seuraavia laatutuotteita:
Asemafia-jäsenliikkeet 18.6.2008 31.10.2008
Jyväskylä ARMORIA Tapionkatu 20 Puhelin: 0207 299850 jyvaskyla@asemafia.fi Kuopio ARMORIA Tulliportinkatu 27 Puhelin: 0207 299852 kuopio@asemafia.fi Lappeenranta WILD SPORT Pormestarinkatu 6 Puhelin: (05) 5411403 lappeenranta@asemafia.fi Seinäjoki EF-SECURITY Valtionkatu 14 Puhelin: 0207 856550 seinajoki@asemafia.fi Tampere ARMORIA Kuninkaankatu 10 Puhelin: 0207 299 857 tampere@asemafia.fi Turku TURUN AMPUMAKESKUS Aninkaistenkatu 16 Puhelin: (02) 4675357 turku@asemafia.fi. Tekniset tiedot: - pyörähtäväpiippuinen 9mm pistooli - kaksipuoleinen varmistin & luistinvapautin - hyvä tehdaslaukaisu (SA/DA) - 2 x 17-patr. vuosikorko 11,28%
PIETTA haulikot
Vihdoinkin saatavana Suomessa!
Näitä ET voi olla käyttämättä!
Supreme Pro aktivikuulosuojaimet eivät useiden kilpailijoidensa tapaan katko puhetta laukausäänenkään aikana, mikä lisää ampujan tietoisuutta ympäristöstä niin radalla kuin metsässäkin. Välijohdon avulla kuulosuojain voidaan liittää esim. Korko 0 %, tilinhoitopalkkio 4 /kk. CAT-suojalasit Sordin Supreme Pro -aktiivikuulonsuojainten ostajalle veloituksetta kaupan päälle erinomaisesti istuvat huippulaatuiset CAT -ampujanlasit (arvo 29).
175
Lataa oma Magasiini-tuoteluettelo www.asemafia.fi
Keltainen, oranssi, kirkas, savunharmaa
Asemafia rahoittaa asekauppaa!
Asemafia-tuoterahoitus on yksi nykyaikaisen kaupankäynnin työkalu, jonka avulla kuluttajille voidaan tarjota erilaisia osamaksurahoitusmuotoja unelmien toteuttamiseksi ja järkevään hintaan. Asemafia-tuoterahoituksen käyttö vaatii henkilökohtaisen läsnäolon kaupantekohetkellä sekä myönteisen luottopäätöksen. Mahdollisille jatko-ostoille Aktiiviraha MasterCard Kortti -tililuoton todellinen vuosikorko on 22,75 % (3/08), kun luoton määrä on 1000 .
Asemafia-jäsenliikkeet edustavat Suomessa mm. lippaat
sis. Harrasta näillä
-ET pitkästy
88,33 /kk 9kk, luottohinta 831 tod. Luottopäätös haetaan muutamassa minuutissa paikan päällä ja saat tuotteet heti mukaasi! Lisätietoa rahoituksesta saat ottamalla yhteyttä lähimpään Asemafia-jäsenliikkeeseen tai www.aktiiviraha.fi. 9 kuukautta maksuaikaa, korko 0 %! Minimiostos 450 euroa. Todellinen vuosikorko 2000 ostolle on 4,39 % ja luottohinta 2036 . Italialaista laatua järkihintaan.
795
Gold, kirkkaaksi viimeistellyllä lukkorungolla
895
Asemafian SUOJELUPAKETTI
STI GP6
595
9mm pistooli, STI:n ohjauksessa Slovakiassa valmistettu laatutuote. Asemafia-tuoterahoitus toteutetaan yhteistyössä Aktiiviraha MasterCard Handelsbanken Rahoitus Oyj:n kanssa. 12/76, 3 vaihtosupistajaa. radiopuhelimeen tai koirasuuntimeen ja erillisellä adapterilla myös matkapuhelimeen.
Pietta Zephyrus (inertia) ja Mistral (kaasu) -wautomaattihaulikot
Ristikko #4.
209 /kk 9kk, luottohinta 1881 tod. Voittamaton myös metsästyksessä. saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää.. Ristikko #4 valaistulla tähtäinpisteellä (punainen ja vihreä).
655
EDGE 5.0" 9mm/.40S&W
970 660
Maailman nopein tähtäin?
2006 lukuisat eri maiden viranomaiset ja sotilaat valitsivat EOTech -tähtäimen omakseen. (HUOM! Kiväärin kokonaismitta ei saa alittaa 840 mm!)
1450
Taittuva AICS-tukkikitti
1250
Kiinteä AICS-tukkikitti
ASEMAFIA
Jyväskylä | Kuopio | Lappeenranta Seinäjoki | Tampere | Turku
Laatuasekauppias
www.asemafia.fi Tarjoukset voimassa kaikissa Asemafia-jäsenliikkeissä 31.10. Todellinen hirvensurma! 30mm runkoputki, laajat säätöalueet. 30mm runkoputki, laajat säätöalueet. LED-tähtäimet ovat muinaishistoriaa!
107,78 /kk 9kk luottohinta 1006 tod. vuosikorko 13,81%
142,22 /kk 9kk luottohinta 1316 tod. 30mm runkoputki, laajat säätöalueet. Parallaksin korjaus. .22LR-kaliiberi mahdollistaa turvallisen urheiluammunnan myös sellaisilla sisä- ja ulko-radoilla, joissa isommat kiväärikaliiberit ovat kiellettyjä.
650
Uudistetut hinnat!
Katse tulevaan kauteen!
Turvallista japanilaista huippulaatua Monarch E 2.5-10x56SF M IL R4B
Erinomaisen valovoimainen kiikaritähtäin kaikkeen käyttöön. Valaistu ristikko #4.
1280
Spartan 5.0" .45ACP
76,78 /kk 9kk luottohinta 691 * tod. vuosikorko 9,19%
Monarch E 1.5-6x42M R4B
Kestosuosikki hirvimetsälle! Suuri lähtöaukko (7,2mm) 6x suurennuksella, joten toimii erinomaisesti myös hämärässä. vuosikorko 4,76%
1845
TACTICAL 5.0" 9mm
Tactical AA
1895
430
G17 9mm starttipaketti toimintaammuntaan
990
Remington 700 SPS Tactical
870 Express 26"
460
- 20" raskaspiippuinen .308WIN taktinen kivääri - Musta synteettinen Hogue® Soft Touch -tukki, jossa leveä etuosa - X-Mark ProTM -laukaisu
+ + 595
10 nopeimmalle G17 -ostajalle ase- ja lipaskotelo ILMAISEKSI! (arvo 65)
12/76, synteettinen tukki Saatavana runsaasti lisävarusteita - jatkomakasiinit - erilaisia periä - patruunasatulat - tähtäimiä
Accuracy International REM700 AICS -tukkikitit
Sisältää tukin, lippaan ja picatinny-kiskon. Tähän aseeseen ET voi olla kiintymättä!
GSG-5
"MP-5" .22LR pienoiskivääri - Made in Germany - itselataava kertatuli, - 2-, 10- tai 22-patr. vuosikorko 6,91%
Monarch E 1.1-4x24M IL R4B.
Nopeisiin tilanteisiin lyhyille ja keskipitkille matkoille. lipas - piippu 414 mm, kok.pituus 855 mm Runsaasti lisävarusteita! Erinomaisen tarkka ja taloudellinen kilpa-ase STEEL-ammun-taan sekä kivääri-practicalin ja SRA-ammunnan harjoitteluun
Lopuksi haluan mainita positiivisen tuulahduksen, joka Satu Mäkelä-Nummelan kulta- ja Henri Häkkisen pronssimitaleilla on ollut. Henkilökohtaisesti pidän tätä suorastaan järkyttävänä rinnastuksena ja erinomaisena esimerkkinä siitä, että Jeff Cooperin aikanaan lanseeraama hoplofobia on oikeasti olemassa. Kuudes vuosikerta. Kaikki hyväksytyt mainokset ja ilmoitukset pyritään julkaisemaan sovitussa numerossa. PA AKIRJOITUS
REKY YLI
pl 82, 00511 helsinki puh: 09-827 5556 email: toimitus@rekyyli.fi www.rekyyli.fi ISSN 1459-4633 PÄÄTOIMITTAJA Jarkko Koskinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tero Kuitunen TOIMITUSSIHTEERI Toivo Haimi TEKIJÄT Esa Höysniemi Erkki Lahtinen Hannu Uronen Markus Forsström Otso Vainio Arto Määttä Ari Siukola Kari Lindholm Olavi Pienimäki Jussi Grönstrand Marko Tammelin Jatok ART DIRECTOR Paula Laitinen GRAAFIKKO Maija Pietikäinen VALOKUVAAJAT Arsi Ikäheimonen Julius Koivistoinen Esa Toivonen KANNEN KUVA Arsi Ikäheimonen ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET asiakaspalvelu@rekyyli.fi puh: 09 827 5556 (klo 10:00-14:00) MEDIAMYYNTI Jani Leskinen 0400 613 744 jani.leskinen@firpublications.fi TILAUSHINNAT 12 kk 54,95 euroa kestotilaus 47,95 euroa / 12 kk KUSTANTAJA Fire-kustannus Oy PL 82, 00511 HELSINKI
Rekyylin kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat Fire-kustannus Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. Kun laji on noussut suuren yleisön tietoon, voimme taas avoimesti myöntää harrastavamme ampumista.
Muunnostaulukko 1 gramma (g) = 15,43236 grainia 1 graini (gr) = 0,064799 grammaa grainia 40 60 grammaa 2,59 3,88 5,18 6,47 7,77 9,07 grainia 180 200 240 300 400 500 grammaa 11,66 12,95 15,55 19,43 25,91 32,39
Tero Kuitunen
80 100 120 140
1 unssi (oz) = 28.34952 g 100 g = 3,5273962 unssia 1 tuuma (") = 25,4 mm tuumaa 10 15 20 mm 254 381 508 tuumaa 25 30 40 mm 635 762 1016. Suomalaisen harrastajan kannalta negatiivista kuitenkin on, että tietyt kansalaisryhmät niputtivat ilma-kivääri- ja haulikkoampujamme samaan kategoriaan taistelevien sotilaiden kanssa. Ja pahinta on, että se jyllää myös Suomessa vahvana. Kun ampumaurheilun tulevaisuutta pohditaan, olisi juuri ratatilanteen parantaminen paras keino tulevaisuuden huippujen kasvattamisessa. Pahaksi onneksi juuri ampujien hienojen suoritusten aikaan Venäjä ja Georgia kävivät sotilaallista yhteenottoa, jonka maailmanpoliittisiin syihin tai seurauksiin en tässä puutu. lakko) tai asiakkaasta tai ulkopuolisesta tiedontuottajasta johtuvasta syystä kuitenkaan voida julkaista sovitussa numerossa, Fire-kustannus Oy ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Kattava ja nykyaikainen rataverkosto tarjoaisi kaikille ampumaseuroillekin harjoituspaikkoja, joilla tulevaisuuden huiput voisivat löytää lajinsa ja päästä esiin. Emme takaa Rekyylissä julkaistujen artikkelien virheettömyyttä, emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Aseharrastajien ei siten pidä tuudittautua uskoon, että mitalit ja useat pistesijat automaattisesti auttavat esimerkiksi ampumaratatilanteen kohentamisessa. Suomen ampujainliitolle menestys on ollut onnenpotku, ja siellä varmasti toivotaan lajille lisärahoitusta ja uskotaan uusien junioriampujien tulvaan. Päättävässä asemassa olevien on juuri nyt erityisen vaikea perustella ampumaharrastusta vastustavia näkökantojaan, joten nyt on aika puristaa kaikin voimin. Rahan osalta en menisi lyömään päätäni pantiksi, koska on nähty erikseen aiheelliseksi uutisoida, kuinka " Raha ei ratkaise ampujien menestystä". Aiemmin olen pitänyt "asepelkoa" lähinnä tietämättömyydestä johtuvana ilmiönä, mutta nyt uskon sen olevan sairaus. Fire-kustannus Oy vastaa Rekyylin toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. Positiivinen julkisuus onkin ollut viimeaikoina harvassa ja juuri huonoa imagoa on pidetty esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien vähenemisen syynä. On hyvin mielenkiintoista nähdä, paraneeko tilanne sekä huippu-urheilun että ammuntaharrastuksen osalta. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Työtä on tehtävä jatkuvasti ja tätä nostetta on käytettävä hyväksi. Kaikki oikeudet pidätetään. Fire-kustannus Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Rekyyliin lähetettyä tilaamatonta aineistoa. Fire-kustannus Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Palveluiden ja tuotteiden mainostaminen on maksullista ja siitä on sovittava erikseen. Mikäpäs se onkaan mukavampaa kuin omilla rahoillaan maalleen mitaleita tuova urheilija. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Kilpa-ampujan saama henkilökohtainen tuki on luonnollisesti tärkeää, mutta se kohdistuu tehokkaasti vain yhteen ampujaan ja jos hän ei menesty, laji ei suuremmin hyödy. Rekyyli ilmestyy 8 kertaa vuodessa.
REKYYLI
Kaikuja Kiinasta
Suomalaisten ampujien menestys Pekingin olympiakisoissa alkaa jo kirjoitushetkellä olla eilispäivän uutisia, ja kansa keskittyy odottamaan keihäänheittäjien suorituksia. Menestys arvokisoissa on nostattanut mieliä myös ampumista harrastavien, ei kilpaampujien, keskuudessa. Vaikka kisat ovat yhä kesken, on jo havaittavissa muutamia seikkoja jotka ovat herättäneet mielenkiintoni. Mainosten ja ilmoitusten julkaisuun sovelletaan kulloinkin voimassa olevan mediakortin ehtoja
Aseissa, joita kannetaan
hyvin paljon, ei ole epätavallista, että etutukkiin kiinnitetyn hihnalenkin kiinnitysnatsa kahlaa kierteistään ja ase putoaa tästä johtuen olalta. Jyvä on tuotantomallissa erittäin hyvin näkyvä ja iso valkoinen "pallo", joka on makuuni aavistuksen liian iso. Periaatteessa tähän on syynä se, että patruunoista halutaan ulos niiden täysi energiareservi. Tähtäinkuva avotähtäimillä on selkeä ja tähtäinlinja matala, ollen suurimmalle osalle ampujista sopiva. Aseen tukki on harmaata laminaattia ja se on mielestäni säänkestävistä vaihtoehdoista kaikkein paras tukkimateriaali yleiskäyttöön kovarekyylisissä aseissa. backup-tähtäimeksi ja yleiskäyttöön tulisi pallon olla pienempi, jotta käyttö onnistuisi ainakin 75 metrin matkalle. Ai-
empaan 75-malliin selkeänä erona on myös lippaan irrotusmekanismi, joka vaatii lippaan painamista pohjastaan ennen lippaansalvan käyttöä. Tukin muoto on sama kuin Sako 85-perusmallissa ja sen,
Kodiakin tukki on Yhdysvalloissa valmistettua harmaata laminaattia ja se on muotoilultaan erittäin linjakas. Myös käytettävät kaliiperit on suunnattu yksinomaan isolle riistalle.
PERUSTEKNIIKKA
Sako 85 on esitelty Rekyylin sivuilla aiemminkin, mutta pieni kertaus ei tee koskaan pahaa. Takatähtäin on loiva V ja etutähtäin iso valkoinen "pallo". barrel band -tyyliä. Piipun ympärille on oikeaoppisesti asennettu etummaisen hihnalenkin kiinnitys, joka kuuluu custom-aseiden tyyliratkaisuihin siinä missä etutähtäimen jalustakin kuuluisi. Muutokset perusmalleihin löytyvät lähinnä aseen piipun ympäriltä. Kovassa menossa ei ole lainkaan epätavallista, että ruuvikiinnitteinen jyväjalka kolhiutuu irti aseen piipusta. Aseen takatähtäin on loiva v-hahlo, joka on sivusäätöinen ja normaaliin tapaan piippuun ruuvikiinnitteisesti kiinnitetyssä jalustassa. Tämä tarkoittaa yleisesti ottaen sitä, että näissä aseissa on säänkestävä tukki ja metalliosat, käyttökelpoiset avotähtäimet nopeisiin tilanteisiin lähietäisyyksille sekä aavistuksen normaaliaseita kompaktimmat ulkomitat. Toisaalta voi olla myös niin, että parempia hihnalenkkejä ei osata vaatia, koska aseita kannetaan nykyään niin vähän. Etutähtäimellä on tunneli, jolla on kuitenkin taipumuksena jäädä ajan myötä pois kelkasta.
Kodiak edustaa lähestymistapaa, jossa aseen käyttötarkoitus on niin pitkälti konseptia ohjaava, että lähes kaikki tämän metsästyssektorin aseet muistuttavat toisiaan. Tämä juontaa juurensa Sako 75 Safariin tehdyistä muutoksista. Lyhyempi piippu on kuitenkin huomattavasti parempi käsitellä tietyntyyppisissä tilanteissa ja tämän vuoksi nimenomaan Alaskaan ja Kanadaan tuunatuissa aseissa nähdään hyvin usein aavistuksen verran typistettyjä piippuja, joiden pituudet ovat pääsääntöisesti 2122" välillä. Piipun etuosassa on piipun päälle ruuveilla kiinnitetty etutähtäi-
men jalusta, jonka soisi olevan ns. Tämä on erinomainen parannus tunnetusti herkästi aseesta irtoavan lippaan pitämiseksi menossa mukana. Piippu on lyhennetty 22 tuuman pituuteen, joka on nykyaikana erittäin lyhyt piippu käytettäväksi kaliipereissa .338 Win Mag ja .375 H&H. Ehkä syy nykykäytännön mukaisille hihnakiinnityksille on se, että piipun ympärille tehty hihnalenkin kiinnitys on huomattavasti työläämpi ja kalliimpi toteuttaa. Normaalit piipunpituudet näihin kaliipereihin ovat jo vuosikymmeniä olleet 2426". Aseessa on kokonaisuuteen hyvin sopiva musta kuminen perälaatta.
8 WWW.REKYYLI.FI. Aseen lukkoaktio on Sakon uusi "L", eli se imaisee sisäänsä .375 H&H -mittaiset patruunat. Tämän hihnakiinnityksen toki soisi yleistyvän muutoinkin. Lukko on 75-mallin yhteydessä esitelty kolmella sulkuolalla varustettu push-feed, jota muokattiin kontrolloituun suuntaan 85-mallin esittelyn yhteydessä. Se on materiaalina vakaa ja immuuni sään vaihteluille, se on kestävä ja se lisää aseen painoa sopivasti tehden aseesta tasapainoisen ja helpon ammuttavan kovemmillakin latauksilla. Ase on tehty viimeisen päälle sopivaksi pohjoisen pallonpuoliskon isojen ja vihaisten riistaeläinten pyytämiseen. Joka tapauksessa tämäntyyppinen ratkaisu on omiaan vähentämään riskiä aseen tai optiikan rikkoutumisesta pitkillä metsästysreissuilla, joilla aserikon korjaaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Tämäntyyppinen tähtäin soveltuu ainoastaan hätävaraksi niihin tilanteisiin, kun aseella puolustaudutaan, mutta ns
Tämä tarkoittaisi lähinnä muutamia Weatherbyn magnumeita ja .458 Lottia, mutta järkevin lienee tämän aseen oletettuun käyttötarkoitukseen olisi juuri .375 H&H. Jos tarkoituksena olisi käyttää esimerkiksi .340 Weatherby Magnumia niin piipun tulisi olla pidempi, eikä ase olisi enää lyhyt ja näppärä. Osaksi tämän vuoksi Sako otti aikoinaan käyttöön opti-lockkiikarikiinnitysrenkaat, jotka helpottivat asennusta näennäisesti ja vähensivät asennusvirheistä johtuvia kiikarivaurioita. Mielestäni .375 H&H -patruunan sopiessa kehykseen on minun henkilökohtaisia periaatteitani vastaan pesittää asetta mihinkään muuhun kaliiperiin kuin sellaiseen, joka hyödyntää koko
lukkoaktion mitan. Toki käytössä on koko joukko kaliipereita ja aseita isommissa ja pienemmissä kaliipereissa, mutta yleisesti kaikkein käyttökelpoisimmat vaihtoehdot ovat .338 ja .375. Jotta lippaan saa irti, pitää samanaikaisesti salvan vetämisen kanssa painaa lippaan pohjalevyä ylöspäin. Samaten ison kuulan etu vähenisi ja rekyyli olisi helposti "Queen of the medium bores" -tasoa.
RAJALLISILLA KALIIPERIVAIHTOEHDOILLA MALLI EI KAADU HETI ALKUUNSA OMAAN MAHDOTTOMUUTEENSA.
WWW.REKYYLI.FI 9. Henkilökohtaisesti pidän tämäntyyppisessä aseessa enemmän isommasta reiästä, mutta käytännössä .338 on erinomainen kompromissi moneen käyttöön, ja se sopii huomattavan paljon paremmin monelle eri ampujalle, joiden rekyylinsietorajan .375 H&H saattaa ylittää. Vinkumista kaliiperien suhteen on varmastikin odotettavissa, mutta mielestäni muita kaliipereita varten voi tehdä sitten aivan oman asemallinsa. Kiikarikiinnitys aseessa on luonnollisesti Sakon etuosaan levenevä kiila, jolla on niin hyvät kuin huonot puolensa. Hyvä puoli kiilassa on se, että se toimii ikään kuin luonnollisena rekyylivastimena eivätkä jalat pääse näin ollen liukumaan rekyylissä, vaikka varsinaista rekyylivastinta ei edes käytettäisi. Tässä kiväärissä tullaan hyvin herkästi sen kysymyksen eteen, että mikä kaliiperi on siihen kaikkein sopivin. Kokeiltavana ollut ase oli pesitetty näistä vaihtoehdoista pienemmälle eli .338 Winchester Magnumille. Kahteen käytettävään kaliiperiin päätyminen on ollut mielestäni järkevää monessakin mielessä, mutta kaikkein tärkeintä tässä asiassa on se, että rajallisilla vaihto-
ehdoilla malli ei kaadu heti alkujaan omaan mahdottomuuteensa. Tällä estetään lippaan tahaton putoaminen.
mitä tämä tukki häviää ampumaergonomiassa vanhemmalle Sako A-sarjan Hunter-tukkimallille, se ottaa takaisin aseen ulkonäössä ja käsittelytuntumassa. Kyseisiin jalustoihin oli koeaseessa kiinnitetty Swarovski Z-6i 1,7-10x42, joka on mielestäni yksi tämän hetken parhaimmista kiikaritähtäimistä yleiskäyttöön.
Kaliiperivalinnat Kodiakissa on rajoitettu mukavasti kahteen eri vaihtoehtoon. Pohjois-Amerikassa suosituimmat patruunat ruskeakarhun pyyntiin ammattilaisten keskuudessa ovat .338 Winchester Magnum ja .375 Holland & Holland. Huono puoli kiilassa on se, että alun perin se suunniteltiin sivusäädöksi aikana, jolloin kiikareissa oli usein vain korosäätö. Tämä on taas asia, joka on tiedettävä, jotta kiikarinasennusta ei suoriteta väärin
Kontrolloitu syöttö vaatisi toimiakseen muutakin kuin vain teoreettisen mahdollisuuden siihen. kontrolloitu ulosheitto on aseen toimintavarmuuden kannalta mielestäni tärkeämpi kuin kontrolloitu syöttö.
Monessakin mielessä .375 olisi paras ratkaisu juuri tämän tyyliseen aseeseen. Tällä hetkellä vaihtoehtona olisi vain .375 H&H.
PIENTÄ KRITIIKKIÄ
Sakon kontrolloitu syöttö perustuu siihen ajatukseen, että aseen lukon pohjaan tehtyä avausta pitkin patruuna nousee lippaasta ulosvetäjän kynnen alle. On mielestäni muistettava, että 9,3x62:n yleistymisen jälkeen .338:n suosio on Suomessa pudonnut jyrkästi ja pääasiassa kyseistä kaliiperia edustavat vieläkin lähes ainoastaan Sakon A-sarjan aseet. Mielestäni on tärkeä muistaa, että .338 kaliiperi tässä aseessa on vain ja ainoastaan miellyttämässä
kohdemaan yleisöä. Joka tapauksessa .338 ei ole vielä ysimillinen ja moni haluaa hirvija karhuaseen ampuvan selkeästi isompaa luotia kuin arsenaalissa jo oleva yleiskivääri.
Teknisesti tarkastellen voidaan siis sanoa, että molemmat toimivat, mutta realismia nykyään on se, että .375 on keskimäärin paremmin saatavilla oleva patruuna normaalien asekauppojen hyllyillä ja myös latauskomponentteja siihen on saatavilla hyvin. Jos ilmiö on laajempi, saattaa Sakolla olla edessään tuskainen reklamaatioruljanssi syöttöjen korjaamisen osalta. Kyseessä on todennäköisesti vain myyntiargumentti, jolla kansa saadaan tyytyväiseksi. Samaten voidaan sanoa, että Holland & Holland leimaus patruunan kannassa sisältää juuri sopivasti mystiikkaa vetoamaan metsästäjien tunteisiin. Ei voida missään nimessä väittää, etteikö pienempi olisi monessakin mielessä aivan asiansa ajava, mutta monelle tällainen kivääri tulee jonkin yleiskiväärin kaveriksi ja sen vuoksi on parempi, jos ase ampuu selkeästi isoa luotia. Toisaalta tämä on aivan samantekevää, sillä mielestäni tärkeämpi ominaisuus on kontrolloitu ulosheitto, joka Sakoissa on toiminut kautta aikojen vallan mainiosti. Nykyään homma pelaa siten, että näiden syöttöhuulien virkaa toimittavat lippaan
Lukon irrotusvipu ei enää nykyaikana sisällä patruunan ulosheittäjää. En tiedä, tapahtuuko näin muissa aseissa ja kaliipereissa, mutta ainakin kokeiltavana olleessa yksilössä homma toimi juuri näin. Voidaan siis sanoa, että vaikka .338 Win Mag on hiipumassa eurooppalaisten aseistuksessa niin .375 tulee olemaan viimeisiä kaliipereita tappolistalla. Jos Sako tekisi .338 kaliiperisen aseen lyhyempään lukkoaktioon niin minulla olisi vaikea paikka sanoa kummassa kaliiperissa kyseinen ase tulisi tilattua. Latauskomponenttien saatavuutta .338 kaliiperissa on toki saatavilla .338 Lapua Magnumin vuoksi taas paremmin kuin ennen tämän amerikkalais-suomalaisen patruunan aikakautta. Toinen heikkous aseessa on mielestäni nykyistä 85-mallia edeltäneen Sako 75 -mallin yhteydessä pilattu makasiini-/lipasratkaisu. Kodiakissa patruuna työntyy lukon edessä aivan kuin
normaalissa push-feedissä ja se kilahtaa irti lippaan syöttöhuulista ollen koko ajan irti lukon kontrollista. Monelle iso kivääri on samalla unelma Afrikasta ja sen vuoksi .375:llä on aina mukanaan tietty nostalgiaetu muihin kaliipereihin verrattuna. Siellä valinta totiseksi karhukivääriksi tehdään yleensä näiden kaliiperien väliltä ja molempia näkemyksiä halutaan miellyttää. Kotimaan markkinoilla .375 on mielestäni joustavampi ja paremmin edustettu kuin .338 Win Mag ja se on erityisesti jälleenlataajan kannalta huomattavasti monipuolisempi. Tämä huolimatta siitä, että mielestäni .338 Win Mag on erinomainen hirvipatruuna ja hakkaa mielestäni monessa suhteessa ysikolmosen suurriistakäytössä. Periaatteessa vähempikin riittäisi ja kuka hyvänsä täysipäinen asevalmistaja tekisi mieluiten aseita vain yhdessä kaliiperissa jos ne menisivät siinä kaupaksi samaa vauhtia kuin useampana eri versiona. Vipu on virtaviivainen ja miellyttävä käyttää.
10
85:ssä on säilytetty edeltävän mallin hienoin ratkaisu, eli aseen viritystilan purkamismahdollisuus aseen ollessa varmistettu. Lukonpään soisi kuitenkin olevan "ehyt" silloin kun kyseessä ei ole oikeasti kontrolloitu syöttö. Ennen Sakon kivääreissä oli lukonkehykseen koneistetut syöttöhuulet, joista patruunat syöttyivät kahdessa rivissä. Normaalisti tämä toteutetaan kolmiasentoisella varmistimella, mutta Sakon ratkaisu on toimivampi ja jopa turvallisempi, sillä varmistimen voi asettaa reilusti päälle.
WWW.REKYYLI.FI. Kaikissa kivääreissä käytetään kaliiperiin katsomatta samoja liipaisinkaaria.
Ulosheittäjä on nykyään lukon alapuolella. Käytännössä näin ei tapahtunut kokeiltavana olleella aseella kertaakaan. Tämä ns. AV-mallissa nähtiin ensimmäisen kerran, että liipaisinkaari ja makasiinin alaosa ovat kiinni toisissaan ruuveilla. Tuotannon tehokkuus
Syy tähän on ilmeinen, eli edullisemmat valmistuskustannukset.
huulet. Ensimmäinen seikka on se, että aikanaan Sako 75- ja 85-malleihin saatavilla olevat varalippaat tulevat loppumaan (tämä perustuu siihen tosiasiaan, että näin on käynyt kaikille tuotannosta poistuneille Sakon ja Tikan malleille). Mielestäni on muistettava, että silloin kun ase on mukana pitkällä reissulla, olisi ensiarvoisen tärkeää suunnitella itse ase siten, että pultin lisäksi siitä ei saa irti mitään ilman työkaluja.
RADALLA
Aiempien isojen Sakojen tapaan Kodiak osoittautui varsin tarkaksi. Latauksen eduksi laskettaneen myös se, että sen lähtönopeusvaihtelut olivat tehdaspatruunaksi hämmästyttävän pieniä äärimmäisen vaihtelun ollessa korkeintaan 4 m/s. Näen tämän seikan muutoin ehyessä kokonaisuudessa harmittavana miinuksena. Luvatusta pudotusta oli Fusionin kohdalla 58 m/s ja Federal Premiumin kohdalla keskimäärin 32 m/s. Aseen rekyyli on hallinnassa (se olisi sitä varmasti myös .375 H&H:lla) ja latausliike on perän lyhyehköstä vetopituudesta johtuen helppo suorittaa aseen ollessa rekyylissä. Tämäntyyppisen aseen luonteeseen ei kuulu tarve irtolippaalle, sillä aseen lippaan mahdollisesti pudotessa tai vaikkapa jäädessä johonkin ase halvaantuu huonon kertalaukausaseen tasolle. Siinä missä Norma Oryx -tehdaslataus niittasi osumat sadalta metriltä tähtäyspisteeseen, olivat Fusionin osumat tästä noin viisi senttiä ylempänä. Toinen seikka on se, että vaikka lipasratkaisu toteutettaisiin siten, että lipas toimittaisi kiinteän makasiinin virkaa avautuvine makasiininpohjineen, perustuu syöttö joka tapauksessa samaan lippaaseen ja lippailla on tunnetusti aikanaan tapana väsyä. Toiset eivät näe tässä mitään heikkoutta, mutta mielestäni asiassa on kaksi selkeää vikaa, jotka tulevat esille ennen pitkää. Tähän on tultu. Aseella ammutut kolmen laukauksen kasojen koot olivat sadalta metriltä 24 ja 50 millin välillä ja käynti oli varsin tasaista. Fusion kiilasi korkeimmalle 810 m/s lähtönopeuksilla ja heti tämän perässä oli Federal Premium 800 m/s vauhdeilla. Tähän taas pätee sama sääntö kuin irtolippaisiin varaosasaatavuuden suhteen. Ammuttavuus Kodiakilla on varsin hyvä. Lyhyempi piipunpituus ei siis kostaudu mitenkään vakavasti lähtönopeuksissa, ja tunne menetetystä tehoreservistä on lähinnä henkistä. Kiikarilinja on korkea parasta mahdollista ampumaergonomiaa ajatellen, mutta
11. Federal Premium Trophy Bonded Bear Claw niittasi kasan noin viisi senttiä Fusionin oikealle puolelle, pitäen kuitenkin kasan karhukokeessa vaadittavan alueen sisäpuolella. LYHYEMPI PIIPUNPITUUS EI KOSTU MITENKÄÄN VAKAVASTI LÄHTÖNOPEUKSISSA
Takimmainen ristipultti on järeissä aseissa tärkeä vahvistus, ja sitä käytetään nykyään aivan liian vähän. Huomiota käytettävistä latauksista herätti oikeastaan vain Norma Oryx 230 grainia, jolle rasian kyljessä lupailtiin nopeutta 840 m/s. Tästä jäätiin tasan 100 m/s, nopeuden ollessa siis 740 m/s. Parhaiten kävi
WWW.REKYYLI.FI
Fusionin 225 grainin tehdaslataus, jolla kasat olivat keskimäärin 30 millin suuruisia. Ilahduttavaa oli myös se, että kolmen eri patruunan väliset erot osumapisteessä olivat varsin vähäiset. Rekyylivaste ei ole enää sitä mitä ennen. Lipashässäkät sikseen, olisin nähnyt Kodiakissa mieluummin kiinteän makasiinin
Asia olisi toinen, jos aseessa ei olisi selkeästi määräävää käyttötarkoitusta varten suunniteltuja avotähtäimiä.
Sakon lukkopultti on sama kuin edeltävässä 75-mallissa sillä erotuksella, että lukon pää on työstetty auki kontrolloitua syöttöä varten. Nykyversio vaatii voimakkaan painalluksen pohjaansa, ennen kuin lippaan saa irti irrotusvivulla.
SAKO 85 KODIAK AK
Valmistaja: Sako Oy, Suomi Kaliiperi: .338 Winchester Magnum, .375 Holland & Holland Paino: n. Se edustaa mielestäni äärimmäisen hyvin sitä linjaa, että ase suunnataan selkeästi käyttötarkoitukseen käyttäen kaikissa ratkaisuissa hyvää makua ja asiantuntemusta. tämä on mielestäni kompromissi, joka täytyy tehdä juuri näin siitäkin huolimatta, että kiikaritähtäin olisi ensisijainen tähtäin kyseisessä aseessa. Näkisin mielelläni muitakin tämäntyyppisellä ajatustavalla rakennettuja kivääreitä ja uskon, että rohkeilla ja määrätietoisilla ratkaisuilla saataisiin aikaan positiivinen vastaanotto kuluttajien keskuudessa. 3,6 kg Pituus: 105 cm Piipun pituus: 22" Rihlannousu: 1/10" (.375 H&H, 1/12") Hinta: 2000 euroa
HUOM! Asemallia saatavana Suomen markkinoilla vasta kaudelle 2009
Norma Oryx / 29 mm Luodin lähtönopeus, m/s
Federal Fusion / 24 mm Osumakuviot, 3 lks / 100 m
Patruuna Norma Oryx 230 gr / 14,9 g Federal Fusion 225 gr / 14,6 g Federal Premium TBBC 225 gr / 14,6 g
Hitain 735 808 795
Nopein 744 812 804
Keskiarvo 740 810 801
Pienin 29 mm 24 mm 43 mm
Suurin 39 mm 33 mm 50 mm
Keskiarvo 36 mm 30 mm 47 mm
Norma: Urheilu & Kalastus Oy, (08) 321 7262 · Fedreal: Oy K. Lukon viritinkappaleesta on jäänyt pois jo ajatuksena epäonnistuneena syntynyt Key Concept.
AJATUKSIA UUTUUDESTA
Lukuun ottamatta niitä muutamia minua henkilökohtaisesti ärsyttäviä tekijöitä jotka perustuvat vähintäänkin täydellisesti omistamiini vanhempiin Sakoihin olen sitä mieltä, että Sako 85 Kodiak on kaikin puolin erinomainen kivääri. Hjorth Ab, (03) 234 4300
WWW.REKYYLI.FI. Saman linjan toivoisi jatkuvan vastaisuudessakin, sillä tästä eteenpäin kehittelyn ei pitäisi olla enää kovin vaativaa. Vaikka Sako mainostaakin aseitaan tehdascustomeina, ovat mielestäni vain Safari ja uusi Kodiak olleet todellisia customaseita.
12
Aseen irtolipas poikkeaa aiemmasta lähinnä käytön perusteella. Avotähtäinten käytön on oltava realistisesti mahdollista ja tämän vuoksi kiikarista saa luvan kurkkia läpi sen ollessa vähän optimaalista korkeammalla
Irto- ja vakiovuorot: Mika Haapasalo, mika.haapasalo@urheiluhallit.fi / 09 3488 6407.
Helsingin Urheilutalo Helsinginkatu 25 Puh (09) 3488 6450 uhkallio@urheiluhallit.fi
www.urheiluhallit.fi Kallio · Kontula · Malmi · Mäkelänrinne · Pasila · Siltamäki · Töölö. Tähtäimessä 50 m rata?
Legendaarisella Helsingin Urheilutalolla, UH Kallion tiloissa, pääset ampumaan: > 50 metrin radalla (ampumapaikkoja 3 kpl, ampua voi 9 mm aseella) UUTTA! kohdistuspöytä > 25 metrin pienoispistooliradalla (ampumapaikkoja 6 kpl, maksimikaliperi 22) Ampumaratoja voi käyttää vain, jos on oma ase ja siihen hallussapitolupa
RANSKALAINEN
VERNEY -CARRON IMPACT NT D IAMANT
TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI
TIMANTTI
14
WWW.REKYYLI.FI
Itselataavien kiväärien käyttö metsästyksessä on lisääntynyt hitaasti mutta varmasti. Ajometsästyksessä ampumamatkat ovat lyhyitä ja tilanteet nopeita, joten kehityksen suuntaa ei tarvitse ihmetellä. Ensin mainittu on muotoiltu "ranskalaisittain", kun jälkimmäinen on ulkonäöltään perinteisempi. Battue-tähtäimet ovat saatavissa lähes aseeseen kuin aseeseen, samoin punapistetähtäinten käyttö ohittaa monissa tapauksissa kiikarin käytön. Diamantin ulkonäkö on erikoinen etupäässä perän muotoilun takia. Verney-Carronin vastaus kysyntään on Impact NT, josta löytyy kaksi variaatiota, Diamant ja Battue. Esittelyssä on Diamant kaliiperissa 7 x 64 Brenneke.
Ranskassa yleinen jahtimuoto, ajometsästys, on vaikuttanut suuresti asesuunnitteluun. Verney-Carronilla on kehitetty avotähtäimille ja punapisteelle omintakeinen sekakäyttö, jossa etujyvää ja pienikokoista punapistetähtäintä voidaan vaihdella samassa jalustassa tilanteen mukaan. Huolimatta ensi näkemältä varsin oudoista ääriviivoista ase nou15. Suomalaisittain punapisteen asennus etujyvän paikalle saattaa tuntua alkuun oudolta, mutta käytännössä laitteen sijainti ei ole lainkaan hulWWW.REKYYLI.FI
lumpi. Impact NT Diamantissa on vakiovarusteena Docterin punapiste, joka on saanut lisänimeksi Optimum Infallible, sekä loistekuitujyvä, jotka molemmat voidaan asentaa piipunsuun jyväjalkaan yhtä kuusiokoloruuvia löysäämällä ja kiristämällä.
OMINTAKEINEN MUOTOILU
Ranskalaisia ei ole juurikaan tarvinnut syyttää plagioinnista, sen verran erikoisia ovat olleet tämän maan insinöörien aivoitukset, olivatpa kyseessä autot, aseet tai mitkä tahansa tuotteet
Diamantin karhennuskuvio on erikoinen mutta toimiva.
Etutukin irrotus vaatii työkalun, joko tyyppiä jakoavain tai hihnalenkin reikään tarkasti sopiva tappi.
WWW.REKYYLI.FI
16. Käytännössä systeemin erikoisuus on se, että lukkoa ei voi vetää auki, ellei paineta erillistä lukonvapautusnappia, joka sijaitsee aseen vasemmalla sivulla. Tämä rakenne "syö" rekyyliä verrattuna kaasumäntään koneiston kevyen
rakenteen ansiosta. Rekyyli onkin varsin mieto vaikka käytetään raskainta 7 mm luotia (175 gr / 11,3 g) maksimiruutiannoksella. Molempien osien yhteisvaikutusta on vaikea arvioida, mutta aseen käyntiä ei kuitenkaan voinut pitää huonona, vaikka latvalinnustuksen saakin unohtaa. Kappale kulkee ohuehkon johdetangon varassa ja tangon ympärillä sijaitsee myös lukon palautusjousi. Kaasunpurkausaukosta tuleva paine osuu välityskappaleeseen, joka työntää lukon auki. Lipas vetää kaksi tai neljä patruunaa ja rakenteellisesti niitä tehdään kahta eri versiota. Docter etujyvän paikalla, suojus paikoillaan. Valmistajan mukaan tämän lisäetuna on se, että ase toimii erityisen laajalla paineskaalalla, mikä lisää toimintavarmuutta. Plunger-tyyppisiä ulosheittäjiä on peräti kaksin kappalein ja ulosvedin on tavanomaista massiivisempi ja leveämpi. Diamant toimii ruutikaasuilla, mutta varsinaista kaasumäntää ei ole. Latausvipu on kiinnitetty vastapuolelta lukkorenkaalla, joten sitä on turha yrittää nykiä pois. Muuten Diamantin ulkoinen olemus ei juuri poikkea muunmaalaisista itselataavista kivääreistä. Useimmista vastaavista aseista poiketen Diamantissa on S.T.A.R.-järjestelmä (Systéme Technique Anti-Rebond), joka lukitsee lukon tavallista aikaisemmin jo sulkeutumisvaiheessa. Tukkipuu on valikoitua, öljykäsiteltyä pähkinää ja perässä on ohuehko ventiloitu kumilaatta. Aivan täysin ergalin lujuuteen ei ole kuitenkaan luotettu, sillä lukkorungon selässä olevat etuimmaiset kiikarinkiinnitysreiät on vahvistettu teräsinsertillä. Lukon pää on pyörähtävä ja siinä on kuusi sulkuolkaa kolmessa rivissä siten, että olakkeet muodostavat kierteen. Karhennuksissa on taas nähtävissä omaleimaisuutta, mutta hyvin nämäkin urat asiansa ajavat. Lukon päässä on syvennys, johon hylsyn kanta uppoaa. Piipun mainostetaan olevan vapaasti värähtelevä, mutta käytännössä kaasukoneiston ohjaintanko on kiinteä molemmista päistä, minkä lisäksi suurikokoinen battuehahlo jäykistää piippua vastapuolelta likimain samoilta kohdin. Tähtäimet ovat tyyppiä battue, takahahlo on säädettävä ja oranssinpunaisella kaistalla varustettu ramppi varsin suurikokoinen. Toinen on tavanomainen irtolipas, kuten esittelyaseessa, ja toinen on takaosas-
Kaikissa tämä muotoilu ei aiheuta ihastusta, mutta ergonomia on kohdallaan. Tämän lisäksi lähellä nappia sijaitsee toinen vipu, myös lukon vapautusta varten, mutta tällä kertaa, kuten muissakin aseissa, lukko vapautetaan taka-asennosta eteen. Ohjekirjan mukaan huoltotöiksi riittää etutukin irrotus ja sen alta paljastuvan kaasumeka-
nismin puhdistus sekä lukon auki ollessa patruunapesän ja lähialueen (lukon pää) puhdistus sitä varten toimitetulla mutkavartisella pronssiharjalla. Osia on paljon ja osa niistä niin pieniä, ettei purkutöihin tottumattoman kannata lähteä lainkaan pidemmälle vieviin tutkimuksiin aseen sisäisestä rakenteesta. Edessä on punaisella loistekuidul-
la varustettu jyvä, jota voidaan siirtää sivusuunnassa. Piippu on kylmätaottu ja sen pituus on iskupohjasta mitattuna 52,5 cm. Tähtäin on kiinnitetty levyyn, jossa on jyvää vastaava lohenpyrstö.
see poskelle hienosti ja tähtäinkuva löytyy heti niin avotähtäimillä kuin punapisteelläkin. Suojus toimii myös valopisteen katkaisijana. Diamantin pituus on 107 cm, vetopituus 360 mm ja paino 3,150 kg.
PALAPELIN SIELU
Kun ase puretaan ja sitä lähdetään taas kokoamaan, ei voi välttyä tunteelta, että kyseessä on jonkin sortin palapeli, tarkemmin sanottuna ranskalainen sellainen. Puuosissa on öljykäsittely.
Laserilla karhennusmalleja on helppo tehtailla. Muutenkin tukin ergonomia on kohdallaan, joten mitat ovat oikein sieltä mistä pitääkin. Lukon saa ulos vain runsaan purkutyön jälkeen lukkorungon alapuolelta. Lukkorunko on ergalia ja se on anodisoitu luonnonväriseksi, pohjatyöt on tehty siten, että lopputuloksena on mattapinta. Kun se irrotetaan, on tähtäin valmiina käyttöön
Asia ratkaistiin siten, että hylsynsuuta avarrettiin ensin .35 Whelenin holkilla ja vasta sitten supistettiin aihio 7x64:n holkilla. Huoltopurku ei vaadi muuta kuin etutukin irrotuksen. taan saranoitu runkoon. Näin saatiin aikaiseksi riittävä olkapää, jotta ensimmäiset kokeilut uskallettiin suorittaa. Kuvassa lukko on taka-asennossa ja sen palautusjousi puristuneena välityskappaleen sisällä. Jos ulosvetimen kynsi ei pidä patruunaa oikealla kohdin, tulee sulkuvälistä helposti ylisuuri ja siitä seuraa ongelmia. Piipun alla, lukkorungon liittymäkohdassa on jo nähtävissä esimakua siitä, mikä odottaa liian innokasta purkajaa.
Varmistin on tuttua tyyppiä liipaisinkaaren takaosassa. Etuosassa näkyvä nasta toimii kääntyvän lippaan akselina, tässä tapauksessa lippaan ulostyöntötapin runko-osa on kiinnitetty sen avulla aseeseen.
Lippaan irrotussalpa sijaitsee helposti operoitavalla paikalla. Lippaan takapäässä on jousitettu tappi, joka työntää lippaan irti rungosta.
Kuvassa kaasunpurkausaukko ja sen alla liikkuvien osien ja jousen ohjaintanko, jonka molemmissa päissä on sokkalukitus.
Kulmikas vipu vapauttaa lukon, kun se on taka-asennossa. Etuimmaiset kiinnitysruuvit on varmuuden vuoksi tehty erilliseen teräskappaleeseen.
Diamantissa ei ole kaasumäntää. Hylsyn muokkaus suoraan .3006:sta ei ole järkevää, varsinkin kun on kyse itselataavasta aseesta. Sakon lataamana. Jälkimmäinen kääntyy ulos aseesta, mutta ei irtoa kokonaan.
7 X 64 HYLSYT
Esittelyaseen koeammunta oli hieman poikkeuksellinen, sillä kaliiperin tehdaspatruunoita ei ehditty hankkia. Tällä ei ole käytännön merkitystä, mutta täysin oikeaan mittaan pääsin alkuperäisillä Remingtonin .35 Whelen hylsyillä, joiden kannan läpimitta oli sama
WWW.REKYYLI.FI
Battuekiskon loisteväri on hyvin erottuva ja kiskoon lovettua hahloa voidaan säätää.
Tähtäinten vaihto-operaatio on helppo, yhden ruuvin löysäys ja kiristys.
Tähtäinoptiikkaa voidaan kiinnittää myös lukkorungon päälle. CIP-mitoitusten tutkimisen jälkeen päätin kokeilla .30-06-hylsyjä, vaikka niiden maksimiläpimitta (11,96 mm) onkin kannastaan 0,11 mm paksumpi kuin 7 x 64 (11,85 mm). Sulkuvälin määrittävä olka jää olemattomaksi, jolloin patruuna voi kulkeutua liian kauas pesään. Lukon lukituskohta siirtoaisassa on nähtävissä vapautinvivun yläpuolella, kun etutukki on poistettu.
17. Paisutusammunnoissa käytin 140 gr luoteja ja lähellä normaalia olevia latauksia. 7x64:ssä käytetyn patruunapesän minimimitta on 11,88 mm ja esimerkiksi Sakon .30-06 hylsyt olivat halkaisijaltaan 11,40:n molemmin puolin, joten teoriassa ongelmia ei pitäisi esiintyä, vaikka pesä olisikin lähellä minimiä. Kun näin muokatut hylsyt pesittyivät aseeseen ongelmitta, päätin ampua hylsyn lopullisiin mittoihinsa, olkapään malli kun ei ollut vielä oikea. Sen takana oleva pyöreä painonappi puolestaan irrottaa lukon etuasennosta. Ongelmia ei esiintynyt ja muokkauksen lopputulos oli mitoitukseltaan muuten hyvä, paitsi että hylsyn kaula oli noin yhden millimetrin alkuperäistä lyhyempi. Niitä on kyllä saatavana, mm
Koeammunnoissa käytetyt lataukset vasemmalta: 140 gr SBT, 160 gr Nosler Accubond, 162 gr Hornady National Match, 170 gr Lapua B442 ja 175 gr Woodleigh PP.
Hylsyjen muokkaus. Keskellä on .35 Whelenistä muokattu aihio, jossa olka on jo selkeä. Koekasan koko oli 70 mm, joten hyvissä olosuhteissa päästäisiin 100 metrissä ehkä 150 mm:n kasoihin. Sulkuvälimitta on Re-
mingtonissa 0,5 mm pitempi, joten teoriassa se voitaisiin ampua 7 x 64 aseella, mikäli patruuna pesittyy. Muutamalla eri latauksella ammutut viiden laukauksen osumakuviot olivat kuitenkin huomattavasti parempia kuin mitä koeammuntataulun perusteella voisi odottaa. Siinä oli ammuttu viisi laukausta 50 metristä Norman tehdaspatruunalla, jossa oli 170 gr luoti. Koska aseen mukana ei tullut kiikarinjalkoja, jouduin ampumaan
100 metrin osumakuviot Docterin avustuksella, vaikka kyseinen tähtäin ei siihen tarkoitukseen niitä parhaimpia olekaan. MAX
Nosler: HW-Company Oy, (06) 824 5730 · Hornady: Oy K. Kuten useimmista eurooppalaisista kaliipereista, myös 7 x 64:stä löytyy laippakantainen versio, 7 x 65R. Voisin hyvin kuvitella kasojen pienentyvän nyt saaduista vielä li-
140 gr SBT (valmistaja tuntematon) / 60 mm.
162 gr Hornady National Match / 75 mm.
160 gr Nosler Accubond / 80 mm.
Hylsyn muokkauksessa syntynyttä kasaa.
latauspituus Lataus 140 gr SBT 140 gr SBT 140 gr SBT Nosler Accubond 160 gr Hornady 162 gr National Match Lapua 170 gr B 422 Woodleigh 175 gr PP Ruuti / g N 140 / 3,0 N 160 / 3,6 N 160 / 3,5 N 160 / 3,4 N 160 / 3,3 N 160 / 3,2 N 160 / 3,2 Nalli Fed 215 Fed 215 Fed 215 Fed 215 Fed 215 Fed 215 Fed 215 mm 84 84 85 85 86 84,5 85
Luodin lähtönopeus m/s Hitain 820 815 796 786 730 705 736 Nopein 841 828 806 808 747 726 775 keskiarvo 830 822 802 796 739 717 758 Hajonta 21 13 10 24 17 21 39
Osumakuviot, 1 x 5 lks / 100 m 60 mm 80 mm 75 mm 98 mn 105 mm MAX MAX huom. Vaikka hylsy on millin pitempi, voidaan molemmat ladata samoilla latausholkeilla.
LATAUKSET JA KOEAMMUNTA
Aseen mukana tuli tehtaan koeammuntataulu. On siis varminta tyytyä tehdashylsyihin. Tähtäimenä oli käytetty Docterin punapistettä. Toinen vastaava kaliiperi on .270 Winchester, joka myös saattaa pesittyä 7 x 64:ään, mutta siinä luoti on ohuempi, 0,270". Pisteen koko 100 metriin on tähän tarkoitukseen aivan liian suuri. Vasemmalla olevaa .30-06:aa ei voi käyttää sellaisenaan, koska sulkuvälin määräävä olka jäisi liian pieneksi. Oikealla ampumalla lopullisiin mittoihin muokattu hylsy.
Vertailukuva, vasemmalla .30-06, keskellä 7x64 ja oikealla 7x65R.
kuin Sakon edellämainituissa hylsyissä. Edellä kuvattu menetelmä ei kuitenkaan ole suositeltava, sillä mikäli aseessa on lähellä minimiä oleva pesä ja hylsyn mitoitus maksimissa, patruuna ei mene pesään tai saattaa jumittua sinne. Toisin päin 7 x 64 patruuna menee helposti .280 Rem pesään, mutta sulkuväli voi jäädä liian suureksi. Ominaisuuksiltaan ja ulkonäöltään lähinnä 7 x 64:ää on amerikkalainen .280 Remington, jonka hylsyn kanta vastaa mitoitukseltaan .30-06:aa, mutta luoti on sama kuin 7 x 64:ssä, läpimitta 0,284". Hjorth Ab, (03) 234 4300 · Lapua: NorDis Oy, (06) 431 0301 · Woodleigh: Riistamaa Oy, (09) 411 01290
18
WWW.REKYYLI.FI. Tämä ei antanut kovin hyvää kuvaa aseen käynnistä, jota kehuttiin esitteissä erinomaiseksi. Yllättävästi jo puolihuolimattomasti ammutut hylsyjen paisutuslataukset tekivät paikoin varsin pientä kasaa
Asiaan vaikuttaa toki myös sopivimman latauksen löytäminen. Pitkään ongelmaa ihmetellessä selvisi, että lippaan takaosassa olevan poikittaistapin siirtyminen oikealle aiheutti kyseisen ongelman. Winchester M70 kal 375H&H BSA Kiikaritähtäimet, 3 vuoden takuu. PT8-32x44 TS ratamalli Lataustarvikkeita: Uutuus! Lee 90050 lataussarja. CE3,5-10x50IR valorist. Yleisin häiriön aiheuttaja itselataavissa onkin lipas ja niissä esiintyvät viat ovat usein vaikeasti löydettävissä, mutta toisaalta kun vika on paikallistettu, myös sen korjaaminen on lähes aina pikku juttu. Perän erikoinen muotoilu voi vaikuttaa paljonkin ostopäätökseen. Omasta mielestäni se ei ole niitä kauneimpia. SYKSYYN...
Tähtäinten vaihtoon ja punapisteen säätöön tarvittavat työkalut: kuusiokoloavain, talttakärkinen ruuvimeisseli ja säätökiekko.
Perinnekivääreitä mm: M39 pystykorva "Ukko-Pekka" 7,62x53R hyviä! M28 pystykorva 7,62x53R M27 Tikkakoski 7,62x53R M91 "kolmen linjan kivääri" 7,62x53R Ljungman M42/B 6,5x55 ruotsalainen puol.autom. Reach, taipuvalla jatkolla, asentajan apuri Key-mate, 96 tuntia valoa avaimenperässä, alkaen Stinger, kun tarvitaan reilusti valoa, alkaen Enduro, otsalamppu ulkolijoille, alkaen
550,400,300,250,350,290,270,770,1000,-
Lipas on suunniteltu siten, että luodin kärjet eivät pääse hakkautumaan sen etureunaa vasten. + jalat CZ ZMK452 STd kal 22 WMR + 4x32 kiikari + jalat yht. Siirtymä oli olematon, ehkä vain puoli milliä, mutta se riitti, sillä nyt sekä lukon lukitukseen että patruunansyöttöön liittyvän vivuston oikeanpuoleinen aisa painoi patruunasiltaa aavistuksen alaspäin juuri kun lukko lähti liikkeelle. Itselleni jäi varsin positiivinen kuva aseesta ja aseen mekanismin toimintavarmuutta erityyppisillä patruunoilla tarvitsee tuskin epäillä huomioiden nyt käytetyt lataukset. Aseille myönnetty takuu valmistus- ja materiaalivioille on 2 vuotta.
590,690,760,760,750,490,1650,-
90,60,178,204,72,260,160,206,238,295,-
415,375,45,-
VERNEY-CARRON IMPACT NT DIAMANT
Valmistaja: Verney-Carron, St Etienne, Ranska Kaliiperi: 7 x 64 Muut kaliiperit: .270 WSM, 7 mm Rem Mag, .300 Win Mag ja .30-06 Toimintatapa: Pitkäiskuinen kaasumäntä Pituus: 107 cm Piippu: 52 cm Paino: 3,15 kg Lipas: Irtolipas, kaksi patruunaa Hinnat: 2 052 euroa Docter-tähtäin: 868 euroa Maahantuoja: Teuvo Louhisola Oy, (09) 724 9821
ENSIVAIKUTELMA JA KÄYTTÖKOKEMUKSET
Ensivaikutelma on monelle tärkeä. Tämä lipas vetää kaksi patruunaa.
sää kiikaritähtäimen avulla. M44 venäläisiä, kuin uusia M91-30 7,62x53R M1 carbine kal 30M1 Garand 30-06 kohtalaisia Keräilijöille! CIP Tarkastamattomia, erittäin hyviä: FAL 308 Imbel 1/2-autom. Cz Brunner M98 Deluxe 9,3x62 kivääri Marlin M1895 tai 1895G (lyhyt) kal 45-70 vipulukkokivääri Tikka T3 Hunter 308 tai 30-06 + kiikarinjalat Tikka T3 308 win lite + BSA 3-9x32 kiik. Vähemmän ranskalaista muotoilua haluava voi valita Impact NT Battuen. Sis. Vika on todennäköisesti lippaan yksilövirhe ja helposti korjattavissa, mutta silti kiusallinen.
kalla on myös piirre, jota joku voi karsastaa, mutta paikka on erittäin hyvä nopeaa tähtäämistä ajatellen. 750,FAL Para 308 Imbel taittoperä 1250,Henry 22WMR "paketti" vipulukko + 4x32 kiikari jalk. Edullinen joka miehen sarja 140,Redding Big Boss Pro-pak sarja Redding Boss Pro-pak sarja Lee Loader käsilataussarja (mm 308, 7,62x53R, 30-06 ym) Syksyn pimeyteen Streamlight valaisimia mm: Sidewinder, 4 eriväristä valoa, hands free Propolymer 4AA, tukevat perusvalaisimet, alkaen Propolymer 2AA, pienempi perusvalaisin, alkaen Scorpion, erittäin kestävä joka sään valaisin Stylus, kynän mallinen tehopaketti, alkaen JR Led. vaaka, annostelija, puristin ym. CE3-10x44IR valorist. BSA Jaguar 1,5-6x44 IR valoristikko 162,E3-9x40 Essencial E4x32 MD mildot jaloilla 2,5-10x44AO Panther 3,5-10x50 Panther E3-9x32 Essencial CE4-16x50 CE 1,5-4,5x32 IR valorist. Toimivuus eri latauksilla ja koeammunnan alussa oli esimerkillistä. Diamantissa on kuitenkin paljon hyviä ominaisuuksia, jotka tulevat esiin vasta käytön jälkeen, tätä kirjoittaessa olisin jo valmis hyväksymään aseen sellaisenaan. Punapiste etujyvän paiWWW.REKYYLI.FI
75,37,22,63,23,63,16,149,21,-
Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys ja urheiluaseita, soita ja tilaa lista.
TERVETULOA OSASTOLLEMME Cp16 TURVALLISUUSJA PUOLUSTUSMESSUILLE LAHTEEN 26.28.9.
19. Tästä syystä lukko joko ohitti viimeisen patruunan kokonaan tai tarttui hylsyyn vasta sen keskiosasta. Diamant sopii hyvin muiden itselataavien kiväärien joukkoon eikä varmasti ole siinä porukassa häntäpäässä. Noin 50 patruunan jälkeen aseeseen tuli kiusallinen ongelma, lippaan viimeinen patruuna ei syöttynyt enää pesään tai se liikahti vain osittain ja jäi lukon eteen poikittain
20
WWW.REKYYLI.FI
Sekä patruuna että ase erosivat merkittävästi tuon ajan standardista, mikä saattoi olla yksi syy yhdistelmän vaihtelevaan menestykseen. Kaliiperiin on saatavilla myös 300 ja 310 gr luoteja, mutta niillä on vaikea saavuttaa järkeviä käyttönopeuksia. Remington Magnum ei koskaan saavuttanut kovin kummoista suosiota. Suhteellisen voimakkaan patruunan rekyyli oli liikaa useimmille, ja vaikka asiaa korjattiin myöhemmin, suurin vahinko oli jo tapahtunut. menetetään tilavuutta lyhyen latauspituuden takia sitä enemmän, mitä raskaampaa luotia käytetään. Kaliiperi ei kuitenkaan kuollut kokonaan ja nyttemmin sitä on lämmitelty uudelleen. Luotivalikoimaa kasvattavat .357 revolverinluodit, joita voidaan käyttää myös esimerkiksi harjoitteluun tai pienriistan pyyntiin.
REMINGTONIN ASEMALLIT
.350 Remington Magnum esiteltiin 1965 yhdessä Remington Model 600:n kanssa. On kuitenkin huomioitava, että "paketille" löytyi pieni mutta sitäkin innokkaampi käyttäjäjoukko ja loppujen lopuksi mallia 600 Magnum kaliiperissa .350 Remington Magnum ei ole juurikaan tavattu käytettynä aseliikkeiden hyllystä. .350 Remington Magnum ja vuotta myöhemmin samaan hylsyyn muokattu 6,5 mm Remington Magnum olivat aikansa edelläkävijöitä. Hylsyn pituus on 55 mm ja latauspituus 71 mm, joten patruuna vastaa pituudeltaan .308 Winchesteriä ja sopii siten sille tehtyyn lyhyeen lukkorunkoon. Model 600 Magnum Carbinessa oli 18 tuuman piippu, jonka päälle oli ruu21
.350 REMINGTON MAGNUM
Patruuna kehitettiin vuonna 1965. Viime vuosina ilmaantuneiden Winchesterin ja Remingtonin lyhyiden magnumien innoittamana myös .350 Rem Mag on saanut uutta tuulta siipiensä alle. Paras hyötysuhde onkin pyöreäkärkisillä luodeilla, sillä samanpainoinen suippokärkinen luoti on pidempi ja pienentää hylsyn sisätilavuutta. Se oli ensimmäinen tehdasvalmisteinen lyhyt magnum ja siinä mielessä huomattavasti edellä aikaansa.
vyt. Lisäksi 6,5 mm on USA:ssa edelleenkin varsin vähän käytetty luodin läpimitta. Se perustuu lyhennettyyn vyökantaiseen 7 mm Rem Mag -hylsyyn. Riskinotto varsinkin .350:n kohdalla kostautui osittain siksi, että sille tehty ase oli aivan liian keWWW.REKYYLI.FI
TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI
EMINGTON AGNUM REMINGTON MODEL SEVEN
Kaliiperi .350 Remington Magnum on erikoisuus, jonka menestys asemarkkinoilla on ollut vähemmän mairittelevaa. Se sijoittuu tehollisesti .35 Whelenin luokkaan keveillä ja keskipainoisilla luodeilla, mutta raskaammilla ammuksilla tilanne kääntyy Whelenin eduksi. Vaikka .350:n hylsytilavuus on Wheleniä hieman suurempi ja painetaso korkeampi,. 1960-luvulla magnumpatruunoilla haettiin etupäässä suuria lähtönopeuksia, joten ajatus lyhyen magnumpatruunan tuomisesta markkinoille oli varsin uskalias. KOMPAKTI KAKSIKKO .350 R M
&
. Remingtonin lisäksi myös Rugeria on jälleen saatavana tässä kaliiperissa. Luodin halkaisija on 0,358 tuumaa ja metsästykseen sopivat luodinpainot ovat 180250 gr (11,7 16,2 g)
Se poikkeaa mallista 673 siinä, että tähtäinkisko ja laminaattitukki puuttuvat, ja lisäksi piippu on kaksi tuumaa lyhyempi. Kaikissa malleissa ei ollut tähtäinkiskoa eikä laminoitua tukkia, mutta kaliiperissa .350 Rem Mag nämä ominaisuudet säilytettiin. Mallia 673 valmistetaan edelleen.
MODEL SEVEN
Tässä esitelty asemalli on Remington Model Seven, jonka piipunpituus on 20". Seuraavaksi kaliiperia .350 oli saatavana vuoteen 1974 asti mallissa 700 (valmistettiin 1584 kpl), mutta sitten seurasi pitkä väliaika, jolloin sitä sai vain custom-pesityksenä. Normaalisti mallissa Seven ei ole lainkaan avotähtäimiä, ainoana poikkeuksena on juuri kaliiperi .350 Rem Mag. Kotimaisilla ruudeilla ongelmaksi tulivat raskaat
Remingtonin Model Seven käyttää lyhyttä lukkoaktiota. Valmistusvuosina 19681971 mallia 660 tehtiin noin 50 000 kpl. Tukki oli laminoitu pyökistä ja pähkinäpuusta siten, että valmiissa aseessa vaalea puuaines muodosti perän harjan ja alareunan, keskiosa oli tummempaa pähkinää. Tukin halkeaminen on estetty omintakeisella tavalla, jota voisi kutsua yksinkertaistetuksi versioksi Jack Lottin kehittämästä ruuvi/epoksi menetelmästä. Laminaattitukki oli edelleen kaksivärinen, tosin nykysuuntauksen mukainen. Rautojen petaus tukkiin on tehty Remingtonille tunnusomaisella painepetauksella, mutta lyhyen piipun ansiosta sen vaikutus osumapistettä siirtävänä on vähäisempi kuin pitkäpiippuisissa malleissa. Tukkiin on kriittisiin kohtiin ruuvattu messinkiruuveja, yksi kummaltakin puolelta ja sen jälkeen kanta
on katkaistu ja jäljelle jäänyt nysä hiottu samaan tasoon tukin pinnan kanssa. Vain tukin laminointi oli erityyppinen, kuitenkin edelleen sekoitus pyökkiä ja pähkinää. Lukonkampi oli jyrkkämutkainen, amerikkalaisittain tyyppiä "dog leg". Kun kokonaispaino jäi alle kolmen kilogramman ja patruunan rekyyli oli kohtalaisen kova, riitti joillekin asetta kokeilleille kaksi laukausta, nimittäin ensimmäinen ja viimeinen samalla liipaisimenpainalluksella. Keveämmissä kaliipereissa ruuveja on käytetty vain liipaisinkaaren etureunan kohdalla, mutta .350 Rem Magissa lisäksi myös rekyylikorokkeen takana. Aseen kokonaispituus on 98,5 cm ja vetopituus 335 mm. Esittelyase oli varustettu Leupoldin 27x33 VX-I -kiikaritähtäimellä, joka on erittäin hyvin tähän aseeseen sopiva järkevän kokonsa puolesta.
LATAUKSET JA RUUDIT
Esittelyasetta kokeiltiin muutamilla latauksilla, luodinpainot alkaen 180 gr (11,7 g) ja raskaammasta päästä 300 gr (19,4 g). Takahahlossa on sekä sivu- että korkeussäätö. Lukkokoneisto perustui malliin Seven (600 ja 660 olivat XP-100 johdannaisia), piippua pidennettiin 22-tuumaiseksi ja painoa nostettiin 3,4 kiloon. Kiskossa oli avotähtäimet, etujyvä oli suurikokoinen ja sivuprofiililtaan hain evää muistuttava. Aseen ulkonäkö oli varsin erikoinen ja joidenkin mielestä se olisi ansainnut kyseenalaisen kunnian voittaa kautta aikojen rumimman aseen tittelin. Mallia 600 valmistettiin useissa kaliipereissa kaikkiaan vuodesta 1964 vuoteen 1967 noin 94 000 kpl, mutta niistä magnumversion osuus oli vähäinen.
1968 Remington toi markkinoille vastaavan mallin 660, jossa oli pari tuumaa pitempi piippu kuin edeltäjässä, 18 tuumasta siirryttiin 20 tuumaan. Nimi kuvasi mallin tärkeintä käyttäjäryhmää, eräoppaita, jotka tarvitsivat kevyen ja helposti käsiteltävän, mutta patruunaltaan tehokkaan aseen. Remingtonin käyttämä hahlotyyppi ei ole niitä kaikkein virtaviivaisimpia, mutta ajaa asiansa.
Mallissa Seven on avotähtäimet vain kaliiperissa .350 Remington Magnum. Etujyvässä on valkoinen muovi parantamassa näkyvyyttä.
vattu haulikoista tuttu, ventiloitu tähtäinkisko. Uuden mallin perusilme seurasi varsin tarkasti
vanhaa kaavaa, tähtäinkisko oli nyt terästä ja suuri etujyvä sai hieman jyrkemmän muodon. Liipaisinkaari ja makasiinin alaosa sekä tähtäinkisko olivat nylonia. Jotta syöttö toimisi luotettavasti, latauspituus ei saa ylittää 72 mm:ää.
22 WWW.REKYYLI.FI. Vuonna 2003 Remington paneutui uudelleen vanhaan reseptiin ja markkinoille tuli malli 673 Guide Rifle
Tuntuvaa rekyyliä vaimentaa Limbsaver-perälaatta.
Tukin halkeaminen on estetty erikoisella tavalla, kahdella ruuvilla.
Remingtonin rautojen sovituksessa lukkorunko on tuettu edestä ja takaa, minkä lisäksi etutukissa on koroke, joka painaa piippua.
luodit. Se käytti .358-luotia ja hylsyn pituus oli vain 52 mm. Siellä kaliiperi .35 Whelen oli erityisen arvostettu hirvieläinjahdissa, mutta vaikean maaston takia monet halusivat aseen, joka painaisi mahdollisimman vähän. Erityisen hyvin toimi Hodgdonin BL(C)-2, jolla saatiin pienimmät kasat. Tämän jälkeen joudutaan siirtymään 500-sarjaan, sillä esimerkiksi N 150:llä tilavuus loppuu helposti kesken. Lukkorungon lyhentäminen helpottaisi sekä painon pudotusta että tekisi aseen koosta kompaktimman. Winchesterin ja Remingtonin lyhyiden magnumien ilmaantuminen 2000-luvun alussa lisäsi kaliiperitarjontaa huimasti ja "villikissamiehet" olivat onnessaan.
WWW.REKYYLI.FI
Molempia hylsyjä muokattiin eri väljyyksiin, myös .358:aan. Kaikissa kolmevitosissa luotina 250 gr Woodleigh RN.
.35-kaliiperin tehdaspatruunoita tehojärjestyksessä: Vasemmalta .35 Remington, .356 Winchester, .358 Winchester, .350 Remington Magnum, .35 Whelen ja .358 Norma Magnum.
23. Patruuna kehitettiin SAKOn L579-malliin, jonka alkuperäinen kaliiperi oli .308 Winchester. Edes 500-sarjalla ei päästy kovin kummoisiin nopeuksiin, vastaan tulivat joko paineet tai hylsyn tilavuus loppui kesken. Kaliiperi toimi hyvin lyhyillä matkoilla, mutta raskaampien luotien muokkautuminen jo 100 metrissä jäi heikoksi. Sataan metriin ammuttaessa korkeusero 180 gr luodilla ja 250 gr luodilla oli 16 cm, 200 ja 225 gr sijoittuivat näiden väliin. Jossain vaiheessa siihen vaihdettiin piippu ja ase pesitettiin .358 Winchesteriksi. Se on muokattu .300 Remington Ultra Magnumista lyhentämällä hylsyä siten, että pituusmitta on vain vähän WSM:ää suurempi. Parhaiten tunnettu kaliiperissa .35 lienee .358 Sambar (patruuna on nimetty sambarhirven mukaan), joka muokattiin suoraan .300 WSM:stä Uudessa Seelannissa. Vastaava patruuna on myös .35 Wapiti, joka on syntynyt USA:ssa. Vähän virallisempia villikissoja kaliiperissa .35 ei juurikaan ole, mutta varmasti lähiaikoina niitä vielä ilmaantuu. Kuriositeettina mainitsen vielä oman kehitelmämme, kannasta ohennetun .358 Sambarin. Lisäksi ruuti sopii tähän kaliiperiin eräänlaiseksi yleisruudiksi, sillä se käy kaikille luodinpainoille. Näillä eväillä paranee käynti entisestään. Samat kriteerit siis, jotka johtivat aikoinaan .350 Rem Magin syntyyn! WSMhylsyssä ruutitilaa on melkoisesti enemmän kuin .350 Rem Magnumissa, joten varsinainen kilpailija se ei ole tehomielessä. Patruunoita valmistaa vain Remington.
Vasemmalla .308 Winchester, sitten .350 Remington Magnum. Koska ase oli etupäässä suurriistakäytös-
Suomessa .350 Rem Mag on itselataajan kaliiperi. Seuraavana uusiseelantilaisten .300 WSM:sta muokattu .35 Sambar ja viimeisenä .35 Sambar Rebated, joka kehiteltiin Sakon L579lukkoon. Lyhyydestään huolimatta patruunalla saavutettiin .358 Norman tehotaso. Käynti suurriistan pyyntiin oli täysin riittävä, mutta parempaa käyntiä halajava joutuu tekemään kunnollisen massapetauksen ja samalla poistamaan korokkeen etutukista, jotta piipusta tulee vapaasti värähtelevä. Koeammuntataulukosta on nähtävissä käytetyt ruudit, kotimaisten ruutien osalta käyvät N 135 ja N 140. Rekyyli on tuntuva penkistä ammuttaessa, mutta pystystä jo täysin hallittavissa.
.350 REMINGTON MAGNUMIN LYHYET KILPAILIJAT
Lazzeroni Arms kehitti 1998 patruunan 9,09 Eagle
Katsoisin kuitenkin että kysymys on yhdistelmästä, joka on liian erikoinen perusmetsästäjälle, mutta spesialistille tiettyyn tarkoitukseen juuri sopiva. Ei kyseinen paketti ole sattumalta syntynyt.
H 4198 ja Sierra 225 gr SBT / 53 mm.
REMINGTON SEVEN CDL
Valmistaja: Remington, Yhdysvallat Kaliiperi. Kaliiperi sopii kuitenkin kuin nyrkki silmään peitteisessä maastossa tapahtuvaan hirvi-, karhutai villisikajahtiin sekä keveillä luodeilla esimerkiksi kauriin ja peuran kokoisten eläinten metsästykseen. .350 Remington Magnum Kapasiteetti: 4+1 patruunaa Pituus: 1048 mm Piipun pituus: 508 mm Paino: 3,35 kg Hinta: 1150 euroa Maahantuoja: Normark Oy, (014) 820 711
IMR 4320 ja Woodleigh 250 gr RN / 59 mm.
Lataus Luoti/gr Sierra 180 gr FPJ (.357) Sierra 180 gr FPJ (.357) Speer 180 gr FN Speer 180 gr FN Hornady 200 gr SP Interlock Hornady 200 gr SP Interlock Hornady 200 gr SP Interlock Sierra 225 gr SBT Sierra 225 gr SBT Sierra 225 gr SBT Woodleigh 250 gr RN Woodleigh 250 gr RN Hawk 300 gr Ruuti/g H 4198/ 3,2 H 4198/ 3,2 N 540/ 4,0 N 135/ 3,5 N 135/ 3,4 BL-C(2)/ 3,9 BL-C(2)/ 3,9 BL-C(2)/ 4,0 H 4198/ 3,0 IMR 3031/ 3,5 IMR 4320/ 3,6 N 550/ 3,5 N550/ 3,2 Nalli S&B LR Fed 215 Fed 215 Fed 215 Fed 215 S&B LR Fed 215 Fed 215 Fed 215 Fed 215 Fed 215 Fed 215 Fed 215
Latauspituus mm 66 66 72 70 72 72 72 72 72 72 72 72 72
Luodin lähtönopeus, m/s Hitain 770 789 801 822 792 774 782 807 718 776 730 635 573 Nopein 788 808 805 841 813 792 789 811 731 792 741 647 578 Keskiarvo 781 794 803 836 801 786 784 809 723 782 734 640 576 Hajonta 18 19 4 19 21 18 7 4 13 16 11 12 5
Osumakuviot, 1 x 5 lks / 100 m 58 mm 85 mm 87 mm 84 mm 62 mm 36 mm 53 mm 66 mm 59 mm -
Huom.
MAX MAX
MAX MAX
MAX MAX
24
WWW.REKYYLI.FI. Alkuperäiseen tukkiin lisättiin toinen pultti estämään halkeamista, raudat massapedattiin ja kaliiperi sai nimen .358 Sambar Rebated.
TUNTEMATON SUOMESSA
Kaliiperi .350 Remington Magnum on Suomessa lähes täysin tuntematon. Aseita ei taida montaa löytyä, lukumäärä lienee luettavissa yhden käden sormilla ja vielä jää ylikin. Koko projekti luontui loppujen lopuksi yli odotusten, sillä lipas ja syöttö saatiin pelaamaan vain tekemällä alkuperäinen makasiinin peltikuori ohuemmasta pellistä, ei muuta. Painetaso pidetään kahdesta syystä (aseen keveys ja hylsyn kestävyys) normaalikantaista WSM-hylsyä alempana, tosin silloinkaan ei ole ongelmia päästä samaan ja vähän ylikin kuin .35 Whelenin tehotaso. Esittelyasetta kaliipereineen on vaikea mieltää yleisaseeksi, vaik-
ka kyllä se siihenkin tarkoitukseen voidaan sovittaa enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Tehdaspatruunoita valmistaa vain Remington, joten jos haluaa täyden hyödyn aseestaan, kannattaa ladata patruunat itse. BL(C)-2 ja Sierra 225 gr SBT /36 mm.
sä, tarvittiin lisää hylsyvolyymiä, jolloin WSM-hylsy tuntui sopivalta vaihtoehdolta. Koska lukon päätä ei haluttu muuttaa, eikä siinä ollut oikein varaakaan muokata, päätettiin tehdä muutos hylsyihin. Kotimaisilla ruudeilla pärjätään hyvin 225 gr ja sitä keveämpiä luoteja käytettäessä, mutta raskaammille luodeille optimaalista ruutia on haeskeltava muualta
WWW.REKYYLI.FI
25
26
WWW.REKYYLI.FI
Kaiken lisäksi Etelä-Afrikan talous kärsii inflaatiosta, jonka seurauksena kuluttajahinnat ovat nousseet. Niinpä kiväärin on oltava enemmän tai vähemmän yleistyökalu kaikkiin tilanteisiin ja kaikelle riistalle. MILLAINEN ASE
Vaatiko eksoottinen riista eksoottisen aseen. Ensin valotetaan hieman maan nykyistä aselupakäytäntöä.
LUPAKÄYTÄNTÖÄ AFRIKKALAISITTAIN
Nykyisessä Etelä-Afrikassa aseluvan hakeminen on tehty todelliseksi painajaiseksi. Jos siedät ampua .30-06:lla, voit ampua .375:llakin ilman minkäänlaisia pelon tunteita. Millaisilla aseilla siellä Afrikassa oikeasti metsästetään?
TEKSTI: MARKUS FORSSTRÖM
AFRIKKAAN?
"Safari"-asetta ajatellessahan mieleen tulee eittämättä joko Mauser-98-lukkoinen .375 H&H tai .416 Rigby, tai sitten rinnakkaispiippuinen kaksoisluodikko jossakin järeämmän pään Nitro Express -kaliiperissa. Yhdellä nuoremmalla PH:lla oli tuliterä CZ 550 Magnum kaliiperissa .416 Rigby ja tähtäimenä Lynx 1,25-4,5x26, Japanissa valmistetut Lynx-tähtäimet ovat hyvässä maineessa Afrikassa. Kiväärin hankinta alkaa sen ostamisesta asekauppiaalta, eli etukäteismaksusta, jonka jälkeen ase jää asekauppiaan haltuun aselupaa odottamaan. .375:n patruunat eivät tunnetusti ole muutenkaan halpoja, joten nirsoiluun ei siis ole varaa.
MIKÄ TOIMII AFRIKASSA, MIKÄ EI?
Toisen PH:n aseina olivat vanhempi Musgrave .375 H&H Magnum, tähtäimenä Leupold VX III 1,55x20 ja Remington 710 kaliiperis-
sa .30-06 jossa tähtäimenä 3-9x40 Bushnell. Ammattimetsästäjien talous on ajettu melko tiukalle, mikä tietenkin näkyy yhä enenevissä määrin myös varustuksessa. Luvan saaminen kiväärille saattaa siten kestää kaksikin vuotta ja seurauksena on ollut laillisen asekaupan romahtaminen. Myös tätä asetta tarjottiin avokätisesti vuokrattavaksi. Nykyisissä olosuhteissa patruunat ja luotivalinnat ovat pakosta niitä mitä kauppiaan hyllystä kulloinkin sattuu löytymään. Aseista ja kaliipereista jutellessa melko yksimielisenä mielipiteenä tuntui olevan, että paras yleiskaliiperi Afrikkalaiseen metsästykseen on vanha kunnon .375 H&H Magnum eli "Queen of Africa". Sitä ylistettiin sopivaksi kaikkeen ja kaikkialle. PH:n kaliiperivalinta vaihtelee henkilökohtaisen mielWWW.REKYYLI.FI
tymyksen mukaan tai riippuen kyseisen metsästysalueen riistasta ja sen maastotyypistä. Juuri kaliiperin ampumamukavuus oli tärkeä seikka, kova rekyylihän vaikeuttaa ampumista.
27. Jopa tutkinnon suorittanut ammattimetsästäjä joutuu antamaan perusteellisen kirjallisen selonteon siitä miksi tarvitsee metsästyskivääriä ammattinsa harjoittamiseen ja miksi aseen pitää olla juuri sen kaliiperinen eikä joku muu ja niin edelleen. Ammattimetsästäjän tyypillinen työkalu on pulttilukkoinen makasiinikivääri tai kaksoisluodikko, jälkimmäinen on tosin nykyään harvinaisempi. Hakemuksia liitteineen
käsitellään vain yhtenä päivänä viikossa tai silloin kun virkamiehellä on aikaa. Aseliikkeitä lopetetaan ja kotimainen siviiliasetuotanto on ajettu alas kannattamattomana. Lentorata vastaa jotakuinkin .308 Win -kaliiperia 180 grainin luodilla, mutta tehoa oli kuitenkin vielä 200 m päässä saman verran kuin .308:lla piipun suulla. Lisäksi se oli ammuttaessa tehoonsa nähden hämmästyttävän hyväkäytöksinen. Kuten jo edellä mainitsin, ovat afrikkalaisen PH:n aseet ensikädessä työkaluja, niitä ei "harrasteta" vaan käytetään. Sellaisiahan ne klassiset safariaseet ovat tyypillisesti olleet. Haastattelemani kolme Professional Hunteria (tästä eteenpäin lyhennyksellä PH) ovat kaikki täysipäiväisiä ammattimetsästäjiä. Mikä on paras asevalinta, siitä edempänä. Kuitenkin, moni asia on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana muuttunut Etelä-Afrikan tasavallassa. Etelä-Afrikassa maasto vaihtelee alueittain pensaikkoisesta tasangosta ja metsäisistä rinteistä aavikkoon. Byrokratia on lisäksi tehotonta ja sen seurauksena lupahakemukset kaikkine selvityspyyntöineen kasaantuvat valtaviin pinoihin yhden virkamiehen käsiteltäväksi. Suomalaisen PH:n aseena oli vasenkätinen Sauer 202 kaliiperissa .375 H&H Mag ja siinä Swarovski Z6 1-6x24. PH:n ase on ensikädessä työväline eikä harrastusväline. Ennen syventymistä ammattilaisten asevalintoihin on varmaan paikallaan valaista taustaa. Sen lisäksi PH saattaa vuokrata omia aseitaan metsästysturisteille. Molempia vuokrattiin tarvittaessa turistien käyttöön. Taannoisella Etelä-Afrikan metsästysmatkallani sain tehtäväkseni tiedustella paikallisten ammattimetsästäjien näkemyksiä siitä, millainen on hyvä metsästysase
Tasankojen riistaeläimille suomalainen perushirviluodikko kal. Aivan oman ryhmänsä muodostavat aseisiin vihkiytyneet ja harrastukselleen omistautuneet varakkaammat harrastajat. Keskikokoisia magnumeja ei juurikaan arvostettu. Muuten PH:n näkökulmasta pelkällä kaliiperilla on vähäisempi merkitys kuin hyvällä osumalla, ja sehän on ampujan suorituksesta kiinni. Kiinnityksen on siis oltava luja. Hyvä erottelukyky on hyödyksi, mutta varsinaisia hämärätähtäimiä ei Afrikan päiväjahdeissa tarvita. Paremman luokan eurooppalaismerkkejä ovat Blaser, Mauser, Merkel, optiikassa Zeiss, Swarowski, Kahles jne. Yhdistelmäaseet tai osiin purettavat aseet ovat kätevämpiä ja kulkevat huomattavasti pienempikokoisessa laukussa. Parhaastakaan luodista ei kuitenkaan ole hyötyä ellei se osu oikeaan paikkaan. On aina parempi mitä yksinkertaisempi rakenne ja vähemmän osia kiinnitysratkaisussa on. 6,5-9,3 käy mainiosti. Kansalliset erot asevalinnoissa ovat mielenkiintoisia. Loppu riippuukin sitten luodista ja sen kestävyydestä. Ominaisuuksillaan se ei yltänyt .375 H&H:n tasolle, mutta sopii paremmin normaalimittaisiin lukkokehyksiin. Kunnon asekuljetuslaukun hyödyllisyyttä ei voi olla korostamatta liikaa. Amerikkalainen metsästäjä haluaa yleensä kaikkein suurimman trofeen, heti, tässä ja nyt. Pääpiirteittäin eroavaisuuksia ns. Nämä ovat yleensä Yhdysvalloista ja aseistus vaihtelee kalliista käsintehdystä kaksoisluodikosta tilaustyönä tehtyyn custom-kivääriin, joskus hieman eksoottisessakin kaliiperissa. .338 Win Magnumia ja .358 Norma Magnumia pidettiin ikävinä ampua eivätkä ne ominaisuuksillaan pärjänneet .375 H&H:lle. Tässä pikairrotettavasta kiinnityksestä on etua, sillä sellaisella tähtäimen voi irrottaa aseesta ja kuljettaa erillään esimerkiksi käsimatkatavaroiden joukossa. Parhaimpina luoteina pidettiin Swift A-framea ja Barnes X:ää jotka käytännössä ovat osoittautuneet hyviksi useimmissa kaliipereissa. keskiluokkaisten metsästäjien aseissa näyttäisi olevan vähän, kansallisuudesta riippumatta. Seuraavaksi tulivat kaikki muut "oikeat" kiväärikaliiperit, etunenässä tietenkin .308 Win ja .30-06 ja niiden perässä enemmän tai vähemmän tasaväkisinä .270, 7x57, 6,5x55 jne. Express-tyyppiset avotähtäimet menettelevät isoimpien riistaeläimien metsästykseen lähietäisyyksille, mutta tasankoeläimien metsästykseen pitkille matkoille ne eivät kelpaa. Samoja merkkejä käytetään sekä amerikkalaisten, eurooppalaisten kuin aasialaistenkin parissa. Toisaalta aseen kohdistus tarkastetaan joka tapauksessa perille tultua. kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Tyypillisesti ammutaan sarvikuono sarven takia, josta valmistetaan luomulääkkettä jonka uskotaan parantavan mieskuntoa. Naispuolisia metsästäjiä arvostetaan siksi, että toisin kuin miehillä, heillä ei ole harhaluuloja omista tiedoistaan ja taidoistaan. Ase voi matkan aikana joutua kovakouraiseen käsittelyyn jolloin laukun sisällä oleva ase-tähtäinyhdistelmä on melkoisessa ryskeessä pehmustetusta sisustasta huolimatta. sen päälle metsästykselle omistautunut idealisti. Sopimattomina kaliipereina pidettiin kovanopeuksia 7 mm ja .300 Magnumeita ja aivan erityinen inhokki oli .243 Win. Pulttilukkokiväärikin kulkee osiin purettuna, mutta vaikka rautojen irrottaminen kuljettamisen ajaksi olisikin mahdollista, niiden irrottaminen ei välttämättä aina ole hyvä idea ellei tarkalleen tiedä mitä tekee. Aasialaiset ovat vieläkin suoraviivaisimpia, heillä "metsästyskulttuurin" puuttuminen näkyy siinä, että riistan kaataminen on pelkkä suoritus kun rahasta ei ole pulaa. MYÖS LAINA-ASEEN KOHDISTUS KANNATTAA TARKASTAA AINA AMPUJAN VAIHTUESSA.
Toiselle sijalle pääsi kaliiperi 9,3x62. Naiset osaavat noudattaa ohjeita, toilailevat miehiä vähemmän ja ampuvat harvemmin huonoja laukauksia. Kiikari on lähtökohtaisesti oikea valinta ja sen kiinnitykseen
TURISTIT JA HEIDÄN ASEENSA
Ammattimetsästäjän näkemyksen mukaan keskieurooppalaisen metsästäjän stereotyyppinä on viimei28. Iso kiväärilaukku on kylläkin melko kömpelö kapistus, mutta sellaisen suojissa kuljettaa tarvittaessa parikin asetta varusteineen. Mitään suurempia ongelmia tuskin tulee vaikka ase koottaisikin perillä.
WWW.REKYYLI.FI
MILLAISELLA ASEELLA JA MITEN VARUSTETTUNA AFRIKKAAN VOI MENNÄ?
Mikäli pidättäydytään suurimman riistan, kuten norsujen ja puhvelien ampumisesta, aseeksi riittää melkein mikä tahansa lippaallista kertatulta ampuva kiväärikaliiperinen ase. Tähtäimeksi sopii se sama "hirvikiikari", eli sellainen, jossa on tarpeeksi pieni alasuurennos ja riittävästi näkökenttää, tavallisesti suurennokset 1,5-6x tai 3-9x. Niin varusteet kuin asusteet ovat viimeisen päälle, riistaa kunnioitetaan ja hyviä tapoja noudatetaan. ASEEN KOHDISTUKSESTA PITÄÄ OLLA VARMA
Tutustu varmistimen toimintaan, onko esimerkiksi mahdollista poistaa patruuna pesästä varmistin päällä. Harjoittele seisten ns. Perillä aseita käsitellään hieman totutusta poikkeavasti ja tilanteissa joissa tapahtuu ja ympärillä on muita ihmisiä. Opettele lataamaan laukauksen jälkeen
nopeasti, laskematta asetta olalta. Puhdista piippu perusteellisesti vaippametallista. vapaalta kädeltä, ilman vartalotukea, polviasennosta ja mikäli mahdolista istuen jalat ristissä. Itse käytän kohdistusetäisyytenä 150 metriä jolloin pysyn noin 12 senttimetrin kaistaleella 200 metriin asti. "kiväärikaliiperit" 6,5 millimetristä ylöspäin. Muista että laadukkainkaan tukkipuu ei kestä säänvaihteluita varsinkaan jos sitä ei huolleta ja suojata. Itseladatut patruunat voivat olla ongelmallisia säännösten takia. Opettele erityisesti latauksen purkamista ja patruunoiden poistamista, huomioiden piipun suuntaamisen toisaalle kuin jahtikaverin nivusiin. Tavarahankintojen ja pakkauslistan laatimisen ohella kannattaa paneutua myös aseenkäsittelyn ja ammunnan harWWW.REKYYLI.FI
29. Tee selväksi kuinka luotisi osuu tähtäyspisteen yli tai alle kohdistusmatkan sisä- ja ulkopuolella. Patruuna: Norma Swift 168 gr (Swift A-frame -luoti) Yhdistelmällä kaatui: topi-antilooppi 112 m, seepra 120 m, kaksi impalaa 114 ja 140 m, kaksi gnuta 80 ja 110 m, kaksi pahkasikaa, 25 ja 50 m, sekä eland noin 120 m.
VALMISTAUTUMISESTA
Matkan valmistelu on melkein puolet matkasta. Sen pidemmille riistalaukauksille eivät omat rahkeet tällä aseella riitä välillä tuntuu ettei huomattavasti lähemmillekään.
TÄLLÄ VARUSTUKSELLA ONNISTUIN
Sako AII Standard .308 Win, Leupold VXII 3-9x40 asennettuna Sako Optilock Basemount jalkoihin. Jos perille tultuasi matkalaukkusi jostain syystä syynätään ja ilmenee että patruunasi eivät olekaan "alkuperäisessä avaamattomassa tehdaspakkauksessaan", voit olla pahassa pulassa paikallisten viranomaisten kanssa.
joitteluun. Kohdista aseesi pisimmän metsästystilanteessa eteen tulevan tilanteen mukaan. (Huom! Muista vetää verhot/sälekaihtimet eteen.) Perusampumataitoa kannattaa pitää yllä kaikin keinoin. Tarkasta rautojen petaus ja tee tai teetä tarvittavat korjaukset niihin. Laatupatruunat ovat kalliita, mutta niiden kohdalla ei kannata sortua nuukuuteen. Käytä tarvittaessa klikkipatruunaa. Varmatoiminen luoti laajentuu luotettavasti mutta pysyy myös mahdollisimman hyvin kasassa jotta se jaksaa tunkeutua myös luuosuman jälkeen. Huomioi erityisesti ylimenokartio ja rihlatun osuuden alku. Esimerkiksi .30 kaliiperiluokassa 165170 grainin kunnolliset bondatut tai umpikupariset luodit korvaavat 180200 grainin painoluokan perinteiset puolivaipat. Ennen oli tapana korostaa riittävän luotipainon merkitystä, mutta riistaluotien kehityttyä nykyiselle tasolleen voi mielestäni perinteisistä painosuosituksista paremman nopeuden, lentoradan ja osumaenergian vuoksi hieman tinkiä. Tutustu kunnolla etukäteen aseeseesi ja sen toimintaan, varsinkin jos kyseessä on itsellesi outo laina-ase. Kannattaa kokeilla mitkä tehdaslataukset käyvät parhaiten omassa aseessa. 95 %
Heikompi luoti, tehdasladattu 180 gr PMP SP jonka jäämäpaino vain 89,2 gr eli vajaat 50 %.
MILLAISIA PATRUUNOITA?
Kuten edellä jo mainittiin, kaliiperilla ei ole niin suurta väliä, tasankoriistalle sopivat kaikki ns. Paljon suurempi merkitys on luodilla, joten sen laadusta ei kannata tinkiä. Myös kuivaharjoittelu kotona tyhjälaukauksin on halpaa ja vähämeluista. Huolla aseesi perusteellisesti ennen matkaa tai vaihtoehtoisesti, vie se asiantuntevaan huoltoon. Turvallinen aseenkäsittelytaito on äärimmäisen tärkeää. Lopuksi varmista kiinnitysruuvien kireys. Ellei sinulla ole kunnollisia puhdistusvälineitä tai kemikaaleja, jätä tämäkin vaihe asiaa tuntevan päänvaivaksi. ESIMERKKEJÄ AFRIKKALAISESSA RIISTASSA TOIMINEISTA LUODEISTA KALIIPERISSA .308 WIN
Lapuan tehdasladatut 170 grainin Naturalis LR -luodit gnusta ja pahkasiasta, jäämäpainot 168,7 gr ja 168,4 gr eli 99 %.
Norman tehdasladatut 168 grainin Swift A-frame -luodit seeprasta ja topi-antiloopista, jäämäpainot 161,9 gr ja 156,3 gr eli n. Tarkista kiikari ja sen kiinnitys ja tarvit-
taessa päivitä molemmat kunnollisiin. Näissä kohdissa ruuti palaa kuumimmillaan ja karheapintaiseksi palanut pinta alkaa keräillä hankausmetallia luodeista. Mikäli käytät kiväärissäsi hihnaa, mikä on suositeltavaa, tarkista myös hihnalenkkien pitävyys.
HARJOITTELE
Sovella oikeaa asekäsittelyrutiinia ammunnan lomassa. Jos aseessa on herkistin, perehdy miten herkistys puretaan jos laukaus jää ampumatta. Lukkoa ja laukaisukoneistoa puhdistetaan vanhoista voiteluaineista ja voidellaan oikein asianmukaisilla voiteluaineilla. Opettele myös kuinka hyödynnetään kiväärin hihnaa tukena
MUSTAKISSA
30
WWW.REKYYLI.FI
Lisäksi myös ejektori on jouduttu muokkaamaan lyhyttä ja alkuperäistä ohuempaa 9x19 mm patruunaa ajatellen. Samoin myös perusteena käytetty "helppo kätkettävyys" on kyseenalainen, koska Mustakissalla on pituutta 820 mm.
Aseen ominaisuudet ovat muutoin samat kuin muu ase pituisessa, joten kyseessä on typeryyden aiheuttama lisävaiva aseen valmistajalle.
TUTTUA TAVARAA UUDESSA MUODOSSA
Mustakissan ajatuksena on ollut hyödyntää vanhoja osia, kuten Suomi-KP:n piippua ja sotilaskiväärin lukkolaitetta. Kyseinen päätös on suoraan sanottuna naurettava, ja jopa Aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeessa on esitetty siitä eriävä näkemys. Vastus on noin nyt noin 1,5 kg. Tällä keinotekoisella jatkeella yleisen turvallisuuden ja järjestyksen vaarantavasta muu ase Mustakissasta syntyi lupapoliittisesti tavallinen kivääri-Mustakissa.
taan lukonkampi on korvattu käytännöllisemmällä. Muutoin laukaisu on ominaisuuksiltaan tuttua tavaraa, eli se on pitkä ja venyvä. Ilman vaimenninta Mustakissa kuitenkin pitää aivan samanlaista ääntä
WWW.REKYYLI.FI
kuin muutkin vastaavan kaliiperiset aseet, ja kun vaimentimia käytetään nykyään mm. Jotta Mustakissa saataisiin kivääri-kategorian vaatimiin mittoihin, ryhdyttiin aseen piippuja jatkamaan. Ainoas-
PÄTKÄ PUTKEA
Oikeuden päätös oli luonnollisesti suuri isku Mustakissan tuotekehityksen eteen vaivaa nähneelle Asetekno Oy:lle. Niiden maineen takana on useimmiten pitkä käyttöhistoria, innovatiivinen rakenne tai jokin käyttöominaisuus, kuten toimintavarmuus tai tarkkuus. Oikeusprosessin tulos oli yllätys kaikille aselainsäädäntöä ja aseita tunteville, koska sen mukaan Mustakissalle ei saa enää lupaa käytännössä lainkaan ilman keräilijästatusta. Piippu on kiinni välikappaleessa hitsaamalla ja välikappale on kiinnitetty kehykseen kierteellä. Piipun pituudelle on luonnollinen syy, se kun on peräisin Suomi-konepistoolista, jonka piippuja on saatavilla kohtuulliseen hintaan. Piipun pituus, 305 mm, oli suurin ongelma, aseen kokonaispituudessa kun puutetta oli vaivainen pari senttiä. Laukaisukoneisto on sotilaskiväärin alkuperäinen, mutta valmistaja on parannellut laukaisua. Piippuun on koneistettu uusi CIP-mittainen patruunapesä ja se on liitetty lukonkehykseen lisäkappaleella. Muutoin lukko ja sen toiminta on säilytetty ennallaan. Oikeus kuitenkin katsoi äänettömyyden tekevän aseesta poikkeuksellisen vaarallisen ja päätyi laittamaan aseen kokonaan pannaan. metsästyksessä laajasti, on päätöksen takana olleiden henkilöiden asiantuntemuksen taso on ollut valitettavan heikko. Valmistajan mukaan menetelmä on kehitetty sulkuvälin saamiseksi helposti ja varmasti kohdalleen. Pakettiin
31. Kohtuullisen vastuksen ansiosta laukaisu on kuitenkin helposti opittavissa ja esimerkiksi lyhyiltä etäisyyksiltä tapahtuvaan metsästykseen se sopii mainiosti. SUOMEN
VAARALLISIN ASE
Maailmassa on paljon kuuluisia asemalleja. Perälaattana on valmistajan Tornado-kivääristä tuttu konstruktio ja pistoolikahvana joko puinen tai vaihtoehtoisesti RK:n muovinen kahva. Lukon päässä on upotus patruunan kantaa varten ja alkuperäinen ulosvetäjä on muokattu sopivaksi. Kun lupaa ei myönnetty, lupaa hakenut henkilö vei asian eteenpäin hallinto-oikeuteen. Jatke on 110 mm pätkä teräsputkea, joka on liitetty piipun suulle kierteellä ja hitsaamalla. Kyseessä on 9x19 mm kaliiperinen kertalaukeava pulttilukkokivääri, joka joutui sattumalta lupaviranomaisten hampaisiin. Aselain "muu ase" kategoriaan kuuluvalle aseelle myönnettiin tavalliseen tapaan hankkimislupia, kunnes eräs pääkaupunkiseudun poliisilaitos otti sen silmätikukseen. Jotta 9x19 mm patruuna saadaan sopimaan sotilaskiväärin lukkoon, on lukkoa luonnollisesti jouduttu muokkaamaan. Valmistaja tarjoaa aseesta myös erilaisia paketteja. Päätöksen eräänä perusteena kun on ollut äänettömyys, jota hakija piti luvan myöntämistä puoltavana seikkana. Kotimainen Mustakissa on kuitenkin kuuluisa viranomaisten ansiosta.
TEKSTI: TERO KUITUNEN
Helsinkiläisen Asetekno Oy:n omistajan Jaakko Vottosen ideoima ja valmistama Mustakissa on erikoinen tapaus. Mustakissan tukki on mainio esimerkki siitä, miten simppelisti asiat voidaan toteuttaa. Kakkoskakkosesta ei kuitenkaan ole mahdollista veistellä aivan jokaiselle sopivaa perää, joten koeammuttavaksi saamassamme aseessa on sen omistajan itse lisäämä poskipakka. Koska tukki on koruton, on omistaja hyödyntänyt poskipakan asennuksessa tavallista saranaa. Aseessa ei ole avotähtäimiä, vaan se toimitetaan varustettuna sivukiskolla kiikaritähtäintä ajatellen
Suurin ääni kuului luodin osuessa maaliin,
Suoraviivaiseen tukkiin on suurimmat koneistukset ja muotoillut tehty sisäpuolelle.
Perälaattarakenne on Aseteknon oma luomus, joka toimii hyvin tarkoituksessaan. Tähtäin ei ole erityisen hyvin tarkkuusammuntaan sopiva, vaan juurikin metsästäjälle sopiva väline. Lapuan patruunoilla, joilla
WWW.REKYYLI.FI
Mustakissa on kertalaukeava, joten patruunaa ohjaamassa ei ole lippaan tai makasiinin huulia. Aseen mukana tulee jämerä tähtäinkisko.
sillä piipusta kuuluva ääni muistutti voimakkaanpuoleista yskäisyä. Sen lähtönopeus jäi mukavasti aliääniseksi, jolloin vaimentimesta saadaan paras hyöty. Tämä on metsästäjiä ajatellen epäkohta, mutta onneksi yhdeksän millimetrin luoti tekee jo lähtökohtaisesti sen verran suuren reiän, että isku riittää pienriistaa metsästettäessä. Valmistaja oli kuitenkin ilmoittanut, että aseessa on uusi CIP-mittainen pesä ja kun nokeentuminen nousi esiin keskustelussa, olivat valmistajan näkemyksen mukaan ongelmana käytetyt patruunat. Myös kiintovaimennettuja aseita on valmistettu, vaikka vaimentimen asentamisessa kiinteästi hitsaamalla on omat riskinsä.
Aseeseen on sen omistaja asentanut omatekoisen poskipakan tavallista saranaa hyödyntäen.
KÄYTÖSSÄ
Koeampumamme Mustakissan omistaja käyttää sitä pääasiassa haaskametsästykseen ja sen lähettämän luodin edessä onkin taipunut moninainen joukko kettuja. Patruunoina oli vain kokovaippaluotisia, ei ERVA-patruunoita, koska AAHY:n nykyisen tulkinnan mukaan myös kivääriä varten hankittavat pistoolia varten valmistetut patruunat vaativat ERVA-luvan. Käytännössä patruuna kannattaa työntää mahdollisimman pitkälle kehyksen sisään, jotta lukko työntää sen varmasti pesään. Tyypillisesti tämä viittaa siihen, että aseen patruunapesä on turhan väljä, ainakin aseeseen jossa tarkkuus on pääasia. Niille oli yhteistä noin 400 m/s oleva nopeus sekä yhteneväiset tarkkuuskokeen tulokset. Vaimennin osoittautuikin aliäänipatruunoilla varsin tehokkaaksi, eli aseella pystyy ampumaan ilman kuulosuojaimiakin. Myöskään aseen kallistamisesta siten, että piippu on alaspäin, ei ole haittaa.
32. S&B:n osumakuvioiden koko oli keskimäärin 60 mm. Ammuimme koeammunnat 50 metrin etäisyydeltä aseen mukana tullutta tähtäintä käyttäen. Molempien keskiarvoksi muodostui 45 mm. Kun samaa, alunperin konepistoolia varten valmistettua patruunaa on ammuttu pistooleilla, ovat nopeusvaihtelut olleet hyvinkin suuria. Omistaja on aseeseensa varsin tyytyväinen, joskin siihen oli kirjoitushetkellä viimeistelyvaiheessa visakoivusta valmistettu tukki, jossa ergonomia olisi alkuperästä parempi. Leader edusti edullista peruspatruunaa ja Winchesterin valkoiseen laatikkoon pakattu hiukan korkeampaa laatu- ja hintaluokkaa. Sillä saatiin tiukimmat osumakuviot, ja se olisikin metsästäjälle oiva valinta. Huomionarvoista on sen erinomaisen pieni nopeusvaihtelu. Ampumamatkan kasvaessa esimerkiksi kaksinkertaiseksi puhutaan jo sellaisesta hajonnasta, että sen metsästyskäyttöä ei voi suositella. Sen kanssa saataisiin hyvä kuva siitä, millainen kokonaisuuden suorituskyky käytännössäkin olisi. Koska alkuperäinen tukki on karun näköinen, on tähän aseeseen teetetty visakoivuinen tukki, jolla myös ampumaominaisuuksia on pyritty parantamaan.
kuuluu tavallisesti myös Jaak-vaimennin ja niin haluttaessa myös tähtäin valmiiksi asennettuna. Tarkkuuskokeen tulos oli suurin piirtein odotetun kaltainen, joskin erityisesti vaimenninpatruunalta olisi odotettu parempaakin käyntiä. Koska vaimennin kuuluu olennaisena osana asiaan, oli mukana yksi vaimenninpatruuna, Sellier & Bellot Subsonic, joka on ladattu 9 g luodilla. Norma K-pist on jo useaan otteeseen osoittanut käyntipotentiaalinsa, eikä se nytkään ollut pettymys. Pienen lisäedun se tarjoaa tylppäkärkisen luotinsa muodossa, joka hiukan parantaa luodin vaikutusta riistaeläimessä. Ampujan korviin kuuluu melko voimakkaana myös iskurin ääni, joka myös olisi periaatteessa mahdollista vaimentaa, jos tälle olisi oikeaa tarvetta. Tämä patruuna onkin kuin luotu Mustakissan a-tarvikkeeksi.
HUOMIOITA
Koeammunnoissa havaittiin, että kaikilla kokeilluilla patruunalaaduilla osa hylsyistä nokeutuu kantaan saakka. Muun muassa konepistooleissa väljähkö pesä on kenties perusteltavissa paremman toimintavarmuuden vuoksi
Syttymättömiä ei luonnollisestikaan esiintynyt, koska iskuri tappaa nallit määrätietoisesti. / 50 m
Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna Sellier & Bellot Subsonic 9 g FMJ Norma K-pist 8 g TC Winchester 8 g FMJ Leader 8 g FMJ Hitain 287,4 367,3 399,2 391,0 Nopein 301,7 368,8 408,0 398,7 Keskiarvo 293,9 368,1 402,4 394,2 Hajonta 14,32 1,43 8,83 7,65
Pienin 55 mm 27 mm 36 mm 37 mm
Keskiarvo 60 mm 34 mm 45 mm 45 mm
Sellier & Bellot: Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999 · Norma: Urheilu & Kalastus Oy, (08) 321 7262 · Winchester: Oy K.Hjorth Ab, (03) 234 4300 Leader: Asetalo Oy, (03) 475 5371
33. vaimennin, kiikari ja jalat) Valmistaja: Asetekno Oy, (09) 764 006
Kaikilla patruunamerkeillä osa hylsyistä nokeentui kantaa myöten.
Iskupiikin lyönti on määrätietoinen, eikä syttymättömiä tarvitse pelätä. Mustakissa on suunniteltu siten, että lataamisvaiheessa aseen piippua pidetään alaspäin noin 45 asteen kulmassa, jolloin patruuna liukuu perille jo painovoiman vaikutuksesta. Mustakissan ampumaominaisuudet ovat karunpuoleisesta ulkonäöstä huolimatta varsin hyvät, kunhan perän mitoituksen ja kiikaritähtäimen välinen korkeusero on järkevä. aseet koeammutaan, ei ongelmaa ilmoituksen mukaan ole. Myös luodin muodolla havaittiin olevan vaikutusta ja tässä suhteessa Norman tylppäkärkinen TC oli huonoin. Suurin ongelmakohta on syöttö, koska pesä sijaitsee syvällä kehyksen sisällä. Tapauksessamme jälkiasennettu poskipakka auttoi asiaa kummasti ja ampuminen onnistui ongelmitta
WWW.REKYYLI.FI
tavallisimmista ampuma-asennoista. Osumakuviot 3 x 5 lks. Näin kiväärimitta täyttyy, mutta sen pituus säilyy näppäränä.
Lukossa suurimmat muutokset on tehty sen päähän, 9x19 mm patruunan kannan vaatimusten mukaan. Muina muutoksina on lukon kammen kulma, joka mahdollistaa kiikaritähtäimen käyttämisen.
Kuvassa näkyy piippuun varsin siististi tehty jatkopalan liitos.
MUSTAKISSA
Kaliiperi: 9x19 mm Pituus: 9300 mm Piipun pituus: 305 mm (jatkettu 415 mm:iin) Hinta: 580 euroa (sis. Asialla ei kuitenkaan ole käytännön merkitystä, koska metsästäjä pyrkii aina tukemaan aseen, varsinkin kun käytössä on varmuudella vain yksi patruuna. Ulosvedossa ei ole ongelmia, kunhan lukkoa käsitellään asiaankuuluvan riuskasti. Jos lukkoa liikutetaan turhan rauhallisesti, hylsy putoaa ulosvetäjän otteesta kehyksen sisään. Jos Mustakissaa ajatellaan ensisijaisesti metsästysaseeksi, kannattaisi se nykytilanteessa hankkia kiinteästi vaimennettuna. Ilman vaimenninta ase on melko takapainoinen, joten ilman tukea pystystä ampuminen osoittautui hankalaksi. Pienellä opettelulla kallistamiseen ei kuitenkaan ole tarvetta, koska syöttösilta ohjaa patruunaa aseen ollessa vaakatasossakin. Toimintavarmuudeltaan Mustakissa osoittautui varsin hyväksi, kunhan käyttäjä on huolellinen. JAAK-vaimennin puolestaan tekee aseesta jo varsin pitkän ja sen käsittely esimerkiksi ahtaassa kyttäyskopissa saattaa osoittautua hankalaksi. Myös ulosvetäjän kynsi on lyhennetty tarkoitukseen sopivaksi. Niinpä patruuna tulee asettaa mahdollisimman syvälle kehykseen, jotta se ohjautuu lukon työntämänä pesään
REVOLVERI
34 WWW.REKYYLI.FI
Lainvalvojan
viimeistelty, millä on saatu aseeseen ajan patinaa ja se toden totta on klassisen ja vanhan oloinen revolveri. R.L. Coltin tehtaalta valmistui kuitenkin vuonna 1876 31 kappaletta revolvereja, joiden tekniset tiedot voisivat vastata väitettyjä Ned Buntlinen tilaamia aseita. Revolvereissa oli yleisimmin noin 406 mm (16') pitkä piippu, mutta niissä tavattiin pituuksia väliltä 254 mm (10') ja 406 mm. Revolverin pähkinäpuisen kahvan oikealle kyljelle on upotettu hopeinen laatta, johon on käsin kaiverrettu teksti: Wyatt Earp. Ase perustuu Coltin ensimmäisen sukupolven Single Action Armyyn, joten siinä on mustaruutimallin kehys, jossa rullan akseli lukittuu paikalleen kehyksen etupuolelta. Piippu on rihlaukseltaan suorastaan erittäin siististi toteutettu, mutta ylimenokartiossa on jonkin verran työstöjälkiä, joiden ei voi katsoa aiheuttavan mitään suurempia ongelmia. Peacemaker, From the Grateful People of Dodge City, April 8th 1878. Aseen sarjanumero löytyy kehyksestä liipaisinkaaren etupuolelta sekä neljä viimeistä numeroa aseen rullasta ja latausportista. Tähtäin kapenee profiililtaan yläosaa kohti. Aseen piipulla on jostain syystä mittaa vain 254 mm (10'), kun legendan mukaan sen tulisi olla 304,8 mm (12'). Corrallin taisteluun, jossa hänen kerrotaan käyttäneen pitkäpiippuista Peacemakeria. Kyseisessä teoksessa revolvereissa kerrotaan olleen normaalista pyöreäreunaisesta kehyksen yläsillasta poikkeava tasainen yläsilta, jossa oli upotus taittuvalle kiväärityyppiselle korkealle takatähtäimelle. Näiden lisäksi heidän mallistostaan löytyy erikoisuuksia, kuten Wyatt Earp Buntline, joka on tarkka jäljennös revolverista, jota ei välttämättä koskaan ollut olemassa.
WYATT EARP oli legendaarinen Dodge Cityn lainvalvoja 1800-luvun lopun Amerikassa. Kun hylsyä lähtee työntämään ulos aseesta, viiste pakottaa kappaleen irti piipusta estä35
BUNTLINE SPECIAL
Sanotaan, että kirjailija Ned Buntline lahjoitti viisi kappaletta Coltin Peacemakereita Dodge Cityn lainvalvojille, joista yksi oli Wyatt Earp. Pintaviimeistelyn valmistustapaa tehtaalta ei kyselyistä huolimatta suostuta kertomaan, mutta todennäköisesti ase on "myllytetty" metaaliromun seassa, mikä on tehnyt aseen kuluneen ja vanhan oloiseksi. Wilsonin kirjassa: Colt an American Legend. Sen otepinta on häränsilmä-tyyppinen (bulls eye), ja sitä on mukava operoida. Ubertin valmistetta, ja siihen on tehtaalla lisätty Texasissa valmistettu hopealaatta. Nämä revolverit valmistuivat sarjanumeroilla 28800-28830 ja näihin kyseisiin revolvereihin viitataan Buntline Specialeina mm. Fredericksburg Texas.
TEKNISESTI
Ase on pitkälti esikuvansa näköinen. Otepinnan ura ejektoritangon suojuksessa on etupäästään viistetty, jotta "lepotilassaan" se makaa sulavalinjaisesti piippua vasten. Näissä aseissa oli myöskin irrotettava olkatuki, joka kiinnittyi aseeseen ylipitkän iskuvasaran akselin avustuksella. Valmistettiin virallisia Buntline Specialeja 1800-luvun puolella tai ei, 1950-luvulla Coltin tehdas ryhtyi valmistamaan Buntline-revolvereja, jotka tehtiin vastaamaan legendan kertomia yksityiskohtia aseesta. Kyseinen revolveri on A. Co. TEKSTI: ARI SIUKOL A
CIMARRON WYATT EARP BUNTLINE
Yhdysvaltalainen Cimarron Firearms Company tuottaa replikoita monista 1800-luvun revolveriklassikoista. Etutähtäimenä toimii bladetyyppinen tähtäin, jonka etureuna on pystysuora mutta yläosastaan pyöristetty. Olkatuki kiinnittyi aseeseen iskuvasaran akselin avustuksella, joka oli tehty ylipitkäksi. Piipun yläpinnasta käy selväksi, että ase on valmistettu Italiassa, mutta toimeenpanijana on Cimarron F.A. Wyatt Earp oli ainoa paikalle jääneistä, joka ei saanut taistelussa jälkeäkään itseensä. Wyatt Earp oli yksi niistä, jotka osallistuivat kuuluisaan O.K. Revolvereissa oli 12 tuuman piippu, irrotettava olkatuki ja niiden kahvaan oli kirjoitettu "Ned". Takatähtäin on oikeaoppisesti kehyksen yläsiltaan jyrsitty ja hahlo muodostuu vkirjaimen malliseksi. Aseet oli valmistettu tilaustyönä erityisominaisuuksin. Piipun tyvestä sen vasemmalta kyljeltä löytyy kaliiperimerkintä 45 Colt ja aseen kehyksen vasemmalta kyljeltä löytyvät asiaan kuuluvat patenttimerkinnät vuosilta 1871 ja 1872. Tässä prosessissa piippu on suojattu kummastakin päästä vahinkojen välttämiseksi. Todellisuudessa ei ole kuitenkaan mitään takuita siitä, että tällaisia aseita olisi valmistettu näillä ominaisuuksilla, saati sitten lahjoitettu Ned Buntlinen toimesta eteenpäin väitettynä ajankohtana.
WWW.REKYYLI.FI
BUNTLINE SPECIAL TÄNÄÄN
Cimarronin näkemys Wyatt Earpin revolverista on ulkoisesti tyylikkään näköinen. Se on antiikki-. Ejektoritanko on massiivisen oloinen ja liikkuu suojuksessaan sulavasti. Aseessa ei siis ole yläsillan sisään taittuvaa kiväärimallista takatähtäintä. Taistelun sanotaan kestäneen kaikkiaan 30 sekuntia, jonka jälkeen maasta löytyi kolme kuollutta ja saman verran haavoittuneita. Hän oli hahmo, jonka sana oli laki, vaikka hän ei sitä itse aina noudattanutkaan
Toisaalta aseen tyylin ja hengen huomioiden sen profiiliin ei varsinaisesti voi vaatia kuuluvan "kasa-ammuntakelpoisuus", vaan tarkoituksena onkin tarjota aistimuksia 1800-luvun tuulisilta
Iskuvasara ja liipaisin ovat hienosti esikuvansa kaltaisia. Aseen piippu ikään kuin roikkuu taulussa pienen etupainoisuuden vuoksi. Pituussuuntaista välystä ei käytännössä ole lainkaan ja pyörimissuuntaistakin vain hieman. Varmistimen virkaa revolverissa toimittaa ylipitkä rullan akseli, joka täysin pohjaan painettuna estää iskuvasaran alas pääsyn. Myöskin blade-tyyppinen sivuprofiililtaan pyöreähkö jyvä vaikuttaa osumiseen negatiivisella tavalla, koska tähtäimen yläreuna on välillä täysin mahdoton havaita. Se, onko se tarpeellista, onkin jo toinen asia. Tämä teoriassa auttaa tarkkuustyöskentelyä, mutta kyseisen aseen tähtäimet eivät. Ampumakokemus on erittäin miellyttävä, eikä aseen pitkähkö piippu aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia ennakkoaavistuksista huolimatta. Tuntumaltaan se oli kevyt mutta hieman rahiseva ja aavistuksen venyvä.
RUUDIN SAVUA
Buntline Specialin kanssa ampumaradalla oli ainoastaan hauskaa. Niissä on kuitenkin havaittavissa jonkin verran karheutta, joka ei aiheuta ongelmia revolverissa, jossa ejektori työntyy hylsyn sisälle. Erityisesti etutähtäimen muotoilu ja väritys hankaloittavat tähtäämistä.
en piipun naarmuuntumisen. Se on kuitenkin aavistuksen liian pitkä, ja muodostaa hyvin pienen pykällyksen kahvan alle. Rulla pyörähtää napakasti ja Cimarronissa patruunapesät asettuvat hyvin keskelle latausaukkoa, joten patruuna syöttyy helposti patruunapesään. Hylsyt eivät työnny täysin ulos asti, joten vain rivakalla tangon töytäisyllä hylsyn saa hienosti poistumaan. Tämän tyyppisen varmistimen olemassaolosta voi olla montaa mieltä; itse pidän sitä turhana mutta häiritsemättömänä lisänä aseessa. Liipaisin asettuu kehyksen vasempaan reunaan ja iskupiikki on asennettu iskuvasaraan. Liipaisin on esikuvansa tavoin kapea ja se on rungon vasemmassa reunassa. Joka tapauksessa 25 metrin matkalta Cimarron kävi kokeilluilla tehdaspatruunoilla tähtäyspisteeseensä ja ampumakokemus oli rentoudessaan miellyttävä, eivätkä kämmenen kokoiset roiskaisut saaneet mieltä matalaksi, kun ymmärsi, mihin ase oikeastaan on suunniteltu. Iskuvasara noudattaa Coltin linjaa, johon iskupiikki on asennettu oikeaoppisesti. Rullan pyörimissuuntaiset lukituskolot on koneistettu patruunapesän kohdalle. Normaalikäytössä, ase varmistamattomana, rullan akseli lukitaan toisesta urastaan kehykseen, jolloin iskuvasaran liike ei esty ja piikki yltää nalliin saakka. Patruunapesät on viimeistelty yleisilmeeltään riittävän hyviksi. Patruunapesä asettuu, iskuvasaran ollessa puolivireasennossa, hienosti latausportin keskelle.
36 WWW.REKYYLI.FI. Lisäksi tähtäinkuva on selkeästi liian väljä tarkkaan työskentelyyn. Aseen lataaminen tapahtuu kehyksen vasemmalta kyljeltä latausportin kautta. Lyhyeltä noin kymmenen metrin etäisyydeltä koulutauluun ampuminen onnistuu tarkasti hyvinkin nopeaan tahtiin. Yksiosainen pähkinäpuukahva on myöskin sovitettu varsin mallikkaasti kahvarungon osasiin. Cimarronin ehkä tyylikkäin yksityiskohta on sen puukahvaan upotettu hopeinen Wyatt Earp -laatta.
Buntline Special kärsii tähtäimiensä vuoksi hieman käytännön tarkkuuden ulomittauksessa. Ase on kokonaispainoltaan kuitenkin varsin kevyt (1212 g) ja mietojen cowboy-latausten ampuminen osoittautui todella helpoksi ja rennoksi puuhaksi. Varmistin lukitaan paikalleen käsin kierrettävällä ruuvilla, jolla akseli normaalistikin kiinnittyy paikalleen kehyksen etupuolelta. Aseen metallin harmahtava pintaväritys muodostaa ongelman tähtäinkuvan kanssa. Ainut huomauttamisen arvoinen asia on piipun ja rullan
väli, joksi mitattiin 0,2 mm, mitä on pidettävä hieman suurena mutta kuitenkin vielä hyväksyttävänä. Rullan sovitus aseessa on varsin hyvällä tasolla. Laukaisuvastus oli 1330 grammaa. Rullassa on erillinen cylinder bushing, jonka vaihtamalla voi vaikuttaa ainakin teoriassa liekkivälin suuruuteen. Rullan täyttäminen tapahtuu samalla tavoin kuin monien muidenkin SAA-replikoiden täyttö. Iskuvasaran kannuksen otepinnan todella kevyt karhennus on käytännössä hieman liukas, mikä saattaa johtaa iskuvasaran lipsahtamiseen viritettäessä varsinkin, kun viritystahti on hurja. Täh-
täinten muotoilu on ainakin suurin piirtein saman oloinen kuin Colteissa, mutta aseen pinnan viimeistely ja jyvän ylöspäin kapeneva profiili tekevät tähtäämisestä välillä turhankin hankalaa. Iskuvasarasta ei löydy Cimarronille tyypillistä varmistinta, joka joissain heidän malleissaan on käännettävissä ruuvimeisselillä esiin. Iskuvasaran liike on hieman jäykähkö mutta silti sulavaliikkeinen. Ase soveltuu siis mitä mainioimmin alle 15 metrin ammuntasessioihin mutta pidemmillä matkoilla, ainakin itselläni, tähtäintyöskentelyn ongelmat alkavat saada voiton. Kahvarungon etu- ja takakaari on sovitettu kehykseen erittäin hyvin, eikä sauma tunnu sormissa kuin yhdessä pienessä kohdassa
Joten jos kyseisen kaliiperin patruunakulutus nousee korkeahkoksi, jälleenlataajalla on hyvät mahdollisuudet säästää pitkä penni. ja hiekkaisilta villin lännen kadunvarsilta.
TARKKUUSKOE
Aseella suoritettiin kuitenkin tarkkuuskoe 25 metrin matkalta perinteiseen tyyliin tukea käyttäen. Buntline on valmistettu hyvin ja mallikkaasti ja se tuo mukanaan rehellisen tuulahduksen 1800-lukua sekä osan villiä länttä sitä kaipaavalle.
Ejektoritangon otepinta on bulls eye -tyyppinen, joka mahdollistaa erittäin mukavan ja toimivan hylsyn poistamisen. On aivan varmaa, että Cimarronin Wyatt Earp Buntline herättää näkijässään omistuksenhalua, tai niin uskallan ainakin kuvitella, jos revolverit ovat vähänkään lähellä sydäntä. Testipatruunoiksi valittiin Magtechin 16,2-grammaisella (250 gr) lyijyluodilla ladattu tehdaspatruuna sekä Winchesterin hieman tyyriimpi patruuna, jossa oli niin ikään lyijyluoti mutta 16,5-grammaisena (255 gr). Magtechin patruuna selviytyi kasoista paremmalla 59,7 mm keskiarvokasallaan voittajaksi. Näistä toisen on tarkoitus toimia varmistimena, jolloin akseli työntyy syvemmälle kehykseen ja estää iskuvasaran ala-asentoon pääsemisen. Winchesterillä kasa oli 65,7 mm. Winchesterin patruunalla saatiin kuitenkin aikaan paras 55 mm kasa, jota voi pitää varsin keskinkertaisena mutta varmasti monelle riittävän hyvänä tuloksena.
Rullan akseli lukittu paikalleen sormin pyöritettävällä ruuvilla kehyksen etupuolelta ensimmäisen sukupolven Coltien tapaan.
Rullan akselissa on kaksi lukituskohtaa. Tässä todettakoon, että .45 Colt -kaliiperin patruunat ovat tehdasvalmisteisena hyvinkin kalliita ja edullisinkin messinkihylsyyn ladattu patruuna on kappalehinnaltaan jo 50 sentin tuntumassa. Hjorth Ab, (03) 234 4300. Magtech / 56 mm
CIMARRON, WYATT EARP BUNTLINE SPECIAL
Valmistaja: Cimarron / A.Uberti, Yhdysvallat / Italia Kaliiperi: .45 Colt Kapasiteetti: 6 patruunaa Pituus: 390 mm Piipun pituus: 254 mm Paino: 1210 grammaa Hinta: 950 euroa Maahantuoja: Teräasekeskus, (09) 417 2900
Winchester / 55 mm
CIMARRON WYATT EARP BUNTLINE SPECIAL
Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna Magtech Winchester Hitain 204,7 262,8 Nopein 246,2 273,4 Keskiarvo 232,9 267,3 Hajonta 41,47 10,64 Osumakuviot 3 x 6 lks. Testin aikana tuli entistäkin selvemmäksi, että aseen tähtäinlaitteisto ei ole erityisen soveltuva tarkkaan kasa-ammunta työskentelyyn. Ainoa asia, joka jäi hieman mieltä kaivelemaan oli radalle mukaan otettu vähäinen patruunamäärä. Hanan otepinta on karhennettu todella miedosti, joten iskuvasara pääsee helpohkosti lipsahtamaan.
OMISTUKSENHALUA
Ase ei tehnyt minkäänlaista häiriötä eikä muutenkaan käyttäytynyt omituisesti ammunnan aikana. / 25 m Pienin 56 mm 55 mm Keskiarvo 59,7 mm 65,7 mm
Magtech: Asetalo Oy, (03) 475 5371 · Winchester: Oy K
Uutuus oli tuolloin kaikkien huulilla niin lehdistössä kuin asevalmistajillakin. Olikin mukavaa päästä tutustumaan vuoden 2007 Shot Showssa Rugerin uutuuteen .375 Ruger ja siihen tehtyihin lavetteihin. .375 RUGERIN ESIINMARSSI R M77 H A
UGER AWKEYE
38
TEKSTI: ARTO MÄ ÄT TÄ
LASKAN
Tunnustetaan nyt aivan ensimmäiseksi, että olen kaliiperin .375 H&H vankkumaton kannattaja. Isoihin pyssyihin ei tehdä koskaan liikaa kaliipereita.
WWW.REKYYLI.FI
Latauskokeiluissani tulin siihen tulokseen, että kaikkein järkevintä on ladata tämä patruuna epämiellyttäväksi ampua ja niihin paine-
.375 RUGER
Lähtökohtana .375 Rugerissa oli saada lyhyttä lukkoaktiota (.30-06-mittainen) käyttävä ase ampumaan .375 kaliiperin luotia vähintään samalla vauhdilla kuin on totuttu kaliiperissa .375 Holland & Holland. Vihtavuori antoi hieman korkeampia lähtönopeuksia, mutta H4350 oli selkeästi tasaisempi lähtönopeuksissa ja mahdollisti paremmin loivennetut lataukset. Monikaan ei myös huomaa sitä, että kun painetaso nousee, myös ongelmat patruunan ulosvedon kanssa alkavat. Samalla kun patruunan ruutitilavuus on kasvanut, on ollut mahdollista käyttää lyhyempää piippua kuin tavanomaisessa konstruktiossa. Se edustaa käytännössä hyvää hyötysuhdetta, siinä missä .375 H&H edustaa vanhakantaista ajattelua ja
ALASKAN
Alaskan on muutoin tyypillinen Hawkeye-malli, paitsi että aseen piippu on 20" mittainen, eli selvästi lyhyempi kuin tavanomaisissa aseissa. Tällä ajattelutavalla on saavutettu yksi selkeä etu kaliiperiin .375 H&H nähden: Kaliiperi ei vaadi pitkää magnumlukkoa, ja tämän vuoksi valmistuskustannukset ovat alhaisemmat. Ns. Overmolded on tukkina mukava ja ergonomialtaan mainio. Tasapainoinen ja järkevä taso oli mielestäni 790 m/s, joka sekin tar39. Aseessa on varsin mukavat avotähtäimet ja ne soveltuvat erinomaisesti back-up-tähtäimiksi esimerkiksi kiikaririkon sattuessa. Hawkeye-mallissa laukaisua ei enää tule paljoa ajateltua, eli se on selvästikin parempi kuin ennen ja se on vähintäänkin hyvää keskitasoa.
on selkeästi hyötysuhteeltaan heikompi. Perälevy on pehmeä ja kesyttää rekyylin mukavasti.
Takatähtäin on loiva V, jossa on valkoinen selvästi näkyvä pystyviiva. Turva-aseena tämä ase toimii täysin myös ilman kiikaria. Ajatuksena ei ole enempää eikä vähempää kuin tarjota klassikkopatruunan suorituskyky lyhyempään lukkoaktioon soveltuvassa pakkauksessa.
mäisenä sepitystä, jotta ase saatiin ylipäätään ammuttavalle tasolle. Tämä tarkoittaa aseen kokonaismitassa noin 4 cm pituussäästöä, joka on kompaktiutta hakeville kova sana. Hitaampia ruuteja ei kokeiltu. Tällöin on syytä ottaa muutama taka-askel ja palata järkeviin latauksiin. Olettaisin, että myös N540 sopii tähän kaliiperiin erityisesti 270 grainin luodeille ja sitä kevyemmille. Käytettävän ruudin pitäisi olla sellainen, että se täyttää riittävän osan hylsyn tilavuudesta, ja sen pitäisi kuitenkin olla helposti syttyvää, jotta ruudin syttyminen olisi matalammassa paineessa tasaisempaa. Nopeudet 20" piipusta olivat kovia. Osaltaan tämä johtuu siitä, että Hornadyn hylsy on tukevaa tekoa ja toisaalta myös siitä, että ongelmat ulosvedon kanssa alkavat ensimmäisinä. Vihtavuoren N140 ja N150 soveltuvat hyvin kevyemmille 250-260 grainin luodeille. Painetason laskemisestakin koituu ongelmia silloin, kun kyseessä on tilavuudeltaan suuri hylsy. Ennen Rugerien laukaisu oli kohtuullisen kamala ja se oli yleensä vaatimassa ensimWWW.REKYYLI.FI
tasoihin, jotka eivät vielä vaikeuta patruunan ulosvetoa. standardimittainen ja piiput ovat kansainvälistä käytäntöä noin tuuman verran lyhyempiä kumpaisessakin. Kokonaisuus on toimiva.
Makasiini on Rugerissa vakiotavaraa ja valmistaja ei toivottavasti koskaan muuta ajatustapaansa irtolippaalliseen suuntaan.
Samaan aikaan .375 Rugerin kanssa julkistettiin kaksi .375 Ruger-kaliiperin kivääriä, eli mallit Alaskan ja African. Aseen tukki on Hoguen Overmolded ja se on erinomainen rekyylihallinnaltaan ja käsittelytuntumaltaan. Ensimmäinen on, että patruunasta halutaan ottaa irti juuri ne hevosvoimat kuin siitä irtoaa, ja toinen on se, että kun näin tehdään, alkavat muut ongelmat. Tähän auttaa niippaus, mutta .375 Rugerin niippaaminen on todella vaikeaa, sillä vähäinenkin pituussuuntainen paine riittää pullistamaan hylsyä olkapäästään siten, että se ei enää mahdu patruunapesään. Uutta perinteiseen Rugerin M77malliin on Hawkeye-mallin myötä parantunut laukaisu, joka alkaa olla jo hyvällä tasolla. Valintani yleisruudiksi olisi kuitenkin H4350. Tällöin puhutaan joka tapauksessa aivan kunnon vauhdeista, jotka ylittävät käytännössä .375 H&H:n tehdaspatruunoiden energiatasot reilusti. Molemmat mallit noudattelevat tarkasti kyseisiin käyttötarkoituksiin tyypillisesti .375 H&Hkaliiperissa valmistettuja kivääreitä sillä erotuksella, että käytettävä lukkoaktio on ns. Etutähtäin on valkoinen pallojyvä, joka on tuttuun tapaan Rugerin piipun ympäri kiertävän jalustan päällä. Painetason nousu yhdistettynä suoraseinäiseen hylsyyn ei ole paras mahdollinen yhtälö. Verrattuna samaan käyttötarkoitukseen valmistettuihin tavanomaisiin .375 H&H-kaliiperin aseisiin on piipunpituus Rugerissa noin tuuman verran lyhyempi. N550-ruudilla ja Hornady 300 grainisella Interlock RN-luodilla päästiin asteittain latausta lisäämällä 810 m/s nopeuksiin, joita kovemmilla kyydeillä alkoi pultin takkuilu. Paras toiminta saatiin Vihtavuori N550- ja Hodgdon H4350-ruudeilla, jotka ovat keskenään hyvin samankaltaisia. kovissakaan paineissa hylsyistä ei ole havaittavissa normaaleita painetason nousun merkkejä. Harva muistaa sen, että normaalipainoinen .375 H&H alkaa olla monella ampujalla rekyylinsietorajan yläpuolella. Rugerilla on toki isompi lukkoaktio, mutta se imaisee jopa .416 Rigbyn ja on sen vuoksi jopa .375 H&H:lle aavistuksen iso. Kaikissa latauksissa nallina käytettiin Federal 210 Match-nallia. Tyyliltään .375 Ruger on patruunana nykyaikainen, eli siinä ei ole vyökantaa, se on kohtuullisen suoraseinäinen ja sen olkapää on jyrkkä. Tämä on ainakin se tapa millä uutuus halutaan tuoda esille.
.375 RUGERIN KAKSIJAKOISUUS
Samalla kun .375 Ruger on patruunana erittäin potentiaalinen, piilee tässä potentiaalissa muutama selkeä ongelma. Luonnollisesti on järkevää pyrkiä ylittämään tämä taso, sillä myyntiargumentteja ei ole markkinamiesten mielestä koskaan liikaa
Pienin 54 mm 44 mm Suurin 64 mm 51 mm Keskiarvo 61 mm 48 mm
Sierra-lataukset ovat aseen omistajan tekemiä, ammuttu vain yksi kasa/lataus. Luonnollisesti normaalimittaisesta piipusta saadaan .375 H&H:llakin mitattua yli 6000 joulen energiatasoja, mutta toisaalta suurin osa tyytyy hiljaisempiin kyyteihin. 270 grainin massiiviluodit pääsevät loistamaan. Tämä ei kuitenkaan haittaa, sillä periaatteessa ase on aavistuksen helpompi ladata uudelleen, kun se nousee rekyylissä reilusti. Ns. Hjorth Ab, (03) 234 4300
Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna (itseladattu) Hornady 300 gr. Kannattaa muistaa, että kyseessä on ainoastaan yritys saada aikaan edullinen .375-kaliiperin ase metsästysmatkailijalle, ja jos Rugerin lukkoaktion pituus olisi sama kuin esim. Tätä kovemmilla nopeuksilla alkoivat ongelmat ulosvedossa.
40 WWW.REKYYLI.FI. Huolellisella latausten ko-
ALASKANIN JA .375 RUGERIN TULEVAISUUS
Alaskan on mallina erinomainen, ja se toimisi vallan mainiosti
muissakin kaliipereissa, jotka ovat ns. Tehdasaseissa .375 Ruger tulee olemaan potentiaalinen patruuna ainoastaan niissä asemalleissa, joissa pitkä lukkoaktio ei imaise sisäänsä täyspitkiä magnumeita. Loivempi lataus, jossa keulalla oli Sierra, pystyi parempaan, ja keskiarvo eri latausten välillä oli 48 millimetriä. Se on konseptina valmis ja toimiva pohjoiselle pallonpuoliskolle ja miksei myös muualle. Aseen palatessa maaliin se on jo ladattu, ja ammunta on kohtuullisen nopeaa.
TARKKUUS
Tarkkuuskokeilut rajoittuivat 300 gr Hornady Interlock RN- ja Sierra 250 gr Gameking-luoteihin. Lyhyt piippu ja voimakas patruuna tekevät hyvin tasapainoisessa aseessa sen, mitä monessa muussakin vastaavassa konseptissa, eli piippu nousee rekyylissä kohtuullisen voimakkaasti. lyhyitä magnum-patruunoita (ei short magnum, vaan lyhyempiä kuin .375 H&H). Maksimilataus N550 ruudilla antoi 810 m/s lähtönopeudet. RNSP Sierra 250 gr. "täysi mälli" takoi tasaista kolmen laukauksen läjää, jonka koko oli keskimäärin 60 millimetriä. Hornady 300 gr RNSP lataukset on tehty Vihtavuori N550 ruudilla ja latausohjeissa määritelty latauspituus on ylitetty. Uskoisin, että se tulee olemaan vielä kohtuullisen suosittu erikoispatruuna myös Suomessa. Seistessä ase on kuitenkin täysin hallittavissa ja voidaan sanoa, että hyvin toimivan tukin vuoksi ase on varsin mukava ampua huolimatta voimakkaasta rekyylistä. / 100 m. Meillä tämä patruuna päätynee Tikka M65-lukkokehyksiin, jolloin niistä saadaan irti periaatteessa kaikki mahdollinen hyöty tätä patruunaa käytettäessä. Erityisesti Afrikassa vaarallista riistaa metsästävät lataavat luodit mieluiten noin 23502375 fps (715725 m/s) kyyteihin, jotta luotien läpäisy olisi maksimaalista ja suoraviivaista. Hyvä sääntö näillä aseilla on kuitenkin se, että ase kohdistetaan ja sen jälkeen asetta ei enää viedä penkkiin, vaan ammutaan sillä siten kuin metsälläkin ammuttaisiin. .375 Ruger tulee kaliiperina todennäköisesti näyttelemään hieman kaksijakoista roolia. Pistoolikahvan muotoilu on jyrkkä ja käteen käyvä. SPBT Gameking Pienin 788 Suurin 791 Keskiarvo 789 760
Osumakuviot 3 lks. Sako L61R- tai AIII/AVmalleissa, niin kyseistä kaliiperia ei olisi koskaan syntynyt.
Uusi laukaisukoneisto on eräs osa johon Rugerin suunnittelijat kiinnittivät huomiota kehittäessään M77 Hawkeye mallistoa. Tämän vuoksi esimerkiksi kevennettyä latausta ja täysteholatausta ei voi käyttää yhtä aikaa, sillä molemmat vaativat käytännössä oman kohdistuksensa. Huomionarvoista on, että käytännössä Alaskan ei toimita luoteja samaan osumapisteeseen kahdella hyvin erilaisella latauksella. Sierralla tarkkuus oli parempi, johtuen todennäköisesti osaltaan myös käytetystä N140-ruudista, jota pidetään yleisesti tarkkuuslatauksissa toimivampana kuin N500-sarjan ruuteja. Nopeuspotentiaalista on hyötyä juuri hirvenmetsästyksessä ja yleiskäytössä, jolloin esim. Erityisesti tukin etuosa on leveänä erinomaisen hyvä, ja aseen nousun kontrolloiminen rekyylissä onnistuu varsin mainiosti. Varmistin on edelleen sama kolmiasentoinen laukaisukoneiston varmistava horisontaalisesti liikkuva kolmiasentoinen varmistin, joka takaasennossaan varmistaa myös lukon.
RUGER M77 HAWKEYE ALASKAN
Valmistaja: Ruger, Yhdysvallat Kaliiperi: .357 Ruger Kapasiteetti: 1+3 patruunaa Pituus:1035 mm Piipun pituus: 20 tuumaa eli 508 mm Paino: 3,63 kg Hinta: 1450 euroa Maahantuoja: Oy K. Hoguen tukki ja Rugerin toimiviksi todetut tekniset ratkaisut ovat taattu yhtälö, joka ei oikeastaan voi epäonnistua. Lähtönopeudet ja lataukset eivät vaikuttaneet merkittävästi tarkkuuteen. Tukin perälaatta imee rekyylin mallikkaasti eikä olkapäässä tunne kipua kuten ammuttaessa penkistä. Ampuvan käden paikka muodostuu aina samaksi laukausten välillä.
koittaa yli 6000 joulen tehoa piipunsuulla. En kuitenkaan usko, että tämä kaliiperi tulee syrjäyttämään .375 H&H:n, sillä vanhuksella on miltei sadan vuoden etumatka tässä kisassa. Tätä silmällä pitäen olisi mielenkiintoista kokeilla ladata tätä kaliiperia 350 grainin Woodleighilla, jolla paineet saataisiin toimivalle tasolle nostamatta lähtönopeutta liiaksi.
keilemisella voidaan löytää kuitenkin lataukset, joita voidaan käyttää menestyksellisesti.
AMPUMATUNTUMA
Kuten jo aiemmin tuli sivuttua, on Alaskan täysillä mälleillä ammuttaessa kohtuullisen miehekäs ammuttava
Kaikki Buck Mark -pistoolit on valmistettu 7075 lentokonealumiinista ja CNCtyöstetty tarkkoihin mittoihin. 25kg ir to lipas piipun pit . 06-3471 800 info@gyttorp.fi www.gyttorp.fi
LUKIJAKILPAILU:
Voita MAMBAn uusi Toinen Elämä -levy!
Osallistu vastaamalla kysymyksiin nettisivulla: www.rekyyli.fi/lukijakilpailu. 51cm
Lo n gTr ac Camo . Tarkka liipaisin, käsinmuokattu patruunapesä ja piippu tarkkaan säädettävine tähtäimineen takaavat sen, että Buck Mark on valmiina hauskanpitoon suoraan laatikosta.
S T D UR X
Composite camo
p u o l i a u to m a a t t i
· · · ·
avot äht äimet paino: 3. 30 - 0 6
Maahantuonti & markkinointi: Gyttorp Finland Oy Kirkkotie 6, 66240 Petolahti puh. Buck Mark .22 LR
Laadukkaita puoliautomaattisia pistooleja kaikkeen rata-ammuntaan.
St ainless UR X
Plus UDX
Browningin Buck Mark pistoolit ovat alansa huippua laatuunsa, luotettavuuteensa, tarkkuutensa ja valinnanmahdollisuuksiensa ansiosta
42
WWW.REKYYLI.FI
Uusi IXO on Lauronan asetehtaan edullisemman puoleinen metsästyshaulikko. Nyt esittelyssä on Lauronan uusin päällekkäispiippuinen metsästysmalli IXO.
Ensimmäiset Laurona haulikot saapuivat Suomeen 1970-luvun lopulla. Tukkia tulee kuitenkin hoitaa säännöllisesti laadukkaalla tukkiöljyllä ja vahalla, jotta tukki säilyy kauniina ja kestävänä. Tämä on ollut Lauronan salainen ase jo kymmeniä vuosia. Mustakromauksen on väitetty olevan 60 kertaa korroosiokestävämpi kuin perinteisen sinistyksen. Tukin sovitus rautoihin ei ole paras mahdollinen. Karhennukset ovat siististi koneella leikatut ja niistä saa hyvän ja lipsumattoman otteen. Tunnetuimmat Lauronan päällekkäispiippuiset haulikot maassamme ovat olleet Silhouette 800 Game, Olympic 92X, 85 X Game sekä Classic. Puuosien pintakäsittely on tehty hyvin. Yleiseltä ilmeeltään IXO ei juuri poikkea aikaisemmista malleista ja aseen muodot noudattelevat Lauronalle tyypillisiä linjoja. HAULIKKO
etelän auringosta
LAURONA IXO
TEKSTI: JUSSI GRÖNSTR AND
Espanjalaiset haulikot ovat olleet suomalaisille alan harrastajille tuttuja jo vuosikymmenien ajan. Espanjassa Laurona on
43. Pistoolikahvan päädyssä on tyylikkäästi stanssattu tehtaan logo. Espanja on ollut aina tunnettu rinnakkaispiippuisista haulikoistaan, mutta päällekkäispiippuisiakin joukkoon sopii. Aseessa ei
siis ole piippujen välikiskoa. Tämä tyyli on tuttu myöskin suomalaisesta aseteollisuudesta, esimerkiksi Valmet Leijona sekä Valmet 112 -haulikoiden piiput juotettiin samalla tavalla. Lauronan piiput ovat juotettu toisiinsa vain päistä. Perässä on muutaman senttimetrin paksuinen kumiperälevy, joka on melko pehmeää kumia ja se tarttuu nopeassa nostossa helposti vaatteiseen kiinni. Piippujen pintakäsittely on perinteisen sinistyksen sijasta mustakromaus. Monesti tämän hintaluokan aseissa puut ovat vielä suhteellisen kuivat, mutta Lauronassa työ on tehty asiallisesti. Tällä on pyritty säästämään valmistuskustannuksissa sekä vaikuttamaan myös aseen painooon. Tukki on keskiruskeaa ilmeetöntä eurooppalaista pähkinäpuuta ja sen pintakäsittelynä on perinteinen öljy. Etutukki on espanjalaiseen tyyliin schnabel-päätteinen ja perä on perinWWW.REKYYLI.FI
teisellä pistoolikahvalla varustettu, jossa kahva on hieman kantikkaasti muotoiltu. Sekä ylä- että alapuolella on nähtävissä pientä
haritusta, mutta tavalliseen metsästyshaulikkoon työnjälki on aivan kelvollinen
Mukaan valittiin tavallisia ns. Täysin äänetön se ei kuitenkaan ole. Avaussalpa
sen sijaan on todella jäykkä, mutta uskon että sekin siitä ajan myötä käytössä letkistyy. Pistooliperän pääty on melko kulmikas.
Lauronassa on nykytyyliin kevyehköt kaiverruskuviot, jotka on tehty laserilla. Lukitus Lauronassa on toteutettu muiden perushaulikoiden tapaan vain alapuolisella salvalla. Piippujen pinta on mustanpuhuva ja todella tyylikäs. Päällekkäispiippuisella haulikolla kun ammutaan perinteisesti alapiippu ensin, täytyy Lauronassa varmistin siirtää oikealle kohtaan U eli under. Kiekkoradalta lähdettiin sitten suorittamaan koeammuntoja metsästyspatruunoilla. Lisäksi yläpiipun iskuripiikin reikä ei ollut täysin pyöreä, vaan aavistuksen soikea. Monissa nykyaikaisissa haulikoissa on jo mekaaninen vaihdin joka on omasta mielestäni parempi ratkaisu. Halutessaan ne saa kyllä muutettua ejektoreiksi, kunhan laittaa sisälle tarvittavat tapit ja jouset. Ainoa miinus nostoissa on juuri tuo pehmeäkuminen perälevy joka toisinaan jäi kiinni paitaan. Kun Lauronan purkaa osiin niin nallipiikit tulevat totuttuun tapaan pari milliä ulos. Ne on mahdollista muuttaa ejektoreiksi jälkeenpäin mikäli haluaa.
WWW.REKYYLI.FI
44. jokamiehen metsästyspatruunoita. Lukkorunko on kevytmetalliseosta.
suosittu haulikko merellä metsästettäessä juuri tuon mustakromauksen vuoksi. Toiset pitävät sitä parempana ratkaisuna varsinkin radalla ammuttaessa, mutta itselleni tuo on aivan sama. Varmistinnuppi Lauronassa on melko kookas ja hyvän muotoinen. Ensimmäiseksi ammuttiin puolisuppealla alapiipulla ja piippuun laitettiin tavallinen 36 grammainen Torhammer. Varmistus on kuitenkin aina tarkistettava, oli aseessa sitten automaattinen tai manuaalinen varmistin. Näin ollen sen saa helposti pois päältä. Kiinnitaittaminen käy helposti ja ase menee kiinni jämäkästi kuten kassakaappi. Piippujen läpiporausmitta on 18,6 mm. Varmistin Lauronassa ei ole automaattinen. Tämä on kuitenkin riittävän luja sulkutyyppi tavalliseen perushaulikkoon. Seikka ei sinällään ole ongelma nykyaikana kun jokainen voi ostaa kaupasta mieleisensä jyvän jos niin haluaa. Koeammunta suoritettiin perinteiseltä 35 metrin etäisyydeltä. Ensisilmäyksellä näyttää että aseessa on myös ejektorit, mutta ne ovatkin vain tavalliset ulostyöntäjät. Auki taitettaessa Laurona on melkoisen letkeä. Aseessa ei ole mekaanista vaihdinta vaan siinä on heilurikoneisto. Työstöjälkiä ei juurikaan ole nähtävissä. Mainittakoon kuitenkin, että liipaisinkaari Lauronassa on muovia ja se heiluu hieman.
AMPUMAAN
Ennen patruunakokeita poikkesin Lauronan kanssa paikallisella skeet-radalla. Aseessa ei ole myöskään vireilmaisimia. Tämä on tuttua muistakin espanjalaisista päällekkäispiippuisista.
Ensisilmäyksellä saattaa luulla että Lauronassa on ejektorit, mutta kyseessä onkin vain tavalliset ulostyöntäjät. Näin ollen IXO:lla hoituu metsästyksen ohella myös monipuolinen rataharjoittelu. Vasemmalla puolella vastaavasti on O eli over. Tämä on tuttu mekanismi esimerkiksi japanilai-
sista Mirokun haulikoista. Yleiseltä ilmeeltään Laurona on kuitenkin siistiä työtä. Hämmästystä omalta osaltaan aiheutti tuo tavattoman suuri punainen jyvä jonka oletin hohtavan vähintäänkin Hivizin tapaan, mutta se onkin vain tavallista muovia eikä siitä ole mitään hyötyä esimerkiksi hämärässä. Etutukki on muodoltaan perinteinen schnabel, jota on totuttu näkemään useissa espanjalaisissa ja italialaisissa päällekkäispiippuisissa.
Lauronan logo on stanssattu tyylikkäästi pistooliperän päätyyn. Kuvio
Piipun suulla on harvinaisen iso, punainen kuitujyvä perinteisen messinkijyvän sijaan.
Piipunvalitsin ja varmistin on kytketty samaan mekanismiin. Pari kierrosta skeetiä toi hyvän tuntuman aseeseen. Jos ase olisi oma, niin lakkaisin tuon perälevyn ja näin ollen ongelma olisi poistettu. Lauronassa sekä yläpuolinen että alapuolinen piikki on aavistuksen vinossa. Vaihtosupistajia aseen mukana tulee nykytyyliin kaikki viisi kappaletta. Aseessa on myös perinteinen ventiloitu tähtäinkisko, jonka päässä on harvinaisen iso, punainen muovijyvä. Aseen perä oli itselleni sopiva ja
pienen alkukankeuden jälkeen ammunta sujui vaivattomasti. Piipunvalitsin on kytketty samaan varmistimen kanssa
Bushnell Elite 6500:n omistajana sinun ei tarvitse vaihtaa kiikaria - etkä edes halua.
Bushnell Elite 6500 - Maailman paras zoomi. Hihnalenkkejä aseessa ei ole, mutta itse en edes pidä niitä välttämättöminä. Mahdollisista Lauronan tyyppivioista minulla ei ole tietoa, mutta koease pelasi niinkuin pitääkin. Torhammerilla sain parhaimman kuvion parannetusta sylinteripiipusta. 6 6 11 6
2 10 10 16 12 12 2 6
7 5 5 8
Täyssuppea NSI Velox. 124 kpl / 81 %
LOPUKSI
Laurona on hyvin tavallinen päällekkäispiippuinen haulikko jossa ei ole mitään normaalista metsästyshaulikosta poikkeavaa. Lauronassa on kaikki hyvän tavallisen metsästyshaulikon ominaisuudet ja hintaluokka huomioiden plussaa täytyy antaa myös kovamuovisesta kantolaukusta. Kuvio oli erittäin kaunis ja tasainen. No4 3,25 mm / 36 g / 225 kpl S 45 U 88 yht. 133 kpl / 59 %
Patruuna Nsi Velox Torhammer Remington Shur Shot Nsi Velox Torhammer Remington Shur Shot Nsi Velox Torhammer Remington Shur Shot
haulikoko mm 3 3,25 3,25 3 3,25 3,25 3 3,25 3,25
hauliannos g 32 36 36 32 36 36 32 36 36
haulimäärä kpl 153 225 227 153 225 227 153 225 227
osumia kpl 124 125 130 118 120 128 118 133 135
kokonaisosuma-% 81 55 57 77 53 56 77 59 59
supistusaste F F F M
M IC IC IC
WWW.REKYYLI.FI
45
Katso lähin Remington lähi Remi lähin Remington ähin min Premier Dealer -myyjäsi osoitteesta www.normark.fi
M
U UUTU
Nyt
S!
oiss kaup
7 6 11 10 11 5 11 13 9 7 9 7 4
7
9 7
a!
Sarjaan kuuluvat tähtäimet: 2,5-16x50 saatavana Mill Dot- ja Fine Multi-X -ristikolla 4,5-30x50 saatavana Mill Dot- ja Fine Multi-X -ristikolla
nousi oikeaoppisesti hiukan jyvän yläpuolelle, mutta kuvio oli aavistuksen harva. Merkille pantavaa oli sekin että kyseisillä patruunoilla ammuttaessa myös täyssuppeasta kuvio oli lähes samaa luokkaa kuin puolisuppealla. Seuraavaksi ammuttiin Remington Shur shot ja kuvio oli Torhammeria huomattavasti tasaisempi vaikka molemmissa olikin sama haulikoko. No.5 3,00 mm / 32 g / 153 kpl S 50 U 74 yht. Mukaan otin myös halpoja NSI Velox patruunoita joissa on 32 gramman lataus ja haulikoko 3 mm. Kokeet ammuttiin parannetulla sylinterillä, puolisuppealla ja täyssuppealla.
WA N N S E E TAULUT
999,1099,-
35 m
Nopeissa metsästystilanteissa tarvitset kiikaritähtäimeltäsi täysin erilaisia ominaisuuksia kuin ampuessasi kauas. 135 kpl / 59 %
LAURONA IXO
Valmistaja: Norica-Laurona, Espanja Kaliiperi: 12/76 Piippujen pituus: 760 mm Kokopituus: 1190 mm Paino: 3,3 kg Hinta: 970 euroa Maahantuoja: HW-Company Oy, (06) 8245700
Parannettu sylinteri Torhammer. Kaikista kokeilemistani supistuksista Velox antoi tasaisimmat kuviot. Ase on miellyttävän painoinen ja hyvin suuntautuvana sillä on mukava ampua. No4 3,25 mm / 36 g/ 227 kpl S 46 U 89 yht. Uskoisin että Laurona IXO:sta saa pitkäikäisen jahtikaverin kaikkeen haulikolla tapahtuvaan metsästykseen.
5 6 11 7
8 9 13 11 12 10 9 7
4 9 7 7
Alapuolinen sulkulaite Lauronassa on hyvin perinteinen ja työnjälki lukkorungon sisäpuolelta on moitteetonta.
Parannettu sylinteri Remington Shur Shot. Perinteinen ratkaisu on hankkia kaksi tähtäintä. Laurona sijoittuu hintaluokkaan jossa on nykyisin paljon tarjontaa, toisin sanoen kilpailijoita riittää
taktinen ja tekniikaltaan melko hioutumaton ase. Yhdellä täytöllä ampuu noin 50 melko lailla täysitehoista laukausta ja sen jälkeen aina vain aneemisemmaksi muuttuvia laukauksia toisen mokoman. Tulokset vaihtelivat erinomaisista säälittäviin, joskin viimeksi mainittuihin syynä olivat aseeseen sopimattomat luodit. Kun säiliö on täytetty, se kierretään piipun alapuolella olevaan tilaansa. Luodin lähtönopeudeksi luvataan 380 m/s, mutta kuten aina, käytännön suorituskyky jää alhaisemmaksi kevyilläkin luodeilla. Äänennopeuteen päästään, jos käytetään esimerkiksi Skencon Hyper-Velocityä, jossa luodin runko on muovia ja paino siten alhainen. Tavallisimmat
WWW.REKYYLI.FI
PIRUSTI PAINETTA
Dominatorin voimanlähteenä on 300 barin ilmasäiliö, josta koneisto haukkaa ilmaa luodin taakse. Aseessa ei ole varsinaista regulaattoria, joten luodin taakse päässeen ilman määrä vaihtelee jonkin verran aiheuttaen nopeusvaihtelua, joka vaikuttaa myös osumatarkkuuteen.
NAKSUTTELUA
Dominatorilla ammuttiin tarkkuuskoe 50 ja 20 metrin etäisyyksiltä. Monilla vastaavia aseita omistavilla on käytössään myös suuria täyttöpulloja, joilla ajoainesäiliö täyttyy hetkessä. Käyttäminen on siis erittäin simppeliä, eikä Dominatorilla saatu aikaan häiriöitä. Dominatoria on hankala luokitella, koska se on ulkonäöltään ns. Luodit asetetaan rullaan ja rulla työnnetään aseeseen vasemmalta. Monet niistä ovat suorastaan lelumaisia plinkkereitä, joten on mukavaa, kun seassa on välillä näinkin kiinnostavia laitteita.
Paineilmatoimiset aseet ovat nyt olympiamenestyksen myötä saaneet ensimmäisen kerran huomiota myös suuren yleisön keskuudessa. Autotallien nurkissa lojuvilla kompres46. Aseen mukana toimitetaan pienehkö yksikammioinen vaimennin, joka kuitenkin toimii mallikkaasti ja niinpä ilman kuulosuojaimia ampuminen onnistuu raskaammilla luodeilla sisätiloissakin. PAINEILMAA PUTKEEN U W
1250
MAREX ALTHER DOMINATOR
TEKSTI: TERO KUITUNEN
Umarex pukkaa nykyään ulos melkoisella vauhdilla erilaisia ilma-aseita. Rulla lukittuu paikoilleen aseen "lukon" alapuolelta manipuloitavalla keskusakselilla. Nyt esiteltävä Walther 1250 Dominator edustaa asetyypin rennompaa haaraa. Pieni suhahtava ääni kertoo aseen olevan käyttökunnossa. Tämän jälkeen "lukko" työnnetään eteen ja alas pulttilukkoisten aseiden tapaan, varmistin työnnetään eteen ja ase on ampumavalmis. soreilla päästään tavallisesti 1015 barin paineeseen, joten säiliön täyttämiseen tarvitaan joko käsipumppu tai sitten esimerkiksi sukeltajien ja palokuntien käyttämä järeämpi kompressori. Sopivin käyttö sille on Field Target, johon myös sen varustus viittaa
20 metriin luodeilla ammuttiin koemielessä jokaisella yksi sarja. Voidaankin sanoa, että se on sittenkin vakavampi harrastusväline, kuin sen ulkonäöstä voisi äkkiä päätellä.
Luodin lähtönopeus, m/s Hitain Nopein 336,7 294,7 298,5 Keskiarvo 329,5 294,0 295,7 Hajonta 12,3 1,1 7,4 -
WALTHER 1250 DOMINATOR
Valmistaja: Umarex, Saksa Kaliiperi: 4,5 mm Kapasiteetti: 8 luotia Pituus: 1150mm Piipun pituus: 600 mm Hinta: 670 euroa Maahantuoja: Teräasekeskus, (09) 4172 900
Ilmasäiliön etupinnalla on mittari, josta voi helposti seurata tilannetta.
Saatavana myös kaliiperissa 5,5 mm, jolloin hintaa on 690 euroa ja lähtönopeudeksi luvataan 300 m/s.
Osumakuviot 5 lks / 20 m 18,5 mm 3,5 mm 19,0 mm 18,5 mm 19,0 mm
Keskiarvo 3x5 lks / 50 m 145 mm 31 mm 56 mm 34 mm 78 mm
Skenco Hyper-velocity Field Pellets 4,5 gr Exact Heavy Diabolo Gamo Rocket JSB Predator Umarex Perfecta Kun jäljellä 70 bar Exact Heavy Diabolo
324,4 293,6 291,9 -
163,8
172,1
168,2
8,30
-
-
WWW.REKYYLI.FI
47. Kun aseeseen asetetaan sen mukana tuleva bipodi, on riskinä että aseesta jämäkästi kiinni pitävä ampuja nojaa sen verran aseeseen, että jalan aiheuttama paine vääntää piippua. Vastus on 1850 g ja laukaisu on pitkä ja venyvä.
Hyvin peukalon ulottuvilla sijaitseva varmistin on työnnettävä etuasentoonsa ennen jokaista laukausta.
Rulla on asiallinen. Exactin tulos oli yksi reunoista laajentunut reikä, hajontaa 3,5 mm. Koeammunnoissa tämä havaittiin karvaasti ja jouduttiin huomioimaan tarkkuuskokeita tehtäessä. Aseen muovisuus tekee siitä kuitenkin vaurioitumisalttiin ja varsinkin kovamuovinen varmistinratkaisu tuntuu siltä kuin se voisi napsahtaa hajalle milloin tahansa. Oikealla luodilla tarkkuuspotentiaalia on siten enemmän kuin osasimme odottaa.
kiinnittyminen ohuehkoon piippuun. Luodit pysyvät paikoillaan jousilangan avulla. Dominator on selvästi suunniteltu aikuisen mitoille. Aseen "lukko" työntää luodit pesään rullan läpi, joten pesien pieni väljyys on vain hyvästä.
ONGELMAT
Dominatorissa ei alkututustumisen jälkeen havaittu teknisiä ongelmia. Dominatorin ja JSB Predatorin yhdistelmällä saavat vedellä täytetyt tölkit kyytiä.
Paketiin kuuluu myös ilmasäiliön täyttöventtiili ja avotähtäimet.
ilma-aseluodit ovat turhan pehmeitä eivätkä kestä lähtökiihdytystä. Tehokkuus tekee siitä toki tavallista vaarallisemmankin huolimattomalle käyttäjälle, mutta tärkein syy on sen koko ja mitoitus. Kokeilluista luodeista parhaiten kovaan lähtönopeuteen sopi Exact Heavy Diabolo, jolla Dominator teki 50 metriin parhaimmillaan 23 mm:n osumakuvion. Aseen tarkkuuden suhteen ongelmallinen kohta on etutukin
Luoti
EI JUNIOREILLE
Walther Dominator on niitä ilmaaseita, joita ei pidä mielestäni hankkia perheen nuorisolle omatoimiseen harrastamiseen. Mikään paikka ei kuitenkaan hajonnut, joten ainakin näin kesän lämmössä muovi kestää normaalia käyttöä. Ampumasuorituksen kannalta suurin ongelma on aseen luokaton laukaisu
Yksi mainio vaihtoehto olisi .458 Winchester Magnum-patruunaa ampuva ase. Marlin .45-70-kaliiperissa olisi mukavan painoinen ja näppärän kokoinen. Ne on kuitenkin tarkoitettu korkeintaan peuran kokoisille eläimille, ja luodit ovatkin turhan heikkorakenteisia hirvijahtiin. Suuri ja hidas luoti tappaa hirven tehokkaasti, mutta ei aiheuta yletöntä lihanhukkaa lyhyeltäkään matkalta ammuttaessa. Tämä patruuna on savuttomalla ruudilla ja nykyaikaisilla vaippaluodeilla ladattuna havaittu erinomaiseksi suomalaisen hirven sortajaksi, kunhan ampumamatkat pysyvät kohtuullisen lyhyinä. Näillä eväillä 500-grainiselle lyijyluodille saatiin Trapdoor Springfieldin pitkästä piipusta hieman yli 400 m/s.
Tänä päivänä .45-70-kaliiperiset aseet ovat suurelta osin Marlinin valmistamia vipulukkoisia, mutta myös muun muassa Ruger N:o 1:ä on saatavilla .45-70-kaliiperissa. Tosin, laajenemattomankin .458-kaliiperisen luodin halkaisija on samaa luokkaa kuin täysin laajentuneen .30-kaliiperin luodin. HWCompany Oy on latauttanut kotimaassa patruunoita Speerin 350- ja 400-grainisilla luodeilla. Winchesteriltä, Remingtonilta ja Federalilta löytyy 300 gr reikäpääluodeilla ladattuja patruunoita. Lisäksi yleensä melko tylppäkärkinen ja hitaasti lentävä luoti on paljon tunnottomampi pienille risuille kuin vaikkapa tyy48
pillinen .30-kaliiperin hirviluoti, mikä lienee tärkeimpiä syitä siihen, että varsinkin viime vuosina hirviaseissa on ollut selvä suuntaus kohti järeämpiä kaliipereita. Sen patruu-
nat on tosin lähes poikkeuksetta ladattu raskailla, hirveä suuremmille eläimille suunnitelluilla luodeilla, jotka eivät aina laajene lainkaan hirveen ammuttuna. Amerikkalaisia patruunanvalmistajia vaivaa maansa vanha asekanta. ERILAINEN
HIRVIASE
SOTILASKIVÄÄRI KALIIPERISSA .45-70
TEKSTI: HANNU URONEN
Kaliiperi .45-70 suunniteltiin Yhdysvalloissa vuonna 1873 alunperin mustaruutipatruunaksi. Näilläkin patruunoilla on kyllä ammuttu hirviä Suomessa, joskin vaihtelevalla menestyksellä. Nämä lienevätkin ylivoimaisesti parhaat tehdastekoiset saatavissa olevat hirvilataukset .45-70-kaliiperiin. Moni pulttilukkoiseen
WWW.REKYYLI.FI. Lisäksi meillä Suomessa joitakin "ryssänwinsuja" (M1895) on muutettu .45-70-patruunaa ampuviksi hirviaseiksi. Hirvimetsälle hyvin sopivia .45-70-tehdaspatruunoita on ollut melko nihkeästi kaupan. .458 vaatisikin välttämättä itseladatun patruunan parhaaseen tulokseen hirvijahdissa pyrittäessä. Näiden heikkorakenteisten mustaruutiaseiden vuoksi tehdaslataukset on pidettävä niin mietoina, että niitä voi vaaratta ampua myös vanhoilla Trapdoor-aseilla. .458-kaliiperiset aseet ovat yleensä myös suuria ja raskaita, ilman optista tähtäintäkin aseen paino on usein luokkaa 4.5 kg, mikä on esimerkiksi hirvikoiran kanssa metsässä liikuttaessa ainakin allekirjoittaneelle turhan paljon. Alkuperäisessä latauksessa oli .45 kaliiperin luoti ja 70 grainia mustaa ruutia. Remingtonilta löytyy myös 405 gr puolivaip-
paisella luodilla ladattu patruuna, mutta se on ladattu hyvin miedoksi, sillä luodin liike-energia jää 100 metrissä alle hirviaseelta vaadittavan 2000 joulen. Entäpä jos Marlinin vipulukkoisen tai Rugerin kertalaukeavan ergonomia ei miellytä, mutta isoreikäistä hirviasetta tekisi kovasti mieli
Vaaka kertoi massaa kertyneen 3,75 kiloa koko komeudelle, mikä
on järeälle hirviaseelle mielestäni melko vähän. Se on lähes äänetön ja nopea käytössä. Se todettiin rautaisen perälevynsä vuoksi epämiellyttäväksi ampua ja muutenkin käteen huonosti sopivaksi. Lisäksi laukaisu on paljon täsmällisemmän tuntuinen. Piippu on mustaa terästä, ja sen pituudeksi valitsimme 22" eli 560 mm. Piippu aseeseen hankittiin Vammalan Erkki Mäkiseltä, joka oli aiemminkin valmistanut .45-70-kaliiperin piippuja. Koska piippuun sopii lisäksi yksi patruuna, käy tämä passelisti. Myös "sotilaskiväärin" alkuperäinen varmistin on uudempien pulttilukkoisten varmistimiin tottuneelle käytössä hieman hankala ja äänekäs. Tällainen, käytännössä uusi ase, olisi luonnollisesti ihanteellinen aihio. Uusi tukki tilattiin lohjalaiselta Lasse Blomqvistilta, joka valmisti pähkinäpuusta aseen tyyliin hyvin sopivan tukin haluttujen mittojen mukaisesti. Kun lukonkehystä ja lukkoa muotoiltiin, samalla keskityttiin laukaisun parantamiseen. Vaikka piippu on ulkopuolelta melko paksu, se ei ole kuitenkaan kovin painava. Meiltä Suomestahan näitä aseita löytyy suuri määrä 7,62x53R-, 8,2x53R- ja 9,3x53R-kaliipereissa. Isokaliiperi rihlan pohjasta pohjaan mitattuna on kuitenkin .458" eli 11,63 mm. Piippu toimitettiin valmiiksi sinistettynä ilman tähtäimiä. Myös väljät avotähtäimet vaikeuttivat osaltaan tarkkaa työskentelyä. Ilmeisesti paksu piippu ja massiivisen näköinen tukki luovat illuusion raskastekoisesta aseesta.
KOKEMUKSIA
Ensimmäisellä ampumaratakäynnillä käytössä oli 75 metrin hirvirata, jolla keskityin lähinnä tuntuman hakemiseen ja vapaamuotoiseen aseeseen tutustumiseen. Tähtäinkuva onkin erinomaisen selkeä ja mahdollistaa nopeat tähdätyt laukaukset lyhyille matkoille. Ensimmäinen laukaus yllätti silti; rekyyli oli selvästi miedompi kuin olin odottanut. Huomaa patruunan syöttökulma, se poikkeaa alkuperäisestä .45-70 patruunan etupainoisuuden vuoksi.
Lukonpään muutostyöt rajoittuivat suuremman hylsynkannan vaatimaan iskupohjan muuttamiseen. Huolellinen petaus on tarpeen myös tukin kestävyyden vuoksi, koska .45-70:n rekyyli on huomattavasti alkuperäistä patruunaa voimakkaampi. Nyt laukaisuvastus on 1,5 kilon paikkeilla. Kiväärimme selkään ei edes suunniteltu optisen tähtäimen kiinnittämistä. Erityisesti verrattuna alkuperäiseen M91:n rautaiseen perälevyyn... Testiaseen aihioksi löytyi 8,2x53R-kaliiperiin muutettu M91, joka oli rautaosiltaan erittäin hyvässä kunnossa. Aseemme varustettiinkin lukonkehyksen takaosan oikealle puolelle asennetulla peukalovarmistimella. Lisäksi perään asennettiin paksu Pachmayrin White Line-perälevy, joka reilusti ventiloituna pehmentää rekyylituntemusta selvästi. Alkuperäinen laukaisu oli hieman venyvä ja vaati noin 2,5 kilon puristuksen lauetakseen. Lisäksi rekyyli suuntautuu lähes suoraan taaksepäin, piippu nousee melko vähän siihen verrattuna, ettei rekyyli kuitenkaan ole aivan pienoiskiväärin tasoa. Itsekään en ole päässyt Marlinin ergonomian, tai pikemminkin sen puutteen, kanssa sinuiksi.
KOTIMAINEN RATKAISU
Mistäpä siis näppärän kokoinen, selvästi alle 4 kilon painoinen pulttilukkoinen järeä hirviase. Toisella ampumaratakäynnillä pääsin ampumaan liikkuvaa hirvikuviota ensimmäiseksi haulikkohollilta noin 35 metristä, jolloin väljät tähtäimet ja tukin mitoitus
49. Aseessa oli ensi alkuun toisesta M91-yksilöstä periytyvä vakiotukki. Kiväärimme varustettiin tämän vuoksi peukalovarmistimella.
tottunut kuitenkin vierastaa sitä. Rekyylituntemuksen pienentämiseksi ja nopean ammunnan helpottamiseksi perästä tehtiin varsin suora ja se varustettiin melko jyrkällä pistoolikahvalla. Piipun päälle asennettiin vanhasta Sako L61R-aseesta peräisin oleva 3 mm leveä jyvä ja pikasäädettävä hahlo vanhasta CZ-pienoiskivääristä. Materiaalivahvuus riittää mainiosti myös alkuperäistä huomattavasti suuremmalle .45-70:n laippakannalle.
Mosin Nagantin alkuperäinen varmistinratkaisu koettiin epämukavaksi; hitaaksi ja äänekkääksi. Remingtonin 405-grainisen luodin lähtönopeus on vain noin puolet tyypillisen .308-ratalatauksen lähtönopeudesta, joten ennakkopiste piti hakea aivan taulun etureunasta. Suomalainen M91 eli kansanomaisemmin "sotilaskivääri" on kohtuullisella työllä muutettavissa .45-70-patruunaa ampuvaksi. Kestävyyden varmistamiseksi tukkiin lisättiin myös toinen rekyylipultti yhden alkuperäisen lisäksi. Myös lipaskuilu vaati muutostöitä. Myös Puolustusvoimat myi aiemmin varsin edullisesti uusia, varastorasvoissa olevia 7,62x53R-kaliiperisia "sotilaskivääreitä" reserviläisharrastajille. Vaikka paras mahdollinen tarkkuus ei ollutkaan ensisijainen tavoite tässä projektissa, piippu on vapaasti värähtelevä ja raudat pedattiin tukkiin huolella. Erityisesti 8,2 ja 9,3-millisten hinnat eivät päätä huimaa. Lisäksi optiikan asennus M91-ki-
väärin päälle on monitahoinen operaatio, jonka halusimme välttää. Lukkoon tarvittavat muutokset rajoittuivat lukon pään ja ulosvetimen muotoiluun suunnilleen yhden millimetrin verran suurempaa hylsynkantaa varten. Koska sen tarkoitus on palvella lyhyen matkan hirviaseena, todettiin riittävän väljät avotähtäimet aivan toimivaksi vaihtoehdoksi. Tuskinpa hirvimetsällä kovin usein suurempaa tulivoimaa tarvitaankaan. Aseen tukki oli kuitenkin pahasti haljennut, minkä vuoksi aseella ei siinä kunnossaan ollut merkittävää rahallista arvoa. Alkuperäistä
WWW.REKYYLI.FI
paksumman patruunan takia sitä oli avarrettava reilusti. Eräs vaihtoehto löytyy lähempää kuin yhtäkkiä voisi ajatellakaan. Samalla lippaan kapasiteetti putosi alkuperäisestä viidestä kolmeen patruunaan. Kahdella viimeisellä 10 laukauksen sarjalla liikkuvaan hirvikuvioon ammuttaessa onnistuin sentään jo osumaan jokaisella laukauksella numeroille. Käytettävissä oli vain Remingtonin 405-grainisella puolivaippaluodilla ladattuja patruunoita, jotka tiedettiin ladatun miedoiksi. .45-70 patruuna syöttymässä patruunapesään. Ase tuntuukin käsissä yllättävän sirolta ja tasapainoiselta. Päätimme ryhtyä toimeen .45-70-kaliiperisen hirvensortajan muuntamiseksi M91-kivääristä. Liikkuvaan hirvikuvioon osuminen ei optiikalla varustettuun, raskaaseen .308-kaliiperiseen kivääriin tottuneelle ollut aluksi aivan helppoa. Yleensä nämä aseet ovat myös melko vähän ammuttuja ja siten teknisesti hyväkuntoisia
Raskaammalla luodilla varustetulla latauksella .45-70:n rekyyli alkoi olla jo selvästi havaittava. Toinen käyttökohde voisi olla kakkosaseena passeissa, joissa maasto on niin peitteistä, että on mahdotonta ampua muutamaa kymmentä metriä kauemmas. Tällöin oli jo käytettävissä myös itseladattuja patruunoita kolmea eri laatua, joilla jatkoin kokeilua 75 metristä. Voimakas 400 grainin Barnesillakin ladattu patruuna oli varsin mukavasti ammuttavissa, eivätkä 20 peräkkäin tyhjennettyä hylsyä aiheuttaneet olkapään aristusta tai rekyylikammoa.
ONKO JÄRKEÄ?
Kenelle tällaista projektia sitten voi suositella. Ase on kuitenkin suunniteltu lyhyeltä matkalta hoidettaviin tilanteisiin, ja se myös toimii näissä olosuhteissa hyvin. Tarkkuuskokeessa istuma-asennosta ammuttaessa ampumamukavuus oli jo selvästi rajoittunut. Myös laukaus seisovaan hirvitauluun, laukauksesta hirvi liikkeelle ja laukaus liikkuvaan onnistui lyhyeltä matkalta hyvin. Laukaukset onnistuivat lyhyen harjoittelun jälkeen melko nopeasti. Onko tällaisessa projektissa siis mitään järkeä . Muista latauksista toisessa oli Hornadyn erityisesti .450 Marlinkaliiperiin kehittämä 350-graininen Flat Nose nopeudella 650 m/s. Aseen omistajalla .45-70 palveleekin juuri kakkosaseena. No, ei varmaankaan ole. .45-70:llä pystyasennosta ampuminen oli kaikilla latauksilla kohtuullisen miellyttävää. Toinen lataus oli tulpitettu 400-grainisella Barnes Original Flat Point-luodilla lähtönopeuteen 610 m/s. Barnes on suunniteltu erityisesti .45-70:n lähtönopeustasolle ja luotirasiasta löytyykin ".45-70"-merkintä. Se on tosin saanut levätä kaapissa pitkiäkin aikoja .4570:n valmistumisen jälkeen. Artikkelissa esiintyvällä aseella on nyt ikää jo muutamia vuosia ja sillä on ammuttu useita onnistuneita riistalaukauksia. Sierran 300-grainiselle JHP-luodille oli mitattu lähtönopeutta 720 m/s, mikä teki ampumisen paljon helpommaksi Remingtonin tehdaslataukseen verrattuna. Verrokkilatauksena .458:ssa käytettiin Remingtonin 500-grainisella Soft Point-luodilla ladattua patruunaa, jonka mitattu lähtönopeus oli 612 m/s 9,3 x 62-kaliiperisen Steyrin rekyyli oli selvästi edellisiä miedompi, vaikka Steyr painoi kiikareineen vain 3,8 kiloa. Projekti on siis osoittautunut onnistuneeksi, eikä siinä ole mitään häiritseviä seikkoja jotka nyt tehtäisiin toisin.
Kiväärimme alkuperäinen ja uusi patruuna kokovertailussa. Lataus oli niin paljon nopeampi, että tähtäyspisteen saattoi ottaa hirven parrasta. Huomattavasti lyhyemmän, raskaamman ja nokkapainoisemman patruunan syöttö ei onnistu luotettavasti ilman muutostöitä.
.45-70 GOVERNMENT
Hylsy Winchester Remington Remington Remington Remington Remington Remington Remington Winchester Remington Remington Remington Remington Remington Remington Remington Remington Winchester Remington Ruuti N130 3,65 N120 3,65 N110 2,30 N130 3,50 N130 3,70 H335 4,20 N130 3,35 N130 3,45 N133 3,75 N130 3,40 H322 3,81 H335 3,95 H4198 2,60 H4198 3,10 N133 3,82 N130 3,10 N130 3,40 N133 3,70 H335 3,90 Nalli CCI 200 Federal 210 CCI 200 Federal 210 Federal 210 Federal 210 Federal 210 Federal 210 Federal 210 Federal 210 Federal 210 Federal 210 Federal 210 Federal 210 Federal 215 CCI 200 Federal 210 CCI 200 Federal 210 Luoti Barnes 250gr XFN Barnes 250gr XFN Barnes 250gr XFN Hornady 350gr FN Hornady 350gr FN Hornady 350gr FN Barnes 400gr FN Barnes 400gr FN Barnes 400gr SS Barnes 400gr SS Barnes 400gr SS Barnes 400gr SS H&N 400gr KS H&N 400gr KS Speer 405gr FN Woodleigh 405gr FN Woodleigh 405gr FN Woodleigh 405gr FN Woodleigh 405gr FN COL 63.60 63.60 63.60 64.50 64.50 64.50 64.50 66.20 69.50 69.00 68.50 68.00 64.00 64.00 69.20 64.50 64.50 64.50 64.50 Nopeus 678 738 585 608 663 688 590 611 612 605 625 646 503 586 610 559 599 609 644 Energia 3723 4412 2772 4192 4985 5368 4511 4838 4854 4743 5063 5415 3279 4450 4883 4050 4700 4866 5375 Kevennetty lataus Muuta
Painovirhemahdollisuuden vuoksi toimittaja ja toimitus ei voi ottaa mitään vastuuta näiden latausohjeiden käyttämisestä! Huom !!! Monet näistä latauksista ylittävät CIP-normin mukaisen maksimipainetason .45-70 kaliiperille! Käytä vain korkealle painetasolle suunnitellussa aseessa! 50 WWW.REKYYLI.FI. nopeita laukauksia varten pääsivät oikeuksiinsa. Tämän projektin toteuttamisen vaatimalla rahasummalla voisi kaupasta ostaa vaikkapa tshekkiläisen 9,3 x 62-kaliiperisen hirviaseen. Puhtaasti järkisyillä tällaisen aseen hankkimista on vaikea perustella, mutta sama pätee melko moneen muuhunkin aseeseen.
Mikäli .45-kaliiperinen kevyehkö hirviase, jollaista jokaisen jahtikaverin kaapista ei löydy, kiinnostaa, tällainen voisi olla yksi vaihtoehto. Mielestäni ainoaksi hirviaseeksi esitelty ase sopii vain, mikäli ampuja sisäistää aseensa rajat: pitkälle matkalle ja kovaan liikkeeseen haulikkohollia pidemmiltä matkoilta on vaikea osua. Kahta jälkimmäistä latausta ammuin lähinnä rekyylituntuman hankkimiseksi. Verrokkeina olivat 9,3 x 62-kaliiperinen Steyr Professional varustettuna Kahles 1.5-
4.5 x 21-optiikalla sekä customoitu Winchester 70 .458 Winchester Magnum, jonka päällä oli Meopta 1.5-6 x 42. Asekaapista löytyy myös kiikarilla varustettu 9,3 x 62-kivääri. Tällainen ase olisi erinomainen valinta esimerkiksi koiramiehelle. Mutu-tuntumalla arvioiden rekyyli oli suunnilleen samaa luokkaa .458:n kanssa, joka on kiikareineen lähes 1,5 kiloa raskaampi, mutta myös lataus on voimakkaampi. Steyrissä käytettiin Norman lataamaa patruunaa 286-grainisella Oryx-luodilla
Luotettavat laatumerkit vaativalle metsästäjälle
Aseenhoitokemikaalit Japanissa valmistetut laatukiikarit nyt Suomessa!
alk. WWW.REKYYLI.FI
Maahantuonti: Sako Oy, Jälleenmyyjätiedot: www.sakosuomi.fi
51
www.swarovskioptik.com. mallit 1-6x24, 1,7-10x42 sekä 2-12x50. Malliston tarjoama 6-kertainen zoomi mahdollistaa tarkat laukaukset sekä läheltä että kaukaa. Kaikki nämä versiot ovat saatavana valaistuilla tai normaaleilla tähtäinkuvioilla. 10,00
189,00
590,00
290,00
SII WP 8x25
SII Big Sky 3-9x42ST
· Monipuolinen yleiskiikari · Duplex-ristikko · Saatavana myös mustana
SI 3-9x40
· Edullinen yleiskiikari · Duplex-ristikko · Myös hopeanharmaana
Kiikarinjalat
Made in U.S.A.
· Metsästäjän katselukiikari · Erinomainen optinen laatu · Kevyt ja vesitiivis
SIII- tai SII Big Sky -tähtäinkiikarin ostajalle SII WP 8x25 -katselukiikari kaupan päälle!* Kysy lisää kauppiaaltasi! *Kampanjaetu voimassa 30.9.2008 asti.
Myynti: ase- ja eräliikkeet kautta maan
w www.kartanokuva.fi
Tutustu laajaan mallistoon netissä!
kartanokuva_rekyyli_no_6_2008.indd 1
20.8.2008 10:10:09
SWAROVSKI AINOA TÄHTÄINKIIKARI JONKA TARVITSET
Swarovski Z6/Z6i -mallisto soveltuu kaikkeen metsästykseen, sillä sen suurennokset ovat omassa luokassaan. Loppuvuodesta 2008 Suomen markkinoille saadaan myös uutuusmalli Z6i 2,5-15x56P. Z6 -sarjasta löytyvät mm
Useampi viesti vaihdettiin, ennen kuin suostuin ottamaan
projektin työn alle. Omistaja laittoi mukaan AR-15 -kivääriin tarkoitetun, Falconin kumipintaisen Ergo Grip -kahvan ja muoviWWW.REKYYLI.FI. Tähtäimeksi valikoitui Trijiconin Accupoint sen nopeasti hahmotettavan, mutta myös pidemmille matkoille kelvollisen tähtäinkuvan ansiosta.
Se asennettiin Optilock-jalkoja käyttäen uudelle, alkuperäistä lyhyemmälle ja korkeammalle metallista valmistetulle tähtäinkiskolle. H&K SL-8
Kun aseen omistaja oli valitsemassa asetta, lähtökohtana oli, että se olisi varustettu molemminkätisillä hallintalaitteilla eli olisi sopiva oikea- ja vasenkätiselle. H&K:n SL8 täytti vaatimukset, vaikka tukki olikin kieltämättä erikoinen ja ase kovin etupainoinen. Hän ehdotti uuden ja kalliin Heckler & Koch SL8-4:n paloittelua; perän korvaamista putkiperällä ja kahvan vaihtoa ergonomisempaan.
TEKSTI JA KUVAT: JATOK
olevien rajoittimien ohi. Samaan aikaan oli aseen perä päätynyt kirjoittajalle. Oma mielenkiinto oli tietysti kova, mutta ajatus aseen pilaamisesta hirvitti. Seuraavaksi hankittiin Harrisin S-BRM bipodi, joka asennettiin hihnalenkin ruuvia käyttäen. Omistajan luvattua "vastuuvapautuksen" alkoi työn nopea suunnittelu ja toteutus.
PERÄ PAREMMAKSI
Saatuani kiväärin alakerran näppeihini purin sen laukaisukoneistoa lukuunottamatta osiin. Myös aseen piippua lyhennettiin ja sihen asennettiin Take-pajan suujarru. Tässä vaiheessa aseen omistaja päätti, ettei kyseinen ase jää vakiokuntoiseksi ja ryhtyi etsimään sopivaa kiikaritähtäintä, kiikarinjalkoja ja uutta tähtäinkiskoa. Aseen omistaja ei pitänyt näkemistään tehdasratkaisuista, vaan halusi jotain muuta. Koska ase oli tulossa toiminta-ammuntaan, ensimmäisenä siihen sopiviksi muokattiin kolme G36:n 30 patruunan lipasta. Lippaiden etukulmat hiottiin kapeammiksi, jotta ne mahtuisivat SL8:n lipasssolassa
52
MODIFIED IN FINLAND
Keväällä minuun otti yhteyttä harrastaja, joka oli nähnyt kuvia tekemistäni perämodifikaatioista (AK-tyyppisiin aseisiin) toiminnallisten ampujien suosimalla nettifoorumilla
Perän pintakäsittelyn tein muovitusjauheella ja sen päälle suihkautin mustan Krylon-spraymaalin. Omistajan mukaan aseen ergonomia parani huomattavasti tukkimuutoksen myötä. Muut osat piti luoda tyhjästä. Tosin toiminta-ampujan aseessa muokkaamisen ja käytön jäljet kai suvaitaan. Alarunkoon jätettiin työstövaraa, koska kyseessä oli prototyyppi. Saumat juotin lopullisesti hopealla. Aika: Suunnitteluineen ja osa-aikaisesti tehtynä kolmisen viikkoa. Itsekin pidin aseen muuttuneesta tuntumasta, mutta muovin viimeistely "kotikonstein" on hankalaa. Putkiperän kiinnityslevyn muodon piirsin hiotun rungon mukaan ja osan leikkasin teräslevystä. Muuta: Hauska, mutta stressaava projekti
Valmis alakerta
WWW.REKYYLI.FI
Arvioidut sahauslinjat
53. Työstäminen alkoi katkaisukohtien merkitsemisellä. Alakerran modaus oli valmis.
MITÄ SAATIIN?
Projekti oli vaikea. Kahvassa oli kuitenkin toi-
nenkin reikä ja sen mukaan porasin laatikkoon kiinnitysreiän aivan laatikon takaosaan. Katkaisukohdat viimeisteltiin käsin hiomalla. AK-tyyppisissä paras ratkaisu on saamani palautteen perusteella tehdä perän yläputki piippulinjan kanssa samansuuntaiseksi. Samoin vetopituus (270 mm laatikon takareunasta perälevyn keskelle) on sopinut lähes kaikille n. Kahvan kiinnitin M6-koneruuvilla, mutterilla ja isolla aluslevyllä. Ase muutosten jälkeen. "Aseveli" on kuitenkin tyytyväinen ja se on pääasia. Sahasin perän ja pistoolikahvan poikki vannesahalla (mikäli joku jostain syystä haluaa työhön ryhtyä, ajaa saman asian pienihampainen käsisaha). Pistoolikahvan kiinnitystä mietin pitkään, mutta lopulta kiinnityskohta löytyi melkein kuin vahingossa. 170 cm pituisille ampujille. Kun kiinnityslevy oli kohdallaan, alkoi putkien teko. Kuvassa myös Falconin AR-15:lle tarkoitettu kahva. Levyyn juotin hopealla mutterit kumilevyn kiinnittämiseksi. Työkalut: Saha, hiomatyökaluja, kaasuhitsauslaitteet, juotin. Näin tein myös H&K:n kanssa. Myös peukalo yltää nyt varmistimelle ja niinpä varmistimen käyttö helpottui huomattavasti.
H&K SL8-4-PERÄPROJEKTI
Materiaalit: AR-15 Falcon Ergo, huonekaluputkea, teräslevyä (s=3 mm), kumilevyä (s=20 mm), koneruuveja, muttereita, muovitusjauhetta, maalia. Toinen vaihtoehto on tehdä sisään menevä pala erillisestä levystä ja vaikkapa juottaa se itse kiinnityslevyyn. Välikappaleesta luovuttiin.
sen korotuspalan. Harjoituskappaleita olisi vaadittu, että tulos olisi ollut mielestäni sataprosenttisen hyvä. Teräksiset osat kiinnitin aluksi MIG-hitsaamalla ne yhteen pienillä pisteillä. Pienikin lipsahdus näkyy heti. Perälevyn pohjan muotoilin suorasta teräslevystä. Sama kopioitiin.
Alakerta purettuna katkaisuhoitoa varten.
Alaputken kulman ratkaisi aseen oman kumiperälevyn korkeus. Sekä H&K:n runkoa että arskan kahvaa muotoiltiin, että ne saatiin naitettua yhteen. Perän pyörimisen estämiseksi jyrsin kiinnityslevyn niin, että se osittain uppoaa laatikon sisään. Hinta: Asevelihintaan 130 euroa + kahva 21 euroa. Valmiiseen levyyn tein M6-kierteen kiinnitysruuvia varten. Ergon alkuperäinen kiinnitysruuvin paikka olisi vienyt kiinnitysruuvin ja mutterin H&K:n laukaisukoneiston sekaan. Runkoon porasin reiän kiinnitysruuvin läpimenolle. Yläputkeen tein reiät aseen omalle poskipakalle ja reikiin puristin kierreniitit
TEKSTI: TOIVO HAIMI
Tero Vaara
Nimi: Tero Vaara Ikä: 43 Ammatti: Muusikko, lauluntekijä Asuinpaikka: Mäntyharju
54 WWW.REKYYLI.FI
Tunnetko muita muusikoita, jotka harrastavat ampumista. Oliko sinulle suuri kynnys tulla esiin ammunnan harrastajana. Tästä olisi lyhyt loikka Helsingin Sanomien edustamaan ilmastohysteriaan kaikkine punavihreine sävyineen, mutta antaapi olla. Kuvaile tyyliäsi ampujana. Ampuminen on hyvää reipasta toimintaa. Ovatko ne ristiriidassa vai tukevatko ne toisiaan. - Now okay, shoot! Millä mielin lähdit tämänvuotiseen Rekyyli Team Challengeen. Harrastus lähti lentoon muutettuani Mäntyharjuun. Synkistely, kuolemalla ja itsetuholla flirttailu, kirosanat, ja käsitteet kuolema, vihata ja tappaa olivat musiikkilehdissä ja albumien kansissa tuttua kauraa, näiden puuttuessa aselehdistä kokonaan. Kiinnitetäänkö sinuun yleensä radoilla erityistä huomiota. En tunne. Mamba-yhtyeen laulaja-lauluntekijä Tero Vaara on varmasti monelle musiikkiin perehtyneelle tuttu hahmo, mutta mies harrastaa myös ammuntaa.
Kerro hieman ampumaharrastuksestasi. Mielestäni tämä vähintäänkin tyydyttävästi (metsästys)aseistettu kansa ansaitsee jatkossakin ampumaratansa, metsästyskulttuurinsa ja harrastajansa. Mainitse joitain havaitsemiasi plussia ja miinuksia suomalaisessa ampumakulttuurissa. Paukku on halpa ja harrastaminen ihan oikeaa ammuntaa. Harrastavatko muutkin Mamban jäsenet paukuttelua. Harrastus irrottaa arjesta, rundaamisesta ja muusta ulkomusiikillisesta kelailusta. Mikä on suosikki asetyyppisi ja kaliiperisi. Ehkä myös tulokseni viestittävät, että tämä kaveri kaipaa vielä paljon rauhallista harjoitteluaikaa. Oman orkan miehiä olen kyllä radalle usuttanut. Kuinka harrastukseesi suhtaudutaan muusikkopiireissä. On muotia esittää asevastaisia kannanottoja ja ruokkia väkivaltarikoksiin liittyviä assosiaatioita. Keikkatoiminta ja ampumaharrastus kohtaa parhaiten, kun esiintymispaikan lähettyviltä löytyy sisäampumarata. Tunnistetaanko sinut ja tullaanko sinulta kenties penäämään nimmareita. Mitä odotit tapahtumalta. Tosin 2008 Rekyyli Team Challengeen treenattiin ihan oikeilla teräspleiteillä, jotka Shooting Team Mamban Jani Volanen teki. Paikkakunnalla on kolme ampumarataa ja paljon aktiivista ampumaurheilutoimintaa, joten tällainen metsästysseuraan kuulumaton, AR-15:llä edes kämmenen kokoisia kasoja tavoitteleva harrastaja mahtui hyvin mukaan. Mistä olet tyytyväinen, mikä taas kaipaisi parannusta. Suomessa on metsää ja metsästäjiä, joten ampumarata-alue löytyy, jos tahtoa on. Myös treenaaminen 2008 Rekyyli Team Challengeen tarjosi onnistumisia: kymmenen teräspleittiä, kymmenen kutia, kymmenen perättäistä kaatoa 25 m:stä pienoispistoolilla. Lapsellisena, mutta elämyksellisenä hetkenä on mieleen jäänyt lippaallinen Sten-konepistoolilla Miamissa. Kaliipereista tai aseista minulla ei ole kovin laajaa kokemusta; AR-15 ja .223 on sopiva, ei liian raju yhdistelmä. Paljonko ammut laukauksia vuosittain. Ei tietoa. Toivottavasti EteläSuomeen nousee ampumaurheilukeskus alan harrastajille. Mistä pidät eniten ja millainen ampuja olet. Yhtyeessä ja tuttavapiirissä on erinäisiä urheiluhenkisiä, ruudinkäryä ja pauketta pelkäämättömiä ihmisiä. Safety first.
55. Pari yhtyeen vapaapäivää on osunut Joensuuhun, mikä on tarjon-
nut ampumaratakäyntejä Joensuun SAR:ssa. Jonkinlainen valppautta, rauhallisuutta ja tilanteen hallintaa vaativa riitti, jonka tarkoituksena on tähtäämisen, äänen ja rekyylin myötä saattaa luoti toivottuun kohteeseen. En näe lupamenettelyssä korjaamista. Ilmoittautuminen oli jo tehty, ennen kuin joukkueesta oli edes tietoa. Hapantuva ilmapiiri, mediaväen hoplofobia ja lähes mykkä harrastaja- ja metsästysväki ei ole jäänyt huomaamatta. Millaisia terveisiä haluaisit jättää Rekyylin lukijoille. Joukkueemme aseistus ei käsittänyt sitä moderneinta .22-antia (mukana täysin tuunaamaton Arminius-revolveri), mutta ryhmän tunnelma oli hieno ja asenne kohdillaan. Aseen syöttöhäiriöihin vastattiin työntämällä lommoille kolhiutuneet patruunat väkisin piippuun, jonka jälkeen pössykkä
WWW.REKYYLI.FI
työnnettiin hymyssä suin asiakkaalle. Tein muuten syksyllä 2007 omaa empiiristä vertailua musiikki- ja aselehtien ilmaisuarsenaalista. Suojalaseja palveluntarjoaja ei tuntenut. Pistooliammunnassa on oma kiehtova malttia, hermoja ja hengitystä vaativa puolensa, mutta pidän myös laiskasta makuuammunnasta. Ei. Milloin aloitit, mikä sai aloittamaan ja mikä lajissa viehätti. Radoilla vallitsee yksityisyyttä arvostava tittelit pois ilmapiiri. AYO kaikkine finesseineen on aika hämärää säätämistä. Ulkomaanreissuilla pyrin tsekkaamaan paikalliset sisäampumaradat vaihtelevine arsenaaleineen. Vaatimattoman sijoituksen jälkeen todettakoon vielä treeneissä kaikki meni hienosti... Harrastukseni käsittää lähes viikottaista pahvinpuhkomista. Joskus tuntuu, että pelkkä tapahtuma aseineen, maalitauluineen ja patruunoineen on kokemus sinänsä. Toivotan kyllä kaikki muusikot tervetulleeksi keskittymiskykyä ja onnistumisen iloa tarjoavan harrastuksen pariin. Mitä mieltä olet suomalaisesta ampumakulttuurista, sen tasosta ja tarjonnasta. Kilpailuissa saavutettu menestys ja Satu Mäkelä-Nummelan olympiamitali osoittaa, että taso on hyvä ja menestystä tulee, jos harrastus- ja harjoittelumahdollisuudet on kunnossa. Pidän myös pienoispistoolista. Aavistelin, ettei jengin kokoaminen vaadi ponnistuksia. Kokeilemaan on päästävä, kun tarjolle asetetaan Sten-, Ingram-, tai Uzikonepistooli, Garand M1 tai muuta eksoottista. Bangkokissa eristysnauhalla paikkailtu, hajoamispisteessä ollut AR-10 ei varsinaisesti naurattanut. Mitähän tästä pitäisi päätellä paitsi etten jatkossakaan tilaa musiikkilehtiä. Kiitokset myös Mäntyharjulaiselle Urpo Heikkilälle, joka tarjosi joukkueelle väliaikaisen sadan metrin radan autenttiseen kilpaharjoitteluun. Rentoa toimintaa. Ihan koko yhtyettä en ole vielä onnistunut vakuuttamaan harrastuksen antoisuudesta. Myöskään vaimoni ei vierasta ampumista, vaikka pysytteleekin vain pienoiskaliipereissa. Mikä on paras kokemus, jonka olet ampumaharrastuksesi parissa saanut. On kuin oikea maailmankäsitys olisi vain äänekkäillä vasemmistolaisilla, nuorilla kaupunkilaisilla naisilla. Tosin olympiamitali on harjoitteluolosuhteiden lisäksi vaatinut ampujalta varmasti merkittävää henkilökohtaista ponnistusta, voitontahtoa ja sinnikkyyttä. Millainen on musiikkiurasi ja ampumaharrastuksesi suhde. Tutustuttuani paikallisiin metsästäjiin meni tehokkaampi tuliluikku hankintaan ja peltipurkkien pudotteleminen ilmaaseilla vaihtui vakavammaksi pahvinpuhkomiseksi. Leppoisa kesäiltapäivä ampumaradalla toimii aina. Tarjolla on elämyksiä kaikille aisteille. Tällöin on lähes sama, operoidaanko ilmakiväärillä vai rajummanpuoleisella revolverilla. Mahtavaa TYKY-toimintaa työkykyä ylläpitävää tykitystä... On mielenkiintoista seurata tiedotusvälineiden ylilyöntejä aseita
ja ampuma-aserikoksia koskevassa uutisoinnissa
NATO 9 MM
TEKSTI JA KUVAT: MARKO TAMMELIN
HARJOITUSPATRUUNAT JA NIIDEN HISTORIA
Sotilaiden varusteiksi valmistetaan monia tuotteita, joille voisi olla käyttöä myös ammunnanharrastajilla, mutta joiden saatavuus on heikkoa. Tällaisesta on hyvä esimerkki 9x19 mm Nato-harjoituspatruuna, jota käytettäessä tarkkuusammuntaa voisi harjoitella myös paikoissa, jossa tavallisten patruunoiden käyttäminen ei tule kysymykseen.
56 WWW.REKYYLI.FI
Tällä kertaa tarkastelemme muovista Nato-harjoituspatruunaa. 1000 m/s)
Kuivasta 20 mm laudasta esiin kaivettuja luoteja.
PATRUUNAN TARKKUUS
Tarkkuuskokeessa ammuimme CZ 75B-pistoolilla 2x5 laukauksen sarjan 15 metrin matkalta normaaliin koulutauluun. 9x19 mm Luodin paino. Tarkkuus kuitenkin kärsii pidemmällä matkalla. 0,39 g Lähtönopeus: ilmoitettu 415 m/s, (V0 = n. Suoritimme myös ylimääräisiä testejä, joissa
WWW.REKYYLI.FI
Keskimääräinen syvyys laudan pinnasta luodin takapintaan on noin 6,5 mm.
Kuivaan 20 mm lautaan ammutut luodit eivät ole menneet kokonaan läpi.
Osumakuvio: 60,17 mm
CZ 75B JA 9MM NATO HARJOITUSPATRUUNA
Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna 9 mm Nato Plastic harjoituspatruuna
Luoti: Paino 0.39g, Ruuti: Arvio 0.26 g jotain pistooli ruutia.
Osumakuviot 2 x 5 lks. huom.). Kuvassa hiekkapenkan pinnalta poimittu luoti.
LYHYEN KANTAMAN NATO HARJOITUSPATRUUNA
Valmistaja: RWS, Saksa Kaliiperi. Huomioitavaa on myös se, että normaaleissa itselataavissa aseissa patruuna ei jaksa virittää asetta uudelleen. Lukema nimittäin näytti 1088m/s. Tässä vaiheessa suoritimme varmuuden vuoksi tarkistavan testin aiemmin käyttämillämme patruunoilla emmekä havainneet mainittavia eroja niiden ja edellisten mittaustuloksien välillä. Koska patruuna on suhteellisen harvinainen ja omaa jonkinlaista keräilyarvoa, ei se sovellu jokapäiväiseen harjoitteluun esimerkiksi sisäradalla.
Muovinen harjoituspatruuna. / 15 m Keskiarvo 1062,00 Hajonta 28,50 Pienin 60,17 mm Keskiarvo 63,90 mm
Hitain 1044,00
Nopein 1082,00
57. Pienimmäksi kasaksi saimme 60,17 mm, suurimman ollessa 63,9 mm.
Harjoituspatruunat on pakattu 50 kpl rasioihin. Patruunan on valmistanut RWS (Dynamit-Nobel) ja se on alun perin tarkoitettu käytettäväksi HK MP5PT harjoituskonepistoolissa lyhyellä matkalla tapahtuvaan force-on-force-tyyppiseen viranomaisharjoitteluun. Koska luoti on kuitenkin huomattavan kevyt, ei nopeus kohteessa ole enää kuin noin kolmannes tästä. Näillä tiedoilla iskuenergiaksi saadaan vaatimattomat 19,76 joulea. Tästä kertoo myös hiekkapenkan pinnalta löydettyjen luotien kunto. Kyljessä teksti 9 mm luger ja DAG
Patruunan luoti repeytyy ammuttaessa irti hylsystä. (tiedossamme ei ole millä matkalla ilmoitettu lähtönopeus on mitattu, toim. Nopeudet vaihtelivat hyvin likellä tuota keskimääräistä 1062 m/s, jolloin iskuenergiaksi saadaan noin 220 joulea piipunsuulla. Tarkempaa tietoa patruunan ominaisuuksista ei rasiassa lue.
PATRUUNA JA HYLSY
Patruunan pituus on 28 mm ja sekä luoti että hylsy on valmistettu muovista. Ensimmäinen lukema lähtönopeusmittarin näytöllä sai testaajat epäilemään vahvasti laitteiston toimivuutta. Iskuenergia kuitenkin riittää ohuen laudan läpäisemiseen, joten mistään aivan vaarattomasta harjoituspatruunasta ei ole kyse. Kanta on alumiinia patruunan häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi. Tästä voidaan päätellä, että patruunan kanssa on tarkoitus käyttää erityistä asetta tai adapteria, joka on nimenomaan suunniteltu tälle harjoituspatruunalle.
LÄPÄISYKYKY KÄYTÄNNÖSSÄ JA LYHYT YHTEENVETO
Testasimme luodin läpäisykykyä kuivaan ja noin 20 mm paksuun lautaan. Luoti ei läpäissyt lautaa kunnolla ampumamatkan ollessa noin 4 metriä. Patruunaa ei tule sekoittaa tavanomaisiin paukkupatruunoihin.
värjäsimme luodin mustalla tussilla. Luoti kuitenkin lävisti hieman ohuemman laudan varsin kevyesti ja hieman lyhyemmältä matkalta. Jossain vaiheessa harrastusta tulee törmättyä myös hieman erikoisempiin patruunoihin. Luodin keveydestä johtuen myös maksimikäyttöetäisyys jää noin 20 metrin paikkeille. Muovinen luoti on valettu kiinteästi hylsyyn. Jokainen patruuna jouduttiin lataamaan erikseen patruunapesään, koska edes kevyemmällä rekyylijousella ase ei jaksanut heittää hylsyä ulos. Kaikesta tästä voikin päätellä, että tämä lyhyen kantaman patruuna sopii sille tarkoitettuun käyttöön varsin hyvin. Tehonsa puolesta tätä patruunaa voisikin verrata tehokkaaseen .177 kaliperin ilmakivääriin, sillä erotuksella että ilmakiväärin luoti menee paremmin laudasta läpi (Lisäksi ilmakiväärin luodin paino on noin 0,47g tai yli). Luodin paino on noin 0,39 grammaa ja lähtönopeudeksi on ilmoitettu 415 m/s
Tähtäimen diopterin säätö on sijoitettu runkoputken peräpäähän. Parallaksin säätö on sijoitettu kolmanteen torniin tähtäimen rungon vasemmalle puolelle. Napsut eivät ole mitenkään vahvat, mutta kuitenkin riittävän selkeästi tuntuvat. Sightron SIIISS on metsästystähtäimen oloinen kiikari, johon on ympätty ratakäyttöön soveltuvat korkeat säätötornit.
EI MIKÄÄN LELU
SIGHTRON SIIISS
TEKSTI: OL AVI PIENIMÄKI
Sightron SIIISS 3,5-10x44 LRMD on 30 mm:n runkoputkella ja mildot-ristikolla varustettu kiikaritähtäin, jonka valmistaja on amerikkalainen Sightron Inc. Säätörenkaassa ei ole sormiin tuntuvia napsuja eikä näkyviä säätöasteikkoja, vain merkinnät 0, + ja -. Kiikarit valmistetaan Japanissa ja laaja valikoima on jaettu kolmeen eri kategoriaan: SI, SII ja SIII. Si-
joituspaikka on kyllä ylivoimaisen kätevä verrattuna tähtäimen etupäässä olevaan säätörenkaaseen, kun säädön voi tehdä vasemmalla kädellä käytännössä ampumaasentoa muuttamatta. Säätötornit ovat ratakiikarimaisen korkeat ja ne on kupeilla suojattu. eripituisille
WWW.REKYYLI.FI. Napsuja ei tässäkään säädössä tunnu, joskin levenevä asteikko ilman matkan osoittimia säädössä on. Säätöä pyöritetään sormin ja säätönupin yläosa onkin pyälletty siten, että siitä saa hyvän otteen. Sightronin tähtäimet valmistetaan Japanissa ja nyt niitä myydään myös eurooppalaisille. Myös kierroslukuasteikko on. Koeammunnoissa napsu siirsi osumaa 7,75 mm / 100 m. Yhtiö on amerikkalainen ja se on perustamisensa aikoihin tehnyt määrätietoisen valinnan lähteä tähtäin- ja katselukiikareillaan mukaan optiikkabisnekseen. Kyseessä ei ole halpis-tähtäin.
Sightron on uusi tähtäinkiikarimerkki, joka on aloittanut tuotantonsa vasta vuonna 1993. Säätöjä ei ole tarkoitettu käytettäviksi jatkuvasti kenttäoloissa ammuttaessa esim. Napsu siirtää osumaa tähtäimen merkintöjen mukaan
neljännestuuman 100 jaardin matkalta = 7,05 mm / 100 m. SI:n hinnat alkavat Suomen myynnissä 290 eurosta, SII:n 540 eurosta ja SIII:n 1050 eurosta. Teoriassa luvut ovat eriarvoiset, käytännössä valmistaja pitää tässä asiassa puheensa. Kalleimmalla tähtäimellä on hintaa hivenen vajaat 1500 euroa, joten mikään halpa tähtäin ei Sightronin lippulaiva ole.
58
Sightroneja on alettu myydä Suomessa vasta tänä vuonna.
SIIISS
Nyt esiteltävä kiikaritähtäin SIIISS 3,5-10 x 44 on Sigtronin kalleimpaan kategoriaan kuuluva tähtäin ja tässä hintaluokassa se kilpailee lähinnä eurooppalaisten tähtäinten kivikovassa sarjassa. Valmistajan kotisivut ilmoittavat napsun arvoksi ¼ kulmaminuuttia samalta matkalta = 7,3 mm / 100 m. Säätönupeissa on napsuasteikko, jossa on numero aina neljännen napsun kohdalla, eli kulmaminuutin välein. Tähtäimet on jaoteltu kolmeen eri hintaluokkaan, joista kalleimpaan SIIISS kuuluu
Sightron antaa tähtäimilleen elinikäisen takuun koskien materiaali- ja valmistusvirheitä ja lupaa antaa viallisen tähtäimen tilalle aina uuden.
Tähtäin on varustettu mildot-ristikolla, joka toimii tarkoitetulla tavalla suurennoksella 10.
SÄÄDÖT PITIVÄT
Testiä varten tähtäin kiinnitettiin umpipohjaisella kehyksellä varustetun Sakon 6 mm PPC:n päälle Sakon Optilockeilla, joiden matala rengas jätti tähtäimen etupään useiden millien päähän piipusta. Tulosta on kaiken kaikkiaan pidettävä erinomaisena varsin-
SOTARISTIKKO SIVIILITÄHTÄIMESSÄ
Tämä tähtäin on varustettu mildot-ristikolla, mutta sen käyttöön ei Sightron opasta millään lailla. Valmistajan kotisivuilta sen sijaan löytyy ristikon tuumamittainen mittapiirros, joka ilmoittaa, että pallukoiden välinen etäisyys 100 jaardin matkalla on minimisuurennoksella noin 260 mm ja maksimisuurennoksella noin 91 mm. Sen sijaan voisi kuvitella sen olevan sopiva kompromissi Vakka-Suomen peura- ja kaurismiehelle, joka voi käyttää sitä niin ajojahdeissa kuin illan kytikselläkin. Eroa syntyi, mutta kuitenkin niin pienellä erolla, että sen merkityksen oikeassa elämässä voinee kyseenalaistaa. Tähtäimen sisäpuoliset linssit on pinnoitettu Sightronin omalla Zact-7 monikerrospinnoitteella ja ulkolinsseissä on vettä hylkivä Climate Control -pinnoite. Se on selvästi suunniteltu päiväkäyttöön, mutta sillä pärjää hämärissäkin. Jos saisin oman pääni pitää, niin ne korkeat säätötornit rälläköisin matalammiksi. Kierros kierrettiin viisi kertaa, jolloin tuloksena oli hyvin säntillinen kolmio, jonka kulmissa olivat 16, 17 ja 19 millimetrin kasat. Kaiken kaikkiaan mildot-ristikko tässä muutoin siviilimäisessä kiikarissa vaikuttaa jotenkin sivusta tempaistulta, joskin ihan mukiin menevältä ominaisuudelta. Tämä 91 mm / 100 jaardia on käytännössä milliradiaani, eli mildot-ristikko toimii tarkoituksensa mukaisesti tähtäimen maksimisuurennoksella. Silmäetäisyys riitti iskemiä silmäkulmaan ei tullut eikä röykytyksellä ollut tähtäimeen havaittavaa vaikutusta. Ensin ammuttiin ase kohdalleen ja kolme viiden laukauksen testikasaa sadalta metriltä. Patruunoina käytettiin Sakon tehdasvalmisteisia patruunoita, joissa luotina oli Sierran 70-graininen (4,5 g) HPBT. Ei niistä haittaa nytkään juuri ole, mutta ne tekevät tähtäimestä kömpelömmän näköisen kuin se onkaan. Tässä säätö on kätevästi käyttävissä ja sitä tulee ruuvattua selkeästi enemmän perinteiseen etupään renkaaseen verrattuna.
59. Tähtäimen runko on valmistettu yksiosaisesta 6061 T-6 lentokonealumiinitangosta ja runkoputken halkaisija on 30 mm mielestäni ainoa oikea tämän kokoluokan tähtäimessä. Keskiarvoksi muodostui 16 mm. Myös hämäräominaisuudet olivat hyvinkin kohtuulliset. Valmistajan mukaan sormuksen rooli varmistaa kohdistuksen paikallaan pysyvyyden paremmin kuin tasainen sisäputken seinämä. Ajojahtia ajatellen SIIISS on vielä kohtuullisen kokoinen ja suurennos tarpeeksi pieni ja vastaavasti hämäräominaisuudet ja maksimisuurennos ovat kohtuulliset iltajahtia ajatellen. Huomionarvoista on, että jokaisessa kasassa oli neljä laukausta 1011 millimetrin kasassa. Lisäksi säätönupit on varustettu suojakupein. Säätöjen yhdenmukaisen toistettavuuden testaamiseksi ammuttiin kolmio, jolloin kierroksellaan jouduttiin kahdessa siirrossa tekemään niin sivu- kuin korkeussäätökin. Toisen ja kolmannen kasan välillä tähtäin kiinnitettiin .375 H&H Magnum Sako-Mauserin päälle ja röykytettiin kymmenen tuhtia paukkua. matkoille niin, että säätö tehtäisiin aina laukausten välillä. Teeripyssyn päälle tähtäin tietenkin sopii, mutta ei siinä liene omimillaan, sillä tähän tehtävään ei tarvita säädettävää suurennosta. Kummallakin kiikarilla olisi kuitenkin pystynyt helposti ampumaan jäniksen puolentoista sadan metrin etäisyydeltä vielä silloinkin, kun se paljaalla silmällä oli ehkä vain joku tuskin näkyvä heinätupas pellossa.
kin, kun otetaan huomioon tähtäimen maksimisuurennos 10, joka ei ole riittävä aivan millimetrintarkkaan ampumiseen 100 metristä.
VAKKA-SUOMEN MIEHELLE
SIIISS:n säädettävä suurennos välillä 3,510 ja sietokyvyn rajoissa pysyvä koko mahdollistavat sen monipuolisen käytön. Säätönupin sisäpää osuu tähän sormukseen ja kun putki tähtäintä säädettäessä kääntyy nuppiin nähden vinoon, pysyy putken ja nupin pään välinen kulma koko ajan samana. Tähtäimen kuva oli hyvin kirkas ja terävä eikä silmämääräisesti voitu päivänvalossa havaita eroa vastaavan suuruiseen
WWW.REKYYLI.FI
Säätönupit ovat sormin pyöritettävissä ja niissä on kohtuullisen pienikokoiset asteikot.
Diopterin ja suurennoksen säädöt on sijoitettu normaaleille paikoille tähtäimen takapäähän.
SIGHTRON SIIISS 3,5-10 X 44
Valmistuttaja: Sightron Inc, Yhdysvallat Valmistusmaa: Japani Suurennos: 3,510x44 Pituus: 344 mm Paino: 625 g Runkoputki: 30 mm Silmäetäisyys: 92125 mm Näkökenttä: 9,33,1 m / 100 m Hinta: 1250 euroa Maahantuoja: Kartanokuva Oy, (050) 343 8750
Parallaksin säätö on sijoitettu kolmanteen säätötorniin tähtäimen vasemmalle puolelle. Tähtäimen sivu- ja korkeussäädöissä on valmistajan oma ExacTrack-systeemi, jossa tähtäimen sisäputken ympärille on säätöjen kohdalle integroitu pyöreäreunainen vanne, kuin sormus. Se on omaan makuuni nähden ehkä hiukan amerikkalainen, vähän japanilainenkin, mutta kaikesta huolimatta positiivinen kapine. Sanalla sanoen tämä Sightronin tähtäin miellytti. Pinnaltaan tähtäin on mattamusta.
Zeiss`iin. Myös kolmion kanta ja korkeus olivat yhtä suuria, 155 mm. Pikkuhiljaa hämärtyvässä illassa ei eroa Zeiss`iin alkanut ensin ilmetä lainkaan, mutta kun hämärä syveni, alkoi Zeiss hiljalleen jätättää Sightronia. Tähän eivät säätöjen mitta-asteikot selkeydessään riitä, eikä niissä ole tällaista toimintaa helpottavaa nollaustoimintoa. Tähtäyspiste pysyi samana, mutta joka laukauksen välillä säädettiin osumapistettä niin, että kolmion kannaksi ja korkeudeksi tuli 20 säätönapsua
Maalitauluja on 10 kpl 25 ja 50 metrin, viisi 75 ja kolme 100 metrin etäisyydellä. Aikaa on käytettävissä kolme minuuttia, mutta tänä vuonna täydelle ajalle meni vain muutama ottelu.
WWW.REKYYLI.FI. Vaikka sää oli harmaa, käytiin kilpailu jälleen leppoisassa tunnelmassa.
60
CHALLENGE 2008
Tänä vuonna mukana oli 17 joukkuetta, jotka pääsivät kaatamaan jo perinteisiä 10x12 cm teräksisiä maalitauluja. REKYYLI TEAM
Suomen hauskin ampumakilpailu Rekyyli Team Challenge järjestettiin jo viidettä kertaa 9.8.2008. Tapahtumapaikkana oli Big Bore Clubin mainio ampumaradata Nummi-Pusulassa. Kilpailussa kaksi joukkuetta ampuu aina toisiaan vastaan ja voittajaksi selviytyy se, joka kaataa kaikki 28 taulua sekä pienoispopperinsa ensimmäisenä
Team Lajo mm. Ennen kisaa oli tiedossa, että kovia haastajia olisi tulossa mukaan, mutta huhut Team Lajon harjoituksissaan saamista tuloksista olivat pelottavan kovia. Nyt häiriöt luonnehtivat koko tapahtumaa. Tänä vuonna sää oli harmaa ja sateinen, mikä aiheutti mielenkiintoisen ilmiön. Uutena piirteenä kilpailussa oli pystyyn jääneiden lätkien merkityksellisyys, niiden perusteella muodostui joukkueiden +/- -tilasto. Luonnollisesti silmittömälla somotuksella on oma viihdearvonsa ja osa joukkueista käytti taktiikkaa varsin hyvällä menestyksellä. Hienoin häiriönpoistosuoritus oli Kolme muskottisopulia -joukkueen kivääriampuja Markus Forsströmin suorittama aseen purkaminen ja kokoaminen kesken ottelun.
RTC-mpujien kalustona nähtiin viri-viri-itselataavien lisäksi myös muutamia revolvereja sekä kuvssa esiintyvä hienostunut Pardini.
Esimerkki Team Challenge kivääristä: Uronen Precisionin tuunaama AR-15 kivääri kal.22LR vaihtoyläkerralla. voitti kaikki A-alkulohkon ottelut
Yhdenmukaisin naamakarvoitus -palkinnon (tunnetaa myös ZZ Top -palkintona) sai Team Turun Ampumakeskus.
61. Lisäksi sen avulla välieristä karsiutuneille joukkueille saatiin sijoitus kokonaiskilpailussa. Joukkueet oli jaettu kolmeen alkulohkoon. Kilpailun kuluessa joukkue esittikin sellaisia otteita, että moni jo veikkaili voittopytyn kohtalon olevan sinetöity. Muutamien otteluiden kohdalla voidaan puhua suoranaisesta jännitysnäytelmästä, koska yhdenkin ampujan "jäätyminen" saattaa heilauttaa jo selvältä näyttäneen ottelun vastustajan voitoksi. Ainoina rajoituksina ovat painorajat, lyhyillä aseilla korkeintaan 1,5 kg ja pitkillä aseilla 4 kg. Varsinkin 100 metrin lätkien kaatamisessa harkitun rauhalliset laukaukset osoittautuivat tänäkin vuonna usein paremmaksi keinoksi kuin tulimyrsky. Tavallisesti ottelu ratkesi radan tyhjennyksellä ja usein kilpailu meni hyvin tiukaksi. Harjoitusmaali on ruotsalainen AJ-22.
MUSTAPAIDAT TULEVAT
Kun aiempina vuosina mestaruuksia vienyt ja vuonna 2007 loppukahinoissa mukana ollut SSG Hurjat ilmoitti, että joutuu jättämään RTC:n väliin, näytti todennäköiseltä, että viime vuoden voittaja Team Lajo uusii mestaruuden. ergonomisella yhdenkäden kahvalla varustettu Pardini ja pari revolveria, kun taas kivääripuolella skaala vaihteli metsästyspulttilukoista aina lajia varten rakenneltuihin itselatureihin. Tänä vuonna ei mukana ollut yhtään vipulukkokivääriä, vaan vaikuttaisi siltä, että yhä useampi vaihtaa myös pulttilukkonsa itselataavaan. Jokaisen lohkon kaksi parasta sekä kaksi plus-miinus-tilaston parasta pääsivät välieriin. Aikaisempina vuosina toimintahäiriöt ovat olleet melko harvinaisia ja niistä ovat kärsineet lähinnä yksittäiset kilpailijat. Lohkojen sisällä joukkueet ampuivat ottelun kaikkia muita vastaan ja jokaisesta voitosta he saivat yhden pisteen. Tietyissä erissä vaikutti siltä, että ratkaisun avain oli nopeassa häiriönpoistossa, eikä niinkään nopeassa ampumasuorituksessa. Kilpailupaikalla tuotiinkin esiin ajatus poistaa painoraja muilta kuin itselataavilta pienoiskivääreiltä. Rajoitusten vähyys antaa mahdollisuuden hyvin monenlaisen kaluston käyttämiseen ja joukkueilla nähtiin mm. Näin myös raskaammat tarkkuuskiväärit olisivat kelvollisia ja niiden omistajat voisivat osallistua kilpailuun parhaalla mahdollisella kalustolla. Välieräparien voittajat pääsivät semifinaaleihin ja semifinaalien voittajat kohtasivat loppuottelussa, jossa ratkaistiin Rekyyli Team Challenge 2008:n voitto.
KALUSTOSTA
Rekyyli Team Challenge kilpailu käydään kolmihenkisin joukkuein, joiden aseistuksena tulee olla kaksi pienoispistoolia tai revolveria sekä yksi pienoiskivääri. Niinpä joukkueet pääsivät ampumaan päivän aikana huomattavasti enemmän kuin aikaisemman järjestelmän puitteissa. Vaikka Team Challengessa menestyminen perustuu tarkkuuden ja nopeuden yhdistämiseen, on siten havaittavissa selvää pyrkimystä osumatodennäköisyyWWW.REKYYLI.FI
den parantamiseen tulen taajuutta kohottamalla. Tilaston perusteella ratkaistiin paremmuus ottelupisteiden mennessä tasan. Ilmeisesti koeammunnat ja kokeilut oli suoritettu kesän lämmössä ja nyt, ilman ollessa viileämpi, patruunoiden luotivaha käyttäytyi toisin ja myös patruunoiden paine laski riittävästi, jotta itselataavien koneistot häiriintyivät
P.s Pistooli meni arvalle nr. Hillitöntä juhlintaa hillitsi ainoastaan seuraavana päivänä oleva SRA- karsintakisa. Tiedossa oli, että vastus kasvaa loppua kohden ja niin tapahtui nytkin. Heidän suorituksensa olivat tasaisen varmoja, suoritusaika pyöri 55 sekunnin molemmin puolin. Riemulla ei tietenkään ollut rajaa. Pronssitaisto käytiin Kolmen Muskottisopulin ja ARMORIA ATC Shootersin välillä. C-alkulohkon kuningas oli mustapaitainen RTC:n veteraanijoukkue Mäntsälän reserviläiset 1. VOITTAJAN
TUNNELMIA
Mäntsälän ressujen ykkösjoukkueelle tämänkertainen RTC oli viides, olemme siis osallistuneet kaikkiin järjestettyihin kisoihin samalla joukkueella. Vehkeet nippuun ja palkintojen jakoon. Ja maistui voitto vielä aamullakin hyvältä, vaikka pikku kohmelo olikin. RTC:ssä onkin mukava odotella omia suorituksia, on paljon tuttuja, hyviä juttuja ja paljon nauramista. Sami Voittajajoukkue Mäntsälän reserviläiset 1: kivääri Sami Markkanen, pistoolit Ahti Muhonen ja Ari Juutinen. Näissä kekkereissä yleensä joku erä sujuu jostain syystä huonommin kuin muut ja meille se sattui Sopuleita vastaan, onneksi heille kävi samoin ja pestiin heidätkin. Ja riittihän se. Kivääriampujana on Sami Markkanen, pistooliampujina Ari Juutinen ja Ahti Muhonen. No pistoleerot sinne olivat menossa, joten kiväärimiehenä juhliminen jäi minun osalle. Buffetin ruokatarjoilusta on tullut kiitoksia myös kilpailijoita, joten haluamme näin välittää terveiset perille. Matkalla jauhetaan reilusti p......aa ja yleensä kisasta ei juuri puhuta. Jihaa. Tosin aikaa meni enemmän kuin finaalissa. Semifinaalissa heitä vastaan asettui Kolme Muskottisopulia jotka olivat dominoineet B-lohkoa. Se selviää viimeistään palkintojen jaossa. Tiedossa oli että Lajo vetää todella hyvin ja nopeasti, joten altavastaajina hommaan lähdettiin. Jälleen Kolme Muskottisopulia näytti vievän ottelun, mutta jostain syystä puhti loppui kesken. Team Lajo aloitti tyypilliseen tapaansa erittäin vahvasti, mutta selvästi nopeimpaan suoritukseensa (40 sekuntia) finaalissa yltänyt Mäntsälän Reserviläiset 1 vei kuitenkin voiton tiukimmalla mahdollisella tuloksella. Näin on tehty joka vuosi tosin menestys on ollut mitä sattuu, mutta mitä sitä nöyristelemään. Meillä on ollut tapana lähteä vasta aamulla liikkeelle Mäntsälästä ja niin tehtiin tänä vuonnakin. Tänä vuonna saimme mukaan myös kakkosjoukkueen. ARMORIA ATC Shootersin voittoajaksi kirjattiin 44 sekuntia. Erityisellä lämmöllä muistamme kilpailun sujuvaa läpivientiä edesauttaneita taulunnostajia, jotka urheasti sinnittelivät T-paidoissaan kaatosateessa. Siinä Muskottisopulien alkuvaiheen johto lopulta hupeni Mäntäsälä 1:n vahvan lopetuksen edessä. Tiedossa oli vastustajista suurin osa ja paikanpäälle päästyä todettiin, että voitettavissa kaikki on. Ottelu oli yksi monipolvisimmista ja jännittävimmistä. Se onkin mukavampia kisoja mitä tiedän, kaikki ovat siellä hauskaa pitämässä. Ja kyllä taitaa olla niin että voittamista makeampaa fiilistä ei olekaan. Ei ollut jäniksen käpälät mukana, prkle.
ja ampui uuden kisaennätyksen tyhjentäessään radan 21 sekunnissa. 69 ja minulla oli 70. Homma tutusti pyörimään ja kevyt kisajännitys päälle. Team Lajolta jäi siis kaatamatta vain popperi.
KIITOS!
Rekyylin väki haluaa kiittää kilpailijoita erinomaisen hienoista suorituksista ja mukavan letkeästä meiningistä. Alkukilpailuissa kaikki lähti sujumaan hyvin, tosin muutama pistoolihäiriö sai joukkueen hetkeksi varpailleen. Parannettiin omaa parasta aikaamme ja Lajo oli kukistettu. Loppuottelussa Mäntsälän Reserviläiset 1 kohtasi siis Team La-
jon. Porukalla päätettiin että vedetään vaan paras suoritus ja katsotaan mihin se riittää. Finaali olikin sitten aikamoinen kokemus. Suuri kiitos kuuluu myös yhteistyökumppaneille hienoista palkinnoista. Erityisesti nakkikeitto on saanut ylistystä.
Hopeajoukkue, Team Lajo, Henri Munck, Hannu Uronen ja Jussi Lehto (kivääri).
62
WWW.REKYYLI.FI
kulta Finaalit: pronssi ARMORIA - ATC Shooters tulos: 1 +3 aika: 44 sek Team Lajo sijoitus 2. Lohkon 2. 17. Mäntsälän reserviläiset 1 tulos: 1 +2 aika: 1 min 20 sek vs. vs. Mäntsälän reserviläiset 1 tulos: 1 +0 aika: 40 sek S2 Q4 Q3 Q2 Välierät: Q1 Team Lajo tulos: 1 +11 aika: 37 sek Kolme Muskettisopulia tulos: 1 +7 aika: 59 sek Mäntsälän reserviläiset 1 tulos: 1 +15 aika: 1 min 3 sek ARMORIA - ATC Shooters tulos: 1 +7 aika: 54 sek Semifinaalit: S1 Team Lajo tulos: 1 +10 aika: 25 sek Kolme Muskettisopulia vs. ARMORIA - ATC Shooters vs. 12. REKYYLI TEAM CHALLENGE V 9.8.2008
Lohko A JOUKKUEET Kirkres, Kirk.nummen reserviläiset Team Turun Ampumakeskus Paukkuporukka 1 Suonkulman Huhuilijat Porkkalan Ampujat Team Lajo Lohko B JOUKKUEET Nummi-Pusulan Reserviläiset Paukkuporukka 2 Kolme Muskottisopulia ARMORIA - ATC shooters Shooting Team Mamba Mäntsälän reserviläiset 2 Lohko C JOUKKUEET Mäntsälän Reserviläiset 1 EF-Security Softaaja HAUR Kauniaisten ampumaseura 1 YHTEENSÄ * 4 +5 3 -3 (3 +15) 0 -32 (0 -15) 1 -13 (1 -6) 2 -26 (2 -11) 5 +69 YHTEENSÄ 3 +23 (3 +29) 0 -39 (0 -24) 5 +32 4 +35 1 -39 (1 -25) 2 -12 (2 +0) YHTEENSÄ 4 +27 2 -17 2 +18 0 -16 2 -12 2:09 0:51 1:00 1:21 1:27 0:55 3:00 2:32 1:21 3:00 1:58 0:30 AIKA** 2:01 2:25 SIJA Lohkon 2. SIJA Pisteillä jatkoon 1. Team Turun Ampumakeskus sijoitus: 5. Ensimmäinen numero ilmaisee alkuerissä voitettujen otteluiden lukumäärän ja toisen pystyyn jääneiden maalien perusteella lasketun +/- -tilaston. Lohkon 1. 10. SIJA Lohkon 1. 9. 11. ** Voitettujen otteluiden keskiarvo
Pokaalien lisäksi voittajakolmikko palkittiin Lapuan, SK:n ja Aquilan patruunoilla sekä Nikko Stirling -kiikaritähtäimillä.
Kolmannelle sijalle tuli ARMORIA - ATC Shooters, Marko Rasi (kivääri), Jarmo Jääskeläinen ja Otto Puttonen.
Teuvo Louhisola Oy:n lahjoittaman Walther SP22 M1 -pistoolin onnetar arpoi Paukkuporukka 2:n Henri Höltälle.
GSG-5:n kohtalo oli päätyä EF-Securityn joukkueessa ampuneelle Vesa Kaunistolle.
WWW.REKYYLI.FI
63. vs. Kirkres, Kirk.nummen reserviläiset sijoitus: 8. vs. vs. 13. Pisteillä jatkoon 2. Lohkon 2. Niiden osalta heikoin ottelu jätettiin pois laskuista, koska C-lohkossa otteluita käytiin yksi vähemmän. Lohkon 1. Kolme Muskottisopulia sijoitus: 4. Nummi-Pusulan reserviläiset sijoitus: 7. Softaaja sijoitus: 6.
*suluissa on lopputulokset määrittäneet pisteet A ja B -lohkojen osalta. 15. vs. 16. 14
64
WWW.REKYYLI.FI
Kun palveluspaikkaa mietitään kutsuntaikään tultaessa, kannattaa ammuntaa ja metsästystä harrastaneiden harkita myös hakeutumista tarkka-ampu-
jakoulutukseen. Silloin kannattaa hakeutua tarkka-ampujia kouluttavaan joukko-osastoon joko kutsunnoissa, tai viimeistään hyvissä ajoin ennen palvelukseen astumista. Siksi P2-kokeen
WWW.REKYYLI.FI
TARKKUUSKIVÄÄRILLÄ
YLI KILOMETRIIN
TEKSTI JA KUVAT: K ARI LINDHOLM
pistemäärän tulee olla vähintään 4. Tarkka-ampujaksi valittavalla täytyy olla myös hyvä fyysinen ja henkinen kunto. SODANKYLÄN
JÄÄKÄRIT AMPUVAT
Tarkka-ampujan koulutus on haasteellista, sillä puolustusvoimien 8,6 TKIV 2000 -tarkkuuskiväärillä ammutaan maaliin jopa 1 300 metrin matkalta. Peruskoulutuskauden aikana rynnäkkökiväärillä ammuttavien kouluammuntojen tulosten on oltava keskitason yläpuolella", sanoo tarkka-ampujien kouluttaja, luutnantti Ari Aikio Jääkäriprikaatista Sodankylästä. Näköaistin täytyy olla erinomainen, joskaan silmälasien käyttäminen ei ole este valintaan. Siviilissä harrastuksina on tavallisesti ammunta, metsästys ja eränkäynti. Tähän erikoiskoulutukseen valittavalla pääsyvaatimuksina on muun muassa hyvä näkö ja kunto, sekä sopivat henkiset ominaisuudet.
"Tarkka-ampujaksi valittavalla pitää olla vähintään hyvä ampumataito. Jos siirtoa haetaan kutsunnoissa määrättyyn palveluspaikkaan, kannattaa palveluspaikkatoiveista keskustella ensimmäiseksi TA-koulutusta antavan yksikön päällikön tai TAkouluttajan kanssa.
Kun ammunnan perustaidot on opittu jo siviilissä, tulevalle tarkkaampujalle voidaan kouluttaa lyhyehkön palvelusajan aikana tärkeitä erikoistaitoja, kuten etäisyyden arviointia ja ampumista pitkille etäisyyksille erilaisissa sääoloissa. Koulutukseen valittavan täytyy olla myös älykkyydeltään keskitasoa, ja sen takia P1-kokeen pistemäärän pitää olla vähintään 4.
TA-KOULUTUKSEEN?
Suuri osa Jääkäriprikaatin tarkkaampujan erikoiskoulutukseen valittavista varusmiehistä on kotoisin maaseudulta. Jos tarkka-ampujakoulutus kiinnostaa, omaan palveluspaikkaan voi vaikuttaa omalla aktiivisuudella. Heistä voi kouluttaa tarkka-ampujia suhteellisen nopeasti", Aikio sanoo. Tarkka-ampujat toimivat maastossa taisteluparina, usein muusta komppaniasta erillään ja suorittavat omatoimisesti annettua tehtävää, joka on tavallisesti ennalta
65. "Jääkäriprikaatille on suuri etu, kun se saa riveihinsä kokeneita ampujia. Sopivat henkiset ominaisuudet ja suuri paineensietokyky ovat tärkeitä. Miehistöllä palvelusaika on 6 kuukautta ja ryhmänjohtajilla 12 kuukautta
Sopivia maaleja voidaan rikkoa ampumalla toimintakyvyttömäksi reilusti yli kilometrin matkalta. Esimerkiksi, jos maalin etäisyys on 650 metriä, mutta se arvioidaan 25 metriä liian pitkäksi, luoti menee yli ja osuu maahan 53 metriä maalin takana. Kun pitkän matkan ammunnan perusteet on opittu vanhalla sotaratsulla, on sivutuulelle lähes tunteettomalla kaksitonnisella ammunta paljon helpompaa. Kun ampumamatkat rajoittuvat suomalaisessa maastossa useimmiten muutamaan sataan metriin on KIV 85 edelleenkin iästään huolimatta soiva peli, ja myös tarkka-ampujien pääaseena tosipaikan tullen. .338 LM:lla tehokas ampumamatka jatkuu sadoilla metreillä siitä, mihin se KIV 85:llä loppuu. Mitä kaarevampi on luodin lentorata, sitä tarkemmin pitää ampumaetäisyyden olla tiedossa. Tarkka-ampuja sijoittuu puolustusvoimissa tavallisesti jääkäritai jalkaväkiprikaatiin, sotilaspoliisikomppaniaan, rannikkojääkärikomppaniaan, erikoisjääkärikomppaniaan tai erillispataljoonan erilliskomppaniaan.
TA-KOULUTUS ALOITETAAN 7,62 KIV 85:LLA
Jääkäriprikaatin tarkka-ampujakurssilla pääaseena on puolustusvoimien vanhempi tarkkuuskivääri, Valmetin leimoilla varustettu 7,62 KIV 85, siviilikaliiperissa 7,62x53R. 300 metriä on tarkka-ampujatoiminnassa vielä lyhyt ampumae-
täisyys. Käytössä on variaabeleita suurennuksella 1,5-6x42 ja kiinteällä suurennuksella varustettuja tähtäinkaukoputkia. Puolustusvoimien tarkkuuskiväärin mukana seuraa kova kuljetuslaatikko, ja koko joukko tarvikkeita, jolloin sen hintakin kipuaa lähes 10 000 euroon. Muuten tuloksena on ohilaukaus ja TA:n turha paljastuminen. Ase on valmistettu Mosin Nagant -lukkoaktioon, joka on tuttu muun muassa "pystykorvasta". Tarkkuuskiväärissä ja sillä ampumisessa on paljon opittavaa", sanoo siviilissä kilpa-ammuntaa harrastava ensimmäisen jääkärikomppanian alikersantti Jari Torvinen Kemijärveltä. Tarkka-ampujat koulutetaan toimimaan itsenäisesti myös talven keskellä ja arktisissa olosuhteissa.
tiedetyn maalin, kuten vihollisen toiminnalle tärkeän tutka-aseman tai vihollisen avainhenkilön tuhoaminen ampumalla. Esimerkiksi 600 metriin ammuttaessa, KIV 85:n sotilaspatruunan luoti lentää tuon matkan 1,1 sekunnissa, kun tehokkaamman .338 LM:n luoti on perillä jo 0,8 sekunnissa.
.338 LAPUA MAGNUMILLA OSUTAAN TODELLA KAUKAA
Puolustusvoimien palveluskäyttöön muutama vuosi sitten hankitun tarkkuuskiväärin, 8,6 TKIV 2000:n, osumatarkkuus on hyvä ihmisen kokoisiin maaleihin vielä noin kilometrin matkalle. 8,6 TKIV 2000 -tarkkuuskivääri tunnetaan siviilissä nimellä Sako TRG-42. "Tarkka-ampujana toiminta pikkupartioissa on mielenkiintoista ja motivoivaa. Tarkka-ampuja vasta aloittaa ammunnan siltä matkalta, jolle tavallinen rivijääkäri sen jo lopettaa. 7,62 KIV 85:lla tehokas ampumamatka ulottuu sääoloista riippuen 600800 metrin etäisyydelle. Oikean ennakkopisteen määrittämisessä on otettava huomioon ampumaetäisyys, luodin lentoaika, sivutuuli ja
maalin kulmanopeus. Pitkän matkan kivääriammunnassa tämän kaliiperin hyvänä ominaisuutena
WWW.REKYYLI.FI. Tähtäimenä aseen sotilasversiossa on saksalainen, 3-12x56 mm suurennoksella ja Fin Dot-ristikolla varustettu Zeiss-tähtäinkaukoputki. Käytössä on myös venäläisiä Dragunov SVD-itselataavia kiväärejä kaliiperissa 7,62x53R. Vaikeuskerroin kasvaa entisestään, mikäli maali liikkuu. Koska kyseinen kaliiperi on paljon herkempi sivutuulelle, ja luodin lentorata on huomattavasti kaarevampi kuin uudemmassa 8,6 TKIV 2000:n .338 Lapua Magnumissa, antaa vanha tarkkuuskivääri myös paremman opin ampujalleen. Tällöin tähtäyspisteen etäisyyttä joudutaan muuttamaan sivusuunnassa eli ottamaan ennakkoa. Etäisyyden arviointi on pitkän matkan kivääriammunnan ehkä suurin haaste. Lentoratataulukko opetellaan selkäytimeen, jolloin tähtäyspisteen määrittäminen ja korokorjaukset tapahtuvat automaattisesti. Vastaava tilanne tulee vastaan kaksitonnisella noin 900 metrin ammuntaetäisyydellä. Aseen maastotukki on koivua, ja sen optisena tähtäimenä
66
käytetään saksalaisia, joko Zeiss tai Schmidt und Bender -tähtäinkaukoputkia
Varusmiesten isät epäilevät poikiaan kun kuulevat, että harjoitusammunnoissa käytettäviin savikiekkomaaleihin ammutaan kaksitonnisella osumia jopa 800 metriin. Etäisyyden arvioinnin merkitys ole siksi yhtä korostunut, kuin KIV 85:lla ammuttaessa. Ilman lämpötila vaikuttaa ruudin palonopeuteen, joten osumat vaihtelevat, kun lämpötila muuttuu. Kiertopoikkeaman merkitys pienenee, jos ase
67. Aseita esittelee TA-kouluttajana toimiva luutnantti Ari Aikio Jääkäriprikaatista.
mainittakoon luodin 16,2 gramman paino ja suuri lähtönopeus, jolloin lentorata on pyyhkäisevä. Sitä varten ampumaetäisyyden mittauksessa käytetään apuna laseretäisyysmittaria, joka voi olla TA-parin mukana tai tulenjohtajalla. Luotiin vaikuttaa lennon aikana muun muassa sen oikealle pyörimisen aiheuttama kiertopoikkeama, maapallon pyörimisestä johtuva coriolis-voima sekä luodin pyörimisen ja kohtauskulman yhteisvaikutuksesta syntyvä magnusefekti. "Kaksi savikiekkoa syrjällään alarivissä, ja niiden yläpuolelle yksi tai kaksi savikiekkoa on sopiva maali 800 metrin matkalta. "Pakkasella ruuti palaa hitaammin kuin lämpimällä. Ja harvemmin tarkka-ampuja kovin monta kertaa peräjälkeen ampuukaan, ainakaan tositilanteessa. Yleisimmät tarkka-ampujien käyttämät tarkkuuskiväärit ovat 8,6 TKIV 2000 eli Sako TRG-42 kaliiperissa .338 Lapua Magnum (vas.), ja Valmet 7,62 KIV 85 kaliiperissa 7,62x53R. Siksi ampujan pitää tuntea mieluiten ulkomuistista lentoradan korjaukseen tarvittava, tähtäinkaukoputken koronsäätörummusta käännettävien napsujen oikea määrä. Kun tähän yhdistetään lisäksi tarkka-ampujan monipuolinen erikoiskoulutus naamiointeineen ja taktiikoineen, voidaan TA-koulutusta pitää kokonaisuutena hyvinkin vaativana. Kokemuksen mukaan parhaat osumat saadaan aikaiseksi ensimmäisillä laukauksilla. Aseen korkea hinta on aluksi yllätys monelle varusmiehelle, mutta se antaa motivaatiota aseen asialliseen käsittelyyn ja huoltoon. Maalin etäisyyden arviointi tuottaa ampujille vaikeuksia, kun ampumamatka ylittää 600 metrin maagisen rajan. Lyhyemmille etäisyyksille korjausta ei tarvita. -30 asteen pakkasella KIV 85:lla ammuttu luoti osuu
600 metrin matkalta 116 senttimetriä halutun osumapisteen alapuolelle, kun ase on kohdistettu kesällä + 20 asteen lämpötilassa. Varuskunnassa he harjoittelevat ammuntaa etenkin prikaatin 300 metrin ampumaradalla, joka on ainoa käytössä oleva 300 metrin rata Lapin läänissä.
TARKKA-AMMUNTA ON VAATIVA TAITOLAJI
Pitkän matkan kivääriammunta on haasteellista jo sinällään. Maalin koko lähentelee A4-paperiarkkia", Aikio vahvistaa. Puristava laukaisu jälkipitoineen on tarkka-ampujan ensimmäinen ja ehkäpä tärkein opeteltava asia. Tästä syystä kiväärimies pitää talvella patruunat puvun sisätaskussa ja lataa aseen vasta ennen ampumahetkeä", kertoo Aikio. Tarkka-ampujan on maaliin osuakseen tiedettävä muun muassa maalin etäisyys, luodin lentorata ja korokorjaus eri etäisyyksille, maalin nopeus ennakon ottoa varten sekä vallitsevat tuuliolosuhteet tuulikorjausta varten. Kiertopoikkeama korjataan yli 550 metrin matkalla kiertämällä tähtäinkaukoputken sivusäätöä yhden napsun verran vasempaan. Suujarrusta huolimatta ase ei ole rekyylipelkoiselle mukaWWW.REKYYLI.FI
vin mahdollinen. Samanlaiseen aseen varusteineen voi hankkia itselleen siviilissäkin, jos pitkän matkan kivääriammunnan harrastaminen kiinnostaa vielä varusmiespalveluksen jälkeen.
LAUKAISUTEKNIIKKA HIOTAAN KUNTOON
Pitkällä ampumamatkalla oikean laukaisutekniikan hallinta korostuu entisestään. Samalla luodin kiertoliike pyrkii vääntämään asetta, jolloin paras ammuntavire ja parhaat osumat alkavat hiipua jo muutaman laukauksen jälkeen. Esimerkiksi 600 metrin matkalla KIV 85:lla ammutun luodin kiertopoikkeama on 9 senttimetriä piipun keskilinjasta. .338 LM:n suujarrun ohjaamana kova suupaine ja pamaus suuntautuu kohti ampujaa. Jääkäriprikaatin TA-varusmiehet pääsevät ampumaan maastossa ampuma-alueilla, jotka sijaitsevat Sodankylässä Kyläjärvellä, Kemijärvellä Sarriojärvellä ja Rovajärvellä sekä Kainuun Vuosan-
gassa. Joskin taistelutilanteessa voi useimmiten olla parasta, että patruunat ovat valmiina makasiinissa tai lippaassa. Osumat näkyvät savikiekon hajotessa
Kenttälinnoitettu potero rakennetaan puolustustaistelussa, kun tehtävän pituus ylittää kaksi vuorokautta. Makuupotero katetaan tilanteen salliessa vihollisen tähystystä ja sirpaleita vastaan. Kaikkia kohteita ei tuliteta. TA-toiminnan perustana on piilossa pysyminen ampumatilanteeseen saakka ja mieluusti vielä ammunnan jälkeenkin. Tarkka-ampujat koulutetaan tunnistamaan tärkeimmät ja arvokkaimmat havaituista kohteista. väreilynauhaa, joka viritetään piipun päälle estämään lämpöväreilyä.
RYÖMINTÄÄ RÖLLIPUVUSSA
Tarkka-ampujan koulutuksessa painotetaan taidokkaan ammunnan lisäksi maaston hyväksikäyttöä liikuttaessa, sekä ampujan maastoon sulautumista ja kunnollista naamiointia. Tavallista maastopukua koristellaan naamioivaksi vaikkapa säkkikankaasta leikatuilla suikaleilla, joilla voi naamioida myös aseen ja muut varusteet. Maalien tärkeysjärjestys vaihtelee eri taistelutilanteissa, mutta tärkein maali on sellainen, joka uhkaa tarkka-ampujaa itseään. Nämäkään eivät yleensä suojaa lämpökameran tähystykseltä. Useimmiten huomaamaton liikkuminen tuliasemaan tapahtuu taistelukentällä öiseen aikaan. Miehistön palvelusaika on 6 kk ja johtajakoulutuksen saaneiden 12 kk.
kohdistetaan käyttöetäisyydelle. Aikion Sodankylässä kouluttamat varusmiehet ovat menestyneet kilpailun sotilassarjassa hyvin.
WWW.REKYYLI.FI. Vaihtoja valeasemien rakentelu koulutetaan perusteellisesti ja jopa kädestä pitäen.
68
"Jotkut ovat tässä luonnonlahjakkuuksia, toiset valmistelevat asemaa pitkään, kunnes huomaavat, että paikka onkin huono," kertoo Aikio. Tätä varten tarkkuuskivääreissä käytetään ns. Jääkäriprikaatissa palvelevat alikersantti Jari Torvinen Kemijärveltä (vas.) ja jääkäri Markus Adolfsen Torniosta saivat varusmiespalveluksensa aikana tarkkaampujakoulutuksen. Kesäkuumalla ammunnan keskeyttää monesti kiikaritähtäimen kuvan sotkeva aseen piipun lämpöväreily. Myös tuliasema on valittava oikein ja naamioitava hyvin. Talvella naamiointiin käytetään vastaavasti lumipukua ja vaaleasta kankaasta leikattuja suikaleita. Tuliasema sijoitetaan mielikuvitusta säästelemättä sellaisiin paikkoihin, joita vihollinen ei ensimmäisenä epäile. Naamioinnissa ovat apuna erilaiset hupulla varustetut ghillie-puvut eli härmäläisittäin röllipuvut, ja naamioviitat, jotka sulauttavat kantajansa maastoon varsin tehokkaasti. Mitä suurempi kaliiperi, sitä
kovempi on laukauksen ääni, ja myös muraa lennättävä paineaalto. Hiivintä, konttaus, ryömintä ja tarkka-ampujaryömintä tulevat tutuiksi Jääkäriprikaatin TA-va-
rusmiehille, "samoin kuin puolukanlehtien alaosan värikirjokin". Syksyllä kivääriammuntaa häiritsee usein sumu. Jääkäriprikaatin TA-varusmiehet osallistuvat vuosittain järjestettävään Maastoammunnan SM-kilpailuun eli Simo Häyhän muistokilpailuun. Taistelutilanteessa tämä on monesti hankalaa, mutta rataolosuhteissa helppoa. Ampujan paljastaa useimmiten sivuttainen liike, aseen suupamaus ja sen ilmoille tuprauttama lumi tai hiekka. Makuupotero rakennetaan aina, kun se on mahdollista. Tarkka-ampuja etenee ampumaetäisyydelle aluksi kävellen, mutta sen jälkeen marssi hidastuu. Useimmiten sellainen on esimerkiksi vihollisen tarkka-ampuja, joka pyritään eliminoimaan heti havaittaessa
WWW.REKYYLI.FI
69
Spyderco otti melkoisen riskin tuotemerkkinsä ryvettymisen suhteen ja alkoi valmistuttamaan siellä yhtä veitsimallia. Luonnollisesti Tenacious poikkeaa jonkin verran kalliimmista sisaristaan, mm. Kun oikea Spyderco maksaa huomattavasti enemmän, on tekoa pidettävä tietyn asteisena ärsyttämisyrityksenä tai jopa suoranaisena haistatteluna, varsinkin kun veitsen nimeksi oli laitettu Vex (suom. Spydercon vastaveto oli yllättävä. Kiina valmistusmaana ei tuo
70
TEKSTI: TERO KUITUNEN
Spyderco on ollut äärimmäisen tarkka maineestaan ja sen lippulaivaveitset on tähän saakka valmistettu joko Japanissa tai Yhdysvalloissa. materiaaleina ei ole käytetty kaikkein parhaimpia ja kalleimpia ratkaisuja. Positiivista kuitenkin on, että se on selväsWWW.REKYYLI.FI. Ensimmäisenä ajatuksena kuitenkin on, että laatu ei voi olla
tuolla hinnalla kovinkaan hyvä ja että tämä veitsi tulee tahraamaan Spydercon tuotemerkin. Uutuuden edullinen hinta houkuttelee todennäköisesti laajan asiakaskunnan ja jos laatu osoittautuisi heikoksi, maine saisi kolauksen. EDULLISEMPI HÄMÄHÄKKI S T
PYDERCO ENACIOUS
Aikanaan CRKT, eräs Spydercon kilpailijoista, ryhtyi valmistuttamaan röyhkeää Spyderco-kopiota Kiinassa ja myi sitä muutaman kymmenen taalan hintaan. Valmistuttajan edustajan mukaan myynti on ylittänyt odotukset, eikä valmistusmaakaan ole aiheuttanut suurempaa porua. Tenaciousin olemassaoloon on siten vain yksi syy, kertoa kilpailijoille, että Spyderco on valmis taistelemaan markkinaosuuksista myös hinnalla.
HINTA JA LAATU
Tuloksena on siis Spyderco, joka maksaa Yhdysvalloissa 49,95 dollaria ja on otettu siellä vastaan erinomaisesti. Kun Spyderco halusi edullisten veitsien markkinoille, luotiin Kiinassa valmistetuille veitsille uusi tuotemerkki, Byrd. ärsyttää, kiusata). Sen nimeksi annettiin Tenacious, joka merkitsee periksiantamattomuutta. Mutta nyt Spyderco on lipsunut linjastaan.
mieleen laadukkuutta, ja se aiheuttaa vatsanväänteitä monille työpaikkojensa puolesta pelkääville amerikkalaisille
Esimerkiksi Spyderco on päivittänyt linjastoaan siten, että 8Cr13MoV edustaa laatuskaalan alapäätä. Koska sen hinta on edullinen, sitä voi surutta käyttää kaikenlaiseen askarteluun. Erityisenä kiitoksen aiheena on teroitus, joka alkaa välittömästi kahvan etupuolelta. Mutta mikä erottaa sen huomattavasti hintavammista Spyderco-malleista. Terän liner lock -lukitusjärjestelmän käytettävyyteen on myös kiinnitetty huomiota, joskin vain oikeakätistä käyttäjää ajatellen. Kokoamisessa on käytetty ruuveja, joten veitsen voi tarvittaessa purkaa kokonaankin puhdistusta varten. Veitsen rakenne on kuitenkin niin avoin, että sille on tuskin tarvetta. Muotoa on hyödynnetty myös sormisuojana sekä karhennettuna pitopintana.
ti Spyderco, ei vain toisella nimellä varustettu Byrd-veitsi. Sen muotoilu ja olemus ovat sellaiset, että vain harva pystyy huomaamaan merkittävää eroa vanhoihin malleihin.
MATERIAALIT JA TEKNIIKKA
Veitsen kahva on teräsrunkoinen ja sen pinnalla on G-10 keinomateriaalia kahvalevyinä. Kovuudestaan huolimatta 8Cr13MoV:n todettiin myös tylsyvän helpohkosti.
KÄYTTÖVEITSIEN KUNINGAS
Tenacious osoittautui täydellisyyttä hipovaksi käyttöveitseksi. Jos palaute jatkossakin on positiivista, ei olisi suurikaan ihme, jos edullisia Kiina-Spydercoja ilmaantuisi lähiaikoina lisääkin.
PIKKUSEIKAT
Tenacious osoittautui jämäkäksi ja hyvin tehdyksi veitseksi, joka ei suuremin notku tai natise. Nykyään 8Cr13MoV:n länsimaisia vastineita käytetään yhä vähemmän laadukkaampien veitsien materiaalina, koska parempiakin vaihtoehtoja on olemassa. Terä puolestaan on riittävä oikeastaan kaikkeen mahdolliseen arkityöhön ja muotoiltu onnistuneesti siten, että sillä pystyy vuo-
lemaankin auttavasti. Esimerkiksi Tenaciousin terä ei aukea aivan yhtä liukkaasti kuin Spydercoissa yleensä. Terän materiaali on luonnollisesti osaltaan vaikuttamassa, mutta kenties sitäkin merkittävämpää ovat pikkuseikat. Kyseessä oli kuitenkin sen sortin väärinkäyttö, että seikalle ei tule antaa painoarvoa. Jotta veitsen paino saataisiin järkeväksi, sen teräsrunkoon on porattu kevennysreikiä. Pitkä teroittamaton osuus yhdessä korostetun suurien sormisuojien kanssa häiritsee suurimmassa osassa amerikkalaisveitsiä, jotka onkin usein suunniteltu itsepuolustuskäytön voimakkaita pistomänöövereitä ajatellen. Viimeistelyn vaillinaisuus on havaittavissa myös muissa pinnoissa kevyinä työstökoneen jälkinä. Tämä kertoo siitä että viimeistely ei ole aivan samaa tasoa,
SPYDERCO TENACIOUS C122
Valmistuttaja: Spyderco, Yhdysvallat Valmistusmaa: Kiina Pituus: 197 mm Terän pituus: 86 mm Paino: 115 g Hinta: 140 euroa Maahantuoja: Finn Enterprise Oy, (09) 135 1358
71. Vielä 10 vuotta sitten se olisi sijoittunut paremmin. Ainoa vaurio, mikä ronskinpuoleisissa kokeiluissamme saatiin aikaan tuli, kun terällä käännettiin pientä ruuvia. Niinpä Tenacious on todellinen yhdenkäden veitsi, jonka avaaminen ja sulkeminen onnistuvat yhdellä kädellä ilman suurempaa harjoittelua.
joskin ahkeralla käytöllä on tapana kiillottaa pintoja. Tällöin leikkaava pinta ei taipunut, vaan se lohkesi. Kyseisillä jäljillä ei ole käytännön merkitystä, eikä niitä nopealla vilkaisulla edes huomaa, mutta ne erottavat Tenaciousin muusta katraasta, joissa pinnat ovat järjestään peilin kirkkaita.
SPYDERCON SEURAAVA ASKEL?
Tenacious on saatavana suoralla, yhdistelmä- ja SpyderEdge terävaihtoehdoilla, joista hammastetut mallit sopivat parhaimmin köysien ja muiden kudosten katkaisemiseen. Ominaisuus ei ole itsestäänselvyys amerikkalaisten suunnittelemissa veitsissä.
Taskunsuulle veitsen saa killumaan perinteisesti clipsistä, jonka voi asentaa kaikkia neljää eri kantotapaa ajatellen.
Terän hamaran pahkamainen muoto tarvitaan, jotta suuri avausreikä saadaan mahtumaan terään. Kyseessä on sama ruostumaton teräs, jota on käytetty Byrd-veitsissä ja tämä onkin se seikka, joka osoittaa Tenaciousin sukulaisuussiteen Byrd-veitsiin. Kahvan muoto on vailla turhaa kikkailua ja tästä syystä se istuu käteen paremmin kuin monet näyttävyyteen pyrkivät mallit. Vielä L-koon kädelläkin kahva riittävän suuri. Sen ruostuminen vaatii melkoista huolenpidon puutetetta, teroitus on kohtuullisen vaivatonta asiallisilla välineillä ja terästä myös saa varsin pystyvän kotikonsteinkin. Vasemmassa kahvapuoliskossa on leikkaus, joka sallii helpon pääsyn lukitukseen. Terän materiaalina on kiinalainen 8Cr13MoV-teräs. Vaikka akseloinnin puhdistaa ja öljyää kevyesti, se on aina hiukan karhea. Käytännössä teräs on kuitenkin aivan pätevää ja hintaluokka huoWWW.REKYYLI.FI
mioiden jopa erinomaista tavaraa. Kyseinen teräs on vertailukelpoinen lähinnä menneiden aikojen huipputeräksiin. Ensinnäkin se on sopiva mukana kuljetettavaksi, mutta kokoltaan riittävä, jotta työskentely on luontevaa. Teroitus alkaa heti kahvan edestä, jolloin leikkaamiseen saadaaan mahdollisimman paljon voimaa. Mutta tämä ei edes ole veitsen paras puoli, vaan parasta ovat veitsen ominaisuudet. Se, että Spyderco tarjoaa Tenaciousista erilaisia vaihtoehtoja, voimistaa ajatusta siitä, että tällä veitsellä myös tunnustellaan kuluttajien reaktioita
Näiden kolmen värin yhdistelmistä on saatavana kaikkia mahdollisia. Yläosassa on kiinteiden säilytystilojen lisäksi kaksi irrallista lokerikkoa sekä "puhdistusharjatulkki". Varmaa kuitenkin on että jyvää ei voi olla näkemättä, kun aseen nostaa poskelle. Erityisesti maininnan arvoisina hyvinä puolina on kokonaisuuden tukeva rakenne, jonka ansiosta arvokkaankin aseen uskaltaa asettaa telineeseen. Se mitä lisäetua ylimääräisestä väristä saadaan, on jokaisen itse pohdittava. Tällöin sen tarkoitus on vähentää piipun värähtelyä ja näin parantaa aseen tarkkuutta. Lisäksi laatikko seisoo kumijaloilla, jotka estävät laatikon liukumisen pöydällä. Tulkin idea on yksinkertainen, sen avulla voi mitata mihin kaliiperiin tietty harja on tarkoitettu.
74
RANGE BOX
Aseen kannattimet ovat kumipäällysteiset ja muotoiltu siten että oikeastaan kaikki aseet saadaan asennettua niihin huoltoa varten. Esimerkiksi punaisen kuidun sisällä on pienempi, joko keltainen tai vihreä, kuitu. Valmistaja markkinoi laatikkoa erityisesti niille, jotka haluavat hoitaa kiväärinsä sisäänammunnan oikein. Hintaa pikkupullolla, jolla käsittelee useamman laatan, on 12 euroa. Nyt valmistaja on tuonut markkinoille parannetun version, eli suurehkoa työkalupakkia muistuttavan Shooting Range Boxin. Suurimpana erona aikaisempaan on huomattavasti paremmat säilytystilat, joihin mahtuu todennäköisesti kaikki välineet, joita aseensa huollossa tarvitsee sekä myös muutama patruunalaatikkokin. Kumitutti Barrel De-Resonator on pehmeästä kumiseoksesta valmistettu tötterö, joka vedetään kiväärin piipun ympärille. Liukastetta Kumiset perälaatat antavat hyvän rekyylinvaimennuksen, mutta ovat usein tahmeita pinnaltaan ja hankaloittavat aseen nostoa olkaa vasten. Hintaa tähtäimellä on 35 euroa. Shooting Range Box on kaksiosainen siten, että yläosa on omistettu säilytystilaksi ja sen alta paljastuvassa alaosassa on paikat aseen kannattimille sekä tilat suuremmille tavaroille. PIENTÄ MUKAVAA
LIMBSAVERILTA
Kaksivärinen Dead Center on Limbsaverin valokuitutähtäin, jossa on entisen yksivärisen valokuidun lisäksi toinen väri. Maahantuoja: MidwaySuomi, (09) 5122 933
WWW.REKYYLI.FI. Tämä tarkoittaa sitä, että piippu puhdistetaan alkuvaiheessa aina muutaman laukauksen välein. Kokonaisuus pysyy pakoillaan tähtäimen alapinnalla olevilla magneeteilla. Kyseessä on tuote, joka on ilman muuta otettava tarkempaan tutkimukseen ja raportoimmekin tuloksista myöhemmin. Limbsaver on tuonut markkinoille Easy-Glide Surface Coating nimisen tökötin, jolla lakkaamalla kumin pinnasta saadaan liukas ja helposti vaatteita pitkin liukuva. Asennus on siten äärimmäisen helppo toimenpide, mutta sen seurauksena on olemassa pieni vaara, että tähtäin tippuu kyydistä esimerkiksi kolhujen seurauksena. Koottuna kokonaisuus kulkee mukana kuin mikä tahansa tarvikelaatikko, mutta on purettavissa käyttöön nopeasti ja helposti. Saatavilla on kaksi eri kokoa, toinen paksupiippuisille ja toinen solakammille metsästysaseiden piipuille. Maahantuoja: Kivelä Outdoor, (040) 728 4667
MTM SHOOTING
MTM Case Gardin punarunkoinen aseenhuoltoteline on tuttu värkki ampumaradoillamme ja se on soittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Kuten arvata saattaa, laatikkoa on mahdollista hyödyntää välttävästi myös ampumatukena. Aine osoittautui toimivaksi ja helppokäyttöiseksi. 100 euroa. Hintaa polypropyleenista valmistetulla kokonaisuudella tulee olemaan n. Tämä siitä huolimatta että, sen mainoslauseet ja ulkonäkö viittaavat vahvasti TV-shopin puolelle...
Rohkea kokeilija köyhtyy tästä hankinnasta 23 euroa. Tähtäin asennetaan haulikon kiskoon mukana tulevia sovituspaloja käyttäen, jotka estävät sivuttaissuuntaisen liikkumisen
Tarjolla on useita versioita sekä itselataavana että pumpputoimisena. Maahantuoja: Tmi Mutkahuolto, (044) 301 1730
KÄÄNTEISTÄ
KEHITYSTÄ
TULEVAISUUTEMME?
Vaikka Australia on suuri maa ja se sijaitsee toisella puolella maapalloa, on se kenties paras esimerkki siitä, mitä Suomessakin pahimmillaan voisi ase- ja ammunnanharrastajan kannalta tapahtua. Silver Stag on tunnettu erityisesti sarven käyttämisestä kahvamateriaalina ja tällaisista käsityötaidonnäytteistä pitävälle yrityksen tuotteet ovat mannaa. Asemyönteisten tahojen näkemykset tuskin ovat vieraita suomalaisillekaan, mutta vastustajaleiristä tietoa on vähemmän. Sig Sauer on ilmoittanut, että tästä lähtien kaikkien heidän pistooliensa luistit valmistetaan koneistamalla teräsharkosta. Maahantuoja: Armoria Tampere, (020) 7299 857
SILVER STAGILLE
MAAHANTUOJA
Yhdysvaltalainen Silver Stag on tunnettu metsästysveitsien valmistaja, jonka tuotteet poikkeavat melkoisesti siitä, mihin täällä on totuttu. Aseiden omistamisella on kuitenkin perinteitä ja jossa varsinkin maaseudulla metsästyksellä on ollut hyvin suuri merkitys.
WWW.REKYYLI.FI
Australiassa on jo nyt kohtuuttoman rajoittavat aselait, mutta maassa käydään yhä jatkuvaa kamppailua aseita vastaan ja puolesta. Saatavilla on myös picatinny-tähtäinkisko. Katoamassa ovat siten P220:n ja P226:n tietyt mallit sekä P228.
75. 7+1 makasiini, suujarru, vaihtosupistajat, erilaisia tukkeja ja piipun pituuksia. Australian tilanne vaikuttaa pelottavalta ja niinpä jokaisen harrastuksensa tulevaisuutta pohtivan kannattaakin käydä tutustumassa osoitteeseen www.guncontrol.org.au/. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki ne pistoolit joissa on ollut metallilevystä valmistettu luisti, poistetaan tuotannosta. Kaliipereista valikoimaan kuuluvat 12, 16, 20 ja 410. Vielä on aikaa vaikuttamiseen.
Tuotantotehokkuus ja edulliset valmistuskustannukset ovat määrävänä tekijänä myös asetehtaiden toiminnassa. Yhä harvemmin aseiden osia tehdään perinteisillä lastuavilla menetelmillä, koska niiden hinta ei ole kilpailukykyinen metallilevystä prässättyjen osien kanssa. Kyseessä on kokonaisuutena harvaan asuttu länsimainen maa, jossa asutus pakkautuu muutamiin keskuksiin. Lähtötietoina kerrottakoon, että aseen mitat täyttävät aselain kiväärille asettamat vaatimukset ja rumpulippaaseen mahtuu 50 patruunaa. Maahantuoja: Finnenterprise Oy, (09) 135 1358
TOMAHAWK-HAULIKOIDEN
MAAHANTUONTI MUTKAHUOLLOLLE
Helsinkiläinen Tmi Mutkahuolto on aloittanut edullisten Tomahawk-haulikoiden maahantuonnin. Haulikoiden alkuperämaa on Turkki ja niiden selvänä vahvuutena on hinta, pumppumallien hinta alkaa 230 eurosta ja itselataavien reilusta 300 eurosta. Nyt Silver Stag -veitsiä on saatavana myös Suomesta helsinkiläisen Finnenterprise Oy:n maahantuomina. Siksi onkin pieni yllätys, että jokin asevalmistaja menee tavallaan toiseen suuntaan, vaikkakin vain pienessä määrin. Hinta on 695 euroa. Veitset kuitenkin suunnitellaan erityisesti eräkäyttöä varten, joten rohkeasta muotoilustaan huolimatta niiden ppitäisi olla käyttöön hyvin sopivia. Tomahawkin itselataavan metsästysmallin esittely ja koeammunta on luettavissa Riistan numerossa 6/2008 ja pumppuversion aiheuttamat tuntemukset tullaan jukaisemaan Rekyylin seuraavassa numerossa. NYT NIITÄ SAA!
Rekyylin toimitukseen saapui juuri odotettu paketti, joka sisälsi Pietta PPS 22 pienoiskiväärin. 12 kaliiperisessa on aina 76 mm pesä. Optioina Tomahavkeissa on mm. Tämä virkistysampujan unelma otetaan heti tutkimuksen alle ja sillä suoritetaan kattavat koeammunnat. Tuloksista ja kokemuksista kerrotaan seuraavassa numerossa
Panther Bull Sweet 16, Panther Bull 20 ja Panther AP4 Car. www.remington.com
DPMS S.O. SA20:n suositushinta Yhdysvalloissa on 455 dollaria, joten hinnan pitäisi olla varsin kilpailukykyinen myös täällä. Niinpä NRA:n taloudellinen tilanne on vahva ja se pystyy vaikuttamaan myös poliittisiin päättäjiin. Maahantuoja: Hantaurus Oy, (09) 692 6669
UUSIN ASE
VAKOOJAT
REMINGTONIN HAUSKA
MARKKINOINTIKIKKA
"Load Up on Savings" on ase- ja patruunavalmistaja Remingtonin tapa kiinnittää amerikkalaisten metsästäjien huomio tehtaan tuotteisiin kuumimpana metsästyskautena. Tänä aikana NRA on mksanyt Ogilvylle 2,34 miljoonaa dollaria, josta melkoinen osa on kulkeutunut Saponelle. Suurimman kohun tapauksessa onkin herättänyt se, että Baker on kuulunut republikaani-ehdokas John McCainin kampanjan johtohenkilöihin.
WWW.REKYYLI.FI. Kampanjan ideana on, että tiettyjen aseiden ja patruunoiden hankkija saa syksyn aikana osan hinnasta takaisin, jotta hän voi "ladata" saamallaan summalla itselleen lisää metsästysoikeutta. Perusmallissa vetopituus on 14 tuumaa ( 356 mm) ja ns. Järjestön jäsenpohja on laaja ja se nauttii sekä kansalaisten että aseteollisuuden luottamusta. Nyt on kuitenkin paljastunut, että tämän rinnalla on käytetty hiukan arveluttaviakin keinoja eli näyttäisi siltä, että se on onnistunut soluttamaan vakoojan vastapuolen organisaatioihin. Piipun pituuksista valmistusohjelmaan kuuluvat 26ja 28-tuumaiset, Bantamissa piipulla on pituutta 24 tuumaa. Import, (016) 342 4202
76
National Rifle Assiciation (NRA) on käynyt varsin tehokasta kamppailua amerikkalaisten aseita koskevien oikeuksien puolesta. Näyttää kuitenkin siltä, että toiminnassa ei ole mitään laitonta. Rovaniemeläinen S.O. Muina ominaisuuksina on neljän patruunan makasiini, viisi vaihtosupistajaa ja musta synteettinen tukki. Haulikko vaikuttaakin varsin mielenkiintoiselta, koska kaliiperi 20:n suosio on vahvassa nousussa. Saponen palkkaamisen aikaan NRA ILA:n (Institute for Legislative Action) johtajana oli James Jay Baker. KAMPPAILUN
MOSSBERG SA20
Mossberg on aloittanut uuden SA20 itselataavan haulikon toimitukset. Brady Campaign to Prevent Gun Violence järjestön mukaan Mary Lou Sapone käytti tyttönimeään McFate, kun hän vuonna 1998 soluttautui heidän järjestöönsä. Aluksi saatavilla on mm. Maahantuoja: S.O. Nykyään hän on Ogilvy Government Relations nimisen lobbausfirman toimitusjohtaja, jonka kautta Saponen palkkiot on maksettu. Metalliosat on mattasinistetyt. Kyseessä on kaasutoiminen ase kaliiperissa 20/76. Import on ryhtynyt tuomaan DPMS:n AR-kivääreitä maahan. Tähän saakka NRA:n tehokkaimpana keinona anti-asejärjestöjä vastaan on ollut jatkuva ja järjestelmällinen työ ja usein se on päässyt voitolle eri oikeusasteissa ja lainsäädäntöelimissä. Hän oli seuraavat vuodet äärimmäisen aktiivinen ja häntä pidettiin eräänä avainhenkilöistä. juniorimallissa, SA20 Bantam, tuumaa vähemmän (330 mm). Esimerkiksi tiettyjen kiväärimallien hankkija saa 40-50 dollaria ja 870 Express -haulikostakin hyvitetään 30 dollaria, jotka ovat kohtuullisia summia, kun ne suhteutetaan aseiden sikäläisiin hintoihin. Soluttautumisen kohteet ovat luonnollisesti potkaisseet hänet ulos ja pohtivat mahdollisia oikeustoimia. Remingtonia käyttävät kun ampuvat valmistajan mukaan kiintiönsä täyteen heti alkuunsa, niin tällä tavoin Remington voi auttaa heitä jatkamaan jahtia. IMPORTILLE
DPMS:n kiväärit ovat olleet harvinaista herkkua Suomessa, mutta nyt asiaan on tulossa muutos. Tässä asemassa hän on saanut käsiinsä arkaluontoistakin materiaalia, jonka hän on toimittanut edelleen NRA:lle. Lisäksi hän toimi muissakin vastaavissa järjestöissä ja pääsi jopa joidenkin hallitusten jäseneksi
09-658231. 1017, la 1014. P. Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen aseharrastajan saatavilla! - toimitusaika 1-2 viikkoa - varastotilanne nettisivuilla - jo lähes 100000 tuotetta! - postitse koko Suomeen!
Esimerkkejä laajasta tuotevalikoimastamme:
Ameristep kyttäyskoju 170x170x200cm Moultrie Game Spy riistakamera 4.0MP
Tuote 923347
100
Tuote 912450
190
458 Socom hylsy Starline 50 kpl
Intensity kiikaritähtäin 2.8-10x44
Tuote 765462
65
Tuote 790804
270
Tilauspuhelin arkisin 9-17 09-5122933 - Verkkokaupasta 24h www.midwaysuomi.com - Sähköposti info@midwaysuomi.com
KÄYTETTYJÄ SUOMI ASEESTA
HAULIKOT:
LOPUT HUBERTUS-METSÄSTYSHAULIKOT 25%!
Suomi Ase Oy, Mannerheimintie 75, Hki. Ark
SRA-ammunnassahan voidaan nykysääntöjen mukaan käyttää koteloa jossa lukitus pitää aseen kotelossa esimerkiksi liipaisinkaaresta puristamalla, eikä erillistä salpaa tai muuta vastaavaa tarvita. Materiaalit ja mitat löytyvät valmistajan kotisivuilta. Kahden kotelon vertailun sijaan toimituksen keskuudessa on herännyt keskustelua useamman SRA-kelpoisen kotelon vertailusta. Maahantuojajärjestelmähän on luotu juuri siksi, että tehtaat voivat keskittyä aseiden valmistamiseen ja maahantuojat hoitavat jakelun. Hannu Uronen
SERPA
Toivoisin juttua/testiä lehteenne ns. Koska aseessa on kaksirivinen 15 patruunan lipas ja patruunan halkaisija vastaa .40 S&W:a, on kahva kohtuullisen paksu. Tarkkuuden puolesta hyvin harva keikkapiippuinen pistooli pääsee lähellekään laadukkaan revolverin tarkkuutta, mutta esimerkiksi 25 metrin etäisyydeltä tapahtuvaan tarkkuusammuntaan M&P on aivan riittävän tarkka suurimmalle osalle ampujista. Pistoolin runko on Zyteliä ja muut osat ruostumatonta terästä. Mielipiteenne aseesta . Maahantuoja ei osannut sanoa mitään muuta kuin, että peli on vieras, mutta tilataan jos ostetaan.
tarjoiltuna ampujalla tulee olla rekyylinsietokykyä. En itse ole ainakaan huomannut kyseistä kotelotyyppiä käsitellyn kotimaisissa asealan julkaisuissa.
-Jari Kiitos palautteestanne. Kyseiset kotelothan ovat nyt sallituja myös SRA:ssa ja niiden käyttö on yleistynyt myös maailmalla viranomais ja sotilaskäytössä. -Tero Kuitunen
Tactical Level 2 SERPA Holster" -reisikotelo olisi mielenkiintoinen. Myös kaliiperissa .357 SIG. Esimerkiksi google-haun saa käsittääkseni helposti toteutettua verkkosivuille.
-H.Kukkonen, moni-monivuotinen Rekyyli-lehden ostaja Kysyjä tarkoittanee Smith & Wesson M&P pistoolia kaliiperissa .357 SIG. Tehon puolesta .357 SIG on eräs esimerkki pyrkimyksestä saavuttaa .357 Magnumin teho pistoolinpatruunasta ja tehdaspatruunoissa päästäänkin käytännön tarkoituksia ajatellen hyvin lähelle samaa suorituskykyä. Esimerkiksi vertailu välillä "Safariland 6004/6005" ja "Blackhawk
WWW.REKYYLI.FI
79. SERPA koteloista. KYSY & KERRO
Paras palaute
Tällä kertaa parhaan palautteen palkinto 5 kpl vanhoja Rekyylin numeroita postimaksun hinnalla. Ase sopii toki myös ammunnan harjoitteluun ja onkin varsinkin kotimaassaan saanut hyvän vastaanoton myös siviilimarkkinoilla. tietystä aseesta kertova artikkeli. kahva kuinkakin paksu, tai sopiiko se yleensäkkään ampumaharjoitteluun. Pistoolikotelot ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet vähemmälle huomiolle. Eihän sitä voi summanmutikassa ruveta ostelemaan, jos ei tiedä vastaako se mieltymyksiäni, onko esim. Olemme esitelleet jonkin verran kalustoa, lähinnä aseita, SRA-ammunnan näkökulmasta. Lehden verkkosivuille toivoisin yhtä parannusta. Aseiden tilaaminen suoraan valmistajilta ei käytännössä onnistu. Itselataamalla .357 Magnumista saa kuitenkin puristettua huomattavasti enemmän löylyä. Olisiko teillä tietoa painosta, mitoista ja mistä tuote on tehty - muovista tai metalliseoksesta . Siitä avautuvaan kenttään kun laittaa kaipaamansa aseen nimen, niin artikkeli löytyy. Toiset taas vannovat sen nimeen. Tällä hetkellä ei ole mahdollista etsiä tietoa siitä missä lehden numerossa on esim. Pistoolin patruunaksi .357 SIG on kuitenkin ärhäkänpuoleinen, joten kevyehköstä pistoolista
-Timo Pääsivun oikeassa reunassa on jo pidemmän aikaa ollut linkki "Hae Rekyylin sivustolta". Yhdysvalloista on kantautunut huhuja SERPA-lukitusmekanismilla olevien koteloiden kieltämisestä joidenkin asekoulutusta antavien firmojen kursseilta johtuen vahingonlaukauksen vaarasta kotelosta vedettäessä sekä jonkinverran kritiikkiä mekanismin huonosta kenttäkelpoisuudesta. Sain tuossa ¨hevosmiesten tietotoimistosta¨ tietää, että siinä olisi muka rekyylikin liian kova rauhalliseen harjoitteluun, ja osumatarkkuuskaan ei olisi esim. 9mm-luokkaa nopean lähtönopeuden vuoksi . Tämä on kuitenkin hyvin työläs tapa etsiä oikeaa numeroa. Kun itse en osaa englantia jotta kaivelisin netistä tietoja kyseisestä tuotteesta, niin kysyisin teiltä, että onko se millä lailla rinnastettavissa 357 revolveriin-tarkkuuden-tehon suhteen . Henkilökohtaisesti en pidä kotelosta, jonka lukitusta on operoitava liipaisinsormella vedon aikana. Lopuksi: Onko mahdollista tilata valmistajalta suoraan?
VANHAT JUTUT
Kiitos hyvästä lehdestä. Mainittakoon, että painoa on 720 g ja piipun pituus on 108 mm. M&P on polymeerirunkoinen moderni palveluspistooli, eli tarkoitettu ensisijaisesti viranomaisten käyttöön. -Toimitus
S&W .357 SIG
Löysin Smith & Wesson kotisivuilta sellaisen pistoolin kuin 357 SIG. M&Ppistooleiden kahva on kuitenkin onnistuttu suunnittelemaan siten, että keskivertokäsillä pärjää mainiosti. Sivuilla on kyllä lista ilmestyneistä numeroista ja kun numeron valitsee saa näkyviin sisällysluettelon. Ajatus eri koteloiden vertailusta on mielestäni mainio, erityisesti kun SRA-säännöt muuttuivat äskettäin pistoolikotelon osalta. Tällainen toteutettaneen tulevaisuudessa
Galef oli saanut yksinoikeuden ja Wolverinen myyntihinnaksi oli määrätty $16,53 jo ennen kuin aseen tuotantokustannuksista oli mitään varmuutta. Whitney Wolverinen karisma on seurausta aikaansa edellä olleista innovaatioista, mutta siihen on ollut vaikuttamassa myös annos surkeaa liikemiestaitoa.
Robert Hillberg on nimi, jota monikaan aseharrastaja ei tunnista. J.L. Galefin nostama oikeusjuttu tappoi senkin.
UUSI TULEMINEN
Wolverinen yhä jatkuvasta hohdokkuudesta kertoo, että Olympic Arms on ryhtynyt valmistamaan sitä muovirunkoisena vuonna 2004. Käytännössä tuotannosta ei jäänyt lainkaan voittoa ja lisäksi markkinoija pyysi keskeyttämään
toimitukset huonon menekin vuoksi. Sopimus solmittiin newyorkilaisen J.L. Asetta valmistamaan perustettiin vuonna 1955 Hillson Firearms, Inc., joka ryhtyi etsimään markkinoijaa. .. Vaikka ase oli nerokkaasti suunniteltu, tuotantotehokas, toimintavarma ja 1950-luvun standardeilla erittäin futuristinen ase, se ei silti ollut riittävän hohdokas voittaakseen markkinointisopimuksen sudenkuoppia. Koska High Standardin oma tuotekehitysmallien valmistamiseen erikoistunut paja oli jatkuvasti ylityöllistetty, päätti Hillberg tarjota aseensa koemallin valmistusta Bellmore-Johnson Tool Companylle, joka oli pieni, mutta laadukkaaseen työhön pystyvä alihankintayritys. Niinpä Hillson Firearms perusti tehtaan ja hankki osaavaa työvoimaa, joka ryhtyi valmistamaan aseita sopimuksen vaatimalla tahdilla. Vaikka myyntiluvut paranivat ja sopimuksen mukainen määrä aseita toimitettiin, taloudelliset vaikeudet pakottivat laittamaan lapun luukulle jo seuraavana vuonna. Ensimmäisenä Hillberg viimeisteli aseensa piirustukset. Koska ase oli myyvän näköinen ja lisäksi toimiva, markkinoija löytyikin. Sopimus vaikutti hyvältä ja vakuutti myös lainanantajat. Lisäksi Samson Mfg on nostattanut huhuja alkuperäisillä työkaluilla valmistettujen Wolverine-pistoolien paluusta. Galef & Son, Inc.:n kanssa, joka sitoutui tilaamaan 10 000 pistoolia vuosittain. Yrityksellä ei ennestään ollut tuotekehitystä, joten tämä oli sille täysin uusi aluevaltaus. Aiheesta kiinnostuneille suosittelemme juuri ilmestynyttä Antonio J. .. Ongelmana kuitenkin oli, että yritys oli erikoistunut lähinnä työkalujen ja yksittäisten osien tekemiseen, massatuotantoon tarvittavaa henkilöstöä ja koneita saati markkinointikoneistoa ei ollut. Tunnetuin Hillberg on kuitenkin Whitney Wolverine -pienoispistoolista. Uusi yritys, Whitney Firearms Company Inc., jatkoi tuotantoa, mutta J.L. Karisman syinä voi olla monenlaisia seikkoja, mutta tyypillisesti syynä on jotain hohdokasta. Kun kaikki olisi valmista, oli hän ajatellut vain valmistuttaa prototyypin ja tarjota sitä sitten jollekin suurista valmistajista. .22LR Kapasiteetti: 10+1 patruunaa Pituus: 229 mm Piipun pituus: 117 mm Paino: 650 g
WWW.REKYYLI.FI. PA HKINA NKUORESSA WHITNEY WOLVERINE
Tietyt asemallit omaavat karismaa, joka saa harrastajat kiinnostumaan niistä. Yrityksen nimi (ja samalla pistoolin nimi) vaihtui Whitney Firearms Inc:ksi. Taglientin "The Whitney Wolverine" kirjaa, jossa on ensimmäistä kertaa koottuna kaikki aiheeseen liittyvä.
WHITNEY WOLVERINE
Valmistaja: Whitney Firearms Inc., Yhdysvallat Kaliiperi. Hillberg oli 1950-luvun alussa päätynyt monien vaiheiden kautta High Standardin palvelukseen ja oli sen tuotekehityspuolen johtohahmoja. Hänestä tuli TJBC:n pääinsinööri vuonna 1954. Kyseinen yhdysvaltalainen herra on kuitenkin ollut vaikuttamassa monien asejärjestelmien kehitykseen ja työskennellyt useiden tunnettujen asevalmistajien palveluksessa. Tässä kohtaa kuitenkin päätettiin silloin Tri-Matic -nimellä kulkeneen pistoolimallin
80
TEKSTI: TERO KUITUNEN
kohtalo; TJBC halusi saada siitä oman tuotteen. Yrityksen saamien toimeksiantojen lisäksi hän oli pitkään suunnitellut uutta pistoolimallia. Bellmore-Johnson Tool Company innostui asiasta siinä määrin, että tarjosi Hillbergille työpaikkaa
Kolmas onkin sitten täysitehoi-
nen, jossa isosta hylsystä on otettu kaikki irti. Maksimipaine on korkeahko 4480 baaria. H1000 -ruudin kanssa saavutettiin myös täysitehoista Remington -tehdaslatausta vastaava suorituskyky; hieman yli 1000 m/s 180 grainista luotia käytettäessä. .300 RUM osoittautui mainiosti toimivaksi patruunaksi myös kevennetyillä .300 Winchester Magnumin tasoisilla latauksilla. PATRUUNANURKK A
.300 REMINGTON ULTRA MAGNUM
TEKSTI: HANNU URONEN
13,56 mm
13,97 mm
7,85 mm
72,39 mm 91,44 mm
1900-luvun alussa esitellyn .404 Jeffery -kaliiperin viimeaikaista suosiota voitaneen kuvata parhaiten termillä vaisu. Eräs .404 Jefferyyn, joskin löyhästi, perustuva 2000-luvun patruuna on .308" kaliiperin luotia ampuva .300 Remington Ultra Magnum (jatkossa .300 RUM). .300 RUM:n sulkuväli määräytyy hylsyn hartiasta, mikä monessa tapauksessa edesauttaa hyvää osuntaa. N165 sopi keveiden luotien kuten 150 grainisen Speer SP -luodin taakse, mutta se on kuitenkin turhan nopeaa raskaammille luodeille. Sen 26" piipusta 180 graininen Remington-tehdaslatauksen luoti lähti nopeudella 1008 m/s. Verrattuna esimerkiksi .300 Winchester Magnumiin, ero hylsytilavuudessa on noin 20 prosenttia. Meillä yleisesti saatavilla olevien tehdaspatruunoiden keskuudessa vain .30/378 Weatherby Magnum ylittää .300 RUM:n suorituskyvyn. Kyseessä on siis vyökannaton magnum-patruuna. Miedomman Level II latauksen 180 luoti sai lähtönopeudekseen 941 m/s, mikä edustaa varsin tavanomaista .300 Winchester Magnum -tasoa. Hylsytilavuus on hyvin lähellä samaa verrattaessa villikissakaliiperiin .300 Lapua Magnum, joka perustuu löyhästi .416 Rigby -hylsyyn. Erityisen mielenkiintoiseksi kaliiperin tekee se, että nyt Remington on päättänyt tuoda osan jälleenlataajan eduista jokaisen metsästäjän ulottuville: .300 RUM-patruunoita on saatavana kolmessa eri tehotasossa. Jo 168 grainista Nosler CC -tarkkuusluotia käytettäessä paine nousi nopeasti korkealle lähtönopeuden jäädessä vaatimattomaksi. Toimivuus kevennetyillä latauksilla ei ole ollenkaan itsestään selvää
81. Täysteholatauksen luodin liikeenergiaksi kertyy siten lähes 6000 joulea. Hylsyn takaosa on myös vahvistettu kestämään korkea painetaso. Hylsyn kanta on kuitenkin saman kokoinen .532" kuin kaikissa .375 H&H kaliiperiin perustuvissa vyökantahylsyissä, esimerkikWWW.REKYYLI.FI
si .300 Winchester Magnumissa. Hieman yllättäen, N165 ja N170 ruutien välille ei saatu käytännöllisesti katsoen juuri mitään eroa lähtönopeuksissa, edes raskaalla 200 grainisella Norma Oryx
-luodilla. Tällä ruudilla saavutettiin lähes 900 m/s lähtönopeus 240 grainisella Sierra MatchKing -luodilla. Käytimme kaikissa latauskokeiluissa Federal 215 -nallia. Mainioksi yleisruudiksi osoittautui Hodgdon H1000, jonka avulla lähtönopeudet kasvoivat 168180 grainisilla luodeilla 3040 m/s verrattuna N165 ja N170-ruuteihin. Reilusta määrästä jäykästi syttyvää ruutia johtuen .300 RUM tarvitsee magnum-nallin. Sen ruutitilavuus on suurimpia .308" kaliiperin luotia ampuvien kaliiperien keskuudessa. 200 grainisten ja sitä raskaampien luotien lataamiseen sopi parhaiten Hodgdon H870 -ruuti. Kirjoitushetkellä Vihtavuoren ruudeista oli saatavana N165 ja N170 laatuja. Koska hylsyn runko-osa on kantaa paksumpi, kyseessä on rebated rim -rakenne. Oryxillakin ero lähtönopeudessa jäi 9 metriin sekunnissa. Loiva hartiakulma aiheuttaa omat ongelmansa jälleenlataajalle esimerkiksi .416 Rigbyyn verrattuna, eikä .404 Jefferyn käyttämän .423" kaliiperin luotivalikoima myöskään ole kovin suuri.
Sen sijaan uusien kaliiperin lähtökohtana urakantainen .404 Jeffery -hylsy ei osoita uupumisen merkkejä edes 2000-luvulla. Kaliiperi on siis helposti pesitettävissä kaikkiin .375 H&H -aseisiin ja jopa moniin .300 Winchester Magnum -kivääreihin. Rekyylin testiaseena toimi Remington 700 BDL. Lähtönopeudessa eroa on oman kokemukseni mukaan 40 60 m/s luodin painosta riippuen. Näistä ensimmäinen on ladattu .30-06 kaliiperin tasolle ja seuraava .300 Winchester Magnumia vastaavaksi. CIP-normin mukaan hylsyn pituus on 72 millimetriä ja valmiin patruunan maksimipituus 91,44 millimetriä
Valmiiksi synkkää tekstiä ei kannata tulkita enää yhtään synkemmäksi vaikka oman kullan haukkuminen tekisi kuinka kipeää. Saattaa olla, että vaikka ase on ruma, epätarkka ja sopimaton käyttötarkoitukseen, niin se ei kuitenkaan ole yhtään sen huonompi. Toisaalta mielipide on siitä hyvä, että koska useammalla kirjoittajalla on sellainen (usein toisistaan poikkeava, toisinaan ei), niin lukija voi nähdä asiaan perehdyttyään asian monet erilaiset puolet. Tämä ei ole mikään salaisuus. Vastavuoroisesti voidaan sanoa, että jonkin tuotteen täydellinen torpedointi nähdään ala-arvoisena omien sidonnaisuuksien pönkittämisenä, eli lähinnä siten, että omien mieltymysten kanssa kilpailevaa tuotetta alennetaan, jotta "oma" ihastuksen kohde näyttäisi entistäkin paremmalta. Omaa egoa voisi tietysti pönkittää vaatimalla lukijoilta moninkertaista rahallista panostusta välineisiin ja niiden ominaisuuksiin, tai vaihtoehtoisesti keskittämällä kaikki ylisanat jo vuosikymmeniä sitten tehtyihin asemaailman helmiin, joita ei ole valmistettu miltei yhtä moniin vuosikymmeniin. Me samaten kirjoitamme pääasiassa juuri tämän ajan saavutuksista. Ja jos se on täysi paska niin senkin voi sanoa siten, että se tulee riittävän selväksi ilman loukkaamista tai tarvetta rivienvälistä lukemiseen. Minun mielipiteeni esimerkiksi hyvän metsästyskiväärin ominaisuuksien osalta lukijat jo suurin piirtein tuntevat johtuen yksinkertaisesti siitä, että niitä on tullut säännöllisesti toistettua lähes artikkelista toiseen. Samalla myös tiettyjen asioiden suodattaminen ja itselle sopiva painottaminen tekstin seasta helpottuu huomattavasti. .. Mielipiteiden pitäminen itsellään taas tarkoittaisi sitä, että lehtiin voisi tehdä suorat lainaukset käyttöohjekirjoista ja teknisistä tiedoista. Vähintäänkin voidaan sanoa niin, että pitkän linjan asekirjoittaja on aina puun ja parkin raossa siinä, mitä tulee rehelliseen, asialliseen ja puolueettomaan ulosantiin niin tuotteiden edustajia kuin lukijoita kohtaan. Tuotteiden edustajat odottavat aina omista tuotteistaan hyvää, ylistävää ja positiivista palautetta ja lukijat haluavat täysin rehellistä palautetta ja toisinaan mieluusti myös suorasanaista tykitystä tuotteiden huonoista puolista silloin kuin siihen heidän mielestään on aihetta. Perusongelma on joka tapauksessa se, että kaikki kannanotot tuotteiden hyvistä tai huonoista puolista pyritään yhdistämään persoonaan ja hänen taloudelliseen, henkiseen tai historialliseen yhteyteen näiden teknisten laitteiden kanssa. Mitä mahdollisuuksia on sitten kirjoittaa pidemmän päälle tekstiä aseista jos pitäisi samaan aikaan pystyä takaamaan lehdenteon jatkuvuus ja toisaalta säilyttää uskottavuus lukijoiden silmissä. Ennen myös kannettiin vastuuta omasta kädenjäljestä enemmän kuin nykyään. Kirjoittajana on lähestulkoon mahdotonta olla saamatta mainetta kaupallisesta sitoutumisesta jonkin valmistajan tuotteisiin. VOIMATEKIJÄ
ARTO MÄ ÄT TÄ
TEKSTIMAINONTA
Asealan julkaisuihin kirjoittava henkilö syyllistyy toisinaan niin sanottuun tekstimainontaan, tarkoittipa hän sitä tai ei. Tekstimainontaa käänteisesti tai ei, moni tuote on nykyään kohtuullisen heikkotasoinen. Voidaan myös sanoa, että jos jossain aseessa on jokin tekninen ratkaisu tehty parhaiten maailmanhistoriassa, niin se ei tarkoita sitä, että tämän kommentin kirjoittaja saisi lauseesta rahaa yhtään tavanomaista kirjoituspalkkiota enemmän.
82
ilmestyy 20.10.
NUMERO 7/2008
WWW.REKYYLI.FI. Toisten mielestä kaikki yritykset tähän suuntaan ovat tuomittuja epäonnistumaan ja ainoa oikea tapa on joko tuottaa mainostekstiä tai haukkua varmuuden vuoksi kaikki tuotteet, jotta myöhemmin ei ainakaan paljastuisi se, että olisi mennyt kehumaan jotain myöhemmin huonoksi osoittautunutta ratkaisua. Positiivisen kannan ottaminen kaupalliseen tuotteeseen saa aina aikaan sen, että joku näkee asian suoranaisena myynninedistämisenä tai vähintään tuotetta edustavien tahojen nuoleskeluna. Samoin tiedetään muutaman muun kirjoittajan näkemykset asioista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemmekö eläisi kuitenkin juuri tässä ajassa. Ennen käsityö oli länsimaissa halvempaa ja toisaalta asioita arvioitiin eri lähtökohdista. Jos joku ase on jossain asiassa hyvä, niin sen voi hyvällä omallatunnolla sanoa. Hyvin monesti lukijat eivät näytä myöskään ymmärtävän sitä, että kirjoittajan sana edustaa aina faktojen lisäksi kirjoittajan henkilökohtaista mielipidettä, ja mielipide on usein se tekijä, joka muokkaa tekstin sävyn jonkinsorttiseksi. Tätä voidaan pidemmän päälle käyttää myös hyödyllisenä tietolähteenä, sillä kirjoittajan tyylin ja mielipiteiden tultua tutuksi niiden vertaaminen omaan kokemuspiiriin helpottaa asioiden sisäistämistä ja artikkeleista saa irti vieläkin enemmän