Seuraa hakuaikoja ja täytä hakemus verkossa. www.?ngrid.. Ilmoittaudu mukaan! www.eira.?/lukioon EIRASSA ON VARAA VALITA! Tehtaankatu 27 & 36 | 00150 Helsinki | 09-6877610, 09-6877990 www.hagelstam.fi ETSIMME KEVÄÄN ERIKOISHUUTOKAUPPAAMME NUMISMATIIKKAA Kultaja hopearahat | vanhat suomalaiset kolikot ja setelit | olympiaesineistö ym. / Eira offers intensive Finnish courses from the level A1.1 up to B1.2. Fingrid vastaa Suomen kantaverkosta, johon kuuluu noin 14 600 kilometrin pituudelta 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja sekä lähes 120 sähköasemaa. Voit hakea LUVAan, jos äidinkielesi ei ole suomi ja tarvitset lisää kielellisiä valmiuksia lukio-opiskeluun ja jos sinulla ei ole toisen asteen tutkintoa suoritettuna Suomessa tai ulkomailla. Aloita haku täyttämällä hakulomake verkossa. Hae nyt Eiraan opiskelemaan! LUKIO | HIGH SCHOOL | PERUSKOULU | AINEOPINNOT Study at Eira High School – kielitaito kuntoon opiskellen SEURAA HAKUAIKOJA NETISTÄ Study and matriculate at Eira Bilingual High School! Read more and ?ll in the online application form at Eira website. Fingrid välittää. LOTTAMUSEO KUNTOUTUSTA lottasaatio.fi lottamuseo.fi AVUSTUSTOIMINTAA. Fill in the online application at www.eira.?/suomenkurssit LUVA – Ovet auki lukio-opintoihin SEURAA HAKUAIKOJA NETISTÄ Eiran LUVAssa hankit hyvät taidot lukioopintoja varten. Laivurinkatu 3 & Iso Roobertinkatu 20-22 Helsinki www.eira.. Lue lisää ja täytä hakemus www.eira.?/luva. Militaria: Joel Sjögren joel.sjogren@hagelstam.fi 09-6877 6133 Numismatiikka: Jaakko Nieminen jaakko.nieminen@hagelstam.fi 040-6798612 ILMAINEN ARVIOINTI Elää tätä päivää, VUOKRA-ASUNTOJA S Ä Ä T I Ö SV Ä R D LOT TA ajan hengessä. Varmasti. / Opiskele Eiran kaksikielisessä lukiossa itsellesi hyvä kielitaito! Lue lisää ja täytä hakemus osoitteessa www.eira.?/tohighschool Perusteet kuntoon peruskoulussa SEURAA HAKUAIKOJA NETISTÄ Jos olet jo aikuinen, mutta perusopintosi ovat jääneet kesken tai tarvitset niihin päivitystä – hae peruskouluun! Voit aloittaa peruskoulussa myös, jos kielitaitosi ei riitä jatkamaan opintoja Suomessa. Tehtävänämme on siirtää toimintavarmasti sähköä, edistää sähkömarkkinoiden toimivuutta ja huolehtia voimajärjestelmän kehittämisestä. Suuri koulu tarjoaa monipuolisia opiskelumahdollisuuksia tule ja totea itse! Opi tehokkaasti suomea High quality Finnish courses in Eira SEURAA HAKUAIKOJA NETISTÄ Eiran monipuolisilla suomen kursseilla opiskelet alkeistasolta A1.1 tasolle B1.2. Suomi toimii sähköllä. eira .. Huolehdimme siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä myös tulevaisuudessa. MILITARIAA Kunniamerkit | aseet | miekat | univormut | dokumentit ym. Lue lisää www.eira.?/peruskouluun Eiran aikuislukio on Suomen suurin aikuislukio. Ilmoittaudu lukioon JATKUVA ILMOITTAUTUMINEN Opiskele lukion kurssit tehokkaasti yhdistellen lähi-, verkkoja monimuotokursseja
PUOLUSTUSVOIMAT ”Jos selviää jo 72 tuntia ilman ulkopuolista apua, se on hyvä. Maaseudulla se onnistuu varmasti helpommin. Reserviläinen 8/2018 SISÄLTÖ 3 Modulaarisuus on Sisun uutuuden erikoisuutena. Tarjolla on perusversion eli 2 + 8 henkeä kuljettavan miehistönkuljetusajoneuvon ohella esimerkiksi kahden hengen ohjaamolla varustettu avolavainen kuormaversio sekä korotettu ambulanssikäyttöön soveltuva miehistötila. GTP:n rakenteet ovat panssariterästä, ja siten se tarjoaa jo perusversiossaan suojaa kiväärikaliperin luodeilta ja sirpaleilta. Rivikutosen rouskutus muistuttaa, että ollaan sotilasajoneuvossa. Ruotsi päivitti kriisioppaan Vaikuttaja: Paljon osaamista, liian vähän kotimaista sähköä Historia: Jääkäreitä ja rannikkotykistöä Vaasassa Kalusto: SISU GTP on monipuolinen maastoajoneuvo RUL: Lähes puolet liittoon kuuluvista kannattaa Natojäsenyyttä RES: Yhteistyö on reserviläistoiminnan kulmakivi 14 KANNEN KUVA: KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU ON MAASOTAKOULUSSA VAHVASTI LÄSNÄ. Asiakkaan tarpeiden mukaan suojaa voidaan kasvattaa erilaisilla lisälevyillä. Kotimaisen uutuuden erikoisuutena on sen modulaarisuus eli sen miehistökori on vaihdettavissa nopeasti. Reserviläinen koeajoi ajoneuvon. Suojaustaso on STANAG 4569. Sivut 22–23 KESKIÖSSÄ 22 ILTAVAPAA 30 33 34 JÄRJESTÖT 26 27 32 AJANKOHTAISTA 6 4 9 Matkavinkki: Hitlerin kesämökki säväyttää maisemillaan Yksi meistä: Kerran rannikkojääkäri, aina rannikkojääkäri Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Pääkirjoitus: Nuorten suhtautuminen maanpuolustukseen ristiriitaista Maanpuolustustahto alimmillaan 30 vuoteen RES: Lisää reservin koulutusta ja kansalaispalvelus pohdintaan RUL: Liittohallitus sai uuden varapuheenjohtajan Maasotakoulu katsoo tulevaisuuteen Kuusenhavu näkyy laajasti sotilasheraldiikassa Pääsevätkö kaikki takaisin kotiin. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Raimo Luoma 8 5 12 7 14 10 20 Sisu GTP etenee suomalaisessa syysmetsässä.. GTP on lyhenne sanoista G-series Transport Protected. GTP ei ole uiva, mutta se kykenee kahlaamaan 85 sentin vedessä. Neljällä renkaalla kulkeva Sisu liikkuu näppärästi suomalaisessa metsässä. GTP on Sisun uusi neliveto Teksti ja kuva: Tero Tuominen reserviläinen pääsi koeajamaan uuden Sisu GTP 4x4 -maastoajoneuvon
(28.1.) 2/2019 1.4. Ja onko jatkuva puhe hybridivaikuttamisesta ja valeinformaatiosta hämärtänyt nuorten maailmankäsityksen siihen pisteeseen, jossa aseellista kon?iktia ei osata mieltää enää tähän päivään kuuluvaksi uhaksi. Huom! Osoitteenmuutoksissa ym. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. (16.9.) 7/2019 4.11. (15.4.) 4/2019 17.6. Jos tilanne näyttää MTS:n mittauksessa samalta vuoden tai parin päästä, on aika miettiä toimenpiteitä kurssin kääntämiseksi. Se on paljon. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.. Erityisen huolestuttavalta signaalilta vaikuttaa nuorten suhtautuminen kotimaan puolustamiseen. Kahden vastauksen välistä ristiriitaa on vaikea tulkita. ylempää "Osoitehuolto ja jäsenasiat" www.reservilainen.. Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. 4 PÄÄKIRJOITUS 17.12.2018 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Ei ehkä kannata hötkyillä radikaaleilla muutoksilla Nuorten suhtautuminen maanpuolustukseen ristiriitaista Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Pudotusta viime vuodesta on kuusi prosenttiyksikköä. Vastaavasti kuitenkin samasta ikäryhmästä 75 prosenttia olisi valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin omien kykyjensä mukaan, jos Suomeen hyökättäisiin. RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.. (12.8.) 6/2019 7.10. tilausasioissa ks. Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. (11.3.) 3/2019 6.5. Levikki 56 211 (LT 2016) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Sotilasasiantuntija Johan Tillander Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Alle 25-vuotiaista vajaa puolet eli 49 prosenttia vastasi myöntävästi maanpuolustustahtoa mittavaan kysymykseen, kun vielä viime vuonna lukema oli 66 prosenttia. Kyselyn perusteella maanpuolustustahto Suomessa on alimmillaan 30 vuoteen. Mainitse myös entinen osoite. (14.10.) 8/2019 9.12. Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 Sähköposti: toimitus@reservilainen.. (27.5.) 5/2019 2.9. Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 1/2019 18.2. (18.11.) Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tämän vuoden tulokset vetivät maanpuolustusväen mietteliääksi. Ja jos tähän pisteeseen tulevaisuudessa joudutaan, kehotan välttämään norsunluutornista huutelua, jossa vanhemmat sukupolvet väheksyvät milleniaalien asennetta tai arvoja. Asiaa mitataan kysymyksellä, joka on vuosikymmeniä esitetty samassa muodossa: ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?" Myöntävästi vastasi tuoreimman mittauksen mukaan 66 prosenttia suomalaisista. Väkisin tuputtamalla aikaan saatu reaktio kun tuppaa usein olemaan juuri päinvastainen toivotusta.. Nuoret ovat siis valmiita omien kykyjensä mukaan puolustamaan maataan, mutta eivät ole valmiita siihen aseellisesti. Vuoden perusteella ei ehkä kannata hötkyillä liikenteeseen radikaaleilla muutoksilla
Noin viidennes eli 21 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa. Naton kannatus Suomessa on yhä vaatimatonta. Kokonaan uutena listalle nousi huoli Suomeen kohdistuvasta valtiollisesta valheellisesta valeuutisinnoista, josta oli huolissaan 62 prosenttia suomalaisista. Nyt yleistä asevelvollisuutta kannattaa 74 prosenttia, kun viime vuonna luku oli 81 prosenttia. Syyt heikkenemisen taustalla on perattava huolellisesti, ja maanpuolustustahdon vahvistaminen on otettava Suomessa keskeiseksi puolustuspoliittiseksi tavoitteeksi. Naisista 75 prosenttia ja miehistä 72 prosenttia kannattaa nykyistä asevelvollisuusmallia. Huoli ilmastosta on kasvanut viime vuodesta peräti 14 prosenttiyksikköä. 66 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että jos Suomeen hyökätään, on suomalaisten puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Alle 25-vuotiaista myönteisesti tähän maanpuolustustahtoa mittaavaan kysymykseen vastasi ensimmäistä kertaa koskaan alle puolet eli 49 prosenttia vastanneista. 15–24-vuotiaista asevelvollisuutta kannattaa 56 prosenttia, kun taas yli 50-vuotiaista kannattajia löytyy 84 prosenttia. – Maanpuolustustahdon heikkenemisen suunta on huolestuttava ja käännettävä. Vikman ei osaa nimetä yksittäisiä syitä muutokselle, mutta hän pitää trendiä hyvin huolestuttavana. Teksti ja gra?ikka: Tuomas Kaarkoski vuosittain julkistettavan Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten maanpuolustustahto matelee historiallisen alhaalla. Tiputusta viime vuoteen on peräti kuusi prosenttiyksikköä. Puolustusliittoon liittymiseen kielteisesti suhtautuvia on 59 prosenttia, kun viime vuonna luku oli 62 prosenttia. Tässä ikäryhmässä laskua viime vuoteen oli 17 prosenttiyksikköä, MTS:n puheenjohtaja So?a Vikman (kok.) sanoi kyselyn julkistamistilaisuudessa. Suomalaisista peräti 95 prosenttia suhtautuu myönteisesti sotilaalliseen yhteistyöhön kaikkien Pohjoismaiden kanssa. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 8/2018 MTS:n kyselyn mukaan varsinkin nuorten sitoutuminen maanpuolustukseen on heikkoa. Maassamme perinteisesti korkealla tasolla ollutta maanpuolustustahtoa on vaalittava. Ilmasto huolettaa MTS:n mittauksessa kysyttiin myös huolta aiheuttavista aiheista. Vastaavasti 20 prosenttia suomalaisista haluaisi liittyä Natoon. Huolilistan kärkikolmikkoon nousivat myös kansainvälinen terrorismi (88 %) sekä maailman pakolaistilanne (87 %). On hyvä huomioida, että MTS:n kysely tehtiin kaiken lisäksi ennen kuin IPCCilmastopaneelin paljon huomiota saanut ilmastoraportti julkaistiin lokakuun alussa. Kaikkiaan kyselyyn haastateltiin 1 034 suomalaista. Suurimmaksi huolenaiheeksi on noussut ilmastonmuutos, joka aiheuttaa suomalaisista 89 prosentissa paljon tai jonkin verran huolta. Kuvaavaa on, että edellisen kerran lukema on jäänyt alle 70 prosentin vuonna 1989. Maanpuolustustahto alimmillaan 30 vuoteen Vikman pitää trendiä hyvin huolestuttavana. Kyselyn virhemarginaali on 3,2 prosenttia. Asevelvollisuuden suosio laskussa Myös yleisen asevelvollisuuden suosio on laskussa. – Erityisen huolestuttavana näen nuorten maanpuolustustahdon heikkenemisen. Suuri konsensus sen sijaan vallitsee pohjoismaisen sotilasyhteistyön välillä
Reserviläisjärjestöjen oman toiminnan kehittämistä lähestyttiin monesta näkökulmasta. Yhteisen liittokokoustapahtuman konsepti toimi hyvin, ja vuoden 2019 tapahtuma onkin tarkoitus järjestää nykyistä laajempana Turussa yhdessä Reserviläisliiton, Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Maanpuolustusnaisten liiton kanssa. Liittokokoustapahtuma laajenee Turussa Tiedotustilaisuus ja maanpuolustusjuhla olivat osa Reserviläisliiton viikonlopun mittaista liittokokoustapahtumaa, joka kokosi yhteen suuren joukon liiton yhdistyksiä eri puolelta Suomea. 6 AJANKOHTAISTA RES Lisää reservin koulutusta ja kansalaispalvelus pohdintaan Liittokokoustapahtumassa julkistetun eduskuntavaaliohjelman pääkohdissa ja juhlapuheissa pohdittiin käytännöllisiä vastauksia turvallisuusympäristön muutoksiin. Naisilla on yhtä lailla halua ja kykyä toimia näiden kysymysten ratkaisemiseksi kuin miehilläkin, Kanerva pohti. Malli on tarkoituksenmukainen yhtä lailla pääkaupunkiseudulla, jossa lyhyemmistä etäisyyksistä huolimatta ampumaratoja on niukasti suhteessa alueen laajaan väestöpohjaan, Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola pohti tiedotustilaisuudessa. Laajan vaaliohjelman keskeisimpiä reserviläisteemoja oli kertausharjoitusvuorokausien lukumäärän nostaminen kolmanneksella, joka tarkoittaisi, että Puolustusvoimien kertausharjoituksissa koulutettaisiin vuodessa 28 000 reserviläistä. Viimeisimpinä vuosina monta paikallisyhdistystä on kohdannut puolustusvoimauudistuksen jälkeinen tilanne, jossa lähin varuskunta ja sen ampumaradat ovat jääneet liian kauaksi. Väylänä parempiin mahdollisuuksiin tukea paikallisyhdistysten toimintaa Pohjola näkee tulossopimuksen puolustusministeriön kanssa, joka on mahdollinen jo nykyisen lainsäädännön puitteissa. – Linjauksemme perustuvat siihen, että turvallisuusympäristö on muuttunut ja meidän on osaltamme toimittava muuttuneen tilanteen vaatimalla tavalla, Pohjola selvitti. Kansalaispalveluksen selvittäminen löytyy myös liiton eduskuntavaaliohjelmasta ja lähitulevaisuus näyttää, millaisen vastauksen se tulee mahdollisessa laajemmassa keskustelussa saamaan. Liittokokoustapahtuma järjestettiin tänä vuonna yhteisenä Maanpuolustusnaisten liiton kanssa. – Kansalaispalvelus on asia, jota Suomi tulee tarvitsemaan. Reserviläisliiton vaaliohjelman ja linjausten pontimena ovat yksinkertaisesti maanpuolustukselliset syyt. Kansalaispalveluksella kaikkien resurssit käyttöön Liittokokoustapahtuman huipensi valtakunnallinen maanpuolustusjuhla sunnuntaina. Arvokkaan tilaisuuden juhlapuhujana toimi Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva, jonka puheen läpi leikkaava teema oli yksituumaisuuden merkitys Suomen turvallisuuspolitiikassa. Sopimus selkeyttäisi järjestöjen resurssit ja asettaisi selkeät tulostavoitteet reserviläisten kenttäkelpoisuutta ja kansalaisten maanpuolustustahtoa ylläpitävälle toiminnalle. Yksi näkökulma yksituumaisuuteen voikin tulevaisuudessa avautua koko ikäluokan sitouttamisesta kokonaisturvallisuuden rakentamiseen ajan vaatimalla tavalla. Tämä mahdollistaisi ainakin laskennallisesti, että jokainen reserviläinen pääsisi kertausharjoituksiin sen kymmenen vuoden aikana, jonka reserviläinen pääsääntöisesti on sijoitettuna sodan ajan kokoonpanoon. – Yksi ratkaisu tilanteeseen on tukea toimintakeskusmallia, jossa järjestöt yhteistyössä rakentavat puitteet säännölliselle ammunnan harjoittelulle. Tulossopimus selkeyttäisi järjestöjen resurssit ”Turvallisuuspolitiikkaa on järkevää tehdä niin, että sitä ei mitoiteta vaalikauden mittaiseksi, vaan haalitaan sen taakse kaikki mahdolliset voimat”, Ilkka Kanerva summasi maanpuolustusjuhlan osallistujille.. Teksti ja kuva: Olli Alho reserviläisliiton liittokokoustapahtuma Hämeenlinnassa 16.–18. Näin on varsinkin nykymaailmassa, jossa ei ole sotaa eikä rauhaa, vaan jotain siltä väliltä. marraskuuta alkoi liiton kevään 2019 eduskuntavaaliohjelman julkistamisella. Viikonlopun teemana olivat myös isäntänä toimineen Etelä-Hämeen Reserviläispiirin 60-vuotisjuhlat
Kuluvana vuonna ensimmäisen kerran järjestetty Reserviupseeripäivä järjestetään myös vuonna 2019. Hyväksytyssä talousarviossa varsinaisen toiminnan kulujäämä on noin 600 000 euroa. Lisäksi Sotavahinkosäätiö myönsi palkinnon Karjalan Poikien Killalle/PohjoisKarjalan Reserviupseeripiirille, Kymenlaakson Reserviupseeripiirille, Pirkanmaan Henkisen maanpuolustuksen toimikunnalle sekä Sulkavan Reserviupseeripiirille. Reserviläinen 8/2018 7 AJANKOHTAISTA RUL RUL:n jäsenmaksut pysyvät vuoden 2018 tasolla Liittovaltuuston kokouksessa valittiin uusia toimihenkilöitä sekä palkittiin ansioituneita piirejä, yhdistyksiä ja reserviupseereita. varapuheenjohtaja ylil Aaro Mäkelä 2. Puoskari siirtyi liittohallituksen jäseneksi edustamaan Pohjois-Pohjanmaata. Lisäksi liitto järjestää tulevana vuonna yhdistyspäivän, mentorpäivän, PM-presidiumin kokouksen sekä Naton reserviupseerijärjestön CIOR:n nuorille reserviupseereille suunnatun seminaarin YRO Outreach Seminarin. Veli-Matti Kesälahti otti Sampo Puoskarin paikan liiton 2. RUL:n toiminnan painopisteet vuonna 2019 ovat ampumatoiminnan ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen edunvalvonta, järjestötoiminta, liiton ulkoisen viestinnän tehostaminen sekä liittokokous ja liiton kolmivuotissuunnitelma. Lassheikki ja Vilamo jatkoivat kuluvan vuoden luottamustehtävissä tulevalle vuodelle. varapuheenjohtajana. Liiton selvästi tärkein tulonlähde on jäsenmaksut. Liittohallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Aaro Mäkelä ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Kesälahti. Kokouksessa palkittiin ansioituneita toimijoita Liittovaltuuston kokouksen ohjelmassa oli myös huomionosoituksia. RUL:n liittohallitus sai uuden varapuheenjohtajan Ilkka Aspara kiinnitti Maanpuolustusmitalin miekkojen kera Jorma Suonion rintaan. Kokous hyväksyi tulevan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion pienin muutoksin. Kokouksessa luovutettiin Maanpuolustusmitalitoimikunnan myöntämät Maanpuolustusmitalit miekkojen kera Jorma Suoniolle, Jaripekka Turtiaiselle ja Caspar von Walzelille poikkeuksellisen merkittävistä, pitkäaikaisista valtakunnallisen tason ansioista vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla. Liittovaltuuston kokouksessa valittiin myös liittohallituksen jäsenet vuodelle 2019. Teksti ja kuvat: Susanna Takamaa helsingissä 24.11.2018 kokoontunut Reserviupseeriliiton liittovaltuusto valitsi yksimielisesti vuoden 2019 puheenjohtajakseen maj Markus Lassheikin Kirkkonummelta ja varapuheenjohtajaksi maj Jyri Vilamon Helsingistä. varapuheenjohtajana. Liiton jäsenmaksut pysyvät vuoden 2018 tasolla. Vastaehdokkaana oli Tuomas Kuusivaara. Sotavahinkosäätiön varapuheenjohtaja Jaakko Valve ja hallituksen jäsen Ilkka Aspara luovuttivat säätiön vapaaehtoisen maanpuolustustyön tunnustuspalkinnot Akateemiselle Maanpuolustusyhdistykselle ARU:lle sekä Tapiolan Reserviupseereille. RUL:n puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2014 lähtien kapt Mikko Halkilahti Salosta. Yhdistysten ja piirien toiminnan tukemiseen ja kannustepalkkioihin käytetään ensi vuonna yli 120 000 euroa. Hänet valittiin toiselle kolmivuotiskaudelle vuoden 2016 liittokokouksessa Lappeenrannassa. Puoskari siirtyi liittohallituksen jäseneksi edustamaan Pohjois-Pohjanmaata. Liitto osallistuu ja vaikuttaa muun muassa ampumatoiminnan edunvalvontaan ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämiseen. Kesälahti voitti äänestyksen varapuheenjohtajuudesta äänin 19-17. Suomen Reserviupseeriliiton liittohallitus 2019 Puheenjohtaja kapt Mikko Halkilahti, 1. Toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin RUL:n liittovaltuuston kokouksessa oli paikalla 36 liittovaltuutettua. Muita tärkeitä tulonlähteitä ovat yleisavustukset sekä sijoitusja rahoitustoiminnan tuotot. Veli-Matti Kesälahti otti Sampo Puoskarin paikan liiton 2. Padasjoen koulutuskeskuksen toiminnan kehittämistä jatketaan ja maanpuolustusjärjestöjen yhteistyötä tiivistetään. varapuheenjohtaja kapt Veli-Matti Kesälahti, Liittohallituksen jäsenet: Ltn Matti Vainio (Etelä-Häme), kapt Mika Kainusalmi (Etelä-Karjala), kapt Marko Kaappola (Etelä-Pohjanmaa), maj Timo Niiranen (Helsinki), ylil Risto Haverinen (Kainuu), maj Jari Myllymäki (Keski-Pohjanmaa), ylil Jarmo Siltanen (Keski-Suomi), kapt Pasi Laari (Kymenlaakso), kapt Tero Hyttinen (Lappi), vänr Taneli Laukkanen (Opiskelijat), kapt Mikko Hörkkö (Pirkanmaa), kapt Jussi Hirvonen (Pohjois-Karjala), ylil Sampo Puoskari (Pohjois-Pohjanmaa), kapt Erkki Saarijärvi (Pohjois-Savo), maj Juha Tarnanen (Päijät-Häme), ltn Petri Ranta (Satakunta), ylil Jussi Saarinen (Suur-Savo), ylil Tatu Häkkinen (Uusimaa), kapt Rodney Strandvall (Vaasa), ltn Johannes Kossila (Varsinais-Suomi).
Kärjistetysti voisi sanoa, että Santahaminassa käydään enemmän teoriaa ja täällä ne opit tuodaan harjoittelun kautta käytäntöön. Pietiläisen mukaan Maavoimille ja Puolustusvoimille on tärkeää pystyä perustelemaan tieteellisesti hankinnat, jotka lähes poikkeuksetta liikkuvat kustannuksellisesti miljoonaluokassa. Esimerkiksi näitä hankintoja Maasotakoulun alaisessa Tutkimuskeskuksen Maataistelukeskuksessa pohditaan ja tutkitaan. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen Maasotakoulun rakenteisiin on Pietiläisen mukaan investoitu noin 20 miljoonaa euroa, osa peruskorjauksiin ja osa täysin uusiin rakennuksiin. Johtaja eversti Kari Pietiläinen.. 8 AJANKOHTAISTA Monipuolinen Maasotakoulu kouluttaa, tutkii ja tekee valmiustyötä. – Paletti on pyörinyt Puolustusvoimien uudistuksesta lähtien aika vakiintuneella mallilla. Leirikentällä sijaitsevan Maasotakoulun tilat ovat modernit mutta hieman ahtaat. Näemme, että silloin on hankinnoissa Maavoimien vuoro, ja nyt pohdimme yhdessä Maavoimien esikunnan kanssa, millaista kehitystyön pitäisi olla ja mihin resursseja pitäisi ohjata. Kilta ja säätiö toimivat täällä kaupungissa yhä aktiivisesti. Pietiläisen mukaan ratsuväen perinteet elävät yhä vahvasti Lappeenrannassa myös Maasotakoulun kautta. Palkatun henkilöstön osalta Maavoimien henkilökunta käy jossain vaiheessa meillä täällä opissa tai sitten aselajikoulujen puolella. Lisäksi Maasotakoulun alaisuuteen kuuluvat Haminan Reserviupseerikoulu sekä Maavoimien tutkimuskeskus. Maasotakouluun kuuluu Koulutuskeskus, joka vastaa Maasotakoulussa palkatun henkilöstön perus-, jatkoja täydennyskoulutuksesta. Reserviupseerikoulu vastaa Maasotakoulun varusmieskoulutuksesta. 2030-luvun alussa Maavoimien kalustosta merkittävä määrä vanhenee tykistöstä ja vauMaasotakoulu katsoo tulevaisuuteen nukalustosta lähtien. – Kyllä me pidämme yllä ratsuväen perinteitä. Maasotakoulussa panostetaan paljon käytännön harjoitteluun. – Maataistelukeskus tekee ja taustoittaa Maavoimien tulevaisuuden suunnittelua ja kehittämistä. Viimeiset rakuunat kotiutuivat eskadroonasta jo pari vuotta aiemmin. Pietiläisen mukaan on perusteltua odottaa tämän jälkeen eli 2030-luvun alussa koittavan Maavoimien vuoro materiaalihankinnoissa. Henkilöstöä yhteensä noin 580. Tällä hetkellä käynnissä oleva Koulutus2020 -koulutusohjelma teetättää tietysti paljon työtä, koska olemme keskeinen tekijä siinä, Pietiläinen kertoo ja lisää Maasotakoulun toimivan Porin prikaatin ohella hankkeen toisena pilottipaikkana. Maasotakouluun kuuluva Rakuunasoittokunta edustaa näitä perinteitä parhaimmillaan. PU O LU ST U SV O IM AT Maasotakoulu Maasotakoulussa on esikunta, rakuunasoittokunta ja kolme joukkoyksikköä: Koulutuskeskus, Reserviupseerikoulu ja Maavoimien tutkimuskeskus. – Kun meiltä kysytään, miksi näitä pitäisi hankkia, on meidän pystyttävä siihen myös selkeästi vastaamaan. – Meillä on täällä paljon käytännön soveltamista. Eversti Pietiläisen mukaan tutkimuksen fokus on vahvasti tulevaisuudessa. Todellisuudessa kyseinen joukko-osasto on monisyinen kokonaisuus, jonka lonkerot ulottuvat viidelle eri paikkakunnalle. Kovinta ruuhka on keväällä, jolloin Maasotakoulussa on noin 250–300 kadettia ja 170 aliupseeria vahvuudessa. – Kurssihuippuun olemme ensi kevään osalta varautuneet vuokraamalla tien toisella puolelta sijaitsevalta LOAS:lta (Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö) pari kerrostaloa majoituskäyttöön. Katse 2030-luvulle Tutkimus on merkittävä osa Maasotakoulun työtä. Nyt he ovat puolestaan aloittaneet tutkimuksen, joka kulkee nimellä Maavoimien taistelu 2035. Lisäksi jokaisen aselajikoulun yhteydessä on oma Tutkimuskeskukseen kuuluva tutkimussektorinsa. Tuomas Kaarkoski maasotakoulu mielletään ensisijaisesti Maavoimien Lappeenrannassa sijaitsevaksi puolustushaarakouluksi. Rakuunaperinne elää Maasotakoulu luopui Lappeenrannassa perinteisistä tiloista Rakuunamäellä. Maasotakoulun johtajan eversti Kari Pietiläisen mukaan viisi paikkakuntaa ei aiheuta johtamisongelmia. He olivat keskeinen tekijä, kun alkuvuodesta julkaistiin Maanpuolustus2030 -julkaisu. Lisäksi juhlimme aina syyskuussa Breitenfeldin päivää. Koulutuskeskuksen alapuolelta hierarkiasta löytyy viisi aselajikoulua, joista pioneerija jalkaväkikoulu sijaitsevat Lappeenrannassa, Viestikoulu Riihimäellä, Panssarikoulu Hattulassa ja Tykistökoulu Niinisalossa. Toimii viidellä eri paikkakunnalla: Lappeenrannassa, Haminassa, Hattulassa, Kankaanpäässä ja Riihimäellä. Seuraavalla vuosikymmenellä realisoituvat Laivue2020 ja HX-hanke vievät Puolustusvoimien materiaalihankinnoissa suurimman huomion
Aluksi kulmahavut tulivat vain kenraalien laattoihin. Muille upseereille kulmahavut tulivat vuoden 1939 kauluslaattauudistuksessa, mutta aliupseerit saivat odottaa havujaan vuoteen 1974, jolloin kanta-aliupseereista tuli toimiupseereja. Sissin tunnuksena on havunoksa. Varusmiesten havut Havuaihe löytyy reservialiupseerienkin kurssimerkistä. Sotaa käytiin pitkälti siviilivaatteissa, ja tarvittiin jokin selkeä omataistelijatunnus. Valkoinen armeija valmistautui valtaamaan punaisen puolen tärkeimmän tukikohdan, Tampereen, pääsiäisen aikaan. Lähteitä: Aarniaho Pekka: Kaluunat ja rähinäremmit – Itsenäisen Suomen virkapuvut ja arvomerkit 1918—1945 (1996) Mattila Jukka I.: Vapaussodan muistomitalit (2001) Kuusenhavu näkyy laajasti sotilasheraldiikassa Kuusenhavusymboli esiintyy hyvin monessa sotilasmerkissä.. Kuusenhavu oli kenraalien kauluksen koristeaiheena jo ensimmäisissä itsenäisen Suomen sotilaspuvuissa. Teksti ja kuvat: Seppo Simola havuaiheen lähtökohta oli hyvin käytännöllinen. Reserviläinen 8/2018 9 Kuusenhavun tarina sotilaiden tunnuksena alkoi Tampereen taistelusta keväällä 1918. Tämä lienee ollut varmistustoimenpide, sillä lakissa keikkuva kuusenhavu saattoi pudota. Se todennäköisesti symboloi sissin peruselementtiä, metsää, eikä Tampereen taistelua keväällä 1918. Se juontaa juurensa Tampereen keväisille hangille vuonna 1918. Viimeksi mainittu erottuu selvimmin radioviestittäjän merkistä ja ampumamerkistä. Tarvittiin tunnus, josta vastapuoli ei ollut tietoinen. Yhteen varusmiesten koulutushaaramerkkiinkin havu on päässyt. Keväällä 1918 järjestettyä Vöyrin kurssia pidetään suomalaisen kanta-aliupseerikoulutuksen alkuna, ja kun kurssimerkkiä suunniteltiin 1920-luvulla, kuva-aiheeksi valittiin havu. Kuusia löytyi keväisestä metsästä helposti. Kulmahavut upseerien kauluslaattoihin Kuusenhavu on levinnyt hämmästyttävän laajalle Suomen sotilasheraldiikkaan. Havutunnus löytyy eri muodoissa monista muistomitaleista, kunniaja kurssimerkeistä sekä joukko-osastojen lipuista ja tunnuksista. Lisäksi havunoksa piti laittaa taskuun. Siitä lähtien kuusenhavutunnus on kuulunut kanta-aliupseerien kurssimerkkeihin ja on ollut myöhemmin kauluslaatan arvomerkkinä toimija opistoupseerioppilailla. Yleisimmin se näkyy nykyään sotilaiden kauluslaattojen etukulmissa sekä niin sanotun koppalakin ja turkislakin lakkimerkin havuseppeleessä. Monissa varusmiesten kuntoja suoritusmerkkien reunakoristeissa vuorottelevat heraldinen ruusuke ja kuusenhavu. Valkoinen ja punainen käsivarsinauha olivat toki käytössä, mutta ne oli helppo tarpeen tullen poistaa tai jopa vaihtaa. Lakkihavunsa hukannut taistelija saattoi taskuhavulla todistaa puolensa kiperissä tilanteissa. Punainen puoli tuskin tiesi, mistä oli kyse, jos jonkun siviilipuvussa kulkevan taskusta sattui löytymään kuusenhavu. Kauluslaatat otettiin käyttöön puvun m/36 myötä. Niinpä käytännöllinen omataistelijatunnus oli kuusenhavu, joka käskettiin kiinnittää lakkiin. Leijonan päätä ympäröi havuseppele. Mutta aliupseereillapa oli havutunnus käytössä jo ennen kuin upseerit saivat havut laattojensa kulmiin. Reserviläiset eivät saaneet havuja vielä silloinkaan, mutta nykyisin kulmahavut kuuluvat reservin aliupseerien laattoihin jo alikersantista alkaen
Omaisen menettäminen on aina suuri järkyttävä tapahtuma, josta alkaa surutyö. Esimerkiksi huollon aselajissa kaatuneiden huolto on aivan tavallinen huollon osa-alue siinä missä muutkin, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kenttärovasti Timo Waris vakuuttaa. Kuolema ja sota kulkevat vielä vuosikymmentenkin jälkeen käsi kädessä. Se luo varmasti omat haasteensa kaatuneiden huollon toteuttamiseen, Waris pohtii. Kaatuneiden huollon lähtökohtana on yhä tänäkin päivänä se, että jokainen sankarivainaja saa viimeisen leposijan omalta kotiseudultaan. Tänä päivänä vainajan kohtaaminen voi olla monelle pysäyttävä ja raskas kokemus. Huolimatta siitä, että viime sodista on kulunut jo vuosikymmeniä, kaatuneiden huollon perusperiaatteet eivät ole kokeneet juurikaan uudistuksia. Jos on henkisesti valmistautunut siihen, että taistelukentällä joutuu näkemään kamalia asioita, ne eivät vaikuta niin voimakkaasti kuin odottamattomat, ikävät tapahtumat. Varautumista pahimpaan Jokainen varusmies saa oman palveluksensa aikana kaatuneiden huoltoon liittyvää koulutusta. Koulutuksen keskiössä on toiminta kuoleman kohdatessa, Waris kertoo. Joukkueenjohtajalla ja ryhmänjohtajilla on suuri vastuu taistelijoidensa psyykkisestä harjoituttamisesta, hän sanoo. – Uskon, että mikäli sellainen tilanne tulisi, kaatuneiden huollon organisaatiomme toimisi vähintään yhtä hyvin kuin talvija jatkosodassa. – Kyseessä on psykososiaalinen varautuminen. Sen tekemistä helpottaa usein, että saa järjestää hautajaiset ja on paikka, jossa käydä suremassa, Waris kertoo. Tuolloin Suomen armeijan määräykset vainajien käsittelystä olivat puutteelliset. Nykypäivänä kaatuneiden huolto ja siihen liittyvät toimenpiteet tulevat tutuiksi asevelvolliselle jo varusmiespalveluksen aikana. Erityisiä haasteita poikkeustilan sattuessa siihen tuo uusi hajautettu taistelutapa, jonka vuoksi kenttähautaukseen joudutaan turvautumaan todennäköisesti useammin. – Ihmisen maailmankuva on erilainen kuin 1940-luvulla. Vainajat olivat niin hankalassa asennossa, ettei niille lavereille saatu mahtumaan kuin 21 miestä. On tärkeää, että pystymme antamaan jokaiselle lupauksen siitä, että oli sitten taistelemassa isänmaan puolesta tai kriisinhallintatehtävässä, aina pääsee takaisin kotiin. Pääosin siihen liittyvä opetus on keskittynyt alokaskaudelle sekä johtajakoulutukseen. Kenttärovasti katsoo, että nykypäivän Puolustusvoimissa kaatuneiden huoltoon on varauduttu hyvin muun muassa viranomaisyhteistyön avulla. Palva oli yksi kaatuneiden huollon avainhenkilöistä talvisodan syttyessä. 10 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 8/2018 Pääsevätkö kaikki takaisin kotiin. Näin kuvailee sotilaspastori Lauri Palva sotapäiväkirjassaan ensimmäisen armeijakunnan kaatuneiden evakuoimiskeskuksen (KEK) ensihetkiä talvisodassa. Taistelukentällä kaatuneet kerätään ensin kokoamispaikalle, josta ne kuljetetaan edelleen kohti kaatuneiden evakuoimiskeskusta. 2010-luvun Puolustusvoimissa sodassa tai poikkeusoloissa kaatuminen ei ole enää aihe, josta ei saisi puhua. – Varusmiehille koulutetaan esimerkiksi kenttähaudan tekeminen, vainajan varusteiden ja henkilökohtaisten tavaroiden käsittely sekä karttakuvan piirtäminen kenttähautojen sijainnista. Erityiskoulutuksen saavat varusmiehet, kuten varusmiespapit ja -diakonit perehtyvät omassa koulutuksessaan aiheeseen syvällisemmin. Siihen liittyviä resursseja, henkilöstöä tai materiaalia ei ollut. Kuva on otettu jatkosodan aikaan Ilomantsissa, heinäkuussa 1941.. Kaatuneiden huollon lähtökohtana on yhä tänäkin päivänä se, että jokainen sankarivainaja saa viimeisen leposijan omalta kotiseudultaan. Pääperiaatteeksi muodostui se, että yhtäkään kaatunutta taistelijaa ei jätetä kentälle. Silloin kuolema oli osa arkipäivää, kun ihmiset kuolivat kotona. Talvisodan alkaessa kaatuneiden huollon käytännöt hakivat vielä muotoaan. Ylläpitääkseen toimintakykyään taistelussa se voi harjoitella kuoleman kohtaamista etukäteen. Sanaa vaihtamatta miehet tekivät työnsä. Lotta Saarenmaa Ensimmäinen kuorma sijoitettiin riihen päätyyn, mistä huoltoryhmän miehet saivat heti ruveta kantamaan vainajia lämmitetyn riihen lavereille. Kenttärovastin mukaan kaatuneiden huolto vaikuttaa myös joukon toimintakykyyn ja taistelutahtoon. – Sodassa kuoleminen ja kaatuneiden huolto eivät ole enää tänä päivänä sellaisia tabuja kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. – Koko prosessissa on kysymys vainajan ja hänen läheistensä kunnioittamisesta. Veljeä ei jätetä Lauri Palvan perintö elää Puolustusvoimien nykyisessä kaatuneiden huollon ohjeistuksessa, vuonna 2015 päivitetyssä Kaatuneiden huollon oppaassa. Siellä vainajat laitetaan arkkuihin ja valmistellaan viimeistä kotimatkaa varten
Infovaikuttaminen esillä aiemminkin Kylmän sodan oppaassa varoitettiin väärän tiedon levittäjistä eli ”viideskolonnalaisista”, jotka propagandalla ja huhuilla nakertavat puolustushenkeä. Monipuolisia uhkia tänä päivänä Uusi opas keskittyy modernia yhteiskuntaa uhkaaviin laaja-alaisiin uhkiin. Opas valmistaa kansalaisia kohtaamaan uhkia, jotka yltävät vakavista onnettomuuksista, sään ääri-ilmiöiden ja ulkopuolisten tahojen aiheuttamista uhista sotilaallisiin kon?ikteihin. Uudessa oppaassa ei valmistauduta evakkomatkalle. Vanhassa oppaassa paneuduttiin laajasti evakuointiin. Voi tapahtua terroriiskuja tai vieras valtio voi hyökätä Ruotsiin. Sen sijaan annetaan keskiaukeaman täyttävät ohjeet kriisitilanteisiin varautumisesta kotioloissa ruuasta ulkopuoliseen yhteydenpitoon. Tummien myrskypilvien peittämällä oppaan kansilehdellä painotettiin, että jos sota syttyy, ”tässä oppaassa annetut neuvot ja opastukset voivat olla ratkaisevia, jotta selviät hengissä”. Lähes 40-sivuinen opas oli otsikoitu yksiselitteisesti Om kriget kommer (Jos sota tulee). Nyt ei valmistauduta evakkoon Varautumiseen ovat antaneet pohjaa Venäjän vuonna 2014 tekemä Krimin miehitys ja Itämeren alueen muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne. Kuvien kanssa esiteltiin evakkoperhe välttämättömine mukaan otettavine varusteineen (makuuvarusteista tulitikkuihin) ja siirtymisohjeet evakuointipaikkakunnalle. Opas kehotettiin säilyttämään arvoasiakirjojen (!) joukossa, koska ”jonain päivänä tulet tarvitsemaan oppaan neuvoja”. Ilmastonmuutos voi lisätä tulvia ja metsäpaloja, kansainvälinen tilanne voi aiheuttaa elintarvikepulaa, tietojärjestelmien häiriöt voivat vaikuttaa sähkönjakeluun. On pitäydyttävä vain tuttujen sanoOppaiden sanoma vertautuu Churchillin puheeseen Vanhassa oppaassa paneuduttiin laajasti evakuointiin Vuoden 1961 opas antoi kuvallisia neuvoja siihen, miten toimia yllättävän hyökkäyksen sattuessa.. Tarpeellinen on myös autoon sopiva kännykänlaturi. Kotiin on syytä varastoida perunoita, näkkileipää, maitojauhetta, lämpimiä makuuvaatteita, säilykkeitä, vesiämpäreitä, polttoainetta, käteistä rahaa (pankkikortti saattaa lakata toimimasta), kynttilöitä... 12 AJANKOHTAISTA Ruotsi päivitti kriisioppaan ”Yhteiskunta on haavoittuvaisempi kuin koskaan ennen.” Joel M. Vainonen ruotsissa jaettiin kesällä lähes viiteen miljoonaan kotiin 20-sivuinen opas Om krisen eller kriget kommer (Jos kriisi tai sota tulee). – Yhteiskunta on digitalisaation, globalisaation, internetistä riippuvaisuuden ja ilmastonmuutoksen takia haavoittuvaisempi kuin koskaan ennen, summaa oppaan tekijän, Ruotsin siviiliturvallisuudesta vastaavan turvallisuusviraston (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap), johtaja Dan Eliasson. Opas julkaistiin 13 kielellä. Edellisen kerran Ruotsissa jaettiin ”sotaopas” vuonna 1961 kylmän sodan aikana. Lämmönjakelu voi loppua, ruokaa ei saa valmistettua, vettä ei tule, autoja ei voi tankata, maksukortit ja internet eivät toimi... Tuleva sota on totaalista ja vaatii siksi totaalista puolustautumista. Jokaisen täytyy tietää, miten toimia, opas painotti
– Tietoa saa useilta sivustoilta yhteiskunnan toiminnan häiriintymisen varalta. Uudessa oppaassa annetaan sen sijaan terrori-iskujen varalta tarkat ohjeet. Vanha opas ei tuntenut terrorismia. Vanha opas painotti, että vastarintaa tehdään kaikissa tilanteissa. Uudessa oppaassa kerrotaan vain lyhyesti suojatiloista ydiniskun tapahtuessa. Radiouutisiin oli suhtauduttava kriittisesti, koska ”hyvin tunnettuja radioääniä voi helposti imitoida”. Netin kautta löytyy 20 järjestön verkosto, jolla on 300 kouluttajaa. Tätä myyräntyötä voivat tehdä niin valtiot kuin erilaiset organisaatiot. Suomessa on lähdetty liikkeelle käytännönläheisemmin ihmisten arjesta, ihmisten omilla ehdoilla. Huhuja ja epämääräisiä tietoja ei saanut missään tapauksessa kertoa eteenpäin. Mikä on syy jaetulle informaatiolle. Emme koskaan antaudu, Churchill lausui. Siksi meillä on valittu matalamman pro?ilin keinot arjen kriisitilanteiden varalta, perustelee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin johtaja Karim Peltonen. Oppaiden sanoma vertautuu Englannin pääministerin Winston Churchillin legendaariseen puheeseen kesällä 1940 natsi-Saksan maihinnousu-uhan alla: – Puolustamme saartamme uhreista riippumatta. ”Hälytyslinja” ei välttämättä kohtaa kansalaisia, eikä sodan voimakasta esille tuomista ole nähty tarpeelliseksi. Jos epäili joutuneensa radioaktiivisen säteilyn kohteeksi, vaatteet oli heti vaihdettava ja keho pestävä. Reserviläinen 8/2018 13 Suomi valinnut toisen tien Joel M. Uusi opas toistaa saman: ”Jos vieras valta hyökkää Ruotsiin, me emme koskaan antaudu. Kuka sen on lähettänyt. Löytyykö tietoa muualta. Miksi tietoa jaetaan juuri nyt. SPEKillä on Peltosen mukaan valmius viestiä nopeasti, mikäli tilanne niin vaatii. Taistelemme rannoilla, taistelemme maihinnousupaikoilla, taistelemme pelloilla ja kaduilla, taistelemme kukkuloilla. Kaikki tiedot vastarinnan loppumisesta ovat valetta”. johtaja Peltonen painottaa. Marttaliitolla on myös koottua tietoa kriisitilanteisiin varautumiseksi, Peltonen summaa. Vanha opas paneutui ydinasehyökkäyksen jälkitorjuntaan kymmenellä sivulla. Opas on ladattavissa suomenkielisenä versiona osoitteessa https://www.dinsakerhet.se/kris-och-krig/broschyren-om-krisen-eller-kriget-kommer/suomeksi-?nska/ Suomessa tiedon välittäjäkanava on internet. Kesällä ruotsalaisiin koteihin jaettu 20-sivuinen Om krisen eller kriget kommer -opas neuvoo muun muassa, miten toimia terrori-iskun hetkellä. Netista löytyvä aineisto ja kouluttajaverkosto ovat vahva tiedotuskanava. Uusien lehtien ja erityisesti lentolehtisten tietoihin ei pidä uskoa. Suojautumisen lisäksi neuvotaan välttämään turhia puheluita, koska puhelu voi paljastaa terroriuhan alaisen olinpaikan. Kaikki tiedot vastarinnasta luopumiseksi ovat vääriä. malehtien uutisiin. – Kansalaisten olisi syytä perehtyä ennakkoon, miten toimia erilaisissa häiriötilanteissa. Tiedon välittäjäkanava on internet. ja kotivara. Esimerkiksi sähkön, lämmön tai veden katkoksiin varautuminen palvelee myös vakavampiin tilanteisiin varautumista. Vainonen suomessa on Ruotsista poikkeava linja kansalaisten valistamiseksi häiriöja kriisitilanteiden varalta. ”Ruotsi ei koskaan antaudu” Oppaiden yhteinen viesti on, ettei Ruotsi koskaan antaudu. Tällaisia ovat esimerkiksi 72.tuntia.?, kodinturvaopas.. Oli pyrittävä mahdollisimman nopeasti sisätiloihin, koska väestönsuojassa säteily on vain tuhannesosa siitä, mikä ihmiseen kohdistuu, jos hän on suojaamattomassa paikassa. Uusi opas varoittaa vastaavanlaisista uhista. Onko lähde uskottava. Niin sanottujen valeuutisten suhteen on oltava varuillaan: onko kyse mielipiteestä vai tiedosta. Informaatiovaikuttamista voi tapahtua jo rauhan aikana. – Suomessa ei ole nähty samanlaista tarvetta kuin Ruotsissa joka kodin jakelulle
Omistatko patterikäyttöisen radion. Yleensä asia alkaa kiinnostaa vasta siinä vaiheessa, kun on jo jonkin verran tussahtanut tuulettimeen. On ?rmoja, jotka panostavat valtavasti, ja sitten on niitä, jotka ovat sen taipaleen alkupäässä. Tavallinen kansalainen ei juuri vaivaa päätään huoltovarmuusasioilla. Luoman näkemyksen mukaan Suomen huoltovarmuusosaaminen on muihin Pohjoismaihin peilattuna erinomaisella tasolla. Työ on paljon erilaista suunnittelua ja uhkakuvien analysointia. – Ruotsi teki 1990-luvun jälkeen johtopäätöksen, jonka mukaan he eivät nähneet tarvetta materiaalisen huoltovarmuuden ja varautumisen työlle aiemman laajuisessa mittakaavassa. Meillä on Kyber2020 -ohjelma, jossa koulutuksen kautta pyritään parantamaan kykyä torjua kyberuhkia ja toipua mahdollisista vaurioista, Luoma kertoo. – Meillä on pooliorganisaatio, jossa on mukana toista tuhatta yritystä sekä paljon viranomaisia. Sotilaallinen huoltovarmuus kuuluu Puolustusvoimien vastuulle. Luoman mukaan kansainvälisessä mittakaavassa Suomen selkeästi tärkein viitekehys on Euroopan unioni ja sen sisämarkkinat. Onko sinulla kotona kannellisia ämpäreitä. Kyberpuolella tehdään Luoman mukaan paljon erilaisia harjoituksia. Luoman mukaan Huoltovarmuuskeskus tekee kuitenkin paljon yhteistyötä Puolustusvoimien ja puolustusministeriön kanssa. Mutta jos miettii vaikka Helsinkiä ilman sähköä 72 tunnin ajan…, Luoma jättää lauseen lopun ilmaan. – Suomi on tuontienergiariippuvainen maa. Huoltovarmuus on aihe, jota ei voi tehdä tai käsitellä yksin. Jos kerran Suomen kipukohta huoltovarmuusasioissa on oma sähkötuotanto, mikä sitten on se kohta, jossa Suomi loistaa hyvin. Se, että tavallinen tallaaja ei näillä asioilla juuri päätään vaivaa, ei tarkoita, etteikö näitä asioita mietittäisi Suomessa paljonkin. Näitä asioita ?rmat ottavat sitten oman harkintansa mukaan huomioon tehdessään omaa varautumistyötään. Valtiollisella tasolla alan merkittävin toimija on Huoltovarmuuskeskus, jonka päätehtäviä ovat strategisten varmuusvarastojen ylläpito sekä poikkeusoloihin ja vakaviin häiriöihin varautuminen. Juristi, entinen asianajaja ja pitkän linjan virkamies Sotilasarvo: reservin ylikersantti. Venäjän rooli on Ukrainan tapahtumien myötä ollut jo useamman vuoden esillä. Sen kuvitteellisessa tilanteessa Pohjois-Savosta meni kahdeksi viikoksi sähköt lumimyrskyn ja huonojen olosuhteiden takia. Tämän takia juuri merellisyys leimaa paljon myös Suomen huoltovarmuustyötä. Keskuksen toimitusjohtajan Raimo Luoman mukaan elinkeinoelämä on vahvasti sitoutunut keskuksen toimintaan. – Se on hyvin akuutti kysymys, missä laajuudessa yritykset varautuvat kyberturvallisuusuhkiin. Ruotsi teki huoltovarmuuspuolen kanssa vähän samanlaisen liikkeen, kuin oman puolustuskykynsä suhteen. Kahdenväliset sopimukset laitoksella on lisäksi Ruotsin ja Norjan kanssa. Maaseudulla se onnistuu varmasti helpommin, kun on puulämmitystä ja on ehkä totuttukin siihen, että sähköt välillä räpsyvät. He ajoivat alas paljon henkilöja talousresursseja. Omavaraisuusasteemme on alle 40 prosenttia, eikä se hirveästi lähivuosina muutu parempaan. Suomen tuonnista ja viennistä yli 80 prosenttia kulkee meritse Itämeren kautta. Sähköja energiakysymys mietityttää Maantieteellisesti Suomi sijaitsee haastavassa paikassa. En mene yksityiskohtiin sen enempää, Luoma hymähtää. Luoma sanoo työn olevan jatkuvaa kilpajuoksua vastapuolen kanssa. – Itämeren logistiikan ja liikenteen toimivuus ovat Suomelle äärimmäisen tärkeitä. Olemme totaalisesti kiinni EU:n sisämarkkinoissa, ja niiden toiminnan sujuvuus on meille kaiken A ja O, Luoma sanoo. Tuoreimmassa Tieto18harjoituksessa oli mukana 140 henkilöä. Teksti: Tuomas Kaarkoski, kuva: Mika Pakarinen jos kodistasi menevät sähköt, pärjäätkö 72 tuntia omillasi. 14 VAIKUTTAJA Reserviläinen 8/2018 Paljon osaamista, liian vähän kotimaista sähköä Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Raimo Luoman mukaan Suomen huoltovarmuus on esimerkiksi Ruotsia paremmalla tasolla. – Esimerkiksi viime vuonna meillä oli Jäätyvä-harjoitus. Luoman mukaan harjoitusten luonne vaihtelee työpöytätason pohtivimmista harjoituksista aina järeämpiin suurharjoituksiin, joissa on mukana monia muitakin instansseja. – Kyllä, tämä kaupunki voisi olla jo aika sekaisin. 72 tuntia Huoltovarmuuskeskuksella on olemassa 72 tuntia -konsepti, joka on kohdennettu nimenomaan yksittäisten ihmisten arkea varten. Kyberpuoli kasvaa Luoman mukaan myös huoltovarmuuspuolella kyberturvallisuus on teema, joka vain jatkaa paisumistaan vuodesta toiseen. Löytyykö kaapistasi kuivamuonaa. Olemme ja pysymme tuontiriippuvaisena valtiona. Toiminut tehtävässään neljä vuotta. Luoma myöntää suoraan, että asiat voisivat olla paremminkin sillä sektorilla. Toinen murhe on, riittääkö kotimainen sähköteho ja saadaanko tarpeeksi tuontisähköä, jos yhteiskuntaan tulee syviä häiriöitä. Niin, Helsinki voisi olla jo aika sekaisin tuossa ajassa. Kotimaisen sähkötehon riittävyys on ehkä se suurin meitä askarruttava tekijä. Kun kaikki alueellisetkin toimijat lasketaan, työllistää työja elinkeinoministeriön alainen hallinnonalan laitos noin 75 ihmistä. Lisäksi Suomessa asenneilmasto huoltovarmuustyötä kohtaan on todella positiivinen. Muutenkin erilaiset harjoitukset ovat olennainen osa Huoltovarmuuskeskuksen toimintakulttuuria. Luoma tiedostaa kasvaneen sotilaallisen aktiivisuuden Itämerellä, mutta muistuttaa Venäjän olleen toisaalta energiapuolella Suomelle hyvä ja vakaa kauppakumppani jo vuosien ajan. Paljon teemme yhteistyötä suunnittelussa sekä sen lisäksi materiaalisessa varautumisessa. Energiakysymys on huoltovarmuuden kannalta yksi kriittisimpiä kohtia. Osallistujia oli aina Yleisradiota, Puolustusvoimia ja poliisia myöten. Raimo Luoma Huoltovarmuuskeskuksen johtaja. – Ne ovat molemmat meille hyvin tärkeitä yhteistyötahoja. Luoman mukaan 72 tuntia on ajallisesti jo hyvä mittari kertomaan, mikä on yksilön kyky suoriutua isommista häiriöistä. KUKA. Sen sijaan aiheen parissa työskentelevien määrä on huomattavasti laajempi. Suomessa vastaavaa ei tehty. – Jos selviää jo 72 tuntia ilman ulkopuolista apua, se on hyvä. – Sanotaan nyt vaikka näin, että meillä on aika runsaat materiaaliset varastot eräällä osa-alueella
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Raimo Luoman mukaan kyberuhat ovat eniten kasvava puoli myös huoltovarmuuden puolella.
Itsenäisyyspäivänä myönnettävistä kunniamerkeistä merkittävimmän sai vuosikausia vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemiseen osallistunut Antti Aaarnio-Vihuri, jolle annettiin Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan vapaudenristin saivat liiton entinen varapuheenjohtaja Hannu Lahtinen sekä varatuomari Martti Porvali. luokan vapaudenristin. luokan komentajamerkki. Kuva: Puolustusvoimat. Reserviupseeriliiton jäsenistä 3. Tuomas Kaarkoski tämän vuoden itsenäisyyspäivänä kenraalikunnassa nähtiin kaksi ylennystä. Liiton arvokkaimman huomionosoituksen eli Ansioristin soljen kera saivat tänä itsenäisyyspäivänä Reserviupseeriliiton aiempi varapuheenjohtaja ja Lapin reservipiirien pitkäaikainen toiminnanjohtaja Kai Leinonen, Suomen Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä ja Suomen Sotaveteraaniliiton Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Osmo Suominen, joka on toiminut aiemmin Reserviläisliiton varapuheenjohtajana. Tutustu monipuolisiin Sotiemme Veteraanit -tuotteisiin osoitteessa www.suomenmoneta.fi/veteraani-tuotteet Myyntituotto ohjataan Sotiemme Veteraanit -yhteisön kautta tukea tarvitseville. Vuoden alussa Merivoimien uutena komentajana aloittava Jori Harju ylennettiin kommodorista lippueamiraaliksi. Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.) sai puolestaan ansioistaan 2. luokan Vapaudenristin miekkoineen. Muita merkittäviä tunnustuksen saaneita olivat eversti Martti Kukkonen, joka sai 2. Tuki ja turva kuuluvat kaikille – ketään ei jätetä yksin! Lunasta sinäkin Juhlamerkki veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä sekä sotaleskien hyväksi. luokan komentajamerkki. Tilaa oma rintamerkkisi hintaan 10 € (+toimituskulut 2,95 €) osoitteesta www.suomenmoneta.fi/veteraani-tuotteet g tuet samalla sotiemme veteraaneja. Hinta 10 € 16 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 8/2018 Harjusta lippueamiraali, Rotosesta kenraaliluutnantti itsenäisyyspäivänä Antti Aarnio-Vihurille Suomen Valkoisen Ruusun 1. Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö Timo Rotonen puolestaan ylennettiin kenraaliluutnantiksi. Reserviläisliitto palkitsi omiaan Perinteisesti myös Reserviläisliitto jakoi itsenäisyyspäivänä huomionosoituksia. Maanpuolustusmitali miekkojen kera Urpo Karjalainen, Heikki Lahtela, Leena Tiainen, Aki Mäkirinta, Jarmo Kanala, Mervi Liimatainen, Sirkka Orre, Satu Rajala, Anja Rehula, Pekka Laitila, Teppo Iisakkila, Kari Salminen, Jorma Suonio, Jaripekka Turtiainen, Caspar von Walzel, Ilkka Laitinen, Pekka Holopainen, Sirkka Jakonen, Jukka Kopra, Ilkka Korkiamäki, Kaisa-Maria Tölli Reserviläisliiton huomionosoituksia Ansioristi Jari Anttalainen, Tuula Gåpå, Erkki Heikkinen, Jari Hirvimäki, Heikki Karhu, Minna Karhunen, Matti Lappalainen, Viljo Lehikoinen, Kim Mattson, Terho Mustonen, Minna Nenonen, Mauri Parantala, Tuomo Repo, Mikko Savola, Seppo Savolainen, Mikko Säntti, Jouko Tirri, Henri Torkko, Irma Törnström, Jorma Uski, Jari Vaarala, Mika Viitanen, Pertti Viitanen, Tapio Vuolle. Veteraanit kiittävät. Autetaan nyt yhdessä heitä, jotka antovat itsestään kaiken. Tuki ja turva kuuluvat heille kaikille. Vapaus mahdollistaa kaiken – siitä kuuluu kiitos urheille veteraaneillemme, jotka aikanaan antoivat itsestään kaiken. Itsenäisyyspäivän paraati järjestettiin tänä vuonna Mikkelissä
Soita minulle niin vastaan kaikkiin mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin! Minut tavoittaa myös iltaisin. Katso sinua kiinnostava työpaikka osoitteista: kotisun.fi , kotivo.fi ja finluft.fi Mitä voimme luvata sinulle. Myyntityö Millaisia työtehtäviä tarjoamme. 040 7026 946 Terveisin, Harri Jääskeläinen MEILLÄ ON SINULLE TÖITÄ Sähköasennus Olemme suosittu työnantaja! IV-asennus. LVI-asennus Ajanvaraus Miten pääset mukaan joukkoomme. Saat kattavan koulutuksen työhösi, kannustavan palkkauksen osaamisestasi, ammattimaiset työvälineet ja joustavan työkulttuurin sekä jatkuvan tuen ja sparrauksen kehittää osaamistasi. Haluatko lisätietoa. Sinun ei tarvitse olla valmis ammattilainen, vaan hyvä asenne oppia uutta ratkaisee
Kaupungissa toimineen Kaartin jääkäripataljoonan koulutuskieli oli ruotsi, onhan Pohjanmaalla paljon ruotsinkielistä väestöä. Outo kieli olikin melkoinen yllätys koulutukseen käsketyille reserviläisille. Majoitusmahdollisuudet huononivat merkittävästi Vaasan palon jälkeen vuonna 1852. Rintamalle lähteneiden joukkojen tultua perustetuiksi ei varusvarastoihin jäänyt paljoakaan käypää. Vaasa jatkoi ruotsinkielisenä varuskuntana, vaikka jääkärit vaihtuivat Kenttätykistörykmentti 4:n tykkimiehiksi. Kaartin jääkäripataljoonalla oli jopa oma leipomo ja kauppa. Valkoisen puolen päämaja asettui aluksi Vaasaan ja siirtyi sieltä Seinäjoelle. Eräällä upseerilla oli hyvät suhteet paikalliseen vaatetusliikkeeseen, ja hän sai sieltä lunastetuksi patterinsa miehille siniset siviilipäällystakit. Ilmahälytysten ja potilasevakuointien varalta paarinkantajiksi oli pestattu koulupoikia, mutta jatkosodassa Vaasaa ei juurikaan ahdisteltu. Vaasa on ollut leimallisesti yhden joukko-osaston varuskunta. Suomen laillinen hallitus eli senaatti toimi Vaasassa keväällä 1918, kun Helsinki oli punaisten hallussa. Saksalaiset jatkoivat pohjoiseen, mutta jatkosodan aikana Vaasassa toimi saksalainen paikalliskomendantti ja it-jaos. Teksti: Seppo Simola, kuvat: Sotamuseo vaasa tuskin tulee monelle ainakaan ensiksi mieleen, kun pyydetään luettelemaan suomalaisia entisiä varuskuntakaupunkeja. Varuskuntakaupungin edellytettiin luovuttavan sotaväelle soveltuvia rakennuksia. Osin tukeuduttiin jopa siviilimajoitukseen. Joukon suomenkielisyys aiheutti joissakin vaasalaisissa pahaa mieltä, koska koulutuskieli oli olJääkäreitä ja rannikkotykistöä Vaasassa 20 HISTORIA Hiljenneet varuskunnat, osa 8/8: Ruotsinkielistä koulutusta oli sotavuosiin asti. Samoin toimittiin Jalkaväen koulutuskeskus 7:n suhteen. Jääkäriperinne kuuluu oleellisesti Vaasaan. Kansainvälinen Vaasa Ruotsalaisista vapaaehtoisista perustettiin helmikuussa 1940 järeä patteri. Saksassa koulutettujen jääkärien pääjoukko rantautui Vaasaan 25.2.1918. Jatkosodan aikana Vaasa pysyi merkittävänä kenttätykistön koulutuskeskuksena. Kaupungissa toimi myös suuri sotasairaala. Samana vuonna valmistui ortodoksinen varuskuntakirkko. Perusyksikössäkin oli yleensä oma varusvarasto, räätäli ja suutari. Joukot ovat järjestäytyneet jääkärien Suomeen paluun 80-vuotisjuhlaparaatiin vuonna 1998. Varusmiehille annettiin jääkärikoulutusta Vaasassa vuoteen 1934 saakka. Talvisodan aikana Vaasassa toimi Tykistön koulutuskeskus 2, jonka päätehtävänä oli kouluttaa muiden aselajien reserviläisiä tykkimiehiksi. Jääkärit Vaasaan Vaasa oli hallituksen joukkojen esikuntaja varuskuntakaupunki tammikuusta 1918 alkaen. Ranskaakin puhuttiin Vaasassa talvisodan aikana. Tarvittiin uusia ratkaisuja. Satulaseppäkin tarvittiin, jos joukkoon kuului hevosia. Ruotsin vallan aikana Vaasan seudulla toimi joukkoja ja sieltä rekrytoitiin sotavoimaa, mutta vasta Venäjän vallan loppupuolella rakennettiin varsinaisia kasarmirakennuksia. Rauhan palattua maahan Vaasa jatkoi hetken aikaa kenttätykistövaruskuntana, mutta varusmiesjoukoksi vakiintuivat jääkärit vaiheittain elokuusta 1945 alkaen. Tilaja vaatepula Sotavuodet mullistivat myös Vaasan varuskunnan elämän. Syyskuussa 1940 Raskas patteristo 9:n asettama vartioiden tarkastaja hämmentyi perusteellisesti, kun satamaan alkoi rantautua saksalaisia joukkoja. Majoitustilojen ahtaus vaivasi aluksi mutta tilanne helpotti, kun koulutuskeskus hajautettiin turvallisuussyistä maaseudulle. Tulkkaamalla siitä selvittiin, ja ranskalaisvaihe oli muutenkin lyhyt. Vaasassa toimi Suomen 3. Aluksi siellä koulutettiin jääkärijoukkoja ja myöhemmin kenttäja rannikkotykistöä. Tämä tietysti oli melkoinen rasite paikkakunnalle ja sen väestölle. Varuskunnan historia voidaan ulottaa 1300-luvulle Korsholman linnaan. Kansainvälisyys ei päättynyt vielä tähän. Vaasan tarkk’ampujapataljoona. Suunnitelmia Vaasan varuskunnan rakentamiseksi oli laadittu jo vuosikymmeniä, mutta niin sanottu kivikasarmi valmistui vasta vuonna 1866. Myös varusteista oli pulaa. Ranskaakin puhuttiin Vaasassa talvisodan aikana, sillä Ranskasta hankitun tykkikaluston mukana tuli myös kouluttajia. Ne tulivat Suomen oman asevelvollisen sotaväen käyttöön. Siviilimajoitukseen tukeuduttiin Venäjän vallan aikana oli tyypillistä, että sotilaat tukeutuivat ainakin aluksi siviili-infrastruktuuriin, eikä kasarmien rakentamisella pidetty kiirettä. Vaasaan rakennettiin puukasarmit 1880-luvun alussa kuten moneen muuhunkin sen aikaiseen varuskuntakaupunkiin. Joukko-osastot ja jopa perusyksiköt olivat hyvin itsenäisiä ja omavaraisia huollon osalta. Yhteistyön alkaminen saksalaisten kanssa oli vain hyvin pienen piirin tiedossa
Joukko-osaston nimi maakunnallistettiin vuonna 1957 Vaasan rannikkopatteristoksi. 21 Reserviläinen 8/2018 lut ruotsi sotiin asti. Lakkautusuhka oli leijunut Vaasan varuskunnan yllä ennenkin. Rakennuskantaa täydennettiin tarpeen mukaan ja viimeinen uudisrakennus oli vuonna 1990 valmistunut koulutustalo. Varuskunta-alue nykyään Vaasan paviljonkimainen puukasarmialue on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävä puisen sotilasarkkitehtuurin nähtävyys. Lippu laskettiin vuoden 1998 päättyessä. Se oli oleellinen parannus varuskunnan tilaratkaisuihin, mutta ilo siitä jäi lyhyeksi. Patteristo lakkautettiin, ja koko itsenäisyyden ajan jatkunut varusmieskoulutus Vaasassa päättyi. Lähteitä: Roudasmaa Stig: Vaasan varuskunnan historia (1991) Viita-aho Auvo (päätoim.): Suomen rannikkopuolustus 100 vuotta (2018) www.visitvaasa.. www.vaasa.?/palvelupiste/kulttuurikasarmi Vaasan kasarmialue on yksi parhaiten säilyneitä puukasarmikokonaisuuksia Suomessa.. Vaasassa koulutettiin nimenomaan moottoroitua rannikkotykistöä. Lohtaja soveltui hyvin ampuma-alueeksi, mutta Kivijärvi sekä alueet Gerbyssä, Vanhassa Vaasassa, lentokentän maastossa ja Sundholmissa kävivät ahtaiksi, eikä niillä voinut harjoitella patteristokokonaisuutena. Vaikka koulutus Vaasassa loppui, niin liikkuvaa rannikkotykistöä ei suinkaan lakkautettu. Vaasa jatkoi vielä esikuntakaupunkina, mutta enää on jäljellä vain aluetoimisto. Keskellä kaupunkia sijaitseva alue on säilynyt ehjänä kokonaisuutena läpi vuosikymmenten, ja se onkin yksi parhaiten säilyneistä 1880-luvun tyyppipiirustusten mukaan rakennetuista kasarmialueista. Esimerkiksi Sommarön kuusituumaiset tykit vartioivat Vaasaan johtavaa meriväylää. Alueelle on rakennettu uusia asuntoja. Sitä tarvittiin edelleen rannikkotykistöreservinä sekä painopisteen muodostamiseen, mutta koulutus siirrettiin Uudenmaan prikaatiin Dragsvikiin. Joukko lähti vuonna 1964 Sodankylään Lapin sotilaallista tyhjiötä paikkaamaan, ja Vaasan valtasi rannikkotykistö. Kiinteääkin rannikkotykistöä Vaasan edustalla oli. Nimikkokaupunkiinsa pääsyä se joutui kuitenkin odottamaan vielä seitsemän vuotta. Rannikkotykistövaruskunnaksi Vaasan rannikkotykistön alkusolu oli Ensimmäinen erillinen rannikkotykistöpatteristo, joka aloitti toimintansa Suomenlinnassa joulukuussa 1952. Alueella toimii nykyään kulttuurin tuottajia, yrityksiä, yhdistyksiä ja taiteilijoita. Aiemmin tykinvetäjinä toimivat venäläiset ATS-telatraktorit, joiden metalliset telaketjut eivät olleet erityisen katuystävällisiä. Aluksi joukon nimi oli Jääkäripataljoona 1, mutta se muuttui vuoden 1957 uudistuksessa Pohjanmaan jääkäripataljoonaksi. Vaasan kaupunki sai vaihtokaupalla varuskunta-alueen hallintaansa ja nimesi sen kulttuurikasarmiksi. Vanha sotilaskoti palvelee nykyään ennakkotilausten mukaan, eli se on mainio kokousja juhlapaikka reserviläisseurueille. Viimeksi kerhotiloina toiminut kivikasarmikin on kunnostettu asunnoiksi. Pääkalustona olivat aluksi 152 H 37 tykit ja sitten 130 K 54:t, joita vedettiin järeillä venäläisillä KrAz-maastokuorma-autoilla. Jalkaväkiaseiden melukin häiritsi laajenevaa asutusta
Marraskuun lopussa Latvian media kertoi, että GTP oli noussut ykköseksi suorituskykytesteissä. Patria 6x6 ( jolle markkinointiosasto olisi ehkä voinut keksiä vetävämmän nimen) kuuluu samaan sarjaan. Yhtiön nykyistä sotilasosaamista edustavat puolestaan ballistisesti suojatut Sisu ETP-sarjan maastokuormaautot, joita käytetään esimerkiksi NASAMS-ilmatorjuntaohjuslavettien kuljetusalustoina. Miehistöosa on nopeasti irrotetSisu GTP on monipuolinen maastoajoneuvo Sisu GTP:n miehistötilan kahdeksan istuinta ottavat vastaan mahdolliset miinaräjähdykset. Asiakkaan tarpeiden mukaan suojaa voidaan kasvattaa erilaisilla lisälevyillä. 22 KALUSTO Sisu GTP 4x4 on uusi maastokelpoinen panssaroitu taktinen maastoajoneuvo, jonka erikoisuus on runkorakenteen modulaarisuus. XA-sarjan miehistönkuljetusvaunujen siirryttyä 1997 Patrialle yhtiön näkyvimmät tuotteet ovat nykyisin siviililiikenteen kuorma-autot. Toteutuessaan Latvian kaupan arvoksi arvioidaan 220 miljoonaa euroa ja se käsittäisi useita satoja ajoneuvoja. Teksti ja kuvat: Tero Tuominen suomalainen teollisuus on muutaman vuoden aikana esitellyt peräti kolme erilaista maastokelpoista panssaroitua pyöräajoneuvoa: Protolab PMPV, Patria 6x6 ja Sisu GTP. Kilpailtu markkina Uusi Sisu GTP (G-series Transport Protected) tähtää varsin kilpailluille markkinoille, sillä tällaisista vaunuista on tarjolla lukuisia eri valmistajien näkemyksiä. Vaikka Protolab PMPV (eli ”Misu”) on ensivilkaisulla saman näköinen, siinä on kuusi pyörää. Katossa näkyy ampujan kattoluukku. Suojaustaso on STANAG 4569. GTP on perusversiossaankin rakennettu ylipaineistettavaksi. Pohjissa on V-muoto ja rakenteissa sekä istuimissa on huomioitu räjähdysiskun vaimennus. Tuotepalettiin kuuluvat 6x6, 8x8 ja 10x10 -versiot. Kriisinhallintatehtävissä ajoneuvoille ovat uhkana erityisesti miinat ja erilaiset improvisoidut tienvarsipommit. Sisu GTP:n rakenteet ovat panssariterästä. Optiona siihen voidaan asentaa suodatinpaketti, joka mahdollistaa toiminnan NBC-olosuhteissa (Nuclear, Biological, Chemical). Vaikka perusratkaisuissa on eroja, kaikki osaltaan jatkavat monissa tositilanteissakin koeteltujen Pasi-vaunujen jäljillä. Kaikissa kolmessa kotimaisessa ajokissa miinasuojaukseen onkin panostettu. Ohjaamo on samaa tilaa. Sellainen on myös ajoneuvon johtajalle.. Sisu Auto tunnetaan niin Proto-Sisu -maastokuorma-autojen kuin alkuvaiheiden Pasien rakentajana. Kotimaista uutuutta on suunniteltu muutama vuosi. Esiselvityksessä oli peräti 12 vaihtoehtoa. Suomalaisista uusista kumppaneistaan GTP eroaa siinä, että se on nelipyöräinen. Pasia muistuttavassa Patrian vaunussa moottori on ohjaajan takana, kun GTP ja PMPV puolestaan luottavat edessä olevaan voimanlähteeseen. Tehtävänvaihto vauhdikkaasti Sisu GTP:n erikoisuus on rungon modulaarisuus, joka tekee siitä monikäyttöisen. Aiemmissa ET-versiossa ei ollut panssarointia. Puolustusvoimat on 90-luvun lopulta alkaen hankkinut pitkälti Sisun siviilituotannon komponentteihin perustuvia ET-sarjan 6x6 ja 8x8 -maastokuorma-autoja lähes 300 kappaletta. Täsmätuotteena GTP onnistui pääsemään loppusuoralle Latvian kilpailutuksessa taktisesta miehistönkuljetusajoneuvosta yhdessä kolmen muun ajoneuvon kanssa (amerikkalainen AM General HMMWV, eteläafrikkalainen Paramount Group Marauder ja turkkilainen Otokar Cobra). Siten se tarjoaa jo perusversiossaan suojaa kiväärikaliperin luodeilta ja sirpaleilta
Sisu GTP:n kyljistä roikkuvat valmiina ketjut. Ajoneuvon koko ja massa tuntuvat. Ajajan paikalle ei istuta tai astuta, vaan ensin kiivetään ja sitten pujottaudutaan. Siinä on Caterpillarin vaihteistopaketti. Yllättäen eteen tulevissa juuttumisissa pika-apuna on optiona saatavilla oleva renkaiden paineiden lasku pidon lisäämiseksi – koeteltu konsti monista maastoajoneuvoista. Käsijarru auki, jarrupoljin pohjaan ja painokytkimellä automaattivaihteiston valinta D-asentoon. Asiakas voi vaikuttaa sopivan moottorin ja vaihteiston valintaan. Kameroiden hyödyllisyyden lähellä olevien esteiden paikantamisessa oppii nopeasti, mutta näyttö on ehkä liikaa sivussa tuulilasin läpi katsomisesta. Periaatteessa GTP kestäisi jopa Patria Nemo -kranaatinheitintornin asennuksen. Ne voidaan virittää renkaiden ympärille jo etukäteen, mikäli maasto vaikuttaa haastavalta. Sisu GTP:n ohjaamon kynnys on noin 170 cm korkeudessa. Asiakkaan tarpeiden mukaan varmaankin voidaan suunnitella muitakin ratkaisuja kuten johtokeskusajoneuvo. Havainnekuva: Sisu. Sisu GTP 4x4 Pituus 6,00 m Leveys 2,50 m Korkeus 2,55 m Kokonaispaino 14 000 kg Hyötykuorma 4 500 kg Maavara 40 cm Moottori 6-sylinterinen diesel Automaattivaihteisto 6-nopeuksinen Huippunopeus yli 100 km/h Toimintasäde 700 km Lähestymiskulma 60 astetta Jättökulma 45 astetta Max kallistus 35 astetta Mäennousukyky 60 prosenttia Miehistö 2 + 8 Osa ominaisuuksista voi poiketa edellä esitetyistä asiakkaan valitsemassa kokoonpanossa. Sinne on kuitenkin helppo pujottautua useiden kahvojen ansiosta. Jarrujen käytössä tarvitaan jalan reipasta painamista. Perustason aseistusvaihtoehtona GTP:ssä on teline konekiväärille miehistötilan kattoluukussa. Jo sen avaaminen kertoo, että kyse on sotilasajoneuvosta: panssarilevystä valmistettu ovi avataan järeällä kahvalla ja paino tuntuu avatessa. 23 Reserviläinen 8/2018 tavissa ja vaihdettavissa toiseen, mikäli käyttötarve muuttuu. Suuri sivulle avautuva ovi johtaa Sisu GTP:n miehistötilaan. Rivikutosen rouskutus muistuttaa, että ollaan sotilasajoneuvossa. Sisun Karjaalla sijaitsevalta tehdasalueelta löytyy maastoreitti, johon GTP kääntyy tieltä, kunhan rattia pyörittää tarpeeksi. Lopullisena varana on yhdeksän tonnia vetävä vinssi ajoneuvon keulassa. Ratkaisuksi Sisu tarjoaa ”satelliittinäkymän” vaunusta. Pyörät ovat ajoneuvon kulmissa ja lähestymiskulmat suuria, joten esteiden ylitys on helppoa. Kun jarrun irrottaa, GTP lähtee liikkeelle. Alusta eli kennorakenteinen Sisu Backbone voimalinjoineen pysyy samana. Tosin pitkä ja korkea moottoritila ohjaamon edessä rajoittaa merkittävästi näkymiä erityisesti maastossa mäkiä ylitettäessä. Perinteisen Sisu-nimen alla on pitkän nokan eteen näkymän antava videokamera. Oven päällä ohjaajan näyttöön kuvaa tuottava kamera. Erillisjousitus sekä tasauspyörästön lukot avustavat etenemistä. Ulkoa päin pieneltä näyttävät ikkunat tarjoavat yllättävän hyvän näkyväisyyden ulos. Tehtaan pihalla odottavan ajokin ohjaamon pienen oven alareuna on olkapäiden korkeudella. Kun virrat ovat päällä, GTP käynnistyy perinteisesti avaimesta kääntämällä. Sen avulla on helppo hahmottaa, mitä on edessä tai osuuko kylki puuhun. Usein tällaisiin vaunuihin asennetaan raskaalla konekiväärillä varustettuja kauko-ohjattavia asetorneja kuten Suomessakin käytössä oleva Kongsberg Protector. Erikoista ohjaamossa on lähinnä kuorma-automainen varmistinsalvalla varustettu päävirtakytkin. Astimena toimii vaijerilenkki. Parilla harjoituskerralla ohjaamoon nousisi vauhdilla. Todellisessa maastoajossa ennemmin tai myöhemmin jossain vaiheessa juututaan kiinni. Kamerat kuvaavat ympäristöä Reserviläinen pääsi tutustumaan Sisu GTP:n ajo-ominaisuuksiin maastossa. Etenee jouhevasti maastossa Uuden Sisun ajaminen on yksinkertaista ja henkilöautomaista. Sisu Backbone-runko voimalinjoineen toimii alustana. Tasainen panssariteräspohja ei välitä mahdollisista kontakteista. Saatavana on myös neljän hengen ohjaamolla varustettu partioversio, jossa on pieni avolava. GTP:n moottori on noin 300-hevosvoimainen rivikutonen, mutta proton voimanlähteen tarkempaa mallia ei kerrota. Ensivaikutelma on, että rattia saa kääntää enemmän kuin henkilöautoissa eli välitys on sovitettu maastoajoon. Tarjolla on perusversion eli 2 + 8 henkeä kuljettavan miehistönkuljetusajoneuvon ohella esimerkiksi kahden hengen ohjaamolla varustettu avolavainen kuormaversio sekä korotettu ambulanssikäyttöön soveltuva miehistötila. Näin uusi ajoneuvo pystytään mahdollisesti sovittamaan asiakkaan jo olemassa olevaan ajoneuvokalustoon. Myös 6x6-versio voidaan haluttaessa toteuttaa. Toisen korin asentamiseen tilalle menee suunnilleen sama aika. Hyvin sijoitetut kahvat ja astimet tekevät operaatiosta pitkälle ensikertalaisellekin suhteellisen helppoa. Ohjaajan vieressä on näyttö, johon on yhdistetty neljän alaspäin kuvaavan kameran videosyötöt yhdeksi 360 asteen live-kuvaksi GTP:n ympäristöstä. Sisun testissä kolmen hengen ryhmä irrotti miehistötilan alustasta ja nosti sen sivuun 15 minuutissa. Modulaarisessa Sisu GTP -ajoneuvossa on nopeasti vaihdettavissa oleva miehistökori. Sisu GTP ei ole uiva, mutta se kykenee kahlaamaan 85 sentin vedessä. Modulaarisuus jatkuu myös voimalinjassa. Silti ohjaamon äänitaso on matala ja keskustelu ilman headsettejä on hyvin mahdollista. Peilit ovat perinteiset, eivätkä kameroihin perustuvat, kuten Prolabsin ratkaisussa. Keskellä näkyy voimansiirron kotelointi ja oikealla kameroiden "satelliittinäyttö". Vaikka edessä on kantoja ja kiviä, ajokki etenee ensikertalaisenkin käsissä helposti
www.millog.fi Lahjoitamme tänä vuonna joulutervehdyksiin varatut rahat Tampereen Lastenklinikan tuki ry:lle uuden lasten ja nuorten sairaalan varustamiseen. Uuden sukupolven turvallisuutta.. Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta! www.scania.
Ilma-aseet Etelä-Pohjanmaa Ylihärmä 9.–10.3. Reserviläispilkki Pohjois-Savo Vesanto 6.4. Ampumasuunnistus Varsinais-Suomi Loimaa 27.4. Kivääri 300 m Päijät-Häme Hollola 24.8. Tarkemmat tiedot ja mahdolliset muutokset: resul.. Sako-kiväärien rakenne koostuu monista tarkkaan suunnitelluista ja käytössä hyväksi koetuista yksityiskohdista, jotka tekevät siitä varmatoimisen ja tarkan. SRA:n SM-kilpailut Helsinki Syndalen 20.–21.7. Frisbeegolf Pirkanmaa Toijala 1.6. Reserviläisgolf Etelä-Häme Hämeenlinna 20.7. Perinneaseet Keski-Suomi Keuruu 18–19.5. Pistooliampumajuoksu Uusimaa Mäntsälä 8.6. Talvijotos ”Okrajotos” Varsinais-Suomi Huovinrinne 9.–10.3. Syysjotos ”Päämajajotos” Suur-Savo Mikkeli 27.–29.9 Maastokilpailu Suur-Savo Kangasniemi 19.10. Reservin amp.mestaruus Päijät-Häme Hollola 23.–25.8. Tämä yhdistelmä takaa kestävän laadun ja toimivuuden, joka kestää sukupolvelta toiselle. Reserviläisammunnat Päijät-Häme Hollola 6.7. Tutustu: sako.fi PYSTYKORVA, UKKO-PEKKA, RK, TRG PITKÄ YHTEINEN HISTORIA JATKUU TRG 22/42 A1 Kilpailu Järjestäjä Kilpailupaikka Ajankohta Ampumahiihto Etelä-Karjala Imatra 9–10.2. Häyhä TA-kilpailu TA-kilta Sotinpuro 16.–18.8. RESERVILÄISURHEILULIITON KILPAILUKALENTERI 2019. Sakon kivääreissä yhdistyy perinteinen aseseppäosaaminen ja moderni teknologia. Falling plates Suur-Savo Mikkeli 11.5. Pistooliampumahiihto Keski-Suomi Keuruu 23.2
Palkinnon suuruus on 6 000 euroa, ja se myönnettiin nyt seitsemännen kerran. Vastaavasti 30,4 % ei kannata ja 20,5 % ei sano kantaansa asiaan. Vaasassa. Lauantaina ennen pääjuhlaa naulattiin VORU:n uusi lippu. Lokakuussa 2016 tehdyssä kyselyssä Nato-jäsenyyttä kannatti 55,8 % RUL:n jäsenistä ja 26,1 % ei kannattanut. ORUP on RUL:n ainoa valtakunnallinen piiri ja muodostuu kymmenestä korkeakoulupaikkakunnilla toimivasta jäsenyhdistyksestä. sekä miehiä että naisia koskeva yleinen asevelvollisuus, 3. Jäsenkysely toteutettiin liiton jäsenille sähköpostikyselynä Surveypal-järjestelmällä. Opiskelijapiirimiehenikään Pekka Sillanpää opiskelijain reserviupseeripiiri ry (ORUP) ja Vaasan Opiskelevat Reserviupseerit ry (VORU) viettivät 50-vuotisjuhliaan lauantaina 17.11. Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinto ToukoPerkolle Janne Kosonen suomen marsalkka mannerheimin perinnesäätiön joka toinen vuosi jakama sotahistorian palkinto on myönnetty FT Touko Perkolle hänen kirjastaan Haastaja Saksasta – von der Goltz ja Mannerheim. Molempia sukupuolia koskevaa vapaaehtoista asepalvelusta kannatti 1,3 % ja ammattiarmeijaa kannatti 0,6 % vastanneista. Nuorista vastaajista koko ikäluokkaa koskevaa asevelvollisuutta kannatti jopa 40,5 %. Reserviupseereiden keskuudessa Nato-jäsenyyden kannatus on hieman pienentynyt muutaman viime vuoden aikana. Vaasa oli valittu juhlien isännäksi sen oltua viime vuodet suhteellisesti piirin suurin jäsenmäärän kasvattaja. Nato-jäsenyyden kannatus on reserviupseereiden keskuudessa selvästi koko kansaa suurempaa. Palkinnon perusteluissa valintatoimikunta toteaa, että Touko Perkon tutkimus ja tietokirja nostaa Suomen historiankirjoituksessa vain pienessä sivuroolissa aikaisemmin olleen kreivi Rüdiger von der Goltzin keskeiseen rooliin siinä prosessissa, jossa Suomen tuore itsenäisyys vakautettiin. Keväällä Porissa perustettu Satakunnan Opiskelijareserviläiset ry on tästä esimerkki. Kannatusta koko ikäluokkaa koskevalle asevelvollisuudelle Liiton jäseniltä kysyttiin ensimmäistä kertaa, mihin Suomen puolustusjärjestelmä tulisi perustua. Perinnesäätiö myönsi poikkeuksellisesti varsinaisen sotahistorian palkinnon lisäksi myös kunniamaininnan. Kiinnostus opiskelijayhdistyksen perustamiseen on herännyt uudelleen myös Joensuussa ja Lahdessa. SAMI PULKKINEN Vaasan Opiskelevien Reserviupseerien lippu naulattiin ja vihittiin käyttöönsä 17.11. ammattiarmeija. Juhlaviikonlopun ohjelmassa oli juhlajumalanpalvelus, seppeleenlasku jääkäripatsaalle sekä museoja kasarmikierros. 26 SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO Lähespuoletliittoon kuuluvistakannattaa Nato-jäsenyyttä Janne Kosonen suomen reserviupseeriliiton (RUL) jäsenilleen tekemän kyselyn perusteella Nato-jäsenyyden kannatus on hieman laskenut. Nato-jäsenyyden kannatus RUL:n kyselyssä on alhaisinta nuorten keskuudessa. Yhdistyksen puheenjohtaja Jari Rantala katsoo, kun liiton 1. Alueellisesti Nato-jäsenyyden kannatus on suurinta Etelä-Suomessa (51,6 %), Lounais-Suomessa (49,8 %) ja Itä-Suomessa (48,7 %). Toukokuussa 2017 tehdyssä kyselyssä Nato-jäsenyyttä kannatti 53,5 % ja 28,1 % vastusti sitä. varapuheenjohtaja Aaro Mäkelä iskee RUL:n naulan lipputankoon.. Alle 36-vuotiasta vastaajista jäsenyyttä kannatti 41,2 % ja sitä vastusti 36,4 %. Vaihtoehdot olivat: 1. Perjantaina pidetyssä syyskokouksessa piirin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Taneli Laukkanen Oulusta. sekä miehiä että naisia koskeva vapaaehtoinen asepalvelus ja 4. nykyisenkaltainen miehiä koskeva yleinen asevelvollisuus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus, 2. Pienintä kannatus on Lapissa ja Pohjois-Suomessa (44,2 %) sekä Länsija Sisä-Suomessa (44,8%). ja kyselyyn vastasi 3 919 Suomen Reserviupseeriliiton jäsentä. Ruotsin mahdollinen jäsenyys lisäisi Naton kannatusta myös Suomessa. Sen sai FT Mikko Ylikangas kirjastaan Mainio pikku sota – brittilentäjät Suomessa vuonna 1919. Valtaosa (72,2 %) vastaajista kannatti nykyistä järjestelmää ja 25,6 % kannatti miehiä ja naisia koskevaa yleistä asevelvollisuutta. Kirja myös kuvaa sitä, kuinka Suomen poliittisen historian tapahtumat kansallisista korostuksistaan huolimatta ovat aina olleet sidoksissa hyvin kansainvälisiin tapahtumiin. Juhlapuheen Ravintola Centralissa piti tuore Puolustusvoimien Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Mauri Etelämäki. Kuietnkin edelleen lähes puolet vastanneista (49,2 %) kannattaa jäsenyyttä. Vastausaika oli 15.10.–5.11. Kirja valaisee erinomaisesti aikakauden sekä vapaussodan kilpailuasetelmaa Mannerheimin ja von der Goltzin välillä. Valtakunnallisena toimijana piirin kauaskantoisena tavoitteena onkin kehittää yhteistyötä liiton maakunnallisten piirien ja muiden toimijoiden kanssa. Maanpuolustustiedotuksen (MTS) suunnittelukunnan viimeksi (marraskuu 2018) julkaistussa mielipidetutkimuksessa Naton jäsenyyttä kannatti 20 % ja vastusti 59 % vastaajista. Uskoa omaan puolustukseen RUL:n kyselyn selkein vastaus tuli kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan?” Tähän kysymykseen vastasi myöntävästi liki 97 % RUL:n jäsenistä. Reserviupseereista peräti 68,0 % haluaisi Suomen Naton jäseneksi, mikäli Ruotsi päättäisi liittyä Naton jäseneksi. Teos on historiallisesta luonteestaan huolimatta hyvin ajankohtainen, ja sen johtopäätöksiä voidaan hyvin hyödyntää 2010-luvun turvallisuuspoliittisissa tilanteissa
Myös Nenonen itse on vaikuttunut. Kuvassa vasemmalta Minna Nenonen, Arto Nousiainen ja Saku Räsänen. Pidän positiivisena, että kentällä tehtäisiin jatkossakin esityksiä myös naapuriyhdistysten toimijoista, Nenonen kertoo. – Valintamme malliyhdistykseksi on suuri kunnia, koska pidän sitä kiitoksena siitä työstä ja panostuksesta, mitä Joensuun Reserviläiset ja yhteistyökumppanimme ovat tehneet yhteisen asiamme, maanpuolustuksen, eteen, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Arto Nousiainen. (Pohjois-Karjala); Pulkkinen Eero (Pohjois-Savo), Multisilta Jari (uusi) (Satakunta); Fagerström Mats (uusi), Nöjd Ismo (Uusimaa). Nenonen on ensimmäinen Vuoden Reserviläiseksi nimetty nainen. marraskuuta käsiteltiin Reserviläisliiton vuoden 2017 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Nenonen on myös toiminut Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla kouluttaja ja -johtotehtävissä ansiokkaasti yli vuosikymmenen. Kontiorannan varuskunnan lakkautuksen jälkeen ja Onttolan rajavartioston ampumaratojen poistuttua ampumaharjoittelu Joensuun lähialueella ei ole ollut mahdollista. Reserviläisliiton hallituksessa jatkavat vielä ensi vuoden: Grönlund Joonas (Etelä-Karjala); Siimeslehto Seppo, Soininen Timo (Helsinki); Hauta-Aho Rauno (Keski-Pohjanmaa); Hyppönen Jouko (Keski-Suomi); Rousu Simo (Lappi); Viljanen Jussi (Pirkanmaa); Terho Tuomas (Päijät-Häme); Parkkila Pasi (PohjoisPohjanmaa); Rönkä Jukka (Suur-Savo); Nenonen Minna, Saarikallio Simo (Varsinais-Suomi). Hallituksen esitykset kaikkien osalta hyväksyttiin ja vastuuvapaudet myönnettiin soraäänittä, joskin jäsenrekisterin toiminta puhutti kokousväkeä. Hallitus toimii sujuvasti strategisessa roolissa ja valiokunta omalla aiempaa laajemmalla tontillaan nyt myös operatiivisten päätösten tekijänä. Liittokokouskorottijäsenmaksua, Pohjolajatkaapuheenjohtajana Olli Alho liittokokouksessa 17. Nenonen saa kiitosta asiantuntemuksestaan sekä positiivisesta asenteestaan, joiden voimalla hän on edistänyt merkittävästi maanpuolustusjärjestöjen toimintaa ja yhteistyötä. Toimitusjohtaja, KTT Ilpo Pohjola jatkaa liiton puheenjohtajana 2019–2020 ja hallitukseen tulivat valituksi seuraavat reserviläispiirien esittämät henkilöt: Hirvimäki Jari, Salminen Kari, (Etelä-Häme); Mäki Mika (uusi), Tarkkanen Heikki (Etelä-Pohjanmaa); Laine Ossi (uusi) (Kainuu), Leisti Olli (Kymenlaakso); Mäkitalo Jussi (Pirkanmaa); Martikainen Hannu P. Yhdistys tarjoaa nyt mahdollisuuden säännölliseen ampumaharjoitteluun ja on parhaillaan rakentamassa radalle 300 metrin ampumarataa sekä pistoolikatosta. Saavutus on erityisen huomattava, kun pohditaan järjestökentän yleistä tilannetta ja kiristyvää kamppailua ihmisten vapaa-ajasta. marraskuuta Vuoden Reserviläiseksi Minna Nenosen Salosta ja Vuoden Malliyhdistykseksi Joensuun Reserviläiset ry:n. Nenonen on vaikuttanut Varsinais-Suomen reserviläispiirin valiokuntaja hallitustyössä yli 10 vuotta ja ollut mukana piirin toiminnassa 20 vuotta. Lisäksi Vuoden Malliyhdistyskisassa erinomaisesti menestynyt Viitasaaren Reserviläiset ry sai kunniamaininnan. Kahden vuoden takainen päätös liiton hallinnon keventämisestä on osoittautunut oikeaksi. Lisäksi hän on vuosien ajan toiminut aktiivisesti Euroopan reservinaliupseerien kattojärjestössä CISOR:issa, jossa merkittävimpänä ansiona on toimiminen kilpailunjohtajana CISOR:in kansainvälisessä sotilasmoniottelussa kesällä 2017. Taloudellinen tulos viime vuodelta oli 25 107 euroa alijääminen johtuen lähinnä liiton graa?sen ilmeen uudistuksesta ja ostettujen palveluiden laajasta käytöstä. Myös yhden vuosittaisen liittokokouksen malli toimii ja säästää kustannuksia. Hyvin tehty työ on heijastunut jäsenkasvuun ja Joensuun Reserviläisten jäsenmäärä onkin noussut peräti 304:ään, joka on yhdistyksen ennätys. Koska taloudellinen tulos oli jo toista vuotta peräkkäin tappiollinen, päätettiin liittomaksua nostaa yhdellä eurolla 14,50 euroon henkilöjäseneltä. Nykyään salolainen Minna Nenonen on järjestyksessään 29. Muutokset ovat tuoneet liiton päätöksentekoon virtaviivaisuutta ja reagointikykyä. Valtakunnallisen tason tunnustus on reserviläisaktiiville aina erityinen hetki. – Valintaa ei ensin meinannut uskoa, ja sen osuminen kohdalle tekee erityisen vaikutuksen, kun tietää, miten moni tekee reserviläiskentällä erittäin ansiokasta työtä. Nimitysperusteena oli laaja osallistuminen vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Yhdistyksen laajinta toimintamuotoa, ammuntaa, on onnistuneesti kehitetty huolimatta siitä, että olot ovat olleet haasteelliset. 27 RESERVILÄISLIITTO Reserviläinen 8/2018 Yhteistyöonreserviläistoiminnankulmakivi Teksti ja kuva: Olli Alho reserviläisliiton liittokokous nimesi 17. Joensuun Reserviläiset on vastannut haasteeseen rohkeasti nostamalla hallitusvastuuseen nuoria aktiivitoimijoita, mikä on näkynyt nuorille soveltuvana toimintana. Joensuun Reserviläiset kasvoi ennätyssuureksi Joensuun Reserviläisten toiminta on vahvassa vireessä perustuen muun muassa rohkeaan kehitystyöhön, kattavaan viestintään ja laadukkaaseen ampumatoimintaan. Olen myös vaikuttunut siitä, että naapuriyhdistys Loimaan Reserviläiset esitti minua Vuoden Reserviläiseksi. Alkuvuodesta 2017 tilanne parani, kun yhdistys sai neuvoteltua käyttöönsä ulkoampumaradan Hammaslahdesta, jota kehitetään yhteistyössä Pyhäselän metsästäjien kanssa. Vuoden Reserviläiseksi nimetty ja samalla ensimmäinen nainen, mikä herätti välittömästi paljon kiinnostusta maanpuolustusaktiivien lisäksi myös niiden alueiden medioissa, joilla hän on toiminut
Myös mainoksia. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan. Niitä luetaan keskittyneesti ja usein. Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Aikakausmedioihin uppoudutaan. Sinä olet siellä
SULJETTU 23.12. s o t i l a s v a r u s t e e t | a r m e i j ay l i j ä ä m ä | m e t s ä s t y s | u l k o i l u Varusteleka hankasuontie 11 A 00390 Helsinki myymälä avoinna ma-pe 10 20 lauantaina 10 18 WWW.VARUSTELEKA.FI info@varusteleka.fi 010 320 3813 / varusteleka Kalevala Koru shop-in-shop Varustelekan myymälässä 10.12.-23.12.2018 Kalevala Koru toi myymälänsä miniatyyriversion meidän myymälän sisälle, aika siistiä! Nyt onnistuu korulahjojen hommaaminen samalla reissulla, kun tulet piehtaroimaan ylijäämän ja muun sotatarvikkeen sekaan. GLÖGITARJOILU 23.12. Myymälän poikkeusaukiolot: 24.12. GLÖGITARJOILU. SULJETTU | 25.12. SULJETTU | 1.1. Kalevala Korun liike on auki meidän liikkeen aukiolojen mukaan
Kyseessä oli edustusja vapaa-ajanasunto natsieliitille. Teksti ja kuvat: Mikko Virta tuskin arvasi Adolf Hitler, millainen turistinähtävyys hänen kesämökistään tulisi muutaman vuosikymmenen kuluttua. Silloin näkyvyys on muutaman kymmenen metrin luokkaa. Enää jäljellä on Kehlsteinhaus. Kehlsteinin kiviselle huipulle rakentaminen oli helpommin sanottu kuin tehty, mutta urakasta selvittiin vain 13 kuukaudessa. Kirkkaalla säällä upeat alppimaisemat taas jatkuvat silmänkantamattomiin. huhtikuuta 1939. Rakennus piti saada valmiiksi puoleen johtajan Adolf Hitlerin 50-vuotissyntymäpäivään mennessä 20. MATKAVINKKI 30. Tämä onnistui, joskin rakennusprojektin aikana kuoli tiettävästi toistakymmentä työläistä. Busseja kulkee kesäisin 25 minuutin välein. Natsieliitin hulppeista loma-asunnoista Obersalzbergissa on jäljellä enää Kehlsteinhaus, tuttavallisemmin Kotkanpesä, joka toimii ravintolana. Kehlsteinhaus sijaitsee Alppien kätköissä Obersalzbergissa, Saksan Baijerissa. Ennen reissua on syytä vilkaista säätiedotuksia. Parkkialueen lähellä sijaitsee erillinen Dokumentation Obersalzberg -niminen museo, jossa kerrotaan alueen natsimenneisyydestä. Pytinki sijaitsee sen verran korkealla, että pilvisellä säällä se tuppaa olemaan pilvien keskellä. Matkalla kerrotaan paikan historiasta useammalla eri kielellä. Kehlsteinhaus, kansankielellä Kotkanpesä, rakennettiin natsipomo Martin Bormannin käskystä ja kansallissosialistisen puolueen rahoilla vuosina 1937–1938. Ruoka on kelvollista perustasoa, eivätkä hinnatkaan merkittävästi korkeampia kuin vastaavan tasoisissa ravintoloissa 1800 metriä alempana. Kehlsteinhausin lähellä sijaitsevalle parkkialueelle pääsee ajamaan kätevästi autolla esimerkiksi Salzburgista tai Münchenistä. Führer vieraili paikalla ensi kerran jo syyskuussa 1938. Sinne oli tarkoitus louhia kokonainen maanalainen valtakunta, josta Kolmatta valtakuntaa johdettaisiin. Sieltä on upeat näkymät esimerkiksi läheiselle Königsseelle. Muut rakennukset tuhottiin sotien jälkeisinä vuosina. Vaikka Kehlsteinhaus tunnetaan Hitlerin loma-asuntona, ei kyseessä ole varsinainen museo. Kehlsteinhausia voi vilpittömästi suositella jo pelkästään näköalojensa vuoksi päiväretkikohteeksi, jos sattuu Baijerissa tai Salzburgissa oleskelemaan. Ruokaa ja olutta voi nautiskella niin ulkokuin sisätiloissakin. Hitlerin kesämökki säväyttää maisemillaan Kehlsteinhaus rakennettiin 1930-luvun lopulla vuoren huipulle natsieliitin lukaaliksi. Parkkialueelta eteenpäin täytyy kulkea bussikyydillä. Alue tunnetaan natsijohtajien kotien ja loma-asuntojen keskittymänä. Ravintola korkeuksissa Tänä päivänä Kehlsteinhaus on yksityisomisteinen ravintola ja biergarten. Paikan historiaa esitellään pienehkössä valokuvanäyttelyssä aurinkoterassilla. Kesämökki on tosin vaatimaton sana kuvaamaan yli 1800 metrin korkeuteen vuoren huipulle rakennettua kivitaloa, jonka terassilta avautuvat henkeäsalpaavat näkymät Saksan Alpeille. Viimeinen osuus huipulle noustaan vuoren sisälle rakennetulla hienolla hissillä, jolla myös arvovieraat aikanaan tuotiin Hitleriä tapaamaan
Osoite: Salzbergstraße 45, 83471 Berchtesgaden Aukioloajat: Ravintola on auki säävarauksella toukokuun alkupuolelta lokakuun loppuun kello 8.20–17.00. Kuva: Bayerische Staatsbibliothek München Reserviläinen 8/2018 31. Saapuminen: Autolla ajaa paikalle esimerkiksi Salzburgista alle tunnissa ja Münchenistä alle kolmessa tunnissa. . Alle 14-vuotiailta hinta on 9,60 euroa. Kehlsteinhausin ja Obersalzbergin natsientäytteiseen historiaan voi tutustua pienessä valokuvanäyttelyssä rakennuksen aurinkoterassilla. Näyttelyn kuvassa Adolf Hitler nauttii raikkaasta ulkoilmasta aurinkoterassilla heinäkuussa 1939. Myös julkisella liikenteellä pääsee perille, mutta matkaan kannattaa varata reilusti aikaa. Tätä tunnelia pitkin diplomaatit ja muut arvovieraat kuljetettiin tapaamaan Adolf Hitleriä. Lisätietoja: www.kehlsteinhaus.de Kehlsteinhaus Tältä näyttää ravintolana toimivan Kehlsteinhausin pääsalissa. Hinnat: Edestakainen bussikyyti ylös Kehlsteinhausille maksaa aikuiselta 16,50 euroa ja sisältää myös hissimatkan. Ruokaa voi nauttia historiallisissa tunnelmissa sisällä tai ulkona terassilla. Bussikyydit ylös kulkevat 25 minuutin välein kello 8.55–16.00. Hänen tiedetään vierailleen asunnolla ainakin 14 kertaa. Münchenistä ja Salzburgista järjestetään opastettuja päiväretkiä bussilla. MITÄ JA MISSÄ.
Koen, että erityisesti maanpuolustuksen parissa meidän reserviläisten tulee katsoa asioita aina hiukan pidemmälle, hän pohtii. Pahkiksen jälkeen Rautiainen on osallistunut monille vapaaehtoisille, sotilastaitoja harjoittaville kursseille aina ulkomailla asti. Toinen niistä, perinteinen M05-maastopuku, sujahtaa ylle työpäivän päätyttyä. Jokaisen niin ajattelevan reserviläisen tulee pitää omat sotilaalliset taitonsa ajan tasalla, hän summaa. Parhaiten niistä ovat jääneet hänen mieleensä laskuvarjohyppykurssi Virossa ja asutuskeskustaistelukurssi Ruotsissa. – Olin jo tuolloin aktiivisesti mukana rannikkojääkäreiden toiminnassa. On hienoa, että pitkän harrastustaipaleen aikana on päässyt hakemaan oppia merten takaa ja saanut jakaa osaamistaan eteenpäin. Stadin Sisseissä saatu esimerkki ja oppi ovat olleet vahvana perustana Antti Rautiaisen omassa toiminnassa. Joskus saatu esimerkki saattaa vaikuttaa niin vahvasti, että se innostaa aloittamaan uuden harrastuksen. Toisen niistä, lentäjän uniformun, hän pukee ylleen töiden Helsinki-Vantaan lentokentällä kutsuessa. Nuorissa on tulevaisuus! Kasvattaminen ja kouluttaminen ovat Rautiaisen sydäntä lähellä, tässä tyttärenpoika opissa.. Niin kävi Rautiaiselle vuonna 1986. Toinen keskeinen syy löytyy Rautiaisen arvomaailmasta ja asenteesta. Antti Rautiainen Ikä: 55 vuotta Sotilasarvo: Reservin majuri Kotipaikka: Kirkkonummi Työ: Finnairin lentäjä Perhe: Vaimo, kolme aikuista tytärtä ja yksi lapsenlapsi viivojen mukaan. – Puheenjohtajan tärkein tehtävä on liikuttaa yhteistä venettä eteenpäin strategioiden ja yhdessä piirrettyjen suuntaKerran rannikkojääkäri, aina rannikkojääkäri KUKA. Joku voisi pitää siitä huolimatta minua aivan hulluna, kun olen niin monessa mukana, Finnairin lentäjä Rautiainen pohtii. Puheenjohtaja vie yhteistä venettä eteenpäin Sininen Reservi on Merivoimien piirissä tapahtuman vapaaehtoisen maanpuolustuksen kokoava voima ja toimii linkkinä reserviläisten ja Puolustusvoimien välillä. Vaikka maanpuolustusharrastus täyttää Rautiaisen kalenteria tehokkaalla tahdilla, reservin majuri katsoo, että vuosien aikana harrastukseltaan saamat kokemukset ja tuttavuudet ovat olleet vaivanarvoisia. – Jos on varaa arvostella jonkun toimijan, kuten yhdistyksen tekemistä, pitää olla myös itse valmis tekemään sen hyväksi jotakin. Pahkis avaa tien maanpuolustusharrastukseen Rautiaisen mielestä paras tapa vaikuttaa asioihin on toimia itse esimerkillisesti. Stadin Sissit kutsuivat meidät mukaan järjestämäänsä Pahkis-harjoitukseen. – Tässä harrastuksessa pääsee jatkuvasti kehittämään itseään. Se saa yleensä muutkin innostumaan uusista toimintatavoista ja kehitysideoista. Tällä hetkellä Rautiainen toimii maanpuolustuksen saralla Sinisen Reservin puheenjohtajana sekä aktiivina MPK:n Meripuolustuspiirissä. Joku voisi ihmetellä, miten vaativaa ja paikoin stressaavaakin työtä tekevä 55-vuotias reservin majuri ehtii ilmojen teiltä tarttumaan myös rynnäkkökivääriin. Silloin on aikaa kaikelle muulle. – Lentäjän työn hyvä puoli on se, että kun vetää työpaikan oven kiinni, työt eivät seuraa kotiin. Tähän mennessä vapaaehtoistyövuosia on kertynyt huimat 34 vuotta. Auton kaasuttaessa pois hektisestä lentokentän arjesta Rautiaista odottavat usein vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön liittyvät kokoukset ja tapaamiset. 32 YKSI MEISTÄ Teksti: Lotta Saarenmaa Kuvat: Antti Rautiainen antti rautiaisella on kaksi uniformua. Vuodesta toiseen hänet kuitenkin pitää mukana vapaaehtoistoiminnassa tahto tehdä asioita yhteisen hyvän eteen. – Minulla on vahva usko siihen, että Suomi on puolustamisen arvoinen maa ja yhteiskunta. Kaikkeen päätyy helposti mukaan silloin, kun ei osaa pitää suutaan kiinni, hän naurahtaa. Yksittäiset reserviläisosaajat ovat myös Puolustusvoimille vahvuus, Rautiainen tuumaa. Sissien Nikkeli-jotoksella Sarminkairassa opeteltiin talvitoimintaa vaativissakin olosuhteissa. Se oli kokemus, joka tempaisi minut mukaansa vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, rannikkojääkäri kertoo. Siellä näin, miten vanhemmat sissiveljet opettivat nuorempiaan
ja toim.) Docendo, 528 s. Zombies-pelimoodi on laajempi kuin koskaan. Muistomerkeistä on kuvia, mutta liitesivuille olisi kuulunut kunniataulu operaatioissa menehtyneistä 49 suomalaisesta rauhanturvaajasta. Alkuperäisiä muistiinpanoja on täydennetty vain muutamilla SAkuvilla sekä kartoilla. Runsas kuvitus on kummankin niteen ansio. Pelattavuuskin on hiottu huippuunsa ja gra?ikat päivitetty vuoteen 2018. Johdannossa Visuri taustoittaa aikakauden mutta siirtää sen jälkeen puheenvuoron perustellusti kokonaan kenraali Erfurthille. Mikko Porvali osaa luoda herkkiä nyansseja raakoja tapahtumia käsitteleviin kirjoihin. Perinteisessä moninpelissä on panostettu tiimirooleihin eli “spesialisteihin”, joista jokaisella on oma tarinansa ja erikoiskykynsä. Osat täydentävät toisiaan, mutta Seppo Simola Mysteerejä Karjalassa Aluksi en ollut varma, mihin lajityyppiin tämä Karelia Noir-trilogian päätösosa pitäisi sijoittaa. Eversti evp., valtiotieteen tohtori Pekka Visuri on nyt suomentanut ja julkaissut Erfurthin päiväkirjat vuosilta 1942–1943. Tästä ei räiskintä enää paljon parane. Silti se onnistuu toistamaan kaikki kliseet ja epäloogisuudet lähtien siitä, että yhdellä hetkellä zombin ohi voi hiippailla metrin päästä, kun taas toisaalla se kuulee ihmisen askeleet kutakuinkin horisontin takaa. Kovin vaatimattomilla varusteilla suomalaiset maailmalle aluksi lähtivät. Tarina alkaa vaaralliselta vuoden 1940 rajalta ja yltää 1960-luvulle asti. Kirjaparista käy konkreettisesti ilmi, että rauhanturvaaminen ei ole riskitöntä. Lopussa kirjailija totisesti yllättää lukijansa, kun kesän 1944 ratkaisutaisteluissa palkitulta panssarintuhoojalta löytyy ällikällä lyövä peitehenkilöllisyys. Suomen Rauhanturvaajaliitto 1968–2018 & Suomalaista rauhanturvaamista ja kriisinhallintaa 1956–2018 Heikki Holma (päätoim.) Suomen Rauhanturvaajaliitto, 409s. Kuvaus on tyylikästä ja hahmojen tarinat rakennettu kiinnostavasti. Henkilövalintojen perusteet ja palvelussuhteiden ehdot ovat myös mielenkiintoista luettavaa. Uusin kirja on sodan ja kuoleman yli yltävä herkkä kunnianosoitus karjalaisuudelle, menetetyn Karjalan nostalgiselle kaipuulle ja sen historiallisen pääkaupungin moninaisille vaiheille. Samaan aikaan mystinen infektio alkaa levitä räjähdysmäisesti. Kirjat vuosilta 1941 ja 1944 on julkaistu jo aiemmin. Kokonaisuudessaan Train to Busan on viihdyttävä trilleri. Tänä vuonna vuorossa on modernien erikoisjoukkojen toimintaa kuvaava Black Ops 4. Se on pärjännyt hyvin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla, eikä suotta. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita piisaa. Sen jälkeen alkoivat mitä villeimmät rauhanhuhut kiiriä ympäri maata. Ja mitä merkitsee, kun itsensä ampuneen läheltä ei löydy aseen hylsyä, mutta sellainen löytyy mahalaukusta. Rauhanturvaajien koulutuksen ja varustuksen kehittyminen kertoo puolustusvoimiemmekin kehityksestä. Sujuva suomennos on kiinnostavaa luettavaa. Siitä käynnistyykin vauhdikas trilleri, jossa matkustajat yrittävät epätoivoisesti selviytyä verenhimoisten zombien vyörytyksestä. Kiinnostava on myös arvovaltaisen ulkopuolisen tarkkailijan näkemys Suomen päämajasta ja sen upseereista sekä hänen vaikutelmansa Adolf Hitlerin Johtajanpäämajasta ja Saksan sodanjohdon usein byrokraattisistakin järjestelyistä. Yksinpelikampanja on jätetty kokonaan pois. Waldemar Erfurth – Sotapäiväkirja 1942–1943 Pekka Visuri (suom. Kaikki kartat ovat täynnä omia tehtäviä ja yllätyksiä. Länsimaista katsojaa hieman myös häiritsee elokuvan tapa kuvata naiset itsenäiseen toimintaan kykenemättöminä, aivottomina, pelosta tärisevinä vässyköinä, joita miehet vain raahaavat mukanaan. Train to Busan on yllättävän hyvä ollakseen zombielokuva. Kolmella pelaajalla paikallisesti testatessa konsolista alkoivat tosin tehot jo loppua. ja 308 s. Trilogian toinen päähenkilö, komisario Salomon Eckert, saa myös uusia ulottuvuuksia loppuratkaisuissa. Lähes 50 000 suomalaista on ollut mukana, ja moni operaatio jatkuu yhä. Siinä on poliisiromaanin, dokumenttiromaanin ja trillerin aineksia. Ensin mainitussa katse on ihmisissä ja toinen nide keskittyy operaatiohistoriaan. Hänen tehtävänään oli vaikuttaa siihen, että Suomi pysyy Saksan rinnalla toisen maailmansodan kaikissa käänteissä. Pelattavana on kolme tyylikästä karttaa, joita voi tahkota yksin, verkon yli moninpelinä tai paikallisesti jaetulla näytöllä kavereiden kanssa. Battle royale -moodi taas tukee jopa sataa pelaajaa, ja siinä voi lentää vaikka helikopterilla! Black Ops 4:n moninpeli on niin tuhti paketti, ettei yksinpelikampanjaa jää kaipaamaan. Seppo Simola Suomalaiset rauhan asialla Suomen Rauhanturvaajaliitto täytti 50 vuotta ja julkaisi sekä liiton että suomalaisen rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan historiikin. Asemasodan aikaa voisi helposti luulla merkityksettömäksi vaiheeksi, mutta siihen liittyen on kiinnostavaa se, miten ja missä vaiheessa suomalaisten usko Saksan voittoon murenee. Koko trilogia on kunnianosoitus itsenäisyytemme ensi vuosikymmeninä virkatehtävissä menehtyneille poliiseille, mutta vastaan tulee nyt myös tuttuja sotilaita tositapahtumissa. Liiton historiasta saavat eniten irti sen toiminnassa tai rauhanturvatehtävissä olleet, mutta avaapa teos rauhanturvaamisen inhimillistä puolta kiinnostavasti kaikille. Sen sijaan tarjolla on kolme eri moninpelimoodia: perinteinen, zombies ja uutena battle royale. Zombeja ja erikoisjoukkoja Joulun lähestymisen huomaa viimeistään siitä, kun uusi Call of Duty ilmestyy kauppoihin. Train to Busan Kesto: 1 h 58 min Valmistusvuosi: 2016 Julkaisija: Atlantic Film / 2017 Ikäraja: 16 33 Reserviläinen 8/2018 33 ARVIOT. Liitetaulukot esittelevät operaatiot numeroina. Pelkoa ja inhoa pikajunassa Pitkää työpäivää rahastonhoitajana painava eteläkorealainen uraisä Seok-woo on viemässä junalla tytärtään Soo-ania Soulista tämän äidin luo Busaniin. Kaikki rauhanturvaoperaatiot eivät ole tavallisille reserviläisille tuttuja, mutta ovathan suomalaiset turvanneet rauhaa Afrikassa asti. Sellainen on esimerkiksi Kuukaupin sillan ansoitusta henkensä kaupalla purkanut luutnantti Lauri Sutela, joka eteni Puolustusvoimain komentajaksi asti. Kadonneen kaupungin varjo Mikko Porvali Atena, 271 s. Call of Duty: Black Ops 4 Saatavilla: PS4 (testattu), Xbox One, PC Julkaisija: Activision / 2018 Ikäraja: 18 toimivat erikseenkin. Yksi tartunnan saanut ehtii mukaan junaan Soulin asemalla. Kirjat Seppo Simola RESERVILÄISEN KUUKAUDEN VALINTA Mikko Virta Pelit Mikko Virta Elokuvat Saksalaista näkökulmaa Waldemar Erfurth (1879–1971) oli Saksan kenraali Suomen päämajassa jatkosodan vuosina
Edellisen ristikon ratkaisu RUL: 12.1.2019 Liittohallituksen kokous, Helsinki 18.-19.1. Liittohallituksen järjestäytymiskokous, Vantaa 9.2. Lähetä nuolilla merkityt avainsanat ja yhteystietosi 18. CIOR:n talvikokous, Bryssel RES: 25.1.2019 Liittohallituksen uusien jäsenien koulutus, Vantaa 26.1. Pohjoismaisen presidiumin talvikokous, Helsinki, Hamina 30.1.-1.2. helmikuuta mennessä postikortilla osoitteeseen Reserviläinen/ristikko, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen ristikot@reservilainen.. Hallituksen järjestäytymiskokous, Helsinki 9.-10.2. Valiokunnan kokous, Helsinki RESUL: 18.12.2018 Puheenjohtajien vaihdostilaisuus, Helsinki 12.1.2019 Kilpailuiden johtajien neuvottelupäivä, Helsinki 31.1. Ampumahiihtokilpailut, Imatra 34 RESERVIN RIENNOT Reserviläinen on myös Instagramissa www.instagram.com/reservilainen. Ristikko 8/2018 Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Yhdistysjohdon koulutus, Länsi-Suomi, Tampere 14.2
com. Tiedustelut: Jukka Yliketola, 050 377 1451, jyliketola@gmail.com Kilpailukalenteri ja tarkemmat tiedot: resul.. Ilmoittautumisessa mainittava nimi, sotilasarvo, sarja ja piiri. Ilmoittautuminen: Piireittäin (nimi, sot.arvo, yhdistys ja piiri) mahdollisine lisenssinumeroineen 25.1. mennessä Keuruun Seudun Reserviläiset ry:n tilille FI 54 2160 1800 0155 13, viesti: Pistooliampumahiihto 2019. 0400 159151, hannu.kivimannila@gmail.com Kilpailukalenteri ja tarkemmat tiedot: resul.. mennessä osoitteeseen resul@ammunnantulospalvelu.fi. Osallistumismaksu: 30 € / laji / ampuja, joka on maksettava piireittäin 15.2 mennessä tilille FI97 4759 1020 0035 08, Ylihärmän Reserviläiset ry. Osallistumismaksu: Osallistumismaksu on 30 € / kilpailija ja se on maksettava piireittäin 3.2. TIedustelut: Hannu Kivi-Mannila, puh. RESUL:N PISTOOLIAMPUMAHIIHTOMESTARUUSKILPAILUT 23.2.2019 KEURUULLA Kilpailukeskus: Keuruun maastoliikuntakeskus, Keurusseläntie 14, 42700 Keuruu Ilmoittautuminen: Piireittäin sähköpostilla hannu.kivimannila@gmail.com 3.2.2019 mennessä. mennessä osoitteeseen resvesanto@gmail.com Hinta 20 € / henkilö (sis. Joukkuemaksua ei ole. RESUL:N ILMA-ASEMESTARUUSKILPAILUT 9.–10.3.2019 YLIHÄRMÄSSÄ Kilpailukeskus: Ylihärmän Yläkoulu, Päämajantie 18, 62375 Ylihärmä Sarjat: H, H50, H60, H70, H75, H80, D, D50, H16, H18, H20, D16, D18 ja D20; Joukkuekilpailut H/D, H50/D50 Ilmoittautumiset: Piireittäin 15.2. 040 0012 989, velimattikesalahti@gmail.com Kilpailukalenteri ja tarkemmat tiedot: resul.. Kuva: Lassi Palo / Ampumaurheiluliitto RESERVILÄISTEN PILKKI 6.4.2019 NILAKKAJÄRVELLÄ Kilpailukeskus: Niiniveden ns-talo, Kempinniementie 27, 72310 Niinivesi Kilpailukala: Ahven Sarjat: Naiset, Naiset 55 v., Miehet, Miehet 55 v. Ilmoittautumisessa tulee olla nimi, sotilasarvo, sarja ja piiri. Lisätietoja: Veli-Matti Kesälahti, puh. mennessä Vesannon Reserviläiset ry:n tilille FI66 5510 0050 1540 89, viesti Respilkki 2019 Kuitti on oltava mukana kilpailukortteja lunastettaessa! Tiedustelut: Toni Liimatainen, 040 036 6208, resvesanto@gmail.com Kilpailukalenteri ja tarkemmat tiedot: resul.?. Joukkueet: Naiset, Miehet (3 kilpailijaa, joukkueet nimettävä etukäteen) (HUOM! Joukkueen muodostavat yhdistykset) Ilmoittautumiset ja osallistumismaksut: Ilmoittautumiset 30.3. mennessä osoitteeseen imatranreserviupseerikerho@gmail. RESUL:N AMPUMAHIIHTOKILPAILUT 9.–10.2.2019 IMATRALLA Kilpailukeskus: Imatran Ampumahiihtostadion (Ottelukatu 11, Imatra) Kilpailun kulku: Henkilökohtainen kilpailu vapaalla hiihtotavalla, normaalimatkalla kaikkissa sarjoissa on 4 ammuntaa, parisprinttiviestissä 2 ammuntaa. Osallistumismaksu: 30€/henkilö ja 35€/joukkue maksettava 25.1.2019 mennessä Imatran Reserviupseerikerhon tilille FI63 2014 2100 0105 25, viite ”RESUL”. keittoruoan), joukkuemaksu 30 € / joukkue Maksut on maksettava 30.3
Otava 32 95 H arvat ihmiset ajattelevat ja kuitenkin kaikki tahtovat päättää asioista. Otava 27 95 Clare Mulley HITLERIN VALKYRIAT Uskomaton tositarina Hitlerin naislentäjistä. Pekka Hakala, Juha Metso PUTINLANDIA Tarinoita Venäjältä Koe valtavan Venäjän kauneus ja rujous Viipurista Vladivostokiin. – Fredrik II Suuri. Otava 32 95 Jari Nissinen LAHTIASE Romaani asesuunnittelija Aimo Lahden tiestä poikien pommileikeistä sotarintamalle. Like 29 95 Markku Salomaa PUNAUPSEERIEN NOUSU JA TUHO Kuvaus suomalaisten punaupseerien kohtalosta Stalinin Neuvostoliitossa. Atena 29 95 Pekka Ervasti, Seppo Tiitinen TIITINEN Vakoilijoita ja veijareita Suojelupoliisin johtajan ja kansanvallan taustavaikuttajan odotetut muistelmat paljastavat vakoilijoiden ja veijareiden tarinat. Otava 29 95 André Swanström HAKARISTIN RITARIT Hakaristin ritarit kyseenalaistaa suomalaisen SS-tutkimuksen luomia myyttejä ja porautuu suomalaisen nationalismin ytimeen. Naisten tarinat avaavat uuden, äärimmäisen kiinnostavan ikkunan natsi-Saksaan. Docendo 24 95 Seppo Konttinen, Kari Vitie KUOLEMAANTUOMITTU Vakoilija von Hellensin kohtalo Sotavuosien merkittävimmän vakoilijan kiehtova elämäntarina
Lue lisää ja täytä hakemus www.eira.?/luva. Ilmoittaudu lukioon JATKUVA ILMOITTAUTUMINEN Opiskele lukion kurssit tehokkaasti yhdistellen lähi-, verkkoja monimuotokursseja. Laivurinkatu 3 & Iso Roobertinkatu 20-22 Helsinki www.eira.. MILITARIAA Kunniamerkit | aseet | miekat | univormut | dokumentit ym. Voit hakea LUVAan, jos äidinkielesi ei ole suomi ja tarvitset lisää kielellisiä valmiuksia lukio-opiskeluun ja jos sinulla ei ole toisen asteen tutkintoa suoritettuna Suomessa tai ulkomailla. Fingrid välittää. / Eira offers intensive Finnish courses from the level A1.1 up to B1.2. Tehtävänämme on siirtää toimintavarmasti sähköä, edistää sähkömarkkinoiden toimivuutta ja huolehtia voimajärjestelmän kehittämisestä. Suuri koulu tarjoaa monipuolisia opiskelumahdollisuuksia tule ja totea itse! Opi tehokkaasti suomea High quality Finnish courses in Eira SEURAA HAKUAIKOJA NETISTÄ Eiran monipuolisilla suomen kursseilla opiskelet alkeistasolta A1.1 tasolle B1.2. Hae nyt Eiraan opiskelemaan! LUKIO | HIGH SCHOOL | PERUSKOULU | AINEOPINNOT Study at Eira High School – kielitaito kuntoon opiskellen SEURAA HAKUAIKOJA NETISTÄ Study and matriculate at Eira Bilingual High School! Read more and ?ll in the online application form at Eira website. Seuraa hakuaikoja ja täytä hakemus verkossa. / Opiskele Eiran kaksikielisessä lukiossa itsellesi hyvä kielitaito! Lue lisää ja täytä hakemus osoitteessa www.eira.?/tohighschool Perusteet kuntoon peruskoulussa SEURAA HAKUAIKOJA NETISTÄ Jos olet jo aikuinen, mutta perusopintosi ovat jääneet kesken tai tarvitset niihin päivitystä – hae peruskouluun! Voit aloittaa peruskoulussa myös, jos kielitaitosi ei riitä jatkamaan opintoja Suomessa. Militaria: Joel Sjögren joel.sjogren@hagelstam.fi 09-6877 6133 Numismatiikka: Jaakko Nieminen jaakko.nieminen@hagelstam.fi 040-6798612 ILMAINEN ARVIOINTI Elää tätä päivää, VUOKRA-ASUNTOJA S Ä Ä T I Ö SV Ä R D LOT TA ajan hengessä. Fingrid vastaa Suomen kantaverkosta, johon kuuluu noin 14 600 kilometrin pituudelta 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja sekä lähes 120 sähköasemaa. Fill in the online application at www.eira.?/suomenkurssit LUVA – Ovet auki lukio-opintoihin SEURAA HAKUAIKOJA NETISTÄ Eiran LUVAssa hankit hyvät taidot lukioopintoja varten. Huolehdimme siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä myös tulevaisuudessa. LOTTAMUSEO KUNTOUTUSTA lottasaatio.fi lottamuseo.fi AVUSTUSTOIMINTAA. www.?ngrid.. Suomi toimii sähköllä. Aloita haku täyttämällä hakulomake verkossa. Varmasti. Lue lisää www.eira.?/peruskouluun Eiran aikuislukio on Suomen suurin aikuislukio. eira .. Ilmoittaudu mukaan! www.eira.?/lukioon EIRASSA ON VARAA VALITA! Tehtaankatu 27 & 36 | 00150 Helsinki | 09-6877610, 09-6877990 www.hagelstam.fi ETSIMME KEVÄÄN ERIKOISHUUTOKAUPPAAMME NUMISMATIIKKAA Kultaja hopearahat | vanhat suomalaiset kolikot ja setelit | olympiaesineistö ym
PUOLUSTUSVOIMAT ”Jos selviää jo 72 tuntia ilman ulkopuolista apua, se on hyvä. Asiakkaan tarpeiden mukaan suojaa voidaan kasvattaa erilaisilla lisälevyillä. GTP ei ole uiva, mutta se kykenee kahlaamaan 85 sentin vedessä. Maaseudulla se onnistuu varmasti helpommin. Sivut 22–23 KESKIÖSSÄ 22 ILTAVAPAA 30 33 34 JÄRJESTÖT 26 27 32 AJANKOHTAISTA 6 4 9 Matkavinkki: Hitlerin kesämökki säväyttää maisemillaan Yksi meistä: Kerran rannikkojääkäri, aina rannikkojääkäri Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Pääkirjoitus: Nuorten suhtautuminen maanpuolustukseen ristiriitaista Maanpuolustustahto alimmillaan 30 vuoteen RES: Lisää reservin koulutusta ja kansalaispalvelus pohdintaan RUL: Liittohallitus sai uuden varapuheenjohtajan Maasotakoulu katsoo tulevaisuuteen Kuusenhavu näkyy laajasti sotilasheraldiikassa Pääsevätkö kaikki takaisin kotiin. Tarjolla on perusversion eli 2 + 8 henkeä kuljettavan miehistönkuljetusajoneuvon ohella esimerkiksi kahden hengen ohjaamolla varustettu avolavainen kuormaversio sekä korotettu ambulanssikäyttöön soveltuva miehistötila. GTP on Sisun uusi neliveto Teksti ja kuva: Tero Tuominen reserviläinen pääsi koeajamaan uuden Sisu GTP 4x4 -maastoajoneuvon. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Raimo Luoma 8 5 12 7 14 10 20 Sisu GTP etenee suomalaisessa syysmetsässä.. GTP:n rakenteet ovat panssariterästä, ja siten se tarjoaa jo perusversiossaan suojaa kiväärikaliperin luodeilta ja sirpaleilta. Ruotsi päivitti kriisioppaan Vaikuttaja: Paljon osaamista, liian vähän kotimaista sähköä Historia: Jääkäreitä ja rannikkotykistöä Vaasassa Kalusto: SISU GTP on monipuolinen maastoajoneuvo RUL: Lähes puolet liittoon kuuluvista kannattaa Natojäsenyyttä RES: Yhteistyö on reserviläistoiminnan kulmakivi 14 KANNEN KUVA: KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU ON MAASOTAKOULUSSA VAHVASTI LÄSNÄ. GTP on lyhenne sanoista G-series Transport Protected. Reserviläinen koeajoi ajoneuvon. Neljällä renkaalla kulkeva Sisu liikkuu näppärästi suomalaisessa metsässä. Kotimaisen uutuuden erikoisuutena on sen modulaarisuus eli sen miehistökori on vaihdettavissa nopeasti. Rivikutosen rouskutus muistuttaa, että ollaan sotilasajoneuvossa. Suojaustaso on STANAG 4569. Reserviläinen 8/2018 SISÄLTÖ 3 Modulaarisuus on Sisun uutuuden erikoisuutena
Alle 25-vuotiaista vajaa puolet eli 49 prosenttia vastasi myöntävästi maanpuolustustahtoa mittavaan kysymykseen, kun vielä viime vuonna lukema oli 66 prosenttia. Nuoret ovat siis valmiita omien kykyjensä mukaan puolustamaan maataan, mutta eivät ole valmiita siihen aseellisesti. (15.4.) 4/2019 17.6. (11.3.) 3/2019 6.5. Mainitse myös entinen osoite. 4 PÄÄKIRJOITUS 17.12.2018 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Ei ehkä kannata hötkyillä radikaaleilla muutoksilla Nuorten suhtautuminen maanpuolustukseen ristiriitaista Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.. Asiaa mitataan kysymyksellä, joka on vuosikymmeniä esitetty samassa muodossa: ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?" Myöntävästi vastasi tuoreimman mittauksen mukaan 66 prosenttia suomalaisista. Levikki 56 211 (LT 2016) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Sotilasasiantuntija Johan Tillander Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Vastaavasti kuitenkin samasta ikäryhmästä 75 prosenttia olisi valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin omien kykyjensä mukaan, jos Suomeen hyökättäisiin. Erityisen huolestuttavalta signaalilta vaikuttaa nuorten suhtautuminen kotimaan puolustamiseen. ylempää "Osoitehuolto ja jäsenasiat" www.reservilainen.. Se on paljon. Kahden vastauksen välistä ristiriitaa on vaikea tulkita. tilausasioissa ks. Vuoden perusteella ei ehkä kannata hötkyillä liikenteeseen radikaaleilla muutoksilla. (28.1.) 2/2019 1.4. Jos tilanne näyttää MTS:n mittauksessa samalta vuoden tai parin päästä, on aika miettiä toimenpiteitä kurssin kääntämiseksi. (14.10.) 8/2019 9.12. (18.11.) Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tämän vuoden tulokset vetivät maanpuolustusväen mietteliääksi. (27.5.) 5/2019 2.9. Väkisin tuputtamalla aikaan saatu reaktio kun tuppaa usein olemaan juuri päinvastainen toivotusta.. RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.. Ja jos tähän pisteeseen tulevaisuudessa joudutaan, kehotan välttämään norsunluutornista huutelua, jossa vanhemmat sukupolvet väheksyvät milleniaalien asennetta tai arvoja. Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 1/2019 18.2. Ja onko jatkuva puhe hybridivaikuttamisesta ja valeinformaatiosta hämärtänyt nuorten maailmankäsityksen siihen pisteeseen, jossa aseellista kon?iktia ei osata mieltää enää tähän päivään kuuluvaksi uhaksi. Pudotusta viime vuodesta on kuusi prosenttiyksikköä. Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 Sähköposti: toimitus@reservilainen.. (16.9.) 7/2019 4.11. Huom! Osoitteenmuutoksissa ym. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. (12.8.) 6/2019 7.10. Kyselyn perusteella maanpuolustustahto Suomessa on alimmillaan 30 vuoteen. Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.
Huoli ilmastosta on kasvanut viime vuodesta peräti 14 prosenttiyksikköä. Nyt yleistä asevelvollisuutta kannattaa 74 prosenttia, kun viime vuonna luku oli 81 prosenttia. Huolilistan kärkikolmikkoon nousivat myös kansainvälinen terrorismi (88 %) sekä maailman pakolaistilanne (87 %). Kuvaavaa on, että edellisen kerran lukema on jäänyt alle 70 prosentin vuonna 1989. Ilmasto huolettaa MTS:n mittauksessa kysyttiin myös huolta aiheuttavista aiheista. Suomalaisista peräti 95 prosenttia suhtautuu myönteisesti sotilaalliseen yhteistyöhön kaikkien Pohjoismaiden kanssa. – Erityisen huolestuttavana näen nuorten maanpuolustustahdon heikkenemisen. Maanpuolustustahto alimmillaan 30 vuoteen Vikman pitää trendiä hyvin huolestuttavana. Noin viidennes eli 21 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa. 66 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että jos Suomeen hyökätään, on suomalaisten puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Maassamme perinteisesti korkealla tasolla ollutta maanpuolustustahtoa on vaalittava. 15–24-vuotiaista asevelvollisuutta kannattaa 56 prosenttia, kun taas yli 50-vuotiaista kannattajia löytyy 84 prosenttia. Kaikkiaan kyselyyn haastateltiin 1 034 suomalaista. – Maanpuolustustahdon heikkenemisen suunta on huolestuttava ja käännettävä. On hyvä huomioida, että MTS:n kysely tehtiin kaiken lisäksi ennen kuin IPCCilmastopaneelin paljon huomiota saanut ilmastoraportti julkaistiin lokakuun alussa. Naisista 75 prosenttia ja miehistä 72 prosenttia kannattaa nykyistä asevelvollisuusmallia. Puolustusliittoon liittymiseen kielteisesti suhtautuvia on 59 prosenttia, kun viime vuonna luku oli 62 prosenttia. Tiputusta viime vuoteen on peräti kuusi prosenttiyksikköä. Tässä ikäryhmässä laskua viime vuoteen oli 17 prosenttiyksikköä, MTS:n puheenjohtaja So?a Vikman (kok.) sanoi kyselyn julkistamistilaisuudessa. Kyselyn virhemarginaali on 3,2 prosenttia. Kokonaan uutena listalle nousi huoli Suomeen kohdistuvasta valtiollisesta valheellisesta valeuutisinnoista, josta oli huolissaan 62 prosenttia suomalaisista. Alle 25-vuotiaista myönteisesti tähän maanpuolustustahtoa mittaavaan kysymykseen vastasi ensimmäistä kertaa koskaan alle puolet eli 49 prosenttia vastanneista. Teksti ja gra?ikka: Tuomas Kaarkoski vuosittain julkistettavan Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten maanpuolustustahto matelee historiallisen alhaalla. Suuri konsensus sen sijaan vallitsee pohjoismaisen sotilasyhteistyön välillä. Suurimmaksi huolenaiheeksi on noussut ilmastonmuutos, joka aiheuttaa suomalaisista 89 prosentissa paljon tai jonkin verran huolta. Asevelvollisuuden suosio laskussa Myös yleisen asevelvollisuuden suosio on laskussa. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 8/2018 MTS:n kyselyn mukaan varsinkin nuorten sitoutuminen maanpuolustukseen on heikkoa. Syyt heikkenemisen taustalla on perattava huolellisesti, ja maanpuolustustahdon vahvistaminen on otettava Suomessa keskeiseksi puolustuspoliittiseksi tavoitteeksi. Naton kannatus Suomessa on yhä vaatimatonta. Vikman ei osaa nimetä yksittäisiä syitä muutokselle, mutta hän pitää trendiä hyvin huolestuttavana. Vastaavasti 20 prosenttia suomalaisista haluaisi liittyä Natoon
Tämä mahdollistaisi ainakin laskennallisesti, että jokainen reserviläinen pääsisi kertausharjoituksiin sen kymmenen vuoden aikana, jonka reserviläinen pääsääntöisesti on sijoitettuna sodan ajan kokoonpanoon. Naisilla on yhtä lailla halua ja kykyä toimia näiden kysymysten ratkaisemiseksi kuin miehilläkin, Kanerva pohti. Tulossopimus selkeyttäisi järjestöjen resurssit ”Turvallisuuspolitiikkaa on järkevää tehdä niin, että sitä ei mitoiteta vaalikauden mittaiseksi, vaan haalitaan sen taakse kaikki mahdolliset voimat”, Ilkka Kanerva summasi maanpuolustusjuhlan osallistujille.. Laajan vaaliohjelman keskeisimpiä reserviläisteemoja oli kertausharjoitusvuorokausien lukumäärän nostaminen kolmanneksella, joka tarkoittaisi, että Puolustusvoimien kertausharjoituksissa koulutettaisiin vuodessa 28 000 reserviläistä. Arvokkaan tilaisuuden juhlapuhujana toimi Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva, jonka puheen läpi leikkaava teema oli yksituumaisuuden merkitys Suomen turvallisuuspolitiikassa. – Linjauksemme perustuvat siihen, että turvallisuusympäristö on muuttunut ja meidän on osaltamme toimittava muuttuneen tilanteen vaatimalla tavalla, Pohjola selvitti. Väylänä parempiin mahdollisuuksiin tukea paikallisyhdistysten toimintaa Pohjola näkee tulossopimuksen puolustusministeriön kanssa, joka on mahdollinen jo nykyisen lainsäädännön puitteissa. – Kansalaispalvelus on asia, jota Suomi tulee tarvitsemaan. Reserviläisjärjestöjen oman toiminnan kehittämistä lähestyttiin monesta näkökulmasta. 6 AJANKOHTAISTA RES Lisää reservin koulutusta ja kansalaispalvelus pohdintaan Liittokokoustapahtumassa julkistetun eduskuntavaaliohjelman pääkohdissa ja juhlapuheissa pohdittiin käytännöllisiä vastauksia turvallisuusympäristön muutoksiin. Teksti ja kuva: Olli Alho reserviläisliiton liittokokoustapahtuma Hämeenlinnassa 16.–18. Viikonlopun teemana olivat myös isäntänä toimineen Etelä-Hämeen Reserviläispiirin 60-vuotisjuhlat. Kansalaispalveluksen selvittäminen löytyy myös liiton eduskuntavaaliohjelmasta ja lähitulevaisuus näyttää, millaisen vastauksen se tulee mahdollisessa laajemmassa keskustelussa saamaan. Reserviläisliiton vaaliohjelman ja linjausten pontimena ovat yksinkertaisesti maanpuolustukselliset syyt. Yhteisen liittokokoustapahtuman konsepti toimi hyvin, ja vuoden 2019 tapahtuma onkin tarkoitus järjestää nykyistä laajempana Turussa yhdessä Reserviläisliiton, Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Maanpuolustusnaisten liiton kanssa. Sopimus selkeyttäisi järjestöjen resurssit ja asettaisi selkeät tulostavoitteet reserviläisten kenttäkelpoisuutta ja kansalaisten maanpuolustustahtoa ylläpitävälle toiminnalle. Kansalaispalveluksella kaikkien resurssit käyttöön Liittokokoustapahtuman huipensi valtakunnallinen maanpuolustusjuhla sunnuntaina. marraskuuta alkoi liiton kevään 2019 eduskuntavaaliohjelman julkistamisella. Viimeisimpinä vuosina monta paikallisyhdistystä on kohdannut puolustusvoimauudistuksen jälkeinen tilanne, jossa lähin varuskunta ja sen ampumaradat ovat jääneet liian kauaksi. Näin on varsinkin nykymaailmassa, jossa ei ole sotaa eikä rauhaa, vaan jotain siltä väliltä. Liittokokoustapahtuma järjestettiin tänä vuonna yhteisenä Maanpuolustusnaisten liiton kanssa. Yksi näkökulma yksituumaisuuteen voikin tulevaisuudessa avautua koko ikäluokan sitouttamisesta kokonaisturvallisuuden rakentamiseen ajan vaatimalla tavalla. – Yksi ratkaisu tilanteeseen on tukea toimintakeskusmallia, jossa järjestöt yhteistyössä rakentavat puitteet säännölliselle ammunnan harjoittelulle. Liittokokoustapahtuma laajenee Turussa Tiedotustilaisuus ja maanpuolustusjuhla olivat osa Reserviläisliiton viikonlopun mittaista liittokokoustapahtumaa, joka kokosi yhteen suuren joukon liiton yhdistyksiä eri puolelta Suomea. Malli on tarkoituksenmukainen yhtä lailla pääkaupunkiseudulla, jossa lyhyemmistä etäisyyksistä huolimatta ampumaratoja on niukasti suhteessa alueen laajaan väestöpohjaan, Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola pohti tiedotustilaisuudessa
Vastaehdokkaana oli Tuomas Kuusivaara. Puoskari siirtyi liittohallituksen jäseneksi edustamaan Pohjois-Pohjanmaata. Hyväksytyssä talousarviossa varsinaisen toiminnan kulujäämä on noin 600 000 euroa. Veli-Matti Kesälahti otti Sampo Puoskarin paikan liiton 2. Puoskari siirtyi liittohallituksen jäseneksi edustamaan Pohjois-Pohjanmaata. RUL:n puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2014 lähtien kapt Mikko Halkilahti Salosta. Sotavahinkosäätiön varapuheenjohtaja Jaakko Valve ja hallituksen jäsen Ilkka Aspara luovuttivat säätiön vapaaehtoisen maanpuolustustyön tunnustuspalkinnot Akateemiselle Maanpuolustusyhdistykselle ARU:lle sekä Tapiolan Reserviupseereille. Lisäksi liitto järjestää tulevana vuonna yhdistyspäivän, mentorpäivän, PM-presidiumin kokouksen sekä Naton reserviupseerijärjestön CIOR:n nuorille reserviupseereille suunnatun seminaarin YRO Outreach Seminarin. Kokouksessa palkittiin ansioituneita toimijoita Liittovaltuuston kokouksen ohjelmassa oli myös huomionosoituksia. Kesälahti voitti äänestyksen varapuheenjohtajuudesta äänin 19-17. Yhdistysten ja piirien toiminnan tukemiseen ja kannustepalkkioihin käytetään ensi vuonna yli 120 000 euroa. varapuheenjohtaja kapt Veli-Matti Kesälahti, Liittohallituksen jäsenet: Ltn Matti Vainio (Etelä-Häme), kapt Mika Kainusalmi (Etelä-Karjala), kapt Marko Kaappola (Etelä-Pohjanmaa), maj Timo Niiranen (Helsinki), ylil Risto Haverinen (Kainuu), maj Jari Myllymäki (Keski-Pohjanmaa), ylil Jarmo Siltanen (Keski-Suomi), kapt Pasi Laari (Kymenlaakso), kapt Tero Hyttinen (Lappi), vänr Taneli Laukkanen (Opiskelijat), kapt Mikko Hörkkö (Pirkanmaa), kapt Jussi Hirvonen (Pohjois-Karjala), ylil Sampo Puoskari (Pohjois-Pohjanmaa), kapt Erkki Saarijärvi (Pohjois-Savo), maj Juha Tarnanen (Päijät-Häme), ltn Petri Ranta (Satakunta), ylil Jussi Saarinen (Suur-Savo), ylil Tatu Häkkinen (Uusimaa), kapt Rodney Strandvall (Vaasa), ltn Johannes Kossila (Varsinais-Suomi).. Hänet valittiin toiselle kolmivuotiskaudelle vuoden 2016 liittokokouksessa Lappeenrannassa. Kokous hyväksyi tulevan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion pienin muutoksin. Liiton selvästi tärkein tulonlähde on jäsenmaksut. Toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin RUL:n liittovaltuuston kokouksessa oli paikalla 36 liittovaltuutettua. Liitto osallistuu ja vaikuttaa muun muassa ampumatoiminnan edunvalvontaan ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämiseen. Liiton jäsenmaksut pysyvät vuoden 2018 tasolla. RUL:n toiminnan painopisteet vuonna 2019 ovat ampumatoiminnan ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen edunvalvonta, järjestötoiminta, liiton ulkoisen viestinnän tehostaminen sekä liittokokous ja liiton kolmivuotissuunnitelma. Lassheikki ja Vilamo jatkoivat kuluvan vuoden luottamustehtävissä tulevalle vuodelle. Padasjoen koulutuskeskuksen toiminnan kehittämistä jatketaan ja maanpuolustusjärjestöjen yhteistyötä tiivistetään. Liittohallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Aaro Mäkelä ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Kesälahti. Lisäksi Sotavahinkosäätiö myönsi palkinnon Karjalan Poikien Killalle/PohjoisKarjalan Reserviupseeripiirille, Kymenlaakson Reserviupseeripiirille, Pirkanmaan Henkisen maanpuolustuksen toimikunnalle sekä Sulkavan Reserviupseeripiirille. Kuluvana vuonna ensimmäisen kerran järjestetty Reserviupseeripäivä järjestetään myös vuonna 2019. Veli-Matti Kesälahti otti Sampo Puoskarin paikan liiton 2. Teksti ja kuvat: Susanna Takamaa helsingissä 24.11.2018 kokoontunut Reserviupseeriliiton liittovaltuusto valitsi yksimielisesti vuoden 2019 puheenjohtajakseen maj Markus Lassheikin Kirkkonummelta ja varapuheenjohtajaksi maj Jyri Vilamon Helsingistä. Kokouksessa luovutettiin Maanpuolustusmitalitoimikunnan myöntämät Maanpuolustusmitalit miekkojen kera Jorma Suoniolle, Jaripekka Turtiaiselle ja Caspar von Walzelille poikkeuksellisen merkittävistä, pitkäaikaisista valtakunnallisen tason ansioista vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla. Reserviläinen 8/2018 7 AJANKOHTAISTA RUL RUL:n jäsenmaksut pysyvät vuoden 2018 tasolla Liittovaltuuston kokouksessa valittiin uusia toimihenkilöitä sekä palkittiin ansioituneita piirejä, yhdistyksiä ja reserviupseereita. Suomen Reserviupseeriliiton liittohallitus 2019 Puheenjohtaja kapt Mikko Halkilahti, 1. Muita tärkeitä tulonlähteitä ovat yleisavustukset sekä sijoitusja rahoitustoiminnan tuotot. Liittovaltuuston kokouksessa valittiin myös liittohallituksen jäsenet vuodelle 2019. RUL:n liittohallitus sai uuden varapuheenjohtajan Ilkka Aspara kiinnitti Maanpuolustusmitalin miekkojen kera Jorma Suonion rintaan. varapuheenjohtajana. varapuheenjohtaja ylil Aaro Mäkelä 2. varapuheenjohtajana
Näemme, että silloin on hankinnoissa Maavoimien vuoro, ja nyt pohdimme yhdessä Maavoimien esikunnan kanssa, millaista kehitystyön pitäisi olla ja mihin resursseja pitäisi ohjata. Pietiläisen mukaan on perusteltua odottaa tämän jälkeen eli 2030-luvun alussa koittavan Maavoimien vuoro materiaalihankinnoissa. 2030-luvun alussa Maavoimien kalustosta merkittävä määrä vanhenee tykistöstä ja vauMaasotakoulu katsoo tulevaisuuteen nukalustosta lähtien. Katse 2030-luvulle Tutkimus on merkittävä osa Maasotakoulun työtä. He olivat keskeinen tekijä, kun alkuvuodesta julkaistiin Maanpuolustus2030 -julkaisu. Viimeiset rakuunat kotiutuivat eskadroonasta jo pari vuotta aiemmin. Maasotakouluun kuuluva Rakuunasoittokunta edustaa näitä perinteitä parhaimmillaan. Kovinta ruuhka on keväällä, jolloin Maasotakoulussa on noin 250–300 kadettia ja 170 aliupseeria vahvuudessa. – Kun meiltä kysytään, miksi näitä pitäisi hankkia, on meidän pystyttävä siihen myös selkeästi vastaamaan. Henkilöstöä yhteensä noin 580. Nyt he ovat puolestaan aloittaneet tutkimuksen, joka kulkee nimellä Maavoimien taistelu 2035. Leirikentällä sijaitsevan Maasotakoulun tilat ovat modernit mutta hieman ahtaat. Palkatun henkilöstön osalta Maavoimien henkilökunta käy jossain vaiheessa meillä täällä opissa tai sitten aselajikoulujen puolella. Lisäksi juhlimme aina syyskuussa Breitenfeldin päivää. Lisäksi jokaisen aselajikoulun yhteydessä on oma Tutkimuskeskukseen kuuluva tutkimussektorinsa. – Kurssihuippuun olemme ensi kevään osalta varautuneet vuokraamalla tien toisella puolelta sijaitsevalta LOAS:lta (Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö) pari kerrostaloa majoituskäyttöön. Maasotakoulussa panostetaan paljon käytännön harjoitteluun. Toimii viidellä eri paikkakunnalla: Lappeenrannassa, Haminassa, Hattulassa, Kankaanpäässä ja Riihimäellä. Kilta ja säätiö toimivat täällä kaupungissa yhä aktiivisesti. Lisäksi Maasotakoulun alaisuuteen kuuluvat Haminan Reserviupseerikoulu sekä Maavoimien tutkimuskeskus. – Paletti on pyörinyt Puolustusvoimien uudistuksesta lähtien aika vakiintuneella mallilla. – Maataistelukeskus tekee ja taustoittaa Maavoimien tulevaisuuden suunnittelua ja kehittämistä. Johtaja eversti Kari Pietiläinen.. Rakuunaperinne elää Maasotakoulu luopui Lappeenrannassa perinteisistä tiloista Rakuunamäellä. PU O LU ST U SV O IM AT Maasotakoulu Maasotakoulussa on esikunta, rakuunasoittokunta ja kolme joukkoyksikköä: Koulutuskeskus, Reserviupseerikoulu ja Maavoimien tutkimuskeskus. Koulutuskeskuksen alapuolelta hierarkiasta löytyy viisi aselajikoulua, joista pioneerija jalkaväkikoulu sijaitsevat Lappeenrannassa, Viestikoulu Riihimäellä, Panssarikoulu Hattulassa ja Tykistökoulu Niinisalossa. Esimerkiksi näitä hankintoja Maasotakoulun alaisessa Tutkimuskeskuksen Maataistelukeskuksessa pohditaan ja tutkitaan. – Meillä on täällä paljon käytännön soveltamista. Tällä hetkellä käynnissä oleva Koulutus2020 -koulutusohjelma teetättää tietysti paljon työtä, koska olemme keskeinen tekijä siinä, Pietiläinen kertoo ja lisää Maasotakoulun toimivan Porin prikaatin ohella hankkeen toisena pilottipaikkana. Todellisuudessa kyseinen joukko-osasto on monisyinen kokonaisuus, jonka lonkerot ulottuvat viidelle eri paikkakunnalle. Tuomas Kaarkoski maasotakoulu mielletään ensisijaisesti Maavoimien Lappeenrannassa sijaitsevaksi puolustushaarakouluksi. Pietiläisen mukaan Maavoimille ja Puolustusvoimille on tärkeää pystyä perustelemaan tieteellisesti hankinnat, jotka lähes poikkeuksetta liikkuvat kustannuksellisesti miljoonaluokassa. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen Maasotakoulun rakenteisiin on Pietiläisen mukaan investoitu noin 20 miljoonaa euroa, osa peruskorjauksiin ja osa täysin uusiin rakennuksiin. Seuraavalla vuosikymmenellä realisoituvat Laivue2020 ja HX-hanke vievät Puolustusvoimien materiaalihankinnoissa suurimman huomion. 8 AJANKOHTAISTA Monipuolinen Maasotakoulu kouluttaa, tutkii ja tekee valmiustyötä. – Kyllä me pidämme yllä ratsuväen perinteitä. Maasotakouluun kuuluu Koulutuskeskus, joka vastaa Maasotakoulussa palkatun henkilöstön perus-, jatkoja täydennyskoulutuksesta. Eversti Pietiläisen mukaan tutkimuksen fokus on vahvasti tulevaisuudessa. Kärjistetysti voisi sanoa, että Santahaminassa käydään enemmän teoriaa ja täällä ne opit tuodaan harjoittelun kautta käytäntöön. Pietiläisen mukaan ratsuväen perinteet elävät yhä vahvasti Lappeenrannassa myös Maasotakoulun kautta. Reserviupseerikoulu vastaa Maasotakoulun varusmieskoulutuksesta. Maasotakoulun johtajan eversti Kari Pietiläisen mukaan viisi paikkakuntaa ei aiheuta johtamisongelmia
Kuusia löytyi keväisestä metsästä helposti. Keväällä 1918 järjestettyä Vöyrin kurssia pidetään suomalaisen kanta-aliupseerikoulutuksen alkuna, ja kun kurssimerkkiä suunniteltiin 1920-luvulla, kuva-aiheeksi valittiin havu. Leijonan päätä ympäröi havuseppele. Se todennäköisesti symboloi sissin peruselementtiä, metsää, eikä Tampereen taistelua keväällä 1918. Yleisimmin se näkyy nykyään sotilaiden kauluslaattojen etukulmissa sekä niin sanotun koppalakin ja turkislakin lakkimerkin havuseppeleessä. Reserviläinen 8/2018 9 Kuusenhavun tarina sotilaiden tunnuksena alkoi Tampereen taistelusta keväällä 1918. Muille upseereille kulmahavut tulivat vuoden 1939 kauluslaattauudistuksessa, mutta aliupseerit saivat odottaa havujaan vuoteen 1974, jolloin kanta-aliupseereista tuli toimiupseereja. Lähteitä: Aarniaho Pekka: Kaluunat ja rähinäremmit – Itsenäisen Suomen virkapuvut ja arvomerkit 1918—1945 (1996) Mattila Jukka I.: Vapaussodan muistomitalit (2001) Kuusenhavu näkyy laajasti sotilasheraldiikassa Kuusenhavusymboli esiintyy hyvin monessa sotilasmerkissä.. Monissa varusmiesten kuntoja suoritusmerkkien reunakoristeissa vuorottelevat heraldinen ruusuke ja kuusenhavu. Valkoinen armeija valmistautui valtaamaan punaisen puolen tärkeimmän tukikohdan, Tampereen, pääsiäisen aikaan. Tämä lienee ollut varmistustoimenpide, sillä lakissa keikkuva kuusenhavu saattoi pudota. Teksti ja kuvat: Seppo Simola havuaiheen lähtökohta oli hyvin käytännöllinen. Yhteen varusmiesten koulutushaaramerkkiinkin havu on päässyt. Punainen puoli tuskin tiesi, mistä oli kyse, jos jonkun siviilipuvussa kulkevan taskusta sattui löytymään kuusenhavu. Lisäksi havunoksa piti laittaa taskuun. Kuusenhavu oli kenraalien kauluksen koristeaiheena jo ensimmäisissä itsenäisen Suomen sotilaspuvuissa. Kulmahavut upseerien kauluslaattoihin Kuusenhavu on levinnyt hämmästyttävän laajalle Suomen sotilasheraldiikkaan. Tarvittiin tunnus, josta vastapuoli ei ollut tietoinen. Sissin tunnuksena on havunoksa. Siitä lähtien kuusenhavutunnus on kuulunut kanta-aliupseerien kurssimerkkeihin ja on ollut myöhemmin kauluslaatan arvomerkkinä toimija opistoupseerioppilailla. Se juontaa juurensa Tampereen keväisille hangille vuonna 1918. Kauluslaatat otettiin käyttöön puvun m/36 myötä. Mutta aliupseereillapa oli havutunnus käytössä jo ennen kuin upseerit saivat havut laattojensa kulmiin. Valkoinen ja punainen käsivarsinauha olivat toki käytössä, mutta ne oli helppo tarpeen tullen poistaa tai jopa vaihtaa. Havutunnus löytyy eri muodoissa monista muistomitaleista, kunniaja kurssimerkeistä sekä joukko-osastojen lipuista ja tunnuksista. Aluksi kulmahavut tulivat vain kenraalien laattoihin. Niinpä käytännöllinen omataistelijatunnus oli kuusenhavu, joka käskettiin kiinnittää lakkiin. Sotaa käytiin pitkälti siviilivaatteissa, ja tarvittiin jokin selkeä omataistelijatunnus. Reserviläiset eivät saaneet havuja vielä silloinkaan, mutta nykyisin kulmahavut kuuluvat reservin aliupseerien laattoihin jo alikersantista alkaen. Varusmiesten havut Havuaihe löytyy reservialiupseerienkin kurssimerkistä. Viimeksi mainittu erottuu selvimmin radioviestittäjän merkistä ja ampumamerkistä. Lakkihavunsa hukannut taistelija saattoi taskuhavulla todistaa puolensa kiperissä tilanteissa
Lotta Saarenmaa Ensimmäinen kuorma sijoitettiin riihen päätyyn, mistä huoltoryhmän miehet saivat heti ruveta kantamaan vainajia lämmitetyn riihen lavereille. Erityiskoulutuksen saavat varusmiehet, kuten varusmiespapit ja -diakonit perehtyvät omassa koulutuksessaan aiheeseen syvällisemmin. Nykypäivänä kaatuneiden huolto ja siihen liittyvät toimenpiteet tulevat tutuiksi asevelvolliselle jo varusmiespalveluksen aikana. Talvisodan alkaessa kaatuneiden huollon käytännöt hakivat vielä muotoaan. Tänä päivänä vainajan kohtaaminen voi olla monelle pysäyttävä ja raskas kokemus. Kenttärovastin mukaan kaatuneiden huolto vaikuttaa myös joukon toimintakykyyn ja taistelutahtoon. – Kyseessä on psykososiaalinen varautuminen. Omaisen menettäminen on aina suuri järkyttävä tapahtuma, josta alkaa surutyö. Sanaa vaihtamatta miehet tekivät työnsä. 2010-luvun Puolustusvoimissa sodassa tai poikkeusoloissa kaatuminen ei ole enää aihe, josta ei saisi puhua. Kuva on otettu jatkosodan aikaan Ilomantsissa, heinäkuussa 1941.. Erityisiä haasteita poikkeustilan sattuessa siihen tuo uusi hajautettu taistelutapa, jonka vuoksi kenttähautaukseen joudutaan turvautumaan todennäköisesti useammin. – Uskon, että mikäli sellainen tilanne tulisi, kaatuneiden huollon organisaatiomme toimisi vähintään yhtä hyvin kuin talvija jatkosodassa. Siellä vainajat laitetaan arkkuihin ja valmistellaan viimeistä kotimatkaa varten. Koulutuksen keskiössä on toiminta kuoleman kohdatessa, Waris kertoo. Pääosin siihen liittyvä opetus on keskittynyt alokaskaudelle sekä johtajakoulutukseen. Joukkueenjohtajalla ja ryhmänjohtajilla on suuri vastuu taistelijoidensa psyykkisestä harjoituttamisesta, hän sanoo. Kenttärovasti katsoo, että nykypäivän Puolustusvoimissa kaatuneiden huoltoon on varauduttu hyvin muun muassa viranomaisyhteistyön avulla. Kaatuneiden huollon lähtökohtana on yhä tänäkin päivänä se, että jokainen sankarivainaja saa viimeisen leposijan omalta kotiseudultaan. Palva oli yksi kaatuneiden huollon avainhenkilöistä talvisodan syttyessä. Sen tekemistä helpottaa usein, että saa järjestää hautajaiset ja on paikka, jossa käydä suremassa, Waris kertoo. On tärkeää, että pystymme antamaan jokaiselle lupauksen siitä, että oli sitten taistelemassa isänmaan puolesta tai kriisinhallintatehtävässä, aina pääsee takaisin kotiin. – Ihmisen maailmankuva on erilainen kuin 1940-luvulla. Näin kuvailee sotilaspastori Lauri Palva sotapäiväkirjassaan ensimmäisen armeijakunnan kaatuneiden evakuoimiskeskuksen (KEK) ensihetkiä talvisodassa. Silloin kuolema oli osa arkipäivää, kun ihmiset kuolivat kotona. Kuolema ja sota kulkevat vielä vuosikymmentenkin jälkeen käsi kädessä. Pääperiaatteeksi muodostui se, että yhtäkään kaatunutta taistelijaa ei jätetä kentälle. Se luo varmasti omat haasteensa kaatuneiden huollon toteuttamiseen, Waris pohtii. Vainajat olivat niin hankalassa asennossa, ettei niille lavereille saatu mahtumaan kuin 21 miestä. 10 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 8/2018 Pääsevätkö kaikki takaisin kotiin. Siihen liittyviä resursseja, henkilöstöä tai materiaalia ei ollut. Huolimatta siitä, että viime sodista on kulunut jo vuosikymmeniä, kaatuneiden huollon perusperiaatteet eivät ole kokeneet juurikaan uudistuksia. – Sodassa kuoleminen ja kaatuneiden huolto eivät ole enää tänä päivänä sellaisia tabuja kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Tuolloin Suomen armeijan määräykset vainajien käsittelystä olivat puutteelliset. – Varusmiehille koulutetaan esimerkiksi kenttähaudan tekeminen, vainajan varusteiden ja henkilökohtaisten tavaroiden käsittely sekä karttakuvan piirtäminen kenttähautojen sijainnista. Varautumista pahimpaan Jokainen varusmies saa oman palveluksensa aikana kaatuneiden huoltoon liittyvää koulutusta. Ylläpitääkseen toimintakykyään taistelussa se voi harjoitella kuoleman kohtaamista etukäteen. Kaatuneiden huollon lähtökohtana on yhä tänäkin päivänä se, että jokainen sankarivainaja saa viimeisen leposijan omalta kotiseudultaan. Esimerkiksi huollon aselajissa kaatuneiden huolto on aivan tavallinen huollon osa-alue siinä missä muutkin, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kenttärovasti Timo Waris vakuuttaa. – Koko prosessissa on kysymys vainajan ja hänen läheistensä kunnioittamisesta. Veljeä ei jätetä Lauri Palvan perintö elää Puolustusvoimien nykyisessä kaatuneiden huollon ohjeistuksessa, vuonna 2015 päivitetyssä Kaatuneiden huollon oppaassa. Jos on henkisesti valmistautunut siihen, että taistelukentällä joutuu näkemään kamalia asioita, ne eivät vaikuta niin voimakkaasti kuin odottamattomat, ikävät tapahtumat. Taistelukentällä kaatuneet kerätään ensin kokoamispaikalle, josta ne kuljetetaan edelleen kohti kaatuneiden evakuoimiskeskusta
Vanhassa oppaassa paneuduttiin laajasti evakuointiin. Tummien myrskypilvien peittämällä oppaan kansilehdellä painotettiin, että jos sota syttyy, ”tässä oppaassa annetut neuvot ja opastukset voivat olla ratkaisevia, jotta selviät hengissä”. Jokaisen täytyy tietää, miten toimia, opas painotti. Opas valmistaa kansalaisia kohtaamaan uhkia, jotka yltävät vakavista onnettomuuksista, sään ääri-ilmiöiden ja ulkopuolisten tahojen aiheuttamista uhista sotilaallisiin kon?ikteihin. Vainonen ruotsissa jaettiin kesällä lähes viiteen miljoonaan kotiin 20-sivuinen opas Om krisen eller kriget kommer (Jos kriisi tai sota tulee). Ilmastonmuutos voi lisätä tulvia ja metsäpaloja, kansainvälinen tilanne voi aiheuttaa elintarvikepulaa, tietojärjestelmien häiriöt voivat vaikuttaa sähkönjakeluun. Lähes 40-sivuinen opas oli otsikoitu yksiselitteisesti Om kriget kommer (Jos sota tulee). Edellisen kerran Ruotsissa jaettiin ”sotaopas” vuonna 1961 kylmän sodan aikana. Tarpeellinen on myös autoon sopiva kännykänlaturi. Monipuolisia uhkia tänä päivänä Uusi opas keskittyy modernia yhteiskuntaa uhkaaviin laaja-alaisiin uhkiin. Sen sijaan annetaan keskiaukeaman täyttävät ohjeet kriisitilanteisiin varautumisesta kotioloissa ruuasta ulkopuoliseen yhteydenpitoon. 12 AJANKOHTAISTA Ruotsi päivitti kriisioppaan ”Yhteiskunta on haavoittuvaisempi kuin koskaan ennen.” Joel M. Voi tapahtua terroriiskuja tai vieras valtio voi hyökätä Ruotsiin. On pitäydyttävä vain tuttujen sanoOppaiden sanoma vertautuu Churchillin puheeseen Vanhassa oppaassa paneuduttiin laajasti evakuointiin Vuoden 1961 opas antoi kuvallisia neuvoja siihen, miten toimia yllättävän hyökkäyksen sattuessa.. Lämmönjakelu voi loppua, ruokaa ei saa valmistettua, vettä ei tule, autoja ei voi tankata, maksukortit ja internet eivät toimi... Infovaikuttaminen esillä aiemminkin Kylmän sodan oppaassa varoitettiin väärän tiedon levittäjistä eli ”viideskolonnalaisista”, jotka propagandalla ja huhuilla nakertavat puolustushenkeä. Nyt ei valmistauduta evakkoon Varautumiseen ovat antaneet pohjaa Venäjän vuonna 2014 tekemä Krimin miehitys ja Itämeren alueen muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne. Opas julkaistiin 13 kielellä. Kotiin on syytä varastoida perunoita, näkkileipää, maitojauhetta, lämpimiä makuuvaatteita, säilykkeitä, vesiämpäreitä, polttoainetta, käteistä rahaa (pankkikortti saattaa lakata toimimasta), kynttilöitä... – Yhteiskunta on digitalisaation, globalisaation, internetistä riippuvaisuuden ja ilmastonmuutoksen takia haavoittuvaisempi kuin koskaan ennen, summaa oppaan tekijän, Ruotsin siviiliturvallisuudesta vastaavan turvallisuusviraston (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap), johtaja Dan Eliasson. Tuleva sota on totaalista ja vaatii siksi totaalista puolustautumista. Opas kehotettiin säilyttämään arvoasiakirjojen (!) joukossa, koska ”jonain päivänä tulet tarvitsemaan oppaan neuvoja”. Kuvien kanssa esiteltiin evakkoperhe välttämättömine mukaan otettavine varusteineen (makuuvarusteista tulitikkuihin) ja siirtymisohjeet evakuointipaikkakunnalle. Uudessa oppaassa ei valmistauduta evakkomatkalle
Kaikki tiedot vastarinnasta luopumiseksi ovat vääriä. SPEKillä on Peltosen mukaan valmius viestiä nopeasti, mikäli tilanne niin vaatii. Esimerkiksi sähkön, lämmön tai veden katkoksiin varautuminen palvelee myös vakavampiin tilanteisiin varautumista. Vanha opas ei tuntenut terrorismia. Suomessa on lähdetty liikkeelle käytännönläheisemmin ihmisten arjesta, ihmisten omilla ehdoilla. Vainonen suomessa on Ruotsista poikkeava linja kansalaisten valistamiseksi häiriöja kriisitilanteiden varalta. – Kansalaisten olisi syytä perehtyä ennakkoon, miten toimia erilaisissa häiriötilanteissa. Tiedon välittäjäkanava on internet. Niin sanottujen valeuutisten suhteen on oltava varuillaan: onko kyse mielipiteestä vai tiedosta. Jos epäili joutuneensa radioaktiivisen säteilyn kohteeksi, vaatteet oli heti vaihdettava ja keho pestävä. johtaja Peltonen painottaa. Radiouutisiin oli suhtauduttava kriittisesti, koska ”hyvin tunnettuja radioääniä voi helposti imitoida”. Siksi meillä on valittu matalamman pro?ilin keinot arjen kriisitilanteiden varalta, perustelee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin johtaja Karim Peltonen. Uudessa oppaassa annetaan sen sijaan terrori-iskujen varalta tarkat ohjeet. Uusien lehtien ja erityisesti lentolehtisten tietoihin ei pidä uskoa. – Tietoa saa useilta sivustoilta yhteiskunnan toiminnan häiriintymisen varalta. Taistelemme rannoilla, taistelemme maihinnousupaikoilla, taistelemme pelloilla ja kaduilla, taistelemme kukkuloilla. ”Ruotsi ei koskaan antaudu” Oppaiden yhteinen viesti on, ettei Ruotsi koskaan antaudu. malehtien uutisiin. Kaikki tiedot vastarinnan loppumisesta ovat valetta”. Uusi opas toistaa saman: ”Jos vieras valta hyökkää Ruotsiin, me emme koskaan antaudu. Netista löytyvä aineisto ja kouluttajaverkosto ovat vahva tiedotuskanava. Netin kautta löytyy 20 järjestön verkosto, jolla on 300 kouluttajaa. Suojautumisen lisäksi neuvotaan välttämään turhia puheluita, koska puhelu voi paljastaa terroriuhan alaisen olinpaikan. Kuka sen on lähettänyt. Emme koskaan antaudu, Churchill lausui. Opas on ladattavissa suomenkielisenä versiona osoitteessa https://www.dinsakerhet.se/kris-och-krig/broschyren-om-krisen-eller-kriget-kommer/suomeksi-?nska/ Suomessa tiedon välittäjäkanava on internet. Informaatiovaikuttamista voi tapahtua jo rauhan aikana. Uusi opas varoittaa vastaavanlaisista uhista. Tällaisia ovat esimerkiksi 72.tuntia.?, kodinturvaopas.. Reserviläinen 8/2018 13 Suomi valinnut toisen tien Joel M. Marttaliitolla on myös koottua tietoa kriisitilanteisiin varautumiseksi, Peltonen summaa. Miksi tietoa jaetaan juuri nyt. Onko lähde uskottava. Tätä myyräntyötä voivat tehdä niin valtiot kuin erilaiset organisaatiot. Löytyykö tietoa muualta. Kesällä ruotsalaisiin koteihin jaettu 20-sivuinen Om krisen eller kriget kommer -opas neuvoo muun muassa, miten toimia terrori-iskun hetkellä. Mikä on syy jaetulle informaatiolle. Uudessa oppaassa kerrotaan vain lyhyesti suojatiloista ydiniskun tapahtuessa. Vanha opas paneutui ydinasehyökkäyksen jälkitorjuntaan kymmenellä sivulla. ”Hälytyslinja” ei välttämättä kohtaa kansalaisia, eikä sodan voimakasta esille tuomista ole nähty tarpeelliseksi. – Suomessa ei ole nähty samanlaista tarvetta kuin Ruotsissa joka kodin jakelulle. Oppaiden sanoma vertautuu Englannin pääministerin Winston Churchillin legendaariseen puheeseen kesällä 1940 natsi-Saksan maihinnousu-uhan alla: – Puolustamme saartamme uhreista riippumatta. Vanha opas painotti, että vastarintaa tehdään kaikissa tilanteissa. Huhuja ja epämääräisiä tietoja ei saanut missään tapauksessa kertoa eteenpäin. ja kotivara. Oli pyrittävä mahdollisimman nopeasti sisätiloihin, koska väestönsuojassa säteily on vain tuhannesosa siitä, mikä ihmiseen kohdistuu, jos hän on suojaamattomassa paikassa
Venäjän rooli on Ukrainan tapahtumien myötä ollut jo useamman vuoden esillä. Niin, Helsinki voisi olla jo aika sekaisin tuossa ajassa. Tämän takia juuri merellisyys leimaa paljon myös Suomen huoltovarmuustyötä. Näitä asioita ?rmat ottavat sitten oman harkintansa mukaan huomioon tehdessään omaa varautumistyötään. Suomen tuonnista ja viennistä yli 80 prosenttia kulkee meritse Itämeren kautta. Paljon teemme yhteistyötä suunnittelussa sekä sen lisäksi materiaalisessa varautumisessa. Jos kerran Suomen kipukohta huoltovarmuusasioissa on oma sähkötuotanto, mikä sitten on se kohta, jossa Suomi loistaa hyvin. – Se on hyvin akuutti kysymys, missä laajuudessa yritykset varautuvat kyberturvallisuusuhkiin. Luoma sanoo työn olevan jatkuvaa kilpajuoksua vastapuolen kanssa. On ?rmoja, jotka panostavat valtavasti, ja sitten on niitä, jotka ovat sen taipaleen alkupäässä. Olemme ja pysymme tuontiriippuvaisena valtiona. Onko sinulla kotona kannellisia ämpäreitä. He ajoivat alas paljon henkilöja talousresursseja. Omistatko patterikäyttöisen radion. Työ on paljon erilaista suunnittelua ja uhkakuvien analysointia. Juristi, entinen asianajaja ja pitkän linjan virkamies Sotilasarvo: reservin ylikersantti. – Kyllä, tämä kaupunki voisi olla jo aika sekaisin. Mutta jos miettii vaikka Helsinkiä ilman sähköä 72 tunnin ajan…, Luoma jättää lauseen lopun ilmaan. Luoman mukaan Huoltovarmuuskeskus tekee kuitenkin paljon yhteistyötä Puolustusvoimien ja puolustusministeriön kanssa. Energiakysymys on huoltovarmuuden kannalta yksi kriittisimpiä kohtia. Luoma tiedostaa kasvaneen sotilaallisen aktiivisuuden Itämerellä, mutta muistuttaa Venäjän olleen toisaalta energiapuolella Suomelle hyvä ja vakaa kauppakumppani jo vuosien ajan. Luoman näkemyksen mukaan Suomen huoltovarmuusosaaminen on muihin Pohjoismaihin peilattuna erinomaisella tasolla. Luoman mukaan harjoitusten luonne vaihtelee työpöytätason pohtivimmista harjoituksista aina järeämpiin suurharjoituksiin, joissa on mukana monia muitakin instansseja. Se, että tavallinen tallaaja ei näillä asioilla juuri päätään vaivaa, ei tarkoita, etteikö näitä asioita mietittäisi Suomessa paljonkin. – Suomi on tuontienergiariippuvainen maa. Sen kuvitteellisessa tilanteessa Pohjois-Savosta meni kahdeksi viikoksi sähköt lumimyrskyn ja huonojen olosuhteiden takia. Yleensä asia alkaa kiinnostaa vasta siinä vaiheessa, kun on jo jonkin verran tussahtanut tuulettimeen. 72 tuntia Huoltovarmuuskeskuksella on olemassa 72 tuntia -konsepti, joka on kohdennettu nimenomaan yksittäisten ihmisten arkea varten. – Ne ovat molemmat meille hyvin tärkeitä yhteistyötahoja. – Esimerkiksi viime vuonna meillä oli Jäätyvä-harjoitus. Luoma myöntää suoraan, että asiat voisivat olla paremminkin sillä sektorilla. – Ruotsi teki 1990-luvun jälkeen johtopäätöksen, jonka mukaan he eivät nähneet tarvetta materiaalisen huoltovarmuuden ja varautumisen työlle aiemman laajuisessa mittakaavassa. – Jos selviää jo 72 tuntia ilman ulkopuolista apua, se on hyvä. Toiminut tehtävässään neljä vuotta. Luoman mukaan kansainvälisessä mittakaavassa Suomen selkeästi tärkein viitekehys on Euroopan unioni ja sen sisämarkkinat. Valtiollisella tasolla alan merkittävin toimija on Huoltovarmuuskeskus, jonka päätehtäviä ovat strategisten varmuusvarastojen ylläpito sekä poikkeusoloihin ja vakaviin häiriöihin varautuminen. Olemme totaalisesti kiinni EU:n sisämarkkinoissa, ja niiden toiminnan sujuvuus on meille kaiken A ja O, Luoma sanoo. Huoltovarmuus on aihe, jota ei voi tehdä tai käsitellä yksin. Sotilaallinen huoltovarmuus kuuluu Puolustusvoimien vastuulle. Maaseudulla se onnistuu varmasti helpommin, kun on puulämmitystä ja on ehkä totuttukin siihen, että sähköt välillä räpsyvät. Toinen murhe on, riittääkö kotimainen sähköteho ja saadaanko tarpeeksi tuontisähköä, jos yhteiskuntaan tulee syviä häiriöitä. Tuoreimmassa Tieto18harjoituksessa oli mukana 140 henkilöä. Omavaraisuusasteemme on alle 40 prosenttia, eikä se hirveästi lähivuosina muutu parempaan. Kyberpuolella tehdään Luoman mukaan paljon erilaisia harjoituksia. – Meillä on pooliorganisaatio, jossa on mukana toista tuhatta yritystä sekä paljon viranomaisia. Osallistujia oli aina Yleisradiota, Puolustusvoimia ja poliisia myöten. Lisäksi Suomessa asenneilmasto huoltovarmuustyötä kohtaan on todella positiivinen. – Sanotaan nyt vaikka näin, että meillä on aika runsaat materiaaliset varastot eräällä osa-alueella. Kun kaikki alueellisetkin toimijat lasketaan, työllistää työja elinkeinoministeriön alainen hallinnonalan laitos noin 75 ihmistä. Kahdenväliset sopimukset laitoksella on lisäksi Ruotsin ja Norjan kanssa. Löytyykö kaapistasi kuivamuonaa. Sen sijaan aiheen parissa työskentelevien määrä on huomattavasti laajempi. Teksti: Tuomas Kaarkoski, kuva: Mika Pakarinen jos kodistasi menevät sähköt, pärjäätkö 72 tuntia omillasi. Sähköja energiakysymys mietityttää Maantieteellisesti Suomi sijaitsee haastavassa paikassa. Meillä on Kyber2020 -ohjelma, jossa koulutuksen kautta pyritään parantamaan kykyä torjua kyberuhkia ja toipua mahdollisista vaurioista, Luoma kertoo. Muutenkin erilaiset harjoitukset ovat olennainen osa Huoltovarmuuskeskuksen toimintakulttuuria. Kyberpuoli kasvaa Luoman mukaan myös huoltovarmuuspuolella kyberturvallisuus on teema, joka vain jatkaa paisumistaan vuodesta toiseen. Ruotsi teki huoltovarmuuspuolen kanssa vähän samanlaisen liikkeen, kuin oman puolustuskykynsä suhteen. Suomessa vastaavaa ei tehty. En mene yksityiskohtiin sen enempää, Luoma hymähtää. 14 VAIKUTTAJA Reserviläinen 8/2018 Paljon osaamista, liian vähän kotimaista sähköä Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Raimo Luoman mukaan Suomen huoltovarmuus on esimerkiksi Ruotsia paremmalla tasolla. Tavallinen kansalainen ei juuri vaivaa päätään huoltovarmuusasioilla. Luoman mukaan 72 tuntia on ajallisesti jo hyvä mittari kertomaan, mikä on yksilön kyky suoriutua isommista häiriöistä. Kotimaisen sähkötehon riittävyys on ehkä se suurin meitä askarruttava tekijä. Keskuksen toimitusjohtajan Raimo Luoman mukaan elinkeinoelämä on vahvasti sitoutunut keskuksen toimintaan. – Itämeren logistiikan ja liikenteen toimivuus ovat Suomelle äärimmäisen tärkeitä. Raimo Luoma Huoltovarmuuskeskuksen johtaja. KUKA
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Raimo Luoman mukaan kyberuhat ovat eniten kasvava puoli myös huoltovarmuuden puolella.
Vuoden alussa Merivoimien uutena komentajana aloittava Jori Harju ylennettiin kommodorista lippueamiraaliksi. Tuki ja turva kuuluvat kaikille – ketään ei jätetä yksin! Lunasta sinäkin Juhlamerkki veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä sekä sotaleskien hyväksi. Maanpuolustusmitali miekkojen kera Urpo Karjalainen, Heikki Lahtela, Leena Tiainen, Aki Mäkirinta, Jarmo Kanala, Mervi Liimatainen, Sirkka Orre, Satu Rajala, Anja Rehula, Pekka Laitila, Teppo Iisakkila, Kari Salminen, Jorma Suonio, Jaripekka Turtiainen, Caspar von Walzel, Ilkka Laitinen, Pekka Holopainen, Sirkka Jakonen, Jukka Kopra, Ilkka Korkiamäki, Kaisa-Maria Tölli Reserviläisliiton huomionosoituksia Ansioristi Jari Anttalainen, Tuula Gåpå, Erkki Heikkinen, Jari Hirvimäki, Heikki Karhu, Minna Karhunen, Matti Lappalainen, Viljo Lehikoinen, Kim Mattson, Terho Mustonen, Minna Nenonen, Mauri Parantala, Tuomo Repo, Mikko Savola, Seppo Savolainen, Mikko Säntti, Jouko Tirri, Henri Torkko, Irma Törnström, Jorma Uski, Jari Vaarala, Mika Viitanen, Pertti Viitanen, Tapio Vuolle. Tuki ja turva kuuluvat heille kaikille. Veteraanit kiittävät. luokan vapaudenristin. luokan Vapaudenristin miekkoineen. Muita merkittäviä tunnustuksen saaneita olivat eversti Martti Kukkonen, joka sai 2. Reserviupseeriliiton jäsenistä 3. Itsenäisyyspäivän paraati järjestettiin tänä vuonna Mikkelissä. Tilaa oma rintamerkkisi hintaan 10 € (+toimituskulut 2,95 €) osoitteesta www.suomenmoneta.fi/veteraani-tuotteet g tuet samalla sotiemme veteraaneja. luokan vapaudenristin saivat liiton entinen varapuheenjohtaja Hannu Lahtinen sekä varatuomari Martti Porvali. Tuomas Kaarkoski tämän vuoden itsenäisyyspäivänä kenraalikunnassa nähtiin kaksi ylennystä. Kuva: Puolustusvoimat. luokan komentajamerkki. Liiton arvokkaimman huomionosoituksen eli Ansioristin soljen kera saivat tänä itsenäisyyspäivänä Reserviupseeriliiton aiempi varapuheenjohtaja ja Lapin reservipiirien pitkäaikainen toiminnanjohtaja Kai Leinonen, Suomen Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä ja Suomen Sotaveteraaniliiton Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Osmo Suominen, joka on toiminut aiemmin Reserviläisliiton varapuheenjohtajana. Itsenäisyyspäivänä myönnettävistä kunniamerkeistä merkittävimmän sai vuosikausia vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemiseen osallistunut Antti Aaarnio-Vihuri, jolle annettiin Suomen Valkoisen Ruusun 1. Reserviläisliitto palkitsi omiaan Perinteisesti myös Reserviläisliitto jakoi itsenäisyyspäivänä huomionosoituksia. Vapaus mahdollistaa kaiken – siitä kuuluu kiitos urheille veteraaneillemme, jotka aikanaan antoivat itsestään kaiken. Tutustu monipuolisiin Sotiemme Veteraanit -tuotteisiin osoitteessa www.suomenmoneta.fi/veteraani-tuotteet Myyntituotto ohjataan Sotiemme Veteraanit -yhteisön kautta tukea tarvitseville. luokan komentajamerkki. Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö Timo Rotonen puolestaan ylennettiin kenraaliluutnantiksi. Hinta 10 € 16 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 8/2018 Harjusta lippueamiraali, Rotosesta kenraaliluutnantti itsenäisyyspäivänä Antti Aarnio-Vihurille Suomen Valkoisen Ruusun 1. Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.) sai puolestaan ansioistaan 2. Autetaan nyt yhdessä heitä, jotka antovat itsestään kaiken
Myyntityö Millaisia työtehtäviä tarjoamme. 040 7026 946 Terveisin, Harri Jääskeläinen MEILLÄ ON SINULLE TÖITÄ Sähköasennus Olemme suosittu työnantaja! IV-asennus. Sinun ei tarvitse olla valmis ammattilainen, vaan hyvä asenne oppia uutta ratkaisee. Soita minulle niin vastaan kaikkiin mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin! Minut tavoittaa myös iltaisin. Haluatko lisätietoa. Saat kattavan koulutuksen työhösi, kannustavan palkkauksen osaamisestasi, ammattimaiset työvälineet ja joustavan työkulttuurin sekä jatkuvan tuen ja sparrauksen kehittää osaamistasi. LVI-asennus Ajanvaraus Miten pääset mukaan joukkoomme. Katso sinua kiinnostava työpaikka osoitteista: kotisun.fi , kotivo.fi ja finluft.fi Mitä voimme luvata sinulle
Rauhan palattua maahan Vaasa jatkoi hetken aikaa kenttätykistövaruskuntana, mutta varusmiesjoukoksi vakiintuivat jääkärit vaiheittain elokuusta 1945 alkaen. Tämä tietysti oli melkoinen rasite paikkakunnalle ja sen väestölle. Tulkkaamalla siitä selvittiin, ja ranskalaisvaihe oli muutenkin lyhyt. Vaasa on ollut leimallisesti yhden joukko-osaston varuskunta. Suunnitelmia Vaasan varuskunnan rakentamiseksi oli laadittu jo vuosikymmeniä, mutta niin sanottu kivikasarmi valmistui vasta vuonna 1866. Yhteistyön alkaminen saksalaisten kanssa oli vain hyvin pienen piirin tiedossa. Jääkäriperinne kuuluu oleellisesti Vaasaan. Joukon suomenkielisyys aiheutti joissakin vaasalaisissa pahaa mieltä, koska koulutuskieli oli olJääkäreitä ja rannikkotykistöä Vaasassa 20 HISTORIA Hiljenneet varuskunnat, osa 8/8: Ruotsinkielistä koulutusta oli sotavuosiin asti. Outo kieli olikin melkoinen yllätys koulutukseen käsketyille reserviläisille. Saksassa koulutettujen jääkärien pääjoukko rantautui Vaasaan 25.2.1918. Valkoisen puolen päämaja asettui aluksi Vaasaan ja siirtyi sieltä Seinäjoelle. Aluksi siellä koulutettiin jääkärijoukkoja ja myöhemmin kenttäja rannikkotykistöä. Ranskaakin puhuttiin Vaasassa talvisodan aikana, sillä Ranskasta hankitun tykkikaluston mukana tuli myös kouluttajia. Vaasaan rakennettiin puukasarmit 1880-luvun alussa kuten moneen muuhunkin sen aikaiseen varuskuntakaupunkiin. Osin tukeuduttiin jopa siviilimajoitukseen. Ilmahälytysten ja potilasevakuointien varalta paarinkantajiksi oli pestattu koulupoikia, mutta jatkosodassa Vaasaa ei juurikaan ahdisteltu. Vaasan tarkk’ampujapataljoona. Jatkosodan aikana Vaasa pysyi merkittävänä kenttätykistön koulutuskeskuksena. Tarvittiin uusia ratkaisuja. Varusmiehille annettiin jääkärikoulutusta Vaasassa vuoteen 1934 saakka. Siviilimajoitukseen tukeuduttiin Venäjän vallan aikana oli tyypillistä, että sotilaat tukeutuivat ainakin aluksi siviili-infrastruktuuriin, eikä kasarmien rakentamisella pidetty kiirettä. Talvisodan aikana Vaasassa toimi Tykistön koulutuskeskus 2, jonka päätehtävänä oli kouluttaa muiden aselajien reserviläisiä tykkimiehiksi. Varuskunnan historia voidaan ulottaa 1300-luvulle Korsholman linnaan. Kaupungissa toimineen Kaartin jääkäripataljoonan koulutuskieli oli ruotsi, onhan Pohjanmaalla paljon ruotsinkielistä väestöä. Satulaseppäkin tarvittiin, jos joukkoon kuului hevosia. Samoin toimittiin Jalkaväen koulutuskeskus 7:n suhteen. Ne tulivat Suomen oman asevelvollisen sotaväen käyttöön. Varuskuntakaupungin edellytettiin luovuttavan sotaväelle soveltuvia rakennuksia. Saksalaiset jatkoivat pohjoiseen, mutta jatkosodan aikana Vaasassa toimi saksalainen paikalliskomendantti ja it-jaos. Kaupungissa toimi myös suuri sotasairaala. Ruotsin vallan aikana Vaasan seudulla toimi joukkoja ja sieltä rekrytoitiin sotavoimaa, mutta vasta Venäjän vallan loppupuolella rakennettiin varsinaisia kasarmirakennuksia. Myös varusteista oli pulaa. Ranskaakin puhuttiin Vaasassa talvisodan aikana. Majoitustilojen ahtaus vaivasi aluksi mutta tilanne helpotti, kun koulutuskeskus hajautettiin turvallisuussyistä maaseudulle. Kansainvälisyys ei päättynyt vielä tähän. Kansainvälinen Vaasa Ruotsalaisista vapaaehtoisista perustettiin helmikuussa 1940 järeä patteri. Joukko-osastot ja jopa perusyksiköt olivat hyvin itsenäisiä ja omavaraisia huollon osalta. Syyskuussa 1940 Raskas patteristo 9:n asettama vartioiden tarkastaja hämmentyi perusteellisesti, kun satamaan alkoi rantautua saksalaisia joukkoja. Rintamalle lähteneiden joukkojen tultua perustetuiksi ei varusvarastoihin jäänyt paljoakaan käypää. Teksti: Seppo Simola, kuvat: Sotamuseo vaasa tuskin tulee monelle ainakaan ensiksi mieleen, kun pyydetään luettelemaan suomalaisia entisiä varuskuntakaupunkeja. Kaartin jääkäripataljoonalla oli jopa oma leipomo ja kauppa. Majoitusmahdollisuudet huononivat merkittävästi Vaasan palon jälkeen vuonna 1852. Joukot ovat järjestäytyneet jääkärien Suomeen paluun 80-vuotisjuhlaparaatiin vuonna 1998. Tilaja vaatepula Sotavuodet mullistivat myös Vaasan varuskunnan elämän. Suomen laillinen hallitus eli senaatti toimi Vaasassa keväällä 1918, kun Helsinki oli punaisten hallussa. Eräällä upseerilla oli hyvät suhteet paikalliseen vaatetusliikkeeseen, ja hän sai sieltä lunastetuksi patterinsa miehille siniset siviilipäällystakit. Perusyksikössäkin oli yleensä oma varusvarasto, räätäli ja suutari. Vaasa jatkoi ruotsinkielisenä varuskuntana, vaikka jääkärit vaihtuivat Kenttätykistörykmentti 4:n tykkimiehiksi. Vaasassa toimi Suomen 3. Samana vuonna valmistui ortodoksinen varuskuntakirkko. Jääkärit Vaasaan Vaasa oli hallituksen joukkojen esikuntaja varuskuntakaupunki tammikuusta 1918 alkaen
Vaasassa koulutettiin nimenomaan moottoroitua rannikkotykistöä. Patteristo lakkautettiin, ja koko itsenäisyyden ajan jatkunut varusmieskoulutus Vaasassa päättyi. Vaasan kaupunki sai vaihtokaupalla varuskunta-alueen hallintaansa ja nimesi sen kulttuurikasarmiksi. Keskellä kaupunkia sijaitseva alue on säilynyt ehjänä kokonaisuutena läpi vuosikymmenten, ja se onkin yksi parhaiten säilyneistä 1880-luvun tyyppipiirustusten mukaan rakennetuista kasarmialueista. Aluksi joukon nimi oli Jääkäripataljoona 1, mutta se muuttui vuoden 1957 uudistuksessa Pohjanmaan jääkäripataljoonaksi. Vaikka koulutus Vaasassa loppui, niin liikkuvaa rannikkotykistöä ei suinkaan lakkautettu. Joukko-osaston nimi maakunnallistettiin vuonna 1957 Vaasan rannikkopatteristoksi. Pääkalustona olivat aluksi 152 H 37 tykit ja sitten 130 K 54:t, joita vedettiin järeillä venäläisillä KrAz-maastokuorma-autoilla. Rannikkotykistövaruskunnaksi Vaasan rannikkotykistön alkusolu oli Ensimmäinen erillinen rannikkotykistöpatteristo, joka aloitti toimintansa Suomenlinnassa joulukuussa 1952. Jalkaväkiaseiden melukin häiritsi laajenevaa asutusta. Lippu laskettiin vuoden 1998 päättyessä. Rakennuskantaa täydennettiin tarpeen mukaan ja viimeinen uudisrakennus oli vuonna 1990 valmistunut koulutustalo. Se oli oleellinen parannus varuskunnan tilaratkaisuihin, mutta ilo siitä jäi lyhyeksi. Nimikkokaupunkiinsa pääsyä se joutui kuitenkin odottamaan vielä seitsemän vuotta. Lakkautusuhka oli leijunut Vaasan varuskunnan yllä ennenkin. Viimeksi kerhotiloina toiminut kivikasarmikin on kunnostettu asunnoiksi. Lohtaja soveltui hyvin ampuma-alueeksi, mutta Kivijärvi sekä alueet Gerbyssä, Vanhassa Vaasassa, lentokentän maastossa ja Sundholmissa kävivät ahtaiksi, eikä niillä voinut harjoitella patteristokokonaisuutena. Joukko lähti vuonna 1964 Sodankylään Lapin sotilaallista tyhjiötä paikkaamaan, ja Vaasan valtasi rannikkotykistö. Aiemmin tykinvetäjinä toimivat venäläiset ATS-telatraktorit, joiden metalliset telaketjut eivät olleet erityisen katuystävällisiä. Esimerkiksi Sommarön kuusituumaiset tykit vartioivat Vaasaan johtavaa meriväylää. Alueelle on rakennettu uusia asuntoja. www.vaasa.?/palvelupiste/kulttuurikasarmi Vaasan kasarmialue on yksi parhaiten säilyneitä puukasarmikokonaisuuksia Suomessa.. Lähteitä: Roudasmaa Stig: Vaasan varuskunnan historia (1991) Viita-aho Auvo (päätoim.): Suomen rannikkopuolustus 100 vuotta (2018) www.visitvaasa.. Kiinteääkin rannikkotykistöä Vaasan edustalla oli. Alueella toimii nykyään kulttuurin tuottajia, yrityksiä, yhdistyksiä ja taiteilijoita. Vaasa jatkoi vielä esikuntakaupunkina, mutta enää on jäljellä vain aluetoimisto. Vanha sotilaskoti palvelee nykyään ennakkotilausten mukaan, eli se on mainio kokousja juhlapaikka reserviläisseurueille. 21 Reserviläinen 8/2018 lut ruotsi sotiin asti. Sitä tarvittiin edelleen rannikkotykistöreservinä sekä painopisteen muodostamiseen, mutta koulutus siirrettiin Uudenmaan prikaatiin Dragsvikiin. Varuskunta-alue nykyään Vaasan paviljonkimainen puukasarmialue on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävä puisen sotilasarkkitehtuurin nähtävyys
Puolustusvoimat on 90-luvun lopulta alkaen hankkinut pitkälti Sisun siviilituotannon komponentteihin perustuvia ET-sarjan 6x6 ja 8x8 -maastokuorma-autoja lähes 300 kappaletta. Esiselvityksessä oli peräti 12 vaihtoehtoa. Marraskuun lopussa Latvian media kertoi, että GTP oli noussut ykköseksi suorituskykytesteissä. Tehtävänvaihto vauhdikkaasti Sisu GTP:n erikoisuus on rungon modulaarisuus, joka tekee siitä monikäyttöisen. Sisu GTP:n rakenteet ovat panssariterästä. Miehistöosa on nopeasti irrotetSisu GTP on monipuolinen maastoajoneuvo Sisu GTP:n miehistötilan kahdeksan istuinta ottavat vastaan mahdolliset miinaräjähdykset. Tuotepalettiin kuuluvat 6x6, 8x8 ja 10x10 -versiot. Pasia muistuttavassa Patrian vaunussa moottori on ohjaajan takana, kun GTP ja PMPV puolestaan luottavat edessä olevaan voimanlähteeseen. 22 KALUSTO Sisu GTP 4x4 on uusi maastokelpoinen panssaroitu taktinen maastoajoneuvo, jonka erikoisuus on runkorakenteen modulaarisuus. Suojaustaso on STANAG 4569. Toteutuessaan Latvian kaupan arvoksi arvioidaan 220 miljoonaa euroa ja se käsittäisi useita satoja ajoneuvoja. Patria 6x6 ( jolle markkinointiosasto olisi ehkä voinut keksiä vetävämmän nimen) kuuluu samaan sarjaan. Asiakkaan tarpeiden mukaan suojaa voidaan kasvattaa erilaisilla lisälevyillä. Sisu Auto tunnetaan niin Proto-Sisu -maastokuorma-autojen kuin alkuvaiheiden Pasien rakentajana. Siten se tarjoaa jo perusversiossaan suojaa kiväärikaliperin luodeilta ja sirpaleilta. Vaikka Protolab PMPV (eli ”Misu”) on ensivilkaisulla saman näköinen, siinä on kuusi pyörää. Täsmätuotteena GTP onnistui pääsemään loppusuoralle Latvian kilpailutuksessa taktisesta miehistönkuljetusajoneuvosta yhdessä kolmen muun ajoneuvon kanssa (amerikkalainen AM General HMMWV, eteläafrikkalainen Paramount Group Marauder ja turkkilainen Otokar Cobra). Suomalaisista uusista kumppaneistaan GTP eroaa siinä, että se on nelipyöräinen. Katossa näkyy ampujan kattoluukku. Yhtiön nykyistä sotilasosaamista edustavat puolestaan ballistisesti suojatut Sisu ETP-sarjan maastokuormaautot, joita käytetään esimerkiksi NASAMS-ilmatorjuntaohjuslavettien kuljetusalustoina. Kotimaista uutuutta on suunniteltu muutama vuosi. Kaikissa kolmessa kotimaisessa ajokissa miinasuojaukseen onkin panostettu. Vaikka perusratkaisuissa on eroja, kaikki osaltaan jatkavat monissa tositilanteissakin koeteltujen Pasi-vaunujen jäljillä. Optiona siihen voidaan asentaa suodatinpaketti, joka mahdollistaa toiminnan NBC-olosuhteissa (Nuclear, Biological, Chemical). Kriisinhallintatehtävissä ajoneuvoille ovat uhkana erityisesti miinat ja erilaiset improvisoidut tienvarsipommit. Pohjissa on V-muoto ja rakenteissa sekä istuimissa on huomioitu räjähdysiskun vaimennus. Ohjaamo on samaa tilaa. GTP on perusversiossaankin rakennettu ylipaineistettavaksi. Kilpailtu markkina Uusi Sisu GTP (G-series Transport Protected) tähtää varsin kilpailluille markkinoille, sillä tällaisista vaunuista on tarjolla lukuisia eri valmistajien näkemyksiä. XA-sarjan miehistönkuljetusvaunujen siirryttyä 1997 Patrialle yhtiön näkyvimmät tuotteet ovat nykyisin siviililiikenteen kuorma-autot. Teksti ja kuvat: Tero Tuominen suomalainen teollisuus on muutaman vuoden aikana esitellyt peräti kolme erilaista maastokelpoista panssaroitua pyöräajoneuvoa: Protolab PMPV, Patria 6x6 ja Sisu GTP. Sellainen on myös ajoneuvon johtajalle.. Aiemmissa ET-versiossa ei ollut panssarointia
Kun virrat ovat päällä, GTP käynnistyy perinteisesti avaimesta kääntämällä. Tasainen panssariteräspohja ei välitä mahdollisista kontakteista. Hyvin sijoitetut kahvat ja astimet tekevät operaatiosta pitkälle ensikertalaisellekin suhteellisen helppoa. Alusta eli kennorakenteinen Sisu Backbone voimalinjoineen pysyy samana. Asiakkaan tarpeiden mukaan varmaankin voidaan suunnitella muitakin ratkaisuja kuten johtokeskusajoneuvo. Parilla harjoituskerralla ohjaamoon nousisi vauhdilla. Usein tällaisiin vaunuihin asennetaan raskaalla konekiväärillä varustettuja kauko-ohjattavia asetorneja kuten Suomessakin käytössä oleva Kongsberg Protector. Myös 6x6-versio voidaan haluttaessa toteuttaa. Rivikutosen rouskutus muistuttaa, että ollaan sotilasajoneuvossa. Perustason aseistusvaihtoehtona GTP:ssä on teline konekiväärille miehistötilan kattoluukussa. Perinteisen Sisu-nimen alla on pitkän nokan eteen näkymän antava videokamera. Kameroiden hyödyllisyyden lähellä olevien esteiden paikantamisessa oppii nopeasti, mutta näyttö on ehkä liikaa sivussa tuulilasin läpi katsomisesta. Ajajan paikalle ei istuta tai astuta, vaan ensin kiivetään ja sitten pujottaudutaan. Astimena toimii vaijerilenkki. Kun jarrun irrottaa, GTP lähtee liikkeelle. Sisun testissä kolmen hengen ryhmä irrotti miehistötilan alustasta ja nosti sen sivuun 15 minuutissa. Kamerat kuvaavat ympäristöä Reserviläinen pääsi tutustumaan Sisu GTP:n ajo-ominaisuuksiin maastossa. Erikoista ohjaamossa on lähinnä kuorma-automainen varmistinsalvalla varustettu päävirtakytkin. Saatavana on myös neljän hengen ohjaamolla varustettu partioversio, jossa on pieni avolava. Periaatteessa GTP kestäisi jopa Patria Nemo -kranaatinheitintornin asennuksen. Toisen korin asentamiseen tilalle menee suunnilleen sama aika. Sisun Karjaalla sijaitsevalta tehdasalueelta löytyy maastoreitti, johon GTP kääntyy tieltä, kunhan rattia pyörittää tarpeeksi. Todellisessa maastoajossa ennemmin tai myöhemmin jossain vaiheessa juututaan kiinni. Keskellä näkyy voimansiirron kotelointi ja oikealla kameroiden "satelliittinäyttö". Vaikka edessä on kantoja ja kiviä, ajokki etenee ensikertalaisenkin käsissä helposti. Yllättäen eteen tulevissa juuttumisissa pika-apuna on optiona saatavilla oleva renkaiden paineiden lasku pidon lisäämiseksi – koeteltu konsti monista maastoajoneuvoista. Siinä on Caterpillarin vaihteistopaketti. Sisu GTP:n ohjaamon kynnys on noin 170 cm korkeudessa. Modulaarisuus jatkuu myös voimalinjassa. 23 Reserviläinen 8/2018 tavissa ja vaihdettavissa toiseen, mikäli käyttötarve muuttuu. Sen avulla on helppo hahmottaa, mitä on edessä tai osuuko kylki puuhun. Etenee jouhevasti maastossa Uuden Sisun ajaminen on yksinkertaista ja henkilöautomaista. Erillisjousitus sekä tasauspyörästön lukot avustavat etenemistä. Ulkoa päin pieneltä näyttävät ikkunat tarjoavat yllättävän hyvän näkyväisyyden ulos. Sisu GTP 4x4 Pituus 6,00 m Leveys 2,50 m Korkeus 2,55 m Kokonaispaino 14 000 kg Hyötykuorma 4 500 kg Maavara 40 cm Moottori 6-sylinterinen diesel Automaattivaihteisto 6-nopeuksinen Huippunopeus yli 100 km/h Toimintasäde 700 km Lähestymiskulma 60 astetta Jättökulma 45 astetta Max kallistus 35 astetta Mäennousukyky 60 prosenttia Miehistö 2 + 8 Osa ominaisuuksista voi poiketa edellä esitetyistä asiakkaan valitsemassa kokoonpanossa. Suuri sivulle avautuva ovi johtaa Sisu GTP:n miehistötilaan. Sisu Backbone-runko voimalinjoineen toimii alustana. Modulaarisessa Sisu GTP -ajoneuvossa on nopeasti vaihdettavissa oleva miehistökori. Tosin pitkä ja korkea moottoritila ohjaamon edessä rajoittaa merkittävästi näkymiä erityisesti maastossa mäkiä ylitettäessä. GTP:n moottori on noin 300-hevosvoimainen rivikutonen, mutta proton voimanlähteen tarkempaa mallia ei kerrota. Tarjolla on perusversion eli 2 + 8 henkeä kuljettavan miehistönkuljetusajoneuvon ohella esimerkiksi kahden hengen ohjaamolla varustettu avolavainen kuormaversio sekä korotettu ambulanssikäyttöön soveltuva miehistötila. Tehtaan pihalla odottavan ajokin ohjaamon pienen oven alareuna on olkapäiden korkeudella. Peilit ovat perinteiset, eivätkä kameroihin perustuvat, kuten Prolabsin ratkaisussa. Silti ohjaamon äänitaso on matala ja keskustelu ilman headsettejä on hyvin mahdollista. Näin uusi ajoneuvo pystytään mahdollisesti sovittamaan asiakkaan jo olemassa olevaan ajoneuvokalustoon. Ne voidaan virittää renkaiden ympärille jo etukäteen, mikäli maasto vaikuttaa haastavalta. Ohjaajan vieressä on näyttö, johon on yhdistetty neljän alaspäin kuvaavan kameran videosyötöt yhdeksi 360 asteen live-kuvaksi GTP:n ympäristöstä. Sisu GTP:n kyljistä roikkuvat valmiina ketjut. Havainnekuva: Sisu. Jo sen avaaminen kertoo, että kyse on sotilasajoneuvosta: panssarilevystä valmistettu ovi avataan järeällä kahvalla ja paino tuntuu avatessa. Oven päällä ohjaajan näyttöön kuvaa tuottava kamera. Sinne on kuitenkin helppo pujottautua useiden kahvojen ansiosta. Lopullisena varana on yhdeksän tonnia vetävä vinssi ajoneuvon keulassa. Ensivaikutelma on, että rattia saa kääntää enemmän kuin henkilöautoissa eli välitys on sovitettu maastoajoon. Käsijarru auki, jarrupoljin pohjaan ja painokytkimellä automaattivaihteiston valinta D-asentoon. Jarrujen käytössä tarvitaan jalan reipasta painamista. Pyörät ovat ajoneuvon kulmissa ja lähestymiskulmat suuria, joten esteiden ylitys on helppoa. Sisu GTP ei ole uiva, mutta se kykenee kahlaamaan 85 sentin vedessä. Ratkaisuksi Sisu tarjoaa ”satelliittinäkymän” vaunusta. Asiakas voi vaikuttaa sopivan moottorin ja vaihteiston valintaan. Ajoneuvon koko ja massa tuntuvat
www.millog.fi Lahjoitamme tänä vuonna joulutervehdyksiin varatut rahat Tampereen Lastenklinikan tuki ry:lle uuden lasten ja nuorten sairaalan varustamiseen. Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta! www.scania.. Uuden sukupolven turvallisuutta.
Pistooliampumahiihto Keski-Suomi Keuruu 23.2. Falling plates Suur-Savo Mikkeli 11.5. Reserviläisammunnat Päijät-Häme Hollola 6.7. Frisbeegolf Pirkanmaa Toijala 1.6. Ampumasuunnistus Varsinais-Suomi Loimaa 27.4. Kivääri 300 m Päijät-Häme Hollola 24.8. Pistooliampumajuoksu Uusimaa Mäntsälä 8.6. Ilma-aseet Etelä-Pohjanmaa Ylihärmä 9.–10.3. Reserviläisgolf Etelä-Häme Hämeenlinna 20.7. Tutustu: sako.fi PYSTYKORVA, UKKO-PEKKA, RK, TRG PITKÄ YHTEINEN HISTORIA JATKUU TRG 22/42 A1 Kilpailu Järjestäjä Kilpailupaikka Ajankohta Ampumahiihto Etelä-Karjala Imatra 9–10.2. Tämä yhdistelmä takaa kestävän laadun ja toimivuuden, joka kestää sukupolvelta toiselle. Sakon kivääreissä yhdistyy perinteinen aseseppäosaaminen ja moderni teknologia. Sako-kiväärien rakenne koostuu monista tarkkaan suunnitelluista ja käytössä hyväksi koetuista yksityiskohdista, jotka tekevät siitä varmatoimisen ja tarkan. Reservin amp.mestaruus Päijät-Häme Hollola 23.–25.8. Syysjotos ”Päämajajotos” Suur-Savo Mikkeli 27.–29.9 Maastokilpailu Suur-Savo Kangasniemi 19.10. RESERVILÄISURHEILULIITON KILPAILUKALENTERI 2019. Häyhä TA-kilpailu TA-kilta Sotinpuro 16.–18.8. Perinneaseet Keski-Suomi Keuruu 18–19.5. Talvijotos ”Okrajotos” Varsinais-Suomi Huovinrinne 9.–10.3. Tarkemmat tiedot ja mahdolliset muutokset: resul.. SRA:n SM-kilpailut Helsinki Syndalen 20.–21.7. Reserviläispilkki Pohjois-Savo Vesanto 6.4
Lauantaina ennen pääjuhlaa naulattiin VORU:n uusi lippu. Vaihtoehdot olivat: 1. nykyisenkaltainen miehiä koskeva yleinen asevelvollisuus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus, 2. Sen sai FT Mikko Ylikangas kirjastaan Mainio pikku sota – brittilentäjät Suomessa vuonna 1919. Kuietnkin edelleen lähes puolet vastanneista (49,2 %) kannattaa jäsenyyttä. Vastaavasti 30,4 % ei kannata ja 20,5 % ei sano kantaansa asiaan. Kirja myös kuvaa sitä, kuinka Suomen poliittisen historian tapahtumat kansallisista korostuksistaan huolimatta ovat aina olleet sidoksissa hyvin kansainvälisiin tapahtumiin. Lokakuussa 2016 tehdyssä kyselyssä Nato-jäsenyyttä kannatti 55,8 % RUL:n jäsenistä ja 26,1 % ei kannattanut. Molempia sukupuolia koskevaa vapaaehtoista asepalvelusta kannatti 1,3 % ja ammattiarmeijaa kannatti 0,6 % vastanneista. ORUP on RUL:n ainoa valtakunnallinen piiri ja muodostuu kymmenestä korkeakoulupaikkakunnilla toimivasta jäsenyhdistyksestä. ammattiarmeija. Perjantaina pidetyssä syyskokouksessa piirin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Taneli Laukkanen Oulusta. Perinnesäätiö myönsi poikkeuksellisesti varsinaisen sotahistorian palkinnon lisäksi myös kunniamaininnan. Juhlaviikonlopun ohjelmassa oli juhlajumalanpalvelus, seppeleenlasku jääkäripatsaalle sekä museoja kasarmikierros. Yhdistyksen puheenjohtaja Jari Rantala katsoo, kun liiton 1. Juhlapuheen Ravintola Centralissa piti tuore Puolustusvoimien Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Mauri Etelämäki. Reserviupseereista peräti 68,0 % haluaisi Suomen Naton jäseneksi, mikäli Ruotsi päättäisi liittyä Naton jäseneksi. Vastausaika oli 15.10.–5.11. ja kyselyyn vastasi 3 919 Suomen Reserviupseeriliiton jäsentä. Kiinnostus opiskelijayhdistyksen perustamiseen on herännyt uudelleen myös Joensuussa ja Lahdessa. Ruotsin mahdollinen jäsenyys lisäisi Naton kannatusta myös Suomessa. Keväällä Porissa perustettu Satakunnan Opiskelijareserviläiset ry on tästä esimerkki. Uskoa omaan puolustukseen RUL:n kyselyn selkein vastaus tuli kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan?” Tähän kysymykseen vastasi myöntävästi liki 97 % RUL:n jäsenistä. Maanpuolustustiedotuksen (MTS) suunnittelukunnan viimeksi (marraskuu 2018) julkaistussa mielipidetutkimuksessa Naton jäsenyyttä kannatti 20 % ja vastusti 59 % vastaajista. Vaasassa. Palkinnon perusteluissa valintatoimikunta toteaa, että Touko Perkon tutkimus ja tietokirja nostaa Suomen historiankirjoituksessa vain pienessä sivuroolissa aikaisemmin olleen kreivi Rüdiger von der Goltzin keskeiseen rooliin siinä prosessissa, jossa Suomen tuore itsenäisyys vakautettiin. Palkinnon suuruus on 6 000 euroa, ja se myönnettiin nyt seitsemännen kerran. Toukokuussa 2017 tehdyssä kyselyssä Nato-jäsenyyttä kannatti 53,5 % ja 28,1 % vastusti sitä. Reserviupseereiden keskuudessa Nato-jäsenyyden kannatus on hieman pienentynyt muutaman viime vuoden aikana. Jäsenkysely toteutettiin liiton jäsenille sähköpostikyselynä Surveypal-järjestelmällä. sekä miehiä että naisia koskeva yleinen asevelvollisuus, 3. Pienintä kannatus on Lapissa ja Pohjois-Suomessa (44,2 %) sekä Länsija Sisä-Suomessa (44,8%). Teos on historiallisesta luonteestaan huolimatta hyvin ajankohtainen, ja sen johtopäätöksiä voidaan hyvin hyödyntää 2010-luvun turvallisuuspoliittisissa tilanteissa. Kannatusta koko ikäluokkaa koskevalle asevelvollisuudelle Liiton jäseniltä kysyttiin ensimmäistä kertaa, mihin Suomen puolustusjärjestelmä tulisi perustua. Nato-jäsenyyden kannatus RUL:n kyselyssä on alhaisinta nuorten keskuudessa. Valtakunnallisena toimijana piirin kauaskantoisena tavoitteena onkin kehittää yhteistyötä liiton maakunnallisten piirien ja muiden toimijoiden kanssa. Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinto ToukoPerkolle Janne Kosonen suomen marsalkka mannerheimin perinnesäätiön joka toinen vuosi jakama sotahistorian palkinto on myönnetty FT Touko Perkolle hänen kirjastaan Haastaja Saksasta – von der Goltz ja Mannerheim. Nuorista vastaajista koko ikäluokkaa koskevaa asevelvollisuutta kannatti jopa 40,5 %. Vaasa oli valittu juhlien isännäksi sen oltua viime vuodet suhteellisesti piirin suurin jäsenmäärän kasvattaja. SAMI PULKKINEN Vaasan Opiskelevien Reserviupseerien lippu naulattiin ja vihittiin käyttöönsä 17.11. varapuheenjohtaja Aaro Mäkelä iskee RUL:n naulan lipputankoon.. Alueellisesti Nato-jäsenyyden kannatus on suurinta Etelä-Suomessa (51,6 %), Lounais-Suomessa (49,8 %) ja Itä-Suomessa (48,7 %). Alle 36-vuotiasta vastaajista jäsenyyttä kannatti 41,2 % ja sitä vastusti 36,4 %. Opiskelijapiirimiehenikään Pekka Sillanpää opiskelijain reserviupseeripiiri ry (ORUP) ja Vaasan Opiskelevat Reserviupseerit ry (VORU) viettivät 50-vuotisjuhliaan lauantaina 17.11. sekä miehiä että naisia koskeva vapaaehtoinen asepalvelus ja 4. Kirja valaisee erinomaisesti aikakauden sekä vapaussodan kilpailuasetelmaa Mannerheimin ja von der Goltzin välillä. 26 SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO Lähespuoletliittoon kuuluvistakannattaa Nato-jäsenyyttä Janne Kosonen suomen reserviupseeriliiton (RUL) jäsenilleen tekemän kyselyn perusteella Nato-jäsenyyden kannatus on hieman laskenut. Nato-jäsenyyden kannatus on reserviupseereiden keskuudessa selvästi koko kansaa suurempaa. Valtaosa (72,2 %) vastaajista kannatti nykyistä järjestelmää ja 25,6 % kannatti miehiä ja naisia koskevaa yleistä asevelvollisuutta
Muutokset ovat tuoneet liiton päätöksentekoon virtaviivaisuutta ja reagointikykyä. Nenonen on myös toiminut Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla kouluttaja ja -johtotehtävissä ansiokkaasti yli vuosikymmenen. Lisäksi hän on vuosien ajan toiminut aktiivisesti Euroopan reservinaliupseerien kattojärjestössä CISOR:issa, jossa merkittävimpänä ansiona on toimiminen kilpailunjohtajana CISOR:in kansainvälisessä sotilasmoniottelussa kesällä 2017. Yhdistyksen laajinta toimintamuotoa, ammuntaa, on onnistuneesti kehitetty huolimatta siitä, että olot ovat olleet haasteelliset. – Valintamme malliyhdistykseksi on suuri kunnia, koska pidän sitä kiitoksena siitä työstä ja panostuksesta, mitä Joensuun Reserviläiset ja yhteistyökumppanimme ovat tehneet yhteisen asiamme, maanpuolustuksen, eteen, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Arto Nousiainen. (Pohjois-Karjala); Pulkkinen Eero (Pohjois-Savo), Multisilta Jari (uusi) (Satakunta); Fagerström Mats (uusi), Nöjd Ismo (Uusimaa). Nimitysperusteena oli laaja osallistuminen vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Alkuvuodesta 2017 tilanne parani, kun yhdistys sai neuvoteltua käyttöönsä ulkoampumaradan Hammaslahdesta, jota kehitetään yhteistyössä Pyhäselän metsästäjien kanssa. Nenonen on ensimmäinen Vuoden Reserviläiseksi nimetty nainen. 27 RESERVILÄISLIITTO Reserviläinen 8/2018 Yhteistyöonreserviläistoiminnankulmakivi Teksti ja kuva: Olli Alho reserviläisliiton liittokokous nimesi 17. Yhdistys tarjoaa nyt mahdollisuuden säännölliseen ampumaharjoitteluun ja on parhaillaan rakentamassa radalle 300 metrin ampumarataa sekä pistoolikatosta. Myös Nenonen itse on vaikuttunut. Kuvassa vasemmalta Minna Nenonen, Arto Nousiainen ja Saku Räsänen. Koska taloudellinen tulos oli jo toista vuotta peräkkäin tappiollinen, päätettiin liittomaksua nostaa yhdellä eurolla 14,50 euroon henkilöjäseneltä. Olen myös vaikuttunut siitä, että naapuriyhdistys Loimaan Reserviläiset esitti minua Vuoden Reserviläiseksi. Nenonen on vaikuttanut Varsinais-Suomen reserviläispiirin valiokuntaja hallitustyössä yli 10 vuotta ja ollut mukana piirin toiminnassa 20 vuotta. Kontiorannan varuskunnan lakkautuksen jälkeen ja Onttolan rajavartioston ampumaratojen poistuttua ampumaharjoittelu Joensuun lähialueella ei ole ollut mahdollista. Lisäksi Vuoden Malliyhdistyskisassa erinomaisesti menestynyt Viitasaaren Reserviläiset ry sai kunniamaininnan. Hallituksen esitykset kaikkien osalta hyväksyttiin ja vastuuvapaudet myönnettiin soraäänittä, joskin jäsenrekisterin toiminta puhutti kokousväkeä. Pidän positiivisena, että kentällä tehtäisiin jatkossakin esityksiä myös naapuriyhdistysten toimijoista, Nenonen kertoo. Hallitus toimii sujuvasti strategisessa roolissa ja valiokunta omalla aiempaa laajemmalla tontillaan nyt myös operatiivisten päätösten tekijänä. Reserviläisliiton hallituksessa jatkavat vielä ensi vuoden: Grönlund Joonas (Etelä-Karjala); Siimeslehto Seppo, Soininen Timo (Helsinki); Hauta-Aho Rauno (Keski-Pohjanmaa); Hyppönen Jouko (Keski-Suomi); Rousu Simo (Lappi); Viljanen Jussi (Pirkanmaa); Terho Tuomas (Päijät-Häme); Parkkila Pasi (PohjoisPohjanmaa); Rönkä Jukka (Suur-Savo); Nenonen Minna, Saarikallio Simo (Varsinais-Suomi). Joensuun Reserviläiset on vastannut haasteeseen rohkeasti nostamalla hallitusvastuuseen nuoria aktiivitoimijoita, mikä on näkynyt nuorille soveltuvana toimintana. Vuoden Reserviläiseksi nimetty ja samalla ensimmäinen nainen, mikä herätti välittömästi paljon kiinnostusta maanpuolustusaktiivien lisäksi myös niiden alueiden medioissa, joilla hän on toiminut. Valtakunnallisen tason tunnustus on reserviläisaktiiville aina erityinen hetki. Joensuun Reserviläiset kasvoi ennätyssuureksi Joensuun Reserviläisten toiminta on vahvassa vireessä perustuen muun muassa rohkeaan kehitystyöhön, kattavaan viestintään ja laadukkaaseen ampumatoimintaan. Toimitusjohtaja, KTT Ilpo Pohjola jatkaa liiton puheenjohtajana 2019–2020 ja hallitukseen tulivat valituksi seuraavat reserviläispiirien esittämät henkilöt: Hirvimäki Jari, Salminen Kari, (Etelä-Häme); Mäki Mika (uusi), Tarkkanen Heikki (Etelä-Pohjanmaa); Laine Ossi (uusi) (Kainuu), Leisti Olli (Kymenlaakso); Mäkitalo Jussi (Pirkanmaa); Martikainen Hannu P. Nykyään salolainen Minna Nenonen on järjestyksessään 29. Liittokokouskorottijäsenmaksua, Pohjolajatkaapuheenjohtajana Olli Alho liittokokouksessa 17. – Valintaa ei ensin meinannut uskoa, ja sen osuminen kohdalle tekee erityisen vaikutuksen, kun tietää, miten moni tekee reserviläiskentällä erittäin ansiokasta työtä. Hyvin tehty työ on heijastunut jäsenkasvuun ja Joensuun Reserviläisten jäsenmäärä onkin noussut peräti 304:ään, joka on yhdistyksen ennätys. Saavutus on erityisen huomattava, kun pohditaan järjestökentän yleistä tilannetta ja kiristyvää kamppailua ihmisten vapaa-ajasta. Taloudellinen tulos viime vuodelta oli 25 107 euroa alijääminen johtuen lähinnä liiton graa?sen ilmeen uudistuksesta ja ostettujen palveluiden laajasta käytöstä. Myös yhden vuosittaisen liittokokouksen malli toimii ja säästää kustannuksia. marraskuuta Vuoden Reserviläiseksi Minna Nenosen Salosta ja Vuoden Malliyhdistykseksi Joensuun Reserviläiset ry:n. marraskuuta käsiteltiin Reserviläisliiton vuoden 2017 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Kahden vuoden takainen päätös liiton hallinnon keventämisestä on osoittautunut oikeaksi. Nenonen saa kiitosta asiantuntemuksestaan sekä positiivisesta asenteestaan, joiden voimalla hän on edistänyt merkittävästi maanpuolustusjärjestöjen toimintaa ja yhteistyötä
Myös mainoksia. Niitä luetaan keskittyneesti ja usein. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan. Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Sinä olet siellä. Aikakausmedioihin uppoudutaan
GLÖGITARJOILU 23.12. Kalevala Korun liike on auki meidän liikkeen aukiolojen mukaan. s o t i l a s v a r u s t e e t | a r m e i j ay l i j ä ä m ä | m e t s ä s t y s | u l k o i l u Varusteleka hankasuontie 11 A 00390 Helsinki myymälä avoinna ma-pe 10 20 lauantaina 10 18 WWW.VARUSTELEKA.FI info@varusteleka.fi 010 320 3813 / varusteleka Kalevala Koru shop-in-shop Varustelekan myymälässä 10.12.-23.12.2018 Kalevala Koru toi myymälänsä miniatyyriversion meidän myymälän sisälle, aika siistiä! Nyt onnistuu korulahjojen hommaaminen samalla reissulla, kun tulet piehtaroimaan ylijäämän ja muun sotatarvikkeen sekaan. SULJETTU 23.12. GLÖGITARJOILU. Myymälän poikkeusaukiolot: 24.12. SULJETTU | 1.1. SULJETTU | 25.12
Vaikka Kehlsteinhaus tunnetaan Hitlerin loma-asuntona, ei kyseessä ole varsinainen museo. Ruoka on kelvollista perustasoa, eivätkä hinnatkaan merkittävästi korkeampia kuin vastaavan tasoisissa ravintoloissa 1800 metriä alempana. Ruokaa ja olutta voi nautiskella niin ulkokuin sisätiloissakin. Sieltä on upeat näkymät esimerkiksi läheiselle Königsseelle. Paikan historiaa esitellään pienehkössä valokuvanäyttelyssä aurinkoterassilla. Hitlerin kesämökki säväyttää maisemillaan Kehlsteinhaus rakennettiin 1930-luvun lopulla vuoren huipulle natsieliitin lukaaliksi. Alue tunnetaan natsijohtajien kotien ja loma-asuntojen keskittymänä. Kehlsteinin kiviselle huipulle rakentaminen oli helpommin sanottu kuin tehty, mutta urakasta selvittiin vain 13 kuukaudessa. huhtikuuta 1939. Kyseessä oli edustusja vapaa-ajanasunto natsieliitille. Ennen reissua on syytä vilkaista säätiedotuksia. Tämä onnistui, joskin rakennusprojektin aikana kuoli tiettävästi toistakymmentä työläistä. Kehlsteinhaus, kansankielellä Kotkanpesä, rakennettiin natsipomo Martin Bormannin käskystä ja kansallissosialistisen puolueen rahoilla vuosina 1937–1938. Kehlsteinhausin lähellä sijaitsevalle parkkialueelle pääsee ajamaan kätevästi autolla esimerkiksi Salzburgista tai Münchenistä. Rakennus piti saada valmiiksi puoleen johtajan Adolf Hitlerin 50-vuotissyntymäpäivään mennessä 20. Kehlsteinhausia voi vilpittömästi suositella jo pelkästään näköalojensa vuoksi päiväretkikohteeksi, jos sattuu Baijerissa tai Salzburgissa oleskelemaan. Pytinki sijaitsee sen verran korkealla, että pilvisellä säällä se tuppaa olemaan pilvien keskellä. Ravintola korkeuksissa Tänä päivänä Kehlsteinhaus on yksityisomisteinen ravintola ja biergarten. Viimeinen osuus huipulle noustaan vuoren sisälle rakennetulla hienolla hissillä, jolla myös arvovieraat aikanaan tuotiin Hitleriä tapaamaan. Kesämökki on tosin vaatimaton sana kuvaamaan yli 1800 metrin korkeuteen vuoren huipulle rakennettua kivitaloa, jonka terassilta avautuvat henkeäsalpaavat näkymät Saksan Alpeille. Natsieliitin hulppeista loma-asunnoista Obersalzbergissa on jäljellä enää Kehlsteinhaus, tuttavallisemmin Kotkanpesä, joka toimii ravintolana. Busseja kulkee kesäisin 25 minuutin välein. MATKAVINKKI 30. Silloin näkyvyys on muutaman kymmenen metrin luokkaa. Enää jäljellä on Kehlsteinhaus. Muut rakennukset tuhottiin sotien jälkeisinä vuosina. Kehlsteinhaus sijaitsee Alppien kätköissä Obersalzbergissa, Saksan Baijerissa. Matkalla kerrotaan paikan historiasta useammalla eri kielellä. Sinne oli tarkoitus louhia kokonainen maanalainen valtakunta, josta Kolmatta valtakuntaa johdettaisiin. Parkkialueelta eteenpäin täytyy kulkea bussikyydillä. Kirkkaalla säällä upeat alppimaisemat taas jatkuvat silmänkantamattomiin. Parkkialueen lähellä sijaitsee erillinen Dokumentation Obersalzberg -niminen museo, jossa kerrotaan alueen natsimenneisyydestä. Führer vieraili paikalla ensi kerran jo syyskuussa 1938. Teksti ja kuvat: Mikko Virta tuskin arvasi Adolf Hitler, millainen turistinähtävyys hänen kesämökistään tulisi muutaman vuosikymmenen kuluttua
Bussikyydit ylös kulkevat 25 minuutin välein kello 8.55–16.00. MITÄ JA MISSÄ. Alle 14-vuotiailta hinta on 9,60 euroa. Kehlsteinhausin ja Obersalzbergin natsientäytteiseen historiaan voi tutustua pienessä valokuvanäyttelyssä rakennuksen aurinkoterassilla. Hinnat: Edestakainen bussikyyti ylös Kehlsteinhausille maksaa aikuiselta 16,50 euroa ja sisältää myös hissimatkan. Tätä tunnelia pitkin diplomaatit ja muut arvovieraat kuljetettiin tapaamaan Adolf Hitleriä. . Münchenistä ja Salzburgista järjestetään opastettuja päiväretkiä bussilla. Saapuminen: Autolla ajaa paikalle esimerkiksi Salzburgista alle tunnissa ja Münchenistä alle kolmessa tunnissa. Ruokaa voi nauttia historiallisissa tunnelmissa sisällä tai ulkona terassilla. Hänen tiedetään vierailleen asunnolla ainakin 14 kertaa. Kuva: Bayerische Staatsbibliothek München Reserviläinen 8/2018 31. Näyttelyn kuvassa Adolf Hitler nauttii raikkaasta ulkoilmasta aurinkoterassilla heinäkuussa 1939. . Osoite: Salzbergstraße 45, 83471 Berchtesgaden Aukioloajat: Ravintola on auki säävarauksella toukokuun alkupuolelta lokakuun loppuun kello 8.20–17.00. Myös julkisella liikenteellä pääsee perille, mutta matkaan kannattaa varata reilusti aikaa. Lisätietoja: www.kehlsteinhaus.de Kehlsteinhaus Tältä näyttää ravintolana toimivan Kehlsteinhausin pääsalissa
Parhaiten niistä ovat jääneet hänen mieleensä laskuvarjohyppykurssi Virossa ja asutuskeskustaistelukurssi Ruotsissa. Joku voisi ihmetellä, miten vaativaa ja paikoin stressaavaakin työtä tekevä 55-vuotias reservin majuri ehtii ilmojen teiltä tarttumaan myös rynnäkkökivääriin. – Minulla on vahva usko siihen, että Suomi on puolustamisen arvoinen maa ja yhteiskunta. Sissien Nikkeli-jotoksella Sarminkairassa opeteltiin talvitoimintaa vaativissakin olosuhteissa. Stadin Sissit kutsuivat meidät mukaan järjestämäänsä Pahkis-harjoitukseen. Niin kävi Rautiaiselle vuonna 1986. Yksittäiset reserviläisosaajat ovat myös Puolustusvoimille vahvuus, Rautiainen tuumaa. Jokaisen niin ajattelevan reserviläisen tulee pitää omat sotilaalliset taitonsa ajan tasalla, hän summaa. Tähän mennessä vapaaehtoistyövuosia on kertynyt huimat 34 vuotta. Toisen niistä, lentäjän uniformun, hän pukee ylleen töiden Helsinki-Vantaan lentokentällä kutsuessa. Vaikka maanpuolustusharrastus täyttää Rautiaisen kalenteria tehokkaalla tahdilla, reservin majuri katsoo, että vuosien aikana harrastukseltaan saamat kokemukset ja tuttavuudet ovat olleet vaivanarvoisia. Nuorissa on tulevaisuus! Kasvattaminen ja kouluttaminen ovat Rautiaisen sydäntä lähellä, tässä tyttärenpoika opissa.. Pahkiksen jälkeen Rautiainen on osallistunut monille vapaaehtoisille, sotilastaitoja harjoittaville kursseille aina ulkomailla asti. Se oli kokemus, joka tempaisi minut mukaansa vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, rannikkojääkäri kertoo. Toinen niistä, perinteinen M05-maastopuku, sujahtaa ylle työpäivän päätyttyä. On hienoa, että pitkän harrastustaipaleen aikana on päässyt hakemaan oppia merten takaa ja saanut jakaa osaamistaan eteenpäin. Vuodesta toiseen hänet kuitenkin pitää mukana vapaaehtoistoiminnassa tahto tehdä asioita yhteisen hyvän eteen. Koen, että erityisesti maanpuolustuksen parissa meidän reserviläisten tulee katsoa asioita aina hiukan pidemmälle, hän pohtii. Tällä hetkellä Rautiainen toimii maanpuolustuksen saralla Sinisen Reservin puheenjohtajana sekä aktiivina MPK:n Meripuolustuspiirissä. Joku voisi pitää siitä huolimatta minua aivan hulluna, kun olen niin monessa mukana, Finnairin lentäjä Rautiainen pohtii. 32 YKSI MEISTÄ Teksti: Lotta Saarenmaa Kuvat: Antti Rautiainen antti rautiaisella on kaksi uniformua. Auton kaasuttaessa pois hektisestä lentokentän arjesta Rautiaista odottavat usein vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön liittyvät kokoukset ja tapaamiset. Stadin Sisseissä saatu esimerkki ja oppi ovat olleet vahvana perustana Antti Rautiaisen omassa toiminnassa. – Jos on varaa arvostella jonkun toimijan, kuten yhdistyksen tekemistä, pitää olla myös itse valmis tekemään sen hyväksi jotakin. Antti Rautiainen Ikä: 55 vuotta Sotilasarvo: Reservin majuri Kotipaikka: Kirkkonummi Työ: Finnairin lentäjä Perhe: Vaimo, kolme aikuista tytärtä ja yksi lapsenlapsi viivojen mukaan. Puheenjohtaja vie yhteistä venettä eteenpäin Sininen Reservi on Merivoimien piirissä tapahtuman vapaaehtoisen maanpuolustuksen kokoava voima ja toimii linkkinä reserviläisten ja Puolustusvoimien välillä. Silloin on aikaa kaikelle muulle. Pahkis avaa tien maanpuolustusharrastukseen Rautiaisen mielestä paras tapa vaikuttaa asioihin on toimia itse esimerkillisesti. – Puheenjohtajan tärkein tehtävä on liikuttaa yhteistä venettä eteenpäin strategioiden ja yhdessä piirrettyjen suuntaKerran rannikkojääkäri, aina rannikkojääkäri KUKA. – Tässä harrastuksessa pääsee jatkuvasti kehittämään itseään. – Lentäjän työn hyvä puoli on se, että kun vetää työpaikan oven kiinni, työt eivät seuraa kotiin. Siellä näin, miten vanhemmat sissiveljet opettivat nuorempiaan. Se saa yleensä muutkin innostumaan uusista toimintatavoista ja kehitysideoista. – Olin jo tuolloin aktiivisesti mukana rannikkojääkäreiden toiminnassa. Toinen keskeinen syy löytyy Rautiaisen arvomaailmasta ja asenteesta. Kaikkeen päätyy helposti mukaan silloin, kun ei osaa pitää suutaan kiinni, hän naurahtaa. Joskus saatu esimerkki saattaa vaikuttaa niin vahvasti, että se innostaa aloittamaan uuden harrastuksen
Lähes 50 000 suomalaista on ollut mukana, ja moni operaatio jatkuu yhä. Battle royale -moodi taas tukee jopa sataa pelaajaa, ja siinä voi lentää vaikka helikopterilla! Black Ops 4:n moninpeli on niin tuhti paketti, ettei yksinpelikampanjaa jää kaipaamaan. Eversti evp., valtiotieteen tohtori Pekka Visuri on nyt suomentanut ja julkaissut Erfurthin päiväkirjat vuosilta 1942–1943. Samaan aikaan mystinen infektio alkaa levitä räjähdysmäisesti. Pelkoa ja inhoa pikajunassa Pitkää työpäivää rahastonhoitajana painava eteläkorealainen uraisä Seok-woo on viemässä junalla tytärtään Soo-ania Soulista tämän äidin luo Busaniin. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita piisaa. Tästä ei räiskintä enää paljon parane. Yksinpelikampanja on jätetty kokonaan pois. Se on pärjännyt hyvin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla, eikä suotta. Koko trilogia on kunnianosoitus itsenäisyytemme ensi vuosikymmeninä virkatehtävissä menehtyneille poliiseille, mutta vastaan tulee nyt myös tuttuja sotilaita tositapahtumissa. Trilogian toinen päähenkilö, komisario Salomon Eckert, saa myös uusia ulottuvuuksia loppuratkaisuissa. Sen sijaan tarjolla on kolme eri moninpelimoodia: perinteinen, zombies ja uutena battle royale. Zombeja ja erikoisjoukkoja Joulun lähestymisen huomaa viimeistään siitä, kun uusi Call of Duty ilmestyy kauppoihin. Waldemar Erfurth – Sotapäiväkirja 1942–1943 Pekka Visuri (suom. Hänen tehtävänään oli vaikuttaa siihen, että Suomi pysyy Saksan rinnalla toisen maailmansodan kaikissa käänteissä. Johdannossa Visuri taustoittaa aikakauden mutta siirtää sen jälkeen puheenvuoron perustellusti kokonaan kenraali Erfurthille. Kovin vaatimattomilla varusteilla suomalaiset maailmalle aluksi lähtivät. ja 308 s. Tänä vuonna vuorossa on modernien erikoisjoukkojen toimintaa kuvaava Black Ops 4. Kaikki kartat ovat täynnä omia tehtäviä ja yllätyksiä. Asemasodan aikaa voisi helposti luulla merkityksettömäksi vaiheeksi, mutta siihen liittyen on kiinnostavaa se, miten ja missä vaiheessa suomalaisten usko Saksan voittoon murenee. Länsimaista katsojaa hieman myös häiritsee elokuvan tapa kuvata naiset itsenäiseen toimintaan kykenemättöminä, aivottomina, pelosta tärisevinä vässyköinä, joita miehet vain raahaavat mukanaan. Siinä on poliisiromaanin, dokumenttiromaanin ja trillerin aineksia. Train to Busan on yllättävän hyvä ollakseen zombielokuva. ja toim.) Docendo, 528 s. Ensin mainitussa katse on ihmisissä ja toinen nide keskittyy operaatiohistoriaan. Seppo Simola Suomalaiset rauhan asialla Suomen Rauhanturvaajaliitto täytti 50 vuotta ja julkaisi sekä liiton että suomalaisen rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan historiikin. Osat täydentävät toisiaan, mutta Seppo Simola Mysteerejä Karjalassa Aluksi en ollut varma, mihin lajityyppiin tämä Karelia Noir-trilogian päätösosa pitäisi sijoittaa. Kadonneen kaupungin varjo Mikko Porvali Atena, 271 s. Sen jälkeen alkoivat mitä villeimmät rauhanhuhut kiiriä ympäri maata. Alkuperäisiä muistiinpanoja on täydennetty vain muutamilla SAkuvilla sekä kartoilla. Henkilövalintojen perusteet ja palvelussuhteiden ehdot ovat myös mielenkiintoista luettavaa. Train to Busan Kesto: 1 h 58 min Valmistusvuosi: 2016 Julkaisija: Atlantic Film / 2017 Ikäraja: 16 33 Reserviläinen 8/2018 33 ARVIOT. Kirjat vuosilta 1941 ja 1944 on julkaistu jo aiemmin. Siitä käynnistyykin vauhdikas trilleri, jossa matkustajat yrittävät epätoivoisesti selviytyä verenhimoisten zombien vyörytyksestä. Liiton historiasta saavat eniten irti sen toiminnassa tai rauhanturvatehtävissä olleet, mutta avaapa teos rauhanturvaamisen inhimillistä puolta kiinnostavasti kaikille. Pelattavuuskin on hiottu huippuunsa ja gra?ikat päivitetty vuoteen 2018. Lopussa kirjailija totisesti yllättää lukijansa, kun kesän 1944 ratkaisutaisteluissa palkitulta panssarintuhoojalta löytyy ällikällä lyövä peitehenkilöllisyys. Yksi tartunnan saanut ehtii mukaan junaan Soulin asemalla. Muistomerkeistä on kuvia, mutta liitesivuille olisi kuulunut kunniataulu operaatioissa menehtyneistä 49 suomalaisesta rauhanturvaajasta. Perinteisessä moninpelissä on panostettu tiimirooleihin eli “spesialisteihin”, joista jokaisella on oma tarinansa ja erikoiskykynsä. Kiinnostava on myös arvovaltaisen ulkopuolisen tarkkailijan näkemys Suomen päämajasta ja sen upseereista sekä hänen vaikutelmansa Adolf Hitlerin Johtajanpäämajasta ja Saksan sodanjohdon usein byrokraattisistakin järjestelyistä. Rauhanturvaajien koulutuksen ja varustuksen kehittyminen kertoo puolustusvoimiemmekin kehityksestä. Tarina alkaa vaaralliselta vuoden 1940 rajalta ja yltää 1960-luvulle asti. Zombies-pelimoodi on laajempi kuin koskaan. Kolmella pelaajalla paikallisesti testatessa konsolista alkoivat tosin tehot jo loppua. Pelattavana on kolme tyylikästä karttaa, joita voi tahkota yksin, verkon yli moninpelinä tai paikallisesti jaetulla näytöllä kavereiden kanssa. Ja mitä merkitsee, kun itsensä ampuneen läheltä ei löydy aseen hylsyä, mutta sellainen löytyy mahalaukusta. Kirjaparista käy konkreettisesti ilmi, että rauhanturvaaminen ei ole riskitöntä. Sellainen on esimerkiksi Kuukaupin sillan ansoitusta henkensä kaupalla purkanut luutnantti Lauri Sutela, joka eteni Puolustusvoimain komentajaksi asti. Liitetaulukot esittelevät operaatiot numeroina. Kuvaus on tyylikästä ja hahmojen tarinat rakennettu kiinnostavasti. Kokonaisuudessaan Train to Busan on viihdyttävä trilleri. Mikko Porvali osaa luoda herkkiä nyansseja raakoja tapahtumia käsitteleviin kirjoihin. Call of Duty: Black Ops 4 Saatavilla: PS4 (testattu), Xbox One, PC Julkaisija: Activision / 2018 Ikäraja: 18 toimivat erikseenkin. Silti se onnistuu toistamaan kaikki kliseet ja epäloogisuudet lähtien siitä, että yhdellä hetkellä zombin ohi voi hiippailla metrin päästä, kun taas toisaalla se kuulee ihmisen askeleet kutakuinkin horisontin takaa. Uusin kirja on sodan ja kuoleman yli yltävä herkkä kunnianosoitus karjalaisuudelle, menetetyn Karjalan nostalgiselle kaipuulle ja sen historiallisen pääkaupungin moninaisille vaiheille. Kaikki rauhanturvaoperaatiot eivät ole tavallisille reserviläisille tuttuja, mutta ovathan suomalaiset turvanneet rauhaa Afrikassa asti. Sujuva suomennos on kiinnostavaa luettavaa. Runsas kuvitus on kummankin niteen ansio. Suomen Rauhanturvaajaliitto 1968–2018 & Suomalaista rauhanturvaamista ja kriisinhallintaa 1956–2018 Heikki Holma (päätoim.) Suomen Rauhanturvaajaliitto, 409s. Kirjat Seppo Simola RESERVILÄISEN KUUKAUDEN VALINTA Mikko Virta Pelit Mikko Virta Elokuvat Saksalaista näkökulmaa Waldemar Erfurth (1879–1971) oli Saksan kenraali Suomen päämajassa jatkosodan vuosina
Valiokunnan kokous, Helsinki RESUL: 18.12.2018 Puheenjohtajien vaihdostilaisuus, Helsinki 12.1.2019 Kilpailuiden johtajien neuvottelupäivä, Helsinki 31.1. Ampumahiihtokilpailut, Imatra 34 RESERVIN RIENNOT Reserviläinen on myös Instagramissa www.instagram.com/reservilainen. Liittohallituksen järjestäytymiskokous, Vantaa 9.2. Edellisen ristikon ratkaisu RUL: 12.1.2019 Liittohallituksen kokous, Helsinki 18.-19.1. Hallituksen järjestäytymiskokous, Helsinki 9.-10.2. Yhdistysjohdon koulutus, Länsi-Suomi, Tampere 14.2. Ristikko 8/2018 Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Pohjoismaisen presidiumin talvikokous, Helsinki, Hamina 30.1.-1.2. CIOR:n talvikokous, Bryssel RES: 25.1.2019 Liittohallituksen uusien jäsenien koulutus, Vantaa 26.1. helmikuuta mennessä postikortilla osoitteeseen Reserviläinen/ristikko, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen ristikot@reservilainen.. Lähetä nuolilla merkityt avainsanat ja yhteystietosi 18
0400 159151, hannu.kivimannila@gmail.com Kilpailukalenteri ja tarkemmat tiedot: resul.. TIedustelut: Hannu Kivi-Mannila, puh. mennessä osoitteeseen imatranreserviupseerikerho@gmail. Osallistumismaksu: Osallistumismaksu on 30 € / kilpailija ja se on maksettava piireittäin 3.2. RESUL:N ILMA-ASEMESTARUUSKILPAILUT 9.–10.3.2019 YLIHÄRMÄSSÄ Kilpailukeskus: Ylihärmän Yläkoulu, Päämajantie 18, 62375 Ylihärmä Sarjat: H, H50, H60, H70, H75, H80, D, D50, H16, H18, H20, D16, D18 ja D20; Joukkuekilpailut H/D, H50/D50 Ilmoittautumiset: Piireittäin 15.2. RESUL:N AMPUMAHIIHTOKILPAILUT 9.–10.2.2019 IMATRALLA Kilpailukeskus: Imatran Ampumahiihtostadion (Ottelukatu 11, Imatra) Kilpailun kulku: Henkilökohtainen kilpailu vapaalla hiihtotavalla, normaalimatkalla kaikkissa sarjoissa on 4 ammuntaa, parisprinttiviestissä 2 ammuntaa. mennessä osoitteeseen resvesanto@gmail.com Hinta 20 € / henkilö (sis. Ilmoittautuminen: Piireittäin (nimi, sot.arvo, yhdistys ja piiri) mahdollisine lisenssinumeroineen 25.1. Tiedustelut: Jukka Yliketola, 050 377 1451, jyliketola@gmail.com Kilpailukalenteri ja tarkemmat tiedot: resul.. Osallistumismaksu: 30€/henkilö ja 35€/joukkue maksettava 25.1.2019 mennessä Imatran Reserviupseerikerhon tilille FI63 2014 2100 0105 25, viite ”RESUL”. Ilmoittautumisessa mainittava nimi, sotilasarvo, sarja ja piiri. keittoruoan), joukkuemaksu 30 € / joukkue Maksut on maksettava 30.3. com. Kuva: Lassi Palo / Ampumaurheiluliitto RESERVILÄISTEN PILKKI 6.4.2019 NILAKKAJÄRVELLÄ Kilpailukeskus: Niiniveden ns-talo, Kempinniementie 27, 72310 Niinivesi Kilpailukala: Ahven Sarjat: Naiset, Naiset 55 v., Miehet, Miehet 55 v. mennessä Keuruun Seudun Reserviläiset ry:n tilille FI 54 2160 1800 0155 13, viesti: Pistooliampumahiihto 2019. mennessä osoitteeseen resul@ammunnantulospalvelu.fi. Joukkuemaksua ei ole. Lisätietoja: Veli-Matti Kesälahti, puh. Osallistumismaksu: 30 € / laji / ampuja, joka on maksettava piireittäin 15.2 mennessä tilille FI97 4759 1020 0035 08, Ylihärmän Reserviläiset ry. mennessä Vesannon Reserviläiset ry:n tilille FI66 5510 0050 1540 89, viesti Respilkki 2019 Kuitti on oltava mukana kilpailukortteja lunastettaessa! Tiedustelut: Toni Liimatainen, 040 036 6208, resvesanto@gmail.com Kilpailukalenteri ja tarkemmat tiedot: resul.?. Ilmoittautumisessa tulee olla nimi, sotilasarvo, sarja ja piiri. 040 0012 989, velimattikesalahti@gmail.com Kilpailukalenteri ja tarkemmat tiedot: resul.. Joukkueet: Naiset, Miehet (3 kilpailijaa, joukkueet nimettävä etukäteen) (HUOM! Joukkueen muodostavat yhdistykset) Ilmoittautumiset ja osallistumismaksut: Ilmoittautumiset 30.3. RESUL:N PISTOOLIAMPUMAHIIHTOMESTARUUSKILPAILUT 23.2.2019 KEURUULLA Kilpailukeskus: Keuruun maastoliikuntakeskus, Keurusseläntie 14, 42700 Keuruu Ilmoittautuminen: Piireittäin sähköpostilla hannu.kivimannila@gmail.com 3.2.2019 mennessä
Naisten tarinat avaavat uuden, äärimmäisen kiinnostavan ikkunan natsi-Saksaan. Docendo 24 95 Seppo Konttinen, Kari Vitie KUOLEMAANTUOMITTU Vakoilija von Hellensin kohtalo Sotavuosien merkittävimmän vakoilijan kiehtova elämäntarina. Otava 32 95 Jari Nissinen LAHTIASE Romaani asesuunnittelija Aimo Lahden tiestä poikien pommileikeistä sotarintamalle. Like 29 95 Markku Salomaa PUNAUPSEERIEN NOUSU JA TUHO Kuvaus suomalaisten punaupseerien kohtalosta Stalinin Neuvostoliitossa. – Fredrik II Suuri. Otava 32 95 H arvat ihmiset ajattelevat ja kuitenkin kaikki tahtovat päättää asioista. Atena 29 95 Pekka Ervasti, Seppo Tiitinen TIITINEN Vakoilijoita ja veijareita Suojelupoliisin johtajan ja kansanvallan taustavaikuttajan odotetut muistelmat paljastavat vakoilijoiden ja veijareiden tarinat. Pekka Hakala, Juha Metso PUTINLANDIA Tarinoita Venäjältä Koe valtavan Venäjän kauneus ja rujous Viipurista Vladivostokiin. Otava 27 95 Clare Mulley HITLERIN VALKYRIAT Uskomaton tositarina Hitlerin naislentäjistä. Otava 29 95 André Swanström HAKARISTIN RITARIT Hakaristin ritarit kyseenalaistaa suomalaisen SS-tutkimuksen luomia myyttejä ja porautuu suomalaisen nationalismin ytimeen