Yksin Käsivarren keväthangilla Testissä kevyet kaasukeittimet Kohti kesää! Kevään tulo Ylä-Lappiin Pitkä vaellus alkukesällä haastaa Karhujen aika Riippumatossa talvella Kalvottomat takit Kevennä ja kanna vähemmän, nautit enemmän Manaslu 8 000 metrin unelma Luontotalkoot Tee töitä ja luonto kiittää 3 /2 1 8 • 9 ,2 €
AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Tea Karvinen Päivi Mattila Kim Nyström Erno Saukko TILAAJAPALVELU tilaajapalvelu@outdoormedia.. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. PAINO Reusner, Tallinna KANNEN KUVA Erno Saukko K U V A K im N y st rö m Karhua katsomassa Karhua katsomassa Ylös on pitkä matka 56 Talkoot luonnon hyväksi Retki_02-03-Sisalto_PL.indd 2 12.3.2018 11.11.32. alv. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. JULKAISIJA Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@retkilehti.. alv. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. vuosikerta 26 KARTAT Retkeilymedia Ahola/Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos K U V A A n tt i P u ta ja 12 K U V A T ea K a rv in en TAITTO Tenhelp Oy/Tenho Järvinen aineistot@retkilehti.. ISSN 1456-8837 www.retkilehti.. 03-4246 5354 arkisin kello 9–16 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) VUONNA 2018 ILMESTYY 10 NUMEROA, JOISTA YKSI JULKAISTAAN TUPLANUMERONA Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. Y-tunnus 1441340-4 TOIMITUSJOHTAJA, ILMOITUSMYYNTI Veikka Gustafsson p. PÄÄTOIMITTAJA Petri Laine petri.laine@retkilehti.. VAKITUISET AVUSTAJAT Joel Ahola Maija Arosuo Mikko Hieta Benjamin Hokkanen Tuija Kauppinen Aksana Kurola Mikko Lamminpää Joppe Ranta Poppis Suomela Marika Varpenius etunimi.sukunimi@retkilehti.. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. p. 20
Lappi Pitkä ja haastava vaellus 48 Kuukausi erämaassa kesää etsimässä. Varusteet Kevyesti polulle 64 Osprey keventää reppujaan. oikein tulee. 3/2018 huhtikuu 34 K U V A M ik k o H ie ta AJANKOHTAISET 6 Rokuanvaara Umpihankihiihto Naaleja ruokitaan Etsimessä Luontotalkoot 12 Tekoja eikä pelkkää puhetta! Taidot Kanna vähemmän 18 Näin kevennät varusteitasi. Varusteet Kalvottomat takit 68 Kalvoton takki on monikäyttöinen. Luonnossa Karhu 26 Katso karhua silmästä silmään. Kotimaa Lauhanvuori 34 Lauhanvuori sopii hyvin maastopyöräilyyn. MIELIPITEET Pääkirjoitus 4 Taukopaikka 30 Pitkä vaellus haastaa K U V A E rn o S a u k k o 44 Milloin kesä Milloin kesä oikein tulee. Lappi Käsivarsi 38 Erämaassa yksin, vaan ei yksinäinen. Aasia Manaslu 56 Unelmana kasitonninen vuori. K U V A E er ik k i R u n d g re n K U V A Jo el A h o la Tutustu näihin www.facebook.com/retkilehti Twitter: @retkilehti Instagram: @retkilehti Lauhanvuoren pirunpellot 48 Pienet kaasukeittimet 72 Retki_02-03-Sisalto_PL.indd 3 Retki_02-03-Sisalto_PL.indd 3 12.3.2018 10.27.42 12.3.2018 10.27.42. Lappi Ylä-Lapin kevät 44 Lapissa hanki kantaa kesäkuulle. Vinkit Skitouring 22 Varusteet latujen ulkopuolelle. Luonnossa Huhtikuun halo 32 Halo syntyy jääkiteistä. Testi Kaasukeittimet 72 Pieni keitin on retkeilijän perusvaruste. VARUSTEET Varusteet Riippumatto talvella 62 Riippumatossa pitää olla lämmintä alla & päällä
Jokainen pitkään retkeilyä harrastanut tietää, etteivät vaellusretket aina ole onnistuneita. Matka oli mieleenpainuva ja olen iloinen, että sain sen tehdä. Unelmat ovat tärkeitä, kunhan ne eivät estä meitä myös tekemästä asioita. Unelmointi on tärkeää. Reissun jälkeen olen puhunut siitä unelmamatkana, kuten nykyään tapana on. Marika Varpenius halusi tehdä ensimmäistä kertaa talvivaelluksen yksin. Moni tämänkin lehden jutuista liittyy omien unelmien toteuttamiseen. Vaeltamisen tärkein asia on sen ensimmäisen askeleen ottaminen, ei siitä unelmointi. Kim Nyströmin unelmana oli 8 000 metrin vuorelle kiipeäminen. Auto piiputtaa matkalla Lappiin, sade kestää pidempään kuin vanhan teltan vesipilarit tykkäävät eikä sumussa näe edes lähitunturin lakea. Joskus on hyvä kokeilla ihan kiva -ajattelua. Erno Saukko kirjoitti vuosi sitten unelmakesästään Suomen ja Norjan erämaissa ja tässä lehdessä hän palaa kuukaudeksi osittain samoille seuduille. Moni tämänkin lehden jutuista liittyy omien unelmien toteuttamiseen. Retki_04-05-Paakirjoitus_PL.indd 4 Retki_04-05-Paakirjoitus_PL.indd 4 12.3.2018 10.06.20 12.3.2018 10.06.20. Mutta, ehkä tuo sana on some-aikakaudella kokenut jo inflaation, kun blogeissa jokainen luonnossa vietetty hetki on unelmien täyttymys, kodin sisustus on aina unelmien mukainen ja työkin on pelkkää unelman toteutumista. Olin pitkään haaveillut Nepalissa vaeltamisesta ja jostain syystä juuri Everestin näkeminen oli minulle tärkeää. Ota siinä sitten #unelmakuva! Retki ei ehkä ollut täydellinen, mutta silti se kannatti tehdä. huhtikuu 2018 4 PÄÄKIRJOITUS Unelmapoluilla P E T R I LA IN E O heinen kuva on otettu Nepalissa, matkalla Everestin perusleiriin. Onnistunutkaan viikonloppuretki tuttuun lähikohteeseen on harvoin unelmien täyttymys, mutta silti ihan kiva. Se antaa voimia kestää joskus puuduttavaakin arkea ja unelmien toteuttaminen voi olla vahvistava kokemus. × Petri Laine petri.laine@retkilehti.. Olihan siellä monta ihan kivaa hetkeä ja ulkona on aina mukavampaa kuin sisällä
G-1000® Eco www.fjallraven.fi Greenland Half Century Jacket M Retki_04-05-Paakirjoitus_PL.indd 5 Retki_04-05-Paakirjoitus_PL.indd 5 12.3.2018 10.06.22 12.3.2018 10.06.22. Seurasimme heistä kahden, Gaben ja Karinan, mukana tutkimusretkelle läpi lumen ja jään, yli vuorten ja jäätiköiden. Eipä hän tuolloin arvannut, että tästä vaatteesta syntyisi jotain paljon suurempaa: symboli uudelle ruotsalaiselle sukupolvelle, joka nauttii luonnossa liikkumisesta. Greenland Updated Pitkään luonnossa kulkeneiden klassikkotuotteiden uusi tuleminen vuonna 1966 tehdystä Grönlantiin suuntautuneesta tutkimusretkestä inspiroituneena Fjällrävenin perustaja Åke Nordin päätti kehittää vuorikiipeilyyn sopivan takin. Valmistettu kierrätetystä polyesteristä ja luomupuuvillasta. Aivan kuten ensimmäinen Greenland Jacket joskus aikoinaan. Haimme inspiraatiota Grönlannissa asuvalta uudelta sukupolvelta. Kestävä Mukautuva Ajaton Fjällrävenin oma materiaali. Tällä sesongilla palasimme Grönlantiin päivittääksemme mallistoa, joka aikoinaan syntyi tästä takista. Toivomme, että uudistettu mallisto kannustaa yhä useampaa lähtemään ulos ja nauttimaan luonnosta sen omilla ehdoilla. Käytössä koeteltu ja huippuunsa hiottu vuodesta 1968
Kilpailussa haettiin luontoretkeilyyn sopivia kohteita, joissa voi tutustua merkityltä reitiltä käsin alueella sijaitsevaan ainutlaatuiseen ja merkittävään luonnonmuodostelmaan, kuten harjuun, kanjoniin, putoukseen tai hiidenkirnuun. Rokuanvaara kuuluu Rokua Geoparkiin, joka on Suomen ainoa Unescon Geopark-statuksen saanut, geologisesti arvokas alue. Rokuanvaaralla on Rokuan kansallispuisto, joka on yksi Suomen vanhimmisRokuanvaara on Vuoden retkikohde Vuoden Retkikohde 2018 yleisöäänestyksen on voittanut Rokuanvaara. Jääkauden perinnöstä kertovat alueen harjut, dyynit, muinaisrannat, supat, karu kasvillisuus sekä kirkasvetiset järvet. Geologia on vaikuttanut monin tavoin paitsi alueen maastonmuotoihin, myös sen elollisen luonnon kehittymiseen ja asutuksen leviämiseen. Tämänkertaisen kilpailun teemana oli geologiset kohteet. K U V A H a rr i T a rv a in en Retki_06-11-Ajankohtaiset_Ver2_PL.indd 6 Retki_06-11-Ajankohtaiset_Ver2_PL.indd 6 12.3.2018 10.38.44 12.3.2018 10.38.44. huhtikuu 2018 6 AJANKOHTAISTA A ja n ko h ta is ta R okuanvaara on geologialtaan sekä Suomen että maailman mittakaavassa ainutlaatuinen. Rokua on kuin jääkauden oppikirja, eli alueen luonnossa on lukuisia jääkauden ja sen jälkeisen ajan merkkejä
7 huhtikuu 2018 ta kansallispuistoista. Yleisö sai äänestää ammattilaisraadin valitsemien kymmenen . Entinen palovartijan asuntona toiminut rakennus on nyt autiotupa. Tornissa on nyt avattavat liukulasit, joten maisemien ihailua ja valokuvausta ei tarvitse tehdä suttuisen lasin läpi. Reittien varrella on alueen geologiasta, luontokohteista ja kulttuurista kertovia opastauluja sekä ylläpidettyjä nuotiopaikkoja, kotia, laavuja ja autiotupa. Lisäksi esimerkiksi Rokuan suppalammilla on kauniita uimaja kalastuspaikkoja. TEKSTI Petri Laine K U V A E ev a M ä k in en Retki_06-11-Ajankohtaiset_Ver2_PL.indd 7 Retki_06-11-Ajankohtaiset_Ver2_PL.indd 7 12.3.2018 10.38.46 12.3.2018 10.38.46. Voittaja keräsi yli neljänneksen kaikista annetuista äänistä. Rokuanvaaran korkein kohta on Pookivaara, joka kohoaa yli 50 metriä ympäristöään korkeammalle. Tarvittaessa sovellus toimii maastossa ilman internetyhteyttä. Lisäksi ympäristöministeriö on arvioinut Rokuanvaaran valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvokkaaksi rantaja tuulimuodostumakokonaisuudeksi”, kuvailee Rokua Geoparkin toiminnanjohtaja Vesa Krökki. Rokuaan on helppo tutustua Rokua Geopark -sovelluksen ja paperisen elämyskartan avulla. Sovellus näyttää kohteet kolmiulotteisessa karttanäkymässä suhteessa omaan sijaintiin. ”Rokuan kansallispuisto on nykyisin maamme tärkein karukkokankaiden suojelualue. Patikoinnille, maastopyöräilylle ja hiihdolle on omat merkityt reittinsä. Kilpailun voittaja valittiin nettiäänestyksellä, johon osallistui kaikkiaan yli 5 600 retkeilijää. ”Kehitämme Rokualla jatkuvasti reitistöjä ja uusia palveluja. Kilpailun tavoitteena on parantaa retkeilykohteiden tunnettuutta ja auttaa luonnossa liikkujia löytämään uusia retkireittejä. Päivätuvassa voi tulistella ja syödä eväitä. Palkinnosta potkua kehitystyöhön Kilpailun palkintosumman, 5 000 euroa, lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Vuoden Retkikohde -kilpailu järjestettiin nyt neljännentoista kerran. Pyöräily on noussut lyhyessä ajassa Rokualla erittäin suosituksi liikkumismuodoksi. Yksi mahdollinen kehittämiskohde on maastopyöräreitin laajentaminen, mikä tuli esille äänestäjien ehdotuksissa”, arvelee Krökki. Torni on sittemmin kunnostettu ja avattiin uudelleen keväällä 2013. Äänestäjien ideat seuraaviksi kehityskohteiksi käydään läpi asiantuntijoiden kanssa ja mietitään, mitkä toimenpiteet hyödyntäisivät kaikkein parhaiten alueen retkeilijöitä. nalistin joukosta suosikkiaan. Elämyskartan avulla retkikohteen reitit, palvelut, aktiviteetit sekä kiinnostavimmat tarinat hahmottuvat puolestaan yhdellä silmäyksellä. Rokua on kompakti alue Rokualla voi retkeillä ympäri vuoden. Siellä sijaitsee myös vuonna 1936 rakennettu palovartijan maja ja vanha, käytöstä poistettu palotorni. Äänestykseen osallistuneet saivat kertoa ideoitaan suosikkikohteensa kehittämiseksi, joten Rokualla on käytössään satojen retkeilijöiden ideapankki. Retkille on helppo lähteä Opastuskeskus Supasta, jossa on Rokuan luonnonja kulttuurin syntytarinaa esittelevä näyttely. Se perustettiin vuonna 1956 suojelemaan Rokuanvaaran arvokkaita harjuja dyynimuodostumia sekä alueen luonnontilaista jäkälikköä ja harvinaisia kasvija eläinlajeja. Palkintoraha käytetään konkreettisiin asioihin, jotka parantavat retkeilykokemusta tai edesauttavat kohteen markkinointia
Osa kilpailijoista on mukana metsästämässä menestystä, mutta joukossa on paljon tapahtumasta ja luonnosta nauttivia talviretkeilijöitä. Pelastuslaitoksen saapuessa paikalle sisäkatto oli jo täysin palanut, sillä Inarista perille on kahden tunnin kelkkamatka. kerta. TULIPALO valaisi Opukasjärven rantaa Kaldoaivin erämaan laidalla sunnuntai-iltana 11. Järjestäjä ajatteli parinkymmenen kerran riittävän, mutta helmikuun alussa hiihdetty kilpailu oli jo 21. Metsähallitus ei osaa vielä arvioida rakennetaanko palaneen autiotuvan tilalle uusi. Metsähallitus on ostanut kämpän retkeilykäyttöön. Umpihankikilpailut järjestetään joka vuosi viikkoa ennen etelän hiihtolomia, joten Syötteelle on tykkylumitakuu. Lähin naapuritupa sijaitsee Iisakkijärvellä, kuutisen kilometriä palopaikalta pohjoiseen. Takalla ja kamiinalla varustettua kämppää ei ole tarkoitettu yöpymiseen. Metsähallitus on varustanut autiotuvat palovaroittimilla, mutta pakkasen ja pitkien huoltovälien vuoksi varoittimien paristot ovat usein loppuneet. UMPIHANKIHIIHDON MM-kilpailut ovat enemmän retkeilyä kuin totista puurtamista. Pudasjärven Urheilijoiden yhteistyökumppaneineen järjestämä tapahtuma vaatii parin sadan vapaaehtoisen työpanoksen. huhtikuu 2018 8 AJANKOHTAISTA TEKSTI JA KUVA Joel Ahola Hankimittelö SYÖTTEEN tykkylumimaisemissa on kilvoiteltu umpihankihiihdon maailmanmestaruuksista jo yli kaski vuosikymmentä. Tupamuutoksia Vuonna 1969 rakennetun ja neljä vuosikymmentä myöhemmin peruskorjatun Opukasjärven tuvan tuhoutuminen on iso takaisku autiotupaverkostoomme, mutta onneksi kämppäkatraaseen on tullut myös uusi tulokas: Ylläksen kaakkoisrinteen juurella sijaitseva Ojanlatvan kämppä on muutettu avoimeksi päivätuvaksi. Vaeltajan kannattaa kuljettaa mukana omaa yhdeksän voltin paristoa tai palovaroitinta. Retkeilijöiden mieliksi myös lupaus ensi vuoden tapahtumasta on annettu. Pelastuslaitoksen mukaan ryhmä oli poistunut mökistä ja lähtenyt jatkamaan matkaa yhden oppaan jäädessä paikalle odottamaan palokuntaa. Opukasjärvellä on edelleen nuotiopaikka ja puuliiteri. Kaksipäiväisen kilpailun ensimmäisenä päivänä kierretään tehtäväja lisärasteja, joista saadut pisteet muutetaan seuraavan aamun takaa-ajolähdön järjestykseksi. Sarjoja on sekä yksilöille että kolmesta viiteen hengen joukkueille. TEKSTI JA KUVA Joel Ahola Retki_06-11-Ajankohtaiset_Ver2_PL.indd 8 Retki_06-11-Ajankohtaiset_Ver2_PL.indd 8 12.3.2018 10.38.48 12.3.2018 10.38.48. Välillä yövytään yhteisleirissä avotulilla, ja omat varusteet eväineen kuljetetaan mukana. helmikuuta. Opakasjärvi oli ensimmäinen tupa vaellusreitillä Sevettijärveltä kohti Pulmankia. Retki-lehti julkaisee ensi talvena laajan reportaasin tämänvuotisesta hiihtotapahtumasta. Lisää tietoa: www.umpihankihiihto.pudasjarvi.. Ojanlatvan tupa on Ylläsjärven metsästäjät ry:n entinen metsästysmaja, joka on rakennettu vuonna 1991. Opakasjärven autiotuvalle lämmittelemään saapunut kelkkasafariseurue huomasi, että välikatolta, piipun läpiviennistä tuli savua. Hirsihuvila ehti palvella kävijöitä hetken autiotupana ennen muuttumistaan vuokratuvaksi. Tupaa ei voitu pelastaa, vaan se paloi korjauskelvottomaksi. Kämpän vuokrakäyttö oli erittäin vähäistä, joten Metsähallitus päätti avata sen retkeilijöiden päivätuvaksi vuoden 2017 lopussa. Jokaisen joukkueen turvallisuudesta huolehditaan GPSseurannalla. YLLÄKSELLÄ sijaitseva Ojanlatvan entinen metsästysmaja on muutettu vuokratuvasta avoimeksi päivätuvaksi
Muun muassa riistakameroiden asentoja on muutettu, ja yksi kamera viety. URHO KEKKOSEN kansallispuistossa on muutamia retkeilijöille tarkoitettuja saunoja autioja varaustupien yhteydessä. Ruokinta-automaatit ovat tärkeitä naalille, ja pelkkä automaatilla pitempään viipyminen voi häiritä aran naalin tuloa automaatille. Saunamaksut koskevat Luirojärven, Anterinmukan, Tahvontuvan, Härkävaaran, Vieriharjun ja Karhuojan saunoja. Ruokinta-automaateilla on myös riistakameroita, jotta saadaan tietoa käykö automaateilla naaleja. Ruokinta-automaattien kansia on myös auottu ja jätetty kunnolla sulkematta. Seitsemän tai neljän euron maksun voin maksaa kätevästi puhelimella. Hinnat ja puhelinnumerot ovat seuraavat: 0606 0561519, aikuisen henkilön saunamaksu on 6,93 € + mpm 0606 0561520, lapsen (alle 7 v.) tai ryhmäläisen ( joka kuuluu minimissään 10 henkilön ryhmään) saunamaksu on 4,01 € + mpm. Naaleja ruokitaan Retki_06-11-Ajankohtaiset_Ver2_PL.indd 9 Retki_06-11-Ajankohtaiset_Ver2_PL.indd 9 12.3.2018 10.38.50 12.3.2018 10.38.50. Metsähallituksen Luontopalvelut on järjestänyt Pohjois-Lapin tunturialueille naalinruokinta-automaatteja auttamaan lajin selviytymistä ja leviämistä pohjoisessa. Tieto automaattien sijainnista on levinnyt muun muassa internetin keskustelupalstoilla, ja automaateilla on niiden syrjäisestä sijainnista huolimatta käyty. Naali oli sata vuotta sitten yleinen Enontekiön ja Utsjoen tunturialueilla ja myös osassa Inaria. Tämän jälkeen kanta pieneni nopeasti. Silloin kosteus pääsee pilaamaan automaateissa olevan ruuan. Niiden lämmittämiseen kuluu polttopuuta varsinkin sesonkiaikana, mutta siitä huolimatta niissä kylpemisestä ei ole aiemmin pyydetty maksua. Kaikkialla kansallispuistossa ei ole kenttää, joten saunamaksun voi suorittaa soittamalla numeroon myös ennen reissua tai reissun jälkeen. -verkkokaupassa. Nyt saunoihin on tullut pieni saunamaksu, ja sen maksaminen on tehty helpoksi. Tänä päivänä naalin paluun suurin uhka on ilmastonmuutos sekä kettu, joka kilpailee naalin kanssa samasta ravinnosta. Puhtaalla mielin NAALI on Suomessa äärimmäisen uhanalainen, ja viimeisin varmistettu naalipentue Suomessa on todettu yli kaksi vuosikymmentä sitten. Maksun voi maksaa myös paikan päällä Saariselän palvelupiste Kiehisessä tai Tankavaaran luontokeskuksessa tai sitten www.eräluvat.. Kannan romahdukseen liittyviä syitä ei varmuudella tiedetä. Kummallisen näköiset muovitynnyrit tietysti kiinnostavat
Pohjoisin on Repovesi, itäisin Itäinen Suomenlahti, eteläisin Tammisaaren saaristo ja läntisin Saaristomeri. Sivuston ylläpitäjät ovat tehneet puistoista myös videoita ja nyt he ovat siirtyneet tiedonvälityksen parhaaseen formaattiin eli painettuun sanaan. Grönlannin malliin 100 % kierrätettyä JACK WOLFSKIN tuo markkinoille kuoritakkimalliston, jonka kaikki tekstiiliosat on valmistettu 100 % kierrätetyistä materiaaleista. Mallisto perustuu pitkään perinteeseen; ajaton ulkoasu on säilytetty, mutta tuotteita on parannettu kestävää kehitystä tukevilla materiaaleilla ilman PFCyhdisteitä. Karttakeskus 2018. ??. Takkien Texapore Ecosphere -kalvon vedenpitävyysarvo on 20 000 mm. HALTI OUTDOOR WEEKEND VUOKATISSA 7.9.-9.9. misa ri. Jack Wolfskinilla on kahden vuoden yksinoikeus käytettyyn teknologiaan, joka hyödyntää esimerkiksi käytettyjä PET-pulloja. Vaatteita on nyt myös entistä helpompi huoltaa itse kotona. Kyseessä on markkinoiden ensimmäinen kuoritakki, jonka tekstiilikalvo on valmistettu kierrätysmateriaaleista. Yhtiön perustaja Åke Nordin ompeli G 1000 -kankaaseen kaksi isoa rintataskua, joista toinen oli tarkoitettu tupakka-askille. Kansallispuistot tutuiksi, Etelä-Suomi. Kuvassa on Fjällrävenin tukema Karina Graeter, joka tutkii Grönlannin jäätiköiden sulamisnopeutta. Taskut ovat mukana myös uudistetussa Greenland Updated-mallistossa. Se kehitettiin nimensä mukaisesti Grönlannin retkeltä saatujen kokemusten pohjalta. Pepe Forsberg ja Mikko Sorsa. Takit ovat täysin PFC-vapaita eli vapaita per. 10 AJANKOHTAISTA huhtikuu 2018 KIRJA KANSALLISPUISTOT tutuiksi on Facebook-ryhmä, jossa retkeilijät jakavat kuvia ja vinkkejä hyvistä kohteista. Retkiluku Metsähallituksen kohteissa vierailleet matkailijat kuluttivat niiden lähialueilla viime vuonna miljoonaa euroa. Kuhunkin lukuun liittyy QR-koodi, jota voi lukea puhelimella, ja josta pääsee katselemaan ryhmän Facebook-sivulla julkaistua kuvamateriaalia. Suuntaa tänne! ??. Lempeä opas kansallispuistoihin VAELLUKSELLE osallistui kaikenikäisiä vaeltajia. Lukija saa puistoista perustietojen lisäksi vinkkejä juomaveden hakupaikoista, kauniista näköalapaikoista ja kiinnostavista poluista. HARVA retkeilyvaate on yhtä ikoninen kuin Fjällrävenin Greenland-takki. L si vi niist luist K voi l lem kuva Kan Pep Kart R kuoosat mateenalvo Jack oikentää apaia on kuin pore o on RIIHIMÄEN ERÄMESSUT 7.6-10.6. uoratuista kemikaaleista, joilla on haitallisia vaikutuksia niin luonnolle kuin ihmisten terveydelle. Kansallispuistot tutuiksi -kirja johdattelee retkeilijää lempeästi Etelä-Suomen 11 kansallispuistoon. Retki_06-11-Ajankohtaiset_Ver2_PL.indd 10 Retki_06-11-Ajankohtaiset_Ver2_PL.indd 10 12.3.2018 10.38.52 12.3.2018 10.38.52
Kuva on otettu Lofooteilla, paikka löytyi sattumalta myrskyn pakottamana. Oma retkikuva LÄHETÄ oma retkikuvasi sähköpostilla osoitteeseen toimitus@retkilehti.. Kerro missä ja milloin kuva on otettu, mitä kuvassa tapahtuu ja mitä erityistä tilanteeseen liittyy. Matkaa hidasti hieman salamatkustaja, jonka takia vaellushousutkaan eivät mahtuneet enää kiinni. Viime joulukuussa syntynyt tyttömme on siis aloittanut retkeilyn jo varhain äitinsä vatsassa, ja päätimmekin nimetä hänet Mallaksi Saana-tunturin naapurin mukaan. Henna ja Kari Pulkkinen 11 huhtikuu 2018 OMA RETKIKUVA Retki_06-11-Ajankohtaiset_Ver2_PL.indd 11 Retki_06-11-Ajankohtaiset_Ver2_PL.indd 11 12.3.2018 10.38.53 12.3.2018 10.38.53. Parhaat kuvat julkaistaan ja palkitaan Gerberin Crucial-monitoimityökalulla. Saana Kuva on otettu viime heinäkuussa Saana-tunturin huipulta. Hilla Wesenius Lofootit Olimme mieheni ja kolmen galgomme (espanjanvinttikoirat) kanssa kesällä 2017 kiertämässä pohjoista Norjaa. Rankkasateen alkaessa tuli kiire pystyttää teltta, koko yön myrsky puhalsi ja rankkasade valvotti ainakin emäntää ja koiria. Aamulla teltasta ulos tullessa maisema häikäisi kauneudellaan ja kaikki yönaikainen jännitys ja väsymys hävisi kertaheitolla.
huhtikuu 2018 12 LUONTOTALKOOT E ts im es sä Retkeilyyn saa uutta syvyyttä osallistumalla luontotalkoisiin. Talkootöissä luonnon ja retkeilyn puolesta TEKSTI Päivi Mattila Retki_12-17-Luontotalkoot_PL.indd 12 Retki_12-17-Luontotalkoot_PL.indd 12 11.3.2018 11.42.34 11.3.2018 11.42.34. Miltä kuulostaisi viikatteen heilutus heinäkuisen Itämeren rannalla tai uuden kävelypolun tamppaaminen. Uusien suojelualueiden perustamista voi edistää esimerkiksi hienoja kohteita kartoittamalla
13 huhtikuu 2018 K U V A P et te ri T o lv a n en WWF:N talkooleirit Saaristomerellä ovat fyysisesti rankkoja, mutta mieli lepää maisemassa. Retki_12-17-Luontotalkoot_PL.indd 13 Retki_12-17-Luontotalkoot_PL.indd 13 11.3.2018 11.42.35 11.3.2018 11.42.35
Yhteisestä hyvästä kiinnostuneet kansalaiset vaikuttavat retkeilyalueiden perustamiseen ja osallistuvat esimerkiksi laavujen rakentamiseen. Savisaari on mieltynyt talkoiden selkeään päivärytmiin. ”Oli ihan huikeaa, kun sain valvoa erään heinäkuisen yön ja vahtia palavaa heinäkasaa. Saaristossa kevät on vahvemmin läsnä kuin sisämassa.” Niittyjen ylläpito tarkoittaa niiden pitämistä vähäravinteisina. Yksi talkoilevista retkeilijöistä on Hanna Savisaari. Useina vuosina tie on vienyt perinnemaisemien hoitoon Saaristomeren kansallispuistossa. huhtikuu 2018 14 LUONTOTALKOOT V ain harvoin tulee ajateltua, miten merkittävää vapaaehtoistyö on suojeluja retkeilyalueiden kannalta. Lisäksi moni osallistuu talkoisiin, joilla ylläpidetään kohteiden luontoarvoja. Haravoinnin tapaista moOLLI MANNINEN harrastaa luontoinventointia usein myös lomareissuillaan. Komin tasavallassa riitti hyttysiä. Kevätleireiltä muistan haahkojen huudon. Savisaari on esimerkiksi rakentanut pitkospuita Oulangalla ja polttanut tervaa Seitsemisessä. Savisaaren silmät syttyvät, kun hän kertoo saaristotalkoiden tarjoamista elämyksistä. Hän on käynyt talkooleireillä eri kansallispuistoissa liki 20 kertaa. ”Nautin siitä, että työ on konkreettista ja fyysisesti rankkaa.” Savisaari huomauttaa, että jokainen saa paiskia töitä oman kuntonsa mukaan. Kahden tunnin välein pidettävät kahvitauot varmistavat, että meininki ei ylly liian raskaaksi. WWF:n viikon kestäviin leireihin kuuluu aina myös yksi kokonainen retkipäivä, jolloin leiriläiset menevät yhdessä johonkin läheiseen luontokohteeseen. Saaristomeren saarilla ei enää laidunneta karjaa, joten ilman talkoolaisia eliöstöllisesti arvokkaat lehdesniityt muuttuisivat katajapusikoiksi. VENEKIN oli tarpeen, kun pitkospuita kuljetettiin loppusyksyn talkoissa Kintulammin retkeilyalueelle Tampereella. Iltaisin talkoolaiset käyvät telttasaunassa ja pikkuretkillä. Riittää että itse tekee oman osuutensa annetuista talkootehtävistä. ”Yleensä leireille osallistuu huipputyyppejä, jotka nauttivat askeettisesta ja karusta leirielämästä. Joku muu organisoi työt ja laittaa ruoan. K U V A A n tt i P u ta ja Retki_12-17-Luontotalkoot_PL.indd 14 Retki_12-17-Luontotalkoot_PL.indd 14 11.3.2018 11.42.36 11.3.2018 11.42.36. Talkooporukka hyväksyy erilaisuuden Vaikka Savisaari osallistuu leireille ensi sijassa luonnonsuojelun takia, leirien toinen iso houkutin ovat muut talkoolaiset. Heinäkuun talkoissa niitetään heinät pois ja toukokuussa haravoidaan lehdet
Yksi Kaupunki pyysi paikalliset kansalaisjärjestöt apuun reitistön toteuttamiseen. Hän on ollut mukana suunnittelemassa ja rakentamassa retkireitistöä Koillis-Tampereelle Kintulammin retkeilyalueelle. 15 huhtikuu 2018 ENEMMISTÖ WWF:n talkooleirien osallistujista on nykyään naisia. Rahaa oli edelleen käytettävissä vain vähän, joten kaupunki pyysi paikalliset kansalaisjärjestöt apuun reitistön toteuttamiseen. Sittemmin Savisaari on vieraillut saaristossa ihan huvikseenkin, yhteysaluksella tai tuttavansa purjeveneellä. Se on erilaista kuin jos on vaelluksella ja vaihtaa leiriä joka päivä”, Savisaari kertoo. ”Ilman talkootyötä nyt rakennettuja 15 polkukilometriä, pitkospuita ja neljää laavua ei olisi varmaan saatu viime vuoden aikana valmiiksi”, Putaja sanoo. Se on nykyisin hyvin arvokasta, kun muutoin tulee elettyä omassa kuplassa, samanmielisten kanssa.” Joistain talkoolaisista on tullut Savisaaren pysyviä ystäviä. Niityt ovat elpyneet. Hän muistelee lämmöllä, kuinka hyvin heidät otettiin työporukkaan mukaan. ”Kun asuu viikon samalla saarella, kyseiseen paikkaan ehtii luoda tiiviin suhteen. Suunnitelmat Kintulammin retkeilyalueesta tehtiin jo vuonna 2007, mutta kaupungin kirstu ei venynyt retkeilyrakenteiden luomiseen ennen viime kevättä. Retki_12-17-Luontotalkoot_PL.indd 15 Retki_12-17-Luontotalkoot_PL.indd 15 11.3.2018 11.42.37 11.3.2018 11.42.37. K U V A P et te ri T o lv a n en notonista työtä tehdessä pystyy samalla juttelemaan ja tutustumaan toisiin leiriläisiin.” Savisaari lähti ensimmäiselle leirilleen vain 16-vuotiaana, yhdessä siskonsa kanssa. Monien leirien myötä myös itse Saaristomeren alueesta on tullut hänelle läheinen. Polku tehdään tamppaamalla Antti Putaja on tarkkaillut uuden retkeilykohteen syntyä harvinaisen läheltä. ”Talkoissa tapaa monenlaisia ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Hän on tarkkaillut kiinnostuneena, miten raivattu maisema on muuttunut silminnähden vuosikymmenessä
SAARISTOMEREN kansallispuiston lehdesniittyjä hoidetaan talkootöin, jotta ne pysyvät avoimina. Se osallistui neljän talkoon järjestämiseen. ”Osa lankuista oli todella painavia, joten työ oli hyvin raskasta. Muissa Kintulammen talkoissa kannettiin pitkospuita ja laavumateriaaleja paikoilleen. K U V A P et te ri T o lv a n en KULUVANA vuonna WWF järjestää useita virtavesitalkoita yhdessä K-ryhmän kanssa osana Kuteminen kuuluu kaikille -kampanjaa. huhtikuu 2018 16 LUONTOTALKOOT aktiivisimmista yhdistyksistä oli Putajan edustama Suomen Luonnonsuojeluliiton Tampereen yhdistys. Ne kävelivät jalkoja laahaten, jotka jaksoivat. Maastossa oli silloin hyvin märkää, joten maa oli helppo kuluttaa rikki”, Putaja kertoo. Kintulammin uudet polut olivat vielä loppusyksystä vain maalija lankamerkintöjen varassa. K U V A Jo o n a s F ri tz e/ W W F Retki_12-17-Luontotalkoot_PL.indd 16 Retki_12-17-Luontotalkoot_PL.indd 16 11.3.2018 11.42.38 11.3.2018 11.42.38. ”Kuljimme kunkin reitin useampaan kertaan viikonlopun aikana. Yleensähän lankut viedään konevoimin talvella, mutta se ei ollut tällä kertaa mahdollista johtuen hankkeen kiireellisestä aikataulusta”. Jotta ihmiset pysyisivät polulla, ne kulutettiin näkyviksi tamppaustalkoissa
Uhanalaiset vapaaehtoistyön varassa Luonnonsuojelualueet ovat retkeilyharrastukselle välttämättömiä. Arvokkaita suojelemattomia metsiä löytyy kuitenkin vielä joka puolelta Suomea. Kintulammessa on potentiaalia Talkootyöt Kintulammilla jatkuvat tänä vuonna. WWF:n lisäksi luontotalkoita järjestävät Metsähallitus omin voimin ja paikalliset retkeilysekä luonnonsuojeluyhdistykset. Suosituimmat leirit täyttyvät Lapon mukaan puolessa tunnissa. Pirstaloituneessa Etelä-Suomessa kohteet eivät tietenkään ole laajoja, vaan sellaisia mini-erämaita,” Manninen sanoo. WWF:n leirivastaava Antti Lappo kertoo, että talkootyötä todella tarvitaan. Esteeksi tällaiselle löytöretkeilylle voi nousta oman suunnistustaidon puute. ”Monet tuntuvat olettavan, että kaikki on jo menetetty. ”Lähes kaikkien Suomen suojelualueiden perustamisen taustalla on vapaaehtoistyötä. Putaja on käynyt Kintulammilla talkooprojektin myötä useita kymmeniä kertoja. Siellä on useita rauhallisia pikkujärviä, vaihtelevaa mäntykangasta ja kosteampaa kuusimetsää. ”Esimerkiksi Metsähallitus ottaa hakkuissaan toki huomioon uhanalaisten lajien esiintymät. Kaloja avustetaan kuluvana vuonna useissa päivän tai viikonlopun mittaisissa kututalkoissa. Ne eivät ole tippuneet taivaasta. Pyrimme tietysti siihen, että tarjolla on aina muitakin tehtäviä, kuten vieraslajien torjuntaa ja lammasaidan tekoa, ettei työ ala tympiä.” Tulevan kesän leireille ilmoittaudutaan aina maaliskuun loppupuolella. Hän kokee, että sen enempää Metsähallituksella, metsäyhtiöillä kuin viranomaisillakaan ei ole tällä hetkellä kovin suurta intoa suojella uusia metsäalueita. ”Monet käyvät talkoissa joka kesä. Tällä hetkellä bussiyhteyksiä on harvakseltaan ja vain arkisin. Ilmoittautumisessa kannattaa olla ripeä, koska leirit ovat haluttuja. Umpeenkasvanut niitty on saatettu raivata jossain luonnonsuojeluhankkeessa, mutta kohteen hoitamista pitää jatkaa projektin päätyttyä. Niistä suurimmalla osalla hoidetaan perinneympäristöjä, kuten niittyjä ja hakamaita. Tilanne on kuitenkin se, että on hyvin paljon metsäalueita, joiden luontoarvoja ei ole ikinä selvitetty ja tuntuu, ettei niitä haluta selvittääkään. Perinneympäristöjen hoitoon keskittyvien talkoiden lisäksi WWF:n kautta voi päästä esimerkiksi kunnostamaan vaelluskalojen vaatimia soraikkoja ja avaamaan nousuesteitä. Viime vuosina enemmistö ilmoittautuneista on ollut naisia. 17 huhtikuu 2018 L uonnonsuojelujärjestö WWF järjestää vuosittain 5-7 talkooleiriä pitkin maata. ”Kun aloitin näitä hommia, minullakin oli pelkoja. Olisi tärkeää, että bussi kulkisi myös viikonloppuisin”, Putaja pohtii. Pelkästään Metsähallituksen omilla voimavaroilla tämä ei onnistu. Etäisyyttä on jopa vähemmän kuin Helsingistä Nuuksioon. Kintulampi sijaitsee harvaanasutulla seudulla, mutta vain 20 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Alueeseen kuuluu myös Vattulan vanha metsä kilpikaarnamäntyineen. Monet leireistä järjestetään yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Mannisen työn rahoitus tulee useimmiten luontojärjestöiltä. ”Yleisin työlaji perinneympäristöleireillä on risusavotta. Maanomistajaan, esimerkiksi kuntaan, voi toki ottaa suoraankin yhteyttä ja ehdottaa kohteen suojelua. Nuotion tekemiseen suhtaudutaan kyseenalaistamattomana retkeilyrutiinina. milla valtion mailla tehdään todella vähän lajistokartoituksia.” Tietoaukkoa paikkaavat vapaaehtoiset luonnonsuojelijat ja luontoharrastajat, kuten lintujen tuntijat. Putajan mukaan tarkoituksena on ainakin tukkia ojitettuja soita ja palauttaa metsää luonnontilaiseksi. Tänä päivänä suunnistus on maastokartallisen GPS:n kanssa ehkä liiankin helppoa. Hän etsinyt uhanalaista eliölajistoa muun muassa Sipoonkorven metsistä ja osaltaan vaikuttanut omilla löydöillään kansallispuiston syntyyn. Manninen selvittää työkseen suojelemattomien metsien luontoarvoja. Suurin osa päiväretkistä ja pidemmistä vaelluksista suuntautuu kansallispuistoihin ja erilaisiin muihin suojelukohteisiin. On ollut aloitteellisia yksittäisiä ihmisiä ja järjestöjä, jotka ovat ajaneet asiaa”, kertoo luontokartoittaja Olli Manninen. ”Tästä voi tulla yksi Etelä-Suomen suosituimmista retkeilyreiteistä, jos kaupunki panostaa sen saavutettavuuteen julkisilla liikennevälineillä. Polttopuuhuollon ylläpitäminen myös maksaa.” × On hyvin paljon metsäalueita, joiden luontoarvoja ei ole ikinä selvitetty ja tuntuu, ettei niitä haluta selvittääkään. Se laite on vapauttanut minut täysin, niin että voin luottaa itseeni ja liikkua missä vain.” Manninen on pohtinut metsiensuojelun kannalta myös meikäläistä nuotiokulttuuria. Hän sanoo, että paikka tuntuu nykyisin kuin kodilta. Älä ole hiljaa mielimetsistäsi Mitä tavallinen perusretkeilijä voi tehdä luonnonsuojelun eteen. Manninen suosittaa, että retkeilijät vinkkaisivat löytämistään mielenkiintoisista paikoista luontojärjestöille, jos kohde vaikuttaa luonnonsuojelullisesti arvokkaalta eikä se ole suojelun piirissä. SuojelemattoLähtisitkö risusavottaan. Putaja on vakuuttunut Kintulammin vetovoimasta. Moni retkeilijä tekee tulet sellaisinakin hetkinä, kun nuotiolle ei ole mitään varsinaista tarvetta. Manninen on omassa tuttavapiirissään törmännyt siihen, että moni haluaisi liikkua poluttomissakin metsissä, mutta ei uskalla poistua reiteiltä. Manninen tuntee käävät, jäkälät ja sammalet. ”Metsähallitus on hakannut monia suojelullisesti arvokkaita kohteita siksi, että suojelualueille on tarvittu polttopuuta. WWF:n talkoot ovat ilmaisia, vain matkat pitää itse maksaa. Retki_12-17-Luontotalkoot_PL.indd 17 Retki_12-17-Luontotalkoot_PL.indd 17 11.3.2018 11.42.40 11.3.2018 11.42.40
Luontokuvaus vei hänet usein nuorempana Lapin reissuille. Aina kun tarvike tulee tiensä päähän, hän vaihtaa sen keveimpään mahdolliseen toiminnan kriteerit täyttävään varusteeseen. Sen lisäksi tulevat kuluvat tavarat eli ruoka ja polttoaine sekä kuljettaessa päällä olevat vaatteet. Turvaa tuovia varusteita on mukana vähemmän, mutta toisaalta apukin on ”lähempänä”, kun jaksaa taittaa pidempiä matkoja. Pikku hiljaa oppii luottamaan, että selviää ongelmatilanteista vähän vähemmälläkin”, Kari Ennola toteaa. Opetellaan yksinkertaisesti selviämään ilman. ”Entä jos sittenkin”-tilanteiden varalta kannettavat tavarat jätetään pois. Gibson mät varusteet. Amerikkalaiskirjallisuudessa kevytretkeilyksi kutsutaan vaeltamista repulla, jonka peruspaino on alle 20 paunaa, eli yhdeksän kiloa. Karin seikkailuja voi seurata osoitteessa blogi.ennola.. Kevytretkeily voi olla vaihtoehto myös niille, joiden pitäisi jättää vaeltaminen kokonaan, kun eivät pysty terveydellisistä syistä kantamaan 20 kiloa selässään. Peruspainoon lasketaan itse reppu ja siinä oleva tavara, joka on mukana koko matkan. Toisia kiinnostaa modernit, kevyemTEKSTI Maija Arosuo KUVAT Kari Ennola JA C. Kari Ennolan oli kokeiltava kevytretkeilyä 1990-luvulla, kun mukana Venäjän kuvausreissulla oli kymmenkiloinen kamera ja rinkassa kokoontaitettava kajakki. Kevytretkeily mahdollistaa myös nopeuden. Ulkona Kari on viettänyt elämästään pari parituhatta yötä. Kari Ennola Näin retkeilen ultrakevyesti Mikä rinkassa painaa. Rakkaimpia lajeja Karille ovat melonta, talviretkeily ja kiipeily. Kokemuksen kautta pystyy ymmärtämään, että kaikki varusteilla varautuminen ei ole tarpeellista. 2000-luvulta alkaen hän on työkseen vetänyt ryhmiä luonnossa. Mukavuudesta ei kuulemma ole Retki_18-21_Kantapaa-Ultrat_PL.indd 18 Retki_18-21_Kantapaa-Ultrat_PL.indd 18 12.3.2018 10.53.09 12.3.2018 10.53.09. Viiden kilon repulla voi toki edetä aivan eri vauhtia kuin 25 kilon rinkalla. Kevytretkeilijäksi ryhtymiseen on monia syitä. huhtikuu 2018 18 KANTAPÄÄN KAUTTA Ta id o t Asiantuntija Kari Ennola ALOITTI retkeilyn partiopoikana Kaarinan Ristiritareissa. Nykyisin hän opettaa luonnossa liikkumista Ammattiopisto Liviassa Kaarinassa. Niille, jotka haluavat luonnossa kulkiessaan harrastaa jotain muuta, kuten valokuvausta raskaalla kalustolla tai kiipeilyä, keventäminen on pakon sanelemaa, kun kaikkea ei yksinkertaisesti jaksa kantaa. Mitä oikeasti tarvitaan ja mikä voisi olla kevyempää. . Hän huomasi, ettei tarvitse niistä puoliakaan ja että loput voi vaihtaa kevyemmiksi. K evytretkeilyn idea on kulkea mahdollisimman keven varustein, jotta voi nauttia liikkumisesta, ei leirielämästä. Suurin este jättää jotain pois on omassa päässä. Kari Ennola vaeltaa viisi päivää erämaassa pikkurepulla. Utrakevyestä puhutaan silloin, kun peruspaino vielä puolittuu. Varusteiden määrää joutuu tuolloin karsimaan ja jäljelle jääviä keventämään. Kevytretkeily on hänelle erityinen kiinnostuksen kohde. Seikkailukasvatuskoulutus 2010-luvulla innosti uudelleen aktiivisesti retkeilemään myös vapaa-ajalla. Mies osti vaa’an ja punnitsi kaikki loput mukaan tarvittavat tarvikkeensa. ”Kevytretkeily edellyttää rohkeutta kyseenalaistaa omat tottumuksensa. Tämä antoi sykäyksen keventämiseen, jota on jatkunut näihin päiviin asti
Esimerkiksi ohut solumuovialusta, kevyt takki tai halpa juoksuasu ovat edullisempia kuin vastaavat ”normaalit” vaellusvarusteet. 19 huhtikuu 2018 Kantapään kautta TÄLLÄ PALSTALLA kerromme, miten asiantuntijat ovat selvinneet kiperissä tilanteissa ja konkarit toimineet retkillänsä. Kevyet varusteet eivät tietenkään ole kaikkein kestävimpiä. Yritys ja erehdys on yksi tapa kerryttää retkitaitoja, mutta joskus kannattaa lukea ensin ja sitten kokeilla. Kari ei siihen ole lähtenyt, vaan keskittyy kekseliäämpiin ratkaisuihin. Myös toisen kantapään kautta voi oppia, ja laastaria kuluu vähemmän! tarvinnut edes tinkiä, sillä enemmän kuin leirissä makoilusta, Kari pitää kulkemisesta. Karin mukaan näin ei ole, vaan kevyitä varusteita saa edullisesti ja osan voi jättää kokonaan ostamatta. Selässä on peruspainoltaan alle viisikiloinen reppu. Kevytretkeilyllä on kallis maine. Olosuhteet maastossa vaihtelevat, joten yhtä oikeaa toimintamallia kaikkiin tilanteisiin ei ole. Myös itse tehden saa edullista. Maine tulee erikoisraaka-aineista valmistetuista kevytvarusteista, joilla voi viilailla viimeisiä grammoja. KARI ENNOLA käy Oulankajoen mutkassa vuosittain oppilaittensa kanssa. Retkeilyn ihanuus onkin elinikäisessä oppimisessa. Retki_18-21_Kantapaa-Ultrat_PL.indd 19 Retki_18-21_Kantapaa-Ultrat_PL.indd 19 12.3.2018 10.53.11 12.3.2018 10.53.11. Sitä, kannattaako repun painoa pudottaa ne viimeiset 300 grammaa, jos se maksaa satoja euroja, voi jokainen itse harkita
Hyttysverkon kanssa painoa yövarustukselle tulee yhteensä noin 1 200 grammaa. Keittimen virkaa toimittaa kissanruokapurkkina myyty peltitölkki, johon on puristimella tehty kaksi reikäriviä. Nukkumajärjestelmän tehtävä on pitää vaeltaja lämpimänä ja kuivana yön ajan. Yhden kattilallisen keittämiseen kuluu Sinolia 25 ml. Se syntyi hänen mukaansa vahingossa, kun kangasta jäi yli teltanteosta ja on hieman pieni (2,5 x 1,5 m). Karilla kuluu viidessä päivässä puoli litraa polttoainetta, joka painaa noin 350 grammaa. Lisänä voidaan tarvita alumiinista tuulissuojaa. Solumuovialusta on kova kalliolla, mutta kevyen kantamuksen kanssa on varaa kierrellä etsimässä mukava leiripaikka, josta löytää pehmeän mättään alleen. Keitin ottaa hapen alemmista rei’istä ja tuli tulee ulos ylemmistä, lämmittäen kattilassa olevan veden muutamassa minuutissa. Retkellä hän lisää niihin keitetyn veden. Kantolaitteen tehtävä on kuljettaa varusteet. Karin laite on brittiläinen, Terra Novan 35-litrainen perusreppu, joka painaa noin 500 grammaa. Siihen hän voi kiinnittää ulkopuolelle makuualustan ja sivutaskuihin saa esille matkalla tarvittavaa. Keittiön tarkoitus on tuottaa riittävästi lämmintä vettä ja ruokaa. Makuualustana hän käyttää ohutta solumuovia. Tarpin hän on ommellut itse telttakankaasta. Karin ratkaisu on kevyt, pieni tarppi ja makuupussi, jonka päälle hän laittaa ohuen bivypussin. huhtikuu 2018 20 1 2 KANTAPÄÄN KAUTTA 3 Näillä vaellan viisi päivää Amerikkalaisessa kevytretkeilyssä puhutaan neljästä suuresta kokonaisuudesta, joiden merkitys painon kannalta on suurin: nukkuminen, kantaminen, keittiö ja varavaatetus. Jaottelemme varusteet tässä sen mukaisesti. Purkin sisään laitetaan polttoaineeksi Sinolia. Makuupussi vaihtelee hieman vuodenajan ja paikan mukaan. Toisaalta myös bivy-pussi suojaa kosteudelta ja antaa samalla lisälämpöä. Retki_18-21_Kantapaa-Ultrat_PL.indd 20 Retki_18-21_Kantapaa-Ultrat_PL.indd 20 12.3.2018 10.53.12 12.3.2018 10.53.12. Kari kuivattaa raaka-aineet kotona. Mukana on myös lusikka, veitsi Neljä suurta kokonaisuutta määrittelee kantamuksenpainon: nukkuminen, kantaminen, keittiö ja vaatetus. MSR:n 7 dl titaanikattilan Kari asettaa suoraan purkin päälle
PIKKUINEN puukko ja kompassi ajavat asiansa siinä missä isommatkin. YÖLLÄ Kari sujahtaa kolmen vuodenajan makuupussiin, jonka päälle hän vetää bivypussiin tuomaan lisälämpöä ja suojaamaan kosteudelta. Titaaninen kattila asetetaan suoraan sen päälle. Vaatepussi toimii tyynynä. Kukkalapiolla kaivetaan vessajätöksille kuoppa. 4. Pikkutavarat , kuten kännykkä, puukko, otsalamppu, linkkuveitsi, WC-paperi, kukkalapio, tulitikut, kompassi, kartta, EA-välineet ja hyttysmyrkky painavat yhteensä noin 500 grammaa. Vaihtovaatteiden paino on yhteensä 800 grammaa. 21 huhtikuu 2018 5 4 ja muki. KANTOLAITTEENA toimii kevyt perusreppu. Mukavuutta Kari hakee sateenvarjolla (300 grammaa). 6 Karilla on yllään alusvaatteet, merinovillainen kerrasto, juoksupuku, lippis, sukat ja suunnistustossut, joiden kuminappulat ovat ”sopivan kuluneet”. 3. 7. Lisäksi se herättää hämmennystä: sateenvarjon ja pikkurepun kanssa kulkeva vaeltaja ei todellakaan ole kovin uskottava! × Karin viiden päivän reppu Nukkuminen 1 200 g Kantolaite 500 g Keittiö 200 g Vaihtovaatteet 800 g Muut tavarat 800 g Perusvarustus yhteensä 3 500 g + 5 päivän polttoaine 350 g + 5 päivän ruuat 3 500 g Kantamusten paino vaelluksen alkaessa yhteensä 7 350 g 7 Retki_18-21_Kantapaa-Ultrat_PL.indd 21 Retki_18-21_Kantapaa-Ultrat_PL.indd 21 12.3.2018 10.53.14 12.3.2018 10.53.14. KEITIN on tehty kissanruokapurkista ja painaa 7 grammaa. Sieltä löytyvät kalsarit, vedenpitävät sukat kosteita osuuksia varten, ohut kuoripuku, pitkähihainen paita ja kevytuntuvatakki. 6. 2. Hän kertoo juoneensa lähteistä, kaivoista, puroista, niukkaravinteisista ja ruskeavetisistä järvistä, kalliolammikoista ja soista kaikkialla Suomessa. TARPPI suojaa sateelta. 100 grammaa kohden ruoassa tulee olla vähintään 330 kaloria, että hän kelpuuttaa sen mukaan. 5. Se auttaa pitämään kuoripuvun kuivempana, jolloin se hengittää paremmin ja on leiriin tultaessa kuivempi. Ruokaa Karilla kuluu viidessä päivässä noin 3 500 grammaa. Makuupaikaksi kannattaa valita pehmeä mätäs, jotta ohut solumuovipatja ei tunnu kovalta. Vaihtovaatteet hän on pakannut vesitiiviiseen pussiin. Vaihtovaatetuksen tarkoitus on pitää vaeltaja kuivana ja lämpimänä kävellessä ja leirissä. Vettä Kari ei kanna lainkaan, vaan hän juo ja syö silloin, kun sitä saa. Kuoripuku suojaa sateelta ja kylmän sään sattuessa kaikki vaatteet voi pukea päälle kerroksittain. Ihmisympäristössä olevista ojista ja sinilevän saastuttamista vesistöistä hän ei juo. Tähän asti hän on säilynyt terveenä. Paino on jotakuinkin sama tehdasvalmisteisille ja itse kuivatetuille ruuille. Kesävaelluksella Kari kuluttaa vuorokaudessa noin 3 000 kaloria. Varjo on hengittävämpi kuin esimerkiksi ohut sadetakki. VAIHTOVAATTEITA voi hyödyntää illalla leirissä ja sateen sattuessa kulkiessa. Retken alussa, kun ruokaa on enemmän, makuualustan joutuu kiinnittämään ulkopuolelle. 1. MUKAVUUTTA retkeen tuovat sateenvarjo, hyttysverkko ja otsalamppu. Keittiötarvikkeet ilman polttoainetta painavat noin 200 grammaa
Retki_22-25-Vuorihiihto_PL.indd 22 Retki_22-25-Vuorihiihto_PL.indd 22 12.3.2018 10.09.09 12.3.2018 10.09.09. TEKSTI JA KUVAT Poppis Suomela Moderni mono-sidesuksiyhdistelmä voi painaa alle 3 kiloa. Keski-Euroopassa laskettelukeskuksien ympäristöissä näkee jo jonoksi asti ihmisiä skinnaamassa lihasvoimalla ylös. huhtikuu 2018 22 VUORIHIIHTO V a ru st ee t Puuteria Puuteria etsimässä etsimässä Vaellushiihdon ja laskettelun yhdistäminen samalla reissulla on koukuttavaa. Suomessakin buumi on nousemassa ja monilla on skitouring eli vuorihiihtovarusteet
Hyvässä monossa nilkan liikkuvuus mahdollistaa luontevan hiihtämisen tasaisella ja tukeva rakenne antaa vauhtia alamäessä. 23 huhtikuu 2018 Puuteria etsimässä Takamaita hiihtävä joutuu tekemään kompromisseja suksen leveyden, rakenteen ja painon kanssa. Retki_22-25-Vuorihiihto_PL.indd 23 Retki_22-25-Vuorihiihto_PL.indd 23 12.3.2018 10.09.12 12.3.2018 10.09.12
Hiihdettävyyden ja laskettavuuden välille pitää löytyä sopiva kompromissi. Painavien monojen ja raskaiden suksien siirtely käy työstä. Niiden mukavuus on parantunut huimasti paremman liikkuvuuden ja painon keventymisen ansiosta. Kun modernit randomonot riittävät jäykkyyden puolesta huippulaskijoille, niin ne varmasti riittävät myös helpompia laskuja laskeville harrastelijoillekin. Tällä hetkellä mallistossa olevista Sytron (930 grammaa) on vielä keveämpi mutta selvästi kalliimpi mono kuin tuleva Solar. Massahiihtotapahtumina ja kilpalajina laajentunut Skimo eli kilpailumainen vuorihiihto on osaltaan vauhdittanut välinekehitystä ja nostanut vuoristovaelluksen taas uuteen suosioon. Kilo kaksi pois jaloista vastaa samaa kuin keventäisi 10 kiloa repun painoa. Välineiden keventymisellä onkin yllättävän suuri vaikutus fyysiseen rasitukseen keventymiseen. Uunin lämmössä muovi pehmenee ja sen jälkeen mono muotoutuu jalkaterän mukaan kovettuen uuteen muotoonsa. Viime vuosina monoissa on tapahtunut merkittävää kehitystä. Painon lisäksi monon liikkuvuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. × Entistä kevyemmät ja liikkuvammat monot S kitouring-monossa pitää yhdistyä kaksi eri toimintoa. Hyvät laskuominaisuudet saadaan nykyään aikaan keveämmillä rakenteilla kuin aikaisemin. Nimityksistä riippumatta mahdollisuudet vaihtelevassa maastossa hiihtämiseen ovat parantuneet välinekehityksen myötä. Grilamid-materiaali mahdollistaa monon muokkaamisen entistä paremmin hiihtäjän jalkaan sopivaksi. Jaloissa ylämäkeen nostetut kilot vastaavat moninkertaisesti repussa kannettuja kiloja. Vuoristo-olosuhteissa syntynyt harrastus tarjoaa entistä kevyempien varusteiden myötä uusia mahdollisuuksia myös suomalaiseen hiihtoretkeilyyn. Solkia avaamalla voidaan monon liikkuvuutta lisätä ja toisaalta riittävä monon paino on taannut kohtalaisen tukevuuden. Liikkeelle voi hyvin lähteä kokemattomampikin laskija, joka on valmis hiihtämään pidempään tasaista saadakseen kokea nautinnollisia laskuja puuteririnteissä. × Retki_22-25-Vuorihiihto_PL.indd 24 Retki_22-25-Vuorihiihto_PL.indd 24 12.3.2018 10.09.14 12.3.2018 10.09.14. Vuorihiihto ei ole enää pelkästään kokeneiden laskijoiden ja entistä vaativimpien rinteiden sekä korkeiden jyrkänteiden etsijöiden harrastus. Sama materiaali on käytössä muidenkin valmistajien monoissa. Moderni mono-side-suksi -yhdistelmä voi painaa alle kolme kiloa, jopa puolet siitä mitä samaan käyttöön tarkoitettu 10 vuotta vanha yhdistelmä painaa. Atomic Backland Carbon -monossa yhdistyy optimaalisella tavalla keveys, jäykkyys ja erinomainen liikkuvuus. La Sportivalla on myös laaja kilpakäyttöön suunnattu Race-mallisto erittäin keveine monoineen. Poikkeuksellisen hyvä nilkan liikkuvuus maksimoidaan irrotettavalla iltillä ja rakenne mahdollistaa luontevan hiihtämisen niin tasaisella kuin ylämäessäkin. Tällä hetkellä lähes kaikilla merkittävillä monomerkeillä on ohjelmistossa skitouring-monoja. Tukevuus laskua varten ja kävelyasennon vapautus hiihtoa varten on toimintaperiaatteena tuttu ja rakenteellisesti käytössä vuosikymmeniä. La Sportiva tuo ensi talveksi markkinoille aivan uuden Solar monon, joka on suunnattu harrastelijoille niin hintansa kuin ominaisuuksiensa puolesta. Vuorihiihtomonojen jäykkyydet ovat parhaimmillaan samaa tasoa kuin pelkästään rinnelasketteluun tarkoitetuissa monoissa. Kevyen monon ominaisuudet riittävät vaativammankin laskijan tarpeisiin. Muutamilla valmistajilla on vielä erikseen huippukeveitä Skimokilpamonoja, jotka ovat rakenteellisesti kuin luistelumutta tukevuudeltaan kuin laskettelumonoja. Yli kahden kilon paino monoa kohden on kuitenkin aivan liikaa kevyen ja mukavan hiihdon mahdollistamiseksi. huhtikuu 2018 24 VUORIHIIHTO V uoristovaellus suksilla, vuorihiihto, vapaalasku, skitouring, skinnaus tai rando -nimityksiä käytetään onnistuneesti sekaisin tarkoittamaan liikkumista lumella koskemattomia rinteitä, hyviä laskuja ja nautinnollisia lumiolosuhteita ja hiihtopäiviä etsien
Takamaita aktiivisesti hiihtävällä pitäisi toki olla varastossa monia erilaisia suksia mutta etsiessään itselle yhtä sopivaa, joutuu aina tekemään kompromisseja niin leveyden, rakenteen ja siten myös painon kanssa. Atomic Backland UL78 (980 grammaa) on selvästi kapeampi ja sen myötä vielä kevyempi. Koko siteen takakappale pysyy kiinni suksessa. Esimerkiksi kisakäyttöön suunniteltu ATK Revolution painaa ainoastaan 105 grammaa. 25 huhtikuu 2018 H iihtovälineiden painon kehityksessä myös sukset ovat olleet merkittävässä roolissa. Esimerkiksi Black Diamond Helio 95 Carbon on ultrakevyt (1 250 grammaa) moderni suksi, joka on parhaimmillaan vaihtelevissa luonnon lumiolosuhteissa. Näistä on tosin karsittu kaikki ylimääräinen jopa turvallisuuden kustannuksella. Myös hiihtoasennon lukitus on parantunut ja moniin siteisiin on lisätty erilliset liukujarrut. 90-100 mm keskileveytenä on hyvin yleinen mitta. × Pinnisiteen ylivoimaa T asamaaja ylämäkihiihdon mahdollistavien siteiden kehitys kiihtyi kun Dyna. 95 mm leveä suksi toimii kuitenkin erinomaisesti myös rinnekäytössä, mutta toisaalta keveytensä ansiosta liikkuu ketterästi ylös jyrkkääkin rinnnettä. Kisakäyttöön suunniteltu kevyt ja kapeahko (70-80 mm) suksi soveltuu hyvin myös retkikäyttöön. Keveimmät Tech-siteet painavat todella vähän. Salomonin vastaava MTN Explore 95 on sekin kevyt (1 400 grammaa) suksi toimiakseen mukavasti niin skinnatessa kuin alaslaskettaessakin. Valmistajia on monia mutta toimintaperiaate on sama. Yleissiteissä painohaitari on 300-500 grammaa. Merkittävin rakenteellinen ero vaikuttaa oleellisesti siteen painoon. Skimokisoissa keskimääräinen suksen leveysmitta on lähempänä tunturisuksea. Tavallisen tunturihiihtäjän sukset ovat usein keskeltä 50-70 mm. Yksi tällainen on LaSportivan monoissa oleva lisäkolo, joka helpottaa suksien jalkaan laittoa. × Hiilikuidun keventämät sukset Retki_22-25-Vuorihiihto_PL.indd 25 Retki_22-25-Vuorihiihto_PL.indd 25 12.3.2018 10.09.15 12.3.2018 10.09.15. Vuoristovaeltajan ja skinnajan sukset ovat tänä päivänä keskeltä jopa 100 mm leveitä. tin jo vuosikymmeniä sitten patentoima pinniside vapautui muille valmistajille. Monissa siteissä on nykyään myös pituussäätö, joka mahdollistaa eri kokoisten monojen käytön samassa suksessa. Samalla muut siteet ovat poistuneet markkinoilta ja Tech-siteestä on tullut käytännössä ainoa vuorihiihtoon sopiva side. Suksien jäykkyydet ovat parantuneet niin paljon, että myös leveimmät mallit toimivat kohtalaisesti jopa rinteissä tai muilla kovilla pinnoilla. Kun tällaisen suksen laittaa kevyen siteen ja monipuolisen monon alle, etenee tasamaallakin vauhdilla ja jopa kymmenien kilometrien päivätaipaleet ovat mahdollisia. Siteiden käytettävyyttä on parannettu toimivilla yksityiskohdilla. Tech side on huomattavasti kevyempi hiihtää pelkästään jo sen takia, että askeltaessa liikutetaan ainoastaan monoa. Tavallinen Tech-side, jossa mono on pinneillä kiinni siteen etuosassa, voi olla jopa kilon kevyempi jalkaa kohden kuin vanhemmat siteet, jossa koko side on yhtenäinen ja tasamaata hiihdettäessä nostetaan joka askeleella koko sidettä ilmaan. Nykyisin suurin osa Tech-siteistä laukeaa myös etuosasta, joka on tärkeä turvallisuusominaisuus
Karhun silmiin ei kannata tuijottaa, sillä se merkitsee haastetta. huhtikuu 2018 26 KARHUSAFARI Lu o n to JOS kohtaat karhun, peräänny rauhallisesti, hiljaa puhuen. Retki_26-29-Karhusafari_Ver2_PL.indd 26 Retki_26-29-Karhusafari_Ver2_PL.indd 26 11.3.2018 11.33.34 11.3.2018 11.33.34
Karhusafarit – ovi villiin luontoon TEKSTI JA KUVAT Tea Karvinen Harva meistä on retkillään nähnyt karhun. Euroopan suurimman petoeläimen kohtaaminen luonnossa on sykähdyttävä kokemus, mutta vain, jos tietää olevansa turvassa. Silti karhu pelottaa useimpia ihmisiä. Retki_26-29-Karhusafari_Ver2_PL.indd 27 Retki_26-29-Karhusafari_Ver2_PL.indd 27 11.3.2018 11.33.35 11.3.2018 11.33.35. Kojun suojista on mielenkiintoista seurata karhujen käyttäytymistä. Itärajan läheisyys pitää karhujemme perimän monimuotoisena. Entä ketkä tappelevat tai leikkivät keskenään. Luontonäytelmään ei koskaan ikävysty. Useamman vuosikymmenen ajan on itärajan tuntumassa ollut vuokrattavia piilokojuja, joista voi katsella ja valokuvata karhuja sekä muita petoja turvallisesti – lähimmillään metrin, parin päästä. Petoeläinten katselukojuja löytyy Pohjois-Karjalan Lieksasta Kuusamoon asti ulottuvalla vyöhykkeellä. Tällä kertaa illasta syntyi tarina Korvapuolesta, Kingistä, Pikkumustasta ja muista VÄLILLÄ leikitään, joskus tapellaan. Hiivimme kojuille hipihiljaa metsän läpi. Karhun saapuessa ”estradille” sydämeni löi kiivaammin ja katseeni seurasi herkeämättä metsän kuninkaan liikkeitä ja ilmeitä. Karhusafareilla, kojun suojasta, kuka tahansa pääsee kurkistamaan metsän kuninkaan elämään ilman häirintää tai pelkoa. Pari vuotta sitten palasin samalle kojulle. Erämainen näytelmä Elämäni ensimmäisen villin karhun näin yli vuosikymmen sitten Arolan maatilan Helena ja Eero Seppäsen piilokojuilla Suomussalmen Ruhtinansalmella. Kuka ujostelee tai mahtailee. Kuka karhuista pelkää ketä. Kesäkuun alussa, karhujen kiima-aikana, sain seurata uroskarhun ja nuoren naaraan välistä kanssakäymistä. Kuka etsii naisseuraa. Karhukojuilta on matkaa itärajalle vain pari kilometriä. Erinomaisen hajuja kuuloaistin avulla karhu (Ursus arctos) pystyy kuitenkin havainnoimaan ihmisen läsnäolon nopeasti ja välttämään kontaktia. Arolan isäntäväki on antanut jokaiselle karhulle nimen. Tuntomerkkien perusteella syntyy kiehtovaa tarinaa siitä, kuka tekee mitäkin. Syöminen ei urosta kiinnostanut mutta jatkuva kävely ja naaraan jahtaaminen uuvutti nallen, joka lopulta nukahti viereisen kuusen juurelle. Rajan yli on vilkas karhuliikenne. 27 huhtikuu 2018 S uomen ja Venäjän kansalliseläimellä on huono näköaisti
Taivas on oranssinvärinen. Ehkä siinä on emo ja pentu. Piilokojuissa puhutaan kuiskaten ja muutenkin vältetään kolistelua. Ahmakin piipahtaa taas jossain välissä. ”Ahmat eivät häiritse karhuja, se on päinvastoin,” luontomatkailuyrittäjä Kari Kemppainen kertoo myöhemmin. On aika mennä nukkumaan muutamiksi tunneiksi. Vilusta, nälästä tai pissahädästä ei piilokojuissa tarvitse kärsiä. En tiedä, kumpi eläin väistää ja pelkää kumpaa. Neljänkin pennun pentueita on nähty. Se vie pennulle ruokaa metsään piiloon. Useimpina iltoina täällä näkee myös meritai maakotkia. Valoa kuvaamista varten riittää noin kymmeneen asti, jolloin aurinko laskee. Hossan karhut hossa.. Wild Brown Bear www.wildbrownbear.. Tuleeko joku. Kesän aikana Seppästen kojuilla käy yleensä näytillä parisenkymmentä eri karhua. Wildlife Safaris Finland www.articmedia.. Loppuilta sujuu karhuja seuraten. Puiden takana vasemmalla näkyy liikettä. Sitä ennen seuraan pienen ja aran erauspennun (edellisvuonna syntyneen karhun) ja isomman karhun seurustelua. Viiksimon piilokojuille pääsee tarkkailePENNUT seuraavat emoaan yleensä seuraavan vuoden kesän alkuun, joskus kauemminkin. Yhtenä iltana kontioita voi ilmaantua viisi, kuusikin. Niin nytkin. Arolan emäntä on pakannut itse leivotut eväät mukaan. En tiedä onko se nuoren ahman leikkisyyttä, uteliaisuutta vai pelkästään petoeläimen vimmaa löytää syötävää. Keskiyöllä maassa on usvaa. Ahmojen ja karhujen tantereella Korpit raakkuvat voimakkaasti rikkoen hiljaisuuden. Pääni kääntyy nopeasti eri suuntiin. Kello herättää aamuyöllä. Kojuista löytyy vessa. Muut rajavyöhykkeellä sijaitsevat Boreal Wildlife Centren piilokojut ovat suon laidassa, lammen rannalla ja rotkon äärellä. Karhunkatselupaikkoja Arolan tila www.arolabear.. ”Näyttämöllä” oleva karhu poistui, kun ahma saapui. Tulin kuvaamaan karhuja Kuhmon Viiksimoon, mutta tänä iltana ahma varastaa shown alkuillasta. Hiki pukkaa otsalle heinäkuisena iltana, kun yritän seurata kahden kamerani kanssa ahman liikkeitä. Jos isäntäväki sattuu samaan koppiin, saa vieras kuunnella kunnon karhutarinoita. Karhu-Kuusamo Oy www.karhukuusamo.com Retki_26-29-Karhusafari_Ver2_PL.indd 28 Retki_26-29-Karhusafari_Ver2_PL.indd 28 11.3.2018 11.33.36 11.3.2018 11.33.36. Olen yksin metsään jätetyn vanhan asuntovaunun sisällä. Ahma juoksee sinne tänne. Kamerat on kiinnitetty kuulapään avulla liikuteltavaan metallilevyyn kuvausaukkojen eteen. Martinselkonen www.martinselkonen.. Naaras synnyttää yleensä yksi tai kaksi pentua talvipesäänsä. Suon isossa kojussa olen neljä vuotta aikaisemmin valokuvannut karhuemoa ja sen kolmea suloista pentua. huhtikuu 2018 28 KARHUSAFARI kontioista, mesikämmenistä, ohtoista, metsän vanhuksista. Boreal Wildlife Centre www.viiksimo.. Toukokuussa alkava Arolan tilan piilokojusesonki päättyy elokuussa karhunmetsästyksen alkaessa
Poistu tulosuuntaan. Villieläimet houkutellaan kojujen lähettyville ruoan avulla. Jos näet karhunpennun, on emo varmasti lähistöllä. Talvella niitä on monta sataa vähemmän, sillä valtaosa itäisimmän Suomen uroksista talvehtii Venäjällä. Mitä tehdä, jos kohtaat karhun Karhun katseluja kuvauskausi alkaa huhtikuussa, kun kontiot heräävät noin puoli vuotta kestäneiltä talviuniltaan. Retki_26-29-Karhusafari_Ver2_PL.indd 29 Retki_26-29-Karhusafari_Ver2_PL.indd 29 11.3.2018 11.33.37 11.3.2018 11.33.37. Älä huuda. Karhu valmistautuu talviuneensa keräämällä syksyllä kymmeniä kiloja rasvaa hiilihydraattipitoisesta ruosta, kuten marjoista. Vuoteen 1953 asti maksettiin karhun tapporahaa. Karhun tappamista pidettiin kunniakkaana ja rohkeana tekona. Kemppaisen mukaan ”karhuvarmuus” on erinomainen heinäja elokuussa, mutta kiima-aikana toukokuun puolivälistä juhannukselle saattaa nähdä enemmän mielenkiintoisia tapahtumia. Karhu voi olla aggressiivinen tullessaan haavoitetuksi esimerkiksi karhunmetsästyksen yhteydessä. Älä tuijota karhua silmiin, sillä se merkitsee haastetta. ”Silloin on keskikesään verrattuna enemmän sekä huonompia iltoja että huippuhetkiä.” Urokset tappelevat naaraista, mutta ruokahalu on vähäisempi kuin muulloin. 29 huhtikuu 2018 maan eläimiä vielä syksylläkin, mutta silloin niissä ollaan yleensä vain valoisaan aikaan. Karhukannan aallonpohjan arvioidaan olleen vuonna 1968, kun Suomessa oli vain noin 150 karhua. Vältä joutumista emon ja pennun väliin. Jos kohtaat karhun ilman piilokojua tai muuta suojaa, peräänny rauhallisesti, hiljaa puhuen. Jos karhu kuitenkin hyökkää, heittäydy maahan mahalleen ja suojaa käsilläsi päätäsi ja niskaa. Pari viikkoa ennen talvipesään menoa eläin paastoaa ja tyhjentää suolensa. Se on myös nopeampi juoksija ja uimari. × LUKEN (Luonnonvarakeskuksen) suurpetojen asiantuntijan Sanna Kokon mielestä yksi mielenkiintoisimmista karhun käyttäytymiseen liittyvistä seikoista on väärinkäsitys, jonka mukaan takajaloilleen noussut karhu olisi hyökkäämässä. Tekeydy valekuolleeksi. Karhu on eläinmaailman kovin marjastaja. Poikaset syntyvät talvella pesään. Lupia ei tarvittu. Kevään ensiaterian karhu saa etelärinteiden pälvien edellisvuoden puolukoista ja soiden karpaloista. Puuhun ei kannata kiivetä, sillä karhu on ihmistä parempi kiipeilijä. Tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan karhuja on nykyään kesäisin Suomessa 1800-2000
Turvallista ja virkistäviä retkiä niin kotikulmilla kuin kauempanakin! Anna Haavikko anna@retkilehti.. Siinä vaiheessa ymmärsin, että hän oli tulossa aivan toisenlaiseen kohteeseen kuin mitä kuvitteli. Jos joku on varmaa, niin se, että Suomen luonnossa on turvallista retkeillä. Kyselin mitä toiveita hänellä ja hänen puolisollaan on Suomen-vierailun suhteen. On kiinnostavaa ajatella, miten erilaista luonto voi eri puolilla maapalloa olla. huhtikuu 2018 30 TAUKOPAIKKA Melontaretki suomalaisessa viidakossa. A N N A H A A V IK K O C ostaricalainen ystäväni on tulossa kesällä ensimmäistä kertaa ikinä Suomeen. Ja toisaalta myös, miten paljon ihmisten käsitykset luonnosta eroavat. Myös säiden ääri-ilmiöt ovat (ainakin vielä toistaiseksi) niin harvinaisia, ettei niistä tarvitse retkeilijän tai eräilijän juuri murehtia. Tunne oli hurja. Kuten monen muunkin turistin, heidän toiveisiinsa lukeutui mahdollisuus nähdä Suomen luontoa ja revontulia. Ehdotin, että yksi vaihtoehto on mennä viikonlopun mittaiselle melontaretkelle, siinä pääsisi ihastelemaan myös vesistöjä. Lopulta hän sanoi, ettei ole varma, miten pärjäisimme monen päivän retkellä viidakossa. Mutta olen varma, että mihin tahansa vaihtoehtoihin luontokohteiden suhteen päädynkin, riittää costaricalaisilla Suomen luonnossa ihmeteltävää. Toisaalta meillä ei ole kuumia lähteitä, tulivuoria, viidakkoa tai loputonta valkoista hiekkarantaa, kuten esimerkiksi Costa Ricassa. Täällä voi lähteä retkelle käytännössä mihin vaan; aidat, lait tai muutkaan eivät estä retkeilyä. Suomessa apua saa aina kunhan pitää huolen, että puhelimen kantavuus riittää. Maastossa ei tarvitse pelätä vaarallisia eläimiä, myrkyllisiä käärmeitä tai hämähäkkejä, ryöstön uhriksi joutumista tai muutakaan. Toki Suomessakin on hyvä tunnistaa omat rajat ja osaaminen, eikä leikkiä riskirajoilla. Vielä en ole päättänyt, mitä kaikkea esittelen ystävälleni hänen vierailunsa aikana. Ja että minulla olisi paljon kerrottavaa ennakkoon ja vielä enemmän näytettävää, kun he lopulta tänne saapuvat. On kiinnostavaa ajatella, miten erilaista luonto voi eri puolilla maapalloa olla. Retki_30-31-Taukopaikka-Anna_PL.indd 30 Retki_30-31-Taukopaikka-Anna_PL.indd 30 12.3.2018 7.17.34 12.3.2018 7.17.34. Suomalaisten luontosuhteen sanotaan olevan vahva, mutta kiinnostavaa olisi tietää, miten se eroaa sveitsiläisen, costaricalaisen, japanilaisen tai jonkun muun ei-suomalaisen luontosuhteesta. Ei, vaikka matkavakuutus olisi miten kattava ja vaikka kuinka olisi äitiä ikävä. Kerran olen ollut ulkomailla vuorilla myrskyn keskellä, kun tajusin, ettei sieltä kukaan hae meitä pois. Ihmettelin, miksi reipas ja seikkailuita rakastava ystäväni rupesi epäröimään vaihtoehtoa
Karhunkierros Hossa Kylmäluoma Levi Ylläs Pyhä Luosto Kemihaara Tuntsa Värriö Saariselkä Hammastunturi Seitseminen Helvetinjärvi Pirkan taival Helsingin saaristo Evo & Päijänne Pohjois-Karjala Nuuksio Halti Kilpisjärvi Pältsa Urho Kekkosen kansallispuisto Inarijärvi Vätsäri Tsarmitunturi Kaldoaivi Sevettijärvi Nuorgam Kevo Paistunturi Lemmenjoki Repovesi Mäntyharju Nuuksio Liesjärvi Torronsuo Teijo Kemiönsaari Peuran polku Salamajärvi Sipoonkorpi Pallas Ylläs Aakenus Retki_30-31-Taukopaikka-Anna_PL.indd 31 Retki_30-31-Taukopaikka-Anna_PL.indd 31 12.3.2018 7.17.37 12.3.2018 7.17.37
Erilaisten halojen syntyyn vaikuttavat jääkiteiden rakenne ja asento suhteessa Aurinkoon tai Kuuhun ja katsojaan sekä valonlähteen korkeus. Keskitalvella, kun täysikuu heijastelee auringon valoa korkealla, syntyy Kuun haloja. Haloja syntyy Auringon paistaessa ohuina huntuina esiintyvien harsoja untuvapilvien lävitse. Halonäytelmällä tarkoitetaan useiden, tavallisimmin 2-4, halojen esiintymistä samanaikaisesti tai vuorotellen. Valon taittumisen voimakkuus on riippuvainen valosäteen aallonpituudesta ja taittavan aineen taitekertoimesta. Vaikka halojen syntyminen edellyttää jääkiteitä, havaitaan niitä myös tropiikissa, sillä ilmiö muodostuu 5-10 kilometrin korkeudessa. Auringon ympärille muodostuvien renkaiden ja kaarien eli halojen syntymekanismi alkoi selvitä 1600-luvulla, kun ranskalainen luonnontutkija Edme Mariotte arveli niiden aiheutuvan valon heijastuessa ilmassa olevista jääkiteistä. Auringon pimennykset on pystytty laskemaan reilun 16 vuoden välein toistuvan Saros-sarjan perusteella noin 2600 vuoden ajan. Haloilmiölle läheistä sukua on sateenkaari, joka syntyy sadepisaroiden taittaessa auringonvalon väreiksi. Pisimmät aallot taittuvat punaisiksi, lyhimmät violetiksi ja loput muiksi väreiksi. Ne voivat sopivan säätilan vallitessa näkyä koko Pohjolassa. huhtikuu 2018 32 HUHTIKUU Lu o n n o ss a Haloo! TEKSTI Mikko Lamminpää PIIRROS Karoliina Lahti A uringon säteily on maapallon elinkelpoisuuden kannalta ehdoton edellytys. Talvipäivän seisauksen aikaan on ympäri maailman tavattu kerääntyä palvomaan ylimpiä voimia auringon palaamisen varmistamiseksi. Erilaisia halomuotoja tunnetaan kymmeniä. Niinpä meitä lähimpään tähteen liittyvät poikkeukselliset ilmiöt ovat kiinnostaneet ihmiskuntaa aikojen alusta asti. Eniten haloja syntyy Etelämantereen keskiosien yläpuolella, mutta myös meidän leveyspiirillä niitä esiintyy runsaasti. × Retki_32-33-Elukat(1)_PL.indd 32 Retki_32-33-Elukat(1)_PL.indd 32 9.3.2018 15.53.14 9.3.2018 15.53.14. Yleisimpiä ovat Auringon yhdellä tai molemmilla sivuilla näkyvät sivuauringot, 22 asteen rengas ja sitä sivuavat kaaret sekä aurinkopilari. Useimmin haloja näkee maassamme huhti-toukokuussa, jolloin taivaalla on runsaasti harsopilviä ja vain vähän näkyvyyttä häiritseviä keskija alapilviä. Jääkiteet toimivat prisman tavoin taittaen valon eri aallonpituisiksi säteiksi, jotka näemme valospektrin väreinä. Myös kovina pakkaspäivinä taivaalta leijailevat jääkiteet voivat aiheuttaa haloja
Naaraista kisaillaan ankarasti koiraiden kesken, ja myös itse parittelu näyttää hurjalta, sillä koiras tarrautuu hampain naaraan niskaan. Poikaset, joita on yleensä vajaa tusina, kuoriutuvat munasta jo naaraan munanjohtimessa, joten ne saapuvat maailmaan aikuisten lajitovereidensa kaltaisina, tosin alle 10-senttisinä. Päälevinneisyysalue rajautuu Tampere-Savonlinna -linjan eteläpuolelle. Sen liikkuminen muistuttaakin enemmän kohmeisen liskon vääntelehtimistä. Aisteista tärkein on näkö. Raskaus kestää koko kesän eli kolmisen kuukautta. Valoa vaskitsa pystyy havaitsemaan myös kolmannella silmällään, joka sijaitsee päälaella. Kevätauringon lämmittäessä kompostikasoja ja metsänreunojen muurahaispesiä vaskitsat heräilevät talven yli kestäneestä horroksestaan ja hakeutuvat nälkäisinä maanpinnalle. Vaskitsa eroaa käärmeistä myös hämäräaktiivisuudellaan. Lisäksi lämpimien tienpintojen houkutus koituu vuosittain tuhansien yksilöiden kohtaloksi. Korva-aukot ovat mitättömän kokoisia tai ne saattavat puuttua jopa kokonaan. Se etsii ravintoa mieluimmin aamutai iltahämärissä tai kesäpäivän viilentäneen sateen jälkeen ja hakeutuu paahtavimman auringonpaisteen ajaksi kasvillisuuden, mättäiden tai kivikon viilentävään varjoon. Vaskitsa on varsin hyvä uimari, mutta se ei pysty luikertelemaan maalla notkeampien käärmeiden tapaan, koska sen mahapuolelta puuttuvat lihaksin liikuteltavat kilvet. Neljänneksi käärmeeksi monen luulema vaskitsa (Anguis fragilis) onkin näet lisko, jonka jalat evoluutio on tosin aikojen kuluessa typistänyt olemattomiin. Parittelu käynnistyy energiavarojen täydennyttyä touko-kesäkuussa. × Kuparinen luikertelija Retki_32-33-Elukat(1)_PL.indd 33 Retki_32-33-Elukat(1)_PL.indd 33 9.3.2018 15.53.15 9.3.2018 15.53.15. TEKSTI Mikko Lamminpää KUVA Adobe Stock 33 huhtikuu 2018 Y leisestä luulosta poiketen maassamme esiintyy vain kolme käärmelajia: kyy, lähinnä rannikkoseudulla elävä rantaeli tarhakäärme ja Ahvenanmaalla tavattava kangaskäärme. Vaskitsa on rauhoitettu ja uhanalaisuudeltaan silmälläpidettävä. Kanta on pienentynyt asutuksen ja tieverkoston kaventaessa lajin elinpiiriä. Lajia tavataan harvinaisena eteläisessä Suomessa Lieksaa myöten, muttei kuitenkaan Ahvenanmaalla lukuun ottamatta joitain eteläisiä ulkosaaria. Ne ovat käyttäneet häntään varastoimansa hätämuonan talven aikana ja vaanivat ravinnokseen etanoita, kastematoja ja muita selkärangattomia
Maastopyöräilijä nauttii Länsi-Suomen korkeimman kukkulan kangaspoluista. Kaiteen takaa avautuu näkymä kaikkiin ilmansuuntiin. Monikerroksiseen torniin kiipeäminen nostaa kehon lämmön lisäksi sykettä. TEKSTI JA KUVAT Joel Ahola LAUHANVUOREN kansallispuistossa saa liikkua omin voimin kuten pyöräillen. Rinteen jyrkimmässä kohdassa maisema muuttuu äkisti, kun avara mäntykangas vaihtuu kuusien ja lehtipuiden kirjomaksi, reheväksi sekametsäksi. Yksinäinen lintumies haravoi taivaanrantaa kaukoputkella sinnitellen koleasVuoren rinteillä Lauhanvuoren kansallispuisto tarjoaa geologisen luontoelämyksen korpiseudun kulttuurihistoriaa unohtamatta. Horisonttia rikkovat piiput, mastot ja muut rakennelmat auttavat sijoittamaan kyliä, kuntakeskuksia ja kaupunkeja oikeisiin suuntiin. Hyvällä säällä näkyvyyttä riittää jopa 70 km päähän. Nousu on vienyt reidet maitohapoille. huhtikuu 2018 34 LAUHANVUORI K o ti m a a K aru, jäkälämattoinen mäntykangas levittäytyy tien molemmilla sivuilla. Puuskuttaen saavumme Pasin kanssa huipulle. Syy huipun erikoiseen kasvillisuuteen löytyy jääkauden lopulta, jolloin Lauhanvuoren huippu erottui saarena sulamisvesistä. Retki_34-37-Lauhanvuori_PL.indd 34 Retki_34-37-Lauhanvuori_PL.indd 34 11.3.2018 12.04.54 11.3.2018 12.04.54. Poljen geologi Pasi Talvitien kanssa kaukana mielikuvista, sillä pyöritämme pedaaleja saavuttaaksemme Länsi-Suomen korkeimman kohdan, Lauhanvuoren laen. Tiheä kasvillisuus estää kaukonäkymät, joita varten on kavuttava uusimpaan, vuonna 2004 valmistuneeseen luontotorniin. Maisema tuo mieleen Kainuun salot ja paikoin jopa Lapin metsämaat. Niinpä sen lakialueen ravinteita eivät ole muinaismerien tyrskyt koskaan huuhtoneet. Pysäytän maastopyörän ihaillakseni näkymää – tosin saan samalla jaloilleni kaipaamaani lepoa. Se on jo seitsemäs torni Lauhan laella, sillä korkeaa kukkulaa on hyödynnetty vuosikymmeniä maanmittaukseen ja palovartiointiin maisemien ihailun ohella. Jääkauden jälkeisen maannousun seurauksena Lauhavuori kohoaa 231 metriä nykyistä merenpintaa, 40 kilometrin päässä levittäytyvää Selkämerta, korkeammalle. Vastuullinen retkeilijä käyttää vakiintuneita polkuja jäkäläkankaiden sijaan. Lakialue on selvästi alarinteitä tiheämpää, lajistoltaan monipuolisempaa ja ravinteikkaampaa. Selkeällä säällä huipulta voi nähdä kuuden kirkon tornit ja reilusti toista sataa tuulivoimalaa
Monta parannusta Tornin jäätävästä viimasta on mukava hypätä jälleen satulaan. Joutuisat neulaspolut vievät meidät Kärkikeitaan laidalle, jossa on juuri valmistunut autiotupa. Tutkimuksissa on todettu pyöräilyn kuluttavan maastoa yhtä paljon kuin patikoinnin. ”Sauna kunnostetaan ja pihan rakennuksesta tehdään vuokratupa”, Talvitie pohtii Lauhan uusia mahdollisuuksia. Lumi viipyilee vielä varjopaikoissa, vaikka toukokuusta on jo kolmannes takana. K U V A P a si T a lv it ie Retki_34-37-Lauhanvuori_PL.indd 35 Retki_34-37-Lauhanvuori_PL.indd 35 11.3.2018 12.04.57 11.3.2018 12.04.57. Toki retkeilijän pitää tuntea vastuunsa. VANHA pyöräreitti yhdistää Lauhanvuoren ja Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistot, mutta taival vaatii kunnostusta ja uusia opasteita. Uusia polkuja on jo linjattu, ja Leikkistenkankaalla kävijöitä odottaa juuri valmistunut laavu. Kyseessä on vanha metsäkämppä, jota paikalliset ovat käyttäneet autiotuvan tavoin jo useita vuosikymmeniä eli paljon ennen vuodelle 1982 osuvaa kansallispuiston perustamista. 35 huhtikuu 2018 sa viimassa. Yhtenä tavoitteena on palauttaa siirtojen avulla metsäpeura seudun lajistoon. Hän on selvittänyt tarkasti puiston pyöräilymahdollisuuksia: ”Nykyiset hoitoja käyttösuunnitelmaan merkityt reitit ovat osa laajempaa kunnallista pyöräilyreittiverkostoa, joka on jo päässyt rapistumaan. LAUHANVUOREN kansallispuistossa ja sen reunamilla on säilynyt kymmenkunta avointa metsäkämppää, mutta vain muutama niistä on enää kunnostettavissa yövyttävään kuntoon. Putki pysähtyy mielenkiintoisen näytelmän eteen: kaukaisuudessa liitelee haukka, jonka lentoa pienemmät ja taitavammat linnut kiusaavat. Suuntaamme laen luontopolulta pohjoisrinteen uralle. Ennen uusia merkittyjä reittejä voi pyöräillä vakiintuneilla kulku-urilla: Kansallispuiston järjestyssäänöissä sallitaan liikkuminen omin voimin – sitähän pyöräily on.” Tuntuu hienolta, että maastopyöräily on sallittu nykyään useassa kansallispuistossa. Hiihtoreitti on kulkenut tuvan kautta, ja kämppä oli niin KÄRKIKEITAAN autiotuvan vieraskirjat ovat keränneet merkintöjä jo useita vuosikymmeniä, vaikka kämpästä tuli Metsähallituksen huoltama tupa vasta vuonna 2017. Geopark-hankkeen myötä seudun palveluita parannetaan. Retkikaverini Pasi Talvitie työskentelee geologina Lauhanvuori Region geoparkiksi -hankkeessa. Ohitamme Lauhan metsäkämppämiljöön, jonka keskuksena ollut vuokrakämppä paloi vuonna 2005. Itse asiassa sauvakävely kuluttaa maapohjaa pyöräilyä enemmän. Niinpä mekin pysymme herkän jäkäläkankaan sijaan visusti poluilla. Taaksemme jäävät laen perunamaat: huipulla on kasvatettu arvokasta siemenperunaa, jota alavilla mailla vaaniva halla ei ole kyennyt tavoittamaan. Retkeilyn lisäksi Lauhanvuorella panostetaan luontoon. Nyt Lauhan pyöräilyreittejä uudistetaan osana Geopark-hanketta
Kaikki muu on jätetty hienosti ennalleen. Kun asettaa Maanmittauslaitoksen Karttapaikka.. Voisi sen vielä pelastaa, mutta tuskin reittien ulkopuoliseen rakenteeseen löytyy kunnostusvaroja. Navettakankaan pohjoisempi tupa on jo menetetty tapaus. Vesikuopan reunamille rakennetussa kämpässä on ollut pirtin lisäksi sauna. Retki_34-37-Lauhanvuori_PL.indd 36 Retki_34-37-Lauhanvuori_PL.indd 36 11.3.2018 12.05.02 11.3.2018 12.05.02. Kyseessä on jääkauden jälkeisen maanjäristyksen aiheuttama siirros. Niinpä hän opastaa pyöräretkeämme kansallispuiston pohjoisosiin, jossa on yhä useita Kärkikeitaan tapaisia entisiä avoimia metsäkämppiä, huoltamattomia autiotupia. Myllynkivinä käytetty hiekkakivi on näkyvillä vain kivijatoina tunnettujen muinaisrantojen kohdalla. Löytöretkemme tuo myös geologille uutta tietoa, sillä huomaamme ajouran kuluneella pohjalla paljastuneen palan hiekkakivikalliota. Sen vieraskirja alkaa kauniilla sanoilla: ”Kun poikkeat täällä, voit olla kuin kotonasi, mutta toiveena on, että nimesi tallennat tähän kirjaan…”. Kaikki muu on jätetty ennalleen. Toivottavasti olen väärässä. Pasi johdattaa minut taimikkoiselle penkalle. Ohitamme Miilukankaalla kehnokuntoisen, avoimen metsäkämpän ja puretun tuvan paikan. ”Vanhoja karttoja tutkimalla olen paikallistanut Lauhanvuoren lähiseudulta noin 25 metsäkämpän verkoston, josta näihin päiviin on säilynyt toistakymmentä”, Pasi selventää kulttuuriperinnön tutkimuksiaan. Seuraavana vuorossa on vanha tervahauta ja miilun hiilikasat sekä entinen kämppäranta Hurstilammella. Löytö on harvinainen, sillä moreeni, turve ja hiekka peittävät Lauhanvuoren hiekkakiviperustan. Tuvassa on uutuuttaan hohtava huopakatto, piippu sekä kamiina ja sen suojana tiiliseinät. KAIVOLAMMIN sula sirppi peilaa taivaan sinen juuri ennen keväisen lumisateen alkua. Geologi luuli sitä ensin aineiston virheeksi, mutta maastotutkimusten mukaan muoto on todellinen. Matkaa jatkaessamme maa on jo kauttaaltaan valkoinen. Hehkeän keväinen hetki vaihtuu nuotiolounaan äärellä räntäsateeksi. Tuvassa on uutuuttaan hohtava huopakatto, piippu sekä kamiina ja sen suojana tiiliseinät. Mahtava paikka! Löytöretkellä Talvitie tietää intohimoni autiotupiin. Navettakankaalla meitä odottaa hieno löytö. Peilikuvasta puuttuu suuri palanen, sillä yli puolet lammesta on yhä jään peitossa. Hirsikämppä seisoo ylväänä pienen lammen eteläreunalla, mutta takka on sortunut ja katto osin romahtanut. Olenhan vieraillut jo reilusti yli 600 eri autiotuvalla. Kämppä palvelee kansallispuiston vierailijoita jatkossa päivätupana ja pian se löytänee tiensä myös kartoille. huhtikuu 2018 36 LAUHANVUORI hyväkuntoinen, että Metsähallitus löysi rahat sen pelastamiseen – onneksi. Poljemme puiston länsilaitaa seurailevaa, kuraista polkua etelään. palvelussa rinnevarjostuksen päälle ja säätää sen voimakkuuden maksimiin, kartalle ilmestyy tumma ja kapea, viitisen kilometriä pitkä viiva. Majaa on käytetty autiotuvan tavoin ahkerasti viime vuosikymmeninä, mutta nyt se alkaa olla jo asuinkelvoton. Matala rinne ei erotu tavallisella kartalla, mutta laserkeilauksella saadun korkeusmallin avulla kyllä. Se viistää Lauhanvuoren länsipuolta kaa kosta lounaaseen ulottuvana janana. Sen sijaan Pankkapuskanlaksosta, nelisensataa metriä puiston ulkopuolelta löydämme yksityisomistuksessa olevan autiotuvan. Geologin silmin Kaivolammin sula sirppi peilaa auringon ja pilvien vuoroleikin rantametsien kera
Geologin silmin maisema on aivan uusi. Vesistö on saanut nimensä uskomuksesta happaman veden parantavaan vaikutukseen. Talutamme pyöriä liukasta pitkospolkua pitkin. 53 km 2 , perustettu vuonna 1982 . Aikanaan sen uskottiin parantavan jopa spitaalisia. Seutua kutsutaan Länsi-Suomen Lapiksi. www.luontoon.. 37 huhtikuu 2018 Honkajoki Kauhajoki Isojoki Lauhanvuori Kauhajärvi hiekkakivikallio Pankkapuskanlakso Navettakangas Kärkikeidas Miilukangas Lauhan kämppä Lauhanvuori Spitaalijärvi Leikkistenkangas Kivijata Aumakivi lähde lähde Kaivolammi 2 km vaellusreitti Lauhanvuori Lauhanvuori KauhanevaPohjankangas Maasto ei näytä ihmeelliseltä, mutta maisema herää eloon, kun tietää tapahtumat, tarinat ja todellisuuden sen takaa. Lauhanvuori Region geoparkiksi -hanke yrittää saada kansallispuiston ympäristöineen Unescon alaiseksi Geoparkiksi. Vaikuttava luonnonnähtävyys on syytä ylittää lumettomana aikana vain merkittyä reittiä pitkin. Kivijadaksi kutsuttu muinaisrannan rakkakivikko levittäytyy räntäsateessa 800 metriä pitkänä nauhana. Talvitie tietää miten kaikki on syntynyt jääkauden aikana, mannerjäätikön sulaessa ja myöhempien merien rantatyrskyissä. www.lauhanvuoriregion.. Nähtävyydet . Spitaalijärven keittokatos sopii myös liikuntaesteisille . Rannikon vesisateet tulevat täällä räntänä ja rännät lumena. tiedä & mene Lauhanvuoren kansallispuisto . Tunnetaanhan seutu Länsi-Suomen Lappina. . Kivijata ja Aumakivi . Uutta lunta on jo muutamia senttejä. Uusi laavu Leikkistenkankaalla ja Kärkikeitaan metsäkämppä kunnostettu päivätuvaksi . Puusto on verhoutunut hentoon lumihuntuun, mutta kiviin varastoitunut päivän lämpö jaksaa sulattaa lumen. /lauhanvuori . Retki_34-37-Lauhanvuori_PL.indd 37 Retki_34-37-Lauhanvuori_PL.indd 37 11.3.2018 12.05.06 11.3.2018 12.05.06. Kauhajoen, Honkajoen ja Isojoen alueella, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajalla . Lauhanvuoren näköalat ja laen kasvillisuus . Meillä on edessä vielä loiva nousu lähteiden ja purojen pirstomaa suovoittoista rinnettä Spitaalijärvelle. www.retkikartta.. Lauhanvuori yltää 231 metrin korkeuteen merenpinnasta. Lauhanvuoren näkötorni . Lisätiedot . Kunnallinen pyöräreitti yhdistää Lauhanvuoren ja sen itäpuolisen Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistot. . vanhat metsätyökämpät Retkeilypalvelut . Retkeilyreittejä, luontopolkuja sekä nuotioja telttailupaikkoja, talvella latuverkosto . × TOUKOKUINEN lumisade on verhonnut LänsiSuomen Lapiksi kutsutun Lauhanvuoren
huhtikuu 2018 38 YKSIN TALVIVAELLUKSELLA La p p i Tunnetko ihmisen, joka viihtyy omissa oloissaan, ei kaipaa kuulumista mihinkään ryhmään ja oleilee mieluiten hiljaisuudessa. Saatat olla introvertti, kuten minäkin. Introvertti latautuu yksin TEKSTI JA KUVAT Marika Varpenius Retki_38-43-Yksinhiihto_PL.indd 38 Retki_38-43-Yksinhiihto_PL.indd 38 12.3.2018 7.28.08 12.3.2018 7.28.08. Hiihdin viikon helpolla Haltin reitillä, ja nautin yksinäisyydestäni. Oletko itse sellainen
Satunnaiset keskustelut vastaantulijoiden kanssa ovat virkistäviä, mutta olisin tyytyväinen myös ilman niitä. En tarvitse ihmisiä ympärilleni, ja sitä on monen vaikea käsittää. Ei täällä yksin tarvitse, tai saa, olla. Henkilöt yhden tai maksimissaan kahden hengen ryhminä ovat ihan ok. LUNTA riitti hyvin ahkion alle, mutta paikoin piti väistellä laikkuja. Olen introvertti. 39 huhtikuu 2018 ”M itäs sinä täällä yksin teet”, ovelta tiuskaistaan. Mieleni tekisi vastata, että kaivelen nenää ja syön äkäisiä ukkoja aamupalaksi. Hiihtämistä yksin, tuvan lämmittämistä yksin, puiden halkomista ja maiseman vahtimista yksin. Retki_38-43-Yksinhiihto_PL.indd 39 Retki_38-43-Yksinhiihto_PL.indd 39 12.3.2018 7.28.10 12.3.2018 7.28.10. Yleensä välttelen niitä kaikkia, sillä niissä minun täytyy pinnistellä. Lähes jokaisena päivänä näen ihmisiä vähintään hahmoina kaukaisuudessa, ja useita kelkkojakin porhaltaa ohi. Aikaisemmin luulin, etten pidä ihmisistä. Isot kauppakeskukset, juhlat ja illanvietot vievät enemmän energiaa kuin antavat. Tämä on noin kuudestoista kerta, kun minulta kysytään samaa. Yleensä kysytään, olenko yksin, ja kysymyksen äänenpaino vaihtelee neutraalista yllättyneeseen. Osaan olla välittämättä niistä, ja keskittyä hetkiin, jolloin voin nauttia hiljaisuudesta, tuulesta ja tuntureista. Mikä se on. Suuremmista en niin välitä. Sitä on suurin osa reissusta. Kyllä, olen yksin. Myöhemmin olen ymmärtänyt, että se onkin ihmisjoukot, josta en pidä, ei niinkään ihmiset yleensä. Small talk ei todellakaan tule luonnostaan. On toukokuu ja Kilpisjärvellä on parhaat hiihtokelit. Pihalla on yhdet sukset, yksi ahkio eikä tuvassa ole muita
Introvertin voi tunnistaa esimerkiksi siitä, että hän viihtyy paremmin yksin kuin ryhmässä, sosiaaliset tilanteet enemmän vievät energiaa kuin antavat sitä, eikä pitkästyminen ole ongelma. Seuraani tunkee vain kettu ja sekin pysyttelee hyvän matkan päässä tuvan ulkopuolella. En vaihtaisi siistiä, hiljaista tupaa kymmenen hengen laulavaan laumaan mistään hinnasta, mutta kohteliaisuudesta menen, vaikka en viihdy ryhmissä. Tunturissa voin puhua säästä, sillä täällä sillä on merkitystä. Tällä kerralla olen varustautunut viikoksi. Yksin voi hyvin mennä, kunhan taidot ovat kunnossa ja ymmärtää ja hyväksyy riskit. Pöllyääkö lumi ja näkeekö ulkona nenäänsä pidemmälle. Tiedän, että reitti on hyvin tikutettu ja tiedän myös, miten vaikeaa tikkuja on sopivassa lumipöllyssä nähdä. huhtikuu 2018 40 YKSIN TALVIVAELLUKSELLA Tuskastun turhanpäiväisistä keskusteluista, enkä jaksa jutella niitä näitä. Sosiaalisesta sekamelskasta latautumiseen menee taas monta tuntia. Liikun, syön ja nukun. Onneksi ketään ei tule. Lause tulee ulos surkutellen ja äänessä on peittelemätöntä sääliä. Sulan maan retkillä harva on ollut kiinnostunut siitä, onko minulla retkikaveria. Olen täysin tyytyväinen hiljaisuuteen. Ehkä kahden vuoden tuntemisen jälkeen voin lisätä viesteihin jonkun täytelauseen, mikäli vastaanottajasta on tullut tutumpi. En perusta retkeäni tupien lämpöön enkä pelastuslaitokseen, vaan siihen, että voin majoittua mukavasti teltassa, jos matkanteko jostain syystä tyssää. Valmistautuminen paremmaksi Yksin liikkuminen vaatii normaalia enemmän valmisteluja ja osaamista. Usein minut pyydetään toiselle puolelle tupaa, kun olen täällä ihan yksin. Pidemmille talviretkille olen kuitenkin aina lähtenyt seurassa, enkä oikeastaan tiedä miksi. Talviaika aiheuttaa jostain syystä hämmennystä. Vaeltaminen neljäkin viikkoa yhteen jaksoon sopii minulle. Omat tavarani ovat siisteissä riveissä, lajeittain. Talvivaeltamisen yhteydessä muistutetaan usein, että yksin ei pidä lähteä. Sillä on suuri ero, onko yksin vai yksinäinen. Kotijoukoille lupasin lähtiessäni pysyä En perusta retkeäni tupien lämpöön enkä pelastuslaitokseen, vaan siihen, että voin majoittua mukavasti teltassa, jos matkanteko jostain syystä tyssää. Ne tuntuvat teennäiseltä ja tungettelevilta, mutta ymmärrän, että joidenkin mielestä minä olen se epäkohtelias. En pidä siitä. Minulle tullaan pitämään tupaan seuraa voivotellen sitä, kun joudun olemaan yksin. Myös sähköpostini ovat lyhyitä ja keskittyvät tiukasti asiaan. Minua naurattaa. Yksin vai yksinäinen Olen liikkunut yksin yli kymmenen vuotta. Ketun puuhia on mukava seurata ja valmistella seuraavan päivän vesiä ja reittiä. En kieltäydy tuvastakaan, sillä niitä on matkalla paljon ja ihmismäärästä huolimatta saan usein olla tuvalla yksin. Kaupungissa sama keskustelu on ajanhaaskuuta. Pelastukseksi tarjotaan haitarinsoittoa ja hirveää härdelliä, sitä mitä lähdin kaupungista pakoon. Istun muiden seurassa sekaisessa tuvassa säädylliseksi katsomani hetken ja siirryn omalle puolelleni ihanaan hiljaisuuteen. Tunturissa on väliä sillä, kuinka paljon tuulee ja paljonko pakastaa. Retki_38-43-Yksinhiihto_PL.indd 40 Retki_38-43-Yksinhiihto_PL.indd 40 12.3.2018 7.28.11 12.3.2018 7.28.11. Tähän tupaan on muidenkin kiva tulla, sillä sekaan mahtuu. Tuntureilla liikkuu paljon kaltaisiani, heitä, joille hiljainen tila on hyvä asia, eikä vastaamiseen ole kiirettä
Riittävä liikunta lisää ruoan maittavuutta, mutta suolan määrää sekään ei vähennä. 3 YKSIN liikkuessa hyvän mielen asiat kiteytyvät luontoon, hiljaisuuteen ja ruokaan. 2 VIIKON reissu onnistuu vähällä vaivalla, jos pystyy syömään valmisruokaa, johon lisätään vain kuumaa vettä. 41 huhtikuu 2018 4 3 2 1 1 TUVAT lisäävät mukavuutta ja samalla turvallisuutta liikuttaessa yksin tunturissa. 4 KEVÄINEN hanki hymyilyttää aina! Retki_38-43-Yksinhiihto_PL.indd 41 Retki_38-43-Yksinhiihto_PL.indd 41 12.3.2018 7.28.12 12.3.2018 7.28.12. Jano on melkoinen
Jostain syystä tätä ei ole tapahtunut kesällä juuri koskaan. Talvella tupaan tullaan toiselta puolelta vakiona ja lapataan kamiinaan lisää puita, vaikka olen juuri käymässä nukkumaan. Hiihdän, kun huvittaa ja olen hiihtämättä silloin, kun ei huvita. Tuulta vastaan taistellessa tulee hiki. Nakkaan Meekon tuvalla sukset ahkioon ja jyrsin mäen helposti lumikengillä ylös. Muista pidetään huolta ”No, syttyykö se tuli?” Hämmennyn. Toisella puolella on T-paitakelit. Tuuli järjestää minulle vapaapäivän, huvitti tai ei. Hetken mietin jo siirtymistä ulos telttaan, mutta annan olla. Ylempänä on erilaista. On hyvä, että muista kulkijoista pidetään huolta ja katsotaan, että kaikki on kunnossa. En tarvitse kenenkään lupaa hiihtämiseen. Olen ollut tyhjällä autiotuvalla alle viisi minuuttia ja juuri saanut tikkuaskin käteen. Aurinko on tehnyt tehtävänsä. Nökötän tyytyväisenä tuvalla, mutta välillä on pakko poistua hakemaan puita. Kiukutelkoot, en välitä. Vaihtelevia lumioloja vastaan olen pakannut suksien kaveriksi lumikengät. Usein jää tunne, että muut olettavat minun kaipaavan seuraa, eivätkä ymmärrä, että yksin vaellukselle lähtenyt henkilö on Retki_38-43-Yksinhiihto_PL.indd 42 Retki_38-43-Yksinhiihto_PL.indd 42 12.3.2018 7.28.16 12.3.2018 7.28.16. Jos olen tuvalla yksin, siellä on viileää. Lumi sulaa lätäköksi oven eteen ja tuuli muuttuu täysin, kun nousee laaksosta pois. Jos lumi menee soseeksi, siihen ei niinkään auta lumikengät vaan pakkanen, mutta kunnon pito on jäisessä mäessä valtava apu. Vaikka reittini on tylsä huoltoreitti, keväiset olosuhteet voivat olla hyvin vaihtelevia. Saan olla tuvalla yksin, mutta aina ei käynyt niin hyvä tuuri. En tiedä miksi. Tuvalle ei tule ketään, eikä kukaan hiihdä edes ohi. Jäätä on metri mutta jään päällä vettä. Meekolla on oma mikroilmastonsa. Tuulee liikaa Tälle retkelle ei ole päämäärää. Talvisin tänne pakkautuvat kovat pakkaset. Syli täynnä halkoja mietin, että nyt olisi käsiparille tarvetta. Saan keploteltua oven raolleen, puut nakkaan lattialle ja ovikin pysyy paikallaan. Välipäivä oli hyvä ratkaisu. Ovenkahvaa vasten on pakko nojata koko painolla, jotta ovi ei repeydy karmeineen irti avatessa. Heille ei selvästikään sovi se, että olen täällä yksin. Seuraavana päivänä kuulen, että Meekolta olisi ollut tulijoita, mutta tuuli meinasi viedä ahkiot ja hiihtäjät mennessään, ja seurue joutui kääntymään takaisin. Iltapäivällä hanki on sukselle jo parempi. Jostain syystä leijalla on saanut tulla tuvalle yksin, eikä kukaan kyseenalaista tätä valintaa. Minulta tivataan vastausta toisen perään. Tässä ei suksella tee mitään. huhtikuu 2018 42 YKSIN TALVIVAELLUKSELLA merkatulla reitillä. Tiuskivien hiihtäjien kiukku ei laannu edes päivällisellä. Sen lisäksi että se säästää puita ja vähentää kuluja ja kelkkaliikennettä, nukun paremmin viileässä. Tiuskiminen kertoo paljon heistä, muttei mitään minusta. Lunta riittää paikoin metreittäin, ja vastaavasti välillä laikut jo paistavat. Omien reittivalintojen aika talvikelissä on hieman myöhemmin. Varaustuvalla on ihmisiä, uteliaita. ”Kyllä sillä on ollut tapana syttyä.” Monella on tarve tulla katsomaan, kuka toiseen tupaan tulee
Ketään ei näy missään, ja tuulikin tasoittuu. Jos haluaisin olla täysin eristyksissä kaikista, en tulisi tänne. Linus Jonkmanin kirja Introvertit – Työpaikan hiljainen vallankumous valottaa hyvin yksin viihtyvän henkilön maailmaa, eikä nimestään huolimatta kerro vain työelämästä. En lähde käymään kelkalla edes Haltilla, sillä tulin tänne hiihtämään. En silti ajatellut, että niin monelle pitäisi perustella valintojaan. Lopulta päätän lähteä, vaikka tunturin takana tuulee paikoin enemmän. Taas ovi käy Mielenkiinnolla odotan, mitä nyt tulee. Kaksi henkilöä selviytyvät ruoanlaitosta vaihtamatta sanaakaan, jotenkin vain askareet hoituvat. Kesällä jo joskus kävin, mutten nähnyt silloin juuri mitään. Retki_38-43-Yksinhiihto_PL.indd 43 Retki_38-43-Yksinhiihto_PL.indd 43 12.3.2018 7.28.16 12.3.2018 7.28.16. Hiljaisuutta, tuhahtelua, tiukasti omalla puolellaan tupaa. Kymmenen vuotta sitten olisin pelästynyt, nyt on vain hiljaisuus ja rauha. Välillä vaihdetaan reittisuunnitelmat ja sattumukset, ja ollaan taas hiljaa. Kaikkea voi sattua. Loistava aurinko, kaunis hanki, hiljaisuus. Tulen suunnattoman onnelliseksi noista linnuista. Metsien mörökölli on juuri parasta seuraa minulle. Hiljaisuus on ystävällistä, ei painostavaa. En lähde takki auki liihottelemaan, mutta fakta on, että siellä missä ihmisiä ja kaupallista kelkkaliikennettä liikkuu, todennäköisemmin saa avun, jos sellaista tarvitsee. Aamulla keskustellaan säästä ja arvuutellaan, laantuuko tuuli tänään. Eräällä tuvalla minulle tarjotaan myös puhelinnumeroa, jotta voin soittaa itselleni tarvittaessa kelkkakyydin. Yksi hakee vettä, toinen puita, jossakin välissä ruoka on jo kattilassa ja hiljainen lusikointi täyttää tilan. Ajatus kuulostaa järkevältä, eihän siitä haittaa ole. Myös kohde, keväinen Kilpisjärvi, on tietoinen valinta. Epäilen, ettei heidänkään työssään sosiaalisuuden vaateet paljoakaan paina. Aina vaan, uudestaan. Naapurimaiden huipuilla on ollut parempi tuuri. Yhtäkkiä täydelliseen tyveneen lehahtaa kymmenkunta lintua ja yllättävän kova tuulenpuuska, ja meinaan lentää naamalleni. Yksin on hyvä hiihtää. Tämän vuoksi tänne tulin. Saan hiihtää tosissani myös alamäkeen. Kunnes: ”Voit maksaa luonnossa, höhhöhöhö.” Taitaa jäädä soittamatta, ja kyseisen yrittäjän puolesta vähän nolottaa. On hyvä, että muista kulkijoista pidetään huolta ja katsotaan, että kaikki on kunnossa. Muut ihmiset ja kelkkaliikenne tuovat turvaa, kun liikkuu yksin. Lue lisää TUNTUIKO juttu tylyltä tai tunnistitko oman tilankaipuusi. 43 huhtikuu 2018 hyvin todennäköisesti tehnyt valinnan tietoisesti. Jostain syystä tätä ei ole tapahtunut kesällä juuri koskaan. Jos en pääse sinne suksilla, voin olla menemättä
Toisinaan kesän tulo saattaa kuitenkin olla pahasti myöhässä kuten viime vuonna. Vain harva lähti ylittämään tulvivaa Kiertämäjokea, ja etelään Anterinjoelle vievät tuntureiden ja vaarojen väliset satulat olivat lumen peitossa. Esimerkiksi Saariselällä ja Kiilopäällä kaikki lähitunturit olivat vielä kesäkuun ensimmäisellä viikolla paksun lumipeitteen alla. TEKSTI JA KUVAT Eerikki Rundgren Retki_44-47-Kesan odotus_PL.indd 44 Retki_44-47-Kesan odotus_PL.indd 44 12.3.2018 10.07.11 12.3.2018 10.07.11. Tunturikoivikot raikaavat lintujen laulusta eikä sääskistä ole vielä haittaa. Monet retkeilijät ottivatkin kyydin RajaJooseppiin Luttojoen ylittävälle sillalle. Tämä asetti omat haasteensa retkeilijöille, jotka olivat ajoittaneet vaelluksensa kesäkuun ensimmäiselle puoliskolle. TOUKOKUUN viimeisenä päivänä kesä tuntui olevan vielä ikuisuuden päässä. Raja-Joosepista liikkeelle lähteneet retkeilijät pääsivät helposti Kiertämäjokea ylävirtaan Kiertämäjärven autiotuvalle. Metsähallituksen Saariselän palvelupiste Kiehisessä puhelin kävi kuumana retkeilijöiden tiedustellessa vaihtoehtoisia lähtöpaikkoja. Kiertämäjärvi oli kesäkuun pari ensimmäistä viikkoa UKK-puiston vilkkain autiotupa. Lumien peittäessä tuntureita ja jokien tulviessa täytyy osata muuttaa retkisuunnitelmia. Tie Aittajärvelle vapautui lumesta Kesän pitkä odotus Ylä-Lapin alkukesä on hienoa vaellusaikaa. Mäntykankaiden vaihtuessa tunturikoivikoihin lumiraja saattaa tulla vastaan todella nopeasti. Mäntyä kasvavat jokilaaksot vapautuvat lumesta ennen näiden välillä kohoavia kairoja ja tuntureita. Kauempana siintävillä tuntureilla voi näkyä varsinkin etelään avautuvilla rinteillä laajoja pälviä, mutta välissä on lähes ylipääsemätön luminen alue. Tänne useimpien matka kuitenkin tyssäsi. huhtikuu 2018 44 KESÄN TULO La p p i V iime vuonna kesän tulo YläLapissa venähti pitkälle kesäkuun puolelle. kesäkuun toisella viikolla, mutta kahluuvaijeri Suomujoen yli saatiin asennettua paikoilleen vasta tulvan asetuttua kesäkuun viimeisellä viikolla. Monilta tunturit jäivätkin saavuttamatta kokonaan
Paikoitusalue on täynnä autoja, mitä osasimme hieman ounastellakin. Vaskojokilaakso oli lumesta vapaa ja mäntykankaat kuivia. Käännyimme takaisin kun lunta alkoi olla yli polven. Jokisuulla tulvavedet levittäytyvät laajalti yli penkkojen joen molemmilla rannoilla. Aiemmin alueella kulkeneiden retkeilijöiden Ravadasjärven autiotuvan vieraskirjaan tekemät muistiinpanot eivät olleet kuitenkaan kovin rohkaisevia. AURINGON pilkahdus tuo toivoa vasta keväästä vaikka eletään jo kesäkuun alkupäiviä. Kolmas kerta toden sanoo Taksi jättää meidät Raja-Joosepissa Luton sillalle. Koko jokilaakso Njurgulahdesta ainakin Ravadasjärvelle asti oli täysin vapaa lumesta. Lähdemme seuraamaan Kiertämäjokea ylävirtaan. VAELTAJAN kannattaa kiltisti odottaa rannalla omaa vuoroa. Toivomuksemme oli päästä jonnekin Rahpesoaivin ja Peuranampumapään väliin. Lemmenjoellakin lumiraja tuli vastaan aika tarkalleen mäntymetsien alkaessa vaihtua tunturikoivikoihin. Suunnitelmamme patikoida vielä saman päivän aikana Luttojokivartta Suomujokisuulle menee uusiksi. Morgamojan Kultala oli jäänyt kaikilta vielä tavoittamatta. Sieritnivan ja Härkäkosken venelosseilla pääsi joen yli, vaikka järvet olivatkin vielä vahvassa jäässä. Samalla päätös jättää väliin seuraavalle viikolle ajoittamamme vaellus Paistunturin erämaahan sai lopullisen sinettinsä. Vaikeudet alkoivat Rahpesoaivin ja Hanhipäiden välissä, minkä vuoksi päätimme jäädä erämaaalueen puolelle leiriin ja palata seuraavana päivänä takaisin Ravadasjärvelle. Kokeilen kahlata joen yli parissakin eri paikassa, mutta voimakas virta saa minut kääntymään takaisin. Yrityksemme vaeltaa Muotkatunturin erämaan halki touko-kesäkuun vaihteessa päättyi kuitenkin pian Muotkavaarojen jälkeen Kuosmusvaarassa. Pari päivää myöhemmin patikoimme Lemmenjoen kansallispuistossa jo huomattavasti paremmalla menestyksellä. TUNTUREIDEN ylitykset ovat aina vaellusten huippukohtia vuodenajasta riippumatta. Jäiden sekaan ei ole mitään asiaa, sillä pienimmätkin lautat saattavat painaa useita kymmeniä kiloja. 45 huhtikuu 2018 Yrittänyttä ei laiteta Tirrossa kaikki näytti vielä hyvältä. Retki_44-47-Kesan odotus_PL.indd 45 Retki_44-47-Kesan odotus_PL.indd 45 12.3.2018 10.07.13 12.3.2018 10.07.13. Lupaavalta näyttävä paikka löytyy vihdoin Alempi Kiertämäjärven alapuolelta. Ravadasjärven autiotuvalla vietetyn yön jälkeen lähdimme nousemaan Ravadasjokivartta ylävirtaan. Ehdimme jo epäillä joudummeko hakemaan kahluupaikkaa aina Ylempi Kiertämäjärveltä saakka. Luton yli pääsemme riippusiltaa, mutta tähän etelästä laskeva Kiertämäjoki ei olekaan niin vain ylitettävissä
Kesän pitkä odotus palkitaan yli kaikkien odotustemme heti ensimmäisenä vaelluspäivänä. Mahtava luonnonnäytelmä on kesäteatteria parhaimmillaan. Todennäköisesti niitä tulee eteen lukuisia. Ylä-Lapin yötöntä yötä on takana jo kolme viikkoa. Muorravaarakanjoen autiotuvan kohdalla emme tulvivan joen yli uskaltaneet lähteä, vaan etsimme hieman turvallisemman ylityspaikan tästä ylävirran suuntaan. Aurinko lämmittää pitkälle iltaan joen ja pienen lammen välisellä kapealla kannaksella. Sen läpi ei ole minkäänlaista pääsyä. Yksi meistä on jo vedessä, mutta kääntyy takaisin, kun joessa alkaa yllättäen tapahtua. Onneksemme huomaamme ajoissa ylävirrasta meitä kohti tulevat jäälautat. Sollanpään rinteiltä eteemme avautuva maisema on lähes epätodellinen. Lammen vesi on lämmintä peseytyä ja joen raikasta juoda. KESÄN TULO Tunturit opettavat Nousemme kohti Ukselmapään ja Sollanpään välistä kurua. Kurun reunalla on valtava lumilippa ja pohjalla metrikaupalla lunta. Paikka on muutoinkin lähes täydellinen. Edellisen yön vietimme Muorravaarakanjoen rannalla joen ensin ylitettyämme. Jäiden lähtö erämaajärvestä Ylä-Lapin ensimmäisenä hellepäivänä, vuolaina kuohuvat könkäät sekä pisteenä iin päälle koivun puhkeaminen lehteen. Kaikki tämä yhdellä ja samalla kertaa nostaa seurueessamme tunteet pintaan. Retki_44-47-Kesan odotus_PL.indd 46 Retki_44-47-Kesan odotus_PL.indd 46 12.3.2018 10.07.19 12.3.2018 10.07.19. nainen kuru avautuu eteemme. Alempana Ukselmakuru on sekin paksun lumiKEVÄÄLLÄ tunturialueilla ei voi välttyä kahlaamiselta. Saariselän tunturit Sokosti mukaan luettuna ovat enimmäkseen vielä lumen peitossa. Sivuutamme Muorravaarakan ja Sarviojan tupien välisen suositun kesäreitin oikealta tunturin kautta. Aamulla herätessämme aurinko on kivunnut jälleen korkealle taivaalle. Seuraamme rannalla lähes tunnin kaunista helinää pitävien jäiden lipumista ohitsemme. Mäntymetsän jäätyä taakse Pirunporttina tunnettu tuntureiden välinen jyrkkäreuMUIDEN kurujen tapaan lumi viihtyy pitkään Pirunportissakin. Leiriydymme joen vastarannalle sinne vihdoin päästyämme. huhtikuu 2018 46 Ylitys siirtyy kuitenkin tuonnemmaksi
Päivänselvistä taivaanmerkeistä huolimatta vesisade pääsee yllättämään meidät, ennen kuin ehdimme pukeutua sadeasuihin. Edessämme avautuva maisema muistuttaa kesän olevan vielä kaukana Ylä-Lapin tuntureilta. vaipan alla. Koivuissa lehti on reilussa viikossa kasvanut silmin nähden kokoa. Hattupään sivuutamme sen pohjoiseen avautuvaa lumen peittämää rinnettä, vaikka alempana purolaaksossa olisi laajoja pälviä. Tunturien lakialueilla ja varsinkin etelään viettävillä rinteillä on laajoja pälviä. Kuin tätä alleviivatakseen luontoäiti alkaa kerryttää läntiselle taivaalle tummia sadepilviä. Vaelluksemme Urho Kekkosen kansallispuistossa näyttäisi päättyvän varsin toisenlaisissa tunnelmissa missä se alkoi. Tunturien väliset satulat ja kurut sen sijaan ovat pääsääntöisesti lumen peitossa. Seuraavan tunnin aikana lämpötila tippuu pitkälti toistakymmentä astetta. Lankojärveltä lähtiessämme emme vielä tiedä kuinka paljon tulemme siirtymään kesästä takaisin kevääseen, vaikka meillä tästä pieni aavistus onkin. Rantametsät raikuvat punakylkirastaiden ja lukuisten muiden lintujen laulusta. Kahdesti täytyy meidän vielä riisua kengätkin jaloista. Takaisin lähtöpisteeseen Lankojärven rannalla viettämämme yö on ollut tähänastisista lämpimin. Suunnitelmiimme tulee ties monetta kertaa muutos todetessamme käynnin Paratiisikurulla jäävän tällä erää väliin. kartalla 47 huhtikuu 2018 POHJOISEEN avautuvilla rinteillä lumi saattaa kantaa kävelijän vielä kesäkuun puolellakin. Lähdemme hakemaan reittiä Sarviojalle, josta toivomme seuraavana päivänä pääsevämme vaaraselänteen yli Maantiekuruun ja edelleen Suomujoelle. Rautulampi on jäässä ja ympäröivät tunturit enimmäkseen lumen peitossa. Matalapaine iskee vasten kasvojamme Niilanpään rinteellä. Rautulammen päivätuvan tulipaikan vihdoin tavoitettuamme emme ole uskoa silmiämme. Puronotko on kuitenkin monin paikoin lumen peitossa ja lukuisat pienet sivupurot tulvivat yli äyräittensä. × 4 91 Ivalo Ivalo Saariselkä Raja-Jooseppi Aittajärvi Lankojärvi Sokosti Kiilopää Suomi Venäjä Inar i Sod anky lä 5 km Saariselkä Kiertämäjärvi Lutto Paratiisikuru Pirunportti Muorravaarakka Sarvioja Rautulampi vaellusreitti vaellusreitti kansallispuisto Urho Kekkosen Sompio Retki_44-47-Kesan odotus_PL.indd 47 Retki_44-47-Kesan odotus_PL.indd 47 12.3.2018 10.07.23 12.3.2018 10.07.23. Tyynellä järven selällä ui mustalintupari ja jossain hieman lähempänä huutaa punajalkaviklo. Lumi ohjaa nyt vahvasti reittivalintojamme. Kesäiset säät näyttäisivät olevan ainakin toistaiseksi takana päin. Valmistaudumme vaelluksemme viimeiselle taipaleelle Rautuojan vartta Rautulammelle ja edelleen Raututuntureiden yli Kiilopäälle. Tästä reilu viikko eteenpäin juhannuksena Saariselän tuntureilla sataa lunta. Lähestyessämme Rautulampea ilma on edelleen kesäisen lämmin. On kuitenkin huomattavasti helpompaa edetä kantavalla lumella kuin kävellä pälveltä toiselle, sillä pälvien läheisyydessä lumi upottaa ja pettää jalkojen alla
TEKSTI JA KUVAT Erno Saukko Keväällä luonto haastaa ja palkitsee patikoitsijan Retki_48-55-Kevatvaellus_PL.indd 48 Retki_48-55-Kevatvaellus_PL.indd 48 12.3.2018 7.35.33 12.3.2018 7.35.33. Kuvittelimme, kuinka kesä olisi juuri saapunut erämaahan. Metsissä raikaisi taukoamaton linnunlaulu, tulvavedet olisivat laskeutuneet ja nälkäiset kalat odottelisivat pyytäjäänsä niin, että voisimme kevein mielin luottaa ruokahuollossa Ahdin antimiin. huhtikuu 2018 48 KEVÄTVAELLUS La p p i Kevättalven pimeinä iltoina suunnittelimme kesäkuuksi neljän viikon vaelluksen Suomen ja Norjan syrjäisimmille rajaseuduille. Eräretkeilijän paratiisi! Muutama kuukausi myöhemmin kahlatessamme vyötäröä myöten lumessa umpijäisen järven rannoilla, tuo kesäinen mielikuva tuntuu kuumehoureelta. Tästä paratiisista on kesä vielä kaukana
Lunta näkyy tienkin varressa siellä täällä eikä koivunlehdestä ole tietoakaan. Kannamme rinkoissamme kaiken tarvitsemamme alusta loppuun. Mitä ylemmäksi nousemme, sitä laajemmiksi ja syvemmiksi lumilaikut kasvavat. Kevään aallonharjalla Heti ensimmäisenä aamuna suuntaamme Lemmenjoen laaksosta ylös tuntureille. Puurajalla joudumme jo kulkemaan pälveltä pälvelle. Kuinka korkealla tulvavedet vielä ovat. Kysymys kalojen mielenliikkeistä on tämän haasteen kannalta tärkeä, koska pyrimme hankkimaan merkittävän osan ruoastamme kalastamalla. Haasteena tällä retkellä on myös huolto, sillä sitä ei luonnon tarjoamia mahdollisuuksia lukuun ottamatta ole. Kesäkuu on aluillaan, mutta säät ovat olleet tänä keväänä poikkeuksellisen kylmät. Paikallinen tuttavani kuljettaa meitä jälleen uuteen vaellusseikkailuun harmaassa sadesäässä. Niin kylmät, että kullankaivajat ja vaeltajat ovat kuulemma joutuneet lykkäämään lähtöään tuntureille sitkeiden lumimassojen ja tulvien takia. Olimme retken Retki_48-55-Kevatvaellus_PL.indd 49 Retki_48-55-Kevatvaellus_PL.indd 49 12.3.2018 7.35.34 12.3.2018 7.35.34. Eilisillan sade ja harmaus on muuttunut auringonpaisteeksi. Tulevan epävarmuudesta huolimatta, ja osittain siitä syystä, tuntuu mahtavalta päästä taas vapaaksi Pohjolan erämaihin. Laihdutuskuurin välttämiseksi olisi siis suotavaa, että kevät etenisi, vedet lämpenisivät ja kala alkaisi liikkumaan. Näkemiin kello, kiire, koulu ja kaupunki! Tervehdys ulkoilma, metsä, iltanuotio, tuuli ja sateenropina! Mikä parasta, saan taas tuntea todella eläväni tänään, huomenna ja vielä viikkojenkin päästä samalla kun ympäröivä luonto heräilee hiljalleen uuteen elämään. Näyttää siltä, että myöhäinen kevät asettaa tälle retkelle omat haasteensa. Pääseekö tuntureilla ylipäätään jalkaisin liikkumaan. Noustessamme korkeammalle jokilaaksosta pahat aavistukset alkavat käydä toteen. Mielessä pyöriikin kysymyksiä. Milloin kala alkaa käydä koukkuun. Suupielet vääntyvät väkisin korviin, kun mieleen nousee edellisten reissujen muistoja samaa tahtia kuin horisonttiin tuttuja tuntureita. Käännymme Lemmenjoen laaksoon johtavalle tielle. Lemmenjoki on niin ikään osittain vielä jäässä. Tuttuja, hyvin lumisia tuntureita. 49 huhtikuu 2018 A uto kurvailee tuttua tietä Inarista kohti Lemmenjokea
Kaikki on voita ja meetvurstia lukuun ottamatta kuivamuonaa. Eniten huumoria kirvoittaa kahlailu reisiin asti ylettyvässä hangessa, jonka alapuolella on vettä kumisaappaan varren verran. huhtikuu 2018 50 suunnitteluvaiheessa haaveilleet kalastavamme näillä seuduilla, mutta sille haaveelle saattaa nyt vain naurahtaa. Parhaimmillaan lunta on vyötärölle asti. Mitä enemmän ruokahuollossa luottaa kalastukseen, sitä lyhyempiä päivämatkat voivat olla. Säät ovat muuttuneet. Tuttu järvi on täysin jäässä, eikä rannoille ole edes noussut vettä. Lumet sulavat tuntureiden rinteiltä vauhdilla. Kevät etenee nyt vyöryn lailla ja saamme seurata suurta näytelmää aitiopaikalta. Olo on etuoikeutettu! Kaloreita kalasta Jotta rinkkojen paino pysyisi kohtuullisena, kantamamme eväät ovat varsin minimalistiset. Homman mittakaavasta kertoo se, että aamupaloja varten mukanamme on 11 litraa mysliä! Evässäkistä löytyy myös kuivattua leipää, riisiä, nuudeleita, couscousia, pastaa, perunamuusijauhetta, erilaisia kuivattuja kasviksia sekä KEVÄTVAELLUS AINO täyttää liotuspulloon kalattoman päivän lounasaineksia eli kuivattuja kasviksia ja soijarouhetta. Tunnelma on kuin huhtikuussa, puuttuu vain sukset ja ahkiot. Pikkupakkasen ja nuotion lämmön vuorottelu tuntuu mukavalta poskipäissä. Koivuihin, jotka viikon matkanteon jälkeen ovat syrjäyttäneet männyt metsien valtapuuna, ilmaantuu vihdoin pieniä silmuja ja pitkän odotuksen jälkeen kapustarinta laulaa ensimmäiset surumieliset säkeensä. Toteamme myös, että yhtään aikaisemmin ei olisi kannattanut tälle reissulle lähteä. Läkähdyttävä lämpö hautoo selkosia ja sitä jatkuu päivästä toiseen. Retki_48-55-Kevatvaellus_PL.indd 50 Retki_48-55-Kevatvaellus_PL.indd 50 12.3.2018 7.35.34 12.3.2018 7.35.34. Yksinäinen korppi konkottelee jossain yläilmoissa. Muutaman tunnin liotus kylmässäkin vedessä lyhentää keittoaikaa ja vähentää vatsanpuruja. Vesimassat syöksyvät alas joissa ja puroissa. Jatkamme matkaa syvemmälle Lemmenjoen kansallispuistoon ja kohti Norjan rajaa. Ensimmäisen päivän iltanuotio loimuaa pienellä pälvellä laavukankaamme edessä. Onneksi keli on lämmin ja pälvillä on mukava pitää taukoja. TÄLLAISELLA retkellä aikaa on varattava myös virvelin varressa heilumiseen. Illan tullen pääsemme pois kaikkein lumisimmasta laaksosta ja eteemme levittäytyvät Lemmenjoen kansallispuiston metsäiset takamaat. Talvivarusteille olisikin seuraavana päivänä käyttöä, sillä kahlailemme silloin antaumuksella hangessa. Maastot ovat hankien peitossa. Päivä jää hauskana muistona mieliimme ja jo iltanuotiolla vähälumisten maisemien äärellä olemme tyytyväisiä, että saimme kokea yhden näin erikoisen päivän. Joutsenia, hanhia ja pienempiä vesilintuja näkyy tämän tästä ja metsät ovat täynnä linnunlaulua. Taivas on kirkkaan sininen
Vaikka nälkä onkin paras mauste, pitkällä reissulla liemikuutiot ynnä muut oikeat mausteet ovat mielenterveyden kannalta äärimmäisen tärkeitä. Tuntuu, kuin menisimme jatkuvasti kesää pakoon RETKEN ensimmäinen kala on pannulla ja ilme sen mukainen. Näin alkavat kissanpäivät, kun taimenia, harjuksia, ahvenia ja haukia tulee niin paljon kuin jaksamme syödä! Paistettuna, keitettynä, graavisuolattuna. Proteiinin lähteenä toimii soijarouhe. RAUDUN kalastus jää tällä retkellä haaveeksi, koska tunturijärvet ovat retken loppuun asti jäiden peitossa. Mikäli kalaa ei tule riittävästi, varasuunnitelmanamme on kävellä jo aiemmin tielle. 51 huhtikuu 2018 tietenkin suklaata. Tuore, voissa paistettu hauki maistuu paremmalta kuin mikään koskaan, sillä olemmehan yli viikon syöneet vain riisi-, nuudelija soijarouhemössöjä. Rajan tuntumassa lisäkaloreiden kaipaus saa viimein täyttymyksensä, kun ensimmäiset hauet iskevät koukkuihin. Otamme mukaamme 2,5 viikon täydelliset eväät ja niiden lisäksi riisiä ja perunamuusijauhetta kalan höysteeksi 1,5 viikoksi. On kesäkuun puoliväli eikä vihreys ole viime päivien lämpimistä keleistä huolimatta vieläkään saapunut, vaan maisemat ovat edelleen syksyisen ruskeat. Koivutkin ovat taas vailla silmuja ja lumikentät vaikeuttavat kulkemista. Sää on alkanut hiljalleen viilenemään, vaikka poutakelit jatkuvatkin. Laajat tunturikoivikot ovat vaihtuneet paljakoiksi ja polttopuuta tarjoavia metsiä löytyy enää vain suojaisista laaksoista ja painanteista. Matkan edetessä Norjan puolelle Yli-Inarijoen kansallispuistoon maastot muuttuvat jatkuvasti karummiksi. Retki_48-55-Kevatvaellus_PL.indd 51 Retki_48-55-Kevatvaellus_PL.indd 51 12.3.2018 7.35.35 12.3.2018 7.35.35. Tällaisella retkellä on hyvä olla karttoja mukana sen verran laajalta alueelta, että reitinvalinnassa jää tilaa sekä yllätyksille että myöskin mieliteoille. Eväitä säästyy ja alkaa näyttää siltä, että tällä menolla pystymme viettämään nuo neljä viikkoa erämaassa. Rajan tuntumassa lisäkaloreiden kaipaus saa viimein täyttymyksensä, kun ensimmäiset hauet iskevät koukkuihin
Kovin väsyneenä tai kiireellä ei kannata hankalimpia ylityksiä lähteä edes tekemään. Joskus voi olla parempi pitää lounastauko ennen ylitystä tai leiriytyä ja ylittää joki tuorein voimin seuraavana aamuna. Tähän liittyen veden kylmyys voi keväällä olla todellinen vaaratekijä, kuten saimme retkellä huomata. Vuolaita virtoja Kevätvaelluksella tulvivien jokien ja purojen ylitykset tuovat virkistävän, jännittävän ja aivonystyröitä aktivoivan lisän peruspuurtamiseen. Vain kerran jouduimme uittamaan rinkat joesta yli, muutoin selvisimme kahlaamalla. Isommat joet ovat tietysti oma lukunsa ja sopivaa paikkaa saattaa joutua etsimään jopa tunteja. Ruoanlaiton ohella nuotiolla voi kuivatella vaatteita eikä pidä ollenkaan aliarvioida nuotion virkistysvaikutusta väsyneelle mielelle. Purot, joista kesällä pääsee kumisaappailla helposti kuivin jaloin yli, saattavat tulviessaan olla yllättävän haastavia ylitettäväksi. Todellisia ylityksiä, joissa kumisaappaan varsi ei riittänyt, kertyi retkellä kaikkiaan parikymmentä. Hankalimmissa paikoissa jokainen askel pitäisi luonnollisesti ottaa varovasti ja harkiten. Laavukangas on näppärä suoja puurajan alapuolella. Rauhallinen harkinta ja vakaa toiminta on vaikea säilyttää, kun jaloissa tunnottomuus nousee pikkuhiljaa varpaista ylöspäin ja kivulias pakotus yltyy kovemmaksi ja kovemmaksi niin, että lopulta vedestä haluaa vain äkkiä pois keinolla millä hyvänsä. Puurajan tuntuKEVÄTVAELLUS AINO nauttii lepopäivästä. Neljän viikon aikana kaasua kuluikin vain puolisen kiloa. KÄYTÄMME ruoanlaitossa nuotiota aina kun on mahdollista, jotta polttoainetta tarvitsisi kantaa mahdollisimman vähän mukana. Retki_48-55-Kevatvaellus_PL.indd 52 Retki_48-55-Kevatvaellus_PL.indd 52 12.3.2018 7.35.36 12.3.2018 7.35.36. Vielä osittain jäisistä järvistä vauhdilla virtaava vesi kun tuntuu jaloissa suorastaan kivuliaan kylmältä! Nimenomaan veden virtaus syöksee kylmyyden suoraan luuytimiin asti. Lopulta siinä vähiten huonossa paikassa vesi yltää yleensä helposti polven yläpuolelle ja virtaus on voimakas. huhtikuu 2018 52 siirtyessämme koko ajan pohjoisemmaksi ja korkeammalle. Kovin väsyneenä tai kiireellä ei kannata hankalimpia ylityksiä lähteä edes tekemään. Kahlatessa kova virta sekä pohjan yllättävät syvänteet ja kivet koettelevat tasapainoa ja huumorintajua
Ei uskoisi, että Pohjois-Norjassa voi jokin paikka tuntua rehevältä kuin sademetsä! Ohitamme tämän ”tropiikin” nopeasti ja nousemme takaisin tunturiin ja tuttuun pysähtyneeseen kevääseen. Pöyrisjärvi Karigasniemi Karasjok Kautokeino vaellusreitti vaellusreitti Hetta Kittilä Ivalo Inari Utsjoki Alta Suomi Norja Norja Suomi 20 km Hammastunturi Muotkatunturi Lemmenjoen Øvre Anárjohka kansallispuisto -kansallispuisto Retki_48-55-Kevatvaellus_PL.indd 53 Retki_48-55-Kevatvaellus_PL.indd 53 12.3.2018 7.35.38 12.3.2018 7.35.38. Tuntuu siltä, että lähdimme hetki sitten, vaikka olemme olleet matkalla parikymmentä päivää. Kuulostaa pahalta, mutta raskaankin rinkan saa kyllä kulkemaan, kun malttaa pitää taukoja eikä ahnehdi liikaa kilometrejä alussa. Tienylitykset ovat niitä paikkoja, joissa pitemmillä reissuilla herää ihmettelemään, mihin kaikki aika on mennyt ja joko ollaan näin pitkällä. Tie kulkee suojaisessa Karasjoen laaksossa ja emme voi kuin hämmästellä, kuinka vihreää siellä on. Ilma kylmenee niin, että järvestä nousee sankkaa höyryä. kartalla KUORMAJUHDAT talven ja kesän rajalla. Soijan paluu Parin viikon vaelluksen jälkeen Yli-Inarijoen kansallispuisto jää taakse ja käännämme suuntamme kohti pohjoista tunturiylänköjen reunoja seuraillen. Järvet ja joet ovat kuin kuolleita. Kevyestä varustautumisesta ja kuivatuista eväistä huolimatta rinkkojen yhteispaino nousi lähtiessä 66 kiloon. Eräänä iltana leiripaikalle saapuessamme ennustukseni viimein toteutuu, kun navakka, kolea tuuli nousee pohjoisesta. 53 huhtikuu 2018 massa liikkuessa kahluupaikka siis löytyy tulva-aikaankin melko varmasti. Pian lyijynharmaat pilvet peittävät taivaan ja lumihiutaleet viuhuvat paljakalla valkaisten pariksi päiväksi maan kevyeen lumihuntuun. Vaikka säät ovat olleet välillä koleita, olemme kuitenkin saaneet vaeltaa lähes koko tuon ajan poutasäässä. Marssiessamme harmauden keskellä pitkin ruskeaa paljakkaa käymme päivien aikana kattavasti läpi markkinoiden karkkija keksivalikoimat sekä laadimme paluupäivän bussieväslistoja. Kroppa tottuu nopeasti ja muutamien päivien kuluttua rinkka on jo luonnollinen osa itseä. Uskottavuuteni on vakavasti uhattuna, sillä olen ennustanut Ainolle ilmojen muutoksen tapahtuvan joka päivä jo ainakin viikon ajan. Näin nälkäpeikko istahtaa rinkan päälle lisäpainoksi ja tulevien päivien keskusteluja leimaakin ruoka. Kissanpäivät ovat ohi ja paluu soijarouhelinjalle on tyly. Harmillisesti kalaa ei ehtinyt tulla niin paljon, että meillä olisi yhtään ylimääräisiä eväitä. Jo ennestään kitkutellut kevääntulo seisahtuu täysin ja tunnelma on yhtäkkiä kuin lokakuussa. Ahkerasta yrityksestä huolimatta kaloista ei näy päiväkausiin merkkiäkään. Pari päivää ennen juhannusta ylitämme Kautokeino-Karasjoki-tien. Pitkän poutajakson jälkeen kylmä keli tuntuu suorastaan virkistävältä! Kurjaa sään kylmenemisessä on se, että kalantulo loppuu kuin seinään. Näin pitkä poutajakso tuntuu hämmästyttävältä
Retki_48-55-Kevatvaellus_PL.indd 54 Retki_48-55-Kevatvaellus_PL.indd 54 12.3.2018 7.35.38 12.3.2018 7.35.38. KEVÄTVAELLUS AINO ylittää yhtä lukuisista puroista matkan varrella. Eräänä tällaisena päivänä vietämme lepopäivää karun, tunturikoivikoiden reunustaman järven rannalla. Eipä aikaakaan, kun kelpo taimen potkii rannalla. Tunturiylängöillä järvissä on edelleen jäitä, joten päätämme suunnata loppureissun ajaksi puurajan alapuolelle suureen jokilaaksoon kalastamaan ja nauttimaan rauhassa viimeisistä lomapäivistä. Ei voi olla väärin, jos viikkokausien kävelyn jälkeen hetkelliseen nälkäänsä kalastaa, mutta ei tässä nyt riemunkiljahduksiinkaan syytä ole. Samassa suvannon keskellä selkäevä pyörähtää ja vesirenkaat lähtevät hitaasti laajenemaan tyynen veden pinnassa, kuin merkatakseen maalitaulun vieheelle. Tunteiden taistelukentältä esiin nousevat lopulta kiitollisuus ja nöyryys, niin kuin aina. Matalalla roikkuvat pilvet liikehtivät taivaalla idän suuntaan pyyhkien mennessään järven takana kohoavien tuntureiden huippuja. Ilo kauan kaivatusta kalaruoasta tuo tyytyväisen hymyn nokiselle naamalle. Terävät iskut puukon hamaralla kalaparan otsaan ja kurkku auki. Pilviverhossa näkyy vihdoinkin muutoksen merkkejä. Nappaan virvelini puun juurelta ja lähden kalastamaan järven rantaa. Toisaalta, siinä se makaa, suvannon kuningas, veret mättäällä, tyhjyys silmissä. Päivälämpötilat ovat jo kääntyneet hieman nousuun ja se herättää jälleen toiveita Ahdin antimista. Tukeva kahluusauva on virtaavassa paikassa välttämätön apuväline. Kuljettuani hyvän tovin näkemättä merkkiäkään kalasta tulen pienelle joelle ja päätän huvikseni seurailla sitä. Sääli ja melankolia saapuvat piirittämään ilon tunnetta. huhtikuu 2018 54 Juhannusyötä vietämme paljakalla tuntureiden keskellä. Illalla sade ja tuuli viimein heikkenevät ja lähden kalastamaan luettuani teltassa melkein koko päivän. Nälkä kurnii ja ajatus soijarouheesta saa naaman nyrpeäksi. Ulkona tuuli on tyyntymässä ja vain satunnaiset sadepisarat tipahtelevat vedenpintaan. Kesä saapuu Odotusten vastaisesti päivät uudessa laaksossamme ovat hyvin sateisia ja tuulisia. Lämpömittari näyttää kuitenkin puoli astetta pakkasta. Pyyntivietti iskee kuin salama! Sen sähköistämänä olen hetkessä rannalla heittämässä ”tauluun”. Näky tuntuu epätodellisesta, edellisestä kalahavainnosta kun on viikonpäivät. Sää on vihdoin selkeytynyt. Ensimmäisen mäen takaa jo näkyykin pieni idyllinen suvantopaikka
Kuitenkin tältä retkeltä jäävät ikimuistoisina mieleeni lumikentät, tulvat sekä jatkuvat vesistöjen ylitykset hitaasti puhkeavan kevään keskellä. × KESÄ antaa odottaa itseään. Huomenna käännämme suunnan kohti Kautokeinoa tai oikeammin Kautokeinon ruokakauppaa, jonne saavumme kahden tai kolmen päivän päästä. Kalaa tuli sen verran, että saimme viettää erämaassa niin pitkän ajan kuin halusimmekin. 55 huhtikuu 2018 Heitettyäni uistinta vielä joitakin kertoja nyt jo hiljentyneeseen suvantoon, lähden tyytyväisenä tallustelemaan kaloineni leiriä kohti. Kuitenkin tältä retkeltä jäävät ikimuistoisina mieleeni lumikentät, tulvat sekä jatkuvat vesistöjen ylitykset hitaasti puhkeavan kevään keskellä. Aino siellä jo näkyy polttopuita etsiskelevän. Vesilintupareja ilmestyy sieltä täältä rannan piilopaikoista uiskentelemaan tyynelle järvelle. Pilvien lomasta pilkistää jo sinistä taivasta ja vastarannan tuntureiden jylhät huiputkin ovat jo näkyvissä. Tuntuu hyvältä hengittää sateenjälkeistä raikasta ilmaa. Viime päivinä nälkä on ollut alati läsnä, mutta olen silti tyytyväinen. Kalajuttuja on taas kerrottavaksi pitkäksi aikaa. Läntisessä taivaanrannassa näkyy jo auringonvalon kultaama pilvenreuna. Kauempana joutsenpari uiskentelee ylväänä ja rauhallisesti keskustellen. Retki_48-55-Kevatvaellus_PL.indd 55 Retki_48-55-Kevatvaellus_PL.indd 55 12.3.2018 7.35.39 12.3.2018 7.35.39. Ajatuksissani nousen viimeiselle kukkulalle ennen leiriä. On kai aikakin. Matkalla ajatukset alkavat jo kuroa retken kokemuksista yhteenvetoa, josta voisi laittaa jotain paperille. Siinä tuoksuu vihdoinkin kesä. Vihdoinkin metsät ovat alkaneet kunnolla viheriöimään! Nautin olostani suunnattomasti. Ruskeaa maisemaa Yli-Inarijoen kansallispuistossa kesäkuun puolivälissä. Sama valo saa vesipisarat pienissä koivunlehdissä kimaltelemaan
Helsinkiläisen Kim Nyströmin haaveena oli kahdeksantonnisen vuoren huiputtaminen. Joskus niiden toteuttaminen vaatii vähän enemmän työtä ja epämukavuuden sietämistä. huhtikuu 2018 56 MANASLU A a si a Matka Manaslun huipulle Meillä kaikilla on haaveita. TEKSTI JA KUVAT Kim Nyström Retki_56-61-Nepal_PL.indd 56 Retki_56-61-Nepal_PL.indd 56 9.3.2018 16.17.07 9.3.2018 16.17.07
Kun on valinnut kohteen, on aika aloittaa henkinen ja fyysinen valmistautuminen. Matka ylöspäin oli hieman lyhyempi, ja koska olimme eristyksissä muista, vältyimme vatsataudeilta, jotka helposti levisivät leirissä. Perusleiri sijaitsee noin 5 000 metrin korkeudella. Toinen optio on lisähapen suhteen voi kiivetä lisähapella tai ilman. Retkikunnan mukaan lähteminen on unohtumaton ja mahtava kokemus itsessään, ja jos sitten vielä pääsee huipulle, on se hieno bonus! Unelman toteuttaminen alkoi lennolla Kathmanduun elokuussa 2017. Nämä kaikki ovat tärkeitä osa-alueita, mutta ehkä tärkeintä on lähteä matkaan oikealla asenteella nauttimaan. Silloin tutkitaan reittejä, karttoja ja valokuvia, hankitaan ja kokeillaan varusteita sekä tehdään fyysistä treeniä. Se tarkoittaa, että sherpa kantaa joko 40, 20 tai 10 kiloa varusteistasi. Manaslulla tyypillisesti vietetään yö ykkösleirissä, palataan alas perusleiriin lepäämään, sen jälkeen yö ykkösleirissä ja toinen kakkosessa (6 200 m) jonka jälkeen levätään perusleirissä, ja kolmannen nousun aikana käydään vielä kolmosleirissäkin (6 800 m). Parin Kathmandun päivän jälkeen lähdimme kohti Samagaun kylää 3 500 metrin korkeudella. Tämä oli ensimmäinen matkani Nepaliin ja toinen isompi retkikuntani edellinen oli 9 vuotta aiemmin Pakistanissa, kun kävin Gasherbrum 2:n rinteillä. Tavallinen strategia vuorikiipeilyssä on tehdä lyhyitä nousuja vähitellen korkeammalle, jotta keho akklimatisoituu ohueen ilmanalaan. Bussimatkan, jeeppikyydin ja viikon jalkapatikan jälkeen olimme vihdoin perusleirissä Manaslun juurella. Syy siihen oli lähinnä kustannuskysymys täysi sherpa maksaa 5 000 euroa ja lisähappi 2 500 euroa. Ruuhkainen vuori Vuorella oli poikkeuksellisen paljon retkikuntia johtuen osaksi siitä, että suuri osa Cho Oyu -vuoren retkikunnista oli käännetty Manaslulle Kiinan suljettua Tiibetin rajan. Manaslulla lisähappi otetaan tyypillisesti käyttöön kolmosleiristä ylöspäin. Loppuvaiheessa arvioimme, että perusleirissä oli 200-250 kiipeilijää sherpoineen. Se riippuu monesta tekijästä onko tuttuja, jotka ovat siellä käyneet, millaisia matkanjärjestäjiä löytyy, millainen maine vuorella on, onko se teknisesti vaikea ja millainen budjetti on. Tavoitteena oli päästä (omasta mielestäni) eksklusiiviseen ja epäviralliseen klubiin, johon Suomessa kuuluu vain kourallinen ihmisiä. Kun lähdetään vuorelle, on muutama vaihtoehto voi kantaa kaikki omat tavarat itse tai ottaa lisämaksusta täyden, puolikkaan tai neljäsosa sherpan avuksi. Miten päätyy tiettyyn vuoreen. No myönnetään, että oli siinä K U V A A d o b e S to ck Retki_56-61-Nepal_PL.indd 57 Retki_56-61-Nepal_PL.indd 57 9.3.2018 16.17.09 9.3.2018 16.17.09. Oma perusleirimme oli kaikkein ylimpänä, hieman erillään muista. Siihen minulla ei ole hyvää vastausta, mutta olin kuitenkin päättänyt toteuttaa oman haaveeni. Nelosleirissä (7 400 m) käydään tyypillisesti vasta huiputusyrityksen aikana. Itselläni ei ollut sherpaa eikä lisähappea. Klubiin, jonne pääsee, kun on käynyt yli 8 000-metrisen vuoren huipulla ja päässyt sieltä hengissä alas. 57 huhtikuu 2018 M ikä saa ihmisen haaveilemaan yli 8 000 metriä korkean vuoren huiputtamisesta. Yhdessä kiinalaisessa seurueessa oli jopa 80 kiipeilijää
Matka oli raskas, koska siihen sisältyi jyrkkää kiipeilyä lähes läkähdyttävässä kuumuudessa. Kova henkinen ja fyysinen taistelu palkittiin lopulta yli kahdeksan tuntia kestäneen koitoksen jälkeen nelosleiriin saapumisella. Silloin kuvittelin, että olisimme jo kohta perillä mutta kysyttyäni asiaa sherpalta, sain vastaukseksi että vielä menisi pari tuntia. huhtikuu 2018 58 MANASLU myös ylpeys kyseessä. Äärirajoilla Kun palasin takaisin, säätiedotus lupasi hyvää, jopa loistavaa säätä, noin viikon päähän. Hidas vauhti johtui suurimmaksi osaksi siitä, että köydessä oli erittäin hitaasti eteneviä kiinalaisia kiipeilijöitä, joiden ohi ei päässyt. Kuitenkin, jokainen askel vei minua lähemmäksi. Silloin olin täysin vakuuttunut, että joutuisin kääntymään takaisin. Kakkosleiriin siirryimme auringonpaisteessa, pelkissä t-paidoissa. Kaikista raskainta oli noin kuuden tunnin kiipeilyn jälkeen. Nousua oli paljon, 700 metriä, jonoa tuskaisen paljon ja ilma jo erittäin ohutta. Ensimmäinen yö ykkösessä oli minulle hankala. Kaukana näkyi sekä perusleiri että Samagaun kylä, ympärillä korkeat vuorenseinämät ja jäätiköt ja tietenkin Manaslun valehuippu. Kipusimme ykkösleiriin reput täynnä varusteita, joita huiputuksen aikana tarvitaan. Kävin sisäistä keskustelua, jonka lopputuloksena päätin adrenaliinin voimin ruveta siirtämään yhtä jalkaa kerrallaan eteenpäin. Retki_56-61-Nepal_PL.indd 58 Retki_56-61-Nepal_PL.indd 58 9.3.2018 16.17.10 9.3.2018 16.17.10. Suurin muutos edelliseen reissuun verrattuna oli, että nyt oli jo yllättävän paljon liikennettä. Aamulla ei ruoka maistunut, energia ja motivaatio olivat todella nollassa. Toki päätin myöhemmässä vaiheessa käyttää lisähappea nelosleiristä ylöspäin eli annoin järjen kulkea ylpeyden ja periaatteiden edellä. Samalla näin ensimmäistä kertaa koko reitin nelosleiristä huipulle. Ja uskomatonta kyllä, jo muutaman minuutin käytön jälkeen maailma rupesi taas hymyilemään ja pystyin nauttimaan käsittämättömän upeasta näköalasta auringon laskiessa lännessä Annapurnan taakse. Vähitellen, kun sain nestettä ja ruokaa tankattua, olo parani ja illalla kaikki hankaluus oli jo lähes unohdettua. Sen perusteella lähdimme parin päivän kuluttua huiputusyritykseen. Ensin yö ykkösessä ja kaksi kakkosessa. Liikuin täysin äärirajoillani ja luovuttaminen pyöri koko ajan mielessä. Oma vuoromme neloseen koitti seuraavana aamuna. Vietimme kakkosleirissä kaksi yötä, jonka jälkeen laskeuduimme perusleiriin, jossa meitä odotti suihku, lämmin ruoka sekä omat teltat. Lyhyiden nokosten jälkeen lähdimme puolenyön maissa suuntaamaan huipulle RETKIKUNNAN yhteisessä messiteltassa syötiin ja vietettiin iltaa. Koska edessä oli vähintään 3-4 päivän lepo, päätin palata alas Samagun kylään pariksi yöksi palautuakseni kunnolla. Parin kakkosessa vietetyn yön jälkeen lyhyt nousu kolmoseen. Muutaman perusleiripäivän jälkeen lähdimme akklimatisoitumaan korkeammalle. Jälkikäteen ajateltuna se oli erittäin hyvä valinta, koska siellä ruokahalu ja uni olivat aivan toista luokkaa kuin ylempänä. Mutta oli mahtava päästä kakkoseen missä nopeimmat ja kevyimmät kaverit olivat jo keittäneet valmiiksi teetä! Näkymät kakkosessa olivat mahtavat. Kompuroin leiriin ja pyysin saman tien lisähappea käyttöön. Ajattelin että näkymät eivät voi tästä enää parantua mutta myöhemmin totesin olleeni täysin väärässä. Tämä oli minulle reissun ylivoimaisesti raskain päivä. Olihan se pakko näyttää, että kyllä suomalainen jaksaa. Olin täysin loppu sekä fyysisesti että henkisesti. Sieltä oli jo hyvät näkymät reitille neloseen ja jo nyt siellä näytti olevan paljon ihmisiä matkalla ylöspäin. En löytänyt mukavaa nukkuma-asentoa, ilma oli ohutta ja tasaisin väliajoin piti haukata happea ja kuunnella vieruskaverin kuorsaamista
MATKA alaspäin kakkosleiristä perusleiriin oli pitkä. Retki_56-61-Nepal_PL.indd 59 Retki_56-61-Nepal_PL.indd 59 9.3.2018 16.17.11 9.3.2018 16.17.11. 59 huhtikuu 2018 PUJA on sherpoille tärkeä uskonnollinen seremonia ennen vuorelle nousua
huhtikuu 2018 60 MANASLU VIIMEINKIN huipulla noin klo 6.30 aamulla. Retki_56-61-Nepal_PL.indd 60 Retki_56-61-Nepal_PL.indd 60 9.3.2018 16.17.12 9.3.2018 16.17.12
Poimin siis ylemmistä leireistä vähitellen omia varusteita mukaan ja ykkösleirin jälkeen reppu painoikin jo yli 20 kg. Kesti yli puoli tuntia ennen kuin jono pääsi liikkumaan eteenpäin. Olin päivän päätteeksi ollut liikenteessä 18 tuntia pienen puuroja teeannoksen voimin. On aika uskomatonta millaisiin suorituksiin ihminen pystyy, vaikka kroppa protestoi kaikin tavoin. 27. syyskuuta noin kello 6.30 seisoin lopulta itse huipulla ja kävi mielessä, että juuri sillä hetkellä olin ehkä maailman korkeimmalla oleva ihminen! Paluu alas oli nousuun nähden nopea. 61 huhtikuu 2018 puurokupin ja teen voimalla. × Retki_56-61-Nepal_PL.indd 61 Retki_56-61-Nepal_PL.indd 61 9.3.2018 16.17.14 9.3.2018 16.17.14. ilis, jonka voi kokea kun katselee ympärilleen lähes maailman huipulta, tietäen että olin tehnyt jotain, josta monet uneksivat. Palasin kotiin viiden viikon poissaolon jälkeen noin viikon etuajassa ja 10 kiloa kevyempänä, mutta mahtavan ja upean kokemuksen rikkaampana! Kaikki oli mennyt putkeen sekä henkisesti että fyysisesti seura, olosuhteet, maisemat ja tietenkin se . Olosuhteet olivat täydelliset ei tuulenpuuskaa, ei pilvenhattaraa ja näkymät, joista voi vain uneksia! Viimeinen ponnistus huipulle olikin sitten jonottamista. Mutta auringon noustessa ikimuistoinen hetki oli, kun huomasin takanani Manaslun varjon heijastuvan Annapurnan rinteille. Ensimmäisen 4 tunnin aikana ympärillä olevasta maailmasta ei ollut juurikaan tuntumaa. Itse olin jo päättänyt, että jatkan koko matkan alas perusleiriin saakka. Viimeinen rutistus ykkösestä perusleiriin olikin aikamoinen henkinen ja fyysinen ponnistus
huhtikuu 2018 62 TALVIRIIPPUMATTO V a ru st ee t M aailmanlaajuisesti amerikkalaisyritys Eagles Nest Out. Vannoutunut riippuilija Mia Hytti kokeili komboa jurmolaisessa jouluyössä. Ensimmäisenä yönä ulkosaaristossa 23 metriä sekunnissa puhaltanut myrskytuuli riepotteli leiriä siinä määrin, että testissä selvisi lähinnä, voiko riippumattoa käyttää riippuliitimenä ja löytyykö testaaja aamulla Ruotsista. Itse matto ei tuonut suuria yllätyksiä, vaan oli ”perushyvä”. Testasimme ennakkoon seuraavaa kokoonpanoa: Riippuilijoiden mattovalikoima saa keväällä lisäystä, kun ENO:n valikoima tulee Scandinavian Outdoorin hyllyihin. Gibson Talvista riippumattoilua 1. Retki_62-63-Talviriippukeinu_PL.indd 62 Retki_62-63-Talviriippukeinu_PL.indd 62 11.3.2018 11.14.24 11.3.2018 11.14.24. Testaaja joutui pakenemaan sisätiloihin, mutta sekä matto että tarppi selvisivät myräkästä ehjinä. Blaze Underquilt Downtek Testiaika oli riippuilun kannalta jännittävää sydäntalvea. Helios UL Suspension System 3. Doublenest Hammock Prints 2. Myrskyn laannuttua ENO tarjosi varsin rauhaisia nukkumiskokemuksia sekä Jurmossa että myöhemmin muualla talvisaaristossa. Talvella leveyttä saisi olla hieman enemmänkin, jotta kaikkien TARPPI on riittävän suuri ja sen saa napakasti kiinnitettyä erilaisiin asentoihin tilanteen ja sään mukaan. Profly Rain Tarp 4. tters on yksi markkinoiden suurimpia riippumattoihin ja niiden tarvikkeisiin erikoistuneita yrityksiä. TEKSTI Maija Arosuo KUVAT C. Kokonaisuus on toimiva
Tarppi helppo pystyttää Tarppi oli suuri ja toimiva. KUN riippumattoon laittaa sisälle lämpimän makuualustan ja talvimakuupussin sekä alle kunnon alaviltin, tarkenee siinä nukkua talvipakkasellakin. Alapeiton osuus summasta on noin 240 euroa, muut varusteet ovat huomattavasti edullisempia. Maakiiloja toimituksessa ei ole. Nyt kokemus oli hieman karjalanpiirakkamainen. Kiinnityshihnat eli ”puunhalaajat” rullautuvat pieneen ja ovat kevyet. Uskon asia on, luottaako ilman koukkuja ja KYLMYYS tulee riippuillessa alhaalta, mitä vastaan ENO:n alapeite antaa hyvän suojan. Matto pakkautuu taskuunsa ja on kevyt kantaa. Tuulessa se pyrki jopa matosta sivuun. Mattoja löytyy jos jonkin värisiä ja printtikuvioisia. Ensimmäisellä käyttökerralla puunhalaaja hieman luisti, mutta sen jälkeen se toimi moitteettomasti. Kiinnitysnaruissa näkyi pientä kulumista, mikä johtui varmaan rajusta tuulesta. Silti sitä ei toivoisi havaitsevansa heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Mekanismi on nerokas pleissi: vetämällä punosta toisen sisällä luodaan portaaton säätö, jolla kireys saadaan juuri sopivaksi. Suomessa vastaavaa pakettia ei vielä ole tarjolla, mutta valmistajan nettikaupassa sen arvo on vajaa 500 dollaria eli vähän alle 400 euroa. Erillistä keskinarua ei ole, vaan kangas kiinnitetään reunoistaan. Joustavat narut auttoivat kiinnittämään tarpin helposti napakaksi suojaksi. Ne on laitettava oikeaan asentoon, mistä amerikkalaistyyliin varoitellaan runsaasti. Hihnaa on helppo käyttää, jos puun ympärys on sopiva ja puut ovat sopivalla etäisyydellä toisistaan. Peitto jää ainakin kokeiltua mattoa aika paljon lyhyemmäksi, jolloin pää tai jalat jäävät peiton ulkopuolelle. Leiri oli kevyt kantaa mukana, helppo pystyttää ja varusteet kuivuivat nopeasti käytön jälkeen. 63 huhtikuu 2018 solmuja olevaan keksintöön. Pintamateriaali hylki mukavasti vettä ja peitto oli sateisenkin yön jälkeen ravisteltavissa kuivaksi. Retki_62-63-Talviriippukeinu_PL.indd 63 Retki_62-63-Talviriippukeinu_PL.indd 63 11.3.2018 11.14.25 11.3.2018 11.14.25. ENO:n välineiden lisäksi kunnollisiin yöuniin riippumatossa vaaditaan vielä lämmin makuualusta ja talvimakuupussi. Se tarjoaakin mukavasti lämpöä pienessä pakkauskoossa. Nukkumislämpimyyteen se ei tuntunut vaikuttavan. ll power on 750. Kiinnittämiseen tarkoitetut kumilangat peiton yläreunoissa jättävät viltin helposti löysäksi, jolloin se roikkuu tarpeettoman alhaalla. Näillä varusteilla matossa nukkui mukavasti talviyön. ENO :n kiinnityssysteemi perustuu pleissiin, jossa punos kiristyy nukkujan painosta. Karbiinihaat toimivat moitteettomasti. Sen voi kiinnittää moneen eri asentoon tilanteen mukaan. Ne ovat hämmästyttävän pehmeää materiaalia ja näyttivätkin ensimmäisen kerran jälkeen siltä kuin olisivat olleet käytössä jo pitkään. Alapeiton materiaali on lämmintä ja KIINNITYKSEN on oltava pitävä, ettei yöllä putoa niska edellä kivikkoon. kevyttä untuvaa, jonka . × vällyjen kanssa voisi kääriytyä mukavasti maton reunojen sisään
huhtikuu 2018 64 KOKEILTUA TEKSTI JA KUVA Benjamin Hokkanen P ohjois-Amerikassa suosiotaan kasvattanut kevytretkeily näkyy tämän kevään rinkkauutuuksissa. Mukava kevyellä kuormalla Molemmat mallit on tehty kevyellä kuormalla liikkuville. × MOLEMPIEN rinkkojen ulkotaskuissa on paljon tilaa. Sen jälkeen ohut lantiovyö ja olkaviilekkeet eivät saa painoa mukavasti selkään. Punnittu paino: 750 g (45 l, koko M) Hinta alkaen: 260 euroa Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 64 Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 64 11.3.2018 11.37.18 11.3.2018 11.37.18. Levity sopii parhaiten niille, joiden ei tarvitse murehtia reilun kymmenen kilon painorajasta. 45 ja 60-litraisena saatavilla oleva Levity painaa reilusti alle kilon. Rinkkaa on saatavilla kolmessa koossa: 38, 48 ja 58-litraisena. Eja on saatavilla 38 ja 48-litraisena. Rinkan irrotettava huppu kiinnittyy nyt muovisoljilla, kun aikaisemmassa mallissa huppu pujotettiin kiinni. Uuden Exosin rakenne on edelleen kevyt ja siinä on hyvin ilmastoitu selkäpaneeli sekä iso, joustava etupaneelin tasku. Kantojärjestelmä on mukava reiluun kymmeneen kiloon asti. Siksi sen pakkaamisessa joutuu olemaan huolellisempi kuin Exosin tai Ejan kanssa. Uuden mallin etutaskua on vahvistettu siirtämällä joustava verkko vain paneelin sivuille. Rinkan alumiiniset kaaret työntävät painopisteen hieman kauemmaksi selästä, mutta se ei aiheuta ongelmia niillä kiloilla, joille rinkka on suunniteltu. Molempien rinkkojen AirSpeed–selkäpaneeli hengittää erinomaisesti. Punnittu paino: 1180 g (38 l, koko M) Hinta alkaen: 150 euroa Ospray Levity Koot: 45 ja 60 litraa. Ohut materiaali ja ennemmin narua muistuttavat kompressiohihnat kertovat, millä keinoin rinkan paino on saatu alas. Ospray Exos & Eja Koot: 38 ja 48 litraa, Exos myös 58-litraisena. Uudesta mallista on karsittu pois lantiovyön ja olkaviilekkeiden pienet taskut, joten pientavara ei enää ole yhtä kätevästi käsillä kuin edeltäjässään. Sekä Levity, että Exos & Eja -sarjojen rinkkojen kanssa täytyy olla materiaalien puolesta hieman varovainen, eivätkä ne välttämättä ole paras vaihtoehto käyttäjälle, joka tykkää viettää lounastaukoa rinkan päällä istuen. Yhdysvaltalainen Osprey tarjoaa kaksi mallia kevyemmällä kuormalla liikkuville. Kevään kevyet uutuusrinkat Ospreyn uudistettu Exossarja tarjoaa naisille oman Eja-mallin. Täysin uusi Levity viilaa Exosin ylimääräiset grammat ja hämmästyttää keveydellään. Rinkan erinomaisesti hengittävä selkäpaneeli sekä organisointia helpottavat isot sivuja etutaskut tekevät rinkasta mukavan käyttää. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, koska rinkat on suunniteltu nimenomaan kevyemmille kantamuksille. Uusitussa Exos-sarjassa on paljon tuttua aikaisemmasta mallista. Exos ja Eja ovat hyvä valinta kuormaansa pikkuhiljaa keventävälle. Toinen uutuus on markkinoiden kevyin Osprey-rinkka Levity. Exos-sarja saa rinnalleen naisille suunnitellun Ejan, jonka kantojärjestelmä on suunniteltu naisen anatomialle. Levityn materiaali on läpikuultavan ohutta
Baabukin villaiset tennarit sopivat mainiosti Suomen kesään. Täyspitkien liimattavien nousukarvojen käyttö kiinteän pitokarvan päällä ei ole hyvä idea, mutta pitoa voi lisätä omavalmisteisilla pätkillä. Järven jäällä ja tasaisessa maastossa Off trace vie sujuvasti eteenpäin. Helposti keväthangille TEKSTI JA KUVA Marika Varpenius Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 65 Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 65 11.3.2018 11.37.20 11.3.2018 11.37.20. 65 huhtikuu 2018 Huopikkaat kesään Huopatossu on kaikille tuttu pakkaskelin töppönen, mutta villa toimii materiaalina myös lyhytvartisessa kesäkengässä. Kuvassa esiintyvää Urban Wooler -mallia ei toistaiseksi ole kovin helposti saatavilla kotimaan markkinoilta, mutta vastaavan nauhoitettavan Sneaker-mallin saatavuus on parempi. Yhdellä suksella painoa on noin kilo. Baabuk valmistaa villasta pitkävartisten talvisaappaiden lisäksi myös lyhytvartisia kenkiä ja tossuja monipuoliseen käyttöön. × Haganin suksessa on kiinteä pitokarva. Huopikkaat tuotetaan ekologisesti ja eettisesti Nepalissa ja Portugalissa. Leikkaukseltaan Haganin suksi on melko tasapaksu, 6860-65 mm. Villa ei kerää turhia hajuja, joten nämä tennarit eivät pahemmin tuoksahda kuumankaan päivän jälkeen. × Hintaluokka: 210 €. Tosin jyrkimmissä mäissä ja kuormaa vedettäessä pito tahtoo loppua auttamatta kesken. Huovutetut villatennarit Baabukin huopatennarit ovat lookiltaan modernit. Hagan X-Tracet myy Bear&Water. Huopatossujen tapaan lämmönsäätely toimii hyvin, ja ohuena tossut sopivat kesäkeliin ja myös ilman sukkia käytettäväksi. Hagan luistaa pidempiin ja leveämpiin karvoihin tottuneella hiihtäjällä yllättävän hyvin ollakseen BC-suksi. TEKSTI JA KUVA Marika Varpenius H uovasta tehty kenkä mielletään yleisesti pitkävartiseksi talvisaappaaksi, mutta sveitsiläisen kenkävalmistaja Baabukin lähestymistapa huopikkaisiin on hieman toisenlainen. Off trace on poikkeuksellinen BC-suksien pienessä joukossa, koska siinä on kiinteä pitokarva. Suksea voi siis pitää melko huoltovapaana, kun pitovoiteiden kanssa pelaamisen, tai nousukarvojen kiinnittelyn ja irroittelun voi teoriassa unohtaa. Huovutus tekee villasta myös hieman vettä hylkivää. H agan Off trace on teräskanttinen BC-suksi kovilla hangilla hiihtelyyn ja tunturiin. X-Tracea on saatavilla pituuksilla 170-200 cm, aina kymmenen sentin välein. Pito ja luisto ovat tietysti aina jonkinlainen kompromissi, ja suksivalinnat tulee tehdä aina hiihtoretken luonnetta mukaillen
Swook-. eece puolestaan on perinteinen, lämmin välikerros täyspitkällä vetoketjulla ja kahdella avoimella taskulla. Samainen lapsi myös kuluttaa vaatteita paljon, ja pallopeleissä, hiihdossa, pipolätkässä ja muissa rymyämisissä vaatteet joutuvat koville. Kovimmilla pakkasilla kuoritakki jää välikerroksienkin kanssa turhan ohueksi, eikä Milaa talvitakkina toki myydäkään. Perinteisesti suomalaiset ostavat lasten vaatteet helposti marketeista ja lastenvaateliikkeistä, mutta myös urheilukauppojen valikoima kannattaa vilkaista. Mila kerää myös ekologisuuspisteet olemalla täysin PFC-vapaa. Haglöfs uskoo vaatteensa käyttöikään ja takin sisäselkämykseen onkin painettu paikat kolmen käyttäjän nimelle, joten nimikointi on helppoa kierrätettäessä takkia seuraaville lapsille. eece. Neljä kuukautta on lyhyt käyttöaika vaatteelle, mutta kasvavan lapsen vaatteiden käyttöiässä se voi olla juuri yksi kausi, kunnes vaatteesta kasvetaan ulos. huhtikuu 2018 66 KESTOTESTI Lasten ulkoiluvaatteet löytyvät ulkoilukaupasta Haglöfs toi syksyllä markkinoille ulkoiluvaatesarjan lapsille. Mila-kuoritakki oli käytössä arkivaatteena koulussa, päiväretkillä, koirien kanssa ulkona touhutessa, luistelussa ja kaikissa lasten ulkoleikeissä ja pallopeleissä. Mallistossa on ulkoiluja välivaatteita lapsille, ja malliston kantava ajatus on kerrospukeutumisessa. Hinnoiltaan Haglöfsin mallisto on hieman eri luokassa kuin halvin markettitavara, mutta niin ovat myös tuotteiden laatu ja kulutuskestävyys. Mila on täysiverinen kuoritakki, siinä missä Haglöfsin aikuisillekin suunnatut mallit. Mila-takki oli aktiivisesti käytössä noin neljä kuukautta, aina kelien salliessa. Varsinkin toinen testilapsista on pukeutumisen suhteen tarkka ja jättää käyttämättä vaatteet, jotka eivät tunnu tai näytä Haglöfs Lasten mallisto Mikä: Haglöfs lasten mallisto Testatut vaatteet: Mila jacket 109 €, Swook jacket 75 € Kenelle: Aktiivisille lapsille hyvältä. Kapeaan housumalliin mahtuville nuorille Haglöfsin kuorihousutkin ovat kokeilemisen arvoiset. Tässä ajassa vaatteeseen ei tullut näkyviä jälkiä käytöstä. × TEKSTI JA KUVA Marika Varpenius Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 66 Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 66 11.3.2018 11.37.21 11.3.2018 11.37.21. Vaatteet olivat mieluisia ja ne menivät käyttöön hymyillen. Kaksikerroksinen takki on pehmeän tuntuinen päällä, ja verkkovuori sisäpinnassa lisää mukavuutta. 11ja 12-vuotiaat testaajat pitivät vaatteista ja meinasivat saada nahistelunkin aikaan testikamoja kokeillessaan. Ehjänä kauden yli kestävä takki on aina helpompi laittaa eteenpäin, joten laatuun kannattaa lasten vaatteissakin kiinnittää huomiota. H aglöfsin lasten mallisto on suunnattu liikkuville, aktiivisille lapsille ja sitä myydään siellä, missä aikuistenkin ulkoiluvaatteita – urheilukaupoissa. Testattavaksi toimitetut Rugged Mountain Pants -kuorihousut olivat malliltaan hyvin kapeat, eikä niille löytynyt pidemmälle käyttöjaksolle sopivaa testikäyttäjää. Takissa on kaksi taskua, neppareilla irrotettava huppu ja kiristykset helmassa ja hihansuissa. Testattavana olivat lasten Mila-kuoritakki ja Swook-
On niin ruma ettei kelpaa varkaille edes Oulussa.” ti ottaa kaiken irti. Tapasimme Joel Kauppisen keskikesällä Pallaksen yössä tunturin laella maastopyörä alla ja sukset selässä. ”E i varusteiden tarvitse olla viimeisintä huutoa”, Joel summaa. Varusteet ovat reissuilla kovilla. ”Mikään ei kestä ikuisesti, mutta osa kamoista on luokattoman heikkoja. × TEKSTI JA KUVA Marika Varpenius Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 67 Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 67 11.3.2018 11.37.22 11.3.2018 11.37.22. 2. Scarpan tellumonot ja Rottefellan NTN Freedom -siteet ”Siteet kesti kolme kautta ja varaosan sai vielä takuuseen.” 4. Pyöräily on sallittua vain merkityillä reiteillä, joten pyörä jäi parkkiin merkityn reitin varrelle. Uudet Hestrat on jo jemmassa.” 3. Pallaksen Pyhäkurussa riittää lunta pitkälle kesään, ja siitä Joel päätJoelin luottovarusteet 1. Lisäksi Joel on mukana kehittämässä Rewindr -träkkäyssovellusta. Campin kiipeilykypärä ”Pian 15 vuotta vanha kypärä on ämpärimuovia, eikä sitä saa rikki” Joel nauraa. 67 huhtikuu 2018 LUOTTOKAMAT Haussa kestävät varusteet Tromssassa opastyötä tekevä Joel Kauppinen on kokeillut paljon varusteita. Harrastuksiin kuuluu muun muassa toppturia, maastopyöräilyä ja kiipeilyä. Harrastuslista on pitkä, mutta vielä pidempi on hajonneiden tavaroiden lista. Hestran rukkaset ”Ihan lyömättömän hyvät! Kolmannet sisähanskat menossa ja kuori on saanut teippiä ympärille. Varaosia sai ja taas on soivat pelit.” 5. Arkipyörä vuoden -97 teräsrunkoinen Tunturi Kayapo ”Hinta oli 50 euroa, ja osiin on vuosien varrella mennyt yli 500 euroa. Hyväksi havaitut tavarat päivitän usein tuoreisiin vastaaviin.” Viimeisin hankinta on jääruuvien teroituslaite. Loppumatka alas lumirajalle piti kulkea jalan. Varusteissa tärkeintä on luotettavuus, kestävyys ja käytännöllisyys. Grivel Rambo 4 -jääraudat ”Pultti poikki ja kärkipiikki hukkaan
Entä jos haluaa jotakin muuta. Markkinoilla on lisäksi useita villavalmistajien tekemiä takkityyppisiä ratkaisuja, joille löytyy käyttökohteensa. Kolmen erilaisen takin kantaminen retkellä vaatii vakavaa harrastuneisuutta – tai vastaavasti täydellistä kokemuksen puutetta. Perinteisten takkien lisäksi mukaan voi ottaa tuulipaitamaisen lisäkerroksen, joka ei repussa paina paljoakaan mutta tuo kuoritakkia ohuemman ja ehkä mukavamman suojan tuulelta. Kartta ja suklaapatukkakin olisi hyvä saada jemmattua, joten taskuissa tarvitaan tilaa. Vahvistetut olkapäät kestävät paremmin myös sadetta, jos niissä on jokin käsittely tai vahausoptio. eece, valitse itse), kolmannen takin on tuotava jotain todella paljon lisää, jotta sitä viitsii kuljettaa mukana. 69 huhtikuu 2018 Vaellukselle on helppo ottaa mukaan kuoritakki tuulta ja sadetta vastaan sekä untuvatakki tuomaan lämpöä. Rinkan olkaviilekkeet ja lantiovyö kuluttavat takkia tietyiltä osin. Esimerkiksi ultrakevyt välikerros voi tulla kyseeseen. Valmistajat ovat ottaneet tämän huomioon puhtaasti vaeltamiseen suunnitelluissa tuotteissa. Esimerkiksi Acliman Woolshell on tällainen. Hengittävämpää, mukavampaa, toisenlaista. Taskujen liian pieni koko, väärä sijoittelu tai vähäinen lukumäärä on monen takin ongelmakohta. Softshell taasen tuntuu kuoritakkia joustavammalta päällä eikä vastusta liikettä. Lyhyillä päiväretkillä tai hikisemmissä ulkoilusuoritteissa kuoritakkia hengittävämpi vaihtoehto voi olla hyvä valinta, ja kesähelteillä ohutkin untuvatakki voi olla liian hikinen ratkaisu. Valmistajat tarjoavat hyvin erilaisia tuotteita samaan harrastukseen. TEKSTI JA KUVAT Marika Varpenius Kalvoton, Kalvoton, ei kelvoton ei kelvoton Retki_68-71-Takkikatsaus_LYHENNETTY_PL.indd 69 Retki_68-71-Takkikatsaus_LYHENNETTY_PL.indd 69 8.3.2018 12.56.27 8.3.2018 12.56.27. Kankaista tunnistettavimmin on brändätty Fjällrävenin G-1000 kaikkine variaatioineen, mutta samankaltaista kangasta käyttävät monet muutkin valmistajat. Tavarat taskuun Vaeltajan takeissa lähtökohtana voi pitää sitä, että taskut on sijoiteltu siten, että niitä voi käyttää rinkan ollessa selässä. Niiden soisi pysyvän taskussa, vaikka sieltä kaivaisi esille jotakin muuta. Katsastimme markkinoilla olevat kalvottomat takit ja kerromme mihin ne soveltuvat P erinteisiä kalvottomia ja erähenkisiä polyesteripuuvillakankaisia takkeja on tarjolla monella valmistajalla. Kaikkia takkeja ei reppuunsa kannata haalia. Polyesteripuuvillasekoite ei tietystikään ole ainoa vaihtoehto takkikankaaksi. Mikäli housuissa tai rinkan lantiovyössä on riittävästi taskuja, yksien taskujen jääminen lantiovyön alle ei tietysti haittaa. Jos vaelluksella on matkassa jo esimerkiksi kuoritakki ja untuvatakki (tai sadetakki ja perinteinen erätakki tai vaikka erätakki ja paksu . Myös erilaisten pientavaroiden, kuten puhelimen tai avainten säilytys on ratkaistava järkevästi. Perinteinen kangas ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita perinteistä, tunkkaista vaatetta, sillä moneen takkiin on lisätty reippaasti moderneja yksityiskohtia, kuten hengittäviä ja joustavia osioita, sekä toimivampia leikkauksia, jotka lisäävät takin käytettävyyttä huomattavasti
Hengittävä ja ohut Torque on suunnattu kiipeilyyn, mutta toimii myös muissa lajeissa. Rabin takki on leikkaukseltaan niukka ja tehty liikkuvalle ihmistyypille. Takki painaa vain 130 grammaa (naisten S) ja pakkautuu todella pieneen tilaan. Takki soveltuu vaellukselle, jossa paidan päälle tarvitaan vähän lisää, muttei kuitenkaan haluta pukea paksua vaatekerrosta tai varsinaista takkia. Hintaluokka: 170 euroa ARCTERYX NODIN NODIN on superkevyt ja ohut, ja soveltuu käytettäväksi tuulta pitävänä kerroksena. Hintaluokka: 160 euroa Kokeilijan vaihtoehdot Retki_68-71-Takkikatsaus_LYHENNETTY_PL.indd 70 Retki_68-71-Takkikatsaus_LYHENNETTY_PL.indd 70 8.3.2018 12.56.27 8.3.2018 12.56.27. huhtikuu 2018 70 KALVOTTOMAT TAKIT RAB TORQUE TORQUE on joustavaa ja kevyttä kangasta, jonka kyynärpäissä ja lantiolla on kulutusta kestävät osiot. Woolshell -sarja on kattava paketti tuotteita, joita voi käyttää viileässä kelissä ja kovalla sykkeellä, sekä kerrostaa välivaatteen tavoin. Hintaluokka: 180 euroa ACLIMA WOOLSHELL ACLIMAN villasekoitetakki soveltuu kylmeneviin iltoihin. Ohut tuulenpitävä kerros on hyvä lisä kuoritakin ja kevytuntuvatakin kanssa vaeltavalle. Edessä on kaksi taskua, joita voi käyttää rinkan ollessa selässä. Takki tuntuu mukavalta ja pehmeältä päällä. Taskuja on vähän ja ne jäävät lantiovyön alle. Woolshell on olemukseltaan fleecen ja takin väliltä, sillä ulkonäkö muistuttaa fleeceä mutta käytettävyydessä on hitunen päällysvaatetta. Vetoketjuissa on heijastimet ja takana heijastava logo. Takki soveltuu hyvin myös kerrostamiseen
Takissa on hauska huppu. Hintaluokka: 200 euroa FJÄLLRÄVEN KEB FJÄLLRAVENIN Keb on tarkoitettu tunturivaelluksille. Pihka -mallissa on neljä taskua, joista kaksi on käytettävissä repun kanssa. Hintaluokka: 320 euroa SASTA PIHKA PIHKA on myös polyesteripuuvillakangasta, kuin muutkin perinteiset vaellustakit. . Takissa on neljä isoa taskua, joista kahta voi käyttää repun kanssa. Keb hengittää hyvin, ja tuulenja vedenkestoa voi lisätä vahaamalla soveltuvat osat. 71 huhtikuu 2018 LUNDHAGS HABE LUNDHAGS Habe on perinteisten polyesteripuuvillatakkien sarjaa, jota on päivitetty istuvuutta lisäävillä leikkauksilla. Takissa on käytetty G-1000 Eco -kangasta olkapäissä, hupussa sekä lantiolla, ja joustavaa kangasta selässä, käsivarsissa ja taskuissa. Takin taskut on sijoiteltu siten, että niitä voi käyttää rinkan kanssa. Takissa on tuuletukset kyljissä, eli vetoketjut eivät paina kainaloita. Toimivat kiristykset hihoissa, hupussa ja lantiolla jäävät kaipaamaan seurakseen vain vyötärökiristystä. Hintaluokka: 250 euroa Perinteisen ystävälle Retki_68-71-Takkikatsaus_LYHENNETTY_PL.indd 71 Retki_68-71-Takkikatsaus_LYHENNETTY_PL.indd 71 8.3.2018 12.56.29 8.3.2018 12.56.29. Takin hihoissa ja kainaloissa on käytetty joustavaa kangasta lisäämään istuvuutta, liikkumismukavuutta ja takin hengittävyyttä. Päähän vedettynä huppu on erittäin tunnelimainen, ja hyvin tuulelta suojaava, ja alas laskettuna asettuu suojaavaksi kaulukseksi
kyseessä. Ominaisuuksista joutuu luonnollisesti maksamaan, sillä piezo ja regulaattori nostavat mallien hinnat selvästi kilpailijoita korkeammiksi. Testissämme oli piezolla ja regulaattorilla varustettu versio. Vaativammilla vaelluksilla se on hyvä valinta varakeittimeksi. Retki_72-81-Keittimet_PL.indd 72 Retki_72-81-Keittimet_PL.indd 72 12.3.2018 7.42.47 12.3.2018 7.42.47. Toisen sukupolven keittimessä pakattavuutta on parannettu, kuljetuskotelo on uusittu ja kattilantukia on levennetty, jotta ne antaisivat parempaa tukea pienemmille keittoastioille. Pienempi 2,6 kilowatin malli palkittiin vuonna 2013 alan arvostetulla ISPO Awardilla aasialaisten tuotteiden sarjassa – silloin nimellä Fire-Maple Hornet FMS-300T. Primuksen malleista kevyempi MicronTrail on saatavilla kolmena eri versiona: perusmallin rinnalla on piezo-sytytyksellä varustettu keitin sekä testimallimme, jossa on piezon lisäksi myös regulaattori. Keitintä ostaessa on syytä varmistaa, mikä malli on Hehkuva rinki Kevyt kaasukeitin on jokaisen retkeilijän perusvaruste. Optimus Crux on esiintynyt varsin pitkään samalla nimellä ja perusrakenteella, mutta vuosien varrella mallia on myös uudistettu. Pieneen pakkautuva toho kulkee keveillä ja nopeilla retkillä helposti mukana ainoana keittimenä. Kiinalaistehdas valmistaa samoja keittimiä useille jälleenmyyjille eri tuotenimillä (muun muassa Olicamp ja Monatauk), joten näitä malleja on markkinoilla runsaasti. Mustana hevosena testiä täydentämään saatiin maailmalla tunnettu, mutta PRIMUS MicronTrailin regulaattori tuottaa levollisen ja tasaisen liekin. huhtikuu 2018 72 KEVYET KAASUKEITTIMET TEKSTI JA KUVAT Mikko Hieta K aasupatruunan päälle kierrettävä keitin on käytössä monipuolinen. Keitin on saatavissa myös ilman regulaattoria sekä useimpiin venttiileihin sopivana duo-valve-versiona. Kanisterikeittimen toimintaperiaate on yksinkertainen, mutta yksityiskohtia hiomalla mallit kehittyvät vuosien varrella. Malli on edelleen markkinoiden keveimpiä kaasukeittimiä. Järeämpi PowerTrail sopii isompaan kokkailutarpeeseen. Isompi 2,8 kilowatin versio on alkujaan vuodelta 2008 ja tunnetaan myös nimellä Fire-Maple FMS116. PocketRocket 2 on yhdistelmä mallinimen ensimmäisen sukupolven keittimestä sekä suositusta MicroRocket-mallista. Bilteman keittimet ovat kiinalaisen Hang zhou Xinhuofeng Outdoors -tehtaan valmistamia, mutta Biltema myy niitä ilman alkuperämerkintää pelkällä kaasukeitin-nimellä. Valmistajan piilottamiseen ei olisi tarvetta, sillä kyseessä ei ole mikä tahansa tusinatuote. Mutta mikä niistä on paras. Kaasua on helppo hankkia kaikkialta, eikä hintakaan päätä huimaa. Ominaisuudet riittävät myös vedenkeittämistä vaativampaan eräkokkailuun. Uusimpia versioita testissämme edustavat viime vuonna esitellyt MSR PocketRocket 2 sekä Primus MicronTrail ja PowerTrail. Uutuuden tultua markkinoille, aiempien mallien valmistus on lopetettu
73 huhtikuu 2018 T E S T I Biltema 37–650 Biltema 37–666 GSI Outdoors Pinnacle MSR PocketRocket 2 Optimus Crux Primus MicronTrail Primus PowerTrail Biltema 37–666 Primus PowerTrail GSI Outdoors Pinnacle Biltema 37–650 Primus MicronTrail Optimus Crux MSR PocketRocket 2 Retki_72-81-Keittimet_PL.indd 73 Retki_72-81-Keittimet_PL.indd 73 12.3.2018 7.42.50 12.3.2018 7.42.50
On makuasia suosiiko mieluummin pehmeää vai kovapintaista pakkausta. Molemmat ovat toteutukseltaan onnistuneita. Bilteman heikkous on pieni koko – varret eivät anna tukea kovin suurelle astialle. Se vaatii alkuun hieman opettelua. PowerTrailmallin neljä tukivartta antavat vieläkin laajemman tuen, mutta avausmekanismi on hankalampi. Parhaaseen suoritukseen yltää Primuksen MicronTrail, jonka tuet ovat jämäkät, ulottuvat ja helppokäyttöiset. Jäännöspisteen saa Primuksen PowerTrail hyvästä pakkauspussistaan. MSR taittuu pieneksi ja se on helppo pakata muoviseen suojakoteloon. Kattilantukien pitää olla keittoastialle sopivat ja mieluusti tukevasti lukittuvat. huhtikuu 2018 74 Ominaisuudet merkki malli hintaluokka paino (ilmoitettu/mitattu) poltin, halkaisija kattilatuet, halkaisija korkeus valmistusmaa pakkaus koko pakattuna Biltema 37-650 27 € 70 / 64 g 48 mm 110 mm 70 mm Kiina pussukka 55 x 55 x 65 mm Biltema 37-666 30 € 45 / 45 g 18 mm 84 mm 68 mm Kiina pussukka 35 x 32 x 51 mm GSI Outdoors Pinnacle Canister Stove 50 € 68 / 68 g 31 mm 140 mm 75 mm Korea pussukka 53 x 41 x 75 mm MSR PocketRocket 2 38 € 73 / 74 g 27 mm 120 mm 77 mm Korea muovirasia 43 x 38 x 77 mm Optimus Crux 50 € 83 / 87 g 48 mm 110 mm 80 mm Taiwan neopreenipussi 57 x 31 x 84 mm Primus MicronTrail reg. Polttotesti Suomessa harvinainen kanadalais-amerikkalainen GSI Outdoors Pinnacle. Kun keitin kierretään kaasupatruunan päälle, huolta aiheuttaa pinon tukevuus. /w piezo 90 € 94 / 86 g 35 mm 136 mm 90 mm Viro pussi 68 x 57 x 68 mm Primus PowerTrail reg. /w piezo 2,6 kW 0,37 mm 10 mm 198 g/h 2:46 8 g 8:17** 23 g Primus PowerTrail reg. Kumpikaan toteutus ei ole täysin onnistunut. Siksi keskeinen valintaperuste on keittimen käytettävyys. Pienikokoisella keittimellä on riittävän kokoinen pakkauspussi, johon keitin on helppo sujauttaa. Kolmen pisteen sarjassa kilpailevat MSR ja Primus MicronTrail. Keitin irrota ja kiinnitä! Keitintä tarvitaan, kun on nälkä ja väsyttää. Toiselle sijalle yltää GSI Outdoors samankaltaisella ratkaisulla – keitin vaan on hieman kookkaampi. Muuten kookasta ja painavaa keitintä ei ole tässä vertailussa kaikkein nautinnollisinta kantaa mukana. Näin keitin kulkee aina kaasupullon mukana. MicronTrail vie hieman enemmän tilaa, mutta sen pakkauspussi on esimerkillisen suuri. Poltin kääntyy pallonivelen avulla 90 astetta sivuun, jolloin kokonaisuudesta tulee litteä. 3:01 8 g 7:19 23 g Biltema 37-666 2,6 kW 0,27 mm 2 mm ei ilm. 4:16 8 g 8:00 21 g GSI Outdoors Pinnacle Canister Stove 2,8 kW 0,27 mm 6 mm 202 g/h 3:32 8 g 6:28 18 g MSR PocketRocket2 3,9 kW 0,31 mm 8 mm 280 g/h 3:05 7 g 5:47 19 g Optimus Crux 3,0 kW 0,32 mm 5 mm 153 g/h 2:50 9 g 7:35 25 g Primus MicronTrail reg. 1,5 pistettä saa Bilteman tehokkaampi malli, jonka pakkauspussi on aivan liian pieni. MSR:ssä ja Bilteman pikkumallissa on sivuilta esiin kääntyvät tukivarret. Keitin sujautetaan neopreenitaskuun, joka kiinnittyy kaasupullon alle joustavan nyörin avulla. Kevyesti mukana Pakattavuudessa ylivertainen on Bilteman 45-grammainen malli 37-666. 500 millilitran testi on tehty tuulettomissa oloissa. Optimuksen ja Biltema 37-650:n tukivarret ovat lähes toistensa kopiot. Malli haluttiin mukaan, koska retkeilyvälineiden verkkokauppa ylittää jo valtioiden rajat ja tätäkin mallia on helposti saatavissa Suomeen netistä tilaamalla. Keittelyn sujuvuudella on väliä. Varret käännetään esiin polttimen päältä, ja tukivarren keskiosa toimii samalla tuulensuojana. Optimus Cruxin pakkausratkaisu on omaperäinen. Optimuksen varret hapettuvat käytössä ja saranat muuttuvat hyvin jäykiksi. 900 millilitran testissä keittimeen kohdistettiin alle 1 m/s tuulenvire. Ilman lukitusta tukivarret säätyvät kuitenkin valitettavan usein vahingossa väärään asentoon. Keitin on vaikea saada pussiin ja sieltä pois. Todelliset ajat vaihtelevat muun muassa kaasun määrän ja olosuhteiden muuttuessa. MSR:ssä ulottuvuutta on enemmän, mutta varret pitää kiertää paikoilleen kahden akselin ympäri. KEVYET KAASUKEITTIMET Retki_72-81-Keittimet_PL.indd 74 Retki_72-81-Keittimet_PL.indd 74 12.3.2018 7.42.50 12.3.2018 7.42.50. ** Täydellä kaasupatruunalla hitain keitin muuttuu vajaalla patruunalla nopeimmaksi regulaattorin ansiosta. GSI Pinnaclen tuissa on myös ulottuvuutta ja varsia voi säätää eri kokoisille kattiloille. /w piezo 100 € 140 / 140 g 63 mm 152 mm 100 mm Viro pussi 100 x 100 x 95 mm Kiehuttaminen * teho suutin ilma-aukot kaasunkulutus 500 ml kulutus 900 ml kulutus Biltema 37-650 2,8 kW 0,28 mm 5 mm ei ilm. /w piezo 4,0 kW 0,43 mm 5 mm 300 g/h 2:32 11 g 7:43 31 g * Kiehumisajat (min.) täydellä kaasupatruunalla
Keitin tulee monta kertaa sammutetuksi vahingossa, vaikka tavoitteena oli vain pienen liekin tuijottelu. Sen käyttötuntuma on hieman kuminauhamainen, ja sopivaa hauduttelutehoa etsiessä kaasuntulo lakkaa liian äkkinäisesti. Piezo tuo lisää hintaa ja painoa, ja moni haluaa kuitenkin sytyttää liekkinsä tulitikulla tai tuluksilla. Primusten venttiilinsäädin pyörii viisi täyttä kierrosta. Venttiilin sivussa olevaa karaa kiertämällä säädetään venttiilipesän tilavuutta. Venttiili on muistettava sulkea, ennen kuin keittimen taas kiinnittää kanisteriin. Molemmat Primukset oli varustettu piezo-sytytyksellä, mutta ratkaisun hyödyllisyys jakaa mielipiteitä. Miten kaasukeitin toimii. Sama koskee myös Optimusta, jonka kara pyörii reilut kaksi kierrosta. Optimuksen pallonivelen lukitsevassa holkissa on hieman välystä, mikä tekee polttimesta epävakaan. Venttiilin pohjassa on tappi, joka työntyy kaasupatruunaan ja vapauttaa kaasun virtauksen. Primus PowerTrail painaa yli kolminkertaisesti keveimpään Biltema 37–666:een nähden. Venttiilivipua kiertämällä päästään nopean kiehuttamisen moodista hiljaiseen haudutteluun. Olennaista on, kuinka nopeasti poltin reagoi kaasuvivun liikkeisiin. Useimmin venttiilin pohjaan on porattu pieni reikä, josta kaasu pääsee etenemään venttiilin pesään. Keittimet kiinnittyvät kaasupatruunaan venttiilin pohjakierteiden avulla. Retki_72-81-Keittimet_PL.indd 75 Retki_72-81-Keittimet_PL.indd 75 12.3.2018 7.42.50 12.3.2018 7.42.50. Liika viive tekee käytöstä nykivää. MSR:ssä ja GSI Outdoorissa säätimen liike on sujuvin ja toimivuus on erinomainen, vaikka venttiilin kara pyörii vain 1,5 kierrosta. Säätövaraa on – jos ei jo liikaakin. Tästä perusrakenteesta poikkeavat vain MSR ja Optimus, joissa pohjatappi on tukevampi, ja kaasukanava on porattu tapin sisälle. Liitoksen tiiviyden varmistamiseksi kierteiden juuressa on silikonirengas, joka on hyvä aika ajoin huoltaa. Bilteman keittimissä vivut ovat liian pienet, ja etenkin pikkumallia säätäessä on vaarassa polttaa sormensa. Säädettävä herkällä otteella Kanisterikeittimet ovat kehuttuja siitä, että liekin voimakkuutta on monia muita keitintyyppejä helpompi säätää. Näissä malleissa on huomattava, että vivun kääntäminen matka-asentoon avaa venttiiliä hieman. Venttiilin käyttötuntuma ei ole paras mahdollinen, vaikka vivut ovatkin testin parhaimmistoa. 1 Biltema 37–650 2 Biltema 37–666 3 GSI Outdoors Pinnacle 4 MSR PocketRocket 2 5 Optimus Crux 6 Primus MicronTrail 7 Primus PowerTrail Liekit 1 2 3 4 5 6 7 TESTIN suurimman ja pienimmän keittimen ero on huomattava. 75 huhtikuu 2018 T E S T I Biltemassa saranat on jätetty niin löysiksi, että tukevuus kärsii
Pakkauksessa on voitu ilmoittaa eurooppalaisen käytännön mukainen kilowattilukema tai amerikkalais–brittiläisen käytännön mukainen BTU/h -arvo. Keitinten tarkka vertaaminen näiden lukujen perusteella on vaikeaa, sillä ei ole olemassa vain yhtä mittaustapaa. Eri testilaitokset voivat käyttää eri menetelmiä, ja monet brändit toki muistavat tämän kuluttajallekin kertoa. huhtikuu 2018 76 Venttiilin yläosaan kiinnittyy suutin, jonka aukko kuristaa kaasun virtausta seosputkeen. Suuttimen koko määrää sen, kuinka paljon polttoaine–ilma-seoksessa on polttoainetta. Keittimien tuotepakkauksissa on tavallisesti mainittu monessako minuutissa ilmoitettu määrä vettä kiehuu. Juuri häkäriskin vuoksi retkikeittimellä ei saa kokkailla suljetussa tilassa. Retkikeittimissä käytetään polttoaineena kaasuseoksia, joissa on propaanin lisäksi butaania ja isobutaania – ja näiden sekoitussuhde vaihtelee. Tämän vuoksi toteutimme tämän testin mittaukset edullisella yleiskaasulla, joka ei ole erityisesti yhdenkään keitinvalmistajan suosittelema. Suhde vaihtelee eri polttoaineissa. Propaani alkaa kiehua –42 asteessa, isobutaani –12 asteessa ja butaani –0,5 asteessa. Ilman ja polttoaineen suhteen on oltava oikea, jotta palaminen on tehokasta. OPTIMUKSEN poltin taittuu pallonivelellä 90 astetta pystyyn, jolloin pakkauksesta tulee litteä. PRIMUKSET näyttävät kasattuna hieman kuulaskeutujilta, mutta käytettävyys on varsin helppoa. Seosputkessa kaasu sekoittuu putken kyljissä olevista aukoista virtaavaan ilmaan. Jos suhde on väärä, palaminen on epätäydellistä. Tähän lukuun on syytä suhtautua samanlaisella varauksella kuin ilmoitettuihin teholukemiinkin. Milloin vesi kiehuu. Toisaalta MSR ja Optimus ovat KEVYET KAASUKEITTIMET GSI ja MSR taittuvat kasaan samankaltaisesti. On tapauksia, joissa keittimen käyttö liian tiiviissä teltassa on johtanut häkämyrkytykseen. Todellisuudessa retkeilijät joutuvat tyytymään siihen kaasuun, mitä on saatavilla. Esimerkiksi Bilteman pienen mallin tehoksi on ilmoitettu sama 2,6 kW kuin Primus MicronTrailissa. Primus on silti testin nopeimpia keittimiä ja Biltema selvästi hitain. Epätäydellisestä palamisesta syntyy muun muassa häkää. Keitintä onkin turvallisinta käyttää avoimessa ulkotilassa. Suhde muuttuu kaasun kuluessa, sillä propaani kaasuuntuu pullosta ulos butaaneja nopeammin. Etevimmät valmistajat ovat optimoineet suuttimen ja ilma-aukkojen koot omalle kaasuseokselleen ja tämän vuoksi kaikki valmistajat suosittelevat käyttämään vain oman tuotemerkin kaasupatruunoita. Oikean polttoaine–ilma-seoksen saavuttaminen on siis vaikeaa. Retki_72-81-Keittimet_PL.indd 76 Retki_72-81-Keittimet_PL.indd 76 12.3.2018 7.42.51 12.3.2018 7.42.51. Esimerkiksi yhteen kilogrammaan puhdasta propaania olisi ihanteellisesti sekoitettava 15,5 kilogrammaa ilmaa
Patruunan lämpötila muuttuu keittäessä, koska kaasun haihtuminen saa patruunan jäähtymään sisältäpäin. Mitä pidempään keittäminen jatkuu, sen vähemmän seoksessa on propaania ja sen heikompaa kaasuuntuminen on. Tämä lisää keittoajan ennustettavuutta. MSR:ssä yksikönmuunnos kilowattiarvon ja BTU/h-arvon välillä antaa ristiriitaisen tuloksen. Regulaattori ottaa kaasupullosta jatkuvasti saman verran kaasua, riippumatta siitä, paljonko sitä on pullossa jäljellä. 20 asteen lämpötilassa kaasuuntumiskyky on kuta kuinkin kaksinkertainen nollaan asteeseen verrattuna. Samalla on muistettava, että olosuhteilla ja kaasulla on aina erittäin suuri vaikutus lopputulokseen. Tämä vaikuttaa kaasuuntumisen tehokkuuteen – mikä taas riippuu siitä, minkälaista kaasua on käytössä. OPTIMUKSEN kekseliäs pakkaus kiinnittyy joustavalla nyörillä kaasukanisterin kaulaan. Keitin piiloutuu neopreenipussissaan patruunan pohjaa vasten. Keittoastiana oli tavallisesta alumiinista tehty kahvipannu, halkaisijaltaan 15 cm, tilavuudeltaan 1,4 litraa. Oletetussa käytössä kulutuserot jäävät kuitenkin sen verran merkityksettömiksi, ettei niille tässä testissäkään haluttu kovin suurta painoarvoa antaa. Soppa on valmis Aloitimme mittaukset kiehuttamalla 500 millilitraa 13-asteista vettä tuulettomassa tilassa, jonka lämpötila oli 11 astetta. Pussi on liian pieni. Retki_72-81-Keittimet_PL.indd 77 Retki_72-81-Keittimet_PL.indd 77 12.3.2018 7.42.52 12.3.2018 7.42.52. Tähän prosessiin voi vaikuttaa regulaattorilla, jollainen Primuksen malleista löytyykin. BILTEMAN isomman mallin pakkauspussia on vaikea käyttää. Tulokset vaihtelivat Primus PowerTrailin noin kahden ja puolen minuutin suorituksesta Bilteman pienemmän mallin hieman yli neljään minuuttiin. BILTEMAN pikkumallin pussi on pieni, mutta riittävä. Valmistajien ilmoittamat tuntikulutuslukemat ovat teoreettisia, sillä tuskinpa kukaan kokkaa kanisterikeittimellä tuntia yhtäjaksoisesti. Veden kiehuminen riippuu monesta tekijästä, kuten veden lähtölämpötilasta, ympäristön lämpötilasta, keittoastiasta, haihtumisesta, ilmanpaineesta ja kaasupatruunan lämpötilasta. GSI:N hyvä laatuvaikutelma jatkuu pakkauspussissakin. 77 huhtikuu 2018 T E S T I mittauksissa hyvin lähellä toisiaan, vaikka edellisen tehoksi on ilmoitettu 3,9 kW ja jälkimmäisen 3,0 kW. Testissämme Primus PowerTrail vei eniten kaasua, kuten teknisistä tiedoista oli luettavissa. Karkeasti voi sanoa, että ilman regulaattoria isompi kilowattimäärä tuottaa nopeammin lämpöä. Epäselväksi jää, onko valmistajan ilmoituksessa jokin virhe, vai onko arvot vain mitattu toisistaan poikkeavilla menetelmillä. PRIMUSTEN pakkauspussit ovat esimerkillisen suuret. MSR toisaalta näytti kuluttavan huomattavasti ilmoitettua vähemmän ja Optimus toisaalta paljon ilmoitettua enemmän
Retki_72-81-Keittimet_PL.indd 78 Retki_72-81-Keittimet_PL.indd 78 12.3.2018 7.42.52 12.3.2018 7.42.52. Keittämisestä tulee lähes mahdotonta, sillä kiehumispiste on vaikea saavuttaa. Jos lämmitettävää on vähän ja olosuhteet ovat ihanteelliset, kaikki testin keittimet ovat riittävän hyviä. Samalla huomio kiinnittyy polttokuvion laajuuteen. Tavallisesti riittää, kun asettaa itsensä tuulen ja keittimen väliin. Ainoastaan PowerTrail kulutti puolitoistakertaisen määrän. Erot eivät muodostuneet vertailumittauksissa kovin suuriksi ja kaasuakin kului melko tarkasti kahdeksan grammaa mallista riippumatta. Optimuksessa, MSR:ssä ja Bilteman isommassa keittimessä poltinosaa suojataan pienillä siivekkeillä, jotka hivenen heikentävät tuulen vaikutusta. /w piezo 4 4,5 1 3,5 5 3,5 2 4 1 3,4 Muut suoriutuivat tehtävästä noin kolmen minuutin ajassa. Mitä leveämpi astia, sen laajempaa pinta-alaa polttimen on lämmitettävä. Heikoimmin menestyneessä Bilteman pikkumallissa korkeus on kaksinkertainen. Primus PowerTrailin poltin on peräti 63 millimetriä halkaisijaltaan, kun testin pienin Biltema jää vain 18 millimetriin. Hyvään ja oikean kokoiseen keittoastiaan kannattaa panostaa, koska tavallisen alumiinikattilan rinnalle on kehitetty monia eteviä ratkaisuja. Tuuli paitsi jäähdyttää keittoastiaa, se myös puhaltaa liekin lämpöä pois keittoastian pohjasta ja laimentaa polttoaineseoksen. Molemmat Biltemat ja GSI joutuivat tyytymään 40 asteen lämpötilaan. KEVYET KAASUKEITTIMET MSR luottaa kovaan muovikoteloon, jonka muotoilua on keittimen uudistuttua viilattu parempaan suuntaan. Oma merkityksensä on myös sillä, kuinka korkealle polttimen yläpuolelle kattila jää. Aiemmissa keitintesteissämme olemme kiinnittäneet huomiota keittoastian merkitykseen. /w piezo 5 5 3 4,5 4,5 5 3 4 3 4,2 Primus PowerTrail reg. Jokainen järkevä eräkokki pyrkii välttämään tuulessa kokkailua, suojaamaan keittimen tai valitsemaan tuulisiin olosuhteisiin aivan erityyppisen keittimen. Vesimäärää lisäämällä ja tuulen avulla valmistajien välille saatiin kunnolla eroa. MSR pääsi hieman yli 70:een ja Primus PowerTrail noin 50:een asteeseen. Jos siis käytät tuulensuojusta, varmista, että se ei ole liian tiivis. Kymmenessä minuutissa vain Optimus ja Primus MicronTrail saavuttivat yli 80 asteen lämpötilan. Mitä lähempänä poltinta kattila on, sen vähemmän tuuli vaikuttaa keittämiseen. huhtikuu 2018 78 Arviointi käyttöohjeet tukevuus pakattavuus yleinen käytettävyys kiehuttaminen tyynellä kiehuttaminen luonnossa käyttö tuulessa tehonsäätö kaasunkulutus YHTEENSÄ 2 % 15 % 15 % 15% 15 % 15% 6 % 15 % 2 % 100 % Biltema 37-650 2 3,5 1,5 2,5 4 2 1 3 3,5 2,6 Biltema 37-666 2 2,5 5 2 2 1 1 3 4,5 2,5 GSI Outdoors Pinnacle Canister Stove 3 3 4 2,5 3 2,5 1 4,5 5 3,1 MSR PocketRocket 2 1 4 3 4 4 4 3 5 4 3,9 Optimus Crux 5 2 3,5 3,5 4,5 3 3 2,5 1,5 3,2 Primus MicronTrail reg. Kaasupullon päälle kierrettäviin keittimiin on saatavissa tuulensuojuksia, mutta jokainen valmistaja varoittaa käyttämästä muita kuin juuri oman merkin suojusta. Miksi näin käy. Mitä leveämpi poltin, sen laajemmasta kattilasta se selviää. Pieni poltin kuumentaa kattilaa hyvin pistemäisesti, mikä voi saada ruuan palamaan pohjaan keskeltä samalla kun reunat eivät kypsy. Näin voitiin tutkia tuulen vaikutusta keittotulokseen. Seuraavaksi täytimme keittoastiaan 700 millilitraa samaa 13-asteista vettä, mutta testitilaan tuotiin tuulikone, jolla puhallettiin keitintä kohti 4 m/s tasaista tuulta. Syynä ovat vastuukysymykset, sillä liian tiivis tuulensuojus voi kerätä melkoisen määrän lämpöä – jopa siinä määrin, että kaasusäiliö ylikuumenee, ja pahimmassa tapauksessa räjähtää. Seuraukset voisivat olla vakavat. Parhaiten menestynyt Optimus nostaa kattilan vain sentin polttimen yläpuolelle. Testi vahvisti ennakkokäsityksen: kanisterikeitin on hyvin herkkä tuulen vaikutukselle. Keittoastian materiaali vaikuttaa lämmönjohtavuuteen – samoin se, onko kattilan pohjassa lämpöä siirtävät rivat
Käyttöönotto on helppoa, mutta sinänsä laajalle ulottuvien kattilantukien jämäkkyys jättää toivomisen varaa. Primus MicronTrail ja Optimus Crux tarjoavat käyttäjälle asialliset ohjeet. Piezon hyödyllisyys jakaa mielipiteitä. Tuulikone asetettiin puhaltamaan 0,5–1 m/s vaihtelevaa tuulta. Siksi jaksamme testistä toiseen huomautella käyttöohjeiden puutteista. Venttiilinsäädin on testin paras, ja keitin toimii kohtuullisesti myös tuulessa. Ensimmäisellä kierroksella kiehuttamisajat asettuivat noin kuuden ja kahdeksan minuutin välimaastoon. Pienimmille pisteille jää MSR, jonka pakkaukseen on pakattu väärän keitinmallin ohjeet – eikä niitäkään suomen kielellä. www.. Kaasua kului noin 20 grammaa. Pakkauspussi on suuri, ja regulaattori tehostaa keittämistä, vaikka kaasua olisi jäljellä vain vähän. × Retki_72-81-Keittimet_PL.indd 79 Retki_72-81-Keittimet_PL.indd 79 12.3.2018 7.42.53 12.3.2018 7.42.53. MSR menettää pisteitä puutteellisista käyttöohjeista. Eräkokki tuntee iholla, että ilma liikkuu, mutta tuulta ei ole niin paljon, että viitsisi ryhtyä virittelemään mitään tuulensuojaa. Varjopuolena on kallis hankintahinta. Käytössä MSR on kuitenkin moitteeton ja yhden testivoittajan hinnalla näitä saa kaksi. Primuksen PowerTrail ohjeistaa pikkusisarensa tavoin, mutta tehtaalla keittimeen on vahingossa kiinnitetty väärän keitinmallin tuotetietolappu. Venttiilinsäädin on riittävän kookas ja pinnoitettu muovilla. Se tuo lisää hintaa ja painoa, mutta ei ole juurikaan tulitikkua kätevämpi tapa polttimen sytyttämiseen. Täysin tyynellä säällä vesi kiehuu nopeasti, mutta tuuli vie äkkiä tehot. Ruuanlaiton päätyttyä tärkeintä on muistaa sulkea kaasu sekä se, että keitin kuumenee käytössä ja sen on annettava jäähtyä ennen käsittelyä. GSI Outdoorin ohjeistus on sinänsä asianmukainen, mutta ulkomailta hankittuna se ei sisällä suomenkielistä ohjeistusta. Yllättäväksi tilanne muuttui, kun toistimme testiä ja annoimme kaasun kulua. Regulaattorilla varustetut Primukset jatkoivat tasaisia suorituksia, vaikka MSR:n ja Optimuksen keittoajat alkoivat kasvaa. Vähäisenkin tuulen vaikutus näkyi keittoajassa ja kaasunkulutuksessa. Mitä pidempi retki, sen käyttökelpoisemmalta regulaattori tuntuu. Kattilantuet ovat tukevat, helppokäyttöiset ja lukittuvat. MSR POCKETROCKET 2 MSR kulki koko testin aivan voittajan rinnalla. Se antaa hyvän tuen kattilalle, joskin testivoittajan tuet ovat helpommat käyttää. Muuten hyvin toimivan keittimen pisteitä pudottaa pakkauspussi, joka on aivan liian pieni. TESTIVOITTAJA PRIMUS MICRONTRAIL PRIMUKSEN uutuusmalli on hyvin viimeistelty kokonaisuus. Bilteman mallien ohje on hyvin suppea, eikä sen enempää tietoa löydy valmistajan verkkosivuiltakaan. Siksi MSR on toimituksen valinta. TOIMITUKSEN VALINTA TOIMITUKSEN VALINTA merkki maahantuoja valmistajan sivut Biltema (Fire-Maple) Biltema www.biltema.. Ohjeet on tarkoitettu aiemmalle MicroRocket-mallille. Jyrkimmin kaasun väheneminen vaikutti Bilteman keittimiin sekä GSI:hin, joissa 900 millilitran keittämiseen alkoi kulua jo yli 10 minuuttia. 79 huhtikuu 2018 T E S T I + hinta – pieni pakkauspussi BILTEMA 37–650 Hinta: 27 € Paino: 64 g Teho: 2,8 kW KIINALAISKEITIN jakaa perusrakenteensa Optimuksen kanssa. Ohjeita ei ole suomeksi ja muunkielisetkin ohjeet olivat väärään malliin. www.msrgear.com Optimus ibex-sport www.ibex-sport.com www.optimusstoves.com Primus Fenix Outdoor www.primus.eu Yhteystiedot Kolmannessa testiasetelmassa laitoimme keittoastiaan 900 millilitraa vettä, ja muutimme tuuliolosuhteet todentuntuisiksi. re-maple.com GSI Outdoors www.gsioutdoors.com MSR Trotro Distribution www.trotro.. Ohjeista onkeen Väärin käytettynä kaasukeittimellä voi aiheuttaa vaaraa itselle ja muille
Pienten kattilantukien kanssa on järkevää käyttää kuppimallista keittoastiaa. Palaminen on yksinkertaisessa polttimessa hieman hallitsematonta ja pikkuruinen venttiilinsäädin jää liian lähelle liekkiä. huhtikuu 2018 80 + käytettävyys + hinta–hyöty-suhde – käyttöohjeet MSR POCKETROCKET 2 Hinta: 38 € Paino: 74 g Teho: 3,9 kW MSR:N uutuus on hyvin viimeistelty keitin. + säädettävyys – kattilantuet GSI OUTDOORS PINNACLE Hinta: 50 € Paino: 68 g Teho: 2,8 kW LAADUKKAAN oloisen Pinnaclen venttiilinsäädin kuuluu testin parhaimmistoon. TOIMITUKSEN VALINTA hde TOIMITUKSEN VALINTA KEVYET KAASUKEITTIMET Retki_72-81-Keittimet_PL.indd 80 Retki_72-81-Keittimet_PL.indd 80 12.3.2018 7.42.53 12.3.2018 7.42.53. Kattilantuet ovat tukevat, joskaan eivät helpoimmat käyttää. Polttimen päälle asettuvasta tuulensuojuksesta on aidosti hyötyä, vaikkei tästäkään myrskykeittimeksi ole. Säädettävyys kuitenkin tekee tuista käytettävyydeltään monimutkaiset. Sormet ovat vaarassa palaa. Se toimii luotettavasti todellisissa olosuhteissa. + pakattavuus – vaatimaton tuki – pieni venttiilinsäädin BILTEMA 37–666 Hinta: 30 € Paino: 45 g Teho: 2,6 kW PIKKUKEITTIMEN pakattavuus on ainutlaatuinen ja grammanviilaajat ihastuvat sen keveyteen. Kattilantuet on mahdollista säätää eri kokoisille keittoastioille. Tukia tulee helposti säädettyä vahingossa. Keitin kuluttaa vähän, mutta jää keittoajoissa hitaimpien joukkoon. Testin ainoana taskuraketissa on kova pakkauskotelo
Neljä kattilantukea antaa tukevuutta, mutta jalat ovat hieman konstikkaat asetella. TESTIVOITTAJA + muotoilu + pakattavuus – tukevuus – tehonsäätö OPTIMUS CRUX Hinta: 50 € Paino: 87 g Teho: 3,0 kW CRUX on houkuttelevan näköinen keitin. Regulaattori tuo ennustettavuutta – keittoaika ei pitene, vaikka kaasun määrä vähenee. Tehokas keitin kuluttaa myös paljon kaasua. + regulaattori + käytettävyys – hinta PRIMUS MICRONTRAIL Hinta: 90 € Paino: 86 g Teho: 2,6 kW KÄYTETTÄVYYDELTÄÄN MicronTrail on testin paras. Pakkauspussi on riittävän iso, samoin venttiilinsäädin on reilun kokoinen ja pinnoitettu muovilla. Tukevat kattilantuet napsahtavat lukitusasentoon helposti. Tuulitestissä tehokkain malli ei säästele kaasua. 81 huhtikuu 2018 T E S T I + kapasiteetti – hinta – pakattavuus PRIMUS POWERTRAIL Hinta: 100 € Paino: 140 g Teho: 4,0 kW POWERTRAIL on oikea valinta isommalle porukalle, mutta tässä vertailussa se on auttamatta liian massiivinen. Pakkauspussi on erinomainen ja regulaattori hyödyllinen, niin kuin sisarmallissakin. Kattilantuet hapettuvat käytössä ja muuttuvat hyvin jäykiksi. Piezon hyödyllisyys on hieman kyseenalainen. 90 astetta kääntyvä poltin helpottaa pakattavuutta, mutta tekee keittimestä epävakaan. Retki_72-81-Keittimet_PL.indd 81 Retki_72-81-Keittimet_PL.indd 81 12.3.2018 7.42.53 12.3.2018 7.42.53. Tehonsäätö on kuminauhamainen ja etenkin pienillä tehoilla keitin saattaa sammua varoittamatta
Myös Pyreneiden vuoristo Ranskan ja Espanjan rajalla houkuttaa patikoimaan. Se on 400 kilometriä pitkä, kohoaa yli 3 000 metriin ja sieltä löytyy niin kuivaa ja karua kivikkoa kuin rehevämpää kasvillisuuttakin. TEKSTI Petri Laine KUVA Adobe Stock Retki_82-83-Luonnosta-Markkina_PL.indd 82 Retki_82-83-Luonnosta-Markkina_PL.indd 82 12.3.2018 11.04.14 12.3.2018 11.04.14. huhtikuu 2018 82 LUONNOSTA Se toinen vuoristo KUN puhutaan vaeltamisesta vuoristossa Euroopassa, tulevat ensimmäisenä mieleen Alpit. Espanjan puolella vuoristoa sijaitsee Sobrarbe Geopark, jolla on Unescon Geopark-status, kuten Vuoden retkikohde 2018 -palkinnon voittaneella Rokuallakin
tai Petri Laine, puhelin 040 180 5054 ja sähköposti petri.laine@retkilehti.. MARKKINAPAIKKA Ilmoitusmyynti Veikka Gustafsson, p. Retki_82-83-Luonnosta-Markkina_PL.indd 83 12.3.2018 7.45.51. Ilmoitustilaa myy Veikka Gustafsson, puhelin 050-505 8848 ja sähköposti veikka.gustafsson@outdoormedia.. 050-505 8848 #KANSALLISPUISTO #VERLA #REPOVESI V R #MAAILMANPERINTÖ tervarumpu.. 0500 209 630 myynti@tunturikeimio.fi www.tunturikeimio.fi Jerisjärvi, Muonio Olemme myös Facebookissa! Tervetuloa! MARKKINAPAIKKA on tehokas tapa markkinoida varusteita ja palveluja. Reitit, kartat, majoituskohteet, vuokravälineet, varusteet, seikkailut, Forest Escape, ... Lämpö aina mukana ruskovilla.fi 100% MERINOVILLA Tutustu valikoimaan ja hanki parasta: Majoitu mukavasti, syö hyvin, rentoudu luonnossa ja rantasaunan löylyissä! Puh
– su 10.6. Pääsyliput: Aikuiset 18 €, lapset 7-17 v. 10 hlö, vain ennakkotilaus) Voit ostaa lippuja ennakkoon verkkokaupastamme www.erämessut.. – pe 8.6. klo 10-18. www.erämessut.. Opiskelija, varusmies, invalidi tai eläkeläinen 13 € (liput myynnissä vain porteilta, ostaessa osoitettava alennukseen oikeuttava kortti) Aukioloajat: To 7.6. lapset) Ryhmälippu 13 € (min. klo 11-19, la 9.6. 8 € Perhelippu 36 € (2 aikuista ja alle 18-v. XXIII Kansainväliset Erämessut Riihimäellä 7.-10.6.2018