1/2019 — 9,80 € Retki Uudistunut retkeilyn ja vaeltamisen erikoislehti Testissä retkikirveet PAL.VKO 2018-48 683219-1809 KUN PYRY YLLÄ TTÄÄ Jäinen seikkailu Suomesta Ruotsiin Litokairan suoerämaa sydäntalvella Vangit pitkoksia kunnostamassa Retkikunta Grönlannin halki Umpihangessa kisaamassa 4 x Kuusamon parhaat päiväretket
SISÄLLYS 1—2019 18 Hiihdä oikein 58 Kun pyry yllättää 50 Umpihangessa
p. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Päätoimittaja Petri Laine petri.laine@retkilehti.. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. Vuonna 2019 ilmestyy 10 numeroa, joista yksi julkaistaan tuplanumerona Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 euroa Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 euroa. ISSN 1456-8837 Vakituiset avustajat Joel Ahola Maija Arosuo Mikko Hieta Benjamin Hokkanen Tuija Kauppinen Aksana Kurola Mikko Lamminpää Joppe Ranta Poppis Suomela Pauliina Toivanen Marika Varpenius Avustajat tässä numerossa Tea Karvinen Päivi Mattila Mika Railo Eerikki Rundgren Kartat Retkeilymedia Ahola: Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Taitto Tenhelp Oy, Tenho Järvinen aineistot@retkilehti.. Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Tiedot & taidot 17 Hiihdä oikein 18 Suunniteltu Suomessa 22 Digikartta ilman verkkoa 24 Kotkien valtakunnassa 26 Retket 35 Hiihtäen Suomesta Ruotsiin 36 Litokairan erämaa 44 Umpihankihiihdon MM-kisat 50 Aalistunturin torni 56 Kun lumimyräkkä yllättää 58 Kuusamon parhaat päiväretket 60 Varusteet 65 Laatua lapsen päälle 68 Pitävät pohjat talvikenkiin 70 Testissä retkikirveet 72 www.facebook.com/retkilehti Twitter: retkilehti Instagram:retkilehti SISÄLLYS Tutustu näihin. 03-4246 5354 arkisin kello 9–16 tilaukset, laskutusasiat, osoitteet. Paino Reusner, Tallinna Kannen kuva Aapo Rainio Tilaajapalvelu tilaajapalvelu@outdoormedia.. Julkaisija Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitusretkilehti.. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Y-tunnus 1441340-4 Toimitusjohtaja, ilmoitusmyynti Veikka Gustafsson p
Kahteen vuosikymmeneen mahtuu monta muutosta ja niin hyviä kuin huonojakin aikoja. Kasvatimme lehden kokoa, vaikka kaikki eivät sitä pitäneet järkevänä. Median kulutuksen muuttuminen on varmaankin se isoin muutos. Ja nimenomaan paperisesta lehdestä, sillä selvä enemmistö suomalaisista kokee, ettei painetun lehden tarjoamaa hemmotteluhetkeä voi korvata digitaalisesti. Petri Laine Laatuharrastus Laatuharrastus AikakausAikakauslehtien tuhoa lehtien tuhoa ennustaneet ennustaneet ovat joutuneet ovat joutuneet pettymään. S yksyllä 1998 joukko retkeilyä harrastavia ihmisiä päätti perustaa lehden, joka edistäisi ja kehittäisi suomalaista retkeilykulttuuria. Erityisen hyvin pärjäävät erikoislehdet, jotka kertovat rajatusta aiheesta syvällisemmin, kuten tämä Retki-lehti. Retki-lehti uudistui viime kesänä. pettymään. PÄÄKIRJOITUS RETKI tammikuu 2019 4. Vietämme siis alkaneen vuoden kevään aikana 20-vuotissynttäreitä. Aikakauslehtien tuhoa ennustaneet ovat kuitenkin joutuneet pettymään, sillä lehdistö voi Suomessa hyvin. Kun sisältö koetaan merkitykselliseksi ja lehti näyttää sekä tuntuu tuoreelta, ovat ihmiset valmiita lehdestä maksamaan. Toukokuussa 1999 ilmestyi ensimmäinen Retki-lehti, jonka kannessa oli Veikka Gustafsson, yksi lehden perustajista. Mielestämme suomalaiset retkeilijät kuitenkin ansaitsevat laadukkaan lehden harrastuksensa tueksi. Siitä kiitos teille hyvät lukijat. Uudistus kannatti tehdä, sillä lehden levikki on ollut selvässä kasvussa. Digitaaliset sisällöt ovat nousseet painetun sanan rinnalle tietoa ja tunnelmia välittämään. petri.laine@retkilehti.
www.sasta.?. Sastan sielu on syvällä suomalaisessa erämaassa ja perinteemme peilaavat suomalaisia eränkävijän arvoja sekä aitoa välittämistä luonnon hyvinvoinnista. Sastan perinteiden mukaisesti emme viilaa grammoja, vaan teemme kestäviä ja teknisiä vaatteita tilanteisiin joissa varusteisiin on pystyttävä luottamaan sataprosenttisesti
Ilta jatkui Veikka Gustafssonin Himalajan seikkailujen kuuntelemisella. kikuntaa johtanut Henrik B. Myöhemmin Nurmi hakeutui suorittamaan asevelvollisuuttaan erikoisrajajääkärinä. Kaikki mihin voi vaikuttaa “Olemme ottaneet tavoitteeksemme, että jokainen vetää 100 tuntia autonrengasta perässä”, Nurmi sanoo.. “Kaikki hereilläoloaika menee tämän asian miettimiseen ja vähän unessakin”, Nurmi toteaa kun retkikunnan lähtöön on enää muutaman kuukausi. Grönlannin reissun ajankohdaksi valittiin kevät 2019. “Isoin syy minulle on se, että kun olet ollut ryhmänjohtajana erikoisrajajääkäreissä ja menet palveluksen päätyttyä siviiliin esimerkiksi McDonald’siin paistamaan hampurilaisia, seuraa tyhjiö”, Nurmi sanoo puhelimessa. Reims kertoi kokemuksistaan. Matkalla jäisen tyhjyyden halki vastassa on kylmän sodan aikaisia tutka-asemia, arktisia hirmumyrskyjä ja jääkarhuja. Aikaa hiihtämiseen on varattu 36 päivää. Miehellä oli kova tarve päästä tekemään jotain. Seurasi yhteinen palaveri, jossa Laskuvarjojääkärikillan Pohjoisnapa-retT E KST I Benjamin Hokkanen KUVAT Aapo Rainio Hiihtoretki Hiihtoretki jääkärityyliin jääkärityyliin Erikoisrajajääkärikilta lähettää 11 miehen ryhmän hiihtämään Grönlannin mannerjään halki länsirannikolta itärannikolle ilman ulkopuolista apua. Nyt hän on lähdössä retkikuntineen Grönlantiin. KARTALLA Kartalla 6 RETKI tammikuu 2019 K I RJAT L AS K U VA RJ OJÄ Ä K Ä R I K I L L A N A R K T I S I STA vaelluksista kiehtoivat Nestori Nurmea, 26, jo pikkupoikana. Myöntäviin vastauksiin päättynyt puhelukierros tuttaville erikoisrajajääkärikillasta sai asiat toden teolla liikkeelle kaksi ja puoli vuotta sitten. Siitä alkoi valmistautuminen. Kylmän sodan aikaista DEW-tutkalinjaa mukaileva reitti vie retkikunnan Grönlannin halki, lännestä itään
Tiedämme nyt, mitä olemme menossa tekemään ja miten se tehdään turvallisesti”, Nurmi sanoo. Viime keväänä jäätikköolosuhteita ja perusrutiineja harjoiteltiin Ruotsin Lapissa, Sarekissa. Jäätikkötaitoja on tämän takia harjoiteltu etukäteen paljon ja osa porukasta on käynyt erillisiä kursseja. Miehet hameissa Retkikunta lähtee liikkeelle huhtikuun alussa. Nämä halkeamat jäässä voivat joskus olla lumen peittämiä, mikä tuo oman riskinsä. Koitokseen valmistautuminen on tarkoittanut kaikille retkikunnan jäsenille myös esimerkiksi hammaslääkärissä käyntiä. KARTALLA 7 RETKI tammikuu 2019 Autonrengasta, jonka sisällä on iso kivi, vedetään perässä pitkiä aikoja. Retkikunta on käynyt monenlaisissa koulutuksissa ja viettänyt harjoitusviikonloppuja. Yhtenä viikonloppuna renkaita vedettiin 12 tuntia putkeen. “Olisi sääli, jos reissu jäisi kiinni siitä, ettemme jaksa hiihtää”, Nurmi sanoo. Ahkioihin pakataan 6 000 kalorin päiväannoksen verran ruokaa jokaista retkikuntalaista kohti. “Mihin voit vaikuttaa, siihen vaikutetaan”, Nurmi perustelee. Railosta pelastamista, taljojen tekemistä, prusik-solmuilla railosta kiipeämistä ja köysistön muodostamista on harjoiteltu tunteja. Kaikki valmistautuminen ei ole ollut fyysistä. Ensimmäinen kiintopiste on hylätty DYE 2 -tutka-asema. Sinne on tarkoitus päästä kymmenen päivän kuluttua lähdöstä. Kaiken tulee tositilanteessa tulla lihasmuistista. Retkikunta muun muassa maisteli erilaisia vaihtoehtoja, testasi niiden valmistamista keitinlaatikolla ja mietti ruokien pakkaamista. V I I M E keväänä Sarekissa näkyi myös vuoren huippuja, Grönlannissa iso osa ajasta hiihdetään maisemissa, jossa näkyvät vain sininen taivas ja valkoinen jäätikkö.. “Olemme saaneet kokemusta ja varmuutta tähän. Ruokavalioon kuuluu paljon voita ja öljyä. “Olemme varautuneet henkisesti siihen, että ensimmäinen lepopäivä pidetään kolmen viikon hiihtämisen jälkeen”, Nurmi sanoo. Yksi viikonloppu käytettiin ruokien suunnitteluun. Ahkion vetämistä simuloivan harjoituksen on tarkoitus varmistaa, että kaikki ovat riittävässä kunnossa 1.4., kun retkikunta lähtee liikkeelle. Matkalla retkikunta kohtaa lähes varmasti jäärailoja. Retkikuntalaiset ovat myös tavanneet lukuisia napa-alueilla käyneitä suomalaisia. Tarkoituksena on hiihtää kolme viikkoa putkeen. Jäätikön keskellä kipeytyvä hammas ei ole toivottu asia
Paikka on kuin aikakone, sillä sinne on aikanaan jäänyt olutpullotkin pöytään”, Nurmi kuvailee. Eihän siellä ole meitä ketään katsomassa”, Nurmi sanoo. Onnistuessaan retkikuntalaisista tulee tiedettävästi ensimmäiset tutka-asemalla vierailleet suomalaiset. Se seisoo yksinäisenä jäisen erämaan keskellä. Emme ole varmoja pääseekö sinne sisään. Silloin teltat voi pystyttää nopeasti. KARTALLA 8 RETKI tammikuu 2019 “Alussa syömme todennäköisesti pienempiä päiväannoksia, mutta loppua kohden varmasti nuolemme kattilat tyhjiksi”, Nurmi nauraa. Tarkoituksena on poiketa olosuhteiden salliessa kyseisellä tutka-asemalla. Totesimme, että ne ovat nopeimmat käyttää ja niistä saa tarvittaessa myös pienen peiton. Syrjäinen tutka-asema on tarkoitus saavuttaa 20. Piteraq ja jääkarhut DYE 3 -tutka-aseman jälkeen tarkoitus on lähteä laskeutumaan kohti itärannikkoa ja Isortoqin kylää, josta matka jatkuu Islannin kautta edelleen Suomeen. Retkikuntalaisten erikoisin varuste on untuvahame. Näitä kuvia myös retkikuntalaiset ovat tutkineet. Silloin syödään välipalaa: pähkinöitä, suklaata, kuka mitäkin. “Tutka-asemasta löytyy hyvin vähän tietoa. Siellä raivoavat arktiset hirmumyrskyt, ja se on jääkarhujen valtakuntaa. Jäätikölle unohtunut Keskellä Grönlannin arktista erämaata nököttävästä DYE 3 -tutka-asemasta ei löydy juurikaan kuvia Googlen kuvahausta. huhtikuuta. Toinen käytännön ratkaisu ovat hanskan päälliset. Aamupäivällä on tarkoitus hiihtää neljä tuntia, jonka jälkeen pidetään lounastauko. Grönlannin itärannikko on pahamaineinen. Lumeen ja jäähän hiljalleen hautautuvan, sääasemaa muistuttavan rakennuksen kokoa on vaikea arvioida, sillä vertailukohtia kuvissa ei juuri ole. R E T K I K U N N A N johtaja Nestori Nurmi luki jo pikkupoikana muiden arktisten retkikuntien seikkailuista.. Ruuan valmistamista varten retkikunnan jäsenet ovat valmistaneet alumiiniset keitinlaatikot, jotka mahdollistavat bensakeittimen käytön teltan sisällä. Syy siihen on yksinkertainen: siellä ei ole käynyt juurikaan kukaan sen jälkeen kun tutka-asema jäi autioksi kylmän sodan päättymisen seurauksena. Eräältä nettisivulta löytyy muutamia ilmakuvia vuodelta 2006. Ruokailun jälkeen hiihdetään toiset neljä tuntia. Tunneli-malliset teltat kuljetetaan keskimmäistä niveltä lukuun ottamatta kasaan teipattujen telttakeppien ympärille käärittyinä. Tunnista 50 minuuttia hiihdetään ja kymmenen minuuttia pidetään taukoa. “Meillä on taukovaatteena housujen sijasta untuvahameet. Itse ommelluissa tumpuissa ei ole ollenkaan peukalon paikkaa, vaan pelkkä reikä, josta hiihtosauvan saa pujotettua tumpun alla olevaan käteen
Nyt pitäisi osata kertoa ennaltaehkäisevästi, jos on tarvetta avulle. “Luotan siihen, että saamme pystytettyä telttamme 50-60 m/s tuulessa. Ei se ole kuin hiihtoreissu. Jos ei, niin sitten katsotaan, josko sama onnistuisi jonain muuna vuonna. Itärannikon haasteista huolimatta Nurmi on luottavainen: “Ahkiomme kevenevät päivä päivältä, joten ohitamme riskialueen luultavasti kaikkein nopeimmin.” Retkikunta on kuitenkin yhtä mieltä siitä, että suurin riski ei tule ulkoisista tekijöistä. Retkikunta kantaa mukanaan kivääriä jääkarhujen varalta. Siellä täytyy muistaa tietty nöyryys: me olemme vieraina jäätiköllä. Ei se jäätikkö sieltä ehdi viidessä vuodessa mihinkään kadota. Jääkarhu on suurin maalla elävä lihansyöjä. . Lämpenevän planeettamme surumieliseksi maskotiksi nousseen jääkarhun kohtaaminen kasvotusten ei herätä ensimmäisenä sellaista sääliä kuin kuvittelisi. Voit seurata retkikunnan matkaa osoitteessa www. Kylmän arktisen ilmamassan syöksyessä kohti, ainakin suhteessa, huomattavasti lämpimämpää Atlanttia, seurauksena on katabaattinen tuuli, piteraq. Armeijassa ajatus oli aina, että mennään läpi vaikka harmaan kiven. Olemme harjoitelleet telttojen pystyttämistä ryhmässä ja pareittain”, Nurmi sanoo. Retkikunnalle on käynyt selväksi monelta samanlaisia reissuja tehneeltä taholta, miten tällaiset suoritukset viedään onnistuneesti loppuun. Tuulen nopeus näissä hirmumyrskyissä on hyvin voimakas. Pahimmillaan jääkylmä tuuli voi raivota 50-80 m/s nopeudella. Esimerkiksi jos jollain on pientä köhää, muut voivat auttaa varusteiden kanssa”, Nurmi selittää. E R I KO I S R A JA JÄ Ä K Ä R I K I L L A N retkikunta yhteiskuvassa viime keväänä Sarekissa.. halkigronlannin.. On tässä elämässä muutakin tärkeää”, Nurmi sanoo. Itärannikkoa kohden jääkarhun kohtaamisen riski kasvaa. Ase on ensisijaisesti tarkoitettu jääkarhun pelotteluun. “Katsotaan, hoidetaanko tämä reissu ensimmäisellä kerralla. Retkikunta onkin harjoitellut telttojensa pystyttämistä lumitykkien tuiskeessa. “Riskeistä suurin on varmasti se, ettei osata kertoa muille jätkille omaa heikkoutta. “Olen kuullut, että jääkarhu on ainoa maalla elävä petoeläin, joka ei pelkää ihmistä”, Nurmi kertoo. KARTALLA 9 RETKI tammikuu 2019 Grönlannin mannerjää nousee hiihtoreitin kohdalla noin 2,5 kilometrin korkeuteen merenpinnasta. Tämä vastaa jopa lähes 300 kilometrin tuntinopeutta
Sami Kiiski, toimitusjohtaja, Halti Polttopuut 4 500–8 000 euroa Huoltokäynnit 3 600–6 400 euroa Kaasut, jätteenkäsittely 900–1 600 euroa S I T A A T T I Sukset myyvät U R H EI LU K AU P PA K ÄV I V I I M E syksynä Suomessa edellisvuotta huomattavasti vilkkaammin. KARTALLA P Y H Ä K E R O N autiotupa. 10 RETKI tammikuu 2019 V I L K K A AS SA K ÄY TÖ S SÄ O L E VA N Metsähallituksen hallinnoiman autiotuvan kokonaiskustannukset vuodessa ovat 9 000–16 000 euroa. Mikä tuvassa maksaa. Urheilun vähittäisja tukkukauppa ry:n tilastoista käy ilmi, että syys-marraskuussa tukkukaupan myyntiluvut kasvoivat noin seitsemän prosenttia.. Kasvua toi muun muassa maastossa hiihtämisen suosion kasvu. ”Uskon, että tuulipukutrendi lyö pian taas isosti läpi”
Onneksi retkeilijöillä on usein kaapissa muutamaksi päiväksi ruokaa, toimiva retkikeitin ja valaisimia. Menetelmällä valmistuu maukasta retkiruokaa! MAAHANTUOJA: Biwak Outdoor www.biwak.. Niistä voi olla apua, jos sähköverkko pettää eikä yhteiskunta pysty toimimaan enää totutulla tavalla. Käytännön neuvoja kirja antaa ensi-apuun ja vinkkeihin on helppo luottaa, sillä Heikki Karinen on kokenut retkikuntalääkäri. Juha Jormanainen ja Heikki Karinen, Metsäkustannus 2018. Summit To Eat -pussiruuat on valmistettu parhaista raaka-aineista. Periaate sopii moneen tilanteeseen, oli kyse sitten sähkökatkoksesta tai eksymisestä erämaahan. Preparatus supervivet K I R J A JÄLLEENMYYJÄT Helsinki: Scandinavian Outdoor, Mökkimies • Hämeenlinna: Vaeltajankauppa • Kuusamo: Prisma • Kuusankoski: Kuusaan Erä • Mikkeli: Patikka • Oulu: Shelby Pori: Scandinavian Outdoor • Raisio: Scandinavian Outdoor • Rovaniemi: K-Citymarket, Prisma • Salo: Scandinavian Outdoor • Tampere: Scandinavian Outdoor, Prisma Kaleva, Treeline, US Eagle • Turku: Scandinavian Outdoor • Tuusula: Matkavaruste • Vantaa: Scandinavian Outdoor • Era24.. • IGstore.. • Karkkainen.com • Mavaja.. Kirjassa käsitellään paljon kylmän ilmanalan vaaranpaikkoja, kuten avantoon putoamista ja hypotermiaa mutta myös vuoristossa liikkumisen riskejä. • Retkipaikka.. Ruoka on hautunut pitkään ennen pakastekuivaamista. • Juuvi.. Summit To Eat, tiedät mitä syöt. Kirjassa muistutetaan myös varautumisesta yhteiskunnan kriiseihin. • Tentsile.. Selviydy äärioloissa. VA L M I STAU T U M A L L A S E LV I Ä Ä on ylläolevan latinankielisen otsikon merkitys suomeksi. Pitkän linjan erätoimittaja ja -kirjailija Juha Jormanainen on kirjoittanut yhdessä Heikki Karisen kanssa kirjan, jossa neuvotaan, miten selviydytään poikkeustilanteissa, joissa ulkopuolista apua ei ole saatavilla
Turhaa muotia SUOMEN LUONTO -AIKAKAUSLEHTI on valinnut vuoden 2018 turhakkeeksi pikamuodin. Valiokunta lisäsi momentille yhteensä 3 730 000 euroa. Lisärahoitusta saavat muun muassa: + 400 000 euroa Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen + 300 000 euroa Urho Kekkosen kansallispuisto Nuorttijoen riippusillan rakentamiseen + 200 000 euroa Repoveden kansallispuisto pitkospuiden, nuotioja taukopaikkojen sekä rantautumispaikkojen peruskorjauksiin ja kehittämiseen + 200 000 euroa autiotupien kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen rakenteiden korjaamiseen, palvelujen kehittämiseen ja digihankkeisiin. Pikamuoti tarkoittaa nopeasti ja halvalla tehtyjä edullisia vaatteita, joita ostetaan ilman harkintaa ja käytetään lyhyen ajan, jos lainkaan. Utsjoen alueella sijaitsevat ruokinta-automaatit huollettiin juuri ennen joulua. L U O N T O P A L V E L U T . Junalla jäämerelle. Yhden puuvillapaidan valmistamiseen kuluu noin 2 500 litraa vettä ja yhden vaatekilon valmistamiseen tarvitaan kolme kiloa kemikaaleja. Ruokarauha naalille NA ALI ON MA AMME uhanlaisimpia eläimiä. Suomessa poistuu käytöstä noin 70 miljoonaa kiloa tekstiilejä vuosittain eli noin 13 kiloa henkeä kohden.. Ministeriö julkaisee raportin ratahankkeen jatkosta tammikuussa. L I I K E N N E JA V I E ST I N TÄ M I N I ST E R I Ö asetti toukokuussa työryhmän selvittämään ratalinjausta Rovaniemeltä Kirkkoniemeen, Norjaan. KARTALLA Retki-lehden ensimmäinen numero ilmestyi toukokuussa 1999 R E T K I L U K U RETKI tammikuu 2019 12 Uuden vuoden lahjoja retkeilijöille VA LT I OVA R A N VA L I O K U N TA A N TO I lisärahaa Metsähallituksen Luontopalveluille valtion ensi vuoden budjettiin. Lajin auttamiseksi Metsähallituksen Luontopalvelut on järjestänyt naalille ruokinta-automaatteja syrjäisille tunturialueille. Valinnalla toimitus haluaa kiinnittää huomiota kuluttajien ostotottumuksiin. Ruokinta-automaatit ovat tärkeitä naalille. Työryhmä pohtii muun muassa radan vaikutusta saamelaisiin sekä ympäristöön. Mikäli osut retkelläsi automaatin luo, on tärkeää, että jätät sen rauhaan
stettava lippua ostettaessa. Reitillä pitää myös olla retkeilyä tukevia palveluita, kuten taukopaikkoja, pyöräily-ystävällisiä majoitusmahdollisuuksia ja mieluusti vuokrausja opastustoimintaa. Voittajakohde palkitaan Suomen Messusäätiön myöntämällä 5000 euron stipendillä sekä osastolla kevään GoExpo-messuille, jotka järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 15.–17.3.2019. Käy äänestämässä omaa suosikkiasi goexpo. Ammattilaisuus todistettava lippua ostettaessa. Yli 1.500 näytteilleasettajaa eri puolilta maailmaa, mielenkiintoisia korkeatasoisia tuoteuutuuksia ja kansainvälisiä trendejä New Product Center -alueella – varmista, että olet mukana oikeassa paikassa oikeaan aikaan: IWA.INFO/READY 8.–11.3.2019 NÜRNBERG, SAKSA INNOVAATIOILLE VAHVOILLE IHANNEPAIKKA … V U O D E N R E T K I KO H D E -kilpailun teemana on maastopyöräilyreitit. Vuoden retkikohde 2019. Kilpailussa haetaan reittikokonaisuutta, joka koostuu metsäpoluista, ulkoilureiteistä ja hiekkateistä, joilla pyöräily on sallittu – ei päällystetyistä pyöräteistä. messukeskus.com. KARTALLA Sisäänpääsy vain ammattilaisille
Ilman vankeja puistoissa loppuisivat halot ja lahoaisivat pitkospuut. STO RT R ÄS K on kaupunkilaisten suosima virkistysalue.. ETSIN: VANKITYO 14 RETKI tammikuu 2019 TEKST I JA KUVAT Mika Railo Vangit uurastavat Vangit uurastavat puistot kuntoon puistot kuntoon Suomen kansallispuistoissa työskentelee vuosittain kymmeniä vankeja
Muissakin puistoissa rakennustöitä viimeistellään ja jäljellä on lähinnä kunnostusta ja siivousta talvea odotellessa. Joka päivä tulee ahaa-elämyksiä ja oppii jotain uutta”, kertoo porakonetta käyttävä Kekkonen. Metsähallitus on työllistänyt vankeja kansallispuistoissa vuodesta 2004 lähtien. Rakennusten osat valmistetaan Keravan vankilan pajassa ja tuodaan paikalle valmiina elementteinä. 50 vankia vuosittain Työmiehet keskeyttävät työnsä hetkeksi ja laskeutuvat alas. Palkan maksaa Rikosseuraamuslaitos. ”Mukava täällä on töitä tehdä. Kaksi huomiohaalareihin pukeutunutta miestä rakentaa puista kehikkoa Storträsk-järven rannalla. Kuluja syntyy muun muassa työnjohtajan palkkaamisesta, rakennusmateriaaleista ja kuljetuksista. Laitos korvaa Metsähallitukselle myös kuluja noin 19 000 euroa jokaista vankityövuotta kohti. Vangeille maksetaan palkkaa 5,70 euroa tunnilta. Tulee vaihtelua talolla oloon. Myös Kurjenrahkassa ja Teijolla työskenteli tänä kesänä vankeja Käyrän avovankilasta. Yhteistyö pitää metsän läheisenä Storträskin grillikatos on Metsähallituksen lumettoman ajan rakennushankkeista viimeisiä. Miehet neuvottelevat hiljaisella äänelle kattopaarteiden pituuksista ja kulmista. Repovesi on erityisen tuttua seutua lenkkeilyä ja koiran kanssa metsässä liikkumista harrastavalle Makkoselle. Myös Salamajärven, Pyhä-Häkin ja Isojärven puistoja huoltavat vangit. Reittejä tulee lähivuosina lisää: tarkoituksena on helpottaa kaupunkilaisten pääsyä luontoon. Näiden lisäksi vangit muun muassa kunnostavat purovesiä ja hoitavat niittyjä. Halvalla työvoimalla oli aikaisempina vuosikymmeninä infrastruktuurin rakentamisessa suuri taloudellinen merkitys. Vuosittain kansallispuistoissa eri puolilla Suomea paiskii hommia noin 50 vankia.. Toinen nostaa uuden palkin tikkaille seisovalle toverilleen, joka ruuvaa palkin paikalleen kuuden tuuman ruuveilla. Tänä kesänä järven rantaan on noussut grillikatoksen lisäksi liiteri ja huussi. Varmasti osa rakennusja kunnostustöistä jäisi tekemättä ilman vankeja”, sanoo kenttäpäällikkö Anssi Riihiaho Metsähallituksesta. Mistään ei päällisin puolin voi päätellä, että miehet – ”Kekkonen” ja ”Makkonen” – ovat rikoksiaan Keravan avovankilassa sovittavia vankeja. Tulipaikkojen rakentamisen lisäksi vangit tekevät kaikkia niitä huomaamattomia huoltohommia, jotka ovat edellytys meidän puistonkäyttäjien viihtymiselle: hakkaavat halkoja, keräävät roskia, tasoittavat polkuja ja tyhjentävät vessoja. (Jutussa esiintyvien miesten nimet on muutettu yksityisyyden suojelemiseksi). K E K KO N E N kattopaarteiden kimpussa. Vaikka vankityön kansantaloudellinen merkitys on sittemmin pienentynyt, merkitsee se yhä suurta helpotusta rahoituksen puutteesta kärsivälle Metsähallitukselle. ETSIN: VANKITYÖ RETKI tammikuu 2019 15 S ipoonkorven kirpeässä syysaamussa kuuluu sähköporan vaimea surina. Katoksen ympärillä on rakennustyön jälkiä: eripituisia, mittaan sahattuja höylälankkua ja parruja, työkaluja ja rantaan on parkkeerattu mönkijä. Eniten töitä on tehty Nuuksiossa, missä jokseenkin kaikki rakenteet – tulipaikat, laavut ja grillikatokset – ovat vankien rakentamia. Suomessa on pitkät perinteet vankien tekemälle yhteiskunnalliselle työlle: Sotaa seuranneiden vuosikymmenten aikana vangit rakensivat moottoriteitä ja kiitoratoja ja korjasivat Suomenlinnan muureja. ”Vankityö on kustannustehokasta. Vanajan vankilasta Hämeenlinnasta vangit käyvät muun muassa Evon retkeilyalueella huoltamassa rakenteita. Vuosittain kansallispuistoissa eri puolilla Suomea paiskii hommia noin 50 vankia. Samalla on rakennettu myös esteetön polku läheiseltä Tasakallion parkkipaikalta järven rantaan. Molemmat miehet kertovat harrastaneensa ulkoilua ja metsässä kulkemista ennen vankila-aikaa. Miehet vakuuttavat viihtyvänsä metsässä
Se on vankien tapa maksaa takaisin velkaansa yhteiskunnalle”, tiivistää Minna Saukko. Yksi syy ongelmattomaan yhteistyöhön lienee vangeille tehtävä riskikartoitus. ”Metsässä olo rauhoittaa mieltä. Suurempia ongelmia ei 15 vuoden yhteistyön aikana ole ilmennyt, eikä kukaan ei ole kadonnut omille poluilleen. Siksi yhteistyö Metsähallituksen kanssa on niin äärettömän tärkeätä.” ”Liikun itse paljon metsässä ja harrastan suunnitusta. Vaikka vankien tekemä työ helpottaa Metsähallituksen rahoitusvajetta, on työn ensisijainen tavoite kuitenkin valmistella vankeja vapautumisen jälkeiseen siviilielämään. Aina ei ulkomaisten vankien ja suomalaisten työnjohtajien välille ole löytynyt yhteistä kieltä. Ainoa ongelma, jonka Keravan avovankilan johtaja Minna Saukko muistaa, on ajoittaiset kieliongelmat. On tärkeätä, että metsä pysyy läheisenä meille suomalaisille. ETSIN: VANKITYÖ 16 RETKI tammikuu 2019 Työ tuo mielekästä vaihtelua rangaistusaikaan. Kun tuntuma työntekoon säilyy vankila-aikana, on paluu siviiliin helpompaa. STO RT R ÄS K I N rannalle Sipoonkorpeen rakennettiin viime kesänä uusi taukopaikka. ”Monesti kun vangilta kysyy luonnossa käymisestä, vastaus on, että en ole ikinä ollut tai viimeksi lapsena mummun kanssa. Stressi laskee ja mieli virkistyy. Avovankilaan pääsee vanki, jolla on rangaistusta jäljellä alle kaksi vuotta ja joka todetaan kartoituksessa riittävän luotettavaksi. loitu vihreänä ja luonnonläheisenä. ”Mutta niistäkin tilanteista ollaan selvitty, kiitos Metsähallituksen henkilökunnan”, kiittää Saukko. Vaikutuksen huomaa jo päivässä”, vakuuttaa Kekkonen. Näitä on esimerkiksi päihteettömyys ja se ettei rikollisuus ole enää aktiivista”, kertoo Saukko. Joskus kun istahtaa tulipaikalle ja kuulee kysymyksiä polttopuista, niin on kiva kertoa retkeilijöille, että mistä puut ovat tulleet ja kuka ne tehnyt. Avovankilaan pääse, kun kriteerit täyttyvät. ”Avovankilaan pääsy riippuu henkilöstä itsestään. Saukon mukaan Keravan vankilaa on tietoisesti pro. Keravan avovankilassa on myös muuta työtä vangeille: muun muassa Helsingin kaupungin puisto-osaston kalusteita korjataan Keravalla. Kun tuntuma työntekoon säilyy vankila-aikana, on paluu siviiliin helpompaa.
22 NRO VIHA TTU JA RAKA STET TU KOTK A ”. RETKI tammikuu 2019 17 tiedot & taidot 18 1 2019 Yksityiskohtien miettiminen on mielenkiintoisin osa tätä työtä.” Designed in Finland s
Gibson RETKI tammikuu 2019 18 Vaikka retkihiihtäjällä ei useimmiten ole matkalleen aikatavoitetta, on hiihtäminen mukavampaa, kun perusasiat ovat kunnossa. Miten voimme varmistaa, että omatoimisesta laturetkestä tulee sujuva ja mieluisa kokemus. Olosuhteet maastossa vaihtelevat, joten yhtä oikeaa toimintamallia kaikkiin tilanteisiin ei ole. Kari Mähönen: Näin valmistaudun laturetkelle KANTAPÄÄN KAUTTA Kantapään kautta Tällä palstalla kerromme, miten asiantuntijat ovat selvinneet kiperissä tilanteissa ja konkarit toimineet retkillänsä. Yritys ja erehdys on yksi tapa kerryttää retki taitoja, mutta joskus kannattaa lukea ensin ja sitten kokeilla. P E R I N T E I N E N kouluhiihto on pitkän päälle myös taloudellisin hiihtotyyli.. Myös toisen kantapään kautta voi oppia, ja laastaria kuluu vähemmän! T E KST I Maija Arosuo K U VAT C. Retkeilyn ihanuus onkin elinikäisessä oppimisessa
Skinit pitää olla käyttäjälleen sopivan jäykät, painon mukaan. Täällä pohjoisessa ei pitopohjasuksilla juuri ole käyttöä, koska ne eivät toimi kovilla pakkasilla. Suksivuokraamossa Mähönen valitsee kullekin harrastajalle sopivat sukset ja laittaa pohjat kuntoon. Skinit suksen pohjassa voivat joskus myös jäätyä. Tosi harvoin voiteita joutuu poistamaan matkan aikana. Karvan pituutta ei voi jälkeenpäin muunnella, kuten voitelualueen pituutta voi. ASIA NTUNT IJA RETKI tammikuu 2019 19 M iten varmistat, että olet hyvässä tikissä, kun aiot tehdä pidemmän hiihtoretken seuraavana päivänä. Edellisenä päivänä kannattaa syödä hyvin. Hiihdon opettamisesta tuli työ Sodankylän Jääkäriprikaatissa, jossa Mähönen toimi urheilujoukon kouluttajana. Aamulla voi sitten vielä tarkistaa, mikä voide laitetaan päällimmäiseksi, jos keli on muuttunut ennustetusta. pikapito ja -luisto toimivat hyvinä hätävaroina. Voiteet myös kuluvat. Luistovoidetta kannattaa käyttää myös skinisuksien kanssa. Tällöin tehdään hyvä pitovoitelu ja laitetaan para. Mitaleja on kertynyt niin nuorten kilpaladuilta kuin Puolustusvoimien SM-hiihdoista. Mikäli osaa voidella, tai voi käyttää palveluita, ovat voideltavat sukset mielestäni parhaat. SUKSIEN perusvoitelu on hyvä tehdä jo edellisenä päivänä. KANTAPÄÄN KAUTTA Kari Mähönen – ON HIIHTÄMISEN monitoimimies. iniä pohjiin luistoksi. Työpäivän päätteeksi hän vetäisee muutaman kymmenen kilometrin iltalenkin tyylillä, joka erottuu joukosta. Mikäli ei ole osaamista tai halua suksien pitovoiteluun, ovat skinit eli karvapohjasukset mielestäni hyvä vaihtoehto. Myös ns. Pitääkö suksia huoltaa matkan aikana. Monojen päällä käytän monosuojia, jotta varpaat pysyvät lämpiminä. Niiden tulee silti olla ohuita ja voide on tasoitettava korkilla joka välissä huolellisesti. Alle laitan teknisen tai villaisen aluskerraston ja hyvät sukat. Ne toimivat kaikissa olosuhteissa aika hyvin. Myös nestettä on hyvä nauttia runsaasti. Suksien päällä pohjoisten mies on viihtynyt pikkunassikasta asti. Käsissä minulla on aina rukkaset, vaikka ne olisivat ohuemmatkin, koska ne ovat sormikkaita monin verroin lämpimämmät. Tällöin voi sukset nostaa pystyyn, kuivata kämmenellä ja asettaa kuivumaan aurinkoa vasten. Pitkän hiihtopäivän aikana säätila ehtii usein muuttua, pakkanen vaikka lauhtua päivän aikana, joten voideltaviin suksiin täytyy lisätä pitovoidetta sen mukaan. Pitkälle matkalle pitovoidetta saa laittaa kuusikin kerrosta. Uuden voidekerroksen voi laittaa vanhojen päälle ja tasoittaa korkilla. Suuria urheilusuorituksia on syytä välttää ja nukkumaan kannattaa mennä ajoissa. Niiden päälle puen hiihtopuvun, joka pitää edestä tuulta ja on takaa hengittävä. Siinäpä se oikeastaan onkin. Perusvoitelu kannattaa tehdä edellisenä päivänä. Armeijasta eläkkeelle jäätyään hän siirtyi Suomen Ladun Kiilopään retkeilykeskuksen voitelumestariksi. Silmillä käytän hiihtolaseja, jotka jäävät sen verran irti kasvoista, etteivät ne mene huuruun hiihtäessä. Tavallinen, monipuolinen kotiruoka on hyvä valinta. Miten pukeudut päivän hiihtoretkelle. Millaisia suksia suosittelet koko päivän laturetkelle. Skinisukset pitää muistaa ottaa yöksi sisään, etteivät kenties kosteat karvat pääse yöllä jäätymään, koska silloin sukset eivät aamulla luista. Pitkälle hiihtoretkelle pitovoidekerrosten määrää on syytä lisätä.. Päähän laitan niskaa ja kaulan imusolmukkeita suojaavan kypärämyssyn ja sen päälle korvat peittävän pipon. Silloin on aamulla hyvä ja levännyt olo
Jos yrittää liikaa, mies vajoaa ja vesi lentää kattoon... Sulavassa hiihdossa yhdistyy terävä potku ja jatkuva liike. Kädet pysyvät hieman koukussa, kyynärpäät sivuilla. Vauhti täytyy sovittaa oman kunnon mukaan. Voima tulee vatsalihaksista. Lisäksi minulla on pieni päiväreppu, johon pakkaan kuivan aluspaidan, taukotakin, istuinalustan, suksivoiteet, termospullollisen kuumaa juotavaa, evästä, tulitikut ja latukartan. Liike viedään loppuun asti. Ylämäessä liikettä vähän lyhennetään ja painaudutaan alas, jotta pito paranee. Kädet ovat hieman koukussa. Asento on eteenpäin pyrkivä. Kyllä koulutekniikka on myös se taloudellisin. Hyvällä luistolla ja loivassa alamäessä taloudellisin tyyli on tasatyöntö. Siitä on helppo juoda nopeasti. Hyvä rytmi ja rentous ovat tärkeitä. Mikäli hiihtotekniikka tai kunto ei salli, ylämäissä kannattaa mennä mieluummin hitaasti kävellen haarakäyntiä kuin roikkua käsien varassa, sillä se vie nopeasti voimat. Retkeilymielessä hiihtävät suosivat yleensä perinteisen hiihtoa. Työntö lähtee päkiöiltä, lantio on ylhäällä. Kaverin kanssa pitää pystyä keskustelemaan. Ei ole oikeastaan olemassa sellaista ”laahustelutekniikkaa”, joka olisi taloudellinen ja jolla jaksaisi pidempään kuin oikeaoppisella hiihtotyylillä. Vuorohiihto sopii loivaan ylämäkeen ja hitaaseen keliin. Millainen sitten on hyvä hiihtotekniikka. Katse TA N K K AU S ennen pitkää hiihtopäivää onnistuu tavallista kotiruokaa nauttimalla. Kuiva paita ja taukotakki lämmittävät, ellei latukahvila olekaan auki.. R E P U S SA hiihtäjällä on mukana lämmintä juomaa ja evästä. KANTAPÄÄN KAUTTA RETKI tammikuu 2019 20 Mitä otat mukaan. Tärkeää on, että sääri työntyy reilusti eteen ja suksea liu’utetaan kunnolla. Millainen on taloudellinen hiihtotyyli, jolla jaksaa hiihtää pitkään. Hiihtäminen on vähän samanlaista kuin uiminen. Molemmilla suksilla ei saisi olla painoa samaan aikaan. Vyötäisillä minulla on termovyö, jossa on suoloja sisältävää urheilujuomaa. TASAT YÖ N N Ö S SÄ paino rullaa kantapäiltä päkiöille, sauvat iskevät maahan siteiden tuntumassa. Tauolla vaihdan kuivan paidan ja taukotakin päälle ja kuivatan toisen paidan sillä aikaa. Hiihtämistä helpottaa tietysti kovasti se, että sukset on laitettu niin, että ne pitävät ja luistavat. Sauvat osuvat maahan siteiden kohdalla
Millaisia päivälenkkejä suosittelet kuntohiihtäjille. Monet tänne Lappiin lomalle tulevat hiihtävät ensimmäisenä päivänä niin paljon kuin jaksavat ja sitten loppuviikolla on hiljaisempaa. V U O R O H I I H TO on sulavaa, kun paino siirtyy jalalta toiselle ja suksea liu’utetaan tarpeeksi. Ä Ä R E I S R A A JAT , kuten varpaat ja sormet on hyvä pitää lämpiminä. Sitten voi olla hyvä pitää lepopäivä ja seuraavana päivänä tehdä se viikon pisin lenkki. Kintaat lämmittävät sormikkaita paremmin. Tasamaalla taloudellisin on yksipotkuinen tasatyöntö, jossa työnnön väliin otetaan pari potkua. Jollei ole etelässä päässyt harjoittelemaan, voi ensimmäisenä päivänä hiihtää vaikka kymmenen kilometriä ja seuraavana tuplasti sen verran, jos tuntuu hyvältä. J U O M AV YÖ STÄ on kätevä nauttia nestettä säännöllisin väliajoin, kun pulloa ei tarvitse kaivaa repusta esiin. Silloin voi vaikka valokuvata välillä, niin tulee tauotettua menoa. Liikkeessä käytetään hyväksi vatsalihaksia ja koko vartalon painoa, ei niinkään hauiksia. Kannattaa edetä nousujohteisesti. Yleensä jos hiihtää kaverin kanssa, vauhti pysyy sopivana, mutta yksin tulee mentyä liian lujaa. M O N OJ E N päälle voi kylmällä kelillä laittaa lämmittävän monosuojan.. Nestettä kannattaa muistaa nauttia aina puolen tunnin välein. Se ei ehkä ole paras tapa. KANTAPÄÄN KAUTTA RETKI tammikuu 2019 21 seuraa nyrkkiä
Joskus ne iskevät, jos en saa unta.” Spontaania inspiraatiota ei voi pakottaa. Tällä kertaa Vauden alppiulkoiluvaatteiden tuotepäälliköksi. Nopein liikkein kangaspalasta muuntuu vedenpitävät sortsit. Suunnittelin ne työmatkapyöräilyä varten”, Räihä sanoo ja nostaa erikoiseen muotoon leikatun kangaspalan eteiskaapista. Sitten Jack Wolfskiniltä Vaudelle siirtynyt Räihän harjoittelun aikainen pomo otti yhteyttä. Ne ovat myös kaikki Räihän suunnittelemia. Hän halusi Räihän uuteen tiimiinsä. Kaikki Lahden muotoiluinstituutissa opiskeluaikana tehdyt työt saivat urheilullisen sävyn, oli tehtävänanto mikä vain. Kaipuu kotimaahan ja suunnittelukeskeisempään työhön toi Räihän takaisin Suomeen. Tämäntyyppiset yksityiskohdat, uudet tavat tehdä ja toimivuus ovat Räihän suunnittelun lähtökohta. Koeaikana asuin toimistolla ja kävelin aamukahvin kautta sängystä työpöydän ääreen”, Räihä muistelee. Pienen harkinnan jälkeen Räihä päätyi takaisin Saksaan. Tämä konseptointivaihe on koko suunnitteluketjun tärkein vaihe. Ideoita pyöritellään ja lopulta designkonseptit esitellään muille. Kun opinnoissa tuli aika suorittaa työharjoittelu, Räihä kirjoitti avoimen hakemuksen isoille ulkoiluvalmistajille ympäri maailmaa. Piirrosten pohjalta tehtyjä mallikappaleita tutkitaan ja parannellaan tarvittaessa. Uusia yksityiskohtia “Nämä ovat hauskat housut. Onko lahkeensuun kiristysnyörin sijoittelu mietitty loppuun asti vai jääkö se aina väärään väliin. Harjoittelu sujui hyvin ja antoi hyvää kokemusta tulevaa varten. Naulakosta roikkuu monenlaisia takkeja ja housuja. Viimeiset kymmenen vuotta Räihä on työskennellyt Vauden suunnittelijana Helsingistä käsin. Töitä riitti. Tuotepäällikön töissä itse suunnittelulle jäi vain vähän aikaa ja työtahti vei voimat. Sitä täytyy vain odottaa.. “On turhauttavaa kiristää esimerkiksi hupun nyöriä ja huomata, että mitään ei tapahdu”, Räihä sanoo. “Suunnittelin tämän idean alun perin vuoristokiipeilyyn tarkoitettuja kuorihousuja varten ja nyt se pääsee oikeuksiinsa pyöräilysortseissa”, Räihä selittää. Kirjeeseen tartuttiin Saksassa, Jack Wolfskinillä. Kirjeen reipas ja letkeä tyyli oli saanut rekrytoijan nauramaan ääneen. “Yleensä uudet ideat tulevat, kun istun vaikka junassa ja tietokoneestani loppuu akku ja levähdän. “Tällä hetkellä viimeistellään kesän 2020 mallistoja”, Räihä kertoo. “Kun suunnittelukonsepti on selkeämpi, on tuotepäällikön helpompi viimeistellä malliston tuotesuunnitelma ja briiff ata suunnittelijalle tuotteet, jotka piirretään uusiksi”, Räihä selittää. Aluksi suunnittelijat kokoontuvat yhteiseen aloitustilaisuuteen. Räihä suunnittelee vaatteita toimivuus edellä. Yksityiskohdat ovat usein olennaisin erottava tekijä eri tuotteiden välillä. Pesti saksassa kesti kaksi vuotta. “Töitä tehtiin eläimellisen paljon. Ensimmäiset myyntikappaleet valmistuvat reilun puolentoista vuoden kuluttua prosessin alusta. Mistä kaikki uudet ideat kumpuavat. Saksaan ja takaisin Räihä tiesi jo nuorena haluavansa suunnitella urheiluvaatteita. Räihä palkattiin suoraan kouluprojektista Rapalalle, jossa puolitoista vuotta kului Pro Wear -malliston suunnittelun parissa. Nopealla silmäyksellä kaikki ovat saman valmistajan tekemiä. Pysyvätkö tavarat housun taskussa myös silloin, kun jalkaa nostaa ylös. Näytillä on markkinatutkimuksia, taidetta ja väri-ideoita. Parin päivän aloituksen jälkeen suunnittelijat aloittavat työnsä, kun mallistojen rakentaminen alkaa yhdessä tuotepäälliköiden kanssa. Kaikki alkaa pari vuotta ennen tuotteen päätymistä kauppoihin. Opiskelu jatkui. RETKI tammikuu 2019 22 SUUNNITTELIJA ”T äällähän näitä on”, Johan Räihä naurahtaa avatessaan eteiskaapin. “Yksityiskohtien miettiminen on mielenkiintoisin osa tätä työtä”, Räihä sanoo. Askeleen edellä Suunnitteleminen on oma taitolajinsa. TEKST I JA KUVA Benjamin Hokkanen Designed in Finland Designed in Finland Jos omistat Vauden vaatteita, ylläsi saattaa olla suomalaisen Johan Räihän suunnittelema tuote. Hän on työskennellyt reilu kymmenen vuotta saksalaiselle Vaudelle
SUOM ALAI NEN OSAA JA. RETKI tammikuu 2019 SUUNNITTELIJA 23 JOHAN RÄIHÄ , 34, yllään itse suunniteltu vaatekerta
Offl ine-kartta toimii siellä missä puhelin ei. Kädessä ja taskussa olevasta laitteen digitaalisesta kartasta nähdään kätevästi, missä liikutaan ja minne mennään seuraavaksi. Niiden kaikkien pohjalla on sama aineisto, joita kukin palveluntarjoaja on muokannut omiin tarpeisiinsa sopiviksi. Erillisissä GPS-laitteissa kartta on tallennettu muisTEKST I JA KUVAT Poppis Suomela Paperikartan haastaja Paperikartan haastaja Digitaaliset kartat ovat arkipäivää retkikäytössä. Muistikortille tai puhelimen muistiin ladattu offl ine-kartta sensijaan toimii, vaikka puhelinverkosta ei olisi tietoakaan. Näitä katvealueita Suomessa riittää paljon, vaikka itse kännykkäverkko ulottuukin jo entistä pidemmälle erämaiden laitamille asti. tikortille mutta puhelinsovellukset ovat tyypillisesti ladanneet karttapaloja verkon yli kartan käytön mukaan. KO S K E T U S N ÄY TÖ N käyttöä varten voi hankkia tarkoitukseen soveltuvat käsineet.. Esimerkiksi monilla Lapin erämaa-alueilla puhelin kuuluu edelleen ainoastaan tunturien huipuilla. Rinteltä alas laskettaessa puheeseen ja tekstiviesteihin riittävä 2G-verkko vielä kantaa mutta datan liikuttamiseen tarvittava 3G ja 4G –verkko loppuu jo paljon aikaisemmin. RETKI tammikuu 2019 24 OFFLINE-KARTTA M oni suunnistaa tunturissa ja metsissä entistä enemmän puhelimen näytön tai erillisen GPS-laitteen piirtämän kartan avulla. Tämä on rajoittanut niiden käytettävyyttä siellä, missä puhelinverkon voimakkuus ei riitä dataliikenteeseen. Digitaalisten kartta-aineistojen vapautuessa on markkinoille tullut useampia karttasovelluksia. Puhelimien näytöillä niiden käytettävyyttä rajoittaa kuitenkin verkon kuuluvuus. Paperikartta on toki edelleen mukana, mutta se pysyy piilossa suurimman osan retkestä
Siinä kuluttaja voi luoda kavereiden kanssa ryhmiä ja seurata toistensa liikkeitä samalla karttapohjalla tai jakaa oman reitin. sektorin ja viranomaisten yhteistyön ja toimisen samoissa pelastusketjuissa. Kartalla näkyy kaikkien ryhmään liittyneiden puhelimien liikkeet. Mapitaren Easy Tracker yritysversio mahdollistaa 3. Ilmaisesta pohja-aineistosta huolimatta sovelluksen kehittäjien tuotekohtainen kehitys vaikuttaa oleellisesti kartan käytettävyyteen. Myös kartalle kirjoitetut viestit välittyvät kerralla kaikille. Tavallisesta paperisesta ulkoilukartasta pienten yksityiskohtien tarkastelu on vaikeaa. Tämä tulee kyseeseen erityisesti niillä alueilla, missä avun hälyttäjä on joutunut siirtymään kauemmas onnettomuuspaikalta löytääkseen puhelinverkon hälytyksen tekemiseen. Niiden merkitys tosin pienenee kun matkapuhelin ilmoittaa puhelimen sijainnin automaattisesti hätäkeskukseen hätäpuhelun yhteydessä. Metsästäjä voi korvata koiratutkan laittamalla koiran liivitaskuun puhelimen ja seurata omasta puhelimesta koiran liikkeitä. Ne on syytä olla aina mukana laiterikkojen varalta. Vanhaa ohjetta paperikartan ja kompassin tärkeydestä ei kuitenkaan pidä unohtaa. Kartan voi ladata kerralla muistikortille tai puhelimen muistiin. Yrityskäyttöön oma versio Mapitare on ollut muutaman vuoden viranomaiskäytössä Lapin pelastuslaitoksella ja yrityskäytössä Pohjois-Suomessa toimivilla safariyrittäjillä. Maastokartta-aineisto maksaa maakohtaisesti 19,95 € vuodessa ja merikartat 9,95 €. Kartta laskee keskeltä maastoa lyhimmän reitin lähimmälle polulle ja reitittää sieltä matkan nopeinta, lyhyintä tai taloudellisinta reittiä vaikka toiselle puolelle Suomea. Myös sovelluspuolella viranomaisten toimesta kehitetty 112SUOMI ei enää jatkossa ole ainoa automaattinen avun hälyttämiseen tarkoitettu sovellus. Ryhmätoiminnoista on erityisen paljon hyötyä onnettomuustilanteissa ja esimerkiksi etsinnöissä, jossa alueella liikkuu paljon pelastajia. Karttaselain – Maastokartta (IOS ja Android) Maksuton maastokartta, maksullisessa versiossa muun muassa omien reittien tallennus ja offl ine-toiminto. Varsinainen hälytys aktivoituu aina vasta puhelun myötä. Lisäksi reititys voi huomioida veneen syväyksen, maston korkeuden tai maanteillä siltojen turvallisen alituksen. Hätäkeskuslaitos on vuosien kehityksen jälkeen avannut tärkeän rajapinnan kaupallisille toimijoille, joten jatkossa markkinoille tule varmasti muitakin vastaavia karttapalveluja. Android-puhelimissa palvelu on jo sisäänrakennettu ja sama ominaisuus on tulossa pian myös IOS-puhelimiin. Kartta ja kompassi mukaan Mapitaren kaltaisten offl ine-karttasovellusten yleistyessä erillisten GPS-laitteiden merkitys retkikäytössä vähenee. Jos mukana on säänkestävä puhelin ja riittävästi virtaa akussa tai varavirtalaitteessa, ei retkeilijä tarvitse enää muuta karttaa löytääkseen perille. Hätäpaikannus suoraan kartasta Onnettomuuden sattuessa ohjelma pystyy lähettämään ensin tarvittavan sijainnin viranomaisten pilvipalveluun ja avaa sen jälkeen puhelinyhteyden hälytyskeskukseen. Lisäksi kartasta voi soittaa suoraan toiselle kartan seurantapistettä painamalla. Mapitaren jouheva ja moitteeton käyttö puhelimen näytöllä on pitkän tuotekehityksen tulosta. Kokeile myös näitä. Viiden euron kuukausittaisella lisähinnalla Mapitaressa voi ottaa käyttöön ryhmätoiminnon. Digitaalisessa kartassa zoomaus onnistuu todella lähelle ja jokainen paikka on nähtävissä tarkasti lähinäön heikentymisestä huolimatta. Tarvittaessa homma toimii myös 2G-verkossa heti kun puhelin nappaa heikostakin verkosta kiinni. Kuljettu reitti on myös mahdollista tallettaa puhelimen muistiin myöhempää käyttöä varten. RETKI tammikuu 2019 OFFLINE-KARTTA 25 Ilman verkkoa Rovaniemeläisen yhtiön kehittämä Mapitare offl ine -karttasovellukseen voi ladata 1:5000 pohjaiset maastokartat sekä Suomesta että Ruotsista. Maastokartta – Suomi (IOS) Maksullinen maastokartta, omien reittien tallennus ja offl ine-toiminto. Maantiekartoista tuttu reititys on mahdollista myös Mapitaressa. Viranomaisilla on käytössä sama järjestelmä, joten tarvittaessa esimerkiksi poliisi voi vaikka jakaa Mapitaren kautta etsintäalueet suoraan vapaaehtoisille etsijöille tai muuten seurata operaatiossa mukana olevien liikkeitä. Hätäpaikannuksen voi tehdä suoraan kartalta. Yritysversion käyttäjä voi tarvittaessa lähettää hätäkeskukseen joko oman tai onnettomuuspaikan sijainnin. Norjan kartat ovat nekin tulossa palveluun vuoden 2019 alussa. Monesti 1:10 000 tai 1:50 000 kartasta ei vaan näe tai siihen ei ole edes painettu riittävän tarkasti korkeuskäyriä tai muita oleellisia tietoja. Sovelluksen kautta suoritetun online-viestittelyn myötä eri organisaatiot voivat toimia saumattomasti yhdessä. Vesillä liikuttaessa reititys osaa käyttää myös laivaväyliä hyödyksi
”Kun petolintu ulostaa eli nostaa pyrstön ja tyhjentää suolen, valkoinen ruisku lentää. Maakotka ei pesi eteläisessä Suomessa. Kamerat on kiinnitetty kiskoon, joka mahdollistaa eri suuntiin liikuttelun. Parin tunnin aikana näemme viisi kotkaa. Kotka voi syödä tunninkin yhtä haaskaa. Vahvin kotkista syö, muut odottavat vuoroaan. Miten kuvaaja pystyy ennakoimaan yhtäkkisen lähdön. Hän on ruokkinut tällä paikalla kotkia jo 11 talven ajan. Varis, korppi tai harakka saattaa nypätä ruokailevaa kotkaa takaa pyrstösulasta. Arkana lintuna kotka liikkuu ja tarkkailee ympäristöään syrjässä, ihmisiä vältellen. Linnut nahistelevat keskenään, siiveniskut lävistävät ilmaa. Hyvänä päivänä täällä käy toistakymmentä maakotkaa, vanhankansan kutsumaa ’kokkoa’. Varis-rassukka on toista tuntia yrittänyt mennä ruokapöytään kotkan viereen, mutta aina sille tulee ”pupu pöksyyn”. Istumme nojatuoleissa ja tuijotamme hiljaisuudessa ison panoraamaikkunan läpi maisemaa. Valoa on vielä liian vähän. rikotkaan. Varmaan kevyempi lähteäkin lentoon, ” kojun omistaja, Finnaturen Jari Peltomäki kertoo. Sisämaassa voi törmätä todennäköisemmin maakotkaan, rannikolla meTEKST I JA KUVAT Tea Karvinen Kotkien mailla Kotkien mailla Maaja merikotkia on sekä vihattu, kunnioitettu että rakastettu. Kolme ulkomaalaista luontokuvaajaa on tullut kanssani katsomaan kotkia yhteen Suomen vilkkaimmista kotkakuvauspaikoista. KOTKAT E räänä tammikuun aamuna kävelemme otsalamput päässä hakkuuaukean laidalla olevien lämpimien piilokojujen suojiin Utajärven pimeässä metsässä. Siipiväliltään Suomen toiseksi suurin pesimälintu on maakotka. Yleensä sen jälkeen kotka lähtee lentoon. Suurin on merikotka, joka pelastettiin lähes sukupuuton partaalta viime vuosisadan lopulla. Luksusta. Haaskan ympärillä pyörivät varislinnut ovat luonteeltaan epäluuloisia. Ne haluavat häiritä syömistä ja sanoa: nyt on meidän vuoro ruokailla.. Vuosittain Suomessa nähdään satunnaisesti muuttomatkalla myös kiljukotkia sekä Virossa pesiviä pikkukiljukotkia. Ylimääräiset kotkat ajetaan pois. Kello 8.40 ensimmäinen maakotka laskeutuu 30 metrin päähän. Ne liikkuvat siellä vain muuttoaikana. Emme valokuvaa. Me piilossa nyhjöttävät toivomme tietysti tapahtumia eli kotkien yhteenottoja. Kotka kääntää päätään eri suuntiin ja valpastuu juuri ennen nousua. Merikotkakannan suuruus ja linnun häviäminen lähes kokonaan Suomen luonnosta on indikoinut samalla Itämeremme ja muun luonnon tilaa
Tarjous on voimassa merikotkan osalta entisten Lapin ja Oulun läänien alueella ja maakotkan osalta koko maassa. KOTKAT Me piilossa nyhjöttävät toivomme tietysti tapahtumia eli kotkien yhteenottoja. M E TSÄ H A L L I T U S maksaa 99 euron löytöpalkkion uusien kotkapesien löytäjille. Pesistä voi ilmoittaa: tuomo.ollila@metsa.?
Kotkien ei tarvitse enää olla erityisen varuillaan Lapissa poronhoitoalueella, sillä nykyinen poronomistajille maksettava reviiripohjainen korvausjärjestelmä on toimiva. Uudet uhat Maakotkapareja arvioitiin Suomessa olevan tänä vuonna 450. Merikotkakanta voi nykyään hyvin. Suomen Maailman Luonnonsäätiö (WWF) perusti vuonna 1972 merikotkatyöryhmän pelastaakseen sukupuuton partaalla olevan linnun. Ahvenanmaalla syntynyt Johannes-kotka lensi yhden päivän aikana Kökarin saaristosta Pohjois-Puolaan, jossa viihtyi kalanviljelylaitoksilla pari vuotta. Vuonna 2009 aloitettiin asentaa rengastuksen yhteydessä joihinkin merikotkiin satelliittilähettimet. Kolmasosa ihmisen aiheuttamista kuolemista johtui lyijymyrkytyksestä. Tutkin pyyhkäisyelektronimikroskoopilla munankuoria. ”Ympäristömyrkyt häiritsevät kalkkiaineenvaihduntaa. Itämeren terveyden indikaattori Uljaasta merikotkasta tuli haluamattaan koko Itämeremme luonnon tilan indikaattori. RETKI tammikuu 2019 28 KOTKAT ”Kerran kotka otti korpin kynsiinsä. Hän oli mukana keväällä julkaistussa tutkimuksessa, jossa käytiin läpi 123 merikotkan kuolinsyyt vuosilta 2000-2014. Vaikka tapporahan maksaminen lopetettiin 1920-luvulla, vaino jatkui voimakkaana. Johannes löydettiin viime keväänä satelliittipaikannusten avulla kuolleena synnyinseudultaan. Pesiä löytyi, muttei poikasia. Suojelutyöhön osallistui vuosikymmenten aikana satoja vapaaehtoisia. Tutkimuksessa mukana ollut Evira sanoo lyijyn olevan vaarallinen aine myös ihmisen sikiölle eikä siksi suosittele riistalihan syöntiä raskaana oleville naisille. Maakotkapariskuntia arvioidaan olevan 450. Huomattiin, että merikotkien munankuoret olivat ohentuneet 16-18 prosenttia. Kymmenet vapaaehtoiset olivat jo vuosia aiemmin aloittaneet merikotkien talviruokinnan ja pesäpaikkojen suojelun. Kotka saalistaa ravinnokseen myös poronvasoja. Usean minuutin jälkeen kotkan oli päästettävä irti,” Peltomäki kertoo. Mannersuomessa lyijyhaulien käyttö vesilinnustamisessa kiellettiin vuonna 1996, mutta kielto ei koske Ahvenanmaata. Merenkurkussa syntyneistä neljästä poikasesta yksi lähti Koillislappiin, toinen Ruotsin Sarekiin, kolmas Kilpisjärvelle, mutta se neljäs, Ivar-kotka, oli nynny. Itämeren surulliseen tilaan havahduttiin merikotkien kautta pikkuhiljaa 1960-luvulta lähtien. Korpin kaverit tulivat apuun ja syöksyilivät kotkan päälle. Kuvassa merikotka.. Viime vuosina on havahduttu uusiin uhkiin. Kotkat syövät hauleilla vahingoittuneita sorsia ja hirvieläinten metsästyksen lyijypitoista teurasjätettä. Kunnioitus suurinta petolintuamme kohtaan vaihtui vihaksi 1800-luvulla, jolloin petolinnuista maksettiin tapporahaa. Emot hautoivat turhaan kuoriutumattomia munia, jotka olivat rikkinäisiä. Se meni Rovaniemen kaatopaikalle syömään rottia”, Stjernberg kertoo. Asuttuja merikotkan pesiä löydettiin noin 500. Vuosikymmeniä kestänyt projekti on yksi hienoimmista luonnonsuojelun menestystarinoistamme. 1970-luvun alussa maassamme arvioitiin olevan enää noin 40 merikotkaparia ja vuonna 1975 kuoriutui Suomessa vain neljä poikasta. Kotkien katsottiin kilpailevan samasta ravinnosta ihmisen kanssa. Metsähallituksen petolintulaskentaa johtavan Tuomo Ollilan mukaan tänä vuonna Suomessa syntyi vain vähän V U O N N A 2018 Suomessa syntyi noin 450 merikotkan ja vähän vajaa sata maakotkan poikasta. Kotkasta löytyi myös hauleja. Rakenne näytti kaaokselta”, merikotkatyöryhmän pitkäaikainen puheenjohtaja, dosentti Torsten Stjernberg sanoo. Aikoinaan myös kalatai luukotkaksikin kutsuttu lintu on antanut kohtalonsa kautta viime vuosikymmeninä tutkijoille ja luonnonsuojelijoille paljon tärkeää tietoa ja ymmärrystä. Maksan lyijypitoisuus oli yli 30 mg/kg, kun tappava määrä on kuudesosa siitä. Vuonna 2018 poikasia syntyi noin 450. ”Olemme saaneet vuosien saatossa tärkeätä tietoa merikotkien liikkeistä. Merikotkan asuttuja pesiä löydettiin tänä vuonna noin 500. Stjernberg sanoo, että nyt merikotkakannan lukumäärää voi pitää myös kuivan maan, ei vain Itämeren, indikaattorina
Toimin Hautalan vinkkien mukaan: ”Anna linnun nokkaista. Kanalintuja ja jäniksiä on ollut normaalia vähemmän. Näille kojuille ei tarvitse mennä aikaisin pimeässä, sillä lähellä pesivä maakotkapariskunta on tottunut kojuihin ja aukoista sojottaviin objektiiveihin. Kojut sijaitsevat vaaran laella. Tammikuun puolivälistä maaliskuun loppuun valkoinen hanki heijastaa auringon valoa ja kojussa voi istua pitkään. 29 KOTKAT RETKI tammikuu 2019 vajaa sata maakotkan poikasta, kun keskimäärin niitä syntyy 150–170 ja huippuvuonna yli 200. Kolmannen nokkaisun jälkeen voi alkaa kuvata yksittäisiä ruutuja. M E TSÄST Y KS E E n käytettyjen haulien ja luotien sisältämä lyijy, erilaiset ilmassa olevat johdot, tuulivoima ja junat ovat esimerkkejä kotkia koskevista uhista. Kotka saa lyijyä riistaan jääneistä hauleista, haaskoina käytetyistä, lyijyammuksilla tapetuista supikoirista, ketuista ja minkeistä.. Kotkat pariutuvat noin 5-vuotiaana, jonka jälkeen pitkää yhteistä elämää hallitsee pesänteko ja poikasten kasvattaminen. Kotkapari on iltapäiväaktiivinen, mutta jo yhdentoista aikaan näen koiraan liitämässä kanjonia pitkin. Silloin naaraan energia menee hengissä säilymiseen eikä munien hautomiseen.” Oulangan vanha pariskunta Kotkan kuvaussesonki kestää noin puoli vuotta alkutalvesta huhtikuulle. Ensimmäisenä vuonna ei saatu yhtään kotkakuvaa. Vasta sen jälkeen voi ottaa ”sarjatulella”. Kuusamossa, Oulangan kansallispuiston kupeessa, sijaitsee yksi Suomen kauneimmista kotkakuvauspaikoista. Sydäntalvella tykkylumipuut koristavat näkymää. Suomen luontokuvauksen Grand Old Man, Hannu Hautala, aloitti kollegansa Lassi Rautiaisen kanssa täällä kotkien ruokinnan vuonna 1996. Rajavyöhyke on vajaan kolmen kilometrin päässä. Alkuiltapäivästä pariskunta saapuu yhdessä parittelupuuhunsa. Lyijy halvaannuttaa lihastoiminnan ja ruoansulatuskanavan ja aiheuttaa lentokyvyttömyyttä sekä kuolemaa. ”Tärkeimmät syyt ovat ravinto ja sää. Kuusamossa, Oulangan kansallispuiston kupeessa, sijaitsee yksi Suomen kauneimmista kotkakuvauspaikoista. Pahinta on myös oikein kylmä keskitalvi. Koiras on naarasta pienempi ja kenties vikkelämpi. Kotkakoiraiden tehtävä on hankkia saalista hautovalle naaraalle. Vähän myöhemmin kotkat laskeutuvat alas hangelle syömään lumipenkan taakse piilotettua ketunraatoa
peltsi@retkilehti.. Vaateteollisuus ja sen mittava markkinointikoneisto onkin onnistunut koukuttamaan ihmiset saamaan mielihyvänsä jostain, mikä on valmistettu epäeettisesti ja jonka laatu on kerrassaan surkeaa. Ilmiö, joka syytää markkinoille järkyttävällä tahdilla huonolaatuista vaatetta hetken mielijohteesta ostettavaksi. Olimme lähdössä tunturiin kalareissulle. Vaimo oli kodinhoitohuoneesta huutanut, että eikö olla puhuttu että vaatteiden taskut pitää olla tyhjät ennen niiden päätymistä pesukoneeseen. Ne ovat kestäneet lukuisat reissut Lapin vaihtelevissa oloissa. Reppuun painui vaatteita ja kookas arsenaali kalastustarvikkeita sekä runsaasti eväitä. Vanhan kokeneen vaatteen näkeminen käytössä tuo hyvän mielen. Lisäksi pikamuotivaatteet on usein valmistettu sekoitteista, joten niiden kierrättäminen on hankalaa. Matkalla hän kertoi silminnähden tuohtuneena tilanteesta, jossa hänen päälleen oli langeta valtaisa epäonni. Ne ovat kulutuksessa muotoutuneet omistajaansa niin ettei hiertymiä, hankaumia tai yllätyksiä tule. Niihin kun oli vuosien varrella kalareissuilla pyyhitty kädet ja puukko, joilla kaloja perattiin. Mikko Peltola Jussin housut Jussin housut Pitkäikäisten vaatteiden hyviä puolia on paljon. Pahin mahdollinen oli tapahtumassa ja hänen yli kaksikymmentä vuotta palvelleet kalastushousut, joita ei koskaan oltu pesty, olivat päätymässä pesukoneeseen. Viime vuoden turhakkeeksi on valittu pikamuoti. KOLUMNI Y stäväni Jussi pakkasi kotona kamojaan suurella tarmolla. Vaatteiden käyttökerrat ovat vähäisiä ja niiden valmistus aiheuttaa mittavat päästöt vuosittain. Vanha laadukas vaate kertoo käyttäjänsä kokemuksesta ja antautumisesta harrastukselle tai elämäntavalle, josta riittää kerrottavaa. Housut olivat, tai olivat olleet aikanaan, vihreät ja reisien kohdalta löytyi värikartta kaikista mahdollisista kalan eritteistä, joita kuvitella saattaa. Jussi oli rynnännyt paikalle kuin salama. Olivathan ne hivenen ällöttävän näköiset, mutta silti jotenkin kiehtovat. Pieniä paikkauksia on vuosien varrella tehty, mutta pääosin housut ovat huippukunnossa. Toisin on Jussin housujen laita. Pitkäikäisten vaatteiden hyviä puolia on paljon. Vanhan vaatteen ominaisuudet ovat tuttuja, joten niiden kanssa on turvallista lähteä kovemmillekin reissuille. Hyvä, etteivät Jussin housut ehtineet pesukoneeseen asti sillä saimme yhden tarinan lisää sekä oikein runsaan kalansaaliin. Onneksi retkeilijät ovat alkaneet arvostaa kestäviä ja ekologisia vaatteita ja markkinoille on alkanut ilmaantua vaatteiden korjauspalveluita entisestään pidentämään niiden ikää. RETKI tammikuu 2019 30. Viime hetkellä housut saatiin pelastettua ja samalla ilmeisesti oli pelastumassa kalareissumme, sillä näihin housuihin liittyi Jussin mukaan hänen kaikki kalaonnensa
videoita ja retkivinkkejä. Pohjois-Suomesta esitellään kaikki tuvat ja Etelä-Suomesta tärkeimmät tupakeskittymät ja helmet. Vain 15,90 €. MAASTOON JA VESILLE LAADUKKAAT JA LUOTETTAVAT KARTAT JA OPPAAT Katso koko valikoima: Karttakauppa.fi Joel Ahola, Jouni Laaksonen Suomen autiotuvat – kämpät ja kammit saaristosta tuntureille Laajennettu ja päivitetty kirja kattaa nyt koko Suomen. Mukana on 120 uutta tupaa! Vain 32,90 € Pepe Forsberg, Mikko Sorsa Kansallispuistot tutuiksi – Pohjois-Suomi Kirja esittelee 10 PohjoisSuomen kansallispuistoa: historia, luonto, eliölajit, kartat sekä vinkit parhaista reiteistä ja kohteista. Kunkin kansallispuistoesittelyn yhteydessä on QR-koodi, jonka avulla saa käyttöönsä lisää sisältöjä, mm
Lajit erottaa toisistaan parhaiten pään perusteella: vihertikka on päälaeltaan punainen, T E KST I Mikko Lamminpää K U VA Adobe Stock Matkalla pohjoiseen Matkalla pohjoiseen harmaapäätikka sen sijaan, no, harmaa, koiraalla tosin on osassa punaista. Laji on varmistanut sijaansa Suomessa: Pesivien parien määrä on liki kaksinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä. Sen levinneisyyden sanottiin aiemmin lähes rajoittuneen tammimetsiin. Talvipakkasilla lintu hankkii tarvitsemansa energian siemenistä, mutta vierailee myös ruokintapaikoilla, etenkin jos sille tarjoaa talia. Nyt niitä arvioidaan olevan lähes 4 000 paria. Todennäköisyys puhuu vihertikkaa vastaan, sillä lajin tiedetään vierailleen maassamme varmasti vain kahdeksan kertaa. Ravinnokseen harmaapäätikka käyttää keväisin ja kesäisin enimmäkseen muurahaisia ja niiden munia. Luontaisinta elinympäristöä ovat lehtomaiset sekaja lehtimetsät, joissa kasvaa tammea ja muita jalopuita sekä myös havumetsien haavikot. Harmaapäätikka (Picus canus) on eteläinen laji, jonka levittäytyminen kohti pohjoista jatkuu ripeänä. Pesänsä tikka nakuttaa sisältä pehmenneeseen haapaan tai koivuun. RETKI tammikuu 2019 32 LUONNOSSA I lmaston lämmetessä maahamme leviää etelästä meillä aiemmin harvinaisia ja täysin uusiakin lajeja. Se muistuttaa ulkoasultaan toista eteläistä tikkalajia, vihertikkaa, mutta on sukulaistaan muutaman senttimetrin verran lyhempi. Pohjoisin varmistettu pesintä on peräti Sallasta asti. Tikka ei lauluillaan koreille. Harmaapäätikka on yleisväriltään vihreä. Lehdossa saattaa keväällä kuulla haikean soidinlaulun “kyyk-kyyk-kyyk-kyy kyy kyy kyy”.. Nykyisin sitä tavataan jo samoilla seuduilla kuin metsälehmusta eli Vaasa-Joensuu -linjalle asti. Näistä lintujen muutokset ovat nopeimpia. Talveen se varautuu tankkaamalla syksyllä pihlajanmarjoja ja lahopuulla viihtyviä hyönteisiä
Kuussa ei ole täydellisenkään kuunpimennyksen aikana täysin pimeää, koska osa auringonsäteistä taittuu Maan ilmakehässä, kaartuu Maan taakse ja jatkaa matkaansa Kuun pinnalle. tammikuun aamuna. Puhumme auringonpimennyksestä. Kuunpimennys ilmenee aina täyden kuun aikaan mutta ei sentään joka kuukausi. Taituttuaan auringonsäteet kulkevat aiempaa epämääräisemmin, joten valokimppu menettää tehoaan. Tästä syystä Kuu hohtaa pimennyksen ajan punertavana. Maa aiheuttaa Kuun pinnalle täysvarjon, jota ympäröi puolivarjon alue. Kun Kuu tuppautuu Auringon ja Maan väliin, estyy suoran auringonvalon pääsy Maahan. Kun Kuu vain sivuaa Maan täysvarjoa, näemme osittaisen kuunpimennyksen. Tämä johtuu Maan ja Kuun kiertoratojen erilaisuudesta, kuun kiertorata on näet viisi astetta kallellaan eikä siten satu aina Maan varjon kohdalle. Seuraavan kerran saamme ihailla ja ihmetellä täydellistä kuunpimennystä 21. Kuunpimennystä tarkkailevan ei tarvitse suojautua säteilyltä auringonpimennyksen tutkijan tapaan, vaan himmeää kuuta saa katsella paljain silmin sekä kameran ja kiikarin linssien läpi. Näkyvän valon pisimmät aallonpituudet, jotka ovat punaista ja oranssia, taittuvat vähiten ja sinnittelevät Kuun asti. Puolivarjonpimennyksessä Kuu kulkee Maan aiheuttaman puolivarjon lävitse. T E KST I Mikko Lamminpää P I I R R O S Karoliina Lahti Pimeää piiloon Pimeää piiloon Ilmiötä kutsutaan sironnaksi. Vastaavasti, kun Maa varjostaa Kuuta, puhumme kuunpimennyksestä. Myös ilmakehässä olevat hiukkaset vähentävät Kuulle lankeavaa valoa ja himmentävät kuusta heijastuvaa valoa. Ilman Maan ilmakehän vaikutusta Kuussa olisi kuunpimennyksen aikaan täysin pimeää. Täydellisessä kuunpimennyksessä Kuu osuu täsmälleen Maan täysvarjon kohdalle. RETKI tammikuu 2019 LUONNOSSA 33. A urinko, Maa ja Kuu kulkevat Linnunradalla ja kiertävät toisiaan. Toisinaan Aurinko, Maa ja Kuu sattuvat keskenään samalle linjalle
Uutuus
RETKI tammikuu 2019 35 36 ÄKIL LINE N SUM UPIL VI ELI MUR KU retket 1 2019 NRO ”Ainoa vaihtoehto on uida 60 metriä avoveden yli.” Hiihtäen Suomesta Ruotsiin s. 36 ”
Merenkurkun kapeudesta ansiosta ihmisten liikkuminen Ruotsin ja Suomen välillä on aina ollut aktiivista. Edellisen kerran 1960-luvulla Matka Suomesta Ruotsiin on lyhimmillään Vaasan ja Uumajan välillä. TEKST I JA KUVAT Poppis Suomela ja mielenkiintoisia luotoja löytyy muun muassa Hailuodon ulkopuolelta. Sopivia ahtojääalueita, haastavia laivaväylien ylityksiä, tasaisia jääkenttiä Hiihtäen Hiihtäen Suomesta Ruotsiin Suomesta Ruotsiin Erinomaisten jääolosuhteiden vallitessa Suomesta on mahdollista hiihtää Merenkurkun yli Ruotsiin. Se mahdollisti hiihtoja luisteluretkien suunnittelun tavallista laajemmille alueille. Tämän jälkeen samoja olosuhteita on haettu useiden vuosien ajan myös Pohjanlahden jäiltä. Avomerelle ja vaihtuvien jääolosuhteiden sekaan hiihtoretkeä ei kuitenkaan voi suunnitella hetkessä. Merenkurkun ylityksen vaatima kokemus oli siis jo hankittu, joten hiihtoretken suunnittelu ja valmistelu oli melko vaivatonta. Talvella 1971-1972 alkanut ympärivuotinen pohjoisen satamiin suuntautunut laivaliikenne hankaloitti kuitenHarvoin on niin hyvät jääolosuhteet, että Suomesta voi hiihtää Ruotsiin. Laskuvarjojääkärikillan kolmikko teki sen viime maaliskuussa. MERENKURKKU K eväällä 2018 jäätilanne Suomen merialueilla oli poikkeuksellisen vahva. Alue onkin nimetty pohjoisnapasimulaattoriksi autenttisten ja pahimmillaan todella arktisten olosuhteiden ansiosta. Vaasasta Uumajaan hiihti kolmikko Jermi Tertsunen, Kari Kossila ja Poppis Suomela. Kun etelässä haaveiltiin kaukaisimmista majakkaluodoista niin länsirannikolla saattoi harkita Ruotsiin hiihtämistä. Perämeren pohjukassa Luulajasta Ouluun hiihtäminen onnistuu joka vuosi mutta Merenkurkussa harvemmin. Aikoinaan hylkeenpyytäjät ja kalastajat liikkuivat paljon rannikolta toiselle ympäri vuoden. Laskuvarjojääkärikillan Pohjoisnapa-retkikunta joutui aikoinaan kokemaan todella vaihtelevia jääolosuhteita ja haasteellisia avovesien ylityksiä Pohjoisnapaa tavoitellessa
Tasaisia alueita on siellä täällä.. MERENKURKKU M E R E N K U R K U S SA hiihtäminen on suurimmaksi osaksi siirtymistä jäälautalta toiselle
Talven aikana kertynyt jää liikkuu aktiivisesti ja tuulensuunnista riippuen jäätilanne muuttuu nopeasti. 1965 Peter Boucht hiihti yksin Vaasasta Uumajaan. 1960–luvulla Merenkurkun yli hiihdettiin muutamia kertoja myös retkeilymielessä. U U S I E N railojen yli hyppiessa pitää olla tarkkana huolimatta päällä olevasta kuivapuvusta.. RETKI tammikuu 2019 38 MERENKURKKU kin talvisaikaan Merenkurkun yli tapahtunutta ihmisten liikkumista. Kunhan vaan jäätä on tarpeeksi. E D E L L I S E N viikon avovedet ovat jäädyttyään helppoja kulkuväyliä. Näiden arktisen retkeilyn konkarien jälkeen ei Merenkurkun yli tiettävästi ole hiihdetty ennen kuin keväällä 2018. Pohjoistuulilla jäät pakkautuvat pohjoisesta päin saaria ja purkautuvat MerenkurLiikkuminen avomerellä Merenkurkun yli on haastavaa. Seuraavana vuonna Pentti Kronqvist hiihti Pietarsaaresta Uumajaan. Jatkuvasti auki olleen laivaväylän myötä jäätä pitkin liikkuminen loppui. Raippaluodon saariryhmä Vaasan edustalla ja Holmön saaret vastaavasti Ruotsin puolella kaventavat matalaa väliä entisestään tehden Merenkurkusta varsinaisen suppilon. Haasteelliset olosuhteet Merenkurkku on todellinen sumppu keskellä Pohjanlahtea, jossa Perämeri muuttuu vähitellen Selkämereksi
Satelliittikuvien perusteella länsireunalla on tiedossa avovesiä ja heikkoja jäitä. Tämän takia liikkuminen avomerellä Merenkurkun yli on haastavaa. 25 kilometrin matka alkaa aikaisin aamulla. Kirkkaalla kelillä on helppo nähdä kauas. Vähitellen yhtenäinen jääpeite muuttuu entistä rikkonaisemmaksi. Ruotsin puolella vastaan kaartuu pitkä Holmön saariryhmä. Liikkuvalle jäälle ei ole järkevää leiriytyä. Kiinteän jään alue vaihtuu ensimmäisten railojen ja ahtojäiden jälkeen epävakaisemmaksi jatkuen samanlaisena Ruotsiin asti. RETKI tammikuu 2019 MERENKURKKU 39 kusta etelään. Merenkurkun ylityksen onnistumisesta ei ole mitään varmuutta vielä tässä vaiheessa. Päivästä tulee pitkä ja raskas. Ruotsin lähimmät saaret näkyvät selvästi horisontissa. Merenpinnan tasolta tarkkailtuna edessä olevien jäätilanteiden arviointi on hankalaa. LAIVAVÄYLÄN ympärillä jääkenttä on hyvin rikkonainen. Jääolosuhteet muuttuvat jatkuvasti entistä epävarmemmiksi. Valassaarten kautta Matkaa Vaasasta Uumajaan on linnuntietä noin 65 km. Mahdoton sanoa, ovatko ne jääneet kauas avovesistä vahingossa railojen jäätyessä kiinni vai miksi niitä on jäällä kaukana uintimahdollisuudesta. Pitää olla valmius erilaisiin olosuhteisiin ja jatkuvasti pitää olla valppaana olosuhteiden muuttumiselle. Vielä haasteellisemmat jääosuudet alkavat kauempana avomerellä. Myöhemmin niitä näkyy kurkkivan avovesien seassa mutta tässä vaiheessa ne ovat vielä kaukana uintipaikoista. Hylkeitä näkyy yllättävän paljon. Jäiden liike on voimakkaimmillaan juuri kapean ja matalan suppilon suulla. Itse Merenkurkku eli varsinainen avomeri kaukaisimpien saarien välillä on ainoastaan 25 km leveä Saariston suojassa merenjää on tasaista ja helppokulkuista. Vastaavasti taas etelä-ja länsituulilla jäämassa liikkuu takaisin pohjoiseen. Väylän varteen pääseminen ja matkan jatkaminen vaati paikoin paljon kiertelyä.. Jään päällä on lunta, joka tuulen vaikutuksesta on kuitenkin kovaa eikä juurikaan upota. Kovat pakkaset ovat jäädyttäneet avovedet uudestaan ja sitoneet jäälohkareet jälleen kiinteäksi massaksi. Satelliittikuvia tutkimalla jäiden liikettä voi vähän ennakoida, joskin tilanne voi muuttua päivässä tai jopa tunneissa. Laivaväylän yli Merenkurkun yli pitää hiihtää kerralla. Hiihtäminen muuttuu paikoin hankalaksi. Vaasa jää kuitenkin kauas avomerestä ison Raippaluodon taakse. Raippaluodon edustalla on vielä Valassaaret, jotka ovat tässä kohtaa Suomen läntisimmät maaalueet. Vaikka jää on tässä vaiheessa vielä kiinteää, on joka puolella nähtävissä merkkejä jäiden rajuista liikkeistä. Pitää vaan hiihtää hitaasti eteenpäin ja etsiä parasta mahdollista reittiä. Aloittamalla hiihdon Björkbystä Raippaluodosta pääsee nopeasti avomerelle. Viisi kilometriä Valassaarten länsipuolella jääolosuhteet muuttuvat selvästi
Lohkareikko ja jääsohjo kantaa välillä hetken ja toisaalla se pettää ihmisen alla kokonaan. Liikkuvan jää ylittäminen ei siis onnistu. Tällä kertaa haasteena on myös väylän suuntaan puhaltava kova tuuli. Yläilmoista näkee ympäristöä paremmin ja reitin jatkoakin on mahdollista arvioida helpommin. MERENKURKKU Avovedet tai liian heikot jäät pakottavat etsimään kantavaa jäätä huolellisemmin. Pyöreistä jääpaloista on hankalaa saada otetta, joten eteneminen on tosi hidasta.. Yksi matkan suurimmista haasteista on ylittää pohjoiseen menevä laivaväylä. L A I VAVÄY L Ä N ylitys on raskasta puuhaa. Tämä avaa meille mahdollisuuden päästä väylän toiselle puolelle turvallisesti. Se on myös ratkaiseva vaihe koko Merenkurkun ylityksen onnistumisessa. Jatkuva mutkittelu on hidasta ja kilometrejä kertyy. Joten horisontissa juuri näkyvä laiva on ylityskohdassa parhaimmillaan alle tunnin kuluttua. Dronen tarjoaman kuvan avulla laivaväylän sopivaa ylityskohtaa on kätevä etsiä. Edellisen laivan hävittyä horisonttiin seuraava laiva pilkistää jo näkyviin. Ison lahtilaivan ajaessa vastatuuleen jäämassa pysähtyy hetkeksi sen perävanassa. Väylän ylityksessä on kiire. Päivä uhkaa kääntyä kohti iltaa eikä edelleenkään ole varmuutta läpi pääsystä. Tankkerin huristaessa muutamien metrien päästä ohi pitää 100 metriä leveän väylän ylitykseen lähteä heti. Kukaan ei halua olla niiden tukkeena, joten parempi ehtiä toiselle puolelle ennen laivan saapumista. Väylä on aktiivikäytössä ja siinä kulkee jatkuvasti isoja rahtilaivoja niin pohjoiseen kuin etelään. Isot rahtilaivat kulkevat väylää pitkin 25 kilometrin tuntivauhtia. Tuulen takia jäät ovat voimakkaassa liikkeessä ja niiden seassa uiminen on vaarallista
MERENKURKKU Jatkuvasti käytössä oleva laivaväylä on täynnä erikokoisia jäälohkareita ja jääsohjoa.
L A I VAVÄY L ÄS SÄ jäätilanne muuttuu koko ajan. Liikkuvan jää sekaan meneminen ei ole turvallista, joten täytyy odottaa jään pysähtymistä.. Jään paksuutta pitää tarkkailla jatkuvasti ettei liian ohut jää pääse yllättämään. JÄ Ä L AU T TOJ E N liikkuessa tuulen voimalla syntyy välillä avovesia ja välillä taas lautat painuvat toisiaan vasten nostaen hankalasti ylitettäviä ahtojääalueita. Avovesi on hetkessä täynnä jäälauttoja ja paksua sohjoa. RETKI tammikuu 2019 42 MERENKURKKU U U D E L L A jäällä matka etenee vauhdilla niin suksilla kuin luistimillakin
Kestävän jään metsästys jatkuu. Ensimmäisen miehen uidessa kuivapuvussa avoveden toiselle puolelle, otsalampun valokeila kelluu pitkin mustaa meren lainehtivaa pintaa. Talvisaikaan Ruotsin ja Suomen välillä kulkee ainoastaan yksi päivittäinen laivavuoro. Viimeisenä hiihtopäivänä alkanut lämmin tuuli sulatti nopeasti ohuimman jään alueita ja laajensi avovesialueita. Tunnin hiihdon jälkeen lampun valokeilassa näkyy ensimmäisen kerran vastaranta. Suksien kerätessä nuoskalunta alleen ja ahkion painuessa pehmeään hankeen matka hidastuu huolestuttavasti. Tunnin etsinnän ja parin kilometrin hiihdon jälkeen ohut jääkenttä on ohitettu. Pimeällä laivaväylän ylitys olisi entistä haastavampaa. Valitettavasti tosin niin vauhdilla, että yhtäkkiä heikot jäät yllättävät. Jokainen vetää tai työntää omaa ahkiotaan ja yrittää siten päästä mahdollisimman nopeasti toiselle puolelle. Ainoa mahdollisuus on uida tai paremminkin ryömiä väylän yli. Ohut jää Laivaväylän onnistunut ylitys illan jo vähitellen hämärtyessä tarkoittaa, ettei takaisin kääntyminen ole enää mahdollista. Niissä retkiluistimet ovat nopein kulkupeli. Loppumatkan hidasteista huolimatta satamaan päästään ajoissa ja lopulta ahkiot kannetaan WasaLine-lautan autokannella paluumatkan alkaessa. Turvallisuuden takaamiseksi vyötärölle on sidottu turvaköysi, joka toimii samalla lossausköytenä. Tässä vaiheessa jokainen on jo väsynyt ja energianpuute vaivaa. Seuraavan viikon satelliittikuvien mukaan laajat avovedet olisivat olleet jo liian laajoja ylityksen onnistumiseen. Kohti Ruotsia ja satamaa Holmön saaren tuntumassa suksien alle ilmestyy taas kova yhtenäinen jää. Edessä on sysimusta avomeri. Pari päivää aikaisemmin noussut voimakas länsituuli oli jo rikkonut jään pintaa ja avannut avovesiä Merenkurkun länsirannikolla. Merenkurkun ylityksen toinen suuri haaste onkin mahdolliset avovedet. Haaste osoittautuu todelliseksi veden liplatuksen kuuluessa korviin pilkkopimeässä. Seuraava haaste on ehtiä Uumajan satamaan ajoissa. Lamppujen teho ei riitä niiden yli, joten ei ole mitään tietoa sen laajuudesta. Vähän matkan päästä väli on vielä kapeampi ennen kuin alkaa taas uudestaan leventyä. Vaikka miehet säilyvät pelastuspukujen ansiosta pääosin kuivina, on jännitys ja keskittyminen huipussa. Loput kolmikosta lähtee uimaan samaan aikaan saadakseen tarvittaessa turvaa kelluvista ahkioista. Tätä varteen jokaiselle on mukana kuivapuku, joka ainakin teoriassa pitää miehen kuivana. Historiallisen hiihtoretken onnistuminen voi olla yllättävän pienestä kiinni. Luisto suksista ja ahkiosta loppuu kokonaan. Ahkiolautalla sen yli ei pääse. Ainoa vaihtoehto on lähteä taas kiertämään ja hiihtämään jään reunaa pitkin. Maaliskuun pimeys laskeutuu Merenkurkkuun ja pakottaa kaivamaan otsalamput päähän Uimaan avoveteen Huolimatta hyvästä jäätalvesta satelliittikuva paljastaa laajoja avovesialueita lähellä Ruotsin rannikkoa. uintiosuus laivaväylän ylitys hiihtoreitti Merenkurkku Selkämeri Perämeri Vaasa Uumaja Holmsund Holmön Björköby Raippaluoto Suomi Ruotsi 10 km Merenkurkku Ainoa vaihtoehto on uida 60 metriä avoveden yli.. Ahkio liukuu kevyesti perässä ja elää tuulen mukana omaa elämäänsä vetoköyden jatkona liukuen arvaamattomasti puolelta toiselle. Matka etenee taas vauhdilla. Vesi pärskyy kroolatessa eteenpäin pää pystyssä. Väsymys painaa pitkän päivän vielä jatkuessa. Matka jatkuu vielä yön pimeydessä muutaman tunnin. Retkiluistelusauva menee kevyesti kerralla jään läpi tarkoittaen, että nyt ollaan jo liian ohuella jäällä. Muutaman tunnin lepo tulee tarpeeseen. Puvusta huolimatta jokainen kangistuu ylityksessä. Ainoa vaihtoehto on uida 60 metrin avoveden yli. Siellä täällä ajelehtii jäälohkareita. Seuraavaksi ahkiot vedetään avoveden yli. RETKI tammikuu 2019 MERENKURKKU 43 Jatkuvasti käytössä oleva laivaväylä on täynnä erikokoisia jäälohkareita ja jääsohjoa. Voimakkaan sivutuulen takia suoraan uinti ei onnistu. Luistimien ja suksien alla parin sentin jää jo notkuu huolestuttavasti. Tässä vaiheessa ylityksen onnistuminen on jo selvä. Kovin kauaa ei lepoon ole aikaan. Jääolosuhteiden jatkuva muuttuminen mahdollistaa myös paikoin loistavia tasaisia uuden jään alueita. 20 kilometriä ennen Uumajan satamaa lämpötila laskee yllättäen nollaan lämpimän föhn-tuulen takia. Tuuli painaa kuitenkin ahkiot sivulle, joten on täysi työ vetää ahkiot yli
Sää viilenee, ja loppuviikosta tulee yksi talven kylmimmistä. Juuri nyt lumi paakkuuntuu suksenpohjiin, mutta retken tulevina päivinä suksi luistaa niin hyvin kuin se nyt eräsuksilla luistaa. Matkaa on juuri sopivasti, koska me emme liiku lujaa. Näin talvella rimmikoita peittää kuitenkin puolimetrinen hanki. Pakkailemme ahkioita ja säädämme suksien siteitä metsäautotien mutkassa Pudasjärvellä, jonne taksi on meidät jättänyt. Hämärä kääntyy pimeydeksi Ensimmäisen yön määränpäähämme Porokämpälle on 9 kilometriä. Siten näkee parhaiten valkeaa suota ympäröivän metsän mustan Suoerämaan Suoerämaan hyytävä hyytävä kauneus kauneus TEKST I Päivi Mattila K U VAT Petra Kosonen, Elina Silkelä ja Teemu Saloriutta Talven lumo on sydäntalvella äärevimmillään. Tasaisella suolakeudella on oikein hyvä vetää ahkiota. Jotkut sytyttävät otsalamput, itse hiihdän mieluiten ilman. Henkilökohtaisten varusteiden lisäksi on yhteiset vedenhakuvälineet, kirves, varasukset ja kymppiteltta, joka painaa kamiinoineen päivineen 40 kiloa. Maisema on maalattu sinisellä hämärällä ja paukkupakkasten aikaan myös punertavalla auringolla. Hiihtovaellusporukkaamme kuuluu 11 henkeä ja tavaraa riittää. Vuoden viimeinen päivä on huvennut iltapäivän puolelle, kun pääsemme liikkeelle. Hämärän laskeutuessa kello on vasta kaksi. Sillä on pituutta noin 40 ja leveyttä 10 kilometriä. On mitä parhain aika tutustua Litokairan erämaahan.. Retken kohteena on Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien rajalla sijaitseva Litokaira. RETKI tammikuu 2019 44 LITOKAIRA P yryttää märkää lunta. Tätä soidensuojelualuetta kutsutaan Suomen eteläisimmäksi erämaaksi. Kesällä Litokairan täyttää hyönteisten ininä, eivätkä sen ylitsepääsemättömät aapasuot sovi muille kuin kahlaajalinnuille
RETKI tammikuu 2019 LITOKAIRA 45 AS U T U KS E N valot eivä t suuremmin hä iritse Litokairan revontulia.
Otsalampun valosta tulee välttämätön, kun saavumme oikean metsäsaarekkeen luo. RETKI tammikuu 2019 46 LITOKAIRA pro. Ahkerin kävijäkunta taitavat olla metsästäjät. En ole päävastuussa suunnistuksesta, mutta ahkiottomana kuljen porukan eturintamassa latua tekemässä. Neulastee on itse asiassa hyväkin asia, koska niistä liukenee lumesta puuttuvia, veden imeytymisen kannalta tärkeitä mineraaleja. Viiden maissa hämärä on muuttunut pimeydeksi. Mukavinta seisoskelu tai edestakaisin hiihtäminen on metsäsaarekkeiden takana, jonne tuuli ei pääse. Mukavinta seisoskelu tai edestakaisin hiihtäminen on metsäsaarekkeiden takana, jonne tuuli ei pääse.. Suoaukeilla käy viima, joka pureutuu läpi tuulenpitävistä retkihousuista. Saavumme perille Iso Litjojärven rannalla sijaitsevalle Litjon tuvalle alkuiltapäivästä. Siinä missä lumen sulatteluun liittyy tiettyä yksinkertaisuudesta kumpuavaa nautinnollisuutta, kamiinateltta voi olla herkkäuniselle koettelemus. Painavan hirviparan sorkka on painunut syvälle lumeen. Talvitelttailun jälkeen tupa tuntuu ylelliseltä asumukselta. Osa telttailee mielellään ulkosalla omassa rauhassa. Taivallamme Haaramaan laavulle, jonka kupeessa vietämme kaksi seuraavaa yötä. Kun kamiinaan lisätään klapi, syntyy pientä kolinaa. Tekemistä riittää nuotion ääressä tuntikausiksi. Lumen sulattelua nuotiolla Aamulla näemme kunnolla, minkälaiseen paikkaan olemme päätyneet. Hanki paljastaa, että näillä lakeuksilla ovat liikkuneet myös jänis, kettu, hirvi ja ehkä ilveskin. Koko seurueemme ei mahdu sisämajoitukseen, mutta siitä ei jouduta kiistelemään. Vesi on sulatettava lumesta, eikä se tapahdu kovin nopeasti. Se saadaan suoraan avannosta, ensimmäistä kertaa retken aikana. Vieraskirjan perusteella tupa on varsin vähällä käytöllä, eikä suolla tarvo moniin kuukausiin ketään. Liikenteen meteliä ei kuulu. ilin. Luultavasti juuri he ovat mukavoittaneet tupaa patjoilla ja vällyillä. Ensimmäisen iltapäivän ohjelmassa on vesihuolto ja kamiinateltan viritys. Elintasomme nousee merkittävästi myös veden saatavuuden kannalta. Käytän korvatulppia, mutta ne poistavat metelin vain osittain. Yritän valikoida sulatettavaksi kovaksi pakkautunutta lunta, johon ei olisi karissut luppoa. Kuusenneulasista en piittaa. Joudun myös huomaamaan, että vaikka teltta on lämmitetty, tarvitsisin eristeeksi kaksi makuualustaa. Kauempana on myös sula puro, jonka luona liikkuu koskikara. Tuvalla on mukavaa Retken neljäntenä päivänä lämpötila laskee -10 asteeseen. Vähiksi jääneistä unista huolimatta jaksan seuraavana päivänä käväistä muiden mukana läheisellä Tervon laavulla. Odottelu uhkaa muuttaa minut jääpuikoksi. Näissä olosuhteissa on vähän ikävää, että joukkomme kulkunopeus vaihtelee suuresti. Pieni hirsimökki piiloutuu kuusikon kätköihin. Toki mineraalitäydennys hoituisi myös esimerkiksi rooibosteepussilla tai hippusella suolaa. Tällä kertaa kaikki mahtuvat makoilemaan sisätiloihin. Harmaat kelot komistavat soiden laitoja, ja metsäsaarekkeissa on monin paikoin iäkkäitä havupuita
RETKI tammikuu 2019 LITOKAIRA 47 J U O M A P U L LO pysyy sulana anorakin taskussa tai takin alla.
TAU KOVA AT T E I STA huolimatta evä stauot jä ä vä t kovalla pakkasella lyhyiksi B U S S I A odotellessa.. Tehtiin järkipäätös, että kylmimmät illat ja yöt olisi viihtyisintä viettää tuvan suojissa. eece ja villapaita. Aiempina päivinä taivaalla on näkynyt vain vaaleanpunainen hohde, jos sitäkään, mutta nyt aurinko loistaa täydeltä terältä. Arktinen ennuste herättää huolen siitä, miten kehoni mahtaa pärjätä. Kehoni reagoi paukkupakkaseen näläntunteen kasvulla. Uusin ennuste kertoo, että pakkanen saattaa paukkua tulevina päivinä jopa -35 asteessa. Toinen valonäytös koittaa illalla. Yleensä mielialani rentoutuu vaelluksilla retken loppua kohti, mutta tällä kertaa käy toisin. Yhtäkkiä kuuluu kova jymäys, ja tuntuu kuin allemme olisi iskenyt pieni maanjäristys. Kiristyvä pakkanen saa jään railoilemaan. Aurinkolaseja ei sentään tarvitse, niin matalalla paiste vielä on. Siinä hommassa kylmettyy myös takapuoli, enkä voi olla kadehN U OT I O kypsyttä ä ruoan ja sulattaa lumet. Reissun toiseksi viimeisenä päivänä hiihdämme samalle Porokämpälle, jossa vietimme ensimmäisen yön. Takin alle olen pukenut neljä kerrosta: villainen aluspaita, . Sen lisäksi lounasta pitää vielä jatkaa näkkärillä ja pähkinöillä. RETKI tammikuu 2019 48 LITOKAIRA Alun perin Litjon tuvalle oli tarkoitus hiihtää jo alkumatkasta, mutta kulkureittiä korjattiin viime hetken sääennusteiden vuoksi. Pakkanen kiristää otettaan Vietämme Litjolla välipäivän. Yllättäen autiotuvalla on riittävästi puhelinverkkoa netin käyttöä varten. Päässäni on silkkinen kypärämyssy, kaksi pipoa ja takin huppu. Pahiten pakkanen koettelee sormia. Ihailemme matkalla sekä auringonnousua että sen laskua, mikä on Suomessa melko harvinaista. Retken leutoina alkupäivinä säästin osan ruokatermarissa hautuneesta lounaasta illalliseksi, mutta nyt syön koko annoksen kerralla. Etelä-Suomen loskatalvet eivät mitenkään totuta tuollaisiin astelukuihin. Saavutan myös henkilökohtaisen ennätykseni vaatekerroksissa. Tällä vaateparrella ei tule hiki, vaikka hiihdän rinkka selässä. anellipaita, ohut . En ota valokuvia, mutta rukkaset pitää riisua esimerkiksi pissalla käydessä. Toppapukuihin kääriytynyt ryhmämme kokoontuu järven jäälle katsomaan revontulia. Eniten kiinnostaa tietysti sää. Männynkäkkäröistä piirtyy hangelle pitkiä sinisiä varjoja. Yli 20 asteeseen kipuava pakkanen tuo tullessaan kirkkaan kelin. Tähän aikaan vuodesta se onnistuu helposti, koska suksille ei tarvitse päästä ennen kymmentä
Sarastuksesta ei ole tietoakaan, kun lähdemme liikkeelle ennen kuutta. Suupielet kääntyvät kuitenkin ylöspäin, kun luoksemme ilmestyy laupias samarialainen. Hiihto eteni odotettua nopeammin, koska tauot pidettiin hyytävän sään takia varsin lyhyinä. Sitten valo alkaa taas vähetä. Bussipysäkin vieressä asuva karjatilallinen saapuu tuomaan kopallisen halkoja ja sanoo, että pysäkin taakse saa tehdä nuotion. Niin teemme. Alan tuumia, että talviretken varusteisiin pitäisi lisätä lämmin hame tai naisille tarkoitettu pissakouru. Vähitellen silmä alkaa erottaa harmaan sävyjä, ja varhaiseen lounasaikaan tullessa havunneulaset näyttävät jälleen vihreiltä ja housuni punaisilta. Edessä on 15 kilometrin rykäisy bussipysäkille. × Litokairaan voi saapua joko Oulun ja Pudasjärven tai Rovaniemen ja Ranuan kautta. Pohjoisosa sijaitsee Lapissa Ranuan kunnan alueella. S U OA AVA jatkuu. Suota on 75 prosenttia. Matkan aikana on kiehtovaa havainnoida valon määrän lisääntymistä. timatta seurueen miehiä: heidänhän ei tarvitse altistaa ihoaan pakkaselle niin paljon. Itse en halua kitsastella vedestä, sillä nestehukka heikentää paitsi suorituskykyä myös kehon lämmitysjärjestelmää. Paluukuljetuksen odottelu on retken tylsintä antia. Vessakäyntien epämiellyttävyyden vuoksi eräs retkikavereistani ei juo päivän aikana mitään. Aluksi etenemme pilkkopimeydessä. Alan tuumia, että talviretken varusteisiin pitäisi lisätä lämmin hame tai naisille tarkoitettu pissakouru. × Kesäisin alueella asuu muuttohaukka, kurki sekä runsas kahlaajalajisto. Oijärvi Porokämppä Litjo Haaramaa Tervo Tervonniemi Keväjärvi Papinpalo Hukari vaellusreitti Pudasjärvi Ranua Pudasjärvi Ranua Ii Ranua Pudasjärvi 4 km Litokaira Äijänjärvi Asmunti 78 Litokaira Litokaira. Pakkasta ei tullut yhtä paljon kuin hurjimmissa ennusteissa, mutta mittari laski silti -25 asteeseen ja tuuli lisäsi pakkasen purevuutta. 49 Litokaira TIEDÄ JA MENE RETKI tammikuu 2019 LITOKAIRA × Litokairan eteläosat ovat Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven ja Iin kunnissa. × Litokairassa on kaksi autiotupaa ja kaksi laavua, ja se sopii parhaiten omatoimiseen retkeilyyn. × Suojelualueen pohjoisosissa on 2,3 kilometriä pitkä Papinpolun luontopolku lintutornineen. Hiihtosauva sopii muun muassa taukojumppaan. × Litokairan koko on 318 neliökilometriä, eli kuuden Nuuksion kansallispuiston verran. Seutu on säästynyt luonnontilaisena vaikeakulkuisuutensa ansiosta. × Alue koostuu Lapiosuon–Ison Äijönsuon soidensuojelualueesta, joka perustettiin vuonna 1988. Bussilla pääsee esimerkiksi Asmuntin kylälle Ranualla. Nevojen ja rämeiden lisäksi Litokairassa on puustoltaan yli 200-vuotiaita luonnonmetsiä. Muuta merkittyä reitistöä suolla ei ole. Saavumme tienvarteen hyvissä ajoin, kokonaista kolme tuntia ennen bussin saapumista. Päivä valkenee verkalleen Viimeisenä aamuna herätyskello käskee ylös jo neljältä
He hiihtivät yöpymään ensimmäisen rastin tuntumaan, jolloin käsillä olevan lauantaipäivän hiihtourakka lyhenee kuudella kilometrillä. RETKI tammikuu 2019 50 UMPIHANKIHIIHDON MM-KILPAILUT T ykky on verhonnut suipot kuuset ja käkkyräiset männyt valtavaan lumikuormaan. Itse asiassa osa joukkueista aloitti kilpailun jo edellisenä iltana. Päivän aikana joukkueet käyvät neljällä tehtävärastilla. Parhaiten valmistautuneet joukkueet keksivät jakaa kysymykset osallistujien kesken, jotta he ehtivät vastata kaikkiin kohtiin huolellisesti. Osallistujien pitää kuljettaa omat ruuat ja juomat sekä vähintään pakolliset varusteet: kompassi, yöpymisväliMaaliin saavuttaessa joukkueen varusteiden painon keskiarvon pitää olla vähintään kahdeksan kilogrammaa kilpailijaa kohden.. Ensiaputaitojen puute voi kostautua maksimissaan kahdeksan minuutin sakoilla. Juoma ja energiapitoinen naposteltava tekevät kauppansa. Ensiaputaitoja mitataan monivalintatehtävillä. Tällä kertaa reitti suuntautuu Pikku-Syötteen eteläpuolisille vaaroille, joista osa kuuluu Syötteen kansallispuistoon. Pudasjärven Urheilijoiden ja seuran yhteistyökumppaneiden järjestämät umpihankikisat on hiihdetty vuodesta 1998 lähtien. Samalla aikaa jää loppumatkan suorittamiseen enemmän, sillä seuraavalla yörastilla pitää olla alle kymmenessä tunnissa. Yksin urakasta on haastavampi selvitä. Suorituspaikkoja on kolme, mutta väliaikalähdöllä matkaan on sännännyt yli 80 joukkuetta, joissa on osallistujia kolmesta viiteen. Lisäksi mukana on runsas 30 yksilökilpailijaa. Siniharmaa maisema odottaa aamun valkenemista. Taitoja ja varusteita Ensiapurastilla on ruuhka. Umpihankihiihdon 21. Sauvan työnnöt kuulostavat valittavilta naukaisuilta, kun nelihenkinen rinkkaseurue suuntaa valitsemaansa reittiä ensimmäiselle tehtävärastille. Vääristä vastauksista kertyy aikasakkoa sunnuntain pikataipaleelle. TEKST I JA KUVAT Joel Ahola Hankihurmos Hankihurmos Umpihankihiihdon maailmanmestaruuskilpailut ovat monelle osallistujalle paljon muuta kuin hiihtomittelö. Aika käytetään hyväksi päivän reittiä ja tauotusta suunnitellen. Tapahtuma tarjoaa turvallisen hiihtovaelluksen tykkylumen kuorruttamassa maisemassa. Ahkioilla näihin karkeloihin ei ole asiaa. Veistosmaiset, käyrät pilarit tekevät maisemasta satumaisen. Lumi narskuu suksen alla kiteiden murtuessa. maailmanmestaruuskilpailut ovat alkaneet. Pudasjärven Pikku-Syötteellä on helmikuun alussa tykkytakuu. Tosissaan taipaleelle lähteneet joukkueet ovat pakanneet varusteensa pienehköihin reppuihin, mutta moni kannattelee hartioillaan 90-litraista putkirinkkaan. Kilpailijat joutuvat jonottamaan hetken rastille. Tekstit ovat pitkiä, mutta aikaa on vain muutama minuutti. Paikkana on aina ollut Syötteen ympäristö
UMPIHANKIHIIHDON MM-KILPAILUT. RETKI tammikuu 2019 51 TA PAHTUMAN nimestä huolimatta kärkipäätä lukuun ottamatta umpihankea on vain viimeisen päivän pikataipaleella. Muille osuuksille metsään syntyy kevyesti edettävä latu, kun sata joukkuetta lykkii samaa uraa
Monet osallistuvat tapahtumaan talvesta ja tunnelmasta sekä fyysisestä rasituksesta nauttiakseen. Tykkykerros kasvaa puiden yllä korkeammalle kavuttaessa. Erätaitoja testataan etäisyyden arvioinnilla. RETKI tammikuu 2019 52 UMPIHANKIHIIHDON MM-KILPAILUT neet, ensiaputarvikkeet, muistiinpanovälineet, puukko, otsalamppu ja tulentekovälineet. Voidellaan suksia, nauretaan sekä jutellaan tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Tämä tie on vielä paremmin tampattu, sillä tapahtuman vapaaehtoiset toimitsijat ovat käyttäneet uraa. Luontolatua Hiihtäjien jono kapuaa metsätietä vaaran huipulle. Tie on auraamaton, mutta siinä on kelkoilla tampattu ura. Mestaruuksia tavoittelevat joukkueet ovat luku sinänsä. Lisäksi jokaisella joukkueella pitää olla kirves ja saha sekä matkapuhelin. Umpihankikilpailun nimi on osin harhaanjohtava, sillä vain kärjessä painelevat kilpailijat pääsevät avaamaan omaa latuaan. Heitä matkimalla voi oppia niksejä talvivaellukseen. Pitkiä kysymystekstejä on kahdeksan, joten vastaamisvastuu on hyvä jakaa joukkueen jäsenten kesken.. Seuraavaksi rastipaikaksi on valikoitunut UKK-reitin varrelle rakennettu Mustarinnan laavu. Samanlainen jälki löytyy lähes jokaiselta metsätieltä poronhoitoalueella. Tällaisia sauvoja on kevyt nostaa, sillä lumi ei kasaannu somman päälle. Tunnelma on hyvä ja kannustava. Jotkut ovat tehneet hiihtosauvoihin kartionmuotoiset sommat nurin käännetyistä muovisuppiloista: tavallinen hiihtosompa riittää kovalla alustalla, mutta sen yläpuolelle sijoitettu suppilo pysäyttää sauvan umpihangessa. Huollettuja hiihtoreittejä sekä huoltokelkkojen ja E N S I A P U TA I TOJA testataan monivalintakysymyksillä. Päivä on edennyt jo pitkälle, joten moni joukkue pysähtyy ruokatauolle. Imurin letkuja muistuttavat eristetyt juomaletkut osoittavat keksijöiden idearikkautta. Reitti valikoituu soille ja muille mahdollisimman avoimille urille turhia nousuja ja laskuja vältellen. Keittimet kuumentavat pastaa ja sulattavat vettä juomapullojen täytteeksi. Säännöllä pyritään varmistamaan, että kilpailijat ottaisivat mukaan riittävän lämpimät makuupussit ja muut talviyöpymiseen vaadittavat varusteet – pakkasrajoitusta ei tunneta. Maaliin saavuttaessa joukkueen varusteiden painon keskiarvon pitää olla vähintään kahdeksan kilogrammaa kilpailijaa kohden
L AUA N TA I N hiihtourakasta pitää selvitä kymmenessä tunnissa. Helmikuun alun päivä on lyhyt, joten viimeiset kilometrit taivalletaan otsalampun valossa. J O K A I N E N joukkue kuljettaa metsästyskoiran seurantaan suunniteltua GPS-pantaa. RETKI tammikuu 2019 UMPIHANKIHIIHDON MM-KILPAILUT 53 KO K E M AT TO M AT ampujat onnistuivat tehtävässä erinomaisesti, sillä he uskalsivat kysyä neuvoja tähtäämiseen toimitsijalta. Tykkymetsässä kiemurteleva luontolatu on huikea kokemus. Järjestäjät näkevät kilpailukeskuksen karttaseinällä kaikkien joukkueiden reaaliaikaisen sijainnin – eksymään ei pääse.
Osallistujat kuljettavat itse kaikki leiriytymiseen tarvittavat varusteet.. Sen sijaan auratuilla teillä ja virallisilla moottorikelkkaurilla ei saa hiihtää. Lisäksi koulutettu ensiapuhenkilökunta seuraa hiihtäjien reittiä kelkalla vetäen perässä lämpöpulkkaa. Tykkymetsässä kiemurteleva luontolatu on huikea kokemus. U M P I H A N K I K I L PA I L I JAT ovat kehittäneet sauvamallin, jossa tavallinen hiihtosompa riittää kovalle alustalle, mutta sen yläpuolelle kiinnitetty suppilo kantaa pehmeässä hangessa. Kilpailuksi nimetty tapahtuma on erinomainen talvivaellus. RETKI tammikuu 2019 54 UMPIHANKIHIIHDON MM-KILPAILUT poromiesten uria saa käyttää vapaasti. Tavallisella hiihtovaelluksella ei pääse etenemään yhtä kevyesti valmiiksi avattua latua. U M P I H A N K I H I I H D O I S SA yövytään tulilla. Omalla retkellä ei pääse hiihtämään yhtä hyväkulkuista uraa. Samanlaista turvallisuutta ei voi tavoittaa omilla vaelluksilla, sillä jokaisen joukkueen menoa valvotaan kilpailukeskuksessa metsästyskoiran seurantaan tarkoitetulla GPS-pannalla, joka on kiinnitetty rinkkaan. Muut joukkueet parantavat turvallisuutta avun ollessa lähellä. Umpihankiosuuksille syntyy nopeasti hiihdetty latu, kun kaikki sivakoivat samaa uraa
Keho kaipaa lepoa, mutta ensin on huollettava sukset ja kuivateltava kostuneita varusteita. Avotulimajoitteiden leiri on sosiaalinen kohtaamispaikka, jossa tavataan kavereita ja tuttuja kilpakumpXXII Umpihankihiihdon MM-kilpailut 8.-10.2.2019 Pudasjärvi, Pikku-Syöte www.umpihankihiihto.pudasjarvi.. Tuleen tuijotetaan kymmenillä nuotioilla tarinoiden soljuessa päivän koitoksissa ja tulevassa taipaleessa. Tarkka sihti palkitaan kilahduksella lyijymötin osuessa pilkkaan. Umpihankiosuuden hiihtoalueen reunat on merkitty maastoon. Joukkueet vaihtavat vähän väliä kärkihiihtäjää, sillä nyt mennään täysillä. Joinakin vuosina loppuosuus on hiihdetty tasaisella suolla, mutta tänä vuonna urakka on rankka. Valtaosa umpihankihiihtäjistä aikoo viettää yönsä laavuvaatteen tai tarpin alla, mutta on joukossa muutama telttakin. Niiden valossa yritetään vielä tunnistaa valokuvista lumijälkien jättäjiä. Toisaalta takaa tulevat näkevät missä töyräässä on ollut haasteita ja osaavat väistää ehkä pahimmat pusikot ja notkelmat – tai joutuvat vielä pahempaan paikkaan. Vasta loppupäässä tulevat todelliset voittajat – ensikertalaiset ja aloittelijat. Puolisen tuntia myöhemmin keskenään kisaavat kaveriporukat painavat vielä puolitosissaan. Neljä lisärastia noukkimalla joukkue saa 28 minuuttia aikahyvitystä seuraavan päivän pikataipaleelle. Harva tunnistaa keväthangilla kuvattuja kurjen jälkiä. Joukkueiden on pysyttävä rajatulla alueella avaten oma ura umpihankeen. Tunnin lisälenkillä saa vielä koukattua pari rastia lisää, mutta osa jättää vaikeimman lisärastin hakematta. Kovakuntoiset voittajat saapuvat maaliviivalle räkä poskella huohottaen. Hyvillä ensiaputaidoilla, retkeilykokemuksella ja lajitiedoilla pääsee pitkälle. Maailmanmestaruus ei tule helpolla. Hiihtoa on takana osalla päivä ja toisilla kaksi. Otsalamput syttyvät viimeisille kilometreille. Erätaitojen ja luonnontuntemuksen kenttä on valtava, joten kilpailijoiden on vaikea valmistautua tehtävärasteihin. Kun yksi vahti vuorollaan tulta, viiden hengen porukka tarvitsi vain neljä makuupussia. He ovat päässeet tekemään unohtumattoman hiihtoretken valvotuissa oloissa. Lopussa hiihtäjiä hieman armahdetaan, sillä viimeiset vajaa kaksi kilometriä eli jyrkimmän nousun saa hiihtää huollettua latupohjaa pitkin. Maali sijaitsee Pikku-Syötteen huipulla, jonne kertyy pikataipaleen lähdöstä korkeusmetrejä lähes pari sataa. Yli metrin syvyiseen hankeen on kaivettu erilaisia poteroita ja polkuja. Niinpä kevyin reitti vie ainakin yhden lisärastin kautta. Tähän asti lähes koko matka on hiihdetty samaa jälkeä muiden kanssa, mutta sunnuntaiaamun noin seitsemän kilometrin osuus leiripaikalta maaliin on hiihdettävä umpihankeen. Ensimmäisenä lähtevä joukkue saa valita optimireitin. On spekuloinnin aika. Nuotioiden väleissä vaeltavat otsalamppujen valokiilat tuovat omat sävynsä esitykseen. Samaa tuttua puuhaa kuin omalla retkellä. Etummaisen urakka on rankka, mutta sivuun hypättyään hän pääsee letkan perään lepäämään. Moni kerää sakkoja täyden setin, mutta osa onnistuu ammunnassa. Joukkueet ovat hankkineet aikahyvitystä lisärasteilla, mutta tehtävien virheistä saadut miinusminuutit tietävät odottamista lähtöviivalla. Tehtävärastien pisteet ja haetut lisärastit määräävät seuraavan aamun takaa-ajon lähtöjärjestyksen. Aukio vetää porukan puoleensa, sillä osallistujat odottavat taululle ilmestyviä päivän tuloksia. RETKI tammikuu 2019 UMPIHANKIHIIHDON MM-KILPAILUT 55 Reitinvalintaa Kevyt liipaisimen puristus lähettää ilmakiväärin ammuksen matkaan. Tarina menneiltä vuosilta kertoo joukkueesta, joka yöpyi kevyillä makuupusseilla lähellä tulta. Ilta on täynnä puuhaa, sillä joukkueet pienivät omat nuotiopuunsa, vettä pitää sulattaa ja ruokaa valmistaa. Järjestäjä on varannut yhteistä iltaohjelmaa pakollisine yhteistyökumppaneiden puheineen ja esityksineen. Ensikertalaiset näyttävät osuvan parhaiten, sillä he uskaltavat kysyä järjestäjiltä tähtäysneuvoja ennen suoritusta. Keveys on päivän teema, joten varusteissa on osin tingitty. Kahden viimeisen tehtävärastin välissä on suuret vaarat ja niiden väliin jäävä erittäin vaikeakulkuinen purolaakso. He ovat voittaneet itsensä. Tulimeri Kelmeässä valossa kylpevä mäntykangas on erikoinen näky, kun lähes sata nuotiota synnyttää lepattavien valojen ja varjojen näytelmän. Jokaisen joukkueen takana hiihtää järjestäjän toimesta perässähiihtäjä, joka valvoo, että joukkue pysyy umpihangessa. paneita. Lähdöstä yöleiriin kertyy hiihdettävää kolmisenkymmentä kilometriä, kun kuljetaan tehtävärastien kautta vievää perusreittiä. Lähtö tapahtuu takaa-ajona edellisen päivän tulosten perusteella eli ensimmäinen maalissa on voittaja. Kovakuntoiset voittajat saapuvat maaliviivalle räkä poskella huohottaen.. Kolmannella tehtävärastilla joukkueet pääsevät ampumaan kolme laukausta. Hiihtomatka kasvaa merkittävästi, jos hakee lisärasteja. Aikasakkoa annetaan myös rasteilla tarkastettujen pakollisten varusteiden puuttumisesta, ensiapupalveluiden käytöstä, yöleiriin saapumisen määräajan ylittämisestä ja leiripaikan epäsiistiksi jättämisestä. Loppukiri Nyt se viimein alkaa – umpihanki
Vaatimaton, viisimetrinen torni on säilynyt palovartioinnin ansiosta. Aalistunturille nousee idästä parikilometrinen polku. Kaukoputkeen perustuvien kulmahavaintojen tekemiseen vaaditaan näköyhteys, joten pisteet on perustettu korkeiden mäkien, vaarojen ja tuntureiden laelle. Kamiina tarjoaa lämpöä, mutta petipaikkoja on vain yksi. Tornin kunto heikkenee vuosi vuodelta, joten sinne ei kannata enää kiivetä. Uudelle vuosituhannelle saavuttaessa oli tuhottu merkittävä osa kulttuurihistoriaa. Aalistunturi on eteläisen Länsi-Lapin korkeimpia paikkoja. K olarin etelälaidalla kohoava Aalistunturi yltää 370 metrin korkeuteen merenpinnasta. Mittauksessa määritetään havaintopisteiden välisiä etäisyyksiä ja kulmia. Kohoumaa voisi kutsua myös vaaraksi, sillä matalat männyt ja kuuset sinnittelevät kivikkoisella laella. Rakennelmaa ovat käyttäneet kesähelteillä palovartijat, jotka ovat tähystäneet taivaanrannasta mahdollisesti kohoavia savuvanoja, alkavia metsäpaloja. Retkikohteessa voi viihtyä seuraavaan päivään, sillä entinen palovartijan maja on nykyisin Metsähallituksen huoltama autiotupa. Puuston vuoksi joillekin mittauspisteille jouduttiin rakentamaan jopa 40 metriä korkeita kolmiomittaustorneja. Sitä ylemmäs yltävät vain Iso-Kelhu ja Niesaselän kerot, jotka sijaitsevat pohjoisempana, lähempänä Ylläksen massiivia. GPS-mittauksissa vaaditaan esteetöntä näkyvyyttä taivaalle satelliittisignaalin vastaanottamiseksi, mistä johtuen vanhat kolmiomittaustornit raivattiin pois havaintopisteiden päältä. Maisemia on tarjolla myös muuten. Torneista Torneista viimeisin viimeisin RETKI tammikuu 2019 56 WGS84, N 67° 1,381’, E 24° 25,875’ RETKIHETKI: AALISTUNTURI. Nykyisin palovartiointi tehdään lentokoneesta: viime vuonna uutisoitiin kulovalvontalentojen määrärahojen riittämättömyydestä ennätyskuivana kesänä. Satelliittipaikannus korvasi kolmiomittauksen 1980-luvun lopulta alkaen. Aalistunturin korkeuden vuoksi sen huipulle rakennettiin ensimmäinen kolmiomittaustorni vuonna 1936. Joiltakin Lapin tuntureilta löytyy vielä kumolleen kaadettu torni, mutta Aalistunturilla se on yhä pystyssä. TEKST I JA KUVA Joel Ahola Aalistunturin huipun rakennelma on ani harvoja säilyneitä kolmiomittaustorneja – kiitos palovartioinnin. Kolmiomittausta on käytetty maan muodon määrittämiseen ja karttakoordinaatiston luomiseen. Talvella hiihtomatkaa on tuplasti, mutta moottorikelkkaura helpottaa sivakointia. Sen itäpuolella levittäytyvä Aalisjärvi jää pari sataa metriä tunturin lakea alemmas
Palovartiomaja on nykyisin Metsähallituksen huoltama autiotupa. RETKI tammikuu 2019 RETKIHETKI: AALISTUNTURI 57. A A L I ST U N T U R I N kolmiomittaustorni on pelastunut palovartiokäytön ansiosta
Kova pakkanen nostaa veden pinnasta usvaa, jota keskitalven matalalla paistava aurinko ei kykene hajoittamaan. Näiden tiedostaminen voi auttaa ennakoimaan ja välttämään mahdollisia vaaran paikkoja. Itäkairassa sijaitseva tupa on rakennettu etelään viettävän harjun kupeeseen pienen joen rannalle. Varsinkin tuntureilla näkyvyys saattaa tippua lähes nollaan. Yli-Vieriaavalle päästyämme huomaamme alavan suon olevan kauttaaltaan paksun pakkasusvan peitossa. Tästä huolimatta emme tahdo erottaa tuntureita edessä avautuvan jokilaakson toisella puolella. Talvipakkasilla sula vesi voi kuitenkin aiheuttaa myös yllätyksiä. RETKI tammikuu 2019 58 PYRYSSÄ T aivas yläpuolellamme on kirkkaan sininen. Useimmiten äkillisen säänmuutoksen myötä yllättäen eteen tuleva tilanne ei ole kuitenkaan sinänsä vaarallinen. Taivas on selkeä eikä ilmassa ole tuulen virettäkään. Pakkastakin on yön jäljiltä edelleen kolmisenkymmentä astetta. Paikka TEKST I JA VA LOKUVAT Eerikki Rundgren Pyrystä murkuun Pyrystä murkuun – kun näkyvyys häviää – kun näkyvyys häviää Ilmavirtojen tuodessa lämmintä ja kosteaa ilmaa voi sää muuttua nopeasti huonoksi. Syitä on monia. Aika lailla se voi silti hankaloittaa suunnistamista. Tällä kohtaa Vierihaara pysyy sulana läpi talven, minkä vuoksi joesta saa helposti nostettua talousja saunavedet. jossa joki puhkaisee harjun on taiten valittu. Avoimessa tunturissa näkyvyys lähellä maan pintaa jää heikoksi kovan tuulen pöllyttäessä pehmeää lunta muutaman metrin korkeuteen. Kiilopäältä lähtiessämme emme osanneet tätä arvata, vaikka tuuli lunta nostattikin ilmaan ylempänä tuntureilla. Kaivamme kartan esille ja otamme kompassisuunnan Mantoselkien väliseen satulaan.. Kartan mukaan suolle päästyämme meidän pitäisi nähdä Mantoselät ja näiden välinen matala satula, josta vaaraselänne olisi helpointa ylittää. Aikomuksemme on hiihtää Yli-Vieriaavan ja Mantoselkien kautta Manto-ojalle. Talvella näkyvyys voi aivan yllättäen heiketä tai jopa kadota lähes kokonaan. Lähdemme ensialkuun seuraamaan Vierihaaraa ylävirtaan harjun toiselle puolelle. Suolle nousee usvaa Pakkaamme varusteita ahkioihin Vieriharjun autiotuvan pihalla. Vaaroja suon toisella puolella emme erota usvan takaa ensinkään
Vaarat peittyvät pilviin Matalapaineet toisensa jälkeen ovat tuoneet Syötteen vaaroille vuoroin lunta ja vuoroin paksuja pilvilauttoja. Laskeutuessamme tuvalta Vatisuolle näkyvyys heikkenee sitä mukaan kun puusto harvenee. Suunnistaminen on yksi tärkeimpiä talviretkeilytaitoja. Aukealla suolla emme saa enää minkäänlaista kiinnepistettä maisemaan. Luirojärveltä lähtiessämme näkyvyys oli vielä kohtuullinen mutta ylhäällä tunturissa olematon. Talvella täytyy osata myös lukea maastoa, sillä lumipeitteisenä maisema näyttää hyvin erilaiselta kuin sulan maan aikaan. Soiden erottaminen järvistä voi olla vaikeaa kirkkaalla säällä, saati lumipyryssä. RETKI tammikuu 2019 PYRYSSÄ 59 Tuulen pöllyttämää lunta tai pakkasen nostattamaa usvaa useammin heikko näkyvyys johtuu matalalla roikkuvista pilvistä. Kaakaota hörppiessämme yksi meistä on näkevinään hieman etäämmällä jotakin. Pian erotamSankan pyryn tai matalalla roikkuvien pilvien takia. Pari päivää myöhemmin hiihdämme Hiltusen tuvalta kohti Ahmavaaraa. Olkoon tämä meidän huippumme. Ilmavirtojen käännyttyä lännestä pohjoiseen, lämpötila on laskenut reilusti pakkasen puolelle ja taivas seljennyt. Tai näin ainakin kuvittelemme sillä meillä ei ole tarkkaa käsitystä sijainnistamme. Nousemme kohti Sokostin huippua. Jossain vaiheessa sää aina muuttuu paremmaksi, ja joskus tämä voi tapahtua todella yllättäen. Valmistaudumme jatkamaan matkaa Raatetuvalla vietetyn taukopäivän jälkeen. Pari päivää jatkuneiden lumisateiden jäljiltä vanha jälkemme on tipotiessään. Latvalamminsuota ylittäessämme maisema on hyvin erilainen mihin olemme viimeisen reilun viikon aikana tottuneet. Alhaalla roikkuvat pilvet ovat kietoneet UKK-puiston ja koko Itä-Lapin korkeimman tunturin valkoiseen huntuun. Kompassisuunnalla edeten löydämme kuitenkin tiemme Peurolammelle. Varsinkin avoimilla tuntureilla ja vaarojen lakisoilla tämä saattaa tiputtaa näkyvyyden lähes nollaan. Eritoten huonolla säällä. T U U L E N pöllyttäessä kevyttä pakkaslunta näkyvyys voi olla heikko, vaikka taivas yläpuolella sininen olisikin.. Eritoten huonolla säällä. Suunnistaminen on tärkeimpiä talviretkeilytaitoja. Saavutettuamme jonkinlaisen tasanteen päätämme pitää lyhyen evästauon ennen paluuta Luirojärvelle. Onko se Sokostin masto
P I LV E T peittävät Sokostin lakea... ...kunnes tuuli yllättäen hajottaa ne.. RETKI tammikuu 2019 60 PYRYSSÄ Teltan purettuamme meiltä hävisi käsitys vaakahorisontista lähes kokonaan
Itselläni on ollut toistaiseksi tuuria matkassa toisin kuin eräällä tuttavallani Käsivarren erämaassa. Tasapaino hakusessa Tunturiin nousu on yleensä sen verran hidasta, että tämän voi tehdä turvallisesti sukset jalassa. Kerran jos toisenkin olen joutunut laskeutumaan tunturista alas jalan tai lumikengin. 61 PYRYSSÄ RETKI tammikuu 2019 me valkoisesta maisemasta paitsi maston myös ympärillä avautuvan tunturimaiseman. Sen verran tapaus kuitenkin säikäytti pudonnutta ja tämän seuruetta, että jäivät leiriin odottamaan sään paranemista. Jos pitoa vain riittää. Illalla tunturin laelle leiriytyessämme sää oli hyvä mutta aamulla täysin toinen. Onnekseen hän kuitenkin selvisi vahingoittumatta niin pudotuksesta kuin kuperkeikoistakin. Tälläinen lähes läpinäkymättömän sankka sumu syntyy kostean ja lämpimän ilmamassan vyöryessä kylmän maan päälle. Teltan purettuamme meiltä hävisi käsitys vaakahorisontista lähes kokonaan. A L H A A L L A roikkuvat pilvet voivat aika lailla vaikeuttaa suunnistamista Syötteen vaarojen lakisoilla.. Sään äityessä todella huonoksi ainoaksi vaihtoehdoksi saattaakin jäädä leiriytyminen. Tasapainon säilyttäminen oli kaikkea muuta kuin helppoa ja alas tullessa olimme kaatua useammankin kerran. Kuin taikaiskusta taivas selkenee ja saatamme todeta sittenkin tavoittaneemme Sokostin huipun. Minulla on sään muutoksesta ja leiriytymisestä hieman päinvastainen kokemus. Lapissa kostea ilma tulee yleensä Jäämereltä ja sen synnyttämä sumu voi vyöryä päälle täysin varoittamatta. Tätä varten mukana täytyy aina kuljettaa telttaa, vaikka aikomus olisikin hiihtää tuvalta toiselle. Mihin ikinä katsoikin oli maisema yhtä ja samaa valkoista. Alas tulon kanssa sen sijaan on omat riskinsä varsinkin huonolla näkyvyydellä. Sukset olen laittanut takaisin jalkaan vasta näkyvyyden jälleen parannuttua. Tämä onnistui kovassa sumussa hiihtämään ahkionsa kanssa liian lähelle pienen kurun reunaa. Sumua ajava tuuli on yleensä heikkoa tai korkeintaan kohtalaista. Suksille emme uskaltaneet astua, ja lähellä sijainneen jyrkänteen vuoksi meidän täytyi miettiä tarkkaan mihin suuntaan ylipäätään lähteä. Suomen Lapissa ilmiö tunnetaan paremmin murkuna. Norjan rannikolla Ruijassa puhutaan konnosta
RETKI tammikuu 2019 62 RUKAN LÄHIKOHTEET X 4 TEKST I JA KUVAT Marika Varpenius Päiväretkeilijän Päiväretkeilijän parhaat parhaat x 4 x 4 Kuusamo ja Posio muodostavat kokonaisuuden, joka on täynnä huollettuja ja keskenään erilaisia kohteita päiväretkeilijälle.
Kuusamon kunnassa sijaitseva Pieni Karhunkierros koskineen ja riippusiltoineen tarjoaa vaihtelevaa nähtävää perheille, Valtavaaralla voi piipahtaa vaikka laskettelupäivän päätteeksi ja Posiolla on tarjota kauniita tykkymetsiä ja jääputouksia. Viikon loma hujahtaa hetkessä kierrellen toistaan kauniimpia polkuja, ja muutaman päivän voi viettää lasketellenkin. RETKI tammikuu 2019 RUKAN LÄHIKOHTEET X 4 63 R uka on tunnettu lomakohde, jota ympäröivät lukuisat luontonähtävyydet. Posiollakin majoitusta on, mutta määrällisesti huomattavasti vähemmän. Ruka on hyvä tukikohta, sillä majoituskapasiteettia on riittävästi myös sesonkiaikoina. Löysipä mökin kummasta kunnasta tahansa, kaikki luontokohteet ovat niin lähellä, että ne ovat saavutettavissa saman loman aikana helposti. Kokosimme yhteen Kuusamon ja Posion seudun suosituimmat kohteet, jotka sopivat lähes jokaiselle kävellen liikkuvalle päiväretkeilijälle.
Reitin pituus on 5 kilometriä. Korouoman tie tukkeutuu tuulella paikoin helposti lumesta, joten ennen lähtöä kannattaa varmistaa, että lapio tuli varmasti mukaan. Ainoa varsinainen talvireitti Valtavaaralle on hiihtolatu, mutta Valtavaara on hyvin saavutettavissa myös lumikengin. Suurimmat ihmismassat liikkuvat parkkipaikan ja laavun välillä, ja muilta osin reitillä on rauhallisempaa. Saaruan pysäköintipaikalta lähtee erillinen hiihtoreitti Valtavaaran kodalle, josta voi poiketa laelle. JÄ Ä P U TO U KS I A on reitillä monenlaisia. Koronjää -reitin varrelle on kerätty useita jääputouksia, joita katsellessa voi nauttia myös eväitä. Taukopaikkoja on vaaran läheisyydessä useita, joten aina löytyy tilaa hengähtää. Jos haluaa ennemmin lumikenkäillä, välineet voi vuokrata Rukalta. Tuvan vieressä on kota ja kauempana laavu. Korouomalla on korkeuseroja ja jyrkimmissä kohdissa on köysikaiteet. 1 2. Mäki on hieman hikinen, mutta laelta avautuu kaunis kuusamolainen maisema. Alamäki rappusineen on tosin liukas. Tämä löytyy laavun läheltä ja on nimeltään Ruskea virta. Valtavaaran laella oleva tupa on pieni ja tunnelmallinen, ja sopii lähinnä pieneen taukoon. Kävelyreitin pituus Saarualta Valtavaaralle on noin 2 kilometriä suuntaansa. Kaikki taukopaikat ovat verrattain pieniä. RETKI tammikuu 2019 64 RUKAN LÄHIKOHTEET X 4 R ukan vieressä oleva Valtavaara on helppo ja mukava kohde päiväretkeilijälle. Polkujen tamppauduttua laelle voi päästä myös tavallisilla talvikengillä. Korouoma on myös useiden matkailuyrittäjien suosima kohde, ja turisteja tuodaan Korouomalle bussilasteittain. Valtavaaralle vievät urat on helposti kävelty ristiin, joten kartta, kompassi tai hyvä suuntavaisto ovat tarpeen, jotta tietää mihin suuntaan pitää kulkea. Jos haluaa aloittaa retkensä laskeutumalla ensin laavulle, kannattaa ottaa liukuri mukaan. Valtavaaran maisemat Vaaran laella oleva tupa kuorruttuu kauniisti, mutta risteilevien polkujen seassa pitää olla tarkkana. Korouoman jääputoukset Korouoman uudehko reitti, Koronjää, kiertää useiden jääputousten kautta. Massoittain tulevista ihmisistä tulee luonnollisesti ääntä, eikä vessojen asianmukainen käyttö ole kaikilla hallussa. Rauhaa ja hiljaisuutta Korouomalta on vaikea löytää, mutta jääputoukset ovat mahtavia riippumatta turistien määrästä. VA LTAVA A R A N päivätupa on myös kuvaajien suosiossa. Tie on leveähkö ja pulkalla tai liukurilla saa hyvät vauhdit. Reitille suositellaan joko lumikenkiä tai pitäviä talvikenkiä. Hiihtoreitin pituus on 10 kilometriä. R otkolaakso upeine jääputouksineen on kiipeilijöiden suosiossa, mutta eri värisenä hehkuvia jäisiä seinämiä kiertävät katselemassa myös retkeilijät
3. 65 RUKAN LÄHIKOHTEETX4 RETKI tammikuu 2019 V aikka Pienellä Karhunkierroksella ei ole talvikunnossapitoa, kohteen suosiosta johtuen reitti Myllykoskelle pysyy useimmiten avonaisena myös talvisin. Kosken kuohuja ja joen pyörteitä katsellessa rentoutuu ilman suurinta ihmisvilinää. Kesäreittinä hyvin tunnettu Pieni Karhunkierros on vaihtelevaa maastoa etsivän retkeilijän valinta myös lumisena aikana. Koko kierroksen kävelevän kannattaa varustautua hikoilemaan ajoittain hangessa. Mikäli nuotiolla on tungosta, eväät voi nauttia vastapäisellä kukkulalla. Myllykoskella on kauniit kuohut, riippusilta, kylmä tupa ja tulipaikka. Kompaktin reitin varrelle on koottu monenlaista nähtävää, niin näköalapaikkoja, metsää, koskia ja riippusiltojakin. Sukset ovat vain tiellä. Parhaiten reitillä pärjää talvella lumikengillä tai tavallisilla talvikengillä. VA N H A mylly kuvattuna riippusillalta. Juumalta on Myllykoskelle 1,5 kilometriä ja Pieni Karhunkierros on kokonaisuudessaan 12 kilometriä. Jos pikkukierros ei kokonaisuudessaan sovi aikatauluihin, Myllykoski on helposti saavutettavissa eikä tarvitse ottaa suurta riskiä hangessa tarpomisesta. Myllykoskelta matkaa voi jatkaa Jyrävälle, sillä reitti on usein käveltävissä talvellakin. Pienen Karhunkierroksen Myllykoski Parasta antia ovat talvellakin avonaisena kuohuvat kosket ja monet riippusillat
Riisitunturilla liikkujalle on monia vaihtoehtoja. Riisin rietas, noin 5 km, on myös myöRiisitunturin tykkypuut Riisitunturi on saavutettavissa kävellen, lumikenkäillen ja hiihtäen. Ohituspaikkoja on varsinkin talvella niukasti. Vaikka tie olisikin ajettavissa, kannattaa varautua peruuttamaan – pitkälle. Kohde on suosittu, mutta parkkipaikallinen retkeilijöitä häviää poluille nopeasti. RETKI tammikuu 2019 66 RUKAN LÄHIKOHTEET X 4 U pea, harva metsämaisema on Riisitunturin tunnusmerkki. Riisitunturille menijän kannattaa vilkkaimpaan sesonkiaikaan harkita lähtemistä alempaa, sillä Riisin tie on kapea. Yleensä 1,5 kilometrin mittainen edestakainen reitti Riisin autiotuvalle tamppautuu talvikengillä käveltäväksi nopeasti. 4. Riisitunturin tuvalla on nuotiopaikka ja sen vieressä pieni alamäki, jossa retken pienimmät viihtyvät liukurin kanssa. hemmin talvella kuljettavissa tavallisin talvikengin. Parkkipaikka on pieni, autot täyttävät tien nopeasti ja yksikin epäonnistunut parkkeeraus tukkii tien tunneiksi. R I I S I T U N T U R I N tykkypuut ovat toisiaan upeampia. Tykkylumipuut ovat Riisillä erityisen kauniita, ja siksi paikka onkin valokuvaajien suosiossa. Riisille menee myös perinteisen latu, joka on linjattu erilleen muista reiteistä. Latureitillä ei saa kävellä. Latu avataan yleensä helmikuussa
72 MICH ELIN IT JALK OIHI N ” varusteet 1 2019 NRO. 67 RETKI tammikuu 2019 68 ”Seppä on lyönyt nimikirjaimensa käsin taottuun terään.” Retkikirveet s
Mikä: Haglöfs Bivvy Reversible Hood Junior Kenelle: Liikkuville lapsille, koot 128-164 Hintaluokka: 160 euroa. Takki oli käytössä muutaman kuukauden sekä koulussa, vapaa-ajalla, laavuilla ja talvisilla retkillä. Raportoimme tämän takin kohdalta kestävyydestä myöhemmin. Aikaisemman takin antamien hyvien kokemusten vuoksi otimme testiin Haglöfsin toisen takin, joka on tarkoitettu talvikäyttöön. Kaikista vaatteista ei jää mitään käytettävää seuraavalle lapselle, ja se harmittaa. Kun takkia käyttää musta puoli näkyen, taskut ovat sisällä ja ohut kangas jää helposti vetoketjujen väliin. Kuumaverinen testaajalapsi piti takkia . Takki oli vuoden käytön jälkeen niin hyvässä kunnossa, että sen voisi hyvin siirtää seuraavalle käyttäjälle. Lapsitestaajamme on tällä kertaa hieman hellemmin vaatteita käyttävä, mutta tyylikkyydestä tinkimätön teini. Aina näin ei ole, sillä lasten vaatteet ovat aktiivisessa, paljon ulkoilevassa perheessä kovassa käytössä. Haglöfs Bivvy Reversible Hood Junior on käännettävä takki, jonka täytteenä on untuvaa. Ulkonäkökriteerit ovat armottomat, mutta samalla vaatteen tulee toimia talviretkillä, laavulla ja umpihangessa. Untuva tekee takista lämpöisen, ja käännettävyys monelle ja moneen tilanteeseen sopivan. Ensimmäisenä testattu Mila-kuoritakki oli käytössä päivittäin noin vuoden aina, kun se oli sään kannalta mahdollista. TEKST I JA KUVAT Marika Varpenius Lasten vaatteilta Lasten vaatteilta vaaditaan kestävyyttä vaaditaan kestävyyttä Lasten vaatteiden laatuvaihtelu on suurta, ja lopulta hintaja ympäristönäkökulmista katsoen parhaita ovat vaatteet, jotka kestävät käyttäjältä toiselle. KOKEILTUA RETKI tammikuu 2019 68 S aimme Haglöfsin lasten mallistoa ensimmäisen kerran testiin noin vuosi sitten tuotteiden tultua markkinoille. Testaajamme otti takin mieluusti käyttöön, mutta vain musta puoli näkyen. Myös perheen viisi innokasta koiraa kynsineen pitävät huolen siitä, että vaatteiden kohtelu ei ole hellää. Lasten ulkoiluvaatteet ovat käyttöikäänsä nähden kalliita, ja lapsen tai seuraavan lapsen tulisi voida käyttää samaa vaatetta pidempään kuin yhden kauden. Pelkästä ulkonäöstä ei tietenkään ole kyse, vaan myös siitä, että takki tuntuu hyvältä päällä. eecetakin kanssa myös talvella. Alle yhden käyttökauden kestävät vaatteet ovat aina turha ostos. Lapsen tapa käyttää vaatteita voi olla hyvinkin säälimätön: jos halutaan esimerkiksi laskea mäkeä ilman liukuria, niin se tehdään. Lapselle se tarkoittaa sitä, että kädet voivat liikkua esteettä, kangas ei kiristä kainaloista eikä olkapäistä, eikä mikään leikkauksessa vastusta liikettä. Takin ainut käyttäjän ilmoittama miinus on taskut, jotka ovat vain toisella puolella. Takin kestävyydestä ei muutaman kuukauden käytöllä voida sanoa paljoakaan, mutta toistaiseksi takki on uudenveroisessa kunnossa ja sopii paljon ulkoilevan lapsen tarpeisiin arkena ja vapaa-ajalla
KOKEILTUA RETKI tammikuu 2019 69
Samankaltainen miesten malli, jossa on suora lesti sekä Michelin V-Rough -pohja, on nimeltään Anvik GTX. Keskimittainen varsi riittää pieneen hankeen. Riittävä tila on hyvä TEKST I JA KUVA Marika Varpenius Enemmän kuin virtapankki GP Charge Anyway on laite, jolla saa virtaa laitteisiin eri tavoin. Lisäksi laitteeseen voi laittaa kertakäyttöiset AAtai AAA-kokoiset paristot, ja käyttää niistä saatavan virran laitteisiin, jotka latautuvat vain USB:llä. Virtapankissa olevia ladattavia paristoja voi käyttää sellaisenaan laitteisiin, jotka vaativat tavanomaisia AA-kokoisia sormiparistoja. kenkä, mutta ominaisuuksien puolesta se soveltuu hyvin myös päiväretkille ja pois kaupungista. Kenkien materiaali on nupukkinahkaa sekä villahuopaa. GP:n Charge Anywayn paras puoli on sen monipuolisuus. Hanwag Aotea Lady GTX on kaupungin ja helppojen talviretkien ystävälle hyvä valinta, sillä kenkä toimii sekakäytössä moitteetta. Kengässä on myös vettäpitävä Gore-Tex -kalvo, joten kenkä on monikäyttöinen vaihtelevassa säässä. valla ei siis tarvitse koskea virtapankissa oleviin ladattaviin paristoihin ollenkaan. Tällä taV iime vuosina talvikenkiin on brändätty monenlaisia kitkapohjia. Muita käyttötapoja on lisäksi muutamia. On halpoja, kalliita, muovisia ja metallikuorisia, isoja ja pieniä, pienija suuritehoisia. Charge Anyway ratkaisee tämänkaltaiset pulmat. GP Charge Anyway toimii normaalina virtapankkina, jolloin sitä voi ladata verkkovirralla ja käyttää virran laitteisiin, joita voi ladata USB-piuhan kanssa. Monipuolinen Charge Anyway on siis hyödyllinen silloin, kun virtaa on, mutta sen olomuoto on tarpeeseen nähden väärä. Vaelluksella voi joskus käydä niin, että virtaa on, mutta se on tarpeeseen nähden väärässä muodossa. Täynnä oleva virtapankki on hyödytön, mikäli otsalamppuun sopii vain tavanomaiset paristot. Testasimme Hanwag Aotea Lady GTX -mallin, josta on saatavilla myös samankaltainen miesten kenkä. Aotea on siisti TEKST I JA KUVA Marika Varpenius Micheliniä pohjissa Talvikelissä kengiltä vaaditaan pitoa. Heidän kitkansa on nimeltään V-Rough, ja se on nivottu yhteen testatun Hanwagin kengän pohjaan. Mikä: Hanwag Aotea lady GTX Kenelle: Liukastelijoille Hintaluokka: 230 euroa PIKATESTI. RETKI tammikuu 2019 70 KOKEILTUA E rilaisia virtapankkeja on markkinoilla käsittämätön määrä. Huopaa on käytetty kengän takana sekä nauhojen alaläpässä, ja varsinainen vuori on synteettinen. Hanwag tekee onnistuneesti vaelluskenkiä, mutta myös siistimpi talvikenkä vaikuttaa hyvältä käytössä. Laite toimii myös normaalina virtapankkina. Tavanomaiset kertakäyttöiset paristot eivät auta, jos simahtanut laite on akulla toimiva puhelin. Mikä: GP Batteries Charge Anyway Kenelle: Kaikenlaisille lataajille Hintaluokka: 30 euroa siksi, että kapeakärkiset kengät voivat sumputtaa varpaat. Michelinin kitkapohja pitää mallikkaasti jäisillä tai liukkaaksi tamppautuneilla tieosuuksilla arkikäytössä, ja toimii retkeilykäytössäkin hyvin. Se paitsi tuntuu ikävältä, myös lisää kylmäntunnetta. Vibramin Arctic Gripin ohella kitkapohjia valmistaa Michelin. Kengän lesti on Straight Fit, joka antaa lisätilaa varpaille
Villasukat ” Äidin ja tädin neulomissa sukissa on tasalaatu. 2. Bergansin kuoritakki Kuoritakissa täydellisyyden tavoittelu on vienyt aikaa ja rahaa. Exped Synmat 7 LW Alustan R-arvo on varmasti riittävä ja se on käytössä talven lisäksi myös kesällä. Työ on pääasiassa markkinointia ja mainontaa. LUOTTOKAMAT Riittävän hyvää Riittävän hyvää Anne Sulander etsii lompakkoystävällisiä tuotteita, jotka kestävät. Tieto on suunnattu aloittelijoille ja sen tarkoitus on auttaa retken suunnittelussa. Blogi on ollut Annelle lempeä projekti, jossa ei ole tarkoitus urheilla, kerätä saavutuksia eikä taistella vaikeuksia vastaan. Monikäyttöiselle alustalle on tarvetta, eikä tarkoituksena ole ostaa lisää tavaraa, vaan ennemminkin vähentää sitä. Anne on tehnyt myös retkeilyn parissa vapaaehtoistyötä, ja tuonut blogissaan esille kansallispuistojen sääntöjä ja tupaetikettiä. Anne Sulanderin blogia voi seurata osoitteessa rinkkaputki.com. Varusteiden tulee olla kestäviä, jotta retkellä ei ole pulassa, eikä jatkuvasti tarvitsisi ostaa uusia varusteita. Alle vielä merinosukat, niin jalat pysyvät lämpiminä.” Annen luottovarusteet TEKST I Marika Varpenius KUVA Heikki Sulander RETKI tammikuu 2019 71 R inkkaputki -blogia pitävä Anne Sulander on eräopas, ja tällä hetkellä töissä Tankavaaran Kultakylässä. ”Takki on henkäyksenkevyt ja ohut, kuin ei olisi takkia ollenkaan.” 3. Varusteissa Sulanderille riittävä laatu on tärkeää. ”Rinkkaputki on alusta lähtien ollut pehmeä ulkoilublogi, joka kannustaa ulkoilemaan”, Sulander kertoo. 1. Nimenomaan riittävä on olennaista, sillä useinkaan ei ole mahdollista tai tarpeellista ostaa parasta laatua
Käytännössä terä iskeytyy puuhun suuremmalla nopeudella pidemmän varren ansiosta. Halkaisuvoimaa Polttopuiden pieniminen on retkikirveen tärkein ominaisuus, sillä monesta muusta askareesta selviää sahalla ja puukolla. Dovrefj ell on muotoiltu testin kapeimmaksi, ja Rosellin teräkulma kasvattaa terän paksuutta nopeimmin. Mainitsimme kutsussa, että hyvä tuote ei keskity pelkkään klapien pienimiseen vaan kirveen on sovittava monipuolisiin leiriaskareisiin kuljetusta, turvallista käyttöä sekä laatua ja huoltoa unohtamatta. Kirveen puuvarsi on voinut rikkoutua, eikä uuden varren vuolemiseen ole aikaa. Retkeilykulttuurimme on siirtynyt rakovalkeiden teosta ja omien nuotiopuiden hankkimisesta vastuulliseen luonnossa liikkumiseen ja huollettuihin taukopaikkoihin. T E KST I JA K U VAT Joel Ahola Klapitalkoot Klapitalkoot Retkikirvestä tarvitaan polttopuiden pienimiseen, mutta monipuolinen työkalu sopii myös oksimiseen, veistämiseen ja vasarointiin. Roselli sopii testituotteista parhaiten puiden halkomiseen suurehkon massan ja terän muodon ansiosta. Erämaa-alueilla tulet saa tehdä maapuita käyttäen, joten Lapin kiveliöissä kirveen tarve kasvaa. Vielä viisikymmentä vuotta sitten jokainen erämaiden samoaja kantoi mukanaan omaa kirvestä. Jokaisella seurueella, joka tarvitsee tulentekoa vaelluksella, pitäisi olla mukana kirves. Vaikka liiterin varustukseen kuuluu kirves, puiden pieniminen on turvallisempaa omaa tuttua työkalua käyttäen. Rajasimme näistä testin ulkopuolella alle 30 ja yli 50 senttimetrin varrella varustetut työkalut. Rosellin terä on valmistettu Heimo Rosellin kehittämästä. Testikirveet ovat pituudeltaan 30 ja 38 senttimetrin väliltä, joten ne ovat varren osalta samankaltaisia. Kutsuumme vastattiin kiitettävästi ja saimme testattavaksi pitkälti toistakymmentä kirvestä. Vaikka nuotio sytytetään retkikohteen valmiiseen tulisijaan ja puut saadaan liiteristä, kirveen tarve ei ole kadonnut mihinkään. Testin kevyin kirves, Gränsfors Outdoor Axe painaa karkeasti vain puolet Husqvarnan Yleiskirveen painosta. Kirveen halkaisutehoon vaikuttaa kolme asiaa: varren pituus, terän paino ja terän muotoilu. Testiin valikoitui yhdeksän kirvestä, jotka on suunniteltu Pohjolan metsäoloihin, sillä tuotemerkit edustavat Ruotsia, Suomea ja Norjaa. Vain siten voi varmistua, että liiterin pöllit sopivat kamiinaan tai nuotiolle, sillä osa taukopaikkojen kirveistä on käyttökelvottomia. Lisäksi hyväksyimme mukaan samalta valmistajalta kaksi mallia vain, jos ne poikkesivat merkittävästi toisistaan. Kirves osuu halkaistavaan puuhun energialla, jonka suuruuteen vaikuttaa kirveen nopeus ja massa. RETKI tammikuu 2019 72 K irves on ollut puukon ohella suomalaisen metsäkansan tärkeimpiä työkaluja. Muutamilla taukopaikoilla kirveet on kiinnitetty kettingillä seinään ilkivallan estämiseksi, mutta tuollaisen, liikeradoiltaan rajoitetun työkalun käyttäminen on suuri turvallisuusriski. Erittäin kapea terä uppoaa syvälle puuhun halkaisun sijaan, mutta nopeasti paksuneva terä repäisee klapit erilleen. Pahimmillaan nuotiopaikan kirves on varastettu tai se on pudonnut avantoa tehtäessä lampeen. Kotelo on tärkeä osa mukana kuljetettavaa varustetta. Lähetimme maahantuojille ja valmistajille testikutsun, jossa kerroimme etsivämme retkeilijälle parhaiten sopivaa kirvestä. Ero kirveiden halkaisutehossa on merkittävä Husqvarnan eduksi. Suuri iskunopeus ja massa eivät vielä takaa hyvää halkaisua, sillä kirveen terän pitää muodollaan irrottaa klapit toisistaan. Terän painon tuplaus tuo kaksinkertaisen energian nopeuden pysyessä samana. Varsi toimii kirveen vipuna, joten terän saavuttama voima kasvaa varren pituuden myötä. Testikirveistä painavimpia ovat Husqvarnat, Karesuandokniven ja Roselli. Ranteen tehdessä lyhyen liikkeen kirveen terä kaartaa samassa ajassa suuren liikeradan. Kirvestä tarvitaan myös sytykkeiden tekoon ja moniin leiriaskareisiin lettupannun varren valmistuksesta laavukiilojen veistoon
DOVREFJELL KIRVES FISKARS X7 RETKIKIRVES XS GRÄNSFORS OUTDOOR AXE GRÄNSFORS VILDMARKSYXA HULTAFORS HULTÅN HATCHET HUSQVARNA RETKIKIRVES HUSQVARNA YLEISKIRVES H900 KARESUANDOKNIVEN STOERA ÀKSU ROSELLI RETKIPIILU Testissä mukana RETKI tammikuu 2019 73 RETKIKIRVEET VA I K K A retkikohteen liiterissä olisi kirves, polttopuut kannattaa halkaista omalla tutulla kirveellä.
Puuvartisista Dovrefj ell ja Karesuandokniven luottavat ruostumattomaan teräkseen. Parhaiten tämä onnistuu Gränsforsin, Karesuandoknivenin ja Rosellin kirveillä. Tällaiset puuhat vaativat kirveeltä erityistä terävyyttä ja hyvää hallittavuutta eri otteilla. Seipäiden ja rankojen katkaisut sekä teroittamiset kuuluvat myös retkiaskareisiin maapuiden oksimisen ohella. Kaikkein terävimmiksi on viimeistelty ruostumattomasta teräksestä valmisteR O S E L L I N sileä ja lähes ponneton varsi vaatii hyvää otetta. Ero Kiinassa tuotettuun kilpailijaan on valtava. Kirveen osat Ponsi Ponnen nuppi Ponnen maha Nupin reikä Varren kurkku Varren selkä Varren maha Varren niska Varsi Palko Hamara Terän silmä Kiila Silmäpuu Lapa Terä Merkki Malli Hintaluokka Paino* Terän materiaali Terän mitat** Varren pituus Dovrefjell Kirves 45 € 615 g + 15 g ruostumaton teräs 70 mm, 130 mm, 23 mm 36 cm Fiskars X7 Retkikirves XS 45 € 650 g + 50 g kahdesti karkaistu teräs 68 mm, 130 mm, 18 mm 35 cm Gränsfors Outdoor Axe 130 € 505 g + 40 g käsin taottu teräs 63 mm, 120 mm, 23 mm 37 cm Gränsfors Vildmarksyxa 110 € 615 g + 50 g käsin taottu teräs 80 mm, 130 mm, 25 mm 34 cm Hultafors Hultån Hatchet 105 € 640 g + 65 g käsin taottu teräs 72 mm, 133 mm, 25 mm 38 cm Husqvarna Retkikirves 50 € 700 g + 75 g käsin taottu teräs 70 mm, 130 mm, 24 mm 38 cm Husqvarna Yleiskirves H900 40 € 870 g + 95 g pinnoitettu teräs 80 mm, 145 mm, 20 mm 34 cm Karesuandokniven Stoera Àksu 270 € 690 g + 80 g ruostumaton teräs 90 mm, 135 mm, 30 mm 30 cm Roselli Retkipiilu 120 € 700 g + 50 g UHC WOOTZ -teräs 90 mm, 110 mm, 30 mm 34 cm RETKIKIRVEEET Tuotetiedot * kirves + teräsuoja ** terän leveys, terästä hamaraan, terän paksuin kohta RETKI tammikuu 2019 74 UHC WOOTZ -teräksestä, joka on seostamatonta ylihiiliterästä. Puiden kuorimiseen ja tarkkaan veistelyyn sopivan kirveen terä kääntyy alareunasta jyrkästi sisään ennen kiinnittymistään varteen. Gränsforsin ja Hultaforsin kirveet sekä Husqvarnan Retkikirves on valmistettu käsityönä sepän takomasta teräksestä. Toinen vuolee kannosta tervasta ja toinen veistää leppää savustuslaatikkoon. Muovivartisten Fiskarsin ja Husqvarna Yleiskirveen terät ovat pinnoitettua terästä. Sellaisen saa esimerkiksi erikoispitoa mainostavalla työsormikkaalla. Kirveestä tulee henkilökohtaisempi, kun sen voi yhdistää tiettyyn kyläseppään – kirveellä on tarina ja historia. Joillekin erilaisten leirirakenteiden kuten kolmijalkojen ja laavutolppien kanssa puuhastelu on olennainen osa retkiharrastusta. Gränsforsin sepät lyövät kirveen terään aina nimikirjaimensa. Leiriaskareita Halkaisun lisäksi kirvestä käytetään erilaisten lastujen veistämiseen. Fiskarsin varren tahmeapintainen kohokuvio ja ponnen koukkumainen nuppi takaavat turvallisen otteen jopa liukkaan villalapasen kanssa.. Brändin verkkosivuilla on lueteltu kaikki nykyiset ja aiemmat sepät kirjainlyhenteineen. Tällöin kirveen varresta saa otteen aivan terän kohdalta
tut kirveet, Dovrefj ell ja Karesuandokniven. skars.. Gränsfors gransforsbruk.com Gränsfors Bruk gransforsbruk.com Hultafors hultafors.. Fiskars . Fiskars . K. Hjorth hjorth.. Yhteystiedot K I R V E I D E N hamarat, silmäpuut kiiloineen ja terien pro. Husqvarnan Yleiskirves osoittautui suuren painonsa vuoksi kömpelöksi leiriT E R Ä N kulma vaikuttaa suuresti kirveen halkaisuominaisuuksiin. Jälkimmäinen näistä on veitsenterävä, mikä opittiin testin aikana – ensiapulaukkua tarvittiin. Samaa ei voi sanoa testin tylsimmästä kirveestä, sillä Husqvarnan Retkikirveestä puuttuu oikeastaan kokonaan teroitettu alue, palko. ilit vasemmalta oikealle: Dovrefjell, Fiskars, Gränsfors Outdoor Axe, Gränsfors Vildmarksyxa, Hultafors, Husqvarna Retkikirves, Husqvarna Yleiskirves, Karesuandokniven ja Roselli. skars.. Karesuandokiven leikkaa terävyytensä, terän lavan ohuuden ja suurehkon painonsa ansiosta erinomaisesti puuhun. Merkki Malli Varren paksuus Varren ympärys Varren materiaali Teräsuoja Vyökiinnitys Takuu Valmistusmaa Dovrefjell Kirves 27–32 mm 91 mm japanintammi nahka ei 2 vuotta Kiina Fiskars X7 Retkikirves XS 23–30 mm 99 mm komposiitti (FiberComp) muovi ei 25 vuotta Suomi Gränsfors Outdoor Axe 23–29 mm 86 mm hikkori nahka ei 20 vuotta Ruotsi Gränsfors Vildmarksyxa 21–33 mm 86 mm hikkori nahka ei 20 vuotta Ruotsi Hultafors Hultån Hatchet 22–33 mm 90 mm pellavaöljytty hikkori nahka kyllä 50 vuotta Ruotsi Husqvarna Retkikirves 23–35 mm 96 mm hikkori nahka kyllä 1 vuosi Ruotsi Husqvarna Yleiskirves H900 23–40 mm 100 mm lasikuituvahvistettu polyamidi muovi ei 1 vuosi EU Karesuandokniven Stoera Àksu 26–40 mm 107 mm visakoivu nahka kyllä 10 vuotta Ruotsi Roselli Retkipiilu 24–40 mm 97 mm pellavaöljytty koivu nahka kyllä 5 vuotta Suomi RETKI tammikuu 2019 75 RETKIKIRVEET MERKKI valmistajan sivut Maahantuoja maahantuojan sivut Dovrefjell dovrefjell.. Husqvarna husqvarna.com Husqvarna husqvarna.com Karesuandokniven karesuandokniven.com Integr Import vaeltajankauppa.. Testin kapein, Dovrefjell uppoaa syvälle puuhun ennen halkaisua, mutta testin paksuin, Roselli repäisee klapit erilleen nopeasti.. Eränetti eranetti.. Roselli roselli.. Sillä saa katkaistua ranteenvahvuisen, sitkeän koivurangan muutamalla iskulla. Roselli roselli.
Osion arvosana antaa kymmenyksen lopputulokseen. Tulos on verrannollinen hamaran pinta-alaan, mutta pyöristyneet reunat heikensivät menestystä. Rosellin Retkipiilun nopeasti paksuneva terän lapa koettiin myös haastavaksi veistelyyn, vaikka piiluaminen tarkoittaa sahatun hirren pinnasta lastujen veistämistä eli huokoisen pinnan vaihtamista sileään ja kestävään veistojälkeen. Pistesaalis nousi, jos kirveen hamarapuolta pystyi käyttämään naulaamiseen teräsuojuksen ollessa paikoillaan. Nuotiot jakoon K irveen halkaisuominaisuuksia arvostettiin testissä neljänneksen osuudella lopputuloksesta. Puuvartisissa kirveissä otteiden pitävyys ja iskun ohjattavuus vaihtelevat. Kaikkien kirveiden ponnen nuppiin on tehty reiät Karesuandokniveniä ja Rosellia lukuun ottamatta. Reiän kautta voi pujottaa narulenkin, jota voi hyödyntää kirveen kiinnittämisessä kantamukseen. Samainen lenkki kannattaa kietaista ranteen ympärille avantoa kirveellä avatessa, jotta autiotupien lukuisat vieraskirjamerkinnät menetetyistä kirveistä eivät saa enää jatkokertomuksia.. Pinta-alaltaan suurimmat hamarat on taottu Hultaforsin ja Husqvarnan malleihin. Suurehko ponnen nuppi estää varren luisumista kädestä, mutta ponneton varsi vaatii pitävää käsinettä ja voimakasta puristusta. Muovivarsien värikkyys tuo turvallisuutta ja samalla varren pitoa on parannettu kohokuvioinnilla. Kotelon eli teräsuojuksen ominaisuuksia arvosteltiin 15 prosentin osuudella kokonaisarvosanasta. Kirvesvalmistajat varoittavat, että hamaraa ei saa lyödä kovalla metallilla kuten lekalla. Fiskarsin ja Husqvarnan ontot komposiittivarret vaimentavat tehokkaasti iskun tärähdyksen. Veisto-osiossa tutkittiin terän käyttöä lastujen veistämiseen, puun kuorimiseen, rangan katkaisemiseen ja seipään teroittamiseen sekä muihin leiriaskareisiin. Hamaran sopivuus naulaamiseen tai telttakiilojen iskemiseen antaa viisi prosenttia kokonaisarvosanaan. Osion arvosanat laskettiin lineaarisen yhtälön mukaan siten, että yli kilogramman painolla ansaitsi yhden pisteen ja puolen kilogramman painoinen tuote ansaitsi täyden vitosen potin. Varren varassa Testikirveet ovat varren pituuden osalta samankaltaisia, mutta varsien materiaalit ja muotoilu vaihtelevat suuresti. Hyvä pito, iskun suunnattavuus, iskunvaimennus, l uisumista estävä ponsi ja ponnen nupissa oleva reikä paransivat testimenestystä osiossa, joka antaa viidenneksen lopputulokseen. Kaikissa kirveissä on terän vastapuoli eli hamara, jota voidaan käyttää vasarointiin. Suojan pysyminen paikoillaan, sen turvallinen käyttö sekä kuljetusja kiinnitysominaisuudet paransivat menestystä. Terävä ja leveä terä sekä kirveen muotoilun sallimana työskentelyasento takasivat menestyksen. Rosellin pikkuruinen hamara vaatii lyöjältä tarkkuutta osuakseen naulan kantaan. Osiossa arvioitiin terän ja varren vaatiman huollon määrää, tuotteen takuuaikaa, valmistajan huoltopalveluita, saatavilla olevia varaosia, vaihtovarsia ja lisätarvikkeita. Tuotteen mukana tuleva timanttiviila, käyttöohjekirja sekä valmistajan verkkosivujen käyttö-, opetusja huolto-ohjeet videoineen nostivat arvosanaa. Varren arvosana kuvastaa kirveestä saatavaa otetta ja käyttökokemusta kirveellä iskettäessä. Osiossa arvioitiin kirveen teräkulman sopivuutta klapien pienimiseen, mutta lopputulokseen vaikuttivat myös terän painon ja varren pituuden takaama liikemäärän ja iskunopeuden kasvu. Testin painavin tuote teräsuojineen pysäytti vaa’an 965 gramman lukemaan, mutta toisessa ääripäässä jäätiin vain 545 grammaan. Tuotteen painon vaikutus on 15 prosenttia kokonaisarvosanasta. Hamaraa voi hyvin käyttää pienten naulojen naputteluun ja telttakiilojen upottamiseen. Poikkileikkaukseltaan ovaalia muistuttavasta varresta saa paremman ja ohjattavamman otteen lähes pyöreään varteen verrattuna. Huollon osuus lopputuloksesta on kymmenys. MERKKI malli Halkaisu Veisto Hamara Varsi Kotelo Paino Huolto Yhteensä 25 % 10 % 5 % 20 % 15 % 15 % 10 % 100 % Dovrefjell Kirves 2,5 4,0 3,5 3,0 2,0 4,0 2,5 2,9 Fiskars X7 Retkikirves XS 3,5 3,0 2,0 4,5 2,5 3,4 4,0 3,5 Gränsfors Outdoor Axe 2,5 4,0 3,0 2,5 3,5 4,6 3,5 3,2 Gränsfors Vildmarksyxa 3,5 4,0 3,5 4,0 3,5 3,7 3,5 3,7 Hultafors Hultån Hatchet 3,0 3,5 4,0 4,0 3,5 3,4 4,5 3,6 Husqvarna Retkikirves 3,0 2,0 4,0 3,5 3,5 2,8 3,0 3,1 Husqvarna Yleiskirves H900 4,0 2,0 3,5 3,0 2,0 1,3 3,5 2,8 Karesuandokniven Stoera Àksu 3,5 4,5 3,5 3,5 4,0 2,8 4,0 3,6 Roselli Retkipiilu 4,5 2,5 1,5 2,5 4,0 3,0 4,0 3,4 Arvostelu RETKIKIRVEEET RETKI tammikuu 2019 76 askareissa. Painon arvosanan antoi vaaka
Käytön jälkeen kirves kuivataan ja huolletaan. Sen valikoimaan kuuluu vain yksi retkikirves, joten mallia ei ole nimetty tarkemmin. Laadukkaimmat valmistajat tarjoavat kirveiden huoltopalvelua ja vaihtovarsia. Kirveiden takuut vaihtelevat vuodesta viiteenkymmeneen. ililtaan kapea, joten se halkaisee klapeja heikosti. Vyökiinnitys on suunniteltu viiteen kirveeseen, mutta ainoastaan Karesuandokniveniä on miellyttävä kantaa vyöhön liitettynä. Sepän takomat kirveenterät pitäisi sivellä satunnaisesti öljyisellä rätillä ruostumisen estämiseksi. Aina matkassa Kaikki kirveet on varustettu teräsuojuksella. Pieni teräsuojus voi luiskahtaa pois paikoiltaan kirvestä repusta esiin otettaessa. RETKI tammikuu 2019 77 RETKIKIRVEET + terävä veistelyssä – kotelo irtoaa käytössä – kapea terä ei halkaise – puuvarressa oksakohta DOVREFJELL KIRVES H I N TA LU O K K A : 45 euroa PA I N O : 615 grammaa + teräsuoja 15 grammaa P I T U U S : 36 senttimetriä NO RJALAINEN Dovrefjell on retkeilyvarusteita valmistava tuotemerkki. Testimenestyjät ovat monipuolisia työkaluja, mutta jokaiselle retkeilijälle ei ole yhtä parasta valintaa. Käyttäjän on puntaroitava omat tarpeensa ja hankittava kirveensä vasta sitten – jokainen tulistelija kirveen silti tarvitsee. On hyvä muistaa, että puuvartisissa kirveissä takuu koskee yleensä vain terää. ili ja suurehko ponsi takaavat hyvän otteen ja pitävyyden. Kiinalaisvalmisteisen tuotteen varressa on käytetty japanintammea. Kirves jää kapeahkon teränsä vuoksi hieman parhaimmille klapien halkojille, mutta terävä ja leveä terä sopii erinomaisesti myös lastujen veistämiseen ja rankojen katkomiseen sekä muihin leiriaskareisiin. Ruostumattomasta teräksestä valmistettu terä on pro. Myös nahkakotelot kaipaavat nahan pehmeänä pitävää öljyä. Erittäin teräväksi viimeistelty terä sopii hyvin oksimiseen, lastujen vuolemiseen ja rankojen katkomiseen. Teräsuojus, keveys, suuri hamara, hyvät huolto-ohjeet ja 20 vuoden takuu sekä varavarren saatavuus takasivat hyvän menestyksen testin kaikilla osa-alueilla.. Muovivartisille kirveille ei tarvitse tehdä juuri mitään. VOITTAJA GRÄNSFORS VILDMARKSYXA TASAISEN KILVA N VOIT TA JA KS I ylsi vain kirveiden valmistukseen keskittyneen Gränsforsin laajasta mallistosta Vildmarksyxa, joka todettiin monipuoliseksi retkityökaluksi. Varren ympärysmitta on pieni, mutta puun ovaalinmuotoinen pro. Kirves säilyy onnistuneessa kotelossa varmasti ja teräsuoja mukailee kehon liikkeitä. Kirves on edullisin testatuista puuvartisista mallista. Hultafors esittelee varren vaihtamisen työvaiheet ohjeistuksissaan esimerkillisen yksityiskohtaisesti. Puuvarret on usein käsitelty pellavaöljyllä, mutta varren huolto-ohjeet kannattaa tarkastaa valmistajan kotisivuilta
Siro ja terävä työkalu on parhaimmillaan monipuolisissa leiriaskareissa ja rakentelussa. Kirveen terä halkaisee jyrkän kulman vuoksi hyvin, vaikka terä on varren kiinnityskohdassa testin ohuin. RETKIKIRVEEET RETKI tammikuu 2019 78 + paras varsi, pitävä ote + edullinen mutta tasokas + värin tuoma turvallisuus – kotelo retkikäytössä FISKARS X7 RETKIKIRVES XS H I N TA LU O K K A : 45 euroa PA I N O : 650 grammaa + teräsuoja 50 grammaa P I T U U S : 35 senttimetriä KOT I M A I S E N Fiskarsin oranssi varsi tuo näkyvyydellään turvallisuutta leiriaskareisiin. Outdoor Axe on testin kevyin, vaikka sen 37 senttimetrinen varsi on joukon pisimpiä. + testin kevein + hyvä leiriaskareissa – keveys haittaa halkaisua – ohut varsi ilman pontta GRÄNSFORS OUTDOOR AXE H I N TA LU O K K A : 130 euroa PA I N O : 505 grammaa + teräsuoja 40 grammaa P I T U U S : 37 senttimetriä R U OTSA L A I N E N Gränsfors Bruk on valmistanut kirveitä käsityönä vuodesta 1902. Seppä on lyönyt nimikirjaimensa käsin taottuun terään: EE eli Emil Bohjort Engberg. Pelkkiin kirveisiin keskittyneellä merkillä on 23 erilaista mallia. Varren metallivahvike sai kiitosta, mutta pyöreähkö ja ohut puuvarsi on otteeltaan haastava. Tuotteen varsi arvosteltiin testin parhaimmaksi erinomaisen pidon ja suuren ponnen nupin ansiosta. Hamara koettiin liian pieneksi ja pyöreäreunaiseksi. Moderni tuote ei edusta erähenkisyyttä, mutta se on edullisena oiva hankinta hyvän laadun ja turvallisuuden vuoksi. Pienen terän takaaman keveyden vuoksi kirveen halkaisuteho jää vaatimattomaksi. H Y VÄ O S T O S. Tiukin kritiikki kohdistuu muoviseen, jäykkään teräsuojaan, joka on korvannut aiemmilta vuosilta tutun kangaskotelon
Nahkaisessa teräsuojassa ei ole vyökiinnikettä, mutta suoja pysyy erinomaisesti paikoillaan ja hamarapuolta voi käyttää terän ollessa tupessa. Hultafors lupaa terälle elinikäisen takuun, ja kirveiden huolto varsien vaihtoineen on selitetty selkeästi suomenkielisillä verkkosivuilla. Lähes 20 kirveen mallistosta testiin valikoitui isolla hamaralla ja hyvin muotoillulla hikkorivarrella varustettu Hultån, jonka terä koettiin aavistuksen liian ohueksi huippuhalkaisuun. Kirveen takonut seppä on ikuistanut nimikirjaimensa terään: JB eli Jonas Berglund. Varsi on ohut, mutta siitä saa hyvän otteen ponnen ansiosta. Terävyytensä ansiosta tuote sopii veistelyyn. V O I T TA J A RETKI tammikuu 2019 79 RETKIKIRVEET + tasokas kokonaisuus + 50 vuoden takuu + huolto-ohjeet – terä kapea halkaisuun HULTAFORS HULTÅN HATCHET H I N TA LU O K K A : 105 euroa PA I N O : 640 grammaa + teräsuoja 65 grammaa P I T U U S : 38 senttimetriä HULTAFORS on ruotsalainen käsityökalujen valmistaja, jonka taival alkaa vuodesta 1883. + tasokas kokonaisuus + sekä halkaisuun että veistoon + varsi ponsineen – varren ohuus voi haitata GRÄNSFORS VILDMARKSYXA H I N TA LU O K K A : 110 euroa PA I N O : 615 grammaa + teräsuoja 50 grammaa P I T U U S : 34 senttimetriä G R Ä N S F O RS Brukin laajasta kirvesmallistosta retkeilijälle näyttää sopivan parhaiten Vildmarksyxa, joka nappasi tiukasta kilvasta ansaitun testivoiton. Kirveen halkaisuteho jää hieman testin parhaimmalle halkojalle, mutta leveä ja ohuehko terä sopii erinomaisesti myös katkomiseen ja veistelyyn. Brändin kirveillä on vielä pidemmät perinteet, sillä ne taotaan yhä käsin vuodesta 1697 alkaen toimineella Hults Brukilla. V O I T TA J A
Testattu yleiskirves on tämän malliston kevyin, vaikka se on lähes kilonpainoisena selkeästi testin painavin. Retkikirves on malliston toiseksi pienin versio. o. Lisäksi Husqvarna on hieman esikuvaansa painavampi ja varsi kulmikkaampi. Se näyttää lähes identtiseltä Hultaforsin tuotteen kanssa, sillä kirveissä on samanlaisen teräsuojat. Tylsyyttä ei huomaa puita halkoessa, mutta veistossa ero on selkeä. Suuri paino, terävyys ja hyvä teräkulma takaavat erinomaiset halkaisuominaisuudet. + erinomainen halkaisuun – testin painavin – paino tekee käytöstä kömpelöä – kotelo ei sovi retkelle HUSQVARNA YLEISKIRVES H900 H I N TA LU O K K A : 40 euroa PA I N O : 870 grammaa + teräsuoja 95 grammaa P I T U U S : 30 senttimetriä H U S QVA R N A N puuvartista kirvesmallistoa on täydennytty viidellä modernilla, komposiittivartisella kirveellä. Ontto, lasikuituvahvistettu varsi tarjoaa hyvän otepinnan ja käsi pysyy paikoillaan ponnen nupin ansioista. RETKIKIRVEEET RETKI tammikuu 2019 80 + oiva kotelo + leveä hamara – tylsä terä – ei sovi veistelyyn HUSQVARNA RETKIKIRVES H I N TA LU O K K A : 50 euroa PA I N O : 700 grammaa + teräsuoja 75 grammaa P I T U U S : 38 senttimetriä R U OTSA L A I S E N Husqvarnan musketin tähtäintä kuvaava logo juontaa aseenvalmistukseen ja jo vuoteen 1689. Painavuutensa vuoksi kirves tuntuu kömpelöltä lastuja veistäessä ja muissa leiriaskareissa. Suurin ero kirveiden välillä on Husqvarnan viimeistelemätön terä. Suuri teräsuoja sopii paremmin puutarhavajan seinään kuin rinkan pakkaamiseen. Moottorisahoistaan ja ruohonleikkureistaan tunnetulla tuotemerkillä on valikoimassaan seitsemän puuvartista kirvestä
Koivuvarren pää paksunee hieman, mutta siitä puutuu varsinainen ponsi, joten kirveen kanssa on hyvä käyttää pitäviä hansikkaita.. Halkaisu ei ole paras mahdollinen, mutta tunturikoivu palaa parhaiten halkaisemattomana. Testituote edustaa malliston suurinta kirvestä. Testin paras kotelo on ainoa, jota on mielekästä käyttää vyöllä. Sen kotipaikka sijaitsee Käsivarren Kaaresuvannon kylän ruotsinpuoleisessa osassa. Hyvät huoltopalvelut ja teräsuojus keräsivät kiitosta. Paksu piiluterä koettiin hankalaksi veistelyssä. Visakoivuisessa ja luukoristeisessa varressa on erittäin teräväksi viimeistelty terä. + paras halkomiseen + erinomainen kotelo – vaatimaton ponsi – pieni hamara ROSELLI RETKIPIILU H I N TA LU O K K A : 120 euroa PA I N O : 700 grammaa + teräsuoja 50 grammaa P I T U U S : 34 senttimetriä KOT I M A I N E N Roselli tunnetaan laajasta puukkovalikoimasta. Heimo Roselli on kehittänyt oman UHC WOOTZ -teräksen, joka on seostamatonta ylihiiliterästä. Kirveen terä paksunee nopeasti, joten se halkaisee klapit erinomaisesti – testin parhaiten. Retkipiilu on valmistettu kyseisestä teräksestä, jonka vahvuuksia ovat kestävyys ja terävänä pysyminen. RETKI tammikuu 2019 81 RETKIKIRVEET + paras veistoon + erinomainen kotelo + lahjapakkaus ja timanttiviila – painavahko KARESUANDOKNIVEN STOERA ÀKSU H I N TA LU O K K A : 270 euroa PA I N O : 690 grammaa + teräsuoja 80 grammaa P I T U U S : 30 senttimetriä R U OTSA L A I N E N Karesuandokniven on taidokkaiden puukkojen ja kirveiden valmistaja. Kirves on huipputuote Lapin tunturikoivikossa, sillä terävällä ja painavalla terällä saa lyötyä rungon poikki muutamalla iskulla
Pohjois-Norjassa, Tromssan itäpuolella sijaitseva Lyngenin niemimaa on suomalaisten suosiossa helppoutensa takia. K U VA Adobe Stock T E KST I Petri Laine. Niitä, jotka ovat juuri käyneet Lyngenissä ja niitä, jotka ovat sinne menossa. LUONNOSTA RETKI tammikuu 2019 82 Lyngenin alpit J O S K U S T U N T U U , että on kahdenlaisia vapaalaskijoita. Rinteitä ja koskematonta lunta löytyy helposti ja lukuisat huiput tarjoavat vaihtelua. Sijainti Jäämeren rannalla merkitsee vaihtelevia sääolosuhteita ja myös lumivyöryt ovat tavallisia
Retken tilaajat voivat lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita Lehtiluukussa www.lehtiluukku.fi. Hinnat sisältävät 10 % arvonlisäveroa. ruskovilla.fi 100% MERINOVILLA Tutustu valikoimaan ja hanki parasta: Takit ja asusteet supermukavaa luomuvillafleeceä Varaa paikkasi nyt! Lähde mukaan opi ja nauu retkeilystä! Tutustu koko kurssitarjontaan osoiieessa www.ulkoilmaakatemia.?. KAUDELLA 2019 RETKEILYKURSSIT VIIKONLOPPURETKET MELONTAKURSSIT TUNTURIVAELLUKSET KORPIPELI™ SEIKKAILU UUSI UUSI U L K O I L M A A K A T E M I A MARKKINAPAIKKA on tehokas tapa markkinoida varusteita ja palveluja. Retki Suomen autiotuvat Vaellus Suomessa Pallas Hetta Kilpisjärvi Halti Nuuksio Retki-lehden sivuilta tutun Joel Aholan retkeilykirjat ja -oppaat edullisesti suoraan tekijältä: retkeilymediaahola.fi/kauppa UUTUUS! MARKKINAPAIKKA. TILAA Retki-lehti ja saat tilaajalahjana Calazo-kustannuksen Tunturivaellus-kirjan. Ilmoitustilaa myy Veikka Gustafsson, puhelin 050-505 8848 ja sähköposti veikka.gustafsson@outdoormedia.fi tai Petri Laine, puhelin 040 180 5054 ja sähköposti petri.laine@retkilehti.fi RETKEILYN JA VAELTAMISEN ERIKOISLEHTI TILAA JA TUTUSTU UUDISTUNEESEEN RETKEEN 6 numeroa + Tunturivaellus-kirja (arvo 25 €) Yhteensä 50 € Voit tilata lehden joko sähköpostilla tilaajapalvelustamme osoitteessa tilaajapalvelu@retkilehti.fi tai soittamalla numeroon 03-4246 5354
Ensimmäistä kertaa koskaan villa on yhdistetty Spacer-kankaaseen, jossa se luo ilmataskuilla edistyneen lämmöneristyksen. Tämä innovatiivinen teknologia luo villalle mahdollisuuden kilpailla yhdenvertaisesti muiden kevyiden lämmöneristystuotteiden kanssa. Love better.. P h o to : Fr o d e Sa n d b ec h Devold ® Tinden Spacer on testivoittaja, jolla on loistava lämmöneristyskyky ja on silti erittäin kevyt. Koko mallisto nähtävissä osoitteessa devold.com Live more