Tarpeen tullen villafleece pestään pesukoneen villanpesuohjelmalla – helppoa! Kaikki Ruskovillan vaatteet ja asusteet suunnitellaan ja valmistetaan omassa ompelimossamme Artjärvellä. LÖYTÖRETKI SIIKANEVALLE Dolomiittien & Alppien KEVÄT Kytäjä-Usmi on kallioinen päiväretkikohde Naskama HIIHTO METSÄ-LAPIN POIKKI Testissä retkikengät talvipoluille CHARLY SALONIUSPASTERNAK & Lapin lumo Ensi kesänä HIIDEN POLUT. Se ei hiosta tai kerää hajuja, ja raikastuu muiden villavaatteiden tavoin tuulettamalla. | Nopea toimitus 2–5 arkipäivässä V illafleecellä ja tavallisella fleecellä on vissi ero: villafleece valmistetaan 100 % luomumerinovillasta, kun taas perinteinen tekokuitufleece tehdään polyesteristä. To a se on! Tilaa verkkokaupasta: ruskovilla.. Koska villafleece on täyttä merinovillaa, se ei sisällä lainkaan mikromuoveja. VKO 2025-12 683219-2502 R ET K I 2/ 20 25 Fleece, jossa ei ole lainkaan muovia. Missään valmistuksen vaiheessa ei käytetä haitallisia kemikaaleja, kuten koinsuoja-aineita tai viimeistelyaineita, joten tuotteet ovat turvallisia valmistaa ja käyttää L ämmin villafleece on kevyttä, hengittävää ja niin pehmeää, että se sopii käytettäväksi myös paljasta ihoa vasten. 2/2025?— 11,90 € Retki PAL
Retki 3/2025 21.3.2025 www.facebook.com/retkilehti @retkilehti Retki-lehti Outdoor Media Oy Seuraavas sa numerossa Sakari Raappanan ja Petteri Veijosen kanoottiseikkailu Kalmankaltiosta Jäämerelle SISÄLLYS 12 Norjan historialliset reitit 50 Kevät koittaa vuori vaeltajalle 36 Hiihto Metsä Lapin maan selän poikki 2—2025
050-541 9943 markus.molenius@kruunumedia.fi Toimitusjohtaja Veikka Gustafsson p. Määräaikaistilaus 9 numeroa 85 euroa. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Tiedot & taidot 12 Historia elää Norjan vaellusreiteillä 12 Syö ulkona! 18 Charly Salonius-Pasternak & Lapin luksus 22 Jos peto yllättää polulla 26 Retket 36 Naskama & hiihto Metsä-Lapin poikki 36 Siikanevalla Blenheimia etsimässä 44 Kevään ensi merkit Alpeilla & Dolomiiteilla 50 Ensi kesänä: Hiiden polut 58 Kallioinen Kytäjä-Usmi 62 Pieni paratiisi La Gomera 66 Varusteet 70 Garminin superuutuus Fenix 8 70 Joutsenen uudet untuvaponchot 71 Testissä kengät talviretkeilijälle 72 SISÄLLYS Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T www.facebook.com/retkilehti @retkilehti Retki-lehti Outdoor Media Oy TILAAJAPALVELUMME ON VAIHTUNUT! Uudet yhteystiedot: tilaajapalvelu@retkilehti.fi puh. Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. 03-4246 5354. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi ISSN 1456-8837 Vakituiset avustajat Joel Ahola Maija Arosuo Benjamin Hokkanen Olli Järvenkylä Saana Kamula Tuija Kauppinen Aksana Kurola Mikko Lamminpää Päivi Mattila Ossi Määttä Joppe Ranta Poppis Suomela Markus Thomenius Susanna Ylinen Avustajat tässä numerossa Sanna Häkkänen Juhana Unkuri Kartat Retkeilymedia Ahola: Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Taitto Mäyrä Media, Benjamin Hokkanen aineistot@retkilehti.fi Paino Printall, Tallinna Kannen kuva Ossi Määttä Tilaajapalvelu tilaajapalvelu@outdoormedia.fi puh. Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 55 euroa. 03-4246 5354 arkisin kello 8–16 Vuonna 2025 ilmestyy 9 numeroa, joista yksi julkaistaan tuplanumerona. Päätoimittaja Petri Laine petri.laine@retkilehti.fi Julkaisija Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@retkilehti.fi Y-tunnus 1441340-4 Ilmoitusmyynti Markus Molenius p. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin
On vaikea kokea olevansa erämaassa, jos kävelee kohti tuulimyllyjä. Kun vuosia sitten ajelin E8-tietä kohti Käsivartta, näyttivät Mielmukkavaaran laella jököttävät tuulivoimalat hyvinkin eksoottisilta ja ajatuksena kivoilta. Kai silloin tuulivoimalle löytyy paikkoja muualtakin kuin kansallistai luonnonpuistojen viereltä. Suomen sanotaan olevan iso maa. Not in my back yard eli nimby-ilmiö on tuttu juttu. Tuntuu, että niitä kaavaillaan etupäässä kansallispuistojen liepeille. Patakorven tuulivoimala-alue aiheuttaisi huomattavasti haittaa Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen luonnolle. Etelä-Konneveden kansallispuistossa melovat näkisivät erinomaisesti Miilukankaan tuulivoimalat. Ehkä suurin ihmisiä tuulivoimassa häiritsevä asia on niiden vaikutus maisemaan. Ne näkyvät siis kauas. Nyt puhutaan myös voimaloiden varjopuolista. Parin viime vuoden aikana suhde tuulivoimaan on muuttunut. Kaikki kuitenkin pitivät ideasta, kohta saataisiin puhdasta sähköä melkein ilmaiseksi. 4 RETKI helmikuu 2025 PÄÄKIRJOITUS Petri Laine Not in my kansallispuisto ”Eikä vieläkään tuulivoimaa” lauloi Ultra Bra vuonna 1999. Siellä ne tuottivat sähköä aivan tyhjästä. Kävin läpi käynnissä olevia tuulivoimahankkeita ja yllätyin. Neljän kilometrin päähän Riisitunturin rajasta on suunnitteilla tuulipuisto. NATURE One GTX high metsästykseen, vaellukseen, retkeilyyn. Tuulivoimalat tekivät tuolloin tuloaan Suomeen, vaikka moni piti niitä hyvin marginaalisena tapana tuottaa energiaa. Lapin liitto on kartoittanut potentiaalisia tuulipuistopaikkoja. Yksi voimala voi nousta jopa 180 metriin, ne sijaitsevat yleensä korkealla paikalla ja voimaloita voi yhdessä paikassa olla kymmeniä. Ne häiritsevät eläinten elinympäristöjä, linnut voivat törmätä niihin ja niitä varten pitää raivata runsaasti metsää. Kurjenrahka, Salamajärvi ja Lauhavuori saisivat myös osansa vihreästä siirtymästä. Tuulivoimalat ovat niin massiivisia rakennelmia, että ne väistämättä muuttaisivat retkeilykokemusta niiden lähialueilla, siis kymmenien kilometrien säteellä. Tuulipuistohankkeet ovat nostattaneet paikallista vastarintaa, eli nähtäväksi jää, mitkä niistä lopulta toteutuvat. Niitä löytyy myös Saariselän ja Urho Kekkosen kansallispuiston läheisyydestä. Se nousi väistämättä mieleen, kun lueskelin tuulivoimahankkeista
NATURE One GTX high metsästykseen, vaellukseen, retkeilyyn
Retkeilyn suosio vaikuttaa vakiintuneen koronan jälkeisinä vuosina, sillä vuonna 2022 kävijöitä oli 3,5 miljoonaa ja vuonna 2021 4 miljoonaa. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, käyntejä 598 800 2. Pyhä-Luoston kansallispuisto, käyntejä 198 900 J A A K K O P O S T I SY YS K U U on toiseksi suosituin kuukausi kansallispuistoissa.. Kansallispuistojen käyntimäärät olivat samaa tasoa kuin vuonna 2023. Käyntimääriltään suosituimmat kansallispuistot vuonna 2024 olivat: 1. Urho Kekkosen kansallispuisto, käyntejä 435 900 3. KARTALLA 6 RETKI helmikuu 2025 Kartalla T E KST I Petri Laine Heinäkuu on retkikuu Retkeilyn suosio tuntuu vakiintuneen, selviää Metsähallituksen vuoden 2024 kävijämäärätilastoista. Nuuksion kansallispuisto, käyntejä 312 600 4. V iime vuoden aikana kansallispuistoihin tehtiin noin 3,6 miljoonaa käyntiä. Kolin kansallispuisto, käyntejä 249 800 5
Oulangan kansallispuisto, käyntejä 187 400 7. Metsähallituksen Luontopalvelut alkoi viime syksynä julkaista retkikohteidensa käyntimääriä Käyntimäärätilanne-palvelussa, josta löytyy tietoa kustakin kansallispuistosta, jopa kävijämäärälaskurin tarkkuudella. KARTALLA 7 RETKI helmikuu 2025 6. Vähiten kansallispuistot kiinnostavat ihmisiä marraskuussa, jolloin joissakin kohteissa käy vain muutama sata retkeilijää. Kansallispuistoihin mahtuu hyvin vilkkainakin aikoina, ja esimerkiksi Hossassa oli enimmillään 19 300 kävijää kuukaudessa. R A M I V A LO N E N IL O N A K A R J A L A IN E N K E SÄ N K I JÄ R V E N laavu on suosittu kohde etenkin hiihtolomien aikaan. Pallas-Yllästunturin vilkkain kuukausi oli maaliskuu 120 000 kävijällä. Pääkaupunkiseudulla Nuuksion kansallispuistossa oli käyntimäärissä reipasta kasvua, myös Kolin kansallispuisto Pohjois-Karjalassa ja Oulangan kansallispuisto Koillismaalla kasvattivat suosiotaan. Sipoonkorven kansallispuisto, käyntejä 165 500 8. V I I M E vuoden suosituin kansallispuisto oli jälleen PallasYllästunturin kansallispuisto. Palvelusta selviää, että suosituimmat retkeilykuukaudet ovat järjestyksessä heinäkuu, syyskuu ja elokuu. Repoveden kansallispuisto, käyntejä 100 900 Lapin suosituimmat kansallispuistot Pallas-Yllästunturin kansallispuisto ja Urho Kekkosen kansallispuisto kasvattivat suosiotaan. Vilkkain kuukausi oli keväthankien maaliskuu.. Talvisin kävijämäärät tippuvat yleisesti reippaasti ja vähiten kansallispuistot kiinnostavat ihmisiä marraskuussa, jolloin joissakin kohteissa käy vain muutama sata retkeilijää. Suosituista kansallispuistosta käynnit vähenivät esimerkiksi Repoveden kansallispuistossa, jossa Lapinsalmen silta on ollut pitkään käyttökiellossa
Kisan järjestäjät keräävät juoksijoiden muistoja kisasta ja polkujuoksun suosion alkuajoilta: ”Polkujuoksun suosio ryöpsähti 2010-luvun alkuvuosina, kun ryhdyttiin järjestämään muitakin polkujuoksutapahtumia. Nyt toivomme, että saamme talteen niin tapahtumaan kuin polkujuoksun harrastamiseen liittyviä muistoja – ne palvelevat paitsi tämän vuoden juhlatapahtumaa myös mahdollista suomalaisen polkujuoksun historiankirjoitusta tulevaisuudessa”, sanoo Vaarojen Maratonin tapahtumapäällikkö Hannu Airila. vaarojenmaraton.fi. Kisa myytiin loppuun muutamassa tunnissa tammikuussa, eli maratonin suosio on yhä kova. KARTALLA 8 RETKI helmikuu 2025 R E T K I R I S T I K K O T A P A H T U M A T R I K E T A A S E D U S K U N T A N E S S N O E T N A K U T A R U O T A T U S I S T R A T A S T A A L A I E O K S A A S I A A K S E L I S A A N I L A V A R O I T U S A K T I K A T A R S I S P T S A S O U N A V D U B A I I H A U R A T A O M A N K A R A K O T A A A M U M A V A N N O T P O R T I T O R S I K I P U R A H A K R E I S S A T A U N E T T A A T A T R I U M I T E J O K A A T O K R A A H K I O R E U T O A A H T I O O D I I L M A R E L E S O R S A T I L A R I T L A H O M E H U T Ä T I O J A T T A I T O S Ratkaisu 1/2025-numerossa ilmestyneeseen ristikkoon 20 vuotta Vaarojen Maratonia TÄ M Ä N vuoden lokakuussa Kolilla järjestettävä Vaarojen Maraton on jo kahdeskymmenes
Ensimmäisen FOFF-tapahtuman teemana on retkeily Urho Kekkosen kansallispuistossa. Tapahtumassa esitetään myös Elinan Hovisen ja Sakke Raappanan videoita. Kun on lukenut Parviaisen veljesten Susitaival-teoksen, toivoo sellaisia lisää. Kirjassa on 200 sivua ja kuvitus on mustavalkoinen. Elokuvia esitetään lauantaina 29.3. Tomi Kontio ja Elina Warsta, Teos-kustantamo 2024. Festivaaleilla esitetään Suomessa kuvattuja tai suomalaisten tekijöiden kuvaamia ulkoilmaelämästä kertovia videoita. Tapahtuman lippuja voi ostaa osoitteessa reppuretki.fi/foff. Ulkoilmaleffojen esityspaikkana on Kino Kilta Taiteen talossa. Kerran elämässä Pohjois-Norja. Jussi Parviainen & Pekka Parviainen, Bod Books on Demand 2024. Ville Palonen, Readme.fi 2024. Kokenutkin Norjan kävijä löytää sieltä jotain uutta, etenkin jos mukana on Ville Palosen opas Pohjois-Norjaan. Samoilu Lapin kesäluonnossa vie heidät naalin pesälle, jota he suojelevat ruokaa etsivältä ketulta. Susitaival kertoo vaelluksesta Patvinsuolla. Se on ollut pitkäaikainen haave ja siihen on ladattu suuria odotuksia. Kirjassa esitellään yli 300 kohdetta retkeilijälle, kalastajalle ja autoilijalle. KARTALLA 10 RETKI helmikuu 2025 K I R J A T Viron pisin vaellusreitti Peraküla-Aegviidu-Ähijärve on 812 kilometriä pitkä R E T K I L U K U T E KST I Petri Laine Sarjakuvaa aikuisille & opas Norjan vuonoille K I S SA (joka on koira), Koira (joka on kissa), Näätä (joka on mies) ja Tiikeri (joka on tyttö) matkaavat Helsingin Vuosaaresta suuren kukkulan, Saanan, juurelle. LO F O OT E I LTA Finnmarkiin ulottuva Pohjois-Norjan alue on iso ja luontomatkaajan aarreaitta. Seurueessa on kaikkiaan neljä miestä ja patikoinnin aikana jutellaan asioita maasta taivaisiin. Koira nimeltään Kissa. klo 12–19. Teemaan sukelletaan muun muassa RetkiReppu-kanavan Peter Tarvaisen retkeilyvideoiden avulla. Esimerkiksi tutustua Pykeijan suomalaiskylään tai alueen sotahistoriaan. Vaellusopas teos ei ole, mutta kun Norjaan saakka matkustaa, kannattaa katsella vähän muutakin kuin vuoria. T A P A H T U M A T Ulkoilmaleffoja valkokankaalla T U R U S SA järjestetään maaliskuun lopulla uusi elokuvafestivaali Finnish Outdoor Film Festival (FOFF). Susitaival. Opas vuorille ja vuonoille. VA E L LU STA R I N O I TA julkaistaan harvoin sarjakuvina. Tomi Kontion kirjoittaman ja Elina Warstan kuvittaman Koira nimeltään Kissa -sarjan viides kirja vie pikkulukijat erämaahan, jossa selviää parhaiten toisia auttamalla
12 NRO RETK IRUO KANA SIIKA A GNO CCHI PEDI LLÄ ”. RETKI helmikuu 2025 11 tiedot & taidot 12 2 2025 NORJAN KOLMANNEKSI SUURIN JÄÄTIKKÖ ON OLLUT TURISTIMAGNEETTI JO 200 VUOTTA SITTEN! Norjan muinaisilla reiteillä s
12 RETKI helmikuu 2025 ESIVANHEMPIEN POLUILLA 12 RETKI helmikuu 2025 ESIVANHEMPIEN POLUILLA SA LT FJ E L L E T-SVA RT I S E N I N kansallispuistoa halkovalla kulkureitillä on vaellettu jo yli 160 vuotta sitten.
Peuranpyytäjät, kirkonmiehet, lääkärit, kauppiaat, postinkantajat, turistit ja monet muut ovat jättäneet jälkensä tuntureille, vuorille, vuonojen ja vesien äärelle sekä metsän poveen. 13 RETKI helmikuu 2025 ESIVANHEMPIEN POLUILLA. 13 RETKI helmikuu 2025 ESIVANHEMPIEN POLUILLA T E KST I JA K U VAT Sanna Häkkänen Norjan muinaisilla reiteillä Siitä lähtien, kun ihmiset ovat asuttaneet Norjan maata, on siellä liikuttu paikasta toiseen vakiintuneita kulkureittejä seuraillen. Välimatkat vuorten ja vuonojen rikkomassa maisemassa ovat venyneet päiväkausien pituisiksi ja matkaa on taitettu luonnon voimia uhmaten ja niitä peläten
Suurin osa vaelluksista on useamman päivän ponnistuksia. Vaellusreittiprojektin tavoitteena on ollut lisätä tietoisuutta kulttuurihistoriasta ja kulkemisen etnografiasta – ja herättää henkiin jo unohtuneita, vanhoja kulkureittejä. Reitit ovat pitkälti yhdensuuntaisia, ja tämä asettaa omat haasteensa vaelluksen logistiikan suunnittelussa. Sen merkintä valmistui syksyllä 2023 ja se on Finnmarkin läänin ensimmäinen ja Norjan pohjoisin kulttuurihistoriallinen vaellus. Merkkejä menneestä elämästä voivat olla muun muassa vanhat rauniot, kalliopiirrokset, sodanaikaset bunkkerit, muinaiset polut ja kaikenlaiseen luonnonkäyttöön liittyvät rakenteet. Viimeisin reitti, järjestyksessään numero 18, on Altan ja Kaarasjoen välillä kulkeva ikivanha postireitti. Historialliset vaellusreitit (Historiske vandreruter) ovat DNT:n standardien mukaan merkittyjä ja niiltä löytyy monipuolisesti palveluita retkeilijöille. Viisipäiväisen, haastavaksi luokitellun vaelluksen päätteeksi toimittaja tuli perille ennen postimerkillä varustettua kirjettä! Reittien haastavuus vaihtelee ja niillä liikutaan vuorilla, tunturissa – jopa jäätiköllä ja vesiteitse. Historiallisia vaellusreittejä on merkitty yhteensä yli 500 kilometriä. Jokaisella reitillä on historiallinen viitekehys, johon liittyvään materiaaliin on mahdollista tutustua ennen retkeä sekä sen aikana. Monien reittien varrelta löytyy yksi tai useampi DNT-tupa, jotka ovat tunnetusti kodikkaita majapaikkoja. Finnskogenissa kuljetaan metsäsuomalaisten jalanjäljissä savupirttien ja kasHistoriallisia vaellusreittejä on merkitty yhteensä yli 500 kilometriä. Hankkeen tukijana on ollut Norjan ympäristövirasto, ja yhteistyötahoihin ovat kuuluneet myös DNT:n paikallisjärjestöt ja kansallispuistot. Keskiössä ovat ihmisen ja luonnon kanssakäymisestä syntyneet tarinat. Kohteiden yhteisenä symbolina on Hannunvaakunaa muistuttava, viikinkiaikaista riimukoristetta imitoiva logo. Lähtökohtana on, että reitillä on kuljettu jo paljon ennen meidän aikaamme – ja juuri se antaa lisämausteen vaellusreissuun. Monia niistä on restauroitu vanhaa kunnioittaen.. 14 RETKI helmikuu 2025 ESIVANHEMPIEN POLUILLA V uonna 2012 Norjan valtiollinen Kulttuuriperinnön virasto (Riksantikvaren) ja Norjan suurin ulkoilmajärjestö DNT (Den Norske Turistforeningen) aloittivat projektin, jonka tavoitteena oli luoda uusi vaellusreittikonsepti restauroimalla historiallisia kulkureittejä. Reittikonseptin päämääränä on alusta asti ollut saada maan jokaiseen lääniin ainakin yksi historiallinen vaellus. H I STO R I A L L I ST E N vaellusreittien varsilta löytyy ikivanhoja rakenteita. Kuriositeettina mainittakoon, että vaellusreitin avajaisten yhteydessä DNT:n jäsenlehden toimittaja lähti viemään kirjettä Kaarasjoelta Altan kaupunginjohtajalle yhtä aikaa Norjan postilaitoksen kanssa
Norjan kolmanneksi suurin jäätikkö on ollut turistimagneetti jo 200 vuotta sitten! Mikäli kaipaa haastetta ja nousumetrejä, löytyy niitä Jotunheimenin vuoristosta, maan korkeimpien huippujen kainalosta. Folgefonnan jäätikköä halkova reitti esittelee norjalaisten turismin varhaisimpia vaiheita. Noin 60 kilometrin mittainen vaellus Suurin osa historiallisista reiteistä sijoittuu Napapiirin alapuolelle. Lennätinreitin varaan muodostui myös pienimuotoista turismia. Yhdensuuntaisen vaelluksen logistiikkaa helpottaa kansallispuiston itäreunaa seuraileva rautatie. Pohjois-Norjan alueella on vain kolme vaelluskonseptiin kuuluvaa reittiä – yksi kussakin Pohjois-Norjan läänissä. Vaikka 100 vuotta myöhemmin tolpat purettiin, pysyi reitti hyvin kuljettuna. Tolppien tukirakenteina toimineita kivirakennelmia löytyy maastosta yhä ja ne ovat suojeltuja kulttuurimuistoja. Malmitie Rørosista Femundsmarkaan esittelee ihmisen moninaisen luonnonkäytön jälkiä. H I STO R I A L L I S E T reitit on merkitty DNT:n standardien mukaan. 15 RETKI helmikuu 2025 ESIVANHEMPIEN POLUILLA kiviljelmien lomitse, Norjan metsäisimmässä maisemassa. Sitä voisi hyvin kuvailla Norjan Hetta-Pallakseksi ja se soveltuu kohteeksi myös vaellusta vähemmän harrastaneelle. Linja yhdisti Eteläja Pohjois-Norjan ja oli suuri mullistus alueen ihmisille, joiden viestit tähän asti olivat kulkeneet meriteitse monen mutkan kautta. Hyvistä opasteista huolimatta kartta ja kompassi ovat tarpeen!. Nämä ja muut historialliset vaellusreitit esittelevät monipuolisesti Norjan kulttuuria ja historiaa – ne ovat kuin koko valtakunnan kokoinen ulkoilmamuseo! Suurin osa historiallisista reiteistä sijoittuu Napapiirin alapuolelle. Valtaosa vaelluksesta kuljetaan suurissa laaksoissa ja avoimilla selkosilla. Vaikka avotunturissa liikkuminen edellyttää hyviä erätaitoja, ei reitillä ole suuria teknisiä haasteita. Tuhat lennätintolppaa paitsi mahdollistivat viestinvälityksen, myös viitoittivat vakiintuneen kulkureitin karun tunturiylängön poikki. Täällä vaelletaan norjalaisen vuorikiipeilyn pioneereiden viitoittamalla tiellä. Polku kulkee polveilevassa maastossa, mutta suurimmat nousuja laskumetrin kertyvät reitin alkuja loppupäässä. Linjan pysytyksen yhteydessä maastoon rakennettiin viisi tupaa (telegrafstuer), jotka tarjosivat suojan linjaa huoltaville ihmisille ja muille erämaassa liikkuville. Telegrafruta Nordlanin asukkaat saivat kaivattua helpotusta yhteydenpitoonsa, kun 1860-luvulla Ranasta Saltdaliin pystytettiin lennätinlinja. Telegrafruta kulkee Saltfjellet-Svartisenin kansallispuiston läpi Russånesista Bjøllånesiin tai toisinpäin. Reitti kulkee halki rikkaiden kulttuurimuistojen, johon kuuluu niin kivikautisten asumuksien jäännöksiä kuin savottaja kaivoshistoriaakin
Suomensukuisten asukkaiden harjoittamalla tervanpoltolla on myös pitkät perinteet Reisan alueella. Tuvilla yöpyminen on maksullista, mutta Suomen Ladun jäsenet saavat lunastettua petipaikan DNT:n jäsenhinnalla. Suomalaiset lienevät ihastuneen alueen mäntyvoittoiseen, kiveliöiseen metsään ja asettuneet niille sijoilleen. H I STO R I A L L I S I L L A vaelluksilla nautitaan kulttuurihistorian ohella upeista luontoelämyksistä. Kulkuvälineenään pitkää ja kapeaa venettä käyttäneet maahanmuuttajat toivat mukanaan jokivenekulttuurin. Reisan historiallinen vaellusreitti mukailee tuhansia vuosia käytössä ollutta kulkureittiä, jonka varrella tutustutaan tervanpolttoon, lohiturismiin, poronhoitoon ja villipeurojen pyyntiin. Monet alueen järvistä tunnetaan hyvinä kalavesinä, ja lajikirjoon kuuluvat kaloista jaloimmat rautu ja taimen. Reitin varrella on neljä DNT-tupaa (Bjellåvasstua, Midtistua, Satlfjellstua ja Krukkistua), joista kaksi on alkuperäisiä lennätintupia. Suomalaisten siirtolaisten arvellaan olevan ensimmäisten joukossa aluetta vakituisemmin asuttaneita ihmisiä. Vaellus on mahdollista toteuttaa kokonaan tupaverkostoon tukeutuen, mikäli kaipaa eräelämään pientä luksusta. R E I SA N laaksossa DNT:n Nedrefosshyttalla pääsee löylyttelemään kuningattaren vihkimässä saunassa.. Vaellus suositellaan jakamaan vähintään neljään päiväetappiin, mutta upeassa kansallispuistossa saa kyllä kulumaan useammankin päivän. Polun varrelta löytyy ihanteellisia telttapaikkoja ja kansallispuistossa leiriytyminen on sallittua jokaisenoikeuksien nojalla. Myös alueen matkailuelinkeinolla on yli satavuotinen historia. 16 RETKI helmikuu 2025 ESIVANHEMPIEN POLUILLA tarjoaa alusta loppuun saakka silmiä hiveleviä maisemia ja miellyttävää tallattavaa vaelluskengän alle. Katovuosien koettelemasta Peräpohjolasta ja Lapista vaellettiin kohti Jäämeren rannikkoa paremman elämän toivossa 1700-luvulta lähtien. Reisadalen Tromsin läänissä historiallinen vaellusreitti johdattaa kulkijan Reisan kansallispuistoon ja kanjonimaiseen laaksoon, kristallinkirkkaan Reisajoen äärelle. Jokea hyödynnettiin liikkumaväylänä sisämaasta rannikolle kuljettaessa tai metsästysalueelta toiselle siirryttäessä. Useimmissa laakson taloissa lisätuloKulkuvälineenään pitkää ja kapeaa venettä käyttäneet maahanmuuttajat toivat mukanaan jokivenekulttuurin. Reisabåt on sittemmin muodostunut tärkeäksi kulkuneuvoksi Reisajoen varrella eläneille ihmisille – ja on sitä vieläkin. Alun perin venettä liikuteltiin pitkän sauvan avulla työntelemällä, nykyaikaisissa versioissa on moottorit. Täällä on kuljettu sekä jalan että vesitse ammoisista ajoista alkaen
Nousu Nedrefosshyttalta ylös kohti Imofossenin putousta on jyrkkä ja hieman ilmava. Paikalliset yrittäjät järjestävät jokivenekuljetuksia vesitilanteesta riippuen jopa Nedrefosshyttalta joen alajuoksulle. Reisajoki on normaalilla vedenkorkeudella suhteellisen helppo melontakohde, jossa vauhdin makuun pääsee pienissä nivoissa ja koskissa. R E I SA N laakson historiallinen vaellus alkaa Ovi Raishiin-infopisteeltä, jossa retkeilyrakenteet ovat hienot.. Koko reitin pituus on noin 50 kilometriä ja sen kulkemiseen yhteen suuntaan kannattaa varata ainakin kolme päivää. Joen varresta löytyy yhä vanhoja tervamiiluja. Päiväetapit voi pilkkoa joen varressa ja ylempänä laaksossa sijaitsevien autiotupien välimatkoja mukaileviksi. Historiallinen vaellusreitti päättyy Ráisjávrille, aivan Finnmarkin rajalle. 17 RETKI helmikuu 2025 ESIVANHEMPIEN POLUILLA Ferdselsvegen over Kamperhamrane, 32 km Driftavegen gjennom Viglesdalen, 25 km NORJA RUOTSI SUOMI Postruta Alta til Karasjok, 94 km Historisk vandrerute Reisadalen, 53 km Telegrafruta, 61 km Malmveien, 50 km Fieldfare-ruta i Tafjordfjella, 30 km Jotunheimen, 59 km Aurlandsdalen, 16 km Hallingskeidvegen, 19 km Turistvegen over Folgefonna, 26 km Brudleruta, 27 km Nordmannsslepa Veggli, 23km Jacobineruta, 34 km Hallevägen, 46 km Flyktningeruta, 104 km Finnskogrunden, 53 km Stølsruta i Valdres, 70 km Norjanmeri Pohjanmeri Jäämeri 100 km ja hankittiin aikanaan tervaa polttamalla. Lisätietoa historiallisista vaelluksista löytyy osoitteesta www.dnt.no. Kiveen ikuistetut haalistuneet kuviot muistuttavat ihmisja eläinhahmoja ja niiden arvellaan olevan peräti 4 000 vuotta vanhoja. Tai ehkäpä ne ovat vain otteita tuhansia vuosia sitten eletystä arkipäiväisestä elämästä. Nedrefosshytta on DNT-tupa, johon petipaikka varataan netistä etukäteen. Polku erottuu maastosta hyvin ja on melko helppokulkuinen. Elinkeino jatkui pitkälle 1900-luvun puolelle. Täältä retkeä voi jatkaa halutessaan Kalottireittiä pitkin Kautokeinoon saakka. Sieimmahytta, Vuomatakka, Imogammen ja Arthurgammen ovat avoimia, Statskogin omistamia autiotupia. Sieimmassa on lisäksi varaustupa, jota voi tiedustella Storslettin kylällä sijaitsevasta luontokeskuksesta. Kallion pintaan tallennetut kuvat antavat meille käsityksen menneisyyden kuvitteellisesta maailmasta sekä ihmisten uskomuksista ja rituaaleista. Paluu lähtöpaikalle järjestyy tarvittaessa myös perinteisellä reisabåtilla. Haasteena reitillä on tiheä kasvillisuus ja muutamat rakkakivikko-osuudet. Näissä vaatimattomissa tuvissa voi majoittua maksutta. Astetta ekstrememmän reissusta saa, jos vuokraa kanootin tai packraftin ja meloo sillä jokea pitkin takaisin Ovi Raishiin-infopisteelle. Historiallinen vaellusreitti alkaa Ovi Raishiin -infopisteeltä ja päättyy Ráisjávrille, mutta mikään ei estä patikoimasta siitä lyhyempiä osuuksia. Täällä on sauna, jossa pääsee hellimään vaelluksella kipeytyneitä lihaksia. Vuonna 2010 Sieimmasta, suojaisesta jokivarren mutkasta löytyi kallioon punamullalla maalattuja piirroksia
Haluat sitten ulos kokkaamaan pitkän tai lyhyen kaavan mukaan – mukavaa ajanvietettä on joka tapauksessa luvassa! RETKIRUOKAA. Aikaa kului kolmisen tuntia, nälkä korvasi pienet puutteet ja pulla oli hieman likilaskoista, mutta tunnelma sitäkin korkeammalla. T ämän kokonaisuuden valmistamista kokeilin kahdesti. 18 RETKI helmikuu 2025 RETKIRUOKAA T E KST I Maija Arosuo K U VAT Aras Jarjis Ulos syömään! Talvella on kiva herkutella ja mennä oikein ulos syömään. Tai sitten voi käyttää kokkaamista hyvänä syynä viettää aikaa yhdessä. Esivalmistelin ruoat sisällä ja paistoin nuotiopaikalla. Kaikille riitti kivasti tekemistä ja puheensorina lakkasi vain silloin, kun jokin ruokalaji valmistui. Valmistimme sen ensin 18 hengen voimin marraskuisen illan pimeydessä retkeilypaikalla ilman esivalmisteluita. Pientä vaivannäköä tietysti vaatii loihtia kolmen ruokalajin illallinen pimeässä metsässä, mutta halutessaan osan valmisteluista voi tehdä kotona. Niistä tuli vieläkin maittavampia – ja hieman kuvauksellisempia teitä lukijoita varten. Kotona teimme menun kahdelle
Sekoita hiiva lämpimään veteen ja vaivaa vesi ja öljy jauhoihin. Käännä leipä vielä lopuksi kerran niin, että kuuma puoli on ylöspäin. Voit myös tehdä taikinan valmiiksi kotona ja ottaa sen mukaan kylmälaukussa. Laita sille viipaloidut juustot ja purjo, mausta, ja anna lämmetä hetki. Lisää lopuksi suola. 19 RETKI helmikuu 2025 TA I K I N ASTA voi paistaa yhden suuren rievän tai pari pienempää. 19 RETKI helmikuu 2025 RETKIRUOKAA A L K U R U O K A K A H D E L L E 3 dl vehnäjauhoja 5 g kuivahiivaa 1 dl vettä loraus öljyä puolikas vuohenjuustopötkö pala purjosipulia loraus agavesiirappia suolaa, mustapippuria Vuohenjuusto-purjoleipänen VA L M I ST U S O H J E E T 1. V U O H E N J U U STO on maukkaampaa, kun se saa hetken lämmetä nuotiolla.. Viipaloi ja syö heti. 2. Voit käyttää lämmittämisessä apuna kattilaa, sen kantta tai foliota leivän päällä. Laita kohoamaan lämpimään paikkaan (takin alle muovipussissa tai nuotion lähelle). Muokkaa kohonneesta taikinasta yksi iso rievä ja paista se molemmin puolin kuumalla, kuivalla muurinpohjapannulla
Siitä saa herkullista sujauttamalla kalanpalat (noin 3 x 3 cm) jo kotona muovipussiin yhdessä marinadin kanssa. Sitten palat tikkuun ja vartaita grillaamaan. MARINADI LOHIVARTAILLE 1 dl öljyä 1 tl tomaattipyrettä 1 rkl sitruunamehua ripaus cayanneja mustapippuria P I E N E H KÖT siiat on helppo grillata tai paistaa kokonaisina. Paista ensin toinen puoli kypsäksi ja käännä. 2. 4. 7. Suolaa siika vähintään tuntia ennen paistamista merisuolalla pinnasta ja sisältä. Tämän voit halutessasi tehdä jo kotona valmiiksi. 3. Mausta kala tillillä ja sitruunalla ja nauti. Lorauta niiden päälle öljyä ja mausta rosmariinilla. 5. Lisää lopuksi siirappia tuomaan makeutta. 20 RETKI helmikuu 2025 RETKIRUOKAA PÄ Ä R U O K A K A H D E L L E 1 keskikokoinen, kokonainen siika sitruuna tilliä merisuolaa 1 pieni lanttu siirappia voita 200 g gnocchia rosmariinia suolaa oliiviöljyä Siikaa lanttuja gnocchipedillä VA L M I ST U S O H J E E T 1. Paista lanttukuutioita voissa muurinpohjapannulla miedolla lämmöllä, kunnes ne ovat kypsiä. Mikäli siikaonki ei nappaa, voit tehdä myös lohivartaan. Lisää pannulle voita ja laita siiat kypsymään. Keitä kuutiot puolikoviksi vähässä, suolatussa vedessä. Lisää viereen gnocchit kypsymään. Laita suolaa reilusti ja pyyhi tai huuhtele ylimääräinen pois ennen paistamista. Eikö ollut siikaonnea. Siirrä ne syrjään, vaikka kattilaan nuotion lämpöön. G N O C C H I on perunavalmiste, joka kypsyy nopeasti pannulla. L A N T T U K U U T I O I STA tulee sitä maukkaampia mitä kauemmin ne saavat kypsyä miedolla lämmöllä. 6. Kun siian toinenkin puoli on kypsynyt, lisää pannulle kypsät lanttukuutiot, jotta ne ovat varmasti lämpimiä. Öljyä kannattaa nostella pinnalle, jotta siitä tulee pehmeää.. Ne voi syödä nahkoineen, mikä onkin maukkain osa. Pilko lanttu sentin kuutioiksi
VA RS I N A I N E N nuotioklassikko on tikkupulla, joka kääräistään tikun ympärille ja paistetaan nuotiossa makkaran tavoin. Sekoita hiiva kädenlämpöiseen maitoon, lisää sokeri, suola, kananmuna, kardemumma ja sulanut voi. Paistoimme muurikalla yhden ison lätyn, jonka päälle pursotimme hilloa ja kermavaahtoa. 21 RETKI helmikuu 2025 RETKIRUOKAA JÄ L K I R U O K A K A H D E L L E 2,5 dl vehnäjauhoja 1 dl maitoa 5 g kuivahiivaa 1/2 dl sokeria 1/2 tl kardemummaa 1/3 tl suolaa 1/3 dl voita kuohukermaa sokeria hilloa Tikkutai kakkupullaa VA L M I ST U S O H J E E T 1. 4. Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää sokeria. Vatkaa seos osaan jauhoista. Lisää jäähtyneen pullan päälle tai sisälle kermavaahtoa ja hilloa. Suurella porukalla paistaminen olikin ohjelmanumero, johon kaikki saivat osallistua. Kotona kokeilimme samalla reseptillä pullakakkua. Kakkupullan voit paistaa yhtenä isona ohuena kakkuna muurinpohjapannulla, useamman kerran puolta kääntäen. Lisää loput jauhot. Maku oli sama, mutta tunnelma eri. Jätä taikina nousemaan lämpimään (katso leipätaikina). 2. Aikaa jälkimmäisessä kului huomattavasti vähemmän.. Nuotiolla nähtiin niin nokisia pullia kuin täydellisen herkullisia kierteitä. H I L LO N ja kermavaahdon voi laittaa jäähtyneen tikkupullan sisään tai kakkupullan koristeeksi. Kun taikina on noussut, muotoile siitä jauhoisilla käsillä pitkiä pötköjä, jotka voit kiertää sormenpaksuisen, vuollun kepin ympärille. 3. Paista tikkupullat nuotiolla. Kakku kypsyy paremmin, jos laitat sen päälle kannen, kattilan väärin päin tai foliovuoan. Sisään kun sujauttaa lopuksi kermavaahtoa ja vadelmahilloa, menee täydestä hieman vähemmänkin onnistunut paistos
Värejä, jylhää karuutta ja veden muokkaamia uomia.. Aikuisiällä rakkain retkikohde on ollut Lappi, johon hän on ihastunut vähitellen vuosikymmenten mittaan. 22 RETKI helmikuu 2025 HENKILÖ T E KST I Juhana Unkuri K U VAT Charly Salonius-Pasternakin albumi Perusasioiden äärelle Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak teki nuoruudessaan monia pitkiä polkupyöräretkiä, lähinnä Etelä-Suomessa. K I U TA KÖ N G ÄS 2019
”Nykyisin koen saman tunteen Lapissa, vaikkapa silloin kun vaaran rinteellä pysähtyy hetkeksi ja katselee ympärilleen. Esimerkiksi mökeissä ja nuotiotulilla on kätevää vaihtaa ajatuksia päivän säästä tai jakaa reitti-infoja.” Avoimena uudelle Lapissa Salonius-Pasternakia kiehtoo sen rauhallinen karuus. Toisaalta yksin vaeltaessa asiat voi päättää vapaasti itse.” Hän nauttii myös vaellusten tarjoamista kohtaamisista. Matka on voinut jatkua yhdessä uuden tuttavuuden kanssa vaikkapa jonkun vaaran huipulle. Ravintolavaunussa on tuikitavallisia, melkein kaurismäkilaisia keskusteluja, joita voi kuunnella ja voi niihin myös osallistua.” Oulangan kansallispuistossa ja Rukan ympäristössä kiertelevän 80 kilometrin pituisen Karhunkierroksen lisäksi Salonius-Pasternak on mieltynyt muun muassa Pallas-Hettaan, jonka hän kertoo tarjonneen maagisia muistoja. Itse pyrin aina morjestamaan vastaantulijoita. ”Yhteydenpito on saattanut jatkua vaellusten ulkopuolella. M AT K A L L A Hannukurulle 2023. 23 RETKI helmikuu 2025 HENKILÖ E nsimmäisen kerran Charly SaloniusPasternak vaelsi Lapissa 15-vuotiaana, jolloin hän teki isänsä kanssa kolmen päivän hiihtovaelluksen Ylläksellä. Junamatkat ovat hänelle tärkeä osa lapinreissujen taikaa. Ehkä se kuuluisa Lapin Lumo puri kunnolla kuitenkin vasta 2019, Karhunkierroksella läheisen ystävän kanssa.” Sittemmin Salonius-Pasternak on vieraillut vuosittain, käytännössä kesäisin, jossakin päin Lappia. ”Noin vuosikymmen sen jälkeen käsivarsi, kolmen rajan pyykki, saunominen Kilpisjärvellä ja itikat loivat unohtumattomia muistoja. Vaelluksilla Salonius-Pasternak nauttii erityisesti siitä, kun saa olla kiinni hetkessä sekä avoin jollekin uudelle, ehkä odottamattomallekin. Tai hetki kun näkee kivessä merkkejä, joista voi päätellä Lapissa SaloniusPasternakia kiehtoo sen rauhallinen karuus. Seisoimme hetken toisiamme tutkaillen.. ”Se voi olla minua vaellustauolla lähestyvä lintu, ex tempore uinti tai marjojen löytäminen aamaispuuroon. Esimerkiksi joenuomat ja hiekkasärkät ovat jylhän hienoja.” Yksin vaeltaessaan hän suosii merkittyjä reittejä. Luosto-Pyhäkin on osoittautunut erinomaiseksi reitiksi. Salonius-Pasternak on tehnyt noin puolet lapinvaelluksista yksin ja toiset puolet jonkun kaverin kanssa. Kiirunatai riekkonaaras vetämässä huomiota pois polun toisella puolella olleista poikasista. ”Ikkunasta voi katsoa ulos vaikka tunteja, kun kaunis maamme lipuu ohi. ”Joskus kokemusten jakaminen tekee niistä voimakkaamman ja on yhteisiä kokemuksia aina mukava muistella. Vaihtoehtoisesti hän valitsee reittejä, joissa vähintään suurimman osan ajasta on hätätilanteita varten mobiilikenttää tai reittejä, missä voi törmätä muihin ihmisiin ainakin kerran päivässä. Ennen hän koki sielun ja mielen lepäävän parhaiten mökin rannalla merta katsoessa
Täydellinen paikka yöpyä. ”Sitä ei voi kuitenkaan itse valita, ja joskus huonommat säät tekevät asioista entistä muistettavampia. 24 RETKI helmikuu 2025 HENKILÖ sen olleen joskus osa merenpohjaa. Vaihdoin juuri isomman järjestelmäkamerani semipro-settiin. ”Yritän löytää jotain – vaikka miten pientä – jonka äärelle voi pysähtyä ihailemaan luontoa.” PA H A K U R U 2023. Taivas on maaginen ja näkymät muutenkin hienot. Siinä kamera linsseineen painaa alle kilon, ja ne mahtuvat pieneen suojalaukkuun. ”Erotan linnut itikoista ja puut pusikoista, mutta yritän löytää jotain – vaikka miten pientä – jonka äärelle voi pysähtyä ihailemaan luontoa.” Vaelluksillaan Salonius-Pasternak tapaa ottaa säännöllisesti valokuvia ja videokuvaa. ”Kuvaan muutenkin paljon, joten se on hyvin luontevaa myös vaeltaessa. Vaelluksien aikana kuvaan kyllä kännykälläkin ahkerasti.” Varusteet kunnossa Salonius-Pasternak suuntaa Lappiin mieluiten heinä-elokuussa. ”Erään kerran poro pelmahti pusikon läpi. Sitten poro juoksi toiseen suuntaan.” Salonius-Pasternak toteaa, ettei hän ole luonnon suuri asiantuntija. Hieman jännittää, että kait teltan narut ovat tarpeeksi kireällä, ja samalla on kuitenkin kankaan oikealla puolella lämpimässä makuupussissa. Rauha ympäröi ja sielu lepää.. Me molemmat olimme suunnilleen yhtä yllättyneitä, kun katsoimme sekunnin toisiamme noin metrin etäisyydeltä. Kuten moni vaeltaja tietää, tuntuu maagiselta olla sisällä teltassa, kun ulkona sataa runsaammin vettä. Eniten hän nauttii 20 asteen hujakoilla olevasta säästä. Silloin luonnon suuruus voi tuntua koko kropassa.” Eläinten kanssa voi tulla myös yllättäviä kohtaamisia
Arvostan tätä piirrettä, vaikkei minua sinänsä häiritse, jos joku kysyy jotain mieltä painavasta asiasta vaikkapa turvallisuuspolitiikkaan tai Yhdysvaltoihin liittyen. Kuvassa on kaunista symmetriaa, mutta mieleen se tuo ajan kulun ja ihmisen hetkellisyyden. Se tuo samalla ison kontrastin hänen siviilityöhönsä. Muutaman kerran hän on yöpynyt myös autiotuvassa ja kertaalleen Karhunkierroksella laavussa. Toissa vuonna hän hankki isohkon ilmatäytteisen makuualustan, minkä hän on kokenut hyväksi valinnaksi. Silloin en pyri torjumaan asiaa, vaan otan idean tai johtopäätöksen talteen esimerkiksi kännykän äänitallennus-aplikaatioon. ”Näissä kohtaamisissa läpi tapaa tulla vilpitön kunnioitus. Tosin vieressä nukkunutta hyttyset eivät tuntuneet häiritsevän.” Salonius-Pasternak vaeltaa yleensä 14–17 kilon kantamusten kanssa. Olemme yhdessä luonnossa, eikä toista haluta ”häiritä” työasioilla. Siten voin päästää asiasta irti – muuten se joko unohtuisi tai jäisi mieleen pyörimään.” Vaelluksilla monet nuorista eläkeläisiin tunnistavat Salonius-Pasternakin. ”Joskus kaupungissakin juon teen siitä, koska niin kuksan muoto, materiaali, tuoksu kuin maku vievät mielen vanhoille vaelluksille tai ylipäätään luontoon.” Päivän mittaan Salonius-Pasternak tapaa vaeltaa 15–25 kilometriä. Parasta luksusta Charly Salonius-Pasternak on toiminut Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkijana vuodesta 2005. 25 RETKI helmikuu 2025 HENKILÖ Salonius-Pasternak käyttää lapinreissuillaan tunnelitelttaa. ”Ikään kuin aivot olisivat työstäneet sitä, ja ne tarjoavat vastauksen, kun mieli muuten ’vain on’. Tämä alleviivaa sitä, että monesti parasta luksusta onkin joku näennäisesti hyvin yksinkertainen asia vaeltamisen yhteydessä, kuten kylmän veden ottaminen purosta, tai se että on lähes koskemattoman luonnon ympäröimänä.” ”Oletko se Salonius tv:stä?” I S O K U R U 2022. Vaeltaessa ja luonnossa ollessa hänen mieleensä saattaa tulla jokin työhön liittyvä asia. Virtaava vesi, lounas ja lahjaksi saadusta kuksasta juotu tee – hetken nautinto.. ”Hyttysiä oli kyllä silloin sellainen määrä, etten ehkä ihan heti kokeile laavua uudelleen. Samalla se on muistutus elämän ja luonnon voimasta. Luonto on hänellekin vastapainoa työlle, keino ladata akkuja. Äskettäin hän sai 50-vuotislahjaksi uuden 75-litraisen rinkan, joka on edeltäjäänsä vähän isompi. Useimmiten pohtijan kommentti on vain rohkaisu tyyliin ”Jatka vaan just niin kuin olet tehnyt…” Salonius-Pasternakin mielestä vaelluksilla pääsee ennen kaikkea elämän perusasioiden äärelle. J Y R ÄVÄ 2020. Sitten saatan matkustaa kotiin, nostaa puvut matkalaukusta, käydä suihkussa ja kävellä valmiiksi pakatun rinkan kanssa yöjunalle. Työssään hän on keskittynyt erityisesti Yhdysvaltoihin ja Itämeren alueen turvallisuuspolitiikkaan. He voivat kysyä ”oletko se Salonius tv:stä” tai saattavat aloittaa keskustelun politiikasta tai kansainvälisestä teemasta. ”Useimmiten otan mukaan myös pienen, parin desin naukkupullon, harvoin se tyhjänä palaa.” Kahvia ja teetä Salonius-Pasternak juo aina lahjaksi saadusta aidosta kuksasta. ”Olen saattanut olla vähän aiemmin vaikkapa Naton huippukokouksessa, jossa on lämmintä ja pilvin pimein ihmisiä tai illallisella luksushotellissa – työmatkani järjestelyt hoituvat usein järjestävän tahon kautta ja kustannukset menevät heidän piikkiinsä. Yleensä hän tekee 3–4 yötä kestäviä vaelluksia
Jos kuitenkin haluaa varmistaa, ettei joudu pedon kanssa kasvotusten, voi yksin metsässä kulkiessaan hyräillä tai VA I K K A karhu pentuineen saattaa näyttää suloiselta, saattaa emo käyttäytyä uhkaavasti suojellakseen pentuja. Useammin esimerkiksi susia ihmiset havaitsevat auton ikkunasta kuin jalan. Onko pelkoon aihetta ja miten kohdatessa tulisi käyttäytyä. Miten suurpedon kohtaamisen voi välttää. 26 RETKI helmikuu 2025 KANTAPÄÄN KAUTTA T E KST I Maija Arosuo K U VAT Adobe Stock Mikko Jokinen NÄIN KOHTAAT SUURPEDON Suurepedon, eli karhun, suden, ahman tai ilveksen kohtaaminen luonnossa voi olla sykähdyttävä, mutta myös pelottava kokemus. Jälkien ja jätösten näkeminen on hyvinkin mahdollista. Karhu aiheutti yhden kuoleman 1900-luvulla, Ruokolahdella 1998. Yleensä eläin pitää huolta siitä, ettei kohtaa ihmistä. Suomessa kuolee eläinten aiheuttamiin tapaturmiin keskimäärin yhdeksän ihmistä vuodessa. Mikä tahansa eläin voi loukkaantuneena tai ahdistettuna toki olla vaarallinen. Susia Suomessa esiintyy tällä hetkellä eniten Länsija Lounais-Suomessa, ilveskanta on koko maassa vakaa. Kuinka todennäköistä on, että retkeilijä kohtaa Suomessa suurpedon – karhun, ahman, ilveksen tai suden. Todennäköisyys vaihtelee eläimen alueellisen esiintyvyyden ja ajankohdan mukaan. Ilves ja ahma ei tiettävästi ole hyökänneet ihmisen kimppuun. Todennäköisyys suurpedon kohtaamiseen luonnossa on melko pieni, sillä pedot pyrkivät välttämään kontaktia ihmiseen. Harvalukuista ahmaakin voi tavata lähes koko maan erämaisilla alueilla. Eniten kuolemaan johtavia onnettomuuksia eläimistä aiheuttavat hirvet (liikenneonnettomuuksissa), koirat, hevoset ja ampiaiset. Töllöin lenkkeilijä oli joutunut emon ja pennun väliin. Hyvällä tuurilla eläimen voi kuulla, jopa nähdäkin, jos on liikkeellä niiden valveillaoloaikaan, eli iltaja aamuhämärässä. Karhua esiintyy eniten Itäja Keski-Suomessa. Ovatko suurpedot aiheuttaneet ihmisvahinkoja. Poistu paikalta rauhallisesti tulosuuntaan.. Susi ei ole aiheuttanut Suomessa ihmisvahinkoja 1900 tai 2000-luvuilla
Viimeiset viisi vuotta hän on työskennellyt suurriista-asioissa Riistakeskuksen asiantuntijana, tällä hetkellä Susi Life -hankkeen suunnittelijana. Yritys ja erehdys on hyvä tapa kerryttää retkitaitoja, mutta myös toisen kantapään kautta voi oppia – ja laastaria kuluu vähemmän! S U D E N tai muun suurpedon kohtaamista ei tarvitse pelätä. A D O B E S TO C K. Etukäteen kannattaa kuitenkin miettiä, miten tulee toimimaan, jotta pysyy tilanteessa rauhallisena. 27 RETKI helmikuu 2025 KANTAPÄÄN KAUTTA ASIANTUNTIJA: MIKKO JOKINEN – Mikko Jokinen on tutustunut suurpetoihin vapaaehtoisena petoyhdyshenkilönä toimiessaan. www.suurpedot.fi Tällä palstalla kerromme, miten asiantuntijat toimivat retkillään. Jokisen harrastuksiin kuuluu metsästyksen lisäksi kaikenlainen luonnossa liikkuminen ja luonnon tarkkailu
Poistu samaan suuntaan, josta olet tullut, puhumalla ja hitaasti peruuttaen, älä siis käännä selkääsi. Miten kohtaan suden. Mikäli se lähtee seuraamaan, tekeydy isoksi ja peruuta samalla pois. Susi tietää, ettei ihminen ole saaliseläin. Karhu luultavasti kokee sinut vaarattomaksi ja lähtee paikalta. Älä lähesty sitä, anna sen poistua paikalta. Älä kuitenkaan salli sitä, sillä petojen on hyvä elää etäällä ihmisestä. Pienet pennut alkusyksystä voivat jopa lähestyä ihmistä. Ota kohtaaminen aina todesta, vaikka karhu voi näyttää nallemaiselta. Mikäli karhu lähestyy, puhu kovempaa, älä anna sille mahdollisuutta tulla lähelle. Yleensä karhu lähtee tässä kohtaa pois. Pieni ääni silloin tällöin varmistaa, ettei poimi marjoja mesikämmenen kanssa samasta puskasta. Sudet ovat yksilöitä. Karhut eivät käytä ihmistä ravintona. Usein pidämme kulkiessamme ääniä, joita emme edes itse huomaa – rinkka tai kengät natisevat, mistä eläin jo tietää, että ihminen lähestyy. Mikäli susi ei heti ihmisen havaittuaan pakene, voi sille puhua hieman voimakkaammin. Ole määrätietoinen, muttei uhkaava, äläkä tuijota eläintä silmiin. × Suurpetohavainnoista tulee ilmoittaa alueen petoyhdyshenkilölle. Esimerkiksi kännykästä Mikko Jokisen ohjeet suurpedon kohtaamiseen × Älä jännitä karhun tai suden kohtaamista tai luo itsellesi uhkakuvia kohtalokkaasta tilanteesta. Ihmistä piirittävä petolauma ei ole totta kuin elokuvissa. Pienet lapset eivät sutta kiinnosta aikuisia enempää, mutta lapset eivät toki ole niiden mielestä yhtä pelottavia kuin suuret ihmiset. Marjametsässä saattaa joutua karhun kanssa samoille apajille, kun istuu pitkään hiljaa yhdessä paikassa, katse maahan kiinnitettynä. Mikäli epäilet löytäneesi karhun saaliiksi jääneen eläimen jäänteitä, esimerkiksi puoliksi sammalilla peitellyn tai suohon upotetun haaskan, poistu heti tulosuuntaan, sillä karhu on luultavasti lähistöllä ja voi palata paikalle. Puuhun kiipeäminen tai juokseminen karhua pakoon ei auta, sillä karhut ovat ihmistä parempia kiipeämään ja nopeampia juoksemaan. Tee siis itsesi näkyväksi ja puhu rauhallisella äänellä. Älä juokse tai säntäile tai käyttäydy muutenkaan poikkeavasti. Pysy rauhallisena ja seuraa, miten karhu reagoi. Myös suden kohtaamisessa rauhallisuus on valttia. KANTAPÄÄN KAUTTA. Mikä tahansa ääni saa eläimen valppaaksi. Opeta lapselle, ettei sutta tule lähestyä ja tarpeen tullen olemaan rauhallinen, mutta pitämään ääntä. Voit vaikka heittää karahkan, mutta älä turhaan provosoi petoa omalla toiminnallasi. Jos havaitset karhun etäältä, varmista että se ehtii havaita sinut, eikä tule yllätetyksi. Mikäli et voi poistua tilanteesta, ja karhu käyttäytyy uhkaavasti, heittäydy mahallesi maahan, suojaa niskaasi ja päätäsi käsilläsi ja tekeydy kuolleeksi. 28 RETKI helmikuu 2025 KANTAPÄÄN KAUTTA laulaa, puhella itsekseen tai pitää mukanaan metallista, kilisevää ääntä pitävää karhukelloa. × Jos kohtaat suurpedon, pysy rauhallisena. Nuori susi voi olla utelias. Mitä karhun kohdatessaan tulisi tehdä. × Kunnioita eläimen omaa tilaa luonnossa. Älä lähesty kuvaamaan karhua, sillä pennut voivat olla lähistöllä ja se voi käyttäytyä uhkaavasti, jos olet joutunut emon ja pennun väliin. Karhut liikkuvat eniten iltaja aamuhämärän aikaan ja vain keväästä syksyyn. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta riista.fi S U O M E N ainoa kissaeläin, ilves, metsästettiin melkein sukupuuttoon sen arvokkaana pidetyn turkin takia. Varaudu kuitenkin siihen, että kohtaaminen on mahdollista
Voiko suurpeto olla uhka nukkuvalle leiriytyjälle. Määrä on ollut kasvussa 1990-luvulta, jolloin susia oli enää muutamia kymmeniä. Tilaisuuden tullen riittävän etäisyyden päästä tarkkailu voi olla hyväksyttävää. Antakaamme luonnoneläinten olla luonnossa rauhassa. Karhua metsästetään, mutta se on määritelty silmälläpidettäväksi lajiksi. × Suurpedoista puhutaan paljon, mutta määrällisesti niitä on melko vähän. Eniten on ilveksiä, joita arvioidaan olevan vähintään 2 260. Aktiivisimpia sudet ovat iltahämärällä ja yöaikaan. Ahmakanta on rauhoittamisen jälkeen 1 982 runsastunut noin kymmenkertaiseksi. Susi on edelleen luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, mutta sen kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta käydään kiivasta keskustelua. Siksi koira tulisi pitää ihmisen lähellä susireviirillä kuljettaessa. × Susilla ja ahmoilla menee edellisiä heikommin. × Vertailun vuoksi, Suomessa arvioidaan olevan noin 84 000 hirveä. × Suomen ahmakannan koon arvioidaan olleen vuoden 2024 helmikuussa 415 yksilöä. Uteliaisuus ei kuitenkaan liity ihmisiin vaan ruokaan: nuotiolta tulevat makkaran hajut, eväät ja ruoantähteet voivat houkutella vierailijoita. Paljonko suurpetoja Suomessa on. Ilves on nykyisin luokiteltu elinvoimaiseksi, toisin kuin 1900-luvun alussa, jolloin se oli kadota kokonaan. Se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. 29 RETKI helmikuu 2025 KANTAPÄÄN KAUTTA soitettu kova ääni voi riittää karkottamaan pedon pois. Miten toimia, jos olen kiinnostunut näkemään suurpedon. S U U R I N näätäeläimemme, ahma, on haaskansyöjä, mutta se saalistaa myös pieniä hirvieläimiä ja pikkunisäkkäitä. Vaikka suurpedon näkeminen voi olla ihmiselle suuri kokemus, eläimelle kohtaamisesta ei ole mitään hyötyä. Maaliskuussa 2024 Luke arvioi Suomessa olleen 295 sutta. Tee sudelle selväksi, että paikalla on ihminen, jolloin se peloissaan unohtaa koiran. Sen sijaan koirasta susi saattaa olla kiinnostunut. KANTAPÄÄN KAUTTA. Suurpetoja ei kuitenkaan pidä totuttaa ajatukseen, että haluamme ne lähellemme. Pedot eivät hyökkää kimppuusi yölläkään, mutta jotteivat ne opi tulemaan ihmisen lähelle, älä jätä ruoantähteitä ja roskia leiripaikoille. Tällöin ei synny tilanteita, jolloin karhu tai susi joutuisi puolustautumaan. Kehottaisin kaikkia välttämään lähikontaktia suurpetojen kanssa. × Karhuja on Luonnonvarakeskuksen (Luke) viimeisimmän arvion mukaan maassamme 2 100– 2 200. Mikä tahansa eläin voi olla utelias ja tulla sen takia leiriin vierailulle, kun siellä on hiljaista
Löytyisikö meistä vielä menneiden vuosikymmenten kaltaista talkoohenkeä. Näiden sympaattisten hirsikammien lisäksi kairaan nousivat myös Nuorison retkeilyn tuki ry:n Tahvontupa Jaurujoen sivuhaaralle sekä Keskon kerhon Mukkakönkäälle rakentama tupa. Yhä useammalla toimijalla syttyi ajatus omasta retkeilytukikohdasta ja Metsähallituksen luvalla niitä perustettiin valtion maille. Saariselän tunturialueelle, joka nykyään kuuluu Urho Kekkosen kansallispuistoon, alkoi talkootyöllä nousta retkeilyjärjestöjen omia kammeja ja kämppiä. 1950ja 60-luvut olivat talkoohengen ja -toiminnan kulta-aikaa retkeilypiireissä. Mutta voisiko Anterin saunan pelastaminen onnistua Metsähallituksen, yksityishenkilöiden ja yhteisöjen yhteistyöllä. Imatran Lapinkävijöiden Muorravaarakkajoen rannalla sijaitseva varauskammi on hieman Sudenpesää nuorempi. Uusi erä supersuosittua testivoittajaa, Rock Machinen Vyöry E90 sähköläskiä nyt kaupoissa! Huippulaadukkaassa sähköläskissä on nyt Shimano EP6 moottori, superkestävä Shimano Cues Linkglide 1x10 vaihteisto, suorituskykyinen Manitou Mastodon 120mm joustohaarukka ja Shimanon nelimäntäjarrut. Metsähallituksen Luontopalvelut on vastannut jo useita vuosikymmeniä järjestöjen rakentamista erätukikohdista. Voi vain kuvitella, millaisia ponnisteluja esimerkiksi rakennusmateriaalin saaminen kohteeseen on vaatinut. Olli Järvenkylä Vieläkö löytyy Vieläkö löytyy talkoohenkeä. Vyöry kohti seikkailuja! Jälleenmyyjät ja tarkemmat speksit löydät täältä 30 RETKI helmikuu 2025 KOLUMNI. Joko kääritään hihat. Se tunnetaan nykyään paitsi Keskon kämppänä, myös Anterinmukan autiotupana. Tarvetta olisi kuulemma ainakin perusteelliselle kattoja hormiremontille. Tiedän, että on olemassa myös yksityishenkilöitä, jotka haluaisivat osallistua itselleen rakkaan kohteen pelastamiseen. Luontopalvelujen vähentynyt rahoitus näkyy suoraan retkeilyrakenteiden ylläpidossa. Satumaisten löylyjen lisäksi kyse on myös kulttuuriperinnön säilyttämisestä. Retkeilyjärjestöjen ja -kerhojen jäsenmäärä kasvoi samaa vauhtia retkeilyn suosion kanssa. Nämä Kekkospuiston kulkijoiden hyvin tuntemat ja tärkeiksi koetut kohteet sijaitsevat tiettömien taipaleiden takana. Kirjoittaja on eräopas ja -kirjailija, joka on julkaissut muun muassa teoksen Suuri retkeilyvinkkikirja, jossa on satoja hyödyllisiä vinkkejä retkeilyyn. Ensimmäisten joukossa, olympiavuonna 1952 valmistui Sarviojan varteen Tunturiladun Sudenpesä. Kansallispuiston parhaimpana pidetty sauna on ollut suljettu turvallisuussyistä kohta vuoden. Omanlaisensa yhteiskuntavastuun saunaprojektin rahoitukseen voisivat Metsähallituksen lisäksi kantaa esimerkiksi Kesko sekä moni muu luontoja ympäristömyönteinen yritys. Paljon tähdellisimpiä kohteita ja rahareikiä riittää varmasti, se on tunnustettava. talkoohenkeä. Karsintaa on luvassa, sillä kaikkia rakenteita ei voida enää ylläpitää. Metsähallitus tuskin lähtee rahapulassaan ensimmäisenä korjaamaan Anterin saunan kaltaista “luksuspalvelua”. Yksi tarkastelun alla olevista kohteista on Anterinjoen rannalla sijaitseva Keskon kämpän hirsisauna. Kyse oli useamman vuoden kestäneistä projekteista, mittavasta varainkeruusta sekä tuhansista ja tuhansista talkootyötunneista. Upeiden sähköläskien lisäksi Vyöry 30 luomuläskiä on nyt saatavilla kampanjahintaan 1299€ (norm.1749€). Löytyisikö meistä vielä menneiden vuosikymmenten kaltaista talkoohenkeä
Upeiden sähköläskien lisäksi Vyöry 30 luomuläskiä on nyt saatavilla kampanjahintaan 1299€ (norm.1749€). Uusi erä supersuosittua testivoittajaa, Rock Machinen Vyöry E90 sähköläskiä nyt kaupoissa! Huippulaadukkaassa sähköläskissä on nyt Shimano EP6 moottori, superkestävä Shimano Cues Linkglide 1x10 vaihteisto, suorituskykyinen Manitou Mastodon 120mm joustohaarukka ja Shimanon nelimäntäjarrut. Vyöry kohti seikkailuja! Jälleenmyyjät ja tarkemmat speksit löydät täältä
Tavallisesti ne huomaa hyvissä oloissa riittävän ajoissa, mutta vastavalo ja jäällä oleva vesi voi hämätä ulkoilijaa luulemaan jäätä tasalaatuiseksi. Se voi olla sulana virtaava puro tai suosituilla tuvilla myös avanto. Uveavanto on salakavalin: Painava lumimassa painaa jäätä alas, kunnes se halkeaa, usein kuuteen suuntaan, ja synnyttää vaarallisen avannon. Suuren ulapan jään muodostuessa kovalla pakkasella voi voimakas tuuli jättää jäähän tuuliavantoja. Se irrottaa ajatukset ainakin hetkiseksi arkisesta aherruksesta ja keskittää tarmon ripeään paluuseen kohti laiturin rappuaskelmia. Retkiseurasta, turvavarusteista ja niiden käyttötaidosta on silloin korvaamaton apu.. Myös lähde sekä jäiden liikkeet ja halkeaminen voivat luoda avannon. Jäällä luistimin, suksin tai jalkaisin liikkuvalle avanto voi aiheuttaa hengenvaarallisen yllätyksen. Nuotan tarvitsemat muutaman neliömetrin laajuiset avannot tehdään useimmiten moottorisahalla, mutta verkkokalastajalle riittää kairanreiän tai parin laajentaminen tuuralla iskien. Autiotupien lähettyvillä on usein vesipaikka, jonka sijainti kerrotaan vieraskirjan alkusivuilla. Avannosta tulee mieleen näkökulmasta riippuen rentouttava kylmäkylpy, talvikalastus, vedenhakumatka tai hengenvaarallinen yllätys. Pulahdus tai pidempi pulikointi kylmässä vedessä saa veren kiertämään ja hormonit hyrräämään. 32 RETKI helmikuu 2025 LUONNOSSA T E KST I Mikko Lamminpää K U VA Benjamin Hokkanen Avanto A vannolla tarkoitetaan yksinkertaisesti vesialueen jääkanteen tehtyä tai syntynyttä aukkoa, mutta sillä on monta roolia. Talvinen nuottaaja tai verkkokalastaja harjoittaa perinnetaitojaan nokkelilla konsteilla, joita kuivanmaankulkijat eivät tahdo ymmärtää. Avantotai laajemmin talviuinti käynnistää monen kylmäverisen polskijan päivän. Niinpä avannot on merkittävä selvästi, vaikkapa havunoksin
Koskikara on luontomme eriskummallinen poikkeus: Sen talvehtijamäärä on kesäistä kantaa suurempi! Norjan ja Ruotsin tunturipurojen jäätyessä naapurimaiden koskikarat hakevat turvaa meidän virtavesistä. Suurin osa linnuista palaa vasta huhti-toukokuussa, jolloin kevät etenee valtavin harppauksin. Taajamien sulana pysyvien vesien äärellä näkee sinisorsan ja yhä useammin myös telkän, joskus jopa tukkakoskelon. Niinpä niiden emot hakeutuvat ensimmäisten sulavesien luo, heti kun talven selkä on taittunut. Muita ensimmäisen muuttoaallon airuita ovat kaloja syövät harmaalokki ja kaulushaikara. Toukokuussa koittaa lintuharrastajien odottama arktika, arktisille pesimäalueille palaavien vesilintujen joukkomuutto. Muuttolinnut alkavat palailla etelän rannoilta takaisin pohjoisille pesimäseuduilleen näillä hetkillä. Isokokoisten lintujen, kuten laulujoutsenen poikaset tarvitsevat monta kuukautta kehittyäkseen riittävän vahvoiksi lentäjiksi, jotta ne selviytyisivät syysmuutosta. Silloin Viron rannikolla evästelleet ja suotuisaa lentosäätä odottaneet hanhet, kuikat, allit ja merikihut kiiruhtavat maamme itäosien ylitse kohti Jäämeren rannikkoa ja suuria saaria. Useimmat hyönteissyöjät joutuvat lentämään pakkasettomille seuduille, ja kalansyöjät hakeutuvat vapaina aaltoilevien vesien ääreen. Jotkut lajit pystyvät vaihtamaan kesäisen hyönteismenunsa talviseen kasvisruokaan ja sinnittelevät meillä talven yli. Meillä talvehtivat lintulajit ovat enimmäkseen siemensyöjiä tai petoja. 33 RETKI helmikuu 2025 LUONNOSSA T E KST I Mikko Lamminpää K U VA Adobe Stock Paluumuuttajat P itkä ja kylmä talvi koettelee pohjoista lajistoa monin tavoin, mutta linnut eivät lähde muuttomatkalle ensisijaisesti ankaran ilmaston vaan ravinnon puutteen vuoksi. Ensimmäisenä lounaistuulten vauhdittamia paluumuuttajia saavat yleensä Ahvenanmaa ja lounaissaaristo, jonne töyhtöhyyppä kiirehtii popsimaan ohenevan lumipeitteen alta paljastuvia matoja ja kiuru palaa matojen, siementen ja versojen pariin. Lajien saapumisaikojen erot maamme eteläja pohjoisosien välillä ovat jopa useita viikkoja. Viimeisenä palaa lapinuunilintu, vasta juhannuksen viettoon, jolloin kuovinaaraat valmistelevat jo etelänmatkaa.. Tuntureilla pesivä pulmunen on myös aikainen palaaja, ja leutoina talvina se voi jäädä maamme sisäosiin kevättä odottelemaan
Retkioppaat ja Retkioppaat ja vedenkestävät kartat vedenkestävät kartat Klikkaa nettikauppaamme Meiltä myös Karttakeskuksen topoja veneilykartat.. Calazo.. Retkioppaat ja Retkioppaat ja vedenkestävät kartat vedenkestävät kartat Untitled-1 1 30/03/16 16:54 Klikkaa nettikauppaamme www.calazo.. Calazo.. Keväthanget kutsuvat Keväthanget kutsuvat Calazo.. Calazo.
Calazo.. Calazo.. Retkioppaat ja Retkioppaat ja vedenkestävät kartat vedenkestävät kartat Klikkaa nettikauppaamme Meiltä myös Karttakeskuksen topoja veneilykartat. EVÄIDEN PERIMMÄINEN TARKOITUS ON TEHDÄ MUUT RETKEILIJÄT KATEELLISIKSI. 44. 35 RETKI helmikuu 2025 retket 36 2 2025 NRO KEVÄ T KOIT TAA ALPP I RETK EILIJ ÄLLE ” NRO Keväthanget kutsuvat Keväthanget kutsuvat Calazo.. Retkioppaat ja Retkioppaat ja vedenkestävät kartat vedenkestävät kartat Untitled-1 1 30/03/16 16:54 Klikkaa nettikauppaamme www.calazo.. Calazo.. Lentokonetta etsimässä s
M A A L I S K U U 2024 — M E TSÄ-L A P I N M A A N S E L K Ä TA I VAS ja hanki piirtyivät samaan valkoiseen ylittäessämme rannatonta Naskamaaapaa. 36 RETKI helmikuu 2025 NASKAMA T E KST I JA K U VAT Ossi Määttä Naskama 50 vuotta Hiihto Metsä-Lapin maanselän poikki juhlisti Kullervo Kemppisen klassikkokirjan juhlavuotta. 36 RETKI helmikuu 2025 NASKAMA
Vaunut ovat päinvastaisessa järjestyksessä kuin veikkasimme, ja paniikki iskee. Sesonki on kuumimmillaan Pallaksella. Juoksemme painavaa ahkioita kantaen toiseen päähän pitkää junaa, hien valuessa selkää pitkin. Siinä on omaa laatuaan laajuutta ja suuruutta joka tehoaa ihmismieleen joskus ehdottomamminkin kuin jokin tunturijonon taivaita tavoitteleva kaari.” Naskama: Tarinaa ja tunnelmia talviselta maanselältä, Kullervo Kemppinen, WSOY 1975 Y öjuna pysähtyy asemalaiturille. Kirjassa Kemppinen kuvaa Metsä-Lapin autiutta, tunturilatukerhojen toimintaa 70-luvulla ja laulujoutsenten paluuta Lapin aapasoille sukupuuton partaalta. Saksalaiset kyselevät ahkioista. 37 RETKI helmikuu 2025 NASKAMA ”Vuosikymmen takaperin maanselän erämaa oli kaiketi suurin yhtenäinen asumaton saloseutu Suomen rajojen sisällä. Tunnelma on jännittynyt, ja aisojen kiinnityksen jälkeen suuntaammekin aikaa säästelemättä kohti pohjoista vievää latu-uraa. Vaelluksemme sai alkunsa eräkirjailija Kullervo Kemppisen kirjasta Naskama: Tarinaa ja tunnelmia talviselta maanselältä. Kemppinen hiihti poikansa kanssa tasan viisikymmentä vuotta ennen omaa vaellustamme saman reitin, josta kirjoitti seuraavana vuonna kirjan. Pallaksen keroilta katseleva kokee sävähdyksen sisimmissään vaistotessaan maanselän matalien selänteiden ja laajojen aapasoiden viiltävän avaruuden ja autiuden. Ahkiot ja kolmemetriset sukset löytävät sijansa matkatavaravaunusta hyttimme vierestä. Kemppinen teki retkensä vapun aikaan, ja vaellus olikin jatkuvaa tasapainoilua 37 RETKI helmikuu 2025 NASKAMA. Naskama oli ollut Kemppiselle hyvin henkilökohtainen teos, ja poikiensa mukaan rakkain kirjoittamistaan monista kirjoista. Nukumme retkikaverini Timon kanssa yön surkeasti junan kirskuessa ja heiluessa. Tarinaa talviselta maanselältä Siinä missä useimmat retkeilijät lähtevät Pallakselta Hetan suuntaan, meidän suunnitelmanamme oli hiihtää itään Metsä-Lapin maanselän poikki aina Kiilopäälle asti. Palaamme juosten hakemaan toisen ahkion, mutta konduktööri on ymmärtäväinen ja estää onneksi junan lähdön. Pallaksen itärinteiden alla virtaavasta Ounasjoesta alkaen se ulottui yli satakilometrisenä korpena itään aina Jäämeren tielle asti ja jatkui sen toisella puolella vielä viiden peninkulman verran aina valtakunnanrajaan asti. Useimmilla on vapaalaskutai latusukset, ja olemme outolintuja metsäsuksinemme
Nautimme lounastauon täysin tuulettomassa säässä kävelyn kestävällä hangella. Laen toisella puolella Montellin majalla meitä odotti etukäteen eniten jännittänyt hetki retkessä. Nammalakurussa oli virkeä joukko seikkailukasvatuksen opiskelijoita ja autiotuvassa tsekkiläinen retkeilyporukka. Nautimme illan upeista väreistä tunturitaivaan alla. Revontulet Nammalakurussa Ensimmäinen päivä Nammalakuruun sujui joutuisasti latu-uraa hiihtäen. Tämä olikin mainio ratkaisu, ja matka taittui joutuisasti ahkion perässä hölkäten. Ehkä hökkeli on poromiehen tukikohta, ehkä piilopirtti: joka tapauksessa sotkuisuudestaan huolimatta mielenkiintoinen löytö keskel. Se tulisi nopeuttamaan matkaamme paljon. Aamulla hyvästelimme porukan ja kiinnitimme sukset. Ilo oli suuri, kun huomasimme, että Tuntui kuin etenisimme valkoisella paperiarkilla, johon oli silloin tällöin hiilellä piirretty koivu. Lähdin alamäkeen, ja oma ahkioni alkoi puskea sivusta ohi niin, että aisat meinasivat katketa. Taivaalle alkoi nousta upea tähtitaivas. Tuoreita munkkeja ei olisi tarjolla pitkään aikaan. Salainen piilopirtti Ylitimme Ounasjoen, ja jännitys tiivistyi saavuttaessamme metsän ja kokeillessamme hangen kantavuutta ensimmäisen kerran. Kyttäyskoppikaan se ei ollut, sillä ikkuna ei siihen sovi. Ylitimme kunnanrajan, jota tulisimme myötäilemään Kiilopäälle asti. Menimme lähemmäs tutkimaan. Tämä tuntui talviretkeilyltä parhaimmillaan! Hiihdimme iltaan poroaitaa seuraten. hanki kantaa mainiosti jopa kävelyn. Ihastelimme sitä, mutta tsekeille alkoi tulla vipinää kinttuihin, kun taivaanrannassa alkoi näkyä vihreää kajoa. Timo aurasi ahkio perässään. Revontulet olivat olleet selkeästi heidän toivelistallaan, ja nyt koko tupa ryntäsi ulos. Tiheä sumu oli syrjäyttänyt kauniin yötaivaan. Kahvila ei kuitenkaan ollut vielä auennut, ja edessämme oli vielä parisataa kilometriä puhdasta umpihankea Lapin toiselle laidalle. PA L L A KS E N tuntureilta maisema Maanselälle levittäytyy metsäisenä. Viiden kilometrin mittainen vauhdikas alamäki Kyrön kylälle tulisi olemaan haastava ahkioiden kanssa. Olimme jo lähellä autiotupaa, kun huomasimme suon vastalaidalla oudon rakennuksen, jonka ei pitäisi siellä olla. Rakennus osoittautui yhden hengen vanerista tehdyksi piilopirtiksi, joka on vedetty kelkalla paikalleen. Päätin, että otan sukset pois ja valutan ahkion takaperin etupuolellani. 38 RETKI helmikuu 2025 NASKAMA kantavan hangen ja soseen välillä. Pysähdyin takapuolijarrutuksella. Ilmastonmuutoksen maailmassa emme halunneet tehdä hiihtoa niin myöhään, vaan lähdimme matkaan jo maaliskuun puolessa välissä. Kylällä kyltti mainosti munkkikahveja kotakahvilassa
Saavuimme Puljun maantielle, jonka ylittäessämme siirryimme taas henkisesti seuraavaan kairaan. 39 RETKI helmikuu 2025 NASKAMA lä erämaata! Löysimme illan hämärtyessä Hirsimaan autiotuvan. Mikä mahtava paikka se onkaan: minikokoinen pirtti, jonka katolla kasvaa koivuja, ja jonka makuulaudat ovat sileäksi hioutuneet vuosien saatossa. Sytytimme takan hobittimökkiin, ja asetimme joukon kattiloita tulen päälle. Pysähdyimme lounaalle Siettelänvuomalle, joka tasaiseen hankeen tottuneille silmillemme näytti hävityksen kauhistukselta: isolle suolle oli ajettu porojen talvirehua, ja sadat porot olivat myllänneet hangen kuoppaiseksi. E N S I M M Ä I N E N yö vietettiin Nammalakurun tunturimaisemissa ennen suuriin metsiin laskeutumista. Suot jatkuivat, kunnes maasto muuttui mäkiseksi, ja ilta alkoi hohtaa kultaista auringonvaloaan. Saavuimme Korsatuvalle iltahämärässä pitkän matkan taittaneena. Söimme lounaan yhdessä porojen asentokuopassa, ja väistelimme loput parhaimpamme mukaan. Lumi suli liekeissä vedeksi ja ilta kului raukeasti vuolukivitakan ääressä. N A M M A L A K U R U S SA yöpynyt tsekkiläisporukka oli odottanut revontulia koko retkensä ajan. Pitkä hiihto Korsatuvalle Seuraavana päivänä nostimme ahkiot syvässä hangessa poroaidan toiselle puolelle, ja jatkoimme soita pitkin edeten itään. Kampesin vaivalloisesti ylös metrisestä hangesta, ja puistelin vaatteet. Jyrkemmässä alamäessä ahkioni jäi kiinni puuhun, ja tempaisi minut selälleen hankeen. M A A N S E L K Ä on koskemattoman hangen, soiden ja metsien valtakunta.
Hyvän sään aikaan täältä näkyisi koko reittimme maanselän yli, mutta nyt vain lumen. Nousimme lounaan jälkeen toisen nousun Kätkätunturin Jutamakuruun, josta luisuttelimme alas hienossa kuusikossa. Lähdimme nousemaan Korsatunturin ylittävään solaan lumisateen yltyessä. Varjokatokeli olisi saanut meidät merisairaaksi, ellei yksittäinen puu siellä täällä olisi antanut silmille jonkinlaisen kiintopisteen siitä, missä oli maa ja missä taivas. Rannaton Naskama-aapa Seuraavana päivänä oli tiedossa vaihtelevaa maastoa: Korsaja Kätkätunturien ylitys sekä suuri Naskama-aapa. TO I S E N A päivänä tyyni sää kantavalla hangella tarjosi mainiot puitteet lounastauolle. Illansuussa saavutimme vastarannan. Yhtäkkiä olin säikähtää kuoliaaksi. Uusi lumi muutti hankikannon umpihankihiihdoksi päivän myötä. Suksenkärjen vierestä lehahti suuret mustat siivet, ja horjahdin taaksepäin pelästyneenä. Tiheässä kuusikossa pitkän taipaleen jälkeen alkoi olo tuntua todella erämaiselta. Tunteja kestävän nousun jälkeen Korsatunturin yläpaljakka aukeni. Lumikiepissä ollut teeri nousi lentoon vierestäni siipien humistessa. Hyvän tovin pitkää suojuottia edettyämme edessämme avautui Naskama-aapa koko komeudessaan. Vastarantaa ei näkynyt, eikä horisonttiakaan, sillä maa ja taivas olivat lumisateessa samanväriset. Söimme ahnaina kuluneita kaloreita, ja nukahdimme laverille. Lintu sai adrenaliinimme virtaamaan, ja sen voimin pääsimme Paaraskallan tuvalle. 40 RETKI helmikuu 2025 NASKAMA alta jäkälää kaivelevia poroja. Minulle on kerran aikaisemmin käynyt samoin, eikä yllätys ole lainkaan mieluinen. Olin toista kertaa Korsatuvalla, ja tiesin, ettei saunan lämmittäminen talvella maksa vaivaa. sella paperiarkilla, johon oli silloin tällöin hiilellä piirretty kitukasvuinen koivu. Lähdimme ylittämään tätä aavaa aapaa. Hiihdimme tunturista alas Housuselän porokämpälle, jonka jätkämäisessä ilmapiirissä söimme lounaan. Ei tässä Kap Hornia oltu kierretty, mutta totesin kuitenkin positiivisena huomiona Timolle: ”Naskama on nyt ylitetty!” Säikähdys Paaraskallan yössä Pimeä alkoi toden teolla käydä päälle, kun hiihdimme Paaraskallan rinnettä ylöspäin tupaa etsien. Lunta tuli edelleen taivaalta, kun saavutimme Naskama-aavan reunan. Tiesimme, että tuvalta oli hiljattain poistettu kamiina, mutta olisi siellä silti Jalkoja kolotti raskas matka. Tuntui kuin etenisimme valkoiSuksenkärjen vierestä lehahti yhtäkkiä suuret mustat siivet, ja horjahdin taaksepäin pelästyneenä. Muutama jäljellä oleva puusäkki liiterissä vahvisti päätöksen. Tiesimme kovan lumisateen tarkoittavan sitä, että alkumatkan teräshanki jäisi pikkuhiljaa uuden lumen alle tehden hiihdon raskaammaksi. Alkukantaiset vaistot alkoivat myös tehdä tepposia, ja pimeässä jokaisen kuusen alla tuntui olevan karhunpesä. Tässä se oli, kuin suurjärvi, jonka keskellä kasvaa siellä täällä yksinäinen puu
Paaraskallan kohtalo surettaa, ja toivottavasti uusi kamiina ja paikka kattoon löytyvät. Kesäretkeily on myös mahdollista selänteitä pitkin suot kiertäen. Poronhoitoalueella on sen sijaan aktiivista. 41 RETKI helmikuu 2025 NASKAMA enemmän tilaa levittäytyä kuin tarpin alla. Erämaista kokemusta etsivälle loputtomien metsien maanselkä on mainio kohde. Suurempia korkeuseroja on vain Korsatunturin alueella. Saimme ison seisomakorkuisen tilan, vaikka kaivamisessa kestikin hyvä tovi. Esimerkiksi retki Pokasta Taatsin tuvan kautta Naskama-aavalle on hyvä vaihtoehto. H I RS I M A A N hobittimökki tarjosi varsin mainion yösijan kahdelle.. Metsä alueella olikin monesti sekametsää kuusen, männyn ja tunturikoivun kasvaessa rinnakkain. Alkumatkan rasitukset painoivat jaloissa, ja aamun auringon jälkeen alkoi jälleen lumisade. Suurten soiden takia maanselkä on parhaimmillaan talviretkeilykohteena. Korsatuvalle asti hiihtää muutamia talven aikana, siitä itään varmasti paljon vähemmän. Bensiinikeittimellä saimme Metsä-Lapin maanselkä retkeilyalueena H I I H TÄ M Ä M M E reitti on maantieteellisesti mielenkiintoista aluetta, sillä maanselän pohjoispuolelta vedet virtaavat Ivalojoen kautta Jäämereen, ja sen eteläpuolella Suomenlahteen. Nyt eteneminen oli jo hitaampaa lumen takia, ja kuljimme suolinjoja itään. Autiuden tunne väistyi hetkeksi Pokan tien ylittäessämme, mutta vain lyhyeksi aikaa. Kaivoimme tarpin pohjalta lumen maahan asti. Hiihdimme Naatsukka-aavan soidensuojelualueen läpi seuraten suojuotteja itään. Kuuden aikaan hiihtopäivä on pulkassa, ja pystytimme ison pyramiditarpin majoitteeksi Sarviselän Luovaojalle. Katossa oli pieni vuoto ja kamiina oli poistettu, mutta muuten tupa oli hyväkuntoinen ja viihdyimme siellä kaikesta huolimatta. Joskus kuljimme kuusimetsän läpi, ja myös mäntykankaita riitti. Tupa on kaukana suosituilta reiteiltä, ja edellinen vieras oli yöpynyt siellä neljä kuukautta sitten. Hupinamme retkellä olikin havainnoida, virtaako vastaan tullut sula puro pohjoisen vai etelän suuntaan. Usein suuret vedenjakajat ovat korkeita vuoristoja, mutta Metsä-Lapin maanselkä on hyvin loivapiirteistä valtavien aapasoiden peittämää aluetta. Maanselällä liikkuu hyvin vähän retkeilijöitä. Tupia alueella on vähän, ja nekin ovat lakkautusvaarassa vähäisen käytön takia. Siellä käynee vähiten retkeilijöitä koko vaelluksen alueista, sillä tupia ei ole, eikä alue ole kovin tunnettu retkeilymielessä. Toinen merkittävä seikka on kuusen metsärajan osuminen samalle alueelle kuin maanselkä. Emme nähneet Pallaksen jälkeen yksiäkään jälkiä retkeilijöistä. Valo Peurakairassa Aamulla hiihtoretki jatkui Helkiaapaa pitkin. Iso erämaa se on silti. Viimeisenä ylitettävänä erämaana oli Peurakaira, Kutturan tien ja Porttipahdan välinen suuri alue. Kemppinen kirjoitti maanselän matalien selänteiden hiljaisuudesta, joka lumipyryn taas alkaessa todella tuntui
Lähdimme etenemään hakkuuaukkoa pitkin. Yö viileni, ja kaksi päivää kestänyt lumisade vaihtui tähtitaivaaksi. Tunnit kuluivat, ja etenimme yhä väsyneempänä eteenpäin kohti päämäärää. Sitä iloa ei meille kuitenkaan tultaisi suomaan. Kartan mukaan kelkkareitin tulisi lähteä vähän matkan päästä, ja tuore kelkkaura helpottaisi loppumatkaa. Puntaroimme edessä olevia kilometrejä, voimavaroja ja majoitusvaihtoehtoja. Tämä jäi retken ainoaksi ihmiskohtaamiseksi Pallaksen jälkeen. Aamulla kiristynyt pakkanen palelsi varpaita. Menetin hermoni epätasaisen maan takia, mikä kertoi väsymystasosta. Niillä sulatimme suurimman osan vaelluksen vedestä. Kunnanrajalle oli kuitenkin hakattu kaistale metsään, joka jatkui horisonttiin kohti Kiilopäätä. Keitin pihisi tarpin alla pitäen lumikuoppaamme hieman lämpimänä. Kaukopartiohiihto Kiilopäälle Hiihdimme varpaat lämpimäksi karttaan merkitylle kelkkauralle. Pariskunta oli kokemassa näätäloukkuja, ja yksi näätä istuikin kelkan takapenkillä viimeisellä matkallaan. Edessä olisi vielä Sotajoki ja Tolosenhaara, jotka sulana ollessaan tulisivat olemaan meille haasteelliset. Siitä ei kuitenkaan oltu ajettu pitkään aikaan, ja uusi lumi oli kasautunut kelkkauran pohjalle tehden siitä hyödyttömän. Olo oli kerta kaikkiaan ryytynyt, ja energianpuute vaivasi huolimatta kaikista kaloreista, joita pyrimme jatkuvasti suustamme alas tunkemaan. Jäin vähän matkan päähän tutkimaan karttaa ja odottamaan Timoa. Metsä-Lappi oli muuttumassa tunturiksi, ja edessämme siinsi reissun päätepiste, Kiilopää. Edessä olisi vielä parikymmentä kilometriä, joten päivästä tulisi oikea kaukopartiohiihto. Kuopan pohja jäi kaltevaksi lumen alta paljastuneen kumpareikon takia, ja kaltevalla tasolla makuupussi pyöri lumessa. Tämä teki suunnistamisesta helppoa. Päädyimme siihen, että ehtisimme ehkä myöhäisillaksi Kiilopäälle, ja varasimme tunturikeskuksesta majoituksen pienellä riskillä. Väsyneenä tarpin alla Kuljimme seuraavana päivänä umpihankea Peurakairan keskiosiin ja Vaulon alueelle. Vaihdoimme parinkymmenen minuutin välein ladunavaajaa, kuten olimme jo kolme päivää tehneet. Tempaisin valjaat ja sukset irti, ja juokTempaisin valjaat ja sukset irti, ja juoksin hädissäni umpihangessa rantatöyräälle.. sestä raskaampaa, eikä Peurakairaa oltu parissa päivässä päästy vasta kuin puoleen väliin. Pitkän matkaa edettyämme kaistaleen päässä näkyi paljas tunturilaki. Yhtäkkiä kuului ulkoa moottorikelkan ääni. Yhtäkkiä takanani kuului Timon ääni: ”Suksi tippui veteen!” Hölmistyin, sillä itselläni jää oli kestänyt hyvin. Käännyin, ja toden totta, Timo seisoi jäällä toinen suksi irtonaisena vedessä. Huikkasimme hyvästit, kun metsästäjät lähtivät. 42 RETKI helmikuu 2025 NASKAMA sisälle hieman lämpöä. Yövyimme purolaaksossa tarpin alla, ja kauhoimme keppiin kiinnitetyllä pullolla vettä sulasta purosta. Uusi lumi oli tehnyt etenemiM A A N S E L Ä N tupien yhdistävänä tekijänä ovat piisit eli avotakat. Ja toden totta, leiriin kurvasi kaksi kelkkaa! Vuotsolainen pariskunta oli nähnyt oudon valon, ja lähtenyt tarkastamaan tilanteen. Etsimme hetken hyvää ylityskohtaa, ja sen löydettyämme menin ensin yli. Päivä alkoi jo taittua kun pääsimme Sotajoelle. Tällä seudulla retkeilijöihin törmää ani harvoin
Väsyneenä nappasimme ruisleivän kahviosta. Oli kuitenkin huikeaa ajatella Hirsimaan ja Korsatuvan takan äärellä, että tässä Kemppinenkin 50 vuotta sitten sulatteli lumia. 43 RETKI helmikuu 2025 NASKAMA sin hädissäni umpihangessa rantatöyräälle. Maanselkä tuntuu kuitenkin omalta erilliseltä alueeltaan, eikä miltään noista. Timo ei uskaltanut liikkua, jotta hänen ahkionsa ei painaisi irtonaista suksea jään alle. Jalat tärisivät maratonin pituisen umpihankihiihdon jälkeen. Myös moottorikelkka oli 1970-luvun alussa vasta tekemässä tuloaan. Ilmasto on selvästi lämmennyt: vappuviikolla pitkälle hiihtovaellukselle lähteminen tuntuisi nykymaailmassa uhkarohkealta. Nappasin suksen äkkiä kuiville, jotta virtaus ei imisi sitä kadoksiin. Ajetulla kovalla baanalla tunnelma ja vauhti piristyi kovasta uupumuksesta huolimatta. Pallas Nammalakuru, 1. Nelostien ylitettyämme jäljellä olisi enää latu-ura Kiilopäälle. yö Vaulonjoki, 6. Selvisimme, joskin ahkion ja toisen suksen pohja oli jäätynyt. Lopulta Kiilopään valot loistivat edessämme, juuri ennen sulkemisaikaa. yö Luovaoja, 5. Vaikka jäljellä oli kuusi kilometriä ajettua latua, tuntui matka väsyneenä ikuisuudelta. Epilogi: Naskama 50 vuotta myöhemmin O SA asioista on muuttunut viidenkymmenen vuoden aikana, vaikka tärkein asia, koskematon erämaa, on onneksi pitkälti entisellään. yö Montellinmaja Hirsimaa, 2. yö Korsatunturi Pulju Pokka Kuttura Naskama-aapa Kätkätunturi Paaraskalla, 4. Kaivoimme tarpin sisälle lumikuopan seisomakorkuiseksi yösijaksi. Hihkaisimme ilosta, kun pääsimme Kakslauttasen lasi-iglujen lähelle ajetuille monikäyttöpoluille. Myös elintahti tuntuu viidessäkymmenessä vuodessa kiihtyneen. Laulujoutsen on sen sijaan saatu pelastettua Kemppisen ajan sadasta pesivästä pariskunnasta. P Y R A M I D I TA R P P I M M E Peurakairassa. Kemppinen malttoi viettää vaelluksellaan meihin verrattuna kaksinkertaisen ajan. Pitkä retki Lapin toiselta laidalta oli tuonut meidät UKK-puiston portille Pallas-Yllästunturin ja Lemmenjoen kansallispuistojen, Puljun ja Hammastunturin erämaa-alueen sekä Peurakairan läpi. Tolosenhaara virtasi sulana ja leveänä vieressämme, ja pelkäsimme joutuvamme kahlaamaan sen hyytävän veden yli ahkioiden kanssa. Nyt kelkanjälkiä oli tiuhassa vaikka kelkkoja ei näädänpyytäjäpariskuntaa lukuun ottamatta näkynytkään. Metsä-Lapissa koskematonta luontoa on vielä paljon jäljellä, ja etsivä löytää. Jäimme pohtimaan, olisiko kokemuksemme ollut erilainen, mikäli olisimme viettäneet kiireettömästi toisenkin viikon reitillä. Siirryin avaamaan latua, sillä jää ahkion ja suksen pohjassa jarrutti Timoa. Toki modernien varusteiden ansiosta autiotuvilla ei ole enää yhtä kriittistä roolia. Oli miten oli, Naskaman juhlahiihto säilyy muistoissamme yhtenä raskaimpana ja rikkaimpana vaelluksistamme koskaan. Harppasimme samasta kohdasta toiselle puolelle Tolosenhaaraa. Timo harppasi töyräälle, ja vedimme ahkion kuiville. yö Korsatupa, 3. Kemppisen ajoista maanselän autiotupien lukumäärä on romahtanut merkittävästi noin kolmasosaan kirjassa kuvatusta määrästä. Nyt meitä ei enää voisi pysäyttää kuin oma kuntomme! Laitoimme otsalamput päälle. Pimeän laskeutuessa huomasimme yhtäkkiä erikoisen paikan, josta kelkka oli päässyt joen yli. yö Vuotso Kiilopää Sompio Urho Kekkonen Lemmenjoki Pallas-Yllästunturi Inari Kittilä Muonio Enontekiö Sodankylä Porttipahta 10 km vaellusreitti vaellusreitti
SIIKANEVA 44 RETKI helmikuu 2025. 44 RETKI helmikuu 2025 SIIKANEVA T E KST I Joel Ahola K U VAT Joel Ahola & Petteri Nieminen Lentokonetta etsimässä Pirkanmaan suurin yhtenäinen suoalue, Siikaneva kutsuu hiihtoretkelle vielä huhtikuussa
45 RETKI helmikuu 2025 SIIKANEVA M A A L I S K U U 2021 — S I I K A N E VA, P I R K A N M A A SIIKANEVA 45 RETKI helmikuu 2025 T U U L I ja pakkanen pakkaavat lumen kantavaksi keskitalvellakin, mutta varmin kantohanki koittaa keväällä auringon sulattaessa lunta ja yöpakkasen kovettaessa pinnan.
Kesällä suota kiertää peninkulman mittainen merkitty reitti pitkine lankkupolkuosuuksineen. huhtikuuta, joten kyllä täällä sisämaassa siihen voi vielä pari viikkoa nokittaa. Pelastuslaitosta työllistävät pohjoisessa toisenlaiset päiväretkeilijät: luistelusukset, mateennahkaa muistuttava hiihtoasu sekä juomavyö ja geelipussi eivät salli kovin suurta sään muutosta tai välinerikkoa kantavan hankikannon katoamisesta puhumattakaan. Toiselle osuu suojaviikko mahdottomine uppohankineen ja seuraava saa osakseen jäätyneen lumilakeuden. 46 RETKI helmikuu 2025 SIIKANEVA J o ensimmäiset liu’ut antavat kaivatun äänen. Jäinen hanki päristää suomupohjaisen metsäsuksen pitoalueen jokaisessa portaassa. Hiihdosta tulee helppoa. Teiden auraus on joka vuosi arvoitus, sillä aluetta mainostetaan kesäkohteena. Kevät on aina arvoituksellista aikaa. Itse asiassa lunta on jopa liikaa, sillä emme päässeet pohjoislaidan pysäköintialueelle. Pirkanmaalaiset retkeilijät tuntevat suoalueen mahdollisuudet. Kaartelemme vanhaa metsää kasvavien saarekkaiden lomasta kohti Jaarikanmaan laavua. Kyllä se on jäässä ja hanki kantaa. Nyt sinisiä täpliä ei ole mielekästä seurata, sillä ura on poljettu lumikengin valkoiseksi kynnöspelloksi. Ensimmäiset vastaantulijat kohtaamme kahden sadan metrin hiihdon jälkeen. Kannattaa varautua aloittamaan hiihto kilometriä tai paria aiemmin. Lumesta ei ole Siikanevalla puutetta, sillä maaliskuu on vasta lopuillaan. Nuuksion järviylängön peltoladuilla olen hiihtänyt parhaillaan 12. Keväthiihdot tästä vain paranevat.. Kevään edetessä hiihtokeli vaihtuu tunnista toiseen. Tasan eivät mene onnen lahjat, mutta paljon retkeilevä saa varmasti osansa vaa’an molemmista kupeista. Tunturisukset, säärystimet ja isot päiväreput turvavarusteineen kielivät kokemuksesta ja luonnon kunnioittamisesta. Toki kelit vaihtelevat vuodesta toiseen, mutta parhaimmillaan täällä saattaa sivakoida etelälaidan varjopaikoissa vielä vappua edeltävällä viikolla. Teimme kaverini Petterin kanssa pikaisen muutoksen reittisuunnitelmaan ja kiersimme soidensuojelualueen itälaidalle. SIIKANEVA VA N H AT rei’itetyt puupaalut kertovat niittyheinän kuivausajoista. Nyt lukemat saattavat pysyä koko päivän pakkasen puolella. Keväthiihdot tästä vain paranevat. Kun koko suo on peittynyt kantavaan hankeen, voimme valita hiihtoreitin mieleiseksemme. Aamuyön pakkasen kovettama hanki kantaa herkullisesti puolet aamupäivästä, mutta iltapäivän paahteessa ja yli kymmenen asteen lämmössä eteneminen muuttuu via dolorosaksi. Suunnistus sinne on helppoa, sillä taukopaikka on rakennettu pohjoisesta suohon työntyvän metsämaan kärkeen
Huonon sään vuoksi Hugo Rahusen lentämä Blenheim ei voinut laskeutua määränpäähänsä. Talvella paikka on näköjään bongattavissa, mutta kesällä upottavalle suolle ei ole asiaa. Metsähallitus ilmoittaa Siikanevan soidensuojelualueen pinta-alaksi vajaa kymmenen neliökilometriä, mutta kun mukaan luetaan yksityisesti suojellut maat, kokonaispinta-ala kasvaa 14 neliökilometriin. Aivan kuin hangen pinnassa kimmeltäisi muutakin kuin lumikiteet. Lentokoneen hylyltä jatkamme sivakointia suon länsipuolelle. Onhan se pellin pala, jonka koordinaatit onnistuin mittamaan pitkän salapoliisityön päätteeksi tietokoneen äärellä. Lintujen pesimärauhakin kannattaa muistaa pyhittää. Rahusen ohjaama pommikone ohitti Siikakankaan kentän ja syöksyi suurella nopeudella Siikanevaan. Tutkin ilmakuvia ja olin löytävinäni sieltä valkean, suokasvillisuuteen huonosti sopivan pisteen. Kallion laelta avautuu hieno näköala läntiselle suolakeudelle. Pommikone ohitti Siikakankaan kentän ja syöksyi suurella nopeudella Siikanevaan.. Turmapaikalla Tuijotan GPS-paikantimen näyttöä. Siinä on yhä osa Bristol Blenheim BL-108 pommikonetta. Suomen ilmavoimille vuonna 1938 hankitun brittipommittajan oli määrä lentää Tampereen varikolta Jyväskylän pohjoispuolella sijainneelle Lounetjärven kentälle 28. Aika SIIKANEVA B R I STO L Blenheim BL108 pommikone syöksyi Siikanevaan 28.1.1940. Tyhjäpainoa koneella oli yli neljä tonnia. Odotetusti se osoittautuu vanhaksi niittyladoksi. 47 RETKI helmikuu 2025 SIIKANEVA Kiskomme ahkiot lähes parikymmentä metriä suon yläpuolelle rakennetun laavun seinustalle. Nyt emme ole enää valtion mailla. Blenheimilla oli pituutta 12 metriä ja siipien kärkiväli ylsi viisi metriä pidemmäksi. Syöksyssä kone upposi lähes kokonaan suohon ja maan päälle jäänyt osa syttyi palamaan. Pilotin lisäksi kolmipaikkaisen koneen turmassa menehtyivät lentokonemekaanikot Armas Valtonen ja Aimo Matikainen. Paluumatka Tampereelle tehtiin Siikakankaan lentokentän kautta. Suuntaneula vaappuu vasemmalta oikealle samalla, kun digitaalisten numeroiden sarja pienenee. Ei – ei kyseessä ole pelkkä pellin pala. tammikuuta 1940. Tavoittelemme tarkkoihin karttoihin merkittyä pientä rakennusta. Näytön mukaan matkaa kotona määrittämiini koordinaatteihin on vielä vajaa pari sataa metriä. Siinä se saattaisi olla. Sinne tekee jo mieli, mutta maltamme pitää kunnon lounastauon päiväreppujen pakkaamisen ohessa. Vanha sotilaskenttä näkyy yhä ilmakuvilta nykyisien puolustusvoimien parakkien ympäröimänä Siikanevan koillispuolella
Korpien kulttuurihistoria on arvokas osa luonnonperintöämme. Eilinen tuuli ja aurinko tekivät tehtävänsä. Kaiken maailman dosentteja siihen ilmeisesti tarvitaan. Illan myötä lähin tähtemme on jo katoamassa horisontin taakse. Saamme nauttia herkullisesta illallisesta rauhassa ja omissa oloissamme. Lasten viisikymppisellä aurinkovoiteella puunasimme jo aamulla punoittavia turpiamme. Kuivat koivuklapit syttyvät hyvien kiehisten ja tuohen saattelemina. Arvostamme tutkimusaluetta kuitenkin sen verran, että teen reviirimerkintäni näytteenottopaikasta riittävän etäälle. Vaellus on onnistunut, jos sen aikana on suunnitellut jo pari seuraavaa koitosta.. Pysähdymme lounaalle Vääräjärvenmaan nuotiopaikalle. Ymmärryksemme mukaan tolppien väliin on asetettu riu’ut, joiden varassa heinät on kuivattu ennen latoon varastointia. Toivottavasti kaikkea luontoamme ei ennallisteta, vaan pyrimme säilyttämään lampaiden ja lehmien avulla esimerkiksi hakamaat, kukkakedot ja muut perinneympäristöt. Viikatteen taittama heinä kuivattiin ja varastoitiin latoon, josta se haettiin hevosreellä navetan ja tallin appeeksi. Kiertelemme suon laitoja kohti lähtöpaikkaa. Ahkiot pyöristävät vetohaluista terävimmät särmät. Ensimmäinen lajissaan Pysähdyn keskellä suota. Vähitellen tajusin, että ei meillä ole enää koskematonta luontoa: ihminen on jättänyt jälkensä kaikkialle. Öiset näköalat Aamun pilvinen ja tuulinen sää on vaihtunut repaleisten pilvien myötä kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Ero eilisen iltalenkin nopeuteen on merkittävä. Muistelemme menneitä vaelluksia ja suunnittelemme uusia. Paarmat ja hyttyset kiusasivat niittäjiä ja talvella vastassa olivat tuiskut ja pakkaset. Innostumme tekemään vielä pienen iltalenkin parin geokätkön vuoksi. 48 RETKI helmikuu 2025 SIIKANEVA on jo luhistanut sen lautojen ja hirsien kasaksi, mutta yhä se muistuttaa ajasta, jolloin suolta käytiin niittämässä heinää. Eväiden perimmäinen tarkoitus on tehdä muut retkeilijät kateellisiksi, mutta onneksi Siikaneva hiljenee yöksi. Kohtaamme suolla antennien ja mittalaitteiden kentän. Näköalapaikan laavulle palatessamme tarvitsemme jo otsalamppuja. Ilman aurinkolaseja keväthiihto olisi yhtä kärsimystä. Tanssivat liekit, savun tuoksu ja lepattava valo, niistä on hyvä nuotiohetki tehty. Autolle on matkaa enää vain muutama sata metriä, mutta ehtii sitä silti makkaratulet tehdä ja pastat kiehauttaa. Makuupussiin kömpiessäni hymähdän vanhalle totuudelle. Vaellus on onnistunut, jos sen aikana on suunnitellut jo pari seuraavaa koitosta. Päivän lämpö katoaa hetkessä taivaalle, kun pilvet eivät ole hidastamassa pakomatkaa. Aikoinaan etsin retkilläni koskematonta ja alkuperäistä luontoa. Haisemme jo savulta eilisillan ansiosta, mutta nyt on vielä mahdollisuus lisätä metsäuskottavuutta ennen kotimatkaa. Minun on pakko kaivaa taskusta norjalaista dopingia – huulirasvaa. Silloin meillä oli harteilla vain selviytymisen kannalta välttämättömät varusteet. Suot ovat meillä lähellä ikuista ilmettään, mutta oman leimansa ihmiselo on tännekin jättänyt. Jatkuvassa ennallistamisen riemusaatossa unohdamme, että monet luontotyyppimme ja luonnonsuojelualueemme ovat syntyneet ihmistoiminnan kuten laidunnuksen ja kaskeamisen seurauksena. Metsässä, puiden alla lämpö yhä viipyilee ja mäen päällä on alavimpia paikkoja lämpimämpää, sillä kylmä ilma painuu raskaimpana notkelmien pohjalle. Kuorman laelle on rullattu laaja makuualusta, koko teltan JA A R I K A N M A A N laavu tarjoaa tunnelmallisen yösijan. Ilman nopean kylmenemisen voi havaita helposti alavalla suolla. Löydämme suolta useita rei’itettyjä hirsitolppia. Infokyltti kertoo tutkimuslaitteiden kuuluvan Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoille, mutta varsinaisen tutkimuksen tarkoitus jää epäselväksi. Aivan suon reunassa tapaamme ahkioita vetävän pariskunnan
Kerran – suokoon Jumala sen päivän viipyvän tuhansia vuosia – on maansakavaltaja matkustava ylpeästi siitä ohitse. × Helvetinjärvi Seitseminen, ulkoilukartta 1:20 000. Siikakangas Ollinkivi Vääräjärvenmaa Jaarikanmaa lentokoneen hylky niittylato 1 km Siikaneva hiihtoreitti hiihtoreitti Orivesi Ruovesi Siikanevan kierros lattian kokoinen routamatto. Ollinkiven viereinen tie on ollut aikoinaan Oriveden ja Ruoveden välinen valtaväylä. Hyvää matkaa! Itse asiassa retkemme ei lopu autolle, vaikka ahkiot siihen jäävätkin. Tarkkaa määrää ei tiedä kukaan, sillä yhtenäisen rekisterin sijaan suojellut luonnonmuistomerkit on listattu kuntien pölyttyneisiin arkistoihin. Kivi näyttää pyörähtävän kalliolta alas tielle pienellä tönäisyllä, mutta Zacharias Topeliuksen mukaan se murskaa vasta maanpetturin: ”Kivimöhkäleen sanotaan odottavan aikaansa. Sopiva vahdinvaihto; me lopetamme ja he aloittavat. Nykyisin näitä yksittäisiä kiviä, luolia, hiidenkirnuja tai vaikkapa puuvanhuksia on suojeltu tiettävästi noin 3 500. Tarkoitus on kuulemma viettää ainakin yksi yö telttaillen. Sen sanotaan vierivän kalliolta tielle murskaten maanpetturin.. Silloin vuori on vapiseva, silloin harmaakivimöhkäle on irtautuva ja raskaana kuin omatunto syöksyvä musertamaan kavaltajan.” O L L I N K I V I on maamme ensimmäinen luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Jatkamme hiihtoa tiepohjaa myöten vielä puolisen kilometriä karttaan merkitylle nähtävyydelle. Se tunnettiin lukuisten yläja alamäkien vuoksi Pahana virstana. Calazo. Karttakeskus. Ollinkivi on kalliokummun laidassa uhmakkaana seisova kivenjärkäle, joka on suojeltu luonnonmuistomerkkinä jo vuonna 1924. Se on ensimmäinen vuonna 1923 hyväksytyn luonnonsuojelulain mukaan suojeltu luonnonmuistomerkki. 49 RETKI helmikuu 2025 SIIKANEVA Siikanevan soidensuojelualue × Ruovedellä ja Orivedellä, Pirkanmaalla × Pirkanmaan laajin yhtenäinen suoalue × valtion ja yksityisen soidensuojelualueen kokonaispinta-ala noin 14 km2 × perustettu vuonna 1988 R E T K E I LY PA LV E LU T JA N Ä H TÄV Y Y D E T × Jaarikanmaan laavu ja näköalapaikka × Vääräjärvenmaan nuotiopaikka × Siikanevan kierros 10 km × Pikkulatosaaren kierros 2,5 km × Ollinkivi, Suomen ensimmäinen rauhoitettu luonnonmuistomerkki L I SÄT I E D OT × www.luontoon.fi/siikaneva × www.retkikartta.fi × Seitseminen Helvetinjärvi Pirkan taival, retkeilykartta 1:25 000
Päivät ovat jo lämpimiä, kevään tehdessä tuloaan kukkien ja silmujen muodossa, mutta ylemmillä korkeuksilla luntakin saattaa vielä tulla vastaan. 50 RETKI helmikuu 2025 KEVÄISILLÄ DOLOMIITEILLA JA ALPEILLA T E KST I JA K U VAT Markus Thomenius Vuorivaellusta t-paidassa Maalis-huhtikuun Alpit ja Dolomiitit tarjoavat paljon upeita mahdollisuuksia nauttia vuorista ilman väenpaljoutta ja kesän helteitä. Varo vain, keväästä saattaa tulla suosikkiajankohtasi vuorilla! M A A L I S K U U 2024 — D O LO M I I T I T & A L P I T KEVÄISILLÄ DOLOMIITEILLA JA ALPEILLA 50 RETKI helmikuu 2025
51 RETKI helmikuu 2025 KEVÄISILLÄ DOLOMIITEILLA JA ALPEILLA KEVÄISILLÄ DOLOMIITEILLA JA ALPEILLA 51 RETKI helmikuu 2025 1 G A R DA JÄ R V E N ympäriltä löytyy lukuisia via ferrata -kiipeilyreittejä huikein maisemin. Via Ferrata dell’Amicizian reitti alkaa lähes järven tasolta nousten hulppeat 1 200 pystymetriä. Reitin vaikeusaste on helpoimmasta päästä, mutta monet pitkät pystytikkaat ja muut ilmavat kohdat vaativat toki hieman kylmäpäisyyttä.
Pieneltä vuorenhuipulta aukeavat upeat 360 asteen näkymät ympäröiville lumihuipuille ja alhaalla turkoosina kimaltelevalle Gardajärvelle. 52 RETKI helmikuu 2025 KEVÄISILLÄ DOLOMIITEILLA JA ALPEILLA 2 V I A ferrata -reitti huipentuu 1 247 metrin korkeuteen. Edellisen päivän rankkasade satoi järven tasolla vetenä, mutta näissä korkeuksissa lumena.
Reittikuvauksessa alun oli mainittu olevan hauska ja sitä se todella oli, kun pohdimme, että tuleekohan joku kommentoimaan meille portin ”yli” kiipeämisestä. Varjon puolella lunta oli huomattavasti, mutta ei onneksi kuitenkaan kovin syvälti. Tämä ”Moon Bears” niminen reitti oli kiipeilykirjassa saanut 4/5 tähteä. 53 RETKI helmikuu 2025 KEVÄISILLÄ DOLOMIITEILLA JA ALPEILLA 3 4 3 L AS K E U T U M I N E N via ferratalta takaisin lähtöpisteeseen tapahtuu hyviä polkuja pitkin. Matkan varrelta löytyy useita maailmansodan aikaisia bunkkereita ja rakennelmia eli niistä kiinnostuneiden kannattaa ottaa otsalamppu mukaan. 4 J O S K U S kalliokiipeilyreittien alkupiste saattaa olla hyvinkin erikoinen. Aivan upea 250 pystymetrin reitti erinomaisella kivellä ja hyvillä pulttauksilla.
Erityisen upeana mieliimme jäivät upean vehreä laakso alapuolellamme, kallionhalkeamaan tehdyt jyrkät portaat ja Arcon suunnassa siintävien utuisten vuorien siluetit. 5. 54 RETKI helmikuu 2025 KEVÄISILLÄ DOLOMIITEILLA JA ALPEILLA M O O N Bears -reitin alas laskeutuminen tapahtuu kapeita ilmavia polkuja pitkin
Maisemat Maggiorejärvelle ja lumihuipuille avartuivat jokaisen nousumetrin mukana. 6 7 R E I T T I M M E johdatti meidät monien perinteisten kivistä rakennettujen pikkukylien läpi aina vain korkeammalle. 55 RETKI helmikuu 2025 KEVÄISILLÄ DOLOMIITEILLA JA ALPEILLA D O LO M I I T E I LTA siirryimme Sveitsin Alpeille. Loppumatkasta kävelimme vielä katsomaan Verzascan patoa, jolla elokuvan 007 ja kultainen silmä alkukohtaus on kuvattu.. Reitti alkoi vielä uinuvan viinirypäletarhan läpi. Puissa ei näkynyt vielä silmuja, mutta t-paitakelin lämpötiloissa siihen ei kyllä menisi kauaa. Ajon jälkeen halusimme päästä oikomaan jalkojamme, ja mikäs siihen sopisi paremmin kuin vaellus ylös kohti vuoria
56 RETKI helmikuu 2025 KEVÄISILLÄ DOLOMIITEILLA JA ALPEILLA 8 9
Kahden yhtyvän jokilaakson maisemat ja upea kallioreitti pitivät kasvomme hymyissä usean tunnin ajan. Alue oli kiipeilijöiden suosiossa ja joku kekseliäs ja huumorintajuinen henkilö oli halunnut tuoda tämän asian myös autoilijoiden tietoon. Hyvien polkujen verkosto oli kattava ja useamman tunnin nautimmekin alamäkien hurmiosta, Pitkät ylämäet saivat kyllä sykkeen nousemaan. 10 LU G A N O S SA otimme funikulaarin Monte Brè-vuoren päälle ja vuokrasimme sieltä maastopyörät. 57 RETKI helmikuu 2025 KEVÄISILLÄ DOLOMIITEILLA JA ALPEILLA 10 8 A A M UAU R I N G O N kuivatettua yön kasteen, oli taas aika suunnata seuraavalle useamman köydenpituuden pituiselle reitille. Reitin huipulla nautimme pikniklounaan, kaiken maistuessa taas niin hyvältä aktiivisen päivän jälkeen. 9 K I I P E I LY PÄ I VÄ N päätteeksi, matkalla takaisin autolle, oli hauskaa huomata hieman erikoisempi liikennemerkki. Vuoret olivat antaneet taas parastaan erilaisen lajin parissa.
Eteläisin poluista, Hiijje silimukka, vie Neitvuoren laelle Luonteria ihailemaan. Sitten ollaankin jo reitin hienoimmilla näköalapaikoilla. H iijje silimukalla mennään suoraan asiaan, ilman alkulämmittelyjä. Vuori on 184 metriä merenpinnan yläpuolella ja näin ollen Etelä-Savon korkeimpia kohtia. Muita kulkijoita ei näy, mutta kaiteet ja kuluneet polut antavat viitteitä siitä, että paikka on suosittu – eikä syyttä. Saimaa Geoparkiin kuuluva Neitvuori kohoaa 110 metriä Luonteri-järven yläpuolelle pystysuorina seinäminä. Etelään avautuvaa sokkeloista järvinäkymää jää helposti ihailemaan kalliotasanteelta pidemmäksikin aikaa. Kallioperä alueella on ruhjeinen ja rikkonainen – mannerjäätikön kuluttama. Polku lähtee kiipeämään ylös kallioille köysikaiteiden reunustamana lähes välittömästi parkkipaikan jälkeen. H I I D E N K I V I E N katveeseen avautuu luola, jossa on varmasti moni matkaaja yöpynyt.. 58 RETKI helmikuu 2025 ENSI KESÄNÄ HIIDEN JÄLJILLÄ T E KST I JA K U VAT Maija Arosuo Hiiden jäljillä Hiiden polut Mikkelin Anttolassa ja Juvalla kertovat tarinaa menneiden aikojen uskomuksista. Näkymä vie mennessään ja ensimmäiseen kilometriin olen saanut kulumaan tunnin aikaa. Kovempana se on jäänyt ehjäksi ja kohoaa ylväänä ja sileänä kalliomuodostelmien keskellä. Onneksi ei ole kiire minnekään, sillä aamu on vielä nuori. Neitvuori sen sijaan on sileä ja kaunis. Enää ei jää epäselväksi, miksi Neitvuori on valittu Saimaa Geopark -kohteeksi. Polku jatkaa kulkuaan, mutta vain poiketakseen heti seuraavalle näköalapaikalle. Luonteri jää taakse, mutta seuraan vielä Neitvuoren lakea
59 RETKI helmikuu 2025 ENSI KESÄNÄ HIIDEN JÄLJILLÄ 59 RETKI helmikuu 2025 ENSI KESÄNÄ HIIDEN JÄLJILLÄ K E SÄ K U U 2024 — M I K K E L I & J U VA, E T E L Ä-SAVO
Täyden hiljaisuuden rikkoo vain järvellä uiskenteleva kuikka. Kesäkuun alun tunnelma on odottava. Viimeinen tauko kilometriä ennen pa60 kilometriä Hiiden polkuja × Hiiden polut -reitistöön kuuluu vaativaksi luokiteltujen neljän kilometrin mittaisen Hiijje silimukan ja kymmenen kilometrin pituisen Hiiden kierroksen lisäksi kolme muuta toisiinsa liittyvää reittiä. Hiisi on varmaan tosiaan kulkenut edellä, heitellen tielleni valtavia lohkareita, hiidenkiviä. 60 RETKI helmikuu 2025 ENSI KESÄNÄ HIIDEN JÄLJILLÄ Ku-kuik Hiijje silimukka lähtee kiertämään takaisin etelään, mutta jatkan matkaani seuraavalle taipaleelle, Hiiden kierrokselle. Täyden hiljaisuuden rikkoo vain järvellä uiskenteleva kuikka. Ohjeet on kerrankin tehty selviksi: yöpyä ja tulistella saa, mutta palvelusta tulee maksaa pieni käyttömaksu, jonka voi suorittaa yhdistyksen tilille viivakoodin lukemalla tai mobile paylla. Reitti on luokitukseltaan keskivaativa. Reitille voi lähteä esimerkiksi Hiidenmaan tilan viereiseltä pysäköintialueelta, Neitvuorentie 660, Anttola. Harralaisen lampi on seesteinen. S U O P U RS U N huumaava tuoksu täyttää kesäkuisen ilman suolammella. Ovenpielen taulu kertoo, että olen Hiidenmaan retket ry:n vieraana. Kömmin sisälle tukevaan hirsirakennelmaan, jonka sisällä iskee pimeys. Suopursut ovat juuri puhjenneet valkoiseen huntuunsa ja levittävät ympärilleen parasta tuoksuaan. Leveät laverit, joilla mahtuisi nukkumaankin, kiertävät tupaa, jonka keskellä on tulisija. Pujahdan niiden syvyyksiin ja kuvittelen, kuinka kulkijat ovat aikoinaan hakeneet onkaloista suojaa metsämatkoillaan. × Yhtenäisen reitistön kokonaispituus on noin 60 kilometriä. Muutaman kilometrin päästä saavun Sulama-järven rantaan, jonka pienet rantakalliot tarjoavat sopivan lounaspaikan. Ääni on maisemaan enemmän kuin sopiva. × Enkelinpesän reitti on vaativaksi luokiteltu seitsemän kilometrin mittainen rengasreitti. Olen laskeutunut vuorelta alas, joten tuulikin on täysin tyyntynyt. Yhdistyksen jäseneksikin voi liittyä suoraan taulusta. Vajaan viiden kilometrin yhdysreitti kulkee osin metsäteitä ja maanteitä ja on luokiteltu keskivaikeaksi. Huuhtelen järvessä ensin päivän hiet, sillä helle pitää otteessaan. Suurin osa reitistä on polkua, joka poikkeaa niin järvillä, kallioylängöillä, metsissä kuin suollakin. Toivottavasti järjestelmä toimii, peli kuulostaa reilulta. Järveen pistävän niemen keskellä on tuhti kotarakennus. Ääni on maisemaan enemmän kuin sopiva. Reitin lähtöpisteessä on Saimaa Geopark -nähtävyys, Enkelinpesän luolaryhmä. × Metsänväentaival jatkaa Enkelinpesältä luoteeseen noin 15 kilometriä. × Viiden vuoren reittiä pitkin voi siirtyä Hiiden kierrokselta koilliseen kohti Enkelinpesää. Tiepohjaa suurelta osin noudattelevan reitin varrella on metsäkansan elämästä kertovia torppia kaskiraunioineen, museotiloja, savusaunoja sekä vanhoja rahtiteitä. H I I D E N KO DAS SA voi yöpyä pientä käyttömaksua vastaan.
Maan itäosissa hiisi taas oli pyhä paikka, jonne kokoonnuttiin jättämään uhrilahjoja. Myös laavu ja pöytäryhmä ovat löytäneet kotinsa somasta kivenkolosta. Lampaiden lisäksi siellä käyskentelee nuoripari, joka on tullut Metsähallituksen vuokrakämpälle viikon paimenpestiin. Hiisien kerrottiin olevan aikaansaapia, suuria rakentajia, ja moni selittämätön asia ymmärrettiin niiden aikaansaannokseksi. Hiidet porasivat hiidenkirnuja ja kasasivat suuria kiviröykkiöitä, hiidenkiukaita. Se lienee ollut pyhä vuori, jossa on pidetty juhlia ja uhrattu metsän jumalille. Työ on ollut leppoisaa: lampaat tarvitsevat vain vettä ja silloin tällöin rapsutusta. Tai sitten veistellään puulusikka valmiiksi. Toisen tarinan mukaan teon motiivina oli sydänsurut. Kristityt taas leimasivat tämän epäkristillisen jumalan pirun kaltaiseksi olennoksi tai kastamattomien pakanoiden maaksi. Suunnitelmat on heitetty romukoppaan, ja viikko eletään päivä kerrallaan. Siksipä he vihoissaan joskus tokaisivatkin painu hiiteen – pakanoiden maalle, ellei peräti kuolemankalmistoon. Sen kerrotaan olevan käärmeiden käräjäpaikka. Puhetta johtaa kruunupäinen kuningas. Ympyrä sulkeutuu Hiidenmaalle, jossa punaisen tuvan riukuaidalla reunustetulla pihamaalla näkyy tällä kertaa liikettä. Myöhemmin hiisi miellettiin paikan sijaan sen asukkaaksi, suomalaiseen kansanuskoon kuuluvaksi haltiaksi. Hiidenkivet ovat hiisien paiskomia järkäleitä. Uhrilahjaksi meinaan unohtaa vaellussauvani, jotka kuitenkin palaan hakemaan. 61 RETKI helmikuu 2025 ENSI KESÄNÄ HIIDEN JÄLJILLÄ Painu hiiteen! H I I S I-SA N A L L A on suomen kielessä monta merkitystä. Tuolloin epätoivoinen neito on valinnut mieluummin syöksyä alas jyrkänteeltä kuin jäädä venäläisten vangiksi. Totta ainakin toinen puoli, sillä käärmeitä paikalla on nähty runsaasti. Tilan raukea, ”vanhaa hyvää aikaa” henkivä ilmapiiri on tehnyt tehtävänsä. Nykyinen Neitvuori tunnettiin aiemmin Hiidenvuorena. Hiidenmaa, Hiitolanlampi, Hiitolanlahti ja Hiitolanniemi viittaavat siihen, että alue on ollut hiisien temmellyskenttä ja luultavimmin tärkeä paikka ennen kristinuskon saapumista. Maan länsiosissa sillä on aikoinaan, ennen kristinuskon tuloa, tarkoitettu kalmistoa, jonne haudattiin vainajat. Miten muutenkaan ne olisivat voineet syntyä. Neitvuori nimitys sai tiettävästi alkunsa Isovihan aikaan 1700-luvun alussa. Päätökset kirjataan purren ja nuollen kentän keskellä olevaan pieneen käräjäkiveen. Tarunhohtoinen on myös kertomus noin 150 metrin päässä Hiidenvuoresta olevasta talon kokoisesta kivestä. Luonteri Sulama Hiidenmaa Hiijje silimukka Neitvuori Hiidenkierros Hiidenkota Viiden vuoren reitti Enkelinpesä Laurinkota Metsänväentaival Juva Mikke li Luonteri vaellusreitti vaellusreitti 1 km. Vai onko siellä kenties ollut vanha peurakirkko, sillä peuroja on usein metsästetty ajamalla niitä jyrkänteiltä alas. Hiisi on heittänyt taukopaikalle kivenmurikan, jollaista harvoin näkee. Tämä kiiltäväksi hioutunut käräjäkivi oli muinoin haluttu taikakalu, jonka sieppaamisyrityksissä moni menetti henkensä. Kansanuskon mukaan käärmeet pitävät kivellä kahdesti vuodessa kokoontumisen, jossa ne sopivat metsästysmaistaan, avioliitoistaan ja talvehtimisistaan. Kajakit on otettu mukaan, ne laitetaan vesille huomenna, ehkä. Toivon, ettei hiisi pahastu päätöstäni. H I I D E N M A A N tuvalle voi pestautua kesäaikaan lampaiden rapsuttelijaksi. Tokaisu on säilynyt näihin päiviin asti, vaikka harva tietää, mitä vastapuolelta oikeastaan pyytää. Toisaalta, jos kiven onnistui nappaamaan, onnistui sen avulla parantamaan monia sairauksia ja voitti oikeudessa. Sanan merkitys eli aikojen saatossa. 61 RETKI helmikuu 2025 ENSI KESÄNÄ HIIDEN JÄLJILLÄ luuta Hiidenmaalle varmistaa sen, että polku on nimensä arvoinen. Hiidenpolkujen alueella hiisi-alkuisia paikkoja löytyy runsaasti
62 RETKI helmikuu 2025 KYTÄJÄ-USMI T E KST I JA K U VAT Benjamin Hokkanen Hyvinkään helmi Keski-Uudenmaan laajin ulkoilualue, Kytäjä-Usmi, tarjoaa pienten lampien täplittämän, mäkisen metsäretkikohteen. M A A L I S K U U 2023 — K Y TÄ JÄ-U S M I, H Y V I N K Ä Ä P I I LO L A M M I N pohjoispäädyn kallioilta aukeaa näkymä lammelle. KYTÄJÄ-USMI. Maaliskuisella retkellä saa kulkea ruuhka-Suomen kansallispuistoja hiljaisemmilla poluilla
PA RT I O L A I ST E N rastimerkintä maastossa. KYTÄJÄ-USMI. E S P O O L A I S E N partioporukan Kytäjä-Usmiin toi rauhallisuus, kertovat Riku Virtanen (vasemmalla) ja Richard Darst (oikealla). 63 RETKI helmikuu 2025 KYTÄJÄ-USMI P O L K U J E N lisäksi alueen reitistö koostuu puomitetuista metsäautoteistä. ”Olemme täällä tekemässä suunnistusharjoitusta”, Virtanen kertoo. Metsätien päättyessä puomiin, vastaamme tulee partiolaisryhmä. Ryhmää vetävät Richard Darst ja Riku Virtanen kertovat ryhmän olevan Espoosta. Syy espoolaisten suunnistusharjoitukseen Hyvinkään metsissä on yksinkertainen: täällä on rauhallista. U sminjärven parkkipaikalta lähtevä polku vie nopeasti metsätielle. Kiinnitän huomioni metsätien varressa taimessa lepattavaan minigrip-pussiin. Tarkemmalla tarkastelulla kyseessä on jonkinlainen rasti pienille suunnistajille. Isomman ryhmän kanssa on helpompi toimia, kun Syy espoolaisten suunnistusharjoitukseen Hyvinkään metsissä on yksinkertainen: täällä on rauhallista. Äskeisen rastin omistaja on löytynyt. Lumessa on auton jälkiä, mutta ainoat ajoneuvojen ääneet kantautuvat vaimeana huminana Tampereen moottoritien suunnalta idästä
Meitä on varoitettu Iso-Kypärän laavulla kohtaamme hiipuvan nuotion äärellä eväitään pakkailevan Jaanan ja Antin. TA LV E L L A Kytäjä-Usmissa on hiljaista, tietävät ne harvat kohtaamamme retkeilijät kertoa.. Ne oli helppo tulla ylös, mutta niitä ei ole varmaan kiva mennä alas.” Meitä on varoitettu. Nummelalaiselle Antille kerta on ensimmäinen. TA LV I N E N esterata. Pari lumen kaatamaa puuta tarkoittavat kumartelua ja konttaamista lumisella polulla. Kartta täynnä jyrkänteitä Kaivan puhelimestani taas maastokartan esiin. 64 RETKI helmikuu 2025 KYTÄJÄ-USMI muita kulkijoita on harvakseltaan. Kulje ympyrää Alueella on viisi ympyräreittiä, joista omamme noudattelee pääosin Kolmen lammen kierros -nimistä reittiä. Laavulla meidät vastaanottaa hiljaisuus. Jatkamme matkaa Jaanan ja Antin tulosuuntaan. Ympyräreittien lisäksi Kytäjä-Usmin alueen läpi kulkee myös Seitsemän veljeksen reitti, joka on Etelä-Suomeen ilahduttavan pitkä 90 kilometrinen patikkareitti läpi metsien ja kulttuurimaiseman. Melkein kaikkea kalliota reunustaa jyrkänteen merkintä. Jollain oudolla tavalla ähkiminen ja puhkiminen ohuiden runkojen alitse on harvinaisen hauskaa, vaikka lunta pari kertaa takin kauluksen sisään livahtaakin. Kaksoislammilta laskeudumme kohti Kypäränsuota. Hieman ennen ensimmäistä reitin lammista vastaamme tulee kaksi naista liukulumikengillä. Luminen lauantaiaamupäivä vetää esimerkiksi Nuuksioon huomattavasti enemmän kävijöitä. Järvenpäässä asuva Jaana kertoo tämän olleen hänen viides kertansa Kytäjä-Usmissa ulkoilemassa. Kovin on harmaata kartalla. Saamme Antilta ennakkotietoja siitä, mitä odottaa: ”Siellä on muutama kallio, mitkä oli ihan törkeän liukkaita. Kyse ei ole mistään suurista mäistä, vaan polku sahaa ennemminkin Ympyräreittien lisäksi Kytäjä-Usmin alueen läpi kulkee myös Seitsemän veljeksen reitti. Olen käynyt alueella myös sulan maan aikaan retkellä. Silloin reitit ovat huomattavasti helpommin kuljettavissa. ”Lyhyellä reitillä Piilolammille on usein kesällä lapsiperheitä, mutta mielestäni täällä näillä pidemmillä reiteillä ei ole juuri ketään”, hän kertoo. Kysyn Kytäjä-konkari Jaanalta, onko täällä yleensä minkä verran liikennettä. Laavuja ja muita retkeilyrakenteita alueella on mukavasti, kaiken kaikkiaan neljä laavua ja näiden lisäksi vielä kolme tulipaikkaa. Tulikehässä tuntuu lämmin hiillos, joten kyllä täällä todennäköisesti on oltu yötä, ottaen huomioon suhteellisen aikaisen ajankohdan. Toivottelemme hyvää päivän jatkoa toisillemme ja erkanemme. Pistäydymme Kaksoislammien laavulla, mistä äskeiset vastaantulijat jäljistä päätellen olivat tulossa
Sitten seuraa todennäköisesti se lasku, josta Antti meitä varoitti. Calazo. Yhtenäinen metsäalue ja suojelualueiden tilkkutäkki tekevät alueen luonnosta tärkeän saarekkeen luonnolle. Yritän pitää männyn rungoista kiinni, mutta lopulta on annettava periksi ja mentävä alas pyllymäkeä. Näissä metsissä esiintyy useita Uudellamalla uhanalaisia lintuja kasvilajeja. Pysähdymme kuuntelemaan hippiäisen piipitystä. Piilolammia lähestyessä aukeaa pieni maisema kalliolta lammen ylle. Osa syy siihen lienee se, että täällä on suhteellisen rauhallista. Lopulta pieni metsän kuningas siirtyy kuusen oksalle näkyviin. J Y R K I M M I S SÄ laskuissa on mentävä pyllymäkeä.. Täällä voi kesäaikaan tavata esimerkiksi kaakkurin, pohjantikan tai pikkusiepon. Talvella lumi tuo kyllä oman mausteensa, kun jalansijaa ei näe. Se on kuin hennon vihreä pingispallo! Lopulta lintu pyrähtää lentoon ja häviää näkyvistä. Piilolammilta seikkailemme sekametsän läpi takaisin kohti Usminjärveä. Mamme pienin lintulaji liikkuu oksalta toiselle keltamusta lakki päässään ravintoa etsien. Sympaattinen pikkulampi on kesäpäivänä varmasti kaunis näkymä. Täällä se on, piilossa metsän keskellä, kuten niin moni muukin maamme lukemattomista pikkulammista. Vaikka Kytäjä-Usmin metsät ovat pääosin varsin tehokkaasti käsiteltyä talousmetsää, on täällä myös luonnontilaisia sirpaleita. Ja miksei myös meille retkeilijöille. Iso-Haiskari Niittulahti Kiiskilampi Iso-Kypärä Piilolampi Kaksoislammit Iso-Karhu Kytäjä Usmi Kytäjärvi Kytäjoki Suolijärvi Hyvinkää Riihimäki vaellusreitti Hyvinkää Seitsemän veljeksen vaellusreitti 1 km 2 Kytäjä-Usmi × Kytäjä-Usmi metsäalue -niminen Natura 2000 -kohde Hyvinkään länsipuolella × alueen suurimmat maanomistajat ovat Kytäjän kartano ja Metsähallitus × alueella reittejä patikointiin, hiihtoon ja pyöräilyyn × pinta-ala 22,55 km 2 × Natura 2000 -alueeksi 1995 R E T K E I LY PA LV E LU T × viisi ympyräreittiä: Haiskarin kierros (6,1 km), Kolmen lammen kierros (9,8 km), Niittulahden kierros (10,2 km), Kahden piilon kierros (11,5 km) ja Mustan kiven kierros (12,3 km) × Seitsemän veljeksen reitti -vaellusreitti (90km) kulkee alueen läpi × seitsemän tulipaikkaa ja neljä laavua × viisi pysäköintialuetta L I SÄT I E D OT × hyvinkaa.fi/ulkoilu × kytaja-usmi.fi × Hyvinkää, Järvenpää & Tuusula, ulkoilukartta 1:25 000. 65 RETKI helmikuu 2025 KYTÄJÄ-USMI ylös-alas
La Gomera on kuitenkin toista maata ja siellä luontoa ja rauhaa etsivällä vaeltajallakin on hyvä olla. Kanariansaaret El Hierro La Palma La Gomera Tenerife Gran Canaria Fuerteventura Lanzarote. 66 RETKI helmikuu 2025 VAELLUSTA KANARIAN LA GOMERALLA T E KST I Petri Laine K U VAT Petri Laine HILJAINEN & HIDAS La Gomera Moni kaihtaa Kanarialle matkustamista saarien yltiöturistisen maineen takia
67 RETKI helmikuu 2025 VAELLUSTA KANARIAN LA GOMERALLA O llaanko tosiaan Kanarialla, oli ajatukseni, kun astuin laivasta San Sebastianin satamaan. Kilometreissä etäisyydet ovat toki lyhyitä, mutta matka kiemurtelevilla teillä etenee kovin hitaasti. Possuja, piilopaikkoja ja polttopuita La Gomeralla on erilaisia vaellusreittejä 600 kilometrin verran. Kansallispuisto on tunnelmaltaan erikoinen, kun kasvillisuus on niin tiheää, eikä maisemia juurikaan näy. La Gomera tosiaan on erilainen. Tunnetuin kohde on saaren keskiosissa sijaitseva Garajonayn kansallispuisto, jonka tiheät laurisilva-metsät ovat paikallisten ylpeydenaihe. Garajonayn kansallispuisto julistettiin Unescon maailmanperintokohteeksi vuonna 1981. Niiden sijaan näkyi rauhallista pienen kaupungin elämää ja vaeltajia reput selässä. Alueen ympäri kulkee 12 kilometrin ympyräreitti. Maisemat olisivat mahtavat, jos ne näkyisivät.. No, hitautta ja hiljaisuuttahan La Gomeralta tullaan hakemaan. Poissa olivat turistibussit, kaupustelu ja ihmispaljous. Lämpötila voi vaihdella rajustikin rannikon ja saaren keskiosan välillä eli mukana on syytä olla lämmintä vaatetta. Kansallispuiston reunamillakin kosteus nostattaa sumua, jota mereltä puhaltava tuuli ei saa pyyhittyä pois. Alueella risteilee 18 reittiä, joten karttaa on syytä seurata tarkasti, jos on liikkeellä ilman opasta. H U I P U L L A tuulee. La Gomeralla on erilaisia vaellusreittejä 600 kilometrin verran. Ilmanala on hyvin kostea, mikä muuten niin kuivalla saarella on ihmeellistä. San Sebastian on saaren pääkaupunki, josta tuntuu olevan pitkä matka saaren muihin osiin
68 RETKI helmikuu 2025 VAELLUSTA KANARIAN LA GOMERALLA Suomalaiselle vaeltajalle Garajonayn reitit tuntuivat aluksi todella mahtavilta ja erikoisilta, mutta toisena vaelluspäivänä olisin mieluummin katsellut laajoja maisemia ja nauttinut auringon paisteesta, kuin kävellyt satumetsän sinällään hienoja polkuja. Halvemmat Väli-Amerikan banaanit ja kuivuus ovat pakottaneet viljelijät lopettamaan ja nykyisin matkailu on tärkein tulonlähde. Reitin varrella on myös kappeleita ja muita vanhoja rakennuksia. La Cascada de Aruren vesiputous jaksaa kuitenkin pärskyä kallioiden välissä. × Saaren tärkein elinkeino on ollut banaanien ja tomaattien viljely rinteille tehdyillä pengerviljelmillä. Retkeilijä voi valita rannikkoa myötäileviä reittejä, kävellä rannikolta tuhat metriä ylöspäin tai kierrellä rinnepolkuja. La Gomera × Kanarian saarista toiseksi pienin × Saarelle ei ole suoria lentoja, vaan sinne matkataan Teneriffalta laivalla × Ilmasto suosii vaeltajia ympäri vuoden × La Gomeralle tehdään pakettimatkoja Suomesta. Saaren korkein huippu on liki 1 500 metrissä oleva Alto de Garajonay. Omin päin matkustaminen sinne on helppoa, ja majoitusmahdollisuuksia löytyy ympäri saarta. Luonnossa yöpyminen ei periaatteessa ole sallittua, mutta Garajonayn kansallispuistossa on leirintäalue, jonne teltan voi pientä maksua vastaan pystyttää. Sumun takaa pilkistää Teneriffan korkein huippu Teide.. La Gomera kärsii kuivuudesta, kuten muutkin Kanarian saaret. Päivämatkat on suunniteltu pienten kylien tarjoamien yöpymispaikkojen mukaan. Pitkää vaellusta etsivälle on tarjolla GR 132 -reitti, joka on liki sata kilometriä pitkä. Vallehermoson ympyräreitti tarjoaa retkeilijälle lähtöpaikaksi soman pienen kylän, reippaan nousun ja sen palkintona mahtavat näkymät. × Bussit liikkuvat melko harvakseltaan aamuisin ja iltapäivisin eli vuokra-autolla liikkuminen on helpompaa. Reitti sinne on helpohko ja vain reilu kolme kilometriä, joten se on hyvä kohde pistäytymiselle. Ennen kansallispuistostatusta metsissä oli piileskelty Francon ajan sotilaita, kasvatettu sikoja ja kerätty polttopuita. Nollasta puoleentoista kilometriin Kansallispuiston ulkopuolella on runsaasti patikointireittejä jokaisen maun mukaan. M I R A D O R de Abrante on suosittu näkoalapaikka reilun 600 metrin korkeudessa. Polut kulkevat joko ylös tai alas, tasaisia kohtia ei juuri ole. M E TSÄ N tunnelma on satumainen, hiljainen ja kostea. Toki pätevän oppaan kertomukset alueen merkityksestä paikallisille ihmisille olivat kiinnostavia
72 NRO ” 69 RETKI helmikuu 2025 GARMIN IN UUSI FENIX 8 LOISTA A. varusteet 70 2 2025 TALVIKENGÄT OVAT USEIN VÄHINTÄÄN YHTÄ PALJON JALASSA ARJESSA KUIN RETKILLÄ Lämpimien varpaiden talvikengät s
Mihin suuntaan ne enää voivat kehittyä. Laitteen näyttö on erinomainen ja toimii epäröimättä. Heille Fenix 8 on erinomainen laite. Laite kertoo myös tietoa muun muassa unesta, hengityksestä, nesteytyksestä ja kuukautiskierrosta. Testissä oli isoin 51-millinen versio, joka onkin oikeasti iso. 70 RETKI helmikuu 2025 VARUSTEET T E KST I Petri Laine K U VAT Benjamin Hokkanen Fenix 8 – suorituskykyä ranteeseen Garminin Fenix 8 on älykello treenaajille, mutta sen toiminnot auttavat myös retkeilijää. Arkielämää Fenix helpottaa esimerkiksi sisäänrakennetulla kaiuttimella ja mikrofonilla, eli puhelimeen voi vastata kellon kautta. Fenixiin on lisätty uutuutena sukellustoiminto, eli sitä voi käyttää vapaasukelluksessa ja laitesukelluksessa. Fenix 8 Solar on Garminin kellouutuus. F E N I X I I N saa ladattua karttoja omien tarpeiden mukaan. O len käyttänyt älykelloa, tai rannetietokonetta, kuten niitä moni kutsui, vuodesta 1999. Ihmisille, jotka tykkäävät suorituskykynsä seuraamisesta. Voi kartasta ainakin oman sijaintinsa varmistaa, vaikkei siitä oikein suunnistamiseen ole. Solar-mallissa kello saa virtaa myös auringosta, joka on pitkillä vaelluksilla mukava lisä. Suomen ikuisessa marraskuussa ei ymmärrettävästi toiminnosta ollut testin aikana iloa. Liikuntalajien valikoima on liki loputon, ne tarkkailevat unta ja veren happipitoisuutta ja niillä voi maksaa kaupassa. Garminin, kuten Suunnon ja Polarinkin, kelloista on eniten iloa aktiivisesti liikkuville ja suunnitelmallisesti treenaaville. Niiden akunkesto sekä ominaisuudet ovat jotain ihan muuta kuin viime vuosisadalla. VARUSTEET. Lajeja, joista laite kerää dataa kellossa on kymmeniä. Kellon saa myös pienempänä 47 mm versiona. Ne ovat kehittyneet neljännesvuosisadassa huimasti
Reitin tallennus mahdollistaa lähtöpaikan merkitsemisen ja kelloon voi myös lisätä suunnistuspisteitä, jotka helpottavat suunnassa pysymistä. Kelloon saa nopealla painalluksella voimakkaan valon, josta on hyötyä niin arjessa kuin vaikka autiotuvassakin. F E N I X I N lamppu on erittäin kirkas ja käyttökelpoinen esimerkiksi pimeässä teltassa. Fenix 8 tuntuu löytävän satelliitit nopeasti – sehän on edellytys reitin seuraamiselle. Kaikki nämä Fenix 8 hoitaa moitteetta. Untuvan fillpower-laatua ei ilmoiteta, mutta sen alkuperän kerrotaan olevan tarkkaan jäljitettävissä eränumeron avulla. Uutuus on tullut myyntiin helmikuun alkupuoliskolla. Selkeä näyttö Nopea GPS-yhteys Voimakas lamppu Hintava T E KST I JA K U VA Benjamin Hokkanen Joutsen pukeutuu ponchoon KOT I M A I S E N untuvavaatevalmistaja Joutsenen kevään uutuusmallistoon kuuluva Velho-untuvaponcho sopii myös retkeilijän reppuun. Itse haluan pidemmillä patikoilla seurata käveltyä matkaa, kävelynopeutta ja nousumetrejä, ihan omaksi ilokseni. Sivuilta poncho aukeaa neppareilla ja hupusta löytyy narukiristys. Pitkähelmainen poncho korvaa tarvittaessa vaikka kevytuntuvatakin ja untuvahameen yhdistelmän. Ponchon päällikangas on ohutta ja kestävää Pertex Quantumia., jota monissa ulkoiluvaatteissa ja esimerkiksi makuupusseissa käytetään. Joskus oman sijainnin varmistaminen on tarpeen, ja siinä GPS-kello on paikallaan. Ponchosta on saatavilla miesten ja naisten mallit. Virossa ommellun Velhon hinta on 45o euroa. Ilmanpaineen seuraaminen erämaassa voi olla ihan turvallisuustekijäkin, siksi älykelloissa on yleensä toiminto, joka varoittaa ilmanpaineen nopeista laskuista. Ponchon kuohkea untuva jakautuu tasaisesti ruudukon muotoon ommeltuihin osioihin ja pysyy näin hyvin paikoillaan. Hintaluokka 1 255 euroa. 71 RETKI helmikuu 2025 VARUSTEET Mitä retkeilijä sitten uutuudesta saa. Malliltaan Velho-poncho muistuttaa enemmän takkia kuin eteläamerikkalaista perinnevaatetta, sillä siinä on hihat. K E L LO ladataan Garminin omalla kaapelilla, joka on syytä pitää mukana matkassa. Fenixiin saa ladattua karttoja, joten sijainti selviää helposti. Suurin ilon aihe kellossa oli sen lamppu. 71 RETKI helmikuu 2025 VARUSTEET
72 RETKI helmikuu 2025 TESTISSÄ TALVIRETKEILYKENGÄT T E KST I JA K U VAT Ossi Määttä Lämpimien varpaiden talvikengät Retki-lehti testasi nilkkapituiset talviretkeilykengät. Talvikengät ovat usein vähintään yhtä paljon jalassa arjessa kuin retkillä. Jokainen tarvitsee talvikengät, mutta useimmat eivät halua investoida useampiin, vaan samojen kenkien halutaan toimivan sekä retkipolulla että arkikäytössä. Nilkkapituinen kenkä on hyvä perusvalinta talvikengäksi. Nilkkapituus helpottaa lisäksi arkikäyttöä ja autolla ajoa. Testin kengät jakautuvat karkeasti kahteen ryhmään. Tämän vuoksi vertailussa huomioitiin myös käytettävyys arjessa retkeilyominaisuuksien rinnalla. Syvemmässä lumessa korkeat kengät eivät hörppää yhtä helposti lunta, mutta toisaalta nilkkapituiset kengät saa helpommin sinetöityä kiristettävillä lahkeilla tai säärystimillä. Näitä ovat Kamikin ja Sorelin kengät sekä Haix Nature Winter GTX. Kahden kokoluokan kenkiä Vertailuun otettiin yhdeksät eri kengät. Nilkkapituiset kengät eivät juuri rajoita housujen valintaa, olivat niiden lahkeet sitten leveät tai kapeat. Kamikit ja Sorelit ovat parhaimmillaan kovassa pakkasessa. Ensimmäisessä ovat järeät kengät, jotka ovat arkikäyttöön melko isoja, mutta kylmissä talviolosuhteissa lämpimiä. Mukana kattauksessa oli yhdeksän erilaista mallia aina superlämpimästä kevyeen ja ketterään. Lumikenkien kanssa talvikengät nousevat myös tärkeäksi vaellusvarusteeksi, minkä takia vertailun kenkiä testattiin paljon lumikenkien kanssa. Vaikka pidemmät talvivaellukset saatetaan tehdä monot jalassa, ovat talvikengät joka tapauksessa tuiki tarpeelliset lähiretkeilyyn ja talvisissa olosuhteissa ulkoiluun. Ne pitävät varpaat lämpimänä paikallaan seisoskellessa, esimerkiksi laavulla nuotioruokaa laitettaessa tai uudenvuoden ilotuLämpimämpiä talvikenkiä tarvitaan, kun joudutaan seisoskelemaan kylmässä.. L ämpimät talvikengät ovat tärkeä ulkoilmaihmisen varuste. Merrelliltä ja Haixilta testissä oli kaksi erityyppistä mallia. Korkeat talvikengät ovat nilkkapituisia kuumemmat ja vaativat kenkien kanssa yhteensopivat housunlahkeet. Testiin valittiin nastattomia nilkkapituisia talvikenkiä eri valmistajilta
Ne pitivät jalat lämpimänä ja kuivana kylmässäkin kelissä.. 73 RETKI helmikuu 2025 TESTISSÄ TALVIRETKEILYKENGÄT Vertailussa mukana Columbia Portlander Boot Omni-Heat Infinity Haix Nature Winter GTX Haix Xventure WTR GTX Hanwag Banks Winter GTX Kamik William Lo Merrell Moab Speed 2 Thermo Mid WP Merrell MTL Thermo Rogue 4 Mid GTX Sorel Buxton Lace WP Viking Constrictor Icegrip Warm GTX M H A I X Nature Winter -kengät pääsivät haastavalle lumikenkävaellukselle Pomokairaan
Näihin kahteen kenkään tulikin tartuttua useimmin jääkeleillä. Pohjois-Suomessa asuva valitsee myös luonnollisemmin lämpimät talvikengät, kun taas Etelä-Suomessa kompaktimmat kengät ovat todennäköisesti järkevämmät. Muut kengät ovat toisessa ryhmässä. Testin kengistä lämpimimpiä ovat Sorelin ja Kamikin kengät. Lämpimämpiä talvikenkiä tarvitaan kun joudutaan seisoskelemaan kylmässä. Niissä molemmissa on samanlainen Vibram Arctic Grip –pohja, kuvioinnin ollessa hieman eri. Sopivaa käyttöä järeimmille kengille ovat esimerkiksi talvitapahtumat ja rauhallinen ulkoilu talvisäässä tai esimerkiksi huskysafarit. M E R R E L L MTL Thermo Rogue 4 -kenkien pitopohja oli ylivoimainen jääpinnalla. Vauhdikkaissa kengissä oli myös muita teknisesti edistyneitä ominaisuuksia.. Esimerkiksi Merrel Moab Speed 2 ja Hanwag Winter Banks –kengissä oleva Vibram IceTrek –ulkopohja on laadukas ja toimiva lumisilla pinnoilla, mutta ei pärjää pitopohjalle jäällä. Toinen on eristemateriaalin suuri koko, joka tekee kengistä painavat ja kömpelöt, joten pitkien matkojen taittaminen on raskaampaa, eivätkä kengät siksi ole omiaan esimerkiksi pidemmälle lumikenkävaellukselle. Myös Haix Nature Winter ja Liukkaus testi märällä jäällä K A I K K I kengät testattiin peräjälkeen märällä jäällä kenkien ulkopohjan liukkausominaisuuksien selvitystä varten. Pitkien matkojen kävelyyn ne ovat kuitenkin isot. Testin edetessä kävikin ilmi, että Etelä-Suomen talvessa useimmiten jalkaan valikoituivat hieman kompaktimmat kengät, joilla saattoi sekä ajaa retkikohteeseen, että kävellä retkikohteessa. Sopivasti lämpimyyttä Ensi ajattelemalta saattaisi olla järkevää valita mahdollisimman lämpimät talvikengät. 74 RETKI helmikuu 2025 TESTISSÄ TALVIRETKEILYKENGÄT litusta katsellessa. Kaikki testin kompakteimmistakin kengistä olivat täysin riittävän lämpimiä tavallisessa talvisäässä touhuiluun, mutta kevytsarjalaiset Viking, Merrell ja Columbia eivät välttämättä ole parhaimmillaan kahdenkympin pakkasissa seisoskeluun. Pitopohjat toimivat yllättävän hyvin jopa ”mahdottomalla” märällä kaltevalla jääpinnalla. Ominaisuuksia ja lämpöä löytyy myös näistä kengistä, ja ne toimivat mukavammin aktiivisilla kävelylenkeillä pidemmillä retkillä ja arkikäytössä. Erityisesti kannattaa huomioida, että autolla ajaminen on helpompaa pienemmillä talvikengillä, ja testin järeimmät kengät eivät olleet kovin käteviä kun piti hypätä auton rattiin. Järeimmät kengät eivät olleet kovin käteviä, kun piti hypätä auton rattiin. Kannattaa myös huomioida, että vaikka ulkopohja on markkinoitu talvikäyttöön, ei se välttämättä ole pitopohja. Ero kumipohjiin on merkittävä, ja pitopohjia voikin varauksetta suositella pääkallokeleille, etenkin kun ne eivät rajoita sisätiloissa liikkumista ja autolla ajoa yhtä paljon kuin nastakengät. Näitä voikin suositella kylmävarpaisille ja Lapin olosuhteisiin. Haixin kengät ovat täysiveriset järeät vaelluskengät, jotka ovat kotonaan lintumetsällä alkutalven karuissa keleissä ja erätulilla syvällä metsässä. Ne ovat hieman pienemmät, ja sitä kautta myös monikäyttöisemmät. Erittäin lämpimissä kengissä on kuitenkin kaksi kääntöpuolta. Testissä kävi ilmi, että Merrell MTL Thermo Roguen ja Viking Constrictor Icegripin pitopohjat ovat ylivoimaiset muiden kenkien laadukkaisiinkin kumipohjiin verrattuna. Ensimmäinen on jalkojen hikoilu lämpimämmässä talvisäässä ja reippaalla kävelylenkillä, ostoskeskusvisiitistä puhumattakaan
Lähes kaikissa kengissä on vedenpitävä kalvo: Sorelin ja Kamikin kalvottomat kengät ovat täysin vedenpitäviä kumiterän ja vedenpitäväksi käsitellyn nahan ansiosta. Kenkien alkulämpö johtui melko tasaisena lämpövuona kengästä pois, ja sisälämpötila tippui huoneenlämmöstä noin kymmenen astetta. Muiden kenkien testattu jäähtymisnopeus oli samankaltainen. Molempien pohja tuntuu myös käytössä lämpimältä. Sorelin kenkä vaikuttaa siis kompensoivan pohjan keskinkertaista eristävyyttä paksuilla toppauksilla varpaiden, päällisen ja nilkan alueella. Soreliin verrattuna käänteisen tuloksen sai Merrell MTL Thermo Rogue 4 -kengällä, joka sijoittui mittaritestin kolmanneksi, mutta jonka päällinen on toisaalta ohuesti eristetty. Mittauksessa selkeinä voittajina selvisivät Hanwag ja Haix Nature Winter. C O LU M B I A N lämpöä heijastava Omni-Heat -pinnoite kimaltelee kengän sisällä kuin kullanvärinen käärmeennahka. Kengät ovat vedenpitäviä myös käytännössä. Upotustestissä vettä ei pääse läpi yhdestäkään kengästä. Se on pieni uloke akillesjänteen Lämpötesti infrapuna mittarilla K E N K I E N pohjan eristävyyttä testattiin asettamalla kengät jääsohjoon ja mittaamalla sisälämpötila infrapunalämpömittarilla kahden minuutin välein. Varpaat pysyvät kalvollisissa kengissä kuivempana pidempään. Pinnoite myös toimii, vaikkei ihmeisiin pystykään. Mittausta jatkettiin 16 minuutin ajan. 75 RETKI helmikuu 2025 TESTISSÄ TALVIRETKEILYKENGÄT Hanwag pitivät varpaat lämpimänä reippaammassakin pakkasessa, vaikka eivät aivan Sorelin ja Kamikin lämpöön päässeet. K E N K I E N pohjan eristävyyttä mitattiin upottamalla ne jääsohjoon ja mittaamalla sisälämpötilan muutosta kahden minuutin väliajoin. Erityisesti kylmässä tuulessa päällisen toppaukset korostuvat pohjan eristykseen verrattuna. Haix Nature Winter GTX –kengät pysyivät kuivina neljän päivän vaelluksen ajan, jossa ne joutuivat alttiiksi märälle suojalumelle ja lumipeitteen alla lymyävälle kostealle suolle. Säänkestävyyttä piisaa Vertailun kengissä on Gore-Texiä enemmän kuin omiin tarpeisiin. Yllätyksenä Sorelin kenkä oli testin häntäpäässä, vaikka käytössä Sorel tuntui testin kengistä lämpimimmältä. Kalvoratkaisu hengittää käytännössäkin paremmin kuin kumiteräsaappaat. Uusinta talvikenkien teknologiaa Viimeistä huutoa olevissa talvikengissä on totta kai myös uusinta teknologiaa, jota pääsimme testin aikana kokeilemaan. Teknisistä ominaisuuksista näkyvimpiä on lumikenkäpykälä. Kumiterä tarjoaa kaikista varmimman vedenpitävyyden ja lämpimyyden, mutta lisää toisaalta painoa ja rajoittaa hengittävyyttä. H A I X Xventure on monipuolinen kenkä, joka pääsi jalkaan sekä retkillä että paljon myös arjessa.
Talvikengät vaativalle lumikenkä vaellukselle M I L L A I S E T kengät olisivat parhaat vaativalle lumikenkävaellukselle Lapissa. Ne eivät kuitenkaan rajoita sisätiloissa liikkumista yhtä paljon kuin nastat. Mikäli kovimmat pakkaset jätetään pois laskuista, suosittelen testin perusteella kenkiä testin kevyemmästä päästä mononsuojiin ja höyrysulkusukkiin yhdistettynä. Nämä kengät kannattaa lisäksi valita isokokoisena, jotta sisälle saa kaksi paksua sukkaa lämmittämään. Ne vakuuttivat kevyinä ja teknisinä sekä ehkäisivät tehokkaasti lumen pääsyn kengän sisälle.. Pitopohjat ovat toinen mielenkiintoinen uutuus. Tällainen löytyy Merrell MTL Thermo Rogue 4 ja Viking Constrictor Icegrip -kengistä. V I K I N G Constrictor Icegrip Warm -kengät olivat testin toiset pitopohjalla varustetut kengät. Esimerkiksi Merrellin ja Vikingin testatut kengät sopivat tähän mainiosti. Näissä kengissä hyödynnetään Primaloft Gold ja Primaloft Solarcore -eristeitä. Höyrysulkusukat estävät kenkiä kastumasta sisältäpäin. Kengän paino on merkittävä tekijä lumikenkäillessä, sillä lumikenkä tuo reippaasti lisäpainoa jalkaan. Pitopohjia voikin varauksetta suositella pääkallokeleille. Haixin ja Hanwagin kengät toimivat myös, mutta hieman suuremmalla painolla, joka tosin palkitaan lisälämmön muodossa. S O R E L Buxton Lace oli testin lämpimin kenkä. Suuren koon ja painon vuoksi se on parhaimmillaan lyhyillä retkillä ja seisoskeltaessa. Columbian kenkien Omni-Heat on myös mielenkiintoinen innovaatio, jossa kengän sisäpinnassa on lämpöä heijastavaa hopean väristä kennoa. Pitopohjat myös toimivat, ja etenkin jääkenttätestissä jarruttivat liukastelua yllättävän paljon. Kevyet eristemateriaalit ovat kolmas talvikenkien tärkeä teknologinen ominaisuus. Mononsuojat auttavat antamaan lisälämpöä tilanteisiin joissa tarvitaan lisäeristettä tauolle tai napakampaan pakkaseen. 76 RETKI helmikuu 2025 TESTISSÄ TALVIRETKEILYKENGÄT kohdalla, jonka tehtävänä on pitää lumikenkien kantalenkki paikoillaan. Samoissa Merrel MTL Thermo Rogue 4 ja Viking Constrictor Icegrip-kengissä on käytetty Vibram Arctic Grip -pohjaa, johon on integroitu pitokohtia. Laadukkaat eristeet näkyvät erityisesti kevyimpien kenkien paino-lämpö-suhteessa. Ne tuntuvat keraamiselta huovalta, ja erottuvat selvästi muusta pohjasta
Retkikäyttöön kenkä kyllä sopii, mutta tekniseksi vaelluskengäksi eräretkelle se ei ole testin kärkivalinta. 77 RETKI helmikuu 2025 TESTISSÄ TALVIRETKEILYKENGÄT Columbia PORTLANDER BOOT OMNI-HEAT INFINITY HINTALUOKKA: 140 euroa MITATTU PAINO: 575 grammaa Heijastavalla sisäpinnalla varustettu kenkä retkille ja kaupunkiin + Innovatiivinen heijastava sisäpinta + Monikäyttöinen arjessa ja lähiretkillä + Tyylikäs street-henkinen suunnittelu – Liukas pohja – Ei ykkösvalinta vaativille eräretkille C O LU M B I A Portlander herättää ensinäkemällä erityisesti huomiota hopeisena kiiltävällä sisäpinnallaan. Portlander on selvästi kaupunkipainotteisin testikengistä. H A N WAG Banks Winter vakuutti monipuolisena retkeilykenkänä, joka oli lämmin, mutta silti riittävän ketterä ja kevyt pidemmille kävelyille.. Portlander tasapainoilee kuitenkin mukavasti tyylikkäänä kaupunkitalvikenkänä, jota voi käyttää myös lähiretkillä. Pinnoite lisääkin lämpöä jossain määrin, mutta ei pysty taikoihin, eikä Omni-Heat-pinnoite esimerkiksi yllä Hanwagin ja Haixin pörröisen sisävuoren lämpöön. Kyseessä on Columbian Omni-Heat –pinnoite, jonka tarkoituksena on avaruuslakanan lailla heijastaa lämpösäteilyä takaisin jalkaan. Se olikin suosiossa arkikäytössä. K A M I K I N William Lo -kengät olivat isot ja lämpimät kylmien kelien kengät. Ne olivat vertailun ainoa irrotettavalla ja kuivattavalla sisäkengällä varustettu malli. M E R R E L L Moab Speed toimi ketteränä kenkänä reippaassa ulkoilussa ja eteläsuomalaisissa ajoittain märissä olosuhteissa. Muutenkin Columbian kengässä olevat eristeet ovat testin ohuemmasta päästä, mutta riittävät ulkoiluun perustalvisessa säässä
X V E N T U R E T ovat kompaktimmat testin kahdesta Haixin kengistä. Kengät selvisivät haasteesta mainiosti. Xventuren matalampi pohja toimii mainiosti arkikäytössä, ja isoveljeensä verrattuna niillä voi myös mainiosti ajaa autolla. Kyseessä on kuitenkin täysiverinen retkeilykenkä, minkä vuoksi Xventure on hyvä valinta vain yhtä kenkäparia etsivälle. Askel on rullaava, ja kengät hengittävät hyvin. Haix Nature Winterit ovat hyvin tukevat ja täysin vedenpitävät – jopa jäällä kuorrutettuna kenkien Gore-Tex Thermium –kalvolla varustetut kengät pitivät varpaat kuivina ja lämpiminä. Kengät ovat testin painavimmat, mutta vastineeksi rakenne tuntuu hyvin laadukkaalta ja erittäin kestävältä. Haix Nature Winterit ovat järeät eräkengät talvieristyksellä. + Luotettavat haastavaan eräkäyttöön + Kestävät + Tukevat – Painavat ja jäykkäpohjaiset – Kalliit + Laadukas rakenne + Monipuoliset sekä arkiettä retkikäyttöön + Tyylikkäät – Painavat – Kapeampi lesti MONIKÄYTTÖISIMMÄT. Xventuren kaunis haljasnahka on kengän parhaita puolia. Korkean varren ja paksun ja jäykän pohjan vuoksi ne ovat mainiot metsässä, mutta eivät välttämättä ensimmäinen valinta arkikäyttöön. Xventuret ovatkin varsin monipuoliset ja yleiskäyttöiset talvikengät jotka toimivat sekä arjessa että luonnossa. Erityisen kotonaan kengät olisivat metsästäjän jaloissa. Tämä johtui siitä, että kengät olivat mainion tyylikkäät myös arkikäytössä, esimerkiksi farkkujen ja reisitaskuhousujen kanssa. Niihin tuli testin aikana tartuttua useimmin. 78 RETKI helmikuu 2025 TESTISSÄ TALVIRETKEILYKENGÄT Haix NATURE WINTER GTX HINTALUOKKA: 489 euroa MITATTU PAINO: 975 grammaa Haix XVENTURE WTR GTX HINTALUOKKA: 289 euroa MITATTU PAINO: 710 grammaa Järeät ja luotettavat kengät metsässä liikkujalle Tyylikkäät ja monikäyttöiset talvikengät retkelle ja arkeen H A I X I N kengät pääsivät testin yhdelle raskaimmista koetuksista, sillä ne olivat mukana neljän päivän lumikenkävaelluksella Pomokairassa. Xventureissa on pörröinen eriste sisäpuolella, minkä ansiosta kengät ovat kompaktiudestaan huolimatta varsin lämpimät. Haix Naturen kannassa ei ole lumikenkäpykälää, mutta lumikengät pysyivät kengissä kiinni silti hyvin
Syvemmässä lumessa käveltäessä sama pätee toki muihinkin kenkiin. + Laadukas ja tyylikäs päällinen nahkaa ja huopaa + Lämmin + Retkeilyyn sekä lämpimissä että kylmissä keleissä – Ei pitopohjaa – Kallis + Irrotettava nopeasti kuivuva sisäkenkä + Lämmin + Tyylikäs – Raskaat ja isot – Iso kengän suuaukko MONIPUOLISIN RETKEILYYN. Kamikien kengän suu on hieman isompi irrotettavan sisäkengän vuoksi, minkä takia suu on hyvä peittää lahkeella, jotta lunta ei mene kenkään. Tämä on kätevää, sillä kengät saa nopeammin kuivaksi. Banks Winterit ovat varsin hyvä kompromissi koon suhteen. Kengät on valmistettu Kanadassa, ja ovat Sorelin kanssa samankaltaista kumiteräsaapasmallia. Kenkä pärjäsi parhaiten pohjan lämpömittauksessa, ja se on lämmin myös käytännössä. Kengät ovat todella kauniit, ja tosielämässä paljon paremman näköiset kuin tuotekuvissa. 79 RETKI helmikuu 2025 TESTISSÄ TALVIRETKEILYKENGÄT Hanwag BANKS WINTER GTX HINTALUOKKA: 259 euroa MITATTU PAINO: 730 grammaa Kamik WILLIAM LO HINTALUOKKA: 169 euroa MITATTU PAINO: 880 grammaa Lämmin mutta sopivan kompakti retkeilijän laatukenkä Tyylikäs kumiteräsaapas irrotettavalla sisäkengällä H A N WAG I N kengät henkivät laatua, jota yksiltä testin kalleimmilta kengiltä onkin lupa odottaa. Kengän sisävuori on pörröisen lämmin ja kengät pitävät varpaat hyvin lämpimänä. Kengät ovat varsin suositun Banks-vaelluskengän talviversio. Ne ovat riittävän lämpimät ja kestävät rankkaan eräkäyttöön, mutta riittävän kapeat ja joustavapohjaiset pidemmällekin ajomatkalle retkikohteeseen. Varren huopakangas on tyylikäs yksityiskohta. Kengät ovat vedenpitävät ja ulkopohja on laadukas Vibram IceTrek, joskaan pitopohjaa kengissä ei ole. Sisäkengät on valmistettu polyesterin ja polypropyleenin seoksesta tyypillisen villahuovan sijaan, joten ne kuivuvat todella nopeasti. Päällinen on laadukkaan oloista nahkaa, jonka ompeleet on siististi tehty. K A M I K oli itselleni uusi merkki, joka yllätti positiivisesti laatuvaikutelmallaan. Kamikit ovat testin ainoa kengät, joissa on irrotettava sisäkenkä. Kamikit päihittävät Sorelit tyylikkyydellään, mutta Sorelit ovat hieman lämpimämmät, joskin vain hieman. Tyylikkyytensä ansiosta Hanwagit päätyivät jalkaan myös arjessa
Pieni miinus tulee varren hakasista, joiden suuaukko on kapea, ja vaatii välillä kengännauhan sihtaamista aukkoon. Kengän ulkonäkö sai kuitenkin ainoana spontaaneja kehuja. Pitopohja lisää turvallisuutta merkittävästi liukkailla keleillä. Moab Speed 2 on erinomainen vaihtoehto pitkille kävelylenkeille ja retkeilyyn, sillä kengällä on ketterä kulkea pitkiä matkoja. Sporttisuus ei jää pelkkään ulkonäköön, vaan kevyet kengät jalassa tekee mieli ottaa juoksupyrähdyksiä. M E R R E L L I N MTL Thermo Rogue 4 on käynyt läpi Merrell Test Labin tuotekehitysprosessin, mikä näkyy kengän edistyneessä teknologiassa. 200 gramman Primaloft Gold Eco –vanu eristää jalan kylmältä, mutta kovimmille pakkasille Lappiin kenkä ei ole ensimmäinen valinta. Merrellin kenkä on testin suosikkeja, sillä toimii monipuolisesti retkeilyja arkikäytössä. Kirkkaan värinen kantapää on varsin pirteä ilmestys, joskin violetti korostus saattaa jakaa mielipiteitä. Se toimii mukavasti ulkoilussa, retkeilyssä, ja kaikissa puuhissa joissa kävelyä tulee paljon. Thermo Rogue erottuu testin muista kengistä sporttisen vauhdikkaalla ulkonäöllä. 80 RETKI helmikuu 2025 TESTISSÄ TALVIRETKEILYKENGÄT Merrell MOAB SPEED 2 THERMO MID WP HINTALUOKKA: 179 euroa MITATTU PAINO: 530 grammaa Merrell MTL THERMO ROGUE 4 MID GTX HINTALUOKKA: 229 euroa MITATTU PAINO: 510 grammaa Ketterät kengät retkeilyyn ja pitkille kävelylenkeille Teknisesti edistyneet ja sporttiset talvikengät K E SÄV E RS I O Moab Speedistä testattiin Retki-lehden numerossa 8/2024, ja olikin kiinnostava testata nyt saman kengän talviversio. Thermo Roguesta löytyy hyvin toimiva pitopohja, lumikenkäpykälä kantapäässä ja laadukkaat eristeet, jotka eivät nosta kengän painoa. Erityisesti märässä lumessa ja loskassa kenkä on mainio. Moab Speed 2 Thermo on tutunmallinen retkeilykenkä talviversiona. Kenkä onkin mainio retkeilijälle tai kävelylenkkejä harrastavalle. Moab Speed 2 Thermo on luotettava monikäyttöjalkine aktiiviselle retkeilijälle. + Kevyt ja ketterä + Kosteutta pelkäämätön + Kestävä rakenne – Varren hakasten nauhoittaminen – Häviää tyylipisteissä + Edistyneet ominaisuudet + Sporttinen ja kevyt ulkoiluun ja retkeilyyn + Pitopohja – Päällinen ohuesti eristetty – Mielipiteitä jakava väritys TOIMITUKSEN VALINTA. Päällinen on kestävää ripstopia. Se ei kuitenkaan ole paras valinta kovilla pakkasilla seisoskeluun, sillä päällisen eristeet ovat hyvin ohuita. Kevyen painonsa ja lumikenkäpykälänsä ansiosta se on testin parhaita kenkiä lumikenkien kanssa. Moab Speed 2 Thermo on yksi sporttisimpia ja kevyimpiä kenkiä vertailussa
200 gramman eristeellä varustetussa kengässä huomaa usein jalkojen hikoavan, mikäli on päätynyt kengät jalassa reippaammalle kävelylle tai kauppaan. Kenkien Vibram Arctic Grip –ulkopohjissa on kitkakohdat, jotka estävät liukastelua. Vikingin kengät ovat yllättävän lämpimät kompaktiin kokoonsa nähden. Istuvuus on väljä, joten sisään mahtuu lämmittävää ilmaa tai kunnon villasukat. 81 RETKI helmikuu 2025 TESTISSÄ TALVIRETKEILYKENGÄT Sorel BUXTON LACE WP HINTALUOKKA: 145 euroa MITATTU PAINO: 825 grammaa Viking CONSTRICTOR ICEGRIP WARM GTX M HINTALUOKKA: 229 euroa MITATTU PAINO: 550 grammaa Testin lämpimin kenkä seisoskeluun talvikeleissä Huipputekninen pitopohjalla varustettu talvikenkä B UX TO N on lyhytvartinen malli Sorelin suositusta ”Canada boot” –mallisesta kengästä. Vikingin kengät ovat testin teknisimmät yhdessä Merrell MTL Thermo Roguen kanssa. Kylmävarpaiselle Sorelit ovat mainio valinta. V I K I N G I N kengissä on selvästi hyödynnetty talvikenkien viimeisimmät teknologiat. Vikingin kengät ovatkin erityisen houkuttelevat vaativaan käyttöön esimerkiksi lumikenkävaellukselle, jossa keveydestä on paljon hyötyä. Lumikenkäpykälä pitää lumikenkien kantaremmin paikoillaan, ja kiharretut nauhat estävät solmujen aukeamisen pakkasessa. Tämän ansiosta kenkä estää testin parhaiten kenkien sisälle menevän lumen. Kiharretut nauhat hankaloittavat hieman varren nauhoittamista, sillä välillä nauha ei meinaa mennä hakaseen. Kengät saa kiristettyä napakaksi lahkeen päälle, josta kengän Constrictor-nimikin tulee. Isot Sorelit jalassa pidempien automatkojen ajaminen ei ole kovin näppärää. Käytetty Primaloft-eriste toimii. Molemmissa on viimeisimpiä innovaatioita ja kevyt paino. Buxton on testin lämpimin kenkä. Vikingeillä ajaa myös autoa mukavasti, joskin tällöin nauhoja ei kannata solmia ylös asti. Samasta syystä Sorelit eivät ole parhaimmillaan pitkällä lumikenkävaelluksella tai nopeammissa aktiviteeteissa. Umpinaisuus pitää varpaat extralämpiminä, mutta päivän päätteeksi sukat ovat kosteat. Sorelit ovat täysin vedenpitävät, mutta vastaavasti hengittävyyttä ei ole. + Lämmin + Vedenpitävä + Väljyys mahdollistaa paksut villasukat – Raskaat ja isot – Hengittämättömät + Teknisesti kehittyneet + Kevyet + Pitopohja – Varsiosan nauhoittaminen takkuaa välillä – Häviää tyylipisteissä nahkakengille HYVÄ OSTOS. Sorel on parhaimmillaan seisoskelussa pilkkijäällä tai kiekkokentän laidalla. Mid-korkuisenakin se on testin korkeimpia kenkiä
Patikoijat suuntaavat Grönlantiin kesän aikana juhannuksesta syyskuuhun. Suomalaisille Grönlanti on tuttu seikkailukohde vuodelta 1966, jolloin ensimmäinen suomalainen retkikunta ylitti Grönlannin mannerjäätikön. Reitin varrella on yhdeksän tupaa, jotka ovat kaikille avoimia.. Yhdysvaltain presidentti haaveilee saaresta ja televisiossa pyörii sarja Grönlantiin matkanneesta suomalaisesta arktisesta retkikunnasta, joka ihmettelee ilmastonmuutosta. 2000-luvulla saarella on hiihtänyt suomalaisia porukoita lähes vuosittain. 82 RETKI helmikuu 2025 LUONNOSTA K U VA Adobe Stock T E KST I Petri Laine Vihreää vaellusta G R Ö N L A N N I STA on puhuttu alkuvuonna paljon. Tunnetuin reitti on Arctic Circle Trail, joka on 160 kilometrin vaellus Kangerlussuaqista Sisimiutiin
Retki 3/2025 21.3.2025 www.facebook.com/retkilehti @retkilehti Retki-lehti Outdoor Media Oy Seuraavas sa numerossa Sakari Raappanan ja Petteri Veijosen kanoottiseikkailu Kalmankaltiosta Jäämerelle SISÄLLYS 12 Norjan historialliset reitit 50 Kevät koittaa vuori vaeltajalle 36 Hiihto Metsä Lapin maan selän poikki 2—2025
To a se on! Tilaa verkkokaupasta: ruskovilla.. Tarpeen tullen villafleece pestään pesukoneen villanpesuohjelmalla – helppoa! Kaikki Ruskovillan vaatteet ja asusteet suunnitellaan ja valmistetaan omassa ompelimossamme Artjärvellä. Se ei hiosta tai kerää hajuja, ja raikastuu muiden villavaatteiden tavoin tuulettamalla. Missään valmistuksen vaiheessa ei käytetä haitallisia kemikaaleja, kuten koinsuoja-aineita tai viimeistelyaineita, joten tuotteet ovat turvallisia valmistaa ja käyttää L ämmin villafleece on kevyttä, hengittävää ja niin pehmeää, että se sopii käytettäväksi myös paljasta ihoa vasten. | Nopea toimitus 2–5 arkipäivässä V illafleecellä ja tavallisella fleecellä on vissi ero: villafleece valmistetaan 100 % luomumerinovillasta, kun taas perinteinen tekokuitufleece tehdään polyesteristä. LÖYTÖRETKI SIIKANEVALLE Dolomiittien & Alppien KEVÄT Kytäjä-Usmi on kallioinen päiväretkikohde Naskama HIIHTO METSÄ-LAPIN POIKKI Testissä retkikengät talvipoluille CHARLY SALONIUSPASTERNAK & Lapin lumo Ensi kesänä HIIDEN POLUT. VKO 2025-12 683219-2502 R ET K I 2/ 20 25 Fleece, jossa ei ole lainkaan muovia. Koska villafleece on täyttä merinovillaa, se ei sisällä lainkaan mikromuoveja. 2/2025?— 11,90 € Retki PAL