Lakiehdotus oli surkea räpellys ja etujärjestöt kertoivat sen jo valmisteluvaiheessa. Fire-kustannus Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Kehitys lakirintamalla oli erittäin verkkaista ja välillä tuntui siltä, että asiat eivät etene mihinkään suuntaan. Seitsemäs vuosikerta. Kun etujärjestöjä ei kuitenkaan kuunneltu, alkoi laajapohjainen tiedotustyö, joka vähitellen upposi. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Mainosten ja ilmoitusten julkaisuun sovelletaan kulloinkin voimassa olevan mediakortin ehtoja. Kaikki hyväksytyt mainokset ja ilmoitukset pyritään julkaisemaan sovitussa numerossa. Sitähän se olikin, joten muutos oli odotettu. Kirjoitushetkellä viimeisimpänä suurena muutoksena on ollut pääministerin vaihtuminen. Aselakiehdotus, jonka piti tulla laiksi jo vuosi sitten tähän aikaan, on yhä jumissa eduskunnan hallintovaliokunnassa. Fire-kustannus Oy vastaa Rekyylin toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Jos merkit pitävät paikkansa, niin ainakaan lain kakkosvaihe ei ehdi valmiiksi ennen eduskuntavaaleja, joten uusi hallitus valmistelee sen sitten uudestaan alusta asti. Fire-kustannus Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Rekyyliin lähetettyä tilaamatonta aineistoa. Latausarvojen käyttö vain omalla vastuulla.
grammaa 11,66 12,95 15,55 19,43 25,91 32,39
1 unssi (oz) = 28.34952 g 100 g = 3,5273962 unssia 1 tuuma (") = 25,4 mm tuumaa 10 15 20 mm 254 381 508 tuumaa 25 30 40 mm 635 762 1016. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Kuten useimmat muistavat, sisäministeri Holmlund on useaan kertaan vedonnut "pääministerin iltakoulussa tekemään linjaukseen" esimerkiksi siinä, miksi etujärjestöjen kantaa ei lain valmistelussa voitu huomioida. Lakiesitys etenee aikaisintaan tulevana syksynä. Haluaakohan uusi pääministeri hirttäytyä samaan köyteen kuin edeltäjänsä. Kesäkuun alussa poliisi sai lopulta uudet lupaohjeet, joissa vanha yhtenäistämisohje todettiin rivien välissä lainvastaiseksi. - Tero Kuitunen
REKY YLI
pl 20, 00251 helsinki puh: 09-827 5556 email: toimitus@rekyyli.fi www.rekyyli.fi ISSN 1459-4633 PÄÄTOIMITTAJA Tero Kuitunen TEKIJÄT Esa Höysniemi Marko Tammelin Hannu Uronen Markku Smalén Jussi Grönstrand Ari Siukola Arto Määttä Otso Vainio Juha Hirsimäki Janne Laukkanen Sasu Mattila Jarkko Koskinen GRAAFIKKO Antti Teittinen VALOKUVAAJAT Antti Teittinen Esa Toivonen Tero Kuitunen ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET asiakaspalvelu@rekyyli.fi puh: 09 827 5556 (klo 8:00-16:00) MEDIAMYYNTI Jani Leskinen 0400 613 744 jani.leskinen@firekustannus.fi TILAUSHINNAT 12 kk 63,20 euroa kestotilaus 49,95 euroa / 12 kk KUSTANTAJA Fire-kustannus Oy PL 20, 00251 HELSINKI
Rekyylin kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat Fire-kustannus Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. Ilman tätäkin kyseessä on joka tapauksessa merkittävä linjan muutos. Koko aseharrastus eri muotoineen oli kriisissä viranomaiskoneiston sekä valtamedian yrittäessä tehdä meistä rikollisia. PA AKIRJOITUS
Loivassa nousussa
Useimmat edellistä vuotta tarkastelevat pääkirjoitukset tehdään vuoden vaihteessa, mutta itselleni kesäloma katkaisee vuoden. Tämä voi tuntua pikkuseikalta, mutta näkisin että tässä on eräs merkittävimmistä asioista, joita olemme saaneet aikaan. Nyt linjauksen tehnyttä pääministeriä ei enää ole, joten tilanne on täysin avoin. Sanoisinkin, että seuraavasta vuodesta se vasta mielenkiintoinen onkin tulossa. Ideaalitilanteessa ministeriö olisi suoraan todennut, että lakia on tullut rikottua ja aiheutuneet vaikeudet kansalaisille korjataan. lakko) tai asiakkaasta tai ulkopuolisesta tiedontuottajasta johtuvasta syystä kuitenkaan voida julkaista sovitussa numerossa, Fire-kustannus Oy ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Kulunut työvuosi oli erikoinen. Viime syksy olikin ennen näkemättömän synkkää aikaa, mutta vähitellen tunnelma muuttui. Tämän numeron saapuessa tilaajille Rekyylin toimitus on juuri palaamassa ansaitulta lomalta ja uuden työvuoden alkaessa on sopiva tilaisuus katsoa taaksepäin. Kaikki oikeudet pidätetään. Palveluiden ja tuotteiden mainostaminen on maksullista ja siitä on sovittava erikseen. Jos hyvin käy, lain ykkösvaiheelle käy samoin. Rekyyli ilmestyy 8 kertaa vuodessa.
REKYYLI
ITSELATAAJAT HUOMIO!
Muunnostaulukko 1 gramma (g) = 15,43236 grainia 1 graini (gr) = 0,064799 grammaa grainia 40 60 80 100 120 140 grammaa 2,59 3,88 5,18 6,47 7,77 9,07 grainia 180 200 240 300 400 500
Kansainvälisen tavan mukaan Rekyyli-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleissa esiintyvien latausarvojen oikeellisuudesta. Emme takaa Rekyylissä julkaistujen artikkelien virheettömyyttä, emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. Näkisin, että tämän seurauksena lain taustalla olleeseen virkamiehistöönkin tehtiin muutamia muutoksia
SISALTO
aseet
6 BENELLI VINCI 12/76 14 BROWNING MAXUS 12/89 20 FAUSTI STEFANO STYLE 28/70 26 SMITH & WESSON 460 XVR PERFORMANCE CENTER 56 DIANA 56TH JA 470TH
6
tee-se-itse
BENELLI VINCI 12/76
42 KLASSIKON PÄIVITYS: MOSIN NAGANT
patruunat & tarvikkeet
33 COMPETITION ELECTRONICS PRO CHRONO -LUODIN NOPEUSMITTARI 64 PATRUUNANURKKA: Kaliiperi 16
veitset
60 SPYDERCO PERRIN STREET BEAT
kolumnit & vakiopalstat
26
S&W 460 XVR .460 MAGNUM
24 HENKILÖKUVA: BARBARA FAUSTI 34 LÄPÄISYTESTI, OSA 2: Hiekka, sora ja turve 40 LAJIESITTELY: KEILA-AMMUNTA 46 LATAUSKOULU OSA 15: Kiväärin metsästyspatruunat, osa 2 50 RAUTALANKA: HAULIKON KOEAMMUNTA 54 MILJOONALAATIKKO: MYYTTINEN HAULIKKO 59 VARES CUP 2009 62 SILLISALAATTI 66 ETUVETO
34
LÄPÄISYTESTI, OSA 2: Ä Ä HIEKKA & TURVE
Tällä kertaa puheesta jäi mieleen se, kuinka Eurooppaa ja maailmaa koetellut taloudellinen taantuma on toiminut innoittajana uudelle inertiatoimiselle Benelli Vincille.
TEKSTI: TERO KUITUNEN KUVAT: ESA TOIVONEN
6
WWW.REKYYLI.FI. BENELLI VINCI
MODUULIKevään IWA-messuilla Benellin johtaja piti jo tutuksi tulleeseen tapaansa puheen ennen uutuuksien julkistamista
BENELLI
WWW.REKYYLI.FI
7
Periaatteena on, että pehmeä perälaattaa hoitaa ratapatruunoiden töytäisyt ja Comfortec Plus -rakenne puuttuu peliin tuhdimmilla latauksilla. Jousipakan takapäässä on laippa, joka lukitsee lukkopaketin kehykseen. Saatuani Vincin käsiini oli ensivaikutelma varsin positiivinen. Kehyksen päällä on nykyaikaiseen tapaan kiinnityskohdat optiikalle. Huolimattomasti suoritettuna kaikki patruunat hulahtavat ulos kerralla. Piippu-lukonkehys pitää sisällään lukkokoneiston kokonaisuudessaan ja etutukkimoduulissa on sekä makasiini että laukaisukoneisto. Nyt häntää ei enää ole, mikä on mahdollistanut Vincin pikairrotettavan perän. Kun samalla painetaan patruunan nostinta ylöspäin, ja jarrutetaan patruunaa kannasta, patruuna liukuu ulos käyttäjän käteen. Perän palatessa laukauksen jälkeen takaisin muotoonsa, se ikään kuin työntää piippua alaspäin ja nopeuttaa näin rekyylistä palaamista. Kenties merkittävämpänä etuna on rakenteen yksinkertaisuus, ja perän sisälle asennettavaan jousisysteemiin verrattuna "Vinci Inertia System" on varmasti edullisempi valmistaa. Teknisessä mielessä moduulirakenne ei kuitenkaan ole Vincin suurin uudistus. Jostain syytä kiskon keskivaiheille on lisätty myös pieni teräsjyvä, jonka merkitys on kyseenalainen. Tämä on käytössä hieman häiritsevää, vaikka Benelli mainostaa ominaisuutta "patruunoiden pikapoistona". Vincissä on Comfortech Plus-perä. Pistoolikahvan muotoilu on rohkean pysty, joka miellytti kirjoittajaa. Toisin kuin ennen, perä on nyt vain perä. Eräs haulikkoa kokeillut kaipasi loivempaa asentoa.
Puhe sai aikaan hieman ristiriitaiset tunnelmat, koska tavallisesti taloudellinen kurimus heikentää tuotteiden laatua, sillä likimain kaikki taantuman aikaiset uudistukset liittyvät tuotannon tehostamiseen. Lukonvapauttimen painike on monikäyttöinen vipstaaki. Lukon pysähtymiseen kiinnitettiin huomiota, koska Vin-
Pääasiallisena tähtäimenä kapean kiskon keulalla on punainen loistejyvä. Se on kuin keinomateriaalista valmistettu jousi ja sen tarkoitus on joustaa rekyylissä ja pehmentää rekyylituntumaa. Vincin omintakeinen moduulirakenne osoittautui odotuksia fiksummaksi ja aseen kokoaminen ja purkaminen kävi muutaman opettelukerran jälkeen ilman ongelmia muutamassa hetkessä. Tästä johtuen asian korostaminen tuntui tuotteen lanseeraustilaisuudessa hieman oudolta. Jousto-osien suuntautumisella on tavoiteltu sitä, että yläosa joustaisi enemmän. Siihen ei ole syytäkään, koska toimintatavan sydän, pyörähtävä lukonpää ja
8
jäykkä inertiajousi, ovat säilyneet pääpiirteiltään ennallaan. Kun perä on paikoillaan kehyksen jatkeena, takalaippa tukeutuu perämoduulin kiinnityskohtaan. Ominaisuutta tarvitaan lähinnä silloin, kun halutaan vaihtaa piippuun uusi patruuna makasiinista tai lukita tyhjän aseen lukko taakse. Suurin muutos on moduulirakenteen mahdollistanut "Vinci Inertia System".
LEONARDOA ETSIMÄSSÄ
Benellin inertiatoimiset haulikot ovat useimmille haulikoiden ystäville teknisessä mielessä läpensä tuttuja, joten en puutu tässä artikkelissa itse toimintatapaan. Tämä mielikuva on sinänsäkin sopiva, onhan Vincin toimintatapa inertiamekanismilla hidastettu massasulku eikä toimintatapaero pienoiskivääreihin ole lopulta suuren suuri. Aiemmin lukon perässä on ollut se kuuluisa "häntä", josta perän sisällä oleva palautinjousi on työntänyt lukon jälleen eteen. Etureunan painaminen vapauttaa taakse lukkiutuneen lukon liikkumaan etuasentoon. Ensi näkemältä uusi palautinjousirakenne toikin mieleen esimerkiksi itselataavissa pienoiskivääreissä nähdyn äärimmäisen simppelin rakenteen, eli lukon takana on vain kara, jolla on palautinjousi. Liipasinkaaren etupinnalla on patruunan vapautin, eli sitä painettaessa makasiini sylkäisee uuden patruunan "porstuaan". Lukon käydessä takana se pysähtyy loppujen lopuksi juuri peränmoduuliin, takalaippa on vain siinä välissä. Takareunalla on toinen tehtävä: kun sitä painetaan sisään ja taaksepäin, se avaa makasiinin suulla olevan pidättimen ja päästää patruunat ulos makasiinista. Benelli Vincissä on "Vinci Inertia System", joka tarkoittaa huomattavaa muutosta lukon takana olevaan jousirakenteeseen. Tällä painikkeella voi myös saada aikaan pienimuotoisen jumin jos nostinta ei samalla käännetä poistuvan patruunan tieltä.
WWW.REKYYLI.FI. Tuotannon tehostaminen taas suomentuu lähes aina tarkoittamaan aiempaa halvemmalla valmistettavaa ja siksi heikompaa tuotetta. Vincin tapauksessa jousen karasta on väistämättä tullut ohuehko, joten sen pariksi lisätty toinen kara, jolla on puhtaasti ohjaava tehtävä. Vinci koostuu kolmesta osasta, eli perästä, piippu-lukonkehyksestä ja "etutukista"
Laukaisukoneiston ja makasiinin sisältävä "etutukkimoduuli" kiinnittyy sekä edestä että takaa. Samaan ajatusmalliin viittaisi aiemmin mainittu massiivinen lukko, joka kunnollisen alkusysäyksen saatuaan liikkuu kuin juna aseen sisällä. Kun etutukki on paikoillaan, se lukitaan etupäästään kääntämällä makasiinin tulppaa. MagnumWWW.REKYYLI.FI
patruunoille pesitettyjen inertiatoimisten haulikoiden ongelmana ovat ajoittain olleet ratapatruunat, joissa ei aina ole riittänyt hönkää lukon käyttämiseen taka-asennossa. Ensinnäkin laukaisu- ja makasiinikoneiston sisältävään moduuliin rakenne on ollut helppoa tehdä, joten kenties Benellillä on vain käytetty tarjoutunut tilaisuus. Lukko on 33 mm paksu terässylinteri, jolla on pituutta 90 mm. Jonkinlaisena ennakkoajatuksena olikin, että jos patruunassa on riittävästi voimaa, Vinci olisi toimintavarma haulikko.
Makasiiniputken sisäkalut irrotetaan avaamalla otepinnassa oleva kuusioruuvi. Moduulin takapäässä oleva jouset aiheuttavat vastusta, joten tässäkin kiinnityksessä tarvitaan hieman voimaa. Lisäksi tilanteissa, joissa lukko käy marginaalisesti takana, on uusi patruuna varmuudella ehtinyt odottamaan sitä ja syöttöön on saatu näinkin lisää varmuutta. Miksi Benelli on päätynyt tällaiseen ratkaisuun. Huomionarvoista on, että iskuvasaran pitää asennusvaiheessa olla vireessä.
Makasiiniputki irtoaa painamalla moduulin alapinnalla olevaa nappia ja sen jälkeen vetämällä.
cin lukossa kouriintuntuvin ominaisuus on sen massiivisuus. Iskuvasaran avaa lyödessään patruunannostimen lukituksen. Moduulin kehykseen keskeltä saranoitu salpa liikkuu nyt oikealle ja sen etupäähän muotoiltu patruunanpidätin vastakkaiseen suuntaan, pois uuden patruunan kannan tieltä. Varmistimen sijoituspaikalle on kenties osasyy aseen rakenteessa; tämä sijoituspaikka on ollut helpoimmin toteutettavissa modulaarirakenteessa.
9. Makasiiniputkesta löytyi punaisesta muovista valmistettu rajoitin, joka poistettiin koeammuntojen ajaksi.
MUUTAMIA MUITA UUDISTUKSIA
Benellin mainosmiehet ovat intoutuneet hehkuttamaan myös Vincin "vapaasti värähtelevää" piippua. Tavallaan mainoslause pitää paikkansa, onhan piippu varsinaisesti kiinni vain perässä ja etutukkimoduulin kiinnityskohta on suhteellisen takaHallintalaitteet ovat simppelit ja pääosin toimivat, ainoastaan varmistimen sijoittaminen liipasimen etupuolelle jakanee mielipiteet. Kun patruunanpidätintä käännetään jo liipaisinta painettaessa, taakse säntäävällä lukolla on yksi asia vähemmän tehtävänä, eli sen liike-energiaa säästyy. Jousineen se painaa reilut 500 grammaa, joten Vincin sisällä liikkuu kohtuullisen suuri teräsmötikkä.
SYÖTTÖ
Toisin kuin monissa muissa itselataavissa haulikoissa Vincissä uusi patruuna syöttyy makasiinista jo liipaisinta painettaessa. Patruunannostin nytkähtää jousensa työntämänä alaspäin, eli pois "nostimen salvan" tieltä. Sen manipulointi ei onnistu otetta muuttamatta edes keskimääräistä pidemmillä sormilla, mutta toisaalta sormen koukistaminen siltä liipaisimella on luontevaa. Toisaalta taustalla voi olla tärkeämpikin syy. Näin pidätin päästää uuden patruunan syöttymään nostimelle
Myös sen kevyehkö 28,5 gramman haulikuorma olisi mukana vaikuttamassa. Sen seurauksena myös aukkoja oli vähemmän (10 kpl), mutta ne sijaitsivat hieman erikoisesti liki pystysuorassa kuvion keskilinjan oikeassa reunassa. Siinä aukkoja oli kahdeksan ja ne sijoittuivat suhteellisen tasaisesti taulun eri osiin. Aseen mukana paloja tulee kolme erilaista. Puolisuppealla ShurShotin tulos oli supistusasteelle tavanomaisempi. Koska käyttämämme aukko on pieni ja siksi armoton, tuleekin muistaa, että 3,7 mm haulien ainoa ajateltava käyttökohde ovat suuret riistaläimet, joiden osuma-alue on moninkertaisesti 110:mm:iä suurempi. Aukkoja oli seitsemän, kaikki aivan taulun reuna-alueilla. Havaintojen yhteenvetona todettiin, että miedoilla 24 tai edes 28 gramman ratapatruunoilla Vinci ei ole luotettava, esimerkkeinä täysin toimimattomista patruunoita olivat
WWW.REKYYLI.FI
Aseen sydän eli lukko on massiivinen, painoa jousineen kertyy 530 grammaa. Tekniikassa suurimmat muutokset ovat lukon takana, eli palautinjousirakenteessa. Vinci ei niitä käytettäessä suostunut kertaakaan tekemään täydellistä sykliä. Palautinjousi on kytketty lukkoon ohuehkolle karalle, jonka lisäksi lukkoa ohjataan erillisellä karalla, jossa on teleskooppiperiaatteella toimiva ohjuriputki.
10. Huomion arvoista on, että osien nimitykset ontuvat, koska patruunoiden syöttövaiheessa nostin toimii salpana eli roolit ovat juuri päinvastaiset. Pahvihylsyyn ladattu Impax on ampumattomana vain 56 mm pitkä, joten myös patruunan pituuden merkityksestä saataisiin lisätietoa. Koeammuntojen tiukimman kuvion antoi Remington ShurShot 3,1 mm hauleilla. Jotta myös koneiston etupäässä oleva patruunannostin (carrier) saadaan ujutettua pois moduulista, pitää patruunannostimen kanssa kontaktissa oleva nostimen salpa (carrier latch) saada pois tieltä. Haulikoon, annoksen ja liiallisen lähtönopeuden vaikutus näkyi odotetusti, Weidmannsheil HW:lla osumia tuli vain niukasti yli 100, joten sille ampumamatka alkoi olla liian pitkä. Laukaisukoneiston irrottaminen esimerkiksi puhdistusta varten on erittäin helppoa. Peräkulman säätöpalat asennetaan perämoduulin kiinnityslaipan alle. Välillä koeammunnassa tulee tehtyä jotain suunnittelematta ja vain omasta mielenkiinnosta. Edustettuina olivat hylsynpituudet 6776 mm, joista haastavimmaksi toimintavarmuuden kannalta ennakolta ajateltiin lyhyintä, Eley Impaxia. Puolisuppealla 75 cm ympyrään osui patruunasta riippumatta 58 - 63 prosenttia hauleista ja tiheydeltään kuviot olivat keskustapainotteista Eley Impaxia lukuunottamatta supistusasteelle tavanomaisia. Tämä tapahtuu painamalla sitä moduulin kyljeltä. Iskuvasaran lyödessä eteen se avaa patruunannostimen lukituksen. Mikä tämän merkitys sitten on haulikkokäytössä, jää jokaisen päätettäväksi. Makasiiniputkia on Vinciin saatavana neljää eri pituutta. Tehtaan ilmoituksen mukaan jokainen putkista toimitetaan rajoittimella, eli lähtökohtaisesti kapasiteetti on metsästyskelpoinen kaksi patruunaa.
KUVIOITA
Koeammunnan ensimmäinen vaihe suoritettiin 35 metrin matkalta neljällä eri metsästyspatruunalla, joista jokaisella ammuttiin osumakuvio supistuksilla M ja F. Kuvio oli erittäin tasainen, aukkoja oli vain kaksi. Jopa lyhyenläntä ja mieto pahvihylsyImpax säksätti luotettavasti makasiiniputkellisen toisensa jälkeen. Kuvio oli kuitenkin voimakkaasti ryhmittynyt, Wansee-taulun alueelle tyh-
Uusi patruuna syöttyy makasiinista jo liipaisinta painettaessa. Asennuksessa tarvitaan vain sopiva 13 mm lenkkiavain, joten prosessi on aikaisempaa simppelimpi. Täyssupealla Winchesterin kuvion keskustapainotteisuus väheni, eli osumat tulivat tasaisemmin taulun alueelle. Se loksahtaa takaisin paikoilleen ilman kikkailua täsmällisesti.
na, eli heti patruunapesän etupuolella. Vaikka ammuttiin täyssuppealla, jäi osumaprosentti matalaksi, mutta koska hauleja on lähtökohtaisesti paljon, oli osumien lukumäärä odotetusti suuri. Kun siirryttiin ampumaan mukaan varattua ratapatruunaa, Victory "2004":ää, alkoivat ongelmat. Nostimen liikkuminen alaspäin sallii puolestaan jousitetun patruunanpidättimen liikkumisen pois uuden patruunan tieltä.
jiä savikeikon kokoisia (110 mm) aukkoja kertyi 15. Lyhyimpään mahtuu 76 mm pitkiä patruunoita kolme kappaletta, välimalleihin viisi ja seitsemän, pisimpään kokonaista yhdeksän. Siinä vaiheessa kun Vinciin on saatavana rihlapiippuja, saatetaan rakenteella saada mitattavaa hyötyä täyteisiä ammuttaessa. Kun poikittaistappi on työnnetty ulos, koneiston takapää saadaan nostettua ylös. Mainittakoon lisäksi, että koneiston "sovitus" on täydellinen. Osumaprosentti oli 80 ja kuvion tiheys antaisi viitteitä myös käyttökelpoisuudesta pidemmille matkoille. Eniten osumia puolisuppealla kertyi Winchesterin 50 gramman Magnum-latauksella, joka lukuja tarkasteltaessa vaikuttaa parhaalta patruunalta. Tällä kertaa ammuttiin vastaava koe Victory "2004" -ratapatruunalla, 2 mm hauleilla. Niinpä seuraavat kokeilut tehtiin muilla ratapatruunoilla. Molemmat aivan ulkoreunassa.
TUNTUMAA JA TOIMINTAVARMUUTTA
Metsästyspatruunoilla Vincin toimintavarmuus oli täydellistä
Muoviosan ulokkeen luona oleva nuoli osoittaa suunnan, johon tulppaa on liikutettava irrotettaessa. Täyteiskokeilussa koeampujan poskeen ilmaantui pieniä palkeenkieliä, joihin syy löytyi
Comfortec-perästä. Poskipakan etureunan sovitukseen oli jäänyt ulkonema, joka aseen perääntyessä osui ampujan poskeen. Mutta kun käytettiin kovapaineisempia patruunoita, tilanne parani oleellisesti. Vinci tuntui tulevan silmille, johon oli toki suurena syynä jäykkä ampuma-asento ja kovanpuoleiseksi ladatut patruunat. Ratareissulle kannattaakin katsoa Vincille apetta esimerkiksi Sellier & Bellotin tai Victoryn -patruunakatalogista ja tiedustella kauppiaalta ainakin alkuvaiheessa aina sitä "kovinta" vaihtoehtoa. Takapään tulpassa on kerroksittain terästä ja punaista muovia ja niiden ulokkeiden avulla tulppa pysyy paikoillaan kehyksen takapään urituksessa. Jo koeammuntojen aikana havaittiin että sisäänammunta parantaa luotettavuutta, joten jatkossa valikoima kasvaa. Itselleni Vinci kuitenkin sopi hienosti, ainoastaan perä olisi kaivannut muutaman sentin lisää mittaa. Mutta Strykerissa tuo pieni annos pusketaan maailmalle riittävällä voimalla. Sen ulkonäkö jakaa taatusti mielipiteet ja esitettiinpä muotoilun toimivuudestakin eriäviä mielipiteitä. Molemmilla patruunoilla Vinci toimi täysin häiriöttä.
Nopel Sport NS-20 Trap ja Victory 28 g Trap. Supistusasteet IM ja F on tarkoitettu vain pehmeille haulimateriaaleille. Aivan lopuksi ammuttiin
WWW.REKYYLI.FI
jälleen Victoryn "2004":ää, joka jo nyt toimi huomattavasti ensimmäistä kokeilua paremmin. Muovilla on myös toinen tarkoitus, se toimii ohuena bufferina lukon pohjatessa.
Onneksi saatavana on myös kipakampia ratapatruunoita, kuten esimerkiksi Victory Stryker 24 gramman ja Victory Challenger 28 gramman haulikuormalla. Pakettiin kuuluu viisi Crio-supistajaa. Benellin uutuudessa on selvästi nähtävissä italialaisten rakkaus muotoiluun. Tyypillisesti lukko ei käy riittävän takana ja jumittuu puoliväliin törmätessään sillalla odottavaan patruunaan. Ase suuntautuu hyvin ja Vincin painopiste on entistä edempänä, koska perän sisällä aiemmin ollut jousikoneisto on heti lukon takana. Synteettisen tukin etuna on, että tällaiset ongelmat on helppoa korjata itsekin terävällä veitsellä varovasti veistämällä. Vincin rekyylituntuma tuli esiin erityisesti täyteisiä penkistä ammuttaessa. Joskus harvoin vanha hylsykin jää lukon väliin.
Lukko jousineen saadaan ulos kehyksen takapäästä viritysvivun ollessa irrotettu. Täydellistä luotettavuutta saatiin Victoryn Challenger ja Stryker patruunoilla, joista jälkimmäisessä hauliannos on vain 24 g. Benellin johtaja, tai häneen puheensa kirjoittaja,
11. Kokeilluista patruunoista Winchesterin Super Speed Magnum tuntuu suurempia määriä ammuttaessa epämiellyttävältä. Supistaja-avaimen toisessa päässä on kierre, jolla voi tarvittaessa pohdistaa piipun supistajakierteen.
Jos 24 gramman ratalatauksessa on lähtönopeutta liian vähän, on tuloksena lähes säännönmukaisesti syöttöhäiriö. Näin on päästy siihen, että keveydestään huolimatta piippu kulkee swingissä suhteellisen vakaasti. Rekyylituntuma vain reilut kolme kiloa painavalla haulikolla on kovemmilla latauksilla väistämättä kova, varsinkin kun aseessa ei ole rekyylin voimakkuuteen vaikuttavia mekanismeja perän joustoa lukuun ottamatta. Mainittakoon, että Vinci antoi merkkejä soveltumisesta myös täyteiskäyttöön, osumat puolisuppealla tulivat viiteenkymmeneen metriin reilun kämmenen kokoiselle alueelle.
EI PULA-AJAN, VAAN TULEVAISUUDEN RAKENNE?
Nyt kun Benelli Vinciin on päässyt tutustumaan käytännössä, on alussa mainitun juhlapuheen aihevalinta helpompi ymmärtää. Niiden, jotka kaipaavat haulikoltaan vieläkin vakaampaa käytöstä, kan-
nattaa harkita pidempää 28 tuuman piippua
Kenties jopa ainakin osittain modulaarisella rakenteellakin, kuka tietää.. Benellin yksinkertaisesta rakenteesta on tehty entistäkin yksikertaisempi ja modulaarisuudella on saatu aikaan helpot päivitykset jatkossa todennäköisesti markkinoille pukattavilla uusilla komponenteilla. Kun muistetaan nämä ominaisuudet on Vinci toimiva valinta metsästäjälle, joka hakee kevyttä ja laadukkaasti valmistettua itselataavaa haulikkoa.
6 7 12
3 5 8 19 13 17
3 1 3 7 8 6
9
7 6 9 11 10 11
2 3 6 3
Puolisuppealla
8
8 7
7
10 7
10 7 6 11 3 4 14 6 8 4 3 6 2
Rotweill Weidmannsheil HV 12/70
9
1 8
Eley Impax 12/65
Remington ShurShot Field 12/70
2 8 5
10 3 16 8
5 13 6
7
11 11 11 11 16 17
7 7 0 5 5
2
4 6 19 14
5
6
2 2
Winchester Super Speed Magnum 12/76
Eley Impax 12/65
Remington ShurShot Field 12/70
8 8 3 7
9 8 10 14 9 14 4 1
5 2 5 5
4 13 15 8 11 12 20 7 15 8 15 7 1
Winchester Super Speed Magnum 12/76
1
7 9
15 13 22 10 18 36 27 15 11 31 29 16 14 11 20 9
Victory 2004 12/70
Rotweill Weidmannsheil HV 12/70
BENELLI VINCI
Valmistaja: Benelli Armi Spa, Italia Kaliiperi: 12/76 Kapasiteetti: 1+3 (5, 7, 9) patruunaa Pituus: 1205 mm Piipun pituus: 26 tuumaa (24, 28 tuumaa) Paino: 3,1 kg Vetopituus: 365 mm Hinta: 1788 euroa (Camo- ja erikoisvärit: 1970 euroa) Maahantuoja: Teuvo Louhisola Oy, (09) 724 9821
Benelli Vinci 12/76, koeammunta 35 m Patruuna Eley Impax 12/65 Remington ShurShot Field 12/70 Rotweill Weidmannsheil HV 12/70 Winchester Super Speed Magnum 12/76 Eley Impax 12/65 Remington ShurShot Field 12/70 Rotweill Weidmannsheil HV 12/70 Winchester Super Speed Magnum 12/76 Victory 2004 12/70 Lataus 28,5 g 36 g 36 g 50 g 28,5 g 36 g 36 g 50 g 24 g Haulikoko 2,8 mm 3,1 mm 3,5 mm 3,7 mm 2,8 mm 3,1 mm 3,5 mm 3,7 mm 2,0 mm Haulimäärä 218 180 159 199 218 180 159 199 503 Osumat 127 115 102 126 132 144 112 153 297 % 58 64 64 63 61 80 70 77 59 Tiheys 2,4 1,7 1,7 1,8 2,1 2,6 2,2 1,5 2,1 Supistus M M M M F F F F F m/s 449 401 394 463 466 404 397 459 383
12
WWW.REKYYLI.FI
Täyssuppealla
8 4 15 8 8 10 7 9
9 11 20 14 14 7 5 5 4. on uskonut uutuuteen ja siksi uskaltanut nostaa esiin asemallin syntyhistoriaan liittyneen taloudellisen tilanteen. En lainkaan ihmettelisi, jos jatkossa kaikki uudet Benellit olisivat varustettu vähintäänkin Vincin palautinjousikoneistolla. Käyttöominaisuuksissa ei loppujen lopuksi ole suurta muutosta vanhoihin Benelli-malleihin tutustuneille. Yläpäässä vastaan tulee aseen keveyden aiheuttama rekyyli, alapäässä luotettavuusongelmat. Vinci on parhaimmillaan 70 mm metsästyslatauksilla, eli pesityksen mahdollistaman valikoiman keskikastissa
TILAA Ä T JA SÄÄS
T V R T. IR ONUME
20%
R O IH IN
TILAA
OSOITTEESTA
WWW.REKYYLI.FI/TILAA-REKYYLI
14
WWW.REKYYLI.FI
Kehyksen sisäpuolel15. Kaikki tämä on siis johtamassa laajemmassa mittakaavassa siihen, että 12/89 halutaan säilyttää myyntiargumenttina ja turvavarana, mutta haulikot halutaan tehdä enemmän yleiskäyttöön sopiviksi. Täten häntää ei tarvitse ohjata koloonsa vaan se on lukkoa paikoilleen asetettaessa jo lähtökohtaisesti oikeassa asennossa. Täten koneistoa liikuttamaan pääsevä kaasumäärä on pyritty vakioimaan sellaiseksi, että koneisto toimii varmasti, mutta liiallista voimaa männälle ei tule. Samaten Browningia on moitittu jo pidemmän aikaa sen lyhyestä ja jyrkästä ylimenosta, jolla on haitallinen vaikutus osumakuvioihin erityisesti patruunapesää lyhyempiä patruunoita ammuttaessa.
UUSI LÄHESTYMISTAPA
Perinteisesti itselataavat haulikot ovat Browningilla olleet kohtuullisen painavia erityisesti kaliiperissa 12/89. Lukko on yhteydessä tähän jouseen "välitinhännällä", joka tässä mallissa on jousitettu lukon kehykseen asettamisen helpottamiseksi. Maxus tuntuukin heti ensikokeilussa haulikolta, joka olisi kotonaan samalla tavalla metsäkanalintujahdissa, jänispassissa ja sorsahommissa.
TEKNIIKKAA LYHYESTI
Maxus on Browningin aiempien kaasumäntätoimisten haulikoiden tapaan varustettu itsesäätyvällä kaasumännällä. Tällä kertaa uutuudessa muutoksilla on pyritty tekemään uutuudesta nuorekkaamman oloinen, mutta ilahduttavia parannuksia on tapahtunut myös tekniikkapuolella.
TEKSTI: ARTO MÄ ÄT TÄ
JOHDONMUKAINEN
Browningin itsesäätyvällä kaasumännällä varustetut haulikot ovat olleet koko olemassaolonsa ajan luotettavan haulikon maineessa, mutta niissä on ollut aavistuksen kapeampi toimintavarmuusalue kuin pahimmissa kilpailijoissa. Suuntaus näihin kevyempiin haulikoihin on siinä mielessä looginen, että uudempien ja parempien haulimateriaalien myötä 12/89:n suosio myytävien patruunoiden joukossa on jonkin verran vähentynyt, tai ainakaan suosio ei ole jatkanut kasvuaan. Uusi malli on kuitenkin tuonut muutoksen
WWW.REKYYLI.FI
tähän myös Browningin kohdalta, eli painoltaan vain 3,1 kg:n Maxus on selvästi 12/76-aseille tyypillisessä painoluokassa. Toisaalta myös 12/89:n ongelmat osumaku-
vioiden suhteen on hiljaisesti hyväksytty ja parannusta on haettu konservatiivisemmista latauksista. Osa porukasta on myös palaillut hiljalleen takaisin 70 ja 76 mm:n hylsyihin ladattuihin patruunoihin. Tässä haulikossa 12/89-pesitys on vain lisäoptio käytettävän patruunan suhteen ja turvallisuuden tae nykytilanteessa, jossa riski pitkän patruunan joutumisesta patruunapesään alkaa olla koko ajan konkreettisempi. Lukolla on oma jousensa takatukin sisällä. Kaasumäntä lyö lukkoa taaksepäin 20 millimetrin matkan ja tällä potkaisulla lukko käy taka-asennossaan. Aiemmat Fusion ja Phoenix sarjat ovat olleet markkinoilla jo tovin aikaa, joten uudistukselle on ollut tilausta. Tälle on syynsä, eli painavilla aseilla raskaiden latausten ampuminen on miellyttävämpää. Käytetystä patruunasta siis päästetään höyryjä ulos sitä enemmän mitä korkeammas-
ta painetasosta on kysymys. BROWNING MAXUS
KOKONAISUUS
Browningilla ei olla köyhiä eikä kipeitä kun maailma vaatii uutuuksia. Laukaisukoneisto on yksi komponentti ja siihen kuuluu patruunanostin
Toisin sanoen liikaa patruunoita makasiinissa = toimintahäiriö pesittymisessä.
Koeaseen 28" piipulla varustettuna Maxus on siis erinomaisen tasapainoinen ja jos aseeseen haluaa enemmän vientiä, niin se kannattaa ottaa pidemmällä 30" piipulla, jolloin aseeseen tulee hiven keulapainoisuutta. Tällöin perä sopii kalkkunajahteja ajatellen kiväärimäisempään ampumasuoritukseen. Pahimmillaan vanha systeemi on ollut silloin, kun makasiiniputkessa on käytetty liian montaa patruunaa (liian kova paine) ja lukko on tästä syystä johtuen joutunut liikuttamaan makasiinissa eteenpäin liian suurta patruunajonoa. Se on harjastaan hyvin vähän laskeva ja lähtökohtaisesti lyhin vetopituus on todella lyhyt. Uuden mekanismin käyttö on helppoa: painetaan vivun etupuolella olevaa nastaa ja nostetaan vipu ylös. Gold-mallien toiminnassa. Tavanomaisesti tämä on toteutettu siten, että makasiiniputken päässä on "mutteri" tätä varten. Jatkopaloja perän vetopituuden säätämiseen tuli kaksi, eli tällä tavoin lyhyt perä saadaan keskimäärin normaaliin vetopituuteen. Ase oli tavattoman tasapainoinen eli sillä ei ollut vahvaa omaa tahtoa, eikä se toisaalta reagoinut yliherkästi ampujan toimiin. Patruunaa makasiinissa pitävä mekanismi on siis erillinen kun se aiemmin on ollut Auto 5:n ajoista asti lukon alaosassa oleva vipu, johon makasiinissa olevat patruunat nojaavat. Tästä ovat johtuneet "selittämättömät" ongelmat esim. Keveydestä johtuen se oli lisäksi tavattoman nopea ammuttava, joskin keveys haittaa hieman palautumista rekyylistä raskaammilla metsästyslatauksilla.
16
"Magazine cut-off", eli vipu syöttyvän patruunan pysäyttämiseksi. Ulkonäöllisesti ratkaisu ei ole paras mahdollinen.
WWW.REKYYLI.FI. Maxus on tässä suhteessa tyypillinen nykyaikainen itselataava, eli perän kulmaa ja sivuvääryyttä voidaan säätää, samoin kuin perän pituutta voidaan muuttaa. Tämä osa on markkinoitu siten, että patruunat on helpompi poistaa makasiinista, mutta käytännössä sama mekanismi on ollut käytössä Phoenix-malleissa ja Winchester-merkin alla tehdyissä haulikoissa. Puutukkisessa Hunter-mallissa asia on-
Käytön kannalta miellyttävin uudistus aseessa on uudistettu etutukin irrotusmekanismi. Johtuen synteettisellä tukilla varustetun aseen loppukäytön monipuolisuudesta (vesilinnut, kalkkuna) on aseen tukki hieman hassusti muotoiltu puhdasta lentoonammuntaa silmälläpitäen. Erityisesti paljon passiammuntaa harjoittavat sorsastajat suosivat usein tämäntyyppistä haulikkoa.
KOKEILUSSA HAULIKON AMPUMAOMINAISUUDET OSOITTAUTUIVAT VARSIN NEUTRAALEIKSI, ELI SILLÄ EI OLLUT VAHVAA OMAA TAHTOA, EIKÄ SE TOISAALTA REAGOINUT YLIHERKÄSTI AMPUJAN TOIMIIN.
SOVITETTAVUUS
Ampujakohtainen sovitettavuus on ensisijaisen tärkeää haulikoissa. Tämä tapahtuu Maxuksessa irrotettavilla välilevyillä. Tällä vivulla voidaan katkaista syöttö makasiinista ominaisuus, joka on hyödyllinen esimerkiksi vaihdettaessa pesitetty patruuna johonkin muuhun kuin mitä makasiinista on tarjolla.
Koeaseen perää jouduttiin pidentämään äärimmilleen, jotta perän vetopituus olisi vastannut normaalia keskipituutta. Itse säädin perän pisimmäksi mahdolliseksi ja perän kulman säädin loivimmalla levyllä sivuvääräksi. Kaikkiaan perän kulman säätöpaloja on kuusi kappaletta, eli kolme per lavan kulma ja jokaisesta kulmamuunnoksesta sivuväärät versiot. la on mekanismi, joka annostelee patruunat nostimelle makasiinista. Vipu ottaa otteen makasiiniputkesta, jossa on tätä varten oma kolonsa.
AMPUMAOMINAISUUDET
Ampumista kokeiltiin compaksportingissa usean eri ampujan toimesta Riistan haulikkovertailun yhteydessä. Käytännössä uudistus parantaa toimintavarmuutta, sillä lukolle ei tule enää rasitusta uuden patruunan ponnahtaessa makasiinista lukon kuljetettavaksi. Tällöin ase istui minulle lähes täydellisesti. Vieläkin loivempi sovitin tai korkeampi tukin harja olisi hyödyllinen lisä, jollakulla on sille taatusti tarvetta. Takaisinasennus toimii vain painamalla tukki paikoilleen. Kokeilussa Maxuksen ampumaominaisuudet osoittautuivat varsin neutraaleiksi
Tämä ominaisuus on erittäin miellyttävä verrattuna niihin aseisiin, jossa lukon pitää olla määrätyssä asennossa tai kohdassa tai joissa irrottamiseen liittyy jokin muu kikka, jota ei koskaan muista kun tarvetta vivun irrottamiselle on...
Varmistin on Browningeissa edelleen vanhalla ja tutulla paikalla, josta sitä on helppo käyttää muuttamatta ampumaotetta.
OSUMAKUVIOT
Aseella ammuttiin koko joukko eri metsästyspatruunoita, alkaen 32 gramman haulilatauksella varustetuista 12/70-patruunoista aina 12/89-supermagnum latauksiin 66 gramman haulikuormalla. Joka tapauksessa esimerkiksi Mirage T1 24 g. Browning toimi moitteetta keveillä latauksilla, mutta siirryttäessä raskaisiin latauksiin, tulivat ampumamukavuuden rajat vastaan kun tehotasossa siirryttiin 12/76-patruunoiden raskaaseen sarjaan. Joissain lähteissä ensimmäisiä Maxus-malleja kritisoitiin toiminnan epävarmuudesta 12/89-patruunoilla, mutta koska kokeilussa moisia ongelmia ei muutaman kymmenen patruunan otannan perusteella ilmennyt, on kyse mitä todennäköisimmin ollut syötön kannalta hankalasta patruunasta. Sen sijaan pitkien magnumien teräshaulilataukset olivat ampumamukavuudeltaan aivan kohtuullisia. Näillä kahdella muutoksella kaasumännän toimintaaluetta on saatu lavennettua. Myös muiden kiekkopatruunoiden toiminta oli moitteetonta. Raskaita latauksia varten kaasun ylivuotoventtiileitä on suurennettu, jotta liiat kaasut pääsevät koneistosta nopeammin. Asialla on siinä mielessä merkitystä, että tämä ase on ensisijaisesti suunniteltu juuri keveille ja keskiraskaille latauksille. Nimeltä mainitsematon korvaavaa haulimateriaalia sisältävä patruuna on muotoutunut tässä suhteessa jo legendaariseksi.
Maxuksen lukosta viritintapin irrottaminen onnistuu moniin kilpailijoihin verrattuna tavattoman helposti. 12/89:n raskaat lyijyhaulilataukset ovat näin kevyessä aseessa jo todella hurjia ammuttavia huolimatta kaasumännän rekyyliä vaimentavasta vaikutuksesta. Koneisto on kiinni kahdella sokkatapilla.
kin hieman toisin, sillä siinä tukki on haulikkomaisempi, eli harja on korkeampi ja se on aavistuksen jyrkemmin takaosaan laskeva.
TOIMINTAVARMUUS JA AMPUMAMUKAVUUS
Maxuksessa kaasumäntää on muutettu pidentämällä kaasumännän iskua 20 prosenttia entisestä. Tällä kertaa ei valitettavasti ollut saatavilla Gamebore White Gold 24 gramman latausta, joka on aiemmin ollut hyvin hankala paineidensa puolesta itselataavissa. Tämä on erinomainen ominaisuus itselataavassa haulikossa, sillä toimintavarmuus on vasta silloin edes siedettävällä tasolla kun enemmistö
WWW.REKYYLI.FI
patruunoista toimii aseessa ongelmitta. Tällä tavoin samalla kaasumäärällä on saatu aikaan parempi toimintavarmuus silloin, kun patruunoiden suhteen liikutaan aseen toimintavarmuuden rajamailla. Tämä on pitkissä magnumeissa hyvin tyypillistä erityisesti silloin kun hylsyt ovat epämuotoutuneita tai jos niiden materiaali on liian pehmeää tai nahkeaa. Aseen laukaisukoneisto irtoaa yhtenä elementtinä ja siihen on tuttuun tapaan yhdistetty patruunan nostosilta. Systeemin nimi on Power Drive Gas System. skeetpatruunat toimivat tässä aseessa täysin moitteetta. Tällä konstilla Maxuksesta on saatu toimintavarmempi keveillä latauksilla. Toiminta oli täysin moitteetonta kaikilla kokeilluilla patruunoilla ja Browningille muutoin tyypillinen kranttuus joidenkin patruunoiden suhteen oli nyt tiessään. Toisin päin kuljettava reitti on tuskainen ja tällöin ampuja on käytännössä patruunasaatavuuden armoilla. Ilahduttavaa aseessa oli se, että ylimenokartioon tehdyn loivennuksen (Vector
Verrattuna vanhempaan Browning-malliin (Fusion), on Maxuksen kaasumännän lyöntipituutta jatkettu selkeästi. Entiseen nähden eroa on noin 20% eli uutuuden iskupituus on nyt tasan 20 millimetriä.
17
Jatkossa maahantuotavat Maxus -mallit on varustettu myös tällä supistajalla.
18
WWW.REKYYLI.FI. Yleensä tiheimmät kuviot on saatu aikaan 3/4 supistusasteen supistajalla, jota koeammuttavan haulikon mukana ei kuitenkaan toimitettu. Jatkossa aseet tullaan varustamaan muovisella kantolaukulla ja viidellä supistajalla. Tätä tukee myös laajempi kirjo käytettävien latausten suhteen, eli erityisesti kevyen pään patruunat, joita jahdeissa enimmäkseen käytetäänkin, toimivat aseessa varmasti.
Makasiiniputken päässä on nyt nopeasti käytettävä ja helppo rajoitintapin poisto-/vaihtomahdollisuus. 36,3 g.
287 224
140 140
31 55
109 85
49% 63%
0.85 1.94
375 m/s 389 m/s
Huom! Koeammuttavana olevalla aseella ammuttiin 36 ja 50 gramman latauksia myös Briley X2 "IM" supistajalla, jolloin osumista tuli keskustapainotteisempia ja tiheämpiä. silloin kun aseen kanssa liikutaan maissa, joissa aseen kapasiteettia on rajoitettu eri tavoin tai jos asetta käytetään radoilla, joissa aseen kapasiteetti on rajoitettu esimerkiksi kahteen patruunaan.
BROWNING MAXUS CAMO DUCK BLIND 12M 3.5" (12/89)
Toimintatapa: Itselataava toiminta itsesäätyvällä kaasumännällä
Lukon "häntään" on lisätty jousi, joka pitää hännän aina oikeassa asennossa lukon paikoilleen asettamisen kannalta. Kyseinen lataus onkin tehty alun perin kalkkunan pyyntiin, jossa nimenomaan hauliparven tiheydellä on suuri merkitys. Pro) johdosta lyhyetkin patruunat kävivät aseessa mainiosti ja kuviot olivat tasaisia ilman pahoja aukkoja. Uusittu välitinholkki on nykyään alumiininen entisen muovisen sijaan.
MIELLYTTÄVÄ UUTUUS
Browning Maxus on mielestäni mainio haulikko ja siinä on tehty juuri sellaisia parannuksia, jotka vaikuttavat positiivisesti toimintavarmuuteen ja aseen käyntiin. 64,0 g. Tällä patruunalla jopa 3,25 mm:n haulilla saatiin todella tiheä ja peittävä kuvio, pienemmistä hauleista puhumattakaan. tyypillistä haulikkokäyttöä. 197 Osumat sisäkehä 105 Osumat ulkokehä 88 Osumaprosentti 61% Tiheysluku 3.58 Nopeus -
3,1 mm 3,0 mm
50,0 g. Rajoitintappia painetaan alaspäin ja käännetään sitä 90 astetta, jolloin rajoitin saadaan aseesta pois. Nämä toimitetaan jälkikäteen niille, jotka ovat hankkineet ilman laukkua ja täyttä supistajasarjaa. Ase on kevyenä ja liikkuvana nyt huomattavasti haulikkomaisempi kuin jäyhemmät edeltäjänsä ja se sopii yleiskäyttöön mielestäni paremmin kuin vanhemmat versiot. Synteettisellä tukilla varustettu versio kärsii hieman tukin mallista silloin kun aseen pääasiallinen käyttö on ns. Kilpailijoihin verrattuna Maxus on entistä potentiaalisempi vaihtoehto itselataavien metsästyshaulikoiden parissa. Merkittävää asiassa on se, että yleensä 12/89 ei ole ollut hyvässä maineessa osumakuvioidensa puolesta, mutta tällä patruunalla tilanne on täysin toinen.
Uusittu ja yksinkertaistettu osakokonaisuus on nyt myös kaasumännän ja välitinholkin yhdistelmä. Tämä on hyödyllinen ominaisuus mm. Huonoimmin aseessa kävivät keskimäärin raskaimmat lyijyhaulilataukset, poikkeuksena kuitenkin Federal Premium Magnum 12/89, jossa kuvio oli Flite Control -välitulpasta johtuen kerrassaan mainio. Osa lähtee aseesta yhtenä kokonaisuutena, joten ase on kenttäolosuhteissakin helpompi puhdistettava. Tavanomaisestihan tämä on ollut yksi mutkikkaimmista aseen kasaamiseen liittyvistä tehtävistä.
Kaliiperi: 12/89 (puutukkiset versiot 12/76) Kapasiteetti: 1+2 (rajoitettu valmiiksi) Piipun pituus: 28"/76 cm (saatavana myös pituudet 26" ja 30") Paino: 3,1 kg Varusteet: Koeaseessa 3 supistajaa (Invector+), perän jatkopalat, perän kulman säätöpalat, aselukko ja supistaja-avain. Haulia kpl 316 Osumia yht. Joka tapauksessa Maxuksen saa tässäkin versiossa sovitettua ampujakohtaiseksi kohtuullisen pienellä vaivalla. Hinta: 1690 euroa Maahantuoja: Gyttorp Finland Oy, www.gyttorp.fi
Koeampumamatka 35 metriä, kaikissa supistajana aseen mukana toimitettu "Full" supistaja Haulikoko Federal Premium Magnum Turkey Load (Flitecontrol Wad) RC50 Gyttorp Special 3,25 mm Haulia g
M/F engl.perä käyt./hyvä JP Sauer & Sohn 12/70 rinn.piip. Webley MKI .455 rev Nagant M1895 rev Lanchester MKI 9mm kp Dreyse 7,65bt pist 400,00 450,00 450,00 800,00 500,00 Mab Mod D 7,65 br pist. Stefano Fausti Inertia 12/76 Progress 28" VS Stefano Fausti Volo de Luxe 12/76 EVS Stefano Fausti Style 20/76, 28", VS rinn.piipp. /hyvä Beretta Silver Hawk 12/70 rinn.piip. Deluxe malleja... Toz 120-12MB-1E 12/76 VS 28" pääll.piip. Simson-Suhl M90 16/70-7x57R + Kahles 3-12x56, käyt. Caza 12/70 32g peruspatruuna haulikoot 2,75-4mm 35,-/100 Caza Dispersante 12/70 32g haulikoot 2,5mm tai 2,75mm 50,-/100 Super Halcon 12/70 lataus 36g, haulikoot 2,75-4mm 50,-/100 Super Halcon 12/70 00 tai 3 buck 8,65mm tai 6,2mm 60,-/100 Magnum 12/76 lataus 50g, haulikoot 2,75-4mm 80,-/100 Halcon 16/70 lataus 28g haulikoot 2,75-4,25mm Halcon 16/70 Trap/skeet/sporting 28g haulikoko 2,00-2,25mm Halcon 20/70 lataus 26g haulikoot 2,75-4,25mm Halcon 20/70 Trap/skeet/sporting 24g haulikoko 2,00-2,4mm Trust 28/70 16g haulikoot 2,5-2,75mm Trust 32/65 14g haulikoot 2,5-2,75mm Trust 36/65 10g haulikoot 2,5-2,75mm Trust 410 mag 19g haulikoot 2,5-2,75mm Trust täyteiset Caza Bala Star 12/70 28g , 425 m/s Super Star Brenneke Classci 12/70 32g, 420 m/s Super Halcon Brenneke Esmeralda 12/70 34g, 415 m/s Magnum 12/76 Bala Brenneke Silver 39g, 400 m/s 48,-/100 30,-/100 48,-/100 30,-/100 48,-/100 48,-/100 48,-/100 48,-/100 90,-/100 180,-/100 240,-/100 300,-/100
Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys ja urheiluaseita, soita ja tilaa lista, samalla saat v. "uusi/esittelyase" Remington Peerless 12/76 EVS, käyt./hyvä Merkel (Suhl) 203 12/70 pääll.piip. Sauer 7,65br WAA leim. käyt./hyvä Renato Gamba 12/70 rinn.piip. AYA Model No 2 12/70, 28" uusi AYA Model No 53 20/70 pari (2 haulikkoa) käyt/hyvä AYA Ambassador 12/70 käyt. METSÄSTÄJÄN JA HARRASTAJAN TYÖKALUT!
Haulikoita mm: Armed Super magnum 12/89, puoliautom. 2010 tuotekuvastomme!!!
KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ!. kaiverrettu, sivulukot Jahtiin Marlin kiväärit Marlin M1895 XLR 45-70 Marlin M1895SS 45-70, perinteinen malli Marlin M1895G 45-70 lyhyt karbiini Marlin M1895GS 45-70, lyhyt, rosteri Drillingit/haulikkorihlat mm: Baikal Taiga 12/76-222 rem, vs, käyt/hyvä Baikal Taiga 12/76-223 rem, käyt/hyvä Baikal Taiga 12/76-308 win, käyt/hyvä Merkel M32S 12/70-222 rem + Zeiss Jena 4x32, dril.,uusi Merkel Suhl 211E h-rih 12/70-7x57R + Docter 6x42, uusi Venäl. Stefano Fausti Dallas 10/89 Stefano Fausti Elegant 20/76 weatherproof, VS 28" Stefano Fausti Elegant ST/EVS 12/89 pääll.pii. 3-12x50 ristikko 6 1,2-5x36 ristikko 6 745,00 2-8x42 ristikko 6
785,00 1030,00 1230,00 1500,00 1690,00 1740,00 850,00 795,00
1150,00 760,00 760,00 870,00
450,00 490,00 490,00 5000,00 3250,00 450,00 3200,00 4600,00 4800,00
BSA kiikareita mm: Jaguar valoristikko mallit 30mm runkoputkella JAG 1,5-6x44IR JAG 3-12x56 IR 197,00 JAG 4-16x50 IR UUTUUS! Catseye valoristikkomallit , 1" runkoputkella FM1,5-4,5x32 IR FM3,5-10x44 IR 206,00 FM3,5-10x50 IR UUTUUS! Stealth Tactical sarja, valaistu mildot ristikko STS 4-16x 44 IR 210,00 STS 6-24 x 44 IR Deerhunter perusmallit, 1" runkoputkella DH 2,5x20 56,00 DH 3-9x32 DH 3-9x32 Silve 80,00 DH 3-9x40 Hull kyyhkys/metsälintupatruuna tarjoukset! Hull 12/67 Special Pigeon, lataus 32g hauli no 6 Hull 20/67 Special Pigeon, lataus 24g hauli no 6 Hull 12/67 High Pheasant, lataus 30g hauli no 6
162,00 197,00 160,00 238,00 227,00 78,00 97,00 55,-/100 52,-/100 55,-/100
Dekoja (vanhan ohjeen mukaisia) mm: M27 7,62x53R "pystykorva" kivääri M91 7,62x53R kolmen linjan kivääri L1A1 .308 win (FAL) itselataava, kuin uusi Winchester M74 pienoiskivääri .22lr Vigneron M2 9mm konepistooli SMLE .303 br pulttilukkokivääri MP40 (saks.) 9mm kp, hyvä Bren MKII .303 br pikakivääri, erittäin hyvä Sterlilng 9mm kp, kuin uusi FN HP Capitan 9mm pist (ilman takatäht.) FN M10 7,65 br pist. Armed TS870TM 12/76 pumppu 22" tai 28" VS Stefano Fausti Albion 12/76 28" VS, pääll.piip. Merkel-Suhl dril. Stefano Dausti Albion Light 12/76 28" VS, pääll.piip. 20/76-308 win , uusi 440,00 390,00 1070,00 1590,00 1190,00 1350,00 1710,00 1030,00 1140,00 990,00 530,00 Kivääreitä metsästykseen/harjoitteluun mm: Henry vipulukko .22 magnum + 3-9x32 kiik +jalat pakettihinta Tikka M512 7,62x53R kaksoisluodikko "uusi" Tikka T3 Hunter kal 6,5x55 CZ Brunner M98 Deluxe 9,3x62 "uusi" Winchester M70 375 H&H Safari Classic CZ ZKM452 .22 magnum + 4x32 kiikari + jalat, pakettihinta 590,00 1450,00 760,00 690,00 1750,00 490,00
4850,00 8500,00 2650,00 2500,00 1800,00 4000,00 2800,00 2800,00
Karl Kaps laatukiikarit, 25v takuulla: 1,5-6x42 940,00 1-4x22 2,5-10x56 valaistu 1490,00 2.5-10x56 8x56 730,00 8x56 valoristikko Uudet Daylight illumination valoristikko kiikarit 1-4x22 OC BA valoristikkomalli 1,5-6x42 OC BA valoristikkomalli 3-12x56 OC BA valoristikkomalli Zeiss Duralyt kiikareita mm. 1-liip. 28/70-22 WMR h-rih käyt/hyvä Merkel 12/70-222 rem dril + Kahles 4x32 kiik, käyt.koht. Mauser C96 bolo Sten MKII tai MKIII kp VZ M25 9mm kp
3 350,00 3 350,00 850,00 270,00 550,00 450,00 3500,00 2500,00 550,00 600,00 450,00 650,00 800,00 600,00 600,00
TRUST Haulikon patruunat: Espanjalaiset edulliset ja laadukkaat lyijyhaulipatruunat metsästykseen
Tästä huolimatta metsästyskäytössä pisin tehollinen ampumamatka jää tavallisesti 25 ja 35 metrin välimaastoon ollen parhaimmilla latauksilla 35 metriä kaliiperissa 28. Esittelyaseen kokopituus 71 cm:n (28") piipuilla on 113 cm,
ase painaa 2,2 kg ja sen vetopituus on normaali 360 mm. Jos buumi kestää yhtä hyvin elinvoimaisena kuin mitä se USA:ssa on ollut, aseiden ja patruunoiden saannin pitäisi parantua myös meillä. Samasta syystä suurin järkevä haulikoko on luokkaa 3 mm. Todellinen sirous saavutetaan kuitenkin vasta tarkoituksenmukaisen lukkorungon mukana. Samalla molempien patruunoiden lataukset ovat kehittyneet aikaisempaa selvästi tehokkaammiksi. Yksinkertainen
20
syy asiaan on patruunan pieni haulimäärä, peitto ei välttämättä riitä vaikka osumakuvio lähentelisi 100 prosenttia. Pieni ja pippurinen kakskasi
Pienten haulikonkaliiperien suosion lisääntyminen Euroopassa on tosiasia. Esittelyssä Stefano Fausti Style kaliiperissa 28/70.
TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI
Kaliiperia pienemmistä ylivoimaisesti yleisimmin ovat käytössä .410 ja 28. Näiden kahden mainitun pikkuväljyyden erottuminen muista juontaa juurensa rapakon taakse, sillä siellä sekä 28:aa että .410:tä on pidetty hengissä erilaisin kilpailuin jo kymmeniä vuosia. Kyse on siis pienriista-aseesta eikä metsästyslakimme edes salli kaliiperia 20 pienempää muuhun kuin esimerkiksi piisamin, oravan, kärpän, riekon, kiirunan, pyyn, peltopyyn, lehtokurpan ja sepelkyyhkyn ampumiseen. Muut pienet versiot alkavat olla erikoisuuksia, joihin jo tehdaspatruunan hankkiminen on vaikeaa ja sattumanvaraista. Fausti on tässä suhteessa todellinen 28-kaliiperi, sillä sen lukkorunko on pienempi kuin esimerkiksi kaliiperissa 20, jonka lukkorunkoon ne yleisimmin rakennetaan. Piippuparissa on suora, koholla oleva tähtäinkisko, jonka yläpinta
Normaalikokoinen messinkijyvä piipunsuussa näyttää ylisuurelta.
WWW.REKYYLI.FI. Näiden lisäksi ovat toki sallittuja myös rauhoittamattomat vahinkolinnut.
STEFANO FAUSTI STYLE 28/70
Style on rakenteeltaan laatikkolukkoinen (boxlock) ja rinnakkaispiippuinen. Lukkorunko eli baskyyli on pintakäsitelty kirjokarkaisukuviolla ja piiput on sinistetty perinteiseen tapaan. Pienikaliiperisia haulikoita tehtaillaan usein pykälää suurempien lukkorunkoihin, jopa kaliiperiin 12 on saatavilla .410 piippupareja. Piippujen porausläpimitta on 14 mm
Perän pudotus edestä on 40 mm ja takaa 60 mm ja siinä on lievä sivuvääryys, varsin normaali mitoitus siis. FAUSTI STEFANO STYLE
on heijastusten välttämiseksi karhennettu. Parhaiten pärjäsi pienihaulinen Trust no. Liipaisinta painettaessa oikea, väljempi piippu lähtee siten aina ensin. Hihnalenkit kuuluvat aseeseen, mutta ne toimitetaan irtonaisina, joten ne on tarvittaessa kiinnitettävä joko itse tai annettava työ asesepälle. Laukaisukoneisto on yksiliipaisiminen, varmistin toimii manuaalisesti eikä piipunvalitsinta ole. Piipunpituuksia löytyy useita: 60, 63,
WWW.REKYYLI.FI
65, 68, 71 ja 76 cm. Myös ejektorioptio kuuluu tilauslistalle.
KOEAMMUNTA
Fausti koeammuttiin täyssuppealla piipulla 35 metriin ja puolisuppealla 25 metriin. Karhennukset on tehty käsin ja ne toimivat myös erittäin hyvin. Kisko kapenee alun 11 mm:stä piipunsuun 7 milliin ja tähtäimenä on normaalikokoinen nuppijyvä, joka pienestä kaliiperista johtuen näyttää valtavalta. Styleä on saatavana myös Extramallina, jossa on laadukkaammat, valikoitua pähkinää olevat öljykäsitellyt puut ja kaiverrusaiheena eläinkuvia sekä kultauksia. Kaikilla latauksilla aseen rekyyli oli kevyestä painosta huolimatta jokseenkin olematon, myös Winchesterin 28 gramman latauksilla. Piipunvaihdin toimii mekaanisesti, joten laukeamaton ensimmäisellä piipulla ei aiheuta ongelmia toisen piipun laukaisuun. Haulimäärät 35 metrissä jäivät hieman alakanttiin tuloksellista metsästystä ajatellen. Stylen englantilaismalliset puuosat ovat standardipähkinää ja huolellisesti sovitetut. Karhennukset peittävät suurimman osan etutukin pinta-alasta.
Perä on englantilaista mallia, kaulan karhennukset on tehty käsin. Tämän lisäksi kokeiltiin Sellier&Bellotin, Winchesterin ja Eleyn patruunoita. Perälaatta on tehty myös puusta ja sovitettu perään tarkasti. Perälaatta on puuta ja sovitettu tukkiin saumattomasti.
21. Kaliiperia 12 ja 20 saa myös vaihtosupistajin varustettuna. Tähän olisi ollut potentiaaliset mahdollisuudet Winchesterin latauksella, mutta
Etutukki on pienen kaliiperin takia väkisinkin erittäin siro, kapeus on havaittavissa kun verrataan etutukin sisään rakennetun mekanismin kokoa suhteessa itse puuhun. Isommilla hauleilla 100 osuman tavoite ei täyttynyt yhdelläkään patruunalla. Koepatruunoina olivat maahantuojan lähettämät Trustpatruunat haulikoolla 6 ja 7. 7, jolla ollaan silläkin suorituskyvyn takarajalla. Styleä tehdään kaliipereissa 12, 16, 20, 28 ja .410 70 mm pesällä tai erikseen tilaamalla myös 76 mm magnumina. Puiden pintakäsittelynä on vahaus
Näistä muistutuksena mainittakoon yksi: DEA, todellinen rinnakkaispiippuinen sanan varsinaisessa merkityksessä.
Baskyylin koristeluna on kaiverrus ja kirjokarkaisukuvio, lisänä tehtaan kullattu logo. FAUSTIN TARINA LYHYESTI BARBARA FAUSTIN MUKAAN
Oli vuosi 1948 ja Toisen Maailmansodan seurauksena Italia vielä polvillaan. Tehdastiloja rakennetaan 4000 neliömetriä ja muutos pienestä pajasta erikoistuneita työmiehiä ja modernia teknologiaa sisältäväksi tehtaaksi on valtaisa, satojen vuosien tekniikat ja traditiot kohtaavat modernit koneet menestyksellisesti. Kolme tytärtä ovat toimineet Stefano Faustin seuraajina yrityksessä jo vuosia ja he johtavat toimintaa sekä tyylillä että taidolla luoden hintansa arvoisia haulikkomalleja. Lopulta se löysi tiensä Amerikkaan asti. Se soveltuu myös ratakäyttöön harjoittelumielessä, sillä hauliannokseksi saadaan sama kuin isommissa, vain
sopivien patruunoiden olematon valikoima on meillä pahimpana esteenä. 1960-luvulle tultaessa kasvaa sekä Faustin perhe että tehdas. Pienikaliiperisella on vaikeampi osua, mutta toisaalta, jos sillä oppii ampumaan, ei isompaan siirtyminen ole mikään ongelma. Omimmillaan se on tilanteissa, joissa kuljetaan paljon, ase on aina käsissä tai muuten on tarvetta tavallista kevyempään aseeseen.
WWW.REKYYLI.FI
22. 7 ja nyt myös Winchester no. Esittelyaseen ejektorit toimivat häiriöittä kaikilla kokeen patruunoilla.
PIENIKALIIPERINEN HAULIKKO
Metsästyslakimme rajaa 28-kaliiperin käyttöä merkittävästi. Faustin aseet, kiitos osallistumisen ensimmäiseen ja tärkeimpään kansainväliseen näyttelyyn, ovat todellisia esikuvia Italian asevalmistajien luovuudesta ja taidoista. Puolisuppealla 25 m oli Trust no. Stefano Fausti saa ritarinarvon (Knight Officer of the Republic, italiaksi Cavalier Ufficiale. Stefano Faustin ja Italian historia liittyy saumattomasti yhteen ja nyt noin 60 vuotta myöhemmin nähdään yhä niiden samankaltaisuus, taloudellinen kasvu on saanut aikaan sen, että voi olla ylpeä italialaisuudesta. Näissä oloissa syntyi hanallinen Fausti, nuoren Stefano Faustin käsin tekemänä, apuna vain minimaaliset työkalut. Jälleen Trust no. Tämä on Italiassa erittäin tärkeä tunnustus henkilöille, jotka ovat onnistuneet luomaan käytännössä tyhjästä laadukkaan ja menestyvän tuotteen ja siten varmistaneet työtä ja toimeentulon väelleen. Varmistin toimii manuaalisesti ja patruunat saadaan poistettua pakkotoimisen ulosvetimen avulla.
jostain syystä se ei kelvannut Faustille lainkaan, puolisuppealla sen toiminta olikin jo huomattavasti parempi. 6 olivat ainoita, joilla ampumamatkaa voidaan venyttää lähemmäs 35 metriä. Usein pienikaliiperista ja kevyttä asetta markkinoidaan naisille ja nuorille ensiaseeksi, mutta tässä pitää huomioida, että esimerkiksi metsästyskäyttö vaatii todella hyvin asiaan perehtyneen henkilön ennen kuin tuloksia saadaan. 5:lle ehdoton maksimimatka, Eleyn pieni hauliannos ei riitä edes tälle matkalle. Stefano Fausti Style on ehkä turhan kallis ensiaseeksi tai satunnaiseen harjoitteluun. Se voisi olla paremminkin tiettyyn jahtimuotoon erikoistuneen erikoisase. Sen täytyi rakentaa identiteettinsä uudelleen ja oli työskenneltävä rankasti. Elegantille ja luotettavalle haulikolle löytyi Italiasta ostajia ja puolestapuhujia ja pian se herätti huomiota myös muualla Euroopassa. Nämä sanat lisätään tavallisesti henkilön nimen eteen). 6:lle ja S&B no. Vuodet läpeensä intohimoista työtä, mielikuvitusta ja inspiraatiota ovat tehneet tuotteista yhä parempia ja luotettavampia. Ei ollut lomia eikä pitkiä viikonloppuja, korkeintaan vain lyhyitä toimettomuuden hetkiä. Syntyy Elena, Giovanna ja myöhemmin Barbara ja yritys muuttaa nykyiselle paikalleen. Jotkut vanhoista malleista, kuten hanallinen Classic ja sivulukkoinen, korkeamman laatutason Senator ovat yhä tuotannossa. Ei ole sattumaa, että noina vuosina Italiassa tehdyt haulikot syrjäyttivät englantilaisen koulukunnan aseet, jotka vaikkakin hienoja ja laadukkaita, eivät kuitenkaan pystyneet seuraamaan nopeasti muuttuvia markkinoita
7 2,5 mm/ 19 g/ 204 kpl S 78 U 89 yht. 7 2,5 mm/ 19 g/ 204 kpl S 46 U 60 yht. Patruunavalikoima kauppiaidemme hyllyssä on ainakin toistaiseksi varsin heikko.
WANNSEE -TAULUT
3 3 8 6 4 5 15 8 12 11 3 7 7 6 5 4 3 2 4 4 6 5 10 5 7 8 6 4 6 4 6 8 10 12 7 7 19 20 23 16 4 6 8 7 7 7 7 3 5 12 7 4 20 25 24 22 3 5 3 6 6 5
4 4
Täyssuppea 35 m Trust no. 82 kpl/ 62 %
Puolisuppea 25 m Trust no. Piiput on kiinnitetty tavanomaiseen tapaan monoblockperiaatteella. 6 2,75 mm/ 28 g/ 219 kpl S 81 U 66 yht. Etumainen piippuhaka menee baskyylin pohjan läpi saranatapin kohdalla, joten itse sarana säästyy suuremmilta rasituksilta ammuttaessa. 147 kpl/ 67 %
Stefano Fausti 28/70, koeammunta 35 ja 25 m Patruuna Trust Trust Sellier & Bellot Sport Winchester Super X 25 m Eley Grand Prix Eley Grand Prix Trust Trust Sellier & Bellot Sport Winchester Super X 65 65 70 70 70 70 5 5 7 6 5 6 2,8 2,8 2,5 2,7 3 2,75 16 16 19 18 21 28 127 127 204 145 132 219 88 86 167 127 119 147 69 68 82 88 90 67 2,7 2,4 2,6 1,4 3,4 3,6 F M M M M M 288 291 399 378 361 362 hylsyn pituus mm 70 70 70 70 no 7 6 5 6 mm 2,5 2,7 3 2,75 g 19 18 21 28 kpl 204 145 132 219 osumia 106 71 82 78 % 52 49 62 36 tiheys 2,3 1,5 1,7 1 Supistus F F F F m/s 389 378 355 366
WWW.REKYYLI.FI
23. 5 3 mm/ 21 g/ 132 kpl S 30 U 52 yht. 106 kpl/ 52 %
Täyssuppea 35 m Sellier&Bellot Sport no. Marcheno (Brescia), Italia Kaliiperi: 28/70 Pituus: 113 cm Piippuparin pituus: 28" (71 cm) Paino: 2,2 kg Vetopituus: 360 mm Supistukset: Kiinteät F ja M Hinta: 2970 euroa Maahantuoja: Asetalo Oy, 03-475 5371
Koeammuntaan käytettiin mm. 167 kpl/ 82 %
Puolisuppea 25 m Winchester Super X no. Sulkuna on yleinen Purdeyn alapuolinen kaksoislukitus.
FAUSTI STEFANO STYLE
Valmistaja: Fausti Stefano Srl. maahantuojan toimittamia espanjalaisia Trust-patruunoita sekä hankittiin laatikollinen S&B:n latausta
- Olen. Emme koskaan unohda 40:tä työläistämme emmekä tavarantoimittajiamme ja yhteistyökumppaneitamme. Lapsia on yksi, viisivuotias poika Alessandro. Saimme myös paljon positiivista huomiota alan lehdistöltä. Kun Barbaralta kysyttiin, mitä hän tietää Suomesta, oli vastaus seuraava: "Tiedän Suomesta saman kuin muutkin italialaiset eli ollakseni rehellinen en juuri mi24
tään! Suomi on eräs Euroopan harvimmin asuttu maa ( Joulupukki tulee Lapista ja siitä me pidämme!). Haluaisin vierailla Helsingissä, pääkaupungissanne, ehkäpä heinäkuussa, sehän on lämpimin kuukautenne. Kuulun sisarieni kanssa myös hallitukseen. Vanhin meistä, Elena on tuotantojohtaja. - Alussa oli pieniä ennakkoluuloja, mutta ne katosivat nopeasti, sillä kaikki työntekijät, kollegat ja asiakkaat tajusivat, että tekninen perustietämyksemme on erittäin vahva. Myös Italian suosituimmat sanomalehdet kuten La Stampa ja Il Corriere della Serra pyysivät haastatteluja. Rekyylin haastateltavana on tyttäristä nuorin, markkinoinnista ja myynnistä vastaava Barbara Fausti.
TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI
HENKILÖKUVASSA
Barbara Fausti on suorittanut opintonsa Bresciassa, mutta sen lisäksi hän on opiskellut kieliä ulkomailla, erityisesti Saksassa. Tapaan mielelläni asiakkaita ja keskustelen heidän kanssaan uusista ideoista yrittäen avata uusia markkinoita ja työmahdollisuuksia. Olimme vielä hyvin nuoria kun jo aloimme kulkea hänen mukanaan tehtaalla.
Mikä on tehtäväsi ja mitä työn kuvaan kuuluu. Haluaisin käydä Suomessa, se on maa, joka on aina viehättänyt minua. Miltä tuntuu työskennellä naisena alalla, jota pidetään perinteisesti miesvaltaisena. Giovannalla on 19-vuotias poika ja Elenalla 18-vuotias tytär. Niin ja meinasi unohtua: tiedämme Räikkösen, suomalaisen Ferrari-kuljettajan." Miten lähdit mukaan asealalle. Oletko unelma-ammatissasi. Asuinpaikka on lähellä tehdasta, pikkukaupungissa Brescian lähellä. - Toimin tehtaan markkinointi- ja myyntijohtajana yhdessä sisareni Giovannan kanssa. Niinpä tavoitteemme onkin tuottaa laatu-
aseita suurissa määrissä, jotta saamme väkemme tyytyväisiksi ja ylpeiksi työstään. Työni on joskus melko monimutkaista, sillä olen vastuussa sekä ulkomaan asiakkaista että myös kotimaan markkinoinnista. Barbara on nelikymppinen ja naimisissa Fabio Rizzinin kanssa. Tämän lisäksi naisellinen näkökulmamme aseiden ominaisuuksiin sai ne erottumaan joukosta. Jo pienestä pitäen tiesin, että tämä voisi olla oikea työ miWWW.REKYYLI.FI. Ampuma-aseisiin liittyen Barbara harrastaa sekä metsästystä että ampumista, mutta nykyisin vähäinen vapaa-aika antaa tähän mahdollisuuden vain 3-4 kertaa vuodessa. Pelkästään USA:ssa osallistumme vuosittain kuuteen tapahtumaan. Suuri osa väestöstä lukee kirjoja ja sanomalehtiä. Barbara Fausti
Stefano Fausti on tunnettu italialainen asevalmistaja, jonka menestys perustuu perinteisen käsityötaidon ja huipputeknologian sekoitukseen. Samanaikaisesti joudun matkustamaan paljon Giovannan kanssa asiakkaidemme luo ja osallistumaan tärkeimpiin maailman messutapahtumiin. - Sisareni ja minä kasvoimme asealalle, sillä isäni välitti intohimonsa ja taitonsa aseenvalmistajana meille. Olette liittyneet Euroopan Unioniin vuonna 1995. Sisar Giovanna asuu myös lähistöllä, joten he tapaavat päivittäin muutenkin kuin työn merkeissä. Haluaisin nähdä myös arkkitehtienne Engelin ja Alvar Aallon töitä... Mikä on parasta työssäsi. Erikoista on kuitenkin se, että yrityksen johdossa on Faustin kolme tytärtä, sisarukset Elena, Giovanna ja Barbara
Progress. Ase täydentää ja lisää tehtaan metsästys- ja kilpahaulikoiden laajaa valikoimaa. Valmistetaanko molemmat merkit samassa tehtaassa. Tämän aseen koristelussa yhdistyy mestarikaivertajan opit ja sielu uuteen kolmiulotteiseen lasertekniikkaan. - Tyypillinen päiväni alkaa aamuseitsemältä. Avaan tietokoneeni ja luen saapuneet sähköpostit. Näiden kahden elementin yhdistäminen on tuonut takaisin kolmannen taiteenlajin viehätyksen, nimittäin kuvanveiston! Aseessa on kuvattu vanhan aseenvalmistuskaupungin Brescian symbolit; leijona ja roomalaisen Niken muotokuva. Samalla toisten asevalmistajien kanssa keskusteleminen on aina mielenkiintoista. Miehesi Fabio Rizzini omistaa Emilio Rizzini asetehtaan. Se on suunniteltu elegantiksi, luotettavaksi ja helppokäyttöiseksi. - Haluan että tuotemerkkimme tunnetaan laadusta ja luotettavuudesta, sellaisen nimen haluan jättää pojalleni ja sama koskee sisariani. - Magnificent. - Kyllä, molemmat valmistetaan Faustin tehtaalla. Mihin tähtäät työssäsi. Olemme kasvattaneet vientiämme Itä-Euroopan maihin ja erityisesti Venäjälle kun juuri nyt Amerikan markkinat kärsivät lamasta. - Nuorimpana oleminen tarkoitti minulle erittäin nopeaa työn oppimista, jotta pystyisin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa keskustelemaan yhtiön asioista vanhempien sisarteni ja isäni kanssa. Joka
WWW.REKYYLI.FI
tapauksessa pidän työstäni eikä se aiheuta minulle ongelmia. Viikonloppu vietetään yleensä perheen parissa. Onko vientinne joihinkin maihin kasvanut tai vähentynyt selkeästi viime aikoina. Tämä itselataava haulikko on täysin suunniteltu ja toteutettu Faustin tehtaalla. Class Express. Miten se, että olet sisaruksista nuorin, on vaikuttanut rooliisi yhtiössä ja kuinka tulette toimeen työasioissa. Yhteistyömme tarkoitus on myös turvata italialaisten aseiden laatu ja pitää huolta siitä, että ne on tehty 100-prosenttisesti Italiassa. - Nämä kaliiperit tulevat päivä päivältä yhä suositummiksi erityisesti Euroopassa ja USA:ssa. - Valmistamme noin 6000 8000 asetta vuodessa. Kyseessä on markkinointistrategia. Tapaan myös päivittäin kaikkialta Italiasta yksityisasiakkaita, jotka haluavat mittatilausaseen ja heidän kanssaan kuluukin paljon aikaa ennen kuin kaikki halutut ominaisuudet löytyvät. Mallia tehdään kaasu- ja inertiatoimisena kaliipereissa 12 sekä 20. Bonuksena saan työskennellä koko perheen kanssa ja pidän siitä. Mikä on nykyinen trendi sellaisten pienten haulikonkaliiperien kuten 28 ja .410 suhteen. Arvokkaine pyöristettyine linjoineen nämä uudet aseet ovat tulosta pitkäaikaisista tutkimuksista ja jatkuvasta suunnittelutyöstä, jonka päämääränä on ollut luoda huippulaatuinen urheiluase.
25
nulle, sillä olen aina halunnut luoda uusia tuotteita sekä matkustella ja tavata uusia ihmisiä. Olen joskus toimistossa vielä yhdeksältä illalla. Yhdessä pystymme vaikuttamaan aselakeihin ja puolustamaan metsästäjien oikeuksia. Tämän lisäksi tarvitaan kaiverrustyötä 300 500 työtuntia, ehkä jopa 700 tuntia, riippuen asiakkaan toiveista. Seuraavaksi tapaan sisareni ja suunnittelemme työpäivän. Esimerkiksi voimme ottaa aseen, jossa tehdään vaikkapa 90 työvaihetta koneellisesti. Mitkä ovat Faustin viimeisimmät uutuudet. Lukkorungot ovat alumiiniseosta, kiillotettu ja anodisoitu mustaksi. - Asevientimme riippuu paljon maailman taloustilanteesta ja Euron vahvuudesta. Myös asevalmistajalle nämä pienet kaliiperit luovat haastetta, erityisesti rinnakkaispiippuisissa. Molemmissa malleissa on pyörähtävä lukonpää, piippujen erikoisteräs tarkastetaan vaativalla ultraäänimenetelmällä ja aseissa on vaihdettavat supistusholkit. Millainen on tyypillinen työpäiväsi. Tämä päällekkäis- tai rinnakkaispiippuinen kivääri on tehty erityisesti niille, jotka pitävät ajometsästyksestä. Holkkiavain käy myös makasiiniputken jousen pidätinrenkaaseen. Sisaresi Giovanna on varapuheenjohtajana Armaioli Brescianissa (asevalmistajien järjestö). Kuinka yhtymän olemassaolo vaikuttaa esimerkiksi aseittenne laatuun. Monet työntekijöistämme tekevät pel-
kästään käsityötä, kuten kaivertajat, tukin tekijät, asentajat. Teettekö myös custom-aseita. Tähän pitää lisätä ainakin 50 hyvin erikoistunutta käsityöosuutta ehkä keskimäärin noin 150 työtuntia. Mikä on vuosituotantonne. - Olemme erikoistuneet niihin ja olemme myös maailmalla hyvin tunnettuja custom-aseistamme. - Aseenvalmistajien yhtymä on erittäin tärkeä liiketoiminnallemme, sillä yhtenäisyydessä on voimaa. Keskustelemme tuotannosta, tavarantoimittajille asetetuista laatuvaatimuksista jne. Pyrin löytämään uusia markkinointimenetelmiä ja muu perhe on ottanut ideani vastaan erittäin hyvin.. Näiden kaliiperien ansiosta myös nuoret ja naiset pääsevät helposti alkamaan ampumis- ja metsästysharrastuksen. Sellaisen valmistus ei ollut helppoa, mutta onnistuimme siinä! 28-kaliiperisemme on ainutlaatuinen sekä pituus- että painomitoiltaan. Tämä on elintärkeää ja vaikuttaa suoraan tuotteidemme laatuun. Kuinka suuri osuus valmistuksesta on pelkkää käsityötä. Niitä on aina runsaasti etupäässä asiakkailtamme, jotka haluavat joko kiittää tai vaihtaa mielipiteitä. Pääosa aseistamme on Fausti-nimisiä ja vain pieni osa Emilio Rizzini -nimellä. Class Round. Keskusteluissa samanlaisista lähtökohdista olevien ihmisten kanssa oppii aina jotain
26
WWW.REKYYLI.FI
Lisäksi luodin lentorata väistämättä kaareutuu, joka ei miellytä esimerkiksi käsiasemetsästäjiä. Se ymmärsi, että tässä oli tuote, jollaista yhdelläkään kilpailijalla ei ollut ja päätti viedä sitä eteenpäin. Tokihan patruunat voidaan ladata alas, mutta tällöin menetetään koko aseen idea. "Viissatanen" oli tehokuningas, mutta nyt luotaisiin jotain uutta, joka palvelisi
27. Ensimmäinen X-runkoisen kaliiperi oli ollut tehollaan kohahduttanut .500 S&W Magnum, joten moni kysyi miksi ihmeessä Smitikka otti tällaisen taka-askeleen pienemmän kaliiperin muodossa. Se oli, ja on tietenkin yhä, varsin inhottavasti ampujaa kohteleva kaliiperi. SMITH & WESSON MODEL 460XVR P ERFORMANCE CENTER
TEKSTI: TERO KUITUNEN
SE PAREMPI X-RUNKOINEN
Siitä on jo reilut viisi vuotta kun Smith & Wesson julkisti kaliiperin .460 S&W Magnum ja sille pesitetyn X-runkoisen revolverin mallia 460XVR. Smith & Wesson oli varmasti tyytyväinen .500:n myyntimääriin, mutta kuunteli toki asiakkaidensa näkemyksiä. Täysitehoisilla latauksilla rekyyli on yksinkertaisesti liikaa useimmille ampujille. Eikö luonnollinen tie olisi ollut kasvattaa sitä vielä entisestään?
WWW.REKYYLI.FI
Tämän kysymyksen esittäjät eivät todennäköisesti olleet koskaan ampuneet .500 S&W -kaliiperin revolverilla
Markkinoinnillisesti tämä oli puhdasta neroutta, tarjolle saatiin "äärimmäinen revolveri", jolla olisi kuitenkin mahdollista ampua myös edullisia "lyhyitä" .45 Colt ja .454 Casull -patruunoita. Kuitutähtäin on profiililtaan kiitettävän teräväkulmainen ja siksi käyttökelpoinen myös tarkkuutta vaativiin laukauksiin.
X-rungon yläsilta on 8 mm paksu ja niinpä kiikarin kiinnitys tehdään perusmallissa yläsiltaan tehtyihin reikiin. Saapuessaan .460 S&W nousi sitten sarjan uudeksi magnumiksi, samaan tapaan kuin .357 Maximum aikanaan .357-halkaisijaisissa. Nelivitos-revolverikaliipereista ovat olleet suosittuja .45 Colt ja .454 Casull, jotka ovat ikään kuin perusversio ja magnum, joita voi molempia ampua magnumille pesitetyillä aseilla. Yläsilta on tämän aseen seurattavia osia, liekkivälistä puhaltava lieska polttaa sitä väistämättä.
WWW.REKYYLI.FI. Vaikka luodilla on vauhtia revolveriksi paljon, ei rekyyli hakkaa ampujaa samantien täysin tunnottomaksi. Näin ei kuitenkaan tällä kertaa ole, vaan markkinamiehet ovat päätyneet nimeen Xtreme Velocity Revolver. Jostain syystä amerikkalaiset revolveristit ovat numeroyhdistelmän "45" lumoissa ja sen saralla sattuu ja tapahtuu. Termi "lyhyt patruuna" ja kaliiperi .454 Casull tuntuvat epäyhteensopivilta, mutta tällaiseksi maailma on mennyt .460 S&W Magnumin myötä. Suomennettuna se voisi olla "äärimmäisen vauhdin revolveri".
Performance Center mallin katolla on valmiina Weaver-kisko. Ja mikä tärkeää, uutuus olisi helposti markkinoitavissa.
MARKKINOINTIA, MARKKINOINTIA
Päätyminen luodinhalkaisijaan .45 ei ollut sattumaa, ja näin jälkikäteen se tuntuu pikemminkin itsestäänselvyydeltä. Tämäkin on puhdasta markkinointia vaikka joku voisi väittää, että kyseessä on myös turvallisuusseikka: tyhmemmätkään kansalaiset eivät mene ampumaan
28
uutuutta vanhoilla revolvereilla. Smith & Wesson laittoi kaliiperin nimeksi .460 S&W, jolla selvästi haluttiin kertoa, että kyseessä on suurempi patruuna kuin vanhat nelivitoset. Asemallin nimeksi annettiin 460XVR, jossa X:n voisi ajatella tarkoittavan X-runkoa. Rekyyliä on yhä paljon, mutta viissatasen äärimmäisyys on poissa. Tilanne on sama kuin .38 Specialissa ja .357 Magnumissa. Käytännössä luodin halkaisijan pienentäminen ja luodin painon tiputtaminen teki kokonaisuudesta ammuttavamman. Äkkiä ajateltuna idea kuulostaa täysin idioottimaiselta, mutta kun muistetaan, että kyseessä on kuitenkin melkoisen painavia luoteja käyttämään suunniteltu metsästysrevolveri, siinä alkaa olla järkeä. SMITH & WESSON LAITTOI KALIIPERIN NIMEKSI .460 S&W MAGNUM, JOLLA HALUTTIIN KERTOA SELVÄSTI, ETTÄ KYSEESSÄ ON SUUREMPI PATRUUNA KUIN VANHAT NELIVITOSET.
osin samaa ja osin myös uutta asiakaskuntaa. Latausten kehittely on tällä hetkellä ainakin Suomessa pakollista puuhaa, koska tehdasvalmisteista ampumatarviketta ei ole lainkaan saatavana.
Avotähtäimet ovat tavallaan kaksijakoiset. Sillä on tasan yksi funktio: olla mailman nopein revolverikaliiperi. Tässä tapauksessa huoli on täysin turha, koska .460 S&W-patruuna ei taatusti mahdu yhteenkään mitoissaan olevaan .454 Casull, saati .45 Colt, pesään. Takatähtäin on vanhaa Smitikka-tyyliä, mutta etutähtäimen Hiviz-kuituviritys on modernia metsästysaseajattelua. Se on erinomainen lisä revolverissa, joka on tarkoitettu erityisesti pidemmille matkoille tapahtuvaan metsästykseen. Tämä on aina positiivista, koska aseella jolla ampuminen on epämiellyttävää, ei tule treenattua riittävästi ja tässä tapauksessa elintärkeä latausten kehittely jää tekemättä. Voisi jopa sanoa, että tässä on historian ensimmäinen revolveri, jossa kiikaritähtäin on lähes pakollinen varuste.
SPEED KING
Aseen nimessä on siis avain .460 S&W -kaliiperin ymmärtämiseen
Jos rulla lukittuisi paikoilleen kuin kassakaapin ovi, olisivat kritiikin kohteet harvassa.
Hunter-tyyppinen suujarru on Performance Centerin käsialaa. Revolverissa korkea paine on ongelma, koska osa paineesta purkautuu rullan ja piipun välistä. Se hoitaa tehtävänsä hienosti, mutta on silti hieman kyseenalainen metsästysaseeseen. Näkyvimpinä eroina perusmalliin on piippuvaipan muotoilu, "hunter"-mallin suujarru ja vaipan pinnalle koneistettu weaver-kisko. Korkeapaineisuus on ongelma myös luotien muokkautumisen vuoksi. Tätä mielikuvaa kuitenkin horjuttaa rullan lukittuminen, joka on hieman vaillinaista. Sanoisin, että tämän suujarrun kanssa ilman kuulosuojaimia ei kannata ampua lainkaan.
OMALAATUISUUDET
Uuden kaliiperin kehitystyön voisi kuvitella kulkeneen suunnilleen niin, että S&W:lla otettiin X-runkoisen rulla ja porattiin siihen .452-halkaisijalle sopivat pesät. Laukaisu on selkeä ja erittäin puhdas, mutta kaliiperin huomioiden sopivan raskas. Performance Center on varustanut revolverin Lothar Waltherin nappirihlatulla custom-piipulla, jonka mainostetaan olevan lisäksi läpätty, jotta kuula saadaan valmistajan ilmoituksen mukaan menemään sen läpi tavallistakin liukkaammin. Ilmeisesti juuri tästä syystä .460 S&W:n hylsyn kantalaippaa on laajennettu .45 Coltiin verrattuna.
29. Mitä suurempi paine, sitä enemmän tavaraa liekkivälistä purkautuu polttamaan aseen yläsiltaa. Jokainen, joka on ampunut revolverilla epämääräisille etäisyyksille tietää kuinka vaikeaa osuminen voi olla kohdistusetäisyyden ulkopuolelle. Tehokas revolveri kun pitää joka tapauksessa aivan järkyttävää melua. Pituussuuntainen lukitus on liki täydellisen tiukka, mutta pyörimissuunnassa on väljää enemmän kuin tämän tehoisessa aseessa toivoisi. Esimerkiksi metsästystilanteessa rekyylikammoa ei vain yksinkertaisesti saa olla. Pienemmän rekyylin lisäksi lisääntyneestä nopeudesta seuraa parannuksena luodin laakeampi lentorata. Muutoinkin koneisto on liukastoiminen ja antaa laadukkaan kuvan itsestään. .460 XVR:ssä paine on ennenkuulumaton ja tehtaan ilmoituksen mukaan jo valmistusvaiheessa on paneuduttu erityisesti tämän ongelman ratkaisemiseen. Sama tilanne olisi koskenut hylsyjä, ellei niitä olisi saanut MidwaySuomen kautta. Tällä kaliiperilla asiaan on saatavana helpotusta.
sessä taatusti siipeensä menettäen kaliiperin mahdollistaman pitkänmatkan tarkkuutensa. Siedettävämpi rekyyli helpottaa myös osumista tilanteissa, joissa aseella on osuttava. Samaa tarkoitusta varten rullanpysäyttäjän kolot on sijoitettu rullan pesien väliin, jolloin kolo ei heikennä turhaan pesän kestävyyttä juuri kriittisestä kohdasta.
PELKOA JA KAUHUA AMPUMARADALLA?
Ennen kuin vauhtihirmulla päästiin ampumaan, oli edessä sopivien komponenttien ja erityisesti hylsyjen hankkiminen, ainoatakaan tehdaspatruunaa kun emme Suomesta onnistuneet löytämään. .460 S&W:llä tämä on todennäköisemmin totta kuin .500 S&W:lla. Oletusarvoisesti PC-versiossa ajoituksen tarkkuuden lisäksi myös liekkivälin pitäisi olla selvästi perusmalleja pienempi. Syynä on sen järkyttävä käyttöpaine, 4480 baria, joka on samassa luokassa modernien kiväärikaliiperien kanssa. Tämän ilmiön vähentämiseksi XVR:n piipun rihlannousu on kiihtyvä, alussa nousu on 1/100 tuumaan josta se kiristyy normaaliksi 1/20 tuuman nousuksi.
PERFORMANCE CENTER VERSIO
Koeaseemme on 460XVR Performance Center, eli Smith & Wessonin custom-pajan rakentama versio. Ylläoleva on vain osatotuus, kaliiperina .460 S&W on lopulta muutakin kuin pienennetty .500 S&W. Tilaukseen laitettiin paketillinen Hornadyn hylsyjä ja aseen luonteeseen sopivia laadukkaita Oregon Trailin 360 grainisia (23,3 g) valuluoteja.
Ejektorin tähti on massiivinen ja jos sitä käitetllään rivakasti, se puskee hylsyt ja ampumattomat patruunat ulos täydellisellä varmuudella. Syynä ilmiöön on ejektorin iskun pituus, jonka loppuvaiheessa hylsy tai patruuna pääsee kääntymään siitä irti ja lumpsahtamaan takaisin pesään. Saatesanoina oli kenties jotain sen tyylistä, että tehkää tähän sopiva, mahdollisimman vihainen .45-patruuna. Muitakin näkyviä eroja toki on, kuten pisaranmallinen iskuvasara ja hihnalenkin kiinnitysmahdollisuus, mutta kiinnostavimpia ovat näkymättömiin jäävät muutokset. Metsästysrevolvereissa käytetään yleisesti lyijyluoteja, jotka saavat tällaisessa höykyytykWWW.REKYYLI.FI
Rullaan menee vain 5 patruunaa, joten seinämävahvuutta on riittävästi kestämään patruunan kovat paineet. Myös koneisto on tehty paremmin, itse asiassa laukaisun osalta erinomaisesti. Jos ejektoria jostain syystä hivutetaan hitaasti, pääsevät patruunoiden kannat lipsahtaaman siitä. Tämä rulla istutettiin runkoon, jossa oli kaliiperille sopiva piippu ja koko komeus toimitettiin patruunavalmistaja Cor-Bonille. Ja Cor-Bon teki työtä käskettyä. Esimerkiksi ylimenosta on pyritty saamaan mahdollisimman kiiltävä, eli minimoimaan painetta taaksepäin heijastavien pintojen määrä
Kun rullaan pudoteltiin ensimmäiset 360 grainisella luodilla varustetut "nelikuuskymppiset", sillä kevyemmällä latauksella, ilmeni rystysissä pientä ennakkojännityskutinaa. Keskisormea suojaa liipaisinkaarelta paksu ja hyvin muotoiltu kumiuloke. Vaikka puristeluodin toimimisesta tarkkuuden suhteen ei olisi toivoakaan, tällättiin 200 grainisen Archipelagon alle muikeat 45 grainia H4227:aa, eli puoli grainia alle Hodgdonin ilmoittaman maksimilatauksen vastaavanpainoiselle Barnex X:lle. Mielenkiintoisesti näiden kahden latauksen välinen lähtönopeusero ei taulukon mukaan olisi kuin noin 20 - 25 m/s. Tarkkuuskoetta varten ase varustettiin moneen otteeseen kyntensä näyttäneellä Bushnellin pistoolikiikarilla, joka kiinnitettiin Kwik-Site -jaloilla. Tehdastarjonnasta kokeilimme Winchesterin Super-X 255 gr LRN:ää ja sen lisäksi la30
tasimme nopeuskokeessakin kiusatulla Archipelago-luodilla erän. Ensimmäisessä erässä 360 gr painavan valuluodin taakse annosteltiin 31,0 grainia Hodgdon H4227:aa. Laukauksen jälkeen hämmästeltiin: siinäkö se oli. LAUKAISU ON SELKEÄ JA ERITTÄIN PUHDAS, MUTTA KALIIPERIN HUOMIOIDEN SOPIVAN RASKAS.
.460 S&W hylsyihin ei nähty järkeväksi tehdä mitään kevytlatauksia, vaan tarkoituksena oli kokeilla metsästyskäyttöön sopivia latinkeja. Painava ja pitkä revolveri varustettuna toimivalla kahvalla ja erittäin toimivalla suujarrulla on yllättävän mukava ammuttava vaikka raskas luoti lähetetään matkaan kovalla nopeudella.
Mustasta keinomateriaalista valmistettu kahva oli sormiuristaan huolimatta todella positiivinen yllätys. Sekoitus voimakasta työntämistä ja rauhallista vääntöä. Niillä naksuttelu oli stressitöntä ja myös revolverin kohdistaminen sujui niillä näpsäkästi. Tokihan Barnesin massiiviluoti aiheuttaisi suuremman paineen ja auttaisi vauhdin keräämisessä, mutta silti vauhtia uskottiin kertyvän yli 600 metriä sekunnissa. Koska kyseessä on lopulta ase joka potkii, on kahva suuunniteltu sitä ajatellen. Kaikilla kokeilluilla .45 Colt latauksilla XVR oli liki rekyylitön ja myös aseen ääni pikemminkin tukahtunut tupsahdus. Otettiin tiukka ote kahvasta ja lähetettiin ensimmäinen lyijymurkula kohti nopeusmittaria. Toiseen sarjaan latausta kasvatettiiin 34,0 grainiin, joka oli enää 1,5 grainia alle maksimin. Koska XVR:n varsinaisella appeella rekyyliä olisi tiedossa, päätettiin kohdistaminen ja tutustuminen tehdä .45 Colt -patruunoilla. Lisäksi kahvan takaosa on todella pehmeä ja joustaa vaimentaen pystyyn vääntäytyvän aseen kämmeneen kohdistamaa iskua.
Pitäähän metsästysaseessa olla hihnanlenkin kiinnityskohta.
WWW.REKYYLI.FI. Tämä kiikari-jalusta-yhdistelmä on selvinnyt useista .44 ja .357 Magnum -revolvereista, mutta nyt sille povattiin lähtöä autuaammille metsästysmaille .460 S&W Magnumin rekyylin repiessä siitä linssit irti ja runkoputken solmulle. Tämä on Hodgdonin ilmoittama minimilataus, jolla kuitenkin nopeutta taulukon mukaan irtoaisi 497 m/s. Täysin erillisenä uomana koeammunnassa oli mainoslauseen puntaroiminen, eli irtoaisiko 200 grainiselle luodille oikeasti vauhtia yli 700 m/s. Muoto on hyvä ja ote pitävä. Rekyyli oli täysin siedettävä. Viimetingan mukaan tarttui myös patruunaa, jossa oli itsevalettu 200 grainin FN-luoti
Itsevalettu tuotti pari kohtuullista osumakuviota ja Winchesterin tehdaspatruuna samoin, itse asiassa sillä saatu paras .45 Colt -osumakuvio oli 38 mm. Aikanaan tutkimme vastaavan verran liekkiväli-remontoidulla .44 Magnum revolverilla nopeuden muutosta. Kuvassa näkyy myös rullan etupään lukitus eli jousitettu teräskuula, joka loksahtaa rullan aisassa olevaan vastintilaansa.
vasti, jouleja kertyy kovemmalla latingilla yli 2400 ja esimerkiksi Hornadyn "Hits"-laskurin mukaan se on suurriistakelpoinen (ml. Tehoa nyt kokeilluissa H4227latauksissa on silti melko mukaWWW.REKYYLI.FI
Liekkiväli oli sama kaikilla pesillä, joka on aina hyvä asia. Tämä pitää paikkansa, jos tarkkuustavoite ei ole erityisen korkea. .460 S&W -patruunoiden koeampumisessa havaittiin kaksi merkittävää asiaa: ase on todella tarkka, mutta tarkkuuden ulosmittaaminen on haastavaa. Jos vauhtia saisi hilattua taulukkomaksimin mukaiseksi, nousisi lataus Hornadyn arvostuksessa sopivaksi myös vaaralliselle riistalle. 240 grainiselle luodille irtosi täsmälleen samalla latauksella 50 m/s aiempaa enemmän vauhtia.
PARI SANAA TARKKUUDESTA
Netissä ja muuallakin hehkutetaan XVR:n ja .45 Colt -patruunoiden hienoa yhteensopivuutta. Tällöin vauhtia kertyisikin taatusti paljon enemmän kuin 0,25 mm liekkivälillä varustetulla revolverilla. Alussa kuvioissa oli pystyhajontaa, eli otteen tiukkuus muuttui satunnaisesti. Taulukoiden ilmoittamista nopeuksista jäätiin selvästi, keskiarvoksi ensimmäiselle lataukselle saatiin vain 420 m/s eli noin 15 prosenttia taulukkoarvoa vähemmän. Esimerkiksi netissä on tarjolla kaikenlaista raporttia aseesta ja patruunoista, mutta yllättäen monessakaan niistä ei ole lainkaan mitattua nopeusdataa. Taulukon mukaan vauhtia olisi pitänyt kertyä noin 520 m/s, mutta mittari kellotti vain 457 m/s. Kovemmalla Oregon Trail latauksella (34,0 grainia H4227:aa) rekyyli oli yhä täysin siedettävä ja vaikka nopeus nousi, jäätiin taulukkoarvoista yhä enemmän. Eli käytännössä vauhtia oli tällä latauksella saman verran kuin esimerkiksi .454 Casullissa. Tuo neljännesmilli on tämän aseen mitattu arvo, eli se on juuri ja juuri Smith & Wessonin itselleen asettamissa spekseis-
sä. Koelatauksissa käytetty H4227 on kaliiperiin nähden hidasta ajoainetta ja todennäköisestiesimerkiksi H110 hieman nopeampana antaa enemmän vauhtia.
Rullan etureunaan syntyvien palojälkien säännöllisyydestä voidaan tutkia ajoitusta sekä rullan suoruutta. Rekyylin siedettävyyteen saatiin lisäselitystä myös nopeusmittarin näytöstä. Käytännössä olisi parempi jos liekkiväli oli vaikkapa 0,15 mm, jolloin mitatut nopeudet saattaisivat olla hieman toisenlaiset. hirvi). Näin saatiin vaadittu yhdenmukai31. Valitettavasti väli oli vain turhan suuri, 0,25 mm, jolla on ilman muuta vaikutuksensa lähtönopeuksiin ja toki myös aseen käyttömukavuuteen. Silti asia jäi vaivamaan. Nopeudet mitattiin 5 metrin etäisyydeltä piipun suulta, jotta piipusta purkautuva tavara ei sotkisi mittaustuloksia. Onko nyt niin, että taulukoissa esiintyvät luvut on ammuttu painepiipulla, jossa ei ole lainkaan liekkiväliä. Archipelagolataus ei osunut minnekään, läjät
olivat parhaimmillaan 20 cm laajoja. Muutaman yrityksen jälkeen parhaaksi tavaksi osoittautui se, että molemmilla käsillä puristetaan asetta likimain täysillä ampuvan käden työntäessä ja tukikäden vetäessä asetta. Tarjolla on lähes yksinomaan vain taulukoista kopioituja nopeuksia... Edellä olleen vertailun tarkoitus on tuoda esille se seikka, että .460 S&W Magnumin ennätystehoja tai nopeuksia ei irroteta ihan niin vain, sanottiinpa taulukossa mitä tahansa. Näin suuri liekkiväli karkuuttaa aina sitä suuremman määrän painetta, mitä hitaampaa ruutia käytetään. Koeaseessa kaikki vaikuttaisi olevan kohdallaan
Vasemmalla lussu .45 Colt cowboylataus, keskellä raskaalla lyijyluodilla ladattu .460 S&W -metsästyspatruuna ja oikealla 200 grainisellä luodilla hurvittelulatauksemme, jolla tavoiteltiin vain nopeutta.
nen jäykkyys ja kasoista alkoi tulla odotetun kaltaisia. Yhteenvetona voisi sanoa, että .460 S&W ja käyttämämme Oregon Trail -lataus ovat valmis yhdistelmä vaikkapa metsästykseen.
OTTAISINKO?
Jos haussa on mielenkiintoinen revolveri monipuoliseen harrastuskäyttöön eikä tehdaspatruunan saatavuudella ole väliä, on Smith & Wesson Model 460XVR vakavan harkinnan arvoinen vaihtoehto.
Luoteja on saatavana vaikka millä mitalla, holkeiksi käyvät samat kuin Casulliin (hylsynpitimen voi joutua hankkimaan, koska kantalaipan halkaisija on 0,30 mm suurempi) ja hylsyjäkin on saatavana. / 25 m Pienin 20 mm 37 mm . 71 mm 45 mm
Lataus 1: Luoti: 360 gr Oregon Trail TrueShot WNFP, ruuti: H4227 31,0 gr, Nalli: CCI LR, Latauspituus: 55,0 mm Lataus 2: Luoti: 360 gr Oregon Trail TrueShot WNFP, ruuti: H4227 34,0 gr, Nalli: CCI LR, Latauspituus: 55,0 mm Lataus 3: Luoti: 200 gr AB RNFP .451 jälkipuristettu, ruuti: H4227 45,0 gr, Nalli: CCI LR, Latauspituus: 54,0 mm Lataus 4: Luoti: 200 gr AB RNFP .451 jälkipuristettu, ruuti: N340 11,6 gr, Nalli: Win LP, Latauspituus: 41,3 mm Lataus 5: Luoti: 200 gr Lee FP-valuluoti, ruuti: N340 11,6 gr, Nalli: Win LP, Latauspituus: 41,3 mm
32
WWW.REKYYLI.FI. Niinpä .460 S&W:lle saa luvan huomattavasti .500:sta helpommin. Latauskehittely ja nyt uupumaan jääneen tehon metsästys jatkuu. Tulokset raportoidaan tulevissa numeroissa.
MODEL 460XVR PERFORMANCE CENTER
Valmistaja: Smith & Wesson, Yhdysvallat Kaliiperi: .460 S&W Magnum Kapasiteetti: 5 patruunaa Pituus: 457 mm Piipun pituus: 10,5 tuumaa (267 mm) Paino: 2,34 kg Hinta: 1850 euroa Maahantuoja: Nordis Oy, www.nordis.fi
Pystyhajonta ampumaotteesta johtuvaa.
.460 S&W 31,0 gr H4227 ja 360 gr OT / 20 mm
.460 S&W 34,0 gr H4227 ja 360 gr OT / 37 mm
.45 Colt, Winchester / 38 mm
.45 Colt 200 gr Lee-valu / 58 mm
Smith & Wesson Model 460 XVR Performance Center Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna Lataus 1 .460S&W 31,0 gr H4227 ja 360 gr OT Lataus 2 .460S&W 34,0 gr H4227 ja 360 gr OT Lataus 3 .460S&W 47,0 gr H4227 ja 200 gr AB Lataus 4 .45 Colt 200 gr AB Lataus 5 .45 Colt 200 gr Lee-valuluoti Winchester Super X 255 gr LRN Hitain 413.3 448.5 536.0 268.0 318.3 Nopein 425.8 468.4 552.0 283.7 335.9 Keskiarvo 420.6 457.6 542.5 273.4 324.3 Nopeushajonta 12.5 19.88 15.96 15.69 17.68 Osumakuviot 2 x 5 lks. Tehdaspatruunoiden ja hylsyjen saatavuus on Suomessa tällä hetkellä todella heikkoa, vaikka niitä valmistaa useampikin suuri yritys maailmalla. Koeammuntoja varten hankittiin Hornadyn hylsyjä ja niiden tukkeeksi Oregon Trailin laadukkaita 360 grainisia TrueShot WNFP-luoteja.
Koammunnoissa käytettiin aseen mahdollistaman patruunavalikoiman äärilaitoja. Erityisenä bonuksena on se, että tällä revolverilla ampuminen on todella mukavaa.
Lisäksi tässä kaliiperissa on eräs suomalaisia erityisesti koskettava aspekti: se EI ole päättäjiä pelotteleva .500-kaliiperinen. Tarjolla on latauskehittelyä ennen näkemättömän laajalla skaalalla ja erityisesti tehoa kaipaavalle pitkänmatkan ammunnasta kiinnostuneelle ei aseen rajoja ole aivan heti käyty läpi. 58 mm 38 mm Keskiarvo 28 mm 42 mm . Täällähän ei paikallinen lupaviranomainen voi katsoa asioita aina järjellä, vaan joutuu noudattamaan esimiestensä ohjeistuksia
Henkilökohtaisesti näkisin kuitenkin tietokoneyhteensopivuuden oleellisen tärkeänä ja käytännöllisenä vain siinä tapauksessa, että mitattavaa on paljon ja muistiinpanojen tekemistä halutaan helpottaa tällä tavalla. Niiden avulla latausten ja aseen ominaisuuksien arviointi mahdollistuu ja niinpä nopeusmittarit ovat lähes välttämättömiä kapistuksia ampumaharrastajille ja erityisesti patruunoita lataaville. Tämän voi tosin tehdä myöhemmässäkin vaiheessa, eli joka tapauksessa datan kerääminen on oleellisesti helpompaa.
PRO CHRONO DIGITAL
Maahantuonti ja myynti: Eränetti, www.eranetti.fi Hinta mittari: 116,90 Hinta ohjelma: 55,90
33. Tämän jälkeen ohjelmalla voi tarkastella eri sarjoja ja tallentaa ne eri muodoissa tietokoneelle. Valaisinten suhteen mittarit taas ovat kranttuja, sillä esimerkiksi led-valaisimet eivät sovellu kovin hyvin nopeusmittarikäyttöön, sillä osa niistä saattaa aiheuttaa häiriöitä mittaustuloksissa.
UUSI OHJELMA
Pro Chronossa sarjojen tarkastelu jälkikäteen on helppoa, eli muistiinpanoja ei tarvitse tehdä vasta kuin silloin kun sarja on ammuttu. Tässä suhteessa Chrony on kuitenkin leveämpipohjaisena vakaampi ja parempi. Toisaalta jälkeenpäin mittaustulokset on muutettava metreiksi jos jalat ja jalkapaunat eivät taivu käyttöön. Täten mittarin lukemat saadaan suoraan tietokoneen näytölle. COMPETITION ELECTRONICS P RO C HRONO DIGITAL
USB:LLÄ LÄPPÄRIIN
TEKSTI: ARTO MÄ ÄT TÄ
Nopeusmittarit ovat ampumaharrastuksessa nykypäivää. Pro Chrono on mielestäni hyvä yhdistelmä näitä kahta, eli se näyttää oikean lähtönopeuden vähintään riittävällä
WWW.REKYYLI.FI
tarkkuudella ja se on helppo asettaa käyttövalmiuteen.
YKSINKERTAINEN RAKENNE
Pro Chrono on yksinkertainen laitos päällepäin, eli se on yksiosainen laite, joka ei vaadi kasaamista käyttökuntoon asetettaessa. Henkilökohtaisesti koen nopeusmittarien kanssa värkkäämisen työläänä, mutta välttämättömänä hommana ampumisen yhteydessä. Käyttömukavuus on siis kohdallani nykyään etusijalla esimerkiksi näennäisten tarkkuuserojen sijaan. Talvikäytössä ainakin pohjoisemmassa tarvittaisiin käytännössä paristokäyttöiset "varjostimet", mutta pa-
ristojen kanssa värkkääminen talvipakkasessa tekee poikkeuksetta mittaussessioista varsin lyhyitä. Pääasiallisesti olen käyttänyt aiemmin Chronyn ja CED:in mittareita, mutta Pro Chronon myötä en näe tarvetta enää muille mittareille. Competition Electronics tarjoaa näiden varjostimien tilalle myös verkkovirralla toimivia valaisinyksiköitä, joilla laite muuttuu sisäkäyttöön sopivaksi. Laitteen pohjassa on standardinmukainen kierre kamerajalustalle, jolle mittarin voi asettaa. Tämä on nyt edelleen helpottunut, sillä uusin ominaisuus mittarissa on sen yhteensopivuus kannettavan tietokoneen kanssa. Tällä tavoin mittarin saa helposti noin viiden metrin päähän ampumapaikasta ja pelivaraa koneen sijoittamiselle jää mukavasti. Tämä on erityisesti latauskokeiluja ajatellen erinomaisen käyttökelpoinen ominaisuus, jolla datan kerääminen helpottuu oleellisesti. "Sky screenit" tässä mittarissa ovat yksinkertaiset aisat, joiden päissä on joustavasta muovista valmistettu varjostin aurinkoisille keleille. Chrony on halpa ja näppärä ja CED on legendaarisen tarkka, mutta Chrony kärsii tarkkuusongelmista ja CED on tuskainen käytettävä ja koottava. Jälleen kerran osia on vähän ja ne on helppo asentaa paikoilleen tarvittaessa. PCRemote laskee Power Factorin ja energian jalkapaunoina, ja se
ilmoittaa sarjojen laukausten kokonaishajonnan ja keskihajonnan. Erityisen hankalan mittareiden käytöstä tekee yleensä datan kerääminen, mittarin asetteleminen, mittarin kasaaminen jne. Talvellahan valoa on erityisesti pohjoisessa niin lyhyen aikaa vuorokaudesta, että mittaaminen ei onnistu ilman lisävaloa lainkaan. Mittarin mukaan tulee tässä paketissa USB-johto, jolla on mittaa 25 jalkaa eli hieman yli kahdeksan metriä. Laskutoimituksia varten laitteeseen on syötettävä luodin paino graineina. Pohja on tasainen, eli kamerajalustan jäädessä kotiin (tätä käy toisinaan sama pää kesällä ja talvella) laitteen voi asettaa esimerkiksi jonkin jakkaran päälle, jotta tarvittavat mittaukset saa suoritettua
Mutta, mitä tulee itse läpäisyyn. Suomalaisen sotilaan tuskin koskaan tarvitsee suojautua pienoispistoolin tulelta. Ensimmäinen kuula lopetti kuurupiilon leikkimisen etsintäpartion kaivautuessa aina 22 senttimetrin syvyyteen. Samantapaista santaa on helppo lapioida hiekkapusseihin, eikä tässä testissä sattumista ollut pelkoa, kiitos koneellisen seulonnan.
HIENO HIEKKA
Ensimmäisenä paukahti Suomen vaarallisin ase, nimittäin itselataava pienoispistooli. Tai ainakin näin
tietyt poliittiset, asioista mitään ymmärtämättömät tahot tämän asetyypin ja kaliiperin fobioissaan määrittelevät. 13 senttiä, tuolta syvyydeltä pehmoinen hiekka kykeni kylliksi jarruttelemaan piskuisen lyijykuulan vauhtia. Kolme maalajia, joista kaksi ensimmäistä tarjosi, väliaikaisen ammunta-alueen lisäksi, Pohjois-Karjalan KTK. Pistoolin omistaja pahoitteli testin suorittamista b, eikä a -mallilla. Varusmieskoulutuksessa sen sijaan tällaisten hirmuaseiden suunnatonta tulivoimaa vastaan ei enempiä paneuduta ja pienoispistoolia tässä testissä perustellaankin enempi mukavan turvallisena aloituksena. Eikä pidä unohtaa häiriötä muille ammuntaa harrastavien lajitovereittemme keskuudessa, olisimmehan joutuneet kyseisen radan varaamaan tyystin omaan käyttöömme emmekä suinkaan missään tapauksessa halunneet rajoittaa muiden harrasteita. Läpäisyä 9 mm kuulalle kun löytyi täsmälleen saman verran mitä tämä päättäjien kynsissä perusteettomasti mustamaalattu pienoispistoolikin kykeni saavuttamaan, 13 senttiä. LÄPÄISYTESTI ,
OSA
2
Hiekka ja turve
Kuluneena talvena aloitetussa artikkelisarjassa testasimme kuinka paikkansa pitäviä Sotilaan käsikirjassa kerrotut suojavahvuudet todellisuudessa ovat. Testipäivä alkoikin pyöräkoneen kuskatessa valitsemistamme kasoista materiaalia ammunnan kannalta turvallisempaan paikkaan. Pahim-
masta järkytyksestä toivuttuamme tyydyimme kohtaloomme jatkaen koesarjaa. Myöskin tarvittavien maalajinäytteiden radalle järjestäminen olisi ollut sangen työlästä. Pian pääsimmekin toteamaan etteivät liioiteltuun vallankäyttöön turvautuvat poliitikot aivan väärässä olleet. Looginen askel läpäisyn suurentamiseksi, oli nostaa luodin energiaa. Koejärjestelyitä edelsi kanssakäynti suopeiden viranomaisten kanssa, sillä paikallisia ampumaratoja emme voineet kaliiperirajoitusten vuoksi käyttää lainkaan. Koettakaapa itse etsiä piskuista pienoiskiväärin luotia puolesta kuutiosta märkää turvetta.. Laukausmäärä oli myöskin valitettavan rajoittunut, toimimmehan alueella jolla ei ollut ampumaratastatusta. Tuolloin luotien jarruna toimi lumi, tällä kertaa vuorossa oli otanta isänmaamme tarjoamasta kesäajan suojasta.
TEKSTI: JANNE L AUKK ANEN
Onhan jokainen varusmies poteroa kaivaessaan mättänyt enimmän maa-aineksen oletetun vihulaisen tulosuunan mukaisesti, joten pieni tuntuma suojavallin paksuuden todellisesta tarpeesta olikin paikallaan selvittää. Niinpä jatkoimmekin panosten nostamista ja aseeksi vaihtui CZ 75b. Toisekseen, jokaisen luo34
din löytyminen vaati huomattavan paljon aikaa, sitkeimpien karkureiden työllistäessä jopa lähes puolen tunnin edestä useampaa etsijää. Muutokset tuntuivat myös koetuloksissa. Patruunaksi valittiin vieläpä hieman heikkotehoisempi, alle äänennopeutta ilmojen halki matkaava CCI:n budjettipaukku, joka tosin Ruger mkIII:sessa on osoittautunut sangen toimivaksi valinnaksi. Patruunaa emme vaihtaneet, mutta sen sijaan piipun pituus kasvoi samalla kuin kokonaisuuteen lisättiin myöskin vaimennin. Testiryhmän suureksi helpotukseksi tämän aseen omistaja ei ollut edellisen testivälineen tapaan nynnyillyt ja niinpä aseen valitsimesta löytyi myös kolmaskin
WWW.REKYYLI.FI. Ensimmäisenä oli kasa seulottua hiekkaa jyväkoon sattuessa nollan ja kuuden millin haarukkaan
Tynkätestisarjan yhteenvetona voidaan todeta, ettei ainakaan tällaisen materiaalin tunkeumassa voinut eroja havaita. Colt Python, .357 magnum, kehuskelevat kuulemma isot pojat maailmalla aseen teholla ja läWWW.REKYYLI.FI
päisyllä. Läpäisy ei ollut kehuttava, ainoastaan sentin parempi kuin mihin tsekkiläinen kykeni 9 mm kuulat tuuppaamaan. Hajonta pysyi 15 millin sisällä. Ensimmäisen löytyessä tutuista lukemista, olivat sarjan viimeiset päättäneet taivaltaa aina 42 senttimetrin päähän. Nähtävästi tuolloin tie oli kirjaimellisesti noussut pystyyn, sillä kokonaista kahdeksan luotia olivat peräjälkeen viiden sentin matkalla osin toisiinsa törmäilleenä. Voi kuitenkin olla, että pehmoisempi massa toisi paremmin esille palautteessa esitetyn ilmiön. Ampumamatkat venytettiin luodin vakavoitumisefektin paljastamiseksi neljästä metristä aina neljään sataan metriin. 14 senttiä, tuollaiseen tulokseen kykenee sangen moni suomalainen mieskin. Syy tähän oli edellisestä osasta saatu lukijapalaute, jonka mielestä läheltä ammuttu kiväärin luoti ei välttämättä ollut ennättänyt vakavoitumaan kylliksi ja siksi kaatui kyljelleen turhan helposti. Kaikki kymmenen luotia löytyivät kokolailla ehjinä, muotonsa erinomaisesti säilyttäneenä. Hiekan läpäisyllä en tässä yhteydessä menisi kehumaan, mutta olipahan ensimmäinen ase joka heitti hippuset isänmaatamme ampujankin kasvoille. On todennäköistä, että palaamme tarkemmin asiaan myöhemmin tulevaisuudessa.
35. Näin ollen voidaankin vetää johtopäätös, että lisäkuulat eivät olisi sarjassa tuoneet enempää tunkeumaa. Seuraavaksi olivat kuitenkin vuorossa pitkät aseet, joten ampumamatkaa kasvatettiin noin sataan metriin. Luonnollisesti asiaa tällä kertaa pienimuotoisesti testattiin kaliiperin ollessa 7.62x53R ja kohdemateriaalin pysyessä edelleen 0-6 mm hiekassa. Äskettäin 80-vuotta täyttänyt herrasmies kehaisi nuoruusvuosinaan perusteettomasti eräässä filmatisoinnissa käyttävänsä maailman tehokkainta käsiasetta vaikka Casull olikin jo, jos ei aivan markkinoilla, ainakin yleisessä tiedossa villikissapaukkuna. Saisivat magnum-intoilijat vähintäänkin hävetä. Messevän paukahduksen päätteeksi aloimmekin miehissä tonkimaan hiekkakasaa.
LÄHELTÄ VAI KAUKAA?
Aiemmat laukaukset oli ammuttu melko läheltä, vain kolmesta metristä. Lippaaseen ladattiin kymmenen patruunaa, ampumamatkan säilyessä amerikkalaisten poliisien suosimana, yhdeksän jalan mittaisena etappina, jolle luodit peräjälkeen lähetettiin mahdollisimman tarkasti samaan pisteeseen tähdäten. Lyhyen papatuksen päätteeksi alkoi innokas kaivelu. Olihan maa pehmoista eikä kimpoamista ollut pelkoa suojalasein varustautuneelle ampujalle. .44 Magnumilla on kuitenkin vakiintunut maine maailmalla ja olihan kaliiperi melkoinen musta hevonen helmikuisessa hankitestissäkin. Käynnissä päällekkäin sijoitettujen patruunoiden jonoon järjestely.
asento
Mutta, aina voi ampua ylitse, niin myös tälläkin kertaa. Aseena tosin käytettin AK-sukuista itänaapurin valmistetta, mutta
36
lopputuloksen pitäisi kaiken järjen mukaan olla vähintäänkin vertailukelpoinen. Sotilasaseiden lisäksi aina voidaan moukuuttaa metsästykseen paremmin soveltuvilla torrakoilla. Vielä pari vuosikymmentä sitten tätä toki olisi voinut käyttää ravustuksessa mittatikkuna, mutta kun -93 alamitta poistettiin laista, ei tämänkään vuoksi enää jenkkirynkyllä kannata hiekkaan ampua. Ei paljoa, mutta pidemmälle kuitenkin. Yllätys olikin melkoinen kun voimakkaasti avautunut luoti löytyi mitättömältä tuntuneen 12 sentin päästä. Näin ovat kertoneet rapakon takaisen isänmaansa etujen puolesta maailmalla nahisseet sotilaat ja näin toteamme myöskin täällä kotimaassa. Näin kävi tälläkin kertaa, sillä kovat odotukset toivat pettymyksen vipulukko-Marlinin tarjotessa sotilaskiväärin verran läpäisyä ja täyteisen päästessä kyseenalaiselle käänteiselle kärkisijoitukselle onnettomalla kahdeksan senttimetrin "saavutuksella". Mutta koska samoja paukkuja käytettiin myös lumenläpäisyssä, mitäpä sitä hyvää testisarjaa kepulipelillä sotkemaan.
Pikaporien kertakäyttöterät kokojärjestyksessä.
TESTIT HIEKKAAN JATKUVAT..
Nykyisessä poliittisessa tilanteessa lienee melkoisen epätodennäköistä varusmiehen suojautumistarve 5,56 Nato -paukkua vastaan. 16 cm on toki parempi kuin ei mitään, mutta silti lähinnä kosmeettinen muutos rynnäkkökiväärin tarjoamalle penetraatiolle. Edellisessä testissä yllätyksiä toi .45-70 kuin myös 12 -kaliiperin täyteinen. 7,62x53R ponkaisi ja pinnistikin pidemmälle. Piipun pituutta ei enää ollut järkevää lisätä, sen sijaan hylsyä tämä ei koskenut ja sitä kautta ruutiakin saadaan enempi lyijyä työntämään. Harmittelimme kovin metallinilmaisimen puutetta ja epätoivo alkoi hivuttautumaan esille kun luotia ei löytynyt sitten millään. Tällä erää veimme voiton maailmanpoliiseiksi itseään tituleevaarilta, muttei kovinkaan pitkällä kaulalla. Nähtävästi aavikon hiekka pitää sisällään samat ominaisuudet kuin omammekin, koska arskan luoti jumi päivän lyhyimmän tunkeuman merkkipaalulle, kymmeneen senttiin. Jouleja löytyy siinä missä lähtönopeuttakin. "Sama luoti, enempi vauhtia" -resepti toimi 9mm kuulan kohdalla. Sentti .357:aa vähemmän joka sentään pääsi tasoihin pienoispistoolin supupaukun kanssa. Sotilaan kä-
Hiukkaskiihdyttimen käyttöinsinööri asentamassa kivimurskaimeen polttoainepatruunaa.
WWW.REKYYLI.FI. Aseeksi valitsimme historiasta paikkansa ansainneen M-16A1:n joka ladattiin siviilimallisella .223 Rem -patruunalla. Ikävä kyllä, kevyellä luodilla ei kuitenkaan saavuteta kovinkaan suurta läpäisyä kaikissa tilanteissa. Entäpä kotimaamme vähemmän risuherkkä vastine, 7,62x39. Hiekkaa oli siirretty jo reilu parisataa kiloa sormin haroen sekä seuloen kunnes osin huumoripohjaisesti huomautin, että ehkä ensimmäisenkin vaaksan mitalle kannattaisi uhrata hieman aikaa. Tosin, mistäpä sitä tietää minkälaista kuulaa vaikkapa YK-joukot maailmalla niskaansa saavat ja ainahan lukijoita ovat kiinnostaneet Nato versus itänaapuri -kisailu erityisesti sotateknologian saralla. 14 senttiin oli tyytyminen, samaan mihin jo magnum-intoilijatkin. Syynä magnumien heikkoon menestykseen on puolivaippaluodeissa
Yhtään paremmin ei käynyt myöskään .223 Remarin paukulle. Nähtävästi pienemmän lähtönopeuden vuoksi lyhyempi paukku tarjosi ehken aavistuksen suuremman läpäisyn, mutta luodin jäämäpaino oli myös näillä paukuilla parin prosentin luokkaa, joten varsinaisesta läpäisystä emme edelleenkään voi puhua. 1635 mm, tuohon haarukkaan oli kasa seulottu ja tämä tarkoitti myöskin kimmokevaaran lisääntymistä. Saman kohtalon kohtasi myöskin isompien elukoiden metsästykseen suunnattu .45-70. Tehoskas suujarru on solisluun pelastus. Tämä puolestaan tarkoitti ampumamatkojen lievää kasvattamista ja sivustaseuraajien poistumista huomattavasti kauemmas. Siitä ei löytynyt kuin aivan pieniä palasia joita meikäläisen nakkisormien sijaan olisi pitänyt kaivella lähinnä pinseteillä. Tätä seurasi monta muutakin vaipanpalan löytöä kunnes kunnioitettavan 58 senttimetrin päästä löytyi itse lyijysydän täysin kiiltävästä vaipastaan kuoriutuneena. Miinuksena hetkellinen näkökyvyn menetys nousseen pölyn johdosta. Silppu
.44 Magnumin jätösten löytymisen jälkeen muistimme aina aloittaa etsinnät alkupäästä.
lienee oikea sana kuvaamaan lyijyn olemusta. Toki arvailimme luotien jäämäpainon voimakasta laskemista, mutta toisaalta luotikin voisi periaatteessa seikkailla pikkukivien rakosissa poukkoillen syvemmällekin. Ja päre -sanan
37. "Tuhannen päreinä", sanoisin. Tämän vuoksi ampumaetäisyys pudotettiin noin viiteen metriin. Taustalla näkyy kuinka 42 grammainen murkula pomppaa turve-esteen selvitettyään takavalliin tyystin voimansa menettäneenä.
sikirja kertoo, että yleisimpiä käsiaseita vastaan piisaisi 60 senttiä hiekkaa ja maailmalla puolituumaiset kiväärit kuin myös raskaat konekiväärit ovat sangen yleisiä. Yksityiskohtainen raportointi tapahtuneista on kuitenkin paljon edellistä maa-ainesta helpompaa: Piekkarin luoti murskaantui täysin. Aseesta riippumatta, 9mm kuulat piiloutuivat parin hassun pikkukiven alle ja tunkeumasta ei voida puhua lainkaan, sillä todennäköisesti osuman voimasta rintaus tuppasi aina hieman sortumaan joka puolestaan hautasi luodinkappaleet alleen. Suojakerroin vain jää tässä tapauksessa melkoisen pieneksi, joten lisälapiollinen poteron reunalle ei tehne pahaa.
MOREENIA MOREENIA
Toinen sorakasa sisälsi jo pientä kiventapaista hiekanjyvien sijaan. Seurasi hiekkakasan tonginta ja ensimmäinen vaipan siru löytyi yllättävän lämpimästä hiekasta 48 sentin syvyydestä. Itseasiassa näitä hippusia ei edes löytynyt kovin montaa. Voimmekin todeta, että Puolustusvoimissa määritelty 60 senttimetriä on periaatteessa riittävä myöskin järeämmällä TA-kiväärillä varustautunutta piippalakkia vastaan. .50 BMG pölähtää hiekkakentällämme näyttävästi ja edelleenkään projektitestiaseessamme ei ollut minkäänlaista tähtäintä. Tosin, sen jäänteet löytyivät syvimmillään parin tuuman syvyydeltä, johon on osasyynä aiemmin mainittu rintauksen romahtaminen. Näin karkea maa-aines kun ei pysy ilman pyhän hengen suurempaa ilmentymää itsekseen pystyssä ja jouduimmekin ampumaan noin 45 asteen kulmassa olevaan rintaukseen, joka luonnollisesti teki absoluuttisen tarkat mittaukset täysin mahdottomiksi.
Enempi kotoperäiset 7,62 milliset luodit myöskin hajosivat täysin sirpaleiden löytyessä 5-15 senttimetrin syvyydeltä. Kokeilemaan tänne kuitenkin olimme tulleet ja niinpä pienen makkaranpaistotuokion päätteeksi alkoikin ruuti jälleen palamaan. Testi suoritettiinkin ampumalla nelisenkymmentä senttisen teräsputken
WWW.REKYYLI.FI
sisälle, jolloin luodin murskatessa kiviainesta ainoastaan ampuja oli ympäristön sijaan vaarassa. Ennakko-odotukset olivat ristiriitaiset. Magnumeiden ulosteet olivat myöskin tuhannen päreinä
Pienen porkkanan kokoinen murkula toki kärsi pahoja vaurioita, koki muutoksen kohti modernille taiteelle ominaisia muotoja ja karistipa mokoma vaippansakin kivisellä tiellään. Haulikon täyteinen sen sijaan tuotti ensimmäisen osin positiivisen yllätyksen. Jäämäpaino oli silti niin lähellä nollaa, ettei siitä juuri kannata puhua. Entäpä sitten, kun tarjotaan kokolailla sama massa aerodynaamisemmin muotoiltuna ja lähtönopeutta huimasti nostaen. materiaaliin tunkeutumisessa myöskin ainoa tulos. Syynä tähän lienee melko massiivinen lyijymutikan lähtöpaino yhdistettynä alhaiseen ensikohtaamisnopeuteen. Käytännössä kun muita luoteja ei enää ollut edes olemassakaan ammunnan jäljiltä, niin tehokkaasti karkeampi sora toimi pelotteena pienemmille kaliipereille.
0-6 mm hiekka
.22LT 9x19 9x19 sarjatuli .357 Mag .44 Mag .223 Rem 7,62x59 7,62x53R 12/70 .45-70 Goverment .50 BMG 0m 0,5 m 13 cm 13 cm 22-42 cm 14 cm 12 cm 10 cm 14 cm 16 cm 8 cm 16 cm 58 cm 1,0 m 1,5 m 2m
16-35 mm sora
.22LT 9x19 .357 Mag .44 Mag .223 Rem 7,62x59 7,62x53R 12/70 .45-70 Goverment .50 BMG 0m 0-5 cm 30-35 cm 0,5 m 1,0 m 1,5 m 2m 5 cm 10-30 cm 0 cm 0 cm 0 cm 0 cm 0-5 cm 5-15 cm
Turve
.22LT 9x19 .357 Mag .44 Mag .223 Rem 67 cm 151 - 167 cm 200 cm + 10 cm 200 cm + 10 cm 143 cm 200 cm 200 cm 200 cm 200 cm 200 cm 0m 0,5 m 1,0 m 1,5 m 2m
WWW.REKYYLI.FI
ELOPERÄINEN VAIHTOEHTO
Kolmas maalaji, jota isänmaamme etenkin täällä itäsuomessa runsain mitoin tarjoaa, on turve. Siinä mielessä mainio elementti tuo suo on, että siihen laiskinkin varusmies saa hetkessä itsensä mentävän tyköistuvan poteron. tilalle voi lukija myöskin vaihtaa halutessan aivan vapaasti toisenkin p-kirjaimella alkavan, oikeastaan tilannetta paremmin kuvaavamman sanan. Parhaan tuloksen lisäksi voimme myöskin todeta että tämä oli ko. Kalliin ja epäkäytännöllisen, mutta viihdearvo oli ainakin kohdallaan. Oman höttöisen testipenkkimme askartelimme kevytpeitteen päälle mätetystä tur38
7,62x59 7,62x53R 12/70 .45-70 Goverment .50 BMG. Aivan tarkkaa tunkeumaa emme kyenneet mittaamaan, mutta käsi raamattupinolla voinen ateistina vannoa 30-35 senttimetrin penetraatiota. Jäämäpaino oli mitätön, mutta melko suorassa linjassa löytyi kivimassan seasta lyijyhitusten vana joka alkoi heti ensimmäisistä pikkukivistä viimeisten löytyessä peräti suurinpiirtein 30 senttimetrin syvyydeltä. Odotimme pientä murua, joten testiarsenaalimme suurimman hiukkaskiihdyttimen jyrähtäessä (ja hiukkaskiihdyttimen käyttäjän sikarin sammuessa paineaallosta) huomasimme keksineemme sangen riemukkaan keinon murskata kiviä
Ainakin sen, ettei Sotilaan käsikirjaa noudattaen tule täysin turvatonta poteroa kaivaneeksi. Vaikka koetulokset
WWW.REKYYLI.FI
ovat näiden osalta enemmän kuin tulkinnanvaraiset, voitiin silti tuloksista tehdä karkeita yleistyksiä. Entäpä muut luodit. Kivääreiden tilanne oli sen sijaan yllättävä. Voidaankin todeta, että takavallista löytyneet luodit olivat tyystin voimansa menettäneitä. Tämän jälkeen ainoiksi turpeen seasta kaivetuksi jäivät .223 rem (143cm) ja haulikon jätökset (täydet kaksi metriä). Lisäksi löytyneistä jäljistä päätellen .50 BMG:n luoti oli erittäin todennäköisesti turpeen seassa kahlatessaan käväissyt pikaisesti hiekkarintauksessa josta se mainittujen valokuvien perusteella sai kimmokkeen yläviistoon turpeen takana lymynneen hiekkavallin ylitse päätyen lopulta auringonottoon takapenkkaan. Pehmoinen turve kun tuppasi taasen pitkulaisia kiväärinluoteja hieman poikkeuttamaan, joskaan ei missään tapauksessa ympäristöä vaarantaen. Tämän jälkeen esteenä oli pieni hiekkapenkka josta noin metrin päästä nousi lyijymötikälle kirjaimellisesti tie pystyyn päätyvallin muodossa. Toisekseen, metallinilmaisimen puutteen vuoksi oli helpompaa tonkia turve käsin vain yhden kerran sen sijaan, että materiaali olisi pitänyt perata joka paukun jälkeen erikseen. Molempien tunkeuma oli siis turve + muutama tuuma ohutta hiekkaa. Mitä tästä testistä voimme päätellä. 9mm kuulat, aseesta riippumatta, löytyivät lähes rinnatusten 1,5 ja 1,65 metrin päästä. Turpeeseen kun ei (etenkään tällaiseen märkään ja höttöiseen) minkäänlaisien kanavien muodostumista tarvinnut pelätä ja siten tulosten vääristyminen oli kokolailla mitätöntä. Jälkikäteen kuvia analysoimalla pystyttiin laskemaan puolituumaisen luodin osumanopeudeksi takavalliin noin 4 m/s, jolla tämä iskeytyi reilun parin metrin huomattavan kaarevan ilmalennon päätteeksi. Kokeilimme .50 BMG:n vahingoittumatonta luotia kuinka se parin askeleen päästä heitettynä uppoaisi löytöpaikkaansa ja supervoimattomalla koekaniinillamme ei ollut mitään vaikeuksia nakata murkulaa tuuman syvyyteen penkkaan. Koejärjestely toteutettiin siten, että ensiksi pyrittiin saattamaan luodit turpeeseen. Jo pistoolilla ammuttu .22LR-luoti saavutti 67 cm tunkeuman. Havaitsimme noin kaksimetrisen turvekerroksen joidenkin kaliiperien kohdalla riittämättömäksi. Yllätyksiäkin aina sattuu. Saman lopputuloksen tarjosi roikkuna heitetty luoti ja vasta kun luodin varoen pudotti 20 cm korkeudelta, ei se vajonnut pehmoiseen ja vyöryalttiiseen hiekkaseinämään. Magnumeiden luoteja turve ei poikkeuttanut lainkaan, ne löytyivät turpeen ja kevytpeitteen takana olevasta hiekkavallista. Jäljelle jääneet, 7,62 milliset, .4570 ja puolituumainen sikarinsammuttaja olivat kirjaimellisesti samalla viivalla, jokainen luoti kun oli takavallissa uppoamattomana. Kukapa olisi uskonut 9 mm pistoolinpaukun olevan vaarallisempi kuin vaikkapa rynnäkkökiväärin. peesta mitä kostutimme sadalla litralla vettä. Näin saimmekin aikaan melkoisen kostean, mutta myöskin kokolailla homogeenisen pehmoisen massan, jota kelpaa moukuuttaa vinhasti kiitävillä lyijymurkuloilla. Samaten hiekkapussien sisälle kannattaa valita uimarantahiekan sijaan hitusen karkeampaa tavaraa mikäli vastapuolen ennalta tiedetään tarjoilevan poliittisia manifestejaan raskaammilla kivääreillä. .44 Mag -luoti oli kulkenut jopa niin suoraan, että sen päästä löytyi siististi stanssautunut palanen kevytpeitettä. Yllättävää oli haulikon muovisen välitulpan päätyminen noin 30 senttimetrin syvyyteen. Päinvastoin kuin aiemmat testit, tällä kertaa ammuimme joka pyssyllä ja vasta sitten aloimme käsin perkaamaan lopputulosta. Eivätpä isämme ja isoisämme turhaan edellisessä maaottelussa Suomi KP:ta mukanaan kuljetelleet.
Karkeanpuoleiseen soraan pirstoutuneen luodin etsintä sirpalesuojan sisuksista vaati harjaantunutta katsetta.
Puolituumainen kuula löytyi hieman ampumalinjasta sivuun harhautuneena, tyystin puhtinsa menettäneenä.
39. Käytännössä vähintään kaksi silmäparia tähysti tuleeko päätyvalliin iskemiä, jotta luodin lentorata pystyttiin selvittämään. Turve sen sijaan on kokolailla hanurista, joten poterot kannattaakin kaivella vetisen suon sijaan enempi kuivaan kangasmetsään, mieluiten karkeampaa soraa sisältävään harjumaastoon
Lopuksi lasketaan kuinka monta erävoittoa kukin kilpailija on saavuttanut, jolloin luonnollisesti eniten erävoittoja kerännyt voittaa kilpailun. Seuraavaksi kuulin kehotuksen ottaa mukaani Gun Clubimme ampumaradalle .45 Auto kaliiperisen pistoolini ja 200 kappaletta siihen sopivia, mahdollisimman tehokkaita patruunoita. Siihen merkitään kunkin kilpailijan voittamien kilpailuerien määrä sekä ampumajärjestys. Seuraavana aamuna saavuin ampumaradalle ajoissa, jossa olikin jo parikymmentä keila-ammunnan harrastajaa paikalla pystyttämässä ratalaitteita Bowling
40
Pin Shooting, eli keila-ammuntakilpailua varten.
RATAJÄRJESTELY
Keiloja varten pystytetään rinnakkain kaksi 8 x 4 jalan eli noin 2,4 x 1,2 metrin kokoista puupöytää, joiden vanerinen pöytälevy on 4 jalan korkeudessa. Minun oli pakko kysyä mitä ystävälläni oli mielessään, mutta sain vastaukseksi vain: "No, näet sitten huomenna". Monesta muusta ampumaurheilun lajista poiketen, ampujat sekä yleisö pystyvät seuraamaan kilpailun tilannetta helposti. Kummankin pöydän pintaan oli merkitty paikka viidelle keilalle, tasaisin välein 3 jalan eli 0,9 metrin etäisyydelle pöydän takareunasta. Tussitaulu sijoitetaan välittömästi ampumapaikkojen taakse. Nämä rimat määrittävät käytännössä
ampumapaikan, koska kilpailijan aseen tulee lähtöasennossa koskettaa kyseistä rimaa. Pöytien etureunasta 25 jalan eli vajaan 8 metrin etäisyydelle oli asetettu kaksi rimaa noin 4 jalan eli 1,2 metrin korkeudelle. Keilailua
AMERIKKALAISITTAIN
Eräänä synkkänä ja myrskyisenä perjantai-iltana puhelimeni soi. Tasatuloksen sattuessa järjestetään tarpeellinen määrä shoot-off -eriä.
WWW.REKYYLI.FI. Käytössä on Round-Robin-järjestelmä, jossa kaikki kilpailijat ampuvat toisiaan vastaan. Ampumajärjestyksen ja erityisesti sen tiedottamisen merkitys on suuri myös kilpailun sujuvuuden kannalta. Koska erät kestävät yleensä vain muutaman sekunnin eikä keilojen nostamiseen takaisin pöydälle kulu pitkää
aikaa, on kilpailun jouhevan kulun vuoksi välttämätöntä että seuraavan erän ampujat ovat ajoissa ampumapaikoilla.
KILPAILUN KULKU
Kilpailu ammutaan periaatteella "mies miestä vastaan". Urheiluammuntaharrastuksen parista tuttu ääni kysyi: "Wanna go bowling tomorrow?"
TEKSTI: HANNU URONEN
No mikäs siinä, ajattelin, vaikka pienen hetkisen kummastelin mielessäni vannoutuneen aseharrastajan lauantaipäivän suunnitelmia
TYYPILLINEN 30 AMPUJAN KILPAILU KESTÄÄ NOIN 4 TUNTIA, VAIKKA LAUKAUSMÄÄRÄ KILPAILIJAA KOHTI NOUSEE YLEENSÄ TOISELLE SADALLE.
Käytännössä tuomarit ovat samalla myös kilpailijoita, kuten on tapana monessa muussakin urheiluammunnan lajissa. Muitakin .45-kaliiperisia aseita
näkyy runsaasti. Keila-ammuntaa varten suunnitellun luodin tulisi olla mahdollisimman herkästi laajeneva. Tokihan se saattaa kaatuakin, mutta keilan kaatuminen osumasta ei riitäkään, jotta osuma hyväksyttäisiin. Osuma hyväksytään vasta kun keila putoaa pöydältä maahan. Erän voittaja on tällöin se, jonka viimeinen keila koskettaa ensimmäisenä maanpintaa.
Ratkaisuvalta asiassa on kolmella tuomarilla. Kokeneempien harrastajien mukaan hyvän keilapatruunan power factor arvon tulisi olla vähintään 220. Keila-ammunta on on nopeatempoinen laji. Esimerkiksi .40 S&W kaliiperista asetta käyttävä saattaa taas tarvita toista lipasta ensimmäisten 8 patruunan jälkeen, vaikka jokainen laukaus olisikin osunut hyvin. Näitä pienemmillä kaliipereilla keila-ammunta ei yksinkertaisesti ole enää mielekästä. Keila-ammunnan turvallisuussäännöt perustuvat pitkälti Practical-ammunnan vastaaviin. Keilan lennättäminen lähes yhden metrin matkan pöydän takareunan yli käsiaseen luodilla onkin jo aivan toinen asia kuin pelkästään sen kaataminen. Tyypillinen 30 ampujan kilpailu kestää noin 4 tuntia, vaikka laukausmäärä kilpailijaa kohti nousee yleensä toiselle sadalle. Lopulta koko keila-ammunnan voi helposti kiteyttää yhteen sanaan: hauskaa!
41. Erät ovat usein jännittäviä, kun kummankin ampujan viimeinen keila on putoamassa pöydältä samanaikaisesti. Selkeästi yleisin ase on itselataava 1911-pistooli kaliiperissa .45 Auto, 10 mm Auto tai .40 S&W. Tällä on haluttu tehdä monenlaisella kalustolla osallistuminen mielekkääksi. Ensimmäisessä keilakilpailussa käyttämäni .45 Auto kaliiperin tyypillinen Practical-lataus 185 gr reikäpäisellä luodilla ladattuna 290 m/s lähtönopeuteen oli auttamattomasti liian mieto. Esimerkiksi voimakasta patruunaa ampuvat revolverit ovat melko yleisiä kilpa-aseita
WWW.REKYYLI.FI
ja ne ovat myös kilpailukykyistä kalustoa. Lisäksi kilpailun tilannetta on helppo seurata tussitaululta milloin tahansa. Käytännössä keilakisaan voi osallistua millä tahansa aseella, joka täyttää vaatimuksen minimikaliiperista ja jonka kapasiteetti on vähintään 5 patruunaa. Tällaisella aseella on myös voitettu kaikki keilakilpailut, joissa olen tähän saakka ollut mukana. Näin siksi, että luoti ei läpäisisi keilaa ja kaikki luodin liikemomentti jäisi keilan pudottamiseen alas pöydältä. Jostakin syystä Coloradossa lyhyiden aseiden kilpailut näyttävät dominoivan ja pitkien aseiden kisat ovat harvinaisempia. Edellä mainitut kaliiperit lennättävät viisi keilaa yleensä reippaasti alas pöydältä viidellä laukauksella, jopa hieman heikommillakin osumilla. Suosittuun .45 Auto kaliiperiin valmistetaan myös erityistä 250 grainin keila-ammuntaluotia. Aloitusmerkin (äänimerkki) antaa kolmas tuomari.
KEILA-AMMUNTA ON ON NOPEATEMPOINEN LAJI. Tavanomainen 230 gr reikäpääluodilla (Suomessa ERVA) ladattu tehdaspatruuna on merkittävästi parempi vaihtoehto, mutta selvää etua saadaan lataamalla patruunat itse mahdollisimman voimakkaiksi. Kilpailuja järjestetään kuitenkin myös pitkille aseille, kivääreille ja haulikoille. Bowling Pin on mitä mainioin yleisölaji. Tämä tuli todettua niin sanotusti kantapään kautta, sillä ensimmäisten viiden laukauksen jälkeen pöydälläni olikin usein pyörimässä 3-4 kaatunutta keilaa. Raskaat luodit ovat yleisiä ja usein käytetäänkin mahdollisimman raskasta luotia. Käytännön syistä säännöt määräävät pienimmiksi kaliipereiksi Practical-ammunnan tapaan 9x19 tai .38 Special. Lyhyen ampumamatkan takia vuoroaan odottavien ampujien on helppo seurata kilpailuerän etenemistä ja keilojen lentelyä. Ennen tutustumista lajiin ihmettelin mielessäni, että miksi keila ei kaatuisi pienemmälläkin kaliiperilla. Keiloja kohti ammuttavaa laukausmäärää ei ole rajattu, mutta aseeseen kerralla ladattava patruunamäärä on rajattu 8 kappaleeseen. Mielestäni keila-ammunta lajina sopii mainiosti esimerkiksi Practical- tai Steel Challenge ammunnan harrastajalle. Erona on lähinnä se, että Bowling Pin ammunnassa ampuja ei liiku aseen kanssa eikä asetta vedetä kotelosta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ollaan esimerkiksi normaalipaineisen .45 Auto patruunan suorituskyvyn ylärajoilla. Esimerkiksi .40 S&W ja 10 mm Auto kaliiperissa 220 grainin luoti on yleisin. Käytännössä nopeimmin laajenevat ERVA-luodit toimivat erittäin hyvin keila-ammunnassa. Kummallakin ampujalla on oma tuomarinsa, joka valvoo ampujan suoritusta ja varmistaa esimerkiksi aseen tyhjennyksen suorituksen jälkeen. Myös revolvereita näkyy yleensä lukuisia, yleisimpinä kaliipereina .44 Magnum ja .45 Colt. Tämä on pitkälti lajin juoni ja syy yleiseen järeiden kaliiperien käyttöön, kuten .44 Magnum, .50 AE ja .454 Casull. Tästä johtuen, esimerkiksi rautatähtäimillä varustetulla .44 Magnum patruunaa ampuvalla revolverilla voidaan kisata tasapäisesti optisella tähtäimellä varustettua itselataavaa 9x19-asetta vastaan. Näiltä osin turvallisuussäännöt ovat siksi yksinkertaisemmat.
BOWLING PIN -ASEET JA -PATRUUNAT
Keila-ammuntaa pidetään yleisesti isokaliiperisten lyhyiden aseiden lajina
Muuallakin näitä aihioiksi kelpaavia aseita pyörii runsaasti ja kohtuullisella hinnalla niistä saa vielä aivan kelpo pelejä.
TEKSTI: ARTO MÄ ÄT TÄ
42
Mosin Nagantin ongelma on se, että huolimatta sen ilmaisesta hankintahinnasta, palaa aseen muuntamisessa siviilikuosiin kohtuullisen paljon rahaa. Siksi kannattaa muistaa, että esimerkiksi viime osassa käsitelty FN Mauser on usein korkeammasta hankintahinnastaan huolimatta mahdollista tehdä metsästyskelvolliseksi pienemmillä kokonaiskustannuksilla.
KALIIPERIT
Hirvikivääriksi muunnettaessa hyviä kaliiperivaihtoehtoja ovat alkuperäinen 7,62x53R ja saman hylsyn kotimaiset muunnokset 8,2 ja 9,3 mm:n luodeille. TEE - SE -ITSE
MOSIN NAGANT METSÄSTYSKUOSIIN
Ehkä yleisimmät sotilasasemuunnokset siviilikäyttöön ovat ison savotan aikaisista Mosin-Nagant kivääreistä kasatut hirvikiväärit. Haluttaessa säilyttää alkuperäinen piippu, on aseesta tarkistettava patruunapesän kunWWW.REKYYLI.FI. Näitä löytyy käytöstä yhä edelleen erityisesti maamme pohjois- ja itäosista
Toisekseen piipun suhteen kannattaa olla muutenkin hyvin kriittinen, eli jos se ei ole halutunlainen, niin se kannattaa vaihtaa suosiolla uuteen. Timney tarjoaa nyt laukaisukoneistoa, jolla saadaan kerralla lyötyä kaksi kärpästä, eli laukaisu ja varmistin saadaan kerralla asialliselle tasolle. Tämä on luvattoman yleistä kyseisillä aseilla ja johtuu vain ja ainoastaan kuluneista osista ja keskimääräisestä välinpitämättömyydestä aseen kunnon suhteen. Konsteja on vaikka millä mitalla ja nyttemmin niitä on tullut lisääkin. Mitään systemaattista kaavaa pesitysten laadun suhteen ei ole olemassa, eli ne on tarkistettava aina tapauskohtaisesti. Piipun päähän on nykyään tavanomaista tehdä kierteet äänenvaimentimelle.
43. Tämän vuoksi kammen taivuttaminen ei riitä, vaan se on käännettävä lähtemään pulttiin nähden alaspäin.
Kiikarijalustan voi hyvin monella tavalla. Lisäksi piippujen laatu on ollut keskimäärin parempi ja ne saattavat siis olla nykypäivänäkin aivan käyviä pelejä. Tämän tekeminen vaatii jyrsinkoneet, eli jalustaaihio kiinnitetään ensin kehykseen (etuosa ruuveilla ja tinalla, taka-
Moni sotilaspiippu on korvattu esimerkiksi kuvassa nähtävällä Lahti-Saloranta pikakiväärin piipulla. Joskus on niin, että patruunapesät muotoilevat hylsyn kerralla käyttökelvottomaksi ja toisinaan aseissa on aivan huippuhyviä pesityksiä, jotka eivät menisi edes nykymuotoisista CIP-tarkastuksista läpi. cantilever -tyylinen toteutustapa ja sivujalka.
KIIKARIJALAT
Mosin on siitä mukava ase, että siihen voi vapaasti valita haluamansa kiikarikiinnitysjärjestelmän. Näiden vanhojen aseiden patruunapesissä on tavattoman paljon vaihtelua sen mukaan, että onko ase suunnattu sotahommiin
WWW.REKYYLI.FI
vai onko se pesitetty jälkeenpäin siviilimarkkinoita ajatellen. Muita vaihtoehtoja ovat ns. Yksi hyvä konsti kiikarijalustan tekemiseen tavanomaiseen metsästyskivääriin on tässäkin artikkelissa kuvattu tapa tehdä 17 mm:n kiila lukonkehykseen. Samaten virekynnen kunto tulee tarkistaa. Jos lähtökohdaksi valitaan 8,2 tai 9,3 mm:n patruunaversio, kannattaa huomioida kyseisen muunnoskaliiperin valmistaja. Itse suosin aina sellaista tyyliä, jossa kiikarijalusta on kiinni kehyksen etuosassa ja takaosa kehyksestä on oman onnensa nojassa. Halvinkin tarvikepiippu ajaa yleensä asiansa paremmin kuin sohloksi ammuttu sotapiippu ja vaihto-operaatiossa ainoa poikkeus moderneihin aseisiin on se, että Mosin-Naganteihin joutuu sulkuvälin määrittämisen ja piipun asennuksen jälkeen tekemään erikseen loven ulosvetäjän kynnelle. Tämän perustelen sillä, että kyseisen asetyypin lukonkehyksen takaosa on legendaarisen letku ja sen vaikutus käyntitarkkuuteen kannattaa eliminoida täysin. Tukki on luonnollisesti syytä vähintäänkin muuttaa sopivammaksi, mutta mitenkään välttämätöntä tämä ei ole. Paino sanoilla "saattavat olla".
TARVITTAVAT MUUTOSTYÖT
Saatettaessa Mosin Nagant sukuinen sotilaskivääri nykyajan vaatimusten tasalle (suokaa anteeksi jos vaatimustasonne on menneisyydessä), on aseen varmistinta muutettava, aseen laukaisu tulee säätää tai vaihtaa ja aseeseen tulee asentaa kiikaritähtäimen jalustat. Halvimmalla toimivan tukin saa siten, että keula pätkästään poikki ja tukin lavan harjasta tehdään korkeussäädettävä kiikari kun on tässä aseessa joka tapauksessa asennettava kohtuullisen korkealle jos kampeen ei puututa aivan hurjan järeästi. Tämä on aivan hyvä ja toimiva laukaisu, mutta kannattaa huomioida, että näiden asevanhusten laukaisu on aina tarkistettava. Ammutut hylsyt saattavat näyttää hyvinkin erikoisilta ja toisinaan kerran ammuttujen hylsyjen supistaminen saattaa osoittautua täysin mahdottomaksi. Yleensä Sakon ja esimerkiksi Viitasen asepajan tekemissä kivääreissä pesitykset ovat olleet keskimääräistä paljon paremmin kohdallaan. Perinteisesti laukaisu on tehty siten, että virekynnet on muotoiltu ja hiottu/kiillotettu siten, että laukaisussa on havaittavissa selkeä etuveto ja terävä laukaisukynnys. Aseen patruunapesiin ja kaliipereihin viitattiinkin jo edellä, mutta muutama seikka kannattaa huomioida piippujen käyttökelpoisuudesta. Pahimmillaan kuluneet osat luovat potentiaalisen riskin vahingonlaukaukselle. Usein erityisesti näitä kotimaisia kaliiperimuunnoksia on tehty siten, että lopputulos on kaikilta osiltaan aivan karmea. Kuvassa oleva tapa jäykentää lukonkehystä ja mahdollistaa lukonkehyksen petaamisen niin edestä kuin takaa. Tässähän ei ole mitään mieltä, sillä siirrettäessä virityskampi takasillan taakse, saadaan aikaan vain projekti, jonka budjetilla saa jo melko lailla parempia aihioita rakenteluun.
Kiikarikiinnityksen yhteydessä Mosinissa on huomioitava, että latauskammen on kyettävä liikkumaan kiikarijalustan ja kiikarin alla. to ja mitoitusten paikkansapitävyys
Tällä kelpaa jo metsästää.
Laukaisukoneistoja Mosiniin on saatavana niukasti. nykyaikaiselle tasolle. Avotähtäinkäytössä ei ole liioin merkitystä sillä, että millainen lukkoaktio on käytössä.
WWW.REKYYLI.FI. Kohtuullisen pienellä vaivalla aseeseen saa erinomaisen laukaisun ja helppokäyttöisen varmistimen.
LUKONKAMPI
Mosineissa aivan ensimmäisiä temppuja on taivuttaa lukonkam44
mielestäni järkevää lyhentää piippu 20"-22" pituuteen. Riittävän jäykkää kiskoa käytettäessä on mahdollista kiinnittää kisko ainoastaan kehyksen etuosaan, jolloin takaosa kiskosta ei kiinnity mihinkään. Takasiltaan kiinnittyviä kiskoja aseeseen asennettaessa on myös huolehdittava siitä, että kisko tulee sen verran korkealle, että kampi pääsee kulkemaan sen ali nätisti tai sitten kiskon tulee olla kiinni vain etuosastaan ja jäädä sen verran eteen, että se ei häiritse kammen liikettä.
MINUN MOSIN
Henkilökohtainen mielipiteeni kyseisestä asetyypistä ei liene mikään suuri salaisuus, mutta huolimatta keskimääräisten Mosin-Nagant kiväärien karmeasta kuntotasosta olen sitä mieltä, että kyseisestä aseesta saadaan aikaan aivan toimiva laite kun tekijä tietää mitä on tekemässä. Varsinkin 9,3x53R on mitä mainioin kaliiperi haavoittuneen suurriistan jäljittäjälle. Luonnollisesti nykyään kannattaa asentaa samalla myös Timneyn varmistimellinen laukaisukoneisto, jolloin laukaisu saadaan erinomaiselle tasolle. Omistamani Mosin ei sisällä kaikkia muutoskohteita joita edellä on lueteltu, sillä ns. Mahdollisuuksia vinolle asennukselle on enemmän. Yleensä kampi katkaistaan poikki ja uusi hitsataan lukkoon kiinni siten, että se sojottaa suoraan alaspäin. Tukin voi vaihtaa esimerkiksi edulliseen Advanced Technologyn valmisteeseen, jolloin tukki on säänkestävä ja muutenkin asiallisen näköinen. Jos tällainen tracker-tyyppinen kivääri on aivan oikeasti suun-
nitteilla, niin Mosin-Nagant ei todellakaan ole mikään hölmö vaihtoehto. Mosin sopii sen sijaan aivan mainiosti avotähtäimillä varustetuksi "ryynäyskivääriksi" vaikkapa jäljityskäyttöön. Siihen liitetty halpakiväärin maine on jopa etu tällaisessa käytössä, jossa aseita ei voi sääliä lainkaan. Tämän kiinnitystavan mielekkyyttä on aina toisinaan pyritty kyseenalaistamaan, mutta kokemuksieni mukaan kyseinen kisko on erittäin toimiva ratkaisu. Tällöin kiinnitys voidaan tehdä joko kehyksen sivuun tai määrätynlaisilla jalustoilla jalat kiinnittyvät aseeseen huomattavasti edempää. Jos homman haluaa tehdä viimeisen päälle, niin sekään ei ole hassumpi ajatus tähän asevanhukseen toteutettuna. Sivujalkojen ongelmana on niiden asennuksen vaativuus kiskoasennukseen verrattuna. Kuvassa T:mi Promaakarin maahantuoma englantilainen koneisto, jossa laukaisutuntuma on erittäin hyvä.
osan voi hitsata) ja tämän jälkeen jalustaan koneistetaan kiila. Kampi voidaan jättää alkuperäiseen kuosiin koska kiikarintähtäinasennus ei vaadi sen taivuttamista. Samalla kampea yleensä hieman pidennetään, jotta aukaisuun saadaan lisää momenttia. Tällöin siitä on
Tämä Timneyn valmistama laukaisukoneisto on muuttanut laakista Mosinin käytettävyyden ja muunnettavuuden nykyaikaisen metsästyskiväärin tasolle. yleiskivääriksi en vain näe kyseistä asetta kovin mielekkäänä muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Homman voi tehdä toisaalta vieläkin yksinkertaisemmin. Sivujalka on vanha tapa hoitaa kiikariasennus kuntoon. Jotkut tekevät tämän kiilan kaksiosaisena, mutta mielestäni parempi tapa on tehdä yksiosainen kisko, sillä tämä jäykentää lukonkehystä ja parantaa tarkkuuspotentiaalia siinä tapauksessa, että kehyksen takaosaa ei haluta jättää kelluvaksi. Kiskot ja niihin kiinnitettävät renkaat ovat siis huomattavasti monipuolisempia.
pi siten, että asetta voidaan käyttää kiikarin kanssa. Tämä johtuu siitä, että Mosinia ei saa muutettua kovin edullisesti ns. Kuvassa modernisoitu Mosin, jossa on varmistimellinen laukaisukoneisto, kiikarijalusta, taivutettu lukonkampi ja synteettinen tukki. Lisäksi sivujalat rajoittavat enemmän käytettäviä rengasmahdollisuuksia
3-9x40 BDC tai Duplex ristikko suositushinta 190 e
UT U
S!! UU
Superspeed 2 - 12/70 - 36g lataus - hauli: 3.9/3.5/3.1/2.9/2.7mm
2-7x32 Duplex - ristikko suositushinta 160 e
3-9x50 BDC tai Duplex ristikko suositushinta 250 e 4x32 Duplex -ristikko suositushinta 150 e
Superspeed 2 - 12/70 - 40g nikklattu haulet - hauli: 3.9/3.5/3.1/2.9/2.7mm
Superspeed 2 - 12/76 - 50g Magnum lataus - hauli: 3.9/3.5/3.1/2.7mm
4-12x40 BDC ja Duplex ristikko suositushinta 265 e
BDC (Bullet Drop Compensation) - ristikko
Winchester USA - .308 WIN kaliiperi - 147 grain FMJ luoti
Duplex -ristikko
Tutustu myös muihin Nikonin laadukkaisiin kiikaritähtäimiin www.nikon.fi
Tiedustelut: Gyttorp Finland Oy, 06 - 347 1800 Nikon Nordic AB Suomi, 020 758 9570
Markkinointi:
Gyttorp Finland oy Maalahti www.gyttorp.fi
info@gyttorp.fi
Tämä skaala on usein optimistisesti venytetty laajemmaksi nopeusalueen molemmista päistä, joten valmistajan rajaamaa toimivuusaluetta ei kannata edes pyrkiä suurentamaan. Mitä pidemmille matkoille ammutaan, sitä huolellisempi tulee olla patruunoiden lataamisessa ja sitä enemmän joudutaan panostamaan latauskaluston lisävarusteisiin. Kaliiperista riippumatta oikein valitulla laadukkaalla luodilla on mahdollista pelastaa joitakin tilanteita, missä väärin toimiva tai toimimaton luoti aiheuttaisi haavakon ja pitkän jäljitysoperaation. LATAUSKOULU,
OSA
15
KOTIKUTOISIA KONSTAILEMATTA
METSÄSTYSPATRUUNOIDEN LATAUS , OSA 2
TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI
Metsästyspatruunoiden latausprosessi ei periaatteessa poikkea Rekyylin aikaisemmissa numeroissa esitetyistä tavoista, mutta usein pärjätään varsin minimaalisella kalustolla varsinkin, jos ladattavia kaliipereja on vain yksi tai kaksi. Ainoa ikävä puoli asiassa on, ettei valmistaja osaa tai halua markkinoida sitä, joten eri kaliiperien vaihtoehdot vain vähenevät vuosi vuodelta. Laajenevia monometallisia massiiviluoteja on siunautunut kuin sieniä sateella, mutta vain aniharva niistä toimii riittävän laajalla nopeusalueella luotettavasti. Tässä kes46
kitytään tarkemmin metsästyspatruunassa huomioitaviin seikkoihin, ei niinkään itse lataustekniikkaan.
VIELÄ LUOTIVALINNASTA
Korostan vielä tarkoitukseen sopivan luodin valintakysymystä, tähän aiheeseen kannattaa perehtyä erityisen hyvin. Tavanomaisilla kaliipereilla ja yli 150 metrin matkoilla useimmilla niistä alkavat virtaviivaisesta muodosta huolimatta suuWWW.REKYYLI.FI. Aikaa vievät hylsyn muokkaukset (trimmaus ym.) voidaan monessa tapauksessa unohtaa kokonaan riippuen hylsyjen laadusta sekä siitä, kuinka monta kertaa ja kuinka kovilla latauksilla hylsyt ladataan. Massiiviluodit toimivat parhaiten lyhyillä matkoilla = kovilla nopeuksilla. Tois-
taiseksi paras versio näistä on kotimainen Naturaliksemme, jonka toiminta on ylivertainen kilpailijoihin nähden. Hyväkään luoti ei auta, ellei osuma ole lähelläkään oikeaa osoitetta mutta yleensä laadukkailla luodeilla myös käynti on halpaver-
sioita parempi ja siten ehkä oleellinen tekijä esimerkiksi hyljettä, lintua tai muuta pienriistaa tai pitkiltä matkoilta ammuttaessa. Tässä tapauksessa valmistajalle on annettu käsiin kultamunia muniva hanhi, mutta munittamisen sijasta nirhataankin kaulaa poikki. Useimmat luotivalmistajat ilmoittavat nopeusalueen, millä kyseisen luodin on ajateltu toimivan
On kuitenkin huomioitava, että metsästyspatruunoilla ei ole välttämättä tarvetta pyrkiä optimaaliseen käyntiin, useimmissa tapauksissa voi tyytyä "riittävään" käyntiin, eli esimerkiksi hirvelle 10 cm osumakuvio 100 metriin on täysin riittävä. Tämä on tavallista tehdaspatruunoissa, mutta kotikonstein tehtynä se lähes kaikissa tapauksissa heikentää käyntiä. Näiden luotien hyvänä ominaisuutena voidaan pitää suurta jäämäpainoa, jolloin nopeutta voidaan lisätä ja käyttää tavanomaista kevyempää luotia, mikä samalla kompensoi lyijyä kevyemmästä seoksesta tehdyn luodin aiheuttamia ongelmia lataustiheyden ja -pituuden sekä vakautumisen suhteen. Liian tiukka kaula nostaa painetta ja taulukkoarvoissa ei päästä lähellekään maksimia, ylipaineen merkkejä esiintyy jo paljon aikaisemmin.
Patruunapesän kaulan mitoitus on metsästysaseessa erittäin hyvä silloin, kun luodin saa juuri ja juuri sormin työnnettyä ammutun hylsyn suusta sisään. Massiiviluodit eivät yleensä menetä painostaan mitään ja myös niiden teho risuosuman jälkeen säilyy tavanomaisia luoteja parempana. Jos patruunapesä on CIP-mittojen maksimissa, niin paineista riippuen hylsy pullistuu myös läheltä kantaa ja useimmiten epäsymmetrisesti, joten patruunan asettuminen pesään uudelleen samassa asennossa on sattumanvaraista.
6,5x50 Jap -aseella ammuttu hylsy. Aseen pesä on ollut ylisuuri patruunan kannasta, minkä takia hylsy on huomattavan pullistunut heti kannan yläpuolelta, huomaa myös venymän epäsymmetrisyys. Niippausta saatetaan tarvita suurikaliiperisissa ja raskasluotisissa safariaseissa (luodin paikallaan pysyminen makasiinissa tai kaksoisluodikon rekyylissä, syötön sujuvuus), joissakin vipulukoissa (latauksesta riippuen putkimakasiinin vaikutus, syötön sujuvuus), joissakin revolvereissa (luodin liikkuminen rekyylissä rullassa) ja joissakin itselataavissa (syötön parantaminen, luodin pysyminen paikoillaan syötön aikana) . Ylemmässä hylsyssä kaula on suhteellisen tiukka, luodin saa painettua nihkeästi sisään sormin ja se asettuukin hylsyyn suoraan, alemmassa väljyyttä on jo reippaammin, välyksen määrää kuvaa vinossa oleva luoti.
47. Kahdessa vasemmanpuoleisessa latauspituus on sama, joten eri luodeilla ladattuja patruunoita on vaikea erottaa toisistaan. Lähtökohtana on kuitenkin ettei risuista piittaamatonta luotia ole vielä tehty. Luodin valinnassa on huomioitava käyttötarkoituksen lisäksi myös sen sopivuus aseen rihlannousuun sekä luodin painon suhde hylsyn ruutitilaan.
RISUOSUMAT
Jos näyttää siltä, että joka vuosi tulee ongelmia risuosumien kanssa, on syytä tarkistaa luotivalintaa. Näin varmistetaan että niippauksesta tulee samanlainen jokaiseen patruunaan. Tästä syystä suurikaliiperiset raskaat ja hitaat luodit ovat parempia risukossa. Tämäntyyppisiä asettimia kannattaa suosia, sillä suorassa oleva luoti on avain parempaan käyntiin. Monissa nykyaseissa kaulan mitoitus on kuitenkin huomattavan väljä ja silloin kaulasupistuksesta täyssupistusholkilla saattaa olla apua käynnin parantamisessa. Syitä luodin mahdolliseen liikkumiseen ovat esimerkiksi latausholkin jäljiltä liian löysä kaulan supistus, suorahylsyisissä suupuolen liian väl-
Kuvassa kolme eripainoista Woodleighluotia, 22,7 g, 25,9 g ja 29,2 g. Jos niippausta joudutaan käyttämään (aina kannattaa kokeilla ensin ilman), pitää hylsyt trimmata kaikki samaan kokonaispituuteen. Karkeana ohjeena voidaan pitää seuraavaa: mitä suurempi nopeus ja mitä kevyempi luoti, sitä enemmän se poikkeaa aiotusta suunnasta. Vaatimustasoa tulee nostaa kun maali pienenee ja vastaavasti kun ampumamatka pitenee.
LUODIN ASETUS JA NIIPPAUS
Yksi itse ladattujen patruunoiden perusvirhe on se, että luoti ei ole
WWW.REKYYLI.FI
täysin suorassa. Seuraavassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat latausten kehittelyyn ja joilla voidaan monessa tapauksessa parantaa käyntiä. Tähän on monia syitä, kuten hylsynsuun sisäpuolisen viisteen puuttuminen, liian tiukka hylsyn kaula (supistusholkki supistaa liikaa/avarrin ei avaa tarpeeksi) tai vääräntyyppinen luodinasetin. ret vaikeudet avautumisen kanssa. Usein patruunoissa käytetään niippausta, jolla luoti lukitaan hylsyyn. Toinen karkea nyrkkisääntö on, että tavanomaisella rakenteella oleva luoti saattaa vaurioitua kelvottomaksi jo risussa, bondattu luoti säilyttää paremmin painonsa ja pysyy kasassa, jolloin risun jälkeenkin läpäisy kohteessa on useissa tapauksissa riittävä. Joissakin holkeissa on liikkuva luodinohjain, joka kontrolloin luodin suoruutta asetuksen aikana. On toki kaliipereja ja asetyyppejä, joissa patruuna vaatii niippauksen mutta ei aina niissäkään. Jos hylsyn suita ei oikaista ja hylsyjä trimmata samaan pituuteen, lisää epätasainen niippi patruunan hajontaa. Perussäännöksi voidaan ottaa, että luotia ei ikinä kannata niipata, ellei se ole ehdottoman välttämätöntä toiminnan kannalta. Markkinoilla on paljon esimerkiksi .45-kaliiperisia luoteja, joiden toiminta jää kauas esimerkiksi .308:n laadukkaasta luodista. Luoteja ei ole tässä niipattu lainkaan, koska ne pysyvät muutenkin paikoillaan eikä sillä havaittu olevan vaikutusta aseen syöttövarmuuteen.
Tässä .308-hylsyyn on tehty kaulasupistus täyssupistusholkilla. Jos luodin kärki muokkautuu tai siihen jää selkeä jälki asettimesta, kannattaa asettimen mitoitus tarkistaa ja korjata. Pesän kaulan mitta samassa aseessa on kuitenkin ollut jopa liian tiukka, sillä luotia ei pysty painamaan sormin ammutun hylsyn suusta sisään, kaulan pinnassa näkyy myös merkkejä muokkautumisesta. Voidaan myös tehdä niin, että toinen luoti niipataan mutta toista ei. Harvassa latausholkkisarjassa on mukana useita luodinasettimia ja yhtä harvassa asetin pystyy käsittelemään kaikki luodin kärkimuodot. Tavanomaisessa pulttilukkoisessa hirvikiväärissä tai lintuluodikossa niippausta ei tarvita käytännössä juuri koskaan. Läpimittaero luonnollisesti pienenee kun luoti asetetaan, mutta periaatteessa hylsyn kaulan tyvi jää aseen pesän mukaiseen mittaan ja näin keskittää patruunan paremmin pesään. Tämän lisäksi on huomioitava luodin rakenne. Ase sallii hieman tehdaspituutta suuremman latauspituuden, joten sitä muuttamalla voidaan eri luodinpainot erottaa toisistaan
Vastaavasti helteellä hyvin toimiva patruuna voi menettää ominaisuutensa lämpötilan laskiessa nollan alapuolelle esimerkiksi siten, että ruuti ei enää syty kunnolla ja sytytykseen tulee viive. Näistä syistä omat metsästyspatruunat kannattaa kokeilla myös käyttölämpötilojen molemmissa ääripäissä, ettei mahdollinen ongelma tule esiin vasta tosipaikassa.
LATAUSTIHEYS
Lataustiheydestä eli hylsyn ruutimäärästä on paljon erilaisia mielipiteitä. Parasta käyntiä ajatellen ollaan melkoisen yksimielisiä siitä, että paras lataustiheys on luokkaa 90 100 prosenttia eli hylsy on joko kokonaan tai ainakin melkein täynnä. N500-sarja näyttää olevan herkempi lämpötilan vaihteluille ja monista ulkomaisista ruudeista löytyy kylmiin olosuhteisiin sopimattomia laatuja. On myös asetyyppejä, kuten taittuvapiippuiset ja kiilalukot, joissa rihlakosketukseen ladattu patruuna joko kokonaan estää tai ainakin vaikeuttaa lukon sulkeutumista. Asiaa voidaan auttaa myös täyssupistusholkilla siten, että hylsyä ei paineta kokonaan pohjaan, vaan jätetään muutama milli ulos. Tämä on fysikaalinen fakta ja siksi suuret lämpötilan muutokset muuttavat myös patruunan käyttäytymistä ja luodin osumapistettä. Kustannusten säästämiseksi ja ampumaharrastuksen lisäämiseksi patruunan hinnan tulisi olla mahdollisimman alhainen. Kohdalle on osunut muutama todella kallis ase, joissa patruunapesän mitoitus on ollut hyvinkin kaukana toivotusta, mutta silti aseen käynti on ollut erittäin hyvä, paljon parempi kuin se vaatimus, jolla jo pärjäisi. Usein paras käynti saavutetaan kunnollisella rihlakosketuksella. Metsästysaseessa tämä ei kuitenkaan ole toivottavaa, sillä se hankaloittaa lukon käsittelyä ja pahimmassa tapauksessa ampumattomasta patruunasta saattaa jäädä luoti kiinni piippuun patruunaa poistettaessa. Aseen kohdistaminen kesähelteellä saattaa aiheuttaa sen, että osumat eivät olekaan kohdallaan kun lämpötila laskee pakkasen puolelle. Vasemmalla Bonanzan kasa-ammuntaholkki (Bench Rest), jossa ohjain toimii jousen varassa ja oikealla Hornadyn New Dimension Custom Grade, jonka ohjainholkissa ei ole jousta.
HARJOITUSPATRUUNA VS. Koska tämä tilanne toteutuu äärimmäisen harvoin, on itse lataamalla mahdollista korjata tilannetta asekohtaisesti, ettei heti tarvitse ryhtyä liikesuhteeseen asesepän kanssa. Tässäkin itselataaja on paremmassa asemassa kuin ne, joiden on tyytyminen tehdaspatruunaan.
Massiiviluodin tyypillistä käyttäytymistä (Hornady GMX), vasemmanpuoleinen luoti on ammuttu nopeudella 920 m/s ja oikeanpuoleinen nopeudella 700 m/s. Näin mahdollisten seuraavien laukausten kanssa ei tule turhia viiveitä. Latauspituus täytyy määrittää ensisijaisesti aseen lippaan pituuden ja syötön toimivuuden mukaan.
Kuvan luodinasetusholkeissa on liikkuvat luodinasettimet, jotka pitävät luodin suorassa asetusvaiheessa. Useimmissa kivääreissä tämä ei edes onnistu. Tämä tulee huomioida myös latausten kehittelyssä ja aseen kohdistuksessa. Pullistuma on tavallisesti epäsymmetrinen, jolloin patruunan asettuminen pesään samaan asentoon on sattumanvaraista eikä kaulasupistuksesta ole tässä tapauksessa yhtä suurta hyötyä.
Kaulasupistusta käytettäessä hylsy täytyy aika ajoin täyssupistaa, sillä muutaman latauskerran jälkeen se menettää osan kimmoisuudestaan eikä enää palaudu välttämättä laajentumisen jälkeen riittävästi, jolloin lukon sulkeminen vaikeutuu.
RUUTI - PAKKASTA JA HELLETTÄ
Savuttoman ruudin palamisnopeus vaihtelee lämpötilan mukaan. Harjoituspatruunalle kannattaa kuitenkin hakea sellainen lataus, joka käy suurin piirtein samaan kuin metsästyspatruunakin, jotta säästytään tähtäinsäätöjen muutoksilta. Vipulukossa ei yleensä ole mah48
dollista lainkaan pidentää latauspituutta syötön kärsimättä, toki aina voidaan yksi ylipitkä patruuna ladata ensimmäiseksi suoraan pesään. Jos patruunapesä on kokonaan CIP-mittojen maksimissa, niin paineista riippuen hylsy pullistuu usein myös läheltä kantaa. Muutoksen suuruus riippuu paljon kaliiperista ja käytetystä ruudista sekä latauksen painetasosta, mutta esimerkiksi kotimaiset N100-sarjan ruudit toimivat varsin pienin vaihteluin. Myös eri hylsynvalmistajilla hylsyn kaulan seinämävahvuudet vaihtelevat (varsinkin pienissä kaliipereissa). Hyvin toimiva lataus voi olla myös lievä puristelataus, jolloin
WWW.REKYYLI.FI. Riittävän tarkkuustason määrittäminen tulee kuitenkin tehdä aina myös käytännössä huolimatta mahdollisista etukäteen tiedossa olevista "virheistä" aseessa. Lähellä nollaa kehi-
tetyt turvalliset lataukset saattavat olla vahvasti ylipaineisia, kun lämpötila nousee + 20:n paremmalle puolelle. Monissa tapauksissa tällä on selvä parannus aseen käyntiin. METSÄSTYSPATRUUNA
Periaatteessa paras harjoituspatruuna on sama millä metsästetään. Näin hylsyn kaulan alaosa ja suureksi osaksi myös hylsy jää patruunapesän mitoille ja siten keskittää patruunan paremmin pesään. Voidaankin todeta, että useimmissa tapauksissa yksi tärkeimmistä metsästyspatruunan ominaisuuksista on aseen syötön sujuvuus. Tätä pienemmillä nopeuksilla avautuminen on epävarmaa.
HYLSYN OSITTAINEN KAULASUPISTUS TÄYSSUPISTUSHOLKILLA
Melko usein patruunapesän kaulaosa on tehty turhankin väljällä toleranssilla. Tiedossa olevien pikkuvikojen kuviteltu vaikutus saavuttaa monen jahtimiehen korvien välissä usein sellaiset mittasuhteet, että vaikka aseen käynti olisikin riittävä tarkoitukseen, on asetta pakko sepittää mielenrauhan saavuttamiseksi. Rihloihin osuva patruuna ei mahdu latauspituudeltaan lippaaseen, joten ampuminen luontuisi vain yksittäislaukauksina kun patruuna syötetään suoraan pesään. jä supistus, väsynyt hylsymessinki (useita latauskertoja) tai huonolaatuinen, liian pehmeä hylsy.
PATRUUNAN SOVITUS ASEESEEN, LATAUSPITUUS
Jos on käynyt niin onnellisesti, että aseessa sattuu olemaan käynniltään hyvä piippu, kunnollinen patruunapesä, sulkuväli kohdallaan ja ylimenokartio oikeassa suhteessa lippaan sallimaan patruunan maksimipituuteen ja vielä kaiken kruununa rautojen kiinnitys puihin kunnossa, ei patruunan tarvitse olla huippuluokkaa ja silti aseen käynti saattaa olla kelvollinen vaikka linnustukseen pitkiltä matkoilta. Nykyään tämä on ennemmin sääntö kuin poikkeus
Pallomaiset ruutijyvät ovat herkempiä rikkoutumaan puristuksessa kuin sauvamaiset, mutta periaatteessa ainakin aloittelijan kannattaa ladata metsästyspatruunansa siten, ettei 100 %:n tiheys ylity. Tavallisimmin paras käynti löytyy hieman maksimin alapuolelta ja tähän kannattaa pyrkiä myös käyttölatauksilla. Tämä tulee huomioida metsästysluodin valinnassa. Kun pituus lähentelee maksimia, on hylsynsuu lyhennettävä tai mikäli hylsyistä ei ole pulaa, hylättävä. Koeammunnassa tulee kuitenkin pitää huolta siitä, että maltetaan antaa aseen jäähtyä joka laukauksen välillä, muuten tuloksista ei saa selvää kukaan ja patruunoita palaa aivan turhaan.
Kuvassa eri valmistajien bondattuja luoteja, joissa kaikissa on jäämäpaino yli 80 %. Ennen kuin tähän tullaan, tulee hylsyjen mittoja tarkistella kolmen, neljän käyttökerran jälkeen. Seuraavassa osassa tutustumme lataamiseen vasaralataussarjoilla.
Nämä tavanomaiset luodit ovat epäonnistuneet toiminnassaan, syynä rikkoutumiseen saattaa olla osuma risuun tai luuhun. Kummassakin tapauksessa saaliin saaminen on epävarmaa.
Kuvassa on eripainoisia ja eri materiaaleista tehtyjä .30-kaliiperisia luoteja. Tässä itselataajalla on erityisetu tehdaspatruunan varassa oleviin, sillä aseeseen on mahdollista pienin kokeiluin löytää useitakin sopivia latauksia ja näin laajentaa aseen käyttöaluetta tuntuvasti. Tätä varten on tehty erityinen "palautusholkki", jolla vyökantahylsyt saadaan supistettua takaisin mitoilleen (täyssupistusholkki ei riitä), laitteesta löytyy juttu Rekyylistä 4/08.
Massiiviluoteja, vasemmalla kolme Naturalista nopeusalueella 600 700 m/s, sitten GS Custom 930 m/s ja Winchester XP3 820 m/s.
KAKSOISLUODIKOT, DRILLINGIT JA RIHLAT
Kiinteäpiippuisissa yhdistelmäaseissa ongelma on siinä, että periaatteessa aseiden kohdistus on tehty vain yhdelle patruunalle. lataustiheys on yli 100 prosenttia. Seuraavana 200 ja 165 gr lyijysydänluoti sekä 150 gr kupariluoti.
49. Näissä kannattaakin käyttää maltillisia latauksia, joilla hylsyjen elinikää voidaan pidentää. Poikkeuksena on harvinaiset kaliiperit, joihin hylsyjä on vaikea saada tai ne maksavat tolkuttomasti. Koska eri hylsynvalmistajilla hylsyjen tilavuudet vaihtelevat joskus suurestikin, kannattaa aina valita kulloiseenkin lataukseen vain yhden valmistajan hylsyjä ja mielellään vielä samaa erää, sillä kantaleimasta huolimatta hylsyn on voinut valmistaa joku muu. Aseen pesän mitoituksesta ja latauksen kovuudesta riippuen hylsyn kaulan pituus kasvaa ennen pitkää yli sallitun, jolloin painetaWWW.REKYYLI.FI
YHTEENVETO
Kun tarkoitukseen on valittu oikeantyyppinen luoti ja asetettu se suoraan sekä aseelle sopivaan latauspituuteen, ruutilataus on mitattu huolellisesti ja todettu toimivaksi sekä lämpimässä että kylmässä, hylsyt ovat hyväkuntoisia ja sekä aseen syöttö että lukon sulkeutuminen toimii ongelmitta, voidaan melkeinpä lyödä jo vetoja siitä, että käytössä on huomattavasti tehdaspatruunaa parempi lataus käynnin puolesta ja lisäksi se sopii varmasti omaan käyttötarkoitukseen. Trimmaus- ja maksimipituudet löytyvät useimmista latausoppaista. Hylsyjen elinikä on suorassa suhteessa latauksen kovuuteen. Vasemmalla 250 ja 220 gr lyijysydänluoti, sitten 200 gr kupariluoti ja 200 gr veneperäinen lyijysydänluoti. Toisaalta myös liian alhainen lataustiheys voi tuottaa ongelmia, tavallisimmin patruunan epätasaisuutena ja pahimmillaan varsinkin kylmällä kelillä viivästyneenä sytytyksenä. Ruudin palaminen voi myös jäädä vajaaksi alhaisen painekehityksen takia ja syttyminen on epätasaista. Luodin muoto ja pituus vaikuttavat sekä rihlannousuun (vakautuminen) että latauspituuteen/-tiheyteen. Joissakin kaliipereissa ylipaine jumittaa hylsyn varsin herkästi pesään, joten aina kun vähänkin on vaikeuksia lukon avaamisessa, kannattaa latauksen painetaso tarkistaa.
so nousee. Joissakin tapauksissa laajeneminen on niin voimakasta, ettei kunnollista luun läpäisyä saavuteta, silti toiminta on parempi kuin tavanomaisten luotien.
HYLSYT
Metsästyspatruunoita ladattaessa kannattaa käyttää vain hyvälaatuisia ja vain muutaman kerran ammuttuja hylsyjä. Metsästyspatruunan kehittelyssä ei läheskään aina tarvitse hakea maksimilatausta, mutta tieto siitä, milloin ollaan lähellä on tärkeä ja latausta kehitellessä voidaan tuo raja hyvinkin etsiä. Tällä vältetään tehokkaasti mahdolliset hylsyvauriot tositilanteessa eikä hylsy ehdi välttämättä venyä niin, että jouduttaisiin trimmaamaan se lyhyemmäksi. Vyökantaisia magnum-patruunoita käytettäessä ongelmaksi tulee jossain vaiheessa hylsyn turpoaminen kantavyön edestä lopulta niin, että sopivuus jopa omaan aseeseen kärsii eli hylsyistä tulee tiukkoja. Voimakkaasti puristettuja latauksia tulee kuitenkin välttää, sillä mahdollinen ruutijyvien rikkoutuminen saattaa muuttaa patruunan ominaisuuksia merkittävästi. Se, mitä kaupasta löytyy, voi olla jotain aivan muuta
Mikäli haulimäärästä tingitään ja kuviossa on runsaasti aukkoja, tuloksellisen metsästyksen sijaan ampumiWWW.REKYYLI.FI. Tässä esitettyä perusteellisemmin haulikon
50
Haulikossa eri patruunoilla osumakuviot vaihtelevat suuresti. Tällöin myös aukkojen määrä kuviossa tulisi jäädä alle viiteen. Wannsee-taulu tai pelkät kehät piirretään paperiin vasta ampumisen jälkeen tai vaihtoehtoisesti käytetään sapluunaa, jol-
TARVITTAVA HAULIMÄÄRÄ
Metsästyskäyttöön sopivan patruunan kuviossa 75 cm ympyrän sisältä tulisi löytyä pienriistalle vähintään 130 osumaa, suuremmalle riistalle minimimäärä on 100 kpl. Valmiiksi piirretyn taulukuvion käyttö on sikäli hankalaa, että silloin, kun osumakuvio ei osukaan täsmälleen keskelle, on koetulos käytännössä pilalla. Wannseetauluun liittyy monimutkaisiakin laskentakaavoja eri kenttien välisistä suhteista jne., mutta tässä esitellään asia pelkistettynä, koska syvemmälle meneviä luotauksia ei käytännössä tarvita. Taulun ulkokehän halkaisija on 75 cm ja sisäkehän puolet siitä eli 37,5 cm. RAUTALANK A
HAULIKON OSUMAKUVIO
Wannsee-taulun käyttö tulkinnan apuna on yksinkertaisimmillaan varsin helppoa ja tarvittavien apuvälineiden määrä vähäinen. Varmasti toimiva kuvio sisältää 20 30 haulia tätä minimiä enemmän. Tätä on Rekyylin artikkeleissa selostettu vuosien varrella lukemattomia kertoja, mutta lukijapalautteen perusteella tulosten tulkitseminen ei vieläkään ole kaikille selvää. Paperiin on helppo ampua ilman erillistä tähtäyspistettäkin, mutta tässä yhteydessä kannattaa tarkistaa myös aseen todellinen osumapiste tähtäimiin nähden. Sisäkehä on jaettu neljään ja ulkokehä tusinaan samansuuruiseen kenttään. Yksinkertaisimmillaan pärjätään pelkällä 75 cm:n läpimittaisella ympyrällä.
KOEPAPERI JA WANNSEEN MITAT
Koepaperin koko saisi olla minimissään luokkaa 120 cm x 120 cm (useat paperirullat ovat leveydeltään 130 cm). Useimmissa tapauksissa pärjätään pelkällä sisä- ja ulkoympyrällä. Koeammunta paljastaa armotta eri patruunoiden heikkoudet sekä supistusten ja piipun toiminnan. Myös eri patruunoiden keskinäinen paremmuusjärjestys selviää. Selväksi käy myös, onko kokeiltu yhdistelmä lainkaan metsästyskelpoinen ja lisäksi voidaan tutkia mikä on maksimiampumamatka kyseisellä yhdistelmällä. la laskenta suoritetaan. Nyt asiaan tulee korjaus, kun haulikon koemmunta väännetään rautalangasta.
käyntiin liittyvistä asioista löytyy tietoa Riistan numeroista 2 6/ 2009 sekä 8/2008
Edellämainittuihin lukemiin riittää pelkkä Wannseen ulkoympyrä, mutta jos halutaan tietää haulikuvion tiheysluku, tarvitaan myös sisäympyrä. Haulikoot saattavat samasta kokonumerosta huolimatta heitellä erän mukaan yhden koon verran puoleen jos toiseenkin ja tämä vaikuttaa myös hauliannoksen painoon, koska haulit mitataan tilavuuden perusteella. Mikäli halutaan tietää kuvion tiheys, piirretään tauluun myös sisäympyrä.
51. Tämä tarkoittaa usein myös sitä, että ampumamatka on tällöin maksimissaan. nen on lähempänä arvontaa kuin metsästystä.
AMPUMAMATKA
Kun halutaan määritellä esimerkiksi supistusprosentti, ampumamatka on silloin 35 metriä piipunsuulta tauluun. Tiheys saadaan kertomalla sisäympyrän haulimäärä kolmella ja jakamalla tulos ulkoympyrään osuneiden haulien määrällä. Tulos kertoo, että haulien jakauma taulussa on keskustapainotteinen, keskustan alalle on siis osunut suhteessa enemmän hauleja kuin ulkokehälle. Tämä on myös varsin sopiva etäisyys metsästyspatruunan koeammuntaan. Haulien kovuus vaihtelee samalla tavalla erästä riippuen, joten aiemmin hyvin käyvästä patruunasta voi tulla todella huono erän vaihtuessa ja päinvastoin.
OSUMAPROSENTTI, KOKONAISOSUMAMÄÄRÄ, TIHEYSLUKU JA AUKOT
Osumaprosentti on 75 cm ympyrän sisälle osuneiden haulien määrä patruunan koko haulimäärästä.
WWW.REKYYLI.FI
Osumaprosentti määrittää samalla myös supistusasteen (tällöin ampumamatka 35 m), joka voi olla aivan muuta kuin käytetyn supistuksen nimellisarvo. Amerikkalaiset patruunat ovat varsin tasalaatuisia, sillä ainakin suuremmat valmistajat tehtailevat haulinsa itse. Saatu prosenttitulos menee juuri kolmevarttisen supistuksen puolelle, mutta koska haulien kokonaisosumamäärä oli vain 88 kpl, voidaan todeta että kokeiltu 35 m on jo ylipitkä matka tälle patruunalle tuloksellista jahtia ajatellen (minimivaatimus 100 kpl). Koska tulos oli näin heikko, ei toista patruunaa kannata edes ampua ellei sitten halua kokeilla tiukempaa supistusta. Normaali tiheysluku 35 metrissä on keskimäärin 1,6, jolloin osumia on keskiympyrässä tiheämmässä kuin ulkokehällä ja ampumatkaa voidaan tästä vielä pidentää jokunen metri. Tässäkin tapauksessa riittää ympyrän pelkän ulkokehän käyttäminen. Kauas ammuttaessa tiheysluvun
Ammuttuun koetauluun piirretään 75 cm:n ympyrä ampumisen jälkeen silmämääräisesti arvioidun kuvion keskusta keskipisteenä. Jos halutaan selvittää lisäksi käytetyn ase/patruunayhdistelmän maksimiampumamatka, on taulua siirrettävä vähin erin kauemmas kunnes kuvio ei enää täytä haluttuja vaatimuksia eli käytännössä taulun alalle osuu vähemmän kuin 100 haulia tai aukkoja on enemmän kuin 5 kappaletta.
KOEPATRUUNAT JA HAULIMÄÄRÄ
Jokainen koeammunta edellyttää myös ainakin yhden koeammuttavan patruunan purkamista, sillä keskimääräiset taulukkoarvot voivat poiketa paljonkin käytännöstä ja tulokset ovat vain karkeasti suuntaaantavia. Tämän jälkeen ei tarvitse muuta kuin laskea ympyrän sisälle osuneet haulit. Ympyrän sisälle piirretään noin 10 - 12 cm läpimittaiset aukot hauliparvessa savikiekkoa tai vastaavaa apuna käyttäen. Ympyrän sisälle osuneiden haulien kokonaisosumamäärä oli siis esimerkissä 88 kpl. Esimerkissämme sisäympyrään osui 33 haulia ja ulkoympyrän alalle 55. Näin myös hauliannoksen paino poikkeaa helposti 2 -3 grammaa ilmoitetusta, pääsääntöisesti useimmiten alaspäin. Tiheys = 3 x 33 : 55 = 1,8. 88 jaetaan patruunan koko haulimäärän sadasosalla: 88 : 1,38 = 63,77 % eli tulokseksi saadaan noin 64 %. Tämä oli varsin tavanomainen tulos, tiheys on puolisuppealla keskimäärin luokkaa 1,4 1,8. Tiheysluvun ollessa 1 ovat haulit jakautuneet tasan koko ympyrän alalle. Esimerkki erään aseen ja patruunan tuloksesta: patruuna sisältää 138 kpl 3,5 mm hauleja, se ammutaan puolisuppealla tauluun ja taulun ympyrän sisältä löytyy 88 reikää. Euroopassa tilanne on toinen, kaikilla patruunanvalmistajilla latauseräkohtaiset erot ovat todella suuria koskien niin haulien kokoa ja tasalaatuisuutta, välitulppia kuin ruutiakin
On siis tärkeää selvittää eri patruunoiden toiminta ja etsiä niille sopiva supistus huomioiden käytännön ampumamatkat. Jos tulokset ovat riittävän hyviä, ammutaan vielä lisäksi ainakin kaksi, mielellään neljä patruunaa. Sopiva aukkomitan läpimitta on 10 - 12 cm, tavanomainen savikiekko (halkaisija 110 mm) sopii tehtävään hyvin.
KOELAUKAUKSIA
Mikä sitten on riittävä patruunamäärä. Tiukka keskusta haulikuviossa heikentää kuitenkin osumatodennäköisyyttä liikkuvaan maaliin, sillä käytännössä kuvion ulkoympyrä on se, jolla osutaan useimmiten saaliin ollessa liikkeessä. Helpoin tapa on piirtää aukot tauluun tai käyttää läpinäkyvää muovikiekkoa. = kokonaisosumat, 50 + 79 = 129 kpl Kokonaisosumaprosentti = 129 kpl (osumat taulussa) : 1,59 (patruunan haulimäärä:100) = 81 % Tiheys = 3 x sisäkehän osumat (50 kpl) : ulkokehän osumilla (79 kpl) = 1,8 Taulun jokaiseen kenttään on merkitty siihen osuneiden haulien lukumäärä. Huomioi, että välitulpan toiminta saattaa muuttua myös supistuksen tai aseen vaihtuessa. Haulimääristä voidaan päätellä jotain myös kuvion tasaisuudesta, mutta tarkempi tieto saadaan tutkimalla aukot suoraan ampumataulusta sopivan apuvälineen kanssa.
6 5 5 5
Wannsee-taulun ulkokehän kahtatoista ja sisäkehän neljää kenttää ei tarvita silloin, kun lasketaan vain tässä esitetyt tärkeimmät arvot.
WWW.REKYYLI.FI. Tähän on vielä lisättävä talven vaikutus, sillä yleisin syy patruunan pettämiseen kylmässä on huonolaatuinen välitulppa. Hyvä lähimatkojen patruuna ei välttämättä toimi kauemmas, vaikka supistusta tiukennetaan ja päinvastoin. Alkuun kannattaa lähteä siitä, että ammutaan vain yksi laukaus. Jos tulokset ovat huonoja (kuvio ei täytä vaatimuksia), ei enempää tarvitse ampua. Tässä vaiheessa kannattaa myös muistaa kerätä välitulpat ja tutkia samalla ne, sillä rikkoutunut välitulppa tietää ongelmia kuvioissa. tulee olla mielellään 3 4, jolloin ulkokehällä osumia on vähän ja keskusta on taas ylitiheä. Tiheysluku tai kokonaisosumamäärä eivät kuitenkaan kerro kuvion tasaisuudesta paljoakaan, joten hauliparven aukkojen tutkiminen on siksi ensiarvoisen tärkeää eri patruunoita verrattaessa. Tällöin saadaan selville patruunan tasalaatuisuus, kuviossa ei saisi olla vaihtelua juurikaan viittä prosenttia enempää (haulien kokonaismäärä/aukkojen määrä). Parhaat käyttöpatruunat kannattaa siis koeampua myös pakkasella, mikäli on tarkoitus metsästää lämpötilan ollessa reilusti nollan alapuolella.
52
Kuviot voidaan laskea myös läpinäkyvän wansee-sapluunan avulla.
WANNSEE 35
5 6 5 10 8 6 12 10 16 14 7 11
M
Ase: Finn Classic Supistus: F eli täyssuppea Patruuna: Rottweil Waidmannsheil Haulikoko: 3,5 mm Hauliannos: 36 g Haulimäärä: 159 kpl S = osumat sisäkehällä = 50 kpl U = osumat ulkokehällä = 79 kpl yht. Lyhyellä ampumamatkalla ja liian tiukalla kuviolla ammutaankin helposti ohi ja täysosuman sattuessa saaliista ei jää pataan pantavaa
· www.redfield.com Katso lähin Redfield jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi
Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen aseharrastajan saatavilla. - toimitusaika 1-2 viikkoa - varastotilanne nettisivuilla - jo lähes 100.000 tuotetta
Weaver Classic pistooli kiikaritähtäin 2x28 hopeavärinen
Hornady GS-1500 g g Digivaaka 100g/1500gr
269
TUOTENRO 170895
60
T TUOTENRO 438260
MTM EZ-3 UUTUUS parannettu kiekkoviskuri uri ri i
Hoppes Viper Boresnake 30 Cal UUTUUS
T TU TUOT TUOTENRO 820314
19 19
TUOTENRO 893140
35
www.midwaysuomi.com
puhelin arkisin 12-17 09-5122 933. Accu-RangeTM sopii erinomaisesti myös tarkkuutta vaativaan ammuntaan pitkillä matkoilla.
4-Plex ristikko
Revolution 39x40, 412x40
Revolution 39x50
A Brand of Leupold & Stevens, Inc. Revolution 27x33
Accu-RangeTM-on ihanteellinen valinta nopeutta vaativaan tähtäämiseen lyhyellä kantamalla ja liikkuvaa kohdetta varten
Ne eivät ole mustaa magiaa, eivätkä ne perustu mihinkään ihmisen käsityskyvyn yläpuolella oleviin asioihin. Haulikon piipussa on yleensä niinkin vähän osioita kuin patruunapesä, ylimenokartio, putki/piippu ja supistuksen ylimeno. Kun pohdintoihin hakee lisävalaistusta eri aseita kokeilemalla, vahvistuvat näkemykset yleensä entisestään. Nykyään supistajat ovat pidentyneet merkittävästi ja sanotaanko, että uusissa haulikoissa
WWW.REKYYLI.FI. Tällä tavoin kortto ajetaan pois piipusta.
Haulikkojen ominaisuudet ovat jaettavissa kolmeen eri osa-alueeseen. Supistajissa on monesti vielä pätkä suoraa putkea supistusasteen mukaisessa halkaisijassa. Toisinaan on myös niin, että määrätty osa-alue on hanskassa, mutta jokin toinen homma ei ole hallinnassa.
SUPISTAJA
Piipun suulla oleva supistaja muokkaa hauliparvea ja vaikuttaa osumakuvion tiheyteen. Kaikelle on olemassa peruste ja kaikki on tehtävissä siten, että homma toimii. Kaksi ensimmäistä ovat jotakuinkin jo hyvin yleisessä tiedossa, joskin aseen tasapaino pyritään nykyään jättämään valmistusteknisistä syistä tarkoituksella taka-alalle, mutta haulikon piippuun liittyvät asiat ovat ampuvalta kansalta miltei yhtä pimennossa kuin lähes sata vuotta sitten. Eri tekijöiden vaikutusta ei vain ole ehkä kokeiltu riittävän systemaattisesti. Jos onkin kokeiltu, on tieto pidetty salassa. Niin kauan kuin minulla on ollut yhtään minkäänlaista kosketuspintaa haulikoihin ja niillä ampumiseen, on haulikon piippujen suhteen puhuttu aina vain supistuksista ja siitä, että
patruunoiden ja haulikoiden yhteispeli on tapauskohtaista. Haulikon mekaniikka on mekaniikkaa ymmärtäville kohtuullisen helppo sisäistää, samoin kuin materiaalien kestävyys, kovuus jne.
54
Erilaisilla mekaanisilla ratkaisuilla on tietysti merkitystä aseen painotukseen ja mitoituksiin, mutta joka tapauksessa kyseessä on hahmottamisen kannalta kohtuullisen helppo osa-alue. Ensimmäisenä tulee tietysti oleellisin, eli ampumaominaisuuksiin liittyvä painotus ja mitoitukset, toisena aseen mekaniikka ja sen toimivuus ja kolmantena haulikon piippu. MILJOONALA ATIKKO
ARTO MÄ ÄT TÄ
MYYTTINEN
HAULIKKO
Kun haulikko ei tapa, mennään kyykkypaskalle siten, että haulikko on polvitaipeissa ja siitä pidetään kiinni kyynärtaipeilla. Entisaikojen supistajat olivat hyvin lyhyitä ja toimivat tästä johtuen hyvin ainoastaan patruunoilla, joiden lähtönopeus oli tuolle ajanjaksolle tyypillisesti alhainen. Näin tietysti onkin, mutta haulikon patruunan käyntiin vaikuttavat tekijät eivät sittenkään ole henkimaailman asioita. Samaten mitoitukset on helppo havainnoida olettaen, että ampumatekniikka on edes likimain kohdallaan. Aseen tasapaino on helppo havainnoida ja sen merkityksen voi ymmärtää helposti jos asiaa syventyy ajattelemaan vähänkään enemmän. Haulikon piippu sisältää yksinkertaisuudestaan huolimatta ehkä eniten mystiikkaa mihin hyvänsä muuhun asealan aihealueeseen verrattuna. Näin vähistä osa-alueista huolimatta valmistajat onnistuvat toisinaan tekemään niin karmean huonokäyntisiä piippuja, että ihmettelyltä asian suhteen ei yksinkertaisesti voi välttyä. Ainoa hämärtävä tekijä ovat uskonasiat, joita vastaan on valitettavasti vaikea taistella järkiargumentein
Olen kuullut mitä ihmeellisimpiä juttuja aseiden käyntiominaisuuksista ja yleensä aina näihin juttuihin on liittynyt hyvin suuria epämääräisyyksiä ja puutteellisia eri muuttujien havainnointeja. Tiheässä kuviossa haulien osumanopeus saattaa siis olla huomattavasti suurempi matkan päästä kuin kovemmalla lähtönopeudella ammutulla, mutta välille hajonneella hauliparvella.
55. Esimerkiksi matkan päästä ammutusta testistä tulee käydä selväksi haulien lähtönopeuden lisäksi niiden osumanopeus. Tämä yhdistet- SEPITYSTÄ tynä väljempiin patruunapesämitoituksiin tar- Johtuen tavattoman vähäisestä tiedosta haulikoittaa vain yhtä asiaa: ylimeno alkaa olla hau- koiden käynnin ympärillä, ei maassamme ole oilikon käynnin kannalta ratkaisevan tärkeä osa kein minkään vertaa tietotaitoa haulikoiden sepiippua. Tällöin piippu toimii niin kuin sen tulee toimia.
tarkoitusta he eivät ymmärrä ja b) suurin osa käyttäjistä ei näe tarvetta haulikon käynnin parantamiselle, sillä he eivät tiedä edes sitä, miten heidän haulikkonsa käy ennen parannustyötä.
SATUJA
Haulikoiden käynnin parantamisen ongelmat eivät liity yksinomaan tietotaidon puutteeseen. Hau- massa vahinkoa, joka on tapahtunut jo aiemlikoiden standardipesitys on 12/76, eli 3" pesäl- massa vaiheessa piippua. Ylimenot ovat siis loiventuneet hiljalleen ja lottaminen ja vaihtosupistajien asentaminen nyt toiveita ilmiön jatkumisesta on saatu lisää piippuun jossa niitä ei entuudestaan ole. Ennen vanhaan tämä osio oli haulikossa kuin haulikossa hyvin jyrkkä aivan kuin kuvaan sopi aikakautena, jolloin hylsymateriaali oli aavistuksen paksumpaa (pahvi) ja patruunapesämitoitukset olivat keskimäärin tiukempia. Yksi suurista syistä asioiden eteenpäin menemistä jarruttamaan on tarinat ja sadut haulikoiden käynnin ympärillä. Ok. Hommassa ei kuitenkaan otettu huomioon maalin kovuutta, haulien kovuutta, eikä haulien osumanopeutta. lä varustettu 12 kaliiperinen. Supistaja on kuitenkin tällöin korjaaNykyään tilanne on muuttunut täysin. pistajissa. Teknikot tuon kiillotuksen merkityksen ehkä tietävätkin, mutta kyseinen parannus ei tapahdu, ennen kuin markkinamiehet ovat saaneet laskettua myyntiargumentin tuotannollisten kustannusten ja lisäargumentin myynnillisen potentiaalin välisen hintaeron. Toisin sanoen patruunan auettua hauliparvi oli lähempänä Haulikon ylimenon pidemmäksi kalvaminen on hyvillä piipun sisämitan kokoa ja tävälineillä varsin yksinkertaista. Osumanopeuteen vaikuttaa haulikossa lähtönopeuden lisäksi myös hauliparven tiheys. Toilä olevan patruunapesän mittaan (suurimmaksi saalta monikaan ei asiasta edes välitä. män vuoksi mitään sen kummempaa merkitystä ylimenolla ei nähty olevan. Hätäiset johtopäätöksethän voi tehdä esimerkiksi juuri näin hölmösti. Samalla aseista on tullut huomattavasti moniruokaisempia käytettyjen patruunoiden suhteen.
YLIMENO
Supistaja on siis ilmeinen haulikon osumakuvioon vaikuttava tekijä, mutta tämä on oikeasti vasta toinen osa piippua, joka vaikuttaa oleellisesti osumakuvioon. Jos testissä olisi ollut teräshaulit, niin todennäköisesti homma olisi mennyt suoraan sen mukaan, että läpäisevin olisi myös tehokkain, mutta kun kyseessä oli räkälyijy, niin tohdin epäillä lopputulosta. Syyt tälle ovat ilmeiset. "Testin" tulokset ja todellisuus siis saattavat olla pahimmillaan päinvastaiset. alkaa olla laitaluvulla vähintään 50 millimetrin mittaiset supistajat, yleensä vielä pidemmät. Näiden tavallista pidempien supistajien ansiosta eri patruunoilla saavutetut haulikuviot ovat tiukempia ja tasaisempia ja patruunoiden nopeutta on voitu nostaa osumakuvion heikentymättä. Ensimmäinen kohta piippua, jossa haulilatausta ahdistetaan piipun sisähalkaisijan mittaan sen lähdettyä hylsystä, on ylimenokartio. Tämä runtu lähtövaiheessa vaikuttaa kuvioihin haulikolle piippujen suhteen pitäisi olla ylimenon kalvaminen loivemmaksi, ylimenon kiiläärettömän paljon. Sitten taas hyvin tarkkaan mitattuja ja tutkittuja asioita ei ole päästetty julkisuuteen. Paras esimerkki oli seuraava: samaa halpaa lyijyhaulipatruunaa oli ammuttu samalta etäisyydeltä eri haulikoilla ja läpäisyn perusteella haulikot pistettiin järjestykseen "tappavuuden" mukaan. Patruunapesämitoitukset ja patruunat olivat likempänä toisi- Valitettavan monella valmistajalla huomio on aan kuin nykyään ja ylimenon merkitys ei ollut kuitenkin vain toisessa päässä piippua, eli suaivan valtavan suuri. Joka tapauksessa haulikon ylimenokartion tulisi olla ajateltu toimivan juuri samalla periaatteella kuin supistajaholkinkin. Tämä kun markkinamiehetkin ovat ottaneet "lengt- taitaa olla liikaa vaadittu, sillä a) todennäköihened forcing cone for improved patterns" ter- sesti aseseppiä ei kiinnosta tehdä työtä, jonka
WWW.REKYYLI.FI
min innolla käyttöönsä. Kyseessähän on siis yksittäisen haulin läpäisemän matkan mittaaminen. Mielestäni huvittavimmat jutut koskevat haulikon läpäisyä tai sen puutetta. Hauliparvi pityksen suhteen. Mielestäni aseseppien perustoimenpiteitä menossa takaisin piipun sisämitan mukaiseksi. Toisin sanoen pitkä ja loiva kartio toimii paremmin ja muokkaa haulilatausta mahdollisimman vähän. Haulikon kuviota, iskutehoa ja läpäisyä tutkiessa tulee olla hyvin tarkkana kaikkien muuttujien vakioinnin suhteen. Yleensä piippuihin ei puututa lähtee väljemmästä pesästä leveämpänä, se levi- ja vain harva aseseppä edes käsittää mitä hauliää lähtökiihdytyksen aikana kuppeineen jäljel- kon käynnin parantamiseksi on tehtävissä. Lisänsä soppaan on tuonut 12/89, eli 3 ½" pesä. Suomi ei osaksi pidemmilläkin pesillä ammutaan lyhyi- ole oikein haulikkoampujien maa ja haulikkoa tä patruunoita) ja sen jälkeen se puristuu yli- aliarvostetaan metsästysaseena tavattomasti. Voikin siis olla aivan hyvin niin, että kovemmalla nopeudella osunut hauli muokkautui osumassa enemmän ja sen kyky tunkeutua huononi tästä johtuen. Niin raadollista kuin se onkin, toivoisi tuohon lauseeseen lisäyksenä vielä sanan "polished", jolloin käynti paranisi todennäköisesti entisestään. Kivääritermein ilmaistuna tiheällä kuviolla on parempi ulkoballistiikka kuin harvalla parvella. Tämä osa on heti patruunapesän jälkeen ja se on kartionmuotoinen viisto osa patruunapesän pään ja piipun välillä
Molemmissa aseissa on myös automaattinen varmistin. Molemmissa uusissa asemalleissa on pyökkinen ambi-peukalonreikätukki, ei siis tarvitse kantaa huolta ampujan kätisyydestä. Uudessa laukaisukoneistossa on säätöruuvit etuvedon ja toisen vaiheen vedon pituudelle ja lisäksi erillinen säätöruuvi laukaisuvastukselle. Ehkä syynä on jonkin maan lainsäädäntö?
WWW.REKYYLI.FI. Tilaisuuteen oli tietenkin tartuttava ja katsottava minkälaisia nämä uudet Target Hunter -mallit ovat.
56
Uudet th-mallit on Dianan myyntipuheiden mukaan tarkoitettu ensi kädessä metsästykseen, urheiluammuntaan ja field target -ammuntaan. Ihmetyttää miksi Diana ei ole laittanut aseisiin piippupainon sijaan äänenvaimenninta. Tukit ovat siistin tekoisia ja hyvin viimeisteltyjä. Koska Suomessa ilma-aseilla ei saa ampua vahinkolintuja saatikka metsästää, on keskityttävä aseiden urheilulliseen puoleen. Tukin pistoolikahvan kulmakin tuntuu olevan sopiva. Aseiden metalliosat ovat lasikuulapuhallettuja ja mitä ilmeisimmin maalattu. Joissakin vastaavissa tukeissa kahva on ollut liian loivassa kulmassa, mutta tässä Dianan suunnittelijat ovat onnis-
tuneet. Diana on parannellut laukaisukoneistoaan, uuden laukaisukoneiston tyyppimerkintä on T06. Aseissa on piippupaino vakiona. DIANA 56TH
JA
470TH
Kauden uutuudet
TEKSTI JA KUVAT: JUHA HIRSIMÄKI
Maahantuoja tarjosi meille ensi kauden uutuudet, Diana 56thja 470th-ilma-aseet testattaviksi
Aseen käyntiä testattiin ampumalla viiden laukauksen kasoja 25m matkalle. Yläkerran perääntyminen syö ampujan kokemaa rekyyliä ja tekee aseesta lähes rekyylittömän. Vaikka 56th vaikuttaakin ensikokemalta hieman painavalta, se on erinomaisen hyvä pystyammuntaan. Tehdassäädöissä laukaisu on hieman pitkä mutta ei kuitenkaan kuminauhamaisen venyvä. Systeemin hintana on aseen paino ja viritysvivun pitkä liikerata. Koeammunnoissa aseessa oli kiinni maahantuojan tarjoama kiinteäsuurennoksinen 4x32 Meopta Artemis. 56th on sivuvipuviritteinen rekyylitön jousitoiminen kivääri. H&N Matchkugelnin lähtönopeus vaihtelee välillä 332-336 m/s ja H&N Baracuda extra heavyn nopeus välillä 280-289 m/s. Mainospuheiden mukaan 56th:n lähtönopeus olisi sama 350 m/s kuin 470th mallissa, mutta tässäkään tapauksessa luvattua nopeutta ei aivan löytynyt. Kiikari on Dianan ostajalle pakollinen hankinta, koska aseissa ei ole tähtäimiä mukana ollenkaan. Ilma-aseiden paras tarkkuus kun alkaa kärsiä lähtönopeuden lähennellessä 300 m/s lukemia. Aseen raudat ovat ikään kuin kahdessa osassa. Mikään pikkulasten ase 470th ei ole muutenkaan, koska tehokkaana ilmaaseena Dianan on kohtuullisen raskas viritettäväksi. Korotettu etutukki helpottaa hyvän ampuma-asennon löytymistä, varsinkin jos ampuja sattuu olemaan kirjoittajan tapaan lyhytkätinen. Jopa painavaa Rabbit Magnum (15,75gr)
Molemmissa aseissa on samanlainen säädettävä perälevy.
Dianan on luopunut lopullisesti jousesta ja nuolista.
Vaikuttavan oloinen näppiturva.
Dianan valikoimaan kuuluu myös Field Target -varis.
57. Paras tarkkuus löytyy hieman painavammilla luodeilla. Tässä on kuitenkin hyvä huomata, että vaikka ase on rekyylitön ampujalle, se ei ole rekyylitön kiikarille. Aseen paino vaikuttaa varsin sopivalta aikuisen käteen. Etusormen paikkaa pitää hakea joka laukauksella tai sitten pitää aloittaa etusormen venytysharjoitus. Rekyylinvaimennussysteemi toimii hyvin ja ase vaikuttaa todellakin rekyylittömälle. Paras tulos oli 18 mm ja kaikkien kasojen keskiarvo 29 mm.
56TH
Ensivaikutelma 56th:sta on aseen suuri paino. Aseet saa kuitenkin päästettyä vireestä ilman ampumista.
470TH
470th on perinteinen alavipuviritteinen ilma-kivääri ilman mitään sen kummempia krumeluureja. Myös kiikarin jalkaan kannattaa kiinnittää huomiota. Raudat perääntyvät aseen lauetessa ja samalla myös liipaisin perääntyy eli kun ase laukeaa, liipaisin "karkaa" sormen alta. Usein mainosten lähtönopeudet ovat ylioptimistisia tai sitten mainitut nopeudet saavutetaan ainoastaan hyvin kevyillä luodeilla. Dianan yksiosainen jalka pysyi koeammunnoissa hyvin paikallaan ja liikkumatta. Kiikari on tietenkin kiinni aseen liikkuvassa yläkerrassa ja liikkuu yläkerran mukana. Lisäksi viritys on raskas. Liipaisin vaikuttaa olevan liian kaukana. Molemmissa aseissa on mainospuheiden mukaan tehoa jopa 26 J, joten äänenvaimennin olisi kyllä hyvä olla. Laukaistaessa ase, yläkerta pääsee perääntymään mainitun parin sentin matkan. Alakerta on tukissa kiinni ja yläkerta, varsinaiset toiWWW.REKYYLI.FI
minnalliset osat, ovat liukukiskojen varassa kiinnitetty alakertaan. Ase on ehkä jopa hieman liian painava kirjoittajan makuun. Niin myös Dianan tapauksessa. Kiikari kokeekin melkoisen äkkipysäyksen kun yläkerta tulee liikematkansa päätepisteeseen. Ainut asia minkä kirjoittaja haluaisi muuttaa laukaisukoneistossa on liipaisimen paikka. Eri malleissa on viritysvipu eri paikassa mutta molemmissa aseissa on samanlainen näppiturva, tukevan oloinen jarrumekanismi, joka estää aseen laukaisun virityksen aikana. Asetta viritettäessä yläkerta liikkuu parisen senttiä eteenpäin kiskojen varassa ja lukkiutuu paikalleen. Rekyylinvaimennus tarjoaa vielä yhden yllätyksen. Kokemus on osittanut, että tehokkaille ilma-aseille on turha yrittää syöttää keveitä tasapäisiä luoteja, vaikka ne olisivat miten huippulaatuisia hyvänsä. Esitteen mukaan 470th mallin lähtönopeus on 350 m/s, mikä olisi toteutuessaan turhankin iso nopeus tarkkuutta ajatellen. Perinteisillä tasapäisillä H&N Matchkugeln -luodeilla lähtönopeudeksi mitattiin 309-313 m/s ja raskaammalla H&N Baracuda Extra Heavy luodilla 256-262 m/s
Vasemmassa kuvassa ase virittämättömänä, oikeassa viritettynä.
DIANA 56TH
Paino: 5,1 kg ilman kiikaria Pituus: 1130 mm Piipun pituus: 440 mm Kaliiberi 4,5 mm Hinta: 1077 euroa Maahantuoja: Aseliike Markus Remes Oy, www.remes.fi
DIANA 470TH
Paino: 4,3 kg ilman kiikaria Pituus: 1150 mm Piipun pituus: 460 mm Kaliiberi: 4,5 mm Hinta: 810 euroa Maahantuoja: Aseliike Markus Remes Oy, www.remes.fi
DIANALTA MYÖS VARISTAULU
Testisession ehdottomasti hauskinta antia oli Dianan valmistaman field target-variksen ampuminen. Muutama kasa antoi viitteitä paremmastakin tarkkuudesta siten, että neljä laukausta oli yhdessä reiässä ja viides sivussa. Jos maalilaite on huterasti kiinni alustassaan, maalilevy kaatuu vaikka osuma olisi etulevyssä osuma-alueen sijaan. Molemmat Dianat soveltuvat hyvin pystyammuntaan. Ase ei juurikaan hypi penkistä ammuttaessa. Rekyylittömänä Diana 56th on miellyttävämpi ja helpompi ampua kuin 470th, mutta jälkimmäisen mallin virittäminen on helpompaa koska viritysvipu on aseen alla eikä sivussa.
essa osuma-alueeseen mutta jäävät pystyyn jos osuma on maalin etulevyssä. Jousitoiminen ase ei vaadi ilmapumppua tai sukelluspulloja. Kasojen keskipiste vaeltaa hieman taulussa mutta kokemuksen karttuessa oikea ampumaote kyllä löytyy. Aseen tarkkuutta testattiin ampumalla juuri Baracuda luotia penkistä viiden laukauksen kasoja 25 m etäisyydelle. Molemmat Dianan uutuudet soveltuvat hyvin satunnaiseen ammuskeluun ja miksei myös vakavampaan harjoitteluun. Paras viiden laukauksen kasa oli 14,4 mm ja kaikkien kasojen keskiarvo 23,6 mm. Maalilaite sai yhtälailla kyytiä molempien Dianojen vauhdittamana.
Automaattivarmistin.
KENELLE JA MIKSI?
Arvatenkin Suomessa Dianan uusia malleja tarjotaan field target -aseiksi, mihin ne hyvin sopivatkin. Lyhyemmille matkoille osuma-alue säädetään minimiin ja pisimmille, jopa 40 m, matkoille käytetään suurinta osuma-aluetta. 470th mallille Rabbit magnumia on turha yrittää syöttää, se on auttamatta liian painava luoti. Molempien aseiden ampumaominaisuuksia koeteltiin ampumalla muutama kierros 25 m pienoiskivääritauluun. Jousitoimisilla ilma-aseilla on edelleen paikkansa, vaikka PCP-aseet ovatkin valtaamassa alaa. Maalin virheetön toiminta tosin edellyttää maalilaitteen lujaa kiinnittämistä alustaan. Oma valintani olisi ehdottomasti 56th, nimenomaan rekyylittömyyden vuoksi.
Kuvaparista näkee kuinka raudat liikkuvat kun aseen virittää. Field target maalit on suunniteltu siten, että ne kaatuvat luodin osu58
WWW.REKYYLI.FI. Maalilaite pitää todellakin saada maahan kiinni niin, että se ei pääse heilumaan. Dianan maalilaitteen mukana tulee neljä teräspuikkoa, joilla maalin voi ankkuroida maahan. Lähtönopeuksien perusteella Baracudan voisi arvella olevan parhaiten toimivat luoti Dianassa. luotia 56th jaksoi nakata nopeuteen 152-156 m/s. Dianan maalilaitteessa on säädettävän kokoinen osuma-alue, joten se sopii hyvin eri matkoille. Rekyylinvaimennus toimii penkkiammunnassakin. Oteherkkä Diana kuitenkin on kuten useimmat jousitoimiset ilmaaseet. 470th malli on perinteinen ilma-ase ilman turhia kommervenkkejä ja 56th on rekyylitön vaihtoehto. Jousitoiminen ase on heti valmiina käyttöön
Naisten sarjassa nämä kriteerit eivät edeltävästä vuodesta poiketen täyttyneet, mikä heijastaa kauniimman sukupuolen valitettavan alhaista osuutta SRA:n harrastajissa. Osakilpailuissa oli toimitsijat mukaan lukien 4359 ampujaa. Kesäkuun kilpailu oli samalla Helsingin reserviläispiirin SM-karsintakilpaiWWW.REKYYLI.FI
lu. VaRes Cupin kilpailunjohtajana toimi vuonna 2009 Riku Länsivuori ja ratamestarina Henrik "Osku" Sneits. Cupin sääntöjen mukaan lopputuloksiin lasketaan kunkin osallistujan kolme parasta osakilpailusuoritusta. Näin ollen hyvästä sijoituksesta pääsi kamppailemaan, vaikka yksi osakilpailu olisi men-
nyt muita huonommin tai jäänyt syystä tai toisesta kokonaan väliin. Cupissa oli osallistujia ympäri Uuttamaata ja myös maakunnan rajojen ulkopuolelta. KUVA: TIMO VEHVIL ÄINEN
VARES CUP 2009
VaRes Cup on Vantaan Reserviläisten vuosittain järjestämä neljän osakilpailun SRA-sarjakilpailu. ja 6.9. Neljän osakilpailun sarja vaati melkoisesti sekä henkilö- että materiaaliresursseja, joten seuran ulkopuolelta tuleva apu oli tarpeen. Kevään kuivan ja tuulisen sään takia rataalueella oli ilmeinen maastopalon vaara. Vuosien kuluessa se on kasvanut pienestä seurakilpailusta käytännössä piiri- tai aluekilpailun tasolle. Tuomari- ja toimitsijatehtäviä hoiti aktiivinen joukko Vantaan Reserviläisten SRAtoiminnasta innostuneita jäseniä sekä myös vierailevia tähtiä muista seuroista. Koko cupissa hylättiin ainoastaan yhden ampujan suoritus. Mukaan mahtui niin paahtavaa hellettä kuin läpimäräksi kastelevia ukkoskuurojakin. Tämän vuoksi metallimaa-
lien käyttö oli ensimmäisessä osakilpailussa kielletty, ja vastaavaan tilanteeseen jouduttiin varautumaan myös muita osakilpailuja valmisteltaessa. Topenon kylässä sijaitseva monipuolinen ampumarata tarjoaakin erinomaiset puitteet laadukkaan SRA-kilpailun järjestämiseen. Cupin palkinnot jaettiin Vantaan Reserviläisten syyskokouksessa 16.11.2009.
VaRes Cup yleiskilpailun lopputulokset vuonna 2009, 10 parasta Hannu Uronen Samuel Kaseva Jan-Eric Kulmala Arto Vainikka Markus Kaseva Timo Vehviläinen Hannu Ilonummi Anne Tammimäki Jeremia Kontturi Henrik Sneits avoin avoin vakio avoin avoin vakio H50 D avoin avoin VaRes EsRes VaRes VaRes EsRes VaRes VaRes VaRes TA-kilta VaRes 100,00 % 73,45 % 65,07 % 60,86 % 58,49 % 56,57 % 54,23 % 53,74 % 52,80 % 50,85 %
59. Sen suosiosta kielii, että jokainen osakilpailu oli "loppuunmyyty" jo viikkoja ennen itse tapahtumaa. Hyrylän ratojen valitettavan sulkemisen jälkeen sarja siirtyi Lopen ampumaurheilukeskukseen, samoin kuin huomattava osa muustakin Vantaan Reserviläisten ampumatoiminnasta. Voitaneen siis sanoa, että rastisuunnittelijat olivat onnistuneet laatimaan turvallisia ampumatehtäviä. VaRes Cupin osakilpailut vuonna 2009 järjestettiin 24.5., 28.6., 9.8. Säätila aiheutti hieman päänvaivaa myös rastisuunnittelulle. Varhaiset VaRes Cupit järjestettiin Hyrylän varuskunnan ampumaradalla. Suomalainen kesä näytti parhaimpia ja myös niitä huonompia puoliaan osakilpailujen aikana. Säännöt myös määrittelevät, että lopputulosten perusteella palkitaan kunkin sarjan kolme parasta kilpailijaa, jos vähintään kolme kilpailijaa on saanut hyväksyttävän tuloksen vähintään kolmessa osakilpailussa. Yhdessä kilpailussa oli mukana haulikkorasti ja kivääri/pistooli-yhdistelmärasteja oli myös mahdutettu mukaan. Kussakin osakilpailussa oli 4-5 rastia
Perrin on tehnyt yhteistyötä useiden veitsivalmistajien kanssa, mutta Spydercon tulkinnat miehen veitsistä ovat saaneet erityisen hyvän vastaanoton, eikä syyttä.
TEKSTI: OTSO VAINIO
Vaikka suurin osa Perrinin veitsistä on suunniteltu enemmän taistelukäyttöön kuin arkisiksi työkaluiksi, on Street Beat toista maata. Kydexistä valmisettu tuppi on ainakin koekappaleessa yleettömän jäykkä, reunojen viimeistely on huolimatonta ja veitsi kolisee siinä ikävästi. Kahvalevyjen sovitus ruotoon on moitteetonta. Sen kapea profiili, lyhyt, hyvin muotoiltu kahva ja juuri sopivan mittainen terä tekevät siitä helpon kantaa ja terän mallin ja onnistuneen ergonomian johdosta veitsi tuntuu käytössä isommalta kuin se on. Street Beatin ergonomia on myös todella onnistunut. GClipin etuna on se, että se mahdollistaa veitsen kantamisen housujen vyötärön sisäpuolella ilman vyötäkin. Pieniin ja keskikokoisiin käsiin kahva istuu kuin hansikas.
Street Beatin heikkous löytyy sen tupesta. Vaikka terä on ruodon kohdalta 4 mm paksu, tekevät flat grind -tyyppinen hionta ja se, että terä kapenee kärkeään kohti voimakkaasti veitsestä yllättävän kevyen ja erittäin tasapainoisen. Street Beat on kuitenkin suoraan laatikosta otettuna terävin veitsi jota olen koskaan käsitellyt, melkeinpä pelottavan terävä, ja VG-10-teräksen erinomaisen onnistuneen lämpökäsittelyn johdosta
60
myös pysyi sellaisena todella pitkään. Kahva on vain 93 mm pitkä, seikka joka helpottaa veitsen kantamista piilossa mutta joka voi isokätisille tuntua riittämättömältä. Tupen asentoa suhteessa klipsiin voi säätää neljään eri asentoon kahdella ruuvilla, joihin on syytä laittaa ruuvilukitetta jos ei tahdo että veitsi tuppineen tipahtaa maastoon ikävimmällä mahdolli-
sella hetkellä (ja juu, puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä...) Street Beat on yksinkertaisesti paras tämän kokoluokan veitsi johon olen koskaan törmännyt. Niin karkeampi työskentely terän tyvellä kuin tarkkustyö kärjellä onnistuu helposti. Veitsen kahvalevyt ovat sileäksi hiottua micartaa, joka voisi toisenmallisessa kahvassa olla tarpeettoman liukas materiaali, mutta syvän sormiuran johdosta veitsi pysyy hyvin märässäkin kädessä. Kahvan orgaaniset muodot istuvat käteen hyvin ja antavat selkeän suuntatuntuman terälle. Clip-point-tyylinen, 89 mm pitkä terä on riittävän pitkä jokapäiväiisiin askareisiin, muttei niin pitkä että veitsen kantaminen vyöllä tai kaulassa olisi hankalaa. Terän profiili sekä leikkaa että läpäisee lähes käsittämättömän hyvin. Ainoa heikkous kokonaisuudessa on tuppi, mutta esimerkiksi Amerikkalainen River City Sheaths (http://www.rivercitysheaths.com) valmistaa tähän ja moniin muihin veitsiin laadukkaita kydextuppia kohtuuhintaan.
SPYDERCO PERRIN STREET BEAT
Hinta: 254,95 dollaria
WWW.REKYYLI.FI. Olen vuosien mittaan omistanut ja testannut kymmeniä Spydercon veitsiä ja ne ovat kaikki tulleet tehtaalta erinomaisessa terässä. Vyökiinnitys tapahtuu Spydercon uudelle GClipillä, jolloin tupen saa näppärästi vyöhön kiinni sitä avaamatta, mutta jonka johdosta veitsi ulkonee hieman turhan paljon vyöltä, kuitenkin merkittävästi vähemmän kuin aiemmissa tupissa käytetyilllä Tek-Lok-tyyppisillä klipseillä. SPYDERCO PERRIN STREET B EAT
KADUN SYKE
Fred Perrin on entinen Ranskan Armeijan kommando ja taistelulajien kouluttaja, joka kuitenkin tunnetaan parhaiten custom-veitsistään
Paneelikeskustelijoiden yhteinen huoli oli myös ampumaratojen määrä, sillä nykytilanteessa ampumaratoja joudutaan sulkemaan liian tiukkojen ja mielivaltaisten ympäristölupaehtojen vuoksi. Tosiasiassa aseiden määrä suhteutettuna väestönmäärään ei Suomessa poikkea mitenkään muista eurooppalaisista valtioista. Metsästäjäin Keskusjärjestön apulaistoiminnanjohtajan Sauli Härkösen puheenvuorosta tuli esille se, että Suomessa kuudella prosentilla väestöstä on metsästyskortti ja että metsästäjät tekevät vuosittain yli 5,5 miljoonaa metsästystyöpäivää. Samaa mieltä oli myös Mika Lehtonen, joka totesikin loppupuheenvuodossa että ei ole yhteiskunnankaan etu jos ammunnanharrastaminen siirtyisi valvomattomille hiekkakuopille. SILLISALA ATTI
RIIHIMÄEN ERÄMESSUT: METSÄSTYS JA ASEET PANEELIKESKUSTELU
Metsästäjäin Keskusjärjestö sekä Riihimäen Messut Oy järjestivät 11.6.2010 paneelikeskustelun ajankohtaisesta aiheesta "metsästys ja aseet". Myös riistanhoidon neuvoja Ville Hokkanen Pohjois-Savon riistanhoitopiiristä piti hyvän esitelmän niistä olosuhteista jotka vallitsevat muun muassa luolametsästyksessä. Nykyisen ja voimassaolevan ampuma-aselain kelpoisuudesta kertoo myös se että keskimääräinen aseenomistaja syyllistyy 50 prosenttia harvemmin henkirikokseen (millään välineellä) kuin kuka tahansa keskimääräinen suomalainen. Mika Lehtosen pitämästä puheenvuorosta ei oikeastaan tullut ilmi mitään muuta kuin se, että aselainuudistuksen ykkösvaihetta ei näytetä saavan käsiteltyä ennen juhannusta, jonka jälkeen Eduskunta jää lomalle. Ammuntaharrastuksen ja metsästäjien ampumataidon ylläpitämiseksi olisi erittäin tärkeää olla soveltuvia ampumaratoja riittävästi koko maassa. Tilaisuudessa pitivät puheenvuoroja Projektipäällikkö Mika Lehtonen Sisäasiainministeriön poliisiosastolta, Apulaistoiminnanjohtaja Sauli Härkönen Metsästäjäin Keskusjärjestöstä, Toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies Suomen Metsästäjäliitto Ry:stä, Puheenjohtaja Antti Sukuvaara Asealan Elinkeinonharjoittajat Ry:stä sekä Riistanhoidonneuvoja Ville Hokkanen Pohjois-Savon riistanhoitopiiristä. Mika Lehtonen totesi esitetyn luvanhakijan soveltuvuuden arvioinnin koskevan myös metsästäjiä. Samoin ovat myös henkirikosten määrät, joita luvallisilla aseilla tehdään vuosittain yhden käden sormilla laskettavissa oleva määrä. disinformaatiosta, jota Jokelan ja Kauhajoen tragedioiden jälkeen on hyvin voimakkaana pyöritetty median ja lainsäätäjien toimesta.
62
Julkisesti on paheksuttu aseiden suurta lukumäärää suhteutettuna väestön määrään sekä näiden yhteyttä henkirikoksiin ja itsemurhiin. Myöskään itsemurhien määrä ja aseen omistus eivät korreloi keskenään. Asealan elinkeinonharjoittajat ry:n puheenjohtaja Antti Sukuvaara piti ansiokkaan esitelmän aselain tiimoilla pyörivistä tilastoharhoista ja ns. Uusia metsästäjiä tulee vuosittain noin 8000 ja tyypillisesti metsästäjätutkinnon suorittanut henkilö on 14-16-vuotias nuori. Esityksestä kävi varsin selvästi ilmi miksi pitkä ase tai ehdotettu kertalaukausase ovat soveltumattomia luolametsästykseen.
WWW.REKYYLI.FI
Samaten aseita voidaan ottaa kaapista siinä järjestyksessä kuin tarvetta ilmenee. Suurennuskertoimet ovat 1,254x24, 2,5-10x56 ja 3-12x50.
Kiväärin äänenvaimentajat nyt alkaen 150 euroa
Lintu- ja hirvikivääreille (alk. Uudessa Z4i-sarjassa on perinteinen nelinkertainen zoom, eli suurennuskertoimet ovat klassisia Swarovskin käyttämiä kertoimia ennen Z6-aikakautta. Hintaluokassa tämä tähtäin tulee Z6:n alapuolelle, eli käytännössä kilpailijamerkkien hintatasolle. CORROTECH LANSEERASI KARUSELLIN!
Monille ampujille on kertynyt aseita, joiden tunkeminen asekaappiin on ollut työn takana. 210 g) Tehokkaat piipun päälle menevät mallit edullisesti
Myynnissä myös heittokirveet, japanilaiset ja keskiaikaiset miekat kesän rientoihin ja seinälle.
www.ouluntyostokeskus.com sak@ouluntyostokeskus.com 08-31131 33, 040-5085833
TILAA
REKYYLI.FI/TILAA-REKYYLI
Tutustu Rekyylin YouTube-kanavaan:
z4i.swarovskioptik.com. Swarovskin tyyli poikkeaa siinä mielessä kilpailijoista, että se ei ole lähtenyt alentamaan tuotteidensa optisia ominaisuuksia vaan säästöt ovat toteutettu hieman toisin. Erityisesti kiväärit, joiden päällä on optiikkaa, ovat ongelmallisia säilytyksen kannalta ja monesti aseet ovat saaneet kolhuja toisistaan ahtaissa ja epäkäytännöllisissä asekaapeissa. Suomalaisen Corrotechin valmistama Corrosafe-asekaappi on nyt saatavana 16 aseen karusellilla, johon aseet voidaan asettaa kätevästi. Tämä asekaappiuutuus kiinnosti Riihimäen erämessuilla monia ja Rekyylin toimittajat pysähtyivät osastolle jopa ostokset mielessä onhan omien aseiden lisäksi kaapissa monesti kokeiltavana olevia aseita. Karuselli on toteutettu SC 30 kaappiin ja hintaa peruskaapilla on 1310 euroa.
www.corrotech.fi
SWAROVSKIN UUTUUSSARJA VALOPISTEELLÄ
Swarovski on lanseerannut kiikariuutuuden hieman samalla tyylillä kuin muut kilpailijansa, eli huippusarjojen alle on tuotu uutuus, jonka hinta on huokeampi. Myös ristikon valaisuyksikkö on perinteisempi, eli se on sijoitettu tähtäimen korkeussäätötorniin
Onhan se koko-tehosuhteeltaan kaikkia muita kilpailijoitaan optimaalisempi. Tähän pidetään syynä sitä, että ase- ja patruunavalmistajille oli jäänyt käsiin merkittävät varastot kaliipereissa 12 ja 20, joten
markkinointi suunnattiin totaalisesti näihin kaliiperin 16 kustannuksella. Nyt tiedämme, että osat vaihtuivat ja lisäksi myös kaliiperi 20 on mennyt kirkkaasti ohi. PATRUUNANURKK A
20,65 mm 18,90 mm 18,55 mm
TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI
KALIIPERI 16
OPTIMAALINEN VÄLJYYS
Kaliiperi 16 on eräänlainen väliinputoaja, joka on viimeaikoina pudonnut valtakaliiperien kyydistä. Samasta syystä mustaruutikauden yleiset suuret kaliiperit kuten 8 jäivät käytännössä kokonaan pois käytöstä. Kaikkien muutosten keskellä kaliiperi 16 on onnistunut sinnittelemään hengissä, mutta siinä
64
itse kaliiperin ja sen patruunoiden kehitys ei ole noussut samalle tasolle kuin esimerkiksi kaliipereissa 10, 12 ja 20. 40 gramman hauliannos on myös mahdollinen ja vielä varsin hyvä hyötysuhteeltaan, joskin tällöin pitää puhua jo magnumista ja rajoittaa käyttö uudempiin asemalleihin. Jopa pienet 28 ja .410 ovat saaneet viime aikoina enemmän huomiota kuin 16. USA:ssa kaliiperin 16 suosio alkoi nopeasti nousta 1900-luvun alkupuoliskolla, mutta huippulukemat kääntyivätkin parin vuosikymmenen jälkeen nopeasti laskuun. Suomessa 16-kaliiperin huippu ajoittui sotien jälkeiseen aikaan ja 1950-luvulle tultaessa vielä povattiin sen syrjäyttävän kaliiperin 12. Nykyisin käytetty hauliannos 16-kaliiperin metsästyspatruunoissa on Euroopassa yleensä luokkaa
28 32 g, USA:ssa, missä kaikki on suurempaa, myös hauliannos on tavallisimmin 36 g. Onkin mielenkiintoinen kysymys miksi 16 syrjäytyi. Jos lasketaan "toimivuuskerroin", joka pohjautuu hylsyn läpimittaan ja hauliannoksen alimpaan neljännekseen kohdistuvaan paineeseen, voittaisi mahdollinen 16/76 (hauliannos 40 g) sekä 20/76:n (36 g) että 12/76:n (50 g). Hämärän muistikuvani mukaan se taisi olla Winchester, joka yritti elvyttää 16-kaliiperia joskus 1970-luvulla esittelemällä 16/76-patruunan, mutta ensiesitteWWW.REKYYLI.FI. Ainakin yksi syy tähän on varmasti Amerikan vaikutus, edellä mainitun tilanteen jälkimaininkina kysyntä halutuimmista väljyyksistä siirtyi väkisinkin Euroopan puolelle, tosin parin vuosikymmenen viiveellä. Näin vaikka tämä entisaikojen suursuosikki on yhä täysin kilpailukykyinen.
Nykyisin käytössä olevat haulikon kaliiperit muotoutuivat mittoihinsa 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Oleellisin muutos vuosien varrella on ollut savuttoman ruudin markkinoille tulo, mikä mahdollisti ensin suuremmat hauliannokset ja vähän myöhemmin magnum-patruunat. Toinen merkittävä kehityshaara on ollut myrkyttömien haulimateriaalien esiinmarssi ja nykyisin löytyy jo latauksia, joiden haulit ovat lyijyä tehokkaampia
Asiantuntijan käsissä se pystyy siihen mihin suurempi 12 tai pienempi 20 magnumina. Vaikka useimmat päällekkäispiippuiset 16-kaliiperin haulikot tehdään nykyisin 12-kaliiperin runkoihin, ovat jotkut valmistajat päätyneet (onneksi) omaan lukkorunkoon, joka tekee aseesta todella siron ja käteen käyvän kahteentoista verrattuna. HS-7 (1,7 g) ja HS-8 (1,8 g) sekä Sokol (1,7 g). Uusiakin aseita on edelleen tarjolla varsin mukavasti halusipa sitten pumpun, itselataavan, rinnakkaisen tai päällekkäisen yksipiippuisia unohtamatta. 107 kpl/ 81 %
Esimerkkinä Rekyylin aikaisemmista koeammunnoista tyypillinen kuvio, jossa kaliiperi 16 toimii paremmin kuin 12. Ainoa rasite on selvästi heikompi tehdaspatruunavalikoima, itselataajalle tie on kuitenkin auki taivasta myöten. Koska vanhoja aseita on vielä paljon käytössä erityisesti Euroopassa, monet patruunatehtaat tekevät latauksensa 67 tai 67,5 mm pitkiin hylsyihin, jolloin niitä voidaan ampua myös 65 mm pesillä. Käytännössä useimmat 16-kaliiperiset
WWW.REKYYLI.FI
toimivat muutenkin varsin hyvin erityyppisillä ammuksilla ja siten hyvin käyvän täyteisen löytäminen on pääsääntöisesti helpompaa kuin muilla kaliipereilla. Eleyn rasiassa olevasta tekstistä nähdään, että patruunat sopivat myös 65 mm (2½") pesälle, vaikka hylsyn pituus onkin 67,5 mm.
lyn jälkeen asiasta ei kuulunut sen enempää, joten idea hautautui arkistojen kätköihin ennen kuin se edes ehti markkinoille. Joitakin vuosia taaksepäin Rottweil esitteli periaatteensa kaliiperin 16 metsästyspatruunoiden valmistuksessa: esimerkiksi kaliiperissa 12 hauliannoksella 36 g haulikoko oli 3,3 mm ja vastaava patruuna kaliiperissa 16 sisälsi 32 g haulikoolla 3,2 mm. Mustaruutilatauksille sopiva ruutimäärä on 4 4,5 g 28 - 32 g hauliannokselle hylsyn tilavuuden mukaan.
VERTAILU 12/70 VS.16/70 WANNSEE-TAULUT
3 2 6 4 7 5 9 12 10 8 6 6 3 5 3 6 6 4 4 9 1 6 13 12 16 8 7 4 3 6 5 3
12/70 Toz 34 EP täyssuppea Torhammer 3,6 mm/36 g/ 141 kpl S 39 U 56 yht. Tästä syystä nämä 16-kaliiperiset patruunat ovat myös varsin pienipaineisia 70-millisiin verrattuna. Näin menetellen molemmissa patruunoissa on täsmälleen sama haulien lukumäärä ja tulos pienestä haulikokoerosta huolimatta sama myös käytännössä, sillä haulikuvion riittävä peitto on upotusta tärkeämpi ominaisuus. Kaliiperista 16 ei ole koskaan saatu markkinoille asti magnumversiota, vaikka sellaisia onkin suunniteltu.
Myrkyttömillä hauleilla ladattuja patruunoita saa myös kaliiperiin 16, vaikka valikoima onkin vähäinen muihin verrattuna. Metsästyspatruunoiden lisäksi kuuteentoista ladataan myös 24-grammaisia kiekkopatruunoita. 95 kpl/67 %
16/70 Monte Carlo täyssuppea Rottweil 3,5 mm/ 30 g/ 132 kpl S 40 U 58 yht. Vastaavia tapauksia löytyy puolin ja toisin lukuisia, mutta ilman koeammuntaa kaikki on arvailua.
65. 36 g ja suuremmille hauliannoksille sopivat N331 (1,6 g), 3N37 (1,7 g) ja 3N38 (1,8 g). Tämän päivän hylsynpituudet ovat 65 mm, 67 mm (tai 67,5 mm) ja 70 mm. Suosion hiipumisesta huolimatta kaliiperi 16 on edelleen yksi parhaista yleiskaliipereista. Vasemmalla 20/70 ja 20/76, keskellä 16/70 ja oikealla 12/70, 12/76 ja 12/89. Myös täyteisillä 16 voittaa muut kun lasketaan ammuksen painon ja käytetyn ruutimäärän suhde saavutettuun tehoon nähden. Viimemainittuja vastaavat mm. Myös pulttilukkoisena onnistuu ja jopa rihlatulla piipulla täyteiskäyttöön. Toivottavasti kaliiperi 16 jatkaa sinnittelyään ja kuka tietää, ehkä jonain päivänä se lunastaa oikeutetun paikkansa takaisin?
Kaliiperia 16 ladatessani olen käyttänyt kotimaisista ruudeista hauliannoksille 28 32 g ruuteja N320 (aloitus 1,2 g), N340 (1,5 g), N331 (1,6 g) ja 3N37 (1,7 g). Koska rekyylikin jää kahtatoista pienemmäksi, kaliiperin 16 aseet ovat mitä parhaimmat myös naisten ja nuorten käsiin silloin, kun 12 tuntuu liian suurelta ja kömpelöltä
Jos tunnistat olevasi tällainen sosialistisen realismin edustaja, jos omalla toiminnallasi edesautat ihmisoikeuksien polkemista, toivottavasti osaat edes hävetä sitä, että taitosi, uskalluksesi tai moraalisi ei riitä puolustamaan omia ja kanssaihmisten perusoikeuksia. Meillä on jokaisella suuri syy olla kiitollinen näille aktiivisille harrastajatovereillemme, jotka ovat pistäneet itsensä likoon ja menestyksellisesti käyttäneet virallisia kanavia saadakseen itselleen lainmukaisen kohtelun. Itse he vetoavat siihen, että on järkevää tuntea omat rajansa, että on mahdotonta taistella isoa koneistoa vastaan, että pääsee helpommalla kun tekee mitä vaaditaan jne. Otsikossa esiintyvä termi "sosialismi" tässä aselupa-asioiden kontekstissa tulee siitä, että ylitsepursuava viranomaisvalta ja holhous edustaa sosialismia, aatesuuntaa jossa yksilöllä ei ole juuri mitään arvoa eikä oikeuksia ja kasvottomat viranomaiset määräävät lähes kaikesta. Onko heillä ylitsepääsemätön pelko siitä, että eivät kykene itse hallitsemaan omaa elämäänsä ja kuvittelevat kasvottoman koneiston hoitavan ikävät asiat heidät puolestaan. Hallinto-oikeuksista saadut lain noudattamista edellyttävät tuomiot ovat pistäneet ministeriön kirjoittamaan uusia, hieman järkevämpiä ohjeita lupakäsittelijöille. Tämä on se otsikon mainitsema "realismi". Tämän kolumnin otsikko ei kuitenkaan viittaa näihin oikeudenmukaisuuden puolustajiin ja heidän saavutuksiinsa vaan niihin nöyristelijöihin, jotka tyytyvät sikamaiseen kohteluun ja toteuttavat hölmötkin viranomaisten oikut, pahimmillaan jopa kehuvat näitä sortotoimia. ETUVETO
SOSIALISTINEN
Usean viime vuoden ajan on aseluvan hakijoita ja haltijoita kyykytetty viranomaisten toimesta. On surullista että Suomesta löytyy paljon suoranaisia virkakoneiston ylivallan kannattajia sekä vielä suurempi joukko ihmisiä, jotka eivät sitä ylivaltaa viitsi vastustaa. Lupahakemukseen on vaadittu ampumapäiväkirjaa, jossa jokainen ratakäynti on kolmannen osapuolen allekirjoituksellaan vahvistama. Onneksi maassamme on myös joukko aktiivisia ihmisiä, joiden oikeustaju ei anna myöten seistä toimettomana kun inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta vastaan rikotaan. He ovat hyvä esimerkki kansalaisaktiivisuuden tuomasta konkreettisesta parannuksesta sairaaseen tilanteeseen. He nousevat puolustamaan itseään ja muita kun viranomainen raiskaa tai yrittää raiskata kansalaisen oikeusturvan.
SA SU MAT TIL A
66
NUMERO 6/2010
WWW.REKYYLI.FI
ilmestyy 1.9.. Lupia on myönnetty lainvastaisesti määräaikaisina. Aselupia on peruttu vanhojen rikkeiden ja rikosten perusteella, tekojen joilla ei ole yhteyttä väkivaltaiseen käytökseen. Onko joillakin heistä kyseessä pahuus, viha kanssaihmisiä kohtaan, nautinto nähdä muita ihmisiä sorrettavan ja nöyryytettävän. Aseluvan saamisen ehtona on ollut turhanpäiväinen lääkärintodistus. Lupahakemusten käsittelyaika on venynyt monella paikkakunnalla useisiin kuukausiin. Metsästäjiltä on vaadittu metsästettävien eläinlajien nimeämistä ja kirjallisia todistuksia metsästysalueen käyttöoikeudesta. Samalla he ovat pakottaneet viranomaiset huomioimaan samat seikat myös muiden luvanhakijoiden kohdalla. Taidesuuntana sosialistinen realismi tarkoittaa realismin ja sosialistisen aatteen yhdistämistä tavoitteena edistää so-
REALISMI
sialismin päämääriä. Mielestäni tämä termi kuvaa hyvin myös näitä suomalaisia viranomaisten edessä matelevia ihmisiä. Näitä viranomaisten mielivallan ilmentymiä on osittain saatu purettua kanteluiden ja valitusten avulla. Suostumalla virkakoneiston oikkujen toteuttajiksi he antavat käytännössä sille tukensa. Usko auktoriteetteihin istuu valitettavan lujassa. Rataharrastuksen aktiivisuuden mittana on pidetty tiettyä ampumakertojen lukumäärää kuukaudessa. Kantelut oikeusvalvontaviranomaisille ovat johtaneet joiltain osin käytäntöjen oikeudenmukaisuuden paranemiseen
1014)
Tilaa Riista osoitteesta
20%
TILAA JA SÄÄSTÄ
N TILAAJA! RIISTA
Riistan elokuun tilaajaetuna
TUOTTEET TARJOAA
www.eranetti.fi
The Stalker TS08 kiipeävä puupassi
www.riistalehti.fi/tilaus
169
Etu 40,90!
Norm. Tilaa
KOTIIN KANNETTUNA
WWW.RIISTALEHTI.FI/TILAUS
Voit tilata Riistan myös puhelimitse numerosta 09-827 5556 (arkisin klo. 209,90
Tilaajahinta