Rekyyli 8/2008 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

JÄLLEENLATAUSKOULU: KOMPONENTIT 8 2008 7 90 HENKILÖKUVASSA OLYMPIAVOITTAJA Satu MäkeläNummela TIEDE: Luvallisilla aseilla ja väkivallalla ei yhteyttä! 685446-0808 08008 6 REMINGTON R-15 JAHTIMIEHEN ARSKA LES BAER PREMIUM II TÄYDELLISYYTTÄ HIPOVA 1911-KLOONI RUGER 22 CHARGER PIENOISPISTOOLIN JA -KIVÄÄRIN VÄLIMUOTO URONEN PRECISION .223 REM KOTIMAINEN HUIPPUTUOTE TOIMINNALLISIIN LAJEIHIN SMITH & WESSON 329 PD AIRLITE RETKEILIJÄN TURVA KALIIPERISSA .44 MAGNUM PAL.VKO 2009-05 414886 854468
Ensimmäisellä laskulla veloitamme 30 euron kampanjamaksun. Todellinen vuosikorko 2000 euron ostolle on 7,93 % ja luottohinta 2070 euroa. lippaat Erinomaisen tarkka ja taloudellinen kilpa-ase STEELammuntaan sekä kivääri-practicalin ja SRA-ammunnan harjoitteluun. Mahdollisille jatko-ostoille Aktiiviraha MasterCard Kortti -tililuoton todellinen vuosikorko on 23,45 % (11/08), kun luoton määrä on 1000 euroa. appio ökälet ePun r ottorit K iinimo bens et jais arpa. Osta nyt, saat 10 kk maksuaikaa! Korko 0 %, tilinhoitopalkkio 4 e/kk. .22LR-kaliiberi mahdollistaa turvallisen urheiluammunnan myös sellaisilla sisä- ja ulkoradoilla, joissa isommat kivääri-kaliiberit ovat kiellettyjä. Allekirjoita! Addressi "Aseiden totaalikiellon vastustaminen" www.adressit.com/aseet Jyväskylä ARMORIA Tapionkatu 20 Puhelin: 0207 299850 jyvaskyla@asemafia.fi Kuopio ARMORIA Tulliportinkatu 27 Puhelin: 0207 299852 kuopio@asemafia.fi Lappeenranta WILD SPORT Pormestarinkatu 6 Puhelin: (05) 5411403 lappeenranta@asemafia.fi Seinäjoki EF-SECURITY Valtionkatu 14 Puhelin: 0207 856550 seinajoki@asemafia.fi Tampere ARMORIA Kuninkaankatu 10 Puhelin: 0207 299 857 tampere@asemafia.fi Turku TURUN AMPUMAKESKUS Aninkaistenkatu 16 Puhelin: (02) 4675357 turku@asemafia.fi 595 Asemafia rahoittaa asekauppaa. VERONPALAUTUKSIA? EI pankkiin! Sijoita rautaan! ! "JOULUPUKIN ERIKOISTARJOUS!" 15 kpl:n erä GSG-5 GenII + 2x22-patr.lisälipas "MP-5" .22LR pienoiskivääri - Made in Germany - itselataava kertatuli, - 2-, 10- tai 22-patr. Tekniset tiedot: - pyörähtäväpiippuinen 9mm pistooli - kaksipuoleinen varmistin & luistinvapautin - hyvä tehdaslaukaisu (SA/DA) - 2 x 17-patr. lipas - piippu 414 mm, kok.pituus 855 mm Runsaasti lisävarusteita! 650 STI GP6 9mm pistooli, STI:n ohjauksessa Slovakiassa valmistettu laatutuote
www.asemafia.fi. Hinnoittelu, erinomainen tarkkuus, säätömahdollisuudet sekä materiaalien ja työn laatu tekevät näistä aseista ylivoimaisia kilpaileviin merkkeihin nähden! Aseiden piiput valmistaa huippulaadustaan tunnettu saksalainen Lothar Walther. ACTION kailu miek ilu ka miek ilu ka miek SPORT MATCH "hetivalmis" kisa-ase 895 CO2-pistooli 350 paineilmapistooli 675 Kotimaiset CWP-laminaattitukkiaihiot Tukkiaihiot Classic Hunting 195 Kuva varustellusta, pintakäsitellystä tuotteesta. Viimeistele ja varustele sellaiseksi kuin haluat. Saatavana kaikista Asemafia-liikkeistä. Sport Shooter ratatukki peukaloreiällä 289 www.cwp.fi ASEMAFIA Jyväskylä | Kuopio | Lappeenranta Seinäjoki | Tampere | Turku Laatuasekauppias Tarjoukset voimassa kaikissa Asemafia-jäsenliikkeissä 31.12. saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Vielä vanhaan hintaan! Uudet korotetut hinnat astuvat voimaan 1.1.2009 EDGE 5.0" 9mm/.40S&W 1845 1895 TACTICAL 5.0" 9mm 655 SPARTAN 5.0" 45ACP Saksalaiset RÖHM RG-Twinmaster -ilmapistoolit ovat erinomaisia tarkkuusaseita kotiharjoitteluun. Hinnat varastoväreistä, omat värikombinaatiot tilauksesta
Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. reserviläisammunnan, joka sisälsi kaksi kertaa kolme kohdistuslaukausta ja yhden viiden laukauksen "kilpasarjan" makuuasennosta 150 metrin etäisyydeltä. Tätä seikkaa ei missään tapauksessa saa päästää unohtumaan, kun aselakia mahdollisesti tiukennetaan. Tällainen ajatus nousi esiin, kun osallistuin RUSKA 2008 harjoitukseen, jossa oli mukana noin 1200 reserviläistä. Rekyyli ilmestyy 8 kertaa vuodessa. REKYYLI Muunnostaulukko 1 gramma (g) = 15,43236 grainia 1 graini (gr) = 0,064799 grammaa grainia 40 60 80 100 120 140 grammaa 2,59 3,88 5,18 6,47 7,77 9,07 grainia 180 200 240 300 400 500 grammaa 11,66 12,95 15,55 19,43 25,91 32,39 1 unssi (oz) = 28.34952 g 100 g = 3,5273962 unssia 1 tuuma (") = 25,4 mm tuumaa 10 15 20 mm 254 381 508 tuumaa 25 30 40 mm 635 762 1016. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Tilannetta kuvaa se, että kaikki eivät oikein edes muistaneet kuinka 7,62 RK 62 toimii. Jos tuloksena oli pahimmillaan vain tuskastumista ja epäluottamus aseeseen, on ampumataitojen ylläpitämisestä turha puhua. Jokainen suoritti ns. ilaajille REKY YLI pl 82, 00511 helsinki puh: 044 558 9023 email: toimitus@rekyyli.fi www.rekyyli.fi ISSN 1459-4633 PÄÄTOIMITTAJA Jarkko Koskinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tero Kuitunen TOIMITUSSIHTEERI Toivo Haimi TEKIJÄT Esa Höysniemi Erkki Lahtinen Hannu Uronen Markus Forsström Otso Vainio Arto Määttä Ari Siukola Esa Toivonen Pasi Asikainen Jussi Grönstrand Henri Munck Tommi Forsell Mikael Nederström Mika Niemelä M. Ottaen huomioon Ruska 2008 -harjoituksen kokonaiskuvan, oli patruunoihin varattu taloudellinen panostus varsin pieni. Kaikki oikeudet pidätetään. Varusmiesaikana useimmat oppivat ainakin kohtuullisen kyvyn osua staattiseen kohteeseen ennalta määrätyltä etäisyydeltä, mutta palvelusajan jälkeen edes perusampumataitojen ylläpito ei ilmeisesti kuulu Puolustusvoimien prioriteetteihin. Fire-kustannus Oy vastaa Rekyylin toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. Fire-kustannus Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Rekyyliin lähetettyä tilaamatonta aineistoa. Haluamme osaltamme parannuksen asiaan ja tästä lähtien lehdet toimitetaankin parannuk tilaajille pussitettuina. Palveluiden ja tuotteiden mainostaminen on maksullista ja siitä on sovittava erikseen. lakko) tai asiakkaasta tai ulkopuolisesta tiedontuottajasta johtuvasta syystä kuitenkaan voida julkaista sovitussa numerossa, Fire-kustannus Oy ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Luonnollisesti 1200 henkilöä on sellainen joukko, jonka ammuttaminen ottaa paljon aikaa ja ilmeisesti ajan rajallisuus on osittain tällaisen ampumajärjestelyn syy. Käytännössä jokaisella harjoitukseen osallistuneella kun oli jokin muu erikoisala, jonka kertaaminen oli harjoitusrupeaman pääasia. PA AKIRJOITUS Riittävä taso Olen elänyt luulossa, että ampumataidon ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää jokaiselle suomalaiselle reserviläiselle. Tero Kuitunen PS. Olemme saaneet paljon ilmoituk tilaajiltamme kuljetuksessa vaurioituneista lehilmoituksia me distä. Monet reserviläisistä olivat nyt ampumassa ensimmäistä kertaa vuosiin, olipa joillakin takana kokonaisia vuosikymmeniäkin. Emme takaa Rekyylissä julkaistujen artikkelien virheettömyyttä, emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. Rinnastus on kieltämättä kärjistävä, mutta kertoo tylyllä tavalla todellisen ampumataidon ja "riittävän tason" välisestä erosta. Reserviläisen laukausmäärä rynnäkkökiväärillä oli siten 11 patruunaa. Firekustannus Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Tämän suurehko reserviläisjoukko ampui siten yhteensä 13200 patruunaa, joka vastaa suunnilleen yhden aktiivisen SRA-ampujan vuotuista harjoitusohjelmaa. Onneksi aseen toiminta ja hiukan sen käyttöäkin käytiin asiallisesti läpi ennen ampumaradalle siirtymistä. Kertausharjoituksien merkitys taitojen ylläpitämisessä on tämän esimerkin valossa siten olematon ja tarinalla onkin myös laajempi merkitys suomalaisen ammunnan harrastajan kannalta. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. W. Malmivaara Aimo Paukku Paula Laitinen ART DIRECTOR GRAAFIKKO Antti Teittinen VALOKUVAAJAT Arsi Ikäheimonen Julius Koivistoinen Esa Toivonen ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET asiakaspalvelu@rekyyli.fi puh: 09 827 5556 (klo 8:00-16:00) MEDIAMYYNTI Jani Leskinen 0400 613 744 jani.leskinen@firekustannus.fi TILAUSHINNAT 12 kk 54,95 euroa kestotilaus 49,95 euroa / 12 kk KUSTANTAJA Fire-kustannus Oy PL 82, 00511 HELSINKI Rekyylin kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat Fire-kustannus Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. Kuudes vuosikerta. Monet ampumista harrastamattomat kertaajat olisivat kuitenkin tarvinneet kohdistamisen lisäksi muutamia harjoitussarjoja, jotta edes ammunnan perustekniikka olisi palautunut mieleen. Jos Suomi haluaa omata uskottavan puolustuskyvyn, on omaehtoinen harjoittelu ainoa realistinen tapa taata riittävä ampumataito. Nyt aseet vain yritettiin saada kohdistettua kolmen laukauksen roiskaisujen perusteella, usein hyvin huonolla menestyksellä. Mainosten ja ilmoitusten julkaisuun sovelletaan kulloinkin voimassa olevan mediakortin ehtoja. Kaikki hyväksytyt mainokset ja ilmoitukset pyritään julkaisemaan sovitussa numerossa
SISALTO aseet 06 REMINGTON R15 VTR 14 LES BAER PREMIER II .45 ACP 20 SMITH&WESSON .329PD .44 MAG 28 URONEN PRECISION 32 RUGER 22 CHARGER LES BAER PREMIER II .45 ACP 14 36 MIROKU MK-70 SPORT 40 RUGER 77 MARK II TARGET GREY 44 UNOHDETTU SATIKKA 68 OLYMPIAVOITTAJAN PERAZZI patruunat & tarvikkeet 56 PRO EARS KUULOSUOJAIMET 58 SKENCO ILMA-ASELUODIT veitset 70 SOG SEAL TEAM ELITE 72 CRKT DRIFTER kolumnit & vakiopalstat 24 ASEVÄKIVALTA TIETEEN SILMIN RUGER 22 CHARGER 32 48 JÄLLEENLATAUSKOULU OSA 2: Komponentit 52 SIKAKIVÄÄRI 54 ILMA-ASEEN VALINTA 60 ESTONIAN OPEN 2008 62 ASELAKI MUUTTUU 64 HENKILÖKUVA: Satu Mäkelä-Nummela 74 SILLISALAATTI 78 TOP STORIES 79 KYSY-VASTAA 80 PÄHKINÄNKUORESSA: Smith & Wesson Magazine Pistol 81 PATRUUNANURKKA: .500 Nitro Express 3" HENKILÖKUVA: Ö SATU MÄKELÄ-NUMMELA 64 82 VOIMATEKIJÄ
6 WWW.REKYYLI.FI
HARVESTERI REMINGTON MODEL R-15 VTR Eugene Stonerin suunnittelema rynnäkkökivääri on asetyyppinä maailman toiseksi laajimmalle levinnyt nykyaikainen sotilasase. Itselataavina siviileille tarkoitettuna versioina nämä hyvin monien eri valmistajien aikaansaannokset ovat erittäin suosittuja toiminnallisessa ammunnassa ja nykyään myös enenevässä määrin tietyillä metsästyksen erikoisalueilla. TEKSTI: ARTO MÄ ÄT TÄ Pienpeto- WWW.REKYYLI.FI 7
Metsästäjän näkökulmasta tätä asetta ei kuitenkaan kannata verrata AK-sukuisiin aseisiin, sillä niistä ei ole oikein kilpailemaan metsästysaseina tämän kanssa. Näihin verrattuna R-15 ja muut arskat ovat huoltopurkamiseltaan äärimmäisen yksinkertaisia ensikertalaisille. VTR on lyhenne sanoista Varmint Tac8 takakautta, puhdistus on yksinkertaisempaa kuin muissa itselataavissa ja rehellisesti sanottuna ase vaikuttaa kaasumekanisminsa osalta huomattavasti yksinkertaisemmalta kuin muut kaasutoimiset itselataavat. Tällöin myös varmistimen paikka on juuri oikea. Lähinnä vertaukset voidaan tehdä muihin itselataaviin kivääreihin, joiden ensisijainen käyttötarkoitus on aina ollut metsästys. Näitä ei tähän aseeseen ole mitään järkeä asentaakaan sillä käyttötarkoitus aseella on sellainen, jossa avotähtäimillä ei tee kerta kaikkiaan mitään. Ainoa ongelma on lainsäädännön asettamat jarrut, joilla pyritään vaikeuttamaan itselataavien aseiden saatavuutta. Tämä on samalla kohta, jonka rikkominen on lainvastaista ja täten tarvetta itselataavien erityiskohtelulle ei ole. Toki vastaavia on löytynyt muiltakin, mutta suurta yleisöä nämä eivät ole tavoittaneet yhtä tehokkaasti kuin "ison vihreän" pelinavaus. tical Rifle. Tämän aseen rihlannousu on 1/9", jota pidetään yleisesti sellaisena, että se vakauttaa vähän raskaammat ja pidemmät tämän kaliiperin luodit. Pistoolikahva on erinomaisen hyvä ergonomialtaan silloin kun asetta pidetään koko ajan korkeassa valmiusasennossa. Tämä lokero on Remington R-15:lle äärimmäisen sopiva, sillä käytännössä .223 on kaliiperina täsmälleen samanlainen (joskin monipuolisempi) ja sopii tähän käyttötarkoitukseen vallan mainiosti. Tiedän miten se käy ja kukkuu, mutta päällisiä hallintalaitteita pidemmälle en ole asetyyppiin aiemmin kajonnut. Onneksi jälkimarkkinoilta löytyy lukuisia ergonomisempia vaihtoehtoja. WWW.REKYYLI.FI. Jälkikäteen voisinkin sanoa, että sotilaskäyttöä ajatellen olisi ollut kummallista, jos ase olisi ollut kovin monimutkainen. Voin sanoa, että olin yllättynyt näkemästäni kun keksin tieni aseen sisuksiin. Voin sanoa tämän nyt, koska minulla on asiasta selkeää kokemuspohjaista tietoa. lipaskapasiteettia, joka sinällään on riittävä rajoite näiden aseiden käytölle. Ottaen huomioon vielä sen, että kyseessä on ensimmäinen ensisijaisesti metsästyskäyttöön valmistettu "Arska" kansainvälisesti tunnetun valmistajan toimesta, on Remington vetämässä latua tämäntyyppisten itselataavien metsästyskäytölle. Periaatteessa tämä ase on tavallisen metsästäjän näkökulmasta jopa harvinaisen miellyttävä, sillä piippu on puhdistettavissa TEKNISIÄ LINJAUKSIA Á LA REMINGTON R-15 noudattelee joiltain osin sitä VTR-linjaa mikä Remingtonin Model 700 -pulttilukkokivääreissä on, eli piipussa on merkitty kaliiperin lisäksi rihlannousu, joka nykyään on hyvin tärkeä tekijä aseen yleisen käyttökelpoisuuden määrittelemisessä. Tämä on epäloogista sillä metsästyslaissa ja -asetuksessa on rajattu itselataavien Lippaan pohjalevystä löytyy Remingtonin leima, mutta se lienee jonkin alihankkijan valmistama. Kyttäyskopeissa tällainen ase on äärimmäisen hyvä käyttöominaisuuksiltaan, sillä kyseessä on vähän sama asia kuin puolustusammunta kiinteästä asemasta. Ase oli lisäksi varustettu Harrisin bipodilla. PURA JA KOKOA TÖLLERÖILLE Minulle arska ei ole asekonseptina aiemmasta kovin tuttu. Remington R- vie metsästyksellisyyden astetta pidemmälle, sillä valmistaja/valmistuttaja on lisännyt aseeseen metsästyksellisen camo-kuosin ja näin ollen ase todellakin näyttää laakista enemmän metsästysaseelta kuin yksikään musta AR-15. R-15 on tarkoitettu käytettäväksi ensisijaisesti kiikaritähtäimen kanssa ja tätä tarkoitusta silmälläpitäen aseen upperissa (ettepä ole ennen tätä termiä minun teksteistä lukeneet) on kisko kiikarin kiinnitystä varten ja avotähtäimiä aseeseen ei ole ympätty. Voi olla mahdollista, että AK kestää yhtäjaksoista ampumista ilman sakkaamista pidempään, mutta mielestäni tämä ase on kyllä paljon houkuttelevampi puhdistettava kuin yksikään AK. Tällä on merkitystä erityisesti silloin kun aseen käyttäjäkuntaa on tarkoitus laajentaa koskemaan muitakin kuin sotilaskoulutuksen kyseisellä asetyypillä saaneita tai muuten kyseisten aseiden kanssa aiemmin tekemisissä olleita. Näissä luodeissa standardina voidaan pitää 69 grainin Sierra HPBT MatchKing -luotia, jota käytetään hyvin laajalti tämän kaliiperin pidemmän matkan tarkkuuspatruunoissa. Varsinainen varmintteri R-15 ei ole, sillä siinä hommassa raskaat pulttilukkoiset vielä pesevät itselataavat jyrsijäyhdyskuntien haihduttamisessa, mutta pienpetojen houkuttelujahdissa tämä ase on omimmillaan. Kiikari koeaseeseen on kiinnitetty ARMS:in pikajalalla ja kiikarin virkaa toimitti Bushnell Elite 6500 2,5-16x42. Kaliiperina .223 on erinomaisen sopiva ketulle ja supille ja olen vakaasti sitä mieltä, että tähän käyttöön ei ole PIENRIISTALLE JA PIENPEDOILLE Meillä Suomessa on vahva lintukivääriperinne, mikä tarkoittaa hyvinkin monen metsästäjän kohdalla sitä, että lintujahdeissa kanniskellaan .222 Remington -kaliiperista pienriistaluodikkoa. Pienpetojahdissa R-15 hallitsee tonttinsa vieläkin paremmin. Mielikuvani aseesta olivat sellaiset, että AK-sukuisiin aseisiin verrattuna tämä ase suoltaa sisuksensa ulos ja niitä joutuu kiikuttamaan muovipussissa sellaiselle, joka osaa ne latoa takaisin paikoilleen. Alkuperäisen lippaan kanssa koettiin joitakin syöttöhäiriöitä, mutta ne poistuivat parempilaatuisella jälkimarkkinalippaalla. Remington on varustettu A2 pistoolikahvalla. Sen ergonomia ei mielestäni ole paras mahdollinen
Voin huomauttaa tässä, että en ole ampunut yhtään kaurista aseella, jossa on synteettinen tukki. Kyseessä on mitä erinomaisin riistanhoitotyökalu pienpetojen kitkemiseen. Kauris kuuluu teknisesti tämän aseen käyttöpiiriin, mutta mielestäni kauris on sellainen riistaeläin, joka ansaitsee parempaa kuin mitä tämä ase tarjoaa. Tämä on kuitenkin mielipide, joka ei missään nimessä rajaa R-15:ttä ulos kuvioista siinä mielessä, etteikö se olisi kuitenkin sopiva käyttötarkoitukseen. Sopii se, mutta tyyli on väärä. 22" pitkä piippu ei ole kovakromattu, mikä on eduksi tarkkuuden kannalta. Kiikari oli kiinnitetty Remingtonin selkään Arms #35 pikajalalla, joka tosin soveltuu parhaiten pienemmille tähtäimille. Arska on työkalu ja se sopii riistanhoitotyöhön. Mielestäni tämä on tähän kaliiperiin ja käyttötarkoitukseen aavistuksen pitkä ja tyytyisin vähän lyhyempäänkin eli karbiinimittaiseen 18" piippuun. Kyseessä on puhtaasti tyyliseikka ja mielestäni tämä ase on kaurista ajatellen aivan liian työkalumainen. Se vähentää piipunsuun vaurioitumisriskiä. Se kiinnittyy piippuun kahdella ruuvilla eikä kartiotapeilla, mikä on hyväksi tarkkuuden kannalta. WWW.REKYYLI.FI Hallintalaitteet löytyvät tutuilta paikoiltaan. Se on varustettu säilytystilalla, johon on saatavana jälkimarkkinoilta mittatilauksena valmistettu puhdistussarja tai lisäpaino. Kaasuportti on matalaa, optisen tähtäimen kanssa käytettäväksi suunniteltua mallia. Sen kanssa ongelmaksi muodostuu lyhyt silmänetäisyys, mikäli kiikari on kovin pitkä. Perä on A2 mallia. Toki painavampi kivääri on helpompi ampua, mutta Remingtonin päälle oli asennettu uudehko Bushnell Elite 2,5-16x kiikaritähtäin, jonka avulla tarkkuuskoe sujui helposti. Toisaalta myös .223 on marginaalinen kauriille, sillä se on koostaan huolimatta varsin sitkas eläin. KONSEPTIN TOIMIVUUS JA MIELEKKYYS R-15 VTR on niin sanotusti kiväärin kokoinen, eli siinä on 22" pituinen kohtuullisen raskas piippu. Esimerkiksi forward assist ja viritysvipu on pinnoitettu mustaksi perinteisin menetelmin, muun aseen camo-kuosista poiketen. 9. toistaiseksi keksitty sopivampaa asekonseptia. Teoriassa laajasta suurennosalueestaan huolimatta näkökenttä on pienimmälläkin suurennoksella varsin suppea, mikä rajoittaa kiikarin monikäyttöisyyttä. Piipunsuu on oikeaoppisesti suojattu upotusporauksella. Kauris on minulle hienostelua ja se vaatii hienostuneemmat välineet. Ampumamatkat haaskapyynnissä ovat kuitenkin kohtuullisen lyhyitä ja tälle kiväärille otollinen kohde on kuitenkin verrattain iso
Muuhun kuin pienpetojahtiin en AR-konseptia juuri kelpuuttaisi. Jos aseen nakkaa silmät ummessa poskelle kuten haulikon, niin ase suuntautuu maalista vasemmalle (oikeakätisellä ampujalla). Erityisesti hölmöltä tuntuu se, että perän harjan ollessa näin pyöreä, on päätä liikutettava ikään kuin väkisin enemmän aseen päälle jotta kiikari osuisi näkökenttään oikeaoppisesti. Se on Bushmasterin valmiste. Remington oli varustettu erinomaisella S-BRM bipodilla. Bipodin kiinnittämistä varten Remingtonin etukädensijasta löytyy nasta vakiovarusteena. Laukaisukoneisto on AR-15 perustavaraa. Isompana "kymppi"-versiona tämä ase saattaisi olla käypä johonkin, mutta mielestäni käyttötarkoitus pitäisi olla vähintäänkin rajoitettu ja erikoiskäyttöön painotettu. Kyseessä lienee tuotannon yksinkertaistaminen: kaikki aseet varustetaan M4 rampeilla. REMINGTON R-15 VTR PREDATOR Valmistuttaja: Remington Arms Company, Inc., Yhdysvallat Kaliiperi: .223 Remington Piipun pituus: 559 mm Kokonaispituus: 1022 mm Paino: 3,3 kg Hinta: noin 1150 euroa Maahantuoja: Normark Suomi Oy, (014) 820 711 10 WWW.REKYYLI.FI. asettaisin käsiteltävyyden etusijalle etenkin kyttäyskopeissa, joissa pidemmät aseet ovat pääsääntöisesti vain riesa. Sanokaa mitä sanotte, mutta tällä on hyvin suuri merkitys erityi- sesti siinä mielessä, että tämä kyseinen ase saattaa jäädä moisesta syystä kokonaan hankkimatta. R-15 on saatavana ainakin Yhdysvalloissa myös lyhyempinä versioina. Vaikka camo-kuosin merkityksestä voidaan olla montaa eri mieltä, niin ainakin se on varmaa, että tämä ase ei herätä mielikuvia sotilasaseesta muiden metsästäjien ja kylänmiesten toimesta. Se on mielestäni paras valinta AR-15 aseeseen, saman valmistajan S-LM mallin ohella. Remingtonin mukaan kyseessä on "Clean breaking hunting trigger", mutta olen Remingtonin kanssa jyrkästi eri mieltä laukaisun luonteesta. Remington on varustettu M4 syöttörampeilla. Tämä on häiritsevää ja haittaa nopeaa toimintaa jos asiaan ei ole tottunut. Lukko luisteineen on tavanomainen AR-15 osa. Tähän tarkoitukseen se on hyvä, mutta esimerkiksi liikkuvaa metsästystä ajatellen parempiakin vaihtoehtoja on olemassa ja tällöin tämäntyyppinen asekonsepti ei ole enää edes ajatuksena mieleinen. Tavanomaisiin pulttilukkoisiin metsästyskivääreihin tottuneille totuttelua arskassa vaatii yllättävän paljon se, että aseen rakenteesta johtuen piippulinja ja perä ovat "yhtä torvea" ja tämä on aseen ampumaergonomian kannalta hassun tuntuista. R-15 toimii juuri tällaisenaan, eli aseena joka on suunnattu selkeään metsästyksen erikoisalueeseen. En ole vakuuttunut niiden tarpeellisuudesta siviilikäytössä, mutta ei niistä haittakaan ole. Aseen camo-kuosin yksi mielenkiintoinen piirre on se, että se kastroi voimakkaasti ns. mustan aseen leimaa ja tekee aseesta aivan eri tavalla metsästyksellisen
Olen kuitenkin vannoutunut pitkän kaasujärjestelmän ja pitkän etukädensijan kannattaja, joten selkeä suosikkini on testiaseen kaltainen pidempipiippuinen malli. TARKKUUSKOE Kaikki kasat ammuttiin bipodituelta hiekkapussi perän alla. Siitä huolimatta kaikki testipatruunat edustivat oman näkemykseni mukaan laadultaan keskinkertaista tai parempaa laatua. Hinta ei tosin ole suoraan verrattavissa patruunan laatuun, kuten oli jälleen kerran todettava. Ainoat syöttöhäiriöt tapahtuivat tarkkuuskokeen aikana aseen omalla lippaalla. Hjorth Ab, (03) 234 4300 rempaa laukaisua jo ensimmäisten viiden laukauksen jälkeen. Voisin myös kuvitella, että edes kaikki metsästyskiväärin ostajat eivät välttämättä halua asettaan camo-kuosiin puettuna. Pinnoitteen kestävyys on mielenkiintoinen asia erityisesti siksi, koska AR-15:ta tyypillinen alumiiniosien pintakäsittely (kova-anodisointi) kestää kulutusta mainiosti. Kaikkien testipatruunoiden keskimääräinen osunta asettui välille 1,11,5 kulmaminuuttia. Luotien nopeudet mitattiin Oehler 35 -kronografilla kolmen metrin etäisyydeltä piipunsuusta. Toisaalta väljä patruunapesä heikentää osuntaa. Remington muistutti mielestäni käsiteltävyydeltään ja ampumaominaisuuksiltaan varsin paljon tavanomaista 20" heavy barrel -piipulla varustettua AR-15-kivääriä. Ase on jopa niinkin edullinen, että se pitää selkeästi hallussaan Suomen edullisimman AR-15-kiväärin titteliä. Huomattakoon, että mukana koeammunnassa ei ollut yhtään niin sanottua halpapatruunaa. Tämä saattaa osittain selittyä koeammunnan syksyisellä ajankohdalla, jolloin lämpötila oli vain hieman nollan yläpuolella. Lähtönopeus, m/s Patruuna Remington 55 gr FMJBT Lapua Aficionado 69 gr Scenar Lapua 55 gr FMJ Sellier & Bellot Match 52 gr Sellier & Bellot Match 69 gr Federal Premium 55 gr HPBT Itseladattu Nosler 69 gr Hitain 892 841 889 931 855 909 828 Nopein 910 859 912 945 867 931 841 Keskiarvo 903 850 905 936 861 921 838 Hajonta 18 18 23 13 12 12 13 Kasat 4x5 ls / 100m Pienin 32 mm 29 mm 33 mm 26 mm 28 mm 29 mm 26 mm Suurin 48 mm 44 mm 50 mm 36 mm 37 mm 41 mm 39 mm Keskiarvo 41 mm 38 mm 43 mm 33 mm 35 mm 36 mm 35 mm Remington: Normark Suomi Oy, (014) 820 711 · Lapua: NorDis Oy, (06) 431 0301 · Sellier & Bellot: Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999 · Federal / American Eagle: Oy K. Tarkkuutensa puolesta Remington osoittautui varsin tyypilliseksi lajinsa edustajaksi. Onneksi myös Remingtoniin sopivat yleisimmät AR-15-virityslaukaisukoneistot. Enemmän tai vähemmän heikkolaatuinen vakiolipas vaivaa tosin lähes kaikkia AR-15aseita. LOPUKSI Ulkonäöstään huolimatta Remington R-15:n camo-kuosin alta löytyy varsin tavanomainen AR-15-kivääri. Vaihdettaessa lipas H&K 416 -lippaaseen häiriöitä ei onnistuttu toistamaan, joten syy lienee lippaassa. Remingtonin pintakäsittelyn kulutuksen kestävyys on lisäksi mysteeri. Se aiheuttaa usein myös Remingtonille tyypillisen ilmiön, jossa pienimmän ja suurimman kasan ero on varsin suuri. Remington toimi lähes häiriöttä koko koeammunnan ajan. Muutamissa kohdissa on toisaalta nähtävissä, että Remington on hieman säästänyt esimerkiksi Bushmaster-kivääreihin verrattuna. Näin keskittyminen 12 jäykkään ja venyvään laukaisuun oli helpompaa. Aseen tasapainotus on mielestäni onnistunut mainiosti, joskin henkilökohtaisesti kaipaisin hieman raskaampaa piippua. Mukavia yksityiskohtia ovat vapaasti värähtelevä piippu ja sen lisävarustekiinnikkeet. Pitkähköstä 22 tuuman piipusta huolimatta lähtönopeudet olivat yllättävän alhaisia. Mielenkiintoiseksi Remingtonin tekee sen hinta. Raskaasta laukaisusta johtuen pidettiin lyhyt lepotauko aina viiden laukauksen jälkeen. Se on kokemukseni mukaan varsin tavanomaista edullisen AR-15-kiväärin osuntaa 100 metrin matkalta ammuttaessa. Moni 18" piipulla varustettu ase on antanut testattaessa suurempia lähtönopeuksia nyt käytetyillä patruunoilla ja latauksilla. Tarkkuuteen vaikuttaa positiivisesti se, että Remingtonin piippu ei ole kovakromattu. Mittasin jokaisesta patruunalaadusta kymmenen ensimmäisen laukauksen nopeuden. Remingtonista on saatavana myös lyhyemmällä 18" piipulla ja keskipitkällä kaasujärjestelmällä varustettu versio. Edullisuus tekee Remingtonin houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, camo-kuosista huolimatta. WWW.REKYYLI.FI. Tarkemmat tulokset tarkkuuskokeesta on esitetty yllä olevassa taulukossa
Tulossa varastoon! Magtech AR750 4,5mm 230m/s (13,2J) ilmakiv sin. Kun tavoitellaan mukavuutta ja suojaa, on valintasi TermoSwed. Salkku, lasit, luodit, ase Umarex Smith & Wesson MP 4,5 mm BB ilmapist. 75,00 Stylus, kynän mallinen tehopaketti, alkaen. 22,00 Scorpion, erittäin kestävä joka sään valaisin. 16,00 Stinger, kun tarvitaan reilusti valoa, alkaen. Umarex Walther Dominator FT1250 Comp.air 40J 5,5mm Umarex ilma-aseen ostajalle rasia luoteja + 10 kpl CO2 kapseleita kaupanpäälle. lev syv. 149,00 Enduro, otsalamppu ulkolijoille, alkaen. Säädettävät valokuitu avotähtäimet, mukana Ruger 4x32 kiikari. Armed Ege 12/89 Super magnum 28" VS, synt. B-Square asesepän meisselisarja Umarex liipaisinlukko Glock M78 veitsi 34,00 Glock M81 sahanterä veitsi GM Universal deluxe puhdistussarja (sis usean kaliperin) Frankfort Tumbler hylsynkiilloitusrumpu Pro Chrono Digital luodinnopeusmittari Pocker Pro Timer ajanottolaite Gun Digest 2008 45,00 Gun Digest 2007 Cartridges of the World kirja 11th edit. Soita ja tilaa kuvasto. Umarex Desert Eagle Co2 ilmapist. puol.autom. Beretta Px4 Storm pistooli Colt M1911A1 pistooli, niklattu Colt M1911A1 pistooli, sinistetty Walther P99 pistooli Walther CP88 pistooli S&W M586 revolveri 4" alk. agnum g , synt. paino SP66 Asekaappi 530,00 125 cm 40 cm 30 cm 93 kg SP88 Asekaappi 645,00 150 cm 55 cm 40 cm 152 kg SP99 Asekaappi 835,00 150 cm 65 cm 55 cm 200 kg Poistuvat tarjousmallit: SP55 Asekaappi 465,00 125 cm 28 cm 30 cm 80 kg SP65 Asekaappi 452,50 125 cm 38 cm 28 cm 85 kg SP75 Asekaappi 500,00 150 cm 42 cm 40 cm 110 kg POISTOTARJOUS! SS1500 Asekaappi maalivikaisia 490,-! Ammattilaistason Streamlight valaisimia mm: Propolymer 4AA, tukevat perusvalaisimet, alkaen. hinta kork. 21,00 JR Led reach, jatkovarrella, magneettikiinnitys 63,00 3C xenon, led tai luxeon led alkaen 48,00 Streamlightin useiden satojen valaisimien valikoimasta löytyy valaisin, oli käyttötarkoituksesi mikä tahansa, soita ja tilaa kuvasto ja hinnasto. 210,00 250,00 370,00 395,00 270,00 165,00 195,00 235,00 195,00 155,00 235,00 195,00 149,00 179,00 200,00 290,00 135,00 125,00 180,00 690,00 Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys ja urheiluaseita, soita ja tilaa lista.. Umarex CO2 ilmaaseet mm: Beretta M92 pistooli, sin. SafePower SS3492 hyväksytyt asekaapit.Hintoihin lisätään rahti. Messinkihylsyisten keskisytytyspatr jälleenlatauskirja Rynnäkkökivääri 7,62x39 kirja "Pauli Salo" Duke pyyntiraudat: Duke 120 13,50 Duke 220-2 24,00 Duke 330 36,00 Duke 160 Duke 280 35,00 15,00 38,00 65,00 115,00 185,00 185,00 40,00 45,00 39,00 55,00 20,00 30,00 550,00 1650,00 760,00 1250,00 350,00 300,00 380,00 590,00 490,00 290,00 400,00 600,00 450,00 350,00 500,00 TermoSwed light asut, ympärivuotiseen käyttöön: TermoSwed light aluspaita pyöreällä kauluksella 45,00 TermoSwed light aluspaita lyhyillä hihoilla 39,00 TermoSwed light alushousu miehille 42,00 TermoSwed light alushousu naisille 42,00 31,00 TermoSwed light lyhyt alushousu miehille TermoSwed Plus asut, kylmiin olosuhteisiin: TermoSwed plus aluspaita pyöreällä kauluksella 65,00 TermoSwed plus aluspaita vetoketjullisella kauluksella 85,00 64,00 TermoSwed plus, vahvikkeellinen miesten alushousu TermoSwed plus alushousu naisille 57,00 Valikoimasta löytyvät myös sukat, kypärähuput ja palamattomat erikoisasut palomiehille. pumppu Stefano Fausti Dallas 10/89 pääll.piippuinen Stefano Fausti Elegant 12/89 28" VS pääll.piippuinen Stefano Fausti Albion 12/76 28" VS pääll.piippuinen Stefano Fausti Elegant 12/76 28" VS HUOM! rajoitetusti! Browning BPS 12/76 30" Synth. Magtech AR1000 4,5mm 305m/s (23,4J) ilmakiv. 37,00 Propolymer 2AA, pienempi perusvalaisin, alkaen. 63,00 Sidewinder, 4 eriväristä valoa, hands free. puol.autom. Stalker pumppu VS Toz 120-12MB-1E 12/76 VS pääll.piippl AYA no 2 12/70 28" rinn.piippuinen, uusi, varastosta AYA no 53 pari 20/70 27" rinn.piippuinen, erittäin hieno Kivääreitä mm: M39 "Ukko-Pekka" 7,62x53R perinnekivääri, hyvä Winchester M70 Classic Safari 375 H&H Tikka T3 Hunter kal 308 tai 30-06 + kiikarin jalat Sako M75 Hunter kal 222 rem Pienoiskivääreitä mm: Toz 78-06L varmint + E3-9x32 kiikari + jalat + vaimennin Magtech M7022 1/2-automaatti + kiikari + jalat + vaimennin Henry 22LR vipulukot, alkaen Henry 22WMR vipulukko + 4x32 kiikari + jalat CZ ZKM452 .22 WMR STD + 4x32 kiikari + jalat Dekot mm: Tarjous PPS43(Kiin M54) "peltiheikki" 7,62x25 KP Sten MKII 9mm KP 350,00 Kommando/LPD "Rhuzi" Sterling MK4 9mm KP 400,00 Beretta M38/44 9mm KP Steyr M34 9mm KP 1050,00 Lanchester 9mm KP PSM (IJ-75) 5,45x18 350,00 Smith & Wesson .MP rev Dreyse Mod 1907 7,65 400,00 Colt M1903 .32auto Hämmerli ilma-aseet: Hämmerli Hunter Force 600 lähtönopeus 173m/s + kiikari Hämmerli Hunter Force 700 lähtönopeus 200m/s + kiikari Hämmerli Hunter Force 900 lähtönopeus 228m/s + kiikari Hämmerli Hunter Force 1000 lähtönopeus 305m/s + kiikari Uutuus: Umarex Ruger Airhawk ilmakivääri, 4,5mm perinteinen taittopiippuinen ilma-ase, puutukki. S&W M686 6" PPC 1500 Steel revolveri Umarex CP Sport paketti, sis. Uutuus Magtech ilma-aseet. Teho 16 joulea. 23,00 Key-mate, 96 tuntia valoa avaimenperässä, alkaen. 440,00 390,00 1030,00 990,00 1070,00 690,00 950,00 530,00 4851,00 8500,00 Lahjaideoita.... VUODENVAIHTEEN TARJOUKSIA Haulikoita metsälle... Magtech AR750 5,5mm 230m/S (23,4J) ilmakiv. y Armed Ege TS870TM 12/76 22" tai 28" VS, synt
14 WWW.REKYYLI.FI
Yhtiön pistoolimallisto koostuu valmiista perusmalleista, mutta koska kyseessä on Custom -liike, voi asiakas muokata haluamaansa asetta sadoilla eri vaihtoehdoilla ennen kuin se valmistetaan aseseppien toimesta. 1980-luvun alussa. Ase on tehtaan jäljiltä runsaasti aseöljyllä öljytty ja käärittynä voipaperiin. Les Baer Custom Premier II tulee tehtaalta vaatimattomassa pahvilaatikossa joka sisältää itse aseen, yhden kahdeksan patruunaa vetävän lippaan, purkutyökalun, ohjekirjan, kangasmerkin sekä laatutodistuksen jonka ovat allekirjoittaneet kyseisen aseen tekijät. Voimaa joutuu käyttämään suhteellisen paljon. Kun ylimääräiset öljyt on pyyhitty aseen ulkopinnoilta, paljastuu Les Baerin erittäin kaunis sinistys, joka on erittäin tasainen kautta koko aseen. Yksirivisellä lippaalla varustettu 1911-suvun .45 ACP -pistooli on tässä suhteessa mielenkiintoinen tapaus, koska siinä hinta- ja laatuhaarukka on poikkeuksellisen iso ilman että aseen perusratkaisuissa on suurtakaan eroa. TEKSTI: HENRI MUNCK KOE AMMUNNAT: TERO KUITUNEN KUVAT: ARSI IK ÄHEIMONEN Les Baer Custom on amerikkalainen, Iowassa sijaitseva asevalmistaja, joka valmistaa korkealaatuisia 1911- ja AR-15 -tyyppisiä aseita. Näin Les Baer Custom varmistaa mahdollisimWWW.REKYYLI.FI man korkean laadun, tarkkuuden sekä luotettavan toiminnan. Laukaisu tuntui erittäin hyvältä kuten osasi odottaakin, se on lyhyt ja erittäin täsmällinen. Toisaalta harvemmin aseita säilytetään alkuperäisissä laatikoissa ja Les Baerin osalta tehdaspakkaus voidaan hävittää ympäristöystävällisesti vaikka takassa polttamalla. Mitään rahinoita tai venymisiä ei ollut havaittavissa liipaisimen liikkeessä. Toiseen suuntaan hitaasti päästäen ei luisti jaksa mennä aivan eteen asti, vaan vaatii avuksi pienen työnnön. Jo muutaman edestakaisen liikkeen jälkeen luistin ja rungon välys on jo sen verran hioutunut, että luistin saa helpohkosti vedettyä taakse. Varsinainen sisäänammunta on jätetty asiakkaan tehtäväksi jolloin luistin ja rungon toleranssit ovat erittäin tiukat. Lähes täydellinen LES B AER C USTOM PREMIER II 5" "Laatu maksaa" on vanha totuus myös aseiden kohdalla. Vaikka asiakas tyytyisikin valmiiseen perusmalliin, on jokainen osa sovitettu käsin, jolloin toleranssit ovat hyvin pienet. Yhtiön on perustanut aseseppä Les Baer Sr. Tehdas lupaa laukaisuvastukseksi neljä 15. Tämän jälkeen huomio kiinnittyi itse piipun ja piipun holkin (barrel bushing) sovituksiin joista ei löytynyt yhtään välystä. Tämän huomaa varsinkin kun ensimmäisiä kertoja yrittää vetää luistia taakse. Pahvilaatikko luokin hieman huvittavan ensivaikutelman, mutta se on täysin vastakohta itse tuotteen laadulle
Hylsyjen ulosheittokin tasaantui toisella ratakerralla, mutta satunnaisesti hylsy lensi minne sattuu. Sisäänammunta suoritettiin kahdella ratakerralla ja asetta ei puhdistettu kertojen välillä. Tämä luo hienon pidon parantamiseksi. Ongelma katoaa kun ase on ammuttu sisään. tuhannen laukauksen jälkeen ulosvetäjän pitäisi löystyä sen verran, ettei iskeytymiä enää synny. Karhennukset on tehty erittäin tarkasti ja niistä saa hyvän otteen vaikka sormet oli- Luistin ja rungon sovitus on erittäin tiukka. Piipussa ja luistissa olevien sulkuolakkeiden reunat ovat erittäin särmät ja tämä yhdistettynä välyksettömään barrel bushingin sovitukseen tekee sovituksista erittäin Varmistin on molemminpuolinen ja tiukat. Tehtaan käyttämä Ed Browningin bufferi on erittäin pehmeä ja joissakin aseissa bufferin on kerrottu hajonneen jo sisäänammunnan aikana. Isosta kustannuksesta ei tosin ole kyse, sillä uusi Wilson Combatin bufferi maksaa muutaman euron. Vasemmanpuoleinen varmistin on piippun sovituksissa ei ole havait- levennetty, jolloin peukalo saa paremman tavissa minkäänlaisia välyksiä niin tuen. Kokoamisessa barrel bushing tuotti myös hieman vaivaa ja sitä joutuikin varovasti naputtelemaan kumivasaralla paikalleen. Lippaanja luistinvapauttimen pinta on karhennettu tetty sinistämättä. Luistissa on 25 lpi (lines per inch) karhennukset edessä ja takana. Barrel bushingin ja luistin sovitus on myös erittäin tiukka, eikä barrel bushingia saa käänneltyä sormivoimin. Kun sulku on täysin kiinni, jatkettu. Jotkin harrastajat ovatkin hieman ottaneet materiaalia pois barrel bushingista hienolla vesihiomapaperilla. Premier II:ssa on rampiton piippu, jonka pituus on viisi tuumaa. vaikutelman ruostumattomasta teräksestä valmistetun barrel bushingin kanssa. Tämä johtuu siitä, että ulosvetäjän kynsi on edelleen hieman liian jäykkä ja ulostautuessaan hylsy osuu välillä hylsynpoistoaukon ulkopuolelle runkoon. Muita öljyjä ei ole tarkoitus poistaa, vaan öljy ja palokarsta muodostavat hienon hiomatahnan joka hioo liukupinnat tasaisiksi. Huomaa myös takatähtäimen matala upotus luistiin. OSAT JA SOVITUKSET Premier II:n runko, luisti ja piippu on valmistettu teräksestä ja sinistetty. Yhtään häiriötä ei tullut varsinaisen sisäänajon aikana. Sisäänammunnan jälkeen ase puretaan ja pyyhitään pois öljyn ja karstan muodostama hiomatahna sekä öljytään osat hyvin. paunaa (1,8 kg) ja mitattaessa tämä piti hyvin paikkaansa. Asetta purettaessa tuli todettua jälleen kerran osien sovituksen välyksettömyys, kun mukana tulleella muovisella työkalulla käännettiin piipun holkkia, tahtoi usko loppua kesken työkalun kestävyydestä. Jotta piippu saatiin putsattua koeammuntoja varten, oli ase purettava. Muutaman 16 Etutähtäin on myös uritettu heijastusten vähentämiseksi. Kahvavarmistimen tyyny on korotettu, kuvassa kahvavarmistin on painettuna pohjaan. Kahvan etuosan ja kahvalevyjen karhennukset on tehty erittäin siististi. WWW.REKYYLI.FI. Luistikin meni eteen asti kun sen vapautti taka-asennosta. patruunapesän kuin piipunsuun päässä. Samalla on hyvä tarkastaa mitkä kohdat ovat kuluneet enemmän kuin toiset ja näiden kohtien öljyämiseen on hyvä käyttää huolellisuutta. Takatähtäin on uritettu heijastusten vähentämiseksi. Tämä johtui siitä, kun luistin ja rungon välykset ovat erittäin tiukat, jolloin sulku ei avaudu joka kerta samalla tavalla. Tehtaalta ei tule uutta bufferia aseen mukana vaan tämän hankkiminen on jätetty aseen ostajan harteille. Noin 200 laukauksen jälkeen huomaa osien löytäneen hyvin paikkansa ja luistin taakse vetämiseen ei enää vaadita läheskään niin paljon voimaa kuin mitä alussa. sivatkin hieman kosteat. Patruunapesä on viistetty ja kiilloitettu syöttövarmuuden parantamiseksi, samoin myös rungossa oleva syöttöramppi on kiilloitettu. Hylsyn- Välystä ei löydy sivuttais- eikä poistoaukko on madallettu ja viis- pystysuunnassa. SISÄÄNAMMUNTA Tehtaan ohjeistus sisäänammunnalle on, että aseesta pyyhitään piipusta öljyt pois ja ammutaan kolmeviisisataa laukausta. Kohtuullista voimaa käyttäen ase kuitenkin saatiin osiin ja piippu putsattua aseöljyistä. Ainoa huomautus oli se, että ase tahtoi heittää hylsyjä epätasaisesti. Piippu on sinistetty muuten kauttaaltaan, mutta hylsynpoistoaukon kohdalta näkyvä osa on jä- Liipaisin on kevennetty ja uritettu. Kun sisäänammunta on suoritettu, tehdas suosittelee että käyttäjä vaihtaa aseessa tulevan bufferin uuteen. Tällä mahdollistetaan mahdollisimman tiukka sovitus eri osien välille. Hylsyn poisto on kyllä varmaa ja ainoa haitta tästä on luistiin tulevat messinkiset iskeymät, jotka lähtevät kyllä öljyllä ja rätillä hankaamalla. Tämän jälkeen aseella käytiin ampumassa viisikymmentä koelaukausta eikä aseen toiminnassa ollut mitään moitittavaa
Tässä on syytä muistaa suhteellisuudentaju ja todettava että peruspatruunoillakin käyntiä on riittävästi. Liipaisin on kevennetty ja siinä on urat parantamassa tuntumaa. Vajaat 5 metriä luvattua pidemmältäkin etäisyydeltä Les Baer nakutteli peruspatruunalla, Winchesterin "White Box":lla, selvästi alle kolmen tuuman osumakuvioita. Luistinvapautin on karhennettu ja sen sovitus on todella tiukka. Etutähtäimen takaosa on karhennettu vähentämään heijastuksia. Koeammunnoissa ase teki viisi häiriötä, kolmesti luisti lukittui taka-asentoon vaikka lippaassa oli yhä patruunoita ja kaksi kertaa lippaasta nousemassa ollut patruuna syöttyi liian pystyyn ja jäi natinkiin luistin ja piipun takapään väliin. Premier II:ssa on perinteinen lyhyt metallinen rekyylijousen ohjauskara ja rekyylijousena Les Baer käyttää Wolfin 18,5 paunaista progressiivista jousta. Vasemmanpuoleinen varmistin on leveän mallinen ja jatkettu ja oikeanpuoleinen on vastaavasti kapea ja jatkettu. Sisäänajon aikana välys hieman kasvaa, mutta sen jälkeenkään luistin ja rungon välillä ei ole juurikaan havaittavissa välystä. Kahvavarmistin vaatiikin vain noin millin liikkeen jotta se kytkeytyy pois päältä. Liipaisin on varustettu jälkivedonsäätöruuvilla, joka on tehtaalta säädetty hyvin kohdalleen. Sisäratakäyttöön suunnatulla Sellier & Bellotin Nontoxilla tulokset olivat tavanomaisempia, mutta verrattuna moniin muihin saman kaliiperin aseisiin, ei niitäkään voida pitää huonoina. Lipasaukko on viistetty helpomman lippaan syötön vuoksi. Aseessa on perinteinen barrel bushing ja rekyylijousen pidätinholkki. Luistiin syntyvät messinkijäljet johtuvat liian jäykästä ulosvetäjän kynnestä, jolloin hylsyt iskevät luistiin. Liipaisimen liike etu- ja jälkivedon kanssa on 2,1 mm ja laukaisutuntuma on erittäin puhdas, niin kuin tämän hintaisessa aseessa laukaisun tuleekin olla. KOEAMMUNTA Premiere II:lle annetaan tarkkuustakuu, osumakuvion pitäisi olla alle 3 tuumaa (76,2 mm) 50 yardin (45,7 m) etäisyydeltä. Tämä otettiinkin lähtökohdaksi tarkkuuskokeeseen, joka ammuttiin 50 metrin etäisyydeltä. Tulokset olivat sellaisia, että takuulle on katetta. Ensin mainittu häiriö johtuu aseen 17. Pääjousikotelo on valmistettu metallista ja on malliltaan suora ja uritettu. Ensimmäisillä kerroilla luistinvapauttimen poistossa jouduttiin käyttämään tuurnaa apuna. Premier II:lla on tullut yksi häiriö jolloin luistinvapautin nousi ylös, vaikka lippaassa olikin patruuna ja normaalisti luistin olisi pitänyt päästä vapaasti eteen. Myös takatähtäimen takaosa on uritettu heijastuksien vähentämiseksi. Osa syy voi olla myös luistinvapauttimen jäykkä toiminta, eli kaikki välykset eivät ole vielä hioutuneet kohdilleen. Vika ei kuitenkaan ole toistunut. Pääjousi on voimakkuudeltaan 21 paunaa. TÄHTÄIMET JA HALLINTALAITTEET Premier II:n etutähtäin on kiinnitetty luistissa olevaan lohenpyrstöuraan. Aseen omistaja luovutti koeammuttavaksi myös erän practical-käyttöä ajatellen ladattuja patruunoita H&N:n 230 grainisella pinnatulla luodilla. Tehtaalta tullessaan välykseksi luvataan 0,001 tuumaa eli 0,025 milliä. Onneksi haitta on vain kosmeettinen ja jälkien muodostuminen loppuu ajan myötä. Les Baer käyttää aseissaan Match-luokan piippuja. Luistin karhennukset on tehty erittäin siististi 25 lpi tarkkuudella. 1911 sukuisiin aseisiin on saatavilla hyviä Single Stack -luokkaan sopivia koteloita. Tähtäinkuva on juuri sopivan ahdas, jolloin se sopii mainiosti toiminnalliseen ammuntaan. WWW.REKYYLI.FI Premier II:n varmistin on molemminpuolinen. Luistin ja rungon sovitus on erittäin tiukka. Mahdollisia syyllisiä voi olla joko aftermarket lipas, tai luodin kärki mikä on nostanut luistinvapautinta ylös. Kahvavarmistin on malliltaan highride ja kämmentä vasten tulevaa tyynyä on korotettu toiminnan varmistamiseksi. Mistä tuo häiriö johtui, ei pysty sanomaan varmasti. Kuvassa Blade-Techin kotelo Tek-Lok kiinnityksellä. tetty ulosheiton varmistamiseksi. Tämän edullisen latauksen käynti osoittautui enemmän kuin riittäväksi tarkoitukseensa, sen osumakuvioiden keskiarvo oli 79 mm eli käytännössä käyntitakuun puitteissa. Cylinder & Sliden osat ovatkin yksiä maailman laadukkaimmista osista, joten heidän valmistamiensa tuotteiden käyttö on ymmärrettävää. Kahvan etureuna on karhennettu 30 lpi kuviolla, josta saa myös pitävän otteen. Takatähtäin on säädettävä ja se on upotettu luistin takaosaan siististi. Näin Les Baerille jää osien sovittaminen aseisiin, jolloin pystytään varmistamaan osien toimivuus ja korkea laatu. Les Baer valmistaa itse suurimman osan osistaan, mutta laukaisukoneiston osissa Les Baer käyttää Cylinder & Sliden valmistamaa searia, disconnectoria, vasaraa ja kolmihaaraista lehtijousta. Tällä yhdistelmällä annetaan oikean käden peukalolle hyvä tuki ammuttaessa, ja vasemmanpuoleinen varmistin ei tartu vaatteisiin jos ase on koteloituna vyöllä
Hinta on toki korkea, mutta kun ottaa huomioon työn laadun ja sen, ettei aseeseen tarvitse enää tehtaan jäljiltä alkaa sovittamaan laukaisukoneiston osia, tai uusia tähtäimiä, on ase jokaisen euron arvoinen. Premier II sopii mainiosti sekä rauhalliseen tarkkuusammuntaan, että toiminnalliseen ammuntaan suoraan kaupan hyllyltä. Erityisesti kohdissa joissa esiintyy kulumaa. Barrel bushingin sisällä on koneistettu reunus jota vasten piippua vedetään, tällöin barrel bushing saadaan irrotettua luistista. Vasemmalla CMC PowerMag tarvikelipas ja oikealla aseen mukana tullut lipas. Myös laukaisu on tällaiseen harrastamiseen sopiva, heikolla laukaisulla ei vastaavia osumakuvioita kenties olisikaan saatu aikaiseksi. Huomaa patruunanostimien erot. / 50 m Patruuna Sellier & Bellot Nontox 14.9 g TFMJ Winchester Target/Range 14.9 g FMJ Itsedattu H&N 14.9 g RN Hitain 242.0 250.5 225.4 Nopein 260.3 265.2 236.9 Keskiarvo 252.8 260.2 230.8 Nopeushajonta 18.29 14.67 11.46 Pienin 88 mm 53 mm 72 mm Keskiarvo 104 mm 63 mm 79 mm Itseladattu: Hylsy: Magtech, Nalli: Federal 155, Ruuti: VV N320 4,8 gr, Luoti: H&N 230 gr RN, Latauspituus 31,0 mm, pf =n.175 Sellier & Bellot: Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999 · Winchester: Oy K. Jos tuntemukset koeammuntojen jälkeen haluaa puristaa yhteen ajatukseen, niin lähinnä jäi tunne siitä, että ase voisi pystyä oikealla patruunalla tätäkin parempaan käyntiin. Molemmat vetävät 8 patruunaa. Rekyylijousen lyhyt ohjauskara ja Wilson Combatin rekyylibufferi. Aseen mukana tullut ja Les Baerin logolla varustettu kangasmerkki. LES BAER CUSTOM PREMIER II 5" Valmistaja: Les Baer Custom Inc., Yhdysvallat Pintakäsittely: Sinistys Kaliiperi: .45 ACP Lipas: 8 patruunaa Pituus: 815 mm Piipunpituus: 127 mm Paino: 1020 g Hinta: 2090 euroa Maahantuoja: Lohjan Ase ja Osa Ky, (019) 335 135 Sellier & Bellot / 88 mm Winchester / 53 mm Luodin lähtönopeus, m/s Itse ladattu H&N / 72 mm Osumakuviot 3 x 5 lks. uudenkarheudesta ja syöttöhäiriön syynä oli todennäköisesti se, että aseen sisään ampuminen on vielä osiitain kesken ja liikkuvien osien välissä oli turhan paksua voiteluainetta. Tavanomaista pidemmältä matkalta suoritetussa koeammunnassa olivat suurena apuna laadukkaat ja selkeän tähtäinkuvan antavat tähtämet. Se onko perusteltua ostaa näin kallis ase, kun melkein puolet halvemmalla saisi kumminkin toimivan 1911 pistoolin, on jokaisen itse mietittävä. Näin pienillä toleransseilla sopivampaa olisi jokin ohut aseöljy, joka sallisi liikkuvien käydä aina kokonaan taka-asennossa. "Niin hyvä pistooli kuin vain saa, koska tämän tulee kestää sukupolvelta toiselle". Piippu on kauttaaltaan sinistetty, mutta hylsynpoistoaukon kohdalta näkyvä osa on jätetty sinistämättä. Patruunapesän reuna on viistetty ja kiillotettu. Barrel bushingin kääntämiseen tarvitaan mukana tullutta muovista työkalua. Barrel bushing ja piipun pinta kannattaa pitää hyvin öljyttyinä. Hjorth Ab, (03) 234 4300 · Magtech: Asetalo Oy, (03) 475 5371 18 WWW.REKYYLI.FI. Onnellisella omistajalla onkin halutessaan mahdollisuus vaikka mihin. LOPPUPÄÄTELMÄT Les Baer Premier II on erittäin laadukas pistooli ja sen ainoaksi rajoitteeksi muodostuukin hinta. Toki sisään ammunta kannattaa suorittaa huolellisesti, jotta ase toimii varmasti. Nykyään kun lupapolitiikka on mitä on, ja itselleni sain kesällä toistaiseksi luvan, ei valinta juuri tuottanut vaikeuksia. Ampumaominaisuuksiltaan Premiere II on juuri niin hyvä kuin odottaa voi
Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen aseharrastajan saatavilla! - toimitusaika 1-2 viikkoa - varastotilanne nettisivuilla - jo lähes 100000 tuotetta! - postitse koko Suomeen! Esimerkkejä laajasta tuotevalikoimastamme: African Hunter II pakollinen safarille lähtijälle! Bushnell kollimaattori 22-50 kal aseille Tuote 769025 200 Tuote 766064 60 DAC GunMaster aseenpuhdistus kki" "pakki" Wheeler Engineering 72-osainen asetyökalusarja Tuote 410552 80 Tuote 223597 120 Tilauspuhelin arkisin 9-17 09-5122933 - Verkkokaupasta 24h www.midwaysuomi.com - Sähköposti info@midwaysuomi.com
20 WWW.REKYYLI.FI
Vaikka kivääri tai haulikko on paras valinta, kun ajatellaan tehoa ja käytännön tarkkuutta, saattaa revolveri olla tietyssä tilanteissa parempi lähtökohta. Pienikokoisessa ja kevyessä aseessa jo .357 Magnum teholuokan ase vaatii paljon harjoittelua sekä totuttelua kovaan rekyyliin. Kolmonen tarkoittaa tässä tapauksessa skandiumalumiiniseoksesta valmistettua runkoa ja titaanista valmistettua rullaa. SMITH & WESSON 329 PD Smith & Wesson on revolvereiden tuotekehityksessä edelläkävijä monessa suhteessa. .44 Magnum katsotaan monesti minimikaliiperiksi, kun puhutaan sen käytöstä suojeluaseena karhuja vastaan. Itsepuolustukseen asetta valittaessa vaadittavat ominaisuudet ovat hyvin henkilökohtaisia. Ongelmiin lukeutuu voimakas rekyyli ja sen mukana heikentynyt aseen hallittavuus. Rulla on tehty titaanista ja viimeistel21. Pimeällä toimittaessa kirkas ja suuri suuliekki vie jokaisella laukauksella pimeänäön hetkeksi, jolloin nopeiden perättäisten lau- kausten ampuminen muuttuu vaistoammunnaksi, aiheuttaen helposti vaaratilanteita sivullisille. Tästä syystä S&W 329PD on hyvä valinta silloin, kun ollaan paljon liikkeellä ja asetta on pidettävä koko ajan mukana. Myös suuliekki on suuri, johtuen kaliiperin ja lyhyen piipun yhteisvaikutuksesta. Usein pitkien aseiden ongelmaksi muodostuu niiden koko ja paino, joka ajaa ne helposti puuta vasten nojaamaan tilanteessa, jossa niiden pitäisi olla käsillä. 329PD onkin saavuttanut varsin hyvän suosion juuri Alaskassa asuvien ja lomailevien keskuudessa. Kun mukana kannettavaa asetta tarkastellaan lähemmin, moni tulee johtopäätökseen, että aseen on oltava kevyt ja kompaktin kokoinen, jotta se varmasti kulkee vyöllä eikä jää kotiin piironginlaatikkoon. SUOJELUASEEKSI? Smith & Wessonin revolverikatraan höyhenenkevyen malliston tehokkain yksilö on 329PD kaliiperissa .44 Magnum. Turvallisin valinta olisikin suhteellisen kevyt, esimerkiksi 180-graininen nopeasti laajeneva reikäpäinen tai sirpaloituva luoti, joka luovuttaa energiansa nopeasti osuessaan. ERÄILIJÄN VALINTA Onkin todettava, että S&W 329PD on mainio valinta esimerkiksi alueilla, joissa karhut liikkuvat suuremmissa määrin kuin ihmiset. Erikoisuutena ovat aseen materiaalivalinnat: runko on valmistettu skandiumseoksesta, joka on anodisoitu mustaksi, kuten myös piipun vaippa, joka on valmistettu alumiiniseoksesta. Esimerkiksi Cast Performacen karkaistu lyijyluoti vaikkapa 300-grainisena tuottaa läpäisyä kudoksessa jo huomattavasti. TARKEMMIN Smith & Wesson 329PD perustuu teknisesti lähes täysin aikaisempaan Smith & Wessonin revolverituotantoon. Hyvässä kotelossa vyöllä kannettuna 329PD muuttuu helposti huomaamattomaksi kuormaksi. Tällä tavoin he ovat pystyneet tuottamaan entistäkin kevyempiä aseita niitä päivittäin mukanaan kantaville ihmisille. TEKSTI: ARI SIUKOL A Yhdysvalloissa on erittäin suuret markkinat aseille, joita ihmiset kantavat mukanaan omaksi turvakseen. Oikeanlaisella patruunavalinnalla läpäisyä saadaan kuitenkin varsin mukavasti. Ase painaa tyhjänä vain noin 720 grammaa, joka on suorastaan uskomattoman vähän. Jos ajatellaan Yhdysvalloissa tavallista tilannetta, jossa omakotitaloa, omaisuutta ja ihmishenkiä suojataan .44 Magnum-kaliiperisella aseella. Suhteellisen lyhytpiippuinen ase päästää myös voimakkaan suupamauksen, joka lamauttaa kuulon ainakin lähellä olevilta. RevolWWW.REKYYLI.FI vereissa, kuten S&W:n J-runkoisissa malleissa, .38 Special ja .357 Magnum ovatkin yleisiä kaliipereita. On sanomattakin selvää, että 329PD:tä ei ole tarkoitettu suoranaisesti kaksijalkaista hyökkääjää vastaan vaan ennemminkin vaarallisten nelijalkaisten hyökkäysten torjumiseksi. Nykyaikainen puurakenteinen omakotitalo aiheuttaa tilanteen, jossa .44 Magnum-kaliiperinen 240-grainin luoti pystyy läpäisemään kaikki talon seinät ja todennäköisesti yhdellä kertaa useampia väliseiniä, jotka usein ovat kevyempää tekoa kuin kantavat rakenteet. PD muodostuu sanoista Personal Defence eli itsepuolustus. Numero 29 kertoo revolverin olevan samaa mallisarjaa legendaarisen M29:n kanssa ja sen, että ase on N-runkoinen. Hyvin monissa osavaltioissa kansalaisen on mahdollista suojata itseään ja omaisuuttaan äärimmäisessä tilanteessa myös tuliaseella. Heidän selkeä tavoitteensa on ollut jo pitkään hyödyntää perinteisen teräksen ja rosterin lisäksi erilaisia alumiiniseoksia, skandiumia ja esimerkiksi titaania. Kaliiperina .44 Magnum on helposti ihmislähtöistä hyökkäystä torjuttaessa liian tehokas ja jopa vaarallinen ympäristölleen. Kuitenkin selkeästi hankalin ja eniten vaaraa aiheuttava elementti kyseisessä kaliiperissa on sen läpäisykyky. Kuitenkin yleisesti hyväksytty fakta lienee, että aseen kaliiperin pitää olla riittävän tehokas, mutta vielä käyttäjän hallittavissa
Toisaalta sormiurat tarjoavat hieman enemmän pitoa otteeseen. Piippu irrotetaan S&W:n erityisesti siihen valmistamalla työkalulla. Toisaalta se ei ole tarkoituskaan, vaan tähtäimet on suunniteltu käytön helppoutta ja nopeutta ajatellen. Kun aseen poimii käteensä, huomaa sen keveyden välittömästi. Aseen mukana toimitetaan myös Hoguen Monogrip kahva sellaista halajavalle. Titaanin valinta rullan valmistusmateriaaliksi on ollut oiva tapa keventää asetta. Revolverista löytyy S&W:n nykyiseen tapaan lukonreikä rullanvapautinsalvan yläpuolelta. ty lasikuulapuhaltamalla. Tämä on osoittautunut erittäin tärkeäksi yksityiskohdaksi kestävyyden kannalta. Iskuvasaran kannus on muotoilultaan erinomainen ja se tarjoaa viritettäessä hyvän pidon. S&W 329PD:ssä on titaanista valmistettu rulla, jossa on kuusi patruunapesää. Olen lukenut ja nähnyt kuvia revolverista, jossa jo noin 3000 laukauksen kohdalla liekkikilpi on leikkautunut poikki ja yläsilta on kilvestä huolimatta kärsinyt vaurioita. Työkalu on käytännössä tanko, johon on valmistettu piipun rihlaus peilikuvana. Iskuvasaran kannus on otepinnaltaan hyvin karhennettu ja toimii hyvin myös hanskat kädessä. Rullan ajoitus on käsin kokeiltuna ja paljaalla silmällä tarkasteltuna täysin kohdallaan. Kahva on profiililtaan yllättävänkin kapea. Tähtäimet soveltuvat mitä mainioimmin nopeaan ja nopeasti reagoitavaan ammuntaan. Tähtäinkuva on helposti ja nopeasti muodostettavissa, mutta ei tarjoa erityistä tarkkuutta. Piippu on pinnoiltaan hyvän oloinen, eikä siitä löydy paljaalla silmällä virheitä, kuten ei ylimenokartiostakaan. Kahvalevyt ovat pähkinäpuiset ja myös itsessään hyvin kevyet, joten ne sopivat hyvin kokonaisuuteen. Jostain syystä rullan pyörimissuuntaiset lukituskolot on koneistettu patruunapesien kohdalle. Kun työkalu työnnetään piippuun, se vastaa rihlaukseen, jolloin piippu voidaan tangon päästä kääntämällä kiertää ulos kehyksestä. Rulla on lasikuulapuhallettu pinnaltaan. Ylimenokartion yläpuolella liekkivälin kohdalla on liekkikilpi, jolla estetään skandiumrungon leikkautuminen. Kaksitoimilaukaisu on Smith & Wessonille hyvin tyypillinen; tasainen, rullaava ja puhdas, mutta kuitenkin hieman raskas. Kahva on hieman liukas pinnaltaan, koska siinä ei ole laisinkaan karhennuksia. Kyseinen kahva tarjoaa otteeseen pitoa huomattavasti enemmän kuin Ahrendsin puinen. KÄYTÖSSÄ Vaikka Alaska olisi 329PD:lle ominaisin käyttöpaikka, ei asetta ikävä kyllä päästy siinä ympäristössä testaamaan, vaan jouduimme tyytymään tutun ja turvallisen ampumaradan tarjoamaan tunnelmaan. Laukaisuvas- tus on melko raskas niin yksitoimisena kuin kaksitoimisenakin. Tämä on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi osaksi aseessa, koska .44 Magnum leikkaa varsin nopeasti yläsillan ilman erillistä liekkikilpeä. Yksitoimisessa laukaisussa on tunnettavissa pienehkö kynnys noin puolessa välissä liikerataa. Kannus on sivuprofiililtaan kaareva ja reunat on pyöristetty. Aseen tähtäiminä toimii HiVizin punainen kuituetutähtäin ja takana säädettävä v-mallinen hahlo. Materiaalien lisäksi revolverin toinen erikoisuus on sen piipun toteutus, jossa piippua ympäröi vaippa hieman legendaaristen Dan Wessonien tapaan. Etutähtäin kiinnittyy jalustaansa poikittaisella pinnillä ja on siten vaihdettavissa. Patruunapesien viimeistely on tehty siististi eikä niistä löydy huomauttamista. Pähkinäpuiset kahvalevyt ovat Ahrendsin valmistamat. Tähtäimet eivät missään nimessä kuitenkaan ole kelvollisia kasa-ammuntaan. Piipulla on pituutta noin 101 mm (4') ja siinä on kuusi oikealle kääntyvää rihlapalkkia. Itse pidän erityisesti näistä yksityiskohdista, koska karhennus tarjoaa erittäin hyvän pidon viiltelemättä peukaloa ruvelle. Yksitoimisena vastusmittari näytti 2300 grammaa, kun kaksitoimisena mittarin 5400 gramman asteikko ei riittänyt. Revolverin käyttö tapahtuu kuten minkä tahansa muunkin S&W:n kaksitoimisen revolverin kanssa, joten siitä ei löydy erityistä mainittavaa. Liekkikilvestä huolimatta käyttäjien kokemukset ovat osoittaneet, että tehokas patruuna on ongelmallinen kyseisenlaisen kehyksen kanssa. Ruostumattomasta teräksestä valmistettu piippu kulkee alumiinisen vaipan sisällä. 329PD:ssä on Hi-Vizin kuituetutähtäin sekä v- mallinen takatähtäimen hahlo. Kehyksessä piipun ylimenokartion yläpuolella on teräksinen liekkikilpi, jonka tarkoituksena 22 on estää yläsillan leikkautuminen liekkivälistä purkautuvien kaasujen vaikutuksesta. Piippu on ruostumatonta terästä. Poikkeuksena on, että Smith & Wessonissa piippu ei ole käyttäjänsä vaihdettavissa, vaan siihen vaaditaan asesepän palveluita. Höyhenenkevyt olemus tuo mieleen myös kivun tunteen, joka todennäköisesti tulee olemaan tiivisti läsnä ammunnan aikana. WWW.REKYYLI.FI. Liipasin on otepinnaltaan tasainen ja kapeahko
Itse asiassa kahvan vaihto teki 3229PD:stä todella potentiaalisen suojeluaseen. S&W:llä ammuttiin erilaisia epästandardeja suoritteita yhteen ja useampaan tauluun etäisyyksiltä 5-25 metriä. Ensimmäisten laukausten jälkeen ryhdyttiin pohtimaan vaihtoehtoja ampumamukavuuden parantamiseksi. Ensimmäisen laukauksen suorittaminen sisälsi jonkin verran jännittyneisyyttä, mutta aseen lauettua päällimmäinen ajatus oli, että ei rekyyli ollutkaan niin paha kuin olisi voinut kuvitella. Kummassakin kasassa oli nähtävissä tähtäyspisteen muutos kesken suorituksen sekä lievää rekyylikammon poikasta. On muistettava, että 329PD:tä ei ole tarkoittettu puhtaaseen rata- ja tarkkuusammuntaan. Tähtäintenkään puolesta ei voida odottaa kasa-ammuntaan soveltuvaa osumatulosta. OTTAISINKO ALASKAAN? Jos olisin Alaskaan lähdössä ja tuntisin tarvitsevani revolveria, tuolla matkalla olisi Smith & Wessonin 329PD hyvin todennäköinen vaihtoehto matkakumppaniksi. Toisen laukauksen jälkeen mieli muuttui jo jonkin verran, ja neljännen laukauksen jälkeen kuultiin jo joitakin ääneen lausuttuja kirosanoja ja mielessä oli, että viides ja viimeinen laukaus olisi vain pakko suorittaa. Kahvan vaihtaminen mahdollisti sen, että ampuminen ei ollut enää tuskallista ja ase oli rekyylissä vähintäänkin kohtalaisen hyvin hallinnassa. Pääpaino oli noin 10 ja 15 metrin etäisyyksillä, joilta tutkittiin aseen käyttäytymistä no- peahkossa ammunnassa. Ase oli kuitenkin paljon paremmin hallittavissa ja esimerkiksi nopeahko rullan tyhjennys 15 metristä koulutaulun mustalle ei ollut ongelma. Tuelta ammuttaessa aseen rekyyli oli uskomattoman viheliäinen ja se vaikutti omalta osaltaan saatuihin tuloksiin. Kuminen kahva, joka peittää kahvarungon kaikki metalliset kohdat, lisää pitoa merkittävästi myös käsien ollessa märät tai pakkasesta kohmeessa. Tarkkuuskoe todisti, että aseen käytännön tarkkuus on vähintäänkin riittävä ja osumakuvioista on pääteltävissä, että mekaaninen tarkkuus on paremmalla tasolla kuin tulokset antavat ymmärtää. Magtechillä paras aikaansaatu osumakuvio oli 71 mm, kun S&B:lla se oli 90 mm. / 25 m 71 mm 90 mm Magtech SJSP 15,55 g Sellier & Bellot 15,55 g 335 346 Magtech: Asetalo Oy, (03) 475 5371 · Sellier & Bellot : Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999 WWW.REKYYLI.FI 23. Pähkinäpuisten kahvalevyjen tilalle päätettiin asentaa .500 S&W X-runkoisen revolverin Hoguen kumikahva, joka on varustettu peukalonhankaa vasten tulevalla geelityynyllä. Aseen rekyyli on yksinkertaisesti murhaava. Tämä toi huomattavan parannuksen mukavuutta ajatellen, mutta rekyyli oli silti uskomattoman terävä. Se ei ole massiivinen työntö tai voimakas vääntö kuten esimerkiksi .500 S&W kaliiperissa, vaan erittäin nopea ja terävä rekyyli, joka väsyttää kokeneenkin ampujan hyvin nopeasti. Magtech SJSP 15,55 g / 71 mm SMITH & WESSON AIRLITE 329PD Valmistaja: Smith & Wesson, Yhdysvallat Kaliiperi: .44 Magnum Pituus: 241 mm Piipun pituus: 101 mm (4') Paino: 720 grammaa Hinta: 1130 euroa Maahantuoja: Nordis Oy, (06) 431 0301 Sellier & Bellot 15,55 g / 90 mm Ensimmäisellä testikierroksella aseeseen ladattiin viisi kappaletta Magtechin perusmallin tehdaspatruunaa, joissa oli 240-graininen SJSP-luoti. Heikoin esitys 329PD:ssä on sen kahva, joka on kuitenkin helposti vaihdettavissa miellyttävämmäksi. Patruuna Luodin lähtönopeus, m/s Hitain Nopein 366 359 Keskiarvo 352 353 Hajonta 32 13 Osumakuvio 6 lks. Yksinkertaisesti siitä syystä, että se todellakin on kevyt ja helposti mukana kannettavissa, mutta pakkaa itseensä jo todellista tehoa kaliiperinsa johdosta. Jopa heikommalla kädellä ammuttaessa ase käyttäytyi hyväksyttävästi ja siitä jäi positiivinen kuva. TESTIAMMUNTA 329 PD:llä ammuttiin myös pienimuotoisesti koeammuntoja kahdella testipatruunalla, joista toinen oli Magtechin 15,55 grammaisella (240 gr.) SJSP-luodilla varustettu ja toinen oli Sellier & Bellotin niin ikään 15,55 grammaisella (240 gr.) SP-luodilla varustettu
24 WWW.REKYYLI.FI
Kummankin aselupahakemukset oltaisiin voitu hylätä jo nykyisen lainsäädännön puitteissa. Aseet ja väkivalta MITÄ SANOO Viime aikoina internetin keskustelupalstoilla ja lehdistössä on ollut provosoituneita näkemyksiä siitä, kuinka estää tulevaisuudessa vastaavat murhenäytelmät. Tämä on tosiasia, joka pitäisi ottaa ensimmäisenä huomioon, kun uutta ampuma-aselakia suunnitellaan. WWW.REKYYLI.FI. Sinä aikana vastaavia tapauksia on ollut tiettävästi kolme. Vaalien alla tiukka linja tulkitaan helposti vastuunotoksi ja suoraselkäisyydeksi. Monella maallikolla on tällä hetkellä varma näkemys aseiden ja väkivaltarikollisuuden yhteydestä. Mikään kielto ei tuo uhreja takaisin, eikä takuuvarmas25 KIELTOJEN KUORO Sanottakoon se heti kättelyssä: Kumpikaan koulumurhaajista, ei Auvinen eikä Saari, ollut ammunnanharrastaja. Tiukan linjan individualistit ovat yhdessä päivässä muuttuneet raivokkaiksi yhteisen edun turvaajiksi. Ampumaharrastajien ei kuitenkaan pidä tuntea minkäänlaista ylimääräistä syyllisyyttä tapahtuneesta. Kertooko näihin tarttuminen halusta poistaa todellinen ongelma. Hysteerisessä, kieltoja ja rajoituksia lietsovassa ilmapiirissä syntyy kuitenkin usein historiallisen huonoja päätöksiä. TIEDE? TEKSTI: MIK AEL NEDERSTRÖM Jokelan ja Kauhajoen traagiset tapahtumat ovat saaneet asevastaiset mielipiteet kärjistymään. Sensaatiohakuiset ja poliittisesti latautuneet lööpit pilaavat mahdollisuuden fiksuun mediakeskusteluun. Yleensä niin liberaalit vihreät ja vasemmisto ja varsinkin nämä ovat kilpaa vaatimassa käsiaseiden totaalikieltoja. Tavalliset harrastajat ovat varmasti yhtä pahoillaan tapahtuneesta kuin muutkin ihmiset. Kyseessä on kuitenkin vain myytti. Tosiasiat on kuitenkin helppo unohtaa, kun peliin astuu paatos ja politiikka. Eikä tässä ole minkäänlaista ristiriitaa. YKSITTÄISTAPAUKSIA Kaiken hysterian keskellä on unohtunut yksi asia: Suomessa on harrastettu aktiivisesti ammuntaa viimeiset 91 vuotta. Osa poliitikoista voi jopa vilpittömästi uskoa, että he ovat kieltoja sorvatessaan moraalisella asialla. Useimmilla toimittajilla ei ole minkäänlaista käsitystä ampumaharrastuksen luonteesta, joten pinnallinen toimitustyö turvautuu mieluummin faktojen keksimiseen kuin tarkistamiseen. Juuri tällaiset tilanteet luovat otollisen ilmapiirin moraaliselle poseeraukselle ja suurieleiselle eettisyydelle. Suurin ero on siinä, että he ovat lisäksi huolissaan oman harrastuksensa tulevaisuudesta. Vai voisiko kyse olla siitä, että pinnan alla on jo pitkään kytenyt asevastainen ilmapiiri, joka nyt yrittää löytää purkautumistietä kahden traagisen tapauksen varjolla. Oli miten oli, lainsäädännössä ei voi liikaa takertua yksittäisiin tapahtumiin, olivatpa ne kuinka ikäviä tahansa. Poliitikot ovat olleet kärkkäänä vaatimassa rajoituksia ampumaharrastukseen. Lisäriesana asiallisen argumentoinnin tiellä on lehdistö. Mielenkiintoista on se, että itseään äänekkäimmin "suvaitsevaisiksi" kutsuvat ihmiset ovat niitä, jotka ovat hetkessä valmiita tallomaan kymmenien tuhansien pistooliammunnan harrastajien harrastuksen. Median paineessa poliitikoilla on valtava tarve näyttää, että he tekevät asialle jotakin
On helppo ajatella, että jos ampuma-aseita on enemmän, myös niillä tehtyjä rikoksia on enemmän. Luvanvaraiset ampuma-aseet olivat häviävän pieni prosentti koko tilastossa. Mutta toisin kuin Englannissa, Yhdysvaltojen rikosluvut ovat monessa osavaltiossa laskeneet jyrkästi viimeisten 10 vuoden ajan. Toisin kuin Euroopassa, tällä kertaa syy-yhteys voi hyvinkin olla todellinen. Suomi sijoittuu Ruotsin kanssa käytännössä samalle viivalle murhien määrän kanssa, vaikka aseiden määrä on Suomessa selvästi suurempi. Yhdysvaltain tiedeakatemia julkaisi vuonna 2004 tutkimusyhteenvedon, joka sisälsi 253 tieteellistä artikkelia, 99 kirjaa ja 43 hallituksen selontekoa. Asiassa on vain yksi suuri mutta: tällaiselle väitteelle ei ole olemassa minkäänlaista empiiristä perustelua. Otos kattaa Pohjoismaat, Itä-Euroopan, Länsi-Euroopan sekä monia Yhdysvaltojen osavaltioita. Tunnevaltaisten reaktioiden sijaan päätöksenteon tukena pitäisi käyttää tutkittua tietoa, koska sellaista on olemassa. Jo 1960- ja 1970-luvuilla Yhdysvaltain murhatilastot putosivat pienemmiksi kuin sen aikaisen Neuvostoliiton. Todennäköisesti väkivaltaisimmissa maissa on aseet kielletty juuri maiden väkivaltaisuuden takia. Seuraus nou- YHDYSVALTOJEN TILANNE USA:ssa keskustelu aseiden ja väkivaltarikollisuuden yhteydestä on jatkunut pitkään. A review of international and some domestic evidence osoittaa väitteet asevastustajien sitkeästi ylläpitämiksi, poliittisesti motivoituneiksi myyteiksi. ASEET RIKOLLISUUTTA ESTÄMÄSSÄ Alueellisesti Yhdysvalloissa näkyy samanlainen kehitys kuin Euroopassa. Tämä tapahtui siitä huolimatta, että aseita oli USA:ssa valtava määrä jo tuolloin, kun taas SNTL:ssa ne olivat totaalikiellossa. Vieläpä harvinaisen kattavassa muodossa, kuten vuoden takainen tieteellinen tutkimus Harvard Journal of Law & Public Policy -lehdessä osoittaa. Tai jos siinä käytetään ampuma-asetta, ase on lähes aina laiton. Näin on tapahtunut siitä huolimatta, että maa pitkään ylpeili sillä, että edes poliisien ei tarvitse kantaa asetta. KYMMENIEN TUHANSIEN HARRASTAJIEN RANKAISEMINEN MUUTAMAN YKSITTÄISTAPAUKSEN TAKIA ON MINKÄ TAHANSA OIKEUSKÄSITYKSEN MUKAAN TÄYSIN KOHTUUTONTA. ti estä vastaavien tapausten toistumista. Siellä asevastustajat ovat syyttäneet ampumaaseiden lisääntynyttä määrää kasvaneesta väkivaltarikollisuudesta.. Tilastot eivät edelleenkään tue tätä väitettä. Ironisinta on, että brittiläiset asekieltojen puolustajat pelottelivat ihmisiä Yhdysvaltojen synkillä murhaluvuilla. Tästä ei voi tietenkään päätellä, että aseiden suuri määrä aina vähentäisi murhia. HJLPPlehden tutkimusartikkeli, Would banning firearms reduce murder and suicide. Molemmat perustelut ovat periaatteessa järkeviä ja jopa monen ammunnanharrastajan mielestä uskottavia. Vuosien 2005-2006 aikana 6,6 prosenttia surmista tehtiin käsiaseilla, joista ei ole olemassa minkäänlaista rekisteriä. Toisaalta taas Norja on hännänhuippuna murhien määrässä, vaikka aseiden määrä on Euroopan suurimpien joukossa. Asiaa on puitu oikeudessa asti viime kesäkuussa Yhdysvaltojen korkein oikeus teki historiallisen päätöksen, joka kumosi viimeisten osavaltioiden käsiasekiellon. Toki voidaan aina väittää, että Englannin tilanne olisi vielä huonompi ilman tiukempia lakeja. Kiellon takia jopa Englannin olympiajoukkue joutuu harjoittelemaan Pohjois-Irlannissa tai joillakin Iso-Britannian lähistöllä sijaitsevista saarista. Taannoin Rekyyli esitteli (1/2008) erilaisten asetyyppien ja murhien yhteyttä Suomessa. Vasemmistolainen lehdistö kuitenkin tyytyi leimaamaan Yhdysvaltain maailman väkivaltaisimmaksi maaksi, joka on täynnä asehulluja. Tämän lisäksi usein argumentoidaan, että ampuma-aseiden pitäminen kodeissa lisää itsemurhan riskiä, koska väline on heti saatavilla. Artikkeli on yhteenveto kymmenistä erilaisista tutkimuksista ja koko teollisen maailman kattavista tilastotiedoista. Rikosoikeuden emeritusprofessori Hans Toch, joka oli vielä WWW.REKYYLI.FI AMPUMA-ASEET EUROOPASSA Kuten oheisista taulukoista näkyy, ei Euroopassa aseiden määrän ja murhien välillä ole olemassa minkäänlaista yhteyttä. Jos murhassa ei käytetä ampuma-asetta, siinä käytetään veistä, nyrkkiä tai kuristamista. Niissä osavaltioissa, joissa aseita on eniten, väkivaltarikollisuus on vähäisintä. Tanskassa puolestaan tapahtuu murhia 50 prosenttia enemmän kuin Norjassa, vaikka aseiden määrä on vain puolet Norjan lukemasta. Sama ilmiö näkyy aika-akselilla: aselakien löyhentämisen jälkeen myös rikollisuus on vähentynyt. Lisäksi niillä alueilla Englannissa, joissa on perinteisesti ollut eniten aseita on ollut vähiten väkivaltarikollisuutta. Samaan suuntaan menevät Saksan tilastot. Siellä murhatilastot ovat Euroopan kärkeä siitä huolimatta, että aseiden määrä on lähes nollassa. Taulukot kuitenkin todistavat sen, että rajoitukset eivät ratkaise ongelmaa, joka on pohjimmiltaan kulttuurillinen. Nykyisin Englannin poliisilla on ohje päästää vaarattomimmat rikoksentekijät ("minor criminals") kuten murtovarkaat ja ryöstäjät pelkällä varoituksella, koska resurssit eivät enää riitä näiden rikosten tutkimiseen. Venäjällä on vain noin 6 miljoonaa laillista asetta, mutta murhatilastot moninkertaiset. Ja jos tämä Itä-Euroopan maa ei kelpaa esimerkiksi, kannattaa katsoa Luxemburgia. Tai oikeastaan on, mutta se on käänteinen mitä enemmän luvallisia aseita maas26 RIKOLLISUUDEN RIIVAAMA SAARIVALTIO Oma lukunsa lainsäädännössä on Englanti, joka Dunblanen verilöylyn jälkeen päätti vuonna 1997 kieltää käsiaseet kokonaan, ja pitkätkin aseet osittain. Laillinen ase voi nimittäin toimia pelotteena päällekarkaajaa kohtaan. Tällä hetkellä Englannin rikostilastot ovat ohittaneet jo selvästi monet USA:n osavaltiot ja edustavat muutenkin Euroopan kärkipäätä. datteli samaa linjaa kuin monissa muissa maissa: rikollisuus nousi kielloista huolimatta huippulukemiin. Yksikään näistä ei kyennyt osoittamaan minkäänlaista syy-yhteyttä aserajoitusten ja väkivaltarikosten välillä. TUTKITTUA TIETOA HJLPP-lehden artikkeli tarjoaa kattavat tilastot parhaimmillaan 36 maan väkivaltarikollisuudesta ja ampuma-aseiden määrästä. USA:ssa on nykyisin jo lähes 100 miljoonaa itsepuolustuskäyttöön tarkoitettua asetta, mutta siitä huolimatta murhatilastot ovat jatkuvasti pienentyneet. sa on, sitä vähemmän murhia siellä tapahtuu! Selvästi eniten murhia tapahtuu Venäjällä, vaikka aseiden määrä on pienimpien joukossa. Empiirinen tarkastelu kuitenkin osoittaa, että molemmat väitteet ovat yksiselitteisen vääriä
870 000 luvallisesta aseesta ainoastaan vain noin 200 000 luovutettiin viranomaisille. Seuraus totaalikiellosta kaatui lain säätäneiden poliitikkojen niskaan: vuoden 2007 parlamenttivaaleissa vasemmiston ja liberaalien koalitio koki murskatappion, menettäen kaikki hallituspaikkansa. 30, 651-694 http://www.nra.fi/arkisto/070806-belgia.html Lisäksi sekalainen määrä iltapäivälehtien ja Helsingin Sanomien artikkeleita, joiden propagandistinen ja sensaatiohenkinen tyyli on tarjonnut verrattomia inspiraation lähteitä. WWW.REKYYLI.FI Suomi Unkari Luxemburg Venäjä 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 Oheisissa palkeissa näkyy murhien määrä sekä luvallisten ampuma-aseiden määrä 100 000 asukasta kohti eri maittain jaoteltuna. Tätä taustaa vasten on helppo nähdä, kuinka järjettömältä vaatimukset käsiaseiden kieltämisestä vaikuttavat. Voi siis olla, että uhrin ase ei ainoastaan toimi itsepuolustusvälineenä, vaan myös ennaltaehkäisevänä pelotteena ryöstäjää kohtaan. Jos tavoitteena on ongelmien korjaaminen, on mitä suurinta hölmöyttä sivuuttaa ampumaharrastajien laajat kokemukset lupapolitiikasta ja kanssaharrastajista. Romania Makedonia Unkari Suomi Puola Slovenia Tsekki Kreikka Suomen, Kreikan sekä muutamien Itä-Euroopan maiden murhien määrä sekä luvallisten ampuma-aseiden määrä 100 000 asukasta kohti. Varsinkin kun ainakin kahdessa viimeisimmässä tapauksessa tekijää ei voida mitenkään rinnastaa ammunnan harrastajiin. Päinvastoin, havainnot osoittavat, että aseiden määrä tai joku siihen liittyvä ulkoinen tekijä hillitsee väkivaltaa." Tätä päätelmää tukee yhdysvaltalaisilla vangeilla tehty kyselytutkimus. Itsenäisyyden aikana laillisilla aseilla tehtyjä koulumurhia on tiettävästi ollut kolme. Kivääri on helppo kuljettaa ja lisäksi tuhovoimaltaan selvästi pistoolia suurempi. Siksi aseiden määrän vähentämistä ei mielekkäästi voi perustella rikollisuuden vähentämisellä. Tuhoa tulisi enemmän myös siksi, että aloittelijan on helpompi ampua tähdättyjä laukauksia kiväärillä kuin pistoolilla. Sen mukaan eräs suurimmista vankien kokemista riskeistä oli uhrin mahdollinen aseistautuminen sellaisissa osavaltioissa, joissa se on sallittu. Yhteys näiden välillä on käänteinen: mitä enemmän maassa on ampuma-aseita, sitä vähemmän siellä tapahtuu murhia." 27. Heidän luvalliset ampumaaseensa oli hankittu pettämällä viranomaisia ja ilman tarkoitustakaan ryhtyä harrastamaan ammuntaa. Uusi konservatiivihallitus onkin luvannut kumota epäonnistuneen kieltolain. Luvattomien aseiden määrä siis räjähti käsiin heti lain säätämisen jälkeen. Kuten taulukosta näkyy, yhteys ampuma-aseiden ja murhien välillä on jälleen kerran käänteinen. Toivottavasti seuraavaa koulumurhaa ei enää tule. Jos sellainen kuitenkin ampuma-aseella tulisi, ja jos käsiaseet olisivat täyskiellossa, aseena olisi todennäköisesti kivääri. Murha- ja itsemurhatilastot ovat kuitenkin pysyneet lain voimaan astumisen jälkeen ennallaan. Belgian esimerkki vuodelta 2006 osoittaa, millainen katastrofi käsiaseiden täydellisestä kieltämisestä voi muodostua. Kymmenien tuhansien harrastajien rankaiseminen muutaman yksittäistapauksen takia on minkä tahansa oikeuskäsityksen mukaan täysin kohtuutonta. Kates and Gary Mauser: Would Banning Firearms Reduce Murder and Suicide: A Review of International and Some Domestic Evidence, Harvard Journal of Law & Public Policy, vol. Lisäksi tilastot osoittavat, että siellä missä on eniten aseita, on vähiten väkivaltarikollisuutta. Lähde: Would Banning Firearms Reduce Murder and Suicide: A Review of International and Some Domestic Evidence, Harvard Journal of Law & Public Policy Murhien määrä / 100 000 asukasta Itävalta Norja Saksa Sveitsi Kreikka Tanska Ranska Puola Ruotsi Suomi Unkari Luxemburg Venäjä 0 5 10 15 20 Luvallisten aseiden määrä / 100 000 asukasta Itävalta Norja Saksa Sveitsi Kreikka Tanska Ranska Puola Ruotsi L Ä H TEET : Don B. Tuhannen taalan kysymys siis kuuluu: halutaanko ongelmat todella korjata, vai vetäytyä kieltojen ja juhlapuhemoraalin taakse. Murhien ja aseiden yhteys 1960-luvulla mukana Eisenhowerin komissiossa tiukentamassa aselakeja, on kääntänyt kelkkansa uusien tilastojen takia: "Aseet voivat itsepuolustustarkoitukseen hankittuina vähentää merkittävästi aggressioita ja tarjota psykologisen suojan rikollisuutta vastaan. Kiellon lopputulos oli se, että yhtäkään todellista ongelmaa ei korjattu, mutta monta sataa tuhatta asetta jäi teille tietymättömille. Maa Venäjä Moldova Slovakia Murhia/100 000 asukasta 20.54 8.13 2.65 2.5 2.31 2.22 1.98 1.79 1.81 1.69 1.12 Aseita/100 000 asukasta 4000 1000 3000 300 16 000 2000 39 000 1500 5000 5000 11 000 OIKEUS JA KOHTUUS Suomessa on 116 000 luvallista käsiasetta ja lähes yhtä monta nuhteetonta harrastajaa
Siten ei ole yllätys, että niistä on kertynyt jo paljon kokemusta ja ensimmäinen suomalainen mallisto on tullut kaupallisesti tarjolle. AR-15? WWW.REKYYLI.FI. KOTIMAINEN 28 AR-15 on nykyään Suomessa suosittu toiminnallisten lajien kiväärinä
Uronen Precision -aseiden piiput ovat saksalaisen Lothar Waltherin valmistamia ruostumattomia LW50 Match -piippuja. Eri pituisia ja paksuisia piippuja löytyy useita erilaisia. Alkuperäisestä aseesta onkin lopputuloksessa usein jäljellä pelkkä ylä- ja alarunko eli kansanomaisesti sanottuna upperi ja loweri. Merkkejä ja malleja on lukuisia, mutta suurimmassa osassa on yksi puute urheiluampujan kannalta. URONEN PRECISION AR--tyylisten kiväärien suosio on kasvanut toiminnallisten ampumalajien, kuten SRA:n ja Practicalin, suosion kasvun myötä. Juuri piipun ja etukädensijan yhteisvaikutuksesta muodostuukin suuri osa kiväärin painosta. Asiaan on kuitenkin tullut muutos, sillä lohjalainen pitkän linjan asealan yritys Lohjan Ase ja Osa Ky on ryhtynyt kokoamaan omaa Uronen Precision -kiväärimallistoaan. AR-15 tyyppisen kiväärin tarkkuuden sielu elää vahvasti sen piipussa. Näiden komponenttien vaikutus kiväärin tasapainoon on ratkaiseva. Valmistajan mukaan jokainen upperi (upper receiver) on tarkastettu suoruuden suhteen ja piipun kiinnityspinta on hiottu, jotta piippu ja upperi sekä lukko olisivat varmasti suorassa toisiinsa nähden. Näin saadaan aikaan rauhallinen hylsyn ulosveto ja mieto rekyyli. Idean kiväärien valmistamiseen sai Hannun mukaan aikaan erään asiakkaan toive: "rakenna minulWWW.REKYYLI.FI TEKSTI: TOMMI FORSELL KUVAT: ARSI IK ÄHEIMONEN le samanlainen kivääri kuin millä itse ammut". Vapaasti värähtelevä piippu on luonnollinen valinta kilpakivääriin. Nämä ovat kuitenkin juuri niitä makuasioita, joiden perustella Hannu rakentaa kiväärin asiakkaan mieltymysten mukaisesti. JP Enterprises:n ruostumattomasta teräksestä valmistama kaasuportti (gas block) on säädettävää mallia. Patruunapesä on yleensä .223 Remington. Samoja piippuja käyttää kivääreissään muun muassa saksalainen Oberland Arms. paasti värähteleväksi. Näin TESTIASE Testiaseen piippu on 18 tuumaa pitkä ja se on varustettu .223 Remington -kaliiperille tyypillisellä 9" rihlannousulla. Piipun profiili on paksu bull barrel, jonka halkaisija piipun suulla on .875" eli noin 22,2 milliä. Hannu Urosen esittelyaseeksi rakentama testiase paksulla piipulla oli itselleni turhan raskas. Valmistaja on sama JP Enterprises kuin gas blockissa. Itse valitsisin piipun paksuudeksi heavy barrel -profiilin, joka on hieman bull barrel -piippua ohuempi ja siten kevyempi. Etukädensija on valmistettu hiilikuidusta ja se jättää piipun va29. Tilanne on monen harrastajan kohdalla johtanut siihen, että kaupasta hankitaan ase, johon vaihdetaan lähes kaikki osat uusiin ja parempilaatuisiin. Asiaa ei ole tarvinnut lähestyä yritys ja erehdys -periaatteella, koska hankkeen puuhamies ja Rekyylin lukijoillekin tuttu Hannu Uronen on menestynyt Kivääri Practical- sekä SRA-kilpailuissa itse rakentamiaan kivääreitä käyttäen. Piippu ja etukädensijan materiaali sekä mahdolliset kevennykset ja lisävarusteet määrittävät aseen lopullisen painon. Kivääristä ei lopulta tullutkaan aivan samanlainen kuin Hannun kivääri, mutta ideana olikin jo silloin tehdä juuri kyseiselle asiakkaalle sopiva ase. Suujarru on myös valmistettu valtameren takana. Näin asiakkaan ei tarvitse hankkia ylimääräisiä ja tarpeettomiksi jääviä osia lainkaan. Saatavilla on myös 5.56 Nato ja .223 Wylde -pesitys, mutta valmistaja ei suosittele näitä kilpa- tai tarkkuusaseeseen heikomman tarkkuuden ja piipun kestoiän vuoksi. Kokemukseni mukaan JP Recoil Eliminator on erinomainen ja hyvin suosittu suujarru toiminta-ammuntakivääreissä. Valmistajana on tietenkin edellä mainittu Lothar Walther. Niitä ei ole suunniteltu kilpailukäyttöä varten, joten aseet vaativat perusteellisen remontin, jotta niillä voi menestyä kilpailuissa. Kaasujärjestelmä on kiväärimittainen eli käytännössä pisin mahdollinen. Lisäksi hyötynä on riittävän pitkä etukädensija ilman että gas blockia tarvitsee sijoittaa etukädensijan sisään
Testiaseen kiskoon on asennettu Hahn Precision merkkinen upperin korotus- ja jatkokisko, jonka päälle puolestaan on kiinnitetty toiminta-ammuntaan erinomainen Swarovski Z6i 1-6x24 kiikaritähtäin. Upperi on A3-mallia, mikä tarkoittaa että siinä on täysmittainen picatinny-kisko erilaisten tähtäinten kiinnittämistä varten. Perän sisällä majaileva bufferi on Uronen Precisionin oma ke- vennetty ja lyhennetty malli. Pistoolikahvana toimii Sierra SPR -kahva. Erona oli lisäksi tiukempi rihlannousu, patruunapesä .223 Wylde eikä aseessani myöskään ollut hydraulibufferia. Ammuin kilpailun Sellier & Bellotin tehdaspatruunoilla. Aseeni oli varustettu 16" piipulla ja keskipitkällä (midlength) -kaasusysteemillä. Itseladatulla patruunalla, jossa luoti ja ruuti on oikein valittu, pystytään vielä vaikuttamaan aseen rekyyliin ja ennen kaikkea tarkkuuteen. Näin aseen latausliikkeestä johtuva tärähtely pienenee merkittävästi, missä auttaa vielä perän sisään asennettu hydraulinen vaimennin. Luisti (bolt carrier) on sekin JP:n valmistama LoMass -versio, joka on noin 80 grammaa vakiomallista luistia kevyempi. Niiden käyttö on tarpeen, kun laukaisutuntumasta halutaan mahdollisimman hyvä. Kiväärissä oli käytetty useita JP Enterprises:n valmistamia osia. Tähtäinkuva ei oikeastaan edes muuttunut, sillä kiikarin tähtäyspisteenä toimiva punaoranssi täplä pysyi taulun päällä koko rekyylin ajan. Näillä eroilla oli kilpailussa suuri merkitys. Uronen Precision antaakin jokaiselle kiväärilleen käyntitakuun. Niillä voi harrastaa myös pahvinpuhkontaa aina 300 metriin saakka, eikä kasojen kokoa tarvitse hävetä. KIVÄÄRIN KANSSA KILPAILUSSA Osallistuin Uronen Precision kiväärin kanssa SSG Rifl e Match 2008 kilpailuun, joka oli samalla Kivääri Practical ammunnan Suomenmestaruuskilpailu. Testiaseen perä on ACE Skeleton. Tilaisuus osallistua testiaseella Level III -kiväärikisaan oli siis käytettävä hyväksi. Laukaisuvastus on melko kevyt, noin 750 grammaa. Testiaseen rekyyli oli huomattavasti pienempi ja tähtäinkuvan palautuminen nopeampaa. Mielestäni kilpa-aseen ominaisuudet, kuten luotettavuus, punnitaan vasta kilpailutilanteessa. Olin kuitenkin heti ensimmäisten laukausten jälkeen täysin sinut aseen kanssa. Viimeistä tarkkuuspotentiaalia ei ollut tässä tapauksessa tarpeen kaivaa esiin, koska kilpailualueen luonteen vuoksi suurin osa laukauksista ammuttiin lähietäisyyksille. Se antaa ampujalle enemmän varaa virheisiin kilpailuissa ja muutenkin mielestäni "vain tarkkakäyntiset aseet ovat kiinnostavia". Sen näkökenttä on todella laaja, kuvan SRA-taulu on 4 metrin etäisyydellä aseesta. Jard Match Trigger-laukaisukoneisto oli varustettu pinnien pyörimisen estävillä KNSmerkkisillä pinneillä. Alarunko (lower receiver) on varustettu etuvedottomalla Jard-laukaisukoneistolla. Kuten kuvan säädettävä, ruostumattomasta teräksestä valmistettu gas block. saadaan viimeinenkin tarkkuuspotentiaali kaivettua aseesta esiin. Tehdaspatruunan tarkkuus oli riittävä kilpailussa esiintyneisiin ampumamatkoihin, maksimissaan 205 metriä. WWW.REKYYLI.FI 30. Yksinkertaisesti sanottuna testiaseella oli todella helppo ampua. Kivääri, jolla itse viimeksi kilpailin, erosi nyt käyttämästäni Uronen Precision -kivääristä moOsumakuviot 4x5 ls / 100m Luodin nopeus, m/s Patruuna Sellier & Bellot 52gr MK Sellier & Bellot 55gr FMJ Sellier & Bellot 69gr MK Itseladattu Nosler 69gr CC Itseladattu Berger 50gr HP Itseladattu Sierra 52gr MK Hitain 946 969 890 860 943 950 Nopein 956 984 898 866 947 955 Keskiarvo 951 975 895 863 945 952 Hajonta 10 15 8 6 4 5 Pienin 10 mm 21 mm 13 mm 8 mm 7 mm 10 mm Suurin 19 mm 29 mm 22 mm 17 mm 15 mm 17 mm Keskiarvo 17 mm 25 mm 18 mm 14 mm 13 mm 14 mm Sellier & Bellot: Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999 nella tavalla. Ennen kyseistä kilpailua olin pitänyt reilun vuoden mittaisen tauon kiväärikilpailuista. Siinä oli myös säädettävä kaasujärjestelmä ja kevennetyt liikkuvat osat, kuten testiaseessa. Edellytän Practical- ja SRA-kivääriltä hyvää käyntitarkkuutta. Kiväärin päälle oli ruuvattu Swarovskin Z6i 1-6x24 tähtäin joka onkin tällä hetkellä paras tähtäin toiminnalliseen ammuntaan. Nämä kiväärit eivät siis sovellu pelkästään toimintalajeihin
Lyhyesti sanottuna, aseen ampumaominaisuudet paranevat. Aseen mukana toimitetut lippaat olivat Heckler & Koch -merkkisiä teräslippaita. Mielestäni ne ovat parhaita markkinoilla olevia AR-15 yhteensopivia lippaita tällä hetkellä. 019-335135 Premier Dealer -kauppias tarjoaa 700 SPS - tai 700 SPS stainless -aseen ostajalle Plano-alumiinilaukun kaupan päälle! 699 ,,- Testiaseen lukko on AR-15 perustekniikkaa jousitoimisine ulosheittäjineen. Toimintavarmuus ja tarkkuus ovat molemmat huippuluokkaa, mikä on toimintalajeissa menestymiselle elinehto. Huomaa kromattu ulosvetäjä. Maahantuonti markkinointi: Normark Suomi Oy, PL 17, 41801 Korpilahti, email: info@normark. Näin tähtäin voidaan asentaa juuri halutulle etäisyydelle. Testiase oli varustettu säädettävällä Jard Match Trigger-laukaisukoneistolla jolla laukaisu saadaan mukavaksi. 849 ,- Ase oli varustettu JP Enterprises:n kevennetyllä luistilla. Toimintahäiriöitä ei esiintynyt koeammunnan aikana. LOPUKSI Kenelle tällaista asetta sitten voi suositella. , , ww w.normark. Uronen Precision konsepti tarjoaa mahdollisuuden saada kaupan hyllyltä luotettavaksi ja tarkaksi todistettu kilpa-ase. Se nostaa tähtäimen puoli tuumaa korkeammalle ja jatkaa ylärungon kiskoa noin 3,5 tuumaa. Maahantuonti ja ja markkinointi: Normark Suomi Oy, PL 17, 41801 Korpilahti, email: info@normark.ww w.normark.. Kiväärin ylärungon kiskoon oli kiinnitetty Hahn-merkkinen jatko- ja korotuskappale. Olen rakentanut omat kiväärini moneen kertaan uudestaan mahdollisimman hyvää kokonaisuutta hakiessani. Tällä kerralla lippaista ei tarvinnut olla huolissaan. Testiase oli varustettu hyvälaatuisilla Heckler & Koch 416 lippailla. Yleinen syy AR-15 tyyppisten aseiden häiriölle onkin juuri huonolaatuiset lippaat. Jokaisen Uronen Precision kiväärin mukana seuraakin yksi tällainen Heckler & Koch lipas. Mielestäni testiaseen kaltainen Uronen Precision kivääri sopii parhaiten ampujalle, joka vaatii aseeltaan täydellisyyttä. Siten liikkuvien osien massaa saadaan alemmas ja aseen tärähtely latausliikkeen aikana pienemmäksi. Lisäksi valmistaja osaa neuvoa aseen komponenttien valinnassa, räätälöiden juuri kullekin sopivan kokonaisuuden. URONEN PRECISION Valmistaja : Uronen Precision, Lohja, Suomi Tyyppi : Itselataava AR-15 konstruktioon pohjautuva kivääri Kaliiperi : .223 Remington Makasiinikapasiteetti : 10+1 Kokopituus : Asiakkaan toivomuksen mukainen (testiase 969 mm) Paino : Asiakkaan toivomuksen mukainen (testiase + bipodi 5,4 kg) Piipun pituus : 18" - 24" (testiase 18") Hinta : Alkaen 1640,00 euroa (testiase 5450,00 euroa) Myynti : Lohjan Ase ja Osa ky puh
Nyt esiteltävä Ruger 22 Charger on pistooli, mutta käytännössä "vain" 10/22 pistoolimittoihin kutistettuna. 32 WWW.REKYYLI.FI. Eräs näistä on Ruger 10/22 pienoiskivääri, joita on vuosikymmenten saatossa valmistettu miljoonittain. PISTOOLIKSI RUGER 22 CHARGER TEKSTI: TERO KUITUNEN KUVAT: ARSI IK ÄHEIMONEN Kivääristä Sturm, Ruger & Co:lla on useita tuotteita, joista on tullut kestosuosikkeja ja eräänalaisia asetyypin standardeja, joihin muita verrataan
Rugerin mukaan Chargerissa on "tarkkuusrihlattu" piippu. Myös patruunoiden sytytys on varmaa, koska kaikki ammutut vajaat 1000 patruunaa syttyivät ensimmäisellä yrityksellä. Harris-tyyppinen säädettävä bipodi kuuluu Chargerin vakiovarusteisiin. HEIKKOUTENA LAUKAISU Asetta ulkoilutettiin koemielessä pienoispistoolisiluettiradalla, koska siihen se olisi periaatteessa hauska harrastusväline. Kun ase huoltopuretaan, laukaisukoneisto pitää irrottaa. Jos aseen haluaisi myös täyttävän myös eri siluettilajien säännöt, olisi edessä myös esimerkiksi sen varustaminen rautatähtäimillä. Jos Chargeria aikoisi tällaisessa toiminnassa käyttää, olisi ensimmäisenä edessä laukaisukoneistoremontti, koska laukaisu on selvästi aseen suurin heikkous. Koska tekniikka on ollut pitkään käytössä, myös sen luotettavuus on kohdallaan. Kuinka kiväärin tekniikka on saatu mahtumaan pistooliin. Siluettien ampumisessa kahden käden pistoolitekniikalla tulee kuitenkin nopeasti vastaan aseen paino, eikä sen katolle asennettu pistoolikiikari auttanut asiaa lainkaan. Se miellyttää sitäkin enemmän ensimmäisten laukausten jälkeen, koska lakkapinnasta huolimatta ote on pitävä ja käsien asento luonnollinen. Tuloksena on röyhkeän näköinen paketti, jossa "tukin" muotoilijalla on ollut suuri merkitys. Sen peruskomponentti eli koneisto on ajan koettelema ja jo valmiina tuotannossa. Mainittakoon, että kyseessä on massasulkuinen itselataava koneisto, jossa teräksinen luisti kulkee alumiinisen kehyksen sisällä ja piippu on naitettu kehykseen kiilakiinnityksellä. Pienoiskiväärin kutistaminen pistooliksi tuo ensimmäisenä mieleen monenlaisia teknisiä kysymyksiä. Muilla kokeilluilla patruunoilla häiriöitä ei tullut lainkaan. Charger osoittautui lähes 100 prosenttisen luotettavaksi, joskin patruunoilla on merkitystä. Varsinaiset koeammunnat suoritettiin tavalliseen pienoiskivääritapaamme 50 metrin etäisyydeltä. Laukaisukoneisto on erillinen komponentti, joka on kiinni kehyksessä kahdella pinnillä. Pienoiskivääriin on tarvinnut tehdä vain kaksi muutosta, eli piippu on vaihdettu lyhyempään ja on hankittu pistoolikahvallisia perättömiä laminaattitukkeja. Myös Ruger markkinoi sitä juuri pitkän matkan tarkkuusammuntaan ja metsästykseen. Chargerin tukki on harmaata laminaattia ja käsitelty lakkaamalla. Sen sovitus rautoihin on täydellisen jämäkkä ja niinpä yksi kiinnitysruuvi on enemmän kuin tarpeeksi. Tämä on ongelma monissa itselataavissa .22 LR -aseissa, mutta Ruger osaa asiansa. Näin koska, vaikka kyseessä on lupateknisesti pistooli, on se käyttöominaisuuksiltaan lähempänä pienoiskivääriä ja sen tulisi myös käydä kohtuullisen hyvin pienoiskiväärimatkoille. Ulkonäön lisäksi myös ergonomia on siten kohdallaan. ta huomioiden työnlaatu on hyvä eikä viimeistelyssäkään ole syytä haukkuihin. Ruger on tavallaan luonut täysin uuden asemarkkinan, ja kaapannut sen itselleen tällä edullisella, tyylikkäällä ja toimivalla aseella. Mukavana puolena on myös yleinen jämäkkyys, Charger ei nitise tai rahise mistään kohtaa. Esimerkiksi CCI Standardilla ja Aguila Pistol Matchillä tapahtui pari ulosheittovirhettä, joissa ammuttu hylsy jäi lukon eteen. Rihlapalkkeja on kuusi ja nousu on tavanomainen yksi kierros 16 tuuman matkalla. Chargerin tähtäinkisko mahdollistaa sekä weaver (picatinny)- että 11 mm -jalkojen käyttämisen. 33. Paremmalla laukaisulla varustettuna myös metallikuvien kaataminen olisi hyvinkin mahdollista. Ruger 22 Charger on siten hyvin looginen tuote asevalmistajalle. Ruger kuitenkin valmistaa jo kooltaan ja käytettävyydeltään tavanomaisia pienoispistooleita, joten Chargerin kohdalla ei ole edes tarvinnut ajatella tätä. Sen sisäpinnan työnlaatu onkin hyvä, johon viittaa myös kohtuullisen hyvä käynti. Kuten Rugerin aseissa yleensäkin, Chargeria luonnehtii tietynlainen karuus, mutta aseen hinWWW.REKYYLI.FI Piipun suu on suojattu upotuksella ja lisäksi siinä on pieni viimeistelyviiste. Charger poikkeaa muista pienoispistooleista niin paljon, että se ei kilpaile niiden kanssa samoista markkinoista. Toinen korjattava seikka olisi aseen varustaminen lyhyen silmänetäisyyden omaavalla kiikarilla siirtyminen siluetissa nykyään käytettävään ampumaasentoon, jossa asetta pidetään lähellä kasvoja. Uskoisin, että muotoilu herättää joissakuissa vastenmielisyyttä, mutta omaan silmääni Charger on eräs tyylikkäimmistä aseista, joita olen aikoihin nähnyt. Rohkeasti muotoillun otepinnan ergonomia on hyvä. TUTTU TEKNIIKKA UUDELLA OTEPINNALLA Teknisesti Charger on tuttu kaikille niille, jotka ovat tulleet sinuiksi Ruger 10/22-pienoiskiväärin kanssa, joten tekniikkaa ei liene syytä käsitellä kovinkaan tarkasti
Kasojen keskiarvoksi muodostui yhdeksän millimetriä, joka on jo sellainen tulos, että monella itselataavalla pienoiskiväärilläkään ei siihen päästä. Siinä patruunat menevät kehälle, ratkaisu, joka on vaikuttanut myös lippaan suuosaan ja saa sen näyttämäään erikoisen vinolta. Ruger 10/22:sta tuttu varmistin on turvallinen, koske se lukitsee myös virekynnen. Chargerin mekanismin ydin, eli lukko on umpiteräksinen harkko, jonka sisällä on iskupiikki palautusjousineen tyypilliseen Ruger-tyyliin. Koeilujen suorittaminen tosiaan kannattaa tämän aseen kohdalla. Tähtäimenä oli Bushnellin 2-6x32 pistoolikiikari, jonka suurennos asetettiin täysille. Lukon pysäyttäjä on manuaalinen, lukko ei siten pysähdy taakse automaattisesti. Tähän Charger yksilöön sopivimmaksi osoittautui Fiocchin tuote, joka erosi muista merkittävästi. Lyhyen etuvedon jälkeen on kaksi selkeää kynnystä, joiden ohittamisen jälkeen laukaisu vielä venyy ennen hiukan epämääräistä laukaisua. Ainoa poikkeus oli Winchester Subsonic, jolla jostain syytä tuli selviä poikkeamia. Ratkaisu rekyylijousen sijoituspaikan osalta on persoonallinen, mutta yksinkertainen ja toimintavarma. Kuten jo todettua, laukaisun laittaminen kannattaisi, jotta aseen tarkkuuspotentiaalin saa helpommin mitattua ulos. SE TÄRKEIN KYSYMYS Lopuksi on aika vastata kenties tärkeimpään kysymykseen, mikä tällaisen tavallaan uudentyyppisen aseen ilmestyminen herättää: Mihin käyttöön Charger sitten sopii? WWW.REKYYLI.FI. Kehys on auki alapuoleltaan, josta myös lukon saa irrotettua. Rekyylijousi on erillisellä karalla, jonka päässä on viritysvipu. Huomionarvoista on, että Chargeriin sopivat myös kaikki 10/22:n suurikapasiteettiset tarvikelippaat. Koeammunnassa Charger tuettiin etupäästään aseen mukana tulevaan Harris-tyyppiseen bipodiin ja sen kahvan alla käytettiin tukena hiekkasäkkiä. Huomionarvoista on, että työnlaatu on koruttoman viimeistelemätöntä, mutta sillä ei ole vaikutusta toimintaan. Kehys on kevytmetallivalua, joka on pintakäsitelty mattamustaksi. Onneksi sen takaisin asentaminen on äärimmäisen helppoa. Chargerin lipas on kompakti, mutta vetoisuudeltaan 10 patruunaa. Eräs parhaimpia 10/22:n ominaisuuksia on patruunoiden syöttö, joka tapahtuu niin suoraviivaisesti pesään, että esimerkiksi syöttöramppia ei ole lainkaan. Muovirunkoinen laukaisukoneisto on oma komponenttinsa, joka kiinnittyy kehykseen pinneillä. Mukana koeammunnassa oli kuusi patruunaa, joista aikaisempien kokemusten perusteella keskimääräistä parempaa tarkkuutta ajateltiin saatavan Lapua Masterista ja Fiocchi Biathlonista. Tällä kokemuksella Charger on noin 20-30 mm:n käyntiin lähes patruunasta riippumatta pystyvä pistooli, mutta jossa on potentiaalia selvästi parempaankin juuri sille sopivalla ampumatarvikkeella. Lippaansalpa on erinomaisen helppo käyttää, ainoa siihen liittyvä ongelma oli se, että koeaseessa lipas jäi välillä jumiin ja piti vetää voimalla ulos kehyksestä. Lapua Hollow Point ja Winchester Subsonic HP olivat mukana edustamassa tuhoeläinten harvennukseen soveltuvia varmint-patuu34 noita, kun taas CCI Standard ja Aguila Match Pistol kertoisivat käynnistä edullisilla peruspatruunoilla. Kuvassa siitä on irrotettuna lippaasalpa, jolla on paha tapa irrota koneistoa huolimattomasti käsiteltäessä. Lippaan hyvyyttä ei voi korostaa liiaksi, useimpiin muihin .22LR-lippaisiin verrattuna se on jämäkkyydessään ja luotettavuudessaan omaa luokkaansa ja se käyttö on yksinkertaista ja helppoa. Pikkuruinen iskupiikin palautusjousi on todennäköisesti ainoa osa, jonka tähän aseeseen joutuu koskaan vaihtamaan. Laukaisuvastuskin on 1,85 kg, joka on liikaa näin kevyelle aseelle. Lapua Master M oli puolestaan pienoinen pettymys vaatimattomalla 21 mm:n keskiarvotuloksella ja sen käynti olikin vastaavaa kuin lähes kaikilla muilla kokeilemillamme patruunoilla. Esimerkiksi sen suurin osumakuvio laajeni 71 mm:iin yhden muista selvästi poikenneen kärpäsen vuoksi. Piippu on kehyksessä kiilakiinnityksellä. Hallintalaitteet edestä taaksepäin lukien: jatkettu lippaansalpa, lukon pysäyttäjä, varmistin ja liipaisin. Sen kaikki osumakuviot koostuivat yhdestä reiästä, joskin eritasoisesti laajentuneena. Myös osumakuvioita ammuttaessa aseen laukaisu koettiin haas- tavaksi
Se sijoitetaan aseen kehyksen ympärille siten, että sen keskellä oleva kieleke tulee lukon eteen estäen lukon liikkumisen etuasentoonsa. Tässä kuitenkin tulee vastaan toinen lain tulkinta, eli ns. munalukko on laadukas, ase on todellakin lukittu. Viimeisenä on mainittava virkistysammunta, vaikka sitä ei nykyisen viranomaistulkinnan mukaan olekaan olemassa eikä se sovi hallussapitoluvan myöntämisperusteeksi. Hjorth Ab, (03) 234 4300 WWW.REKYYLI.FI 35. Jostain syystä kun Suomessa tästäkin pistoolista tulee kohtuuttoman vaarallinen kivääritukilla varustettuna. Kyseessä on lukituskappale, jolla pistooli tehdään ampumakelvottomaksi säilytysajaksi. Hjorth Ab, (03) 234 4300 · Aguila: HW-Company Oy, (06) 822 7453 · Fiocchi: Eloranta Oy, (017) 288 3044 · Winchester: Oy K. Se on luonut edullisen tuotteen, joka herättää ammunnan harrastajassa voimakasta omistamisen halua. RAUTAA KEHYKSEEN lukkoa aikoo käyttää, ovat jonkinlaiset pikajalat pakollinen hankinta. Chargerin mukana tuli jämerästä lattateräksestä taivuteltu U-mallinen teräspalikka, jonka merkitys avautui vasta manuaalia tutkittaessa. / 50 m Keskiarvo 312,2 354,4 309,1 313,6 330,0 306,7 Nopeushajonta 6,61 17,56 2,36 15,64 8,13 22,11 Pienin 20 mm 17 mm 25 mm 23 mm 6 mm 33 mm Suurin 22 mm 21 mm 35 mm 24 mm 12 mm 71 mm Keskiarvo 21 mm 18 mm 31 mm 23,3 mm 9 mm 49 mm Patruuna Lapua Master M Lapua Hollow Point CCI Standard Aguila Golden Eagle Pistol Match Fiocchi Biathlon SM340 Winchester Subsonic HP Hitain 309,1 347,9 307,8 303,4 326,2 295,7 Nopein 315,8 365,6 310,1 319,1 334,3 317,8 Lapua : NorDis Oy, (06) 431 0301 · CCI: Oy K. Se ei kuitenkin ole Suomessa lain puitteissa sallittua. Jos tätä Lapua Master M / 20 mm Lapua Hollow Point / 17 mm RUGER 22 CHARGER Valmistaja: Sturm, Ruger & Co, Yhdysvallat Kaliiperi: .22 LR Kapasiteetti: 10+1 patruunaa Pituus: 489 mm Piipun pituus: 10 tuumaa (254 mm) Paino: 1,59 kg Hinta: Maahantuoja: Oy K. muu aseen vaikea luvittaminen. Kenties luontevin käyttökohde olisi metsästys. Esimerkiksi siluettien kaatamisesta on jo ollut puhetta, ja siihen Charger sopiikin, myös tarkkuutensa puolesta. Charger kuitenkin on mitä sopivin plinkkeriksi, eli juuri vapaamuotoiseen ja rentouttavaan ampaumaharrastukseen. Lähinnä on kysymys siitä, onko punapiste- tai kiikaritähtäimen käyttö suotavaa tai mahdollista esimerkiksi lajin sääntöjen puitteissa. Samalla se peittää lipassolan, joten myöskään lipasta ei ole mahdollista saada paikoilleen. Hjorth Ab, (03) 234 4300 CCI Standard / 25 mm Aguila / 23 mm Luodin lähtönopeus, m/s Fiocchi Biathlon / 6 mm Osumakuviot 3 x 5 lks. Kaiken kaikkiaan Ruger on siis onnistunut erinomaisesti. Chargerin käyttöalueeksi saataisiin näin myös metsästys. Koska aseen tekniikka sen sallisi, olisi siitä mahdollista tehdä kivääri hankkimalla 10/22:n tukki ja asen- tamalla siihen Chargerin raudat. Kun kappale on asennettu aseeseen, se lukitaan paikoilleen myös mukana tulevalla munalukolla. Tämä on suoranainen vääryys, koska Charger kulkisi mukavasti esimerkiksi repussa haulikkojahdin aikana ja esimerkiksi kyyhkyjahtiin se sopisi siinä missä pienoiskiväärikin. Tässä lukituksessa on sekä hyvää että huonoa. Hyvää on, että jos ko. Perinteisen "käsitaskussa" ampumisen kanssa Chargerilla ei ole mitään tekemistä, mutta rata-ammuntaan pidemmille matkoille se on oiva peli. Huonoa taas on se, että lukitseminen on hankalahkoa, varsinkin jos tähtäin joudutaan irrottamaan sen tieltä
36 WWW.REKYYLI.FI
Mainittakoon myös että tunnetut Browning A-Bolt -luodikot tulevat Mirokun Kochin tehtaalta. MK-70 SPORT Nykyinen malli MK-70 on lähes identtinen Browning 425 -haulikon kanssa. Eroa ei juurikaan ole muuta kuin nimessä. Jo haulikkoa kasatessa huomasi, että kyseessä on laadukkaasti valmistettu ase. Ensimmäiseksi se löi itsensä läpi Japanin suurilla haulikkomarkkinoilla ja sen jälkeen ne alkoivat vyöryä Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Ohjekirja on selkeä ja havainnollinen, ja siitä selviää kaikki tarpeellinen. Miroku haulikot pohjautuvat hyvin pitkälle tuttuihin Browningin konstruktioihin ja tänä päivänä myös suurin osa Browningin haulikoista kuin kivääreistäkin valmistetaan Kochin tehtailla Japanissa. Jonkin verran valmistettiin myös legendaarista Browning Auto 5 -itselataavaa haulikkoa. Viri37. Miro- kun mukana toimitetaan kolme Invector-vaihtosupistajaa sekä ohjekirja ja takuukortti. GUN OF THE RISING SUN MIROKU MK-70 SPORT Japani on ollut aina tunnettu korkealaatuisista tuotteistaan, eivätkä haulikotkaan ole tässä tapauksessa poikkeus. Mirokun haulikot saivat vankan jalansijan maailman vaativilla asemarkkinoilla. Euroopassa konsernin "päämaja" on FN-Herstal Belgiassa. Browninghaulikot toimitetaan muovisissa kantolaukuissa ja Miroku on perinteisessä pahvilaatikossa. Osien sovitukset on tehty erittäin tarkasti ja toiminta on hienoa sekä jouhevaa. Mirokun maine oli alusta saakka hyvä. Nyt esiteltävä malli MK-70 pohjautuu kaikkien ampujien tuntemaan legendaariseen Browninghaulikkoon. TEKSTI: JUSSI GRÖNSTR AND KUVAT: ARSI IK ÄHEIMONEN Ensimmäiset Miroku-haulikot saapuivat Suomen markkinoille vuonna 1968. Haulikoiden ohella maahan tuotiin myös vipulukkokivääreitä ja pieniä määriä haulikkorihloja. Etutukki istuu jämäkästi paikoilleen. Japanilainen B.C Miroku on eittämättä yksi tunnetuimpia haulikoita maailmalla. Se kilpaili tasaisesti markkinoista Berettan, Franchin ja SKB:n kanssa. 46-sivuinen ohjekirja on painettu seitsemälle kielelle, mutta ei suomeksi. Yhdysvalloissa niitä markkinoitiin aluksi Charles Daly -yhtiön kautta. Ainoa malli joka poikkesi Browningista, oli Miroku 3000, jossa oli Valmettyylinen yläpuolinen liukusulku. Tehtaan valmistuskirjo on nykysinkin erittäin laaja. Minkäänlaista rahinaa ei esiinny edes etutukin kiinnityksessä. Samaan kirjaan on myös laitettu aseen räjäytyskuva josta selviää aseen osat ja osien numerot. Myytävät mallit olivat tuolloin 500, 700, 800 ja OR -versiot. Tänä päivänä Miroku kuuluu samaan konserniin Browningin ja WinWWW.REKYYLI.FI chesterin kanssa. Se valmistaa vientiin tärkeimmät perusmallit ja omille markkinoilleen Japaniin myös käsityönä valmistettavia Privilege -malleja perusmallien ohella
Karhennukset on hyvät ja pitävät. Aseen varmistinratkaisu on myös perinteinen. MK-70 Sport on haulikko jolla selviää joka tilanteesta. AMPUMAAN Koeammunnat suoritettiin perinteiseltä 35 metrin matkalta tavallisilla, yleisesti käytetyillä metsästyspatruunoilla. Monenlaisia haulikoita tästä hintaluokasta on vastaani tullut, mutta harvassa on ollut näin hyvä viimeistely. Perälevynä on ohut kovamuovinen levy, johon on stanssattu tehtaan logo B.C Miroku. Karhennukset on myös leikattu hienosti ja niistä saa kunnon lipsumattoman otteen. Varmistimen toiminta on myös hyvää, eikä sitä tarvitse käsitellä voimalla. Etuna se on juuri nopeissa nostoissa, jolloin kumiperälevyt tahtovat tarttua aina vaatteisiin kiinni. Aseen tukki on myös klassisen kaunis ja linjakas. Ulkoinen tarkastelu osoittaa, että kaikki osat on viimeistelty erittäin hyvin. Suoralla tukilla pystyy jokainen ampumaan vähintäänkin kohtuullisen hyvin, kunhan viitsii harjoitella. Pituussuuntaan liikkuva sulkukelkka työntyy monoblockin poikittaiseen uraan. Ejektorit vaativat aina voimaa virittyäkseen, mutta Mirokua ei tarvitse vääntää polvea vasten auki. Vielä mainittakoon että Mirokussa on perinteinen alapuolinen Browning-lukitus, joka on kestävä ja "vanhoillinen" ratkaisu. Varmistin on myös hyvän muotoinen ja sen saa tarvittaessa melko äännettömästi pois päältä. Varmistimen toiselle puolelle on merkattu U kirjain ja toiselle O. Kehyksen sisäpuoli ja iskupohja on myös viimeistelty hyvin. Jyviä on kaksi kappaletta. Ratkaisu on ollut Mirokulla käytössä jo kymmeniä vuosia, onhan se hyvä ja käytännöllinen. Toinen on piippujen puolivälissä ja toinen normaalisti päässä. Varmistin on manuaalinen ja siihen on kytketty piipunvalitsin samaan konstruktioon. Koeammunta aloitettiin parannetulla sylinterillä. Silloin kun O eli over on peitossa varmistimen alla, lähtee U eli alapiippu ensin. Ase on suunniteltu sporting-haulikoksi, mutta soveltuu mainiosti myös metsästyskäyttöön. Se on mielestäni hieno ominaisuus varsinkin metsästyshaulikossa esimerkiksi kettujahdissa, jossa on minimoitava kaikki ylimääräiset äänet. Toiset pitävät suoraa tukkia hankalana, mutta itselleni se ei ole ongelma. Kehys on väriltään metallin harmaa. Ase on varustettu leveällä 10 mm ventiloidulla tähtäyskiskolla, joka on erittäin monikäyttöinen huomioiden myös rata-ammunta. Kehyksen molemmissa kyljissä on kauniit kukkakaiverrukset, jotka ovat ilmeisesti tehty laserilla. Sulkukelkkaa liikuttaa lukonkehyksen päälläoleva avausvipu. Piippujen läpiporausmitta on nykyhaulikoiden tapaan 18,5 mm. Aseessa on moneen käyttöön soveltuva 10 mm levyinen tähtäyskisko. Myös nallipiikin kärjet ovat kauniin pyöreät ja tasaiset. Tämä on tuttu ratkaisu myös tehtaan aiemmasta tuotannosta. Kiinni taittaminenkin sujui hienosti ja aseen saa suljettua myös melko äänettömästikin. Piippujen pinta on erittäin kaunis, eikä minkäänlaisia hiomajälkiä ole näkyvissä ja myös 38 sisäpintojen laatu on korkea. Perässä ei juuri lainkaan ole sivuvääryyttä, joten tukilla voi ampua myös vasenkätinen. Täyssuppealla ammuttaessa kuviot olivat vielä hyvin tiukkoja 35 metrin matkalta. Itse arvostan metsästyshaulikoissa juuri näitä kovamuovisia perälevyjä. Sulkulaite oli tällainen jo vuonna 1926 Browning Superposed -haulikossa. Sisäpuolen kaikki sovitukset ja viimeistelyt on tehty parhaalla mahdollisella tavalla. Sama tyyli on myös lukkorungon pohjassa. Piiput on perinteiseen tapaan sinistetty. Piippuja yhdistää takapäästä monoblock-sidos ja piippujen välissä on tuttuun tapaan välikisko. Monissa haulikoissa on jo tehtaalta tullessaan naarmuinen iskupohja, mutta Mirokussa se on täysin virheetön. Kehys on valmistettu perinteiseen tapaan teräksestä. Jyvä on väriltään aikaisemmista malleista poiketen valkoinen. Piipunvalitsin on kytketty yhteen varmistimen kanssa. Kuviot olivat kyseisellä supistuksella lähes puolisuppean veroisia ja hyvin tasaisia. Tukin ja rautojen sovitukset on myös tehty kunnolla, mitään haritusta ei ole missään kohtaa näkyvissä. Osien sovitukset niin puiden kuin rautojen osalta on kunnossa. Kokeilin myös perinteisiä 32 gramman ja 36 gramman latauksia. Federalin 70 mm Magnum toimi aseessa erinomaisesti supistuksesta riippumatta. Tukkipuu on siistiä peruspähkinää. Tukit ovat keskiruskeaa amerikkalaista pähkinäpuuta, jotka on käsitelty perinteisesti öljyllä. Mitään "majavan jyrsimää" ei ole näkyvissä missään kohtaa. Tarkasteltaessa aseen sisäosien työnlaatua, ensiksi syyniin joutui etutukki, joka on perinteinen Schnabel-tyylinen. Työnjälki niin päältä kuin sisältä on ensiluokkaista tähän hintaluokkaan. Tällaiselle työlle uskaltaa ennustaa pitkää ikää vaikka aseella ammutaisiin normaalia enemmänkin. Torhammer toimi jokaiWWW.REKYYLI.FI. Se on selkeä ja toimii hyvin. Perälevynä on ohut kovamuovinen laatta, johon on stanssattu tehtaan logo. tettäessä haulikon toiminta oli mukavan notkeaa vaikka aseessa on myös ejektorit. Piippujen pituus on tavanomainen 71 cm eli 28". Niille uskaltaa ennustaa pitkää ikää kovassakin käytössä
Aseessa on perinteiseen tapaan myös rekyyliheiluri. Kochi, Japani Tyyppi: Päällekkäispiippuinen haulikko Kaliiperi: 12/76 Pituus: 1150 mm Piippujen pituus: 710 mm Paino: 3,4 kg Tähtäyskiskon leveys: 10 mm Varmistin: Manuaalinen Vaihtosupistajat: Browning invector Tukit: Pähkinäpuuta Hinta: 1 500 euroa Maahantuoja: Oy K. Viimeistely on ensiluokkaista. Kaikki toimii ja työnjälki on kauttaaltaan puhdasta ja kellomaista. Mirokussa ei ole edelleenkään mekaanista vaihdinta, vaan siinä on vanhaan tyyliin rekyyliheilurikoneisto. Aseen toiminnat ovat mukavan selkeitä ja notkeita. Esimerkiksi jos tarkastelee Mirokun laukaisukoneistoa niin huomaa että käsityöllä on suuri merkitys. Vanha sanonta kuuluukin että "kone ei osaa tehdä aseita, se vaan tekee aseen osia, jotka viimeistellään käsin ja sovitetaan toisiinsa". Vaikka aseen paino onkin päälle kolmen kilon, se on silti tasapainoisena kevyemmän tuntuinen. Tätä auttaa aseen 3,4 kg paino. Browning -konstruktion haulikoita on tällä tyylillä tehty jo yli 80 vuotta, joten kaikki lastentaudit on niistä kitketty jo aika päiviä sitten. Vaikka valmistusmenetelmät ovat muuttuneet 80 vuodessa reippaasti, se ei näy silti itse aseessa. ei olla jätetty koneistoon. Viilanmurusia tms. Laadukkaasti valmistettuna se kestää kovan ratakäytön ja myös metsästyksen siinä ohella. Laukaisukoneisto on tuttua ja perinteistä Browning-tyyppiä. Halvemmissa aseissa monesti näkee että osat on "heitetty" suoraan liukuhihnalta aseeseen kiinni ja ylimääräinen viilailu on jäänyt sikseen. Mitään ei ole jätetty sattuman varaan. Kun ase on varustettu myös 76 mm patruunapesillä, niin siihen on mahdollista etsiä myös hyvin käyvät teräshaulilataukset vesilintujahteihin. Sulkuharkko on piippuparin alapuolella. Saatavilla on mm Midas, Diamond ja liuta piipun ulkopuolellekin tulevia supistajia. NSI Percorso ei käynyt aivan yhtä hyvin, kuviossa oli muutamissa kohdissa selviä aukkoja, mutta esimerkiksi jänisjahtiin olisin vielä kelpuuttanut senkin patruunan. Mirokussa kaikki on kuitenkin toisin ja se näkyy myös aseen hinnassa. Lisää mahdollisuuksia tuo se, että Mirokuun voi ostaa jälkeenpäin Browning-tyyppisiä vaihtosupistajia laajasta valikoimasta. Miroku vaikuttaa haulikolta, johon ei ole vaikeuksia löytää hyvin käyvää metsästyspatruunaa. Useimmissa kilpailijoissa alkaa olla jo mekaaninen vaihdin. Se on hyvin suuntautuva ja laukaisu on hienon puhdas ja täsmällinen. Kuviot olivat hyvin tasaisia ja haulit olivat kauniissa ympyrässä. Tällaisia haulikoita on aina ilo käyttää. Tämä pätee hyvin edelleen. Mirokussa on melko korkea lukonkehys ja se johtuu aseen sulkurakenteesta. Kochin tehtaan valmistuskirjoa voi tutkailla osoitteesta: www.nissan-miroku.co.jp. Jämäkät ejektorijouset on sijoitettu tyylikkäästi etutukin sisään. Siinä ei siis ole mekaanista vaihdinta. haulikoko 3,3 mm 3,25 mm 3,5 mm 3 mm 3,3 mm 3,25 mm 3,5 mm 3 mm 3,3 mm 3,25 mm 3,5 mm 3 mm haulimäärä 212 kpl 208 kpl 111 kpl 151 kpl 212 kpl 208 kpl 111 kpl 151 kpl 212 kpl 208 kpl 111 kpl 151 kpl osumia 175 kpl 145 kpl 75 kpl 115 kpl 159 kpl 139 kpl 65 kpl 104 kpl 180 kpl 150 kpl 79 kpl 110 kpl Mirokussa lukkorungon sisäpuolen viimeistely on esimerkillisen hyvää. MIROKU MK-70 osumaprosentti 83 69 67 76 75 66 58 68 84 72 71 72 supistusaste (M) (M) (M) (M) (IC) (IC) (IC) (IC) (F) (F) (F) (F) Valmistaja: B.C Miroku Firearms MFG Co. Ase on ampumatuntumaltaan miellyttävä. Rekyylikään ei murjo olkapäätä pahemmin. sella supistuksella hyvin. Se ei sinänsä ole ongelma, mutta jos metsällä sattuukin kohdalle se syksyn komein hanhi ja patruuna sattuu olemaan viallinen niin ase ei näin ollen vaihda toiselle piipulle. Hinta ja laatu aina kuitenkin tahtovat kulkea käsi kädessä. Hjorth Ab, (03) 234 4300 Koeammunta Federal Magnum 12/70 Torhammer 12/70 Nsi Percorso 12/70 Nsi Velox 12/70 Federal Mag 12/70 Torhammer 12/70 NSI Percorso 12/70 NSI Velox 12/70 Federal mag 12/70 Torhammer 12/70 NSI Percorso 12/70 NSI Velox 12/70 lataus 42 g 36 g 36 g 32 g 42 g 36 g 36 g 32 g 42 g 36 g 36 g 32 g WWW.REKYYLI.FI 39. Osumakuvio nousi aavistuksen jyvän yläpuolelle, kuten päällekkäispiippuisella yleensäkin. Se on palvellut käyttäjiään jo yli 80 vuotta. Toiminta oli ammuttaessa hyvää. Sporting-haulikko on mielestäni hyvä ratkaisu, jos tarvitsee vain yhden haulikon hoitamaan monta virkaa. Kaiken kaikkiaan Mirokusta jäi hyvä kuva ja jos joskus kertyy ylimääräistä lompakkoon niin varmasti tulisi tällainen haulikko omaankin kaappiini, sillä laatu on aina laatua. Kuten jo aiemmin mainitsin, tämä esittelyssä ollut ase on tarkoitettu sporting ammuntaan. Nykypäivänä osat saadaan valmistettua automaattisilla työstökeskuksilla, mutta käsityötä ei ole kokonaan unohdettu, vaan se on säästetty viimeistelyyn ja kokoonpanoon. Miroku on kaikinpuolin miellyttävä tuttavuus. Käynti oli kaikilla kokeilluilla patruunoilla vähintäänkin kohtuullisen hyvää. Koneisto ei esittelyjä paljon kaipaa
40 TAR GET VAI WWW.REKYYLI.FI VAR MIN T?
Itse pitäisin paksusormisena selvästi suoremmasta liipaisimesta. VARMINT-TYYLINEN TUKKI Tukkia tarkemmin tutkittaessa vaikutelma varmint-kivääristä kasvaa entisestään. Hjorth Ab luovutti ystävällisesti Rekyylin testattavaksi kiväärin mallimerkinnältään Ruger KM77VT MKII TUTTUA PERUSTEKNIIKKAA Perustekniikka on tuttua pulttilukkoisesta metsästyskivääristä Ruger 77 Mark II, joka esiteltiin vuonna 1989. Perä on selvästi suunniteltu kiikaritähtäimen käyttöä aja41. Etuosa on mukavan leveä ja sellaisenaan erinomaisen käteensopiva. Toisin sanoen lukkoa operoimalla tai asetta koputtelemalla sitä ei saatu laukeamaan. Piipunsuu on oikeaoppisesti suojattu upotusporauksella. MAINIO LAUKAISUKONEISTO Mielestäni kiväärin mahdolliset muut mainiot ominaisuudet menevät hukkaan, mikäli laukaisulaite on huono. Itse pidän pienriistan metsästyksessä erityisen paljon hyvälaatuisista varmint-kivääreistä, jotka ovat tarkkakäyntisiä ja ampumaominaisuuksiltaan mainioita. Säädöt eivät myöskään vaikuttaneet lainkaan varmistimen toimintaan, kuten muun muassa Howa-kiväärissä. Valmistaja kutsuu testiaseen kohdalla pintakäsittelyä nimellä "Target Grey". Tummanharmaa pintakäsittely on aiemmin tullut itselleni tutuksi Rugerin revolvereista, kuten .454 Casull-kaliiperinen Ruger Super Redhawk. Tällaisen kiväärin mallinimestä löytyy usein sana "varmint", "target" tai nykyisin niin kovin muodikas "tactical". Varmint onkin muodostunut käsitteeksi, jonka alta löytyy metsästysmallia paksumpi ja pidempi piippu ilman rautatähtäimiä. Optisen tähtäimen käyttöä varten suunniteltu tukki on myös selvä varmintkiväärin merkki. Varmint-kivääri on syntyperältään suunnilleen yhtä amerikkalainen keksintö kuin Coca-Cola. Siispä raudat irti tukista ja tutkimaan säätöjä. 26 tuumaa eli noin 660 millimetriä pitkä piippu on raskas tarkkuusaseen piippu. On kuitenkin sanottava, että mielestäni tummanharmaa Ruger tummanruskeine laminaattitukkeineen on erittäin tyylikkään näköinen kivääri. Erityisesti huomiota kiinnittävä seikka on Rugerin pintakäsittely, jonka näin itse ensi kertaa pitkässä aseessa. Rugerin rautaosat on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Ruger on selvästi kanssani samoilla linjoilla, koska Target-mallin laukaisulaite on laitettu uuteen uskoon metsästysmalleihin verrattuna. Tukin materiaali on usein laminoitua puuta tai synteettistä polymeeriä. Perehdymme tässä artikkelissa lähinnä Target-mallin erityispiirteisiin. Trendi on kuitenkin, monista amerikkalaisista poiketen, levinnyt voimakkaasti myös Euroopan mantereelle. Pienellä säädöllä laukaisusta tulikin erinomainen. Itse en ole ollut erityisen tykästynyt alkuperämaan tuotteisiin, mutta eurooppalaisista on löytynyt joitakin miellyttäviä varmint-kivääreitä. Vakiokunnossaan laukaisu ei herättänyt suuria tunteita: laukaisuvastus oli reilun kilon ja tuntuma hieman venyvä, joka toi mieleeni kotimaiset metsästyskiväärit. Valmistaja on kuitenkin halunnut brändätä aseen rata-asetyyliin. Ainoa varsinainen huono puoli laukaisukoneistossa on voimakkaasti käyrä liipaisin. Säädöt löytyvät lau- kaisuvastukselle, jälkivedolle ja myös erityisen ilahduttavasti virekynsien ristikkäisyydelle. Rugerin kotimainen maahantuoja Oy K. Alunperin Ruger 77 julkistettiin vuonna 1968. Laukaisuvastus putosi hieman alle yhteen kiloon ja lyhyehkön etuvedon jälkeinen kynnys muistutti katkeavaa lasipuikkoa. RUGER 77 MARK II TARGET GREY TARGET TEKSTI: HANNU URONEN Tavanomaista metsästyskivääriä raskaammalla piipulla varustetut kiväärit ovat viime vuosien aikana kasvattaneet suosiotaan. Ruger 77 Mark II Target Grey Target (jatkossa Ruger) täyttää mielestäni kuitenkin mainiosti varmint-kiväärin kriteerit. Huomionarvoista on, että ase on täysin turvallinen tällaisen laukaisun kanssa. MoniWWW.REKYYLI.FI en target-kiväärien tapaan Rugerista ei löydy esimerkiksi säädettävää tukkia, joten vaikutelma on kokonaisuudessaan vahvasti varmint-painotteinen. Puhutaan kuitenkin varmint-metsästyksen kotimaassa valmistetusta aseesta. Asiaan saattavat tosin vaikuttaa myös Rugerin aiemmat targetmallit, kuten meillä Suomessakin suosittu pienoiskivääri Ruger K10/22-Target. Mielestäni hyvä vanha keino on parempi kuin pussillinen uusia keskinkertaisia, kuten esimerkiksi Blaser R93konstruktio, jossa on väkisin haluttu keksiä pyörä uudelleen. Olen yleensä vain vähän kiinnostunut aseiden toimintaan vaikuttamattomista tekijöistä. Periamerikkalaiseen tyyliin tunnetun yhdysvaltalaisen asevalmistajan Sturm, Ruger & Co, Inc.:n valikoimasta ei löydykään varmint-kivääriä, mikä on mielestäni hieman yllättävää
Tämä on mielestäni erityisen tärkeä yksityiskohta tarkkuusaseessa, koska pienikin virhe piipunsuussa pilaa helposti aseen tarkkuuden. Melko voimakkaasti käyrä liipaisin ei ollut aivan mieleeni, vaan kaipasin suorempaa liipaisinta. Tähän vaikutti tosin osaltaan matalalle asennettu kiikaritähtäin. Rugerin varmint-tyylinen tukki sopii yllättäen hyvin pystyasennosta ampumiseen. Rautaosia ei ole pedattu tehtaalla, mutta niiden sovitus tukkiin on kohtuullisen hyvä. Tällainen tähtäin sopii mielestäni mai42 niosti yhteen Rugerin luonteen kanssa ja mahdollistaa aseen tarkkuuden selvittämisen. Molemmissa patruunoissa on Sierran valmistama luoti, Federalissa 175 grainin MatchKing ja S&B:ssa 180-graininen GameKing. Nallina käytin Federal 210 Gold Medalia. Vaikka Ruger on kiikareineen melko kevyt varmint-kivääriksi, tukin onnistunut muotoilu kesyttää .308 Winchesterin muutenkin kevyen rekyylin. Koeammunnan aikana ei havaittu osumapisteen vaeltavan, vaikka ase ammuttiin kuumaksi. Jostakin syystä Lapuan 185-graininen Scenar ei osunut testiaseessa kovin hyvin. Kiinnikkeet on luonnollisesti pinnoitettu muiden rautaosien tyyliin. Luodeiksi valitsin Noslerin 168-grainiset Custom Competition- ja Berger 185 grainin VLD-luodit. Erityisen hyvin toimivat Federal Gold Medal ja Sellier & Bellot Sierra. Koska se on varustettu kaliiperilleen tiukahkolla 10" rihlannousulla, raskaiden luotien pitäisi periaatteessa osua erityisen hyvin. Tämän vuoksi latasinkin patruunoita Norma-hylsyihin käyttäen hyvälaatuisia luoteja. Ruudeiksi valitsin raskaammalle Bergerille Hodgdon Vargetin ja kevyemmälle Noslerille Hodgdonin monikäyttöruudin BL-C(2):n. Itse näkisin targetnimikkeellä varustetussa aseessa mieluummin irtolippaan, mutta kyseessä on pitkälti makuasia. Tukista löytyy kaksi kappaletta pikahihnalenkin kiinnikkeitä, joista etummaiseen voi asentaa myös vaikkapa bipodin. Tukkimateriaali on ruskeansävyistä vanerilaminaattia. Rako tukin ja piipun välillä näkyy hyvin valokuvassakin. Rugerin rautoja ei ole pedattu, mutta sovitus laminaattitukkiin on kuitenkin tehty varsin hyvin. Rekyylituntuma on mieto. Sen käytettävyys on hyvä ampuma-asennossakin, kuvassa varmistinvipu on etuasennossaan ja ase on siten laukaisuvalmis. tellen, kuten varmint-kiväärissä tulee ollakin. Piipunsuu on suojattu upotusporauksella, mikä vähentää piipunsuun vahingoittumisen riskiä. Target on varustettu neljä patruunaa vetävällä syöttökotelolla muiden Ruger 77 Mark II -mallien tapaan. Piippu on oikeaoppisesti vapaasti värähtelevä. Aseen vakiovarustukseen kuuluviin 1" kiikarinjalkoihin oli testiaseessa asennettu Leupold Vari X-II 6-18x40-kiikaritähtäin. Kiikarinjalat on luonnollisesti pinnoitettu samanvärisiksi kuin itse aseen rautaosat. AMPUMAKOKEMUKSET Ensimmäiseksi kohdistin kiikaritähtäimen ja hain tuntumaa aseeseen vapaamuotoisessa pystyasennosta ammunnassa Norma JaktMatchpatruunalla. Latauspituudet valittiin siten, että luodit pystyttiin asettamaan rihlakosketukseen. WWW.REKYYLI.FI. Molempien keskimääräinen osunta oli alle ¾ kulmaminuuttia, mikä on mielestäni hyvä suoritus tehdasaseelta ja tehdaspatruunoilta. Ohuemmilla sormilla varustetulle ampujalle Rugerin liipaisin sopinee paremmin. Tukin etuosa on mukavan leveä ja siitä saa hyvän otteen. Syytä tähän etsittiin, mutta lyhyehkön koeammunnan aikana sitä ei ehditty varmistaa. HYVÄÄ OSUNTAA ITSELADATUILLA Mielestäni tarkkuusaseen testaaminen ilman itseladattuja patruunoita on kuin urheilullisen auton testaaminen ilman koeajoa moottoriradalla: jonkinlainen pintapuolinen tuntuma laitteeseen tulee, mutta samalla sen syvin olemus jää hämärän peittoon. Vallitsevasta linjasta poiketen Rugerin raudat kiinnittyvät tukkiin kolmella ruuvilla. Ruger on varustettu nykymuodin mukaisella 3-asentoisella varmistimella. 185-grainisen Lapua Scenartehdaspatruunan heikohkon suorituksen jälkeen halusin tutkia, pitääkö Ruger lainkaan raskaammista luodeista. Tarkkuuskokeessa oli käytettävissä mukavasti eri aseissa tarkkakäyntisiksi osoittautuneita patruunoita. Rugerin tarkkuus osoittautuikin varsin hyväksi jo tehdaspatruunoilla ammuttaessa. Välystä ei ole, vaikka kiinnitysruuvit irrotetaan. Lähes jokaisessa kasassa yksi tai kaksi osumaa oli muista erillään
Noslerin keskimääräinen 0,55 kulmaminuutin käyntikin on hyvää tasoa sekin. Näillä eväillä saadaan aikaan erinomainen laukaisu. RUGER 77 MARK II TARGET GREY TARGET Valmistaja: Sturm, Ruger & Co., Yhdysvallat Aseen tyyppi: Pulttilukkoinen tarkkuuskivääri Kaliiperi: .308 Winchester (.204 Ruger, .223 Remington, .22-250 Remington, .243 Winchester, .25-06) Kapasiteetti: 4+1 (.308 Winchester) Piipun pituus: 26" / 660 mm Rihlannousu: 10" / 254 mm (.308 Winchester) Paino: 4,2 kiloa ilman tähtäimiä Hinta: 1120 euroa Maahantuoja: Oy K. Kokonaisuudessaan Ruger on mielestäni mainiosti onnistunut kokonaisuus. Erityinen huomio tehtiin asetta koeammunnan jälkeen puhdistettaessa. Hjorth Ab, (03) 234 4300 Norma JaktMatch FMJ 9,7 g 25 mm / 100 m Lapua Scenar 12,0 g 26 mm / 100 m Luodin lähtönopeus, m/s Itseladattu Nosler Custom Competition 10,9 g 15 mm / 100 m Osumakuviot, 3 x 5 laukausta / 100 m Keskiarvo 826 761 798 755 800 784 Hajonta 12 14 8 10 5 4 Pienin 19 mm 21 mm 13 mm 15 mm 13 mm 9 mm Suurin 28 mm 30 mm 22 mm 23 mm 19 mm 17 mm Keskiarvo 25 mm 27 mm 19 mm 20 mm 16 mm 14 mm Patruuna Norma 9,7 g FMJ Lapua Scenar 12,0 g Federal Gold Medal 11,3 g Sellier & Bellot Sierra 11,7 g Itseladattu Nosler 10,9 g Itseladattu Berger 12,0 g Hitain 821 755 795 749 798 782 Nopein 833 769 803 759 803 786 Norma: Urheilu & Kalastus Oy, (08) 321 7262 · Lapua: NorDis Oy, (06) 431 0301 · Federal: Oy K. Hjorth Ab, (03) 234 4300 · Sellier & Bellot : Aseliike Markus Remes Oy, (08) 520 9999 WWW.REKYYLI.FI 43. Pistoolikahvan ergonomia ei istunut omaan käteeni aivan täydellisesti. Erityisen hyvää Rugerissa oli mielestäni mainio tarkkuus, jol- laista harvoin tapaa amerikkalaisista tehdasvalmisteisista aseista. Heikoimmin suoriutuneen tehdaslatauksenkin osunta oli keskimäärin selvästi alle kulmaminuutin luokkaa. Tukki on muutoin miellyttävästi muotoiltu, mutta pistoolikahvan muotoilusta voi olla montaa mieltä. Rugerin noin tuhannen euron hintaluokassa on useita varmint/ target-henkisiä kilpailijoita, kuten esimerkiksi CZ ja Weatherby. Tarkemmat tiedot tarkkuuskokeesta erillisessä taulukossa. Käsittely Forrest-puhdistusvaahdolla kertoi, että kuparia oli piipussa, mutta siniseksi muuttuneen vaahdon määrä oli silti yllättävän pieni. LOPUKSI Ruger osoittautui miellyttäväksi tuttavuudeksi. Piipunsuuta silmämäärin tarkasteltaessa kuparia ei näkynyt lainkaan, mikä on kokemukseni mukaan harvinaista tämän päivän tehdasaseiden kohdalla. Lisäksi liipaisimen käyryys voisi olla pienempi. Jopa siinä määrin, että olen valmis muuttamaan hieman käsitystäni amerikkalaisista varmint-kivääreistä. Nämä ovat kuitenkin pieniä puutteita. Itseladatuilla patruunoilla Ruger esitti hyvää osuntaa. Rugerin patruunapesän ylimeno osoittautui varsin tiukaksi, mikä on erityisen hyvä asia tarkkuuden ja piipun keston kannalta. Aseesta jäi siinä määrin positiivinen mielikuva, että mielestäni Rugerilla on hyvät eväät selvitä myös Euroopan markkinoilla. Rugerin etuvedollinen laukaisukoneisto on säädettävissä laukaisuvastuksen, jälkivedon ja virekynsien ristikkäisyyden osalta. Erityisesti sen mieleen oli raskaampi Berger. Mitä haluaisin tehdä toisin. Rugerin ruostumattomaan piippuun oli ammuttujen noin 150 laukauksen aikana kertynyt kuparia vain vähän. Kokonaisuudessaan Rugerin tarkkuus on mielestäni hyvä ja kestää erinomaisesti vertailun muihin, arvokkaisiinkin tehdasvalmisteisiin tarkkuusaseisiin. Jopa teräväkärkiset ja 73,50 millin pituisiksi ladatut Bergerluotiset patruunat mahtuivat syöttökoteloon ja syöttyivät normaalisti patruunapesään. Tänä päivänä laukaisukoneisto virekynsien ristikkäisyyden säädöllä on harvinaista herkkua, mutta sellainen löytyy Rugerista ja säädettynä laukaisu on erinomainen
44 WWW.REKYYLI.FI
Oy Tikkakoski Ab:lla oli Tikka-pulttilukomalliston (M55 ja M65) lisäksi pari yhdistelmäasemalliakin (M07 ja M77). Tämä aseyksilö bongattiin Riista-lehden sivuilta ja saatiin yhteydenoton jälkeen tutkittavaksi tätä artikkelia varten. TUKKI Pähkinäpuinen tukki vastaa muotoilultaan ja puun laadultaan saman aikakauden Sakon standarditukkeja. Perä on varustettu mustalla ventiloidulla kumiperälaatalla, jossa laatan ja 45. Uuden yhtiön nimeksi tuli Oy Sako-Tikka Ab. WWW.REKYYLI.FI Suomessa osataan, tai on ainakin osattu valmistaa hyviä metsästysluodikoita. SAKO L581/TIKKA M551 S TANDARD KAL .308 WIN. UNOHDETTU "SATIKKA" Sakon ja Tikan yhteistyössä suunnitellun luodikkomallin tarina jäi lyhyeksi. TEKSTI: MARKUS FORSSTRÖM Suojeluskunnan Ase ja Konepaja Oy ja Tikkakoski Oy eivät esittelyjä kaipaa. Pistoolikahvassa on tuttu mukavantuntuinen kämmenpahka. M551 suunniteltiin yhteistyössä Sakon kanssa ja kun tehtaat yhdistettiin, aseita myytiin sekä Tikka M551- että Sako L581merkkisinä. Molemmat tehtaat profiloituivat aikoinaan omina erillisinä asemerkkeinä, ja molemmilla on vankka jalansija sekä koti- että ulkomailla. Sakon lähteiden mu- kaan aseita valmistettiin yhteensä 1777 kpl (sarjanumerot 368019 357796) kaliipereissa .243 Win ja .308 Win. "Sporter" mallia. Ulkomai- sissa nettifoorumeissa outoa sakolaista ihmetelläänkin aina silloin tällöin. Sako Oy:n omistanut Nokia-konserni osti myös Tikkakoski Oy:n ja yhtiöt yhdistettiin vuonna 1983. Karhennusten reunat ovat kuten De Luxe -mallissa, hieman "modernimpaa" muotoa ilman V-kärkiä. Valmistusajankohtana oli 14.12.1982 - 10.4.1983. Metsästysaseiden markkinoinnin päälle ei myöskään ymmärretty, sillä Sako- ja Tikka-brändit sekoitettiin keskenään. Tätä ei ilmeisesti emoyhtiössä ymmärretty lainkaan. Aseita kantautui myös ulkomaille. Tavallisen metsästysmallin lisäksi tehtiin tiettävästi muutama kymmenen raskaspiippuista, ratatukilla varustettua ns. Karhennuksena on kuitenkin se tavanomainen pyramidikuvio. Asemallia ei tiedetty harvinaiseksi tai muutenkaan erikoiseksi, joten ne on siksi otettu normaaliin käyttöön ilman että niihin olisi kiinnitetty erityisempää keräilyllistä huomiota. Sakolla puolestaan oli myöskin jo ennestään hyvin myyvä, neljään eripituiseen lukkolaitteistoon (L461, L579 ja L61R ja L61R Magnum) sekä P72 / M78 -pienoiskivääriin perustuva mallisto. Ihmetellä sopii, miten huonolla tasolla yhtiön asiakastuntemus voi olla. KAHDEN BRÄNDIN SEKOITUS Tikkakoski Oy:llä oli pari vuotta aikaisemmin aloitettu täysin uuden luodikkomallin suunnittelu. Kirjoittajakollega Arto Määtän mukaan Rovaniemen Urheilupyörä osti aikoinaan 30 kpl näitä ja myi kaikki Tornion, Alatornion ja Rovaniemen seudulle
"vapaasti värähteleväksi". Tästä on etuna se, että lukonkehys ei koskaan pääse lohkomaan puuta, niin kuin voi käydä perinteiseen tapaan upotetulla kehyksellä (kuten useimmissa muissa Sakoissa) jos raudat rekyylissä pääsisivät perääntymään istutuksistaan. Ilmeisestikään tämä ei ole aivan tehtaan jäljiltä. Takimmainen kiinnitysruuvi kulkee lukkokehyksen päältä ja tulee kierteillä kiinni liipaisinkaareen! Liipaisinkaari on koneistamalla tehty ja eikä varmasti ole valmistuskustannuksiltaan edullisimmasta päästä. Selviä käytön jälkiä käyttöaseen tukissa tietenkin on, mutta öljyhiotussa pinnassa ne eivät kuitenkaan juuri pistä silmään. ASEEN SYDÄN Lukon rakenne poikkeaa sekä ulkonäöltään että rakenteeltaan Sakon tai Tikan aikaisemmista lukoista. Erikoisin yksityiskohta on aseen sulun toteutuksessa, joka on tehty lukkokehyksen sisään, piipun kiinnityskierteen takana sijaitsevaan erilliseen holkkiin. Taaempi kiinnitysruuvi kiertyy ylhäältäpäin teräksestä koneistettuun liipaisinkaareen. Sen aikakauden Sakoissa ja Tikoissa raudat pedattiin tyypillisesti etutukkiin kiinni. Pohjalevy irvistää takareunastaan parin millin verran. plunger-tyyppinen, eli jousikuormitettu tappi. Lukonkehyksen "häntä" ei ole upotettuna Sako- tai Mauser 98-tapaan puuhun vaan asettuu, muiden Tikkojen tai esimerkiksi Remington 700:n tapaan tukin pintaan. Sakoissahan on eteenpäin levenevät kiskot, jotka ovat jo muodostuneet tavaramerkiksi. Liikanimi "Satikka" on tässä aseessa varsin ymmärrettävä. Kolmen olkarivin ansiosta lukon avauskulma on saatu moderniin tapaan pieneksi, noin 60 asteeseen. Alaheloitus kiinnittyy laukaisukoneiston runkoon. TÄHTÄIMET Aseen avotähtäimet ovat kaadettavaa tyyppiä, eli ovat normaalisti taitettuina alas, pois kiikaritähtäimen näkökentästä. Ase on varustettu 5 patruunan irtolippaalla, jossa patruunat ovat lomittain kahdessa rivissä. Puun pinnassa avoimia huokosia on harvakseltaan, ja pinta näyttää melko hyvin kyllästetyltä ja tiiviiltä. Petaus tukkiin on tehty niin, että piippu on patruunapesän edestä irti tukista koko matkaltaan. Tällainen rakenne on katsottu valmistusteknisesti helpommaksi kuin suoraan lukkokehykseen työstämällä tehty. Pyöreät vastinpinnat keskittävät raudat pituussuunnassa paremmin kuin perinteinen suora koroke. 46 Lukkokehyksen kiinnitys puihin poikkeaa sekin jonkin verran perinteisestä. Jälkimmäisen syynä voi toki olla syöttösillan alapuolisen "saksinostimen" kuoleutunut jousi. Se on työnlaadultaan aseen heikoin kohta. Tukissa on alumiininen vastinkappale, jossa on rekyylivastimen muotoa vastaava pyöreä upotus. Irrotussalpa on tikkamaisesti liipaisinkaaren sisäpuolella. Laukaisukoneisto on säädettävä 1 3 kg, ja malliltaan sama kuin Tikka M55:n. Muina yksityiskohtina mainittakoon, että lukon kampi kiinnittyy lukkoon lohenpyrstöleikkauksella ja tämän Standard- eli metsästysmallin piippu on kuusirihlainen. Avotähtäimet ala- ja yläasennoissaan. Lukkokehyksen kiinnitys tukkiin on erikoinen. Se näkyy, sillä tukin öljykäsittely on tyypillistä tehtaan viimeistelyä huomattavasti parempi. Tukki on tiettävästi käynyt rovaniemeläisellä asesepällä kunnostettavana. Kisko on kuitenkin saanut päälleen (sekä Sakoista että Tikoista tutun) koneistetun ristipykällyksen. puun välissä on ohut valkoinen tehostelevy. Rekyylikorokkeena toimii erillinen sorvattu vastinpala. Aseseppä on tukin pintaehostuksen yhteydessä samalla ilmeisesti avartanut hieman piippukourua piipun saamiseksi irti tukista ns. Satikka! WWW.REKYYLI.FI. Saamamme aseyksilö oli varustettu Leupold VXII Erinomaisen jämerät teräsjalat ovat tehty helposti irrotettaviksi ja uudelleen kiinnitettäviksi, säilyttäen silti kohdistuksen kiinnityskertojen välillä. Hämmentävä hybridi, Sako vai Tikka. Kiikarin kiinnityskisko on Tikkaluodikoiden tapainen, leveydeltään 17 mm ja tasalevyinen. Se on upotettu lukkokehykseen työstettyyn T-uraan ja lukittuu paikalleen kolmen millimetrin kuusiokoloruuvilla. Ejektori on ns. Sulku on Steyr-Mannlicherin tapainen, lukon päässä on kahdessa rivissä kolme, yhteensä siis kuusi sulkuolkaa lukon ulkopinnan tasoon tehtynä. Laatassa hyppää silmille "Tikka"-teksti. Koska aseen perä on mitoitettu pääasiassa kiikaritähtäimen kanssa käytettäväksi, tulevat avotähtäimet pystyyn nostettuina juuri oikealle korkeudelle kun ammutaan ilman kiikaria. Tyhjenneen lippaan syöttösilta asettuu milloin mihinkin asentoon
Sakolla oli samoihin aikoihin hieman vastaavantyyppiset jalat. Pituussuuntaisena stopparina on etummaisessa jalassa ruuvi, joka leveällä kannallaan vastaa lukonkehyksen reunaan. (Sivusäätöä tarvittiin Sakon eteenpäin levenevän kiinnityskiskon takia.) Nämä eivät säilytä kohdistustaan yhtä varmasti kuin Tikan jalat. Sitä ei tahdo oikein millään mieltää oikeaksi Sakoksi, vaan enemmänkin Tikaksi. 1983 Kaliiperi: .243Win ja .308Win Lipas: Irtolipas, 5 patruunaa Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna Lapua Mega 12 g Hitain 771 Nopein 779 Keskiarvo 774 Nopeushajonta 8,0 Osumakuviot 3 x 5 lks. Samaa voisi toki sanoa Sakon nykyisistä pienoiskivääreistäkin, jotka olemuksellaan muistuttavat enemmän Tikka-luodikoita kuin ehtaa Sakoa. Nykyisissä Sakon Optilock-renkaissa on kiikarin keskiputken mukaan kiertyvät sisukset, joten sivusäätö on niissä tarpeeton. kokeilupatuunaksi valittiin tavallinen metsästyslataus, 12 g Lapua Mega. Tarpeellinen kireys saavutetaan lähes näppivoimin, tai ainakin kolikon avulla sitä varten tehdyssä urassa. L581:n kampi on lohenpyrstöllä naitettu erillinen osa. 2-7x33 -kiikaritähtäimellä kiinnitettynä Tikan Malli 1 Standard Ø 25,4 mm renkailla. Sillä ammutaan niin hirvet, porot kuin harjoituslaukaukset radalla. Näitä erinomaisia kiinnitysjalko- ja ei osattu aikoinaan markkinoida oikein, eikä moni loppukäyttäjä ole vieläkään päässyt jyvälle niiden erinomaisuudesta. Käynti olikin hyvä, viiden laukauksen osumakuvioiden keskiarvo on noin kulmaminuutti. 50 kpl v. Oikealla verrokkina tutumpi L579. Lapua Mega / 21 mm Viiden patruunan kaksirivinen irtolipas. SAKO L581 / TIKKA 551 STANDARD Valmistaja: Oy Sako-Tikka Ab, n. Aseen omaistajalta saatujen tietojen mukaan ko. Silti arvelen kotimaisen keräilijän saattavan helposti maksaa hyvin säilyneestä alkuperäisyksilöstä hinnan, jolla saisi vastaavan uuden aseen. Ampumaominaisuuksiltaan Satikka ei suuremmin poikkea valmistusajankohdan muista kotimaisista metsästyskivääreistä. Ne ovat alusta asti suunnitellut helposti irrotettaviksi ja uudelleen kiinnitettäviksi ilman työkaluja, säilyttäen kohdistuksen kiinnityskertojen välillä. Silti monet perinteisestä poikkeavat rakenneratkaisut tekevät tästä "Satikasta" hieman hmm, "Citikan"...? Vierekkäin L579- ja L581-lukot L579:n kampi on "yhtä rautaa" lukon pultin kanssa. Mielestäni näitä kotimaisen aseteollisuuden harvinaisia luomuksia pitäisi säästää talteen, vaikka olisivatkin alkujaan käyttöön tarkoitettuja. Sivusuuntaisten säätöjensä takia ne olivat paljon heppoisempia rakenteeltaan. Ase on nykyäänkin hirviaseena, joten sen kea määritellä. Sakon kivääreihin tottuneet kokevat varmasti "Satikan" hieman oudoksi, eivät linnuksi eivätkä kalaksi. Sormikireyden riittävyyteen ei olla ilmeisesti jaksettu uskoa. / 100 m Pienin 21 mm Keskiarvo 30 mm Kokopituus: 1070 mm Piipunpituus: 580 mm Paino: 3,3 kg Lapua Mega: NorDis Oy, (06) 431 0301 WWW.REKYYLI.FI 47. Ulkomainen Sakojen keräilijä voi kenties tarjota enemmänkin. Ruuvia kiristäessä jalan kynsi joustaa oikealta laidaltaan kiristäen jalan pomminvarmasti kiskoon kiinni. Jäähän lopullinen hinta yleensä pelkästään ostajan ja myyjän väliseksi asiaksi. Niinpä näitä näkeekin usein aseissa ylikireälle kiristettynä ja kiristyspyörät sopimattomien työkalujen runtelemina. Niinpä sen ergonomia voidaan pitää jonkin verran parempana kuin mm. Työn laatu vaikuttaa kaikin puolin asialliselta. patruuna on aseeseen sopiva, joten se oli siksikin luonteva valinta. Rahallista arvoa tällaiselle aseelle on hyvin vai- KOEAMMUNTA Koska kyseessä on yksityisen omistama ase, päätettiin sen koeammunnat rajoittaa minimiin. nykyisissä Sakon tuotteissa. KÄYTTÖ- VAIKO ARVOESINE? Tämä ase on normaalissa aktiivikäytössä ja omistajansa ainoa hirvikivääri. Samaa hyvää tasoa, mihin vanhemmissa Sakoissa ja Tikoissa on totuttu näkemään. Renkaiden rakenne on yksinkertainen, kiskoon kiinnittyvä alaosa on täysin kiinteä, eikä kiristysruuvia lukuun ottamatta muita liikkuvia osia ole. Lukon päät vierekkäin, vasemmalla L581 kuudella sulkuolalla ja plunger tyyppisellä ejektorilla. Kiristysruuvit on tehty suurikokoisiksi ja ulkokehältään karhennetuiksi näppikäyttöä silmälläpitäen. Nämä teräksestä koneistetut renkaat ovat todella vahvarakenteista ja siistiä työtä
Suomessa jälleenlataustoiminta kohdistuu tyypillisesti juuri keskisytytteisiin kiväärin-, pistoolin- tai revolverin patruunoihin. Samalla se suojaa nallia ja ruutia kolhuilta ja muilta ulkomaailman tekijöiltä, kuten kosteudelta. KOMPONENTTIEN PERUSTEITA JÄLLEENLATAUSKOULU, OSA 2 Metallihylsyisten patruunoiden jälleenlataukseen jo perehtyneille tarvittavat komponentit ovat tuttuja. Lisäksi sillä on erinomaisen tärkeä tehtävä sulun tiivistämisessä, toisin sanoen se estää painetta kar- PERUSRAKENNE Keskisytytteinen patruuna koostuu seuraavista peruspalikoista: hylsystä, nallista, ruudista ja luodista. Myös haulikonpatruunoita ladataan, mutta se poikkeaa metallihylsyjen uudelleen 48 lataamisesta niin paljon, että se käsitellään myöhemmin kokonaan omana osa-alueenaan. HYLSY Hylsyllä on enemmän tehtäviä patruunassa kuin voisi äkkiä ajatella. Sulun tiivistäminen on syy, miksi hylsyt tavallisesti valmistetaan messingistä. Tällöin hiukan kutistunut hylsy poistuu aseesta ongelmitta. WWW.REKYYLI.FI. Se on materiaalina kimmoisa, eli paineen vaikutuksesta hylsy laajenee patruunapesän täyteiseksi tiivistäen sulun, mutta se myös palautuu osittain paineen laskiessa. Jotta aloittelevatkin lataajat pääsevät asiasta jyvälle, käsitellään latauskoulun tässä osassa patruunoiden valmistamisessa tarvittavien tarvikkeiden perusteet. TEKSTI: TERO KUITUNEN KUVAT: ARSI IK ÄHEIMONEN Metallihylsyiset patruunat ovat perusrakenteeltaan kaiken kaikkiaan hyvin samanlaisia kaliiperista riippumatta, ainoana poikkeuksena ovat reunasytytyskaliiperit kuten .22LR ja muut vastaavat. Se toimii patruunan runkona, joka sitoo muut komponentit toimivaksi kokonaisuudeksi. Näistä kertakäyttöistä tavaraa ovat kaikki muut paitsi hylsy, jolle tässä artikkelissa onkin annettu suuri painoarvo. kaamasta taaksepäin ampujan silmille
Lataajan kannattaa myös huomioida niippausuran paikka (2. Keskimmäisenä on kotimainen Archipelago Bulletsin valmistama kuparipinnoitettu puristelyijyluoti, joka edullisena on hyvin suosittu jälleenlataajien keskuudessa. Muovikärkien tehtävä on parantaa ballistiikkaa ja patruunan syöttymistä aseessa, mutta myös nopeuttaa luodin avautumista kohteessa. Lisäksi luodeissa voi olla muita haluttuja ominaisuuksia, kuten karvankatkaisu-olake, joka osumassa pölläyttää riistaeläimestä karvoja ilmaan osuman merkiksi. Jos Berdan-hylsyjä haluaa jostain syystä hyödyntää, on eräs tapa porata nallitaskun keskelle Boxer-hylsyssä näkyvää vastaava liekkireikä. Paras tulos saavutetaan hylsyillä, jotka on alun alkaenkin ammuttu samalla aseella, joten hylsyjen hankkiminen tehdaslatauksia ampumalla voi olla perusteltua. Kun luoti laajenee osumassa, ajatuksena on, että sydän ja vaippa säilyvät koossa ja yleensä tähän pyritään lukitsemalla lyijy vaippaan joko mekaanisesti tai juottamalla. Tällöin alasin lähtee pois ja jatkossa lataaminen vastaa Boxer-hylsyä. Erilaisia pistoolin ja revolverinluoteja on lukemattomia, mutta tässä on pieni otos valikoimasta. Nyrkkisääntönä on, että heikkolaatuisen hylsyn kanssa luodin merkitys vähenee. Suuri pinta-ala aiheuttaa suuren kitkan ja suuri kitka nostaa painetta. Tätä ei kuitenkaan voi suositella ehdoitta, koska erityisen väljäpesäisellä aseella ammutut hylsyt voivat olla laajentuneet niin pahoin, että ne jumittuvat latausvaiheessa supistusholkkiin. Seuraavana Hornady XTP, joka edustaa laadukasta reikäpäistä vaippaluotia (HP). vasemmalta), joka saattaa sijaita täysin väärässä paikassa omaa asetta ja latausta ajatellen. Hylsy onkin, monien yllätykseksi, usein se kaikkein tärkein komponentti, kun pyritään todellisiin tarkkuuslatauksiin. Toki ampumaradoiltakin hylsyjä voi kerätä, jos käyttötarkoitus sen sallii. Lataamista aloittavan kannattaa muistaa muutama perusasia hylsyistä: vain messinkihylsyjä kannattaa kierrättää, alumiini- ja rautahylsyt ovat kertakäyttötavaraa. Metsästyskäyttöön ladattaviin patruunoihin kannattaa valita aina laadukkaita luoteja niiden mahdollisesti korkeammasta hinnasta huolimatta. Tälle ei kuitenkaan kannata antaa liikaa painoa, koska aina niippausta ei tarvita eikä mahdollisen uran sijainnilla tällöin ole merkitystä. tiedetään kuinka monta kertaa ne on jo ladattu. Pidemmän luodin perään on asennettu liekkikilpi ja siinä on yksi laajempi rasvaura. ja 4. tumble lube mallia ja siten kauttaaltaan maaoöljypohjaisen voiteluaineen peitossa. Hylsy on patruunan kallein komponentti, ja siksi käyttötarkoitusta ajatellen riittävän laadukkaita hylsyjä kannattaa haalia varastoon mahdollisimman paljon. Tilavuuden tarkempaan märittämiseen palataan myöhemmin. LUOTI Luodit jaetaan usein ryhmiin niiden rakenteen perusteella, esi49. Hylsyjä on kahta perustyyppiä, Boxer ja Berdan. Jos hylsy, ja varsinkin sen suuosa, on hiukankin epämuotoinen, on riskinä, että luoti ei asetu siihen suoraan. Näissä luodeissa metallivaipan alla on lyijysydän, joka pehmeänä muokkautuu helposti. Mukana kuvassa on mustapintainen Winchester XP3, joka on toiminnaltaan vastaava, mutta jonka peräosa on täytetty lyijyllä luodin painon lisäämiseksi. Erilaisia versioita luodin perän muotoilusta, jolla vaikutetaan ilman pyörteilyyn luodin lentoaikana ja näin parannetaan sen ballistisia ominaisuuksia. Tällainen luoti on kuvassa vasemmalla. Kun hylsy on laadukas, päästään toden teolla vaikuttamaan tarkkuuteen luotivalinnalla. Valmistajakohtaisuus on tärkeää siksi, että hylsyjen kestävyydessä ja tilavuudessakin on melkoisia eroja. Oikealla on kaksi erityyppistä valuluotia, jotka tällä kertaa ovat itse valmistettuja. Oikein kohdeltuna hylsy kestää jopa 20 latauskertaa, mutta tässä on suuria ase ja kaliiperikohtaisia eroja. Hylsyt tulisi aina tarkastaa ennen lataamista ja hiukankin vialliset hylsyt tulee armotta hylätä. Mitä painavampi hyl- sy on, sitä pienempi on tilavuus ja sitä suuremmat paineet tietty lataus niissä aiheuttaa. Lajittelu lisää siten osaltaan patruunoiden turvallisuutta. Koska jälleenlataaja pyrkii usein myös maksimoimaan tarkkuutta, on hylsyllä suuri merkitys. Kannattaa myös huomioida, että saman valmistajan hylsyerien välillä saattaa olla melkoisia tilavuusvaihteluita. Loivasti muotoiltuna veneperä myös helpottaa luodin hylsyyn asettamista. Myös perinteisen lyijykärkisen luodin toteuttamisessa on monia mahdollisuuksia, käyttötarkoituksesta riippuen. Niinpä sama lataus saattaa toisenmerkkisessä hylsyssä aiheuttaa selvästi suuremman paineen. Lähtökohtaisesti hylsyt kannattaa pitää omissa latauserissään, eli erässä on vain yhden valmistajan saman valmistuserän hylsyjä, joista WWW.REKYYLI.FI Vasemmalla Boxer- ja oikealla Berdannallia käyttävä hylsy. Siinä vaiheessa, kun viallisia hylsyjä alkaa esiintyä taajempaan, koko erä hylätään. Siksi tällaiset luodit ovat painoonsa nähden pitkiä ja usein myös varsin pitkä osuus luodin kyljistä toimii ohjauspintana eli ottaa piipun seiniin. XTP:n kaltaisten luotien käyttö on keskittynyt Suomessa tarkoituksiin, jossa haetaan parasta mahdollista tarkkuutta. Näistä Boxer-nalliset ovat helpommin uudelleen ladattavissa. Tulee myös huomioida, että hylsy pureutuu paineen vaikutuksesta hetkellisesti patruunapesän seinämiin vähentäen lukkoon kohdistuvaa rasitusta. Lyhyempi luoti on ns. Ne eroavat toisistaan nallin suhteen ja niinpä niiden erosta kerrotaan tarkemmin nallin yhteydessä. Yksinkertaisin keino tilavuuden selvittämiseen on niiden punnitseminen. Sen tunnistaa hylsyn sisään katsottaessa yhdestä hylsyn keskellä olevasta liekkireiästä. Vasemmalla on Fiocchin valmistama kokovaippainen (FMJ) luoti, joka poikkeaa tavanomaisesta kärjen muotoilun osalta. Myös liukkaiden pinnoitteiden käyttö on tavallista. Tällöin luoti myös menee piipusta läpi väärässä asennossa eikä hyvää tarkkuutta ole odotettavissa. Niinpä osaan luoteja on tehty kevennysuritus pinta-alan vähentämiseksi. Tämä on näistä luotityypeistä ainoa, jota ei ole tavallisesti kaupallisesti tarjolla. Solidirakenteiset luodit ovat nimensä mukaisesti yhdestä materiaalista valmistettuja, tyypillisesti materiaalina on kupari. Siksi hylsyn, ja toki myös patruunapesän, tulee olla kuivia voiteluaineista
Niinpä tietyissä tilanteissa kehnoksi osoittautuneen latauksen voi saada toimivaksi vain vaihtamalla nallimerkkiä. Pistooli- ja kiväärinallit eroavat toisistaan mm. Latauksia koskevassa keskustelussa pääpaino on useimmiten luodilla. Rakeiden pinnalla on yleensä ohut kerros lisäaineita, kuten stabilisaattoreita (parantavat ruudin säilymistä), hidastusaiheita, (vaikutetaan palonopeuteen) ja niin edelleen. Useimmat paljon lataavat onnistuvatkin jossain vaiheessa katkaisemaan nallinpoistopiikin, kun tällainen hylsy pääsee livahtamaan Boxer-nallisten joukkoon. Ensinnäkin sitä käyttävässä hylsyssä on kaksi liekkireikää, joten nallin poistaminen siitä ei onnistu tavallisella latausholkin nallinpoistokaralla. Niiden käyttö on tarpeen, kun suuri määrä hidasta ruutilaatua halutaan sytyttää ja polttaa täydellisemmin. Pistoolin iskurin nallille antama isku on yleensä varsin kevyt, joten pehmeä kuori parantaa toimintavarmuutta. alasimen ja nallin takaseinän väliin. Muistisääntönä mainittakoon, että luodin peräosa on tarkkuuden kannalta kaikkein kriittisin osa. Erityisesti kivääripuolella on myös tärkeää tietää aseen rihlannousu, koska liian loiva nousu ei vakauta raskaimpia eli pisimpiä luoteja ja tiukka nousuisessa piipussa paras käynti usein saavutetaan sitten juuri sille sopivimmilla raskailla luodeilla. Berdan-nallin suosiota sotilaspuolella selittää juuri sen rakenteellinen yksinkertaisuus ja siten edullisempi hinta. Luodin kärki voi olla melko pahastikin muotopuoli ilman että tarkkuus kärsii, mutta perän tulisi olla täydellisen säännöllinen muodoltaan, eikä myöskään voimalla luotia runnovien palokaasujen pitäisi pystyä muokkaamaan sitä piippuaikana. Boxer-nalleja. Umpinaisella perällä saavutetaan tavallisesti parempi tarkkuus. Solidin ja perinteisen luodin ero lataamisen kannalta on merkittävä. Peräosastaan umpinaiset luodit ovatkin tavallisesti tarkempia. Lisäksi palonopeuWWW.REKYYLI.FI. Aloittelevan lataajan on hyvä muistaa, että nalleilla on eroja valmistajien välillä. Kivääreissä taas melkoisesti korkeammat paineet vaativat nallilta kestävyyttä, joten paksumpi kuori on tarpeen. Tämä pehmeys sekä antaa anteeksi asioita, että myös rajoittaa jälleenlataajaa. Toki jako luotityyppeihin voidaan tehdä monella tapaa, mutta siihen palataan laajemmin latauskoulun myöhemmissä osissa. Rakeet voivat olla sylinterimäisiä, palloja, lehtimäisiä ja niin edelleen. Tämä nostaa paineita. Metsästysluodit ovat oma tieteenalansa, joka on jatkuvan kehitystyön alla. Lyijyluoti on kokonaisuudessaan lyijyä, joka on metallivaippaan verrattuna pehmeä materiaali. Boxer-nalli eroaa varsinkin sotilaspuolen a-tarvikkeissa käytetystä Berdan-nallista siten, että Boxernallissa on alasin itse nallissa. Kuvan luodit ovat saman painoisia, mutta solidi joudutaan asettamaan huomattavasti syvemmälle hylsyyn. Vaikka nalleissa on eroa myös nallimassan voimakkuudessa, voidaan niitä tarvittaessa käyttää ristiin, esimerkiksi .357 Magnum- revolvereissa pieni kiväärinalli toimii tavallisesti hyvin. Tällä ei sinänsä ole suurtakaan merkitystä. Verrattuna vastaavan painoisiin lyijyllä täytettyihin luoteihin, kokonaan kevyestä metallista, tavallisesti kuparista, valmistetut solidiluodit ovat myös väistämättä pidempiä, joten ne vievät enemmän palotilaa hylsystä aiheuttaen paineen nousua. Perinteiset kiväärin FMJ-luoti ja reikäpää eroavat merkittävästi juuri luodin takapään osalta luodin valmistustekniikasta johtuen. Mutta harrastuksen alkuvaihees- sa Berdan-hylsyt kannattaa jättää pois kuvioista, sen verran helpompaa elämä Boxer-hylsyjen kanssa on. Tämä on vain nyrkkisääntö, koska asiaan vaikuttavat muutkin tekijät. Esimerkiksi kaliiperissa 9x19 mm käytetään loogisesti pientä pistoolin nallia ja .308 Win:ssä isoa kiväärin nallia. Kuvassa on halkileikattuna kaksi erilaiseen lähestymistapaan perustuvaa luotia, joille molemmille on yhteistä luodin laajeneminen kohteessa, mutta liiallisen laajenemisen rajoittamiseksi on valittu eri keinot. 50 merkiksi erotellaan vaippa- ja lyijyluodit toisistaan. Niinpä niiden lataaminen on alkuvaiheessa turvallisempaa. Tässä jaossa umpimetalliluodit ovat rakenteeltaan usein kovempia ja nostavat siten helpommin paineet vaaralliselle tasolle. Berdan-nallin olemassaolo tulee kuitenkin tiedostaa kahdesta eri syystä. Lisäksi on olemassa magnumnalleja, eli muutoin vastaavia, mutta huomattavasti tehokkaampia. Tästä aiheesta tuleekin jatkossa olemaan paljon asiaa, koska latausteknisestikin luotityppien välillä on huomattavia eroja. NALLI Jälleenlatauksessa tavallisesti käytettävät nallit ovat ns. kuoren kovuuden osalta. Nykyään lyijyluotien käyttö kivääreissä alkaa olla pitkään harrastaneiden puuhaa ja siellä jako on luontevampaa tehdä vaippaluotien ja solidirakenteisten välille. Toinen syy Berdanin mielenkiintoisuuteen ovat juuri nuo kaksi liekkireikää. Tunnetuimmat esimerkit solidirakenteisista luodeista ovat Lapua Naturalis ja Barnes-X-variaatioineen. Alkuvaiheessa latausmanuaalin antamat tiedot ovat varsin riittävät. RUUTI Tässä osiossa keskitytään vain savuttomiin ruuteihin, mustaruudin osuus tulee myöhemmin. Kiväärin paineilla ajettuna ohutvaippainen lyijysydäminen luoti on kaiken kaikkiaan melko pehmeä ja niinpä se antaa virhetilanteissa hiukan anteeksi. Savuton ruuti on tyypillisesti johonkin tiettyyn raemuotoon puristettua nitroselluloosaa. Revolvereista kaikkein kovimmat mällit puristetaan usein ulos juuri lyijyluodeilla, koska kokonaan lyijyinen luoti on raskas (vie vähemmän tilaa hylsystä) ja pehmeähkö materiaali pienentää hiukan huippupainetta (luodin muokkautuminen rihlaukseen tapahtuu pienemmällä "kitkalla"). Jos perässä on vikaa, irtoaa luoti piipusta siten, että toiselta puolelta karkaa paine aiemmin, joka ikään kuin tökkää luodin väärälle radalle tai jopa suistaa sen kokonaan epästabiiliksi. Kokovaippaisessa lyijy laitetaan vaipan sisälle peräpäästä, kun taas kärjestä auki olevissa se voidaan tehdä etukautta. Tämä on luonnollinen asia, koska juuri luoti on se osa patruunasta, joka tekee patruunalta vaadittavan työn kohteessa. Boxer-nalleja on kaksi kokoa, iso ja pieni. Kun iskuri iskee Boxer-nalliin, aloitemassa syttyy puristuessaan ko. Toisaalta hiukan ylimittainen lyijyluoti voi aiheuttaa yllättävää paineen nousua. Berdan-nallissa alasimena toimii hylsyn nallitaskun etuseinä. Lisäksi molemmista on olemassa sekä pistooli- että kivääriversio. Niinpä niiden nallinpoistoon löytyy erikoistyökaluja. Pääsääntöisesti kaikki edullisetkin nallimerkit toimivat riittävällä tavalla ja vasta edistyneempi harrastaja joutuu paneutumaan niihin syvällisemmin. Esimerkiksi kasa-ampujien joukossa on elänyt käsitys siitä, että kahden pienemmän reiän kautta ruudin sekaan purkautuvat liekit sytyttävät ruudin tasaisemmin ja parantavat osuntaa
Erona on se, että N500-sarjassa ruutiin on lisätty nitroglyseriiniä, joka antaa ruudille suuremman energiasisällön. Mikään automaatio se ei ole. KOMPONENTEISTA PATRUUNAKSI Nyt olemme käyneet läpi patruunan komponenttien perusteita. Toisin sanoen sitä käytettäessä ei ole varaa hölmöillä. Tavallisesti pienirakeista ruutia saadaan myös mahtumaan samaan tilavuuteen suurempi massa, joten varsinkin nopeusskaalan yläpään latauksia kehiteltäessä seikka kannattaa huomioida. WWW.REKYYLI.FI teen vaikutetaan rakeiden koolla ja niissä mahdollisesti olevilla huokosilla. Koska Suomessa Vihtavuoren (jatkossa VV) ruudeista on tullut eräänlainen standardi, aloitetaan latausharrastus tavallisesti niillä. Hitaammilla ruudeilla tapahtuu sama ilmiö, mutta koska paine kasvaa hitaammin, ehtii luoti irrota hylsystä ja painua eteenpäin piipussa, jolloin palotila kasvaa ja paine tasaantuu. Monet pitävätkin ideaalina tilannetta, jossa piipun pituutta käytetään hyväksi ja luodille saadaan vauhtia tasaisemmalla kiihdytyksellä hitaampia ruuteja käyttäen. Tavoitteena on siten polttaa sopiva annos sopivaa ruutia turvallisesti siten, että luodille saadaan haluttu lähtönopeus. N120:tä voidaan käyttää myös esimerkiksi .223 Remingtonissa, joskin tähän sovellukseen se on turhan ärhäkkää aloittelijan kannalta. Sama koskee kaikkia kaliipereja, alkuvaiheessa sopivimpia ruuteja ovat ne hitaamman pään aineet, koska niillä kohtalokasta yliannostelua ei tapahdu niin helposti. Ulkomaisten ruutien käyttöä ei siten kannata arastella, varsinkin kun niille tavallisesti löytyy laajasti luotettavaa ja toimivaa latausdataa valmistajan nettisivuilta. Lisäksi VV:n valikoimasta löytyy N500-sarjan korkeaenergiset ruutilaadut, jotka ovat karkeasti rinnasteisia N100-sarjalaisten kanssa. Tavallisimmat ruudit ovat progressiivisia eli niiden palonopeus kasvaa paineen kasvaessa. Sille on toki myös muita erikoiskäyttökohteita, mutta alkuvaiheessa ne kannattaa unohtaa. Virallisesti kivääriruutina pidettävää N110:ä todennäköisesti poltetaan eniten kovissa revolverilatauksissa, kun taas N120 alkaa olla jo puhtaasti kivääriruuti. Jonkinlaisena sääntönä on, että mitä suurempi pinta-ala ruudilla on, sitä nopeammin se palaa. Saavutetaanko tällä jokin etu, onkin sitten suuresti kiinni kokonaistilanteesta. N300-sarja on tarkoitettu ensisijassa pistooleihin, revolvereihin (ja haulikoihin) kun taas N100-sarja on kiväärien polttoainetta. Niihin palataan syvällisemmin aina kun tarvetta esiintyy, koska kyseessä on vain pintaraapaisu. Oikealla on verrokkina Berdan-nalli, jossa nallimassan päällä on vain ohut suojakalvo. Vastoin yleistä käsitystä ruuti ei räjähdä aseessa, vaan kyseessä on juurikin nopea palaminen. Tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että eri käyttötarkoituksiin tarvitaan eri ruutilaatuja. Seuraavassa osassa tutustumme harrastuksen alkuvaiheessa välttämättömiin latausvälineisiin. 51. Nykyään on kuitenkin huomioitava, että aina ei sopivaa kotimaista ajoainetta kaupasta saa. Kun saavutaan N300-sarjan hitaampaan päähän, on kyseessä häilyvä rajapinta lyhyisiin ja pitkiin aseisiin sopivien ruutilaatujen välillä. Lisäksi jälleenlataajan kannalta raekoko ja -muoto vaikuttaa esimerkiksi tilavuuteen perustuvan ruutiannostelijan käyttöön, koska suurikokoiset sylinterimurut eivät juokse yhtä sujuvasti kuin pienet ja pyöreämmät. Jos tarvetta on, tietyistä osa-aluista voidaan tehdä myös laajempia kokonaisuuksia. Valmistajat jaottelevat ruutinsa eri tavoin, tavallisesti käyttökohteiden mukaan. Esimerkkinä mainittakoon VV:n nopein ruutilaatu N310, joka on virallisesti tarkoitettu pienitila- vuuksisten pistoolin ja revolverin patruunoiden mietoihin latauksiin. Jos ruuti jostain syystä räjähtää, tarkoittaa se käytännössä aseen rikkoutumista. Vasemmalla pieni ja keskellä suuri Boxer-nalli, jotka tunnistaa niissä olevasta alasimesta. Tavallisesti pienirakeinen ruuti on nopeampaa palonopeudeltaan. Toisin sanoen, mitä nopeampaa ruutia, sitä jyrkemmin painekäyrä kohoaa ja sitä pienemmällä annoksen kasvattamisella saavutetaan kriittinen raja. 300-sarjaan kuuluu myös hiukan toisin nimettyjä ruutilaatuja, kuten 3N37, joka on alunperin tarkoitettu .22LR-patruunoihin. Se vastaa palonopeudeltaan karkeasti N350:tä mutta pienirakeisena sitä mahtuu hylsyyn suurempi määrä. Ulkomaisista ruudeista löytyy onneksemme hyviä vaihtoehtoja ja niistä voi myös tietyissä käyttökohteissa löytyä VV:ta toimivampia ruuteja. Tässä kaipaamme lukijoiden palautetta. Vaikka nallit ovat periaatteessa standardi-kokoisia, on valmistajien välillä pieniä eroja. Hodgdon BL-C(2) Hodgdon HS-6 Vihtavuori 3N37 Vihtavuori N135 Vihtavuori N170 Savuttoman ruudin ulkonäkö ja raekoko vaihtelee merkittävästi. Sitä käytetään varsinkin kaikkein pienitilavuuksisimmissa kiväärikaliipereissa. Niinpä se on sovelias esimerkiksi 9x19-patruunoihin, joissa haetaan hiukan tavallista enemmän lähtönopeutta. Esimerkiksi VV:n ruudit on jaettu kahteen pääluokkaan, N300 ja N100 sarjoihin
Lampun tarkoitukseksi jäi kaadetun eläimen etsintä. Piippun tarkkuutta ja kuuluvuutta testailtiin monilla eri tavoilla. Kangaseristysteipillä piipun päähän kiinnitetty jarruniitti toimi jyvänä. Koivutukki ei kuitenkaan kestänyt järesti ladattuja patruunoita, vaan halkesi. Kivääriin hankittiin siis vihreä, ilmassa näkyvä laser. Aseen olkatueksi kiinnitettiin yksinkertainen muotoiltu lattarauta. Tavallinen ristikko katoaa iltahämärässä nopeasti, kun taas elokuvista tuttu lasertähtäin näkyy umpipimeässä. Piippua sahattiin aluksi lyhemmäksi ja kun suurempaa muutosta ei havaittu, testattiin aseella myös muita itse tehtyjä osia. Koska kivääri oli tarkoitettu peura- ja villisikajahtiin, oli tarkoitus hankkia myös eläinten luonnolliseen liikkuma-aikaan sopiva valonlähde. Alun perin ase oli oikeastaan vain mielenkiintoisena testinä. Koska tähtäimiä tai valmista kiskoa ei rungossa ollut, aseeseen hit- sattiin kiinni kulmarauta ja päälle sovitettiin venäläinen suurisuurennoksinen kiikaritähtäin. Koska ase oli yksinomaan raudasta ja teräksestä tehty, ei sitä ollut järkeä raahata yhtään syvemmälle metsään kuin oli välttämätöntä. Polttomaalaamalla tehty musta maalipinta ei varise pois kovassakaan käytössä. TOIMIIKO JÄMÄPALAKIVÄÄRI MISSÄÄN? Pakko se on myöntää kivääri on nykyaikaiseen muotoiluun tottuneelle hirvittävän näköinen ja samanlaisia käyttäjää kohtaan hengenvaarallisilta näyttäviä aseita kohtaa lähinnä Afrikan köyhimmissä sotaa käyvissä valtioissa. Vaimennin kuitenkin räjähti ensimmäisellä laukauksella ja löytyi nopeasti testihallin toisesta päästä. Kivääristä päätettiin kehittää peuranmetsästykseen tarkoitettu kyttäysase. Aseen päähän hitsattiin vaimentimen tilalle pikaWWW.REKYYLI.FI kiväärisuppilo ihan vain tyylin vuoksi. Tämän jälkeen piipunpäähän ostettiin keraaminen isokokoinen rekyylin- ja äänenvaimentaja. Laser ja lamppu tekevät yhteistyötä kun saalista ollaan hakemassa - jos kuolleeksi luultu eläin nousee yllättäen jaloilleen tai tarvitsee vielä lopetuslaukauksen, voidaan laserilla hakea piste erittäin nopeasti paikoilleen ja antaa tappava laukaus kiikarille aivan liian läheiseksi muodostuneelle tilanteelle. Aseeseen tehtiin myös pistoolikahva. Myöhemmin, kun ase oli saatu kaikkien lakien mukaiseksi, aseseppä vaihtoi piipun tarkkaan ja hyväkuntoiseen. Kiväärillä onkin onnistuttu ampumaan riistaa ja ase on havaittu toimivaksi sen alkuperäisessa tarkoituksessa, eli yöllisessä peurajahdissa. Kivääri deaktivoitiin hitsaamalla piippuun tulppa ja projekti pistettiin vaatekaappiin muistuttamaan hullusta nuoruudesta. RIPAUS TEKNIIKKAA JA KÄRRYLLINEN AUTONOSIA Kymmeniä vuosia myöhemmin romuraudaksi luokiteltu ase tuli jälleen mieleen ja aseharrastuksen laajentuessa mielenkiinto omatehtyä asetta kohtaan heräsi uudelleen. Todellista hahloa ei aseessa kuitenkaan ollut, vaan tähtäys suoritettiin piipun hahlokiinnityskohtaa myöten. Virkavallalta käytiin hakemassa aseentekoluvat. Ase tarvitsi siis lampun. Kivääri sai etutukkiinsa suuren painonsa takia kuormaauton vaihdekepin nupin, joka toimi käsitukena ja teki tähtäämisen seisonta-asennossa paljon mielekkäämmäksi. Aivan viimeinen silaus aseelle tehtiin automaalaamossa. Piippu oli kamalassa kunnossa, mutta siitä löytyivät vaaditut numerot ja tunnukset. Itsetehdyllä aseella on kuitenkin toinenkin arvo, jonka tietää vain kiväärin rakentaja. Se on arvo, joka kasvaa vain vuosi vuodelta ja laukaus laukaukselta. 53. Koska veljekset olivat onnistuneet rakentamaan äänenvaimentimen myös pienoiskivääriin, ei ollut syytä olettaa, miksei sama toimisi myös isommassa kaliiperissa. taukseen katsomatta. Koska kumpikin veljeksistä osasi työstää metallia, alettiin aseen uudessa rungossa käyttämään terästä. Etutukkiin kiinnitettiin amerikkalaisvalmisteiset hyvin pitkät etujalat, joilla pystyi ampumaan laakeassa peltomaastossa vaikka istualtaan. Asetta testattessa saavutettu 150 metrin matkalla kymmenen sentin kasa on täysin riittävä suurriistalle. Paineistetut osat ovat kuitenkin täysin luvallisia ja toimivia, joten vaaraa ei ampujalle koidu. Etutukiksi hitsattiin kiinni kuorma-auton ulosoton kardaani ja samaa putkea hyödynnettiin myös takatukiksi. Tähtäimet rakennettiin myös itse. Aselakien kiristymisen myötä nuoret miehet kuitenkin huomasivat, että heidän hallussaan oli toimiva sotilaskaliiperinen ase. Kivääriin tarvittava luvallinen piippu käytiin ostamassa asesepältä lyhyen etsinnän jälkeen. Nykyisen muotonsa ase onkin saanut kuorma-autokorjaamon kautta. Kahvana sai toimia hiukan litistetty vesijohtoputken pätkä. Kannattaako oman aseen rakentaminen. Nykyisellä laadukkaalla tikkakoskelaisella piipulla aseen tarkkuus on täysin kaupallisten aseiden luokkaa. Lampuksi valittiin pistooliin tarkoitettu taktinen valaisin. Ajallisessa ja rahallisessa mittakaavassa ei, sillä sen jälleenmyyntiarvo on mitätön eikä luottamus uudella omistajalla ole koskaan samanlainen kuin valmistajalla
Valmistajien ilmoittama lähtönopeus perustuu johonkin tietyn painoiseen luotiin ja useimmiten keveimpään mitä löytyy. Valinta on aina erinäisten osatekijöiden jonkinlainen kompromissi, josta voi tunnistaa ainakin neljä osa-aluetta: käyttötarkoitus, teknologia, ulkonäkö ja kustannukset. seuraavasti: Jousi-, kaasumäntäsekä hiilidioksidi-toimiset ja ennalta täytettävät pneumaattiset ilma-aseet. Näissä ampuma-etäisyydet nousevat 10 metristä 50 metriin ja kaemmaksikin. Erot tulevat pääosin siinä miten kaasu puristetaan ja vapautetaan. Tällaisia uusia lajeja ovat mm. Tarkkuus kärsii, jos luodin lähtönopeus on painoon nähden liian suuri. kotimaassakin. Tässä artikkelissa keskitymme tarkastelemaan ensisijaisesti teknologiavaihtoehtoja sekä käyttötarkoituksia täysautomaattiset sekä Brocock BACS PCP, jossa luodin hylsy paineistetaan 200 barin paineeseen. Harrastettava laji asettaa tietysti myös omat kriiterinsä, jotka ohjaavat välineistön valintaa. Toisaalta internetin keskustelupalstoilla julkaistuihin tietoihin kannattaa suhtautua suurella varauksella ja tarkistaa sieltä saamansa tieto muutamasta muusta luotettavasta lähteestä. MALMIVA AR A MITEN Markkinoilta löytyykin nykyään hyvin monenlaisia ilma-aseita. Erottavina tekijöinä ei ole yksinomaan ulkonäkö ja ergonomia seikat, vaan myös teknologia - aseen toimintaperiaate, teho ja kaliiperi. W. käytettävissä olevan hankintabudjetin määrittelyyn ja valinnan tekemiseen. Melko hyvänä vertauksena ilmakiväärin valintaprosessille voisi käyttää vaikka veitsen hankintaa. Tämän perusteella ilmakot voidaan luokitella esim. Tietoa valinnan tueksi löytyy nykyään huomattavasti paremmin ja enemmän kuin vielä muutamia vuosia sitten. laadun suhteen, on helpompi suhteuttaa valintakritereitä esim. Field Target, Hunter Field Target sekä kasa-ammunta. Myös ilma-aseiden luodit ovat kehittyneet ja tarjonta parantunut ILMA-ASEIDEN TEKNIIKASTA Kaikille ilma-aseille on tunnusomaista se, että niissä käytetään luotia vauhdittamassa ponneaineena kaasua, yleisimmin hiilidioksidia tai ilmaa. Ilma-aseen valintaan tulisi suhtautua kuten monien muidenkin työ- tai harrastusvälineiden valintaan, eli miettiä mikä sopii itselleen parhaiten, minkälaiseen käyttötarkoitukseen sitä ollaan hankkimassa ja minkälaiset ovat tavoitteet harrastuksen puitteissa sekä odotukset uuden harrastusvälineen suhteen. Kaikki ilma-aseet ovat enemmän tai vähemmän yksilöitä, joten ei ole ollenkaan samantekevää minkälaisia luoteja itse kukin käyttää. Mikäli pelkästään valmistajan merkin perusteella lähtee hakemaan ilma-asetta itselleen niin valinta menee pieleen melkein väistämättä. Toinen merkittävä tekijä on aseen ergonomia ja sen säädettävyys, mutta tästä lajista kuten ilma-hirvestäkin saa yllinkyllin tietoa Suomen Ampumaurheilu Liitosta, joten niistä ei sen enempää tässä. KÄYTTÖTARKOITUKSET ILMAKIVÄÄRILAJIT Uusien ilma-asekilpailu- tai -harrastuslajien myötä näille tehokkaille, tarkoille ja tasakäyntisille uuden sukupolven ilma-aseille löytyy varsinaista käyttöäkin. CO ja PCP-ilmakot. Toimintaperiaatteesta riippumatta ilma-aseen tehosta on syytä muistaa pari perusasiaa. Luodin lähtönopeus pienenee luodin painon kasvaessa ilmamäärän/paineen ollessa vakio vrt. Esimerkiksi Hollannissa kilpaillaan jopa 100 metrin etäisyyksillä, mikä kuulostaa todella hurjalle. Seuraavassa pintapuolinen tarkastelu eri lajien asettamiin vaatimuksiin välineistön suhteen. "KLASSISET" Kymmenen metrin rata-ammunnassa aseet lienevät pääasiassa PCP-ilmakivääreitä vaikka muutkin olisivat sääntökirjan mukaan luvallisia. Lisävärinsä vaihtoehtoihin antavat lippaalla varustetut, puoli- tai FIELD TARGET & HUNTER FIELD TARGET Ulkona tapahtuviin FT (Field Target) ja HFT (Hunter Field Target) -lajeihin pääsee alkuun melko pienelläkin panostuksella. springerit, kaasumäntä-, CO- ja PCP-ilmakot Luodin lähtönopeus pienenee ilmanpaineen tai määrän vähetessä ks. Askarteluveitsellä ei ole kovin helppoa leikata ranskiksesta siivuja ja leipäveitsellä saa melko huonoa jälkeä aikaiseksi vaikkapa lennokkia rakennettaessa. Näin myös on mahdollisuus välttyä tilanteelta, että heti ensi viikolla tekee mieli vaihtaa johon "parempaan". Tehojen suhteen tämä ei vaadi paljoa, sääntöjen mukaiset siluetit tarvitsevat yhden joulen kaaWWW.REKYYLI.FI. Leipäveitset tai askarteluveitset ovat varmaan kaikki pääasiallises54 ti erinomaisia laadultaan mutta varsin huonoja, jos niitä sovelletaan vääriin tarkoituksiin tai ostaja ei tunne hankkimansa veitsen ominaisuuksia. Kun on tunnistanut omat tarpeensa ja odotukset mm. Tekniseltä kannalta katsottuna olennaista on, että ilmakiväärillä pystyy ampumaan alle 50 mm kasaa 50 metrin matkalta. Lähtönopeudet ovat alle 200 m/s. ILMA-ASEET TÄNÄÄN VALITSEN ITSELLENI SOPIVAN ILMAKIVÄÄRIN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Maailmalla on yli 70 ilma-ase valmistajaa, näistä merkeistä peräti yli puolia on nykyään saatavana Suomessa. TEKSTI: M. Luoteina wadcutter-tyyppiset tasakärkiset
Tästä on mahdollisesti niin monta variaatiota kuin on harrastajaakin. ILMA-ASEEN VALINNASSA TULEE POHTIA KÄYTTÖTARKOITUS, HARRASTUKSEN TAVOITTEET SEKÄ ODOTUKSET UUDEN HARRASTUSVÄLINEEN SUHTEEN. tuakseen pisimmältä ampumaetäsyydeltä. Kustannuksista kannattaa ottaa huomioon, että ne eivät rajoitu vain hankintakustannuksiin, vaan täytyy myös huomioida käyttöja ylläpitokustannukset. Myös kansainvälisissä kilpailuissa aseen teho piipunsuulta mitattuna on rajoitettu noin 16 joulen tasolle. PÄHKINÄNKUORESSA VALINNAN TEKEMINEN On myös hyvä pitää mielessä, että vaikka upouusi ilmakivääri ja luodit ovat miten hyviä tahansa, ne eivät tee ampujasta hyvää. Maailmalla on tarjolla ja kehitteillä myös muitakin ilma-aselajeja, jotka toivottavasti tuovat vielä enemmän mielenkiintoa ja toimintaa ilma-ase harrastukseen Suomessakin. CO²-toiminen (vaihtoehtoisesti HPA - High Pressure Air) puoli/ täysautomaattinen ilmakivääri. Suomessa tämä ilma-aselaji on oikeastaan tuntematon. Pneumaattinen, kiintovaimennettu Airforce Talon SS kal .22 .22 kal Benjamin Sheridan Dual Fuel, CO2 ja HPA (High Pressure Air) kertalaukausmalli kuitutähtäimillä HUVIAMMUNTA Viimeisenä muttei missään nimessä vähimpänä lajina täytynee sanoa muutama sana yleisimmästä ilmaaselajista eli huviammunnasta. .177, 16 teho-ohjelmaa Lähteet: Ilma-ase valmistajat: Daystate, Theoben, Air Arms, Weihrauch, Logun, Falcon, BSA, Beaumont, Edgun, G. Ampuu diaboloja sekä BB-kuulia hylsyistä 29 luodin lippaasta. Jousitoiminen, kiintovaimennettu, rekyylivaimennettu Air Arms ProSport kal. Tarjontaa ilma-aseissa siis on jo Suomessakin, vaikka vielä hieman lastenkengissä ollaankin monessa mielessä. Sarjatuli tai edes jossain määrin suurempi tulinopeus on aikaisemmin ollut melko tuntematon ominaisuus ilma-aseissa. Cardew & G.M. Ulkonäöllä on kuitenkin varsin merkittävä painoarvo valintaa tehdessä. L. .177 Pneumaattinen, täyselektroninen Daystate Mk3 FT-R kal. Gardew: The Airgun From Trigger To Target, Les Herridge: The Airgun Shooting Handbook, Pete Wadeson: Total Airguns 7 luodin lippaalla varustettu, kiintovaimennettu Theoben SLR 98 kal .177 GasRam-ilmakivääri lisävaimentimella 55 WWW.REKYYLI.FI. Ergonomiaseikat yhtälailla ovat vaakakupissa, erottavana tekijänä FT/HFT-aseisiin on käytettävät useimmiten suuremmat ilmapaineet, lähtönopeudet ja luotien kaliiperi ja paino. Varsinkin ulkona ampuminen lyhyeltä tai pitkältä matkalta, 1080 metristä tai vielä kauempaa, on erittäin haastavaa ja ampujan henkilöhtaiset taidot ratkaisevat. Barnes, Quackenbush, Airforce Airguns/Gunpower, Whiscombe, Crosman, FX Airguns, Mach-1, Skanar, Brocock, Parker Hale, RAP4 Ilma-ase suunnittelijat: Ben Taylor, John Bowkett Laji-edustajat: BFTA (Englanti), AAFTA (USA) Julkaisut: H.M. Buckley: The Modern Pneumatic Airgun, G.V. CO-aseissa on joitain malleja ollut vuosia tarjolla, mutta puoliautomaattisten PCP-ilmakoiden ilmestyminen markkinoille antaa ihan uutta säväystä huviammuntaan, etenkin kun voidaan käyttää varsinaisia ilma-aseluoteja, eikä ainoastaan BBkuulia. Ulkonäkö on valintakriteerinä niin subjektiivinen seikka, että siitä ei voi muuta todeta kuin, että yksi tykkää tyttärestä, toinen äidistä, kolmas naapurin koirasta. Tämä voi keikuttaa vaakakuppia varsin paljon eri toimintaperiaatteilla toimivien aseiden välillä. Myöskään yksinomaan tehdastekoisiin ratkaisuihin ei tarvitse enää tyytyä kun tarjolla on erilaisia custom- ja viritys-osia. Aseen tuntemisen ja hallitsemisen lisäksi ampujan tulee omata myös hyvä lihaskunto ja taito pystyä arvioimaan ympäristöään ja sääolosuhteita, sekä osata soveltaa tätä tietoa ampuessaan. Kun veteraani tai noviisi ammunnan harrastaja pystyy tunnistamaan omat tarpeensa, toiveensa ja odotuksensa pelivälineiden ja haarukoimaan niihin tarvittavan hankintabudjetin raamit, niin hankinnasta on varsin hyvät mahdollisuudet saada onnistunut. KASA-AMMUNTA BENCHREST Pitkän matkan kasa-ammunnassa ilma-aseen piipun laatu ja supistus ovat vähintäänkin yhtä tärkeässä roolissa kuin huipputason FT/ HFT-kilpailussa/harrastuksessa
LUKSUSLUOKAN SUOJAUSTA P E RO ARS KUULOSUOJAIMET Pro Ears on tullut kuulevien ja passiivisten kuulosuojainten markkinoille nyt myös Suomessa. Kokeiltavanamme olevat mallit ovat ehkä malliston parhaiten ampujille ja metsästäjille sopivia ja täten ne ovat periaatteessa valmistajan yleisesti käyttökelpoisimmat suojat. TEKSTI: ARTO MÄ ÄT TÄ 56 WWW.REKYYLI.FI
Tämä johtuu samasta syystä, eli kupit eivät ole yhteydessä toisiinsa vaan ne ovat käytännössä kaksi erillistä yksikköä, jotka ovat keskenään identtiset. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että siinä kun muovi alkaa halkeilla käytössä, on nahka huomattavasti pitkäikäisempi ratkaisu. Tällä stereoääni on mahdollista keskittää, eli suojat saa säädettyä siten, että niiden tasapaino tuntuu hyvältä. Samalla kosteus pääsee haihtumaan hyvin pois elektroniikasta silloin kun suojaimet ovat lämpimässä ja kuivassa tilassa. ULTRA Passiivisista kuulonsuojaimista ei luulisi löytyvän juurikaan kirjoitettavaa, mutta Pro Ears Ultra suojaimet ovat passiivisiksi suojaimiksi aivan erinomaiset. Uudella haastajalla onkin melko kovia kilpailijoita ja käyttäjillä on usein jo mielikuva siitä laadusta, joka suojaimissa vähintään pitää olla. STALKER DIMENSION 2 PLUS Verrattaessa Pro Earsin kuulevaa Stalker Dimension 2 Plus mallia Peltorin ja Sordinin suojaimiin, huomataan helposti muutama perusero. Suurin syy tälle tulee todennäköisesti olemaan käyttömukavuus, joka tällaisissa selkeillä säätöpotikoilla toteutetuissa aktiivisuojaimissa on ensiluokkainen. Nämä käytännön mukavuusseikat ovat kuitenkin osto- päätöksessä monesti suuremmassa merkityksessä kuin se, että mitä mittaustuloksia jonkin suojaimen osalta on näytettävissä. Myös passiivinen malli saattaa päätyä hyvinkin helposti aktiiviampujan käyttöön jos näitä suinkin pääsee kokeilemaan, sillä päässä nämä suojat tuntuvat selkeästi paremmilta kuin muut suojat. Virtalähteenä toimii yhteensä neljä (kaksi kummassakin kupissa) LR1 1,5 voltin paristoa, jotka tulivat suojainten mukana. Aktiivisten suojainten sanka on peitettu pehmusteella ja sangan säätö on varsin yksinkertainen. Tämän systeemin toinen hyvä puoli on, että pääsanka on yksinkertaisempi kun sitä pitkin ei kulje yhdysjohtoa kupista kuppiin. Tämä ominaisuus on periaatteessa hyvä, sillä erottelukyky terävissä äänissä, kuten oksien rasahtelussa, on huomattavan hyvä asia mm. Pro Earsin äänimaailma vaikuttaa aluksi selkeästi diskanttivoittoisemmalta kuin realistisemman kuuloisissa kilpailijoissa. 2 Plus: 670 euroa Ultra: 69 euroa Maahantuoja: Oy HW-Company Ltd, (06) 824 5730 57. Tämä on luonnollisesti hyvä asia silloin kun tarvetta kommunikoinnille on esimerkiksi ryhmäpyynnissä. Aktiivisuojien hinnat asettuvat kilpailijoiden tasolle tai hieman niiden yläpuolelle. PRO EARS KUULOSUOJAIMET Valmistaja: Ridgeline Inc, Yhdysvallat Suositushinnat: Stalk. Kieltämättä kyseisessä touhussa suojista on eniten hyötyä, sillä kuuloaisti on kyseisessä hommassa tarpeen ja toisaalta kuuloa kannattaa säästää vähän vanhemmallekin iälle. Ultrasuojaimet tekee erinomaiseksi erityisesti kuppien mainio tiiviste, joka ei ole synteettistä materiaalia. Itselläni toisessa korvassa on aavistuksen huonompi kuulo tietyillä taajuuksilla ja tämän vuoksi on hölmön tuntuista jos äänitasapainoa ei voi säätää kohdalleen. Aivan kuten viimeisen päälle olevissa hifi-kuulokkeissa, Ultrassa tiivisteiden pintamateriaali on nahkaa. Kokeiltavana olleet 26-mallit ovat kaikkein ohuimmat ja sopivat tämän vuoksi erinomaisesti mm. Ulkoisista liitäntämahdollisuuksista voidaan mainita mm. metsästäjälle. Kuin pisteenä i:n päälle on se, että myös päälaelle asettuvan sangan pehmuste on näissä suojaimissa sisäpuolelta nahkainen. PAIKKA MARKKINOILLA Pro Ears -suojainten asema markkinoilla ei taatusti tule olemaan helppo, mutta ne tulevat todennäköisesti saamaan jonkinlaisen aseman suojainmarkkinoilta. Dim. Johto tätä tarkoitusta varten seuraa pakkauksen mukana. erilaiset soittimet ja kommunikointijärjestelmät, jotka ovat liiWWW.REKYYLI.FI tettävissä suoraan suojaimeen. Tässä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä, sillä ne ovat täällä Suomessa ikään kuin kotikentällään. Sangan tekee erityisen yksinkertaiseksi se, että kupit eivät ole toisiinsa yhteydessä, vaan molemmat kupit toimivat omana yksikkönään. Virtalähteet ovat piilossa suojainten sisäpehmusteen alla ja ne ovat helposti vaihdettavissa. Pistokkeet tulevat molemmille korville erikseen, eli periaatteessa stereoliitäntämahdollisuus on olemassa samoin kuin kahden erilaisen järjestelmän yhtäaikainen käyttö. Myös tiivistys onnistuu pidemmän päälle paremmin, sillä nahka ei kovetu käytössä kuten synteettiset materiaalit. Se on myös immuuni pakkaselle ja luonnollisesti se tuntuu paremmalta ihoa vasten silloin, kun suojat ovat kylmät. Vain silloin kun äänenvoimakkuutta lisätään reilusti jäävät matalimmat taajuudet vähemmälle huomiolle. Erityisen mukavaa käytön kannalta Stalker Dimension 2 Plus -suojissa on se, että kummallakin korvalla on oma äänenvoimakkuudensäätö. haulikkoampujille. Väritys Stalker-mallissa on Advantage Max4 HD eli värityksestä olisi pääteltävissä, että tämä kyseinen malli on suunnattu ensisijaisesti sorsastajille. Kuulevissa kuulonsuojaimissa kenttää hallitsee tällä hetkellä meidän näkökulmastamme Peltor ja Sordin. Sen sijaan katoksessa ja korkeapaineisilla aseilla ammuttaessa parempi suojaustaso tulee tarpeeseen. Paksummat mallit luonnollisesti suojaavat paremmin, mutta avoimilla paikoilla ja haulikon painetasolla näille ei ole tarvetta. Ero vaikuttaa helposti normaalia suuremmalta, mutta kun vahvistus säädetään juuri samanlaiseksi kuin äänen kuuleminen normaalistikin on, niin diskanttitaajuus ei enää olekaan dominoivassa asemassa. Erityisesti passiivisuojat Pro Earsilla ovat kalliimpia kuin vastaavantyyppiset kilpailijat, mutta käytössä nämä suojat ovat huomattavasti mukavammat ja laadukkaamman oloiset kuin yksikään radoilla tavanomaisesti näkyvä suojainpari. Molemmissa kupeissa on myös omat virtalähteensä. Myös aktiivisis- Molempien korvien erillinen äänenvoimakkuuden säätö on käytännössä kaikkein toimivin ratkaisu, koska tällöin äänen saa säädettyä juuri oikeaan tasapainoon. sa Dimension 2 Plus -suojaimissa on vastaavat tiivisteet
Toki joku voi nauttia äänen nopeuden ylittävästä "piiskan sivallus"-äänestä, mutta muuta iloa nopeudesta ei kuitenkaan ole. TULEVAISUUS Skencon luodit on tarkoitettu yleisesti korvaamaan lyijystä valmistetut veljensä. Ainoa poikkeus on Poly Match, jossa luoti on täysin muo58 viseosta, johon on lisätty metallijauhetta painon lisäämiseksi. Tässä tapauksessa tulevaisuus näyttää todella synkältä, sillä ainakaan nyt tutkitut lyijyttömät luodit eivät täytä perustehtäväänsä edes kelvollisesti. TEKSTI & KUVAT: MIK A NIEMEL Ä Lyijytön Tutkimuksen kohteena oli Skencon valmistamia lyijyttömiä ilmaaseluoteja neljää erilaista tyyppiä kaliiperissa 4,5 mm ja yksi malli kaliiperissa 5,5 mm. Testiaseina toimivat Steyr LG 110 field target (4,5mm) ja Sumatra 2500R (5,5mm). Esimerkiksi Match Grade-, eli "kilpailutasoisen" luodin painohajonta oli välillä 0,4 - 0,412 grammaa, ollen kuitenkin hyvin keskittynyt nimellispainon lähettyville. Luotien valmistusmateriaalina on alumiini-sinkkiseos ja pyrstön muodon antaa muovinen kappale. Tämä siksi, etteivät nopeudet testatta- villa keveillä luodeilla karkaisi äänen nopeuden lähettyville, jolloin osumatarkkuus toistaiseksi kaikilla tutkituilla diabolo-mallisilla ilma-aseluodeilla katoaa käytännössä täysin. Tuo nopeus taas on luotimallikohtainen, ollen pääsääntöiseti alle 300 m/s. Muilla luodeilla painohajonta oli hiukan suurempaa. Koska testaamista varten ei ollut kuin muutamia satoja luoteja, ei ryhdytty etsimään kullekin luodille optimaalista lähtönopeutta. Eipä 4,5 mm luotien painohajontakaan huonoa ollut moneen lyijyiseen serkkuunsa verrattuna, sillä se pysyi WWW.REKYYLI.FI. Todellisessa maailmassa noista erityisesti jousitoimisilla ilmaaseilla saatavista nopeuksista ei ole suuremman metelin lisäksi mitään hyötyä, sillä keveyden vuoksi kokonaisteho itse asiassa laskee merkittävästi, koska hyötysuhde romahtaa. Maailma muuttuu lyijyttömäksi monilla osin. Optiminopeus ilma-aseden luodeille on sellainen, jossa ilman virtaus luodin ohitse ei missään kohtaa ylitä äänen nopeutta. Nopeutena käytettiin siis yleisesti monille laadukkaille lyijyluodeille havaittua parhaan osumisen antavaa nopeutta, eli noin 270m/s. PAINAA MITÄ PAINAA... Testaamista silmällä pitäen luodit tietysti punnittiin huolellisesti, koska pienempi testiase on erittäin tarkasti säädetyn vakioenergian antava, joten testiä varten teho oli säädetty 15 jouleen. Yleisesti kaikki lyijyttömät luodit ovat normaaleja ilma-aseluoteja merkittävästi kevyempiä ja niiden mainostamisessa myös käytetään sitä hyödyksi nimikkeillä "Hyper Velocity" ynnä monilla muita vastaavia ilmaisuilla. Sumatra isompana testiaseena toimittaa painavalle "pitkän matkan luodille" riittävästi voimaa. Koeammutut luodit olivat Max Match Grade pellet (6,4 gr / 0,415 g), Hyper Velocity Field Pellet (5,4 gr / 0,35 g), Hyper Velocity Pellet (6 gr / 0,389 g), Poly Match (4 gr / 0,259 g) ja Heavy Long Range Pellet (5,5 mm ja 16,7 gr /1,082 g). 4,5 mm luodeissa merkille pantavaa on, että kaikki Match Grade-luodit ovat hyvin lähellä ilmoitettua painoaan ja maksimihajontakin on kokonaisuudessaan vain 2,9 prosentin verran
Huonot ampumatulokset selittynevät muotovirheillä ja halkaistujen luotien sisältä löytyneillä valuhuokosilla. Luotina 4,5mm JSB Express (0,51g) Paras 25 m matkalla saavutettu kasa. Painohajonnan pienuus ei sinällään selitä tarkkuustestin tuloksia, jotka olivat suoraan sanoen surkeita. Hyvää Skencoissa on luotien yletön kovuus, joten ne kestävät kovaakin kyytiä kuljetuksissa ja käytössä muuttamatta muotoaan. Emme sentään vaivu täydelliseen epätoivoon, sillä markkinoilla on jo joitakin toimivia versioita lyijyttöminä, mutta ne muistuttavatkin perinteisiä ilma-aseluoteja eivätkä ole kovin futuristisesti muotoiltuja. Luotina 4,5mm JSB Express (0,51g) Paras 10 m matkalla saavutettu kasa. lyijytön tulevaisuus näyttää toivottomalta. Myöskään 5,5 mm luodin painohajonta ei ollut huonoa muutamaan lyijyiseen serkkuunsa verrattuna, sillä se pysyi 1,061 ja 1,092 gramman välissä. Luotina Hyper Velocity. huomattavan hyvin nimellispainon lähettyvillä. Toisen ääripään muodostaa esimerkiksi H&N Barracuda, jota saa murjoa todella rajusti, ennen kuin luoti saa sellaisia vaurioita, jotka vaikuttavat selvästi osumiseen. H&N Barracuda Match Extra Heavy 1 2 3 4 Hyper Velocity Field Pellet Hyper Velocity 5 6 7 Heavy Long Range 8 9 10 11 12 13 14 15 Black Max Match Grade 5,5 mm nopeudet (m/s): Barracudien nopeudet testikasassa: 315,5 317,6 313,1 311,2 Heavy Long Range Poly Match 309,1 310,9 304,5 304,1 305,1 300,0 297,3 296,3 Skencojen nopeudet testikasassa: 304,3 307,6 308,2 308,2 308,8 310,9 311,2 310,3 311,8 312,5 313,1 312,1 4,5 mm nopeudet (pyöristetty tasametreille, m/s): Black Max Macth Grade Hyper Velocity Field Hyper Velocity Poly Match 268 283 274 308 266 284 280 309 268 280 278 313 273 280 279 307 270 282 278 315 269 282 277 314 270 283 276 316 270 281 276 316 267 286 280 315 271 287 277 315 Heavy Long Range-luodin paras kasatulos 50 m matkalla. Luotina Poly Match. 25 m matkan verrokkikasa. Tämä kerrottu pätee erityisesti 5,5 mm kaliiberissa. LOPUKSI Toivottavasti seuraava yritys korvata lyijy ilma-aseiden luodeissa on parempi suoritus kuin tällä kertaa havaittu, tai ns. Isommalla kun ei aina edes koulupistoolitaulu tahtonut riittää 50 m matkalle, vaikka verrokkiluodeilla kasoja olisi tauluun mahtunut enemmän kummallakin kaliiperilla kuin kumpikaan ampuja olisi jakWWW.REKYYLI.FI sanut ampua. 4,5 mm tuloksien olisi pitänyt olla ainakin ilmakivääritaulussa, kartalla tai edes karttalehdellä. JSB:n luoti tunnetaan yleisesti erinomaisesta pitkän matkan tarkkuudestaan, mutta pienikin muotovirhe vaikuttaa tuloksiin merkittävästi. Tämä siksi, että hyvänkin lyijyluodin tarkkuuden voi pilata täydellisesti melko pieni lommo sopivassa kohdassa luotia. Aika näyttää, minne kehitys jatkuu. 59. Paino pysyi pääsääntöiseti nimellispainonsa yläpuolella, muutamaa todella kevyttä luotia lukuunottamatta. Testitulokset voisivat olla toisenlaisia, jos valuvirheitä ei olisi. Yleisesti pidemmälle matkalle ampuvat ilma-aseharrastajat pyrkivät varjelemaan luotejaan kuin ne olisivat kristalliesineitä. Tämä pätee erityisesti lähes puhtaasta lyijystä valmistetuista luodeissa, kuten JSB Exact. Luotien sisustassa on useita huokosia, jotka siirtävät painopisteen pois keskiakselilta. MITÄÄN POSITIIVISTA? Istuttuani pitkän tovin tuijottaen tyhjää näyttöä ja yritettyäni pohtia jotakin positiivista ominaisuutta, joka liittyisi testattuihin lyijyttömiin luoteihin, löysin sellaisen pitkällisen harkinan jälkeen. Kummassakin kasassa 12 laukausta. 10 m matkan verrokkikasa. Verrokkina H&N Barracuda Match Extra Heavy-luoti. Tässä suhteessa Skencolla on runsaasti parannettavaa, jotta lyijyttömät tuotteet voisivat vakavasti haastaa edes halvimmat markettiluodit. Suurin syy luotien todella heikkoon käyntiin ovat erittäin todennäköisesti laajasti esiintyvät luodin sisäiset valuvirheet
Tämän mahdollisti osittain se, että lauantaipäivän stageista kolme ammuttiin maan alla sijaitsevissa WWW.REKYYLI.FI. ESTONIAN OPEN 2008 TEKSTI: HANNU URONEN KUVAT: DMITRI JEMEL JANOV JA HENRI MUNCK Jo perinteiseksi muodostunut Estonian Open -pistoolikilpailu ammuttiin kolmatta kertaa Eestissä, lähellä Tallinnaa Humala-nimisessä paikassa. Peräti kahdenkymmenen (!) stagen joukkoon oli mahdutettu mukavan reilut 424 laukausta, joten ulkomaille ei ollut tarvetta lähteä aivan muutaman laukauksen vuoksi. Staget oli rakennettu melko pienelle alueelle, joten liikkuminen onnistui mainiosti kävellen. Kisapaikkana toimi Neuvostoliiton asevoimien entinen tukikohta, joka tarjosi erinomaiset puitteet toiminnalliseen ampumakilpailuun. 60 Kilpailu ajoittui Juhannusta edeltävään viikonloppuun 14.15.6.2008. Näin suurta Practical-kilpailua Eestissä ei ollutkaan aiemmin järjestetty
Lisäksi toimittajan silmään osui ainakin yksi kilpailukykyisen näköinen STI 2011 rakenteeseen pohjautuva .38 Super Open-pistooli hybridipiipulla, kevennetyllä luistilla, C-more-tähtäimellä ynnä muilla kilpaosilla varustettuna. Monesta muustakin kilpailusta on jo muodostunut perinne Estonian Openin tapaan. Nimensä mukaisesti siellä voi poistaa patruunat aseesta kilpailualueelle saapuessaan ja vastaavasti aseen voi ladata uudelleen alueelta poistuttaessa. Näillä stageilla nähtiinkin hyvin monenlaisia ongelman ratkaisutapoja. Voidaankin sanoa, että Practical-ammunta elää ja voi hyvin Eestissä. Paikalliset IPSC Estonian ampujat olivat luonnollisesti hyvin edustettuina kilpailussa, Eestiläisten WWW.REKYYLI.FI osallistujamäärä olikin lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2006. huoneissa. Nähdään Eestissä! Lisää tietoa löytyy osoitteessa www.ipsc.ee Tulokset, kuvia ja muuta tietoa: www.estonianopen.com. LOPUKSI Kilpailun johtaja Arvo Vardja haluaa kiittää Rekyyli-lehden välityksellä suomalaisia ampujia runsaas- 61. Tanfoglio Stock aseita näkyi myös pari kappaletta kilpailijoiden käytössä. ta osanotosta. Eri CZ 75 -mallit 9x19 mm ja .40 S&W -kaliipereissa olivat myös hyvin edustettuina Stanussa. Tilanne on tältä osin muuttunut selvästi parin vuoden aikana urheilullisempaan suuntaan. Tämä ei olekaan mikään ihme, sillä kisamatka Eestiin on erityisesti Etelä-Suomesta varsin lyhyt niin ajallisesti kuin matkassakin mitattuna. STI 2011 -sukuisia aseita, kuten esimerkiksi STI Edge, .40 S&W kaliiperisina näkyi paikalla useiden paikallisten ampujien käsissä. Standard-divisioonan osalta .40 S&W kaliiperinen STI 2011 -pistooli oli Eestissä myös useiden suomalaisten valinta. Tästä johtuen kilpailualueen portilla oli myös joitakin ampujia hämmästyttänyt "Unloading/Loading Zone". Eestissä hyvämaineisen kansalaisen on mahdollista kantaa asetta itsepuolustusta ajatellen. Huoneet olivat osa tukikohtarakennelmia ja tarjosivat jännittävät mutta samalla turvalliset puitteet pimeässä ampumiseen. Kilpailu oli kansainvälisen kattojärjestön hyväksymä Level III kilpailu ja samalla Eestin Pistooli Practical -mestaruuskilpailu edellisvuosien Estonian Open kilpailujen tapaan. Production-divisioonassa suositut asemallit ovat hieman muuttuneet. Myös edellisen kanssa samantyylinen CZ-klooni Tanfoglio Limited Custom HC -pistooleita näkyi jokunen kappale. Eestin aselaki poikkeaa ratkaisevasti meikäläisestä aseihmisille ystävälliseen suuntaan. Näistä ylivoimaisesti suurin yksittäinen region oli Suomi. Paikalla oli mukana myös Rekyylin toimittaja ampumassa Open-divisioonassa. MILLÄ AMMUTTIIN ? Koska Rekyyli on asealan julkaisu, on lienee paikallaan perehtyä hieman kilpailussa käytettyyn kalustoon. Glock 17 ja Glock 19 ovat edelleen hyvin suosittuja, mutta erityisesti CZ 75 SP-01 eri versioineen on nostanut selvästi suosiotaan. Muut aseet Standard-divisioo- Production-divisioonan Eestin mestari hakee A-osumia korkeammalta taholta, hyvällä menestyksellä. Stage #9 sisäänkäynti, jossa ampuja on juuri aloittamassa suoritustaan. nassa olivat lähinnä yksittäiskappaleita. Näistä Production oli selkeästi suosituin. Aiempiin vuosiin verrattuna vuoden 2008 osallistujamäärä oli lähes yhtä suuri kuin kahden edellisen vuoden ampujat laskettuina yhteen. Paikallisten ampujien lisäksi osallistujia oli saapunut mukavasti myös Suomesta, Norjasta, Latviasta, Liettuasta ja Venäjältä. Tämä on eräs syy Production-divisioonan suosiolle Eestissä. Lisäksi kilpailun ohessa ammuttiin epävirallinen Single Stack kilpailu. Tehokas mutta samalla pienikokoinen taskulamppu olikin käytännössä välttämätön varuste, joka loi oman mausteensa ammuntaan. Kätevää. Kun pään päällä ja sivuilla on useita metrejä teräsbetonia ja maata, ei ulkoilmaan kulkeutuvista luodeista ole vaaraa ulkona liikkuville. Kilpailussa ammuttiin Open-, Standard- ja Production -divisioonissa. Yllättävänkin erilaisilla tekniikoilla saatiin kuitenkin aikaan varsin samanlaisia tuloksia "pimeillä" stageilla. Maan alla on pimeää ilman keinovaloa, joten ampuja saattoi tällaisilla stageilla ampuessaan käyttää apunaan taskulamppua maalien erottamiseksi. Eestissä järjestetäänkin aktiivisesti Practical-kilpailuita, niin pistoolille kuin kiväärillekin. 188 ilmoittautuneesta 114 eli peräti 60 prosenttia ampujista oli ilmoittautunut Productioniin. Jos et ollut aiemmin miettinyt miten ampua pistoolilla taskulamppu heikommassa kädessä tai miten suorittaa lippaanvaihto taskulampun kanssa, nyt oli myöhäistä opetella. Kun kaksi vuotta sitten kirjoitin raporttia vuoden 2006 kilpailusta, kerroin että .40 S&W -kaliiperisia Standard-divisioonan ja Opendivisioonan aseita ei Eestissä juuri ole. Arvo toivottaa kaikki suomalaiset Practical-ampujat tervetulleiksi myös muihin Eestissä järjestettäviin Practical-kilpailuihin. Monet ampujat osallistuvat kilpailuihin samalla aseella jota kantavat päivittäin mukanaan
Tuloksista kävi ilmi, että aseasioihin pääsääntöisesti järkiperäisesti ja vailla hysteriaa suhtautuvien puolueiden, kuten Perussuomalaisten ja Kokoomuksen, vaalivoitto pohjautui merkittävältä osin muutokseen aseharrastajien äänestyskäyttäyty62 ONKO SILLÄ KANSAN KANNATUS ? misessä. Melko vähämerkityksisenä asiaa piti 51,1 %, erittäin vähämerkityksisenä 6,3 % ja 4,7 % ei ottanut asiaan kantaa. Ryhmän 2 tulokset sen sijaan osoittautuivat varsin yllättäviksi. Haastattelemiemme kadunmiesten mielestä uskottavaan poliittiseen päätöksentekoon ei kuulu tunteenomainen reagointi eivätkä populistiset nopeat ja näyttävät toimenpiteet, jotka kuitenkaan eivät pureudu itse ongelmaan. Mistä tutkimuksemme yllättävä tulos siis johtuu. Ryhmän 1 ("urheiluammunnan harrastajat") koehenkilöt valittiin vuoden 2008 julkaistuja tulosluetteloita tutkimalla; osallistujilla tuli olla siis julkaistu kilpailutulos jostakin ampumaurheilulajista kuluvalta vuodelta. Siksi teetimme kunnallisvaalien jälkeen pienimuotoisen tutkimuksen äänestyskäyttäytymisestä. Selvitimme asiaa sekä aseharrastajan että tavallisen kadunmiehen näkökulmasta. Lähes joka kolmas kadunmies kokee myönteisen suhtautumisen ampumaurheiluun niin tärkeäksi, että se vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen. Tällaiset toimen- piteet ovat saaneet valitettavan suurta kannatusta ampumaurheiluun negatiivisesti suhtautuvien poliitikkojen keskuudessa. Se kertoo urheiluammunnan harrastajien olevan poliittisesti valveutunutta väkeä, joka on huolissaan harrastuksensa jatkuvuudes- ta. Ryhmään 2 ("kadunmiehet") valittiin satunnaisotannalla 1000 sellaista henkilöä, joilla ei tutkimuksen tekohetkellä ollut ainuttakaan aseen hallussapitolupaa. Merkittävä osa kansasta kuitenkin osaa huomioida maamme mielenkiintoisen geopoliittisen aseman Venäjän kainalossa. Median mielipideilmaston muokkausyrityksistä huolimatta on ilahduttavaa todeta suomalaisten WWW.REKYYLI.FI. Ryhmästä 1 peräti 90,7 % ilmoitti ehdokkaan suhtautumisen ampumaurheilussa käytettäviin ampuma-aseisiin olleen erittäin tärkeä tekijä ehdokkaan valinnassa. Maamme puolustus pohjautuu edelleen reserviläisarmeijaan. Valtamedia on antanut ymmärtää, että suuri osa suomalaisista haluaisi radikaalisti rajoittaa tai jopa kokonaan kieltää ampuma-aseiden, erityisesti käsiaseiden, yksityinen hallussapito. Georgian kriisi muistutti suomalaisia siitä, ettei itäistä naapuriamme tule vastaisuudessakaan aliarvioida sotilaallisessa mielessä. Lisäksi 5,2 % kertoi ampumaurheilumyönteisyyden olleen melko tärkeä tekijä, 2,1 % ei ottanut asiaan kantaa, ja 2,0 % piti sitä melko tai erittäin vähämerkityksisenä. Ryhmän 1 tulos ei yllättäne ketään. Puolustuksen uskottavuuden vuoksi reservin on puolestaan jatkuvasti omatoimisesti harjoitettava sotilastaitojaan, joista ampumataito on tärkeimpiä. Ryhmästä 2 kyseistä seikkaa piti erittäin tärkeänä 7,8 % ja melko tärkeänä 30,1 %. ASELAKI MUUTTUU Rekyyli-lehden toimitus on seurannut huolestuneena aselain uudistamisesta ja sen seurauksista vellovaa kohua
lyhyiden aseiden kieltämiseen. Siitä huolimatta ratoja suljetaan nimenomaan ympäristönsuojelullisiin tekijöihin vedoten. Artikkelin kirjoittaja on viranhaltija, joka ei halua nimeään julkisuuteen 63 AMPUMARATOJEN ALASAJO Ampumataidon ylläpitäminen vaatii säännöllistä harjoittelua. On kuitenkin merkkejä siitä, että alkuun päästyään kehitys ei kuitenkaan jäisi tähän. Ympäristökeskuksia on ohjeistettu valtionhallinnon taholta siten, että ampumaratojen ympäristöluvat tulee evätä, mikäli suinkin mahdollista. Huomattakoon, että Sisäasiainministeriön Arpajais- ja asehallintoyksikön laatima aselain yhtenäistämisohje oli myös voimassa, kun Jokelan tragedia tapahtui. Näin näyttää olevankin, sillä hallinto-oikeuksissa on jatkuvasti meneillään useiden ympäristölupien valituksien käsittelyprosesseja. Ampumaratalain uudistamista käsittelevässä aselakiuudistuksen toisessa vaiheessa tultaneen esittämään, että omalla maalla muualla kuin hyväksytyllä ampumaradalla tapahtuvan ampumisen tulisi olla laitonta. Vaatiessaan lääkärintodistuksia aselupahakemusten liitteeksi sisäministeriö tunkeutui sosiaali- ja terveysministeriön hallintoalueelle konsultoimatta ao. Aselain yhtenäistämisohjeen on laatinut virkamiestaho, jolla ei ole riittävää asiantuntemusta tällaisen ohjeen laatimiseen. Lisäksi yhtenäistämisohje suuntaa poliisin arvioimaan liiaksi aseen sopivuutta ilmoitettuun käyttötarkoitukseen, sen sijaan että tutkittaisiin, onko hakija ominaisuuksiltaan ylipäänsä soveltuva hankkimaan asetta. Tämä pätee tietenkin myös parhaillaan lukemaanne artikkeliin. Uutta aselakia odoteltaessa on ajauduttu tilanteeseen, jossa ministeriöt tunkeutuvat toistensa hallintoalueille pyrkiessään keräämään poliittisia irtopisteitä. Järkyttävien tapahtumien yhteydessä media antoi runsaasti palstatilaa mielipiteille, jotka korostivat tekovälineen ensisijaista merkitystä surmissa ja jättivät sitä käyttäneen sairaan ihmisen sivuosaan. Näin siitäkin huolimatta, että asiantuntemusta vapaaehtoisesti tarjottiin ryhmän käyttöön. Tämä puolestaan on yhdessä aseja arpajaishallintoyksikön uusien ohjeiden kanssa johtanut aselupahakemusten käsittelyn täydelliseen seisahtumiseen. Monien olemassa olevien ampumaratojen käytölle säädetään ympäristölupien uusimisen myötä tarpeettoman tiukkoja rajoituksia, joille ei löydy asianmukaista perustetta. Ampumaratojen osalta ympäristönsuojelua koskevat säännökset ovat suhteettoman tiukkoja. Kaikki alan harrastajatahot on kuitenkin ohitettu ryhmän kokoonpanosta päätettäessä. Julkisuudessa vellova keskustelu on tähän asti keskittynyt ns. Metsästyshaulikkosi ei siis ehkä olekaan turvassa, sillä henkirikostilastojen mukaan se on Suomen vaarallisin ampuma-ase. Onko ase- ja arpajaishallintoyksikön tavoite siis jäädyttää lupahakemukset siihen saakka, kunnes epäonnistunut yhtenäistämisohje saadaan muutettua osaksi lainsäädäntöä. Miten tämä on mahdollista Suomessa, jossa ampumaurheilulla on pitkät ja kunniakkaat perinteet, ja jossa ampumaratojen tarvitsijoiden määrä on erityisen suuri. Ylevästä päämäärästään huolimatta yhtenäistämisohjeen on käytännössä todettu vain lisäävän kansalaisten eriarvoisuutta aselupa-asioissa. AMPUMAHARRASTUKSEN LOPETTAMISTA AJAVILLE TAHOILLE JOKELAN JA KAUHAJOEN KOULUSURMAT TULIVAT KUIN TILAUKSESTA, VAIKKA NE EIVÄT MITENKÄÄN LIITY AMPUMAURHEILUUN. yhä kykenevän itsenäiseen kriittiseen ajatteluun. Koska ohje on nyt osoittautunut epäonnistuneeksi, voidaan kyseenalaistaa sen laatijoiden pätevyys ampuma-aseisiin liittyvien säädösten valmisteluun. Ampumaratoja siis suljetaan ja uusien perustaminen on erittäin vaikeaa, eikä omalla maallakaan saa enää ampua. Vielä vuosi sitten tämäntyyppiset salaliittoteoriat olisivat herättäneet lähinnä huvittuneita arvioita esittäjän psyykkisestä terveydestä, mutta viimeaikaisista tapahtumista päätellen tilanne näyttää kehittyvän juuri edellä kuvattuun suuntaan. Valitettavasti pienillä ampumaseuroilla ei kuitenkaan ole taloudellisia mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan asiantuntijan avustuksella hallinWWW.REKYYLI.FI ONKO VÄLINE SYYLLINEN TEKOIHIN? Ampumaharrastuksen lopettamista ajaville tahoille Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat tulivat kuin tilauksesta, vaikka ne eivät mitenkään liity ampumaurheiluun. Miten julkisessa päätöksenteossa voidaan menetellä näin mielivaltaisesti. Lääkärit puolestaan ymmärrettävästi tulkitsevat lääkärintodistuspyynnön vaatimukset mahdottomiksi täyttää, koska tämä siirtäisi vastuun lupaharkinnasta huomattavalta osin heille. Lisäksi eri paikkakunnilla sijaitsevien ampumaratojen ympäristölupien vaatimustasot poikkeavat toisistaan huomattavasti, joten perustuslain mukainen kansalaisten yhdenvertaisuus lain edessä ei toteudu. Aselain uudistuksen ensimmäistä osaa eli varsinaista aselakia työstävän ryhmän jäsenistö koostuu kolmesta yhtenäistämisohjeen laatimiseen osallistuneesta henkilöstä sekä kahdesta poliisimiehestä ja yhdestä puolustusministeriön edustajasta. Lehdistö luonnollisesti valitsee aiheet ja niiden lähestymistavan niin, että ne maksimoivat julkaisun myynnin ajatellun kohderyhmän sisällä. Miksi epäonnistuneeksi osoittautuneen yhtenäistämisohjeen laatijat on kyseenalaistamatta nimetty ryhmään. Suomen aselaki tarjoaa jo nykyisellään poliisille erittäin kattavat mahdollisuudet selvittää aseluvan hakijan soveltuvuus aseen hallussapitoon. Ampumaratojen oletetuista haitallisista vaikutuksista esimerkiksi maaperään ei ole olemassa luotettavaa tutkimustietoa. Mikäli tämä esitys toteutuu sellaisenaan, se merkinnee metsästysharrastuksen loppumista. ministeriötä etukäteen lainkaan. Mainituilla medioilla on kuitenkin valitettavasti huomattava rooli siinä, minkälaisen käsityksen asiaan muutoin täysin perehtymättömät henkilöt muodostavat. Toisaalta aseluvan saamiseksi on pystyttävä osoittamaan paikka, jossa ampumista aikoo harrastaa. Mikäli lupaharkinnassa olisi noudatettu pelkästään voimassaolevaa ampuma-aselakia ja jätetty yhtenäistämisohje huomiotta, olisiko koulusurmat ehkä voitu välttää. Onko kyseessä siis punavihreä salaliitto, joka näin pyrkii kiertoteitse lopettamaan ampumaharrastuksen Suomesta kokonaan. Julkisuudessa on esitetty etenkin iltapäivälehdille kohdistettuja vaatimuksia sellaisten pelisääntöjen laatimisesta, jotka hillitsisivät turhaa kohu-uutisointia. Tarkoitushakuinen uutisointi on lisäksi pudottanut esimerkiksi Helsingin Sanomien tilaajamäärää. Rekyylin vaalitutkimus osoittaa, että myös. Näin ollen sen voidaan todeta olevan täysin epäonnistunut. kadunmies kokee valtamedian uutisointitavan olevan huono. Jo tällä hetkellä etenkin kasvukeskuksissa harjoittelupaikan löytyminen on valitettavan monelle vaikeaa ja ampumaratojen sulkemisen myötä yhä suurempi osa harrastajista jää ilman asianmukaista harjoittelupaikkaa. to-oikeudessa. Niinpä monilla paikkakunnilla on käytännössä mahdotonta saada käyttökelpoista lääkärintodistusta aselupahakemusta varten
WWW.REKYYLI.FI 65
Aselain tiukentamisella olisi Sadun mukaan vain huonoja seurauksia, sillä se veisi tuhansilta harrastajilta ja kilpaurheilijoilta harrastus- ja kilpailumahdollisuuksia. On oltava tahtoa, halua ja päättäväisyyttä olla hyvä ampuja. Kilpauransa lisäksi Satu käy töissä ja hoitaa kahta lastaan. Surmaajat eivät olleet ampumaharrastajia, eivätkä surmat liittyneet mitenkään kilpa- tai har- TRAP-AMPUJAKSI SYNNYTÄÄN Hyvän trap-ampujan ominaisuuksia mietittäessä Sadulle tulee mieleen ainakin hyvä yleiskunto ja reaktionopeus. "Lisäksi tärkeätä on osata syödä hyvin", hän huomauttaa. Vaikka Satu saakin lomaa töistään kilpailujen alla ja niiden ajaksi, on työ ja 66 sen mukanaan tuomat omat vastuunsa ja vapautensa tärkeä osa hänen arkeaan. TULEVAISUUS Kultamitali ei ole vähentänyt Sadun intoa kilpailemiseen, vaan katse on jo vakaasti seuraavassa kaudessa. Ammunta on laji, jossa ikääntyminen vaikuttaa vähemmän, joten Satu saatetaan nähdä kilpakentillä vielä vuosikausienkin kuluttua. ...mutta rauhallisuuskin on kullanarvoista. "Täysmaitoa, voita ja sokeria", olympiavoittaja suosittelee ja virnuilee. Oikealla ravinnolla on vaikutuksensa mm. Koti ja työpaikka ovat juuri näitä tekijöitä. Sitten varmaankin hankkisin kaksoiskansalaisuuden enkä edustaisi Suomea kisoissa, ihan vaan piruuttani", hän naurahtaa. SATU MÄKELÄ-NUMMELAN VINKIT TRAP-AMPUJALLE Ole temperamenttinen! Tietynlainen äkkipikaisuus on lajissa tarpeen... Kovasta tahdista huolimatta Satu ei tahdo ryhtyä täysipäiväiseksi ammattiurheilijaksi. Hänen mukaansa elämässä täytyy olla tasapainottava tekijä pelkän ampumaradan vastapainoksi. Viime aikojen ikäviä tapahtumia Satu ei pidä uhkana ampumaharrastukselle Suomessa. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on vuoden 2012 Lontoon kesäolympialaiset, joten uralle ei ole näkyvissä päätettä. Lisäksi hän harjoittelee lihastarkkuutta käyttäen apuna peiliä ja kuivaharjoittelee ilman ampumista harjoittaakseen kättä seuraamaan silmää. "Ei minusta ole ulkomailla asujaksi", hän toteaa, mutta lisää kuitenkin: "Voisin kyllä käydä harjoittelemassa ulkomailla niin, että minulla olisi ase siellä. Jos Suomessa aselakisäädäntöä tiukennettaisiin niin, ettei Satu enää pystyisi jatkamaan kilpaurheilua, ei hän silti muuttaisi ulkomaille. Lisäksi hän käy satunnaisesti metsällä ja ampuu toisinaan myös ilmakiväärillä. Hyvä näkö auttaa, mutta lasit eivät kuitenkaan ole este. Keskittymiskykyä ja mielenhallinta pitää onnistua, ajatus ei saa haahuilla ammuttaessa. Periaatteena hänellä on, että ura jatkuu niin kauan kuin intoa riittää. Kun kiekko lentää ilmojen halki ja sitä lähdetään ampumaan, ei jää aikaa miettiä. Kuntosaleilla hän ei käy. Hyvä yleiskunto on eduksi. SATU MÄKELÄ-NUMMELA KERTOO OLEVANSA LUONNE, JOKA EI VOI PYSYÄ HETKEÄKÄÄN PAIKOILLAAN, JA SIKSI ÄRHÄKKYYTTÄ VAATIVA TRAP ON HÄNELLE OMIAAN. jäykistää ja saa ajatuksen harhailemaan kohti lämmintä taukotilaa. Puhuttaessa ampumaharrastuksen tulevaisuudesta Suomessa Satu näkisi, että taso pysyy samana ja harrastajamäärät nousevat. Lihastreeniä tulee myös yleisestä hyötyliikunnasta, kuten metsätöistä. Vatsa- ja selkälihasharjoituksensa Satu tekee kotonaan portaissa tai sohvalla. "Jotkut ampujat näkee asian niin, että niiden pitää harjoitella vain sitä omaa lajiaan", Satu pohtii. Lisäksi hän esittää vertauskuvan keihäänheitosta; siinäkin lajissa kilpaväline voi vahingoittaa ympäristöään, ja keihäs on alunperin tappamiseen tarkoitettu väline. Sadun harjoitusohjelmaan kuuluu myös juoksua, sauvakävelyä sekä hiihtoa mahdollisuuksien mukaan. Hyvä reaktionopeus on eräs trapin kulmakivistä. Hän kertoo olevansa luonne, joka ei voi pysyä hetkeäkään paikoillaan, ja siksi ärhäkkyyttä vaativa trap on hänelle omiaan. rastustilanteisiin. Hän on toista mieltä, ja ampuu myös muiden muassa kiväärillä liikkuvaa hirvitaulua. Trap on niin nopeatempoinen laji, että kaikki toiminta tapahtuu sekunnin sisällä. Itse aseet eivät olleet rikoksissa pääasioina. Hyvät refleksit ja mielenhallinta ovat myös eräitä Sadun mainitsemia ominaisuuksia, jotka tekevät hyvän trap-ampujan. Kaiken pitää tulla suoraan selkärangasta. Satun mukaan jokaisesta voi kehittyä hyvä trap-ampuja, mutta myöntää kuitenkin että synnynnäisillä ominaisuuksilla on merkitystä. näkökykyyn, joka on trapissa ensiarvoisen tärkeä seikka. Ravinnon merkitystä ei pidä unohtaa. WWW.REKYYLI.FI
17-6 6" .22Lr, uudenver. 500 4" 500S&W Mag. 45ACP + lippaat Ruger New Model Blackhawk .45LC 4,5",kuin uusi FN Mod. SUOMALAINEN METSÄSTYSLEHTI UUTUUTENA ASP ja LEDWAVE tuotteet heti hyllystä KÄYTETTYJÄ SUOMI ASEESTA HAULIKOT: Valmet Leijona Skeet 12/70 Benelli Nova 12/89 pumppu, tod. Taurus .38Spl,rosteri, kiint.täht. 20/76, eritt. 4506 45ACP, uudenver. Browning A500 12/76 ½-auto Bayard 16/70 KIVÄÄRIT: Sako Forester .308Win Tikka Sporter .30-06 Arsenal-pienoiskivääri Tallinnasta - harvinaisuus Valmet Leijona pk .22Lr,hieno Valmet Leijona, diopterivarustus .22Lr Valmet Petra .308Win,pikajalka+3,5-10x40 Cooey Model 600 .22Lr, putkimakasiini Mossberg Model 346BA .22Lr,putkimakasiini Armscor Mod. 150 .22Lr Colt Huntsman .22Lr DEKOT PPSH-41 7,62x25 800 1.250 580 590 690 590 590 780 850 1.600 650 790 590 690 550 120 360 1200 590 340 295 370 1.700 Metsästäjälle pukinkonttiin vuoden etsästäjälle pukin Ri Riistat vain 49 ! Kun tilaat joulutilauksen, saat pakettiin käärittäväksi lahjakortin ja Riista t-paidan! LOPUT HUBERTUS-METSÄSTYSHAULIKOT 25%! Esim. S&W Mod. 09-658231. 76 9mm konepistooli LYHYET: S&W Mod. 150 .22Lr FN Mod. Ark. 17-2 6" "Timanttikahvoilla", hieno S&W Mod. S&W Mod. 1017, la 1014. S&W Mod. vähän ammuttu Beretta A391 Xtrema2 12/89, vähän ammuttu Tikka M 912 E 20, kal. 629-1 4" .44 Mag. 686-3 4" .357Mag S&W Mod. S&W Mod. Colt Officer´s Model Match .22Lr Ruger GP100 .357Mag., rosteri Walther P38 9mm Sako Triace .22Lr Arminius HW9 .22Lr pien.rev. P. 20P ½ auto .22Lr Mauser 6,5x55 CZ 527 .22Hornet+MSW 4x36 Sabatti .22Lr ½-auto, raskaspiipp., kiikari,vaimennin Remington 7400 ½ auto .308Win HAULIRIHLAT: Valmet Leijona 16/70-6,5x52R Tikka 12/70-.222Rem 620 650 590 690 550 695 740 980 250 190 150 350 520 350 520 650 440 1.890 690 50 120 390 220 ERIKOISET S&W Mod. hyvä Tikkakoski H-45 16/70 Valmet 12/70 1-piipp. 28-2 Highway Patrolman .357 4" Beretta 92 FS INOX 9mm Colt Python 6" .357Mag. 60-luvulta Colt Trooper 6" .357Mag. STI kal. · XL 90 ejektorit ja 5 vaihtosupistajaa 670 · Habicht ulostyöntäjät ja 5 vaihtosupistajaa 595 · Winchester Super Speed Extra 12/70 40g 10kpl 7 Suomi Ase Oy, Mannerheimintie 75, Hki
Jos koneisto hajoaa esimerkiksi kesken kisan, pääsee ampuja jatkamaan nopeasti tutulla aseella suoritustaan vaihtamalla rikkoutuneen kokonaisuuden uuteen. Paljon tärkeämpiä ovat seikat, jotka suoranaisesti vaikuttavat ampumasuoritukseen ja niinpä niillä on artikkelissa suuri paino. Tällöin suoritus uusitaan. Perazzi käyttää haulikoissaan Boss-lukituksen mukaelmaa, eli sulkupinnat työntyvät kehyksestä piipun takareunan vastinkoloihin. Vastavankaltaista sulkua käytetään yleisesti ja mm. Haulikon ominaisuuksiin kuuluu irrotettava laukaisukoneisto. Näin ollen irrotettavuus parantaa aseen huollettavuutta merkittävästi. Irrotettavalla laukaisukoneistolla on eittämättä etunsa. OLYMPIAVOITTAJAN TYÖKALU PERAZZI MX 2000-8 TEKSTI: TERO KUITUNEN KUVAT: ARSI IK ÄHEIMONEN Trapin olympiavoittajan Satu Mäkelä-Nummelan työväline on italialaisen Perazzin valmistetta. Mäkelä-Nummela toivoo, että sopimusta tehtaan kanssa jatketaan, koska hän todennäköisesti ampuisi Perazzilla, vaikkei saisikaan sopimusasetta. (Mielenkiintoisena sääntökiemurana mainittakoon, että jos ensimmäinen patruuna lähtee ja menee pummiksi, mutta toinen ei syty, uusinnassa pitää ensimmäinen laukaus ampua ohi). WWW.REKYYLI.FI. Aseessa on heiluriperiaatteella toimiva rekyylivaihdin, jollaiset ovat varsin yleisiä myös metsästysaseissa. Laukauksia ammutaan peruskilpailussa aina kaksi, joten jos ensimmäinen patruuna ei syty, on parempi, että toinenkin jää ampumatta. Tällä on enemmän merkitystä lehtijousia käytettäessä, koska nykyiset kier- rejouset ovat hyvin kestäviä. Tämä ei ole ihme, onhan Perazzi "kaapannut" melkoisen osan eri haulikkolajien huipuista talliinsa. Esimerkiksi sulku ei pohjaa, eikä ase lonksu tai nitise mihinkään suuntaan. Mäkelä-Nummelan aseessa on kierrejouset, eikä hänellä ole lainkaan varakoneistoa. Tähän mennessä ainoa aseeseen vaihdettu osa on ollut avausalvan (top lever) jousi. Pekingin kisat ovat tästä hyvä esimerkki, 15 mahdollisesta mitalista saavutettiin 11 Perazzin eri malleilla. Ajatuksenani oli tehdä tästä artikkelista mahdollisimman tekninen siitä näkökulmasta, että mille seikoille olympiavoittaja itse antaa eniten painoa. Keskustelussa tuli kuitenkin heti selväksi, että aseen tekniikan merkitys on varsin pieni, eikä se oikeastaan edes kiinnosta Mäkelä-Nummelaa. Syynä sulkumenetelmän suosiolle on sen mahdollistama kehyksen mataluus ja sulun tunnottomuus suurille laukausmäärille. Kestävyydestä kertoo jotain se, että kyseisellä aseella on ammuttu nyt noin 45 000 laukausta. Aseessa ei kuitenkaan ole vielä havaittavia mekaanisen kulumisen merkkejä. Irrotettava koneisto on helppo myös puhdistaa ja kilpa-aseessa se tehdäänkin säännöllisesti, jolloin samalla myös rasvataan tarvittavat osat. Myös ennen nykyistä sopimustaan italialaisvalmistajan kanssa Mäkelä-Nummela kilpaili Perazzilla, joten kyseiset haulikot olivat hänelle ennestään tuttuja. Toisin kuin metsästyksessä, on se trapissa haluttu ominaisuus. Mäkelä-Nummelan nykyinen ase on Perazzi MX 2000-8, joka on ollut hänen käytössään nyt kaksi vuotta. Sen irrotussalpana toimii varmistinvipu, jota eteenpäin työnnettäessä salpa irrottaa otteensa koneistosta, joka irtoaa alaspäin. Sopimuksen mukaan neljän vuoden kuluttua siitä tulee Mäkelä-Nummelan oma ja tällöin 68 neuvotellaan jälleen yhteistyöstä. Nykyinen kilpa-ase on siis tehtaan omistama ja kilpailukäyttöön luovuttama. Aseessa ei siten ole lainkaan varmistinta. Berettan-edustuspään kilpa-aseista löytyy sellainen. Syy tähän on yksinkertainen, eri merkkisen aseen painotus olisi niin erilainen, ettei siirtyminen muihin merkkeihin olisi helppoa. PERAZZIN TEKNIIKKA Kilpa-aseen tekniikka on puhdasta Perazzia, siihen ei ole tehty mitään modifikaatioita Mäkelä-Nummelaa varten
Aseella onkin tarkoitus ampua vielä kaksi kautta. Perän mitoituksessa tulee myös huomioida, että trapissa ammutaan nousevaa kiekkoa. Avaussalvan asento kertoo, että aseen sulku on yhä kunnossa, vaikka takana on jo melkoisesti laukauksia. Häneen kilpa-aseensa alapiipussa on ¾-supistus, kun yleensä kilpailijoilla on ½-suppea. Kaivertajien taidonnäytteisiin lukeutuu mm. Aseen ja patruunan yhteensopivuus ja osumakuvio tarkastetaan aina koeammunnoilla. Patruunoiden sytytyksestä huolehtii tavanomainen iskuvasarakoneisto heiluritoimisella vaihtajalla ohjattuna. TEHTAAN KUNNIANOSOITUS Olympiavoitto on suuri asia myös Perazzille, vaikka menestystä yrityksen aseilla tulee laajalla rintamalla. Liian kovalla patruunalla toinen laukaus jää helposti ampumatta ja rytmi katoaa. Sen varmistin ei kuitenkaan ole varmistin vaan laukaisukoneiston irrotusvipu. Vaikka perän harja voitaisiin vakavassakin kilpa-aseessa tehdä ampujalle sopivaksi perinteisenä kiinteänä mallina, on säädettävä peränharja tärkeä ominaisuus. Muutoksia ovat mm. Olympiavoitto helpotWWW.REKYYLI.FI PERAZZI MX2000-8 Valmistaja: Armi Perazzi S.p.A, Italia Hinta: noin 9000 euroa Maahantuoja: Urheiluase Oy, (09) 135 6004 Tätä Perazzin mallia on saatavana myös vaihdettavilla supistajilla, mutta Mäkelä-Nummelan aseessa ne ovat kiinteät. Puolikaskin luulemma riittäisi, mutta Satu pitää siitä, että osumat ovat selkeitä. Suuntaus tehdään niin, että 2/3 hauliparvesta suuntautuu tähtäyspisteen yläpuolelle ja 1/3 alapuolelle Lisäksi takakädelle muotoiltiin pistoolikahvaan kämmenpahka. Tulevalle kaudelle mestarille on tulossa kokeiltavaksi myös rautahaulipatruunoita, jotka ovat nykyään halvempia ja siksi saavuttavat jatkuvasti lisää suosiota. Trap on herkkä laji, jossa väsyminen on tulostason kannalta kohtalokasta. Lukitus tapahtuu kehyksen takapinnasta kahdella sulkupinnalla, näin kehyksestä on saatu matala. Hänellä on tehtaan kanssa yhteistyösopimus, joten hän saa tietyn määrän patruunoita käyttöönsä. Haulikko on varustettu huippulaatuisella tukilla ja siinä on tapahtumaan liittyvät muistokaiverrukset. Huomionarvoinen yksityiskohta on selkeästi näkökenttään piirtyvä jyvä, joka on kiinnitetty leveään tähtäyskiskoon. Kehyksen sisältä näkee aseen olevan aktiivisessa käytössä. Tätä varten Mäkelä-Nummela vieraili Perazzin tehtaalla, jossa jo aseen valmistusvaiheessa tehtiin tarvittavat muutokset. Paperiin ampumalla selvitetään tilanne ja myös poskipakka säädetään kohdalleen osumakuvion perusteella. Ensin ammuttavassa alapiipussa 3/4 supistus ja yläpiippu on täyssuppea. Mäkelä-Nummela painottaa, että patruunan pitää olla varsinkin naisampujille kohtuullisen mieto, jotta tuplien ampuminen on helpompaa. Olympiavoittajan mukaan Legend on suppea patruuna, joka sopii hänen käyttöönsä. perän pituus ja vääryys, parannukset jotka ovat tuttuja useimmille haulikkoampujille. Joskus harjoituksissa käytetään haulikokoa 8, mutta kilpailuissa aina kokoa 7,5. Tulevaisuus näyttää, saadaanko tätä uniikkia taideteosta nähdä käytössä. Muilta osin Satu Mäkelä-Nummelan mittojen mukaan valmistettu perä on varustettu säädettävällä harjalla, jonka asetuksia muutetaan tarvittaessa. Hallinta-laitteiden osalta MX2000 näyttää tavanomaiselta. Aiemmassa aseessa pahkaa ei ollut, ja se onkin ollut suuri parannus Mäkelä-Nummelan kilpaaseessa. Asetta tutkittaessa havaittiin, että yläpiipun iskupiikin kärjessä on pieni vaurio, mutta siitä ei kuulemma ole haittaa. 69. Kuulemma on olemassa mahdollisuus, että sillä ammuttaisiin jokin kilpailu. PATRUUNA ON OSA KOKONAISUUTTA Mäkelä-Nummela on jo useamman vuoden käyttänyt B&P Legend -patruunaa. Suurin hyöty pahkasta on siinä, että käsi on nyt luonnollisessa ja rennossa asennossa, eikä siten väsy. Niinpä perä mitoitetaan siten, että koko tähtäinkisko näkyy ja ase suuntautuu sopivasti ylös. Nyt harjan korkeutta ja sijaintia on helppo muuttaa, jos vaikka käy niin, että ampuja "laihtuu tai lihoaa poskista". Heillä onkin työn alla palkintoase, joka valmistuttuaan luovutetaan Satu Mäkelä-Nummelalle. Näin voidaan tähdätä kiekkoa, eikä sitä tarvitse jättää piiloon piipun taakse. Hiukan yllättäen Perazzi onkin tekniikaltaan kaiken kaikkiaan melko tavanomainen ase. HENKILÖKOHTAINEN KÄYTTÖLIITTYMÄ Ergonomiapuolella kaikki on kuitenkin tehty ampujan toiveiden ja mittojen mukaan. Tarvittava jäykkyys rakenteeseen tulee paksuista sivuseinistä. Kämmenpahkan muotoilu rasittaa kättä vähemmän ja kuuluukin kilpa-aseen tärkeisiin henkilökohtaisiin muutoksiin. Kun "varmistimen" salpaa työnnetään eteenpäin, koneisto irtoaa huollettavaksi. kehykseen ikuistettava olympiavoittajan kasvokuva. Nyt ampuminen on helppoa, vaikka liipaisinsormi luiskahtaisikin ensimmäisellä laukauksella liipaisimen alareunaan. taa elämää myös tässä, patruunoiden saamisessa tehtaalta ei pitäisi tulla ongelmia. Sekä kilpailuissa että harjoituksissa on käytössä sama patruuna. Metalliosista muutoksia tehtiin vain liipaisimeen, jonka kaarevuus ja leveys muutettiin siten, että liipaisin on miellyttävä tuplissa
Terän profiilia onkin muutettu matalammaksi, vaikka se on edelleen todella paksua tavaraa. Nyt, vuoden 2008 alussa, SOG on esitellyt tämän uuden veitsimal- lin, jossa kehitys on mennyt jonkin verran eteenpäin. On "aitoa" SEAL-veistä, -suojalasia, -sukkaa, -hansikasta ja -sukankudinta. Aiemmin terän materiaalina käytettiin 440A-terästä (joidenkin lähteiden mukaan myös AUS6:ta), nyt materiaali on AUS8:aa. Kokoeroa ei vanhaan m/2000-malliin valitettavasti ole, mutta veitsi tuntuu virtaviivaisemmalta ja jopa kevyemmältä. VG10, tai nyt käytössä oleva AUS8. NE OIKEAT UUDISTUKSET? Pääosin, Team Elite tuntuu samalta veitseltä kuin Seal 2000. Sinänsä kehitys on positiivista, sillä alkuperäistä 440A-terää arvosteltiin paljon juuri liian kovasta teräksestä. Valmistajan on helpompi tehdä parannuksia, kun vanha varasto jostakin veitsestä on loppu. Kuten sanottua, sitä on selkeästi piristetty vanhasta, hiukan kolholta tuntuneesta veitsestä, mutta se ei silti ole muuttanut habitustaan. Se ei edelWWW.REKYYLI.FI. Alkuperäisten m/2000 -veitsien myynti ei ollut arvattavasti kovinkaan kehuttavaa, kun taas pienempi Pup-malli sai toisen ja kolmannenkin sukupolvensa melko nopeasti. Vaikka amerikkalaisten mielestä suuri on kaunista, 70 on pahinkin purkanpurija joutunut ilmeisesti myöntämään sen olevan liioiteltuna vähän vähemmän käyttökelpoista. Siihen kun lisätään alkuperäisen pulverisoidun pintakäsittelyn tuomat ruostumisongelmat, oli soppa valmis. Vaikka terä uutena oli partaveitsenterävä, ei se pitkäaikaisessa käytössä sitä enää ollut, kuten esim. Nyt esittelemme isommasta Seal 2000 -mallista polveutuvan Seal Team Elite -veitsen. Todellisuudessa yksikään valmistajan hehkutus virallisuuksista ei pidä paikkaansa, mutta tuotteet silti voivat olla aivan käyttökelpoisia. TEKSTI: AIMO PAUKKU Vuoden ensimmäisessä Rekyylissä esittelimme amerikkalaisen SOG:n valmistamat Seal 2000 ja Seal Pup -veitset. Todellisuus tukee ensivaikutelmaa, sillä vanha malli oli lähes neljänneksen painavampi 340 gramman kokopainollaan. Pieniä suunnitteluratkaisuja lukuunottamatta alkuperäisen Seal 2000 -veitsen selkein harmillinen puoli oli sen koko. Massiivista 2000-mallia myytiin vielä kolme vuotta myöhemmin, jolloin Pup oli jo kolmannessa sukupolvessaan. HYLKEEN UUSIN SUKUPOLVI SOG SEAL TEAM ELITE SEAL on amerikkalainen laivaston erikoisjoukkoosasto, jonka nimelllä on markkinoitu mitä kummallisempia asioita. Kyseessä olivat melko paljon maailmalla huomiota herättäneet uudet veitsimallit, mutta jotain parannettavaa niissäkin on ollut, koska uusia versioita on lanseerattu lähes vuosittain
Aiemmin SOGin tarjoamat tupet ovat pääosin olleet vain ja ainoastaan kydexiä, joka omasta mielestäni on toki hyvä materiaali, mutta ei kovinkaan järkevä jos ajatellaan veitsen hyppivän mukana varusteissa, jotka saisivat pitää niin vähän ääntä kuin mahdolllista. Myös keräilijöille uutinen on hyvä, sillä "alkuperäismallit" ovat nyt kovemmassa kurssissa, kun niiden valmistus on siirretty muualle. JA NIIN.... Testissä huomasimme taas, että SOG on oppinut jotain kritiikistä, jota vanhan 2000-mallin päälle on vuosikaudet suollettu. Yhdysvaltalaisten veitsivalmistajien kriisihän on osittain johtunut vuonna 2002-2004 alkaneesta kiinalaisten kopioveitsien maihinnoususta Pohjois-Amerikkaan. Ehkä kuitenkin tervetullein lisäys on uuden tuppimallin tulo. Samaten tupessa on myös säilytystasku monitoimityökalua varten, johon yllätyksettömästi juuri SOGin Powerlock työkalu sopii täydellisesti. Tällaisena se kuitenkin jää käytettävyydeltään vähän puolitiehen. Samaten muotoilua on muutettu, jolloin sormikolot ovat syventyneet ja joillakin käsillä, se varmasti tuntuu nyt paremmalta. Eräs mielenkiintoinen huomio tuli tehtyä veistä testattaessa: sen terästä löytyy nimittäin taiwanilainen valmistusmerkintä. Totuus on, että myös halpatyövoiman maissa voidaan tehdä hyviä tuotteita ja miksi veitset oli- sivat mitenkään poikkeus. Hiukan yllättäen terästä löytyvät Taiwanvalmistusmerkinnät. Kahvan karhennusta on parannettu alkuperäismallista. Valmistaja tarjoaa veitseen myös kydex-tuppea. leenkään ole mikään pikkutarkkaan työskentelyyn tarkoitettu tarkkuusinstrumentti, vaan brutaali hakkaamiseen ja vääntämiseen soveltuva työkalu. Muutokset kuulostavat pieniltä, mutta vanhaan malliin verrattuna, ne ovat varsin merkittävässä osassa WWW.REKYYLI.FI siinä, miksi Team Elite tuntuu niin paljon paremmalta veitseltä, kuin vanhan malli. Toki Team Eliteenkin saa vanhanmallisen kydex-tupen, mutta nyt valmistajalla on tarjolla myös nylonista tehty MOLLE-yhteensopiva tuppi. Kaikkeen hakkaamiseen toki löytyy parempiakin työkaluja, mutta hyvä että tälläkin tarvittaessa pärjää, vaikkei täydellisesti onnistuisikaan. Muutama vuosi sitten SOG lanseerasi Fusion-sarjansa, joka on avoimesti ollut "halpaversio" täysiverisistä SOG:eista, mutta nyt ulkovalmisteisuus on nähtävästi leviämässä myös valmistajan parempiin malleihin. Team Elite on selkeästi parempi veitsi, mutta suomalaisten ongelmaksi nousee edelleenkin veitsen tyyli. Jos terän hammastus ja ricasso poistettaisiin, olisi käsissä jo varteenotettava kilpailija isommille käyttöveitsille. Maahantuoja: Teräasekeskus Oy, (09) 4172 900 71. Onko tämä trendi sitten veitsivalmistajien osalta huolestuttavaa. Tämä taas asettaa myös valmistajat ennen näkemättömään paineeseen, jossa jokainen tuotantokustannuksista poistetttu sentti on tärkeä. Tämä ajoi perinteikkäätkin veitsivalmistajat yksi toisensa jälkeen siirtämään valmistusta joko Taiwaniin tai Kiinaan, eikä SOG ole tästä ollut poikkeus. On ilmiselvää, että tämä vaikuttaa myös laatuun. Siinä mielessä kyllä, että kun aiemmin päämarkkinaalueella, eli Yhdysvalloissa oli tärkeää, että veitsi on kestävä isältä pojalle-periaatteella, kilpailevat kaikki kauppiaat nyt hinnoilla ja korvaavat vähäisen katteensa maksimoiduilla myyntimäärillä. Kyllä ja ei. Matalampi terä on helpompi käyttää, se näyttää paremmalta (mikä toki tietysti on makuasia) ja kahvan läpi ulottuva ruoto tuo tarpeellista jämäkkyyttä veitsen käyttöön. Muutamissa kohdissa SOG on kuitenkin mennyt todella eteenpäin veitsen ominaisuuksia parannettaessa. Hamarapuolen tylsälle hammastukselle on vaikea keksiä järkevää käyttötarkoitusta. Veitsen mukana toimitetaan nylon-tuppi, joka on MOLLE-yhteensopiva. Se pitää otteen myös märällä kädellä. Terän ruoto yltää läpi kahvan, jonka perästä pilkistää lyönteihin soveltuva uloke. Hammastus on, kuten aina, joko bonus tai heikkous riippuen käyttäjän mieltymyksistä. Tämä ei kuitenkaan ole veitsen syy, vaan lähinnä kulttuurikysymys. SEAL TEAM ELITE Terän pituus: 178 mm Kokopituus: 312 mm Paino: 292 g Hinta: 179 euroa. Tämän lisäksi, suurin muutos löytyy veitsen kahvasta. Yksi näistä on juuri terän malli. Ammatti-ihmisille tämä on varmasti tervetullut vaihtoehto, sillä sen ripustaminen varusteisiin on nyt entistä helpompaa. Positiivisena puolenahan kuluttajalle on, että tällainen kehitys tekee veitsistä halvempia. Kahvamateriaali on edelleen pysynyt samana Zytelinä, mutta kahvan karhennus on muutettu pitävämmäksi. Tämän myötä kahvan perässä on muuten ruoto esillä, jos käyttäjälle tulee tarve hakata jotakin
Normaalin liner-lock tyyppisen lukkorakennelman sijaan, on lukko tehty toisesta kahvalevyn osasta taivuttamalla. Mutta, pohjimmiltaan Drifter on hemmetin hyvä veitsi. Se ei kokonsa puolesta sovellu paljon voimaa vaativiin tehtäviin, mutta jokapäiväisenä käyttöveitsenä se täyttää enemmän kuin riittämiin tällaisen veitsen tarpeen. Itse pidän perusratkaisuista aina parhaimpana veitsen selästä avattavaa ruotolukitusta, mutta CRKT on yksi niistä valmistajista, jotka eivät sitä kovinkaan paljoa harrasta. PIKKUVEITSI LAINEILLA CRKT DRIFTER TEKSTI: AIMO PAUKKU Pieniä kääntöveitsiä on aina pidetty vähän aliarvostettuina "hedelmänkuorimisveitsinä" ja tästäkin syystä, ne ovat kuuluneet enemmänkin herrasmiesten kuin työläisten varustukseen. Se on jämäkkä, se on tarpeeksi laadukas ja ennenkaikkea tuntuu vieläkin järkevämmältä ostokselta kun hintalappuun katsoo. Kuten kaikki CRKT:n veitset, on myös Drifter tehty Kiinassa. Tämä ei taas ole kovinkaan hyvä asia, kun ottaa huomioon tämänhetkisen paranoidin mielentilan yhteiskunnassamme. Kaikki pinnat ovat tasaisia, saumat tiiviitä ja myöskään terän lukituksessa ei ole välystä. Omalla kohdallani on kuitenkin vaikea muistaa tämän veitsen kanssa samassa kokoluokassa painivaa veistä, jossa kaikki ominaisuudet yhdistyvät yhtä hyväksi kompromissiksi. CRKT DRIFTER Valmistuttaja: CRKT, Yhdysvallat Valmistusmaa: Kiina Terän pituus: 73 mm Kokopituus: 165 mm Paino: 91 g Hinta: 20 euroa Maahantuoja: Finn Enterprise Ltd., (09) 135 1358 WWW.REKYYLI.FI. Pieni koko ei ole haitaksi, päinvastoin, ja taskunsuulla keikkuessa se ei haittaa pahasti. Tehdas selvästi hallitsee viimeistelynsä, sillä veitsessä ei ole mitään silminnähtäviä virheitä. Kuten sanottua, Drifterin ensivaikutelma on yksinkertaisuus ja sitä se on myös teknisesti. Siinä missä muista veitsistä näkyy vain klipsi, näkyy Drifteristä niin suuri osa, että sen jo satunnainenkin ohikulkija saattaa tunnistaa kääntöveitseksi. Se ei edes yritä olla huipputaktinen sotilastökkäin tai superdesignia huokuva, käyttökelvoton silmäkarkki. Jos lukon toimintaa vertaa yleisesti liner-lock -ratkaisuihin, on se vähän jäykähkö, mutta kun ottaa huomioon veitsen koon, toimii se ehkä paremmin kuin tavanomaiset ratkaisut olisivat toimineet. Tätänykyä pienikokoisten kääntöveisten tarjonta on kasvanut ja myös CRKT on esitellyt varsin näpsäkän sellaisen. Drifter on varsin pienikokoinen veitsi, joka amerikkalaiseksi veitseksi, hiukan piristävällä tavalla on melko tavallinen. Yksinkertaisesti, siinä ei ole oikein mitään, mihin silmä erityisesti hakeutuisi ja ehkä juuri sen vuoksi, se on melko kiinnostava veitsi. Oletettavasti juuri monimutkaisemman valmistustavan vuoksi. Pieni miinus tosin on sanottava taskunsuuklipsin muotoilusta, sillä verrattuna moneen muuhun veitsimalliin, se jättää veitsestä taskun ulkopuolelle melko suuren osan. On kuitenkin jokaisen silmässä ja kädessä, miten Drifter visuaalisesti miellyttää tai miten se kouraan sopii. Se tekee kaikki tehtävät, mitä 15 senttisen veitsen pitää tehdä. Teräsversiota saa (onneksi) vain suoralla terällä. Käytössä Drifter suorittaa tehtävänsä hyvin. Drifteristä on kaksi versiota, joista kokeilussamme oli kokoteräksisellä kahvalla varustettu versio. Veitsestä on saatavilla myös G10-kahvalevyillä varustettu malli, jota saa myös puolihammastetulla terällä. Tämä tekee lukosta selvästi 72 yksinkertaisemman, joka taas vähentää roskien kertymistä veitsen sisälle ja tekee teoriassa veitsestä myös kestävämmän (=vähemmän osia)
Hatunnoston arvoinen kehittelytyö kuitenkin. Messut ovat kuitenkin vuotuinen tapahtuma, jossa ase- ja militariakauppiaat tapaavat toisensa ja vaihtavat kuulumisia keskenään. Aseita ei kovin montaa huutokaupassa ollut. Asia ei kai kuitenkaan aivan näin yksinkertaista ole. Hinnoista ei tingitä ja riihikuivalla maksetaan. Eräs asia pistää silmään jo kaikissa alan tapahtumissa. Onhan siinäkin pala Suomen asehistoriaa. TEK STI JA KU VAT: TUOMO RYSTI Hyvät järjestelyt ja mainio sää saivat tapahtumaan runsaasti väkeä. Turkulaisen asesepän piiput Double Star-alarunkoon, vähän sovittelua ja näin saadaan uusia toimivia "Arskoja" uusiin kaliipereihin. Eli lähes kaikkea alaan liittyvää. Itänaapurit ovat tulleet ostamaan deaktivoituja käsiaseita. Muutamia esimerkkejä toteutuneista kaupoista: 9 mm Parabellum P 08 DWM, ei numerotarkka, Tikkakosken piipulla, 370 euroa 9 mm Ukko-Mauser m/16, numerotarkka kaikilta osin, pieniä puutteita, 1140 euroa 6,35 mm FN 06, I versio, jossa ei ole peukalovarmistinta, 180 euroa 12/70 haulikko,Valmet Leijona, 270 euroa .222 metsästyskivääri Sako L-46, 4x kiikari, 400 euroa Pääosa huutokohteista oli militariaa, kuten erilaisia merkkejä, kunniamerkkejä, pukuja, sekä patruunoita, pistimiä ja kirjallisuutta. Tästä on esimerkkinä Janne Oja. Ellivuori Gun Show on paikkansa ansainnut. Toivottavasti intoa ja ennakkoluulottomia ostajia riittää. Asemessuille oleellisesti kuuluvaa militariaa. Dekoaseita on tullut viime vuosina yhä enemmän myyntiin. Onneksi ei niin tällä kertaa. ELLIVUORI GUN SHOW 6.7.9.2008 Suomen Asehistoriallinen Seura ry järjesti Vammalan Ellivuoressa taas kaksipäiväisen tilaisuuden aseharrastajille ja -keräilijöille. Tämä on vaikuttanut siihen, että asekauppiaat ovat päässeet ja pääsevät eroon hankalasti myytävistä taskuaseista vain dekoamalla ne. Vaikka paikka on hieman syrjässä ja sinne on vaikeahko päästä ilman omaa kyytiä, on se alan harrastajien suosiossa.. Luonnollisesti tarjolla oli antiikki- ja käyttöaseita, teräaseita, puukkoja ja niiden tekijöille tykötarpeita, keräilypatruunoita ja varusteita. Auringon porottaessa on kuplahallissa saunan tunnelma. Messujen toisena päivänä järjestettiin perinteinen huutokauppa, jossa hinnatkaan eivät kovin korkealle nousseet. Arvattavaksi vaan jää, mihin käyttöön aseet idässä menevät. Suomen mittapuun mukaan messut olivat kohtuullisen suuret, vaikka ei siellä innokkaallekaan harrastajalle aivan kahdeksi päiväksi katsottavaa riittänyt. Kun on vain alan koulutusta, yksityinen aseenvalmistuslupa ja roppakaupalla innovaatiota, syntyy Suomessakin mitä mielenkiintoisempia aseluomuksia. Tämä taas luonnollisesti on nostanut niiden hintaa, kun kauppa käy
Valotehoa kuitenkin riittää: jopa 110 lumenin valokeila on selvärajainen ja voimakas ja kantaa siten kauas. Suurimpana poikkeuksena kesäkilpailuihin on, että maalitaulut ovat kaikki 50 metrin etäisyydellä ja eri etäisyyksiä simuloidaan maalien kokoa vaihtelemalla. 200 kpl, Paperi on GPrint 150 g/², mikä on päällystetty paperi, Kovakantinen. WWW.REKYYLI.FI TALVIKISA! RAJAN TAKANA ASIAT OVAT TOISIN Kun Suomessa on tapetilla rata-ammuntaan tarkoitettujen lyhyiden aseiden omistamisen rajoittaminen, tuntuu tämä venäläisessä lehdessä julkaistu mainos sitäkin humoristisemmalta. Kokemusten perusteella kovahkolle hinnalle saa siten myös vastinetta. SUREFIRE X300 Valmistaja: SureFire LLC, Hinta: 337 euroa Maahantuoja: Hantaurus Shot Oy. Lisäosana valaisimeen voi toki liittää kahvaan tulevan painokytkimen, mutta se ei tunnu tarpeelliselta kuin tilanteissa, jossa tukikädellä on muita tehtäviä. Alumiinista valmistettu anodisoitu runko on täysin vesitiivis ja LED-yksikkö sekä elekt- roniikka on suunniteltu kestämään rekyyliä sekä kolhujakin. Lisätietoja kilpailusta on saatavan myös Rekyylin keskustelupalstalta: www.rekyyli.fi/board. Osa teoksen aseista oli vuonna 2005 esillä Turun linnan "Ase miestä myöten"-näyttelyssä, mutta mukana on paljon ennen näkemätöntä materiaalia. Jatkuvaa valoa saa napsauttamalla keinukytkimen ylös tai alas. Kyseessä on siten laadukas, käyttömukavuudeltaan ja toiminnaltaan erinomainen valaisin. Jos hauska .22 LR-kisaaminen mukavassa seurassa ja erinomaisen miellyttävissä olosuhteissa kiinnostaa, voi yhteyttä ottaa osoitteeseen rtc@rekyyli.fi. Kirjan myyntihinta on 24,00 , yhteistyökumppaneille ja jälleenmyyjille myytävien kappaleiden hinta -30%. Kilpailun kulku tulee olemaan tuttu ja turvallinen, kolmihenkiset joukkueet ottelevat toisiaan ja kelloa vastaan intensiivisessä ja nopeatempoisessa kilpailussa. (09) 629 6669 REKYYLI TEAM CHALLENGE TURUN MAAKUNTAMUSEO JULKAISEE AMPUMA-ASEITA ESITTELEVÄN KUVATEOKSEN Turkulainen asehistoriallinen yhdistys Arma Aboa ry täyttää tänä vuonna 35 vuotta. Teoksen tekniset tiedot: Kirjan koko 210 x 250, Sivumäärä 144, Värikuvat, n. Pyrex-linssi on karkaistu ja ehkäisee heijastuksia, joten sen valonläpäisy on erinomainen. Sen nukana tulee myös adapteri Universal-malliseen kiskoon ja lisäksi kiskottomiin aseisiin on saatavissa erillisiä sovitukappaleita. X300 on, kuten asiaan kuuluu, kompakti ja vain 110 grammaa painava valaisin. Taustalla kuvassa on onnellisen parin koti ja auto, saatesanoina mainoksessa nimittäin lukee: "TÄYDELLINEN TURVALLISUUS Asunnossa, mökillä, autossa". 76 Rekyyli Team Challenge:n historian ensimmäinen talvikisa järjestetään lauantaina 14.2.2009 Armoria Training Centren (ATC) sisäradalla Jyväskylän kupeessa. alkaen. Teoksen tavoitteena on tehdä suurelle yleisölle tunnetuksi järjestäytynyttä asekeräilyä sekä toimia oppaana jokaiselle, joka haluaa sitä ryhtyä harrastamaan. Lamppu kytketään hetkellisesti päälle painamalla sen takareunan keinukytkintä eteenpäin. Valaisin kiinnittyy picatinny-mallisiin kiskoihin pikakiinnityksellä. Teos julkaistaan 22.11.2009 Turun linnassa ja sitä on saatavana Turun linnan museokauppa Fataburista 1.12. VIRTAPIHI VALAISIN S X300 LED W L UREFIRE EAPON Yhdysvaltalainen SureFire on tunnettu valaisinten valmistaja, joka on eturintamassa myös silloin kun uutta teknologiaa otetaan käytöön. Valoteho riittää myös sokaisemaan vastusta- IGHT jan hetkellisesti. Virtaa riittää kahdeksi ja puoleksi tunniksi kahdesta CR123Alitiumparistosta. Kytkin on molemminpuolinen, eli sitä voi käyttää myös vasenkätinen. Ilmoittautumisia on tullut jo viidakkorummun avustuksella runsaasti, mutta pari joukkuetta mahtuu vielä mukaan. Asenne itä-naapurissa on hiukan toinen, koska siellä Baikal mainostaa aikakauslehdessä katkaistua haulikkoa kotoisalla kuvalla onnellisesta pariskunnasta lumisessa maisemassa. X300 on viranomaiskäyttöön suunniteltu kiskokiinnitteinen valaisin, jossa valo tuotetaan tehokkaalla valkoisella LED:llä. Siviilimaailmassa näitä tilanteita on hyvin vähän. Merkkivuoden kunniaksi Turun maakuntamuseo julkaisee ampuma-aseita esittelevän kuvateoksen, jonka materiaali on koottu yhdistyksen jäsenten yksityiskokoelmista. Näin ollen se sopii heittämällä moniin eri asemalleihin. Kannattaa siis tilata useampi teos teos on mitä mainioin lahja asehistoriasta kiinnostuneelle pukinkonttiin. Ennakkotilauksia voi tehdä jo etukäteen
WWW.REKYYLI.FI 77
Tätä tavoittelin palautteellanikin ja esim. Rinne Kiitokset kehuista, jotka näin välittyvät myös ilma-ase-experteille Hirsimäki ja Niemelä. Rinteen myös siitä. En pidä mahdottomana, ettenkö itsekin joskus ryhtyisi näytejuttua väsäämään, mutta omalla kohdallani rajoittava tekijä on lyhyt ja kapea harrastustausta pistooleilla (harjoittelen täällä Belgiassa kerrostaloasunnossa olympiailmapistoolilla tukeakseni Suomessa käydessäni harrastamaani pienois/vakio/9mm -pistooliammuntaa). Voit olla varma, että kyseinen aihe kiinnostaisi ja artikkeli siitä julkaistaisiin, jos se olisi meistä kiinni. Ylempi niistä sattuu olemaan omani kiitos muuten ystävällisestä ja saatava lukijoiden iloksi. Ystävällisin terveisin Tällä kertaa parhaan palautteen palkinto on Brownellsin "Glock Screwdriver Set". - J. Haluankin kiittää palautteen antajaa tämän asian esiin nostamisesta. Loppukaneettina toteaisin vielä kerran, että teette erinomaista lehteä. Uusia kirjoittajia etsitään jatkuvasti ja haluamme laskea kynnystä kirjoittamiseen. n. Toivoisimmekin, että palautteisiin liitettäisiin sen verran informaatiota, että vastaus tulee varmuudella annettua oikeasta aiheesta. Oletan että kysymys koskee suomalaista poliisin erikoisosastoa, jota Karhu-ryhmäksikin kutsutaan. Tero - Te Kuitunen KARHUOSASTO Olisiko mahdollista tehdä juttua karhu osastosta? -R.M. Valitettavasti kotimaassamme linja poikkeaa muista maista siinä, että tällainen, kaikkien periaatteessa jo tuntemakin organisaatio pitää tiukasti kiinni salaisuuden varjosta. "Aarteissa" pysyäkseni kysyisin sen verran, että tuossa Kysy & kerro -palstalla ei kummankaan julkaistun tekstin yhteydessä nyt mainita parhaan palautteen palkitsemisesta mitään, toisin kuin edellisessä numerossa. -Toimitus WWW.REKYYLI.FI 79. Tämä siis huumorilla ja kieli posn kessa - minulle tärkeintä on, että saan nauttia maailmanmittakaavassakin huippuluokan aselehdestä eli Rekyylistä säännöllisesti, samalla uutta oppien ja innostusta saaden. Suomessa on lukuisia oman alansa tuntevia harrastajia, joiden tieto ja taito olisi TERVEHDYS BRYSSELISTÄ! Ensinnäkin kiitos: uusin Rekyyli tuli perille tänään ja tuskin maltan odottaa, että pääsen siihen viikonloppuna syvällisemmin perehtymään. Näytyttää siis hyvin todennäköiseltä, että Karhu-ryhmästä kertovaa artikkekkelia ei tulla koskaan tekemään. Jos kysyjä sattumalta tarkoittikin oittikin karhun metsästystä, hän löytää siiöytää tä asiaa varmuudella RIISTA-lehISTA-lehdestä. Tällä hetkellä olisimme erityisen kiinnostuneita kirjoittajista, jotka tuntevat UIT-lajit ja niiden kaluston. Lähes jokaiseen kysymykseen vastattiin hiljaisuudella, eikä kuvia osaston jäsenistä ä haluttu antaa julkisuuteen. Tosiaankin, edellisessä numerossa ei ollut tuota parhaan palautteen palkintoa. Tällaiset turhankin ytimekkäät palautteet ovat meille ongelmallisia, koska emme voi varmuudella päätellä mitä kysyjällä on mielessä. Toimittajallemme järjestyi aikanaan tilaisuus haastatella Karhu-ryhmän johtoa, mutta mitään mahdollisuuksia artikkelin materiaalin kokoon saamiseen ei tuntunut olevan. Korjaan virheeni ja palkitsen J. Tämä numero vaikuttaisi varsinaiselta aarreaitalta. KYSY & KERRO Paras palaute informatiivisesta vastauksestasi - joten ahneuksissani jäin miettimään, eikö kumpikaan julkaistuista lukijaviesteistä ollutkaan k riittävän hyvä yllätyspalkinnolla palkittavakr si (vrt. Kysymys ei ollut sitä, että mikään kirjoituksista ei olisi sitä ansainnut, vaan tällä kertaa syypää on yksinomaan unohdus. Juha Hirsimäen ja Mika Niemelän artikkeli on oiva osoitus harrastajien osaamisen siirtämisestä muidenkin iloksi. Teillä lehden tekijöillä on täysi oikeus olla ylpeitä työstänne. Palkinnoksi saat laadukasta viihdettä, eli elokuvan "klo 15.10 lähtö Yumaan" DVD-muodossa. Aihepiiriin liittyviä artikketikkeleita on lehdessä säännöllisesti. Kuten sanottua, palautteeni ja siihen lehden sivuilla antamasi vastaus toivottavasti rohkaisevat edes jotakuta harrastajaa jakamaan osaamisensa muidenkin kanssa. Rekyylin palautesivun teksti "...ryhs dymme palkitsemaan jokaisessa numerossa d parhaan palautteen antajan yllätyspalkinp nolla."). Kyseisen osa-alueen artikkeleita toivotaan säännöllisesti, joten se olisi aihepiiri, jossa haluaisimme Rekyyliä parantaa. Tällainen palaute on minunkin mielestäni ansaittua, sen verran suurella intohimolla herrat suhtautuvat lempiaiheeseensa
Pääsimme niinkin nopealla ruudilla kuin Hodgdon H322 lähtönopeuteen 626 m/s ja Vihtavuoren N133 ruudillakin yli 600 m/s. Merkelin rekyylissä liipaisinsormen tieltä pois taittuva etumainen liipaisin osoittautuikin erittäin tarpeelliseksi varusteeksi. Tasaisimmat lähtönopeudet saimme Hodgdon H4831SC -ruudilla, vaikka lähtönopeus jäikin 630 metriin sekunnissa. Samaa ei voida sanoa modernimmista ura- tai vyökantaisista kaliipereista. Ero hylsyn kannan paksuudessa esimerkiksi suunnilleen saman paksuisella runko-osalla varustettuun .460 Weatherby Magnum hylsyyn verrattuna on merkittävä. Vaikka aseen paino on noin 4,6 kiloa, rekyylituntuma oli yllättävän voimakas. Se tarkoittaa lähes 8000 joulen liike-energiaa. Lyhyen kokeilun perusteella olenkin valmis uskomaan, että syyt .500 NE:n uuteen suosioon lienevät muissa arvoissa kuin teknisessä etevämmyydessä. Norma tarjoaa kahta eri latausta, joissa suoritusarvot ovat samat, mutta luoti on joko koko- tai puolivaippainen 570 graininen. Suuri hylsytilavuus yhdistettynä matalaan maksimipainetasoon asettaa omat haasteensa latauksen kehittelylle. PATRUUNANURKK A TEKSTI: HANNU URONEN .500 NITRO EXPRESS 3" Eräät kaliiperit eivät vain ota kuollakseen pois hiljaisuudessa, vaan kokevat uudelleen syntymisen pienemmin tai hieman suuremmin väliajoin. Muuan tällainen lienee .500 Nitro Express (jatkossa .500 NE), joka on alunperin kehitetty mustaruutipatruunaksi. Tänä päivänä vastaavan kokoisesta .510" kaliiperin luotia ampuvasta patruunasta otetaan irti huomattavasti enemmän. Yleisin luodin paino on 570 grainia eli 36,9 grammaa, jolloin luodin poikkipintatiheys on hieman suurempi kuin 200 grainisen .308" kaliiperin luodin. Patruunan ikä näkyy parhaiten juuri alhaisessa painetasossa ja sen mukaan mitoitetussa hylsyssä: .500 NE -hylsyä ei ole suunniteltu korkealle painetasolle. Sen suosio lienee kasvussa, sillä tänä päivänä muun muassa lähes jokaisen itseään kunnioittavan saksalaisen kaksoiskivääreitä valmistavan yrityksen luettelosta löytyy .500 NE -vaihtoehto. Erot eri ruutien välillä olivat kuitenkin yllättävän pienet. Kun tilavuus on reipas, tyhjään .500 NE Norma-hylsyyn mahtuu noin yhdeksän grammaa vettä. Hylsyn pituus on kaliiperimerkinnän mukaisesti 3" eli 76,2 millimetriä. Ensimmäiset savutonta ruutia käyttävät lataukset ilmestyivät 1800-luvun lopulla, aivan savuttoman ruudin alkuaikoina. Meikäläisittäin kiinnostava tieto on, että tunnettu patruunanvalmistaja Norma on ottanut .500 NE:n mukaan Professional hunter -valikoimaansa. Mikäli on mahdollisuus päästä esimerkiksi Afrikan mantereelle metsästämään viittä suurta, lienevät arvokkaat hylsyt ja heikko hyötysuhde niitä pienempiä murheita. 81. Korkeimman lähtönopeuden, 653 m/s, saimme 570 grainiselle Hawk SP -luodille Hodgdon H414 -palloruudilla. .500 NE polttaa suuren määrän ruutia suorituskykyynsä nähden, patruunat sekä hylsyt ovat arvokkaita ja pakkanen saattaa asettaa omat ongelmansa matalapaineisen patruunan toiminnalle. Maksimipaine on nykyajan trendin mukaan hyvin matala, CIP-normin mukaan 2800 baaria. Tämä selittyy pitkälti tukin ergonomialla, joka ei mielestäni ole paras mahdollinen voimakasta patruunaa ampuvaan kivääriin. Nopeilla ruudeilla hylsyyn jäi runsaasti tyhjää tilaa, mikä aiheutti ongelmia jo +10 asteen lämpötilassa suoritetussa koeammunnassa: lähtönopeuksien hajonta oli erittäin korkea vaikka luodit niipattiin tukevasti kiinni hylsyihin. Rekyylin testiaseena toimi Merkel 140A, jonka piipun pituus on 600 millimetriä. .500 NE käyttää .510" -kaliiperin luotia, joten luotien saatavuus on tänä päivänäkin melko hyvä. Eräs syy lienee se, että klassiseen rinnakkaispiippuiseen suurriistakiväärin .500 NE sopii erinomaisesti. Laippakantaisena .500 NE sopii hyvin taittuvapiipuisiin kivääreihin ja yleisin .500 NE -ase lieneekin kaksoisluodikko. Pulttilukkoaseisiin laippakanta taas soveltuu heikosti, vaikka patruuWWW.REKYYLI.FI nan kokonaispituuden 3,75" puolesta se mahtuisikin esimerkiksi .416 Rigby -kaliiperiseen aseeseen. Lähtönopeudeksi Norma ilmoittaa 640 m/s, mikä tarkoittaa piipunsuulta löytyvän noin 7500 joulea
Ennen meihin uskottiin ja nyt meitä pidetään lähtökohtaisesti rikollisina. Käynnissä on uskonsota, sillä järkeen ei vetoa enää kukaan. En voi tuntea muuta kuin suurta myötähäpeää näitä reppanoita kohtaan, jotka kohdistavat meihin oman voimattomuutensa yhteiskunnan epäkohtia kohtaan. Tällöin painopiste ei olisi itse välineissä vaan hakijan sopivuudessa. Ei voi kuin ällistellä sitä, että olemme joutuneet hyvin lyhyessä ajassa täysin puolustuskannalle harrastuksemme säilyttämiseksi. VOIMATEKIJÄ ARTO MÄ ÄT TÄ KYLLÄSTYMISTÄ Olen alkanut hiljalleen ihmetellä, että eikö ketään muuta aseharrastajaa ala jo vähitellen kyllästyttää tämä jatkuva harrastuksen ja harrastajien mustamaalaaminen, joka kohdistuu täydellisesti väärään kohderyhmään. Hyvää keskinäistä ajatuksenvaihtoa, mutta valitettavan merkityksetöntä sillä asiat jäävät hoitumatta jos ne eivät tule oikealla tavalla asioista oikeasti päättävien tietoon. Me joudumme kuulustelluiksi epäiltynä rikoksista, joita joku sekopää voisi jossain myöhemmin suunnitella. Minua kyllästyttää. Tällöin kyseessä on pujottelurata, jonka voi kätevästi luovia läpi ja loppujen lopuksi kädessä on jotkin epäloogiset mitat täyttävä laite. Siinä missä muu yhteiskunta ryöpyttää aseharrastajia ja toimittajat hyödyntävät noin kolmen kuukauden mittaista aihealueen aallonharjaa, eniten ottaa päähän se, että harrastajat istuvat kuin mykkä paskalla murjottaen jossain loukossa ja saamatta sanaa suustaan yhteisen asian eteen. Me olemme joidenkin sairaiden henkilöiden mielestä tällä hetkellä yhteiskunnan yleisen järjestyksen kannalta se kaikkein pahin sakki ja suurin uhka yleiselle turvallisuudelle. Kirjoittajan paikka tälle sivulle on minun puolestani julistettu auki. Siinä missä harrastustoiminnan osoittamisen ja lääkärintodistuksen pitivät olla työkaluja viranomaisille, halutaankin näiltä tahoilta nyt arviointi sopivuudesta, jota tietenkin on vähän vaikea vaatia näiltä tahoilta, sillä tämä oikeastaan vain siirtää mukavasti vastuuta pois viranomaisilta. Toki on myös niin, että on aivan sairasta hakea syytä jonkun mielenvikaisen yksilön käytökseen poliisista, sillä enpä oikein usko, että poliisi tekee ihmisistä hulluja tai rikollisia. Lapsi oli menossa pesuvesien mukana, mutta nyt näyttää siltä, että vain lapsi meni ja pesuvedet jäivät. Ongelma ei vanhalla systeemillä poistu ja tämä on ongelma erityisesti harrastajille, jotka eivät tarvitsisi negatiivista huomiota harrastukseen sopimattomien toimesta. Jos tiedetäänkin, niin meininki on se, että se kyseessä on juuri se sama porukka, joka vaahtoaa kyseisistä asioista näillä palstoilla. Meidän pitää ottaa itseä niskasta kiinni ja hoitaa asioita muidenkin kuin foorumituttavuuksien tietoisuuteen Surkuhupaisinta tässä tilanteessa on se, että välillä järjen ääntä tuntuu olevan ja välillä taas tilanne on se, että kaikki järki jätetään narikkaan ja hommat tehdään taas vanhalla kaavalla. Ennen kohtelumme oli asiallista, mutta nyt meitä pelätään. On aivan sama mitä asiasta vaahdotaan nettikeskusteluissa sillä suurimmalle osalle harrastajia nämä kohtuullisen suuretkin nettiyhteisöt ja erityisesti niiden sisäiset poliittisesti orientoituneet sisäpiirit ovat vain jotain underground-sakkia, joiden keskinäisistä keskusteluista ei tiedetä juuri mitään. Ringissä on turha murista sitä, että meitä ei kukaan kuuntele. Me emme saa sysätä yksilön vastuuta itsestään aina jonnekin muualle, vaan meidän on vaadittava yksilönvastuuta. Minä kirjoitan jatkossa mieluummin aseista jollain toisella sivulla ja osallistun harrastuksen puolesta puhumiseen kun paikalla on joku sellainen kuulemassa, jonka kautta jotain saattaisi tapahtuakin. 82 ilmestyy 28.01. NUMERO 1/2009 WWW.REKYYLI.FI. Antakaa minun kaikki kestää. Ei näin. Siinä missä lupaharkinnan tulisi kohdistua hakijaan ja erityisesti aloittavaan harrastajaan, niin sepä onkin kohdistumassa tasapuolisesti kaikkiin harrastajiin ja tasapuolisesti kaikkiin lupahakemuksiin. Mikä on muuttunut. Tästä ei sitten meidän keskuudessa ilmeisesti välitetä, koska kansanedustajat eivät asioita ole ottaneet ajaakseen. Uusi ja ihmeellinen systeemi olisi se, että harrastajan taustat käytäisiin alussa riittävän hyvin läpi ja jatkossa tarkkailtaisiin, että hän pysyy kaidalla polulla elämässään. .. Vanhan liiton käytäntö on se, että tehdään hakukriteereistä teknisiä ja kiinnitetään huomio välineisiin. Minä haluaisin kirjoittaa aseista ja ampumisesta, mutta tilanteen pakottamana minun on jatkuvasti kirjoitettava aseharrastuspolitiikasta