www.eira.fi/tohighschool Eiran aikuislukio on Suomen suurin aikuislukio. Kun tarvitset vahvaa englanninkielentaitoa, High School on Sinua varten. Lue lisää www.niemi.fi/tyopaikat eira .fi Laivurinkatu 3 Iso Roobertinkatu 20-22A Helsinki www.eira.fi Opiskele lukio Eirassa! Study at Eira High School – kielitaito kuntoon Eiran aikuislukiossa voit opiskella myös kaksikielisesti. Study and matriculate at Eira Bilingual High School! Read more at Eira website. Suorita koko lukio tai kertaa ja korota arvosanoja jatko-opintoja varten. Asiantuntijamme ovat valmiina palvelukseen! Lue lisää: www.nixu.fi International Military Music Festival Sotilasmusiikkifestivaali 3.-8.8.2020 Hamina Tattoo LIPUT MYYNTIIN 2.12.2019!. NIEMI PALVELUT OY niemi.fi 020 554 554 Helsinki • Jyväskylä • Kuopio • Lahti • Oulu • Tampere • Turku TYÖTÄ TEKIJÖILLE ”Parasta Niemellä on monipuolinen työ ja kiva porukka” Niemellä on tarjolla monipuolisia työtehtäviä. Kiinnostuitko. Nyt haemme palvelulogistiikan tiimiin erityisesti muuttajia , kuljettajia ja kalusteasentajia . Suuri koulu tarjoaa monipuolisia opiskelumahdollisuuksia tule ja totea itse! Ilmoittaudu lukioon JATKUVA ILMOITTAUTUMINEN Opiskele lukion kurssit tehokkaasti ja joustavasti yhdistellen lähi-, verkkoja monimuotokursseja. Tule mukaan! www.eira.fi/lukioon EIRASSA ON VARAA VALITA! LUKIO | HIGH SCHOOL | PERUSKOULU | AINEOPINNOT KYBERSUOJAUS KOKONAISPALVELUNA NIXULTA Olemme kokonaisvaltainen kyberturvakumppani, jolta saat kaikki kyberturvapalvelut saman katon alta
Erikoisjääkärien koulutukseen voi hakea reserviläinenkin. Jos haluaa pärjätä Karhussa, on oltava kyky ratkoa ongelmia nopeasti paineen alla. Viiden ehdokkaan vaalissa toiseksi sijoittui Leila Kaleva. Pääasiassa koulutukseen haetaan alle 25-vuotiaita. 12–13 Liitotkoolla Aurajoen varrella. Pitkän uran poliisin erikoisyksikössä tehnyt Harri Gustafsberg ” Maanpuolustusjärjestöt kokoontuivat marraskuussa Turkuun yhteiseen liittokokoustapahtumaan. Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtajat Ilpo Pohjola ja Mikko Halkilahti (kuvassa) kättelivät juhlaillallisen osallistujia Radisson Blu Marina Palace -hotellissa. Reserviupseeriliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Aaro Mäkelä, joka toimii tällä hetkellä liiton varapuheenjohtajana. Tavallisista joukoista poikkeavien toimintatapojen lisäksi heillä on käytössään sellaisia varusteita, joita ei muilla ole, esimerkiksi FN SCAR-L -rynnäkkökiväärejä. 12 000 sotilasta Kaakossa s. sivut 28–29 Sivut 19–21 R Reserviläinen 8 / 2019 KANNEN KUVA: TUOMAS KAARKOSKI PA AV O A IR O Varusmiehet harjoittelivat Mäntyharjussa Puolustusvoimien pääsotaharjoituksessa Kaakko 19:ssä. sivut 6–7 ja 14–17 Erikoisjääkärit jaerilaiset varusteet Puolustusvoimien erikoisjääkäreitä on koulutettu noin 20 vuoden ajan
Edellisessä pääsotaharjoituksessa kaksi vuotta sitten pääpaino oli vahvassa viranomaisyhteistyössä, joka oli luonnollista, sillä Uusimaa 2017 -harjoitus keskittyi vahvasti pääkaupunkiseudun alueelle, jossa viranomaistoimijoita riittää. / aineistopäivä 12.10. / aineistopäivä 25.5. / aineistopäivä 14.9. Puolustusvoimien mukaan harjoituksessa on tarkoitus testata kattavasti Puolustusvoimien yhteisoperaatiokykyä sekä sotilaallisen avun vastaanottamiseen että antamiseen. Medialle luvattu NH90-helikopterikuljetus tuskin ainakaan hillitsi tätä uutisoimisintoa, joten siinäkin mielessä hyvin pelattu Puolustusvoimilta.. Kaakko19 -harjoituksen mediapäivässäkin olivat läsnä käytännössä kaikki maan merkittävät uutistoimitukset. / aineistopäivä 13.4. Levikki 56 211 (LT 2016) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 Sähköposti: toimitus@reservilainen.. Kansainvälisyydestä huolimatta valtaosa osallistujista tullee olemaan suomalaisia. Nykytrendeistä poiketen Kaakko 19 vedettiin läpi vahvasti kotimaisin voimin. / aineistopäivä 10.8. Vekaranjärvellä Karjalan prikaatissa pitämässään puheessa Hulkko painotti, kuinka sotilasliittoon kuulumaton maa ei voi rakentaa puolustusta sen varaan, että hädässä joku tulee auttamaan. 4 09.12.2019 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Nyt omin voimin, kahden vuoden päästä kansainvälisesti J oka toinen vuosi järjestettävä Puolustusvoimien pääsotaharjoitus Kaakko 19 keskittyi nimensä mukaisesti kaakon kulmille. Kaakko 19 -harjoituksen luonteesta huolimatta Puolustusvoimat ei ole sisäänpäin kääntynyt organisaatio, oikeastaan päinvastoin. RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.. Tänä vuonna keskiössä oli omin voimin selviäminen, mutta kahden vuoden päästä fokus on muiden kanssa toimimisessa. Aikaisemmin on puhuttu jopa yli 20 000 ihmisen sotaharjoituksesta. Vuonna 2021 järjestettävä seuraava pääsotaharjoitus vie harjoittelua taas kansainvälisille urille. 4/2020 ilmestyy 15.6. Pääsotaharjoitukset ovat Puolustusvoimille myös monessa mielessä hyvää imagotyötä. tilausasioissa ks. Pääkirjoitus Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Arctic Lock 21 -harjoituksen valmistelut ovat alkaneet, mutta kovin paljoa harjoituksesta ei vielä tässä vaiheessa tiedetä. Huom! Osoitteenmuutoksissa ym. 6/2020 ilmestyy 5.10. Ensinnäkin ne osoittavat tietysti suomalaista suorituskykyä, mutta isot harjoitukset kiinnostavat myös mediaa. Mainitse myös entinen osoite. Painopaikka Sanoma Oy / Savon Paino Oy Aikataulu 1/2020 ilmestyy 17.2. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0557-8477 Seuraava pääsotaharjoitus vie harjoittelua taas kansainvälisille urille. Maavoimien komentajan kenraaliluutnantti Petri Hulkon lausunnot peilautuivat hyvin talvisotaan, jonka alkamisesta tuli samaan aikaan kuluneeksi tasan 80 vuotta. 3/2020 ilmestyy 4.5. Soittoaika ma-pe klo 10–14 RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. Puolustusvoimien koulutuspäällikkö kenraalimajuri Jukka Sonninen kirjoitti harjoitusta käsittelevässä blogissa harjoituksen kokonaisvahvuuden olevan varmuudella yli 13 000 ihmistä. Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. / aineistopäivä 27.1. 050 501 4923, petri.tanninen@saunalahti.. / aineistopäivä 2.3. Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. Kaksi edellistä pääsotaharjoitusta toteutettiin loppuvuodesta, mutta Artic Lock järjestetään touko-kesäkuussa. 8/2020 ilmestyy 7.12. 5/2020 ilmestyy 31.8. Maantieteellisen sijainnin takia myös Rajavartiolaitos oli harjoituksessa keskivertoa isommassa roolissa. / aineistopäivä 16.11. oikealla "Osoitehuolto" www.reservilainen.. Harjoitusten monipuolisuus on onnistuttu välittämään hyvin myös julkisuuteen laajemmalle. 2/2020 ilmestyy 23.3. Yli 12 000 henkilön ja 3 200 reserviläisen suurharjoituksessa päävastuun kantoi Maavoimat. Osoitehuolto, jäsenasiat ja Maanpuolustusmitali Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. 7/2020 ilmestyy 2.11
Nuoret kokevat, että muutkin asiat tehdään yhteiskunnassa sukupuolesta riippumatta, ja se näkyy tämän kyselyn asevelvollisuuskysymyksessä, Kosonen sanoo. Jos Ruotsi päättäisi liittyä Natoon, toivoisi 61 % Suomen seuraavan perässä. – Nuorista kasvava osuus näkee ongelmaksi, että yleinen asevelvollisuus koskee vain toista sukupuolta. – Syyksi näen ainakin sen, että tällä hetkellä Nato on hieman sekavassa tilanteessa Yhdysvaltojen ylimmän johdon käyttäytymisen vuoksi. Ukrainan kriisin alettua Nato-kannatus kasvoi Suomessa. Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen pitää tärkeänä, että palvelusta pyritään kehittämään tasa-arvo huomioiden. Nato-keskustelu on myös viime vuosina ollut Suomessa aika hiljaista, eikä kaikilla ole käsitystä Naton roolista tänä päivänä. Kyselyssä esitetyistä tekijöistä eniten huolta vastaajissa aiheuttaa maailman pakolaistilanne, josta 86 % on joko paljon tai jonkin verran huolissaan. Nuoret suhtautuvat myönteisimmin sukupuolineutraaliin yleiseen asevelvollisuuteen. Nato-jäsenyys jakaa mielipiteitä A Eturintama Jukurit pelasi taas maanpuolustusteemaisen Liiga-ottelun Mikkelin Jukurit pelasi 3.12. Poliittista linjausta vaaditaan. Yli puolet vastaajista uskoo ulkomaisen omistuksen lisääntymisen Suomen talouselämässä heikentävän turvallisuutta ja Venäjän viimeaikaisten toimien vaikuttaneen kielteisesti Suomen turvallisuuteen. jo perinteeksi muodostuneen maanpuolustusteemaisen jääkiekko-ottelun. Painetta tulee esimerkiksi puolueiden nuorisojärjestöistä. Kysely lähetettiin loka-marraskuun vaihteessa sähköpostilla Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton sekä Maanpuolustusnaisten liiton jäsenille. Verkossa huutokaupattujen pelipaitojen myyntituotot käytetään vapaaehtoisen maanpuolustustyön hyväksi. Myönteisimmin sukupuolineutraaliin yleiseen asevelvollisuuteen suhtautuvat alle 36-vuotiaat, joista sitä kannattaa 40 %. Kyberuhista on huolissaan 80 %. Nykyisen kaltaista miehiä koskevaa yleistä asevelvollisuutta ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta kannattaa 70 % kaikista kyselyyn vastanneista. Yhtä moni vastaaja ei liittyisi nyt, mutta säilyttäisi mahdollisuuden liittymiseen myöhemmin. 48 % vastaajista on joko paljon tai jonkin verran huolissaan asiasta, mutta 38 % on vähän tai ei ole lainkaan huolissaan siitä. Jukurit pelasi erikoispelipaidassa, jonka kuosi jäljittelee virallista m05-pakkaskuosia. Asia vaatii tarkempaa tutkimista ja keskustelua siitä, miten palvelus olisi sukupuolten suhteen tasa-arvoisempi. "Painetta tulee esimerkiksi puolueiden nuorisojärjestöistä." Olli Nyberg Maanpuolustusjärjestöjen jäsenten mielipiteitä selvitettiin yhteisellä sähköpostikyselyllä loka-marraskuun vaihteessa.. Viime vuosina Nato-kannatus on kuitenkin Reserviupseeriliiton jäsenistössäkin hieman laskenut. Ilmaston lämpeneminen jakaa mielipiteitä. Paavo Airo Maanpuolustusjärjestöjen jäsenistä neljäsosa kannattaa sekä miehiä että naisia koskevaa yleistä asevelvollisuutta. Ruotsin liittyminen Natoon muuttaisi tilannetta olennaisesti, koska silloin olisimme ainoa sitoutumaton Pohjoismaa, Kosonen sanoo. 64 % pitää Suomen mahdollisuuksia puolustautua tavanomaisin asein käytävässä sodassa melko hyvinä ja 12 % erittäin hyvinä. – Sukupuolineutraalin yleisen asevelvollisuuden kannatuksen ero nuorten ja vanhempien ikäluokkien välillä on merkittävä. Yli 61-vuotiaista sitä kannattaa vain 19 %. Nato-jäsenyys jakaa mielipiteitä. – Olemme tyytyväisiä yhteistyöhön, jonka myötä reserviläiset pääsevät toteuttamaan koulutusta, veteraanityötä ja varainhankintaa. Lähes kaikki vastaajat suhtautuvat pohjoismaiseen sotilaalliseen yhteistyöhön myönteisesti. 41 % haluaisiSuomenliittyvänNatoonjokonopeasti tai lähivuosina. – Suomella on ollut monessa isossa asiassa tapana seurata Ruotsia, esimerkiksi aikoinaan EU-jäsenyydessä. Kyselyyn vastasi yhteensä 8 257 henkilöä. 15 % ei liittyisi ollenkaan Natoon. Hallitus onkin nimennyt Antti Lindtmanin (sd.) muodostamaan komitean, joka selvittää asevelvollisuutta. Olemme iloisia siitä, että teeman kautta pääsemme osallistumaan kadettiupseerien juhlavuoteen, Suur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Jussi Saarinen sanoo. Reserviläisjärjestöt ovat mielellään kuultavana asiassa, jos mahdollista, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg sanoo
Aurajoen varrella -liittokokoustapahtuma kokosi marraskuussa Turkuun viisi suurinta maanpuolustusjärjestöä: Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton ja Maanpuolustusnaisten liiton. Yhteinen voimannäyte Vapaaehtoisen maanpuolustuksen superviikonloppu kokosi maanpuolustuskentän Turkuun. – Olemme ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa Yhdysvallat ja Venäjä jakavat ajatuksen, että mitä heikompi Eurooppa on, sitä parempi. "Katsoo itään tai länteen, näkymät ovat tällä hetkellä huolestuttavat." Ilkka Kanerva Lippulinna kulki pitkin Aurajoen vartta sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen.. Tämä on yhteinen voimannäyte. Kolmen vuoden välein järjestettävä vapaaehtoisen maanpuolustuskentän superviikonloppu kokosi samanhenkiset saman katon alle. 1 108 seuraajaa Twitterissä Seuraava Reserviläinen Reserviläisen seuraava numero ilmestyy 17. Tiedämme, kuinka sitten kävi. Viikonloppu huipentui vuonna 1892 valmistuneessa Turun VPK:n talossa, jossa järjestettiin valtakunnallinen maanpuolustusjuhla. Reserviläisliiton puheenjohtajan Ilpo Pohjolan avajaissanoissa sunnuntain juhlatilaisuudessa oli paljon perää. Kanerva peilasi 30 vuoden takaiseen Berliinin muurin murtumiseen, jolloin länsi oli toivoa täynnä. Tilaisuuden juhlapuhujana toiminut ministeri Ilkka Kanerva (kok.) painotti turvallisuuspainotteisessa puheessaan, kuinka haastavia aikoja elämme. Sunnuntai puolestaan alkoi juhlavasti jumalanpalveluksella perinteisessä Turun tuomiokirkossa, josta lippulinna marssi pitkin Aurajoen vartta kokouspaikalle. Teksti ja kuvat: Tuomas Kaarkoski – Tämä tapahtuma on kerännyt yhteen koko maanpuolustusperheen. reservilainen 12 670 seuraajaa Facebookissa reservilainen 10 449 seuraajaa Instagramissa @reservilainen. Se on voitto meille, mitä olette tänäkin viikonloppuna osoittaneet täällä Suomen Turussa. Katsoo itään tai länteen, ovat näkymät tällä hetkellä huolestuttavat, paikoin jopa viheliäiset. on voitto. 6 Verkkovahvuus Seuraa Reserviläistä myös lehden some-kanavissa ja verkossa www.reservilainen.. Jokaisella järjestöllä oli omia asioita päätettävänään ja luottamushenkilöitä valittavanaan. Tarkkaile postiasi! Palautetta lehdestä voi lähtettää osoitteseeen toimitus@reservilainen.. Mäkelä aloittaa luottamustoimessaan vuoden alussa, kun liittoa kaksi kautta johtanut Mikko Halkilahti jää sivuun. Siinä missä lauantaipäivä meni kokouksissa, oli illalla juhlaillallisen vuoro Radisson Blu Marina Palace -hotellin tiloissa. helmikuuta. Viikonlopun merkittävin valinta oli Reserviupseeriliiton uuden puheenjohtajan valinta, jossa liiton nykyinen varapuheenjohtaja Aaro Mäkelä tuli valituksi ennen hyvän kampanjan tehnyttä Leila Kalevaa. Kanerva ei puheessaan peitellyt pettymystään Yhdysvaltojen nykypolitiikkaan, joka on muuttunut arvaamattomammaksi kuin aikoihin ja jättänyt Euroopan enemmän omilleen kuin kertaakaan vuosikymmeniin. Lehden teemana on talvisota 80 vuotta. – Ajattelimme, että ei koskaan tämmöistä enää. Kanerva myös kertasi, kuinka Suomi aikanaan joutui Molotov-Ribbentrop-sopimuksen maksumieheksi kauhistuttavalla hinnalla, mutta säilytti silti omien ponnisteluidensa kautta itsenäisyyden. – Trium
Off road on maastoautoilla harrastettavaa moottoriurheilua, josta on olemassa useita erilaisia alalajeja. – Ideana oli se, että yhdistetään innokkaat reserviläiset ja maastoautoosaaminen mielekkäällä tavalla, jossa jokainen pääsee kokeilemaan, miten maasto-olosuhteisiin tarkoitettu auto tottelee vähemmän ajokokemusta kyseisellä kalustolla omaavaa henkilöä, RESUL:n toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen kertoo. Rauha on niin arvokas asia, että sitä pitää vaalia kaikin keinoin. Suurta osaa halukkaista emme pystyneet ottamaan tähän toteutukseen, paikalla oli muutaman viime hetken poisjäännin jälkeen 15 osallistujaa ja lähes saman verran ajokalustoa ja kuljettajia. RESULpilotoioffroad -toimintaaPahkajärvellä Tuomas Kaarkoski Reserviläisurheiluliitto järjesti yhdessä AKK Motorsportin kanssa off road -pilottihankkeen Pahkajärvellä Karjalan prikaatin harjoitusmaastossa. Tarkiaisen mukaan kokemukset tapahtumasta olivat hyviä ja palaute pelkästään positiivista. Sodan muiston kunnioittaminen ei tarkoita samaa kuin sodan ihannointi. Reserviupseerien liittokokoukseen oli saapunut kutsuvieraana Norjan Reserviupseeriliiton entinen puheenjohtaja, majuri Terje Surdal, joka sai RUL:n kultaisen ansiomitalin. ” ” Sotien tärkein opetus on rauha. Talvisota oli raaka ja julma. Onnistuneena Tarkiainen pitää myös avausta AKK Motorsportin suuntaan. – Tällaiset yhteiset hankkeet eri toimijoiden kesken ovat erittäin tervetulleita toimintaamme, osaajia on olemassa lähes joka lähtöön. Ilkka Kanerva piti juhlapuheen valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa, joka järjestettiin Turun VPK-talolla.. Toiminnanjohtajan mukaan lajille voisi riittää kysyntää reserviläispiireissä. Itsekin paikalla ajokalustoa kokeillut Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtaja Tarkiainen sanoo. – Uskon, että pystymme rakentamaan yhteistyössä sellaisen kokonaisuuden, jolle on kysyntää myös tulevaisuudessa. Kuvassa oikealla taiteilija Pentti Pullinen. Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen talvisodan muistojuhlassa 30.11.2019 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö talvisodan muistopäivänä 30.11.2019 Tapio Peltomäen muotokuva paljastettiin Turussa Radisson Blu Marina Palace -hotellin tiloissa
– Erityisesti Suomen lähialueella asuvat venäläiset suhtautuvat Suomeen kuitenkin nykyisin erittäin myönteisesti, Kronvall huomauttaa. Venäjän mieliä yhtenäistetään menneisyyden muistoilla Teksti ja kuva: Jarmo Seppälä Propagoivalla uutistarjonnalla yritetään luoda Venäjällä yhtenäisyyttä. Seminaarissa todettiin, että meillä yhteiskunnan kokonaisturvallisuus -konseptilla on varauduttu erilaisiin uhkiin varsin hyvin. Toimittaja Kerstin Kronvallin mukaan laajat pääteemat ovat Suuren isänmaallisen sodan voittajan historia ja se, että Venäjä on nyt Naton ”ympäröimä” ja uhkaama. Venäjällä on organisaatioiden toimintaa voitu rajoittaa tai toiminta lopettaa ”ulkomaisena agenttina”, mutta vuoden 2020 alusta samaa rajoitusta voidaan soveltaa myös yksittäisiin henkilöihin, esimerkiksi toimittajiin. Toimittaja Kerstin Kronvall on 2010-luvulla tullut tunnetuksi Ukrainan ja Venäjän tapahtumien raportoinnista sekä suomeksi että ruotsiksi. Hän kertoi näkemyksiään Turvallisuuspoliittisessa seminaarissa Siilinjärvellä. Suomeen venäläiset kuitenkin suhtautuvat periaatteessa myönteisesti. Seminaarissa Maavoimien näkymistä kertoi kenraalimajuri Markku Myllykangas, Ilmavoimista eversti Timo Herranen, Rajavartiolaitoksesta eversti Jussi Sainio ja MPK:sta toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen. Toimittajien tekemisiä seurataan Venäjällä tiiviisti. HX-hanketta esitteli ohjelmajohtaja Lauri Puranen. Se on etsinyt mahdollisia suomalaisten jatkosodan aikana teloittamia puna-armeijalaisia. Kansalaiset toki tietävät, että kotimaan uutisiin ei aina voi luottaa, mutta ulkomaita koskevat uutiset otetaan totena, vaikka niihin liittyy samanlainen luotettavuusongelma. Kronvall lähti 16 vuotta sitten ensimmäisen kerran asumaan Venäjälle. – Maanpuolustustahto on meillä korkea, ja monet toimijat tekevät tärkeää työtä sen hyväksi jatkuvasti, seminaarin puheenjohtaja, Suomen Rauhaturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela totesi. 8 Ajankohtaista Toimittaja Kerstin Kronvall kokee venäläisten suhteen ulkomaisiin toimittajiin muuttuneen Krimin valtauksen jälkeen. Hänen mielestään vuonna 2014 Krimin valtauksen jälkeen suhde ulkomaisiin toimittajiin muuttui ja venäläiset viranomaiset seuraavat ulkomaalaisia toimittajia ja heidän tekemisiään hyvin tiiviisti. "Venäläiset eivät luota lehdissä ja tv:ssä esitettyihin uutisiin." Kerstin Kronvall. – Venäläiset eivät luota lehdissä ja tv:ssä esitettyihin uutisiin, sillä uutisissa on tosiasioiden lisäksi myös valheita. Talvisotaa ei juuri mainita, ja Stalinin vainojen aikainen, yli 7 000 henkilön teloitusja hautapaikka Sandarmoh Karhumäen lähistöllä kiinnostaa myös Venäjän sotahistoriallista seuraa. Historiaa on Kronvallin mukaan haluttu myös muokata. Kronvall kertoo, että televisio on Venäjän tärkein media ja kanavia on paljon, mutta katsojaluvut ovat melko pienet ja ne ovat vähentyneet esimerkiksi tärkeimmillä 1ja 2-kanavilla viime vuosina noin 20 prosenttia. Toimittaja Kerstin Kronvallin mukaan toimittajan työ Venäjällä ja Ukrainassa on haasteellista, vaikka kiintoisia uutisja juttuaiheita kyllä riittää
Testaustoiminnan tueksi on kehitetty Tikki -tietojärjestelmä, jonka tarkoituksena on tulevaisuudessa kerätä vahvistettuja testaustuloksia Puolustusvoimille. 2020 on Reserviläisurheiluliiton juhlavuosi, ja toimintakyky on meille sydämen asia. Esitän tässä yhteydessä haasteen kaikille reserviläisjärjestöille: tutustukaa lisaaliiketta.?-sivustoon ja suunnitelkaa oma liikuntatapahtuma ensi kesäksi; yhdessä voimme saada tuhannet liikkumaan, sekä yksilön että yhteiskunnan edun mukaisesti! Jukka-Pekka ”Jukkis” Ahonen Tikki kehitysjohtaja, vääpeli res. LOTTAMUSEO KUNTOUTUSTA lottasaatio.fi lottamuseo.fi AVUSTUSTOIMINTAA. Lisänäkyvyyttä haetaan julkaisemalla dokumenttielokuva reserviläisten toimintakykyn mittaamisesta ja kehittämisestä toukokuussa 2020. Lisää Liikettä -ohjelma tukee paikallisten tapahtumien näkyvyyttä mainostamalla näitä keskitetysti Lisää Liikettä -internetsivustolla. Käytännössä Puolustusvoimat on määritellyt tarpeen ja toimintakykyarvioinnin raamit. Reserviläisurheiluliitto liikkuu ja liikuttaa, ja nykyisin Lisää Liikettä -nimellä kulkeva toimintakykyohjelma on meille strategisesti tärkeä. Liikuntapäivän ohjelma voi olla kuntotai kilpaurheilua, tai vaikkapa paikallisen MPK:n piirin kanssa järjestettävä kuntotestimahdollisuus. Siinä ohjelmalle asetettiin tavoitteeksi luoda kyky mitata reservin toimintakykyä koko maassa vuoteen 2020 mennessä sekä edistää reserviläisten liikunta-aktiivisuutta. Maanpuolustuskoulutusyhdistys kouluttaa testaajia ja järjestää testausta valtakunnallisesti. Lisää liikettä reserviläisille KOLUMNI Sako-kiväärien rakenne koostuu monista tarkkaan suunnitelluista ja käytössä hyväksi koetuista yksityiskohdista, jotka tekevät siitä varmatoimisen ja tarkan. Tutustu: sako.. Kenttäkelpoisuusohjelman nimellä käynnistetty yhteistyö Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyken ja Puolustusvoimien välillä kuvattiin tarkemmin helmikuussa 2017 päivätyssä yhteistyömuistiossa. PYSTYKORVA, UKKO-PEKKA, RK, TRG PITKÄ YHTEINEN HISTORIA JATKUU TRG 22/42 A1 Elää tätä päivää, VUOKRA-ASUNTOJA S Ä Ä T I Ö SV Ä R D LOT TA ajan hengessä. Tikin uusi, Puolustusvoimien tehtäväkohtaisia toimintakykyvaatimuksia tukeva versio 2.0 julkaistaan alkuvuodesta 2020. Tietoisuuden lisäämiseksi 13.6.2020 järjestetään valtakunnallinen Lisää Liikettä -päivä, ja me kannustamme kaikkia piirejä ja yhdistyksiä järjestämään yhteistyössä muiden alueen vapaaehtoisen maanpuolustuksen organisaatioiden kanssa matalan kynnyksen liikunnallista toimintaa. Sakon kivääreissä yhdistyy perinteinen aseseppäosaaminen ja moderni teknologia. Nyt kun valtakunnallinen testauskyky on olemassa, haluamme kannustaa yhä useampia reserviläisiä hakeutumaan testattavaksi. Juhlapuheessaan kenraali Jarmo Lindberg linjasi Reserviläisurheiluliiton tekevän yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa reserviläisten kenttäkelpoisuuden parissa. Kuvaukset käynnistyivät Santahaminassa syyskuussa 2019, ja siinä seurataan vapaaehtoisen reserviläisten harjoittelua MPK:n kunto-ohjaajan, Harry Sainion, ja Puolustusvoimien tuottaman MarsMars-sovelluksen tukemana. 9 Ajankohtaista Lisää Liikettä -ohjelma sai alkusysäyksensä Lappeenrannassa syksyllä 2013 pidetyssä Maanpuolustusjuhlassa. Niko Väistön ohjaaman elokuvan tarkoituksena on herättää keskustelua fyysisen toimintakyvyn merkityksestä. Tavoitteena on, että Kymppi palvelee jatkossa reserviläisiä, jotka tarvitsevat näyttöjä harrastuneisuudesta hankintalupamenettelyn tueksi. Tietojärjestelmää kehitetään avoimena lähdekoodina, ja sen kehittämiseen osallistuu sekä palkattua että vapaaehtoistyövoimaa. Tämä on myös merkittävä jäsenhankintakanava. Reserviläisurheiluliitto johtaa ohjelmaa ja sen edellyttämien järjestelmien kehittämistä. Tämä yhdistelmä takaa kestävän laadun ja toimivuuden, joka kestää sukupolvelta toiselle. Saman tietojärjestelmän pohjalle julkaistaan myös Kymppi-ampumapäiväkirja, joka erityisesti keskittyy valvottujen ampumaharjoittelukertojen tulosten keräämiseen
Sähkökitaristi, reservin alikersantti Juho Suutarinen oli kertausharjoituksissa ensimmäistä kertaa. Turussa majapaikkaansa pitävä Laivaston soittokunta koetteli reserviläisten kuntoa marraskuussa. Harjoitukseen osallistuminen lisäsi myös musiikillisen ammattitaidon ja kokemuksen lisäämistä. "Siviilissä pääsee harvoin soittamaan puhallinorkesterin kanssa." Juho Suutarinen Meidän poikamme merellä -revyytä esitettiin marraskuussa Turussa, Seinäjoella ja Tampereella. – Vuonna 1933 valmistuneeseen, samannimiseen elokuvaan pohjautuva revyy esitteli viihteellistä perintöä soittokunnan alkuvuosilta, kertoo Laivaston soittokunnan päällikkökapellimestari, musiikkikomentajakapteeni Petri Junna. Siviilissä joutuu kuitenkin kamppailemaan näidenkin asioiden kanssa, mikä syö aikaa soittotoiminnalta. Laivaston soittokunnan toimintaalue kattaa Varsinais-Suomen, Satakunnan sekä Pohjanmaan. – En voi olla muuta kuin tyytyväinen reserviläisten panokseen revyyn onnistumiseksi. Kertausharjoituksiin sisältyy myös reserviläisten toimintavalmiuksien jatkuvaa arviointia. Revyyn ympärille kasattu kertausharjoitus oli Junnan mukaan täysin uusi konsepti koko Laivaston soittokunnan historiassa. – Käytännön asiat, kuten logistiikka ja huolto, on mietitty puolestamme valmiiksi. PUOLUSTUSVOIMAT. Sekä soittokunta että Merivoimat ovat juhlineet sataa toimintavuottaan, ja juhlavuosi huipentui Meidän poikamme merellä -revyykiertueeseen marraskuussa. Merkittävimmäksi eroksi arkielämään Suutarinen mainitsi, että armeijan palveluksessa saa keskittyä soittamiseen. – Laivaston soittokunta on Merivoimien soiva käyntikortti, ja yksi päätehtävistämme on tehdä puolustushaaraa tunnetuksi koko valtakunnassa, Junna summaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että esiintymiset rajoittuisivat pelkästään rannikolle. Nykyisin kertausharjoitukset toteutetaan poikkeusolojen vaatimukset edellä. Harjoitukseen oli kutsuttu kymmenen reserviläistä, joista kaikki eivät suinkaan palvelleet muusikon tehtävissä. Reserviläiset ovat valtava voimavara, ja ilman heitä ei tällaista pystyttäisi tietenkään toteuttamaan, Junna toteaa. Vuonna 2014 Puolustusvoimien varusmiessoittokunnassa oman varusmiespalveluksensa suorittanut ammattikitaristi havaitsi muutamia eroavaisuuksia varusmiesja reserviläispalveluksen välillä. – Oli kiva vähän muistutella mieliin tämänkin laitoksen olemassaolo ja se, mitä täällä tehdään. Reserviläisten revyyretki Antti Kauppinen Reserviläisten merkittävä rooli osana poikkeusolojen kulttuuritoimintaa ja maanpuolustushengen ylläpitoa tunnustetaan ja tunnistetaan. – Varusmiesaikana kaikki soittajat olivat lähestulkoon koko ajan käytettävissä, mutta kun työskennellään ammattisotilassoittajien kanssa, tulevat työaikasäädökset jossain vaiheessa vastaan. – Poikkeusoloissa soittokunnan on kyettävä tuottamaan omin voimin myös valoja äänituotanto sekä viestintä, Junna selventää. – Aiemmin reserviläisten käyttö on rajoittunut siihen, että yksittäisiä soittajia tai solisteja on kutsuttu konserttiperiodeihin. 10 Ajankohtaista Laivaston soittokunnan reserviläiset pääsivät harjoittelemaan taitojaan kolmen paikkakunnan kiertueella. Siviilissä pääsee harvoin soittamaan puhallinorkesterin kanssa, Suutarinen kertoi
Eurofighterin valinta antaa Suomelle täyden suorituskyvyn kaikkiin tehtäviin, kaikissa ympäristöissä. S U O M I P Ä Ä T T Ä Ä I T S E Eurofighter on Euroopan joustavin, testatuin ja laajimmin käytössä oleva monitoimihävittäjä. Lue lisää: www.eurofighterfinland.fi @BAES_Finland E U R O F I G H T E R H X
Harjoituksessa korostui Maavoimien valmius sekä kaikkien puolustushaarojen ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminta. Merivoimien teemana harjoituksessa oli tuli-iskun väistäminen ja ensi-iskun torjunta. Tuore johtamisjärjestelmä M18 oli harjoituksessa käytössä ja Merivoimilla ensimmäistä kertaa. Sotilasliittoon kuulumattomana maana emme voikaan rakentaa puolustustamme sen varaan, että joku tulee auttamaan, Hulkko sanoi, mutta korosti samalla, etteikö Suomi ottaisi ulkomaista apua vastaan, mikäli sitä tarjottaisiin tosipaikassa. – Se, että Puolustusvoimien pääsotaharjoituksiin ei ole osallistunut ulkomaisia joukkoja, juontaa varmaan osittain talvisodankin ajoilta, jolloin jouduimme taistelemaan yksin. Osallistujista 6 200 on varusmiehiä ja 2 600 Puolustusvoimien sekä Rajavartiolaitoksen henkilökuntaa. Harjoitukseen osallistui yhteensä noin 12 000 henkilöä, joista 3 200 on reserviläisiä. PAAVO AIRO. 12 Ajankohtaista "Emme voi rakentaa puolustusta sen varaan, että joku tulee auttamaan" Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos harjoittelivat pääsotaharjoituksessa kansallisin voimin nopeasti kehittyvää tilannetta. Kyseessä on täysin kotimainen Puolustusvoimien tarpeeseen rakennettu järjestelmä, joka toimii 5G-verkossa. Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Petri Hulkko kuitenkin korostaa, että ulkomaista apua arvostettaisiin, jos sitä tarjottaisiin tosipaikan tullen. Paavo Airo Puolustusvoimien pääsotaharjoitus Kaakko 19 järjestettiin marras-joulukuun vaihteessa. – Tästä harjoituksesta on kuitenkin tarkoituksellisesti jätetty ulkomainen osaaminen pois, ja harjoittelemme kansallisin voimin nopeasti kehittyvää tilannetta. Merivoimien reserviläisten pääharjoitukset olivat jo kevään ja kesän aikoiCV9030-rynnäkköpanssarivaunut etenivät Mäntyharjussa. Painopiste oli Porvoosta itään olevalla alueella. Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko nosti aiheen esille Vekaranjärvellä järjestetyssä mediainfossa. Samoihin aikoihin harjoituksen käynnistyessä tuli kuluneeksi 80 vuotta talvisodan alkamisesta
Varusmiehiä 6 200. Vasta pari vuotta reservissä olleilla Orbiter-lennokkeja käyttävillä joukoilla oli vielä hyvässä muistissa, mitä heidän tehtäviinsä kuuluu. Kuvan varusmiehet saivat Rajavartiolaitoksen reserviläisistä kovan harjoitusvastuksen reserviläisten iskiessä CV-kaluston kimppuun metsän keskeltä. Harjoitusalueena Kaakkois-Suomi. Merivoimien komentaja, kontra-amiraaliksi itsenäisyyspäivänä ylennetty Jori Harju ei peitellyt, miten paljon odottaa uusia aluksia. Ajoneuvoja noin 2 200. – Tärkeää on myös, miten mahdollisimman vähällä lentomäärällä saadaan tavoitteita täytettyä, jolloin kustannukset pysyvät kurissa. Vuodessa Rajavartiolaitos kouluttaa noin 1 250 reserviläistä. Ilmavoimat ei harjoitellut isoja ilmataisteluja, vaan Maaja Merivoimien tukemista lennoillaan. – Olen jo tässä harjoituksessa kaivannut Pohjanmaa-luokan tuomia suorituskykyjä. Pääsotaharjoitus järjestetään joka toinen vuosi. Rajavartiolaitoksen reserviläisiä oli mukana 300. Rajavartiolaitokselta harjoitukseen osallistui 300 reserviläistä eli merkittävä osa vuodessa koulutettavien reserviläisten määrästä, joka on noin 1 250. Kaakko 19 -harjoitus Harjoitukseen osallistui 6 200 varusmiestä ja 3 200 reserviläistä. Maasotakoulu johti taisteluharjoitusvaiheen ja vastasi harjoituksen yleisjärjestelyistä. TUOMAS KAARKOSKI TUOMAS KAARKOSKI TUOMAS KAARKOSKI TUOMAS KAARKOSKI. Vuoden pääsotaharjoitus, johon osallistui yhteensä noin 12 000 henkilöä Puolustusvoimista ja Rajavartiolaitoksesta 27.11.–4.12. 13 Ajankohtaista hin, joten nyt puolustushaaran reserviläisiä oli mukana vain hieman yli 100. Seuraava on Arctic Lock 21, johon osallistuu poikkeuksellisesti myös ulkomaisia joukkoja. Se tuo parannusta yhteisoperaatiokykyyn sekä parantaa muun muassa valvontaa, pintatorjuntaa ja ilmatorjuntaa, Harju sanoi. Ilmatilan hallinta on harjoituksessa keskeisimpiä tekijöitä ja myös näkyvimpiä asioita Ilmavoimien osalta, Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Pasi Jokinen sanoi. Mikä. Merivoimissa odotetaan Laivue 2020 -hankkeen myötä saatavia uusia Pohjanmaa-luokan aluksia. Reserviläisiä mukana yhteensä noin 3 200, joista suurin osa Maavoimista
Finaaliehdokkaiden vastaukset tulee arvostelemaan raati, joka koostuu turvallisuuspolitiikan eri osa-alueiden korkean pro?ilin asiantuntijoista. Kilpailua lähdetään ensi vuonna viemään aktiivisesti kaikkialle Suomeen, ja reservipiireihin muodostetaan keväällä omat kilpailuorganisaationsa. Nyt on vain pistettävä hihat heilumaan tiedotuspuolella, Nyberg toteaa. – Aion kirjoittaa yhteiskuntaopin, joten tämä tuki valmistautumista siihen. Myös järjestäjä näki kilpailun toimineen halutulla tavalla. Pilottivaihe päättyi maanantaina 11.11., jolloin koitti palkitsemisten aika. ja 3. Palautteen mukaan myös kysymykset olivat sopivan vaativia ja vastausaika tarkoituksenmukainen. – Se, mihin aiomme kilpailun osalta nyt panostaa, on tiedotus ja yhteistyö lukioiden kanssa. Selvästi laajin osanotto saavutettiin Mäntsälän lukiossa, jossa tietokilpailu oli osa yhteiskuntaopin kurssia. Seuraa Facebookissa: www.facebook.com/reservilaisliitto Puhelin: (09) 4056 2040 toimisto@reservilaisliitto.. Kilpailun taustalla ovat muun muassa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vuosittaiset mielipidemittaukset, joiden mukaan nuorten maanpuolustustahto on muita ikäryhmiä alhaisemmalla tasolla. Kilpailun kysymyksenasettelu tuntui niin ikään onnistuneen. vuosikursseilta. Turpo-tietäjä tietokilpailun kehittämiseen on saatu varoja Puolustusvoimien Tukisäätiöltä, Sotavahinkosäätiöltä ja Aliupseerien Huoltosäätiöltä. Oli hienoa onnistua tässä, Mäntsälän lukion voittaja, Roni Rovio tiivistää. Tiedottaja Olli Alho 0400 511 069, olli.alho@reservilaisliitto.. Varsinaisen kilpailun panee toimeksi ja valvoo aina mukaan lähtevän lukion historianopettaja. – Ei ollut mitään sellaisia kysymyksiä, joista ei olisi tiennyt, mistä on kysymys, Rovio jatkaa. soittoaika ma-pe klo 10-14 Toimistoja viestintäsihteeri Eeva Tulisalo (09) 4056 2043, soittoaika ma-pe klo 10-14 toimisto@reservilaisliitto.. Kilpailu oli Mäntsälän lukiossa osa yhteiskuntaopin kurssia. yhteensä 34 lukiolaista eri puolilta Uuttamaata. Pilotissa olivat mukana Mäntsälän, Kaitaan, Lopen, Kellokosken, Hyrylän ja Jokelan lukiot. Mäntsälän lukiossa kärkikolmikon muodostivat Roni Rovio, Pyry Hirvonen ja Wilma Schroderus. Kilpailu piti sisällään monivalinta-, käsitteenmäärittelyja esseekysymyksiä. Turvallisuuspolitiikka kolahti Uudenmaan lukiolaisiin Wilma Schroderus, Roni Rovio ja Pyry Hirvonen muodostivat Mäntsälän lukion Turpo-tietäjä -pilottikilpailun kärkikolmikon. Lahjakortein palkitut Turpo-tietäjät tuntuivat tyytyväisiltä. – Kilpailun tarkoitus on vahvistaa nuorten maanpuolustustahtoa, jonka näemme keskeisesti liittyvän siihen, miten hyvin nuoret ovat perillä turvallisuuspolitiikan kysymyksistä, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg kertoo. "Aion kirjoittaa yhteiskuntaopin, joten tämä tuki valmistautumista." Roni Rovio. Teksti ja kuva: Olli Alho Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton järjestämän Turpo-tietäjä-tietokilpailun pilottiin osallistui 21.10.– 10.11. Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Reserviläisjärjestöjen valtakunnallinen turvallisuuspoliittinen tietokilpailu pilotoitiin lokakuussa Uudellamaalla. Pilottikilpailun tekniikkakin toimi. Osallistuminen pilottiin oli vapaaehtoista ja avointa kaikkien vuosikurssien opiskelijoille. Järjestöpäällikkö Suvi Salo (09) 4056 2042 suvi.salo@reservilaisliitto.. Ainoa puute, joka vastauksissa pisti silmään, oli, että Tullia ei aina tiedetty valtionvarainministeriön alaiseksi eikä Rajavartiolaitosta sisäministeriön alaiseksi laitokseksi, Saari summaa. Maakuntien ansioituneimmista lukiolaisista seulotaan ensi vuoden lopulla 24 kilpailijan joukko, josta valitaan osallistujat pääkaupunkiseudulla 11.12.2020 järjestettävään valtakunnalliseen ?naaliin. – Kaikki selvittivät kilpailun hyvin siihen varatussa 75 minuutissa. Kilpailu testasi osallistujien tietoja Suomen turvallisuuspolitiikasta, turvallisuusympäristöstä, sisäisestä turvallisuudesta ja maanpuolustuksesta. Kilpailuhankkeen ohjausryhmässä ovat Reserviläisjärjestöjen lisäksi mukana Historian ja Yhteiskuntaopin Opettajien Liitto ja Kadettikunta. Osallistujat tulivat kuitenkin pääosin 2. Peräti 75 prosenttia pilotin osallistujista tuli Mäntsälän lukiosta. Varsinaiseen kilpailuun tavoitellaan ensi vuonna mukaan sataa lukiota ja tuhansia osallistujia. Mäntsälän lukion palkitsemistilaisuudessa puhunut tietokilpailuhankkeen vetäjä, everstiluutnantti (evp.) Ilkka Saari antoikin nuorille tunnustusta. 14 www.reservilaisliitto.. Toiminnanjohtaja Olli Nyberg (09) 4056 2041 olli.nyberg@reservilaisliitto.. Oppilaat ja opettajat olivat tottuneita abitti-järjestelmän käyttäjiä, eikä ongelmia ilmennyt. Pilotti antoi meille vahvan signaalin siitä, että kiinnostusta löytyy ja kilpailun konsepti toimii. Reserviläisliitto Jäsensihteeri Päivi Ruusuvuori (09) 4056 2010 jasenasiat@reservilaisliitto.. Palkintosijoille päässeet kirjoittivat kaikki kiitettävät esseevastaukset
Vuosiksi 2020-2021 hallitukseen tulivat valituksi seuraavat reserviläispiirien esittämät henkilöt: Etelä-Karjalan Reserviläispiiri: Ekroth Leif (Lappeenranta) Helsingin Seudun Reserviläispiiri: Pitkänen Kati (Helsinki), Soininen Timo (Helsinki) Keski-Pohjanmaan Reserviläispiiri: Kurikkala Tomi (Kannus) Keski-Suomen Reserviläispiiri: Hietanen Perttu (Korpilahti) Lapin Reserviläispiiri: Hamari Helvi (Simo) Pirkanmaan Reserviläispiiri: Viljanen Jussi (Orivesi) Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiiri: Parkkila Pasi (Vihanti) Pohjois-Savon Reserviläispiiri: Styrman Jari (Siilinjärvi, 2020 asti) Päijät-Hämeen Reserviläispiiri: Salonen Jari (Lahti) Suur-Savon Reserviläispiiri: Rönkä Jukka (Mikkeli) Varsinais-Suomen Reserviläispiiri: Nenonen Minna (Salo), Tuominen Pekka (Turku) Etelä-Hämeen Reserviläispiiri/naiset: Koskela Milla (Tervakoski) Pirkanmaan Reserviläispiiri /naiset: Hakola Terhi (Tampere) Varsinais-Suomen Reserviläispiiri/naiset: Mastromarino Sari (Masku) Reserviläisliiton hallituksessa jatkavat vielä vuoden 2020 ajan seuraavat edustajat: Etelä-Hämeen Reserviläispiiri: Hirvimäki Jari (Turenki), Salminen Kari (Valkeakoski) Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri: Tarkkanen Heikki (Laihia), Mäki Mika (Ylihärmä) Kainuun Reserviläispiiri: Laine Ossi (Paltamo) Kymenlaakson Reserviläispiiri: Leisti Olli (Kotka) Pirkanmaan Reserviläispiiri: Mäkitalo Jussi (Virrat) Pohjois-Karjalan Reserviläispiiri: Martikainen Hannu P. Jäsenmaksuissa liiton osuus (14,5 euroa) sekä Reserviläinen-lehden tilausmaksu (8,5 euroa) säilyvät ensi vuonna ennallaan. Tämän päälle on mahdollista saada yhteensä 1 500 euroa piiritukea seuraavasti: Mikäli 75 % piirin jäsenyhdistyksistä on julkaissut liiton internet-sivuilla omat sivunsa, maksetaan 500 €. Menot Reserviläisliitonhallitukseenkuusinaisjäsentä Vuoden Reserviläiseksi nimitettiin ?loso?an tohtori, dosentti ja reservin yliluutnantti Jussi Niinistö. Reserviläisliiton sääntömääräinen liittokokous Turussa 16. Vuoden Malliyhdistys -kilpailun voitti Ylihärmän Reserviläiset ry. Vierellä varapuheenjohtaja Terhi Hakola ja puheenjohtaja Ilpo Pohjola. Liittohallituksen esitykset hyväksyttiin molempien osalta soraäänittä. Lisäksi täytettiin kolme naisille valittua hallituspaikkaa. Tulevan vuoden teemaksi ehdotetaan ”Maanpuolustuksen uudet tuulet”. marraskuuta täydensi liittohallitusta erovuoroisten osalta. (Juuka) Satakunnan Reserviläispiiri: Multisilta Jari, (Pori) Uudenmaan Reserviläispiiri: Fagerström Mats (Tuusula), Nöjd Ismo (Järvenpää) Reserviläisliiton puheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja, KTT Ilpo Pohjola Joensuusta. Toimintavuonna 2020 liitto tavoittelee uudistuksia digitaalisin keinoin. Tämä johtui odotettua paremmasta jäsenkehityksestä sekä ostettujen palvelujen karsimisesta. Teksti ja kuvat: Olli Alho Reserviläisliiton liittohallitus käsitteli Vantaalla 12. Pääkäyttäjä vastaa maanpuolustusjärjestöjen yhteisen Maanpuolustusrekisterin hallinnoinnista. Rekisteri sisältää lähes 100 000 jäsenen tiedot. Liiton kaksi merkittävintä tavoitetta vuonna 2020 ovat liiton uuden internet-sivuston käyttöönotto yhdistyksissä sekä lukiolaisille tarkoitetun turvallisuuspoliittisen kilpailun käynnistäminen koko maassa. Edelleen maksetaan 500 €, jos 75 % piirin jäsenyhdistyksistä syöttää kaikkien toteutuneiden tapahtumiensa osallistujamäärät sekä muut kysyttävät tiedot liiton internet-sivujen toimintakalenteriin vuoden 2020 osalta. Pynttärin toimenkuvaan tulevat kuulumaan myös Reserviläisurheiluliiton tiedotustehtävät. Kuvassa yhdistyksen sihteeri Jukka Yliketola ja puheenjohtaja Mika Mäki.. Suoritusperusteisen piirituen maksun ehtona tulee ensi vuonna olemaan se, että reserviläispiiri julkaisee liiton internet-sivuilla omat sivunsa 30.6.2020 mennessä. lokakuuta ensi vuoden toimintasuunnitelmaa ja hyväksyi sen liittokokoukselle esitettäväksi. Huk Antti Pynttäri aloittaa Reserviläisliiton tiedottajana 1.1.2020. Tämän päälle maksetaan 500 €, jos 75 % piirin jäsenyhdistyksistä syöttää kaikki tapahtumansa liiton internet-sivujen toimintakalenteriin. Reserviläisliiton talous kääntyi vuonna 2018 yhteensä 37 333 euroa ylijäämäiseksi. Puolet liittohallitukseen valituista naisjäsenistä on suorittanut naisten vapaaehtoisen asepalveluksen. Liittohallitukseen kuuluu ensi vuonna Pohjolan lisäksi 27 jäsentä, joista ennätykselliset kuusi on naisia. 10.12.2019 Piiri-info, Keski-Suomi, Tikkakoski 11.12.2019 RES valiokunnan kokous, Helsinki 20.1.2020 Piiri-info, Pohjois-Pohjanmaa, Oulu 25.1.2020 RES liittohallitus, Vantaa Vuodenvaihteessahenkilöstömuutoksia Ylioppilas Sari Fagerström aloittaa Maanpuolustusrekisterin pääkäyttäjänä Reserviläisliitossa 1.1.2020 nykyisen pääkäyttäjän Päivi Ruusuvuoren jäädessä eläkkeelle. Reserviläisliiton nykyinen tiedottaja, VTM Olli Alho, siirtyy kokopäivätoimisesti Maanpuolustuksen Tuki ry:n palvelukseen, jossa hän hoitaa Maanpuolustuksen Tuen asiamiehen ja Maanpuolustusyhtiö oy:n hallintovastaavan tehtäviä. Liittokokouksessa käsiteltiin vuoden 2018 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
Seuraa Facebookissa: www.facebook.com/reserviupseeriliitto 09 4056 2050 toimisto@rul.. Hän työskentelee toimitusjohtajana ja osakasyrittäjänä ALM Partners oy:ssä. Puheenjohtajuutta tavoitteli peräti viisi ehdokasta. Erityisesti kentältä nousivat esiin toiminnan painopisteet, liiton näkyvyys ja vaikuttavuus, sekä erilaiset kehityskohteet. Liittokokouksessa oli edustettuna 175 jäsenyhdistystä sekä kolme liiton kunniajäsentä. Toisella äänestyskierroksella vastakkain olivat kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta, eli Aaro Mäkelä ja Leila Kaleva. Teksti: Janne Kosonen, Susanna Takamaa Kuvat: Susanna Takamaa Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) Turussa 16.11.2019 kokoontunut liittokokous valitsi Aaro Mäkelän liiton puheenjohtajaksi tulevalle kolmivuotiskaudelle 2020–2022. Äänet jakautuivat toisessa Mäkelän eduksi äänestyksessä 13 857–7 610. – Liiton toimintaa kehitetään yhdesToiminnanjohtaja Janne Kosonen 050 5810 819 janne.kosonen@rul.. Puheenjohtajakampanjan aikana ehdokkaat kiersivät piireissä ja maakunnissa keskustelemassa jäsenistön kanssa kenttää kiinnostavista asioista sekä huolista. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri sekä luonnontieteiden kandidaatti. Jäsensihteeri Virpi Kukkonen (09) 4056 2011, fax (09) 499 875 soittoaika ma-pe klo 10-14, jasenasiat@rul.. Hän on toiminut aktiivisesti vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa vuodesta 2004 alkaen ja ollut liiton ensimmäinen varapuheenjohtaja vuodesta 2014. – Olen päässyt toimimaan kolmen edeltävän puheenjohtajan johtamissa liittohallituksissa sekä myös liiton johtoryhmänä toimivassa työvaliokunnassa viimeiset 12 vuotta, Mäkelä kertoo. Ensimmäisellä äänestyskierroksella Leila Kaleva sai 5 366 ääntä, Veli-Matti Kesälahti 4 988 ääntä, Tuomas Kuusivaara 1 368, Aaro Mäkelä 9 096 ja Petri Ranta 465 ääntä. Toimistosihteeri Tarja Haili-Kilpiö (09) 4056 2054 toimisto@rul.. Hylättyjä ääniä oli 211. Suomen Reserviupseeriliitto "Aiemmin liiton eteen tehdyn työn tunteminen mahdollistaa puheenjohtajan tehtävien tehokkaan haltuunoton", Aaro Mäkelä uskoo.. 16 www.rul.. Aaro Mäkelä, 36, on Helsingissä asuva reservin yliluutnantti. Järjestösihteeri Susanna Takamaa 040 556 8798 jarjesto@rul.. Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Aaro Mäkelä RUL:n puheenjohtajaksi Kahden kierroksen äänestyksessä toiseksi eniten ääniä sai Leila Kaleva. – Aiemmin liiton eteen tehdyn työn tunteminen mahdollistaa puheenjohtajan tehtävien tehokkaan haltuunoton. Toisella kierroksella ei ollut hylättyjä ääniä. Kaikkiaan 21 467 ääntä eli noin 84 prosenttia liiton äänimäärästä oli edustettuna. Liiton toimintatapojen tuntemisen ohella Mäkelällä on halua myös kehittää liiton toimintaa yhteistyöverkostojen pohjalta
Mieleenpainuvimmaksi asiaksi omasta vapaaehtoisen maanpuolustuksen historiasta hän nostaa kaksi asiaa. – Huomioon on otettava paitsi liittomme 27 000 nykyistä jäsentä, myös potentiaaliset lisäjäsenet. Suomen Reserviupseeriliitto on jatkossakin reserviupseerien valmiuksia kehittävä toiminnallinen ja aatteellinen maanpuolustusjärjestö, joka edistää toiminnallaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Liittokokousviikonlopun ohjelmassa oli muun muassa juhlaillallinen, jumalanpalvelus, järjestöjen yhteinen lippulinna sekä valtakunnallinen maanpuolustusjuhla. Muutoksia tapahtuu myös Suomen sisällä. Kolmivuotissuunnitelma on luettavissa kokonaisuudessaan liiton nettisivuilla: www.rul.. – Ensitapaamiseni vaimoni kanssa tapahtui maanpuolustustilaisuuden jatkoilla, nauraa Mäkelä. Liiton ylintä päätösvaltaa käyttävä liittovaltuusto valitsee kalenterivuoden mittaiseksi toimikaudeksi itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä koko liitolle liittohallituksen ja 1. On kunnia päästä jatkamaan liiton aiempien puheenjohtajien työtä tulevan vuoden alusta alkaen. Menot 14.12. – Toisena asiana tulee mieleen valtakunnallisen syysjotoksen ensimmäinen voittokerta vuonna 2011. Aaro Mäkelä on kotoisin Laihialta, kirjoittanut ylioppilaaksi Vaasassa, opiskellut Jyväskylässä ja asuu perheineen Helsingissä. Kokoushuone täyttyi osallistujista Turun Marina Palace -hotellissa. RUL:n jäsenistöä yhdistävät isänmaallisuus, vastuuntuntoisuus ja vapaaehtoisuus. Mikä. Kolmivuotissuunnitelmassa arvioidaan reserviupseeritoiminnan haasteiksi muun muassa väestön keskittyminen kasvukeskuksiin, ikääntyminen, työn sitovuuden lisääntyminen sekä entistä kovempi kilpailu vapaa-ajasta. Näitä kaikkia arvoja edustavat parhaimmillaan ne sadat ja tuhannet henkilöt, jotka ovat valmiita käyttämään aikaansa ja osaamistaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen moninaisiin tehtäviin paikallis-, piiritai liittotasolla. Liiton toiminta-ajatukseen ei tehty muutoksia. Liittohallituksen kokous Uusiliitovaltuustovalittu Liittokokoustapahtumassa ”Aurajoen varrella” valittiin Reserviupseeriliitolle uusi liittovaltuusto sekä hyväksyttiin liiton toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022. Monien aikaisemmasta tuttujen asioiden lisäksi suunnitelmaan sisältyy myös useita uusia tapahtumia ja toimia. Kuvassa vasemmalta Antti Ahlström (puheenjohtajana 1990–1995). Liiton edunvalvonnassa erityishuomion kohteena ovat ampumatoimintaan, reserviupseerien koulutukseen ja käyttöön, kertausharjoituksiin sekä toimintakykyyn liittyvät asiat. Reserviupseeritoiminnan peruspilareina säilyvät jatkossakin laaja-alainen perinteinen maanpuolustustyö, johon kuuluvat muun muassa aatteellinen toiminta, järjestötoiminta ja tiedotustoiminta, vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus sekä reserviläisliikunta ja monipuolinen ampumatoiminta. varapuheenjohtajan. Aaro Mäkelän puheenjohtajakausi alkaa 1. Strategiallauudelle vuosikymmenelle Janne Kosonen Turussa RUL:n liittokokouksessa tehtyjen tärkeiden henkilövalintojen lisäksi hyväksyttiin myös kolmivuotissuunnitelma vuosille 2020–2022. Liittokokouksessa hyväksyttiin RUL:n kolmivuotissuunnitelma. Liittovaltuuston kokous 11.1. Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut olennaisesti muutamien viimeksi kuluneiden vuosien aikana, ja samalla Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan. RUL:n liittokokouksessa oli edustettuna yhteensä 21 467 ääntä eli 84 prosenttia liiton äänimäärästä. Kaikkiaan Turun tapahtumiin osallistui yli 500 vapaaehtoista maanpuolustajaa. Kolmivuotissuunnitelman eli liiton lähivuosien strategian alussa on mainittu kolme jäsenistöä yhdistävää arvoa: isänmaallisuus, vastuuntuntoisuus ja vapaaehtoisuus. tammikuuta 2020. Kolmivuotissuunnitelmassa on esitelty liiton keskeiset toiminnot tuleville kolmelle vuodelle. Pekka Selín (1996–2001), Tapio Peltomäki (2002–2007), Mika Hannula (2008–2013), Mikko Halkilahti (2014–2019) ja Aaro Mäkelä (2020–).. Nämä seikat vaikuttavat myös vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Viiden maanpuolustusjärjestön päättävät kokoukset (RUL, MNL, MPKL, RES ja RESUL) RUL:n liittokokouksessa paikalla noin 150 henkilöä Liittokokouksessa edustettuna 175 jäsenyhdistystä Juhlaillallisella 370 osanottajaa Lippulinnassa lähes 80 lippua Maanpuolustusjuhlassa noin 300 henkilöä Aurajoen varrella -liittokokous-viikonloppu sä ja innovatiivisesti, Mäkelä lupaa. – Arvostan todella paljon valintaani puheenjohtajaksi. Erityisesti toimintaan vaikuttavat lähivuosina merkittävästi myös vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ja ampumatoiminnan lakimuutokset. ja 2. Liittovaltuusto kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa. RUL vaikuttaa siihen, että reserviupseereilla on mahdollisuus ylläpitää ja kehittää omaa sotilasammattitaitoaan sekä mahdollisuus hyödyntää osaamistaan myös muiden viranomaisten tehtävissä. Arvoihin sisältyy myös ajatus määrätietoisesta oman toimintakyvyn ja osaamisen kehittämisestä. Uusi liittovaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran lauantaina 14.12.2019 Katajanokan Kasinolla. Ampuma-aselain uudistus on ainakin lyhyellä tähtäyksellä hankaloittanut reserviläisten ampumatoimintaa. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen lain uudistaminen tuo tulleessaan sekä haasteita että uusia mahdollisuuksia niin MPK:lle, sen jäsenjärjestöille kuin reserviläisillekin. Liittovaltuusto päättää liiton seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta sekä hyväksyy edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. TUOMAS KAARKOSKI Turun liittokokouksessa oli paikalla RUL:n neljä entistä, nykyinen ja tuleva puheenjohtaja. Liittoa vuoden 2014 alusta johtanut agronomi, majuri reservissä Mikko Halkilahti ilmoitti jo edellisen liittokokouksen yhteydessä, ettei ole käytettävissä liiton puheenjohtajan tehtävään vuoden 2019 jälkeen
Työllistämm e Suomessajo yli 500 henkilöä.Liit y kasvavaan joukkoomm e! www.renoa.com/avoimet-tyopaikat Voit myös laittaa viestiä tai soittaa: markus.jaaskelainen@renoa.com 044 524 9217 hakeminen on heLPPoa: Laita vapaamuotoinen hakemus: myyntiedustajan työ esimiestehtävät LVI-asennus ajanvaraustyö meiLLÄ on sinuLLe TöiTÄ! miTÄ TeeT inTin jÄLkeen. Aamukampa harvenee, mutta tiedätkö,
Tuoreessa kirjassaan hän avaa, minkälaisia henkisiä ominaisuuksia erikoisyksikössä työskentely vaatii. Harri Gustafsberg työskenteli kaksi vuosikymmentä poliisin erikoisjoukossa Karhussa. Teksti: Tuomas Kaarkoski Karhun pään sisällä Kalusto: NH90-helikopterisimulaattori s. 24–25 Erikoisjoukot: Puolustusvoimien erikoisjääkärit s. 28–30 B Selusta
Sen myös Gustafsberg myöntää. – Voittamattomuuden illuusio syntyy itse asiassa usein erikoisyksiköissä. Kovasta luottamuksesta itseensä ja muihin ryhmäläisiin on yllättävän lyhyt matka uskoon omasta kaikkivoipaisuudesta, joka pitkässä juoksussa harvoin palvelee ketään. Hänen mukaansa kriisiorganisaatiot eivät siltikään ymmärrä vielä täysin asian tärkeyttä. Tässä metodissa epäonnistumiset perataan välittömästi läpi ja katsotaan, mitä tapahtui, miltä tuntui ja mikä oli lopputulos. – No minähän olin ihan kakara silloin alussa. Se positiivinen kierre näkyy. Mediassa nykyiset tai entiset Karhun jäsenet ovat esillä hyvin harvoin. Sama kuvailu pätee yllättävän hyvin myös valmiusyksikkö Karhuun, joka on Suomen poliisin erikoisjoukko. Siitäkin huolimatta, että syvällä sisimmässään tietää, että tämän parempaa lopputulemaa ei tästä ollut mahdollista saada. Gustafsberg myöntääkin epäonnistumisten käsittelyn olevan todella tärkeää työssä. Selkä nousee suoraan ja katse on pistävän terävä, Gustafsberg maalaa. Hänen mukaansa erikoisyksiköissä työskentelevät tiedostavat hyvin tarkkaan oman asemansa ja sen, kuinka vaikeaa tuohon joukkoon on päästä. Historiallisen pitkä työrupeama muutti myös ihmistä perustavanlaisesti. Jo tämänkin takia yli kahdenkymmenen vuoden uran Karhussa tehneen Harri Gustafsbergin yhdessä Heidi Holmavuon kanssa kirjoittama kirja Karhuryhmä (Otava) on poikkeuksellinen kurkistus erikoisyksikön sielunmaisemaan. – Ihminen pystyy kehittämään merkittävästi ominaisuuksiaan, mutta aivan huipulle mentäessä sen geneettisen perimän tuen on oltava siellä. Haastavimmat tehtävät tarkoittavat myös sitä, että epäonnistumisen todennäköisyys on aina tavallista tehtävää suurempi. Tietysti kaikissa ammateissa tulee ihan puhtaitakin epäonnistumisia, myös tässä työssä, Gustafsberg pohtii. Se ajatusmalli on aivan yleinen, jossa me ollaan me ja kaikki muut ovat ihan paskaa." Harri Gustafsberg ei kaipaa Karhu-aikojen perään, mutta toimettomana hän ei vieläkään osaa, eikä halua olla.. Sitten sain ajatuksen, että käyn asioita läpi sitä kautta, mitä tutkin ja valmennan tänä päivänä. Gustafsberg painottaa muistijäljen käsittelyä. 20 Vaikuttaja L uonnossa karhu on kunnioitettu ja jopa pelätty ilmestys, joka elää asuinympäristönsä ravintoketjun huipulla. Gustafsbergin mukaan henkisen suorituskyvyn merkitykseen kiinnitetään viranomaistasolla nykyisin jo aivan eri tavalla huomiota kuin vaikka vuosituhannen alussa. Mietin, että miksi ihmeessä haluaisin pöyhiä vanhoja juttuja. Vahva ryhmädynamiikka suojaa toki vaativassa työssä, mutta siinä on kääntöpuolensakin. Vuosien myötä koko ajattelutapa työn merkityksestä on muuttunut täysin. Gustafsbergin kirja ei jää pelkkien vanhojen operaatioiden perkaamiseksi, vaan vähintään yhtä suuri paino on henkisen puolen analysoinnilla. Helsinkiin sijoitettu mutta valtakunnallisella säteellä operoiva yksikkö on muiden erikoisjoukkojen tapaan ryhmä, jonka ympärillä leijailee omanlaisensa salaperäisyyden aura. Tämän jälkeen sama tehtävä käydään mielessä läpi optimaalisella lopputuloksella niin vahvasti, että epäonnistumisen kokemus korvautuu ja painuu taka-alalle. Se ajatusmalli on aivan yleinen, jossa me ollaan me ja kaikki muut ovat ihan paskaa. Vaikka Karhu laitetaan Suomessa juuri niihin kaikista pahimpiin tilanteisiin aina kouluammunnoista lähtien, henkikohtaiselle ramboilulle toiminnassa ei ole sijaa. – Pitkään en halunnut kirjoittaa tätä ollenkaan. Niinhän ne sanovat, että lääkkeen ja myrkyn ero on määrässä, entinen poliisi naurahtaa. Nuorenahan se oli sellaista adrenaliini"Voittamattomuuden illuusio syntyy itse asiassa usein erikoisyksiköissä. Se on aina merkittävä epäonnistumisen kokemus, kun ihminen menehtyy. – Jos haluaa pärjätä Karhussa, on oltava kyky ratkoa ongelmia nopeasti paineen alla, on pystyttävä sietämään stressiä ja epävarmuutta, oltava yhteistyökykyinen ja tietysti fyysisesti hyvässä kunnossa. Monta kertaa teimme työmme niin hyvin kuin se oli niissä olosuhteissa mahdollista ja lopputulos oli silti ihan paska. Kovalla työllä voi päästä todella pitkällekin, mutta esimerkiksi 100 metrin olympia?naalissa juoksijalla on oltava pohjalla myös loistava geneettinen perimä, joka sopii pikajuoksuun. Ennätyspitkään Karhun riveissä työskennellyt Gustafsberg on sittemmin tohtoriksi väitellyt yrittäjä ja puhuja, joka on erikoistunut mielen ja oman suorituskyvyn kehittämiseen. Se näkyy poikkeuksellisena itseluottamuksena ja ammattiylpeytenä. – Se on mielenkiintoista, mitä on ylipäätään epäonnistuminen. Ihan eri henkilö olen nyt persoonaa myöten. Kun erikoisyksikössä on päässyt tulokasvaiheen jälkeen ryhmän täysivaltaiseksi jäseneksi, niin ihminen muuttuu. Kuinka paljon näitä ominaisuuksia on sitten mahdollista kehittää ja kuinka paljon ne ovat perinnöllisiä ominaisuuksia. Gustafsberg myöntää suoraan erikoisyksikköjen olevan henkisesti oma maailmansa. Gustafsberg vertaa tilannetta huippu-urheiluun. – Erikoisyksiköille on ominaista kaikkialla maailmassa, että he ovat helvetin ylpeitä siitä, mitä he tekevät. Gustafsbergin arvion mukaan Karhun jäsenet ovat ajatusmaailmaltaan keskenään varsin samankaltaisia. Itseluottamus ja oman erikoisaseman tunnistaminen ovat kuitenkin kaksiteräinen miekka. Karhussa 23-vuotiaana aloittanut Gustafsberg toimi yksikön riveissä kaksi vuosikymmentä, joka on täysin poikkeuksellisen pitkä aika. Löysin vanhoista asioista linkin tähän päivään, Gustafsberg taustoittaa
Näin ulkopuolelta tarkasteltuna se tietysti näyttää todella naiivilta ja hassulta. Gustafsberg oli jo 2002 hakeutumassa päällystökurssille, kun Karhun silloinen johtaja kysyi häntä rakentamaan koiraryhmää Karhun yhteyteen. Filoso?an tohtori ja turvallisuushallinnon maisteri TUOMAS KAARKOSKI. Yrittäjä, tutkija, puhuja ja kirjailija, joka on erikoistunut henkiseen suorituskykyyn ja sen parantamiseen. – Karhussahan me oikeasti naurettiin ihmisille, jotka istuivat illat sohvalla sipsejä syöden, että eihän tuo ole mitään tosimiesten elämää. Entinen karhulainen ei myönnä kaipaavansa takaisin toiminnan kovaan ytimeen. Harri Gustafsbergin ja Heidi Holmavuon Karhuryhmä (Otava) julkaistiin syyskuussa. Se oli tapa luoda identiteettiä. Elämä on tuhlaamista, jos sitä ei elä täysillä. – Siinä oli organisaatiouudistus muutenkin menossa. Enää en kaipaa adrenaliinia, mutta tykkään haastaa itseäni jatkuvasti. Mikään rauhallinen sohvalla illanviettäjä Gustafsberg ei vieläkään ole, rautoja on tulessa monta. Minua pyydettiin jäämään muutamaksi vuodeksi ja se venähti tasan kymmeneksi vuodeksi lopulta. Nyt valmennan, puhun, yritän, kirjoitan ja alan kohta tehdä televisiopuoltakin. Kuka. Harri Gustafsberg 52-vuotias entinen poliisi, joka teki ennätyksellisen pitkän uran poliisin erikoisyksikössä Karhussa. Minä olen parhaimmillani silloin, kun on sopivasti painetta. 21 Vaikuttaja addiktiota, kun oli vain hauska ampua, laskeutua köysillä ja puskea itseään äärirajoille. Ja me oikeasti uskoimme niin
Entinen karhuryhmäläinen Harri Gustafsberg kuvaa yksikön toimintaa ensimmäistä kertaa ja kertoo koukuttavasti myös ihmismielen pimeästä puolesta. 27 95 Karhuryhmä HARRI GUSTAFSBERG JA HEIDI HOLMAVUO Valmiusyksikkö Karhu on erikoiskoulutettu toimimaan rankoissa olosuhteissa pankkiryöstöistä panttivankitilanteisiin. . POLIISIN ERIKOISJOUK KO KOVISSA PAIKOISSA. Turvaa kaluston koko elinjaksolle. millog.. Entinen karhuryhmäläinen Harri Gustafsberg kuvaa yksikön toimintaa ensimmäistä kertaa ja kertoo koukuttavasti myös ihmismielen pimeästä puolesta. Millog ylläpitää maaja merivoimien kalustoja sekä ilmavoimien valvontajärjestelmiä niin normaalikuin poikkeusoloissa. YOUTUBE . 27 95 Karhuryhmä HARRI GUSTAFSBERG JA HEIDI HOLMAVUO Valmiusyksikkö Karhu on erikoiskoulutettu toimimaan rankoissa olosuhteissa pankkiryöstöistä panttivankitilanteisiin
Osta Iltahuuto -postikorttipakkaus, joka sisältää 6 postikorttia R-kioskilta á 10 €. JÄSENKORTEILLA SAAT HETI ETUJA Aina alennusta polttoaineesta Vaihtuvat tuote-edut HelmiSimpukoista www.st1.?/kanta-asiakas JÄSEN KORT TI 2019 –202 Ilahduta läheistäsi ja lähetä postikortilla pala Talvisodan historiaa. Tai tilaa netistä: www.suomenmoneta.?/veteraani-tuotteet Samalla tuet sotiemme miehiä ja naisia, joita saamme kiittää vapaudestamme. Siksi kehoitan nyt ojentamaan auttavan käden. “Ei kuulu mulle -ajattelun sijaan, mieti tilannetta Suomessa 80 vuotta sitten. Kuuluu myös sulle.” Kyösti Mäkimattila Iltahuuto -postikortit. Silloin kaikki, mitä tänään pidämme itsestäänselvyytenä, oli vähällä lakata olemasta
Jatkuvien ohjainliikkeiden on oltava pieniä, tarkkoja ja oikea-aikaisia. Helikopteripataljoona käyttää NH90-kalustoa joukkojenkuljetuksiin sekä erilaisiin virka-aputehtäviin kuten etsintöihin tai metsäpalojen sammutuksiin. Se tarjoaa ohjaajien avuksi monenlaista automatiikkaa esimerkiksi kopterin pitämisessä leijunnassa. Sen Lentoupseerin koulutusohjelmasta valmistuu ohjaajia Ilmavoimiin, Maavoimiin ja myös Rajavartiolaitokseen. Aiemman neuvostoliittolaisen Mil Mi-8 -kaluston korvaajana NH90 toi Uttiin aivan uudenlaista modernia tekniikkaa. Laite on sijoitettu Kouvolan Uttiin sitä varten rakennettuun lisäsiipeen helikopterihallin yhteyteen. Sitä todennäköisesti pääsee käyttämään lähes jokainen varusmiespalvelukseen tuleva. Yleinen niin sanottu Airmanship on tärkeää koulutuksessa kohti sotilaslentotoimintaa. Tyyppimerkintä on lyhenne sanoista NATO Helicopter for the Nineties. Tässä vaiheessa heko-ohjaajien koulutus eriytyy omalle linjalleen. Kummallekin kädelle ja jaloille on oma tehtävänsä. 24 Kalusto Lentämisen tunne on erittäin realistinen, vaikka ohjaamo on kiinteäasenteinen. Molemmissa tyypeissä on kaksi suihkuturbiinia, mutta siihen yhtäläisyydet kärjistetysti sanoen loppuvatkin. Yksi kehittyneimmistä simulaattoreista on Utin Jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan ohjaajien koulutukseen tarkoitettu ranskalainen Sogitec Industries NH90 MRTD (Multi Role Training Device). Teksti ja kuvat: Tero Tuominen Sotilaskalusto on tunnetusti hinnakasta – samoin sen käyttö. Maisemakirjastoon on tallennettu myös voimalinjat, jotka ovat matalalla lentävien koptereiden uhkana. Maavoimien helikopteriohjaajien urapolku käynnistyy lentoreserviupseerikurssilla yhdessä Ilmavoimien lentäjien kanssa. Helikopterin leijuttamisen vaikeutta on verrattu pallon päällä seisomiseen. Helikopteripataljoonalla on nykyisin pääkalustonaan 20 NH Industries NH90 -kuljetushelikopteria. Kotimainen Patria kokosi 19 kopteria Jämsän Hallin tehtaillaan. Kopterihankinta Suomeen alkoi vuoden 1997 puolustuspoliittisesta selonteosta. Kiinteäsiipisellä lentokoulutuksen saaneelta kopteri lähteekin yleensä lapasesta sekunneissa. Ne vaihtuvat aivan lähiaikoina Englannista käytettyinä ostettuihin Grob G 115E -koneisiin. Niitä luonnollisesti käytetään Ilmavoimissa Hornet-ohjaajien koulutuksessa. Ensimmäinen Ranskassa koottu NH90 luovutettiin Puolustusvoimille vuonna 2008 muutaman vuoden myöhässä aiotusta. Siksi koulutukseen sekä harjoitteluun on jo pitkään kehitetty erilaisia simulaattoreita, joilla oikean kaluston kulumista voidaan vähentää ja samalla leikata kustannuksia. Ohjaamon keskimmäinen MFD-näyttö (Multi Fuction Display) on pimeänä, koska suomalaisissa koptereissa niitä on vain neljä.. Puolustusvoimista löytyy myös huomattavasti pienemmille erikoisryhmille tarkoitettuja simulaattoreita. Käytössä on vanhoja Valmet L70 Vinka -alkeiskoulukoneita. Helikopterin ohjaaminen on varsin erilaista kuin lentokoneen, mutta silti yhteisestä koulutuspohjasta on hyötyä. Reserviläinen on aiemmin esitellyt muun muassa Saab KASI-järjestelmän (kaksipuolisen taistelun simulaattori), jolla voidaan kuvata sekä tallentaa analysoitavaksi joukon taistelua maastossa. Esimerkiksi suunnistaminen, radioliikenne ja toiminta valvotussa ilmatilassa ovat molemmille ilma-alustyypeille yhteisiä. Haku Tikkakoskella järjestettävään koulutukseen on syksyllä ja palvelukseen astutaan heinäkuun saapumiserässä. NH-simulaattori – melkein kuin lentäisi Helikopterin lentosimulaattorilla voidaan harjoitella taktisia tehtäviä kuten erikoisjoukkojen kuljetus laivalle tai haavoittuneen evakuointi. NH90 on kokonaan komposiittirakenteinen ja siinä on tietokoneisiin perustuva Fly-By-Wire-ohjausjärjestelmä. Lento-RUK:sta valmistunut voi hakeutua jatkamaan opintojaan Maanpuolustuskorkeakouluun. Yhteiseurooppalaisen tyypin ensilento oli vuonna 1995, ja toimitukset käynnistyivät 2005. Utin Jääkärirykmentin erikoisjoukot ovat luonnollisesti keskeisiä kopterien käyttäjiä, mutta myös monet varusmiehet pääsevät niiden kyytiin varuskunnissa eri puolilla Suomea
Niin sanotuilla Full Flight Simulator -laitteilla pystytään jäljittelemään lentämistä niin tarkasti, että periaatteessa lentäjä voi siirtyä suoraan simusta reittilennolle matkustajakoneen ohjaamoon. Koska maisemanäyttö liikkuu ohjaamon mukana, lentäjät kokevat kiihtyvyyden tunnetta painautuessaan istuimiensa selkänojia vasten. Maavoimien helikopteriohjaajien pyöriväsiipiskoulutus käynnistyy McDonnell Douglas MD500 -kevythelikoptereilla. Kokonaan uutta NH90:ssä on toiminta kahden hengen ohjaamomiehistöllä. Hankinnan arvo oli 12,3 miljoonaa euroa. Lisää maisemia kuten myös tehtäväskenaarioita voidaan tarvittaessa ohjelmoida lisää. NH90-helikopteri aseistettuna 7,62 mm Dillon M-134 Gatling-ovikonekiväärillä. MRTD saatiin käyttöön vuonna 2015, ja sillä lennetään noin 1 000 tuntia vuodessa. Niissä on käytössä Windows ja Linux -käyttöjärjestelmiä. Erot ovat kuitenkin pienet eivätkä haittaa koulutusta. Keskeistä simulaattorissa on perehdyttäminen uuteen kopterityyppiin ja eri järjestelmien käytön hallintaan. Kuvan tarkkuus ei ole fotorealistista mutta täysin riittävää koulutustarkoituksiin. Niissä ohjaamo on koppimaisessa moduulissa, jota pystytään kallistelemaan kaikkiin suuntiin hydrauliikkajalkojen varassa. Tyypillinen lentosimulaattori koostuu ohjaamosta, näytöstä sekä laitetilasta, jossa tarvittava elektroniikka sijaitsee. Ehkä merkittävintä hyötyä simuloidusta lentämisestä saadaan koulutettaessa toimintaa erilaisissa pakkotilanteissa. Moduuleihin jaetussa koulutuspaketissa simu vuorottelee oikealla NH90:llä tehtävien lentojen kanssa. Opettaja voi omasta hallintapaneelistaan valita oppilaalle kaikenlaista harmia trimmiviasta moottoripaloon. Näin esimerkiksi lentokoneen kiihdytystä voidaan mallintaa kallistamalla ohjaamoa taaksepäin. Simulaattorilla voidaan lentää myös taktisia tehtäviä kuten erikoisjoukkojen kuljetus laivalle, palonsammutuslento tai haavoittuneen evakuointi. Uttiin hankittiin ranskalaista vastaava simulaattori, koska täysin oman rakentaminen olisi sekin tullut kalliiksi. Koska erikoisjoukkojen helikopterit lentävät usein pimeän vallitessa, simulaattori mahdollistaa NVG-yönäkölaitteiden käytön (Night Vision Goggles). Niitä on käytössä seitsemän, ja oppilas lentää tyypillä 200-300 tuntia ennen siirtymistä NH90-koulutukseen. Valmiusohjaajan kelpuutuksen saa noin neljä vuotta kadettikoulun alkamisen jälkeen. Simulaattorissa ei kouluteta peruslentotaitoa, koska se on opittu jo MD500kalustolla. Lento voidaan tarvittaessa vaikka keskeyttää ja perehtyä tarkemmin tiettyyn toimintoon. Niitä hyödynnetään myös erikoisjoukkojen operaatioissa. Myös laitteiston järjestelmätuki on ulkoistettu. Esimerkiksi kopterin kaartaessa ja maiseman kallistuessa pelkkä näköaisti tuottaa varsin todenmukaisen tunteen kopterin lennosta ohjaajalle. Aiemmin simulaattoripalvelut ostettiin Saksasta. Kaikki Suomessa vallitsevat sääolot on mahdollista saada esille. Kun simulaattoria hankittiin, arvioitiin tarkasti, miten paljon hyötyä liikkuvasta ohjaamosta olisi. Vastaisuudessa saattaa olla mahdollista, että myös ampuja voi osallistua helikopterin miehistön MRTDsimulaattoriharjoitteluun virtuaalilasien avulla. MRTD:n kaartuva 210 asteen laajakulmanäyttö kattaa käytännössä koko alueen, joka on nähtävissä ohjaamon ikkunoista. Simulaattorissa ei kouluteta peruslentotaitoa. He ovat entisiä Maavoimien kopteriohjaajia. Tätä tehostavat lentäjien 3D-liikettä tuottavat istuimet, joiden välittämät tuntoaistimukset korostavat lentämisen realismia. Helikopteripataljoonassa simulaattorikoulutuksesta vastaavat Patria Aviationin palveluksessa olevat opettajat. Sitäkin toki sisältyy koulutusohjelmaan osana eri tehtäviä. Ensimmäiset lentäjäkoulutukseen tarkoitetut simulaattorit kehitettiin Yhdysvalloissa jo 1920-luvulla. Näyttöjärjestelmän maisemat kattavat koko Suomen ja tarvittaessa myös kriisinhallintatehtävien kohteet. Suomessa on käytössä melkein sama NH90-kopterin TTH-versio (Tactical Transport Helicopter) kuin Ranskassa. Full motion -simulaattorit ovat huomattavasti kalliimpia ja vaativat suuren hallitilan ympärilleen. NH90-ohjaajan Thales TopOwl -kypärän visiirissä on heijastusnäyttö, johon saadaan lentotietojen ohella esimerkiksi lämpökameran kuvaa.. Sittemmin mekaaniset lentokoneen perustoimintoja matkivat laitteet ovat kehittyneet massiivisiksi tietokoneohjatuiksi kokonaisuuksiksi. Laitetilassa hurisevat MRTD-simulaattoria pyörittävät 63 tietokonetta. Utin NH90 MRTD -laite on puolestaan kiinteäasenteinen. Erilaisten simujen koelentojen jälkeen lopputulos oli, että liikkeen tuoma lisäarvo ei vastaa kustannusten nousua. 25 Kalusto Peruskoulutus pyöriväsiipisiin annetaan keveillä McDonnell Douglas Helicopters MD500 -helikoptereilla (Puolustusvoimissa tyyppimerkinnällä Hughes MD500). Liikennelentäjien koulutukseen käytettävät versiot on varustettu full motion -tekniikalla. Laite on myös käytössä valmiiden ohjaajien kertauskoulutuksessa
Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan. Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Myös mainoksia. Sinä olet siellä. Aikakausmedioihin uppoudutaan. Niitä luetaan keskittyneesti ja usein
Kouvolan seudun ammattiopisto, KSAO on monialainen oppilaitos. Lisäksi on oppimisympäristöt Tiilitiellä ja Anjalassa. www.origopro.com Origopro Oy Höyläämötie 18 A 00380 Helsinki tuoriniemi@gmail.com +358-41 440 1450 Ilves Partiohaalari -superkevyt, hiilikuituvahvisteinen -Climashied onttokuituinen eriste Sissitakki, kääntötakki -parannetulla kuitueristeellä. logistiikka, turvallisuus, ravintolaja catering, matkailu), Terveysja hyvinvointialat (mm. Kouvolan seudun ammattiopisto | Utinkatu 44-48 | 45200 Kouvola | Hakutoimisto 020 615 7069 www.ksao.fi Hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitseva n. liiketoiminta). Ammattilaisia meiltä valmistuu vuosittain yli 1000. 83 000 asukkaan Kouvola Kouvola on kehittyvä maakuntakeskus, jossa yhdistyvät monimuotoinen kaupunkiympäristö ja elävä maaseutu. luontoja ympäristö, Palvelualat (mm. Tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi järjestämme runsaasti erilaisia lisäja täydennyskoulutuksia ja voit suorittaa myös eri ammattialojen edellyttämiä työelämän passeja ja kortteja. Keskitämme lähitulevaisuudessa koulutusta yhä enemmän Utinkadun kampusalueelle. Mukavankokoisessa kaupungissamme kaikki palvelut ja harrastukset ovat sopivan lähellä. tietoja viestintätekniikka), Luonnontieteet (mm. Tällä hetkellä toimimme neljässä eri toimipisteessä Kouvolan alueella. media-ala ja kuvallinen ilmaisu, sisustus), Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (mm. Henkilökuntaa meillä on noin 200. Jatkuvassa haussa koulutuksiin on mahdollista hakeutua ympäri vuoden. sähköja automaatio, talotekniikka, prosessiteollisuus, koneja tuotantotekniikka), Maaja metsätalousalat, sekä Kauppa, hallinto ja oikeustieteet (mm. Esimerkiksi helikopteriasentajaksi (Lentokoneasennuksen perustutkinto) voit kouluttautua Suomessa vain meillä! Monipuolisesta koulutustarjonnastamme voit valita perus-, ammattija erikoisammattitutkintoja kahdeksalta eri koulutusalalta; Humanistiset ja taidealat (mm. Yhteishaun lisäksi Jatkuva haku antaa meille mahdollisuuden vastata ammatillisiin osaamistarpeisiin entistä joustavammin ja asiakaslähtöisemmin. kasvatusja ohjaus, sosiaali ja terveys), Tekniikan alat (mm. Meillä opiskelee vuosittain runsaat 3000 nuorta ja aikuista ammatillisessa tutkintoperusteisessa koulutuksessa sekä täydennyskoulutuksessa. Oman leimansa kaupunkiin tuovat sen läpi virtaava Kymijoki sekä ympärillälevittäytyvä luonto lukuisine järvineen
Heidän aseistuksensa poikkeaa tavallisista joukoista muun muassa siten, että heille on hankitErikoisjääkärit korkeassa valmiudessa Erikoisjääkärialiupseerina voi palvella yhteensä enintään 15 vuotta. Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssille hakevien esivalinta tehdään hakupapereiden perusteella. Sen läpäisseet kutsutaan kaksivaiheiseen valintakokeeseen. Erikoisjoukkokurssin jälkeen halukkaat voivat hakea määräaikaiseen aliupseerin virkaan Utin jääkärirykmentin erikoisjääkärikomppaniaan tai Merivoimien erikoistoimintaosastoon Rannikkoprikaatiin. Keväisin joukkoja on ollut tapana esitellä yleisölle joukko-osaston toimintanäytöstapahtumissa.. Erilaiset koulutustaustat voivat tuoda joukoille monipuolista osaamista. Erikoisjääkärit voivat toimia yhdessä kaikkien puolustushaarojen, muiden viranomaisten ja kansainvälisten yhteistoimintakumppanien kanssa ja ovat korkean valmiuden joukkoja. Erikoisjääkärien varusteet poikkeavat muista sotilaista siten, että heillä on esimerkiksi FN SCAR-L -rynnäkkökiväärejä, joissa käytetään Suomessa harvinaista 5,56x45 Nato -patruunaa. Toisen vaiheen valintakoe on kenttätesti, jossa korostuvat pitkäaikainen rasitus, paineensietokyky ja ryhmätyötaidot. 28 Erikoisjoukot Teksti ja kuvat: Paavo Airo Erikoisjääkärien koulutuksen juuret ulottuvat noin 20 vuoden taakse. 2000-luvun vaihteessa ryhdyttiin kouluttamaan ammattimaisia, vuoden palvelussuhteessa olevia sopimussotilaita. Kurssille voi hakea myös varusmiespalvelusta parhaillaan suorittava. Nykyään erikoisjääkäri-nimellä tarkoitetaan pelkkiä palkatusta henkilöstöstä koostuvia joukkoja. Erikoisjääkärikomppania kuuluu Utin jääkärirykmenttiin. Vuodesta 2005 erikoisjääkäreitä on palkattu pidempiin palvelussuhteisiin. Puolustusvoimien vuoden kestävällä erikoisjoukkokurssilla olevat erikoisjääkärioppilaat ovat sopimussotilaan virassa. Laskuvarjojääkärit ovat edelleen varusmiehiä. Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssille voivat hakeutua reservin aliupseeritai upseerikoulutuksen saaneet asevelvolliset, joiden varusmiespalvelus on päättynyt erikoisjoukkokurssin alkuun mennessä. Koulutukseen haetaan pääasiassa alle 25-vuotiaita, mutta erityissyistä kurssille voidaan hyväksyä 25–30-vuotiaitakin. Kurssin hyväksytysti suorittaneita hakee vuosittain myös Maanpuolustuskorkeakouluun ja sijoitetaan sodan ajan reserviin. Valintakokeet ovat varusmiespalvelusta suorittaville komennus ja reserviläisille vapaaehtoinen kertausharjoitus. Osasta Laskuvarjojääkärikomppanian varusmiehistä käytettiin nimitystä erikoisjääkäri, kun haluttiin erottaa silloisten kahden eri linjan varusmiehet toisistaan. Erikoisjoukkokurssin aikana koulutettaville maksetaan palkkaa noin 2 000 euroa kuukaudessa. Valintakokeen ensimmäinen vaihe on kaksipäiväinen ja järjestetään tammikuussa. Vuonna 1997 Utin jääkärirykmentissä aloitettiin vihollisen erikoisjoukkojen torjuntaan tähtäävä koulutus, ja aiemmin perustettujen laskuvarjojääkärijoukkojen rinnalle saatiin erikoisjääkärit. Siinä painopiste on fyysisten ominaisuuksien testaamisessa. Vaatimuksina ovat muun muassa hyvä terveys ja tarkka näkö. Kurssille voi hakea missä tahansa Puolustusvoimien joukoissa varusmiespalveluksensa suorittanut. Erikoisjääkärialiupseerina voi palvella yhteensä enintään 15 vuotta
Sen tehokas ampumaetäisyys on 1 800 metriä. Halutessaan he voivat hakeutua avoimiin erikoisjääkärialiupseerin virkoihin. Kurssilaiset ovat erikoisjääkärioppilaita, jotka ovat työsuhteessa Puolustusvoimiin. Erikoisjoukkojen sotilaista voidaan muodostaa tarpeen mukaan erikokoisia erikoisoperaatio-osastoja (EOS). Niihin voi erikoisjääkärien lisäksi kuulua joukkoja muistakin yksiköistä, esimerkiksi sueltajia tai helikoptereita. Nykyään nimitystä erikoisjääkäri käytetään vain Puolustusvoimien palkatusta henkilöstöstä. Rynnäkkökivääri 7.62 RK 95 TP on myös ollut joukkojen käytössä, ja siihen on Picatinny-kiskon avulla voitu kiinnittää muun muassa punapistetähtäin ja taktinen valaisin. Osastoon voi kuulua henkilöstöä myös muista yksiköistä kuin Erikoisjääkärikomppaniasta, esimerkiksi sukeltajia tai helikoptereita. Laskuvarjojääkärien varusmieskoulutukseen hakee vuosittain noin 500 henkilöä, joista 60–80 valitaan koulutukseen. Osasta Laskuvarjojääkärikomppanian varusmiehistä käytettiin aiemmin nimitystä erikoisjääkäri, kun haluttiin erottaa silloisten kahden eri linjan varusmiehet toisistaan. Siihenkin on voitu kiinnittää taktinen valo tai laser. Erikoisjoukkojen sotilaista voidaan muodostaa erikoisoperaatio-osastoja. Käsiaseena joukot ovat käyttäneet 9.00 PIST 2008:aa (Glock 17). Tarkka-ampujan tehtävässä on voitu käyttää kotimaista tarkkuuskivääriä 8.6 TKIV 2000 (Sako TRG-42). Ne voivat toteuttaa operaatioita itsenäisesti tai yhteistoiminnassa muiden joukkojen kanssa. Kurssin jälkeen halukkaat voivat hakea määräaikaiseen aliupseerin virkaan Utin jääkärirykmentin erikoisjääkärikomppaniaan tai Merivoimien erikoistoimintaosastoon. Erikoisoperaatioita voidaan toteuttaa kaikissa valmiustiloissa kotimaassa ja ulkomailla. Myös raskas tarkkuuskivääri 12.7 RSTKIV 2000 eli Barret M82 on voinut tarvittaessa kuulua joukon varustukseen. Myös Barret M82 -tarkkuuskivääri on voinut kuulua joukon varustukseen.. Tällä vuosikymmenellä erikoisjääkärien aseistukseen on SCAR-L:n lisäksi kuulunut muun muassa Heckler & Koch MP5 -konepistooli (9.00 KP 2000), jossa on voitu käyttää äänenvaimennintakin. Osa jatkaa kurssilta myös Maanpuolustuskorkeakouluun tai sijoitetaan sodan ajan reserviin. 29 Erikoisjoukot tu FN SCAR-L -rynnäkkökiväärejä, joissa käytetään Suomessa poikkeuksellista 5,56x45 Nato -patruunaa. Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssi Kurssille voi hakea, jos on suorittanut vähintään aliupseerikoulun missä tahansa Puolustusvoimien joukoissa. Erikoisjoukot Erikoisjoukot käyttävät operaatioissaan toimintamenetelmiä ja -malleja, jotka eivät ole tyypillisiä muille joukoille. Heidät nimitetään määräaikaisiin aliupseerin virkoihin. Erikoisjoukkokurssin aikana koulutettaville maksetaan palkkaa noin 2 000 euroa kuukaudessa. Myös erikoisempi FN SCAR-L -rynnäkkökivääri voidaan nähdä erikoisjääkärin käytössä. Monipuolinen siirtymismenetelmäkoulutus muodostuu laskuvarjohyppykoulutuksesta, vesistökoulutuksesta sekä helikopterija ajoneuvokoulutuksesta. Ammattimaisessa erikoisjoukkotoiminnassa korostuu henkilökohtainen varusteiden valinta tehtävän vaatimusten mukaisesti. Määräaikainen työsopimus voidaan uusia Puolustusvoimien tarpeiden mukaan siten, että erikoisjääkärialiupseerin tehtävässä palvellaan yhteensä enintään 15 vuotta. Kun kyseessä ovat erikoisjoukot, on heidän käytössään sellaisia varusteita, joita ei muilla ole. Erikoisjääkärialiupseerit Erikoisjääkärialiupseerit ovat erikoisjoukkojen terävintä kärkeä. He ovat määräaikaisissa, vuoden kestoisissa sopimussotilaan viroissa. Ne voivat olla pieniä tai suuria ja sisältää erilaisia suorituskyvyn osa-alueita. Erikoisoperaatio-osasto on tehtäväkohtainen erikoisjoukko-organisaatio, johon kuuluvat tarvittavat johto-, tukisekä toimintaosat. Erikoisjääkärialiupseerin virkojen pääsyvaatimuksena on Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssin käyminen. Laskuvarjojääkärit Laskuvarjojääkärikoulutus on erikoisjoukkosotilaan peruskoulutusta. Koulutus sisältää muun muassa tiedusteluja taistelutehtäviä maastossa ja rakennetulla alueella. Heckler & Kock MP5 -konepistooli (kuvassa) on viime vuosina kuulunut erikoisjääkärien aseistukseen
Talkootyöllä pyrittiin kompensoimaan rintamalla palvelevien työpanosta ja auttamaan puutetta kärsiviä koteja. Nälkätalvi oli myös keskeinen syy poikkeuksellisen suurille sotavankikuolemille. Sotavankien tilannetta helpotti oleellisesti se, että monet luotettavat vangit lähetettiin kotirintaman maatiloille rengeiksi. Hyöty ropsahti usein miesten omaan pakkiin, vaikka toki metsän viljasta riitti ruoan apua kotirintamallekin tai herkkuja isompien sotaherrojen ruokapöytiin. Saatiin syksyn sato talteen, ja tehtiin talven varalle polttopuuta niin korsujen kuin kotimökkienkin lämmitykseen. Kun juhannuskesällä 1941 lähdettiin hakemaan talvisodassa menetettyjä alueita takaisin, optimistit vakuuttivat palattavan kotiin jo heinätöihin. Rintamatilanteen vakiinnuttua organisoitiin lisämuonan hankinta, polttopuuhuolto ja jopa talkootyö. Puhdetöinä tehtiin paljon kotien koriste-esineitä sekä leikkikaluja lasten rintamatuliaisiksi, mutta tehtiinpä myös monenlaisia hyödyllisiä tarvekaluja. 30 Historia Kersantti on kaatanut karhun Laatokan rantamilla huhtikuussa 1942.. Jos siviiliväestö näki nälkää, niin sotavangit eivät olleet prioriteettilistan kärkipäässä. Etenemisreitille sattuneesta perunamaasta vain koukattiin reppuun pellon antia ja jatkettiin matkaa, mutta seuraavana keväänä lumen alta paljastuneilla pelloilla alettiin toukotyöt. Ponnistuksia organisoivat divisioonien metsätalous-, maatalousja kalastusupseerit sekä viljelypäälliköt. Ei palattu heinätöihin, eikä vielä viljankorjuuseenkaan – ei parina seuraavanakaan vuonna. Halot tehtiin usein valmiiksi kaadetuista puista, jolloin talkoolaisen panokseksi jäi runkojen sahaaminen metrin määrämittaan, pöllien halkominen ja pinoaminen metrin korkeaksi ja yhtä leveäksi pinoksi. Laajimmillaan puhdetöissä oli kyse suorastaan organisoidusta pienteollisuudesta. Paljon rintamalla tehtiin sellaistakin työtä, johon ei pakko ajanut. Koska suuri osa miehistä oli rintamalla, merkittävän osan talkootyöstä tekivät naiset. Kohtelu oli niin hyvää, että moni vanki yritti välttyä palautetuksi joutumasta sodan päätyttyä. Vaan pitkäksihän se reissu venähti. Ensimmäinen suuri talkoovuosi oli 1942. Tietysti naapurin puolenkin sadosta pelastettiin mitä voitiin, mutta rintamatilanne ei aluksi antanut mahdollisuutta laajamittaisiin sadonkorjuutöihin. Tunnetuin talkoomuoto lienevät mottitalkoot. Talkoopalkka maksettiin perinteiseen tapaan pääosin muonituksella. Kun nälkä alkoi kurnia suolissa, lähdettiin metsälle tai kalaan. Nälkää kärsittiin niin kotona kuin rintamallakin. Talkoorintama organisoitiin Suurtalkoot ry:n alle, johon kuului peräti 58 valtakunnallista järjestöä. Seurauksena oli alkuvuodesta 1942 lähtien elintarvikepula. Jokainen työkykyinen kansalainen velvoitettiin – joskin vapaaehtoisesti – tekemään yksi kuutiometri halkoja polttopuuksi. Talkoilla syntyi jopa rintamamiestaloja työkykynsä tai kotinsa sodassa menettäneille aseveljille. Joskus maataloustöitä tehtiin jopa hengenvaaralle alttiina, jos viljelykset sattuivat olemaan vihollisen tulen ulottuvilla. Suorituksen mukaan sai puvun rintapieleen kiinnitettävän talkookirvesmerkin, joita nykyisin löytää vanhojen Ruoan apua metsistä, järvistä ja pelloilta Rintaman vapaa-aika, osa 4/4: Rintamalla tehtiin töitä, viljeltiin ja kalastettiin. Monenlaisia puhdetöitä tehtiin yleensä omaehtoisesti, mutta niidenkin pariin kannustettiin laatimalla ohjeita vähemmän käteville rintamamiehille ja järjestämällä puhdetyökilpailuja. Jokaiseen maaseudun kuntaan nimitettiin talkoopäällikkö ja kyliin talkooryhmänjohtajat. Maaseudun pojista tuntui pahalta talloa Itä-Karjalan viljavainiot hyökkäyksen jalkoihin syksyllä 1941, kun vanhan rajan yli oli edetty. Yleishyödylliset työt toteutettiin tarpeen tullen komennusten muodossa, jolloin osallistuminen ei ollut käskettyjen omassa päätösvallassa. Omaehtoiseen työhön toki kannustettiin ja siitä palkittiinkin, mutta moni rintamamies tarttui työkaluun ilman ulkoista ohjaustakin asemasodan aikana. Teksti: Seppo Simola Kuvat: SA-kuva Rintamalla sotatoimien lomassa tehdyllä työllä oli jopa kansantaloudellista merkitystä
Lanttua väheksyttiin ruokana perunaan verrattuna, mutta lantuista oli suuri apu nälkätalvena 1942, jota myös lanttutalveksi kutsuttiin. Asemasodan vuosina korsuelämään kuului joskus pienimuotoinen maatalous. Vuoden 1944 alussa joukko-osastoilla oli nelisen tuhatta sikaa. Rintaman kotieläintalous oli jopa hämmästyttävän suurta. Metsästyskirjaan kirjattiin tietoja komennuskunnan liikkeistä, saaliista sekä luontohavainnoista. Vuohia ja lampaita kasvatettiin lähinnä rintaman eteläosissa, pohjoisessa hyödynnettiin poroja. Pohjoisrintamalla saaliita kaupattiin saksalaisille tai vaihdettiin suoraan viinaan ja tupakkaan. Perunamaita saatettiin syyspimeillä vahtia jopa ase kourassa vuorolistan mukaan, jotteivat herkut päätyneet naapuriporukan pataan. Tähän jättisaavutukseen ylsi vain 160 henkeä, joista yhdeksän oli naisia. Suomen armeijassa kun oltiin, niin metsästystä ja kalastusta alettiin tietenkin säädellä. Sanomattakin on selvää, että määräyksiä rikottiin aina kun silmä vältti. Isoa ja pientä riistaa Itä-Karjalan metsissä riitti ja vesistöissä kalaa. Sen sai helposti kasvamaan vaatimattomissakin oloissa. Suomalaissotilaisen luodit kellistivät niin karhuja, ilveksiä, ahmoja, kettuja kuin oraviakin. Villipeurat olivat suomalaissotilaille uusi tuttavuus, jäniksiä ja lintuja oli ammuttu kotipuolessakin. Perunan ohella sotatoimialueella kasvatettiin kaalia, lanttua, naurista, porkkanaa ja punajuurta. Niissä kasvatetut salaatit, tillit, kurkut ja muut sota-aikana harvinaisemmat herkut toimitettiin vitamiinilisäksi sairaaloihin ja toipilaskoteihin. Aluksi höyhennetty variskin saattoi käydä riistalinnusta, mutta saksalaiset oppivat nopeasti tunnistamaan oikeat riistalinnut, jolloin konjakin ja Junon eteen joutui näkemään vähän enemmän vaivaa. Niitä johtivat kokeneiksi metsästäjiksi tunnetut sotilaat, ja kavereiksi otettiin virkistystä sekä vaihtelua kaipaavia etulinjan jermuja. Rautakirveen sai jo yhdestä motista. Harvinaisella nahalla saattoi tienata useiden kuukausien päivärahaa vastaavan summan. Nautakarjaakin joukoilla oli, mutta oleellisesti vähemmän kuin sikoja. Tirronen: Suomen sota 1941–1945, osa 11 Sotatalous Viljaa niitettiin etulinjan tuntumassa elokuussa 1941. Syötävän lihan ohella metsästettiin myös turkiseläimiä. Vaikka marjastus ja sienestys koettiin vielä sota-aikana lähinnä ”akkojen hommaksi” niin silti kenttäarmeija keräsi vuoden 1943 satokaudella sotatoimialueen metsistä talteen noin 200 tonnia marjoja ja 50 tonnia sieniä. Vetäytymisvaiheen alkaessa karja teurastettiin ja siten saatiin hieman alkupotkua pitkälle ja ankaralle taipaleelle takaisin koti-Suomeen. Perunaa viljeltiin aika yleisesti. Rintamalle värkkäiltiin jopa kasvihuoneita. Oman tarpeen ohella polttopuuta tehtiin mottitakoiden kautta myös kotirintaman käyttöön.. Suomalaiseen tapaan siitä laadittiin myös tilastoja, joten lukuja on säilynyt meidänkin ihmeteltäviksemme. 31 Historia tavaroiden liikkeistä tai isovanhempien jäämistöistä. Kalastus räjähteillä kiellettiin, villipeura rauhoitettiin ja joukkoosaston komentajan myöntämä metsästyskortti tuli pakolliseksi. Niitä ruokittiin keittiöjätteellä. Vaikka hirvikanta ei ollut läheskään niin tiheä kuin nykyään, niin silti sotilaat pistelivät vuosittain poskeensa tuhansia hirviä. Viime mainittukin oli vielä sota-aikaan turkkinsa takia haluttu riistaeläin, vaikka varsinainen oravannahkakauppa olikin menneiden vuosisatojen juttu. Itse pyydystettyä kalaa syötiin satoja tonneja. Mestarikirveen sai sata mottia hakannut. Joissakin divisioonissa tai rykmenteissä organisoitiin metsästyskomennuskuntia. Lehmiä pidettiin lähinnä maidon vuoksi, sonnit pantiin lihoiksi. Polttopuuhuoltoa lokakuussa 1941. Lähteitä: Jouni Kallioniemi: Naiset isänmaan asialla 1939–1945 (1995) Helena Pilke – Olli Kleemola: Elämää juoksuhaudoissa (2015) E.O. Jos peltoviljely etulinjan tuntumassa saattoi olla hengelle hupaa, niin metsästyskomennuskunnat olivat alttiina desanttien tai sissiosastojen väijytyksille
32 Varusvarasto 1. 6. Oman elämänsä MacGyverille – Gerber Suspension Multi-Plier -monitoimityökalu / mm. Historian ystävälle – Suomen Jääkärit – Itsenäisyytemme kärkijoukko / mm. 5. Reserviupseerille – Leijonakalvosimet / RUL-kenttäkauppa 35 e / RUL-hihamerkki velcro-kiinnityksellä / Tilaukset liiton toimistolta 6 e 5. 1. Herkkusuulle – Scho-Ka-Kola -kofeiinisuklaa 100 g / Varusteleka 2,99 e Ei pelkkiä risuja Joulu lähestyy ja lahjapaniikki hiipii samalla ovelle. 2. 3. Retkitukku, Vaeltajankauppa, 45-49 e 4. Suomalainen kirjakauppa, Adlibris 34–45 e 3. Reserviläinen kasasi tukun lahjavinkkejä reserviläisiä silmällä pitäen ideoinnin tuskaa helpottamaan. Kuntoilijalle – Reserviläisliiton Under Armour -treenipaita / RES-Kenttäkauppa 49 e 2. 4. Inttiin menevälle – Hoppe’s Boresnake aseen piipun puhdistukseen / mm. TUOMAS KAARKOSKI. Varusteleka, Motonet 19,90 e 6
Iwo Jiman maihinnousu ja kukkulan valtaus tarjoavat moninpeliin jotain sellaista, mihin aiemmat mapit eivät ole pystyneet. Burning Skies sopii parhaiten brittiläisen tv-draaman ja nostalgian ystäville. Sen budjetti on sota?lmiksi käsittämättömän pieni 80 000 puntaa. Mannerheimin päämaja 1918–1944. Kirja inspiroinee lukijoita perehtymään syvemminkin Haahden vaiheisiin. Erityiskiitoksen ansaitsee kuvitus, joka on tarinallinen kokonaisuus, eikä vain taittoa elävöittävä visuaalinen elementti. Nykyteineille, joille somen kaatuminen hetkeksi on katastro?, tämä kirja saattaa olla silmiä avaava lukukokemus. Kunniaksi tekijälle on myös se, että tekstistä välittyy arvostus siteerattuja tutkijakollegoita kohtaan. Päämajan henkilöresurssien jakautuminen eri osastoille kertoo toimintojen painoarvosta ja tätä kuvaa helposti hahmottuva taulukko. Tarinansa kertoo kolmatta kymmentä sota-ajan lasta ja teiniä. Kolmas aihepiiri on kulttuuri, erityisesti kirjallisuus. Harvinaisten kuvien aihepiiri ulottuu rintamaotoksista kulttuuriin ja dramaattisiin näkymiin asutuskeskustemme pommituksista. Välillä tuli epätietoinen olo, että lukeeko marsalkka Gustaf Mannerheimin elämäkertaa, selostusta viime sotien rintamatapahtumista vai Päämajan historiikkia. He olivat ikämiesten ohella evakkokuormien pääasialliset kyytiläiset. Otsikostaan kirja lipsuu ymmärrettävästi hieman seuraavan vuoden puolelle. Seppo Simola Päämajan historiikkia on odotettu kuin kuuta nousevaa. Kuvituksen ohella kirjan ansiona on se, että ei juututa sotaan, josta on valtavasti kirjoitettu, vaan suomalainen 1930-luvun yhteiskunta avataan myös talouselämän ja teollisuuden näkökulmasta. Karjalainen rakentaa hallitun kokonaisuuden alkaen kevään 1918 inspiroiden kootusta Päämajasta. Visuaaliset efektit ja taistelukohtaukset tosin herättävät lähinnä myötähäpeää. Moni lapsi lähetettiin Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan turvaan äidin jäädessä sotatalouden palvelukseen isän taistellessa rintamalla. Ammattisotilaista tekijä nostaa esille everstiluutnantti Usko Sakari Haahden, jonka meriitit toden totta ovat merkittäviä. Laajan näköalan silloiseen yhteiskuntaan tarjoaa teos, jonka nimi on ytimekkäästi 1939. Nyt useita päivityksiä myöhemmin peli alkaa saavuttaa suosiota perinteisenkin Battle?eldin ystävien parissa. Suurehkon lapsijoukon vieminen turvaan naapurimaihin oli myös strateginen siirto. Nämä lapset olivat suomalaisten geenipankki siltä varalta, että talvisodan seurauksena maa olisi miehitetty ja suomalaisia olisi kohdannut kansanmurha. Mannerheimin päämaja – Sodanajan johtoesikunta 1918–1944 Mikko Karjalainen Otava, 463 s. Todellisen katastro?n äärellä ollaan, kun koti jää ehkä iäksi ja mukaan saa vain sen, minkä jaksaa itse kantaa. Amerikkalaisten ja japanilaisten päivittäminen peliin toi mukanaan kauan kaivatun ikonisen M1 Garand -kiväärin ja muuta mukavaa kalustoa. Ikkunat jäässä – Talvisodan väestönsiirtoja ja evakkotarinoita Pekka Tuomikoski – Heikki Tiilikainen AtlasArt, 115 s. Tämä oli hatunnoston arvoista viisautta. FT, apulaisprofessori Mikko Karjalaisen kirja pyrkii kattavimmaksi kokonaisesitykseksi aiheesta. Siellä häntä odottaa Avro Lancaster miehistöineen, joka on juuri menettänyt edellisen kapteeninsa. Joulukuussa julkaistavaa Wake Island -kenttää pelin tekijät kuvaavat kaikkien aikojen legendaarisimmaksi. Kattavin organisaatiokaavio on hankalasti kahdelle sivulle taitettu helmikuun 1944 tilanne. Selvää on, että Päämajan tapahtumia ei voi käsitellä ilman, että kertoo Mannerheimista, jonka johtoesikunta Päämaja oli. Keväällä julkaistu Firestorm-pelimuotopäivitys (Battle Royale) toi myös peliin aivan uutta sisältöä, mutta kun kenttiä on siihen julkaistu vain yksi, on Halvøyn tähän mennessä ehtinyt koluta kyllästymiseen asti. Karjalaisen teksti on ammattitaitoista, selkeää ja helposti avautuvaa. Millerin on voitettava miehistönsä luottamus. Vaikka kirjaan ei mahtunut vastauksia kaikkiin mahdollisiin pohdintoihin, se on ehdottomasti tärkeä perusteos. Tekijöiden mukaan Burning Skies on kunnianosoitus 1940ja 1950-lukujen brittisotaelokuville. Sen suoraviivainen ja pelkistetty tyyli tuo mieleen monet Suomenkin televisiosta tutut draamasarjat. Osin aiemmin julkaistuun aineistoon perustuvan teoksen alkuosassa luodaan syksyn 1939 ja seuraavan talven tapahtumille helposti ymmärrettävä tausta, ja loppupuoli on omistettu haastatteluille. 1939 Kai Häggman – Teemu Keskisarja – Markku Kuisma – Jukka Kukkonen WSOY, 207 s. Battle?eld V, War in the Paci?c -päivitys Saatavilla: PS4 (testattu), PC, Xbox One Julkaisija: EA / Ikäraja: 16 Ilmasotaa minibudjetilla Mikko Virta Taistelussa Britanniasta sankariksi noussut hävittäjälentäjä Douglas Miller siirretään sodan loppupuolella kapteeniksi pommitusilmavoimiin. Talvisota laukaisi suoranaisen kirjavyöryn, ja ensimmäiset teokset ilmestyivät sodan vielä ollessa käynnissä. Battle?eld V on hyvä esimerkki siitä, miten konsolipeli voi nykypäivänä muovautua vuodessa melkein eri peliksi kuin se on julkaisuhetkellään ollut. Päämajan toimintaa ei myöskään voi käsitellä rintamatapahtumista irrallaan. Vertailun vuoksi suomalaisen pitkän elokuvan keskimääräinen budjetti vuonna 2016 oli 1,3 miljoonaa euroa. Siksi tartuin ammattimiehen teokseen korkein odotuksin. Samalla häntä kalvaa traagisesti kuolleen pikkuveljensä kohtalo. Johtotähtenä kirjan avaa historioitsijana harvinaista yleisön suosiota nauttiva Teemu Keskisarja. Iwo Jima onkin ennen joulukuuta julkaistuista pelin paras kenttä. War in the Paci?c -päivitys toi peliin sitä, mitä tälläkin palstalla (Reserviläinen 2/2019) kaivattiin pelin julkaisun jälkeen: tuulahduksen klassikosta eli kaikkien aikojen ensimmäisestä Battle?eldistä, 1942:sta. Vastuualueiden sisällön tarkempi kuvaaminen olisi ollut tärkeää. Selkeät kartat helpottavat poliittisen sekä rintamatilannekuvan hahmottamista. Päivitykset pelastivat Battlefield V:n Paavo Airo Kun Battlefield V reilu vuosi sitten julkaistiin, oli kyseessä selvästi keskeneräinen tekele. Persoonallisen lakonisella tyylillä kirjoitettu analyysi käsittelee maamme kohtalon vuotta sodan näkökulmasta. Jäin kaipaamaan lisävalaistusta Päämajan hyvin kiinnostavaan henkilögalleriaan. 33 Arviot Kirja Peli Elokuva Suomi sodan kynnyksellä Seppo Simola Odotetusti ja ansaitusti vuosi 1939 on ollut tänä vuonna monen tietokirjan aiheena ja muutenkin esillä. Minibudjetin tuotannoksi Burning Skies on ihan mukiinmenevä. Se lienee kiertoilmaus sille, että elokuva on tehty nopeasti ja halvalla. Kirja koostuu kolmesta aihekokonaisuudesta, joista saadaan paljon kiinnostavaa irti. Sieltä olisi voinut esitellä lähemmin muitakin kiinnostavia reservin upseereita kuin luutnantti Toivo Laineen, jonka tehtävänä oli tilannekarttojen ylläpito. Kokonaisesitystä odotellessa on muistuteltu, että onhan Päämajasta ja sen toiminnasta kirjoitettu paljon. Burning Skies – Bomber Command Kesto: 1 h 38 min Valmistusvuosi: 2019 Julkaisija: Universal Sony / 2019 Ikäraja: 12 Kuukauden kirja Kirja Siviilit sodan jaloissa Seppo Simola Kirja tuo 80 vuotta sitten koetun sodan lähelle naisten ja lasten kautta. Uusissa kentissä yhdistyvät elementit vesi, monenlaista maastoa sisältävät saaret sekä tankkija ilmataistelut tarjoavat puitteet, joissa pelistä saa kaiken irti. Mukana on myös sota-ajan kirjeenvaihtoa. Pitkin matkaa Karjalainen vinkkaa jatkotutkimuksen aiheita ja loppuyhteenvedossaan hän vaatimattomasti pitää kirjaansa avauksena aiheen laajempaan ja syvällisempään käsittelyyn
Mitä suomalaiset ajattelivat sodan aikana Mikä ja missä. Sotaaikaan ja erityisesti sen mielialaan paneutuu HAM Helsingin taidemuseon ja Helsingin kaupungin yhteinen Mieliala – Helsinki 1939–1945 -näyttely. Ihmisten ohella evakuoinneissa nousee esiin myös Suomen kulttuurihistoriallinen perintö. Tuo pelastunut osa konservoitiin 50 vuotta myöhemmin ja juuri tähän materiaaliin Miealiala-näyttely niin vahvasti nojaa. Paljon tuosta materiaalista ehdittiin polttaa Kalliossa syksyllä 1944, mutta loput aineistosta haudattiin maahan Mäntyharjussa. Osoite: Tennispalatsi, Eteläinen Rautatiekatu 8, 2krs. Tuhansia tavallisia suomalaisia oli sotavuosina rekrytoitu kertomaan kansalaisten mietteistä, ajatuksista ja jopa huhuista, joita julkisilla paikoilla liikkui. Näyttely hyödyntää vahvasti Helsingin kaupungin sekä SA-kuva-arkiston valokuvakokoelmia. Tietoja välitettiin Suomen sodanjohdolle antamaan käsitystä siitä, minkälainen moraali ja mieliala kotirintamalla tuohon aikaan vallitsi. Valokuvat pommituksissa vaurioituneista tutuista paikoista vetävät vierailijan mielen mietteliääksi. Samaan tiedustelumateriaaliin pohjaa myös Mieliala 1939–1945-näyttely. Pelkkiin valokuviin näyttely ei kuitenkaan jää. 34 Matkavinkki Teksti ja kuvat: Tuomas Kaarkoski Talvisodan alkamisesta tuli kuluneeksi tasan 80 vuotta marraskuussa. Hakasalmen huvilan näyttelyosuus keskittyy siihen, miten evakuointi vaikutti helsinkiläisten mielialoihin. Mielialatiedustelulla kartoitettiin suomalaisten kotirintaman tuntoja sodan aikana. Se hyödyntää salaisen mielialatiedustelun arkistoa. / Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13 b Helsinki Avoinna: Tennispalatsi: ti-su 11–19, ma suljettu / Hakasalmen huvila: ti 11–19, ke-su 11–17, ma suljettu Pääsyliput: 12 / 10 e, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi, yhteislippu 15e, Museokortilla ilmaiseksi Mieliala 1939–1945 -näyttely HAM:n osuus puolestaan keskittyy enemmän taideteoksiin, joita on esillä noin 120 kappaletta. Myös kulttuurihistorialliset arvoesineet evakuoitin pommitusten tieltä. Valokuvissa esille nousevat muun muassa Ruotsiin lähetetyt lapset, sotasairaaloihin tuodut pommituksissa haavoittuneet sekä kaupunkiin kohdistuneet tuhot. Tennispalatsiin ja Mannerheimintien Hakasalmen huvilaan jakautuva näyttely on mielenkiintoinen katsaus sota-aikaan nimenomaan siviilien keskuudessa. Merkittävimmät taideaarteet maalauksista julkisiin veistoksiin pakattiin huolellisesti ja lähetettiin joko maakuntiin tai tukeviin suojiin maan uumeniin. Ensihälytys Helsingin Esplanadilla.
Avoimin mielin kohti uusia haasteita Kuka. Mastromarino aloitti ampumaharrastuksen ampumalla trappia ratahaulikolla. Viime vuosina olen toiminut omassa piirissäni myös maaliosastossa. On hienoa oppia uutta, ottaa vastuuta ja olla täysillä mukana samanhenkisten ihmisten kanssa toiminnassa, joka on tärkeä osa kokonaisuutta. Mastromarino valittiin Varsinais-Suomen Reserviläispiirin Vuoden Reserviläiseksi 2017. Mastromarino on siinä mielessä poikkeuksellinen maanpuolustusaktiivi, että hän ei ole suorittanut naisten vapaaehtoista asepalvelusta. Maskussa asuva Sari Mastromarino on monipuolinen maanpuolustusja yhdistysaktiivi, jota sisäsyntyinen motivaatio kannustaa myös oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Yksi hänen harrastuksistaan on moottoripurjelento Turun lentokerhon jäsenenä. Tarkka-ammuntaan olen tutustunut usealla MPK:n kurssilla, ja tarkoituksena olisi vielä suorittaa tasokoe. – Liityin Reserviläisliittoon Korian Erämessuilla vuonna 2013 ja siitä se lähti. Heidän vahvuutenaan ovat muun muassa aktiiviset ampumakilpailuihin ja -harjoituksiin osallistuvat jäsenet. Kouluttajatehtävissä hän on sitoutunut kolmeen eri koulutuspaikkaan. Marraskuussa 2019 hänet valittiin Turussa Reserviläisliiton liittohallitukseen. Mastromarinon siviiliammatti on melko harvinainen. Hilja oli kuuden lapsen äiti, jonka monitaitoisuus, sinnikkyys ja viisaus tekivät minuun jo pikkutyttönä vaikutuksen. Työhön kuuluu ruumiinavausten ja niihin liittyvien näytteiden ottamisen lisäksi myös yhteistyötä viranomaisten ja vainajan omaisten kanssa, joten se vaatii myös hyviä sosiaalisia taitoja ja tasapainoista luonnetta. Mynämäen Seudun Reserviläisten lisäksi Mastromarino kuuluu Turun korkeakoulujen Reserviläisiin, Tarkka-ampujakiltaan ja Porin prikaatin kiltaan. Joskus tämä on herättänyt hieman ihmetystäkin, mutta Mastromarino ei siitä ole hätkähtänyt. Mastromarino sai MPK:n kouluttajan pätevyyden 2018 ja Puolustusvoimien ryhmätason kouluttajan pätevyyden alkuvuodesta 2018. Näitä seutuja olen käynyt jo pariin otteeseen katsomassa veljeni kanssa. Ammatti: Obduktioteknikko Syntynyt: 1974 Sotilasarvo: Ei ole Asuinpaikka: Masku Motto: Per aspera ad astra (Vaikeuksien kautta tähtiin) Sari Mastromarino Teksti: Jarmo Seppälä Kuva: Keijo Luostarinen Sari Mastromarino on innokas reserviläisja MPK-toimija, joka on rohkeasti tullut mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön oman kiinnostuksensa ja aktiivisuutensa innoittamana. Sari Mastromarino harrastaa muun muassa SRA:ta ja IDPA-pistooliammuntaa. – Esikuvani on siirtokarjalainen mummoni Hilja, omaa sukua Vorne, joka oli kotoisin Räisälän Hytinlahdelta. – Myöhemmin innostuin IDPA-pistooliammunnasta, joka osoittautui erittäin mukavaksi lajiksi. – Finnsniperja CISOR-koulutustapahtumissa olen ystävystynyt myös muiden Euroopan maiden reserviläisten ja ammattisotilaiden kanssa. Keväisten teoriaopintojen jälkeen koululennot ovat nyt alkaneet lennonopettajan johdolla. Obduktioteknikkona Turun oikeuslääkinnässä (THL) hän toimii oikeuslääkärin apuna vainajan kuolinsyyn selvittämisessä. Hän on tutustunut myös tarkka-ammuntaan ja aikoo suorittaa siitä tasokokeen.. 35 Yksi meistä Yksi meistä Mastromarino on myös suorittanut Naton serti?oimasta SERE A (Survival, Evasion, Resistance, Escape) -koulutuksesta kesäja talviosuudet. Opetuspäiviä on kertynyt nyt noin 140. Noin viisi vuotta sitten Mastromarino alkoi aktiivisesti osallistua MPK:n kursseille, ja kouluttaminen tuli luonnostaan mukaan myöhemmin. – Kouluttajana ja toimihenkilönä toimiminen on antoisaa, mutta haluan osallistua kursseille myös oppilaana. Reserviläistoimintaan liittyen hän suoritti SRA-kokeen, ja sen jälkeen painopiste siirtyi toiminnalliseen ammuntaan. – Vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä on parasta se, että voin olla yhteiskunnalle hyödyksi mielestäni parhaalla mahdollisella tavalla. Nykyään kuulun Mynämäen Seudun Reserviläisiin. Ensi vuonna on vielä vuorossa kaupunkiosuus. Toiminnassa pääsee kehittämään omia taitojaan ja tutustumaan ja ystävystymään hienojen ihmisten kanssa eri puolella Suomea erilaisilla kursseilla ja tapahtumissa, Mastromarino sanoo
Maksetaan Tuusulan Reserviupseerikerhon tilille FI21 1366 3500 0594 56 viimeistään 16.2.2020 Tiedustelut: Väinö Kurkaa, 0407572527, vaino.kurkaa@live.fi Resul kilpailukutsu tarkemmat tiedot: resul.?. Ilmoittautuminen: Piireittäin (nimi, sot.arvo, sarja, kilpailumuoto, yhdistys ja piiri) viimeistään 16.2.2020 tuusruk@kolumbus.fi (mikäli et saa kohtuullisen ajan kuluttua vahvistusta ilmoittautumisesta olethan yhteydessä puhelimitse). Ristikko 8/2019 Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkinto. ja olet mukana arvonnassa. Lähetä nuolilla merkityt avainsanat ja yhteystietosi 11. Edellisen ristikon ratkaisu Kirja-arvonnan voittajat 7/2019: Timo Oksa, Turku ja Anni Komulainen, Kuopio RESUL: 09.01.2020 Hallituksen järjestäytymiskokous 09.01.2020 50-vuotisjuhlatoimikunnan kokous 36 Reservin riennot AMPUMAHIIHTOJA -VIESTIMESTARUUSKILPAILU 7.–8.3.2020 TUUSULASSA Kilpailukeskus: Tuusulan Urheilukeskus, Kilpailukuja, 04300 TUUSULA Kilpailun kulku: Henkilökohtaisessa kilpailussa, sarjasta riippuen, matka 10km/7km/5km ja neljä ammuntaa. Parisprinttiviestissä kaksi ammuntaa. Hiihtotapa molemmissa vapaa. helmikuuta mennessä postikortilla osoitteeseen Reserviläinen/ristikko, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen toimitus@reservilainen.. Osallistumismaksu: Henkilökohtainen 30 €, parisprintti 35 €
Osallistuneiden kesken arvotaan Makita akkukairapaketti DDF484STX5 + LIGHT-KAIRA! (Arvo 329€) PISTOOLIAMPUMAHIIHTOJA -VIESTIMESTARUUSKILPAILU 22.3.2020 kUhmOssa Kilpailukeskus: Kalevalan liikuntakeskus Kuhmo, Väinämöinen 10, 88900 Kuhmo Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen viimeistään1.3.mennessä: Auvo Kärnä auvokarna@tulijarventuvat.fi Osallistumismaksu: Osallistumismaksu maksettava viimeistään 1.3. noin klo 14.00 Tehtävät ovat sotilaallisia ja toiminnallisia sekä sisältävät useita ammuntoja Majoittuminen tapahtuu omissa majoitteissa ulkona Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu: Ilmoittautuminen 10.2.2020 mennessä, ei jälki-ilmoittautumisia Osallistumismaksu on 150 € /partio Kilpailun nettisivut: pirkkajotos.takoru.fi Lisätietoja: Kilpailunjohtaja Antti Laalahti, 040 777 3747 antti.laalahti@disroot.org Kilpailun varajohtaja Mikko Tuomaala, 040 160 7768 mikko.tuomaala@gmail.com Resul kilpailukutsu tarkemmat tiedot: resul.. Joukkuekilpailu, 3hengen joukkueet, sekajoukkueet sallittu. klo 9 ja päättyy 15.3. Tiedustelut: Kari Piipponen, 040 704 6653, kari.piipponen2@luukku.com Resul kilpailukutsu tarkemmat tiedot: resul.. TALVIJOTOS 2020, ”PIRKKAJOTOS” 14.–15.3.2020 Pirkkalassa Kilpailukeskus: Satakunnan lennosto, Petkeleen kerrostalo, Varuskunnantie 268, Pirkkala Kilpailun kulku: Jotos alkaa 14.3. Maksu tilille: FI90 4600 1820 021 156 Tiedustelut: Jyrki Paavola 0442354238 Paikalla kioski ja syöttimyynti Majoitusta tarvitsevat: Hotelli Pyhäsalmi, 084788200 Resul kilpailukutsu tarkemmat tiedot: resul.. Kuva: Lassi Palo / Ampumaurheiluliitto SM-PILKKI 2020 21.3.2020 Pyhäjärvi Kilpailukeskus: Hotellinranta, Ollintie 19 86800 Pyhäsalmi Kilpailukala: Kaikki lain sallimat, ei taimen Sarjat: Miehet, Miehet 55, Miehet 65, Naiset. 30 €/kilpailija, 35 €/sprinttipari, maksut maksetaan Kuhmon res.ups.kerhon tilille FI10 1058 5000 0994 30 Tiedustelut: Auvo Kärnä 044 594 2757, auvokarna@tulijarventuvat.fi Resul kilpailukutsu tarkemmat tiedot: resul.?. ILMA-ASEMESTARUUSKILPAILUT 14.–15.3.2020 kOUvOlassa Kilpailupaikka: Puhjonmäen ilma-aserata: Osonojantie 5, 45720 Kuusankoski Sarjat: H, H50, H60, H70, H75, H80, D, D50, H16, H18, H20, D16, D18 ja D20; Joukkuekilpailut H/D, H50/D50 Ilmoittautumiset: Piireittäin 14.2.2020 mennessä osoitteeseen info@kuusankoskenampujat.fi Ilmoittautumisessa mainittava nimi, sotilasarvo, sarja ja piiri. Ilmoittautuminen: respilkki2020@gmail.com ilmoittautuminen 15.3.2020 mennessä Osallistumismaksu: 20 €/osallistuja, joukkuemaksu 30 €, jälki-ilmoittautuminen +10 € Maksu 17.3.2020 mennessä, kuitti mukaan. Kaikuluotaimen käyttö kielletty. Osallistumismaksu: 30 € / laji / ampuja, joka on maksettava piireittäin 14.2.2020 mennessä tilille FI58 1083 3000 2169 13, Kuusankosken Ampujat Joukkuemaksua ei ole. Naisten sarjassa ja veteraanisarjoissa saa käyttää potkuria ja akkukairaa
Mitali voidaan myöntää myös muista merkittävistä maanpuolustusansioista. Vähimmäisvaatimukset: Mitali ilman solkea / 7 vrk / 3 palvelusvuotta Pronssisella soljella / 15 vrk / 10 palvelusvuotta Hopeisella soljella / 30 vrk / 15 palvelusvuotta Kultaisella soljella / 60 vrk / 20 palvelusvuotta Sotaveteraanit, joilla on tammenlehvätunnus, ovat oikeutettuja mitaliin kultaisella soljella. #makeantoiminnanjoukot Sotilaskoti Maanpuolustusmitali on perustettu vuonna 1989 muistoksi osallistumisesta maanpuolustuksellisiin tehtäviin vuoden 1945 jälkeen. Muut hinnat: Pienoiskunniamerkki: 40 e Solkiluokan korotus: 15 e Tunnus nauhalaattaan: 10 e Hintoihin lisätään toimituskulut. Hakemukset ja lisätiedot: Maanpuolustusmitalitoimikunta / Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki, puh . www.maanpuolustusmitali.. Kerro hakemuksessa hakemasi solkiluokka ja hakemusperusteet. Kertausharjoituksia vastaaviksi koulutustilaisuuksiksi lasketaan mm. Mitalin lunastus maksaa 50 euroa, hinta sisältää soljen. Mitali / Kertausharjoitusvuorokausia oltava / Kantahenkilökunnan palvelusvaatimus Reserviläinen on myös Instagramissa www.instagram.com/reservilainen. maanpuolustuskurssit, VSS-koulutus (8 tuntia = 1 vrk), Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssit sekä rauhanturvatehtävistä koulutusja valintatilaisuuksien aika. 09 4056 2010 Voit myös asioida verkossa osoitteessa: Reserviläisille ja ei-asevelvollisille mitali myönnetään palvelusvuorokausien perusteella, PV:n ja RvL:n palveluksessa oleville palvelusvuosien mukaan. Mitalin myöntää maanpuolustusmitalitoimikunta ja sitä anotaan aina kirjallisesti. Mitalia seuraa omistuskirja. MAANPUOLUSTUSMITALI Muistoksi maanpuolustuksellisista tehtävistä Mitalin ovat oikeutetut lunastamaan kertausharjoituksiin tai niitä vastaaviin koulutustilaisuuksiin osallistuneet siviilihenkilöt sekä PV:n tai RvL:n palveluksessa olleet tai parhaillaan olevat. Sotilaskotitoiminnasta hyväksytään maastotehtävät ja muusta toiminnasta enintään 5 vrk vuodessa
s o t i l a s v a r u s t e e t | a r m e i j ay l i j ä ä m ä | m e t s ä s t y s | u l k o i l u Varusteleka hankasuontie 11 A 00390 Helsinki myymälä avoinna ma-pe 10 20 lauantaina 10 19 WWW.VARUSTELEKA.FI info@varusteleka.fi 010 320 3813 särmä kylpypyyhe m05 lumikuvio 19,99€ särmä käsipyyhe 2-pack m05 lumikuvio 12,99€ särmä pussilakanasetti m05 lumikuvio 49,99€ yli 100€ ostokset toimituskuluitta | 100 päivän palautusoikeus | ilmaiset asiakaspalautukset
F/A-18 SUPER HORNET EA-18G GROWLER RAYTHEON NORTHROP GRUMMAN GENERAL ELECTRIC BOEING Luotettavin valinta Suomelle. Super Hornet ja vertaansa vailla oleva elektronisen sodankäynnin hävittäjä Growler tarjoavat Suomelle täyden suorituskyvyn alhaisilla elinkaarikustannuksilla. Boeingin ja suomalaisen puolustusteollisuuden 25 vuoden kumppanuus luo edellytykset hyödyntää nykyistä infrastruktuuria ja henkilöstön koulutusta myös tulevaisuudessa. Block III Super Hornet ja Growler ovat oikea valinta Suomen puolustukselle tuleviksi vuosikymmeniksi