Lue lisää eira.?/?nnishcourses Elää tätä päivää, VUOKRA-ASUNTOJA S Ä Ä T I Ö SV Ä R D LOT TA ajan hengessä. Kertaa pääsykokeisiin, syvenny kiinnostavaan aiheeseen tai aloita vaikka uuden kielen opiskelu (venäjä, espanja, saksa, ruotsi). Jos tarvitset SAT-pisteitä jatko-opintoja varten, tämä kurssi on sinulle. Tutustu: eira.?/peruskouluun * High Quality Finnish Courses Intensiiviset suomen kielen kurssit sekä päätoimisesti että työn ohessa opiskeleville. Laivurinkatu 3 / Iso Roobertinkatu 20-22A / Helsinki / eira.. Opiskele Eirassa! Eiran aikuislukio on Suomen suurin aikuislukio. Suuri koulu tarjoaa monipuolisia opiskelumahdollisuuksia. Ilmoittaudu lukioon JATKUVA ILMOITTAUTUMINEN * Opiskele lukion kurssit tehokkaasti ja joustavasti yhdistellen lähi-, verkkoja monimuotokursseja. Lue lisää eira./sat LUKIO | HIGH SCHOOL | PERUSKOULU | AINEOPINNOT Hakuaika koulutuksiin 10.2.-1.3.2020 * Perusteet aikuisten peruskoulussa. LOTTAMUSEO KUNTOUTUSTA lottasaatio.fi lottamuseo.fi AVUSTUSTOIMINTAA www.origopro.com Origopro Oy Höyläämötie 18 A 00380 Helsinki tuoriniemi@gmail.com +358-41 440 1450 Ilves Partiohaalari -superkevyt, hiilikuituvahvisteinen kangas -USA:n armeijankin käyttämä Climashied onttokuituinen eriste Sissitakki, kääntötakki -parannetulla kuitueristeellä -mainio haalari talvijahteihin ja pilkille -roiskevesitiiviit vetoketjut -kokopitkät 2-lukkoiset kylkivetoketjut =>voidaan pukea nopeasti kengät jalassa -ventilaatiovetoketjut kainaloissa -eristetty huppu -reilu mitoitus -elastinen lyhennettävä vyö -povitaskuun menee 0,75L termospullo -radiopuhelintasku -sisäpuolella henkselivalmius. eira.?/aineopiskelu * Uutta: Osallistu SAT-valmennuskursseille. Matematiikkaa ja englantia. eira .. Tähtää tutkintoon tai täydennä ja korota jo tehtyjä peruskouluopintoja. Tutustu: eira.?/lukioon * Opiskele omaan tahtiin lukion kurssit etänä verkossa. Peruskoulun suorittaminen antaa hyvät valmiudet työelämään ja jatkoopintoihin. Lue lisää eira.?/verkko-opiskelu * Opiskele yksittäisiä aineita
Hannu Kosunen ” Suomi ja Latvia sopivat yhteisen panssariajoneuvojärjestelmän kehittämisestä. Hiihtäminen oli tullut varsin tutuksi sota-ajan partiointitehtävissä. sivut 25–27 Veteraani, jokakokisekä talvi-että jatkosodan 100-vuotias Kalle Kuosmanen muistelee sotakokemuksiaan. Patrian 6x6 -ajoneuvojärjestelmä valittiin kehitystyön pohjaksi. 115 Vampire VT-9 on näytteillä Suomen Ilmailumuseossa Vantaalla. Molempien maiden intresseissä on saada hanke nopeasti eteenpäin. Nyt tehty sopimus ei kuitenkaan vielä takaa hankintoja. Herkistyin saadessani puhelinsoiton enoni löytymisestä. 25–27 Yhteinen ajoneuvo haussa Latviankanssa JARMO SEPPÄLÄ TERO TUOMINEN. Sodan jälkeen hän menestyi hiihdossa ja voitti Suomen mestaruudenkin. Ilmavoimien 1900-luvun konehankinnat s. sivu 8 Sivut 6–7 R Reserviläinen 1 / 2020 KANNEN KUVA: SA-KUVA ILMAVOIMAT Englantilainen jo vanhentunut yksipaikkainen de Havilland D.H 100 Vampire Mk.52 vei Ilmavoimat suihkuaikakauteen 1950-luvun alussa. Kuvan kaksipaikkainen D.H
Ehkä se intti kannattaisi kahlata pois jaloista ennen sinne Pohjois-Amerikkaan lähtöä. (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.. Oman kuplan ulkopuolelle katselu tekee hyvää ja varusmiespalvelus tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden. Huom! Osoitteenmuutoksissa ym. Kuitenkin välillä tulee avauksia, jotka saavat lähinnä puistelemaan päätään. / aineistopäivä 25.5. 050 501 4923, petri.tanninen@saunalahti.. 8/2020 ilmestyy 7.12. / aineistopäivä 10.8. / aineistopäivä 13.4. Kaikkialla asia ei ole samoin. Viime aikoina esillä on ollut ammattiurheilijoiden, erityisesti NHL:ssä pelaavien jääkiekkolijoiden, kyky sovittaa palvelus ja ammattilaisura yhteen. Useimmiten asiat kehittyvät, kun niistä puhutaan. Levikki 56 211 (LT 2016) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 Sähköposti: toimitus@reservilainen.. 5/2020 ilmestyy 31.8. Osoitehuolto, jäsenasiat ja Maanpuolustusmitali Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. Yksityistilaukset: puh. Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. Yksi varusmiespalveluksen hienoista asioista Suomessa on juuri sen tasavertaisuus. Pelaaja-agentti Tomi Haula, jonka poika Erik pelaa PohjoisAmerikan taalaliigassa, ehdotti hiljattain antamassaan haastattelussa, että ammattikiekkoilijat kuittaisivat palvelusvelvoitteensa rahalla. Mainitse myös entinen osoite. / aineistopäivä 2.3. 4/2020 ilmestyy 15.6. / aineistopäivä 12.10. Soittoaika ma-pe klo 10–14 RUL:n jäsenet: puh. / aineistopäivä 14.9. Asevelvollisuus herättää kotimaassa säännöllisesti keskustelua, mikä on isossa kuvassa hyvä asia. Miksi jääkiekkoilija olisi tärkeämpi kuin lääkärinalku, huippulupaava tutkija tai vaikka uransa nousukiitoon saanut muusikko. John Fogertyn kirjoittama ja Creedence Clearwater Revivalin esittämä ikivihreä rock-klassikko Fortunate Son käsitteli osuvasti parempitaustaisten mahdollisuuksia välttää armeija ja siihen liittyvää tasa-arvottomuutta jo 1960-luvun lopulla: It ain't me, it ain't me, I ain't no millionaire's son, no It ain't me, it ain't me, I ain't no fortunate one, no Mitä se tekisi yleisesti maanpuolustustahdolle, jos NHLkiekkoilijat ja kaikki muut rikkaat voisivat rahalla ostaa itselleen vapauden yhteiskunnan asettamista velvoitteista. 7/2020 ilmestyy 2.11. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0557-8477 Miksi jääkiekkoilija on tärkeämpi kuin lääkärinalku. Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu 2/2020 ilmestyy 23.3. tilausasioissa ks. RES:n jäsenet: puh. Samassa tuvassa kohtaavat eri yhteiskuntaluokkien kasvatit ja toimeen on tultava, vaikka taustat ovat erilaiset. Jos jääkiekkoilijat tai huippuurheilijat yleensä voisivat ostaa itsensä vapaaksi valtion velvoitteista, miksi samaa ei pitäisi tarjota muille. 4 17.02.2020 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Yksi vapaudu palveluksesta -kortti käteisellä, kiitos S uomen puolustusjärjestelmä ei ole Euroopan mittapuulla se kaikista tyypillisin. Esimerkiksi Yhdysvaltojen tilannetta kuvaa vuosikymmeniä vanha fraasi, jonka Pääkirjoitus Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. 3/2020 ilmestyy 4.5. Minkälaisen viestin se lähettäisi niille kaikille, joiden rahapussi ei mahdollistaisi samaa. Huippu-urheilijoiden ura on niin sanottuja tavallisia ammatteja huomattavasti lyhytkestoisempi, mutta silti Haulan ehdotus on absurdi. mukaan köyhät taistelevat rikkaiden ihmisten luomissa sodissa. 6/2020 ilmestyy 5.10. Isä-Haula sanoi, että pojat voisivat ostaa vaikka 50 000 eurolla Puolustusvoimille rynnäkkökiväärejä. Tuskin se ainakaan motivaatiota kohottaisi.. (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. / aineistopäivä 16.11. oikealla "Osoitehuolto" www.reservilainen.
Yksi keino tähän on vahvistaa koulutuksen nousujohteisuutta, sillä tavoitteet motivoivat. Kyselyn mukaan nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän kannatus on kasvanut. Koulutuksessa niillä ei kuitenkaan voida ampua. – Tässä vaiheessa on vielä liian aikaista sanoa, mitkä ovat keinot asian edistämiseksi, mutta niidenkin aika koittaa vielä. Tänä vuonna luku oli 56 prosenttia. Hannulan mukaan asioita on suunniteltu huolellisesti jo viime vuoden puolella, eivätkä asiat tipahda yllätyksenä uuden puheenjohtajan syliin. – MPK on suunnitellut uudistuksen huolellisesti, eikä se ainakaan tässä vaiheessa vaadi hallituksen puheenjohtajalta puuttumista operatiiviseen toimintaan. 64 prosenttia ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, kun vastaava luku viime vuonna oli 59 prosenttia. Aiemmin muun muassa Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtajana toiminut Hannula toimii tällä hetkellä Turun yliopiston vararehtorina. MIKA OKKO Mika Hannula on aiemmin toiminut muun muassa Reserviupseeriliiton puheenjohtajana.. – MPK:n asema maanpuolustuksen kentässä ja resurssit ovat merkittävästi vahvemmat kuin joitakin vuosia sitten. Pidemmällä aikavälillä Hannula haluaisi nostaa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen pro?ilia julkisuudessa. Hannulan mukaan puheenjohtajakauden alun tärkein tehtävä on varmistaa, että uudet lait, laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja ampuma-aselaki, saatetaan käytäntöön mahdollisimman sujuvasti. Samaan aikaan muutosten kanssa on varmistettava, että se kaikista tärkein ryhmä, vapaaehtoiset kouluttajat ja koulutettavat kokevat toiminnan mielekkääksi. Hannula kokee saavansa johdettavakseen organisaation, joka on hyvässä kunnossa. – On myös hyvä muistaa, että MPK on ennen kaikkea koulutusorganisaatio. Mahdollisuuksia uusiin avauksiin selvitetään parasta aikaa. Viime vuonna alle 25-vuotiaista vain 49 prosenttia kannatti sotilaallista puolustautumista kaikissa tilanteissa. MPK:n ja Puolustusvoimien rajapinnassa toimivilla uusilla valmiuspäälliköillä on myös tärkeä rooli. Tuomas Kaarkoski MPK sai vuoden alussa uuden puheenjohtajan, kun Mika Hannula sai muutoksien kourissa olevan koulutusorganisaation johdettavakseen edeltäjältään Tapio Peltomäeltä. Turun yliopiston vararehtori Mika Hannula aloitti MPK:n uutena puheenjohtajana. MPK:n vahvuus ja ketteryys perustuvat kahteen kivijalkaan: Asiansa osaavat vapaaehtoiset kouluttujat sekä selkeä, ammattimaisesti organisoitu, palkattuun henkilöstöön perustuva organisaatio, joka on tottunut muutoksiin. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta muuttui vuoden alussa ja toi merkittäviä muutoksia MPK:n toimintaan. Sotilasarvoltaan hän on reservin majuri. Koulutusjärjestelmä on uusittu rakentamalla nousujohteisia kursseja sekä kouluttamalla MPK:n palkattu henkilöstö ja vapaaehtoiset kouluttajat uusiin tehtäviin. Heidän tehtäviinsä kuuluu koulutuksen lisäksi vapaaehtoisten rekrytointi sekä maanpuolustusja puolustushaarapiirien valmiuden kehittäminen. Erityisesti parannusta on tapahtunut nuorten osalta. Viime vuonna miehistä seitsemän kymmenestä tuki nykyjärjestelmää, tänä vuonna kahdeksan kymmenestä. Hän kuitenkin painottaa nimenomaan koulutuksen olevan MPK:n toiminnan kovinta ydintä. Tähän tarkoitukseen Maanpuolustuskoulutus on hankkinut riittävästi omia aseita, joilla voidaan ylläpitää ja kehittää reserviläisten ampumataitoja. Suurten muutosten vuosi A Eturintama Nuorten maanpuolustustahto kasvussa Suomalaisten maanpuolustustahto on parantunut, käy ilmi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselystä. Nato-kielteisyys on kasvussa. Hannulan mukaan myös sotilaallisia valmiuksia kehittävän koulutuksen mahdollisuudet paranevat uudistuksen myötä. – Maanpuolustuskoulutuksen mahdollisuudet antaa reserviläisille sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta paranevat, koska uuden lain myötä Puolustusvoimien aseet saadaan aikaisempaa laajempaan koulutuskäyttöön
Tämä tehtävä on kunniavelan maksamista sankarivainajia kohtaan, 24. Viralliset etsintäluvat hoidetaan hyvissä ajoin kuntoon yhdistyksen kautta. Etsijöille paras palkkio työstä on sankarivainajan päästessä omalle paikalleen sankarihautausmaalle omaisten pitkäaikaisen odotuksen päätteeksi", Albertsson kertoo Puumalan sankarihautausmaalla.. vuotta etsintätyössä mukana oleva imatralainen rajavartiomestari evp Mika Albertsson toteaa. maaliskuuta. Sotilaan pitkä tie kotiin Mika Albertsson etsii Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen kanssa sankarivainajia vanhoilla taistelupaikoilla. 6 Verkkovahvuus Seuraa Reserviläistä myös lehden some-kanavissa ja verkossa www.reservilainen.. reservilainen 13 062 seuraajaa Facebookissa reservilainen 10 637 seuraajaa Instagramissa @reservilainen. Albertssonista tietojen läpikäynti ja tutkiminen ovat tärkeitä valmistelutöitä luotaessa määrätietoista suunnitelmaa kesäkauden etsintätöitä varten. Tarkkaile postiasi! Palautetta lehdestä voi lähtettää osoitteseeen toimitus@ reservilainen.. – Mitä enemmän tehdään talvella työtä, sitä paremmin kesän etsinnät onnistuvat. Teksti ja kuva: Eeva-Liisa Isosaari Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys vastaa, tukee ja johtaa sankarivainajien etsintää ja heidän palauttamistaan kotimaan sankarihautoihin. Kiinnostusta sotahistoriantutkimukseen tulee myös olla, sillä joukkojen liikehdintää, taistelupaikkoja ja kaatuneitten evakuoimiskeskuksen asiakirjoja käydään läpi Kansallisarkiston uumenissa. 1 166 seuraajaa Twitterissä Seuraava Reserviläinen Reserviläisen seuraava numero ilmestyy 23. – Päädyin etsintäryhmä Taipaleen jäseneksi ystäväni kautta. Löydetyt vainajat saavat siunauksen sankarihautausmaalle. Etsintäryhmän sisällä on vahva luottamus. "On kunnia ja etuoikeus tehdä etsintätyötä samoja elämänarvoja kunnioittavien kanssa. Palavereissa käydään läpi kohteet, etsintöjen aloituskohdat maastossa seMika Albertssonin tytär kertoi lapsena isänsä työn olevan luiden kaivamista Karjalankannaksella. Vapaaehtoiset etsintäryhmät tekevät talvikauden tutkimustyötä Kansallisarkistossa ja kesäkausi kuluu etsintätöissä vanhoilla taistelupaikoilla. Lehden teemana on varusmies-extra
Suomessa on puolenkymmentä etsintäryhmää, joissa on väkeä eri puolilta Suomea. Vainajan löysi venäläinen etsintäryhmä, ja hänet arkutti Venäjällä imatralainen Mika Albertsson. – Vainajan mukana ollut kello ja muut henkilökohtaiset tavarat palasivat perheen pariin. Nämä vainajat jäävät Venäjälle. – Tämä on yksi parhaimmista reserviläisharrastusmuodoista. Haavoittuneet saatiin evakuoitua, mutta vainajat haudattiin kenttäradan viereen. Jatkosodan alkupuolella suomalainen osasto joutui korpitaistelun aikana mottiin. Olisikohan tutin omistaja vielä elossa. Siksi vainajia jäi paljon vihollisen alueelle. "Tämä tehtävä on kunniavelan maksamista sankarivainajia kohtaan." Mika Albertsson. Oinosen siunaus toimitettiin jumalanpalveluksen yhteydessä, ja paikalla oli yli sadan hengen saattojoukko. Kadonneiden ja taistelumaastoon jääneiden kaatuneiden etsinnät. Takin taskusta löytyi kolme osaa: kaksi kermanväristä rinkulaa ja jonkinlainen tötterö. Etsintäryhmä teki matkan korpeen ja peitepiirustusten mukainen kaivuutyö alkoi. Isona apuna ovat myös sormukset, kellot ja tavaroissa olevat nimikaiverrukset, joita on löytynyt jopa tekohampaista. Vainajan viimeiseksi jääneen kotonakäynnin rakas muistoesine vietiin Tukholmassa asuvalle tyttärelle etsintäryhmän jäsenien toimesta. On myös niin kutsuttuja mustia etsijöitä, jotka ovat kiinnostuneita vain sotaromusta. Siunaus kotikunnan tai Lappeenrannan tunnistamattomien sankarihautausmaalle. Aina ei tuntolevy ole oikealla omistajallaan, joten kaikkien tunnistettujen vainajien oikeaksi varmistamiseksi tehdään DNA-tutkimus. Venäläiset vainajat jätetään paikalleen, ja koordinaatit ilmoitetaan maan viranomaisille. Sotilaan pitkä kotimatka alkaa. Muistoihin on kertynyt monta vaikuttavaa tapahtumaa. Etsintätyö Venäjällä tarkkojen tutkimusten ja suunnitelmien mukaan. – Venäjällä on hyviä, luvanvaraisia etsijäryhmiä, jotka löytävät vainajista näinä päivinä suurimman osan. Maastonlukutaito on etsinnöissä ensiarvoisen tärkeää. – Herkistyin saadessani puhelinsoiton enon löytymisestä. Löydetyt vainajat puhdistetaan, arkutetaan ja toimitetaan Viipuriin. Alueelle vei pikkurata, jota kutsuttiin pikkupässiksi. Pieni arkku kannettiin sylissä sankarihautausmaalle airueiden ja lippulinnan perässä. Etelä-Savossa Puumalassa on saatu viettää kaksi harvinaista juhlaa alle vuoden sisään. – Emme tuo löytöpaikoilta Suomeen haudattavaksi vähänkään epäselviä tapauksia. Vainajan luut asetetaan kankaan päälle. Se kuvataan, digitoidaan ja laaditaan tarkka etsintäpöytäkirja vainajasta sekä löytöpaikasta. Vuosien kokemuksesta on hyötyä taisteluasemia ja mahdollisia poteropaikkoja tutkittaessa muun muassa pitkien piikkien avulla. Dokumentointi ja valokuvaus. Kantakorttien avulla saatiin selville vainajalla olleen 3-4-vuotias tytär. Kaikki pikkupässin varteen haudatut vainajat löydettiin ja tunnistettiin. Tammikuun ensimmäisenä sunnuntaina siunattiin 25.7.1941 Karjalankannaksella 22-vuotiaana kaatunut Väinö Oinonen. Muistomerkkien ja joukkohautapaikkojen siistinäpito Suomessa ja ulkomailla. Pysäyttäviähetkiämontunreunalla Eeva-Liisa Isosaari Etsintäryhmä Taipaleen jäsenenä vuodesta 1996 asti ollut Mika Albertsson on viettänyt useita viikonloppuja ja suurimman osan lomistaan Laatokan pohjoispuolella. Henkilökohtaisesta muistikirjasta löydettiin lähes 70 miehen tiedot puolivuosisataa myöhemmin. Albertssonista etsintätyössä kulunut aika ei ole mennyt hukkaan. Siirtelin tauolla niitä keskenään, ja sitten minulla välähti kahden taaperoikäisen isänä: tutti! Niin etsintäryhmä kuin mukana ollut, paikalla taistellut veteraani menivät hiljaisiksi kuopan reunalla. Valitettavasti. Puumalan Sotaveteraanien lauluryhmä kunnioitti vainajaa laulamalla arkun äärellä Veteraanin iltahuudon. Joukko-osaston pappi teki tarkat muistiinpanot hautapaikoista. Ympyrä sulkeutuu. Kaikki ihmettelivät, mikä kumman juttu tämä on. Talvija jatkosodan aikana kentälle jääneet vainajat tunnistetaan tuntolevyjen ja suomalaisten varusteiden perusteella. Talvija jatkosodissa sota-alueille jäi noin 13 000 suomalaissotilasta, joista löydetty 1 300. Eräällä etsintämatkalla löytyi suomalainen sotilas, jolta löytyivät niin tuntolevy, piippu kuin palveluspuvun napitkin. Metalli-ilmaisimet ovat etsinnöissä suuri apu ja ne ovat tärkein työkalu perinteisen lapion rinnalla. Kosusella oli kunnia olla yksi arkun hautaanlaskijoista. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) MTS:n kyselytuloksista Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen Nykypäivä-lehden haastattelussa kä päätetään tarvittavista varusteista erilaisissa etsintäpaikoissa. – Väinö-enon hautajaiset olivat hieno hetki koko suvulle. Jos syntyvyyden kehitys jatkuu näin, sillä on erittäin laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia, ja sillä on vaikutuksia myös meihin. Esityö tutkimusta Kansallisarkistossa. Vainajien puhdistus ja arkuttaminen, tunnistustutkimukset. Jäänytkentälle-teksti eipidäenääpaikkaansa Väinö Oinonen kaatui 25.7.1941 Karjalankannaksella 22-vuotiaana. Tavoite: omaisille sotavainajien vaiheiden ja hautapaikkojen selvitys. Taistelukentiltä löydetyt kaksi sankarivainajaa on siunattu kotiseurakunnan sankarihautaan. Ja isä rintamalla ollessaan rintataskuunsa. SOTAVAINAJIEN MUISTON VAALIMISYHDISTYS Ylläpitää vuosien 1939–1944 sodissa ja niiden sotavankeudessa ulkomailla menehtyneiden sotilaiden muistoa. – Arkistosta löytyi 1990-luvun loppupuolella tietoa, joka vei suureen operaatioon Kiestinkiin, Albertsson sanoo. ” ” Sitä paremmin ovat asiamme, mitä suurempi osa meistä on tarpeen tullen valmis antamaan panoksensa yhteisen turvallisuutemme puolesta. Kiivaissa taistelutilanteissa vainajat jäivät kentälle rintamalinjojen siirtyessä hyvinkin nopeasti. Herkistyn vieläkin, sillä ymmärrän aktiivisena reserviläistoimijana sankarivainajien valtavan lahjan itsenäiselle Suomelle. Eeva-Liisa Isosaari Sankarivainaja Väinö Oinosen omaisille hautajaiset olivat ilon juhla. Selkeä tunnistus siis. Olemme kiitollisia kaikille tahoille, joiden ansiosta kaunis juhla toteutui, lappeenrantalainen Hannu Kosunen kiittelee. – En saanut silmiäni irti osista. Etsintäkauden päätyttyä arkut toimitetaan Suomeen pienen muistotilaisuuden jälkeen. Heidän jäljiltään on vainajien tunnistaminen lähes mahdotonta. Ryhmän mukana oli kaksi miestä, jotka kaivoivat isänsä esiin. Kun suomalainen sotilas on löydetty, otetaan iso luurankokuvio-kangas eli Kalle esiin. Myöhemmin kävi ilmi, että tytär oli laittanut loman loppuessa lähtöhetkellä tutin isänsä repuntaskuun
Myös reippaalla ja valoisalla luoteenlaadulla on varmaan ollut oma merkityksensä. Kuusituumaisia kranaatteja tuli satamalla ja yksi iski aivan kkpoteromme viereen. Kuosmaselle se tarkoitti samaa kuin ennen sotaakin eli metsätöitä, ojankaivuuta ja suon kuokkimista pelloksi. Kuosmanen on tyytyväinen siihen, että selvisi sodasta ilman naarmuja, vaikka vaara oli aina vaanimassa. Hiihdossa Kuosmanen saavutti muun muassa SM-kultaa ja -hopeaa. Kalle Kuosmanen koki sekä talviettä jatkosodan, joissa oli pari kertaa käydä huonosti. Lisäksi oli hoidettavana maatila yhdessä Eeva-vaimon kanssa. Kuosmasen varusmiespalvelus jatkui Hämeenlinnassa Sotakoirakoulussa vartioja partiokoirien kouluttajana. Kuosmasen konekiväärimiehistöllä oli ollut onnea, mutta sodan viimeisenä päivänä oli käydä huonosti. Niinpä hänellä oli erinomainen kunto, joka on säilynyt näihin päiviin asti. Kuosmasta alkoi kiinnostaa kilpahiihto. Partiokaverit olivat vastahankaisia, mutta Kuosmanen lupasi avata ladun ja niin hän tekikin, 30 kilometriä takaisin umpihangessa. – Hyvä perimä ja terveelliset elämäntavat, kovaa työtä ja tavallista maalaisruokaa, satavuotias Kuosmanen tiivistää pitkän iän ja hyvän kunnon taustan. Lähistöllä asuvat pojat hoitavat kauppa-asioinnit. Kilpailumenestyksen vuoksi Puolustusvoimien Ohenmäen varikon päällikkö halusi Kuosmasen joukkueeseensa ja tarjosi samalla työpaikan asehuoltopuolelta. Kaverit naureskelivat, että nyt saa Kalle hiihtää tarpeeksi. Kuosmasen asuu nyt yksin Iisalmen keskustassa kerrostalossa, laittaa itse ruokansa ja käy päivittäin kävelylenkillä. Hirvenhiihto ja ampumahiihto tulivat myös tutuiksi. Aliupseerikoulun jälkeen Kuosmanen jatkoi sotatöitä samalla tutulla suunnalla, nyt ryhmänjohtajana. Hän oli tottunut kovaan ruumiilliseen työhön jo nuorena. Satavuotias veteraani toivoo viisautta maailman menoon Teksti ja kuva: Jarmo Seppälä ”Kyllä sota on kurjaa hommaa, sitä en toivo kenenkään osalle. Lapsia syntyi seitsemän. Kavereita ei enää naurattanut. Paluumatkamme alussa huomasimme, että vihollisen partio oli ylittänyt tulolatumme. – Ennen aselevon tuloa alkoi venäläisten hirmuinen tykistökeskitys koko lohkollemme. Yhteysja tiedustelupartiointia siellä sai tehdä riittävästi, mutta se sopi kovakuntoiselle Kuosmaselle. Itse jouduin Muolaanjärven luoteispuolelle Kattilanojalle konekivääriampujan apulaiseksi. Eläkkeelle jäämisen yhteydessä Kuosmanen ylennettiin vääpeliksi reservissä. Kukaan meistä ei vahingoittunut sirpaleista, mutta minulta ilmanpaine löi korvat lukkoon ja myöhemmin niistä alkoi tulla verta ja märkää, Kuosmanen kertoo. – Seuraavana päivänä selvisi, että vihollinen tosiaan oli ollut valmiina vastaanottamassa meitä vanhan latumme varressa. Kuosmasen paras saavutus on yleisen sarjan SM-kulta ja -hopea 3 x 10 kilometrin viestihiihdossa. Myös Puolustusvoimien mestaruusmitaleita palkintokaapista löytyy useita, ja myöhemmin veteraanien hiihtokisoista tuli useita Suomen mestaruuksia. Kuosmanen syntyi Varpaisjärvellä joulukuussa 1919. Sanoin, että nyt hiihdetään takaisin uutta latua, sillä meillä on väijytys vastassa, Kuosmanen kertoo. 8 Ajankohtaista Rauhaa maiden välille ja viisautta päättäjille, niitä toivon nykyistä enemmän, Kalle Kuosmanen sanoo.. – Koulutusta meillä oli vain pari viikkoa, sen jälkeen meidät lähetettiin sotaan. Talvisodan aikana kutsu kävi Hämeenlinnaan varusmiespalvelukseen. Hän ei varsinaisesti harjoitellut hiihtoa, koska liikuntaa tuli riittävästi muutenkin. Jatkosodan alettua Kuosmanen komennettiin Kiestingin ja Uhtuan välille Sissipataljoona 3:een. Työura jatkui varikolla. Sota loppui aikanaan ja rauhan työt odottivat. – Kerran partiomme hiihti 30 kilometriä pienen järven maastoon tiedustelemaan. Kansakuntien pitäisi pystyä selvittämään välinsä neuvottelemalla eikä sotimalla, vaan eihän tuo tilanne maailmalla oikein siltä näytä”, iisalmelainen satavuotias sotaveteraani Kalle Kuosmanen tuumaa
RESUL pääsi Suomen Olympiakomitean jäseneksi, talous vakiintui ja liitto teki aktiivisesti yhteistyötä muun muassa Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n kanssa. Talvijotos Pirkka järjestetään 14.–15.3. Historia tukee tulevaisuutta. Reserviläisurheiluliitolla 50. Lisätietoa kiertueesta löytyy liiton nettisivuilta. Lisäksi liiton toiminnan kulmakiviä on myös monipuolinen kilpailutoiminta, johon kuuluu rata-ammunta, sovellettu reserviläisammunta (SRA) sekä erilaiset yhdistelmälajit. Liitto panostaa tänä vuonna viestinnän kehittämiseen ja sosiaalisen median parempaan hyödyntämiseen. Lisää liikettä -hanke kulminoituu jokavuotiseen Lisää liikettä -päivään, joka pidetään tänä vuonna 13.6. juhlavuosi huipentuu seminaariin ja pääjuhlaan 12.12.2020 Helsingin Ostrobotnialla. Vuonna 2020 päättyy sähköisen kuntokortin käyttö. Viime vuonna käynnistettiin edellä mainittujen tahojen kanssa Lisää liikettä -hanke, jonka tavoitteena on muun muassa reserviläisten fyysisen toimintakyvyn kehittäminen ja kuntotestaustoiminnan tehostaminen. Pirkkalassa ja Syysjotos Tyrsky 25.–27.9. 9 Ajankohtaista Juhlavuosi huipentuu joulukuussa seminaariin ja pääjuhlaan Ostrobotnialla. RESUL:n talvija syysjotosten tunnettuutta pyritään lisäämään. RESUL suosittelee jatkossa MarsMars -palvelun käyttöä. Dokumentti julkaistaan loppukeväällä 2020. TEEMU SIIKARLA On the road -kiertueella esitellään RESUL:n toimintamuotoja. joulukuuta 1970. Nyt kannattaa ottaa talteen haluamansa tiedot vanhasta korttijärjestelmästä. Nykyinen vanha kortti on voimassa toistaiseksi, mutta sinne ei enää suositella kirjattavan mitään. Toivon, että mahdollisimman moni osallistuu juhlavuoden tapahtumiin ja kilpailuihin, Tarkiainen toteaa. Meillä on nykyisin monipuolinen lajivalikoima, jolla pyritään monella tavalla aktivoimaan reserviläisiä ylläpitämään omaa kuntoaan. 12 reserviläisen kanssa aloitettiin Lisää liikettä -dokumentin kuvaaminen syyskuussa 2019. juhlavuosi Antti Pynttäri Viimeinen vuosikymmen eli 2010-luku oli Reserviläisurheiluliitolle (RESUL) hyvän kehityksen vuosikymmen. RESUL:lle tehtiin 10 vuotta sitten 40-vuotishistoriikki, jota saman kirjoittajan Pekka Majurin on nyt tarkoitus täydentää 10 vuodella. Juhlavuonna liiton talvija syysjotoksista on tarkoitus kehittää niin sanottuja brändituotteita, jotta niiden tuntemus lisääntyisi varsinkin nuorempien henkilöiden keskuudessa. Sen perustajina olivat Suomen Reserviupseeriliitto ja Reservin Aliupseerien liitto (nykyinen Reserviläisliitto) sekä niiden piirit. Tammikuussa liiton toimistolla aloitti työnsä tiedottaja Antti Pynttäri, joka toimii samalla myös Reserviläisliiton tiedottajana. Kiertue järjestetään jo olemassa olevien tapahtumien yhteyteen. Nykyisin Reserviläisurheiluliittoon kuuluu perustajajäsenien lisäksi Maanpuolustuskiltojen liitto (MPKL). 50 vuotta sitten perustetun liiton juhlavuoteen 2020 kuuluu maakuntiin jalkautuva On the road -kiertue, jolla esitellään RESUL:n eri toimintamuotoja ammunnasta lähtien aina fyysisen toimintakyvyn arviointeihin. – Yhteisen viestijän palkkaamisen tavoitteena on poistua omista poteroista ja saada kahden liiton välille synenergiaa, RESUL:n toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen sanoo. Talvijotos järjestetään tänä vuonna Pirkkalassa ja syysjotos Kotkassa.. – Uusi vuosikymmen ja juhlavuosi alkaa RESUL:n osalta todella vauhdikkaasti. Kotkassa. Reserviläisurheiluliitto perustettiin 12. 50. Dokumentti tutkii fyysisen harjoittelun vaikutuksia reserviläisen toimintakykyyn, jossa hyödynnetään MarsMars-sovellusta kuntoharjoittelun tukena. Tuolloin pyritään saamaan mahdollisimman moni reserviläinen ja kansalainen liikkumaan. Historiikki julkaistaan joulukuussa pääjuhlan yhteydessä
– Koulutuksen määrä vaihtelee kysynnän mukaan. Pelkästään niihin kuluu 30 tuntia ja siihen päälle harjoituskertojen vetoa iltaisin ja viikonloppuisin. – Alkuvaiheessa ei SRA:ssa ollut yleisiä sääntöjä. Mikkelin Reserviläisissä vietetään ensi kesänä SRA-harrastuksen 25-vuotisjuhlia, sillä yhdistys on ollut lajissa mukana sen syntyvaiheista asti. Piirissä järjestetään SRA-ampujan kurssit MPK:n kautta, yhteistyössä tietenkin. Mikkelin SRA-harrastajat ovat pitäneet kiinni lajin maanpuolustushengestä mahdollisimman hyvin. Kurssilaisilla on puoli vuotta aikaa tehdä ampumakoe. Tänä keväänä meillä on SRA-tuomarikurssi ja pari SRA-ampujan kurssia. Salovaaran mielestä tärkeintä on reserviläistaitojen ylläpito SRA-harrastuksen kautta. Suur-Savon reservipiirien sissicuptoimikunta on vastannut koko tämän ajan piirin yhteisen SRA Sissi-cupin järjestelyistä. SRA-treeneissä vähemmän ampuneiden taidot kehittyvät pikkuhiljaa, ja koe läpäistään Salovaaran mukaan 0–9 uusinnan kautta. Talkootyöhön motivoi tiimin ryhmätoiminta ja halu viedä lajia eteenpäin uusille harrastajille. – Joka piirissä olisi hyvä olla useita SRA -tuomareita, muutama SRA-kouluttaja ja ainakin yksi ylituomari. – Järjestämme tarvittaessa omia kursseja. 10 Ajankohtaista Kurssien järjestelyt alkavat noin kolme kuukautta ennen h-hetkeä anomalla RESUL SRA -toimikunnalta oikeutta järjestää kurssi. Kurssilla on yleensä 30 henkilöä, ja Salovaara toteaa valvovansa noin 50– 60 ampumakoetta per kurssi. Osa SRA-kurssilaisista suorittaa ammuntakokeen teoriapäivän päätteeksi. Aika pian lajille saatiin omat viralliset säännöt, toteaa Mikkelin Reserviläisten aseja ammuntavastaava Hannu Tirkkonen. SRA:ta ammuttiin pitkään vain armeijan kaliipereilla.. Teoriaosuuden luennosta ja kokeen pidosta vastaa SRA-kouluttaja. Pienestä alusta on kasvanut valtava virta, sillä yhdistys järjesti viime vuonna kuusi SRA-ampujan kurssia ja yhden SRA-tuomarikurssin. Seuraava kurssi järjestetään huhtikuussa. Vammalan Reserviläiset otti SRAensiaskeleensa vuosina 2008–2009. Alkuvaiheessa VamRes SRA Cupissa oli mukana alle 10 henkilöä, nyt Cup-kisoissa on mukana 40–70 osallistujaa. Ohjenuoranamme olivat practicalin säännöt, joita muokkasimme sopiviksi. Ensimmäinen kurssi järjestettiin vuonna 2009 kouluttajien tullessa muualta. Yhdistyksessä on nykyään kuusi SRA-kouluttajaa, runsaat 20 tuomaria ja 150 SRA:n harrastajaa. – He ovat toiminnallisen ammunnan harrastajia ja taidot ovat jo taskussa, Vammalan Reserviläisten SRAkurssien järjestäjä Mika Salovaara kertoo. SRA-ampujan kurssien pito on talkootyötä Teksti ja kuvat: Eeva-Liisa Isosaari Isoin osa talkootyöstä tapahtuu ampumaradalla
12 www.reservilaisliitto.. Kilpailuajankohta oli 1.10.2018–30.9.2019. soittoaika ma-pe klo 10-14 Toimistoja viestintäsihteeri Eeva Tulisalo (09) 4056 2043 soittoaika ma-pe klo 10-14 toimisto@reservilaisliitto.. Naisia jäsenistä oli 2 360 henkilöä eli kuusi prosenttia, mikä sekin on kautta aikojen korkein määrä. Järjestöpäällikkö Suvi Salo (09) 4056 2042 suvi.salo@reservilaisliitto.. Reserviläisliiton jäsenmäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2019. Yhdistysten välisen jäToiminnanjohtaja Olli Nyberg (09) 4056 2041 olli.nyberg@reservilaisliitto.. Jaetulle kakkossijalle ylsivät Rovaniemen Reserviläisten Pasi Ruokanen ja Vammalan Reserviläisten Mika Salovaara, jotka molemmat hankkivat 25 uutta jäsentä. Lisäksi käsiteltiin ampumaturvaan liittyvät muutokset. Teksti ja kuva: Antti Pynttäri Reserviläisliiton kokousviikonloppu alkoi perjantaina 24.1. Kokous valitsi keskuudestaan kolme varapuheenjohtajaa. Hänelle luovutettiin ansioristi soljella (numero 131), mikä on Reserviläisliiton korkein huomionosoitus. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Kari Salminen (oik.). Vastaajia oli 2 079 eli vastausprosentti oli 11,73, mikä on varsin kattava määrä. Parkkilan voittotulokseksi muodostui 52 uutta jäsentä. Martikainen Pohjois-Karjalasta, Jussi Mäkitalo Pirkanmaalta, Timo Soininen Helsingistä, Minna Nenonen Varsinais-Suomesta ja Mika Mäki Etelä-Pohjanmaalta. Kokousta veti puheenjohtaja Ilpo Pohjola, jonka toinen, kaksivuotinen puheenjohtajakausi on nyt puolivälissä. Salminen valittiin ensimmäistä kertaa Reserviläisliiton varapuheenjohtajaksi, Nöjd ja Hakola jatkavat varapuheenjohtajina. Hallitukselle esiteltiin jäsenkyselyn tuloksia ja jäsenmäärien kasvua. Liiton valiokunta vastaa liiton toiminnan ja talouden suunnittelusta sekä juoksevien asioiden hoidosta. Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi 27 jäsentä. Vuodenvaihteessa Reserviläisliiton jäsenistöstä oli aliupseereita 56 %, miehistöä 30 % ja upseereita 5 % armeijaa käymättömien muodostaessa yhdeksän prosentin osuuden. toimintavuottaan, ja juhlavuosi tulee näkymään Seinäjoen liittokokouksessa. järjestetyllä uusien hallitusjäsenten koulutuksella. Jäsenistön mukaan liiton tulee pyrkiä tavoittamaan entistä suurempi osa suomalaisista omalla toiminnallaan ja tiedottamisellaan. Liiton valiokuntaan valittiin Hannu P. Reserviläisliiton vuotuinen liittokokous pidetään 21.11. Liittohallitus tulee kokoustamaan vuonna 2020 kolme kertaa (25.1., 25.4., ja 10.10.). Jäsenistö katsoi liiton painopisteiksi maanpuolustustahdon ylläpidon, edunvalvonnan, jäsenistön aktivoinnin ja liiton tunnettuuden lisäämisen. Seinäjoella. Järjestäytymisen lisäksi käytiin läpi ajankohtaisia asioita. Hallituksen varsinainen järjestäytymiskokous pidettiin lauantaina 25.1. Kokouspaikkana toimi Helsingin Pasilan upouusi Tripla-keskus. Lisäksi järjestetään valiokunnan kokouksia. Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Kokouksessa valittiin kolme uutta varapuheenjohtajaa. vas.) aikoo pyrkiä vielä kolmannelle kaudelle.. Liittohallitus järjestäytyi Triplassa Ismo Nöjd ja Terhi Hakola jatkavat Reserviläisliiton varapuheenjohtajina. Reserviläisliitto Jäsensihteeri Sari Fagerström (09) 4056 2010 jasenasiat@reservilaisliitto.. Jäsenhankintakilpailun voitti viime vuonna Vihannin Reserviläisten Pasi Parkkila. Liiton jäsenkysely lähetettiin jäsenille sähköisesti 14.–24.1.2020. Puheenjohtaja Ilpo Pohjola, (3. Liitto viettää tänä vuonna 65. Arvosanat kautta linjain olivat hyvät. Tiedottaja Antti Pynttäri 040 731 8608 antti.pynttari@reservilaisliitto.. Pohjola ilmoitti kokouksen aikana pyrkivänsä vielä kolmannelle puheenjohtajakaudelle. Tehtäviin valittiin yksimielisesti Ismo Nöjd Järvenpäästä, Terhi Hakola Tampereelta ja Kari Salminen Sääksmäeltä. Jäsenkasvu on jatkunut käytännössä yhtäjaksoisesti 1990-luvun lopulta, mikä on erittäin poikkeavaa suomalaisessa järjestökentässä. Järjestäytymiskokouksen aluksi palkittiin Helvi Hamari. Puheenjohtajavalinta tapahtuu seuraavassa liittokokouksessa syksyllä. Helvi on aikaisemmin toiminut liiton varapuheenjohtajana ja pitkäaikaisena hallituksen jäsenenä. Lisäksi kokous muodosti liiton valiokunnan ja useita työryhmiä. Vuoden lopulla jäsenmäärä nousi 38 162 jäseneen. Seuraa Facebookissa: www.facebook.com/reservilaisliitto Puhelin: (09) 4056 2040 toimisto@reservilaisliitto.
Lähes kaikki kilpailun kulut on toistaiseksi kyetty kattamaan tällä rahoituksella. Olen päivätyön ohessa toiminut ryhmäliikunnan vetäjänä viisitoistavuotiaasta lähtien eli kenttäkelpoisuus urheilun avulla on lähellä sydäntä, Fagerström sanoo. Koulutuksen järjesti suunnittelutoimisto Evermade. Alkukilpailu, jolloin valitaan loppukilpailuun pääsevät ja palkitaan maakuntien parhaat tietäjät 30.11. Eduskunnassa viestintään liittyvät työtehtävät korostuivat ja erityisesti sosiaalinen media oli tärkeä näkyvyyden kannalta. Reserviläispiirien toiminnanjohtajien neuvottelupäivä, Helsinki 12.3. Liiton järjestövakuutus säilyy Pohjolassa, mutta muut vakuutukset sekä ampumaturva siirtyvät Fenniaan. Mukaan tavoitellaan alkuvaiheessa vähintään sataa lukiota ja tuhansia lukiolaisia. Pynttäri on aikaisemmin toiminut eduskunnassa neljän eri kansanedustajan avustajana. Hän hoitaa samalla myös Reserviläisurheiluliiton tiedottamista. Turpotietäjäksi nimetty jokavuotinen kilpailu innostaa nuoria pohtimaan turvallisuuspolitiikkaa ja pyrkii vahvistamaan nuorison maanpuolustustahtoa. Reserviläisliitto kilpailutti vakuutuksensa viime vuonna. Yhdistykset ja piirit tallentavat kaikki tapahtumansa ja tilaisuutensa sivustolle, jonne myös syötetään osallistumisluvut tapahtumien jälkeen. Liitollauusiinternetsivustojapalveluportaali Reserviläisliiton uudet internetsivut avattiin syyskuussa 2019. Piireihin koulutettiin tammikuussa 1–2 henkilöä, jotka edelleen perehdyttävät yhdistysten ylläpitäjät. Toiminnan ja osallistumisen raportointi tapahtuu jatkossa uuden sivuston kautta. Kilpailun kehittämiseen on saatu varoja Puolustusvoimien Tukisäätiöltä, Sotavahinkosäätiöltä ja Aliupseerien Huoltosäätiöltä. Tavoitteena on ohjata nykyistä suurempi osa jäseniä ja yhdistysten luottamushenkilöitä hoitamaan rekisterija muu asiointinsa liiton kanssa palveluportaalissa, jonne jäsenet kirjautuvat tunnuksillaan. Pääkäyttäjä vastaa maanpuolustusjärjestöjen yhteisen Maanpuolustusrekisterin hallinnoinnista. Turpotietäjä-kilpailun järjestävät Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto. Veteraanija perinnetyöryhmän kokous, Tampere 10.3. Kilpailukutsu lähetetään lukioihin 8.10. Valtakunnallisen kilpailun tarkoituksena on lisätä turvallisuustietoutta nuorille kiinnostavassa muodossa. Etelä-Karjalan Reserviläispiiri ry:n piiriinfo, Lappeenranta 28.2. Menot Ensimmäinenvaltakunnallinen Turpotietäjä-kilpailusyksyllä senhankintakilpailun voitti alle 100 jäsenen yhdistysten sarjassa Tervon Reserviläiset, keskisuuressa sarjassa Vesannon Reserviläiset ja isoille yhdistyksille tarkoitetussa sarjassa Turun Reserviläiset. Loppukilpailu, jolloin valitaan valtakunnan paras Turpotietäjä Tärkeät päivämäärät Isojamuutoksialiitonhenkilöstössä Antti Pynttäri Reserviläisliiton aikaisempi tiedottaja Olli Alho on siirtynyt Maanpuolustuksen Tuki ry:n palvelukseen. Uudet yhdistyssivustot avattiin 5.2. Hankkeen ohjausryhmässä ovat mukana myös Historian ja Yhteiskuntaopin Opettajien Liitto ja Kadettikunta. Tarkoituksena on tarjota lukiolaisille turvallisuuspainotteinen Oikeusguru ja Talousguru -tyyppinen kilpailu. Hän on toiminut muun muassa varainhankinnan, yritysyhteistyön, jäsenrekisterin, palvelupäällikön ja johdon assistentin tehtävissä Sydänja Reumaliitoissa. Lisäksi Reserviläisliiton hiljattain valmistunut jäsenkysely osoitti, että jäsenistö haluaa vahvistaa liiton tekemää maanpuolustustahtoon liittyvää työtä ja erityisesti halutaan panostaa nuoriin naisiin, sillä naisten maanpuolustustahto on miehiä alhaisempi, Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola toteaa. Hänen tilallaan on aloittanut 1.1.2020 Antti Pynttäri. Lisäksi Reserviläisliiton arvot kohtaavat hyvin omani. Pohjois-Karjalan Reserviläispiiri ry:n piiriinfo, Joensuu 12.3. Lisäksi hän on opiskellut työn ohessa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa markkinointia ja viestintää. Fagerströmillä on kokemusta järjestöalalla työskentelystä viitisentoista vuotta. Turpotietäjä-kilpailu 12.3. mennessä. Varusmiespalveluksen olen kyllä suorittanut Helsingin ilmatorjuntarykmentissä Tuusulassa, Pynttäri toteaa. Lisäksi ampumaturvakauteen on tulossa muutoksia, joista ilmoitetaan lähiaikoina. Reserviläisliiton jäsenrekisterin edellisen pääkäyttäjän Päivi Ruusuvuoren jäätyä eläkkeelle uutena pääkäyttäjänä aloitti joulukuussa Sari Fagerström. – Aikaisempaa taustaa reserviläistoiminnassa minullakaan ei ole, mutta järjestötoiminta liittoja piiritasolla on hyvin tuttua ja mieluisaa. Uusien piirisivustojen toivotaan valmistuvan 30.4. Pynttäri puhuukin sujuvasti viroa ja venäjää. – Turpotietäjä-kilpailun taustalla ovat muun muassa MTS:n vuosittaiset mielipidemittaukset, joiden mukaan nuorten maanpuolustustahto on muita ikäryhmiä alhaisemmalla tasolla. Pirkanmaan Reserviläispiiri ry:n piiri-info, Tampere Antti Pynttäri Reserviläisliiton hallitus kävi läpi syksyllä lukioissa käynnistyvää, reserviläisjärjestöjen yhteistä turvallisuuspoliittista tietokilpailua. Kilpailun toteuttamista varten reservipiireihin muodostetaan keväällä kilpailuorganisaatiot sekä nimetään kilpailupäälliköt. ja uusien sivujen tulisi olla valmiit 31.5. Hänellä on myös toinen tutkinto Helsingin yliopistosta, jossa hän on opiskellut kieliä. Kilpailupäälliköiden koulutustilaisuus Helsingissä 11.–15.5. – Aikaisempaa taustaa reserviläistoiminnassa minulla ei ole, mutta uskon sen myös olevan eräänlainen vahvuus, sillä tuon uutta näkökulmaa viestintään. 17.2. Antti Pynttäri Sari Fagerström. Piirien kilpailupäälliköiden nimeäminen 18.4. Vakuutusten kattavuus ja korvaussummat säilyvät ennallaan
Suomen Reserviupseeriliitto Joulukuussa kokoontunut liittovaltuusto valitsi äänestyksellä liiton 1. Toimistosihteeri Tarja Haili-Kilpiö (09) 4056 2054 toimisto@rul.. varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Kesälahden (toinen vas.) ja 2. varapuheenjohtajana. Vastuualueiden sisällä on paljon tekemistä, mutta Kesälahdella on terveisiä myös muille reserviupseereille. – RUL on asettanut meille jokaiselle reserviupseerille kolme selkeää tavoitetta: liiku, ammu, kouluttaudu. Liittovaltuuston puheenjohtajana jatkaa Markus Lassheikki (toinen oik.) ja varapuheenjohtajana Jyri Vilamo (oik.).. Järjestösihteeri Susanna Takamaa 040 556 8798 jarjesto@rul.. Teksti ja kuvat: Susanna Takamaa Imatralla asuva reservin kapteeni VeliMatti Kesälahti toimii vuonna 2020 liiton 1. varapuheenjohtajaksi Tuomas Kuusivaaran (vas.). 14 www.rul.. Varautumistoimintaa ja kokonaisturvallisuusasioita pyritään huomioimaan entistä laajemmin perinteisen sotilaallispainotteisen reserviupseeritoiminnan rinnalla. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana Kesälahden vastuualueisiin kuuluvat jäsenhankintaja -huolto, reserviläisliikunta, ampumatoiminta sekä varautumisasiat. Aaro Mäkelä (kesk.) aloitti liiton puheenjohtajana vuoden 2020 alusta. Näillä eväillä eteenpäin! Toiminnanjohtaja Janne Kosonen 050 5810 819 janne.kosonen@rul.. Seuraa Facebookissa: www.facebook.com/reserviupseeriliitto 09 4056 2050 toimisto@rul.. Kesälahti nostaa esiin myös ampumatoiminnan turvaamisen tärkeyden, mikä tarkoittaa aktiivista edunvalvontaa lainsäädännön ja ampumaratojen suhteen. – Omiin vastuualueisiini liittyen olen asettanut tulostavoitteita jäsenhankintaan, jossa tulokset ovat helposti mitattavissa. Vuosia jatkunut liiton jäsenmäärän lasku on tavoitteena pysäyttää tänä vuonna ja kääntää kasvu-uralle, Kesälahti sanoo. Döbelninkatu 2 00260 Helsinki RUL:n uudet luottamushenkilöt aloittivat työskentelyn Helsingissä viime vuoden joulukuussa kokoontunut liittovaltuusto valitsi äänestyksen jälkeen liiton varapuheenjohtajiksi Veli-Matti Kesälahden ja Tuomas Kuusivaaran
Lisäksi liittohallituksen jäsenet osallistuivatkin strategiatyöpajaan, jossa pohdittiin, kuinka liitto voisi parhaiten kehittää jäsenhankintaa ja -huoltoa, liiton tapahtumia ja niistä viestimistä sekä huomioida vapaaehtoisen maanpuolustuksen lain ja ampuma-aselain uudistukset. – Tehtävämme on varmistaa, että uudessa järjestelmässä ja työnjaossa sekä kouluttautumismahdollisuudet että kouluttajatehtävät muodostuvat toimiviksi ja mielenkiintoisiksi, Mäkelä linjaa. Kahdestakymmenestä hallituksen jäsenestä viisi on uusia tehtävissään. Uusi liittohallitus piti ensimmäisen kokouksensa tammikuun alkupuolella Helsingissä. RUL:ngraafista ilmettäuusittu Liiton graa?sta ilmettä uusittiin viime vuoden lopulla värimaailman, fonttien ja tunnusten osalta. Radoille kaavaillaan myös elektronisia näyttölaitteita. Puheenjohtajan vaihtotilaisuus järjestettiin Katajanokan Kasinolla tammikuussa. HollolanHälvälän Ampumaurheilukeskus saitunnustusta Teksti ja kuva: Susanna Takamaa HAUK on ottanut valtakunnallisestikin tärkeän Hollolan Hälvälän ampumarata-alueen reserviammunnat vastuulleen aluetta hallinnoivan Panssariprikaatin ohjeiden mukaan. Menot Valkeakoskella asuva Tuomas Kuusivaara on reservin luutnantti ja vuonna 2020 liiton 2. Joulukuussa kokoontunut liittovaltuusto hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion tulevalle vuodelle liittohallituksen esittämässä muodossa. Ampumaurheilukeskuksen eteen on tehty paljon töitä muiden muassa Panssariprikaatin kanssa. Tästä osoituksena ovat vuosittaiset laukaisumäärät (vuonna 2018 laukauksia 242 741 ja vuonna 2019 marraskuun loppuun mennessä 289 716 laukausta). Alueella järjestetään myös valtakunnallisia tapahtumia, kuten Reservin ampumamestaruuskilpailut 2019 ja 2020. – Jokaisella ampumaradalla on oma vastuuhenkilö ja tukena jaosto, kertoo HAUK:n puheenjohtaja Jorma Nevala. – Kun saatiin homma käyntiin, saatiin myös HAUK:n organisaatioon henkilöstöä. Liittovaltuuston kokouksessa valittiin myös liittohallitus vuodelle 2020. Tällä hetkellä meillä on hyvin toimiva kokonaisuus, Nevala sanoo. – Kaikki toiminta on talkoopohjaista. Vuoden 2019 maanpuolustusteko -tunnustuksen saaminen tuntuu HAUK ry:n puheenjohtajasta hyvältä. HAUK on toimivuosiensa aikana suorittanut Hälvälän ampumarata-alueilla merkittäviä talkoovoimin tehtyjä rakennustöitä ja kehittänyt alueen toimintoja ympäristölupaehtojen mukaisesti. Tämän myötä yhdistyksillä ja piireillä on käytössään uusia erilaisia liiton logoja ja muun muassa uusi PowerPoint-pohja. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa toiminnan painopisteitä, puheenjohtajiston tehtäväjakoa ja vastuualueita, sekä liiton toimikuntien ja edustusten kokoonpanot. Hänen tärkeimpiä vastuualueitaan on järjestötoiminta, johon kuuluvat oleellisena osana myös mentorointi ja nuorten toiminta. RUL:n toiminnan painopisteet vuonna 2020 ovat vapaaehtoisen maanpuolustuksen edunvalvonta, erityisesti ampuma-aselakiin ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen lakiin liittyvät asiat, Reserviupseerikoulun 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumat, sekä liiton kolmivuotissuunnitelman jalkauttaminen. – Toimintasuunnitelman mukaisten tapahtumien ja tehtävien toteuttamisen ohella tavoitteenani on saada eri toimikunnat tekemään yhteistyötä entistä paremmin, Kuusivaara kertoo. Liittohallituksen jäsenet edustavat liiton kahtakymmentä reserviupseeripiiriä. Liittotason kehittämistyön ohella hän kuitenkin haluaa kiinnittää huomiota myös paikallistason toimintaa. – Kun yhdessä tehdään ja hyvässä hengessä, niin sana kiirii, Nevala summaa. 19.-21.2.2020 CIOR:n talvikokous, Bryssel 7.3.2020 MILCOMP esteuintiharjoitukset, Nastola 12.3.2020 Toiminnanjohtajien neuvottelupäivä, Helsinki 14.03.2020 Liittohallituksen kokous, Helsinki. Alueelle on rakennettu uusi valvontakoppi sekä lisätty valaistusta tarpeen mukaan. HAUK ry:stä on tullut kuluneiden vuosien aikana merkittävä ja monipuolinen ampumaurheilukeskus. Hälvälän Ampumaurheilukeskus HAUK ry sai vuoden maanpuolustusteko -palkinnon Reserviupseeriliitolta. Aluetta käyttävät aktiivisesti niin Puolustusvoimat, poliisi kuin eri ampumaseuratkin. varapuheenjohtaja. Mäkelä aikoo omalla puheenjohtajakaudellaan keskittyä erityisesti reserviupseerien kouluttautumismahdollisuuksien ja urapolkujen kehittämiseen yhteistyössä MPK:n ja Puolustusvoimien kanssa. Oman toiminnan kehittämiseksi HAUK suunnitteli ampumatoiminnan valvonnan helpottamiseksi ATKohjelman, jolla voidaan rekisteröidä kävijät, käyttömaksut ja laukausmäärät ratakohtaisesti. Järjestötoimikunnan puheenjohtajana Kuusivaara on ollut mukana kehittämässä muun muassa liiton toimintalomaketta, toimintapäivän sisältöä sekä valtakunnallista Reserviupseeripäivää. HAUK ry on perustettu syksyllä 2016. – Huolehditaan etenkin siitä, että kaikki jäsenemme voivat edelleen tehdä arvokasta vapaaehtoista maanpuolustustyötä omissa paikallisyhdistyksissään. Sen toiminta keskittyy Panssariprikaatin hallinnoimalle Hälvälän harjoitusalueen ampumaradoille, jossa se vastaa hirvi-, villikarju-, pienoiskiväärija ampumahiihto-, sekä rullaradoista. Näiden lisäksi HAUK:lla on virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin käyttöoikeus useille muille radoille. – Tavoitteena on nuorten ja aloittelevien ampujien ohjaaminen ja valmentaminen. Graa?nen ohje, liiton logot sekä PowerPoint-pohja löytyvät liiton tiedostopankista kohdasta ”viestintä” osoitteesta https://www.rul.?/tiedostopankki/. Liiton puheenjohtajana vuoden 2020 alusta aloittanut reservin yliluutnantti Aaro Mäkelä valittiin puheenjohtajaksi seuraavalle kolmevuotiskaudelle 2020–2022 neljän muun ehdokkaan joukosta marraskuun puolivälissä Turussa pidetyssä liittokokouksessa. Mikko Halkilahden puheenjohtajuuskausi päättyi vuodenvaihteessa
Reserviläisille uusien ajoneuvot voisivat liittyä esimerkiksi Maavoimien miehistönkuljetuksiin kertausharjoituksissa, Kaikkonen sanoi. Maavoimien osalta hanke tarkoittaa sitä, että liikkuvuutta kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti puolustusbudjetin ja sen mukaisen Puolustusvoimien kehittämisohjelman mukaisesti. Seuraavassa vaiheessa valmistellaan maiden ja Patrian välinen yhteinen tuotekehityssopimus. Siksi kehittämisohjelma on tarpeellinen, hän selvensi hankkeen lähtökohtia allekirjoitustilaisuuden yhteydessä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa. 16 Ajankohtaista ”Tämä syventää maiden välistä suhdetta poliittisesti, sotilaallisesti ja teollisesti”, Latvian puolustusministeri Artis Pabriks sanoo. – Asiantuntijoiden mukaan tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa sellaista ajoneuvojärjestelmää, joka täysin suoraan vastaisi molempien maiden tarpeita. Ministerit selvittivät virolaisten poisjättäytymistä kehittämishankkeen tässä vaiheessa sillä, että he halusivat enemmän miettimisaikaa. Patria 6x6 valittiin kehitettäväksi ajoneuvoalustan pohjaksi. Hankesopimus allekirjoitettiin puolustusministeriössä Helsingissä keskiviikkona 29. – Suomi on hyvä yhteistyökumppani, ja tämä syventää maiden välistä suhdetta poliittisesti, sotilaallisesti ja teollisesti, täydensi ministeri Pabriks. Asiakirja käsittää sopimukset kustannusten jakamisesta, aikataulusta sekä teknisestä määrittelystä. Patria oli täyttänyt testauksissa ja evaluoinneissa alustalle asetetut suorituskykyvaatimukset parhaiten, Kaikkonen perusteli valintaa. – Tämän hankkeen myötä on tarkoitus rakentaa ja turvata Maavoimien suorituskykyisimpien, koko maan alueella operointiin kykenevien operatiivisten joukkojen pyöräliikkuvuutta pitkälle 2040-luvulle asti, toteaa jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi Maavoimien esikunnan tiedotteessa. Nyt solmittu Technical Arrangement, TA, on jatkoa Suomen, Viron ja Latvian joulukuussa 2019 allekirjoittamalle aiepöytäkirjalle. – Sekä Suomen että Latvian intressinä oli saada tämä kehittämishanke nopeasti eteenpäin. – Puolustusvoimien käyttöön ensimmäiset hankinnat pääsisivät aikaisintaan vuonna 2021. Suomi ja Latvia sopivat panssariajoneuvojärjestelmän kehittämisestä Antti Kauppinen Suomi ja Latvia ovat sopineet aloittavansa yhteisen kehittämishankkeen molempien maiden maavoimien liikkuvuuden parantamiseksi. Latvian ja Suomen puolustusministerit Artis Pabriks ja Antti Kaikkonen (kesk.) allekirjoittivat yhteistyöasiakirjan Helsingissä. Viro ja muutkin maat ovat tervetulleita hankkeeseen mukaan myöhemmissä vaiheissa. Varsinaisista hankinnoista maat päättävät erikseen. Yhteishankkeen tavoitteena on kehittää yhteinen, panssaroitu pyöräajoneuvojärjestelmä. PATRIA ANTTI KAUPPINEN. Mikäli kehitystyö johtaa tulevaisuudessa varsinaisiin ajoneuvojärjestelmän hankintoihin, parantaa yhteinen järjestelmä kunkin maan maavoimien liikkuvuutta, kustannustehokkuutta, yhteensopivuutta ja huoltovarmuutta. – Suomessa on useita yhtiöitä, joilla on tietämystä ja osaamista sotilasajoneuvokalustoon liittyen. Kyse on tässä vaiheessa yhteisestä tutkimusja tuotekehitysprojektista. Asiakirjan allekirjoittivat Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja Latvian puolustusministeri Artis Pabriks. Tämä on erinomainen esimerkki puolustusyhteistyön syvenemisestä EU-maiden välillä, he totesivat yksissä tuumin. tammikuuta. Kehitettäväksi ajoneuvoalustan pohjaksi on valittu Patrian 6x6-pyöräpanssariajoneuvoalusta. Ministeri Kaikkosen mukaan Latvialla ja Suomella on paljon samanlaisia tarpeita sotilasajoneuvojen osalta
22–23 Kalusto: Ilmavoimien aiemmat hävittäjähankinnat s. Teksti ja kuvat: Tuomas Kaarkoski. 20–21, panssarit talvisodassa s. 25–27 B Selusta Uuteen aikaan Aaro Mäkelä on Suomen Reserviupseeriliiton uusi puheenjohtaja. Historia: Raatteen tie s. RUL:n toiminnassa hän on kuitenkin pitkän linjan konkari
Hänen mukaansa nyt pinnalla on isojen muutosten saattaminen maaliin kunnialla. Liiton sisäisiä toimintamalleja on Mäkelän mukaan lähdetty jo kehittämään jouhevimmiksi ja kehitystyö tulee puheenjohtajan mukaan jatkumaan myös tulevaisuudessa. Mistään uudesta kasvosta ei Mäkelän kohdalla ole kuitenkaan kyse. Reserviläistoimintaan Mäkelä päätyi muutettuaan yliopisto-opintojen perässä Jyväskylään. Vastaavanlaisissa suurissa kysymyksissä myös liiton edunvalvonta nousee usein tapetille. Vahva kannatus konkretisoitui toisella äänestyskierroksella, jolla Mäkelä voitti selkeästi vastaehdokkaansa Leila Kalevan. Se oli liitollekin erinomainen asia. 18 Vaikuttaja S uomen Reserviupseeriliitto astui tammikuun alussa uuteen aikaan, kun Aaro Mäkelä sai uutena puheenjohtajana liiton johdettavakseen. Tällaisiksi isoiksi muutoksiksi Mäkelä laskee MPK:n muutoksen, jossa sen sotilaallinen koulutus siirtyi Puolustusvoimien alaisuuteen sekä pitkään velloneen asedirektiivikysymyksen. – Tänä päivänä RUL on arvostettu toimija, jonka mielipiteillä on merkitystä. Ehkä minua viehätti se, että sitä kautta oli niin paljon kaikenlaista erilaista toimintaa tarjolla. – Esimerkiksi MPK:n osalta päätökset ovat tulleet jo aiemmin, mutta nyt ne pitää saada toimivina käytäntöön. Viisi ehdokasta takasi hyvän keskustelun ja sen, että tietyissä asioissa oli ihan selkeitä näkemyserojakin. Koko vapaaehtoisen maanpuolustuskentän tilaa Mäkelä pitää hyvänä. Monestihan tätä työtä tehdään valmisteluvaiheessa, kun asiasta ei ole vielä mitään virallisia julkilausumia annettu, ja tämän takia näistä voi olla vähän hankalakin viestiä esimerkiksi jäsenistölle, Mäkelä pohtii. Mäkelän mukaan hän saa aiemmalta puheenjohtajalta Mikko Halkilahdelta johdettavakseen hyvässä asemassa olevan liiton. Tämä on meille äärimmäisen tärkeä asia, muodostaahan RUL:n jäsenistö yhdessä Reserviläisliiton kanssa leijonanosan koulutukseen eri tasolla osallistuvista suomalaisista. Toiseksi kehitysteemaksi Mäkelä nostaa jäsenhankintatyön vahvistamisen.. Siitä se homma sitten imaisi mukaansa, ja hyvä niin. Aikoinaan inttiin lähtiessä Mäkelällä ei ollut suurempia kunnianhimoja maanpuolustuksen suhteen, vaikka 36-vuotias on aina isänmaallinen ollutkin. Meitä kuullaan paljon asiantuntijana ja meillä on erinomaiset välit tärkeimpiin yhteistyötahoihin kuten Puolustusvoimiin. Vuosien systemaattinen työ liitossa ensin opiskelijajäsenenä Jyväskylässä ja sittemmin muun muassa liiton varapuheenjohtajana petasi hyvät asemat marraskuussa Turussa pidettyyn puheenjohtajavaaliin. – JARU (Jyväskylän Akateemiset Reserviupseerit) teki rekrytoinnin juuri niin kuin pitääkin. Liitossa porras portaalta korkeampiin tehtäviin edennyt Mäkelä ei suoraan myönnä lähteneensä kisaan selkeänä ennakkosuosikkina, mutta myöntää kuitenkin tietäneensä taustallaan olleen vahvaa kannatusta. Vaasassa suurin osa kavereista lähti palvelukseen Kainuun prikaatiin, mutta Mäkelä suuntasi Niinisaloon, josta hän laski pääsevänsä helpommin pelaamaan jalkapalloa, jota hän pelasi VPS:n junioreissa. – Vanhemmat kuitenkin sanoivat, että kannattaa mennä avoimin mielin ja katsoa, mitä sillä paikalla on tarjottavana. Se oli hyvä neuvo, Mäkelä hymähtää. Kämppis oli niissä hommissa mukana, ja siitä se lähti. – Puheenjohtajavaalit olivat kaikkinensa erinomainen tapahtuma, josta sai poimittua paljon hyvää eteenpäin vietäväksi. "Nuorille meillä on tarjota selkeästi mielekästä ja hyvää toimintaa." – Tiivistetystihän kyse on maanpuolustuksen ja reservin toimintaedellytysten turvaamisesta ja parantamisesta. Viimeistään siinä vaiheessa, kun tie vei Haminan ympyräkaupunkiin ja RUK:n kurssille 221 Kallio, alkoi jalkapallo jäädä taka-alalle
Meillä on heille kuitenkin selkeästi tarjota mielekästä ja hyvää toimintaa, Mäkelä toteaa. Mistään valtavasta rahapotista ei ole kyse, mutta suunta on kuitenkin oikea.. Samalla Mäkelä on myös realisti, hyvä viestintä vaatii myös taloudellisia satsauksia. Aaro Mäkelä Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Työskentelee ALM Partnersin toimitusjohtajana Perhesuhteet: Naimisissa, kaksi lasta Harrastastukset: Pienpanimotoiminta, kuntoilu – Katsotaan toimenpiteitä, joilla saadaan varmennettua jäsenmääräkehityksen pysyminen hyvällä mallilla. Ensin yritetään tavoittaa mahdolliset uudet ja nuoret jäsenet RUK:n puolelta mukaan kuvioihin. 19 Vaikuttaja Kuka. Puheenjohtaja myöntää viestinnän kehittyneen jo viime aikoina, jatkossa hän haluaisi saada jäsenistöä aktivoitua myös sinne puolelle. – On meillä jo kasvatettu viestintään kohdistettavia määrärahoja. Mäkelän visioissa myös RUL:n viestintää tullaan tehostamaan
Kivennavan voudilla oli komennossaan 60 ratsumiestä, 100 jalkaväkimiestä sekä 400 talonpoikaa, joilla oli aseina keihäitä, kirveitä ja jousia. Juho Maununpoika päätti pysäyttää venäläisten etenemisen Kivennavan pitäjän poikki ulottuvalla Joutselän harjulla. Tykit suunnattiin tien suuntaisesti. Vainonen Ukrainalaisista koottu yli 13 000 sotilaan 44. Murrosesteen eteen saapunut venäläisten etujoukko nauroi suomalaisten asemille. Juho Maununpoika vastasi maljaan tykkien yhteislaukauksella, joka teki pahaa jälkeä tielle ahtautuneeseen vihollisjoukkoon. Ruhtinas Bibikoffin kerrotaan nostaneen maljan vastustajilleen. Reitti kulki noin 30 kilometrin päästä Raatteen kapeaa korpitietä kohti Suomussalmen kirkonkylää. Hyökkääjien kolonna paloiteltiin eteläsivustalta tehdyillä hyökkäyksillä osiin ja motit tuhottiin hiihtojoukkojen iskuilla. Murrosesteen eteen saapunut venäläisten etujoukko nauroi suomalaisten asemille. Suksilla liikkuneet nostomiehet odottivat tien molemmin puolin metsässä valmiina vihollisen kaksipuoliseen saarrostamiseen. Hyökkääjät jämähtivät kymmenien kilometrien pituiseksi letkaksi, jota suomalaiset alkoivat silpoa. Ensin katkaistiin vihollisen paluutie lähellä rajaa. Yksi tykinkuula osui ruhtinas Bibikoffiin, joka tuupertui kuolleena maahan. Bibikoffin johtamien joukkojen suuruudesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta heitä on arvioitu olleen vähintään 5 000 miestä jaettuna etu-, pääja jälkijoukkoon. Tielle kaadettiin puita murrokseksi. Tuolloin Kivennavan voudin Juho Maununpoika Ulfsparren johtama pieni suomalaisjoukko löi hajalle suuren venäläisen hyökkääjäjoukon talvitaistelussa. Ratsuja jalkamiehet sijoitettiin tykkien taakse. PUOLUSTUSVOIMAT Joutselän taistelun näköismuistomerkki Sodankylän varuskunnassa. Juho Maununpoika oli saanut kuningas Kustaa Vaasalta käskyn estää vihollisen eteneminen Suomeen. Venäläisen ruhtinaan Iivan Bibikoffin johtamat joukot ylittivät rajan vuoden 1555 maaliskuun alussa ja lähtivät etenemään sankkojen kinosten saartamaa tietä kohti Viipurin linnaa. Syntyi Raatteen tien legenda. Kivennavan linnoituksesta otetut viisi 2,5 tuuman nikhaka-tykkiä oli sijoitettu rekiin. Pääosan muodosti nostojalkaväki. Juho Maununpoika käytti hyväkseen maastoa ja olosuhteita, suksimiesten liikkuvuutta sekä yllätystä, jolla hän korvasi suuren miesalivoiman. Venäläisten ihmetellessä tapahtuRaatteen tien esinäytös Joutselässä 20 Historia Kivennavan vouti Juho Maununpoika yllätti ja löi venäläisjoukot sivustasta vuonna 1555. Nimiä ja teknisiä yksityiskohtia vaihtamalla Juho Maununpojan johtama taistelu vertautuu sotataidollisesti Siilasvuon taktiikkaan 385 vuotta myöhemmin Raatteen tiellä. Eversti Hjalmar Siilasvuon johtamat joukot tuhosivat divisioonan. Raatteen tien taistelujen esinäytös tapahtui Karjalankannaksella Kivennavan pitäjän Joutselässä, Rajajoen tuntumassa jo vuonna 1555. divisioona lähti joulukuun lopulla 1939 etenemään itärajalta. Pyramidin muotoinen muistomerkki muistuttaa vuoden 1555 taistelusta, jossa käytetty taktiikka oli hyvin saman kaltainen kuin talvisodassa käydyn kuuluisan Raatteen tien taistelussa.. Kärjessä etenivät pajarit ratsain sekä streltsijalkaväki. Joel M
Kertomuksen mukaan veri virtasi ojaa pitkin Rajajokeen.. Tien varteen jäi yli 600 kaatunutta. Wells: Teutoburgerskogen. Muhkeat sotasaaliit Joutselästä ja Raatteen tieltä, rajakaste Veriojalla Joel M. Lapin jääkäripataljoona on Sodankylässä toimivan Jääkäriprikaatin joukkoyksikkö. Arminius houkutteli roomalaiset poikkeamaan reitiltään syvälle synkkään metsään, jossa heidät voitaisiin yllättää. Joutselän taistelun muistomerkki kytkeytyy Uudenmaan jääkäripataljoonaan, jonka perinteet ovat lähtöisin Karjalankannaksella vuonna 1921 perustetusta Polkupyöräpataljoona 2:sta. Kuultuaan pääjoukon tappiosta muutkin rajan ylittäneet venäläisosastot kääntyivät takaisin. Ohjeissa korostettiin tiedustelua, vihollisen taistelutavan tuntemusta, hyökkäävää puolustusta sekä vihollisen uupumista ja yllätystä. Suomalaisten tappiot jäivät vähäisiksi. Venäläisten pääjoukko odotti taaempana kilometrien pituisessa kolonnassa kuormastoineen. Joutselkä oli luovutettu sodan jälkeen Neuvostoliitolle. Muistomerkin graniittisessa laatassa oli teksti 1555 maaliskuun 1. Teutoburgin metsässä Rooman sotavoimat kokivat historiansa pahimman tappion, kun germaaniheimoihin kuuluneiden keruskien johtaja Arminius tuhosi roomalaisen kenraalin Publius Quinctilius Varuksen kolme legioonaa. Muistomerkin suunnitteli Aarno Karimo. Sotien jälkeen Santahaminaan sijoitettiin Jääkäripataljoona/Jalkaväkirykmentti 5. Veriojan nimen taustalla oli legenda vuoden 1555 Joutselän taistelun ajalta, jolloin kertomusten mukaan veri virtasi ojaa pitkin Rajajokeen. Keruskit iskivät, eivätkä roomalaisten joukot kyenneet yhdistymään lujaksi rintamaksi. Vainonen Joutselkään pystytettiin vuonna 1931 pyramidin muotoinen muistomerkki Mainilan ja Kuokkalan teiden risteykseen vuoden 1555 taistelun muistoksi. Vuonna 1921 perustetun pataljoonan kotipaikkana oli Terijoen pitäjä. Keruskit tuhosivat koko saattueen. päivänä Kivennavan linnamiesten ja kannakselaisten talonpoikien vähäinen joukko löi näillä Joutselän kunnailla suurilukuisen vihollisarmeijan. Karjalankannaksella ennen sotia palvelleet polkupyöräpataljoonien/ jääkärien asevelvolliset saivat rajakasteen. Kuningas vakuuttui myös hiihtojoukkojen käyttökelpoisuudesta. Se sijaitsee Kaartin jääkärirykmentin kentän laidalla. Venäläiset olivat edenneet pitkässä sivustahyökkäyksille alttiissa ja puolustuksellisesti epäedullisessa rivimuodostelmassa eivätkä kyenneet lumihankien ja tien kapeuden vuoksi hyödyntämään ylivoimaansa ja levittäytymään. Joel M. Vuonna 1952 sille annettiin perinteinen nimi Jääkäripataljoona 2. 21 Historia Joutselän muistomerkki hävitettiin 1960-luvulla Sodankylässä ja Santahaminassa on näköispatsaat. N.N. PPP 1 pystytti tämän muistomerkin isien teon kunniaksi 1931. Myöhemmin jääkäripataljoonasta tuli Uudenmaan jääkäripataljoona, joka liitettiin vuonna 1996 perustettuun Kaartin jääkärirykmenttiin. Rajakaste päättyi pyhään valaan: Edessä idän orjuus tai kuolo, takana koti ja synnyinmaa. Teoksessa Suomalaisten taistelut Ruotsin, Venäjän ja itsenäisen Suomen riveissä, Seppo Sauri: Suomalaisten suuret taistelut, Pasi Tuunainen: Talven soturit. ”Täysiveriseksi rajasissiksi” kastaminen tapahtui Joutselän Veriojansuussa. Haavoittunut Varus teki itsemurhan. Raatteen tieltä suomalaiset saivat haltuunsa 43 hyökkäysvaunua, kymmenen panssariautoa, 71 kenttäja ilmatorjuntatykkiä, 29 panssarintorjuntatykkiä, 260 kuorma-autoa, 20 vetotraktoria, 106 konekivääriä, 16 ilmatorjuntakonekivääriä, 190 pikakivääriä, 4 882 kivääriä, 47 kenttäkeittiötä, 15 moottoripyörää sekä 1 170 hevosta. – Varus, anna takaisin legioonani, kerrotaan keisari Augustuksen voihkineen saatuaan tiedon legiooniensa katastro?sta. nutta suomalaiset suksimiehet laskettelivat alavaa maastoa vihollisen etujoukon kimppuun tien molemmilta puolilta. nykyisen Pohjois-Saksan alueella vertautuu Raatteen tien ja Joutselän taisteluihin. Kannakselaiset löivät jalkaisin lumessa kahlanneen vihollisen. Vuonna 1936 kaikki polkupyöräjoukot nimitettiin jääkäripataljooniksi. Pataljoonan perinnejoukkoosastoja ovat talvija jatkosodassa taistelleet Jääkäripataljoona 1 ja sen edeltäjä Polkupyöräpataljoona 1. Helsingin Santahaminaan pystytettiin Joutselän taistelun näköismuistomerkki vuonna 1981. Muistomerkin pystytti Kellomäessä sijainnut Polkupyöräpataljoona 1. Nimen taustalla oli legenda. Roomalaisten marssimuodostelma venyi lähes 20 kilometrin mittaiseksi hajanaiseksi jonoksi. Suomalaiset olivat onnistuneet katkaisemaan vihollisen paluutien, mutta eivät vähälukuisuutensa takia pystyneet motittamaan ja estämään kuormastonsa hylänneen venäläisjoukon pakoa Rajajoen taakse. Venäläiset murskasivat muistomerkin vuonna 1963 viereiseen kuoppaan, joka peitettiin vuonna 1975 maamassoilla tienristeystä kunnostettaessa. Joutselästä itärajan taakse paenneet venäläisjoukot jättivät jälkeensä suurimman osan kuormastostaan ja muonastaan, 2 000 miehen aseet, 500 hevosta ja 29 lippua. Jääkäri, paikallas seiso! Sinuun luottavi kansa ja maa. Lähteet: Janne Malkki: Joutselkä 1555. Ratsuväki ei kyennyt toimimaan syvässä hangessa. Hän määräsi perustettavaksi Savon miehistä suomalaisen hiihto-osaston, jonka päälliköksi nimitettiin Klaus Fleming. Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä vuonna 1968 muistomerkkiin kiinnitettiin Jääkäripataljoona 1:n riveissä sodissa kaatuneiden 410 taistelijan muistolaatat yksiköittäin. Talvisotataito Suomessa 1918– 1940, Peter S. on ottanut vastaan rajakasteen Kivennavan Joutselässä Rajajoen rannalla. Teutoburgin taistelu vuonna 9 jaa. Kustaa Vaasa antoi Joutselän taistelun jälkeen uudet taktiset ohjeet, jotka perustuivat Juho Maununpojan käyttämään taktiikkaan. Henkiin jääneet kääntyivät pakoon. Slaget som stoppade Rom. Vainonen Suomalaisten saamat sotasaaliit niin Joutselästä kuin Raatteen tieltä olivat muhkeat. Lapin jääkäripataljoonan kilta pystytti vuonna 1967 Sodankylän kasarmialueen esikuntarakennuksen pihaan Joutselän taistelun näköismuistomerkin. Itsenäisyyspäivänä paljastettu patsas on päällystetty Sodankylän Oratunturin liuskekivilaatoilla. SA-KUVA Alkuperäinen Joutselän taistelun muistomerkki, "jonka ympärillä nyt riehuu taistelut", kuvattuna Mainilan ja Kuokkalan teiden risteyksessä 1.9.1941. Joutselän harjulle jäi 300 kaatunutta. Muistomerkin sisään kätkettiin sinetöity rasia, jossa oli pystytysajankohdan rahoja, sanomalehtiä ja valokuvia. Täten hänet on vihitty täysiveriseksi rajasissiksi, joka ymmärtää esi-isiemme sankarimaineen velvoituksen siten, että vainolainen pääsee Suomeen vasta jääkärin haudan yli. Valtakunnanrajalla ja päiväys
Ne olivat huippumoderneja ranskalaisia Renault FT-17 -vaunuja, ensimmäisen maailmansodan taistelutantereilla testattuja, mutta ne ehtivät talvisotaan mennessä vanhentua taistelukelvottomiksi. Suomessa herättiin panssariaseen kehitykseen liian myöhään ja liian pienin resurssein. Teksti: Seppo Simola Kuvat: SA-kuva Talvisota oli ensimmäinen Pohjolassa käyty panssarisota ja ensimmäinen arktisissa oloissa toteutettu vahvasti konevoimaan ja aikakautensa moderniin tekniikkaan nojaavan armeijan operaatio muutenkin. Vickersit olivat edelleen taistelukelvottomia talvisodan syttyessä. Samalla vuosikymmenellä tehtiin kokeiluja pääasiassa englantilaisella vaunukalustolla ja lopulta päädyttiin hankkimaan Vickers 6 Ton Tank -tyyppisiä vaunuja. Yksi syy omien panssarijoukkojemme surkastumiseen maailmansotien välissä oli nimittäin se, että metsävoittoista maastoa ei nähty mahdolliseksi tai ainakaan otolliseksi panssarimaastoksi. Erityisen yllätyksen muodosti se, että vastustaja käytti tankkeja massamaisesti talviolosuhteissa. Lisäksi Neuvostoliiton panssariaseen kehityksestä ei oltu riittävästi selvillä tai ainakaan selvillä oleminen ei johtanut riittäviin toimiin. 22 Historia Renaultit olivat hankintahetkellään moderneja, mutta ne ehtivät vanhentua talvisotaan mennessä taistelukelvottomiksi. Paksu hanki olikin hankalaa ajettavaa kapeatelaisille T-26ja BT-5-vaunuille, mutta toisaalta pakkasten jäädyttämät suot ja järvet avasivat lisää panssarimaastoa. Myös Saksa oli kaikessa hiljaisuudessa havainnut Neuvostoliiton etevämmyyden panssariaseen kehittämisessä ja teki omia salaisia tutkimusja kehitysprojektejaan Neuvostoliitossa. Hämeenlinnan Poltinaholta lähti kaksi Renault-komppaniaa kohti itärajaa syksyn 1939 liikekannallepanossa, mutta onneksi niillä vaunuilla ei edes yritetty taistella. Soiden ja vesistöjen pilkkoma korpi, rajaseudun harva tiestö ja vaihtelevat pinnanmuodot nähtiin vasta-argumentteina laajamittaiselle panssarisodalle. Suomalaiset panssarijoukot olivat yhdet maailman ajanmukaisimmista, kun maahamme hankittiin vuonna 1919 ensimmäiset panssarivaunut. Kehityksen jarruiksi suomalaisen panssarikaluston, panssaritaktiikan ja osin myös panssarintorjunnan modernisoinnissa muodostui muutama harhaluuloksi osoittautunut lähtökohta. Merkit tästä huomasi sotilasasiamiehenä Moskovassa 1930-luvun alussa palvellut everstiluutnantti Aladár Paasonen, joka raportoi havaintonsa esimiehilleen. Etenkin Neuvostoliitossa oli tajuttu panssariaseen merkitys, ja sitä alettiin määrätietoisesti kehittää. Panssarisodankäynnin oli oletettu juuttuvan lumeen sekä hyytyvän pakkasiin. ”Tuollaista tietä sitä tankki tuskin…”, epäiltiin Tuntemattomassa sotilaassakin. Panssariaseen kehitys maailmansotien välillä oli nopeaa. Neuvostojoukot käyttivät talvisodassa panssarivaunuja jopa massamaisesti, mutta siitä huolimatta kolme ja puoli kuukautta kestäneessä sodassa käytiin vain yksi taistelu suomalaisten ja neuvostoliittolaisten panssareiden välillä. Yllätys oli sekin, että suomalaisessa maastossa pystyttiin käyttämään panssarikalustoa jopa massamaisesti. Tarkoitus oli varustaa ne myöhemmin, mutta aika loppui kesken. Neuvostoliitossa niitä valmistettiin lisenssillä tyyppinimellä T-26. Salaisia siksi, että panssariaseen kehittäminen oli Saksalta ensimmäisen maailmansodan rauhanehdoissa kielletty. Panssariaseen kehitys maailmansotien välisenä aikana oli nopeaa. BT-5-vaunuja saatiin sotasaaliiksi esimerkiksi Lemetin niin sanotusta rykmenttimotista.. Ensimmäisen maailmansodan kalusto vanheni pääosin jo seuraavalla vuosikymmenellä. Vickersien varustelua jatkettiin kuumeisesti. Pääosa täysin vanhentuneista Renaulteista kaivettiin lopulta maahan ampumapesäkkeiksi, jolloin niistä toivottiin saatavan edes jotakin hyötyä. Vickersit olivat ajanmukaisia, mutta ne hankittiin ilman aseita, tähystyslaitteita ja viestivälineitä. Rykmenttinä heinäkuussa 1919 perustettu panssarivaunujoukkomme supistettiin komppaniaksi 1930-luvun mittaan. Niinpä neuvostotankkien runsas esiintyminen talvisodan rintamalla oli yllätys. Paksu hanki kanavoi neuvostopanssarit kuitenkin tieurille suomalaisten motitettaviksi. Miksi suomalaiset hävisivät talvisodan ainoan panssaritaistelun
Kari Kuusela: Talvisodan tankit (artikkeli Panssari-lehdessä 4/1989). Sitten menikin moni asia pieleen. T-26: Lukumääräisesti runsain talvisodan vaunu, englantilaisen Vickersin venäläinen lisenssiversio. Myöskään yhteistoimintaa jääkäreiden kanssa ei ollut harjoiteltu, ja yhteistyö tykistönkin kanssa ontui. Mittakaavaa antaa vieressä seisova sotilas. Heikko teho ja kapeat telat vaikeuttivat lumessa liikkumista. Tehtävän saivat JP3 ja 4. Ensimmäinen ja toinen panssarikomppania oli lähetetty jo syksyllä Renaulteillaan kohti itää. BT-5: Nopea ja voimakasmoottorinen amerikkalaisella lisenssillä Neuvostoliitossa valmistettu vaunu, joka ei ollut kotonaan talvisessa metsämaastossa. Oma tykistö ampui keskityksen jääkärien niskaan. Taisteluvahvuus oli enää kuusi vaunua. Hyökkäyksen oli määrä alkaa aamuvarhaisella 26.2.1940. Vickerseistä puuttuivat radiot, joten päällikkö ei voinut johtaa joukkoaan taistelutilanteessa. Renaultkoulutetuille miehille annettiin moderniin kalustoon riittämätön ja liian pikainen koulutus. T-28: Neuvostoliiton raskaiden panssariyksiköiden pääkalusto. Tulokset todistettiin kesän 1944 torjuntavoittoina. Kenraali Laguksen jatkosodassa komentama Panssaridivisioona tunnettiin siitä, että asemasodan aika käytettiin koulutukseen ja etenkin aselajien välisen yhteistoiminnan harjoitteluun. Hän oli ammattisotilas, mutta kaikki kolme joukkueenjohtajaa olivat reserviläisiä, samoin vaunujen muu miehistö. Lähteitä: Pekka Kantakoski: Suomalaiset panssarivaunujoukot 1919–1969. Niinpä vaununjohtajat toimivat alkuperäisen tehtävänannon mukaan. 23 Historia Jatkosotaan viisaampina Seppo Simola Honkaniemen panssaritaisteluun jouduttiin lähtemään keskeneräisellä kalustolla. Ryhmitysvaiheessa Panssarikomppanian kolmestatoista vaunusta viisi hyytyi pakkasessa matkalle moottorihäiriöiden takia. Huomattavan vajaavahvuinen panssarikomppania menetti kaatuneina kaksi upseeria ja yhden aliupseerin. Vaunusta oli myös konekiväärija liekinheitinversioita. Hajallaan hyökkäävät vaunut kävivät kiivaita yksittäistaisteluja, vaikka vaunujoukon on tehokkainta toimia kootusti. Aseistus Vickerseihin oli sentään asennettu, mutta viestivälineet puuttuivat. Kolmas ja neljäs komppania jäivät Hämeenlinnaan odottamaan Vickersien valmistumista. Panssarikomppania. Kun hyökkäyksen oli määrä alkaa, kahta vaunua ei saatu käyntiin. Syy onnettomaan lopputulokseen ei ollut rohkeiden tankkimiesten. Sota ehti jo loppua ennen kuin kolmonen sai toimivan kaluston. Optiikka oli niin kelvotonta, että luukut kiinni taisteltaessa miehistöt olivat käytännössä sokeita. Vahva panssarointi, 76-millinen tykki ja 4 konekivääriä tekivät siitä tehokkaan sotakoneen. Vain yksi vaunu välttyi tuholta. Talvisodan tankkeja Vickers 6 Ton Tank: Suomalaisten oljenkorsi, joita ehti rintamalle vain 13 vajaasti varusteltua kappaletta. Ilman jalkaväen ja tykistön tukea taistelleet yksittäiset vaunut olivat lopulta helppo pala vastustajalle. Nelosen vaunut katsottiin saadun välttävään kuntoon, ja komppania lähetettiin Karjalankannakselle päällikkönään luutnantti Oiva Heinonen (myöh. T-28 oli massiivinen sotakone. Jukka Laine – Pekka Toveri: Neuvostoliittolainen panssarivaunukomppania talvisodassa (artikkeli Panssarilehdessä 3/1994). Vihollistiedotkin olivat lähes olemattomat. Useita tankkimiehiä haavoittui, ja viisi vaunumiestä katosi. Viisi kuudesta hyökkäyksen lähtökynnyksen ylittäneestä vaunusta tuhoutui, mutta ne onnistuivat sitä ennen tuhoamaan useita vihollisen vaunuja. Vaunujen oli määrä hyökätä jääkäreiden tukemina. Horte). Tuhottu T-26 talvisodan rintamalla.. Syntyneessä hämmennyksessä panssarit ylittivät lähtökynnykseen yksin. Jatkosotaan mennessä oli otettu opiksi monessakin asiassa. Myöhemmin syyksi ilmeni polttoaineen sekaan päässyt vesi. Suomalaiset panssaritaistelijat tekivät sen, mihin niissä olosuhteissa ja käyttöön annetulla kalustolla pystyivät. Divisioonankomentaja, eversti Woldemar Oinonen päätti lyödä etenevän vihollisen sivustahyökkäyksellä Honkaniemen seisakkeen ja Näykkijärven pohjoispään tasalla. Esa Muikku – Jukka Purhonen: Suomalaiset panssarivaunut 1918–1997. Maastontiedusteluun ja muihin valmisteluihin ei ollut riittävästi aikaa. Honkaniemen taistelu jäi talvisodan ainoaksi panssarit panssareita vastaan -taisteluksi. Summa oli murtunut, ja neuvostojoukot etenivät radan suunnassa luoteeseen kohti Viipuria
TALVISODAN PÄÄTTYMISESTÄ TULEE 13.3.2020 80 VUOTTA. Tuhannet pienet, valkoiset ristit kertovat omaa kieltään toisen maailmansodan loppuvaiheista Euroopassa. LÄMPIMÄSTI TERVETULOA. Kautta aikojen ovat vaeltajat ja matkaajat tunteneet alueen mystisyyden ja halunneet kulkea auringon luomaa polkua kohti maailman etäisintä niemeä todetakseen maailman äärettömyyden. 010 289 8100 I HELSINKI p. Ohjelmassa myös jonkin verran patikointia. 02 – 2516 870, ma-pe klo 9-15. LIPUT VOI MYÖS VARATA: Turun Sotaveteraanien toimistosta puh. ja 26.9.-4.10.2020 I 1 438 € Pohjois-Armenian sykähdyttäviä maisemia, idyllisiä kyliä sekä arkaaisia luostareita ja linnoituksia. Verkkokaupasta 24h ilman palvelumaksua. Maaseudun rauha ja jylhät vuoristomaisemat sekä kaupunkien moderni elämänmeno luovat kiehtovia kontrasteja elämästä idän ja lännen yhtymäkohdassa. Juhlakonsertti SA -K U VA T. Asiantuntijaopas Wilhelmiina Virolainen CAMINO FINISTERRE – Santiago de Compostelasta Muxiaan 30.8.-6.9.2020 I 1 398 € Vaellus Santiago de Compostelasta metsäisiä polkuja ja rantaa pitkin kohti Finisterreä – Galician rannikon kärjessä sijaitsevaa maailman loppupistettä. 010 289 8102 Palvelumaksu 28 €/varaus. Pieni vuoristomaa kätkee syliinsä ikiaikaisen kulttuurin. Konsertin kesto: 1 h. SEN KUNNIAKSI JÄRJESTÄMME JUHLAKONSERTIN TURUN TUOMIOKIRKOSSA, SU 15.3.2020, KLO 18. Asiantuntijaopas Ulla Lipasti MATKAN HINTAAN SISÄLTYY • ohjelman mukainen majoitus • ohjelman mukaiset kuljetukset ja ateriat • runsas retkiohjelma • suomenkielisen asiantuntijaoppaan palvelut LOMALINJAN MATKASSA SAAT ENEMMÄN TURUN TUOMIOKIRKOSSA 15.3.2020 LIPUT OVELTA: á 10 € / hlö. Asiantuntijaopas sotahistorioitsija Sampo Ahto Kulttuuria ja sotahistoriaa Ranskassa NORMANDIAN MAIHINNOUSU 4.-8.10.2020 I 1 398 € Pariisi, Calais, Caen, Saint-Lô. Matkalla halki Kaukasian tutuiksi tulevat maiden sotahistorian ohella uskomaton luonto jylhästä vuoristosta subtrooppiselle viljelysalueelle, herkullinen Kaukasian keittiö, maailmankuulu viinikulttuuri, useat maailmanperintökohteet, kiehtova kulttuurihistoria sekä monet eri kansakunnat uskontoineen, vanhoine perinteineen ja värikkäine tarinoineen. Asiantuntijaoppaat historioitsija FT Teemu Keskisarja ja Eeva Tammi Teemu Keskisarja HINTA 796 € Hintaan sisältyy • tilausajokuljetus Tampereelta lähtien, Helsingin kautta • majoitus kahden hengen huoneessa • 3 x aamiainen, 1 x lounas, 3 x päivällinen • ohjelman mukaiset tutustumiskäynnit • Venäjän ryhmäviisumi Suomen kansalaiselle • suomalaisten asiantuntijaoppaiden palvelut ja opastukset Sotahistoriaa ja kulttuuria Kaukasiassa – GEORGIA JA AZERBAIDŽAN 10.-18.5.2020 I 2 078 € Tbilisi, Gudauri, Akhashen, Sheki, Baku. Sotiemme veteraanit €. Yhteistyössä: Turun Tuomiokirkko • SotiemmeVeteraanit I Sotiemme Naiset • JussiVänttinen & Tomi Satomaa Esiintyjinä: Jussi Vänttinen, baritoni & Tomi Satomaa, urut ja piano Konsertin tuotto käytetään kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen sotiemme veteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä hyväksi. RAUDUN KUOLEMANLAAKSO 1918, Elisenvaaran pommitus 1944, Käkisalmen linna ja Karjalan kauneimman kulttuurin kunnaat Sortavalassa. OTA YHTEYTTÄ JA VARAA LOMASI I LOMALINJA.FI TAMPERE p. Puhelut 8,35 snt/puh + 17, 17 snt/min. Tunnelmaa keventää leppoisa ranskalaisten herkkujen ja mainioiden omenajuomien Normandia sekä aina elegantti Pariisi. Teemu Keskisarjan matkassa KARJALAN KUMMEMMAT KUNNAAT 28.-31.5.2020 KATSO KAIKKI MATKAT: lomalinja.. Asiantuntijaopas evl Ilmari Hakala ARMENIAN VUORISTON AARTEITA 16.-24.5
Ilmavoimien ensimmäinen nimetty koelentäjä oli Georg J. Parhaissa tapauksissa pystyttiin lähettämään koelentäjä valmistajamaihin testaamaan koneita. Valituksi tuli Gourdou – koska se oli halvin. Jo sitä ennen tavalliset rivilentäjät olivat tehneet koelentoja esimerkiksi huoltojen jälkeen. Konetyyppi käynnisti hävittäjävertailut Suomessa. Vertailulennot tehtiin Utissa. Jäderholm vuonna 1921. Toisissa tilanteissa alistuttiin poliittisiin päätöksiin. Piti olla tyytyväinen, jos voitiin lähettää koelentäjä ulkomaille lentämään koneella. Koneeseen petyttiin myöhemmin. Ilmavoimien historiassa hävittäjähankinnat olivat monesti melko sattumanvaraisia. Ensimmäinen hävittäjäevaluaatio Suomessa tehtiin vuonna 1922, kun silloinen Ilmailuvoimat tarvitsi kipeästi uusia koneita. Ostettiin pakon edessä sitä mitä oli saatavilla – tai halvinta. Pahin epäonnistuminen lienee 1920-luvun lopussa hollantilaisten Koolhoven F.K.31 -monitoimikoneiGeneral Dynamics (nykyisin Lockheed Martin) F-16D Fighting Falcon -hävittäjä koelennolla Kuoreveden talvisten metsien yllä 1992. Toisin oli ennen. Tuolloin F-16 vaikutti olevan median suosikki Ilmavoimien uudeksi koneeksi. Sitten tilattiin Martinsydekoneita ja todettiin, että olisi ehkä pitänyt uskoa koelentäjiä. JYRKI LAUKKANEN. Sotilaskoelentotoiminta voidaan jakaa neljään ryhmään: tutkimus-, tuotantoja huoltokoelennot sekä koelentokoulutus. Yksi osa ensimmäistä ovat juuri konetyyppien vertailulennot. Ensimmäisen konevertailunsa Ilmavoimat teki jo vuonna 1921. 25 Kalusto Ilmavoimien aiemmat konevalinnat: sattumaa ja tiukkaa vertailua HX Challenge on testannut talvella Hornetin seuraajaehdokkaita Pirkkalassa. Tero Tuominen Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjät korvaava HX-hanke oli talvella mediaseksikkäimmässä vaiheessaan. Seuraavina vuosikymmeninä näin kattavia vertailuja pystyttiin järjestämään harvoin. Tarjousten perusteella ostettiin testattaviksi kolme konetyyppiä, yksi kutakin: Fokker D.10, Gourdou-Leseurre GL B2 ja Martinsyde F.4 Buzzard. Siinä valmistajien tarjouksissa kerrotut arvot todennettiin oikeiksi suomalaisen maaston yllä tulevassa toimintaympäristössä. Sekä konevalmistajien että ulkomaisen alan median kommenttien perusteella hävittäjävertailua pidetään sekä poikkeuksellisen perusteellisena että samaan aikaan ulospäin avoimena. Konetyyppi toisensa jälkeen lennettiin Pirkkalan tukikohtaan koelentäjien arvioitavaksi osana HX Challenge -ohjelmaa
Presidentti J.K. Ne muodostivatkin Ilmavoimien tehokkaimman nyrkin jatkosodan ratkaisutaisteluissa. Lopulta myös Saab 32 Lansen koelennettiin. Sotien aikana konehankinnat perustuivat monesti siihen, mitä meille suostuttiin myymään. Tehtaalle koneita vastaanottamaan matkannut lentäjä viestitti innokkaille kotijoukoille: ”Älkää odottako, ei näistä mitään iloa kyllä tule.” Lausunto osoittautui todeksi. Jotkut kaupat olivat onnistuneita, toiset eivät. Sanotaan, että kaunis kone lentää hyvin. Ruotsalaiset eivät edes halunneet keskustella kaupoista. Kaksi koelentäjää kävi 1956 testaamassa Ranskassa ja Englannissa moderneja Dassault Mystere IV, Folland Gnat ja Hawker Hunter -hävittäjiä. Hallin kentälle saapui yksipaikkainen kone kahdella Rb 74 -harjoitusohjuksella (Sidewinder) ja kahdella 500 litran lisäsäiliöllä varustettuna. Ilmavoimat sai kuitenkin huippumodernin kaksinkertaiseen äänennopeuteen kykenevän hävittäjän ja samalla myös ensimmäiset ilmataisteluohjukset. Saab 39 Gripen oli Suomessa tehtyjen koelentojen alkaessa 1992 vielä prototyyppi. Valinta osui protovaiheessa vielä olleeseen Gnatiin. Gripenin uusin E-versio on mukana myös nykyisessä HX-hankkeessa. 1950-luvun alussa Ilmavoimia olisi kiinnostanut nuolisiipinen Saab 39 Tunnan -suihkuhävittäjä. Sen avulla Ilmavoimat kuitenkin lensi suihkumoottoriaikakauteen. JYRKI LAUKKANEN SA-KUVA SA-KUVA. Suomalaiset näkivät Mikojan MiG-21F-13 -hävittäjät muualla kuin valokuvissa vasta kun neuvostolentäjät toivat ne Suomeen. Kaikki laitettiin vaivihkaa poistoon. Suomalaiset koelentäjät pääsivät yksin lentämään konetta Ruotsissa, mutta Suomessa testit toteutti ruotsalaisohjaaja. Muista vaihtoehdoista vertailut piti tehdä pelkästään paperitietojen perusteella. Suoritusarvot olivat huonot ja Koolhovenin rakenteet olivat niin heikkoja, että ne notkahtivat laskuissa tai jopa kaarroissa. Valinta päätyi vuonna 1952 jo vanhentuneeseen ja siten myös halpaan de Havilland Vampire -hävittäjään. Siten lento-ominaisuudet saattoivat muuttua lennosta toiseen. 1950-luvun lopussa Saab 91D Sa?r -alkeiskoulukoneen ja Fouga CM 170 Magister -suihkuharjoitus. 26 Kalusto den hankinta ilman koelentoja. . Ilmavoimien konetyyppien kirjo olikin lopulta melkoinen, etenkin kun käyttöön otettiin lukuisia Neuvostoliitolta saatuja sotasaaliskoneita. Vuonna 1954 käytiin myös Neuvostoliitossa tekemässä yksi koelento modernilla MiG-15-koneella. Suomessa ehdittiin kuitenkin tehdä lisenssillä neljä konetta. Ehkä hollantilaisten Koolhoven F.K.31 -monitoimikoneiden epäonnistunut hankinta olisi voitu välttää tätä nyrkkisääntöä noudattamalla. Tuolloin heidän mukanaan oli jo kirjallinen koelento-ohjelma tyyppien vertailuun. Kauppoja ei syntynyt, ja Mersuja oli mahdollista hankkia vasta 1942. Esimerkiksi muualla huonon maineen saavuttanut amerikkalainen laivastohävittäjä Brewster Model 239 osoittautui lentäjiemme ohjaamana erittäin tehokkaaksi aseeksi neuvostolentäjiä vastaan. Paasikivi ei tuolloin halunnut kuulla mitään itäkoneen hankinnasta. Jo 1930-luvulla suomalaiset koelentäjät pääsivät Saksassa kokeilemaan aikansa huipputekniikkaa edustaneita Messerschmitt Bf 109 ja Heinkel He 112 -hävittäjiä
Neuvostoliitto tarjosi tuolloin 1962 Suomelle uusimpia MiG-21F13-hävittäjiään maamme puolustusta vahvistamaan. Yksipaikkaista Gripeniä lensi ruotsalainen ohjaaja, koska koelennoilla piti hallita koneen asejärjestelmä. Kun MiG-tilaus tehtiin, kone oli nähty vain valokuvissa. Nyt HX-hankkeessa on ollut esillä 64 hävittäjän suorituskyvyn korvaaminen. Ja aivan kuten tämän talven HX-Challengessa, median kiinnostus oli suurta. Ehdokkaiksi valikoituivat Mikojan MiG-29, General Dynamics F-16A/B, Dassault Mirage 2000-5 ja Saab 39 Gripen. Lopulta Ilmavoimat etsi vain yhtä konetyyppiä ja MiG putosi pois (sitä ehdittiin jo koelentää 1990). Kaksi suomalaista koelentäjää lensi ensimmäisinä ulkomaalaisina yksipaikkaisilla Gripeneillä. Kun Yhdysvalloista saatiin vihreää valoa Ruotsin käyttämien amerikkalaisten ilmataisteluohjusten hankintaan, tilattiin vuonna 1970 Saab 35 Draken -hävittäjiä. Vielä kehitysvaiheessa ollutta Gripeniä lukuun ottamatta ne tehtiin etuohjaamosta kaksipaikkaisilla koneilla. Todella nykyaikaisen kahden machin hävittäjän Ilmavoimat sai kuitenkin vasta niin sanotun noottikriisin jälkeen. Mutta koska Hornetin kaksipaikkaiset versiot ovat aiemmista harjoitushävittäjistä poiketen täysiverisiä taistelukoneita, Suomi sai aiotun 60 hävittäjän sijasta niitä 64. Lopulta valtioneuvosto päätyi 6.5.1992 tilaamaan 64 McDonnell Douglas F-18 Hornet -hävittäjää (57 yksipaikkaista C-versiota ja seitsemän kaksipaikkaista D-konetta). Ulkopolitiikka näytteli valinnassa suurta roolia. Kun Ilmavoimien hävittäjille haettiin 1990-luvun alussa korvaajaa DX-hankkeessa, niitä oli palveluksessa kaksi: Saab Draken ja MiG-21BIS. Erityishoukuttimena olivat aiemmin kielletyt ilmataisteluohjukset. Neuvostopilotit siirtolensivät hävittäjät Suomeen 1963. Aluksi 1990 pyydettiinkin tarjouksia 40 hävittäjästä ja viidestä kaksipaikkaisesta koulukoneesta. Parempien vaihtoehtojen puuttuessa niitä tilattiin vuonna 1977. Nykyisten Boeing (alun perin McDonnell Douglas) F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjien hankinta 1990-luvun alussa oli ammattimaisesti toteutettu ja valmistajien taholtakin kehuja kerännyt operaatio (toki hävinneiltä osapuolilta kuultiin kitkeriäkin lausuntoja). Tultaessa 1960-luvulle suomalaiset koelentäjät pääsivät tutustumaan Saab 35 Draken ja Dassault Mirage III -koneisiin. Vuonna 1936 hankitut hollantilaiset Fokker D.XXI -koneet eivät olleet ehkä parhaita mahdollisia tai viimeistä tekniikkaa edustavia, mutta ne palvelivat moitteetta talvisodassa.. Lisäksi Ilmavoimilla oli MiGja Draken-harjoituskoneita kaksipaikkaisina. Artikkelin lähteinä on käytetty Jyrki Laukkasen Koelentäminen Ilmavoimissa 1-3 -kirjoja sekä Jukka Raunion Suomen Ilmailuhistoriallisen lehden erikoisnumeroa GX-hanke – Suomen hävittäjävaihtoehdot ennen talvisotaa. Sitäkään ei koelennetty, vaan kone hankittiin ”yleisen tiedon perusteella”. Hävittäjä oli tosin nähty ystävyyslaivuevierailulla Rissalassa 1974. 27 Kalusto SA-KUVA koneen hankintoihin päädyttiin samaten jo järjestelmällisten vertailujen perusteella. Luku tulee historiasta. Jokaiselle tyypille varattiin kaksi viikkoa ja tarjolla oli erilaisia maaliosastoja. Tarjoukseen varmasti vaikutti tieto siitä, että länsimaisia tyyppejä oli kokeiltu. Suomi pyrki 1930-luvulla hankkimaan hävittäjiä alan tarjontaa seuraamalla, mutta ongelmalliseksi valinnan tekivät niin ilmailutekniikan nopea kehittyminen kuin maailmanpolitiikan mullistukset. Lopullisesta 60+7-tarjouspyynnöstä jouduttiin hintasyistä vähentämään kolme konetta. Tavoite oli löytää kone sekä idästä että lännestä. Mistään koelennoista ei siten ollut puhettakaan. Tarjouspyynnöt lähetettiin vuonna 1991 A4-mapeissa. Länsikoneiden hankinta käynnistyi jälleen 60-luvun lopussa. Lopulta kaikki hävittäjätyypit saapuivat alkutalvella 1992 Suomeen silloisen Kuoreveden Hallin kentälle testattaviksi paikallisissa olosuhteissa. Finnairin konelaivasto koostui 90-luvulla McDonnell Douglasin matkustajakoneista. 1970-luvun MX-projektissa päästiin koelentämään 1976 modernimpi MiG-21BIS-versio – tosin sen jo tultua valituksi MiG-21F-13-koneen seuraajaksi. Hyvien yhteyksiensä avulla yhtiö onnistui ujuttamaan F/A18 Hornet -hävittäjänsä mukaan hankkeeseen sen jo ollessa käynnissä. Samana vuonna suomalaiset koelentäjät kävivät testaamassa koneita niiden valmistajamaissa useilla kymmenillä koelennoilla. Hävittäjien määrää oli rajoittanut Pariisin rauhansopimus, jossa enimmäismäärä oli 60
Tavarat voivat olla alansa klassikoita tai juuri ilmestyneitä uutuuksia. Ensimmäistä kertaa kenkiä jalkaan vedettäessä huomaa niiden mukavuuden. Sen kummempaa sisäänajoa Särmä-malliston kengät eivät vaatineet, ja minkäänlaisia viitteitä rakkuloista ei näkynyt missään vaiheessa testausta. Varustelekan mukaan kenkä täyttää Puolustusvoimien standardit, mutta poliisistandardeja kenkä ei täytä pohjan karkeamman kuvioinnin vuoksi, joka taas heikentää pitoa öljyisillä metallipinnoilla. Varusvarasto 28 Mukavat maiharit Teksti ja kuva: Tuomas Kaarkoski Varusteleka on tehnyt yhdessä perinteisen saksalaisvalmistajan Lowan kanssa maiharit, joiden mainostetaan olevan räätälöityjä suomalaisten tarpeita varten. Omassa genressään kengät ovat myös varsin kevyet. Kokonahkaisten kenkien nimeen vannovien lankkijermujen standardeja tämä malli tuskin täysin miellyttää, mutta vastaavasti kalvotekniikkaan uskoville kenkä toiminee enemmän kuin hyvin. Pohja on ruiskuvalettu, joka tarkoittaa, että sillä ei ole samanlaista irtoamismahdollisuutta kuin liimapohjakengillä. Lowa Z-8N GTX Särmä TST M19 taistelijan jalkine Paino: noin 1 400 grammaa / Jälleenmyyjä: Varusteleka / Hinta: 199,99 euroa Palstalla käsitellään reserviläistoimintaan ja luonnossa liikkumiseen soveltuvia käyttötavaroita. Kengän sisuksen tuntuma on varpaista nilkkoihin asti pehmeä, ja tämä tuntuu myös kävellessä. Lowan mukaan oikein huollettuna kenkä kestää seitsemästä kymmeneen vuotta, joka on hyvä elinkaari 199 euroa maksavalle kengälle. Gore-Tex-kalvo kengissä jakaa ihmisiä usein jyrkästi kahteen leiriin. Onko sinulla ehdotus palstalle. Reserviläisen arvion mukaan pohjakuvioinnin kuluminen liian sileäksi aktiivikäytöllä voi tulla vastaan jo paljon aikaisemminkin. Pohja on normaalia mallia taipuisampi ja pohjan kuviointia on muutettu karkeammaksi. Vinkkaa meille: toimitus@reservilainen.?. Nauhoitus on toteutettu ylös asti tunnelilenkeillä. Reserviläinen testasi M19 taistelijan jalkinetta erilaisissa maastoissa ja keliolosuhteisssa reilun parinsadan kilometrin edestä. Yksi varmasti eniten mielipiteitä jakava asia M19 taistelijan jalkineessa on kenkien kalvot. Perusmallista on muuttunut päivitettyyn versioon pari asiaa. Lumella pito on yllättävän vaisu, jos peilaa siihen väitteeseen, että pohjia on nimenomaan tuunattu pohjoisiin olosuhteisiin sopiviksi. Karkeammalla pohjalla valmistaja on omien sanojensa mukaan halunnut parantaa mallin pitoa talvisissa keleissä. Testatessa kenkien pito osoittautui riittäväksi niin syksyisillä kallioilla kuin yöpakkasten liukastamilla pitkospuillakin. Kääntöpuolena pohja ei ole vaihdettavissa. Kenkä on päivitetty versio Lowan Z-8N-mallista ja tottelee Lekan valikoimassa nimeä Särmä TST M19 taistelijan jalkine
Valmiussuunnitelmiin viitataan, mutta niitä ei laajemmin käsitellä. Pelin päähahmo Cal on mukiinmenevä, mutta ei ikimuistoinen. Viestiyhteydet ovat poikki, ja brittiläinen taistelijapari saa tehtäväksi viedä armeijakunnan komentajan viestin naapurirykmentille. Kirjoittajat antavat lukijalle hyvät eväät omia johtopäätöksiä varten. Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940 Pekka Visuri – Eino Murtorinne Docendo, 286 s. Suomenkin kohtalon siemenet seuraavaa sotaa ajatellen kylvettiin jo ensimmäisen maailmansodan lopulla ja etenkin sen rauhansopimuksessa. Valomiekka käteen ja baanalle Tuomas Kaarkoski Star Wars Jedi: Fallen Order haluaisi olla samaa kuin mitä Knights of the Old Republic oli vuosituhannen alussa, klassikkoyksinpeli sijoitettuna Tähtien sodan universumiin. Näkökulmana on yksilö vastaan sodan julmuus ja ennakoimattomuus. Katsaus syventää entisestään lukijan ymmärrystä syistä ja seurauksista. Kaikessa groteskiudessaan elokuva ei sovellu herkille, mutta tarjoaa kahden tunnin edestä mainiota erikoistehostesplätteriä. Dramatiikkaa lisää se, että toisen sotilaan veli taistelee hyökkäävän rykmentin riveissä. Tätä tarkoitusta palvelee myös päivämäärin varustettu tapahtumaluettelo. Taistelumekaniikassa mallia on otettu Souls-pelisarjasta. Loppu on ehkä turhan pateettinen, mutta ei tärvele uskottavaa kokonaisuutta. Hellboy Kesto: 2 h 1 min, ikäraja: 16 Valmistusvuosi: 2019 Julkaisija: Future Film / 2019 Kuukauden kirja Kirja Talvisotataidosta perusteellisesti Seppo Simola Hieman karrikoiden voisi sanoa, että kirjoittaja hakee talvitaistelujen taustat jo muinaisilta roomalaisilta. Fallen Order on kelvollinen seikkailupeli, mutta ohjaus hyppelyja kiipeilykohdissa ei yllä Unchartedien ja Tomb Raidereiden tasolle. Olivatko Saksan ja Neuvostoliiton neuvottelut Berliinissä marraskuussa 1940 vain Saksan esittämää poliittista teatteria vai olisiko Neuvostoliitto sittenkin voinut liittyä länsivaltojen vastaiseen neljän vallan sopimukseen. Tähän Fallen Order ei kuitenkaan yllä. Etenkin vuoden 1940 loppupuolen suurpolitiikan tapahtumat näyttäytyvät kiinnostavina juuri Suomen kannalta. Talvi tosin oli vaativa liittolainen, ja tätäkin kirjoittaja kiinnostavasti kuvaa. Maamme kohtalo jatkosodan suhteen ei suinkaan ollut yksiselitteinen tai suoraviivainen. Sen hyökkäys on estettävä, koska saksalaisten yllättävä vetäytyminen onkin ansa, ja rykmentti todennäköisesti tapettaisiin hyökkäyksessä viimeiseen mieheen. Kirja soveltuu myös aihepiiriä vähemmän tunteville perusteokseksi. Star Wars Jedi: Fallen Order Saatavilla: PS4 (testattu), Xbox One, PC Julkaisija: EA Kehittäjä: Respawn Enterntainment Helvetillistä hirviöjahtia Mikko Virta Mitä saadaan, kun yhdistetään kuningas Arthurin legenda, natsit ja Grigori Rasputin. Malttamaton lukija saattaa tosin ryytyä matkalle ennen kuin päästään Suomen talvisotaan, johon kansikuvakin viittaa. Elokuva Peli Elokuva Tiivistunnelmainen rintamakuvaus Seppo Simola Ensimmäinen maailmansota on juuttunut asemasodaksi vuoden 1917 Ranskassa. Professorikaksikon Pekka Visuri ja Eino Murtorinne kirjan ansiona on myös se, että se ei tyrkytä mielipiteitä eikä jaa aikakauden toimijoita pahiksiin ja puhtoisiin. Isolla budjetilla tehdyssä Hellboyssa pannaan haisemaan ja kunnolla. Se ei vain ole ikimuistoinen peli, niin kuin monet ennakkoon toivoivat. Talven soturit – Talvisotataito Suomessa 1918–1940 Pasi Tuunainen Gaudeamus, 344 s. Veri, suolenpätkät ja irtoraajat lentävät, kun hirviöt ja supersankarit ottavat mittaa toisistaan. Taistelijaparin matka läpi ei kenenkään maan ja saksalaisten hylkäämien asemien on luonnollisesti täynnä sodan rumuutta, vaaroja, ja dramatiikkaa – ei silti liian ennalta-arvattavasti. Muutama asialle omistautunut upseeri lähti luomaan olosuhteisiimme soveltuvaa talvisotataitoa lähes tyhjästä 1920-luvulla. Se on tehnyt läksynsä ja yrittänyt poimia viime vuosien menestyspeleistä parhaita puolia toivoen yhdistelemällä näitä saavuttavansa jotain uutta. Vastaus on uusi Hellboyelokuva nimeltään Hellboy. Itse valomiekalla heiluminen on tehty äänimaailmaa myöten onnistuneesti, mutta kokonaisuutena taistelun rytmitys ei ole yhtä onnistunutta kuin esikuvissaan. Lisäpisteitä tulee pikkutarkasti toteutetusta ajankuvasta. Verikuningatar Vivienne Nimue piinaa Englantia taudeilla ja vitsauksilla, kunnes kuningas Arthur viipaloi hänet paloihin ja piilottaa ne pitkin valtakuntaa. Lisätietoa jäin kaipaamaan siitä, minkälaisiin uhkiin tarkalleen ottaen varauduttiin. Monta puisevaakin teosta on nimittäin tullut vastaan. Tämä kirja on oivallinen avain sekä talviettä jatkosodan syiden ja syntyhistorian laajemmalle ymmärtämiselle. Tässä homma menee kuitenkin metsään. No toki olisi, mutta sillä olisi voinut olla lopulta vielä kohtalokkaammat seuraukset, kuten tämäkin kirja Baltian maiden osalta näyttää. 29 Arviot Kurkistus sodan kulisseihin. Juonellisesti Fallen Order kannattelee hyvin. Lähtökohta oli se, että talvi on meidän liittolaisemme ja mahdollisen hyökkääjän – käytännössä Neuvostoliiton – vihollinen. Se on sujuvaa tekstiä, ja lähes juonellinen jännite pitää lukijan mielenkiinnon yllä. Silloin vielä hyökättiin aaltoina rinta rinnan avomaastossa. Taistelu aikaa vastaan luo tarinaan tiivistunnelmaisen jännitteen. Tapahtumat ovat tapahtumia, ja lukijalle jää tulkintavapaus. Taistelulähetit – 1917 Ohjaus Sam Mendes 119 min., K16 Seppo Simola Poliittisesta historiasta ja Suomesta toisen maailmansodan pelinappulana voi näköjään kirjoittaa myös kiinnostavasti, suorastaan mukaansatempaavasti. Talvisodan taustat eri näkökulmista ovat suurimmalle osalle sotahistoriaa lukevia suomalaisia läpikotaisin tuttuja, mutta usein juututaan vain kysymykseen, olisiko sota voitu välttää. Puutteistaan huolimatta Fallen Order ei missään nimessä ole huono seikkailupeli. Pahikset nimittäin etsivät Nimuen ruumiinosia kootakseen hänet uudelleen riesaksi maailmalle. Itsenäisyyden alkuaikojen ohjesääntöja tutkimustyö on toki tarpeen analysoida, koska niiden oppien mukaan talvisodan ankarat taistelut käytiin. Suurella budjetilla saa komeaa jälkeä. Sotahistorian ja sotataidon historian dosentti, majuri (res.) Pasi Tuunaisen perusteellinen kirja valaisee aihepiirinsä katveita jättämättä. Kaikki alkaa vuonna 517. Sikäli ei ole lainkaan epäoleellista, että kirja sisältää tiiviin katsauksen myös maailmansotien väliseen aikaan. Välirauhan aika on luultua kiinnostavampi ja on aivan suotta jäänyt katveeseen. Toki Andrew Cosbyn käsikirjoittamaan ja Neil Marshallin ohjaamaan elokuvaan olisi kelvannut juoni, joka olisi muutakin kuin yksi iso klisee, mutta eihän sitä kaikkea voi saada. Sen jälkeen hypätään nykypäivään, jossa lievästi alkoholisoituneen Hellboyn apua tarvitaan. Kyllä, uusi, jota ei pidä sekoittaa vuonna 2004 julkaistuun niin ikään Hellboy-nimiseen Hellboy-elokuvaan
Osastoista ehkä laajin on juuri keskittynyt rautatietoiminnan kehittymiseen Saksassa. Alkuperäinen Messerschmitt BF 110 on ilmailupuolen ehdoton helmi.. Aivan Gleisdreieckin metropysäkin vieressä sijaitsevan museon katolla tönöttää lähes 20-metrinen Douglas C-47 -lentokone. Visuaalisesti yksi museon parhaista puolista on päärakennuksen yläkerrasta löytyvä ilmailupuoli. Osaston ykköstykki on kuitenkin alkuperäinen Messerschmitt BF 110, joka on Berliinin lisäksi esillä vain RAF:n museossa Lontoossa. Skaala on laaja, esille pääsevät niin viimeisen päälle tyylikkäät salonkivaunut kuin kylmäävät vaunut, joita käytettiin juutalaisten kuljettamiseen toisessa maailmansodassa. Esillä on saksalaisten lentäjäässien jäämistöä rautaristeistä lähtien, mutta kiinnostavinta antia lienevät monelle kuitenkin ne itse koneet. Vanha teollisuusalue antaa museolle erinomaiset puitteet. 30 Matkavinkki Teksti ja kuvat: Tuomas Kaarkoski Berliinissä Kreuzbergin kaupunginosassa sijaitsevaa Deutsches Technikmuseumia on vaikea olla huomaamatta. Nimensä mukaisesti tekniikkamuseo ei keskity pelkästään kulkuneuvoihin, vaikka ne näyttelyissä hallitsevassa roolissa ovatkin. Berliinin Deutsches Technikmusem on valtava kompleksi, josta löytyy kaikkea vesimyllyistä sotien lentokoneisiin. Puoliksi romuttunut Junkers Ju 87 eli Stuka on näyttävästi esillä, ja mielenkiintoinen on myös toisen maailmansodan loppuvaiheessa sarjavalmistukseen päätynyt ”kansanhävittäjä” Heinkel He 162. Hyvällä paikalla sijaitseva tekniikan museo on laaja kokonaisuus, joka tyydyttää vaativankin kävijän tarpeet. Usean rakennuksen kompleksista löytyy kaikkea vanhasta myllystä ja panimosta aina veturitalleihin. Ikonisen hävittäjälentokoneen ohella huomio kiinnittyy väkisinkin rakennuksen katolla olevaan Douglas C-47 -lentokoKoneihmisten unelma Vanha teollisuusalue antaa museolle hyvät puitteet
Sakon kivääreissä yhdistyy perinteinen aseseppäosaaminen ja moderni teknologia. Kokonaisuutena Deutsches Technikmuseum tarjoaa enemmän kuin kattavasti vastinetta kahdeksan euron pääsylipulle. PYSTYKORVA, UKKO-PEKKA, RK, TRG PITKÄ YHTEINEN HISTORIA JATKUU TRG 22/42 A1. Tämä yhdistelmä takaa kestävän laadun ja toimivuuden, joka kestää sukupolvelta toiselle. Mikä ja missä. Museon aulassa sijaitseva ja aihepiiriin keskittyvä myymälä on myös keskivertoa laadukkaampi museokauppa. Sarjat: Parisprintti H, D, H80, H100, H120, H/D Nuoret Henkilökohtainen H, D, H35-80, D35-80, H/D 16-18-20 Ilmoittautuminen: 9.4.2020 mennessä, ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen juhani.koskiranta@fornello.fi Kirjeitse tapahtuvat ilmoittautumiset on postitettava osoitteeseen: Juhani Koskiranta, Särkikuja 7, 28300 Pori Osallistumismaksu: Osallistumismaksu on 30,/ kilpailija, 35,/ joukkue , Noormarkun Seudun Reserviupseerikerho ry:n tilille, FI30 5700 8120 5114 77 ilmoittautumispäivään 09.04. Museon katolta löytyvä Douglas C-47 on hyvä maamerkki museon löytämiselle. Missä: Berliinin Kreutzburgissa, Gleisdreieckin metropysäkin (linjat U1/U2/U3) lähellä osoitteessa Trebbiner Str. 9 Pääsymaksu: Aikuiset 8 euroa Aukioloajat: Ma suljettu, ti-pe 9–17.30, la-su 10–18 Deutsches Technikmuseum 31 Matkavinkki neeseen, jonka pääsee ylimmästä kerroksesta näkemään paremmasta perspektiivistä kuin katotasolta. mennessä. Tutustu: sako.. AMPUMASUUNNISTUS 25.4.2020 NiiNisalo Kilpailukeskus: Kuninkaanlähteen ampumahiihtostadion, Kankaanpää, Niinisalo, navigointiosoite Kuninkaanlähteentie 335. Laajasta museokompleksita ei kannata yrittää parin tunnin aikataululla ahnehtia kaikkea, vaan keskittyä suosiolla pariin osa-alueeseen. Pysäköinti kilpailukeskuksessa. sakosuomi.. Sako-kiväärien rakenne koostuu monista tarkkaan suunnitelluista ja käytössä hyväksi koetuista yksityiskohdista, jotka tekevät siitä varmatoimisen ja tarkan. Juutalaisten kuljetuksiin käytetyt junavaunut ovat hyytävää nähtävää. Jälki-ilmoittautuminen 40,/ kilpailija, 45,/ joukkue Lisätietoja: Kilpailun johtaja Markku Kuusiniemi, puh.050 059 7782 Resul kilpailukutsu tarkemmat tiedot: resul.
Suomen ilmailuliiton päälentonäytös Kauhavalla 13.-14.6.2020 • Viima ja Jak-11 • Woikosken Sa?rit -osasto • Fouga-pari • Arctic Eagles -taitolentoryhmä • Upeita lennokkiesityksiä Lisää esiintyjiä julkaistaan kevään aikana! Ku va :t uo m as sa lo ne n. Tulossa huipputapahtuma Pohjanmaan taivaalle, jota täydentää kenttäalueella ennennäkemättömän laaja maanäyttely. Liput myynnissä osoitteessa ennakkolippu.com Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.. pi ct ur es .
Tuomo Aho ryhmineen tekee vapaaehtoista maanpuolustustyötä keräämällä historiallista materiaalia ja järjestämällä perinnetykkinäytöksiä.. Sattumalta hän vieraili Mäkilän traktorimuseossa Somerolla, jossa oli sota-aikainen tykistön telatraktori, ja niin vähitellen syntyi ajatus perinnetyöstä autenttisen kaluston voimin. Vuonna 1994 Aho alkoi selvittää laajemmin isoisänsä jatkosodan aikaisen yksikön Raskas Patteristo 1:n historiaa. Vuonna 2015 järjestettiin Kurikassa ensimmäinen asemiinajonäytös kahdella tykillä ja muutamalla ajoneuvolla. 33 Yksi meistä uusimman Tuntematon sotilas -elokuvan kuvauksiin. Aho on järjestänyt parikymmentä perinnetykkikurssia, joilla osallistujat ovat perehtyneet sodanaikaisen tykistön toimintaan. Tuomo Aho patteristoineen vaalii tykistöperinteitä Kuka. – Isänmaallisena ihmisenä haluan tehdä osani maan turvallisuuden ja puolustusvalmiuden hyväksi perinnetyön avulla, Aho korostaa. Sotamuseon avustuksella kalustoon kuuluu nykyään neljä 155H17-haupitsia. Harrastajaporukassa on henkilöitä, jotka ovat tietyn osa-alueen asiantuntijoita. Tykistön osuus näkyy elokuvaa enemmän elokuvasta tehdyn tv-sarjan jaksoissa. – Kaikille harrastajille kuten myös MPK:lle, Puolustusvoimille, Sotamuseolle sekä autoja konemiehille täytyy antaa iso kiitos toimintamme tukemisesta. Ammatti: lentokoneinsinööri Syntynyt: 1968 Sotilasarvo: ylikersantti Jäsenyhdistys: Kurikan Reserviläiset Asuinpaikka: Vantaa Motto: Hoidetaas tämä homma! Lisätietoja: www.rspsto1.. – Tietoja kurssien sisältöihin olen veteraanihaastattelujen lisäksi saanut vanhoista ohjesäännöistä. Huipennuksia vuosien työlle ovat olleet Ahon perinnetykistön järjestämä Suomi 100 -tykkinäytös Parolassa kesäkuussa 2017 ja itsenäisen Suomen tykistö 100 vuotta -tapahtuma Helsingin Senaatintorilla helmikuussa 2018. Kurssit ovat pääasiassa olleet MPK:n kursseja, joilla on opiskeltu viime sotien aikaisten tykkiryhmän tehtäviä, tulipatterin tasotyöskentelyä, tulenjohtoa sekä tulenjohdon viestitoimintaa. ”Ahon patteristo” osallistui myös Tykkinäytökset autenttisine kalustoineen kiinnostavat tekijöitä ja katsojia. Tykistön perinnetyön lisäksi Tuomo Aho harrastaa myös partiotoimintaa, sukututkimusta, sotahistoriaa ja lentämistä. Tulevaksi kesäksi on suunnitteilla useita tapahtumia eri puolilla Suomea. Raskasta moottoroitua perinnetykkitoimintaa on sittemmin esitelty MPK:n kursseina eri puolilla Suomea joko ”staattisena” tykkeineen ja komentotelttoineen tai vauhdikkaana toimintanäytöksenä. Hän on myös käynyt useita kertoja Venäjällä perehtymässä Raskas Patteristo 1:n sodanaikaisiin asemapaikkoihin, ja hän valmistelee kirjaa patteriston taipaleesta jatkosodassa. Harrastajat kursseille ja näytöksiin ovat tulleet eri puolilta maata, ja nuoria osallistujia on ollut varsin paljon mukana. Aho kerää sodanaikaisesta tykistötoiminnasta edelleen lisää tietoja. – Suoritin varusmiespalvelukseni Ilmavoimien viestikoulussa Tikkakoskella ja silloisessa Ilmasotakoulussa Kauhavalla, mutta tykistöasiat alkoivat kiinnostaa 1980–90-luvun taitteessa isoisäni kokemusten kautta, Aho kertoo. Perinnetyön ydinjoukkona on 20–30 henkilön ryhmä, mutta toimintanäytöksissä on parhaimmillaan koolla yli sadan henkilön joukko. Aktiivisten autoja konemiesten ansiosta toiminnassa on käytettävissä sodanaikaisia kuorma-autoja ja telatraktoreita, joilla 3,5 tonnin painoiset tykit siirretään tuliasemiin. Itse olen tähän kiinnostavaan harrastukseen ja perinnetyöhön käyttänyt 30 vuoden aikana yli 20 000 tuntia. Tätä ennen oli tehty muun muassa tykkien kunnostustöitä ja hankittu myös muuta kalustoa. Tuomo Aho Teksti: Jarmo Seppälä Kuvat: Jari Helander, Jukka Muller (henkilökuva) Kurikassa syntynyt vantaalainen Tuomo Aho on haastatellut 1990-luvulta alkaen eteläpohjalaisia sotaveteraaneja, muun muassa isoisäänsä, heidän sotakokemuksistaan. Melkein päivittäin puuhaan jotain asiaan liittyvää, Aho sanoo
Talvijotos 14.-15.3. Onnea voittajalle! RESUL: Ampumahiihto 7.-8.3. Kuusankoski Juhlatoimikunnan kokous 16.03. Pyhäjärvi Pistooliampumahiihto 22.3. Ristikko 1 /2020 Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Seuraavana päivänä, lauantaina 6.6. 0400-600 498. Reserviläispilkki 21.3. Voittajien nimet julkaistaan lehdessä ristikon ratkaisun yhteydessä. Kuhmo Ampumasuunnistuksen kilpailukutsu lehden sivulla 31. osallistumme RUK:n 100vuotisjuhlaan Haminassa. Lähetä nuolilla merkityt avainsanat ja yhteystietosi 17.3.2020 mennessä postikortilla osoitteeseen Reserviläinen/ristikko, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen toimitus@reservilainen.. Liittotiedote 20.03. 34 Reservin riennot RUK 118 RUK:n kurssi 118 kokoontuu 55-vuotisjuhlaansa Haminassa perjantaina 4.9.2020 perinteisen iltapäiväja iltajuhlan merkeissä. Järjestelytoimikunta. Pyydämme kaikkia RUK 104:n kurssiveljiä ilmoittamaan ensitilassa osallistumishalukkuutensa heti tämän tiedotteen nähtyään osoitteella kyosti.kaitila@kolumbus.. Bussikuljetus Helsinki-KotkaHamina-Helsinki. ja olet mukana arvonnassa. Tarkennettu kutsu tietoineen lähetetään lähetetään helmi-maaliskuussa sähköpostina niille kurssiveljille, joiden osoite on tiedossamme. Tuusula Työja talousvaliokunnan etäkokous 09.03. Sana kiertämään ja tervetuloa. Edellisen ristikon ratkaisu Kirja-arvonnan voittaja 8/2019: Heimo Lahtinen, Orimattila. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: henrik.diesen@saunalahti.?, matkapuh. Pirkkala Ilma-aseet 14.-15.3. RUK 104 RUK 104 OSALLISTUU KOULUN 100-VUOTISJUHLAAN 5-6.6.2020 Reserviupseerikoulun 100-vuotisjuhlan merkeissä RUK:n kurssi 104 kokoontuu kurssijuhlaan perjantaina 5.6.2020 klo 18 alkaen Kotkan Seurahuoneelle
Vakituinen työ Kehity urallasi Kattava koulutus Hae osoitteessa: renoa.com/avoimet-tyopaikat Lisätietoja: Markus Jääskeläinen rekrytointi@kotisun.. 044 524 9217 KotiSun Oy @kotisunoy Seuraa somessa:. Myyntiedustaja Esimiestehtävät LVIS-asennus ARMEIJAN VIHREISTÄ RENOA -URALLE
Super Hornet ja vertaansa vailla oleva elektronisen sodankäynnin hävittäjä Growler tarjoavat Suomelle täyden suorituskyvyn alhaisilla elinkaarikustannuksilla. F/A-18 SUPER HORNET EA-18G GROWLER RAYTHEON NORTHROP GRUMMAN GENERAL ELECTRIC BOEING Luotettavin valinta Suomelle. Boeingin ja suomalaisen puolustusteollisuuden 25 vuoden kumppanuus luo edellytykset hyödyntää nykyistä infrastruktuuria ja henkilöstön koulutusta myös tulevaisuudessa. Block III Super Hornet ja Growler ovat oikea valinta Suomen puolustukselle tuleviksi vuosikymmeniksi