RESERVILÄINEN Maaliskuu 2/2024 Ampumaratoja kaivataan lisää / Itämeri ja huoltovarmuus / Vap-varatut reserviläiset
Petsola itse työskenteli aikoinaan vanginvartijana kyseisessä vankilassa. Dragoonin maihinnousu sijoittui Rivieralle, josta liittoutuneet etenivät nopeasti satojen kilometrien matkan. Kun Suomeen tulee Natojoukkoja, heidänkin on päästävä ampumaan. 22–23. Sivu 29 Vähemmän tunnettu maihinnousu Moni tuntee Operaatio Overlordin eli Normandian maihinnousun, mutta elokuussa 1944 Etelä-Ranskassa Operaatio Dragoonin puitteissa tehty maihinnousu on jäänyt vähemmälle huomiolle. ” Etelä-Karjalan reserviläispiirin puheenjohtaja Jaska Petsola pyörittää työnsä ohessa Konnunsuon vankilamuseota, joka sijaitsee Joutsenossa vastaanottokeskuksen yhteydessä. Opastetut, sopimuksen mukaan varattavat kierrokset esittelevät vankilan pitkää historiaa. Sivut 24–25 Sivut 19–21 R Reserviläinen 2 / 2024 KANNEN KUVA: TORBJØRN KJOSVOLD / NORJAN PUOLUSTUSVOIMAT Monen tarinan Konnunsuon vankilamuseo TERO TUOMINEN Reserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salminen TUOMAS KAARKOSKI WIKIMEDIA COMMONS Aikansa huipputekniikkaa ilmatorjunnassa s
Suomessa ja monessa muussa itäisen Euroopan valtiossa tämä lause ei ole vielä 85 vuotta myöhemminkään unohtunut mihinkään.. 4 18.3.2024 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Se maaginen kaksi prosenttia J okainen vähänkin viime vuosina Nato-uutisointia seurannut on oppinut tuntemaan niin sanotun kahden prosentin rajan. Belgia 1,13 prosenttia, Espanja 1,26, Kanada 1,38, Portugali 1,46 näin esimerkkeinä mainittakoon. 8/2024 – 9.12. Venäjä on tänä päivänä yksinkertaisesti niin arvaamaton naapurimaa, että puolustukseen on pakko lyödä jatkuvalla syötöllä lisämiljoonia ja -resursseja, vaikka valtioilla olisi rahatarpeita myös muuallakin. Painopaikka Sanoma Oy/Sanoma Manu Aikakausmedia Ry:n jäsen ISSN 0557-8477 www.reservilainen.fi ”Maantieteelle emme voi mitään, ettekä te voi sille mitään.” Osoitehuolto, jäsenasiat ja Maanpuolustusmitali Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. RUL:n jäsenet: jasenasiat@rul.fi RES:n ja MNL:n jäsenet: jasenasiat@reservilaisliitto.fi MPKL:n jäsenet: jasenasiat@mpkl.fi Osoitehuolto ja yksityistilaukset puhelimitse: ma-pe klo 10-14 puh. 7/2024 – 4.11. Ukrainan sota yhdistettynä Trumpin aiempiin valituksiin Euroopan maiden vapaamatkustamisesta ovat laittaneet monessa Euroopan maassa sotilasmenot vahvalle kasvu-uralle viimeisenä parina vuotena. (09) 4056 2010 Maanpuolustusmitalitilaukset: maanpuolustusmitali@ maanpuolustusmitali.fi Abrams-vaunua, 96 Apache-taisteluhelikopteria, satoja Himarsohjuksia ja monet muut hankinnat ovat vain pönkittäneet entisestään Puolan asemaa yhtenä Euroopan suurimmista sotilasmahdeista. 32 F35-hävittäjää, 366 uutta Pääkirjoitus Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Paasikivelle: ”Maantieteelle emme voi mitään, ettekä te voi sille mitään”. Moni itäisessä Euroopassa sijaitsevista Nato-maista on samassa veneessä. Nämä maat olivat Puola, Yhdysvallat, Kreikka, Viro, Liettua, Suomi, Romania, Unkari, Latvia, Iso-Britannia ja Slovakia. Josif Stalin totesi kuolemattomasti talvisodan aattona J.K. 5/2024 – 2.9. Mainitse myös entinen osoite. Naton bkt-listan kääntöpuoli ei sekään ole kovin yllättävä. Jos listasta rajataan pois maailman sotilaallinen ykkösvaltio Yhdysvallat sekä ydinaseilla varustettu IsoBritannia, on listan maantieteellinen kokonaisuus varsin yhtenäistä, tai siis oikeastaan itäistä. Viime vuonna kaikista Nato-maista yhteensä 11 valtiota ylsi kahden prosentin rajan paremmalle puolelle. Oma lukunsa Nato-maiden listalla on tietysti Islanti, jolla Nato-jäsenyydestä huolimatta ei ole omaa armeijaa ja turvallisuudesta vastaa maan oma rannikkovartiosto. Jos maantieteellinen sijainti löytyy läntisestä Euroopasta, näyttäytyvät sotilaalliset uhkakuvat myös paljon maltillisempina kuin idässä. Kyse on ohjeistuksesta, ei sotilasliiton asettamasta vaatimuksesta tai pakosta. Asia nousi jälleen esille Yhdysvalloissa uudelleen presidentiksi kampanjoivan Donald Trumpin lausuttua, että hän antaisi Venäjän tehdä niille Natomaille mitä tahansa, jotka eivät yllä tuohon kahden prosentin rajapyykkiin. Listan kärkipaikkaa pitää Puola, joka 3,9 prosentin bkt-osuudellaan satsaa suhteessa puolustukseensa jopa Yhdysvaltoja enemmän. 6/2024 – 7.10. Kyseessä on prosenttimäärä, jonka verran Nato-maan tulisi omasta bruttokansantuotteestaan käyttää puolustusmenoihin. 4/2024 – 3.6. Levikki 56 211 (LT 2016) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi Ilmoitusmarkkinointi: Saarsalo Oy Mikko Salmensuo mikko.salmensuo@saarsalo.fi 044 777 5112 Jari Nummikoski jari.nummikoski@saarsalo.fi 044 240 1181 Niina Tuulaskoski niina.tuulaskoski@saarsalo.fi 041 313 1047 Ilmestymisaikataulu 3/2024 – 29.4
Sen lisäksi Merivoimat tukee kalustollaan moottoriveneenkuljettajien koulutusta. Vapaaehtoista meripuolustusta rannikolla ja saaristossa A Eturintama Reserviläispalkkoihin korotus maaliskuussa Kertausharjoituksista maksettavat reserviläispalkat nousivat 1.3.2024 alkaen. Reserviläispalkka on veronalaista tuloa, eikä siitä tarvitse erikseen ilmoittaa verottajalle. Petri Pääkkönen Maanpuolustuskoulutus MPK:n ja Puolustusvoimien välisen kumppanuuden painopiste on sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen järjestämisessä reserviläisille Puolustusvoimien ohjaamalla tavalla. Reserviläispalkkaa ei makseta vapaaehtoiseen harjoitukseen kutsutulle vaan ainoastaan käsketyistä kertausharjoituksista. Reserviläispalkkojen korotusten kustannusvaikutus on vuonna 2024 yhteensä 233 104 euroa. Vaikutukset katetaan Puolustusvoimille myönnetyistä toimintamenomäärärahoista. Avainasemassa koulutuksen suunnittelussa ja valmistelussa ovat joukkoosastojen VMP-upseerit ja meripuolustuspiirin valmiuspäälliköt. Meripuolustuspiiri järjestää noin 280 laadukasta koulutusta ja muuta tapahtumaa yhteistyössä Merivoimien kanssa vuoden 2024 aikana. Pansion koulutuspaikka toimii Varsinais-Suomessa Turussa ja Saaristomerellä yhteistyössä Rannikkolaivaston kanssa. Päiväraha on verotonta tuloa. Vuosittain järjestetään MPK:n kouluttajakoulutusta, joka on kolmiportainen kokonaisuus, ja siihen kuuluvat perus-, jatkoja erikoiskurssit. Upinniemen koulutuspaikka toimii pääkaupunkiseudulla Suomenlinnassa, Santahaminassa ja Upinniemessä yhteistyössä Merisotakoulun ja Rannikkoprikaatin kanssa. – Homma toimii ja kaikilla on yhteinen tavoite, valmiuspäällikkö Toni Puntti Upinniemen koulutuspaikalta toteaa. Dragsvikin koulutuspaikka toimii Länsi-Uudellamaalla ensisijaisesti Dragsvikissa ja Syndalenin harjoitusalueella yhteistyössä Uudenmaan prikaatin kanssa. Tätä varten MPK:n koulutusjärjestelmä on osa reservin koulutusjärjestelmää, johon kuuluvat MPK:n kurssien lisäksi Puolustusvoimien kertausharjoitukset, Puolustusvoimien vapaaehtoiset harjoitukset sekä asevelvollisten omaehtoinen kouluttautuminen. Koulutusohjelmat ohjaavat Meripuolustuspiirin koulutusta. Reserviläinen kouluttaa reserviläistä myös Merivoimissa. ESA AITTOKALLIO / MPK Meripuolustuspiiri järjestää reserviläisille monipuolista koulutusta.. Osa kursseista järjestetään Kaakonkulmalla. Merivoiminen hyväksymiä koulutusohjelmia ovat merenkulun, meritiedustelun, rannikkotykistön, raivaajasukeltajan ja rannikkojääkärikoulutusohjelmat. Koulutusohjelmia on käytössä perinteisistä aselajisisällöistä kyberkoulutukseen, nuorten koulutuksesta erityisryhmien koulutuksesta sekä esikuntatyöskentelystä sodan oikeussääntöihin. Meripuolustuspiirin sitoutuneita kouluttajia osallistuu vuosittain myös MPK:n keskitettyyn kouluttajakoulutukseen. – Kurssin johtajana on palkitsevaa nähdä osallistujien innostus oppia uutta ja jakaa aikaisemmin oppimaansa, toteaa aktiivisesti MERIPP:n koulutuksissa kurssinjohtajana toiminut Pekka Ojansivu. Lisäksi kaikille kertausharjoituksiin osallistuville maksetaan päivärahaa 5,90 euroa. Naiset saavat myös varusrahaa 1,50 euroa päivältä. Reserviläispalkasta saa työnantajaa varten palkkalaskelman. Kouluttajaja johtotehtäviin kouluttaudutaan Meripuolustuspiirissä. Miehistön reserviläispalkka on korotusten myötä 66,82 euroa päivältä (aiemmin 65,51 euroa), aliupseerien 70,16 euroa (68,79 euroa) sekä upseerien ja erikoisupseerien 73,50 euroa (72,06 euroa). Koko 2020-luvun ajan reserviläispalkkoja on korotettu vuosittain. Piiri on jaettu alueellisesti kolmeen koulutuspaikkaan. Merenkulkukoulutusta järjestetään Maanpuolustuskoulutus MPK:n omistamilla ja Sininen Reservi ry:n jäsenyhdistysten hallinnoimilla viidellä linnakeveneellä ja yhdellä Jurmo-luokan veneellä sekä joillakin Sinisen Reservi ry:n jäsenyhdistysten omilla veneillä. Tavoitteena on harjaannuttaa piirikohtaisen ja keskitetyn kouluttajakoulutuksen suorittaneita henkilöitä tulevissa kouluttajaja kurssinjohtajatehtävissä sekä harjaantumisen jälkeen jatkokouluttaa motivoituneet henkilöt seuraavalle tasolle, esimerkiksi harjoituksen johtajiksi. Viimeksi reserviläispalkkoja korotettiin toukokuussa 2023
Tampereen yliopistosta väitelleen Tapio Juntusen mukaan seuraavaksi katsotaan, minkälaisen kabinetin presidentti Alexander Stubb ympärilleen kokoaa.. Moneen suuntaan viestiminen jatkuu Nato-Suomessakin. 6 Verkkovahvuus Seuraa Reserviläistä myös lehden some-kanavissa ja verkossa www.reservilainen.fi reservilainen 16 371 seuraajaa Facebookissa reservilainen 11 389 seuraajaa Instagramissa @reservilainenfi 4 276 seuraajaa X:ssä Seuraava Reserviläinen Reserviläisen seuraava numero ilmestyy 29.4.2024. Tarkkaile postiasi! Palautetta lehdestä voi lähtettää osoitteseeen toimitus@reservilainen.fi Väitös: Ydinaseeton Pohjola oli näennäishanke Aloite ydinaseettomasta Pohjolasta oli kylmän sodan aikainen kulissi, jonka turvin suomalaiset lähentyivät Pohjoismaita ja harjoittelivat turvallisuuspolitiikan tekemistä
Siitä huolimatta se oli keskeisessä osassa Suomen ulkopolitiikkaa vuosikymmenien ajan. Suomen presidentti Alexander Stubb virkaanastujaispuheessaan Teksti ja kuva: Otto Rantanen Suomen aloite Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä (PYV) oli näennäishanke, jonka tavoitteet olivat muualla kuin ydinaseettoman Pohjolan aikaansaamisessa. Niinpä se valitsi jälkimmäisen. Sovellus tulee kaikkien RESUL:n jäsenliittojen jäsenistön käyttöön. Kolmantena hyötynä oli eräänlainen tekemällä oppimisen malli. Jos sovellus koetaan hyödylliseksi ja sille nähdään tarvetta, on se tarkoitus ottaa vuoden 2025 alusta käyttöön pysyvästi. Henkilökohtaiset suoritukset kerryttävät oman perusyhdistyksen sekä samalla piirin ja liiton pistemäärää. Tämä toivottavasti kannustaa yksin ja yhdessä liikkumaan entistä enemmän. Koska hanke jatkui koko kylmän sodan ajan, muutamaan suomalaiseen sukupolveen muodostui loistava kerrostuma ydinaseja maailmanpolitiikan tuntemusta. Pilotti toteutetaan suomalaisen HeiaHeia oy:n kanssa, joka on toimittanut myös Puolustusvoimien MarsMars-sovelluksen. – Pilottijakson ajankohtahan on sellainen, että neljän päivän etämarssin lisäksi esimerkiksi Maaottelumarssi ja Tulta toukokuussa ovat sen aikana. Lisätietoja sovelluksesta ja Reserviläisurheiluliiton vuoden 2024 kilpailuista: www.resul.fi RESUL pilotoi kuntoilun seurantasovellusta uudeksi kuntokortiksi. Kysykää itseltänne, miksi Venäjän presidentti Vladimir Putin voi yhä jatkaa sitä. Suomen ulkopoliittinen johto päätteli, että Suomi voi ottaa tiukassa tilanteessa toimijuuden omiin käsiinsä. – Riippuu näkökulmasta, että oliko se massiivinen epäonnistuminen juuri maaliviivalla vai ennemminkin voitto. Seuranta on pitkäjaksoista, jolloin hetkittäiset sairastelut tai kiireet eivät haittaa kokonaissuoritusta. Mutta ei arkistoissa ole tietenkään sellaisia merkintöjä tai muistiinpanoja, että jos poistamme ydinaseet Pohjolasta, koko maailma pelastuu, Juntunen vastaa. Kun aloite tulisi Suomelta omaehtoisesti, eikä suoraan Neuvostoliiton sanelemana, oma liikkumatila voisi kasvaa. toukokuuta. Varsinkin kampanjointia seuranneessa mediakeskustelussa asiaa käsiteltiin hieman turhankin yksinkertaistavassa sävyssä, Juntunen arvioi. Näin sovelluksen avulla on mahdollista luoda tulevaisuudessa myös erityisiä kilpailuja liittojen, piirien tai perusyhdistysten välille. Hanketyö eteni aaltoillen kylmän sodan loppuun asti. – Käsittääkseni Kekkonen ja Mauno Koivistokin olivat moraalisesti ydinaseita vastaan. Yhtäkkiä ei ollutkaan kylmää sotaa eikä tarvetta ydinaseettomalle Pohjolalle. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puheessaan Münchenissä Paavo Airo Reserviläisurheiluliitto (RESUL) pilotoi huhtikuusta syyskuun loppuun digitaalista kuntosuoritusten seurantaja aktivointisovellusta. Suomen oli siis valittava Neuvostoliiton vaatimusten pettämisen ja mahdottoman aloitteen esittämisen väliltä. – Olennaista on, että HeiaHeian sovellus kannustaa meitä jokaista liikkumaan, ja pisteitä voi myös kerätä mikroteoin. Asetuksista huolimatta omat suoritukset vaikuttavat aina pistekertymään ylöspäin. Liittojen jäsenten fyysisen toimintakyvyn alue on pitkään ollut kokonaisuudessa tuntematon. RESUL Four Day March järjestetään nyt jo viidennen kerran, ja sen suojelijana toimii tänä vuonna eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.). RESUL Four Day March on 9.–12. Tällä hän halusi kenties ottaa pesäeroa toiseen ehdokkaaseen sekä asemoida itsensä nimenomaan Nato-myönteiseksi presidentiksi. Jos joku ei pärjää, silloin me yhdessä autamme. – Nyt saatava tieto tulee näyttämään, miten oma jäsenistö liikkuu. Aloitteen lausui ääneen presidentti Urho Kekkonen vuonna 1963. – Joillekin saattoi piirtyä kuva, että Suomen lainsäädäntö olisi nyt heikentämässä Naton ydinasepelotetta. Aivan kuten kylmän sodankin aikana. PYV-hankkeen avulla suomalaisella virkakunnalla sekä diplomaateilla, tutkijoilla ja johtavilla poliitikoilla oli mahdollisuus oppia lisää ydinaseista ja ydinaseriisunnasta sekä tunnustella hankkeen edistämisen mahdollisuuksia. RESUL:n toiminnanjohtaja Veli-Matti Kesälahti toivoo mahdollisimman monen lähtevän mukaan kokeiluun ja antamaan runsaasti palautetta kehitettävistä asioista. Suomalainen HeiaHeia-sovellus kehitetään RESUL:n jäsenistön henkilökohtaiseksi liikkumisen työkaluksi. – Siinä oli vaara joutua naurunalaiseksi, sillä tiedettiin, ettei ydinaseeton Pohjola tulisi toteutumaan. Erinomainen tilaisuus testata sovellusta on toukokuun etämarssin eli RESUL Four Day Marchin yhteydessä. Ehdokkaista Alexander Stubb kertoi kuitenkin haluavansa pitää vaihtoehdot auki lain muuttamiselle. – Stubbkin totesi selvästi, että ei ydinaseita kukaan ole tänne rauhan aikana tuomassa. Lisäksi Yhdysvallat ei ole halunnut sijoittaa ydinaseita kylmän sodan jälkeen puolustusliittoon liittyneisiin maihin, vaikka esimerkiksi Puola on niitä pyytänyt. Kyse on tietysti myös Naton ydinasepelotteen taakanjakoon osallistumisesta, mutta oli pelissä myös paljon symboliikkaa. Näin väittää Tampereen yliopiston yliopisto-opettaja Tapio Juntunen tuoreessa väitöskirjassaan Varjonyrkkeilyä Pohjolassa: Ydinaseongelman alueellinen hallinta Suomen ulkopolitiikassa kylmän sodan aikakaudella . Jo tällöin oli selvää, että sopimusta Pohjolan ydinaseettomuudesta ei syntyisi, sillä Pohjoismaista Tanska ja Norja olivat Naton jäseniä. Yhteiskuntamme tärkeimmät kulmakivet ovat luottamus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Jos hankkeella oli näin paljon muita hyötyjä, herää kysymys siitä, kuinka tosissaan itse ydinaseriisuntaa edistettiin. Se oli juuri saanut valmiiksi asian kaikkia puolia pohtivan julkilausuman, kun Neuvostoliitto katosi kartalta. Ehdokkaiden välille revittiin viime metreillä kuilua nimenomaan ydinasekysymyksessä. RESUL:n kuntokortti-sovellusta voi käyttää myös jo olemassa olevalla MarsMarstunnuksella. 1980-luvun alussa euro-ohjuskriisin takia työskentelytahtia jälleen kiristettiin ja Koiviston presidenttikaudella yhteispohjoismainen PYV-virkamiestyöryhmä kokoontui tiuhaan. Varjonyrkkeily jatkuu. Näin ei kuitenkaan varmasti ole, ja onhan Naton pelote ollut uskottava ennen Suomen jäseneksi liittymistäkin, Juntunen pohtii. Ohjeet sovelluksen lataamiseen ja käyttöönottoon tulevat maaliskuun aikana RESUL:n nettisivuille osoitteeseen resul.fi. Muut Pohjoismaat kuitenkin ymmärsivät jonkin verran Suomen tiukkaa tilannetta Neuvostoliiton kanssa, Juntunen sanoo. Kylmän sodan keskellä Neuvostoliitto oli painostanut Suomea edistämään ydinaseetonta Pohjolaa. – Käyttäjä voi halutessaan valita nimimerkin, estää maantieteellisen sijainnin näkymisen tai piilottaa henkilökohtaisen näkyvyyden kokonaan, Kesälahti toteaa. Alkuvuoden presidentinvaalikeskusteluissa nähtiin hieman samankaltaista kaksoisviestintää. Sovelluksen avulla voidaan mitata myös liittojen, piirien ja yhdistysten kuntoiluaktiivisuutta. ” ” Älkää kysykö Ukrainalta, milloin sota loppuu. Samalla hankkeessa nähtiin myös mahdollisuuksia pohjoismaisen yhteistyön syventämiseen. Toisin kuin mediakeskustelusta sai kuvan, Suomen nykyinen ydinenergialaki ei estä Naton ydinasepelotteeseen osallistumista, suunnittelemista tai harjoittelemista. Presidenttiehdokkaiden on täytynyt tietää kaikki tämä. Käyttäjien yksityisyyteen on myös kiinnitetty huomiota. Tämä tulisi olemaan uusi kuntokortti, joka toimii automaattisesti urheilukellojen kanssa, mutta sitä voi käyttää myös tietokoneella. PYV-hankkeessa nähtiin kuitenkin mahdollisuuksia. Suomihan oli saanut keskustella Pohjoismaiden kanssa luottamuksellisesti turvallisuuspolitiikasta ja ydinaseista ilman suurvaltojen painostusta ja oli oppinut paljon, Juntunen pohtii. Silti viime metreillä tästä saatiin ikään kuin kamppailu ydinaseettomuuden ja ydinaseiden välillä. Sovellus on räätälöity RESUL:n tarpeisiin hyödyntämällä HeiaHeian yleistä sovellusalustaa
Tällä Pekki viittaa esimerkiksi merenalaisiin tietoliikennekaapeleihin, joihin kohdistuva uhka on alueella kiristyneen turvallisuustilanteen myötä kasvanut. Liittokunta parantaa kyvykkyyksiä paitsi täsmällisemmällä tilannekuvalla, myös lisäämällä suoraan suojaamiskapasiteettia jo pelkän läsnäolon avulla, hän luettelee. Pikalääkettä riippuvuuteen Itämerestä ei kuitenkaan ole. – Logistisen riippuvuuden eli tavaroiden viennin ja tuonnin lisäksi Suomen voi katsoa olevan myös tietoliikenteen maailman laidalla. ”Täytyy jo etukäteen tunnistaa mahdollisia pullonkauloja, kuten satamia, ja panostaa siihen, että jos huoltovarmuutta horjutetaan, vahingot kyetään korjaamaan nopeasti”, Huoltovarmuuskeskuksen operatiivisen osaston johtaja Jaakko Pekki sanoo.. – Sellaista tilannetta ei tule koskaan, että huoltovarmuus olisi turvattu sataprosenttisesti, Pekki summaa ja jatkaa: – Siksi täytyy jo etukäteen tunnistaa mahdollisia pullonkauloja, kuten satamia, ja panostaa siihen, että jos huoltovarmuutta horjutetaan, vahingot kyetään korjaamaan nopeasti. Leveämmät hartiat Itämerellä ovat kauan kaivattu lisä kokonaisturvallisuuteen. – Niiden osalta haasteena ovat aika ja raha, Pekki huomauttaa: – Suuret infrahankkeet ovat kalliita ja niiden valmistuminen vie pitkään. Jos meriliikenne nyt syystä tai toisesta vaarantuisi Itämerellä merkittävästi, tilanne olisi Pekin mukaan Suomelle “erittäin haastava”. 8 Ajankohtaista Santeri Saarinen Suomi on saari ja sellaiseksi se myös jää. – Karkeasti jaoteltuna sotilaspuoli hoitaa sotilaallisen tilannekuvan ja ylläpitää vakautta, kun siviilipuoli hoitaa osaltaan siviilipuolen normaalin tilannekuvan sekä aina lähes kaikki korjaustyöt. Ruotsin päästessä Nato-porstuasta osaksi liittokuntaa vaikutus näkyy nimenomaan Itämerellä ja sitä kautta myös Suomen huoltovarmuudessa. Näytteitä mahdollisista merenalaisista sabotaaseista on jo saatu Nordstreamja Balticconnector-kaasuputkiin sekä tietoliikennekaapeleihin kohdistuneiden operaatioiden myötä. Ilman Nato-jäsenyyttä sitäkin enemmän, Pekki lisää: – Nato-jäsenyyden merkitys on myös Suomen huoltovarmuuden kannalta valtava. Niistä johdettavia rataja tieyhteyksiä Käsivarteen ja Tornioon pyritään nyt vahvistamaan. Huoltovarmuuden ylläpitäminen Huoltovarmuuskeskus: Haavoittuvuudet Itämerellä säilyvät, vaikka Nato tuo turvaa Avoin konflikti alueella halvaannuttaisi leijonanosan tuonnista – tilannetta parannetaan varautumisella, yhteistyöllä ja uusilla yhteyksillä pohjoiseen. Koska pohjoinenkaan yhteys ei yksistään ole pikalääke huoltovarmuuden luonnollisiin haavoittuvuuksiin, ennaltaehkäisemisen ohella on panostettava paitsi suunnitteluun, myös jälkikäteistoimiin. Ripeän korjaamisen lisäksi Pekki painottaa erilaisten varajärjestelyiden tärkeyttä. – Pohjois-Suomessa on tällä hetkellä käynnissä tai käynnistymässä lukuisia hankkeita niin kutsutun pohjoisen yhteyden vahvistamiseksi. Niillä ostetaan aikaa korjaamiselle sekä muulle toiminnan muuttamiselle tarvittaessa, kun tilanne on päällä. – Nopea keino parantaa kriisivalmiutta on tätä kautta tiivistyvä yhteinen Pohjolan puolustussuunnittelu Ruotsin ja Norjan sekä Baltian maiden kanssa, Pekki mainitsee. Pekin mukaan suurimmat haavoittuvuudet Itämerellä tiivistyvät juuri näihin kahteen: laivaliikenteeseen ja merenalaiseen toimintaan. Itämeren osuus viennistä ja tuonnista on kivunnut noin 90 prosenttiin Venäjä-pakotteiden myötä, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen operatiivisen osaston johtaja Jaakko Pekki. Yhteistyötä Ruotsin sekä Norjan kanssa on vahvistettu, ja myös Euroopan unioni tukee projekteja rahoituksellaan, Pekki avaa. Pohjoisella yhteydellä on viitattu erityisesti Narvikin ja Tromssan satamiin Pohjois-Norjassa. Siksi logistisia varoventtiileitä pyritään nyt parantamaan myös pohjoisessa. TUOMAS KAARKOSKI jakaantuu Pekin mukaan sekä sotilasettä siviiliorganisaatioille. Itämeren vaaranpaikat ovat silti luonteeltaan maantieteellisiä
Kyseessä oli Puolustusvoimien historian suurin osallistuminen kansainväliseen harjoitukseen ulkomailla. NATO 9 Ajankohtaista HAMINA TATTOO SOTILASMUSIIKKIFESTIVAALI 29.7.–3.8.2024 HAMINA TATTOO SOTILASMUSIIKKIFESTIVAALI 29.7.-3.8.2024 OSTA LIPUT NYT! Tattoossa tavataan! haminatattoo.fi Merivoimat harjoitteli Pohjois-Norjassa Paavo Airo Nordic Response 24 järjestettiin maaliskuussa Suomen, Norjan ja Natojäseneksi harjoituksen aikana hyväksytyn Ruotsin pohjoisosissa. Myös ruotsalaiset CB-90-syöksyveneet (kuvassa) tulivat suomalaisille tutuiksi heidän rantautuessaan Tovikin lähellä Norjassa. Nordic Response oli osa Naton laajempaa Steadfast Defender 24 -harjoitussarjaa, jossa harjoitellaan liittokunnan kykyä siirtää joukkoja pohjoiseen harjoittelemaan puolustuksellista yhteisoperaatiota arktisissa olosuhteissa. Uudenmaan prikaatin rannikkojääkäriosasto operoi USS Gunston Hall -maihinnousualukselta yhteistyössä muiden muassa ruotsalaisten, italialaisten, ranskalaisten ja amerikkalaisten kanssa. Suomen merivoimille Nordic Response tarjosi mahdollisuuden harjoitella Nato-liittolaisten kanssa Norjassa. Suomalaisista merkittävä osa oli reserviläisiä. Puolustusvoimien mukaan Nordic Response on sille vuoden 2024 tärkein kansainvälinen harjoitus. Yhteensä harjoitukseen osallistui noin 20 000 sotilasta 13 eri maasta ja Suomesta noin 4 100 sotilasta. Uudenmaan prikaatin sotilaat rantautuivat Tovikin lähellä Norjassa Nordic Response 24 -harjoituksessa.. Myös Suomen maaja ilmavoimat osallistuivat harjoitukseen
TUOMAS KAARKOSKI Varatut asevelvolliset voivat olla esimerkiksi poliiseja, mutta heitä toimii myös muun muassa teollisuuden ja terveydenhuollon alalla.. 10 Ajankohtaista Jarmo Seppälä Vap-varatun työntekijän sodan ajan tehtävä on toimia työnantajansa palveluksessa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. – Varauksen purkautuessa, esimerkiksi työnantajan vaihtuessa, asevelvollinen ei ole enää vapautettu kertausharjoituksista tai asepalveluksesta henkilövarauksen perusteella eli hän palaa ikään kuin takaisin siihen asemaan, jossa hän oli ennen varausta, Niemi kuvailee. – Aluetoimisto alueellisena ja paikallisena toimijana on hyvin tietoinen eri tahojen henkilövaraustarpeista. Varattuja asevelvollisia on useita tuhansia ja he toimivat esimerkiksi teollisuudessa tai ovat vaikkapa poliiseja, veturinkuljettajia tai terveydenhuollon henkilöstöä. Vap-varattu reserviläinen sijoitetaan työpaikalleen Sodan ajan joukkoihin sijoitetulle reserviläiselle oma poikkeusolojen tehtävä on yleensä varsin selkeä. Varausesityksen maanviljelijöistä tekee kunnan maaseutuasiamies tai vastaava henkilö. Perusvarauksessa henkilö varataan tehtäväänsä viideksi vuodeksi. Menettelystä muistutetaan esimerkiksi vuosittaisten valmiuskeskustelujen yhteydessä. Varattaviksi esitetään ainoastaan asevelvollisia. Julkisen toimijan, kuten kunnan, on oleellista hahmottaa omat alihankintaketjunsa, joita se tarvitsee lakisääteisten tehtäviensä täyttämiseen. Aluetoimisto lähettää varaajalle päätöksen hyväksytyistä varauksista. Varaajien ja aluetoimistojen yhteistyö toimii erittäin hyvin, Niemi sanoo. Omasta kiinnostuksesta ja osaamisesta kannustetaan myös ilmoittamaan aluetoimistolle, jotta reserviläisen osaaminen voidaan tapauskohtaisesti hyödyntää tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Niemen mukaan varaukseen oikeutetut tahot ovat yleisesti ottaen hyvin tietoisia varausmenettelystä. – Varaajana voi toimia vain viranomainen tai erikseen varaajaksi hyväksytty yksityisoikeudellinen yritys tai yhteisö. – Palvelun tuottajat eivät yleensä ole tärkeysluokiteltuja yrityksiä, joten heillä ei ole oikeutta toimia varaajana. Vap-sijoitus ei kuitenkaan estä osallistumasta esimerkiksi MPK:n koulutuksiin tai muuhun vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Lisäksi aluetoimisto opastaa henkilövarausasioissa aina, kun varaajalla on siihen tarvetta. Varauksen tehnyt yritys voi tarvittaessa tehdä myös vap-työntekijästään ylennysesityksen. ELY laatii näistä varauksista koosteen ja lähettää sen aluetoimistolle käsiteltäväksi. Asevelvollisuuslain 89 § määrittää, milloin henkilö voidaan jättää palvelukseen kutsumatta yleisen tai sotilaallisen edun vuoksi. Tällaisen yrityksen asema varaajana perustuu viranomaisten ylläpitämään tai ohjaamaan yhteiskunnan kriittiseen palveluun, PohjoisSavon aluetoimiston päällikkö, majuri Jaakko Niemi esittelee. Varaajan yhteyshenkilön on ilmoitettava varauksesta kyseiselle henkilölle. Silloin aluetoimisto ottaa vastuun kyseisen henkilön sijoittamisesta. Työnantaja voi kuitenkin varata henkilöstöään kriittisiin tehtäviin poikkeusoloja varten, jolloin Puolustusvoimat purkaa vap-varatun henkilön SA-sijoituksen. Esitettävien henkilöiden tulee olla Suomen kansalaisia ja ensisijaisesti yli 35-vuotiaita. Siksi palvelun tuottajan tarvitsemasta henkilöstä varaus on toimitettava esimerkiksi kunnalle, joka toimittaa varaushakemuksen oman hakemuksen ohessa aluetoimistolle. Kun henkilö on vap-varattu, hänelle ei tule käskyjä kertausharjoituksiin. Puolustusvoimien logistiikkalaitos ylläpitää yritysrekisteriä, johon kuuluvat Huoltovarmuuskeskuksen ja Puolustusvoimien kriittiseksi määrittelemät yritykset
Perustuslain mukaan ylipäällikkyyden voi luovuttaa toiselle Suomen kansalaiselle. Vaalien aikana käytiin keskustelua, pitäisikö presidentin olla ylipäällikkö kaikissa oloissa. Nimitykset ylimpiin sotilasvirkoihin ja tehtävään määräämiset presidentti tekee puolustusministerin esittelystä valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Kokonaisuudessaan ylipäällikön tehtävät ovat sellaisia, jotka myös armeijaa käymätön kykenee hoitamaan, eikä Tarja Halonen ikänsä ja sukupuolensa vuoksi olisi voinutkaan aikoinaan suorittaa asepalvelusta. Suomen perustuslaissa on määritelty ylipäällikön tehtäviä, mutta melko lyhyesti ja yleispiirteisesti. 12 Ajankohtaista Paavo Airo Kun Alexander Stubb maaliskuun alussa astui tasavallan presidentin virkaan, tuli hänestä samalla Puolustusvoimien ylipäällikkö. Presidentti päättää laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä sotilaskäskyasioista, kuten sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista ja sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista, samoin kuin rajajoukkojen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista. Puolustusvoimain ylipäällikön roolissa on tulkinnanvaraa Tasavallan presidentin tulee perustuslain mukaan olla syntyperäinen Suomen kansalainen, mutta ylipäällikkyys voidaan luovuttaa toiselle Suomen kansalaiselle ilman syntyperäisen kansalaisuuden vaatimusta. – Nykyinen perustuslaki lähtee vuoden 1919 hallitusmuodon tapaan siitä, että ylipäällikkyys on perusteltua osoittaa valtionpäämiehelle eli tasavallan presidentille, Ojanen sanoo. Toisin kuin vuoden 1919 hallitusmuodossa, nykyisessä perustuslaissa ylipäällikkyyden luovuttamista toiselle Suomen kansalaiselle ei ole rajattu vain sodan aikaan, vaan luovuttaminen on mahdollista muissakin oloissa, kuten aseellisen selkkauksen tai vastaavan poikkeustilan aikana. Presidentin tehtäviin kuuluu myös poikkeustilanteissa kertausharjoituksista päättäminen ja reserviläisten kutsuminen ylimääräiseen palvelukseen. Sotilasarvoltaan Alexander Stubb on korpraali reservissä. Ojanen nostaa esille myös sen, että vaikka presidentti ylipäällikkönä päättää lain mukaan sodasta ja rauhasta, sekin päätös tehdään eduskunnan suostumuksella. Jos Puolustusvoimain ylipäällikkyys tai osa siihen liittyvistä tehtävistä luovutettaisiin toiselle henkilölle, ei perustuslaki määrittele tarkasti, kuka tehtäviä voisi hoitaa. Perustuslaissa ei ole tarkemmin määritelty tehtäväjaosta tilanteessa, jossa ylipäällikkyys luovutettaisiin vain osaksi toiselle Suomen kansalaiselle. Stubb sanoi vaalien aikana, ettei luopuisi ylipäällikkyydestä poikkeusoloissakaan. Panssariprikaatin tarkastuksellakin presidentin rooli ylipäällikkönä ja ulkopolitiikan johtajana näkyi siten, että Niinistö kertoi medialle havaintojaan prikaatista ja yleisesti maanpuolustuksesta, mutta kommentoi myös tuolloin ajankohtaisia ulkopoliittisia kysymyksiä harjoitusalueella järjestetyssä mediatilaisuudessa. Ylipäällikkönä presidentti voi myös ottaa päätettäväkseen minkä tahansa Puolustusvoimain komentajan, Rajavartiolaitoksen päällikön tai muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian. Perustuslaissa ei siis edellytetä, että hän olisi esimerkiksi ammattisotilas tai syntyperäinen Suomen kansalainen, Ojanen sanoo. Myöhemmin hän on esiintynyt armeijan vaatteissa myös ilman arvomerkkejä, joten yleisestä tavasta ei kyse ollut. Rauhan aikana ylipäällikön tehtävät liittyvät enimmäkseen ulkopolitiikan hoitoon, mutta tasavallan presidentti myös esimerkiksi nimittää suomalaiset upseerit. Stubb tullaan luultavasti näkemään Niinistön tavoin silloin tällöin vierailuilla Puolustusvoimien joukkoosastoissa. Vuonna 2020 Niinistö herätti huomiota esiintymällä Panssariprikaatin tarkastuksellaan kapteenin arvomerkit rinnassaan. – Vierailut varuskunnissa tai Puolustusvoimien harjoituksissa ovat ylipäällikölle arkipäiväisempää käytännön tason toimintaa, joka usein näkyy kansalaisille mediankin kautta, Ojanen sanoo. – Perustuslain näkökulmasta muita vaatimuksia ei ole kuin että henkilö, jolle ylipäällikkyys tai osa siihen kuuluvista tehtävistä luovutettaisiin määräajaksi tai toistaiseksi, on Suomen kansalainen. Liikekannallepanosta presidentti päättää valtioneuvoston esityksestä. Perustuslaki antaa siis tulkinnanvaraa ja mahdollisuuksia toimia sen mukaan, minkälaiset olot maassa vallitsevat. Sauli Niinistö puolestaan on reservin kapteeni. Perustuslain mukaan tasavallan presidentin kuitenkin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Ylipäälliköllä on myös tehtäviä, jotka liittyvät poikkeusoloihin. Niinistö ei enää tuolloin ikänsäkään puolesta kuulunut reserviin, ja mediassa levinneet kuvat herättivät keskustelua, mikä Niinistön valinnan taustalla oli. Monissa ylipäällikölle kuuluvissa tehtävissä näkyy siten vahvasti suomalainen malli, jossa presidentti ei ole itsevaltias. Jollei eduskunta liikekannallepanosta päätettäessä ole kokoontuneena, se on heti kutsuttava koolle. – Jos ylipäällikön tehtäviä jaettaisiin, haasteena olisi, miten pitää eduskunnan luottamuksen varassa toimiva valtioneuvosto kartalla siitä, miten valtaa käytettäisiin ylipäällikkyyden luovuttamistilanteessa, Ojanen sanoo. Varsinainen operatiivinen toiminta kuuluu kuitenkin oloissa kuin oloissa Puolustusvoimille. Salonen voitti Suomen joukkueessa sotilastarkka-ammunnan EM-kultaa viime vuonna.. Sauli Niinistö ehti kautensa lopulla nimittää kenraaliluutnantti Janne Jaakkolan Puolustusvoimain komentajaksi puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) esittelystä. Suomessa presidentti ei täysin yksin päätä tällaistakaan asiaa, vaan mahdollinen ylipäällikkyyden luovuttaminen tapahtuisi valtioneuvoston esityksestä. Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen sanoo, että perustuslain esitöiden mukaan perustuslaki mahdollistaa ylipäällikkyyden luovuttamisen toiselle Suomen kansalaiselle paitsi määräajaksi tai toistaiseksi myös osaksi tai kokonaan. RIIKKA HIETAJÄRVI / TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA Presidentti Sauli Niinistö (oik.) keskusteli vääpeli Arttu Salosen kanssa tarkastaessaan Jääkäriprikaatin tammikuussa 2024 Sodankylässä. Oma lukunsa ylipäällikön tehtäväkentällä ovat sotilaskäskyasiat
STV .223 / 3,56 g 525 € / 1000 kpl Sako Range .308 65 € / 50 kpl Oulun Ase Oy Planeettatie 5, 90440 Kempele 08 516 370 . www.oulunase.fi Tikka T3X TAC A1 2 100 €. s Miehikkalan ALPALTNJA MUSEO • Järeästi linnoitettu ja näyttävä museoalue • Erilaisia tapahtumia • Museokahvilasta lounasta Saastopirtintie 70, Miehikkala I Puh. 044 383 5091 salpamuseo@miehikkala.fi n Salpalinja-museo I salpalinjamuseo.fi B Virolahden JJNKKERT MUSEO • Tutustu historiaan myos lahimetsassa • Tuntemattoman polku 4,5 km • Eramaanpolku 4,3 km Vaalimaantie 1318, Virolahti I Puh. 040 7107 339 bunkkerimuseo@virolahti.fi ID Virolahden Bunkkerimuseo @ visitvirolahti I bunkkerimuseo.fi MUSEOT AVOINNA TILAUKSESTA YMPARI VUODEN! Kempele . 08 516 370 STV 7,62 x 39 290 € / 500 kpl STV 7,62 x 54 R 255 € / 300 kpl STV 9 mm 8 g Fmj 295 € / 1000 ptr
– Ojentamalla kätesi ja luovuttamalla verta säännöllisesti olet osaltasi turvaamassa suomalaista huoltovarmuutta, sillä verivalmisteita tulee olla saatavilla aina muutaman päivän tarvetta vastaava määrä, Romo lisää. Ensimmäisen verenluovutuksen jälkeen saat tietää veriryhmäsi nopeimmin lataamalla puhelimeesi Luovuttajan sovelluksen, johon veriryhmätieto tulee näkyville luovutusta seuraavana päivänä. Jokainen luovutuskäynti kerryttää yhdistykselle yhden pisteen.. Liitto palkitsee kampanjaan aktiivisesti osallistuneita piirejä ja yhdistyksiä rahapalkinnoin. – Riittävän iso vapaaehtoisten verenluovuttajien joukko turvaa verivalmisteiden riittävyyttä kaikissa olosuhteissa, myös poikkeusoloissa, Romo sanoo. Näin osallistut verenluovutuskampanjaan 14 www.reservilaisliitto.fi Seuraa Facebookissa: www.facebook.com/reservilaisliitto toimisto@reservilaisliitto.fi Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Valtakunnallinen Reserviläinen ei luovuta – paitsi verta -verenluovutuskampanja järjestetään jo kolmatta kertaa. • Kerää pisteitä: Jokainen luovutus tuo jäsenyhdistyksellesi yhden pisteen. Yhdellä luovutuskerralla voit auttaa jopa kolmea potilasta. Ohje • Etsi Luovuttajaryhmäsi: Katso, onko jäsenyhdistykselläsi jo oma Luovuttajaryhmä. Toiminnanjohtaja Minna Nenonen Järjestöpäällikkö Suvi Salo Jäsenpalveluiden asiantuntija Joel Eklund Viestintäpäällikkö Antti Pynttäri Viestintäasiantuntija Vilma Hildén Reserviläisliitto Yhteydenotot: jasenasiat@reservilaisliitto.fi toimisto@reservilaisliitto.fi jarjesto@reservilaisliitto.fi tiedotus@reservilaisliitto.fi Vilma Hildén Reserviläisliiton ja Veripalvelun yhteinen verenluovutuskampanja järjestetään 1.3.–31.5.2024. Vuosittain noin 40 000 potilasta tarvitsee verivalmisteita. Verenluovutuksen merkitys Suomen potilashoidolle ja sitä kautta yhteiskunnan huoltovarmuudelle on valtava. Veripalvelun asiakkuuspäällikkö Liisa Romo kertoo, että punasoluvalmisteita tarvitsevat muun muassa leikkauspotilaat, onnettomuuksien uhrit sekä synnyttävät äidit ja keskoset. Yhdistyksen jäsenet voivat liittyä Luovutusryhmään mainitsemalla yhdistyksen nimen verenluovutuksessa. Vaikka itse verenluovutus kestää vain noin kymmenen minuuttia, aikaa käynnille kannattaa varata noin tunti, jotta ehtii rauhassa nauttimaan kiitokseksi tarjottavan välipalan. Joka arkipäivä tarvitaan noin 700 verenluovuttajan apua, jotta verivalmisteita riittää kaikille niitä tarvitseville potilaille. Verenluovutuksen jälkeen saat myös tietää oman veriryhmäsi. Mikäli yhdistyksellenne ei ole vielä luotu Luovutusryhmää, voi sen tehdä Veripalvelun sivuilla. Toisin kuin usein luullaan, suurin osa meistä voi luovuttaa verta, eivätkä monet yleisimmät sairaudet tai lääkkeet luo estettä luovutukselle. fi/reservilaisliitonverenluovutuskampanja/ • Luovuta verta: Käy lähimmässä verenluovutuspisteessä ja kerro Veripalvelun hoitajalle jäsenyhdistyksesi eli Luovuttajaryhmäsi nimi. Valtakunnallisella kampanjalla halutaan korostaa reserviläisten merkitystä osana suomalaista huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Löydät listan Luovuttajaryhmistä Veripalvelun sivuilta osoitteesta www.veripalvelu. Reserviläisliitto palkitsee aktiivisimmat reserviläispiirit ja -yhdistykset kannustinpalkkioilla. Veri on valmiutta, joten sinä reserviläisenä voit olla mukana pelastamassa ihmishenkiä. Saat tiedon veriryhmästäsi myös seuraavalla luovutuskerrallasi tai tiedustelemalla sitä puhelimitse maksuttomasta luovuttajainfosta. Reserviläisliitto palkitsee verenluovutuskampanjaan aktiivisesti osallistuneita piirejä ja yhdistyksiä kannustinpalkkioilla. Reserviläisliitto kannustaa jäsenyhdistyksiään osallistumaan verenluovutuskampanjaan ja aktivoimaan jäseniään verenluovuttajiksi esimerkiksi aktiivisella tiedottamisella. Verenluovutus on helppoa ja turvallista, eikä se vaadi erityistä valmistautumista. Voit varmistaa soveltuvuutesi verenluovuttajaksi Verenluovutuskampanja kutsuu reserviläiset jälleen hengenpelastajiksi Veripalvelun verkkosivuilla löytyvällä Sovinko luovuttajaksi -testillä
Näiden lisäksi yhdistys järjestää kaksi kertaa vuodessa ampumaleirin. Sipoon Reserviläiset on viime vuosina pitänyt yhteyttä Saksan reserviläisiin. CISOR järjestää joka toinen vuosi ison kansainvälisen sotilasmoniottelukilpailun. yhdistys järjestää Uudenmaan 40. Veteraanija perinnetyö on myös aina ollut tärkeä osa toimintaa. Tarkka-ammuntaa varten yhdistyksellä on myös omia räätälöityjä vuoroja. Yhdistys järjestää kolme kertaa vuodessa retken Etelä-Suomen maastoihin. Lokakuun ensimmäisenä lauantaina 5.10. Antti Pynttäri Itä-Uudellamaalla toimiva Sipoon Reserviläiset on pienehkö, hieman alle sadan jäsenen paikallisyhdistys. Maastoja marssitoiminta on hyvin aktiivista. CISOR:ssa on mukana 14 jäsenmaata, joista lähes kaikki ovat Naton jäsenmaita. Maanpuolustuspäivän Sipoossa. Suomi valmistautuu parhaillaan tulevaan kaksivuotiskauteensa CISOR:n puheenjohtajana valmistelemalla tulevia kokouksia yhdessä Belgian, Hollannin ja Slovenian kanssa. Sipoon Reserviläiset saikin Reserviläisliiton liittokokouksessa Oulussa marraskuussa 2023 erityismaininnan yhdistyksen mallikuudesta ja aktiivisuudesta. Mannerheimista sekä useita näytteilleasettajia, toteaa tapahtuman järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Jari Sartimo Sipoon Reserviläisistä. sekä Söderkullan markkinat 5.5. Syksyllä harjoitellaan yhteistyökumppanin KymJP:n killan harjoitusalueella jalkaväkitoimintaa, kuten esimerkiksi droneilta suojautumista. Yhdistyksellä on Keravan Klondyken ampumaradalla oma pistooliammunnan vakiovuoro. Lisäksi järjestön puitteissa järjestetään muun muassa nuorten aliupseerien johtamiskursseja ja muita koulutustapahtumia. Yhdistyksen erikoisuutena ovat omat sissija puolijoukkueteltat, joita yhdistys myös tarvittaessa vuokraa eteenpäin. Reserviläisliitto valmistautuu puheenjohtajuuteen Kansainvälisen reservin aliupseerien kattojärjestö CISOR:n hallituksen kokous pidettiin 22.–25. Ampumatoiminta on Sipoossa vahvaa. Aika näyttää, mitä erilaisia toimintamuotoja kansainvälinen taso tarjoaa Suomelle Nato-jäsenyyden myötä reserviläisille. Näiden niin sanottujen perinteisten reserviläistapahtumien lisäksi kansainvälinen toiminta tulee myös jatkossa lisääntymään piirija yhdistystasolla. Yleisölle on tarjolla muun muassa dokumenttielokuva C.G.E. Paikallisen Die Gebirgsjäger-Reservistenkameradschaft Wolkersdorf – Waginger See:n jäsenet ovat osallistuneet muun muassa Sipoon Reserviläisten etämarsseille. – Maanpuolustuspäivään osallistuvat isosti ja näyttävästi kalustoillaan eri viranomaiset ja kunta tukien tapahtuman teemaa ”Paikallispuolustus ja varautuminen”. Kyseessä on iso koko kansan tapahtuma, jossa tullaan järjestämään muun muassa iso ohimarssi. helmikuuta Saksan Bonnissa. Reserviläisliitosta kokoukseen osallistuivat sotilasmestari Minna Nenonen, ylivääpeli Arto Nousiainen ja vääpeli Anni Pitko. Kevään tapahtumapoimintoja on muun muassa uusien jäsenten ilta Nikkilässä 27.3., Brandenstein-marssi Loviisassa 13.4., veteraanipäivän seppeleenlasku 27.4. Odotamme paikalle myös runsaasti osallistujia lippulinnaan eri yhdistyksistä. Keväisin järjestettävällä retkellä on perinteisesti sotahistoriateema, ja se suuntautuukin sotahistoriallisesti mielenkiintoiselle alueelle. Vahvaa maanpuolustushenkeä Sipoossa. Yhdistyksellä on todella aktiivista jäsenistöä, mikä näkyy muun muassa siinä, että tapahtumia järjestettiin viime vuonna yhteensä 74. Reserviläisliitto ottaa puheenjohtajuuden vastaan Saksalta loka-marraskuun vaihteessa Berliinissä järjestettävässä vaihtotilaisuudessa
Yhdistystä ja sen toimintaa koitettiin käynnistää uudelleen useita kertoja laihoin tuloksin. Suosituimpia tapahtumia ovat ammunta, sitsit (akateemiset pöytäjuhlat) ja elokuvaillat, Tanner listaa havaintoja. – Meidän toimintamme on äärimmäisen jäsenkeskeistä. 16 www.rul.fi Seuraa Facebookissa: www.facebook.com/reserviupseeriliitto 09 4056 2050 toimisto@rul.fi Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Toiminnanjohtaja Janne Kosonen 050 5810 819 janne.kosonen@rul.fi Toimistosihteeri Tarja Haili-Kilpiö 040 824 4522 toimisto@rul.fi Viestintäkoordinaattori Juho Heikkilä 040 128 9057 viestinta@rul.fi Suomen Reserviupseeriliitto Vapaaehtoista maanpuolustusta teekkarihengessä Juho Heikkilä Lappeenrannan Teekkarireserviläisten (LaTeRes) alkuperäismuotona voidaan pitää vuonna 1988 perustettua Lappeenrannan Teekkariupseereita (LaTu). Yhdistyksen puheenjohtajalla, energiatekniikan opiskelija Vilho Tannerilla on selkeä käsitys viimeaikaisen kasvun syistä. ROOPE MYLLER. Reserviupseeriliiton aktiivisimpiin yhdistyksiin lukeutuva Lappeenrannan Teekkarireserviläiset on kasvanut vauhdilla. Jäsenistöä Ällitällin kyydissä LaTeResin kesäpäivillä. Vuonna 2018 jäseniä oli noin 30, mutta viime vuonna ylitettiin 300 jäsenen rajapyykki. Toiminta ei koskaan oikein ottanut tulta alleen ja enimmillään jäseniä oli joitakin kymmeniä. Paljon on kokeiltu erilaista toimintaa ja katsottu, mikä kerää kiinnostusta ja mikä ei. Nykyisen nimensä yhdistys sai vuonna 2017
Yliluutnantti Nicolás Kalvi opiskelee sotatieteiden maisterin tutkintoa Maanpuolustuskorkeakoulussa. Eri henkilöiden vahvuudet sekä osaaminen tunnistetaan ja sen mukaan jaetaan vastuuta. – Olemme myös aina talkoovoimalla auttamassa muita järjestöjä heidän tapahtumiensa järjestämisessä. Nicolás Kalvi, Lasse Mäki Reserviupseerikurssit edustavat ainutlaatuista jatkumoa: eri puolilla Suomea järjestettävillä kursseilla varusmiehistä on jo yli 90 vuoden ajan kasvatettu vastuullisia ja jatkuvaan oppimiseen tähtääviä johtajia erilaisiin sotilasja siviilielämän haasteisiin. Intensiivinen kolmen ja puolen kuukauden jakso luo samalla yhteishengen, joka jää kurssilaisten mieleen vielä vuosikymmeniksi varusmiespalveluksen jälkeenkin. – Tapahtumia on viikoittaisista SRAsekä perusammunnoista, airsoftista ja kerhoilloista aina erilaisiin sitseihin ja animeiltoihin. Tanner pitää LaTeResin onnistunutta toimintaa erityisesti osaavien ja sitoutuneiden luottamushenkilöiden ansiona. Kesällä Virossa järjestettävään Milcomp-sotilasmoniotteluun joukkueet valitaan keväällä pidettävän karsintakilpailun perusteella. Alkusanojen jälkeen pidettiin itse kokous, jonka lopputuloksena hyväksyttiin uuden yhdistyksen nimeksi Merisotakoulun reserviupseerikurssin alumnit ry – Sjökrigsskolans reservofficerskursens alumner rf ja vahvistettiin sille säännöt. Vapaaehtoisten osaamiseen myös panostetaan yhdistystasolla. – Hallitustoimintamme on ensiluokkaista. Apua saa aina, kun sitä tarvitsee. RUL:n edustajat edellä mainittuihin tapahtumiin valitaan avoimen haun perusteella. Suunnitelma oman tukiyhdistyksen perustamisesta eteni sanoista tekoihin vuonna 2022. Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä Merisotakoulun reserviupseerikurssin hyväksytysti suorittaneet henkilöt ja kurssilla opiskelevat, kannatusjäseniksi kaikki toiminnasta kiinnostuneet yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt. Luutnantti (res.) Lasse Mäki toimii aktiivisesti vapaaehtoisessa meripuolustustyössä muun muassa Suomen Reserviupseeriliitossa Sininen Reservi ry:ssä. Ensi kesänä Tallinnassa Virossa järjestetään seuraavat tapahtumat: CLA, CIOR Language Academy (14.–27.7.2024), YROW, Young Reserve Officer Workshop (28.7.–3.8.2024), JMROW, Junior Medical Reserve Officer Workshop (28.7.-3.8.2024), CIMEX, Civil Military Cooperation Exercise (26.– 29.7.2024). LaTeResin jäsenhuollon mallia voi pitää teekkareista koostuvan yhdistyksen erikoisuutena. Kokous valitsi vastaperustetun yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi Nicolás Kalvin sekä hallituksen jäseniksi Carl-Gustaf Elfvingin, Kaj Hagrosin, Lasse Mäen, Henrik Pajusen, Aleksi-Elias Ruohosen, Eric Sundqvistin ja Joel Vanhasen. Päätöksenteko on tehokasta ja nopeaa, kun päätöksen tekee parhaimman tiedon omaava henkilö tai henkilöt. Perustamiskokouksen avasi Merisotakoulun puolesta koulun johtaja, kommodori Tuomo Mero, joka piti mielenkiintoisen esitelmän maailman turvallisuuspoliittisista näkymistä sekä Merisotakoulun ja Merivoimien ajankohtaisista asioista. Maanpuolustustyön lisäksi yhdistyksellä on runsaasti ei-sotilaallista harrastetoimintaa. Perustamiskokouksen saama runsas myönteinen kiinnostus luo otolliset lähtökohdat sille, että Merisotakoulussa reserviupseerikurssin käyneiden yhteishenki ja verkostot vahvistuvat entisestään. Haminan Reserviupseerikoulun ohella reserviupseereita valmistuu muun muassa Suomenlinnassa sijaitsevasta Merisotakoulusta, jonka reserviupseerikursseilla koulutetaan kahdesti vuodessa johtajia meripuolustuksen laivastoja rannikkojoukkoihin. Lisätietoja vastaperustetusta yhdistyksestä löytyy Facebookista sivulta @MERISK.RUK.alumnit sekä myöhemmin avattavilta verkkosivuilta. Sääntöjensä mukaan uuden alumniyhdistyksen tarkoituksena on tukea aatteellisesti ja taloudellisesti Merisotakoulun reserviupseerikurssin oppilaskunnan toimintaa, edistää Merisotakoulun reserviupseerikurssien upseerioppilaiden ja alumnien verkostoitumista, ylläpitää alumnien yhteyttä Merisotakouluun ja Merivoimiin sekä kohottaa maanpuolustustahtoa. – Koulutamme toimareitamme paljon, sillä esimerkiksi ampumakoulutuksen tasosta olemme hyvin tarkkoja. – Meille on välittynyt vahvasti sellainen kuva, että ylioppilaskunta on aktiivisesti mahdollistamassa meidän toimintaamme eikä rajaamassa sitä. Opiskelijajärjestönä LaTeResin toiminta on keskimääräistä reserviupseerikerhoa monipuolisempaa. Kahden vuoden valmistelutyö sai arvoisensa päätöksen, kun uuden yhdistyksen perustamiskokous pidettiin lauantaina 10.2.2024 Merisotakoululla yli sadan alumnin voimin. Lisätietoja tapahtumista ja hakulomake löytyy liiton nettisivuilta www.rul.fi. Suosittelemme kaikkia Merisotakoulun reserviupseerikurssin alumneja liittymään myös alumneja varten perustettuun samannimiseen ryhmään. – Ne öljytään aina ammuntojen jälkeen sekä putsataan säännöllisen epäsäännöllisesti, Tanner kertoo.. Mallia haettiin niin Reserviupseerikoulun oppilaskunnan kannatusyhdistyksen kuin eri korkeakoulujen alumniyhdistysten toiminnasta. Kun viralliset rekisteröimisvelvoitteet on saatu hoidettua, yhdistyksen tulevaisuus on avoin monipuoliselle, upseerioppilaiden ja alumnien toiveita vastaavalle toiminnalle. Olemme myös useita kertoja kuukaudessa järjestämässä yhdessä toimintaa lukuisten muiden lappeenrantalaisten harrasteyhdistysten kanssa, Tanner kertoo. Merisotakoulun reserviupseerikurssilaisilta ja oppilaskunnalta on tähän asti kuitenkin puuttunut kurssien välinen taustayhdistys. Tämä harvoin tarkoittaa kaikkia, Tanner toteaa. Puolustusvoimien Kouluttajan käsikirja sekä Johtajan käsikirja ovat hyviä työkaluja myös yhdistystoiminnan pyörittämiseen. Tapahtumiin voivat hakea avoimella haulla kaikki ne RUL:n jäsenet, joilla on hyvä suullinen ja kirjallinen englannin kielitaito. Uuden yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 10.2.2024 Merisotakoululla yli sadan alumnin voimin. Jäsenhuolto on Tannerin mukaan yhdistyksessä hyvällä mallilla. Toimintaa tullaan varmasti uudistamaan vielä tulevaisuudessakin, niin tuskin epäonnistumisilta päästään täysin välttymään jatkossakaan, Tanner kertoo. Yhteistyö toimii Tannerin mukaan hyvin myös LUT-yliopiston ylioppilaskunnan kanssa. Jäsenkeskeisyys on tarkoittanut LaTeResissä monipuolista toimintaa, mutta joskus tulee myös huteja. Eri puolustushaarakouluissa järjestettävillä kursseilla on paljon omia paikallisia perinteitään. – Paljon on kokeiltu uusia tapahtumia ja toimintaa, joista monet eivät ole saaneet suosiota. INKA JOUSMAA / MERIVOIMAT Alumnit Merisotakoulun reserviupseerikurssin asialla Haku kesän kansainvälisiin tapahtumiin auki RUL lähettää edustajia Naton reserviupseerijärjestö CIOR:n kesällä järjestettäviin tapahtumiin
B Selusta Käynti Ukrainassa oli Reserviläisliiton puheenjohtajalle Kari Salmiselle silmiä avaava matka. 26. Ratatilanne saatava kuntoon Teksti ja kuvat: Tuomas Kaarkoski Historia: Operaatio Dragoon Etelä-Ranskassa s. 24–25 Yksi meistä: Tomi Kurikkala s
– Kontrasti on todella kova. Hän on juuri palannut Ukrainasta, jonne hän ajoi pakettiautollisen verran tarvikkeita sekä 1990-luvun alun Chevrolet Suburbanin Ukrainan armeijan käytettäväksi. Parempihan se olisi kaikille ampua turvallisesti valvotuissa olosuhteissa. – Onhan se hurjaa, että armeijan upseerit saivat käsikähmän aikaiseksi yli 30 vuotta vanhasta autosta, kun samaan aikaan monissa kaupungeissa nuoret ukrainalaiset ajavat kymmeniä tuhansia maksavilla uusilla katumaastureilla. – Kun Suomeen tulee Nato-joukkoja, heidänkin on luonnollisesti päästävä ampumaan. Nelija viisikymppiset ukot ovat rintamalla lopussa ja nuoremmat eivät pääsääntöisesti ole rintamalla. "1 000 ampumarataa tämän kauden aikana on toiveajattelua, mutta jostain pitää lähteä liikkeelle.". Kyse on ammunnasta ja sen harrastusmahdollisuuksista. Ympäristönsuojelun varjolla tässä yritetään viedä harrastus, joka vaikuttaa maanpuolustustahtoon, sotilaalliseen kykyyn ja kokonaisturvallisuuteen. S alminen sai valitettavan tehtävän Kiovassa käydä laskemassa Suomen lippu hiljattain Ukrainan rintamalla menehtyneen nuoren suomalaisen, joka kulki Ukrainassa nimellä Samson, muistoksi. Vaikea ymmärtää, miksi tuolla ei ole pakkolunastukset käytössä, Salminen pohtii. Suomessa on tällä hetkellä noin 350 luvitettua ampumarataa. Salminen kävi muiden reserviläisjärjestötoimijoiden kanssa helmikuun lopulla tapaamassa aiheen tiimoilta pääministeri Petteri Orpoa (kok.). Siellä nähdyt asiat eivät Salmisen mukaan unohdu. Ukrainassakin nämä suomalaiset ovat kultaakin arvokkaampia kavereita. – Sitten ammutaan sorakuopilla ja jossain hylätyissä tehdasrakennuksissa. N ato-jäsenyyden myötä entisestään kansainvälistyvät harjoitukset vaikuttavat Salmisen mukaan nekin ampumaratatilanteeseen. Salmisen mukaan hänen puheenjohtajapanoksestaan ja työmäärästään noin 60 pro20 Vaikuttaja Jalkaväen tarkastajan eversti Juhana Skytän mukaan hyvä koulutus, vahva maanpuolustustahto ja modernit varusteet luovat hyvän pohjan jalkaväelle. R eserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salminen pyörittää mietteliäänä päätään. Yhteiskunta ei näytä keskenään tasa-arvoiselta. Tähän päälle vielä korruptio, niin ovathan ne luokkaerot todella isot. – Tilanne on huolestuttava. Orpo ei luvannut tuhatta rataa, mutta hän lupasi henkilökohtaisesti asioiden etenevän. Salminen on kuitenkin huolissaan. Meidän tavallinen rivisotilas saa niin hyvän koulutuksen, että hän pystyy tuolla vuorottelemaan ryhmänjohtajanakin, Salminen sanoo. Tietysti on hyvä, että kaupoissa riittää ruokaa ja tarvikkeita, mutta rintamalla se arki on sitten jotain ihan toista. Eniten Salminen sanoo kuitenkin yllättyneensä Ukrainan kaksista kasvoista. Nykyinen hallitus on kirjannut hallitusohjelmaan tavoitteeksi nostaa ratojen määrä tuhanteen. Luvituskäytännöt on tehty niin kalliiksi, että jo se itsessään rajaa paljon toimijoita pois. Ratojen lobbaaminen on myös paljon aikaa vievää toimintaa. – 1 000 ampumarataa tämän kauden aikana on toiveajattelua, mutta jostain pitää lähteä liikkeelle. Ensimmäisessä vaiheessa tärkeintä olisi saada ratoja sinne, missä niille on eniten tarvetta ja kysyntää. Tämä ei siis ole Puolustusvoimien vika, he tekevät työnsä mallikkaasti ja olemme toimineet ennen ja toimimme jatkossakin näissä asioissa hyvässä yhteishengessä. Tässä on kuitenkin kyse koko Suomelle tärkeistä asioista. Hänen mukaansa yksi maanpuolustuksen kulmakivistä on Suomessa retuperällä. Tapahtuma kuitenkin konkretisoi perustavanlaatuisesti Suomen suurimman maanpuolustusjärjestön puheenjohtajalle, miksi reserviläisjärjestöjen työ on tärkeää. Salmisen mukaan suomalainen ajattelu eroaa perustavanlaatuisesti ukrainalaisesta käsityksestä, miten yhteiskunta toimii sodan aikana. Salmisen mukaan ampumaratatilanteeseen on yksinkertaisesti pakko saada parannuksia tai ihmiset alkavat toimia omin päin. – Suomen valtion antama varusmieskoulutus on todella hyvää. Salmisen vierailu ei jäänyt pelkästään pääkaupunki Kiovassa pyörimiseen, vaan hän kävi myös itäisessä Ukrainassa aivan rintamalinjojen läheisyydessä. Ympäristölainsäädäntö on haastava ja vaikea, eikä ole kiinni tässä päivässä. – Tapaamisesta jäi kuva, että meidän asioista oltiin vilpittömästi kiinnostuneita. Vaikka koko maassa tilanne on huono, pitää resurssit kohdentaa oikein. Puolustusvoimien ratakapasiteetti joutuu tiukemmalle, ja tämän takia meidän osuuksia on jouduttu pienentämään niillä radoilla. Puheenjohtajalle jäi tapaamisesta positiivinen mieli
21 Vaikuttaja. Ukrainassa näin sen toisen vaihtoehdon, ja en voi suositella sitä kenellekään. Olemme toiveikkaita, että uudistus saataisiin maaliin. Salmisen mukaan asiasta ei tällä hetkellä ole juuri uutta kerrottavaa. Liiton puheenjohtajalla on itselläänkin loppuun viesti kaikille reserviläiskentälle aikaansa uhraaville. Kustannusmielessä ei puhuta isoista rahoista, mutta sen lähettämä viesti olisi merkittävä vapaaehtoisille maanpuolustajille. Ampumaratojen ohella Reserviläisliitto on pitänyt esillä sotilasvarusteiden verovähennysoikeutta, jonka selvittäminen sekin on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan. – Se etenee koneistossa, asia on varmistettu pääministeriltä itseltään. Silti käyttäisin tuon ajan mieluummin toiminnan kehittämiseen. Kari Salminen Reserviläisliiton puheenjohtaja vuodesta 2023 alkaen 56-vuotias, yrittäjä Reservin ylivääpeli Perhesuhteet: Naimisissa, kaksi lasta ja kolmen lastenlasta Harrastukset: Vapaaehtoinen maanpuolustus, ammunta senttia kuluu ammunnan edunvalvontaan. – Tämä työ, jota teemme, ei ole turhaa. – Se on tärkeää työtä, jota on pakko tehdä, ja se on meidän liiton ykkösprioriteetti tällä hetkellä. Kuka
Nykyisin riittäisi yksi näyttöpäätettä käsi hiirellä päivystävä operaattori. Toisen maailmansodan alkaessa Saksalla ja Englannilla oli käytössään toimivat laitteet. Kun suomalaiset pääsivät pyyntöjen jälkeen tutustumaan tutkajärjestelmiin, heräsi välittömästi tarve saada niitä omaankin käyttöön. Hankinta käynnistettiin 1942. Vaadittiin kuitenkin neuvotteluja ennen kuin Saksa päätti myydä radioluotaimia Suomeen. Väistämättä meilläkin huomattiin, miten aseveljet pystyivät ampumaan tarkasti huonoissakin olosuhteissa. Tutkan periaate eli kohteen paikantaminen siitä takaisin lähettimeen heijastuvilla radioaalloilla oli keksitty jo 1900-luvun alussa. SA-KUVA Helmikuussa muisteltiin laajalti, miten ilmatorjunta esti Neuvostoliittoa tuhoamasta Helsinkiä pommituksilla. Ne olivat luonnollisesti aikansa suurimpia sotasalaisuuksia. Vuonna 1943 saatu moderni ilmatorjuntajärjestelmä koostui RMB 88 mm -tykeistä, Lambda-keskuslaskimista sekä peitenimet Raija ja Irja saaneista tutkista. Ensimmäinen oli tarkoitettu ilmavalvontaan ja jälkimmäinen maalinosoitukseen. Puolustus oli rakennettu uusien radioluotaimien varaan. Kokonaisuus edusti aikansa huipputekniikkaa. Raijat ja Irjat Helsingin pelastajina Radioluotain Irja mittaa maalia Lauttasaaressa lokakuussa 1944. Ennen toista maailmansotaa lentohyökkäysten torjunta perustui pitkälti näköhavaintoihin eli aisti-ilmavalvontaan. Pilvisellä säällä ja pimeän vallitessa turvauduttiin kuulosuuntaimiin ja valonheittimiin. Tosin tuolloin ne olivat vielä radioluotaimia sana tutka kun keksittiin vasta sodan jälkeen. Kummallakin torjunta oli varsin sattumanvaraista. Jatkosodassa Saksa oli sijoittanut Suomen Lappiin parikymmentä tutkaa ilmatorjunnan avuksi. Sitä johdettiin kahdella saksalaisella tutkajärjestelmällä. Kolme Helsingin suurpommitusta kymmenen päivän välein kuitenkin kilpistyi kaupunkia suojanneeseen ilmatorjuntaan. Tuolloin tarvittiin edestä lukien sivukulman, korkeuskulman ja etäisyyden mittaajat sekä heidän takanaan kolme mittauskulmien lukijaa.. 22 Kalusto Tero Tuominen Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin halusi vuoden 1944 alussa ajaa Suomen ilmahyökkäyksillä pakkorauhaan
Valmistajan lyhenteestä tykin lempinimeksi muodostui Rämäpää. Taistelujen aikana tutkissa ja muussa kalustossa esiintyi vikoja ja pommitukset katkaisivat puhelinyhteyksiä. Kokonaisuutta tukemassa oli myös kuulosuuntaimia ja valonheittimiä sekä kevyempiä pattereita lähitorjunnassa. Tavoitteena oli saada useiden patterien tuli räjähtelemään samassa sulussa ja siten pommikoneet kääntymään pois – ja etenkin pudottamaan lastinsa – ennen maalialuetta. Helmikuussa 1944 ensivaroitukset Neuvostoliiton hyökkäyksistä saatiin niin radiotiedustelulta kuin surinahälytyksinä aisti-ilmavalvonnalta Suomenlahden itäosista sekä saksalaisten Viron tutkilta. Näiden havaintojen perusteella käynnistettiin Helsingin torjuntaorkesteri. Ilmatorjunnan käytössä 88 ItK/37 -tykit olivat vuoteen 1967 ja varauskäytössä 1977 asti. Talvisodan kokemusten perusteella varustetulla Ilmatorjuntarykmentti 1:llä oli myös toistakymmentä patteria, joilla ei ollut tutkia. Torjunnassa käytetystä asetekniikasta on puolestaan runsaasti lisätietoa Ahti Lapin vuoden 2013 kirjassa Ilmavaara – Helsingin ilmapuolustus 1917–1944. Sulkukehiä oli valmisteltu 4–14 kilometrin säteelle Helsingin keskustasta eri korkeuksiin sulkujen leveyden ollessa noin kilometri. Muut niin sanotut sivupatterit ampuivat taivaalle keskityksiä, joiden arvot oli etukäteen laskettu valmiiksi sulkukirjaan. Kommandogerät m/40 Lambda -keskuslaskin Ilmatorjuntamuseossa Tuusulassa. Se perustui osin jo vuonna 1915 annettuihin spesifikaatioihin erityisesti ilmatorjuntaan suunniteltavasta tykistä. Neuvostokoneet pudottivat arviolta 2 000 lennolla kaikkiaan yli 16 000 pommia, joista kohdealueelle päätyi vain noin 800. 23 Kalusto Saksalainen Rheinmetall-Borsig 88 mm -ilmatorjuntatykki eli acht-acht lienee toisen maailmansodan kuuluisimpia aseita. Neljä niistä sijoitettiin Helsinkiin ja kaksi runsaasti pommitetun Kotkan puolustukseen. Sotatoimissa 88:n havaittiin soveltuvan hyvin myös panssarintorjuntaan ja bunkkerien tuhoamiseen. Erottajan paloaseman luolassa sijainnut johtokeskus Torni seurasi mittausten perusteella hyökkäävien koneiden reittejä, jotka piirrettiin näkyviin niin sanotulle tutkatason lasille. Ilmavalvontatutka FuMG 40G eli Raija asemassa Kuninkaansaaressa. Käyttäjät istuivat laitetilassa, joka kääntyi noin 14 metriä korkean ristikkorakenteisen antennin mukana sen alla. Sen jälkeen kalusto siirrettiin rannikkotykistölle, jossa se palveli 2000-luvun alkuun asti. • Aiheesta laajemmin kiinnostuneille voi suositella Ville Jalovaaran tuoretta kirjaa Helsinki 1944 – taistelu pääkaupungista. Tutka ei kuitenkaan pyörinyt jatkuvasti, vaan sitä suunnattiin mittaamalla maalia. Taustalla 88 mm RMB -tykki. Alkuperäiset 18 tykkiä sijoitettiin suojaamaan Helsinkiä kuuden tykin pattereissa Santahaminassa, Lauttasaaressa ja Käpylässä. Ne eivät tuottaneet tietoa maalin korkeudesta. Raskaalla 88 mm -kalustolla varustetuilla niin sanotuilla johtopattereilla oli käytössään myös Kommandogerät m/40 Lambda -keskuslaskimet. Helsingin kolmessa pommituksessa neljään sektoriin jaetut Irja-tutkilla ja Lambdoilla varustetut johtopatterit kykenivät mittausten perusteella maalien seurantaeli tuhoamisammuntaan. Silloiseen kantakaupunkiin osui vain 530 pommia. Kalusto ylsi ilma-ammunnassa kahdeksan kilometrin päähän korkeusulottuvuuden ollessa kuusi kilometriä. Näitä irrotettavilla paripyörillä varustettuja kenttälavetilla liikkuvia 8,8 cm Flak 37 -tykkejä onnistuttiin keväällä 1943 ostamaan 18 kappaletta. 88-millisten niin sanottujen johtopatterien ohella myös Viikin 75 mm Skoda 75 ItK/37 -tykkipatteri varustettiin Irjalla. Mittaajat istuivat antennin alla näkyvässä kulmikkaassa laitetilassa. Neuvostoliitolle konetappioita kertyi muutamia kymmeniä. Sulkujen pelotevaikutusta oli lisätty korvaamalla osa kranaattien räjähteestä elektronimetallilla (magnesiumin ja alumiinin seos). Raijan suuntatarkkuus oli +/2 astetta ja etäisyystarkkuus 50 metriä. Nämä monimutkaiset sähkömekaaniset laitteet mahdollistivat laskennan myös liukuville ja kaartaville maaleille tuulikorjauksineen. Raskaat patterit ampuivat kolmena yönä yhteensä yli 600 sulkua ja kranaatteja lähti taivaalle noin 18 000. Tutka oli sijoitettu venäläisten 1900-luvun alussa rakentamaan Helsingin edustan merilinnoituksen tykkiasemaan. Pudotukset eivät kuitenkaan olleet torjunnan tavoitteena. Parannettu versio valmistui 1933 ja meille ostettu vuonna 1937. Käyttäjät ja huoltajat molemmille tutkatyypeille oli koulutettu Saksassa. Ne sijoitettiin Helsingissä Kuninkaansaareen sekä Malmin lentoaseman itäpuolen kalliolle. Näin voitiin määrittää sulut lähestyvien koneiden eteen, ja tämä tieto välitettiin tykeille. 1930-luvun alussa alkaneen työn perusteella kehitettyjä GEMA-yhtiön valmistamia FuMG 40G ”Freya” LZ eli ”Raija” -ilmavalvontatutkia saatiin Suomeen kaksi keväällä 1943. Paljon toki sekin, mutta torjuntaprosentiksi on arvioitu pitkälti yli 90. Irja-tutkien osuus ammuttavien kohteiden paikantamisessa oli ratkaisevaa. Niissä ampuma-arvot voitiin välittää tykille sähköisesti. Torjuntakokonaisuus osoittautui toimivaksi. Vuonna 1943 Suomeen saatiin kuusi Telefunken FuSE 62 D Würzburg ”Dora” -tulenjohtotutkaa. Siirrettävälle lavetille sijoitettu paraboiliantennilla varustettu tutka mahdollisti kohteiden havaitsemisen noin 30 kilometrin etäisyyksiltä, mikä tarkoitti koneille suunnilleen 2–3 minuutin lentoaikaa kohteeseen. Lisätietoja • Ilmatorjuntamuseossa Tuusulassa on nähtävissä Helsingin ilmapuolustuksen keskeisiä laitteita Irja-tutkasta torjuntatasoihin. Kaliiperi oli valikoitunut suurimmaksi mahdolliseksi käsin vielä ladattavaksi. Vuonna 1944 kasikaseja saatiin vielä 72 kappaletta lisää kiinteälavettisina, mutta ne eivät ehtineet mukaan helmikuun taisteluihin. Se moninkertaisti välähdyksen jopa koneiden miehistöjä sokaisevaksi. Käytännössä tämä tarkoitti noin 15 minuutin varoitusaikaa torjunnalle ja myös väestönsuojelun hälytyksille. Laitteessa oli myös kehittynyt optinen etäisyysmittari. Johtopattereissa nämä katkot paikattiin siirtymällä tuhoamisammunnasta tulittamaan sulkuja. Tuhoamisja sulkuammunnan tuloksena suurin osa pommeista putosikin kaupungin ulkopuolelle neuvostokoneiden kääntyessä räjähdysten pelästyttäminä takaisin. Irja löytyy myös Ilmavoimamuseosta Tikkakoskelta. Kaikkiaan raskaita tykkejä (75–88 mm) oli Helsingin suojana 77 kappaletta. Tulinopeus kokeneella miehistöllä oli 15–20 laukausta minuutissa. Meillä ase sai tunnuksen 88 ItK/37 RMB. Tarkkuus oli ammuntaan aivan riittävä. Vuonna 1939 käyttöön otettu laite sai meillä nimen Radioluotain RL 39 T (D) ”Irja”. Tärkeintä oli se, että Dresdenin kaltaiselta Helsingin täystuholta vältyttiin. Ampuma-arvojen siirto tykeille tapahtui sähköisesti. Raijojen mittausetäisyys oli parhaimmillaan jopa 120 kilometriä eli idässä Loviisan tienoille ja etelässä Viron puolelle. Sotien jälkeen Rämäpäät jatkoivat palveluksessa. Tutka tuotti seurantaan niin sivuja korkeuskulmat kuin etäisyyden maaliin. Vikaantumisen pelossa radioluotaimia ei käytetty jatkuvasti, vaan ne laitettiin päälle vasta hyökkäyksen uhatessa. SA-KUVA TERO TUOMINEN. Suuntatarkkuus oli 1/8 astetta ja etäisyysmittauksessa 10 metriä. Tutkien käyttö paransi sulkuammunnan tehoa merkittävästi, sillä niillä pystyttiin määrittämään oikea korkeus
Ranska joutui alistumaan miehitykseen osana saksalaisten suurta voittokulkua 1940. Idässä Liittoutuneet nousivat maihin Etelä-Ranskassa elokuussa 1944. Marraskuussa 1942 saksalaiset miehittivät myös Vichyn vyöhykkeen reaktiona liittoutuneiden maihinnousuun Pohjois-Afrikkaan. Operaatioon osallistuneet ranskalaisjoukot koostuivat suurelta osin afrikkalaistaustaisista sotilaista Ranskan silloisista Pohjois-Afrikan siirtomaista sekä Senegalista. Operaatio Dragoon on jäänyt selvästi Normandian maihinnousun varjoon, vaikka kyseessä oli mittava operaatio. ranskalainen armeija, jota komensi kenraali Jean de Lattre de Tassigny. Normandia dominoi sotahistoriallista kirjallisuutta sekä Euroopan sodan loppuvaiheiden muistamista ylipäänsä. Ranskan Rivierakin joutui sotanäyttämöksi toisessa maailmansodassa Maihinnousukalusto valtasi Rivieran hiekkarannat elokuussa 1944.. 24 Historia THE NATIONAL WWII MUSEUM Seppo Simola Maihinnousu Etelä-Ranskaan elokuussa 1944 eli operaatio Dragoon oli ensimmäinen ranskalaisjoukkojen merkittävä voimannäyttö maansa vapauttamiseksi saksalaisilta miehittäjiltä. Selvästi Normandian varjoon on jäänyt myös tämä toinen mittava maihinnousuoperaatio Ranskaan kesällä 1944. Amerikkalaisten rinnalla etelässä taisteli 1. Selustassa vaikuttivat puolestaan ranskalaiset sissija vastarintajoukot, joita liittoutuneet aseistivat avokätisesti lisää juuri ennen maihinnousua. Sodan käännekohta Saksan kannalta ajoittuu marraskuulle 1942. Pohjois-Ranskaa pitivät hallussaan Saksan miehitysjoukot eteläisen osan ollessa saksalaismielisen Vichyn hallituksen komennossa
Dragoon merkitsee englannin kielessä rakuunaa, mutta operaation nimen sanotaan perustuvan pieneen eteläranskalaiseen kaupunkiin nimeltä Draguignan, joka on rannikolta parikymmentä kilometriä sisämaahan päin. Lähteitä: Alexander Swanston – Malcolm Swanston: Toinen maailmansota – historiallinen atlas (2008) Rikard Drakenlordh: Toisen maailmansodan avainhenkilöt (2015) Kenraali Jean de Lattre de Tassigny (1889–1952). 25 Historia WIKIMEDIA COMMONS De Lattre de Tassigny onnistui pakenemaan saksalaisilta Seppo Simola Vuonna 1889 syntynyt Jean de Lattre de Tassigny palveli upseerina jo ensimmäisessä maailmansodassa. Joukot saavuttivat nopeaa menestystä ja kolmisen viikkoa maihinnousun alkamisesta ranskalainen panssaridivisioona yhytti kenraali George S. Saksalaisten taistelutahtoa – tai lähinnä sen puutetta – kuvaavat tappiotilastot. Muilta osin rannikko oli varsin ohuen miehityksen varassa. ranskalainen armeija. Tällöin Saksa jäisi Ranskassakin kahden tulen väliin. Saksalaisten miehitettyä myös Vichyn Ranskan marraskuussa 1942 miehittäjän määräyksiä tottelematon kenraali käski joukkonsa saksalaisia vastaan. Sieltä joukot etenivät Reinin yläjuoksulle ja myöhemmin joen yli Saksaan. Saksalaisten painopiste oli Marseillen ja Toulonin satamakaupunkien puolustuksessa. Armeijaryhmään liitettiin myös de Lattre de Tassignyn komentama 1. Saksalaisia kaatui noin 7 000 ja haavoittui kolminkertainen määrä. Maihinnousujoukkojen syvä tavoite oli edetä Italian ja Sveitsin länsipuolitse eteläiseen Saksaan. Saksalaisten selustassa oli toiminut jo pitkään ranskalaisia maquis-joukkoja eli vastarintaliikkeen sissiosastoja. Kolmannen valtakunnan ylistämä Euroopan linnoitus alkoi murentua Sisiliasta ja Italian eteläosista käsin kesällä 1943. Sota pyyhkäisi aluksi yli Rivieran, joka tunnettiin jo 1800-luvulla korkeatasoisista lomanviettopaikoistaan. Kenraali de Lattre de Tassigny ylennettiin postuumisti Ranskan marsalkaksi. Erona oli lentotukialusten käyttö osana maihinnousun ilmatukea. Amerikkalaiset pyrkivät Rhône-joen itäpuolta kohti pohjoista ranskalaisjoukkojen koukatessa aluksi länteen saartamaan Marseillea ja Toulonia, jotka vallattiin parin viikon päästä. Saksalaisten eteläisen Ranskan joukot koostuivat loppukesällä 1944 pääosaltaan itärintamalta lepoon siirretyistä yksiköistä. Siellä on yhä amerikkalainen sankarihautausmaa muistona operaatiosta, ja paikallinen tykistömuseokin kertoo viikoista, jolloin sota pyyhkäisi Rivieran yli. Maihinnousu avasi Eurooppaan toisen päärintaman itärintaman lisäksi, ja Italiassa etenevät liittoutuneiden joukot puolestaan loivat saksalaisille selustauhkaa etelästä. Rivieralle tehdyllä maihinnousulla alkanut operaatio Dragoon oli menestys. Tukialusten ohella ilmavoimat tukivat maihinnousua Korsikalta ja Sardiniasta käsin. De Lattre de Tassigny oli yksi korkeimmista ranskalaiskomentajista Ranskan vapautuksessa, ja hän saavutti menestystä etenkin operaatio Dragoonissa. Tukialusten lisäksi mittavaan operaatioon osallistui kolmisen kymmentä taistelulaivaa ja risteilijää. Aivan Monacoon ja Nizzaan maihinnousu ei idässä levittäytynyt, mutta Cannes ja Saint-Tropez olivat maihinnousuvyöhykkeellä. Niinpä elokuun puolivälissä 1944 alkoi operaatio Dragoon maihinnousulla Etelä-Ranskaan. Arvostettu kenraali allekirjoitti Ranskan puolesta Saksan antautumisasiakirjan keväällä 1945, minkä jälkeen komensi Ranskan miehitysjoukkoja Saksassa. Huomattavasti turvallisempaa palvelusta oli tämän jälkeen tarjolla puolustusministeriössä sekä korkeassa esikunnassa. amerikkalainen armeija sekä edellä mainittu 1. Operaatioon osallistui peräti yhdeksän tukialusta. Osasyy suureen vankimäärään oli valtakunnankansleri Adolf Hitlerin määräys, jonka mukaan satamakaupungit Marseille ja Toulon olivat ”linnakkeita”, eikä niistä ollut lupa vetäytyä. Kuukaudessa Dragoonin joukot olivat edenneet tulkinnasta riippuen noin 600–800 kilometriä. Verdunissakin taistellut nuori urho haavoittui peräti viidesti. Alusmäärät vaihtelevat eri lähteissä. Ilmavoimat lamauttivat ratkaisevalla hetkellä puolustuksen, ja saksalaiset pystyivät vain heikkoon vastarintaan. Armeija, jolla oli maihinnousun tapahtuessa käytettävissään kahdeksan jalkaväkidivisioonaa ja yksi panssaridivisioona sekä rannikkotykistöä. Maavoimakomponenttina olivat 7. Vangiksi antautui peräti 130 000 saksalaista, mikä oli noin kolmannes koko Etelä-Ranskassa taistelleiden joukkojen vahvuudesta. Elokuun alussa oli ilmakuljetuksin toimitettu taisteluvälineitä yli 50 000 taistelijalle, jolloin sissijoukkojen määrä kasvoi kolminkertaiseksi. Samoin kuin Normandiassa pari kuukautta aiemmin, operaatioalue pyrittiin ensiksi eristämään katkaisemalla selustayhteydet massiivisin pommituksin. ranskalainen armeija. Läntisen Euroopan vuoro tuli kesäkuussa 1944. Indokiinan sotaan 1950-luvun alussa kenraali osallistui ranskalaisjoukkojen ylipäällikkönä, kunnes vaikea sairaus vei voiton vuonna 1952. Kuukausi maihinnousun jälkeen eteläisen ja keskisen Ranskan läpi edenneet joukot liitettiin osaksi juuri muodostettua 6. Hävittäjäaluksia oli mukana lähes sata ja maihinnousualuksia pari tuhatta. Välimeren rannikon puolustuksesta vastasi saksalainen 19. Liittoutuneet päättivät avata uuden rintaman eteläiseen Ranskaan puristaakseen Saksan yhä ahtaammalle. Liittoutuneiden tappiot kaatuneina ja haavoittuneina olivat yhteensä noin 17 000 miestä. elokuuta. Eisenhowerin johtoon. H-hetki koitti aamulla 15. Pattonin panssarikiilan Dijonissa itäisessä Ranskassa Sveitsin pohjoisosien tasalla. Normandiassa maihin nousseet liittoutuneet alkoivat työntää Ranskaa miehittäneitä saksalaisjoukkoja kohti kotimaataan. Viimeiset saksalaisjoukot Pohjois-Afrikassa laskivat aseensa toukokuussa 1943. sen tappioiden tie alkoi Stalingradin antautumisesta tammikuun lopussa 1943. Tämä kertoo osaltaan siitä, että liittoutuneet eivät uskoneet Saksan pystyvän tehokkaisiin vastatoimiin. Tämän seurauksena vangittu kenraali onnistui lopulta pakenemaan ja liittyi vapaan Ranskan joukkoihin. Maailmansotien välillä ura vei Marokkoon, ja siellä hän haavoittui jälleen. Myöhemmin hän komensi Vichyn Ranskan joukkoja Tunisiassa. Ne olivat vajaavahvuisia eivätkä henkilöstöltäänkään aivan parasta ainesta. Hyökkäystä edeltävänä yönä puolustajaa sidottiin liitokonein ja laskuvarjojoukoin toteutetulla noin 9 000 sotilaan maahanlaskulla. Ranskan kenraaleista nuorin taisteli keväällä 1940 saksalaisia vastaan aselepoon asti. Tukialukset olivat liian arvokkaita uhrattaviksi. armeijaryhmää, joka alistettiin 15.9.1944 kenraali Dwight D
Toimijoina ovat kaikki, yksittäisestä jäsenestä yhdistykseen, piiriin ja liittoon. Voimme olla aktiivisia esimerkiksi paikallismedioiden suuntaan ja tiedottaa rohkeasti omista tapahtumistamme ja kursseistamme. Tomi Kurikkala on aktiivinen reserviläinen sekä harjoituksissa että järjestötehtävissä.. – Tarkoitukseni on tuoda entistä enemmän esille niin sanottua kentän ääntä ja hyviä käytäntöjä. Kannuksen kaupunginjohtajana toimii entinen puolustusministeri Jussi Niinistö. Reserviläisliiton liittohallituksessa hän on toiminut jo usean vuoden ajan. Kaikki ovat samalla asialla. Millaista hyötyä tästä on reserviläistoiminnalle. – Jussi on aina valmiina auttamaa ja edistämään asiaa, kun puhutaan maanpuolustuksen hyväksi tehtävästä työstä. Kurikkalan huomion kohteena on myös piirien toiminta, jota voitaisiin kehittää: – Esimerkiksi meillä Keski-Pohjanmaan piirin alueella on noin 1 300 henkilöjäsentä, mikä on verrattain vähän. – Silloin jokainen toiminnanjohtaja voisi lisäksi keskittyä omiin aihealueisiinsa ja viedä erityisesti niitä eteenpäin eri piireissä, jopa eri puolilla maata. Tomi Kurikkala suoritti varusmiespalveluksensa Kainuun prikaatissa vuonna 1999 ja kotiutui korpraalina. varapuheenjohtaja ja urheiluvastaava. Hän on nyt Keski-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja sekä Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien Piirin piirihallituksen 1. Ammatti: tuotantojohtaja Syntynyt: 1979 Sotilasarvo: yliluutnantti Asuinpaikka: Kannus Jäsenyhdistys: Kannuksen Reserviläiset Muita harrastuksia: Metsästys, kalastus, uinti Motto: ”Eteenpäin!” Tomi Kurikkala 26 Yksi meistä PASI LINDROOS / RESSUKUVA pumakursseilla. Kurikkala suoritti miehistöstä aliupseeriksi -kurssin 2005, ja sen jälkeen jatkokoulutus eli nykyinen Sodan ajan johtajakurssi vei aliupseerista upseeriksi ja sittemmin yliluutnantin arvoon. – Viestintää kentän eri tasoilla tarvitaan koko ajan. Tänä vuonna toimii jälleen myös Reserviläisliiton viestintätyöryhmä, jonka työskentelyä Kurikkala johtaa. – Reserviläistoiminta on mielekäs harrastus samanhenkisten ihmisten kanssa. Isänmaan mies, henkeen ja vereen, Kurikkala kommentoi. – Oma yhdistykseni, runsaan 50 jäsenen Kannuksen Reserviläiset järjestää säännöllisesti maanantaiammuntoja. Toiminnanjohtajat tekevät kukin tahollaan nyt hyvää työtä, mutta voisiko yksi toiminnanjohtaja johtaa tehokkaasti myös useaa piiriä, Kurikkala ehdottaa. Hän osallistui MPK:n ampumakurssille ensimmäisen kerran vuonna 2001. Mukaan on helppo tulla ja aloittaa tämä harrastus vaikkapa ampumakursseilla, Kurikkala sanoo. Kurikkala on ehtinyt maanpuolustusurallaan myös aktiiviseen järjestötyöhön. Keski-Pohjanmaan ampumaratatilanne on kohtalainen, mutta Kokkolassa ei ole omaa ampumarataa. Kertausharjoituksia ja vapaaehtoisia harjoituksia hänellä on ollut matkan varrella noin 150 vuorokautta ja sen lisäksi MPK:n vuorokausia yli 200. Viestintää ja aktiivista järjestötyötä Kuka. Perustamishanke on kuitenkin nyt vireillä. Ampumatoiminta kiinnostaa jäseniä ja erityisesti nuorille pitää saada toimintamahdollisuuksia, Kurikkala tuumii. Maanpuolustustyö on saanut viime aikoina uutta nostetta ja arvostusta, mitä voitaisiin hyödyntää viestinnässäkin. "Tarkoitukseni on tuoda entistä enemmän esille niin sanottua kentän ääntä ja hyviä käytäntöjä." Tomi Kurikkala Jarmo Seppälä Kannuslainen Tomi Kurikkala tuo reserviläistoiminnan kehittämiseen viestinnällisiä näkökulmia jo oman työnsäkin puolesta. Sen jälkeen hän on toiminut myös kouluttajana ja kurssinjohtajana MPK:n pst-kursseilla sekä aseja amReserviläistoimijoiden viestinnän kehittäminen ja piirien toiminnan tehostaminen kiinnostavat kannuslaista reserviläisaktiivia Tomi Kurikkalaa. Viestintä onkin tänä vuonna liiton yksi painopisteistä
– Olen saanut maistella 142 skottilaisen mallasviskitislaamon tuotteita, mukana myös vuosikymmenet sitten lakkautettujen tislaamojen aarteita. – Opin ymmärtämään KaakkoisSuomen sotilasmaantieteellisiä erityispiirteitä kuten Kymijoen merkityksen maamme puolustukselle. Tohtoriksi Tuunainen väitteli vuonna 2001 Vietnamin sodan alkuhistoriasta. – Eräs brittiupseeri tosin rinnasti yllätyksekseni Ilomantsin pienipiirteisen metsämaaston viidakkoon. Vanhimmat esimerkit ovat 1800-luvun puolimaista ja uusimmat viime vuosilta. Lisäksi hän on ollut yhtenä kirjoittajana Suomen puolustusvoimien kokeilutoimintaa käsittelevissä kirjoissa. Vaan eipä dosentin elämä pelkkää sotahistoriaa ole. 27 Kirjailija Seppo Simola Filosofian tohtori Pasi Tuunainen on onnistunut yhdistämään sotahistorian tutkimuksissaan työn ja mieluisan harrastuksen. – Parhaillaan työn alla on teos jalkaväkitaktiikan kehityksestä. Tuoreimmassa kirjassaan Sodan maantiede hän selvittää esimerkiksi, kuinka hyökkääjä pyrkii voittamaan luonnonesteet puolustavan osapuolen pyrkiessä hyödyntämään niitä. Sotahistoriallisen kirjallisuuden suhteen Tuunainen on todellisella näköalapaikalla. VARPU HEISKANEN / ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Dosentti Pasi Tuunaisen uusin kirja käsittelee sotilasmaantiedettä koko maailman mittakaavassa.. Toinen intohimo ovat mallasviskit. Muuallakin kulkiessani katson yhä maastoja sillä silmällä. Tuunainen kuuluu sukupolveen, joka ammensi sotahistorian alkeet Korkeajännityksistä ja ylipäänsä painetusta materiaalista elokuvien ohella. Dosentti Pasi Tuunaisen tutkimuksissa yhdistyy työ ja harrastus. Dosentin julkaisuluettelo on kerrassaan mittava. Uusin kirjani on ensimmäinen kokonaisesitys aiheesta. – Olen toiminut Sotahistoriallisen aikakauskirjan kirjallisuustoimittajana vuodesta 2008. Sotahistoria vei mennessään Kuka. Harrastuspanokseni menee nykyisin pääasiassa Suomen Sotahistorialliselle Seuralle. Kertausvuorokausia on tähän mennessä kertynyt 150 mukaan lukien rauhanturvatehtävissä saadut korvaavat vuorokaudet. Vuodet 1993–1994 Libanonissa suomalaisen rauhanturvaajajoukon tiedustelu-upseerina antoivat kansainvälistä näkökulmaa. Majuriksi reservissä Tuunainen ylennettiin 44-vuotiaana. Se kertoo Suomen kenttäarmeijan taistelukyvystä talvisodassa. Suomen käymät sodat ovat Tuunaisen tuotannon ydintä, mutta Sodan maantieteessä hän laajentaa näkökulman globaaliksi suomalaisittain eksoottisia aavikoita, viidakoita ja vuoristoja myöden. – Kävin 1970-luvun puolimaissa mieluusti selailemassa kirjastossa vasta ilmestynyttä kuusiosaista suurteosta Toinen maailmansota . – Pääteoksenani pidän kirjaa Finnish Military Effectiveness in the Winter War 1939–1940 . Sotilasmaantieteestä Tuunainen on kirjoittanut kahdessa teoksessa. Varusmiespalvelus Uudenmaan rakuunapataljoonassa Lappeenrannassa sekä reserviupseerikurssi Haminassa antoivat jo aineksia pohdinnoille. Ammatti: FT, historian yliopistonlehtori Syntymävuosi: 1966 Syntymäkotikunta: Savonlinna Sotilasarvo: majuri (res.) Asuinpaikka: Joensuu Uusin kirja: Sodan maantiede Pasi Tuunainen – Sotilasmaantieteen tutkimusperinne on Suomessa varsin ohutta. Sotahistorian dosenttina Tuunainen toimii sekä Oulun että Itä-Suomen yliopistossa ja sotataidon historian dosenttina Maanpuolustuskorkeakoulussa. Tarkastelen käänteentekeviä taisteluita 1700-luvun alusta näihin päiviin. Tuunaiselle on 57-vuotiaana ehtinyt kertyä 45 vuotta soittokokemusta rockja bluesbändien rumpalina. – Vaimo ja lapset saattaisivat sanoa, että kyse on elämäntavasta, naurahtaa tuhansien niteiden sotahistoriakirjaston omistava dosentti. – Partioimalla ja karttoja tutkimalla opin Lähi-idän maaston erityispiirteitä. Sittemmin hän on vienyt suomalaisen sotataidon historiaa myös ulkomaille
M23 Pikkusissi Valmistaja: Peltonen Knives / Pituus 16,5 cm / Terä: HRC62, 6,5 cm / Kahvan värivaihtoehdot: musta, vihreä, oranssi ja kojootti / Hinta: alkaen 75 e / Jälleenmyyjät: mm. Kahvaosa on samaa termoplastista vulkanisaattia, joka pysyy hyvin hyppysissä märemmilläkin keleillä. lamnia.fi Palstalla käsitellään reserviläistoimintaan ja luonnossa liikkumiseen soveltuvia käyttötavaroita. Sen minkä pikkusissi häviää koossa, se voittaa näppäryydessä. Vinkkaa meille: toimitus@reservilainen.fi. Polttopuiden pienimiseen puukko ei sovellu, mutta pitkälti kaikki muut tyypillisimmät retkitemput puukolla tekeekin ongelmitta. Erikoisempi ilmestys sen sijaan on kova kydex-tuppi, jota valmistaja ehdottaa kannettavaksi vaakatasossa vyöllä tai sitten bushcraft-hengessä kaulanauhassa. Perinteinen vyöllä roikkuva nahkatuppi on tuttu ja turvallinen ilmestys, siinä ei ole kumpaankaan suuntaan mitään ihmeellistä. Pienen ja ketterän terän ansiosta puukko on omimmillaan vuolemisessa. Tavarat voivat olla alansa klassikoita tai juuri ilmestyneitä uutuuksia. Nyt puukko on saanut rinnalleen pikkuveljen, joka kantaa nimeä Pikkusissi M23. Aktiivisen reserviläisen käytössä alkuperäinen sissipuukko saattaa yhä monipuolisuutensa ja vipuvartensa tuoman voiman takia kiilata tuoreen kilpailijan edelle. Toiselta puolelta lukittuva neppari on periaatteessa hyvä idea, mutta ainakin testimallin nepparin toimivuus aiheutti pakkasilla pyöriteltäessä lähinnä sormien kohmettumista ja harmitusta. 28 Varusvarasto Kätevä pikkuveli Teksti ja kuva: Tuomas Kaarkoski Peltosen sissipuukko on käyttöpuukkojen klassikko, joka ei varsinkaan maanpuolustuspiireissä isompia esittelyitä kaipaa. Kokonaispituudeltaan reilun 16 senttimetrin mittainen pikkusissi ei ole samalla tavalla yleispuukko kuin edeltäjänsä, vaikka siinä paljon samankaltaisia elementtejä onkin. Pakasta vedetyn mallin teroitus tuntuu sekin olevan kohdillaan, perinteinen paperitesti hoituu minisissillä mutkitta. Pienen kokonsa ansiosta tämä puukko voisi olla hyvä valinta vaikka perheen nuoremmille partiolaisille tai retkeilijöille. Näppäränä pikkupuukkona Minisissi on kuitenkin erinomainen puukko, joka on isompia kilpailijoitaan parempi veistoja vuolutöissä. Onko sinulla ehdotus palstalle
Tarinat herättävät vankilamuseon eloon 29 Matkavinkki Konnunsuon vankilamuseo sijaitsee entisen eristysosaston tiloissa.. Alueella kasvaneena ja vankilassa työskennelleenä Petsolalla riittää mielenkiintoisia tarinoita ja anekdootteja alueen historiasta annosteltavaksi koko vankilakäytävän matkalle. Vankila aloitti toimintansa jo 1918, kun se toimi sisällissodan jälkimainingeissa vankisiirtolana. Mitä ja missä. Itse vankilamuseo toimi jo vankilan aikoihin, mutta isompia kierroksia museotoiminta on ottanut vasta viime vuosina. Vierailuaika tulee varata Joutsenon vastaanottokeskuksen päivystyksestä. (Joutsenon vastaanottokeskus / Maahanmuuttovirasto / 0295 463 170 ) Kierrokset ovat opastettuja ja kestävät noin tunnin. Entisellä eristysosastolla toimiva museo on saanut vitriineihin tavaraa, mutta itse sellit on jätetty siihen kuntoon, johon ne viimeisiltä vangeilta jäivät reilut kymmenen vuotta sitten. Käytävän perältä löytyy niin sanottu karhukoppi, joka oli varattu väkivaltaisesti käyttäytyneille tai päihtyneille vangeille. Läykänkuja 53, 54190 Konnunsuo Museo on avoinna sopimuksen mukaan ja on ilmainen. Vankilamuseo sijaitsee Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä, entisissä vankilan tiloissa. Mielenkiintoisin anti ei löydy kuitenkaan museon käytäviltä, vaan selleistä. Arkityönsä ohessa Petsola on vähitellen ja pienen pienellä budjetilla operoiden edistänyt museota askel kerrallaan. Vankilamuseo on avoinna ryhmille sopimuksen mukaan. Sijainti: Joutseno, Lappeenranta. Konnunsuon vankilamuseo Jaska Petsola elävöittää opastuksillaan Konnunsuon vankilamuseon uudelle tasolle. Reserviläispiireissä Petsola on myös vuosikausia ollut tuttu näky ja tällä hetkellä hän toimii Etelä-Karjalan reserviläispiirin puheenjohtajana. Käytännössä museo on ollut yhden miehen eli Jaska Petsolan projekti. Päätös on osittain pakon sanelema, sillä tiloihin mahtuu järkevästi samaan aikaan ehkä noin 15 ihmistä ja toisekseen käynnit ovat aina opastettuja. Konnunsuon vankilamuseo ei ole yhtä suuri ja näyttävä kuin Hämeenlinnan verrokkinsa, mutta parinkymmenen kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta sijaitseva museo voittaa kävijänsä puolelleen kotikutoisuudellaan, jos niin nyt voi vankilasta sanoa, sekä Petsolan tarinoilla. Nykyään tiloissa toimii Joutsenon vastaanottokeskus, mutta rakennuskompleksin uumenista löytyy vähälle huomiolle jäänyt vankilamuseo, joka vaalii yhä alueen pitkää historiaa. Käytäviltä löytyy vanginvartijoiden vanhoja univormuja ja vitriineihin Petsola on naarannut tavaraa kuten muista rakennuksista löytyneitä vanhoja vankilatavaroita ja dokumentteja. Teksti ja kuva: Tuomas Kaarkoski Konnunsuon vankilan toiminta Joutsenossa ajettiin alas vuonna 2011. Vankilamuseoita on Suomessa kaksi. Juuri Petsolan opastuksissa onkin koko museon suurin valttikortti. Kopista löytyvät jalkoihin laitettavat kahleet painavat helposti yli kymmenen kiloa. Petsola työskenteli jo 1990-luvulla vanginvartijana kotiseutunsa vankilassa, ja nykyään hän työskentelee Joutsenon säilöönottokeskuksessa
Onnea voittajalle! Ristikko 2/2024 30 Ristikko RUK 142 Kuhnuri Arvoisa kurssiveli! Tervetuloa 50-vuotisjuhlatapaamiseemme Haminaan 23.–24.4.2024. Ilmoittautumiset ja lisätietoja RUK 142 -kurssin puolesta: Kullervo Tupi KT Harjavalta 050 536 7302 kullervo.tupi@dnainternet.net Tapani Koppinen 4K Jyväskylä 050 546 4079 tapi.koppinen@gmail.com Juha Turunen KT Luumäki 040 747 5076 juturu@live.fi WWW.RESERVILAINEN.FI Reservilainen Reservilainen. Edellisen ristikon ratkaisu Kirja-arvonnan voittaja 1/2024: Mikko Huhtamäki, Ylikylä. Voittajan nimi julkaistaan lehdessä ristikon ratkaisun yhteydessä. Lähetä nuolilla merkityt avainsanat ja yhteystietosi 22.4.2024 mennessä sähköpostilla osoitteeseen toimitus@reservilainen.fi ja olet mukana arvonnassa. Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkinto
Patria – johtava kotimainen integraattori maalla, merellä ja ilmassa Through life capability