Intohimomme on auttaa organisaatioita hyödyntämään digitalisaatio turvallisesti. Tuotamme yhdessä asiakkaidemme kanssa käytännönläheisiä ratkaisuja liiketoiminnan jatkuvuuden, digitaalisten palvelujen helpon saatavuuden ja tietosuojan varmistamiseksi. Lue lisää palveluistamme www.nixu.com. ORGANISAATIOSI KYBERTURVAKUMPPANI 24/7 Nixu tarjoaa kyberturvapalveluita, missiona pitää digitaalinen yhteiskunta toiminnassa
Harjoituksessa oli mukana sekä amerikkalaisvalmisteisia raskaita RsRakH 06 -raketinheittimiä että kevyempiä Tšekkoslovakiassa valmistettuja 22 RakH 89 -heittimiä. 7 16 24 25 26. Teksti ja kuva: Tero Tuominen rovajärvellä järjestettiin marraskuussa Pohjoinen 17 -harjoitus, jossa Reserviläinen pääsi seuraamaan läheltä Kainuun tykistörykmentin 122 mm raketinheitinpatterin täyslaidallisen vaikutusta maalialueella. Sivut 22–23 10 9 5 13 14 Tulenjohtoryhmä Pohjoinen 17 -harjoituksessa valmiina raketinheitinpatterin yhteislaukaukseen. Patteriin kuuluu tyypillisesti kuusi raketinheitintä, joissa jokaisessa on 40 rakettia. Ennen vaikutusammuntaa jokainen laukaisee yhden raketin. 234 rakettia 20 sekunnissa ”Simulaattorin käyttö ei korvaa metsässä tekemistä, mutta se antaa lisäpotkua siihen. Reserviläinen 1/2018 SISÄLTÖ 3 KESKIÖSSÄ 18 20 ILTAVAPAA 30 33 34 JÄRJESTÖT 28 29 32 AJANKOHTAISTA 6 4 12 22 Reserviläisen matkavinkki: Voimakkaista käskijöistä sovitteleviin henkilöihin Yksi meistä: Joonas Grönlund saa reserviläistoiminnassa verorahoilleen vastinetta Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Pääkirjoitus: Turvallisuusympäristö on jo muuttunut Työryhmä: Vähintään 5,1 miljoonan euron lisärahoitus vaaditaan RES: Reserviläisliitolla kovien tavoitteiden toimintavuosi RUL: Uusia ja vanhoja nimiä toimikuntien johdossa Marko Patrakasta Maanpuolustuskiltojen liiton puheenjohtaja Tapio Peltomäestä reservin everstiluutnantti Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Haminaan Sotilaspapisto sotilasyhteisön eettisenä peilinä Suomalaisten maanpuolustustahto yhä korkealla Vaikuttaja: RUK seuraa ja kehittyy Reportaasi: Pääkaupunkiseutua puolustamassa Historia: Hämeenlinnassa oli lähes kaikkia Maavoimien aselajeja Kalusto: Aluevaikutusta raketinheittimillä Koulutus: Arjen välineet tueksi johtamisjärjestelmäalalle Koulutus: Reserviläisten kuntotietoja aletaan tallentaa Tikkijärjestelmään Koulutus: Suomalaista varautumista yhdessä RUL: Lyijy ja lihas palkittiin vuoden maanpuolustustekona RES: Maanpuolustusjärjestöjen rekisteri takaisin Reserviläisliiton hallintaan 16 Kalustoesittelyssä Kainuun tykistörykmentin 122 RakH 89 -raketinheittimet. Kerrallaan on siis valmiiksi ladattuna yhteensä 240 rakettia. Johtajaksi opitaan metsässä." RUK:n johtaja, eversti Jouko Rauhala kommentoi koulutuksen uudistuksia. Mikäli kohdistus varmistuu oikeaksi, laukaistaan täyssarjassa kaikki patterin jäljellä olevat 234 rakettia heti. KANNEN KUVA: TUOMAS KAARKOSKI MIINALAUTTA PORKKALA OSALLISTUI UUSIMAA 2017 -HARJOITUKSEEN. Aluemaali on tyypillisesti 1–3 hehtaaria ja vaikutus suuri. Tulitoiminta kestää noin 20 sekuntia, sillä heittimien tulinopeus on kaksi rakettia sekunnissa
Venäjän suhteen Suomi on ollut muiden Euroopan maiden mukana pakotteissa, mutta samalla Niinistö on omalla henkilökohtaisella panoksellaan ollut tukemassa vuorovaikutustyyliä, jossa välit itänaapurin kanssa ovat pysyneet järkevän asiallisina. Niinistön lanseeraamat pilarit olivat kansallinen puolustus ja turvallisuus, läntinen integraatio, Venäjä-suhteet sekä kansainvälinen järjestelmä, erityisesti sen rakenne, sääntöpohjaisuus ja hallittavuus. (26.5.) 5/2018 3.9. Edeltäjiensä tapaan myös Niinistö on ankkuroinut Suomea tiukasti länteen. (19.10.) 8/2018 17.12. Huom! Osoitteenmuutoksissa ym. Pilarimallissa jokaista pilaria pitää tukea tasaisesti, sillä yhden pilarin liiallinen korostaminen johtaa epätasapainoon. tilausasioissa ks. Virallisesti presidentti johtaa ulkoja turvallisuuspolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa, mutta edellisten vuosien aikana työ on henkilöinyt hyvin vahvasti nimenomaan istuvaan presidenttiin. Puolustusliittoa ja EU:n sisäistä tapaa järjestää yhteistä puolustusta nostettiin kyllä paljon esille vaaleissa, mutta kovin syvälliseksi debatti ei kehittynyt missään vaiheessa. (14.9.) 7/2018 12.11. (10.8.) 6/2018 8.10. (23.2.) 3/2018 30.4. (23.11.) Sauli Niinistö sai presidentinvaaleissa ensimmäisellä kierroksella äänivyöryn, joka jää historiaan. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. Niinistön ensimmäisen kierroksen voitto on myös selkeä osoitus siitä, että suomalaiset ovat olleet hyvin tyytyväisiä tapaan, jolla maata on ulkoja turvallisuuspoliittisesti johdettu. Vaikeista asioista on uskallettu sanoa, mutta turha räyhääminen on jätetty tekemättä.. Sama trendi on Niinistön kaudella näkynyt myös puolustuspolitiikassa, onhan presidentti myös samalla Puolustusvoimien ylipäällikkö. Samalla Niinistö sai toiselle kaudelleen hyvin vahvan mandaatin. Ulkoja turvallisuuspolitiikan määrittäjänä Niinistö lanseerasi pari vuotta sitten niin sanotun pilarimallin. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.. Edellisen kuuden vuoden aikana Suomen puolustuspoliittiset suhteet lähentyivät vahvasti naapurimaa Ruotsiin, mutta samalla myös Natoon ja Yhdysvaltoihin, joiden kanssa Suomi harjoittelee nykyään yhteistyötä tasaisen säännöllisesti. Mainitse myös entinen osoite. (6.4.) 4/2018 18.6. RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.. ylempää "Osoitehuolto ja jäsenasiat" www.reservilainen.. Hivenen erikoisena voi pitää kestohokemaksi noussutta väitettä Natojäsenyydestä ja sen harkitsemisesta siinä vaiheessa, jos turvallisuuspoliittinen tilanne muuttuu. 4 PÄÄKIRJOITUS 5.2.2017 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Vaikeista asioista on uskallettu sanoa Turvallisuusympäristö on jo muuttunut Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Saman suuntauksen voi olettaa jatkuvan myös tulevaisuudessa. Oli Nato-jäsenyydestä mitä mieltä tahansa, eikö turvallisuuspoliittinen tilanne sitten ole jo muuttunut. Levikki 56 211 (LT 2016) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Sotilasasiantuntija Petri Pääkkönen Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. Ainoastaan RKP:n Nils Torvalds liputti vaalien aikana avoimesti Nato-jäsenyyden puolesta. Venäjä liitti Krimin itseensä, Nato on lisännyt läsnäoloaan Baltiassa ja yleinen sotilaallinen aktiivisuus Itämerellä on kasvanut merkittävästi. Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 2/2018 19.3. Näiden muutaman esimerkin voisi olettaa jo muokanneen tapaa, jolla Suomikin tekee ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 Sähköposti: toimitus@reservilainen.
MPK:n puheenjohtaja Tapio Peltomäki suhtautuu selvityksen tuloksiin varauksella. Myöskään kuilua MPK:n ja Puolustusvoimien vapaaehtoisten kouluttajien välille ei saa syntyä. – Suurimpana huolena on jäljelle jäävän MPK:n elinvoimaisuus ja kurssien haluttavuus. Kurssimaksut voivat alentua tai poistua RES:n näkemys on, että myös MPK:n rahoituksen kehittyminen pitää huomioida. MPK:n tulee pysyä jatkossakin alueellisesti koko maan kattavana organisaationa. Nykyisin esimerkiksi ammuntojen järjestämiseen vapaaehtoisten koulutuksessa vaaditaan Puolustusvoimien henkilöstöä mukaan. Nämähän ovat loppujen lopuksi pieniä rahoja valtion budjetissa, mutta rahoilla saatavat hyödyt ovat isoja, Pohjola summaa. Puolustusvoimien tilaussopimuksen arvoa nostettiin 30 prosentilla 1,3 miljoonaan euroon vuodelle 2018. Siitä valtionapua on noin 1,8 miljoonaa euroa. MPK:n eli Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tehtäviksi jäisivät Puolustusvoimien sotilaallisen koulutuksen tukeminen sekä sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen ja varautumisja turvallisuuskoulutuksen antaminen. Käskemällä ei vapaaehtoisia johdeta. RES:n puheenjohtaja Ilpo Pohjola vaatii, että kertausharjoituksiin pitää taata riittävät rahat. Reserviupseeriliitto (RUL) pitää hyvänä asiana, että MPK:ta ja sen toimintamuotoja tarkastellaan sekä huomioidaan valmius sen toiminnassa. – Tärkeintähän tässä on, että poliitikot sitoutuvat ja Puolustusvoimat saa tarvittavat rahat. MPK:n koulutus on aina perustunut vapaaehtoisuuteen. Kun viime vuosina on oltu leikkaamassa 20 prosenttia MPK:n saamasta valtion tuesta, niin yhtäkkiä annettaisiinkin 5,1 miljoonaa euroa tuosta vain lisää rahaa. Varsinaisesta päätöksestä ei ole vielä kyse, vaan selvitystyö vasta luovutettiin tuolloin ministerille. Selvityksen mukaan toimintamallin mukaisen vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uudelleenjärjestely voidaan aloittaa aikaisintaan vuoden 2020 alussa, mikäli malli toteutetaan. Tarkoituksena on myös mahdollistaa reserviläisten omilla aseilla tapahtuva perusampumataidon kehittäminen. Puolustusministeri päättää jatkotoimista alkuvuoden 2018 aikana kuultuaan Puolustusvoimia ja MPK:ta. Koulutuksessa on myös voitava käyttää Puolustusvoimien aseita ja kalustoa myös muuhun kuin ammuntoihin. Mietin vain, mitä kaikkea nykymuotoinen MPK saisi tuolla rahalla aikaiseksi. Myös työryhmän selvityksessä on mainittu riskinä, että vapaaehtoisten koulutus jää vähälle huomiolle, mikäli tarvittavaa lisärahoitusta ja tehtäväkokoonpanon lisäystä ei kyetä osoittamaan erillisenä. RUL esittää, että valmiuspäällikköinä voitaisiin käyttää reserviläisiä, joilla on hyvä paikallistuntemus. Hän on huolissaan siitä, että jos Puolustusvoimille osoitetaan tällainen suurta lisärahoitusta ja -työvoimaa vaativa tehtävä, eikä rahoja ole ikään kuin valmiina missään, onko se jostakin muusta pois. Ei siis kahden kastin väkeä, Halkilahti sanoo. Vapaaehtoisuus on herkkä asia Työryhmä luovutti puolustusministerille selvityksen MPK:n sotilaallisen koulutuksen siirtämisestä Puolustusvoimille. RUL:n puheenjohtajan Mikko Halkilahden mukaan suunniteltu uudistus vaikuttaa tietyt reunaehdot täyttäessään toteuttamiskelpoiselta, mutta kysymysmerkkejä on ilmassa. RES pitää hyvänä asiana sitä, että uudistuksen myötä nykyiset vapaaehtoisten kurssimaksut alenisivat tai joissain tapauksissa poistuisivat kokonaan. Se onkin yksi uudistuksen tavoitteista. – En ole sitä mieltä, että tämä on huono juttu, mutta esillä oleva uudistus vaatii tietyt reunaehdot toteutuakseen, Peltomäki totesi. Sijoittamattoman reservin koulutukseen olisi satsattava, jotta he voisivat edetä reservissä kohti sodan ajan sijoitusta. RES:lle on tärkeää myös, että paikallispataljoonien koulutusta kehitetään. Pohjolan mielestä vapaaehtoisia pitäisi voida käyttää Puolustusvoimien henkilöstön tukemisessa nykyistä laajemmin. Iso lisäsatsaus rahallisesti 5,1 miljoonan euron lisärahoitus olisi satsauksena iso siihen nähden, että MPK:n rahoitus on kokonaisuudessaan noin 3,6 miljoonaa euroa vuodessa. Halkilahti näkee rahoituksen tulevaisuuden suurimpana epävarmuustekijänä. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uudelleenjärjestäminen esitetyllä tavalla edellyttäisi selvityksen mukaan vähintään 5,1 miljoonan euron lisärahoitusta, Puolustusvoimien henkilöstökokoonpanon lisäämistä 40 tehtävällä sekä sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen laajentamista. – Sotilaallisia valmiuksia ylläpitävä ja varautumiskoulutus ovat puolustusjärjestelmämme sekä yleisen kriisivalmiutemme kannalta erittäin tärkeitä asioita. Kokonaisuudessaan Niinistö painotti vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen vaikuttavuutta yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja maanpuolustustahtoa lisäävänä tekijänä, jota muuttuvassa toimintaympäristössä kannattaa kehittää. – Se pitää osata hyödyntää, mutta se onnistuu vain oikeilla työkaluilla. Halkilahti kiittelee sitä, että sijoittamaton reservi on otettu esityksessä hyvin huomioon, mutta toteaa, ettei sen koulutuksen merkitystä voi aliarvioida. Niinistö suhtautuu positiivisesti Niinistö totesi selvityksen mukaisen uudelleenjärjestelyn huomioivan hyvin selvitystyölle annetut vaatimukset, erityisesti esille nostetut mahdollisuudet paikallisjoukkojen suorituskyvyn kehittämisessä, vapaaehtoistoiminnan laajapohjaisuuden lisäämisessä, koko maassa tapahtuvan vapaaehtoisen maanpuolustustyön huomioimisessa sekä vapaaehtoisen koulutusvastuun lisäämisessä. Tässä asiassa Pohjola toivoisi vapaaehtoisten valtuuksia laajennettavan. Muun muassa siksi MPK:n koulutusroolin muuttamista selvittäneen työryhmän selvitys on niin Reserviläisliitolle kuin Reserviupseeriliitolle tärkeä asia. Puolustusvoimien tilaussopimus muodostaa 1,3 miljoonan euron osuuden ja koulutettavien osallistumismaksut noin 0,5 miljoonaa euroa. Reserviläisliitto vaatii politiikoilta sitoutumista Jussi Niinistö. Jos MPK:n sotilaallinen koulutus siirtyy Puolustusvoimille, tarkoittaa se toisin sanoen lisää Puolustusvoimien järjestämiä kertausharjoituksia. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 1/2018 Paavo Airo puolustusministeriö tiedotti joulun alla puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) asettaman työryhmän esittävän, että MPK:lle kuuluva sotilaallinen koulutus voidaan siirtää Puolustusvoimille. Työryhmä: Vähintään 5,1 miljoonan euron lisärahoitus vaaditaan Paavo Airo suurin osa mpk : n kouluttajista ja muista vapaaehtoistoimijoista kuuluu maanpuolustusjärjestöihin. RES: Rahat on taattava Myös Reserviläisliitto (RES) painottaa riittävän rahoituksen takaamisen tärkeyttä. Kovin on usko vähissä. Halkilahti toteaa vapaaehtoisuuden olevan herkkä asia. – Tässä on vielä monta selvitettävää asiaa, joihin kuluu aikaa. – Jokaisella reserviläisellä tulee olla mahdollisuus omaehtoisesti kouluttautua sotilaallista valmiutta palvelevilla kursseilla ja sitä kautta saada myös sodan ajan sijoitus, jos muuten on sijoittamiskelpoinen, Halkilahti sanoo. – Lisärahoituksen saaminen tuntuu hieman epäuskottavalta. Uudistus tähtää muun muassa siihen, että paikallisjoukkoja voitaisiin käyttää virka-aputehtävissä kätevästi ja niiden suorituskyky nousisi. Tähän koulutukseen osallistumisen ei tulisi kenenkään suomalaisen osalta kaatua liian korkeisiin kurssimaksuihin, Pohjola toteaa. Vaikka alussa rahoitus tulisikin, niin kuka takaa, että se jatkossa pysyisi samalla tasolla. Varautumisja turvallisuuskoulutukseen olisi satsattava senkin takia, että erityisesti naisten ja nuorten kouluttautumismahdollisuudet paranevat. On todella tärkeää, että Puolustusvoimia ja MPK:ta kuullaan asiassa, Peltomäki sanoi joulukuussa
Kuukausittaisen peruspiirituen lisäksi on mahdollisuus saada suoritepohjaisia palkkioita, joiden yhteissumma voi olla peräti 4 500 euroa. – Tänä vuonna tähtäämme viiden prosentin kasvuun jäseneksi liittyneiden määrässä. A-sarjassa kilpailevat 30–99-jäseniset yhdistykset ja voittajan palkkio on 500 euroa. Tavoitteen saavuttamiseksi liitto tarjoaa jäsenhankintaan kannustavia palkkioita niin piireille, yhdistyksille kuin henkilöjäsenillekin, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg selvittää. Entistä suurempi osa liiton jäsenyhdistyksistä ja piireistä pyritään saamaan tänä vuonna liiton tarjoaman järjestelmän käyttäjiksi. Yksityiskohtaiset ehdot tukien määräytymiselle ja jäsenhankintakilpailuille löytyvät Reserviläisliiton vuoden 2018 toimintasuunnitelmasta. Esimerkiksi piiri, jonka maksaneiden jäsenten määrä kasvaa tänä vuonna vähintään viisi prosenttia, saa suoritusperusteista tukea peräti 2 000 euroa. Henkilöjäsenten jäsenhankintakilpailussa tavarapalkinnot muuttuvat tänä vuonna rahanarvoisiksi lahjakorteiksi. 6 AJANKOHTAISTA RES Reserviläisliitolla kovien tavoitteiden toimintavuosi Viime vuonna liittoon liittyi ennätysmäärä jäseniä. Tämän osalta neuvottelut ja valmisteluprosessi ovat loppusuoralla. Ampumakilpailuja harjoittelutoiminnan tueksi suunnitellaan yhteisen tulosohjelmiston hankintaa niin, että mukana olisivat RES, RUL, RESUL ja Suomen Ampumaurheiluliitto SAL. Piirien www-sivujen ylläpitäjille järjestetään koulutusta, jossa käsitellään www-sivujen lisäksi sosiaalisen median käyttöä ja hyödyntämistä paikallisen tason viestinnässä ja markkinoinnissa. Tulevana vuonna kasvua haetaan jäsenhankinnan lisäksi tiedotusta ja viestintää kehittämällä. Liiton tavoitteena on varmistaa, että reserviläiskivääreiden nykyiset luvanmyöntämiskäytännöt eivät kiristyisi. Reservin ampumamestaruuskisat järjestetään tänä vuonna 17.–19. Oman sarjansa voittaa aina suhteellisesti (%) eniten maksaneita uusia jäseniä hankkinut yhdistys. Jos taas kuluvana vuonna jäseneksi liittyneiden määrä on vuoden lopulla yli kahdeksan prosenttia piirin kokonaisjäsenmäärästä, maksetaan 1 500 euron palkkio. Tänä vuonna otetaan käyttöön yhdistyskohtainen kilpailu, jossa yhdistykset jaetaan sarjoihin jäsenmääränsä perusteella. Jotta tämä toimisi parhaiten, on liiton järjestelmässä oltava tietoa siitä, minkä luonteista toimintaa yhdistyksissä on tarjolla. – Tavoitteena on, että meillä on yksi kanava, joka keskustelee jäsenrekisterin ja muiden järjestelmien kanssa, järjestöpäällikkö Suvi Salo kertoo. Reserviläisliiton jäsenmäärä on kuitenkin kasvanut vuosittain jo kahden vuosikymmenen ajan. Reserviläisliitto näkyy suurissa yleisötapahtumissa, kuten Porin Suomi Areenassa ja Kokonaisturvallisuusmessuilla Lahdessa, jossa pyritään tavoittamaan 50 000 henkilöä pelkän some-mainonnan avulla messuosastokontaktien lisäksi. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna uusia jäseniä liittyi 3 174 henkeä ja viimeisimmän tiedon mukaan Reserviläisliittoon kuului vuodenvaihteessa ennätykselliset 37 704 henkilöjäsentä. elokuuta Rovaniemellä.. Yhdistystason jäsenhankintakilpailu Toinen kasvun kannustamisen keino ovat jäsenhankintakilpailut. Luvassa on myös lisää resursseja viestintää toteuttamaan. Aktiivista ja kantaaottavaa tiedottamista maanpuolustusasioista jatketaan uutta visuaalista ilmettä hyödyntäen. Piireille asetetut tavoitteet liittyvät maksaneiden jäsenten ja liittyneiden määrien kasvuun. B-sarjassa (100–299 jäsentä) palkkio on 750 euroa ja C-sarjassa (yli 300 jäsentä) palkkio on 1 000 euroa. Ampumapuolella edunvalvontaa ja uusi tulosohjelmisto Tänä keväänä eduskunnalle jätetään esitys EU:n ampuma-asedirektiivin viemisestä kansalliseen lainsäädäntöön, joka on alkuvuodesta liitolle tärkein edunvalvonnan teema. Viestintää parannetaan myös toteuttamalla järjestelmäuudistus liiton kotisivuilla. Kuuntelemalla jäsenistöä kaikilla kanavilla toimintaa voidaan kehittää heidän toivomustensa mukaisesti. Liitto kannustaa yhdistyksiään erilaisen ampumatoiminnan järjestämiseen ja myöntää taloudellista tukea asehankintoihin ja ampumaratahankkeisiin. Liiton sisäistä ja ulkoista tiedottamista tehostetaan palkkaamalla puolipäiväinen tiedottaja. Tähän liittyen Reserviläisliitto selvittää myös mahdollisuuden muuttaa sähköinen ilmoittautumislomake sellaiseksi, jonka kautta uusi jäsen voisi suoraan liittyä sellaisen yhdistyksen jäseneksi, joka parhaiten vastaisi hänen odotuksiaan. Tänä vuonna tähdätään viiden prosentin kasvuun monipuolisen tuen, koulutuksen ja tiedottamisen avulla. Teksti: Olli Alho Gra?ikka: Tuomas Kaarkoski julkisessa keskustelussa kuulee usein väitteen, että ihmiset ”eivät enää halua kuulua yhdistyksiin”
varapuheenjohtaja Aaro Mäkelä, puheenjohtaja Mikko Halkilahti, liittovaltuuston puheenjohtaja Markus Lassheikki ja valtuuston varapuheenjohtaja Jyri Vilamo. Nuorten toimikunta jatkaa ltn Taneli Laukkasen johdossa ja palkitsemistoimikunta Markus Lassheikin vetämänä. varapuheenjohtaja Sampo Puoskari, 1. Liittovaltuuston johdossa jatkavat puheenjohtajana maj Markus Lassheikki Kirkkonummelta ja varapuheenjohtajana maj Jyri Vilamo Helsingistä. Puheenjohtajilla selkeät vastuualueet Tammikuun puolivälissä kokoontunut liittohallitus vahvisti puheenjohtajien toimenkuvat alkaneelle vuodelle. Valtaosa liittohallituksen jäsenistä on samalla myös oman reserviupseeripiirinsä puheenjohtajia. Mentortoimikunnan uusi puheenjohtaja on vänr Tarmo Hyytiäinen. Liittohallitukseen valittiin kolme uutta jäsentä. Mikko Halkilahden vastuulle kuuluvat muun muassa yhteiskuntaja sidosryhmäsuhteet, edunvalvonta, kansainväliset suhteet sekä nuorten toiminta. RUL:n liittohallituksen jäsenet 2018 (uusien jäsenten nimet kursivoitu): Maj Pertti Kokkonen (Etelä-Häme), kapt Veli-Matti Kesälahti (Etelä-Karjala), kapt Marko Kaappola (Etelä-Pohjanmaa), ltn Caspar von Walzel (Helsinki), ylil Risto Haverinen (Kainuu), maj Jari Myllymäki (Keski-Pohjanmaa), ylil Jarmo Siltanen (Keski-Suomi), kapt Pasi Laari (Kymenlaakso), kapt Tero Hyttinen (Lappi), ylil Pekka Sillanpää (ORUP), kapt Mikko Hörkkö (Pirkanmaa), ltn Mika Tukiainen (Pohjois-Karjala), ylil Timo Uusimäki (Pohjois-Pohjanmaa), kapt Erkki Saarijärvi (Pohjois-Savo), maj Juha Tarnanen (Päijät-Häme), ltn Eemeli Lappalainen (Satakunta), ylil Jussi Saarinen (SuurSavo), kapt Jaripekka Turtiainen (Uusimaa), ylil Rodney Strandvall (Vaasa) ja ltn Johannes Kossila (Varsinais-Suomi). Liittohallituksen varapuheenjohtajiksi valittiin ylil Aaro Mäkelä Helsingistä ja ylil Sampo Puoskari Oulusta. Ensimmäisen varapuheenjohtajan Aaro Mäkelän vastuulla ovat talous ja taloushallinto, liiton toimisto, liikuntatoiminta sekä koulutusja mentortoiminta. Liittohallitus kokoontuu vuoden aikana neljä kertaa. Heillä kuluva vuosi on viides näissä tehtävissä. Mäkelä on RUL:n edustaja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen hallituksessa sekä liiton taloustoimikunnan puheenjohtaja. Halkilahti toimii myös työvaliokunnan puheenjohtajana. Reserviläinen 1/2018 7 AJANKOHTAISTA RUL Kolme uutta jäsentä RUL:n liittohallitukseen. Järjestötoimikunnan uusi puheenjohtaja on ltn Tuomas Kuusivaara. Uusia ja vanhoja nimiä toimikuntien johdossa Janne Kosonen rul : n puheenjohtajana toimii kapt Mikko Halkilahti Salosta. Hallituksen kokouksessa nimettiin myös liiton toimikunnat. SAKU LIEHU. Eturivissä vasemmalta liiton 2. Liittohallitus kokoontuu vuoden aikana neljä kertaa RUL:n liittohallitus vuoden 2018 ensimmäisessä kokouksessa Svenska Klubbenilla Helsingissä. Toinen varapuheenjohtaja Sampo Puoskari vastaa viestinnästä, järjestötoiminnasta, jäsenhankinnasta ja -huollosta, aatteellisesta toiminnasta sekä varautumistoiminnasta. Hänet valittiin tehtäväänsä toiselle kolmivuotiskaudelle 2017–2019 syksyllä 2016 Lappeenrannassa pidetyssä liittokokouksessa. Koulutustoimikunnan puheenjohtajana jatkaa kapt Marko Honkanen. Valtaosa liittohallituksen jäsenistä on myös oman reserviupseeripiirinsä puheenjohtajia. Varautumistoimikunta jatkaa maj Pekka Rintalan johdossa. Puoskari on lisäksi uuden perustettavan viestintätyöryhmän puheenjohtaja. Liittovaltuusto valitsi syyskokouksessaan itselleen puheenjohtajat sekä liittohallituksen varapuheenjohtajineen vuodelle 2018. Kansainvälisen toimikunnan puheenjohtajana jatkaa komkapt YrjöPekka Rautavaara
Muistomerkin rahoittivat valtio, Helsingin kaupunki ja Talvisotayhdistys. Pekka Kauhasen suunnittelema muistomerkki on noin kymmenen metriä korkea sotilashahmo. 8 AJANKOHTAISTA. Jalustapallo painaa noin 5 000 kiloa. Pimeään aikaan teos on valaistu, jolloin se pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Patsaan teknisestä työstä on vastannut taidevalaja Pauli Venäläinen. Talvisota kesti 105 päivää. Talvisodan muistoksi Teksti: Paavo Airo Kuva: Tuomas Kaarkoski helsingin Kasarmitori sai marraskuun lopulla talvisodan muistomerkin. Valmistuminen liittyi Suomi 100 -juhlallisuuksiin. Nimekseen se sai Valon tuoja. Hankkeen alkuperäinen kustannusarvio oli lähes 1,4 miljoonaa euroa. Teoksen peruskivi muurattiin jo vuonna 2015, kun talvisodan päättymisestä tui 75 vuotta. Teoksen paljasti ja valaistuksen sytytti hankkeen suojelija, presidentti Martti Ahtisaari. Teoksen on sanottu olevan Suomen suurin teräspatsas. Sotilashahmo painaa noin 1 000 kiloa. Muistomerkin jalustan sisällä on 105 eri kuvaa
I 1 496 € SOTAHISTORIAA JA KULTTUURIA BALKANILLA 9.-15.4. Asedirektiivi koskettaa siis joka tasolla. Ihantala, Portinhoikka, Muolaa, Äyräpään taistelu paikat, Edit Södergranin muistomerkki, Viipuri. I 179 € Tutustutaan Mannerheimin varhaisiin vuosiin hänen syntymäkodissaan Louhisaaren kartanolinnassa ja käydään Mannerheimin äidin haudalla Pohjan kirkolla. – Varmasti tämä alkaa olla jo aikalailla klisee, mutta nuoret ja talous. Tästä esimerkkinä toimi Ravintola Ostrobotnian juhlasalissa pidetty puheenjohtajan vaihtotilaisuus, jossa oli läsnä myös Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg. 3.9.5. Liittotasolla hän on ollut aiemmin myös Reserviläisliiton ja Reserviläisurheiluliiton hallituksessa. Se on meille kuitenkin ehkä se kaikista suurin yhteistyökumppani. I 1 496 € SOTAHISTORIAA VALKO-VENÄJÄLLÄ 24.-30.9. Se on käsittämätön määrä työtunteja, tapaamisia ja kuulemistilaisuuksia, joissa olemme olleet viemässä viestiämme Reserviläisliiton ja Reserviupseeriliiton kanssa. Matka etenee Väinö Linnan Tuntematon sotilas romaanin ja sen esikuvan, Linnan oman jalkaväki rykmentti JR8:n, sotareittiä. maailmansodan merkittäville tapahtuma paikoille sekä tutustuttaa useisiin kulttuuri kohteisiin Maltalla, Cataniassa ja Palermossa. Asiantuntijaopas evl Ilmari Hakala SARAJEVON LAUKAUKSET 19.-24.5. Matka johdattaa 2. I 1 328 € Tutustutaan Verdunin, sotahistorian suurimman 1. Monipuolinen matka vie mukanaan ritareiden Maltalle sekä auringon ja tulen saarelle Sisiliaan. Vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä hän on ollut mukana 1990-luvulta lähtien. I alk. 768 €/hlö Pietari, Neva, Valamo, Syväri, Ääninen, Kizhi, Petroskoi, Mandrogi, Pietari. I 489 € Perehdytään sotiemme tärkeisiin taistelupaikkoihin sekä historiaan. Asiantuntijaoppaat FT Teemu Keskisarja ja Eeva Tammi SOTAHISTORIAA JA KULTTUURIA KARJALANKANNAKSELLA 15.-17.6., 9.-11.7. Hän oli toiminut vuodesta 2012 lähtien liiton varapuheenjohtajana. Meillä on niin paljon joukko-osastokiltoja, jotka nojaavat pitkälti Puolustusvoimiin. I 738 € Kuka on kukin Tuntemattomassa sotilaassa. – Toivoisin kentällä olevien ihmisten ymmärtävän, kuinka paljon edunvalvontaa liitot ovat tässä asiassa tehneet. Patrakan mukaan killoilla on erinomaiset välit Puolustusvoimiin. Asiantuntijaoppaat FT Teemu Keskisarja, Jyrki Härkönen, Eeva Tammi ja Pirkko Mäkinen SUOMALAINEN PERHEYRITYS Asiantuntijan matkassa laadukkaasti yli 40 vuotta. ja 9.-12.8. Myös MPK:n kysymys on tärkeä, se on olennainen toiminta-alusta myös killoille, Patrakka sanoo. 9 Reserviläinen 1/2018 Marko Patrakasta Maanpuolustuskiltojen liiton puheenjohtaja Teksti ja kuva: Tuomas Kaarkoski lahtelainen marko patrakka aloitti tammikuun alussa Maanpuolustuskiltojen liiton puheenjohtajana. Asiantuntijaopas Balkanin sodista raportoinut Rauli Virtanen MANNERHEIMIN YKSITYISELÄMÄN ARVOITUKSIA 26.7. Mikä sotaromaanissa on totta, mikä tarua. Olen aika varovaisin mielin, mitä tuleman pitää. ja 17.-19.8. Ammunta lähellä sydäntä Ammuntaa Patrakka on harrastanut 1980-luvulta lähtien. Patrakka on pitkän linjan aktiivireserviläinen. – Kilpailen edelleen aktiivisesti SM-tasolla ja olen myös asekeräilijä sekä metsästäjä. I 1 596 € Historiaa ja kulttuuria Serbiassa, Kroatiassa ja Bosniassa. HINTA 1 698 € Hintaan sisältyy • Lufthansan reittilennot • majoitus kahden hengen huoneissa • ohjelman mukaiset ateriat (6 x aamiainen, 6 x illallinen) • Sampo Ahton palvelut koko matkan ajan • Piia Suomisen palvelut Maltalta alkaen • ohjelman mukaiset kuljetukset ja tutustumiskohteet MAAILMANSOTIEN TAISTELUKENTTIÄ RANSKASSA 7.-10.5. Patrakan mukaan koko vapaaehtoinen maanpuolustuskenttä on paiskinut kovasti töitä sen eteen, että asedirektiivi ei ajaisi reserviläistoimintaa huonoon rakoon. Asiantuntijaopas Sampo Ahto Kulttuuria ja sotahistoriaa MALTA JA SISILIA Asiantuntijaopas Piia Suominen KULTTUURIA JA SOTAHISTORIAA POHJOIS-ITALIASSA JA SVEITSISSÄ 17.-22.4. Pauli Mikkola ja Marko Patrakka puheenjohtajan vaihtotilaisuudessa ravintola Ostrobotniassa Helsingissä. – Puolustusvoimien kanssa tehtävä yhteistyö on enemmän kuin tärkeää. EU:sta lähtenyt asedirektiivikehitys vetää tuoreen puheenjohtajan mietteliääksi. I 1 496 € Katso kaikki Sampo Ahton matkat LOMALINJA.FI/ASIANTUNTIJAT/AHTO_SAMPO. Vieraillaan Maginotin linjan linnoituksessa ja nähdään KoillisRanskan merkittäviä sotahisto riallisia kohteita. maailmansodan taistelun, maisemiin ja muisto paikkoihin. Suurimmat haasteet ovat hänen mukaansa tuttuja asioita maanpuolustuskentällä. Asiantuntijaoppaat evl Ilmari Hakala ja Leena Hakala LAATOKAN JA ÄÄNISEN RISTEILY 10.-15.6. Asiantuntijaopas professori Martti Turtola TUNTEMATTOMAN SOTILAAN JALANJÄLJILLÄ 31.5.-3.6., 19.-22.07. Toivon, että voisimme jatkaa siten, että harrastuksemme voisi jatkua ilman suurempia ongelmia ja ettemme joutuisi byrokratian rattaisiin. Patrakka uskoo perivänsä edeltäjältään Pauli Mikkolalta hyvissä asemissa olevan liiton. Unohtumaton jokiristeily Nevaa pitkin Laatokalle ja Ääniselle
MPK:n puheenjohtajanakin toimiva toimitusjohtaja Tapio Peltomäki ylennettiin Suomen juhlapäivänä reservin everstiluutnantiksi. Peltomäki myöntää hänellä olleen hieman jopa vaikeuksia käsitellä ylennystä. Everstiluutnantiksi on aiemminkin ylennetty reservissä, mutta poikkeuksetta ylennetyillä on ollut työtaustaa joko Puolustusvoimissa tai puolustusministeriössä. Tiettävästi Peltomäestä tuli samalla ensimmäinen niin sanottu tavallinen reserviläinen, joka on ylennetty everstiluutnantiksi ja joka ei ole osallistunut sotiin. Edellisen kerran Peltomäki on ollut kertausharjoituksissa syyskuussa 2017. Vaajakatu 2, Tampere JÄRJESTYS ROMAHTAA. Olen ollut siinä mielessä onnellisessa asemassa, että minulla on ollut aina reservissä haastava sodanajan sijoitus. Kesäisin +358 (0)16 524 605 Muulloin +358 (0)400 716 908 jaramanlinnoitus.blogspot.fi poliisimuseo.. Näyttelyyn ja linnoitusalueelle on pääsymaksu. MPK:n puheenjohtajana toimivan Tapio Peltomäen itsenäisyyspäivän ylennys everstiluutnantiksi reservissä on erittäin harvinainen tapaus. Peltomäki on aiemmin toiminut myös Reserviupseeriliiton puheenjohtajana. Kyllä noista varmaan se 200–300 vuorokautta tulee, mutta kovien kertausharjoituspäivien lukumäärää en osaa sanoa. JÄRÄMÄ STURMBOCK STELLUNG Avoinna 1 12.6.-19.9.2018 tiistai-lauantai klo 11-18 Juhannuksena suljettu. Järjettömän huikea juttu kaikkinensa, Peltomäki kommentoi. Hän sanoo luottamustoimien varmasti tukeneen ylentämispäätöstä, mutta samalla Peltomäki muistuttaa varsinaisten ylentämisperusteiden olevan ratkaisevassa roolissa. – Pitää olla sijoitus, sopivuutta ja koulutusta. On ollut kovia kertausharjoituksia, vapaaehtoisia harjoituksia, MPK:n kursseja, kurssinjohtajana toimimista, sekä alueellinen että valtakunnallinen maanpuolustuskurssi. – Eihän tästä ole voinut edes haaveilla, kun ei ole aiemmin vastaavaa tapahtunut. – Miten tuon nyt laskisi. Peltomäen mukaan hänen saamansa ylennys on myös merkki reserviläisjärjestelmän toimivuudesta. – MPK:n kouluttajana minäkin olen aloittanut oman taipaleeni 1990-luvulla. Kysymys kertausharjoitusvuorokausien lukumäärästä saa turkulaisen nauramaan. 10 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 1/2018 Tapio Peltomäestä reservin everstiluutnantti Tuomas Kaarkoski itsenäisyyspäivän ylennettyjen joukossa oli yksi todellinen poikkeus
Osa koulutuksista voidaan toteuttaa tiloissa. Tiettyjä säätiöitä on lähestytty, ja myös yritysja elinkeinomaailmaa sekä yksityisiä henkilöitä aiotaan lähestyä, Hutka sanoo. Jäsenyhdistyksiä on kymmenkunta. – Aiemmin oli virinnyt keskustelua siitä, että kun rauhanturvaamisella ei ole valtakunnallista museota, mikä olisi sille parempi paikka kuin Hamina. RUK-museon osaamista on tarjottu keskukselle, ja kun se on enemmän museo ja tämä enemmän toiminnallinen, niin näitä pyritään yhdistämään ja täydentämään toisiaan, Lauri sanoo. ”Mikä olisi parempi paikka rauhanturvaamisen valtakunnalliselle museolle kuin Hamina?” kysyy keskuksen puheenjohtaja Markku Hutka. Teksti ja kuva: Paavo Airo haminaan on perusteilla Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus. Rauhanturvaajiksi tarvitaan muiden muassa RUK:n käyneitä. Useampienkien kanssa on keskusteltu liittymisestä, ja uusia jäseniä ollaan valmiita ottamaan mukaan niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Perinnekeskuksen yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Maanpuolustuskorkeakoulun vararehtori, eversti Markku Hutka. Avajaiset Hamina Tattoon yhteydessä Keskuksen sijainnilla RUK:n läheisyydessä toivotaan olevan myös niin sanottu rekrytoiva vaikutus. Reserviupseerikurssin aloittaa Haminassa vuosittain yhteensä noin 1 500 varusmiestä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on Vesa Kangasmäki ja puheenjohtaja Markku Hutka, molemmat entisiä RUK:n johtajia. Jäsenyhdistyksiä ei ole tarkoitus rasittaa suuresti rahoituksella. Ne ovat rauhanturvaaja-, veteraanija muita maanpuolustusyhdistyksiä. Hanke on saanut Etelä-Kymenlaakson kehittämisyhdistys Sepralta 40 000 euroa leader-rahoitusta. ”Jälleen yksi syy tulla Haminaan” RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdistys on yksi uuden yhdistyksen jäsenistä. Emme lähde siihen kilpailuun mukaan, mutta kahvituksia keskuksessa voidaan järjestää sotilaskodin avulla, keskuksen toiminnanjohtaja, eversti evp Vesa Kangasmäki sanoo. Viime syksynä perustettiin yhdistys, johon on liittynyt alayhdistyksiä. Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Haminaan 12 AJANKOHTAISTA Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus ry:n jäsenyhdistykset (tilanne tammikuun alussa) Suomen Rauhanturvaajaliitto Kymenlaakson Rauhanturvaajat Hamina-Vehkalahden Sotaveteraanit RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdistys Haminan Reserviupseerikerho Kymenseudun Lottaperinneyhdistys Haminan Maanpuolustusnaiset Etelä-Kymen Kadettipiiri Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskuksen tilat ovat entisen Haminan varuskunnan Toimiupseerikerhon tiloissa. Kannatusyhdistyksen toiminnanjohtaja, eversti evp Eero Lauri on mielissään uudesta keskuksesta. – Vastapäätä olevan RUK-museon lisäksi täällä on muitakin museoita. Haluamme tehdä yhteistyötä Haminan kaupungin kanssa. Keskuksen avajaiset ovat Hamina Tattoon yhteydessä 2. Keskuksen uskotaan täydentävän hyvin sotilaskaupunki Haminan tarjontaa matkailijoille. Tarkoituksena on esitellä historiaa niin esineistöllä kuin digitaalisessa muodossa. elokuuta. Keskus sijaitsee Reserviupseerikoulun (RUK) pääportin vieressä ja vastapäätä RUK-museota. Tilat olivat aiemmin Haminan varuskunnan Toimiupseerikerhon. Oikealla hankkeen tiedottaja Terho Ahonen.. Viime vuonna perustettu koulutuspaikka tuottaa erityisesti reserviupseereille koulutusta RUK:n tilauksesta. – Tiettyä rahoitusta tarvitaan, kun toimintaa viedään eteenpäin. – Tästä tulee jälleen yksi syy reserviupseereille, rauhanturvaajille ynnä muille tulla Haminaan. Myös majoitustoiminnasta saatavilla tuloilla pyritään rahoittamaan toimintaa. Keskuksen tiloihin tulee myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Haminan koulutuspaikan toimisto. Ravintolaa emme ole perustamassa, vaikka meillä olisi mahdollisuus siihen. Keskuksella pyritään tavoittamaan niin jäsenyhdistyksiin kuuluvia kuin muitakin suomalaisia aina vauvasta vaariin asti, Hutka kertoo. Keskukseen tulee rauhanturvaamista käsittelevän museon lisäksi muun muassa majoituspaikkoja vierailijoita varten
Silloin papista tulee ”meidän pappi”, jonka puoleen on helppo kääntyä, kenttäpiispa Pekka Särkiö sanoo. Sotilaspappeus elää, voi hyvin ja vaikuttaa positiivisesti varuskunnan arkeen myös 2010-luvun Puolustusvoimissa. – Vaikka sotilaspapit ovat evankelisluterilaisen kirkon pappeja, olemme täällä jokaista varten. – Sotilaspapisto on sotilasyhteisön eettinen peili. Joinakin päivinä keskiössä saattaa olla oppituntien pitäminen, toisina taas päivä saattaa kulua tietokoneen ääressä tulevaa suunnitellen. Nuo ominaisuudet eivät katso vakaumusta, kenttäpiispa tiivistää. Kysymykset elämän pyhyydestä ja tappamisen oikeutuksesta seuraavat meitä aina. Suurelle osalle varusmiehistä sotilaspapin kasvot tulevat tutuksi etiikan oppitunneilla. Sielunhoito on keskeisessä osassa sotilaspapin tehtävässä. Sotilasyhteisön hyvä eettinen perusta suojelee poikkeustilassa niin omien joukkojen kuin vihollisenkin ihmisyyttä, Korpela tiivistää. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa kaatuneiden huolto, sodan ja väkivallan käytön oikeutus sekä toimintakyvyn palauttaminen. ”Sotilaspastorin kanssa käytävien keskustelujen aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Varusmiesten mieltä painavat useimmiten siviilielämän ongelmat. Papin pitämille oppitunneille osallistuvat kaikki, sillä niiden sisältö ei ole tunnustuksellista. Työuran aikana niin varusmiesten kuin kadettien arki on tullut hänelle tutuksi. Tärkeintä on, että on aina valmis keskustelemaan ja kuuntelemaan, Korpela kuvailee. Toimintakykyä eettisistä pohdinnoista Sekularisaation, yhteiskunnan maallistumisen vaikutukset eivät ole näkyneet varuskunnan porttien sisällä toteutettavassa kirkollisessa työssä kovin paljoa. Oppitunteja ja sielunhoitoa Maanpuolustuskorkeakoulun sotilaspastori Markus Korpela on työskennellyt Puolustusvoimien kirkollisen työn parissa 13 vuotta. Sotilaspappien tehtävä on tarjota välineitä näihin eettisiin pohdintoihin ja näin olla mukana ylläpitämässä taistelijoiden eettistä toimintakykyä, joka on aivan yhtä tärkeä kuin vaikkapa fyysinen toimintakykykin, Särkiö perustelee. Kirkollisesta työstä on tullut sotilaskoulutusta tukevaa toimintaa. ” Meidän pappi” Sotilaspappien toiminnan kivijalka ei juurikaan ole muuttunut vuosien saatossa. – Sotilaspapin tärkein työtehtävä on läsnäolo ja ihmisten kohtaaminen. Palveluksensa aloittavasta saapumiserästä noin 85 prosenttia kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. – Julistus tulee esille toiminnassamme pääasiassa hartauksien pitämisen ja kenttäehtoollisen jakamisen kautta, kenttäpiispa summaa. Monelle suomalaiselle sotilaspappeus tuo mieleen ensimmäisenä Tuntemattoman Sotilaan kohtauksen, jossa pappi rauhoittelee haavoittunutta. Sotilaspastorin mielestä käsitys kirkollisen työn roolista on muuttunut hänen työuransa aikana Puolustusvoimissa. Reserviläinen 1/2018 13 Teksti ja kuva: Lotta Saarenmaa suomalainen sotilaspapisto juhlii tänä vuonna 100-vuotista taivaltaan. Varusmiesten ja kantahenkilökunnan arjessa näkymisen ja siihen osallistumisen kautta yhteisö ottaa papin omakseen. Suurin muutos on se, että hartauksiin ei ole pakko osallistua. Puolustusvoimien kirkollisen työn tulevaisuus näyttää kenttäpiispan näkökulmasta positiiviselta, sillä hänen mukaansa papin tehtävä joukkojen toimintakyvyn ylläpitäjänä on vakaalla pohjalla. Kadettien kanssa keskustelujen teemaksi nousevat usein tulevaan ammattiin liittyvät kysymykset esimerkiksi sotilaallisesta voimankäytöstä”, sotilaspastori Markus Korpela kertoo.. Sotilaspapisto sotilasyhteisön eettisenä peilinä Kirkollisesta työstä on tullut sotilaskoulutusta tukevaa toimintaa, pastori arvioi. Eri uskontojen määrä myös varusmiespalvelusta suorittavien keskuudessa on kuitenkin nousussa. Se voidaan kiteyttää kolmeen eri osa-alueeseen, joihin kuuluvat opetus, julistus ja sielunhoito. – Ihminen ei muutu, vaikka vuodet vierisivät eteenpäin. – Sotilaspapilla ei ole niin sanottua tavallista työpäivää. Useimmiten papin luo tuleva haluaa keskustella sellaisen kanssa, jolla tietää olevan siihen koulutus ja vaitiolovelvollisuus. Toisten verkkokalvolle piirtyy vuonna 1939 rintamalla otettu valokuva, jossa sotilaspappi pitää jouluhartautta väsyneelle joukolle Kollaanjoella. Särkiön mukaan kantahenkilökunnan ja varusmiesten kanssa sielunhoidollisia keskusteluja käydään erilaisissa tilanteissa
Siihen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, johon suomalaiset tutkimuksen mukaan suhtautuvat varsin myönteisesti. MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja So?a Vikman (kok.) pitää myönteisenä sitä, että yleinen asevelvollisuus saa suomalaisilta vahvan tuen. Marraskuun lopulla julkistetun tutkimuksen perusteella 72 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Kohderyhmänä oli 15–79-vuotias väestö lukuun ottamatta ahvenanmaalaisia. Tutkimuksen teki Taloustutkimus oy. Nato-jäsenyyden kannatus on hieman laskenut edellisvuoden 25 prosentista 22 prosenttiin. Suomalaisten maanpuolustustahto yhä korkealla Paavo Airo suomalaisten maanpuolustustahto on ennallaan. Yleisen asevelvollisuuden kannatus on suunnilleen vuoden 2016 tasolla – 81 prosenttia kannattaa mallia ja yhdeksän prosenttia vastanneista haluaisi ammattiarmeijan. Eniten kiitosta saa tasavallan presidentti Sauli Niinistön toiminta. Kaksi kolmasosaa vastanneista kannattaa nykyisen kaltaista asevelvollisuusjärjestelmää. Sen sijaan kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön suhtaudutaan myönteisesti. Kysymykseen siitä, olisiko vastaaja itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjensä ja taitojensa mukaan, vastasi tällä kertaa myöntävästi 87 prosenttia. Huoli terrorismista kasvanut Vuoden 2016 tutkimukseen verrattuna erityisesti huoli kansainvälisestä terrorismista on kasvanut samalla, kun huoli Suomen taloustilanteesta on laskenut. – Suomalaiset luottavat ulkoja puolustuspolitiikan hoitoon, haluavat puolustaa maataan, pitää kiinni yleisestä asevelvollisuudesta ja kokevat kansainvälisen yhteistyön lisäävän Suomen turvallisuutta, Vikman tiivistää MTS:n mielipidetutkimuksen tulokset. MTS:n vuosittaisen tutkimuksen perusteella suomalaiset suhtautuvat myönteisesti kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön, mutta Nato-jäsenyyden kannatus on vain 22 prosenttia. Ruotsi-yhteistyöhön suhtautuu myönteisesti 94 prosenttia ja Nato-yhteistyöhön 61 prosenttia. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittaisessa kyselyssä samoin vastasi 71 prosenttia vuonna 2016. Huoli Suomen taloustilanteesta on laskenut MTS:n kyselyssä yleistä asevelvollisuutta kannatti 81 prosenttia suomalaisista. Myös maailman pakolaistilanne ja ilmastonmuutos herättävät huolta. Kuvan reserviläiset osallistuivat viime talvijotokselle. Sekä miehiä että naisia koskevaa asevelvollisuutta tukee 16 prosenttia. – Huolenaiheiden kolmen kärki ovat mittaluokaltaan sellaisia, ettei niitä pysty yksikään valtio yksin ratkaisemaan. 58 prosenttia suomalaista kannattaa sotilaallista liittoutumattomuutta. Kolme neljäsosaa vastaajista pitää Suomen ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna. – Yleinen asevelvollisuus on osoittautunut toimivaksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi järjestää Suomen puolustus, Vikman perustelee. RESUL 14 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 1/2018. Turvallisuuspoliittisia mielipiteitä ja asenteita vuosittain selvittävän MTS:n kyselyyn vastasi 1 001 haastateltua henkilöä. Esimerkiksi EU-jäsenyyden katsotaan lisäävän Suomen turvallisuutta, Vikman sanoo
– Simulaattorin käyttö ei korvaa metsässä tekemistä, mutta se antaa lisäpotkua siihen. Nuoret oppivat itsensä kaltaisten vertaisten kanssa asioita, sieltä se henki muodostuu. Valmius tulee Vanhan hyvän rinnalle tulee jatkuvasti myös paljon uutta. Teksti: Tuomas Kaarkoski, kuva: Janne Pajarinen reserviupseerikoulu on instituutio instituution sisällä. Yleisellä tasolla taas henki on miekkaa vahvempi. MPK:n rooli kasvaa MPK perusti Haminaan uuden koulutuspaikan, jonka toiminta-alueina ovat Hamina ja sen lähiseutu. RUK:n monipuolista otetta johtamiseen ja kouluttamisen kehutaan paljon. Toinen tärkeä uusi koulutussuuntaus ovat simulaattorit ja simulaattoriavusteinen johtajakoulutus. Sisäinen yhteistyö Lappeenrannan suuntaan on Rauhalan mukaan reilussa kolmessa vuodessa asettunut hyvin uomiinsa. Tammikuun alussa päättynyt 251 Valkeus -kurssin 633 päättäneestä upseerioppilaasta 41 oli naisia. En usko, että arvo on vähentynyt, mutta rinnalle on tullut muitakin arvoja. – Täällä on hyvät puitteet. Yhä useammin RUK:n käynyt on nainen. Kysymys RUK:n yksittäisestä parhaasta annista, jonka valmistunut upseerikokelas vie mukanaan, pistää koulun johtajan mietteliääksi. Se näyttää kuinka suuri ja vaikuttava se on. Keskimäärin noin 7–8 prosenttia varusmiespalveluksen aloittaneesta ikäluokasta käy RUK:n Haminan vallien suojassa. Sen jälkeen pelaamme tuolla virtuaalikoulutusluokassa tietyt tilanteet läpi, ja sen jälkeen menemme tekemään ne oikeasti. – Jos katsotaan vuosikymmenien mittakaavassa, maailma on erilainen ja ehkä RUK:n arvostus on erilainen. Maneesin tilat eivät tule siihen riittämään, joten varaamme suoraan bastionin. Päättyneen kurssin upseerioppilaista 525 oli Maavoimista, 66 Merivoimista, 39 rajalta ja kolme Ilmavoimista. Päämäärä on ollut siis sama yli sata vuotta. Valmiuskonsepti on tiivistänyt yhteistyötä myös lähellä olevan Karjalan prikaatin suuntaan. Naisten rooli kasvanut RUK Haminassa on yhä vahvasti Maavoimien johtajakoulu. – Koulutuksen näkökulmasta johtamiseenkin tulee uusi näkökulma, kun johtajat ja johdettavat edustavat entistä laajempaa ihmisskaalaa. Luonnollisesti tämä tukee myös varusmiespalveluksen jälkeistä elämää. – Tuolloin Reserviupseerikoulu ei näytä, kuinka pieni ja vaatimaton se on. Rauhalan mukaan koulutuspaikan tulo lisää toimintaa Haminassa, kun ennen alueen MPK-toiminta oli keskittynyt enemmän Kouvolaan ja Lappeenrantaan. kesäkuuta kaavailtuna juhlapäivänä Haminassa riittää väkeä ja menoa. Lopulliset leimat asiakirjoista puuttuvat, mutta Rauhala lupaa, että alustavasti 6. 16 VAIKUTTAJA Reserviläinen 1/2018 RUK seuraa ja kehittyy Reserviupseerikoulun johtajan Jouko Rauhalan mukaan Haminassa osataan vaalia perinteitäkin, mutta itse koulutus elää jatkavassa muutoksessa. – Volyymi koulutuksen suhteen täällä Haminassa tulee kasvamaan. Lisäksi kertoohan se paljon suomalaisesta yhteiskunnasta, että olemme kypsiä, meillä tämä on mahdollista ja sotilaskoulutusta voi saada jokainen, Rauhala toteaa. Everstin mukaan ei pidä väheksyä työtä, jonka he omalla panoksellaan tekevät maanpuolustusja asevelvollisuustietoisuuden nostamiseksi. Koulun johtajana toimivan eversti Jouko Rauhalan mukaan RUK nauttii edelleen suurta arvostusta, vaikka ympäröivä yhteiskunta onkin muuttunut radikaalisti itsenäisyyden eri vuosikymmeninä. Johtajaksi opitaan metsässä. Samassa rintamassa kulkee rinnalla luottamus omaan tekemiseen. Hallinnollisesti Reserviupseerikoulu kuuluu Lappeenrannasta käsin hallinnoitavan Maasotakoulun alaisuuteen. Hyväksi kokelaaksi ei edelleenkään tulla pelkkää hiirtä näpyttämällä. Kaikkiaan Haminasta on nyt valmistunut 909 naista. RUK juhlii vuonna 2020 satavuotista taivaltaan Haminassa. On luonnollista, että vapaaehtoisesti palvelukseen hakeutuvilla on keskimääräistä suurempi motivaatio myös pärjätä palveluksessa. Pro?loituminen koulutuspaikaksi RUK:n vieressä antaa luontevat lähtökohdat keskittyä koulutuksessa nimenomaan johtajaja kouluttajakoulutukseen. Rauhalan mukaan naisten kasvava läsnäolo tuo paljon lisää koulutukseenkin. Varsinkin kurssin välissä pystymme hyvällä suunnittelulla tarjoamaan kapasiteettia sekä henkilöstön, majoituspaikkojen että kaluston osalta. – Sanoisin, että meillä Puolustusvoimissa on kolme brändiä yleisen asevelvollisuuden ohella. Vastaavasti sieltä voidaan saada meidän harjoitukseemme esimerkiksi mekanisoituja joukkoja pelaamaan meidän puolella, meitä vastaan tai sekä että. Onhan se luonnollista, että tietyt asiat ovat muotoutuneet siten, miten ne kannattaa tehdä vuodesta toiseen. RUK:n käymisestä ei ole tänäkään päivänä CV:ssä haittaa, mutta vieläkö reserviupseerikoulu nauttii oikeasti samanlaista arvostusta kuin aiempina vuosina. Ne ovat johtajaja kouluttajakoulutus -ohjelma, Puolustusvoimat Suomen suurimpana liikuntakouluna sekä RUK, Rauhala sanoo. – Johtajana kehittyminen ja aselajien välisen yhteistoiminnan osaaminen ja ymmärtäminen ovat luonnollisesti meille ykkösasia. Yhteistyö ei jää pelkästään hallinnon tasolle, henkilökunta liikkuu sujuvasti kahden kaupungin välillä. – Tulevaisuudesa ensin tehdään kurssilla kahden ja puolen kuukauden perustat. Yleisesti RUK arvostetaan kuitenkin yhä korkealle ja hyvä niin. – Sieltä käy kadetit meidän harjoituksissa, johtavat meidän ammuntoja ja kun meillä ei ole RU-kurssi päällä, me puolestamme osoitamme henkilöstöä esimerkiksi oppilasupseereiden tai aliupseereiden koulutustaidon harjoitustaidon tutoreiksi. RUK:hon liitetään paljon perinteitä ja vanhojakin arvoja. – Valmiusyksikkökonseptin idea on tuottaa osaajia, esimerkiksi Karjalan prikaatiin. Rauhalan mukaan viime vuosina valmiuden korostaminen on vahvistunut. Julistus reserviupseerikoulutuksesta annettiin vuonna 1884 ja Haminan kadettikoulussa koulutettiin jo tuolloin reserviupseereita. – Välillä kuulee, että täällä tehdään asiat niin kuin ennenkin. Rauhalan mukaan simulaattori ei korvaa aitoja tilanteita, mutta se tuo lisätehoa koulutukseen. Rauhalan mukaan kyse ei ole kuitenkaan siitä, että Haminassa pyöriteltäisiin vuodesta toiseen samoja asioita. Mehän koulutamme täällä vuosittain MPK:n kouluttajia kouluttajakurssilla. Johtajaksi opitaan metsässä Henki on miekkaa vahvempi. Rauhala nostaa esiin RUK:n päättävän yhteistoimintaharjoitus3:n. Kutsumme kaikki kurssit ja järjestämme paraatin
Sitä ennen hän työskenteli pioneeritarkastajana.. Eversti Jouko Rauhala tarkasteli upseerioppilaiden toimintaa YTH3harjoituksessa tammikuun alussa. Rauhala aloitti RUK:n johtajana viime vuoden helmikuussa
Harjoitukseen osallistui marras-joulukuussa yhteensä noin 8 600 henkilöä Puolustusvoimista. 18 REPORTAASI. Ilmavoimien mahdollisuuksia harjoitella lentotoimintaa pääkaupunkiseudulla rajoitti Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyys. Erikoisjoukot harjoittelivat harjoituksen alkuvaiheessa rakennuksen haltuunottoa Vuosaaren satamassa. Merivoimat keskittyi muun muassa miinoittamisen, miinantorjunnan ja ilmatorjunnan harjoitteluun. Vähän uutta teoriaa on tullut esiin koulutuksessa, Haakanan kanssa samassa saapumiserässä palvellut Liemola pohti. Ajatukset olivat melko positiiviset, koska tiesin näkeväni vanhoja palvelustovereita, Haakana sanoi. Lauriala sanoi nyt reserviläisenä olevansa tyytyväinen siihen, että harjoituksessa mentiin suoraan ytimeen eli toiminta oli alusta asti tehokasta. mistä, tilanteen mukaan toimimista sekä koulutusta, Lauriala kertoi. Heistä 3 100 oli reserviläisiä. Viestinnällä on siis tärkeä rooli myös muille viranomaisille tämän kaltaisessa tilanteessa. Koko harjoitus kesti maanantaista maanantaihin eli 27.11.–4.12. Harjoitukseen osallistuivat kaikki puolustushaarat. Laurialan kohdalla harjoitus kesti viisi päivää, maanantaista perjantaihin. Maavoimien roolina oli muun muassa viranomaisyhteistyön harjoitteleminen sekä maihinnousun rajoittaminen. Ilmavoimien roolina oli tukea Maaja Merivoimien toimintaa, Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Jari Mikkonen kertoi. – On ollut aika samanlaista toimintaa omassa tehtävässä kuin varusmiehenä. Helsinkiläinen alikersantti Arthur Liemola kertasi harjoituksessa ilmaoperaattorin tehtäviä. Paljon nuoria reserviläisiä Harjoituksen reserviläisistä merkittävä osa oli viimeisten parin vuoden aikana kotiutuneita. – Toimintaamme liittyy eri kohderyhmien ajattelua ja eri kanavien hallintaa. Ilmavoimilla tosin oli jo aiemmin syksyllä varsinainen pääsotaharjoituksensa, Ruska 2017. 20-vuotias alikersantti Roni Haakana oli ollut vasta hetken Merivoimien reservissä. Suoraan ytimeen Harjoituksessa oli mukana myös muun muassa viestinnän reserviläisiä. – Viestinnän reserviläisten toimenkuvaan kuuluu tässä harjoituksessa muun muassa suunnittelua, perehtyPääkaupunkiseutua puolustamassa Vuoden 2017 pääsotaharjoitukseen osallistui 3 100 reserviläistä. Harjoitus jakautui kahteen osaan: hybridija taisteluvaiheeseen. Viestinnän ja informaatiovaikuttamisen rooli tiedetään – taistelua mielistä ja sydämistä käydään. Teksti: Paavo Airo Kuvat: Tuomas Kaarkoski puolustusvoimien viime vuoden pääsotaharjoitus Uusimaa 2017 sijoittui nimensä mukaisesti pääkaupunkiseudulle. Jokaisen yksilön harjoitus ei kuitenkaan ollut niin pitkä. – Kutsu oli suuri yllätys, sillä se tuli jo ennen kuin vuosi oli kulunut omasta varusmiespalveluksesta. Keskeistä viestintäporukalle oli, että he pyrkivät hahmottamaan viestinnän toimintaympäristöä. Yksi heistä oli yliluutnantti Sakari Lauriala, joka toimi vuoteen 2015 asti Maavoimien tiedotuspäällikkönä
Poliisi osallistui Vuosaaren satamassa harjoituksen hybridivaiheeseen. Ilmavoimatkin osallistui harjoitukseen, mutta Helsinki-Vantaan läheisyyden vuoksi kovin suurta lentotoimintaa ei voitu harjoitella. . . . 19 Reserviläinen 1/2018. Valmiusjoukkoja vahdissa Porkkalan luona. . Miinat liikkuivat ripeästi miinalautta Porkkalan alakannella
Viimeinen suuri muutos oli Suomenkasarmilla toimineen Länsi-Suomen sotilasläänin esikunnan lakkauttaminen vuoden 2014 lopussa. Kaikki lähiseudun varusmieskoulutus annetaan nykyään Parolannummella Hattulassa. Moni sodasta palannut joukko sijoittui Hämeenlinnaan vuonna 1945. Linnan rakennustyöt alkoivat nykytiedon mukaan 1200-luvun lopulla, ja ensimmäinen kirjallinen maininta linnasta on vuodelta 1308. Kokonaan aseet eivät ole Hämeenlinnassa vaienneet, vaan Parolannummelta käydään Hämeenlinnan puolella Taka-Hätilässä ampumassa jalkaväen aseilla. Linnalle sijoitettiin sodasta palaava Jääkäripataljoona 4, myöhempi Hämeen Jääkäripataljoona. Jääkäritykistö muutti Suomenkasarmilta Linnankasarmille jääkäreiltä vapautuneisiin tiloihin vuodesta 1974 alkaen. Varuskunnan käyttöön Linnankasarmi palasi 1921. Koulutus panssarikalustolla alkoi 1970-luvun alussa, ja pian seurasikin muutto Parolannummelle parempien harjoitusmahdollisuuksien luo. Viimeinen jäänne Hämeenlinnan sotaväestä on Talousvarikko, joka periytyy vuoden 1918 Vaatetusvarikosta. Jatkosodan aikana Linnankasarmilla aloittanut Viestikoulu siirtyi Riihimäelle vuoden 1948 alussa. Linnankasarmilla pidettiin lyhyen aikaa punavankeja kevään 1918 jäljiltä ja sen jälkeen siellä majoitettiin Venäjältä bolsevikkikomentoa paenneita tsaarin armeijan sotilaita perheineen. 20 HISTORIA Seppo Simola hämeenlinna oli varuskuntakaupunki 1200-luvun lopulta 2000-luvun alkuun, jos varuskunnaksi määritellään paikkakunta, jonne on jatkuvasti majoitettuna sotaväkeä. Parolannummi huudettu! Koulutusta keskitettiin 1970-luvulta alkaen naapurikuntaan Hattulaan Parolannummelle, ja kaupunki tyhjentyi vähitellen varusmiehistä. Itsenäisyyden alkuajan varuskuntaelämä vakiintui vuonna 1921. Jääkärien Linnankasarmi Monet Linnankasarmin rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1886. Kajaanin sissipataljoona toimi siellä vuodet 1921–1934. Tykkikoulutusta annettiin Linnalla yksitoista vuotta, kunnes Panssariprikaatin uudelleenjärjestelyt toivat myös Jääkäripatteriston Parolannummelle. Panssariprikaatin kuuluvia joukkoja toimii myös Riihimäellä eli se on säilynyt varuskuntakaupunkina. Hämeenlinnan kolmella kasarmialueella – Linnankasarmilla, Suomenkasarmilla ja Poltinaholla – varusmiehiä saattoi majoittua vielä 1980-luvulla yli sata vuotta vanhoissa osin huonokuntoisissa rakennuksissa. Poltinaholla pitkään toiminut Hämeenlinnan Varuskuntasoittokunta, Hämeenlinnassa oli lähes kaikkia Maavoimien aselajeja Hiljenneet varuskunnat osa 1/8: Varuskunta Hämeenlinnassa oli jo 1200-luvulla. Hämeen keskiaikainen linna oli varhaisin varuskuntaelämän keskus. Myös Poltinaholla oli punavankeja kesällä 1918. Maavoimien aselajeista puuttuivat lähinnä pioneerit, jotka sijoittuivat heti Parolannummelle sekä Tampereen seudulla toiminut ilmatorjunta. Kymmeniä puuja tiilikasarmeja apurakennuksineen valmistui vuosina 1866–1913. Kolme kasarmialuetta Hämeenlinna oli Venäjän vallan aikana tärkeä varuskuntakaupunki. 20 HISTORIA Joukkoja palaamassa harjoituksesta Turuntietä pitkin Suomenkasarmille lokakuussa 1942.. Silloin varuskunnan aselajikirjo alkoi hahmottua sellaiseksi, jona monet sotien jälkeiset ikäluokat muistavat sen 1980-luvulle asti
Alueella toimii myös reserviläismyymälä Etulinja. Suomenkasarmin isot putket Venäjän vallan loppupuolella rakennettu kasarmialue nimettiin Suomenkasarmiksi, koska se suunniteltiin autonomisen Suomen oman asevelvollisen sotaväen käyttöön. Vielä 1960-luvulla Poltinaholla kopistelivat hevosvetoisetkin kuormastot. Mielenkiintoinen sotaväen huoltoon liittyvä yksityiskohta oli Hämeenlinnaan vuonna 1926 perustettu Oy Sotilassäilyke Ab. Kengityskoulu siirtyi Turusta Poltinaholle vuonna 1935. Sieltä Erilliseksi Panssarikomppaniaksi supistunut koulutuskokoonpano lähetti talvisotaan neljä perustamaansa panssarikomppaniaa. Vuonna 1959 koulu muutti Niinisaloon ollessaan jo osa Hevoshuoltokoulua. Nykyinen Poliisikoiralaitos toimii yhä samalla alueella. Parolannummelle vuonna 2001 muuttaneet automiehet olivat viimeinen Hämeenlinnaan majoittunut varusmiesjoukko. Se ehti kouluttaa jo YH:n aikana 15 tykkijoukkuetta ja talvisodan aikana 80 lisää sitä mukaa kun tykkejä tehtaalta saatiin. Automiesten Poltinaho Kaupunkilaiset surivat Poltinaholle 1918–1921 sijoittuneen Hämeen Ratsurykmentin lähtöä niin paljon, että keräsivät muistolahjan. SOTAMUSEO Suomenkasarmin sotilaskoti heinäkuussa 1943. Hämeenlinnan kasarmialueet nyt Suomenkasarmin rakennuksia on saneerattu asunnoiksi ja alueelle on rakennettu uusiakin koteja. Myöhemmin se tunnettiin makkaroistaan ja eineksistään nimellä Jalostaja Oy Mensa. Turuntien eteläpuoliset tallitkin purettiin yhtä lukuun ottamatta uuden poliisiaseman tieltä. Panssarintorjuntatykkikoulutuskeskus toimi kiivaimmillaan kolmessa vuorossa. Sotakoiria, kengitystä ja säilykkeitä Rinkelinmäellä toimineen poliisikoiratarhan yhteyteen perustettiin vuonna 1926 sotakoiratarha, jossa koirista koulutettiin pääasiassa viestinviejiä. Suomen Tykistömuseo laajeni ja muuttui Museo Militariaksi viisi vuotta sitten, kun siihen yhdistettiin Viestimuseo ja Pioneerimuseo. Hämeenlinnan Tarkk’ampujapataljoona. Poltinaholla äkseerasi sotaväkeä jo 1700-luvulla, mutta sen ilme on täysin muuttunut uusien asuintalojen myötä. Erillisestä Autokomppaniasta. Jalkaväen raskasta tulta Suomenkasarmilla edustivat Raskas Kranaatinheitinkomppania ja Panssarintorjuntapataljoona vuoteen 1967 asti. Santahaminassa perustettu Hyökkäysvaunurykmentti siirrettiin Poltinaholle vuonna 1921. Vanhoissa puukasarmeissa toimii pieniä putiikkeja sekä kirpputori, joten nostalgiakäynti vanhalla palveluspaikalla on yhä mahdollinen. Viestikoulutustakin Poltinaholla annettiin vuosina 1956–1966. Linnankasarmi on parhaiten säilynyt, koska suurin osa tiloista on museokäytössä. Suomenkasarmille sijoitettiin Suomen 7. Sotien aikana Hämeenlinnassa toimi viisi koulutuskeskusta. Suomenkasarmin pihanäkymä vuonna 1974. Lippujuhlapäivän paraati 4.6.1993 Hämeenlinnan läpi kulkevalla moottoritiellä, jossa paraateja järjestettiin 1970-luvulta alkaen. 21 Reserviläinen 1/2018 SOTAMUSEO myöhempi Panssarisoittokunta, toimi viimeiset vuotensa Linnankasarmilla, jossa se lakkautettiin lokakuussa 2013. Viime sotien jälkeen Suomenkasarmi oli Jääkäripatteriston koti Linnankasarmille muuttoon asti. Tilalle tuli Jääkäritykistörykmentti, joka Kenttätykistörykmentti 1:ksi nimettynä toimi kaupungissa talvisotaan asti. Sinne komennettiin eri joukko-osastoista kengityssepiksi koulutettavat varusmiehet. Koiranohjaajaoppilaat majoittuivat Linnankasarmilla. HÄMEEN VARUSKUNNAT Muita hiljentyneitä varuskuntia Hämeessä Lahti: Hennala (venäläinen varuskunta 1912—1917), (suomalainen varuskunta 1919—2014) viimeinen joukko Hämeen rykmentti Tampere: Kalevankangas 1913—1917 (venäläinen varuskunta) Sulkavuori 1944—1950 (III patteristo / Ilmatorjuntarykmentti 1) Kangasala: Vatiala 1950—1980 (Tampereen ilmatorjuntapatteristo, aiempi III/ItR 1 ja 4.Er.ItPsto) Lähteitä: Marko Palokangas (toim.): Puolustusvoimat Entiset joukko-osastot 1945— 2005 (2013) Marko Palokangas (toim.): Puolustusvoimat Joukko-osastoperinteet (2008) Erkki Korkama Stig Roudasmaa: Tapparasta tankkeihin – Hämeenlinnan varuskunnan historia (1988). Koneet möyrivät Poltinaholla jo ennen sotia. Sotien jälkeen alue tunnettiin erityisesti 4. Vain muutama vanha rakennus on enää pystyssä. Vartiomies Linnankasarmin edustalla lokakuussa 1942. Ilmavoimien Viestikoulu toimi jatkosodasta vuoteen 1962 Suomenkasarmin ohella Parolan lentokentällä. Sotien jälkeen panssarijoukot sijoitettiin Parolannummelle. Naapurissa on myös vankilamuseo, jota pidettiin viime kesänä auki vapaaehtoisvoimin
Alkuperäisissä RM-70-heittimissä oli panssaroitu miehistötila. Edullisesti Itä-Saksan jäämistöstä Tatra 815 VPR9 8x8 on kahdeksanpyöräinen maastokuorma-auto. Nämä aseet on valmistettu Tšekkoslovakiassa ja ovat hieman jääneet raskaamman serkkunsa varjoon. Aluemaali on tyypillisesti kooltaan 1–3 hehtaaria.. Jokaisen heittimen tulinopeus on kaksi rakettia sekunnissa, joten tulitoiminta kestää 20 sekuntia. Tämän Tšekkoslovakiassa valmistetun auton alustalle asennettiin 1970-luvulla Neuvostoliiton BM-21 Grad -järjestelmästä (Suomessa 122 RakH 76) tuttu 40-putkinen 122 mm raketinheitin. Yllätyksen menettämisestä huolimatta kannattaa suuntausta kohdistusrakettien jälkeen siirtää, mikäli ne eivät heti osu maalialueelle. Raketinheittimiä käytetään yhtymien taistelun tukemiseen epäsuoralla tulella. 122 RakH 89 -raketinheitinpatterin tuliryöppy osuu maalialueelle Pohjoinen 17 -harjoituksessa Rovajärvellä. Toisessa maailmansodassa suomalaisille sotilaille tulivat tutuksi Neuvostoliiton Stalinin urut, jotka syytivät rakettiryöppyjä asemiimme. Ladatusta heittimestä on ammuttu yksi kohdistusraketti. Syntyi RM-70. Koska 8x8 Tatran alusta on pidempi kuin alkuperäisen venäläisen 6x6 Ural -kuorma-auton, siihen pystyttiin lisäämään heittimen etupuolelle latauslaitteeseen myös toinen tuliannos. Epätarkalla mutta massoittain käytettynä suuren aluevaikutuksen tuottavalla aseella voidaan lamauttaa esimerkiksi hyökkäyskärkiä ja joukkojen keskitysalueita. Reserviläinen pääsi seuraamaan 122 mm raketinheitinpatterin täyslaidalliAluevaikutusta raketinheittimillä Raketinheitinpatterin tulen vaikutus maalialueella on pelottava. Parhaassa tapauksessa heittimet voidaan sijoittaa ampumaan metsänreunan suojasta. Siinä oli mukana hankintavaiheessa runsaasti julkisuutta saaneita amerikkalaisvalmisteisia raskaita RsRakH 06 -raketinheittimiä (MLRS, Multiple Launch Rocket System). Tyyppi on nykyisin suosittu raskaan sarjan Off Road -harrastajien keskuudessa erinomaisen maastokelpoisena ajoneuvona. Tyypillisesti kyseessä on raketeille sopivan lähtökulman takaava aukio ilman reunaesteitä. Lähialueelta on valmiiksi tiedusteltu ja mahdollisesti myös valmisteltu useita vaihtoehtoisia tuliasemia. Ajoneuvot ajetaan riviin ja heittimet suunnataan saatujen ampuma-arvojen perustella kohteeseen. 22 KALUSTO Teksti ja kuvat: Tero Tuominen raketti on vanha ase. Suomeen hankituissa, 80-luvun puolivälistä peräisin olevissa RM-70/85 -versioissa on kuitenkin uudempi lähes normaali kuorma-auton ohjaamo. Epäsuoran tulen vaikutus on suurin aivan iskun alussa ennen kuin vastustaja ehtii hakeutua suojaan. Karkea suuntaus tapahtuu hydraulisesti ja lopullinen säätö tehdään käsin. Ensimmäisen kerran niitä kerrotaan käytetyn Kiinassa jo 1200-luvulla. Tositoimissa ne odottavat tehtävää hajautetussa ryhmityksessä. Millaisesta aseesta on kyse. Saatuaan tulitehtävän heitinajoneuvot siirtyvät kohteen suhteen parhaiten soveltuvaan sijaintiin. sen vaikutusta maalialueella. Jos maalia tähystävä tulenjohtaja varmistaa kohdistuksen olevan oikea, täyssarjassa kaikki 234 patterin jäljellä olevaa rakettia laukaistaan heti. Myös puolikkaita ja neljäsosasarjoja voidaan ampua. Nykyaikaisella taistelukentällä on edelleen paikkansa raketinheittimille. Marraskuussa 2017 Rovajärven ampuma-alueella järjestettiin Pohjoinen 17 -harjoitus. Rakettimoottoreissa on seitsemän venturiputkea (yksi keskellä, loput kehällä). Ennen vaikutusammuntaa jokainen heitin laukaisee aluksi yhden raketin. Harjoitukseen osallistui myös Kainuun tykistörykmentin 122 RakH 89 -heittimiä. Heittimiä ostettiin 90-luvulla meille Itä-Saksan armeijan jäämistöstä 36 kappaletta. 234 rakettia 20 sekunnissa Patterissa on tyypillisesti kuusi raketinheitintä eli kerrallaan valmiiksi ladattuna on yhteensä 240 rakettia. Loput 39 ovat valmiina lähtemään 20 sekunnissa
Rakettien laukaisupaikka on suhteellisen helppo paikantaa niin visuaalisesti runsaan savun ja lieskojen perusteella kuin vastatykistötutkilla. Kumpaankin menee kuusi rakettia. Työntövoima purkautuu seitsemän venturiputken kautta. Varsinainen heitinosa on suunnattu maaliin, sen edessä on tyhjä latauslaite. 23 Reserviläinen 1/2018 Raskaalle raketinheittimelle ei saatu tykistöohjusta Tero Tuominen vuoden 2004 iskukykytutkimuksen suositusten perusteella Suomeen hankittiin 2006 Hollannista käytettyinä 22 amerikkalaisvalmisteista raskasta 227 mm M270 MLRS-raketinheitintä (Multiple Launch Rocket System). Tämä yhdistettynä tehokkaampaan räjähteeseen tekee 122 mm raketista maalissa huomattavasti tuhovoimaisemman kuin saman kaliberin tykistökranaatin. Silloin ruudin palojäänteet irtoavat raketista ja loppuosa jatkaa maalialueelle ballistista lentorataa pitkin. 122 mm raketin taistelukärki painaa noin 26 kiloa. Heittimen suuntaamiseen käytetään sen takaosassa olevaa samanlaista kiertokaukoputkea kuin kenttätykeissä. Liikkeelle päästään muutamissa minuuteissa, sillä heitinajoneuvossa ei ole ylös nostettavia hydraulisia maatukia. Esimerkiksi heittimen 9M53F-rakettiversiossa sirpaleita on 2450. Ne lisätään tarvittaessa heittimeen jo ladattujen rakettien etuosan ympärille. Nyt on käytössä AT2-miinaraketteja, jotka kukin vievät maalialueelle 28 panssarimiinaa. Paikalta lähdetään yleensä myös silloin, kun mukana on vielä toinenkin tuliannos. Kahdessa sekunnissa laukaisusta sen nopeus on 690 metriä sekunnissa. Sillä haetaan taakse sijoitetun kollimaattorin avulla haluttu sivusuunta. Suomi harkitsi niiden ostamista osaksi kaukovaikuttamiskykyä. Latauslaitteessa mukana kulkevan 40 raketin erän siirto heittimeen sujuu minuuteissa. MLRS:n rakettikehdossa on kaksi kasettia. Kantomatka on jopa 70 kilometriä. Tatra 8x8-alustalle asennettu 122 mm raketinheitin. Kun nekin on ammuttu, joudutaan seuraava ampumatarviketäydennys tekemään toisesta ajoneuvosta tai maasta nostaen. Järjestelmän tehokkainta, 644 tytärammuksella varustettua M26-rakettia ei kuitenkaan otettu meillä käyttöön rypäleasekiellon vuoksi. Ohjuksille saatiin Yhdysvalloista jo vientilupakin, mutta niiden hinta osoittautui liian kalliiksi. Nyt MLRS-järjestelmään on meillekin ostettu GPS-ohjattuja M30 GMLRS -raketteja. Näin a-tarvikkeiden käsittely ja lataaminen maassa on turvallisempaa. Kuuden raketin kasettien vaihtoehtona MLRS voidaan aseistaa myös kahdella ATACMS-tykistöohjuksella (MGM-140 Army Tactical Missile System). Jarrurenkailla säädetään kantamaa Ajoainetta rakettimoottorissa on parisenkymmentä kiloa. Siinä on käytetty tehokasta heksatonaali-räjähdettä. Kun raketit on ammuttu, heitinajoneuvot vaihtavat välittömästi sijaintia joko uudelleen suojaan tai toiseen tuliasemaan. Siinä missä perinteinen raketinheitin on kuin haulikko, GMLRS muuttaa sen pistemaalien tuhoamiseen soveltuvaksi tarkkuuskivääriksi. Toinen soveltuu nimenomaan pistemaalien tuhoamiseen, toisen esisirpaloidulla taistelukärjellä on aluevaikutus. Sen paloaika on vain noin kaksi sekuntia. Rakettien kantomatka on enimmillään noin 20,5 kilometriä. Sitä voidaan vähentää kahdella erikokoisella jarrurenkaalla. Noin 70 kiloa painavien ja kolme metriä pitkien rakettien siirtäminen on suhteellisen hidasta ja raskasta työtä. Kuvan ajoneuvo on varustettu puskulevyllä.. Laukaisun jälkeen jousi avaa ne. Suomessa on käytössä 9M22-raketti (122-JROF-70). Taistelukärki virittyy vasta raketin lähdön jälkeen lennon aikana. Rakettia stabiloi neljä kaarevaa evää, jotka heittimen putkessa ovat taittuneina takaosaa vasten. M30-rakettiin (tai ohjukseen) on kaksi taistelukärkeä. Koska raketin lähtökiihtyvyys on pienempi kuin tykin kranaatin, siihen on voitu tehdä rakenteen kestävyyttä vähentävä esisirpaloitu taistelukärki. Meillä vuonna 2008 koulutuskäyttöön otettu järjestelmä sai tunnuksen 298 RsRakH 06. Lataus hoituu koneellisesti kasetit vaihtamalla. Jarrurenkaita käytetään lähelle ammuttaessa, koska matalilla korotuksilla reunaesteet voisivat tulla ongelmaksi
Arjen järjestelmien rooli Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkokonaisuudessa nähdään yhtenä osakokonaisuutena viranomaisten yhteisten järjestelmien ja taistelun johtamisen järjestelmien rinnalla. Valmisteilla on diplomityö siitä, miltä digitalisaatio sotilasilmiönä näyttää arjen ratkaisun läpi katsottuna. Lisäksi uusi paikallispuolustuskonsepti edellyttää vahvaa tukeutumista yhteiskunnan olemassa oleviin rakenteisiin. Haasteet Puolustusvoimista – mahdollisuudet reservistä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäala painii alalle tyypillisten haasteiden kanssa. Syksyllä aloja ja opinnäytetöitä aloitetaan lisää. Lisäksi kahdeksan kadettia sovittaa arjen päätelaitteeseen – älypuhelimeen tai tablettiin – erilaisia sensoreita käyttötapauskuvauksina. Määrittelytyössä reserviläiset ovat sparranneet virkamiehiä tarjoamalla täydentäviä ja vaihtoehtoisia toimintamalleja. Konkreettista työtä on tehty sekä uusia applikaatioita koodaamalla että tukemalla Puolustusvoimia siviiliratkaisujen arvioinnissa. Yksi tehtävä projektissa on aikaansaada toiminnallisia vaatimuksia tulevalle kokonaisuudelle. Arjen järjestelmien pääkäyttäjinä visioidaan toimijat ja joukot, joilla on vahvat liittymäpinnat muuhun yhteiskuntaan. Ensin tutkitaan, sitten hutkitaan Konseptin toimivuutta kokeiltiin reserviläisosaamiseen tukeutuvassa Arjen välineet -eksperimentissä (AVEX). Mutta miten tämä hyödyntäminen toteutetaan. Kokonaisuudelle löytyy sekä tarpeita että jo mietittyjä osaratkaisuja. Yksi tarkennettu kohde, Ilmavoimien siirtyvä tukikohta, sai samaan aikaan vaatimuksensa. Tämä on johtanut siihen, että sekä henkilökunnan osaaminen että käytettävissä oleva sotamateriaali on jotain aivan muuta kuin mitä ihmisten taskuissa liikkuu. Varsinkin paikallispuolustuksen joukot ja logistiikka-ala nähdään potentiaalisiksi arjen ratkaisujen hyödyntäjiksi.. Kääritään hihat ja ryhdytään töihin.” Näillä sanoilla Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö Mikko Heiskanen ja koulutuspäällikkö Jukka Sonninen evästivät syksyn paikallispuolustusseminaarin osallistujia. Kyse ei kuitenkaan ole ”määrittele kilpailuta rakennuta ota vastaan”-mallista, vaan jatkuvasti elävän ekosysteemin kehittämisestä. Tarkoituksena on vahvistaa reserviläisten roolia johtamisjärjestelmien kehittämisvaiheessa. Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) ja tutkimusohjelman tutkimuskokonaisuus tähtää siihen, että ensimmäinen arjen ratkaisukokonaisuus ja sen ylläpitomalli eli ekosysteemi jalkautetaan vuoden 2021 paikkeilla. Vaatimusten kuvaamisesta käytännön ratkaisuihin MPKK:lla valmistui vuonna 2017 Niko Koivulan yleisesikuntaupseerikurssin diplomityö, joka kehitteli yleisen toiminnallisen vaatimusperustan. Lupaavat tulokset johtivat vuoden 2017 alusta käynnistyneeseen PuolustusvoiArjen välineet tueksi johtamisjärjestelmäalalle mien tutkimusohjelman projektiin Verkostoituminen arjen ratkaisuilla. Vaikka sotateollisuus ja sitä tukeva tutkimus ovat historiallisesti katsottuna olleet koko yhteiskunnan muutosvetureita, tällä hetkellä johtamisjärjestelmäalalla ei ole näin. Nykyiset Puolustusvoimien ja julkishallinnon hankintamekanismit ovat liian kankeita, kun rakennetaan monimutkaista ja nopeasti kehittyvää suorituskykyä. Varsinkin paikallispuolustuksen joukot ja logistiikka-ala nähdään potentiaalisiksi arjen ratkaisujen hyödyntäjiksi. Tarkoituksena on vahvistaa reserviläisten roolia johtamisjärjestelmien kehittämisessä 24 KOULUTUS "Maanpuolustustyö tarvitsee serviläisiä ja reservin osaamista. Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on myös tarttunut haasteeseen ja tarjoaa vuonna 2018 mahdollisuuksia osallistua arjen ratkaisujen tuottamiseen kurssien ja harjoitusten valmistelussa sekä niiden aikana. Tällä hetkellä on käynnissä huollon, asutuskeskustaistelun, pioneeritoiminnan, suojelun, tiedustelun ja paikallispataljoonan vaatimusten kuvaaminen. Kokonaisuutena haasteiden ja mahdollisuuksien summa osoittaa yhteen suuntaan: reservin osaamista, olemassa olevaa laiteja tietoliikennekantaa sekä uudenlaisia toimintatapoja kannattaa hyödyntää maanpuolustuksen tarpeisiin. Mitä tällä tarkoitettiin paikallispuolustuksen ja johtamisjärjestelmäalan reserviläisten yhteistilaisuudessa. Reserviläiset virkamiesten sparraajina Tutkimusvaiheen aikana reserviläisillä on koko ajan ollut merkittävä rooli sekä määrittelyettä kehitystyön tasolla. Tieto siitä, että arjen johtamisratkaisuja on alettu vakavissaan tutkia, on otettu innostuksella vastaan kentällä. Esimerkiksi Uusimaa 17 -harjoituksessa kokeiltiin someohjeita ja luottamusverkostokonseptia. Asiaa valottavat kaksi arjen tutkimuksien puuhamiestä: DI Jaakko Latikka, Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtamisjärjestelmien tutkimusalalta sekä sotilasprofessori evp, MPKK:n taktiikan dosentti Mika Hyytiäinen
Tutkimukset ovat osoittaneet, että sodankäynnin fyysiset vaatimukset eivät ole keventyneet vaan päinvastoin jopa kasvaneet. Reserviläisten kuntotestitietoja aletaan tallentaa Tikki-järjestelmään MPK ja RESUL käynnistivät yhteishankkeen reserviläisten fyysisen kunnon parantamiseksi. -sosiaalisen median liikuntapalvelua. Lisäksi MPK vastaa reserviläisten tehtäväkohtaisen fyysisen toimintakyvyn ja kunnon kehittämisestä järjestämällä fyysisen koulutuksen harjoituksia ja liikuntatapahtumia. Hieman yli puolella lihaskunto oli hyvä. Näin ratkaisu on koko ajan muutoksessa. Niinpä joudumme sovittamaan toivomamme toiminnalliset vaateet yhteen arjen tekniikan kanssa, ja ellemme löydä arjesta ratkaisua, muokkaamme lähtökohtaisesti omaa toimintaamme ja yritämme uudelleen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Puolustusvoimien, MPK:n ja RESUL:n kanssa. Lyhyesti: saa innovoida. Tietojärjestelmä tuottaa myös kyselyyn perustuvaa tietoa reserviläisten terveydestä. Operaatiot ovat siirtyneet metsistä asutuskeskuksiin sisältäen runsaasti fyysisesti vaativia spurtteja, ponnistuksia ja kiipeämistä lisäkuorman kanssa. Emme vielä tiedä, minkä muotoinen tai kokoinen on pullo, johon kokonaisratkaisu lopulta päätyy. – On tärkeää, että reserviläisiä kannustetaan ylläpitämään fyysistä kuntoaan, liikunta-aktiivisuuttaan sekä terveyttään. Järjestelmällisyys puuttunut testauksesta Reserviläisten tehtäväkohtaista fyysistä toimintakykyä eli kuntoa testaan nykyisin satunnaisesti Puolustusvoimien kertausharjoituksissa ja MPK:n kuntotesteissä. Innovointityö on kokonaisuuden elinehto. Tavoitteena on lisätä reserviläisten vapaa-ajan liikuntaaktiivisuutta sekä parantaa heidän fyysistä kuntoaan. Tietoja voidaan hyödyntää eri tutkimushankkeissa. Taktiikan on joustettava käydessään vuoropuhelua tekniikan kanssa. Joku ratkaisu voi jopa päätyä sellaisenaan käyttöön, mutta useampi ala ja taho saattavat ratkoa samaa haastetta yhtä aikaa. Teknologian lisääntyminen operaatioissa on yleisestä käsityksestä poiketen lisännyt kannettavan taakan määrää. Reserviläinen maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) ja Reserviläisurheiluliitto (RESUL) ovat käynnistäneet yhteisen hankkeen reserviläisten fyysisen kunnon parantamiseksi. Tarkoituksena on, että mahdollisimman moni reserviläinen saadaan testausjärjestelmän piiriin. Tulokset kirjataan RESUL:n rakentamaan Tikki-tietojärjestelmään, josta tiedot voidaan nähdä reaaliaikaisesti ja tarvittaessa siirtää Puolustusvoimien tietojärjestelmiin. Kuntotestien toteutuksesta vastaavat MPK:n koulutetut testaajat. Hyvä fyysinen ja henkinen kunto ovat siten sotilaan suorituskyvyn kivijalka. Saa innovoida Reserviläiset ja AVEX-projekti tekevät samaa omilla tavoillaan. Reserviläiset voivat käyttää harjoitusohjelmapalveluna Puolustusvoimien MarsMars.. 25 Reserviläinen 1/2018 Töistä poimitaan osat, jotka demonstroidaan. Samalla reserviläisten tehtäväkohtaisesta fyysisestä toimintakyvystä taltioidaan luotettavaa kuntotestitietoa yhteiseen tietojärjestelmään. Hankkeessa koulutetaan testaajia ympäri Suomea ja kehitetään Tikki-tietojärjestelmä kuntotestitiedon tallentamiseksi. "Reserviläisten toimintakyvyn säännöllinen seuranta on merkittävää niiin puolustuskyvyn kuin kansanterveyden edistämisen kannalta", Puolustusvoimien johtava liikuntapäällikkö Harri Koski sanoo. Optimitilanteessa esimerkki on sotilastoiminnallisesti mielekäs, joka vastaa johonkin käytännön tarpeeseen, teknisesti sellainen että jokin haaste kuten tietoturva tai yhteyden pätkiminen ratkaistaan samalla ja rakenteellisesti sellainen, että on koottu useammasta jo olemassa olevasta arjen ratkaisusta, eikä rakennettu vain kyseistä tarvetta varten. Valtaosa reserviläisistä omasi hyvät psyykkiset voimavarat. Arjen ratkaisujen määrittelyja kehitysvaiheessa saa esittää ongelmia ja ratkaisuja, kokeilla ja näyttää että ratkaisu toimii. Se vaikuttaa sekä kulloinkin valittuun osaratkaisun kehittämiseen että mahdollistaa jo tuotettujen ratkaisujen luovan uudelleenkäyttämisen, kun seuraavan kerran ratkaistaan samaa haastetta uudelleen arjen muututtua. Koska arki ei pysähdy, kun olemme sen kertaalleen pulloon vanginneet, osa tuloksesta happanee vanhentuessaan ja uusia, kiinnostavia osaratkaisuja tarjotaan mukaan. Joka kymmenes reserviläinen oli fyysisesti heikossa kunnossa ja joka kolmas oli ylipainoinen. Tikki rakennetaan osana Lisää liikettä -hanketta vuoden 2018 loppuun mennessä. Tällä hetkellä vain noin puolet Puolustusvoimien reserviläisistä saavuttaa kestävyyskuntonsa osalta sijoituksensa mukaisen tavoitetason. Joka kolmas reserviläinen ylipainoinen, mutta valtaosalla hyvä psyyke Reserviläisten toimintakyky 2015 -tutkimus toi huolestuttavasti esille, että vajaa puolet reserviläisistä saavutti kestävyyskuntonsa osalta sijoituksensa mukaisen tavoitetason. Useamman ratkaisun oivalluksia yhdistetään. Toiminta ei kuitenkaan ole järjestelmällistä, ja siksi asiaa on lähdetty kehittämään. Lisämausteen tekemisellemme asettaa se, ettei arkea voi hallita. Parhaat valikoituvat käyttöön. Reserviläisten toimintakyvyn säännöllinen seuranta on merkittävää niin Suomen puolustuskyvyn kuin kansaterveyden edistämisen kannalta, korostaa Puolustusvoimien johtava liikuntapäällikkö everstiluutnantti Harri Koski. Kuva vuoden 2016 RESUL:n talvijotokselta.
He ovat sotilaallisen koulutuksen parissa sodan ajan sijoituksista johtuen. – MPK:n tavoitteena on yhtenä toimijoista varmistaa, että järjestöjen välille luodaan läheiset ja toimivat verkostot. Järjestöiltä löytyy paljon erilaisia turvallisuutta tukevia koulutuksia. – Järjestöjen tavoitteena on päästä mukaan maakuntien varautumistoimikuntiin ja viralliseksi yhteistoimintaosapuoleksi. Myös järjestöjä lähestyttiin muiden vapaaehtoisten löytämiseksi. – Poikkeusolojen organisaatio varautuu pahimpaan, mutta koulutettua organisaatiota voisi harkita käytettäväksi myös normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa. Yksilöä varten ja lähiseudun hyväksi Kouluttautumalla voi parantaa omaa ja oman yhteisön kriisinkestävyyttä. Toiminnassa on mahdollisuus toteuttaa maanpuolustustahtoa, Ahokas perustelee. Kouluttajakoulutuksen käyneillä ja harjaantuneilla kouluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa oman alueen varautumisja turvallisuuskoulutukseen. Naisten merkitystä ja aktiivisuutta ei pidä unohtaa: hyvää, kyvykästä ja aktiivista henkilöstöä saadaan naisista paljon. MPK:n varautumiskoulutuksen työryhmään kuuluu edustajia Maanpuolustuskiltojen liitosta, Reserviupseeriliitosta, Reserviläisliitosta, Naisten Valmiusliitosta sekä Maanpuolustusnaisten liitosta. Kiinnostuneet ohjattiin nousujohteiseen väestönsuojelukoulutukseen. – Puolustusvoimien kertausharjoituksiin kutsutaan pääosin alle 35-vuotiaita. Turvallisuustyö ei ole vain reserviläisten vaan kaikkien vapaaehtoisten juttu. – Kyse on isänmaallisesta, yhteiskunnallisesti merkittävästä toiminnasta, joka koetaan mielekkääksi ja hyödylliseksi. Yleistä tietotaitoa parantamalla oma henkilökohtainen kriisinsietokyky kasvaa. Yli 35-vuotiaat ja vapaaehtoista palvelusta käymättömät naiset jäävät paljolti maan kokonaisturvallisuuspotentiaalin ulkopuolelle, Niemi sanoo. Rekrytointi kunnan ja aluetoimiston yhteistyönä Kempeleen sijoittamattomalle reservin päällystölle lähetettiin Puolustusvoimien aluetoimiston kanssa kutsukirje tilaisuuteen, jossa heille kerrottiin, mistä kunnan varautumisessa ja siihen kouluttamisessa on kyse. Verkostoituneet järjestöt Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) ja sen jäsenjärjestöt haluavat olla tiiviisti mukana toiminnassa, jonka pohjalta Suomessa varaudutaan ja toimitaan erilaisissa häiriötilanteissa. PASI LINDROOS Suomalaista varautumista yhdessä Kempeleen kunta rekrytoi ja kouluttaa aktiivisia vapaaehtoisia MPK:n kanssa. Alueellisella tasolla työvaliokunnassa asiaa käsittelevät sekä eri alojen viranomaiset että vapaaehtoisjärjestöt, kertoo kunnallisneuvos ja Kempeleen entinen kunnanjohtaja Kari Ahokas. Osaamistaan voi kartuttaa ryhtymällä apukouluttajaksi ja syventää osallistumalla johtajakoulutukseen. 26 KOULUTUS Miia Iivari, Ossi Hietala syksyllä 2017 julkaistut Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) ja Sisäisen turvallisuuden strategia korostavat järjestöjen osuutta kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallissa. Case Kempele: vapaaehtoiset mukaan Kempeleen kunnan varautumisen pilottiprojektin yhtenä lähtökohtana on vapaaehtoisten kouluttaminen täydentämään kunnan evakuointimuodostelman henkilöstövajetta poikkeusoloissa. Reserviläinen 1/2018 ÄRJY17-harjoituksen virka-apukurssilla tutustutaan Virvepuhelimen käyttöön.. Valmiit verkostot sekä koulutetut ja harjoitellut toimintamallit tuottavat järjestöille suorituskykyä, jota viranomaiset voivat käyttää erilaisissa häiriötilanteissa, MPK:n koulutuspäällikkö Juha Niemi kertoo. – Vapaaehtoisille suunnattu, kunnan varautumiseen liittyvä koulutus on kunnanvaltuuston hyväksymää. Yksi esimerkki tästä on Kempeleessä toimiva varatutumiskoulutuksen malli. Kunta rekrytoi ja kouluttaa aktiivisia vapaaehtoisia yhdessä MPK:n kanssa. Koulutetut henkilöt varataan poikkeusolojen evakuointiorganisaatioon, ja Puolustusvoimat myöntää koulutukseen osallistumisesta rinnasteisia kertausharjoitusvuorokausia. MPK:n näkemyksen mukaan varautumistoimikunnissa voisi olla esimerkiksi kolme edustajaa: sote-, koulutusja pelastuspalvelujärjestöt. Alkuvuosi 2018 on järjestöjen järjestäytymisen aikaa. Yksi käytännön esimerkki järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöstä sekä varautumisen vahvistamisesta on Kempeleen kunnan varautumisen pilottiprojekti
Myös mainoksia. Sinä olet siellä. Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan. Niitä luetaan keskittyneesti ja usein. Aikakausmedioihin uppoudutaan
RUK:n satavuotista historiaa juhlitaan näyttävästi Haminassa kesäkuussa 2020. Arvontapalkinto käytettiin Viranomainen.?n edustajan, practical-ampujan Saara Nymanin opastuksella heidän maahantuomansa Daniel Defense V7 Pro -mallin hankintaan. itsenäisen Suomen reserviupseerikoulutuksen käynnistymisestä tuli kuluneeksi joulukuun lopussa 100 vuotta. Hanke alkoi tiedotustilaisuudella vuoden 2016 lopussa, jossa myös poliisi kävi kertomassa käytännöistä. Kipinän liikuntaan sytyttyä uskotaan sen myös pysyvän yllä. tammikuuta 1918, ja sen käyneistä miehistä noin 80 johti kevään 1918 taisteluissa komppaniaa ja eräät jopa pataljoonaa. Kurssi päättyi jo 12. Yhdistys osoittaa kiitoksensa myös aktiiviselle ampumatoimikunnalle ja jokaiselle jäsenelleen, jotka mahdollistavat ARU:n kattavan toiminnan maanpuolustuksen hyväksi nyt ja tulevaisuudessa. Kannusteena testeistä osallistujat saivat piirin teknisen t-paidan ja yhdessä kunto-ohjaajan kanssa laaditun henkilökohtaisen kunto-ohjelman. Vimpelissä alkoi 28. Oikealla kuvassa on Saara Nyman. Reserviläiskiväärin osti hankkeen puitteissa kahdeksan henkilöä vuonna 2017. Gustaf Mannerheimin johtama valkoinen armeija tarvitsi lisää upseereita ja niinpä seuraava reserviupseerikurssi, niin sanottu Päämajan Reserviupseerikoulu, alkoi 25. joulukuuta. ARU on saanut merkittävää tukea hankkeidensa läpiviemiseksi Urlus-säätiöltä ja RUL:lta. Kaikki liikuntatapahtumat olivat veloituksettomia. Operaatio Lyijy Operaatio Lyijyn tavoite oli kannustaa jäseniä hankkimaan ensimmäinen itselataava reserviläiskivääri aktiivisen ampumaharjoittelun ja -koulutuksen sekä taloudellisen tuen kautta. maaliskuuta 1918. Taloudelliset kannusteet nähtiin keskeisenä siihen, että jäsenistö saatiin liikkeelle. 100-vuotistareserviupseerikoulutustajuhlittiinVimpelissä ARU:n väistyvä puheenjohtaja Pekka Sillanpää onnitteli palkinnon saajaa Jukka Virtasta. Hankkeen puitteissa ARU järjesti Lopen ja Padasjoen ampumaradoilla kuukausittain kivääriharjoituksia, jotka keräsivät pääsääntöisesti yli 20 osallistujaa. Suoritteista lähetettiin tiedot Puolustusvoimien ja RESUL:n rekisterihin. Hankkeeseen sitoutui 40 uutta aktiivista yhdistyksen jäsentä. Ensimmäisen kurssin johtajana toimi Venäjällä palvellut eversti Paul von Gerich ja kouluttajina Saksasta jo palanneita jääkäreitä, muiden muassa Aarne Sihvo, Juho Heiskanen sekä Paavo Talvela. joulukuuta 1917 kurssi, jolle osallistui lähes 200 miestä. Satavuotiasta reserviupseerikoulutusta juhlittiin Vimpelissä 28. Puolustusvoimien kouluttamat kuntotestaajat vastasivat testien pätevyydestä. ARU:n hallituksen jäsen Juhani Seppä-Lassila näyttää mallia vauhdittomassa pituushypyssä. Yhdistys käynnisti vuoden 2017 alussa hankkeet jäsentensä ampumaja liikuntakelpoisuuden kehittämiseksi. Kuntotestien ohella järjestettiin tapahtumia muihin kenttäkelpoisuuden osa-alueisiin viiden kilometrin iltarastien ja 25 kilometrin maastomarssin muodossa. Näyttävän juhlapäivän järjestelyistä vastasivat muiden muassa Vimpelin kunta ja Vimpelin Reserviupseerit. Hankkeeseen sitoutuneiden kesken suoritettiin 1 500 euron arvoisen reserviläiskiväärin arvonta. Vuonna 2018 kenttäkelpoisuuden kehittämisohjelma jatkuu laajemmassa muodossa nimellä Operaatio HABA. Juhlapäivän ohjelmassa olivat seppeleenlaskut Pokelan vartiomuistomerkille ja Vimpelin Sotakoulun muistomerkille. Nämä jokaiselle reserviläiselle suunnatut hankkeet nimettiin Operaatio Lyijyksi ja Operaatio Lihakseksi. Ampumaharjoitteluun sitoutuneita ensimmäisen reserviläiskiväärin hankkijoita ARU tuki aseluvan hinnalla. Maanpuolustusjuhlassa juhlapuheen piti puolustusministeri Jussi Niinistö ja tervehdyksen toivat muiden muassa RUK:n johtaja, eversti Jouko Rauhala ja RUL:n puheenjohtaja Mikko Halkilahti. Sisällissodassa kaatui nelisenkymmentä Vimpelin kurssin käynyttä. Vuoden maanpuolustusteko palkinto on myönnetty vuodesta 2001 lähtien.. Hankkeessa kuntotestin eli 12 minuutin juoksutestin (Cooper) ja lihaskuntotestin suoritti 40 yhdistyksen jäsentä keskiarvolla hyvä 3,47. Reserviupseerikoulutus vakiintui Suomessa vuonna 1920, kun Haminassa aloitettiin ensimmäinen reserviupseerikurssi huhtikuun alussa. Operaatio Lyijy 2 jatkaa hankkeen hengessä vuonna 2018. Yhteensä yhdistys organisoi vuoden 2017 aikana kaikkiaan 95 ampumatapahtumaa, joissa oli yhteensä 901 osallistumista. RUL:n Vuoden maanpuolustusteko -tunnustus voidaan myöntää poikkeuksellisen ansiokkaasta maanpuolustusta, maanpuolustustahtoa tai yleistä turvallisuutta lisäävästä teosta yksityishenkilölle, yhteisölle tai projektille. Kyseinen malli sopii erinomaisesti sovellettuun reserviläisammuntaan. Viikoittaiset pienoispistoolija SRA-harjoitukset pyörivät taustalla, paikoitellen suosion ylittäessä kapasiteetin. Operaatio Lihas Operaatio Lihaksen tavoite oli kannustaa reserviläisiä mittaamaan Puolustusvoimien kriteerien mukaan kuntoindeksinsä ja innostaa heitä parantamaan fyysistä kuntoaan ja siten omaa kenttäkelpoisuuttaan. 28 28 SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO LyijyjaLihaspalkittiinvuoden maanpuolustustekona Teksti: Janne Kosonen, Pekka Sillanpää Kuvat: Pekka Sillanpää vuoden 2017 maanpuolustusteko -tunnustuspalkinto myönnettiin Akateeminen Maanpuolustusyhdistys – ARU ry:lle. Lihaskuntotestin suoritti yli 40 ARU:n jäsentä. Koulutus keskittyi joukkueenjohtajan perustaitojen opetteluun
Pyrimme myös modernisoimaan rekisterikäytäntöjä ja asiointikanavia rekisterissä, Nyberg kertoo. Yhtiöön jäivät Reserviläinenlehden kustannustoiminta sekä Helsingin Töölön maanpuolustustalon yhteiset hallintopalvelut. Omia tietojaan pääsee päivittämään niin sanotun eAsioinnin kautta, johon pääsee kirjautumaan oman liiton nettisivujen kautta. Tässä yhteydessä teetetyn arvonlisäveroselvityksen seurauksena jäsenrekisteri päätettiin siirtää takaisin Reserviläisliittoon. Muutos teettää toki RES:lle hieman lisätyötä, koska vastaamme jatkossa rekisterin pyörittämisestä ja kehittämisestä. Puhelinpalvelu toimii arkisin klo 8–16 numeroissa (09) 4056 2010 ja 4056 2011. 1990-luvun alussa jäsenrekisteri ja sen henkilöstö siirtyivät tuolloin perustetun Maanpuolustusyhtiö MPY oy:n hallintaan. Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg pitää kulusäästöä merkittävänä. 29 RESERVILÄISLIITTO Maanpuolustusjärjestöjen rekisteritakaisin Reserviläisliitonhallintaan Reserviläinen 1/2018 Teksti ja kuva: Olli Alho reserviläisjärjestöjen yhteinen jäsenrekisteri perustettiin 1970-luvun puolivälissä ja oli pitkään silloisen Reservin Aliupseerien Liiton hallinnassa. Liittojen lisäksi rekisteriin on pääsy liittojen piirien sekä yhdistysten, kerhojen ja kiltojen luottamushenkilöillä, sikäli kun käyttöoikeus on asianomaisen yhteisön taholta heille päätetty antaa. Jäsenten kannattaa pitää rekisterissä olevat yhteysja ylennystietonsa ajan tasalla. Reserviläisliitto haluaa varmistua, että muutos on myös muulla tavalla jäsenrekisteriä käyttävien järjestöjen ja niiden jäsenten etujen mukainen. Muutos sujui vaivattomasti. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen jasenasiat@reservilaisliitto.fi. Nykymuotoinen maanpuolustusrekisteri avattiin 2014, ja tuolloin rekisteriin tuli mukaan myös Maanpuolustuskiltojen liitto. Uusi järjestely tuokin kaikille liitoille noin viidenneksen säästön kustannusten osalta. Jäsenten kannattaa pitää rekisterissä olevat tietonsa ajan tasalla Tehokaksikko Virpi Kukkonen ja Päivi Ruusuvuori hoitavat Maanpuolustusrekisteriä Reserviläisliiton keskustoimistolla. – Seuraamme tarkasti, miten prosessit toimivat ja teemme tarvittavat korjaukset. – Työhuone, työkaverit ja työt pysyvät samoina. Viidenneksen kulusäästö asiakkaille Reserviläisliitto jakaa jäsenrekisteristä aiheutuvia kustannuksia sitä käyttävien tahojen kanssa, jolloin jäsenrekisteripalvelut eivät ole enää arvonlisäverollisia. Maanpuolustusrekisterin mukana Reserviläisliiton palvelukseen siirtyivät jäsensihteerit Päivi Ruusuvuori ja Virpi Kukkonen, jotka ovat molemmat MPY:n pitkäaikaisia työntekijöitä. Maanpuolustusyhtiön myyntija myymälätoiminta lopetettiin kannattamattomana vajaa vuosi sitten. Tästä on luonteva pohja lähteä tekemään, Kukkonen kertoo pirteänä. Maanpuolustusrekisteri on liittojen yhteinen jäsenrekisterijärjestelmä, jolla toteutetaan jäsenmaksulaskutus ja siihen liittyvät tilitykset, hoidetaan sisäistä viestintää ja hallinnoidaan jäsentietoja. – Jokainen liitto säästää tämän järjestelyn avulla vuositasolla noin viidenneksen rekisterikuluissa. Rekisteri ja sen henkilöstö siirtyivät Reserviläisliittoon vuodenvaihteessa.
Haettiin voimakkaita ”käskijätyyppejä”, kun nykyään haetaan rauhallisia ja sovittelevia henkilöiVoimakkaista käskijöistä sovitteleviin henkilöihin Poliisimuseo Tampereella esittelee helmikuussa avautuvassa näyttelyssään 100 vuotta täyttävää valtiollista poliisikoulutusta. Paavo Airo poliisin työ on kokenut Suomen itsenäisyyden aikana valtavia muutoksia. Jälkimmäinen on auki vuoteen 2020 asti. Aseistus on mennyt viime vuosina raskaampaan suuntaan. Varmasti ikäluokkiensa lehmänhermoisimmat ovat nykyään vahvoilla valinnoissa. Satavuotisnäyttelyn lisäksi museossa on esillä perusnäyttely sekä viime vuonna avattu Järjestys romahtaa 1917 -näyttely. Satavuotisnäyttelyssä voikin leikkimielisesti testata omaa soveltuvuuttaan poliisiksi. 1990ja 2000-luvuilla voimankäytön harjoittelussa käytettyyn POLSI-simulaattoriin voi tutustua katsomalla tallennettuja simulaatiotilanteita. Näyttelyn toiminnallisella osastolla voi pelata valintapeliä ja hypätä vauhditonta pituutta tai vetää leukoja. tä. Palkka oli huono, eikä poliisia arvostettu samalla tavalla kuin tänä päivänä. Sata vuotta sitten työ ei ollut halutuimmasta päästä, ja tehtäviin sitouduttiin usein vain lyhyeksi aikaa. helmikuuta yleisölle aukeava Muodollisesti pätevä – Poliisikoulutus 100 vuotta -näyttely. Museo sijaitsee Poliisiammattikorkeakoululla, Hervannan kaupunginosassa. Poliisimuseon tutkijan Juha Vitikaisen mukaan näyttely tuo esille muun muassa sitä, miten poliisien koulutus on muuttunut melko sotilaallisesta ammatilliseen, nykyaikaiseen opetukseen. 30 MATKAVINKKI Vuonna 2004 avattu Tampereen Poliisimuseo teki viime vuonna kävijäennätyksensä, yli 30 000 vierailijaa. Vitikainen nostaa esimerkiksi poliisien fyysisten vaatimusten muutoksen. PA AV O A IR O PAAVO AIRO. – Itsenäisyyden alkuaikoina ei ollut kiinnitetty huomiota poliisien taustakoulutuksen tasoon, vaan esimerkiksi fysiikka oli tärkeämpi. Satavuotisen valtiollisen poliisikoulutuksen vaiheita esittelee Poliisimuseossa Tampereella 23. Nykyäänhän fysiikkatestien painoarvo on vain 20 prosenttia kokonaisuudesta, Vitikainen vertailee. Syksyllä 2017 kerrottiin, että kaikki Suomen partiot aiotaan varustaa konepistooleilla. Näyttelyssä on esillä myös ?lmejä 1900-luvun alusta alkaen. MP5 on kuitenkin kaukana ennen sotaa poliisinkin arsenaaliin kuuluneen Museossa voi hypätä vanhan poliisivolkkarin takatilaan. Poliisillakin oli Maxim-konekiväärejä Nykyään yhä useampi poliisipartio kulkee MP5-konepistooli mukanaan. Perheen pienimmät voivat pukeutua museossa poliisiasuihin, ja heille on muutakin puuhaa omalla osastollaan. Ne ovat tulleet näkyväksi osaksi varustusta muun muassa Helsinki-Vantaan lentokentällä
Koulutusta annettiin myös lääninkursseilla ja 1930-luvulta 1960-luvulle asti liikkuva poliisi koulutti suuren määrän poliiseja.. Vuonna 1906 tehtiin jopa pommi-isku Helsingin poliisilaitoksen omaan poliisikouluun, ja yksi loukkaantui, Vitikainen sanoo. Reserviläisen vieraillessa museossa viereisellä POLAMK:lla oli läheisten tutustumispäivä, minkä vuoksi museolla näkyi paljon poliisiasuisia opiskelijoitakin. Asekoulutus on kehittynyt huimasti alkuajoista. Myös isompien kaupunkien poliisilaitokset kouluttivat poliiseja. Mikäli nykyään haluaa poliisiksi, on edessä muutto Tampereelle, jonne koulutus on keskitetty. 31 Reserviläinen 1/2018 MITÄ JA MISSÄ. PAAVO AIRO PO LII SIM U SE O vyösyöttöisen Maxim-konekiväärin järeydestä. 1970?1980-luvuilta lähtien koulutus on monipuolistunut. Poliisien vanhoihin ja nykyisiin aseisiinkin voi tutustua museon perusnäyttelyn puolella. Koulutus tähtäsi enemmän järjestyksen ylläpitoon. 0295 418 325 poliisimuseo@poliisi.. – Aiemmin lähinnä harjoiteltiin esimerkiksi aseenkäsittelyä ja purkamista, jota joskus kritisoitiinkin poliisien keskuudessa. Aiemmin koulutusta on annettu muun muassa Suomenlinnassa sekä Espoon Otaniemessä Poliisiopistossa. Vapaa pääsy. Ensimmäinen kurssi sata vuotta sitten kesti vain kaksi kuukautta. Sijainti: Poliisiammattikorkeakoululla osoitteessa Vaajakatu 2, PL 123, 33721 Tampere Yhteystiedot: p. www.poliisimuseo.. – Sortokaudella poliisi oli pelätty ja vihattukin. Järjestyksen ylläpitoa alkuaikoina Valtiollisen poliisikoulutuksen alkaessa vuonna 1918 elettiin levottomia aikoja ja toiminta oli vielä kaikin puolin kaukana nykyajasta. Nykyään poliisikoulutus on ammattikorkeakoulutasoista ja opiskeluaika on kolme vuotta. Museossa aiemmin avattu Järjestys romahtaa 1917 -näyttely on auki vuoteen 2020 asti. – Tänä päivänä poliisilta edellytetään monitasoista osaamista ja myös koulutus on monipuolista ja vaativaa. Avoinna: ti–pe 10–15 la 12–17 ma ja su suljettu Poliisimuseo Asekoulutus on kehittynyt huimasti alkuajoista Poliisimuseossa on esillä aseita eri vuosikymmeniltä. Toinen aseistukseen liittyvä muutos on ollut se, että ennen ne pidettiin tavallisesti piilossa, mutta varustevöiden tulon myötä poliisin käsiaseet ovat nykyään koko ajan näkyvillä. On kehitetty muun muassa toiminnallista ammuntaa ulkomaisten esikuvien mukaan, Vitikainen sanoo. Poliiseja kuoli virantoimituksessa enemmän kuin nykyään
Kutsun itse niitä veronpalautusviikonlopuiksi. Sittemmin olen käynyt arviolta 60–70 MPK:n kurssia, Grönlund kertaa. Positiivisiakin esimerkkejä löytyy. Viime aikojen vaikuttavin voimanponnistus oli itsenäisyyspäivänä järjestetty kunniavartio Lappeenrannan sankarihautausmaalla, jossa jokaisella haudalla seisoi suunnilleen saman ikäinen henkilö kuin vainaja oli kuollessaan. Grönlundin mukaan alueen yhdistykset ovat onnistuneet vaihtelevalla menestyksellä saamaan nuoria mukaan toimintaan. KUKA. Hänellä on kaksi selkeää syytä, jotka saavat hänet uhraamaan viikonloppuja maanpuolustuksen vuoksi. En tiedä onko sitä parempaa veronpalautusta olemassakaan. Talo maksaa varusteet ja bensat, jonka jälkeen saa mennä metsään ajamaan. Paitsi, että Grönlund on oikeasti turkulainen. Joulukuussa hän vastaanotti arvostetun maanpuolustusmitalin miekkojen kera. – Olin kyllä tosi yllättynyt, kun kirje tuli kotiin. Heillä on tämä Etelä-Karjalan sotilasmarssi, he ampuvat paljon ja heillä on paljon toiminnallista tekemistä. Toinen syy on ihan puhtaasti lapsen leikkimieli. Muutos on näkynyt myös itärajan tuntumassa. Suomen toiseksi suurimmalla sankarihautausmaalla tuo tarkoitti yli 1 300 ihmistä maastopuvuissa. Grönlundin tekemä maanpuolustustyö ei ole jäänyt huomioimatta. Kovin montaa nelikymppistä listalla ei vuosien saatossa ole ollut, vaan vanhempaa väkeä. Mielestäni on tosi siistiä ajaa maastoautolla metsässä, ampua ja räjäyttää. Etelä-Karjalan reserviläispiiriin kuuluu yli 1 300 jäsentä. Katsoin listaa ja koin päässeeni itseäni kovempaan joukkoon. Juttu luistaa taukoamatta ja huumori sekä hymy ovat herkässä. En ollut ymmärtänyt, että erilaisia tehtäviä löytyy, vaikka ei olisi kovin liikunnallinen. Grönlundin mukaan yhteisöllisyys ja hyvä porukka vetävät puoleensa. – Varsinkin Lauritsalan reserviläiset ovat saaneet hyvin innostettua nuoria ja naisia mukaan. Monet ymmärtävät taas perimmäisen syyn, miksi harjoitellaan, Grönlund toteaa vakavoituen. – Kyllä se on lisännyt kiinnostusta toimintaamme kohtaan. Joonas Grönlund saa reserviläistoiminnassa verorahoilleen vastinetta 32 YKSI MEISTÄ On tosi siistiä ajaa maastoautolla metsässä, ampua ja räjäyttää Joonas Grönlund juonsi reserviläiskentän suuren Jalustintuntumallaliittokokoustapahtuman Lappeenrannassa vuonna 2016.. Arvostus kohdillaan Venäjän toimet Itämerellä ja Ukrainassa ovat näkyneet kiinnostuksen kasvuna reserviläistoimintaa kohtaan. Joonas Grönlund Syntynyt 1977 Turussa, asuu Lappeenrannassa Lappeenrannan seudun opiskelijaasuntosäätiön toiminnanjohtaja Lappeenrannan kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja (kok.) Etelä-Karjalan reserviläispiirin puheenjohtaja Reservin vääpeli Teksti ja kuva Tuomas Kaarkoski joonas grönlund täyttää hyvin mielikuvan perinteisestä eteläkarjalaisesta ihmisestä. Grönlundin arvion mukaan reserviläistoiminta nauttii alueella yleisestä hyväksynnästä. Lappeenrantaan vuosia sitten kotiutunut ja Etelä-Karjalan reserviläispiiriä reilut neljä vuotta johtaneella Grönlundilla oli intin jälkeen 13 vuoden tauko kaikesta maanpuolustustoiminnasta. Lappeenrannan kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana (kok.) toimiva Grönlund sai vuonna 2010 kutsun alueelliselle maanpuolustuskurssille, jossa oli mukana myös MPK:n kaakkois-Suomen koulutuspäällikkö Eino Laulainen. Suurin osa heistä oli varusmiehiä, mutta mukana oli myös paljon reserviläisiä. – Hän nappasi mukaan toimintaan ja se oli menoa sen jälkeen. – Ensinnäkin, maanpuolustus on tärkeää
Erfurthin tehtävänä oli varmistaa se, että Suomen sotatoimet palvelisivat parhaalla mahdollisella tavalla Saksan päämääriä idän sotaretkellä. Matterfall on huomattavasti täyspitkiä pelejä suppeampi, mutta toisaalta hintaakin sillä on vain noin parikymmentä euroa. Sivuille on päässyt harmittavan runsaasti historiaan sekä sotaväkeen liittyviä virheitä ja väärinymmärryksiä. Ei toki. Toinen maailmansota on tulkinnaltaan täysin erilainen Saksassa kuin Suomessa. Hän esittelee ne paikoin teräväkielisestikin mutta aina sympaattisesti. Teoksen alkupuolen kirjailija käyttää jatkosodan asetelmien taustoitukseen talvisodan jälkeisen tilanteen pohjalta. Hän kertoo miten, ei miksi. Asevelipuolet – Se pieni ero suomalaisten ja saksalaisten välillä Roman Schatz Gummerus, 250 s. Matterfallin audiovisuaalinen toteutus on vähintäänkin onnistunut. Kirja piirtää kattavan ja uutta tietoa antavan kokonaiskuvan alkoholin roolista sotavuosina. Juhlaviinoja jaetiin muulloinkin. Veteraanihaastatteluja kirjassa on, mutta korsuperinnearkisto olisi ehdottomasti kannattanut hyödyntää. Allekirjoittaneen nakkisormilla se tarkoittaa elämänmittaista urakkaa. Toimittajan havainnot suomalaisista ovat tarkkanäköisiä. 33 ARVOSTELUT Reserviläinen 1/2018. Schatz on nimittäin tyypillinen juutalainen sukunimi. Pelin ideana onkin saada mahdollisimman hyvät pisteet kasaan ja päästä ranking-listan kärkeen. Historian kautta ja varsin asiantuntevasti Schatz aiheitaan lähestyy, eivätkä pienet epätäsmällisyydet haittaa. Loppupuoli on kenraali Waldemar Erfurthin varsinainen päiväkirja, jonka Visuri itse on sujuvasti suomentanut. Brittien tiedustelupalvelun MI6:n huippuagentti Lorraine Broughton (Charlize Theron) lähetetään Berliiniin etsimään Stasilta varastettua salaista listaa, joka sisältää tulenarkoja henkilötietoja lännen vakoojista. Ne langettavat varjon myös muun tietosisällön ylle viittausten tiheästä käytöstä huolimatta. Marsalkka C.G.E. Viinalla terästetty sota – alkoholi sotavuosina 1939–1944 Jonna Pulkkinen – Mika Wist Atena, 264 s. Kun joutilas aika ja joukko suomalaisia miehiä yhdistyvät, niin alkoholin hankinta tulee ennen pitkää esille – niin sodassa kuin rauhassa. Juoni on hyvin rakennettu, ja tapahtumat jyskyttävät eteenpäin kuin saksalainen dieselveturi. Matterfall Saatavilla: PS4 Julkaisija: Sony / 2017 Ikäraja: 12 Blondi kylmässä sodassa Berliinin muuri vapisee, kun vuosi 1989 kääntyy kohti loppuaan. Jos kuitenkin kaipaat elokuvamaista tarinaa, eikä samojen kenttien tahkoaminen uudestaan ja uudestaan täydellistä suoritusta tavoitellen kuulosta houkuttelevalta, kannattaa Matterfall jättää väliin. Ehkä juuri huumori lievittääkin sopivasti arkojen aiheiden kipuja. Sen päähenkilöä on kuvailtu naispuoliseksi versioksi James Bondista. Saksan kenraali Suomen Päämajassa vuonna 1941 Pekka Visuri Docendo, 373 s. Mannerheimin kuuluisat syntymäpäiväviinat olivat vain jäävuoren huippu. Kylmän sodan polttopisteessä käydään pinnan alla kuumaa taistelua, jolle ei päätepistettä ole näkyvissä. Kokenutkin sotahistorian harrastaja saa tästä kirjasta uutta pohdittavaa ja monia kiinnostavia näkökulmia. Asemasodan pitkittyessä alkoholin hankinta rintamalle organisoitiin virallisestikin, jolloin tarve monenlaisiin ”kenttälaboratoriotöihin” väheni. Suomalainen arcade-räiskintä Suomalaisen Housemarque-pelitalon kehittämä ja Sonyn julkaisema Matterfall tarjoaa klassista sivusta kuvattua arcaderäiskintää. Kirjat Seppo Simola RESERVILÄISEN KUUKAUDEN VALINTA Kirjat Mikko Virta Pelit Mikko Virta Elokuvat Alkoholin rooli sotavuosina Alkoholin ja rintamasotilaiden yhdistäminen kirjassa aiheutti moraalista närkästystä. Niinpä päiväkirja avaa totisesti mielenkiintoisen näkökulman suomalaiseen sodanjohtoon, poliittiseen johtoon ja erityisesti Päämajaan. Väriloistossaan räiskintä on parhaimmillaan kuin ilotulitusta, johon yhdistyvä Ari Pulkkisen synkkä teknojytä kruunaa kokonaisuuden. Atomic Blonde on väkivaltainen, vauhdikas ja viihdyttävä – siis kaikin puolin onnistunut elokuva. Alkoholi toimi sosiaalisen erottumisen välineenä jo tuolloin: upseerit nauttivat ruskeita juomia ja muut kirkkaita. Vanhojen jatkosotateorioiden kiistäminen on varma keino ravistella sotahistoriallista keskustelukenttää. Visuri ei pureskele kaikkea valmiiksi. Saksan historian kipukohtia toimittaja lähestyy sekä oman sukuhistoriansa että huumorin keinoin. Saksalaista huumoria on sittenkin olemassa! Myös kirjoittajan törmäyksiä suomalaiseen kulttuuriin on mukana, ja monet sattumukset irrottavat lukijasta spontaanin naurunpyrskähdyksen. Peli soveltuu varmasti hyvin arcaderäiskintöjen ystäville. Schatz tuli Suomeen vuonna 1986, ja sillä tiellä hän on yhä. Kuten kunnolliseen kylmän sodan vakoojatrilleriin kuuluu, lopussa jää epäselväksi, kuka voitti ja kenet petettiin. Ensimmäiset pessimistiset kommentit idän retkestä Erfurth on kirjannut varhain, jo elokuun puolivälissä 1941. Kirjan opeilla pystyy asettumaan saksalaiseen näkökulmaan ja välttämään nolot perusmokat Saksan reissuilla. Pelattavia tasoja on yhteensä vain neljä, joten ne saa kahlattua läpi varsin nopeasti. Johtopäätösten teko jää lukijalle, mutta niitä varten kirjailija tarjoaa runsaasti aineksia myös vähemmän tunnettujen faktojen kautta. Atomic Blonde Kesto: 1 h 55 min Valmistusvuosi: 2017 Julkaisija: Future Film / 2017 Ikäraja: 16 tutkimuksissa, mutta sinnikkäästi ajopuu välillä pyrkii pintaan, vaikka sotaa yhdessä Saksan kanssa konkreettisesti valmisteltiin. Ajopuuteoria on tosin tyrmätty monissa aiemmissakin Seppo Simola Saksalaisena Suomessa Suositusta radio-ohjelmastaankin tuttu ”Suomen virallinen saksalainen”, toimittaja Roman Schatz tarkastelee kirjassaan veijarimaisesti suomalaisia ja suomalaisuutta maahanmuuttajan silmin. Ryyppäämässäkö siellä oltiinkin. Erfurth luonnehtii monia suomalaisia kenraaleja sekä saksan kielen taidon että muiden ominaisuuksien suhteen. Apunaan hänellä on Itä-Berliiniin solutettu brittiagentti David Percival (James McAvoy). Vertaus ei ole kaukaa haettu, sillä – mieskatsojien riemuksi – myös Broughtonia viehättävät kauniit naiset. Seppo Simola Yhteinen jatkosota Eversti evp Pekka Visuri upottaa ajopuun ja karauttaa koskiveneen karille
Kenttäkelpoisuustoimikunnan kokous 8.2. Liittohallituksen kokous, Helsinki Reserviläinen 1/2018 KURSSIKOKOONTUMINEN RUK 114 Perjantaina 9.3.2018 klo 12. Toiminnanjohtajien neuvottelupäivä, Helsinki 17.3. Puolustusvoimien tukineuvottelu Utin jääkärirykmentissä RES: 17.2.2018 Keski-Pohjanmaan piiri-info, Kokkola 6.3.2018 Valiokunnan kokous, Helsinki 13.3.2018 Pohjois-Karjalan piiri-info, Liperi 15.3.2018 Pirkanmaan piiri-info, Tampere RUL: 15.3. Ilmoittautuminen 2.3. Ristikko 1/2018 Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkinto. mennessä: reijo.vihonen@luukku.com Reserviläinen on myös Instagramissa www.instagram.com/reservilainen. maaliskuuta mennessä postikortilla osoitteeseen Reserviläinen/ristikko, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen ristikot@reservilainen.. Ravintola Kaarti, Pohjoinen Hesperiankatu 33 A. Lähetä nuolilla merkityt avainsanat ja yhteystietosi 19. Edellisen ristikon ratkaisu 34 RESERVIN RIENNOT RESUL: 7.2
Ilmoittautuminen ja kilpailuohjeistus: Maanantaihin 09.04. Ilmoittautuminen ja kilpailuohjeistus: Ilmoittautumiset ja ohjeistus osoitteessa www.takilta.fi Lisätietoja: Lisätietopyynnöt ja kyselyt osoitteeseen hayha2018@gmail.com RESULIN AMPUMASUUNNISTUSKILPAILUT 28.4.2018 KÄRKÖLÄSSÄ Paikka: Järvelän ampumarata, Ampumaradantie, Kärkölä. 14.00 henkilökohtainen. Kakkulaniityntie 18, 04600 Mäntsälä (nimi, sotilasarvo, sarja ja Emit-numero jos on) Lisätietoja: Mäntsälän Reserviupseerikerhon kotisivut www.rul.fi/mantsala/ tarkemmat tiedot: resul.fi. klo. Kilpailu: Kahden tai kolmen hengen tarkka-ampumapartioittain suoritettavassa kilpailussa mitataan taistelukentän sotilastarkka-ammunnalta vaadittavia taitoja. 21.00 mennessä j.u.antikainen@ kolumbus.fi tai kirjeitse osoitteeseen jarmo Sulopuisto, os. Kilpailu: Ensimmäinen lähtö klo.10.00 parisprintti ja klo. ruskovilla.fi 100% MERINOVILLA UUTUUS! Luomuvillafleece Tutustu valikoimaan ja hanki parasta: tarkemmat tiedot: resul.fi TARKKA-AMMUNNAN SM-KILPAILUT 20.4.-22.4.2018 ROVAJÄRVELLÄ Paikka: Tarkka-ammuntakilta järjestää Reserviläisurheiluliiton tarkka-ammunnan SM-kilpailut Rovajärven ampuma-alueella 20.-22.04.2018
LVI-asennusta Ajanvarausta Miten pääset mukaan joukkoomme. Soita minulle niin vastaan kaikkiin mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin! Minut tavoittaa myös iltaisin. 040 7026 946 Terveisin, Harri Jääskeläinen MEILLÄ ON SINULLE TÖITÄ Sähköasennusta Olemme suosittu työnantaja!. Sinun ei tarvitse olla valmis ammattilainen, vaan hyvä asenne oppia uutta ratkaisee. Myyntityötä Millaisia työtehtäviä tarjoamme. Katso sinua kiinnostava työpaikka osoitteista: kotisun.fi ja kotivo.fi Mitä voimme luvata sinulle. Saat kattavan koulutuksen työhösi, kannustavan palkkauksen osaamisestasi, ammattimaiset työvälineet ja joustavan työkulttuurin sekä jatkuvan tuen ja sparrauksen kehittää osaamistasi. Haluatko lisätietoa