2/ 2 1 7 • 9 ,2 € Taatsi talviretki Lapin tunnetuimmalle seidalle Parhaat lumikengät lumikengät keväthangille keväthangille Helmikuinen vaellus läpi Viron Nuuksio luistimet jalassa Umpihanki kiehtoo suomalaisia Tunturipöllön mailla Nyhtökaura & Härkis retkieväinä
Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. p. alv. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. ISSN 1456-8837 www.retkilehti.. alv. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Y-tunnus 1441340-4 TOIMITUSJOHTAJA, ILMOITUSMYYNTI Veikka Gustafsson p. vuosikerta 16 Nuuksiossa riittää lampia luisteltaviksi KARTAT Retkeilymedia Ahola/Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos K U V A P o p p is S u o m e la 52 12 K U V A P et ra T u o v in en TAITTO Tenhelp Oy/Tenho Järvinen aineistot@retkilehti.. JULKAISIJA Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@retkilehti.. AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Tea Karvinen Tuula Puranen Kaarina Silmunen Markus Sirkka Pauliina Toivanen TILAAJAPALVELU tilaajapalvelu@outdoormedia.. 19. PAINO Reusner, Tallinna KANNEN KUVA Poppis Suomela Hemavan Puhdasta vettä etsimässä Ylläksen 7 Ylläksen 7 huippua huippua K u va M a rk u s S ir k k a Retki_02-03-Sisalto_PL.indd 2 30.1.2017 10.11.46. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. PÄÄTOIMITTAJA Petri Laine petri.laine@retkilehti.. VAKITUISET AVUSTAJAT Joel Ahola Mikko Hieta Tuija Kauppinen Aksana Kurola Maija Arosuo Mikko Lamminpää Joppe Ranta Poppis Suomela Marika Varpenius etunimi.sukunimi@retkilehti.. 03-4246 5354 arkisin kello 9–16 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) VUONNA 2017 ILMESTYY 10 NUMEROA, JOISTA YKSI JULKAISTAAN TUPLANUMERONA Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.
Uutiset 10 Scandinavian Outdoor myytiin. Baltia Viro 58 Helmikuinen patikka Viron halki. Eväät Uudet vegaaniruoat 22 Härkis ja nyhtökaura sopivat retkeilijän reppuun. Luonnossa Talviukkonen 34 Salamointia lumisateessa. Varustekatsaus Talvikengät 68 Lämmintä jalkaan kaupunkiin ja metsään. Luontokuvaus Pöllöt 36 Pöllön kuvaaminen vaatii nopeutta. Ylläksen seitsemän huippua 12 Etsimessä Puhtailla lähivesillä 16 Melontaretki lähivesien puhtauden puolesta. Umpihankihiihto Pudasjärvellä. Tapahtuma Finnmarksløpet 26 Norjan tunnetuin vetokoirakilpailu. MIELIPITEET Pääkirjoitus 4 Taukopaikka 32 Tunturipöllöä kuvaamassa Västerbottenin talviparatiisi Lumikengät K U V A P o p p is S u o m el a K U V A T ea K a rv in en K U V A A ra s Ja rj is Tutustu näihin www.facebook.com/retkilehti Twitter: @retkilehti Instagram: @retkilehti Liukulumikengillä Etelä-Suomen talvessa 40 Retki_02-03-Sisalto_PL.indd 3 Retki_02-03-Sisalto_PL.indd 3 30.1.2017 10.11.25 30.1.2017 10.11.25. Lajiesittely Liukulumikengät 28 Karvapohjasuksilla pärjää vähillä lumilla. Testi Lumikengät 72 Testasimme päiväretkeilijän lumikengät. Pohjola Hemavan Tärnäby 40 Rauhallinen tunturialue sopii perheille. VARUSTEET Kausivarusteet Aurinkosuojat 64 Kirkas kevätaurinko voi yllättää hangilla. 2/2017 helmikuu 36 28 72 K U V A Jo el A h o la AJANKOHTAISET Umpihankihiihdon MM-kisat 6 20. Kotimaa Nuuksio 52 Retkiluistelua Nuuksion lammilla. Kokeiltua Toppahame 66 Tauolla lämmittää toppahame miehiä ja naisia. Lappi Puljusta Pokkaan 46 55 kilometrin reitti suksilla tai läskipyörällä
Retki_04-05-Paakirjoitus_PL.indd 4 Retki_04-05-Paakirjoitus_PL.indd 4 30.1.2017 10.38.52 30.1.2017 10.38.52. En tietenkään halua vähätellä juhlavuoden luontohumua. helmikuu 2017 4 PÄÄKIRJOITUS Entä ne seuraavat 100 vuotta. Toisaalta meille, joille se on ollut itsestäänselvyys jo vuosien ja vuosikymmenien ajan, tuntuu luonnon ylistäminen juuri tiettynä vuotena hieman hassulta. Nämä hankkeet jatkuvat myös ensi vuonna, ja sitä seuraavana vuonna, ja sitäkin seuraavana vuonna, jolloin satavuotisjuhlallisuudet ovat jo unohtuneet. P E T R I LA IN E T änä vuonna on erityisen hienoa olla retkeilijä. Oulangan jylhät maisemat olivat kuitenkin yhtä jylhiä viime vuonnakin ja revontulet olivat vaikuttavia edellisenäkin talvena. Luonnon päivä on julistettu liputuspäiväksi, ulkomaiset lehdet rankkaavat Suomen yhdeksi matkailun ykköskohteeksi ja Lappi on pullollaan aasialaisia turisteja. Oikeastaan useimmat retkeilijät käyttävät näitä palveluita jo nyt, kun ajavat taksilla vaelluksen alkupisteeseen ja nauttivat luontoyrittäjän lämmittämästä saunasta kun reissu on ohi. Uskon vahvasti, että kaupallisen luontomatkailun kehittäminen on hyvä tapa vahvistaa luonnon asemaa. × Petri Laine petri.laine@retkilehti.. Yksi tapa vahvistaa luonnon asemaa on sen kaupallistaminen. Nyt kun Suomi täyttää 100 vuotta ja hieno luontomme on juhlinnan keskipisteessä, jaellaan lehdissä retkeilyvinkkejä, ylistetään luonnossa liikkumisen terveysvaikutuksia ja kerrotaan vaeltajien seikkailuista. Mutta. Luonnon arvostus on tietenkin hienoa asia. Monet kaivoshankkeet, kaavoitusesitykset ja hakkuusuunnitelmat eivät etene luonnon ehdoilla, vaan niitä viedään eteenpäin satavuotisjuhlallisuuksista piittaamatta, pelkästään rahan ansaitseminen mielessä. Kun tunturimaisemalla ja petoeläimillä on matkailullista arvoa, on niiden suojelu helpommin hyväksyttävää. Luontomatkailuun on viime vuosina tullut paljon uusia yrittäjiä ja siihen suhtaudutaan jo ihan oikeana bisneksenä. Sana voi tuntua väärältä tässä yhteydessä, mutta uskon vahvasti, että kaupallisen luontomatkailun kehittäminen on hyvä tapa vahvistaa luonnon asemaa. Tärkeintä on tietenkin se, että luonto ja siellä liikkumisen merkitys suomalaisille saa ansaitun arvon. Toivotaan, että se kehittyy entisestään ja auttaa Suomea juhlistamaan luontoa myös sadan vuoden kuluttua. Suomessa tapahtuu myös asioita, jotka eivät tue tuota juhlavaa näkemystä luonnon merkityksestä
Tule hakemaan hyvät varusteet, oppimaan uusimmat jipot tai testaamaan uusia vermeitä. Kauden startissa pääset kohtaamaan vanhat ystävät ja uudet tuttavuudet. Tapahtuman aikana verkkokaupasta ja ovelta 18/11/39 € goexpo.. Osta liput verkkokaupasta viimeistään torstaina 16.3., saat ne edullisemmin: 16/10/36 €, shop.messukeskus.com. • facebook.com/outdoorexpo.. • #GoExpo 17.–19.3. Lataa uusi Messukeskus-appi älypuhelimeesi ja tee omat suosikkilistasi! SUOMEN SUURIN URHEILUJA ULKOILUAREENA! Goexposta löydät loputtoman määrän kiinnostavia aiheita luonnossa liikkuville. Avoinna: pe klo 12–20, Kuva&Kamera klo 12–18, la klo 10–18, su klo 10–17. Messukeskus Helsinki FILLARI BALL SPORTS HORSE FAIR KUNTO OUTDOOR GOLF KUVA & KAMERA OUTDOOR Retki_04-05-Paakirjoitus_PL.indd 5 Retki_04-05-Paakirjoitus_PL.indd 5 30.1.2017 10.38.55 30.1.2017 10.38.55. Lue lisää ohjelmasta ja näytteilleasettajista osoitteessa: goexpo.
helmikuu 2017 6 UUTISET A ja n ko h ta is et T ykkylumestaan tunnettu vaaramaisema, ”pikku-Lappi”, sopii hyvin vanhaan perisuomalaiseen tekemiseen: metsäsuksilla liikkumiseen reppu selässä, tulilla yöpymiseen ja erätaitojen testaamiseen. Jos yksikin joukkueen jäsen keskeyttää, on koko joukkue kilpailusta ulkona. Ei hätää. Yön tai halutessa kaksi yötä kilpailijat viettävät itse rakentamallaan leiripaikalla omassa teltassa tai laavussa. Tehtävärastien virheet ja valinnaisten lisärastien suorittaminen vaikuttavat kunkin kilpailijan ja joukkueen umpihankihiihdon sunnuntain pikataipaleen lähtöaikaan. ”Suomen täyttäessä 100 vuotta, ja meidän juhliessa 20. ”Umpinen todella liikuttaa”, Pudasjärven Urheilijat ry:n järjestämän kilpailun kilpailunjohtaja Heino Ruuskanen sanoo. Lauantaina suunnistetaan umpisessa rastilta toiselle. Tehtävissä painotetaan erätaitoja ja luonnon tuntemusta. Perusreitti on yleensä 25-30 kilometriä, mutta lisärastit tuovat siihen parikymmentä kilometriä lisää. Loppusijoitus kilpailussa oli kuudes, sillä hiihtovauhti ei riittänyt huippumenijöiden tasolle. Tapahtuman suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitaan paljon työvoimaa: noin 200 vapaaehtoista saapuu ympäri Suomea paikalle. Entä jos eksyy. Viime talven kilpailurasteilta joukkue sai eniten pisteitä ja pääsi lähtemään ensimmäisenä joukkueena sunnuntain vajaan 10 kilometrin pikataipaleelle. Illalla leirialueella sadat otsalamput ja nuotiot valaisevat pimeää metsää. Noin 300 suomalaista kilpailee joka helmikuu joko yksilösarjassa tai joukkueena siitä, kuka pärjää parhaiten talvisessa erämaassa taitojen, tietojen, kunnon ja varusteiden ollessa pääosassa. Sitä varten jokainen joukkue ja yksilökilpailija saa peräänsä perässähiihtäjän, joka valvoo etenemistä. 2017. Pikataipaleella on kelkkaurien tai toisten osanottajien jälkien seuraaminen kielletty. kertaa, on ohjelmassa jotain uutta mukana mutta se paljastetaan paikan päällä.” TEKSTI JA KUVAT Tea Karvinen 20. Toinen keskeytti ärtyneen paksusuolen tulehduttua. Hanki hohtava alla Kuhmolainen retkeilykirjailija Jouni Laaksonen on ollut MM-kilpailussa mukana alusta lähtien Mörskän Miehet –nimisessä joukkueessa. Jokainen joukkue ja yksilökilpailija saa reppuunsa oman Trackerin, jolla järjestäjät voivat seurata etenemistä. Viime talven kilpailussa eräältä hiihtäjältä rikkoutui suksi. Joukkueen koko on kolmesta viiteen henkilöä. Keskeyttämisiäkin tulee. kerta Syötteen umpihangessa Koillismaan Syötteen metsissä, soilla ja vaarojen juurella järjestetään Umpihankihiihdon maailmanmestaruuskilpailut helmikuun 10.-12. 20 vuotta sekä erävaelluskisoja että Syötteen umpihankihiihtokilpailuja kiertänyt Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 6 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 6 30.1.2017 11.54.50 30.1.2017 11.54.50. Arjen kiireiden keskellä Mörskän Miehet eivät ehdi harjoittelemaan kilpailua varten. Sauvoja murtui usealta ja muutama hiihtäjä keskeytti huonon kunnon takia. Kilpailijat istuvat nuotioiden äärellä ja vaihtavat kuulumisia
7 helmikuu 2017 Laaksonen kiittää Syötteen tapahtuman tunnelmaa. × RETKIHETKET TÖRMÄLÄ on retkeilyyn keskittyvä tapahtuma Etelä-Konneveden kansallispuiston liepeillä. Hän jäi koukkuun ensimmäisestä kerrasta vuonna 2007. ”Kaikki ovat hyväntuulisia eikä kisakireyttä ole lainkaan. Kuin elämä, kuin ihmisen vaellus Kymmenen kertaa mukana ollut kilpailija, Marika Vuoriheimo Luostolta, on aina kilpaillut yksilösarjassa. Joukkueessa vähintään yhden on osattava suunnistaa ja tuntea erätaidot. Uudenlainen retkeilytapahtuma TÖRMÄLÄN lomakeskus sijaitsee Rautalammilla. Retkihetket sopii koko perheelle. Viime talvena eräs lauantai-illan nuotioporukka teki kauniin eleen pyytämällä hänet valmiiden tulien ääreen viettämään iltaa. Keliolosuhteet olivat muuttuneet kesken kilpailun. ja sen tavoitteena on madaltaa ihmisten kynnystä lähteä retkeilemään ja kokeilla uusia lajeja. Lämpimiin rukkasiin ja jalkineisiin kannattaa panostaa. Viikonlopun aikana retkeillään vesillä, poluilla ja metsässä sekä jaetaan asiantuntijoiden oppeja. Vanhat voiteet poistettiin, ja uudet laitettiin tilalle. Täytyy olla ymmärrys siitä, mitä ja miten paljon varusteita tarvitaan. Asiantuntijat kertovat retkeilyvarusteiden valinnasta, käytöstä ja huollosta. ”Se tunne, kun pääsee maaliin, on niin hieno, ettei sitä voi rahalla saada.” Jouni Laaksoselta ilmestyy helmikuussa 2017 kirja Hanki hohtava alla – umpihankihiihtäjän kirja. Kova pakkanen vaatii erityisen lämpimän makuupussin ja kunnon vaatetuksen. Tunnelma on mahtava.” Erityisen mukava on ollut huomata se, että kovallakin pakkasella nämä sadat ihmiset pärjäävät, eli erätaitoja ihmisiltä löytyy. ilis.” Vuoriheimo arvostaa tapahtuman yhteisöllisyyttä korkealle. Etelä-Konnevesi on muutama vuosi sitten perustettu kansallispuisto, joka on toistaiseksi suurelle yleisölle varsin tuntematon, mutta kiinnostava uutuus. Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 7 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 7 30.1.2017 11.54.51 30.1.2017 11.54.51. Huomaavaisuus ja avuliaisuus tuli esille muun muassa silloin, kun eräs hänelle tuntematon joukkue pyytämättä pysähtyi ja auttoi naisen suksiongelmassa. Törmälässä voit oppia retkitaitoja, kokeilla varusteuutuuksia, lähteä patikoimaan, maastopyöräilemään tai melomaan. Täytyy huolehtia siitä, että on koko ajan sulaa vettä juotavaksi, ruokaa syötäväksi. Retkeilijät voivat myös olla mukana tekemässä Retki-lehden varustetestejä. Kova pakkanen vaatii erityistä huolenpitoa ja keskittymistä. Metsäsukset ovat selvästi latusuksia pidemmät. Se järjestetään 19.21.5. Täytyy osata hiihtää umpihangessa, koska silloin käytetään hieman erilaista tekniikkaa kuin ladulla hiihtäessä. Tapahtuma tarjoaa tekemistä, oppimista ja elämyksiä perjantaista sunnuntaihin. Mitä selviytyminen vaatii mukaan lähtijältä. Kun leiri on pystytetty, illallinen syöty ja pääsee makuupussin lämpöön, silloin on voittaja-. Liian painava rinkka voi aiheuttaa monta ’ärräpäätä’ matkalla, ehkä keskeytyksenkin. Laaksosen mukaan normaali kunto riittää kilpailun läpikäymiseen, mutta helpommalla pääsee, jos harrastaa urheilua. ”Parhaat hetket ovat silloin, kun saapuu lauantain pitkältä taipaleelta leiriin, jossa otsalamppuvalojen nauhat tuikkivat pimeydessä ja nuotiot hehkuvat lämpöä. Tapahtuman järjestää Mantteli Oy, jonka toinen omistaja on Mikko Lamminpää. Lisää tietoa tapahtumasta löytyy Facebookista ja Retki-lehden nettisivuilta
8 UUTISET helmikuu 2017 V alkokankaalla kelluu pilvimäinen massa meduusoja Itämeren sameassa vedessä. Eri syvyyksistä otetut näytteet paljastavat paljon meren nykytilasta. Nyt luonto on ottanut saaren haltuunsa ja järjestystä pitävät yllä merikotkat ja korpit. Leinonen ehti työskennellä muutamalla Itämerta liikennöivällä öljytankkerilla ennen päätymistään nykyiseen työhönsä. Esimerkiksi öljyonnettomuus Suomenlahdella olisi sen luonnolle valtaisa katastro. Kertomus itsestämme Visuaalisesti kaunis elokuva tarjoaa hienoja ilmakuvia ja upeita hidastettuja kuvia valtavista lintuparvista aamuruskossa. Laji on hyvin vanhaa perua, eikä ole Itämerellä uusi tulokas. Saimme nähdä myös meren, joka ei enää voi yhtä hyvin kuin ennen”, Hiltunen sanoo. Suomenlahden pohja on paikoin hapetonta ja pohjakasvustoa noilla alueilla ei sen vuokMatka merelle si juuri ole. Kolmen valtion reunustama kapea ja melko matala lahti on haavoittuvainen. Suomenlahtea kuvaillaan usein yhdeksi maailman saastuneimmaksi merialueeksi. Elokuvassa tutustutaan lyhyesti merentutkimusalus Arandan työhön Suomenlahdella. Ainutlaatuinen luonto on Suomenlahden kaunein, mutta haurain elementti. Katsoja pääsee tutustumaan ainutlaatuisen meren lahden kauniisiin ja monipuolisiin rannikoihin. Merkkejä paremmasta on ilmassa. Nykyinen Greenpeacen Arctic Sunrise -laivan perämies Martti Leinonen sanoo elokuvassa öljyhaverin olevan Suomenlahdella vain ajan kysymys. Matka merelle vie katsojan sellaisiin Suomenlahden kolkkiin joihin muuten ei välttämättä monella pääsyä olisi. Elokuvassa lähes autioituneelle saarelle päästään kuitenkin kurkistamaan. Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 8 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 8 30.1.2017 11.54.54 30.1.2017 11.54.54. Vastaavia meduusaparvia ei Suomenlahdelta löytänyt vielä muutama vuosikymmen sitten. Ruosteiset tykit ja ränsistyneet talot kertovat oman tarinansa saaren historiasta. Saastunein vai kaunein. Elokuvan traileri tiivistää oleellisen “Kertomus Suomenlahdesta on ennen kaikkea kertomus meistä itsestämme. . “Pääsimme seuraamaan Suomenlahden huikeinta luonnonnäytelmää, arktisten lintujen joukkomuuttoa lähietäisyydeltä. Elokuvan päänäyttämö on Suomenlahti. Sen massaesiintyminen sen sijaan on suhteellisen uusi ilmiö. Suomenlahden itäisessä päädyssä sijaitseva, nykyään Venäjälle kuuluva, Suursaari on suljettu. Pietarin suurkaupungin asukkaiden jätevedet eivät enää päädy suoraan Neva-joen suistoon ja siitä Suomenlahteen. Elokuva ei kuitenkaan esittele Suomenlahtea surullisena vesistönä, jonka loppu on lähellä. Elokuvassa suunvuoroon pääsevät myös niin meribiologit ja linturengastaja kuin Pietarin vesilaitoksen hyljehoitolan johtaja. Jouni Hiltusen elokuva Matka merelle pohtii herkän murtovesialtaamme tilaa ennen ja nyt. Tulimme tänne viimeisenä, mutta olemme vaikuttaneet meren tilaan enemmän kuin yksikään laji sitä ennen.” × TEKSTI Benjamin Hokkanen KUVAT Jouni Hiltunen KAUNIITA lentokuvia nähdään muun muassa Bengtsärin majakasta. Viron hiekkarannat ja kalkkikiviset rantakalliot ovat hyvin eri maailmasta kuin muutaman kymmenen kilometrin päässä olevat Loviisan edustan karut lintujen pesimäluodot. Korvameduusa kuuluu Suomenlahdella voittajiin. “Kohtasimme meriluonnon joka on rikas, mutta myös herkästi haavoittuva”, Hiltunen kuvailee
hyväksyi sen. RETKIHETKET TÖRMÄLÄ -viikonloppu 19.5.–21.5. LUONNONPÄIVÄÄ vietetään monin eri tavoin ympäri Suomea. Äänestyslinkki löytyy Retken nettisivuilta. ERÄMELONNAN SM-KISAT 20.–21.5. ”Haluamme madaltaa kynnystä osallistua hiihtotapahtumiin ja lisätä hiihdon sosiaalisuutta. Suomen itsenäisyyden kunniaksi perustettavia geokätköjä pyritään perustamaan yhteensä 100, yksi jokaista itsenäisyyden vuotta kohti. Outdoor-alueelta löytyy paljon kiinnostavaa ulkona luonnossa liikkuvalle. Luvassa on muun muassa 30 kilometrin viestihiihto retkisarjassa. Ulkoiluja metsästysvaatteita valmistava Sasta jätti saneeraushakemuksen Pohjois-Karjalan käräjäoikeudelle, joka 24.1. Ladun varteen avataan tapahtuman viikonloppuna puolenkymmentä uutta geokätköä, joista yksi on Suomi 100 vuotta -geokätkö. ILOMANTSISSA 18.–19.3.2017 järjestettävä Pogostan Hiihto juhlistaa 40-vuotista taivaltaan. Hiihtotapahtuman tarjonnasta löytyy tänä vuonna tuttujen sarjojen lisäksi uusia. Retken kestotestissä Sastan sarkahousut kuitenkin pärjäsivät oikein hyvin (Retki 1/2017). Saastamoisen mukaan yhtiön tilanne on paranemaan päin ja esimerkiksi Venäjän kauppa on näyttänyt piristymisen merkkejä. Toimitusjohtajan Jari Saastamoisen mukaan Sastan ongelmien syynä ovat Venäjän ruplan heikkeneminen ja pitkittynyt lama. GoExpo liikuttaa SUOMEN suurin urheiluja ulkoiluareena GoExpo järjestetään tänä vuonna 17.-19.3. Suuntaa tänne! ?. Perinteikäs hiihtotapahtuma juhlii Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 9 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 9 30.1.2017 11.54.55 30.1.2017 11.54.55. Messuilla julistetaan myös Vuoden retkikohde –äänestyksen voittaja. Äänestysaikaa on 22.2. Etelä-Konneveden kansallispuiston kupeella. asti. Sasta yrityssaneeraukseen NURMESLAINEN Sasta on hakeutunut yrityssaneeraukseen. VILLIINNY KEVÄÄSTÄ 20.5. Lisätietoja tapahtumasta saat osoitteesta: www.pogostanhiihto.. Retkiluku ihmistä haki Metsähallituksen lehmäja lammaspaimeneksi. Retki-lehden tietojen mukaan Sastan tuotteissa on ollut laatuongelmia. kaikille retkeilijöille. ?. Viestiin on osallistumassa ainakin perheitä, kaveriporukoita ja työyhteisöjä”, Pogostan Hiihdon koordinaattori Heikki Hamunen sanoo. Suomi100-juhlavuoden kunniaksi tämänkertaisen kilpailun teemana on historiakohteet
Pihdit saa näppärästi käyttöön yhdellä kädellä. Pihdeissä on myös katkaisuterä. Mallistoon kuuluu merinovillainen aluskerros, G-1000-kankaasta valmistettu ”työkerros” aktiiviseen toimintaan (vasen ja keskimmäinen kuva), Fjällräven suuntaa vuorille vedenpitävä Eco Shell –kuorikerros sekä kaksi eristävää kerrosta. Se on upea kahvipöytäkirja jokaiselle luonnonystävälle. 2. Ville Rantala myi joulukuussa kuivapukuja valmistavan yhtiönsä Ursukin belgialaiselle pörssiyhtiölle nimeltä Sioen. Kaikki tekstit löytyvät siis rinta rinnan molemmilla kielillä. 10 UUTISET KIRJA JOKAINEN ulkonaliikkuja on kohdannut retkillään lintuja. Kirjan kauneimpiin kuviin lukeutuu Arto Juvosen kuva haahkasta auringonlaskun aikaan. 2 tarjoaa mahdollisuuden tutustua tarkemmin pohjoisen luontomme linnustoon. Ryhmän perustaneet retkeilijät kiertävät kaikki Suomen 40 kansallispuistoa ja kuvaavat kustakin ohjelman, joka on katsottavissa ryhmän sivulta. Uudessa Center-Drive monitoimityökalun uutuus on täysmittainen ruuvimeisseli vaihdettavilla päillä. Kaiken kaikkiaan kyseessä on hyvin visuaalinen kirja kauniine valokuvineen. multi-drive.com assGerberiltä uusi monitoimityökalu Scandinavian Outdoor myyty LOUNAIS-SUOMEN PARTIOSÄÄTIÖ on myynyt enemmistöosuuden Scandinavian Outdoorista Ville Rantalalle. Scandinavian Outdoor on perustettu vuonna 1970. Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 10 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 10 30.1.2017 11.54.56 30.1.2017 11.54.56. Mallisto tulee kauppoihin ensi syksynä. Kirjaa tekee mieli jäädä selaamaan pitkäksi aikaa. Nykyisellä nimellä ketju aloitti muutama vuosi sitten, kun uuden nimen alle liitettiin lounaissuomalainen Partiovaruste ja pääkaupunkiseudun Retkiaitta. Tomi Muukkonen, Markus Varesvuo, Arto Juvonen & Jari Peltomäki; 144 sivua; Docendo 2016 Kuvankauniita lintuja helmikuu 2017 FJÄLLRÄVEN esitteli ISPO-messuilla Bergtagen-malliston, joka on suunniteltu vuoristo-oloihin. Rantala toimii jatkossa yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Järjestely tuo Scandinavian Outdoorille lisävauhtia kansainväliseen kauppaan, yhtiö kertoo tiedotteessa. Lintukuvaajien matkassa Vol. Kirja on samanaikaisesti sekä suomenettä englanninkielinen. Kansallispuistot tutuiksi Retki-lehti suosittelee tutustumista Facebookin Kansallispuistot tutuksi -ryhmään. Kirjassa on upeita valokuvia maamme parhailta luontokuvaajilta: Tomi Muukkoselta, Markus Varesvuolta, Arto Juvoselta ja Jari Peltomäeltä. Huumaavan punaisesta hempeän oranssiksi liukuva tausta ja kevätjäällä makaavan haahkan siluetti pysäyttävät lukijan. Kauppahinnaksi kerrottiin tuolloin 22,4 miljoonaa euroa. Kuvassa oikealla on Bergtagen Insulation Parka, joka toimii muun muassa ylävuoristossa kulkevan taukotakkina. Kirja on täynnä juuri oikeaan aikaan napattuja kuvia ja kauniita värejä. Kirjan yksiin kansiin mahtuu kaksi kieltä. Lintukuvaajien matkassa Vol. Gerberin omistaa kotimainen Fiskars. Rantala omistaa ketjusta nyt 80 prosenttia. AMERIKKALAINEN Gerber tunnetaan laadukkaista veitsistä ja monitoimityökaluista
Kuvakilpailun voitti Mirka Alaja, joka opiskelee eräja luonto-oppaaksi. Hän on tähän asti käyttänyt lainakenkiä, joten omat tulevat tarpeeseen! Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 11 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 11 30.1.2017 11.54.57 30.1.2017 11.54.57. Paras palkittiin Morphon lumikengillä. OMA RETKIKUVA 11 helmikuu 2017 Retki-lehti pyysi Facebook-sivullaan lukijoita lähettämään kuvia lumikenkäretkiltä
Jokaisen tunturin huipulta voi kuitenkin aistia raikkaan ulkoilman ja luonnon avaruuden, kelissä kuin kelissä. Osa jopa saman päivän aikana. helmikuu 2017 12 YLLÄKSEN HUIPUT La p p i Y lläs – Kuer – Kukas – Lainio – Pyhä – Kesänki – Aakenus muodostavat ainutlaatuisen tunturiverkoston Äkäslompolon kylän ympärille. Ne ovat kiehtoneet Ylläksen kävijöitä vuosikymmenien ajan. Kylästä katsoen lähimmät tunturit ovat monelle tuttuja lumikengillä, hiihtäen tai lasketellen. Toisille se on tiukka kisa ja toisille se on talvinen elämys erämaan keskellä. Mutta kauemmat tunturit ovat tuttuja huomattavasti harvemmille. Seven Summits -hiihtotapahtumassa näistä tunturihuipuista kierretään puolen vuorokauden aikana niin monta kuin mahdollista. Samalla rohkaistaan osallistujia vähän sivuun hiihtokeskuksen vilinästä, tampattujen rinteiden mukavuudesta ja hoidettujen latujen vetoYlläksen lähiympäristössä nousee seitsemän komeaa tunturinhuippua. 7 kertaa huipulle TEKSTI JA KUVAT Poppis Suomela. Järjestäjien päätavoitteena on saada ihmiset ulos ja luonnon keskelle. Niiden laelta aukeaa huhtikuussa huikeat talvimaisemat. Innokkaimmat vierailevat näiden jokaisen huipulla. Seven Summits on hiihtotapahtuma, jossa tunturiverkosto kierretään omaan tahtiin ja vapaassa järjestyksessä, ja käydään niin monella huipulla kuin ehditään ja jaksetaan
Pitkät perinteet Seitsemän tunturin kiertämisellä on Ylläksellä pitkät perinteet. Jos hanget pehmenevät paljon päivän aikana, pitää etukäteen huolella arvioida, mitkä paikat kannattaisi ohittaa jo aikaisin aamulla hangen vielä kantaessa. Joskus taas hangen kantavuudessa on suuria eroja sen suhteen, ollaanko puurajan alavai yläpuolella. Kurssin lopuksi kierrettiin peräjälkeen niin monta tunturia kuin ehdittiin ja jaksettiin. Historia juontuu 1940-luvun lopulle, jolloin Gunnar Stenfors, Äkäslompolon matkailun uranuurtaja, järjesti tunturihiihtokursseja. Hiihtotapahtuman luonne noudattelee hyvin pitkälle perinteistä kaavaa ja kunnioittaa alkuperäistä seitsemän tunturin kierrosta. Kova hanki mahdollistaa vauhdikkaan menon tasaisilla osuuksilla mutta jyrkissä rinteissä kova hanki voi olla vaarallinen. Kahden, kolmen hengen joukkueilla on 12 tuntia aikaa kiertää niin monta tunturia kuin ehtii, jaksaa ja haluaa. Siellä käytyjen keskustelujen myötä Matias Londen ja Berndt Barner-Rasmussen lähtivät vuonna 2012 huhtikuiseen aamutuimaan liikkeelle ja kiersivät vaihtelevissa keväthankikeleissä 7 tunturia. Upottava hanki uuvuttaa nopeasti kovakuntoisenkin, jyrkässä alamäessä taas upottava hanki voi toimia sopivana jarruna. Aluksi puhuttiin viiden tunturin kierroksesta, mutta vuosia myöhemmin kierrettiin jo kaikki seitsemän alueen tunturia. Vapaavalintainen reitti Seven Summits on suomalainen tunturiversio viime vuosina Keski-Euroopassa suureen suosioon nousseelle vuoristovaellusbuumille. Tavoitteena on kiertää mahdollisimman monta tunturia kahdentoista tunnin aikana. Seuraavien vuosikymmenien aikana tunturikierroksen tekivät ainoastaan muutamat kovakuntoisimmat hiihtäjät. Joukkueelle sopivimman ja suhteessa vallitseviin olosuhteisiin parhaimman reitin valitseminen on yksi tärkeimmistä ennakkovalmisteluista, ja siten iso osa tapahtuman luonnetta. Joskus suorin reitti on ehdottomasti nopein, ja monesti Retki_12-15-Summit_7_Vol2_PL.indd 13 Retki_12-15-Summit_7_Vol2_PL.indd 13 30.1.2017 7.53.48 30.1.2017 7.53.48. Myös vuorokaudenaika pitää ottaa huomioon lumenkoostumusta arvioitaessa. 1960ja 1970 -luvuilla Stenan majan pihasta alkaneet viiden ja seitsemän tunturin kierrokset olivat arvostettuja suorituksia, joista tunnustukseksi sai oman kangasmerkin. Koneellisesti tehtyjen latuverkostojen myötä tunturihiihto unohtui ja väki pysyi alavilla mailla kiertävillä laduilla. 2010-luvulla kierros heräteltiin uudelleen henkiin, jälleen Stenan majan saunan lauteilla. Aikaa kierrokseen kului 12 tuntia ja 14 minuuttia. Niiden aikana kierrettiin alueen tuntureita ja opeteltiin hiihtotaitoja. Tästä suorituksesta sai alkunsa nykyinen Seven Summits -hiihtotapahtuma. Olosuhteiden tunteminen ja kisa-aikaisen lumitilanteen ennustaminen ovat myös tärkeitä taitoja. 13 helmikuu 2017 voimasta. Omista taidoista riippuen toiset haluavat mennä suorinta reittiä ja toiset taas haluavat valita loivimmat rinteet. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran keväällä 2016
Niillä pääsee vauhdilla alas tunturista ja ylämäessä pito syntyy nousukarvoista. Metsäiset rinteet voivat olla yllättävänkin pehmeitä. Tunturien kiertojärjestys on joukkueiden itse päätettävissä. Lainiotunturi on kaiken keskellä ja sen rinteillä joukkueiden reitinvalinnat eroavatkin toisistaaan kaikkein eniten. Ratkaiseva varustevalinta Mikään kulkupeli ei ole paras mahdollinen jokaisessa tilanteessa, joten joukkueen on valittava olosuhteisiin nähden toimivin kompromissi. Aakenustunturi on kaikkein kauimpana. Hankikannolla Aakemuksen huippu tulee vastaan pian, mutta hangen pehmentyessä se voi olla aivan liian kaukana. Kovalla hangella alamäet saattavat olla kevyillä suksilla jopa hengenvaarallisia. Kevyet randotai telemarksukset noudattelevat parhaiten perinteistä vuoristovaellusvälineitä. Se on myös alueen toiseksi korkein, joten senkin suhteen se on merkittävä tunturi. Sen sijaan retkeilyasenteella liikkuvat joukkueet voivat varautua tuntureiden skippaamiseen ajanpuutteen takia ja huomioida tämänkin jo reitinsuunnittelussa. Tasaiset osuudet randosuksilla voi vaikka luisteluhiihtää. Kisan kärkeä tavoittelevat lähtevät liikkeelle ”kaikki tai ei mitään” –asenteella eikä silloin tarvitse huomioida mahdollisesti ajan loppumista kesken. Optimaalinen varustesetti voi vielä kaiken lisäksi vaihtua pari päivää ennen kisaa sääolojen muuttuessa. Ylläs on alueen korkein tunturi ja myös se on monelle joukkueelle joko ensimmäinen tai viimeinen kääntöpiste. Kuertunturi on monelle joko kisan ensimmäinen tai viimeinen tunturi. YLLÄKSEN HUIPUT Retki_12-15-Summit_7_Vol2_PL.indd 14 Retki_12-15-Summit_7_Vol2_PL.indd 14 30.1.2017 7.53.49 30.1.2017 7.53.49. Kävelyvauhti ei päätä huimaa, joten tasaisilla osuuksilla lumikenkien paikka on repussa ja jalkaan laitetaan taas latusukset. Erilaisia tuntureita Alueen jokaisella tunturilla on omat erikoispiirteensä. Latusuksilla taas luistelee vauhdikkaasti avotunturissa ja latupohjilla, mutta hangen pettäessä ollaan kapeilla sivakoilla nopeasti pulassa. Pyhätunturi kaikkein pohjoisimpana jää myös osalta joukkueita saavuttamatta. Kukastunturille menee latu-ura niin pohjoisesta kuin etelästäkin päin. Pitkä ja soikion muotoinen tunturi vaatiikin paljon aikaa ja luistavia suksia. Latusuksien rinnalla lumikengät taas pitävät hyvin rinteissä ja niillä kulkeminen alas ja ylös on kohtalaisen helppoa. Kesänkitunturille nousu hapottaa niin ikään, etenkin jos sinne nousee etelästä Pirunkurua pitkin. Paikoitellen jyrkkä eturinne kuitenkin hapottaa jokaisen reidet. helmikuu 2017 14 taas pitkäkin kierto saattaa viedä suoraa reittiä vähemmän aikaa. Matkaa koko reitin kiertäneille kertyy yli 60 kilometriä ja korkeuseroa yli 3 000 metriä, joten reitinvalinnan ohella varustevalinnalla voi olla merkittävä vaikutus kokonaissuoritukseen. Sinne voi helposti kiivetä tampattua laskettelurinnettä pitkin
Jopa kivikovilla teräshangilla juoksu on paikotellen yllättävän nopeaa. Luistelumono toimii sopivana kompromissina ja sen voi liittää vaikka tunturivaellussukseen, mutta sen sovittaminen lumikenkiin on hankalaa. × Retki_12-15-Summit_7_Vol2_PL.indd 15 Retki_12-15-Summit_7_Vol2_PL.indd 15 30.1.2017 7.53.50 30.1.2017 7.53.50. Takana oli jo viisi huippua, mutta joukkue tavoittelikin viime tingassa vielä kuudetta. Niiden myötä reitin valinnassa voi halutessaan kätevästi hyödyntää Äkäslompolon kävelyreittejä. Ajan kulumisen seuraaminen onkin tärkeää, sillä pienikin myöhästyminen aikarajasta aiheuttaa joukkueen koko suorituksen hylkäämisen. Vuonna 2016 kilpailuun lähteneestä 24 joukkueesta 21 tuli annetun aikarajan puitteissa maaliin. Modernit randomonot ovat keveitä ja joustavia. 12 tunnin aikaraja kilpailun kokonaiskestona on ehdoton. Vaikka valinnanvapaus varusteiden suhteen on suuri, pitää joukkueilla olla mukana myös pakollisia varusteita. Lumiturvallisuusvälineet eli lumivyörypiipparit ja lapio ovat niistä tärkeimmät. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Vierivät Flakesit -joukkueen toiminta. Jokainen joukkue jättää järjestäjille etukäteen myös oman reittisuunnitelmansa. Toki se voi kisan aikana muuttua, mutta sen perusteella voidaan kuitenkin ennakoida mahdollisia joukkueiden liikkeitä etukäteen. Tähän tarinaan kiteytyy olennainen osa sitä henkeä, jota järjestäjät toivovat tapahtumassa syntyvän kertoo Samuli Ketola, yksi kilpailun järjestäjistä. Liukulumikengät toimivat vauhdikkaana kompromissinä suksien ja lumikenkien välillä. Myös nastalenkkarit kannattaa huomioida jalkinevaihtoehtoina. Hyvään ennakkosuunnitteluun perustuvaa taktiikkaa, mutta toisaalta nopeita päätöksiä tiukassa tilanteessa, järkevää riskinottoa ja tinkimätöntä asennetta! www.7summits.. Kilpailijoille jaettavassa kartassa kerrotaan lumitilanteen mukaan mahdollisesti kielletyt alueet ja kerrataan turvallisuusohjeet. Kilpailun aikana järjestäjät ja yleisö voivat seurata jokaisen joukkueen liikkeitä mukana kannettavan GPS-seurantalaitteen myötä. Joukkue teki jäätävän ratkaisun juuri ennen huipun saavuttamista kääntymällä takaisin varmistaakseen ajoissa maaliin pääsyn. Niistä kuusi joukkuetta kiersivät kaikki 7 tunturia nopeimpana Ylläs Mountaineers 1958 aikaan 7 tuntia ja 15 minuuttia. Turvallisesti tunturiin Tunturiturvallisuus on yksi tapahtuman tärkeimpiä perusasioita. 15 helmikuu 2017 Randoja tellusuksia kevyemmät, mutta latusuksia tukevammat tunturivaellussukset ovat myös toimiva ratkaisu seitsemän tunturin kierroksella. GPS-seurannasta nähtiin joukkueen lähestyminen kohti maalia, mutta kaikkien yllätykseksi he jatkoivatkin vielä eteenpäin kohti Ylläksen huippua. Vähän ennen huippua joukkueen seurantapallo karttaohjelman näytöllä kääntyi yllättäen kuitenkin takaisin ja pian se viiletti jo takaisin kohti maaliviivaa. Kulkupelien lisäksi valinnan vaikeutta lisäävät erilaiset monovaihtoehdot. Kuudes huippu jäi saavuttamatta, mutta 12 tunnin aikaraja käytettettiin sekunnilleen hyväksi
helmikuu 2017 16 LÄHIVESIEN KUNTO E ts im es sä Retki_16-21-Etsin_Vesisto_PL.indd 16 Retki_16-21-Etsin_Vesisto_PL.indd 16 30.1.2017 9.43.32 30.1.2017 9.43.32
elokuuta Saarijärven Pylkönmäen Valkeiselta, Kokemäenjoen vesistön latvoilla. Retken tarkoituksena oli kertoa, että lähivesien puhdistaminen on mahdollista. Hänen suhteensa luontoon syntyi lapsuudessa, vanhempien kanssa metsässä kulkiessa. 17 helmikuu 2017 Tuuliin raikkaisiin T omi Mandelin ja Petra Tuovinen työnsivät kanootin vesille 19. ”Toivon, että tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus lähteä puhtaaseen luontoon.” Tomin kiinnostus Kokemäenjoen vesistöön kumpuaa sekin lapsuudesta. ”Yhdistimme Petran ympäristönsuojeluidean ja minun melontaideani”, Tomi kertoo. Idea melomisesta Kokemäenjoen vesistön läpi syttyi kahvikupin ääressä syksyllä 2015. Petra oli suunnitellut Itämeren ympäri pyöräilyä, jolla olisi ympäristönsuojelullinen teema. Kolmen viikkoa ja yli neljäsataa kilometriä melottuaan he saapuivat Meri-Poriin. ”Mutta kyllä Itämeren-pyöräilykin toteutuu, tavalla tai toisella”, Petra sanoo. Tomia kiinnosti KokemäenjoTomi Mandelin ja Petra Tuovinen tekivät vähän erilaisen melontaretken, jonka varrella he keskustelivat lasten kanssa kalaja uimavesistä ja tarkkailivat vesien laatua. Tomi kouluttaa tulevia eräja luonto-oppaita, liiketalouden tradenomi Petra valmistui hiljattain eräja luonto-oppaaksi. ”Olen kasvanut ja elänyt vesistön varrella, lapsena Keurusselän rannalla, aikuisempana melonut ja purjehtinut Näsijärveä edestakaisin. Kummallakin on vahva retkeilytausta. en vesistön melominen latvavesiltä merelle. Tampereelta merelle vesistö oli vieraampaa.” TEKSTI Tuula Puranen KUVAT Tomi Mandelin Retki_16-21-Etsin_Vesisto_PL.indd 17 Retki_16-21-Etsin_Vesisto_PL.indd 17 30.1.2017 9.43.33 30.1.2017 9.43.33
”Kun tällaisen tarinan käy koululaisten kanssa läpi, moni oivaltaa, että hänen lähivetensä ovat nyt kunnossa siksi, että niiden parantamiseksi on tehty töitä. Tapaamisten välipäivinä retki ei kuitenkaan juuri eronnut tavallisesta, omaksi iloksi tehdystä melontaretkestä. Muutoksessa piilee melontaretken sanoma. LÄHIVESIEN KUNTO K U V A P et ra T u o v in en K U V A M at ti K ei n ä n en Retki_16-21-Etsin_Vesisto_PL.indd 18 Retki_16-21-Etsin_Vesisto_PL.indd 18 30.1.2017 9.43.34 30.1.2017 9.43.34. ”Ruovedellä he olivat käyneet tutustumassa jätevedenpuhdistuslaitokseen, ja vesiensuojelu oli ollut heillä koko viikon teema”, Petra kertoo. Laitettiin keittimellä ruokaa ja tehtiin muita ”NEROKAS laite, joka hyödyntää mobiilitekniikkaa”, Tomi Mandelin kuvailee iQwtr-laitetta, joka mittaa veden sameutta ja näkösyvyyttä. Haisuista kutuvedeksi Tomi ja Petra tapasivat melontaretken aikana yhdeksän koululaisryhmää, ensimmäisen Multialla ja viimeisen Porin Toejoella. Silti parantamisen varaa on vieläkin, ja työtä pitää jatkaa”, melojat tiivistävät viestinsä. helmikuu 2017 18 Kaksikko sai yhteistyökumppanikseen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen. Kun kuormitus on vuosikymmenien aikana vähentynyt, veden tila on kohentunut. ”Ja siltä osin kuin ympäristökasvatus on opettajien vastuulla, en ole huolissani. Olimme paljon vesillä, usein aamuyhdeksästä iltayhdeksään. He ovat tyytyväisiä tapaamisiin. Tapaamiset koostuivat tehtävärasteista ja keskusteluista. ”Koululaiset olivat aktiivisia, kukaan ei jäänyt syrjään potkiskelemaan kiviä”, Petra kertoo. ”Kalassa kävijöitä oli jokaisessa ryhmässä, ja lapset kertoivat uimapaikoistaan. ”Melontaretken tunnelmat olivat läsnä, ilman muuta. Kävimme monia hyviä keskusteluja siitä, kuinka he voivat jatkaa vesiteemaa tapaamisten jälkeen”, Tomi toteaa. Kohderyhmäksi valittiin koululaiset, ja koulutapaamisten ohella Petra ja Tomi mittasivat vedenlaatua vielä koekäytössä olevalla iQwtr-mittalaitteella. Laite täytetään järvivedellä ja vedestä otetaan kuva älykännykällä, johon on ladattu ilmainen iQwtr-sovellus. Sen kanssa he nimesivät retken Vesiviestiksi ja suunnittelivat sille sisältöä. Kosken töyräällä sijaitsevan koulun opettajille maksettiin palkanlisää hajuhaitan takia. Tutut melonnan tunnelmat Melontaretki oli ympäristökasvatuksellinen hanke, jossa koululaisten tapaamiset rytmittivät reittiä ja aikataulua, ja päivämatkat jäivät melko lyhyiksi. Alue on nyt kalastuskohde, jossa tehdään kalaistutuksia ja taimenten kutupaikkoja. Vilppulankoskella koululaiset saivat tietää, että Mäntän alapuolinen vesialue oli aikoinaan Suomen saastuneimpia. Tulokset he siirsivät Järviwikiin, kaikille avoimeen tietokantaan. IQwtrlaitteella he innostuivat tekemään yhdessä mittauksia.” Moni koululainen oli miettinyt vesiensuojelua etukäteen tekemällä ennakkotehtäviä
Mikään ei saanut kaatua siihen, ettei asiaa olisi mietitty”, Tomi kertoo. Jokainen, joka on yrittänyt tehdä jotakin kajakista, tietää, että siinä on omat haasteensa”, Tomi kertoo. Melontaretken suunnittelu oli paljolti tavallisen pitkän reissun suunnittelua: reitinvalintaa, aikataulutusta, varustelistaa, hankintoja, työnjakoa. Kuplat nousivat pintaan kuin sukeltajalta, mutta runsaampina. Tomi mainitsee Loimijoen, joka tulee melontareitille Huittisista. ”Ne olivat mukava ohjelmanumero: Hei, nyt voisi tehdä iQwtr-mittauksen! Sitten mentiin kajakeilla yhteen ja mitattiin. ”Se tuo kiintoainesta ja ravinteita Loimaan peltolakeuksilta. ”Se on kapea ränni, jota meloimme. Siksi kaiken piti olla tarkasti mietittyä. Mökkiläinen, jota jututimme, kertoi veden olevan keväällä saven takia täysin harmaata.” Ulvilan puolella yksi Kokemäenjoen haaroista on Kirkkojuopa. ”Ravustajat sanoivat, että vanhat moskat siellä kuplivat”, Tomi kertoo. 19 helmikuu 2017 retkiasioita”, Tomi kertoo. Lopulta Tomi ja Petra päättivät meloa ensimmäiset viisi päivää intiaanikanootilla ja vasta siitä eteenpäin kajakeilla. Havaintoja vesiltä… Tomi Mandelin ja Petra Tuovinen havainnoivat vedenlaatua ja levätilannetta säännöllisesti. ”Onneksi hänen palveluksiaan ei tarvittu, ja muutenkin kaikki sujui hyvin, jopa sää suosi”, Petra sanoo. ”Päätavoite oli päästä vesistön läpi perille. Petra ja Tomi kertoivat päivittäin kuulumisensa, sijaintinsa ja aikomuksensa yhteyshenkilölle, joka tunsi heidän retkisuunnitelmansa. Yleinen ilonaihe oli vesien hyvälaatuisuus, mutta sinilevä alkoi runsastua sään lämmetessä, ja myös pari ikävää havaintoa tuli Tampereen alapuolisessa vesistössä. ”Parina ensimmäisenä päivänä nousimme kanootista puunrunkojen, matalikkojen, kivikoiden ja koskien takia ehkä sata kertaa. Retki_16-21-Etsin_Vesisto_PL.indd 19 Retki_16-21-Etsin_Vesisto_PL.indd 19 30.1.2017 9.43.35 30.1.2017 9.43.35. Vesi oli niin likaista, että se Tavallisen melontareissun suunnittelusta Vesiviestin suunnittelu poikkesi yksityiskohtaisuudellaan. Jos melojista ei olisi kuulunut mitään, hän olisi Tomi ja Petra päättivät meloa ensimmäiset viisi päivää intiaanikanootilla ja vasta siitä eteenpäin kajakeilla. Ehkä eniten päänvaivaa aiheutti kaluston valinta vesistön alkuun. Tiesimme etukäteen jokaisen majoituspaikan ja ruokakaupan, ja miten pääsemme aloituspaikkaan ja pois retken lopussa. ”Joissakin paikoissa tehtaiden jätteet ovat kerrostuneet pohjaan ja voivat vaikuttaa todella pitkään, vähintään vuosikymmeniä.” Harmittavimmat havainnot alkoivat Huittisten tienoilta. ”Oletimme, että aluksi tulee hirveä määrä nousuja aluksesta, kuten tapahtuikin”, Tomi kertoo. ”Pitkällä matkalla säät vaihtuvat, on auringonnousut ja -laskut, sumut ja tuulet sekä lintuja luontohavainnot kuin millä tahansa melontaretkellä.” Tavallisten retkirutiinien lisäksi Tomi ja Petra päivittivät Vesiviestiä sosiaaliseen mediaan ja tekivät vedenlaatumittauksia. Mittaukset toivat melontaan ripauksen jännitystä. Nokianvirralla huomion kiinnitti tyynen pinnan kupliminen. Myös turvallisuussuunnitelma oli mahdollisimman vedenpitävä. ”Tampereen jälkeen lakkasimme käyttämästä pintavettä”, Petra toteaa. Kajakista se olisi ollut tekemätöntä.” käynnistänyt toimet heidän tavoittamisekseen
Luontohavaintoja voi ilmoittaa myös Luonnontieteellisen museon ylläpitämään havaintopäiväkirjaan, Hatikkaan. ”Tiiraa hyödynnän lähinnä niin, että katson, mitä havaintoja retkikohteessa tai kesämökkialueella on tehty. Lintuhavainnot olisi voinut tallettaa Tiiraan, lintutietokantaan, mutta se jäi tällä kertaa tekemättä. Näin syntyy havaintosarjoja. Kasveja, kuten pikkulimaskan, he panivat merkille satunnaisesti, jos ne kertoivat veden laadusta. helmikuu 2017 20 haisi. Muutama lintuhavaintokin jäi mieleen, vaikka ne loppukesästä olivatkin vesien laadun tarkkailun ulkopuolella. Vesihavaintojen lisäksi melojien hihaan tarttui jokunen muukin huomio. Oli järisyttävä yllätys, että vieläkin on vettä, joka haisee!” Ehkä kolmas yllätys oli vesistön virkistyskäyttäjien pieni määrä Tampereen jälkeen. Muut havainnot olivat paikallisempia. Tomi yllättyi harmaahaikaran esiintymisestä pitkin matkaa, Valkeiselta Meri-Poriin. ”Multianjoella näkyi pyrstötiaisparvi, Keurusselälle oli kerääntynyt parinkymmenen kuikan parvi, Näsijärvellä näimme merimetson, ja Puurijärvellä ruskosuohaukkoja oli runsaasti”, Tomi kertoo. Retkeilijät voivat seurata myös vesien lämpötiloja vaikkapa uimisen varalle. … ja hyötykäyttöön Retkellä tehdyt vesihavainnot ovat nyt Järviwikissä. LÄHIVESIEN KUNTO Retki_16-21-Etsin_Vesisto_PL.indd 20 Retki_16-21-Etsin_Vesisto_PL.indd 20 30.1.2017 9.43.36 30.1.2017 9.43.36. Järviwiki, Tiira ja Hatikka ovat esimerkkejä avoimista tietokannoista, joihin kuka tahansa voi tallettaa havaintonsa. Luonnosta kiinnostuneina retkeilijöinä Tomi Mandelin ja Petra Tuovinen pitävät avoimia tietokantoja hyödyllisinä. He voisivat aina vesille lähtiessään mitata Järviwikiin veden lämpötilan tai näkösyvyyden.” Tutkimukseen ja muuhun syvempään hyötykäyttöön havaintosarjat ovat usein parempia kuin yksittäiset, satunnaiset havainnot. Joskus olen itsekin jotain Tiiraan laittanut”, Tomi kertoo. Järviwikiin hän aikoo jatkossa tallettaa havaintoja paikoista, joissa hän käy toistuvasti. Tiiran havainLAPSET mittasivat innokkaasti vedenlaatua. Käsitys vesien huonosta kunnosta on juurtunut ihmisiin syvälle”, Tomi kertoo. ”Järviwikistä voi retkelle lähtiessään katsoa esimerkiksi sinilevätilanteen ja varata vettä mukaan, jos näkee, ettei kahvivettä voi ottaa järvestä”, Petra sanoo. ”Näimme kalastajia, mutta emme esimerkiksi melojia, soutajia tai muita vesistä nauttijoita. ”Tiiran tietoja hyödynnetään lajiryhmien suojelussa, ja havaintosarjoista nähdään esimerkiksi kannanvaihteluja”, Pirkanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen aluevastaava Petri Seppälä kertoo. ”Retkeilijät liikkuvat paljon samoissa paikoissa, ja esimerkiksi melojien kanootti tai kajakki on tavallisesti jonkun järven rannalla säilössä
”Jos esimerkiksi näkösyvyyttä on seurattu säännöllisesti, se voi auttaa syiden etsimisessä, jos vedenlaatu heikentyy”, Järvija meriwikin ylläpitäjä, SYKEn viestintäasiantuntija Matti Lindholm kertoo. ”Jos ei ole kovin kiinnostunut luonnon tarkkailusta yleisesti, niin järjestelmällinen mittaaminen ja aineiston tuottaminen johonkin arvokkaaseen käyttöön voivat herättää kiinnostuksen ja viedä uuden äärelle. ”Uudessa järjestelmässä kansalaisten tekemiä havaintoja voidaan hyödyntää nykyistä helpommin erilaisten mallien laskennassa”, Matti Lindholm kertoo. SYKEssä rakennetaan parhaillaan yleistä kansalaishavaintojärjestelmää, jonka osaksi myös Järviwikin havainnot tulevat. Järviwiki on myös yhtenä lähteenä valtakunnallisissa leväkatsauksissa. ”Myös Pirkanmaan linnusto -kirja ja vastaavat perustuvat paljon harrastajien ja luonnonystävien lintuhavaintoihin.” Myös Järviwikin havainnot hyödyttävät selvitysten ja tutkimusten tekemistä. Omaan retkeilyyn havaintojen tekeminen voi tuoda arvokkaan lisän.” Yksinkertaista onnea Pitkä ja monipuolinen melontaretki osoittautui monella tavalla antoisaksi. ”Kun meloo päivästä toiseen ja luonto on koko ajan ympärillä, näkee hienoja juttuja ja oppii arvostamaan hyvin yksinkertaisia asioita. 21 helmikuu 2017 toja käyttävät valtakunnallisiin selvityksiin muun muassa Birdlife Suomi, WWF ja SYKE. ”Esimerkiksi tulvaennusteita laskettaessa voidaan käyttää kansalaisten havaintoja lumikuormasta ja lumen peittävyydestä.” Tomi Mandelin rohkaisee havaintojen tekemiseen ja jakamiseen. ”Tällaiset asiat tuntuvat todella vaikuttavilta, eikä niitä saadakseen tarvitse tuhlata luonnonvaroja tai käyttää rahaa.” × ”Kun meloo päivästä toiseen ja luonto on koko ajan ympärillä, näkee hienoja juttuja ja oppii arvostamaan hyvin yksinkertaisia asioita.” Petra Tuovinen Retki_16-21-Etsin_Vesisto_PL.indd 21 Retki_16-21-Etsin_Vesisto_PL.indd 21 30.1.2017 9.43.38 30.1.2017 9.43.38. Tietyissä olosuhteissa pienetkin asiat ilahduttavat. Tuntui hienolta, kun esimerkiksi juomaveden loputtua pystyi pysähtymään ja ottamaan lisää.” Mieleen painuneista kokemuksista Petra mainitsee suuren kanadanhanhiparven lentoonlähdön, kun linnut pelästyivät melojia. Petra Tuovinen kertoo, että hän oppi paljon itsestään ja ympäristöstä
TEKSTI JA KUVAT Pauliina Toivanen N yhtis, puhtis, vihis, härkis – kuulostaa lastenrunolta. Tuotteet säilyvät viikkoja tai jopa kuukausia viileässä, joten ne ehkäisevät myös ruokahävikin syntymistä. helmikuu 2017 22 VEGAANIRUOKAA E v ä ä t Puhtia vegaanivaihtoehdoista Päivittäistavarakauppojen kylmäosastot pursuavat nyt erilaisia vegaanivalmisteita, jotka sopivat hyvin myös retkimuonaksi. Tutkimusten mukaan ilmastomyönteisen proteiinilähteen suosiminen on lähes yhtä suuri teko ilmaston hyväksi kuin ekologiset asumisja liikennevaihtoehdot. Luonnossa liikkuja korvaa lihavalmisteet kasvisvaihtoehdoilla myös ympäristönsä vuoksi: tehotuotetun lihan sanotaan olevan yksi suurimmista ilmastouhkista. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on erityisen merkityksellistä talviretkeilyn harrastajille, kun talvet uhkaavat lyhentyä ja lumimäärä vähentyä. Kyse on kuitenkin kasvisruokakulttuurin uudesta lorusta, jossa vegeruuasta on tullut varteenotettava vaihtoehto myös sekasyöjien lautasilla. Nyhtikset ja härkikset iskevätkin kaikkien trendi dieettien ytimeen: ne ovat kotimaista ja ekologista, gluteenitonta ja vegaania sekä maukasta ja kylläisenä pitkään pitävää ravintoa. Vegaanien proteiininlähteiden suosiminen on ekoteko myös retkeilykohteille. Retki_22-25-Vegaani_PL.indd 22 Retki_22-25-Vegaani_PL.indd 22 30.1.2017 8.08.05 30.1.2017 8.08.05. Jokainen luonnossa liikkuja tietää myös puhtaan ja saastumattoman ilmanlaadun konkreettiset vaikutukset niin hapenottokykyyn kuin retkikohteiden eläimien ja kasvillisuuden elinvoimaisuuteen. Ilmastoystävälliset kasviproteiinit kuten härkäpavut ja herneet ovat kuitenkin varteenotettavia vaihtoehtoja liikkujien proteiininlähteiksi ja pitkien vaelluksien ravitsijoiksi. Erityisesti monelle aktiiviliikkujalle kasvisruokavaliossa saattaa mietityttää riittävä proteiinin saanti
Lisäksi kaura pitää olon kylläisenä pitkään. Sekä Nyhtökauran että Härkiksen proteiinipitoisuuteen vaikuttaa huomattavasti myös herneproteiini. Tuotantomenetelmässä sanotaan säilyvän kaikki kauran parhaat ominaisuudet. Härkäpapurouheeseen verrattuna Härkis sisältää myös lisäaineita, muunnettua tärkkelystä ja suolaa 1,5 g. Herneproteiinia ei ole vielä saatavana kotimaisena, joten se tulee toistaiseksi vielä Keski-Euroopasta. Nyhtiksen tavoin Puhtiksessa kotimaista kauraa on jatkojalostettu suomalaisella kehitystyöllä. Nyhtökauran proteiinipitoisuus on tuotteesta riippuen 27–31,4 g/100 g. Verson Härkäpapurouheseoksen proteiinipitoisuus päihittää jatkojalostetut sisaruksensa, sillä siinä protskua on jopa 47 g/100 g. Verson Härkis sisältää 56,8 % härkäpapujauhoa ja -murskaa sekä lisäksi herneproteiinia. Härkäpapu sisältää muun muassa B-ryhmän vitamiineja, ja se on yksi maailman vanhimmista viljelyskasveista. Vaikka maku ja koostumus ovat melko samanlaiset kuin tavanomaisessa proteiinipirtelössä, pelkkä kaura ainesosana tekee Puhtikaurasta puhtaamman ja terveellisemmän vaihtoehdon kuin lisäainepitoiset heraproRetki_22-25-Vegaani_PL.indd 23 Retki_22-25-Vegaani_PL.indd 23 30.1.2017 8.08.07 30.1.2017 8.08.07. Keitetty härkäpapu ja tuore herne sisältävät pelkiltään jopa 30 prosenttia proteiinia ja kaura 14. Vaikka kaura on gluteeniton vilja, Puhtikaura valmistetaan tehtaassa, jossa käsitellään myös muita viljoja, joten sitä ei voida sanoa gluteenittomaksi tuotteeksi. Kokkailuun viehtyneet ja omia maustesekoituksia taskuissaan hypistelevät retkeilijät loihtivat härkäpapurouheella ruokaisaa makua ja mukavaa suutuntumaa erilaisiin muhennoksiin, paistoksiin, kastikkeisiin, mysleihin ja puuroihin. Härkis Verso Foodilla on ollut markkinoilla jo pitkään härkäpavuista ja herneproteiinista valmistettua Härkäpapurouheseosta, joka kuivamuonana sopii sellaisenaan kaikenlaisiin kastikkeisiin ja paistoksiin tuomaan ravintoa, koostumusta ja makua. Jostain syystä Härkäpapurouheseos ei kuitenkaan ole saavuttanut samanlaista suosiota kuin jatkojalostettu Härkis. Resepteissä vain taivas on rajana – tacokastike, kasviskäristys, wokki, hampurilainen, pasta, keitto. Kauran sanotaan vaikuttavan muun muassa sydämen ja ruuansulatuksen toimintaan sekä verensokeriin ja immuunipuolustukseen. Härkiksen sitkoinen koostumus saa Nyhtökauran tavoin soijarouheet ja seitanit kalpenemaan kuusnolla. 23 helmikuu 2017 Nyhtis Keväästä 2016 alkanut Nyhtökaura-buumi ei ota hyytyäkseen, sillä jälleenmyyjät joutuvat edelleen rajoittamaan tuotteen myyntiä yhteen tuotteeseen per asiakas. Vähintään osa makuvaihtoehdoista on lähes aina loppu. Nyhtökaurasta on saatavana maustamattoman lisäksi myös makuvaihtoehtoja, kuten tomaatti-savustettu pippuri-korianteri tai lime-seesami-inkivääri. Tuotteen proteiinipitoisuus on 17 g/100 g. Puhtikaura-voimajuomajauhe esikypsennetään ekstruusion avulla normaalia korkeammassa lämpötilassa ja kovassa paineessa, minkä lopputuloksena saadaan täysin puhdas, superhieno puuterimainen täysjyväkaurajauhe. Kaura on yksi maailman ekologisimmista viljelykasveista. Vaikka Nyhtökauran pääraaka-aineet ovat monille entuudestaan tutut kaura, herne ja härkäpapu, tuotteen tarkoin kehitelty tuotantomenetelmä sekä koostumus ovat saaneet aikaan villityksen, joka on tuonut kasvisruuan helpommin lähestyttäväksi myös lihaisasta suutuntumasta pitäville. Kaurasta ja herneestä eristetään myös proteiinijauhetta, jonka proteiinipitoisuus on luonnollisesti korkeampi. Herneessä on B-ryhmän vitamiinien lisäksi A-, Kja C-vitamiineja sekä kaliumia. Tuote säilyy viileässä jopa kolme kuukautta, joten se soveltuu hyvin viileähkössä säässä taivallettaville pitkillekin vaelluksille. Kun Nyhtökaura muistuttaa koostumukseltaan ja mausteista riippuen myös maultaan aasialaisen keittiön possua ja kanaa, Härkis mukailee nautaa. Tuotantomenetelmässä raaka-aineet käsitellään, sekoitetaan, hierretään ja kuumennetaan mekaanisesti, minkä ansiosta tuote on mureaa mutta aavistuksen sitkoista. Puhtikaura on helppokäyttöinen, sillä se sekoittuu kylmään nesteeseen hetkessä. Pelkiltään Härkäpapurouheseos maistuu raksuilta, mutta joidenkin mielestä maku muistuttaa hieman koiran nappularuokaa. Retkillä nyhtökauraa voi lämmittää Trangiassa, nuotiopannulla tai foliossa sellaisenaan. Myös Nyhtökauran maustetuissa versioissa on suolaa 1,8 g/100 g, mikä tekee tuotteista voimakassuolaisia. Gold&Green Foodsin tutkijataustaisten perustajanaisten pyrkimyksenä on parantaa kotimaisten raaka-aineiden saatavuutta ja vauhdittaa suomalaista tuotantoa ja jalostusta. Nyhtökauraa valmistavan Gold&Green Foods -brändin käyttämä kaura ja pavut kasvavat Suomessa ja Ruotsissa. Kaura on suomalainen raaka-aine, joka on retkeilijöille tuttu puuroaines aamuja välipaloilla. Puhtis Vaikka nimensä puolesta Puhtis sopii Nyhtiksen ja Härkiksen jatkeeksi, pelkästään kaurasta valmistettu Puhtikaura-kaurapuuteri pistellään paistoksien sijaan pulloon, pirtelöihin ja muurinpohjalettutaikinaan. Nyhtökaura sisältää paljon hyvälaatuisia kasviperäisiä proteiineja ja kaikkia tärkeitä aminohappoja, siinä on korkea ravintokuitupitoisuus ja rasvat ovat pehmeitä. Härkäpapurouheella voi myös korvata joko kokonaan tai osittain esimerkiksi pastakastikkeen jauhelihan
Sellaisille kasvisten suosijoille, jotka käyttävät ruokavaliossaan myös maitotuotteita, MiFU toimii proteiininlähteenä. Retkellä Puhtikaurasta voi valmistaa helposti proteiinirikasta jukurtinkorviketta lisäämällä joukkoon hieman vettä, marjoja ja hunajaa. × Retki_22-25-Vegaani_PL.indd 24 Retki_22-25-Vegaani_PL.indd 24 30.1.2017 8.08.10 30.1.2017 8.08.10. Avattuna tuote säilyy viileässä viidestä kahdeksaan päivään. Retkiruokaa voi säilöä itsekin etukäteen kuivaamalla, hapattamalla ja reksaamalla eli umpioimalla. Itsessään ruokarakeet ovat miedonmakuisia, hieman raejuustomaisia mutta koostumukseltaan sitkoisempia. MiFU Kun maitojätti Valio toi paistettavan ruokarae MiFUn markkinoille, kasvisintoilijat älähtivät: tuotehan on eläinperäinen. Kävele muonaostoksille, suosi lähellä tuotettuja tai villejä kotimaisia kasviksia, sieniä ja marjoja. Puhtikaura antaa smuutiin ja jälkiruokiin maitomaista makua ja tuntumaa. Sen lisäksi, että kasvisten tuotanto ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä, kasvisten viljely ei myöskään vie maapinta-alaa yhtä paljon alkuperäiseltä luonnolta kuin liharuuan tuottaminen. Ilmastoruokaa P roteiinilähteiden hiilijalanjälki muodostuu pääosin tuotantomenetelmistä. Retkikäytössä MiFUa voi paistaa sellaisenaan, jolloin rakeet saavat ruskean paistopinnan. MiFUn suolapitoisuus on hieman alhaisempi kuin vegaaneilla lihankorvikkeilla, 1,2 g/100 g. Puhtikaurassa on proteiinia 13 g/100 g. Terveellisyydeltään ne voi laittaa samaan kategoriaan lihapiirakoiden, pasteijoiden, burgereiden ja roiskeläppien kanssa. Einesosastolla samoillessa kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että kaloripitoiset tuotteet sisältävät usein paljon suolaa, rasvaa ja lisäaineita. Rakeita voi lisätä myös wokkeihin, salaatteihin, keittoihin, munakkaisiin, pastoihin ja kastikkeisiin. Vihistä ja Möttöstä, kasvispiirakoita ja -burgereita Einesosastolle kiirii kilpaa myös erilaisia vegaaneja piirakoita, pitsoja ja pasteijoita. Maustamattoman vaihtoehdon lisäksi MiFUsta on tarjolla Välimeren tomaatti ja Meksikon pippuri. Tuotteessa on maitoproteiinia 14 g/100 g. Jos täysin vegaani huikopala hirvittää, hyvin säilyvillä kasvisvaihtoehdoilla voi korvata alkuun vain osan lihasta. Vegaanipiirakoita voi tuunata lihapiirakan tavoin sinapilla, ketsupilla, kurkkusalaatilla, paahdetuilla sipulilla ja vaikka vegaaninakilla. Esimerkiksi härän on syötävä 10 kiloa rehua eli viljeltyjä kasveja ennen kuin saadaan yksi kilo lihaa, ja yhden pihvin tuottamiseen tarvitaan noin 100 litraa vettä. Paistettaessa tai kuumennettaessa MiFu säilyttää koostumuksensa eikä sula kuten tavanomainen juusto. Helposti mukaan otettaviksi, valmiiksi pakatuiksi ja nuotiolla paistettaviksi eväiksi ne käyvät kuitenkin mainiosti. Retkiruokavaliotaan voi muuttaa ilmastosäästeliääksi myös muilla pienillä toimilla. Parin vuoden päästä Suomen markkinoille, uusien kasvisvalmisteiden rinnalle, tulee myös ilmastoystävällisiä hyönteistuotteita kuten sirkkoja, joista jopa 70 prosenttia on proteiinia. Retkellä eväitä voi maustaa ja ravita suoraan polun varrelta luonnon omilla antimilla – villivihanneksilla ja -yrteillä, sienillä sekä tietysti marjoilla. Käyttötarkoitus on kuitenkin sama kuin Nyhtökauralla tai Härkiksellä – tarjota ruuanlaittoon gluteeniton, laktoositon, soijaton, kananmunaton ja hiivaton vaihtoehto kanalle ja lihalle. Ei tarvitse kuitenkaan olla ehdoton: riittää, että tiedostaa ja sen jälkeen alkaa korvata kulutusvalintojaan ilmastoystävällisemmillä vaihtoehdoilla. helmikuu 2017 24 VEGAANIRUOKAA teiinitai soijapirtelöt. Kukaan ei kuitenkaan ole missään välissä väittänytkään, että maitovalmistajan kehittelemä proteiininlähde ei olisi jalostettu lehmänmaidosta. Puhtista voisi hyvin käyttää myös leivonnaisissa sitkon saamiseen tai kastikkeissa suurustamiseen
Annostele lautaselle ja puristele päälle limeä. Samasta reseptistä saat loihdittua myös nuotiolettutaikinan. Annostele lautaselle, koristele ja mausta kuivatulla nokkosella. TAVANOMAISEN pastan voi korvata myös härkäpapu-, spelttitai tattaripastalla, joissa on paremmat ravintoarvot kuin vehnässä. Nauti sellaisenaan tai myslin kera. Kiehauta riisinuudelit vedessä ja siivilöi ylimääräinen vesi pois. Halutessasi lisämakua voit kuullottaa valkosipulin, inkiväärin ja mausteet ensin voissa tai öljyssä ja lisätä sitten Nyhtökaura-suikaleet. Retki_22-25-Vegaani_PL.indd 25 Retki_22-25-Vegaani_PL.indd 25 30.1.2017 8.08.15 30.1.2017 8.08.15. Keitä pastat ja siivilöi vesi pois. Useimmat riisinuudelit valmistuvat muutamassa minuutissa kaatamalla niiden päälle kiehuvaa vetää. 5 rkl Puhtikaura-jauhetta 2,5 dl vettä 1,5 dl marjoja tai 2 rkl marjajauhetta 1 tl hunajaa tai sokeria 1 tl Ceylon-kanelia ripaus merisuolaa ripaus vaniljaa Murskaa marjat. Puhtikaura ”turpoaa”, joten jukurtin paksuutta saat muokattua helposti muuttamalla veden ja jauheen suhdetta. 25 helmikuu 2017 Puhtikaura-marjajukurtti (1–2 hengelle) Härkis-pasta (2-3 hengelle) 250 g Härkis 250 g pastaa 500 g tomaattimurskaa 1 sipuli 2 valkosipulinkynttä 1 tl mustapippuria 1tl cayennepippuria kuivattua nokkosta Kuten Nyhtökaura, myös Härkis maistuu sellaisenaan ja sen voi heittää pannulle hyvin ilman muita aineksia. Sekoita hyvin. Sen jälkeen lisää joukkoon tomaattimurska. Nyhtökaura-riisinuudelit limellä ja inkiväärillä (2–3 hengelle) 250 g Ginger Nyhtökaura 200 g riisinuudeleita 1 lime 2 valkosipulinkynttä pieni pala inkivääriä 1tl mustapippuria 1tl cayennepippuria Limenlehdellä, seesaminsiemenillä ja inkiväärillä maustetun Nyhtökauran voi heittää pannulle sellaisenaan ja paistaa nopeasti pannulla voissa tai öljyssä. Jos haluat ja sinulla on mukana mausteita, sipulia ja valkosipulia, kuullota ne ensin voissa tai öljyssä. Annostele kulhoon Puhtikaura, vesi, marjat, makeutus ja mausteet
Koko kylä mylvii Finnmarksløpet on nykypäivänä todellinen suurtapahtuma Norjan Lapissa. Suosio räjähti sen jälkeen, kun NRK alkoi lähettämään videokuvaa ja tunnelmia suoraan kisapaikalta. KILPAILU alkaa keskustasta, mutta sieltä poistutaan nopeasti tuntureille. Jokaisen tulee varustautua matkalle niin, että pärjää kaikissa olosuhteissa. Reitti kulkee Pohjois-Norjassa, hieman Suomen rajan pohjoispuolella tai sitä sivuten. Retki_26-27-Finnmarkslopet_PL.indd 26 Retki_26-27-Finnmarkslopet_PL.indd 26 30.1.2017 10.13.24 30.1.2017 10.13.24. kartat koko matkalle, kahden kilon makuupussi jolla pärjää -30 asteessa, lumilapio, ylimääräistä ruokaa ja muita varusteita joita tarvitaan maaliskuisessa Pohjois-Norjassa viikon retkellä. Osallistujat jaetaan kolmeen luokkaan; 14-18 –vuotiaisiin 200 kilometrin kilpailun ajaviin junnuihin, sekä 500 ja 1 000 kilometrin sarjoihin. helmikuu 2017 26 FINNMARKSLØPET Ta p a h tu m a TEKSTI Marika Varpenius KUVAT Ian Keegan JA Marika Varpenius S uomessa koiravaljakkokilpailut ovat vielä melko vaisuja. Koko Altan kylä elää tapahtumaa, ja keskustan läpi vievä tie onkin valjakoiden käytössä. Junnujen pyrähdys kestää noin vuorokauden, viittäsataa kilometriä taivalletaan pari vuorokautta ja tuhatta kilometriä ajetaan noin kuusi vuorokautta. Pisimmän uran suorittavat käyvät Altasta lähes Venäjän rajalla, ja palaavat Altaan. Suomalaiset mukana Vaikka suurin osa osallistujista on norjalaisia, toiseksi suurin osallistujaryhmä tulee Suomesta, käsittäen kymmenkunta ajajaa. Yksin, mutta pienellä avulla Musherin lisäksi reittiä kiertää apulainen, joka saa auttaa ajajaa, muttei voi puuttua Koiravaljakkokilpailu talviretkeilijän paratiisissa Euroopan tunnetuin koiravaljakkokilpailu, Finnmarksløpet, kerää tänäkin vuonna kaikki kovimmat koiravaljakkoharrastajat Norjan pohjoisosiin. Hypetys kestää viikon. Koiravaljakkokilpailut eivät vielä ole Suomessa mittavia tapahtumia, mutta Norjassa yleisön huomioiminen osataan. On screenit, taulut, juontajat, musiikkia, jääveistokset ja lähtöuralla tanssivat lapset jokaisen osallistujamaan liput käsissään. Sama meininki oli Norjassa vuonna 1981, kun Finnmarksløpet starttasi ensimmäisen kerran, mutta sittemmin tapahtuman suosio on räjähtänyt aivan täysin. Reitti kulkee tarkistuspisteiden läpi, joihin toki viedään suurin osa ruoasta, mutta hätämajoittumisvälineet kaikilla on oltava, sekä tietysti taito käyttää niitä. Oleellisin yleisön huomioiminen on se kotona jännittäjien perustyökalu; GPS-seuranta. Pahimman myrskyn iskiessä ei liiku koiravaljakko eikä pelastuspalvelu, ja silloin ajaja koirineen on omillaan. Suomalaiset myös menestyvät kilpailussa hyvin, sillä 500 kilometrin kilpailun voitto on tuotu Suomeen kahdesti. Pakollisia varusteita ovat mm. Kilpailut on tehty enemmän palvelemaan kilpailijoita, ja katsoja saa vielä odotella palveluita, seurantaa ja tunnelmaa. Nyt norjalainen Altan kylä on täynnä katsojia, kun suosittu koiravaljakkokisa maaliskuussa starttaa
Altaan on monella suomalaisella pitkä matka, mutta internetin ja sosiaalisen median kautta Finnmarksløpetiä kannattaa seurata. Tänäkin vuonna matkaan lähtee taas suuri joukko ajajia, ja mukana myös monta suomalaista. Musherin täytyy huoltaa koirat itse. 27 helmikuu 2017 koirien hoitamiseen. × MIKAEL JUTILA huoltaa koiriaan Skoganvarren checkpointilla. Retki_26-27-Finnmarkslopet_PL.indd 27 Retki_26-27-Finnmarkslopet_PL.indd 27 30.1.2017 10.13.25 30.1.2017 10.13.25. Kilpailun arvostettu palkinto onkin se palkinto, jonka eläinlääkärit jakavat koiristaan parhaiten huolehtineelle osallistujalle. Taukoja voi pitää uralla, ja joskus niin on kelin vuoksi myös pakko tehdä. Usein varsinaiset pidemmät tauot kuitenkin ajoitetaan checkpointeille, jonne on viety etukäteen ruokaa ja muita tavaroita. Koiran voi poistaa kilpailusta ajaja itse, tai eläinlääkäri. Valjakkokilpailu on tiukka kisa, jonka seuraamiseen on helppo koukuttua. Jutila on osallistunut kilpailuun useasti ja ajanut 1000 kilometrin kilpailun maaliin asti jo vuonna 2009. VALJAKOT ajavat läpi kylän. Suomalaisista seurantaan kannattaa laittaa erityisesti Alex Schwarz, Mikael Jutila ja Ronny ja Ole Wingren. Koirien hyvinvointi menee kaiken edelle, ja koiramäärää voi vähentää kisan edetessä. Näillä checkpointeilla eläinlääkäri myös tarkistaa koirat
Kaukaa katsottuna se näyttää pelottavan mustalta ja upottavalta. lanseerata loskaretket – ja kausi olisi paljon pidempi. Pitkän loskatalven loppumista ei kuitenkaan voi jäädä odottelemaan, vaan ulos on päästävä. Seuraavan viikonkin lumitilannetta on vaikea ennustaa. Lähdemme kokeilemaan lähiretkeilyä, kun räntää tulee viistosti vastaan, pellot ovat lähes paljaita, mutta ojat sitäkin täydempiä. Karvapohjasukset auttavat rospuuttoajan retkeilijää etenemään hankalissakin olosuhteissa. Tosiasiassa Etelä-Suomen oloissa talvi on useimmiten rospuuttokeliä: ei ole lunta, muttei kuivaakaan. Otamme siksi lähtöpaikalle mukaan normaalien retkeilykamppeiden lisäksi arsenaalin varusteita: lumikenkiä, retkiRetki_28-31-Liukulumikengat_PL.indd 28 Retki_28-31-Liukulumikengat_PL.indd 28 27.1.2017 12.42.38 27.1.2017 12.42.38. helmikuu 2017 28 LIUKULUMIKENGÄT La ji es it te ly T alviretkeilystä puhuttaessa silmiimme nousee kuva valkoisista lumikinoksista ja kiiltävästä jään pinnasta. Maastoksi valitsemme aavan suon Kurjenrahkan kansallispuistossa. Suoraan sanottuna epämiellyttävältä. Huono sää on tunnetusti pukeutumiskysymys, mutta mitä laittaa jalkaan, kun maassa on niukasti vanhaa loskaa ja lämpötila heiluu nollan molemmin puolin. Ruskaretkien rinnalle voisikin etelässä TEKSTI MAIJA AROSUO KUVAT MAIJA AROSUO JA ARAS JARJIS Loskaretkelle karvapohjilla Talviretkeily ei aina tarkoita hiihtämistä valkoisilla hangilla pikku pakkasessa
Pulrinkka tulisi pakata mahdollisimman matalaksi. Kolistelmme alas jäistä ja vähälumista mäkeä sukset luistavat enemmän sivusuunnassa kuin eteenpäin ja pulkat tökkivät vauhtia nilkkoihimme. Luistoa on vain nimeksi, mutta jalkoja voi liu’uttaa kuitenkin maata pitkin. Ristiin menevät mustekalat vääntävät pulkan viutiloksi, mikä lisää kiikkeryyttä. Liukulumikengät – osuvammalta nimeltään karvapohjasukset toimivat hämmästyttävän hyvin. Revimme pulkkaa kiivaasti, minkä seurauksena mustekalaviritykset irtoilevat. Retki_28-31-Liukulumikengat_PL.indd 29 Retki_28-31-Liukulumikengat_PL.indd 29 27.1.2017 12.42.39 27.1.2017 12.42.39. Karvapohjasuksissa on helpot, lumilaudoista tutut sidemekanismit, jotka käyvät hyvin vaikka vaelluskenkiin. Loska-aikana ne saattavat mahdollistaa retken paikkoihin, jonne muuten ei ole pääsyä, kuten suolle. Vaikkei liukuminen huimaa olekaan, ei jalkoja tarvitse ainakaan nostella hangesta ylös. Etelä-Suomen vaihtelevissa keliolosuhteissa se tarjoaa mahdollisuuden jatkaa matkaa, vaikka lumi loppuisi. Suo, jonne kesällä voi vain kuikuilla Suuntaamme suoraan kohti avosuota, jonne kesällä olemme saaneet vain kuikuilla reunoilta. Vaikka sukellamme välillä silmäkkeen loskaan ja välillä jäälle, pohjassa olevat karvat eivät kerää lunta, eivätkä jäädy. Pulrinkka on kuitenkin edullinen ja melko kevyt matkakumppani, jota voi hätätapauksessa myös kantaa, toisin kuin ahkiota. Pulkan reunoihin kannattaa porata muutama reikä, joihin mustekalat voi pujottaa. × Kantapään kautta opittua Karvapohjasukset KARVAPOHJASUKSET soveltuvat hyvin myös Etelä-Suomen maastoon. HIIHTÄMISEEN löytyy uutta kulmaa, kun ladut voi jättää taakseen ja siirtyä metsän puolelle kapuamaan, hyppimään, laskemaan mäkeä tai vaikka etsimään eläinten jälkiä. Kaikki irtotavarat, kuten teltta tai lapio, tulee kiinnittää pulkkaan tai rinkkaan tukevin remmein, siltä varalta, että pulkka kulkee välillä myös nurinperin. Kun rinkan kantohihnat jättää ylöspäin, saa pulrinkan nostettua selkään ”vauhdissa”. Liukulumikengät pitävät pinnalla ja kääntyvät ketterästi. Kenkämies on kahlannut suossa varmasti polviin asti hyisessä loskassa. Suksen kärjet liukuvat suopursujen ja kanervien alle ja kaadumme polvillemme. Alan kaiken kurjuuden keskellä jopa pitämään näistä välineistä. Suksien kavereiksi kannattaa mukaan ottaa isosompaiset sauvat. Kaikki tavarat tuleekin pakata vedenpitäviin pusseihin. Hetken testailujen jälkeen valinta on selvä. Opimme pikkuisen välttämään kaltevia alustoja ja syviä kuoppia. Lyhyet, leveät sukset toimivat vähälumisessa maastossa paremmin kuin esimerkiksi pitkät metsäsukset. Jarruttaminen slalom-tyylisesti kanteilla ei onnistu, vaan vauhtia on hillittävä auraamalla ja pysähtelemällä. Arvostukseni kulkupeliäni kohtaa nousee entuudestaan, kun törmäämme toisen kulkijan jättämiin jälkiin. Vähässä lumessa pitkät sukset tuntuvat kuitenkin tökkivän kumpareissa, eikä varsinaista liukua sohjossa synny. 29 helmikuu 2017 suksia, liukulumikenkiä, rinkat ja pulkat. nitysremmeissä. Ensiaskel suolla vaelluskengät jalassa antaa hyytävän kylvyn. Vähässä lumessa maastonmuodot ovat upottavia kumpareita. LASTEN muovipulkan ja rinkan yhdistelmä toimittaa ahkion virkaa lyhyemmillä retkillä. Huomattavasti enemmän aikaa menee välineiden oikomiseen kuin eteenpäin kulkemiseen. Olemme muutamalla sadalla metrillä onnistuneet hävittämään jo teltan ja kumisaappaat. Ohut lumikerros jättää maaston niin kaltevaksi, että pulkka kaatuu. Sen verran talvinen suo on kuitenkin sisältä jäässä, että se kantaa niin lumikengillä kuin suksillakin. Lumikengillä kulkeminen taas on raskasta ja paikoitellen upottavaa. Pakkausten vedenpitävyyttä koetellaan, kun pulkka sukeltaa välillä vetiseen suonsilmään tai hyiseen puroon. Sitten alkaa varvikko. Alun märän osuuden hiihtelemme mukavasti pulkkia perässä vetäen. Näin säästytään erillisiltä jalkineilta ja matka jatkuu turvallisesti, vaikka sukset pitäisi välillä riisua. Avosuolla pääsemme jo vauhtiin, mikä onkin hyvä, sillä päivä on lyhyt, eikä loskainen suo ole halutuin majapaikka. Alamäissä se kirii kantapäillemme ja narut ovat sekaisin suksien kiinKantolaitteena ”pulrinkka” YHDISTÄMÄLLÄ tavallisen lasten muovipulkan ja rinkan, saa ”pulrinkan”, joka kulkee mukavasti matkassa, kun lunta on riittävästi. Kovalla, jäisellä pinnalla sukset ovat vaikeat hallita ja kovaääniset. Voiteita karvapohjissa ei tarvita, vaan pito on hyvä kaikilla keleillä. LIUKULUMIKENGÄT tai karvapohjasukset ovat lyhyet ja leveät, joten eteneminen metsässä on ketterää. Kantavuus on riittävä ja ne ovat ketterämmät kääntää. Itse kehitetty pulkkaviritelmä kulkee perässä muutaman metrin kerrallaan, kunnes on kumollaan. Lämpötila pysyy onneksi koko ajan plussan puolella. Ne voi kiinnittää mihin tahansa tukeviin jalkineisiin
Tulvametsän jälkeen ylitämme selvästi kansallispuiston rajan, sillä vastassa on hakkuuaukea, jossa kasvaa muutaman vuoden vanha tiheikkö. Retki_28-31-Liukulumikengat_PL.indd 30 Retki_28-31-Liukulumikengat_PL.indd 30 27.1.2017 12.42.42 27.1.2017 12.42.42. Ensimmäistä kertaa olen tyytyväinen itse kehittämäämme pulkan ja rinkan yhdistelmään, sillä kevyen muovipulkan saattaa nostaa selkään rinkan päälle. Ruoho ei tällä kertaa ole vihreämpää aidan toisella puolella. Vauhtikin pysyy maltillisena. Päädymme aavemaiseen metsikköön, jossa on jääkansi. Siteet voi kiinnittää mihin tahansa jalkineisiin, joten erillisiä monoja ei tarvita. helmikuu 2017 30 LIUKULUMIKENGÄT Märässä vai tiheässä Tavoitteemme on hiihtää avosuota pitkin ja rantautua Töykkälän laavun kohdalla. Hiihdämme niin varovasti kuin suinkin ja ohuen ohut jää kantaa meidät juuri. Minuutti makuupussissa kultaa muistot Paikallistamme itsemme kännykän avulla ja toteamme, että lähin metsäautotie on vain muutaman sadan metrin päässä. Kartassa suo on kokoelma vetisiä ja vielä vetisempiä alueita, kauan sitten karttaan piirrettyjä. Ensimmäiseen teltan mentävään reikään pystytämme VÄHÄLUMISESSA varvikossa suksen kärjet jäävät kiinni ja pulkka on nurin. Tarkkaa käsitystä etenemisvauhdista meillä ei ole. Ennen kun pääsemme kuivalle maalle, ylitettävänä on melkein sula, leveä oja tai pikemmin puro. Muutaman metrin välein törröttää kuollut koivu, joka on katkennut noin viiden metrin korkeudelta. Lapsille on suksista olemassa oma, kevyempi mallinsa, joten koko perhe voi tehdä retken lähimetsään kuumaa kaakaota juomaan ja kukkuloita valloittamaan karvapohjilla liu’utellen ja leikitellen. Suksi-pulkka-vetoyhdistelmällä ei ryteikköön ole asiaa. × Liukuen ja leikitellen ALOITTELEVALLE hiihtäjälle karvapohjat tuovat turvallisuutta, kun vauhti ei kiihdy liian kovaksi. Karvapohjat mahdollistavat talviseen luontoon tutustumisen niillekin, jotka eivät osaa hiihtää. Aloittelijoille ne tarjoavat helpon tavan päästä kiinni lumen päällä liikkumiseen. Olemme edenneet kompassisuunnalla, mutta suoraan kulkeminen on hankalaa, kun on pakko puikkelehtia silmäkkeiden ja pusikkojen väleistä. Suksilla on leveytensä takia helppo pysyä pystyssä, eivätkä ne karkaa alamäessä alta samalla tavoin kuin murtomaasukset. Nilkan suojaamiseksi jalkineiden tulisi kuitenkin olla tukevat. Suljemme silmämme ja puskemme läpi tiheikön kohti tuntematonta päämäärää, jolla on vain yksi suunta – pois. Lyhyytensä vuoksi suksia on myös aloittelijan helppo käännellä. Maassamme vieraileville ulkomaalaisille tai yritysten tyky-päiviin ne voivat tarjota täysin uuden elämyksen. Liukulumikengät tasoittavat tasoeroja hiihtotaidoissa, joten koko työyhteisö voi edetä yhtä matkaa – ellei kilpailuvietti haukkaa mukaansa. LOSKARETKEILYN lisäksi karvapohjasuksille löytyy leppoisampaakin käyttöä. Päätämme joka tapauksessa suunnata kohti kuivempaa metsää ennen hämärää. Otamme siis kantoon sekä varusteemme että sukset ja sauvat. Puita tuntuu olevan yhtä tiheässä niin pystykuin vaakasuunnassa. Laavulle on vielä matkaa, joten luovumme toivosta saada istua iltanuotiolla. Myönnämme, ettei meillä ole tarkkaa käsitystä sijainnistamme, mutta tänne emme voi jäädä
Pitävät sukset mahdollistivat liikkumisen lumessa metsästettäessä ja siirryttäessä paikasta toiseen. Toisaalta suksilla voi ketterästi kiemurrella juurien ja kiven välistä. . Karvapohjasukset ei ole uusi keksintö. Suuria, märkiä lumihiutaleita putoilee teltan katolle. Myös suomalaiset ovat lähteneet takamaastosuksien valmistajiksi. Tuntuu silti kuin olisimme saavuttaneet jotain suurta. Mistä on kyse. Lyhyen kotimatkan aikana suunnittelemme jo seuraavan talven retkeä. Nykyisin myös murtomaasuksia, joissa on voitelua vastaavat kevyet karvat pohjissa, on ruvettu kutsumaan karvapohjasuksiksi, joten käsitteet ovat menevät helposti sekaisin. Ainakin Altai-vuorten mongolien tiedetään käyttäneen kyseisen tyyppisiä suksia. Olen kiitollinen, että olemme kuitenkin noin kolmenkymmenen kilometrin päässä kotoa. Jyrkemmissä mäissä ainakin pakkaslumella suksilla pääsee lykkimättä eteenpäin. Jyrkät, kallioiset alamäet aiheuttavat haastetta, sillä lumen riittävyyttä on vaikea ennustaa. Lumen tulo on pelastus, sillä seuraavana päivänä saatamme hiihtää takaisin metsän laitaan merkittyä reittiä, joka edellisenä päivänä oli vielä täysin lumesta paljas. Välinettä kutsutaan myös karvapohjasuksiksi. Muutumme osaksi metsää Yö muuttaa kaiken. Upeasta suosta, jossa ainoa ääni on hiljaisuus. Tuuli tyyntyy ja lämpötila laskee juuri pakkasen puolelle. SUOMEN markkinoilla ensimmäiset sukset olivat kanadalais-amerikkalaisia Altai Hok -suksia. Melkein kokonaisen työpäivän aikana olemme edenneet viisi kilometriä. Viikkaamme litimärät vaatteemme kahden makuupatjan väliin, jotta ne yön aikana edes hieman kuivuisivat oman kehomme lämmöstä. Eläinten karvoja on liimattu erilaisten hiihtimien pohjiin jo ennen teollista aikaa. Meno rupeaa muistuttamaan jo jonkin verran hiihtämistä. 31 helmikuu 2017 LIUKULUMIKENKIEN pohjissa on kiinteästi liimattuina tunturisuksista tutut keinokuituiset nousukarvat, jotka estävät suksen liukumisen ”vastakarvaan” taaksepäin, mutta mahdollistavat kevyen liukumisen eteenpäin. Retki_28-31-Liukulumikengat_PL.indd 31 Retki_28-31-Liukulumikengat_PL.indd 31 27.1.2017 12.42.44 27.1.2017 12.42.44. Yhtään ihmistä emme ole tavanneet. Kangasalalta kotoisin oleva nuori OAC –niminen yritys kehittää ja valmistaa karvapohjasuksia omassa tuotannossaan. OAC:N sukset on kehitetty ja valmistettu Suomessa. Kaiken räpeltämisen keskellä olemme kuitenkin saaneet myös nauttia. Päivän mittaan nuoskalumi sulaa jalkojemme alta ja viimeiset kilometrit olemme kuin jääkarhuja, jotka pakenevat pienenevältä lautalta. Karvat pitävät melko hyvin jyrkissä nousuissa ja vain reilun metrin pitkillä suksilla on myös helppo käydä kananaskelin. Autossa odottaa kuiva vaatekerta. Tarkistamme päivämatkan pituuden kartasta. Polulla taivaltaminen on sekin hidasta, eikä matkantekoa jouduta pitkoksilta putoileva ja puihin kiinni jäävä pulkka. Yksi suksivalmistajista onkin nimennyt merkkinsä heidän mukaansa Altai Hok – suksiksi. Voisimme yhtä hyvin olla Lapissa. Kiven sattuessa alle tulee äkkipysähdys. Tuulen ja räntäsateen saattelemina kellahdamme makuupusseihimme, mikä on ainoa keino pysyä lämpiminä. × JÄISELLÄ polulla liukulumikengät kalkattavat ikävästi ja luisuvat sivusuunnassa. Olemme sulautuneet talvimetsän asuun. Tehneet urotyön vaikka retkemme oikeasti on aivan turha. Luonnon koskemattomuudesta ja suon avaruudesta. majoitteen ja keittelemme Trangialla nopeat iltaruoat. Aamuun mennessä olemme kääriytyneet valkoiseen vaippaan, jonka alta kukaan ei meitä erottaisi. Lopulta luovutamme ja otamme rinkat kantoon. Räntä kastelee varusteet tehokkaasti, joten perille päästyämme jokainen päällämme oleva vaatekappale painaa tuplasti enemmän kuin lähtiessä. Designiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Ominaisuuksiltaan ne ovat jotakin lumikenkien ja suksien väliltä
Jälkikäteen mietin vuosien varrella sattuneita kohtaamisia erilaisten eläinten kanssa. Jos minkälaisia jälkiä risteili latujen yli ja yritin arvailla, minkä eläimen jäljistä oli milloinkin kyse. soni kanssa iltakävelyllä seuraamaan metsäjäniksen jälkiä hyvän matkaa maastossa. Mutta tyytyväinen olen myös jokaiseen nähtyyn hirveen, pöllöön, kauriiseen ja moneen muuhun! Anna Haavikko anna@retkilehti.. Lopulta lohdutin heitä kertomalla, että Suomessa eniten kuolemia aiheuttaa hirvi – kolareiden vuoksi. Kalojen ja nisäkkäiden tunnistaminen sujuu helposti, linnut aiheuttavat enemmän päänvaivaa. Ja pöllö ilmeisesti halusi nähdä, mitä me teemme. Määritelmä on ollut kutakuinkin ”ei nyt laiteta mitään peruspuluja tai variksia, mutta muut kyllä”. Pian talouteemme muuttaa metsästysviettinen koira, joka varmasti seuraa eläinten jälkiä vielä innokkaammin kuin me. Retkille kodin lähimetsää kauemmaksi en päivittäin ehdi, mutta onneksi keittiön ikkunasta voi tuijotella pikkulintuja, jotka käyvät ruokailemassa pihan ruokintapaikalla talipalloa nokkien. Perhettä silmin nähden huoletti, voiko eläimistä oikeasti olla vaaraa. Myöhemmin samalla viikolla innostuimme avopuoliRetki_Retkihetket_210x280.indd 3 24.1.2017 9.43.36 Retki_32-33-Taukopaikka-AH_PL.indd 32 Retki_32-33-Taukopaikka-AH_PL.indd 32 7.2.2017 13.54.04 7.2.2017 13.54.04. Parhaiten mieleen on jäänyt saksalainen perhe, joka huolestuneena kyseli, onko maastossa myrkyllisiä käärmeitä, kuinka todennäköisestä on karhun näkeminen ja onko hirviä syytä pelätä. Salaa haaveilen karhun, ahman ja saukon näkemisestä. Tosin taisimme päästä aika lähelle, sillä jänis oli tehnyt kaikenlaisia hämäyslenkkejä. Sen lisäksi, että toivon kuluvana vuonna ehtiväni retkeilemään muutamaa edellistä vuotta enemmän, toivon myös, että bongauslistallemme kertyy uusia lajeja. Siksi kukaan ei hievahtanut pitkään aikaan. Alkuvuodesta olin Paloheinässä hiihtämässä, ja metsäladun reunat olivat täynnä edellisenä päivänä satanutta lunta. Viime syksynä Lapissa mökkeillessä oli hauska seurata pihapiirissä saalistanutta lapinpöllöä, joka iltaisin ilmestyi pihakuuseen vaanimaan pihan poikki juoksevia jyrsijöitä. Vaikka eläimet tulee usein bongattua kaukaa, ja tilanne saattaa mennä ohi aivan hetkessä, ovat kohtaamiset silti usein vaikuttavia; maakotka liitelemässä saaliin toivossa, kurjet aamu-usvaisella suolla, mökkilaiturilta bongatut isot lahnat ja aamuvarhaisella tyynellä Saimaalla uinut majava. Ensimmäisenä kohtaamisiltana huomasimme pöllön kuusen latvassa. Me halusimme nähdä, mitä pöllö tekisi. Jälkiä oli hauska seurata, vaikka emme jänistä missään vaiheessa nähneetkään. Harjoiteltavaa riittää vielä, mutta lajien bongaaminen on ollut hauska lisä retkillä, ja uusiakin lajeja on jo opittu. Juttelimme pitkät pätkät siitä, miten todennäköistä on kohdata eläimiä maastossa. A N N A H A A V IK K O Salaa haaveilen karhun, ahman ja saukon näkemisestä. Pitkään tuijottelimme elukkaa silmästä silmään. Tieto jopa hieman nauratti heitä ja lopulta perhe uskaltautui maastoon. helmikuu 2017 32 TAUKOPAIKKA Lapinpöllö, helmipöllö ja mitä näitä nyt on O llessani Nuuksiossa oppaana jokunen kesä takaperin kuulin kesän aikana monta eläimiin ja niiden bongaamismahdollisuuksiin liittyvää kysymystä. Olemme avopuolisoni kanssa retkeillessä koonneet listaa siitä, mitä eläimiä matkan varrelle on osunut
Keskellä kauneinta Suomea 19.-21.5.2017 Törmälä, Etelä-Konnevesi Varustekokeiluja Varusteklinikka Erätaitoja Suppailua ja kirkkovenesoutua Järvija koskimelontaa Yöjuoksua ja aamu-uintia Maastopyöräilyä Polkujuoksua, patikointia Iltaohjelmaa Seuraa meitä Retkihetket Rautalammin Konneveden luontomatkailun koordinointihanke Retki_Retkihetket_210x280.indd 3 24.1.2017 9.43.36 Retki_32-33-Taukopaikka-AH_PL.indd 33 Retki_32-33-Taukopaikka-AH_PL.indd 33 7.2.2017 13.54.05 7.2.2017 13.54.05
Talvisin ukonilmoja syntyy sakeassa räntätai lumikuurossa, kun lämpötila pysyttelee nollan tietämissä. Ukkosten esiintymisen vuosittainen vaihtelu on kuitenkin suurta, ja niistä pääsee osalliseksi kaikkialla maassamme. Näin syntyvät ukkoset ovat yleisiä tropiikissa. Tällainen ilmamassaukkonen voi syntyä myös troposfäärin yläosan kylmentyessä, jolloin alhaalla oleva lämmin ilmamassa nousee nopeasti ylös. Ukonilma voi syntyä kahdella tavalla, jotka molemmat liittyvät säätilan muuttumiseen epävakaaksi. helmikuu 2017 34 HELMIKUU Lu o n n o ss a Talven pauketta TEKSTI Mikko Lamminpää PIIRROS Karoliina Lahti K irkkonummella ja Espoossa taivasteltiin tammikuussa outoa tapausta, kun ukkonen jyrisi ja salamat välähtelivät sankan lumisateen seassa. × Retki_34-35-Elukat_PL.indd 34 Retki_34-35-Elukat_PL.indd 34 27.1.2017 10.32.34 27.1.2017 10.32.34. Suomessa salamoi eniten Salpausselillä eli Hangosta Saimaalle ulottuvalla vyöhykkeellä ja Keski-Suomessa. Auringonpaisteen lämpö kasvattaa kumpupilvistä yhä korkeampia muodostaen niistä lopulta kuuroja ukkospilviä. Ukkosen syntyminen ei edellytäkään kesähelteitä, mutta lämpimällä säällä ilmaan mahtuu enemmän kosteutta, mikä on ukkosen syntyvoima. Usein pilvi jää niin matalaksi, että sen sisäinen jännite-ero ei muodostu riittävän suureksi synnyttääkseen salamaa. Yleensähän ukonilmat riehuvat kesähelteiden päätteeksi, mutta aivan tavatonta eivät talvisetkaan ukkoset ole. Meillä yleisempi rintamaukkonen syntyy kylmänrintaman yhteydessä, kun kylmää ilmaa ahtautuu lämpimän ja kostean ilman alle pakottaen sitä nousemaan. Suomessa näin käy harvemmin, yleensä kesäiltapäivinä, ja erityisesti Salpausselän ja muiden korkeiden maastonkohtien lähettyvillä. Ne yhdistyvät tavallisimmin lumisateisiin, minkä vuoksi niiden näkeminen vaan on varsin vaikeaa. Ilmiötä kutsuaan lumipyrysalamoinniksi. Maassamme havaitaan ukkosia miltei joka talvi. Korkeiden pilvien sisällä tapahtuu sähköistymistä, kun nousuvirtausten kuljettamat jääkiteet törmäilevät lumirakeisiin, jolloin kevyet positiivisesti varautuneet jääkiteet nousevat pilven yläosiin ja painavammat negatiivisesti varautuneet lumirakeet pakkautuvat alemmas. Vähiten ukkonen riehuu Pohjanmaan rannikkoalueilla ja Lapissa. Kun pilvi kehittyy niin korkeaksi, että lumen ja jään välinen jännite-ero kasvaa riittävän suureksi, purkautuu sähkövaraus salamana
TEKSTI Mikko Lamminpää Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa tavataan kolmea lumivaaksiaislajia, ja niillä on kolmisenkymmentä sukulaislajia muualla pohjoisella pallonpuoliskolla. Viima ajaa ne taas piiloon lumen suojaan. Eniten näitä hankisääskiä nousee hangen pinnalle helmi-maaliskuussa, kun lämpö nousee -6 °C-asteen yläpuolelle. Aikuiset ovat talviaktiivisia, ja niitä voi nähdä jo marraskuussa. 35 helmikuu 2017 K eskitalven kipakoimpien pakkasten väistyttyä hangella voi nähdä harppovan pieniä, hämähäkkimäisiä eliöitä, joiden kuusijalkaisuus osoittaa niiden olevan hyönteisiä, tarkemmin lumivaaksiaisia (Chionea). Lumivaaksiaiset kestävät pikkupakkasta jäätymättä, sillä niiden ruumiissa olevat nesteet toimivat pakkasnesteen tavoin jäätyen vasta pakkasen kiristyessä. Lumivaaksiaisaikuiset ovat ruskehtavia, alle senttimetrin pituisia, pitkäjalkaisia, pienipäisiä ja siivettömiä elukoita. Toukat napostelevat kasvinosia ja pieniä toukkia. Vaaksiaisten heimo on kaksisiipisten suurin, ja siihen kuuluu kaikkiaan yli 14 000 lajia. Aikuiset yksilöt eivät juurikaan syö, ne korkeintaan imevät hiukkasen kukkien mettä. Meillä on havaittu yhteensä 338 vaaksiaislajia. Tieteelle tuorein on Kittilästä keväällä 2012 löydetty vanhoissa havumetsissä viihtyvä laji (Tipula recondita), jonka löysi Metsähallituksen Lapin luontopalveluissa suojelubiologina toimiva Jukka Salmela. Niille on tyypillistä siro rakenne, pitkät jalat ja hennot siivet. Laji parittelee syystalvella ja naaras munii lumen alle sammalikkoon, jossa toukat kehittyvät seuraavana kesänä. × Hankien kummajaiset Retki_34-35-Elukat_PL.indd 35 Retki_34-35-Elukat_PL.indd 35 27.1.2017 10.32.35 27.1.2017 10.32.35. Lajin toinen tunnettu esiintymä on peräti 6 500 kilometrin päässä Venäjän Kaukoidässä lähellä Pohjois-Korean rajaa
helmikuu 2017 36 PÖLLÖ Lu o n to k u v a u s Pöllöstä tuli oma suosikkilintuni sillä hetkellä, kun olin lumikenkäilemässä joulukuun kaamoksen hämärässä PyhäLuoston kansallispuiston tuntureilla ja näin tykkylumipuun latvassa istuvan nuoren tunturipöllön katsovan minua. Retki pöllöjen kiehtovaan maailmaan TEKSTI JA KUVAT Tea Karvinen Retki_36-39-Pollot_PL.indd 36 Retki_36-39-Pollot_PL.indd 36 30.1.2017 10.15.03 30.1.2017 10.15.03
Lehtopöllö on yön pimeyden lintu. Myyräkanta vaikuttaa merkittävästi pöllöjen esiintymismääriin, sillä ne vaeltavat ravinnon perässä. Paras mahdollisuus kuulla pöllöjä on kevään soidinaikaan selkeinä ja tyyninä, helmi-, maaliskuun iltoina ja öinä. 37 helmikuu 2017 S uomesta lähes hävinnyt arktinen tunturipöllö on maaginen ilmestys maastoutuessaan vaalean sulkapeitteensä ansiosta valkoiseen hankeen. Pöllökuvausretket Pöllöjä voi kuulla tai nähdä missä päin Suomea tahansa. Mitä aikaisemmin kevät saapuu, sitä aikaisemmin pöllöt häviävät metsiin saalistamaan. ”Emme kuvaa pöllöjä piilokojulta vaan liikumme autolla tarvittaessa kymmeniäkin kilometrejä päivän aikana etsien pöllöjä avonaisilta aukeilta, kuten pelloilta tai hakkuualueilta”, Peltomäki kertoo. Pöllöjen valokuvaaminen on sitten toinen asia. Pääosa pöllöistä elää suurehkoilla metsäalueilla, joilta löytyy myös soita, hakkuuaukkoja ja peltoja. Luontoliiton nettisivuilla on hyviä ohjeita ensikertalaisillekin. Suomessa elää kymmenen pöllölajia, joista viiru-, helmi-, lehtoja varpuspöllö ovat kolopesijöitä. Huuhkaja ja varpuspöllö, suurin ja pienin pöllömme, ovat aktiivisimmillaan heti auringonlaskun tienoilla. Lintuvalokuvaaja Jari Peltomäki Finnature Oy:stä tarjoaa lintujen valokuvauksesta kiinnostuneille mahdollisuuden pöllöjen kuvaamiseen kevättalven retkillä Kuusamossa, Kainuussa sekä Oulun ja Rovaniemen alueella. Jos pöllöjä ei tunne, hyvä alku omatoimiselle retkelle on kuunnella niiden huhuilua äänitteiltä ja selvittää, mitä pöllöjä elää omalla alueella. Retki_36-39-Pollot_PL.indd 37 Retki_36-39-Pollot_PL.indd 37 30.1.2017 10.15.04 30.1.2017 10.15.04. Tosin, huuhkaja on löytänyt pesäpaikkoja jopa Helsingin keskustasta. Huuhkaja etsii rauhallisen kalliojyrkänteen kodikseen. Helmija maaliskuu ovat parasta aikaa, joskus huhtikuukin. Paikalliset lintutieteelliset yhdistykset järjestävät eri puolilla Suomea muutaman tunnin pöllöretkiä, mutta metsään voi lähteä yksinkin tai kavereiden kanssa kuuntelemaan pöllöjen huhuilua
helmikuu 2017 38 PÖLLÖ Pöllöjen käyttäytymistä, kuten eläinten yleensäkin, määrittää ravinnonsaanti. Kuollutta myyrää joutuu toisinaan liikuttamaan hangella pöllön kiinnostuksen herättämiseksi”, Tamminen vastaa. Viimeiset metrit se liihottaa lumen pinnassa. Silloin pöllöjä pääsee valokuvaamaan läheltä, eivätkä ne pelkää ihmisiä. Kuusen latvaan ilmestynyt koiras syö viimeiset kaksi myyrää. Ne yhdistävät nopeasti ihmisen ja ravinnon.” Hiiripöllön elämää Seisomme hylätyn maalaistalon pellon laidalla, kahden metsäsaarekkeen välissä Kuusamossa. www.birdlife.. Noin 40 metrin päässä olevan kuusen latvassa näkyy hiiripöllönaaras. Kaikki tapahtuu silmänräpäyksessä, eikä kuvaaja ehdi miettiä juuri muuta kuin napin painamista. Maaliskuinen aurinko lämmittää, kun virittelen kameraa valmiiksi englantilaisen Grahamin, belgialaisen Patrickin sekä saksalaisen Klausin vieressä. Myöhemmin iltapäivällä löydämme saman naaraan istumassa alaoksilla koivikon suojassa. Sama kuvio toistuu neljä kertaa, kunnes hiiripöllönaaras ei ole enää kiinnostunut ilmaisista aterioista. Hyvinä myyrävuosina on mahdollista seurata pöllöjen luonnollista saalistusta peltoaukeilla. Se anoo ja mankuu jatkuvasti ruokaa koiraalta. /tapahtumat www.luontoportti.com edellytys tarkoille valokuville. ”Ei lähde, koska välissä on ohut puuvillalanka. Se on niin nälkäiRetki_36-39-Pollot_PL.indd 38 Retki_36-39-Pollot_PL.indd 38 30.1.2017 10.15.05 30.1.2017 10.15.05. Kameran nopea suljinaika, vähintään 1/3200, on Lisää tietoa www.. www.luontoliitto.. Kyllä! Ohuen siiman päähän kiinnitetty kuollut myyrä lentää ilmassa lumihangelle kymmenen metrin päähän valokuvaajista. Tulee! Klik, klik, klik, klik… Kameran moottoriperä aukaisee suljinta reippaalla vauhdilla, kun hiiripöllö laskeutuu latvasta, lentää matalalla ja kiihdyttää vauhtia tullessaan kohti myyrää. Kuvaajat valmiina. Koivet eteenpäin ojennettuna pöllö kaappaa myyrän mukaansa. ”Nälkäinen pöllö on luonnollisesti hanakampi hakemaan sille heitettyä kuollutta hiirtä tai myyrää. Keli on tuulinen. Sillä on hunting mode päällä; se tarkastelee ympäristöä. Mihin siimaa tarvitaan. Finnaturen opas Petri Tamminen valmistautuu heittämään kuolleen myyrän valkoiselle hangelle. Rauhallisesti lentävä lapinpöllö on kuvaajille armollisempi kuvattava. Hiiripöllö on pöllöistä nopein. Tuulisella säällä pöllöt eivät mielellään saalista. Toisina talvina pöllöt ovat nälkäisempiä joko myyräkantojen romahdettua tai lumihangen jäädyttyä kivikovaksi, niin etteivät pöllöt pysty saalistamaan hangen läpi. Hiiripöllökoiras löytyy pian tien toiselta puolen, kuusen latvasta. nnature.. Seuraavana päivänä palaamme samaan paikkaan; hiiripöllönaaras ääntelee kovasti. Eikö siima lähde vauhdissa myyrän mukana
Kun huuhkaja huhuilee voimakkaasti, sen voi kuulla kilometrien päästä. ”Nämä poikaset ovat pari viikkoa vanhoja ja ovat vielä toiset kaksi viikkoa pesässä. Kynsien väli on viisi senttiä.” Kun Pynnönen tuo suloiset poikaset luoksemme kaatuneen puun rungon päälle, alkaa tutkija ja rengastajalegenda Tapio Solosen työ. Sen läpi meni. Ne kiipeävät puun oksille käyttäen kynsiä, siipiä ja nokkaa kolmantena jalkana.” Loppukesästä on itsenäistymisen aika. Sitä voi moni säikähtää sysipimeässä metsässä.” Lapinpöllöllä on hiljainen soidinpuuskutus, ja se kuuluu enintään parin sadan metrin päähän. Se on yleinen käyttäytyminen kaikilla pöllölajeilla, jotta naaras voi munia mahdollisimman paljon munia”, kuusamolainen pöllöihin erikoistunut luontokuvaaja Jarmo Manninen kertoo. Mannisen mukaan tänä talvena ja keväänä näyttää siltä, että osa pohjoisen pöllöistä on siirtynyt ravinnon perässä eteläisempään Suomeen. Karmivin ääni ”Koiras gentlemanina syöttää naarasta syksyn pariutumisesta lähtien aina siihen asti kunnes poikaset lähtevät kesäkuussa maastoon. Mikä pöllölaji on Mannisen suosikki. Myös sympaattisen näköinen, punatulkun kokoinen varpuspöllö viehättää. Se on sitkeä kaveri; ottaa omaan kokoonsa nähden valtavan kokoisia saaliita.” × Retki_36-39-Pollot_PL.indd 39 Retki_36-39-Pollot_PL.indd 39 30.1.2017 10.15.06 30.1.2017 10.15.06. Se on täysverisen pöllön näköinen, käyttäytyy kuin kunnon pöllö, mutta on niin pieni. Ne lähtevät lentokyvyttöminä pöntöstä, putoavat maahan, vähän leijuvat siivillään. Jokaisella pöllöllä on omanlaisensa ääni. En halua pitää päässä mitään kovaa materiaalia, ettei pöllö loukkaa itseään.” Sipoonkorvessa asuva Jari Pynnönen kertoo edellisestä viirupöllön poikasten rengastusretkestään. Opas vetää nopeasti käden piiloon, ja koiras tekee jyrkän kaarroksen ilmassa ja palaa takaisin. Vähän verta valui mutta pienet roiskeet kuuluu asiaan. ”Karmivin kaikista on lehtopöllön ääni. Hän mittaa poikasen siipien pituuden, mikä kertoo linnun iän. Näillä viirupöllöillä on riittänyt syötävää. Se ei häiriinny ihmisen läsnäolosta. Kun mies nostaa toista poikasta pöntöstä, iskee emo käteen. Viime talvena Manninen valokuvasi pöllöjä sekä opasti kuvausasiakkaita Kuusamon korvessa 50 päivää yhteen menoon. Toukokuun lopun lämmin iltapäivä sujuu rauhallisesti. ”OLI vain talvitakin huppu lippiksen päällä. Hiiripöllö vetää kuvaajia Euroopan tasolla. Pöllöissä viehättää niiden erittäin tarkka näkökyky, kuulo ja inhimillinen katse. Poikasten rengastus Pöllökuvausturismin selkäranka on komea lapinpöllö, jota tullaan kuvaamaan ympäri maailmaa. Kun kuvaajat ovat valmiit, opas heittää myyrän hangelle. Hän punnitsee poikasen, mikä kertoo linnun kunnon. Ilme on leppoisa, lento rauhallinen. ”Lapinpöllö on näyttävä, isokokoinen lintu, jolla on inhimilliset kasvot, eteenpäin katsovat silmät. Viisi henkilöä tarkkailee kauempana oksalla istuvan emon liikkeitä ja varoittaa mahdollisesta iskusta tikapuita pitkin pesäpöntölle kiipeävää Pynnöstä. ”Naarmuista näkee miten se on levittänyt kinttunsa saalistusasentoon. 39 helmikuu 2017 nen, että lähtee yllättäen oppaan vielä kädessä pitämää kuollutta myyrää kohti. Myös kuvauskohteina pöllöt ovat kiitollisia; ne eivät ole ihmisarkoja
helmikuu 2017 40 HEMAVAN P o h jo la Talven riemua ja tunturien lumoa Talven riemua ja Retki_40-45-Hemavan_PL.indd 40 Retki_40-45-Hemavan_PL.indd 40 27.1.2017 10.38.43 27.1.2017 10.38.43
Hemavan – Tärnabyn alue on yksi tunnetuimmista Ruotsin keskuksista. Retki_40-45-Hemavan_PL.indd 41 Retki_40-45-Hemavan_PL.indd 41 27.1.2017 10.38.44 27.1.2017 10.38.44. 41 helmikuu 2017 Talven riemua ja tunturien lumoa tunturien lumoa KUVAT JA TEKSTI Poppis Suomela Ruotsin tunturit Norjan rajan tuntumassa tarjoavat suomalaisille mahtavia elämyksiä ja hulppeita puitteita monipuolisiin ja talvisiin aktiviteetteihin. Kahden kylän ympärillä on loistavat puitteet niin vapaalaskuun ja hiihtoon kuin myös retkeilyyn koiravaljakoilla tai moottorikelkoilla
Jokaiselle löytyy sopivaa laskettavaa. Kobåset-aluetta kehutaan Ruotsin parhaaksi vapaalaskualueeksi. Koskemattomille rinteille pääsee hisseiltä helposti lyhyellä skinnauksella. 43 helmikuu 2017 Helikopterilla tunturiin HEMAVANIN suurtunturialue sopii erinomaisesti vapaalaskuun. Retki_40-45-Hemavan_PL.indd 43 Retki_40-45-Hemavan_PL.indd 43 27.1.2017 10.38.45 27.1.2017 10.38.45. Jos haluaa maksimoida laskukokemukseen, löytää parhaat lumet ja pölyttää kunnolla puuteria, kannattaa Hemavanissa ottaa helikopterikyyti tunturin huipulle. Heliski on kohtuuhintaista verrattuna Keski-Eurooppaan. Hisseillä pääsee helposti vuoristomaisille tuntureille aina 1 100 metrin korkeuteen. Lyhyen lentomatkan säteellä on paljon 1 500 metriä korkeita huippuja
Retki_40-45-Hemavan_PL.indd 44 Retki_40-45-Hemavan_PL.indd 44 27.1.2017 10.38.46 27.1.2017 10.38.46. helmikuu 2017 44 HEMAVAN Koirilla tunturiin, järvelle pilkille ja yöksi ulos KAIKKIEN pohjoisten tunturikohteiden tavoin Hemavan-Tärnäbyn alueella on tarjolla paljon erilaisia ulkoiluaktiviteetteja. Alaskan malamuuteilla voidaan lähteä useamman päivän tunturivaelluksille, tunturijärvillä voi halutessaan saada pilkkiopastusta tai ensikertalainenkin voi kokeilla talvipakkasilla nukkumista niin teltassa, iglussa kuin taivasallakin
Retki_40-45-Hemavan_PL.indd 45 Retki_40-45-Hemavan_PL.indd 45 27.1.2017 10.38.49 27.1.2017 10.38.49. Tuntureilla on jonkin verran rajoitusalueita ja kansallispuistoissa ajaminen on pääosin kielletty. Vapaan ajo-oikeuden ansiosta moni suomalainenkin kelkkailija viettää mielellään paljon aikaa Ruotsin puolella. Ulkomaalainenkin saa ajaa tietyin rajoituksin vapaasti maastossa, kunhan kuljettajalla on oikeus ajaa sitä kotimaassaan. Hemavan – Tärnabyn pohjoispuolella on moottorikelkkailu kielletty suojelualueen takia, mutta vastaavasti kylien etäläpuoleisillä tuntureille saa ajaa vapaasti. 45 helmikuu 2017 Moottorikelkalla vapaasti tunturiin RUOTSISSA moottorikelkkailu on muihin Pohjoismaihin nähden vapaata
Erämaa opettaa nöyräksi – ainakin Taatsin seidan juurella. helmikuu 2017 46 PULJU–POKKA La p p i Talvipyöräilijä turvautuu moottorikelkkailureitteihin, vaikka kantohanki sallisi läskipyöräilyn missä tahansa. Jäätietä Taatsille TEKSTI JA KUVAT Joel Ahola Retki_46-51-Pulju-Pokka_PL.indd 46 Retki_46-51-Pulju-Pokka_PL.indd 46 30.1.2017 7.50.37 30.1.2017 7.50.37
Pato sijaitsi arkkujen välissä, mutta nyt joki saa virrata nielusta vapaana. Olemme lähdössä ystäväni Petterin kanssa läskipyörillä kairaan. En ole koskaan kokenut vastaavaa keliä edes suksin. Lumeen ei jää edes jalanjälkiä. Alkujaan kämppä tunnettiin Pyhäjärven nimellä, mutta nimi on vaihdettu myöhemmin Pyhävasaksi perustuen läheiseen vaaraan. Hanki kantaa sekä hiihtovaeltajaa että läskipyöräilijää. Edessämme avautuvat suot ja tunturikoivikot. Malttamattomina varustamme pyörät muutaman päivän koitokseen. Retki_46-51-Pulju-Pokka_PL.indd 47 Retki_46-51-Pulju-Pokka_PL.indd 47 30.1.2017 7.50.38 30.1.2017 7.50.38. Tasan käyvät onnen lahjat, kunhan retkeilee ahkerasti. 47 helmikuu 2017 J uoksen, loikin ja hypin. Kapsajoki virtaa avoimena kämpän edustalla, mutta käväisemme vastarannalla vanhaa tammea, uittopatoa pitkin. Hanki on täydellisen tasainen mutta pinnaltaan aavistuksen karhea, joten pito on taattu. KOHTAAMISIA erämaassa. Tammen molemmilla sivuilla on hirsiseinäiset, maalla täytetyt arkut. Juoksuttamalla tulvavettä uitettiin jokivarren savotoilta kaadetut tukit kohti Kittilän Sirkkaa ja Ounasjokea. Illan sinertävää valoa on vielä riittämiin, jotta ehdimme hakata klapit ja noutaa vettä sulasta joesta ilman otsalamppuja. Sulkemalla tammi saatiin kevään sulamisvesistä nostettua tulva Kapsajoen latvoille ja Pyhäjärvelle. Autiotupa ja uittopato on rakennettu vuonna 1956. Tasaista hankea halkovat syvät ojat, viime viikolla kelkoillaan kairaa kyntäneiden poromiesten jäljet. Jäätynyt telamaton jälki tärisyttää aavistuksen, vaikka rengaspaineita on pudotettu. Uran ulkopuolella pyöräily on paljon helpompaan. Kuulimme, että viikon takaisten suojasäiden aikaan hiihtäminen oli ollut lähes mahdotonta. Kirmaan hangella edestakaisin kuin pitkän tauon jälkeen isäntänsä nähnyt koira. Tarkoituksemme on seurata moottorikelkkailureittiä Puljusta Pokkaan, mutta nyt voimme ajella todennäköisesti aivan mistä huvittaa. Olen aiemmin kokenut useasti jo nuo upottavat hankikelit. Sukset olivat uponneet kelkan jäljilläkin. Kiihdytämme suorilla hakien nopeusennätyksiä ja toisinaan pujottelemme koivikossa hangen kantavuutta imetellen. Pyhä kämppä Aurinko katosi Puljutunturin taakse jo tuntia ennen kuin saavumme Pyhävasan autiotuvalle. Nyt vaelluksen ajankohta osui oikeaan. Puljun kuiva asvaltti jää taakse, kun eturengas kääntyy itään. Silta on tehty kelkoilla ylitettäväksi. Joidenkin hiihtovaellus oli vaihtunut viikon kyttäilyyn tien varren kämpällä. Ajaisihan tuon reitin letkuruokinnassa muutamassa tunnissa, mutta vaeltamaan ja nauttimaan tänne on tultu. Mahtavaa! Kiskomme pyöriä harvaa tukkirakennelmaa poroaidan yli. Pakko se on uskoa: on aivan täydellinen kantohanki. Tukit ovat tarkoituksella puolen metrin välein, jotta poron eivät osaa tasapainoilla paliskunnasta toiseen
Avunsaanti kesti todella pitkään, sillä pelastajat kävivät hakemassa vauhtia ensin Kittilän toiselta Pyhäjärven autiotuvalta, Aakenustunturin juurelta. Samassa kamera ottaa kuvan ja seuraavan. Lopulta vaivun horteisiin painajaisiin, joissa edelleen kuvaan ja kuvaan ilman tulosta. Nyt se toimii! Aamun ahdistus muuttuu iskusta iloksi. Se ei suostu enää kuvaamaan, vaan vilkuttaa näytössä virheilmoitusta. Elämä on ihanaa. Vihaamani puurokin maistuu taivaallisen hyvältä. KUJERIVAARAN kodan ovi on hautautunut jäiseen kinokseen, mutta katon kautta pääsee kurkistamaan sisälle. Retki_46-51-Pulju-Pokka_PL.indd 48 Retki_46-51-Pulju-Pokka_PL.indd 48 30.1.2017 7.50.39 30.1.2017 7.50.39. Liekit nuolevat humisten honkaklapeja, ja tuvan täyttää kermaisen riistapadan tuoksu. Sinne saapuessaan pelastajat luulivat tulleensa perille, mutta olivatkin 70 kilometriä väärässä paikassa! Kämpän patinoituneet hirsiseinät heijastelevat takkatulen punertavia sävyjä. Pakkasesta mukaan ottamani annos sisältää muistaakseni kyyhkyjen ja pyiden kivipiiroja, sydämiä, koipija siipipaloja. Kamera reistailee. Lieneekö kosteutta sisällä. Täydellinen vaelluspäivä, perinteikäs tupa ja hieno tunnelma, mutta en saa unta. Tuskastuneena kameraani lasken sen hieman liian kovakouraisesti tuvan laverille. K U V A V el iP et te ri N ie m in en KITTILÄN moottorikelkkareiteille on laitettu kilometrikyltit, joiden avulla on helppo kertoa oma sijainti pelastuslaitokselle. Vika ei ole kosteudessa, ja akkuja on vaihdettu edestakaisin, mutta virransaannista herjaava virhe pysyy näytössä. Pyhäjärveen moottorikelkkansa osin upottanut seurue pelastautui autiotupaan ja soitti erämaapuhelimella Kittilän pelastuslaitosta apuun. Katon kautta Ärsyttää, harmittaa, potuttaa ja ketuttaa. Sarjakuvissa televisio korjataan iskemällä nyrkillä, mutta auttaa se näköjään kameraankin, jos vika johtuu väärään asentoon jumittuneesta järjestelmäkameran peilistä. Liekit nuolevat humisten honkaklapeja, ja tuvan täyttää kermaisen riistapadan tuoksu. helmikuu 2017 48 PULJU–POKKA Tarinan mukaan nimenvaihdoksen syynä oli epäonninen pelastusyritys. Aurinko paistaa ja pakkasyön jälkeen hanki kantaa edelleen
Löydämme vanhan kelkanjäljen suvantopaikan yli ja pääsemme kotaa katsomaan. Hän harmittelee voimien ehtymistä, kun ne eivät enää riitä raskaille keleille: ”Saattaa tämä olla viimein hiihtovaellus näille selkosille.” Kaveri neuvoo pulkkansa heikosti näkyvän jäljen johtavan suoraan Loueaapan yli tuvalle, mutta me teemme koukkauksen Kujerivaaran kodalle. Hän ilahtuu juttutuokiosta, sillä satunnaisista, ohikiitävistä kelkkailijoita ei ole seuraa. 49 helmikuu 2017 Erotamme ahkiota vetävän hiihtäjän kaukana suon laidalla ja käännämme pyörät kohti vastaantulijaa. Se sijaitsee tosin Kapsajoen eteläpuolella, ja virtahan oli auki Pyhävasan kohdalla. Voihan sitä kaveri tarvita apua tai vain seuraa. TAATSIN uhripilarissa asuva henki on Lapin palvotuimpia seitoja. Partasuinen eläkeläinen kiskoo pulkkaa suorinta tietä Raijankiselästä kohti Pyhävasaa. Retki_46-51-Pulju-Pokka_PL.indd 49 Retki_46-51-Pulju-Pokka_PL.indd 49 30.1.2017 7.50.41 30.1.2017 7.50.41. Erämaiden konkari on kiertänyt samoja kairoja jo vuosikymmeniä. Toisten huomioiminen on kuitenkin se tärkein vaellustaito, joten tavoilleni uskollisena poikkeamme juttusille. Lieneekö uhrista ainakaan haittaa. Oven saisi hätätilassa auki, sillä meillä on mukana oma kirves ja lapio. Kalastajille pystytetty rakennelma on paksun, jääkovan kinoksen sisällä. Yksinäinen vaeltaja saattaa etsiä hiljaisuutta ja rauhaa, eikä kaipaa muiden ihmisten kohtaamisia. Koivikoiden ja aapasoiden vuoroleikki vaihtuu jyhkeään männikköön juuri ennen Raijankiselän tupaa. Naavaiset, kilpikaarnaiset aihkit ovat vielä säästyneet pahimmilta hakkuilta, mutta lähimmiltä metsäautoteiltä jatkuvat talvitiet kurkottelevat jo pelottavan lähelle. Ylitimme yhden TAATSIN seitakiven juurelle viety sarvi kertoo poromiesten uskosta esi-isien tapoihin. Tyydymme kiipeämään lunta pitkin kodan kattoaukolle paikkaa tarkastelemaan
Saamelaiset eivät ole palvoneet erikoista luontokohdetta, vaan siinä asuvaa henkeä. Retki_46-51-Pulju-Pokka_PL.indd 50 Retki_46-51-Pulju-Pokka_PL.indd 50 30.1.2017 7.50.43 30.1.2017 7.50.43. Raijankiselän vesipaikka on kesällä 300 metrin päässä puronotkossa. Katsomme komeutta rinteen yläpäästä, aivan uhripatsaan tasolta. Muinaismuistona rauhoitetulle pilarille ei saa sortumavaaran vuoksi kiivetä. Nyt tyydymme sulattamaan lunta takkatulen äärellä lounaspastan tarpeiksi. Aikoinaan ihmismuotoa muistuttavalla pilarilla on ollut myös pää, mutta Samuli Paulaharjun keräämän perimätiedon mukaan saamelaisten pyhää uhripaikkaa on tärvelty jo 1800-luvulla, kun kolmen miehen porukka kampesi pilarin huipulta kivipaaden alapuolella olevaan järveen. Samaa onnea kiven alttarille asetetuilla lahjoilla ovat hakeneet kalastajat ja poromiehet. Idyllinen tupa on rakennettu vuonna 1955, mutta erämaista rauhaa rikkoo täysillä ohi ajava moottorikelkka – ura on linjattu kahden metrin päähän etuovesta. Haluan ottaa kuvan Taatsin seidasTAATSIJÄRVEN autiotuvalle tulee tie, joten siellä voi majoittua myös kesäisellä pyöräretkellä. Seidalle on tuotu sarvia, rasvaa, rahaa, koruja ja viinaa sekä kalanpäitä ja kokonaisia vonkaleita. PULJUN ja Pokan välisen moottorikelkkailureitin varrella on kolme autiotupaa, jotka antavat suojaa tehden taipaleesta leppoisan. Tässä se on, Lapin kuuluisa seita, Taatsi. Muutamat suuret poronsarvet lienevät paikallisten poromiesten tuomisia. Lahjojen kirjo en edelleen mittava, sillä erotamme kiven hyllyillä ja koloissa kymmeniä ellei satoja kolikoita useana eri valuuttana. Seidalle on uhrattu ennen peuranpyyntiä paremman saaliin toivossa ja jahdin päätyttyä kiitokseksi saaliista. helmikuu 2017 50 PULJU–POKKA tukinajoon auratun uran juuri edellisen suon laidassa. Kolikkouhrit Jyhkeä kivipilari seisoo rotkojärven pohjoispenkalla
Tilaamamme kyyti on tulossa tuntia sovittua aiemmin, sillä Kansaneläkelaitoksen sponsoroima keikka painaa päälle. Meidät ohittanut kelkkaseurue tekee lähtöä kahvittelun jälkeen, joten onhan täällä korvessa asiakkaita. www.retkikartta.. Tuvan seinustalla on vanha puusuksi, jossa mäystimen paikalla on pala polkupyörän ulkokumia. Kämppä ei juuri lämpene, mutta tarinointi liekkien äärellä jatkuu tunnista toiseen ennen kuin uni vie makuupussin uumeniin. Kelkkauran varrella on kolme autiotupaa tasaisin välimatkoin, joten reitti sopii hyvin hiihtovaellukseen ja talvipyöräilyyn. Ura on kaukana tunturikeskuksista, joten kelkkaliikennettä on varsin vähän. Lienee kämppää käytetty savotoidenkin yhteydessä, sillä oven yläpuoliseen hirteen on lyöty leimakirveellä kruunun merkit nykyisen omistajan mukaisesti. Mietteliäänä hän katsoo hetken kelloaan ja kääntyy kohti baarin ovea: ”Ajetaan sitten vähän kovempaa.” × TUNNELMALLINEN takka lämmittää tupaa hitaasti, mutta antaa kaupunkilaiselle erämaan eksotiikkaa. Reittiä voi suositella myös aloittelevalle talvivaeltajalle, sillä uraa on helppo seurata, reitti on sopivan lyhyt ja tasainen, tuvat helpottavat leirielämää ja kelkkailijat tarjoavat turvaa hädän hetkellä. Kelkkailureitti vie meidät Pokan kylän keskukseen. Keli on kääntymässä kohti suojaa, mutta renkaat rouskuttavat yhä tiukan pakkasyön kovettamaa hankea. . Sitä pääsisi hieman kelkkauraa suoremmin, mutta kelirikko on tehnyt tiestä jäätyneen loskan, lätäköiden ja kuran muodostamaa kyntöpeltoa. Avotakka syö puuta monin verroin kamiinaan verrattuna, mutta tulen loimussa on mahtava istua iltaa. Kahlaan reittä myöten sohjossa pilarin juurelle. vanhat takalliset autiotuvat 51 helmikuu 2017 Kartta . . Muutaman savun taajaman ainoa liike on Tieva-Baari. Retki_46-51-Pulju-Pokka_PL.indd 51 Retki_46-51-Pulju-Pokka_PL.indd 51 30.1.2017 7.50.46 30.1.2017 7.50.46. Ennen Pokkaa reitti ylittää auratun tien. Ehdotan taksikuskille tarjoamaani pullakahvia ennen ajon alkamista. Taatsijärven autiotupa, 6 h, takka . Moottorikelkkojen lähestymisen kuulee kaukaa, joten uralta ehtii sivuun ennen kohtaamista. Kapsajoen uittoranteet . Heikka Uusisalmi ja Matti Kinisjärvi rakensivat sen Pokan kyläläisten kalakämpäksi vuonna 1954. Raijankiselän autiotupa, 4–6 h, takka . Puhelin hälyttää suolla. Parin päivän murukahvin hörppimisen jälkeen maistuisi perinteinen tunteja seisonut huoltoasemakahvikin, mutta tuon kelkkaseurueen jälkeen tiskissä voisi olla jopa uusi pannullinen. Kujerivaaran kota Nähtävyyksiä . Taatsilta taksille Taivas keräilee utuisia pilviä tiiviimmäksi ryppääksi. Aurinko on paahtanut pohjoisrinnettä koko päivän, minkä seurauksena hanki pettää allani. Karhea rouske vaimenee suhinaksi, kun päivän ensimmäinen kelkkarypäs hieroo uran pinnan pehmeäksi ryyniksi. Retkeilypalvelut . Hiihtäjien lisäksi kämppää ovat käyttäneet metsästäjät tai ainakin joku ajattelematon on ampunut haulikolla ulkooveen. . Kyltin mukaan sieltä saattaisi saada majapaikan ja saunankin. Pyhävasan autiotupa, 4–6 h, takka . Renkaat rullaavat ilta-auringon saattelemana Taatsijärven rantaan, jossa yösijanamme odottaa järven nimellä tunnettu autiotupa. Minulta menee hetki kännykän kaivamiseen, mutta taksikuski jaksaa odottaa. Pakkaamme pyörät ja pakaasit pakettiautoon. ta myös alhaalta, järven rannasta. Meillä on vielä peninkulma poljettavana, joten saamme pyörittää kampia ihan tosissaan. Kaivaessani lompakkoa tilataksi kaartaa pihaan. tiedä & mene Pokka Tieva-Baari Taatsijärvi Taatsin seita Raijankiselkä Kujerivaara Kapsajoen Pyhävasa tammi Puljutunturi Pulju Lompolo Kittilä Inari Sodankylä Kittilä Kittilä Enontekiö Inari 5 km vaellusreitti Lemmenjoen kansallispuisto Pokka Pulju Pulju–Pokka 55 km . Perinteikäs kämppä kaikin puolin: tarjonnut suojaa monenmoiselle kulkijalle, mutta silti jotkut eivät osaa sitä arvostaa. Seita laittaa kulkijan väkisin nöyräksi. Kittilässä, Lemmenjoen kansallispuiston eteläpuolella Puljun ja Pokan kyliä yhdistää noin 55 kilometrin pituinen moottorikelkkailureitti. Hankia pitkin on helpompi polkea. Taatsin seitakivi
Suomen retkiluistelijat ry, www.skrinnari.. Jos luisteluseuraa ei ole omasta takaa, Suomen retkiluistelijat ry järjestää jäsenilleen koulutusta ja luisteluretkiä ympäri eteläistä Suomea, myös Nuuksioon. Ryhmässä tai kaverin kanssa jäillä liikkuminen on turvallisinta. Retki_52-57-Nuuksio_PL.indd 52 Retki_52-57-Nuuksio_PL.indd 52 30.1.2017 7.42.06 30.1.2017 7.42.06. helmikuu 2017 52 NUUKSIO K o ti m a a Naskalit kaulaan .
Retki_52-57-Nuuksio_PL.indd 53 Retki_52-57-Nuuksio_PL.indd 53 30.1.2017 7.42.07 30.1.2017 7.42.07. Yksi Etelä-Suomen helmiä on yhteensä yhdeksän lammen tai järven kautta kiertävä kiertomatka Nuuksion sydämessä. TEKSTI JA KUVAT Markus Sirkka KIERROS alkaa Nuuksion Pitkäjärveltä. 53 helmikuu 2017 Nuuksion laulavat jäät Pääkaupunkiseudun erämaa on mainio retkiluistelukohde
Reiteillä ei tarvitse olla yksin, sillä puistossa vierailee nykyisin yli 300 000 kävijää vuosittain. /nuuksio NUUKSIOSSA on tiheä retkeilyreittiverkosto. Jäisillä poluilla ulkoilijoita liukastelee paikoin jonoksi asti, mutta lammilla on mainio liikkua ja hämmästyttävän rauhallista. Luontokeskuksen rannasta pääsee suoraan luistimille. helmikuu 2017 54 NUUKSIO H ämmästyttävää. Luontokeskuksesta saa vinkit, kartat ja pullakahvit ja tukevampaakin purtavaa, pihassa on parkkitilaa ja bussipysäkki, joten paikalle on helppo tulla. Reittisuunnitelma on hahmottunut kartalta jo kotona: alkuun Nuuksion Pitkäjärveä pohjoiseen ohi Espoon Chamonix´n, jo 1940-luvulla raivattujen Solvallan laskettelurinteiden, pieni patikointi Haltian ja Haukkalammen yhdyspolkua, pois polulta ja Valklammen hienoja jäämuodostelmia sivuten Mustalammelle ja edelleen Kolmikulmalammille. Holma-Saarijärvelle tultaessa Espoo on vaihtunut Vihdiksi. Komeita jään peittämiä kallionkupeita on myös Nuuksion Pitkäjärvellä, muun muassa tunnettu jääkiipeilykohde Romvuorella. Perusvarusteet, kuten naskalit, Nuuksion pähkinänkuoressa Perustettu: 1994 Laajuus: 55 km², lisäksi ympäröivät ulkoiluja suojelualueet Lampia ja järviä yhteensä: 80/150 . Kietaisen luistimet jalkaan Suomen luontokeskus Haltian rannassa. Pienillä lammilla ei juuri ole virtapaikkoja eikä paljon puronsuitakaan, mutta itsesuojeluvaisto ei tietysti ole pahasta ja vaaranpaikat on syytä pyrkiä välttämään jo ennakolta. Nuuksion Pitkäjärvi on poikkeus pienten metsälampien joukossa, eteläpään kalliomaalauksestaan tunnetulla järvellä on pituutta seitsemisen kilometriä. Nuuksion ylängön varhain jäätyvät pienet vesistöt ovat etenkin alkukaudesta suosittuja luistelukohteita, joten ehkäpä retkiluistelijat taittavat parhaillaan pitempiä taipaleita isommilla selillä ja rannoilla, olosuhteet kun ovat parhaat mahdolliset. Retki_52-57-Nuuksio_PL.indd 54 Retki_52-57-Nuuksio_PL.indd 54 30.1.2017 7.42.08 30.1.2017 7.42.08. Lukuisia eripituisia reittejä ja retkeilyrakenteita . Mustalampi on monen reitin risteyspaikka. SUOMEN Luontokeskus Haltia. Käyntikertoja vuonna 2015: 343 800 Talvisia nähtävyyksiä: Luontokeskus Haltia, lukemattomat lammet, kalliot Lajeja: Liito-orava, ilves, kaakkuri Kulkuyhteydet: Linja-autolla pääsee eripuolille kansallispuistoa www.luontoon.. Auringonpaisteinen rantakallio kutsuu tauolle, läheiseltä nuotiopaikalta kantautuu lasten iloisia ääniä ja koiran haukkua. Se on oivallinen aloituspaikka monessakin mielessä. Nuotiopaikalle kulkee tasainen, edestakainen virta ulkoilijoita, mutta jäällä ei näy täälläkään ketään. LUISTIMET taittavat lampien välit kätevästi repussa. Heikoista jäistä se ei johdu, jäätä on reilusti. On maaliskuun alun aurinkoinen viikonloppu, Nuuksion lampien ja järvien lumettomat jäät kimmeltävät kevätauringossa, mutta jäillä ei liiku kuin pari kävelijää. Siellä on myös toinen kansallispuiston laavuista. Nuuksion Pitkäjärveltä oma retkenikin alkaa
Keskellä hauskanmuotoista järveä on yksi kansallispuiston nuotioja telttailupaikoista. Vähä Haukkalammen kohdalla on aika poiketa polulta ja laskeutua suurten kuusien reunustamaan kallionalusrotkoon. Ymmyrkäinen on seuraava etappi. Pitkulaisen Pitkä-Saarijärven kautta matka jatkuu Iso-Holmalle. yygelin kantta”. NUUKSION lampikierroksella on useita mahdollisuuksia tulisteluun, Iso-Holman tulentekopaikka on rauhallisimpia. Niemennokkaan ei tuo merkittyä reittiä, polkuja kylläkin, joten patikoimalla paikalle mielivän pitää osata lukea karttaa. Liityn joukkoon. Patikointiosuudet ovat miellyttävä osa retkeä, Nuuksion vaihtelevassa ja moniLIITO-ORAVA on Nuuksion kansallispuiston tunnuseläin hyvästä syystä, sillä kansallispuistossa lajin kanta on Suomen tiheimpiä. Lampi on pieni ja kierrän sen huvikseni useaan kertaan, jää on nautinnollisen sileää, lähes sitä ”. Kierrän lampia myötäpäivään, joten jatkan Mustalammen ja Kattilan välistä yhdysreittiä kohti pohjoista. Hyvä ja osaava seura nostaisi turvallisuustasoa tietysti parhaiten. Retki_52-57-Nuuksio_PL.indd 56 Retki_52-57-Nuuksio_PL.indd 56 30.1.2017 7.42.11 30.1.2017 7.42.11. helmikuu 2017 56 NUUKSIO jääsauva ja heittoköysi on syytä olla käyttövalmiina ja vedenpitävästi pakatut vaihtovaatteet mielellään haararemmillä varustetussa luistelurepussa. Tämä IsoHolman ja seuraavan lammen, Haukkalammen, välinen etappi on pisin, minun reittivalinnallani patikointia tulee vajaa puolitoista kilometriä. Se tosin on niin jäinen, että tyydyn tutkimaan sitä vain luolan suulta. POLUILLA on paikoin liukkaampaa kuin konsanaan järven jäilllä. Suunnistusmatka ei ole pitkä, merkitty reitti on vain vajaan 400 metrin päässä. Lampibongausta Kun jää loppuu, kiinnitetään luistimet reppuun keikkumaan ja suunnataan kohti seuraavaa lampea. Tulipaikalla pari pariskuntaa paistelee eväitään. Liitorukkasen mailla Vesistöjen väliset maataipaleet ovat lyhyitä, lyhimmillään satakunta metriä. Luisteluretkellä kartanlukutaito on tietysti välttämättömyys. Jyrkän kallioseinän juurella on yksi Nuuksion nähtävyyksistä, Vähä Haukkalammen luola
Merkityt polut ovat lähes yhtä paksussa jäässä kuin lammetkin ja hankalan liukkaita. muotoisessa, kallioiden, kankaiden, suotäplien ja metsälampien luonnossa aina pieni seikkailu. Nähtävyydet: Haltian luontokeskus, jäämuodostelmat, kalliot, luola, liito-oravan papanat . Jos retkeä haluaa syystä tai toisesta lyhentää, on Haukkalampi luonteva aloitusja päätöspaikka tälle ympyräretkelle. Itse eläintä pääsee harvoin näkemään, mutta jätökset paljastavat piilottelevan liitorukkasen. Luistelumatkaa: 10 km . × Valinnanvaraa totisesti on, sillä kansallispuistossa on yli 80 ja koko järviylängöllä lähes 150 lampea tai järveä. MATKANTEKOA Pitkä Saarijärvellä Retki_52-57-Nuuksio_PL.indd 57 Retki_52-57-Nuuksio_PL.indd 57 30.1.2017 7.42.14 30.1.2017 7.42.14. Esitetty reitti on yksi monista mahdollisista. Luistelu ja maataipaleiden patikointi taittuvat mukavasti vanhoilla 75 mm telemark-monoilla, muovimonoilla olisi turhan liukasta, varsinkin kun kävelyä on yli kolmasosa retkestä. Mustalammen nähtävyyksiä ovat lammen turvelautat. Mustalammella ympyrä sulkeutuu ja tästä edespäin jatketaan tuloreitin kanssa samaa reittiä takaisin Haltiaan. Siinä on retkiluistelun viehätys – siinä on tutkimusmatkailun, seikkailun ja vapauden makua. Valinnanvaraa totisesti on, sillä kansallispuistossa on yli 80 ja koko järviylängöllä lähes 150 lampea tai järveä. Muuten metsätaipaleilla on helppo liikkua. 57 helmikuu 2017 Kierros paketissa: . Sieltä löytyy parkkitilan lisäksi myös opastusja luontotuvat, jotka tosin aukeavat vasta kesän kynnyksellä. Palvelut: Haltian luontokeskus, useita nuotiopaikkoja, keittokatoksia, laavu, käymälöitä, merkittyä reittiä ja valinnan vapautta. Maataipaleilla tarkka katse huomaa yhtä ja toista mielenkiintoista, vaikkapa isojen haapojen juurilta kansallispuiston tunnuseläimen, liito-oravan, papanoita. Kävelymatkaa: 6,5 km . Haukkalammen luoteisnurkan kallioille kannattaa kavuta ennen luistimille ponkaisua, jyrkältä kalliolta avautuu mainio maisema lammelle. Liukuesteet olisivat poikaa, mutta niitä ei ole nyt mukana. Lammen vedenpinnan nosto 1950-luvulla irrotti turvelauttoja, joiden lomassa luistelu on retken kohokohtia
helmikuu 2017 58 VIRO B a lt ia Retki_58-63-Viro_PL.indd 58 Retki_58-63-Viro_PL.indd 58 30.1.2017 12.22.03 30.1.2017 12.22.03
Puhumme kun puhuttaa, olemme hiljaa kun haluamme. ouwksi, ja se tuntuu selittämättömän hyvältä. On yhdentekevää, istummeko puron penkalla juomassa lämmintä vettä ja viskelemässä lumipalloja veteen 12 kilometriä idempää vai haistelemmeko ohitsemme ääneti laukkaavia hevosia ja peräämme möllöttäviä paksuturkkisia lehmiä 12 kilometriä lännempää; sama puro, sama viivasuora tie, sama pimeä valaistus ja sama termospullolämmin vesi koska teepussit ovat näköjään panneet kaikki piileskelytaitonsa peliin eikä kaakaon makeus enää maistu. Kuuntelemme lintujen ääniä, sateen ropinaa, tuulen huminaa, puron solinaa, lumen narskuntaa kengän alla. Päivän tapahtumiksi voisi kirjata miehen taskussa puhelimesta käyntiin pärähtäneen diskomusiikin, omasta rinkastani juuston etsimisen yhteydessä löytyneen karkkikätkön ja Via Baltican ylittäessämme onnekkaasti suoritetun rekkojen välistä puikkelehtimisen. Retki_58-63-Viro_PL.indd 59 Retki_58-63-Viro_PL.indd 59 30.1.2017 12.22.04 30.1.2017 12.22.04. Olemme tainneet saavuttaa sen, mitä kutsutaan elämän virraksi, hetkessä elämiseksi, . 59 helmikuu 2017 M ustavalkoinen maisema on toiminut kulissina kävelyllemme koko päivän. Tavoite on asetettu Noin 360 kilometriä ja kolme viikkoa sitten nostimme kivimöhkäleen tuntuiset rinkat selkäämme Viron pohjoisrannikolla Vösun kylässä ja esitimme reipasta vielä sittenkin, kun tajusimme reitin vievän polulle, minkä pinnan muodostivat vuorollaan koskematon sohjoinen umpihanki, jäiseksi tallottujen askelmien peittämä märkä ura ja veden Kuljen kuin kuningas – kävellen halki talvisen Viron Pohjois-Virosta, Lahemaan kansallispuistosta Oandusta alkava vaellusreitti kulkee Kõrvemaan suurten metsien ja mahtavan Soomaan kansallispuiston halki. Ajatukset ovat ikään kuin jättäneet meidät rauhaan ja me vain olemme – tuijotamme tulta, puusta putoavaa lunta, koiran touhuja, puiden latvuksia, kattilassa porisevaa ruokaa, tien pintaa tai metsän laitaa. Mutta emme juurikaan pohdi, analysoi, suunnittele, muistele emmekä ennen kaikkea ajattele. Toisaalta tapahtumista on turha pitää lukua, mustavalkoinen maisema kuvaa loistavan värikkäästi sitä hyvässä mielessä yksinkertaista mielen olotilaa, minTEKSTI Kaarina Silmunen KUVAT Kaarina ja Hannu Silmunen kä vaellus on meille suonut ja tuonut. Kaarina ja Hannu Silmunen kävelivät sen helmikuussa
Ajatus kirkastuu Maailma on hiljainen ja pehmeä, pumpuliin kääriytynyt. Ja jostain tuntemattomasta syystä 24 kg ja 31 kg painavat paljon enemmän vuonna 2016 kuin vuonna 1985. Hankintalistalle tosin nousisi meille uutena tuttavuutena vedensuodatin. Olimme siis lähdössä helmikuiselle vaellukselle Viron poikki, mies vailla ensimmäistäkään henkilöllisyytensä osoittavaa todistusta, kylkiluu kaatumisesta kameran akun päälle murtuneena, vailla tietoa miten palaisimme koiran ja arvatenkin metsittynein olemuksiemme kera lopulta takaisin Sagadin kartanolla odottavalle autollemme. Retki_58-63-Viro_PL.indd 60 Retki_58-63-Viro_PL.indd 60 30.1.2017 12.22.05 30.1.2017 12.22.05. Tähänastisen elämämme pisimmästä talvivaelluksesta kaksi viikkoa kaamosta Saariselällä on vierähtänyt 30 vuotta, ja pisimmästä kävelystä 340 km Santiagon pyhiinvaellusreittiä kahdeksan vuotta. Kulli tarkoittaa haukkaa, ja koko reitti on merkitty vihreävalkoisin kyltein. Ei hyttysiä, ei ruuhkaksi asti muita vaeltajia ja peseytymäänkin pääsisi järvissä ja joissa. Ja nyt, viikon vaellettuamme, olemme kaivanneet ahkioita, suksia, luistimia, kanoottia, lumikenkiä, märkäpukuja, jäänaskaleita ja vetokärryjä. Ainakin. Sekä untuva. helmikuu 2017 60 VIRO alla piilotteleva jää. Toteutus takkuilee Virolaisen talvikävelyn vaikeuskerrointa pähkäillessämme oli alkanut kolmas leuto ja lumeton talvi Etelä-Suomessa ja oli helppo ja houkutteleva asettaa itsensä leppeän kostean talvimetsän vehreyteen asustelemaan. Yötä päivää tupruttava lumi valuu suhahduksina alas kodan SOOMAAN tjokakeväinen tulvakausi, viides vuodenaika, saapui jo helmikuussa. Lumesta huolimatta sukset jäisivät pois laskuista, sillä lumen määrä ei riittäisi hiihtämiselle ainakaan reitin eteläisimmillä osuuksilla, eikä sen pysyvyyttäkään voisi taata. KOTA mahdollistaa vaatteiden kuivatuksen ja helpottaa kostealla kelillä kaikkea leiritoimintaa. Jonkinlainen genree on siis syntynyt vaellukselle; ilman syvää intohimoa itsensä koettelemiseen, hyvää pimeän sietoa ja kaikelle nauramisen taitoa tätä ei tehdä. Ja toisin kuin aiemmin, olemme nyt muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yöpymässä ulkona, laavuissa ja vaelluskodassa. Kunnes tuli tammikuu ja keikautti kaiken päälaelleen, tarjoamalla paukkupakkasten kera paikoin puolikin metriä lunta – Pohjois-Viroon. Varmaa oli vain se, että olimme astumassa ja antautumassa 53-vuotiaita kehojamme ja mieliämme koettelevaan testiin ja seikkailuun, jonka varapäivät oli jo käytetty miehen polvivamman paranteluun ja arvotavaraminigrip-pussimme turhaan etsimiseen Altjan ja Vösun väliseltä, ensimmäisen päivämme reitiltä. VIROLAISET tienviitat herättävät toisinaan hilpeyttä. Meillä ei ollut varmuutta siitä, tulemmeko tottumaan rinkkojen painoon niin, että vaellus on muutakin kuin jokaisesta askeleesta selviytymistä ja rinkan nöyräksi painamaa maan tuijottamista. Lopulta lähdemme Viroon samaa matkaa pakkaset vievän ja vesisateet tuovan myrskyn kanssa ja etsimme Tallinnasta ensi töiksemme vedensuodattimen. Hankintalistalta poistui vedensuodatin turhana ja jäätyessään toimimattomana ja sen tilalle asettui villa, villa ja vielä kerran villa. Ja monesti kaikkia yhden ja saman vuorokauden aikana. Toisaalta olimme autuaan tietämättömiä siitä, että tämänpäiväisen polun pinnanmuodostus on vain haileaa esimakua siitä, mitä tuleva kolmeviikkoinen on pitävä sisällään
Hetkinen, mikä täällä käryää, ei kai kukaan jättänyt valluskenkiä tai tumppuja vahtimatta kuivumaan!?! Elämä on sietämistä Satumaiseksi kuorruttunut maisema tuo mukanaan ongelman: jättimäisiä enemmän tai vähemmän jäätyneitä vesilammikoita ei enää näe, ja yllätysplumpsahduksia voi sattua missä vain suolla, polulla, tiellä tai tien viereisellä kuivaksi kuvitellulla vyöhykkeellä. Kahvi ja puuro, pannulla paistuvat munat ja bratwursti tai muovipussista pursotettu hillo leivänmurupaistoksen päällä – voiko elämä paremmalta maistua. Samaan hiljaa hyväksyttyjen sarjaan asettuu päivärytmimmekin, mikä muutamista määrätietoisista rimpuiluista huolimatta ei ota kääntyäkseen valoisaa aikaa maksimoivaksi. Olemme ajautuneet omintakeisen sään ja sen haasteelliseksi muokkaaman maaston, säädettyjen leiripaikkojen välisten etäisyyksien ja varapäivien vähyyden muodostamaan noidankehään, mikä ajaa meidät kulkemaan päivittäin tunti tolkulla halki pimeää Viroa, eivätkä harvinaisia ole ne Olen hurmaantunut elämään, missä voin syödä aamiaiseni makuupussissa istuen, risukeittimen tulen lämmössä kodan avoimesta seinästä maisemia ihaillen. 61 helmikuu 2017 katolta, ja touhujamme uteliaina seuraavien talitintin ja närhen lisäksi metsä tuntuu olevan meidän. Jääkuorrutuksesta tulee kenkien vakiokoristus ja napakasti istuvista vedenpitävistä säärystimistä huolimatta, on kylmään kylpyyn varauduttava henkisesti päivän ensimetreistä alkaen. Yhtä lailla hurmaantunut olen aamuihin, jolloin sade rummuttaa taukoamatta laavun kattoon, vessamatkalla linnut laulavat kuin keväällä ja kasvot saa pestä ohimennen vesilammikossa. JUSSI NÖMMEN -nummialue on maisemallinen erikoisuus koko Viron mittakaavassa. Puhumattakaan siitä vielä edessä olevasta, aivan erityisestä auringonpaisteisesta aamusta Pertlimetsässä, siitä, jolloin pesuvedet jaetaan keijujen kanssa ja juomaja ruokavedet kerätään heinikon hangesta, niin ohuesta, että lopulta lumesta sulatetusta vedestä kerätään pois heinikko. Retki_58-63-Viro_PL.indd 61 Retki_58-63-Viro_PL.indd 61 30.1.2017 12.22.09 30.1.2017 12.22.09. KOIRAN taidosta elää hetkessä ja levätä silloin kun se on mahdollista, on hyvä ottaa oppia. Olen hurmaantunut elämään, missä voin syödä aamiaiseni makuupussissa istuen, risukeittimen tulen lämmössä kodan avoimesta seinästä maisemia ihaillen. Kaksi päällekkäistä villaista sukkaa sekä autuaallinen tietoisuus useamman kuivan lisäparin olemassaolosta tekee tilanteesta kuitenkin hyvinkin siedettävän, eivätkä märät jalat ensimmäisten päivien jälkeen ylitä uutiskynnystä. RISUKEITTIMEN monipuolisuus pääsee oikeuksiinsa sateisina kylminä vaelluspäivinä, kun nuotiopaikkoja ei aamun ja illan välillä ole. Aamujen verkkaisuudessa maistuu lupaus vapaudesta, ja yön ihme, eilisen rasituksista palautunut keho herättää kiitollisuuden
Tai miltä tuntui, kun yhdellä tikulla sytytettyä tulta sai viuhtoa kaksi tuntia vaakasuoraan pistävää jäävihmaa satavassa yössä ennen kuin illallinen oli valmis. Ja jotta tuntisitte elävänne Kohinalla sulavien lumimassojen ja kaiken kuorruttavan uuden lumen säännöllinen vuorottelu muokkaa matkan varren maisemaa, ja huolehtii siitä, että kotona työpöydän ääressä tehty huolellinen etappitaulukko on vain haavemaailmaa varten. helmikuu 2017 62 VIRO illat, jolloin päivällistä syödään keskiyön jälkeen. Tai, miten majavien kanssa yhteistyössä (no, niiden kaatamista puista) syntyi riittävän vankka jatkosilta tulvivan joen yli tai kuinka kilometri ajokielto-liikennemerkin takaa löytyi pikkuhoususilleen riisumista vaativa ”kahlaamo”. Tulva-aikana voi silti tulla yllätyksiä, mitkä ratkeavat joko rakentamalla tai toisinaan pitkälläkin kiertotiellä VIROLAISET ovat runsaasti retkeilevää kansaa, mutta tällä kertaa saimme viettää koko kolmen viikon kaikki yöt omassa rauhassamme. Taikka minkälaista oli kävellä päivän viimeisiä pimeitä kilometrejä märällä jäällä toisen sauvan piikki katkenneena, lihasrevähdyksen estäessä kengän päälle puettavien nastojen käytön. Ja uskokaa tai älkää, päivän kohokohdiksi meille ei jää muistikuvaa maisemista, edes niistä odotetuimmista ja vaikuttavimmista kuten laajoista nummista ja suurista soista – vaan, meillä edelleen puhutaan siitä, miten ratkoimme hankalien kelien haasteita! Siitä, miten siltatyömaan ylijäämälankkuja ees taas raahatessamme, ylittääksemme tulva-alueita, pohdimme, että miksiköhän tähän ei alun alkaen jo ole rakennettu pitkoksia ja havaitessamme samalla että kas, täällähän ne ovat, mutta niiden päällä on kaksi kerrosta jäätä sekä paljon hyistä vettä. Toisaalta, kun koko kolmen viikon vaellukseen sisältyy ainoastaan kolme sateetonta päivää, ja niistä kahtena näyttäytyy aurinko hetkittäin, ei aamuherätyksen aikaisuudelle tunnu löytyvän riittävää motivaatiota silloinkaan, kun siihen voisi olla tilaisuus. Ja lopultakin se valmistui vasta kolmannen tunnin päästä kodassa, kun risukeitintä varten oli saatu kuivatettua riittävästi puita, sillä tuona yönä joka ainoa kuusen alaoksakin REITISTÖÄ huolletaan jatkuvasti ja sen puutteista tiedotetaan RMK:n sivuilla. Retki_58-63-Viro_PL.indd 62 Retki_58-63-Viro_PL.indd 62 30.1.2017 12.22.13 30.1.2017 12.22.13. Kilometrit elävät maastossa omaa elämäänsä, täydellisen tietämättöminä vaeltajien vaatimuksista
Keittimien polttonesteitä tai kaasua reitiltä ei saa. Lisätietoa netistä RMK sivuilta loodusegakoos.ee/en . Kukapa kohtaloaan voisi välttää, tanssimmehan häitämme 32 vuotta sitten Kulkurin valssin tahtiin! × Vielä kauempana, odottaa pieni pala taivasta – ystäväksi muodostuneen tien tai polun levike. . . Vaikka eramaa-kylttien takaa alkaa siis yksityisalue, saa sen läpi kävellä, ellei sitä ole erikseen kielletty. Maksullisia sisämajoituksia (hotelli/motelli/lomakylä) on pari lähes suoraan reitin varrella ja muutama joko hyvin pitkällä poikkeamalla tai pyytämällä majoituspaikasta autokyytiä reitin varrelta ja sinne takaisin. . Ruokit koiran, taittelet kartan ja toteat että se taisi olla siinä – ja astelet rauhassa kohti tuntematonta, jättäen taaksesi kaiken entisen, tietäen, että minkä tahansa mutkan takana saattaa tulla vastaan juuri se kuusenjuuri, mikä kutsuu heittämään rinkan maahan ja viettämään leppoisan teehetken märältä talvelta ja huimaavalta vapaudelta tuoksuvassa metsässä. . Se on niin suuri, että vaikka kuinka ihanaa onkin nukkua muutama yö puhtaiden lakanoiden välissä lämpimässä, kuivattaa kamppeet, pestä hiuksensa ja jopa saunoa, tuntuu tuohon näennäiseen ylellisyyteen kuuluva aikatauluttaminen hiukan ahdistavalta. Koko matkan kulkijoita voi auttaa RMK:n uusi vaelluspassi ja siihen liittyvä pakettipalvelu, mikä mahdollistaa lisävarusteiden toimittamisen johonkin matkan varrella olevista luontokeskuksista. Jokainen yöpaikka on maksimissaan puolen kilometrin päässä jonkun tason tiestä, ei tosin talvella aina ajakelpoisesta. Lisää retkikohteista Virossa, Latviassa ja Liettuassa keväällä 2017 ilmestyvässä Kaarina Silmusen kirjassa ”Löytöretkellä Baltian luonnossa”. . Muiden tehtäviensä ohella se rakentaa, kehittää ja ylläpitää koko maan alueella mm.lukuisaa joukkoa retkireittejä, nuotio-ja telttailupaikkoja, luontokeskuksia ja kahta pitkää vaellusreittiä. Purat kaupan pihalla ostoksiasi turhista kääreistään ja tunget rinkan koloihin seuraavan taipaleen uudet ruoat. Koti, jonka suojissa kuivut ja kuivattelet, kuuntelet ilveksen kevätkiimaista karjuntaa, ja tunnet joka solullasi sen, miten hyvää elämä onkaan, vaikka jalkapöytiä jomottaa, savu kirveltää silmiä ja märkä, raadon päällä kieriskellyt koira käpertyy makuupussiisi sillä sekunnilla, kun yrität pelastaa kengänpohjallisia kärventymästä liekkien äkillisesti leimahtaessa risukeittimessä. Kaksi pientä talvikaasua riitti omalle kolmen viikon vaelluksellemme risukeittimen ja nuotioiden avuksi. Reitti kulkee niin asuttujen ja laidunnettujen alueiden lähellä, että pintavesiä ei ilman käsittelyä voi juoda. Muutama ilman tulentekomahdollisuutta oleva sadesuoja ja lato sekä kaksi nuotion mahdollistavaa katettua tilaa matkan varrelta löytyy. Puuhuolto toimii keskimäärin hyvin. Syöt tuoreen munkin, banaanin ja palan makkaraa, leppoisasti siinä räntäsateessa ja ympärillesi sinuun kiinnikasvanutta pistävää savunhajua levitellen, pimeällä toki otsalamppu päässä, kaupassakin. Sisämajoituspaikkakunnilta löytyy myös kauppa, mistä ruokahuoltoa voi täydentää. Reitillä yöpyminen ja tulenteko on sallittua vain tähän tarkoitukseen osoitetuilla paikoilla. . Ja jossain, vielä kauempana, odottaa pieni pala taivasta – ystäväksi muodostuneen tien tai polun levike, paikka minne saat pystyttää kodan, josta on tullut kotisi. Retki_58-63-Viro_PL.indd 63 Retki_58-63-Viro_PL.indd 63 30.1.2017 12.22.16 30.1.2017 12.22.16. Kävelemämme RMK Matkatee Oandu-Ikla on 375 km mittainen Viron pohjoisrannikolta sen lounaisrannikolle, Viron ja Latvian rajalle viitoitettu reitti, jolle voi hypätä matkan varrella kyytiin ja pois hyvin monesta kohdasta. . Mikään ei voita tunnetta, kun kävelet metsien kätköistä tuntemattoman kylän raitille, nostat rinkkasi kaupan oven pieleen ja kiinnität siihen koirasi. Talvella oma saha ja kirves oli välttämätön eikä puiden kuivuudesta ole takeita. Omien tuohien loppuessa keräsimme tukkirekoista pudonnutta tuohta teiden varsilta. Pisin väli ilman yöpaikkaa on 29 km. 63 helmikuu 2017 oli märällä jäällä syväkuorrutettu, ja kaasua oli säästeltävä. Viron kielen sana eramaa ei tarkoita sitä, miltä se kuulostaa vaan päinvastoin. Reitti kulkee polkujen lisäksi metsäja kyläteillä ja muutamaa vain kävelijöille sallittua pitkospuuja polkuosuutta lukuun ottamatta (kiertotiet pyöräilijöille) sen voi myös pyöräillä. Juomavettä on vesistöistä huolimatta niukasti saatavilla, joten vedenpuhdistin tai keittäminen on välttämätön. . Koska reitti hyödyntää jo aiemmin olemassaolleita lyhyitä retkireittejä ja retkeilyalueita, vaihtelevat nuotiopaikkojen välimatkat suurestikin. tiedä & mene Viro Latvia Venäjä Suomenlahti Tallinna Oandu Ikla 40 km Lahemaan kansallispuisto Soomaan kansallispuisto RMK Matkatee Oandu–Ikla 375 km Matkatee Oandu-Ikla . . Autiotupia reitillä ei ole ja laavujakin vain kolme. Häävalssilla sinetöidyt Vaikka seuraammekin kilometrin välein maastoon siroteltuja viittoja, vie vaellustamme eteenpäin kulkurin vietti. Koska reitin varrelta, eikä oikeastaan koko Virosta, löydy laajoja erämaita (suuria metsiä ja soita kylläkin), on RMK Matkatee Oandu-Ikla erinomainen kohde siinäkin mielessä, että itseään voi lähteä haastamaan pitkälle vaellukselle tietoisena siitä, että kelien mahdottomuuden, loukkaantumisen tai voimien loppumisen vuoksi ei ole suuressa pulassa vaan turvallinen keskeyttäminen onnistuu päivittäin. Virossa toimiva RMK, Riigimetsa Majandamise Keskus, vastaa meidän Metsähallitustamme
Silmät ja kasvot täytyy suojata huolella, ja ihoa kannattaa hoitaa myös jälkikäteen. Laskettelulasit toimivat myös tuulta vastaan, sillä viima ei pääse vetistämään silmiä. Bepanthol-huulivoide kosteuttaa kuivuneet ja rohtuneet huulet, on väritön ja neutraalin tuoksuinen. Eniten altistuvat silmät, sillä hanki heijastaa valoa armottomasti. Palaneen punaisen värin neutralisoiminen on sallittua myös miehille. Kun on aika palata töihin eikä punainen pandarusketus ole tasaantunut, Lumenen CC -peitevoide auttaa. Acon aurinkotuotteet imeytyvät nopeasti ja antavat riittävän suojan. Riittävän tummat ja tarkoituksenmukaiset aurinkolasit ovat pakollinen varuste. Palanutta ihoa tulee hoitaa kunnolla ja tilanteenmukaisesti. Suojakerroin 50 on riittävä myös nenälle. Gloryfyn GP3 -lasit suojaavat auringolta ja tuulelta, ja ovat huomaamattoman kevyet. PÄIVÄMATKAN päätteeksi ihoa kannattaa myös kosteuttaa. helmikuu 2017 64 V a ru st ee t KAUSIVARUSTEET Suojaudu paahtavalta kevätauringolta Aurinko on keväthangilla ihana, mutta petollinen. KEVÄÄLLÄKIN iho palaa herkästi, ja kasvot ovat eniten alttiina auringolle. Muista lisäksi rasvata huulet, joita kevätaurinko ahavoittaa helposti. Kasvoille sopii Aco Sun Face 50+ -aurinkovoide, joka suojaa ja kosteuttaa ihoa. Kokosimme sopivat tuotteet, joiden avulla keväisistä hiihtoretkistä voi nauttia huoletta! HOHTAVALLA keväthangella lumisokeus on nopeasti todellinen riski. Uusin Acon aurinkovoide on apteekeissa maaliskuussa. Aurinkolaseista voi jäädä ikävät rajat, ja myös nenä palaa herkästi. Pieni purkki omalle iholle sopivaa perusvoidetta kulkee helposti matkassa ja helpottaa kiristävää ihoa. Apteekista saa hyvät avut omaan palaneeseen ihoon, ja kokenut farmaseutti auttaa oikean tuotteen valinnassa. KÄVIKÖ kuitenkin pahasti. Gogglesit painavat alle 70 grammaa. Color Correcting -peitevoide on suunniteltu peittämään nimenomaan punaisuutta, couperosaa ja muuta epätasaista väriä. Apteekkien perustuote. o -pei t Vältä tämä! TEKSTI Marika Varpenius KUVAT Valmistajat Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 64 Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 64 30.1.2017 8.02.30 30.1.2017 8.02.30
ilistä tule. Kotaan on mahdollista hankkia myös kamiina. Helsportilla on myös saman kodan Camp – malli, jossa on pieni ulkoneva etuosa. Varanger on kuitenkin pilkottavissa useampaan osaan, ja lopullinen paino määräytyy sen mukaan, mitä osia ja ominaisuuksia kotaansa haluaa. Salon päällä on huppu, jonka avonaisuutta voi hallita sisäpuolelta. K otaretkeily on mukavaa, mutta vaatii sopivan tavan liikuttaa suurehkoa majoitetta. Helsportin Varanger-kota on yöpymispaikkana kohtalaisen painava, ja se kulkeekin helpoiten mukana vesillä tai ahkiossa. Varangerin pohjan koko asettaa myös vaatimuksensa pystytyspaikalle, tasaista maata sopivilla kiinnityspisteillä tulee löytyä reilu läntti. Talvea varten pystytys onnistuu parhaiten lumikiiloilla riittävään hankeen, tai jäähän jääruuveilla tai nauloilla. Tasainen maa on mukava, mutta pakkotilanteessa sitä tulee riittää vain nukkujien alle. Ulkokangas ja sisäteltta ovat erikseen, kuten pohjakangaskin. Sopivaa kotaretkikohdetta onkin suotavaa tiedustella hieman ennakkoon onnistumisen varmistamiseksi. Keskisalko kuljetetaan sisäkkäin pakattuna lyhyissä paloissa ja sen korkeus kasattuna on kolme metriä. Rinkassa kannettavaksi Varanger on yksinkertaisesti liian suuri. Kotamajoite ei ole kovinkaan sovelias käytettäväksi tuulisilla alueilla, sillä kodan pinta-ala tuulta vasten on aina väistämättä laaja. Kodassa mahtuu hyvin seisomaan eikä telttamaista kyyristely. Etelä-Suomessa talvi on ollut vähäluminen, joten kiilojen upottaminen jäiseen ja lumettomaan maahan onnistuu kehnosti. × Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 65 Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 65 30.1.2017 8.02.33 30.1.2017 8.02.33. Varanger on helppo pystyttää pienellä porukalla, ja onnistuu ensikertalaisiltakin pienellä ihmettelyllä. 65 helmikuu 2017 TEKSTI JA KUVA Marika Varpenius Helsport Varanger Koko: 4-6, 8-10 tai 12-14 henkilöä Kenelle: Lapsiperheelle, metsään, tilaa arvostavalle Paino: Ulkoteltta 5,1 kg Hintaluokka: Noin 1 000 euroa Leppoisa kota Helsportin Varanger on hauska kota, joka sopii retkeilyyn helpoissa olosuhteissa. Testissä oli 8-10 hengen Varanger sisätelttoineen, mutta kymmenelle hengelle kota on jo melkoisen ahdas. Kiinnityspisteitä on tiheästi ympäri kodan lievettä. Ei haittaa, jos muu kota on hieman vinossa. Pienemmälle ihmismäärälle tila riittää mukavasti
Hame sopii kaikille Toppahame sopii myös tosimiehille. Hameita valmistetaan yleisesti myös neutraalina mustana, jolloin se sopii paatuneimmallekin retkiäijälle. Hame pitää jalat lämpimänä, ja on hameista pitävän kerrospukeutujan toimiva varuste. Topattu hame on erittäin unisex. Hameen voi pukea muiden vaatteiden päälle vaikka sukset jalassa, joten toppahousut ja muut vaatteet saavat jäädä hameen alle. Hameen kanssa voi hiihtää ja kävellä, kunhan aukoo sopivasti vetoketjuja. Hameen takaosa on pidempi, joten se suojaa hyvin ja lämmittää myös istuessa ja kyykistellessä. TEKSTI JA KUVA Marika Varpenius Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 66 Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 66 30.1.2017 8.02.33 30.1.2017 8.02.33. T oppahame on suunniteltu helposti puettavaksi lisälämmikkeeksi retkille. Toinen vetoketju on kokopitkä, joten hameen pukeminen ja riisuminen on helppoa. helmikuu 2017 66 Haglöfs Barrier Skirt Kenelle: Hameista pitäville miehille & naisille Paino: noin 200 grammaa Värit: Musta Hintaluokka: 100 euroa KOKEILTUA Toppahame on täysin unisex Tauoilla kaipaa nopeasti puettavaa lämmikettä, ja moni laittaakin päälleen taukotakin. Toppahame ei ole pelkkä retkiasuste, vaan sen voi hyvin pukea työmatkoille lisälämpöä tuomaan. Hame on helppokäyttöisyytensä vuoksi ollut suosittu myös vaativissa retkikunnissa, ja se sopii mainiosti myös muualle kuin napajäälle. Testatussa Haglöfs Barrier Skirtissä toppauksena on polyesteriä. Vaikka hame onkin avonainen, se tuo kaivattua lisälämpöä tauoille ja kylmimpään vuodenaikaan. Haglöfsin mallissa on kaksi taskua, joihin mahtuu hyvin myös kädet. Helppo pukea Haglöfsin Barrier Skirtissä on vetoketjut molemmilla sivuilla. Takin kaveriksi voi laittaa myös toppahameen. Toinen vetoketju on lyhyempi, ja sen tarkoitus on helpottaa liikkumista. Hame kiristetään vyötäröltä. Hameissa käytetään toppauksena joko untuvaa tai keinokuitua
Ennen kiipeilystä innostumista Marjut piti myös tavallisista vaelluksista. Hän on käynyt myös kiipeilyohjaajakoulutuksen ja pitänyt ensiapukursseja Adventure Partnersilla. Hän on kauppatieteiden maisteri ja vastavalmistunut lääkäri, joka työskentelee terveyskeskuksessa Porvoossa. Kylmäpakkaus 3. Kipulääkkeet 4. Kiipeilevä lääkäri Marjut Ahlström kertoo, mitä laukkuun vähintään kannattaa pakata. M arjut Ahlström tuntuu ehtivän kaikkeen. Ahlström on harrastanut kiipeilyä yli 10 vuotta. Lääkärin mukaan ennakointi on tavaroita tärkeämpää, ja kaikkien tulisikin tietää perusasiat; miten tapaturmat vältetään, missä ollaan, mistä löytyvät auton avaimet ja mitä tapaturman sattuessa kannattaisi ensimmäisenä tehdä. Urheiluteippi 5. Haavasidokset Näillä varusteilla voi luonnonmateriaaleja hyödyntäen improvisoida jo paljon! TEKSTI Marika Varpenius Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 67 Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 67 30.1.2017 8.02.35 30.1.2017 8.02.35. Kauppojen valmiissa ensiapulaukuissa on paljon hyvää, mutta 50 pikkulaastaria ei ole kovinkaan käytännöllinen setti tositilanteessa. 67 helmikuu 2017 Ensiapupakkaus Ensiapulaukku on pakollinen jokaisella retkellä. Ambulanssin tulo esimerkiksi Repovedelle voi kestää tunnin, ja siinä ajassa pitäisi tyrehdyttää suurimmat verenvuodot, pitää hengitystiet auki ja estää hypotermia. Nainen on ehtinyt myös olemaan puoli vuotta kiipeilyoppaana Kiinassa. Vaikka Ahlströmin oma kiinnostus onkin pääasiassa kiipeilyssä, ensiapuasiat ovat samankaltaisia kaikissa lajeissa. Ensiapulaukussa tulisi aina olla: 1. Avaruushuopa 2
Täydellistä talvijalkinetta ei ihan vielä ole keksitty. Kenkää, joka nakataan jalkaan aina, kun mennään ulos, olipa kyseessä sitten retki lähimetsään lasten kanssa, koiran ulkoilutus jäisessä puistossa tai kauppareissu loskakeleillä. Sellaista, joka löytää paikkansa eteisen paraatipaikalta. helmikuu 2017 68 TALVIJALKINEET Talvijalkineet loska-Suomeen TEKSTI Maija Arosuo KUVAT Aras Jarjis Etelä-Suomen vaihtelevat talvet haastavat nykysuutarit. Lämpötila ja keliolot vaihtelevat kurakeleistä paukkupakkasiin. Katsaukseen saapui määräaikaan mennessä kahdeksan hyvää kenkäparia. Varsinaista vaellusjalkinetta emme havitelleet, vaan mahdollisimman monikäyttöistä ulkoilukenkää. Eli metsään sadeja räntäkeleihin, loskasta lumeen ja pikkupakkasiin. Harva haluaa eteiseensä isoa rivistöä maastojalkineita, joten monikäyttöisyys on valttia. Retki_68-71-Talvijalkineet_PL.indd 68 Retki_68-71-Talvijalkineet_PL.indd 68 30.1.2017 7.56.43 30.1.2017 7.56.43. Vaihtelevia säitä on Suomessa ollut jo siinä määrin kauan, että tarjontaa kyseiselle vaativalle kenkätyypille löytyy. L ähdimme etsimään jalkinetta päiväretkille Etelä-Suomen talviolosuhteisiin
Rämmimme jalkineilla märässä rantaruovikossa ja upotimme ne lopuksi minuutiksi nilkkaan asti vesialtaaseen. Hyvä vai kaunis. Jack Wolfskin, Sorel, Columbia ja Salomon ilmoittivat lämpötilan, jossa jalkinetta on mukava käyttää. Mm. Hyvillä kävelyominaisuuksilla ulkoilujalkineissa tarkoitamme sitä, että kenkä pysyy tukevasti jalassa, pohja joustaa ja vaimentaa sen verran, että maastossa kävely on luontevaa ja että kenkä suojaa jalkaa vääntymiseltä ja venähdyksiltä liukkaassa talvimaastossa. Väriskaalakin on tyypillisesti harmaasta mustaan ja ruskeaan. Milloin tehdään kenkä, joka on sekä että. 69 helmikuu 2017 Valmistajat olivat selkeästi miettineet problematiikkaa ennenkin, sillä joukossa oli monia oivia ratkaisuja niin vedenpitävyyteen, kävelymukavuuteen kuin lämpimyyteen. Toki varren pituuskin vaikutti asiaan. Retki_68-71-Talvijalkineet_PL.indd 69 Retki_68-71-Talvijalkineet_PL.indd 69 30.1.2017 7.56.43 30.1.2017 7.56.43. Uusinta teknologiaa edustaa Vibram, joka on kehittänyt erityisen ”vetisen jään pohjan” Merrellin kenkiin. Toisaalta ihmisten vaatimustasohan nousee sitä myötä, kun tekniikka kehittyy. Yksi punainen ilopilkku sentään saatiin joukkoon. Otimme testiin mukaan vain kenkiä, joissa oli jonkin verran vartta, jotta niillä voi tarpoa myös pienessä hangessa. Salomon laittoi mukaan myös nastallisen mallin, joka jäällä toimi kengistä parhaiten. Kaiken kaikkiaan testijalkineista kaikki soveltuivat annettuun käyttötarkoitukseen, mutta ”täydellisen” jalkineen rakentaminen on vielä kesken. Suurin osa kengistä oli tukevuuteensa nähden varsin keveitä, noin puolen kilon luokkaa. Pohjan pitävyys on tieteenlaji sinänsä ja siihen moni valmistajista onkin vastannut eri keinoin. Iltti oli kaikissa kengissä ommeltu kiinteäksi, ettei lumi pääse siitä sisälle. Lämpöeristeenä kengissä oli käytetty niin Thinsulatea, huopaa, tekoturkista, . × SALOMON Shelter -nastakenkä pitää hyvin jäällä. Vaikka emme suunnitelleet kyseistä kenkäparia viikon vaellukselle, haimme toki soveltuvuutta myös maasto-oloihin. Muut tyytyvät lähinnä kuvailemaan kengän rakennetta. Kenkien hintaskaala oli melko vakaasti 170 euron tietämissä, Lowan kalliimpaa retromallia ja Kuoman edullisempaa, mutta kalvotonta Patriot-jalkinetta lukuun ottamatta. Tuloksissa on mainittu yhden kengän paino, koossa 39–40. LOWAN retrokengän nahkakuori piilottaa alleen vedenpitävän Goretex-kalvon. Lämpimin varpain Kenkien lämpimyyttä paukkupakkasilla ei sääolosuhteista johtuen ollut koekäyttöaikana mahdollista luonnonoloissa testata. Yhtä lukuun ottamatta kengät läpäisivät testin täysin. Punnitustulokset vaihtelivat keveimmän Salomonin alle neljänsadan gramman kengästä Sorelin melkein kaksinkertaiseen painoon. Vedenpitävyys on loska-Suomen kengälle perusvaatimus. Tämä jakoi selkeästi testiparit kahtia: on niitä, joita on kiva katsella ja niitä, joilla on hyvä kävellä. Nollakeleillä kaikilla katsauksen kengillä tarkeni mainiosti liikkua useita tunteja ulkona. Lämpötilat vaihtelivat -12 ja -32 °C välillä. SORELIN tallibuutsit sopivat hyvin kuraiseen ja märkään maastoon. eeceä kuin heijastavaa metalliakin
Kaikki kengässä sen brodeeratusta 1923-logosta alkaen henkii klassista vuoristoromantiikkaa: tyylikäs, yksinkertainen pohja, samettisen pehmeä viininpunainen nupukkinahka, kalanruoto-ompeleet kielessä ja sisuksen tyylikäs tekoturkis. 4 Tyylikäs loskabuutsi SOREL 1964 PREMIUM T CVS Paino: 749 g Hinta: 170 € Naisten ja miesten koot Väri: musta-ruskea AMERIKKALAISISTA tallibuutseista on lukuisia versioita. Valmistaja lupaa lämpimät varpaat vielä 32 pakkasasteessakin. Huopavuori ilahduttaa luonnonmateriaalina, mutta vaikeuttaa pukemista. Cityominaisuudet tulevat vastaan jäällä, jossa kova pohja on kuin pulkka, joka ei saa otetta mistään. Kuminen reunus suojaa varpaita. Sisävuoraus on mukavan pehmeää fleeceä ja päällinen Soft Shell -kangasta. Upotustesti osoittaa kuitenkin Gore-Tex -kengän olevan täysin vedenpitävä, kankaista ilttiä myöden. Pohja tukee jalkaa ja pehmentää askelta mukavalla tavalla, joten tällä kengällä tekee mieli lähteä pidemmällekin retkelle. Se ei häikäise kauneudellaan, mutta on jämerärakenteinen ja varma kulkupeli kaikissa oloissa. Wendelstein toimii hyvin kadulla ja jonkin verran sillä uskaltaa myös pikitien ulkopuolelle. Thinsulate-rakenne tuntuu lämpimältä ainakin lauhkeassa säässä. 5 Talvikenkien katumaasturi COLUMBIA BUGABOOT III Paino: 583 g Hinta: 170 € Naisille: vaalea ja musta Miehille: ruskea ja musta. Samasta kengästä on olemassa myös nastaton versio. Sorel lienee se alkuperäinen. Varsinainen maastokenkä se ei ole, muttei valmistaja sitä siihen markkinoikaan. Herkän tekstiili nupukkiulkoasunsa takia vedenpitävyys epäilyttää, enkä raski kenkää meren mutaan iskeä. Mitä sitä yhdeltä maailman parhaalta vaelluskenkävalmistajalta muuta odottaisikaan. Lämpimyys on rakennettu Omni-Heatin heijastavalla vuoril2 3 4 Retki_68-71-Talvijalkineet_PL.indd 70 Retki_68-71-Talvijalkineet_PL.indd 70 30.1.2017 7.56.46 30.1.2017 7.56.46. Nastat eivät haittaa menoa myöskään lumettomassa maastossa, mutta asvaltilla ja sisälattioilla ne kirskuvat ikävästi. 3 Kaunis retrokenkä LOWA WENDELSTEIN WARM GTX Paino: 580 g Hinta: 280 € Naisten ja miesten koot Värit: punainen ja ruskea TESTIN visuaalinen valopilkku on vaellusjalkinevalmistaja Lowan Wendelstein -retrosarjan talvimalli. Tyylillisesti jalkine muistuttaa enemmän arkijalkinetta kuin vaelluskenkää. Hämmästys onkin suuri, kun muuten vakaan oloisella jalkineella astuu jäälle – se liukuu kuin liukuri jään päällä ja vauhtia on vaikea saada pysähtymään. Ihanan pehmeä sisäpehmuste saa jalan uppoamaan ja imeytymään kenkään. Niinpä kumiteräisiin jalkineisiin on ommeltu tiiviimmin istuva ja jalkaa tukeva nahkaosa. Lyhyehkön vartensa ansiosta se taipuu sopivasti antaen jalan liikkua vapaasti, mutta tukee kuitenkin nilkkaa. Ulkopohjan rakenne on sama kuin Shelterissä, mutta tässä mallissa ei ole nastoitusta. Raadin miesjäsen valitsi kengän jatkokäyttöön kahdeksan laadukkaan parin joukosta. Viimeisin lanseeraus on kaunis tummanruskea retromalli ”1964”. Parhaimmillaan Sorel on muta-loskassa, jota Etelä-Suomen talvimaastot kyllä tarjoavat. Paikoissa, missä vedenpitävyys ja lämpimyys menevät kävelymukavuuden edelle, on kenkä onnistunut valinta. Erikoisversiossa paksu, ruskea nahkavarsi tiuhalla nauhoituksella on varsin tyylikäs. Kenkä on täysin vedenpitävä. Se on testatuista jalkineista ainoa, jolla liikkuminen märällä jäällä on jopa mukavaa. Voimakkaasti uritetussa, mutta melko joustavassa pohjassa, on yhdeksän pientä nastaa, jotka auttavat pysymään pystyssä. Silmä on oppinut aikojen saatossa pitämään näitä käytännöllisiä buutseja – myöhemmin muotijalkineita myös kauniina. Lämpötilaksi mainitaan -12 astetta. Valmistaja lupaa, että paksulla, irrotettavalla huopavuorilla pärjää aina 32 pakkasasteeseen asti. Pidemmässä kävelyssä se käyttäytyy vähän kumisaapasmaisesti: pohja ei juuri vaimenna ja sukat valuvat varpaisiin. Lopputulos on siltä väliltä: lyhyille matkoille kelvollinen käveltävä ja ehdottomasti sekä kurasään että pakkasen kestävä jalkine. Kengän rakenne on ulkoa vaelluskenkämäisen jämäkkä ja melko maskuliininen. Suosituslämpötilaa ei tälle jalkineelle ole annettu. Valmistajan väittämä, että kenkä tuntuu juoksutossulta, pitää varsin hyvin paikkansa. Hevosja metsästyspuuhiin aikoinaan kehitetyn kenkämallin lähtökohtana on selvästikin ollut kumisaapas, josta on tehty astetta istuvampi. COLUMBIAN pidempivartinen talvikenkä on todellinen katujyrä. Hillityt leikkaukset ja musta väri vaaleansinisillä somisteilla tekee siitä sopivan myös kaupunkiliikenteeseen. helmikuu 2017 70 TALVIJALKINEET 1 Kevyt ja pitävä nastakenkä SALOMON SHELTER Paino: 395 g Hinta: 170 € Naisten ja miesten koot Väri: musta SALOMONIN nilkkuri on katsauksen kevyin ja pidoltaan paras kenkä. Voiko kaunis siis olla myös käveltävä. 2 Ketterä talvilenkkari SALOMON X ULTRA WINTER Paino: 510 g Hinta: 170 € Naisten ja miesten koot Väri: ruskea SALOMONIN toinen edustaja katsaukseen on astetta talvisempi varsikenkä. Hyvän liukuestonsa ja kepeytensä takia kenkä puoltaa paikkaansa hyvinkin eteisen nurkassa. Nauhoitus on hyvin suunniteltu niin, että muutamalla soljella kenkä istuu tiiviisti jalkaan, mutta sen 1 saa helposti puettua ja riisuttua. Salomonin Shelter on talvikengäksi melko matala – lumihankeen sillä uskaltaa vain säärystimien kanssa. Kengän pohja on kova ulkoa, vaikka sisältä se onkin arveltua mukavampi
Se istuu napakasti jalkaan, on kohtuullinen kävellä ja täysin vedenpitävä. Ulkonäöltään ja käyttöominaisuuksiltaan jalkine sopii mainiosti niin kylille ja kujille kuin lumiseen metsäänkin. Vasta muutaman vuosikymmenen ahkeran käytön jälkeen alkaa jalkineessa näkyä pientä väsymistä. Kävelymukavuus on kuitenkin sellainen, että tällä jalkineella voisi lähteä useammankin päivän retkelle. Yksikään toinen kenkäpari ei ole pysynyt aktiivikäytössäni näin kauaa. Muutaman tunnin sisäänajon jälkeen kenkä on muotoutunut jo jalkaan sopivaksi. Upotustestissä kenkä kastuu sisältä. Jäykähkö pohjarakenne ei anna parasta mahdollista tarttumapintaa, mutta pohjamateriaali on suhteellisen pitävä. Kuminen rakenne monine saumoineen tekee jalkineesta ulkonäöllisesti paremmin metsiin kuin kadulle sopivan. JACK WOLFSKIN painii katsauksessa hieman omassa sarjassaan. Kalvoton kenkä päästää veden kankaisesta iltistä sisään, vaikka nahka itsessään onkin vedenpitävää, ainakin uutena. KUOMAN nahkainen Patriot ei ole missään täydellinen ja silti se on kaikessa hyvä. Pito on parempi kuin yhdelläkään nastattomista verrokeista. MERRELLIN Capra on kehitetty erityisesti märälle jäälle, eli sinne, missä kaatumisia tapahtuu eniten. Syykin on selvä. Sama kenkämalli on ollut testaajan käytössä jo muutaman vuosikymmenen, joten kestävyyskin on testattu. Jäälläkin kenkä toimii aivan mukavasti: pohja on hieman jäykkä, mutta pito on kohtuullinen. 7 Lumikuningatar JACK WOLFSKIN GLACIER BAY TEXAPORE HIGH Paino: 500 g Hinta: 170 € Naisille: vaalea (hiekka) ja keskiruskea Miehille: oma ruskea ja tummanharmaa malli, jossa ei ole karvareunusta. Jalkineesta on kuitenkin muuhunkin kuin söpöilyyn. 8 Suomalainen sisupussi KUOMA PATRIOT Paino: 504 g Hinta: 100 € Koot: 37–46, sama, reilu lesti miehille ja naisille Värit: musta, ruskea ja punainen. Mikäli kenkään lisättäisiin vedenpitävä kalvo, olisi se lähes täydellinen. Jack Wolfskinin mukaan Texapore sietää jopa kolmenkymmenen asteen pakkasia. Nastakengän jälkeen se on katsauksen pitävimpiä kenkiä jäällä. Capra ei hätkähdä lumesta, jäästä, sohjosta tai kurasta. Vuodesta toiseen täysin samanlaisena pysynyt nahkanilkkuri on sekä katu-uskottava että mukava kävellä niin kadulla kuin maastossakin. Kotimaisen valmistajan olosuhteiden tuntemus näkyy, sillä Kuoma toimii erityisen hyvin hankalissa olosuhteissa, kuten märällä jäällä. Sillä saattaa hyvinkin rämpiä rantaruovikon läpi ja lopuksi huuhdella kurat pois. 71 helmikuu 2017 la, joka saa kengän näyttämään entistä teknisemmältä. Kenkä on huomattavasti kevyempi kuin miltä se näyttää – 583 grammaa, josta valmistajan mukaan 200 grammaa on eristettä. 6 Pitoa jäälle MERRELL CAPRA GLACIAL ICE+ MID Paino: 471 g Hinta: 165 € Naisille: vaalea ja musta Miehille: siniharmaa ja musta. Tällaisenaan se on hyvä lähes kaikkeen – kunhan pysyy poissa lätäköistä. Kengän vedenpitävyyttä ei rohkene edes epäillä ja teräosa näyttää varsin kestävältä, hieman kumimaiselta materiaalilta. Tavoitteeseen on päästy melko hyvin. Varren pituus huomioon ottaen kenkä on varsin kevyt, vain puolen kilon painoinen. Parhaimmillaan kenkä varmasti onkin lumiukkojen teossa ja pulkkamäessä, miksei myös retkellä läheiselle makkaranpaistopaikalle. Pienellä muotoilu-uudistuksella asiaa voisi varmaan parantaa. Pohjan rakenteeseen on upotettu pieniä, pehmeämpiä alueita, joissa kitka on suurempi. Aluksi kumisen oloinen Merrell tuntuu jäykähköltä ja hieman kömpelöltä. Normaalia hieman pienempi mitoitus. Kaunis muotoilu, harmoniset värit, nahan ja tekstiilin sopusointu yhdistettynä karvareunukseen saa sen näyttämään – ellei nyt tyylikkäältä – niin ainakin söpöltä. Lumisohjossa sillä tyylillä on luontevaa edetä, mutta kadulla meno tuntuu kömpelöltä. Jäällä kenkä toimii keskinkertaisesti. Juuri kun luulen löytäneeni täydellisen kengän, iskee vastaan karu todellisuus. Vaalealla mallilla ei raaski aivan joka mutalampeen astua, mutta upotustestissä kenkä piti nilkkaan asti täysin vettä. Vain varren kiinnitystä on vaikea saada samaan aikaan niin tiukaksi, että se tukisi kantapään paikoilleen, muttei puristaisi. Se on vertailluista selkeimmin lumikeleihin tehty. COLUMBIAN vedenpitävillä Bugabootseilla ei tarvitse varoa, mihin astuu. Vedenpitävä iltti tulee niin ylös, että jalkineella kahlaa hieman syvemmätkin lammikot. Pehmeän fleece-vuorin alla on 200 grammaa lämpöeristettä. 5 6 7 8 Retki_68-71-Talvijalkineet_PL.indd 71 Retki_68-71-Talvijalkineet_PL.indd 71 30.1.2017 7.56.51 30.1.2017 7.56.51. Jalassa Bugaboot tuntuu vähän siltä kuin nimensäkin – melko jäykkä varsi ja pohja saavat aikaan keinahtelevan askelluksen
TSL on vahvistanut taipuisaa muovirunkoaan hiilikuidulla. P uuterilumi pöllyää, kaikki hymyilevät ja aurinko paistaa. Siltä näyttää lumikenkämainos. Alamäissä ero suksen ja lumikengän välillä kasvaa entisestään. Niillä voi kavuta jyrkkiä rinteitä, kiipeillä yli kaatuneiden puiden ja pujotella tiheiköissä. Kerroimme, että kantavuus, ohjattavuus, pito, tukeva ja helppokäyttöinen side sekä sen sopivuus erilaisille talvijalkineille nostavat arvosanaa. Lumikengillä eteneminen samanlaisessa hangessa on paljon työläämpää – matkavauhti jää helposti kilometriin tunnissa. Lähes kolmimetrisillä sivakoilla pääsee eteenpäin, vaikka jalka painuisi liki polvea myöten nietokseen, sillä suksen kärki sinnittelee yhä hangen pinnalla. Tosin vuokravälineillä näkee kierrettävän samaa, kovaksi tampattua lenkkiä – ainoaa paikkaa tunturissa, jossa pärjäisi ilman lumikenkiä. Retki_72-81-Lumikengat_PL.indd 72 Retki_72-81-Lumikengat_PL.indd 72 27.1.2017 13.55.39 27.1.2017 13.55.39. Lumikenkäily ei pärjää hiihdolle etenemisnopeudessa, mutta lumikengillä retkeilijä pääsee paikkoihin, joihin suksilla ei ole asiaa. Kävellen askeleet humahtelevat siitä läpi tehden etenemisestä erittäin raskasta. Lisäksi tuotteen keveys, kestävyys, turvallisuus sekä hyvät käyttöohjeet ja kuljetuskassi parantavat testimenestystä. Tällaisella säällä lumikengät ovat täydellinen etenemisväline, sillä niiden pinta-ala riittää kannattelemaan retkeilijän hangella. Raudan kääntäminen paikoilleen ja takaisin onnistuu pienen harjoittelun jälkeen sauvan sompaa käyttäen. Tällöin jalkaa on helppo liu’uttaa eteenpäin. Muovirunkoisten lumikenkien ominaisuudet vaihtelivat suuresti, sillä joukkoon sopi yhtä lailla jäykästä ja helposti kuluvasta ämpärimuovista valettu Snow Fox kuin kumimaisesta muovista eli termoplastisesta elastomeerista valmistettu Fimbulvetr. Pinnaltaan kovaa mutta kävelyä kestämätöntä hankea on myös avotuntureiden ja vaarojen laella, jossa pakkanen ja tuuli kovettavat nietosta. Lähetimme maahantuojille ja valmistajille testikutsun, jossa kerroimme etsivämme erityisesti ketteriä lumikenkiä, joilla on helppo kulkea vaihtelevissa maastoissa. Tubbs taipuu vain kärjestä TSL on sijoittanut kantaraudan siteen pohjalevyn päähän, jolloin se on käytettäessä aina kantapään alla. Ne olivat rungoltaan muovisia, metallisia ja putkirunkoisia. Mainokset luovat vaikutelman, että lumikengillä voi kävellä hangen päällä missä tahansa. Pehmeässä lumessa lumikengät tasoittavat maaston epätasaisuudet ja alamäet muuttuvat turvallisiksi hiihtoon verrattuna. Ilmoitimme arvostamme testissä tuotteen helppokäyttöisyyttä, sopivuutta niin pehmeälle kuin kovalle lumelle, hyvää käyttötuntumaa yläja alamäessä sekä tasaisella ja viistorinteessä. helmikuu 2017 72 LUMIKENGÄT Askeleita hangella TEKSTI JA KUVAT Joel Ahola Lumikengät vievät retkeilijän paikkoihin, joihin suksilla ei pääse. Kirjava kattaus Valmistajat ja maahantuojat vastasivat kiitettävästi testikutsuumme ja saimme peräti yhdeksältä tuotemerkiltä lumikengät testattavaksi. Parhaimmillaan ne ovat mäkisessä maastossa ja suojan jälkeisellä korppuhangella. Eipä ihme, että tunturikeskukset vuokraavat lumikenkiä päiväretkeilijöille. Jokainen retkeilijä tietää suojan jälkeisen pakkashangen, jonka pinta on pienellä korpulla. Todellisuus on hieman hikisempi, sillä lumikenkien keskimääräinen pinta-ala on metsäsuksea pienempi, joten niillä uppoaa hankeen varmasti yhtä syvälle kuin suksilla. Vapaus on tuolla reittien ulkopuolella! Halusimme löytää päiväretkeilijälle parhaat mahdolliset lumikengät
Puristus vapautetaan ruuvia ylöspäin nostamalla. Side on todella nopea, kevyt ja helppokäyttöinen. T E S T I 73 helmikuu 2017 Atlas Montane 30 Fimbulvetr Hikr GV Mountain Trail Alligator Jeti 27” Morpho Trim Alp 30 MSR Revo Explore 25 + Tail Snow Fox Expert TSL Symbioz Elite L Tubbs Flex VRT XL TUBBS on valinnut siteensä kiristysmekanismiksi ruuvin, jonka sisään kierretään jalkaterän paikoilleen puristava vaijeri. Retki_72-81-Lumikengat_PL.indd 73 Retki_72-81-Lumikengat_PL.indd 73 27.1.2017 13.55.41 27.1.2017 13.55.41
Tubbs on varustanut siteensä etuosan rullattavalla vaijerilukolla, jonka käyttö on helppoa kintailla – kunhan lukon mekanismi ei jäädy. Osa remmeistä on kiristettävissä kintaat kädessä, mutta tällöin kiristyslenkit jäävät roikkumaan pitkinä lisäten kompastumisriskiä. Myös pumppusolkien kiristäminen luonnistuu hanskat kädessä. LUMIKENGÄT Retki_72-81-Lumikengat_PL.indd 74 Retki_72-81-Lumikengat_PL.indd 74 27.1.2017 13.55.42 27.1.2017 13.55.42. MSR käyttää putken sijaan ohuesta metallilistasta väännettyä runkoa, jonka keskiosa on peitetty muovikomposiitilla. Useiden siteiden säädöt on suunniteltu kapeille, vaelluskenkämäisille jalkineille, jolloin niiden säätövarat eivät riitä järeimpien talvijalkineiden kanssa. KANTAPÄÄN alle käännettävä kantarauta nostaa jalkaterän luonnolliseen asentoon ylämäessä. Joissakin malleissa kantarauta voi painaa kookkaan kengän pohjaa kantapään etupuolelta. Lumikengän ääriviivat piirrettiin läpinäkyvälle muoville. Kantaraudan paikka vaihtelee usein kengän koon mukaan. Piirros asetettiin ruudukon päälle, jonka jälkeen ruudukosta laskettiin kaikki kuvion sisään jäävät ruudut. Sen jälkeen laskettiin kokonaisten ruutujen yhteissumma, joka muutettiin neliösenteiksi kertomalla 25 eli yhden ruudun pinta-alalla. Jos siteen pohjalevyn pituutta pitää säätää kengän koon mukaan, sovitus omaan jalkineeseen kannattaa tehdä lämpimäsLUMIKENKIEN pinta-alat mitattiin ruudukkomenetelmällä. Putkirunkoisten vaihtoehtojen kolmikko muodostui Atlas-, GVja Jeti-lumikengistä, joissa rungon väliin on pingotettu kumimaista mattoa. Lisäksi laskettiin vaillinaiset ruudut, jotka muutettiin kokonaisiksi ruuduiksi jakamalla tulos kahtia. 74 Ominaisuudet helmikuu 2017 MERKKI Malli Hintaluokka Paino (pari) Pituus Leveys (maksimi) Pinta-ala (mitattu) Etukärjen korkeus Takakärjen korkeus Atlas Montane 30 200 € 2 200 g 78 cm 23 cm 1 525 cm² 11,5 cm 4,5 cm Fimbulvetr Hikr 280 € 2 160 g 62 cm 25 cm 1 500 cm² 15,5 cm 7,5 cm GV Mountain Trail Alligator 290 € 2 480 g 76 cm 24,5 cm 1 575 cm² 12,5 cm 8 cm Jeti 27” 100 € 1 740 g 68 cm 22 cm 1 325 cm² 8,5 cm 5 cm Morpho Trim Alp 30 170 € 2 280 g 78 cm 24,5 cm 1 500 cm² 10 cm 1 cm MSR Revo Explore 25 + Tail 230 € + 50 € 2 220 g* 65 + 12 cm 20 cm 1 450 cm²** 12 cm 3,5 cm Snow Fox Expert 120 € 2 080 g 64 cm 20,5 cm 1 200 cm² 8 cm 4 cm TSL Symbioz Elite L 340 € 2 300 g 71 cm 22,5 cm 1 400 cm² 13,5 cm 3,5 cm Tubbs Flex VRT XL 250 € 2 220 g 72 cm 22 cm 1 350 cm² 14 cm 2,5 cm *jatkopalojen osuus kokonaispainosta 370 g **pinta-ala ilman jatkopaloja 1 225 cm² ja kannasta, sillä sen muovirunkoa on jäykistetty pitkillä, kiskomaisilla jääraudoilla. Hiihtositeeseen sopivalla reunuksella varustetut talvisaappaat käyvät testituotteista vain joka toiseen. Suomessa osa retkeilijöistä käyttää talvijalkineena pakkasja vaelluskengän lisäksi huopikasta ja huopakumisaapasta. Kuvassa GV:n lumikengän pinta-alaksi on saatu yhteensä 63 ruutua eli 1 575 neliösenttimetriä. Ensin paperille piirrettiin 5 x 5 cm ruudukko eli jokainen ruutu vastaa 25 neliösenttimetrin alaa. Tämä näkyy siteiden suunnittelussa: moniin tuotteisiin sopii vain pyöreäkärkinen, vaelluskenkää muistuttava jalkine. Morphon muovirunko on jäykkä, mutta sen kulutuskestävyys osoittautui perusmuovia paremmaksi. Valtaosa testaamistamme lumikengistä on lähtöisin Keski-Euroopasta ja PohjoisAmerikasta, joissa suositaan vuoristoon sopivaa jäykkää talvikenkää. Lumikenkää etsittäessä pitää ensin päättää, millaisella jalkineella sitä aikoo käyttää. Siteiden kiristämismekanismit vaihtelevat suuresti tuotteiden välillä. Suurimmat säädöt on Fimbulvetr-lumikengissä, mutta toisaalta sen side ei istu enää siroimpiin jalkateriin
Lumikenkien pinta-ala ja kantavuus eivät ole sama asia, sillä kantavuuteen vaikuttaa myös lumikengän muu rakenne. Keskikohdasta alaspäin painuva eli kupera pohja tasaa korppuhankeen kohdistuvan paineen ja tällöin lumikenkä pysyy hangen pinnalla koveraa paremmin. MuoviVARUSTEKASSIT ylhäältä alas Atlas, GV, Jeti, Morpho, MSR, TSL ja Tubbs. Tällöin reunoiltaan keskikohtaa alemmas yltävä eli kovera pohja leikkaa herkästi hangen pinnan rikki, ja jalka saattaa upota syvälle korpun alla olevaan pehmeään lumeen. Retki_72-81-Lumikengat_PL.indd 75 Retki_72-81-Lumikengat_PL.indd 75 27.1.2017 13.55.44 27.1.2017 13.55.44. Ylös, alas, sivulle Tutkimme lumikenkien kantavuutta mittaamalla tuotteiden pinta-alat. T E S T I 75 helmikuu 2017 MERKKI Malli Kantaraudan korkeus Kannan lukitus Kuljetus ja varastointi Valmistusmaa Atlas Montane 30 5,5 cm ei kassi (24 €) Kiina Fimbulvetr Hikr 3,5 cm ei hihna Norja GV Mountain Trail Alligator 5,5 cm ei kassi Kanada Jeti 27” ei kassi Kiina Morpho Trim Alp 30 6 cm kyllä kassi (16 €) Ranska MSR Revo Explore 25 + Tail 4,5 cm ei kumilenkit + kassi (32 €) Irlanti Snow Fox Expert 4 cm kyllä Kiina TSL Symbioz Elite L 5 cm ei kassi Ranska Tubbs Flex VRT XL 5 cm ei hihna + kassi (29 €) Kiina sä. Putkirunkoiset mallit painuvat käyttäjän painosta hieman kuperiksi, jolloin ne vajoavat lumeen koveria pohjia syvemmälle. Lukittuna askelluksesta tulee kömpelöä, mutta lumikengillä voi peruuttaa taaksepäin. Pieniin hammastuksiin perustuvat säätömekanismit jäätyvät helposti ulkona, kun lämpimästä autosta tai varastosta hankeen nostetut kengät sulattavat ensin lunta, joka muuttuu pakkasella nopeasti siteen säätämisen estäväksi jääksi. Lumikenkien koot vaihtelivat 1 200 ja 1 575 neliösenttimetrin välillä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että 2,5 metriä pitkä ja seitsemän senttimetriä leveä metsäsuksi kattaa noin 1 750 neliösenttimetriä. Kuperien ja koverien pohjien kantavuuden vertailu saattaa kääntyä päinvastaiseksi kovalla hangella. Snow Fox -tuotteeseen ei ole tarjolla kuljetuslaukkua. Lukitusta käytetään myös alamäessä, jos vaarana on lumikengän kannan kiertyminen eteen. Fimbulvetr niputetaan hihnalla, jollainen on myös Tubbslumikenkien mukana. runkoisten lumikenkien pohjat muotoillaan usein koveriksi, jolloin ne kantavat hyvin pehmeässä hangessa: lumi ei pääse liukumaan pois lumikengän alta. MORPHOSSA kantapään saa lukittua paikoilleen kiertämällä lukituspalaa
Paksut kankaat, hyvä tuuletus, kantohihnat, taskut ja tilavuus paransivat tulosta. Kuljetus-osiossa arvostettiin lumikenkien vakiovarusteena tai lisämateriaalina hankittavien varustekassien yksityiskohtia viiden prosentin osuudella kokonaisarviosta. Jetiä lukuun ottamatta kaikissa testituotteissa on kantapään alle käännettävä kantarauta, jolla voidaan parantaa jalkaterän asentoa ylämäkeä kavuttaessa. Korkeutta suurempi merkitys on raudan sijainnilla, sillä osassa testaamistamme tuotteista kantarauta painaa kantapään sijaan jalkapohjan keskikohtaa. Säätöjen laajuus, helppokäyttöisyys, nopeus ja toimintavarmuus nostivat arvosanaa. Tällöin askellus on rullaavaa verrattuna täysin jäykillä lumikengillä tehtävään töksähtelevään kulkuun. Painon arvosanan antoi vaaka. Mäkiominaisuudet antavat kymmenyksen lopputulokseen. Kävelyominaisuuksia arvosteltaessa keskityttiin askelluksen sujuvuuteen ja liikeradan luonnollisuuteen tasamaalla kuljettaessa. Tämä toteutuu rinnettä sivuttain kuljettaessa ja maanpohjaltaan pienimuotoisessa maastossa käveltäessä. Pelkästä pakkaushihnasta sai yhden pisteen ja turvallisesti pohjat vastakkain pakattava tuote sai tyytyä puolikkaaseen pisteeseen. Pehmeässä lumessa tarvitaan pohjaan poikittaisia kohoumia, jotta askel pitää. Kantavuuden arvosana saatiin tutkimalla lumikenkien mitattuja pinta-aloja ja korjaamalla tulosta käyttökokemusten mukaan hieman ylöstai alaspäin. Monet muut valmistajat tarjoavat varustekasseja lisävarusteena, jolloin omille lumikengille voi hankkia myös naapurimerkin LUMIKENGÄT Retki_72-81-Lumikengat_PL.indd 76 Retki_72-81-Lumikengat_PL.indd 76 27.1.2017 13.55.49 27.1.2017 13.55.49. Lumikenkien turvallisuutta arvosteltiin viiden prosentin osuudella lopputuloksesta. Fimbulvetr, TSL ja Tubbs sallivat lähes tavallisen askelluksen, sillä niiden pohjat taipuvat kantapään painaessa lumikenkään hankea vasten. Osio antaa kymmenyksen lopputulokseen. TSL:n kantarauta on sijoitettu sidelevyn pohjaan, jolloin se on varmasti aina kantapään alla. Kovalla lumella ja jäisellä uralla korostuvat pohjan jääraudat, jotka on asennettu jalkaterän kärkeen ja kantapään alle. Osiossa tutkittiin siteiden ja niiden säätöjen sopivuutta kärjeltään, kooltaan ja tukevuudeltaan erilaisille jalkineille. Tukeva side ja pohjan pituussuuntainen muotoilu tekevät lumikengistä suuntavakaat ja ohjattavat. Tuotteen painon vaikutus on kymmenys kokonaisarvosanasta. Heikosti akseloitu side päästää kääntämään jalkaterää, jolloin kehno tuote kääntyilee holtittomasti tai askellus auraa. Sivurinneosiossa arvosteltiin käyttötuntumaa ja askelluksen sujuvuutta tilanteissa, joissa lumikenkiin kohdistuu sivuttaissuuntaista vääntöä. Korkeimmat kantaraudat sopivat vain todella jyrkkiin rinteisiin. 76 Nuotiot jakoon Arvostelu S iteiden ominaisuuksia arvostettiin testissä neljänneksen osuudella lopputuloksesta. Kohdassa arvioitiin testituotteen pitoa pehmeässä lumessa ja jäisellä rinteellä ylösja alaspäin kuljettaessa. Lumen tarttuminen tuotteen pohjarakenteeseen laski menestystä, mutta joustavuus, suuntavakaus ja ohjattavuus paransivat arvosanaa, joka antaa 15 prosenttia lopputulokseen. Testin painavin lumikenkäpari pysäytti vaa’an 2 480 gramman lukemaan, mutta toisessa ääripäässä jäätiin 1 740 grammaan. Pito muodostaa niin ikään 10 prosenttia lopullisesta arvosanasta. Fimbulvetr taipuu myös sivusuunnassa, joten niillä askellus on miellyttävää myös sivurinteessä. Lähtöasetelmassa 1 200 neliösenttimetrin kokoinen kenkä sai arvosanaksi 2,5 ja 1 600 neliösenttimetrin laajuinen tuote 4,5. Arvosanaa laskivat kompastumisriskiä pahentavat tekijät: siteiden pitkät remmit, kantaraudan kiertyminen siteen pohjalevyn päälle, kantapään tarttuminen kantarautaan ja risujen takertelu lumikenkiin sekä muut vaaratilanteita mahdollisesti aiheuttavat ominaisuudet. Käytön mukaan Lumikenkien varustekassi kuuluu vakiovarusteena GV:n, Jetin ja TSL:n malleihin. Ylämäessä arvosanaa nosti varmatoiminen, tukeva ja sopivan korkea kantarauta. Osion arvosanat laskettiin lineaarisen yhtälön mukaan siten, että kolmen kilon tuote olisi ansainnut yhden pisteen ja täyden vitosen potin olisi napannut 1,5 kilon lukemalla. × helmikuu 2017 MERKKI Malli Side Kävely Sivurinne Mäet Pito Kantavuus Turvallisuus Paino Kuljetus Yhteensä 25 % 15 % 10 % 10 % 10 % 10 % 5 % 10 % 5 % 100 % Atlas Montane 30 3 2,5 3 3 3 4 2,5 3,1 3,5 3,0 Fimbulvetr Hikr 3 3,5 4 4 3,5 4 3 3,2 1 3,3 GV Mountain Trail Alligator 3,5 3 3 2,5 3 4 3 2,3 4 3,2 Jeti 27” 3 1,5 2 2 1,5 3 1,5 4,3 3 2,5 Morpho Trim Alp 30 2,5 2,5 3 2,5 2 4 2,5 2,8 3 2,7 MSR Revo Explore 25 + Tail 2,5 3 3 3,5 4 4 2,5 3,0 3,5 3,1 Snow Fox Expert 2,5 2 2,5 2,5 1,5 2,5 2 3,4 0,5 2,3 TSL Symbioz Elite L 4 4,5 3,5 4,5 4 4 3,5 2,8 3 3,9 Tubbs Flex VRT XL 4 4 4 4 4,5 3,5 3 3,0 4,5 3,9 Kantavuutta tärkeämpi ominaisuus on kävelyn sujuvuus. Näitä ominaisuuksia arvostettiin 10 prosentin osuudella lopullisesta testituloksesta. Alamäessä korostui kengän suuntavakaus ja liikkeen hallittavuus. Mäkien kapuamista ylös ja laskemista alas testattiin yhtälailla pehmeällä kuin kovalla hangella
Elite on malliston eliittiä: sen runkovahvikkeet on valmistettu hiilikuidusta, joka on rinnakkaismalleissa korvattu kestomuovilla (thermoplastic). Testin lumikengät edustavat kirjoa edullisesta markettimallista alan huipputuotteisiin. GV gvsnowshoes.com Bonge bonge.. Snow Fox N.S.F. Kuljetuslaukku on sijoitus turvallisuuteen, sillä auton peräluukussa suojaamattomien lumikenkien jääraudat naarmuttavat ja puhkovat muita varusteita. MERKKI valmistajan sivut Maahantuoja maahantuojan sivut Atlas atlassnowshoe.com Madshus madshus.com Fimbulvetr . Askellus on miellyttävää ja akseli sallii hyvän purennan jalkaterälle jyrkkään rinteeseen, mutta kimmoisat nauhat potkaisevat lumikengän kantaa ylöspäin askeleen lopussa. Side on erinomainen, mutta se sopii vain pyöreäkärkiselle kengälle. ATLAS MONTANE 30 Hintaluokka: 200 euroa Paino per pari: 2 200 grammaa Pinta-ala per kenkä: 1 525 neliösenttimetriä Hihnojen muodostama akseli potkaisee kannan ylös räväkästi pöllyttäen lunta. mbulvetr.no Extreme Sports Finland extremesports.. Siinä side on akseloitu lumikenkään nauhoilla. Suurin parannustarve kohdistuu tuotteen varustekassiin. Hyvä ohjattavuus, testin paras kantarauta ja vankka pito takasivat tiukan kilvan voiton. × Retki_72-81-Lumikengat_PL.indd 77 Retki_72-81-Lumikengat_PL.indd 77 27.1.2017 13.55.49 27.1.2017 13.55.49. TSL koettiin testin turvallisimmaksi lumikengäksi, vaikka sen sahalaitaiset reunat saattavat takerrella talventörröttäjiin ja risuihin. Korkean kantaraudan käyttö on mielekästä vain jyrkässä rinteessä. Rauta painaa suurimpien kenkäkokojen kanssa jalkapohjaa. Olkahihnallinen varustekassi pitää hankkia lisävarusteena. T E S T I 77 helmikuu 2017 ATLAS ponnistaa lumikenkämarkkinoille Yhdysvalloista, jossa se on patentoinut SLS (Spring-Loaded Suspension) -sidekiinnityksen. Nauhakiristeistä sidettä voi käyttää kintaat kädessä, mutta pitkä remmi nostaa kompastumisriskiä. Symbioz-mallia valmistetaan Eliten lisäksi Hikerja Motion-versioina, joten ostoksilla on hyvä tarkastaa mistä mallin versiosta on kyse. Jeti Patrol patrol.. Ennen lumikenkien hankintaa on hyvä miettiä millaiseen käyttöön niitä tarvitsee. Lumikenkä taipuu pituussuunnassa tehden askelluksesta mahdollisimman luonnollista ja rullaavaa. TSL tsloutdoor.com Vandernet vandernet.com Tubbs tubbssnowshoes.com Madshus madshus.com kassin. Nordic Sports Finland nordicsports.. Valintaan vaikuttaa myös käytön ajankohta eli liikutaanko lumikengillä vain aurinkoisilla keväthangilla vai viekö harrastus tai työ maastoon myös pahimpaan puuteriaikaan, räntämyräkkään ja kolmen kympin pakkasiin. Pito on putkirunkoisten mallien parhaimmistoa. Tämä aiheuttaa pehmeässä hangessa lumen pöllyämistä takareisiin. MSR msrgear.com Trotro Distribution trotro.. Morpho morpho.tm.fr Hjorth Urheilutukku hjorth.. Heikollakin testimenestyjällä luonnistuu satunnainen kävely mummolan pellolla tai mökin lähimetsikössä, mutta vaativaan ja ahkeraan käyttöön voi suositella testin kärkikaartia. + suuret säätövarat + sopii saappaalle – kantaraudan sijainti – nykivä takapotku Yhteystiedot TESTIVOITTAJA TSL SYMBIOZ ELITE L TSL osallistui testiin laajan mallistonsa huipputuotteella. Kestävyyttä ja sopivaa sidemallia miettiessä on hyvä tiedostaa mitä jalkineita lumikenkien kanssa on tarkoitus käyttää ja tulevatko tuotteet yhdelle käyttäjälle vai pitääkö sidettä säätää alati perheenjäseneltä toiselle. Siteen säädöt sallivat suuren jalkineen ja huopakumisaappaan käytön, mutta siroon jalkaan lumikenkä ei istu tukevasti
78 helmikuu 2017 NORJALAINEN Fimbulvetr on saanut nimensä skandinaavisesta mytologiasta, jossa se tarkoittaa maailmanloppua edeltävää, kolmen vuoden talvea. Tämän jälkeen siteen kita suljetaan yhdellä vivulla. Lumikengässä ei ole lainkaan akselia, vaan side pääsee taipumaan kaikkiin suuntiin joustavan runkorakenteen ansiosta: nilkka pysyy pystyssä myös vinorinteessä. FIMBULVETR HIKR Hintaluokka: 280 euroa Paino per pari: 2 160 grammaa Pinta-ala per kenkä: 1 500 neliösenttimetriä Kaikkiin suuntiin taipuva innovaatio on parhaimmillaan pehmeässä lumessa ja viistorinteessä. Side on tukeva ja helppokäyttöinen mutta raskas. Side avataan vivusta ja se on heti valmis uuteen käyttökertaan. Varustekassi on testin parhaimmistoa. + joustava askellus + pito pehmeässä – leveys vaatii totuttelua – pitkät remmit KANADALAISEN GV-merkin laajasta mallistosta testiin valikoitui putkirunkoinen lumikenkä, jossa on kekseliäs sideuutuus. Kantarauta on liian edessä, jolloin se painaa jalkapohjaa. Jäärautojen pito on hyvä ja tuote puree esimerkillisesti pehmeään hankeen. Painon keskittymisen siteen kärkeen huomaa kävellessä. Materiaali kovenee vähitellen pakkasen myötä, mutta keinutuolimainen muotoilu takaa rullaavan kulun ilman joustoakin. Nimi kuvastaa hyvin tuotetta, sillä se on parhaimmillaan pehmeässä lumessa ja side sallii todella järeän kengän käytön. Testin suurimmat lumikengät kantavat pehmeässä hangessa, mutta pohjan jääraudat eivät suo parasta mahdollista pituussuuntaista pitoa. GV MOUNTAIN TRAIL ALLIGATOR Hintaluokka: 290 euroa Paino per pari: 2 480 grammaa Pinta-ala per kenkä: 1 575 neliösenttimetriä Alligaattorin lailla jalkaterään pureutuva side on helppokäyttöinen mutta painava. Pakkauspussi puuttuu, mutta kengät saa niputettua kuljetuspaketiksi pitkällä tarrahihnalla. Rungon kaareva muotoilu helpottaa askellusta, mutta siteen sallima kantapään sivuttaisliike tekee etenemisestä hieman kömpelöä. Siteen kiertyminen korostuu sivurinteessä. Siteen alla on tukeva kantarauta. Pitkät sideremmit nostavat kompastumisriskiä. Runko on tehty termoplastisesta elastomeerista, joka on kumimaista muovia. Alligaattorin kitaa muistuttavan siteen kärki avataan ja kengän taakse kiertyvä kumiremmi säädetään oikeaan pituuteen. + side yhdellä vivulla + kuljetuskassi vakiona – painava side – kantarauta painaa jalkapohjaa Alligaattorin lailla LUMIKENGÄT Retki_72-81-Lumikengat_PL.indd 78 Retki_72-81-Lumikengat_PL.indd 78 27.1.2017 13.55.50 27.1.2017 13.55.50
Tuotteeseen kuuluu hyvä kuljetuskassi. + istuu kaikkiin kenkiin – side kiertyy – kehno pito – ohjattavuus puuttuu RANSKALAINEN Morpho on uusi tulokas Suomen lumikenkävalikoimaan. Suuntavakauden puute heikentää kengän pitoa. Lumikengät eivät pysy kävelyn suuntaisina, vaan ne auraavat. Käyttämätön kantarauta pitää lukita ala-asentoon, sillä muuten se kääntyy siteen pohjalevyn päälle aiheuttaen kompastumisen. Jäisessä alamäessä pito rajoittuu kuuteen piikkiin, sillä kärkirauta painuu maahan vain ylämäessä. JETI 27” Hintaluokka: 100 euroa Paino per pari: 1 740 grammaa Pinta-ala per kenkä: 1 325 neliösenttimetriä Siteen kiertyminen hankaloittaa kävelyä ja laskee testimenetystä. T E S T I 79 helmikuu 2017 JETI ei ole perinteinen ulkoilubrändi, vaan se on markettien valikoimasta löytyvä tuotemerkki. Siteessä on laajat säätövarat koosta 45 aina lasten kenkään asti. + hyvä pito pehmeässä lumessa – pidon puute jäisessä rinteessä – jäykkä askellus – puutteita kantaraudassa Retki_72-81-Lumikengat_PL.indd 79 Retki_72-81-Lumikengat_PL.indd 79 27.1.2017 13.55.51 27.1.2017 13.55.51. Siteen kehno akselointi tekee kävelystä hankalaa. Side pääsee kiertymään akselissa niin paljon, että kantapää yltää lähes sivuputken päälle. Kiristys onnistuu kintaat kädessä ja kantapään takaa kiertävän soljenkin saa suljettua ainakin hansikkailla. Lumikengällä ei ole varsinaisia mallivaihtoehtoja, mutta tuotetta valmistetaan 23, 25, 27 ja 30 tuuman pituisena. Kantarauta on testin korkein, joten sitä voi käyttää vasta jyrkässä rinteessä. Liike eteenpäin käy vahingossakin, mutta taaksepäin siirtäminen on maastossa hankalaa. Muovirunkoinen tuote muistuttaa muodoltaan pisaraa: leveä etuosa kapenee piikkimäiseksi kannaksi. Pohjan säleikkö pitää erinomaisesti pehmeässä lumessa, mutta nuoska tukkii kolot nopeasti tehden kengistä raskaat. Testasimme valikoimasta 27-tuumaista versiota, jota suositellaan 80–100 kilogrammaa painavalle käyttäjälle. Kantapään kuppia siirretään lovetussa kiskossa kengän koon mukaan. Sidettä voi käyttää vain pyöreäkärkisten kenkien kanssa. MORPHO TRIM ALP 30 Hintaluokka: 170 euroa Paino per pari: 2 280 grammaa Pinta-ala per kenkä: 1 500 neliösenttimetriä Tuote on parhaimmillaan pehmeälumisessa, jyrkässä rinteessä. Ongelmat korostuvat sivurinteessä ja mäessä. Siteen kiristysmekanismi sopii suurelle talvikengällä ja myös kärjeltään kulmikkaalle huopakumisaappaalle
Pienet lukkosoljet koettiin hankaliksi ja kantalenkin säätövara riittää vain niukasti 44-koon vaelluskenkään asti. Niiden kiinnittäminen on helppoa, mutta jatkot on irrotettava käytön jälkeen, jotta lumikengät sopivat varustekassiin. 80 helmikuu 2017 YHDYSVALTALAINEN MSR eli Mountain Safety Research tunnetaan Suomessa etenkin keittimistä ja vedenpuhdistimista, mutta brändin valikoimaan kuuluvat myös lumikengät. MSR REVO EXPLORE 25 + TAIL Hintaluokka: 230 euroa + 50 euroa Paino per pari: 2 220 grammaa Pinta-ala per kenkä: 1 450 neliösenttimetriä Lumikenkien kantavuutta voidaan parantaa kantoihin lisättävillä jatkopaloilla. Testasimme mallistosta 25-tuumaisia Revo Explore lumikenkiä, joita oli pidennetty lisävarusteena saatavilla Tail-jatkopaloilla. Siteen pumput takertelevat, mutta säätövarat ovat esimerkillisen laajat. Valmistaja on tiedostanut siteen puutteet ja kiinnitysmekanismi uusitaan kokonaan seuraavan talven malliin. SNOW FOX EXPERT Hintaluokka: 120 euroa Paino per pari: 2 080 grammaa Pinta-ala per kenkä: 1 200 neliösenttimetriä Jäykkä muovikenkä kaipaa parempia sidesäätöjä, pitoa ja viimeistelyä. + hyvä suuntavakaus + säädettävä pinta-ala – siteen säätöongelmat – kantaraudan takertelu SNOW FOX -lumikenkä on markettien kauppaama tuote, joka ei ole varsinainen ulkoilubrändi. Muovinen testituote on jäykkänä kömpelön tuntuinen. + säädöt riittävät lapselle – pito puuttuu – jäykkä askellus – kannan ongelmat Lumikenkie LUMIKENGÄT Retki_72-81-Lumikengat_PL.indd 80 Retki_72-81-Lumikengat_PL.indd 80 27.1.2017 13.55.52 27.1.2017 13.55.52. Alamäessä pito perustuu pohjan takarautaan, sillä eturauta puree vain rinnettä ylös kavutessa. Lumikengässä on alamäkeen tarkoitettu kantalukko. Jäykkä lukko hankaloittaa pituussäätöä. Edullinen tuote sopii satunnaiseen, rauhalliseen käyttöön. Tuote sai kiitosta hyvästä suuntavakaudesta, erinomaisesta pidosta ja keveydestä, mutta siteen ongelmat laskivat menestystä. Siteen jäykät muoviosat muotoutuvat ajan myötä, mutta käytön alussa ne painoivat jalkaterän sivuja. Pohjalevyn pää takertelee siihen käveltäessä kovalla pinnalla, kun lumikengän kanta taipuu käyttäjän painosta. Tuotenimellä valmistetaan myös putkirunkoista mallia. Pohja muodostaa kuppimaisen, kantavan syvennyksen, mutta alaspäin kääntyvät reunat leikkaavat hangen pintakorpun herkästi. Perän yli kurkottava kantarauta nostaa kaatumisriskiä, sillä kääntyessään ylös se takertuu siteen pohjalevyyn
+ kiristysmekanismi + paras pito + taipuisa kanta – kärki voi iskeä sääreen TESTIVOITTAJA Retki_72-81-Lumikengat_PL.indd 81 Retki_72-81-Lumikengat_PL.indd 81 27.1.2017 13.55.53 27.1.2017 13.55.53. Erikseen ostettava kuljetuskassi on testin paras, sillä sitä voi kantaa reppuna, sisällä on lisätasku ja siihen sopii jopa kahdet lumikengät. Tuotteessa on tukeva ja helppokäyttöinen side, mutta se sopii vain pyöreäkärkiselle kengälle. Suuntavakaa ja erinomaisesti pitävä lumikenkä ansaitsee testivoiton. Lumikengillä voi jopa juosta. Siteen käyttö on erittäin miellyttävää ja nopeaa, mutta jäätyneen mekanismin toimintavarmuus arveluttaa. Side kiristetään rullaamalla vaijeri lukon sisään, ja vapautus onnistuu lukkoa nostamalla. Testaamamme Symbioz Elite on brändin lippulaiva, jonka joustavaa runkoa on vahvistettu hiilikuidulla. Siteen pohjalevyn pituutta säädetään kengän koon mukaan. Nimensä mukaisesti kenkä on taipuisa, mutta jousto tapahtuu vain kannassa ja kärjessä. Lumikengän pohjassa on pitkät metallikiskot, jotka takaavat erinomaisen pidon ja suuntavakauden. Parannusta kaipaa eniten varustekassi, jossa voisi olla lisätasku ja kantohihnat. T E S T I 81 helmikuu 2017 RANSKALAINEN TSL keskittyy lähinnä lumikenkien valmistamiseen. Nousua helpottava kantarauta on sijoitettu pohjalevyyn, jolloin se on aina kantapään alla kengän koosta riippumatta. TUBBS FLEX VRT XL Hintaluokka: 250 euroa Paino per pari: 2 220 grammaa Pinta-ala per kenkä: 1 350 neliösenttimetriä Oiva side, joustava kanta ja erinomainen pito takaavat testimenestyksen. TSL SYMBIOZ ELITE L Hintaluokka: 340 euroa Paino per pari: 2 300 grammaa Pinta-ala per kenkä: 1 400 neliösenttimetriä Pituussuuntaan taipuisa rakenne sallii sujuvan kävelyn kaikilla alustoilla. Poikittaiset pohjapalkit antavat pitoa pehmeässä hangessa. Paneutuminen aiheeseen näkyy laajana valikoimana ja yli 60 lumikenkiin liittyvänä patenttina. Joustava kanta tekee kävelystä rullaavaa, ja askeleen liikerata on mahdollisimman luonnollinen. Se kävi tiukan taiston testivoitosta, mutta Tubbs jäi kakkoseksi lähinnä pienen turvallisuuspuutteen vuoksi: kaaduttaessa lumikenkä kiertyy vapaasti, jolloin sen terävä etukaari voi iskeä sääreen. Lumikenkä taipuu kuunsirpin muotoiseksi pituussuunnassa. + taipuisa muoto + kantaraudan sijainti + erinomainen pito – vain pyöreäkärkisille kengille YHDYSVALTALAINEN Tubbs on keskittynyt lumikenkien valmistukseen jo vuodesta 1906
helmikuu 2017 82 Alpit KUN Lapin vaellusreittejä on muutama vuosi kävelty, kääntää moni retkeilijä katseen kohti Alppeja. Retki-lehden seuraavassa numerossa kerromme retkeilystä Alpeilla omin päin, perheen kanssa ja ryhmässä. KUVA Adobe Stock TEKSTI Petri Laine LUONNOSTA Retki_82-83-Luonnosta_PL .indd 82 Retki_82-83-Luonnosta_PL .indd 82 30.1.2017 7.39.23 30.1.2017 7.39.23. Vuorien mahtavat maisemat, keväisten kukkaniittyjen tuoksu ja retkeilyn helppous lumoavat niin ensikertalaisen kuin kokeneenkin alppikonkarin. Annamme myös varustevinkkejä ja muuta hyödyllistä tietoja Alpeista haaveileville
Reitit, kartat, majoituskohteet, vuokravälineet, varusteet, seikkailut, Forest Escape, ... Retki_82-83-Luonnosta_PL .indd 83 30.1.2017 14.27.42. nnsvala.com Laadukkaita alusasuja Suomessa! 60 v VAELTA MISE N JA RETK EILYN ERIKOISLE HTI MARKKINAPAIKKA #KANSALLISPUISTO #VERLA #REPOVESI V R #MAAILMANPERINTÖ tervarumpu.. 050-505 8848 Kauppakuja 10 01800 Klaukkala Puh 09 8798886 Welhonpesä WELHOSSA SUOMEN LAAJIN VALIKOIMA MELONTAVARUSTEITA, RETKILUISTIMIA JA LUMIKENKIÄ Upper Canada 16 Tutustu myös nettikauppaamme 100% MERINOVILLA ruskovilla.fi Lämpö aina mukana Hyvä olo näkyy. Ilmoitustilaa myy Veikka Gustafsson, puhelin 050-505 8848 ja sähköposti veikka.gustafsson@outdoormedia.. O U T D O O R A C A D E M Y . MARKKINAPAIKKA Ilmoitusmyynti Veikka Gustafsson, p. Se kannattaa kokea Tutustu valikoimaan ja hanki parasta: Merinovilla alusasut E X T R E M E Puh. F I H A E E X P E D I T I O N V U O D E L L E 17/ 1 8 P O H J O I S M A I D E N K A T T A V I N E R Ä O P A S K O U L U T U S O P I S K E L E V U O S I T A I K A K S I P O H J O L A N K A U N E I M M I S S A J A V A A T I V I M M I S S A M A I S E M I S S A #outdooracademy @outdooracademyfinland on tehokas tapa markkinoida varusteita ja retkeilypalveluja. 08 770 080 • www
(Arvo 30 euroa) . Calazon uutuusopas Merimelonta. (Arvo 30 euroa) . Hinnat sisältävät 10 % arvonlisäveroa. . Voit tilata lehden joko lähettämällä sähköpostia tilaajapalveluumme osoitteeseen tilaajapalvelu@retkilehti.. tai soittamalla numeroon 03-4246 5354. VAELTAMISEN JA RETKEILYN ERIKOISLEHTI TILAA JA LÄHDE RETKELLE! 6 numeroa+tilaajalahja Yhteensä vain 50 € n meroa tiillaaj Tilaus jatkuu kestotilauksena, jollei sitä peruuteta. Retken tilaajat voivat lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita Lehtiluukussa www.lehtiluukku.. tai Tilaa Retki_210x280.indd 1 30.1.2017 14.23.25. Coast HP2 -valaisin retkeilijän taskuun