4/2019 — 9,80 € Retki Retkeilyn ja vaeltamisen erikoislehti täyttää 20 vuotta Testissä vaeltajan kuoritakit RETK I-LE HTI 20 VUOT TA Herkulliset välipalapatukat Näin otat parempia retkikuvia Selviäisitkö erämaassa ilman ruokaa. MELONTA Huippuvuorten helmet & Hyväntuulen Inarijärvi Paluu Karhunkierrokselle Erttetvárrin mahtava kiviaita
Aivan yhtä tärkeää on myös se, että Keb-housujen valmistamisessa käyttämämme materiaalit ja tekniikat täyttävät korkeat kestävän kehityksen standardimme. Vielä yksi asia ennen kuin lähdet matkaan: vaikka Keb-housut on suunniteltu kaikenlaiset vaellusolosuhteet mielessä, sinä itse voit tehdä niistä vieläkin kestävämmät ja kosteutta hylkivämmät. Mainoksissa puhuttiin toiminnallisuudesta ja kestävyydestä, tietysti, mutta lisäksi hän pyysi ihmisiä lähettämään palautetta. www.fjallraven.fi fjällrävenillä kehitystyö ei lopu koskaan. Yksi tapa oli pyytää Keb Trousers -housujen käyttäjiä lähettämään meille palautetta. Luonto odottaa. Kahdeksan vuotta kehitystyötä Tämä tekee ymmärrettävästi Keb-housuista kaikin puolin hyvin suunnitellut. Oppiaksesi tämän kätevän ja tehokkaan niksin mene osoitteeseen fjallraven.fi. Ne ovat kahdeksan vuoden kehitystyön, toistuvan ulkona tapahtuvan testaamisen ja käyttäjiltä ympäri maailmaa saadun arvokkaan palautteen tulosta. Se on itse asiassa sama kehitysstrategia, jota jo Åke Nordin, Fjällräven perustaja, käytti ensimmäisiä reppujaan kehittäessään. Kuinka helposti lämpötilan säätäminen onnistuu tai kuinka taskut ovat juuri siellä, missä haluat niiden olevan. Fjällrävenin palkitut Keb Trousers -housut KIITOS KOMMENTEISTASI TINA, KENKÄKOUKUISTA TULI TOIMIVAMMAT. Joten älä ihmettele huomatessasi, kuinka hyvin ne istuvat tai kuinka mukava niissä on liikkua. Tämä voi kuulostaa siltä kuin meillä olisi hämmästyttävän moderni kehitysstrategia, mutta sitä se ei ole. Tämä tapahtui 1960-luvulla, ja siitä lähtien tämä on ollut tapamme toimia. Materiaalia leikataan tuotannon aikana Fjällrävenin mahdollisimman vähän jätettä -ajatuksen mukaan, ja jokainen kappale on aidosti tehty kestämään. Pakkaa reppusi ja ota ystäväsi mukaan. Hyvästä voi aina tulla vielä parempaa. Tähän tarvitset yhden palan Fjällrävenin Greenland Wax -vahaa ja hieman lämpöä (silitysraudan tai hiustenkuivaajan). Et tule katumaan. Tai avaraan erämaahan. Tämä ei ole ainoastaan erittäin kestävän materiaalin ja vahvojen saumojen ansiota, vaan myös sen, että housut on suunniteltu helposti korjattaviksi – sillä varmastihan haluat Keb-housujesi kestävän ikuisesti. Joten nyt olet valmiina matkaan. Mitä vielä odotat. Valmiina kaikkeen ja kaikkialle Joten oletko valmis suuntaamaan henkeäsalpaavan kauniiseen vuoristosolaan. G-1000 Eco, kestävä ja patentoitu materiaalimme, on valmistettu luomupuuvillasta ja kierrätetystä polyesteristä, ja siinä on täysin fluorihiiletön kyllästys. Joten emme vain nostaneet jalkojamme pöydälle ja tyytyneet Keb-vaellushousujemme palkittuun menestykseen, vaan jatkoimme kehitystyötä jotta saisimme housuista vieläkin paremmat. Ne ovat kestävät ja erittäin toimivat vaellus toisensa perään
Tiedot & taidot 21 Tee itse herkulliset retkipatukat 22 Kirveen kaverit 26 Liminganlahden lintunäytelmä 28 Näin otat hyvän retkikuvan 34 Jukolan juoksijat 40 Retket 43 Hyinen melonta Huippuvuorilla 44 Erttetvárrin kivinen poroaita 52 Hepsuttelua ja joogaa Inarijärvellä 56 Paluu Karhunkierrokselle 62 Varusteet 67 Testattu viikon vaelluksella 68 Testattu päiväretkellä 70 Kesän siniset uutuudet 71 Testissä retkeilijän kalvotakit 72 www.facebook.com/retkilehti Twitter: retkilehti Instagram:retkilehti SISÄLLYS Tutustu näihin. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. Julkaisija Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitusretkilehti.. Y-tunnus 1441340-4 Toimitusjohtaja, ilmoitusmyynti Veikka Gustafsson p. p. 03-4246 5354 arkisin kello 9–16 tilaukset, laskutusasiat, osoitteet. Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Vuonna 2019 ilmestyy 10 numeroa, joista yksi julkaistaan tuplanumerona Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 euroa Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 euroa. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Päätoimittaja Petri Laine petri.laine@retkilehti.. Paino Reusner, Tallinna Kannen kuva Poppis Suomela Tilaajapalvelu tilaajapalvelu@outdoormedia.. ISSN 1456-8837 Vakituiset avustajat Joel Ahola Maija Arosuo Mikko Hieta Benjamin Hokkanen Tuija Kauppinen Aksana Kurola Mikko Lamminpää Joppe Ranta Poppis Suomela Pauliina Toivanen Marika Varpenius Avustaja tässä numerossa Saara Atula Mari Jannela Tea Karvinen Eerikki Rundgren Mikko Tahvanainen Kartat Retkeilymedia Ahola: Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Taitto Tenhelp Oy, Tenho Järvinen aineistot@retkilehti.
On oikeastaan ihme, ettei vastaavaa lehteä ollut perustettu jo aiemmin, sillä puitteet modernin outdoor-harrastuksen kasvulle olivat jo 1990-luvulla olemassa, vaikka se suurin kasvu onkin nähty 10 viime vuoden aikana. petri.laine@retkilehti.. Iso muutos on nähtävissä myös retkeilyn harrastajien identiteetissä. Veikka Gustafssonin kaltaisia yksinäisiä vuorisankareita ei enää ole, vaan 2020-luvun vuorien valloittajat ovat Lotta Näkyvän kaltaisia Instagram-tähtiä, joilla on ammattimainen asenne ja henkilökohtainen valmentaja. Työtä tehtiin suurella intohimolla ja esimerkiksi ensimmäisen numeron telttatestiä varten pakattiin autot täyteen majoitteita ja ajettiin Etelä-Ruotsiin sulaa maata etsimään. Petri Laine Retken vuosituhat Retken vuosituhat Kaupungissa asuva Kaupungissa asuva retkeilijä haluaa retkeilijä haluaa olla osa suurempaa, olla osa suurempaa, erämaassa viihtyvää erämaassa viihtyvää heimoa. Se johtuu osittain siitä, että ympärillämme, esimerkiksi ilmastonmuutoksen takia, muuttuva maailma pakottaa meidät keskittymään enemmän oman maamme metsien ja tuntureiden tutkimiseen ja luonnon merkityksen uudelleen arviointiin. Retki-lehden perustaneet ulkoilun harrastajat ansaitsevat ison kiitoksen työstään. Vanhoja lehtiä selaillessa näkee, että moni asia on muuttunut. En katsele Kummeleita Youtubesta tai kuuntele nuoruuteni hevisankareita. Retkeilyn suosio on ollut vuosia kovassa kasvussa ja uskon kasvun jatkuvan. Siinä sosiaalinen media on ollut ratkaisevassa roolissa. Tänä keväänä olen kuitenkin lueskellut paljon vanhoja Retki-lehtiä, sillä lehden ensimmäinen numero ilmestyi tasan 20 vuotta sitten. Ja sehän ei ole ollenkaan huono asia. Kun ihmiset eivät enää elä osana luontoa, halutaan omaksua outdoor-identiteetti, jota on helppo ilmentää esimerkiksi pukeutumisella. heimoa. PÄÄKIRJOITUS RETKI toukokuu 2019 6. E n ole erityisen nostalginen ihminen. Kaupungissa asuva retkeilijä haluaa olla ja näyttää olevansa osa suurempaa, erämaassa viihtyvää heimoa
SEE THE UNSEEN CL COMPANION VAPAUS KOKEA ENEMMÄN
Erätarkastajamme on käynyt paikan päällä.” Pirjo Rautiainen toivoo, että luontopalveluihin ollaan yhteydessä, jos huomaa tämänkaltaista toimintaa. Rautiaisen mukaan kymmenisen vuotta sitten oli ongelmia tsekkiläisten matkailuyrittäjien kanssa UKK-puistossa ja se jälkeen on ollut rauhallisempaa: ”Toissa talvena kuulin taas uudestaan, että nyt sama ongelma oli espanjalaisten taholta. Jos puhelinverkko maastossa toimii, voi myös soittaa ja toivoa, että erätarkastaja pääsisi paikan päälle. Silloin meillä kävi paikan päällä Lemmenjoella erätarkastaja ja kenttäpäällikkö keskustelemassa yrityksen kanssa. Olimme molempiin suoraan yhteydessä ja kielsimme toiminnan. Retki-lehteen tuli useita yhteydenottoja, joissa kerrottiin erityisesti espanjalaisista yriTuvanvaltaajat Tuvanvaltaajat tyksistä, jotka avoimesti markkinoivat suomalaisia maksuttomia autiotupia osana kaupallisia retkiään. Itse olimme vuokratuvan puolella eli meille ei harmia aiheutunut heidän huussietiketin väärinymmärrystä lukuunottamatta. Noin kuukausi sitten (maaliskuun puolivälissä) saimme tiedon toisesta espanjalaisesta yrityksestä Lemmenjoella. Noin isojen ryhmien liikuttaminen kaupallisissa tarkoituksissa on kuitenkin mielestäni kyseenalaista.” Teksti ja siihen liittyvä kuva saivat aikaan paljon keskustelua kaupallisten vaellusten järjestäjien toiminnasta. KARTALLA Kartalla 8 RETKI toukokuu 2019 M A A L I S K U U S SA espoolainen retkeilijä Lalli Niemi julkaisi Facebookissa tämän tekstin: ”11 espanjalaista lumikenkäilijää ahkioineen kaupallisen vetäjän johdattelemina valtasivat kahdeksi päiväksi 5 hengen Morgamojan autiotuvan ja sen pihapiirin. Metsähallituksen hoidossa on 244 autiotupaa ja siihen suhteutettuna ongelma ei Metsähallituksen mukaan ole iso. Metsähallituksen Lapin Luontopalveluiden viestintäpäällikön Pirjo Rautiaisen mukaan asia on tiedossa ja matkanjärjestäjiin on oltu yhteydessä ja kerrottu, että tämänkaltainen toiminta ei ole sallittua. Onneksi ei muita ollut autiotupaan tulossa tällä kertaa. Vuodenvaihteessa huomasimme parin yrityksen sivuilla mainostettavan pohjoisen autiotupiin markkinoituja matkoja. Olimme heihinkin suoraan yhteydessä. Mutta koska matkanjärjestäjien retket suuntautuvat yleensä vilkkaisiin tupiin sesonkiaikoina, on se silloin merkittävä ongelma.
Teltat on kehitetty Ruotsissa, valmistettu Virossa ja ovat käytössä ympäri maailman. allak Vapaasti seisova, järisyttävän jämäkkä ja kuitenkin erittäin kevyt red label -sarjan teltta ympärivuotiseen käyttöön. Suomalaiset retkeilyvaatteita valmistavat yritykset Sasta, Halti, Reima, Rukka ja Luhta sijoittuvat alimpaan eli E-luokkaan. Avoimuuteen keskittyvässä kansainvälisessä vastuullisuusarvioinnissa suomalaiset yritykset sijoittuvat listan häntäpäähän. Pirkanmaan Erämessut Parkanossa 7.–9.6.. Valitse Hilleberg-teltta. Saatavilla 2 ja 3 hengen mallit. Tilaa ilmainen kuvasto nettisivuiltamme HILLEBERG.COM + 46 (0)63 57 15 50 Seuraa meitä Facebookissa facebook.com/HillebergTheTentmaker Johan Granstrand/Sweet Earth hilleberg on tehnyt laadukkaita telttoja jo yli 45 vuotta. Hilleberg teltoissa yhdistyy parhaalla mahdollisella tavalla tukevuus, keveys, käytettävyys ja mukavuus. Vastuullisia vaatteita M I T E N suomalaiset vaateyritykset ottavat toiminnassaan huomioon ilmaston, ympäristön ja ihmisoikeudet. S U U N T A A T Ä N N E Pohjois-Suomen Erämessut Oulussa 17.–19.5. Selvityksessä hyödynnettiin kansainvälistä Rank a Brand -kriteeristöä, jonka pohjalta vaatemerkit pisteytetään sen mukaan, miten avoimesti ne kertovat toimistaan vastuullisen tuotannon varmistamiseksi. Kahden eteisen ansiosta mahtava yleisteltta joka lähtöön. Rankabrand.org-sivustolla suomalaisyritysten tuloksia voi vertailla yli 1500:aan kansainväliseen brändiin. Brändit jaetaan saamiensa pisteiden mukaan viiteen luokkaan. Eettisen kaupan puolesta ry:n julkaiseman selvityksen mukaan aika huonosti. Heikko sijoitus saattaa kertoa siitä, että vaikka vastuullisuustyötä on tehty, ei siitä ole osattu kertoa avoimesti kuluttajille. Liiku kevyesti, unohda kompromissit
. Tuorein teos tuossa joukossa on nimetty ytimekkäästi ”Retkelle! Vinkit luontoon lähtijälle”. Vankat vinkit retkelle R E T K I O P PA I TA on 2000-luvulla ilmestynyt kymmeniä. Paulaharjua vielä kerran O P E R A AT I O PAU L A H A RJ U järjestää ylimääräisen esityksen elokuussa Tuntsan erämaa-alueella. KARTALLA 10 RETKI toukokuu 2019 S I T A A T T I K I R J A 4 R E T K I L U K U Metsähallituksella on koko Lapin alueella neljä erätarkastajaa. operaatiopaulaharju.. Ilmanvaihto onnistuu vetoketjullisten tuuletusaukkojen kautta. Kirjoittajat ovat kokeneita retkeilijöitä ja ammattitoimittajia, joten kirja on sujuvaa ja pätevää luettavaa. Ilahduttavaa on, että myös ikääntyvän vaeltajan tarpeita on huomioitu tekstissä. Taskut on sijoitettu niin, että niihin pääsee käsiksi reppu selässä. Pekka Laine ja Pertti Rovamo, Gummerus Kustannus Oy, 2019. Vinkit on jaettu päiväretkiin, vaelluksiin, leiriytymiseen, retkikeittiöön ja talviretkeilyyn. Takkien ja housujen kankaana on Gore-Texin C-Knit, jonka sisäpuoli on iholle pehmeää. Lisäksi käsitellään vesija pyöräretkeilyä sekä retkeilyn riskejä. Metsä on kuin äidin syli, ja tämä luontoäiti ruokkii ja vaatettaa meidät. Ne ohjaa Juha Hurme. ”Toivon, että jokainen löytäisi luonnon. Instassa retkikuvissa kun saa hymyillä. Retkelle! Vinkit luontoon lähtijälle. Hengittävä uutuus P E A K P E R F O R M A N C E N uudessa Vislight-mallistossa on hengittävyys otettu erityisen hyvin huomioon. Vislight Core Jacket -takki on kevyt ja sopii aktiiviseen ulkoliikuntaan, etenkin kun selkäosassa on Goren Stretch-kangasta. Murhahaaran autiotuvalla voi seurata kolmea Samuli Paulaharjun tekstiin pohjautuvaa esitystä 21.-27.8. Ajattelemmeko koskaan, miten huolehdimme luonnosta ja kunnioitamme sitä?” Itäkairan prinsessa Sirkka Ikonen, Kaleva 19.1.. Housujen lahkeissa on vetoketju polviin saakka pukemisen helpottamiseksi. Vislight-malliston vedenpitävyys on 28 000 mm. Instagram-sukupolvi saattaa ihmetellä kirjan kuvia, joissa ihmisistä näytetään yleensä selkä ja takapuoli
Hietalahden tupaa peruskorjataan myös. Urho Kekkosen kansallispuistossa kunnostusvuorossa ovat Muorravaarakan ja Vellinsärpimän tuvat. . Päivä on myös liputuspäivä jo kolmatta kertaa.. Vellinsärpimä on tarkoitus saada kuntoon jo toukokuussa, ja Muorravaarakan kunnostuksen tekevät talkoolaiset kesäkuussa. Tupien korjausajankohdista ilmoitetaan tupien verkkosivuilla heti kun se on tiedossa, ja tuolloin retkeilijöiden tulee varautua telttamajoitukseen tai turvautua muihin tupiin. Stashing easily in its own egg-sized stuff sack, this is the ultimate summit and travel companion for convenient carrying in your pocket, purse or keyring. Lisäksi Martimoaavan soidensuojelualueen Kaltiolammelle valmistuu huonokuntoisena puretun tilalle uusi tupa. Pyhä-Luoston kansallispuistossa kohennusta saa suosittu Kapustan päivätupa, jonka perustukset ja katto korjataan. Kalottireitin varrella olevan Meekon varastuvan lattia, pinnat ja kalusteet uusitaan 6.-17.5. Voit itse järjestää luontoa juhlivan tapahtuman, ohjeet löytyvät osoitteesta suomenluonnonpaiva.. seatosummit.com WEIGHS 30G CARRIES 20KG NANO DAYPACK ULTRA-SIL ™ PACKABLE BAGS Autiotupia kunnostetaan M E TSÄ H A L L I T U KS E N Luontopalvelujen hoidossa olevia autio-, päiväja varaustupia kunnostetaan. Tappurissa korjataan tuvan perustukset ja ulkoterassi. Juhli luontoa yhdessä S U O M E N luonnon päivää vietetään taas elokuun viimeisenä lauantaina 31.8. Montellilla parannetaan paloturvallisuutta, Keimiöjärven tupaa nostetaan ja peruskorjataan. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston autiotupia kunnostetaan kesällä ja syksyllä. Lisäksi Kemihaaran erämaa-alueen Uittipiekka, Muotkatunturi erämaa-alueen Kurtojoki ja Lemmenjoen kansallispuiston Vaskojoki saavat uudet kaminat
Sen jälkeen on retkeilyn maailmassa tapahtunut paljon. 1999 2001 2003 Retkeilyn vuosituhat Retkeilyn vuosituhat Retki-lehden ensimmäinen numero ilmestyi toukokuussa 1999. Repoveden kansallispuisto perustetaan Laskuvarjojääkärikunta saavuttaa maantieteellisen pohjoisnavan Helsingin Sanomat: ”Retkeily on yllättävän suosittua” Retki-lehden ensimmäinen numero julkaistaan 2006 KARTALLA 12 RETKI toukokuu 2019
2009 Carina Räihä kiipeää Everestille ensimmäisenä suomalaisena naisena Hossan kansallispuisto perustetaan Veikka Gustafsson saavuttaa 14. yli 8000 metrin huipun ilman lisähappea Sipoonkorven kansallispuisto perustetaan 2011 2015 2017 2019 Terra Nova julkistaa maailman kevyimmän, 772 grammaisen 2P-teltan Kansallispuistoissa 3,2 miljoonaa retkeilijää Vuoden Retkikohteeksi valittiin Ylläs 2018 2010 RETKI toukokuu 2019 13
Kesällä villa suojaa erinomaisesti ulkoilijaa auringon uv-säteilyltä. Merinokuidut voivat sitoa kosteutta jopa 30 % omasta painosta ja silti tuntua kuivalta. Siksi ne sopivat erinomaisesti kesävaelluksille. Kuivana pysyvässä kuidussa eivät pahaa hajua aiheuttavat bakteerit viihdy. Mitä enemmän liikut, sitä enemmän merinovilla viilentää. Ne sitovat kosteutta ja kun keho lämpenee, kosteus haihtuu kuidusta ja viilentää ulkoilijaa. VAIHDA KESÄVILLAAN Kesäretkeilijän paras ystävä on merinovillainen paita. Varuste.net • Intersport verkkokauppa • Intersport Mikkeli • Ahti Huvila • Kesport Äänekoski • Intersport Rovaniemi • Urheilu Koskimies •Intersport Tourula. Ekologisesta merinovillasta valmistetut vaatteet siirtävät kosteuden pois iholta, lämmittävät kosteanakin eivätkä haise kovankaan hikoilun jälkeen. Eli vaikka vaeltaja hikoilee, on olo mukavan kuiva. Kuumalla säällä ne hengittävät hyvin ja tasaavat lämpöä. Devoldin valmistamat merinovillaiset vaatteet ovat helppohoitoisia ja useimmat voi pestä pesukoneessa, jos tuuletus ei tunnu riittävän. Merinovillan kuidut ovat pidempiä ja ohuempia kuin tavallisessa villassa
Toiset harjoittelevat selviytymistä jättämällä osan varusteista, ravinnosta ja mukavuuksista pois. Vuorille oli tullut edellisyönä yli metri lunta. Sillä tavalla tilanne oli hyvä, että minulla oli kunnon laskuvaatteet aluskerrastoineen päällä ja vettä mukana. Minulla ei ollut ruokaa mukana, ja vettä oli vain puolikas camel bag. Yleisesti suomalaisilla on tulentekotaiHENRI MYÖHÄSEN mukaan suomalaiset osaavat tehdä tulen melko hyvin. Kun olimme laskeutuneet pari tuntia, tajusimme, ettemme pääsisi alas ennen pimeän tuloa. Onneksi laskuT E KST I Pauliina Toivanen K U VAT Matilda Almar, Peyman Almar, Jenni Antinaho, Henri Myöhänen, Pentti Raittila, Sampo Rouhiainen, Juha Saltevo Selviydy tai uuvu Selviydy tai uuvu Selviytyminen ja retkeily luonnossa on monille varustautumiskysymys. Toimin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MPK) selviytymiskouluttajana. MPK: erikoisjoukkojen selviytymistaitoja siviileille parini ehti edelliseen hissiin ja osasi kertoa pelastajille ja ystäville, ettei hengen hätää ole eikä kopteripelastusta tarvita. Jälkeen päin ajateltuna avaruushuopa olisi pitänyt olla mukana; se menee pieneen tilaan ja pitää tuulta ja sadetta. 16 RETKI toukokuu 2019 ETSIN: MINÄ SELVIYDYN Henri Myöhänen, 35 O ma selviytymiskokemukseni sijoittuu Ranskan Chamonixiin. Koska itse liikuin splitboardilla, ja kaverini liikkui suksilla, jäin jälkeen monen kilometrin nousulla ja kun pääsin huipulle oli viimeinen hissi jo mennyt. Päätimme kääntyä takaisin huipulle, josta pääsisi kabiinilla vielä alas. Tilanteesta teki pahan se, että puhelimestani loppui akku enkä voinut soittaa kavereille ja kertoa olevani kunnossa. Sulatin lisää vettä lumesta takin sisällä. Viisi erilaista eräilijää kertoo selviytymistarinansa. Harkitsin jo lumimajan rakentamista, kunnes löysin ylähissiasemalta tilan, johon pääsin suojaan tuulelta ja tuiskulta. Lähdimme laskemaan puuterilunta ja saimme pari todella hyvää laskua mutta lopulta jäimme tasaiselle osuudelle kiinni ja jouduimme vaihtamaan hiihtovaellukseen. Yö oli kylmä. MPK järjestää niin reserviläisille kuin siviileillekin maanpuolustukseen liittyviä koulutuksia. Kouluttajina on intin omaa jengiä ja reserviläisiä. Sen sijaan parhaimpaan mahdolliseen suojaan ei välttämättä osata hakeutua. Lähdimme hiihtovaellusreitille puolen päivän aikaan. Jäin jumiin huipulle 3 800 metrin korkeuteen ja jouduin jäämään sinne yöksi. Tulentekoa vaikeissa olosuhteissa ja oikeasti suojaavan majoitteen rakentamista kannattaa harjoitella.
1. Ihminen on myös jo niin “sosiaalinen eläin”, että kolmen kuukauden jälkeen alkaa pää hajota ilman seuraa. Perusnavigointitaidot lähtevät ilmansuuntien opettelusta; tiedät, miten aurinko liikkuu päivällä taivaalla. Esimerkiksi sammal kasvaa männyn tai kuusen rungolla vehreiten yleensä etelän puolella. Henkeä uhkaavassa hädässä tai jos joku on esimerkiksi katkaissut jalkansa, olet aika harvoin täydessä pelikunnossa; vaikka pystyt ajattelemaan täysin järkevästi, siinä voi käydä huonosti tutuissakin maastoissa ja olosuhteissa. Vaativammista selviytymistilanteista tai ravinnonhankinnasta – etenkin talvella – ei ole perustietotaitoa. Sen jälkeen pidetään huoli, että pysyt suojassa ja lämpimässä, esimerkiksi jos olet tippunut kylmään veteen. V E S I STÖ N ylitys tilapäisvälinein.. Makuupussi on varusteista verrattomin. Selviämme kolme minuuttia ilman happea, 2. Eli ensin suoja, sitten tuli ja lämpöä, sitten vesi ja vasta viimeisenä ravinto ja lopuksi tärkein eli tilanteesta pois navigoiminen. Vaikka sen rakentaisi mahdollisimman ilmatiiviiksi, se on silti kylmä, etenkin talvella. Lehdistä ja havuista saa vettä kondensoitumalla – esimerkiksi laittamalla iso tukko lehtiä muovipussin sisälle, jolloin lehdistä haihtuu kosteutta pussin pohjalle. Sammaleista saa vettä puristamalla. MPK:N seliytymiskursseilla opetetaan A-kehyksen muotoisen havumajan rakentaminen. Selviytymisen näkökulmasta asioita pitää alkaa tehdä tuossa järjestyksessä. Suoja tulisi rakentaa sellaiseksi, että se ihan oikeasti toimii ja lämmittää. Ensin varmistetaan, että saat happea, eli et ole veden tai lumen alla. Monille survivalismi on telkkarin tuomaa hypeä mutta on muistettava, että erätaidot ovat täysin eri asia kuin selviytyminen. Tulentekoa vaikeissa tilanteissa ja oikeasti suojaavan suojan rakentamista kannattaa harjoitella. kolme viikkoa ilman ruokaa. MPK:n kaikille avoimia selviytymiskursseja järjestetään kaksi kertaa vuodessa. 17 ETSIN: MINÄ SELVIYDYN RETKI toukokuu 2019 dot hyvin hallussa. Lisätietoa: mpk.. On myös muita kikkoja, jotka eivät tosin aina ole täysin varmoja. Selviytymistilanne on henkeä uhkaava ja vaarallinen tilanne! Erätaitoja pitää kyllä osata selviytyäkseen, mutta selviytyä voi myös ilman, jos tietää miksi mitäkin tekee ja ennen kaikkea, jos on vain halua selviytyä. Myös selviytymisen teoriapuoli on monella hakusessa: Mitkä tekijät vaikeuttavat selviytymistä, mitkä elementit auttavat ja mitkä vaikeuttavat. Selviytymisen kolmen sääntö on kaiken perusta eli miten kauan ihminen pystyy olla ilman eri asioita. 5. Sen sijaan esimerkiksi tuluksilla tai jollain muulla kuin tulitikulla tulen sytytys ei ole tuttua. Kesällä tunnistetaan muutamia sieniä ja marjoja ja järvitai sadevettä osataan puhdistaa ja juoda. kolme päivää ilman vettä ja 4. Navigointi ja tilanteesta pois pääsy ovat sellaisia, mitkä hukkuvat, jos et ole harjoitellut niitä tai jos olet esimerkiksi hävittänyt kartan. Kokonaisuudessaan juuri väsymys, kylmä ja märkä yhdessä ovat se “tappava” tai ainakin todella uuvuttava yhdistelmä. Vaikka ei olisi varusteita, osaa silti pysähtyä miettimään, mitä pitäisi tehdä ja sen jälkeen osaa toimia johdonmukaisesti. Maassa olevasta kasteesta ja nurmikosta saa vettä ottamalla paidan pois, pyyhkimällä sen maahan ja puristamalla siitä vettä. Yleensä selviytymisleireillä nukkuu 10 minuutin pätkiä. Opetamme kyllä A-kehyksen muotoisen havumajan rakentamista, mutta vaikka sen rakentaisi mahdollisimman ilmatiiviiksi, kylmä se on silti, etenkin talvella. Makuupussia ei varsinkaan talvella korvaa mikään. Talvikurssi on aina tammi–helmikuussa ja kesäkurssi loppukesästä, kun marjat ja sienet ovat maassa. kolme tuntia ilman suojaa tai lämpöä, 3. Selviytymisen harjoittelussa itseäni kiehtoo se, että tietää pärjäävänsä missä vain olosuhteissa ja osaa toimia niissä oikein. Mitä kroppa kestää ja mitä ei. Kolmanneksi hankitaan vettä. Myös sellaisia tilanteita, joissa ei ole vedenkeittopakkia saatavilla tai vettä ei saakaan joesta, voi harjoitella ennakkoon. Suojan rakennusta ei myöskään välttämättä osata. Suoja tulisi rakentaa sellaiseksi, että se ihan oikeasti toimii ja lämmittää. Mutta kun et saa nukuttua, on nälkä ja jano, löydät itsestäsi uusia puolia. Perusselviytymistaidoilla pärjää pitkälle
Viihdymme luonnossa ja pienemmissä kaupungeissa, sillä isossa kaupungissa kaikki kokkaamisesta vessassa käyntiin on vaikeaa. Välillä olemme löytäneet perunan tai sipulin tienvarresta. Seuraa Matildan ja Peymanin matkaa: instagram.com/nomadstrails/ facebook.com/nomadstrails M AT I L DA N ja Peymanin tavoitteena on, että heillä olisi mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja vaikutus luontoon. Selviytyminen ja se, että tuntee itsensä sinuiksi erilaisissa olosuhteissa vaatii tietoa ja kokemusta. Tärkeimmät varusteemme ovat säänkestävät vaatteet, polkupyörät, teltta, retkikeitin ja ensiaputarvikkeet. Olemme etuoikeutettuja, sillä voimme päättää, mitä haluamme tehdä elämälSelviytymisessä kiehtoo luonnonläheisyys.. Haluamme olla tietoisia kulutusvalinnoistamme myös siksi, että välillä saatamme joutua lentämään, ostaa purkin tonnikalaa tai käyttää varusteita, jotka eivät ole tuotettu niin kestävästi kuin toivoisimme. Levottomissa ja suurissa kaupungeissa saatamme pystyttää pientä korvausta vastaan lämme. Pyöräilemällä maailman ympäri voimme kerätä hyväntekeväisyyskampanjoilla varoja ihmisille, joita tapaamme matkan varrella ja jotka tarvitsevat apuamme. Haluamme, että tämä on elämäntapamme eikä vain määräaikainen reissu. Yöpymisen lisäksi luonto tarjoaa meille paikan kokata. Jos sataa, on kylmä, aavikon kuivuutta, kovaa tuulta tai vuoria, sopeudumme siihen. Meillä on kaksi aurinkopaneelia ja molemmissa pyörissä on dynamot. Tavoitteenamme on, että meillä olisi mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja vaikutus luontoon. Ihmiset eri puolilla maailmaa ovat keränneet tietotaitonsa vuosituhansien takaa. Uskomme, että yhteiskuntamme pystyisivät säästämään paljon maailman resursseja myös seuraaville sukupolville, ihmisille ja luonnolle. Valitsimme polkupyörän. Selviytymisessä kiehtoo luonnonläheisyys. Kazakstanista matka jatkuu Mongoliaan, sieltä Kaakkois-Aasiaan, Uuteen-Seelantiin ja Australiaan sekä lopulta Etelä-Amerikasta Pohjois-Amerikkaan. teltan jonkun pihaan. Valitsimme kestäviä varusteita, joita voimme helposti korjata itse tien päällä ja joihin löytyy varaosia Kazakstanin pikkukylästäkin. Ruotsissa otimme lihaa tieltä löytyneestä yli ajetusta peurasta ja söimme sitä kolme päivää. Käytämme kehoamme liikkumiseen aina, kun se on mahdollista ja keräämme yrttejä, sieniä, marjoja, hedelmiä ja pähkinöitä luonnosta. Emme halunneet lähteä vain muutamaksi vuodeksi, sillä silloin olisi pitänyt tehdä tarkempi aikataulu. On ilahduttavaa, miten usein ihmiset ovat kutsuneet meidät leiriytymään pihalleen. 18 RETKI toukokuu 2019 ETSIN: MINÄ SELVIYDYN Nomad’s Trails: matka maailman ympäri polkupyörällä Peyman Almar, 35 Matilda Almar, 24 R akastamme molemmat rajojemme rikkomista niin fyysisesti kuin henkisestikin. Haluamme nähdä, miten itsenäisesti ja ekologisesti voimme elää. Vaihtoehtomme oli kävellä, ratsastaa hevosella tai pyöräillä. Polkupyörien varaosat riittävät ainakin vuodeksi tai 20 000 kilometriä. Mongoliassa aiomme ostaa muutaman hevosen ja ratsastaa ympäri maata niillä. Reittimme kulkee ensin Suomesta Saksan kautta Portugaliin, sieltä Marokon kautta Etelä-Afrikkaan, josta lennämme luultavasti Italiaan ja jatkamme kohti Itä-Eurooppaa. amme on, että kuvittelemme kaikki mahdolliset riskit etukäteen ja meillä on aina suunnitelma A, B ja C valmiina. Dyykkaamme ruokaa myös ruokakauppojen roskiksista. Vettä ja ruokaa lukuunottamatta he ovat lähes riippumattomia yhteiskunnasta. Niillä keräämme tarvittavan sähkön otsalamppuihin, kameroihin, puhelimiin ja tietokoneisiin. Pärjäämme niillä kahden viikon sateet ja kymmenen asteen pakkaset. Filoso. Etuoikeutemme velvoittaa meidät auttamaan muita ihmisiä, ja se on elämämme tarkoitus ja tavoite. Ja opimme jatkuvasti lisää. Ostamme ainoastaan harkiten ja vain sellaisia varusteita, elektroniikka tai vaatteita, mitä todella tarvitsemme. Keräsimme ja testasimme varusteita reissullemme kaksi vuotta. Vettä ja ruokaa lukuun ottamatta olemme lähes riippumattomia yhteiskunnasta. Nukumme ulkona luonnossa, sillä se tuntuu meistä kodilta. Haluamme oppia tunnistamaan lisää syötäviä kasveja, eri maiden käsityötaitoja ja löytämään ja keräämään vettä aavikoilta
Myös kouluttajana voi oppia kurssilaisilta hyviä taitoja. Ryhmädynamiikka kehittyy, kun nukutaan läheisesti lusikassa ja sienet jaetaan samasta pakista. Pääasiassa kurssilaiset toimivat ryhmissä omatoimisesti. Yleensä kursseillamme on kurssilaisena muutama kokeneempi tyyppi mutta melkein jokaisella kurssilla on myös joku pystymetsästä tullut, joka ei ole välttämättä ollut aiemmin yötä metsässä. Killan ideologia on soveltaa perinteisiä erätaitoja ja turvallisia käytäntöjä niin, että ei edes jouduta hätätilanteeseen tai pulaan ylipäätään. Jos on jotain retkeilytaustaa, osaa yleensä valita varusteet paremmin ja jos on liikkunut paljon luonnossa, osaa omaa toimintakykyä ylläpitää paremmin. Itse kurssilaiset eivät sitä välttämättä huomaa, mutta kaikki toiminta ja ajatustoiminta hidastuu väsyneenä ja nälkäisenä. Ryhmät jakavat itsenäisesti tehtäviä. / T U L E N T E O N harjoittelua Survival killan Ulkoilun turvallisuuskurssilla 2016 Muotkatunturien erämaa-alueella. Niitä asioita, jotka kurssilaisille päällimmäisenä jäävät mieleen, ei etukäteen voi kurssisuunnitelmaan kirjoittaa. Osa rakentaa majoitetta, kun joku on kalassa ja joku kipinässä. Luonnonmateriaaleja käsittelemällä oppii ymmärtämään eri materiaalien ominaisuuksia ja soveltamaan niitä kuhunkin tilanteeseen. Kurssilaisia nousemassa Peltoaivin rinnettä Muotkatunturin erämaa-alueella Survival Killan Ulkoilun turvallisuuskurssilla 2016.. Sen jälkeen voi osallistua talviturvallisuuskurssille sekä kevätja syyseväätkursseille. Vaikka porukkaa on lähtötasoilta laidasta laitaan, jokaisella on jotain uusia taitoja. Kun ketoosi meinaa iskeä päälle ja on kylmä, ihan yhtä ynnykässä siellä kaikki ollaan, samassa veneessä. Kurssilla tukeudutaan maasto-osuudella vain luonnosta löytyvään ravintoon, joka saattaa olla hyvin niukkaa. mieleen. Kuiva pakurikääpä syttyy vaikka käsin poraamalla, kunhan tekniikka on hallussa. Lisätietoja: http://www.survivalkilta.. Kurssille voi hakeutua 16 vuotta täyttäneet, terveet, retkeilystä ja luonnosta Survival Kilta: ulkoilun turvallisuutta kiinnostuneet henkilöt, jotka eivät pelkää vilua ja nälkää. Minua kiinnosti myös retkeilyn kurja ja jännittävä puoli. Kurssilla ei käytetä makuupusseja ja alustoja, ja yöt saattavat olla kylmiä. Päivämatkat ovat suhteellisen maltillisia eikä maastossa ole tekemällä tehtyjä reittejä. Koulutuksellisesti meidän ei tarvitse erikseen luoda selviytymistilanteen tunnelmaa. Juuri ryhmähenki jää monelle Vaikka porukkaa on lähtötasoilta laidasta laitaan, jokaisella on jotain uusia taitoja. Innostuin siitä sen verran, että nyt olen ollut vuosittain mukana ensin apukouluttajana, sitten kouluttajana ja viimeiset kaksi kurssia kurssinjohtajana. Opiskeluaikoina vaeltelu jäi mutta opintojeni loppupuolella se rupesi uudestaan innostamaan. Se on selviytymistilanteen simulointia – selviytymistä vähällä ravinnolla ja unella, kun yöt ovat kylmiä. Tiukimmillaan selviytyminen merkitsee hengissä pysymistä. 19 ETSIN: MINÄ SELVIYDYN RETKI toukokuu 2019 Sampo Rouhiainen, 34 O lin pitkään ollut luontoihminen. Esimerkiksi tuohityöt ovat sellaisia, joita ei välttämättä heti ensimmäisenä ajattelisi selviytymiskeinoiksi, mutta niissä voi keittää vettäkin. Survival Killan jäseneksi voi hakea käytyään Ulkoilun turvallisuuskurssin. Olin monta kesää miettinyt, että osallistun Survival Killan Ulkoilun turvallisuuskurssille ja vuonna 2014 pääsin osallistumaan Keski-Suomessa Salamajärvellä järjestetylle kurssille. Puhumme selviytymisen maantieteestä: Minkälaisella varustuksella lähdetään ja mitä taitoja pitää olla kyseisessä toimintaympäristössä. T U N T U R I N yli kipuaminen on entistä raskaampaa, kun sen joutuu tekemään tyhjin vatsoin. Survival Kilta on 1970-luvun puolivälissä perustettu järjestö. Mutta mitä enemmän perehtyy perinteisiin erätaitomenetelmiin, sitä enemmän pystyy tekemään elämästään siedettävää ja mukavaakin niillä asioilla, mitä luonnossa on tarjolla. Nykymuodossaan Ulkoilun turvallisuuskurssia on järjestetty 2000-luvulta lähtien
Ensimmäisellä Kilpisjärven retkellämme Haltilla oli paha paikka, kun Pitsusjärven etapilla puski myrsky; emme nähneet silta olemme oppineet, miten he suojaavat silmiä viimalta ja miten taimenia saa pyydystettyä käsin. Jos on yötä ulkona, ne on helppo kuivata. Kolmesta eteenpäin on hyvä ryhmän koko, vaikka kahdellakin pärjää. Eräs poromies kertoi meille taannoin uuden kämppänsä sijainnin; hän sanoi, että tuossa on avain ja osoitti kirvestä. Aina hanki ei kanna ja välillä pitää rämpiä. Parhaimpia ominaisuuksiani on, että jalkani eivät hikoile enkä palele. Välillä hiihdämme kymmeniä kilometrejä päivässä ja välillä viisikin kilometriä riittää – kelistä riippuen. Nykyisin kauempana kulkemiset ovat vähentyneet selvästi. Lähiretkillä oppii ruuanlaittoa ja metsässä yöpymistä. Ruotsin Sarekissa osaa olla kovaa myrskyä, ja se on ihan toinen maailmansa. Metsä-Lapissa ei tarvitse jännittää, vaikka ruokaa ei olisi niin paljon mukana, sillä metsä on meidän koti ja turva. Yleensä meitä on mukana kuudesta seitsemään hiihtäjää, pari laavua ja yksi teltta. 1970-luvulla Lapissa oli porukkaa kämpät täynnä talvisinkin. Kerran teimme Sarekissa lumiluolan vanhoille pohjille. 50–60-luvuilla poromiehet olivat pitkiä aikoja kylmässä poroja paimentamassa. Raittilan Pentti taitaa olla nykyisin kovakuntoisin hiihtäjä yhdessä seniorimme Juha ”Muju” Toivosen kanssa. Olemme oppineet liikkumaan luonnossa ja kalastamalla täydennämme ruokiamme. Myös partio on hyvä tapa oppia selviytymistaitoja. Hännisen Sakari on maanmittari, häneltä sujuu kartanluku, hänen silmänsä näkevät kauas, ja hän on innostunein kalastaja. Sitä suosittelen kaikille! SA A PASH I I H TÄ JÄT Sarekissa Ruotsissa vuonna 1984 nauttimassa jäällä hiihtämisestä auringonpaisteessa. eteemme emmekä meinanneet päästä takaisin. TunturisaamelaiAina hanki ei kanna ja välillä pitää rämpiä.. Keski-ikämme on 67 vuotta, vanhin meistä on syntynyt vuonna 1947 ja nuorin 1954. Onhan se suurta juhlaa, kun hanki kantaa ja vapauden aste nousee. Meitä on tällä hetkellä seitsemän, joista suurin osa oli mukana kirjoittamassa vuonna 2007 julkaistua retkikirjaamme Hankia, sosetta, tulistelua. Tutustuimme aikoinaan partiolippukunta Reippaiden Poikien kautta Jyväskylässä, ja kaikki neljä alkuperäistä jäsentä on edelleen mukana. Nuotio tulee osata tehdä. Saappaista emme luovu! Vaikka osa nuorisosta onkin eri mieltä, olemme vankkumattomia saappaiden puolesta puhujia. Selviytymis-, suunnistusja ensiaputaitoja pitää harjoitella etukäteen. Nykyisin makuupussit ja vehkeet ovat parantuneet. Raittilan Erkki taitaa hyvien juttujen kertomisen ja Mannisen Pekka tietää paljon tähtitaivaasta ja valokuvauksesta sekä laittaa aamupuurot. Yleensä olemme maastossa noin viikon. Sitten sitä hankikantoa osaa taas arvostaa. Havuja piti laittaa alle eristämään. Olemme yrittäneet vuorotella avotuntureilla ja Metsä-Lapissa, molemmissa on oma hohtonsa. Yökenkinä käytämme saamelaisten nutukkaita. 20 RETKI toukokuu 2019 ETSIN: MINÄ SELVIYDYN Juha Saltevo, 66 Y stävysjoukkomme teki ensimmäisen hiihtovaelluksensa vuonna 1969 Pihtiputaalta Karstulaan. En suosittelisi aloittamaan talvivaelluksia tammi–helmikuussa, sillä silloin valoisa aika on niin lyhyt. Ennen makuupussit olivat huonompia, ja silloin opimme pitämään tulia ja kuuntelemaan metsän yöllisiä ääniä. Siitä lähtien olemme käyneet joka kevät vaeltamassa, ihan muutamaa vuotta lukuun ottamatta. Yksinään en haluaisi vaeltaa, sillä kaikkea voi käydä, voimat saattavat pettää tai voi loukkaantua. Keski-Suomessa olemme hiihtäneet Salamanperällä ja Rautalammella ja Itä-Suomessa Elimyssalossa. Viime vuosina olemme ottaneet mukaan yhden yhteisen hiihtoalueeseen jotenkin liittyvän kirjan, jota luemme ääneen tauoilla. Myös luonnontuntemus, linnut, tulenteko ja ruokakulttuuri ovat hallussa. Emme karta ihmisten tapaamista matkan varrella, heidän tarinoitaan olemme jakaneet myös kirjassamme. Savun hajulla suunnistimme takaisin kämppäämme. Ensimmäiset makuualustamme teimme itse pujottamalla kankaan väliin styroksia. Hiihdämme aina eri puolilla Suomea. Suomen Lappi on käsittämättömän monipuolinen, ja siellä olemme hiihtäneet muun muassa Hetta-Pallaksella, Haltilla, Saariselällä, Muotkatuntureilla, Vätsärissä ja Kilpisjärvellä. Kevätaikaan on paljon valoa ja paremmat olosuhteet talviretkeilyyn. Siellä jouduimme kuuntelemaan tuntitolkulla teltan jytkettä tuulessa ja miettimään, että kestääkö. Saapashiihtäjät: 50 vuotta tulistelua ja retkeilyä Pilkkimässä saattaa tulla jään alta paljonkin vettä, ja olemme aina olleet tyytyväisiä, kun on ollut saappaat jalassa
34 NRO HERK KUPATU KAT VOI TEHD Ä ITSE ” 4. 21 RETKI toukokuu 2019 tiedot & taidot 22 2019 KAMERA SAA NÄKEMÄÄN KAUNEUTTA YMPÄRILLÄÄN.” Näin otat hyvän retkikuvan, s
Jos jotain odottamatonta tapahtuu, esimerkiksi puro onkin tulvinut ja kiertoreitti on pitkä, on nopea välipala tarpeen. Kaikki nämä patukat on testattu retkioloissa ja täyttävät hyvin kaikki asettamani kriteerit. Suosittelen pakkaamaan eväspatukat minigrip-pusseihin tai kovempaan puristukseen joutuessaan ihan pieniin pakasterasioihin, joista siirtää aina päiväannos minigrip-pussiin käden ulottuville. Välipalapatukoiden tekeminen ei ole kovin aikaa vievää ja itse tekemällä makuvaihtoehtoja on vaikka kuinka. Eväspatukan ei tarvitse olla pelkkä energianlähde, vaan se voi yhtä hyvin olla myös hyvänmakuinen eväshetki. Ne saavat mielellään sisältää runsaasti proteiinia ja kuituja, mutta myös hyviä rasvoja ja hiiliTEKST I JA KUVAT Saara Atula Retkeilijän Retkeilijän parhaat patukat parhaat patukat Herkulliset välipalat pitävät vaeltajan liikkeessä. Retkeilijän eväspatukoiden edellytyksiin maun lisäksi kuuluu niiden ravitsevuus. Tätä himoa varten on limellä maustetut aprikoosipallerot. hydraatteja. Kolmanneksi reseptiksi valitsin klassisemmat myslipatukat, sillä välillä tarvitaan myös vähän makeampaa, kauraista ja jotakin, mikä ei sisällä pähkinää. Kaukana ovat raikkaat mandariinit. Patukoiden kuuluu pitää pahinta nälkää loitolla. Kokeilepa vaan tehdä itse näitä superrapsakoita myslipatukoita, niin et taatusti palaa enää valmispatukoihin. Kaikki nämä patukat on testattu retkioloissa ja täyttävät hyvin kaikki asettamani kriteerit.. Kun illallisaikaan on vielä pitkä aika, mutta nälkä jo kurnii mahassa, niin ei ensimmäisenä tee mieli taas suklaapatukkaa. Eväspatukoita voi tehdä helposti itsekin, ainakin Viimeistä murua myöten -ruokablogin Saara Atulan ohjeiden mukaan. RETKI toukokuu 2019 22 ITSE TEHDYT VÄLIPALAPATUKAT O li kyseessä sitten päiväretki tai monen päivän vaellus, niin nopeaa evästä kannattaa olla varattuna mukaan. Ateriavälit venyvät helposti pitkiksi, ja energiatasoja pitää saada nopeasti nostettua haukkaamalla jotakin nopeaa ja ravitsevaa. Välipalapatukoissa oleellista on myös, että ne pysyvät kasassa, eivätkä murene heti ensi kädessä. Eväspatukoiden reseptien suunnitteluvaiheessa otin huomioon, mitä yleensä olen eniten retkellä kaivannut. Aprikoosipallerot säilyvät viileässä hyvänä pari viikkoa, mutta lämpimämmässä muutamasta päivästä viikkoon. Yleensä jotakin raikasta ja hedelmäistä, sillä jokainen tietää, mitä retkiruokailu pidemmän päälle on. Hyvä ruoka saa hymyn huulille myös retkeillessä. Välipalapatukat ja muut helpot retkieväät ovat usein sokerisia ja monesti tuleekin kaivattua jotakin ei niin makeaa välipalaa. Maistaessaan aprikoosipalleroa hän kuitenkin pyörsi sanansa. Currypatukat ja myslipatukat säilyvät hyvänä ainakin kuukauden. ”No mutta tämähän on todella paljon parempaa kuin mikään raaka-aine erillään!” Olen itse testaillut monenlaisia eväspatukoita, ja näistä jaan nyt ehdottomasti parhaiten toimineet. Tyhjentyessään rasioita voi myöhemmin hyvin hyödyntää retkiruoan valmistuksessa. Kaverini kysyi kerran, että miksi tehdä itse eväspatukoita, kun patukoiden yleisimmät raaka-aineet, pähkinät ja kuivatut hedelmät, voi ottaa mukaan ihan ilman valmisteluja. Tähän hetkeen sopivat suolaisen makeat currylla maustetut pähkinäpatukat. Kaupoista löytyy monenlaisia valmispatukoita, mutta taatusti parhaat saat itse tekemällä. Itse tekemällä myös varmistat, ettei niihin laiteta mitään turhaa
RETKI toukokuu 2019 ITSE TEHDYT VÄLIPALAPATUKAT 23
Leikkaa levystä patukoita hyvin terävällä leipäveitsellä. Sekoita kaikki keskenään. Voit myös soseuttaa tehokkaalla sauvasekoittimella. Lisää kulhoon loput patukoiden ainekset. Jäähdytä patukat kunnolla parin tunnin ajan. Painele seos tiiviiksi levyksi. Muotoile taikinasta 20 kappaletta palleroita ja kierittele ne kookoshiutaleissa. Kaada kookoshiutaleita lautaselle. Jätä jäähtymään. Jos massa tuntuu vaikealta pyörittää, niin pidä sitä hetki jääkaapissa tai muotoile ne vedessä kastetuin käsin. Patukat jähmettyvät vielä huomattavan paljon jäähtyessään. Kun pähkinät alkavat tuoksua ja saada ruskeaa väriä, niin kaada ne kulhoon. Lämmitä pannu keskilämmölle ja paahda kaurahiutaleita lastalla käännellen pari minuuttia, kunnes ne hiukan ruskistuvat. Kaada myslipatukkaseos leivinpaperin päälle. RETKI toukokuu 2019 24 Currylla maustetut pähkinäpatukat Vegaani, gluteeniton 14 kpl 2 dl cashewpähkinöitä 1½ dl kokonaisia kuorellisia manteleita 2 rkl kookosöljyä 1½ rkl madras-curryjauhetta (tai normaalia curryjauhetta, johon lisäät n. Jätä jäähtymään vähintään puoleksi tunniksi. Leikkaa sen jälkeen terävällä leipäveitsellä patukoiksi. Patukat rapeutuvat, kovettuvat ja jähmettyvät huomattavan paljon jäähtyessään, joten älä huoli, jos ja kun patukat eivät näytä järin jähmeiltä uunista tultuaan. Lämmitä paistinpannu melko kuumaksi ja paahda pähkinöitä siinä lastalla kevyesti käännellen. 1/3 tl chilijauhetta) pari rouhaisua suolaa 2½ dl puff attua kvinoaa (voi olla vaikea löytää ja siinä tapauksessa suosittelen vaihtamaan ne hieman vähempiproteiinisiin, mutta muuten saman asian ajaviin riisimuroihin) 1 dl kookoshiutaleita ½ dl kookossiirappia (tai vaahtera-/taatelisiirappia) 1 rkl tattarijauhoja (voit korvata myös muilla haluamillasi jauhoilla) Limellä maustetut aprikoosipallerot Nämä raikkaat pallerot eivät vaadi kypsentämistä ja sisältävät hurjan paljon kuituja ja pitävät nälkää poissa. Nosta uunista. Kaada sitten kulhoon ja sekoita loput ainekset joukkoon. Vegaani, gluteeniton 20 kpl 100g kivettömiä taateleita 100g kuivattuja aprikooseja 100g cashewpähkinöitä 1 limen raastettu kuori ½ dl kookoshiutaleita kuorruttamiseen n. Painele pähkinäseos tasaiseksi kerrokseksi leivinpaperin päälle uunivuokaan. Paahda 150-asteisessa uunissa 40 minuuttia. L isää cashewpähkinät, mantelit, kookosöljy ja curryjauhe pannulle. Nosta taatelit, aprikoosit, cashewpähkinät, limen kuoriraaste ja kookoshiutaleet tehosekoittimeen ja soseuta tasaiseksi. Myslipatukat Pähkinätön, gluteenittomaan versioon valitse gluteenittomia hiutaleita 12 kpl 7 dl täysjyväkaurahiutaleita (tai puolet ruishiutaleita) 2 dl hunajaa (tai 1 dl hunajaa ja 1 dl fariinisokeria, jos et halua liian hunajan makuisia) ½ dl rypsiöljyä 1½tl kanelia 1 tl kardemummaa 1 rkl raastettua inkivääriä rouhittua suolaa 1½ dl rusinoita V oit suoraan sekoittaa kaikki ainekset kulhossa sekaisin, mutta vielä paremman lopputuloksen saat, jos maltat aluksi kaataa kaurahiutaleet kuivalle paistinpannulle. 1 dl kookoshiutaleita J os taatelit ja aprikoosit eivät ole erittäin pehmeitä valmiiksi, niin kaada niiden päälle kuumaa vettä ja jätä likoamaan noin 15 minuutiksi. Rouhaise päälle pari kierrosta suolaa. Paista 150-asteisessa uunissa noin 1520 minuuttia, kunnes päällimmäiset pähkinät ovat kullanruskeita. 33 22 11 ITSE TEHDYT VÄLIPALAPATUKAT. Kaada sen jälkeen vesi pois. Nosta uunista ulos
RETKI toukokuu 2019 25 1 2 3 ITSE TEHDYT VÄLIPALAPATUKAT
Reunuksen syvennyksen ansiosta kivestä saa hyvän otteen ja sormet pysyvät suojassa työskentelyn aikana. James valmistaa myös muita kirveisiin liittyviä, taidokkaita nahkatöitä koteloista alkaen. Englantilaisen James Conwayn valmistama suojus tarjoaa oivan lääkkeen tätä tautia vastaan. Hultafors Trekker’s Little Helper Hintaluokka: 20 euroa Koko: 21,5 cm × 32 cm, 120 g Lisätiedot: hultafors.?. Kahdesti taitettu alusta sopii postikortinkokoisena reisitaskuun. Skogsvana Heavy Duty Collar Guard Hintaluokka: 30 euroa Koko: 11 cm × 16,5 cm, 50 g Lisätiedot: etsy.com/market/skogsvana TEKST I JA KUVAT Joel Ahola Kirveen kaverit Kirveen kaverit Lisävarusteet tuovat kirveelle kestävyyttä ja parantavat käyttäjän turvallisuutta. RETKI toukokuu 2019 26 KIRVEEN KAVERIT Kaulapanta tarpeeseen T U K K I JÄT K ÄT N I M I T T I VÄT puisen kirveenvarren kulumista terän juuresta ”kurkkumädäksi”. Vahvaa nahanpalan voi käyttää työskentelyalustana reiden päällä puukolla askarrellessa. Hultafors Grinding Stone Hintaluokka: 40 euroa Koko: 25 mm × 75 mm, 220 g Lisätiedot: hultafors.. Hiomakivi pakataan kuljetuksen ja säilytyksen ajaksi nahkakoteloon. Vedenpitäväksi käsitelty nahka sopii istuinalustaksi tai pannunaluseksi. Sen päällä veistetyt lastut pysyvät kuivana ja nahan suojassa voi sytyttää tulen tuluksia apuna käyttäen. Terävyyttä tarjolla K A KS I P U O L I N E N H I O M A K I V I sisältää hiontapinnat karkeusluokissa 180 ja 600. Viiden millimetrin paksuinen nahkasuojus kiristetään narulla tai nahkanyörillä varren ympärille kengännauhoitusta muistuttavalla punoksella. Yhdestä on moneksi HIEMAN A4-ARKKIA suurempi nahka-alusta muistuttaa suutarin tai sepän esiliinan palasta. Perinteisesti hiomakiveen on sylkäisty ennen pyörivää teroitusliikettä, mutta valmistaja suosittelee käyttämään kostukkeena vettä parhaan terävyyden saavuttamiseksi
Scholler Keprotec vahvikkeet Scholler Dry Skin Saapaskoukku Scholler Dryskin Lahkeen sisäpuolinen ventilaatio 2 -suuntainen ventilaatiovetoketju Säädettävä lahkeen kiristys nepparilla Vetoketjullinen reisitasku Vetoketjulliset ventilaatiotaskut Säädettävä vyötärön kiristys The Makke Pant SUUNNITELTU AKTIIVISEEN KÄYTTÖÖN
keän oranssin väriset jalat kiinnittävät huomion. Näemme heti liron. Rantaniityt, matala rannikko ja viljavat peltoaukeat ovat vesilinnuille ja kahlaajille parasta elinympäristöä”. Liitää ja laskeutuu. Kuulemme tavin ääntä. Tornin nuorin vieras on tänään puolitoistavuotias Sara Muhokselta. ”Linnun persoonallinen ääni tulee pyrstösulista, viuhtoo hurjaa vauhtia siipiään”. Jokien ansiosta merenlahteen syntyy sula-alueita varhain – yleensä huhtikuussa, joskus maaliskuussakin. Keskisyvyys on 2,5 metriä, mutta puolet lahdesta on alle metrin syvyistä. Maisemassa näkyy maan kohoaminen. Nousee, ottaa ilmaa siipien alle. Vuoden aikana voidaan nähdä yli 200 lajia. Soidinlentoja Täytyyhän lintutornissa käydä myös aamun sarastaessa ennen kuin osa linnuista siirtyy päiväksi lähiseudun pelloille ruokailemaan. RETKI toukokuu 2019 28 LINTUKOSTEIKOLLA L iminganlahden Virkkulan tornissa käy vilske. Perämeren suurimmalla lahdella on rantaviivaa yli 110 kilometriä. Liminganlahden luontokeskuksen ja Metsähallituksen järjestämien maksuttomien opastuksien aikana saa katsella kaukoputkella ja lainata kiikareita. Sitten taas räpyttämällä nostaa korkeutta. RäiTEKST I JA KUVAT Tea Karvinen Liminganlahti Liminganlahti – Suomen arvokkain lintukosteikko – Suomen arvokkain lintukosteikko Linnut saavat ihmiset liikkeelle. Haapanaparven siivet välkkyvät auringosta. Kaunis toukokuun alun lauantai on houkutellut kymmeniä lintuharrastajia kiikaroimaan merenlahden elämää. Vaimon kanssa on bongauskilpailu meneillään. Ranta on vanhaa mutaista meren pohjaa, sillä maa kohoaa noin 8 millimetriä vuodessa. Tornin vierestä lähtee 5,5 kilometrin pituinen maankohoamispolku.. Vilkkaimpina päivinä on jopa tuhat kävijää. Lahti sijaitsee maamme toisen lintujen päämuuttoreitin varrella Pohjanlahden rannikolla. Kuka haluaa katsoa”. Kuovi soidintaa. ”Nyt kaksi merikotkaa näkyy kaukoputkella. Kari Laine Oulusta on jo toista kertaa tällä viikolla tornissa. Taivaanvuohet taistelevat reviiristään. Samalla punajalkaviklo kahlaa tornin vieressä. Liminganlahden linturikkaus perustuu sen sijaintiin, laajuuteen ja mataluuteen. Pieni osa jää tänne pesimään.” Hauki polskahtelee vieressä olevassa Hyrynrannan veneväylässä, kaivetussa kanavassa. Sen huomaa Liminganlahdella, jossa vierailee lintujen kiivaimpaan muuttoaikaan jopa tuhat ihmistä päivässä. Koko ikänsä Liminganlahdella asunut luontokuvaaja Erkki Toppinen kiipeää kanssani Virkkulan torniin. Suomen arvokkaimmaksi ja tärkeimmäksi lintukosteikoksi kutsutulla Liminganlahdella pesii yli 160 lintulajia. Oulusta puolen tunnin ajomatkan päässä sijaitsevaan Liminganlahteen laskee kolme jokea: Lumi-, Temmesja Liminganjoki. Lampaat ja emolehmät pitävät kasvillisuuden matalana eikä maisema ruovikoidu liikaa. Opas kertoo tornissa lisää: ”Täällä on Suomen laajimmat laidunnetut rantaniityt. opas Heli Suurkuukka kysyy. ”Se on yksi runsaslukuisimmista muutolla levähtäneistä kahlaajista. Parvi viistää merenpintaa. Se jatkaa matkaa pohjoisen soille. Tornissa ja luontokeskuksessa käy kevään viikonloppuina tyypillisesti noin 400-500 henkilöä päivässä. Vuoteen 2019 mennessä eri lajeja on havaittu 290
Liminganlahdella suokukkoja voi kuvata piilokojun suojasta.. RETKI toukokuu 2019 LINTUKOSTEIKOLLA 29 S U O K U K KO K A N N A N raju väheneminen (85 prosenttia 1980-luvulta) johtuu muun muassa tärkeiden pesimäja ruokailualueiden vähenemisestä. Linnut talvehtivat Länsi-Afrikassa, jossa niitä metsästetään
Pesinnät ovat takana eikä talvikuolleisuutta vielä ole. Liminganlahden suun eteläreunalta Lumijoelta Oulunsaloon ulottuva rantaviiva tuli Lampilalle, BirdLife Suomen suojeluasiantuntijalle, tutuksi useilta lintulaskentaretkiltä. Usein on jokin ilmiö, kuten pari vuotta sitten käpytikkavaellus”. Merihanhi, Liminganlahden tunnuslaji, pesii täällä ruovikoiden suojassa. Retkeilijän kannalta lintuja on helpompi nähdä, kun ne ovat pakkaantuneet pienemmälle alueelle. LU M I J O E N Varjakan sataman länsipuolella jää on vetäytynyt toukokuun alussa noin kilometrin päähän. Vielä 1990-luvulla Liminganlahti lähes tyhjeni linnuista elokuun 20. RETKI toukokuu 2019 30 LINTUKOSTEIKOLLA Mitä nuo pienet mökit merellä ovat. Kauempana lentävät merihanhet eli Liminganlahden tunnuslinnut. Iso metsähanhiparvi lentää ohitse. Yksinäinen lintuharrastaja etsii kiljuhanhia. ”Kevät toistuu saman kaavan mukaan. Metsäja merihanhet saapuvat sisälle Liminganlahteen takana olevan niemennokan kautta. Nykyään linnut alkavat kerääntyä Virkkulan tornin ja luontokeskuksen alueelle tuohon aikaan. Linnut ovat Lampilan mielestä syksy on aliarvostettu ajankohta lintujentarkkailuun. Alue on nyt rauhoitettu. Hanhipariskunnan side on elinikäinen, joten aikaa ei tarvitse käyttää parinmuodostukseen.. Noin 100 vuotta sitten saattoi 10 000 yksilöä lentää ohi. Kiljuhanhi alkoi kiinnostaa Petri Lampilaa, Suomen WWF:n kiljuhanhityöryhmän puheenjohtajaa jo opiskeluaikoina. Verkonlaskun jälkeen he yöpyivät majassa, jotta pääsivät aikaisin aamulla kokemaan verkkoja. Tapaninpäivänä 2011 Hannu-myrsky tuhosi kuusi seitsemästä kämpästä. Neljä kunnostettiin uudestaan”, Toppinen kertoo. Laji hävisi miltei olemattomiin, mutta on viime vuosien aikana alkanut toipumaan. Lajin tarina tuntuu uskomattomalta. Myös heinäkuun puolivälissä tapahtuva arktisella tundralla pesivien lintujen syysmuutto on Lampilan mielestä mielenkiintoista seurattavaa. Ne ovat jo irtautuneet parvistaan ja etsivät pareittain pesimäpaikkaa. Kiljuhanhen kannoilla Lähden Sannanlahden torniin illaksi. ”Täältä näkyy Pitkänokan alue ja Lamunkarin saari. ”Kalastajat rakensivat aikoinaan muutaman neliömetrin kokoisia kalamajoja kivikasojen päälle. Ne ovat todennäköisimmät paikat, jossa niitä voi nähdä. Vielä ei ole onnistanut mutta neljä etelänsuosirriä näin kyllä! Ne ovat Liminganlahden arvokkaimpia lajeja”. Sillä on kauniin karmiininpunainen nokka”. Syksyisin on myös enemmän lintuyksilöitä. Metsästäjät taas odottivat niissä sorsien aamulentoa. Raskaan pilvimassan välistä pilkottaa vaalean sininen taivas. päivän jälkeen, kun metsästys alkoi. Lampilan mielestä syksy on aliarvostettu ajankohta lintujentarkkailuun. Syksyllä on enemmän vaihtelua määrien ja lajien suhteen. ”Kiljuhanhi on söpö ja elegantti lintu sekä hyvin nopea lentämään
Lokit ilmoittavat vaarasta suojaten samalla muidenkin lintujen pesiä. Muuttavien kahlaajien määrät ovat suurimmillaan toukokuussa. Kun kuulet kuovin äänen, älä mene enää jäälle. Molemmat emot vartioivat jälkikasvuaan. Liminganlahden näyttelyä Lintujen kahdeksan vuodenaikaa on kehuttu parhaimmaksi maamme kaikista luontokeskuksista. Vesilinnut eivät pysty lentämään pariin viikkoon, mutta petolintujen lentokyky ei kärsi sulkien vaihtamisesta. Lintumaailmassa kesäkuu on taitekohta. Suurin kahlaajamme on kuovi, joka saapuu huhtikuussa. Tietämyksensä voi testata muun muassa 42 eri linnun äänen perusteella. Tundrakurmitsa on mustavalkoinen. Lasten suosituin paikka on linnunpesä, jossa voi kuunnella lintusatuja isoilla tyynyillä maaten. Räikeän punainen, juhlapukuinen punakuirikoiras on silloin vielä pesimäpuvussaan. Näyttelystä oppii lintukosteikon vuoden kierrosta vaikkapa tämän: Liminganlahden tunnuslintu merihanhi sekä kansallislintumme laulujoutsen ovat ensimmäisten saapujien joukossa maalisja huhtikuussa. Vessassa käynti on elämys, kun seinien tapeteissa ristisorsakoiraat taistelevat meren yllä ja toisella seinällä kurki sukii nokalla höyheniään. Naurulokit pesivät yhdyskunnissa, joiden lähettyvillä on muidenkin hyödyllistä pesiä. Moderni ja monipuolinen näyttely kertoo linnuista ja niiden elämästä digitaalisin ja perinteisin keinoin. Kahdeksan vuodenaikaa Ympäri vuoden auki oleva luontokeskus on myös Suomen ainoa kosteikkokeskus. V I R K K U L A N torni iltavaloissa. Merihanhen jo hautoessa saapuvat sorsalintujen pääjoukot, jotka täyttävät sulapaikat. E N S I M M Ä I S E T merihanhet saapuvat maaliskuussa lintuveden ollessa vielä jäässä. Oma osuus on hoidettu ja on aika palata etelään. Sulkasadon aika on heinäkuussa, kun linnut alkavat sulkimaan. Pälvipelloilla voi nähdä tuhansien lintujen parvia muuttomatkalla pohjoiseen. Huhtikuun alkupuolella pulmuset välkehtivät valkomustina parvina. Vuonna 1971 solmittiin Iranin Ramsarin kaupungissa kansainvälinen sopimus kosteikkojen ja vesialueiden suojelusta. Huhtitoukokuun vaihteessa on käynnissä värikkäiden sorsien juhlat. Liminganlahti kuuluu Ramsareli kosteikkoalueiden -verkostoon. Kaikki Suomen 49 Ramsar-aluetta kuuluvat Natura 2000 -verkostoon.. Tanssinäytöksiä esitetään ilmassa ja maalla. Koiraat huolehtivat jälkikasvusta. Viimeisten kevätmuuttajien joukossa saapuu viitakerttunen. Samaan aikaan käynnistyy kahlaajanaaraiden, kuten mustaviklojen ja kuovien, syysmuutto. Heti kuoriutumisen jälkeen merihanhen poikaset lähtevät emojensa perässä ravinnon hakuun. Poikasista tulee lentokykyisiä viiden viikon iässä. RETKI toukokuu 2019 31 LINTUKOSTEIKOLLA komeita. Nykyään sopimuksen on allekirjoittanut lähes 160 valtiota
Siivet hohtavat myötävalossa parven lentäessä edessäni. -sivut. Välillä mäiskitään toista niin, että höyhenet pölisevät. Lintukuvaaja Jari Peltomäki on seurannut suokukkojen elämää useita vuosia. Lirot kävelevät kojun edessä. Ilme on katuvainen tai murjottava. L I M I N G A N L A H D E N ylpeys mustapyrstökuiri (Limosa limosa) kuuluu Suomessa vaarantuneiden lajien listalle. Valkokauluksisilla koirailla, satelliittikoirailla, ei ole omaa reviiriä. Taivas on syvän oranssinpunainen. Lähteitä: Teos Liminganlahti lintuparatiisin kahdeksan vuodenaikaa, Docendo. Hyvinä myyrätalvina näkyvin pöllölaji Limingan peltolakeuksien reunoilla on hiiripöllö. Nykyään enintään 1000 yksilön parvia. Suopöllö huhuilee kauan hämärän laskeuduttua. Hän vuokraa piilokojuja Liminganlahdella. Päät painetaan alas, nokka osoittaa veteen. Naurattaa. Millään muulla lajilla ei ole yhtä suurta yksilöiden välistä värivaihtelua. Suokukkokoiraat ovat pohjoisen luonnon komeimpia keikareita ja näyttelijöitä. Talvehtiviin lintuihin eli selviytyjiin kuuluvat muun muassa 10 pöllölajiamme, joista tunturija lehtopöllö eivät esiinny Limingan seudulla. Luontokeskuksen näyttely Lintujen kahdeksan vuodenaikaa. Koiraat jähmettyvät paikalleen, toisinaan hyppivät ilmaan. LINTUKOSTEIKOLLA. Hetken päästä suokukotkin saapuvat veden ääreen. Olen ruokailupaikan, vesilammikon äärellä, laidunniityn laidalla. Naaraat käyttäytyvät hillitysti ja keskittyvät syömiseen”, Peltomäki kertoo. Kaulushaikaran sumutorvimainen ääni paljastaa linnun saapuneen pesimäruovikkoon. Kun muut koiraat keskittyvät tappeluun ja puolustavat omaa reviiriään, valkokauluksiset pääsevät vaivihkaa parittelemaan. Soidinpaikka on noin 300 metrin päässä. Elokuun lopulta eteenpäin nähdään suuret vesilintukerääntymät. RETKI toukokuu 2019 32 Heinäkuussa saattaa nähdä tuhansittain haapanoita yhdessä parvessa sekä sorsien sulkasatoparvia. Kaksi koirasta on vierekkäin hievahtamatta. Metsähallituksen luontoon.. Talvella lahti jäätyy pohjaan asti. Hauskinta on seurata suokukkokoiraiden teatraalista käytöstä. Hauskinta on seurata suokukkokoiraiden teatraalista käytöstä. Viimeisimmän uhanalaisuusluokituksen mukaan suokukko on Suomessa edelleen äärimmäisen uhanalainen. ”Suokukkojen taistelu naaraista on kuin pantomiimi, täysin äänetöntä teatteria. Herään kello 4. Peltomäki sanoo nähneensä 1990-luvulla jopa 10 000 linnun parvia. Suokukot ovat juuri saapuneet etelästä, joten koiraiden tappelut voivat olla herkässä myös kojuni edessä. Lintu talvehtii Länsi-Afrikassa, jonne pesinnässä epäonnistuneet yksilöt sekä naaraat lähtevät jo heinäkuussa. Maassamme pesii arviolta 250 paria, joista suurin osa Liminganlahden ympäristössä. Laji pesii pelloilla ja soilla, mutta viettää talven etelän mailla. Pantomiimia Ennen Liminganlahdelta poislähtöäni haluan viettää yön suokukkopiilokojussa, joka sijaitsee noin kilometrin päässä merenrannasta
Saattaa näyttää simppeliltä – mutta 25 ominaisuutta kertovat asian olevan toisin. Näkyvä Kevyt Joustava Hengittävä Vedenpitävä Saatavilla osoitteessa scandinavianoutdoor.fi
www.kotacollective.com. ASIA NTUNT IJA Kantapään kautta Tällä palstalla kerromme, miten asiantuntijat ovat selvinneet kiperissä tilanteissa ja konkarit toimineet retkillänsä. Olosuhteet maastossa vaihtelevat, joten yhtä oikeaa toimintamallia kaikkiin tilanteisiin ei ole. Yritys ja erehdys on yksi tapa kerryttää retki taitoja, mutta joskus kannattaa lukea ensin ja sitten kokeilla. Tutustu myös symmetriaan ja kultaiseen leikkaukseen ja harjoitellessasi rajauksia.. Retkeilyn ihanuus onkin elinikäisessä oppimisessa. Luontokuvauksessa häntä kiinnostaa eniten ihmisen ja luonnon välinen suhde. Tarvaisen ja hänen koiransa luontoseikkailuja seuraa kaff egram-instatilin kautta noin 24 tuhatta ihmistä. Rajaus vaikuttaa tunnelmaan. Myös toisen kantapään kautta voi oppia, ja laastaria kuluu vähemmän! I H M I N E N hienon maiseman keskellä antaa mittasuhteet näkymälle. Ennen ryhtymistään kokopäiväiseksi kuvausyrittäjäksi hän opiskeli Rovaniemellä graa. sta suunnittelua ja työskenteli AD:nä mainostoimistossa. KANTAPÄÄN KAUTTA RETKI toukokuu 2019 34 Harri Tarvainen – ON OULULAINEN AMMAT TIVALOKUVA A JA , joka on kulkenut metsässä kameran kanssa koko ikänsä
Parhaat henkilökuvat olen mielestäni saanut silloin, kun kaikkia väsyttää. Ylipäätään tunnetta ilmentävät kuvat ovat hyviä.. Kameran kanssa kulkeminen pitää mielen avoimena. Ne ovat aitoja hetkiä, jotka kuvastavat retkeilyn todellisuutta, eivätkä vain sitä eeppistä hetkeä, kun ollaan peukalot pystyssä huipulla. Millaisella kameralla voi ottaa hyviä retkikuvia. Miten kuvien laatua saisi parannettua ilman suuria investointeja. Miten kuvaat ihmisiä retkillä. Kameran lisäksi mukaan tarvitaan riittävä määrä akkuja ja muistikortteja. Laajoja maisemia ei silloin voi tietenkään kuvata, mutta esimerkiksi vettä valuvat saappaat voi olla onnistunut otos. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kuvatessa pitäisi olla kirkas auringonpaiste. Myös pilvisellä ja sateisella säällä saa kuvia, jotka ilmentävät omaa tunnelmaansa. Mihin kuvaa aikoo käyttää, määrittelee millaista kuvauskalustoa tarvitaan. Hyviä kuvia voi ottaa kaikenlaisella kalustolla kännykästä järjestelmäkameraan. Kaikilla säillä voi siis kuvata jotain. Millainen on hyvä kuvaussää. Sosiaaliseen mediaan ladattavien kuvien ottamiseen riittävät hyvin kännykkäkamera ja pokkari. Kameran kuivana pitäminen sateella on tietysti oma haasteensa. Jos taas haluaa tehdä otoksistaan suurikokoisia tulosteita tai julkaista kuvia lehdissä, on järjestelmäkamera ainoa, jonka kennon kyky toistaa värejä ja informaatiota on riittävä. Valo on onnistuneen kuvan tärkeimpiä elementtejä. Kamera saa hiljentämään vauhtia ja näkemään kauneutta ympärillään. Harri Tarvainen: Näin otat hyvän retkikuvan KANTAPÄÄN KAUTTA T E KST I Maija Arosuo K U VAT Harri Tarvainen RETKI toukokuu 2019 35 Useimmat retkeilijät näpsivät matkoillaan kuvia. Ei ole sattumaa, että sanassa valokuva ”valo” tulee ennen ”kuvaa”. Esimerkiksi valo männyn rungolla tai metsäkanalinnun jätökset saavat uuden merkityksen niistä tulee elämyksiä. Silloin kun tunturin viimeinen huippu on vielä ylittämättä, hikikarpalot ovat otsalla. Auringon nousu ja lasku, aikainen aamu ja ilta, ovat hienoja kuvaushetkiä. Kuvaava retkeilijä on yleensä utelias näkemään asioita ja huomaa yksityiskohtia, jotka saattavat mennä muuten ohi. Miksi retkillä kannattaa kuvata
Kaikkien kuvien ei tarvitse olla teknisesti täydellisiä, kunhan ne tukevat toisiaan. Pyrin usein ottamaan samasta tilanteesta useamman kuvan, eri näkökulmista. Näin ne kertovat tarinan tapahtumasta kuvaushetkellä, ei vain sen, mitä kuvaaja näki. Mieti, mitä haluat kuvata ja astu vielä askel lähemmäs, kuten unkarilainen sotakuvaaja Robert Capa aikoinaan sanoi. Se tuo tarinaan lisää voimaa. Stailaamisella tarkoitetaan sitä, että paikan päälle viedään rekvisiittaa, joka ei oikeasti retkelle kuulu tai paikLU O kuvatarinoita kuvaamalla yksityiskohtia ja suuria kokonaisuuksia samasta tilanteesta. Hyvässä kuvassa on perspektiiviä, joka syntyy siitä, että jotain tapahtuu niin kuvan etukuin taka-alalla ja kuvassa on selkeä kohde. Yksi kuvista voi olla yksityiskohta, toinen hieman laajempi otos, kolmannessa voi olla mukana henkilö. LU O N N O S SA otetut potrettikuvat ilmentävät myös ihmisen luonnetta.. Saako retkikuvia ”stailata”. Miten luot kiinnostavia tarinoita. Valo on kuvan sielu. Hän kuoli astuessaan miinaan, joten kannattaa katsoa kuitenkin myös eteensä. Esimerkiksi kuvasarja nokiset kädet – nuotio – ihminen nuotiolla auringonlaskussa voisi olla kiinnostava. Mene lähemmäksi kohdetta. KANTAPÄÄN KAUTTA RETKI toukokuu 2019 36 Mitä teen, jos tuntuu, ettei kuvissani ole mitään kiinnostavaa. Rajaa tarkemmin
Monet paikat ovat tulleet tutuiksi juuri näiden ”Instagram-retkeilijöiden” kautta. Toisaalta nämä ihmiset eivät ehkä ikinä olisi lähteneet luontoon muuten ja saattavat kerran kokeiltuaan innostua pidemmillekin retkille. Mielestäni on jokaisen oma asia, miten haluaa kuvata ja retkeillä. Kuvien muokkaamiseen on olemassa monia helppoja ohjelmia, puhelimessakin, vaikkapa Snapseed. Onko kuvien muokkaaminen jälkikäteen eettistä. KANTAPÄÄN KAUTTA RETKI toukokuu 2019 37 ka siistitään kuvauskuntoon. Jotkut ajavat autolla lähimmälle parkkipaikalle, ottavat mukaansa kassillisen asusteita ja varusteita ja kokeilevat niitä parhaan kuvan saamiseksi Instagramiin. Esimerkiksi Norjan Trolltungan kävijämäärä nousi 500 retkeilijästä 40 000 vierailijaan viidessä vuodessa Instagramin innoittamana. Toisille retkeily on pelkkää hikeä ja verta, joka täytyy ikuistaa juuri sellaisena kuin se on, ja sekin on sallittua. Niillä K U VA L L A voi luoda illuusion asioiden suuruudesta.
Tai laita kamera kokonaan pois. Parhaimmillaan valokuvaus syventää luontokokemusta. Luontokuvakilpailuissa on omat säädöksensä, jotka ovat paljon tarkemmat. Kuvat näyttävät sitä kautta kiinnostavammilta. Toki kannattaa miettiä, missä menee raja esimerkiksi värikylläisyyden kanssa, jottei kuva ala näyttää epäaidolta. Varsinkin järjestelmäkameran kanssa ”sohlaaminen” vie huomiota muulta retkeilyltä. Liiku kohteen ympärillä, leikittele kameralla, ota yksityiskohtia, laajoja otoksia, laita kamera vinoon, rajaa kohde reunaan tai keskelle… Voiko kuvaamisesta tulla stressi tai pakkomielle. K U VA A N tuo mielenkiintoa selkeä aihe ja kolmiulotteisuus, joka syntyy, kun sekä etuettä taka-alalla on mielenkiintoista nähtävää.. KANTAPÄÄN KAUTTA RETKI toukokuu 2019 38 voi esimerkiksi lisätä kontrastia tai tehdä kuvasta mustavalkoisen. Miten saan otettua sen eeppisen retkikuvani. Automaattiasetukset ovat ihan sallittuja, käytän itsekin luonnossa ollessani niitä paljon. Voi. Se toimii muistilehtiönä ja tekee kunniaa luontohavainnolle. Kokeile retkeillä välillä ilman kameraa ja mieti kummasta nautit enemmän. Samasta kohteesta kannattaa ottaa useita kuvia eri kuvakulmista: läheltä, kaukaa, ylhäältä, alhaalta, sivulta. Kuvaa siis paljon. Kuvauksen ei tulisi häiritä luontoelämyksestä nauttimista. Kuvaamisen pitäisi olla vähän samanlainen tilanne kuin autiotuvan vieraskirjan kirjoittaminen: sinetöit, että olit paikan päällä, muttet halua ottaa stressiä tarinan kirjoittamisesta. Eli jotta voin toimittaa asiakkaalle 30 hyvää kuvaa, olen ottanut 3000. Jos laittaa kuviaan tällaisille foorumeille, tulee noudattaa niiden linjauksia. Ammattivalokuvaajana onnistumisprosenttini on noin yksi. Jos turhaudut teknisesti, käytä kameran automaattiasetuksia. Varsinkin, jollei hallitse välinettä, jolla kuvaa, tai jos yrittää dokumentoida kaiken näkemänsä. Kuvaa sitten vain silloin, kun se tuntuu mukavalta. ”Hieromalla” kuvasta voi tulla hieman parempi, mutta se voi viedä hetkestä pois liian paljon. Minusta ei tarvitse ajatella, että niiden käyttö olisi mitenkään väärää, kun retkikuvia laittaa vaikka sosiaaliseen mediaan
Heidät ohjattiin kuorma-autojen lavalle matkalle kohti tuntematonta. Nykyisillä otsalampuilla näkee kuin päivänvalolla. Teknologia on tehnyt suunnistuksesta yleisöystävällistä: Rastit leimataan sähköisesti. Kesällä 1951 viesti järjestettiin jo nykymuotoisena eli lähtö, vaihdot ja maali sijaitsivat samalla alueella, mikä helpotti kisan järjestämistä merkittävästi. Omaa vuoroa makuupussissaan odottavat saavat kännykälle joukkuekavereidensa väliajat. Ensimmäiset autot pudottivat lastinsa Vantaan Ruskeasannassa ja muut jatkoivat ensimmäisen Jukolan viestin vaihtopaikoille Tuusulaan, Keravalle ja Sipooseen. Vaativa rata, itsetehtyjen otsalamppujen rikkoutuminen ja yön sateessa muussautuneet kartat katkaisivat monen joukkueen taipaleen. Klassikko oli syntynyt! Seuraavana vuonna pihkaniskat lähtivät liikkeelle Kiven syntymäkodin maisemista Nurmijärven Palojoelta ja maaliin Vantaan Pitkäkoskelle selvisi 45 joukkuetta. Silloin he saavat kirmata samoilla rasteilla maailman valioiden kanssa, mikä tekee tapahtumasta erityisen kiehtovan. Kartan ja kompassin avulla taiteillen pääsee iloitsemaan rastilipun löytämisestä kymmeniä kertoja. Silti suunnistuksen haasteet ja ilonaiheet ovat samat kuin vuosikymmenet sitten. RETKI toukokuu 2019 40 LUONNOSSA P arhaaksi suomenkieliseksi romaaniksi usein ylistetty Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on innostanut monen alan toimijoita. Ohjelmaan lisättiin naisille Venlojen juoksu, joka muutettiin myöhemmin viestiksi. Jussien osuudet ovat pituudeltaan 6-17 ja venlojen 5-9 kilometriä, joten ylämäkiä puuskuttaessaan tulee kerta toisensa jälkeen luvattua itselleen, että seuraavana vuonna lähden matkaan paremmin valmistautuneena.. Vain 15 veljessarjaa selviytyi maaliin asti, mutta suunnistajat olivat innoissaan. Suunnistuskisaan uskaltautui 41 seitsemän hengen joukkuetta. Viime vuonna Hollolan suppamaastoissa kisasi peräti 1901 jukolaja 1632 venlajoukkuetta. TEKST I JA KUVA Mikko Lamminpää Yöjuoksu Yöjuoksu Viikko ennen juhannusta järjestettävä Jukolan viesti on kasvanut lähes 20 000 suunnistajan suurtapahtumaksi. Kärkijoukkueet kantavat gps-lähettimiä, joten niiden etenemistä voi seurata kisakeskuksen videotaululta tai kotikatsomossa. Kansallisteatterin edustalla olevan Kiven patsaan luo kerääntyi 70 vuotta sitten joukko hermostuneita nuorukaisia. Suurin osa osallistujista on tavallisia kuntoilijoita, retkeilijöitä ja kaveriporukoita, jotka verestävät suunnistustaitojaan muutaman kerran iltarasteilla ennen kauden ainoaa kilpailuaan
päivälippu 2e www.ennakkolippu.com tai portilta Perjantai 7.6. klo 10-16 Messut avoinna Liput Ryhmäliput (min. klo 12-18 Lauantai 8.6. Aikuiset päivälippu 10e Viikonloppu pe-su 20e Lapset 2-12v. klo 10-18 Sunnuntai 9.6. 10 henkilöä) tiedustelut myynti@pirkanmaaneramessut.fi
Mukana Pohjois-Suomen Erämessuilla
RETKI toukokuu 2019 43 44 MELO NTA ANTA A TIUK AT VATS ALIHA KSET retket 4 2019 NRO OLEN 22-VUOTIAS, JA ENSIMMÄISTÄ KERTAA VIIKON OMILLANI METSÄSSÄ. Haiseva lihapulla ja muita yllätyksiä, s. 62 ”
Kun niihin sopeutuu, kajakilla saa unohtumattoman näkökulman Huippuvuorten jylhänkaruun luontoon.. Olosuhteet arktisessa kesässä poikkeavat monella tapaa kotoisista vesistä. Meren ollessa sula on kajakkiretkeily myös hyväkuntoisen melojan ulottuvilla. RETKI toukokuu 2019 44 MELONTA HUIPPUVUORILLA TEKST I JA KUVAT Mikko Tahvanainen Huippuvuoret Huippuvuoret – hyinen helmi – hyinen helmi Huippuvuorten arktinen kesä on lyhyt, mutta tulvillaan valoa
Se on pikkuruinen kupla, jota ympäröi kesyttämätön, Hollannin ja Belgian kokoinen erämaa. Mikään ei estä lähtemästä omatoimisesti, mutta lupien ja logistiikan järjestely vaatii aikaa ja panostusta. Tämä pieni parintuhannen asukkaan norjalaiskaupunki on saariryhmän ehdoton keskus ja sydän, jonka kautta lähes jokainen tulija Huippuvuorille saapuu. Seitsemän päivän mittainen retki on alkamassa. Yllättäen olen ryhmän ainoa ”turisti”. Jäätiköiden vetovoimassa piilee vaara Kun saamme kajakit venematkan jälkeen vesille, suuntamme ensimmäiseksi pohjoiseen kohti Kapp Wijk’ ia josta leikkaamme luoteeseen yli Dicksonfj ord-vuonon AU R I N KO ei kesäaikaan laske horisontin alapuolelle neljään kuukauteen, ja elokuun loppupuolelle saakka valoa riittää vuorokauden ympäri. Omatoimiset ryhmät ovat vain pieni vähemmistö kaikista Huippuvuorten retkeilijöistä, mutta heistä koostuu valtaosa vuosittaisista etsintäja pelastuskustannuksista. Pääopas ja apuopas, viisi osallistujaa. Mukana täytyy myös olla järeäkaliiperinen kivääri. Longyearbyen katoaa vuorten taa. Kolme yksikköä ja kaksi kaksikkoa. Kuivapukujen päälle vedämme vielä paksut suojahaalarit pari tuntia kestävän kuljetuksen ajaksi. Longyearbyenissa voi asua mukavasti hotellissa, ottaa taksin lentokentälle, istua iltaa baareissa ja shoppailla tax free -vaatteita kävelykadun pätkällä, mutta tämän kuplan ulkopuolella vallitsevat toiset lait. Tämä on vain hyvä uutinen: meistä kaikilla on siten kokemusta näillä vesillä melomisesta ja kylmissä olosuhteissa toimimisesta. Vain pitenevät varjot viestivät lähenevästä syksystä.. Muut asuvat ja työskentelevät pysyvästi Huippuvuorilla. Vaivattomin, ja suurimmalle osalle ainoa, tapa onkin osallistua eräoppaan vetämiin ryhmiin. RETKI toukokuu 2019 MELONTA HUIPPUVUORILLA 45 E lokuun alun aurinko nostaa päivälämpötilan Longyearbyenissä kuuteen asteeseen. Kajakkeja ei Huippuvuorilla ole vuokrattavissa, joten oma kalusto on rahdattava perille. Lähtöpaikka on Isfj orden-vuonon pohjoisreunaan rajoittuva Dickson Landin eteläkärki. Meidän porukkamme on norjalais-suomalais-saksalais-australialainen. Jääkarhuja on Huippuvuorilla enemmän kuin ihmisiä, ja vaikka lähikohtaamisen todennäköisyys ei ole suuri, vaara on todellinen. Huippuvuoret ei ole sooloilijan paikka. Jo perusturvallisuus vaatii melomista ryhmänä. Seitsemän hengen melojaporukkamme siirtää trailerista kajakkeja avoveneeseen
Sveabreen, Wahlenbergbreen, Nansenbreen... Vasta viikon toisella puoliskolla Huippuvuoret näyttää tavanomaisemmat kasvonsa: alhaalla roikkuvat pilvet, jotka käärivät vuoret harmaaseen vaippaan, tihkuisen sateen, esteettä puhaltavan tuulen. Sää on suosiollinen. Tällaista on kajakilla mahdollista kokea ainoastaan pohjoisimmilla tai eteläisimmillä leveysasteilla. Ensimmäiset päivät saamme nauttia auringosta ja leppeästä merenkäynnistä. Turvasyistä on kuivapukua käytettävä aina. Melomme koko viikon pitkälti Ekmanfj ordin ja sen lähivuonojen maisemissa, mutta reittimme ja yöpymispaikkamme eivät ole ennalta kiveenhakattuja. Jäätiköiden mahtavuus vetää puoleensa kuin magneetti. Huippuvuorten pinta-alasta kuusikymmentä prosenttia on jäätikköä. Päivän mittaan päätämme yhdessä mitä kautta ja miten pitkälle kulloinkin melomme. Mutta jäätikön reuna on kuin tuli: liian likelle ei pidä uskaltautua. Katedraalimaiset, sinisen sävyjä heijastavat rosoiset seinämät ovat hitaassa liikkeessä ja jänn t M u t MELONTA HUIPPUVUORILLA Y H T E I ST YÖ auttaa kun kajakki karahtaa kiinni matalikolle.. Retken kuluessa melomme viiden suuren mereen laskevan jäätikköseinämän kautta. RETKI toukokuu 2019 46 suun. Vuorokauden keskilämpötilan ollessa kesällä +5 astetta ei ole yllätys, että merivesi on kylmää. Monta kertaa kuuluu kuin ukkosen jyrähdys, kun paloja kymmenien metrien korkuisesta jääseinämästä romahtaa alas mereen
Kajakissa istumisen vastapainoksi kävelemme paljon tutkien vuorten rinteitä ja laaksoja varoen tallomasta hentoja kukkia, jotka kesäisin täplittävät karua maaperää. Alkuvaiheessa ”ihan hyvää”, reissun puolivälissä ”no jaa”, ja lopussa ”ei kiitos enää tätä!” Illan sapuskat sen sijaan valmistamme herkullisemmista tarveaineista. Käytännössä muuta vaihtoehtoa ei ole, ellei nuku taivasalla. Valtias jättää jälkensä Aamuisin ennen lähtöä täytämme termospullot kuumalla vedellä lounasta varten. Hyvän telttapaikan löytäminen ei sekään ole itsestäänselvyys. Myös suuret kelluvat lohkareet ovat arvaamattomia. Jääkarhua emme viikon aikana kuitenkaan kohtaa. MELONTA HUIPPUVUORILLA T E LT TA PA I K A N tärkeimpiä kriteerejä ovat esteetön näkyvyys ja likeltä löytyvä juomakelpoinen vesi.. Siperiasta rantautunutta ajopuuta sentään voimme rannoilta kerätä iltanuotioon. Enin osa niiden massasta on veden alla ja kun vesi hitaasti syö jäätä, lohkare saattaa äkkiarvaamatta kellahtaa uuteen asentoon tasapainoa hakiessaan. Leiripaikan tärkeä kriteeri on myös hyvä näkyvyys joka suuntaan. Vastapainoa melonnalle Yövymme teltoissa. Monasti jyrkästi suoraan vedestä nousevat kalliot tai pitkä jäätikkö estää rantautumisen usean kilometrin matkalta, tai väärä tuulensuunta ja aallokko tekevät operaatiosta hankalan. Kajakin kyljet ja mela kolisevat. Avoimia mökkejä, joita on lupa käyttää muuhunkin kuin hätämajoitukseen, on Huippuvuorilla harvassa. Menyyn huipentuma on perunamuusia ja paikallisen villiporon lihaa. Likeltä löytyy myös hylkeiden jäänteet; luut on kaluttu puhHyvän telttapaikan löytäminen ei sekään ole itsestäänselvyys. Koska meillä on matkassa kaksi kivääriä, tarvittaessa hajaannumme: toinen ryhmä veden, toinen ajopuun hakuun. Pasta carbonaraa, chili con carnea, currykanaa, couscousta... Matalikkoja on paljon, eikä ole poikkeuksellista, että kajakki karahtaa pohjasta kiinni kaukana rannasta. Pienempää sälää on jäätiköiden edustalla paikoin niin runsaasti, että väylän joutuu hakemaan lohkareitten ja sohjon lomitse. Muutaman kerran kiven takaa kurkistaa pörröinen napakettu harmaanrusehtavassa kesäasussaan. Mihinkään mikä maastoon on jätetty ennen vuotta 1945 ei tule lain mukaan koskea. Karttaan merkityt purot ovat kuivuneet tai vesi on sortuman myötä muuttunut mutaiseksi. Entisiä ansastajien ja valaanpyytäjien majoja, tai niiden jäänteitä, näkyy rannoilla satunnaisesti, mutta hökkelit ovat suojeltuja muinaismuistoja eikä niihin pidä kajota. Jälkiä kylläkin, isot tassun painaumat kahdesti. Ei maisemien ihailuun, vaan jääkarhujen varalta. Välistä kelvollisen veden löytäminen telttapaikan lähistöltä vaatii pitkän etsinnän. Kasvillisuus ei Huippuvuorilla ole näköeste – mikään ei kesälläkään kasva muutamaa kymmentä senttiä korkeammalle – mutta maaston muodot saattavat synnyttää ikäviä katvealueita. Sveabreenin edustalla näemme, kuinka viidenkymmenen metrin päässä ison kuorma-auton kokoinen möhkäle kaatuu, painuu kohisten veden alle vain syöksähtääkseen ryminällä takaisin pintaan. Öiksi järjestämme kiertävät vahtivuorot. Lounas on kuivamuonaa, samaa retkeilijän peruskauraa mitä Suomessakin. Emme kuljeta kajakeissa ylimääräisiä vesivarastoja, vaan iltaa ja aamua varten tarvitsemme täydennystä. Jääkarhut ovat lihansyöjiä ja hylkeitä etsiessään ne liikkuvat tyypillisesti rantaviivoja myötäillen. RETKI toukokuu 2019 47 nitteet purkautuvat epäsäännöllisin välein. Vaelluksilla kohtaamme huippuvuortenpeuroja, jotka ovat Lapin serkkujaan jykevärakenteisempia ja säikympiä
MELONTA HUIPPUVUORILLA H U I P P U V U O RT E N geologinen historia on kirjoitettu paljaisiin rinteisiin ja kerrostumia löytyy kaikilta geologisilta kausilta. Vaikka ensimmäisenä päivänä näemmekin venekuljetuksen aikana vilauksen muutamasta maitovalaasta loistavat valaat koko viikon ajan poissaolollaan. Mutta kilometreihin ei Huippuvuorilla kannata tuijottaa, eikä niitä ole järkevää ahnehtia: kiintoisat paikat ovat aina rantautumisen ja lähemmän tutkimisen väärti. Myrskylinnut lentävät meren pinnassa kajakkeja hipoen. Värikäsnokkainen ja papukaijamainen lunnikin näyttäytyy satunnaisesti. Hikeä ja kaivosten historiaa Viimeisen leiriyön nukumme Ymerbuktan vuonon rannalla Esmarkbreenin jäätikkö taustana. Mieleenpainuvimpia lintuja ovat mustavalkoiset ruokit, jotka siivillä soutaessaan tuovat mieleen pienet pingviinit. Karhu on syönyt parhaat palat, mutta viimeisen puhtaanapidon ovat hoitaneet napaketut ja linnut. Melomamme päivämatkat ovat olleet 20 – 30 kilometrin luokkaa. Nykyään valaat ovat suojeltuja, mutta populaatiot eivät ole koskaan toipuneet alkuperäisiin mittoihin. Lähimmillään hylkeen pyöreä pää pulpahtaa pintaan viiden metrin päässä kajakista. Yleisimpiä ovat juuri maitovalaat, belugat, sekä kymmenmetriset lahtivalaat. Myös tiirat, pikkukajavat, kiislat ja kihut piristävät matkantekoa. Fyysisesti viikko on ollut helpompi kuin etukäteen olin odottanut. Mikään ei jää hyödyntämättä. Mustat lempeät silmät tuijottavat tovin ja katoavat takaisin hyiseen veteen. Sedimentit kätkevät myös runsaasti fossiileja.. Aikoinaan nämä vedet olivat kuuluja runsaista kannoistaan, mutta vuosisatojen säälimätön metsästys ajoi monet lajit lähes olemattomiin. Valaiden sijaan meille pitävät seuraa lukemattomat merilinnut ja muutama utelias hylje. RETKI toukokuu 2019 48 taaksi ja nahkasta jäljellä pelkkä kurainen mytty
RETKI toukokuu 2019 49 Mieleenpainuvimpia lintuja ovat mustavalkoiset ruokit, jotka siivillä soutaessaan tuovat mieleen pienet pingviinit. MELONTA HUIPPUVUORILLA
RETKI toukokuu 2019 50 MELONTA HUIPPUVUORILLA I S FJ O R D E N -V U O N O N suulta länteen aukeaa 800 kilometriä avomerta ennen kuin vastaan tulee Grönlannin rannikko.
Viimeisenä päivänä lastaamme kajakit tuttuun veneeseen, joka on tullut Ymerbuktaan noutamaan meidät takaisin Longyearbyeniin. Merinovillaiset aluskerrastoni ovat vuoroin kastuneet hiestä kuivapuvun alla, vuoroin kuivuneet teltan katolla ja makuupussin lämmössä. Ulkoisesta rähjääntyneisyydestä huolimatta tuntuu kuin mieli olisi puhtaampi. Sitä pitää lähestyä nöyränä, omat rajat tuntien, pahimpaan varautuen. Huippuvuoret on kuin jäinen simpukka. I K I R O U DA N pinta sulaa kesäkuukausina antaen tilaa niukalle tundrakasvillisuudelle.. Olemme kuivuneen suolan raidoittamia. MELONTA HUIPPUVUORILLA LO N G Y E A R B Y E N I N pikkukaupunki lentokenttineen on retkien ja vaellusten luontevin alkuja päätepiste. Vaikka sinne pääsee helposti suoralla reittilennolla Oslosta, saaret itsessään eivät avaudu ilman ponnistuksia. Se lumoaa, ja joskus tuhoaa. Boheman. Viikko ilman kännykkää, ilman nettiä, ilman uutisia kaukaisesta maailmasta. Ja kuin kirsikkana kakun päällä ne unohtumattomat yön tunnit kun seisoo yksin jääkarhuvahdissa, ympärillä vuoret ja meri ja leirin hiljaisuus, huikaiseva äärettömyys. Pelkällä tuoksullaan ne huutavat päästä pesukoneeseen. Arktinen kauneus voi olla armotonta. Toinen puolisko haluaisi jatkaa vuonojen samoamista, toinen hellii jo ajatusta suihkusta ja puhtaista vaatteista. yassa pistäydymme katsomassa Soren Zachariassenin, tromssalaisen hylkeenpyytäjän, perustamaa hiilikaivosta, josta vuonna 1899 ensi kerran vietiin hiiltä myytäväksi manner-Norjaan. RETKI toukokuu 2019 51 Reittimme varrelle mahtuu paljon Huippuvuorten historiaa, ansastajien majojen lisäksi myös yrityksiä porata öljyä ja louhia hiiltä. Huippuvuoret on Euroopan äärimmäinen laita. Sen kuoren raottamiseksi on tehtävä työtä, mutta sisältä paljastuu helmi. Tuntemukseni ovat kaksijakoiset. Viikko ulkoilmaa, viikko yksinkertaisia rutiineja ja samanhenkistä seuraa iltanuotiolla
RETKI toukokuu 2019 52 ERTTETVÁRRI TEKST I JA KUVAT Eerikki Rundgren Erttetvárrin kivikaarre Erttetvárrin kivikaarre – kulttuuriaarre erämaassa – kulttuuriaarre erämaassa Paistunturin erämaassa, parikymmentä kilometriä Utsjoen kirkolta länteen, sijaitsee vanha poroerotuspaikka. Matka kivikaarteelle halki erämaan on paitsi vaativa vaellus myös kulttuurimatka menneisyyteen.. Tunturin rinteeseen kivistä ladottu aita on vaikuttava näky, eikä vähiten syrjäisen sijainnin ja maisemien vuoksi
Notko on kymmenisen metriä alempana vain parinkymmenen metrin päässä sijaitsevan lammen vedenpintaa. Jätämme polun ja käännymme lounaaseen. Sormet kartalla siirtyvät yksi toisensa jälkeen Sirddaráhppát-rotkolaakson latvoille. Luonnon keskellä eläneille ihmisille maisema on ollut osa kulttuuria. Paikka osoittautuu kauniiksi, joskin myös hyvin erikoiseksi. Vieressä solisee lähteistä alkunsa saava puro ja ympäröivät jyrkkäreunaiset harjut antavat suojaa pahimmalta tuulelta. Kiemurat korkeuskäyrissä ja merkinnät peuranpyyntikuopista kielivät muinaisen jäätikkövirran synnyttämistä hiekkaharjuista ja -kankaista. L E I R I suojaisassa paikassa nostaa hymyn kaikkien kasvoille.. RETKI toukokuu 2019 ERTTETVÁRRI 53 S euraamme Námmá ohkan kurusta ylös avoimelle tunturiylängölle nousevaa polkua. Laskeudumme harjulta alas notkoon. Maisemiltaan todella kauniissa Sirddaluoppalissa olisi hienoja telttapaikkoja vaikka kuinka paljon, mutta kova tuuli ei houkuttele leiriytymään avoimelle paikalle. Pystytettyämme teltat ja syötyämme päivällisen lähdemme tutustumaan läheiseen Goahppelasjavren autiotupaan. Ávžegeašoaivin rinteiden avautuessa silmiemme edessä pysähdymme lukemaan karttaa. Leiripaikka ei voisi silti täydellisempi olla. AVO I M E S SA tunturimaastossa tuulta pitäville vaatteille voi olla tarvetta keskellä kesääkin. Pieni notko lampea ja purolaaksoa erottavan kapean harjun toisella puolella sen sijaan näyttää hyvältä. Nämä antavat luvan odottaa tasaisia teltan paikkoja
Pettymykseksemme puro notkon pohjalla on kuivahtanut, minkä myötä haave leiripaikasta Erttetvárrin rinteessä haihtuu ilmaan. Samaa reittiä, jota mekin seurasimme Ávžegeašoaivin rinteelle saakka. Molemmat seurueet ovat tulleet tuvalle Mantojärven kirkkotuvilta Utsjoen retkeilyreittiä. Tunturissa tuulee Hakeudumme pieneen notkoon tuulelta suojaan. Tankattuamme hieman energiaa nostamme reput uudelleen selkään. Kipuamme pienen harjanteen yli ja lähdemme seuraamaan etelään laskevaa, samalla tapaa kuivaa puronotkoa. Poluista päästyämme tarkoituksemme on kuitenkin pysytellä niiden ulkopuolella. M A I S E M I E N ohella Erttetvárrilla tekee vaikutuksen kivikaarteen vaatima työmäärä.. Pitkän ja kapean rotkojärven eteläpäässä sijaitsevan tuvan pihalla on kaksikin eri porukkaa pystyttämässä telttoja. PA I ST U N T U R I N erämaassa täytyy varautua kahlaamaan yli lukuisista pienistä joista. Erttetvárri on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriperintökohteeksi. RETKI toukokuu 2019 54 ERTTETVÁRRI Tupa vetää retkeilijöitä puoleensa. Jossain vaiheessa siinä täytyy tulla vastaan virtaavaa vettä
Matka kivikaarteelle halki erämaan on ollut paitsi vaativa vaellus myös huikea kulttuurimatka menneisyyteen. Pieniä jokia on paljon mutta järvet ovat vähemmässä. Ympyräreitillä on pituutta 35 kilometriä ja sen varrella on Goahppelasjavren autiotuvan lisäksi kolme tulentekopaikkaa. Etelässä avautuu Njiðggujeaggin ja lännessä Li kinjeaggin suoalueet. Vieressä lorisee kirkasvetistä vettä ja kumpare antaa hieman suojaa kovalta tuulelta. Pienen kumpareen kupeessa on juuri kahden teltan mentävä tasainen läntti. Erämaa-alueen maisemaa hallitsevat karut tunturikankaat ja -koivikot sekä aapaja palsasuot. Toisaalta kesäkuun pari ensimmäistä viikkoa olivat hieman tavanomaista lämpimämpiä. TIEDÄ JA MENE Utsjoki Norja Suomi Erttetvárri Erttetvárri Bádošoaivi Goahppelašjávri Námmájávri Sirddaluoppal vaellusreitti 5 km Kevo Paistunturin erämaa-alue Skuolff e opman itäpuolella meitä viimein onnistaa. Teltat pystytämme kuitenkin yksi kerrallaan, sillä sen verran kovaa tuuli käy avoimella tunturiylängöllä. Juhannuksesta on ainoastaan pari päivää mutta olemme pukeutuneet untuvatakkeihin ja pipoihin. Takana kohoaa Erttetvárrin tunturiselänne ja tämän toisella puolella Norjan lumipeitteiset suurtunturit. Kivinen aita erottuu lopulta selvästi avoimella tunturinrinteellä. Erämaa-alueella leirityminen ja tulenteko ovat kuitenkin sallittuja kaikkialla. Yritämme käydä ajoissa nukkumaan ollaksemme seuraavana päivänä levänneitä. Kulttuurimaisema ilman ihmisiä Skuolff e opman päälle kivuttuamme alamme tähyillä Erttetvárrin rinteitä. Erttetvárri, kuten tästä kymmenisen kilometriä luoteeseen sijaitseva samoin Pieskin rakentama Bádošoaivin kaarrekin, on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriperintökohteeksi. Yhden meistä löydettyä kivikaarteen kiikareillaan osaamme muutkin hakea sitä silmillämme. Muinoin luonnon keskellä ja luonnosta eläneille ihmisille maisema on ollut tärkeä osa kulttuuria. × Erttetvárrin kivikaarteen on rakentanut Iivari Niilanpoika Pieski 1800-luvun puolivälissä. Paistunturin erämaassa villejä tunturipeuroja tiedetään pyydetyn vielä 1800-luvun loppuvuosina. × Utsjoen retkeilyreitin lähtöpisteet ovat Utsjoen kirkonkylällä ja Mantojärven kirkkotuvilla. 1850-luvulla nykymuotoinen suurporonhoito syrjäytti elinkeinona aina kivikaudelta saakka harjoitetun peuranpyynnin. Illalla tuuli alkaa vihdoin osoittaa tyyntymisen merkkejä. Ennen nykymuotoista poronhoitoa alueella pyydettiin tunturipeuroja. Vetäydymme teltoista toisen suojiin valmistamaan illallista. Katsottuamme jonkinlaisen reitin alempana avautuvan suon poikki suuntaamme askeleemme länteen. Kivistä käsipelillä ladotun aitauksen eli kaarteen on arveltu alunperin rakennetun peuranpyyntiin, ja vasta myöhemmin muutetun porojen erotusaidaksi. Avoimessa tunturimaastossa tuuli vie voimia, kun energiaa kuluu pelkästään saadakseen äänensä kuuluville. × Sirddaluoppal keskellä kivisiä ja karuja tunturiylänköjä on kuin keidas erämaassa. Tavoittelemamme Erttetvárrin kivikaarre on enää parin kilometrin päässä. Seuraamme johdinaitaa eli siulaa kuin peurat konsanaan varsinaisen aitauksen sisälle. Sirddaluoppalin kahdeksankymmentä peurakuoppaa käsittävä pyyntijärjestelmä lienee suurin Paistunturin erämaa-alueella. Tämä olisi enemmän kuin tervetullutta parin kovatuulisen päivän jälkeen. Erämaa-alueen keskellä on Kevon luonnonpuisto. TA I VA A N selkeneminen ja tuulen tyyntyminen tietävät kylmää yötä.. Istuudumme alas ihailemaan niin kaarretta kuin maisemiakin. Sirdda merkitsee siirtymää jutamamatkalla eli paikalla lienee leiriydytty. Kaukana lounaassa maisemaa hallitsevat Paistunturit. RETKI toukokuu 2019 55 ERTTETVÁRRI Erttetvárri × Paistunturin 1570 neliökilometrin erämaa-alue sijaitsee Suomen päälaella Utsjoella ja osin Inarissa. Villit peurat alkoivat toki muutoinkin olla vähissä, kun Norjasta Suomen suuriruhtinaskunnan puolelle siirtyneet pohjoissaamelaiset metsästivät loputkin villitsemästä omia puolikesyjä porojaan. Ylä-Lapissa eletään yhä alkukesää, eikä kylmät ilmat tähän aikaan vuodesta ole mitenkään tavattomia
Hän on ekologi, joka tekee väitöskirjaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. TEKST I JA KUVAT Mari Jannela Iloista melontaa Iloista melontaa Inarijärvellä Inarijärvellä Rovaniemen melojattarien rantauduttua Nellimiin jäävät kaakkurit äänenkäytössä toiseksi. Parempi kehua, että tee näin kuin sanoa älä tee näin. Suunnistusvuorot jaetaan päivittäin. Nuorta positiivista matkanjohtajaa vaivaa ajatus kuumuudesta. Melontaretkeen Inarijärvellä kuuluu myös kepeää hepsuttelua, mustikoiden keräämistä ja joogaa.. Inarijärvessä on sinilevää. Seuramme on perustettu vuonna 1985 ja nykyisin olemme keskittyneet retkija koskimelontaan,” Rovaniemen Melojien rahastonhoitaja-jäsenvastaava Annaliisa Issakainen kertoo. Helle on jatkunut jo kolme viikkoa. Pakkaaminen käy tottuneesti. Aurinkorasva tuoksuu kilpaa horsman kukkien kanssa. ”Älä ole huolissasi, tulen kanssasi”, Sirke huolehtii suunnistusvastuullisesta. Tälläkin reissulla, kun on mukana yksi mies, tulee varmistaa, että hänelläkin on hyvä olla. Päivämatkat vaihtelevat 1527 kilometrin välillä. ”Meidän seurassa on tällä kertaa 106 jäsentä, joista 74 on naisia. Karismaattinen johtaja Joukon johtaja on pitkänhuiskea Sirke Piirainen. Näkee, ettei nyt olla lähdössä ensimmäistä kertaa vesille. Tämän johtajanaisen erottaa karismastaan jo ensi askelilla. On hienoa nähdä porukan innostuvan, kannustaa heitä ja tehdä retkeilystä helppoa,” hän kertoo matkanjohtajuudestaan. Siksi mennään aina positiivisen kautta. Ääni on hento, mutta katse ja elekieli ohjaavat retkeen osallistuvaa. RETKI toukokuu 2019 56 HYVÄNTUULEN MELONTARETKI K aksitoista naista ja yksi mies pakkaavat Ivalon Nellimissä kajakkeja viikon retkeä varten. Iltaisin käydään läpi merimerkkejä ja jaetaan retkeilyvinkkejä. ”Välillä iskee ilmastoahdistus, voiko lapsia hankkia tähän maailmaan!” Sirke parahtaa. Joukkio on jakautunut majoitusja ruokaryhmiin. ”Matkanjohtajuus vaatii pelisilmää. Tulee nähdä, kuinka kemiat toimivat. Melonnan suosion kasvu naisharrastajien keskuudessa näkyy Rovaniemen Melojissa
”Harjoittelemme tehokasta eteenpäin melontaa asettumalla toistemme vastukseksi. Siinä kun yrittää edetä, huomaa kyllä, koska toinen Kerrotaan onnistumisista ja kannustetaan kultaiseen keskitiehen ekologisessa elämäntavassa.. Pahtaansalmensaaren rannassa hän pitää pelastautumisharjoituksen ja näyttää kuinka kajakkiin noustaan vedessä. Ei kannata rajoittaa elämäänsä jyrkkyydellä ja muita arvostelemalla. RETKI toukokuu 2019 HYVÄNTUULEN MELONTARETKI 57 ”Jos ei ajattele niin radikaalisti, voi vain todeta, että Lapin luonto muuttuu. ”Positiivisesti ajateltuna voimme kääntää homman päälaelleen eikä heittää kirvestä nurkkaan. Voimamelontaa ja muuta tekniikkaa Retken toinen ohjaaja Katriina Uljas-Rautio pitää kiinni Kerttu Hakokönkään kajakin perästä niin, että hän itse on poikittain Kertun kajakkiin nähden. Helteestä on myös hyötyä, kun harjoitellaan vedessä. Kerrotaan onnistumisista ja kannustetaan kultaiseen keskitiehen ekologisessa elämäntavassa. Kiirunat lähtevät ensimmäisenä ja pohjoisen kasvien tunturilajit. Tilalle tulee lajeja etelästä”, hän toteaa rauhallisemmin. Kerttu yrittää meloa eteenpäin minkä pystyy ja Katriina roikkuu kajakin perässä poikittain. Voi vähentää lihan syömistä vaikka yksi kasvispäivä viikossa,” hän pohtii. Hän pyöräyttelee eskimopyörähdyksiä hyvin tottuneesti ja saa monen muunkin näyttämään taitojaan. Kajakit muodostavat siis T-kirjaimen
Pohjolan naiset ovat kerääntyneet iltanuotiolle. Sitten on valtava portti. Vankileirin portin kupeessa on geokätkö. Rannalta kuuluu kannustushuuto: ”Melonta ei kasvata habaa, vaan antaa tiukat vatsalihakset”! Huumorilla eteenpäin Päivällisnokosille telttaan nukahtanut herää ääniin. Siihen Katriina Uljas-Rautio vastaa nauraen: ”Rovaniemen Melojien yksi keskeinen tunnusmerkki R O M A H TA N E I TA H A R M A I TA hirsirakennuksen jäänteitä, ruostunutta piikkilankaa aidan monissa kerroksissa, aita taipuu muutaman metrin korkeudessa sisäänpäin – tämä ei ole mikään silmiä hivelevä löytö, vaan pikemminkin selkäpiitä karmaiseva. Tosiasia kuitenkin on, että huono tekniikka voi pilata koko nautinnon, kun paikat kipeytyvät niin, että melominen muuttuu tuskaiseksi ja matka ei taitukaan enää entiseen malliin”, hän toteaa. ”Sosiaalinen puoli on vahvassa asemassa näillä retkillä. ”Retkeä ei tule pilata liialla tekniikkanipotuksella. Tuosta portista ovat käyneet saksalaisten vangitsemat venäläiset jatkosodan aikaan. Tämä Inarijärven Kaamassaaren Adreasnuoran koillisrannalla sijaitseva vankileiri on ollut yksi lukuisista leireistä Inarin alueella. On liikuttava varoen, ruosteista piikkilankaa on maassa ja kokonaisia piikkilankakeriä könöttää louhikossa. Kuulakkaalla äänellä hän ohjeistaa selkeästi, kuinka melotaan. Kännykät laitetaan kiinni ja kuunnellaan iltanuotiolla tarinoita. Kirjailija Seppo Saraspää on kirjoittanut aiheesta romaanin Leiri maailman laidalla. Metsässä on portti A N N A L I I SA Issakainen ja Minna Liiten tunnelmoivat vankileirissä .. RETKI toukokuu 2019 58 HYVÄNTUULEN MELONTARETKI hellittää ja tehokas eteenpäin melonta tuntuu sen jälkeen ihan lastenleikiltä”, Katriina Uljas-Rautio selventää tilannetta. Inarijärvellä uiskentelee äänekäs parvi kaakkureita, mutta nyt nekin jäävät toiseksi. Näitä taitoja hiotaan Kuoskervuonossa pidettävän taukopäivän aikana. Täällä vangit hakkasivat metsää ja tekivät puupinoja, joita on edelleen saaressa. Jos mahdollista kokoonnutaan yhteiseen keittiöön”, Sirke Piirainen kertoo ja ihmettelee, mistä kummasta retken toinen ohjaaja juttujansa suoltaa
K AT R I I N A N kajakin tunnisti poronsarvesta. A A M U I N E N tukkaoperaatio.. Retkillä huumori ja nauru ovat keskeisimpiä vetovoimatekijöitä. RETKI toukokuu 2019 59 HYVÄNTUULEN MELONTARETKI L E I R I Kuoskervuonossa. A N N A Hä kkinen nauttii melonnan ohessa kalastamisesta
RETKI toukokuu 2019 60 HYVÄNTUULEN MELONTARETKI on huumori, sen kaikissa muodoissaan. Jooga sopii tähän tarkoitukseen vallan mainiosti”, hän kertoo marjojen poiminnan lomassa. Puheen pulina ja naurun pulputus kuuluvat lähes joka niemeen ja notkelmaan.” Joogaa ja hepsuttelua Retken ilopilleri on fysioterapeutti ja eräopas Salla Korsulainen, joka harrastaa myös joogaa. Uidaan paljon ja ravistellaan raajoja eli hepsutellaan. ”Melontavaellus kannattaa suunnitella ja toteuttaa oman kehon kyvyt ja rajoitteet tuntien ja kehoa kuunnellen. Tärkeintä on nauttia luonnosta ja pysyä ehjänä. ”Melojan kannattaa kiinnittää huomiota meloessa hyvään ryhtiin ja takareisien liikkuvuuteen, jotta hyvä ryhti kajakissa saavutetaan, eikä selkä painuisi kumaraan”, hän muistuttaa. ”Tämä sporttinen mimmiryhmä ja Inarijärven maisemat sopivat mainiosti joogan teemaan. Retkillä huumori ja nauru ovat keskeisimpiä vetovoimatekijöitä. Meillä ei niinkään kerrota vitsejä, vaan kielellinen iloittelu, tilannekomiikka ja nauru liimaavat ryhmän aina yhteen. Häntä on pyydetty vastaamaan retken lihashuollosta. Vasikkasaarilla pidetyn päivätauon aikana osa naisista ui kauemmille kalliolle joogaamaan, osa nauttii mustikoista ja lakoista. Tämä on nyt helppoa, koska sattumalta ryhmästä puolet on joogaajia. Ryhmä muistaa ja osaa rentoutua. On hyvä varautua suunnitelman muutoksiin. Hauskuus kuuluu joskus myös kauas. R E I S S U alkaa olla lopuillaan, kohti Tissisaaria. Ei ole kenenkään huumoria tai kenenkään tarinaa, vaan se ilo ja nauru syntyvät yhdessä tarinaa luomalla. Retkillä ei ole kukkoja tunkiolla. Aamuisin kohta vesille päästyä tehdään aamuverryttelyt ja venytellään kajakeissa ja iltaisin joogataan. Melojan lihashuollossa ja venyttelyssä on tärkeää muistaa kehon kokonaisuus: kyynärvarsien lihaksisto, sormien ojentajat ja koukistajat, leveä selkälihas, selän liikkuvuus, olkanivelen lihaksisto, takareidet ja lonkankoukistajat. Onneksi luonnossa on aina ikään kuin perillä, joten hötkyily ei kannata, jos keho vaatii rauhallisempaa etenemistä, ” Salla lisää. Kaakkurien vahvat äänet kuuluvat taustalla. Tärkeintä on nauttia luonnosta ja pysyä ehjänä
Inarin luonnonystävät ry on herätellyt ajatusta perustettavasta kansallispuistosta. Omin lihasvoimin liikkujat, kuten melojat ja hiihtäjät olisivat niitä, jotka myös yöpyvät Inarijärvellä”, hän kertoo näkemyksestään. Inarissa sijaitsevassa luontokeskus Siidassa on saatavilla karttoja ja merikortteja Inarijärvelle. Nellimin erämaahotellin läheisyys ja ennuste kaatosateesta herättävät mieliteon päästä nukkumaan lakanoiden väliin. Melojat ovat kuuleman mukaan valveutuneempia, he kysyvät neuvoja harvemmin kuin muut retkeilijät. Paikallisten täytyy saada kulkea täällä vapaasti ja paikallisten kulttuuria tulee arvostaa”, hän kiteyttää ajatuksiaan kansallispuistosta. Nuotio hiipuu ja laverilta kuuluu huokaus: ”On se vaan vahva se kaakelinkaipuu!” Aamulla satelee ja melojien matka jatkuu hiljaisena. Sauna, lakanat, poronkäristys – ehkä kylmä olutkin – pistää melan tökkimään entistä tiuhemmin. Hän tuntee alueen olot ja ihmiset. Metsähallituksen erikoissuunnittelija Kirsi Ukkonen on inarinsaamenkielen maisteri, metsätalousinsinööri, eräopas sekä äiti. Matkailijoilta toivotaan kunnioittavaa käytöstä. SA L L A Korsulainen venyttelee.. RETKI toukokuu 2019 61 HYVÄNTUULEN MELONTARETKI INARIJÄRVI ON KESKELLÄ saamelaisaluetta. ”Inarijärvi on elävää kulttuuria. Inarijärvellä on saamelaisille pyhiä paikkoja, esimerkiksi Ukonsaari, joissa käy paljon matkailijoita. Toivoisin, että palveluita rakennetaan taajamiin, ei Inarijärvelle. M E TSÄ H A L L I T U KS E N erikoissuunnittelija Kirsi Ukkonen esittelee Inarijä rven karttaa Kaakelinkaipuu iskee Tunturit edessä siintävät sinisinä, kun joukko meloo Kaikunuoraa pitkin kohti Nellimiä. Inarin retkeilyalueen arvioitu kävijämäärä vuosittain on noin 200 000. Toivoisin sen säilyvän ja matkailun pysyvän maltillisena, vaikka matkailu tuo tuloa ja hyvinvointia. Sen ympärillä puhutaan kolmea saamenkieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. On luvassa viikon ensimmäiset sateet. Metsähallituksella on 15 kohdekokonaisuutta, joita huolletaan. ”Inarijärvi on helmi, se on iso, mutta herkkä. Viisi naista jää yöpymään Speinniemen kotaan, jossa on juuri sopivasti kaikille jääneille tilaa. Paikallisia huolettaa perinteinen eränkäynti, sen lisäksi että Inarijärvi on perinteinen Idea Inarijärven kansallispuistosta lisäruokapöytä, on sen henkinen merkitys mittava. Ajatukset siirtyvät kotimatkalle. Olisi parempi, että Inarijärvi toimisi matkailussa pääasiassa päiväretkikohteena, jolloin luonto kuormittuisi vähemmän. Kenenkään ei tarvitse pystyttää telttaa. Kaakelinkaipuiset ovat metsässä yönsä viettäneitä vastassa. Horsman kukatkin tuoksuvat vielä, niiden viimeinen kerros on juuri aukeamassa. Kotaan jääneet nauttivat nuotiosta, peseytyvät vielä kerran Inarijärvessä ja valmistavat ateriansa
EsimerkikH E LT E E L L Ä vettä kuluu paljon. Rukan suunnalla puroja ei enää ole, joten kaikki vesi on otettava suolammesta. Jota me ei tunneta! Se on menossa Karhunkierrokselle. E nsimmäinen vaellus pysyy muistoissa tiukasti. Siellä oli pahaa ruokaa, märkää ja ikävää. Vuonna 2005 Karhunkierros oli ensimmäinen vaellukseni, ja tein sen yksin. Tieltä polulle Laahustan metsätietä täpötäyden rinkkani kanssa pitkän matkaa, kunnes pääsen polulle. Suomussalmen jälkeen bussikuski muistaa kaikilla pysähdyspaikoilla kertoa kylän asukkaille, että meillä on täällä matkustajakin. Vuonna 2005 se oli hieman ongelmallista, mutta nykyisin mukana on vedenpuhdistin, jota lapsikin osaa käyttää.. Huvittuneisuus ja myötähäpeä vuorottelevat, enkä tiedä miten tähän pitäisi suhtautua. Kuusamossa vaihdan isompaan bussiin, eikä siellä enää kysellä. Nyt palaan reitille ja pohdin, mitkä kaikki asiat ovat muuttuneet. Hautajärvellä jännittää. Aika ei ole kullannut muistoja. Rinkka on halpa ja vähän repsotti, Trangia lainattu ja painava. Kun ensimmäinen vastaantulija yht’äkkiä tupsahtaakin eteeni kapealla metsäisellä polulla, säikähdän. Tuolloin kyse oli pakkovalinnasta, mutta nykyisin olisin bussikyyteineni trendikäs ja tiedostava kansalainen. Karhunkierros on Suomen suosituimpia reittejä, mutta Hautajärvellä reitin suosio ei kuitenkaan näy. RETKI toukokuu 2019 62 PALUU KARHUNKIERROKSELLE TEKST I JA KUVAT Marika Varpenius Haiseva Haiseva lihapulla lihapulla ja muita yllätyksiä ja muita yllätyksiä Aloitin vaellusharrastukseni Karhunkierroksella 13 vuotta sitten. Rinkka painoi aivan liikaa enkä ollut tottunut kävelemään pitkiä matkoja jäykillä kengillä rinkan kanssa. Nyt otan mukaan 12-vuotiaan tyttäreni ja palaan reitille katsomaan, mikä kaikki on muuttunut. Matkalla Vuonna 2005 kesätöitä tekevänä opiskelijana joudun lainaamaan ison osan varusteista. Rahaa kuluu Kansallispuistojen rakenteita uusitaan vuosittain, ja tunnelmallisia pitkospuita on korvattu soraamalla polkuja. Vastaantulija on saksalainen ja vakuuttunut siitä, että Kuusamon hyttyskanta on erikoistunut veriryhmään B+. Polku on kapea ja metsäinen, eikä ensimmäiseen vuorokauteen vastaan tule ketään. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Hiljaisuus on samalla pelottavaa ja ihanaa, ja ehdin melkein tottua siihen, että kuljen täällä yksin. Vuonna 2005 kävijöitä on ollut noin 160 000, mutta Metsähallituksen arvion mukaan heistä vain noin 5 000 käveli koko Karhunkierroksen. Vuonna 2005 suurin osa Karhunkierroksen kävijöistä aloitti retkensä Ristikallion lähtöpisteeltä. Tämä on ensimmäinen vaellukseni, ja hyvin oudot asiat jäävät mieleeni. Kansallispuiston kävijämäärä on kasvanut 200 000 kävijään, ja lisäys johtuu lähes kokonaan päiväretkeilijöiden määrän kasvusta. Ristikallion risteyksen jälkeen alkavat pistemäiset ruuhkat, joissa ensimmäistä kertaa huomaan Oulangan Kansallispuiston olevan suosittu kohde. Olen 22-vuotias, ja ensimmäistä kertaa viikon omillani metsässä. Oma ensimmäinen oikea vaellukseni oli Karhunkierroksella vuonna 2005. Sora on elinkaarivertailussa kustannustehokkaampaa ja turvallisempaakin kuin lahoava pitkospuu. Saan kaiken tarvittavan haalittua kasaan, ja siirryn Hautajärven lähtöpisteelle julkisilla. Saksalainen oli valinnut pahimpaan hyttysaikaan metsään päälleen lyhyet shortsit ja t-paidan hyttyshatulla
RETKI toukokuu 2019 PALUU KARHUNKIERROKSELLE 63 si Pienellä Karhunkierroksella oli 80 000 kävijää viime vuonna. Onneksi makkara ei haise vielä pahalle ja saan paistettua nuotiolla itselleni syötävää. Mieleenpainuvat paikat Viikkoni Karhunkierroksella vuonna 2005 on helteinen ja sateinen. Sitä paitsi kirjassa sanottiin, että omat puut! Nälkäisenä toisten ystävällisyyskin tuntuu syytökseltä. Muut evääni valmistan painavassa ja isossa Trangiassa, pääasiassa suolaista valmispastaa. Samana vuonna Kallioportin portaat uusittiin. Saavun Vennäänmutkaan läpimärkänä, nälkäisenä ja väsyneenä. Tämä ärsyttää, sillä kaikessa epävarmuudessani olen varma, että saan tuleni tehtyä aivan itse. Retkiruokien hankkiminen on ollut hankalaa, sillä vaihtoehtoina tuntuu olevan hernekeitto, soijarouhe tai valmispastapussi. Mukana kantamani lihapullat haisevat hirvittävälle ja joudun heittämään ne pois. Jos ihmiset oppisivat siivoamaan jälkensä ja viemään roskansa mukanaan, kansallispuiston jätehuollosta voitaisiin luopua ja säästää näin kuluissa. Puusavottani aikana laavulla istunut lierihattuinen vaeltaja on tehnyt minulle tulet ja häipynyt paikalta. Suosituimpien kohteiden polkuja on uudistettu, uusia tulipaikkoja rakennettu ja tehty jatkuvaa huoltoa. Menen hakkaamaan puita, jotta saan kenkäni ja vaatteeni kuivaksi. Kaikkialla on sanottu, että jokainen hoitaa omat puunsa, joten jätän koskematta valmiisiin kalikoihin ja silppuan omat tikkuni. Ajatus puistattaa vieläkin ja symppaan kaikkia Kaikkialla on sanottu, että jokainen hoitaa omat puunsa. Kukaan ei ole kertonut, mitä muuta täällä voisi syödä, eikä mikään mainituista maistu
Poistumista Pienen Karhunkierroksen varrelta ei voi olla huomaamatta, sillä raja polun leveydessä ja ihmismäärässä on merkittävä. Jo silloin ne tuntuivat vähän oudoilta, mutta nuorena on helppo uskoa mitä vain. Helteellä hiki virtaa ja varvasvälit haisevat. Vuonna 2018 olemme paikalla sattumalta juuri silloin, kun Kallioportin portaita uusitaan. Työntekijät kantavat pitkiä lankkuja ihmisten seassa kapeilla portailla ja hikoilevat. Olemme tällä kertaa aloittaneet retkemme Rukalta. Öisin kalastajatkin ovat enemmän liikkeellä. RETKI toukokuu 2019 64 PALUU KARHUNKIERROKSELLE niitä, jotka miettivät mitä viikon vaelluksella oikeasti voi syödä. Kun lämpömittari nousee yli +25 asteen, rinkan kanssa käveleminen muuttuu tukalaksi. Kuivattelen litimärkiä kenkiäni vuorokauden nuotiolla, mutta lopulta luovutan. Kohtelen kevyitä varusteitani kiltisti, jotta ne eivät mene rikki. Loppu on sitten tasaisempaa. Päätän nukkua päivät ja kävellä yöt. Kalastajien määrä on tosin laskenut, sillä kalastusrauhoitusalueet ovat laajentuneet. Pakotan lapsen peseytymään jääkylmällä vedellä, joka onnistuu jotenkuten. Vaeltaja saa siis kompastella juuriin, päiväretkeilijälle tarjotaan tasainen hiekkatie. Aamulla herään niskat kipeänä vinosta teltastani ja viereisen täydellisen telttapaikan vieneet kalastajat lätäköstä. Metsähallituksen linjaus on, että päiväreitit ovat helpompikulkuisia kuin pitkät vaellusreitit. Kulku leveällä, tasaisella polulla on helppoa ja nopeaa, ja siitä lapsikin selviää hyvällä vauhdilla. Aina jokin kohta on hieman epäselvä, ja kulkusuunta on hyvä tarkastaa. Miksi täällä onkin aina niin kuuma. Iso osa Karhunkierrosta on osa jotain muuta päiväretkikohdetta, joten hiljaisia kapeita polkuja ei ole kovinkaan paljon. Harmistuneena pystytän telttani vinoon vitelikkoon, ripustan märät vaatteeni roikkumaan ja nukahdan. K A R H U N K I E R R O S on hyvin merkattu, mutta molempina vuosina on tarvittu kartan lisäksi kompassia. Aina kuuma Jatkan matkaani kuumuudessa. Olen istunut täysin väärillä nuotioilla ja kuunnellut aivan vääriä puheita. Tytär on 12-vuotias ja yhdessä päätämme, että on parempi, jos mäet ovat vaelluksen alussa. Polkujen soraaminen säästää myös maastoa. Vennäänmutkan ainoa tasainen telttapaikka on viety. Harmittaa, etten saanut jo alussa hyvää opetusta retKohtelen kevyitä varusteitani kiltisti, jotta ne eivät mene rikki.. Vuoraan jalkani muovipusseilla ja kävelen hieman liian uusissa kengissäni itselleni mahtavat rakot. Silloinkin on helle. Läpimärkä kalvollinen nahkakenkä ei kuivu vuorokaudessa, jos koskaan. Rehennellä nyt sillä, kuinka harvoin peseytyy! Fiilis on paljon mukavampi, kun joka ilta huljuttaa jalat ja pesee kainalot. Ensimmäisen vaellukseni jälkeen olen oppinut katsomaan lähtötietoja paremmin, valmistamaan O U L A N G A N kansallispuiston kävijämäärä on valtava, joten polut kuluvat paljon ja lopulta levenevät. Olen hylännyt tukevat nahkakengät, kolmasosan varusteista ja makkaran. Onneksi ehdimme Kallioportista läpi ennen kuin reitti suljetaan suurimpien rakennustöiden ajaksi. hyvää ruokaa, pitämään varusteeni kuivana ja oloni mukavana. Retkeilytapojen oppiminen on monesti kiinni siitä, kenen seurassa on ja millaisiin tapoihin oppii. Joissakin piireissä retkeilijän status kasvaa samassa suhteessa löyhkän kanssa, ja sukkien vaihtaminen ja oikea peseytyminen on jotenkin epäsuosiossa
Yöksi kengät jätetään kuivumaan absidiin, ja lenkkarit kuivuvat nopeasti ilman tulia ja Metsähallituksen kallista puuhuoltoa. Pian helle on ohi. Ilman kokeneita kavereita aloittaminen on hankalaa, ja ilman kunnollista internetiä tarjontaa oli vaikea löytää ja koulutusten laatuvertailua tehdä. keilyyn. Ei ihan sitä, mitä olisin aloittelevana retkeilijänä kaivannut. VA E L LU KS I L L A voi olla vaikea keksiä, mitä siellä voisi syödä. Rakkoja ei ole tullut moneen vuoteen, ja ilmastonmuutos iskee pian muovipusseihinkin. Vaelluskenkinä oli tukevat ja pitkävartiset nahkakengät, jotka olivat painavat kävellä eivätkä kuivuneet millään. Retkeilyopetusta tarjosivat lähinnä Maanpuolustuskoulutus Ry:n maastopukuiset miehet nuotiolla iänikuista makkaraa paistellen. Peseytymisestä voin sentään vielä päättää. eece, joten ostin yhden ennen lähtöä. V U O N N A 2005 vaelluksella oli silloisen trendin mukaisesti pakko olla . Puhelin kuuluu Karhunkierroksen varrella vaihtelevasti. Eräkirjoja toki oli, mutta niitä kirjoittivat ne, jotka kantoivat kirvestä ja sahaa, valurautapannua ja onkivapaa. Enää mukana ei ole näistä mitään. Onneksi reilussa kymmenessä vuodessa myös jälkiruoat ovat parantuneet. Myös erilliset sandaalit ja ylimääräiset kattilat ja pannut olivat huipputärkeitä vaelluksella. Hyvillä eväillä jaksaa hymyillä. Telttaani ei tulla haisevin kainaloin. RETKI toukokuu 2019 65 PALUU KARHUNKIERROKSELLE R E I T T I on helppo myös lapsille. Onneksi ulkona on avustavia hyttysiä ja kainalot saadaan nopeasti kasteltua. Myös kalvottomat polkujuoksutai paljasjalkakengät ovat toimineen vaelluksilla hyvin. Ilman kokeneita kavereita aloittaminen on hankalaa.. Karma varmasti kostaa, ja lapseni haluavat tulevaisuudessa ehdottomasti valurautapannun ja savunhajun. Ja taas sataa Edeltävällä kerralla säätiedon sai katsomalla taivaalle, ja sen perusteella saattoi tehdä päätöksiä seuraavien lähituntien liikkeistä
Vettä alkaa sataa luvatun mukaisesti kaatamalla. Satelliittipuhelin on toki hieman överi, mutta sää on meille mitä mainioin! Huomaamme kuitenkin, että Ristikallion risteyskohdan paikkeilla luvataan sadetta. Ruka Valtavaara Konttainen Juuma Jyrävä Porontimajoki Siilastupa Pieni Karhunkierros Myllykoski Jussinkämppä Ansakämppä Kiutaköngäs Oulangan luontokeskus Oulangan leirintäalue Oulangan kanjoni Ristikallio Puikkokämppä Taivalköngäs Rupakivi Savilampi Hautajärvi Kerojärvi Karhunkierros Karhunkierros Keroharjun reitti Suomi Kuusamo Salla Venäjä Salla Kuusamo 5 km Karhunkierros Vennäänmutka Oulangan kansallispuisto. LO U N A A L L A . Vuonna 2012 Koutajoen yli rakennettiin silta, ja näin päästiin eroon pitkistä ja tylsistä tieosuuksista. Lapsen pitää liikkeessä ja motivoituneena yksinkertaiset asiat: suihku ja sammakot. Hautajärven ja Rukan väliä kävelee nykyisin noin 5 500 vaeltajaa vuosittain. Vain harva tekee enää niin. RETKI toukokuu 2019 66 PALUU KARHUNKIERROKSELLE Nyt kannamme kahden puhelimen lisäksi mukana myös satelliittipuhelinta, jossa on sääpalvelu. Kyseessä ei ole mikään kiva ja pieni kesäsade, vaan vettä tulee taivaan täydeltä seuraavat neljä päivää. Tämä tieto helpottaa päätöksentekoa, ja Hautajärven sijaan päätämme kävellä Ristikalliolle. Kaatosateessa jätämme Hautajärven uuteen polkuun tutustumisen hyvillä mielin toiseen kertaan. Sen myötä vaeltajatkin ovat siirtyneet käyttämään ensisijaisesti Hautajärven lähtöpistettä. Valmispussi käy vieläkin vaihteluna. Lisäys on pieni, ja kansallispuiston suosion kasvu selittyy lähes kokonaan päiväretkeilijöiden määrän kasvulla. Päätös lopettaa Ristikalliolle on oikea. Viimeisen päivän matkaksi tulee lapselle hieman pitkä 22 kilometriä, mutta se ei ole ongelma
RETKI toukokuu 2019 67 68 VILLA TOIMII HIKILIIKUNNASSA HYVIN.” Päiväretkellä testattu, s. 70 TEST ISSÄ 7 ERI KALV OA ” varusteet 4 2019 NRO
Alkuasetelmana oli kiinnostava tietää, kerääkö boa hiekkaa, mutaa ja mujua ja lopettaa siten toimintansa, mutta näin ei yhden kauden testijakson aikana käynyt. Jalan alla on sopivasti joustoa ja riittävästi pohjaa, jotta kävely on mukavaa. Mäkiä, kalliota ja juurakkoa kuitenkin löytyy. Vikingin Apexissa boa säätyy molempiin suuntiin, joka helpottaa ja nopeuttaa hienosäätöä ja kengän istuvuutta, ja lisäksi nauhat voi vapauttaa kerralla kokonaan nappia nostamalla. Kestääkö boa. Hintaluokka 180 euroa.. Myös haltimaiset kivikot ovat jossain muualla kuin Kuusamossa. Boa toimii siten, että pyörittämällä rullaa, nauhat kiristyvät tai löystyvät riippuen pyörimissuunnasta. Boa toimii kiristysmekanismina moitteetta eikä vastaan tullut sellaista olosuhdetta, jossa se ei olisi toiminut. Kannan mukanani telttaa ja täydellistä keittiötä, en siis tukeudu tupiin tai ole muutenkaan vajavaisella varustuksella liikkeessä. Kenkä toimi siellä loistavasti. Boalla on myös oma erillinen takuunsa. Helpoille poluille Polkujuoksutyyppinen kenkä toimii vaelluksella parhaiten, kun selässä ei ole painavaa kuormaa. Kenkä suoriutuu kaikesta moitteetta, ja Vikingin oma UGC-pohja on pitävä kaikissa testatuissa olosuhteissa. Testasimme Vikingin boallista mallia yhden kauden ja teimme sillä myös viikon vaelluksen. Yhden kauden sulan maan sekalaisessa käytössä kenkään ei tullut repeymiä eikä nirhaumia. Nostamalla nappi ylös vaijeri vapautuu kokonaan. Karhunkierros on maastoltaan kangaspintaiselle kengälle armollinen, sillä laajamittaista repivää pensaikkoa tai koko päivän kivikkoa ei reitillä ole. Lopulta päädyin testaamaan kenkää vuoden aina sopivissa olosuhteissa ja kävelemään sillä myös Karhunkierroksen. Painan itse noin 50 kiloa ja reppuni alle 15. Vuoden 2018 värinä oli punainen, mutta tälle kaudelle värejä on uudistettu, ja kenkää on saatavilla mustana, sinisenä ja limen värisenä. Osa Karhunkierrosta on helppoa sorapolkua, joten suureen rasitukseen kevyt kenkä ei reitillä joudu. Boa on ollut markkinoilla vuosia ja yleistynyt monenlaiseen tuotteeseen. Mallit ovat erilliset naisille ja miehille, ja saatavilla olevat koot ovat naisille 36-42 ja miehille 41-47. Valmistajan ajattelema aktiviteetti näillä kengillä ei houkuttele, mutta kevyt lenkkari toimii arjessa, päiväretkillä ja kaikessa muussa ulkoilussa loistavasti. Ohut kangaspinta on alttiina kulutukselle, joten pahimmat ryteliköt kannattaa kävellä jollakin kestävämmällä kengällä. Kävellessä liukastumista ei tarvitse pelätä, joten eteneminen on rentoa. Askellus Apexilla on miellyttävää. Erilaisia boa-versioita on useita, ja niissä toimintaperiaate on pääosin sama. Halusimme testata erityisesti boan kestävyyttä ja toimivuutta pidemmässä käytössä. RETKI toukokuu 2019 68 TESTATTU VIIKON VAELLUKSELLA V iking Apex II GTX on oikeastaan polkujuoksukenkä. puita sekä mutaa, jotka usein ovat hankalimpia olosuhteita kaikille pohjille. Kaikissa malleissa ei ole kahteen suuntaan tapahtuvaa pyöritysominaisuutta, ja niissä nauhojen löystyminen tapahtuu vain nostamalla nappi ylös. Esimerkiksi Karhunkierroksella on tavanomainen kattaus märkää kalliota, märkiä pitkosTEKST I JA KUVAT Marika Varpenius Boan koitos Boan koitos Useissa kengissä on käytetty nauhojen tilalla boa-kiristysmekanismia. Pienimmissä malleissa nappia ei voi nostaa ylös
Boan käyttö on nopeaa ja helppoa. P O H JA Vikingin oma UGC -pohja on pitävä kaikissa testatuissa olosuhteissa. PA R H A AT 3 X. RETKI toukokuu 2019 TESTATTU VIIKON VAELLUKSELLA 69 Koot naisille 36–42 Koot miehille 41–47 Hintaluokka 180 euroa Viking Apex II GTX B OA Pikanauhoitus pitää vaijerin tiukalla, joten ylimääräisiä nauhoja ei roiku jaloissa. K A N G AS Kenkä on materiaaleiltaan kevyt ja siinä on Gore-Tex -kalvo
Testasimme juoksuun suunnitellut housut ja paidan. Housut ovat korkean vyötärönauhan vuoksi mukavat käytössä. Ohuissa ja pehmeissä juoksuvaatteissa on monia hikiliikuntaan sopivia yksityiskohtia. K A KS I S U U N TA I N E N vetoketju mahdollistaa tuuletukset monin eri variaatioin.. Paita on malliltaan pitkähkö. K ansallispuistojen merkatut polut ovat hyviä ja ennalta suunniteltuja reittejä myös polkujuoksuun, mutta poluilla lentäessä hitaammin liikkuvat tulee ottaa huomioon. Paidan vetoketju avautuu todella alas, joten kuumimpinakin päivinä tuuletus toimii. RETKI toukokuu 2019 70 TESTATTU PÄIVÄRETKELLÄ TEKST I JA KUVAT Marika Varpenius Pehmeyttä ylle Pehmeyttä ylle Devold on laajentanut perinteistä mallistoaan moderneilla tuotteilla. Villa toimii hikiliikunnassa hyvin. Sisäpuolella on yksi avaintasku. Devoldin juoksuhousut ovat tiukat trikoot, joissa on leveä vyötärönauha ja vetoketjut lahkeensuussa. Paidan materiaali on 69 % merinovilla, 29 % tencel ja 2 % polyamidi ja housujen 93 % merinovilla, 7 % elastaani. Vaatteet ovat keveitä, ja soveltuvat hyvin lämpimien kesäpäivien asuksi. Viileällä tai tuulisella säällä kaulus myös suojaa hieman. Kaksisuuntainen vetoketju on lisäksi avattavissa myös alhaalta, joten vetskariin saa haluamansa tuuletusaukon. Devold on perinteinen villavaatteiden valmistaja, joka on tuonut markkinoille tuotteita, jotka on suunniteltu nimenomaan korkeatempoisempaan liikuntaan. Juostessa tarvitaan hieman erilaista vaatetusta kuin retkeillessä, vaikka moni hyvä varuste sopiikin molempiin. Selkäpuolella ja kainaloissa on verkkomaisia osia, jotka hengittävät hyvin
MA RMOT T REST LES ELIT E ECO N täyte on kokonaan kierrätettyä polyesteria. Vastaava miesten malli on nimeltään Jaure II. JO S MUST IK K A ei vielä kasva ja pakastin on tyhjä, marjat voi ottaa reissuun mukaan jauheena. Kenkä on kalvoton ja siinä on Vibramin pohja. Kengän istuvuus paranee nahan muotoutuessa käyttäjälle sopivaksi. Päälle tulee sadekangas. Hintaluokka 480 euroa. Mustikkaja mustaherukkajauheen lisäksi Arctic Power Berriesin valikoimissa on puolukkaa, karpaloa ja tyrniä. 11 22 33 44 55. SUOMEN KESÄ! Haglöfs Proof Rain Hatilla pää pysyy kuivana. RETKI toukokuu 2019 71 KESÄN VARUSTEET TEKST I Marika Varpenius K U VAT Valmistajat Keskikesän sininen Keskikesän sininen Kirkas taivas tai tyyni järvi, suomalaisten perusmaisema. T E N TS I L E N U N A on merkin uusin ja kevein puumajoite. Kokosimme kauden siniset tuotteet. Pussista on saatavilla eri lämpötiloihin suunniteltuja malleja, ja hinta muuttuu pussin paksuuden mukaan. Hintaluokka 55 euroa. Una on kapea, joten se mahtuu tiheämpäänkin metsään ja tarvitsee tuekseen kolme puuta. Plussakelin kevyempi pussi maksaa 160 euroa. LUNDHAGS MIRA II HIGH on ryhdikäs kenkä. Paino 2,8 kiloa, hintaluokka 250 euroa. Väreinä sininen ja musta, vesipilariarvo 20 000 mm. Kuvassa kolmen vuodenajan Elite Eco 15, hintaluokka 190 euroa. Sen varsi on nahkaa ja alaosa kestävämpää materiaalia, joten kivet ja risut eivät jätä naarmuja
Testin keveintä sarjaa edustavat takit eivät sovellu ankarimmalle talvivaellukselle, ja järeimmät ovat taas kesäiseen tunturiin turhankin raskaita. Saimme testattaviksi takkeja, joista jokainen sopii käytettäväksi retkeilyssä. Testasimme retkeilyyn sopivia takkeja, joissa oli peräti seitsemän erilaista kalvoa. Testattujen takkien ilmoitetut vesipilariarvot olivat 10 000 mm – 30 000 mm. Tusina hyvää Tusina hyvää kuoritakkia kuoritakkia T E KST I JA K U VAT Marika Varpenius Tunturissa tuulee ja sataa, mutta onneksi kunnollinen kuoritakki pitää vaeltajan kuivana. Vedenpitävyyttä mitataan vesipilariarvolla, jonka alarajaksi asetimme 10 000 millimetriä. 72 K uoritakki on jokaisen retkeilijän vakiovaruste; se paitsi suojaa tuulelta ja sateelta tunturissa, on myös monikäyttöinen vaate normaalissa ulkoilussa. Saimme testattavaksi runsaasti takkeja, joista kaikki osoittautuivat kelvollisiksi tuotteiksi, ja arviointia päästiin tekemään hyvän ja erinomaisen välillä. Tekniset ominaisuudet ja toimivuus tulevat perässä. Selkeät eroavaisuudet löytyivät myös kuoritakkien kankaiden painosta ja tukevuudesta. Kalvo ja vedenpitävyys Jos kuoritakki ei pidä vettä, se ei ole kummoinen kuoritakki. Takeissa oli toki erojakin, jotka tulevat esille esimerkiksi kannettaessa reppua tai rinkkaa. Myös alimman arvon omaava takki piti aluksi vettä, mutta lopulta paine oli sille liikaa. Istuvuus on yksilöllistä, joten keskityimme arvioinnissa jälkimmäisiin kriteereihin. Kalvojen vedenpitävyyttä mitattiin painetestillä, jossa asia todettiin myös itse. Vesipilariarvo kertoo, kuinka korkean vesipatsaan kangas kestää ilman, että vesi tihkuu läpi. RETKI toukokuu 2019. Mitä korkeampi arvo, sen vedenpitävämpi takki. Kuoritakki on käyttökelpoinen vaate ympäri vuoden. Takin, kuten minkä tahansa vaatteen valinnassa olennaisinta on se, että se istuu mukavasti käyttäjänsä päälle
Vedenpitävyyden tuntuun vaikuttaa lisäksi kankaan pintakäsittely. Takki todennäköisesti kaipaa vain pintakäsittelyn uudistamista. Sen vedenpitävyydeksi ilmoitetaan aina 28 000 millimetriä. Hengittävyys ilmoitetaan ja testataan ARC’TERYX BETA SL HYBRID BERGANS SLINGSBY FJÄLLRÄVEN KEB ECO-SHELL HAGLÖFS GRYM EVO HAGLÖFS SPITZ HALTI GOMPA JACK WOLFSKIN EXOLIGHT MILLET KAMET GTX THE NORTH FACE DRYZZLE THE NORTH FACE IMPENDOR PEAK PERFORMANCE VISLIGHT C RAB FIREWALL Testissä mukana RETKI toukokuu 2019 K U O R I TA K K I pitää vaeltajan paremmalla mielellä tuulisessa, sateisessa ja nihkeässä tunturissa.. Usein uutena vesipisarat jäävät pyörimään kankaan pintaan, mutta ajan myötä kangas alkaa imeä vettä ja näyttää märältä. Gore-Texin eri kalvoista mukana oli perusgorea, paclitea, prota ja vaikka mitä. Saimme testiin yhteensä 7 eri kalvoa, ja mukana oli Jack Wolfskinin Texapore Air 10 000 millimetrin lukemalla, Haglöfsin Proof Eco ja Haltin käyttämä DrymaxX 15 000 millillä, Rabin käyttämä Pertex Shield ja Bergansin Dermizax NX 20 000 millillä sekä Fjällrävenin EcoShell, jonka lukemaksi ilmoitetaan testin korkein 30 000 mm. 73 KUORITAKIT Vaeltaja tarvitsee vedenpitävyyttä, mutta mihin lukemaan tyytyy, on makuasia. Takki voi myös tuntua märältä ja mieleen hiipiä epäilys siitä, että kalvo vuotaa. Takeissa yleisin kalvo on Gore-Tex, joka löytyy puolesta testatuista takeista. Kalvojen hengittävyys on vaikeampi asia
Jotkut takit ovat höyhenenkevyitä ja kankaaltaan notkeita, ja ne tuntuvat useimmille K U O R I TA K K I on ulkoilijan perusvaatekappale, jolle löytyy paljon käyttöä päiväretkistä pitkiin vaelluksiin. Ominaisuudet vs. RETKI toukokuu 2019. Jotta asia olisi kuluttajalle mahdollisimman vaikeaselkoinen, grammalukemissa mahdollisimman korkea luku on hyvä, ret-luvuissa mahdollisimman pieni. Kankaissa on lisäksi ominaisuuksia, jotka ovat puhtaasti makuasioita. Takkia sovittaessa käsiä kannattaa heilutella ja nostella niihin asentoihin, joissa sitä käyttää. KUORITAKIT Tuotetiedot 74 Hinta, euroa Paino, grammaa, naisten S Paino, grammaa, miesten M Pakkaustilavuus, litraa Taskujen määrä Arc’teryx Beta SL Hybrid 380 310 1 2 Bergans Slingsby 500 360 420 2 2 Fjällräven Keb Eco-Shell 530 460 520 2 4 Haglöfs Grym Evo 360 540 600 2 3 Haglöfs Spitz jacket 530 410 460 2 5 Halti Gompa 350 530 630 2 4 Jack Wolfskin Exolight mountain 400 440 2 3 Millet Kamet gtx 370 420 2 3 The North Face Dryzzle 200 290 340 1 3 The North Face Impendor C-knit 380 340 370 1 3 Peak Performance Vislight C 550 410 2 3 Rab Firewall 280 420 470 2 3 eri tavoin eri olosuhteissa, joten niiden keskinäinen vertaileminen on hankalaa. Vaihtoehtoisina yksikköinä ovat g/m2/24h, eli kuinka monta grammaa kosteutta haihtuu neliöllä kangasta vuorokaudessa, tai ret-luku, joka kertoo paljonko kangas vastustaa hengittävyyttä. Testasimme hengittävyyttä hieman, ja helppo tapa parantaa hengittävyysominaisuuksia on pestä takki. Vanha, aikoja sitten pesty takki ei päästänyt höyryä läpi puoltakaan siitä, mitä uusi käyttämätön takki. mieltymykset Takin leikkausta on mahdoton arvostella tasapuolisesti, sillä yhdelle sopiva leikkaus ei ole sitä toiselle. Pyöräilijän ajoasento voi olla sellainen, etteivät kaikki takit siihen taivu. Valmistajat testaavat hengittävyyttä eri olosuhteissa, joten vertailu vie kuluttajan ulapalle. Eräs takkivalmistaja kehottaakin pesemään takin 10-12 intensiivisen käyttöpäivän jälkeen ja jos käyttö on kevyempää, 20-30 päivän välein riittää. Kerran vuodessa ei todellakaan riitä. Takin sopivuuden omalle vartalolle jokainen arvioi ostopäätöstä tehdessään itse
Huput ylärivissä sininen Bergans ja punainen Halti, keskellä keltainen Haglöfs Grym ja sininen Haglöfs Spitz, alhaalla violetti Millet ja taasen sininen Rab. KUORITAKIT 75 Kalvo Vesipilariarvo mm Valmistusmaa Arc’teryx Beta SL Hybrid Gore-Tex Paclite Plus / Gore-Tex C-Knit 28 000 Kiina Bergans Slingsby Dermizax NX 20 000 Kiina Fjällräven Keb Eco-Shell Eco-Shell 30 000 Kiina Haglöfs Grym Evo Proof Eco 15 000 Kiina Haglöfs Spitz jacket Gore-Tex Pro 28 000 Kiina Halti Gompa DrymaxX Ultimate 15 000 Kiina Jack Wolfskin Exolight mountain Texapore Air 10 000 Vietnam Millet Kamet gtx Gore-Tex 28 000 Unkari The North Face Dryzzle Gore-Tex Paclite 28 000 Vietnam The North Face Impendor C-knit Gore-Tex 28 000 Vietnam Peak Performance Vislight C Gore-Tex 28 000 Vietnam Rab Firewall Pertex Shield 20 000 Kiina H U P U I S S A oli yleisimmin 2-3 säätönarua ja jonkinlainen lippa. RETKI toukokuu 2019. TA K E I S S A on erilaisia tuuletusvaihtoehtoja, ja ne voivat sijaita kainalossa, kyljessä tai hihassa. Osaan pääsee käsiksi reppu selässä, osaan ei. Ylhäällä Fjällräven, keskellä The North Facen Impendor, alhaalla Rab
Hupun kiristyksiä ja suojaavuutta arvioitiin useammalla eri päällä. Seuraavaksi painotettiin vedenpitävyyttä (30 %) sekä pakkautuvuutta ja painoa (20 %). Takit toimitettiin pääasiassa naisten koossa S ja miesten M. Takit mahtuivat yhtä lukuun ottamatta samankokoisiin pusseihin sekä miesten että naisten kokoisina. Takit ovat satunnaisesti miesten ja naisten malleissa eri painoluokissa, mutta painon merkitys testissä on vähäinen. Takeista arvioitiin käytettävyyttä, pakkautuvuutta ja painoa. Lopullinen tulos on osatekijöiden summa ja nuotiot jaettiin normaalien pyöristyssääntöjen mukaisesti. Testissä suurin yksittäinen painoarvo oli käytettävyydellä (50 %). Myös takkien vedenpitävyys huomioitiin. Tuuletus silloin avaamalla edestä tai taskujen kautta. 5 pistettä = Monipuoliset säätömahdollisuudet, lippa on, huppu suojaa hyvin päätä 3 pistettä = Hyvä yritys, mutta hupun toimivuus jää hieman vajaaksi 1 piste = Huppu ei asetu kunnolla tai ei suojaa päätä tai säädöt eivät riitä Tuuletukset Tuuletuksista sai 5 pistettä, jos tuuletusvetoketju oli ja niitä voi käyttää reppu selässä ilman esteitä. K uoritakit laitettiin järjestykseen mittausten ja arvioinnin perusteella. Paino ja pakattavuus Kuoritakkien painoa ja pakattavuutta mitattiin vaa’alla sekä sullomalla takit eri kokoisiin minigrippusseihin. Pisteet jaettiin naisten takin mukaan, koska niitä toimitettiin testiin eniten. Vedenpitävyys Vedenpitävyydestä jaoimme pisteitä ilmoitetun vesipilariarvon mukaisesti seuraavasti: 20 000 mm tai yli = 5 pistettä 15 000 mm = 4 pistettä 10 000 mm tai alle = 3 pistettä Takkien ilmoitetut arvot olivat 10/15/20/28/30 000 mm ja jako siksi luonteva. 1 piste, jos ei erillistä tuuletusvetoketjua. Sujautimme taskuihin kaksi suklaapatukkaa ja puhelimen, ja yritimme onkia ne pois repun ollessa selässä. Yksityiskohdissa jokainen seuraavista toi yhden pisteen: Iso vedin tai vetimessä jatkonaru, hihakiristys, helmakiristys, ripustuslenkki, heijastavat yksityiskohdat. 3 pistettä, jos on, mutta vaikea käyttää tai jää rinkan alle. Taskut 5 pistettä = Isoja ja pieniä taskuja takin ulkotai sisäpuolella, ja niihin mahtuu tavaraa, ja taskut ovat käytettävissä myös rinkan ollessa selässä 3 pistettä = Taskuja on niukasti, mutta niitä voi käyttää reppu selässä 1 piste = Taskuihin ei mahdu tavaraa, niitä ei ole tai ne jäävät lantiovyön alle Huppu Hupusta sai pisteitä sen mukaan, miten hyvin se käytännössä toimi. Alle 200 grammaa = 5 pistettä 200-299 = 4 300-399 =3 400-499 = 2 500-599 = 1 600 tai yli = Mahtuu pakattuna 1 litran pussiin = 5 pistettä 2 litran pussiin = 3 3 litran pussiin = 1 Arvostelu Suoritetut mittaukset ja arvosteluperusteet Käytettävyys Vedenpitävyys Paino ja pakkaustilavuus YHTEENSÄ Taskut Tuuletukset Huppu Yksityiskohdat Paino Tilavuus 20 % 10 % 15 % 5 % 30 % 10 % 10 % 100 % Arc’teryx Beta SL Hybrid 3 3 5 5 5 3 5 4,2 Bergans Slingsby 3 3 3 4 5 3 3 3,65 Fjällräven Keb Eco-Shell 5 3 5 4 5 2 3 4,25 Haglöfs Grym Evo 1 3 5 4 4 1 3 3,05 Haglöfs Spitz 5 3 3 4 5 2 3 3,95 Halti Gompa 5 3 5 5 4 1 3 3,9 Jack Wolfskin Exolight mountain 5 3 3 5 3 2 3 3,4 Millet Kamet gtx 5 3 5 4 5 2 3 4,25 The North Face Dryzzle 1 5 1 3 5 4 5 3,4 The North Face Impendor C-knit 1 5 3 4 5 3 5 3,65 Peak Performance Vislight C 3 5 1 4 5 3 3 3,55 Rab Firewall 5 5 5 5 5 2 3 4,5 76 KUORITAKIT RETKI toukokuu 2019. Taskuista sai pisteitä sen mukaan, kuinka toimivia taskut olivat. Käytettävyys Käytettävyydessä arvioitiin taskut, huppu, tuuletukset sekä yksityiskohdat
Muutamista takeista löytyy myös Recco-hätäpaikannuksessa tarvittava heijastinsiru, mutta tämä ei vaikuttanut arvosteluun. Se, miltä kangas tuntuu, ei ole arvosteltavissa. miellyttävältä päällä. Hyvä kuoritakki on käytettävissä rinkan tai repun kanssa siten, ettei lantiovyö ja rintaremmi ole taskujen tai tuuletusvetoketjujen tiellä. Rabin tuuletukset ovat hihassa, Fjällrävenin, Haltin, ja Peak Performancen tuuletukset enemmänkin kyljissä, ja lopuilla lähinnä kainalossa. Pidemmällä reissulla voi alkaa nyppiä, mikäli lantiovyö pitää aina avata päästäkseen käsiksi taskuissa oleviin suklaisiin tai hanskapariin. Kainaloon tuuletusvetoketjut on testatusti mahdollista sijoitella joko siten, että niihin on hankala päästä käsiksi, tai siten etteivät repun olkaviilekkeet ole vetoketjujen tiellä. Yksikään muu takki ei pääse lähellekään samaa, vaikka monet takit pärjäävätkin kisassa oikein hyvin. Onneksi vaihtoehtoja riittää. Mikäli paino ja pakkaustilavuus ei ole omassa käytössä määräävä tekijä, osion voi jättää huomiotta. Osa takeista on kankailtaan jäykempiä ja ryhdikkäämpiä. Se, onko vetoketju inhottava kainalossa vai ei, on taas makuasia. Kaikissa testatuissa takeissa on taskuja, mutta reppu tai rinkka vaikuttavat kuitenkin siihen, ovatko takin taskut käytettävissä. Firewallin erottaa toiseksi tulleista Fjällräven Keb Eco-Shellistä ja Millet Kametista pidemmät, toimivat tuuletukset sekä harkitummat yksityiskohdat. KUORITAKIT RETKI toukokuu 2019 T E S T I I N toimitettiin reilusti takkeja, ja niissä oli käytetty seitsemää erilaista kalvoa.. Siksi jaoimme taskuista takeille eri määrän pisteitä. Arvostelimme myös hupun säädettävyyttä, yksityiskohtia sekä mittasimme painoa ja pakkaustilavuutta. Jotkin pitävät kankeammista kankaista kuin toiset, ja paksut kankaat voivat myös kestää käyttöä pidempään. 77 VOITTAJA RAB FIREWALL RAB Firewall on testivoittaja – jo toistamiseen. Firewall on testivoittaja hyvästä syystä. Jaoimme pisteitä sen mukaan, onko tuuletuksiin vapaa pääsy vai ei. Takki kerää arvostelussa tasaista ylintä arvosanaa 5 kaikesta muusta, paitsi painosta ja pakkaustilavuudesta. Myös tuuletukset toimivat paremmin ja ovat helpommin käytettävissä, kun olkaviileke ei mene vetoketjun yli. Muutamat takit olivat rajatapauksia. Yksityiskohdissa huomioitaan muun muassa takkien kiristyksiä ja vetimiä
Kalvo: Dermizax NX. Notkea kangas on mukava päällä. Takin kangas on ohuen tuntuista ja notkeaa, mutta takki ei ole testin kevyimpiä. Takin suuret taskut ovat ylhäällä rinnan päällä ja täysin käytettävissä rinkan kanssa. + Suojaava kaulus + Tasaisen toimiva – Tuuletukset takeltelevat BERGANS SLINGSBY H I N TA : 500 euroa PA I N O N A I ST E N S : 360 grammaa 2 S L I N G S B Y on monipuolinen takki, jonka kangas on aavistuksen joustavaa. Takin tuuletukset ovat hieman vaikeakäyttöiset, mutta vaihtoehtoisesti myös taskuja voi käyttää tuuletusratkaisuna. + Tuuletukset + Hyvät taskut – Painavahko FJÄLLRÄVEN KEB ECO-SHELL H I N TA LU O K K A : 530 euroa PA I N O N A I ST E N S : 460 grammaa 3 FJÄ L L R ÄV E N I N oma Eco-Shell -kalvo lupaa pitää käyttäjänsä tämän testin kuivimpana. Keb Eco-Shell tulee takkitestissä toiseksi, ansaitusti. Takki pakkautuukin pieneen tilaan ja on myös kohtalaisen kevyt. Beta SL on vaelluskäyttöön toimiva, mutta siinä on niukalti taskuja, vain kaksi, mutta ne on sijoiteltu toimivaksi rinkan kanssa. KUORITAKIT RETKI toukokuu 2019. Takissa on hyvä huppu ja monipuolisesti yksityiskohtia. Taskujen sisäosa on verkkoa. Takki pärjää tasaisesti kaikessa, mutta ei loista erityisesti missään. Kovemmalle kulutukselle tulevissa kohdissa, kuten olkapäissä, on tavallista Gorea, ja muualla takissa pakkautuvampaa Paclitea. Tuuletukset ovat kyljissä, joten vetoketjut eivät paina kainaloita, mutta ne ovat aavistuksen päällekkäin rinkan toimintojen kanssa. Takki on sopivan kevyt kesäkäyttöön mutta riittävän jämäkkä, jotta se sopii käytettäväksi myös talvella. 78 + Materiaalien yhdisteleminen + Pakkaustilavuus – Niukasti taskuja ARC’TERYX BETA SL HYBRID H I N TA : 380 euroa PA I N O N A I ST E N S : 310 grammaa 1 B E TAS SA on yhdistelty kahta erilaista Gore-Tex -kalvoa. Tuuletusvetoketju on kainalossa, ja jää olkaviilekkeiden alle. Takin vesipilariarvo on 30 000 millimetriä. Slingsbyssä on lisäksi Recco. Miesten takissa on povitasku, jota naisten malliin ei ole viitsitty laittaa
Huppu toiminee tilan vuoksi kypärän kanssa hyvin. Kuoritakki on neljän vuodenajan vaate, joten tässä se ei todellakaan haittaa. Takissa on paljon taskuja sekä sisäettä ulkopuolella, ja niihin pääsee käsiksi reppu selässä. Takki sopinee hyvin käyttäjälle, joka tarvitsee takkia myös kaupunkiolosuhteissa. Haltin takin erikoisuus on vetoketjulistassa, joka suljetaan kokopitkällä tarranauhalla. Takki jää kärjestä muun muassa siksi, että tuuletusratkaisu jää hieman rinkan alle, mutta tuuletus on kuitenkin toimivaa. Spitzissä on lisäksi Recco. Takki soveltuu toisen Haglöfsin mallin tavoin neljän vuodenajan käyttöön. 79 + Hyvä kompromissi kaupunki/maasto + Siisti – Taskut lantiovyön alla HAGLÖFS GRYM EVO H I N TA : 360 euroa PA I N O N A I ST E N S : 540 grammaa 4 G RY M on ryhdikäs ja tanakka takki ulkoilukäyttöön. KUORITAKIT RETKI toukokuu 2019. Kangas on hieman kankeaa, joten vaikutelma on siisti mutta myös talvitakkimainen. Grymissä on Recco. Takissa on hyvin rinkan kanssa yhteensopivat taskut. Gompassa on useita heijastavia yksityiskohtia, joten se sopii myös pimeään arkeen. Myös kainalotuuletukset jäävät monen muun takin tavoin olkaviilekkeiden alle. + Paljon taskuja + Heijastimet – Painava HALTI GOMPA H I N TA : 350 euroa PA I N O N A I ST E N 3 6 : 530 grammaa 6 G O M PA on ryhdikäs, joskin tässä joukossa verrattain painava takki. + Eniten taskuja + Reilu vetoketju – Hupun säätövara HAGLÖFS SPITZ H I N TA : 530 euroa PA I N O N A I ST E N S : 410 grammaa 5 S P I T Z on täysiverinen kuoritakki Haglöfsiltä ja se toimii vaelluskäytössä moitteetta. Kalvo: Gore-Tex. Takin kalvo on DrymaxX Ultimate, jonka vesipilariarvo on 15 000 mm. Takissa on niukalti taskuja, ja ne jäävät rinkan lantiovyön alle. Kangas on hivenen joustavaa, joten takki on miellyttävä päällä. Takin tuuletusaukot ovat kyljissä, joten vetoketjut eivät paina kainaloita. Takin kalvo on Haglöfsin Proof Eco, jonka vesipilariarvo on 15 000 mm. Spitzin huppu on reilu, joten pienemmällä päällä säätövara voi loppua kesken
+ Kevyt + Pakkautuva – Taskujen sijoittelu THE NORTH FACE DRYZZLE H I N TA LU O K K A : 200 euroa PA I N O N A I ST E N M : 290 grammaa 9 DRYZZLE on hyvin kevyt, pieneen tilaan pakkautuva ja kankaaltaan pehmeä ja notkea. Ohuesta tuntumasta huolimatta takki ei yllä kevyimpään kastiin. Siksi takki on miellyttävä päällä. Milletin takki on sarjassaan perustoimiva. Takin riittävän ylös jääviä taskuja voi käyttää rinkan kanssa, mutta tuuletukset jäävät monen muun mallin tavoin olkaviilekkeiden alle. Rintatasku on kuitenkin käytettävissä. + Hupun lippa + Taskujen sijoittelu – Takelteleva tuuletusvetoketju MILLET KAMET GTX H I N TA : 370 euroa PA I N O N A I ST E N S : 420 grammaa 8 K A M E T pärjää testissä hyvin, ja soveltuu moitteetta käytettäväksi retkeilyssä sekä vaelluksilla. RETKI toukokuu 2019 80 + Notkea kangas + Vetoketjujen vetimet – Vedenpitävyys äärioloissa JACK WOLFSKIN EXOLIGHT MOUNTAIN H I N TA : 400 euroa PA I N O N A I ST E N S : 440 grammaa 7 P E H M E Ä ja ohut Exolight on kevyen miellyttävä vaate, koska sen kangas on notkeaa. KUORITAKIT. Kamet-takin kalvona on Gore-Tex. Takin kangas on tässä sarjassa keskikastia, eli ei erityisen notkea eikä myöskään jäykkä. Takin kalvo on Texapore Air, jonka vesipilariarvo on testin alhaisin, 10 000 mm. Takissa on hyvät, isot vetimet ja toimivat säädöt helmassa ja hihansuussa. Taskut on sijoiteltu siten, että niitä voi käyttää rinkan kanssa. Takki on alhaisen hintansa vuoksi myös varteenotettava vaihtoehto, mikäli haussa on monenlaiseen ulkoiluun sopiva kuori, eikä taskujen sijoittelu ole pääasia. Takin heikkous on kuitenkin taskuissa, jotka jäävät lantiovyön alle, ja ovat siksi käytön ulottumattomissa. Hupussa on vain vähän säätöjä, joten se saattaa jäädä huonosti istuvaksi
Hihansuussa ei ole erityisiä tarrakiristyksiä kuten muissa takeissa, vaan hihansuu on vakiomittainen kuminauhasysteemillä. Vetoketjun päällä on pieni läppä, joka sulkeutuu magneetein. Takin tuuletusvetoketjut ovat lyhyet, mutta sijaitsevat siten, että niitä voi käyttää repun kanssa. + Tuuletukset kyljissä + Innovatiivisuus – Huppu jää löysäksi PEAK PERFORMANCE VISLIGHT C H I N TA LU O K K A : 550 euroa PA I N O M I E ST E N L : 410 grammaa 11 V I S L I G H T I N kangas on ohuehkoa, mutta takki ei ole erityisen kevyt. Tuuletukset ovat käsivarressa ja hyvin pitkät, ja takin huppu säätyy hyvin. Vislightissa on yläselässä joustava kennomainen osio. Myös hupun kiristykset jäävät vajaaksi ja huppu pussittaa hieman. + Suunniteltu retkeilijälle + Pitkät tuuletukset – Paino RAB FIREWALL H I N TA LU O K K A : 280 euroa PA I N O N A I ST E N S : 420 grammaa 12 M O N I P U O L I N E N , toimivien yksityiskohtien Firewall on suunniteltu käyttöön, ja sen kyllä huomaa. Takissa on lähestulkoon samat kritiikin kohteet kuin aikaisemmassakin; rinkankäyttäjää ajatellen taskut valuvat liian alas. Takki on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia. Rabin kalvo on Pertex Shield, jonka vesipilariarvo on 20 000 mm. Takista löytyvät myös pienimmätkin yksityiskohdat, eikä takki ole edes lähelläkään testin kalleinta. Koska painosta on nipistetty, vetoketjut ovat ohuita ja niitä täytynee käsitellä kiltisti. Sekä tuuletukset että taskut ovat yhteensopivat rinkan kanssa, joten lantiovyö, olkaviilekkeet tai rintaremmit eivät haittaa tämän takin toimintaa. Takin taskut ovat pienet ja melko alhaalla, joten ne jäävät lantiovyön alle. Takki toiminee ympärivuotisessa käytössä. V O I T TA J A KUORITAKIT. RETKI toukokuu 2019 81 + Paino + Pakkaustilavuus – Pienet vetoketjut THE NORTH FACE IMPENDOR C-KNIT H I N TA LU O K K A : 380 euroa PA I N O N A I ST E N S : 340 grammaa 10 TÄ M Ä K I N The North Facen takki on erittäin kevyttä, ohutta ja miellyttävää materiaalia, mutta kuitenkin Dryzzleä hieman vahvempaa
Majoitusja aktiviteettivaraukset: Top Star Saariselkä Saariselän keskusvaraamo / saariselkä booking Puh. Majoitu laadukkaasti Kaunispään huipun tuntumassa Top Star Finlandin maisemamökeissä. +358500643351. 016-5540554 www.saariselka.com/majoitus/kohde/ top-star-saariselka-1 e-mail: keskusvaraamo@saariselka.com e-mail: booking@saariselka.com www.booking.com/hotel/?/top-star-saariselka-1 Pekka Uotila Top Star Finland Oy pekka.uotila@top?nland.. Huipulla on hyvä olla Koe Saariselän hieno luonto ja aktiviteetit. Puh
Retken tilaajat voivat lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita Lehtiluukussa www.lehtiluukku.fi. TILAA Retki-lehti ja saat tilaajalahjana Calazo-kustannuksen Tunturivaellus-kirjan. Ilmoitustilaa myy Veikka Gustafsson, puhelin 050-505 8848 ja sähköposti veikka.gustafsson@outdoormedia.fi tai Petri Laine, puhelin 040 180 5054 ja sähköposti petri.laine@retkilehti.fi RETKEILYN JA VAELTAMISEN ERIKOISLEHTI TILAA JA TUTUSTU UUDISTUNEESEEN RETKEEN 6 numeroa + Tunturivaellus-kirja (arvo 25 €) Yhteensä 50 € Voit tilata lehden joko sähköpostilla tilaajapalvelustamme osoitteessa tilaajapalvelu@retkilehti.fi tai soittamalla numeroon 03-4246 5354. Retki Suomen autiotuvat Vaellus Suomessa Pallas Hetta Kilpisjärvi Halti Nuuksio Retki-lehden sivuilta tutun Joel Aholan retkeilykirjat ja -oppaat edullisesti suoraan tekijältä: retkeilymediaahola.fi/kauppa UUTUUS! MARKKINAPAIKKA ruskovilla.fi Tutustu valikoimaan ja hanki parasta: Ajankohtainen hankinta Lämmin silkkivillakerrasto. Hinnat sisältävät 10 % arvonlisäveroa. Varaa paikkasi nyt! Lähde mukaan opi ja nauu retkeilystä! Tutustu koko kurssitarjontaan osoiieessa www.ulkoilmaakatemia.?. KAUDELLA 2019 RETKEILYKURSSIT VIIKONLOPPURETKET MELONTAKURSSIT TUNTURIVAELLUKSET KORPIPELI™ SEIKKAILU UUSI UUSI U L K O I L M A A K A T E M I A MARKKINAPAIKKA on tehokas tapa markkinoida varusteita ja palveluja
Dalarna Sweden Est.1914 www.haglofs.com L.I.M SERIES LESS weight IS MORE performance L.I.M Comp Jacket Light as a feather. The minimalistic L.I.M Comp Jacket is designed for activities where each gram counts. Breathes to keep you dry. Made from the ultra-light GORE-TEX® Active, the jacket features outstanding protection against the elements combined with exceptional breathability.