Rekyyli 6/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KIVÄÄRIEN ERIKOISNUMERO 6 2 010 7 90 MKE T-43: TURKKILAINEN HK33-KLOONI Heym Mod 26 B 9,3x74R -tuplana RUGER 10/22 TARGET TACTICAL MUODINMUKAINEN VERSIO 685446-1006 10006 6 4 14886 8 5 4468 PAL.VKO 2010-45 LATAUSKOULU, OSA 16: VASARALATAUSSARJAT RAUTALANKA: HANKKIMISLUVAN TÄYTTÄMINEN PATRUUNAKERÄILY HARVINAISUUKSIA JA ERIKOISUUKSIA KSIA
Kävin toki ampumaradalla, mutta puhtaasti harrastusmielessä. Ennen lupahakemus jätettiin ja jos hakija oli täytellyt kupongit edes kohtalaisella tavalla oikein, lupa tuli, viimeistään puhelinkeskustelun jälkeen. Oli hienoa viettää huolettoman tietämättömänä kokonaista neljä viikkoa. Mainosten ja ilmoitusten julkaisuun sovelletaan kulloinkin voimassa olevan mediakortin ehtoja. Sitten kaivoin kyseisen artikkelin esiin ja luin sen läpi. Tarjoammekin toisaalla tässä numerossa selkeät ohjeet hankkimisluvan täyttämiseen. Lukija oli hakenut lupaa aseeseen, jollainen on ollut Rekyyliin kirjoittamani artikkelin aiheena. Kaikki hyväksytyt mainokset ja ilmoitukset pyritään julkaisemaan sovitussa numerossa. Fire-kustannus Oy vastaa Rekyylin toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. Hänen perustelunsa olivat kunnossa, harrastuspohjaa oli ennestään samoin kuin vanhaa kalustoa. Keränen Paavo Raukko Arto Määttä Juha Hirsimäki Janne Laukkanen Sasu Mattila GRAAFIKKO Antti Teittinen VALOKUVAAJAT Antti Teittinen Esa Toivonen Tero Kuitunen ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET asiakaspalvelu@rekyyli.fi puh: 09 827 5556 (klo 8:00-16:00) MEDIAMYYNTI Jani Leskinen 0400 613 744 jani.leskinen@firekustannus.fi TILAUSHINNAT 12 kk 63,20 euroa kestotilaus 49,95 euroa / 12 kk KUSTANTAJA Fire-kustannus Oy PL 20, 00251 HELSINKI Rekyylin kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat Fire-kustannus Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. - Tero Kuitunen REKY YLI pl 20, 00251 helsinki puh: 09-827 5556 email: toimitus@rekyyli.fi www.rekyyli.fi ISSN 1459-4633 PÄÄTOIMITTAJA Tero Kuitunen TEKIJÄT Esa Höysniemi Marko Tammelin Hannu Uronen Rolf Leppänen Erkki Lahtinen Jussi Grönstrand Teemu K. Niillä lupaviranomainen perusteli aseen sopimattomuutta haettuun käyttötarkoitukseen. Minua odotteli lausuntopyyntö erään lukijamme asianajajalta. lakko) tai asiakkaasta tai ulkopuolisesta tiedontuottajasta johtuvasta syystä kuitenkaan voida julkaista sovitussa numerossa, Fire-kustannus Oy ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Jokainen tietää, kuinka loman aikana työt karisevat mielestä ja olin itse tehnyt karistamista aktiivisesti. Lukiessani lausunnon pohjaksi saamaani materiaalia, kuten kielteistä lupapäätöstä, olin aluksi aivan äimänä. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Fire-kustannus Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Rekyyliin lähetettyä tilaamatonta aineistoa. Ja jos lupaviranomainen oli aseihmisiä, olisi hän mieluusti lukenut asemallista tehdyn lehtiartikkelin ja ymmärtänyt mitä siinä sanotaan. Tämä episodi sai minut pohtimaan laajemmin luvan hakemista Suomessa vuonna 2010. PA AKIRJOITUS Tulkintaa Palasin lomalta. Fire-kustannus Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Mieleen myös nousi, että jos Rekyylin artikkeleita käytettäisiin tällä tavoin lupaprosessin pohjana, jäisi lupa tulematta lähes kaikkiin koeampumiimme aseisiin.. Seitsemäs vuosikerta. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Niin sanottua kiusantekoa esiintyi vain harvoin. Ainoa selitys on, että aseita täysin tuntematon ja asenteellinen viskaali on etsimällä etsinyt seikkoja, joita voisi käyttää hakemuksen hylkäämisen perusteena. Kaikki oikeudet pidätetään. Latausarvojen käyttö vain omalla vastuulla. grammaa 11,66 12,95 15,55 19,43 25,91 32,39 1 unssi (oz) = 28.34952 g 100 g = 3,5273962 unssia 1 tuuma (") = 25,4 mm tuumaa 10 15 20 mm 254 381 508 tuumaa 25 30 40 mm 635 762 1016. Hakiessaan lupaa hän oli liittänyt kyseisen lehtiartikkelin hakemukseensa ajatellen näin tukevansa hakemuksensa läpimenemistä. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Emme takaa Rekyylissä julkaistujen artikkelien virheettömyyttä, emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. Nyt asiat ovat selvästi muuttuneet ja lupahakemukseen pitää panostaa aikaa ja vaivaa. Herätys todellisuuteen oli kuitenkin nopea ja tyly. Kentältä kuulee jatkuvasti siitä, että selvässäkin tapauksessa lupa on hylätty jonkin pikkuseikan vuoksi. Nyt äimistelin sitä, kuinka kummallisella tavalla tekstiäni on voitu tulkita ja lisäksi sitä, millä ihmeen tavalla mainitut ominaisuudet tekevät aseesta sopimattoman johonkin käyttötarkoitukseen. Rekyyli ilmestyy 8 kertaa vuodessa. REKYYLI ITSELATAAJAT HUOMIO! Muunnostaulukko 1 gramma (g) = 15,43236 grainia 1 graini (gr) = 0,064799 grammaa grainia 40 60 80 100 120 140 grammaa 2,59 3,88 5,18 6,47 7,77 9,07 grainia 180 200 240 300 400 500 Kansainvälisen tavan mukaan Rekyyli-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleissa esiintyvien latausarvojen oikeellisuudesta. Lupaviranomainen oli kuitenkin takertunut artikkelissa mainittuihin kritiikin kohteisiin, kuten jäykkään laukaisuun ja satunnaisiin toimintahäiriöihin. Palveluiden ja tuotteiden mainostaminen on maksullista ja siitä on sovittava erikseen. Jään mielenkiinnolla seuramaan tapausta ja uskon lopputuloksen olevan hakijan kannalta myönteinen. Lausunnon kirjoittaminen oli lopulta erittäin helppoa, suurin työ oli loiventaa näkemykseni viranomaisen tulkinnoista hallinto-oikeuden silmille sopiviksi. En seurannut massaviestimiä ja vain harvakseltaan törmäsin yhteiskuntamme epäkohtiin, jotka työssä ollessani hyökyvät silmille päivittäin. Töihin palaaminen oli hieman takkuisaa, ajatukset kun vaeltelivat vielä lomatunnelmissa
SISALTO aseet 6 HEYM 26 B 12 RUGER 10/22 TACTICAL TARGET 16 FAUSTI LEADER SPORTING 20 MKE T-43 26 HENRY ACU-BOLT 12 RUGER 10/22 TACTICAL TARGET tee-se-itse 32 RAKENNETAAN NALLILUKKOPISTOOLI 36 S&W-REVOLVERI KISAKUNTOON patruunat & tarvikkeet 45 WANHA LATAUSASEMA 50 VALOVAHVISTINTÄHTÄIN NSPU 54 SMARTRELOADER SR747 JUMBO TUMBLER 56 FORSTER ORIGINAL TRIMMER 64 PATRUUNANURKKA: .50-110 Winchester 20 MKE T-43 kolumnit & vakiopalstat 38 LAJIESITTELY: PATRUUNAKERÄILY 40 LATAUSKOULU, OSA 16: VASARALATAUS 46 RAUTALANKA: Aselupahakemuksen täyttäminen 53 MILJOONALAATIKKO 58 WASA-MATCH 2010 62 SILLISALAATTI 66 ETUVETO 40 LATAUSKOULU, OSA 16: VASARALATAUS
6 WWW.REKYYLI.FI
Tämä on myös syy siihen, että joskus piiput saattavat ampua pahastikin ristiin jo 100 metrin matkalta. YLEISKUVAUS Heym 26 B on niitä aseita, jotka tuntuvat ensi kertaa käsiin otettuna aivan muunlaisilta kuin kaliiperi edellyttää. Kun kaksoisluodikko painaa selvästi alle kolmen kilon ja kaliiperi on 9,3x74R, ei asetta voi suositella metsästäjälle, joka aristelee rekyyliä. H EYM 26 B KALIIPERISSA 9,3X 74R KEVYT TUPLALUODIKKO Toinen toistaan keveämmät aseet tulevat vauhdilla nykymarkkinoille. Alumiiniseoksesta tehty lukkorunko on anodisoitu luonnonväriseksi ja muissa metalliosissa on hieno perinteinen sinistys. Tehdas ei käytä alihankkijoita, vaan kaikki osat tehdään itse motolla: "Nur was wir selbst machen, können wir am besten kontrollieren!" Kiinteäpiippuisten kaksoisluodikoiden akilleen kantapää on kaikesta huolimatta riippuvuus tietyistä latauksista, joten parhaassa asemassa ovat metsästäjät, jotka lataavat itse patruunansa. Ulkoinen olemus huokuu vahvaa saksalaista tyyliä. Kyse on piippujen värähtelytaajuudesta, ja täten eri ruutien palamisnopeus vaikuttaa merkittävästi siihen, mihin kohtaan taulua reiät ilmestyvät. Esittelyaseen lukkorunko on koris7. Tiedossa ei ollut, mille matkalle ja millä latauksella esittelyase oli tehtaalla koeammuttu, joten nyt kokeiltuja latauksia ei ollut mahdollista verrata alkuperäiseen. Vaikka esimerkiksi tässä kaliiperissa piiWWW.REKYYLI.FI put yleensä reguloidaan latauksille, joissa luodin paino on 18,5 grammaa, vaikuttaa käyntiin luodin lisäksi myös käytetty ruutilaatu. Aseessa on sianselkäperä, baijerilainen poskipakka, kaisergriff-pistooliperä ja etutukin nokassa loiva korotus, tropfnase. Tavallisimmin kaksoisluodikot kohdistetaan meikäläisittäin varsin lyhyille etäisyyksille, välille 40 60 metriä, koska pääasiallisin käyttötarkoitus on ajojahti, jossa ampumamatkat ovat enimmäkseen erittäin lyhyitä. Perän vetopituus on 365 mm. Heym 26 B:ssä piippujen seinämät ovat todella ohuet, miksi olikin syytä olettaa suurta hajontaa eri latausten välillä. Heym 26 B oli kuitenkin varsin hyvin käteen käyvä ja saksalaisesta tyylistä pitävälle varmasti mainio ostos, mikäli aseen keveys on yksi tärkeimmistä hankintakriteereistä. TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI Heym on vanha ja erittäin tunnettu erityisesti kaksoisluodikoiden ja yhdistelmäaseiden valmistajana. Sirous ja keveys hämäävät tehokkaasti ja kun monoblockin kyljestä tarkistaa kaliiperimerkinnän, tulee ensimmäiseksi mieleen, että ei voi olla... Aseen kokonaispituus on 98 cm, piippuparilla on mittaa 55 cm ja painoa aseella on 2,8 kg (tehtaan esitteen mukaan noin 3 kg). Piiput kylmätaotaan ja myös hoonataan sisältä, mikä on harvinaista tänä päivänä. Piippujen juottaminen toisiinsa ei siis ole ongelma. Puuosat ovat valikoitua pähkinää, karhennukset on tehty käsin ja pintakäsittely öljyämällä
Aseessa on erillinen viritin siinä missä tavallisesti sijaitsee varmistin. Se nousee hyvin poskelle ja tuntuu varsin näppärältä käsitellä kaikin puolin. Suomalaisittain ehkä vieroksutaan aseen erillistä viritintä, joka tietysti vaatiikin hieman opettelua jos on tottunut meillä perinteisesti käytettyihin varmistinmalleihin. TEKNIIKKAA Piippujen aukeamisen estää monoblockin alla sijaitsevaan takimmaiseen harkkoon painuva sulkukiila ja pääosan pituussuuntaisesta rasituksesta hoitaa lukkorungon pohjassa oleva vastinpinta, johon samaisen harkon etupinta nojaa. Etutukin kärjessä oleva matala kohouma tuntee valmistusmaassaan nimen tropfnase. Laukaisukoneisto on yksiliipaisiminen ilman piipunvalitsinta, mikä olisikin turhaa kun molemmat piiput ovat samanlaisia. Taka-asennossa ase on varmistettu ja virittämätön. Näin paino on saatu niinkin alas kuin se nyt on. Heym 26 B viritetään varmistimen paikalla olevalla virittimellä. Viretila voidaan poistaa työntämällä vipua eteenpäin, jolloin se palautuu jälleen taakse. Etutukki on varsin ohutseinäinen, tavanomaiset metallikehykset puuttuvat sekä avaussalvan ympäriltä että lukkorungon ja etutukin liitoskohdasta. Viritinmekanismejakin WWW.REKYYLI.FI 8. Sekä tähtäinten jalustat että hihnalenkin kiinnike on kiinnitetty varsin erikoisesti. Tällöin toisen laukauksen ampuminen nopeutuu, ainakin teoriassa. Näin painoa on saatu pudotettua mukavasti. Hahlo peittää mahdollisimman vähän taakseen, koska sivut on viistetty alaspäin leveneviksi. Piipunvaihdin toimii mekaanisesti, joten laukeamaton ei estä toisen piipun ampumista heti perään. Lisäksi alumiiniseoksesta valmistettu lukkorunko on niin kapea, ettei siihen saa helposti kuin korkeintaan 20-kaliiperiset haulipiiput. Piiput on juotettu kiinni toisiinsa lähes koko pituudeltaan. "Sikatähtäimet" (= kailervisierug) asettuvat mainiosti linjaan ja sekä jyvän että hahlon suhde on oikea lyhyille matkoille nopeaan työskentelyyn. Laukaisu on kovin haulikkomainen ja hieman venyvä sivuäänineen. Herkistintä ei ole, eikä sellaista mielellään rakenneta yksiliipaisinkoneistoon, koska vain toisen piipun herkistäminen on liian monimutkaista. Toki tämä mahdollistaa erityyppisten jalustojen käytön, mutta teknisesti se vaikuttaa turhan monimutkaiselta ratkaisulta. telematon, vain selväpiirteinen reunaviiva on tehty kiertämään molempia sivuja. Tämäntyyppisiä avotähtäimiä kutsutaan Saksassa nimellä keilervisierung, jonka voisi kääntää vaikka "villikarjutähtäimiksi". Perinteisen tavan mukaisesti ensin laukeaa alapiippu, minkä pitäisi nostaa asetta vähemmän kuin yläpiipun. SIROUS JA KEVEYS HÄMÄÄVÄT TEHOKKAASTI JA KUN MONOBLOCKIN KYLJESTÄ TARKISTAA KALIIPERIMERKINNÄN, TULEE ENSIMMÄISEKSI MIELEEN, ETTÄ EI VOI OLLA... Takatähtäintä voidaan liikutella sivusuunnassa. Tämä on varsin yleinen ratkaisu Keski-Euroopassa, meillä sitäkin harvinaisempi. Rakenne on sikäli mielenkiintoinen, että alapiippu on alkupäästä yläpiippua ohuempi ja vastaavasti monoblockin kyljistä on leikattu metallia alapiipun kohdalta. Piippuun on juotettu vastaavat korokkeet kyseisten osien kohdalle ja niihin on kiinnitetty ruuvilla samanmuotoinen "vaippa". Virittimellä varustetun aseen laukaisukoneisto on yksinkertaisempi eikä piipun ja laukaisukoneiston välille tarvita mutkikasta vivustoa, jolloin myös monoblock voidaan tehdä yksinkertaisemmin, samoin lukkorunko. Työnnettäessä viritin eteen, ase virittyy ja on ampumavalmis. 26 B:n käsittely on varsin haulikkomaista. Etujyvässä on tähtäämistä helpottava messinkipinta, ja sitä voidaan säätää korkeussuunnassa jyvän edessä olevaa ruuvia (ei näy kuvassa) kiertämällä. Se toimii kuitenkin nopeissa ajojahtitilanteissa, mihin ase on tarkoitettu. Jos molempien piippujen laukaisuosat herkistetään, laukeavat molemmat piiput samalla kertaa rekyylin takia. Kaksiliipaisinkoneistossa tilanne on selkeämpi ja tavallisesti toiseen liipaisimeen onkin rakennettu herkistin
Heymillä on oma pikajalusta kiikarin kiinnitykseen. Takimmaisen sulkuharkon takapinnassa on piippujen avautumisen estävän sulkukiilan kolo ja etupinta vastaa lukkorungon pohjaan vähentäen pituussuuntaista rasitusta. Kuten alkuun arveltiinkin, eri latausten osumapisteissä oli suuria heittoja jo kokeillulla 50 metrillä. Suurin ongelma kaksoisluodikon koeammunnassa on piippujen pitäminen riittävän kylminä niin, ettei lämpölaajenemisen vaikutus alkaisi siirtää liikaa osumia. Varsinaiset iskuvasarat puuttuvat kokonaan ja vaakasuoraan lyövät tavallista massiivisemmat iskurit toimivat kierrejousien vauhdittamina. Alapiippu on alkupäästä yläpiippua ohuempi, samoin vastaavasti monoblockin alaosan sivuista on leikattu materiaalia. Ammunta aloitettiin latauksella Sellier & Bellot 12,5 Alumiiniseoksesta tehdyn lukkorungon iskupohjat ovat terästä. Etutukin sisälle istutetut metalliosat ovat poikkeuksellisesti pääosin alumiinia. Piiput on juotettu kiinteästi toisiinsa, joten eri latausten kanssa piippujen osumapisteet voivat vaihdella paljonkin. Laippakantaiset hylsyt voi poistaa nopeasti asetta kallistamalla. Rekyyli oli kuitenkin odotettua kevyempi johtuen osaksi latauksista, joissa oli suhteellisen keWWW.REKYYLI.FI vyet luodit. Sianselkäperässä on baijerilainen poskipakka ja pistooliperän jyrkkää muotoilua voi jo kutsua kaisergriffiksi. Jopa etutukin kiinnityskorvaketta on kevennetty poraamalla siihen reikä. Viretila voidaan purkaa työntämällä jo edessä olevaa viritinsalpaa hieman lisää, jolloin se palautuu taakse ja vire purkautuu. Molemmilla tavoilla häviää painosta joukko grammoja. Kuvassa näkyy lyhyet lohenpyrstöt monoblockin etu- ja takaosassa sekä asiaankuuluva rekyylistopparin kolo. on erilaisia, joissakin tuplissa viritin virittää vain yhden piipun kerrallaan eli aina ennen laukaisua ase on viritettävä uudelleen. Heymin monoblock sulkuharkkoineen. Iskurikoneisto on mielenkiintoinen ja edistyksellinen. Seuraavassa esitetään mielenkiintoiset erot siinä järjestyksessä, kuin ne ammuttiin, jolloin jokainen voi päätellä kuinka paljon viimeisissä latauksissa on heittoa myös lämpenemisestä johtuen. Samoin sulkuharkon vastinpinta on vahvistettu teräsinsertillä. 9. Koeammunnassa kutakin latausta ammuttiin asetta välillä jäähdyttämättä neljä kertaa, ensin alapiippu ja sitten yläpiippu ja sama uudestaan. Lämpölaajeneminen on myös nopeaa, joten osumapisteet alkavat vaeltaa jo kolmen, neljän laukauksen jälkeen. Ulosvedin on pakkotoiminen. Käytännössä tämä ei onnistu useinkaan yhdellä ratakäynnillä, jos kokeiltavana on useita eri latauksia. Niin kävi nytkin ja totuuden nimessä on sanottava, että joillakin latauksilla koelaukauksissa on jo nähtävissä aseen lämpeneminen. Vasta 18,5-grammaisilla alkoi tapahtua, joskin pahempiakin kokemuksia tällä kaliiperilla on ollut, ei tosin yhtä kevyellä aseella. Esittelyaseessa molemmat piiput virittyvät samanaikaisesti, joten kaksoislaukaukset ovat mahdollisia käytännössä ilman viivettä. Tällainen striker-koneisto on toiminnaltaan tavanomaista iskuvasarakoneistoa nopeampi ja sopii siten mainiosti ajojahtiaseeseen. KOEAMMUNTA, LATAUSTEN KÄYTTÄYTYMINEN Pöydästä tapahtuva koeammunta näin keveällä aseella on yleensä varsin liikuttava (sananmukaisesti) kokemus
Esimerkiksi hirvikoiran omistajalle ase sopii meillä mainiosti eikä silloin viritinkään ole haitaksi. Impala 16,2 g g, jolla eri piippujen osumat sijaitsivat suhteellisen lähellä toisiaan, tosin yläpiipun osumat olivat alhaalla ja alapiipun ylhäällä eli piiput ampuivat jo tältä matkalta ristiin. Jälleen eri piippujen osumat olivat ristissä kuten muillakin kevytluotisilla, joten tässä aseessa voidaan suositella tämän suppean koeammunnan perusteella vain raskaiden luotien käyttöä varsinkin jos ammutaan vähänkin kauemmas. Sattumalta olikin löytynyt lataus, joka kaikesta päätellen käyttäytyi samoin kuin aseen piippujen reguloinnissa käytetty. Maahantuoja etsii Heymille jälleenmyyjää eri puolelta Suomea. Koeammunta 50 m, Heym 26 B, kaliiperi 9,3x74R Patruuna/lataus, luoti, ruuti/g Sellier&Bellot 12,5 g, N133 3,7 g piippu Ala Ylä Norma Vulkan 15 g, N 133 3,5 g Ala Ylä Woodleigh 18,5 g, N 150 3,7 g Ala Ylä Impala 16,2 g, tehdaslataus Ala Ylä hitain 790 769 734 732 673 684 733 749 nopein 794 783 736 734 701 692 733 753 keskin. Yllättäen piippujen osumat olivatkin nyt siinä missä pitääkin, yläpiipun hieman alapiippua ylempänä! Yläpiipun toinen eli viimeinen laukaus erkani jo selvästi ensimmäisestä, johon on syynä aseen lämpeneminen. 1. Yläpiippu Alapiippu 4. Muut kaliiperivaihtoehdot ovat: 7x57 R, 7x65 R, .30-06, .30 R Blaser ja 8x57 IRS. Nyt osumat olivat jo peräti 20 cm ristissä, muuten kummallakaan piipulla ei tapahtunut lämpösiirtymiä. 4. 1. 2. 3. Heym 28 B oli mainio tuttavuus enkä panisi lainkaan pahakseni, vaikka Kaliiperiin 9,3x74R Impala-luoteja löytyy kaksi tehdaslatausta, luodin painot 16,2 g ja 11,7 g. sellainen löytäisi paikkansa omasta asekaapistani. Paremmalla ajalla olisi ollut mielenkiintoista tutkia, olisiko kevytluotisten taipumusta ampua ristiin pystynyt korjaamaan latausta muuttamalla ja kuinka hyvin aseen kohdistus pitäisi muilla Koeammunnassa käytetyt lataukset, vasemmalta S&B 12,5 g, Norma Vulkan 15 g, Impala 16,2 g ja Woodleigh 18,5 g. 18,5-grammaisilla ja sitä painavimmilla luodeilla. KEVYT KULJETTAA Kun ase on valmistettu laadustaan tunnetussa pajassa, on siitä usein vaikea löytää moitittavaa, olkoonkin, että toteutus on radikaali. Ase sai jäähtyä vartin verran ja seuraavana oli vuorossa lataus Norman 15 gramman Vulkan-luodilla. Osumat taulussa on merkitty siten, että Vulkanin yläpiipun osumat on merkitty mustalla, alapiipun keltaisella ja Woodleighin yläpiipun osumat sinisellä, alapiipun vihreällä. 792 766 735 733 687 688 733 751 hajonta 4 14 2 2 28 8 0 4 HEYM 26 B Valmistaja: Heym AG, Gleichambert, Saksa Kaliiperi 2 x 9,3x74R Pituus: 98 cm Piippupari: 55 cm Paino: 2,8 kg Hinta: 3300 euroa Maahantuoja: Pyssypuoti Oy, www.pyssypuoti.fi Sellier & Bellot: Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999 · Norma: Urheilu & Kalastus Oy, (08) 321 7262 · Woodleigh: Riistamaa Oy, (09) 411 01290 · Impala: Pyssypuoti Oy, 0500 497 255 10 WWW.REKYYLI.FI. Taulussa osumat on numeroitu ampumisjärjestyksessä, yläpiipun osumat on merkitty sinisellä ja alapiipun keltaisella. Moni voi vierastaa viritinmekanismia enkä itsekään ole sen puolestapuhuja, mutta paljon riippuu aseen käyttötarkoituksesta. Tässä tapauksessa perinteikkäästä kaksoisluodikosta tekee poikkeavan olematon paino. Vulkan yläpiippu Vulkan alapiippu Woodleigh yläpiippu Woodleigh alapiippu 4. 1. 2. Norma Vulkan 15 g Woodleigh 18,5 g 3. Heym tekee aseeseen myös pikajalkaa optiikan kiinnittämiseen. Tässä käytössä koneistoa voi jopa pitää erityisen turvallisena, koska metsässä ei tarvitse kulkea viritetyn aseen kanssa. Viimeiseksi tauluun ammuttiin Impalan tehdaslataus 16,2 g luodilla. 3. 2. 2. 4. Yläpiippu Alapiippu Sellier & Bellot 12,5 g 3. 1. Samaan tauluun ammuttiin seuraavaksi Woodleigh-latauksella
IR ONUME 20% R O IH IN TILAA OSOITTEESTA WWW.REKYYLI.FI/TILAA-REKYYLI. TILAA Ä T JA SÄÄS T V R T
12 WWW.REKYYLI.FI
tänä päivänä Hogue Overmolded. Itse nimeäisin tämän aseen ennemminkin Compact Targetiksi. Tällöin piipun tarkkuuspotentiaali parantuisi huomattavasti. Taktinen TEKSTI: ARTO MÄ ÄT TÄ PIIPPU Ruger 10/22:n mallit erottuvat toisistaan lähinnä vain piipun ja tukin osalta. Rugerin 10/22 Tactical on siinä mielessä poikkeus mauttomuuksiin asti menevälle hätäilyhommalle, että sen taktisuus rajoittuu vain nimeen. Tämän vuoksi ase on lyhyydestään huolimatta hieman keulapainoinen, eli kiväärimäisen rauhallinen ammuttava. Kiika13 HOGUEN TUKKI Yksi miellyttävimmistä tukeista normaalissa kiväärikäytössä on WWW.REKYYLI.FI. Itselläni on kokemusta monista Overmolded-tukeista ja ne ovat sopivia metsästyskäyttöön niin kivääreissä kuin haulikoissakin. Piipun pinnalle on jätetty taontajälki MUUTA SÄLÄÄ Rugerissa seuraa mukana mainio kiikarikiinnityskisko. RUGER 10/22 TARGET TACTICAL KYMPPI-NAKS-KAKS Itselataavissa pienoiskivääreissä valintaa tehtäessä monille tulee kyseeseen vain ja ainoastaan Ruger 10/22. Ase on kaikilta mitoiltaan Suomen aselain kivääri-mitat täyttävä, mutta ylimääräistä ei ole kuin juuri passelisti, jotta mittaamisesta ei tule ongelmaa. Nyt tästä monotonisen hyvästä, toimintavarmasta ja tarkasta pienoiskiväristä on tullut ehkä tähän mennessä makein versio, Target Tactical. Henkilökohtaisesti minua ei kiinnosta pätkääkään aseiden taktisuus, mutta se on yleisesti tunnustettu myyntivaltti aseissa nykyään. Sen sijaan esimerkiksi perän lapa on kovaa ja liukasta muovia, eikä ase täten takeltele nostettaessa. Tukin etuosa on tässä versiossa kohtuullisen jäykkä ja tämä on hyvä asia aseen tuettavuuden kannalta. Kumitetut otekohdat tarjoavat hyvän otteen ja muotoilu on miellyttävä ja erittäin ergonominen. Pienoiskiväärissä tämän seikan voisi korjata kohtuullisen helposti ampukolvaamalla piipun. Samassa kiilassa on mahdollista käyttää niin 11 mm pienoiskivääreihin tarkoitettuja jalustoja ja Weaver-standardin mukaisia jalustoja. ja piipun pinnoitus on värisävyltään mattamusta ja aavistuksen muovimainen. Myös radalla nämä tukit toimivat mukavasti kelissä kuin kelissä. Otekohtien osalta tukki onkin nahkea ja ote on tästä johtuen pitävä. Target Tacticalin piippu on 41 cm pitkä ja se on malliltaan hyvin paksu. Tukkiin on kiinnitetty vakiovarusteena yksinkertainen bipodi, joka on aivan toimiva määrätyissä käyttötarkoituksissa. Monelle tulee Overmolded-tukista mieleen kumimaisuus. Piipun sisäpinta on tyypillistä Rugeria, eli rihlassa näkyy työstöjälki
Tämä onkin yksi yleisimmistä kritisoinnin kohteista amerikkalaisvalmisteisissa aseissa ylipäätään ja ehdottomasti yksi eniten parannusta vaativia osa-alueista Target Tacticalissa. Ampumapöydältä ammuttaessa nämä jalat osoittautuivat varsin käyttökelpoisiksi, epätasaisilla alustoilla käytettävyyttä haittaa tilt-ominaisuuden puute. Perälevy Hoguen valmistamassa tukissa on pehmeää kumia ja ase pysyy ampumaasennossa loistavasti. Piipun pää on Rugerille tyypilliseen tapaan viistottu kartioksi. Liikkuvat saa joka tapauksessa lukittua taka-asentoonsa silloin kun liipaisinkaaren edessä olevaa nastaa painetaan ylöspäin ja vedetään lukko taka-asentoonsa. Osumapiste-erot olivat mielestäni kohtuullisen suuria eri patruunoiden välillä ja joillain patruunoilla tarkkuus ei ollut lainkaan hyvää. Tämä on hieno saavutus huomioiden se seikka, että asetta ei puhdistettu kertaakaan koeammuntojen aikana. Lyhyydestään huolimatta piipun paksuus tekee ampumisesta tasapainoista. Kivääriin on tehtaalla asennettu tukijalat eli pibodi. Tämä osa korvataan monesti jälkiasennettavalla automaattisella osalla. Tämä suojaa piipunsuun erittäin hyvin. rikiskon lisäksi muuta irtosälää aseen kylkiäisinä edustaa lukko, jolla aseen voi säilytyspaikasta riippumatta lukita käyttökelvottomaksi. TEKNIIKKAA Piippu on kylmätaottu ja taonnan jälki on jätetty piippuun. Reunasytytteisen patruunan tarkkuuspotentiaalia ja lähtönopeuksien tasaisuutta saadaan parannettua oleellisesti kun iskuri lyö nallimassaan pyöreän jäljen kanttijäljen sijaan. Ne tasapainottavat asetta silloinkin kun ne eivät ole käytössä, eivätkä nämä jalat lotise kuten moni kallistusmahdollisuudella varustettu jalka. Paremmalla laukaisulla aseen käytännön tarkkuuspotentiaalia voidaan lisätä eniten. Yksi parannusta vaativa kohde tässä(kin) pienoiskiväärissä on iskupiikin muoto. Patruunan syttymistä koko kannan yli lyövässä iskurissa heikentää oleellisesti se, että kanta ottaa iskurin iskua vastaan. Parhaiten ase kävi CCI Select Precision ja SK Standard Plus patruunoilla. Kumi myös pehmentää otetuntumaa ja tukki ei ole tuntumaltaan niin kylmä kuin tukit, joissa ote on suoraan kovassa muovissa. Ruger on toimintatavaltaan rekyylitoiminen itselataava pienoiskivääri. Tulee muistaa, että pienoiskiväärissä nallimassan suhteellinen määrä kokonaisajoainemäärään nähden on suuri ja täten sen syttymisellä on keskisytytteisiä suurempi rooli patruunan toiminnan kannalta. RADALLA Ampumaratakäynnillä Target Tacticalilla ammuttiin CCI Standard, CCI Subsonic, CCI Select Precision, SK Standard Plus, Remington Subsonic, SK Subsonic ja Svartklip Hyper-velocity -patruunoilla. Subsonic-patruunoilla ongelmia teetti lisäksi kokeiluhetkellä vallinnut tuulinen sää ja puutteelliset tuulenlukumahdollisuudet. Tietysti tämä vaikutti muidenkin patruunoiden käyntiin, mutta subsonic-patruunoilla ammutuisWWW.REKYYLI.FI. Piipun profiili on tasapaksu Bull Barrel. Tukin lapa on muuten kokonaan kovaa muovia ja se ei täten tartu vaatteisiin asetta nostettaessa. 14 Tukin pistoolikahva ja etutukin otekohdat ovat kumitetut ja aseesta saa hyvä ja pitävän otteen kaikissa olosuhteissa. Laukaisu aseessa on kohtuullisen raskas (2,0 kg) ja liipaisimen liike on kohtuullisen pitkä, vaikkakin Targetin laukaisukoneisto on aavistuksen parempi kuin aivan perusversiossa. Lukko on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi ja esimerkiksi viimeisen ammutun patruunan jälkeen lukko ei jää automaattisesti taka-asentoonsa. Tämä on siinä mielessä hyvä asia, että ilman tätä ominaisuutta on ollut mahdollisuus yksinkertaistaa aseen rakennetta lippaan ja lukon osalta. Nallimassaan lyömisen sijaan osa energiasta kuluu kannan reunan umpimessingin litistämiseen. Target Tactical ei tehnyt ensimmäistäkään syöttöhäiriötä. Niillä osumakuviot vaihtelivat 1720 mm:n välillä 50 metrin etäisyydeltä. Tämä on luonnollisesti tyypillistä pienoiskivääreille. Tällöin lukko saadaan lukittua edellä mainitulla konstilla takaasentoonsa, mutta sen saa jälleen eteen ilman vivun manipulointia. Lukon saattaminen tästä etuasentoonsa vaatii jälleen kyseisen vivun painamista ja vasta tämän jälkeen lukko palaa etuasentoonsa kun sitä käyttää takana. Toisin sanoen lukko tulee takaasentoonsa patruunan voimalla ja kyytiä on jarruttamassa lukon paino ja rekyylijousi
Koeaseessa kiikari kiinnitettiin Warne-jalustoilla. Etutukissa on pitkittäisruoto, jonka tarkoituksena on jäykistää tukkia ja vähentää täten aseen pystysuuntaista osumahajontaa. Ruger toimitetaan vakiona kymmenen patruunan lippaalla. Se ei ehkä näytä räyhäkältä tai kovin erikoiselta, mutta se on tavattoman hyvä ja monipuolinen. Lyhyesti ilmaisten tämä ase on Rugerin 10/22-malleista kaikkein yleisesti käyttökelpoisin. Ase on kompakti, hyvin painotettu ja toimintavarma. Aseen jokaisen osa-alueen voi muuttaa halutessaan ja aseesta saa juuri käyttötarkoituksen mukaisen. sa osumakuvoissa oli eniten keskinäistä heittoa parhaimpien ja huonoimpien välillä. TUNTEMUKSIA Ammuttuani nyt enemmän Rugerin legendaarisella pienoiskiväärillä, olen erittäin vakuuttunut siitä, että kyseessä on käytännössä ainoa itselataava pienoiskivääri, minkä hankkiminen on perusteltua ja järkevää. En keksi oikein mitään tämäntyyppisellä aseella ammuttavaa lajia tai metsästysmuotoa, johon Target Tactical ei sopisi jo tehtaan paketista joko hyvin tai erittäin hyvin. Laukaisu lähtee, aseella osuu, lukko toimii ja lipas pelaa, mutta joka laukaisu voisi olla huippuhyvä, tarkkuus voisi olla parempi, lukko voisi olla kevyempi ja WWW.REKYYLI.FI 10/22 on periaatteessa erittäin yksinkertainen ase. Hjorth Ab, www.hjorth.fi 15. Aseesta puuttuu särmää ja luonnetta ja se vain tekee asiat monotonisen hyvin. Target Tactical on hyvin lähellä asetta, joka on käyttökampe suoraan pakasta. Huonoihin aseisiinhan viritysosia ei juurikaan ole. Target Tactical on siinä mielessä hieno malli tästä klassisesta aseesta, että se sopii hyvin laajalle käyt- täjäkunnalle olemattomin tai hyvin vähäisin muutoksin. Lisäosien määrä ja aseen parantelumahdollisuudet eivät kuitenkaan missään nimessä tarkoita sitä, että ase olisi jotenkin huono tai vajaa, päinvastoin. Tähän pääsee vain harva ase, jolla tullaan ampumaan tuhansia ja taas tuhansia laukauksia vuodesta toiseen. Tämä kipinä on juuri se asia, joka tehdasvalmiista 10/22:sta puuttuu. Ruger 10/22 on pienoiskiväärien "Arska" ja se on erittäin muuntautumiskykyinen. Kaikki osa-alueethan ovat luonnollisesti paranneltavissa, siis miksei niitä parantaisi. Nämä siis muutetaan ja on ostettu lisäkipinää siksi aikaa kun tarvetta uudelle lisävirittelylle taas ilmaantuu. Lisävarustelistan tietäen, alkaa tällä aseella ampuva herkästi mietiskellä aseen hienoista muokkaamista. Tietyllä tapaa etua on juuri siitä, että tämä ase on niin suosittu kuin se on. Toisin sanoen pelkistettyyn, toimintavarmaan ja monotoniseen aseeseen halutaan rakentaa tietty kipinä. Tämä on ehdottomasti se Ruger jonka pohjalta minä itselleni itselataavan pienoiskiväärin virittäisin. RUGER 10/22VLEH TARGET TACTICAL Valmistaja: Sturm, Ruger & Co., Inc., Yhdysvallat Kaliiperi: .22LR Paino: 3,1 kg Pituus: 87 cm Piipun pituus: 41 cm Rihlannousu: 1/16" Lisävarusteet: Vakiovarusteena bipodi Hinta: 600 euroa Maahantuoja: Oy K. Lipas on itse asiassa pieni rumpulipas ja tästä syystä lippaan ei tarvitse tulla tukin ulkopuolelle. MUKAVASTI TYLSÄ ASE Ruger 10/22 on niin hyvä perusase ja se tekee kaiken juuri niin kuin olettaa sopii, että ase on kokonaisuudessaan erikoisella tapaa tylsistyttävä. Normaalisti monimutkainen lukonpidätin on Rugerissa laukaisukoneiston yhteydessä (liipaisimen etupuolella) ja sitä voidaan käyttää vain manuaalisesti. lipas voisi olla hifimpi. Veikkaan Rugerin tuunausinnostuksen liittyvän juuri siihen seikkaan, että työvälineestä pyritään tekemään siistimpi työväline. Tämä on yksittäiseltä asemallilta valtava suoritus ja voidaan perustellusti sanoa, että 10/22 on taatusti yksi Rugerin "syömähampaista" taloudellisessa mielessä. Ruuvikiinnitteinen kiikarikisko mahdollistaa niin tavanomaisten 11 mm pienoiskiväärijalustojen käytön kuin Weaver-standardiin perustuvien jalustojen käytön. 10/22 on toimintavarma ja sen lisävarustevalikoima on käytännössä rajaton. Asemallin loputon viritysosien kirjo on merkki siitä, että alkuperäinen aihio nähdään niin hyvänä, että sen parantaminen kannattaa. Aseessa on lukonkehys, lukko jousineen ja karoineen, laukaisukoneisto ja lipas. Ruger 10/22:ta on valmistettu 1960-luvulta lähtien ja valmistusmäärät ovat ohittaneet jo viiden miljoonan rajapyykin
Sporting haulikkoa pidetään monesti eräälaisena kompromissina, jolla selviää vähän joka lajista. Tällä kertaa saamme tutustua Stefano Faustin sporting haulikkoon. 16 WWW.REKYYLI.FI. STEFANO FAUSTI LEADER SPORTING Sporttinen italialainen Sporting haulikot ovat yleistyneet maailmalla hurjaa vauhtia viimevuosina. Sama trendi on saapunut myös suomalaisten keskuuteen
Tukki on käsitelty vasta karhennusten teon jälkeen ja muuten tyylikäs kokonaisuus on hiukan epäonnistunut. Ase on melkoisen raskas ja hiukan etupainoinen. Fausti toimitetaan tehtaan pahvilaatikossa, johon on pakattu mukaan myös ohjekirja ja viisi vaihtosupistajaa. Tehtaan perustuotannossa pyörivät modernit työstökeskukset, mutta perinteistä käsityötäkään ei olla kokonaan unhoitettu. Perä on profiililtaan täysin suora ja se soveltuu sekä oikea- että vasenkätisille. Näin saadaan rekyylin rasi- tukset kesytettyä helposti. Perälevyn sovituksessa on tullut pienoinen mitoitusvirhe. Vaihtosupistajat on laitettu yksittäisiin kuppeihin Berettan tyyliin. Tehtaan päätuotantoa ovat kuitenkin kaksipiippuiset haulikot. Kun Faustin ottaa käsiinsä, päähuomio kiinnittyy heti sen varsin massiiviseen olemukseen. Nyt esiteltävä ase on sportingiin suunniteltu urheiluhaulikko, jolla WWW.REKYYLI.FI hoituu tarpeen vaatiessa myöskin metsästys. Paitsi että kämmenpahkasta pääsevät "nauttimaan" ainostaan oikeakätiset. Perälevynä aseessa on ohut kuminen laatta ja tästä laatasta täytyy antaa kiitosta, sillä se ei tartu no17. Tukin sovitus rautoihin on tehty hyvin. Urheiluhaulikon kuuluu toki sellainen ollakin koska sen pääkäyttöalue on radalla ja sillä ammutaan tavallista enemmän. Kun sitä katselee hyvin tarkasti, huomaa että missään kohdin ei ole häiritseviä välyksiä. Tehtaan tuotanto-ohjelmaan kuuluvat perinteiset rinnakkaispiippuiset, päällekkäispiippuiset sekä itselataavat haulikot. Päällisin puolin Fausti vaikuttaa siistiltä ja tyylikkäältä haulikolta. TUKIT Perään käytetty tukkipuu on yllättävän kaunista ja loimukuvioista eurooppalaista pähkinäpuuta. Kiitosta täytyy kuitenkin Faustille antaa siitä, että siinä on kämmenpahka joka alkaa olla nykyisin melko harvinaista. Perheyrityksenä startannut asevalmistaja on keskittynyt ainoastaan haulikoiden valmistukseen. Perälevyn alempi ruuvi ei ylety sille porattuun reikään, vaan se on ruuvattu hieman nolosti reiän yläpuolelle. Karhennukset ovat saaneet myös oman osansa pintakäsittelystä ja tässä on tyylikäs kokonaisuus mennyt hiukan metsään. Perälevy on melkoisen kovaa kumia, mutta etuna on se että se ei tartu nostossa paitaan kiinni. TEKSTI: JUSSI GRÖNSTR AND Fausti Stefano Arms on toiminut vuodesta 1948. Uskallankin väittää että harvassa saman hintaisessa haulikossa on yhtä kaunista puuta varsinkaan nykyaikana. Karhennukset näyttävät käsintehdyiltä, mutta tässä kohdin on tehty pienoinen moka
Tarkistimme myös Faustin koneiston ja se oli rakenteeltaan täysin yllätyksetön. Hylsyt kuitenkin poistuivat pesistä ongelmitta ja se on tärkeintä. pujen ulkopinta on käsitelty perinteiseen tapaan sinistämällä ja sinistys itsessään on tehty hyvin, mutta hiomajälkiä on sinistyksen alta paikkapaikoin nähtävissä. Sulku on toteutettu alapuolisella kiilalla ja mitään muita lisäsulkuja ei ole. Patruunapesät ovat suorassa, mutta alapiipun supistaja asettuu hieman vinoon. Piiput näyttävät sisäpuolelta olevan kaikin puolin hyvät. Etutukki on tyypillistä eurooppalaista schabeltyyppiä ja se vaikuttaa olevan nykyään suosituin tyyppi päällekkäispiippuisissa haulikoissa, joten ei siitä sen enempää. iskupohjassa. Piippujen välikisko on uritettu ja tällä on haettu nopeampaa jäähtymistä ja samalla on saatu aseen painostakin muutama gramma pois. Profiililtaan runko on suhteellisen matala. Piiput on tehty tavanomaiseen monoblock sidokseen liittämällä ja monoblockista löytyy myös aseen kaliiperimerkintä sekä koeistusleimat. Rakenne on tavattoman yksinkertainen ja laukaisukoneisto on tehty mekaaniseksi. Lukkorungon sisäpuoli on viimeistelty viitteellisesti ja pientä pintakarheutta on nähtävissä mm. Tällä pyritään vaikuttamaan aseen rekyylikäyttäytymiseen. Tässä on nähtävissä patruunapesien karheus. Automaattivarmistinta Faustissa ei ole, ampujan täytyy itse aina kytkeä varmistin takaisin päälle ampumisen jälkeen. Sen pinta tehty erittäin sileäksi ja aavistuksen kovaksi. Pinta on hiottu ennen sinistystä täysin kirkkaaksi ja lopputulos on erinomaisen tyylikäs. Tällainen sulku on kuitenkin todettu melko lujaksi ja jos se sattuu aikojen päästä väljistymään niin ammattimies pystyy sen kiristämään uudelleen. Piip18 Piippuihin on tehty nykyisten sportinghaulikoiden tapaan porttaukset. Virejousina toimivat kestävät kierrejouset. WWW.REKYYLI.FI. Mieleeni tuli välittömästi ajatus, tämän olen nähnyt ennenkin. Piippujen päihin on porattu porttaukset joita toisinaan nähdään sporting-haulikoissa. Tämä on Koneisto viritettynä. Tämä onkin ratahaulikossa järkevin ratkaisu. Alimmaisessa piikissä on karheaksi jäänyt reunus. Tähtäyskisko on leveydeltään 10 mm ja kiskon päässä on punainen kuitujyvä. peassakaan nostossa paitaan kiinni. Nallipiikkien päät ovat hiukan vinot ja epäsymmetriset muodoiltaan. Lukkorunko on varsin tyypillinen, vastaavia on totuttu näkemään edullisemman hintaluokan italialaisissa haulikoissa. Kaikenkaikkiaan Faustin puuosat on tehty asiallisesti hyviä materiaaleja käyttäen. FAUSTILLA SELVIÄÄ MONISTA ERI HAULIKKOLAJEISTA HYVIN JA VAIHTOSUPISTAJIEN LAAJA VALIKOIMA TAKAA MYÖS METSÄSTYSKÄYTÖN. LUKKORUNKO JA PIIPUT Faustin lukkorunko on käsitelty sinistämällä. Faustin piippupari on pituudeltaan 75 cm eli 30 tuumaa. Lukkorungossa on myös hieman kaiverruksia ja sen pohjaan on kaiverrettu tehtaan logo joka on lisäksi kullattu
Kaikenkaikkiaan antaisin Faustin piipuille kouluarvosanoin arvosanan 8. Faustin koneisto laukaistuna. Rakenne hyvin yksinkertainen ja toimintavarma. Ensin ammuttiin pari kierrosta skeetiä ja tulokset olivatkin kohtuullisen mukavia, joskin tukki oli molemmille koeampujille liian pitkä. Faustin patruunapesistä on myös sanottava se että ne ovat aavistuksen karheat. Skeet-radalta siirryimme trap-radalle. Monestikaan sillä ei ole haulipatruunoita ammuttaessa merkitystä, mutta täyteisiä ammuttaessa osumapiste saattaa muuttua ratkaisevasti. Ase on uutuuttaan melkoisen kankea, mutta rataammunnassa se notkistuu nopeasti. Fausti nousee poskelle vaivattomasti, eikä se takerru kovin helposti takkiinkaan kiinni ja kaiken lisäksi se on helppo suunnattava. Fausti selvisi koeammunnasta kunnialla. Mukana tulevat vaihtosupistajat ovat sylinteri, parannettu sylinteri, puolisuppea, kolmevarttinen ja täysisuppea. Pienen alkukankeuden jälkeen kiekot alkoivat murskaantua mukavasti. Magnumien käyttö pienriistajahdeissa on kuitenkin miltei tarpeetonta, joten se ei heikennä Faustin asemaa lainkaan. Kisko piti myös tässä lajissa jättää reilusti kiekon alle, mutta tämä on trapissa ainoastaan hyväksi. Lisäksi ammuttiin myös 24 grammaisia Sellier&Bellotin Extra patruunoita. Laukaisu Faustissa on miellyttävä ja täsmällinen. Ainoa tapa saada se selville, on perusteellinen koeammunta. Asiaa auttaa omalta osaltaan aseen painavuus ja näin ollen se on rauhallinen ammuttava. Kalliimpiin Italian serkkuihin se ei oikein vertaudu, mutta jokainen ymWWW.REKYYLI.FI märtää että hinta ja laatu kulkevat käsikädessä. Ejektorit toimivat koko testin ajan moitteetta. Tehtaan kuvaston voi tilata osoitteesta www.faustistefanoarms.com. STEFANO FAUSTI LEADER SPORTING Valmistaja: Fausti Stefano Arms, Italia Kaliiperi: 12/70 Paino: 3.8 kg Pituus: 1120 mm Piippujen pituus: 750 mm (portatut) Tukit: Pähkinäpuuta Varusteet: 5 vaihtosupistajaa Takuu: 12 kk Hinta: 1497 euroa Maahantuoja: Asetalo Oy, (03) 475 5371 19. Stefano Fausti Leader on hintaluokassaan kova haastaja ja sen kovimmat kovimmat kilpailijat tällä hetkellä ovat Lanber Sporting sekä Lincoln. melko yleistä tänäpäivänä edullisemman luokan vaihtosupistajahaulikoissa. Faustilla selviää monista eri haulikkolajeista hyvin ja vaihtosupistajien laaja valikoima takaa myös metsästyskäytön. Oli osoitettava reilusti alle kiekon niin osumat alkoivat olla kohdallaan. Pesien viimeistelyyn ei ole aikaa liiemmin uhrattu, mutta ne pystyy toki itsekin kiillottamaan paremmiksi, mikäli se on tarpeen. Aluksi hieman arvelutti patruunapesien karheus, mutta hylsyjen kanssa ei ilmennyt minkäänlaisia jumimisia. Magnumpesiä aseessa ei ole, vaikka monissa sportinghaulikoissa ne alkavat nykyisin jo olla. Varsinaista etuvetoa siinä ei ole, mutta selkeä laukaisukohta on helposti hahmoteltavissa. Laukaukset menivät usein kiekkojen yli. Vaikka nallipiikit olivatkin hiukan epäsymmetriset, nalliin tuli silti puhdas iskurinjälki eikä yhtäkään nallia puhjennut. Supistajat on nykyiseen tyyliin lyhyitä ja kokonaan piipun sisään kiertyviä. KENELLE SE ON TEHTY? Stefano Fausti Leader Sporting on tehty rata-ammuntaa aloitteleville ja keskivertoharrastajalle. Koepatruunoina käytimme maahantuojan luovuttamia Trust skeet ja trap -patruunoita, sekä 28 grammaista Hull Sportingia. Osien viimeinen kiillottelu on jätetty tekemättä. Sisäpintojen viimeistelyssä on hieman toivomisen varaa. KOEAMMUNTA Rata-aseen ollessa kyseessä, päätettiin asetta testata ainoastaan kiekkoradalla ja kuvioiden ampumiset jätimme tällä kertaa tekemättä. Trapin ampumiseen Fausti soveltui todella hyvin
Vaikka ei linjaisikaan yhtä reippaasti itselataavan ylivoimaisuuden puolesta kannattaa kuitenkin pohtia hieman: Millaisella kiväärillä on helppo ampua tähdättyjä harkittuja laukauksia kulloiseenkin tilanteeseen tarvittava määrä koko ajan maaliin keskittyen. Normaksi kutsuma Nils Kvale linjaa vapaasti suomennettuna seuraavasti: "Luotettava automaattikivääri ja sellaisia on olemassa täytyy nähdä ylivoimaiseksi pulttilukkoiseen verrattuna esimerkiksi hirvijahdissa..." Kvale kommentoi pulttilukkoisen kiväärin olevan kirjaimellisesti 1800 lukua "kuin autossa olisi vaihde20 keppi korin ulkopuolella." Kirjanen ei ole aivan uusi vaan vuodelta 1978. Miksi itselataavat yleistyvät kovaa vauhtia monissa vanhan ja jämähtäneen metsästyskulttuurin maissa. Yllättävän usein aseen ulkonäkö sekä mekanismin toimintapa tuntuu riittävän asiaan tunteilemalla suhtautuvan henkilön mielipiteeseen aseesta. Niitä voi käyttää sodan- ja rauhan töihin ja niistä voi tehdä myös populismia. KER ÄNEN Kokeilimme Turkissa valmistettua Heckler & Koch HK33-kiväärin lisenssikopiota. Kvale ymmärsi myös aseen lipaskapasiteetin rajoittamisen tarpeettomuuden ja hyödyttömyyden metsästyskäytössä. Tästä rullilla hidastetulla massasululla varustetusta kivääristä tavallisimmin aseasiantuntijoilta kuultu kommentti on ollut: "Jäänyt ajastaan jälkeen!" Piti siis kokeilla oliko puheissa perää ja toisaalta pohtia asetyypin soveltuvuutta metsästyksen ja urheiluammunnan välineeksi. Erinomaisessa aseteknisessä tietokirjasessaan "Laddat för älg och annat" amerikkalaisten Norman patruunatehtaan asiakkaiden joskus Mr. MUSTAN KUKON LAULU MKE T-43 TEKSTI: TEEMU K. Aseethan ovat peräti mielenkiin- toisia lämpövoimakoneita, jotka herättävät teknistä mielenkiintoa, tunteita ja mielipiteitä. Kirjan lukeminen ja ennen kaikkea ymmärtäminen olisi paikallaan esimerkiksi aselainsäädännön ympärillä touhuaville virkamiehille. Yli kolme vuosikymmentä kestäneen metsästysurani aikana olen seurannut asekeskustelua niin leiritulilla kuin lehtien palstoillakin. Jopa täysin normaalijärkisiksi oletetut tahot ovat esittäneet julkisena mielipiteenään: "Sotilasmuotoiltu ase ei sovi metsästykseen!" Herää kysymys: "MilWWW.REKYYLI.FI
Varastorasvatulla aseella ampuminen tekee seuraavan huollon erittäin viheliäiseksi ruutikarstan sekoittuessa jäykkään rasvaan. Kokoaminen tapahtuu vastakkaisessa järjestyksessä. Ilmeisesti paketin on ajateltu päätyvän koulutetulle tai aseita hyvin tuntevalle loppukäyttäjälle. Ensin poimitaan palautinjousi karoineen, vedetään laukaisukoneisto pois paikaltaan, vedetään viritysvivusta taakse ja poimitaan lukkokoneisto aseesta ulos. Asepuolelta löytyy rynnäkkökivääreitä, konekivääreitä, kranaattikivääreitä, pistooleja, konepistooleja, ilmatorjuntakonekiväärejä, kranaatinheittimiä, tykkejä ja muuta kalustoa. Etutukki, perä, viritysvivun otekohta ja liipaisinkoneiston runko kahvoineen ovat mattapintaista ruiskupuristettua muovia. Kyseessä on hidastettu massasulku, jossa sivuilla olevat rullat jarruttavat lukon aukeamista juuri sen kriittisen hetken, kun paine piipussa on kovimmillaan. Ilmeisesti perää kiinnittävä pääsokka on osoittautunut alttiiksi häviämiselle, sillä niitä tulee aseen mukana kaksi kappaletta. Miten lukko toimii. Sen saa sieltä helposti tempaisemalla latausvivusta taaksepäin, jolloin se irtoaa omana pakettinaan. Lukkokoneiston voi upottaa valopetroliin tai tenttuun ja huljutella sitä liuottimessa. Mitään ohjekirjaa tai muuta paperimateriaalia ei aseen mukana ole. Kuivatut osat öljytään kevyesti liukupintojen osalta laadukkaalla aseöljyllä tai aseen henkeen sopivasti WD-40-yleisvoiteluaineella. Laukaisukoneiston liuotinuittoa ei välttämättä tarvitse tehdä ja jon- kinasteinen varovaisuus on paikallaan muoviosien kanssa yleensäkin. Rungon hitsaussaumat WWW.REKYYLI.FI on viimeistelty pintapuolisesti tai jätetty kokonaan hitsauksen jäljille, metalliosia on kiillotetuttu vain vähän ja ase on saanut suojakseen mustan polttomaalauksen. Irrotettu koneisto on puhdistettavissa päältäpäin öljyyn kastetulla pumpulitupolla tai muulla sopivalla välineellä. Viritysvipu työnnetään etuasentoonsa, lukkokoneisto asetetaan johteilleen piippu lattiaa kohti suunnattuna, jolloin lukkopaketti tipahtaa paikalleen. Mikäli on tarkoitus ampua lähiaikoina, voidaan piippu jättää puhdistuksen jälkeen kuivaksi. Ase on rakennettu vahvoista aineista, tyypilliset hentoiset osat ja turhanpäiväiset koristeet puuttuvat tyystin. Kuvassa ase on muuten huoltopurettu, mutta lukko on vielä kotelon sisällä. Keksijät nimesivät sen alun perin halbverriegelt eli puoliksi lukittu. Tässäkin WD-40 sopii tarkoitukseen hyvin. Jos ampuja painaltaa liipaisinta uudelleen niin taas kukkuu... on 12 tehdasta ja 7000 työntekijää. Nyt laukaisu- ja lukkokoneistosta, laatikon sisältä ja piipusta pääsetään pyyhkimään ja liuottamaan varastorasvat. Purettaessa aseesta ei lennä mitään irtojousia tms. Seuraavaksi katsotaan laatikon lipassolan takaa olake, johon 23. Siviiliasetuotanto on varsin maltillista, mutta sotilastuotannon sivussa syntyy puoliautomaattikiväärejä. MKE T-43 MKE T-43 toimitetaan purettuna muovisessa aselaukkussa. Mukana seuraa 2 kappaletta 30 patruunan peltilipaita, aseen kenttähuoltosarja, pari kappaletta varasokkia, kantohihna ja muoviputkesta tehty taipuisa puhdistusrassi. Muovi on käytön kannalta sopivan karheaa ja ase pysyy näpeissä loistavasti. HUOLTO Ase toimitetaan perä irrotettuna, joten uusi ase kannattaa huoltaa heti. Tämän jälkeen lukko pääsee aukeamaan, perääntyy taakse bufferiin asti, palautinjousi sinkauttaa lukon eteen ja lukon pää työntää uuden patruunan edellään pesään. Rekyylijousi asetetaan paikalleen. roinaa
Joillekin ampujille hahlo tulee liian lähelle tähtäyssilmää ja varsinkin keski-ikäisten ja sitä vanhempien voi olla hankalaa nähdä hahlo terävänä. 200 metrin reikätähtäin on selkeä ja tähtäimeen tottuneelle ampujalle nopea käyttää. Varusmiespalvelustaan suorittava nuori mies tottui aseeseen melkein välittömästi. aseella ensimmäistä kertaa eläessään. Kuvasta näkyy selkeästi perän lyhyys. Käynniksi muodostui 1,9 MOA, joka saatiin kahden ampujan vuo- rotellen ampumista viiden laukauksen kasoista. Usko turkkilaiseen lisenssivalmistukseen ei ainakaan minulla ollut lähtökohtaisesti mitenkään suuri. Tarvittaessa pieni pidennys perään on helposti rakennettavissa. Rekyyli on hyvin pieni ja suuntautuu piippulinjasta suoraan olkapäähän. Ammuimme käyttäen 100 metrin hahloa, 200 metrin reikätähtäintä ja tarkkuuteen perehdyttiin käyttäen 4 x suurentavaa Karl Kaps -kiikaritähtäintä. Toisaalta aseen luonteeseen sopivan punapistepistetähtäimen tai tarkkoihin toimiin sopivan kiikaritähtäimen asentaminen onnistuu helposti käyttämällä pikajalkaa. Toinen huomioitava asia on lyhyt perä. Siviiliampuja voisi jopa hiukan jatkaa perää, sillä useimmat pidättäytynevät sirpale- ja taisteluliivien käytöstä rata-ammunnassakin. Tämä onkin WWW.REKYYLI.FI. Pyörähtävä rumpumallinen takatähtäin on tukevarakenteinen ja koska aseen laatikko on jykevää tekoa ilman 7,62 rk 62 -tyyppistä helisevää kansipeltiä, tähtäin istuu heilumatta paikallaan ja on matalan profiilinsa vuoksi myös kestävä. Laukaisukoneisto painetaan paikalleen niin, että sen takapään loveukset asettuvat perää kiinnittävän sokan reiän ympärille. Mutta ulosheitossa osa hylsyistä lommoutuu jälleenlataukseen kelvottomiksi. Jalkaan on mahdollista kiinnittää erilaisia tähtäimiä kuten valonvahvistajia, punapistetähtäimiä tai kiikaritähtäimiä. Ampuma-aseiden kanssa toimineelle aikuisella ei pitäisi olla ongelmia, mutta jos on hölmö niin sitten on hölmö. Avotähtäinammuntoja. Se on suunniteltu sirpaleja taisteluliivien kanssa ampumista varten, joten ilman näitä varusteita kasvot tulevat aivan laatikkoon kiinni. Varmistin on hieman liian korkealla. Ampuminen vaatii määrätietoista otetta, jonka oppii kyllä muutamalla sadalla laukauksella, mutta hyppy esimerkiksi drillingin herkistinkoneistosta MKEn jäykkään ja pitkään laukaisuun on suuri. laukaisukoneiston etupään vastinkolo on sujautettava. Sinänsä tyyliin sopiva ratkaisu, mutta kaipasimme kiihkeästi Carl Zeiss 2,5 10 x 50 tähtäintä. Ratavierailu avasi epäilijän silmät varsin nopeasti. Kumpikin ampuja ampui ko. Koska päätimme ilmaista aseen käyntitarkkuuden kahden ampujan ampumien tarkkuuskokeiden keskiarvona, joudun nöyrästi toteamaan kasvattaneeni keskiarvoa. Olisi ollut todella mielenkiintoista mitata aseesta ulos lisää käyntiä. Sinällään pienirekyylisellä aseella ampuminen onnistuu näinkin: ase ei lyö nenälle ja ampumaote on miellyttävä. AMPUMASSA Aseen ergonomia on muuten kohdallaan, mutta varmistimen poistaminen vaatii varsinkin pienikätisiltä laukaisukäden otteen avaamista ja ranteen taivuttamista. Hylsynpoisto on vähintäänkin rivakka ja hylsyt lentävät oikealle etuviistoon noin viiden metrin päähän. Potentiaalia tuntui nimittäin jäävän käyttämättä. korkealla. Siihen tottumisen huomasi koeammuntojen aikana kasojen koon nopeana pienenemisenä kierros kierrokselta. Taitava aseseppä pystyisi sitä parantamaan, mutta tässä tilassaan se oli koeammunnoissa suurin yksittäinen epätarkkuutta aiheuttava aseesta johtuva ominaisuus. Sadan metrin hahlo vaikuttaa nopeassa tarkastelussa huonolta, mutta käytännössä sillä onnistuttiin ampumaan 24 75100 metrin matkoilta yllättävän tarkasti. Varmistinvipu on liikkeiltään jäykkä, mikä on tässä tapauksessa vain hyväksi ja turvallisuutta lisäävä seikka. Koeammuntojen ajaksi jalkaan oli kiinnitetty Karl Kaps 4 x 28. Ammuimme Magtech ja Sellier & Bellot -patruunoita, joissa molemmissa oli 3,56 gramman kokovaippaluoti. Nopeasti vilkaistessa jalka vaikuttaa omituiselta häkkyrältä, mutta on erittäin toimiva ja ennen kaikkea riittävän jykevä. Laukaisu on jäykkä ja epätäsmällinen. Perä työnnetään paikalleen suoraan takaa. Siitä, että kaasua juoksutetaan patruunapesän seinämien ja hylsyn välin jääviin kahdeksaantoista uraan estämään hylsyn takertelua, ei ole haittaa. Tämän jälkeen painetaan jousivarmistettu putkisokka poikittain reikäänsä pitämään perää ja laukaisukoneistoa paikallaan. Purkaminen ja kokoaminen on helppoa, 10-vuotias asetekniikan harrastaja pystyi siihen moitteettomasti nähtyään sen kerran. Heckler & Kochin valmistamat G3- ja HK33-kiväärit ovat kyllä hyvässä maineessa: niistä on pienin muutoksin saatu toimivia tarkka-ampujan kivääreitä. Ohut suihkaus öljyä kitkapintoihin ja napakka kämmenlyönti perälevyyn riittää yleensä ajamaan perän oikeaan kohtaan. Ensimmäisellä ratakäynnillä odotukset eivät olleet mitenkään G3 kivääriin tarkoitettu pikajalka sopii suoraan myös MKEhen
Patruunapesän 18 pientä uraa päästävät ruutikaasua hylsyn ja pesän seinämien väliin. Kokeilumielessä ammuimme myös kahdenkymmenen laukauksen pikatulta eli niin nopeasti kuin aseella saattoi ampua. Kaasuvoitelulla saadaan estettyä hylsyjen tarttuminen ja katkeilu pesään. Aseen lukkohan avautuu rivakasti. MKE-43 Valmistaja: Makina ve Kimya Endüstrisi Kurumu, Turkki Väljyys: 223 Rem. Hätäisesti tarkastellen hylsyt ovat vähintäänkin härskin näköisiä, mutta suuri osa sentään olisi ainakin kerran uudelleen ladattavissa. Kivääri soveltuu monen tyyppiseen ampumaurheiluun ja lipaskapasiteettia sopivasti kuohitsemalla myös metsästyskäyttöön kaliiperinsa asettamissa rajoissa. Laatikko vaatii toki kehittynyttä konepajatekniikkaa ja osaamista tullakseen kunnolla tehdyksi. Tästä syntyy ko. Epäilemättä: uusia ja parempia rakenteita löytyy sekä valmistusteknisesti, että materiaaliteknisesti. Ammuimme aseella maahantuojan Asetalo Osakeyhtiön kokeilua varten toimittamia Magtech patruunoita (luoti 3,56 g kokovaippa tyyppi 223 A) ja Sellier & Bellot patruunoita (3,56 g kokovaippa tyyppi 2903.) Molemmilla kokeilupatruunoilla saatiin tulosta. Onko ase jäänyt ajastaan jälkeen. Erityisen ilahduttavaa on erilaisten optisten tähtäinten kiinnittämisen helppous, helppo huoltopurkaminen ja joka puolelta jämerät rakenneratkaisut, jotka lupaavat pitkää käyttöikää. sulkumekanismityypille ominainen nokinen viivoitus hylsyihin. Nykyaikainen sotilastekniikka erilaisine asejärjestelmineen toki kävelee yli melkein 70 vuotta vanhoista ajatuksista aseen olemuksesta. Kapasiteetti: 30 Toimintatapa: hidastettu massasulku, itselataava kertatuli Suurin pituus: 96 cm Perän vetopituus: 34,5 cm Paino: 4,1 kg Hinta: 1750 euroa Maahantuoja: Asetalo Oy, Virrat 25. Kuvassa 82 millimetrin kasa melkein viimeinen laukaus on tyypillinen ampujasta johtuva kärpänen. MKE viskoo hylsyt reippaasti monta metriä etuoikealle. MKE T-43:n suurin puute urheiluampujalle. LOPUKSI MKE T-43 on taidokas näyte siitä miten sopivalla tavalla metallilevyä taivuttelemalla ja hitsaamalla saadaan aikaan ampumisen rasituksia kestävä runko. Satunnaisesti joihinkin hylsyihin tulee rumia lommoja ulosheitossa, mutta kuvan hylsyt ovat tavanomaisessa kunnossa. Toisaalta rakenne on valmiiksi mietitty ja kokeiltu ilman uusissa rakenteissa piileskeleviä lastentauteja. MKE T-43 on kuitenkin kelpo ase, jolla on ilo ampua. WWW.REKYYLI.FI Aseen tarkkuus on kohtuullinen. Pysyttäessä viiden laukauksen rauhalliseen tahtiin ammutuissa kasoissa aseen kahden ampujan keskiarvo kaikista kasoista oli 1,9 MOA
Merkittävänä erona on kuitenkin se, että iskukoneisto ei viri- ty lukkoa manipuloitaessa. Virittämättömässä aseessa varmistin sallii lukonkammen kääntyä ylös ja lukon perääntyä noin 10 mm. Se tuntui aluksi täysin turhalta, mutta sillä onkin tiettyjä etuja. Tässä suhteessa Acu-Bolt on paluuta 1900-luvun alkuun eli aikaan ennen Oravaa ja sen aikalaisia. Henry markkinoi sitä varmint-kiväärinä, mutta on kuitenkin tehnyt varsin erikoisia valintoja sen rakenteessa, eikä sitä ensimmäisenä ajattelisi varmintkiväärinäkään. Acu-Bolt on kuitenkin kertalaukeava ja varsin erikoisella lukkolaitteella varustettu pienoiskivääri. 100-VUODEN AIKAMATKA Acu-Boltissa ensimmäisenä huomio kiinnittyi sen lukkolaitteeseen. Käyttäjä joutuu aina erikseen nykäisemään iskurin vireeseen lukon takapäästä. On vaikea ajatella, että jokin eurooppalainen valmistaja valmistaisi Acu-Boltia. Edellä olevien etujen lisäksi rakenneratkaisuilla aseesta on tehWWW.REKYYLI.FI. HENRY ACU-BOLT Turvallisuutta vanhalla tekniikalla TEKSTI: TERO KUITUNEN Henry Repeating Arms Company:n nimi tuo mieleen asetehtaan, jossa valmistetaan useaan laukaukseen pystyviä aseita. Varmistin lukitsee laukaisukoneiston, joten se toimii iskurin asennosta riippumatta. Sen valikoimaan on sujahtanut myös niistä täysin poikkeava kertatulitoiminen pienoiskivääri nimeltä Acu-Bolt. 26 Kun Acu-Bolt saapui toimitukseen oli heti selvää, että kyseessä on tietyllä tapaa periamerikkalainen asemalli. Tunnetaanhan Henry lähinnä lännenelokuvien vipulukkoisista, joita se yhä valmistaa. Jos ase on vireessä, varmistin lisäksi estää lukon avaamisen. Amerikkalaisessa tuhoeläinjahdissa haastava laukaus joudutaan usein lähettämään nopeasti ja usein pienoiskivääreissä suositaan itselataavaa toimintatapaa. Periaatteessa kyseessä on tavallinen pulttilukko, joka tuo mieleen vaikkapa Valmet Oravassa ja muissa vanhoissa pienoiskivääreissä käytetyt. Varmistetun aseen lukko ei myöskään pääse itsestään irtoamaan aseesta ja hukkumaan maastoon niin kuin on tapahtunut monille Oraville. Näin patruunatilanne voidaan tarkastaa varmistetusta aseesta. Vanhoista aseista poiketen AcuBoltissa on erikseen varmistin kehyksen vasemmassa reunassa
Rosteriraudat, komposiittitukki ja moderni muotoilu ovat nykypäivän ominaisuuksia, jotka muodostavat mielenkiintoisen ristiriidan lukkolaitteen kanssa. Perinteisempää valmiutta kaipaava varmistaa aseen vasta sen ollessa vireessä, jolloin pelkän varmistimen siirtäminen tuliasentoon riittää. Niinpä varmistimesta huolimatta järkevin tapa on perinteinen, eli juuri ennen laukausta iskuri vedetään vireeseen eikä varmistinta käytetä lainkaan. 27. Erityisesti aseen ollessa vireessä lukon takapää töröttää hankalasti käden tiellä. PALUU TULEVAISUUTEEN Lukkoa lukuunottamatta Acu-Bolt on melko tavanomainen pienoiskivääri. Myös kiikarin kiinnitys on lähtöajatukseltaan nykyaikainen, mutta kiskon tukeutuminen aseeseen vain etupäästään on väistämättä arka kolhuille. Toisaalta asetta on turvallista kantaa patruuna pesässä ja varmistettuna, jolloin laukaus lähtee vasta kun iskuri on vedetty taakse ja varmistin pökätty eteen. ty turvallinen amerikkalaisittain. Käytössä tukki kuitenkin osoittautui ulkonäköään pehmeämmäksi, eli se notkuu ja taipuu helposti. PiiWWW.REKYYLI.FI pussa ja lukonkehyksessä työnjälki on mainiota, ainoastaan ne toisiinsa kytkevä liitos hieman mietityttä. Varmint-tyyppisen kiväärin tukin tulisi erityisesti etuosaltaan olla tätä huomattavasti jäykempi. Eli vahingonlaukauksen esteeksi on lisätty jälleen yksi tekijä. Lukkolaite kun ei salli toista kiinnityskohta kehyksen Avotähtäiminä on Williams Gun Sight Inc:n Fire Sightit eli valokuiduilla varustetut alumiinitähtäimet. Ongelma vain on, että varmistinta ei pysty siirtämään suoraan ampumaotteesta. Myös tukki on ensisilmäykseltä asiallinen. Se on tietyllä tapaa koruton ja ilman mitään hienouksia, mutta se toimii sekä ergonomian että otepintojen osalta. Vaikka pesässä on patruuna ja lukko on kiinni, täytyy Acu-Boltissa lisäksi nykäistä iskuri vireeseen. Vaikuttaisi siltä, että ne pitää paikoillaan vain kehyksen läpi poikittaissuunnassa kulkeva terästappi, joten liitos ei ole vahvin mahdollinen. Sivusäätö tehdään siirtämällä takatähtäintä urassaan, korkeussäätö takatähtäimessä olevasta ruuvista. Acu-Boltin varmistimen käyttäminen on epäergonomista. Tällaiseen, sanoisinko "hätävararatkaisuun" on jouduttu turvautumaan lukkolaitteen vuoksi
Olin juuri kirjoittamassa sen lukkolaitteesta ja viritin sen iskukoneiston muutamia kertoja. Kiroilun säestämänä tutkin tilanteen ja totesin lukon päätä paikoillaan pitäneen putkisokan irronneen. Kookas ja kulmikas ulosvetäjä osoittautui toimivaksi. takapäähän. Acu-Boltissa ei ole lainkaan syöttöramppia, joten patruunaa ei voi vain heittää syöttösillalle. Suosittelenkin tutkimaan kyseisen sokan tiukkuuden ja esimerkiksi liimaamaan sen paikoilleen pysyvästi. TARKKAA HOMMAA Acu-Boltin koeammunnassa käytettiin Leupold VX-II 3-9x40 tähtäintä ja neljää Suomesta hyvin saatavilla olevaa patruunamerkkiä. Lukon avoimelta alapinnalta on helppo nähdä lukon toiminta. Tuulen vaikuWWW.REKYYLI.FI TYÖPÖYTÄTAPATURMA Useimmin aseet rikkoutuvat ampuma-radalla, mutta Acu-Bolt teki sen kirjoitusprosessin yhteydessä toimituksen työpöydällä. Patruunan alapuolella kehyksen pohjassa näkyvä musta painaa lukkopulttia ja vähentää sen taipumusta aueta itsestään. Patruuna kannattaa työntää sormin pesään ainakin osittain ja puskea loppuun lukkoa käyttäen. Takakappale on liitetty pultin sisällä kulkevaan holkkiin, jonka etureunassa näkyy iskupiikki. Iskun jälkeen holkin takapään sisällä oleva pienempi jousi työntää holkkia taaksepäin, jolloin iskupiikki vetäytyy takaisin lukon sisälle. Kyseessä on todennäköisesti yksilövika, joka sitä paitsi on helposti korjattavissa, mutta silti on erikoista, että aseen virittämisessä tarvittava osa voi irrota näin helposti. Kehyksen sisällä on vain suuri virekynsi, joka hoitaa myös lukon pysäyttäjän virkaa. Lukko on pieni ja kevyt ja varsin omintakeisen näköinen. Ennen ensimmäistäkään laukausta raudat irrotettiin tukista ja todettiin, että raudat makaavat "kiinni puissa". Hetken konttaamisen jälkeen sokka löytyi työpöydän alta ja ase saatiin taas kokoon. Yllätys oli suuri, kun viimeisellä kerralla lukon takapää jäi niin sanotusti käteen. Käytännössä yhdistelmä olisi siten täysin toimiva. koillaan, mutta ilmeisesti renkkaaminen sai sen ujuttautumaan ulos. Jos tällä havaitaan merkittävää vaikutusta aseen tarkkuuteen, on helpoin kikka sijoittaa rautojen ja tukin kiinnityskohdan väliin jämäkkä pahvikiekko ja jos siitä löytyy apu, voi aseeseen tehdä petauksen samalle kohtaa. Järkevämpää olisikin ollut sijoittaa jalusta takatähtäimen yläpuolelle ja tehdä vastaava kiinnityspala myös kiskon toiseen päähän. Muutoin koneisto olisi toiminut ilmankin, mutta asetta ei olisi saanut vireeseen kenttäoloissa kuin esimerkiksi pihdeillä. Sokka on laajenevaa mallia, joten sen pitäisi pysyä pai28. Kun liipaisinta painetaan, holkin sisällä oleva pääjousi iskee sen eteen ja iskupiikki sytyttää patruunan. Kokeilin näin asennettuun kiskoon koeammunnassa käytettyä Leupold VX-II:a, joka saatiin asennettua siten, että okulaarin takapää tuli lukonkammen kohdalle. Näin kiinnitys olisi tukeva ja samalla lukon käsittelylle ja erityisesti patruunoiden syötölle olisi saatu lisää tilaa. Tarkkuuskokeessa ammuttiin viiden laukauksen osumakuvioita 100 metriin etäisyydeltä vienoisessa sivutuulessa. Pyöriteltyäni jalustaa hetken huomasin sen käyvän aseen päälle myös väärin päin
Laukaisuvastusmittarin lukemaa, 900 grammaa, on lähes mahdotonta uskoa vieläkään, koska laukaisu tuntuu paljon raskaammalta. No, kaikkeen tottuu, niin myös tällaiseen laukaisuun. Lukossa kun ei lähtökohtaisesti ole virityskoneiston aiheuttamaa painetta, ilman tätä mekanismia se olisi altis aukeamaan itsestään. Tukin etuosa on muodoltaan sopiva penkistä ampumiseen, mutta sen jäykkyydessä on toivomisen varaa. 29. Ratkaisu löytyi Acu-Boltin tukista, joka on varmint-muotoilusta huolimatta yllättävän löysä. Ne kiinnitetään toisiinsa yhdellä ruuvilla aivan kuin monissa vanhoissa pienoiskivääreissä. Penkkituelta ammuttaessa huomattiin heti alussa outoa vaihtelua osumakuvioissa. Acu-Boltin laukaisussa on lyhyt mutta epämääräinen etuveto ja sen jälkeen erittäin venyvä ja epämääräinen laukaisu. Sama jousi antaa vastuksen laukaisulle, joten mekanismi lisää hieman laukaisun vastusta. Koneiston etupuolella oleva musta nasta, johon liipaisimen palauttavan jousen etupää kiinnittyy, kulkee kehyksen läpi ja painaa lukkopulttia. Samalla patruunalla saattoi peräkkäisten osumakuvioiden koossa olla häkellyttävä ero, välillä ensimmäinen kuvio oli parempi, välillä jälkimmäinen, joten pelkästä lämpöelämisestä ei voinut olla kysymys. Rihlapalkit ovat kaliiperille tyypillisesti matalia ja leveitä. tus .22 WMR:n luotiin on tosiasia, mutta tällä kertaa se peittyi täysin kahteen aseesta johtuvaan seikkaan. Oikeastaan ensimmäistä kertaa tuli todettua, että vanha totuus "lyhyt ja puhdas laukaisu tuntuu kevyeltä" toimii myös toiseen suuntaan. Syynä on se, että ilman tätä tappia kyseinen jousi pääsee liikkumaan eri suuntiin. Kiikarin kiinnityskisko on kiinni vain etupäästään ja siksi sille joutuu antamaan tavallista enemmän huomiota. Ampumajärjestelyä muutettiinkin niin, että tuki oli rautojen Piippu ja kehys ovat ruostumatonta terästä ja tukki lasikuituvahvisteista komposiittia. Pienempänä tekijänä on laukaisu, joka on suoraan sanottuna aivan kauhea lotkahdus. Acu-Bolt myydään pakettina "Henry"-merkkisen 4x-suurentavan kiikaritähtäimen kanssa. Laukaisukoneisto ei ole ulkoisestikaan mikään hienomekaniikan taidonnäyte ja laukaisun laatu on ulkonäköä vastaava. Toivottavasti idea otetaan käyttöön, koska se parantaa aseen kenttäkelpoisuutta huomattavasti. Piippu on aseen paras osa. Ja tietysti jokaisella kerran hieman eri tavoin. Tämän lisäksi liipaisin WWW.REKYYLI.FI pääsee muljuamaan sivusuunnassa ainakin itseäni suuresti häiriten. Mittausten perusteella ilman kohoumaa laukaisuvastus vaihtelee täysin satunnaisesti 600-900 gramman välillä. Jos halutaan käyttää avotähtäimiä, saa kiskon jalustoinen irti kehyksestä avaamalla kaksi ruuvia. Laukaisussa ei ole suoranaista karkeutta tai pykäliä, se pikemminkin muljahtelee eteenpäin. Niinpä ampuma-asennon muuttuessa niin, että asetta painettiin hiemankin enemmän tukea vasten, etutukki painaa piippua aiheuttaen siihen vääntöä. Kiskon jo nyt voi kääntää kokonaisuudessaan piipun päälle, jolloin olisi mahdollista sen kiinnittäminen myös toisesta päästään. Totesimme myös kiskon kiinnitysruuvien löystyvän, joten ne kannattaa lukita paikoilleen ruuvilukitteella. Sen suu on upotettu ja viimeistelty hyvin
Muutoin aseen toiminta oli varmaa. MIHIN KÄYTTÖÖN? Lähtisin siitä, että vaikka amerikkalaiset paukuttelevat tuholaisia kaikenlaisilla aseilla, ei Acu-Bolt ole erityisesti varmint-kivääri. Ainoastaan Winchesterin patruunoilla tuli syttymättömiä, jotka lähtivät vasta toisella tai kolmannella yrityksellä. Vain laukaisu pakotti myös hieman keskittymään. Sillä ammuttiin myös metallisiluetteja vapaalta kädeltä, joka osoittautui varsin haastavak- si muun muassa aseen keveyden vuoksi. / 100 m Pienin 48 mm 43 mm 27 mm 75 mm Keskiarvo 59 mm 56 mm 43 mm 81 mm 40 grainia = 2,59 grammaa 45 grainia = 2,92 grammaa Sellier & Bellot: Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999 · CCI: Oy K. Nyt osumakuviot muuttuivat yhdenmukaisiksi ja saimme esiin myös tämän yksilön suosiman patruunan ja käsityksen sen ominaiskäynnistä. Hjorth Ab, (03) 234 4300 30 WWW.REKYYLI.FI. Esimerkiksi .22 WMR versiosta liikkuva haulikkometsästäjä saa helposti mukana kulkevan lintukiväärin kanalintujahteihin. Jos laukaisun kanssa oppii tulemaan toimeen, riittää, että käyttää oikeaa patruunaa ja opettelee tukemaan aseen oikein. HENRY ACU-BOLT Valmistaja: Henry Repeating Arms Co, Yhdysvallat Kaliiperi: .22WMR (.22LR ja .17 HMR) Kapasiteetti: Kertalaukeava Pituus: 910 mm Piipun pituus: 20 tuumaa (508 mm) Paino: 1930 grammaa Hinta: 375 euroa Maahantuoja: Asetalo Oy, (03) 475 5371 Sellier & Bellot 45 gr / 48 mm CCI Maxi-Mag 40 gr / 43 mm Remington 40 gr / 27 mm Winchester 40 gr / 75 mm Henry Aco-Bolt .22 WMR Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna Sellier & Bellot 45 gr SB CCI Maxi-Mag 40 gr TMJ Remington 40 gr JHP Winchester 40 gr Hitain 478,4 600,0 559,8 565,3 Nopein 512,6 614,1 614,3 614,6 Keskiarvo 496,1 607,8 595,8 594,8 Nopeushajonta 34,17 14,08 54,44 49,3 Osumakuviot 3 x 5 lks. Samalla ampumatahtia hidastettiin merkittävästi. Hjorth Ab, (03) 234 4300 · Remington: Normark Suomi Oy, (014) 820 711 · Winchester: Oy K. Se sopii toki tietyllä tavalla siihenkin, mutta esimerkiksi aseen keveys ja tukin kiinnitys sopivat käyttöön heikosti. Edellä olleiden ongelmien selvittyä Acu-Boltilla ampuminen oli suorastaan hauskaa. kiinnityspultin kohdalla. Meikäläisestä näkökulmasta Acu-Bolt on paremminkin kevyt, näppärä ja erityisesti edullinen yleisase käyttökohteisiin, jossa tullaan toimeen kertalaukausaseella
Armed TS870TM 12/76 pumppu 22" tai 28" VS Stefano Fausti Albion 12/76 28" VS, pääll.piip. pariston kestoikä jatkuvassa a käytössä 3,5 tuntia. TermoSwed light asut, ympärivuotiseen käyttöön: TermoSwed light aluspaita pyöreällä kauluksella TermoSwed light aluspaita lyhyillä hihoilla TermoSwed light alushousu miehille TermoSwed light alushousu naisille TermoSwed light lyhyt alushousu miehille Kun tavoitellaan mukavuutta ja suojaa, on valintasi TermoSwed. 30 000 candelan valokeila, 135 lumenea. Iskunkestävä C4 ledin käyttöikä 50 000 tuntia. OVH 200,- NYT 145,Streamlight otsalamput kovaan käyttöön mm: Enduro Led 2x AAA paristo 6-24 h käyttöä 21,00 Trident OD Green,Led/xenon jopa 150h käyttöä 39,00 Argo Led , 3x AAA paristo 24 lum. 53,00 Streamlightin useiden satojen valaisimien valikoimasta löytyy valaisin, oli käyttötarkoituksesi mikä tahansa, soita ja tilaa kuvasto ja hinnasto. Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys ja urheiluaseita, soita ja tilaa lista, samalla saat v. Mukana vyökotelo. 2010 tuotekuvastomme!!! KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! Duplex -ristikko Tutustu myös muihin Nikonin laadukkaisiin kiikaritähtäimiin www.nikon.fi Tiedustelut: Gyttorp Finland Oy, 06 - 347 1800 Nikon Nordic AB Suomi, 020 758 9570. Kivääreitä metsästykseen/harjoitteluun mm: Henry vipulukko .22 magnum + 3-9x32 kiik +jalat pakettihinta Tikka M512 7,62x53R kaksoisluodikko "uusi" Tikka T3 Hunter kal 6,5x55 + BSA HM1,5-4,5x32DT kiik. Akun voi ladata 1000 x. Stefano Fausti Inertia 12/76 Progress 28" VS Toz 120-12MB-1E 12/76 VS 28" pääll.piip. OVH 135,- NYT 99,- 440,00 390,00 1070,00 1190,00 530,00 590,00 1450,00 890,00 690,00 490,00 1150,00 760,00 760,00 870,00 8 2-7x32 Duplex - ristikko suositushinta 160 e 3-9x50 BDC tai Duplex ristikko suositushinta 250 e 4x32 Duplex -ristikko suositushinta 150 e 162,00 197,00 160,00 238,00 227,00 78,00 97,00 45,00 39,00 42,00 42,00 31,00 4-12x40 BDC ja Duplex ristikko suositushinta 265 e BDC (Bullet Drop Compensation) - ristikko Streamlight Stinger DS LED ladattava huippuvalaisin! Kaksoiskytkin mekanismi, kolme voimakkuutta vilkkuva valo. JAHTIIN! 3-9x40 BDC tai Duplex ristikko suositushinta 190 e Haulikoita mm: Armed Super magnum 12/89, puoliautom. 160 lumenea takaavat erinomaisen kirkkauden, paino 364g, pituus 22,cm, lentokonealumiinirunko. 2 kpl 3V CR123A lithium paristoa. VARAUDU SYKSYN PIMEYTEEN! Streamlight tarjous! Streamlight Super Tac tehovalaisin. CZ Brunner M98 Deluxe 9,3x62 "uusi" CZ ZKM452 .22 magnum + 4x32 kiikari + jalat, pakettihinta Marlin M1895 XLR 45-70 Marlin M1895SS 45-70, perinteinen malli Marlin M1895G 45-70 lyhyt karbiini Marlin M1895GS 45-70, lyhyt, rosteri teri BSA kiikareita mm: Kyttäykseen/hirvimiehille: Jaguar valoristikkomallit 30mm runkoputki JAG 1,5-6x44IR JAG 3-12x56 IR 197,00 JAG 4-16x50 IR UUTUUS! Catseye valoristikkomallit , 1" runkoputkella FM1,5-4,5x32 IR FM3,5-10x44 IR 206,00 FM3,5-10x50 IR UUTUUS! Stealth Tactical sarja, valaistu mildot ristikko STS 4-16x 44 IR 210,00 STS 6-24 x 44 IR Lintumiehille; Deerhunter perusmallit, 1" runkoputkella DH 2,5x20 56,00 DH 3-9x32 DH 3-9x32 Silver 80,00 DH 3-9x40 Syksyn koleus on lähellä, varaudu Jahtiin kunnon alusasuilla
Aseista voisi käyttää termiä "alavasara-ase", mutta Suomessa harrastajien piirissä on vakiintunut käytäntö kutsua asetta nimellä "altalyövä pistooli". He olivat kaverin kanssa sopineet kumpi aseen huutaa. Ehtona oli ollut, että asetta ei myydä muille. Kerroin keneltä, jolloin kaveri sanoi, että se on minun pistoolini. Totesin, että piippu oli vain jätetty puhdistamatta. Olemme tämän jälkeen olleet yhdessä monissa kisoissa ja minä kiusoittelen kaveria, että ammun sinun aseellasi. Kaliiperi on .32. RAKENNETAAN NALLILUKKOPISTOOLI ALKUPERÄINEN JA REPLIKA Muutama vuosi sitten vastaani tuli Tukholman asemessuilla erikoinen pistooli, jollaista en ollut missään nähnyt. Pistooli kiinnosti ja olihan se ostettava pois, että ei joudu huonoon perheeseen. 32 TEKSTI JA KUVAT: PA AVO R AUKKO Kunnostin pistoolin kahvan ja puhdistin piipun. Kirja on painettu vuonna 1960 Yhdysvalloissa ja sen tekijä oli kirjoittaessaan jo sen ikäinen, että uusintapainosta lienee turha odottaa. Ammuin erään ruotsalaisen vieressä. Pitkän etsimisen jälkeen löysin kirjan " Underhammer guns", tekijä H.C. Valitettavaa on, että kirjan kuvat ovat mustavalkoisia ja tuon ajan painotekniikka ei ollut sama kuin nykyinen. HISTORIAA Piipun alle sijoitetun iskuvasaran historia juontaa 1700-luvun EuWWW.REKYYLI.FI. Hän katseli asetta ja kysyi, mistä olin sen hankkinut. Kun kerroin ostaneeni sen Ruotsista asemessuilta, kaverin kasvot venähtivät ja hän kysyi: keneltä. Pistooli on täysin ampumakuntoinen ja olen käynyt sen kanssa mustaruutikisoissa. Kun se kunnolla puhdistettiin, niin sieltä löytyivät rihlatkin. Kahva oli hieman heikossa kunnossa ja piippukin näytti kärsineen ajan saatossa. Veli ruotsalainen kertoi tarinan Tukholman asehuutokaupasta, jossa ase oli ollut myynnissä. Kysyin miten niin, nyt se kyllä on minun. Logan. Alkuperäinen amerikkalainen saappaanvarsipistooli, joka on valmistettu noin 1850. Kirjassa on kerrottu Underhammer-aseiden historiaa erittäin perusteellisesti. PM-kisoissa Tanskassa sattui hauska episodi. Minua kiinnosti tietää, mikä tällainen ase oli ja milloin se oli tehty
Kahvan sivulevyt ovat pähkinäpuuta. Tämän jälkeen kahva on vahattu pellavaöljyn ja mehiläisvahan seoksella. Toinen valinta oli tehdäänkö kahva yhdestä puusta jyrsimällä peräruodon paikka vai tehdäänkö kahva 3 kappaleesta. Sama käsittely tehtiin alkuperäisen aseen kahvalle, kun kunnostin sitä. Nallilukkopistoolireplikan valmistus TEKSTI JA KUVAT: PA AVO R AUKKO Ajatus altalyövän pistoolin tekemisestä tuli aseseppä Alpo Tapperilta Lannevedeltä. Näiden kuvien perusteella Alpo teki yhden prototyypin. Näin tehtiin, aseet leimattiin ja olivat valmiita luovutettaviksi omistajilleen. Mäkiseltä löysin kaksi kiväärinpiippuaihiota, kaliiperi .308, rihlan nousu 1/16" ja rihlan korkeus 0,1 mm. Tässä on valmis reproduktioase ja alkuperäinen ase rinnakkain sekä latausvälineet. Normaaliluoti painaa 2,5 grammaa eli luodin paino oli 4 kertaa normaalilataus. Hän valitti ettei ole piirustuksia, joiden perusteella Jyväskylän kansalaisopistossa voitaisiin tehdä altalyövä nallilukkopistooli. Kerroin hänelle, että minulla on alkuperäinen saappaanvarsipistooli ja siitä voidaan tehdä kuvat. Hankkimalla rakennusluvan aseen voisi tehdä itse jos omaa riittävän taidon ja pääsee työstökoneisiin käsiksi. Liipaisin on pidempi, siitä saa paremman otteen. Piippuvaihtoehtoja olisi ollut muitakin, esimerkiksi 9 mm konepistoolin piippu olisi hätätilassa kelvannut. Alkuperäisen aseen heikko kohta oli kahvan peWWW.REKYYLI.FI. Koelataus oli 6 grammaa mustaa ruutia, sveitsiläistä # 2. Tämän jälkeen selviteltiin mahdollisia kahvan malleja. Meillä ei ollut noita valmiuksia, eikä riittävää taitoa kunnollisen laadun aikaansaamiseen, joten päätimme, että aseen metalliosat valmistaa aseseppä Tapper ja ne luovutetaan ostolupaa vastaan. Rihlan nousu olisi voinut olla 1/18", mutta 1/12" tai 1/ 14" olisivat jo turhan kireitä. Lähdekirjassa on malleja pilvin pimein. Jos aseella ammutaan paljasta lyijyluotia ilman kangaslappua, piippuun alkaa kertyä lyijyä ja tarkkuus katoaa. Selvittelin muutamia piippuvaihtoehtoja, koska aseen tarkkuus on 34 kokonaan piipusta kiinni. Latauksessa luodin paino oli 10 grammaa (4 kpl 2,5 gramman palloluotia). Yleisin kahvan malli on kuitenkin alkuperäisessä aseessa oleva "New England"- malli. Rakennetussa aseessa on hieman paksumpi piippu ja tukevampi kahva. Keräsin kasaan porukan ja sovittiin sarjan tekemisestä. Jokaisella on kuitenkin vapaus valita mikä tahansa kahva, joka tuntuu miellyttävän. Purin aseen ja valokuvasin osat sekä merkitsin kuviin mitat. Miksi näin. Myöhemmin kahva on kiillotettu rättilaikalla. 92 grainia ruutia on 10 kertaa enemmän kuin normaalilataus. Kahva on ensin käsitelty pellavaöljyllä useaan kertaan. Menin piippujen kanssa Alpo Tapperin luo ja sovimme sarjan valmistamisesta sekä teimme vielä pieniä muutoksia prototyyppiin. Lisäksi sovittiin, että Alpo valmistaa metalliosat ja jokainen tekee itse kahvat. Piippu tuli lähes täyteen noilla tarvikkeilla. Täten saataisiin pistooli, jonka kahva sopii omaan käteen. Yhdestä aihiosta tulee kolme pistoolin piippua, joten piipuista saatiin kuuden kappaleen sarja. Ase oli hyvin tehty, ja ajatus sarjan tekemisestä rupesi kiehtomaan. Normaalin käytännön mukaan aseet oli koeammuttava Riihimäellä ennen luovutusta
Kuvasta näkee, että keskikappaleen syyt kulkevat pystysuunnassa, jolloin peräruuvin kiinnitys on tukeva. Palloluodin valamisessa tarvittavat muotit tilattiin Englannista. 3 erilaista kahvaa, jotka olivat jo jollain lailla tyydyttäviä. Eihän se onnistunut ensimmäisellä eikä toisellakaan kerralla, vaan harjoituskappaleita oli tehtävä useampia. Mistä ero johtuu. Uuteen aseeseen kokeilin muutamia eri latauksia. Aseen laukaisua voidaan säätää hiomalla iskurin ja liipaisimen liukupintoja sopiviksi. Taulu on ammuttu 25 m matkalta mustaruutisäännöillä. Alkuperäisellä aseella olen ampunut 10 grainin latauksia. Lataus oli 8 grainia SW # 2. Nykyisten ruutien ominaispaino on suurempi kuin 1850-luvulla. Tilasin kolme eri muottia: 7,4, 7,5 ja 7,6 mm. Nyt uskalsin lähteä kokeilemaan pähkinäpuun käyttöä kahvassa. räosa, jossa syyt juoksivat väärään suuntaan ja lujuus oli heikko. Aseet leimattiin ja olivat valmiita luovutettavaksi omistajilleen. Valmiit metalliosat 6 kpl sarjasta. Kuvassa on ensimmäinen onnistunut kahva, jossa on tila peräruodolle. Rypäs on hieman alavoittoinen. Lähteessä on mainittu cal .32 aseeseen sopiva ruutimäärä 25 WWW.REKYYLI.FI grainia. Ase toimii ja sillä ammattimies ampuu 100. 35. Aineet ovat puhtaampia, joten sama paino nykyisiä ruuteja tuottaa paljon enemmän kaasua kuin 1850-luvun ruudit. Seuraavaksi eteen tuli muotin hankkiminen. 8-10 grainia sveitsiläistä # 2 mustaa ruutia näytti olevan sopiva. Mustaruudin valmistusteknologia on ajan saatossa kehittynyt. Muotin tekijä löytyi Englannista. Rypäs ilmeisesti nousee latauksella 9 grainia. Normaalin käytännön mukaan ennen luovutusta aseet oli koeammuttava Riihimäellä. Pallomuotteja tälle kaliiperille ei ole saatavissa, joten ne oli tilattava. Päätin tehdä kahvat kolmesta osasta liimaamalla, jolloin syyt tulevat ristikkäin. Tulos on 94. Tauluun on ammuttu 13 laukausta ja 10 parasta lasketaan. Periaatteessa nämä kaikki sopivat, mutta 7,5 mm pallo ja 0,13 mm kangaslappu tuntuivat sopivimmilta
VANHA SMITIKKA Monikin Smith & Wessonin omistaja joka ei harrastanut kilpailemista tyytyi aseeseensa tehdaskuntoisena, mutta vakava-mielinen harrastaja tahtoi tehdä jotakin aseensa ampumaominaisuuksien parantamiseksi. Muutamien koneistoon 36 kohdistuneiden toimenpiteiden, käteensopivan ortopedisen kahvan ja piippupainon asentamisen jälkeen mitalin kohtalon ratkaisi vain ampujan taito. Kun Smith & Wesson revolverin otti sinistä pahvia olevasta laatikostaan se oli yleensä puhdas toisin kuin itänaapurin tuotteet. Totuuden nimissä on kuitenkin mainittava että vasta kolmas kahva onnistui niin että siitä tykkäsi käden lisäksi myöskin silmät. LAUKAISU Olen lukenut jonkun kirjoittajan ohjeita Smith & Wessonin laukaisun parantamiseksi ja niissä ohjeissa oli kajottu liipaisimen ja tai ha- nan virepintoihin, joka on täysin turhaa sillä "smitin" laukaisu sellaisenaan on yksi parhaista puhtaudeltaan, ellei paras. Kahvojen teko vaati siis terävää puukkoa, porakonetta, talttoja sekä erikarkeuksisia hiomapaereita ja viereen varalle ensiapu- taskun. Siitä se lähti. Kaikki oli muuten hyvin, mutta tehtaan jäljiltä olevan aseen omistaja joutui kilpailuissa antamaan tasoitusta aseensa kisakuntoon laittaneille. Patruunoiden tuli laadukkaita tehdaspatruunoita tai jos käytti itseladattuja niitä ei kannattanut ladata "litra ja löräys" menetelmällä sillä parhainkaan ase ja tarkinkaan ampuja eivät pärjää kilpailuissa ilman virheettömiä patruunoita. KAHVAT Kun kilpailuvietti kasvoi oli ensimmäisiä asioita omaan käteen sopivan ortopedisen kahvan veistäminen sillä mitään kunnollista teollisten kahvojen tarjontaa ei nykyaikaan verrattuna ollut. Itse valitsin kahvapuuksi kaunissyistä hieman punertavaa omenapuuta. Edellytyksenä edellisille toimenpiteille oli kuitenkin se että aseen täytyi olla teknisesti virheetön. Myös rullan etusivun tuli olla suora. Aseen tasapainossa ei ollut hurraamista ja laukaisukin vaati sormikoukun vetäjän näppivoimia mikäli mieli saada kasaa syntymään. Tein siis useita ratakäyntejä ampuen ainakin kouluosan ellei enemmänkin ja kahvasta saamani tuntuman perusteella poistin puuta varovasti tarpeellisista kohdista. Kahvan tulee sopia käteen miellyttävästi kuin tiivis hanska, niin ettei se mahdollista kuin yhdenlaisen otteen. Jos jousi oli liian löysällä tai muuten kuoleutunut oli myös hanan isku hervoton lerpahdus. Ongelmana on ainoastaan liian suuri laukaisuvastus. Laukaisuvastukseen vaikutti myös pääjousen "mainspring" kireysaste joka oli edellämainitun viilausoperaation jälkeen kokeiltava. Ihmisten kädet ovat kaikki erilaisia vaikka tallella olisivatkin peukalo ja neljä sormea kättä kohti. Kahvalevytkin olivat lähinnä palveluaseeseen tarkoitetut eikä niillä kilpailuaseen vastaaviin ollut muuta yhteneväisyyttä kuin materiaali, puu. Ajoituksen kohdallaan, rullan kurkkujen oikean kokoiset sekä piipun ja rullan väli oikea. Tähän pulmaan on helppo ratkaisu sillä esimerkiksi isopistoolissa vaadittu 1360 gramman vastus saatiin viilaamalla "rebound slide"n sisällä olevasta kierrejousesta "rebound slide springs"istä hieman pois. Liipaisin ei myöskään saanut ryöstäytyä eteenpäin hanan iskiessä. Jos tuli pyyhkittyä terävällä viilalla liikaa fieterin päätä, ei peli ollut vielä menetetty sillä "reboud slide"n reikään jousen alle oli mahdollista laittaa ohut prikka jota voi taas viilata niin että ase kesti viritettynä tuon sääntöjen vaatiman 1360g. Työ vei aikaa useampia päiviä sillä kuiva omenapuu on kovaa ja jos tekee kahvan kerralla valmiiksi kokeilematta välillä ammuntaa siitä tulee melkoisella varmuudella uhanalainen petoeläin eli susi. Siis epäsopiva, sillä tässäkin pätee vanha sananlasku: hiljaa hyvä tulee, ajatellen aivan kaunis. Tähän oli muutamia keinoja joita esimerkisi isopistooliampujat käyttivät. TEKSTI: ERKKI L AHTINEN KISAKUNTOON Teksti ei koske piippupainon osalta niitä malleja joissa on piipun suulle ulottuva "puntti" (ejector housing). Useinkin riitti kun viilasi jousta lyhyemmäksi vajaan puolet kierrelangan paksuudesta. Nykyaika on tosin tuonut ortopedisten kahvojen materiaaliksi jo muovinkin, mutta jos otetaan lähtökohdaksi huipputasolla kilpaileminen ovat tehtaan valmistamat kahvat vain taulullepäin ammunta -kahvoja. LiipaisiWWW.REKYYLI.FI
Paketti grillihiilille siksi aikaa että alumiini ja nahka olivat hävinneet liipaisimen ympäriltä. Ase oli niin kevyt että piippupainon asentaminen oli perusteltua. Aseen tuli myös sopia laatikkoon jonka mitat olivat 50x150x300 mm (yhden mitan kohdalla sallittiin 5 prosentin ylitys). Karkaisun tein itse noudattamalla edesmenneen P.T. Minulle liipaisimen hionnan hoiti Tokion olympialaisten kultamitalimies Väinö Markkanen. men ryöstäytymisen aiheutti liipaisimen virepinnan kuluminen joka omassa aseessani aiheutui ahkerasta ampumisesta ja vielä ahkerammasta kylmäharjoittelusta. Laukaisusta tuli hyvin voidellun tuntuinen Tuoneeko kyseisen valmistajan jousia nykyisin kukaan maahan. Ammutun nallikuoren voi sijoittaa tarpeen vaatiessa ruuvinkärjen ja jousen väliin. Varoitus! Erittäin pitkä kantama.. Aseen paino kisakunnossa oli hyvin lähellä suurinta sallittua. Hana ei saanut ottaa aukkonsa sivuihin. Ellei ajoitus ollut kohdallaan hakkautui rullan lukitsin (Cylinder stop) ja varsinkin sen ohutreunainen aukko väljäksi. MAAHANTUONTI & MARKKINOINTI: WILSONIN JOUSET Myöhemmin tarvikeosina saatavat Wilsonin jouset paransivat aseen toimintaa entisestään alkuperäisosiin verrattuna. Punahehkuisen liipaisimen heitin noin 37 asteiseen veteen ja sateenkaarenväriset karkaisuvärit saanut liipaisin oli parempi kuin uutena. Piippupainona omassa "kolmekakkosessani" oli rungon edestä piipunsuulle ulottuva, sorvityönä valmistettu paksuseinäinen putki joka oli avoin päältä jolloin se oli mahdollista sujuttaa piipun ympärille etutähtäimeen kajoamatta. Kekkosen ohjeita. Monien vanhojen kisaratsujen käyttämä keino oli sijoittaa tarvittaessa ammuttu nallinkuori "strain screw;in eli säätöruuvin kärjen ja jousen väliin. Rebounded slide:n sisällä näkyy kierrejousi jonka lyhentäminen vaikutti laukaisuvastukseen. PITKÄ KANTAMA VAKIOPISTORASIA TARVIKKEILLE ÄÄNIOHJAUS (VOX) ERITTÄIN KIRKAS ÄÄNI VEDENKESTÄVÄ & ISKUNKESTÄVÄ (MIL-STD, IP54) 2100mAh LITIUM AKKU NOPEA JA ÄLYKÄS PÖYTÄLATURI ASEEN TASAPAINO Sääntöjen mukaan ase sai painaa enintään saman kuin laukaisuvastuskin eli 1360 g (nykyisin 1400 g). Paino oli erotettu piipusta nylonholkeilla niin ettei alkuperäinen sinistys vaurioituisi. Paikoilleen paino lukittiin pienillä L- kirjaimen muotoisilla ruuvikiinnitteisillä kynsillä joiden koukut tulivat rungon sivuille. Vika korjattiin yleensä liipaisimen vaihdolla tai virekynnyksen uudelleen hionnalla ja karkaisulla. Kiedoin liipaismen maalamattomaan haljasnakapalaseen ja kiersin paketin omenapuiden runkojen suojana käytettyyn ohueen alumiinipeltiin
romun kertymiseen, mutta kokoelmista ei tällöin voida puhua. LAJIESITTELY TEKSTI: ARTO MÄ ÄT TÄ PATRUUNAKERÄILY Sain hieman tavallisuudesta poikkeavan kutsun artikkelin tekoon. Myös puutteet on helpompi paikantaa. KERÄILYKOHTEET Yleensä keräilykohteet painottuvat joko laajoihin yleiskokoelmiin (kaikki mahdolliset kaliiperit) tai rajatumpiin kokoelmiin. Patruunakeräily on laji, joka on tunnustettu keräilyharrastus ja jota harrastetaan maassamme jonkin verran. maailmasota, saksalaiset patruunat) tai vaikkapa jonkin patruunan eri kehitysversiot tai jonkin patruunan WWW.REKYYLI.FI. Yleensä rajoituksena voivat olla esimerkiksi tietyn aikakauden patruunat (2. Sattumanvarainen keräily ilman suunnitelmaa johtaa yleensä ns. Nyt tutustumme systemaattiseen patruunoiden keräilyharrastukseen. 38 Keräilyharrastukseen liitetään yleensä aina jokin suunnitelma, jonka mukaan määritellään ja samalla rajataan kerättävät kohteet. Varsinaisia kerääjiä on rajallinen määränsä, mutta epävirallisempaa keräilyä on varmasti kohtuullisen paljonkin. Hyvin suunniteltu ja toteutettu kokoelma on arvokas ja siihen on helpompi liittää tavoitteita
Yksi oleellisen tärkeä osa harrastusta on kunnollisen kirjanpidon ylläpitäminen kokoelman sisällöstä. Teoksia on jopa kapeammilta sektoreilta, mutta tietoutta näissä erikoisteoksissa on vastaavasti syvemmin. 39. Tämä kolmella olkapäällä varustettu patruuna on nimeltään .2240 TNT (Triple-NeckTerror) ja se on kehitetty ja esitelty Handloader Magazinessa huumorimielessä. useampia kappaleita, ovat pakattu yksittäisiin pusseihin ja jokaisesta pussista löytyy patruunoiden lisäksi niiden oleelliset tiedot. TAVARA KIERTÄÄ Koivisto kertoo, että suurin osa suomalaisista patruunakeräilijöistä tuntee toisensa ja kotimaan markkinoilla pyörii hyvin pitkälti sama tavara vuodesta toiseen. Ehkä tunnetuin lähdeteos maailmanlaajuisesti on "Cartridges of The World", joka pitää sisällään hyvin laajan annoksen patruunatietoutta. Kaikista kokoelman patruunoista on olemassa tällainen kortti. Yleiskokoelmissa patruunat ovat vetolaatikoissa, mutta esimerkiksi 7,62x53R patruunat, joita on WWW.REKYYLI.FI Kokoelmasta löytyy myös huvittavia erikoisuuksia. Näitä patruunalistoja käytetään hyvin ahkerasti esimerkiksi keräilykohteita myytäessä. Rovaniemeläinen patruunakeräilijä Tuomo Koivisto on rajannut oman keräilynsä muutamaan eri painopistealueeseen. Tämän vuoksi katseet uuden tavaran toivossa on käännettävä ulkomaille, pääasiassa Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Keräilyharrastukseen liittyy luonnollisesti myös se, että keräilijälle kertyy tavaraa, jota kokoelmiin ei välttämättä kaivata. Toinen suuri osa-alue Koiviston kokoelmassa koskee 7,62x53Rpatruunoita ja erityisesti punakapinan aikaisia ulkomailla valmistettuja, Suomeen tilattuja niin sanottuja linssikantaisia patruunoita. Käytännössä jokaisesta kokoelman patruunasta on olemassa patruunakortti, jossa lukee täsmälliset tiedot patruunasta, samoin kun sen ostoon liittyvät tiedot hintoineen. Näkyvillä patruunan tiedot, kantaleima ja hinta Esimerkki keräilykortista. kaikki eri lataukset jne. Tämän lisäksi on olemassa koko joukko lähdeteoksia, joissa käsitellään joitain kapeampia osakokonaisuuksia, esimerkiksi DWM:n lataamia patruunoita. Kortiston lisäksi patruunoista on nykyaikana tapana pitää yllä sähköistä tiedostoa. Kokoelmaan kuuluu myös taistelupaikoilta löytyneitä hylsyjä. Periaatteessa kokoelman voi rajata hyvin monella tapaa. Toinen on satavuotiasta .30-06 Springfield patruunaa juhlistava patruuna, jonka kantaleimassa mainitaan juhlan aihe. Nämä hylsyt ovat eri taistelupaikoilta kerättyjä 7,62x53R -kaliiperin hylsyjä. Tyypillinen keräilypatruuna myyntipakkauksessaan. Samasta syystä tavaraa sitten aina toisinaan kertyy enemmän kuin tarve vaatisi. KIRJALLISUUS APUNA Patruunakeräilijöillä on usein tuhdisti alan kirjallisuutta, joista voi tarvittaessa hakea tietoa patruunoista ja niiden eri versioista. Manuaalisen kortiston lisäksi nykyään on tapana pitää yllä sähköistä tiedostoa. Patruunaharvinaisuuksista voidaan mainita esimerkiksi tämä 14-kaliiperin patruuna. TARKKAA PUUHAA Suunnitelmallinen ja systemaattinen keräilyharrastus on tarkkaa puuhaa, jossa kokoelman arvo perustuu muuhunkin kuin sen sisältöön. Tätä ylimääräistä romumäärää keräilijät pyrkivät tuuppaamaan markkinoille lähinnä myymällä kerralla isomman läjän tavaraa. Kolmas osa-alue on patruunaerikoisuudet, joista hyvänä esimerkkinä on John Waynen "The Duke" kantaleimalla varustettu juhlavuoden patruuna. Toisin sanoen esimerkiksi suurriistan metsästykseen tarkoitetun kaliiperin edustaja on pyritty hommaamaan sellaisena kuin sen pääasiallinen käyttötarkoitus antaa ymmärtää. Ehdottomasti suurin kokoelma koskee eri kaliipereita, joita on pyritty hankkimaan yksi tyyppiesimerkki kutakin. Samaten kaliiperi .50 BMG on sotilaslataus ja .338 Lapua Magnum on ladattu 16,2 g Lock Base luodilla. Täten esimerkiksi kaliiperin 9,3x62 patruuna ei ole kokoelmassa versiona, jossa se on tulpattu 15 g harjoitusluodilla, vaan enemmänkin lajityypillisellä raskaalla metsästysluodilla
Nykyinen kehitys näyttää kuitenkin kulkevan tietä, jonka päässä vasaralataussarjoja ei enää näy. Ensimmäistä "täydellistä" (= kaikki tarvittava samassa paketissa) koskaan valmistettua lataussarjaa, Lee Loaderia valmistetaan edelleen 22 eri kaliiperissa nimellä Classic Lee Loader. Lee on valmistanut myös kilpakäyttöön soveltuvaa sarjaa nimellä Lee Target Model, jossa oli lisävarusteina käsikäyttöiset työkalut hylsyn kaulan seinämien sorvaukseen tasapaksuiksi ja hylsynsuun trimmaamiseen. Laitteiden hankkiminen uutena on jo nyt vaikeaa heikon tarjonnan vuoksi. 40 Leen molempia lataussarjoja voi löytyä myös Mequon-nimisenä (MRC). LATAUSKOULU , OSA 16 TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI VASARALATAUSSARJOJEN KÄYTTÖ Vasaralataussarjat ovat hankintahinnaltaan edullisia ja ne sopivat erinomaisesti pienten patruunaerien lataamiseen sekä tilanteisiin, joissa lataukset tehdään paikan päällä joko radalla tai tarvittaessa jopa kesken jahtipäivän. Niitä liikkuu kuitenkin asemessuilla ja WWW.REKYYLI.FI. Sakon vasarasarjat ovat jo keräilykohteita. Myös tämä sarja supisti vain hylsyn kaulaa. Mequon Reloading Corporation syntyi Lee Custom Engineeringin jälkeen 1980-luvulla Richard Leen kuoltua, nykyinen nimi on kuitenkin Lee Precision Inc
Huomaa supistajan jäljet hylsyn rungossa. 3. Annostelijoita voidaan tehdä myös useita, jos käytetään eri ruutilaatuja ja/tai luodinpainoja. Näistä vain toiseksi mainitulla voidaan hylsy täyssupistaa, muilla supistetaan vain hylsyn suuta. Supistusholkki asetetaan alustalle hylsyn kanta alustaa kohti ja lyödään nalli ja samalla hylsy ulos holkista nallinpoistopiikillä. Yksi oleellinen osa, vasara, ei kuulu mihinkään sarjaan. Tämän työkalun tulee olla joko muovia tai puuta, suositeltavin on muovi. Kun annos on löytynyt, voidaan esimerkiksi sarjassa oleva annostelija modifioida oikean vetoiseksi tai tehdä uusi tähän tarkoitukseen. Notkuvan pöytälevyn päällä homma ei oikein onnistu. WWW.REKYYLI.FI HYLSYNSUUN SUPISTUS JA TÄYSSUPISTUS Latausprosessi käynnistyy hylsyn suun supistuksella tai täyssupistuksella silloin kun se on mahdollista. Vasaralataussarjoissa tarvitaan myös tukevaa lyöntialustaa, joka voi olla erillinen puupölkky tai vastaava terästä pehmeämpi mutta silti joustamaton materiaali. Myös täyssupistettaessa (Lee Unitized) monissa kaliipereissa pärjätään ilman hylsyöljyä, mutta tällöin tarvittavat voimat ovat yleensä oleellisesti suurempia ja silloin öljyn käyttö supistusvaiheessa on perusteltua ja järkevää. Oletuksena mieluiten omalla aseella ammuttu tai uusi hylsy, sillä vain kaulaa supistavilla holkeilla ei saada toisilla aseilla ammutuista hylsyistä välttämättä omaan aseeseen käyviä, ellei toisessa aseessa ole tiukempi pesä. Seuraavassa käydään läpi eri työvaiheita kolmella eri lataussarjalla; Lee loader, Lee Unitized Loader ja Sako. Hylsy lyödään täyssupistusholkkiin niin syvälle että sen kanta tulee holkin pinnan tasalle. 2. Hylsyn suu avarretaan napauttamalla kevyesti työkalun avarruspää hylsyn suuhun pohjaa myöten. Kaulasupistuksen jälkeen voi muil- la aseilla ammuttuja hylsyjä kokeilla oman aseen pesään, jos ne sopivat (= lukko sulkeutuu ongelmitta), hylsyt voidaan ottaa käyttöön. Ruutivaaka ei siis ole välttämätön hankinta, mikäli sellaista voi lainata. Koska tässä esitetyillä sarjoilla lataaminen poikkeaa toisistaan joiltakin osin, lienee selkeintä käsitellä kukin sarja erikseen, jos holkkisarjan mukana tulevat hyvät ohjeet ovat hävinneet. TÄYSSUPISTAVA LEE UNITIZED LOADER Sarjan tarvikkeet ylhäältä alas: Nallin/ hylsynpoistopiikki, luodin asetin (vasemmalla, asetuskara supistusholkin sisällä) ja täyssupistusholkki, käsinallitin (vas) ja nallipesän puhdistustyökalu, alusta (vas), ruudin mittakauha ja hylsynsuun avarrus/niippaustyökalu Täyssupistettaessa hylsyöljyn käyttö on tarpeellista. Ruutiannostelijaa, joka kuuluu Leen sarjoihin, voidaan kyllä käyttää, mutta annosteluohjeissa ei yleensä tavata juurikaan meillä saatavilla olevia ruuteja ja siksi oikeat annokset on ensin punnittava. Nalli voidaan poistaa myös ennen hylsyn supistusta. käytettyjen asetarvikkeiden nettikaupoissa. Sakon sarjoja tehtiin käytännössä kaikille meillä esiintyneille kaliipereille ja näin on mahdollista löytää sarja sellaisiinkin kaliipereihin, joihin ei ole enää aikoihin tehty patruunoita. Myös nallipesä puhdistetaan tarvittaessa viimeistään tässä vaiheessa puhdistustyökalulla. 41. Lataaminen poikkeaa hieman Leen sarjoista eikä näissä sarjoissa ole säädettäviä osia, eri luotien asetussyvyydet hoidetaan joko luodittajan pituutta muokkaamalla tai asettamalla väliin sopivankokoisia holkkeja. Kaulasupistuksessa tarvittavat voimat eivät ole kovin suuria, jolloin myös öljyn käyttö on yleensä tarpeetonta. Myös hylsyn kaulaa supistettaessa öljy vähentää kaulaosaan kohdistuvaa rasitusta sekä kulumista ja estää/vähentää hylsyn/holkin naarmuuntumista. Vaihe 1: Öljytään hylsy kevyesti hylsyöljyllä. Toinen työkalu, joka ei kuulu sarjoihin, mutta on oleellisen tärkeä varsinkin meillä, on ruutivaaka
Mitataan ruutiannos joko suoraan hylsyyn tai asetetaan hylsy alustaan ja supistusholkki hylsyn päälle, minkä jälkeen ruutiannos voidaan kaataa hylsyyn holkin suulta. Nalli asetetaan nallittimessa olevaan syvennykseen ja puristetavan paikoilleen. Nallin tulisi asettua aavistuksen hylsyn kannan alapuolelle. 5. Hylsy lyödään kaulasupistusholkin sisään kanta tasan holkin pohjan pinnan kanssa. 3. Liian rajuilla iskuilla nalli saattaa laueta (tapahtunut useita kertoja), joten suojalasien käyttöä ei kannata väheksyä. 42 WWW.REKYYLI.FI. Sarjaan ei kuulu hylsynsuun avarrinta eikä kalvainta, mutta hylsyn suun sisäpuolinen viiste kannattaa aina tehdä hylsyyn. KAULASUPISTUSSARJA (CLASSIC) LEE LOADER 4. Nalli asetetaan nallitusalustan keskiöön, minkä jälkeen kaulasupistusholkki hylsyineen nostetaan sen päälle ja nallitusvarsi työnnetään holkin suusta hylsyyn. Nalli naputellaan varovasti paikoilleen. Sarjan tarvikkeet ylhäältä alas: Nallitusvarsi, nallitus/luodinasetus/ kaulasupistusosat, nallinpoistopiikki, alusta ja ruutiannostin. 6. Mikäli luodin asetussyvyyttä halutaan tästä muuttaa, onnistuu se helposti asetintankoa sisään/ulospäin kiertämällä. Ennen lataamisen aloittamista kannattaa säätää luodin asetussyvyys. Luodin asetus. Tässäkin voi aloittaa tehdaspatruunalla, joka asetetaan alustalle. Mikäli luodissa on niippiura, voidaan hylsyyn lyödä varovasti myös lievä niippaus. Asetin voidaan säätää alkuun esimerkiksi tehdaspatruunan avulla. Tämän jälkeen asetus lukitaan lukitusmutterilla. Tällä estetään luodin "höylääntyminen" ja hylsyn hartioiden kasaan painuminen tapauksissa, joissa kaulasupistus on turhan tiukka. 7. Niippaustyökalu asetetaan valmiin patruunan päälle ja naputellaan ainakin hylsynsuun avarruksen aikaansaama reuna luotia vasten. Kaulasupistusholkki asetetaan patruunan päälle ja säädetään keskeltä siten, että paikoilleen asetettu luodituskara koskettaa pohjassa ollessaan luodin kärkeen ilman välystä. Latauspituutta muutetaan kulloisenkin luodin ja latauksen mukaan kiertämällä Vaihe 1: Aseta hylsy alustalle ja poista nalli nallinpoistopiikillä. holkkia auki tai kiinni. Tällöin luoti on asetettava siten, että hylsyn suun etureuna peittää niippiuran kokonaan. Kuvassa valmis täyssupistettu .308 Winchester-patruuna. 2. Jos käytetään useita eri latauksia, kannattaa jokaisesta tehdä oma mallipatruuna, jolla asetukset on helppo hakea uudelleen
Näin menetellen urakantaisen hylsyn kantaosa jää hieman holkin yläpinnan yläpuolelle. Tässä on tehty ruutiannostin kotimaiselle ruudille. Ruuti voidaan annostella myös suoraan hylsyyn annostelijalla tai suppilon avulla. Kuvassa valmis kaulasupistettu patruuna kaliiperissa .25-20. KAULASUPISTUSSARJA SAKO Vasarasarja kaliiperille 7x33 Sako, vanhempi malli, jossa Berdannalleille tarkoitettu poistotaltta. Tällä estetään sulkuvälin muokkaantuminen eli hylsyn hartioiden painuminen liian taakse. LAIPPAKANTAISELLA hylsyllä supistusholkki asetetaan alustalle suupuoli ylöspäin, jolloin hylsyn voi lyödä supistusholkkiin (S) niin syvälle kuin se menee eli laippaan asti. Aseta kaulasupistusholkki nallitettuine hylsyineen alustalle ja naputtele hylsy ulos holkista nallitusvarren avulla. 5. URAKANTAISILLA hylsyillä käytetään apuna alustaa siten, että hylsyn kanta asetetaan alustalle ja holkki lyödään suupuoli alaspäin hylsyn päälle. 6. Kun hylsy on irrotettu, poistetaan nallitusvarsi ja kaadetaan tilalle ruutiannos kaulasupistusholkin läpi. Luodin asetuksessa käytettävä välineistö. Luoti pudotetaan samaan reikään kuin ruutikin ja naputellaan luodinasettimen avulla paikoilleen. Hylsy voidaan myös irrottaa holkista ja nallittaa erikseen, mutta holkin kanssa se on turvallisempaa. 4. Osat vasemmalta: Berdannallin poistotaltta, uloslyöntitappi, luodinasetustappi, alusta (isompi) ja välirengas, luodinasetusholkki (pitempi, merkitty L), kaulasupistusholkki (merkitty S) ja nallitushattu. Vasarasarja kaliiperille 8 mm Mauser, uudempi malli, jossa nallinpoistotaltta on korvattu nallinpoistopiikillä ja luodinasetustappiin on lisätty väliholkki toiselle luotityypille. Vaihe 1: Suunsupistus tapahtuu lyömällä hylsy supistusholkkiin (S). Tässä ei siis välttämättä tarvita alustarengasta. WWW.REKYYLI.FI 43
Luodin asetus. Nallin poisto. Asetin toimii mäntänä ja iskun aiheuttama paine poistaa nallin siististi. 3. Nalli asetetaan nallipesän kohdalle ja naputellaan nallitushatun avulla paikoilleen. Jos uusien hylsyjen saannissa ei ole ongelmia, epäkelvot voidaan surutta hylätä. Lataaminen vasaraholkeilla onkin tavallisesti alku laajempiin latauskokeiluihin ja kimmoke paremman (= käyttökelpoisemman) kaluston hankintaan. Ruuditettu hylsy asetetaan alustalle ja päälle pannaan luodinasetusholkki (L). Hylsyn nallipesässä olevan alasintapin vaurioitumista tulee välttää. Luodinasetusholkki (L) nostetaan tapin päälle ja hylsy pudotetaan luoditusholkkiin. Aikanaan vain kaulasupistettu hylsy alkaa menettää kimmoisuuttaan eikä se lopulta enää mene pesään ilman ongelmia, samoin voi käydä hylsynsuulle, jolloin luoti ei enää kunnolla pysy paikoillaan. Jos latauspituutta halutaan kasvattaa, voidaan luodinasetustapin väliin lisätä irtorenkaita ja päinvastaisessa tapauksessa tehdä/teettää pitempi asetustappi. Jatko tapahtuu kuten laippakantaisella, nallitushatulla lyödään nalli paikalleen. Joissakin tapauksissa hylsyjen saatavuus voi olla vaikeaa ja tällöin joudutaan hankkimaan lisävälineistöä, jolla epäkurantit hylsyt saadaan taas käyttökuntoon. Sisäpuolella olevan tapin tarkoitus on estää mahdollinen sulkuvälin muuttuminen hylsyssä. Irrotus supistusholkista. Ruuditus. Menetelmä on kuitenkin työläs ja holkit tulee kuivata erityisen hyvin ruostumisen ehkäisemiseksi. Boxer-nallisia hylsyjä käytettäessä vaihe 2 voidaan sivuuttaa ja siirtyä suoraan vaiheeseen 3, jolloin nallinpoistopiikillä voidaan irrottaa myös hylsy samanaikaisesti nallin kanssa. 4. LAIPPAKANTAINEN hylsy nallitetaan siten, että se pudotetaan luodinasetusholkkiin (L), joka on alustarenkaan päällä suupuoli alaspäin. URAKANTAISEN hylsyn nallitus poikkeaa laippakantaisesta. Monia työvaiheita voidaan tehdä myös toisilla laitteilla, esimer- kiksi erillisellä nallittimella nallitus, ruudin annostelu annostimella jne. Taltan kärki lyödään nallipiikin jäljen sivuun nallin kuoren läpi ja sitten väännetään nalli irti. Laitteet on mitoitettu tietyille latauksille, joten suurempia muutoksia tehtäessä joudutaan latauspituutta ehkä muokkaamaan. 5. Vesipainetta käytettäessä hylsy täytetään vedellä ja luodinasetintapilla lyödään nalli irti. Jos asetustappeja tarvitaan useita, kannattaa tehdä yksi säädettävä versio. Vasaralataussarjoilla ladattaessa suurin eteen tuleva ongelma on yleensä hylsyjen muokkautuminen usean latauskerran jälkeen. Nallitus. Nallitushatun sisäpuolella on pieni korotus, jonka ansiosta nalli jää oikeaan syvyyteen, kun nallitushattu osuu hylsyn kantaan eli nallin pitäisi asettua hieman kannan alapuolelle. Hylsytrimmeri tai kaliiperikohtainen trimmausholkki tulee tarpeeseen jne. Alustarenkaan päälle asetetaan välirengas, jonka päälle tulee supistusholkki hylsyn kanta alaspäin. Myös hylsyn suun 44 venyminen vaatii trimmausta aika ajoin. Boxer-nallin (yksi sytytysreikä) poisto tapahtuu nallinpoistopiikillä supistusholkin ollessa alustalla. Berdan-nallit voidaan poistaa sarjan mukana tulevalla taltalla tai vesipaineella ja molemmissa tapauksissa hylsy jätetään supistusholkkiin. Ehkä ongelmallisin latauskohde ovat itselataavat kiväärit, joiden patruunat vaativat tavallista tarkemman sopivuuden ja silloin pelkkä kaulasupistus harvoin riittää. WWW.REKYYLI.FI. Luoti pudotetaan holkin suusta sisään ja naputellaan luodinasetustappi pohjaan asti. Myös hylsyjen tulee olla täysin kuivat ennen prosessin jatkamista. Hyksyyn annostellaan oikea ruutimäärä ja siirrytään seuraavaan vaiheeseen. Kuvassa kaulasupistettu ja valmis laippakantapatruuna kaliiperissa .22 Hornet sekä urakantainen kaliiperissa 7x33 Sako. 6. Uloslyöntitapin ohennettu pää asetetaan alustan keskellä olevaan reikään. Uloslyöntitapin avulla lyödään hylsy irti holkista. Täyssupistusholkki tulee pakolliseksi, ellei sitten kaverilla ole lainata sopivaa. 2. Taltan käyttö onnistuu helpoiten, jos holkki kiinnitetään tukevasti alustaan tai pitimeen
Hylsy asetetaan prässin vivun alapuolella olevaan tappiin, jolloin kanta jää ylös. Vipua painamalla hylsy nousee ylös ja supistus on tehty. WWW.REKYYLI.FI Vaihe 2: Berdan-nallin poisto. Hylsy jätetään tapin varaan ja nallinpoistovipua käännetään toiseen asentoon, jolloin uuden nallin voi painaa paikoilleen. Latauslaite on kaliiperikohtainen, tämä on tehty kaliiperille 6,5x55 ja se suorittaa vain hylsyn kaulasupistuksen. Luoditus. Berdan-nallin poisto, uu- Vaihe 1: Kaulan supistus. Hylsy kiinnitetään prässin kyljessä olevaan syvennykseen ja lukitaan ohuella lukkolevyllä. Latasimme laitteella muutaman patruunan ja seuraavassa esitellään eri työvaiheet. Asemessuilta jäi käsiin erikoisen näköinen laite, joka myöhemmin tarkasteltaessa osoittautui peräti täydelliseksi latausasemaksi. Sillä pystyy tekemään kaikki kiväärinpatruunoiden latauksessa tarvittavat toimenpiteet, joten laitteen lähempi esittely lienee paikallaan. Patruuna on valmis käyttöön. 45. Vivussa oleva piikki tunkeutuu nallipiikin jäljestä nallin läpi ja samalla liikkeellä kampeaa nallin ulos. Vaihe 3: Uusi nalli. Jos joku tuntee kyseisen aparaatin valmistajan tai muuta tietoa aiheesta, toimituksessa ollaan kiinnostuneita. Luodinasetinta voi jopa säätää, joten erilaiset latauspituudet ovat mahdollisia. Myös nykyisiä, yhdellä liekkireiällä varustettuja Boxer-nallisia hylsyjä voidaan ladata, jopa nallin poisto samaisella Berdan-nallin poistavalla piikillä onnistuu, joskin järkevämpää on lyödä nalli irti erillisellä nallinpoistopiikillä. Hylsy siirretään luodituspisteeseen prässin etuosaan ja painetaan luoti paikoilleen. LATAUSPRÄSSI KALIIPERISSA 6,5X55 TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI VANHA, MUTTA KAIKEN TAITAVA den nallin asetus ja luoditus hoituvat samalla laitteella. Kun ruuti on annosteltu hylsyyn, voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Vaihe 4
Ensinnäkin jätä pois kaikki ylimääräistä vaivaa ja pähkäilyä aiheuttava. Hänen ainoa pyyntönsä oli, että painottaisin erityisesti rehellisyyden tärkeyttä. Luvan hakeminen on periaatteessa helppoa mutta käytännössä se tuntuu monesta ylipääsemättömän vaikealta. Lopulta lomakkeen täyttäminen viekin vain muutaman minuutin. 1 Tästä kohdasta rastitetaan haettava lupatyyppi. Helpompi tapa on kirjoittaa hakukoneeseen hakusanoiksi "hankkimislupa lomake", niin linkki pdf-tiedostoon on ensimmäisenä listalla. Ennen aseen ostamista, siihen on haettava lupaa paikalliselta poliisilaitokselta. Tällaiseen toimintaan ei oikealla harrastajalla ole syytä ja kehotamme ole- maan ehdottoman rehellisiä hakemuksessa. KYNÄ KÄTEEN Jos hakemusta on täyttämässä ensimmäistä kertaa, se kannattaa lukea ensin läpi kertaalleen. Jostain syystä tämän paperin läpikäyminen ja tietojen kirjaaminen koetaan usein lähes ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi. Nyrkkisääntönä on, että ostaessasi aseen rasti tulee kohtaan "hankkimislupa" ja kohtaan "rinnakkaislupa", jos haet lupaa esimerkiksi sukulaisen omisWWW.REKYYLI.FI. Lomaketta kutsutaan yleisesti hankkimislupalomakkeeksi, koska sen virallinen nimi on "ampuma-aselupahakemus ja lupapäätös yksityishenkilölle". PERUSSÄÄNNÖT Kun lomake on hankittuna, alkaa se eniten harmaita hiuksia ja vat46 sanväänteitä aiheuttava osuus, lomakkeen täyttäminen. Jos hakija on oikealla asialla, hänellä ei ole syytä säveltämiseen tai kaunisteluun. Lähtökohtaisesti tarvitsee muistaa vain muutama asia. Minulta on aikanaan eräs lupatoimistossa työskentelevä pyytänytkin, että tekisin artikkelin lomakkeen täyttämisestä. Suurin hankaluus on lomakkeen täyttäminen, johon annamme tässä ohjeet. TEKSTI: TERO KUITUNEN Hankkimis- tai rinnakkaislupaa haetaan niin sanotulla Ase1-lomakkeella, joita saa poliisilaitoksilta tai sellaisen voi tulostaa myös verkosta osoittesta: www.poliisi.fi -> luvat -> ampuma-aseluvat -> aselupalomakkeet. RAUTALANK A HANKKIMISLUVAN TÄYTTÄMINEN Jokainen aseita harrastuksessaan tarvitseva päätyy jossain vaiheessa hankkimaan oman aseen. Valitettavan usein kuulee tarinoita siitä, kuinka joku on melko suorasukaisesti valehdellut poliisille "varmuuden vuoksi". Lupaviranomainen käsittelee hakemuksia työkseen ja siksi selkeällä käsialalla täytetty ja vain tarvittavat asiat sisältävä hakemus on heille helpompi. Kannattaa muistaa, että virkamiesasemastaan huolimatta lupaviranomaiset ovat vain ihmisiä, ja jos heitä alkaa jo ensimmäisellä vilkaisulla ärsyttämään, sillä saattaa olla vaikutusta lopputulokseen. Täytettävää näyttää olevan paljon, mutta käytännössä osan kohdista täyttää lupatoimiston virkailija, osa jätetään vain täyttämättä. Jos käsialasi on erityisen sotkuinen, pyydä jotakuta muuta kirjoittamaan tai täytä hakemus koneella
Jos kohdan täyttämisessä on ongelmia, et todennäköisesti ole kelvollinen pitämään hallussa ampuma-asetta. 3 5 kpl aselupia §) ma-aselaki 43 Peruste (ampu urheilu/ harrastus 02 01 metsästys lupia kpl rinnakkais museo/ 05 kokoelma pienois5 pistooli 6 revolveri 06 muistoesine 7 pienoisrevolv Muu ase, mikä eri 07 merkinanto 04 esitys taskuase a-aseesta Tiedot ampum 1 haulikko se 8 mustaruutia Kaliiperi 2 kivääri pienois3 kivääri yhdistelmä9 ase 4 pistooli A kaasuase Toimintatapa 1 kertatuli 6 tooli C merkinantopis kertatuli 2 lippaallinen Kohtaan merkitään hakijalla ennestään olevien lupien määrät. Jos sinulla on vain muovikortteja, laske korttien määrä. Kielikoodin voi hakija halutessaan rastittaa. AMPUMA-AS ELUPAHAKEM ISHENKIL ÄTÖS YKSITY US JA LUPAPÄ ÖLLE Lupanumero koodi Kielikoodi numero 2 S suomi vuosi R ruotsi Hankkimislupa pa Rinnakkaislu Hakija et Suku- ja etunim Ammatti Osoite stään Hakijalla enne 1 aminen Luvan uudist asuvalle pa ulkomailla Hankkimislu Henkilötunnus Kotikunta 3 olevat luvat -toimipaikka Postinumero ja en Puhelin toime kotiin 4 03 työ Henkilötiedot tuskin vaativat ohjeistusta. Vanhojen pahvilupien kohdalla saattaa samalla lapulla olla useampikin ase ja niissä tulkinta vaihtelee. Se riittää. aja tarkoitettu rin ys Päiväys ja huolt nimenselvenn hakemuksessa allekirjoitus ja n antaa tässä Päiväys, saadaa että hakijalle ikka ostun siihen, na su Antoaika ja -pa Aseen omistaja Luvan numero 17 oltajat / as t (alaikäisen hu een omistaja ) lupa. 18 Ase 1 47. "Luvan uudistaminen" tulee kyseeseen, jos haluat saada jatkoa määräaikaiselle luvalle. 2 Tämän kohdan täyttää virkailija. Mutta jos toiseksi perusteeksi lisäWWW.REKYYLI.FI umero i, malli ja mallin tehtaan merkk Tiedossa oleva tomerkit Aseen erityistun 7 itselataava 4 sarjatuli 3 kertatuli ero - / tunnistenum ssa oleva sarja Tiedo 8 9 us / metsä pumaharrast Aikaisempi am stysharrastus 10 mistä lähtien , mitkä seurat, tsästysseuraan maseuraan / me pu Kuulutteko am 11 12 13 tsästyskortti Onko teillä me ei kyllä eräilijäksi väksytty asek Onko teidät hy ei kyllä a rtin, milloin kia metsästysko Aiotteko hank mero, Päätöksen nu i y asekeräilijäks jolla hyväksytt Anot stus / metsä ampumaharra eella tapahtuv ulla as stysharrastus ja missä 14 a, missä stapa ja -paikk Aseen säilyty 15 16 istus tai työnantajan tod tävissä tarpeesta työteh puma-aseen muu selvitys am a ei ole hyväks Säilytyspaikka Lisäperustelut liitteenä ytty rjat Esitetyt asiakiti metsästyskort on Säilytyspaikka lloin hyväksytty, mi ästys- tai jäsenkortti (mets ) ampumaseura kpl Hakijan alleki SM 2001 363.10.01.007 rjoitus kirjoitus Päiväys ja alle tarkoitettu kemuksessa antaa tässä ha alle saadaan hen, että hakij n allekirjoitus aja ostumukse suostumme sii Päiväys ja huolt Mahdolliset su -17 -vuotiaan) hakijan huoltajina (15 Edellä mainitun n allekirjoitus nakkaislupa. On kuitenkin niin, että jokainen merkitty peruste voidaan vaatia näyttämään toteen. Käytännössä siis metsästyshaulikolle myönnetään lupa yksin metsästysperusteella, kunhan hakijalla on metsästyskortti ja paikka jossa metsästää. Monet merkitsevät varmuuden vuoksi useamman perusteen, mikä maallikosta tuntuu erittäin järkevältä, antaahan se viranomaiselle lisätietoa aseen käyttötarkoituksesta ja hakijan harrastuspohjasta. Jos peruste on haettavan ampumaaseen kanssa yhteensopiva, lupa tulee. Tämä kohta on siksi erityisen tärkeä. Käyttötarkoituksista valitaan vain YKSI, sellainen jonka pystyt näyttämään toteen. tuksessa jatkossakin säilyvään aseeseen. Käytännössä kohdan täyttämisen voi jättää myös virkailijalle, joka kuitenkin tarkastaa sen rekisteristä. Olen joskus merkinnyt väärän lukumäärän, jonka virkailija tyynesti korjasi oikeaksi. 4 5 Ampuma-aseen hankkimisluvan myöntämiseksi hakijalla tulee olla aseelle hyväksyttävä käyttötarkoitus eli peruste
13 ytimekäs vastaus riittää. Tällöin lupa voidaan periaatteessa hylätä, jos "urheilu/harrastus" osoittautuu vain satunnaiseksi harjoitteluksi kiekkoradalla. Alempi kohta jää aina tyhjäksi. Älä lätise turhaa äläkä varsinkaan asian sivusta. 12 Jos haet metsästysperusteella, rasti ruutuun. Kohtaan merkitään myös "lisäperustelut". Ja jos metsästyskortti on vasta haussa, kerrotaan milloin se suoritetaan. Tällöin todennäköisesti on tiedossa keskustelua lupaviranomaisen kanssa. 8 Toimintatapa on kenties suurin ongelmien aiheuttaja, vaikka tavallista harrastajaa koskevia ruutuja on vain kolme. "Lippaallisessa kertatulessa" aseessa on makasiini, lipas tai rulla, josta ampujan tekemällä työllä saatetaan uusi patruuna ampumavalmiiksi. Periaatteessa myös kivääripuolella voi toimia samoin ja merkitä ".30". Harjoituksia seurojen radoilla, kilpailut ympäri Suomen". Siitä huolimatta ne ovat suhteellisen selkeitä ja vain harvoin niissä on ongelmia. Järkevästi toimiva luvanmyöntäjä ei pakota hakijaa rajoittamaan valinnan vapauttaan turhanpäiten, onhan kyseessä usein kallis hankinta. Näillä tyypeillä ei ole yleismaailmallista merkitystä, vaan ne ovat suomalaisen aselain omalaatuisuus. Harrastusperusteella kannattaa tässä kohtaa kuitenkin kertoa laajemmin, eli aloittaa harrastuksen alusta ja kertoa millaisia muutoksia harrastuksessa on vuosien mittaan tapahtunut. Käytäntö on kuitenkin toinen ja erityisesti "urheilu/harrastus"-perusteella ampumaseuran jäsenyys sujuvoittaa kummasti lupaprosessia. Kohdan pitäisi olla äärimmäisen helppo, mutta käytännössä se on ongelmallinen esimerkiksi paikallisten käy- täntöjen vuoksi. tään "urheilu/harrastus", voi poliisi vaatia senkin näyttämistä toteen. Muutoin voidaan jättää tyhjäksi. On aivan sama, onko piippuja yksi, kaksi kolme tai vieläkin enemmän. Käytännössä metsästysperusteella haettaessa ruksitaan "metsästyskortti", ja perusteesta riippumatta myös "jäsenkortti", jos hakijalla on sellainen. Jos kaliiperi on varmuudella tiedossa, kirjoitetaan esimerkiksi ".308 Win". Jos sellaisia on, rasti ruutuun ja liitteiden lukumäärä merkitään numerona. Jälleen lyhyt ja 48. Soveliasta liitteistä mainittakoon "urheilu/ harrastus"-perusteella esimerkiksi muiden harrastajien todistukset hakijan harrastuksen laadusta, ratapäiväkirja ja muut paperit, joilla voi näyttää harrastuksen olevan todellista. Alunperin sillä on tarkoitettu vain asetta, joka on olkaan tuettava, mutta lakiin kirjattuja kiväärin/ haulikon/yhdistelmäaseen mittoja lyhyempi (kokonaismitta alle 840 mm tai piipun pituus alle 400 mm). "Muu ase" on se kaikkein pahin ongelma, vaikka sen ei sitä pitäisi olla. Metsästysperusteella kerrotaan lyhyesti vaikkapa näin: "Olen harrastanut hirven metsästystä vuodesta 1987". Aselakiesityksen tulessa voimaan, tilanne erityisesti alaikäisiä koskevalta osalta todennäköisesti muuttuu. WWW.REKYYLI.FI Jos et ole keräilijä, hyppää yli. 14 Tähän tiedot lyhyen ytimekkäästi: mitä sillä tulet tekemään ja missä, muistaen kohtaan 5 merkitsemäsi "peruste". Tällöin voi tietyillä paikkakunnilla merkitä vaikkapa kaliiperit ".308 win, .30-06 ja .300 Win Mag" ja ostaa sitten jonkin näistä. 11 Täytetään seurojen tiedot pyydetysti. Tulee muistaa, että Suomessa on yhdistymisvapaus, joten jäsenyyden puuttuminen ei lain mukaan ole luvan saamisen este. 10 Harrastustaustasta kerrotaan vain "Perusteen" mukaisesti. 17 Tähän rustataan päiväys ja luvanhakijan oma allekirjoitus. "Itselataava kertatuli" poikkeaa edellisestä vain siinä, että uusi patruuna saatetaan ampumavalmiiksi patruunan tuottaman energian toimesta. 9 Hankkimislupaa haettaessa tämä kohta jätetään tyhjäksi. 15 Ampumaaseiden säilyttämisessä on omat lainsäädännölliset määräyksensä ja tällä kohdalla lupaviranomainen pyrkii selvittämään säilytyksen asianmukaisuuden. On turha rajoittaa pesän pituutta jo etukäteen. Myös tässä kohdassa jätä kaikki turha pois. "Standardin mukaisessa asekaapissa, kotona" on monen harrastajan vakiintunut vastaus. Vaikka lain mukaan kaikki ovat hakuprosessissa samalla viivalla, käytännössä harrastuksen alkuvaiheessa seula on paljon tiukempi ja asiallista todistusaineistoa kannattaa hankkia mahdollisimman kattavasti. Käydään tässä kohdat lyhyesti läpi: "Kertatuli" tarkoittaa karkeasti ottaen sitä, että ennen uutta laukausta kyseisestä piipusta joudutaan uuteen patruunaan koskemaan käsin. Tämä tuntuu hölmöltä, mutta näin on käynyt tosielämässä. Jos tämä on kohdallasi relevanttia, ota ensin selvää paikallisen lupaviranomaisen näkemyksestä. Esimerkiksi lippaaliset pulttilukkokiväärit, pumpputoimiset haulikot ja revolverit kuuluvat tähän ryhmään. Eli "muu ase" on ollut vain tyyppi tyyppien joukossa", mutta nyttemmin siitä on tullut valitettavan yleisesti tyyppi, johon lupia ei vain yksinkertaisesti myönnetä. Jos kyseessä on rinnakkaislupa tai luvan uusiminen, täytetään ylempi kohta. Rehellisen kaunistelematta. Harrastuksen edetessä hakijasta tulee usein hyvässä mielessä "poliisin vanha tuttu" ja luonnollisesti myös todistusaineistoa kertyy pidemmällä harrastushistorialla enemmän. Mikään ei kuitenkaan estä rastittamasta asiaankuuluvia ruutuja itsekin. Usein kuitenkin ollaan hankkimassa esimerkiksi hirviasetta ja kaliiperista ei ole luvan hakemishetkellä täyttä varmuutta. Tavanomaisesti virheen voi tehdä vain muutamissa kohdissa: "pienois-" alkuiset ruudut tarkoittavat VAIN JA AINOASTAAN .22-kaliiperisia reunasytytysaseita ja revolveri lyhyttä asetta, jossa on rulla. Jos kaliiperivaihtoehtoja on useampi, kannattaa asiasta neuvotella etukäteen. Esimerkiksi kaksipiippuiset haulikot ja drillingit ovat lain silmissä kertalaukausaseita. Jos haet lupaa 12-kaliiperiselle haulikolle, merkitse siihen vain 12. Toimintalajien harrastajan vastaus voisi olla: "Soveltava reserviläisammunta (SRA) ja practical. "Metsästän hirveä ja peuraa seuran mailla." olkoon esimerkkinä metsästäjän ytimekkäästä vastauksesta. Kohdassa kysytään myös säilytyspaikan hyväksynnästä. Tietyillä paikkakunnilla on myös mahdollista hakea lupa "isolle" kaliiperille ja ostaa sillä mikä tahansa käyttötarkoitukseen sopiva "pienempi" kaliiperinen ase. Siihen asti kunnes tiedät kohdan merkityksen, jätä ruudut tyhjiksi. 16 "Esitetyt asiakirjat" voi jättää tyhjäksi, koska lupatoimiston virkailija hakemusta vastaanottaessaan joka tapauksessa tarkastaa ne ja tekee merkinnät hakemukseen. Mainittakoon vielä, että nykyään myös "taskuase" kohdan rastittaminen on väärä veto lähestulkoon kaikille muille paitsi ammattiperusteisille tai asekeräilijöille. 6 7 Tähän merkitään aiottu kaliiperi. Tässä kohdassa hakija määrittelee aseen tyypin. 18 Alaikäisen lupaa ja rinnakkaislupaa koskeva kohta on itsestään selvä
Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen aseharrastajan saatavilla. - toimitusaika 1-2 viikkoa - varastotilanne nettisivuilla - jo lähes 100.000 tuotetta Hoppes Viper Boresnake 30 Cal UUTUUS! BSA Valopistetähtäin Pun/ Vihreä/Sininen weaver sekä 11 mm kiskoon 35 TUOTENRO 893140 90 TUOTENRO 160108 Nordic components 5 patr jatkolipas Benelli M1,M2,SBE,SBE2 Armscor 224 55 gr FMJ 500 kpl 100 TUOTENRO TUOTENRO TUOTENRO TENRO TEN E EN 712435 71 712435 5 TUOTENRO 146771 114 www.midwaysuomi.com puhelin arkisin 12-17 09-5122 933 REKYYLI.FI
NSPU ei ole kuitenkaan tehtaan ensimmäinen valovahvistintähtäin, vaan sitä en- nen on ollut ainakin kaksi eri mallia. Hämärällä ampuminen on kuitenkin hiukan epävarmaa, mutta onneksi tähänkin on kehitetty omat lisälaitteensa. Tehtaan silloinen tunnusmerkki on nyt esiteltävässäkin tähtäimessä oleva kolmion muotoinen merkki, joka myös joidenkin tietojen mukaan ilmaisee että kyseessä on kaupallinen tuote. Ensimmäisen sukupolven valovahvistinputket vahvistavat WWW.REKYYLI.FI. NSPU (1pn34):ta seurasi myöhemmin malli 1pn58, joka on edeltäjäänsä hieman kevyempi ja käyttää suoraan nykyi- siä pattereita. Seuraava siirtyminen tulikin malliin 1pn51, joka on jo toisen sukupolven valovahvistintekniikalla toteutettu. TEKNIIKKA JA YLEISTÄ NSPU käyttää ensimmäisen sukupolven teknologiaa, jota käytetään yhä edelleen halvoissa pimeänäkölaitteissa. NSPU-valovahvistintähtäimiä on valmistettu 50 Siperiassa Novosibirskin kaupungissa sijaitsevalla (NPZ, Novosibirsk Instrument-Making Plant) tehtaalla. VALOVAHVISTINTÄHTÄIN NSPU (1PN34) TEKSTI JA KUVAT: MARKO TAMMELIN ALELAARISTA Mikäli aselain uudistuksen vaatimukset menevät läpi, on riittävä harrastaminen turvattava myös pimeinä syys- ja talvi-iltoina sekä tarvittessa ympäri vuoden. Satunnaisia ja yksittäisiä käyttäjiä riittää kuitenkin edelleen, vanhentuneesta tekniikasta huolimatta. Näistä esittelemme nyt Suomen Puolustusvoimien käytöstä poistamaa kalustoa, eli valovahvistintähtäimen NSPU (1pn34). Valovahvistintähtäin NSPU kehitettiin Neuvostoliitossa 1970-luvulla ja se on ollut laajemmassa käytössä aina vuoteen 1994 asti, pääosin kuitenkin vuosina 19801989 entisen Varsovanliiton maissa. Suomeen puolustusvoimien hylkäämät ja nyt myynnissä olevat laitteet ovat tulleet aikoinaan DDR:stä ostettujen panssarivaunujen kylkiäisinä. Valovahvistimia on valmistanut Venäjällä kaikkiaan noin yksitoista eri yritystä
NSPU:n nimellinen käyttöjännite on 2,5 volttia, mutta laite toimii hyvin myös kahdelle AA-paristolle muutettuna, jolloin jännite on noin 3V. Ensimmäisen sukupolven valovahvistimille on ominaista käytettäessä kuuluva korkeataajuinen vinkuva tai sirisevä ääni, joka johtuu laitteiden sisällä olevasta korkeajännitemuuntajasta, jolla pienempi käyttöjännite nostetaan valovahvistinputken vaatimalle jännitetasolle. Tämän jälkeen puretaan asteikko levy irti ja puhdistetaan se veteen kostutetulla pumpulipuikolla. ympäröivän valon useampi tuhatkertaiseksi ja siten vaativat aina jonkinlaisen valaistuksen toimiakseen. Tähtäin käyttää perinteistä venäläistä AK:n sivukiinnityskiskoa ja sopii siten muun muassa moneen reserviläisten käyttämään AK-pohjaiseen konstruktioon suoraan sopivalla säätörummulla varustettuna. Valaistukseksi riittää yleensä pelkkä kuunvalo. Muita ovat muun muassa eri aseille sopivat vaihtorummut kotelossaan, infrapunalinssi, kosteudenpoistokapseleita (silica kiteillä), alkuperäinen lipeä-akku ja vara-akkujen kotelo, silmäsuojat (päivä/yö), kantolaukku, puhdistusvälineet, venäjän tai saksan kieliset ohjekirjat, asteikon valaisun varapolttimot ja joi- Korkeussäädön rumpuja eri aseille. NSPU tukevasti kuljetuslaatikossaan. 51. Ensimmäisen sukupolven laitteille on myös ominaista, että kuva on vääristynyt reunoilta, jolloin tuloksena on ns. Purkaminen tapahtuu avaamalla ensimmäisen kuvan polttimon vieressä olevat neljä ruuvia. yö-kiikarit ja teho perustuu siihen että NSPU:ssa sisäänrakennettuna peräkkäin kolme valovahvistinputkea. SA-Kaupassa myynnissä olevien laatikkojen sisällöissä on eroa ja joistain puuttuu aina jotain. Päiväkäytössä ja myös ammuttaessa on syytä käyttää mukana tulevaa säädettävää himmennintä, ja vaikka laitteessa on myös automaattinen suojaelektroniikka, ei putkia kannata ylirasittaa kirkkaalla valolla. NSPU:ssa on myös eri matWWW.REKYYLI.FI koille ammunnan mahdollistava pikasäädettävä korkeussäätö ja mukana toimitetaan rummut myös eri aseille. Osista tärkein lienee säädettävä himmennin, joka yleensä on jo valmiina kiinni tähtäinputkessa. Nykyisten valovahvistintähtäimien kehitys on mennyt kuitenkin eteenpäin jo ison harppauksen ja uusimmat ovat viidennen sukupolven laitteita, jotka ovat myös varsin hintavia. TÄHTÄIN KÄYTTÄÄ PERINTEISTÄ VENÄLÄISTÄ AK:N SIVUKIINNITYS KISKOA JA SITEN SOPII MONEEN RESERVILÄISTEN KÄYTTÄMÄÄN AK-POHJAISEEN KONSTRUKTIOON. VARUSTEET NSPU tähtäimet on pakattu peltiseen kuljetuslaatikkoon, jossa on myös lisätarvikkeet ja varaosat. Mikäli omassa yksilössäsi on epäselvä asteikko, voi sen puhdistaa helposti. NSPU on kuitenkin tehokkaampi kuin kaupoissa myytävät edulliset ns. NSPU:n sivu- ja korkeussäädöt sekä vaihdettava korkeussäädön rumpu. kalansilmä-efekti. NSPU:sta löytyy kirkkaudensäätö tähtäimen asteikolle sekä asteikon sivu- ja pystysäädöt
Oman lisävaikeutensa toi myös se, että liian kirkkaalla asennolla laitteen suojatila meni päälle suuliekin voimasta. Pystystä ja ilman tukea tapahtuva ammunta ei varmasti tulisi olemaan helppoa, sillä kyseessä ei ole mikään kevyt yhdistelmä, aseen paino tähtäimen ja täyden lippaan kanssa on noin 6979 grammaa. kotikonstein. KÄYTTÖKOKEMUKSET Kohdistus päivänvalossa osoittautui hieman odotettua hankalammaksi, sillä himmennintä jouduttiin pitämään pienellä aukolla ja sen takia tähtäinkuva ei ollut enää kovin valoisa. Ensimmäiset osumat olivat hieman alhaalla ja tämä saattoi osittain johtua hieman erilaisesta tähtäinkuvasta sekä siitä että melkein joka laukauksen jälkeen joutui tähtäimen sammuttamaan ja käynnistämään uudelleen elektronisen suojauksen resetoimiseksi. Testin tarkkuusosiossa ammuimme 2x10 lks sarjat lipastuelta 100 m matkalta. Lopuksi kuitenkin voidaan todeta, että NSPU ei ole mikään huono konstruktio, toimiihan se yhäedelleen kahdenkymmennenyhdeksän vuoden jälkeenkin. NSPU (1PN34) Suurennus: 3.5x kiinteä Näkökenttä, pysty/vaaka: 5 ° / 4 ° Pituus: 495mm Leveys: 96mm Korkeus: 191mm Paino: Tähtäin 2.2kg, marssipaino 3.5kg Toimintajännite: 2.5v (toimii improvisoituna myös 2x1.5v AA-pattereilla, miinus rungossa) Virrankulutus: n: 0.27A Hinta, nykyisin: 50 euroa ( SAKauppa, Hämeenlinna, ei toimivuus takuuta) WWW.REKYYLI.FI. Tämä yksilö oli aiemmin palvellut RPG-7-singon tähtäimenä ja kuten odottaa saattoi, ei lentorata ole kovin samankaltainen kuin 7,62x39 -kiväärillä. 52 Pienen säätö- ja kohdistusoperaation jälkeen osumat kuitenkin olivat taulussa päin. Toiseen kasaan säädimme ristikkoa hieman alaspäin ja osumat olivatkin jo pääosin taulun keski ringissä, kasan ollessa tällä kertaa 126 mm. Plussa vasemmalla ja miinus oikealla. NSPU:n merkinnät , virtakytkin ja asteikon kirkkauden säätö. Alkuperäinen 2.5V lipeäakku, joka iän perusteellakin on jo kuivanut. Näkymä taululle, matka sata metriä. 133 mm / 10 lks / 100 m 126 mm / 10 lks / 100 m tain työkaluja. Ensimmäisen kasan kooksi tuli kuitenkin 133 mm, osumien ollessa keskikohdan alapuolella. Mikäli mukana tulee akku, ei sitä kannata suinpäin yrittää ladata ns. NSPU muutettuna toimimaan tavallisilla AA-sormiparistoilla. Mikäli tähtäimen käyttöä pääsisi koittamaan enemmän harjoitelleena sekä kunnon tuelta, olisi tulokset varmasti paljon paremmat
Yleensä myös mielipiteet aseiden ominaisuuksista muokkaantuvat parhaiten silloin, kun asetetaan riittävästi haasteita monipuolisilla ja vaikeilla harjoitteilla. Tämä asettaa siis korkeat lähtökohtaiset vaatimukset sille, että onko jostakin kivääriampujaksi vai ei. 53 ETÄISYYDEN TUOMAT ONGELMAT Lyhyehköt 75 ja 100 metrin harjoitteluetäisyydet luovat pohjan ongelmille aseen tukemisessa. Pulttilukkoisissa aseissa lukon käyttö tulee tutuksi, samoin kuin patruunoiden lisääminen aseeseen. Kiväärillä tulee pystyä ampumaan nopeasti, tarkasti ja nimenomaan ensimmäisen osuman merkitystä tulee harjoittelussa korostaa. Kivääri välineenä ei tee kenestäkään kiväärimiestä, mutta tätä ei useinkaan ymmärretä. Kivääriammunnan ehdoton edellytys on se, että ampuja osaa käyttää koko etäisyyspotentiaalin hyväksi. Täten onkin monesti niin, että helpot ja haasteettomat harjoitteet luovat väärän kuvan ampumataitotasosta ja hyvä tarkoitus kääntyy itseään vastaan. SOPIVA LÄHESTYMISTAPA ASENNEONGELMA Monipuolinen harjoittelu puuttuu monenkin ohjelmasta puhtaasti asenneongelman vuoksi. Logiikan tarkoituksena on ohjata metsästäjiä pois vääristä toimintatavoista, joita vaativien lajien harjoittamisen pelätään aiheuttavan. 75 ja 100 metriä ovat yleisimmät ampumaetäisyydet ja erityisesti metsästäjät pyrkivät harjoittelemaan pääosin näiltä etäisyyksiltä, jotka vastaavat paremmin tavanomaisia metsästysetäisyyksiä. Harjoitteet tulee pitää monimutkaisina ja vaikeina. Ampuja jäätyy kun tilanne on liian helppo. Suurin osa nykyaikaisesta kivääriammunnasta tapahtuu 75 - 150 metrin etäisyydelle, jossa 150 metriä alkaa edustaa keskipitkää etäisyyttä. Asenneongelmaa metsästäjäpuolella ruokkii monipuolisen harjoittelun vaativuus tavanomaiseen riistalaukaukseen verrattuna. Selkärankaan on iskostunut malli suorituksen kestosta ja tarvittavasta keskittymisestä, vaikka maaliin voi (ja pitää) tuolloin ampua nopeasti. HITAUDEN ONGELMA Kiväärillä ampumisen perusongelma on ampumasuorituksen hitaus. Päällimmäinen tarkoitus on panna ampuja koetukselle ajan, etäisyyden ja maalin koon kanssa ja samalla pakottaa kiinnittämään huomiota aseen käsittelyyn. Kivääri on ase, jolla voidaan operoida nopeasti lähelle ja kauas ja jolla voidaan toimittaa useita tarkkoja ja tehokkaita laukauksia kohteeseen tai useisiin kohteisiin. Perinteisiin metsästysampumalajeihin on yhdistetty kansanterveydellistä ajattelutapaa, eli ampumaharjoitusten sovittamista suositeltuun Harjoituksia on olemassa roppakaupalla. pois, eli ampumasuoritus kannattaa tehdä mahdollisimman usein aikaa vastaan. Tämä on typerää, koska vaikka metsästystilanteessa ensimmäinen laukaus ja sen laatu ovat ensisijaisen tärkeitä, niin tästä huolimatta vaativan ampumasuorituksen hiominen on ainoa tapa parantaa kivääriampumataitoa. Kommentit lausutaan tyylillä: "Kiväärillä ammutaan näin piste". Tämä ongelma on mielenkiintoinen, sillä suurin osa esimerkiksi metsästyksessä munatuista tilanteista johtuu siitä, että tilannetta ei saada käytettyä "aikarajan" mennessä umpeen. Kiväärimieheksi tulemisen este monien kohdalla on se, että hommaan pitäisi kasvaa jo nuoresta ja kiväärin tulisi tavalla tai toisella olla normaali osa elämää ja harrastuksia. Monotoninen harjoittelu keskimääräisillä ampumarataetäisyyksillä johtaa myös melko erikoiseen ongelmaan lyhyillä etäisyyksillä. Tämä on valitettavan väärä ajattelumalli, eikä sillä ole mitään yhteneväisyyttä todellisuuden kanssa. Legendaarinen asekirjoittaja Jeff Cooper mainitsi kiväärimiesten vähyyden syyksi nykymaailmassa sen, että todellisia kiväärimiehiä tulee vain kulttuureista, joissa metsästys on merkittävä osa kulttuuria. Tästä kannattaa pyrkiä WWW.REKYYLI.FI. Luonnollisesti jos itse ei osaa, niin toisten osaaminen täytyy saada näyttämään vähintäänkin epäilyttävältä. metsästysampumasuoritukseen. Metsästäjän kyky harkita ampumatilanteen mielekkyys perustuu enemmänkin kykyyn suhteuttaa tilanteen vaatimustaso omaan suoritustasoon. Tästä huolimatta metsästäjäkunnan sisällä asenne nopeaa ampumasuoritusta kohtaan on lähtökohtaisesti negatiivinen ja se rinnastetaan yleensä "räiskimiseen". Samaten ampumista tukevat kenttäampuma-asennot jäävät usein kehittymättömiksi kun ampumaharjoittelu tapahtuu pääasiassa seisten tai vaihtoehtoisesti penkistä. Tällöin on sama käyttääkö ampuja asettaan tositoimessa metsästyksessä, vai onko kyse sotilas- tai viranomaistoiminnasta. Tämä ei tarkoita 300 metrin kasa-ammuntaa, vaan sitä, että kenttäampumaasennoista osataan ampua tehokkaasti osumia määrätynlaisiin maaleihin ja kohtuullisen pitkille etäisyyksille. Lisäksi jotkut lajit ovat mukamas niin herkkiä, että niissä menestyminen vaatii yksinomaan lajikohtaista harjoittelua. Samalla katoavat kiväärimiehet. Tulee muistaa, että hyvin suuri osa lajeista on irtautunut hyvin kauas siitä mitä kiväärin on ajateltu joskus edustavan. Kivääriammunnan harjoittelussa ja taitojen ylläpidossa tulisi ehdottomasti olla käytössä 300 metrin ampumaratoja, mutta nykyään nämä radat alkavat olla katoamassa. Penkki on hyvä aseen rakenteellisen tarkkuuden mittaamisessa ja aseen kohdistamisessa, mutta muutoin penkistä ammutut laukaukset voidaan jättää pois laskuista puhuttaessa kivääriammunnasta. MILJOONALA ATIKKO ARTO MÄ ÄT TÄ ONKO KIVÄÄRIMIESTEN AIKA OHI ? Kivääriammunnan taito on katoavaa kansanperinnettä. Tällöin käytännön tilanteessa on helppo toimia tarpeen vaatimalla tavalla. Toisin sanoen ampumasuoritus on sitä parempi mitä nopeammin maaleihin saadaan tarvittavat osumat
Aineen tehokkuudesta ei jäänyt mieleen mitään erityistä. tamaan. Samalla vaivalla saa puhdistettua vähintään tuplamäärän hylsyjä. Kansi lukitaan paikoilleen reilunkokoisella siipimutterilla, jonka käyttäminen on helppoa ja nopeaa. KOKONAISUUDEN OSAT Tästä kokonaisuudesta on annettava erinomaiset pisteet Jumbo Tumlerille. Kori asetetaan ulkokuoren sisään kahvojen varaan, kansi suljetaan ja laite on käyttövalmis. Koska jokainen taatusti epäilee laitteen kestävyyttä valmistaja ilmoittaa käytetyn moottorin olevan testattu ajamalla sitä yhtäsoittoisesti yli 700 tuntia ja että laakerointina on " automotive high precision bearings". Kenties sillä on vaikutuksensa, mutta ei kuitenkaan mitenkään erityisen dramaattinen. SEPARAATTORI Kun kiillotusrummussa on yli tuhatkin hylsyä, ei niiden yksitellen poimiminen purun seasta ole enää mitenkään järkevää. Tämä purunerottelija osoittautui huomattavasti Jumbo Tumbleria heikommaksi esitykseksi. Puru ja hylsyt kaadetaan koriin, joka kootaan kääntökahvoilla. Jokainen voi itse päättää kuinka paljon mainoslauseeseen luottaa, mutta käyttökokemusten perusteella se saattaa hyvin pitää paikkansa. Kokoonsa ja rasitukseensa suhteutettuna Jumbo vaikuttaa tarkoitukseensa rakennetulta, yllättävänkin laadukkaalta laitteelta. Toisin on separaattorin kohdalla. Pakkauksessa mukana tulee putkilollinen valkoista kiillotuskemikaalia, joka sotketaan purun joukkoon. Sen kiillotustulos on hyvä ja kapasiteetti riittää niillekin, jotka ampuvat paljon. Mieleen on väistämättä noussut, että tätä separaattoria ei ole edes suunniteltu yhteensopivaksi Jumbon kanssa, pienemmän tumblerin kanssa se toimii nimittäin huomattavasti paremmin. On suorastaan raivostuttavaa yrittää kaataa kieli keskellä suuta purua ja hylsyjä yli 40 cm leveästä laarista 25 cm leveään koriin. Tavallaan se sitä onkin, erottelu on nopeaa ja vaivatonta, kunhan tavaran saa ensin loroteltua koriin ja paketin koottua. Erottelija on kuitenkin erittäin yksinkertainen muovihökötys, jonka valmistuskustannuk- set eivät olisi karanneet pilviin, vaikka sen olisi tehnyt hieman paremminkin. Ensinnäkin se on liian lötkö, ja sen saranat ja kaikki muutkin rakenteet ovat marginaalisia. Ja vielä siinä vaiheessa kun tavara on korissa, korin puoliskojen kokoaminen kasaan ja lukitseminen kokoon pyörityskahvojen avulla oli jokaisella kerralla nihkeää. SR405 Rotary Media Separator purunerottelija on muovia. Se on kopioitu suoraan jo aiemmin markkinoilla olleista malleista, joten luulisi sen olevan toimiva WWW.REKYYLI.FI Smartreloaderin puhdistuspuru on maissinkuorta. Kenties SmartReloader tekee tulevaisuudessa reilusti suuremman mallin, jossa myös kahvat olisivat kiinteästi kiinni ja kori koottaisiin erillisillä lukituksilla... HINNAT SR747 Jumbo Tumbler: 256 euroa SR405 Rotary Media Separator: 40 euroa Extreme Brass cleaning Media: 26 euroa / 2kg Maahantuoja: Nordic Distribution Oy NorDis, (06) 431 0301 55. Tyypillisesti vähintään pari kourallista purua ja usein reilusti hylsyjäkin löytyi lattialta erottelijan vierestä. Kun purua on reilusti on käyntiäänikin siedettävä, jopa verrattuna saman valmistajan pienempään malliin. Puru erottuu hylsyistä muutamalla kammen pyöräytyksellä, tyypillisesti kymmenkunta edestakaissuuntaista pyöräytystä riittää. Erillinen virtakytkin on pieni mutta käytännöllinen yksityiskohta, joka puuttuu valmistajan pienemmästä mallista. Jumbo Tumblerin etuna on suurempi kapasiteetti verratuna pienempiin laitteisiin. Eikä tämä ollut edes ainoa ärsyttävä asia, koska siinä vaiheessa kun tavaraa kaadetaan koriin, koko hökötys tapasi kipata hylsyjen painosta nurin. Erottelijan kori on myös liian pieni, jotta kaikki Jumbon rummusta kaadettu tavara osuisi perille. Mutta jatkuva sotkeminen ja yleinen heppoisuus ärsyttävät suunnattomasti. Puhdistuspurun lisäksi valmistajan tuoteluettelosta löytyy materiaali erityisesti hylsyjen kiillottamiseen. Tumblerin värinän aiheuttaa teräksestä valmistettu epäkeskopaino, jota pyöritetään jämäkän oloisella moottorilla. konstruktio. Smartreloaderilla on tarjolla pehmeähköstä muovista valmistettu SR405 Rotary Media Separator
Se herätti kiinnostusta erityisesti koska se oli varustettu Forster "3-in-1 Case Mouth Cutter" -lisäosalla. Näin erityisesti kun kaliiperissa mennään ylöspäin. HELPOSTI KÄYTTÖÖN Meikäläisittäin suosituimmat ratakaliiperit ovat .222 Rem, .223 Rem ja .308 Win. Erityisesti tähän lisäosaan päätettiin tutustua tarkemmin. 56 Hylsyjen trimmaaminen on patruunoiden kanssa touhuttaessa äärimmäisen tärkeä toimenpide. LUKIJOIDEN PYYNNÖSTÄ : FORSTER ORIGINAL CASE TRIMMER TEKSTI: ARTO MÄ ÄT TÄ Hannu Urosen tarkkuuspatruunoiden lataamista käsittelevässä latauskoulun osassa lukijoiden kiinnostusta herätti Forster Original Case Trimmer. Hylsyllä on karkeasti ottaen suurempi merkitys tarkkuuteen kuin esimerkiksi monien kammoksumalla ruutiannostelijan heittotarkkuudella. Näiden lisäksi ainoastaan 6,5x55 SE ja muutamat "kuusimilliset" ovat ratakäytössä edes kohtuullisen suosittuja. Tietysti jotkin pienet kaliiperit ja karkeat ruudit ovat asia erikseen, mutta pääsääntöisesti pienet mittaheitot ruutiannoksessa ovat merkityksettömämpiä kuin hylsyjen tasalaatuisuus. Forsterin uutuus on saatavana halkaisijoissa .224, .243 ja .308, eli 6,5x55 SE on käytännössä ainoa ulkopuolelle jäävä suosittu yleiskaliiperi, johon tätä osaa ei ole saatavana. WWW.REKYYLI.FI. Sillä on merkitystä niin tarkkuuden kuin latausten turvallisuudenkin suhteen eikä toimenpidettä saa missään nimessä ylenkatsoa
Lisäosalla monipuolinen perustrimmeri saadaan siis muutettua tarkkuustyöhön määrätyille kaliipereille. Lisäosa kiinnitetään yhdellä ruuvilla ja se asettuu trimmerin alkuperäisen terän päälle. Trimmausterä on säädetty valmiiksi siten, että sen asetuksiin ei tarvitse juuri puuttua. Hylsyn lyhennyspituus määritetään normaalilla leikkuriakselin rajoitinkiekolla, joka estää leikkuuterää painumasta liian syvälle. Tällöin terä tahtoo haukata kerralla liian suuren palan. Kiekossa on lisäksi hienosäätöä varten ruuvi, joten tarkka lyhennyspituus on helpompi määrittää kuin esimerkiksi RCBS:n trimmeri, joka on huomattavasti työläämpi asettaa oikeisiin asetuksiin. TASAISTA JÄLKEÄ Muitakin välineitä, joilla hylsyn trimmaus voidaan suorittaa yhtä tarkasti, on luonnollisesti olemassa, mutta Forsterin trimmeri hoitaa asian kenties helpoimmin ja vähimmällä päänvaivalla. Jokainen näistä osaalueista on siis hylsystä toiseen keskenään aina täsmälleen samanlainen. Aloituskynnys on yleensä jarruttava tekijä uusien laitteiden käyttöönotolle. Ainoat rajoitukset käytössä ovat lähinnä joidenkin hylsymerkkien uusilla hylsyillä, joissa metalli on ennen ampumista hyvin pehmeää. Tämän lisälaitteen aloituskynnys on erittäin matala, sillä sen käyttöönotto vaatii vain kyseisen osan kiinnittämisen trimmeriin. Hylsynsuun sisäpuolen viiste on mitoitettu Berger VLD-luodin veneperälle. Tämän vuoksi onkin järkevää trimmata hylsyt vasta kun ne on ammuttu ja supistettu kertaalleen. MAAHANTUONTI & MARKKINOINTI: FORSTER ORIGINAL CASE TRIMMER Valmistaja: Forster, Yhdysvallat Hinta terä: 89,90 euroa Hinta trimmeri: 109,30 euroa Maahantuoja ja myynti: www.eränetti.fi Ihanteellisesti sopiva Peltor Sportac WS5 kuulokeihin Varoitus! Zodiac BT-sarja voi aiheuttaa langattoman metsästyksen.. Ilman lisäosaa trimmeri on käytettävissä perinteisillä piloteilla. BT-sarja SISÄÄNRAKENNETTU BLUETOOTH VAKIOPISTORASIA TARVIKKEILLE ÄÄNIOHJAUS (VOX) ERITTÄIN KIRKAS ÄÄNI VEDENKESTÄVÄ & ISKUNKESTÄVÄ (MIL-STD, IP54) 2100mAh LITIUM AKKU NOPEA JA ÄLYKÄS PÖYTÄLATURI Zodiac Bluetrek X3 IP54 luokiteltu bluetoothkuuloke 3-in1 terä tekee yhdellä kertaa kolme eri työvaihetta, eli lyhentää ja viistää ulko- ja sisäpuolet hylsystä. Kovametalliterän kulma on 14 astetta, eli sama kuin VLD-luodeissa. Hylsynsuun ulkopuolen viistoamiskulma on 30 astetta. Hylsy tulee yhdellä työvaiheella trimmattua oikeaan pituuteen ja sen suu on käyttövalmis kerralla
Pienen sadekuuron jälkeen myös pääkilpailu saatiin käytyä hyvissä sääolosuhteissa. heinäkuuta Vaasan kaupungin lähellä sijaitsevassa Kivijärven ampumaurheilukeskuksessa. Kysymys kisapaikkojen jakamisesta internet-ketteryyden perustella on aiheellinen ja vastausta kannattaa pohtia laajemminkin Practical-kisajärjestäjien piirissä. 58 Helteet ja ukkonen olivat väistyneet ja vain aseet jyrähtelivät kun WasaMatchin esikisa käynnistyi 24. Samaan johtopäätökseen tuli ratamestarina toiminut NROI:n (kansallinen ratatuomarien yhdistys) jäsen Mika Ylijoki. TEKSTI: ROLF LEPPÄNEN KUVAT: ROLF LEPPÄNEN JA HANNU MAUNUL A WASAMATCH 2010 "Onkohan tämä hyvä vai huono asia" mietti kilpailujohtaja Hannu Maunula kun heinäkuun 25. Kokeneet talkoolaiset, VS-VS:n Vesa Kosola ja PoP:n Mikko Koski olivat tyytyväisiä kun rakentajat parantavat tahtiaan vuosi vuodelta. Rutinoitunut kisaorganisaatio koostui pääosin VS-VA:n vaasalaisista sekä Pohjamaa Practicalin (PoP) jäsenistä, mutta mukana oli myös talkoolaisia Keski- ja Pohjois-Suomesta. päivänä järjestetyn kuudennen WasaMatchin vapaat kisapaikat "myytiin" internetissä ilmoittautumisen alettua alle minuutissa loppuun. "On tosi kiva tehdä työtä koWWW.REKYYLI.FI
Heidi Lokkila ampuu. ...JA KÄYTÄNNÖSSÄ Monet kilpailijat kertoivat kirjoittajalle kokemuksiaan kisaraportin taustaksi. Yhdessä tehtävässä lähtö oli tyhjä ase ja lippaat pöydällä. Mielestäni ainoa poikkeus johdonmukaiseen linjaan oli stage no 5 "Kimberliitti". Ad hoc asiantuntijaraati, Timo McKeown, Raine Peltokoski, Hannu Maunula ja Mika Ylijoki, piti parhaana ampumaosuutena Wärtsilä Oyj:n sponsoroimaa stagea no 2 "Gneissi", joka oli 28 laukauksen pitkä ampumaosuus, matkojen vaihdellessa 2- 40 metrin välillä. Stagessa ei ole aitoa ammunnallista haastetta, vaan se on enemmänkin osoitus WWW.REKYYLI.FI Stagella no 5, "kurkkimisstagella", pituudesta oli selvää hyötyä. POHJALAISTA EMPATIAA Asiantuntijaraatimme oli yksimielinen siitä, että kilpailun johto vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten Nopealla heiluristagella sai oma suoritus monen ampujan mietteliääksi. 59. keneen ja osaavan porukan kanssa", hän totesi. AMPUMAOSUUDET TEORIASSA... Tämän vuoden kilpailussa oli seitsemän ampumaosuutta. Pääosin ammuttiin erilaisten käytävien ja seinäkkeiden takaa, läheltä (2 m) ja kauempaa (40 m) pahvitauluja, mutta myös IPSC-poppereita ja metallikiekkoja. Tähän lienee vaikuttanut se, että pääsuunnittelija itse ampuu revolveriluokassa, jossa juuri tarkkuus korostuu. HYVÄN SUORITUKSEN RESEPTI WasaMatchissa oli tänä vuonna mukana suuri joukko hyviä ja kehityskykyisiä ampujia. Toisessa ryhmässä ampujat keskittyivät enemmän henkisesti, mutta summerin soitua, he tunnistivat kohteet ällistyttävän nopeasti ja ampuivat tarkat osumat. Toisessa tehtävässä ammuttiin heilureita. "Gneissi" vaati ampujalta erityisesti tarkkuutta ja stagessa oli runsaasti ammunnallista haastetta. Se oli Suomessa liian usein nähty, mutta ulkomailla tuntematon, "vasemmalta kurkkimisstage", jossa ampuja joutui vielä perääntymään taaksepäin. Suurin yhteinen nimittäjä WasaMatchin hyvin toteutetuille ampumaosuuksille oli ampumatarkkuuden korostuminen. Lyhyitä osuuksia (9 laukausta) oli kaksi, keskipitkiä (16 laukausta) oli kolme ja pitkiä osuuksia (24 - 28 laukausta) oli kaksi. Maunulan mukaan WasaMatchissa on lähdetty siitä, ettei "ryömintä- tai akrobatia-stageja rakenneta. Huippuampujien osalta erottui ainakin kaksi erilaista toimintamallia. Jos yrittää liikaa, tavoite pakenee yhä kauemmas. Suunnitelmassa tehtävät olivat tavanomaisia. Ampumaosuuksien nimet oli tänä vuonna otettu kivi - ja mineraalimaailmasta, kuten marmori, kvartsiitti ja niin edelleen. Viime vuonna nimet olivat lintumaailmasta ja ensi vuonna lienevät vuorossa "kuu ja tähdet." älyllisestä laiskuudesta. Stagen suunnittelija on Jussi Niskanen, jonka käsialaa oli neljä muutakin stagea. Voittamisen tavoittelu ja kisamenestyksen jatkuva ajattelu ikään kuin jähmettävät koko suorituksen ja homma menee "kipsiin". Yksityiskohtaisen suunnitelman toteuttajat sekä luonnonlahjakkuudet ovat, ehkä eri teitä, löytäneet toimintamallin, joka johtaa menestykseen. Luokkansa voittajia olivat tänä vuonna Raine Peltokoski openluokassa, Matti Manni production-luokassa, Risto Hirvikallio standard-luokassa, Jussi Niskanen revolver-luokassa, Saku Hujala modified-luokassa ja naisten kategorioissa Heidi Lokkila standard-luokassa, Tanja Tennilä production-luokassa ja Jaana Kajasranta-Alenius open-luokassa. Lajin piiriin olisi rekrytoitava lisää naispuolisia ampujia. Malli on yksinkertainen kuvata, mutta vaikea toteuttaa käytännössä. Ensimmäisessä ryhmässä ampujat tekivät hyvin yksityiskohtaisen suoritussuunnitelman, merkitsivät jalanjäljet, käyttivät jokaisen tutustumiseen annetun sekunnin jokaisella stagella ja ampuivat sitten systemaattisesti kellosepän tarkkaa työtä tehden. Pitää vain tehdä ahkerasti työtä, eikä jatkuvasti ajatella vain jokin erinomaisen tuloksen tai ennätyksen saavuttamista. Kun antaa asioiden olla, alkaa kunnianhimoinenkin tavoite jollain kummallisella tavalla tulla lähemmäs. Muut staget olivat perustehtävän mukaisia. Tavoite on suunnitella ja toteuttaa ampumaosuuksia, joissa voima, tarkkuus ja nopeus ovat suhteellisessa tasapainossa ja jotka ovat laadukasta peruspracticalia". Sääntöjen mukainen suhde olisi 3-2-1, mutta Suomessa suositaan pitempiä ampumaosuuksia, koska "porukka" haluaa liikkua ja ampua paljon
Itsetuntoa ja jämäkkyyttä löytyy, mutta samalla korostuu usein aggressiivisuus ja narsismi. Tällöin kisamaksujen taso voitaisiin säilyttää entisellään. Vain osa harrastajista kilpailee kansallisella tasolla. Raine Peltokosken mielestä laatukisojen osallistumismaksuja voitaisiin myös nostaa, jolloin markkinavoimat hoitaisivat kysynnän ja tarjonnan tasapainoon. (perustettu vuonna 1928) ja Vasa Skyttegille r.f. · Vaatii suurta henkistä ja fyysistä kestävyyttä. WASA MATCH · Vaasan Ampujat r.y. Johdon yhteistyö sujui saumattomasti. kilpailu toteutetaan ja millaisena se koetaan. Kisan onnistumisen kannalta ratkaisevan tärkeä tekijä on kilpailujen tunnelma. · Kilpailu koostuu erilaisista ampumaosuuksista (stage). Tämä on tuiki harvinaista, koska kilpailut yleensä pyrkivät erilaisista pullonkauloista johtuen venymään. WasaMatch 2010 muodosti tässäkin suhteessa myönteisen poikkeuksen. Pääkisan 80 kilpailijaa päättivät suorituksensa etuajassa ja viimeiset kilpailulaukaukset ammuttiin jo klo 16.00. · Ammutaan pahvitauluja, rikkoutuvia kohteita (esim. · Suomessa harrastajia 1800, pääosin nuorehkoja miehiä. · 3 avaintekijää: osumien tarkkuus, aseiden voima ja liikkeen sekä ampumisen nopeus. Hannu Maunulan ja Timo McKeownin mukaan kilpailujen taso ohjaa Practicalin kehitystä. · Wasa Matchissa ampuu vuosittain 130 kilpailijaa, joista 50 on myös toimitsijatehtävissä. Ampujat harjoittelevat sellaisia tehtäviä, joita he joutuvat kilpailussa suorittamaan. Yhteistyö on edelleen tiivistä. Practicalin säännöt ovat tiukemmat kuin missään muussa urheiluammunnan lajissa. Timo haluaisi suomalaisiin kilpailuihin enemmän ampumaosuuksia ja enemmän ammunnallista haastetta, ikään kuin enemmän vastinetta kisamaksuille. Toinen haaste on itse kilpailun sujuminen sekä teknisen toimivuuden että "flow:n", kilpailijajoukon virtauksen osalta. Toisin kuin monissa muissa kilpailuissa, näissä kisoissa oli runsain mitoin pohjalaista empatiaa. ta ampujaa vuosittain. Pohjalaista "kullan" kimallusta. Kilpailujohtaja Hannu Maunula (vasemmalla) ja ratamestari Mika Ylijoki. · Seurassa on 400 jäsentä. Yksi mahdollisuus on lisätä kisatarjontaa, jolloin voisi olla enemmän aseluokkakohtaisia kisoja. Kansainvälisellä tasolla vaadittava empaattisuus puuttuu. Onko kilpailu sosiaalisena tapahtumana myönteinen kokemus ja jääkö siitä muistivarastoon "hyvä fiilinki". Toisaalta kilpailutarjonta ei ole merkittävästi lisääntynyt. · Jäsenet ovat voittaneet vuosittain useita arvokisamitaleja WASA MATCH - IPSC PISTOOLIKILPAILU · Vaasassa järjestettävä kansallisen tason avoin IPSC-kilpailu. · Ehdoton turvallisuusvaatimus. Kilpailun tunnelma oli pohjalaisittain reilu ja hyvällä huumorilla ryyditetty. Useissa huippu-urheilua ja -urheilijoita koskevissa tutkimuksissa on todettu, että empatian puuttuminen on tyypillinen suomalainen piirre. · Syntyi vuonna 2005 ajatuksesta saada laadukas Practical-kilpailu Pohjanmaalle. · Wasa Match on vuosien saatossa paaluttanut itselleen näköisensä ja kokoisensa tilan kansallisessa kilpailukalenterissa. KEHITYSNÄKYMIÄ Practical-ammunnan piiriin on viime vuosina tullut noin 160 uut60 WWW.REKYYLI.FI. (perustettu vuonna 1929) yhdistyivät vuonna 1988 yhdeksi seuraksi: Vasa Skyttegille - Vaasan Ampujat r.f. Kilpailijoiden suoritettava turvallisen ampujan koe. WasaMatchin rakentaminen sujui hyvin, mutta itse kilpailun kulku yllätti kisajärjestäjät. Hannu on Timon kanssa samaa mieltä "hot rangen" käytöstä. Myös useampien kisojen järjestäminen samana viikonloppuna voisi toimia. · Kilpailuja järjestetään pistoolille, haulikolle ja kiväärille. · Vuosina 2005 - 2008 Wasa Match toteutettiin yhteistoiminnassa Pohjanmaa Practical ry:n kanssa. Kun rata-alueet useimmiten rajoittavat ampumaosuuksien lukumäärää, voisi ratkaisu olla paluu "hot range"- ajatteluun, jonka mukaan ampuja ampuu kaksi stagea yhteen menoon saman tuomarin ohjauksessa. Keskustelu jatkuu. Ennakkosuunnittelu, talkootyön organisointi ja rakentaminen on yksi kokonaisuus. · Suomen Ampumaurheiluliiton jaosto. Lyhyillä osuuksilla ammutaan useimmiten yhdestä, keskipitkillä osuuksilla enintään kolmesta ja pitkillä osuuksilla useammasta paikasta, kuitenkin niin, että yhdestä näkymästä ammutaan enintään 9 laukausta ja maksimilaukausmäärä on 32. savikiekot) ja metallista kohteita. Kirjoittaja on toiminnallisen urheiluammunnan harrastaja ja lajituomari. PRACTICALAMMUNTA · Kansainvälinen kilpailuammuntalaji, lyhennys IPSC. Yksi asia lienee kuitenkin varma: WasaMatch ansaitsee oman paikkansa kesäkauden kansallisessa kilpailukalenterissa. Kilpailusta hylkäys tulee pienestäkin virheestä. · Kilpailussa on 7 ampumaosuutta, joissa ammutaan yhteensä 120 laukausta
Patruunat ovat kuitenkin niin lähellä toisiaan, että Sharpsin latausholkeilla voidaan nykyisin ladata Winchesterin patruunat. 45-70 ja sitäkin pidemmät patruunat. Winchesterin lataukset olivat .50110-300 Express, .50-110-300 High Velocity, .50-105-350 HP (reikäpääluoti) ja .50-100-450. Näin esimerkiksi .50-110 voitiin merkitä useilla tavoilla patruunassa käytetyn latauksen mukaan ja lukemat stanssattiin myös patruunoiden kantaan. Tikan, Valmetin ja Baikalin lukkorunkoihin sekä päällekkäis- että rinnakkaispiippuisina. Jälkimmäistä voidaan ampua myös pidemmässä .50-110-pesässä ja pidennetystä .348-hylsyaihiosta tehdään nykyiset .50-110-hylsyt, joita valmistaa esimerkiksi Starline. PATRUUNANURKK A 1,6 mm 15,4 mm 14 mm 13,6 mm TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI 13 mm (.512) 61 mm 70 mm JÄREÄ .50-110 W VIPULUKKOPATRUUNA INCHESTER -luvulla järeimmät vipulukkokaliiperit olivat Winchester 1876:ssa .45-75 ja .50-95 sekä Marlin 1881:ssä .45-70 Gov. Alkuperäiset .50-110:n luodit painoivat siis 300 gr (19,4 g), 350 gr (22,7 g) ja 450 gr (29,2 g). Tämä on sikäli hyvä tietää, koska .50-90 Sharpsin latausholkit ovat jostain syystä noin kolme kertaa halvemmat kuin "aidot" .50-110:lle tehdyt. MODERNI .50-110 Paitsi vipulukkoon, patruuna .50110 sopii myös kaksoisluodikoihin ja erilaisiin taittuvapiippuisiin aseisiin. Koska mallissa 76 hylsyn pituudet olivat lyhyitä, ettei edes .45-70 sopinut mekanismiin, oli Winchester pakotettu uuteen malliin. Winchesterin patruunat merkittiin tavallisesti lyhennyksellä W.C.F. Winchester suunnitteli uuteen vipulukkoonsa vuosina 1886-1894 .45-70:n rinnalle vielä kahdeksan muuta suurriistapatruunaa, joista yksi oli 1887 julkaistu .50-110 W.C.F. John Moses Browningin avustuksella syntyi malli 1886, johon sopivatkin sitten jo . Malli 1886 on edelleen järein tehdasvalmisteinen vipulukko ja kaliiperi .50-110 järein vipulukkoon valmistettu tehdaspatruuna (tässä tulee kuitenkin mainita, että mallia 1886 tehtiin pieni erä briteille 1800-luvun lopussa paksummalla lukko64 rungon etupäällä ja piipulla kaliiperissa .577 Black Powder Express). .50-110 WINCHESTER JA .50-90 SHARPS USA:ssa 1800-luvulla syntyneet kaliiperit merkittiin yleensä siten, että ensin mainittiin kaliiperi, sitten latauksessa käytetty mustaruutimäärä graineina ja usein vielä lopuksi luodin paino graineina ennen valmistajaa. (Winchester Center Fire). Tästä puolestaan on tehty jälleen avarrettuna sellaiset tunnetut villikissat kuin .45 Alaskan ja .50 Alaskan. Tästä syystä moderni versio pitäisi merkitä toisin, esimerkiksi .510 Express. Vastaava vanhempi (tuli markkinoille vuonna 1872) patruuna oli kaupalliseen puhvelijahtiin kehitetty .50-90 Sharps, jossa hylsyn kanta oli aavistuksen Winchesteriä paksumpi ja kantalaippa suurempi. Patruunaa valmistettiin aina vuoteen 1935 asti ja 1900-luvulle tultaessa sitä alettiin ladata myös savuttomalla ruudilla. Kaliiperien pienennyttyä Winchester muokkasi .50-110:n hylsystä hieman lyhyemmän ja muotoili siihen pullonkaulan, jolloin tuloksena oli .348 Winchester. Sharpsin lyijyluodin läpimitta oli .509" ja Winchesterin .512". Myös hylsy oli viitisen milliä pidempi. Jos tarkkoja ollaan, moderni .510-läpimittaista vaippaluotia käyttävä kaliiperi tulisi erottaa alkuperäisestä, sillä nykyaikaisten patruunoiden ampuminen vanhoissa vipulukoissa voi aiheuttaa aserikon. Suomessakin on rakennettu useita tuplakiväärejä tälle kaliiperille mm. Hylsyaihiona voidaan käyttää myös .50 Basic -hylsyä. LATAUKSIA Kaksoisluodikossa (Tikka M17) olen käyttänyt metsästyksessä WWW.REKYYLI.FI
Käyttämäni lataus on ollut "kevyehkö", ruutia N 133 annoksella 5,3 g lähtönopeutta saadaan noin 620 m/s. Se on suunniteltu mustan ruudin osumanopeuksille, mutta toimii hienosti aina liki 700 m/s nopeuksiin asti. Aikanaan tuli kokeiltua myös duplex-latauksia, mutta kun kotimaisilla N 130 ja N 133 -ruudeilla pärjää mukavasti, en katso niiden käyttöä tarpeelliseksi. 433 B 489 . Ruuti N 120 ei oikein toimi ilman esimerkiksi dacron-täytettä, sillä suuri hylsyyn jäävä tyhjä tila aiheuttaa viivästyneen sytytyksen. 549 A = Winchester vuodelta 1910 B = Winchester vuodelta 1931 C = nykyruudeilla teoksesta Winchester Lever Legacy Woodleigh 440 gr (28,5 g) bondattua luotia. .50 -110 Latauksia nykyaseisiin Luoti/gr Woodleigh 440 BP Ruuti/g N 133/ 5,0 g N 133/ 5,3 g Woodleigh 460 N 133/ 5,1 g N 133/ 5,2 g Barnes Original 450 N 133/ 4,3 g N 133/ 5,0 g N 130/ 4,7 g Barnes Original 300 N 130/ 5,0 g N 120/ 4,5 g Raaka-Arska 420 N 130/ 4,7 g N 130/ 4,9 g Nopeus 576 620 590 610 510 580 596 713 720 583 626 vaatii dacron-tytteen lyhennetty raskaammasta luodista Huom. SUOMENKIELISET VALIKOT (WHISPERING MODE) ERITTÄIN KIRKAS ÄÄNI HYVIN PITKÄ KANTAMA VEDENKESTÄVÄ & ISKUNKESTÄVÄ (MIL-STD, IP65) 1800mAh LITIUM AKKU NOPEA JA ÄLYKÄS PÖYTÄLATURI Vasemmalla ja keskellä olevat .308 Winchester ja .450 Marlin jäävät molemmat modernin .50-110:n varjoon sekä koossa että tehoissa. C 619 . Täyt- teellä varustettuna ruuti toimii normaalisti. Asepaja Heleniuksen tekemissä piipuissa oli joissakin hyvin loiva rihlannousu (kuten omassani), jolloin vaippaluodin maksimipaino on 450 gr (29,2 g), raskaammat eivät enää vakaudu. MAAHANTUONTI & MARKKINOINTI: Varoitus! Voi aiheuttaa metsästysriippuvuutta.. .50-kaliiperin luotina on Woodleigh 440 gr Black Powder, joka bondattuna kestää esimerkiksi hirvijahdissa vielä liki 700 m/s nopeuksilla. Winchesterin alkuperäiset lataukset kaliiperissa .50-110 Lataus Lähtönopeus m/s A .50-110-300 Express .50-110-300 High Velocity .50-105-350 HP .50-100-450 490 683
Erilaiset kahvamateriaalit ja terässeokset, terän lämpökäsittely, terän ja kahvan muotoilu, terän hionta, veitsen viimeistely kaikki nämä piirteet antavat veitselle sen ominaisen persoonan ja määrittelevät sille sopivat käyttötavat ja -kohteet. Siksi sanoisin, että hiiliterästen suosio on enemmänkin nostalgiaa kuin terän tosiasiallisiin ominaisuuksiin perustuvaa. Veitset ovat mekaanisesti mielenkiintoisia esineitä kuten ampuma-aseetkin. On sanottava että ukkeleilla on ollut hauskaa niitä tehdessä, melkein kateeksi käy että sellaisesta voi saada elantonsa. Jos sinulla on joutilaita hetkiä, etsi netistä Cold Steelin sivut ja katsele veitsien esittelyvideoita. Kotini ei täyty pelkästään veitsistä vaan myös erilaisista teroitusvälineistä. Teräksestä onkin hyvä siirtyä yhteen veitsien mielenkiintoisimmista piirteistä eli teroittamiseen. On hämmästyttävää miten edelleenkin löydän uusia tiedonjyväsiä teräksen käyttäytymisestä, hiomakivistä, teräkulmista, teroitustekniikoista. S30V, S60V, VG-10, ATS-34. Niillä on omat kannattajansa, sillä nämä teräkset ovat sitkeitä, kestäviä ja VIEHÄTYS helppoja teroittaa. Itse laitoin juuri tilauksen Randallin veitsestä, toimitusaika viisi vuotta! Pakkohan se on itse nähdä, miksi ihmiset jonottavat veistä niin pitkään. Ei sovi myöskään vähätellä veitsiin liittyvää romantiikkaa, on se sitten kulttuuri- tai sotahistoriaa, agenttitarinoita, elokuvien toimintasankareita, taistelutaitoja tai muita koskettavia tarinoita ja omia mielikuvia. SA SU MAT TIL A 66 ilmestyy 10.11. NUMERO 7/2010 WWW.REKYYLI.FI. Nämä ns. Olen teini-iästä asti harjoitellut veitsien teroittamista vaihtelevalla innolla ja vuosikymmenten aikana lukenut paljon tästä aiheesta. Toinen terässeosten haara ovat hiiliteräkset, eli teräkset joita ei luokitella ruostumattomaksi. Inhimillinen kiinnostus kaikenlaisiin työkaluihin, niiden valmistukseen ja käyttöön saa siten täyttymyksensä myös veitsistä. Ei siis ihme, että monia viehättävät veitset sekä käyttöesineenä että esteettisenä kappaleena. En ole muuten vieläkään oppinut luotettavasti teroittamaan veistä, joten taival jatkuu. Olen liittynyt tähän nautiskelijoiden joukkoon vasta äskettäin. ETUVETO VEITSEN Jokainen ihminen osaa käyttää veistä. Tässä on havaittavissa markkinointi-ilmiö, eli valmistajat lanseeraavat sinänsä tarpeettomia uutuuksia, koska niiden avulla voi erottua kilpailijoista. Tänä päivänä ymmärränkin jo paljon paremmin ihmisten kiinnostusta veitsiin. Olen etsinyt kaapista useaan otteeseen vanhat Rekyylini löytääkseni jonkun kiinnostavan veitsiesittelyn, jonka muistan lehdessä olleen. Ne on valmistettu pääosin teräksestä. Olen ostellut viime vuosina erilaisia veitsiä, en niinkään käyttöä varten vaan uteliaisuudesta. Nettikeskusteluissa yksi suosituimmista veitsiin liittyvistä keskusteluista on terässeos. superteräkset mitä ilmeisimmin pitävät teränsä hieman paremmin, mutta ainakin omien kokemusteni mukaan niiden teroittaminenkin vaatii enemmän vaivaa, ja timanttiteroittimen. Tai sitten käy lueskelemassa amerikkalaisten teräaseseppien nettisivuja, sieltä löytyy paljon kovaa asiatietoa veitsistä, sekä kovalla paatoksella esitettyjä mielipiteitä siitä miten asioiden kuuluu olla. Kiinnostus veitsiin on johtanut myös muihin hauskoihin löytöihin. Olen halunnut nähdä, miltä ne näyttävät, miltä ne tuntuvat, miten ne on valmistettu ja viimeistelty. Suosituimpia vaikuttavat olevat uutuusteräkset, esim. Harrastajat käyvät kovia väittelyitä ja keskusteluita eri seosten paremmuudesta, niiden hyvistä ja huonoista puolista. Lisäksi kultasepän luupit ovat tulleet tarpeeseeen ja haaveilen jopa mikroskoopista, jolla voisin tutkia terää tarkemmin. Käytän tässä samalla tilaisuuden kiittää näitä veitsiesittelyitä tehneitä kirjoittajia, olette tuoneet paljon iloa elämääni. Joitain vuosia sitten itsekin yhdyin niihin lukijapalautteisiin, että aselehdessä ei kuulu esitellä veitsiä, ne ovat pitkästyttäviä (ei tylsiä), sillä halusin lukea aselehdestä aseasiaa, en mitään pikkupoikien linkkari- ja kommandoveitsileikkejä. Tosin väitetään nykyaikaisten ruostumattomien terästen yltävän jo vähintään samaan suorituskykyyn
1014) Tilaa Riista osoitteesta 20% TILAA JA SÄÄSTÄ N TILAAJA! RIISTA Etäisyys- ja nopeusmittari Optisan Strike Inno 600 Katselukiikari Visioncare Vico 8x56 www.riistalehti.fi/tilaus Riistan syys-lokakuun tilaajaetuna TUOTTEET TARJOAA www.eranetti.fi Etäisyysmittari 139 (180 ) 139 (179,50 ) Katselukiikari. Tilaa KOTIIN KANNETTUNA WWW.RIISTALEHTI.FI/TILAUS Voit tilata Riistan myös puhelimitse numerosta 09-827 5556 (arkisin klo
Hintaan sisältyy parallaksisäädöllä varustettu 3-9 x 40 -tähtäin ja jalusta. 449,- Benjamin Marauder Upea paineilmatoiminen laatuase. Lisävarusteena käsipumppu ilmasäiliön täyttämiseen. 649,- NYT ON OIKEA HETKI Saatavana nyt myös lippaallinen malli Hatsan AT44-10 ostaa tehokas ja laadukas Hatsan-ilmakivääri Hatsan AT44 -mallit tarjoavat rekyylitöntä tehoa! Nämä hinta/laatu-suhteeltaan erinomaiset, suuren suosion saavuttaneet aseet sopivat loistavasti pitkän matkan tarkkuusammuntaan. UUTUUS! alk. 419,- alk. 469,- Näitä malleja saatavana nyt myös 5,5 mm:n kaliiperilla. · Lähtönopeus häkellyttävät 325 m/s · K lii it 4,5 ja 5,5 mm · Tarkkuusrihlattu tä ät / Kaliiperit: 4 5 j 5 5 T kk ihl tt k piippu, jossa vaimenninkierre valmiina · Irrotettava ilmasylinteri painemittarilla · Varmistin · Säädettävät Truglo-valokuitutähtäimet · Säädettävä laukaisu · Paino 3,3 kg · Pituus 1000 mm · Piipun pituus 495 mm · Kiilaurat kiikaritähtäimen kiinnittämiseen · Säädettävä perälevy · Saatavana synteettisellä ja puutukilla · Lisävarusteena käsipumppu ilmasäiliön täyttämiseen Hatsan 155 Vipuviritteinen, lähtönopeus käsittämättömät 380 m/s! Synteettinen- tai puutukki, jossa säädettävä rekyyliä vaimentava Triopad-perälevy, Truglovalokuitutähtäin, pituus 1210 mm, paino 4,6 kg Hatsan 125 T Lähtönopeus 375 m/s! Synteettinen tukki, jossa säädettävä rekyyliä vaimentava Triopad-perälevy, pituus 1250 mm, paino 3,6 kg Hatsan 90 T Lähtönopeus 300 m/s, synteettinen tukki, Truglo-valokuitutähtäin, pituus 1140 mm, paino 3,1 kg Katso kaikki mallit osoitteessa www.normark.fi! Maahantuonti ja markkinointi: Normark Suomi Oy, PL 17, 41801 Korpilahti, email: info@normark.. Tyylikäs tarkkuusammuntaan soveltuva tukki, 10 luodin lipas, lähtönopeus 305 m/s (4,5 mm kaliiperi). UUDEN AJAN ILMA-ASEET OVAT TÄÄLLÄ! Typpikaasutoiminen mäntä korvaa Nitro Pistonissa jousimännän. Tämä vähentää merkittävästi liikkuvia massoja kiväärissä, minkä ansiosta Nitro Pistonin rekyyli ja laukaisuääni ovat huomattavasti jousimäntätoimista ilmakivääriä pienemmät. Remington Nitro Piston Typpikaasutoiminen huippuluokan tarkkuusilmakivääri. 4,5 mm kaliiperi, lähtönopeus jopa 365 m/s, erittäin hiljainen laukaisuääni