Retki 03/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Vastuullisesti tuotetusta, 100 % luomumerinovillasta valmistettu pehmeä villafleece on hengittävä, luonnollinen, mikromuoviton ja paloturvallinen vaihtoehto perinteiselle tekokuitufleecelle. Näistä upeista raaka-aineista teemme käytännöllisiä ja kestäviä vaatteita sekä asusteita arkeen ja aktiiviseen elämään – vauvasta vuorikiipeilijään. | Nopea toimitus 2–5 arkipäivässä R uskovillan klassiset vaatteet suunnitellaan ja valmistetaan Artjärvellä. Käytämme tuotteissamme vain laadukkaimpia luomusertifioituja luonnonkuituja: merinovillaa, merinovillafleeceä, silkkivillaa ja silkkiä. Lämpöä luonnonkuiduista yli 40 vuoden kokemuksella. Villafleecevaatteet ja asusteet sopivat ympärivuotiseen käyttöön niin luonnossa liikkuessa, kotona kuin kaupungillakin. 3/2024?— 11,50 € Retki PAL. VKO 2024-18 683219-2403 R ET K I 3/ 20 24 Topsakantaival vie Sallaan Pääsiäinen tunturissa Vuorikiipeilijä Anni Penttilä ”Epäonnistumisia voi tulla, mutta on tärkeää, että oppii jotain.” TESTISSÄ SYTYTYSPUIKOT Kevät saapuu piskuiseen Pyhä-Häkkiin KUINKA PALJON VAELTAMINEN MAKSAA. Tilaa verkkokaupasta: ruskovilla.. V illafleece on lämpimin materiaalimme. Kevättä melomassa Patvinsuolla
Retki 4/2024 3.5.2024 www.facebook.com/retkilehti @retkilehti Retki-lehti Outdoor Media Oy Seuraavas sa numerossa Porojen poluilla Lyngenissä SISÄLLYS 12 Anni Penttilä toteuttaa vuoriunelmia 52 Laivanmastoja Pyhä-Häkin metsistä 34 Pääsiäinen Norjan tunturissa 3—2024
Tiedot & taidot 12 Vuorenvarma Anni Penttilä 12 Opettele kiristyssiteen oikea käyttö 18 Superior saapuu Suomen sorateille 22 Paljonko vaeltaminen oikein maksaa. Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 53 euroa. Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 euroa. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. 03-4246 5354 arkisin kello 9–16 Tilaukset, laskutusasiat, osoitteet Vuonna 2024 ilmestyy 10 numeroa, joista yksi julkaistaan tuplanumerona. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi ISSN 1456-8837 Vakituiset avustajat Joel Ahola Maija Arosuo Benjamin Hokkanen Olli Järvenkylä Saana Kamula Tuija Kauppinen Aksana Kurola Mikko Lamminpää Päivi Mattila Ossi Määttä Joppe Ranta Poppis Suomela Markus Thomenius Susanna Ylinen Avustajat tässä numerossa Antti Luoranen Sampo Rouhiainen Kartat Retkeilymedia Ahola: Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Taitto Mäyrä Media, Benjamin Hokkanen aineistot@retkilehti.fi Paino Printall, Tallinna Kannen kuva Benjamin Hokkanen Tilaajapalvelu tilaajapalvelu@outdoormedia.fi p. 26 Retket 38 Pääsiäislumilla tunturissa 38 Yöretki Pyhä-Häkin kansallispuistoon 40 Kevätvaellus Patvinsuolle 50 Luksusleiri Riksgränsenissä 56 Packrafteillä jäiden keskellä 62 Vähän tunnettu Topsakantaival 66 Varusteet 70 NATO-sukset hiihtoretkelle 70 Rabin uutuusrinkka pysyy selässä pitkään 72 Testissä sytytyspuikot 74 SISÄLLYS Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T www.facebook.com/retkilehti @retkilehti Retki-lehti Outdoor Media Oy. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Päätoimittaja Petri Laine petri.laine@retkilehti.fi Julkaisija Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@retkilehti.fi Y-tunnus 1441340-4 Ilmoitusmyynti Henna Anttila p. 050-541 9943 henna.anttila@kruunumedia.fi Toimitusjohtaja Veikka Gustafsson p
PFAS-yhdisteistä on pyritty eroon jo pitkään. Isosta osasta nykyisiä kalvovaatteita tulee siis laittomia. Otammeko vanhan, muovisen sadetakin uudelleen käyttöön. Vai hyväksymmekö sen, että sateella erämaassa kastuu. Muut seuraavat perässä ja parin vuoden kuluttua ulkoiluala luopuu niistä joka tapauksessa. Sukupolvelta toiselle DEVOLD ORIGINALS. EU:n lainsäädäntö varmistaa asian, sillä myös EU:ssa täyskielto on vireillä. Osa osavaltioissa tiukentaa lakejaan jo tämän vuoden aikana. Siksi kaikkein pahimpien yhdisteiden, eli niin sanottujen ikuisuuskemikaalien käyttöä onkin rajoitettu jo vuosien ajan. Ne ovat haitaksi niin ympäristölle kuin ihmisillekin. Se tarkoittaa, ettei Yhdysvaltoihin voi viedä myyntiin esimerkiksi kalvovaatteita, joissa vedenpitävyys on saatu aikaan PFAS-yhdisteillä. Fjällräven oli ensimmäisiä ulkoilumerkkejä, jotka luopuivat kokonaan niistä vuonna 2015. Muutos on ulkoilmaihmisille iso. Yhdysvalloissa ollaan ottamassa askel tiukempaan suuntaan ja siellä kiellettäneen kaikki PFAS-yhdisteet ensi vuonna. Vähemmän haitallisten yhdisteiden käyttö on kuitenkin yhä sallittua. 4 RETKI maaliskuu 2024 PÄÄKIRJOITUS Petri Laine Laiton kalvotakki PFAS-yhdisteet ovat pahoja, sen me olemme viime vuosina oppineet. Luvataanko kaupassa tuotteelle 100-prosenttinen vedenpitävyys vai ainoastaan vedenhylkivyys. Meidän on siis tulevaisuudessa mietittävä uudelleen, miten pysymme kuivina vaikkapa viikon ruskavaelluksella. Sadeviitat, vaellussateenvarjot ja aivan uudet materiaalit, joilla saadaan aikaiseksi vedenpitävyys ilman kemikaaleja, ovat tulevaisuudessa retkeilijän valintoja. Ne kaikkein haitallisimpia yhdisteitä sisältävät kalvovaatteet ovat myös kaikkein parhaiten vedenpitäviä. Perja polyfluorattuja alkyyliyhdisteitä (PFAS) on tuhansia ja niitä käytetään kaikkialla ympärillämme, puhelimissa, palonestotuotteissa, paistinpannuissa ja vettä pitävissä tekstiileissä. Jo nyt retkeilijän on syytä olla tarkkana termien kanssa. Onneksi vaihtoehtojakin on
Sukupolvelta toiselle DEVOLD ORIGINALS
KARTALLA 6 RETKI maaliskuu 2024 Kartalla
Paikkakuntakilpailun tuloksena uuden museon sijoituspaikaksi valittiin Imatra. Maaliskuun alussa Helsingissä vierailikin delegaatio Etelä-Karjalasta mukanaan toive, että museohanke saataisiin mukaan budjettiin. Poikkeuksena tästä on Suomen Metsästys museo Riihi mäellä. Keväällä 2024 museon suunnittelu on hyvässä vauhdissa. Erämuseon vastaava tuottaja Laura Kokki kertoo Retki-lehdelle, että nyt luodaan museokonseptia: ”Pohdimme, millaista museokokemusta haluamme tarjota, kenelle sitä suunnataan ja millaista tarinaa suomalaisten luontosuhteesta kerrotaan.” Museokonseptin lisäksi tarvitaan rakennus, jossa museo toimii. Mikäli rahoitus varmistuu, voitaisiin Erämuseo avata yleisölle keväällä 2028. ” Myös Metsämuseo Lustossa Punkaharjulla on eränkäyntiin ja retkeilyyn liittyviä kokoelmia. Imatran nykyinen kaupungintalo Vuoksen rannalla muutoskorjataan niin, että se sopii näyttelytilaksi ja nykyaikaisen museon monipuolisiin tarpeisiin. Museot ovat kuitenkin useimmiten pieniä ja toimivat harrastuspohjalta. Suomessa on paljon museoita, joissa on esineitä eränkäynnistä, kuten juuri kalastuksesta, metsästyksestä ja keräilystä. Konkreettiset muutostyöt eivät ole vielä alkaneet. T E KST I Petri Laine K U VA Yrjö Metsälä / Museoviraston kuvakokoelma Eräperinne yhden katon alle Imatralle Moni suomalainen harrastus liittyy luonnossa liikkumiseen ja toimimiseen. Erämuseon perustamisen on arvioitu maksavan 50 miljoonaa euroa. Rahoitusta puuttuu vielä 2000-luvun museot eivät ole enää vitriineihin aseteltujen pölyisten tavaroiden säilytyspaikkoja, vaan niillä on tärkeä tehtävä ylisukupolvisten tarinoiden välittämisessä. Imatran kaupunki on hankkeeseen sitoutunut, mutta rahaa tarvitaan myös valtiolta. Tavarat ilman tarinoita ovat mykkiä, ja siksi tarkoitus on myös kerätä ihmisten omia kokemuksia vaikkapa retkeilystä. Retkeily, kalastus ja metsästys ovat paitsi harrastuksia, myös osa suomalaista elämäntapaa. No, ei juuri kukaan ole, sillä se on ollut avoinna yleisölle viimeksi 1920-luvulla. Esimerkiksi Suomen Kalastusmuseoyhdistyksellä on upeat kokoelmat. Uuden museon perustaminen on kallista. KARTALLA 7 RETKI maaliskuu 2024 T iesitkö, että Suomessa on parikymmentä kalastusmuseota. Eräja luontokulttuurimuseon taustalla ovat Suomen Erämuseosäätiö, Suomen Metsästysmuseoyhdistys ry ja Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry. Esineistöä Erämuseolle on kartoittanut kokoelma-amanuenssi Sari Mustajärvi: ”Suomessa on runsaasti ei-ammatillisia museoita ja yhdistyksiä, joilla on museon aihepiireihin liittyviä esineitä, joita yleisö ei tällä hetkellä pääse näkemään. Ja oletko vieraillut joskus Suomen kalastusmuseoyhdistyksen näyttelyssä. Tuon elämäntavan merkitystä halutaan vaalia Suomen Eräja luontokulttuurimuseossa.. Nykyisin tarinoita välitetään usein esimerkiksi Instagramissa. Eränkäynti on iso osa suomalaista kulttuuria. Siksi vuonna 2021 perustettiin Suomen Erämuseosäätiö, jonka tehtävä on tulevan Eräja luontokulttuurimuseon suunnittelu. Erityisesti rakennuksen muuttaminen museolle sopivaksi maksaa. Myös näiden digitaalisten tarinoiden keräämistä on museossa pohdittu
Hän vieraili Pohjois-Karjalassa useasti ja maalasi tauluja muun muassa Pielisjärvestä ja vaaramaisemista. KARTALLA 8 RETKI maaliskuu 2024 L U O N T O M E N O V I N K K I R E T K I L U K U Metsähallituksen erävalvonnan tarkastuksista seurasi viime vuonna 520 toimenpidettä. Keskeisimmät syyt tilanteelle ovat ilmastonmuutos ja porolaidunnus sekä niiden yhteisvaikutukset. Hankkeessa kartoitettiin lähes kolme miljoonaa hehtaaria Ylä-Lapin luonnonsuojeluja erämaa-alueita vuosien 2020–2023 aikana. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Suomen Säästöpankki Oy:n taidekokoelma. Luvaton kalastus ja nuotioiden teko metsäpalovaroitusten aikana tai väärille paikoille olivat useimmiten toimenpiteiden kohteina. Kokonaisuus esittelee Järnefeltin tuotantoa sekä taiteilijan merkitystä Suomen taiteelle sekä suomalaisuudelle. Kolin kuvaaja Ateneumissa AT E N E U M I N taidemuseossa avataan huhtikuussa Eero Järnefeltin (1863–1937) koko uraa käsittävä näyttely. A R TO S A IK K O N E N / M E TS Ä H A L L IT U S. Tunturikankaiden tila on heikentynyt laajoilla alueilla, sillä neljä viidesosaa luonnonsuojeluja erämaa-alueiden tunturikankaista on eriasteisesti heikentyneitä. Ateneumin taidemuseo 5.4.–25.8.2024 E E R O JÄ R N E F E LT: Maisema Kolilta (1928). Järnefelt on tunnettu erityisesti maisemakuvistaan Kolilta. Tilanne käy ilmi Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteistyöhankkeen loppuraportista. Tunturiluonto kärsii suojelusta huolimatta Y L I puolet tunturikoivikoista sekä puuttomista tunturikankaista on nykytilaltaan eriasteisesti heikentyneitä. Tämä johtuu erityisesti jäkäliköiden kulumisesta sekä puuston, varsinkin männyn, levittäytymisestä tunturikankaille. Poronlaidunnus heikentää tunturikoivikoiden uusiutumiskykyä ja tuhoaa jäkälikköjä. Tunturikoivikoiden tila vaihtelee Ylä-Lapissa voimakkaasti alueen mukaan. Tunturikoivikot tulevat syödyksi, kun lauhat talvet eivät tapa perhosten munia. Negatiivisia muutoksia tunturikoivikoiden tilassa on erityisesti Utsjoella Kaldoaivin ja Paistunturin erämaa-alueilla ja Kevon luonnonpuistossa, paikoin Inarissa Muotkatunturin erämaa-alueella sekä Kilpisjärvellä erityisesti Mallan luonnonpuistossa
KARTALLA 9 RETKI maaliskuu 2024
Alueella on erinomaisia päiväretkikohteita ja niitä on kirjassa esitelty kymmenen. Kauppinen polkee miehensä kanssa Etelä-Amerikan halki pohjoisesta etelään. U U T U U D E T Ultrakevyt termari T H E R M O KS E N uutuustermos Ultralight 0,75 l painaa vain 256 grammaa, mikä on noin puolet ”normaalin” tämän kokoluokan termoksen painosta. Laura Hakulinen Karttakeskus 2023. Edellisistä oppaista onkin jo kymmenkunta vuotta. Silloin pidetään pidempi tauko ja ollaan vaan. Joutilaita kilometrejä, Tuija Kauppinen. K I R J A T Rapaa rattaissa O M A N sisäisen palon toteuttamisesta, vapauden kaipuusta ja carpe diem -elämästä voi kirjoittaa monella tapaa. H E T TA-PA L L AS-VA E L LU S R E I T T I on klassinen reitti, joka houkuttelee monia sille ensimmäiselle useamman yön patikkaretkelle. Matkalla tavataan ihmisiä, majatalonpitäjiä, pyöränkorjaajia ja vieraanvaraisia yösijan tarjoajia. Välillä pyöräily ei maistu, maisemat ovat tylsiä ja rattaissa on rapaa. Värivalikoimasta löytyy muun muassa pirteää pinkkiä ja hillittyä harmaata. Kirjapaja 2024. Uutuuden hinta pyörii 50 euron kieppeillä. Lopulta päästään tien päähän Ushuaiaan, eikä enempää etelään enää pyörällä pääse. Matkalla sattuu ja tapahtuu, mutta sellainen kuuluu asiaan. Kilpisjärvi Halti. Kirjan mielenkiintoisinta antia ovatkin kuvaukset ihmisistä, joita on saatu mukaan myös kirjan kuvitukseen. Hetta Pallas. Tuija Kauppinen on onneksi valinnut tuon jälkimmäisen tavan, ja siksi Joutilaita kilometrejä onkin erinomainen matkakirja. Kirjoittaja itse asuu Kilpisjärvellä, ja se näkyy erityisesti kuvissa, joita on otettu jokaisena vuodenaikana. Pulloa on saatavilla myös pienemmässä puolen litran koossa. Kun tangon takana polkee 18 000 kilometriä, ehtii tutustua myös itseensä. Retkeilyopas ja kartta, Laura Hakulinen Karttakeskus 2024. Teksti voi olla häpeilemättömän itsekeskeistä, kuten monilla sosiaalisen median vaikuttajilla, tai kirjoittaja voi kuvata asioita kanssaihmisten kohtaloiden kautta, lempeästi ja ymmärtävästi. Ultralightin luvataan pitävän juomat kuumaana 10 tuntia tai vaihtoehtoisesti kylmänä jopa 20 tuntia. Matkaa tehdään ajan kanssa, ilman sykemittaria. Retkeilyopas ja kartta. Heille Hakulisen opas antaakin paljon niin vaelluksen suunnittelusta reitin kävelemiseen. Kilpisjärvi Halti -opas esittelee aluetta niin päiväretkeilijän kuin vaeltajankin vinkkelistä. Kauppinen kuvaa hyvin myös, mitä pitkä matka saa aikaan oman pään sisällä. KARTALLA 10 RETKI maaliskuu 2024 Uudet oppaat klassikko reiteille K A RT TA K E S K U S on julkaissut kaksi uutta retkeilyoppaan ja kartan pakettia
Oppitunteja vuorilta s. 12 NRO KUINKA PALJON VAELTA MINEN OIKEAS TAAN MAKSA A. ”. RETKI maaliskuu 2024 11 tiedot & taidot 12 3 2024 SPORTTIKIIPEILYTAITOJA EI TARVITA EVERESTILLÄ, MUTTA USKON, ETTÄ KAIKKI EDESAUTTAA
T E KST I Benjamin Hokkanen K U VAT Anni Penttilän albumi 12 RETKI maaliskuu 2024 HENKILÖ B E N J A M IN H O K K A N E N. Alkuperäinen tavoite oli vuorenhuippu, mutta matkalla sinne vuorikiipeilystä tuli elämäntapa. 12 RETKI maaliskuu 2024 HENKILÖ OPPI TUNTEJA VUORILTA Anni Penttilä päätti teini-iässä kiivetä Mount Everestille
13 RETKI maaliskuu 2024 HENKILÖ 13 RETKI maaliskuu 2024 HENKILÖ
Matkanteko pysähtyi erään jyrkän seinämän jälkeen, kun köysiä jouduttiin taas etsimään lumen seasta. Ylempiin leireihin oli tehty useampia nousua. 14 RETKI maaliskuu 2024 HENKILÖ O dottelu oli alkanut käymään jo pitkäksi. Ei samaan maastoon, jossa hän oli muutamaa päivää aikaisemmin todistanut kohtalokasta lumivyöryä. Lunta satoi seuraavan 17 tunnin aikana lähes metri. P E R U S L E I R I STÄ tulee tuttu paikka reissuilla, kun esimerkiksi sopivien sääolosuhteiden odottelussa voi mennä tovi. Penttilä päätti lähteä kolmanteen huiputusyritykseen, vaikka väsymys painoi tässä vaiheessa jo aika lailla. Samaan päätökseen tulivat muutkin kiipeilijät. Penttilä oli nyt 6 800 metrin korkeudessa kolmosleirissä. Seuraavana päivänä sääennusteet pettivät pahemman kerran, kun lounasaikaan taivas alkoi ripotella lunta alas. Tässä kohtaa kolmen alaspäin suuntaavan sherpan joukko ohitti Penttilän ryhmän. Yksi sherpoista ei kuitenkaan ollut kiinni köydessä ja hän ”Olin 19-vuotias, kun asetin itselleni tavoitteeksi kiivetä Everestille ennen kuin täytän 30.” TAVO I T E saavutettu! Anni Penttilä Mount Everestin huipulla 24.5.2021 yhden aikaan yöllä. Kuva Makalun perusleiristä.. Matkasta alaspäin ei tullut helppo. Kaikki köydessä kiinni olleet kiipeilijät säilyivät ehjinä. Hän päätti, ettei lähtisi yrittämään ylöspäin. Matka oli jatkunut siitä vielä nelosleiriin, mutta myrskylukemissa puhaltanut tuuli oli käännyttänyt kiipeilijät takaisin 7 400 metrissä sijaitsevasta leiristä. Penttilä palasi perusleiriin odottamaan. Toisella yrittämällä Penttilä todisti evakuointeihin johtanutta lumivyöryä kolmosleirissä. Syksyn 2022 sääolot olivat olleet varsin huonot maailman kahdeksaksi korkeimmalle vuorelle, Manaslulle, kiipeämiseksi. Yö kakkosleirissä sujui rauhallisesti. Pieni osa Penttilän tiimistä lähti avaamaan muille polkua kakkosleiristä ykkösleiriin. Vyöry iski alempana kulkeneiden niskaan. Parin minuutin kuluttua suuri laattalumivyöry lähti liikkeelle Penttilän retkikunnan vierestä. Perusleirissä Anni Penttilä ei voinut kuin odottaa sopivaa sääikkunaa. Lumisade oli haudannut polun ja köydet. Penttilä makasi teltassaan. Yhden päivän jälkeen useat sääennusteet lupasivat taukoa lumisateisiin. Huiputusta oli yritetty jo kahdesti
Vuorenvarma suunnitelma Penttilän kiinnostus vuoria kohtaan syttyi teini-iässä. Yliopiston pääsykokeeseen lukenut Penttilä päätti palkita itsensä luku-urakastaan, mikäli pääsisi sisään. Treenaaminen vei Penttilää Himalajan lisäksi niin Eteläkuin Pohjois-Amerikan korkeimmille vuorille. Tästä alkoi toden teolla useamman vuoden kestänyt valmistautuminen. Olen koko ajan halunnut oppia lisää kiipeilystä”, Penttilä selittää. Lehtijutun Himalaja jäi elämään mielikuviin. Oppitunteja vuorilta on ehtinyt matkan varrella kertyä monia. Reitin korkein kohta kulkee kahden vuoren välisen Thorang La -solan yli. Tuolla reissulla hän kiipesi Island Peakille reilun 6 000 metrin korkeuteen. Syntyi Vuorenvarma suunnitelma, kuten hän sen nimesi. Hän oli 16-vuotias, kun luki kotonaan olleesta National Geographic -lehdestä jutun Annapurna Circuit -vaellusreitistä. Kiirettä Penttilä ei aikoisi pitää, olisi parempi valmistautua hyvin. ”Olin 19-vuotias, kun asetin itselleni tavoitteeksi kiivetä Everestille ennen kuin täytän 30”, Penttilä kertoo. ”Annapurna Circuitilla katsoin lumihuippuja ja mietin, että olisi hienoa kiivetä huipulle”, Penttilä sanoo. Annapurna Circuitin vaellus vei Penttilän ensi kertaa elämässään vuoristoon. Treenasin jäätikkötaitoja ja kävin kiipeilykursseja. Annapurnan jälkeen Penttilä päätti, että seuraava matka olisi kiipeilyreissu. Helpotus oli valtava, kun ryhmä saapui lopulta perusleiriin. Ennen perusleiriin pääsemistä yksi miehistä tippui vielä tikkailta railoon, mutta selvisi onneksi säikähdyksellä. Maailman korkeimmalle vuorelle kiipeämiseksi täytyi laatia suunnitelma. Lumihuiput saivat Penttilän haaveilemaan kuitenkin korkeuksista. Siellä hän sai käteensä Mandala Travelin esitteen Annapurna Circuitin vaelluksesta. Kiipeilykokemuksen karttuessa hän kävi myös tekemässä reissuja matkanjohtajana muun muassa Afrikan A N N I P E N T T I L Ä ja Ngima Nuru Sherpa lähellä Manaslun huippua.. Kova työ palkittiin ja yliopiston ovet aukesivat. Seuraavana vuonna hän vaelsi Everestin perusleiriin. Valtavan panostuksen vaatineen reissun päätavoite jäi saavuttamatta, mutta kokemus opetti jälleen paljon kasitonnisten kiipeämisestä ja siitä, kuinka sääennusteet voivat pettää täysin. Suunnitelmaan kuului kiipeäminen yhdelle vuorelle joka vuosi ennen Everestiä. 15 RETKI maaliskuu 2024 HENKILÖ katosi vyöryn mukana. Sporttikiipeilytaitoja ei tarvita Everestillä, mutta uskon, että kaikki edesauttaa. Muutaman vuoden kuluttua Penttilä kävi Matkamessuilla. Siellä Penttilä katseli ensimmäistä kertaa silmästä silmään suunnitelmansa huipentumaa. ”Toivoin, että joka reissulta kertyisi uusia taitoja. Se tarkoitti myös, että Penttilän Himalaja-haave toteutuisi
16 RETKI maaliskuu 2024 HENKILÖ. 16 RETKI maaliskuu 2024 HENKILÖ M AT K A L L A ylempään perusleiriin Makalulla
”Olimme ainut retkikunta vuorella tuolloin. Penttilä odotteli evakuointia ylemmässä perusleirissä lopulta yli 48 tuntia. ”Vuorikiipeily ei ole sivuharrastus, vaan elämäntapa, jossa arki ja kaikki pyörii tämän ympärillä.” Penttilän lähipiiri tietää tähän mennessä, ettei kyse ole ohimenevästä vaiheesta. Kun Penttilä pääsi viimein kiipeämään ensimmäistä rotaatiota ykkösleiriin, hän tunsi olonsa sairaaksi. Kotijoukoille ja sponsoreille ei ole väliä, pääseekö Penttilä huipulle asti vai ei. Onnistumisia varten nähty vaiva tekee niistä kahta hienompia. Everestillä Penttilästä tuntui jo huiputukseen päättyneen nousun alussa, että hän menisi huipulle asti. Tämän jälkeen kohteena ovat kasitonniset Lhotse (8 516 m) ja Makalu (8 481 m). Katmandulaisessa sairaalassa diagnoosi oli keuhkokuume ja keuhkoödeema. ”En tiedä tulenko koskaan enää kokemaan sitä tunnetta, joka minulla oli Everestillä, kun laskeuduin nelosleiristä kakkosleiriin yksin. Lopulta toukokuun 24. Yksi Penttilän hienoimmista kokemuksista sijoittuu jo Everestiä kolme vuotta aikaisemmalle reissulle vuonna 2018. Vuodet eivät ole veljeksiä, varsinkaan vuoristossa. Niin kauan, kun löydän hyvän syyn, nautin kiipeilystä.” Myös vuoriston olosuhteet tuovat oman haasteensa. Reissu loppui ennen kuin ehdi todella edes alkaa. The North Face, Thermos ja Nordisk kuuluvat Penttilän sponsoreihin, mutta suurin taloudellinen vetovastuu jää hänelle itselleen. Siellä sormeen laitettu happisaturaatiomittari pysäytti Penttilän pahemman kerran. Siinä hetkessä minulle tuli sellainen olo, että en kuole tällä vuorella.” Elämäntapa Vuorikiipeilystä on tullut osa Penttilän DNA:ta. Tunne siitä, että kahdeksan vuoden työ palkittaisiin, valtasi Penttilän juuri ennen huipulle lähtöä viimeisessä yläleirissä 8 000 metrin korkeudessa. Haluan tulla ehjänä kotiin. Korkea motivaatio tavoitetta kohtaan lisää kärsivällisyyttä, ja toisaalta sää ja olosuhteet liittyvät turvalliseen kiipeämiseen”, Penttilä sanoo. Vuorikiipeily vaatii Penttilältä myös suuria ajallisia ja rahallisia panostuksia. päivänä 2021, kello 1.09 unelma kävi toteen, kun Penttilä seisoi maailman korkeimman vuoren huipulla yön pimeydessä. Tärkeintä on tulla ehjänä kotiin. ”En pystyisi kiipeilemään, ellei olisi kotiasiat kunnossa. Penttilä palasi Himalajalle viime syksynä ja onnistui kiipeämään Manaslulle, jossa huiputus oli jäänyt vuotta aikaisemmin lumivyöryistä ja epäonnisista säistä johtuen haaveeksi. Pitkät sopivan sääikkunan odottelut perusleirissä syövät hermoja ja kysyvät kärsivällisyyttä. ”Epäonnistumisia voi tulla, mutta on tärkeää, että oppii jotain.” Penttilä kertoo rakastavansa vuorilla oloa, vaikka välillä yksinäisyys ja koti-ikävä hiipivät vieraiksi. Lopulta ennuste näytti hyvää sääikkunaa ja olin ainoa retkikunnan jäsenistä, joka kävi huipulla asti”, Penttilä muistelee. Noiden leirien välillä on jyrkkiä kohtia ja se on pitkä väli tulla alas. ”Odottaminen ei ole mieluisin osa retkikuntia. Viime kevään reissu Makalulle alkoi epäonnisesti, kun retkikunnan varusteet saapuivat perusleiriin useamman päivän myöhässä. Olen pitänyt itseäni kärsimättömänä, mutta reissuissa olen yllättävän kärsivällinen. Usein mietin, miksi haluan tehdä tätä. ”Alun perin Everestin tavoite oli huippu. Oireet viittasit keuhkoödeemaan. Penttilä kiipesi tuolloin 7 129 metriin kohoavalle Baruntselle. ”Jokainen kääntyminen on tuntunut yllättävän helpolta. Penttilä on joutunut myös kääntymään monella vuorella takaisin. Vaikka projekti lähti liikkeelle siitä, vuorikiipeilystä on tullut elämäntapa”, Penttilä selittää. Huippukohtia ja pohjahetkiä Vuosikymmenen vuorikiipeilyuralle mahtuu monenlaisia tunteita. Jokaisen onnistumisen takaa löytyy turhautumista, pitkästymistä ja ikävää. Toipuminen kesti aikansa. Esimerkiksi Nepal on nostanut lupien hintoja, mikä tarkoittaa, että Penttilä säästää kaikki rahat kiipeilyyn tai siihen tähtäävään toimintaan. Sitä en voi sanoa, etteivätkö ne olisi harmittaneet”, Penttilä sanoo. Takana on kaksi epäonnistunutta kasitonnista. Hän haaveilee siitä, että kaikki hänen työnsä liittyisi tulevaisuudessa kiipeilyyn. 17 RETKI maaliskuu 2024 HENKILÖ mantereen korkeimmalle huipulle, Kilimanjarolle. ”Äiti sanoo aina, että ole varovainen ja tee järkeviä päätöksiä.” Anni Penttilä lähtee huhtikuun alussa ensin matkatoimisto Aventuran matkanjohtajana Lobuche East -vuorelle (6 119 m). ”Omaa rahaa menee useita kymmeniätuhansia euroja, eikä laji ole muuttumassa ainakaan edullisemmaksi”, Penttilä sanoo. Perille päästyään hänen olonsa heikkeni entisestään. Kuumeisen yön jälkeen hän laskeutui sherpansa kanssa alas kohti ylempää perusleiriä. Penttilä palasi kotiin kuukausi alkuperäistä suunnitelmaa aiemmin. Anni Penttilä × Syntynyt Mikkelissä × 30-vuotias × Asuu Helsingissä, mutta viettää paljon aikaa Ylläksellä × 4–6 kuukautta vuodesta reissun päällä × Työskentelee yrittäjänä digimarkkinoinnin parissa sekä matkanjohtajana "Vuorikiipeilystä on tullut elämäntapa.”. Olimme muistaakseni neljä päivää kakkosleirissä jumissa huonon sään takia yli 6 000 metrissä. Olen saanut täyden tuen myös vaikeilla hetkillä, mikä on auttanut niissä”, tammikuun lopussa naimisiin mennyt Penttilä sanoo. Ajankäytöllisesti Penttilä nauraa olevansa jo lähellä tätä. Vuorenvarma suunnitelma oli toteutunut, mutta vuorikiipeily maailman korkeimmilla vuorilla eli kasitonnisilla oli vasta alkanut. ”Olen joskus kokenut reissuilla tosi kovaa yksinäisyyttä, ja olo on ollut sen takia kurja
Painesiteellä litistetään laskimoita ja valtimoita paikallisesti. Pidä kiristysside aina paikassa, jossa muistat sen olevan ja josta se on helppo ottaa. Laita side raajan ympäri mahdollisimman ylös: nivusiin tai. Vakavissa tapaturmissa se voi kuitenkin pelastaa hengen, ja varsinkin maastossa liikkuvien tulisi osata sen käyttö. Ihmisen menettäessä 20 prosenttia verivolyymistaan, on seurauksena verenvuotosokki ja yli 40 prosenttinen menetys johtaa hapenpuutteeseen ja kuolemaan. Paina vuotokohtaa suoraan kädellä tai vaikka polvella. Miten kiristyssidettä käytetään. Tällainen tilanne saattaa maastossa aiheutua esimerkiksi kirveen iskusta, moottorisahasta, putoamisesta terävään reunaan tai ampumavammasta. Kiristyssidettä tulee käyttää verenvuoron tyrehdyttämiseen raajassa henkeä uhkaavassa tilanteessa. Kiristyssiteellä suljetaan koko raajan verenkierto täydellisesti. Verta tulee tällöin holtittomasti, eikä vamman sijaintia raajassa pystytä välttämättä edes täsmällisesti paikantamaan. Jos verta tulee suihkuamalla, pitää se yrittää tyrehdyttää heti. 18 RETKI maaliskuu 2024 KANTAPÄÄN KAUTTA Tällä palstalla kerromme, miten asiantuntijat toimivat retkillään. Mitä suuren verenvuodon nähdessä pitäisi ensimmäiseksi tehdä. Millaisissa tilanteissa kiristyssidettä kannattaa käyttää. Älä edes elvytä ensin, vaan yritä saada verenvuoto loppumaan. Avaa side kokonaan. Yritys ja erehdys on hyvä tapa kerryttää retkitaitoja, mutta myös toisen kantapään kautta voi oppia – ja laastaria kuluu vähemmän! T E KST I Maija Arosuo K U VAT Dimitri Lisitsyn Tommi Ulmanen KIRISTYS SITEEN KÄYTTÖ Kiristyssiteen käyttöä varotaan, sillä väärin käytettynä se voi aiheuttaa kudosvaurioita. Mikäli raajassa on haava, josta tulee runsaasti, muttei suihkuamalla verta, voi siinä käyttää painesidettä, joka laitetaan suoraan haavan päälle. Älä yritä riisua vaatteita tai siirtää potilasta
19 RETKI maaliskuu 2024 KANTAPÄÄN KAUTTA ASIANTUNTIJA: TOMMI ULMANEN – Ensihoitaja ylempi AMK, Tommi Ulmanen, on työskennellyt kiireellisen ensihoidon tehtävissä 21 vuotta, josta seitsemän vuotta ensihoidon kenttäjohtajana. Hän retkeilee vuoden ympäri maastopyörällä, meloen tai suksilla vaeltaen. Työn ohessa eräja luonto-oppaaksi opiskellut Ulmanen kouluttaa eräensiaputaitoja eräoppaille ja muille luonnossa liikkujille. www.ensiaputaito.net K I R I ST YS S I T E E N avulla suuri verenvuoto voidaan tyrehdyttää raajasta. Se tulisi olla aina helposti saatavilla, sillä se voi pelastaa hengen.
Käännä siteessä olevaa sauvaa niin monta kierrosta, että verenvuoto lakkaa. Miten kauan kiristysside voi olla raajassa. Jos haava tai ruhje on käsivarressa tai olkavarressa, laitetaan kiristysside kainalon alle. Mikäli kiristysside on raajassa noin kaksi tuntia, ei sen käytöstä jää potilaalle haittoja. Mikäli kiristyssiteeksi suunniteltua välinettä ei ole tarjolla, on tehokkainta tyrehdyttää verenvuoto painamalla kohtaa käsin tai polvella tai käyttää painesidettä ja hälyttää apua niin pian kuin mahdollista. 20 RETKI maaliskuu 2024 KANTAPÄÄN KAUTTA kainalon alapuolelle vaatteiden päälle ja pujota vyö soljen läpi. K I E R R Ä: Kierrä kiristyssauvaa niin monta kierrosta, että verentulo lakkaa. Laita päälle sitä varten tarkoitettu valkoinen tarranauha. Lukitse sauva hahlolla paikoilleen. Raaja tulee sitoa mahdollisimman ylhäältä, jotta koko verenkierto saadaan suljettua. Kiristysside otetaan pois vasta, kun ongelma eli haava voidaan hoitaa. Jos verenvuoto on pohkeessa tai reidessä, laitetaan kiristysside reiden yläosaan, nivusiin. Voiko kiristyssiteen avata, jos apua ei ole saatavissa. Lukitse sauva siihen tarkoitettuun hahloon. Kiristyssidettä voi käyttää vain raajoissa eli käsissä ja jaloissa oleviin suuriin verenvuotoihin. Suihkuavassa verenvuodossa haavan tai ruhjeen tarkempaan paikantamiseen ei kannata käyttää aikaa, vaan kiristysside kannattaa laittaa heti, kun näkee, mikä raaja vuotaa. Suihkuamalla vuotavan suuren ruhjeen tai haavan hoitaminen maasto-oloissa ilman siihen tarkoitettuja apuE S I K I R I ST YS: Aseta kiristysside potilaan nivustaipeen tai olkavarren ympärille ja kiristä se niin tiukaksi kuin saat. Anna siteen olla paikoillaan, kunnes potilas on toimitettu ensihoitoon.. Sitä ei voi käyttää vartalon tai pään alueen vammoihin, jotka tulee sitoa painesiteellä. Vedä kaksin käsin side niin tiukalle kuin saat. Siteen alle ei saa mahtua kahta sormea enempää. Älä avaa sidettä. Särky lisääntyy nousujohteisesti, muttei ole kestämätöntä. Siksi potilas tuleekin pystyä saattamaan hoitoon kahden tunnin sisällä. Esikiristys on tärkein vaihe, sillä muuten side jää liian löysäksi, eikä se toimi. K E L LO N A I K A: Varmista sauva tarranauhalla ja merkitse muistiin aika, jolloin kiristysside on asetettu. Hälytä siis apua heti, kun mahdollista, jotta apu saapuu perille ajoissa. Kirjaa nauhaan kellonaika, jos mahdollista tai yritä muistaa se. Yritykset käyttää vyötä, vaatetta ja keppiä tai polkupyörän sisäkumia kiristyssiteenä eivät yleensä ole olleet menestyksekkäitä. Vakavasti loukkaantuneelle ihmiselle ei kuitenkaan tule antaa suun kautta otettavia särkylääkkeitä. Jos saat, on se liian löysä ja tee esikiristys uudestaan. Mikäli kiristyssidettä ei ole käytettävissä, voiko sellaisen tehdä itse. Ne ovat kuitenkin pienempi haitta kuin kuolemaan johtava verenvuoto. Silloin side on riittävän tiukalla. Useita tunteja kestävässä käytössä raajan hapenpuute voi aiheuttaa kudosvaurioita. Kiristyssiteestä johtuva hapenpuute raajassa on kivuliasta. Minkä alueen vammoihin kiristyssidettä voi käyttää. Tarkista, ettet saa kahta sormea siteen alle
Rauhoittele potilasta ja pidä hänet levossa. Verenvuoto aiheuttaa helposti sokkitilan, jossa hengitys on tihentynyt ja syke nopeutunut. Paras mahdollisuus verenvuodon tyrehtymiseen on yleensä ensimmäiselle kerralla. Jo yhden asteen alentuma kehonlämmössä lisää verenvuotoa ja heikentää potilaan ennustetta. 4. Riski uudelleen vuotamiseen on kuitenkin olemassa. 21 RETKI maaliskuu 2024 KANTAPÄÄN KAUTTA välineitä onnistuneesti on lähes mahdotonta. KANTAPÄÄN KAUTTA. Hälytä apua. S U O M E S SA on alueita, joissa matkapuhelin ei edelleenkään kuulu. Mitä muuta potilaan hoidossa tulee huomioida. Laita kiristysside raajaan. Saatko hälytettyä apua. Pidä siis potilas lämpimänä makuualustan ja makuupussin tai hypotermiapussin avulla ja tuulen suojassa. 2. Tyrehdytä verenvuoto painamalla. Avun saaminen niillekin alueille on mahdollista nopeasti, mutta vain mikäli pystyt sitä hälyttämään. Pitäisikö mukana olla hätälähetin tai satelliittiviestin. Älä tarjoa syötävää tai juotavaa. Potilas voi olla kylmä, kalpea, hikinen, levoton tai pahoinvoiva. Oletko miettinyt, miten kauan avun hälyttämiseen menee sinulla aikaa. Mikäli potilas vuotaa suihkuamalla, eikä hengitä, tyrehdytä ensin suuri verenvuoto ja aloita sitten elvytys. Tärkeintä on siksi keskittyä potilaan saattamiseen avun pariin niin pian kuin mahdollista. Mikäli apua ei ole tulossa nopeasti ja käytössä on hermostaattinen side, voidaan haavakanava yrittää tukkia sillä ja peittää painesiteellä, minkä jälkeen kiristyssidettä voidaan varovasti yrittää avata. Pidä uhri lämpimänä. TO M M I U L M A N E N auttaa Marko Franicevicia pysymään lämpimänä, sillä vähäinenkin alilämpöisyys lisää verenvuotoa ja heikentää potilaan selviytymismahdollisuuksia. Potilaan lämpimänä pitäminen on erityisen tärkeää. Toimi näin, kun verenvuoto on suuri 1. 3. Jos verta runsaasti menettäneen potilaan keho ehtii apua odotellessaan jäähtyä, aiheuttaa se vakavia ongelmia veren hyytymisjärjestelmään
T E KST I JA K U VAT Benjamin Hokkanen 22 RETKI maaliskuu 2024 PYÖRÄUUTUUKSIIN TUTUSTUMASSA. 22 RETKI maaliskuu 2024 PYÖRÄUUTUUKSIIN TUTUSTUMASSA Vauhdilla Suomeen! Tšekkiläinen pyöräbrändi Superior saapuu tänä keväänä Suomen sorateille ja maastopoluille. Retki pääsi jo ennakkoon testaamaan näitä pyöräretkille sopivia malleja
23 RETKI maaliskuu 2024 PYÖRÄUUTUUKSIIN TUTUSTUMASSA 23 RETKI maaliskuu 2024 PYÖRÄUUTUUKSIIN TUTUSTUMASSA VA I N pyörälaukut puuttuvat! Superiorin X-Road-sarjan gravelpyörät vaikuttivat valmiilta retkelle koeajon perusteella.
Vaikka tunnustan ensikertalaisena hieman jännittäneenikin, en voi nyt kuin todeta bikeparkin olevan hauska paikka! Allani oleva täysjoustoinen downcountry-maastopyörä saa oman jäykkäperäisen maastopyöräni tuntumaan onnettomalta. Näitä korkealuokkaisia pyöriä on valmistettu Tatra-vuoriston kupeessa jo vuodesta 1993. Suomi lukuisine "mökkiteineen" on kuin luotu gravel-pyörälle. Lenkkimme vie meidät nopeasti asvaltilta soralle. Ajammepa myös pellon pienT E ST I A J O S SA ollut Superior XF 9.7 DC -pyörä toimii pyörälenkillä rankassakin maastossa. Siihen saa kiinnitettyä hyvin laukkuja ja kippurasarvien ansiosta ajoasentoa saa vaihdeltua hyvin. Ähisen ja puhisen laskeutuessani ilmalennostani. Iltapäivällä siirrymme gravel-pyö rien selkään. Laadukkaat komponentit ja Euroopassa tapahtuva kokoonpano muodostavat Superiorin kulmakiven. Erinomainen paikka testata maastopyöriä. Maantiepyörää leveämmät renkaat sallivat myös epätasaisemmilla alustoilla ajamisen. Nyt on pidettävä vauhti yllä. Sen valikoimasta löytyy niin täys joustoisia kuin jäykkäperäisiä maastopyöriä. Polku soljuu metsäistä rinnettä alas kuin meanderoiva joki. Sorateille suunnitellut pyörät myyvät tällä hetkellä sähköpyörien rinnalla erityisen hyvin. Pääsimme suomalaisten voimin testaamaan Superiorin pyöriä myös meille varatussa pyöräilypuistossa. Testipäivän iloja Suomen markkinoille tänä keväänä saapuva tšekkiläismerkki kutsui Retken ja muita pyöräilystä kiinnostuneita medioita tutustumaan tulevaan mallistoon ja pyörien valmistukseen. Tämän pyörän merkkikin tuntuu ilkkuvan omalle pyörälleni: Superior, suomeksi ylivoimainen. Toisaalta runkoon on mahdollista kiinnittää pyörälaukkuja, jolloin seikkailu alkaa yllättäen kutsua korvissa. Ei kuulemma ole kovin kevyttä sähkölläkään. Tarjolla on myös sähköavusteisia kulkupelejä. Gravel-pyörä sopii myös retkeilyyn erityisen hyvin. Nauran hermostuneesti eteen ilmestyvässä kurvissa, joka kallistaa minua jyrkästi kyljelleen. Merkityt, eri tasoiset reitit kiemurtavat rinnettä alas. Runkomateriaaleina löytyy kevyttä hiilikuitua ja hieman edullisempaa alumiinia. Tai toisin päin. Vaikka merkki saapuu markkinoillemme vasta tänä keväänä, on Tatra-vuoriston kupeessa valmistettu näitä korkealuokkaisia pyöriä jo vuodesta 1993. PYÖRÄUUTUUKSIIN TUTUSTUMASSA. Syöksyn mutkasta ulos ja poljen täyttä häkää kohti edessä olevaa pientä hyppyä. 24 RETKI maaliskuu 2024 PYÖRÄUUTUUKSIIN TUTUSTUMASSA P yörä rullaa vauhdilla tasaista polkua. Aivan, kuten Suomessa pääosin laskettelukeskuksien yhtey teen rakennetuissa pyöräpuistoissa, ylös mennään hiihtohissillä ja alas tullaan polkupyörällä. Fillari-lehden Markku Pulkkinen luikertaa sähköavusteisella rinteen ylös pyörähissin vierestä
Tällä hetkellä tehdas puskee vuodessa 200 000 pyörää maailmalle. Tehdaskierroksen jälkeen pääsemme vielä kerran maastoon. SA M A pyörä, eri materiaali. Testaan lenkillä alumiinirunkoista gravel-pyörää, kollega vieressä ajaa saman pyörän hiilikuiturunkoista versiota. Pyörät kootaan yli sata vuotta vanhan rekoistaan tunnetun Tatran ensimmäisessä kokoonpanohallissa. Superiorin suunnittelijat kertovat hyötyvänsä siitä, että pyörät kootaan samassa rakennuksessa, jossa ne suunnitellaan. Valitsen sähköavusteisen mallin, mistä kiitän onneani, kun selviää, että "pikku lenkki tässä lähellä" onkin melkoinen polkeminen läheiselle kukkulalle. "Milloin mennään pyöräretkelle?" kysyn nauraen, kun kokeneempi porukka lähtee edeltä hurjaa vauhtia märkien lehtien peittämää polkua pitkin alas. Laatupyörän kanssa vaihteleva maasto ei tuota ongelmia ja alan jo päässäni suunnittelemaan pyöräseikkailua ensi kesälle. S U P E R I O R I N tehtaalla kootaan useamman pyörämerkin pyöriä. Samalla tehtaalla kootaan myös parin muun pyörämerkin pyöriä ja rullakoissa olevien pyörän runkojen määrä tuntuukin loputtomalta. "Jos haluan tehdä muutoksia, käyn alakerrassa pyytämässä uutta prototyyppiä", Superiorin pääsuunnittelija Martin Haman nauraa. Ylivertaisuuden alkulähteellä Seuraavana päivänä vierailemme Superiorin tehtaalla. Sähköavusteisen täysjoustomaastopyörän kaapelit vedetään rungon sisään, jolloin pyörästä saadaan siistin näköinen. 25 RETKI maaliskuu 2024 PYÖRÄUUTUUKSIIN TUTUSTUMASSA narta pitkin ilman suurempia ongelmia. 25 RETKI maaliskuu 2024 PYÖRÄUUTUUKSIIN TUTUSTUMASSA. S U P E R I O R I N tehdas toimii kuorma-autovalmistaja Tatran vanhassa kokoonpanohallissa. Kahdeksan tunnin vuoron aikana kootaan noin tuhat pyörää. Meille esitellään paria prototyyppiä, joiden kohdalla tämä hyöty on tullut selväksi
26 RETKI maaliskuu 2024 VAELTAMINEN ON EDULLINEN HARRASTUS VA E LTA M I N E N on edullinen harrastus, jonka terveysvaikutukset ovat moninkertaiset kustannuksiin nähden. 26 RETKI maaliskuu 2024 VAELTAMINEN ON EDULLINEN HARRASTUS. Mikä vaeltamisessa maksaa
Lisämukavuudet, kuten sisämajoitus tai herkuttelu, kasvattavat budjettia. T E KST I JA K U VAT Maija Arosuo 27 RETKI maaliskuu 2024 VAELTAMINEN ON EDULLINEN HARRASTUS. 27 RETKI maaliskuu 2024 VAELTAMINEN ON EDULLINEN HARRASTUS Toteutustavasta riippuen vaellukselle pääsee hyvinkin edullisesti
Varusteiden hintaa emme siis tällä kertaa arvioi. Autopaikka ja hytti neljälle välillä Naantali –Kapellskär – Naantali, yhteensä 330 €. Matkustajien määrä vaikuttaa halvimpaan matkustusmuotoon. Neljän hengen porukka matkustaa halvimmin vähän kuluttavalla autolla. 28 RETKI maaliskuu 2024 VAELTAMINEN ON EDULLINEN HARRASTUS H intakeskustelu kulminoituu useimmiten varusteisiin, joiden hintataso vaihtelee huimasti. Lisäksi tulevat matkat Helsinki – Vantaalle ja bussimatka Rovaniemeltä vaelluksen lähtöpisteeseen. Juna-bussi–yhdistelmä ei juuri tule halvemmaksi ainakaan isommalle ryhmälle, sillä bussimatka Rovaniemeltä Pohjois-Lapin kohteeseen maksaa sekin pitkän pennin. Ensin on toki matkustettava laivalla lahden toiselle puolelle. Lisäksi syntyy kustannuksia auton muista käyttökuluista ja mahdollisesta yöpymisestä matkalla. Vaikka jokaisenoikeuksien nojalla telttailla voi melko vapaasti kaikissa Pohjoismaissa, on tupakulttuuri vakiintuneempaa naapurimaissamme. Jokainen valitkoon tyylilleen ja kukkarolleen sopivan tavan vaeltaa. × Edestakainen yöjuna omassa hytissä ilman autoa Rovaniemelle 200 €. Ruotsissa ja Norjassa tunturit alkavat Suomea huomattavasti etelämpänä. Niinpä ”maassa maan tavalla” retkeiltäessä tulee Norjan ja Ruotsin reissuista usein kotimaisia kalliimpia. Matka-aikaa tämä ei vie, sillä laivassa vietetään vain yön tunnit. Toiset pitävät enemmän arvossa luontokokemusta, toiset pehmeän pedin mukavuutta. × Neljä henkilöä matkustaa autojunalla yöjunassa makuuhyteissä Helsingistä Kolariin ja ajaa siitä Saariselälle. Tukholmasta pääsee myös julkisilla kulkuneuvoilla useaan tunturikohteeseen perille asti. Retkeilyn hintaan vaikuttavat matkan pituuden lisäksi myös majoittuminen, ruokailut ja hankittavat palvelut. Esimerkkihintoja neljän hengen seurueelle × Neljän hengen seurue matkaa autolla Helsingistä Saariselälle: Edestakaisen matkan bensakulut (2 200 km x 6 l / 100 km x 2 € / litra) 66 € / henkilö. × Hinnat vaihtelevat kysyntätilanteen ja ajankohdan mukaan.. Yksinvaeltavalle on halpa lento usein edullisin, joskaan ei ekologisin vaihtoehto, mikäli lentokentältä määränpäähän asti pääsee julkisilla. Jätämme varustekeskustelun toiseen kertaan ja keskitymme nyt itse vaellusretkeilyyn. Ihmisten mieltymykset sekä taloudelliset resurssit vaihtelevat. Vaelluksen reittivalintakin vaikuttaa matkakustannuksiin, jos kulkuneuvona on auto. Ajoa yhteensä 1200 km. × Neljä henkilöä matkustaa Naantalista Åreen. Ympyrälenkki vie takaisin autolle, jolloin kuljetuksiin paluupisteestä lähtöpisteeseen ei tärväänny rahaa. × Ajamalla Etelä-Suomesta Lappiin (yhteensä 2 000 km). Auto, juna vai lentokone Matkat pohjoiseen voi taittaa ainakin autolla, junalla tai lentäen. Heti alussa todettakoon, ettei yhtä ainoaa oikeaa tapaa vaeltaa ole vielä keksitty. Kustannukset 118 € / henkilö. Tämä vaihtoehto tuo kustannuksia, sillä varsinkin sesonkiaikoina lipusta joutuu usein pulittamaan useamman sata euroa. Mukavasti Suomen Lappiin pääsee laittamalla auton yöjunaan. Lisäksi tulevat matkat Rovaniemeltä vaelluksen lähtöpisteeseen. Bensakulut 15 € ja junapaikat 165 € / henkilö eli yhteensä 180 € henkilöltä. Emme halua arvottaa mitään vaellustapaa toista paremmaksi, vaan tuoda esille erilaisia vaihtoehtoja ja kustannustekijöitä. Laivapaikka autolle ja hytti neljälle matkustajalle maksaa noin yöjunan verran. Mikäli asuu Etelä-Suomessa, tulee ajomatkasta yllättäen usein kotimaanmatkaa lyhyempi. Esimerkkihintoja yksin matkustavalle × Lennot Norwegianilla Helsinki – Rovaniemi – Helsinki, 120 €. Naapurimaissamme Norjassa ja Ruotsissa retkeilykulttuuri poikkeaa hieman kotimaisesta. Onko vaeltaminen halpa vai kallis harrastus. Tässä jutussa vaellamme Pohjoismaissa, kaukoretket ovat kustannuksiltaan vaikeasti vertailtavissa. Bensakulut 240 € sekä mahdolliset yöpymiset ja ruokailut matkalla. Mistä vaellusmatkan kustannukset koostuvat
Kaikki tuvat ja niiden hinnat löytyvät palvelusta ut.no. Yöpyminen maksaa 35 euroa yöltä. Tunturihotelleissa ja -asemilla buffet-aamiaisen lisäksi tarjoillaan kolmen ruokalajin illallinen. Lisäksi vaellusreittien varrelta löytyy jonkin verran sekä Metsähallituksen että yksityisiä vuokratupia, jotka pitää varata kokonaan omaan käyttöön. STF:n jäsenkortilla saa hinnoista 10 euron alennuksen. Hinta laskee puoleen, mikäli on Suomen Ladun tai DNT:n jäsen.. Lisäksi Den Norske Turistförenigenillä (DNT) on mökkejä, joista voi ostaa petipaikan. Vuonna 2024 petipaikka maksaa 16,50 euroa yöltä. Osassa tuvista on itsepalvelukauppa, josta saa ostaa ruokatarvikkeita. Suomen Ladun jäsenet saavat majoituksen DNT:n jäsenhintaan. Yksityisissä majataloissa omien eväiden syöminen on kielletty, jolloin majoitusvuorokauteen ruokineen saa varata noin sata euroa. Sänkypaikka maksaa kesäkaudella noin 45–50 euroa yö. Suomen Ladun kortilla jäsenalennusta ei vuoden 2023 alusta alkaen enää saa. Sänkypaikka maksaa tyypillisesti 30–50 euroa yöltä, joskin hinnat vaihtelevat alueen mukaan. Ruotsissa ja Norjassa tunturiasemien ja tupien ympäristössä telttailevilta peritään maksu, joka oikeuttaa tuvan käyttämiseen ruoanlaittoa ja vaatteiden kuivatusta varten. Niiden hinnat vaihtelevat tuvan koon ja sijainnin mukaan. Miehittämättömälle tuvalle pääsee omalla avaimella, jonka saa DNT:ltä panttia vastaan. Tuvat löytyvät palvelusta svenskaturistforeningen.se. T E LT TA on pitkän päälle halvin majoitusvaihtoehto. Samasta tuvasta voi kesäisin varata pedin korkeintaan kahdeksi perättäiseksi yöksi. N O RJA L A I S E S SA Lossihyttan tuvassa Narvikin lähellä on kaikki mukavuudet. Norjassa vaellusreittien varrella on noin 1 600 tupaa, joista osa on täyden palvelun tunturihotelleja. Tontin saa usein rauhalliselta paikalta ja hienoilla näköaloilla. Suomessa autiotuvat tarjoavat maksuttoman majoitusvaihtoehdon. Yöpymiseen löytyy eritasoisia vaihtoehtoja kahden hengen huoneesta makuusaliin. Mikäli sisämajoituksen haluaa varmistaa, voi varsinkin ruuhkaisemmilla seuduilla varata petipaikan varaustuvasta. 29 RETKI maaliskuu 2024 VAELTAMINEN ON EDULLINEN HARRASTUS Teltta vai tupa Majoittuminen vaikuttaa paljon vaelluksen hintaan. Tuvat löytyvät osoitteesta luontoon.fi. Telttailu on jokaisenoikeuksien nojalla sallittua kaikissa Pohjoismaissa. Tunturikeskukset ovat hotellityyppisiä majoituskeskuksia, joissa on myös ravintola. Ruotsin tunturialueilta löytyy Svenska Turistföreningenin (STF) ja läänien ylläpitämiä mökkejä ja tunturikeskuksia. Mökit ovat sesonkiaikaan miehitettyjä, eli niillä työskentelee tupavahti. Monissa kansallispuistoissa oikeutta on kuitenkin rajattu niin, että majoittua saa vain merkityillä paikoilla
30 RETKI maaliskuu 2024 VAELTAMINEN ON EDULLINEN HARRASTUS Hintaesimerkkejä päivän vaellusruuista Edullisesti omilla eväillä, 7 € / päivä × Aamiainen: kaurapuuro, näkkileipä, levite, tee, 0,60 € × Lounas: Lämmin kuppi -keitto, pikanuudeleita, 100 g salamia, 3,50 € × Illallinen: Kuivatettuja kasviksia (kesäkurpitsaa, paprikaa, sipulia), 1 dl pikariisiä, soijarouhetta, 2,50 € / annos × Naposteltavaksi 100 g maapähkinöitä, 0,40 € Valmisruoilla helppoutta, 34 € / päivä × Aamiainen: mysliä, pakastekuivattuja marjoja, teetä, siemennäkkäri, levite, tee, 8,50 € × Lounas: Real Turmat -kanakeitto, siemennäkkäri, levite. R U OTSA L A I S E L L A tunturiasemalla voi ostaa aamiaispöydän 12 euron hintaan. Vaellusruoissa kallein osuus syntyy usein huomaamatta herkuista. Retkeilykauppojen pakastekuivatut valmisateriat sen sijaan nostavat ruokailubudjettia jo jonkin verran. Syömällä kaksi kunnon ateriaa ja jättämällä välipalat vähemmälle, ruokabudjetti kevenee. I TS E poimittu ja valmistettu ruoka on edullisin vaihtoehto.. ”Lisää vain vesi” -tyyppinen kokkailu säästää polttoainekuluissa. Ruotsissa ja Norjassa vaelluksella ei ruokaa halutessaan tarvitse kantaa mukana juuri lainkaan, mikäli kävelee tuvalta toiselle. Kuivattamalla itse kotiruokaa pääsee halvimmalla. 8,50 € × Illallinen: Real Turmat -lohipasta, 12 € × Naposteltavaksi proteiinipatukka ja 70 g Trail mix -pähkinäsekoitus, 5 € Tunturiaseman valmiiseen pöytään, 65 € / päivä × Aamiaisbuffet tunturiasemalla, 12 € × Lounas: lihapullia kermakastikkeessa ja perunamuusia tunturiaseman kaupasta, 11 € × Kolmen ruokalajin illallinen tunturiaseman ravintolassa, 34 € × Naposteltavaksi 100 g suklaata ja pähkinöitä tunturiaseman kaupasta, 8 € Kuivaten vai ravintolagurmeeta Vaelluksella syömiseen ei välttämättä mene rahaa sen enempää kuin samana aikana kuluisi kotona ruokailuun. Tiettömien taipaleiden päässä oleviin kauppoihin ja ravintoloihin ruoka tuodaan helikoptereille tai talvisin moottorikelkoilla, mikä toki näkyy niiden hintatasossa. Pähkinät, proteiinipatukat, kuivahedelmät ja lisäravinteet ovat melko kalliita. Mikäli ei halua panostaa aikaa kuivattamiseen, löytyy ruokakaupan hyllyltä myös vaihtoehtoja edullisemmista valmisruoista ja säilykkeistä. Tupien myymälöistä lounasvarastoa voi täydentää seuraavaa päivää varten ja illallisen voi ostaa suoraan tuvalta. Ylijäämiä myyvistä Matsmart ja Fiksuruoka-tyyppisistä nettimyymälöistä voi löytää eriä valmisruokia ja herkkuja edullisesti. Tunturituvilla tarjoillaan buffetaamiaista, keittolounasta ja kolmen ruokalajin illallista
Vaelluksen suorat kustannukset ovat noin kuusi euroa henkilöltä. × Jaa bensakulut monelle matkusta täydellä autolla. × Vindelfjället (Ruotsi), 6 päivää, sisältää opastuksen, matkat Turusta tilausbussilla ja laivalla sekä ruokailun paluumatkalla. Jätä pois majatalot myös ennen ja jälkeen vaelluksen. Moniin kohteisiin on vaikea päästä perille asti julkisilla kulkuneuvoilla. Telttamajoitus, ryhmäkoko 10 henkilöä. Vaellusmatkojen hinnat vaihtelevat paitsi kohteen, myös ryhmäkoon ja vaellukseen sisältyvien palveluiden ja varusteiden mukaan. Terveyshyödyt ja mielenterveydelliset vaikutukset huomioiden vaellusviikko on investointi, joka maksaa itsensä varmasti takaisin. Ohjattu vaellus on hyvä vaihtoehto myös niille, jotka kaipaavat vaellusseuraa. × Yövy teltalla. Lähiretki on lähes ilmainen vaihtoehto. Auton hankinnasta ja ylläpidosta syntyy myös epäsuoria kustannuksia. Ne tulevat kuitenkin kotiruokaa kalliimmiksi. Ulkoilma Akatemia, 479 €. Turun Latu, 260 / 315 € osallistujamäärästä riippuen. × Pitäydy omissa ruoissa ravintoloiden sijaan myös matkalla. Matkan alussa ja lopussa yövytään hotellissa (120 € / 2 yötä) ja syödään ravintolassa (60 € / 2 ateriaa) ja saunotaan (20 €). Kuivattu kotiruoka on edullista. × Pehmeä peti, ravintola-ateria ja kunnon löylyt viikon vaelluksen jälkeen on nautinto, jolla moni on valmis palkitsemaan itsensä. Lisää luksusta! × Autojuna säästää matkustusja usein myös lomapäiviä. Itse vaeltamisen lisäksi aikaa vie suunnittelu. Esimerkkihinta: Neljän hengen ryhmä tekee neljän päivän vaellukseen kansallispuistoon, joka on sadan kilometrin päässä kotoa. × Kuivapakastetut ruoat ovat helppoja ja kevyitä, eivätkä vaadi aikaa vievää kuivattamistyötä. Esimerkkejä opastettujen vaellusten hinnoista × Haltin vaellus 6 päivää, sisältää ohjauksen ja varusteet, ei ruokia. Viikon vaellus maksaa siis enimmilläänkin vain noin etelänmatkan verran. Aina ei tarvitse lähteä tuntureille asti. Aamulla olet pirteänä perillä ja ensimmäisenä päivänä ehdit jo vaeltaa. Opastetulla vaelluksella oppii myös niksejä, joiden avulla vaeltamisesta tulee turvallista. Jos suunnittelu tuntuu työläältä tai aika on pois tuottavasta työstä, voi oppaan valmiiksi suunnittelema reitti olla houkutteleva vaihtoehto. Mikäli suunnittelu ja karttojen tutkiminen on itsestä hauskaa ajanvietettä, käytetylle ajalle on tuskin valmis laskemaan hintaa. × Varaustupa matkan varrella varmistaa, että tavarat saa kuiviksi ainakin joissain vaiheessa matkaa. Vaelluksen aikaisia ruokia ei ole huomioitu näissä esimerkeissä. Esimerkkihinta: Kaksi vaeltajaa tekee viikon vaelluksen Muotkalle. Paikalliset latuyhdistykset järjestävät usein myös edullisempia vaelluksia. Varusteiden hankinnasta syntyy menoja, joita emme tässä jutussa käsittele. × Rogenin vaellus (Ruotsi) 7 päivää, sisältää majoituksen tuvissa ja tunturiasemalla ohjauksen ja ruoat, STF, 814 €. Vaelluksen suorat kustannukset yhteensä 510 € / henkilö.. Itsekseen vai opastetusti Vaelluksen hinta koostuu monelle myös siihen käytetystä ajasta. Matkalla ja perillä syödään omia ruokia ja yövytään teltoissa. Telttamajoitus. He matkustavat junalla Rovaniemelle (edestakaisin 150 € / hlö) ja siitä lähtöpaikkaan ja takaisin bussilla (160 € / hlö). 31 RETKI maaliskuu 2024 VAELTAMINEN ON EDULLINEN HARRASTUS Kevyt kukkaro! × Valitse kohde läheltä kotiasi. Ruokailukustannukset ovat samaa luokkaa kuin kotona
Parhaaseen S-ryhmään ovat mielestäni kuuluneet Savotan ja Sastan tuotteet. Muun ajan se todennäköisesti roikkuu komerossa käyttämättömänä. UUSI RETKELLE & LUONTOON-TEEMA-ALUE Kevätmessujen uusi Retkelle & luontoon -teema-alue kutsuu aktiiviset liikkujat ja luontoelämyksistä nauttivat koolle. Osan niistä hankin yli kolmekymmentä vuotta sitten retkeilyharrastukseni ensimetreillä. Osa retkeilyvälineliikkeistä on viimein alkanut ostamaan ja myymään käytettyjä ulkoiluvaatteita ja -varusteita. Kiertotalouden ratkaisujen avulla voimme säästää luontoa ja vaikuttaa myös ilmastokriisiin. Alue tarjoaa tietoa ja tuotteita retkeilyyn sekä moniin muihin aktiivisen ulkoilijan suosikkiharrastuksiin. Kiertotaloudessa tavaroita vuokrataan tai lainataan niiden omistamisen sijaan, jolloin yhä suurempi joukko pystyy hyödyntämään pienempää käytössä olevaa tavaramäärää. Näiden varusteiden tulee olla laadukkaita ja kovaa kulutusta kestäviä. Samaa voin sanoa parhaista retkeilyvälineistäni. Mutta pitääkö kaikki retkeilyvälineet omistaa itse. Makuualustallakin on ikää jo neljännesvuosisata. Voisiko sama toimintamalli yleistyä retkeilyvälineiden kanssa. Vai voisiko yksi ratkaisun avaimista olla kiertotalous, joka perustuu jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Hankinnoista käytössä ovat edelleen muun muassa rinkka, laavu, puukko ja kuksa. Voit vuokrata naapurisi auton silloin, kun hän ei sitä itse tarvitse. Sitä ei tiedäkään, mitä kaikkea varusteita retkeilyssä tarvitsee, ennen kuin eksyy vaeltamaan verkkotai kivijalkakauppaan. Tämä on onnistunut esimerkiksi autojen vertaisvuokrauksena. Savotan kovaan käyttöön suunnitellut varusteet eivät varsinaisesti ole kevytretkeilijän unelma, mutta myös todennäköisesti kestävät pidempään kuin seitinohuesta materiaalista tehdyt kumppaninsa. Retkeilyvälineet voi karkeasti jakaa henkilökohtaisiin ja muihin tavaroihin. Luonnonvarat hupenevat samalla kun saamme markkinoille uusia ja mielenkiintoisia retkeilyvarusteita. 32 RETKI maaliskuu 2024 KOLUMNI. Takavuosien mainoslause vakuutti erään talomaalin kestävän isältä pojalle. Samoin sosiaalisen median retkeilyvarusteiden myyntiryhmät ovat entistä suositumpia. Jokainen toki päättää itse, millaisen taakan elämässään kantaa. Ensimmäisiä ovat vaatteiden lisäksi muun muassa puukko ja kuksa. Aina ei myöskään tarvitse ostaa uutta, vaan vastuulliset valmistajat tarjoavat myös korjauspalveluja. Myös rinkan vuokraamista kannattaa harkita ostamisen sijaan, sillä tavallinen vaeltaja tarvitsee rinkkaansa useimmiten vain muutaman viikon vuodessa. Näiden lainaaminen tai vuokraaminen edes kaverille ei heti tule mieleen. Toki vuosien varrella mukaan on tarttunut ulkomaistenkin valmistajien välineitä, joista osa on hyviä, jopa loistavia. Esimerkiksi Sastan korjausompelimossa vaihdetaan vetoketjut, paikataan repeämät sekä tehdään hihojen ja lahkeiden lyhennykset. Osa meille tarjottavista välineistä on turhakkeita, joita ilman luontokokemus onnistuu vallan hyvin. Varusteiden asianmukainen huolto edistää niiden pitkäikäisyyttä. Tule Kevätmessuille ja sukella uusien harrastusten pariin! AVOINNA: to–la klo 10–18, su klo 10–17 Osta liput edullisemmin ennakkoon: kevätmessut.fi/liput Samalla lipulla myös Golfmessut pe–su kevätmessut.fi | facebook.com/kevatmessut instagram.com/kevatmessut_official | #kevätmessut2024 21.–24.3.2024 Helsingin Messukeskus Herkuttelijan keidas Askel kohti kesää Sisustamisen juhlaa Meille mökkihöperöille Unelmista totta SAMALLA LIPULLA GOLFMESSUT (PE–SU) Olli Järvenkylä Kamat kiertoon Kamat kiertoon Pitääkö kaikki retkeilyvälineet omistaa itse. Olemassa olevat retkivarusteiden vuokrauspalvelut ovat hyviä esimerkki kiertotalouden mahdollisuuksista. Kirjoittaja on eräopas ja -kirjailija, joka on julkaissut muun muassa teoksen Suuri retkeilyvinkkikirja, jossa on satoja hyödyllisiä vinkkejä retkeilyyn. Jälkimmäisiin, mahdollisesti vuokrattaviin varusteisiin kuuluvat esimerkiksi teltat, keittimet, kirveet, lumikengät, otsalamput yms. Olen yrittänyt mahdollisuuksien mukaan hankkia kotimaista ja laadukasta vaatetta ja välinettä. Lisääntyneen kulutuksen kärsijänä on ympäristö
Tule Kevätmessuille ja sukella uusien harrastusten pariin! AVOINNA: to–la klo 10–18, su klo 10–17 Osta liput edullisemmin ennakkoon: kevätmessut.fi/liput Samalla lipulla myös Golfmessut pe–su kevätmessut.fi | facebook.com/kevatmessut instagram.com/kevatmessut_official | #kevätmessut2024 21.–24.3.2024 Helsingin Messukeskus Herkuttelijan keidas Askel kohti kesää Sisustamisen juhlaa Meille mökkihöperöille Unelmista totta SAMALLA LIPULLA GOLFMESSUT (PE–SU). Alue tarjoaa tietoa ja tuotteita retkeilyyn sekä moniin muihin aktiivisen ulkoilijan suosikkiharrastuksiin. UUSI RETKELLE & LUONTOON-TEEMA-ALUE Kevätmessujen uusi Retkelle & luontoon -teema-alue kutsuu aktiiviset liikkujat ja luontoelämyksistä nauttivat koolle
Halot ilmenevät joskus valkoisina ja toisinaan värikkäinä. Otollisin aika bongata haloja koittaa, kun kevään sääennusteessa luvataan ohutta yläpilveä.. Näitä jopa 60 erilaista valoilmiötä, jotka näemme renkaina ja kaarina, kutsutaan haloiksi. Sateenkaaren upeat värit syntyvät, kun auringonsäteet kulkevat sadepisaroiden läpi ja jakautuvat upeiksi väreiksi. Mutta jos säde tunkeutuu kiteen läpi, se heijastuu sekä kiteen etuettä takapinnasta, ja jakaantuu ihmissilmin erottuviksi kaikiksi spektrin väreiksi, kuten sadepisaran läpi kulkiessaan. 34 RETKI maaliskuu 2024 LUONNOSSA T E KST I Mikko Lamminpää K U VA Karoliina Lahti Haloo P akkasella tuikkiva tähtitaivas revontulineen ja tähdenlentoineen, loppukesän auringonlasku ja syksyinen täysikuu syventävät retkikokemustamme ja johdattavat ajatuksemme kauas meitä ympäröivään universumiin. Tavallisimmin huomamme kuitenkin auringon ympärillä näkyvän renkaan eli niin sanotun sivuauringon, joka näkyy usein auringon molemmin puolin. Yleisin halo on taivaanlaen ympärille muodostuvat kaari ja toiseksi yleisin auringon laskiessa näkyvä punertava auringonpilari. Rengas voi ympäröidä myös kuun tai katuvalon. Näyttäviä taivaanilmiöitä syntyy myös ilmakehän alemmissa kerroksissa, jopa vain muutaman sadan metrin korkeudella. Jääkiteet toimivat kuin peilit ja prismat: ne muuttavat valon kulkusuuntaa. Auringonvalo näkyy peilipinnasta heijastuttuaan samanvärisenä kuin sen kohdatessaan, yleensä valkoisena, mutta aamulla ja illalla myös punaisen sävyissä. Samantapaisia optisia ilmiöitä syntyy myös ilmakehän yläosassa 5-12 kilometrin korkeudella, kun auringonsäteet, tai kuunvalo, taittuvat harsomaisista pilvistä leijailevista jääkiteistä
Lisäksi paksuneva hanki kohottaa jänistä yhä ylemmäs, jolloin se yltää kaluamattomien oksien tasalle. Samaan aikaan metsäjäniskanta on vähentynyt etenkin Länsi-Suomessa. Yksipuolinen talvisapuska sisältää varsin vähän energiaa, joten sen on syötävä peräti puolisen kiloa pikkuoksia, nilaa ja silmuja vuorokaudessa. Metsäjäniksen amerikanserkkua (Lepus americanus) kutsutaankin lumikenkäjänikseksi (snowshoe hare). Laajoiksi lumikengiksi leviävillä käpälillään se pystyy loikkimaan kepeästi syvässäkin kinoksessa. Lisäksi talviturkki eristää kesäasua paremmin, koska se on tuplasti tiheämpi ja sen karvat ovat onttoja. Kuitupitoinen ravinto kulkee ruoansulatuksen läpi nopeasti ja poistuu tyypillisen pyöreinä papanoina. 35 RETKI maaliskuu 2024 LUONNOSSA T E KST I Mikko Lamminpää K U VA Adobe Stock Lumessa kotonaan M etsäjänis (Lepus timidus) on sopeutunut maamme ankariin talvioloihin lähes täydellisesti, ja se menestyykin kaikkialla maassamme. Metsäjäniksen kiima-aika alkaa etelässä helmikuun lopulla ja pohjoisessa maalis-huhtikuussa. Lajit kärsivät taudeista, mistä johtuen suuretkin kannanvaihtelut ovat tyypillisiä.. Sen sijaan se käyttää kaivamaansa lumitunnelia huuhkajan tai muun siivekkään saalistajan uhatessa. Muun ruoan puutteessa jänis nakertaa myös männyn nilaa tai jopa kuusen, katajan ja männyn neulasia. Pesueita voi olla vuodessa jopa kolme, ja niihin kuuluu 5–15 poikasta, jotka jättävät pesän muutaman viikon ikäisinä. Koivujen silmuihin se ei koske, sillä koivut suojelevat elintärkeät osansa pahanmakuisilla hartseilla. Metsäjänis säästää energiaa käyttämällä upottavassa lumessa valmiita polkuja, jotka ovat joko sen itse, lajitoverien tai muiden nisäkkäiden tamppaamia. Jänis vaihtaa talveksi valkoisen puvun, joka tarjoaa mainion suojavärin petoja vastaan. Metsäjänis liikkuu enimmäkseen hämärässä. Hyvän lämmöneristyksensä ansiosta jänis ei tarvitse lumisuojaa vaan se voi lepäillä päivisin avoimessa makuukuopassa. Aroilta peräisin oleva rusakko, jota kutsutaan myös peltojänikseksi, on pystynyt ilmastonmuutoksen vauhdittamana levittäytymään Etelä-Suomeen Oulua myöten. Parhaiten jänikselle maistuvat pajut, haapa ja koivut. Kun lumi peittää varpukerroksen, jänis siirtyy aterioimaan lehtipuiden oksia ja nilaa. Se popsii talven tullen mustikan ja puolukan muhevia varpuja
Untitled-1 1 30/03/16 16:54 Calazo.. Retkioppaat ja vedenkestävät kartat Klikkaa nettikauppaamme tai pistäydy retkimyymälään www.calazo.. Uutuus! • Täydellinen opas Helsingin seudulla patikoiville • 50 kpl 3–20-kilometristä päiväretkireittiä • Helposti saavutettavat kohteet • Lataa QR-koodilla reittikartat kännykkääsi • Luonto, historia, kulttuuri ja palvelut Pääkaupunkiseudun innostavimmat polut
Retkioppaat ja vedenkestävät kartat Klikkaa nettikauppaamme tai pistäydy retkimyymälään www.calazo.. 37 RETKI maaliskuu 2024 retket 38 3 2024 NRO PÄÄSIÄ INEN TUNTUR ISSA ” NRO Untitled-1 1 30/03/16 16:54 Calazo.. Uutuus! • Täydellinen opas Helsingin seudulla patikoiville • 50 kpl 3–20-kilometristä päiväretkireittiä • Helposti saavutettavat kohteet • Lataa QR-koodilla reittikartat kännykkääsi • Luonto, historia, kulttuuri ja palvelut Pääkaupunkiseudun innostavimmat polut AAMUPÄIVÄN AIKANA OLEN TAVANNUT VAIN KAKSI KULKIJAA, MUTTA TÄLLÄ PÄTKÄLLÄ NIITÄ ON TURHA ODOTTAA. 44. Metsäpaloja & mastopuita s
38 RETKI maaliskuu 2024 VAPAALASKUA RONDANESSA 38 RETKI maaliskuu 2024 VAPAALASKUA RONDANESSA
39 RETKI maaliskuu 2024 VAPAALASKUA RONDANESSA R O N DA N E N kansallispuiston huimissa maisemissa.. Rondanessa voi nauttia tunnelmallisesta tunturimajasta, hyvästä ruuasta ja upeista maisemista. 39 RETKI maaliskuu 2024 VAPAALASKUA RONDANESSA H U H T I K U U 2023 — R O N DA N E N K A N SA L L I S P U I STO, N O RJA T E KST I JA K U VAT Markus Thomenius Pääsiäinen tunturissa Pääsiäisenä norjalaiset rientävät tunturimajoille hiihtämään ja vapaalaskemaan
Sitten näimme tunturimajan ensimmäiset valot, meidän ehtiessämme perille juuri päivän viimeisten valonsäteiden hiipuessa. Kohti Rondvassbun tunturimajaa Edessämme oli pysähdyksineen yli kymmenen tunnin ajomatka Norjaan Rondanen kansallispuiston portille. Perillä meitä odotti täysi talvi ja upean aurinkoinen sää. Huonevarauksemme alkoi vasta seuraavana päivänä, joten ensimmäisen yön vietimme teltassa. Pian pieni telttaleirimme oli jo pystyssä ja suhisevat kaasusekä bensakeittimet kertoivat tuloillaan olevasta ruoasta. Aurinko laski näyttävästi, tähtien alkaessa tuikkimaan heti perään. Ympäröivien vuorten siluetit näkyivät vielä selvästi, mutta yö teki kyllä vauhdilla tuloaan. Laskun hurmaa pilvisessä säässä Aamu sarasti pilvisenä, mutta niin upeiden vuorten juurella pilvisyys ei pystynyt latistamaan mieliämme, varsinkin kun kirkastumisen merkkejä oli nähtävissä.. 40 RETKI maaliskuu 2024 VAPAALASKUA RONDANESSA P ääsiäinen teki tuloaan, kun minä, Jukka ja Eero suuntasimme autolla kohti Turkua ja sieltä autolaivalla Tukholmaan. Vaikka matka oli pitkä, otimme sen innolla vastaan, sillä maisemat matkalla olivat meille kaikille uusia ja jokainen kilometri vei meidät lähemmäs upeita valkoisia vuoria. Kotona maa oli jo lähes lumeton, mutta pian paksut hanget, jylhät vuoret ja upeat maisemat ympäröisivät meitä. Pitkän päivän jälkeen tuntui hyvältä ensin pukea lämpöiset untuvavaatteet R O N DVAS S B U N tunturimajalle saapumassa. tumisen jälkeen ahkion vetäminen tuntui todella hyvältä. Kylläisenä vaaka-asento ja makuupussin lämpö voittivat pian meidät, ajatusten siirtyessä jo innolla huomiseen aamuun ja laskemaan pääsemiseen. Purimme varusteemme autosta ja aloitimme 11 kilometrin hiihtovaelluksemme kohti Rondvassbun tunturimajaa, joka toimisi tukikohtanamme laskupäivien aikana. Autoon ei jäänyt juuri tyhjää tilaa, kun lastasimme sinne kolmen ihmisen ahkiot, hiihtovaellusja vapaalaskusukset sekä kaiken muun matkallamme tarvittavan. Pitkän ja ahtaan isYmpäröivien vuorten siluetit näkyivät vielä selvästi, mutta yö teki kyllä vauhdilla tuloaan. 40 RETKI helmikuu 2024 päälle ja sitten alkaa etsimään telttapaikkaa tunturimajan lähipiiristä. Reitti oli selkeästi merkitty ja hyväkuntoinen, joten eksymisen vaaraa ei ollut. Seuraavana päivänä liittyisimme osaksi suurempaa Suomen Alppikerhon ryhmää, tämän matkan ollessa pitkälti heidän organisoimansa
Majoituksen hintaan kuului myös aamiaispöydässä itse tehtävät lounaseväät. pun nyörit tiukalle. Pilvet liikkuivat kovalla vauhdilla, auringon päästessä välillä paistamaan upeasti valaisten osan laaksosta kultaiseen valoonsa. Illalla kokoonnuimme ruokatilaan, jossa majan isäntä piti tervetuliaispuheen ja myös pääkokki esittäytyi meille. Nousumme tapahtui upealla tavalla pilvisessä säässä. Ruoka oli aivan taivaallista ja puheensorina sekä upeiden tarinoiden määrä olivat molemmat huikeita. Koko tunturimaja oli todella tunnelmallisesti sisustettu ja huoneemme kerrossänkyineen yksinkertaiset, mutta erittäin mukavat. Loikoilutilaa sohvilla ja nojatuoleilla oli runsaasti, upeiden vuorimaisemien avautuessa joka ikkunasta. Ylös päästyämme oli vihdoin ensilaskun aika eli nousukarvat vaan pois ja ah sitä vauhdin hurmaa! Laskujen lopuksi aurinko paistoi meille hetken upeasti, kunnes tummat lumisadepilvet peittivät taivaan. Nousu Veslesmedenin huipulle Aamiainen tunturimajalla oli valikoimaltaan jopa monia hotellejakin laajempi, sisältäen vaikka mitä perusja paikallisruokia sekä herkkuja. VAPAALASKUA RONDANESSA suihkutilan kivilattia oli vielä odotuksistani poiketen lämmin, ei suihkusta olisi halunnut tulla ollenkaan pois. Ensimmäisenä päivänä Norja tarjosi meille kaikkea mahdollista säätä. 41 RETKI maaliskuu 2024 VAPAALASKUA RONDANESSA Aamiaisen jälkeen kiinnitimme nousukarvat laskusuksiimme ja lähdimme skinnaamaan kohti läheistä 1 600 metriä korkeaa vuorta. Sitten tuo rako sulkeutui, tämän lumoavan näytelmän toistuessa uudelleen ja uudelleen. Ruokailun jälkeen istuimme iltaa vielä hyvän aikaa. Lunta satoi ajoittain ja puuskainen tuuli sai vetämään huEnsimmäisenä päivänä Norja tarjosi meille kaikkea mahdollista säätä. Tätä varten erillisellä pöydällä oli lukuisi voipaperirullia voileipien paketoimiseen. Suurinta luksusta omasta mielestäni oli kuuman suihkun mahdollisuus. Jokainen teki hieman omanlaisensa eväät, mutta yhteistä kaikille oli kuitenkin niiden maukkaus sekä kohdillaan olevat kalorit, jotka varmasti enemmän kuin kuluivat vuoria noustessa ja laskiessa.. Avauspäivä oli ollut mitä parhain ja nyt oli aika purkaa telttaleiri ja siirtyä lämpöisiin huoneisiin. Ja kun KO H T I Veslesmedenin 2 015 metriä korkeaa huippua. Hyvässä porukassa aika kului kuin siivillä. Tunturimaja sijaitsee 1 170 metrin korkeudessa ja siten pystysuoraa nousua kertyi hieman yli 400 metriä
Nouse, laske, toista Kolmantena aamuna joukkomme suuntasi omina pieninä ryhminään useille eri huipuille. Joka käännös ja laskumetri oli puhdasta iloa. Sää tarjosi meille taas melkein kaikkea mahdollista. Noustuamme ja laskettuamme tarpeeksi oli mukavaa palata edelleen upean aurinkoisessa ja lämpöisessä säässä majaRyhmässä liikkumisen hyvänä puolena oli sosiaalisuus, ja tältä porukalta ei juttu loppunut. Ryhmässä liikkumisen toisena hyvänä puolena oli sosiaalisuus, ja tältä porukaltahan ei juttu tai nauru koskaan loppunut. Saavutettuamme pitkän tasaisen tasangon kiinnitimme taas karvat suksiimme ja lähdimme keräämään nousumetrejä uutta laskua varten. Meidän kolmikkomme otti suunnaksi Ljosåbergenin vuoren melkein kaksi kilometrisen huipun. 42 RETKI maaliskuu 2024 VAPAALASKUA RONDANESSA Aamiaisen jälkeen kokoonnuimme porukalla reput selissä, lumivyörypiipparit tarkistettuina ja lähdimme skinnaamaan kohti 2 015 metriä korkeaa Veslesmedeniä. Aurinkoisessa ja tuulettomassa säässä ei huipulla voinut kuin hymyillä leveästi! Takaisin suksien luo päästyämme loksautimme monot kiinni ja lähdimme nauttimaan pitkästä alamäestä. Jätimme sukset odottamaan paluutamme ja jatkoimme loppumatkan monot jalassa, sauvoja nousussa hyödyntäen. Lähestymisemme alkoi upeassa auringonpaisteessa, joka sitten muuttui pilvisemmäksi ja myöhemmin olimme melkein täydessä whiteoutissa. R O N DVAS S B U N tunturimajan ulkokioskilla. Pääsiäinen näkyi myös illan ruokatarjoilussa, monen käydessä esittämässä erityiskiitoksensa kokille ja muille ruoanlaittajille. Pääsiäinen näkyi koristeluissa majan ulkoja sisäpuolella selvästi. Kaiken valkoisuu. Lumesta rakennettu ulkokioski oli kovassa suosiossa, kun ulkoilijat jonottivat kuumia vohveleita, kylmää juotavaa ja muita myytäviä herkkuja. Vaikka lumiolosuhteet olivatkin hyvät, pysyttelimme aina alle 30 asteen rinteillä, näin pienentäen lumivyöryyn joutumisen riskiä. Ihmisiä oli kymmenittäin ja osa heistä oli hiihtänyt majalle latuja pitkin nauttimaan päivästä, palaten sitten vielä valoisan aikaan takaisin. Hiihtämällä peräkkäin jonon etummainen teki eniten töitä, perässä tulijoiden päästessä paljon helpommalla. VAPAALASKUA RONDANESSA paikkaamme. Juhla oli selvästi norjalaisille paljon suomalaisia merkittävämpi. Hieman ennen huippua pidimme evästauon harjanteella, juuri ennen jyrkkää loppuosuutta huipulle
Lumi oli monin paikoin varsin pehmeää ja paljasta maata näkyi huomattavasti enemmän kuin saapuessamme. Paluumatka oli pääasiassa loivaa alamäkeä ja pian olimmekin auto lastattuna matkalla kohti parin tunnin päässä olevaa yöpaikkaamme. Päivän valoa riitti hyvin koko paluumatkan, joten otimme sen aikana vielä kaiken mahdollisen irti vuorista sekä maisemista. Varsinkin kaltevilla pinnoilla. Suuntasimme lähivuorille ja saimme tehtyä vielä useamman hyvän laskun. Siten oma koti ja lepokin tuntuivat todella mukavilta ajatuksilta. Evästauko jäkäliköllä ja kohti kotia Viimeisenä päivänä meillä oli vielä useampi tunti aikaa laskemiselle. L AS K U N riemua. Kolmantena aamuna joukkomme suuntasi omina pieninä ryhminään useille eri huipuille. Tuntui haikealta lähteä niin upeasta paikasta, mutta samalla useampi pitkä päivä tuhansine nousuja laskumetreineen painoi kyllä jo. Tuntui uskomattomalta, miten nopeasti kevät teki tuloaan ja miten hyvä tuuri meillä oli säiden suhteen käynyt. Sääennuste lupaili hyvin pilvistä säätä ja seuraavana päivänä alueelle olisi saapumassa aikamoinen lumimyräkkä eli ajoituksemme oli täydellinen. Kevät oli poissa ollessamme ottanut taas suuren loikan eteenpäin ja tuntui erikoiselta ajatella, että alle kaksi päivää sitten olimme vielä olleet sukset jalassa paksuilla lumihangilla. Tämmöisen hetken sattuessa samaan aikaan, kun löysimme hieman sulaa maata, kutsui se pitämään evästaukoa. Keräsimme paluumatkalla vielä muutaman huipun päivän saldoon. 43 RETKI maaliskuu 2024 VAPAALASKUA RONDANESSA den keskellä ei ollut juuri mitään kontrastia ja siten kulku vaikeutui huomattavasti. Aurinko pilkisteli taas aika ajoin pilvien lomasta. Sen jälkeen rento hetki tunturimajan lumiterassilla kuulosti hyvältä. Tämä talven lopetus oli ollut täydellinen ja nyt oli aika suunnata ajatukset keväisiin lajeihin, kesänkin ollessa jo aivan nurkan takana.. Seuraavana päivänä ajoimme Tukholmassa iltalaivaan ja seuraavana aamuna saavuimmekin jo Turkuun. Huipulla sää alkoi onneksi kuitenkin seljetä ja alas saimmekin laskea mitä parhaimmassa säässä. Laskujen jälkeen oli pakkailujen aika
44 RETKI maaliskuu 2024 PYHÄ-HÄKIN KANSALLISPUISTO TO U KO K U U 2023 — P Y H Ä-H Ä K I N K A N SA L L I S P U I STO 44 RETKI maaliskuu 2024 PYHÄ-HÄKIN KANSALLISPUISTO
45 RETKI maaliskuu 2024 PYHÄ-HÄKIN KANSALLISPUISTO M E TSÄ PA LOT ovat jättäneet jälkensä PyhäHäkin maisemaan ainakin vuosina 1840, 1816, 1766, 1721, 1666 ja 1634.. 45 RETKI maaliskuu 2024 PYHÄ-HÄKIN KANSALLISPUISTO T E KST I JA K U VAT Joel Ahola Metsäpaloja & mastopuita Pyhä-Häkin kansallispuisto mielletään päiväretkikohteeksi, mutta muutaman kilometrin lisälenkillä tarjolla on parin päivän rauhallinen vaellus
Silloin koivun lehti on täydessä koossa. Seurueen teltat ja riippumatto täplittävät maisemaan. T E LT TA I LU on sallittu Pyhä-Häkin kansallispuistossa, mutta maanpinnan kulumisen minimoimiseksi kannattaa hyödyntää vakiintuneita telttapaikkoja.. Karpaloiden helmet ovat kestäneet talven lumet ja jäät – maku on vain parantunut. Kankaalle on kulunut kymmenkunta neulasmattoa vakiintuneiksi teltansijoiksi. Suo on yhä vaaleanruskean, kuolleen heinän värittämä. Telttaa pystyttäessäni olen kiitollinen, että yöpyminen on nykyisin sallittua. Saan iloiset tervehdykset neljän hengen seurueelta, joka valmistautuu illalliseen pirttipöydän äärellä. Kevään kiivas eteneminen on elämään ja valoon heräävän luonnon voittokulkua. Opastaulu kehottaa tutustumaan kotoisiin lihansyöjäkasveihin, pyöreälehtikihokkeihin. Valoa on yllin kyllin, eväät säilyvät öisissä jääkaappilukemissa ja tärkeimpänä kaikista; hyttyset eivät ole vielä heränneet. 46 RETKI maaliskuu 2024 PYHÄ-HÄKIN KANSALLISPUISTO K umahdus, toinen ja kolmas. Lyhyen visiitin sijaan on paremmin aikaa pysähtyä luonnon äärelle. Sen taukopaikka on Saarijärven kaupungin ylläpitämä. Eikä tarvita kuin muutama viikko lisää, kun kokkojen äärellä keskikesä vaihtuu lyhenevään päivään. Yön yli Rojautan rinkkani keittokatoksen penkille. Jätin juuri taakseni puun kylkeen maalatut liikennevalot: maalitäplät kertoivat minun olevan samaan aikaan Riihinevan, Mastomäen, Kotajärven ja Tulijärven poluilla. Mikä kiire tässä on valmiissa maailmassa. Jotenkin se tuntuu järkevältä, kun on ajanut ensin tänne halki Suomen. Vaelluskengät kopisevat pari vuotta sitten uusituilla pitkospuilla. Värisuorasta puuttui enää sininen sävy, joka on varattu Keski-Suomen maakuntauralle. Nyt se on sallittua, mutta Metsähallitus suosittelee yhä suuntaamaan yöksi Tulijärvelle. Aiemmin Pyhä-Häkin kansallispuiston ohjeet ja säännöt kielsivät leiriytymisen puiston alueella. PYHÄ-HÄKIN KANSALLISPUISTO Kevään kiivas eteneminen on elämään ja valoon heräävän luonnon voittokulkua. Niiden sijaan silmä havaitsee jotain punaista. Talsin retkeni ensimmäistä etappia Pyhä-Häkin opastuskatokselta kohti Kotajärveä. Tarvitaan enää samainen ajanjakso ja koululaiset yhtyvät suvivirteen. Löntystelevät mutta määrätietoiset askeleeni vievät minut metsän siimeksestä avosuon laidalle. Viimeiset lumet ovat sulaneet vasta pari viikkoa sitten. Heillä on edessä retken toinen yö Tulijärven laavulla vietetyn ensimmäisen ehtoon perään. Valitsen niistä kauimmaisen, jotta kuorsaukseni ei häiritse liiaksi muita. Se on ollut itselleni aina mieluista retkiaikaa
Viisarit jatkavat ikuista luuppiaan, mutta silti hetki onnistuu pysäyttämään ajan tai ainakin hukkaamaan arkisen kiireen. Syrjäisen sijaintinsa ja poikkeuksellisen pitkän suojelun ansiosta Pyhä-Häkin vanhimmat puut ovat satoja vuosia vanhoja. Istun Kotajärven laiturin penkillä auringonlaskun viimeisessä kajossa. Olen yöpynyt puistossa kahtena syksynä jo pari vuosikymmentä sitten. Kansallispuiston statuksen alue sai vuonna 1956, mutta suojeltua aluetta on laajennettu vielä myöhemmin liittämällä siihen Kotaneva ympäristöineen. Se jäi valtion liikamaaksi. I LTA-AU R I N KO katoaa Kotajärven horisontin taakse. Silloin kyltti kielsi telttailun, joten levitin vuoteeni keittokatoksen penkille. Uittoväylien puuttuessa puuta ei voinut kuljettaa. Tein tuolloin valtion leivissä mittauksia lähistöllä ja hakeuduin luontoon verovaroin kustannetun hotelliyön sijaan. Useimmat viipyvät vain pari tuntia ja hyvien silmukoiden vuoksi käytännössä kaikki liikkuvat vain merkittyjä reittejä. Istun iltaa keittokatoksella muiden retkistä kuunnellen ja omia kokemuksiani kerraten. Kehtaan myöntää venyttäneeni aikoinaan hieman kansallispuiston sääntöjä. Onhan se rauha yhä luonnossa tallella. P O I K A-A H O N torppa on nykyisin vuokratupana. Lisäksi puolustauduin toiseen porsaanreikään, sillä sääntöjen mukaan ne eivät koskeneet maanmittaustöitä. Pitää vain lähteä ja muistaa rauhoittua. Puuvanhusten ja kelojen vuosirenkaista sekä metsäpalojen jättämistä jäljistä, palokoroista on voitu määrittää metsäpalojen ajankohdat 1600-luvulle asti. Pipon saa vetää syvälle korville ja untuvatakki tuntuu mukavalta. Tuli on uusinut maisemaa kerran tai pari jokaisena vuosisatana ennen suojelualueen perustamista. Pihapiiriä pitää ihastella aidan takaa vuokralaisten ja paimenviikkoja viettävien vieraiden käyttäessä torppaa.. Kruununmetsään perustettiin ensimmäinen asutus, Poika-ahon torppa vuonna 1854. Torpparin taival Neulaspolku pujottelee palokoroilla koristeltujen petäjien lomassa. Samaa rauhaa olen nyt hakemassa ohikulkumatkalla. Kyllä siihen jää suojellulle luonnolle rauhaa ja suojaa. Osa kruununmetsästä rauhoitettiin säästömetsänä jo vuonna 1912, jolloin aluetta kutsuttiin luonnonpuistoksi. Tulijärven kautta kiertävä 17 kilometrin reitti houkutteli aamulla suunniteltua Pyhä-Häkin kruununmetsä ei kalvennut kenellekään 1700-luvulla tehdyssä isojaossa. Pyhä-Häkin kruununmetsä ei kalvennut kenellekään 1700-luvulla tehdyssä isojaossa. Vanhoja mäntyjä, pystyyn kuivuneita keloja ja hiiltyneitä kantoja Pyhä-Häkissä riittää, sillä seutu on säästynyt hakkuilta sijaitessaan kaukana vesistöistä. 47 RETKI maaliskuu 2024 PYHÄ-HÄKIN KANSALLISPUISTO Viime vuosien retkeilyinnostus on tuplannut Pyhä-Häkin kävijämäärän 18 000 vierailun tietämille
Sotien jälkeen tehdyssä tutkimuksessa lammaspaimenen toimi valikoitui maamme vähiten arvostetuksi ammatiksi. K Ä D E T eivät riitä halaukseen, kun puulla on tilavuutta kahdeksan kuutiota.. Se on yhä merkitty Retkikartta.fi-palveluun ja samaiselle osuudelle on piirretty talvinen retkilatu, mutta käyttämäni reitti on poistunut jo uusimmista kansallispuistoa markkinoivista esitteistä. Valitsemani eteläinen polunpätkä osoittautuu heikkokuntoiseksi. Pitkospuut ovat monin paikoin hajonneet ja vajonneet osin mättäisiin, mutta yhä niitä pitkin pääsee yli vetisten soiden. Pian vastaani tulevat ensimmäiset päiväretkeilijät. Yhytän Kotajärven polun ja lähden seuraaman sitä vastapäivään. Lehdet ovat leviämässä viime päivien hiirenkorvilta kolikon kokoon. Kivet on kerätty yli sata vuotta sitten pellon raivauksen yhteydessä. Nykyisin arvostusta saavat vähiten tubettajat, feissarit ja puhelinmyyjät, mutta paimenen pestistä ollaan valmiita maksamaan. Aamupäivän aikana olen tavannut vain kaksi kulkijaa, mutta tällä pätkällä niitä on turha odottaa. Saarijärven kaupungin ylläpitämä reitti yhdistää kuntakeskuksen ja Pyhä-Häkin. Kevään vuokra-aika alkaa vasta parin päivän päästä, joten tohdin mennä pihaan ihastelemaan historiallista miljöötä, lukemaan esittelykyltit ja täyttämään pumppukaivon raikkaudella vesipullon. Halaan harmaakylkistä keloa yrittäen Aamupäivän aikana olen tavannut vain kaksi kulkijaa, mutta tällä pätkällä niitä on turha odottaa. Polku pujahtaa kahden laajan kiviaidan välistä aurinkoiselle niitylle. Nykyisin reitistä on hyvällä hoidolla muutamia pätkiä. Velvoitteena oli raivata peltoa, mutta kaskeaminen oli kielletty. Niityn laitaa kiertää verkkoaita, jonka yli on rakennettu rappuset. Tulijärven houkutusta lisäsi muilta retkeilijöiltä kuulemani tarinat. Jättiläisten juurella Kuiva sora rahisee kenkien alla oikaistessani tietä pitkin eteläiselle polkureitille, Keski-Suomen maakuntauralle. Aikoinaan näitä maakuntauran polkuja ja latuja on yltänyt verkkona satoja kilometrejä Viitasaarelta Jyväskylän kautta Jämsään. Nykyisin Poika-ahon torppa on Metsähallituksen vuokratupa. Kilpakosijoita vaille jäänyt ukkometso on ottanut kovasti mittaa vastaantulevista vaeltajista. Metsästä sai ottaa puuta taloustarpeisiin. Ajat muuttuvat, hyvä niin. Vuonna 1895 tehdyssä Poika-ahon torpan katselmuksessa metsänhoitaja totesi asuinpirtin ja navetan olevan uusia eli siltä ajalta rakennukset ovat säilyneet. Puolivälissä Kotajärven ja Tulijärven välistä polkua jokainen viime päivien kulkija oli päässyt toiseen pääosaan Ferninand von Wrightin maalaukseen Taistelevat metsot. Polulla ryppyisenä tervehtivä korvasieni on toinen varma toukokuun tunnus. Niiden heleä vihreys kestää vain muutaman päivän ennen sävyjen tummumista. 48 RETKI maaliskuu 2024 PYHÄ-HÄKIN KANSALLISPUISTO pidemmällä kierrokselle, mutta suuntasin askeleeni kohti Poika-ahon torppaa. Lampaiden laidunnuksella ja niittämällä pidetään avoinna arvokasta perinnemaisemaa. Kesäkuusta syyskuuhun torpalla asustavat viikoittaiset lammaspaimenet. Torppa itsenäistyi vuonna 1933, mutta valtio osti sen takaisin itselleen parikymmentä vuotta kansallispuiston perustamisen jälkeen. Kruununmetsätorpparit maksoivat vuokraa valtion maalle rakentamastaan torpasta. Viiden hengen seurueelta torpan käyttö maksaa 80 euroa vuorokaudelta ja lammaspaimenet pulittavat elämysviikostaan lähes viisisataa. Aina metso on jäänyt voittajana paikalle toisen kilpailijan jatkaessa taivaltaan
Rinkka autoon ja kohti Salamajärven kansallispuistoa. Elo siitä katosi 2000-luvun alussa. Ehkä retkeilijät kuluttivat puuvanhuksen juuriston ja tallasivat maan sen ympäriltä liian kovaksi. Pyhä-Häkin kansallispuisto × Saarijärvellä, Keski-Suomessa × pinta-ala 13 km 2 × perustettu vuonna 1956, mutta suojeltu kruununpuiston säästömetsänä jo vuodesta 1912 R E T K E I LY PA LV E LU T × Pyhä-Häkin opastuskatos × Kotajärven keittokatos × Tulijärven laavu kansallispuiston ulkopuolella × neljä silmukkareittiä: Riihinevan polku 1,4 km, Mastomäen polku 3,2 km, Kotajärven polku 6,5 km, Tulijärven polku 17 km × Kansallispuiston polut yhdistyvät Keski-Suomen maakuntauraan. 49 RETKI maaliskuu 2024 PYHÄ-HÄKIN KANSALLISPUISTO kietoa käsiäni sen ympärille. Mäen pitkiä puita kuljetettiin rannikolle purjelaivojen mastoiksi Saarijärveltä 1700-luvulla valmistunutta Jyväskylän ja Kokkolan välistä tietä pitkin. Pyhäjärvellä asuneelta Häkkiseltä nimensä saaneen kansallispuiston pysäköintialue on lähes täynnä. Sen ympäristö on suojattu lankkupolulla. Makuualustoista päätellen yö luonnon helmassa kutsuu. Viimeiset viisi mastoa on haettu Mastomäestä vielä vuonna 1948, kun Neuvostoliitolle luovutettaviin sotakorvauskuunareihin tarvittiin jykeviä puita mastoiksi. Uusi halauksia keräävä puuvanhus sijoittuu parin sadan metrin päähän kelosta. Kaksi trikoisiin ja juomareppuihin sonnustautunutta maastopyöräilijää ruuvaa vielä ajokkiensa säätöjä ennen hikistä urakkaa samalla, kun vaeltajakaksikko viimeistelee suuria kantamuksiaan. Mäntyjättiläiset sijaitsevat Mastomäeksi nimetyn harjanteen eteläosissa. Poika-aho Kotajärvi Tulijärvi Pyhä-Häkki vanhat puut kansallispuisto Pyhä-Häkin Keski-Suomen maakuntaura Tulijärven polku Saarijärvi 1 km vaellusreitti vaellusreitti. On aika tehdä tilaa seuraaville. Tutkimusten mukaan kahdeksan kuutiometrin tilavuuteen yltänyt puu aloitti kasvunsa siemenestä vuonna 1514. × Poika-ahon torppa, vuokratupa, www.luontoon.fi/poika-ahovuokratupa L I SÄT I E D OT × www.luontoon.fi/pyha-hakki × www.retkikartta.fi × Etelä-Konnevesi Leivonmäki Isojärvi Pyhä-Häkki, ulkoilukartta 1:25 000. Karttakeskus. Ei siinä onnistu kukaan, sillä rungon ympärysmitta on lähes kolme metriä. Osa vieraista viettää eväshetkeä opastuspisteen pöytien äärellä. On hyvä syy poiketa syrjässä, kun samalla reissulla saa tehtyä pari retkeä. Uuden nähtävyyden taival alkaa vuodesta 1641. Sinne on vain viitisenkymmentä kilometriä
50 RETKI maaliskuu 2024 PATVINSUOLLA MELOMASSA & VAELTAMASSA TO U KO K U U 2022 — PAT V I N S U O N K A N SA L L I S P U I STO 50 RETKI maaliskuu 2024 PATVINSUOLLA MELOMASSA JA VAELTAMASSA TAU KO Suomujoen varressa.
51 RETKI maaliskuu 2024 PATVINSUOLLA MELOMASSA & VAELTAMASSA T E KST I JA K U VAT Antti Luoranen Luonnon oma esterata Melontaja patikointivaellus Patvinsuolla vie hienojen hiekkarantojen ja mutkittelevan joen kautta suuren järven rantaan ja avarille soille. 51 RETKI maaliskuu 2024 PATVINSUOLLA MELOMASSA JA VAELTAMASSA. Vaihtelevan reitin varrella on monta mutkaa ja monta puuta poikittain
Iltapäivän melontamatka oli vain viitisen kilometriä. P O K K A N I E M E N hieno hiekkaranta. Virta kuluttaa ja laajentaa ulkokurveja, kunnes kaksi mutkaa kohtaavat ja joki oikaisee mutkat suoriksi. Retkellä oli mukana kuusi osallistujaa Puijon Ladusta ja yksi Tampereen Taivaltajista, kalustona avokanootti ja viisi kajakkia. 52 RETKI maaliskuu 2024 PATVINSUOLLA MELOMASSA & VAELTAMASSA J oessa on niin paljon kaatuneita puita, että se muistuttaa paikoin esterataa, jonka läpäiseminen vaatii melkoista taiteilua. Suunnitelma oli meloa ensin Suomunjärven poikki, sitten alas Suomunjokea ja lopuksi patikoida Patvinsuon halki takaisin lähtöpisteeseen. Mutta tässä sitä ollaan, seikkailemassa. Ja seuraavan mutkan takana on taas pari puuta poikittain… Suomun hienot hiekkarannat Melontaja patikointivaelluksemme alkoi toukokuun loppupuolella Patvinsuon kansallispuistossa, Suomunjärven etelärannalla. Ennen retkeä ei tullut mieleen, että melonnan suurin riski olisi puunrungon päältä jokeen putoaminen. Aluksi meloimme lempeässä tuulessa Suomunjärven saaria kierrellen. Illan mittaan leiripaikalle saapui myös patikointivaeltajia. Ihailimme rantojen mäntymetsiä ja hiekkarantoja, joista Suomunjärvi on kuuluisa. Suomunjoen varrella on paljon vanhoja uomia ja makkaran muotoisia lampia, jotka kertovat joen ”monimutkaisesta” historiasta. Sitten käännyimme etelään kohti Suomunjokea, johon Suomunjärvi laskee. Leiriydyimme Pokkaniemeen. Välillä pääsemme melomalla puiden yli, välillä kanootit pitää uittaa puiden ali tai nostaa puiden yli ja joskus pitää kiertää rannan kautta. Mutkia matkassa Aamutoimien jälkeen kiersimme Pokkaniemen ja meloimme itään, Virtasalmen sillan ali. Erämaisessa Suomunjoessa riittää mutkia. Päätimme kantaa kanootit sillan ohi ja jatkoimme melontaa alajuoksulta. Muutaman joenmutkan jälkeen edessä oli silta, jonka alla oli kaksi avointa aukkoa. Joki meanderoi eli mutkittelee voimakkaasti hiekkapohjaisessa maastossa. Sillan oikeanpuoleisessa aukossa oli pohjapato ja puolen metrin pudotus. Vasemmanpuoleisessa aukossa oli pieni koski, joka olisi ehkä ollut laskettavissa, mutta koskessa oli puunrunko. Tuuli tyyntyi, aurinko paistoi ja hieno hiekkaranta houkutteli uimaan. Erämaisessa Suomunjoessa riittää mutkia.
Ennen retkeä paikalliset kertoivat, että joen vesi on jo laskussa. Mitä järkeä on nostella retkilastissa olevia kajakkeja vähän väliä rantaan tai puiden yli. Muut varusteet pakkasimme rinkkoihin, joita olimme kuljettaneet kanooteissa mukana, ja lähdimme patikoimaan kohti Koitere-järveä. Nyt kaatuneita puita tuntui olevan paljon enemmän. Meanderoiva joki kuluttaa maata rannalla kasvavien puiden alta ja ajan myötä tämä kaataa puita jokeen. Riskistä huolimatta emme halunneet muuttaa retkisuunnitelmia, vaan otimme haasteen vastaan. Lounastauko joen mutkassa piristi meitä. Kukaan ei valittanut, vaan pikemminkin tilanne alkoi naurattaa. Pienen joen melonta voi onnistua helposti kevättulvan aikaan, mutta veden laskettua kivet ja puut tulevat esiin. Silloin kevät oli kylmempi, jäät lähtivät myöhemmin, ja Suomunjoen vesi oli korkealla. Kävellen kohti Koiteretta Mutkainen melontaosuus päättyi Suomunjoen laavulle, jonka kautta Susitaival-vaellusreitti kulkee. Myös muutaman vuoden takaiset kokemukset rohkaisivat lähtemään. Jokimelontaan kuuluu pieni jännitys ja seikkailu. Tulvivan joen vesimassat ja keväällä myös jäälautat voivat edelleen siirrellä puita. Ensimmäiset puut sivuutimme helposti, mutta kymmenkunta estettä myöhemmin aloin miettiä homman mielekkyyttä. Sillan jälkeen joessa ei ollut koskia, mutta pian vastaan alkoi tulla kaatuneita puita. Suomunjoen melonta olisi sujunut helpommin pari viikkoa aiemmin, kun kevättulva oli korkealla. Jätimme kanootit ja melontavarusteet pusikkoon odottamaan. 53 RETKI maaliskuu 2024 PATVINSUOLLA MELOMASSA & VAELTAMASSA Olosuhteet vaihtelevat, asenne ratkaisee Oli mukava meloa eteenpäin rauhallisessa virrassa peippojen laulua kuunnellen. R E T K E L L ä oli hauskaa esteistä huolimatta.. Keskikesällä matala joki voi olla yhtä kivikkoa. Joki elää ja olosuhteet vaihtelevat. Onneksi retkikunnan asenne oli kohdillaan. Ensimmäiset puut sivuutimme helposti, mutta kymmenkunta estettä myöhemmin aloin miettiä homman mielekkyyttä. Myös majavat kaatavat puita ja tekevät patoja jokiin
Söimme lounaan Teretinniemen laavulla ja kiipesimme lintutorniin katselemaan avaria suomaisemia. Illansuussa pystytimme teltat ja innokkaimmat kävivät uimassa Koitereessa. Ennen voimalaitoksen käyttöönottoa Koitereen rannat hakattiin kahteen kertaan. Majaniemen matalassa rannassa lillui myrskyn kaatamia puita ja vanhoja kantoja. Patvinsuo on eteläisen Suomen suurin mantereella oleva kansallispuisto ja laajat suoalueet ovat linnuille tärkeitä. Ehkä samalla kumarsimme myös löylyn hengelle, sillä löylyt olivat erittäin hyvät. Teretin tornilla Retken kolmantena päivänä vaellus jatkui pohjoiseen, kansallispuiston halki kohti Suomunjärveä. Matalan oviaukon vuoksi saunaan oli syytä mennä nöyränä, kumarrellen. Patvinsuon tasaisessa maastossa oli helppo kulkea ja hyväkuntoiset pitkospuut johdattivat suuren suon halki. Teretin lähistöllä näimme lintuja ja toisten vaeltajien avustuksella tunnistimme suokukon. Säännöstely on aiheuttanut rantojen eroosiota. Retken viimeisen yön telttailimme Suomun leirintäalueella, jossa oli yllättävän hiljaista. Koitere on Ilomantsin suurin järvi, jonka vedenkorkeutta säädellään Pamilon voimalaitoksella. Vaiverot kukkivat polun varressa. Patvinsuo on eteläisen Suomen suurin mantereella oleva kansallispuisto ja laajat suoalueet ovat linnuille tärkeitä. Olikohan lintu pesimässä vai kenties muuttomatkalla. PAT V I N S U O N pitkospuilla on helppo kulkea.. 54 RETKI maaliskuu 2024 PATVINSUOLLA MELOMASSA & VAELTAMASSA Suomunjoki virtaa pääosin Patvinsuon kansallispuiston ulkopuolella, mutta tässä vaiheessa palasimme taas kansallispuiston alueelle. Kävimme hakemassa melontakaluston Suomunjoen varresta ja ajoimme Suomun luontotuvalle. Illalla pääsimme saunomaan Suomun hirsiseen rantasaunaan. Kuljimme merkittyä reittiä Suuri-Suihkon vaaran ja parin suo-osuuden kautta Majaniemeen, joka on Koitereen pohjoisrannalla oleva leiripaikka. Suomulle saunomaan Ympyrä sulkeutui, kun patikoimme laajojen soiden ja Olkkosensaaren kautta takaisin lähtöpaikkaamme, jossa auto oli parkissa
Melojan kannattaa ottaa huomioon muutama asia ennen joelle lähtöä. Keväällä joen virtaus on kuitenkin voimakas ja vesi on hyvin kylmää, joten melojan täytyy hallita virrassa melomisen perustaidot ja varustautua hyvin. Jos maasto soveltuu patikointiin, yksi mahdollisuus on patikoida takaisin lähtöpaikalle autoa hakemaan. Monia tunnettuja melontareittejä raivataan säännöllisesti, mutta syrjäiset joet voivat olla ryteikköisiä tai jopa melontakelvottomia. Riskinä on melojan kaatuminen virtaan ja juuttuminen oksiin. Hankalat kosket voi usein kiertää rantoja pitkin, mutta maasto saattaa olla vaikeakulkuista. Majaniemi Teretti Kurkilahti Suomu Sumukka Suomunjoki Virtaniemi Pokkaniemi Koitere Suomunjärvi vaellusreitti vaellusreitti melontareitti melontareitti kansallispuisto Patvinsuon Liek sa Ilom ant si 1 km. Virranlukutaito on tärkeä. Korkea vesi auttaa melojaa, kun kivet peittyvät. Kaksi autoa tai erillinen kuski voi ratkaista ongelman. K A AT U N E E T P U U T Melojan täytyy varoa jokeen kaatuneita puita. S I L L AT JA PA D OT Matalien siltojen alla voi olla ruostuneita pultteja tai jotain muuta vaarallista, joten varo päätäsi! 5. LO G I ST I I K K A Jokimelonta lopetetaan yleensä joen alajuoksulle, josta tarvitaan kuljetus takaisin lähtöpaikkaan. V E D E N KO R K E U S JA V I RTA A M A Monet pienet ja matalat joet ovat melonnan kannalta parhaimmillaan keväällä ja kuivuvat kesän mittaan. 3. Tuuli ei haittaa, myötävirta auttaa eteenpäin ja kosket tuovat vaihtelua ja haastetta melontaan. 4. 2. 1. Koskenlaskussa käytetään kypärää. Koskimelonnan perustaidot voi opetella koskitai jokimelontakurssilla. 55 RETKI maaliskuu 2024 PATVINSUOLLA MELOMASSA & VAELTAMASSA Jokimelonnan haasteita Jokiretkellä maisema vaihtuu koko ajan ja luonto on lähellä. KO S K E T Ennen jokiretkeä kannattaa tutustua jokeen, etsiä kartalta kosket ja selvittää mahdolliset koskiluokitukset (I = helppo ja selkeä reitti, II = astetta vaikeampi, III = vaikea, jne.) Koskiluokituksiin ja laskuohjeisiin ei kuitenkaan voi täysin luottaa, vaan tilanne pitää tutkia paikan päällä, koska olosuhteet vaihtelevat
Lähdimme Pohjois-Ruotsiin katsomaan, mitä luksustason vapaalaskuleiri lumisten tunturien syleilyssä pitää sisällään. 56 RETKI maaliskuu 2024 HAGLÖFS SKI CAMP RIKSGRÄNSSENISSÄ K E L L A N H O H TO I N E N telttakylä horisontissa on maaginen näky.. 56 RETKI maaliskuu 2024 HAGLÖFS SKI CAMP RIKSGRÄNSSENISSÄ TO U KO K U U 2023 — VAS S I JAU R E, R U OTS I T E KST I JA K U VAT Saana Kamula Luksusta Riksussa Keväthanget ja lähes kellon ympäri ulottuva valoisa aika ovat yhtälö, jota monen talviseikkailijan on vaikea vastustaa
Juna rullaa viimeisen tunnelin läpi ja Vassijauren punatiilinen asemarakennus hiipii näkyviin kulman takaa. Ohitamme ensin Kiirunan rautamalmikaivokset ja Abiskon sekä Björklidenin juna-asemat. Meitä on kaikista pohjoismaista, Saksasta, Itävallasta, Ranskasta, Iso-Britanniasta ja Japanista. Tästä eteen päin etenemme tunturiin hiihtäen. Pian olemme perillä Vassijauressa ja lähdemme hiihtämään kohti perusleiriä. Yhteensä 19 tuntia kestänyt junamatka Ruotsin ja Norjan rajan tuntumaan on viimein ohi. 57 RETKI maaliskuu 2024 HAGLÖFS SKI CAMP RIKSGRÄNSSENISSÄ 57 RETKI maaliskuu 2024 HAGLÖFS SKI CAMP RIKSGRÄNSSENISSÄ K iskojen kolke sekoittuu innostuneeseen puheensorinaan. Yrityksen tavoitUlkona laitamme hiihtovälineet valmiiksi, pakkaamme muut tavarat lumikelkkojen kyytiin ja jakaudumme ryhmiin. Telttakylä on rakennettu neljästätoista neljän hengen tiipii-teltasta, valtavasta messiteltasta, sekä saunateltasta. Ski Camp on Haglöfsin vuodesta 2022 alkaen järjestämä vapaalaskuleiri. Kun viimein asetun kodiksi telttaani, ymmärrän vasta kunnolla, että tämä on todellinen luksusleiri. teena on järjestää jokavuotinen tapahtuma, jossa ulkoilmaihmiset voivat laskea keväisessä keskiyön auringossa, nukkua ulkona ja jakaa kokemuksia, pitää hauskaa, sekä olla yhteydessä luontoon ja toisiinsa. Kaikki on tehty valmiiksi: puitteet, päiväretkien suunnittelu, jopa ruuat Ski Camp on Haglöfsin vuodesta 2022 alkaen järjestämä vapaalaskuleiri. Maisema ikkunan takana muuttuu entistä jylhemmäksi ja valkoisemmaksi. Tämän viikon leiri on suunnattu medialle, sekä Haglöfsin vaikuttajille ja henkilökunnalle. Alkaa armoton kuhina, kun lähes viisikymmentä vapaalaskijaa yrittää päästä isoine vaatekasseineen, sekä suksija lautapusseineen ulos junan kapeista ovista.. Olen lähtenyt reissuun Retki-lehden edustajana tutustumaan Haglöfsin juuriin Pohjois-Ruotsin tuntureille. Jopa vessat on tehty telttoihin. Jännityksen perhoset lepattavat vatsassani: Haglöfs Ski Camp alkaa nyt! Vapaalaskijoita on saapunut paikalle ympäri maailman
Näen ainoastaan lumen jalkojeni alla ja edessä olevan hiihtäjän selän. Meidän on tarvinnut tuoda tänne vain itsemme ja välineemme. Tässä on siis joskus tapahtunut pieniä lumivyöryjä. Teltoissa on valmiina kenttäsängyt, makuupussit ja porontaljat. En tiedä onko ympärillämme jyrkkää vai tasaista. Hiihdämme sankan hernerokkasumun keskellä. Laskettelijat ja lumilautailijat puolestaan tulevat tänne kevätlumien toivossa, koska ylängöillä riittää laskettavaa aina pitkälle toukokuuhun, ja jopa kesäkuulle asti. Mielessäni pyörii ristiriitaisia tunteita: toisaalta luotan oppaaseen ja hänen ammattitaitoonsa, toisaalta olen sitä mieltä, että kaikkien tulisi olla tarkasti tietoisia siitä, missä liikumme, ja mihin tarkalleen olemme menossa. Selvisin siitä. Nyt on luotettava prosessiin ja oppaan ammattitaitoon. 58 RETKI maaliskuu 2024 HAGLÖFS SKI CAMP RIKSGRÄNSSENISSÄ ja juomat. Emmehän vaan ole vyörymaastossa tai menossa sellaista kohti. Teemme lapioilla lumeen pitkän penkin ja istumme syömään retkiruokia. ohkka on yksi alueen tunnetuimmista tuntureista. Jyrkän ohi päästyämme huokaisen syvään. Hän kertoo, että hiihdämme nyt rinteeseen, jonka yläosan seinämä tulee kuulemma ajoittain alas. Alueella sijaitseva Abiskon kansallispuisto on yksi Ruotsin suosituimpia retkeilykohteita, sekä noin 450 kilometriä pitkän Kungsledenin lähtöpiste. ohkkan tunturi jakautuu luoteis-, keskija itäiseen huippuun, jotka ulottuvat noin 1 400 metristä, hieman vajaan 1 600 metrin korkeuteen. Onneksi sumu on jo helpottanut huomattavasti. P O H J O I S E N jylhät tunturit vetävät heti kiinnostuneita katseita puoleensa. On ihanaa lepuuttaa jalkoja. Hiljaisemmille seuduille haikaileva löytää upeaa tunturimaastoa seikkailtavaksi myös kansallispuiston ulkopuolelta. Suoraan sumuun Kiirunan kunnan läntinen, erämainen tunturialue tarjoaa niin upeita vaelluskuin vapaalaskumaastojakin. Jännittää, kun tulee minun vuoroni hiihtää jonoon. Kaikkialla ympärillä on vain valkoista. Oppaamme Robin Andersson pysäyttää meidät suuren kiven luo ja ohjeistaa, että tästä etenemme jonossa, riittävistä turvaväleistä huolehtien. Puiston läpi kulkee myös muun muassa kalottireitti, ja alueella on vaeltajille tarjolla useita aktiviteettija majoitusvaihtoehtoja. sua on vielä jäljellä toinen samanmoinen. Tänään olemme matkalla luoteishuipulle. Vásse . Nousemme vielä vähän ylöspäin, jonka jälkeen pidämme ansaitun lounastauon. Reidet ja pakarat hapottavat jo, ja nouE N S I M M Ä I S E N aamun retki alkaa sumuisissa merkeissä. Vapaalaskijoiden keskuudessa suositun Riksgränsenin, eli “Riksun”, ympäristö Ruotsin ja Norjan rajalla tarjoaa suositun hiihtokeskuksen lisäksi lukuisia hienoja vapaalaskupaikkoja. Vásse . Laskettelijat ja lumilautailijat tulevat tänne kevätlumien toivossa, koska ylängöillä riittää laskettavaa aina pitkälle toukokuuhun, ja jopa kesäkuulle asti.. Lähdemme kiipeämään rinnettä ylös. Miten lähellä vuorenseinämät ovat
59 RETKI maaliskuu 2024 HAGLÖFS SKI CAMP RIKSGRÄNSSENISSÄ Pääsemme hiestä märkinä viimein tunturin päälle, joka on kuitenkin ollut jälleen sakean sumun peitossa jo hyvän tovin lähestymisen aikana. LO U N A A KS I Ski Campillä tarjotaan mukaan retkiruuat ja välipalapatukoita. Näen vain suttuisia ihmishahmoja ympärilläni. Laskeminen on todella vaikeaa, koska en hahmota maan ja taivaan rajaa. Lähes jokainen kaatuu ainakin kerran, koska rinteen pintaa ja yhtäkkisiä töyssyjä ei kunnolla näe. E N S I M M Ä I S E N Ä päivänä pilvet ja sumu peittävät laaksot ja tunturien huiput. Keskityn laskemiseen tarkasti. Laskemme ryhmänä, koska näkyvyys on niin olematon, että kaikkien on pysyttävä tiiviisti yhdessä. Myöhemmin jo naurattaa, kun rinteen alaosassa heitän lautani kanssa ilmassa suuren, suunnittelemattoman voltin. Päivän seikkailujen päätteeksi istun kiitollisena rantatuoliin, avaan vissyveden ja vietän hetken aikaa O P PA A M M E Robin Andersson hiihtää ensimmäisenä vyöryherkän alueen ohi. Ympäröivää maisemaa emme siis voi ihastella, ja tuuli on sen verran kova, että laitamme välineemme nopeasti laskukuntoon. Rinteessä on ajoittain jopa selkeää.
Askel painaa Seuraava aamu on kirkkaampi kuin edellinen ja sumu on hälvennyt. Puitteet ovat täysin erilaiset kuin mihin olen omilla reissuillani tottunut. Ensimmäisen illan kruunaa maittava illallinen messiteltassa sekä kylmiä jäseniä lämmittävä sauna. Luksusleiri keskellä talvista erämaata, kaikki valmiiksi tarjoiltuna. Kertaus on kuitenkin hyvää myös meille, jotka olemme lumiturvallisuuskurssit jo käyneet. Jonkin matkaa hiihdettyämme oppaat pitävät meille lumivyörypiipparin etsimisharjoituksen ennen pidemmän nousun alkamista. 60 RETKI maaliskuu 2024 HAGLÖFS SKI CAMP RIKSGRÄNSSENISSÄ itsekseni. Hiihdämme jälleen nousu-uraa jonossa. Lasken päässäni “yksi, kaksi, kolme, neljä…” ja yritän hengittää rytmikkäästi ja rauhallisesti. VA I K K A laskuolosuhteet eivät tällä kertaa ole hyvät, pääsemme silti nauttimaan muutamista käännöksistä. Askel painaa, mutta nautin T E LT TA K Y L Ä on suunniteltu siten, että purkamisen jälkeen luontoon ei jää leiristä lainkaan merkkejä. L E I R I N sydän on valtava messiteltta, johon kaikki mahtuvat yhdessä syömään. Lämpötila on ollut plussan puolella koko yön, mikä ei lupaa hyvää laskemisen kannalta. Osa ryhmästämme on täysin vasta-alkajia, ja välineet heille osittain vielä vieraita. Aamupalan jälkeen käymme läpi päiväretkivaihtoehdot ja jakaudumme ryhmiin niiden mukaisesti. Päätän nauttia kokemuksesta täysin siemauksin. Reitti on tällä kertaa osittain eri kuin edellisenä päivänä. Jalat ovat niin väsyneet edellisen päivän jäljiltä, että päätän jättää pitkät hiihdot välistä, ja osallistua ryhmään, jonka tavoitteena on jälleen luoteishuippu. Tunturit pyrkivät nyt todella eroon talven lumipeitoistaan.. Tämä on täysin hullu idea. Katselen ympäröiviä vuoria, lumista maisemaa ja telttakylän kuhinaa, ja ihmettelen koko Ski Camp -konseptia
Se kipittää hangella edestakaisin, kunnes siivittää ja katoaa horisonttiin. Telttakylää katsoessani tunnen itseni todella onnekkaaksi ja kiitolliseksi, että olen päässyt kokemaan näin ainutlaatuisen seikkailun. Lasku ei ole kummoinen, koska lumi on muuttunut – jos vain mahdollista – vieläkin tahmaisemmaksi. Taukopaikalta näkee selvästi, kuinka tunturien rinteet ovat sulaneet muutamassa päivässä todella paljon. Onneksi emme ole itse vaarallisessa paikassa, vaan voimme ihailla luonnon ihmeitä turvallisen matkan päästä. Ainoastaan aivan rinteen yläosa on hyvää laskettavaa, kaikki muu märkää ja hidasta. Laskukelit olivat suorastaan surkeat, mutta ympäröivä maisema, upea luonto, yhteinen intohimo, leirissä muiden kanssa vietetty aika ja päiväretkien aikana koettu yhteisöllisyys korvasivat koko sen tyhjiön, mitä huonot lumiolosuhteet olisivat ikinä voineet jälkeensä jättää. Keväinen ilta-aurinko värjää ympäröivät vuoret vaaleanpunaiseksi. Hikisen urakan jälkeen pidämme lounaan upealla näköalapaikalla. Myös olosuhteet ovat pysyneet samana. LO U N ASTAU O L L A todistamme useaan kertaan, kuinka taustalla näkyvältä jyrkänteeltä valuu suuriakin loskaputouksia ja lumivyöryjä.. Toisaalla kuluu riekon korinaa. Illalla trubaduuri soittaa meille toiveidemme mukaisia kappaleita, nuotiossa räiskyy tuli ja sauna on lämpimänä. Toinen toistaan isompia vyöryjä lähtee jatkuvasti liikkeelle. Huipulta laskeminen on tällä kertaa nautinnollisempaa, kun näkee mihin on menossa. Mieleenpainuvia muistoja Kolmas aamu toistaa samaa kaavaa: aikaisin ylös, aamupala, ryhmiin jakautuminen ja päiväretkelle lähtö. Päätän kuitenkin nauttia kokemuksesta kokonaisuutena, ja pusken lautaa vielä viimeisiin kaarroksiin. Arvostan erämaata, omaehtoisuutta, pitkiä vaelluksia, karuja olosuhteita ja yksinkertaisuutta. Lämpötila on plussalla ja lumi sohjoista. Sopuli on noussut lumen pinnalle ja löytänyt pälven, jonka reunalla se mutustelee sammalta tyytyväisenä ja pelottomana. Kuuntelemme, kuinka ympärillä nuoskalumi tulee jyristen vyöryinä alas tunturin rinteiltä. Kurvailemme rennosti alaspäin, mutta lumi muuttuu alun jälkeen jälleen todella tahmeaksi. Päätän valita jälleen ohjelmaltaan rennoimman ryhmän. Lounasta syömme jyrkän rinteen reunalla, suuren kalliolipan alla. Ski Camp tarjosi kuitenkin täysin toisenlaisen, kontrastisen kokemuksen, joka yllätti hulluudellaan ja mieleenpainuvuudellaan. Reissun viimeiseen laskuun lähdemme vuorotellen siten, että edellinen laskija on ehtinyt riittävän pitkälle ennen kuin on seuraavan vuoro aloittaa. Tunturit pyrkivät nyt todella eroon talven lumipeitoistaan. Rinne on alkuosastaan jyrkkä, ja vyöryriskin minimoimiseksi on tärkeää, että etenemme yksi kerrallaan. Viimeisenä iltana kokit ovat laittaneet parastaan, ja leirissä on tarjolla kuohuvaa ja todella herkullinen kolmen ruokalajin menu. Hiihtelemme laakson pohjaa, ja oppaamme Robin pysähtyy ajoittain kertomaan meille alueesta ja sen geologisesta historiasta. Päivästä tulee upea, vaikka laskeminen jääkin vähiin. Pilvet ja sumu eivät enää peitä maisemaa, ja näemme kauas ympäröiville tuntureille ja Norjan vuorille asti. After ski -tunnelma on katossa, mutta päätän silti vetäytyä ajoissa nukkumaan, koska vielä on yksi retkipäivä tunturiin jäljellä. Pääsemme myös todistamaan, kuinka tunturiluonto heräilee uuteen kevääseen. Maisema ei ole enää niin tasaisen valkoinen kuin mitä se oli Ski Campin alkaessa. 61 RETKI maaliskuu 2024 HAGLÖFS SKI CAMP RIKSGRÄNSSENISSÄ joka hetkestä
Tämä lupaa varsinaista mansikkapaikkaa melojalle, sillä kevätsesonki tuplaantuukin kahdeksi. Jos alkutalven lumet ehtivät sulaa taivaalta satavan veden lisäksi, voivat virtaamat nousta kevättulvan veroisiksi. Talvimelonnan suurin riski on jääkannen alle joutuminen. Aloitimme kävelemällä kosken lopussa olevan jääkannen päälle. Jäätä silmällä pitäen olimme varautuneet erinäisillä varusteilla, jotka eivät takuulla kuulu reppulauttailijan peruskalustoon. 62 RETKI maaliskuu 2024 PACKRAFT TALVIVESILLÄ T E KST I JA K U VAT Ossi Määttä Talvimelontaa jäiden keskellä Lämmin ajanjakso talvella voi avata etelän kosket hyvään laskukuntoon. Etenkin koskipaikkojen vedet voivat sulaa niin, että niissä on turvallista meloa. Näin uimari saataisiin jään päälle, eikä hän ajautuisi sen alle. Teimme varmistajalle ankkurin jääruuvilla, sillä jään päällä oli liukasta kuin luistinradalla. Kun virtaamat alkoivat näyttää otollisilta, lähdimme Kymenlaaksoon Sippolanjoelle kokeilemaan kepillä jäätä – tällä kertaa kirjaimellisesti. Edellisillan tiedustelun perusteella mahdollisuuksia voisi olla, mutta päivänvalossa asiat voivat näyttää erilaiselta. Nyt todella tuntui, että olimme keskellä talvea melomassa! Talvimelonta oli meille kaikille uutta, ja olimme alussa hämmentyneitä kuin koiranpennut ensilumen nähdessään. Meloimme packrafteilla Sippolanjoen Pitkäkosken keskellä talvea. Juuri tällaiset olosuhteet sattuivat viime vuoden tammikuulle. Jääkannen päällä Edellisyönä oli ollut kova lumisade, joka oli peittänyt paljaan maan lumeen ja loskaan. Lämmin tuulahdus keskellä talvea voi kuitenkin tuoda ennenaikaisen kevään melojalle. Aluksi askel oli varovainen, mutta huomasimme että jää kantaa, ja olihan päällämme lisäksi kuivapuku. M elonta on tyypillisesti mielletty kesälajiksi. Jäin ensimmäisenä varmistamaan ruuviin kiinnitettynä. Osa vedestä virtasi jään päälle ja osa hitaasti sen alle. Pohdimme tämän mahdollisuutta ja riskitekijöitä. Päädyimme kuitenkin siihen, että yhden olisi parasta varmistaa heittoköyden avulla jääkannella. Kylmä jääkansi ja sen päällä nilkkoihin asti virtaava vesi Talvimelonta oli meille kaikille uutta, ja olimme alussa hämmentyneitä kuin koiranpennut ensilumen nähdessään.. Virtaus oli jään kohdalla jo hidas, ja pintavesi virtasi lisäksi jään päälle
63 RETKI maaliskuu 2024 PACKRAFT TALVIVESILLÄ 63 RETKI maaliskuu 2024 PACKRAFT TALVIVESILLÄ TA LV I M E LO N TA vaatii tarkkaa riskien arviointia. Mikäli on riski joutua jääkannen alle, ei melominen kannata. TA M M I K U U 2023 — S I P P O L A N J O K I, K Y M E N L A A KS O
Tarkastelimme linjan ja siirryimme hieman ylemmäs koskea. Pieni kauhaisu, ja lähdin liukuun. Tuomas päätti myös laskea vaikean kohdan. Kuopassa voimakas sivuaalto pyrkii keikauttamaan lautan. Katselimme sopivaa lähtöpaikkaa rannan akanvirroista. Koskimelonnassa tarpeen olevat voimakkaat melanvedot palautuivat mieleeni, kun hieman kesäterässä meloin alas jäälle. Hän oli selvästi jännittynyt, vaikka oli laskenut saman kohdan jo edellisvuonna. Päätimme, että kyseinen osuus on viisainta jättää väPuhalsin jännitystä pois huulien välistä, ja kumarruin hyökkäävään asentoon. Puhalsin jännitystä pois huulien välistä, ja kumarruin hyökkäävään asentoon. Jaakko liukui perässä jäälle viereemme. Virta imi jään alle, ja purkautui toisella puolella jäälauttaa. Ei muuta kuin melomaan! Otin itsekin muutaman lämmittelylaskun kosken loppuosaa. Ensimmäisenä putkahti ylös pystysuora keula, pohjan erottuessa mustana valkoisen veden keskeltä. Kohta mentäisiin. Pidin heittoköyden kädessä ja katseen tiiviisti melojassa. Liukas lähtö Tuomas laski pienen lämmittelylaskun varmuudella, ja pääsi mainiosti jään päälle. Vesi roiskui korkean aallon päällä, kun hän pujotteli kivien välistä alas jääkannelle. Huomasimme kuitenkin paljon paremman vaihtoehdon: loistava liukumäki keskelle kuohua odotti vain laskijaansa! Jaakko yritti ensimmäisenä. Pujottelut kivien välistä, ja liuku jääkannelle. Mukaan otettaisiin siis vielä alussa oleva vaikein pätkä, jossa on jyrkkä liuku alas tyrskyiseen kuoppaan. Retkeilykäyttöön tehtyjen packraftien kuljettaminen on toki muutenkin helppoa, mutta lumen päällä niitä oli erityisen kätevä vetää. Sidoin itseni puuhun, sillä voimakas virta ja painoero vetäisi muuten myös köydenheittäjän koskeen. Pärskäyksen saattelemana hän lävisti kuopan kuohun, ja suu auki happea haukkoen tasapainoili seuraavan aallon ja sen jälkeen tulevan stopparin. Alkua hankaloitti vielä rannalla oleva tukki, joka esti parhaan laskulinjan. Laskulinjassa kuohuvan veden alla saattoi myös olla jäätä pinnan alla. Keskiporras oli sulaan aikaan ollut kohtuullinen laskettava korkeuserostaan huolimatta. Hän hieraisi lunta kasvoihinsa. Jos kaatuminen tapahtuisi, se tapahtuisi juuri alkuvaiheessa. Jaakko putkahti kuusen takaa ja sukelsi liu’un kuoppaan. Mikrosekunniksi hän katosi näkyvistä. Jäin odottamaan heittoköyden kanssa kuopan jälkeen. Lähdin ohittamaan kiveä, mutta virta vei sen päälle ja pieneen hyppyyn. Ylhäältä kuului pillin vihellys merkkinä siitä, että nyt oli terästäydyttävä. 64 RETKI maaliskuu 2024 PACKRAFT TALVIVESILLÄ kipristeli varpaita. Alas kuoppaan Jaakko päätti yrittää laskea koko kosken. Pieni kauhaisu, ja lähdin liukuun. Ensimmäinen aalto oli heittää minut nurin, mutta sain tuettua melalla. Tuomas lähti laskuun. V I RTA A N L Ä H TÖ onnistuu talvella vauhdikkaasti liukumäkeä hyödyntäen.. Suunnitelmana oli meloa jääkannen päälle kuin telakalle, mutta oli syytä olla valppaana, jos lautta törmäisikin jään reunaan ja kaataisi melojan. Onnistunut suoritus! Kosken alaportaat Kävelimme seuraavaksi alemmalle koskiportaalle. Jaakko otti melalla hangesta vauhtia ja liukui virtaan pärskähdyksen saattelemana. Jos tästä ei selviä pystyssä, on edessä uintireissu kivisen kosken läpi ja alhaalla vaaniva jääkansi. Oma vuoroni tuli seuraavaksi. Nyt katsoimme sitä uusin silmin: jäätä pilkotti pohjassa. Jaakko ratsasti kyydissä, ja taklasi sivuaallon onnistuneesti
En kuitenkaan saanut kiinni, vaan virta lähti viemään eteenpäin jääkantta kohti. 65 RETKI maaliskuu 2024 PACKRAFT TALVIVESILLÄ. Tavalliseen riskiarvioon tulee lisäpalanen jään kanssa toimimisesta. Olimme tyytyväisiä, ja päätimme hämärän laskeutuessa lopettaa päivän tähän. Kurvasin ohi kiven päälle juuttuneesta jäälevystä, josta olisi korkeammalla vedellä saanut liukkaan hypyn. Vaikka olosuhteet ovat lumiset, erityisen kylmä ei talvimelonnassa tule, kunhan vain kuivapuvun alla on riittävästi vaatekertoja. Jään alle virtaavaan veteen on syytä suhtautua vakavasti. Jaakko laski perässäni vauhdikkaan kurvailevan laskun. Reppulauttailun aloittamisen ajankohtana talvi ei siis ole otollisin. Hitaassa vedessä oli kuitenkin helppo meloa takaisin rannalle, ja hyppäsin kuivalle maalle. Meloin alas ja kurotin rannalla seisovan Tuomaksen kättä. Mukavan vauhdikas viimeinen koskiporras kurvaa vanhan paperitehtaan raunioiden vierestä. Koskenlasku talvella oli mielenkiintoinen kokemus. Vauhdikas lasku pärskäytti vedet kasvoille. Alempana tilanne oli parempi. Kuuma tee termospullossa saa jutun luistamaan tauoilla, ja luo vuosiksi mieleen piirtyviä muistoja. 65 RETKI maaliskuu 2024 PACKRAFT TALVIVESILLÄ listä tällä erää. T U O M AS vetää henkeä vaikean stoppariaallon jälkeen. Päätin että nyt ei hötkyillä, sillä kaatuminen jääkannen vieressä olisi huono idea. O N N I ST U N U T koskimelontasuoritus kauniissa talvimaisemissa on omiaan kirvoittamaan hymyn huulille. Lähdin laskemaan ensimmäisenä
Topsakantaipaleen upeus oikeastaan vain korostuu siitä, että reitin ensimmäinen neljännes kulkee arkisessa talousmetsässä. Puiden oksilta roikkuu valkoista luppoa. Olen vaeltamassa Topsakantaipaleella. Useammankin soisi tänne löytävän. I stun lämpimässä suvi-illassa Palotunturin laella ja katselen Venäjän puolella sinisinä kohoavia tuntureita. 66 RETKI maaliskuu 2024 TOPSAKANTAIVAL K E SÄ K U U 2023 — TO P S U K A N TA I VA L, SA L L A T E KST I Päivi Mattila K U VAT Päivi Mattila & Teemu Saloriutta Keskiyön taikamaisemissa Karhunkierrokselta pohjoiseen sijaitsee harvojen tuntema vaellusreitti, joka johdattaa erämaisiin vaaranlakimetsiin ja erikoiselle suolle. Ympäröivässä metsässä liki jokaisen kuusen latva on katkennut talven lumitaakan painosta, ja myös rotevat männyt ovat yksilöllisen muotoisia. Alkumatkasta ihailen hillan kukkia ja metsäautotiellä kirmaavia poroja, mutTO P SA K K A-A A PA on näyttävimmillään harjun länsiosassa.. Itä-Lapin Sallassa sijaitseva retkeilyreitti jatkuu suoraan pohjoiseen supersuositulta Karhunkierrokselta, mutta kohtaan kahden päivän aikana vain kourallisen muita retkeilijöitä. Tunnelma on erämainen
Alueelle voi tehdä myös päiväretken esimerkiksi Sallan luontokeskukselta. Pysyttelen kuitenkin harjun päällä. Ylimääräiset seikkailut eivät houkuta senkään vuoksi, että alan olla väsynyt. Paikoin metsää on tosin jäljellä polun ympärillä vain kapea suikale. Suosta tulee mieleen maapenkkojen jakama tulvitettu riisipelto. En ole aiemmin nähnyt tällaista suota missään muualla, vaikka olen liikkunut Lapissa laajalti. Polku kulkee kahden kilometrin matkan kapealla Topsakkaharjulla. Sateenraikkaaseen aamuun Vietän yöni soidensuojelualueeseen kuuluvalla Suksenpaistamalammella, jonka vesilohkoihin. Jänteet eli mätäspinnat halkovat vetisen rimpinevan leveisiin avolaulunsa uudelleen parin tunnin päästä. Saraa ja vaivaiskoivua kasvavat jänteet jatkuvat yhtenäisinä suon laidalta toiselle, joten avosuon voisi ylittää kenkiään kastelematta. Komeaa vanhaa metsää riittää reitin loppuun asti. Sen vuoksi siirrän alkukesän vaelluksilla usein vuorokausirytmiäni: menen nukkumaan kenties aamukahdelta ja nukun ainakin yhdeksään. Käki kukkui äskettäin kello 24, mutta nyt se on hiljennyt aloittaakseen TO P SA K A N TA I VA L on merkitty punaisin vanerilevyin. En ole aiemmin nähnyt tällaista suota missään muualla, vaikka olen liikkunut Lapissa laajalti.. Järvialtaan sijaan harjua ympäröi omalaatuinen aapasuo. Kun reitti sitten johdattaa minut Metsähallituksen hakkuilta säästämälle vaarajonolle, tuntuu kuin taivas aukeaisi. S U KS E N PA I STA M A L A M M E L L A on laavu ja tasaisia telttailupaikkoja. Ennen makuupussiin suuntaamista ehdin tänäkin yönä nähdä, kun varhainen aurinko kultaa kuusten latvat. Juomavettä voi ottaa lähteestä. Suon keskellä kohoaa harju Topsakantaipaleen mieleenpainuvin maisema tulee vastaan reitin puolivälissä. On jo myöhä. 67 RETKI maaliskuu 2024 TOPSAKANTAIVAL ta kulku on sen verran tylsää, että kuuntelen samalla äänikirjaa. Rakastan Pohjois-Suomen yöttömän yön punahehkuista valoa. Suon on hyvä antaa olla rauhassa, koska eletään alkukesää ja lintujen kiivainta pesintäaikaa
Vaikka Topsakantaivalta ei uuteen kansallispuistoon sisällytettykään, tämä vaellusreitti kuuluu ehdottomasti Etelä-Sallan kirkkaimpiin luontohelmiin. × Reitin varrella on neljä kotaa, kaksi laavua ja Aikkipetsin autiotupa. Laavun läheisyydestä löytyvät vaellusreitin tasaisimmat telttapaikat. Näillä main huomio kiinnittyy myös parimetrisinä kohoaviin muurahaiskekoihin ja kanalintujen jätösten runsauteen. paikallista designia, ja niistä tulee mieleen avaruussukkulan kapseli. Valkeat lautapintaiset kodat ovat Topsakantaival × Topsakantaival on 45 km pitkä. Keli on poutaantunut, joten päätän nousta tunturiin. × Topsakantaival on 950 kilometriä pitkän UKK-vaellusreitin yksi etappi. Ruuhitunturin laella on näkötorni, joka tarjoaa hienot kaukomaisemat. K E L LO on vasta 23, joten matka jatkuu Konttilammen kodalta kohti Ylimmäistä Palotunturia. Pian Suksenpaistamalammen jälkeen saavun Aikkipetsin autiotuvalle, jossa syön myöhäisen aamupuuron. Tarjolla on laavujen lisäksi kuitenkin useita kotia. Sateen jälkeen ilma on raikas ja täynnä nuorten koivunlehtien kotoisaa tuoksua. Retkeilyreitti alkaa Sallan Hautajärveltä, joka on myös Karhunkierroksen pohjoinen lähtöpiste. Aamulla makoilen pitkään teltassa odottaen sateenropinan laantumista. Toisin kuin Karhunkierroksella, Topsakantaipaleen varrella on vain tämä yksi autiotupa. × Hautajärvelle, Sallan luontokeskukselle ja Sallatunturille pääsee Kuusamon ja Sallan välillä kulkevilla vuorobusseilla. Useimmat seudun lammet ovat soisia ja matalia, mutta Aikkipetsillä pääsee uimaan kirkkaaseen veteen. Lisäksi Ruuhitunturissa on päivätupa. Reitti päättyy Sallan kansallispuiston tuntumaan. Sitten vielä viimeisen vaaran yli ja saavun Sallan Poropuistoon, nykyiselle Sallan luontokeskukselle. Hautajärvi Topsakantaival Topsakantaival Palotunturi Topsakka-aapa Topsakkaharju Suksenpaistama -aapa Aikkipetsi Ruuhitunturi Konttilampi Tervalampi kansallispuisto Sallan Sallatunturi 2 km. Kuusamoon ja Sallaan voi puolestaan tulla junan ja bussin yhdistelmällä. Loppumatkasta retkeilijä voi valita, jatkaako matkaansa koillisen matalia suomaita pitkin vai Ruuhitunturin laen kautta. 68 RETKI maaliskuu 2024 TOPSAKANTAIVAL idylliä täydentää kaksi joutsenta. Sallatunturilta patikointia voi edelleen jatkaa kohti Tuntsan erämaata ja lopulta Urho Kekkosen kansallispuistoon
varusteet 70 3 2024 RAKKAALLA LAPSELLA ON MONTA NIMEÄ. 74 NRO ” 69 RETKI maaliskuu 2024 NATO-SU KSILLA HIIHTORE TKELLE. Kipinöivää tulentekoa s
Kannassa on alumiinivahvike, joka mahdollistaa suksien iskemisen pystyyn kovaankin hankeen. Scout BC:n kärki on joustava ja muotoilu voimakkaasti ylöspäin kaartuva, mikä auttaa suksea nousemaan takaisin hangen pinnalle. Nato-suksea valmistetaan ainoastaan hard-jäykkyisenä, mutta siviiliversiota on saatavilla kolmessa eri jäykkyydessä: hard (käyttäjän paino varusteineen 85–130 kiloa), medium (65–100 kiloa) ja soft (50– 80 kiloa). Lumipeitteen paksuus oli paikoin jopa 80 senttiä, eikä hanki kantanut lainkaan. NATO-SUKSILLA HIIHTORETKELLE. Seuraavaksi lämpötila kipusi plussan puolelle ja lumi muuttui painavaksi, tarraavaksi nuoskaksi. Ensimmäiset kaksi päivää lumi oli pehmeää ja kuivaa pakkaspuuteria, pohjia myöten. Löysemmän suksen etu tulee esille ensisijaisesti silloin, kun kevyt hiihtäjä hiihtää kovalla alustalla. Suomu ei ole pitoratkaisuna yhtä ottava kuin esimerkiksi pitokarva, minkä huomasimme, kun nousimme sileäksi tamMetsäsukset umpihankeen Testasimme uudet kotimaiset, erityisesti umpihankihiihtoon suunnitellut, KSF Scout BC -sukset ja NordiGrip 50 -siteet T E KST I JA K U VAT Saana Kamula Testiolosuhteiden puolesta sukset eivät todella päässeet helpolla. Testiolosuhteiden puolesta sukset eivät todella päässeet helpolla. 70 RETKI maaliskuu 2024 NATO-SUKSILLA HIIHTORETKELLE K SF Scout BC on kevyt ja kantava, suomupohjainen metsäsuksi, joka on kehitetty erityisesti umpihangessa hiihtämiseen. Eri jäykkyyksiä tarjoamalla varmistetaan, että myös pienikokoiset ja kevyttä taakkaa kantavat retkeilijät löytävät valikoimasta itselleen sopivat sukset. Painoluokituksen käytännön merkitys on kuitenkin suhteellisen pieni pehmeässä lumessa. Suksia valmistaa Harri Kirvesniemen luotsaama, vuonna 2013 perustettu KSF Sport Oy, joka tunnetaan tuttavallisemmin nimellä Kiteen Suksitehdas. Pituutta suksella on 230 senttiä ja painoa NordiGrip siteen kanssa yhdellä kappaleella on 1 970 grammaa. Plussakelien jälkeen tiedossa oli pakkasta ja kovaa, liukasta korppuhankea, joka ajoittain kantoi, ajoittain ei. Scout BC -sukset olivat hyvät hiihtää kaikissa testin aikana eteen tulleissa olosuhteissa. Suksen rungossa on siteen kohdalla vanerivahvike. Scout BC:tä valmistetaan sekä siviilimarkkinoille, että Puolustusvoimille, missä malli kantaa lempinimeä Nato-suksi. Sukset ovat kärjestä 90 millimetriä, keskeltä 75 millimetriä ja kannasta 82 millimetriä leveät, ja niissä on 70 senttimetriä pitkä suomuosa pohjan keskialueella. Kuivassa, pohjattomassa puuterissa yksikään seurueen neljästä erilaisesta suksesta ei kantanut täydellisesti, mutta keveyden ja erityisesti kärjen muotoilun ansiosta Scout BC nousi vaivattomasti takaisin hangen pinnalle verrattuna litteämpikärkisiin suksiin
Suomupohjaiset sukset oli astuttava rinteeseen tarkemmin kuin karvapohjaiset, mutta toisaalta ne tarjosivat alamäkeen paremman luiston. Hihnoja ei toimiteta siteiden mukana. NordiGrip 50-side Testisuksissa oli valmiiksi asennettuna Kuusamon Uistin Oy:n valmistama NordiGrip 50 -side. Hiihtorantilliset ja kantauralliset saappaat toimivat siteissä parhaiten, mutta myös muunlaisten talvisaappaiden tai vaelluskenkien käyttö oli mahdollista, joskaan ei optimaalista. N O R D I G R I P 50 -side on lujatekoinen ja toimi testissä erittäin hyvin. Kantaosa pääsi saappaiden pehmeyden ja kantaurattomuuden takia ajoittain lipsumaan. Siteen pituuden säätö puolestaan tapahtuu ilman työkaluja alumiinista sivujousta kierros kerrallaan kiertämällä. Testaajan kumisaappaiden muotoilun takia siteisiin oli asennettava pienet irtoremmit kengän kärjen varmistamiseksi. Kolmantena päivänä, kun hiihdimme nollan molemmin puolin kieppuvassa kelissä, saimme käytännön kokemusta siitä, että suomussa ei ole samanlaista jäätymisriskiä kuin karvassa. Isosta kantavivusta saa hyvin otteen jopa paksut rukkaset kädessä. Sekä sideosan leveyttä, että sivukappaleiden kulmaa voi muuttaa. Vaihtelevista keleistä huolimatta siteiden kanssa ei ollut kertaakaan ongelmia esimerkiksi jäätymisen tai lumen paakkuuntumisen takia. NordiGrip -side on helppo ja nopea avata sekä sulkea myös yhdellä kädellä. H I I H TO R A N T I T TO M AT kengät saattaa joutua varmistamaan kärjistä irtohihnojen avulla. Siteen sivukappaleissa on onneksi valmiiksi reiät remmien kiinnittämistä varten. Säätö kannattaa tehdä kotona ennen reissuun lähtemistä, sillä tehtävään tarvitsee ruuvimeisseliä. Valmistajan mukaan se soveltuu vahvan ja yksinkertaisen teräsja alumiinirakenteensa ansiosta todella kovaan käyttöön. Karvapohjasukset olivat ajoittain lähes hiihtokelvottomat. Pituus asettaa toisaalta haasteita suksien kuljettamiselle, eivätkä ne mahdu penkkejä kaatamatta muuhun kuin pakettiautoon. S U O M U P O H JAT tarjosivat sopivassa suhteessa pitoa ja luistoa vaikka olosuhteet vaihtelivat suuresti. Suomussa ei ole samanlaista jäätymisriskiä kuin karvassa. Kaikki siteen osat ovat vaihdettavissa. Vaikka suksen pituus on 230 senttiä, tuntuu se keveytensä takia yllättävänkin ketterältä myös metsämaastossa, ja tarjoaa toisaalta myös lyhyempiin suksiin verrattuna paremman suuntavakauden. Suomuunkin tarttui lunta ajoittain, mutta lumi irtosi todella helposti liu’un aikana. NATO-SUKSILLA HIIHTORETKELLE. Siteen säätö omalle saappaalle sopivaksi on helppoa. Side sopii 38–49 kokoisiin jalkineisiin, ja se on suunniteltu ensisijaisesti kenkiin, joissa on hiihtorantti ja kantaura, johon side kiristetään. 140 millimetriä pitkä kantalappu estää hyvin lumen paakkuntumisen kengän alle. 71 RETKI maaliskuu 2024 NATO-SUKSILLA HIIHTORETKELLE pattua uraa ylämäkeen
Pohjan kiinnitys on sen sijaan toteutettu ohuesta, pyöreästä narusta. 72 RETKI maaliskuu 2024 VARUSTEET B rittiläisen Rabin Muon 50 on luonteeltaan alle kilon painoinen kevytrinkka, mutta se tuntuu selässä montaa verrokkiaan jämäkämmältä. Sivun kiristykset ovat ohutta nailonnauhaa, joka pitää hyvin ja onnistuu kompressoimaan rinkan sisältöä. Suuaukko sulkeutuu vetonarulla, jonka päälle käännetään vielä pieni aukkoa suojaavaa muovisoljella suljettava kangaskaistale. Rinkan ulkopinnasta löytyy reilu, kahdeksi sivutaskuksi ja yhdeksi isoksi verkkotaskuksi jaettu joustotasku. Vaihtelevan – eli pääosin sateisen ja tuulisen – kelin ansiosta rinkka sai ihan kohtalaisen tulikasteen. T E KST I JA K U VAT Benjamin Hokkanen empaa edestakaista narua, joiden ansiosta olkaviilekkeet istuvat hyvin tasaisesti rintakehää vasten. Kiristyksiä ja kiinnityksiä löytyy tuttuun tyyliin rinkan sivuilta ja pohjasta. Leveistä ja suhteellisen ohuista olkaviilekkeistä löytyy molemmin puoli reilun kokoisen vetoketjulliset taskut. Sarjasta löytyy myös 40-litrainen malli, jonka suurin ero on rinkan hatun puuttuminen ja rullattava suuaukko. Yksittäisen rintaremmin sijaan povea vasten kulkee kaksi ohuKantava voima Pitkien vaellusreittien innoittama uutuusrinkka pysyy selässä pitkään. VARUSTEET. Muonin etuna lienee riittävän jämäkkä selkäpaneeli, joka ei jätä tuuletusrakoja selän ja rinkan väliin. Testasimme Rab Muon 50 -rinkan Ruotsin Lapin tuulessa ja tuiverruksessa. Terävän, ylöspäin osoittavan kärjen päästä löytyy ohut hihna ja muovisolki. Kun paino tulee lähemmäs, se on yleensä helpompi kantaa. Testaamastamme Muon 50 -mallista irrotettava, kahdella taskulla varustettu rinkan huppu löytyy. Moni kevytrinkka jättää toivomisen varaa, kun rinkka on täyteen pakattu. Muonin kyky kantaa paino yllätti positiivisesti. Testausta tunturissa Muonin testireissu oli muutaman päivän vaellus Kebnekaisen ympäristössä. Lähtökohtaisesti olen tykännyt ajatuksesta, että "selkä saa hengittää", mutta täytyy Olkaviilekkeisiin on haettu inspiraatiota juoksuliivistä. Lantiovyö on hieman pehmeänpuoleinen, mutta riittävän leveä ja muotoiltu, että sen saa kiristettyä sopivaksi. Olkaviilekkeisiin on haettu inspiraatiota juoksuliivistä. Se on ommeltu niin, että se muodostaa ikään kuin rinkan ympärille kääriytyvän kolmion. Näin rinkkaa kelpaa käyttää myös ilman hattua ilman, että päälokeroon kulkeutuu ainakaan kovin paljoa lunta, vettä tai roskia. Muonin ilmoitettu tilavuus on 50 litraa, mikä alkaa olla jo kohtalaisesti tämän painoluokan rinkoissa. Kantajärjestelmän selkäpaneeli on miellyttävää vaahtomuovia. Se vaikuttaa varsin ohuelta, mutta kestää hyvin kevyttä nykimistä
Rinkka kantaa kaltaisekseen vaelluksen varusteet R I N K A N suunnittelussa on pyritty siihen, että mahdollisimman moni asia olisi tehtävissä ilman rinkan selästä pois ottamista. Ajatuksia ja koontia Pienistä puutteistaan huolimatta pidin rinkkaa hyvin onnistuneena. M U O N I N päälokeroon pääsee käsiksi vain rinkan päältä. Toinen kivi kengässäni rinkan kanssa oli rinkan pinnan joustotaskujen muotoilu. Leveät olkaviilekkeet ja hyvin rinnalle painoa jakava kantosysteemi erottuu edukseen. Muon 50 ei välttämättä ole jokaiselle, mutta se on rinkka, jota tämän kokoluokan kantolaitetta etsivän kannattaa sovittaa selkäänsä. Päälokeron aukon peittävä sulkumekanismi on suunniteltu käytettäväksi myös ilman rinkan hattua. O L K AV I I L E K K E I D E N taskuihin mahtuu helposti eväitä, puhelin ja vaikkapa käsidesi. VARUSTEET. Tasku kapenee ylöspäin sen verran voimakkaasti, että kaikki sinne sijoitettava tavara tulee tungettua aivan sen pohjalle, ettei mikään vain pääse putoamaan. Monen muun juoksuliivimäisen kantojärjestelmän olkaviilekkeet ovat osoittautuneet liian ohuiksi käytössä. Sivutaskujen suut ovat vinot, jotta juomapullon saa mahdollsimman helposti takaisin paikalleen. Olkaviilekkeiden taskut ja tukevasti rinnalle jakautuva paino ovat erityisesti mieleeni. Sivutaskut toimivat hyvin, koska vinoon leikattu kangas mahdollisti vesipullon taskusta ottamisen myös kaltaiselleni kankealle. Rabin versiossa olkaviilekkeet ovat sen verran paksut, että ne pitävät rakenteensa, vaikka 50-litraisen rinkan lastaakin täyteen. Se on kevyt, mikä – myönnettäköön – on itselleni välillä vähän turhankin iso painotus. Kun painoa on enemmän kuin kaksi lötköpulloa ja kevyt kuoritakki, ohuet viilkkeet tuppaavat painumaan hieman kasaan. Vihdoin tämä on tehty oikein! Parannettavaakin löysin. Rinkan pohjassa olevat kiinnityshihnat, tai oikeammin narut, osoittautuivat sen verran ohuiksi, ettei niissä kantamani liukas kameranjalusta tahtonut pysyä kunnolla paikallaan. Isoin tasku sen sijaan tuntui hukkaavan käytössä olevaa tilaa. mielestäni hyvin. Solumuovipatja, jolle kiinnitys todennäköisesti ensisijaisesti on suunniteltu, kulkee rinkan pohjalla ongelmitta. Hiki tulee siis joka tapauksessa. Ongelmat voivat todellisuudessa olla enemmän käyttäjän korvien välissä, mutta potentiaalisesti putoilleita varusteita ei halua miettiä tunturissa. Vaikka vetoketjulliset taskut eivät varsinaisesti olekaan suunniteltu juomapulloille, voi sellaiseen mahduttaa halutessaan niin sanotun lötköpullon. Lopputulos voi yllättää skep tisenkin. Toinen kantokykyyn vaikuttanut tekijä ovat leveät olkaviilekkeet. 73 RETKI maaliskuu 2024 VARUSTEET Rab MUON 50 PAINO: 0,995 kilogrammaa HINTALUOKKA: 250 euroa MATERIAALI: 100D Spectra-kuidulla vahvistettu nailon erinomainen kantaa säilytystila edessä ohuet pohjan varuste hihnat joustotaskun muotoilu todeta, että Muonin kanssa selkä hengitti aivan yhtä paljon – tai vähän – kuin ilmaraon jättävissä rinkoissa. Sadeyön jälkeen pakattua telttaa en voinut kuvitellakaan kiinnittäväni rinkan pohjalle, sen verran ohuen näköiset nuo narut ovat
Magnesiumia sytytyspuikoissa kyllä yleensä on, mutta kipinöivät ominaisuudet puikolle antaa nimenomaan cerium. Puikkoja saa mitä moninaisimmilla kahvoilla poronsarvesta ja visakoivusta muovimötiköihin. Ceriumin ja magnesiumin lisäksi puikossa on lantaania, neodyymia, muita lantanoideja ja rautaa. Tämä harvoin on kuitenkaan ongelma, sillä useimmista pikkupuikoistakin saa raavittua tuhansia ja taas tuhansia kipinöitä. Jotkut puikot sujahtavat puukon kahvaan ja toisissa on lisävarusteena hätäpilli. Puikon tehoon vaikuttaa kaksi asiaa. Kipinä syntyy, kun puikkoa raapaistaan terävällä esineellä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. S ytytyspuikko, kipinärauta, tulipuikko, tulustikku... Raapaisu altistaa puikon pintakerrosta ilman hapelle ja samaan aikaan tuottaa lämpöä kitkan avulla. Toki paksummasta puikosta raapii useamman kerran, mutta harvassa ovat ne käyttäjät, joille ei normaalissa käytössä riittäisi Sytytyspuikon ja raapaisuraudan yhdistelmää kutsutaan joskus myös tuluksiksi, joka se kyllä onkin – tulensytytysvälineistö. Ei se koko... Joissain kotelo sytykkeille. Testin kaikki kahvat olivat joko muovia tai biokomposiittia. Yleisimmin mukana tulevalla raapaisimella tai puukon hamaralla. Molempiin vaikuttaa aineiden sekoitussuhde. Yksinkertainen kahvaton puikko toimii ihan yhtä lailla, kunhan tekniikka on hallussa. Muutoin puikon suuresta koosta ei ole juurikaan hyötyä. Pidemmästä puikosta ja isommasta kahvasta on helpompi pitää hanskoilla kiinni kylmällä kelillä. Pehmeämmästä puikosta kipinät irtoavat helpommin ja isompina, mutta silloin puikko myös kuluu nopeammin. SY T Y T YS P U I K KOJA testattiin viime kesänä ja kuluvan talven aikana.. Puikkoa kuulee joskus kutsuttavan myös magnesiumpuikoksi. Selvyyden vuoksi tulukset-sana rajataan tässä testissä tarkoittamaan perinteisiä tuluksia: karkkua ja limsiötä eli tuleniskentään sopivaa kiveä. Se, miten hyvin kipinät palavat ja miten helposti ne puikosta irtoavat. Kipinän syttyminen perustuu ceriumin alhaiselle syttymislämpötilalle, joka on alle 180 astetta celsiusta. Pitkältä matkalta raapaistaessa kipinät vain lentelevät minne sattuu. Seoksen muiden metallien ansiosta kipinät kuitenkin saavuttavat jopa 3 000 asteen lämpötilan. Sytytyspuikon ja raapaisuraudan yhdistelmää kutsutaan joskus myös tuluksiksi, joka se kyllä onkin – tulensytytysvälineistö. 74 RETKI maaliskuu 2024 TESTISSÄ SYTYTYSPUIKOT T E KST I JA K U VAT Sampo Rouhiainen Kipinöivää TULENTEKOA Retki-lehti testasi selviytyjän tulentekovälineet
75 RETKI maaliskuu 2024 TESTISSÄ SYTYTYSPUIKOT Vertailussa mukana Bushmen Rebel Firesteel Gerber Fire Starter Kupilka Firesteel 8 Light My Fire Bio Army 2in1 Mora Eldris Fire kit Primus Campfire Ignition steel Large Retki Tulukset Victorinox Mini Tool Fireant Set
Pumpuli palaa pidempään, kun siihen lisää vaseliinia tai käsidesiä. Siksi höytyvien sekaan kannattaa laittaa muuta hitaamRaapaisuun sopii hyvin myös puukon hamara. Näihin kipinä nappaa mielellään.. Jokaisenoikeuksien puitteissa kerättäviä sytykemateriaaleja puolestaan ovat esimerkiksi kuiva heinä, saniaisen lehdet sekä osmankäämin ja horsman kukintojen höytyvät, jotka nappaavat kipinän nopeasti. Lasten kanssa harjoitteluun voi käyttää esimerkiksi pumpulia tai auki revittyä tamponia. Luonnonmateriaaleista parhaiten syttyy tuohi. Tuli palaa höytyvissä leimahtaen, mutta sammuu nopeasti. Raapaisuun sopii hyvin myös puukon hamara. Parhaan tuloksen saa, kun puukon hamaran hioo aivan suorakulmaiseksi timanttiviilalla. Parhaan tuloksen saa, kun puukon hamaran hioo aivan suorakulmaiseksi timanttiviilalla. Jos puukon hamara on pyöreäreunainen, eikä muuta raapaisinta ole saatavilla, voi käyttää puukon terää. Tämä toki tylsyttää jonkin verran puukkoa. Tuore tuohi toimii siinä missä kuivakin, sillä tuohen sisältämät vahat helpottavat palamista. Erityisesti selviytymispakkauksiin suunnitelluissa malleissa koko kahva on magnesiumia ja siitä voi veistää kovalla kuumuudella palavia magnesiumlastuja sytykkeiden joukkoon. O S M A N K Ä Ä M I Ä, kuivaa heinää, taulakääpä, hienoksi riivittyä tuohen pintaa, luppoa, ohuiksi lastuiksi veistetty kiehinen, hiilenkappaleita ja pakuria. Hienojakoista höttöä Siinä missä karkulla iskettävä hento kipinä vaatii tarttuakseen taulan, ferrocerium-puikon kipinät ovat niin kuumia, että niillä sytyttää melkeinpä minkä vain sytykkeen, kunhan se on oikein valmisteltu. Halpispuikkojen raaputtimista harmillisen harvat ovat riittävän teräviä työhönsä. Terävä lasinpala tai kiven särmä toimii myös. Tuohen pinta pitää raaputtaa hienoksi puruksi, jotta se nappaa kipinän. 76 RETKI maaliskuu 2024 TESTISSÄ SYTYTYSPUIKOT lyijykynän paksuusluokkaa oleva vajaan kymmenen sentin pötkylä. Käyttipä mitä materiaalia tahansa, niin sen on syytä olla käsitelty mahdollisimman höttöiseksi, jotta kipinällä on mahdollisimman paljon pinta-alaa tarttua. Lähes kaikki markkinoilla olevista puikoista myydään erillisen raapaisuraudan kanssa. Sadesäällä tuohesta voi kuoria uloimmat märät kerrokset pois ja raaputtaa purua sisemmistä
Kun ”tulibasilli” on tarttunut hehkumaan pakuriin, taulaan tai hiileen, kytevä pala laitetaan esimerkiksi kuivista heinistä valmistetun, linnunpesää muistuttavan tupon keskelle, jonne aletaan puhaltaa ilmaa. Suoraan puusta tai puhaltamalla Sateisella kelillä kaikki edellä mainitut sytykkeet ovat märkiä. Kuivasta katajan niinestä tehty pallo on myös hyvä sytyke, mutta senkin keräämiseen vaaditaan maanomistajan lupa. Puikolla voi sytyttää tulen myös vangitsemalla ensin kipinän hehkumaan sytykkeeseen ja puhaltamalla sitten tuosta hehkuvasta sytykkeestä tulen. Kyty keskellä laajenee ja riittävästi lämmettyään ja happea saatuaan lehahtaa liekiksi. Naava ja luppo toimivat myös sytykkeenä, mutta niitä käytettäessä kannattaa muistaa, että ne keräävät helposti kosteutta itseensä. Koska puista niitä ei jokaisenoikeudella saa kerätä, maasta poimitun naavan tai lupon kannattaa antaa kuivua kunnolla, vaikka vaatekerrosten välissä, ennen käyttöä. K I E H I S E N saa syttymään, kun vuolee viimeisistä lastuista erittäin hentoja. Esimerkiksi pakuri nappaa kipinän helposti ja siinä se kytee pitkään ja kuumana. Menetelmä on sama kuin perinteisiä tuluksia tai kitkatulimenetelmiä käytettäessä. P U I KO N toimivaa kulmaa kannattaa kokeilla ja harjoitella ennen tosi toimia.. Riittävän hienoksi veistetty kiehinen nappaa myös kipinän. Silloin on parasta kaivella esiin tervaskanto ja raaputtaa sen kuivasta sisuksesta tervaspurua. Kuiva taulakääpä toimii samoin. Edellä mainituissa tapauksissa kipinä sytyttää sytykkeet suoraan liekiksi. Paina sytytyspuikko tiiviisti kiehisen vartta vasten ja raapaise puukon hamaralla kohti lastuja. Katajan niini, kuten kuiva heinäkin, kannattaa hiertää käsien välissä mahdollisimman hienojakoiseksi. V I CTO R I N OX Mini Tool Fireant Set istuu linkkuveitsen korkkiruuviin. 77 RETKI maaliskuu 2024 TESTISSÄ SYTYTYSPUIKOT min palavaa sytykettä. Niiden päälle voi lisäksi raaputtaa puupurua kiehisen varresta. Puikko sopii myös kaasukeittimen Nestemäisten polttoaineiden sytyttämisessä puikon kanssa saa olla tarkkana, ettei tönäise samalla poltinta kumoon. Myös muista puulajeista raaputettu puru toimii, joskaan ei aivan yhtä hyvin kuin tervas. Puru sytytetään samalla tavalla kuin tuohipurukin. Höytyviä jatkuvasti pöyhimällä saa tulen palamaan pidempään. Myös nuotiopaikan tuhkasta kaivettu hiilenpala syttyy hehkumaan kipinästä
1 4 2 5 3 6. Alä yritä vuolla tuohta. 2 Aseta puukon terä kohtisuoraan tuohta vasten ja raaputa tuohen pinnasta puukon terällä hienoa hötyä. Tee vedot aina tuohen ”viivakuvion” suuntaisesti ja pysäytä veto samaan kohtaan. 3 Raavi kasaan vähintään kukkurallinen teelusikallinen hötyä. 4 Paina puikon kärki kiinni kasan reunaan ja kallista puikon yläpäätä aavistus itseesi päin. Käännä palavaa tuohenpalaa niin, että liekki nappaa tuohen reunasta ja koko pala syttyy kunnolla. Tärkeintä ei ole nopeus vaan riittävä paine. Sytykkeet pysyvät kasassa eikä raapaisurauta lätkäise hentoa liekkiä sammuksiin. Testaa miten puikosta lähtee kipinä. Toista tarvittaessa. Jos mukana ei ole puukkoa, pintaa voi raapia myös puikon raapaisuraudalla. Mitä enemmän, sen parempi. 78 RETKI maaliskuu 2024 TESTISSÄ SYTYTYSPUIKOT Näin teet tulet puikolla 1 Valmistele tulipaikka, polttopuut ja sytykkeet. Niitä saa irti hitaalla raapaisulla. Näin kaikki kipinät putoavat sytykkeisiin eikä ohutkaan puikko katkea paineen alla. Voit myös käyttää toista tuohenpalasta tai kiehistä ”tulitikkuna”, jolla siirrät tulen sytykkeiden keskelle. 6 Märissä olosuhteissa syttymistä auttaa, kun puikon pinnasta raapii murusia sytykkeiden joukkoon. Pidä puikko kuitenkin riittävän pystyssä. Kun raapaisuraudan tai puukon kärki osoittaa hieman alaviistoon, se osuu alustaan ennen keskikohtaa. Tuohiliuska kannattaa taittaa keskeltä kahtia, jotta se ei käperry palaessaan rullalle ja tukahduta itse itseään. 5 Aseta puukon hamaran tai raapaisuraudan terävä kulma puikon yläpäähän. Paina raapaisurauta rauhallisesti, mutta voimakkaasti alaspäin. Näin tuohenpala pysyy ehjänä ja höty paikoillaan yhdessä kasassa. Muutama karkeampi haiven joukossa saa kasan palamaan pidempään. Näin liike pysähtyy ennen sytykkeisiin osumista
Raapaise puikkoa hamaraa vasten. G E R B E R antaa hyvin kipinää ja sen isoista ja pitävistä kumikahvoista saa hyvän otteen märillä käsillä tai hanskat kädessä. Kipinät eivät suuntaudu yhtä tarkasti kuin sytykkeitä kohti raapaistessa, joten saatat tarvita useamman yrityksen.. Isokokoinen kahva saa kuitenkin puikon tuntumaan kokoistaan kömpelömmältä. Maali pitää raaputtaa vähintään yhdeltä syrjältä pois ennen käyttöönottoa. J O S puikkoa joutuu käyttämään esimerkiksi onnettomuuden vuoksi yhdellä kädellä, toimi seuraavasti: Aseta maahan puun pala ja sytykkeet sen viereen. Säännöllinen harjoittelu on avuksi, jos joutuu yllättäen käyttämään puikkoa muiden sytytysvälineiden kastuttua tai kadottua. Pinta hapettuu kosteissa oloissa helposti ja huonosti säilytetty puikko saattaa jopa kokonaan murentua. Jos puikko on käyttämätön, sen pinnassa on musta suojamaali, jonka tehtävä on suojata puikkoa korroosiolta. 79 RETKI maaliskuu 2024 TESTISSÄ SYTYTYSPUIKOT Bushmen REBEL FIRESTEEL HINTALUOKKA: 10 euroa ILMOITETTU PAINO: 60 grammaa Gerber FIRE STARTER HINTALUOKKA: 20 euroa ILMOITETTU PAINO: 73 grammaa R A A PA I S U R AU TA N A on isoa prikkaa muistuttava, yhdeltä reunaltaan sahalaitainen läpyskä. Muista harjoittelu Moni retkeilijä kuljettelee mukanaan sytytyspuikkoa varatulentekovälineenä, mutta samalla myöntää, ettei sen kanssa tulen sytyttäminen oikein luonnistu. Kun narun avaa pitkäksi, käyttö on helpompaa ja setin voi vaikka ripustaa kaulaan. Kuvassa sytykkeenä on puun pinnasta raaputettua purua. Se on liian pieni tukevan otteen saamiseksi. Puikon käyttö ei ole rakettitiedettä, mutta muutama perusasia on hyvä olla hallussa, jottei sytytysväline jää pelkäksi kuolleeksi painoksi repun taskuun. Puikon ja raudan yhdistävä paracord-naru on punottu pötköksi, jota voisi hyödyntää kahvana, ellei se olisi liian lyhyt. Ennen sytykkeiden valmistelua kannattaa harjoitella muutama testiraapaisu, jotta saa tuntumaa, millaisella otteella kipinää parhaiten syntyy. Nestemäisten polttoaineiden sytyttämisessä puikon kanssa saa olla tarkkana, ettei tönäise samalla poltinta kumoon. Aseta puukon terä puuta vasten ja astu jalalla kahvan päälle. Paracord-narun avaamalla voi ripustaa kaulaan Kumikahvat sopivat kosteisiin olosuhteisiin kevyt yksinkertainen kotelo sytykkeelle tukevat isot kahvat pienestä raudasta on vaikea saada otetta ei kahvoja lyhyt puikko iso ja painava SURVIVALISTIN VALINTA sytyttämiseen. Jos ensimmäiset testiraapaisut pöläyttää suoraan hienoon tuohipölyyn, joutuu aloittamaan valmistelut alusta. Kahvat yhdistyvät vedenpitäväksi paketiksi ja päädyn tulpan alla on sytykkeille pieni kolo, jonne voi piilottaa vaikka pumpulipallon. Narussa on lisäksi hätäpilli
Kotimainen on suunniteltu talvikäyttöön Armeijamallin puikosta voi sytyttää tulet 12 000 kertaa Puukko & puikko samassa paketissa puikossa iso kahva pehmeästä materiaalista irtoaa hyvin kipinää riittoisa paksu puikko mukava muotoilu kahvoissa laatupuukko samassa paketissa ei kahvaa raudassa liian lyhyt rauta pienet kahvat ei kahvaa puikossa lyhyt puikko TOIMITUKSEN SUOSIKKI SYTYKKEIDEN TEKOON. Puukon terävällä hamaralla saa helposti vuoltua lastuja puikosta sytykkeiden sekaan, mutta kipinöiden saamiseksi pitää etsiä kulmaa. Kipinä irtoaa suhteellisen hyvin. Puikossa on firman astioista tuttua materiaalia oleva kahva, joka on suunniteltu hanskat kädessä käytettäväksi. M O R A Eldris Fire Kit on suunniteltu toimimaan yhdessä kaulassa kannettavan Eldris-puukon kanssa. 80 RETKI maaliskuu 2024 TESTISSÄ SYTYTYSPUIKOT Kupilka FIRESTEEL 8 HINTALUOKKA: 20 euroa ILMOITETTU PAINO: 47 grammaa Light My Fire BIO ARMY 2IN1 HINTALUOKKA: 24 euroa ILMOITETTU PAINO: 58 grammaa Mora ELDRIS FIRE KIT HINTALUOKKA: 45 euroa (pelkkä tulussarja 20 euroa) ILMOITETTU PAINO: 119 grammaa K U P I L K A N puikosta irtoavat testin varmimmat kipinät. Puukko on tämän tulussarjan valtti kilpailijoihin verrattuna. Myös naru voisi olla aavistuksen pidempi. Puikko on lyhyt ja sen kahva on käytännössä vain narunpätkä ja nahkaläpyskä. Kierros tai pari teippiä raudan juuressa helpottaa asiaa. Pidempi kahva tekisi otteesta tukevamman. Terävä rauta on lyhyt, joten sillä osuu helposti sytykkeisiin raapaistessaan. Tukevaa otetta puikosta on siksi hankalaa saada. Raapaisurauta on metalliteollisuuden sivutuote, joten sen viimeistely on karu. Terävällä raudalla saa helposti valmisteltua tuohen ja se irrottaa erinomaisesti kipinää, mutta puree myös herkkäsormisen nahkaan. Sillä valmistelee sytykkeet ylivoimaisesti helpommin kuin pelkällä raapaisuraudalla. K A H VA on sekä puikossa että raudassa pieni, mutta mukavasti muotoiltu. Raudan kahvassa on hätäpilli
SV E I TS I L Ä I S E N linkkuveitsen korkkiruuviin sijoitettavaksi suunniteltu sytytyspuikon ja vahatusta pumpulista tehdyn sytykkeen mikrokokoinen selviytymistulisarja muistuttaa melkeinpä lelua tai korua. Muotoilu on kulmikas, joten kipinän saa aikaan myös samalla tekniikalla kuin Primuksella. Kätevä kädessä, kankeampi käytössä Edullinenkin voi olla hyvä Minimalistinen linkkarin kaveri napakka ja kompakti paketti testin edullisin kevyt pieni ja kevyt innovatiivinen painava raudan käyttö hankalaa kahvan muotoilun takia viimeistelyn laatu kallis liian pieni toimiakseen kunnolla GRAMMAN VIILAAJALLE. Rautaan on mahdutettu kahden senttimetrin mittainen viivain, jos sellaista sattuu erämaassa tarvitsemaan. Minipuikolla kyllä raapaisee tulet, mutta se kysyy enemmän sorminäppäryyttä kuin tavallisen kokoisella setillä. Rauta on teroitettu vain kahdelta särmältään, joten ennen raapaisua kannattaa tarkistaa, miten päin kipinää irtoaa parhaiten. Raapaisurauta on kahvan kyljessä, joten sytykepurun raaputtelu sillä on hankalaa. Kulmikas muotoilu sopii hyvin tekniikkaan, jossa rautaa pidetään paikallaan ja puikkoa vedetään sen päältä. Silloin kahva kuitenkin heittää kipinät levälleen. Myös raapaisurauta on minimalistinen. Raudan paras raapaisukohta ei hieman yllättäen olekaan hammastus vaan sen viereinen tasainen kohta. Raudalla alaspäin raapaistessa puolestaan isokokoinen kahva on tiellä. Pakkauksessa on kolme puikkoa ja kuusi sytykettä. P E L AST U S L I I V I E N hätäpilliä muistuttavasta kompaktista kotelosta paljastuu pieni mutta riittävän kokoinen puikko. Puikon kahva hohtaa pimeässä. 81 RETKI maaliskuu 2024 TESTISSÄ SYTYTYSPUIKOT Primus CAMPFIRE IGNITION STEEL LARGE HINTALUOKKA: 15 euroa ILMOITETTU PAINO: 65 grammaa Retki TULUKSET HINTALUOKKA: 6 euroa ILMOITETTU PAINO: 40 grammaa Victorinox MINI TOOL FIREANT SET HINTALUOKKA: 35 euroa ILMOITETTU PAINO: 5 grammaa M I E L LY T TÄVÄ N tuntuinen kompakti paketti
Maanviljelijöiden mukaan pääsymaksutuloilla kompensoidaan luonnon kulumista ja häiriöitä lampaanhoidolle.. Matkailijoita on tullut jo niin paljon, että paikalliset asukkaat, etenkin maanviljelijät, ovat alkaneet veloittaa hienoimmille kuvauspaikoille ja reiteille pääsystä. Myös saarten korkeimmalle huipulle, Slættaratindurille, suunnitellaan 200 Tanskan kruunun eli noin 26 euron pääsymaksua. 82 RETKI maaliskuu 2024 LUONNOSTA K U VA Adobe Stock T E KST I Petri Laine 200 kruunua, kiitos FÄ RSA A R E T ovat yksi niistä luontokohteista, jotka ovat kokeneet matkailijoiden vyöryn Instagramin kuvien perässä
Retki 4/2024 3.5.2024 www.facebook.com/retkilehti @retkilehti Retki-lehti Outdoor Media Oy Seuraavas sa numerossa Porojen poluilla Lyngenissä SISÄLLYS 12 Anni Penttilä toteuttaa vuoriunelmia 52 Laivanmastoja Pyhä-Häkin metsistä 34 Pääsiäinen Norjan tunturissa 3—2024
VKO 2024-18 683219-2403 R ET K I 3/ 20 24 Topsakantaival vie Sallaan Pääsiäinen tunturissa Vuorikiipeilijä Anni Penttilä ”Epäonnistumisia voi tulla, mutta on tärkeää, että oppii jotain.” TESTISSÄ SYTYTYSPUIKOT Kevät saapuu piskuiseen Pyhä-Häkkiin KUINKA PALJON VAELTAMINEN MAKSAA. 3/2024?— 11,50 € Retki PAL. Vastuullisesti tuotetusta, 100 % luomumerinovillasta valmistettu pehmeä villafleece on hengittävä, luonnollinen, mikromuoviton ja paloturvallinen vaihtoehto perinteiselle tekokuitufleecelle. Kevättä melomassa Patvinsuolla. Villafleecevaatteet ja asusteet sopivat ympärivuotiseen käyttöön niin luonnossa liikkuessa, kotona kuin kaupungillakin. Tilaa verkkokaupasta: ruskovilla.. Näistä upeista raaka-aineista teemme käytännöllisiä ja kestäviä vaatteita sekä asusteita arkeen ja aktiiviseen elämään – vauvasta vuorikiipeilijään. Käytämme tuotteissamme vain laadukkaimpia luomusertifioituja luonnonkuituja: merinovillaa, merinovillafleeceä, silkkivillaa ja silkkiä. | Nopea toimitus 2–5 arkipäivässä R uskovillan klassiset vaatteet suunnitellaan ja valmistetaan Artjärvellä. V illafleece on lämpimin materiaalimme. Lämpöä luonnonkuiduista yli 40 vuoden kokemuksella