03-4246 5354 arkisin kello 9–16 tilaukset, laskutusasiat, osoitteet. p. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Päätoimittaja Petri Laine petri.laine@retkilehti.. Paino Reusner, Tallinna Kannen kuva Antti Kurola Tilaajapalvelu tilaajapalvelu@outdoormedia.. Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Julkaisija Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitusretkilehti.. Tiedot & taidot 15 Talvikiilat hankitelttailuun 16 Keittimen käyttö teltassa 18 Kauniit Pohjolan puukot 22 Perusleiri lumilla 24 Retket 31 Sarek x 10 32 Upea Koli sopii lumikenkäilyyn 42 Lapset & koirat Kaldoaivissa 46 Vinkit Lapin randokohteisiin 54 Sulaojan lähde uhmaa pakkasta 60 Hiihto Huippuvuorten päästä päähän 62 Varusteet 69 MSR:n lumikenkäsetti 70 Helsportin talvipussi 72 Testissä parkatakit 74 www.facebook.com/retkilehti Twitter: retkilehti Instagram:retkilehti SISÄLLYS Tutustu näihin. ISSN 1456-8837 Vakituiset avustajat Joel Ahola Maija Arosuo Mikko Hieta Benjamin Hokkanen Tuija Kauppinen Aksana Kurola Mikko Lamminpää Joppe Ranta Poppis Suomela Pauliina Toivanen Marika Varpenius Avustaja tässä numerossa Eero Moilanen Kartat Retkeilymedia Ahola: Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Taitto Tenhelp Oy, Tenho Järvinen aineistot@retkilehti.. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. Y-tunnus 1441340-4 Toimitusjohtaja, ilmoitusmyynti Veikka Gustafsson p. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Vuonna 2019 ilmestyy 10 numeroa, joista yksi julkaistaan tuplanumerona Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 euroa Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 euroa
eece-takkia käyttää, kun siitä voi irrota mikromuovia. petri.laine@retkilehti.. Tällä on iso merkitys, kun vaatetta käytetään useita vuosia. PÄÄKIRJOITUS RETKI maaliskuu 2019 4. trendikästä. U lkoilutrendejä ja uusia tuotteita esittelevillä ISPO-messuilla Münchenissä on jo vuosia ollut yksi teema yli muiden. Kansainvälinen konsulttijätti McKinsey julkisti raportin, jonka mukaan nuoremmat ihmiset ovat erittäin sitoutuneita sekä yhteiskuntavastuuseen että ympäristön suojeluun ja ulkoilubrändit seuraavat tietenkin perässä. Sen sijaan rakennetaan järjestelmä, jossa kierrätetään hotellien käytöstä poistetuista untuvapeitteistä saatava untuva ja tehdään uusia untuvatakkeja, kuten Vaude tekee. Korjauspalvelujen tarjoaminen on nyt myös trendikästä. Jack Wolfskin esimerkiksi esitteli takin, jossa DWR-käsittely on lisätty jo kuituun, jolloin se pysyy vaatteessa pidempään, eikä käsittelyä tarvitse toistaa niin usein. Paljon työtä on tehty myös ulkokerroksena käytettyjen vaatteiden kyllästysaineissa. Muutama vuosi sitten sitä käytettiin jopa häiritsevän paljon, messuilla kun on lopulta tarkoitus myydä mahdollisimman paljon tavaraa. Eko-sanaa on käytetty runsaasti, kun on haluttu vakuuttaa tuotteiden ostajia, että juuri meidän brändimme on se ympäristöystävällisin. Outdoor-alalla on selvä halu tarjota kuluttajille tuotteita, joiden tuotannossa ympäristöä on ajateltu isosti. Tämän vuoden messuilla oli nähtävissä, että ala on oppinut ja yhden pienen, ympäristöystävällisen yksityiskohdan korostamisen sijaan keskitytään kokonaisuuksiin. Petri Laine Kestävää messuilua Kestävää messuilua Korjauspalvelujen Korjauspalvelujen tarjoaminen tarjoaminen on nyt myös on nyt myös trendikästä. Toisaalta ostamatta jättäminen lienee ympäristön kannalta paras päätös, joten kuluttajalla on nyt melkoinen vastuu. Ostaako ylipäätään uutta, ja jos ostaa, niin kuinka paljon rahaa on valmis siihen käyttämään. Halvin ulkoiluvaate ei koskaan ole se kaikkein ympäristöystävällisin. Kokonaisuuksia, siis tuotteen koko tuotantoketjun vaikutuksia, korostavassa ajattelussa ei pohdita sitä, kannattaako vanhaa . Patagonia on ollut siinä kansainvälisesti tunnettu, Suomessa esimerkiksi Sasta tarjoaa korjauspalveluja
KÄVELE KANSSAMME fjällräven on vaeltanut jo yli 50 vuotta, ja vuodesta 2005 lähtien vuoden kohokohta on ollut Fjällräven Classic. elokuuta 2019 – ja sinut on kutsuttu mukaan. elokuuta 2019 – ja sinut on kutsuttu mukaan. Lisätietoja löytyy osoitteesta fjallraven.fi a . Tule mukaan ja osallistu upeaan luontoelämykseen satojen muiden, joka puolelta maailmaa tulevien vaeltajien kanssa. Vaellamme Ruotsissa Kungsleden-reittiä 9.–16. Vaellamme Ruotsissa Kungsleden-reittiä 9 –16 elokuuta 2019 – ja sinut on kutsuttu mukaan. KÄVELE KANSSAMME fjällräven on vaeltanut jo yli 50 vuotta, ja vuodesta 2005 lähtien vuoden kohokohta on ollut Fjällräven Classic. Todellinen seikkailu, jossa tavoitteena on nauttia luonnosta ja kävellä yhdessä. Lisätietoja löytyy osoitteesta fjallraven.fi. Tule mukaan ja osallistu upeaan luontoelämykseen satojen muiden, joka puolelta maailmaa tulevien vaeltajien kanssa. Todellinen seikkailu, jossa tavoitteena on nauttia luonnosta ja kävellä yhdessä. Vaellamme Ruotsissa Kungsleden-reittiä 9.–16
FutureLight-vaatteiden ulkopinnan kyllästämiseen voidaan käyttää DWR-käsittelyä, joka ei sisällä . KARTALLA Kartalla 6 RETKI maaliskuu 2019 Kisa kalvoista Kisa kalvoista The North Face esitteli ISPO-messuilla uuden kalvon, jolla se aikoo haastaa hallitsevan kalvomerkin GoreTexin. Lyhytketjuisia PFC-yhdisteitä sisältävät aineet eivät ole ympäristön kannalta hyviä ja siksi monet brändit, jotka haluavat olla ekomerkkejä, ovat luopuneet niidenkin käytöstä. The North Face on usean vuoden ajan kehittänyt kalvoa, joka sai nimen FutureLight. uorihiiltä sisältävillä aineilla. Hengittävyyden korostaminen on tärkeää, sillä moni ulkoilija saattaa kuvitella kalvovaatteensa vuotavan, kun takin sisällä tuntuu kostealta. Omien kalvojen kehittämiseen on useita syitä, kuten hinta. Retki-lehden jututtamien asiantuntijoiden mukaan vastaava nanospinning-menetelmä on ollut käytössä jo useita vuosia muilla merkeillä. Usein syy löytyy huonosta hengittävyydestä, ei kalvon rikkoutumisesta. Se valmistetaan nanoteknologiaa käyttävällä menetelmällä. Oma kalvo tulee halvemmaksi kuin lisensioitu kalvo GoreTexiltä. Toinen merkittävä syy on vaatteen pinnan käsittelyyn käytetty, niin sanottu DWR-suojaus. GoreTex -kalvon hengittävyys on parhaimmillaan, kun vaate käsitellään ulkopuolelta . Sen ansiosta vedenpitävä kalvo on hyvin ohut, jolloin se on myös hengittävä. Teksti Petri Laine G oreTex on ollut pitkään hallitseva merkki, kun puhutaan ulkoiluvaatteiden vedenpitävistä kalvoista. Menetelmän ansiosta FutureLight on täysin vedenpitävä ja erittäin hengittävä. Vaikka monet vaatevalmistajat ovat kehittäneet omia kalvoja, on usein kalleimmissa kalvovaatteissa käytetty kuitenkin Gorea. Vaatteen pysyminen hengittävänä vaatii huoltoa ja pintamateriaalin kyllästämistä. uoriTHE NORTH FACE on testannut uusia vaatteita muun muassa vuorikiipeilijä Hilaree Nelsonin kanssa.
Myös Sasta oli messuilla hyvin esillä sarkavillansa kanssa. uorihiiltä sisältävä käsittely on pitkässä juoksussa ympäristönkin kannalta järkevämpää. Kalvovaatteiden pintakäsittelyn ajoittainen uusiminen on tärkeää, jotta vaate säilyttää ominaisuutensa. Yhtiön teettämien tutkimusten mukaan . Esimerkiksi Fjällräven tuo ensi syksynä kauppoihin villasta valmistetun Greenland-malliston takin, sekä villasta valmistettuja reppuja ja laukkuja. Käsittelyn kerrotaan kestävän jopa 80 pesukertaa ilman, että sitä tarvitsee uusia! Ensi syksynä kauppoihin tulee asuja kolmesta The North Facen mallistosta. hiiliyhdisteitä. Mitä useammin vaatteen pesee, sitä useammin käsittely tulee uusia. KARTALLA 7 RETKI maaliskuu 2019 FJÄ L L R ÄV E N I N Norrvåge Foldsack on 80 % villaa. Fluorihiiltä sisältävä DWR-käsittely on kestävämpi ja tehokkaampi kuin käsittely ilman . Merkin suomalaisen maahantuojan mukaan brändi tulee nyt Suomessakin vahvemmin takaisin outdoor-puolelle. Villavallankumous ISPO-messujen toinen uutuus oli villa, joka on taas keksitty uudelleen. N A N OT E K N O LO G I A mahdollistaa isompien aukkojen tekemisen kalvoon, jolloin se hengittää paremmin.. uorihiiltä. GoreTex uskookin niin sanottuun Life Cycle Assesment -ajatteluun, jossa arvioidaan vaatteen ympäristövaikutuksia kokonaisuudessaan
Pyhä on myös yksi Protect Our Winters (POW) -liikkeen kumppaneista ja Suomen ensimmäinen hiilineutraali hiihtokeskus. Halusimme tuoda tunturiin jotain tekemistä peruslaskemisen lisäksi. tamiseen ja talvien pelastamiseen. 3,2 R E T K I L U K U. Onneksi vanha Huttu-Ukko on jättänyt tunturiin vuosien saatossa merkkejä. Pelin jälkeen näkee iloisia naamoja, kun Pyhä on saatu pelastettua. Hän myös tietää, että ihmisillä on avainrooli talvien pelastamisessa ja että heiltä pitää pyytää apua. Niin aikuiset kuin lapsetkin ovat pelanneet tosi kovalla draivilla. Pelatessa pääsee näkemään tunturia eri paikoista ja tulee mentyä sellasiin paikkoihin rinteiden ulkopuolelle, missä muuten ei tulisi käytyä. Aikuiset ja lapset pystyvät pelaamaan peliä myös samassa ryhmässä. Kenelle peli on tarkoitettu. Kyllähän se on meidän näkökulmasta tärkeää, että talvi tulee pelastetuksi ja lunta saadaan jatkossakin. Onhan se erilainen seikkailu. On ollut hauska nähdä, miten helposti tarina on vienyt ihmiset mukanaan. Pelatessa ei haittaa huono kelikään. Pyhä on seikkailutunturi, jossa on oikea . The Crystal Quest – Pakkaskristalli Huhtikuussa Pyhätunturille lankeaa uusi arvoitus, jossa Pakkasakka pyytää Huttu-Ukolta neuvoa lumipeitteen muodosTeksti Pauliina Toivanen Kuva Miikka Hast Peli vie tunturiin Peli vie tunturiin The Lost Spell -pelissä on tarkoituksena ratkaista Huttu-Ukon arvoitus, koota loitsu ympäri tunturia kätketyistä vihjeistä ja pelastaa Pyhätunturin tuho. KARTALLA 8 RETKI maaliskuu 2019 P Y H Ä N TA PA H T U M AT U OT TA JA Suvi Vuorimäki, mistä Escape Pyhä -konseptissa on kyse. Toisaalta alla on kaksi tosi lumista talvea ja lumitilanne voi muuttua nopeastikin. POWin lähettiläät käyvät täällä aktiivisesti laskemassa ja kertomassa muille talviurheilun ystäville talvien pelastamisesta. ilis, jos vähän myrskyää – mitä hurjempi sää sitä jännempi! The Lost Spell -pelissä pyritään ratkaisemaan Huttu-Ukon arvoitus ja keräämään Pakkasnoidan kätkemät loitsun palaset yhteen. Lapset ovat nähneet arvoituksia eri tavalla kuin aikuiset ja pystyneet ratkaisemaan asioita, joita aikuiset eivät ole keksineet. Viimeisenä esteenä ovat pakohuoneet. /escapeleipäteksti Suomen kansallispuistoissa käytiin vuonna 2018 3,2 miljoonaa kertaa. Miksi halusitte toteuttaa pelin ilmastonmuutosteemalla. Huttu-Ukko arvelee tunturin ilmastoa säätelevän Pakkaskristallin menneen sijoiltaan mutta ei kuitenkaan muista, missä kristalli on. ilis tällaiseen; pelien hahmot, paikat ja tarinat ovat Pyhän kansantaruista ja historiasta. Lisätietoa: pyha.
KARTALLA 9 RETKI maaliskuu 2019. Kilpailun teemana on maastopyöräilyreitit. Jälki-näyttely on avoinna Suomen luontokeskus Haltiassa 12.5.2019 asti. Messuilla on retkeilyn lisäksi mahdollisuus tutustua uusiin liikuntalajeihin, koeajaa polkupyöriä ja seurata vaikka karjanajoa. S I T A A T T I KEVÄ Ä N GOEXPO-MESSUT ovat Suomen suurin ulkoiluja urheiluareena. Parhaimmillaan ympäristöahdistuksen voi kääntää voimavaraksi. Messuilla palkitaan myös Vuoden retkikohde 2019, jonka äänestys jatkuu 27.2. Jokainen voi vaikuttaa omaan jälkeensä tekemällä parempia valintoja mahdollisuuksiensa mukaan. Saan metsässä ladattua hirveän itseluottamuksen omien ajatusteni voimalla.” Valtteri Bottas, Helsingin Sanomat 1.2. Jäljen tarkoituksena on herättää ajatuksia, tarjota toivoa ja auttaa selviämään ympäristöahdistuksesta. asti. Millaisen jäljen jätät. GoExpo 15.-17.3.2019 GoExpo liikuttaa taas M A R R AS K U U S SA AVAT T I I N Haltiassa kantaaottava näyttely, Jälki. Retki-lehdellä on oma osasto messuilla. Näyttely tuo esiin ihmisen luontoon jättämää jälkeä pohjoismaisten valokuvaajien kuvien ja henkilökohtaisten tarinoiden kautta. ”Metsään mennessä vielä pänni, mutta kun tulin kolmen tunnin patikoinnin jälkeen pois, ajattelin, että olen paras eikä kukaan voi minulle mitään. Millaisen jäljen jätät. Noin sata kaunista ja vahvaa kuvaa koskettavat katsojaansa. Ehdokkaat löytyvät Retki-lehden nettisivun kautta
Lantern tarkoittaa lyhtyä ja wisp häivettä. Kun miettii, millaisia kaivoshankkeita peräpohjalaisille aapasoille parhaillaan suunnitellaan, aarretuli, joka vikittelee ihmisiä arveluttaviin tavoitteisiin, kuulostaa pahaenteisen kuvaavalta. Tarujen mukaan ne ovat yliluonnollisia henkiolentoja, jotka houkuttelevat ihmisiä eksymään. Ilmiön englanninkielisiä nimiä ovat muun muassa will-o’-the-wisp ja jack-o’-lantern. Virvatulet ovat olleet tarujen kohde satoja tai jopa tuhansia vuosia. Sen latinalainen nimi ignis fatuus tarkoittaa hullua tulta. On sanottu, että virvatulissa olisi kysymyksessä metaani, mutta metaani ei syty palamaan, ellei joku sitä sytytä. Silloin myös kertomuksia virvatulista kuljeksi enemmän kuin nykyään. Suon pintakerroksissa on bakteereita, metanotrofeja, jotka hapettavat metaanin ja muuttavat sen hiilidioksidiksi. Virvatulien tapauksissa kyse on todennäköisesti fosforikaasusta, jota pelkistyy rautafosfaatista eli vivianiitista. Ennen muinoin suurien soiden jokivesistöt olivat veneilijöille tärkeitä kulkuväyliä, ja niillä liikuttiin myös hämärällä. Teksti PAU L I I N A TO I VA N E N kuva HARRI NURMINEN piirros K A R O L I I N A L A H T I Virvatulen arvoitus Virvatulen arvoitus Olet saattanut kuulla niistä taruja. “Ilmiöstä on keskusteltu enemmän kansainvälisesti kuin Suomessa, sillä eteläisillä vyöhykkeillä ja erityisesti Itä-Euroopassa ja Venäjällä on enemmän sellaisia soita, joissa virvatulia voisi teoriassa esiintyä. Näissä kansansaduissa seikkailee paholaisen riivaama seppä nimeltä Will tai Jack, joka houkuttelee valonhäiveellä ohikulkijoita suolle. Ne näyttäisivät liittyvän sellaisiin soihin, joissa on luhtaisia luontotyyppejä, koivulettoja ja tervaleppäkorpia”, kasvitieteen emeritusprofessori, suotutkija ja pitkän linjan luonnonsuojelija Rauno Ruuhijärvi kertoo. Todennäköisimmin ilmiön taustalla on suon fosforipitoiset kaasut, jotka syttyvät palamaan joutuessaan tekemisiin hapen kanssa. Tai näin ainakin kerrotaan kansantaruissa. Sen sijaan hän on testannut, miten suon metaanipurkauksen saa leimahtamaan liekkiin. Teoriassa virvatulet ovat siis mahdollisia, vaikka kukaan ei ole saanut luotettavasti ikuistettua niiden mystistä roihua – vielä. Erityisesti Pohjoismaissa ja Baltiassa virvatulia on kutsuttu aarretuliksi tai aarreliekeiksi, Suomessa myös aarnivalkeiksi. Hapettumattomana rautapitoinen vivianiitti on valkoista tai kellertävää, mutta koskettaessaan happea se muuttuu siniseksi ja siitä vapautuva kaasu voi syttyä sytyttämättä. Ilmiön latinankielinen nimi ignis fatuus tarkoittaa typerää tai järjetöntä tulta mutta myös petollista tai harhaanjohtavaa tavoitetta tai toivetta. Tunsin suokairan reiästä metaanin hajun ja kun sytytin tulitikun, se leimahti. Kansanperinteissä virvatuliin liittyy erilaisia uskomuksia. ETSIN: VIRVATULET 10 RETKI maaliskuu 2019 V irvatulet ovat valonpilkahduksia, värähteleviä liekkejä, joita voi nähdä pimeän aikaan suolla. Nopeasti se kuitenkin loppui. Sen sijaan sideriitti ei tuota sellaista kaasua, joka voisi syttyä.. Liekin alla on uskottu piilevän arvometalleja sisältävä haltijan aarre. On ilmeistä, että niitä on havaittu, sillä ilmiö on levinnyt niin laajalle kansanperinteissä. Ruuhijärvi ei ole itse nähnyt koskaan virvatulia. Vivianiitti eli sinimaa on rautafosfaattia, jota esiintyy turpeissa sideriitin eli rautakarbonaatin kanssa. Se syttyy joutuessaan hapen kanssa tekemisiin.” Virvatulien synty edellyttää siis, että suossa on fosforipitoisia kerrostuvia maa-aineksia eli sedimenttejä. Fosforikaasua pimeässä Vaikka mitään vuorenvarmaa tietoa virvatulista ei ole saatavilla, todennäköisimmin valoilmiöt muodostuvat suokaasuista, jotka syttyvät palamaan tietyissä olosuhteissa ja joutuessaan kosketuksiin suon pintakerroksen ja hapen kanssa. “Melkein poltin kasvoni
ETSIN: VIRVATULET RETKI maaliskuu 2019 11
“Tämän kauniin Eino Leinon Nocturne-runon olen silloin lukenut ensimmäistä kertaa.” Nocturnessa virvatuli viitannee Leinon neiti kesäheinään. Nopeaa liekkiä ei kuitenkaan voi nähdä muuta kuin pimeässä.” Nocturne Ensimmäisen kerran Rauno Ruuhijärvi luki virvatulista koulupoikana 1940-luvulla. “Johon kaivoksia on kovasti tulossa – kulta, nikkeli ja kupari”, Suomen Luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja huokaa. “Hella Wuolijoki kertoo kirjassaan Kummituksia ja kajavia seuraavasti: Kukkialla minä synnyin suomalaiseksi, Leinon kesänä enemmän kuin koskaan ennen… Leino E M E R I T U S P R O F E S S O R I Rauno Ruuhijärvelle soiden tutkiminen ja niiden suojelu ovat elämäntapa. Tällaisia soita on erityisesti Itä-Euroopassa ja Venäjällä. “En ma enää aja virvatulta, onpa kädessäni onnen kulta”, Ruuhijärvi lausuu. Teoriassa virvatulia voisi nähdä Kuusamon ja Kolarin välillä – Savukoskella, Pelkosenniemellä, Sodankylässä ja Kittilässä, Kemijoen alajuoksulla, Muhoksella, Utajärvellä ja Oulujokilaaksossa. Suomessa vivianiittia sisältäviä fosforipitoisia soita löytyy etenkin Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeeltä. “Tuoreessa ojassa, jonka suokerrostumissa on vivianiittia, on sininen pinta ennen kuin se hapettuu. Vivianiittia esiintyy Suomessa rimpisillä koivuletoilla. Se on sitä venäjänsinistä, jolla maalattiin aikoinaan taloja”, Ruuhijärvi kertoo. ETSIN: VIRVATULET 12 RETKI maaliskuu 2019. “Meillä vivianiitti on hyvin harvinainen maalaji, ja vielä harvinaisempaa on liikkua sellaisella paikalla hämärän aikaan. Näissä paikoissa rautafosfaatti voisi ensin pelkistyä suon syvemmissä kerroksissa, ja siitä irtautuvat kaasupurkaukset voisivat sitten syttyä hapettuessaan suon pinnassa
Mutta ei kukaan ole voinut sitä tutkia, sillä se esiintyy vain pimeällä ja purkauksina, välähdyksinä. Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan suoluonto on päässyt tuhoutumaan, kun soita on raivattu pelloiksi ja niitä on ojitettu eli kuivatettu metsän kasvatusta varten. Ilmastonmuutoksen hillitsijöiden lisäksi suot ovat tärkeitä vesien virtausten säätelijöitä; ne tasaavat tulvia ja suodattavat puhdasta vettä. “Toki virvatulellekin on yritetty löytää selitystä. Soiden avulla joet ja järvet pysyvät puhtaina. Suomi on siinäkin suhteessa edellä kaikkia muita suomaita, vaikka edelleen on paljon tehtävissä.” Jos turpeenkaivuu ja poltto jatkuvat ja kesät lämpenevät ilmastonmuutoksen vaikutuksesta, eivätkä kesäsateet lisäänny, suot kuivuvat. “Aikanaan vietin noin 10 kesää soilla. Tällöin märkien avosoiden monimuotoiset ja rikkaat ekosysteemit muuttuvat peruuttamattomasti. Sitä kokemusta ei koskaan unohda. Soiden puolesta Turvetta kerryttävä suo toimii tehokkaana ilmakehän hiilinieluna, joka ehkäisee ilmastonmuutosta. Hän on tutkinut erityisesti suokasvillisuutta ja sen alueellisia eroja erityisesti aapaja palsasuoalueilla sekä myös soiden kehityshistoriaa. Soidensuojelutyön parissa hän on työskennellyt jo 50 vuotta. Retkeilijöille suot ovat erityisen arvokkaita luontokohteita ja virkistyspaikkoja, jotka tarjoavat järkkymätöntä mielenrauhaa, herkullisia luonnonantimia kuten lakkoja, karpaloita ja juolukoita sekä edesauttavat puhtaan juomaveden löytymistä. Missään ei koe suomalaista luontoa niin alkuperäisenä, koskemattomana, hiljaisena ja vaikuttavana kuin pohjoisen suurilla aapasoilla. Se on niin laajalle levinnyt uskomus, että siinä täytyy olla jotain taustalla. Viimeisen tutkimusretkeni tein viime kesänä Lapin palsasoille, joiden roudan sulamista seuraan. Suotutkimus on viime aikoina keskittynyt virvatulien sijaan suoluonnon uhanalaisuuteen, turpeeseen ja ilmastonmuutosta kiihdyttäviin päästöihin kuten metaaniin ja hiilidioksidiin. Ruuhijärvi on ollut suoihminen liki 70 vuotta. Allekirjoita vetoomus soiden suojelun puolesta: soidenpuolesta.. Suot ovat moninkertaisesti suurempi hiilivarasto kuin metsät. Silloin katoaa ikiajoiksi myös mahdollisuus selvittää virvatulen mysteeri. ETSIN: VIRVATULET RETKI maaliskuu 2019 13. Siitä huolimatta jo reilusti yli puolet Suomen alkuperäisestä suoalasta on menettänyt niin luonnontilansa kuin luonnonarvonsakin. Ei sitä voi asettaa kyseenalaiseksi vain sen takia, että ei ole itse sitä nähnyt. Nykyään suurin uhka suoluonnolle on turpeenkaivuu ja poltto, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta ja lisäävät samalla suoluontotyyppien ja -lajien uhanalaisuutta. kirjoitti minulle Nocturnen kerran Kukkialla savukerasian kanteen”, Ruuhijärvi kertoo kirjailijana, poliitikkona ja liikenaisena tunnetun Wuolijoen muistelmia. “Ei liene epäilystä, etteikö virolainen opiskelijatyttö ollut neiti kesäheinä, johon pojat olivat rakastuneet.” Kansallisrunoilijamme lisäksi virvatulet ovat kiehtoneet taiteilijoita ja muusikoita ympäri maailman, niille on omistettu sinfonioita ja taidenäyttelyitä. Suot ovat moninkertaisesti suurempi hiilivarasto kuin metsät. Ehkä tärkeintä on kuitenkin ollut soiden suojelu. Fosforipitoisten kaasujen yhdistymisestä happeen ja niiden syttymisestä on oltu kiinnostuneita, mutta valitettavasti kukaan ei ole mitannut soilla muuta kuin metaanipurkauksia”, Ruuhijärvi kertoo
Kohteen ympäristön kaikki suot on ojitettu “Mahtaako olla vain legendaa koko homma. sa on runsaasti myös oligo-mesotro. Notkoissa ja rotkoissa riittää lunta pitkälle kevääseen. “Ihmiset vaihtuu ja historia tuppaa jäämään”, Pumpulikirkon luonnonsuojelualueesta vastaava Metsähallituksen puistomestari Marko Haapalehto pohtii. Löytynsuon-Maamonsuon avarien suomaisemien lisäksi polulla voi ihastella Pumpulikirkkoa, alttarisyvennystä muistuttavaa ja jyrkkäseinäistä hiidenkirnua. Sen sijaan Virvatulten polun nimen alkuperä on yhtä häilyvä kuin ilmiökin. sia ja mesotro. 14 RETKI maaliskuu 2019 P umpulikirkon arvellaan saaneen nimensä hiidenkirnun seinämän paksuista jääpeitteistä, jotka tuovat keväällä sulaessaan mieleen pumpulipilvet. Ainoa virvatuliin viittaava seikka on, että polku kulkee suoalueiden poikki. “Ympäristökeskus avasi polun vuonna 2005, eikä Pumpulikirkon alue ollut silloin vielä hoidettavanani. Se on korkea ja luminen alue.” Lisätietoja Virvatulten polusta: luontoon.. Polku on käytettävissä sulan maan aikana toukokuun lopusta lokakuulle tai lumien tuloon saakka. Kyseessä oli soiden ennallistamiseen liittyvä hanke, joissa polun rakenteita kunnostettiin”, Haapalehto täsmentää. Reitin varrella ei ole opasteita virvatulista. sia eli kasvuympäristöltään keskiravinteisia soita. Juttelin ennallistamishankkeessa mukana olleen kollegan kanssa, mutta hänkään ei osannut paremmin sanoa virvatulista”, Haapalehto aprikoi. Suokaasuja varmasti purkautuu ja historiassa on ollut tapauksia, joissa turve on voinut kyteä ja syttyä. Virvatulten polku on erittäin vaikeakulkuinen, sillä osa matkasta kulkee louhikkoisessa maastossa. “Talvisin Pumpulikirkolle pääsee hiihtämällä, mutta on sinne pitkä matka hiihdellä. Teksti PAU L I I N A TO I VA N E N kuva MARKO HA APALEHTO Virvatulten polku Runojen, taideteoksien ja sinfonioiden lisäksi virvatulille on omistettu oma 19 kilometrin mittainen luontopolku. Reitin varrella on paljon naavaa ja kuusikoita. Se on hyvin erikoinen paikka. “Reitti on haastava, ja poluilla voi olla paljonkin kaatuneita puita ja pitkokset huonossa kunnossa. Turvepalot ovat mahdollisia. Luhta tarkoittaa tulvavaikutteista suota, jossa virvatulia voisi teoriassa esiintyä. Vaikka virvatulille otollisia koivulettoja alueelta ei löydy, Katajasuon pohjoispuolella oleva Heinäsuo on länsireunastaan luhtaista suotyyppiä. Se sijaitsee Pohjois-Savossa Rautavaaralla ja kulkee Tiilikkajärven kansallispuiston ja Metsäkartanon välillä. Hiidenkirnu on puoliksi avoin ja sinne pääsee helposti sisään. /virvatultenpolku. Kun seinämän paksut jääpeitteet sulavat keväällä, ne tuovat mieleen pumpulipilvet. Suurin osa alueen soista on karuja, mutta seasETSIN: VIRVATULET POHJOIS-SAVOSSA sijaitseva Virvatulten polku vie Pumpulikirkolle, joka on alttarisyvennystä muistuttava ja jyrkkäseinäinen hiidenkirnu. Tämän reitin ylläpito on nyt aika heikossa kunnossa”, Haapalehto huomauttaa
24 NRO LUM EEN KIILA TTU ”. RETKI maaliskuu 2019 15 tiedot & taidot 16 2 2019 ”Lumihankeen kaivamalla voi teltan sisään rakentaa pöydät ja penkit.” Perusleiri, s
Lumiankkuriksi kelpaa lähes mikä tahansa kappale, jonka voi haudata kinokseen. Lähes kolmimetrinen metsäsuksi vaatisi liki metrin kinoksen. Omia vaellusvarusteista pakatessa on hyvä pohtia, miten niitä voi käyttää hätätapauksessa lumiankkureina. Suksia ei voi käyttää, jos leirissä vietetään pari yötä peräkkäin: sivakat tarvitaan välipäivän hiihtolenkille. Saman asian ajaa lumella täytetty ja hankeen upotettu pussi tai säkki. Aina lunta ei ole riittävästi suksikiilojen pystyttämiseen. RETKI maaliskuu 2019 16 TALVIRETKEILY S U KS I A voi käyttää telttakiiloina, jos lunta on vähintään puoli metriä. A rktiset retkikunnat ja tunturivaeltajat käyttävät perinteisesti teltan kiiloina suksia. Kankaasta valmistettuja, laskuvarjoa muistuttavia lumiankkureita saa kaupasta tai sellaisia voi askarrella itse. Tallottu hanki kovettuu pakkasasteista riippuen tunnissa tai parissa. Lauta tai levyn pala kestää pinta-alansa vuoksi hyvin telttanarun vetoa. Samalla sukset säilyvät tallessa kovassa tuulessa, eivätkä ne hautaudu yön aikana sataneeseen lumeen. Avoimella ja puuttomalla alueella sekä paksussa kinoksessa sukset ovat aina helposti saatavilla oleva apuväline ja ne voi työntää kinokseen lähes sidettä myöten. Teksti ja kuvat J O E L A H O L A Lumeen kiilattu Lumeen kiilattu Talvella ei voi käyttää teltan omia, pieniä kiiloja, vaan majoite on ankkuroitava hankeen muilla keinoin. Polttopuiden lisäksi hankeen voi upottaa vaikka havun tai puusta pudonneen oksan. Metsässä tai tunturikoivikossa on avointa paikkaa suojaisempaa, joten teltan kiinnitykseen voi hyödyntää muutamaa lähipuuta. 30 sentin syvyydelle upotettu klapi pitää telttanarun kireällä, kun päälle on tampattu lunta. Vuorivaelluksille suunnitellun kattilan kanteen on saatettu tehdä valmiiksi kiinnityskohta lumiankkurikäyttöä varten.. Tunneliteltan voi pystyttää kahden nuotiopaikalta löytyneen rangan avulla, kun seipäät pujotetaan teltan päätyjen kiilalenkeistä ja haudataan hankeen
RETKI maaliskuu 2019 TALVIRETKEILY 17 Kiilat 1. Ankkurin narut liikkuvat vapaasti reikien kautta, joten levyn kulmaa maahan nähden voi muuttaa maaston ja lumen mukaan. Yhteen kiilaan tulee valmiina aurausmerkin heijastin, mutta myös muihin pätkiin kannattaa lisätä heijastinteipit. Perinteisen alumiinisen lumija hiekkakiilan voi survoa pehmeän nietoksen lisäksi kovaan ja karkeaan hankeen. Metrin putkesta saa rautasahalla pienimällä kuusi kiilaa. 5. 2. 4. Tällöin paikoilleen jäätyneen kiilan voi kiertää jakoavaimella irti. Vastaavia ankkurilevyjä voi valmistaa itse ohuesta . Kierretangosta pätkityt kiilat voi hakata lähes lumettomaan, jäiseen ja routaiseen maahan. Viiden sentin paksuisesta viemäriputkesta valmistettu lumikiila matkii alumiinista esikuvaansa. Esimerkkinä oleva kiipeilijöiden käyttämä jääruuvi maksaa merkistä ja koosta riippuen 50–100 euroa, mutta pilkkiteltan ankkurointiin suunniteltuja jääruuveja saa marketeista halvimmillaan kolmella eurolla. 6 5 4 3 2 1. Pikalukollinen narujatke ei ole pakollinen, mutta kiilan ylälaitaan kannattaa joka tapauksessa kietaista heijastinteippi leiriturvallisuuden lisäämiseksi. lmivanerista tai muoviämpärin laidasta. Kiilan yläpään kierteet kannattaa vasaroida lyttyyn mutterin lisäämisen jälkeen. 3. Kaupallinen tuote on kevyt ja talvikäyttöön suunniteltu muovi kestää hyvin pakkasta. Sahauksen jälkeen reunat on siistitty ja muotoiltu puukolla. Vinosahattu putki uppoaa kovaan keväthankeen tasapäistä paremmin. Telttanarun voi kietaista suoraan kiilan taakse tai kiinnitykseen voi käyttää pikalukollista jatketta, jolloin kiilan saa upottaa kokonaan nietoksen sisään. 6. Puhtaalle jäälle pystytettävän teltan voi ankkuroida jääruuveilla. Levymäinen ja hieman kaareva lumiankkuri kiinnitetään lenkin kohdalta teltan naruun. Aurausmerkistä saa pätkittyä edullisia talvikiiloja
Siksi turvallinen käyttö on syytä opetella kunnolla. Patrick ”Pata” Degerman: Näin keitän talvella teltassa KANTAPÄÄN KAUTTA T E KST I Maija Arosuo K U VAT C. Kysyimme naparetkeilijä Pata Degermanilta, miten hän keittää kylmissä oloissa. Joissain olosuhteissa keittimen käyttö teltassa on kuitenkin ainoa vaihtoehto. Gibson RETKI maaliskuu 2019 18 Teltta ja tuli on riskialtis yhdistelmä. K E I T T I M E N käyttö on syytä varmasti osata, ja teltan tuuletuksesta ja muista turvallisuustoimista on huolehdittava, jos keittää teltassa sisällä.
Silloin se on tehtävä teltassa niin riskittömästi kuin mahdollista. Millaista keitintä käytät talvella. KANTAPÄÄN KAUTTA RETKI maaliskuu 2019 19 O nko keittimen käyttö teltassa turvallista. Miten bensakeitintä käytetään. Siksi se onkin kätevä, kun jotain on aina saatavilla ja polttoaine on edullista. Keittimen yläpuolella tulee olla ainakin metri tyhjää tilaa, eikä palavaa materiaalia saa liehua keittimen ympärillä. Siksi käytän itse bensakeitintä. Alumiininen bensapullo täytetään korkeintaan merkkiviivaan asti. ASIA NTUNT IJA Kantapään kautta Tällä palstalla kerromme, miten asiantuntijat ovat selvinneet kiperissä tilanteissa ja konkarit toimineet retkillänsä. Hän on käynyt Etelämantereella paikoissa, joissa kukaan ei aikaisemmin ole ollut. Käytän keittimiä veden ja ruoan valmistamiseen, telttaa en niillä lämmitä. Venttiilit suljetaan. www.pata.. Yritys ja erehdys on yksi tapa kerryttää retki taitoja, mutta joskus kannattaa lukea ensin ja sitten kokeilla. Huolehdin myös siitä, että tilassa on keitettäessä riittävä tuuletus, sillä palaessa saattaa muodostua häkää. Kaasulla pärjää pariinkymmeneen pakkasasteeseen asti, kun pullon pitää lämpimänä lämpöpussin ja kädenlämmittimen avulla, mutta bensan paino-hyötysuhde on parempi ja keittäminen on nopeampaa. Hän on tehnyt yli 40 retkeä arktisille seuduille Islantiin, Huippuvuorille, Grönlantiin ja napajäätiköille. Myös toisen kantapään kautta voi oppia, ja laastaria kuluu vähemmän! Missä keitintä käytät. Keitin kiinnitetään pulloon tiiviisti. Polttoaineeksi monipolttoainekeittimeen käy melkein mikä vain nestemäinen polttoaine: polttoöljy, ”white gas”, puhdistettu bensiini tai tavallinen 95-oktaaninen bensiini huoltoasemilta. Olosuhteet maastossa vaihtelevat, joten yhtä oikeaa toimintamallia kaikkiin tilanteisiin ei ole. Mitä polttoainetta käytät. Sen voi helposti sulkea, jos neste syttyisi palamaan. Kolmenkymmenen asteen pakkasessa ja kovassa tuulessa esimerkiksi ei voi kokata ulkona. Yli parinkymmenen asteen pakkasessa käytän bensaa, käytännössä monipolttoainekeitintä. Retkikuntien vetämisen ohella Pata toimii aktiivisena puhujana ja tiimikouluttajana. Näin bensapullo on paineistettu ilmalla.. Polttoaine täytyy paineistaa, eli siksi se laitetaan omaan paineistuspulloonsa. Käytän keitintä teltan absidissa, sitä varten rakentamassani, palamattomassa laatikossa. Pullo asetetaan kyljelleen niin, että ”ON”-sana on ylöspäin. Bensakeitin harvoin räjähtää, mutta väärin käytettynä siitä saattaa tulla liian suuret liekit, jolloin teltta voi syttyä palamaan. Itselläni on käytössä Primus Omnifuel TI ja MSR Whisperlite – keittimet. Patrick ”Pata” Degerman – ON AMMATILTA AN LÖYTÖRETKEILIJÄ . Näistä ensimmäinen on varmatoimisempi ja tehokkaampi, mutta jälkimmäinen hiljaisempi. Retkeilyn ihanuus onkin elinikäisessä oppimisessa. Sinol-keitinkin, esimerkiksi Trangia, toimii periaatteessa talvella, mutta se on käytännössä liian hidas veden sulattamiseen. Kylmien napaseutujen lisäksi häntä vetävät puoleensa muut äärialueet, kuten Amazonin sademetsät ja Tyynen valtameren asumattomat saaret. Samassa keitinlaatikossa voin myös kuljettaa keittimen, kattilan ja bensapullon, sekä korjausja sytytysvälineet, niin etteivät ne vaurioidu. Siksi asiat on tehtävä harkiten ja oikeassa järjestyksessä. Harjoittelu on syytä tehdä ulkosalla. Primuksen keittimessä onnistuu myös hienosäätö, niin että ruoankin valmistus onnistuu. Keittimen käyttöön teltassa liittyy riskejä, mutta joskus se on ainoa vaihtoehto. Pulloon pumpataan painetta, täyteen pulloon noin 20 pumppausta riittää
P U L LOV E N T T I I L I avataan kokonaan auki. Sen jälkeen se suljetaan kokonaan.. ”OFF”-asennossa pilli imee ilmaa pullon yläreunasta. Kun pullo makaa ”ON”-asennossa, on pillin suu alaspäin ja se pääsee imemään polttoainetta. K E I T I N L A AT I K KO O N on pakattu käyttövalmiiksi kaikki tarvittava: bensapullo valmiiksi täytettynä ja keittimeen kiinnitettynä, kattila kansineen ja kahvoineen, keitin, korjausvälinesetti, tulukset ja sytytin. KANTAPÄÄN KAUTTA RETKI maaliskuu 2019 20 PA I N E I ST U S P U L LO S SA sisällä oleva pilliosa on vinossa. P U L LO paineistetaan pumppaamalla sitä noin 20 kertaa. Pullo laitetaan kyljelleen niin, että ”ON” sana on ylöspäin. Siksi pulloa ei koskaan saa täyttää aivan täyteen. K E I T I N V E N T T I I L I Ä avataan sen verran, että keittimeen pääsee valumaan noin ruokalusikallinen bensaa
Ääni kovenee. Liekit voivat tulla suuriksi, jos venttiili avataan liian nopeasti. Tässä kohtaa on syytä varoa, ettei yläpuolella ole palavaa materiaalia, kuten omia hiuksia. Sitten keittimen venttiili suljetaan. Sen jälkeen molemmat venttiilit suljetaan. Keittimen venttiiliä raotetaan sen verran, että keittimeen pääsee tippumaan bensaa noin ruokalusikallinen. Tulen annetaan käyttää keittimessä ja letkuissa oleva bensa loppuun. Bensapulloa ei tarvitse irrottaa. K E I T I N sammutetaan kääntämällä bensapullo itsensä ympäri ”OFF”-asentoon, jotta letkut tyhjenevät ennen kuljetusta bensasta. Jos kattilassa on irtokahva, ei sitä kannata jättää kannen päälle tai kattilaan kiinni, sillä se kuumenee. Bensa pääsee nyt virtaamaan keittimen venttiiliin asti. Loppuun polttaminen täytyy kuitenkin muistaa tehdä aina ennen kun keitintä kuljettaa tai ennen kuin bensapullon irrottaa. Mikäli tuli ehtii sammua, sytytä se uudestaan sytyttimellä. Bensapulloon kannattaa pumpata aina tarpeeksi painetta ja lisätä sitä välillä. Muuten se rupeaa ”yskimään” jolloin tulee liian isoja liekkejä. Keittimen kupissa oleva bensa sytytetään tulitikulla tai sytyttimellä palamaan. Sitten jos sen heittää lumihankeen, on sitä vaikea enää löytää, kun se sulaa lumen läpi. Miten keitin sammutetaan. Varo hiuksia tai muuta palavaa materiaalia yläpuolella! K U N esilämmitysbensa on palanut loppuun, avataan keitinventtiiliä varovasti, jotta keitin alkaa saada lisää bensaa. Keitin sammutetaan kääntämällä bensapullo ”OFF” asentoon, eli 180 astetta itsensä ympäri. Sitten kannattaa harjoitella keittimen käyttöä ensin taivasalla, niin se on helppoa myös teltassa! K E I T T I M E E N valutettu bensa sytytetään palamaan. Se voi myös lisätä häkäkaasujen muodostumista, joten tuuletuksesta on huolehdittava.. Lunta sulatettaessa tulee kattilan pohjalla olla aina hieman vettä. Venttiilit suljetaan. KANTAPÄÄN KAUTTA RETKI maaliskuu 2019 21 Seuraavaksi keitin esilämmitetään. Nyt voi sen pakata sellaisenaan laatikkoon kuljetusta varten. Mikäli keitintä käyttää samana päivänä uudestaan, ei letkuissa olevaa bensaa tarvitse polttaa joka kerta välillä pois, vaan keittimen voi sammuttaa sulkemalla hanat. Aika ajoin kannattaa tarkistaa myös, että tiivisteet ovat kunnossa ja että ne ovat oikeanlaiset. K AT T I L A asetetaan liedelle. Muutamia pieniä käytännön juttuja voisin mainita. Tällöin pullon sisällä vinossa oleva imupilli menee asentoon, jossa se ei enää saa lisää bensaa, vaan tuli kuolee. Se alkaa palaa sinisellä liekillä. Vesikattila laitetaan liedelle. Tämä on vaarallisin vaihe. Litra vettä kiehuu kannen alla jo muutamassa minuutissa. Keitintä on hyvä polttaa ensin hetki pienellä liekillä, kunnes se on täysin kuuma. Ripapohjainen kattila nopeuttaa kiehumista. Meillä on myös sääntönä, että aina kun joku käsittelee teltassa kuumaa vettä kaataa sitä vaikka pulloon – hän huutaa ”kuumaa”, jolloin kaikki pysähtyvät, kunnes toimenpide on ohi. Juuri kun esilämmitysbensa on palamassa loppuun, eli noin minuutin kuluttua, keittimen venttiiliä avataan varovasti, vain millin verran, jotta keitin saa lisää bensaa. Mitä muita vinkkejä annat talviteltassa keitteleville. Pulloventtiili avataan kokonaan
full tang, tehty siis yhdestä metallikappaleesta, kestää se melkein mitä vaan. RETKI maaliskuu 2019 22 PUUKOT Roselli Wootz UHC Eräpuukko Heimo on lyhytteräisenä kätevä ja retkeilyyn hyvin sopiva. Päässä olevalla koukulla on kätevä nostaa kahvipannu tulilta. Fällkniven NL5L Idun on kaunis ruotsalainen veitsi. Sen kahvaan on käytetty härännahkaa, joka ajan myötä patinoituu.. Teräs on poikkeuksellisen kovaa ja kun puukko on ns. Teksti PETRI LAINE Pohjolan puukot Pohjolan puukot Kun norjalainen, ruotsalainen ja suomalainen menevät metsään, on mukana puukko. Lars Monsen Børgefj el on tunnetun norjalaisen seikkailijan suunnittelema työkalu, jonka käyttäminen vaatii voimaa ja päättäväisyyttä
15.–17.3.2019 Messukeskus Helsinki GoExposta löydät varusteet ja vinkit luonnossa liikkumiseen. Tule hyödyntämään messutarjoukset, oppimaan uusimmat jipot tai testaamaan uutuustuotteet! suomen suurin urheiluja ulkoiluareena! Avoinna: pe klo 12–20 (Kuva&Kamera klo 12–17), la klo 10–18, su klo 10–17 Liput edullisemmin (16/10/36 €) verkkokaupasta, kun ostat ne viimeistään 14.3., shop.messukeskus.com. Tapahtuman aikana verkkokaupasta ja ovelta 19/12/39 €. Alle 12-vuotiaat vain huoltajan seurassa. FILLARI GOLF OUTDOOR KUVA &KAMERA SPORT HELSINKI HORSE FAIR outdoor. goexpo.
Kokemuksen turvin majoittua voi mukavasti myös lumiluolissa ja muissa lumimajoitteissa. Sosiaalinen yhteiselämä on yksi perusleirin parhaista puolista. Teksti ja kuvat: POPPIS SUOMELA janteita ja seiniä, pilkkimiseen toivotaan kalarikkaita tunturijärviä ja luonnon tarkkailuun eläimistöä tai muita mielenkiintoisia kohteita. Sosiaalisesti yhdessä Perusleirin voi helposti toteuttaa tavallisilla vaellusteltoilla. Etenkin jos leirissä on vähintään yksi isom. Joskus on mukavampaa perustaa leiri useammaksi päiväksi samaan paikkaan ja nauttia perusleirin tuomasta kodikkuudesta ja turvasta koko retken ajan. Keskeinen tunturilaakso, mukava vuoristosola tai tasainen ylänkö kannattaa valita vähän sen mukaan, mitä aktiviteetteja leiristä ollaan tekemässä. Isommissa teltoissa on toki tilaa huomattavasti enemmän. TALVILEIRI M onesti tunturiretkeilyn tärkein tavoite on nauttia luonnosta, elää ulkona ja tehdä päivittäin jotain aktiivista toimintaa. Kamat yhteen leiriin Perusleirin paikan valinnassa kannattaa olla huolellinen. Tavallista vaellusta hövelimmin mukaan voi ottaa painavampaa ruokaa, useampia vaihtovaatteita tai enemmän harrastetavaroita. Perusleirissä voidaan elellä useampia päiviä, jopa viikkoja samassa paikassa. Niitä kaikkia ei tarvitse kantaa mukana joka päivä. Mitä enemmän ympärillä on mielenkiintoisia paikkoja, sitä monipuolisemman retken voi toteuttaa. Laskemiseen etsitään mukavia ja kunkin taitotasolle sopivia rinteitä, kiipeilyyn taas haetaan jäätiköitä tai vaativampia harPerusleiri Perusleiri Tunturiretken ei aina tarvitse olla vaellus. Kolmen hengen teltassa majoittuu mukavasti leirioloissa kaksi. Perusleiriin rahdataan kerralla tai parilla kaikki tarpellinen tavara. Tavallisimmin nämä toteutetaan vaelluksella, jossa vaihdetaan leiripaikkaa joka päivä. Samat tavoitteet voi toteuttaa myös paikalla ollen
Monipuoliset yksityiskohdat tekevät teltasta käytännöllisen kodin. Teltan suojissa voi pukeutua vaikka ulkona riehuisi kovempikin myräkkä. Toisessa teltassa on nukkumatilaa vähintään kuudelle ja toisessa on tilaa kymmenelle ihmiselle keitellä ja ruokailla. Virtaavaa vettä on talvella usein hankala löytää, joten käytännössä kaikki vesi sulatetaan lumesta. Vastaavasti taas lumisen päivän jälkeen on kiva tulla sisälle telttaan, kun ei tarvitse varoa lumestavansa kaikkea. Juomavettä useamman ihmisen leiri tarvitsee paljon. Ne kulkevat pois maastosta muiden roskien ohella. Käytännöllistä Muutamilla käytännön vinkeillä perusleirielämästä saa paljon irti. Makuualustat istumapenkeillä ja yhtenäinen kolmen millin solumuovi henkilökohtaisten makuuaslustojen alla lisäävät reilusti mukavuutta. Tämän jutun kuvissa on käytössä kaksi Hilleberg Atlas -telttaa, jotka on laitettu yhdyskappaleella kiinni toisiinsa. Seisomakorkeuden mahdollistama teltta maksimoi mukavuuden. Lumihankeen kaivamalla voi teltan sisälle rakentaa pöydät ja penkit, lisäksi tarvitaan paikat tavaroille, hyllyt keittiö –ja ruokatarvikkeille sekä rappuset nukkumatilaan. Parasta on, jos koko porukka mahtuu kerralla viettämään iltaa ja puuhastelemaan tavallisia leirirutiineja yhdessä. Ulkopuolella lumiharkoista kootut muurit ja suksitelineet helpottavat liikkumista ja elämää teltan ulkopuolella. TALVILEIRI pi teltta. Tunnetun ketjun muutaman euron sininen kassi, tai vastaava, on kätevä lumisäilö, jolla teltaan on helppo kuskata lunta ja pitää aina puhdasta raaka-ainetta saatavilla. Vessatarpeita varten on syytä tehdä erillinen lumivessa. Äyskärillekin löytyy talvisessa perusleirissä käyttöä.. Itse tuotokset voi jättää hankeen mutta paperit pitää leirikäymälästä kerätä talteen
Ollaan ihmisiksi, ymmärretään toisiamme ja toistemme tarpeita, oli kulkumuoto sitten mikä tahansa. Onneksi Helsingin kaupunki on jo luvannut lisätä kylttejä ja opasteita laduille. Väkeä on enemmän ja menijöitä riittää myös myöhäiseen ilta-aikaan. Onneksi selvisimme kumpikin säikähdyksellä. Yhtä mieltä olimme myös siitä, että oli mukava ehtiä ladulle ennen kovinta ruuhkaa. Muistan vieläkin sen, miten joku tuntematon hiihtäjä kehui minun hiihtoani lapsena – se on kantanut pitkälle. Samaan aikaan, kun hiihtäjiä vaikuttaa olevan aikaisempaa enemmän, tuntuu myös kävelijöitä, koiranulkoiluttajia ja pyöräilijöitä näkyvän ladulla runsaammin kuin ennen. Metsään Metsään mahtuvat mahtuvat talvella talvella kaikki. Reippaita päiviä keväthangille – kulkutavasta riippumatta! Anna Haavikko Purkillinen hyvää oloa Purkillinen hyvää oloa anna@retkilehti.. RETKI maaliskuu 2019 26. Mahtavaa, että niin moni on innostunut hiihdosta. Olen ottanut tavaksi kannustaa tai kehua ladulla näkyviä lapsia. kaikki. Viimeiset kaksikymmentä vuotta olen hiihtänyt Paloheinässä ahkerasti, tavallisesti useamman kerran viikossa aina lumitilanteen niin salliessa. Metsään mahtuvat talvella kaikki: hiihtäjät taitotasosta huolimatta, kävelijät, koiranulkoiluttajat pyöräilijät, lumikenkäilijät, lenkkeilijät. Kerran olen ollut vähällä laskea väärässä paikassa kävelleen ulkoilijan päälle ladulla. Kävelijöiden eduksi täytyy sanoa, että Paloheinässä – ja monessa muussakin paikassa – opasteita on harmillisen vähän puhumattakaan kartoista, joista selviäisi, mikä väylä on tarkoitettu ja kenelle. Myös omassa kaveripiirissä ikäiseni, kolmekymppiset ihmiset, ovat monet löytäneet hiihdon pariin sitten lapsuusvuosien tai ensimmäistä kertaa ikinä. Lunta oli riittämiin, pakkasta sopivasti, sukset toimivat ja maisemat olivat upean talviset. Lapsiakin näkyy ladulla ilahduttavan paljon. Annetaan toisille mahdollisuus saada ulkoilusta sellainen hyvä olo, joka tekee mieli laittaa talteen lasipurkkiin. Nätisti huomautin kävelijälle, että reitti on tarkoitettu vain hiihtäjiä varten. Uskallan väittää, että hiihdon suosion kasvu näkyy ladulla. KOLUMNI ”V oi kunpa tämän hyvän olon voisi saada lasipurkkiin ja kaivaa myöhemmin taas esiin”, totesi spontaanisti eräs kanssahiihtäjä suksia autoon pakatessaan. Meillä oli kummallakin takana lauantaiaamun hiihtolenkki Paloheinässä ja ymmärsin täysin, mistä olosta vieruskaveri puhui. Se saattaa vaatia ehkä hieman kykyä joustaa; tilan antamista vasta hiihtoa opettelevalle tai tutun kävelyreitin muuttamista talven ajaksi
OLEMME KAIKKI SEIKKAILIJOITA. SYNTYNYT SEIKKAILUUN. ARITA ESPOO, MEGA-AUTO Lahti, AUTOTALO PELTTARI Pori, ESS AUTOTALO Seinäjoki. AITO JEEP ® VARO KOPIOITA. UUDET VÄÄNTÄVÄT JA TALOUDELLISET MOOTTORIT YHDISTETTYNÄ LUOKKANSA PARHAASEEN MAASTOKYKYYN TEKEVÄT JOKAISESTA PÄIVÄSTÄSI SEIKKAILUN. ENTISTÄ KOMEAMPANA, KYVYKKÄÄMPÄNÄ JA KÄYTÄNNÖLLISEMPÄNÄ. Jeep ® is a registered trademark of FCA US LLC. KAPINALLINEN ON PALANNUT KAUPUNKIIN. JEEP.FI UUSI JEEP ® RENEGADE
Oravan pääasiallisin talvimuona on kuusen ja männyn siemenet, mutta se varastoi sieniä, marjoja ja tammenterhoja puunoksille, -koloihin ja sopiviin maakuoppiin. Nisäkkäät eivät voi muuttaa talveksi etelänmaille, joten niille on kehittynyt muita selviytymiskeinoja. Näin energiaa ei kulu ruoan etsimiseen. Hyönteiset yrittävät selvitä talven yli joko koteloina tai lepovaiheen aikuisina. Karhu ahmii syksyllä runsasenergistä ravintoa kasvattaen ihrakerrosta, josta se ammentaa energiaa talviunensa aikana. Se pysyttelee pesässään miltei koko talven T E KST I Mikko Lamminpää P I I R R O S Karoliina Lahti Talvimuonaa Talvimuonaa ajan, muuttaa vuorokausirytminsä 29-tuntiseksi ja pudottaa energiantarpeensa lähes puoleen. Niitä kuluu jopa kymmeniä kiloja vuorokaudessa, sillä neulasten energiasisältö on alhainen. Jänis vaihtaa mehukkaat apilat ja virnat puisevammaksi appeeksi. Ne vaipuvat talviuneen, kasvattavat ihrakerrosta, varastoivat ravintoa, vaihtavat ruokavaliota tai siirtyvät talvilaitumilleen muutamien kymmenien kilometrien päähän. RETKI maaliskuu 2019 28 LUONNOSSA T alvella ravinnon hankkiminen on vaivalloista. Hyönteisiä syövät nisäkkäät, kuten lepakot ja siili, taas vaipuvat talven kestävään horrokseen. Eniten hirvi rouskuttaa talvikuukausien aikana silti männynneulasia. Hirvi suosii laajoja mäntytaimikoita, joissa on sopivalla korkeudella tarjolla runsaasti syötävää. Kasvissyöjillekään ei ole tarjolla tuoretta ravintoa, koska talvella kasvit eivät pysty yhteyttämään eli muodostamaan hiilidioksidista ja vedestä aurinkoenergian ja viherhiukkasten avulla sokereita. Majava kaataa syksyllä herkullisia haapoja ja sukeltaa niiden oksia ja lehvästöjä pesälammen pohjaan talvivarastoksi. Eipä olekaan ihme, että metso valikoi tarkoin hakomapuunsa, jonka neulaset tuntuvat siitä muita makeammilta.. Se halajaa pihlajaa, haapaa ja pajua, mutta popsii myös katajaa. Hädän hetkellä hirven täytyy siirtyä syömään kuusenneulasia. Kuvitelkaa! Myös metso syö talvella enimmäkseen männynneulasia. Haavan ja pajun versojen, silmujen ja kuoren puutteessa se kelpuuttaa myös koivun versot. Hirvein kohtalo on hirvellä. Niinpä hyönteissyöjälinnut joutuvat muuttamaan ravinnon perässä talveksi etelään
Vain yhteen kevään ennusmerkkiin ei kannata luottaa sokeasti, mutta vanhassa viisaudessa on toki edelleen vinha perä. Se suosii peltoja, jotka eivät ole tyystin paljaita eli T E KST I Mikko Lamminpää K U VA Adobe Stock Kuu kiurusta kesään Kuu kiurusta kesään sen mieleen ovat kesannot, nurmet, laitumet ja jo syksyllä oraalle nousseet viljapellot. Niinpä se on levittäytynyt meillä lähinnä Pohjanmaalle, Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen sekä Salpausselän eteläpuolisille savialueille. Nykyisen kantamme arvioidaan olevan 350 000 – 400 000 paria.. Innokkaimmat leivot palaavat maahamme ensimmäisten muuttajien kärkijoukoissa helmi-maaliskuussa. Sekaruokavalioon kuuluvat peltokasvien siemenet sekä madot, etanat, kovakuoriaiset ja muut hyönteiset toukkineen. Leivo kelpuuttaa elinpiirikseen yleensä vähintään kymmenen hehtaarin suuruisen peltoaukean. RETKI maaliskuu 2019 LUONNOSSA 29 U seimmille meistä on tuttu koulussa tankattu sanonta, joka kertoo kevään edistymisestä ja muuttolintujen saapumisjärjestyksestä. Sen päätä koristaa pieni töyhtö, ja tummaa pyrstöä valkoiset reunasulat. Suojattomilla aukeilla munat olisivat alttiina ketuille ja muille pesärosvoille, kuten varislinnuille. Poikaset varttuvat pelkän eläinravinnon turvin. Leivon vaaleanruskea väritys on melko vaatimaton. Tosin kilpailu kevään ensimmäisen kiurun eli leivon eli leivosen (Alauda arvensis) näkemisestä on nykyisin kadottanut mielekkyytensä, sillä joidenkin yksilöiden tiedetään uhmanneen talveamme ja talvehtineen meillä lämpimämmän Länsi-Euroopan sijaan. Se on tosin onnistunut pesimään ainakin Kittilää myöten. Kanta kasvoi maassamme 1970-luvulle asti, jolloin se alkoi taantua maatalouden muutosten seurauksena: syyskylvöjen ja karjan vähentyminen, salaojitus ja kasvinsuojeluaineiden käyttö ovat vaikeuttaneet pesintää. Myös talvehtimisalueiden kylmyys on verottanut lintujen määrää. Helpoiten sen tunnistaa herskyvästä livertelystään, joka alkaa huhtikuussa eli sanonnan mukaisesti kuukausi ennen kesää. Naaras pesii toukokuun alussa 3-5 munaansa edelliskesän heinillä suojattuun maakuoppaan ja usein uudestaan juhannuksen jälkeen. Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään
Uutuus
62 ”. RETKI maaliskuu 2019 31 32 ELÄM ME UNEL MAA MME retket 2 2019 NRO ”Olosuhteita voisi kotona kokeilla käyttämällä varusteet ensin kylpyammeessa ja sitten pakastimessa ennen hiihtolenkille lähtöä.” Huippuhiihto, s
10 KUVAA 10 Sarekin, Padjelantan ja Stora Sjöfalletin kansallispuistot Pohjois-Ruotsissa tarjoavat talviretkeilijällä paljon vaihtoehtoja. TEKST I JA KUVAT Poppis Suomela SAREK 32 RETKI maaliskuu 2019. Alue tarjoaa mahtavat puitteet kiipeilystä ja laskettelusta kiinnostuneille
Yön aikana satanut uusi pehmeä lumi houkuttelee nousemaan entistä ylemmäs tunturiin. 10 KUVAA 1 VA L KO I N E N T U N T U R I M A I S E M A N ÄY T TÄ Ä samalta jokapuolella. 33 RETKI maaliskuu 2019. Pilviharson takaa aurinko piirtää keveitä varjoja. Hetken päästä horisontista erottuu tunturien jykeviä piirteitä ja vähitellen silmän tottuessa voi maisemasta hahmottaa vielä entistä enemmän yksityiskohtia. Sieltä on taas hyvää laskettavaa kilometrikaupalla
Toisaalla lunta ei ole ole juuri ollenkaan ja toisaalla sitä on kinostanut valtavasti.. Pimessä ja vesisateessa 15 km hiihto jäätä pitkin pitkän vaelluksen päätteeksi voi olla yllättävän puuduttavaa. V U O R I STO S SA LU M EN M Ä Ä R Ä vaihtelee melkoisesti. 10 KUVAA 2 3 34 RETKI maaliskuu 2019 R I TS E M I STÄ L Ä H D E T TÄ E S SÄ ja sinne palatessa pitää Sarekin, Padjelantan ja Stora Sjofalletin kansallispuistoihin päästäkseen ylittää Akkajärvi
Etenkin näkyvyyden ollessa heikko, pitää olla tarkkana niin kulkusuunnasta kuin oikeasta reitistä. 10 KUVAA 4 SA R E K I S SA LÖY T Y Y T U N T U R E I TA kiivettäväksi. Kantberget on nimensä mukaisesti paikoin erittäin jylhä ja nousu huipulle harjannetta pitkin on hidasta. Joutuminen epähuomiossa sortuvalle lumilipalle voisi olla kohtalokasta. Kantberget nousee jylhänä pilvien keskeltä. Monelle niistä voi kävellä sukset repussa ja lasketella toiselta puolelta mukavasti alas
VOIMAKAS TUULI JA KOVA pakkanen tekevät olosuhteista arktiset. 5 36 RETKI maaliskuu 2019. Näkyvyyden heiketessä ja lumipyryn voimistuessa myrskylasit on pakko kaivaa esille. 10 KUVAA L AS K E T T E LU KO S K E M AT TO M I L L A T U N T U R I N rinteillä on haastavaa jatkuvasti vaihtelevien lumiolosuhteiden takia. Sarekissa lumivuoryjen mahdollisuus on aina olemassa, joten laskulinjojen ja nousureittien valinnassa pitää olla huolellinen. Juomatauolla ei paljon turhia seisoskella, vaan matka jatkuu mahdollisimman pian
10 KUVAA 6 37 RETKI maaliskuu 2019
Pahimmilta tuulilta teltan saa suojaan notkon pohjalle. Tuulen yltyessä kannattaa kuitenkin varautua lumen kinostumiseen teltan ympärille. 7 10 KUVAA LU M E N T U I S K U T TA M AT J O K I E N ja purojen penkat tarjoavat toinen toistaan upeampia leiripaikkoja. Lumiluolille löytyy erinomaisia paikkoja kaikkialta tuulenkasaamista töyräistä. 38 RETKI maaliskuu 2019 Jokien ja purojen penkat tarjoavat upeita leiripaikkoja.
39 KANSALLISPUISTO ON MYÖS poronhoitoaluetta. RETKI maaliskuu 2019. Keväthangilla ne pitävät kuitenkin etäisyyttä retkeilijöihin ja juoksevat hyvissä ajoin alta pois. 8 9 10 KUVAA K E L I T U N T U R I S SA VA I H T U U nopeasti. Huippujen ympärillä vellovat pilvimassat kertovat heikosta näkyvyydestä vähänkin ylempänä. Tuulen mukana pilvimassat liikkuvat hetkessä paikasta toiseen. Nijákin pystysuoria muotoja on mielenkiintoista kiikaroida kauampaa. Poroja näkeekin vaelluksen aikana useampaan otteeseen. Sarekissa on paljon jylhiä vuorenseinämiä
RETKI maaliskuu 2019 40. Toisaalta, jos ahkio viistorinteessä kaatuu, kierii se hetkessä metrejä alaspäin. 10 KUVAA AHKIO ON EHDOTO N VARUSTE Sarekin laajoilla tunturialueilla. Sen sijaan notkelmissa ja viistorinteissä aisat ovat monesti järkevämpi valinta. Mitä isompi ahkio, sitä helpompi on pakata tavarat mahdollisimman matalasti ja välttää siten ahkion kaatuminen. Pelkkä vetonaru aisojen sijaan riittää hyvin ja on tasaisissa, laakeissa laaksoissa paras valinta
10 KUVAA 10 RETKI maaliskuu 2019 41 Akka-tunturin itäpuolelta voi oikaista kohti Ritsemiä jyrkkäpiirteistä jokiuomaa seuraten
Myös sumu on kaunis, vaikka silloin ei maisemaa välttämättä näekään.. KOLI TEKST I JA KUVAT Marika Varpenius Hengähdystauko Hengähdystauko Pienikin retki kauniissa maisemassa kannattaa. KO L I on kuvattu kohde, ja millä tahansa säällä saa hyviä kuvia
Merkittyjä polkuja on tosin niukalti, mutta tallattuja polkuja paljon. Samalle pienelle aukealle ei ole pakko mennä, vaan voin odottaa omaa vuoroani korkeimmalla mäellä. Lumikengillä pääsemme mihin vain. Maisema avautuu kauniisti järvelle, mutta myös vastapuolella on kaunis luminen metsä. KOLI R iisitunturilla on taianomaista, mutta matka etelästä lähdettäessä on pitkä. Odotus palkitaan Kolilla on upeaa. Kaatuneiden puiden raivaus vaatii myös oman aikansa. Joidenkin oli hankala ymmärtää, että luonto on nyt kiinni. Tekemistä Kolilla Pienet jääputoukset (Lisätietoa luontokeskukselta) Jäätie Pielisen yli Retkiluistelurata Hiihtoladut Laskettelu. Hotellilta ei tarvitse tarpoa kauas, kun tuntee olevansa osa talvista satua. Polut ovat sokkeloisia, mutta koskematontakin hankea riittää vielä. Lähimpien vaarojen huiput kiertävä 1,5 kilometrin kierros on merkattu maastoon oransseilla nauhoilla. Riisitunturin sijaan päätän ajaa Pohjois-Karjalaan, Kolille, josta löytyy sopivassa talven taitteessa Posion veroiset, tykkylumen kuorruttamat maisemat. Yllättäen kaatuvat puut vilkkaalla ulkoilualueella aiheuttivat sen, että Kolin paras tykkymetsä laitettiin käyttökieltoon. Koli sopii loistavasti lumikenkäilijälle. Lumikuorman kasvaessa maiseman kauneus lisääntyy, mutta niin lisääntyvät myös metsässä liikkumisen riskit. Tarvitsen tauon arjesta, pienen pakohetken lasten läksyistä ja vaatehankinnoista, huonosti sujuvista tonttikaupoista ja kaikista asioista, jotka juuri nyt ärsyttävät. Lumikuorman alla kaatuva puu on hankala havaita, eikä ylimääräisiä riskejä haluttu ottaa. Siirrän suosiolla omaa retkeäni, kunnes tykkypuiden seassa on taas turvallista liikkua. Tästä pitää kertoa kavereille. Pakkasta on 20 astetta, mutta lasta ei tarvinnut houkutella mukaan. Vaikka alue on pieni ja tallattu, puiden sekaan mahtuu paljon väkeä, eikä ruuhkan tunnetta synny. Kaakao ja suklaa riittävät 10-vuotiaalle – ja ne maisemat! Kännykkä on ahkerassa käytössä. Kolin tykkypuut keräävät lunta säiden mukaan vaihtelevasti. Viime talvena Kolin kuljetuimmissa osissa puita kaatui lumikuorman painon alla
Tähän voisi jäädä tunniksi, hengittämään. Pakkaaminen, suunnittelu ja ajaminen ei haittaa, sillä retken jälkeen jokin osa minusta on taas latautunut. Pieni irtautuminen koulusta ja töistä antaa yllättävän paljon lisää energiaa. Nyt on suurten varjojen aika. Pieni ja helppo retki voi olla joskus parempi vaihtoehto. LÄMMIN juoma pidentää retkeä lasten kanssa. Ruuhkavuosina lasten kanssa lähteminen voi tuntua ponnistukselta, mutta se tunne, kun voisi vain jäädä johonkin hengittämään, kantaa pitkälle. Kolilla tykkypuiden seassa, varjossa tarpoessa, aurinko ei aivan vielä lämmitä. KO L I sopii myös lapsiperheille, sillä etäisyydet ovat maltillisia eikä parkkipaikalta tarvitse kävellä kauas. KOLIN lähettyviltä löytyy pieniä jääputouksia, joihin saa koordinaatit luontokeskukselta. Kohta taas jaksaa taapertaa lumikengillä hangessa. Palaan kotiin levänneenä. Päiväretken eväät voi pakata reppuun tai käydä välillä hotellilla syömässä. Päädymme pitämään taukoa pienellä nyppylällä, johon aurinko pilkahtaa juuri sopivasti. Koli on helppo. KOLI Luonto rentouttaa Arkisen stressin ja kiireen keskellä ei välttämättä jaksa suunnitella suurta retkeä, kasata varusteita ja pakata ruokia. Sankaritarinoita täältä ei saa, mutta hyviä luontokokemuksia sitäkin enemmän. Kohde on jopa naurettavan helppo kauneuteensa nähden. Myös luontokeskuksella voi käydä lämmittelemässä, mikäli pakkanen ja tuuli tuivertavat. Parkkipaikalta ei ole pitkälti, ja vastassa on kaunein osa Pohjois-Karjalaa. RETKI maaliskuu 2019 44
Mäet voivat kuitenkin olla liukkaita. Lumikengillä pääsee mihin vain.. KOLI KO L I N polut tamppautuvat nopeasti, ja poluilla pärjää tavallisilla kengillä
KALDOAIVIN ERÄMAA Teksti A KSA N A K U R O L A Kuvat AKSANA JA ANT TI KUROLA Pääsiäinen Pääsiäinen teltan suojassa teltan suojassa Joskus tulee se päivä, jolloin lapset houkuttelevat vanhempansa tunturiin. Meillä se koitti aiemmin, kuin osasimme edes toivoa.
KALDOAIVIN ERÄMAA VO I sitä tunturissa olon iloa ja ihanuutta!
Pohjoisen arktiset sääolot voivat olla kovat, mutta niistä kun selviää, iloitsee vähemmästäkin. VÄ I STÄ M ÄT TÄ reissussa tulee eteen hetkiä, jolloin hilpeys on kaukana. Ajattelimme, että ehkä jotain kivaa voisi tehdä ihan kotipiirissäkin. Muissa kämpissä jo nukuttiin. Järjestelin samalla lapsille pari ylimääräistä vapaapäivää koulusta. Mutta ennen lepoa oli koirien ja lasten hoito. Minä ruuat, majoitukset ja omat vaatteet. Antti hoiti tekniikan ja koirien varusteet. Matkalla soittelin meille majoitusta ja niin kuin olettaa saattoi, kaikki paikat olivat täynnä. Vapaapäivät polttelivat meidän aikuisten mieltä, mutta pääsiäisenä tuvat tuppaavat ruuhkautumaan ja meille luonnossa oleminen oli myös luonnonrauhassa olemista. Ihanko varmasti haluatte lähteä?! Ja kun vakuuttava vastaus saatiin, niin hyppäsimme rekeen, ajoimme kotiin ja aloimme pakata varusteita ja laatia ruokalistaa. Eikä meidän perheen kokoista katrasta koirineen välttämättä muut sietäneet erämaan sylissä. Tuntui, että nyt 7ja 9-vuotiaat tytöt olisivat jo riittävän kypsiä talvitelttailuun. Lapset pakkasivat omat varusteensa ohjeena mahdollisimman vähän ja mahdollisimman lämmintä. Onneksi jaksoimme sitkeästi kysellä, sillä pääsimme kuitenkin Sanilan porotilalle. 16 koiraa lähtisi mukaan, pari eläkeläistä ja kissa pääsisi lomailemaan eläinhoitolaan. Patterit paahtoivat täydellä lämmöllä, kun majoituimme iltamyöhäisellä. Näin olimme ajatelleet ja luopuneet ajatuksesta houkutella lapsia valjakkoreissuun pääsiäisenä. Edellisestä talvitelttailureissusta oli vierähtänyt viisi vuotta. RETKI maaliskuu 2019 48 KALDOAIVIN ERÄMAA P akottamatta paras. Säätämisen ja koirien ohjeistamisen jälkeen olimme viimein oikealla reittipohjalla.. Olimme evakuoineet leirin ja palanneet takaisin mökkiin, josta olimme alun perin lähteneet liikkeelle. Telttailu mahdollistaisi sen, ettemme joutuisi majoittumaan ruuhkaisiin autiotupiin ja voisimme liikkua juuri sen verran kuin mieli teki. Niinpä kiirastorstaina lähdimme rekiajelulle lähimaastoihin ja pysähdyimme tulille. Silloin ylienergiset 2ja 4-vuotiaat lapset olivat hajottaa koko makuusijan ja siinä samalla pahoinpidellä vanhempansa. Kaukaiseen nurkkaan Päätimme lähteä pääsiäisretkellemme yhteen kaukaisimpaan nurkkaan Kaldoaivin erämaahan, sillä ajatuksella, että ehkä siellä olisi vähän vähemmän väkeä kuin helpommin lähestyttävissä maastoissa. Silloin tyttäreni ehdotti, että jos emme lähde minnekään reissuun niin voisimmehan me tulla tänne telttaan yöpymään. Olen melko nopeasti innostuva ja sanoinkin, että jos neidit suostuisivat telttailemaan, niin voisimme hyvinkin lähteä tunturiin
I LO I S I A karvakuonoja. RETKI maaliskuu 2019 KALDOAIVIN ERÄMAA 49 Aamulla pääsimme mahtavaan aamupalapöytään: siellä oli niin lohta, kylmäsavuporoa, juustoja, kasviksia, puuroa, jugurtteja – vähän parempaa kuin perushotellin kattaus. Hiihtäjät jatkoivat matkaa ja me pysähdyimme. Lähtökuopissa reki täyttyi 200 kilon lastista lapset mukaan lukien. Siitä he eivät tainneet tykätä, mutta minkäs teet. Säätämisen ja koirien ohjeistamisen jälkeen olimme viimein oikealla reittipohjalla. Tauon jälkeen saavutimme heidät ja talloimme heidän hiihtouransa pehmeäksi. Viimeiseksi yöksi pääsimme autiotuvan suojiin, kun muita retkeilijöitä ei ilmestynyt paikalle. Tuntuu, että välillä savu nousee korvista. Kukapa ei tunturissa viihtyisi. Itse hyppäsimme jalaksille ja yritimme suunnistaa 40 kilometriä tunnissa kiitävän reen kyydissä. Samaan aikaan kun aivot raksuttavat tarkistaen kaiken tarpeellisen mukanaolon, pitää seurata mitä ympärillä tapahtuu. Ensimmäiseksi piti rakentaa leiri. Kun lapsille päivä oli täynnä, pysähdyimme tunturiin. Alkupaineesta paratiisiin 16 innokkaan koiran ja 2 malttamattoman lapsen kanssa liikkeelle lähtö vaatii hermoja vanhemmilta. Koirien taukoP I E N E T menninkäiset osaavat arvostaa autiotuvan lämpöä ja leppoisaa ympäristöä. Kun lapsille päivä oli täynnä, pysähdyimme tunturiin.. Ylitimme järviä, tien, poroaidan ja nousimme kohti tunturia. Saimme jotenkuten soviteltua itsemme kämpän maastoihin. Ajoimme tuvan pihaan hieman yllättäen ja samalla olimme teilata tunturissa hiihtävän ryhmän. Telttaöiden jälkeen erämaan prinsessoille autiotupa vastasi tasoltaan viiden tähden satulinnaa. Ensimmäisellä autiotuvalla olimme ennätysajassa, mutta juuri sopivasti lounaaksi
Ikimuistoisia kohtaamisia Yksin emme maastossa kulkeneet. Lapsille ruuan valmistus ja juomaveden sulatus. Tunsin saavani paljon ajatuksia tältä viisaalta elämää nähneeltä naiselta. Viiden tähden autiotupa Sää oli ollut levollinen ja lempeä. Lapset keskellä, jotta he pysyisivät lämpöisinä. Kun olimme valmiita, olikin jo aika painua pehkuihin. Johanna on seitsemän lapsen äiti ja oli nytkin tunturissa miehensä ja kahden nuorimmaisensa kanssa. Tunturissa tapasin naisen, joka teki minuun vaikutuksen hyvän elämän ohjeillaan. Teltan pohja tampattiin kovaksi ja teltta pystyyn ja lapset sisään. Mukanamme oli myös seitsemän kuukauden ikäinen Valkko-koiranpentu. Vaikka moderneja toimivia ratkaisujakin oli mukana, niin ulkoisesti näytti siltä, että tämä perhe sonnustautui 1980-luvulta peräisin oleviin varusteisiin. Raaka oli se hetki, kun jouduimme laittamaan suojamme kasaan. Raukka oli aivan uuvuksissa ja kiedoimmekin hänet makuupussiin reen kyytiin unosille. Kaikki sujui hyvin niin pitkään, kun lapset saivat olla teltan suojissa. 16 koiralle piti sulattaa vettä aamujuottoa varten, pukea valjaat, ruokkia lapset ja purkaa leiri. Mutta kun aamu aukeni myräkässä, tuntui todella siltä, että meitä koeteltiin. Hän kertoi jättäneensä joka päivä jonkun asian tekemättä. Vaikka yöllä pakkanen kiri alas, niin erittäin lämpimissä talvipusseissa ei ollut hätäpäivää. Joka päivä hän kävi paikassa, missä ei ole koskaan ennen ollut. Paksuissa untuvatakeissa lapset olivat suojassa, mutta vaakasuorassa tuleva lumi oli karua. Hanki upotti, kun laitoimme koiria valmiiksi ja keräsimme Vaikka moderneja toimivia ratkaisujakin oli mukana, niin ulkoisesti näytti siltä, että tämä perhe sonnustautui 1980-luvulta peräisin oleviin varusteisiin.. Ryhdyimme rakentamaan tuulimuuria teltan ja koirien ympärille. Keitimme koirille vettä juottoa varten. Samaa vaikutusta hän ei tehnyt muihin tunturissa hiihtäjiin, jotka kulkivat siellä viimeistä huutoa ja lähes uutuuttan kiiltävissä varusteissa. Johanna Gustafsson tietää mistä puhui. Kaikista jännintä oli tietenkin tarpeilla käyminen, mutta urheasti tytöt kävivät ”puskassa” hangessa. Yöllä piti tarkistaa, etteivät he olleet kaivautuneet makuupusseista ulos. Päältä päin ei nähnyt, että naisella oli vankka retkeilytausta ja oli miehensä kanssa voittanut useita suomenmestaruuksia purjehduksesta. Jos iltatoimiin meni aikaa, niin sitä kului aamusellakin. RETKI maaliskuu 2019 50 KALDOAIVIN ERÄMAA remmit kaivettiin esiin ja siirrettiin ahkerat vetäjät reen edestä lepoon. Lämmintä juotavaa ja kuivaa vaatetta päälle. Tekevänsä joka päivä jotain, mitä ei ollut koskaan ennen tehnyt
Nyt se on ihan totta.. Tällaiseen kuvaan halusimme sovittaa itsemme 20-vuotta sitten. RETKI maaliskuu 2019 KALDOAIVIN ERÄMAA 51 E L Ä M M E unelmaamme
KALDOAIVIN ERÄMAA Todellakin opimme arvostamaan mukavuuksia, kun viimeiseksi yöksi pääsimme autiotupaan.
Meidän lomat tuntuvat olevan aina sellaisia, että kotiinpaluu tuntuu juhlalta ja arki lähes lomalta. Mutta kyllä se on sen arvoista.. Kovimmatkin kuumakallet kaivautuivat tuiskussa kiepille. Kaikilla kaikki hyvin. Kun sitten pääsimme liikkeelle ja vielä myötätuuleen, tuntui kuin kaikki ikävä olisi häipynyt mielestämme. Koirille oli helppo sulattaa vesiä, lapsilla oli touhuttavaa, kaikkea mahdollista ei tarvinnut pitää päällä ja nukkuakaan ei tarvinnut kuin sillit suolassa. Parin päivän jälkeen koiriltakin oli suurin into laantunut. mukavuuksia, kun viimeiseksi yöksi pääsimme autiotupaan. Kiittelimme kamiinaa ja valmiita puita, jotka lämmittävät nopeasti. Se tuntui meistä kaikista viiden tähden hotellilta telttaöiden jälkeen. Todellakin opimme arvostamaan L E I R I N rauhassa. KALDOAIVIN ERÄMAA varusteita. Me sulattelimme varusteita ja itseämme kodan suojissa nautiskellen lämmintä keittoa. Kaldoaivin erämaassa on sen verran suojapaikkoja, että aina lounaaksi pääsimme lämpimään
Nämä kaikki yhdistyvät randoilussa. 5. RANDOILU T E KST I Tuija Kauppinen K U VAT Sakke Hyytinen Koskematonta Koskematonta hankea hankea etsimässä etsimässä Kiinnostaako ylämäkihiihto, vapaalasku ja seikkailu. Kuusamolaislähtöinen Sakke Hyytinen vinkkaa viisi suosikkikohdettaan randoretkeilyyn
RANDOILU
Sellaisen kaverin kanssa ei kannata lähteä, joka ei odota.” RANDOILU. Sakke on ohjelmapalveluyrittäjä, joka vie asiakkaitaan luontoon monin eri välinein. En ole koskaan viihtynyt hoidetuissa rinteissä.” Sakke on kolunnut Pohjois-Suomen tunturit moneen kertaan ja laskenut paikoissa, joissa ei välttämättä ole kukaan muu käynyt. Tai lähteä kokeneemman randoilijan mukaan. Randoilu on kuitenkin pysynyt pelkkänä harrastuksena. RETKI maaliskuu 2019 56 R andonnee on ranskaa ja tarkoittaa vaellusta. Hiihtovaellus, ylämäkihiihto tai tunturihiihto eivät täysin kuvaa sitä, mistä lajissa on kysymys. Mutta ennen kaikkea se on rentoutumista”, mies kuvaa rakkauttaan lajiin. ”Suomen olosuhteista tiedän paljon, vuoriolosuhteista vähän.” Hyvä tapa tutustua randoiluun, on osallistua vapaalaskutapahtumiin. ”Lajiin kuuluu kaverin odottaminen. Siinä koukuttaa omien jälkien tekeminen koskemattomaan lumeen ja uusien laskulinjojen hakeminen. Alppimaassa randoilu on perinteisesti ollut vaellusta vuorilla, ja siinä yhdistyvät ylämäkihiihto ja vapaalasku. Yleensä Sakke lähtee matkaan randoiluun tarkoitetuilla vapaalaskusuksilla, mutta varsinkin kevättalvella hän saattaa aivan yhtä hyvin laittaa jalkaan tunturisukset, joilla on kevyt nousta ylös, mutta huono laskea. ”Tunturisuksilla kiertelen ja katselen maisemia”. Ruotsissa ja Norjassa randoilulle on näppärä, kotoperäinen sana ”toptur”. Randoilussa yhdistyy fyysisyys eli ylämäkeen nousu omin lihasvoimin, vauhdin hurma eli vapaalasku koskemattomalla lumella sekä seikkailu eli retkeily merkittyjen reittien ja rinteiden ulkopuolella omia nousuja laskulinjoja etsien. Silti mies on pysynyt nöyränä ja tiedostaa rajansa. Suksien, sauvojen ja laskukenkien lisäksi mukaan lähtevät skinit eli nousukarvat, lumivyöryvarusteet, puhelin, puukko, tulentekovälineet, ensiapuvälineet, avaruushuopa, taukotakki, kartta, kypärä ja eväitä sekä lämmintä juomaa. Mutta eipä juututa termeihin vaan lähdetään kokeneen randoilijan, kuusamolaislähtöisen, nykyisin Rovaniemellä asuvan Sakke Hyytisen matkaan! ”Randoilu on kuin löytöretkeilyä. Kun eteneminen tapahtuu suksilla, tulee siitä hiihtovaellusta. ”Nautin siitä, että saan olla tunturissa kaksin vaimon kanssa oman itseni herrana. ”En ole grammanviilaaja, mutta mitä kevyempi reppu on, sitä helpompaa on ylösnouseminen ja vakaampaa laskeminen”
Kun laskun jälkeen aloimme kiipeämään takaisin ylöspäin, laskujälkiemme yli meni kahdet tuoreet jäljet, karhuemon ja pennun. Olimme Kuntivaarassa retkellä syntymäpäivänäni huhtikuussa. Kuntivaarassa on paljon vapaata umpihankea, mutta huipulla sijaitsevalla kodalle vie myös kelkkareitti. Paitsi kerran, kun menin sille hiihtokoulun porukalla. RANDOILU. Olen itsekin opetellut aikoinaan laskemaan siellä. Kuntivaara, Kuusamo Aivan itärajan pinnassa kohoava Kuntivaara ei välttämättä tarjoa maailman parasta laskua, mutta sitäkin upeammat näkymät pitkälle Venäjän puolelle. Saaruankukkuloilla on yleensä aina hyvää lunta. Alueella on karhujen kuvauspaikka, mutta koska lunta oli toista metriä, ajattelimme, että karhut eivät ole vielä heränneet. Nuoskalunta oli 80 cm, emmekä saaneet tehtyä yhtään käännöstä. Palasimme äänekkäästi puhellen suorinta tietä autolle. Kukkuloiden kyljessä kohoavalla Valtavaaralla on enemmän haastetta kokeneemmalle laskijalle, mutta se on myös lumivyöryherkempi. 57 RETKI maaliskuu 2019 Saken suosikkikohteet Saaruankukkulat, Ruka Vartin ajomatkan päässä Rukalta ja puolen tunnin hiihdon päässä Saaruan parkkipaikalta kohoavat Saaruankukkulat on hyvä paikka aloittaa randoilu. Karhunkierroksen vaellusreitti kulkee Saaruankukkuloiden kautta, joten lähestyminen on valmista uraa pitkin helppoa
Yksi niistä on Vareslaki, jonne on varsin helppo nousta Pyhäjärven päässä sijaitsevalta parkkipaikalta. Koukkutunturi on minulle todellisen rauhoittumisen paikka, jossa ei ikinä ole kiire minnekään. Kerran törmäsin siellä tuttuun lääkäriin koirineen. Siinä koukuttaa omien jälkien tekeminen koskemattomaan lumeen ja uusien laskulinjojen hakeminen.” Sakke Hyytinen RANDOILU. Koukkutunturi, Savukoski Maltion luonnonpuiston pohjoispuolella kohoavalla Koukkutunturilla on komeaa vanhaa metsää, niin kuusikkoa kuin männikköä, joka kantaa oksillaan raskasta mutta kuvauksellista tykkylunta. ”Randoilu on kuin löytöretkeilyä. Koira oli juossut päivän isäntänsä perässä ja vaikutti väsähtäneeltä. Vanhalle laskijalle tuli hyvä mieli, että nuoriso oli rinteessä eikä tietokoneen ääressä. Vareslaki, Kittilä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on pitkulainen Aakenustunturi, jossa on useampi huippu. Reippaammat hiihtävät Pyhä-Luoston kansallispuiston ytimessä sijaitsevaan kuruun. Tunturin loivilla rinteillä on hyvä hiihdellä myös tunturisuksilla. Vieressä oleva Pallikuru on suojainen paikka laskea ja Vareslaen huipulta on upea näkymiä Ylläksen tunturijonon ylle. Yleensä siellä ei näe muita ihmisiä, paitsi kerran pääsiäisenä törmäsimme jopa neljään muuhun liikkujaan. RETKI maaliskuu 2019 58 Pikkukuru, Pyhätunturi Noitatunturi ja Ukonhatun väliin jää Pikkukuru, jossa kokeneempi laskija saa varsin pitkän ja mukavan jyrkän laskun. Annoin koiralle evästä ja se piristyi. Koukkutunturissa kannattaa olla varautunut kaikkeen, sillä apu on kaukana. Kerran Vareslaella retkeillessäni törmäsin nuoriin lumilautailijoihin, jotka hyppivät innoissaan itsetekemissään rampeissa ja hyppyreissä. Toinen vaihtoehto on ottaa hissinousu ylös, laskea Karhunjuomalammelle ja hiihtää sieltä Pikkukurulle
59 RETKI maaliskuu 2019 RANDOILU
Viime päivien keskilämpötila sinnittelee 25 pakkasasteessa, vaikka alkuviikon lähes neljänkympin lukemat ovat jo hellittäneet. Se saa vetensä itäpuolisesta Luomusjoesta, jonka vesi suodattuu harjun läpi kilometrin matkalla. Näky tuo mieleen keväisen tulvajoen, joka on jo vapautunut jäistä, vaikka rannoilla viipyvät vielä nietokset. Lähdelammen pituus on yli 200 metriä. Se suoltaa vettä 400 litraa joka sekunti eli yhteensä 32 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Sulaojan lähde, Suttesgáldu, on nimensä veroinen. Jäätä pitäisi syntyä vuorokaudessa useita senttejä, mutta jopa järveksi määriteltävä vesistö on aivan sula. Jäätön järvi Jäätön järvi RETKI maaliskuu 2019 60 A I N A sulana säilyvä Sulaojan lähde, Suttesgáldu, on saamelaisten pyhä paikka. Utsjoella, Karigasniemelle vievän tien varressa virtaava lähde on antoisuudeltaan Suomen suurin. Joki virtaa 20 metriä lähdettä ylempänä. J. TEKST I JA KUVA Joel Ahola Utsjoella, Kevon reitin eteläpäässä sijaitsee antoisuudeltaan Suomen suurin lähde, joka ei jäädy ankarimmillakaan pakkasilla. RETKIHETKI: SULAOJAN LÄHDE yrkkien moreeniharjujen välisessä kurussa levittäytyy synkkä avovesi. Nyt ei ole kevät, vaan talvi uhkuu ankarimmillaan. Se näyttää pelottavan tummalta valkoisten hankien saartamana
Pysäköintialueelta alkaa parikilometrinen luontopolku, joka esittelee lähdettä, seudun geologiaa ja tunturimittareiden tuhoja. Myös Nurmijärven Kiljavalla sijaitsevaa laskujoetonta Sääksjärveä pidetään Suomen suurimpana lähteenä, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta. Saamelaiset eivät ole perinteisesti palvoneet poikkeavia kiviä, puita, jyrkänteitä, vesistöjä tai tuntureita, vaan niissä asuvia henkiä. Hollolan Kiikunlähde mainitaan maamme suurimpana lähdealtaana. Korkeuserojen vuoksi reitille kannattaa suunnata talvella suksien sijaan lumikengin. Sulaoja on Kevon reitin eteläinen lähtöpaikka. Sääksjärven halkaisija yltää lähes kolmeen kilometriin ja rantaviivaa sille kertyy kymmenisen kilometriä. Aina sulana pysyvä lähdelampi on erikoinen luontokohde – saamelaisten pyhä paikka. WGS84, N 69° 23,702’, E 26° 7,106’ RETKIHETKI: SULAOJAN LÄHDE Sulaojan lähdettä pidetään nimenomaan antoisuudeltaan Suomen suurimpana lähteenä. Sulaojan ympäristön pohjavettä on haviteltu useita kertoja pullotettavaksi, mutta hankkeet ovat kaatuneet muinaismuiston vuoksi. Se on pituudeltaan nelisensataa metriä ja siinä on 14 lähteensilmää, joista purkautuu vuorokaudessa noin 7 000 kuutiota vettä. RETKI maaliskuu 2019 61. Luontopolun varrella ei ole nuotiopaikkaa, mutta läheiselle Basijávrille ja sen kodalle on matkaa vain reilu kilometri. Sulaojan lähdettä pidetään nimenomaan antoisuudeltaan Suomen suurimpana lähteenä. Määritelmästä riippuen ennätyslähteitä tunnetaan myös muita
RETKI maaliskuu 2019 62 HUIPPUVUORET Teksti ja kuvat EERO MOILANEN Huippuhiihto Huippuhiihto Kaksi eräopasta makaa teltassa Nordenskiöld-jäätiköllä Huippuvuorilla ja juo kahvia. Teltassa puhutaan Huippuvuorten pääsaaren, Spitsbergenin, ylittämisestä hiihtäen. 650 km mittainen hiihtovaellus Spitsbergenin poikki on alkanut.. On toukokuinen kevätaamu, valoa riittää vuorokauden ympäri ja hiihtokelit ovat hyvät. Seuraavan vuoden maaliskuun alussa samat miehet katsovat, miten heitä saattaneet moottorikelkat kääntyvät takaisin kohti Longyearbyenin kylää
RETKI maaliskuu 2019 HUIPPUVUORET 63 H I I H D I M M E jäätiköillä köysistönä, kun liikuimme alueilla, missä oli näkyviä railoja tai näkyvyys oli huono.
Retkellä tuli taas huomattua, että suoraan kulkeminen on ihmiselle luonnotonta. Lauhalla ilmalla teltan sisäilman saa bensakeittimellä lämpenemään huoneenlämpöiseksi niin, että jopa untuvatakit ja –makuupussit kuivuvat. Jo ensimmäisen hiihtopäivän iltana whiteout ympäröi meidät ja matkaa piti tehdä kompassin neulaa tuijottaen. Jatkuva lumisade maalasi maiseman harmaan eri sävyillä. RETKI maaliskuu 2019 64 HUIPPUVUORET H alusimme lähteä retkelle niin aikaisin talvella, kuin se olisi järkevää, eli maaliskuun alussa. Yllätys oli suuri ja epämieluinen, sillä edellisvuonna solien yli oli hiihdetty ilman ongelmia. Ahkioiden kanssa vaeltaessamme ainoa mahdollinen reitti oli kulkea jäätiköitä pitkin. 6. 2. Lämpömittari pulkan päällä näytti +7 astetta, suksenpohjiin kertyi paksut nuoskapaakut, tavarat ahkiossa kastuivat, ja matka eteni hitaasti. Myrskyn jälkeen oli poutasää, mutta jouduimme sen sijaan hankaluuksiin Svalisbreen-jäätikön kanssa. ilis hiihtää auringossa jo tunti suksien jalkaan laittamisesta. Kokeilimme jäällä voideltujen ahkioiden ja suksien luisto-ominaisuuksia uudessa lumessa. Olosuhteita voisi kotona kokeilla käyttämällä varusteet ensin kylpyammeessa ja sitten pakastimessa ennen hiihtolenkille lähtöä. Kuudentena retkipäivänä matka ei edennyt myrskytuulen takia lainkaan. Alkumatkasta emme saaneet nauttia paljoakaan auringosta. Kun näkyvyys meni niin huonoksi, että ympärillä näkyi vain valkoista, eikä lumenpinnan ja sumun rajaa näkynyt, piti suunnistaa ”suunta ja matka” –tekniikalla gps:n ja kompassin avulla. Huonossa näkyväisyydessä emme nähneet oliko oikotie Jäätikölle johtavat solat olivat repeytyneet pahasti railoille.. Mukana oli paksuja villakerrastoja, untuvatakit ja toppahousut sekä kaksi makuupussia molemmilla. Sen sijaan istuimme teltassa, rakensimme tuulimuuria ja jännitimme kestääkö teltta myrskylukemiin yltyvät tuulenpuuskat. Eivät luistaneet kovin hyvin. Vastoinkäymisestä toiseen Hiihtovaeltamisen luonteeseen kuuluu, että toisina päivinä matka etenee ja toisina taas ei. Paras apu oli kuitenkin tuuli, joka kovetti lumen pinnan niin, että se kantoi ahkioita. Maaliskuun pitäisi olla Huippuvuorten kylmin kuukausi. Lähtiessä kumpikaan meistä ei ollut tuntenut auringon säteitä kasvoillaan napayön jälkeen, joten oli hieno . Kolmen vesipäivän jälkeen pakasti, ja märät varusteet kuten teltta, ahkiot ja sukset saivat jääkuorrutuksen ympärilleen. Ensin ylös yhtä jäätikköä solaan, josta pääsi seuraavaa jäätikköä alas lähelle merenpinnan tasoa, ja taas seuraavaa ylös noin 300-500 metrin korkeuteen. Illalla teltassa käytimme tunteja varusteiden kuivattamiseen bensakeittimellä. Ensimmäisenä vesisadepäivänä nauratti, toisena itketti ja kolmantena ei viitsitty lähteä kovassa tuulessa liikkeelle ollenkaan. Jäätikölle johtavat solat olivat repeytyneet pahasti railoille. päivä. päivä. Jäätiköillä whiteoutissa Maisema Etelä-Huippuvuorten kansallispuistossa on vuoristoista. Kestihän se, mitä nyt muutama kaari meni mutkalle. Reitti railojen välistä kuitenkin löytyi, kun käytimme aikaa sen hakemiseen ja lumisiltojen testaamiseen sondaamalla. Silloin valoisaa aikaa on reilut 8 tuntia päivässä ja aurinko on kavunnut niin paljon horisontin yläpuolelle, että auringonsäteet yltävät laaksojen pohjille. Matalapaine roikkui sitkeästi yllämme koko toisen viikon ajan, mutta taistelimme itsemme eteläkärkeen ja vähän matkaa takaisin pohjoisen suuntaan. Olimme varautuneet 30 asteen pakkasiin. Seuraavana päivänä meitä hidasti uusi haaste, lämpötila. Pakkanen saisi koittaa purra! Eipä purrut, vaan aamun lumisade muuttui rännän kautta vesisateeksi. Whiteoutissa hiihdetty latu kiemurteli kuin käärme. Vikaa pystyi korjaamaan skrapaamalla ahkioiden pohjat kompassin reunalla ja luistovoitelemalla ne pikaluistolla ja kynttilällä. Jäätikön yläpäässä jouduimme rakentamaan taljan ja vetämään ahkiot köydellä kapean ja jyrkän lumisillan yli pois Svalisbreeniltä
Lisäksi hiihdon lomassa napostelimme pähkinöitä, sipsejä, suklaata, karkkia ja kuivattuja hedelmiä. Loppuretken eväät odottivat meitä kätkössä. Päivällisiä oli jo laitettu pari annospussia säästöön telttapäivinä, kun ennakoimme ruokapulaa. Kätköön oli varattu herkkuja odottamaan meitä. Energiankulutus on valtava, kun kiskoo noin 5060 kiloa painavaa ahkiota pakkaskelissä. hiihtopäivänä aurinko nousi pilvettömälle taivaalle. Pakkasimme ruoat ennen retkeä päiväannoksiin niin, että energiansaanti ensimmäisellä viikolla oli 3 000 kcal ja kasvoi 5 000 kaloriin päivässä kahden viikon jälkeen. Ruokavaliomme muodostui kolmesta lämpimästä ateriasta; aamupuurosta, lounasruokapussista ja pataruokapäivällisestä. Suuret energiamäärät otettiin rypsiöljystä. Hankalien kelien takia käytimme kuitenkin 115 km matkaan eteläniemeen 10 vuorokautta. päivä. Annosten mitoittaminen oli tasapainoilua jaksamisella; ruoka ei saisi loppua kesken, vaikka jotain yllättävää sattuisi, mutta annosten pienentäminen hidastaisi meitä. Tuntui, että nälkä palasi heti ruokapöydästä noustessa tai viimeistään viiden minuutin jälkeen. Keppeihin on viritetty paukkuja valopanokset, joiden on tarkoitus herättää teltassa nukkujat ja pelottaa jääkarhu tiehensä. Tässä kuva kätköpaikan leiristä Liestølbreenillä. Lopulta kätköllä Pitkällä vaelluksella ruokaa tekee mieli koko ajan. Valoisuus piristi meitä ja aurinko paljasti helposti kuljettavaa reittiä kilometrejä eteenpäin. Lisäsimme öljyä kunnon lorauksen ennen retkeä valmiiksi pussitettuihin ateriapakkauksiin. Isbukta-merenlahden yli jäässä vai ei, joten jouduimme valitsemaan jäätikköreitin pohjoiseen. Ennen lähtöä laskimme, että alkumatkasta hiihdämme noin 15-20 km päivässä. RETKI maaliskuu 2019 HUIPPUVUORET 65 T E LTA N ympärille viritettiin ansalangat karhujen varalta joka yö. Annoksissa tarvitsee olla paljon kaloreita, mutta ne eivät saa olla painavia. Mutta ruokaa oli mukana vain 15 vuorokaudelle. Jouduimme siis ei-toivotulle dieetille; ensin puolitettiin lounasannokset, sitten aamiaiset. Fiilis oli kuin lapsena joulupukin käynnin jälkeen, kun pääsimme kätkölle ja avasimme ruokalaatikosta kakku-, pekoni-, karkkija muita ruokapaketteja.. Olosuhteita voisi kotona kokeilla käyttämällä varusteet ensin kylpyammeessa ja sitten pakastimessa ennen hiihtolenkille lähtöä. Lisäravintoa oli hankittu myös lihottamalla itseämme muutamalla kilolla ennen retkeä. Joutuisimme ylittämään uudestaan ”mahdottoman” tuntuisen Svalisbreen-jäätikön. Parin päivän viivästyminen retken tässä vaiheessa ei olisi ajan takia haitannut yhtään. Tunnelma retken tuossa vaiheessa oli myös harmaansävyinen ja tummeni pitkin viikkoa, kunnes 15. 18
Meri oli jäässä horisonttiin saakka joka suunnassa. Jäimme yöksi kelkkauran läheisyyteen, ja illalla näimme ensimmäiset ihmiset 23 päivään, kun muutama kelkkailija ajoi leirimme ohitse. Päätimme käydä tällä Austfj ordnesetin asemalla yllätysvisiitillä, sillä tunnemme toisen asemalla majailevista metsästäjistä. Huutaja oli Longyearbyenissä asuva kaverini, joka oli moottorikelkkaretkellä alueella. Tunnelma oli kuin pääsiäisenä, jolloin olen useasti vaeltamassa Lapin kansallispuistoissa. Seuraavana aamuna aamupalaa syödessä, kuulin kun teltan ulkopuolelta joku huutaa ”Eero, Eero”. Asemalla toki on tuuligeneraattorilla tuotettu sähkö ja satelliittipuhelinyhteydet, mutta elämän rytmin sanelee luonto. Tuvat on rakennettu metsästysaseman sivukämpiksi. Tulipa siinä keitettyä pannukahvitkin! Päätimme, että toista kertaa samalla retkellä ruokapula ei saisi yllättää, joten sovimme ruokatäydennyksen lähelle Longyearbyeniä kun hiihtäisimme siitä ohitse. Jääkarhun metsästys loppui rauhoitukseen 1973, mutta villiporoja, naaleja, kiirunoita ja hylkeitä pyydetään edelleen. Vietimme kätköllä mukavan lepopäivän ruokaillen, varusteita kuivaten, nukkuen ja rentoutuen. Ympäristö Filchnerja Lomonosov-jäätiköiden lakeuksia hiihtäessä oli juuri sitä, millaiseksi arktisen vaelluksen kuvittelee. Metsästyskulttuuri on ollut ja on yhä osa huippuvuorilaisten elämää. Hiihtokilometrejä oli kertynyt vasta kolmannes koko matkasta kätkölle tultaessa ja edessä olisi vielä noin 400 km pohjoiskärkeen. Täällä ihmiset edelleen elävät luonnosta ja luonnon ehdoilla. Jäälakeus nousee yli tuhat metriä merenpinnan yläpuolelle, joten se on altis koville tuulille ja huonolle näkyväisyydelle. Kolmen viikon vaellus painoi pohkeissa ja alun hidas eteneminen mieltä. Kolmenkymmenen telttayön jälkeen sisämajoitus maistuisi, tosin perustelimme itsellemme mökille hiihtämistä jääkarhuturvallisuudella. Ilmastonmuutos näkyy Huippuvuorilla voimakkaammin kuin Suomessa. päivä. Meidätkin kutsuttiin sisään, tapasimme mukavia ihmisiä ja näimme kaverimmekin seuraavana päivänä. Kjellströmdalenin laaksossa, 3 päivää kätköllä käynnin jälkeen, olimme saavuttaneet saaren keskivaiheilla kulkevat kelkkareitit. Päivämatka kohti Austfj ordnesetin tupaa tuntui pitkältä, ja olihan se retken toistaiseksi pisin eli 35 km. Syötyämme erämaapoliisin tarjoamat suklaat aloimme hiihtää ylös valtaavaa, koko Spitsbergenin pohjoisosan peittävää jäätikkökenttää. Keli oli aurinkoinen, pakkasta noin 10 astetta ja heikkoa tuulta. Konkreettisimmin sen huomaan merijään vähyytenä. Varsinkin huonosta näkyvyydestä oli jo liikaakin kokemusta alkumatkasta. Arktinen pääsiäisvaellus Elämä Huippuvuorilla keskittyy meren rannoille. Retkelle lähtiessämme talven jäätilanne näytti huonolta, meri oli avoinna monessa paikassa, mutta kylmä jakso retkemme aikana oli muuttanut tilanteen. Retki maistui lomalle. RETKI maaliskuu 2019 66 HUIPPUVUORET Edellinen viikko oli haaveiltu ruuasta, ja nyt päästiin syömään mahat täyteen. Päätimme muuttaa suunnitelmia ja käyttää mahdollisuuden hiihtää meren jäätä pitkin pohjoiseen ja näin välttää Åsgardsfonnan valtavan jäätikön. Austfj ordnesistä lähtiessä matkaa oli vielä 130 km jäljellä. Mökillä oli 4 vierailijaa odottamassa isäntäväkeä saapuvaksi seuraavana päivänä. Matka eteni helposti ja päivän kilometrisaalis parani. Olimme nähneet karhun jälkiä aikaisemmin päivällä, ja mökkiyö on telttayötä turvallisempi vaihtoehto. Oli todella vaikuttavaa aistia metsästysaseman tunnelmaa. Pohjoisnapa horistontissa Saavutimme Spitsbergenin pohjoiskärjen, Verlegenhukenin, retken viimeisenä hiihtopäivänä noin kello 14. 35. Merenjää oli sileää ja helposti hiihdettävää, korkeapaine oli seisahtunut alueelle, lintuja lenteli ympärillämme ja merestä kohosi todella upeita pystysuoria jäätikköseinämiä. Erämaapoliisi näytti meille kännykästään kuvan jääkartasta. päivä. Siellä ihminen elää osana luontoa, eikä yritä hallita sitä. Sen mukaan Wijdefj ordin vuono oli jäässä koko 100 kilometrin pituudeltaan. Pohjoisniemenkärjessä on iso merimerkki, jonka juurella oli hyvä syödä eväitä ja makustella Tulipa siinä keitettyä pannukahvitkin!. Retken alkumatkan vaikeuksien jälkeen moottorikelkan uria myöten hiihtäminen tuntui mukavalta. Veden ääreltä ja alhaalta laaksoista löytyy harvoille arktisille eläimille ravintoa. Nukuimme kuitenkin kylmällä ”kesäpuolella”, kun tuumimme tuvan lämpöasteiden olevan meille liikaa. Vauhdilla kohti pohjoista Ruokakätkö Liestølbreenillä sijaitsi vaelluksen puolivälissä. Ihminen on myös asettunut meren äärelle, mistä on löytynyt riistaa ja on päästy liikkumaan laivoilla. 30. Näin metsästäjät voivat kiertää jahtipoluillaan tuvalta tuvalle ja pääsevät aina yöksi kämpän suojaan. Merialueet, jotka vielä noin kymmenen vuotta sitten jäätyivät vuosittain, ovat nykyään monesti sulia. Ja kun kämppäelämän makuun kerran olimme päässeet, päätimme hyödyntää päivämatkojen etäisyydellä toisistaan olevia autiotupia. Silti tuntui kuin retken haasteet olisivat jo ohi. Pitäisikö meidän hiihtää kelkkauraa koko loppumatka, varsinkin kun saaren pohjoisosa on laajaa jäätikköä, missä maisema ei päivässä juurikaan muutu. Retken luonne muuttui taas, ja seikkailun tuntu palasi sormenpäihin. päivä. Matka eteni mukavasti, mutta ajatukset olivat seisahtuneet. Kaava oli tuttu aikaisemmilta retkiltä, alkutaipaleesta matka etenee hitaammin, mutta loppumatkasta päivämatkat kasvavat, kun retkirutiinit paranevat ja kantamukset kevenevät. Laajoja lumikenttiä ja niistä ylös työntyviä nunatuk-vuoria, kolmenkympin pakkasia sekä auringonpaistetta. Retkemme luonne oli todella muuttunut, enää ei kuljettaisi yksin omia latujamme arktisen erämaan armoilla, vaan asutuksen läheisyydessä päivittäin kuljettuja uria myöten. Aikaisemmin säännöllisesti jäätynyt vuono on ollut viimevuosina pohjoispäästään sula talvellakin. 23. Sitten jouduimme poliisin erävalvontapartion tarkastukseen, mikä muutti suunnitelmat. Wijdefj ordin rannalla on yksi kolmesta edelleen toiminnassa olevasta metsästysasemasta. Siksi olikin hienoa lasketella alas Mittag-Leffl erbreeniä kohti Austfj ordin rantaa, kun ympärillä komeili retken toistaiseksi komeimmat maisemat. Nopeasti seikkailun puute alkoi kuitenkin tylsistyttää
Kuvassa Mittag-Leff nerbreen. RETKI maaliskuu 2019 HUIPPUVUORET 67 W I DJ E FJ O R D I N rannalla on useita metsästäjien autiotupia. Tuvat ovat pienimmillään vain muutaman neliön kokoisia. Kun tupa on tyhjillään, pitää ovet ja ikkunat teljetä, jotta jääkarhut eivät murtautuisi sisään. Jäätiköt ovat kuljettaneet kiviä jyrkkärinteisiksi, kumpuileviksi ja usein vähälumisiksi harjanteiksi, jotka pitää ylittää jäätikölle päästäkseen. Täällä ihmiset edelleen elävät luonnosta ja luonnon ehdoilla.. JÄ ÄT I KÖ I D E N jyrkät reunamoreenit olivat vaelluksen raskaimpia ja hitaimpia osuuksia
Paikka on osa suomalaista naparetkeilyn historiaa, sillä tänne Adolf E. Saavuimme Polheimiin minuuttia vaille puolen yön. Retken päätepisteeksi oli valittu Polheim. Mukavalta retki tuolloin tuntui, mutta mukavalta tuntui myös ajatus 18 km päässä odottavasta Polheimin tuvasta ja sinne seuravana päivänä saapuvasta kelkkakyydistä kotiin. 16° 78° 78° 80° 80° 12° 8° 4° 20° 24° 28° 32° 100 km Barentsinmeri Pohjoinen jäämeri Norjanmeri Grönlanninmeri Huippuvuoret Longyearbyen Wijdefjorden Polheim Åsgardsfonna Austfjordnes Svalisbreen Liestølbreen Kjellströmdalen Austfjorden Verlegenhuken hiihtoreitti hiihtoreitti V E R L E G E N H U K E N , 80 astetta pohjoista leveyttä. 35 päivän mittainen hiihtourakka oli suoritettu. Edessä retkeilijät Eero Moilanen ja Bård Karlsen ja takana jäätynyt jäämeri: horisontin takana siintää pohjoisnapa.. Mieli oli virkeä, mutta miehet erittäin väsyneitä. Nordenskiöld pystytti talvehtimisleirinsä tutkimusmatkallaan 1872-73. Lisäksi retkikunta ylitti ensimmäisenä Huippuvuorten Koillismaan. Nordenskiöldin yritys saavuttaa pohjoisnapa epäonnistui vetoporojen karattua erämaahan, mutta retki jäi historiaan lukuisten astrologisten, meteorologisten, magneettisten ja ilmakehän sähköisyyttä tutkivien mittauksien ansioista. Ulkona oli hämärää, mutta auringon kajo paistoi pohjoisessa horisontissa. RETKI maaliskuu 2019 68 HUIPPUVUORET saavutustamme, olenhan ensimmäinen suomalainen koko saaren päästä päähän hiihtänyt henkilö. Nordenskiöldin aikaiset rakennukset on purettu, mutta paikalla sijaitsee entinen metsästysasema, joka on paikallisten retkeilijöiden vapaassa käytössä
74 HYVÄ YÖ UNTU VISS A ” varusteet 2 2019 NRO. 69 RETKI maaliskuu 2019 70 ”Avainsanat parkatakkitestissä ovat pakkanen ja tuuli.” Parkatakit, s
Hinnoittelu on toteutettu siten, että settinä repulle ei jää euroakaan hintaa. MSR on päätynyt myymään samassa setissä lumikengät, sauvat ja kevyen repun. Repussa on kuivapussimainen rullattava suljenta, sisällä vetoketjullinen tasku ja edessä kompressioremmit, joiden alle saa kiinni tavaraa. PIKATESTI RETKI maaliskuu 2019 70 K un myydään settinä useita varusteita, on suuri mahdollisuus siihen, että niistä osa jää käyttämättä. Repun yksinkertaisuudesta on helppo pitää. TEKST I JA KUVAT Marika Varpenius Kaikki lumikenkäilyyn Kaikki lumikenkäilyyn MSR myy yhdessä paketissa lumikengät, sauvat ja repun. Sivuilla on lisäksi kiinnikkeet sauvoille. Suurta painoa tähän ei kannata laittaa, sillä olkahihnoissa ei ole pehmikettä ollenkaan. Lumikenkiä myydään myös sellaisenaan nimellä Evo Trail Snowshoes. Niiden pituus on säädettävissä välillä 105-140 cm. Repussa on niukasti taskuja, joten erillisistä lokeroista pitävä löytää reppunsa muualta. Sauvat voi ostaa erikseen. MSR:n setissä jokainen tuote on kuitenkin harkittu ja tarkoitettuun käyttöönsä soveltuva, joskin simppeli. Lumikengät toimivat päiväretkillä moitteetta, sauvojen tuntuma on hyvä ja reppu toimii kaikessa yksinkertaisuudessaan päiväretkillä mukavasti. Myös lumikengät saa kiinnitettyä klipsuilla reppuun silloin, kun niitä ei tarvitse. Mikä: MSR Evo Snowshoe Kit Sisältö: Lumikengät, sauvat, reppu Kenelle: Talvitallustelijoille Hintaluokka: 180 euroa Sauvat ovat valmistajan DynaLock Backcountry Poles -nimellä myytävät sauvat. Lumikengillä tallustaa mukavasti lumisella suolla kohtalaisessa hangessa. Mikäli haluaa sujauttaa jokaisen tavaran omaan taskuunsa, tämän repun kanssa se ei käy, mutta muuten MSR:n pikkureppu on erittäin toimiva paketti.. Setissä on valmistajan paljon myydyt lumikengät, sauvat sekä kevyt, yksinkertainen reppu, johon edellä mainitut vermeet saa kiinni. Päivän eväät ja taukotakki kulkevat repussa kuitenkin hyvin. Mikäli tarvetta on vain yhdelle tuotteelle, täsmähankinta on luonnollisesti kannattavampi. Sauvat ovat setin teemaan sopivasti yksinkertaiset. Reppu on yksinkertainen, kevyt ja kapea, ja sopii päiväretkille. Tuotteessa on päiväretkille kaikki tarvittava, mutta ei yhtään mitään muuta. Pituutta säädetään yhdellä klipsulla ja rannelenkki jatkaa samaa simppeliä linjaa. Selkävahvikkeena on pala solumuovia, joka on suunniteltu istuinalustaksi. Reppua ei voi ostaa erikseen. Lumikengät kiristetään sopivaksi kumiremmeillä kolmesta kohdasta ja säätöjä voi käsitellä helposti rukkasten kanssa. Kenkien säädöt ovat riittävät useimmille ja kiristysten käyttäminen on yksinkertaista. Mistään sekalaisesta halpasetistä ei ole kyse, vaan yhdistelmä on kasattu harkiten
PIKATESTI RETKI maaliskuu 2019 71
Naisten pussia valmistetaan vain 175 sentin mittaisena, mutta miehille on saatavilla normaali (185 cm) sekä pitkä (200 cm) malli. Testissä oli talviversio, mutta aavistuksen leudommalle kelille suunnattu saman sarjan pussi alittaa yhden kilon ja soveltuu retkeilijöille, jotka karttavat kaikista kylmimpiä talvikuukausia. Helsportilla on ollut Rago -sarjan makuupusseja ennenkin, mutta nyt sarjan pusseista on tehty kevyempiä. RETKI maaliskuu 2019 72 T alvella tarvitaan kunnollista makuupussia. Miesten malli on pidempi ja muodoltaan erilainen. Talviajan makuupussille kertyy väkisinkin painoa ja pakkaustilavuutta, mutta Helsportin pussi on siedettävää kokoa. Uudet Rago Superlight Winter -makuupussit jatkavat samalla Helsportin linjalla, mutta kevyempänä ja hieman yksinkertaisempana. Kolmen vuodenajan Rago Superlightin lämpötilarajat ovat -2/-8/-27 astetta.. KOKEILTUA TEKST I JA KUVA Marika Varpenius Hyvää yötä Helsport teki Rago -sarjan untuvamakuupusseista kevyemmät versiot. Testattu pussi on erityisesti naisille suunniteltu talvimakuupussi. Sen lämpötilarajat ovat -11/-19/-40. Mikä: Helsport Rago Superlight Winter Lady untuvamakuupussi Kenelle: Pakkasessa kuorsaaville Paino: 1,1 kg Lämpötilarajat: Comfort -11 Lim -19 Extreme -40 Täyte: 692 g 90/10 goose down 800 cuin Hintaluokka: 600 euroa Rago Superlight Winter on lämmin ja mukava. Tarjolla ovat Rago Superlight sekä Rago Superlight Winter, ja molempia on saatavilla erikseen miehille ja naisille
Päivin luottovarusteet TEKST I JA KUVA Marika Varpenius RETKI maaliskuu 2019 73 K aupungissa asuvan täytyy erikseen lähteä luontoon, jos haluaa liikkua esimerkiksi syrjäisessä metsässä. LUOTTOKAMAT Lähemmäs Lähemmäs luontoa luontoa Päivi Leinonen muutti maalle, jotta voisi asua lähempänä luontoa. Devoldin villakalsarit Aina on kylmä ja villa on ainoa mikä toimii. Kun jotain ostetaan, se myös käytetään loppuun. Maalla asuessa luonnossa liikkuminen on osa arkea eikä se tunnu retkeilyltä. Leinonen työskentelee retkeilyvarusteiden parissa Lappeenrannan Partioaitassa. Käytössä kesät talvet. ”Metsä on lähellä ja koiraa voi juoksuttaa vapaana”, Päivi kertoo. 2. 1. Varusteilta Leinonen toivoo toimivuutta ja pitkäikäisyyttä. Mikäli kuluneesta tuotteesta jää hyväkuntoisia varaosia, ne käytetään uudelleen toisessa varusteessa. Otsalamppu Maalla on pimeää, joten lamppu on päivittäisessä käytössä 3. Myöskään erityiseen tulisteluun ei ole tarvetta, sillä puulämmitteisessä talossa arkinen elämä on tulien tekemistä. Takapihalta voi lähteä kävellen tai hiihtäen, eikä siitä tarvitse tehdä suurta numeroa. Leinosen mielestä yksi maalla asumisen parhaita puolia on se, että luonto on heti takapihalla. ”Sitä varten tänne muutettiin”, Päivi summaa. Primus Powerlighter Kaasusytkäri on parempi kuin tulitikut. Esimerkiksi nyt Päivin päällä olevan takin hupunreunuskarva on uusiokäytössä.
Kylmät ja tuuliset säät ovat arkipäivää monelle joko harrastuksen tai työn takia ulkona liikkuvalle. Pyysimme testiin parkatakkeja, jotka soveltuvat ulkoiluun kovassa pakkasessa, tuulisessa maastossa. Kielitoimiston mukaan parka on tavallisesti puolipitkä topattu ulkoilutakki, jossa on kiristysnauha vyötäröllä ja usein karvareunainen huppu. Jack Wolfskinin ja Arc’teryxin takit puolestaan näyttävät enemmän tavalliselta untuvaiselta taukotakilta. Haglöfsin kaksi takkia ovat ulkonäöltään siistimpiä. Testiin ei lähetetty yhtään selvästi huonoa takkia. Mikä on parka. Hupun on oltava suojaava ja hihansuiden toimia yhteen useiden hanskojen kanssa, ja vetoketjuja ja kiristyksiä on voitava käsitellä rukkasin. Viralliseen kuvaukseen sopivia takkeja on siis testissä niukalti, vaikka valmistajien mukaan kaikki, paitsi Arc’teryxin Firebee, ovat parkatakkeja. Valmistajista vain Arc’teryx halusi tarkennusta siihen, mitä oikeastaan tarkoitamme, kun sanomme parka. Tyynessäkin säässä voi käydä kylmä viima, esimerkiksi koiravaljakolla liikuttaessa, jolloin viiman synnyttää vauhti. sä kaupoissa olevista takeista mikä tahansa voi kulkea nimellä parka, riippumatta pituudesta, toppauksesta, kiristysnauhasta tai hupun karvasta. Arc’teryx sanoo suoraan, että takki on tavanomainen takki, mutta helmasta pidempi. Ulkonäöllisesti testin takit jakautuvat kolmeen osaan. Testasimme talviretkeilijän parkatakit. RETKI maaliskuu 2019 74 A votunturissa, kovassa pakkasessa ja tuulen tuivertaessa tarvitaan suojaa äärimmäisiä olosuhteita vastaan. Lämmin ja tuulenpitävä parka sopii parhaiten tilanteisiin, joissa vietetään pitkiä aikoja ulkona ilman hikoilua aiheuttavaa liikuntaa. Samanlaisia tavanomaisia, mutta hieman pidempiä takkeja on testissä mukana muitakin. KäytännösParkatakissa Parkatakissa tarkenee tarkenee Teksti ja kuvat M A R I K A VA R P E N I U S Ääriolosuhteissa tarvitaan tuulenpitoa ja lämpimyyttä. Niistä kaikki takit selviytyvät melko hyvin. Hyvä kompromissi vähemmän retkeilyä harrastavalle voi olla takki, joka on lämmin ja pitää. Ominaisuudet vs. mieltymykset Ääriolosuhteisiin suunnitellun takin tulee olla lämmin ja tuulenpitävä. Muuten kyse on enemmän tai vähemmän mieltymyksistä; onko taskuja riittävästi, sopiiko leikkaus omalle vartalolle, pitääkö tiukasta rannesukasta ja paljonko haluan käyttää rahaa takkiin. Perinteisiä erätakkeja muistuttavat Fjällrävenin, Sastan ja Haltin takit. Retkeilijän käytössä parkatakki ei ole kevyin eikä pakkautuvin takki, mutta tuo suojaa untuvaista taukotakkia paremmin. Taskujen on oltava riittävän isoja ja niitäkin on voitava käsitellä rukkasin. Avainsanat parkatakkitestiin ovat kuitenkin pakkanen ja tuuli; retkeilijän vakio-olosuhteet
Hinta ei ollut tuulenpitävyydessä merkitsevä tekijä vaan se, onko takissa tuulenpitävää kalvoa vai ei. Se, mikä on lämmin ja tyköistuva yhdelle, ei ole sitä toiselle. Pienemmät huput eivät suojanneet poskia riittävästi. Takin tuulenpitävyys voi olla riittävä metsämaastoon ja tavanomaiseen tuuleen ilman kalvoakin, ja kaikilla testin takeilla ulkoiltiin onnistuneesti tuulisena pakkaspäivänä järven jäällä. Jotkut huput pyrkivät tuulessa karkaamaan päästä tai niiaamaan kasvoille. Jos takista tuulee läpi, tulee kylmä. Takkien kankaan ja täytteen eristävyyttä voidaan kuitenkin arvioida kaikille takeille yhtenevällä tavalla. Tuulessa myös hupun toimivuus tai toimimattomuus korostuu. Testin takeista Sastan Huurre on kalvoton. Ja takin ulkonäkö se vasta makuasia onkin! Vaatteissa yksilökohtaiset erot korostuvat vartalon muotojen takia. RETKI maaliskuu 2019 75 PARKATAKIT tuulta, mutta soveltuu ulkonäön puolesta kaupunkiin. Lämpimyyden tunne taas on hankalampi asia, johon vaikuttaa henkilön yleinen viluisuus, nälän ja nukkumisen taso, takin istuvuus ja muut vastaavat asiat. Toimivan hupun kanssa kasvot ovat suojassa pahimmalta tuulelta, päätä voi liikuttaa helposti ja näkyvyys säilyy. Kylmyys hiipii helposti takin sisälle hihansuista, mikäli hanskan ja takin väliä ei. Kun takkien tuulenpitävyyttä arvioitiin lumitykin 32 metriä sekunnissa puhaltavan tuulen edessä, eroja kalvottoman ja kalvollisen takin välille alkoi syntyä
Alarivi vasemmalta: Haglöfs Siljan, Halti, Jack Wolfskin ja Sasta. H U P U N tulisi asettua tiiviisti kasvojen ympärille, suojata kasvoja tuulelta ja päätä kylmyydeltä. Huput ylärivissä alkaen vasemmalta: Arc’teryx, Fjällräven Nuuk, Fjällräven Yupik, Haglöfs Furudal. Takkiostoksilla käsien liikkuvuuden voi tarkistaa helposti pyörittelemällä käsiä ja nostelemalla niitä eri asentoihin. Fjällrävenin naisten Nuuk ja miesten Yupik toimivat testatuista takeista parhaiten. PARKATAKIT RETKI maaliskuu 2019 76 saa tilkittyä tiiviiksi. Yksikään testatuista tuotteista ei ole huono, mutta vastaavasti kärkitakeillekin jäi hieman parannettavaa. Osa takeista oli leikkaukseltaan hyvin kapeita, ja osan alle pystyi pukemaan reilusti vaatetta. Takit ovat ominaisuuksiltaan samankaltaisia, mutta yksityiskohdat vaihtelevat. Istuvuuden omalle vartalolle jokainen arvioi kuitenkin itse. Testatuissa takeissa hihansuun toteutus vaihtelee, osassa löytyi erillinen sisempi hihasukka resorilla, osassa vain ulomman hihan kiristys, ja joissain hiha oli jätetty kokonaan ilman säätömahdollisuuksia. Toimivaksi havaittu ratkaisu on yksinkertainen kiristys, jolla hihansuun saa tiukaksi ja uloimman hanskan vedettyä hihan päälle. Hihansuiden kiristykset ovat yksinkertaisia ja toimivia ja takit on selkeästi suunniteltu käytettävyys edellä.. Takin leikkauksissa oli myös eroja. Takit toimivat käytössä moitteetta ja niitä on helppo käsitellä rukkasin. Fjällräven on kehittänyt tuuleen ja pakkaseen soveltuvat takit, joihin on hankala keksiä parannusehdotuksia. Takkien leikkaus ei ole tässä testissä arvosteluperuste, vaikka joistakin testatuista takeista olikin hankala nähdä, kenen päällä se ei vastustaisi liikettä. Untuvatäytteisenä takki olisi kevyempi ja lämpimämpi. Takit pärjäävät testissä tasaisesti jokaisella osa-alueella, ja jäävät ainoastaan lämpimyydessä untuvatakeille. VOITTAJA FJÄLLRÄVEN NUUK / YUPIK T E ST I S SÄ haettiin parkatakkia, joka soveltuu ulkoiluun kylmissä ja tuulisissa oloissa. Pyysimme testiin lämpimiä takkeja tuulisiin olosuhteisiin, ja juuri sitä saimme. Taskut ovat isoja ja niitä on paljon, takit pitävät tuulta ja huppu sekä suojaa että pysyy päässä tuulessa
Seuraavaksi painotettiin eristävyyttä (30 %), tuulenpitävyyttä (10 %) ja takkien pakkautuvuutta ja painoa (10 %). 5 pistettä = Käytettävissä rukkasin 1 piste = Hankala käyttää hanskat kädessä Kiristyksissä arvioitiin hihansuiden, vyötärön ja lantion kiristyksiä. Takeista arvioitiin käytettävyyttä, eristävyyttä, tuulenpitävyyttä sekä pakkautuvuutta ja painoa. Tuulenpitäville takeille jaoimme 5 pistettä ja muille 1 pisteen. Paino ja pakattavuus Parkatakkien painoa ja pakattavuutta mitattiin vaa’alla sekä sullomalla takit kuivasäkkeihin. Tuulenpitävyys Tuulenpitävyyttä arvioitiin seisomalla lumitykin edessä. RETKI maaliskuu 2019 77 Tuotetiedot Hinta Paino Kalvo Eristemateriaali Valmistusmaa Arc’teryx Firebee AR Hoody 980 680 Gore Thermium Untuva Kiina Fjällräven Nuuk Parka W 500 1640 Hydratic Supreme Microloft Kiina Fjällräven Yupik Parka 500 1940 Hydratic Supreme Microloft Kiina Haglöfs Furudal Down Parka 650 920 GoreTex Untuva Kiina Haglöfs Siljan Parka 530 1380 Proof QuadFusion Kiina Halti Osaka Mens 480 2400 DrymaxX Lite Untuva Kiina Halti Osaka Womens 480 2000 DrymaxX Lite Untuva Kiina Jack Wolfskin The Cook Parka 380 1400 Stormlock Untuva Bangladesh Sasta Huurre 600 1520 ei Primaloft Black Insulation Eco Viro PARKATAKIT Suoritetut mittaukset ja arvosteluperusteet P arkatakit laitettiin järjestykseen mittausten ja arvioinnin perusteella. Mitattu tuulennopeus oli 32 metriä sekunnissa, joka vastaa kovaa myrskyä. 5 pistettä = Monipuoliset säätömahdollisuudet, huppu suojaa hyvin päätä ja pysyy päässä myös tuulessa 3 pistettä = Hyvä yritys, mutta hupun toimivuus jää vajaaksi 1 piste = Huppu ei asetu kunnolla, ei suojaa päätä tai ei pysy päässä tuulella Taskuista pisteitä toimivuuden perusteella. Testissä suurin yksittäinen painoarvo oli käytettävyydellä (50 %). Käytettävyys Käytettävyydessä arvioitiin huppu, taskut, käsiteltävyys rukkasin sekä kiristysnarut. Käytännössä untuvatäytteiset takit saivat eristävyydestä 5 pistettä ja keinokuituiset 3 pistettä. 5 pistettä = Isoja ja pieniä taskuja takin ulkoja sisäpuolella, ja niihin mahtuu tavaraa 3 pistettä = Taskuja on, mutta parannettavaa jää 1 piste = Taskuihin ei mahdu tavaraa tai taskuja on niukalti Käsiteltävyyttä rukkasin arvioitiin käyttämällä takkien vetoketjuja ja taskuja hanskat kädessä. Tilavuusja painoasteikko on väljä, joten miesten ja naisten takkien erilaiset koot eivät vaikuta tuloksiin. 5 pistettä = Hihassa kiristys, vyötäröllä ja lantiolla kiristykset 3 pistettä = Hihassa kiristys, vyötäröllä tai lantiolla kiristys 1 piste = Hihassa ei kiristysmahdollisuutta, jokin muu kiristys voi olla Eristävyys Eristävyydessä arvioitiin takin eristävyyttä sijoittamalla 500 gramman kylmäpatruuna takin alle ja kuvaamalla takin selkäosa lämpökameralla. Lämpötila mittauspäivänä oli -10 astetta. 5 pistettä = Paino alle 1000 g ja pakkautuu 6 litran kuivasäkkiin 3 pistettä = Paino 1000-1999 g ja pakkautuu 12 litran kuivasäkkiin 1 piste = Paino 2000g tai yli ja pakkautuu 20 litran kuivasäkkiin Arvostelu Koko Eristävyys Käytettävyys Tuulenpitävyys Paino YHTEENSÄ Huppu Taskut Käsiteltävyys Kiristykset 30 % 20 % 15 % 10 % 5 % 10 % 10 % 100 % Arc’teryx Firebee AR Hoody M M 5 5 1 1 1 5 5 3,8 Fjällräven Nuuk Parka W S 3 5 5 5 5 5 3 4,2 Fjällräven Yupik Parka M M 3 5 5 5 3 5 3 4,1 Haglöfs Furudal Down Parka W S 4 3 1 1 1 5 5 3,1 Haglöfs Siljan Parka M M 3 1 3 1 1 5 3 2,5 Halti Osaka M M 5 3 5 1 1 5 1 3,6 Jack Wolfskin The Cook Parka M L 5 1 3 5 3 5 3 3,6 Sasta Huurre M L 3 1 5 5 1 1 3 2,8
Hihansuiden kiristys on yksinkertainen, mutta toimiva. Nuukin huppu karvoineen on toimiva, vetoketjujen vetimet pitkiä ja takin yksityiskohdat mietittyjä. RETKI maaliskuu 2019 78 + Lämmin ja tuulenpitävä + Hupun kiristykset toimivia – Äänekäs tuulella – Parkatakiksi lyhyt FIREBEE AR Hoody on muhkea untuvatakki, joka on lämmin ja pitää tuulen. Takissa on tuulenpitävä Gore Thermium -kalvo. Parka on toiminnallinen ja vetoketjujen ja taskujen käyttäminen onnistuu myös rukkaset kädessä. Samaa takkia on myynnissä myös naisille (ei testattu). Tuulessa kangas ja hupun kiristykset pitävät kovaa ääntä. ARC’TERYX FIREBEE AR HOODY M HINTA : 980 euroa PA I N O : 680 grammaa + Toimiva talviretkikäytössä + Yksityiskohdat – Voisi olla lämpimämpi – Painava N U U K Parka on monipuolinen talvitakki retkeilijän tarpeisiin. Nuuk on kokonaisuutena onnistunut tuote retkeilijän tarpeisiin. Takissa on niukalti taskuja ja yksinkertaiset yksityiskohdat. Takki pitää tuulta, mutta keinokuituinen täyte voisi olla lämpimämpi. Takissa on paljon taskuja, joista osa on pieniä ja osa isoja, ja taskuihin oikeasti mahtuu tavaraa. Takki on mukava päällä, mutta tuulitestissä kaivattiin lisää pituutta helmaan sekä suojaavuutta kasvoille. Takki soveltuu parhaiten järeäksi taukotakiksi tuulisiin ja kylmiin olosuhteisiin retkeilijälle, joka pitää pelkistetystä tyylistä. FJÄLLRÄVEN NUUK PARKA W H I N TA : 500 euroa PA I N O : 1 640 grammaa V O I T TA J A PARKATAKIT
Takki on tuulenpitävä mutta voisi olla hieman lämpimämpi. RETKI maaliskuu 2019 79 + Suojaava huppu + Hyvät taskut – Ei lantiokiristystä – Painava Y U P I K Parka on talviretkeilijän takki, jonka yksityiskohdat toimivat. Takissa saisi kuitenkin olla vielä kiristys lantiolla. Takin vetoketjuja on hankala käsitellä rukkasten kanssa eikä taskuihin mahdu tavaraa. FJÄLLRÄVEN YUPIK PARKA M HINTA : 500 euroa PA I N O : 1 940 grammaa + Hyvä kompromissi kaupunki/maasto + Pitää tuulta – Saumat kylmäsiltana – Tiukat taskut F U R U DA L on suunniteltu kaupunkikäyttöön, mutta toimii myös satunnaisilla retkillä. Takin leikkaus on kapea ja retkeilijän tarpeisiin taskut ja vetimet ovat hyvin pieniä. Takki on tässä seurassa kevyehkö. Hupun saa hyvin lasien ympärille ja kovassakin tuulessa takki toimii hyvin. Hihansuussa on kireä sisäsukka, mutta ei kiristystä. Takin taskut ovat suuret ja niitä on riittävästi, huppu suojaa päätä eikä mikään leikkauksessa vastusta liikettä. Takin vetoketjut ja taskut ovat käytettävissä rukkasten kanssa ja takki soveltuu hyvin kaikkeen ulkoiluun pakkassäässä. Nuuk ja Yupik ovat lähes toisiaan vastaavat, mutta kuitenkin yksityiskohdissa hieman eriävät takit. Lämpökamerakuvissa untuvatäyte on lämmin, mutta saumakohdat hyvin kylmiä. Vastaava miesten malli: Floda Down Parka (ei testattu). HAGLÖFS FURUDAL DOWN PARKA W H I N TA : 650 euroa PA I N O : 920 grammaa V O I T TA J A PARKATAKIT
Tuulessa karva lepattaa naamalla. Takissa on suuret taskut ja paljon toiminnallisuutta. Vastaava naisten malli: Siljan Parka Women (ei testattu). Vastaavasti joissain kohdin on oikaistu; esimerkiksi helman sivuvetoketjuissa on hyvät, pitkät vetimet, mutta päävetoketjussa ei. Kun huppu on alhaalla, se suojaa kuitenkin kaulaa erinomaisesti. Hihansuussa ei ole kiristystä, mutta sisähihassa on resori. HALTI OSAKA M H I N TA : 480 euroa PA I N O : 2 400 grammaa + Monikäyttöinen maasto/kaupunki + Suojaava kaulus – Verrattain viileä – Puutteelliset kiristykset S I L JA N on kaupunkitakin näköinen, mutta soveltuu käytettäväksi myös retkillä. HAGLÖFS SILJAN PARKA M HINTA : 530 euroa PA I N O : 1 380 grammaa PARKATAKIT. Hupussa on irrotettava karva, jonka nepparit ovat niin pienet, että karva on hankala laittaa takaisin poistamatta hanskoja. Takki pitää tuulta mutta ei ole tämän testin kilpailijoihin verrattuna kovin lämmin. Kiristysmahdollisuuksia takissa on niukalti, eikä taskuihin mahdu paljoa tavaroita. Takki on lämmin ja pitää tuulta. Takista testattiin miesten M ja naisten 36. Takki on testin painavin ja pisin. Siljan-takin heikkous on huonosti eristävä huppu, joka ei suojaa päätä kovin hyvin. RETKI maaliskuu 2019 80 + Lämmin ja tuulenpitävä + Suojaava – Huppu haittaa näkyvyyttä – Painava O SA K A on pitkä ja painava untuvatäytteinen takki, jossa on erityisen muhkea huppu
SASTA HUURRE M H I N TA : 600 euroa PA I N O : 1 520 grammaa PARKATAKIT. Huppu pyrkii tuulessa joko poistumaan niskaan tai kääntymään suoraan kasvoille. Takissa on myös lumilukko ja hihansuissa kiristykset. Takissa ei ole tuulenpitävää kalvoa, joten kovassa tuulessa takista tuulee läpi. RETKI maaliskuu 2019 81 + Lämmin ja tuulenpitävä + Lumilukko – Hupun säädöt – Vajaa karvareunus T H E Cook Parka on hyvin eristävä takki, joka vaikuttaa tavanomaiselta untuvatakilta. Kaulus on suojaava ja näin muhkeaksi takiksi The Cook Parka on kevyt. Takin taskut ovat isot ja käytännölliset, ja vetimiä sekä taskuja on mahdollista käsitellä rukkasin. Vastaava Sastan naisten malli on Lumi (ei testattu). Lämpökamerakuvissa Sastan takki pärjää hyvin. Hupun karvareunus ei kierrä koko hupun ympäri ja jää lepattamaan tuulessa. JACK WOLFSKIN THE COOK PARKA M HINTA : 380 euroa PA I N O : 1 400 grammaa + Suunniteltu retkeilijälle + Lämmin jos ei tuule – Ei pidä tuulta – Huppu ei suojaa kasvoja SASTA N Huurre toimii talvitakkina tuulettomassa säässä. Huurre toimii suojaisassa maastossa retkeilijän käytössä mukavasti. Hupun kiristykset ovat kuitenkin vajavaiset eikä huppu pysy kovassa tuulessa kunnolla päässä. Vastaavaa mallia ei tehdä naisille. Takin huppu ja kaulus ovat hyvät, mutta kasvojen sivut jäävät paljaaksi. Tuuli tekee takista kylmemmän
Viimeisimmällä Himalajan vaelluksellani Everestin eteläpuolella yövyin sekä teltassa että majataloissa, mutta tämä luostari ja sen keittiö oli yksi matkan mieleenpainuvimpia paikkoja. LUONNOSTA RETKI maaliskuu 2019 82 Retkikeittiö N E L I R E I K Ä I N E N JA –tulipesäinen päälläseistävä hella, jossa valmistuu kerralla ateria 410 nunnalle ja munkille Thupten Chölingin luostarissa. “Luostarin puutarhassa” on eräs säveltäjä Albert Ketèlbeyn kuuluisimpia teoksia. Harmi, ettei hän vieraillut keittiössä… K U VA JA T E KST I PETRI KAIPIAINEN
Hinnat sisältävät 10 % arvonlisäveroa. Retki Suomen autiotuvat Vaellus Suomessa Pallas Hetta Kilpisjärvi Halti Nuuksio Retki-lehden sivuilta tutun Joel Aholan retkeilykirjat ja -oppaat edullisesti suoraan tekijältä: retkeilymediaahola.fi/kauppa UUTUUS! MARKKINAPAIKKA ruskovilla.fi LUOMU-MERINOVILLA Tutustu valikoimaan ja hanki parasta: Lämmin fleece -jokapäiväinen onni koko talvikauden. Ilmoitustilaa myy Veikka Gustafsson, puhelin 050-505 8848 ja sähköposti veikka.gustafsson@outdoormedia.fi tai Petri Laine, puhelin 040 180 5054 ja sähköposti petri.laine@retkilehti.fi RETKEILYN JA VAELTAMISEN ERIKOISLEHTI TILAA JA TUTUSTU UUDISTUNEESEEN RETKEEN 6 numeroa + Tunturivaellus-kirja (arvo 25 €) Yhteensä 50 € Voit tilata lehden joko sähköpostilla tilaajapalvelustamme osoitteessa tilaajapalvelu@retkilehti.fi tai soittamalla numeroon 03-4246 5354. KAUDELLA 2019 RETKEILYKURSSIT VIIKONLOPPURETKET MELONTAKURSSIT TUNTURIVAELLUKSET KORPIPELI™ SEIKKAILU UUSI UUSI U L K O I L M A A K A T E M I A MARKKINAPAIKKA on tehokas tapa markkinoida varusteita ja palveluja. Varaa paikkasi nyt! Lähde mukaan opi ja nauu retkeilystä! Tutustu koko kurssitarjontaan osoiieessa www.ulkoilmaakatemia.?. Retken tilaajat voivat lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita Lehtiluukussa www.lehtiluukku.fi. TILAA Retki-lehti ja saat tilaajalahjana Calazo-kustannuksen Tunturivaellus-kirjan