laajentuneen luodin mittoja. Vastaavasti .45-70 ja .222 -luotien energiatiheys on lähes sama mutta erona kaliipereilla on se, että toisella on huomattavasti suurempi joule-määräinen energiamäärä jätettäväksi kohteeseensa metsästäjän avuksi
Tuotteille myönnetään 10 vuoden takuu. Hawke Nite Eye 3-10x44, valaistu 30/30 ristikko Hawke Endurance 3,5-10x50, 30/30 ristikko 190¤ Compact 15-45x60 ratakaukoputki 159¤ Hawke adapteri 11mm kiskosta Weaver kiskoon. Aseet sopivat loistavasti pitkän matkan tarkkuusammuntaan. Huippuuutuus 419,- 469,- Huippuuutuus · lähtönopeus häkellyttävät 325 m/s · kaliiperi 4,5 mm · Tarkkuusrihlattu piippu, jossa vaimenninkierre valmiina · irrotettava ilmasylinteri painemittarilla · varmistin · säädettävät Truglo-valokuitutähtäimet · Säädettävä laukaisu · paino 3,3 kg · pituus 1000 mm · piipun pituus 495 mm · kiilaurat kiikaritähtäimen kiinnittämiseen · säädettävä perälevy · saatavana synteettisellä ja puutukilla · Lisävarusteena käsipumppu ilmasäiliön täyttämiseen Hatsan 155 Vipuviritteinen, lähtönopeus käsittämättömät 380 m/s! Synteettinen- tai puutukki, jossa säädettävä rekyyliä vaimentava Triopad-perälevy, Truglovalokuitutähtäin, pituus 1210 mm, paino 4,6 kg Hatsan 125 T Lähtönopeus 375 m/s! Synteettinen tukki, jossa säädettävä rekyyliä vaimentava Triopad-perälevy, pituus 1250 mm, paino 3,6 kg Hatsan 90 T Lähtönopeus 300 m/s, synteettinen tukki, Truglo-valokuitutähtäin, pituus 1140 mm, paino 3,1 kg Katso kaikki mallit osoitteessa www.normark.fi! Hawke Optics tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia tähtäinkiikareita, katselukiikareita ja ratakaukoputkia aktiiviharrastajille. (Saatavana myös 1-osainen) Hawke renkaat Weaver 1" kiskoon 23¤ 139¤ Hawke Classic 50¤ maahantuoja: 59¤ 10 8x40 VUOD EN TA K UU H in n at vo i ma s s a s it o u mu k s e tt a 3 0 .9 . Hawke Opticsin tuotteissa yhdistyvät korkealuokkaiset optiikat ja erittäin kestävät rungot. Hyvin Kat so. Hatsanin uudet ja erittäin edulliset paineilmatoimiset ilmakiväärit tarjoavat tehoa ilman rekyyliä. Paineilmatekniikkaa huippuhintaan! Hatsan AT44S ja AT44W. 2 0 0 9 a s ti . Hyvinvarustetuista ase- ja eräliikkeistä kautta maan! Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi
Ääriesimerkkinä jo edellä mainittu Suomen puolustusvoimat missä varusmieskoulutuksen järjettömällä asehuollolla jynssättiin aseita suorastaan piloille. Toki siviilipuolellakin pilataan paljon piippuja samalla taWWW.REKYYLI.FI. Siitä koetetaan mahdollisuuksien mukaan välttyä mitä erilaisimpiin verukkeisiin vedoten. Kiväärimies häädetäänkin usein keittiön pöydältä parvekkeelle, autotalliin tai vastaavaan ulkotilaan. PILOILLE JYNSSÄÄMINEN Monet piiput on pilattu ylenpalttisella jynssäämisellä. Kiväärin piipun huoltamisesta on monta mielipidettä. Yhtenä syynä voi olla myös perheenjäsenet joille käytettävien aineiden terävähkö haju ja homman sotkuisuus ei ole mieleen. Myös piipun sisäänajon tarpeellisuudesta jakaa mielipiteet puolesta ja vastaan. 60 Monelle ampujalle aseen puhdistus ja huolto on jonkinlainen välttämätön paha. Piipunsuun kautta tukemattomalla teräsrassilla kihnuttaen kulutetaan tarkkuuden kannalta herkkä piipunsuu muotopuoleksi ja piloille. Valitettavasti moni oppi asehuoltoa vasta armeijassa jossa piippuja jynssättiin Anti Corrol:illa, sillalla ja ruudullisilla päiväpeitteenriekaleilla. KIVÄÄRIN PIIPUN HUOLTO TEKSTI: MARKUS FORSSTRÖM Viisas sääntö on sopia riidat ja puhdistaa aseet ennen auringon laskua. Monet pystykorvakivääri korjattiin varikoilla poraamalla avarrus piipunsuuhun käynnin palauttamiseksi. Onnellisimmat meistä ovat "pienestä asti, isän polvella istuen" saanut seurata tai jopa itse osallistua aseiden huoltoon. Syy väkinäiseen suhtautumiseen voi johtua monesta asiasta
Moppi soveltuu mm. Myös mm. Olen muutaman kerran törmännyt ns. Mikäli näitä nyt välttämättä on pakko ampua, pitäisi piippu jälkeenpäin huuhdella kuumalla vedellä johon syövyttävät suolat liukenevat. Se ei likaannu pahasti suuremmillakaan laukausmäärillä ja sen saa tarvittaessa helposti puhtaaksi. Muoviharja on omiaan geelimäisten aineiden levittämiseen piippuun. 61. "loppuun ammuttuun" piippuun joka itse asiassa olivat vain pahoin kuparoituneet. nestemäisten puhdistuskemikaalien levittämiseen ja patruunapesän kuivaamiseen puhdistusainejäämistä. Eilispäivän puhdistustyökalu; Sillaruuvi. valla ylihuoltamalla, vääränlaisia puhdistusvälineitä ja menetelmiä käyttäen. TARVIIKO TUOTA NYT NIIN KOVASTI PUTSAILLA? Ennen vanhaan ampumatarvikkeissa käytettiin ajoaineita joiden palojätteet olivat syövyttäviä. Käytännössä täl- Lapuntyöntökärki ns. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä tekemään piipusta täysin huoltovapaata. Kyse on nimittäin niinkin yksinkertaisesta ilmiöstä kuin kitkasta. Edullisemman pään tuotantopiiput ovat suoraan työstön jäljiltä, niissä pinnan silottelu on jätetty loppukäyttäjän murheeksi. räjähdyselohopeanalleilla ladattuja ylijäämäpatruunoita. Arvokas piippu pyrittiin suojaamaan korroosiolta pitämällä se puhtaana ja öljyttynä Edelleen löytyy vanhoja, mm. Pintarakenteen tiiviys vaihtelee riippuen piipun valmistustavasta, eli siitä onko rihlaus toteutettu lastuavalla työstöllä tai muokkaavalla työstöllä, kuten takomalla tai nappivedolla ja siitä onko piippu viimeistelty hiomalla. Sisäänajolla tarkoitetaan uuden piipun alkukarheuden kuten kalvainten jättämien hienojen työstöjälkien poistamista ampumalla siten, että jokaisen laukauksen jälkeen poistetaan hankauskupari ja ruudin palojäte ennen kuin ne pääsevät pinttymään kiinni. Kun pinnan mikrorakenne saadaan pakotettua "myötäkarvaan" luodin kulkusuuntaan nähden, hankausvastus ja sen myötä likaantuminenkin vähenee. Huolella valmistettua piippua ei tarvitse jynssäillä. Luoti kulkee piipussa kovalla vauhdilla, kovapaineisten ja kuumien ruutikaasujen ajamana; mitä karkeampi sisäpinta, sitä suurempi on WWW.REKYYLI.FI Messinkiharja, muoviharja ja moppi. Puhdistuksen ja työlään kuparinpoiston jälkeen piippu osoittautui olevan täysin kunnossa ja normaali (hyvä) -käyntinen. vaippa-aineen hankautuminen piipun seinämiin. Huonosta piipusta ei tule hyvää tekemälläkään. UUDEN PIIPUN SISÄÄNAJO Piipun sisäänajo tai sisään ampuminen on aihe joka jakaa mielipiteitä voimakkaasti puolesta tai vastaan. piipun sisämitoitus, rihlauksen geometria, materiaali ja kovuus vaikuttavat luodin kitkaan ja vaippametallin tarttumiseen. Spear head. PIIPUN SISÄPINNAN LAATU JA LIKAANTUMINEN Yksinkertaistaen voisi sanoa piipun likaantumisen olevan suoraan verrannollinen sisäpinnan laatuun. Joissakin ruudeissa on lisättynä piippua suojaavia lisäaineita. Nykyaikaisissa ampumatarvikkeissa ei ole enää syövyttäviä nalleja. Laadukkaat tarkkuuspiiput yleensä hiotaan, tuotantotavasta riippumatta, joko käsin tai koneellisesti rihlojen suuntaisesti poikittaisten työstönaarmujen poistamiseksi
Olettaen että sisään ajettava piippu on täysin puhdas ja kuiva, piipun läpi vedetään ensiksi jollain ohuella öljyllä (esim. Joidenkin mielestä tämä on aivan turhaa hifistelyä, jopa tahallista "piloille jynssäämistä". Itse puhdistamiseen käytän huopatulppia tai kangaslappuja ja pronssiharjaa. Vaimentimeen kerääntyy ruudin palojätteiden lisäksi tiivistynyttä kosteutta. Sillatupot, puhdistuslaput ja tulpat eivät kuulu vaimentimen sisään. Tarvittaessa pari, kolme vetoa pronssiharjalla ja perään pari hupatulppaa. Tyypilliselle metsästäjälle ja satunnaiselle rata ampujalle riittää se normaali, tavallisesti puhdistusainepullon kyljestä löytyvä puhdistusohje. Lopuksi öljytään jälleen ohuelti ja ammutaan seuraava laukaus. Uusikin ase vaatii puhdistuksen, onhan sillä jo ammuttu ainakin koestuslaukaukset tehtaalla. 62 Mahdollinen varastoinnin aikainen suojaöljy on myös syytä poistaa. Jos jaksaa, vielä pari 5 laukauksen sarjaa. Sitähän se kyllä voi ollakin mikäli tähän ei käytä kunnon välineitä ja oikeita aineita. Ammutaan yksi laukaus, jonka jälkeen piippuun vedetään joko vaippametallia irrottavalla puhdistusaineella (KG-12, Shooters Choice, tms) kostutettu lappu tai tulppa, vaihtoehtoisesti puhdistusvaahtoa. Käytännössä ravistelu, kopistelu ja paineilma riittävät mahdollisen irtolian poistamiseen. Lopuksi 2 -5 laukausta puhdistusten välein. Itse pyrin tekemään jonkinlaisen sisäänajon aina jos kyseessä on uusi tai jälkeenpäin kolvattu piippu. NÄIN SE TEHDÄÄN Rassina käytän yksiosaista, piipputerästä pehmeämpää, messingistä tai pinnoitettua puhdistuspuikkoa ja siihen puikonohjainta. Itse pyrin kuitenkin puhdistamaan aseeni joka käyttökerran jälkeen ennen sen sulkemista kaappiin. Kasa-ammuntakiväärillä esimerkiksi on täysin erilainen puhdistustarve kuin vaikkapa rankassa käytössä oleva sotilasaseella tai muutama laukaus vuodessa ammuttavalla metsästyskiväärillä. Ammutaan, puhdistetaan ja ammutaan jälleen, aluksi 10 -20 laukausta. Aseen puhdistuksen yhteydessä vaimennin luonnollisestikin irrotetaan. Homma on melko vaivalloinen ja aikaavievä, mutta palkintona on helposti puhdistettava ja pitkäikäinen piippu. NORMAALI HUOLTO JA PUHDISTUS Miten usein piippua sitten kannattaa putsata. Tämän jälkeen piippu kuivataan puhtaalla lapulla tai huopatulpalla. Aineen annetaan vaikuttaa muutaman hetken, jonka jälkeen vedetään lapuilla tai huopatulpilla puhtaaksi. Öljyä saa jäädä vain äärimmäisen ohut kerros. SE EI LIKAANNU PAHASTI SUUREMMILLAKAAN LAUKAUSMÄÄRILLÄ JA SEN SAA TARVITTAESSA HELPOSTI PUHTAAKSI. Perinteinen "neulansilmä" puhdistuslapulle. lainen "sisäänajo" tehdään niin että (puhtaan) piipun läpi ammutan yksi laukaus kerrallaan, välillä puhdistaen. Kuitenkin monet tarkkuuspiippujen valmistajat suosittelevat jonkinlaista sisäänajoa ennen lopullista käyttöönottoa. Yhtä oikeaa vastausta ei ole, sillä kaikki riippuu aseesta ja kuinka sitä käytetään. tapauksessa, on tarkkuuden kannalta herkkä piipunsuu suojattava suukartiolla puhdistuspuikon hankaukselta. HUOLELLA VALMISTETTUA PIIPPUA EI TARVITSE JYNSSÄILLÄ. WD40 tai CRC) kostutettu lappu tai huopatulppa. Tämän jälkeen piippu katsotaan ns. Riittääkö pelkkä öljykostea kangaslappu silloin tällöin vai onko tehtävä joka kerta se täydellinen seremonia. (Ne ovat pirullisen vaikeita onkia sieltä pois, ellei vaimennin ole purettavaa mallia.) Vaimentimen puhtaus ei ole niin kriittinen, sehän ei ole kosketuksissa luotiin. Iän myötä, (lue: laiskistuessani) olen siirtynyt käyttämään tehokkaimpia, joko KG-12 kupariliuotinta tai Forrestvaahtoa, jonka jätän vaikuttamaan muutamaksi tunniksi, jonka jälkeen vedän huopatulpalla puhtaaksi, öl- jyän ja kuivaan. Radalle mentäessä otan yleensä mukaan koottavan puikon ja jonkinlaiset puhdistusvälineet siltä varalta että laukausmäärä kasvaa useisiin kymmeniin, jolloin saa tehtyä edes jonkinmoisen "kenttäpuhdistuksen". VAIMENNIN Nykyään vaimennin alkaa olla sen verran yleinen varuste metsästyskivääreissä, että muutama sana siitäkin voi olla paikallaan. Tämän vuoksi asetta ei kannata säilyttää pitkiä aikoja vaimennin kiinnitettynä. Näin jatketaan kymmenen laukausta, sitten 3 x 3 laukausta. Jos ase on puhdistettava piipun suun kautta kuten esimerkiksi revolverien yms. "sisään ajetuksi". Näissä tapauksissa purettavat vaimentimet ovat huollon kannalta paljon helpompia. WWW.REKYYLI.FI
Kaikenlaiset aerosolit ovat optiikalle haitalliset. Luodeista hankautunut vaha antaa riittävän suojan piipulle. Mitä tahansa öljyä ei piippuun kannata laittaa. Monitoimiöljyt puhdistavat, voitelevat ja suojaavat korroosiolta. Vältä venyvää viskoosia eli T-paita kangasta, etenkin puhdistuskärkiä käyttäessä. Siihen ei kuitenkaan tarvita voimakkaita vaippametallin liuottimia. Puhdistusaineet: Ruudin palojätteen ja vaippametallin poistamiseen käytettävät aineet on karkeasti ottaen kahta lajia; Kemiallisesti ja mekaanisesti toimivat. Sen sisältämä hioma-aine on vaippametallia kovempaa mutta terästä pehmeämpää, joten se on turvallinen käyttää. Imukykyisinä niihin mahtuu tavaraa levitettäväksi ja vastaavasti myös pyyhkivät hyvin pois. Niitä käytettäessä kiikari kannattaa mahdollisuuksien mukaan irrottaa tai suojata mahdollisimman hyvin. PIEKKARI Kaikki edellä kirjoitettu pätee siis vaippaluoteja ampuviin aseisiin. Puhdistuspuikon ohjain: Ohjaimen tehtävänä on keskittää rassi piippuun. Seinämiin hankautunut lyijy irtoaa turvallisesti valopetrolilla ja hienolla 0000-teräsvillalla. WWW.REKYYLI.FI 63. Pienoiskiväärikin on kuitenkin ruutiase ja mielestäni sen piippu kannattaa siivota välillä. Se suojaa myös asetta sotkeutumasta. Teräsrakenteiset vaimentimet ovat tavallisesti sisäpuolelta maalattuja tai muulla tavoin suojapinnoitettuja ruostumisen estämiseksi, eli huollon kannalta kohtuullisen huolettomia. Puhdistusvälineistä Rassinpäät: Enää ei tarvitse tyytyä pelkkään sillaruuviin, öljyharjaan ja neulansilmään. Voitelu- ja suoja-aineet: Aineesta riippuen piippu saattaa tarvita puhdistuksen jälkeen öljyä suojakseen. Jälkimmäinen on periaatteessa hieno hiomatahna. Sen avulla estetään puhdistuskemikaalien joutuminen paikkoihin johon sitä ei kuulu. Pienoiskiväärin tapauksessa on koulukunta, jonka mukaan pienoiskiväärin piippua ei kuuluisi puhdistaa lainkaan. Öljyjä kannattaa käyttää harkiten. Puhdistuslaput ja huovat: Puhdistuslapun tehtävänä on kuljettaa puhdistusaine piippuun. Kärjet on tarkoitettu puhdistuslappujen työntämiseen, ja huopatulpille on olemassa omat, niille tarkoitetut kärkensä. Kemialliset aineet ovat viime aikoina kehittyneet entistä tehokkaimmiksi. Synteettinen aseöljy ei kuivu "lakaksi." Se suojaa pintoja, estää palojätteiden kiinnipinttymisen ja voitelee liikkuvat osat. Lisäksi ne on saatu lähes myrkyttömiksi ja siten turvallisiksi käyttäjälle. Puhdistusnaru: Boresnake ja Otis. Omiaan hätätapauksissa jossa piippuun on joutunut vaikkapa lunta, multaa tai muuta sinne kuulumatonta tavaraa. vahva kuitupaperi, venymätön puuvillakangas, lakana tai flanelli ja erityisesti VFG:n huopatulpat. Se toimii läpimenokitkaa yhdenmukaistavana voitelukerroksena jonka poistaminen vaikuttaa aseen osuntaan. Ideana on että etummainen, suurimman lian kerännyt tulppa putoaa piipun suulla pois. Vaippametallin irrottamiseen tarkoitettuja puhdistuskemikaaleja. Puikonohjain estää puikkoa hankaamasta piipun alkupäätä. VFG huopatulpille tehty kärki. Ohut puhdistava öljy sillan, lappujen tai huopatulppien kanssa riittää. Pienoiskiväärin (ja muiden, rasvattua lyijyluotia käytävien aseiden) puhdistustarve on hieman erilainen. Siinä toimivat mm. Kätevä apuväline joka kulkee kätevästi mukana vaikkapa takin taskussa. VFG:n kahden tulpan kärki on tehty niin että etummainen likaa eniten kerännyt tulppa putoaa piipun suulla pois
Juuri tähän malliin haluttiin kuitenkin .30-30 Winchesteriä tehokkaampi vaihtoehto. Tämä on luonnollisesti aiheuttanut paljon päänvaivaa myös WWW.REKYYLI.FI. .308 ME on tehty uuteen hylsyyn, se ei siis ole lyhennetty .307 vaikka hylsyn kanta sitä muistuttaakin. Innokkain .308 ME:n puolestapuhuja on ollut arvostettu jahtimies Randy D. Onko näin käynyt myös .308 Marlin Expressin kohdalla? .308 MARLIN EXPRESS Suunnittelun lähtökohtana on ollut .308 Winchesteriä vastaava patruuna pienemmässä paketissa. Parhaimmat konstruktiot säilyvät, huonommat unohtuvat nopeasti. Luulisi että maailmassa on jo riittävästi kaliipereja, mutta nykytrendi pukkaa niitä lisää yhä kiihtyvällä tahdilla. Smith, mutta kritiikkiäkin on esiintynyt, monien mielestä sama tulos olisi saavutettu vanhalla .300 Savage-patruunalla. MARLIN XLR SERIES Marlinin PR & markkinointijohtaja Tony Aeschliman kiteyttää uuden patruunan ajatuksen seuraavasti: "Ennen pidettiin vipulukkoa 100 200 jaardin aseena, nyt sillä voidaan ampua 300 400 jaardiin asti". Tästä ovat hyötyneet etupäässä vipulukkoiset aseet, joita on tähän asti pidetty sopivina vain lyhyille matkoille. Sen lisäksi että uusi luotimalli on pidentänyt vipulukkojen ampumamatkoja, se on myös poikinut uusia kaliipereja kuten .338 ja .308 Marlin Expressit, joista esitellään lyhyesti jälkimmäinen. Näyttää myös siltä, että on entistä kunnianhohtoisempaa saada oma nimikkokaliiperi, oli sitten aseen-, luodin- tai patruunanvalmistaja. Tässä on käytetty myös uusia ruutityyppejä, joilla painekäyrää on saatu muutettua siten, että paineen vaikutus patruunan peräosassa kes- tää tavanomaista pitempään. Kun .307 Winchester on perinteisesti ladattu matalapaineisemmaksi kuin .308 Winchester, asettuu uusi patruuna tehoiltaan näiden kahden välimaastoon, ainakin teoriassa. Ensimmäisissä versioissa luodin paino oli 165 gr ja aseen rihlannousu 1 12", mutta kehitystyön jatkuessa ollaan päädytty lataukseen, jossa luoti painaa 160 gr ja rihlannousu on 1 10". VIRITETTY .308 M VIPULUKKO E TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI ARLIN XPRESS Hornadyn kehittämä LeverEvolution-luodin joustava muovikärki on mahdollistanut ballistiikaltaan parempien luotien käytön putkimakasiineissa. Esimerkiksi Winchesterin ja Browningin vipulukoissa käytetyt .308 ja .307 Winchester ovat aavistuksen liian pitkiä Marlinin 336-aktioon, lisäksi ensin mainitun painetaso on hieman liikaa. Nyt 160 gr Evolution-luotien ballistinen kerroin on 0,400, kun aikaisemmalla, .30-30-kaliiperissa käytetyllä Evolutionilla se oli 0,330. Toinen syy hylsyn lyhennykseen on Marlinin mukaan se, että nyt voidaan käyttää luotia, jonka ogivaa- li-osuus on aikaisempaa pitempi ja näin luoti on myös ballistisesti parempi. Tähän tosiasiaan ei auta edes nykyinen markkinameininki, jolla "turhasta" patruunasta yritetään väkisin harhaanjohtavilla ballistisilla käyrillä ja olemassa oleviin patruunoihin vertaamalla saada parempi 64 kuin millainen se todellisuudessa on. Luonnollisesti myös painetasoa on jouduttu nostamaan, mutta silti noin 0,13 g pienempi ruutimäärä noin 10 % pienemmässä tilassa aiheuttaa sen, että rekyyli jää vastaavilla nopeuksilla alle .308:n
Kaksivärisestä laminaatista tehdyt puuosat sopivat hyvin yhteen rosterirautojen kanssa. Hanan alla on varmistimena poikittaistappi. Yksi viiden laukauksen kasa ammuttiin 100 metriin avotähtäimillä. Muiden putkimakasiinillisten vipulukkojen omistajat pääsevät samaan tai tehokkaampaan tulokseen itse lataamalla ja käyttämällä .308:aa tai 307:ää sekä samaa tai raskaampaa Evolution-luotia. Patruunan lähtönopeudeksi on luvattu 811 m/s, mutta tavalliseen tapaan mittaustulokset jäivät reilusti alle 800 m/s, keskiarvonopeus oli 782 m/s, mikä vaikuttaa jo ballistiikkaan, ruusuisista lupauksista joudutaan siis heti tinkimään. Voisin hyväksyä sekä aseen että patruunan tilanteisiin, joissa tarvitaan nopeutta enemmän kuin mihin pulttilukkoisella aseella pystytään. Kaliiperi ja ase on epäilemättä käyttökelpoinen, joskin ehkä hieman marginaalinen hirvijahtiin. Lyhyemmän pituuden lisäksi eroa löytyy patruunan kannasta, Marlinissa on puolilaippa kuten .307 Winchesterissä. Makasiiniputken kiinnityksen kireys vaikuttaa myös käyntiin. Patruunan korkeampi painetaso on vaikuttanut myös lukon ja sen lukituksen uudelleen puntarointiin siten, että toleransseja on tiukennettu ja asennusvaiheessa asiaan kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota. Jotta ruuvia ei kiristettäisi liikaa, siihen on lisätty olake, jotta kiristys jää oikealle tasolle. Laskennallinen jouleteho riittää kuitenkin myös hirvijahtiin, joten meillä aseen käyttöalue on mahdollisimman laaja. Täysin vapaasti värähtelevä piippu ei kuitenkaan ole, mutta entiseen nähden on saatu aikaan selvää parannusta. Voidaan siis todeta, että XLS-mallit on tehty muita muita malleja huolellisemmin em. Hirveä pienemmälle riistalle .308 Marlin Express sopii erittäin hyvin oli käyttäjä itselataaja tai tehdaspatruunoiden varassa. Takatähtäimen hahlo on kääntyvä, mikä helpottaa joidenkin kiikaritähtäinten asennusta. Lukkorungon päällä on valmiina kierrereiät kiikarikiskolle tai jalustapaloille. Marlinin teknikoille, sillä esimerkiksi pienet asennusvirheet piipun ja lukkorungon liitoksessa eivät tulleet näkyviin aikaisemmin. Makasiiniputken kiinnityskohdalla on suurin vaikutus aseen käyntiin, liian tiukka sovitus heikentää käyntiä. MXLR-malleissa kiinnitysruuviin on tehty pysäytyspinta, jotta sitä ei voisi kiristää liiaksi. Myös etukin päässä oleva hela on saanut uudet toleranssit. Aseen käsittely ja ampumaominaisuudet olivat tyypillistä Marlinia, eli varsin hyvät. Näiltä osin vaatimukset ovat tiukentuneet, toleransseja on pienennetty ja esimerkiksi makasiiniputken sovitukseen on jouduttu kiinnittämään huomiota. Tästä "ylimääräisestä" lisukkeesta voidaan olla montaa mieltä. Avotähtäimet ovat varsin toimivat, joskaan eivät sovellu erityisen hyvin kasa-ammuntaan. Saatu 65 mm:n kasa ei sinänsä ollut lainkaan huono olosuhteet huomioiden, mutta epäselväksi jäi, johtuiko kahden laukauksen eroaminen kasasta ampujan virheestä vai aseen lämpiämisestä. Vain aika näyttää, säilyykö tämä kaliiperi listoilla vai onko se vain hetken huumaa. 65. Kevyehkö vipulukko mietorekyylisellä patruunalla on sekä tarkka että tu- Viimeistely ja sovitukset eivät ole turhan tarkkoja, tosin käyttöaseessa ongelma on vain kosmeettinen. Vasemmalla .308 Marlin Express verrattuna .308 Winchesteriin. Toisaalta pienempi nopeus tekee vain hyvää lyijysydänluodeille, niiden toiminta maalissa paranee ja lopputulos on usein parempi kuin kovemmilla lähtönopeuksilla. ominaisuuksien suhteen. KOEAMMUNTA Koeammuntaan saatiin rasia patruunoita ja ase ilman kiikarijalustaa, joten ampuminen tapahtui WWW.REKYYLI.FI etupäässä käsittelymielessä. Täysin vapaasti elävä kiinnitys ei kuitenkaan ole, joskin parannus vanhaan. livoimainen useimmissa metsästystilanteissa. VAIN MARLININ KÄYTTÄJILLE? Uudesta kaliiperista hyötyvät lähinnä Marlinia käyttävät, sillä .308 Express on räätälöity juuri Marlinin malliin 336
Voisikohan noille olla vielä jotakin hyötykäyttöä, harrastaja pohti. Vaikka ajan merkitsemät tavarat ovat vanhoja, ja usein käytettyjäkin, ei se tarkoita sitä että ne olisivat täysin käyttökelvottomia. TARKKUUSKIVÄÄRI 7,62 X 53R OSISTA KOOTTU TEKSTI JA KUVAT: HANNU PANT TIL A Asemessuilla on esillä paljon uutta, mutta myös vanhaa. Ensimmäisellä kierroksellaan hän ei kiinnittänyt osiin sen suuWWW.REKYYLI.FI. Hyvin usein näille vanhoille osille löytyy uutta käyttöä. 66 Avoimin mielin asemessuilla kulkiessa voi alan harrastaja saada toisinaan hyvinkin erikoisia ajatuksia päähänsä. Varastorasvojen ja kiiltelevien sinistysten seasta huomaa toisinaan ajan patinoiman osan. Sillä kertaa tarkkuusammunnan harrastajalla oli alun perin tarkoitus vain etsiä varaosia pystykorvaansa. Tarina alkaa Oulun Arma Ulea-asemessuilta tammikuussa 2005. Tiskiltä toiselle kiertäessään ja kassinsa täyttyessä hänen silmiinsä osui nippu Lahti-Saloranta-pikakiväärin piippuja, joiden vieressä oli saman aseen lippaita sekä ilmeisesti väärään laatikkoon eksynyt sotilaskiväärin lukonkehys
Hyvä niin, sillä nopea urakointi olisi saattanut kostautua huonompina ratkaisuina ja rakenteina. Kuultuaan selostuksen ideasta Räätäri pohti hetken ja totesi, että voisi se onnistua. Muoviholkkien ansiosta samoja jalkoja voidaan käyttää tuuman ja 30 mm kiikarinputkille. Kehikon etu- ja takaosasta löytyvät lippaan kiinnikkeet, joista ainakin lippaan vapautin on kaikille varusmiespalveluksen viimeisen muutaman vuosikymmenen aikana suorittaneelle hyvin tuttu. rempaa huomiota, mutta toisen kerran kohdalle sattuessaan hän tuli katsoneeksi piippujen kiinnityskierteitä ja lukonkehystä. Harrastaja meni lopulta poliisilaitokselle täyttämään lupahakemusta yksityiseen ampuma-aseen valmistukseen. Hän on perehtynyt hyvin patruunan asesuunnittelijoille aiheuttamiin ongelmiin tehdessään tutkimustyötä kirjoittamaansa kirjaa "Kolmen linjan kivääristä automaattiin" venäläisestä asesuunnittelusta. tarkkuuskiväärille. Tarvittaessa kiikarikin saadaan nopeasti irroitettua kohdistuksen kärsimättä avaamalla kiikarinrenkaiden kiinnitysruuvit kiikarinjalasta. Sotilaskiväärin patruunamakasiinista saatiin muotoiltua pikakiväärin lippaalle kehikko. Aikaa kului viikko pari ja lupapaperit olivat noudettavissa poliisilaitokselta hyväksyttyinä. ASESEPPÄÄ TAPAAMAAN Harrastaja otti mukaansa lupapaperit ja asemessuilta hankkimansa sotilaskiväärin lukonkehyksen, makasiinin, lukon ja liipaisimen sekä pikakiväärin lippaan ja meni Oulun asepaja Oy:n aseseppä Timo Räätärin puheille. Lupahakemuksessa harrastaja kuvaili ideaansa aseesta ja sen valmistustavasta. Aikansa asiaa pohdittuaan WWW.REKYYLI.FI hän pystyi vain toteamaan ettei uni lopu ellei sitä toteuta. Ja tarkkuuskiväärin hankinta oli muutenkin ajankohtaista. Seppä kiinnitti lukonkehyksen sivuun valmistamansa kiikarinjalan. Asemessuilla näkemänsä osat liittyivät yhteen kerta toisensa jälkeen ja pikkuhiljaa alkoivat osat pyörimään mielessä valveillakin. Vihdoin eräänä elokuisena maanantaina tuli ilmoitus kiväärin valmistumisesta. 67 VISIO KIVÄÄRISTÄ Kantavana ajatuksena oli tehdä edellä mainituista aseiden osista ainoastaan kiikarilla varustettu tarkkuuskivääri ratakäyttöön. Aikaa kului ja ennen pitkää monien kokeilujen jälkeen Räätäri sai rautaosat valmiiksi. Hän tuumi, että tällaista ei ole varmaankaan aikaisemmin tehty, joten jokainen yksityiskohta vaatii tarkkaa pohtimista, kokeilua ja aikaa eikä lopputuloksen onnistumisesta ole täyttä varmuutta. Räätäri arveli, että rekyylistä johtuen lippaan - varsinkin täyden - aseessa kiinni pysyminen voi olla kyseenalaista. Laitettuaan ne kevyesti yhteen ilman sen suurempaa pohtimista ja hetken mielijohteesta hän nappasi käteensä myös L/S-26:n lippaan ja kokeili sen sopivuutta lukonkehyksen pohjaan. Lippaan kiinnitykseksi kaavailtiin AK-tyyppistä mekanismia ja ratatukiksi samankaltaista tukkia kuin esimerkiksi Sako TRG-42:ssä ja muissa nykyisissä ratakivääreissä. "Saattaisivat sopia pienellä viilaamisella, ehkä" hän pohti ja jatkoi matkaansa. Myös laippakantainen patruuna on melko varmasti hankala syötön kannalta. Seuraavien viikkojen öinä harrastaja alkoi nähdä erikoisia unia. L/S-26 pikakiväärin tunnetusti tarkka raskas piippu vapaasti värähtelevänä, uusiokäyttöä L/S:n lippaille, toimintavarma sotilaskiväärin lukko, kiikari, bipodi ja rekyyliä vaimentavalla kumilaatalla varustettu ratatukki, siinäpä resepti. Sotilaskivääri sekä muut samaa patruunaa käyttävät aseet, että patruunan tyypin aiheuttamat ongelmat ovat Räätärille varsin tuttuja työn puolesta. Painoa sai siis olla ja tulla, mitä enemmän sen parempi. PROJEKTI ETENEE Aseseppä Räätäri aloitti kiväärin rakentamisen ja ratkaisujen pohtimisen muitten töittensä antaessa aikaa. Työ vei harrastajaa yhä enemmän minne sattui ja hän tuli Räätärin kanssa siihen johtopäätökseen, että mikäli hän haluaa kiväärinsä ammuttavaksi mieluummin ennemmin kuin myöhemmin on ehkä parasta, että Räätäri tekee siihen myös tukin. Tämä osoittautuikin hyväksi ratkaisuksi
Lukon alapinnan yhdyssälettä kavennettiin hieman ja lukon kampi on taitettu paremmin kiikarikiväärissä toimivaksi. Räätäri oli oikeassa myös siinä, että varsinkin tehokkaampia patruunoita ammuttaessa lipas saattaa irrota rekyylin vaikutuksesta. Vallin pinta oli löysähköä hiekkaa ja siitä johtuen bipodin jalat tahtoivat kaivautua siihen laukaus laukaukselta. Radalla kiväärin päällä oli tällä kertaa pienimpään suurennokseensa säädetty Tascon World Class kiikari 4-16x50, jota ei alettu sen suuremmin kohdistamaan taulun keskipisteeseen muun muassa kovin erilaisten latausten takia. Kiväärin raudat lukkoa lukuun ottamatta sinistettiin alkaliliuoksella. Laukaisuksi Räätäri rakensi oikeaoppisen etuvedollisen Jurijevin 68 Rautaosat yhdessä. Molemmissa ruuvinreijissä on metallinen putkenpätkä varmistamassa rautojen pysymisen irti puusta. serin lukossa 90 astetta eri puolella sulkukappaletta kuin sotilaskiväärin lukossa. Piippu on raskas ja ulkopinnaltaan pitkittäisuritettu jäähtymisen edistämiseksi. Tukki muistuttaa ulkonäöltään hyvin paljon Suomen Leijona-pienoiskiväärin, tarkkuuskivääri m/85:n, Sako TRG-42:n ja monien muiden tarkkuuskivääreiden tukkeja. Syöttö olisi todennäköisesti ongelmattomampi jos aseessa olisi käytetty Mauserin lukkoa, sillä lukon sulkukappaleen sulkuolat ovat Mau- Tukki on pedattu oikeaoppisesti ja piippu on vapaasti värähtelevä. Lukon alapuolista yhdyssälettä kavennettiin, jotta se mahtuisi paremmin kulkemaan lippaan huulien välistä. Tällöin lipas voisi kiinnittyä ylemmäs ja patruuna olisi ikään kuin paremmin tarjolla lukon pään työnnölle. Alkuperäisestä sotilaskiväärin patruunamakasiinista, jolla myös voi olla ikää yli 100 vuotta, muotoiltiin lippaan tueksi kehikko. Pikakiväärin piipulla varustetulla sotilaskiväärillä pitäisi olla mahdollista saada 12 mm kasoja sadalta metriltä. RADALLA Säätila radalla oli suorastaan ihanteellinen: lämpötila kymmenen asteen paremmalla puolella, pilvet aukottomana kattona reilussa puolessa kilometrissä, tuulta alle metri sekunnissa ja sekin vähä tauluilta ampumapaikalle. Vaikka käytettävissäni ollut rata oli 300 metrin mittainen, päätin aikaa säästääkseni ampua 75 metrin vallilta - sadan metrin vallia radalla ei ollutkaan - kahteen tauluun kahdella erilaisella patruunalla kierroksellaan. Lippaan sopimiseksi lukonkehykseen täytyi sen huulia hieman avartaa. Eli ase ei siis laukea kolahtaessaan lattialle tai kaatuessaan. Lipas tukeutuu hyvin lukonkehyksen alapintaan. Lukon kampi taitettiin kiikarin kanssa toimivammaksi ja samalla seppä teki kammen nuppiin karhennukset paremman otteen saamiseksi. Projektin ollessa tässä vaiheessa tuli eteen tukin teko kahdella vaihtoehdolla: ennemmin vai myöhemmin? Mosin-Nagant-lukkokin koki pieniä muutoksia. Patruunan syöttö ei ole täydellinen, vaan patruunaa pitää yleensä "hyppäyttää" lukolla sitä patruunapesään syöttäessä. Muunto urakantaiselle patruunalle todennäköisesti muuttaisi tilanteen, mutta silloin voisi lipaskin mennä uusiksi. Tällä hetkellä suurimmat tarkkuuteen vaikuttavat tekijät käytetyn patruunan lisäksi ovat aseeseen kiinnitetty kiikari ja kuten aina: ampuja. Kivääristä muotoutui varsin näyttävän näköinen, jota tuskin yhdellä vilkaisulla ohitetaan. Se osoitti riittävän hyvin piipun suuntaan ja tauluun tuli reikiä, se riitti tällä kertaa. Eikä edes satanut. Lippaan ikää on mahdoton arvioida, mutta se sijoittuu samojen vuosien väliin kuin piippukin. Kiikari kiväärin päälle, alle Versa-Podin kuusipykäläinen kumitöppösillä varustettu bipodi ja paketti oli valmis. MILLAINEN SIITÄ SITTEN TULI JA MITEN? Sotilaskiväärin patruunamakasiinista seppä muotoili kehyksen lippaalle, muotoili patruunapesän, liitti piipun lukonkehykseen, asensi valmistamansa kiikarinjalan, rakensi paremman laukaisun, sinisti rautaosat mustiksi, muokkasi ja kiillotti lukon kammen kiikarin kanssa toimivaksi, muotoili ratatukin karhennuksineen ja laittoi tukin perään kumin rekyyliä vaimentamaan. Pikakiväärin lippaan etu- ja takapuolelle tehtiin kolot lippaan kiinnitystä varten. Sotilaskiväärin lukkoon tuli käytännössä kaksi muutosta. L/S-26:n piiput on valmistettu vuosien 1929 ja 1945 välisenä aikana Valtion kivääritehtaan toimesta Jyväskylän Tourulassa ja niitä on mitä ilmeisimmin tehty riittävästi, eli niitäkin on yhä jonkin verran markkinoilla. Hyvä niin, pyöräkin on jo keksitty ja hyväksi havaittu. Lukonkehys on lukon osien ohella todennäköisesti aseen vanhin osa ja on aivan mahdollista, että se on peräisin 1800-luvun lopulta, mutta se voi olla aivan hyvin myös 1940-luvulta. Laukaisussa on selkeä etuveto, minkä jälkeen ase on vasta laukaistavissa. Kammen nupin seppä karhensi parempaa otetta ajatellen. liipasinmekanismin, joka on huomattavasti tavanomaisempaa sotilaskiväärin laukaisun rassausta turvallisempi ratkaisu. Edellä mainittujen aseiden tukeista se eroaa sillä, että lippaan kohdalta tukki on hieman korkeampi lippaan vaatimasta sivutuesta johtuen. Ampumapenkistä lipastuelta ammuttaessa aseen paino pitää lippaan paikallaan, joten ongelma ilmenee WWW.REKYYLI.FI. Tukki on perinteinen pähkinäpuinen ratatukki, jossa on mustaksi värjätyt punselikarhennukset. Aseen teoreettinen tekninen tarkkuus on hyvä, ellei jopa erinomainen
Purkaminen tapahtuu kuten sotilaskiväärissä, tosin sotilaskivääristä poiketen tämän kiväärin purku aloitetaan irroittamalla lipas. PATRUUNAN SYÖTTÖ EI OLE TÄYDELLINEN, VAAN PATRUUNAA PITÄÄ YLEENSÄ "HYPPÄYTTÄÄ" LUKOLLA SITÄ PATRUUNAPESÄÄN SYÖTTÄESSÄ. Lapua FMJ 11 g / 43 mm (23 mm) D46 / 40 mm pääasiassa ammuttaessa makuulta. Mielestään hän sai sitä mitä halusi, mutta ehkä jossain välissä hän voisi joitain muutoksia aseeseen teettää. L/S-26:n piippu, kuten sotilaskiväärinkin piippu, on alun perin suunniteltu raskaalle D166-luodille ja totisesti raskaimmilla luodeilla varustetut patruunat tuottivat pienimmät kasat, kuten taulukosta näkyy. Harmittavasti aika loppui kesken ja viimeisiä latauksia (12,0 g D46 ja 42,2 grainin 8,0 g) ehdittiin ampua vain yhdet kasat. Lisäharjoituksella ja latausten jatkokehittelyllä radalla tarvittavien paikkatäppien määrä vähenee varmasti. Hylsyt olivat peräisin Sakon, Lapuan ja Sellier & Bellotin patruunoista ja olivat samaa merkkiä kussakin latauksessa. TARKKUUSKIVÄÄRI 7.62X53R Messuilta ostetut osat (lukko, lukonkehys, lipas, liipasin, makasiini): noin 30 euroa Asesepän osat ja työt (piippu, kiikarin jalka, laukaisu, lipassola, tukki jne.): 1100 euroa Versa-Podin bipodi postikuluineen: 125 euroa Yhteensä: (ilman kiikaria) noin 1300 euroa SITÄ SAA MITÄ TILAA? Harrastaja halusi tällaisen kiväärin miksi juuri tällaisen, siihen hän ei osaa vieläkään tyhjentävää vastausta antaa. Voisi ehkä olla syytä rakentaa kivääriin jonkinlainen mekaaninen lisävarmistus lippaan kiinnitykseen esimerkiksi Ljungman 42/B -kiväärin tyyliin. Aseen omistaja ei pidä aseelle tullutta hintaa pahana, sillä ase on ammattimiehen tekemää laadukasta käsityötä. 69. Kaiken kaikkiaan ratakäynnillä ammuttiin kuutta erilaista latausta yhteensä 80 laukausta. Kiväärin umpikuminen perälaatta ei juuri rekyyliä vaimenna, mutta se on silti huomattavasti sotilaskiväärin rautaista perälaattaa mukavampi. Samoin patruunan malli olisi voinut olla jokin muu kuin laippakanta. Nämä ovat kuitenkin kokonaisuuden kannalta pieniä sivuseikkoja. Kaksi 8,0 gramman FMJ-luodilla varustettua latausta jäi kokonaan kokeilematta, mutta saatujen tulosten perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että niillä saadut kasat olisivat olleet samaa WWW.REKYYLI.FI luokkaa muiden 8,0 gramman latausten kanssa. Kivääri purettuna. Vasemmalla kädellä lippaasta kiinni pitäen ongelmaa ei kovin usein ilmene. Käytetyt ruudit olivat Vihtavuoren N130 ja N140, nallit olivat Fiocchin valmistamia. Raskaimmat paukut, varsinkin 11,0 gramman luodilla tulpattu, antavat vihjeitä aseen todellisesta teknisestä tarkkuudesta. Tokihan samaan hintaan olisi saanut kaupasta valmiin kiväärin, mutta se ei olisi ollut sama asia. Perän kumi voisi toki olla pehmeämpi ja Mosin-Nagantin lukkoratkaisun sijasta olisi ehkä voitu käyttää jotakin muuta, esimerkiksi Mauserin osia. Tavoitteena oli saa- da vanhoista osista kasattu tarkka ratakivääri ja sellainen siitä tulikin. Lataukset ovat itse asiassa pääosin stetsonista vedettyjä, tosin yhdellä 8,0 grammaisella yritettiin matkia Sakon Rangea ja D166-latauksella alkuperäistä sotilaskiväärin patruunaa. Kaikki luodit olivat kokovaippoja ja Lapuan valmistamia
mukaan kahdeksan pumppausta on suurin sallittu määrä, jolloin paine on lähempänä 200 baria. Nyt patruuna on ladattu käyttöä varten. Ruutiaseiden hylsyjä täytyy hieman käsitellä ennen varsinaista jälleenlatausta; supistaa, kiillottaa ja niin edelleen. Valmistajan ohjeen. Hyvin etäisesti tosin. Mutta silti se on täyttä totta. Ilma-aseluoti oli hylsyn sisässä hieman kuten ruutiaseiden patruunoissa. Yhtäläisyyksiä löytyy vielä lisää, jos on mielikuvitusta. Jokainen Brocock-hylsy on oma itsenäinen paineilmasylinterinsä, jossa on mukana laukaisuventtiili. Latausoperaatio muistuttaa etäisesti ruutiaseiden patruunoiden jälleenlatausta. Hylsyjä tarvitaan tietenkin niin monta kuin vain kukkaro kestää hankkia. Sittemmin systeemi kiellettiin englannissa aselain muutoksen yhteydessä (toivotaan, että täällä ei käy niin). Myös Brocock-hylsyt vaativat WWW.REKYYLI.FI ILMA-ASELUOTIEN "JÄLLEENLATAUS" Hylsy kierretään auki ja kiinnitetään pumppuun, jolla pumpataan hylsyyn ilmaa. M38 Magnum on saksalaisen Cuno Melcher ME-Sportwaffen-yrityksen valmistama ilmarevolveri, joka käyttää Brocockhylsyjä. TEKSTI: JUHA HIRSIMÄKI 70 JA ILMA-ASEPATRUUNOIDEN "JÄLLEENLATAUS" Brocock on englantilainen ilma-asevalmistaja. Luoti asetetaan hylsyn päähän tulevaan "hattuun" ja hattu kierretään paikalleen. Hylsyssä on luonnollisestikin paikka normaalille ilma-aseluodille. Se toi aikoinaan markkinoille ilma-aseen, jossa käytettiin normaalin ruutiaseen hylsyn näköistä paineilmasäiliötä. M38 MAGNUM Ilma-asepatruunoiden jälleenlataus kuulostaa omituiselta konseptilta ja sitä se kieltämättä onkin. Hylsy paineistetaan tarkoitukseen tehdyllä pumpulla. Viiden patruunan (rullallinen) jälleenlataamiseen menee aikaa noin viisi minuuttia, joten M38 Magnumilla ampuminen ei ole ollenkaan hätäisen miehen hommaa
Rullan ainepaksuutta on ohennettu paikoitellen huomattavan paljon. Tähtäimet ovat asialliset ja vaikka työn jälki on korutonta, ne mahdollistaisivat aseen mekaanista tarkkuutta paremmatkin tulokset. Teräksestä valmistettu piippu on kiinnitetty vaipan sisälle. Iskupohja on kuin oikeasta revolverista. Asetta saa myös niklattuna (tai jollakin muulla pinnoituksella hopeanväriseksi tehtynä). Kahva on muovia. Venttiili ja O-renkaat ovat kuluvaa tavaraa, joten hylsyjä joutuu huoltamaan aika ajoin. Huoltosetin mukana tulee työkalu, jolla pienimmän O-renkaan paikalleen asentamisen pitäisi sujua. M38 REVOLVERI Aseen runko on kevytmetallia ja piippu terästä. Aseessa ei luonnollisesti ole varmistinta, niin kuin ei kaksitoimisissa reukuissa yleensäkään. Aseessa on rihlattu piippu, mutta rihlauksella tuskin on suurtakaan merkitystä tarkkuuWWW.REKYYLI.FI den kannalta. Artikkelin ase on väljyydessä 4,5 mm. Aseessa on viiden patruunan rulla. Todellisuudessa teho on alle 4 J. Jokaisessa hylsyssä on venttiili ja useampi O-rengas. Joka tapauksessa asetta hankkiessa on hyvä idea ostaa huoltosetti samalla. Aseessa on hylsyejektori normaaliin tapaan. 5,5mm kaliiperilla lentoradasta tulee väkisinkin hyvin kaareva. Suurinta mahdollista tehoa etsivällä aseen omistajalla saattaa mie71. Muutamasta pehmikkeisiin ammutusta luodista voi nähdä, että luoti ei juurikaan rihloja tapaa kulkiessaan piipun läpi, ehkä vain hätäisen tervehdyksen verran. Eri revolverimalleja on muutama muukin nyt esitellyn mallin lisäksi. Rullan rakenne on hieman tavallisuudesta poikkeava. Siksi paljon rullan ainevahvuutta on ohennettu. Revolveria on saatavilla 4,5 mm ja 5,5 mm väljyyksissä. Omituista on tietenkin rekyylin puute kun kädessä on lähes oikealta re- volverilta tuntuva leikkikalu. Siihen liittyvässä mekaniikassa on kuitenkin pieni lapsus: ase virittyy myös rullan ollessa auki ja niinpä rullankääntäjä on mahdollista rikkoa painamalla tällöin rulla väkisin kehyksen sisään. Paineistetut ja luoditetut patruunat asetetaan rullaan tavalliseen tapaan. Valmistaja myy aseeseen puisia kahvalevyjä tarvikeosana. ILMAREVOLVERILLA AMPUMINEN Ampumisessa ei sinällään ole mitään ihmeellistä, se tapahtuu kuin millä tahansa kaksitoimisella revolverilla; hana taakse ja veto liipaisimesta tai pelkästään veto liipaisimesta. Lisäksi valmistajalla on aseelle sopiva kotelo tarjolla. Hanan virittäminen on tosin yllättävän raskas, joka ei liene pelkästään uutuuden kankeutta vaan hylsyn venttiilin avaaminen taitaa vaatia jonkin verran voimaa. Koska aseen teho on niinkin pieni kuin se on, 5,5 mm kaliiperin käyttö ei ole kovin mielekästä. Ne poistetaan tavanomaisella ejektorilla. pientä huoltoa. Pienestä lähtönopeudesta johtuen aseeseen etsiikin mielellään kevyimmän mahdollisen luodin, jolloin lähtönopeus nousee edes hitusen verran ja lentorata suoristuu. Tehon puolesta ase siis pysyköönkin lupavapaana, koska jo kymmenen metrin ampumamatka alkaa olla hieman siinä rajamailla. Valmistaja ilmoittaa aseen tehoksi alle 7,5 J (lupavapaan aseen tehoraja Saksassa). Rungon pintakäsittelynä on maalaus tai jokin muu vastaava pinnoitus ja rulla näyttäisi olevan sinistetty. Ilmeisesti siitä syystä, että aseeseen ei saisi ladattua ruutiaseen patruunaa ja toisaalta siksi, että kenellekään ei tulisi edes mieleen sovitella ruutipatruunoita aseeseen. Luodin lähtönopeus on luokkaa 120 m/s (kuudella pumppauksella). Tosin vielä ei ole huoltotarvetta esiintynyt, joten on mahdotonta sanoa miten pitkäikäisiä hylsyt ovat tai kuinka usein ne vaativat huoltoa
Aseella ammuttaessa kävi muutaman kerran juuri näin, että patruuna jäi "suutariksi". Miksi joku hankkisi Brocock-systeemin. Valmistaja ohjeistaa, että pitkään paineistettuna olleiden patruunoiden ampumisen jälkeen tiivisteiden pitäisi antaa palautua muutama aika ennen uudelleen latausta. Takuu kuitenkin pelasi ja posti kantoi kotiin uuden hylsyn (vaikka kyse olikin omasta sössimisestä tai liiallisesta hätäilystä aluksi). Suuremmalla paineella O-renkaat tiivistyvät paremmin ja liikkuvien osien kitka luultavasti lisääntyy, jonka seurauksen iskurin voima ei ehkä riitäkään avaamaan ilmaventtiiliä. Rehellisyyden nimissä M38 Magnum sopii parhaiten "fiilistelyyn" ja tölkkijahtiin kaveriporukassa. Onhan M38 Magnum pienoinen erikoisuus, joten aseen omistaja voi olla melko varma, että ase saa ampumaradalla ansaitsemansa huomion. Yhden hylsyn osalta oli hieman huonoa tuuria. Mutta yhä on vastaamatta miksi kukaan hankkisi kyseisen aseen? Keräily on tietenkin yksi hyvä syy vaikka minkä aseen ostamiseen. Saattaa olla, että huomattavasti pidemmän säilytyksen jälkeen tiivisteiden kanssa tulee ongelmia, mutta kukapa nyt malttaisi jättää patruunat viikkoa pidemmäksi aikaa koskemattomaksi. Sekakäyttöä kannattaa kuitenkin välttää, että ei tule vahingossa tunkeneeksi .357:n patruunaa ilma-revolveriin. ME38 MAGNUM Valmistaja: Cuno Melcher MESportwaffen Paino: 630 g Pituus: 200 mm Piipun pituus: 80 mm Ase: 99 euroa Hylsyt: 49,95 euroa / kuusi kappaletta Pumppu: 79,95 euroa WWW.REKYYLI.FI. Lisäksi on muistettava, että tämän tapaisella ilma-aseella ammuskelussa on oma nautintonsa. Tiivisteiden kanssa ei ole ollut ongelmia vielä tähän mennessä. Aseen laukausääni on melko voimakas niin kuin paineilma-aseissa usein on. Hylsyjen paineistaminen ja "jälleenlataaminen" on hidasta ja työlästäkin jopa. Neljällä pumppauksella luodin lähtönopeus on luokkaa 110 m/s, kuudella pumppauksella aikaisemmin mainittu 120 m/s ja kahdeksalla pumppauksella lähtönopeus on noin 130 m/s. Sopiva painetaso saadaan viidellä pumpun iskulla. Heikko tarkkuus antaa sopivasti tasoitusta, kun hyväkään ampuja ei voi olla varma osumasta. Miksikään tarkkuustyökaluksi M38-revolveria ei pidä kuvitella. Yleensä vastaus löytyy 72 helposti aseen ominaisuuksia tutkien. Teho tuskin lisääntyy kovinkaan paljon vaikka hylsyä hieman ylipaineistaisi, mutta O-renkaiden rikkoutumisvaara varmasti kasvaa ja laukeamattomia patruunoita saattaa alkaa esiintymään. Allekirjoittanut onnistui jotenkin sössimään yhteen hylsyyn aikamoisen naarmun tai kolon, jolloin tiivistyminen pumppuun oli ongelma. Huomaa, että tätä varten hylsystä on irrotettu etuosa, johon asetetaan uusi luoti. MIHIN KÄYTTÖÖN? Aina kirjoittaessani artikkelia ilmaaseista, mietin mihin käyttöön ase sopii ja miksi joku ostaisi juuri kyseisen aseen. Tarkkuus riittänee hupikäyttöön, mutta ei sen kummempaan. Pienenä lisähauskuutena voi mainita, että aseen paineilmapatruunat sopivat .357 Magnum -revolverin rullaan ja jopa toimivat siinä (jotenkin). Kun viikon varastoituna olleet patruunat ammuttiin, ne uudelleen ladattiin heti välittömästi ampumisen jälkeen ja mitään ongelmaa tiivisteiden painumisesta ei ollut havaittavissa. Hylsyt ovat kohtuullisen arvokkaita ja mahdollisesti vikaherkkiä vaikka omalle kohdalle vikoja ei ole suurikaan vielä sattunut. Hylsyjen kykyä varastoida painetta pitemmäksi ajaksi kokeiltiin siten, että hylsyt jätettiin paineistettuun tilaan reiluksi viikoksi. Hylsyjä on mukava näplätä kun sille päälle sattuu ja voi nauttia "revolveriammunnasta" mukavasti sisätiloissa laittamatta nokkaansa ulos tuuliselle ja sateiselle ampumaradalle. Paineen laskemisesta johtuvaa nopeuden muuttumista ei ollut havaittavissa. Tällä kerralla tehtävä ei ollutkaan helppo. Jatkuva viiden hylsyn pumppaami- nen vie fiiliksen alta aikayksikön. Hylsyjä on tosin syytä varata riittävästi, joitakin kymmeniä ehkä. leen nousta ajatus hylsyn paineen nostamisesta. Kuulosuojaimia käyttää varsin mielellään jos ampuu sisätiloissa. Painesäiliön toimintatapa on yksinkertainen: iskurin voima työntää etuosassa olevan venttiilin auki vapauttaen ilman purkautumaan luodin taakse. Vasemmalla oleva patruuna on paineistettu, jonka merkkinä "nalli" on noussut näkyville. Saatavana on myös tarvikekahvoja. Patruunat ladataan uudestaan käsipumpulla, joka on aseeseen verrattuna melkoisen suuri laitos. Kahdenkymmenen laukauksen sarja pysyy juuri ja juuri 60 mm ringin sisällä eli ilmapistoolitaulun mustalle osumisessa on jo haastetta riittämiin
Nimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Syntymäaika Kotipuhelin, myös suuntanumero Sähköposti Allekirjoitus (huoltajan, jos alle 18 v.) WWW.REKYYLI.FI 73. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tilaus alkaa seuraavasta ilmestyvästä numerosta ja jatkuu kestotilauksena 47,95 / 8 numeroa mikäli tilausta ei lopeteta ennen uuden laskutuskauden alkua
Mutta Torrentissa olisi toimiva kahva ja myös terä on käyttökelpoisesti muotoiltu. voimakas työskentely sattuu kämmeneen. Koneisto ei paiskaa sitä auki väkivalloin, vaan pikemminkin kohdistaa siihen juuri oikean määrän voimaa, jotta terä aukeaa määrätietoisesti, mutta eleettömästi. Koneiston luulisi tekevän avaamisesta raskaan, mutta näin asia ei ole. Vaikka terä on muutoin pirun ottava, vuoluominaisuuksien puuttuminen on silti pieni pettymys. LAATUA ARKEEN Bemchmade 890 Torrent on niitä veitsiä, joita on suorastaan pakko naksutella auki, kiinni, auki, kiinni. Nitrous assist koostuu kahdesta lähes kahvan mittaisesta jousitangosta, jotka jännittyvät kun terä suljetaan. Veitsien kohdalla on kyseessä sama asia, ainoastaan tekniikka on vieläkin yksinkertaisempaa. Tietyissä mekaanisissa laitteissa asiat vain on tehty oikein. Ihmiset kyselevät minulta joskus: "Mikä niissä taittoveitsissä viehättää?" Olen tullut tulokseen, että kyseessä on sama asia kuin ampumaaseiden kohdalla. BENCHMADE 890 TORRENT SE JOKIN... TEKSTI: TERO KUITUNEN Tiedätkö miltä tuntuu käsitellä asetta, jossa sovitukset on tehty kunnolla ja joka toimii kuin ajatus. Ja kun terä on napsahtanut auki, täydellisesti sovitettu linerlock lukitsee sen paikoilleen. Veitsi vain tuntuu kädessä oikealta, pitäisikö sanoa, että sen sujuva toiminta tekee tuntoaistin onnelliseksi. NITROUS ASSIST Vaikka Torrent on muotoiltu todella hyvin ja se sopii käteen paremmin kuin 98 prosenttia amerikkalaisista veitsistä, sen hienoin piirre on kuitenkin mekanismi. Joka tapauksessa veitsen erinomaisen toimiva ja tyylikäs muotoilu on Steigerwaltin käsialaa, mutta materiaali- ja tekniikkapuolella ollaan Benchmaden linjoilla. Sovitusta ei vain voi kuvailla ilman ylisanoja. Harvoin tapahtuu merkittäviä uudistuksia, tuotteiden paremmuus koostuu työn laadusta ja epämääräisestä "tuntumasta". Mutta kun on. Lukituksessa ei ole lainkaan välystä, mutta kun linerlockia painaa pois terän tieltä, tuntuu, että se ei ota lainkaan kiinni terään. Lukitus on äärimmäisen tarkka, mutta kevytliikkeinen ja helppokäyttöinen. Terä aukeaa tasaisesti, ilman pykimistä ja kun kulma on riittävä, terä aukeaa riittävällä voimalla. Syy siihen on tuntuma. Steigerwaltin veitset ovat kuitenkin niin käsittämättömän hienoja taideteoksia, että "veitsisepäksi" kutsuminenkin antaisi väärän mielikuvan. 74 JOTAIN HUONOAKIN Mutta kuten niin usein, myös Torrentissa on yksi paha vika. Äärimmäisen tylsään yhdellä kädellä avattavaan linerlock-mekanismiin on lisätty Nitrous assist, eli terän avaamisen "avustaja". Avustavalla koneistolla varustettuja veitsiä on toki ollut aiemminkin, joten Torrentissa ei pitäisi olla mitään innostusta aiheuttavaa. Jouset painavat terän tyveen muotoiltua pintaa, jossa on jyrkkä kulma. Steigerwaltille on hankala keksi sopivaa etuliitettä, koska hän suunnittelun lisäksi valmistaa veitsiä käsityönä. "Mutta että taittoveitsi, eihän semmoisissa linkkareissa voi olla mitään hienoa", on myös tyypillinen kommentti. Kuten lähes kaikissa yhdysvaltalaisissa veitsissä, teroitus ei sovi vuolemiseen. Helmiäisen ja kultauksien tilalla on vain simppeliä terästä G10-kahvalevyillä, kuten massatuotetulle käyttöveitselle sopii. Äärimmilleen yksinkertaistettu laite, jonka ideaa toistetaan kerrasta toiseen. Mutta kun kulma ylitetään, jousien voima suuntautuu niin, että terä napsahtaa auki. Useimmissa jenkkiveitsissä seikka ei surettaisi, koska niiden kahvatkin ovat yleensä niin surkeita, että WWW.REKYYLI.FI. Vastavetona voitaisiin sanoa, että mitä hienoa on pulttilukkokiväärissä. Avustaja antaa terälle nimenomaan potkun, eli alkusysäyksen jälkeen terä menee loppumatkan omalla painollaan. BENCHMADE 890 TORRENT Valmistaja: Benchmade, Yhdysvallat Pituus avattuna: 208 mm Pituus suljettuna: 117 mm Terän pituus: 91 mm Terän paksuus: 2,5 mm Terän materiaali: 154CM ruostumaton teräs Terän kovuus: 58-61HRC Paino: 99 g Hinta: 159 euroa Maahantuoja: Teräasekeskus, (09) 4172 900 890 TORRENT Hieno esimerkki säväyttävästä veitsestä on Benchmaden ja "veitsisuunnittelija" Ken Steigerwaltin yhteistyön tuloksena syntynyt 890 Torrent. Kun terää on avattu noin 30 astetta, assistentti potkaisee se auki kokonaan. Kun terää käännetään auki, jouset vastustavat liikettä aluksi
WWW.REKYYLI.FI 75
555 patruunan bulkkipakkauksen sisältö on hieman vähemmän ärhäkkää, sen 36 grainin reikäpääluodille lupaillaan nopeutta 390 m/s. Myös piipun rihlannousu on suunniteltu ideaaliksi XREP-patruunalle. www.taser.com WINCHESTERILTÄ KAKSI UUTTA PIEKKARIN PATRUUNAA Patruunavalmistaja Winchester on laajentanut .22LR-patruunoidensa valikoimaa. Uutuudet ovat Hyper Speed HP ja erikoisen patruunamäärän sisältävä 555 kappaleen bulkkipakkaus. Vaikka XREP sopii mihin tahansa 12 kaliiperiseen haulikkoon, on sitä varten on kehitetty myös Taser X12 haulikko yhdessä Mossbergin kanssa. Kyseessä on haulikolla ammuttava elektroniikkapaketti, joka tarttuu kohteeseen kärjen piikeillä. Kyseessä on varmint-tyyppinen patruuna, eli pienten tuhoeläinten kauhu, mutta todennäköisesti se sopii myös syötävän riistan kaatamiseen. Patruunat on pakattu 100 kappaleen rasioihin. Winchesterin mukaan patruunan teho on räätälöity siten, että itselataavien aseiden toiminta olisi varmaa. www.winchester.com 76 WWW.REKYYLI.FI. Patruunoita on saatavana kahta versiota, eli rihlapiippuun sekä sileään putkeen. TASER EXTENDED RANGE ELECTRONIC PROJECTILE Asealan messuilla kohahduttanut Taserin uutuus XREP (eXtended Range Electronic Projectile) on nyt valmis ja saatavilla viranomaisten käyttöön. Luotiosa painaa 18 grammaa ja kokonainen patruuna 25 grammaa. Tietenkään valmistaja ei ilmoita millä piipun pituudella tuo on saavutettavissa. Lamautusaika on 20 sekuntia. Lähtönopeutta sille luvataan mukavasti vajaat 440 m/s. Tämän jälkeen kohdehenkilö lamautetaan sähköllä, joka kytkeytyy osumasta aiheutuvasta tärähdyksestä. Eli sekin on vauhdikkaamman pään tuote, jonka käyttötarkoitus on sama. Winchester Hyper Speed HP:n reikäpäinen luoti painaa 40 grainia ja on silattu kuparilla. Sille on saatu nyt noin 30 metrin käyttöetäisyys, joka tuplaa Taserin perinteisen maksimimatkan. Mossberg M500:aan perustuvan haulikon erikoisuuksina ovat keltainen huomioväri sekä tärkeä turvallisuusseikka: aseeseen eivät sovi tavalliset haulikon patruunat. Rihlaamattoman versiossa on siivekkeet vakauttamassa lentoa
Mallien DEFENDER ja TALO NIGHT DEFENDER tietyn tuotantosarjan aseisiin toimitetaan uudet osat, jotka omistaja voi itse vaihtaa. Tarkennuksena todettakoon, että EF-Security Oy, (020) 785 6550 jatkaa vanhaan tapaansa STI:n maahantuojana. BROWNINGILTA TAKTINEN ASEKAAPPI Browning AR34F on historian ensimmäinen taktinen asekaappi. Tämä siksi, että aseen luvanhaltija ja omistaja oli välittömässä läheisyydessä. Metsästäjä ojensi lataamattoman metsästyskiväärin julkkikselle ihmeteltäväksi. 1911 WWI REPLICA (sarjanumerot 4597WMK - 5414WMK), 1918 WWI REPLICA (sarjanumerot 1001WWI 3431WWI) sekä COMBAT ELITE (sarjanumerot CG10000E - CG11293E) tulee toimitta tehtaalle varmistimen korjausta varten. Tarkempia tietoja varten kannattaa tutustua sivustoon: www.coltsmfg.com/recall.aspx TAKAISINKUTSU TARKENNUS: STI:N MAAHANTUONTI Edellisessä numerossa uutisoimme, että STI:n maahantuonti on siirtynyt M. Tehdessään ohjelmaa paikallisen metsästäjän vieraana, tapahtui jotain mitä ei ollut käsikirjoitettu. Teräsmöhkäleen rahtaamien valtameren yli kun ei ole aivan ilmaista. www.browning.com WWW.REKYYLI.FI 77. Ratsian syy oli sama. Aseen kuljettamien kuvauspaikalle on voinut rikkoa lakia. Heidän mukaansa ongelma ei ole se, että ase käväisi julkkiksen käsissä. Jopa sen mustaa ja pintakuviollista ulkonäköä mainostetaan kyseisellä sanalla. Lisäksi poliisin mukaan metsästäjältä puuttui kyky nähdä potentiaalinen vaara, mikä aseen ojentamisesta julkkikselle syntyi. COLTILTA Colt on ilmoittanut takaisinkutsusta, joka koskee sen tiettyjä pistoolimalleja. Kun ohjelma esitettiin, katsojat ilmoittivat tapahtumasta poliisille. Tämän sai todeta japanilainen julkkis, jolla on oma TV-ohjelma. Tuotantoyhtiön tilat ratsattiin ja sekä metsästäjää, tuottajaa että ohjaajaa vastaan nostettiin syytteet. Näitä asekaappeja tuskin Suomessa nähdään, vaikka niille voisikin löytyä ottajia. Asiasta on noussut kohu, koska TV-yhtiöt pitävät poliisin toimia ylireagointina. JAPANISSAKIN OSATAAN Japanissa on tiukat aselait ja niitä myös valvotaan tiukasti. Kaappiin sopivat mm. seuraavien asesukujen edustajat: AR, M-16, M4, AK, FAL, FNAR, SCAR.. Nokio Oy:ltä Lohjan Ase ja Osa Ky:lle. Käsiteltyään asetta 6 sekuntia julkkis palautti aseen omistajalleen. Palosuojausta on sen verran, että sisältö sietää 650 asteen lämpötilaa tunnin ajan. Poliisi ryhtyi tutkimuksiin. Aseissa on havaittu kahtalaista potentiaalista vikaa, jotka halutaan korjata. Perusteena syytteille on, että kyseessä on vakava aseiden säilyttämiseen ja hallintaan liittyvä rike. TV-julkkista ei kuitenkaan syytetä, koska poliisin mukaan hänellä ei varsinaisesti ollut asetta "hallussaan". Myös optiikalle on varattu tilaa. Kaappi on sekä murto- että palosuojattu. Murtosuojauksesta mainittakoon, että ovi on tuumaan paksuinen, samoin kuin lukitussalvat. Poliisi pitää kuitenkin kiinni näkemyksestään. Tutkinnan alla on se, oliko aseen tuominen televisiolähetykseen "säilytys ja käsittely"-pykälien mukaista. Se on tarkoitettu lyhyille "taktisille" aseille ja muokattu ominaisuuksiltaan "taktiseksi". Kaapin merkittävin etu on sen muoto, jolloin pistoolikahvalliset ja muutoinkin hankalan malliset kiväärit sopivat sinne
Johtoajatuksena on nimenomaan ollut se, että pystyn esittämään itse mittaamiani suoritusarvoja. Ps. Näin ollen uskon vakaasti, että nämä artikkelit löytävät paikkansa lukijakunnassa. Toinen asia pisti silmään näin opistoasteen fysiikkaa lukeneena oli "Rautalanka"palstalla, kun Kuitunen kertoo rihlauksen luodille antamasta kiertoliikkeestä. Tänä aikana itse kokeilemani kaliiperit ovat tulleet tehokkaasti käytyä läpi. Voihan se tottakin olla, kun sitä tarpeeksi tutkii, mutta, eikö olisi ollut sel- vempää vain todeta, että pyörimisestä syntyvä hyrrävoima pitää luodin vakaana. Maahantuoja pitää varastossaan vain varsinaisia urheilumalleja, joi- Kommentoi tai kysy! 78 Palsta on tarkoitettu Rekyylin lukijoilta saatujen palautteiden ja kysymysten käsittelyyn. Toisin sanoen, tosielämän tietoja kyseisestä patruunasta. Eikä artikkelin mukaan tämä ase kuuluisi edes testin ulkopuolelle rajattuihin, sitä paitsi onhan mukana vastaava kiinalainen kopio NP 226, sekä Glock jne... -Tero Kuitunen 3,51 m URKK .300 A HOLLA MAGN ND & UM HOLLA m 12,07 mm 72,39 mm PAT R U UNAN N MIHIN JÄI PATRUUNANURKKA? Mihin oli uudesta numerosta unohtunut (toivottavasti unohtunut), patruunanurkka. Niinpä tässäkin numerossa on jälleen yksi (Benelli MP 95 K) ja tulevaisuudessa vastaavia aseita on tulossa lisää. Olen ollut tilaajanne lehden synnystä asti ja mielestäni patruunanurkka kuuluu lehteen. Jatkakaa samaan malliin! - TKi Latauskoulun yhtenä päätarkoituksena on ollut alentaa jälleenlataamisen aloituskynnystä, aiheeseen kun liittyy paljon myyttejä ja monet suorastaan pelkäävät siinä piileviä vaaranpaikkoja. Mielenrauhani palautuu vasta, jos saan kunnollisen selityksen miksi ase ei ollut mukana. Voisiko näitä UITlajien aseiden esittelyitä laajentaa myös muihin merkkeihin ja lisäksi myös ruutiaseisiin. Tuskin oli maahantuojasta kiinni- tai muutenkaan saatavuudesta. asemerkkiä ei ollut otettu ysimillisten vertailuun artikkelissa "Perusysit puntarissa". Mutta se, että "keskipakoisvoima vakauttaa luodin", kävi yli minun ymmärrykseni. Katkokset patruunanurkassa ovat kuitenkin, valitettavasti, enemmän kuin todennäköisiä. Lisäksi ne ovat omassa erikoistuneisuudessaan mielenkiintoisia laitteita, joten esittelyiden tekeminenkin on mielenkiintoista. Tätä ennen ei vastaavista aseista ole juurikaan ollut artikkeleita ainakaan kotimaisissa lehdissä ja kuitenkin UIT-lajien harrastajia on paljon. -A.S. timb 91,44 mm mand er or on t he fla a sho ts, at t." times psella on mo nta muk that Patruunanurkkaa kaivataan. Rekyylissä on tilaa kaikille ampumaharrastusten muodoille ja siten myös niissä käytetyille välineille. Kun tällaisia tilaisuuksia ilmenee, patruunanurkkaa jatketaan edelleen. Koska kokeneen lataajan opastus on todettu parhaaksi tavaksi oppia perusteet, päätimme tehdä latauskoulun eli siirtää kertynyttä kokemusta lukijoille kirjallisessa muodossa. Ei varmaankaan kaikkia patruunoita ole vielä esitelty. Ystävällisin terveisin, -Hannu Uronen MISSÄ SIG? Näin Sig Sauer- fanina ja parin sellaisen omistajanakin olin lähes loukkaantunut, kun ko. KYSY & KERRO ASEIDEN ESITTELYARTIKKELIT JA LATAUSKOULU Lehdessä on ollut Tesron ilma-aseista mielenkiintoisia esittelyitä. En vielä lataa itse patruunoita mutta uutena SRA-ampujana atruunoiden lataus tulee melko varmasti eteen lähiaikoina ja on ollut mukava lukea lataamisen perusteista vaihe vaiheelta. Sig Sauer ei ollut vertailussa siitä yksinkertaisesta syystä, että sitä ei saatu mukaan. Niin sanottujen UIT-lajien aseista kertovia artikkeleita on toivottu säännöllisesti ja siksi olemme halunneet vastata huutoon. Minulle tulee aika ajoin kokeiltavaksi erilaisiin kaliipereihin pesitettyjä aseita. Jos sinulla on kysymys Rekyylin toimitukselle tai haluat antaa palautetta toiminnastamme, lehdestämme tai vaikkapa nettisivuistamme, lähetä palautteesi joko kirjeitse tai sähköpostilla. Toinen erittäin mielenkiintoinen artikkelisarja on ollut latauskoulu. Tavoite varmaan oli selvittää kansanomaisesti, että "luodin pyörimisliike pituusakselinsa ympäri" vakauttaa luodin. Toiveissamme on, että voimme tulevaisuudessa täydentää toimituskuntaamme erityisesti kilpa-aseisiin erikoistuneella kirjoittajalla, jolloin voisimme palvella lukijoitamme vieläkin paremmin. Muistathan liittää mukaan myös oikean nimesi ja yhteystietosi, vaikka haluaisitkin palautteen julkaistavaksi nimimerkillä. Kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä toimitukseen: tero@rekyyli.fi Olen laatinut patruunanurkka-artikkeleita jokusen vuoden ja saamastani palautteesta päätellen se on ollut hyvä idea. Näinhän toimii esim, gyroskooppihyrrä. Olen tilannut Rekyyliä alusta asti ja, pakko sanoa kuitenkin, että aika vähillä kommentoimisilla olen päässyt! Suomen paras asealan lehti joka tapauksessa! -Esko Anttola, Hämeenlinna Kiitokset kehuista. On todella hienoa huomata, että Rekyyli on ottanut mukaan myös nämä vähemmän esillä olleet kilpa-aseet. Vähän kun saivartelen, niin keskipakovoimahan pyrkii saattamaan kappaleen pois radaltaan, eli olisi tässä tapauksessa juuri päinvastainen ilmiö hyrrävoimalle! Toivottavasti tätä ei nyt ala kommentoimaan kukaan fyysikko, ainakaan tällä palstalla.... Nimettömiä kirjeitä ei julkaista. Rekyyli / Palaute PL 20, 00251 HELSINKI palaute@rekyyli.fi WWW.REKYYLI.FI
Pie llä am- sella silu että väli ainakin juuri kijoille. Missään tapauksessa meidän ei tule kiistellä keskenämme, vaan vaikuttaa päättäjiin puolueesta tai aatteesta riippumatta. Syytä tähän en tiedä. aseissa tuhotut osat ovat "vaihdettavissa ilman asesepän taitoja". Rautalangassa huomaamasi seikka on seurausta pyrkimyksestäni asian yksinkertaistamiseen. Minäkin kannatan vapautta olla ja elää, ja samoin tekivät isoisävainaani ja appiukkoni osallistumalla tuon vapauden puolustamiseen vuosina 1939-1944 (Lapin sotaan eivät enää joutuneet). valtavasti, josta tyydyttävämpää ttää Rekyylin lunenä haittapuoleettipistoolil kin tarvitsee seli tää kiitokset. Ajatushan on, että aloittelijatkin ymmärtävät mistä puhutaan. Harrastajakuntaan kuuluu väkeä joka lähtöön, eikä meillä keskuudessamme ole ollut poliittisia kiistoja, onhan harrastuksen tehtävä olla rentouttavaa elämänsisältöä. Viimeaikaiset puolueiden kannanotot ampumaja aseasioihin liittyen ovat muokanneet näkemystäni sellaiseksi kuin sen edellisessä numerossa esitin. Voi le ja vaihteleviin Jarkko Koskisen malaisilla radoil kyyli on edeltäjäni en adop- la suo jonka olen vähitell ampua jatkuvasti "lapsi", i. Virkamiehet tuntuvat vievän ministereitä haluamaansa suuntaan, jolloin virkamiesten ajatus- ja aatemaailma on määräävä. Poikkeuksena kiitetty ulkoinen p mmunta, jossa tyisesti Rekyylin sa-a luu kisen vision tulosta. olisi mahdollista odot kiinnostava mu Rekyyli on tähän ettiammunnan uvasti pienes Tällä hetkellä silu i yllättäen jatk toimittajaksi. Krhm, kyllä se nyt on syytä selittää kumminkin. Kuipulta annoin peri rastuk empaa enemmän sivun kuin täkää har mmäisen kahden in enemmän tin ensi kin, olis ja nöyriste asi toinen, ten ain vaihees- telu artikkelin. Lopuksi todettakoon, että harrastuksemme politisoituminen on valitettava asia. Nyt valotam ttu h takana is n ratin valmiiksi tu en mies Rekyylitantoon liittyvis- tapahtuisi vaihtelevista an sitä, millain tuo vaihteleville hiuk den sisällön Re- asennoista daan sanoa, että maalei Kuka olet. Politisoituminen on kuitenkin todellisuutta ja se on pakottanut monet sotajalalle harrastuksensa puolesta. En antaisi paljoakaan painoa hallituksen koostumukselle lakeja valmisteltaessa. Tuoreimmat uutiset juuri kertovat, että deaktivoidut aseetkin (omituisella asesepän lausunnolla ryyditettynä) ovat suuri uhka kansalliselle turvallisuudelle, koska ko. Tästä syystä poliittisen kentän oikea siipi vaikuttaa paremmalta harrastuksemme tulevaisuuden kannalta, eli sieltä tuntuisi löytyvän hiukan enemmän "vapautta olla ja elää". Jostain syystä mainitsemistani puolueista löytyy eniten tunteeseen perustuvaa kieltomentaliteettia, eikä heidän kanssaan tavallisesti pääse edes keskusteluyhteyteen. Kommentoimassasi kohdassa olisi kuitenkin pitänyt olla tarkempi. Niinpä valitut ilmaukset ovat mahdollisimman kansanomaista kieltä. Ole asunnossa ja om uomesta, asuin kotoisin Keski-S pää kau pun gisopi ske lua ika na n Keski-Uudellasa, mutta nykyisi eroRekyyuituunen T inut Klin toimit s- Ikä: 33 vuotta Seura: SSG mm. Nykyinen oikeistohallitus näyttäisi ainakin pyrkivän siihen. on tosin ollut se, t nusta yvät hyvin na ovat meinannee Harrastukset liitt matilliset asiat Tuotakoon lisäks in, eli ampumisrastuksen aihepitkälti ammatti mahtavaa, jos k jäädä yhteisen har ien valua, kaja monivai- si ällisten ta, lataamista, luot sallittaisiin Suome n. Pää- haa jo lähitulevaini koeampujan muokk inkin muuttua hitellen n alkoi sii- hyv toimittaja Koskine sa. Kaikki heistä olivat enemmän tai vähemmän vasemmistolaisia. Sitä seur yväinen, jos joss ättömän j kym akseni ehdin tyyt eeni "kiväärikolmas ja muista huomaisin päätyn suurelle yleisö än artikkelia sa tekemään seitsem mieheksi". uttamien pitk in. perusmalli pitää erikseen tilata tehtaalta, eikä se onnistunut tällä aikataululla. En kannata varauksettomasti nykyisiä oikeistopuolueitakaan, koska samanlaisia ajatuksia on esitetty sieltäkin. -Tero Kuitunen vanvaraisia (piiput ja lukot, mm.) ja taitava metallimies pystyy ilman lupaakin sellaiset tekemään. t sinua. en (toim. sä minulla on ollu että kaluston pitä a olla ja elää ja aan varsinaiseste Kannatan vapautt päästä opiskelem meisen päälle viri korkeakouluskantani kallistuu itua. mukaiseksi. Kiitokset hienosta huomiosta, joka selventää asiaa. Taitava metallimies pystyy ilman lupia tekemään vaikka kenttätykin omista piirustuksistaan. Loon jäänyt aialuksi kieltäydyin , ja kivääripuoli Olkaa aktiivisia ksi ja kirjoi- hin taka-alalle. nollisesti kuu olemus on Kos tehtäväs- luon rastan hiukan Toimituspäällikön Vie t onni ja kunnia ä maalla. Olen iksi ja suuri tai C:n radalla ja ittautuvat hausko essa o keleita varten HS ee- det lajit oso taa tulevaisuud n painopiste saat väliä huomasin saan vähän staviksi, jote lossa, mutta väi roolin. .44 Mag, Suosikkikaliiperit: 12/70 ja .22 LR äärä vuodessa: Laukausm 10 00015 000 t: .222 Rem, Ladattavat kaliiperi , .357 Mag, .243 Win, .308 Win 9x19 mm sekä .44 Mag, 16. -Tommi Salonen H E N K I LÖ K U VA Rekyylin uusi päätoimittaja TOI V TEK STI : ESA VAPAUS OLLA JA ELÄÄ Uusi päätoimittaja Tero Kuitunen lausuu n:o 4:ssä näin: "Kannatan vapautta olla ja elää ja siksi poliittinen kantani kallistuu jatkuvasti yhä kauemmaksi punaviherpuolueista. Syytä tähän tuskin tarvitsee selittää Rekyylin lukijolle?". odot sekä itsellen Miten päädyit pää tule jämä eri mu mäise- eikä se tekijät suorittiit ovat päällim Aikanaan lehden paikoilleen. Esimerk asetietämyksen siksi poliittinen as puna- sa jiltamme optimo perusr sti yhä kauemm oppinut toimitta jatkuva sa. sa ja madaltaa jä harrastukennen kuin mifreelancerina siin Eräs yhdistävä teki sta toieli ke- ja rajoituk ulla nykyään on, e tarjottiin vakitui null sessani min a- ta oikeuksist maa. Nuo osat ovat kylläkin lu- Maailma on muuttunut sotien ajoista, samoin suomalaisten suhtautuminen ampuma-aseisiin ja poliittisiin aatteisiin. Mit k- haulikkolaj ki uuoja arti usein koeammunt todennut, että kaik vat nopeita nä. Nythän meillä on oikeistohallitus ja hyökkäys yksityistä aseenomistusta kohtaan on ennennäkemätön. Niiden määrä on kuitenkin ollut vähäisempi ja tavallisesti harrastuksellemme löytyy ymmärrystä juuri oikeistopuolueiden edustajilta. aan, että suudes siirtynyt yhä nä samalla kinuam Asetyypeistä olen revolvereijuttujakin, mutta ista kirjoittaisin enemmän pistoole Ter veisesi lukij tiukasti. ta ei huolittu vertailuun. edellee virittelyä ja niin kustelujen jalkoih luston heisten kes syksyn ja talven Käyttäisin koko Muuttuuko Rek mmiin, jos se aha rra stu kse n pelkästään jahtiho Mi tkä am pum päätoimittajan va . -Tero Kuitunen Rekyyli / Palaute PL 20, 00251 HELSINKI palaute@rekyyli.fi WWW.REKYYLI.FI 79. Pitäisikö metallimiehen työt (tai metallimiehet) lakkauttaa. On syytä on sen olevan toinut hoidettavak ta, josta en näe nykyäänkin erion korostaa, että yhä iloa. Esimerkiksi aselakia on ollut valmistelemassa sisäasiainministeriö, jota johtaa poliittisin pe- on toim jan Tero Kuitunen esta 2005 ja nyt päätoimitta jo od uitunen onkin päällikkönä vu ssä aloittanut K vä me vaativassa tehtä ahmo lukijoille. Myöskään yksityisen omistamaa asetta ei löydetty, joten Sig Sauer jäi pois vertailusta vaikka olisimme sellaisen mieluusti lisänneet valikoimaan. Ns. huom., Olen keski-ikäin eellinen suomalai33-vuotias) perh a, asun omistusnen mies. tännön ampum mituspäällikön hom ksi kuka hittyminen käy erkiksi lopu nä työnkuJos minusta esim Toimituspäällikkö i t hdä id Henkilökuva 4/09 rustein valittu "ei-oikeistolainen" kansliapäällikkö. haulikkoon 12 ja tä asioista. Olen - kaataminen Syytä tähän tushaluan tässä esit kun viherpuolueista. Syön liha n istan auton
Tällainen pikkunikkarointi on sen verran mukavaa puuhaa, että olen ottanut tavaksi hamstrata näitä "kesäprojekteja". Verrokkeihin nähden uutuudella saavutettiin helpotusta aseenrakentamisessa, parannus suomalaisessa luotipolitiikassa ja selkeä suorituskyvyn parannus entisiin saman reiän omaaviin kaliipereihin. Kyseisen patruunan vahvuudeksi on paljastunut myös sen takeltelematon syöttyminen. Tässä vaiheessa tilanne näyttää hyvältä, koska toimitsijoita on ilmoittautunut riittävästi. Lähtökohtahylsyä muokattiin lievästi ja suu avarrettiin sopivaksi "maailman parhaalle hirvikuulalle". Korjailen mm. Yhtenä uutena osa-alueena onkin tullut itse valetut luodit ja niihin liittyvä oheistoiminta. Perjantaina menemme rakentamaan stageja. Tämän kesän "tee se itse" -alttarille on uhrattu vanha ilmakivääri, jonka raudat ajattelin sinistää ruostuttamalla. Tämänhetkinen tilanne kaliiperin suhteen on se, että ase sille valmistuu välittömästi kun kalvain saadaan valmistajalta. Lisäksi ampumaharrastukseni on jostain käsittämättömästä syystä tuntunut muuttuvan poliittiseksi mielipidemuokkaukseksi. Kilpailun yhtenä tarkoituksena on myös antaa oma lisänsä kilpailun sääntöjen määrittelemien aseiden hyväksyttäville käyttötarkoituksille. Kesällä kun pääsee ulos, sisätilat säästyvät hiomapölyltä ja hajuilta. Tänäkin kesänä on projektina pari ränsistynyttä metsästyskivääriä, joihin olisi tarkoitus saada hieman uutta ilmettä. Suurin syy tähän on ollut asunnon remontti, joka on vienyt lähes kaiken ylimääräisen ajan. Niillä vältyn kasvimaan kitkemiseltä, mattopyykiltä ja muilta ikäviltä kesätöiltä. Valoisat kesäillat vietän mieluusti pyssypuuhien lomassa. haljenneet puut, uusin perälaatat ja hihnalenkit, teen petauksia ja niin edelleen. Koska itsekin omistan .500 S&W -revolverin ja lataan myös patruunani itse, on taloudellisen taantuman edessä ollut myös tarpeellista etsiä edullisia vaihtoehtoja harrastuksen ylläpitämiseksi. Koska oman seuramme aktiiviporukka on pieni, tarvitsemme runsaasti toimitsijoita muista lähialueen seuroista. Erityisenä mielipuuhana on öljyhionta, jolla saa näyttävää jälkeä kulahtaneisiin puihin. Nähtäväksi jää millaista vahinkoa kympin suutari saa tänä kesänä aikaan. Arto Määttä Toimittaja Hektisen koiranpennutuskevään jälkeen sain villikissaprojektini nytkähtämään paperilta käytäntöön. Tällä palstalla Rekyylin toimituksen jäsenet kertovat kaikesta harrastukseensa liittyvästä. Toivottavasti paikalle saapuu sen verran WWW.REKYYLI.FI väkeä, että selviämme rakentamisesta yhdessä päivässä. Yhdysvaltoja lähempäähän kalvainta ei luonnollisestikaan saatu hommattua... Marko Tammelin Toimittaja Alkuvuoden käynnit ampumaradalla ovat jääneet valitettavan vähiin. Juuri ampumaharrastuksen monipuolisuus tarjoaakin uusia haasteita ja virikkeitä, kunhan voisimme välillä unohtaa turhauttavan politikoinnin. Hannu Uronen Toimittaja Tällä hetkellä mietin Pusula Pistol Match 2009 pistoolipracticalkilpailun järjestämistä. Tämän lehden ilmestyessä tiedetäänkin jo miten kilpailu sujui. 81. Sana on vapaa. TOIMITUS TOIMII Markus Forsström Toimittaja Parasta kesässä on lämmin keli ja pitkä päivänvalo. Tällä hetkellä ampumaharrastukseni on kuitenkin painottunut täällä Orimattilassa järjestettävään RFCC-kilpailuun, jota valmistellaankin kovaa vauhtia
Hyökkäys voi kuitenkin tapahtua yllättäen arkisessa tilanteessa. Melkein jokainen tällainen puolustuskäyttö tapahtuu siten, että rikoksen aiottu uhri ottaa aseen esiin eikä ammu laukaustakaan. Osoituksena puolustusaseen käytön luonteesta on myös poliisin kantama ase. Puolustusaseen käytössä oleellista on siis osoittaa puolustusvalmiutta, ei ammuskella ympäriinsä. Kunpa edes yhdellä heistä olisi ollut ampuma-ase ja taito sekä tahto käyttää sitä vaarallisen hyökkääjän pysäyttämiseen. Mutta ilman puolustusasettaan rikoksen uhri olisi saattanut vammautua tai kuolla rikollisen pahoinpitelemänä. Julistus on tältä osin pahasti vaillinainen, sillä siinä ei samalla vaadita turvaamaan ihmiselle välineitä ja oikeuksia itsensä, läheistensä ja omaisuutensa suojaamiseen. "Olisipa minulla ollut ase kameran sijasta", sanoi kuvaaja lehtihaastattelussa. Paikalla ollut lehtikuvaaja kertoi, että aseistetut poliisit piileskelivät eivätkä vastanneet tuleen. Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.). Väkivallan uhria ei paljon lohduta se, että päällekarkaaja, pahoinpitelijä tai raiskaaja tuomitaan jälkikäteen vankeuteen tai sakkoihin. Jokin aika sitten Mumbaissa terroristit ampuivat laittomilla ja kielletyillä aseilla rautatieasemalla ja vilkkailla kaduilla, tuloksena 500 kuollutta tai haavoittunutta. Moni perustelee puolustautumisen tarpeettomuutta sillä, että hankalia tilanteita voi välttää ja sellaiseen jouduttuaan voi paeta. Tämä tappavan voimankäytön mahdollisuus antaa poliisille uskottavuutta järjestyksen turvaajana. Puolustusaseen kantamisen ja käytön estäminen on räikeä ihmisoikeuksien loukkaus. SA SU MAT TIL A TÖRKEÄ 82 ilmestyy 16.9. NUMERO 6/2009 WWW.REKYYLI.FI. Englannissa ja Suomessa esimerkiksi taskuase kuului herrasmiehen asusteeseen. Vielä noin sata vuotta sitten oli aivan tavallista, että ihminen suojeli itseään ja perhettään. Miksi ei jokaisella kansalaisella ole samaa oikeutta puolustaa omaa ja läheistensä terveyttä ja henkeä tehokkailla välineillä. Siitä huolimatta poliisit ampuvat vahingoittamistarkoituksessa todella harvoin ja jokainen ampumistapaus tutkitaan tarkasti. Samalla tavalla toimii maanpuolustuskin: armeija on varustettu ja se harjoittelee päivittäin, mutta sotaan joudutaan hyvin harvoin. Jokelassa, Kauhajoella ja Virginia Techissä oppilaat kyyristyivät odottamaan teloitusta. USA:n Appalachian yliopistossa aseistetut oppilaat pysäyttivät joukkomurhaajan uhkaamalla häntä omilla aseillaan. Hyökkääjä tajuaa aseen nähtyään, että tämä rikos tulisi hänelle liian kalliiksi ja poistuu paikalta. ETUVETO JA JATKUVA IHMISOIKEUKSIEN LOUKKAUS YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus edellyttää, että ihmisen fyysinen koskemattomuus ja omaisuus on turvattu (3 artikla. USA:ssa ampuma-asetta käytetään eri tutkimusten mukaan pari miljoonaa kertaa vuodessa itsepuolustukseen. Vahvin voittaa, heikot alistuvat. Mukana kuljetettava ampuma-ase eli pistooli tai revolveri antaisi suojan myös näille henkilöille. Poliisille on kuitenkin välttämätöntä olla aseistautunut, sillä rikolliset tietävät poliisin tarvittaessa voivan eskaloida voimankäytön. Monellakaan ihmisellä ei ole voimaa, nopeutta eikä taitoa puolustaa itseään paljain käsin. Coloradon osavaltiossa paikalla ollut nainen ampui aseistautuneen joukkomurhaajan. Miten olemme muutamassa vuosikymmenessä tulleet tähän tilanteeseen, jossa ihmisiltä on riisuttu yksi tärkeimmistä perusoikeuksista, oikeus puolustaa itseään ja perhettään. Muutaman tuhannen euron korvaukset eivät nekään korjaa henkistä traumaa ja mahdollista elinikäistä vammaa, puhumattakaan kuolemasta. Jos ihmisillä ei ole oikeutta kantaa ja käyttää tehokasta puolustusvälinettä, elämme käytännössä viidakon lakien mukaan. Englannin Dunblanessa ja USA:n Virginia Techissa poliisi odotti ulkopuolella, kunnes tappaja oli tehnyt työnsä ja ampunut itsensä. Kaikilla ei ole mahdollisuutta paeta hyökkääjää, esimerkiksi korkean iän vuoksi kunto ei riitä juoksemiseen tai jalkavamma estää nopean liikkumisen. Poliisi joutuu työnsä puolesta tarkoituksella menemään tilanteisiin, joissa väkivallan riski on todellinen. Kukaan ei mennyt auttamaan joukkomurhaajan uhreja. Aseen puolustuskäyttö päättyy kummankin osapuolen kannalta onnellisesti, sillä kumpikaan ei loukkaannu eikä menetä henkeään