oittuviin sesonkeihimme tai vakituisempaan tarpeeseen. Olemme osa S-ryhmää Helsinki • Jyväskylä • Kuopio • Lahti • Oulu • Tampere • Turku • Vaasa Meillä on tarjolla tek. TSEKKAA AVOIMET TYÖPAIKAT REILA.FI JA LAITA KANSSAMME ASIAT REILAAN! O L E T K O Y K S I M E I S T Ä . Lue lisää: www.rauhanturvaajaksi.. TYÖKOKEMUSTA, JOTA ET KOTIMAASTA SAA Katso videot www.youtube.com/puolustusvoimat Rauhanturvaajaksi haetaan nyt erityisesti jalkaväki-, KRH-, PST(NLAW, PSTOHJ 2000), tarkka-ampuja-, sekä EOD 2 -koulutettuja reserviläisiä. Meillä Reilassa rekrytointi käy kuumana ja hyville tyypeille löytyy töitä. . www.niemi. TYÖTÄ räätälöitynä sinun tarpeittesi mukaan Kiinnostuitko. niemi@niemi. öille monipuolisia työtehtäviä muuttajana, kuljettajana ja kalusteasentajana – joko muutamaksi päiväksi aina kuunvaihteisiin s. /tyopaikat . kuljettajille sekä sairaanhoitajille (ensihoito).. 040 663 3811 Puolustusvoimat rauhanturvaajaksi.. Lisätietoja: . Tule kanssamme uudistamaan turvallisuusalaa. Lisäksi tehtäviä on jatkuvasti mm. puh
Sivut 22–23 Sivut 19–21 R Reserviläinen 3 / 2021 KANNEN KUVA: PUOLUSTUSVOIMAT Lotat 100 vuotta TERO TUOMINEN PANSSARIMUSEO SA-KUVA Renaultien tarina Suomessa Sivut 24–25. Sodan aikaisessa kuvassa kanslialotat ovat työssään Aunuksen Lotta-Svärd-rajatoimistossa tammikuussa 1943. Kuvassa yhden niistä, Ilmavomien suurimman aluksen eli CASA C-295M:n ramppi on avattu odottamaan koneeseen siirtyviä joukkoja. Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela ” Lotta Svärd -järjestö perustettiin virallisesti maaliskuussa 1921. Enimmillään järjestöön kuului jopa 232 000 jäsentä. Suomelta kaivataan YKpuolelle entistä enemmän erikoisosaamista. Paikallistasolla toiminta oli käynnistynyt jo pari vuotta aiemmin. Sivu 10 Ilmavoimien kuljetusja yhteyskoneet Ilmavoimat tunnetaan erityisesti Hornetja Hawk-lentokoneistaan, mutta niiden lisäksi puolustushaaralla on muitakin koneita. Lottien vaikutus näkyy yhteiskunnassa tänäkin päivänä
RUL:n jäsenet: jasenasiat@rul.fi RES:n ja MNL:n jäsenet: jasenasiat@reservilaisliitto.fi MPKL:n jäsenet: jasenasiat@mpkl.fi Osoitehuolto ja yksityistilaukset puhelimitse: ma-pe klo 10-14 puh. 5/2021 6.9. oikealla "Osoitehuolto" www.reservilainen.fi Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes arvioi Ylelle Venäjän tavoitteiden olevan Ukrainassa yhä samat kuin aiemminkin. Reserviläisen viime vuonna haastatteleman Venäjä-asiantuntijan Martti J. Jotakin on kuitenkin muuttunut Krimin valtauksen ja tämän päivän välissä. 050 501 4923, petri.tanninen@saunalahti.fi Ilmestymisaikataulu 4/2021 21.6. Suurvalta näytti voimaa varsinaisesti kuitenkaan käyttämättä voimaa. 8/2021 13.12. Samalla voimannäyttö toimi myös eräänlaisena koepallona Yhdysvaltojen uudelle presidentille Joe Bidenille. Levikki 56 211 (LT 2016) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi Huom! Osoitteenmuutoksissa ym. Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0557-8477 Venäjään näyttävät yhä pätevän tietyt lainalaisuudet. Jos Donetskin ja Luhanskin alueet saisivat Ukrainan perustuslaissa erityisaseman, ne voisivat Ukrainan sisällä estää Ukrainan pyrkimykset Natoon liittymisestä ja EU:hun. P idemmän hiljaisjakson jälkeen Venäjä aktivoitui jälleen. Maa marssitti sotaharjoitusten varjolla valtavan määrän sotilaita ja joukkoja lähemmäs Ukrainaa, jossa Itä-Ukrainan sota on ollut päällä jo vuodesta 2014 asti. Tsaari on vaihtunut presidenttiin, mutta pohjimmiltaan kyseessä on vanhanaikainen ja muihin maihin epäluuloisesti suhtautuva valtio, jossa lyhyitä kehityskausia seuraa useimmiten kaipuu vanhoihin aikoihin. Sisäisen suosion niiataessa hitsautuminen yhteen ulkoista vihollista vastaan on ollut käytetty taktiikka Vladimir Putinin valtakauden aikana. (09) 4056 2010 Maanpuolustusmitalitilaukset: maanpuolustusmitali@ maanpuolustusmitali.fi sistä ongelmista laajentumispyrkimyksillään, jotka lopulta johtivat vuonna 1904 ensimmäiseen sotaan Japanin kanssa, jota yleisesti pidetään ensimmäisenä nykyaikaisena sotana. 1900-luvun alussa tsaari Nikolai II yritti avata maalleen lisänäkymiä ja pyrki kääntämään katseet pois maan sisäiPääkirjoitus Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Maailma on tuosta ajasta muuttunut reilussa sadassa vuodessa hyvin toisenlaiseksi, mutta Venäjään näyttävät yhä pätevän tietyt lainalaisuudet. Länsi kehittyi edellä nopeammin, Venäjä ei pysynyt kehityksessä mukana ja tarrautui suurvaltaasemaansa tiukemmin sotilaallisen osaamisensa kautta. Venäjä kiihdytti jännitteitä alueella tarkoituksellisesti vain vetääkseen joukkonsa pois ennen isompaa eskalaatiota. Epäsuosittu eläkeuudistus söi valtiojohdon kannatusta, hallinnon vastaiset mielenosoitukset ovat kasvaneet viime aikoina ja oppositiopolitiikko Aleksei Navalnyin tilanne elää yhä päivittäin. 6/2021 11.10. Samoja kaikuja löytyy toki Venäjän paljon varhaisemmastakin historiasta. Karin mukaan Venäjälle on tyypillistä kokea olevansa eräänlaisessa piiritystilassa ja uhattuna. 4 3.5.2021 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Toistaako Venäjä taas itseään. Toisin kun Krimillä, Venäjä oli tosin tuolloin häviävä osapuoli. Tällä ajattelulla kansa on helpompi saada niin sanotusti ryhmittymään lipun ympärille. Hänen mukaansa keskusjohtoinen hallinto myös viestii tätä aktiivisesti. Osoitehuolto, jäsenasiat ja Maanpuolustusmitali Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. 7/2021 8.11. 1800-luvulla Romanovien aikoihin asetelmakin oli lähes sama. On mielenkiintoista nähdä, miten nämä haasteet peilautuvat Venäjän tulevaisuuteen ja sen jo entuudestaan vaikeaan ulkopoliittiseen asemaan.. tilausasioissa ks. Mainitse myös entinen osoite. Venäjä näyttäisi jälleen hakevan asetelmia ulkoisia uhkia vastaan viime aikojen toimillaan Ukrainassa
Valintaja koulutustilaisuuden kautta rykmentti pyrkii sijoittamaan lisää naisia erikoisjoukkoreserviin. Puolustusvoimat on vuosien varrella kouluttanut yli 10 000 naista reserviin. Sosiaaliset taidot ja psyykkiset ominaisuudet ovat erityisen tärkeitä. Tämän vuoden maaliskuussa päättyneessä haussa vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki ennätyksellisen moni, 1 675 naista. Reserviläisillä on mahdollisuus hakeutua myös kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin sekä Utin jääkärirykmentin määräaikaisiin tai vakinaisiin työtehtäviin. Juhlapäivän tapahtumia nähdään sekä televisiossa että sosiaalisen median kanavilla, Pääesikunnan komentopäällikkö prikaatikenraali Kim Mattsson sanoo Puolustusvoimien tiedotteessa. – Hakemusten suuri määrä yllätti meidät positiivisesti. Kososen mukaan valintaja koulutustilaisuudesta saatiin hyviä kokemuksia. Hakemusten suuri määrä yllätti positiivisesti, Utin jääkärirykmentistä kommentoidaan. Vaatimuksena naisille oli muun muassa 2 500 metrin juoksutulos 12 minuutin juoksutestissä. PUOLUSTUSVOIMAT. Naisille suunnatun haun kriteerit ovat erilaiset kuin laskuvarjojääkäriksi tai erikoisjoukkokurssille hakevilla, koska tehtävätkin ovat erilaisia. Naisille erikseen tarkoitetun haun taustalla on tunnistettu tarve lisätä naisten määrää erikoisjoukoissa. Lähes 300 naista haki erikoisjoukkoreserviin A Eturintama Lippujuhlapäivän paraati on peruttu Puolustusvoimat peruu lippujuhlan päivän paraatin koronaepidemian vuoksi kuten viime vuonnakin. Naisia koulutetaan muun muassa partiotason kenttätehtäviin kansallisen puolustuksen tai sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioita varten. Utin jääkärirykmentti jatkaa erikseen määritettäviin kohderyhmiin suuntautuvaa rekrytointia erikoisjoukkoreserviin myös tulevina vuosina. Paavo Airo Utin jääkärirykmentti järjesti huhtikuussa valintaja koulutustilaisuuden erikoisjoukkoreservin tehtäviin hakeneille naisille. Olimme toivoneet hakijoilta monipuolista koulutustaustaa ja siviiliosaamista, kielitaitoa sekä kokemusta kansainvälisistä tehtävistä. – Järjestämämme valintatilaisuuden perusteella on perusteltua sanoa, että reserviin koulutetut naiset ovat kovatasoisia ja motivoituneita, myös erikoisjoukkojen näkökulmasta. Viime vuonna päivää juhlistettiin erilaisella ohjelmalla ympäri Suomea, ja Ylen kanavissa seurattiin Laivaston soittokunnan viihdekonserttia Turusta. Tälle vuodelle on kaavailtu samankaltaista ohjelmaa. Hakijoita oli lähes 300, joista noin 70 kutsuttiin valintaja koulutustilaisuuteen. Näitä kaikkia saimme, ja edessämme olikin haastava tehtävä karsia valintaja koulutustilaisuuteen kutsuttavat noin 70 henkilöä, Utin jääkärirykmentin esikuntapäällikkö everstiluutnantti Jussi Kosonen sanoo tiedotteessa. Erikoisjoukkojen tehtäviin rekrytoitavat reserviläiset osallistuvat säännöllisesti kertausharjoituksiin ja heidät sijoitetaan sodan ajan kokoonpanoon. "Hakeutumista erikoisjoukkoreserviin on tarkoitus jatkaa tulevina vuosina." Jussi Kosonen Erikoisjoukkoreservin tehtäviin hakeneiden naisten valintaja koulutustilaisuuteen kutsuttiin noin 70 hakijaa. – Tavoitteemme on myös tänä vuonna tarjota kansalaisille arvokasta ohjelmaa, joka kunnioittaa perinteitä, mutta toteutetaan vaihtoehtoisella tavalla. Tässä yhdistyvät hienosti erikoisjoukkojen tarpeet ja maanpuolustustahtoisten henkilöiden intressit. Paraati oli tarkoitus järjestää Joensuussa. Hakeutumista erikoisjoukkoreserviin on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina. Haku kesti vain kolme viikkoa, joten Utin jääkärirykmentissä oltiin tyytyväisiä hakemusten määrään
kesäkuuta. Vuonna 2018 hakijoita oli yhteensä 1 733, joista naisia 119 (6,9 %). Rauhanturvaajiksi valittujen palvelussuhde kestää tavallisesti 6, 8 tai 12 kuukautta kerrallaan. Hakijalla pitää myös olla vähintään kaksi hyvin arvosanoin suoritettua palvelusta kriisinhallintatehtävissä, vähintään luutnantin sotilasarvo, hyvä fyysinen kunto ja terveys sekä hyvät tietokonetaidot ja hyvä englannin kielen osaaminen.. Operaatioissa on mukana sekä palkattua henkilöstöä että reserviläisiä, kaikki vapaaehtoisia. Porin prikaatin Kriisinhallintakeskus Säkylässä kouluttaa rauhanturvaajat ennen operaatiota. Palvelusajalta maksetaan veronalaista palkkaa ja verotonta päivärahaa ja tehtävissä toimivilla on oikeus terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin sekä sotilastapaturmaja palvelussairausvakuutukseen. 6 Verkkovahvuus Seuraa Reserviläistä myös lehden some-kanavissa ja verkossa www.reservilainen.fi reservilainen 14 176 seuraajaa Facebookissa reservilainen 11 023 seuraajaa Instagramissa @reservilainenfi 1 691 seuraajaa Twitterissä Seuraava Reserviläinen Reserviläisen seuraava numero ilmestyy 21. Rinta-Keturin mukaan Maavoimien esikunta on muutaman viime vuoden aikana kehittänyt myös varusmiespalveluksen aikaista rekrytointia. Liiteluettelo on ilmoitettu teemasivustolla. Tarkkaile postiasi! Palautetta lehdestä voi lähtettää osoitteseeen toimitus@reservilainen.fi Rauhanturvaajaksi hakevien määrä hienoisessa kasvussa Rauhanturvaajakoulutukseen hakevien henkilöiden määrä on viime vuosina hieman noussut. asti käynnissä yleinen hakeutumisjakso kriisinhallinnan toimintavalmiuteen ja reserviläisille tarkoitettu hakeutumisjakso kriisinhallinnan henkilötiedustelutehtäviin. Sotilastarkkailijat koulutetaan Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen UNMOC-kurssilla, jolla reserviläisille on vuosittain tarjolla noin kymmenen kurssipaikkaa. Vuonna 2019 hakijamäärä oli 1 999, joista naisten osuus oli 7,6 %. – Yleisesti toivotaan, että hakeutuva liittää hakemukseen kaikki vaaditut liitteet, jolloin hakemus saadaan nopeasti käsittelyyn. Viime vuonna hakijamäärä oli 2 225, ja naisia oli kokonaismäärästä 183 (8,2 %). Rauhanturvaajaksi voi hakea kuka tahansa varusmiespalveluksen suorittanut mies tai nainen ympäri vuoden. Tehtävähalukkuus on samalla tasolla kuin ennen pandemiaa ja tehtäväperuutuksista vain yksittäisissä tapauksissa syynä on covid19, Rinta-Keturi sanoo. Kurssin lisäksi henkilöt osallistuvat Porin prikaatin järjestämään erilliseen koulutusja valintatilaisuuteen. Hakemukset jätetään Porin prikaatiin tai Merivoimien esikuntaan. Koronaepidemia ei ole vaikuttanut juuri lainkaan sotilaallisen kriisinhallinnan rekrytointiin, tehtävähalukkuuteen tai tehtäväperuutuksiin. Jarmo Seppälä Kapteeni Juha Rinta-Keturi Porin prikaatin henkilöstöosastolta kertoo, että rauhanturvaajakoulutukseen hakevien määrät ovat jonkin verran nousseet parin viime vuoden aikana. Parhaillaan on 15.5. Sotilastarkkailijatehtävien erillisvaatimuksiin kuuluu muun muassa se, että henkilöllä on oltava jo koulutus ammattiin. Lain mukaan operaatioissa saa olla kerralla enintään 2 000 suomalaista. Hakijoista noin 600 valitaan vuosittain koulutukseen ja operaatioon. Tämä on osaltaan laajentanut rekrytointipohjaa sotilaskoulutustaustan perusteella tehtävien valintojen osalta. Reserviläisten avoimista tehtävistä ilmoitetaan www.rauhanturvaajaksi.fi-sivustolla. – Covid19 ei ole näyttäytynyt juurikaan sotilaallisen kriisinhallinnan rekrytoinnissa
PUOLUSTUSVOIMAT Viime vuonna rauhanturvaajakoulutukseen haki 2 225 henkilöä. Northern Forestiin valmistellaan ruotsalaistenkin osallistumista. Pääesikunnan mukaan lopullinen varmuus ruotsalaisten mukanaoloon saadaan toukokuun puolivälissä, riippuen koronatilanteesta. Turkulainen Lindell on sotilasarvoltaan reservin kapteeni. Lindell on aiemmin toiminut muun muassa Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Ruotsalaisia aluksia toimii harjoituksessa maaliosastona kansainvälisillä vesialueilla. Logistiikkarykmentin johtama LOGEX 21 North, jolla tuetaan Maaja Ilmavoimien joukkoja samanaikaisesti useammassa harjoituksessa eri puolilla Suomea. – Osallistuminen toteutetaan osastointia noudattaen ja Maavoimat on valmistellut tästä erillisen yksityiskohtaisen suunnitelman, osastoesiupseeri Tuomas Syvänen Pääesikunnan suunnitteluosastolta sanoo. Ilmavoimien varusmiesten päättöharjoitukset pidetään hajautetusti joukko-osastoissa. järjestettävä harjoitus sijoittuu Suomenlahden ja Saaristomeren alueelle sekä Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen rannikkoalueille. Suurin osaharjoitus on Maavoimien Northern Forest 21, joka järjestetään Rovajärvellä, Sodankylässä ja Kittilässä 17.5.–3.6. Myös muut kevään päättöharjoitukset toteutetaan erityisjärjestelyin. Kaikkiin osaharjoituksiin osallistuu joukkoja useasta puolustushaarasta ja eri joukko-osastoista. Koronavirustilanne on vaikuttanut kolmeen osaharjoitukseen päätymiseen. Muutokset suunniteltuun harjoitustoimintaan ovat mahdollisia. Pääsotaharjoitus järjestetään kolmessa osassa eri puolilla Suomea Paavo Airo Puolustusvoimien kevään 2021 pääsotaharjoitus toteutetaan kolmena osaharjoituksena eri puolilla Suomea. Tällä hetkellä Suomi on mukana näissä operaatioissa: Afganistan (RS) Libanon (UNIFIL) Kosovo (KFOR) Irak (OIR) Irak (NMI) Mali (EUTM Mali) Mali (MINUSMA) Somalia (EUTM Somalia) Välimeri (EUNAVFOR MED) Lähi-itä (UNTSO) Suomi mukana vuodesta 1956 PU O LU ST U SV O IM AT. Koronaepidemia ei ole juuri vaikuttanut sotilaallisen kriisinhallinnan rekrytointiin, tehtävähalukkuuteen tai tehtäväperuutuksiin. Uuteen tehtävään hän siirtyy Asianajotoimisto Lindell oy:n palveluksesta. Ilmavoimat tukee Maavoimien ja Merivoimien harjoituksia. Merivoimien esikunta johtaa osaharjoitus Ritva 21:n. Ruotsin merivoimien alusyksiköitä ei kuitenkaan liitetä harjoitusorganisaatioon. Rauhanturvaja kriisinhallintaoperaatioiden toimeenpanosta voi vastata YK tai Etyj, mutta myös esimerkiksi Nato, EU tai operaatiota johtava maa. Puolustusvoimat seuraa koronatilanteen kehittymistä ja ottaa sen huomioon harjoitusten toteuttamisessa. Siihen osallistuu noin 7 000 henkilöä, joista reserviläisiä on noin 2 000. Lisäksi Lindell on osallistunut Naisten Valmiusliiton toimintaan alueellisellä ja valtakunnallisella tasolla sekä toiminut NASTA-harjoituksissa vastuutehtävissä. Koronatilanteen vuoksi Ilmavoimien osaharjoitus Touko 21 siirretään syksyyn viikoille 39–40, jolloin se toteutetaan Ruska 21 -ilmaoperaatioharjoituksena. Nuoli järjestetään Niinisalossa 26.5.– 3.6. Ruotsalaisen lento-osaston osallistuminen kevään harjoitukseen on peruttu, ja siirtämistä syksylle valmistellaan. Ilmavoimat järjestää kuitenkin 23.–28.5. Ruotsalaisten osallistuminen selviää toukokuun puolivälissä. 26.5.–2.6. Hän aloitti viiden vuoden määräaikaisessa tehtävässään toukokuun alussa. Pia Lindell Naisten Valmiusliiton uudeksi pääsihteeriksi Naisten Valmiusliiton uudeksi pääsihteeriksi on valittu Pia Lindell. Ilmataktiikka 21 -lentotoimintaharjoituksen, johon osallistuu yli 30 ilma-alusta ja pääasiassa palkattua henkilökuntaa. Suurin logistiikkaharjoitus on 3. Northern Forestiin osallistuu noin 2 000 reserviläistä. Sekä Nuoli 21 -harjoitukseen että Ilmapuolustusharjoitus 21:een (IPH) osallistuu henkilöstön ja varusmiesten lisäksi noin 200 reserviläistä. ja IPH Lohtajalla 17.–27.5. Nykyinen pääsihteeri Kaarina Suhonen jää pois tehtävistään toukokuun lopussa. Pääsihteerin tehtävää haki 26 henkilöä, joista haastateltiin viisi
Kyllä se reissu antoi paljon. Mutta hakijoita kuitenkin on aika paljon ja paikkoja siihen nähden yllättävän vähän, joten se ei ole aivan simppeliä. Moni tehtäviin hakeutuva on saanut koulutuksen esimerkiksi Suomen kansainvälisessä valmiusjoukossa, mutta Virta oli taustaltaan tykistöprikaatin viestiupseeri. – Oli partiointia ja vartiointia, työskentelin myös Tactical operations centerissä (ranskalais-suomalaisen pataljoonan operaatiokeskuksessa), ja minulla oli erilaisia komppanian pyörittämiseen liittyviä tehtäviä, partioreittien suunnittelua ja tarkastusta. – Ajattelin CIOR:n koulutuksesta olevan hyötyä. Se on keskeistä, oltiin sitten intin verkkareissa tai perustoimistossa. – Tässä elämäntilanteessa se voisi vielä olla mahdollista. – Keikan jälkeen ymmärtää sen, miten tärkeää on, että porukka pelaa yhteen hiileen. Cooper-kunto kohdilleen ennen keikkaa Paavo Airo Joakim Virta, 28, oli vuosi sitten rauhanturvaamistehtävissä Libanonissa. Libanonissa Virta kertoo päässeensä tekemään monipuolisia tehtäviä. Tiesin, että Libanonissa on kuuma ja siirtymiset voivat olla rankkoja, joten halusin, että näin reservin luutnanttina homma toimii, Virta sanoo. – Jos oma tausta mahdollistaa, että voi lähteä keikalle, niin kannattaa laittaa paperit sisään ja katsoa, mitä rekrystä tulee. Kuvituskuva. Viimevuotinen rauhanturvaamiskeikka oli Virralle hänen ensimmäisensä. Vaikka olen aina ollut urheilullinen, lisäsin kuitenkin ennen reissua paljon liikuntaa ja kuntoilua. Virta on tyytyväinen, että lähti rauhanturvaajaksi. Virran valmistuminen koulusta venyi hieman, ja työpaikka piti peruuttaa. Tiimin pitää toimia ja kaikkien pitää tarvittaessa osata joustaa, että päästään tavoitteeseen. Joakim Virta valmistautui rauhanturvaamistehtäviin kuntoilemalla ja kehittämällä sotilasenglannin taitojaan CIOR:n koulutuksessa. Liikunnan lisäksi valmistautuminen tehtäviin vaati myös erilaisia järjestelyjä elämässä. 8 Ajankohtaista Libanonissa rauhanturvaajana palvellut Joakim Virta halusi huolehtia tehtäviin hakiessaan, että yritys ei kaadu ainakaan 12 minuutin juoksutestiin eli Cooperiin. Tällä hetkellä Virta työskentelee Tampereella KPMG:llä tilintarkastusja konsultointitehtävissä. Eikä kaatunutkaan. Ajattelin, että niitä on ainakin testattu ihan käytännön tasolla Libanonissa. Lääkärija hammaslääkärikäyntejäkin oli, ja niihin meni yllättävän paljon aikaa. Operaatiosta sai hyvää kokemusta siinä mielessä, että eteen tuli tilanteita, joissa ei ollut aikaa miettiä, eikä voinut mennä niin sanotusti jäihin. Hän uskoo saaneensa Libanonista oppeja, joita voi hyödyntää työelämässä, vaikka toimintaympäristöt ovatkin hyvin erilaisia. Tullakseen valituksi rauhanturvaajaksi hänen piti täyttää tietyt kelpoisuusehdot. Sotilasenglannilla on oma roolinsa upseerien tehtävissä, ja reservin upseereilta edellytetäänkin rauhanturvaajana toimiessaan hyvää suullista sekä kirjallista englannin kielen taitoa. – Piti myös selittää tyttöystävälle, miksi emme ihan heti muuta Tampereelle yhdessä. Yksi niistä oli riittävä tulos Cooperin testissä, 2 500 metriä. Suomen Reserviupseeriliitto on CIOR:n liitännäisjäsen. – Halusin pelata Cooperin ihan varman päälle, ettei tarvitse stressata sitä. ISTOCK S U O M I P Ä Ä T T Ä Ä I T S E Eurofighter on Euroopan joustavin, testatuin ja laajimmin käytössä oleva monitoimihävittäjä. – Kun hain töitä operaation jälkeen ja olin valmistumassa, työhaastattelussa kysyttiin paineensietokykyä ja organisointikykyä. Sotilasenglannin lisäksi siellä opiskeltiin yhteistoimintaa. Ensimmäinen keikka oli kyllä avartava kokemus. Se varmasti auttoi tehtäviin pääsyssä. Hän kertoo ajattelevansa, että ainakin yksi uusi reissu voisi vielä tulla kyseeseen. Virta kertoo kehittäneensä sotilasenglannin taitojaan jo etukäteen Naton reserviupseerijärjestön CIOR:n koulutuksessa Espanjassa. Siispä Virta kiinnitti tehtäviin valmistautuessaan huomiota erityisesti liikuntaan, jotta haku ei kaatuisi ainakaan juoksutestiin. Lue lisää: www.eurofighterfinland.fi @BAES_Finland E U R O F I G H T E R H X. Eurofighterin valinta antaa Suomelle täyden suorituskyvyn kaikkiin tehtäviin, kaikissa ympäristöissä
Eurofighterin valinta antaa Suomelle täyden suorituskyvyn kaikkiin tehtäviin, kaikissa ympäristöissä. S U O M I P Ä Ä T T Ä Ä I T S E Eurofighter on Euroopan joustavin, testatuin ja laajimmin käytössä oleva monitoimihävittäjä. Lue lisää: www.eurofighterfinland.fi @BAES_Finland E U R O F I G H T E R H X
Omaisuuden arvo, noin 240 miljoonaa markkaa, on Tilastokeskuksen rahanarvomuuntimen mukaan nykyrahassa noin 44 miljoonaa euroa. Järjestön toimintaa jatkettiin vielä normaalisti. Seppo Simola Lotta Svärd -järjestön valtakunnalliset säännöt hyväksyttiin 23.3.1921, mutta toiminta oli käynnistynyt jo muutama vuosi aiemmin paikallistasolla. Se työllisti paljon entisiä lottia yhdistyksen otettua vastuun Lapin jälleenrakennustyömaiden muonituksesta. Lottien vaikutus tunnetaan ja tunnustetaan yhteiskunnassamme nykyään laajalti, mutta vähemmän tunnettua on, miten lotat hyödynsivät karttunutta osaamista, verkostojaan ja järjestön varallisuutta sotien jälkeen. Lounastaessasi Amican ravintolassa nautit lottajärjestön käynnistämän toiminnan hedelmistä. Samalla suunniteltiin rintamalta kotiutettavien lottien paluuta työelämään ja opintojen pariin. Monien suurten yleisötapahtumien ohella myös Helsingin vuoden 1952 olympialaisten muonituksen toteuttivat entiset lotat. Työmaahuolto ry. Kaikki Lotta Svärdin johtopaikat ylijohdosta pienimpään kyläyhdistykseen saakka olivat naisten hallussa. Silloin lottien uhrautuva toiminta vapautti ainakin divisioonan verran miehiä rintamajoukkoihin. Keskusjohtokunta lahjoitti osan järjestön varallisuudesta, osan se luovutti valtiolle ja pääosa siirrettiin perustetun säätiön alkupääomaksi. Se oli aikansa ensimmäisiä laaturavintoloita, joihin naiset pääsivät ilman miesseuraa – lotat yhä jatkoivat tasa-arvotyön eturintamassa. Tytäryhtiö, Suomen ravintohuolto oy, rakennutti nykyisen Vantaan alueelle maan suurimman keittiön, joka valmisti päivittäin jopa 50 000 ateriaa. Suomen Naisten Huoltosäätiö rakennutti Mannerheimintie 93:een 1950-luvun alussa lähes 300 asuntoa käsittävän kerrostalon, jonka huoneistoja vuokrattiin asunnottomille lotille perheineen. Työmaahuollosta eriytettiin myös myöhempi Valtion ravitsemuskeskus (VARK). perustettiin marraskuussa 1944 lottien työn jatkajaksi. Ensimmäisenä Suomessa se alkoi tuottaa catering-palveluja lentokoneisiin. 10 Ajankohtaista Lottien työ heijastuu nykyaikaan asti Sotien jälkeen järjestön varallisuus kanavoitiin sijoituksiin ja työmaaruokaloihin. Lotta Svärdiä lakkautettaessa haluttiin turvata yhdistyksen varallisuus Neuvostoliiton dominoimalta valvontakomissiolta sekä mahdolliselta miehitykseltä ja saada se tuottamaan hyvinvointia suomalaisille jatkossakin. Enimmillään järjestöön kuului 232 000 jäsentä, mikä teki siitä Suomen suurimman naisjärjestön. Lähteitä: Hanna Pukkila: Isänmaata varten – Lottajärjestön tarina (2015) Aura Korppi-Tommola: Lottaperinne elää – Suomen Lottaperinneliitto 1992– 2017 (2017) SA-KUVA Nuori ilmavalvontalotta vartiopaikallaan.. Toiminnan kasvaessa liiketoiminta yhtiöitettiin, ja pian Työmaahuolto oy:n ruokaloita toimi ympäri maata. Varoista jaetaan avustuksia edelleen. Yhtiöt koottiin Suuros oy:n alle, joka oli 1970-luvun puolivälissä alan suurin työnantaja pitkälti yli tuhannen työntekijän voimin. Alakertaan avattiin päiväkoti, terveydenhuollon tiloja, pesula sekä muita palveluja liiketiloja kuten ravintola White Lady. Valtiolle luovutetusta osasta perustettiin Alli Paasikiven Säätiö. Lasikattoja ei ollut, joten järjestö oli varsinainen tasa-arvon malliesimerkki. Lottatoiminnan todellinen tulikoe osui sotavuosiin 1939–1944. Suomen Naisten Huoltosäätiön (nykyinen Lotta Svärd Säätiö) säännöt hyväksyttiin 23.10.1944. Yhtiö myytiin vuonna 1978 Oy Fazer Catering Ab:lle, ja rahat sijoitettiin tuottavasti arvopapereihin. Keskusjohtokunta laati kokouksessaan 22.9.1944 suunnitelman järjestön purkamiseksi ja uuden säätiön perustamiseksi. Neuvostoliiton kanssa solmittu välirauhansopimus 19.9.1944 enteili monen isänmallisen järjestön lakkauttamista – myös Lotta Svärdin
Maarakentaminen on aloitettu vuonna 2019, ja varsinainen maanpäällinen rakentaminen voidaan aloittaa 2022, kertoo Ruutikangas oy:n toimitusjohtaja Timo Haataja. TUOMAS KAARKOSKI Lopettaisinko tupakoinnin. Tupakasta pääsee irti. Kukaan ei ole kuollut tupakan puutteeseen. Kuvituskuva. Joulukuussa 2024 kaiken pitäisi olla valmista. Tupakointi ja nikotiini vahingoittavat terveyttä. Lopetan tupakointia vähentäen . akupunktio, hypnoosi) . Opetusja kulttuuriministeriö (OKM) on myöntänyt 900 000 euron tuen ensi vuodelle, mutta rahoitusta hankitaan vielä muillakin keinoin. Alueelle mietitään vielä muitakin toimintoja ammunnan lisäksi. Yli 300 ampumapaikan valmistuminen 35 radalle vie useamman vuoden. Kivikon Ampumaurheilukeskus Napakympille ministeriö on varannut miljoonan euron tuen vuodelle 2024. Monia ehdotuksia on tullut, katsotaan, mitä sinne saadaan ja mitä sinne sopii. Muutokseen ryhtyminen Tupakoimattomuus arkipäiväistyy Tupakoimaton elämä VAIHE 2 VAIHE 3 VAIHE 1. Paavo Airo Ruutikankaalle, Pohjois-Pohjanmaan Liminkaan on nousemassa ampumaurheilukeskus, jota kuvataan yhdeksi Euroopan suurimmista. Poimintoja Stumppi.fi -keskustelufoorumilta. Soittoajat ma & ti klo 10?18 ja to klo 13?16. Iso ratahanke etenee Ruutikankaalla Opetusja kulttuuriministeriö myönsi tukea Limingan Ruutikankaan ratahankkeelle. Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa vuosille 2021–2024 on Ruutikankaan lisäksi kolme valtakunnallista hanketta, jotka kaikki sijoittuvat Helsinkiin: Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen, Myllypuron jääurheilukeskus sekä Kivikon sisäampumaurheilukeskus. Lopettaminen ei ole vaikeaa vaan päätöksessä pysyminen. – Osakeanti on lähtenyt ihan mukavasti käyntiin, toivomme siihen tietysti vielä sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä mukaan, Haataja sanoo. Elämä ilman nikotiinia on pidempi, terveempi ja maistuvampi. Hae sosiaalisesta mediasta tunnisteella @stumppi.fi Entä jos sittenkin lopettaisit. KYLLÄ EI . Savu vaikuttaa myös läheisiin. Vieroituslääke avuksi (reseptilääke) . Ruutikankaan ratojen luvataan palvelevan alueensa metsästäjiä, ampumaurheilijoita sekä reserviläisiä. Päätitkö lopettaa tupakoinnin. Käytän nikotiinikorvaushoitoa . – Meillä on ollut workshopeja, joissa on mietitty, minkälaista muuta toimintaa kuin ammuntaa alueelle sopisi. Tuki (ryhmä, vertaistuki, perhe, ystävä) EPÄVARMA/ AIEMPIA EPÄ ONNISTUMISIA Tupakointi on kallista. Muu menetelmä (esim. Tupakantumpit ovat ongelmajätettä. Ratoja tehdään monien eri lajien tarpeisiin. 11 Ajankohtaista Ruutikankaalle rakennettavasta ampumaurheilukeskuksesta on tulossa yksi Euroopan suurimmista. Soita 0800 148 484. OKM:n rahoitussuunnitelma on tehty edellyttäen, että eduskunta osoittaa liikuntapaikkarakentamisen riittävät määrärahat vuosina 2021–2024. Ruutikangas on valittu yhdeksi valtakunnallisen urheilupaikkarakentamisen merkittävistä hankkeista, joille ministeriö on myöntänyt rahoitusta. Osakeanti on parhaillaan käynnissä. Lopetan kertaheitolla . Vastaajina terveydenhuollon ammattilaiset. Muista myös: Stumppi.fi verkkopalvelu ja sen keskustelufoorumi. Meillä on vielä noin 30 hehtaaria aluetta, jolle ei ole suunniteltu ampumatoimintaa. www.stumppi.fi | 0800 148 484 Tietoa, neuvontaa ja tukea lopettamiseen saat Stumppi-palveluista. Puhelinneuvonta on maksutonta
– Ulkona majoittumisesta saa kaksikymmentä lisäpistettä, miehet virnuilivat. Jotoksella oli kaksi sarjaa, retkija reserviläissarja. uudella tavalla. Ensiaputehtävässä ja henkilön kiinniotossa partiot kuvasivat tehtävän suorittamisen matkapuhelimella, toisessa tehtävässä ratkaisut lähetettiin kisatoimistolle valokuvana. – Asiassa auttoi vahva pohjatyö, jota Antti Laalahti oli eri vastuualueiden vetäjien kanssa kahden vuoden ajan rakentanut. Vuosi sitten maaliskuussa alkaneet koronarajoitukset kuitenkin peruuttivat Pirkkajotoksen vain päivää ennen tapahtuman alkamista. "Hajautetulle jotokselle ilmoittautui sama määrä partioita kuin alkuperäiselle Pirkkajotokselle." Pekka Sillanpää 12 Ajankohtaista Viime vuodelta siirtynyt Pirkkajotos järjestettiin pandemian vuoksi hajautettuna. Partion mukana kulki pelkästään viisi eri varavirtalähdettä mukana. – Uskoimme kuitenkin siihen, että vahvalla tahdolla saamme tämän vielä aikaan, Sillanpää sanoo. – Pirkkajotos toteutettiin niin, että partiot suunnittelivat oman jotosreitin missä päin Suomea tahansa, kertoo Pekka Sillanpää, hajautetun jotoksen kilpailujohtaja. Vaikka monista tapahtumista, kuten Varustelekan Etäsotilasmarssista ja RESUL:n Four Day Marchista on saatu positiivisia kokemuksia, etänä suoritettava jotos herätti järjestäjissä huolta. Näitä toimintoja karsittiin hajautetulle jotokselle. Vaikuttaisiko se reserviläisten innokkuuteen osallistua jotokselle, kun Pääesikunnan ohjeen mukaisesti hajautetulta jotokselta ei saisi enää rinnasteisia kertausharjoituspäiviä. Alex Suosaaren, Johannes Oran ja Oskari Räsäsen ”Haippi”-partio oli kokoontunut edellisenä iltana Suosaaren kotiin Tampereelle ja aloittanut jotoksen aamulla. Hajautetun jotoksen ensimmäisenä kisapäivänä Pirkkalan ampumaradoilla partiot odottivat vuoroaan ampumarastille. – Reittisuunnittelun lisäksi partioille annettiin tehtäviä eri kellonaikoina jotoksen kotisivuilla, ne voivat olla paperitehtäviä tai toiminnallisia tehtäviä, Sillanpää avaa jotoksen luonnetta. Hajautettuun jotokseen siirtyminen ymmärrettiin miesten keskuudessa hyvin ja etätapahtumaksi siirretty jotos uusine tilanteineen herätti jopa eri lailla mielenkiintoa kuin perinteinen jotos. Yötoimintaakin oli suunniteltu sissiväijytystehtävän ympärille maaliosastoineen ja -ajoneuvoineen. Kaksi päivää kestänyt Pirkkajotos keräsi yhteensä 21 partiota, jotka suorittivat 22 tehtävärastia sekä ammunnat. Pari viikkoa ennen Pirkkajotoksen alkua pandemiatilanne eskaloitui siihen pisteeseen, että järjestäjät olivat valinnan edessä: peruako jotos kokonaan, vai järjestääkö se siten, ettei vaaraa koronan leviämisestä aiheutuisi. Usko jotoksen toteutumisesta ei silti kuollut, vaan järjestelyjä jatkettiin ajatuksella, että jotos toteutuisi vuonna 2021 samaan aikaan. Järjestäjät päättivät pitää Pirkkajotoksen hajautettuna jotoksena. Korona vei kuitenkin mahdollisuuden jotoksen järjestämiseen alkuperäisellä suunnitelmalla myös tänä keväänä. Haippi oli varautunut olosuhteiden tuomiin haasteisiin tietotekniikkavälineiden osalta esimerkiksi varaamalla kuusi kiloampeeria varavirtaa matkapuhelimiinsa. Jotoksella kilpailtiin Teksti ja kuva: Susanna Takamaa Reserviläisurheiluliiton talvijotosta suunniteltiin Pirkkalaan kevättalvelle 2020. Hajautetulla Pirkkajotoksella tehtävärastien toteutuksessa saatiin apua muun muassa arjen viestivälineistä. Käsikranaatin heitto tapahtui tilapäisvälineillä, esimerkiksi partion pakolliseksi varustukseksi määrätyillä kivillä. Alkuperäisessä suunnitelmassa Pirkkajotokseen kuului laaja kattaus erilaisia ammuntoja pistoolilla ja kiväärillä aina rauhallisesta tarkkuusammunnasta nopeampiin toiminnallisiin ammuntoihin. Partiot suunnittelivat tällä kertaa itse reittinsä. – Haastettahan tässä on tullut tämän tietotekniikan kanssa pelaamisen suhteen, kun joiltakin rasteilta tulee valokuvata tehtävän vastaus ja lähettää se kilpailutoimistoon, Suosaari kertoi. – Kaikkien yllätykseksi lopulta kuitenkin kävi niin, että hajautetulle jotokselle ilmoittautui sama määrä partioita kuin alkuperäiselle Pirkkajotokselle, toteaa Sillanpää. Korona on pakottanut jo vuoden ajan järjestäjät miettimään, miten erilaiset tapahtumat pystyttäisiin järjestämään rajoituksista huolimatta. Lisäksi partio kuljetti mukanaan telttaa, jossa aikoi yöpyä maastossa. Eri tehtävätiedostoja palautettiin yli 730 kappaletta. Kisaorganisaation piti kokoontua etäpalavereihin tiheästi ja sopia muun muassa ryhmächateissa erinäisistä asioista. – Retkisarjassa ei ole ammuntoja, mutta reserviläissarjassa ammunnat pystyi suorittamaan määrätyllä aikavälillä joko Hollolan Hälvälässä tai Pirkkalassa. Ammunnat järjestettiin Pirkkalassa ja Hälvälässä. Alex Suosaaren, Oskari Räsäsen ja Johannes Oran jotospartio ”Haippi” valmistautui ammuntarastille Pirkkalassa. Järjestelyt olivat uuden konseptin ja tietojärjestelmän luomisen sekä tehtävien muuttamisen vuoksi intensiivisiä. Partioiden kesken vietettiin yli 60 maastoyötä ulkona nukkuen ja suoritettuja kilometrejä hajautetulla jotoksella kerättiin yli 3 000 kilometriä
Teksti ja kuva: Tuomas Kaarkoski Vuosi 2020 oli armeijatavaran erikoisliikkeelle Varustelekalle erinomainen. Koronaepidemian myötä herännyt ulkoilubuumi näkyi Varustelekan toimitusjohtajan Jari Laineen mukaan myös selkeästi yhtiön tuloksessa. Varusteleka teki ennätystuloksen Yrityksen liikevaihto kasvoi yli 24 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ylijäämän osuus liikevaihdosta oli viime vuonna enää 14 prosenttia, kun taas omatuotannon osuus oli 47 prosenttia. Varustelekan tiedotteen mukaan yhtiö aikoo tänä vuonna satsata erityisesti markkina-aseman vahvistamiseen Yhdysvalloissa. Ruton vuoksi porukka ei ole voinut mennä juuri muualle kuin korpeen ja aavikolle, minkä ansiosta ulkoiluharrastukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Varustelekan liikevaihto kasvoi yli 24 prosenttia aiempaan vuoteen verrattuna. Vuosituhannen alussa armeijaylijäämän myymisellä aloittanut Varusteleka on viime vuosina keskittynyt entistä vahvemmin omaan tuotantoon. – Toki loistava menestys on omasta mielestä vain ja ainoastaan tulosta meidän erinomaisuudesta, mutta rehellisyyden nimissä on todettava, että poikkeuksellinen vuosi pelasi myös meidän pussiin. Liikevoittoa yhtiölle kertyi 1,4 miljoonaa euroa. Tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä yhtiön liikevaihto on kasvanut 26 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Liikevaihtotavoite tälle vuodelle on 19,9 miljoonaa euroa, ja kasvua yritys pyrkii saamaan kymmenen prosenttia. Joskin vuonna 2020 ylijäämätuotteita myytiin 29 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Liikevaihdoista merkittävä osa, 75 prosenttia muodostui verkkokaupan myynnistä. Samalla Yhdysvallat oli Varustelekalle myös suurin yksittäinen ulkomaan markkina. Yhtiön mukaan merkittävin kasvu tuli Yhdysvalloista, jonka osuus liikevaihdosta oli 2,5 miljoonaa euroa. Me uskotaan, että globaali herääminen ulkoilmaharrastuksiin tulee kantamaan hyvin myös tulevina vuosina, Laine toteaa yhtiön tiedotteessa. 13 Ajankohtaista WWW.RESERVILAINEN.FI Reservilainen Reservilainen Kivijalkamyymälä toi viime vuonna neljänneksen Varustelekan liikevaihdosta.. Yhtiön liikevaihto oli 18,12 miljoonaa euroa ja liikevoitto kasvoi peräti 63 prosenttia
1950-luvulla liittoon syntyi ensimmäinen nuorten upseerien toimikunta. Vuonna 1968 lopulta päätettiin, että liitoilla olisi vain yksi lehti. Se järjesti muun muassa neuvottelupäiviä, joille osallistui edustajia jokaisesta piiristä. Tavoitteena oli, että vuoden 1962 aikana jokaisen piirin työtä johtaisi piirisihteeri. Tämä mahdollisti liiton urheilutoiminnan kehittämisen entistä monipuolisemmaksi ja kiinnostavammaksi. Edustajia oli kaikkiaan 33 reserviupseerikerhon naisjaostosta ja neljästä sellaisesta kerhosta, joissa ei tuolloin vielä ollut erityistä naisjaostoa. Toimikunnan kanta oli, että liittojen olisi yhdistyttävä yhdeksi reserviläisjärjestöksi. RUL:n vastuulle tulivat turvallisuuspoliittinen toiminta ja koulutus. Keväällä 1973 toimikunta kuitenkin ehdotti, että liitot jatkaisivat itsenäisinä, mutta niille perustettaisiin yhteinen toimisto. Ammuntaa, yhteistyötä ja yhdistymisvaatimuksia Susanna Takamaa Syksyllä 1952 Suomen Reserviupseeriliitossa alettiin pohtia, miten nuoret reserviupseerit saataisiin mukaan liiton toimintaan. Ennen sotia ja 1950-luvun puolivälin jälkeen ampumatoiminta on ollut yksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen keskeisistä toimintamuodoista. RUL ARKISTO Ampumatoiminta oli ollut sotien jälkeen kiellettyä. Uuden julkaisun nimeksi tuli Reserviläinen . Liittojen yhdistymistä käsiteltiin vielä vuonna 1995, mutta Oulussa järjestetty liittokokous päätti kuitenkin RUL:n jatkamisesta itsenäisenä järjestönä, joka pyrkisi kehittämään yhteistyötä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Yhdistymisen edellytyksiä tutkimaan asetettiin toimikunta, joka sai työnsä valmiiksi marraskuussa 1970. Jäsenhankintaa pyrittiin tehostamaan ja samalla nostettiin esille mahdollisuus ryhtyä perustamaan reserviupseerikerhoja Helsingin ja Turun yliopistoihin sekä Tampereen Teknilliseen Opistoon. Naiset tulivat tiiviimmin mukaan liiton toimintaan vuonna 1955, jolloin Helsingissä pidettiin Suomen Reserviupseeriliiton kerhojen naisjaostojen ensimmäiset neuvottelupäivät. Tapahtumasta tuli jokavuotinen. Jo 1950-luvun puolivälissä RUL ja RAuL olivat tehneet yhteistyötä julkaisten sisällöllisesti toisiaan vastaavaa lehteä, mutta molemmilla oli lehdelle oma kansilehti ja nimi sekä omat päätoimittajat. Nuorten ja naisten lisäksi RUL alkoi 1960-luvun alussa tehostaa yhteistyötään Reservin Aliupseerien liiton (RAuL) kanssa. Asiaa käsiteltiin useissa kokouksissa aina liittokokousta myöten. Aikakauden merkittävimpiä saavutuksia oli se, kun liitto sai 3.4.1954 sisäministeriön päätöksellä oikeuden harrastaa ampumatoimintaa, joka oli ollut sotien jälkeen kiellettyä. Loppuvuodesta tapahtui nimenvaihdos ja piirisihteereistä tuli toiminnanjohtajia. Niille osallistui edustajia liiton jokaisesta piiristä. Piiritoiminta tehostui palkkaamalla lisää päätoimisia piirisihteereitä. Keväällä 1956 liittoon syntyi nuorten upseerien toimikunta, joka jo seuraavana vuonna järjesti piirien ja kerhojen nuorten upseerien edustajille ensimmäiset neuvottelupäivät. Myös paikallisyhdistyksiin kannustettiin perustamaan nuorten osastoja. Erityisesti nuoret olivat aktiivisesti mukana reserviupseerien urheiluja ampumatoiminnassa. 14 www.rul.fi Seuraa Facebookissa: www.facebook.com/reserviupseeriliitto 09 4056 2050 toimisto@rul.fi Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Toiminnanjohtaja Janne Kosonen 050 5810 819 janne.kosonen@rul.fi Järjestöpäällikkö Susanna Takamaa 040 556 8798 jarjesto@rul.fi Toimistosihteeri Tarja Haili-Kilpiö (09) 4056 2054 toimisto@rul.fi Suomen Reserviupseeriliitto Suomen Reserviupseeriliitto 90 vuotta: 1950–1970-luvuilla Suomen Reserviupseeriliitto tehosti yhteistyötään eri toimijoiden kanssa. Liekö yhteisen lehden synnyttämä ajatus, mutta 60-luvun lopulla kentältä alettiin vaatia RUL:n ja RAuL:n yhdistymistä. Vuoden 1974 alusta lähtien syntyi sopimus työnjaosta liittojen välillä. Yhdistymisajatukset herättivät kuitenkin myös vahvaa vastustusta. Nuoret ja naiset otettiin toimintaan mukaan ja silloisen Reservin Aliupseerien liiton kanssa perustettiin yhteinen lehti. Vuonna 1961 naisjaostojen nimeksi tuli Reservin Upseerien Naiset. Kuva on nuorten reserviupseerien neuvottelupäiviltä Hämeenlinnasta vuodelta 1965.. Seuraavana vuonna neuvottelupäivät kokoontuivat Tampereella jo 130 hengen voimin edustaen 44 paikallista jaostoa. Pohjois-Karjalassa, Lapissa ja Etelä-Hämeessä oli jo palkattu kahden liiton piireille yhteinen piirisihteeri, joka osoittautui toiminnan kannalta hyväksi ratkaisuksi
MIKKO RISKU Rovaniemen reserviupseerikerhon ampumatoiminta on vilkasta. – Alueella on hyvät juuret toiminnalle sekä hyvä ja vahva yhteistyö muiden alueen toimijoiden kanssa, kehuu Heikkinen. Yksi suosituimmista toiminnallisista tapahtumista oli autopartiosuunnistus. RUK 100 -juhlaa vietetään verkossa ja maakunnissa Reserviupseerikoulun 100-vuotisjuhla 12.6.2021 järjestetään koronaviruksen takia ilman suurta yleisöä ja laajaa kutsuvierasjoukkoa. Sotilasmoniottelu, Lahti 20.5. Toiminnan aktiivisuus on vähentynyt monista kerroista viikossa muutamiin kertoihin kuukaudessa. Jäsenhuoltoa ylläpidetään olemalla jäseniin yhteydessä jäsentiedotteiden kautta sekä kuuntelemalla jäsenten toiveita toiminnan suhteen. Ennen kerhon jäsenmäärä oli tuplasti sen, mitä nykyään. Sotien jälkeen sotaleskille ja sotainvalideille kerättiin lahjoituksia järjestämällä myyjäisiä ja tansseja. – Vuosikymmenten saatossa kerhon toiminta on kokenut monia uudistuksia, aina kulloistenkin jäsenten ja yhteiskunnan tarpeiden mukaan, kertoo kerhon puheenjohtaja Saana Heikkinen. Pääasiallisena syynä kerhon perustamiselle oli Ahoniuksen tavoite saada myös suojeluskuntiin kuulumattomat reserviupseerit mukaan maanpuolustustoimintaan. Alustava verkkolähetyksen aikataulu on kello 9–15. Rovaniemen reserviupseerikerho sijoittui Suomen Reserviupseeriliiton vuoden 2020 toimintakilpailussa 30 parhaan yhdistyksen joukkoon. Kokouksen avasi kapteeni E. – Nykyään toiminta painottuu enemmän ampumatoimintaan, toimintapäiviin ja perinnetoimintaan. Yksi keskeinen toiminnan muoto jo 1970-luvulta lähtien on ollut pohjoismainen yhteistyö, joka on sittemmin laajentunut myös Viron reserviläisjärjestöihin, joiden kanssa yhdistyksellä onkin lämpimät suhteet. RUL:n, Kadettikunnan ja Sotilaskotiliiton juhlaseminaari, Helsinki + etätapahtumana 4.–25.5. Ampumatoiminnan hän nimeää myös yhdeksi nuoria reserviupseereita mukaan toimintaan vetäväksi asiaksi. Reserviupseeripiireissä ja -yhdistyksissä toivotaan koronarajoitusten niin salliessa yhteistä osallistumista päivän tapahtumiin, esimerkiksi seppeleen laskemista sankariristille tai -muistomerkille samaan aikaan RUK:n kanssa, verkkolähetyksen seurantaa kootusti sekä kenttälounaan järjestämistä jäsenistölle. 2000-luvulla erityisesti ampumatoiminta on ollut vilkasta, samoin eri sotilastaitokilpailuihin ja maakunnallisiin harjoituksiin osallistuminen. Aktiivinen kerho uskoo monipuolisen ja jäsenten tarpeisiin mukautuvan toiminnan vetävän jäseniä mukaan yhdistystoimintaan. Puolustusvoimain lippujuhlapäivä 12.6. Suomen Reserviupseeriliitto hyväksyi kerhon jäsenekseen 14.2.1937. RUK 100 vuotta, Hamina + etänä Liiton aktiiviset yhdistykset: Rovaniemen reserviupseerikerho Susanna Takamaa Rovaniemen reserviupseerikerhon perustamiskokous pidettiin Hotelli Pohjanhovissa 28.1.1937. Maaottelumarssi 22.5. Menot 6.5. Senioriupseereiden tapaaminen etänä 15.5. Päivän teemana ovat usein erilaiset tehtävärastit ja ammunta. Rovaniemen reserviupseerikerho järjestää yhteistyössä MPK:n kanssa Reservinjohtaja-kursseja sekä nuorille suunnattuja Nuori reservinjohtaja -päiviä. Kerhossa uskotaan kuitenkin siihen, että riittävän monipuolisella toiminnalla ihmiset saadaan innostumaan mukaan. Toiminta-alueeksi määrättiin Rovaniemen kauppala ja sen lähiympäristö. Ampumatoiminta vetää myös nuoria reserviupseereita mukaan toimintaan.. Ennen sotia kerhon toiminta keskittyi pitkälti erinäisten ampumakilpailuiden järjestämiseen sekä yhteistyöhön suojeluskuntien ja Lapin rajavartioston kanssa. Aktiivisuudestaan huolimatta myös Rovaniemen reserviupseerikerhon haasteena on saada ihmiset jakamaan vapaa-aikaansa yhdistystoiminnalle. Verkossa toteutettavan juhlan ohjelma päivitetään Maavoimien ja RUL:n sivuille myöhemmin kevään 2021 aikana. Ahonius, joka toimi myös kokouksen puheenjohtajana. – Ampumatoiminnan keskeistä asemaa selittää varmasti osaltaan Toramon ampumarata, jossa paikallisilla reserviläisjärjestöillä on ollut hyvä toimintamahdollisuudet, sekä ammunnan että kerhotilojen vuoksi myös muun toiminnan järjestämisen suhteen, Heikkinen toteaa. Tarkempaa tietoa RUK 100 vuotta -pääjuhlan ohjelmasta saa pitkin kevättä liiton verkkosivuilta sekä Maavoimien RUK 100 -sivuilta. RUL:n Liittohallituksen kokous 3/21 4.6
Tavoitteena on saada molempien liittojen piirit ja yhdistykset mukaan haastekampanjaan ja siten mahdollisimman moni liiton jäsen marssimaan. Muistomarssin suojelijana toimii puolustusministeri Antti Kaikkonen. Kirjautuminen marssille tapahtuu sähköisen lomakkeen kautta osoitteesta https://q.surveypal.com/ Maaottelumarssi-2021-suorituslomake/. Osallistujiksi kelpuutettiin kaikki yli kymmenenvuotiaat kansalaiset. Ruotsissa marssille ottivat osaa jopa kuninkaalliset. Hän suorittaa marssin molempien liittojen johdon kanssa. Marssi oli Ruotsissa osa laajempaa kampanjaa, jonka tavoitteena oli saada kansalaiset harrastamaan liikuntaa. Tämän vuoden muistomarssin ajankohta on Maaottelumarssin mukaisesti 4.–25.5.2021. Vuoden 1941 maaottelumarssilla voittoa tärkeämpi oli suomalaisissa syntynyt yhteishenki. RES ja RUL sitoutuvat lahjoittamaan Veteraanikeräykselle 500 euron lahjoituksen, jonka lisäksi kumpikin liitto maksaa jokaisesta 500 marssijaa ylittäneestä marssijasta yhden euron aina 2 000 marssijaan saakka. Tuolloin käveltävät matkat olivat miehillä 15 kilometriä ja naisilla ja nuorimmilla lapsilla 10 kilometriä. Kaikki tavoitematkan 10 km suorittaneet ja lomakkeen täyttäneet saavat postitse hihamerkin sekä osallistuvat myös tavarapalkintojen arvontaan. 16 www.reservilaisliitto.fi Seuraa Facebookissa: www.facebook.com/reservilaisliitto toimisto@reservilaisliitto.fi Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Reserviläisjärjestöt kannustavat piirejä ja yhdistyksiä ottamaan osaa marssihaasteeseen vuoden 1941 Maaottelumarssin hengen mukaisesti. Tällä aikavälillä haasteeseen osallistuvan tulee suorittaa yhtäjaksoinen vähintään 10 kilometrin mittainen marssi. Marssihaasteen tavoitteena on muistuttaa reserviläisiä toimintakyvyn ylläpidon tärkeydestä poikkeusoloissa. Nyt koronan aiheuttamien lukuisien sulkutoimien sekä eristäytymisen jälkeen halutaan löytää sitä samaa yhteishenkeä, jota 80 vuotta sitten saavutettiin. Aloitteen maaottelumarssin järjestämisestä tekivät ruotsalaiset, joiden omia päämääriä marssi myös palveli. Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto haluavat muistomarssilla kannustaa reserviläisiä liikkumaan sekä myös kunnioittaa veteraanisukupolvea. Vuonna 1941 marssimaaottelun nimekkäitä suorittajia olivat muun muassa presidentti Risto Ryti, Tahko Pihkala, Tauno Palo, Regina Linnanheimo, Paavo Nurmi sekä silloinen Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Urho Kekkonen. Vt. Näin olleen Veteraanikeräykselle pyritään saamaan kasaan yhteensä 4 000 euroa. Vuoden 1941 suoritukset painotettiin maiden väkilukujen suhteessa siten, että yhden suomalaisen suoritus vastasi kahden ruotsalaisen suoritusta. Tämän vuoden alussa Suomessa oli 5 430 miesja naisveteraania. Tärkeintä nytkään ei ole voitto, vaan yhdessä tekeminen ja liikkuminen. Miesten tuli suorittaa matka alle kahden tunnin ja 20 minuutin ja naisten alle tunnin ja 40 minuutin ajassa. Järjestäjät kuvasivat sen olevan kansallinen liikekannallepano, jonka tarkoituksena oli lujittaa kansallista voimaa ja yhtenäisyyttä sekä kunnioittaa Suomen kansan talvisodassa osoittamaa sitkeyttä. Ruotsissa maaottelumarssia verrattiin jopa Tukholman 1912 olympiakisoihin. Ruotsissa oli tarvetta vahvistaa nationalistisia tuntemuksia ja maanpuolustushenkeä toisen maailmansodan vuoksi. Marssitapahtuman suojelijana toimii puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.). Marssille ei aseteta vaatimuksia kantamusten tai muun varustuksen suhteen eikä suorituksessa ole ajallisesti tuntitai minuuttirajaa. Reserviläisliitto on vastannut haasteeseen myöntävästi. Miesveteraanien keski-ikä on tällä hetkellä 95 vuotta ja naisten 90 vuotta. Suomalaiset vastasivat haasteeseen ja ottivat marssille osallistumisen kansalaisvelvollisuutena. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan marssille. Antti Pynttäri Suomen Reserviupseeriliitto päätti haastaa Reserviläisliiton vuoden 1941 Maaottelumarssin hengessä muistomarssihaasteeseen. Tulokset kerätään sähköiselle lomakkeelle, joka löytyy molempien liittojen verkkosivuilta.. toiminnanjohtaja, järjestöpäällikkö Suvi Salo Tiedottaja Antti Pynttäri Toimistoja viestintäsihteeri Eeva Tulisalo Jäsenja toimistosihteeri Anna Mutanen Reserviläisliitto Yhteydenotot: jasenasiat@reservilaisliitto.fi toimisto@reservilaisliitto.fi jarjesto@reservilaisliitto.fi tiedotus@reservilaisliitto.fi Reserviläisliitto otti RUL:n marssihaasteen vastaan Kolmen viikon aikana tulee suorittaa yhtäjaksoisesti vähintään 10 kilometrin mittainen marssi. Vuonna 1941 Ruotsi haastoi Suomen maaottelumarssiin. Suomessa suorituksia kirjattiin kaiken kaikkiaan 1,5 miljoonaa ja Ruotsissa 940 000, joten Suomi voitti tuon kamppailun ylivoimaisesti ilman väestöpainotuksiakin
Edellisen kerran liitto on valinnut uuden toiminnanjohtajan vuonna 1997. Piiritja yhdistykset järjestivät vuonna 2020 noin 30 prosenttia vähemmän tapahtumia, ja osallistujia näissä oli peräti 60 prosenttia vähemmän verrattuna edellisvuoteen. Iron Point Finlandin työntekijät ovat kaikki aktiivisia ammunnanharrastajia, minkä ansiosta myyntiin valikoituu alan laadukkaita tuotteita. Nenosen lisäksi liiton palveluksessa on neljä muuta toimihenkilöä, toteaa Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola. Toiminnanluvuissa oli kuitenkin selviä muutoksia, mikä johtui koronasta. Valiokunnan seminaarikokous, Helsinki Uusi jäsenetu Toimintaturvajäsenille Antti Pynttäri Reserviläisliitto ja seinäjokelainen Iron Point Finland käynnistivät yhteistyön keväällä. Hän on kautta aikojen ensimmäinen nainen valtakunnallisen reserviläisjärjestön toiminnanjohtajana. Nenonen aloittaa työnsä elokuussa 2021.. Iron Point Finland tarjoaa Reserviläisliiton Toimintaturva-jäsenille erikoisetuja vuonna 2021. Hänen aikaisempi tuntemus reserviläistoiminnasta ja laajat verkostot ovat eduksi tässä työssä. Tarkemmat tiedot jäsenedusta on lähetetty huhtikuun lopulla toimintaturvajäsenille sähköpostiin. Nenonen siirtyy Reserviläisliiton toiminnanjohtajaksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Lounais-Suomen valmiuspäällikön tehtävistä. Liittohallitus valitsi uudeksi toiminnanjohtajaksi Minna Nenosen Antti Pynttäri Reserviläisliiton liittohallitus piti vuoden toisen kokouksensa lauantaina 17.4. juhlavuoteen liittyvä valmistelutyö vuonna 2020. Jäsenmaksulasku löytyy sähköisestä jäsenasioinnista osoitteesta www.reservilaisliitto.fi/kirjaudu. Turpotietäjä 2020 -finaali toukokuussa Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Kadettikunnan sekä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n yhteistyössä järjestämän Turpotietäjä 2020 -tietokilpailun ensimmäinen valtakunnallinen finaali pidetään 11.5.2021. Hän on aikaisemmin toiminut myös muun muassa MPK:n koulutussihteerinä, Alastaro Golf oy:n toiminnanjohtajana sekä yrittäjänä tilitoimistossa. Ensimmäisenä etuna on laadukas ja helppokäyttöinen ajanottolaite SRAammuntaan, josta jäsenet saavat toukokuun ajan 10 prosentin alennuksen. Tämä tulee siis maksaa perusjäsenmaksun lisäksi. Kolme parasta Turpotietäjää palkitaan 1 000, 500 ja 250 euron stipendeillä. Jälleen on siis yksi lasikatto rikottu. Suurin mielenkiinto liittohallituksen kokouksessa kohdistui uuden toiminnanjohtajan valintaan. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2020 tilinpäätös sekä toimintakertomus ja esitettiin näitä hyväksyttäväksi syksyn liittokokoukselle. Mikäli on jo alkuvuodesta maksanut pelkän perusjäsenmaksun ja haluaa liittyä uuteen jäsenryhmään, toimintaturvamaksun voi suorittaa myös myöhemminkin kuluvan vuoden aikana. Liiton taloudellinen tilanne on vakaalla pohjalla. Liittohallitus valitsi liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi 43-vuotiaan salolaisen Minna Nenosen viiden vuoden määräaikaiseen tehtävään. Jälkimmäisessä hänen vastuullaan ovat olleet talousasiat ja RESUL:n 50. Nenonen on sotilasarvoltaan reservin sotilasmestari. – Minna Nenosella on vankka ja monipuolinen kokemus reserviläistoiminnasta ja maanpuolustuksen eteen tehdystä työtä. Hakuprosessi sisälsi useamman vaiheen ja kesti kaiken kaikkiaan muutaman kuukauden. Maksamiseen tarvitsee saman tilinumeron ja viitenumeron, jota on käyttänyt jäsenmaksun maksamisen yhteydessä. Minna Nenonen valittiin Reserviläisliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi. Mikäli kirjautuminen sähköiseen jäsenasiointiin ei onnistu, voi laskun pyytää laittamalla sähköpostia osoitteeseen jasenasiat@reservilaisliitto.fi tai soittamalla arkisin klo 10–14 välillä numeroon 09 4056 2010. Nenonen on pitkään toiminut reserviläistoiminnan eri luottamustehtävissä, viimeisimpänä muun muassa VarsinaisSuomen Reserviläispiirin puheenjohtajana sekä Reserviläisurheiluliiton varapuheenjohtajana. Menot 21.–22.5. Hän aloittaa työssään 1.8.2021. Ampumaharrastajien Toimintaturva-jäsenryhmään pääsee niin, että jäsenmaksun maksamisen yhteydessä maksaa vapaaehtoisen toimintaturvamaksun, joka on tänä vuonna 35 euroa. Toiminnanjohtajan yhtenä keskeisimpänä tehtävänä on liiton toimiston johtaminen Helsingissä. Finaali toteutetaan verkossa ja siihen on kutsuttu kahdeksan lukiolaista ympäri Suomen. Edun saa näyttämällä kivijalkamyymälässä Toimintaturva 2021 -jäsenkorttia tai laittamalla kortista kuvan verkkotilauksen yhteydessä. Yritys on erikoistunut muun muassa SRA, Practical ja IDPA -lajeihin. Erityisenä valttikorttina heillä on erinomainen palveluasenne; jokaista asiakasta halutaan palvella yksilöllisesti. Haku uudeksi toiminnanjohtajaksi oli käynnissä helmikuun loppupuoliskolla
Liiton vertaistukipuhelimessa vastaa 24/7 365 vrk/vuosi vertainen, jolla on tehtävään koulutus ja kokemus rauhanturvaajatehtävistä. Jäsenyhdistyksissämme voi osallistua mm. Kaikki puhelut ovat luottamuksellisia. Liiton toimialuejäsenyys on ilmainen. Pidämme huolta henkilöstön ja sidosryhmien hyvinvoinnista, vertaistuesta sekä eduista ennen operaatiota, operaatioiden aikana ja niiden jälkeen. Tervetuloa jäseneksi osoitteessa www.rauhanturvaajaliitto.fi MAATA PUOLUSTETAAN MYÖS MAATA PUOLUSTETAAN MYÖS KUNNANVALTUUSTOISSA. 044 383 5091 » aukioloajat: kesä-elokuussa ma-su 10-18, toukoja syyskuussa ke-su 10-18 » Säästöpirtintie 70, 49700 Miehikkälä Museot avoinna ryhmille tilauksesta ympärivuotisesti! OPISKELE KESÄLLÄ! eira.fi/kesaopetus Kesäopetusinfo Hannu Heikkinen ESPOON VALTUUSTOON Pidetään Espoo espoolaisena M ak sa ja : H an nu H ei kk in en Hardware Engineer, pienyrittäjä, reserviläinen Espoon Kokoomus www.hannuheikkinen.fi. Teemme puoluepoliittisesti ja ideologisesti sitoutumatonta rauhantyötä. Suomen Rauhanturvaajaliitto on sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan osallistuvien etujärjestö. 044 383 5091 » aukioloajat: kesä-elokuussa ma-su 10-18, toukoja syyskuussa ke-su 10-18 » Säästöpirtintie 70, 49700 Miehikkälä Museot avoinna ryhmille tilauksesta ympärivuotisesti! TUNNETKO SALPALINJAN HISTORIAN. KUNNANVALTUUSTOISSA. Välitämme sitä koskevaa luotettavaa tietoa. Tule tutustumaan! SALPAKESKUS B Virolahden UNKKERTMUSEO » puh. Rauhanturvaajaliitto osallistuu kokonaisturvallisuuden tukemiseen. ammuntaja liikuntatilaisuuksiin, retkille, luennoille, messi-iltoihin. Pidämme huolta sotiemme veteraaneista, heidän perinnöstään. Toiminnassamme voit kehittää osaamistasi kriisinhallinnasta, osallistua kouluttajana sekä roolipelaajana erilaisiin tapahtumiin ja voit näin mahdollisesti vaikuttaa jatkovalintoihisi uusiin operaatioihin. Edustamme maamme kaikkia veteraaneja Maailman Veteraanijärjestössä. 040 710 7339 » aukioloajat: kesä-elokuussa ma-su 10-18 syyskuussa pe 10-18, la 10-16 » Vaalimaantie 1318, 49960 Ala-Pihlaja s Miehikkälän ALPALTNJA MUSEO » puh. Liiton kautta voit pitää operaatiossa saamiasi ystävyyssuhteita ja toimia samanhenkisten vertaistesi kanssa. 040 710 7339 » aukioloajat: kesä-elokuussa ma-su 10-18 syyskuussa pe 10-18, la 10-16 » Vaalimaantie 1318, 49960 Ala-Pihlaja s Miehikkälän ALPALTNJA MUSEO » puh. EERIK HEIJARI EERIK HEIJARI EURAJOKI EMBA, yrittäjä reservin ylikersantti eerikheijari.fi ANTTI AHONEN ANTTI AHONEN HÄMEENLINNA Kokoomuksen kuntavaalipäällikkö FM, yrittäjä, reservin luutnantti anttiahonen.fi Kansanpuolustaja Kansanpuolustaja Vastuullinen oikeistolainen Vastuullinen oikeistolainen Mainoksen maksavat Antti Ahonen ja Eerik Heijari KOKOOMUS TUNNETKO SALPALINJAN HISTORIAN. Tule tutustumaan! SALPAKESKUS B Virolahden UNKKERTMUSEO » puh
Teksti: Tuomas Kaarkoski Kuva: YK B Varusvarasto: Defense 4 -makuupussi s. Rauhanturvaamisen painopisteet voivat muuttua lähivuosina. 28 Selusta Katseet kohti Afrikkaa?. 27 Yksi meistä: Toni Puutio s. Yhdysvallat vetää joukkonsa pois Afganistanista syksyyn mennessä ja Suomi seuraa perässä
20 Reportaasi P uolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ennakoi viime syksynä Suomen vetäytyvän rauhanturvaamistehtävistä Afganistanista vuoden 2021 aikana. Siirtomaataustojen takia monessa Afrikan valtiossa ranska on englantia hallitsevampi kieli. Tällöin joukot voisivat toimia englanniksi, Koskela pohtii. Tällä hetkellä suomalaisia on mukana jo Malissa ja Somaliassa meneillään olevissa operaatioissa. – Toimintamme linkittyy pitkälti amerikkalaisiin Afganistanissa. L okakuussa Lännen Medialle antamassaan haastattelussa Kaikkonen spekuloi voisiko Suomi tulevaisuudessa lisätä kriisinhallintaläsnäoloaan Afrikassa. – Jos kentällä ei suoraan voida asioida ihmisten kanssa, on se aina haastavaa. Kokonaisesta mantereesta puhuminen yksittäisenä kokonaisuutena on haastavaa ja jossain määrin jopa harhaanjohtavaa. Tämän lisäksi täytyy pystyä takamaan tämän asiantuntijuuden jatkuvuus. Koskelan mukaan Afrikassa toimimisessa on omat haasteensa ja lainalaisuutena, mutta samalla hän muistuttaa alueiden eroavan paljonkin keskenään. Pariin ensimmäiseen rotaatioon löytyy varmasti asiantuntijaporukkaa, mutta tämän jälkeen voi tulla haasteita ylläpitää erikoisosaamista, joka kohdemaahan on viety, Koskela taustoittaa. Omakohtaista kokemusta Koskelalla on Afrikan länsirannikolla sijaitsevasta Liberiasta, jossa hän toimi UNMIL-operaation sotilaskomponentin esikuntapäällikkönä vuosina 2013–2014. Samalla Koskela myös tunnistaa realiteetit konfliktialueella toimimiseen. Yksi ilmeinen haaste Afrikassa voi olla kielikysymys, vaikka englanti 2000-luvun lingua franca kiistatta onkin. Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden linjasi huhtikuun puolivälissä Yhdysvaltojen vetävän loput sotilaansa pois syyskuun 11. – Tiettyjen ammattiryhmien henkilöitä on haastavaa löytää. Koskelan mukaan Suomen toiminta alueella kytkeytyy tiiviisti Yhdysvaltoihin. Esimerkiksi terveydenhuollon ja sosiRauhanturvaamisen painopiste voi siirtyä lähitulevaisuudessa nykyistä vahvemmin Afrikkaan. Bidenin linjauksen jälkeen Kaikkonen totesi suomalaisten palaavan kotiin todennäköisesti syksyyn mennessä. Hänen mukaansa sama trendi alkaa näkyä myös YK-johtoisissa operaatioissa. Heidän toimintansa evakuoinneissa ja esimerkiksi tulituessa on ollut korvaamatonta. Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajan, prikaatikenraali evp Mauri Koskelan oman näkemyksen mukaan joukoille olisi Afganistanissa yhä käyttöä. Koskelan mukaan tämäkään skenaario ei olisi ongelmaton, sillä paikallisten kanssa pitäisi pystyä kuitenkin kommentoimaan partiotasollakin. – Kyllä Suomelta kaivataan YK-puolelle entistä enemmän erikoisosaamista. Operaatioiden suuret massat tulevat nykyisin entistä useammin Aasiasta tai Afrikasta. – Meillä ei tahdo olla tarpeeksi ranskankielisiä osaajia. K oskelan mukaan Natoja EU-johtoiset rauhanturvaamisoperaatiot ovat olleet jo pitkään luonteeltaan sellaisia, joissa suomalaisilta odotetaan jonkin erityisalan asiantuntijuutta. Kyllä heidän lähtönsä tekee suomalaistenkin olosta siellä käytännössä mahdottoman. Koskelan arvion mukaan Suomessa rekrytointipohja ylipäätään on hyvällä mallilla, mutta samalla hän painottaa, että mistään runsauden pulasta rekrypuolella ei kärsitä. vuosipäivään mennessä. Heidän lähtönsä myötä sieltä poistuu niin vahva tukiorganisaatio, että ei sitä kukaan pysty korvaamaan. Puolustusvoimat ilmoitti jo viime jouluna suomalaisten määrän vähenevän Afganistanissa 60 ihmisestä 20 henkilöön. YK. Kuva MINUSMA-operaatiosta Malista, jossa suomalaisia on jo mukana. Joko sieltä täytyisi katsoa kohdemaita, jotka ovat englanninkielisiä tai vaihtoehtoisesti meidän täytyisi toimia jonkun toisen maan kanssa yhdessä, jotta saisimme yhdistettyä voimat johtotasolla siten, että riittävästi ranskantaitoisia löytyisi
Puolentoista ihmisen työpanos on kanavoitu vertaistukitoimintaan. Lisäksi pulaa on jostain teknisen puolen tai talousalan ammattilaisista. Liittotasolla Koskelan mukaan sen sijaan haasteita riittää yhä reilusti. Liitolla ei ole tällä hetkellä palkattua toiminnanjohtajaa tai toimistohenkilöstöä. Suomalaisia kaivataan rauhanturvaamisoperaatioissa entistä useammin asiantuntijatehtäviin. – Jokainen rauhanturvaaja lähtee kuitenkin toteuttamaan Suomen virallista ulko-, turvallisuusja puolustuspolitiikkaa. Suomen Rauhanturvaajaliitto toimii tällä hetkellä Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n tukien varassa. Jälkihoito voi olla fyysistä tai henkistä ja sitä voidaan antaa operaatioissa olleille tai heidän läheisilleen. Maaliskuussa julkaistussa mietinnössä on Koskelan mukaan mukana tärkeitä elementtejä. Esimerkiksi egyptiläisillä on vahva läsnäolo Malin MINUSMA-operaatiossa. YK PUOLUSTUSVOIMAT. – Toimintaresurssejamme pitäisi saada vahvistettua. Yhä useampi rauhanturvaaja tulee Afrikasta. Suomen Rauhanturvaajaliittoa kuultiin asiantuntijana parlamentaarisessa komiteassa, joka pohti kriisinhallintapolitiikan kehittämistä. M yös parlamentaarisella puolella kriisinhallintatyötä on saatu vietyä eteenpäin. 21 Reportaasi aalipuolen erikoisosaajia noin isomassakin kuvassa. – Se oli meille todella tärkeää, että operaatiosta palanneiden jälkihoito tuli kirjattua selkeästi. He toimivat aina sotatoimija konfliktialueilla, joissa on riskinsä. Nämä asiat tuntuvat valitettavan usein unohtuvan, Koskela päättää. Koskelan mukaan on tärkeää, että suunnittelua tehtiin nimenomaan hallituskausien yli ulottuvalla aikajaksolla. – Tämä on pitkäjänteistä työtä, johon toivottavasti myös tulevat hallitukset saadaan sitoutumaan. Vuosien saatossa yli 50 000 suomalaista on kuitenkin osallistunut eri operaatioihin sekä sotilaallisella että siviilipuolella. Täksi vuodeksi tukea leikattiin kolmannekseen aiemmasta. Saimme huomattavan pienen summan moneen muuhun verrattuna. Sotilaallisissa tehtävissä olevat toteuttavat vielä lisäksi yhtä neljästä Puolustusvoimien päätehtävästä. Tätä voi ehdottomasti pitää yhtenä isona viime aikojen voittona
Ensilento tapahtui 1991. Näitä koneita operoi Satakunnan lennoston Tukilentolaivue Pirkkalassa. Taustalla puurtavat kuljetusja yhteyskoneet. PC-12-konetta on usein verrattu sveitsiläiseen linkkuveitseen koneen monipuolisten käyttömahdollisuuksien takia. Yksimoottorisen hankinta on käytössä osoittautunut taloudelliseksi sekä turvalliseksi ratkaisuksi. Sen suunnittelu käynnistyi 1989 tavoitteena paineistettu suorituskykyinen kone. Lisäksi koneen avioniikka kertoo ohjaajille nappia painamalla lähimpien lentopaikkojen sijainnit. Kolmas Ilmavoimien yhteyskonetyyppi on Gates Learjet. Koneen toimintasäde mahdollistaa lennot Euroopan pohjoisosiin. Aiemmin Ilmavoimissa vastaaviin tehtäviin päätyi monesti muussa toiminnassa vanhentuneita koneita. Pilatus PC-12 NG puolestaan on yksimoottorinen yhteyskone, jonka päätehtävänä on kuljettaa henkilöstöä ja rahtia. Istuimia voidaan tarpeen mukaan Suurelle yleisölle Ilmavoimat tarkoittaa useimmiten Hornet-hävittäjiä ja ehkä Midnight Hawks -taitolentoryhmää. Alun perin vientimarkkinoille koulukoneeksi suunniteltua Redigoa hankittiin Ilmavoimille 10 kappaletta pitkälti poliittisen paineen takia. laskeumatiedustelussa sekä nopeutensa vuoksi myös valtiollisissa VIP-kuljetuksissa. Valinnassa vaihtoehtona oli kaksimoottorinen Beechcraft B-200 King Air. Joint Sora -harjoituksissa koulutetaan lentäjiä tähän toimintaan. Kaluston lennot palvelevat kaikkia puolustushaaroja Joint-hengessä. Koneessa on tarvittaessa käyttöön otettava WC, joka voidaan eristää liikuteltavilla seinillä ohjaamon ja matkustamon väliin. Lentoyhtiö oli puolestaan hankkinut ne Yhdysvaltain ylijäämävarastoista toisen maailmansodan jälkeen. Suomi tilasi vuonna 2009 kuusi tällaista konetta 22,5 miljoonan eurolla. Lear on kuitenkin kokonsa takia ahdas eikä todellakaan tarjoa mitään luksusta matkustajilleen. Tukilento-operaatiota TERO TUOMINEN Joint-hengessä CASA C-295M voi operoida lyhyiltä ja myös päällystämättömiltä kiitoteiltä. Ja mikäli se vikaantuisi, PC-12-koneen hyvä liitosuhde mahdollistaisi tyypillisestä matkalentokorkeudesta 7 500 metristä laskupaikan valinnan reippaasti yli 100 kilometrin säteeltä. Tämä liikesuihkukoneeksi suunniteltu tyyppi hankittiin alun perin maalinhinauskäyttöön Ilmavoimien ja ilmatorjunnan kovapanosammuntoihin. CASA:n edeltäjä Fokker oli sinänsä tehtäväänsä sopiva, mutta siitä puuttui rahtikoneelle tärkeä kuormausta helpottava peräramppi. Yhteyskoneina puolestaan käytettiin kaksimoottorisia Piper Chieftain -yleisilmailukoneita sekä kotimaisia Valmet L90 Redigo -potkuriturbiinikoneita. Kolme Pilatus-koneista on sijoitettu lennostojen käyttöön Rovaniemelle ja Rissalaan sekä Ilmasotakouluun Tikkakoskelle. Ilmavoimille hankittiin vuonna 2006 tuotantoon otettua uutta PC-12 NG-versiota (Next Generation). Siinä on moderni Honeywell Primus -avioniikka eli niin sanottu lasiohjaamo, jossa kuvaruutunäytöt korvaavat viisarimittarit. Historiallisesti katsoen PT6 on äärimmäisen luotettava voimanlähde. Sitä on hyödynnetty myös merivalvonnassa, ilmakuvauksissa. Tätä hyödynnetään myös valtionjohdon kuljetuksissa. Ja mikäli kenttää ei löytyisi, alhainen sakkausnopeus sekä tukeva runkorakenne mahdollistavat suhteellisen turvallisen pakkolaskun mihin tahansa avoimeen maastoon. Pitkään kuljetuskaluston rungon muodostivat Finnairin edeltäjältä Aerolta ostetut Douglas DC-3 -koneet. Pilatus on enimmillään 2+8-paikkainen. 22 Kalusto Tero Tuominen Ilmavoimien suurin ilma-alus on CASA C-295M -kuljetuskone. Yhdellä Pratt & Whitney Canada PT6 -potkuriturbiinimoottorilla varustettu PC-12 soveltuu toimintaan myös päällystämättömiltä kiitoteiltä. Kuvassa CASA laskeutuu harrasteilmailijoiden käyttämälle Jämin valvomattomalle lentopaikalle.. Molemmat konetyypit on valittu tehtäväänsä vertailujen perusteella. Sen päätehtävänä ovat rahdin ja henkilöstön kuljetukset sekä Maavoimien laskuvarjojääkärien hyppylennot. Yksi voimanlähde tarkoittaa edullisempaa hintaa, alhaisempaa polttoaineen kulutusta sekä pienempiä huoltokustannuksia. Sveitsiläinen 1939 perustettu Pilatus tunnetaan paitsi potkuriturbiinilla varustetuista sotilaskoulukoneistaan, myös pienille kentille soveltuvista konetyypeistään kuten PC-6 Porter. Kolmesta koneesta yksi on varusteltu elektroniseen tiedusteluun. PC12 jatkaa tätä perinnettä
Tämä kaikki lisää Pilatuksen käytettävyyttä suomalaisessa säässä. Yksi käyttötarkoitus on toimiminen ilmapuolustuksen Link 16 -tietovuon datan linkkikoneena hävittäjien ja maa-asemien välillä. C-295M kehitettiin pienemmästä espanjalais-indonesialaisesta CN235-koneesta. valtionjohdon kuljetuksiin. Tyypillisesti se kuitenkin lentää keveillä alastaittuvilla kangaspenkeillä varustettuna. Kone on varustettu omasuojajärjestelmällä, joka havaitsee tutkalukitukset sekä laserseurannan. Pilatus PC-12 NG -koneessa on PT6-potkuriturbiinimoottori. Samasta syystä joustavasti muunneltava PC-12 soveltuu myös MEDEVAC-potilaskuljetuksiin. Siiven kärjessä on säätutka. Matkalentonopeus on Mach 0,78. Ulkoisesti koneen erottaa muista rungon alapuolen lukuisista antenneista. Kansainvälistä käyttöä varten koneiden avioniikka on päivitetty nykyiseen SES-ilmatilaan (Single European Sky) soveltuvaksi. Tilaus tehtiin 2006 ja ensimmäinen kolmesta käytössä olevista koneista saapui Tikkakoskelle 2007. Pituus 24,50 m Kärkiväli 25,90 m Tyhjäpaino 13 200 kg Max lentopaino 23 200 kg Matkanopeus 470 kmh Moottorit 2 x Pratt Whitney Canada PW127G Teho 2 x 1 972 kW Pilatus PC-12NG Pituus 14,40 m Kärkiväli 16,28 m Tyhjäpaino 2 800 kg Max lentopaino 4 760 kg Matkanopeus 519 kmh Moottori Pratt & Whitney Canada PT6A-76P Teho 895 kW CASA C-295M Mikä. Uutuudella korvattiin aiemmin käytössä olleet Fokker F.27 -koneet. Siten ne soveltuvat esim. Muutos oli suuri: edeltäjä oli matkustajakoneesta sotilaskäyttöön muokattu ilma-alus, C-295M puolestaan suoraan taktiseksi kuljetuskoneeksi suunniteltu. Tyyppi on käytössä 25 maassa. JONI MALKAMÄKI / ILMAVOIMAT. Tätä varten on hankittu rahtitilaan mahtuvaan konttiin sijoitettu Lockheed Martin Dragon Shield -järjestelmä. Kilpailijana konetyypin valinnassa oli italialainen Alenia C-27 Spartan. Pakkolaukaisuhypyt tehdään sivuovesta ja vapaapudotushyppääjät voivat käyttää lennolla avattua peräramppia. koulutusta). C-295M voidaan varustaa matkustajakonemaisilla istuimilla. Aikaisemmasta yhteyskonekalustosta poiketen PC-12 on paineistettu. Erityisesti sen peräramppi mahdollistaa huomattavasti monipuolisemman käytön kuin Fokkerien sivuovet. Sekä Pilatusettä CASA-koneet palvelevat Ilmavoimia ja muita puolustushaaroja vielä pitkään. Takarungossa on suuri ylös aukeava ovi, jonka kautta koneeseen voidaan trukilla lastata standardikokoinen kuormalava. Näin perämiehen paikallekin saadaan matkustaja. Parhaillaan testataan koneen käyttöä materiaalipudotuksiin. Ilmavoimat käyttää PC-12-kalustoa tukikohtien välisiin yhteyslentoihin. Tarvittaessa CASA:n rahtitila voidaan varustella MEDEVAC-käyttöä varteen tehohoidon mahdollistavalla varustuksella. Nopealta näyttävä tyyppi soveltuu toimintaan myös lyhyiltä ja päällystämättömiltä kiitoteiltä. Vuonna 2011 ostettiin kolmas C-295M-kone, sillä ensimmäisenä maahan tullut CC-1 muunnettiin elektroniseen tiedusteluun sopivaksi versioksi. Tämä mahdollistaa nousemisen huonon sään yläpuolelle. TERO TUOMINEN Gates Learjet 35 A/S on muunnettu liikesuihkukoneesta Ilmavoimien käyttöön mm. Niitä hankittiin kolme vuonna 1982 ja ne alkavat olla käyttöikänsä ehtoopuolella. Sitä valmistaa Construcciones Aeronáuticas S.A. Enimmillään C-295M kuljettaa noin 60 henkilöä. Ilmavoimien CASA C-295M on kahdella potkuriturbiinilla varustettu kaksimoottorinen kuljetuskone. Lisäkonehankintoja tuskin on luvassa lähitulevaisuudessa. eli CASA. Rungon alla on ohjushäirintää varteen silppuja soihtuheitteiden laukaisimet. Kotimaassa Ilmavoimat lentää Pilatusta yhden ohjaajan miehistöllä. C-295M soveltuu myös kriisinhallintajoukkojen huoltoon mahdollisille uhka-alueille. Kone voi lentää tunnetuissa jäätävissä olosuhteissa ja välttää niitä säätutkansa avulla. Koneen miehistössä on kaksi lentäjää ja kaksi mekaanikkoa. Koneella lennetään päivän aikana tyypillisesti 10–15 hyppylentoa. Myös erilaista tavaraa siirtyy päivittäin. 23 Kalusto portaattomasti vähentää, mikäli koneen takaosan rahtitilaa halutaan kasvattaa. Kahden ensimmäisen hinnaksi on mainittu yhteensä 45 miljoonaa euroa (summa sisälsi mm. Maalinhinauksiin koneita ei enää käytetä mutta niiden avioniikka on kuitenkin päivitetty nykymääräysten mukaiseksi. Ne soveltuvat hyvin esimerkiksi hyppykäyttöön. Mikäli Ilmavoimille uutta hävittäjää etsivässä HX-hankkeessa valinta osuisi JAS 39 E Gripeniin, Saabin tarjouksessa mukana oleva Global Eye -tutkakone saattaa tuoda kokonaan uuden tyypin Pirkkalan tukikohtaan. maalinhinausta, merivalvontaa ja ilmakuvauksia varten. Nykyisin espanjalaisyhtiö on osa yleiseurooppalaista Airbus Defence and Space -yhtymää. Ensilentonsa se teki 1997
Kumpaakin vaunutyyppiä sisältyi viisivaunuisen joukkueen kokoonpanoon. Vuonna 1936 kirjoitettu ohjesääntö jäi vahvistamatta, eli kovin kevyillä teoriaeväillä toiseen maailmansotaan jouduttiin. Kolme joukkuetta sekä varajoukkue muodostivat komppanian. Yleisimmin käytetty merkki oli ”tee kuten minä”. Mannerheim antoi ranskalaisten ymmärtää Suomen olevan käytettävissä interventiotoimiin. Renaultien mukana saapui ranskalaisia kouluttajia. Vaunumiehistön muodostivat ajaja sekä johtaja, joka toimi samalla myös ampujana ja lataajana. Viestikalustona oli punainen ja keltainen signaalilippu, joiden avulla joukkueenjohtaja parhaansa mukaan yritti johtaa joukkuettaan. Sodan ajan keskityspaikaksi määrättiin Viipuri, mutta pääkaupunkiseutu muodosti toisen operaatiosuunnan. Nykymittapuun mukaan naurettava Renaultin 35–39 hevosvoiman moottoriteho täytti hyvin tarpeen, johon vaunu aikanaan kehitettiin. Merkittävin ohjesääntönikkari oli Hyökkäysvaunurykmenttiä komentanut jääkärieversti Aarne Sihvo, jonka käsialaa olivat vuonna 1927 ilmestyneet Hyökkäysvaunuharjoitusohjesääntö I ja II. Tämä perusrakenne on taistelupanssarivaunuissa yhä käytössä. Joukkue taisteli aina jakamattomana. Käytännössä toiminta joko käskettiin etukäteen tai sitten joukkueen vaunut seurasivat johtajan vaunun toimintaa. Aivan uusi vaunutyyppi oli saanut tulikasteensa vasta kaksi vuotta aiemmin. Varavaunuja ei tosin ollut hankittu. Suomi oli oikeaan aikaan oikeassa paikassa. 17 panssarivaunuja. He edustivat aikansa huippuosaamista, olihan Ranska liittolaisineen lyönyt keisarillisen Saksan ensimmäisessä maailmansodassa. Se oli parasta vaunutekniikkaa, jota rahalla silloin sai. Ampumatarvikkeita toki parannettiin, mutta merkittävää lisäystä aseen tehoon ei tullut. Niinpä nopeus ei ollut panssarivaunun oleellinen ominaisuus, ja suojaakin sen piti tarjota lähinnä kiväärikaliiperisilta aseilta ja sirpaleilta. Niinpä uudeksi sijaintipaikaksi valittiin jo kahden vuoden päästä Poltinahon kasarmialue Hämeenlinnan länsiosassa. Muut aikakauden vaunut perustuivat usein työkoneisiin. Panssarivaunujen tehtävänä oli vaientaa jalkaväelle vaarallisimmat aseet eli erityisesti konekiväärit. Se oli lähinnä parikymmensivuinen käännös ranskalaisesta ohjesäännöstä. Renaultit olivat hankittaessa huippumodernia kalustoa Tykki-Renault varuskuntakiertueella 1930-luvun alkupuolella.. Teksti: Seppo Simola Kuvat: Panssarimuseo Suomen panssarivaunuase on ollut ajanmukaisimmillaan vuonna 1919, jolloin aselaji perustettiin. 24 Historia Panssarivaunujen hankinnalla oli yhteys suurvaltapolitiikkaan vuonna 1919. Syvimmilläänkin hyökkäyksen tavoite oli vihollisen kevyen kenttätykistön tasa, joka oli varsin lähellä etulinjaa. Konekivääri oli ensimmäisen maailmansodan mahtiase, joka niitti tuhoisaa satoaan ajalla, jolloin hyökkäykset vielä toteutettiin rintamahyökkäyksinä laajan aukean yli. Ranskan malliin Suomenkin panssarijoukot organisoitiin tykistön tapaan pattereiksi. Konekiväärivaunuilla pyrittiin hillitsemään vaunujen kimppuun aikovia vihollistaistelijoita. Siksi Suomelle tarjoutui tilaisuus ostaa edullisesti Ranskan runsaista ylijäämävarastoista 32 käytettyä Renaultia. Panssarihankinta nimittäin kytkeytyi suurpolitiikkaan. Moderneja Renaulteista teki se, että pääase oli ensimmäistä kertaa asennettu 360 astetta pyörivään torniin ja moottoritila erotettu väliseinällä taistelutilasta. Ensimmäisen suomalaisen panssariohjesäännön laati reserviluutnantti Väinö Kinnunen. Renaultin innovatiivisuuteen saattoi vaikuttaa, että kyseessä oli autotehtaan tuote. Ensimmäisen maailmansodan panssarivaunuille oli tyypillistä, että moottori ja voimansiirto sijaitsivat miehistön kanssa samassa tilassa. Seurauksena oli meluhaittoja, tapaturma-alttiutta sekä pahoinvointia pakokaasuvuotojen johdosta. Talvisodassa Suomen Renaultit olivat jo vanhentunutta tekniikkaa. Helsinkiä varten vaunut olisi kuljetettu junakyydillä Parolasta Malmin asemalle, josta olisi alkanut telamarssi kohteeseen. Optio oli enemmästäkin, mutta länsivaltojen interventiohalut alkoivat hiipua, ja Suomikin solmi Neuvosto-Venäjän kanssa Tarton rauhan lokakuussa 1920. Renaulteja oli kahdenlaisia. Toisen version pääaseena oli 7,92 mm Hotchkiss-konekivääri. Valtionhoitaja Gustaf Mannerheim teki päätöksen panssarijoukkojen perustamisesta Suomeen keväällä 1919, jolloin suurvaltojen – kuten Ranskan – intresseissä oli tukea interventiopyrkimyksiä Venäjälle, jossa yhä taisteltiin maan tulevasta suunnasta valkoisten keisarimielisten ja punaisten vallankumouksellisten välillä. Panssarijoukkojen alkukoti eli Santahaminan saari osoittautui epäkäytännölliseksi panssarivaruskuntapaikaksi. Vaunujen ohella Suomi ehti hankkia Ranskasta muutakin modernia sotatekniikkaa kuten lentokoneita. Eräissä vaunuissa pelkkä vaihteensiirron hallinta edellytti usean mekaanikon yhteistoimintaa. Suomeen ostettiin silloin 32 kappaletta huippumoderneja Renault F.T. Joukon nimeksi tuli komeasti Hyökkäysvaunurykmentti, vaikka sen vahvuus oli vain parisataa miestä. Toinen versio oli varustettu lyhytputkisella 37 mm Puteaux-tykillä, jonka läpäisykyky oli hyvin vaatimaton – sadan metrin päästä ammuttuna vain 8 mm panssariterästä
8 km/h Käyttövoima bensiini Polttoainesäiliö 100 litraa Kulutus 1,5–2,9 litraa/kilometri 4 vaihdetta eteen, 1 taakse Miehistönä ajaja sekä johtaja Ei radiota, viestivälineenä liput Renault F.T. 25 Historia Sihvon seuraajilta ei liiennyt aikaa ohjesääntötyöhön, koska tarmo piti suunnata panssarijoukkojen olemassaolosta taistelemiseen. Tämä jäi vain voimannäytöksi, koska kapina saatiin tyrehtymään neuvotteluteitse. Vickersit oli ostettu vajaasti varusteltuina, ja aika sotavalmiuden saavuttamiseen hupeni tilanteen Euroopassa kiristyttyä 1930-luvun lopulla. Vain yksi vuonna 1919 ostetuista Renaulteista on säilynyt, ja vaunu on yleisön nähtävissä Panssarimuseossa Parolassa. . Niille sijoilleen ne sitten jäivätkin. Herätteenä toimivat Moskovaan sijoitetun sotilasasiamiehen eversti Aladár Paasosen raportit Neuvostoliiton panssariaseen huimasta kehityksestä. Puolustusvoimien johdon nurja suhtautuminen ei kuitenkaan lannistanut tankkimiehiä. Kolmas tosikoitos oli talvisota. Valinta kohdistui lopulta Vickersiin, joita pystyttiin nipin napin mobilisoimaan komppaniallinen talvisodan rintamalle helmikuussa 1940. Paino 6 500–6 700 kg Pääase joko 37 mm tykki tai 7,92 mm konekivääri Panssarointi 6–22 mm Moottoriteho 35–39 hv Sylinteritilavuus 4,5 litraa Huippunopeus n. Renault estekokeissa syyskuussa 1934 Kivennavan Lipolassa. Jälkimmäistä hillitsemään vaunuja oli varsinaisesti varauduttu käyttämään. Rykmentti suli seuraavana vuonna pataljoonaksi ja lopulta komppaniaksi. Sihvon visio oli kaksi tankkirykmenttiä eli 150 vaunua sekä kotimainen vaunutuotanto, mutta sotaväen päällikköä sijaistanut tykistönkenraali Vilho Petter Nenonen puolestaan ehdotti panssarijoukkojen lakkauttamista jo vuonna 1924. Poltinaho palveli panssarien kotipaikkana Santahaminan jälkeen vuoteen 1945 asti.. Vaunut tosin myöhästyivät taistelusta, johon niitä aiottiin. Kaksi vaunua lainattiin tuoreeltaan kenraali Nikolai Judenitshin armeijalle, joka muodosti osan Iso-Britannian tukemia interventiojoukkoja vuonna 1919. Paradoksaalisesti vaunujen liikekannallepanon aiheutti äärioikeiston eikä äärivasemmiston kapina. Niinpä koulutettua väkeä oli valmiina käyttämään talvisodan runsasta sotasaalista, kun sen nokka käännettiin itään kesällä 1941. Joidenkin vaunujen viimeiseksi tehtäväksi jäi toimia maahan kaivettuina pesäkkeinä Taipaleenjoella sekä Näykkijärven ja Peron lohkoilla Karjalan kannaksella. Renaultit kelpasivat myös kuvaamaan vihollisen vaunuja rajajääkäreiden ja reserviupseerioppilaiden panssarintorjuntakoulutuksessa. Jo 1920-luvun alussa oli Renaultin rinnalle testattu Saint-Chamond Chenillette M 1921 -vaunua, jossa yhdistyivät kevyen tankin ja panssariauton ominaisuudet. Modéle 1917 ja niiden käyttö Suomessa (2012) Asko Itkonen: Hyökkäysvaunurykmentin valmiustehtävät sata vuotta sitten (artikkeli Panssari-lehdessä 1/2020) Inka Talus: Ranskalaista panssaritaktiikkaa sovellettuna Suomeen (artikkeli Panssari-lehdessä 4/2020) . Suomessa herättiin Renaultien vanhenemiseen 1930-luvun alussa. Renaulteilla ei toki aiottu käydä panssarisotaa – niiden olemattomat mahdollisuudet silloisella taistelukentällä tajuttiin. 17 Mikä. Renaultit poseeraavat Hämeenlinnan Poltinaholla 1920-luvulla. Vain yksi suomalaisista Renaulteista on säilynyt. . Toisen kerran Renaulteja mobilisoitiin Mäntsälän kapinan aikaan keväällä 1932. Suomalaiset Renaultit olivat tositoimissa kolme kertaa. Joukko koulutti osaajia reserviin, ja se toimeenpani tietysti sotaja kertausharjoituksia. Sinne Erillinen hyökkäysvaunukomppania mobilisoi kolme komppaniaa, ja niinpä Renaultit lähetettiin junakuljetuksina syksyllä 1939 itää kohti. Se on entistettynä Panssarimuseossa. Lähteitä: Jouni Sillanmäki: Voiton vaunut – Renault F.T. Renaulteja vetäjinä käyttäen onnistuttiin kuitenkin evakuoimaan lähes 30 vihollisen hylkäämää vaunua. Niinpä vuonna 1933 tilattiin Englannista testikäyttöön muutamia erilaisia kevyitä panssarivaunuja
Makuupussin mukana tulee pakkaamista varten kompressiopussi, johon makuupussi sujahtaa vaivatta ilman turhia kikkailuita. Tavarat voivat olla alansa klassikoita tai juuri ilmestyneitä uutuuksia. Valmistaja antaa comfort-rajaksi pussille -8,8 °C:sta -15 °C asti. Testatessa parin asteen pakkasilla Defense 4:n uumenissa nukkui hyvinkin mukavasti ohuella solumuovialustalla ja tuulensuojaa antamassa olleella tarpilla. Kaksipuolinen vetoketju luistaa mallikkaasti, eikä aukene vahingossa kääntyilyn mukana. Defense 4 ei ole pienin, eikä kevyin makuupussi. Lisäeristystä vetoketjun kohdalle tuo velcrolla suljettava suojaläppä. Intin nykyinen makuupussi on pienillä viilauksilla päivitetty versio itävaltalaisfirma Carinthianin sotilasmalliston suositusta Defense 4 -makuupussista. Mikään taskukokoinen makuusija Defense 4 ei kuitenkaan ole. Suomeksi siis kaikki ylimääräinen ja potentiaalisesti hajoava ja lisähuoltoa aiheuttava osa on karsittu pois sisätaskuista lähtien. Medium on 185 senttiä pitkä ja iso tasan kaksi metriä. Onko sinulla ehdotus palstalle. Isommalla versiolla on painoa kaksi kiloa. Pussista on kaksi kokoa. Vinkkaa meille: toimitus@reservilainen.fi Teksti ja kuva: Tuomas Kaarkoski Sellaista, joka ei ole rikki, ei kannata korjata. Defense 4 on kolmen vuodenajan makuupussi, joka sietää nollakelien ohella hyvin pakkasöitäkin. Materiaalit pussissa ovat laadukkaat. Pohjimmiltaan Defense 4 on kuitenkin sotilasmakuupussi. Parantaa sitäkin tosin ehkä voi. Palstalla käsitellään reserviläistoimintaan ja luonnossa liikkumiseen soveltuvia käyttötavaroita. Defense 4 -makuupussi Valmistaja: Carinthia / Pituus 183 cm/200 cm / Paino: 1850 g/2000 g / Comfort -8.8°C – -15°C, Extreme -35 °C / Hinta: 185–189 e / Jälleenmyyjiä: Varusteleka, varuste.net, Retkitukku, Lamnia, Milrab Inttipussin esi-isä 27 Varusvarasto. Se on kuitenkin kestävä, pelkistetty ja neutraalisti väritetty ja lämmin kolmen vuoden ajan makuupussi, jota voi suositella huoletta kohderyhmäläisille. Muumiomallinen pussi on rakenteestaan huolimatta riittävän iso, hartioille jää sisällä liikkumavaraa
Korona-aika on vaikuttanut MPK:n toimintaan joka puolella. Pohjanmaallakin etäopetusta on alettu hyödyntää entistä enemmän, vaikka sitä ei kaikkeen koulutukseen voikaan niin vain hyödyntää. Oma taustani on vapaaehtoistoimijana, ja vaalin sitä. – Viime vuoden perusteella voi olla, että tänäkin vuonna joudutaan monta kertaa vetämään suunnitelmia uusiksi. Tulevaisuudenuskoa Puutiolle luo myös se, että vapaaehtoistoimintaan on saatu viime aikoina mukaan nuoria. Paikallisten reserviläisyhdistysten toiminnassa Puutio kokee koronan vaikuttaneen toimintaan MPK:takin enemmän. Yhdistykset: Vaasan Reserviupseerit Toni Puutio Kuka. Kahden pienen lapsen isänä hänellä riittää tekemistä. MPK:n tarjoama verkkokoulutukToni Puutio pääsee työssään MPK:n Pohjanmaan piirin valmiuspäällikkönä vaikuttamaan alueen reserviläiskoulutukseen. Tämän vuoden keväällä kaikkea toimintaa ei ole kielletty piirissä, mutta myöskään MPK:n toiminnalla ei ole haluttu pahentaa koronatilannetta. Viime vuonna Pohjanmaalla pystyttiin kuitenkin järjestämään jonkin verran esimerkiksi ammuntakursseja, joiden Puutio sanoo olevan toiminnan kivijalka alueella. Työssään valmiuspäällikkönä Puutio on viihtynyt. Haluan ottaa vapaaehtoisia mukaan asiaan kuin asiaan ja myös jakaa kiitosta heille, jotka töitä tekevät. Vaasan seudulla, rannikkoalueella kalastus on monelle tuttua, ja myös MPK:n alueella järjestämissä eloonjäämiskoulutuksissa Puutio on päässyt kalastamaan luonnonmuonan hankkimisen merkeissä. – Omat harrastukset ovat olleet viime aikoina vähän jäähyllä, mutta tykkään kyllä kalastaa. – Kun muutenkin moni vapaa-ajan aktiviteetti on paussilla, niin maanpuolustusja turvallisuuskoulutus kiinnostavat ihmisiä. Toni Puutio pääsi viime kesänä osallistumaan Kauhavan lentonäytökseen.. – Jos on järkevää järjestää verkkokoulutusta, sitä aina harkitaan. – Olin varusmiehenä saapumiserässä 1/2007 Niinisalossa, tiedustelutulenjohtajana. – Voin vaikuttaa alueen reserviläiskoulutuksen järjestämiseen niin, että se palvelee kokonaisuutta. – Heitä aina tarvitaan. Ikä: 35 Kotipaikka: Vaasa Sotilasarvo: Yliluutnantti res. Puution mukaan alueella on näkynyt paljon patoutunutta koulutustarvetta. Hän kuitenkin suhtautuu tulevaisuuteen positiivisesti ja sanoo yhdistysten ja MPK:n yhteistyön toimivan hyvin. Hän kokee työllään olevan paljon painoarvoa. Yksi meistä 28 Kursseille riittää halukkaita Pohjanmaalla Paavo Airo Vaasalainen Toni Puutio, 35, on toiminut maanpuolustuksen eri tehtävien parissa lähes koko aikuisikänsä. Oppituntimoduuleja on siirretty etäkoulutukseksi ja esimerkiksi Teamsia on hyödynnetty etäopetuksessa. Kun kursseja avataan, halukkaita on paljon. Vapaa-aikaansa Puutio viettää perheensä parissa. Se on kyllä tapa, joka on tullut jäädäkseen. Jonain päivänä laitan vielä siihen lajiin paljon paukkuja. – Linkkejä ja yhteistyökuvioita pitää löytyä MPK:n ja jäsenjärjestöjen välillä jatkossakin, vaikka MPK:n toimintaan on tullut viime vuosina muutoksia. Käytännössä heti intin jälkeen hain maakuntajoukkoihin ja sitä kautta taas päädyin MPK:n kouluttajaksi ja Vaasan Reserviupseereihin, jonka hallituksessakin olen ollut viime vuosina mukana, Puutio kertaa. Työ: MPK:n Pohjanmaan maanpuolustuspiirin valmiuspäällikkö. Tie on kulkenut varusmiespalveluksen ja vapaaehtoispuolen kautta MPK:n Pohjanmaan piirin valmiuspäälliköksi. sen osallistujamäärät ovat kasvaneet kovasti korona-aikana
Onneksi se kuitenkin on kiinnostava ja lähestyy aihetta harvinaisesta näkökulmasta. Niinpä odotin kevään kirjauutuuksissa runsastakin lotta-aiheen tarjontaa, mutta vain yhden teoksen löysin. John Carpenterin 1980-luvun scfi-klassikko Pako New Yorkista herätettiin uudelleen eloon digitaalisesti restauroituna 40-vuotisjuhlapainoksena. Lottapukujen alku itsenäisyyden varhaisvuosina oli kovinkin haparoiva. Ensi kertaa hän soti jo kevään 1918 hangilla ja myöhemmin jatkosodassa. Sotilasura oli silti vain osa Susitaipaleen elämää. Mattila Lottapukujen historia Minerva, 231 s. Varsin lineaaristi etenevä peli on viimeisen päälle visuaalinen elämys ja edeltäjänsä tavoin myös pelin ohjattavuus pysyy hyvin kasassa Spider-Manin isosta liikelistasta huolimatta. Sujuvasti, kiinnostavasti ja neutraalisti kirjoitettu elämäkerta perustuu Jussi Niinistön väitöskirjaan. Tapahtumat vuorottelevat rintaman ja kotirintaman välillä. Väriliite lottapukujen merkeistä on oleellinen osa sisältöä, olivathan valokuvat järjestön toiminnan aikaan mustavalkoisia. Valokuvien ohella pukuhistoriaa valottavat mallipiirrokset. Yhdeksän vuotta vankilan perustamisen jälkeen tapahtuu odottamaton käänne, kun presidentin Air Force One kaapataan ja lennetään suljetulle vankilasaarelle. Sandbergin hahmoissa limittyy hyvä ja paha – isänmaallisuus ja petturuus. 40 vuotta scifi-klassikosta Mikko Virta Rikollisuus on räjähtänyt Yhdysvalloissa. Susitaipaleen matkassa ei ehdi pitkästyä. Desantissa joukko turvasäilössä olleita äärivasemmistolaisia marssitetaan majuri Nikke Pärmin pataljoonan riveissä rintamalle jatkosodan alkuvaiheissa. Mattila kertoo, kuinka lottapukujen kohtaloksi tuli sotien jälkeen muuntaminen siviiliasuiksi, hävittäminen tai unohtaminen ullakolle odottamaan aikaa, jolloin lottien uhrautuvia ponnisteluja jälleen arvostettaisiin. Aktivistivuosina Susitaival taisteli sen puolesta, että Suomi itsenäistyisi keisarillisesta Venäjästä. Enemmän pelattavaa haluaville peli tarjoaa trendin mukaisesti paljon sivutehtäviä erilaisine kerättävine esineineen. Elämäkerta herättää Suomen historian eloon, kun sitä voi seurata rinnan Susitaipaleen dramaattisten elämänkohtaloiden kanssa. Jukka I. Ultimate edition sisältää vielä mukanaan pelisarjan ensimmäisen osan uudelleenmasteroituna uudelle konsolisukupolvelle. Kuvia on lisätty ja lähdeviitteet on jätetty tekstistä pois. Blu-ray-uusintapainoksesta löytyy runsain mitoin ekstroja, kuten Carpenterin, Russellin ja tuottaja Debra Hillin kommenttiraidat. Sitä jouduttiinkin odottamaan aina 1990-luvun alkuun asti. Pako New Yorkista Kesto: 1 h 39 min Valmistusvuosi: 1981 Julkaisija: Future Film / 2020 Ikäraja: 16 Hämiksen uusi tuleminen Tuomas Kaarkoski New Yorkin oma supersankari SpiderMan loikkaa ketterästi PlayStation 5:lle pelisarjan toisessa osassa, jossa Hämäkkimiehen trikooasua kantaa Peter Parkerin sijasta tällä kertaa Marvelin uudempi sankari Miles Morales. Puvusto oli kuitenkin varsin monihaaraisen kehityksen tulosta, ja alkuvaiheen puvut erosivat paljonkin meidän parhaiten tuntemistamme. Tuorein niistä on ytimekkäästi Desantti . Siitä alkaen lottapukuja on näkynyt myös tasavallan presidentin itsenäisyyspäivävastaanotolla – ja jopa kutsussa varta vasten toivottuna. Monet hahmot ovat vakaumuksellisia kommunisteja tai vähintäänkin suhtautuvat vastahankaisesti sotavuosien ponnistuksiin. Jos hän epäonnistuu, häntä odottaa kuolema. Mattila selvittää asiantuntevasti pukujen ja merkkien käyttönormeja, jotka olivat vähintään yhtä pikkutarkkoja kuin sotilaspuvuilla. Eduskuntatyö sai kuitenkin jäädä upseerin velvollisuudentunnon vetäessä rintamalle. On silti helppo ymmärtää, miksi sille on muodostunut vuosien saatossa oma fanikuntansa. Tutuimpia monille lienevät kuvat jatkosodan lotista harmaissa puuvillakankaisissa kesäpuvuissaan. Rehellisen suoraviivainen kasaritoimintafilmi elektronisine äänimaailmoineen ei ole kestänyt aikaa parhaalla mahdollisella tavalla. Desantti Timo Sandberg Karisto, 364 s. 29 Arviot Peli Elokuva Seppo Simola Maaliskuussa 2021 tuli kuluneeksi sata vuotta Lotta Svärdin virallisesta perustamisesta. Talvisodassa hän komensi Suomussalmella menestyksekkäästi taistellutta Ryhmä Sutta. Puvusto vakiintui vuosina 1921– 1924. Poliittinen ura Isänmaallisessa Kansanliikkeessä johti kansanedustajaksi asti vuonna 1939. Kirjoittajan sympatiat ovat selvästi sodanvastaisten tai jopa neuvostomielisten puolella, mutta draamallisen jännitteen luomiseen tarvittavat vastavoimat eli viranomaiset eivät suinkaan ole yksioikoisesti pahiksia. Mukaansatempaava tarina ja sujuva kerronta vangitsivat minut lukutuoliini niin tiiviisti, että melkein puoli kirjaa meni yhdeltä istumalta. Vaikka puvut ja merkit ovat kirjan keskiössä, niiden kautta välittyy lottatyön ja -järjestön tavaton moniulotteisuus ja yhteiskunnallinen merkitys. Paavo Susitaival – Kolme sotaa, kaksi kapinaa ja neljä linnareissua Jussi Niinistö Minerva, 348 s. Tunnettu sotilasperinteen, sotilaspukujen ja -merkkien asiantuntija Jukka I. Tietoteosta elävöittää erittäin runsas ja suurelta osin harvinainen kuvitus. Marvel’s Spider-Man: Miles Morales Kehittäjä: Insonnia Games Julkaisija: Sony Interactive Entertainment Alusta: PS4 ja PS5 (testattu). Sandbergin keskushenkilöt ovat nytkin niitä, jotka eivät olleet täysin rinnoin mukana sotavuosien isänmaallisessa hengessä. Kuukauden kirja Kirja Loikkarit päärooleissa Seppo Simola Dekkaristina tunnetuksi tullut Timo Sandberg on ehtinyt kirjoittaa myös pitkän rivin Lahden seudun sotavuosiin sijoittuvia jännitysromaaneja. Ensin lottapalveluksessa käytettiin jopa siviilivaatteita, ja ainoa lottatunnus oli hihanauha suojeluskuntien tapaan. Kaikkinensa Marvel’s Spider-Man: Miles Morales on onnistunut lanseeraus PS5:n ensimmäisiksi hittipeleiksi. Lottahistoriaa pukujen kautta Kirja Aktivisti loppuun saakka Seppo Simola Paavo Susitaival (1896–1993) koki pitkän elämänsä varrella omakohtaisesti maamme historian dramaattisia vaiheita ja osaltaan myös vaikutti niihin. Mattila on laatinut lottajärjestön juhlavuoden kunniaksi upean ja kattavan läpileikkauksen lottapuvuista sekä niihin liittyvistä asusteista ja merkeistä. Poliittista vaikuttamista Susitaival jatkoi vanhuuteen asti. Manhattanin saari on eristetty muusta New Yorkista ja muutettu jättimäiseksi vankilaksi. Jos hän onnistuu, hänen rikosrekisterinsä pyyhitään puhtaaksi. Lähdeluettelo loppusivuilla toki on samoin kuin henkilöhakemisto ja Susitaipaleen pienoiselämäkerta. Kaidalta polulta pahasti hakoteille joutunut entinen erikoisjoukkojen upseeri Snake Pilssken ( Kurt Russell) saa 24 tuntia aikaa käydä pelastamassa presidentin. Pelin pääjuoni ei ole mikään megalomaanisen pitkä, mutta tarina on kirjoitettu vetävästi ja ääninäyttelijät osaavat asiansa kiitettävästi
Ristikko 3/2021 Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Reserviläisurheiluliiton kevätkokous etänä 01.06. Yhteydet: Jarmo Koivu, jarmo.jeremia@gmail.com, puh. Onnea voittajalle! RESUL: 10.05. Voittajien nimet julkaistaan lehdessä ristikon ratkaisun yhteydessä. Lähetä nuolilla merkityt avainsanat ja yhteystietosi 8.6.2021 mennessä postikortilla osoitteeseen Reserviläinen/ristikko, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen toimitus@reservilainen.fi ja olet mukana arvonnassa. myöhemmin). Kenttäkelpoisuustoimikunnan etäkokous 22.05. 0400 911 069, Vääksy. Perinneasekilpailu, Hälvälä Reservin riennot 30 RUK 113 Kurssitapaaminen 12.06.2021 peruttu koronaviruksen takia. Sotilasmoniottelu, Lahti 05.-06.06. Uusi kokoontumisaika on kesä 2023 Haminassa 60-vuotisjuhlana (pvm. Hallituksen etäkokous 22.05. Edellisen ristikon ratkaisu Kirja-arvonnan voittaja 2/21: Riitta Kirma, Salo. Työja talousvaliokunnan etäkokous 11.05. Kilpaurheilutoimikunnan etäkokous 15.-16.05
Perinnekivääri (sääntö 4.1.A) 150m 3-asentoinen 10+10+10 ls. Viite, perinne-ase 2021 Lisätietoja: Lisätietoja antaa Marko Patrakka, puh. RESUL:N PERINNEASEIDEN SM-KILPAILU 5.–6.6.2021 HÄLVÄLÄSSÄ Paikka: Pansariprikaatin ampumarata, Hälvälä Kilpailu: Lauantai 5.6. +358 40 160 8001 Resul kilpailukutsu tarkemmat tiedot: resul.fi. Sunnuntai 6.6. Maksu 21.05.2021 mennessä oltava suoritettu piirin tilille. Perinnepistooli (sääntö 2.2.A) koulu 25m 30 ls Perinnekivääri (sääntö 4.1.A) 300m makuu 30 ls. Viesti maksuun: Reserviläisammunta 2021 Lisätietoja: Erkki Lehmus, vsres@co.inet.fi tai puh. Maksu tapahtuu piireittäin. 050 557 0761, sähköposti markopatrakka@phnet.fi Resul kilpailukutsu tarkemmat tiedot: resul.fi RESERVILÄISAMMUNNAN SM-KILPAILUT 3.7.2021 SÄKYLÄSSÄ Paikka: Säkylän Huovinrinteen ampumaradoilla Lajit: PA1 ja PA2 ammutaan itse lataavalla kertatulikiväärillä, cal. Perinnepistooli (sääntö 2.2.A) kuvio 25m 30 ls Perinnekivääri (sääntö 4.1 A) 150m(kenttä) 10ls makuu+10ls pysty Ilmoittautuminen ja kilpailuohjeistus: VAIN piirit ilmoittavat kootusti osallistujansa kirjallisesti 15.5.2021 mennessä sähköpostilla markopatrakka@phnet.fi (nimi, sotilasarvo, sarja, piiri ja ilmoittajan yhteystiedot). kello 16.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen vsres@co.inet.fi Osallistumismaksu: 25 €/laji, joka pitää 28.6. vähintään 9,00 mm Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen tapahtuu piireittäin 14.6. Osallistumismaksu: 25 €/laji. Joukkuekilpailussa ei eri maksua. 5,45–8,00 mm PA3 ja PA4 ammutaan itselataavalla pistoolilla, cal. mennessä maksaa Varsinais-Suomen reservipiirin tilille FI28 5710 0420 0789 17. Päijät-Hämeen reservipiiri Osuuspankki FI8856100720069690