Tiedot & taidot 11 Pitkoksien rakentajat Patvinsuolla 12 Kuukautiset & retkeily 16 Näin selvität riidat vaelluksella 20 Kalastamalla tuoretta retkiruokaa 22 Retket 33 Ernon vuosi vaelluksella päättyi 34 Eränkävijän Hammastunturi 46 Muistoja Haltilta 50 Gravel-pyörä tekee Suomen tutuksi 52 Vätsärin järvien ja lampien takana 56 Mäntyharjun Keisarinlähteen reitti 62 Varusteet 65 Haixin midivartiset kengät seikkailuun 66 Kokeilussa Futurelight-kalvo 67 Petzlin IKO Coressa ei ole turhuuksia 68 Vaihtoehto perinteiselle repulle 70 Testissä lämmittävät taukotakit 74 www.facebook.com/retkilehti Instagram: @retkilehti YouTube: Retki-lehti Outdoor Media Oy SISÄLLYS Tutustu näihin. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi ISSN 1456-8837 Vakituiset avustajat Joel Ahola Maija Arosuo Mikko Hieta Benjamin Hokkanen Tuija Kauppinen Jenni Kurki-Suonio Aksana Kurola Mikko Lamminpää Joppe Ranta Eerikki Rundgren Poppis Suomela Pauliina Toivanen Marika Varpenius Avustajat tässä numerossa Erno Saukko Tommi Sirviö Esko Sorakunnas Kartat Retkeilymedia Ahola: Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Taitto Mäyrä Media tmi, Benjamin Hokkanen aineistot@retkilehti.fi Paino Reusner, Tallinna Kannen kuva Erno Saukko Tilaajapalvelu tilaajapalvelu@outdoormedia.fi p. 03-4246 5354 arkisin kello 9–16 tilaukset, laskutusasiat, osoitteet. Päätoimittaja Petri Laine petri.laine@retkilehti.fi Julkaisija Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitusretkilehti.fi Y-tunnus 1441340-4 Toimitusjohtaja, ilmoitusmyynti Veikka Gustafsson p. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Vuonna 2020 ilmestyy 10 numeroa, joista yksi julkaistaan tuplanumerona Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 euroa Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 euroa
Luonto ei kulu, eivätkä kengät kastu. Ne muuten eivät ole mihinkään katoamassa, lue vaikka Retken juttu Patvinsuolta tämän lehden sivulta 12! Petri Laine Puuta vai terästä. On moitittu niiden sopimattomuutta luontoon ja koirien tassuille. Kävin muutama viikko sitten Pyhätunturin Isokurussa. Raha on syynä myös siihen, että niin moni kunta haluaisi alueelleen kansallispuiston. Uudessa kansallispuistossa voisi olla maksullisia tupia, joissa olisi palveluja saatavilla, Ruotsin ja Norjan mallin mukaisesti. Tätä kaikkeahan on jo kansallispuistojen liepeillä, yksityisten yrittäjien toimesta, ja pitäähän vaikkapa Urho Kekkosen kansallispuistossa maksaa saunan käytöstä. Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, että ilmaisia autiotupia ei ole, on vain maksuttomia. Niiden elinikä voi olla jopa kymmenkertainen perinteiseen puuhun verrattuna. Siis ruokatarvikkeita myytävänä, ravintolapalveluja ja opastettuja retkiä, kuten vaikkapa Kebnekaisella. Teräksestä tehnyt rakennelmat ovat jo muutaman vuoden herättäneet joissakin harmitusta. Huonompijalkainenkin saa nauttia kurun tunnelmasta. PÄÄKIRJOITUS RETKI syyskuu 2020 4 .fi. Niiden käyttöön on selkeä syy, ja se on ylläpitoon vaadittava raha. Veronmaksajat autiotupienkin polttopuut lopulta maksavat. Vuonna 2019 luontomatkaajat toivat kansallispuistojen lähiseuduille 219 miljoonaa euroa. Muutama miljoona siitä olisi iso raha Posiolla tai Sallassa. Mahtavan kurun pohjalla retkeilijä kävelee helposti teräksisiä pitkoksia pitkin kosteiden ja kivisten kohtien yli. Kun uuden kansallispuiston hallintoa, reittejä ja rakenteita kuitenkin joudutaan miettimään ja laskemaan, miksei saman tien kokeiltaisi jotain ihan uutta. Teräsrakennelmat kestävät kuitenkin paljon pidempään kuin puiset. Ehkä sitten olisi varaa pitää yllä vaikka niitä puisia pitkoksia. Rumiakin ne ovat. Kun Suomeen uusi kansallispuisto parin vuoden kuluessa perustetaan, tarjoaisi se mahdollisuuden kokeilla uudenlaisia tapoja rahoittaa sen toimintaa
.fi
RETKI syyskuu 2020 6 KARTALLA Kartalla
Metsähallituksen arkistossa on hyllymetreittäin täyteen kirjoitettuja vieraskirjoja, siististi niputettuina ja arkistolaatikoihin järjestettyinä. Sarkahousut ja satulareput ovat vaihtuneet goretexeihin ja huippuelektroniikkaa pullisteleviin rinkkoihin, retkeilijäsukupolvi on korvautunut seuraavalla, mutta kansallispuistoelämykset ovat pysyneet hämmästyttävän muuttumattomina. ”Luonto näytti ihmeensä; auringon lasku, revontulet ja kuun nousu mykistivät kulkijat. Kynttilän valossa lauleskeltiin lapin lauluja ja vähän muitakin. Elintaso on moninkertaistunut, globalisaatio on tuonut vieraat maat ja kulttuurit lähelle, matkustuksesta on tullut arkipäiväistä ja teknologia on tunkeutunut kaikille elämänaloille. Yö oli niin kuulas ja kaunis ettei malttanut millään ruveta yöpuulle. ”Tosi mahtavaa. RETKI syyskuu 2020 7 KARTALLA. Erämaa on yksille rauhoittumisen paikka ja toisille samanhenkisten sosiaalinen foorumi. 1975 Pisimmät yhtäjaksoiset vieraskirjakokoelmat löytyvät Pallas-Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistoista. Tuskaa ja hikeä -mentaliteetti tuntuu istuvan sitkeästi osassa kairankulkijoita. Vean sillä uamulla lähen Hettaan, muovi pussilla pannaan romu kuntoon...” V. Yksittäisiä vihkoja löytyy jopa 1950-luvulta, mutta 1970-luvulta lähtien aikasarjat ovat yhtäjaksoisia. Ikimuistettava yö.” Tänä vuonna kansallispuistoissa on paikoitellen ollut jopa ruuhkaa, kun uudet kävijät ovat löytäneet tiensä niiden pitkoksille ja tulipaikoille. Tämä on oikea kulttuuriaarre! Maailmamme on mullistunut monessa mielessä 50 vuoden aikana. Vähän ennen auringonnousua silmät lupsahteli kiinni. “Olipa rankka ”trippi”, but we did it! Jee! Jee! Kävelimme tänään 27 kilsaa VAIN.” Mukaan mahtuu myös kävijöiden itsensä tuottamia elämyksiä, kuten herkulliset päivälliset jälkiruokineen, lumiukkojen rakentelu ensilumen saapuessa ja yhteislauluhetket iltanuotiolla. Siksi on yllättävää, että nykypäivän retkeilijät kirjaavat hyvin samanlaisia elämyksiä, tunteita ja ajatuksia vieraskirjoihin kuin 1970-luvun kulkijatkin. Kulkijoiden elämyksissä luonto on säilyttänyt vankkumattoman ykkössijansa; auringonlaskut, sääilmiöt, maiseman avaruus, ruska ja muut luonnonilmiöt sykähdyttävät vuodesta toiseen. Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa luontomatkailusta Itä-Suomen yliopistossa. Vuosien ja vuosikymmenten saatossa näistä kuluneista ja kellastuneista vihkosista on muotoutunut tuhansien kulkijoiden kollektiivisia päiväkirjoja. Mitä tämä rikas arkisto kertoo retkielämysten kehityksestä. Harrastukset voivat olla uusia, mutta elämykset ovat samoja. Leimallista luontoelämyksille on ihailu, kiitollisuus ja jopa harras hengellisyys. Se on luovuus, johon ihmisen sisin pysähtyy. RETKI syyskuu 2020 7 KARTALLA T ulin Pallakselta, tulo kesti 5 tuntia, oel lunta, jiätä ja sumua, ei tahtonna nähä pylväs väliä, pöljysissän nousin Taivaskerolle, pit melekein nelinkontin nousta nii oel liukasta, tuossa 3 km piässä oel katkennu kataja se repäs kumiterän kahtia. T E KST I JA K U VAT Esko Sorakunnas Maailma muuttuu, mutta retkeilyelämykset pitävät pintansa Autiotupien vieraskirjat tarjoavat oivan mahdollisuuden jakaa retkikokemuksia kanssakulkijoille, saada hyödyllisiä vinkkejä tai vaikka keventää sydäntä tuntemattomille. Nähtäväksi jää, ovatko heidänkin elämyksensä samanlaisia vai edustavatko ne uudenlaisen retkeilyn näkökulmaa. Luontoon mennään siis edelleen luonnon vuoksi. Näillä sivuilla jo edesmenneetkin kulkijat kertovat näkemästään ja kokemastaan. Oli ihana nukahtaa. Koko tutkimus on hiljattain julkaistu kansainvälisessä, vertaisarvioidussa Journal of Outdoor Recreation and Tourism -tiedejulkaisussa. Osa nykypäivän fyysisistä suorituksista perustuu aiemmin tuntemattomiin lajeihin esimerkkeinä leijalautailu ja maastopyöräily – mutta ne tarjoavat samaa vauhdin hurmaa ja riskien hallintaa kuin perinteinen mäenlasku menneinä vuosikymmeninä. Aamu valkeni huikaisevan kirkkaana ja kuura maassa.” ”Ristikkoikkunasta avautuva näköala – siinä ”silmä” aistii jotain täydellistä. Sitä eivät riko ihmiskäden jäljet.” Toiseksi yleisimpiä ovat maininnat omista fyysisistä saavutuksista ja haasteellisista tilanteista, kuten eksymisistä ja tulvivien purojen ylityksistä, siis vaikeuksien voittamisesta. Moni kirjoittaja ylistää yksinolon autuutta, mutta vähintään yhtä moni kehuu oman retkiseurueensa yhteishenkeä ja arvostaa kohtaamisia tuntemattomien kanssakulkijoiden kanssa. Kämpällä joimme rommilla terästettyä kookosteetä
Vain hetkeä aiemmin näyttävää auringonlaskua seurannut retkeilijä kääntää kameraansa ja alkaa kuvata taivaalle kipuavaa taivaankappaletta. Kesän tapaan syksyn uskotaan jatkuvan vilkkaana varsinkin Lapissa. Metsähallituksen sosiaalinen karttapalvelu Retkikompassi tarjoaa uuden alustan parhaiden retkija vaelluskokemusten jakamiseen. Kansallispuistoissa on nyt ennätysvilkasta. Retkeilijä kaivaa taskusta matkapuhelimen ja kirjautuu netissä palveluun. Yltäkylläisistä väreistä nauttimaan päässyt vaeltaja nappaa kuvan itsestään ja teltastaan jakaakseen hetken muiden kanssa. Upeat luonnonnäytelmät seuraavat toisiaan maamme toiseksi suurimmassa kansallispuistossa, missä avoimet tunturimaastot tarjoavat upeat puitteet taivaanilmiöiden kuvaamiseen. Ruskan jo valmiiksi värjäämä maisema kylpee kullankeltaisessa valossa. Muutamaa painallusta myöhemmin kuvauspaikka on linkattu Retkikompassiin kera näyttävien kuvien auringonlaskusta ja täysikuusta. Retkeilijöiden Retkikompassin kartalle linkittämät kuvat ja viestit auttoivat muita retkeilijöitä ja Metsähallituksen henkilökuntaa muodostamaan reaaliaikaista kuvaa tulvatilanteesta ja -vahingoista. Samalla hän tulee vinkanneeksi kanssaretkeilijöille kuvauksellisesta telttapaikasta. Retkikompassi mahdollistaa paitsi retkitunnelmien jakamisen, niin myös ajantasaisen tiedonvälityksen Metsähallituksen henkilökunnan ja retkeilijöiden välillä. Koronakesänä virinnyt suomalaisten retkeilyinnostus on pistänyt tupien ja tulipaikkojen huollon paikoin koetukselle. Samaan aikaan UKK-puiston kanssa Metsähallitus otti Retkikompassin käyttöön Nuuksion kansallispuistossa. T E KST I JA K U VA Eerikki Rundgren Kompassisuunta Kompassisuunta UKK-puistoon UKK-puistoon. Paikanpäältä tehty ilmoitus tyhjästä puuliiteristä tai täydestä huussin alusesta on saman tien Metsähallituksen henkilökunnan tietokoneiden ja matkapuhelimien näytöillä. Yhteisen kompassisuunnan löytyminen edellyttää kaikilta yhteisten pelisääntöjen noudattamista. Retkeilijöistä on ollut suuri apu Metsähallituksen henkilökunnalle, sillä Retkikompassi on madaltanut kynnystä ilmoittaa mahdollisista taukopaikkojen puutteista. Palvelussa retkeilijöiden valokuvat ja lyhyet fiilistelytarinat linkittyvät suoraan kartalle, jolloin tapahtumapaikkojen sijainti on helposti hahmotettavissa ja löydettävissä. Nopeasti edennyt lumien sulaminen rikkoi teitä ja muita rakenteita retkeilijöidenkin suosimissa kohteissa. RETKI syyskuu 2020 8 KARTALLA Aurinko maalaa taivaanrantaa leveällä pensselillä. Uusi sosiaalinen karttapalvelu osoitti toimivuutensa heti keväällä, kun Ylä-Lappia koetelleet ennätykselliset tulvat aiheuttivat päänvaivaa myös UKK-puistossa. Metsähallitus onkin joutunut muistuttamaan ihmisiä retkietiketistä. Varsinkin kaikkein suosituimmilla alueilla huoltokäyntien välejä on jouduttu jopa tihentämään. Auringon painuttua mailleen nousee täysikuu Saariselän tuntureiden yläpuolelle. Urho Kekkosen kansallispuiston kartalle on jälleen ilmestynyt pari fiilistelykuvaa lisää. Kahteen suosittuun kansallispuistoon avatun karttapalvelun toivotaan antavan suuntaviivoja sen lopulliselle muodolle. Urho Kekkosen kansallispuistoon Retkikompassi avautui tämän vuoden keväällä. Lisääntynyt retkeily on aiheuttanut myös ikäviä lieveilmiöitä, kuten roskaamista ja laittomien tulipaikkojen ilmaantumista maastoon
Sallan kunta haluaa Sallatunturin luonnonsuojelualueelle kansallispuistostatuksen. PunkaharjuHaarikon kansallispuisto olisi kaksiosainen. Tämä voi näkyä esimerkiksi reittien ja taukopaikkojen rakentamisena tai talvivarusteiden vuokrauspalveluina. ” Minne perustetaan uusi kansallispuisto. Ne ovat, jotka ryyppäävät ja rälläävät saamelaisten pyhillä paikoilla. Palkinto jaetaan nyt jo 17. Kilpailun teemana on talviretkeily ja ehdotuksia parhaaksi talviretkikohteeksi voi tehdä osoitteessa www.goexpo.fi. Se sijaitsee jollakin näistä viidestä paikkakunnasta. Viime vuoden teemana oli ympäristömyönteisyys ja tittelin voitti Kintulammin retkeilyja luonnonsuojelualue Tampereella.. Voittajakohde palkitaan 5000 euron stipendillä ja osastolla kevään 2021 GoExpo-messuilla. kerran. Suomi saa uuden kansallispuiston tämän hallituskauden aikana. Ehdota Vuoden retkikohdetta Vuoden retkikohde 2021 -kilpailuun voi lähettää ehdotuksia. Ehdotuksia voivat jättää niin retkeilijät kuin retkeilyja matkailupalveluita tuottavat tahotkin. Emmi Nuorgam kolumnissaan Ylen verkkosivuilla Evon retkeilyalueelle kaavaillaan tiedekansallispuistoa, joka olisi Etelä-Suomen laajin kansallispuisto mantereen puolella. Kohteessa tulee olla merkittyjä, talvella ylläpidettyjä reittejä ja taukopaikkoja. Korouoman tunnettu rotko sopisi kansallispuistoksi Posion kunnan mukaan. En ajattele, että jokainen Lappiin matkustava suomalainen turisti olisi tollo. RETKI syyskuu 2020 10 KARTALLA K A N S A L L I S P U I S T O V U O D E N R E T K I K O H D E S I T A A T T I R E T K I L U K U Ihmisen jalkaterässä on 28 erilaista luuta. Porkkala on ollut ehdolla kansallispuistoksi aiemminkin. Kilpailussa haetaan ympärivuotista luontoretkikohdetta, joka on viime vuosina kehittänyt erityisesti talviretkeilyn mahdollisuuksia
RETKI syyskuu 2020 11 tiedot & taidot 12 8 2020 SAVOTTAHOMMISSA EI KIITOSTA SAANUT. Pitkospuiden pakertajat. NYT RETKEILIJÄT KIITTÄVÄT JA PYSÄHTYVÄT JUTTELEMAAN. 12 NRO NÄIN VÄLT ÄT RIID AT RETK ELLÄ ”
P R O M A I S E M A N yrittäjäkaksikko nauttii raskaasta työstä kauniissa luonnossa. 12 RETKI syyskuu 2020 RETKIKOHTEIDEN HUOLTO T E KST I JA K U VAT Joel Ahola Pitkospuiden Pitkospuiden pakertajat pakertajat ProMaisema on urakoinut Patvinsuon kansallispuistoon tänä vuonna lähes kolme kilometriä uutta lankkupolkua. Huoltotöiden ulkoistaminen hyödyttää urakan saaneen yrityksen lisäksi Metsähallitusta ja retkeilijöitä. Työvaiheet ovat vakiintuneet pitkän urakan aikana – Marko sahaa ja Mika vasaroi.
Hyvin suunniteltu Pitkospuut kulkevat nauhana halki mättäiden. Tänään ollaan pitkospuita tekemässä ja huomenna taas toisaalla. ”Lankkujen maastokuljetus on tehty erittäin hyvin. Kurki huutaa suolla. Mika ja Marko perustivat ProMaisema-yrityksen nelisen vuotta sitten. Se liittyy uuteen reittilinjaukseen, jolla Pirskanlammelta kuljetaan pohjoiseen ja ohitetaan Rajavartioston ampuma-alue itäpuolelta. Hilla-aika on jo ohi, mutta karpaloiden raakileet tietävät syksyksi satoa. Uusi vaelluspolku on kuljettavissa myös harjoitusten aikana. Talvella Metsähallituksen metsurit ovat ajaneet kelkoilla lankut oikeille paikoille. Jos pitkokset puuttuvat kosteasta painanteesta tai ne loppuvat suon laidassa ennen kuivaa maata, syyttävä sormi osoittaa rakentajien sijaan suunnittelijaan. ”Kyllä siinä tuli savottamittari täyteen”, Marko jatkaa. Sade on jatkunut tauotta yön pikkutunneilta. Molemmilla on metsäalan kokemus pohjalla, joten työhön kuuluvat edelleen pihapuiden kaadot ja muut maisematyöt, mutta merkittävä osuus ponnistuksista tehdään Metsähallituksen tilaamien kunnostusja huoltotöiden kimpussa. Patvinsuon kansallispuistoon on rakennettu täysin uutta pitkosta reilu kilometri. Tänään saapastellaan Patvinsuon kansallispuiston etelälaidalla. He ovat tehneet retkeilijälle näkyvän osuuden, mutta prosessi on alkanut jo paljon aiemmin. Harva pääsee luonnonpuistoon savottaan eli polkuja raivaamaan”, miehet miettivät. Eilen kaverit niittivät perinnemaisemia Kolin kansallispuistossa. Yksinäinen teltta seisoo nuotiopaikan viereisellä kumpareella, jossa vaeltajat valmistelevat aamiaista. Se helpottaa meidän urakkaa merkittävästi”, Mika kiittelee työn tilaajaa. ”Erilaiset päivät ovat työssä parasta. Työnkuva on monipuolistunut merkittävästi. ”Savottahommissa ei kiitosta saanut. Talvella kuljetetaan polttopuita, huolletaan käymälät ja tehdään riukuja perinneaitoihin. Ammunnat ovat estäneet aiemman reitin käytön. 13 RETKI syyskuu 2020 RETKIKOHTEIDEN HUOLTO R askaat sadepisarat täplittävät Pirskanlammen pintaan. Metsähallituksen suunnittelija on kartoittanut uudistettavat pätkät. Saamme työskennellä hienoissa maisemissa. Se herkuttelee sammakoilla, joita loikkii siellä täällä. Retkeilijät aloittelevat uutta patikkapäivää, mutta heitä tervehtimään poikkeavat huoltomiehet, Mika Issakainen ja Marko Parkkinen, ovat heränneet jo monta tuntia aiemmin. Nyt retkeilijät kiittävät ja pysähtyvät juttelemaan”, Mika pohtii tyytyväisenä vaihdettuaan metsurin hommat retkikohteiden huoltoon. Miesten työmaa yltää Joensuusta Lieksan Änäkäiselle ja Liperistä Ilomantsin Itäpisteelle. Ne on merkitty nauhoilla maastoon. Uuden pitkospuuosuuden lisäksi P I RS K A N L A M M E N telttailijat, Inka Kantola ja Heikki Salmela, kiittävät huoltomiehiä uusista pitkospuista. Puihin solmittujen nauhojen solmu osoittaa mille puolelle puuta lankut kuuluu jättää. V I I D E N kilometrin patikointi parkkipaikalta työmaalle sisältää Nälmänjoen ylityksen lautalla.. Niin, jokainen päivä on erilainen. ”Ennen päivät kuluivat ojanpohjia ja piikkilankoja sahatessa”, Mika muistelee. Pitkospuut pitää uusia keskimääräin 15 vuoden välein. Aina ei sada yhtä paljon kuin tänään. Pitkokset ovat Mikan ja Markon tekemät
Tämä työ on lisännyt mielenkiintoani retkeilyyn. Pienellä yrityksellä on suurta organisaatiota paremmat edellytykset huomioida säät: puukuorma viedään kantohangella ja suojapäivänä valmistetaan riukuja perinneaitaan. Meneekö sitten ilta vain levätessä. Joen vastarannalta matkaa parkkipaikalle on kertynyt jo lähes neljä kilometriä – vielä ei ole edes saavuttu työmaalle. Lankkuliitos syntyy muutamalla sahauksella. Mikalle ei taida pelkkä vitonen illalla riittää: ”Harrastan polkujuoksua ja ultramatkoja. Samalla voi katsoa miten muissa kohteissa huolto on hoidettu”, Marko summaa tuntojaan. Niissä kisoissa aika mitataan päivissä. 14 RETKI syyskuu 2020 RETKIKOHTEIDEN HUOLTO vanhoja puupolkuja on uusittavana yli puolitoista kilometriä Pirskanlammen ja Koitereen rannassa sijaitsevan Majaniemen nuotiopaikan välillä. Kun ajoreitit ja työt suunnitellaan tarkasti, kustannukset pysyvät kurissa. Huolellisella suunnittelulla yrittäjä saa kulurakenteen kannattavaksi. ”Olemme tehneet pitkospuita puutappiliitoksilla, mutta nyt Metsähallitus haluaa käyttää nauloja”, Mika selventää. ”Käyn illalla vielä koiran kanssa vitosen lenkillä. ProMaisema on hyötynyt kaverusten aiemmista metsurihommista, sillä kalustoa ei ole juuri tarvinnut hankkia. Urakkaa on jäljellä vielä muutamaksi päiväksi. Jos työ vaatii tavallista pidemmän päivän, se tehdään. Penkalla on nippu Venäjältä rahdattua siperianlehtikuusta, sillä laituri odottaa vielä uusimista. Välillä ojasiltojen rakentaminen ja vanhojen pitkosten purkaminen vievät enemmän aikaa, mutta toisinaan lankkuja on saatu perätysten päivätavoitetta enemmän. Parhaiten ajan hammasta kestäneet osat kelpaavat yhä aluspuiksi uusia, järeitä lehtikuusilankkuja kannattelemaan. VA N H AT , lahonneet pitkokset sahataan pätkiksi ja kiskotaan tukkisaksilla uuden lankkupolun tieltä.. Nälmänjoen lossi kiskotaan vaijerilla yli voimakkaasti kiemurtelevan jokiuoman. ”Tavoittelemme sataa metriä yhdelle päivälle”, Mika laskeskelee. Lahoimmat palat kiskotaan somaan kasaan suopursujen keskelle. ”Kun talvella viemme polttopuut taukopaikalle, tuomme paluukuormassa käymäläjätteen takaisin”, Mika kertoo. Suuria investointeja on vaikea tehdä, kun urakkasopimukset ovat vain parin vuoden mittaisia. Tavallisella vasaralla homma kävisi liian työlääksi. Uuden moottorikelkan, reen ja kuljetusperäkärryn maksamiseen saa tyhjentää monta käymälää. ”Tämä on ainoa uusi hankinta tähän urakkaan”, Mika virnistää ja paukuttaa naulaa muutaman kilon moskalla. Tappiliitos on hieman hitaampi tehdä ja silloin pitäisi kuljettaa mukana järeää kairaa. Kovaa kuntoa tähän urakkaan vaaditaan. Mikalla pitää kiirettä, jotta hän ehtii naulata lankut paikoilleen. Marko katkoo tottunein ottein vanhat pitkospuut reilun puolen metrin pätkiksi. Vapaalla tulee lähdettyä aiempaa herkemmin vaeltamaan. Ei ole järkevää ajaa seuraavana päivänä takaisin kohteeseen parin tunnin puuhastelun vuoksi. Raskaan rakennustyön lisäksi huoltomiehet joutuvat kulkemaan tänään yli kymmenen kilometriä jalkapatikassa. Unkarin kisassa on tavoitteena juosta kuudessa päivässä 600 kilometriä.” Lankut jonoon Moottorisahan pärinä rikkoo kansallispuiston hiljaisuuden
”Joensuun kaupunkia me olemme yrittäneet kosiskella”, Issakainen paljastaa. Energiaa ja nestettä tarvitaan, jotta jaksaa taas lähteä kantamaan moottorisahaa, polttoainetta sekä naulapaketteja ja työkaluja yhä kauemmas lähimmältä tieltä. 15 RETKI syyskuu 2020 RETKIKOHTEIDEN HUOLTO Suunnitelmallisuus ja työn tehostaminen onnistuvat huoltotöitä ulkoistamalla. M E TSÄ H A L L I T U KS E N toiveesta pitkospuut tehdään naulakiinnityksin. ”Jos lankusta jää ylimääräinen pätkä, teemme siitä levähdyspenkin kulkijoille”, Mika täydentää. Metsähallitus on monipuolinen tilaaja, mutta ProMaisemalle kelpaisivat myös uudet asiakkaat. Mutta tuntuuko, että jossakin huoltotöitä tehdään turhaan. Viidenkymmenen metrin pätkä pitkosta on syntynyt vaeltajien tallottavaksi. Näin myös Metsähallitus saa retkikohteen huollon omaa toimintaansa edullisemmin ja samalla rahalla saadaan enemmän aikaan. Uudet pitkospuut tulevat täällä tarpeeseen. Tämä työ ei taida olla niin yksitoikkoista kuin aiempi yksinäinen puurtaminen raivaussahan kanssa. Kuntaliitosten myötä laajentuneessa kaupungissa retkeilyja ulkoilupalvelut ovat aika hajallaan, joten ulkopuolelta tuleva ryhtiliike voisi olla paikallaan. Matka jatkuu ”Tämä on meidän käyntikortti”, Marko näyttää, kun hän viistoaa päällekkäin porrastetun lankun reunan. ”No, ainakin yksi on koko ajan äänessä”, Marko virnistää ja osoittaa todella puheliasta kaveriaan. L A N K K U L I I TO KS E N työvaiheet: Asetetaan uusi lankku edellisen päälle. Puutappiliitos on hieman työläämpi ja siihen tarvittaisiin järeä kaira.. Raha ei riitä kaikkeen”, Mika harmittelee. Kukaan ei ole ohittanut tänään työmaata. Tuntuu hölmöltä, kun osasta suosituista kohteista luovutaan ja reittejä puretaan. Urakkaa on vielä jäljellä. ”Ei, päinvastoin. Yhä jatkuva sade hillitsee Patvinsuon taivaltajia, mutta todellisuudessa seudun kävijämäärät ovat kesällä kasvaneet. Nyt on aika lounastauolle. Kaikki hyötyvät – ja eniten retkeilijät. Onhan sitä mukavampi työskennellä kaverin kanssa, kun on juttuseuraa. Kulman pyöristystä ei ole urakassa vaadittu, mutta nyt vaeltaja ei kompastu lankun kulmaan yhtä helposti kuin aiemmin. Sahataan alemman lankun pää ylemmän reunaa seuraten. Otetaan katkaistu palikka pois alta ja lopuksi naulataan molemmat lankut aluspuuhun
Miten kuukupin voi puhdistaa retkellä. Siitä ei synny jätettä, mutta hyvästä hygieniasta on huolehdittava. Voiko useamman päivän retkelle lähteä kuukautisten aikana. Jos vuoto ja kivut ovat vähäisiä, on laadukas retkeily varmasti mahdollista. Kuukuppi on pieni, lateksinen väline, jota voidaan käyttää pitkään. Nykyisin on saatavana myös biohajoavia siteitä sekä pestäviä kestositeitä. 16 RETKI syyskuu 2020 KANTAPÄÄN KAUTTA Tällä palstalla kerromme, miten asiantuntijat toimivat retkillään. Ne tuottavat myös paljon jätettä. Valmistajan ohjeiden mukaan kuppi tulee huuhtoa kylmällä vedellä (esimerkiksi kaatamalla vettä pullos. Ne eivät ole este, kunhan miettii etukäteen, miten hygienia hoituu. Yritys ja erehdys on hyvä tapa kerryttää retkitaitoja, mutta myös toisen kantapään kautta voi oppia ja laastaria kuluu vähemmän! T E KST I Maija Arosuo K U VAT Adobe Stock Suvi Leppälahti Suvi Leppälahti NÄIN RETKEILET NÄIN RETKEILET KUUKAUTISTEN KUUKAUTISTEN KANSSA KANSSA Kuukautiset osuvat monen mielestä ”aina” juuri retkelle. Jos kuukautiset ovat erittäin runsaat ja kivuliaat, voi olla mukavampaa siirtää matkaa ainakin ensimmäisten pahimpien päivien yli. Periaatteellista estettä ei ole. Mitkä ovat eri kuukautissuojien edut ja haitat. Vaihtoehtoisesti kuukautisia voi myös siirtää. Tamponin kanssa liikkuminen on vaivatonta, kunhan sen muistaa vaihtaa tarpeeksi usein tulehduksen välttämiseksi. Uusimpina mukaan on tullut kuukuppi. Siteet on helppokäyttöinen vaihtoehto, mutta ne saattavat kulkiessa liikkua ja olla sotkuisia. Perinteisiä ratkaisuja ovat siteet ja tamponit. Kaikki ovat ohjeiden mukaan käytettyinä toimivia menetelmiä myös retkellä
Helsinkiläinen Leppälahti kuvaa itseään sunnuntairetkeilijäksi, jolle luontoliikunta on terapiaa läheisten ihmisten kanssa.. 17 RETKI syyskuu 2020 KANTAPÄÄN KAUTTA ASIANTUNTIJA: SUVI LEPPÄLAHTI – Väestöliiton asiantuntijalääkärinä Suvi Leppälahti vastaa ihmisiä askarruttaviin seksuaaliterveyteen liittyviin kysymyksiin. Koulutukseltaan hän on lääketieteen tohtori, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Miten kuukautiskipuja kannattaa lääkitä. Tehokas käsikaupasta saatava yhdistelmä on tulehduskipulääke ja paracetamol. Voiko kuukautisista päästä kokonaan eroon. Kuukautisvuoto ei lisäänny rasituksesta, joten voit huoletta ponnistella. Hormonikierukan käyttäjillä kuukautiset jäävät usein kokonaan pois.. Mikäli huuhtelu ei joskus ole mahdollista, voi kupin pyyhkäistä myös siihen tarkoitetulla kuppipyyhkeellä. Makuupussiin voi ottaa kuumavesipullon alavatsaa lämmittämään. Luonto ja liikunta voivat tosin toimia myös lääkkeinä kuukautiskivuille. Joillain myös vatsan toiminta vilkastuu tai ulostaminen tekee kipeää. Pahentaako kylmyys kuukautiskipuja. Sitä voi käyttää kuukautisten hoitoon, vaikkei ehkäisytarvetta olisikaan. Vaikuttavatko kuukautiset ruokavalioon. Nämä seikat kannattaa ottaa huomioon retkikohdetta ja reittiä suunniteltaessa. Kyllä voi. Näin vähennetään kohdun voimakasta supistelua ja siitä johtuvaa kipua. Kuukautissuojien ja kipulääkkeiden lisäksi ottaisin mukaan vesipullon, jolla voin hoitaa pesun, ymmärtäväistä seuraa ja suklaata! TA M P O N I ja kuukuppi ovat sisäisiä suojia, joita käytettäessä hyvästä hygieniasta on pystyttävä huolehtimaan. Myös käsien hygieniasta tulee huolehtia, sillä veri on otollinen kasvualusta bakteereille. Mikäli pillerit eivät ole käytössä, saa reseptillä keltarauhashormonivalmistetta, joilla kuukautisten alkaminen estyy niin kauan kuin niitä otetaan. Mikäli tulehduskipulääke ei sovi, myös pelkkää paracetamolia kannattaa käyttää. Hormonivaikutus on melko paikallinen; pieni osa imeytyy verenkiertoon, mutta määrä on huomattavasti pienempi kuin ehkäisypillereissä. Lopuilla vuoto ja kivut yleensä vähenevät. 18 RETKI syyskuu 2020 KANTAPÄÄN KAUTTA ta, ei suoraan vesistössä) aina tyhjennettäessä, eli 2-12 tunnin välein ja keittää kuukautisten jälkeen. Voiko kuukautisten aikana rasittaa itseään normaalisti. Hoito kannattaa aloittaa jo edeltävässä kierrossa ennen retkeä. Yhdistelmäehkäisypillereiden käyttöä voi jatkaa ilman taukoa (tai jättää välissä olevat lume-pillerit pois), jolloin kuukautiset jäävät välistä. Voiko kuukautisia siirtää retken yli. Riittävästä nesteytyksestä kannattaa huolehtia, jotta välttyy huonovointisuudelta. Mieliala voi kuukautisten aikana olla alentunut ja kuukautiset voivat olla kivuliaat. Suurella osalla hormonikierukan käyttäjistä kuukautiset jäävät kokonaan pois. Miten. Retken aikaiselle ruokavaliolle ei kuukautisilla ole merkitystä. Toisin kuin usein luullaan, sopii kierukka myös ei-synnyttäneille. Tämä on hyvä tarkistuttaa terveydenhuollon ammattilaisella, jos on siihen viittaavia oireita. Mitkä asiat ottaisit mukaan kuukautisten varalle metsään tai tunturiin. Kylmä saattaa pahentaa kipuja, muttei lisää vuotoa. Tiputtelua saattaa esiintyä. Kuukautisten pahin vaihe kestää yleensä muutaman päivän, jolloin kipulääkettä kannattaa ottaa tarvitsemansa määrä, ohjeiden rajoissa. Kuukupista ei jää jätettä. Tärkeintä on ottaa lääke ajoissa, ennen pahoja kipuja. Runsaat vuodot voivat joillain alentaa veren hemoglobiinia, jolloin rautalisä voi olla tarpeen. K U U K AU T I S I A voi siirtää ehkäisypillereiden tai hormonivalmisteiden avulla
Lumiseen aikaan suurimman osan voi polttaa, loput tuoda pois.” Kosteuspyyhkeet Pilke kehottaa kantamaan mukanaan kotiin. Jätteen kotiin kuljetukseen on retkelle hyvä varata mukaan suljettava, tiivis muovipussi. ”Siteet ja tamponit eivät maadu edes kompostikäymälässä, saati maassa. Pilkkeen mukaan edes niin sanotut biohajoavat siteet eivät hajoa käymälässä, vaan vaativat pidemmän prosessin. ”Vessapaperin voi jättää ulkohuussiin tai haudata pienen lapion avulla maahan kesäaikaan. Kahvinporot pussissa lieventävät hajua. G IB SO N. Mikäli siteitä laitetaan vessaan, on jonkun eroteltava ne muusta jätteestä ennen kompostointia. Moni haluaa vuorata sen läpinäkymättömäksi teipillä tai käyttää muovin päällä kangaspussia. Ne on siksi tuotava luonnosta pois, kuten kaikki muutkin jätteet”, kertoo Metsähallituksen luontokasvatuspäällikkö Elina Pilke. C. 19 RETKI syyskuu 2020 KANTAPÄÄN KAUTTA Miten eroon jätteistä
Jos jossain tilanteessa toinen alkaa sisäisen vanhemman tilastaan käsin määräilemään muita kuin lapsiaan, niin kohteiden reaktioita ovat helposti vastustus tai alistuminen. Minultakin unohtui ensimmäiselle vaellukselle pakatessa takki. Joku taas voi olla alistuja, joku toinen vastarannan kiiski, joku neutraali tarkkailija ja joku puolestaan hieman ulkopuolinen. Paremmin tietävän vanhemman roolin päätyneen olisikin toivottavaa pystyä palaamaan neutraalin aikuistilaan kuulostelemalla itseään. Jos jonkun toimintatapa alkaa kuiSamaa vai Samaa vai eri polkua. 2. Siis vanha, mahdollisesti traumaattinen kokemus aktivoituu. Netistäkin voi tosin löytää vaelluskavereita. Parasta on silloin luottaa omaan vaikutelmaan ihmisestä. 3. 4. Retkellä nousee usein esiin ryhmädynamiikka mitä pitäisi ottaa huomioon. 20 RETKI syyskuu 2020 RETKIRIIDAN RATKAISUJA 1. Näin vastaa ihmissuhdeasioihin perehtynyt ja terapiatyötä pitkään tehnyt psykiatri Mervi Tähtelä, jolla on kokemusta omiltakin Lapin-vaelluksilta.. Uudet tilanteet saattavat myös tuoda esiin osallistujan aiempaan henkilöhistoriaan liittyvän reagointitavan. Ryhmässä usein joku alkaa johtajaksi, mikä saattaa olla tarpeellistakin. Ja kuinka pitää yllä hyvää mielialaa ja ratkaista erimielisyydet sopuisasti. Kuinka valita retkikumppani. Tottumaton vaeltaja voi esimerkiksi arvioida voimansa väärin ja varusteissakin voi olla puutteita. Hyväksyntä ja myötätunto toisen odottamattomiinkin reagointitapoihin on tärkeää, ja eläytymiskyky sekä toisen kuunteleminen ovat kaiken a ja o. eri polkua. Retkillä itsetuntemus auttaa siinä, ettei ajauduta vastakkainasetteluun eikä puolustustai hyökkäysasemiin. Helpointa on lähteä sellaisten ihmisten kanssa, jotka tuntee hyvin. Silloin ei tarvitse miettiä, mitä on odotettavissa. Mitä useampi henkilö, sitä helpommin mennään tietynlaisiin rooleihin. tenkin ärsyttää, niin kannattaa suunnata huomio omaan sisimpäänsä ja kysyä itseltään, miksi tämä toinen minua ärsyttää, eikä vain kasvattaa omaa ärtymystään. Kenen kanssa siis lähteä vaellukselle. Hyvä sääntö ryhmässä on myös tiedustella kaikkien näkemykset tärkeistä päätöksistä etukäteen. Rooleihin mennään aika tiedostamattomasti eikä niistä onneksi välttämättä koidu ongelmia. Kumpikaan näistä ei tunnu määräilyn kokeneista hyvältä. T E KST I JA K U VA Erkki Siirilä Ihmissuhteet voivat kiristyä, kun ollaan yhdessä erämaassa päivästä toiseen. Onneksi Kilpisjärveltä löytyi kauppa! Kokemustason eroihin voi lisäksi suhtautua myös niin, että on iso lahja jo paljon nähneeltä ottaa kokematon mukaan oppimaan asiat käytännössä. Erätaitojahan ei voi oppia pelkästään lukemalla. Mitä jos kumppanista paljastuu uusia, itseä stressaavia luonteenpiirteitä. Mitä on hyvä muistaa lähtijöiden kunnon ja kokemustason eroista. Intuitiohan kertoo yleensä totuuden. Väsyneenä ja nälkäisenä voi kynnys vastakkainasetteluun olla matala ja aiemmin tuntemattomia puolia toisesta nousta esiin. Tämä reaktio voi sitten yllättää toisen. Konflikteihin ei tietenkään tarvitse juuttua, vaan parasta on pyrkiä yhteiseen näkemykseen. Asiasta on tärkeää puhua etukäteen, ollaanhan vaelluksella heikoimman ja kokemattomimman ehdoilla
Toinen taas haluaa pysähdellä, nauttia luonnosta ja ottaa valokuvia. 8. Ja jälleen se toisen kuunteleminen on muistettava. Millaisilla tekniikoilla ristiriitoja voi ratkaista, jos konflikti on jo syntynyt. Palauta ensin oma mielenrauha ja mieti, mistä oikein on kyse. Ei kannata sanoa, että ”aina sinä olet tuollainen”, vaan ilmaistaan rauhallisesti ja sopivalla hetkellä, miltä jokin kumppanin menettelytapa itsestä tuntuu. On hyvä palauttaa asiat takaisin mittasuhteisiin. On hyvä sopia myös siitä, että tarvittaessa suunnitelmista voi joustaa. Jokainen voi tietysti itse päättää, haluaako kantaa mukana oman teltan privaattitilan takaamiseksi ainakin yöaikaan. Esimerkiksi toinen käy tunturin huipulla ja toinen odottaa alempana. Silloin on tietysti parasta löytää tasapuolinen kompromissi. Tämän tarpeen voi retkitovereille todeta ihan suoraan. Entä reitin ja aikataulun etukäteissuunnittelu. Jos osallistujilla on erilaisia toiveita, voidaan myös tehdä samaan aikaan eri asioita. Toisaalta on hyvä muistaa, että toista voi loukata tietämättäänkin. Jos yhteistä näkemystä ei jossain tilanteessa löydy, niin voidaan sopia, että jatketaan asian käsittelyä vaikka huomenna tai retken jälkeen. Etukäteen kannattaa keskustella erilaisista odotuksista. selle täysin neutraali toteamus siis saattaa olla toiselle jotain ihan muuta. Meillähän on lapsenomaista taipumusta ajatella, että toisten pitäisi suhtautua asioihin kuten me tai tehdä asiat meidän mielemme mukaisesti. Tauoilla yhteinen jakaminen pitää kivasti yllä harmoniaa sekin. Näin saat lisäinformaatiota omasta itsestäsi, ja ärtymys lientyy. On hyvä, että päivämatkat ovat realistisia ja että taukoja pidetään riittävän usein. eri polkua. Mitä siitä seurasi. 21 RETKI syyskuu 2020 RETKIRIIDAN RATKAISUJA 5. Yleensä retkellä kannattaa muuten olla arvostelematta toista ja olla sanoissaan menemättä henkilökohtaisuuksiin. 9. Varmaan kannattaa lisäksi ajatella niin, ettei vierekkäin todellakaan tarvitse kulkea, paitsi jos näköetäisyydellä pysyminen on luonnonolojen takia tähdellistä. Onko asioita, jotka olisi hyvä sanoa itselleen tiukkojen tilanteiden varalle. Perussääntö on, että aikuinen ihminen on itse vastuussa omasta mielentilastaan. Samoin voidaan kysyä toisen vointia ja fiiliksiä: “Särkeekö jalkoja, väsyttääkö?” Kuunteleminen, toisen kokemukseen eläytyminen ja toisen arvostamisen osoittaminen ovat tärkeitä asioita ravitsemuksen ja levon lisäksi. Tärkeää on näissäkin tilanteissa voida kertoa omat toiveensa ääneen. Erilaisuus on siis ok. Parasta on kuitenkin selvästi sopia, että myös erimielisyystilanteessa pysytään samalla reitillä. Yleensä omasta tilasta ei tule vaelluksilla puutetta, sillä sitä on suuren luonnon keskellä paljon. Tämä on tosi tärkeää. 6. Myös huumorin säilyttäminen sekä hyvän ilmapiirin ylläpito ystävällisin sanoin ovat hyödyllisiä periaatteita jokaiselle retkeilijälle. 7. 10. Ei ole vaarallista, jos tulee erimielisyyttä tai vaikka joku väsähtää. Harvoinhan kuljetaan aivan lähekkäin koko päivää. Varmaan ruokailu ja riittävä lepo ovat harmoniaa ylläpitäviä tekijöitä. Joskushan jonkun osallistujan voimien rajallisuus tai olosuhteet pakottavat muuttamaan reittiä. Kun nähdään kuukkeli, tämä kerrotaan kaikille. Tällöin on tietysti tärkeää syödä hyvin, sillä energiankulutus voi olla suurta. ItSamaa vai Samaa vai eri polkua. Joku kun voi esimerkiksi olla kilpailuhenkinen ja haluta nopeasti määränpäähän. Samoin nestettä pitää muistaa juoda riittävästi. Mitä tapahtui. Ketään ei näissä tilanteissa tietenkään tarvitse nolata. Sen sijaan että tarkkailisit toista, suuntaa huomio omaan sisimpääsi, niin huomaat, mikä toisen suhtautumistavassa ärsyttää. Vanha viisaus on, että viisaampi antaa periksi!. Sellaistakin voi sitten sattua, että toinen tahtoo aikaisin nukkumaan ja toinen taas lauleskella iltanuotiolla. Tämä kun on usein turvatekijä. Tarvitseeko ihminen vaelluksellakin omaa tilaa. Kuinka tähdentää ystävällistä ja joustavaa asennetta retkitovereille niin, ettei kukaan loukkaannu
On ihan parasta, kun voi loihtia itse pyydetystä saaliista aterian vaelluspäivän päätteeksi!. 22 RETKI syyskuu 2020 RETKIKALASTUS T E KST I JA K U VAT Jenni Kurki-Suonio Kalastava retkeilijä Kalastava retkeilijä Kalastus on vanha suomalainen perinne ja tapa hankkia ravintoa, joka vie nykyretkeilijän uusien kujeiden ja retkipaikkojen äärelle
Nämä pakkautuvat rinkkaan pieneen tilaan. Kalastaminen on myös mitä mainioin tekosyy olla tekemättä mitään; sitä vain heittelee uistinta tai perhoa veteen, kelaa ja uittaa, ja antaa ajatusten kulkea yhtä kevyesti, kuin edessä virtaava vesi. K alastaminen tuo vaelluspoluille uusia ulottuvuuksia ja retkeilyyn lisää tunnelmaa, kun mukaan lisätään alkukantainen kansalaistaito. Kalastavan retkeilijän suosituimmat heittovälineet ovat moniosaiset vavat ja teleskooppivapa. Perhokalastusvälineisiin kuuluvat vapa ja erillinen hyrräkela sekä kahluuvälineet, joita toki ei tarvitse kantaa mukana, sillä heittely onnistuu kivien päältä, kunhan vain siiman oikaisuun taitoa löytyy. Toki kuljetuksessa kaksiosaisella vavalla on pituutta, joka toisinaan tiheässä pöpelikössä tai oksiin osuessaan aiheuttaa harmaiM AU ST E I STA se paras, jota kaupasta ei saa: itse pyydetyn maku! 23 RETKI syyskuu 2020 RETKIKALASTUS. Puhtaita järviä on tuhansittain ja jokia sadoittain. Vaikka kalastusvälineet pakataan mukaan, ei saaliin saaminen ole taattu. Niinpä eväät on aina pakattava retkelle siten, että ahdin antimet ovat vain mukava lisä retkiruuan päälle. Kalastavalla retkeilijällä useimmiten mukana kulkee virveli, mutta toisinaan taas pelkkä siima ja koho, jotka sitten luonnossa viritetään sopivan kepin päähän. Allekirjoittaneen perheessä mukana kulkee aina kaksiosainen virveli, sillä se on mielestämme mukavin käyttää ja uistin lentää kauas. Se on myös varsin oleellinen selviytymistaito, jos pitää hankkia ruokaa luonnosta. Perhokalastusvälineiden laittaminen kalastuskuntoon on myös hiukan vaivalloisempaa kuin virvelin virittäminen heittokuntoon. Myös perhokalastusvälineet kulkevat helposti mukana, mutta perhokalastaminen on kokonaan oma taiteenlajinsa, joka vaatii pitkää pinnaa ja harjoittelua ennen kuin siiman heittely luontevasti onnistuu. Toki onkimadottai toukat on syytä kuljettaa mukana, jotta maata ei tarvitse kaivella. Madon korvikkeena voi toimia itse tehty tai ostettu perho, joka matkii olemuksellaan elävää hyönteistä tai toukkaa. Kalakeittojärvi Patikointireitit monipuolistuvat ja saattavat kokonaan vaihtua uudenlaisiin maisemiin. Mutta kun vihdoin kalan aterian lisukkeeksi saa, tuntuu se ylellisyydeltä! Kalastamisen voi aika vaivatta lisätä osaksi retkeilyä, sillä onhan Suomi kalastajien unelmamaa; maamme pinta-alasta reilu 10 % on vettä. Vesistöjen äärellä on rauhallista ja tunnelmallista, sillä harvoin täällä metsien maassa saadaan luonnossa tungosta aikaiseksi. Mikäs sen mukavampi seikkailu, kuin suunnistaa kohti potentiaalista kalapaikkaa, jolla on vielä hassu nimi, niin kuin monesti Lapin järvillä on: Lihavankalanjärvi ja Kalakeittojärvi
Useasti veden äärelle pysähtyessä näkee jotain kaunista; taivaan värit muuttuvat tai pöllö lentää kalastajan yltä. 24 RETKI syyskuu 2020 RETKIKALASTUS ta hiuksia. Perkuujätteet tulee haudata maan alle, jotta lintujen mukana Varsinkin useat Lapin vesistöt kuuluvat erikoislupaalueeseen, jotka on syytä tarkistaa ennen kuin apajille suuntaa.. Sisällä olevan veren voi rapsutella puukolla pois ja kalan huudella järvessä vielä ennen nuotille laittoa. Suolet, mahalaukku ja muut sisälmykset lähtevät myös helposti yhtenä pakettina pään mukana. Kuuma hellepäivä on mukava viettää veden äärellä kaloja narraten, tai jopa vedestä niitä narraten! Narraamisen perusteet Alussa kalan käsittely saattaa olla hiukan epävarmaa ja jännittävää, mutta kalan perkaamisen ja valmistamisen oppii rohkeasti tekemällä. Joskus virveli kulkee rinkassa kymmeniä kilometrejä ilman, että uistinta ehtii tai edes jaksaa kastaa vedessä. Usein leiripaikan haluaa laittaa vesistön ääreen, niinpä viehettä voi päivän päätteeksi nakella muutaman kerran veteen odottaen, että uni alkaa painamaan silmää. Kalan perkaamisen perusteisiin pääsee jyvälle netin videoiden avulla, mutta lyhyesti perkuuprosessin vaiheet koostuvat: kalan tainnutus päähän kopauttamalla tai niskat taittamalla, koukun irrottaminen, kaulan auki leikkaaminen eli verestäminen, mahan auki leikkaaminen ja sisälmyksien poistaminen. Limaiset ja kalalta haisevat kädet voi ehkäistä kertakäyttökumihanskoilla, jotka huutelun kautta ovat kelvolliset käytettäviksi vielä tulevillakin reissuilla
Vaaranpaikkana toki on, että kala riuhtoo itsensä irti koukusta takaisin vapauteen. Sijoitus luontoon Onkiminen ja pilkkiminen on ilmaista, mutta vieheellä tai perholla kalastaessa vuosittainen kalastonhoitomaksu (45 €/vuosi) on maksettava. Yleisimmät kalasaaliit Suomessa ovat hauki, ahven ja erilaiset särkikalat. eivät kalojen mahdolliset loiset leviä järveltä toiselle. Kala on kypsä syötäväksi, kun evät irtoavat helposti. Lapin vesistöistä nousee taimenta, harjusta ja rautua. Varsinkin useat Lapin vesistöt kuuluvat erikoislupa-alueeseen, jotka on syytä tarkistaa ennen kuin apajille suuntaa. Lisätietoja erityislupa-alueista, kalastusajoista, kielloista sekä pyyntimitoista: www.kalastusrajoitus.fi lastuslupa. Lupamaksujen suorittaminen on aina sijoitus luontoon: Metsähallitus käyttää lupamaksujen tuotot kalavesien hoitoon ja kalastusmahdollisuuksien turvaamiseen. Malliheiton lomassa perhoon tarttui 1,5 kiloinen lohi, jonka saimme kotiin vietäväksi! Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa uutta harrastusta. Olen aloitteleva perhokalastaja ja yksi opettavaisimmista kalastusmuistoistani on, kun Näätämöjoen varrella perhokalastusta 1970-luvulta asti harjoittanut konkari opetti minua perhokalastamaan omilla välineillään. Niillä ainakin saa turvallisesti koukun pois terävähampaisten petokalojen suusta, eivätkä kalat vaurioidu. Tiettyinä vuodenaikoina kalat viihtyvät matalikossa ja kuumina kesäpäivinä syvissä vesissä. Kalastavan retkeilijän ei tarvitse olla alan asiantuntija. Joillekin valtion vesialueille vaaditaan vielä erillinen kaRETKIKALASTAJA PAKKAA: Siima & koho, virveli tai perhovapa Puukko tai monitoimityökalu, jossa pihdit ja veitsi Muutama varauistin, -perho ja -siimalukko Madot ja toukat onkimiseen RETKIKALASTAJA HUOMIOI: Suorita tarvittavat lupamaksut Tarkista alueelliset kalastuslupaehdot, esimerkiksi kalojen pyyntimitat ja rauhoitusajat Selvitä soveliaat ottivälineet ja huomioi, että luonnollisen, elävän tai tapetun syötin käyttäminen virtapaikoissa sekä joillain erityisvesialueilla on kielletty. Myös avuliaita kanssaretkeilijöitä kohtaa vesistöillä ja varsinkin jokien varsilla. Hauki on yksi Suomen yleisimmistä kalasaalista, joten on hyödyllistä pitää mukana monitoimityökalua, jossa on pihdit. Erikoislupa-alueisiin kuuluvat yleensä vaelluskalavesien virtaja koskipaikat sekä rauhoitetut erityisja erämaa-alueet. Ripaus suolaa kalan pintaan ja avot! Liha irtoaa helposti ruotojen ympäriltä, mutta retkiolosuhteissa kannattaa varoa, ettei nälkäisenä hotki suuria ruotoja kurkkuun. On myös huomioitava, että kalastusajat vaihtelevat eri jokialueilla, ja osa joista on osan vuodesta tai jopa kokonaan rauhoitettu kalastukselta. 25 RETKI syyskuu 2020 RETKIKALASTUS. Kalan voi paistaa tikun nokassa, puupölkyn päällä nuotion vieressä tai retkihalsterilla. Tekemällä oppii. Pienet ruodot eivät haittaa ja kalan nahan voi syödä, jos se on suomustettu. Kohta jo huomaa, että retkeily ei ole mitään ilman kalastusta; kalastaminenhan on retkeilyä parhaimmillaan! K A L A on kiinni! Ennen rantaan uittamista kalaa kannattaa rauhallisesti väsyttää eli antaa sen uida hetki omia menojaan. Kalastustaidot kehittyvät ja kalan käsittelyyn saa varmuutta ajansaatossa. Toki järvellä kalat voivat olla melkein missä vain, kun taas jokien varsilla on oma tunnelmansa ja jännitys, kun tietää kalojen lipuvan virran mukana ohitse, huilaavan kivien koloissa tai niiden takana. Kaloja yritetään narrata järvien rannoilta tai vesillä veneellä liikuttaessa. Luvalliset otti-välineet on myös syytä tarkistaa, sillä esimerkiksi vaelluskalavesistön koskija virta-alueilla onkiminen ja elävän syötin käyttäminen on usein kiellettyä
Kuljetuksessa kammen kahvan tulisi olla siirrettävissä sivuun, mutta tässä mallissa kahva on kiinteästi paikoillaan. Pieneen uistimeen ottaa niin iso kuin pienikin kala, mutta erityisen arat jalokalat tarttuvat herkemmin pieneen lippaan. Neliosainen vapa on kuljetusystävällinen, sillä se mahtuu kokonaan purettuna pieneen tilaan repun sivutaskuun. Pieneen tilaan pakkautuminen on erityisen tärkeää, sillä siirtymät ja kuljetus ovat yleensä se paikka, jossa välineet kokevat kovia ja saattavat rikkoutua. Testasimme muutamia eri siimamateriaaleja ja paksuuksia, josta selvästi pisimmät heittomatkat saatiin Sufix Matrix Pro 0,12 mm kuitusiimalla. Tarvittaessa vapaa voi kuljettaa kaksiosaisena, jolloin se on nopeammin heittovalmis. Siimaa asennettaessa kelaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, ettei siima pääse luistamaan ja pyörähtämään, jolloin kelan jarru ei toimi oikein. Ikävä kyllä kala ei tällä kerta tarttunut vieheeseen emmekä päässeet testaamaan vavan ominaisuuksia kalan väsytyksessä. T E KST I JA K U VAT Jenni Kurki-Suonio Retkikalastajan Retkikalastajan työkalu työkalu Esittelyssä kevyt ja pieneen tilaan pakkautuva vapasetti retkelle.. Hiilikuituvapa on kevyt, kestävä ja joustava. 26 RETKI syyskuu 2020 RETKIKALASTUS R apala Trail Blazer -matkavapa ja 13 Fishing Creed GT 1000 -avokela ovat yhdessä järkevä ja kevyt lisä retkeilijän varustukseen. Vapaan sopii parhaiten ohut kuitusiima, joka luistaa pienten siimarenkaiden läpi jouhevasti. Tämä virvelisetti mahtuu myös pyörän tarakalle ja tavaralaukkuun paremmin. Kammen nuppi on miellyttävää ja pitävää materiaalia eikä kolealla säällä kylmetä sormia. Trail Blazer -vavan kanssa sopii yhteen pieni avokela. Toki kammen voi ottaa kokonaan pois kuljetuksen ajaksi. Vapasetin muokkautuvuus, hyvä heittotuntuma ja pieni koko ovat etuja, joita retkeilevä kalastaja arvostaa. Sen jäykkyysluokka sopii 4–7 grammaisten pikkuvieheiden heittelyyn. Kuitenkin kaksiosainen vapani taitaa nyt vaihtua tähän neliosaiseen vapaan, sillä pieneen tilaan pakkautuva ja kevyt vapa on retkeilijälle paras vaihtoehto. Testissä ollut Fishing Creed GT 1000 haspeli eli avokela toimi vavan kanssa tasapainoisesti ja siima kelautui puolalle vaivattomasti suuren välityssuhteen ansiosta. Vavan mukana tuleva suojakotelo on aika tilaa vievä vavan kokoon nähden, eikä sen sisään mahdu ainakaan testissä ollut avokela
S I I M A R E N K A I D E N sisäkehä on keraaminen eikä niiden sisään saa laittaa uistinta huilaamaan. Se ei palvele vain erämaiden tunturikalastajia, vaan myös kaupunkikalastaja voi matkata metrossa ilman, että kalastusvälineet huiskivat kanssamatkustajia. Uistimen koukut kuluttavat ja rikkovat siimarenkaan pintaa, joka taas kuluttaa siimaa. 27 RETKI syyskuu 2020 VAPA Rapala Trail Blazer Walk in Victory Suositushinta: 150 € AVOKELA 13 Fishing Creed GT 1000 Suositushinta: 99 € N E L I O SA I N E N VA PA on helppo purkaa ja laittaa kokoon. VA PA sopii pienten vieheiden heittelyyn, jotka ovat tehokkaita arkojen ja heikolla syönnillä olevien kalojen pyytämiseen. RETKIKALASTUS
Ei vain ihmisten rakentamia keinotekoisia luomuksia. Takana jo yksi vuosikymmen. Olemmehan jo kokeneet, kun ympäriltä kaikki muu riisutaan. Tarinat, jotka löytyvät omista ajatuksista ja niistä syvistä tunteista, joista ei usein uskalla edes puhua. O let parhaista parhain ja rakkain retkikaveri, oma elämänkumppani. On ollut heitto tyhjänpäälle ja taskussa vain auton avain. Sainhan hetken kokea jotain aitoa ja todellista. Jos joku pysyy, niin se on sinä ja minä. Se lämmittää kasvoja, mutta erityisesti sydäntä. Hiljainen, rauhallinen, värikäs ja toisinaan hyvinkin äänekäs. Kulkenut rinnallani läpi laaksojen ja vuonojen, yläja alamäet, kahlannut kanssani läpi hankalimmankin joen ja sen tiheimmän metsikön. Sen tuulen humina ja lehtien havina, lempeät sävyt sieluani rauhoittavat. Ihan niitä oikeita valon pisaroita ja todellisia tunteita. Metsä ja me. Jenni Kurki-Suonio Metsä ja me Metsä ja me Ilman sinua, minun luontokokemukseni jäävät vajavaisiksi, vaikka metsä onkin toinen rakkaimpain. Tukena niin tyynenä kuin myrskynä, rakentamassa minulle sateensuojaa. Luontoa yhdessä tutkimassa. Se on mielestäni se seikkaluista parhain. Se on arvokkaista arvokkain ja tärkein päällä maan. Meidän metsittyneessä maassamme monta yhteistä vuosikymmentä vielä edessä. Metsä osaa olla oma itsensä häpeilemättä. Ei vain opittuja sanoja ja taitoja, niitä näyteltyjä hetkiä. Myös pitkä parisuhde on elämänmittainen seikkailu. Luontoa voi tutkia loputtomiin, eikä sitä koskaan ehdi kuulemaan kaikkia tarinoita tai näkemään niitä loputtoman kauniita värien sävyjä. Jäljelle jäi vain minä ja sinä. Tervetuloa syksyn lomareissulle Keski-Suomeen! Viisi kansallispuistoa, 3 700 järveä ja lukuisia retkeilyja majoitusmahdollisuuksia. Elämän suunta kääntyi kohti pohjoisen yötöntä yötä. Puut suojan antavat, mutta toisinaan oksien lomasta sataa jääkylmää tihkua suoraan niskaan, antaen kaiken tulla niin kuin on tullakseen. Ne alkavat puhua, tai oikeastaan ne vasta kuulee, kun oikeassa paikassa kuuntelee. Hetken päästä metsän halki kajastaa aurinko. Sitä tiesi, että tässä suhteessa mielellään kuluttaa loppuelämänsä aikaa. Meillä on ollut vapaus ja vain me kaksi. Sitä ajatonta aikaa, Lapin loputonta taikaa. Ne minut maadoittavat, niin kuin sinäkin. visitjyvaskyla.fi/syysloma kuva: Jukka Paakkinen 28 RETKI syyskuu 2020 KOLUMNI. Se on se metsän rauha, joka vihdoin ne tarinat ja tunteet sinulle kertoo. Suurin osa Lapin erämaistakin vielä koluamatta, eihän tähän yhteiseen seikkailuun riitä edes yksi elämä! Ilman sinua, minun luontokokemukseni jäävät vajavaisiksi, vaikka metsä onkin toinen rakkaimpain. Metsän rauha kertoo sinulle kaikki ne tarinat enemmin tai myöhemmin
Tervetuloa syksyn lomareissulle Keski-Suomeen! Viisi kansallispuistoa, 3 700 järveä ja lukuisia retkeilyja majoitusmahdollisuuksia. visitjyvaskyla.fi/syysloma kuva: Jukka Paakkinen
Pysähdy pohtimaan ja nauttimaan. Armeijassa ensimmäinen marssitauko pidettiin jo varttitunnin jälkeen. Vaelluspäivän aikana pidetään yleensä vain yksi, kenties kaksi varsinaista ruokataukoa. Nuoruuteni idoli, jo pyöristynyt partiojohtaja, tapasi pysähtyä tunturinrinteessä muutaman minuutin välein ihailemaan takana avautuvaa maisemaa. Hetken määrittää tavallisesti vatsaan hiipinyt näläntunne, jonka tultua yritämme löytää sopivimman paikan. Sittemmin olen alkanut ymmärtää vaelluksen syvempää olemusta ja oivaltaa taukojen merkitystä. Me nuoret, mielestämme kovakuntoiset kulkijat, naureskelimme silloin noille puuskutustauoille. Se oli tarkoitettu vaatteiden, jalkineiden ja varusteiden säätämiseen. Monille, toivoakseni useimmille, itse patikointia ja vaelluksella karttuvia kilometrejä tärkeämpää on maisemien ihailu, luonnonrauhassa elpyminen, eväshetket ja leiriytymispaikassa puuhastelu, toisin sanoen tauot. Kun päästiin vauhtiin, maltettiin huilata tunnin välein muutama minuutti. Samaa rytmitystä käytetään myös pitkäkestoisilla naparetkillä. Me tavalliset kulkijat emme katso taukoa kellosta, vaan sen määräävät muut tekijät. 30 RETKI syyskuu 2020 LUONNOSSA V aellus on useamman päivän kestävä retki, jonka aikana kuljetaan yöpymispaikkojen kautta tavoitteeseen, usein takaisin lähtöpaikkaan. Myös juomaveden saaminen vaikuttaa päätökseen. Ankealla säällä katseemme etsii myös sadetai tuulensuojaa. Erämaisemmilla poluilla haeskelemme sopivia kannonnokkia, kiviä, maapuita tai muuta sopivaa istuinpaikkaa. Mikä saa sinut pysähtymään ja millainen on mielestäsi täydellinen taukopaikka. T E KST I Mikko Lamminpää K U VA Karoliina Lahti Hetki hiljaa. Suosituilla reiteillä on taukopaikaksi tarjolla keittokatoksia, nuotiopaikkoja ja piknikpöytiä
Reilun kahden viikon hautomisen jälkeen munista kuoriutuu poikasia, joita emot ruokkivat pesässä kolmisen viikkoa. Se voi kuulostaa vähäiseltä määrältä, mutta on kuitenkin lähes puolet linnun omasta painosta. Juova on naaraalla keltainen ja koiraalla oranssi. Jäämällä talveksi Suomeen hippiäinen ottaa aikamoisen riskin: pahimpina pakkastalvina jopa 97 prosenttia talvehtijoista menehtyy! Laji viihtyy kuusikoissa ja kuusivaltaisissa sekametsissä. Pesimäkantamme on noin miljoona paria, mutta vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Vaaleanharmaa lintu on yläpuolelta hiukan vihertävä, ja sen päälakea koristaa pitkittäinen mustareunainen juova. 31 RETKI syyskuu 2020 LUONNOSSA M aamme pienin lintu ei ole pienoinen peukaloinen vaan sitäkin pikkuruisempi hippiäinen (Regulus regulus). Se rakentaa pallomaisen, kuusenoksasta roikkuvan pesänsä sammalista, jäkälistä ja hämähäkinseiteistä. Poikasten päälaella ei ole juovaa. Säästääkseen energiaa hippiäinen voi laskea ruumiinlämpöään jopa kymmenen astetta kylmimmän yöntienoon ajaksi. Puolet, lähinnä vanhat linnut, yrittävät talvehtia meillä ja pönkittävät päätöstään hakeutumalla keväisin parhaille pesäpaikoille. Usein hippiäinen tekee kahdet poikaset: koiras ruokkii ensimmäistä pesuetta samalla, kun naaras hautoo jo toista. Hippiäinen tarvitsee kireänä pakkaspäivänä kolme grammaa ravintoa, joka koostuu talvella lähinnä hämähäkeistä. Sillä on pallomainen ruumis ja melko suuri pää. Noin 9 senttimetrin pituinen hippiäinen on jatkuvasti liikkeessä. Säästöstä osa kuluu ruumiinlämmön nostamiseen normaaliksi. T E KST I Mikko Lamminpää K U VA Adobe Stock Pienenpieni keltapää. Se on levinnyt miltei kaikkialle Eurooppaan ja monin paikoin Aasiaan. Naaras munii toukokuussa kymmenisen gramman painoista munaa yksi kerrallaan. Meillä lajin levinneisyys yltää Keski-Lapin rajoille asti mutta keskittyy etelään. Suuri osa hippiäisistä muuttaa muiden hyönteissyöjien tapaan talveksi Länsija Keski-Eurooppaan
Käy tutustumassa! Loihdi helposti maukkaita, säilyviä, kevyitä ja energi apitoisia retkiherkkuja. Evo & Päijänne Tuleeko Evosta seuraava kansallispuistomme. Loihdi helposti maukkaita, säilyviä, kevyitä ja energi apitoisia retkiherkkuja. Nuuksion retkeilyopas Loihdi helposti maukkaita, säilyviä, kevyitä ja energi apitoisia retkiherkkuja. 29,90 € Kiilopää Retkeilyopas & tunturikartta Jouni Laaksosen kirjoittama opas ja vedenkestävät kartat kattavat miltei koko UK-puiston. Päijänteen kansallispuiston sielu on Kelveneen harjusaari laguuneineen. Kattavin opas auttaa löytämään Nuuksion helmet, parhaat reitit ja upeimmat taukopaikat. Hetta Pallas Ylläs Best seller -karttamme kattaa maamme suosituimman reitin ja paljon muuta. calazo.fi Tarkat ja ajantasaiset kartat maamme upeimmista retkikohteista. Kattavin opas auttaa löytämään Nuuksion helmet, parhaat reitit ja upeimmat taukopaikat.. UUTUUS! Repoveden retkeilyopas Uutuuskirja esittelee Repoveden ja sen ympäristön merkityt reitit ja runsaasti muita polkuja. Kattavin opas auttaa löytämään Nuuksion helmet, parhaat reitit ja upeimmat taukopaikat. Calazo.fi on uudistunut! Nyt voit tilata myös Ruotsin, Norjan ja Tanskan retkikartat. Untitled-1 1 30/03/16 16:54 Saimaa Geopark -kartat Suurjärvemme reitit, taukopaikat, geologiset erikoisuudet ja kulttuurikohteet. Liesjärvi Torronsuo Hämeen Ilvesreitti Etelä-Suomen kaksi upeaa kansallispuistoa samalla kartalla. Mukana on viisi Mikko Lamminpään selostamaa melontareittiä. Vaellusruokaa Loihdi helposti maukkaita, säilyviä, kevyitä ja energi apitoisia retkiherkkuja. Kattavin opas auttaa löytämään Nuuksion helmet, parhaat reitit ja upeimmat taukopaikat
Untitled-1 1 30/03/16 16:54 Saimaa Geopark -kartat Suurjärvemme reitit, taukopaikat, geologiset erikoisuudet ja kulttuurikohteet. Kattavin opas auttaa löytämään Nuuksion helmet, parhaat reitit ja upeimmat taukopaikat. Nuuksion retkeilyopas Loihdi helposti maukkaita, säilyviä, kevyitä ja energi apitoisia retkiherkkuja. Kattavin opas auttaa löytämään Nuuksion helmet, parhaat reitit ja upeimmat taukopaikat. Evo & Päijänne Tuleeko Evosta seuraava kansallispuistomme. Kattavin opas auttaa löytämään Nuuksion helmet, parhaat reitit ja upeimmat taukopaikat. Vaellusruokaa Loihdi helposti maukkaita, säilyviä, kevyitä ja energi apitoisia retkiherkkuja. Mukana on viisi Mikko Lamminpään selostamaa melontareittiä. Käy tutustumassa! Loihdi helposti maukkaita, säilyviä, kevyitä ja energi apitoisia retkiherkkuja. 33 RETKI syyskuu 2020 retket 34 8 2020 TUOSSA JOKIVARRESSA ELÄN ELÄMÄNI PARHAITA RETKIPÄIVIÄ. Vuoden vaellus päättyy, s. UUTUUS! Repoveden retkeilyopas Uutuuskirja esittelee Repoveden ja sen ympäristön merkityt reitit ja runsaasti muita polkuja. Kattavin opas auttaa löytämään Nuuksion helmet, parhaat reitit ja upeimmat taukopaikat.. 29,90 € Kiilopää Retkeilyopas & tunturikartta Jouni Laaksosen kirjoittama opas ja vedenkestävät kartat kattavat miltei koko UK-puiston. Hetta Pallas Ylläs Best seller -karttamme kattaa maamme suosituimman reitin ja paljon muuta. Päijänteen kansallispuiston sielu on Kelveneen harjusaari laguuneineen. 34 NRO RUSK AN IHAS TELU A LOUT EEN SUOJ ISSA ” calazo.fi Tarkat ja ajantasaiset kartat maamme upeimmista retkikohteista. Loihdi helposti maukkaita, säilyviä, kevyitä ja energi apitoisia retkiherkkuja. Liesjärvi Torronsuo Hämeen Ilvesreitti Etelä-Suomen kaksi upeaa kansallispuistoa samalla kartalla. Calazo.fi on uudistunut! Nyt voit tilata myös Ruotsin, Norjan ja Tanskan retkikartat
±. Puhelimen kenttää ei ole pykälääkään. Tuossa jokivarressa elän elämäni parhaita retkipäiviä. Lähimmälle tielle on matkaa vähintään 25 kilometriä. 34 RETKI syyskuu 2020 T E KST I JA K U VAT Erno Saukko KEVÄÄN KOITOSTA VIIMEISELLE RANNALLE Vuoden vaellus päättyy Lemmenjoen kansallispuistossa kevät on kiivaimmillaan. Hiihtäminen sohjolumessa on toivottoman raskasta. Elinpiirini rajoittuu pienelle pälvelle ja koskenrantaan johtavalle ladulle. Motissa ollaan. Siirtyminen ihmisten ilmoille ei ole vaihtoehto vielä päiväkausiin, kenties viikkoihin
35 RETKI syyskuu 2020 VUODEN VAELLUS I L L A L L I SVA L M I ST E LU T Varangin niemimaan karuissa maisemissa. ±
Sen taustalla suo ja kallioinen vastatörmä. Näköpiirissä on pieni koski, jonka alla sula ja kilometrin verran jään peittämää jokea. Valitsin paikan jo lokakuussa, kun kuljimme Ainon kanssa tästä ohi. Jokainen yöpakkanen voi olla viimeinen ja kevät on jo nyt myöhässä. Niskaa särkee, kankkuja kolottaa, päähän ottaa. Taannoinen yötuuriin siirtyminen väsyttää, mutta päiväsaikaan hiihtäminen ei enää käy päinsä. Vaikka kalusto on karsittu äärimmilleen ja reipasta peruskuntotreeniä on takana 9 kuukautta, on kantamukseni sellainen paakku, ettei hiihtämisen ilosta ole tietoakaan. Tämän vuoksi olen pakannut rinkkani pullolleen evästä niin, että pärjäilen särvintä säästellen metsässä jopa kuusi viikkoa. Suunnitelma on yksinkertainen. Hiihdän viimeisillä kantavilla hangilla Vaskojoelle ja kulutan siellä aikaani kevätleirissä, kunnes jänkä ja nokialainen voivat taas kohdata. Kaivan taskun pohjalta palasen suklaata, ryyppään jääkylmää vettä kenttäpullosta ja mietin, että onko tässä touhussa taas mitään järkeä. Matalalta killottava aurinko lämmittää jo vähän. Tovin istuskelun jälkeen viima ajaa vilun hikisen paidan kautta iholle. On aika taas kohdata raskas todellisuus. Ympärillä levittäytyvät. Pohjoisesta käy kylmä viima. Tätä reissun 10. Toukokuu on miltei puolivälissä, mutta valkoisella tunturipaljakalla ei näy vielä mitään kevään merkkejä. Muuttolintujen tulo, lumien sulaminen, joen avautuminen ja tulvat. Raskaaseen rinkkaan kytkeytyy toinen riski. Sen turvin tarkenee istua hetken rinkan päällä tauolla. 36 RETKI syyskuu 2020 VUODEN VAELLUS A amuyö Pöyrisjärven erämaassa Norjan rajan tuntumassa. Mikäli poikkeuksellisen runsaiden lumimassojen sulaminen kestää, saatan juuttua viikkokausiksi mottiin lumimassojen keskelle. Tunturit nousevat vaarojen takaa kuin muistuttaakseen, mistä on tultu. Jos sää lämpenee liian varhain ja kantohanget loppuvat, juutun paakkuni kanssa auttamatta siihen paikkaan ja Vaskojoen kevät jää haaveeksi. Petäjän alle pienelle pälvelle sopii niukin naukin makuualusta ja nuotio. Mikä voisikaan olla hienompi luontokokemus! Ajatus on hieno, mutta hommaan liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Sujutellessani hangella eteenpäin tiukassa etukumarassa toivon hartaasti, että edessä on kaiken vaivan arvoinen kokemus. Paikka on kevään tarkkailuun mitä otollisin. etappia olen odottanut kaikista eniten, sillä saan toteuttaa vuosien haaveeni kevään elämisestä erämaassa. Pari päivää aiemmin lähdin suksimaan Näkkälästä kohti Lemmenjoen kansallispuistoa. Pälven veikko Tuskaisten öiden ja huonosti nukuttujen päivien jälkeen saavun kohteeseen Vaskojoen törmälle. Siksi on hiihdettävä nopeasti ja aina kun se on jaksamisen rajoissa mahdollista
37 RETKI syyskuu 2020 VUODEN VAELLUS K E VÄT L E I R I S SÄ lämpimämpiä säitä odotellessa hiihtelen lyhyitä päiväretkiä ja pysähdyn mukaville paikoille istuskelemaan ja nauttimaan luonnosta ja toimettomuudesta.
Viikon vartoilun jälkeen kevät ei ole edennyt juuri lainkaan. Nyrpeää nokkaa näyttää hanhi istuessaan yksin keskellä lumen peittämää suota. No ei sentään. Iloinen odotus muuttuu vähitellen turhautumiseksi. Sama meno kuin aiemmin, mutta katsos! Yläpilvet seilaavat etelän suunnasta! Toivo herää eikä turhaan. Joka aamu pojotan tähykalliolla haistelemassa ilmavirtauksia ja tutkimassa pilviä, jotka päivästä toiseen lipuvat määrätietoisesti pohjoisesta etelään. Kevätleiristä näyttää tulevan nälkäleiri. En varmaankaan ole metsän otuksista ainoa, joka janoaa lämpimämpää ilmaa. Seuraavina viikkoina ei tarvitse muuta kuin tutustua ympäristöön, tarkkailla jokivarren elämää ja tulla osaksi maisemaa. Yöpakkaset jatkuvat, pohjoistuuli puhaltaa ja sää jatkuu poikkeuksellisen kylmänä. Illalla pakkasen kiristyessä ja hangen jälleen kovettuessa mietin, pitäisikö ottaa hatkat, kun se vielä käy. Kaikesta aistii, että muutos tulee nyt eikä mikään voi sitä enää pysäyttää. 38 RETKI syyskuu 2020 VUODEN VAELLUS mäntymetsät, ikivanhat ja kodikkaat. Metsän äänimaailma alkaa jo samana N A A P U R I N I helmipöllö. Kevätleiriin saapumisen ja talvivaelluksen loppumisen kunniaksi keitän oikeat pannukahvit. Alavireisenä roikkuu västäräkin pyrstö. Menen tuttuun tapaan tähykalliolle luotaamaan maailman menoa. Pitää vain säästellä eväitä ja jaksaa odottaa. Kevään ihme Koittaa uusi aamu. Kenties vastarannalla päkättävä riekkokin omalla tavallaan noituu vallitsevaa suursäätilaa. Sitten vain odottamaan kesää! Kevät ei kuitenkaan etene niin kuin olin toivonut. Jo iltapäivällä kaikki muuttuu, kun taivas kirkastuu ja lämmin etelätuuli hellii salomaita. Ilo on ylimmillään, sillä jättirinkan rahtaaminen loppuu tähän. Samalla opin tunnistamaan uusia lajeja niin näöltä kuin äänestä.. Vähän väliä se pysähtyy lepäämään ja kaiketi mielessään kiroamaan kurjaa elämää. Happamana tarpoo hirvi paksussa hangessa. Välillä lunta sataa vaakatasossa ja eräänä päivänä pälvetkin peittyvät vitivalkoisiksi. Kevätleirissä eläinhavaintoja kertyy yllättävän paljon. Hanki kestää hyvin kävellä ja pohjoistuuli puhuu. Tänne on vaivalla tultu, nyt sinnitellään. Olen näkevinäni eläimissä samaa turhautumista kuin itsessäni. Vaikka kevään tulo venyisi pitkälle kesäkuuhun, nälkään nääntyminen on äärimmäisen epätodennäköistä, etenkin kun leirissä energian kulutus on vähäistä
Elämä jokivarressa rauhoittuu, kun sääkin taas viilenee. Kuinka kauas Pohjois-Ruotsin metsien harmaista pakkaspäivistä on tultukaan! Lumet sulavat vauhdilla ja joki karistaa jääpeitteen yltään. Pian tulvasta ärjyvä koski ottaa jokivarren äänimaailman haltuunsa. Laajenevaan sulaan ilmestyy lisää vesilintuja ja siivekkäitä lentelee yhtenään pitkin ja poikin jokea. Nautin suunnattomasti kevätpäivistä ja koen olevani omieni joukossa. On hämmentävää katsoa, miten pieni tuttu koski muuttuu tunnistamattomaksi raivoavaksi virraksi. Vietän helposti tuntikausia istuskellen tai makoillen joko leiripuuni alla tai tähykalliolla ympäristöä tarkkaillen. Ajan juoksu hidastuu, kun E N S I M M Ä I N E N lämmin päivä kevätleirissä Vaskojoen törmällä. Tuolla liitelee kotka, tuolla lekuttelee kalareissullaan tiira, tuolla tilhi tuo toiselle marjalahjan, tuolla sinirinta esittelee laulutaitojaan. Kuin suuri orkesteri kokoontuisi virittelemään soittimiaan ennen konserttia. Lunta on edelleen saapasvarren verran, joten päätän jäädä vielä kolmanneksi viikoksi odottelemaan. Hiihtokausi kesti retkelläni seitsemän kuukautta.. Tervemenoa vaan! Viikon lämpöjakson jälkeen korein karnevaali on ohi ja linnut siirtyvät pesimäpuuhiin. Pötköttelen toista tuntia nauttien kuulemastani ja olostani. En normaalisti välitä auringon palvonnasta, mutta nyt tilanne on toinen. Muurahaiset heräävät töihin ja perhoset sun muut hyönteiset lentelevät vinhasti. Kuukausien hiljaisuuden ja värittömyyden jälkeen tuntuu, kuin käynnissä olisi suuri karnevaali täynnä laulua ja pukuloistoa. Saan herätä lintujen riehakkaaseen lauluun auringon lämmittämässä teltassa. Koko jokivarsi on täynnä eriasteista piipitystä, tirritystä, kääkätystä ja lurittelua. M AT K A L L A kevätleiristä Njurkulahteen Viipustunturin rinteillä. Suuren näytelmän ohella nautin lähes yhtä paljon kesäisistä lämpötiloista. Kevään ihme, todellakin. Luonto tarjoaa nyt loputtomasti nähtävää kellon ympäri. Saatan maata tuntikausia pälvelläni kohmeisia luitani sulatellen. Vesi hohkaa taivaan syvää sinistä ja ilmassa on vain keväisin aistittava sulan veden raikas tuoksu. On tätä odotettukin! Lämpöjakson aikana luonto sananmukaisesti herää eloon. Seuraava aamu on yksi mieleenpainuvimmista koko retkellä. 39 RETKI syyskuu 2020 VUODEN VAELLUS päivänä monipuolistua. Samalla iloitsen, miten talvi ja kaikki siihen liittyvä vaiva huilaa leirini editse kohti Jäämerta
40 RETKI syyskuu 2020 VUODEN VAELLUS
Yhdessä matka jatkuu Tenon latvat kiertäen kohti Kaarasjokea. Onnellisia aikoja. 41 RETKI syyskuu 2020 VUODEN VAELLUS palaamaan alkuperäiseen suunnitelmaani viettää kesä Finnmarkissa. Silloin sitä ihmettelee silmät ymmyrkäisinä, että hetkinen nyt! Eihän tämä näytä enää ollenkaan samalta kuin eilen! Aiemmin alastomat koivikot ovat kuin yhdessä päivässä pukeneet ylleen uuden lehtipuvun, joka nyt hohtaa kirkkaan vihreänä ilta-auringossa. Homman ydin on nauttia helposta elämisestä luonnon keskellä sekä tietysti kalastaa ja syödä itsensä tärviölle. Värikkäitähän ne ovat, ihmisotusten kuvitelmat. Huomaamattani alan laskea päiviä reissun loppumiseen. Todellisia vaikeuksia tai haasteita ei enää ole eikä todennäköisesti tule. Kyllä, kesä on tullut! Kesällä elämä erämaassa tuntuu arkisemmalta kuin muina vuodenaikoina. Vielä parempi uutinen on se, että Aino tulee seurakseni muutamaksi viikoksi. Osaanko enää ollakaan kotona ilman suurprojektia. Käytin puolitoista vuotta vapaa-aikaani Vuoden vaelluksen suunnitteluun ja valmisteluun. Ikään kuin kotiinlähtö olisi jonkinlainen irtiotto vaellusarjesta. Siten pääsen mutkan kautta homo sapiensin tavanomaisesta elinympäristöstä. Taas kerran Aino loittonee etelän suuntaan bussin ikkunassa iloisesti vilkutellen. Yksi suuri kysymys on, millaiseksi arki kotona mahtaa muodostua. Aiemmin koronaviruspandemian vuoksi suljettu Norjan raja avautuu juhannuksen tienoilla. Viikkojen aikana seuraa sään ääriolosuhteita infernaalisesta helteestä hautovaan kosteuteen ja sitkeän tyvenen kautta aina koleaan pohjoistuuleen ja kaatosateisiin asti. Lähtövalmisteluja Jonakin aurinkoisena ja tyynenä iltana sen huomaa. Harmaana aamuna pakkaan leirini rinkkaan, palautan nuotiota ympäröineet kivet paikoilleen, nakkaan sukset olalle ja lähden kävellä kepsuttelemaan uuteen maailmaan. Linnut laulelevat ja jokunen sääskikin koettaa hakeutua sukan ja lahkeen välistä mehukkaille apajille. Seikkailun tunnekin on hiipunut, sillä kesävaellus on jo ties kuinka monen reissun jälkeen muuttunut hyvinkin tavanomaiseksi elämisen muodoksi. Parin päivän huollon jälkeen minä jatkan matkaani R U O K A PAU S S I Yli-Inarijoen kansallispuistossa. Pienten epämukavuuksien kiusatessa ei tarvitse kuin hetki muistella viime talven vaivoja, niin johan taas tuntuu suvi suloiselta! Aino tuo mukanaan tuulahduksen seurattavaa ei enää niin paljon ole. Taakka on kevyt, askel reipas ja mieli huoleton. Samoin paljas maa on saanut peitokseen uuden vihreän maton. Marssi lähes lumettomassa mäntymetsässä on yhtä juhlaa ja rankat sadekuurotkin vain naurattavat! Talvi on vihdoin ohi ja kesä tulee. Kotini sisustus on mennyt huomaamatta uusiksi. Ilmojen herra on tunnetusti huumoriveikko ja saammekin tuta kesävaellusta siitä ikävimmästä päästä. Pitkien marssipäivien aikana ajatukset puuhastelevat usein jo tulevassa syksyssä ihmisten ilmoilla. Aika näyttää. Muutaman viikon taivaltamisen jälkeen saavumme Kaarasjoelle. Toisaalta, tämän reissun jälkipyykin hoitamisessa riittää projektia pitkälle ensi vuoteen. Pienennettyjen ruoka-annosten voimistama nälkä alkaa vaivata ja ahnaat ajatukset rapistelevat vähien suklaavarastojen kimpussa. On mukava tehdä yhteisiä suunnitelmia syksyksi. Lumien huvettua lähes olemattomiin koittaa viimein lähdön hetki. Kehon rasvaprosentissa on kevätleirin jäljiltä korjaamista. Vaan mitäpä näistä. Koleat säät pakottavat välillä telttaan. Mielessä alkavat pyöriä tavalliset asiat: kaverit, harrastukset, työt. Saappaan alla ritisevä sammal, silloin tällöin narahtava käpy ja poikki rapsahtava risu puhumattakaan lähes unohdetusta liikkumisen helppoudesta venyttävät väkisin hymyn naamalle. Lisäksi kirjoittajan kiusallisen arviointivirheen ja yllättävän raskaiden maastojen vuoksi marssipäivät venyvät pitkiksi. Palaaminen kotiin alkaa tuntua todelliselta, mukavalta ja jännittävältäkin ajatukselta. Kulkisimme rauhalliseen tahtiin kalapaikalta toiselle, viettäisimme leppoisia iltatulia Ahdin antimia paistellen ja nauttisimme Pohjolan kauniista kesästä, yöttömästä yöstä ja luonnonläheisyydestä. Pitkinä marssipäivinä kotiinpaluussa riittääkin mehustelua. Kun päivän kävely ja askareet on tehty ja iltaruoka syöty, ehtii makoilla nuotiolla lämmin kuksa kädessään ja katsella rauhassa ympärilleen. Kesällä leppoisat tauot tuntuvat tavallistakin mukavammilta, sillä lopputalvesta olin jo täysin kyllästynyt kylmiin lounashetkiin.. Suvi kuljettaa siivellään hyviä uutisia
Ensimmäisen upean kokemuksen jälkeen toiselta samanlaiselta reissulta puuttuisi uutuuden viehätys, haastavuus ja seikkailun tunne ja se olisi kaikessa uuvuttavuudessaan lähinnä itsensä kiusaamista. Ympyrä sulkeutuu Tuttuja paikkoja. Mutta mitäs tämän jälkeen. Yritän ikään kuin varastoida tunnelmaa tulevaa syksyä varten. Samaan aikaan taivas kirkastuu ja tuulet kääntyvät taas etelän kantille. Toki olen tehnyt parhaani nauttiakseni komeista maisemista, karusta tunturiluonnosta ja erämaan rauhasta. Valtavat etäisyydet ja tilan tuntu saavat tuntemaan itsensä pieneksi. Taimenta ja rautua suodaan niin paljon kuin jaksan syödä. Maasto jatkuu tylsänä ja työläänä sekä sää kosteana, joten ajatus saa jatkaa liihotteluaan tulevaisuudessa. Tuossa kurun päässä leireilin reissun toisena yönä 364 päivää sitten. Vaikka. Parin päivän puskamarssin jälkeen nousen jyrkästi ylös avotunturiin. Osaamista tämän reissun jälkeen olisi vaikka mihin, mutta selkeä visio ja palava tahto toistaiseksi puuttuvat. Kaikki joutava ajatuksenjuoksu jää taka-alalle ja sitä on vain kaksin luonnon kanssa. Olen vienyt retkeilyharrastustani vuosia portaittain eteenpäin sillä periaatteella, että jokainen reissu on harjoitus seuraavaa, haastavampaa retkeä varten. Sen jo tiedän, että profiililtaan samanlaiseen vuoden kestävään reissuun tuskin toista kertaa lähden. Aurinkoiset illat vietän kalaa paistellen sekä ympäristöstä ja olostani nauttien. Reissun loppu tuntuu todellisemmalta kuin kertaakaan aiemmin. Jylhät tunturit ja jokilaaksot, jotka silloin toivottivat tervetulleeksi suureen seikkailuun, jäävät nyt taakse. Tuossa painanteessa söin lounasta. Sää on täsmälleen samanlainen kuin vajaa vuosi sitten. Kenties muutama kuukausi kaupunkielämää saa uudet unelmat itämään. Nähtyäni retken aikana jos jonkinlaista nyppylää ja notkoa on mukava huomata, että jylhät tunturit ja syvät laaksot jaksavat edelleen sykähdyttää. Toinen mielessä pyörivä suuri kysymys on seuraava suurvaellus. Pitkästä reissusta huolimatta tämä on edelleen hienoa hommaa! Työläiden viikkojen jälkeen löydän hetkessä uudelleen leppoisan kulkurin elämän. 42 RETKI syyskuu 2020 VUODEN VAELLUS pohjoiseen kohti Rásttigáisá-tunturia ja Laksefjordviddaa. Tuosta purosta otin kenttäpulloon vettä. Uusia maastoja, uusia haasteita, uusia kokemuksia. Reissun päättymisen odotukseen alkaa sekoittua haikeutta. Stressi, kiire ja meteli kun ovat mitä hedelmällisintä maaperää retkisuunnitelmille. Muistot hyökyvät päälle kuin Varangin niemimaalla puhaltava pohjoistuuli. Viimeisin viikko on jo ollut lopun odottelua. Saappaan terät osoittavat kuitenkin vastakkaiseen suuntaan. Tunne on aivan sama kuin ennenkin. Kun mukava paikka löytyy, isken telttani siihen ja säntään virveli tanassa kalan pyyntiin. Kannan leiriäni kalapaikalta toiselle, yli solien ja tunturien, laaksosta toiseen. Seuraavan projektin pitää sisältää jotain uutta. Tähän mennessä seuraava askel on aina löytynyt luonnostaan varsin vaivatta, kun taustalla on ollut unelma vuoden kestävästä retkestä
43 RETKI syyskuu 2020 VUODEN VAELLUS M A RS S I jatkuu Rásttigáisá-tunturin ohitse. PA I ST I N K A L A on jo rannalla ja graavikala tekee sille pian seuraa Laksefjordviddan illassa. L E I R I Annajohkan latvoilla. Rasvaisen kalan ilmaantuessa ruokavalioon nälkä vihdoin kaikkoaa ja mieli paranee entisestään.. Kannan mukanani kahluusauvaa, koska alueen isommissa joissa vesi virtaa tänä kesänä vuolaasti ja pohjakivet ovat usein hirvittävän liukkaita. Varangin niemimaa tarjoaa parastaan
Huomattavin kiusa on ollut ulkoilun ja liikunnan tarve, joka tuntuu olevan loputon. Joella soutelevat veneet tuovat mieleen Tenon. Kysytään, miten jaksoin kulkea koko pitkän ja kylmän talven erämaassa. Kulunutta vuotta ajatellessa päällimmäisenä ajatuksena on kiitollisuus. Tärkein jaksamisen lähde retkelläni oli luonto. Tuntuu siltä, kuin olisin kulkemalla kuluttanut maat viimein loppuun. Kysyjien pettymykseksi joudun vastaamaan, että integroituminen yhteiskuntaan on sujunut ilman ongelmia. Onko nukuttava lattialla. Usein tiedustellaan, olenko muuttunut reissun aikana. Jo aiemmat reissut ovat opettaneet omasta olemuksesta sen verran, että vaelluksen puitteissa ei kaiketi ole enää uutta löydettävää. Jokien tulviminen aiheuttaa jopa mutkia matkaan.. Vauhti tuntuu hurjalta. Kirkkaat tähtiyöt, kaamoksen värit, tykkylumen taide sekä metsien ja tuntureiden sitkeät eläimet ja kasvit pitivät retkeilyn riemua ja etenemisen iloa yllä silloinkin, kun nälkä vaivasi, väsymys painoi ja kylmä ramahteli ruumiissa. Voiko retkeltä, tai elämältään ylipäätään enempää toivoa. Autot jonottavat nöyrinä liikennevaloissa. Kiitollisuus kaikille niille lukuisille ihmisille ja tahoille, jotka auttoivat minua ennen matkaa ja matkan aikana. Ei jaksa ajatella mitään. Onneksi ihmiset kyselevät hyviä kysymyksiä, jotka avaavat näkökulmia itsellenikin. Käyn vesirajassa hetken kahlailemassa ikään kuin velvollisuudesta. Pohja puhuu kylmemmin kuin kuukausiin ja vesipisarat ropsahtelevat kulahtaneen kalvotakin pintaan. Aamulla sää on mainio kotiinlähdön kannalta. Totean olevani rikkaampi kuin koskaan. Kun uni ei tule, ryhdyn mielessäni käymään läpi retken leiripaikkoja. Kysytään myös, onko tullut vieroitusoireita. Kahvinkeittimen vaimeneva ropotus kertoo, että tekosyy työskentelyn keskeyttämiseksi on valmis. Viimeisenä yönä nukun enää vaivaisen tunnin. Lopputekstit pyörivät verkkaan, kunnes filmi jossakin kohtaa katkeaa. Puhumattakaan kaikista uusista kokemuksista ja opeista, jotka myöhemmin voivat osoittautua arvaamattoman arvokkaiksi. Muutama kuva ja video pitää napata kiireellä, sillä bussiin tulee hoppu. Aika sivistyksen parissa on mennyt nopeasti. Vuoden retkellä etsin itseäni ainoastaan kartalta. Pitkän savuvanan tyvessä tehdas jauhaa kansalle hyvinvointia. Täytän Star Wars-mukin ja siirryn betoniparvekkeelle istuskelemaan ja tutkailemaan arkipäivän elämää Oulussa. Pää tuntuu tyhjältä ja ruumis uupuneelta, vaikka enää ei tarvitsekaan kävellä pitkää päivää. Kiitollisuus siitä, että selvisin reissusta terveenä kotiin. Retkeen sijoittamalleni ajalle ja rahalle olen siis saanut mitä parhaimman tuoton. Se tuntuu suurelta ylellisyydeltä edelleen, kolme viikkoa paluun jälkeen. Muuan partaukko tulee pysäkille ihmettelemään, että mikäs mies se tuolla kameran kanssa touhusi, tällaisella kelillä. Ruokakaan ei maistu normaaliin tapaan. Aavan äärelle saapuminen ei suurempia tunteita herätä. 44 RETKI syyskuu 2020 VUODEN VAELLUS puitteet ovat hienot, olo on jotenkin sumuinen. Jokin tuolla korvien välissä on täpinöissään. Mukavinta on ollut nähdä ihmisiä pitkän tauon jälkeen. Onhan reissun päättyminen tähän paikkaan ja aikaan ollut tiedossa alusta asti. On mukava istua lämpimässä ja katsella ulos ikkunasta. Onko pystytettävä teltta parvekkeelle ja keiteltävä aamuvedet kaasukeittimellä. Toisella puolella pellot, pusikot ja lampaat vilistävät ohi, toisella puolella vuonon vastaranta lipuu hiljalleen sivuitse. Kaupunki näyttää vihreämmältä kuin muistinkaan. Uusi vanha arki Auringon valaisema tupakeittiön seinä heijastuu häiritsevänä läppärin näytöstä. Erityiskiitos kuukausien matkaseuran ja varauksettoman tuen tarF I N N M A R K I S SA korkeimmilla alueilla riittää lunta vielä heinäkuun puolivälissäkin. Se tarjosi seuraa, virikkeitä sekä lämpöä ja suojaa. Olen reissun jäljiltä paremmassa kunnossa kuin koskaan. Kertaakaan en vaikeuksien vuoksi edes harkinnut lähteväni kotiin. Ilmassa tuoksuu syksyn raikkaus. Rannaton Jäämeri näyttää samaan aikaan upealta ja uhkaavalta. Tilalla on vain vettä ja muistoja silmänkantamattomiin. En ainakaan tietoisesti jännitä kotiinlähtöä, mutta yöunet huonontuvat sitä mukaa kun lähestyn Jäämerta. Reissusta kertominen on edelleen haastavaa, sillä kokonaisuus alkaa vasta nyt hahmottua. Eihän elämä siellä mitään herkkua useinkaan ole, etenkään kylminä vuodenaikoina. Sanon, että etelän bussia tässä vartoilen, käväisin vaeltamassa lenkin… Bussissa olo on turta ja tyhjä. Kiitollisuus siitä, että sain mahdollisuuden kohdata tämän upean henkisen, fyysisen ja teknisen haasteen puhumattakaan sen tarjoamasta verrattomasta luontokokemuksesta. Vettäkin näkyy ilahduttavan paljon. Radio kyselee, että tässäkö tää oli. Niin, istuminen muovisessa puutarhatuolissa kahvikuppi kädessä maisemia katsellen. Sääli, että rapistuminen on nyt väistämättä edessä. Kirjoitusja valokuvatyöt ovat pitäneet kiireisenä. Univelatkin painavat. Tuntemattomia lajitovereita kävelee, juoksee ja pyöräilee harmailla kulkuväylillä. Omasta mielestäni vastaus on: en oleellisesti. Hämmästyksekseni pystyn palauttamaan mieleeni joka ainoan leirin! Lisäksi useimmista päivistä on jäänyt jotain muistijälkiä, pääosin positiivisia
Keskittymisestä ei kuitenkaan tule enää mitään, vaan katse harhailee kaupungin yllä. Huomaamattani uusi reissuidea on jossakin välissä päässyt itämään mielen sopukoissa ja sen kasvupyrkimykset ovat ahnaat. 45 RETKI syyskuu 2020 VUODEN VAELLUS Sodankylä Venäjä Kittilä Inari Utsjoki Norja Inari Karigasniemi vaellusreitti Näkkälä Kiiperi Inarijärvi Jäämeri vaellusreitti vaellusreitti 30 km Enontekiö vaellusreitti Kaarasjoki Lemmenjoki Tana Bru Vaskojoen kevätleiri Utsjoki joamisesta kuuluu tietysti Ainolle. Radioaalloilla keinuvat kaihoisat sävelet: ”Maailma on kaunis ja hyvä elää sille Jolla on aikaa ja tilaa unelmille Ja mielen vapaus, ja mielen vapaus On vapautta kuunnella metsän huminoita Kun aamuinen aurinko kultaa kallioita Ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä…” Maailma on kaunis, sanat Vexi Salmi M AT K A N pää 3.8.2020. Syksyä enteilevä tuuli ujeltaa parvekkeen oven raossa. Varpunen lennähtää ikkunalaudalle. Kaadan lisää kahvia kuppiin ja jatkan haaveilua. En malta istua, vaan nousen kuljeskelemaan kaksiossa edestakaisin ja ikkunasta toiseen. Samasta paikasta retki alkoi päivälleen vuosi sitten.. Täytyy palata taas tietokoneen ääreen. Mikään ei ole muuttunut. Ajatus selailee muistiin iskostunutta Pohjolan atlasta ja punainen mutkitteleva linja hakee kartalla paikkaansa. Aika kuluu ja kupin pohja tulee vastaan. Yli kaksikymmentätuhatta valokuvaa ja toista sataa tuntia videota ei perkaa itse itseään
46 RETKI syyskuu 2020 HAMMASTUNTURI T E KST I JA K U VAT Eerikki Rundgren Hammastunturia Hammastunturia kiertämässä kiertämässä Hammastunturin erämaa-alueella on mahdollista jopa parhaaseen ruska-aikaan kulkea viikon päivät näkemättä muita ihmisiä. Metsäerämaa kätkee sisäänsä toinen toistaan hienompia leiripaikkoja.
Sytytän otsalampun ja suuntaan valokeilan lintuun. Valmistaudun ensimmäiseen yöH A M M AS J O K I johdattaa kulkijaa Ivalojokivarresta kohti erämaa-alueen sydänmaita. Lämpötila ei ole käynyt vielä kertaakaan kunnolla pakkasen puolella, minkä vuoksi verenimijöitä on vielä runsaasti lennossa. Suomustamattomana paistetun ahvenen liha säilyy mehukkaana. Nuotion hiipuvassa valossa valmistan itselleni makuualustasta ja -pussista pedin I so lintu liitää ääneti editseni ja laskeutuu koivupökkelön latvaan. A I T TA JÄ R V E L L Ä pääsin vihdoin tuoreen kalan makuun. TO I S E KS I viimeisenä yönä iltanuotiolla istuessani ihailin taivaalla liekehtiviä revontulia.. Vaikka eletään jo syyskuun puolta väliä, on ilmassa yhä edelleen hyttysiä, mäkäräisiä ja varsinkin polttiaisia. Yleensä ruska-aikana näistä kiusankappaleista ei tarvitse enää välittää. Illallisen syötyäni tarkistan, että olen siirtänyt kaikki varusteeni louteen alle suojaan mahdollisen sateen varalta. Pilvinen päivä on vaihtunut selkeään iltaan. Ehdin hetken jopa nauttia auringon säteistä ennen illan hämärtymistä. 47 RETKI syyskuu 2020 HAMMASTUNTURI hön retkelläni Hammastunturin erämaa-alueella. Tummat silmänympärykset paljastavat sen suopöllöksi. Olenpa iloinen, että näin linnun ensin lennossa. Valmistan illallista nuotiolla louteen alla istuen. Syksyllä minulla on tapana retkeillä louteen kanssa, mutta nyt kannan myös telttaa mukanani. Nuotion räiskyntää lukuun ottamatta on täysin hiljaista. Edessä avautuvalle suolle on noussut hieman usvaa ja taivaanranta värjäytynyt kauniin punaiseksi. Pimeässä loistavat ”menninkäisen” silmät aivan leirini vieressä olisivat saattaneet säikäyttää omiin ajatuksiin vaipuneen retkeilijän. Pöllö, mutta mikä
Sadepisaroista lähtee äänekäs sihahdus näiden osuessa kuumaan pannuun. Kulvakkojoen yli kahlattuani lähden seuraamaan järven rantaa. Aikani louteella loikoiltuani vetäydyn telttaan nukkumaan. Lähestyessäni pientä jokea avautuu tämän yli upea näkymä Hammastunturille. Lisään puita nuotioon ja asetan nokipannun tulille. Illallinen kahdelle Lasken repun selästä nuotiopaikan viereen. Aittajärven yli avautuva näkymä Hammastunturille on yksi hienoimpia mitä olen saanut ihailla. Sade ja yltynyt tuuli eivät innosta lähteä etsimään lintuja. Nostan pannun liekkien viereen kivelle ja jätän iltapäiväkahvini siihen hetkeksi laskeutumaan. Kulvakkojoen toisella puolella näyttäisi olevan vielä tätäkin hienompia leiripaikkoja. Minulle perinteinen eränkäynti on aina ollut yksi syy muiden joukossa lähteä retkelle.. 48 RETKI syyskuu 2020 HAMMASTUNTURI telttaan. Ilmassa on sateen enteitä, mikä saa minut kiirehtimään leiriytymistä. Eipä voisi erämaa paljoa hienompaa leiripaikkaa retkeilijälle tarjota. Ei painunut lämpötila vieläkään pakkaselle. Maiseman kruunaa auringonvalossa kylpevät ruskan värjäämät rantakoivikot. Ajatuksenani on kävellä tänään hieman lyhyemmälti, jos vaikka ehtisin hieman katsella lintujakin. Ehdin juuri ennen ensimmäisiä sadepisaroita pystyttämään niin teltan kuin louteenkin. Liekit nuolevat ahnaasti tervaista honkaa. Taivaalle syttyneet lukuisat tähdet saavat minut harmittelemaan ympärilläni parveilevia polttiaisia. Kävelen lähemmäksi rantaa ja annan katseeni kiertää Aittajärven rantoja. Hammaskurun latvalammella käännyn länteen. Louteen edessä palava nuotio on tunnelmallinen, mutta ennen kaikkea antaa lämpöä ja pitää minut ja varusteeni kuivina. Asetun uudelleen louteen alle kyljelleni. Jatkan Hammaskurua luoteeseen. Lokoisasti louteella Aamu valkenee pilvisenä. Nostettuani repun ja irtovarusteet louteen alle sateelta suojaan lähden haalimaan polttopuita loppupäivän ja illan tarpeiksi. Tähän mennessä olen nähnyt ainoastaan yhden koppelon. Veden kiehahdettua heitän sekaan vajaan kourallisen tummia puruja ja kiehautan kahvia pari kertaa. O M A N kunnan alueella lappilaisilla on valtion mailla laajat metsästysja kalastusoikeudet. Hiekkarantaa useita satoja metrejä ja tämän takana jykevää honkaa kasvavaa tasaista mäntykangasta. Ylitettyäni joen kiveltä kivelle astuen lähden etsimään leiripaikkaa. Lasken reppuni maahan vanhan kivistä ladotun nuotiokehän viereen. Aamupalan syötyäni pakkaan varusteet ja jätän kauniin leiripaikan Hammasjoen rannalla taakseni. Joen toisella puolella näyttäisi olevan pitkälti tasaista mäntykangasta. Yöllä havahdun riekkojen räkätykseen pariinkin eri otteeseen. Louteesta avautuvien avarien maisemien ihailun sijaan joudun vetäytymään telttaan. Sade ropisee louteen kattoa vasten
Taivas on seljennyt ja öinen maisema kylpee täysikuun valossa. Variksenmarjakangas rapisee jalkojeni alla ja järven päällä makaa ohut usvakerros. Luonnossa mikään ei jää hyödyntämättä. Tunturin laelta avautuva näkymä palkitsee hengityksen päälle käyneen nousun. Nousen ylös makuupussista ja kömmin ulos teltasta. Erämaan kulttuurimaisema Neljäs päivä erämaassa eikä ihmisiä missään. Kaunis päivä houkuttelee huiputtamaan tunturin, jota olen tähän asti tyytynyt ainoastaan kiertämään ja ihailemaan eri kulmilta. Havahdun rasahdukseen. Jos vaikka ehtisin vielä niitä lintujakin katsella. Erämaa ottaa omansa takaisin. yö 2. Tovia myöhemmin ensimmäinen ahven kypsyy nuotiolla. 49 RETKI syyskuu 2020 HAMMASTUNTURI Hammastunturin erämaa Leirin pystytettyäni otan vihdoin kalastusvälineetkin esille, ensimmäistä kertaa retkelläni. Etualalla metsän kätköissä vanha kulttuuriympäristö. Tämän jälkeen Aittajärvi, Vuorhajärvi ja kauimpana erämaa-alueen suurin järvi, Hammasjärvi. yö Louhioja Ritakoski Liljeqvist Ivalojoen kultala Rautulampi vaellusreitti Ivalojoki 3 km Hammastunturi Hammastunturin erämaa-alue Liekit nuolevat ahnaasti tervaista honkaa.. Lasken reppuni maahan Hammastunturin rinteeltä laskevan puron varteen. Näkyvälle paikalle koivun oksalle ripustamani ahventen sisälmykset häviävät kuukkelin matkaan. Aittajärven ympäristöstä löytyvät peuranpyyntikuopat ovat ajalta ennen tunturipeurasta kesytetyn poron paimentamista. Ja minulla vielä monta päivää aikaa kiertää tunturia ja ihailla sitä eri kulmilta. Metsien ja vaarojen luonnehtimaa erämaata niin pitkälle kuin silmä kantaa. K U LVA K KOJ O E N latvoilta Nuovakkajoelle siirtyessäni sain vaihteeksi patikoida jykevää ikihonkaa kasvavien mäntymetsien sijaan avarassa tunturikoivikossa. Iltapäivällä lyhyet sadekuurot seuraavat toisiaan. Vanhoista kämpistä, kammeista ja kodista useimmat ovat kuitenkin jo romahtaneet ja porokaarteetkin kaatuneet ja hyvää vauhtia maatumassa. Seuraan Kulvakkojokivartta ylävirtaan. Ei vaikka eletään kauneinta ruska-aikaa. Jälkiä kaksijalkaisista sen sijaan on paljon ja osa näistä hyvinkin vanhoja. Lämpötila on painunut ensimmäistä kertaa tänä syksynä reilusti pakkasen puolelle. Ham mas joki Ku lva kk ojo ki Vuorhavaara Hammastunturi Hammastunturi 1. Huomenna voin todennäköisesti jättää teltan pystyttämättä ja yöpyä louteen alla. yö 3. Hieman uudempaa historiaa edustava Vuorhavaaran eli Hammastunturin poroerotuspaikka kämppineen on luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi
Aamun ensivalon herätellessä meidät, huomasinne mökin pienestä ikkunasta aamuruskon. 1. Saavutimme Suomen korkeimman kohdan pienessä tihkusateessa. Elohopea kohosi melkein kymmeneen asteeseen aamupäivällä. Ensimmäisen vaelluspäivä alkoi erinomaisessa säässä. 50 RETKI syyskuu 2020 REISSUN PÄÄLTÄ: HALTI I H AST E L I M M E A A M U TA I VASTA. Pieni näätäeläin, jota arvailimme kärpäksi tai lumikoksi, kurkki kivien takaa. Lounaan jälkeen katselimme tuvan ja järven välistä kivikkoa. Tuolla reissulla tuli todistettua kaksi asiaa. Askeleen painaessa jo melkoisesti, putkahti Urtashotelli näkyviin rinteen takaa. 2. Lossujärvelle ehtiessämme taivaalle oli ehtinyt kertyä vähän pilviä. Osa ruskalehdistä oli jo pudonnut, mutta maaruska oli edelleen täydessä loistossa. Onpahan syy mennä takaisin. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Putouksen pauhuna ja erityisen kauniit maisemat vetivät hiljaiseksi. Uteliasta otusta katsellessamme, aloimme pohtimaan, pitäisikö meidän kavuta Haltille jo samana päivänä. T E KST I JA K U VAT Benjamin Hokkanen. Pitsuskönkään putouksella näimme kivikossa kiipeilevän kiirunan. Aamuaurinko oli saanut maaruskan leviämään taivaankanteen. Punaisen ja keltaisen sävyt mykistivät. Kello oli vasta kaksi iltapäivällä, joten päätimme kevyin varustein lähteä kohti huippua. Säästä huolimatta tunnelma oli korkealla. Aamun raikas ilma tulvahti kasvoille avatessani mökin oven. O R A N S S I N JA purppuran väreissä loimuava taivas heijasteli Riimmajärven pinnassa. päivän... Kompuroidessamme rakkakivikossa kohti Pitsusköngästä, taivaalle alkoi kertyä lisää pilviä. Sympaattinen, joskin huonokuntoinen ja ylläpitämätön tupa tarjosi suojan yöksi. Jopa niin korkealla, että innostuksissamme unohdimme kirjata nimemme huipun laatikossa olevaan vihkoon. Onneksi reitin merkinnät ovat selkeät. Iltapäivä meni varsin utuisissa tunnelmissa. Maisemia ei pääsisi juuri ihastelemaan, sillä pilvipeite pysytteli varsin tuhtina. Ketään ei näkynyt missään, joten kantolaitteiden omistajien täytyi olla Haltilla. Olimme yöpyneet Urtashotellissa, saman nimisen laakson pohjalla sijaitsevassa porokämpässä. Aamurusko ei kuitenkaan päivää pasko! Aamurusko Aamurusko päivän... Pari rinkkaa tervehti meitä Pitsusjärven tuvalla. Olimme edellisen päivän aikana nousseet Didnojohkaa pitkin Norjan puolelta kohti Lossujärveä, josta edelleen kohti Urtaslaaksoa. Samassa mieleen muistui vanhan kansan sanonta: "Iltarusko hyvä rusko, aamurusko päivän pasko." Päivän kaunis alku saattaisi siis saada toisenlaisen lopun. Kohtasimme reissumme ensimmäisen toisen vaeltajan lähtiessämme liikkelle putoukselta. Aamurusko enteilee huonoa säätä. Noustessamme oransseja merkkejä seuraten kohti rajapyykkiä 303B, pilvet nielaisivat meidät sisäänsä kokonaan
51 RETKI syyskuu 2020 REISSUN PÄÄLTÄ: HALTI
Meri ja ruotsinkieliset alueet ovat Itä-Suomessa ja Lapissa asuneelle eksotiikkaa. PYÖRÄLLÄ PITKIN PYÖRÄLLÄ PITKIN POHJANLAHDEN POHJANLAHDEN RANTAA RANTAA. 52 RETKI syyskuu 2020 PYÖRÄRETKELLÄ T E KST I Tuija Kauppinen K U VAT Tuija ja Ilkka Kauppinen Kun kotimaan tuntemuksessa on länsirannikon kokoinen aukko, on retkipyöräily oiva tapa sen paikkaamiseen
Olin raahannut pyörääni maailman ääriin, mutta oman kotimaani länsirannikko oli jäänyt tuntemattomaksi. Emme suunnitelleet reittiä tai päiväetappeja juurikaan etukäteen, sillä meillä oli mukanamme teltta ja retkiruokavälineet, joten voisimme pysähtyä juuri silloin kuin huvittaa. Kännykkään kannattaa ladata Karttaselain-sovellus ja valita sovelluksesta sopivat lisäaineistot kuten uimarannat sekä E U R A J O E N ylittää kaunis riippusilta, jonka ylipyöräily laittaa tasapainon testiin. Kun karttaa tutkii tarkemmin, koko Pohjanlahden ranta on täynnä kesämökkejä. Monet mökinomistajat ovat halunneet rauhoittaa mökkitiensä laittamalla tien puoleen yksityistie-merkin. Siksi päätimme mieheni Ilkan kanssa pyöräillä Oulusta Turkuun. VÄ R I K K Ä ÄT vanhat puutalot ovat kuin postikortista. Kuvittelin, että polkisin tukka hulmuten merimaisemassa satoja kilometrejä. Reitin perustana on vanha postitiereitti. Monta kertaa etsimme rakoa, jossa ei olisi ollut kesämökkiä. Hävetti. 53 RETKI syyskuu 2020 PYÖRÄRETKELLÄ O len retkipyöräillyt Skotlannin ylämaalla, Pyreneiden ja Georgian vuoristoissa sekä Syyriassa juuri ennen kuin siellä alkoi sota. Länsirannikolla kulkee yksi maamme matkailuteistä, lähes 900 kilometrin mittainen Pohjanlahden Rantatie. Se olisi riittävän pitkä matka ajaa sisään uudet gravel-pyörämme. Ne rullaavat hyvin niin asfaltilla, soraja hiekkateillä kuin poluillakin. Se onkin pääasiallisesti erittäin mukavaa pyöräiltävää, mutta nimestään huolimatta meren näkeminen sen varrelta ei ole itsestäänselvyys vaan useimmiten edellyttää sitä, että tieltä poikkeaa sivuteille. Gravel-pyörässä yhdistyy maantiepyörän ja maastopyörän edut. Näin retkipyöräilijälle avautuu lähes loputon määrä reittivaihtoehtoja eikä tarvitse pelätä päällystetyn tien loppumista. Värikkäät vanhat puutalot ovat kuin postikortista.. Graveleli sorapyörässä on yleensä tavallista retkipyörää leveämmät, mutta maastopyörää kapeammat, kuvioidut renkaat. Myös yksityistiellä on täysin luvallista ajaa pyörällä. Ahlaisista, Luviasta ja Ohtakarista en ollut koskaan kuullutkaan. Sitä ei kannata säikähtää. Sen varrella on lukuisia kyliä ja luontokohteita, joissa kannattaa pysähtyä. Olen asunut pääosan elämästäni Järvi-Suomessa ja Lapissa, joten meri ei ole minulle jokapäiväinen näky. Merta näkyvissä Eniten odotin matkalta merta. Ennen kesää 2020 en ollut kuitenkaan koskaan käynyt Kokkolassa, Pietarsaaressa tai Kaskisilla
Ruokaan en olisi sitä käyttänyt keittämälläkään, vaikka Pohjanlahden murtovesi soveltuukin periaatteessa ruokavedeksi keitettynä. Puusta on rakennettu myös pittoreski Eurajoen ylittävä riippusilta, josta kuulimme vinkin toiselta pyöräilijäpariskunnalta. On kuitenkin hyvä huomioida se, että Lohtajan Vattajanniemeä käyttää ulkoilijoiden lisäksi armeija. Hurmaavat puutalokorttelit Vaikka retkeillessä yleensä kaihdan ihmisiä ja haluan olla mahdollisimman kaukana sivilisaatiosta, retkipyöräilyssä korpitaipaleet ovat usein kaikkein tylsimpiä. Kiersimme saaren luontopolun, joka kiemurtelee punaisten puutalojen välissä ja takapihoilla. Illalliseksi keitimme risukeittimellä uusia perunoita. Lopuksi kiipesimme kapeaan puiseen näkötorniin ihastelemaan aavaa merta. Mukana meillä oli myös Trangian poltin ja hieman polttoainetta. Mekin saimme siitä osamme, mutta useimmiten öisin, kun olimme teltan suojassa. Risukeitin on erittäin kevyt retkikeitinvaihtoehto. Sadevaatteet vedimme kahden viikon aikana päällemme vain kerran. Risukeitintä ei kuitenkaan saa käyttää metsäpalovaroituksen aikana. Aina löytyy jostain risua poltettavaksi ja kalliolla veden ääressä sen käyttö on turvallista. Rajoituksista kerrotaan Puolustusvoimien nettisivuilla. Yö paljaan taivaan alla Suomen kesässä kaksi viikkoa ilman sadetta on pitkä aika. Tämän avulla löysimme itse upeita taukopaikkoja. Valistunut naapurimme kertoi meille tästä 15 kilometrin pituisesta, Pohjois-Euroopan laajimmasta yhtenäisestä hiekkarannasta ja dyynialueesta, jolle Kalajoen Hiekkasärkät kalpenevat. Hiekkarantaa rakastavien kannattaa suunnata Vattajalle. Tämä yhdistelmä toimi oivasti risukeittimen sisällä. Mikä oiva paikka pysähtyä piknikille ja nauttia pienestä tilamyymälästä ostamillamme herkuilla: savusiialla, paahdetulla valkosipulivoilla, vuohenjuustolla ja kirsikkatomaateilla. Itseni ne veivät välillä lähes meditatiiviseen tilaan. K U N K A L L I O LTA ei löydy tasaista paikkaa teltalle, on nukuttava paljaan taivaan alla.. Siinä missä Ohtakariin täytyy tehdä ylimääräinen mutka nähdäkseen meren, Oravaisten tienpuolen tervetulokyltissä luvataan, että merta olisi taatusti näkyvissä. Toki Pohjanmaan lakeuksilla on laajoissa peltoaukeissakin oma viehätyksensä. 54 RETKI syyskuu 2020 PYÖRÄRETKELLÄ laavut ja tuvat. Pulahdimme aamu-uinnilla virkistävässä merivedessä. Voisiko paremmin matka jatkua! Aina uinti ei ollut ilo. Keräsin aamupuuroon kesän ensimmäiset mustikat ja muutaman metsämansikan. Matka taittuu sen sijaan sutjakkaasti, jos säännöllisin väliajoin on jotain katseltavaa. Sen ei tarvitse olla se kummempaa kuin vanhan ajan malliin seipäälle tehdyt heinätyöt tai tien piennarta koristavat luonnonkukat, joita ei Lapissa yhtä runsaasti näe. Eräänä iltana sääennuste näytti niin hyvältä, että päätimme nukkua rantakalliolla paljaan taivaan alla. Olin ollut tietoinen Itämeren kriittisestä tilasta, mutta Lapin kirkkaiden vesien jälkeen veden laatu iski silmille kuin hyttysparvi hillasuolla. Eniten hurmaannuin puutaloista Raahessa, Kokkolassa, Pietarsaaressa, Uusikaarlepyyssä, Porin Reposaaressa ja tietysti Vanhassa Raumassa. Aamun sarastaessa heräsin siihen, kun joku lipui sup-laudalla ohitse. Ilkka huristeli sen vauhdilla, mutta itselleni se tuntui painavan pyörän kansPulahdimme aamu-uinnilla virkistävässä merivedessä. On surullista, kuinka ihmisen toiminnan seurauksena rannat ovat rehevöityneet. Nukahdin maalaukselliseen iltaruskoon. Vattajanniemen edustalla on Ohtakari, vanha kalastajasaari, joka on yhdistetty sillalla mantereeseen. Eräässäkin merenlahdessa vesi oli niin ruskeaa, että mietin, tohdinko uida
Sadevaatteet toki ovat Suomen kesässä suositeltavat. Suositut Gravel-pyörät yhdistävät maantiepyörien ja maastopyörien ominaisuuksia. Yhdelle se on kirja, toiselle jumppakuminauha, kolmannelle lusikan lisäksi haarukka. Pärjäät paljon pienemmällä tavaramäärällä kuin kuvittelet, pienestä luksuksesta tinkimättä. Hautakiven paikalla oli valtava, kauniisti koristeltu ankkuri kauniin ruotsinkielisen muistokirjoituksen kera. Kahden viikon aikana kohtaamamme retkipyöräilijät olivat laskettavissa yhden käden sormilla. Liian monta kyläkauppaa oli sulkenut ovensa jo aikaa sitten. Aivan erityisen vaikuttunut olin merenrantapaikkakuntien hautausmaista, joihin oli haudattu merikapteeneja. Malta pysähtyä kiinnostavien kohteiden kohdalla. Punkkipihdit kannattaa myös ottaa mukaan. Kuuntele omaa kehoasi ja malta pitää pidemmillä retkillä myös välipäiviä polkemisesta. Lehdestä luin, että siellä oli ollut jopa ruuhkaa. Kiitos niiden tutuiksi tulivat niin Ahlainen, Luvia kuin Kaskinen. 55 RETKI syyskuu 2020 PYÖRÄRETKELLÄ Viisi vinkkiä retkipyöräilyyn Mitä kevyempi pyörä, sen mukavampi sitä on polkea. Unohtumattomasti mieleeni painui eräs hauta Kristiinankaupungin hautausmaalla. Itse laskettelimme myötätuulessa Turkuun. Jänistin ja työnsin pyörän sillan yli. sa liian huojuvaiselta. Se olikin retken ainoa myötätuulipäivä. 1 2 3 4 5 P YÖ R Ä I LY puutalokortteleissa tuo vaihtelua maantiehen.. On eri asia polkea sateessa vastatuuleen ja ylämäkeen kuin auringonpaisteessa myötätuuleen alamäkeen. Ensimmäiselle retkellesi voit lähteä sillä pyörällä, joka sinulla jo on tai vuokrata pyörän. Retkipyöräilyssä tärkeintä on itse matka, ei määränpää. Omanlaista kauneutta löysimme myös autioituneista kylistä, kuten Kuivalahdelta, jonka grilli-baari oli parhaat päivänsä nähnyt. Hanki retkipyöräilyyn erityisesti suunnitellut varusteet, vasta kun olet todella ihastunut lajiin. Iloksemme löysimme viimeisenä iltana Rauman eteläpuolelta Pyhämaan Valinnan, jonka runsaista valikoimista saimme ostettua tarvikkeet maittavalle ilta-aterialle. Jos valitset reitin niin, että sen varrella on majoituspaikkoja, et tarvitse päällä olevien vaatteiden lisäksi juuri muuta kuin vettä, pientä välipalaa ja hammasharjan. Kun vallitseva tuulensuunta on länsi-lounas, vinkiksi muille, että suunta etelästä kohti pohjoista lienee vähemmän vastatuuleen puskemista. Kamerani linssille tallentui kauniita puisia kirkkoja, kellotapuleita ja tuulimyllyjä. Älä ahnehdi liian pitkiä päivämatkoja. Meillä niille ei onneksi ollut käyttöä. Huomioi sääolosuhteet. Huomioithan, että Google Maps saattaa ohjata sinut hiekkatielle, joka on toki mukavaa vaihtelua maantiehen, mutta vaatii paksummat renkaat ja kestävän pyörän. Pyörä rullaa herkemmin ja polkeminen on etenkin ylämäissä helpompaa, kun tavarat ovat tasaisesti edessä ja takana, eivätkä pelkästään painavana nyyttinä takana, selkärepusta puhumattakaan. Kun saavuimme lähelle Turkua risteykseen, josta käännytään Saariston rengastielle, lisääntyi retkipyöräilijöiden määrä merkittävästi
VA N H A venetie Sollomusjärvellä.
57 RETKI syyskuu 2020 VÄTSÄRI T E KST I JA K U VAT Tommi Sirviö VÄTSÄRI Erämaa Erämaa järven järven takana takana Syrjäisessä ja paikoitellen hankalakulkuisessa erämaassa on vähän kulkijoita, mutta sitäkin enemmän lampia ja järviä.
Tunnelma parani, kun poikkesin rajapolun mönkijäuralta ensin poluttomaan maastoon ja sitten kohti Pakanajokea kulkevaan heikkoon polkuun. Päivän taival alkoi vasta iltapäivän sadesäässä – Norjan rajan läheistä mönkijäuraa seuraillen. Kymmenen kilometriä pitkälle kurulle päästäkseen on ylitettävä leveä Uutuanjoki. Alueen puukauppa kävi tuolloin kuumana ja metsien hävityshakkuut jatkuivat aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Kauas Kaldoaiviin näkyneet Ruuhivaaran näyttävät pahdat olivat nyt kosketusetäisyydellä. PA K A N A J O E N varren leirissä. Ruuhivaaran itäpuolella pieni polku yhtyi Pakanajoelle johtavaan vanhaan merkittyyn uraan. Jankkilan metsänvartijan tila perustettiin Pakanajoen varteen vuonna 1878. Pakanajoen varren hiekkaisilla kankailla on kuivia ja tasaisia leiripaikkoja. Sadesää sopii parhaiten reittisuunnitelmien hiomiseen.. Vätsärin erämaa oli kutkuttanut mieltä jo pitkään. Mukavuuksia ja suojaa kaipaava retkeilijä voi käyttää tukikohtanaan myös Pakanajoen suurta eräkämppää. Erämaan kutsu oli vahva, kun asettelin ensimmäisiä askeliani kohti erämaa-alueen rajana toimivaa Uutuanjokea. Parin viikon vaelluksen välietapilla kaikkein houkuttelevimmaksi tuotteeksi osoittautui lihatiskin rasvainen grillikylki. Eniten käyRotkon pohjalla on useita näyttäviä koskia, suvantoja sekä putouksia. Vaihtelevasti toukoja kesäkuulle ajoittuvat tulvahuiput voivat tehdä joen yli kahlaamisen mahdottomaksi. Rotkon pohjalla on useita näyttäviä koskia, suvantoja sekä putouksia. Inarin yli 8000 järvestä ensimmäisinä vastaan tulivat arvoituksellisen Anna Greetan järvet, sitten Joulutunturi. 58 RETKI syyskuu 2020 VÄTSÄRI E lokuun lopun matka kohti Vätsäriä alkoi Näätämöstä. Routasenkurun putoukset Yksi Vätsärin erämaan epäilemättä upeimmista nähtävyyksistä on Routasenkuru – kalliopahtojen reunustama murroslaakso. Rajakaupan vilkastuttamassa ja vain noin 50 asukkaan taajamassa on majatalo Näätämö Gateway sekä kaksikin kauppaa, joista sain tehtyä varustetäydennyksiä. Viereisillä lammilla pitivät ääntä kaakkurit. Aikalaiskuvausten mukaan metsät olivat tuolloin lohduttomassa kunnossa, mutta nyt Pakanaja Uutuanjoen vartta peittää jälleen yhtenäinen ja vankka männikkö
Pientä jokea ylittänyt joukko jatkoi matkaansa rotkolaakson länsipuoliselle reitille. Jokilaakso syöksyy viimeisen kerran syvään rotkoon Ristijärven eteläpäässä. Joulujärven Harrit Rajapäältä matka jatkui kohti Lujapuolijärveä. Rajapään viihtyisälle autiotuvalle saapuminen tuntui lähes kotiinpaluulta. Mitä pidemmälle kurua seurasin, sitä karummiksi ja jylhemmiksi maisemat muuttuivat. Routasenkurulla on lukuisia hienoja näköalapaikkoja. 59 RETKI syyskuu 2020 VÄTSÄRI tetyt kahluupaikat ovat lähellä Norjan rajaa, jolta on matkaa Jäämerelle Munkefjordiin vain kaksitoista kilometriä. Laskeuduin välillä myös rotkon pohjalle, mutta yhtenäiseksi reitiksi ei pohjasta ole, sillä jyrkänteet laskevat monin paikoin suoraan veteen. Lyhyen päivämatkan päätteeksi aikaa jäi myös tuvan läheisen järven kiertämiseen. Vätsärin karut ylängöt ovat tarjonneet vuosisatojen ajan toimeentuloa vain sitkeimmille eränkävijöille ja muodostaneet luonnollisen rajan historian saatossa muuttuneiden valtioiden välille. Lopulta kuru katkesi näyttävään putoukseen, minkä lähistöllä olevalle nimettömälle järvelle pystytin leirini. Metsänrajan yläpuolella Matkanteko jatkui loivarantaisten suvantojen jälkeen vielä toisenakin päivänä Routasenkurun reunamilla. Loppupäivä taittui moreenikumpujen, pienten lampien ja kalliopaljastumien kuvioimassa maisemassa. Ilta kului rattoisasti tulevien päivien suunnitelmia tehdessä, vieraskirjaa lukiessa ja varusteita kuivatellessa. Olin saapunut nimensä koko erämaa-alueelle antaneeseen varsinaiseen Vätsäriin, rajaseudun puuttomaan paljakkaan. R O U TAS E N K U R U N päässä.. Olin päättänyt seurata Routasenkurua sen länsipuolella, mistä löytyi paikoitellen jopa heikkoja polkuja kuljettavaksi. Hiljaisuuden Vätsärin pohjoisosissa voi rikkoa Kirkkoniemeen laskeutuvan tai sieltä nousevan matkustajakoneen kumea jyly – etenkin kesäsisin myös vesitaksin pörinä. Kiirettä ei ollut, joten kaiM AT K A N T E KOA Nanabel-, Äälisja Rovijärvien väliin jäävillä ylängöillä – vaelluksen maisemallisesti hienoimmilla osuuksilla. Rotkolaakson itäpuolinen reitti tarjoaa vaihtoehdon paluumatkalle, mikäli tarkoitus on kiertää kuru ja palata takaisin Näätämöön. Tuvan viereiset pihakoivut nimesin välittömästi Ohukaiseksi ja Paksukaiseksi. Yksi näistä on noin kolmen kilometrin päässä Uutuanjoelta, pitkän suvantolammen luona. Tapasin Routasenkurun päässä iltapäivän päätteeksi Rajapään tuvalta päivämatkansa aloittaneen vaeltajaporukan. Kuru päättyy lopulta kuin seinään: kapeassa rotkossa virtaava joki tippuu putouksena laakson ylimmäiseen lampeen. Kaunis Lujapuolijärvi tunnetaan myös nimellä Nanabeljärvi tai inarilaisittain ”Nanapeli”. Iltaretken illuusio kaukaisesta erämaasta haihtui hetkeksi, kun horisontissa siinsi Venäjän puoleisen Nikelin piippujen savut. Alhaalla laakson pohjalla lampeen pistävällä harjulla on myös hyvä leiriytymispaikka
Reittini kulki varsin suoraviivaisesti Rovijärveltä Tuulipään avoimen paljakan yli Tuulijärvelle. Vuonna 1992 palaneen Rovipään haavikon rungot lojuivat jyrkällä etelärinteellä – maatuminen on täällä hidasta. Suuntasin illaksi pikkurepun ja kalastusvälineiden kanssa kohti läheisiä Joulujärviä, joista nostin nopealla tahdilla pari harria. Kaukana Inarilla olevan Viimassaaren päästä löytyy vielä tänäkin päivänä Tsurnukari – sielläkö tämä tragedia tapahtui. VÄ R I K ÄS vaeltajaviisikko karulla ylängöllä. Alueen vanhimmat metsät löyUhanalaisen maakotkan, tunturihaukan tai -pöllön kohtaaminenkaan ei Vätsärissä ole tavatonta. Sinne päästäkseni ylitin kallioisen ja pieniä lampia täynnä olevan Äälisselän. Iso Rovijärven eteläpäässä oli useita hyviä leiripaikkoja ja pieniä rantapolkuja, jotka jouduttivat loppumatkaa. Tilannetta saapui katselemaan myös paikalle arvokkaasti liitänyt piekana. Aarnioiden halki Sevettijärvelle Reissun viimeisen, pitkän päivän aamu enteili jälleen sadetta. Reitin varrelle rakennettiin teiden puutteessa niin veneteitä, autiotupia kuin nykyisin pelkkänä kenttänä maastossa näkyvä Järvenpään majatalokin. Hyvä sää kannusti kiipeämään Rovipään huipulle, siitäkin huolimatta, että sain kahlata Rovijärvien välisen suvantolammen lyhyet virtapaikat lammen molemmin puolin. Tuulijärven rantoja seurailee vuosisatoja vanha, kauppaja kalamiesten käyttämä, Inarijärveltä Näätämöön ja Varangin Reisivuonoon johtava Suolisvuonon reitti. Harjuksia ei hetken heittelyllä tullut ja matka jatkui kauniissa pilvipoutaisessa säässä Nanabeljärven ylle kohoaville selänteille. Ensimmäinen etappi suuntautui Rovijärvien välisille kannaksille, missä pääsin näkemään varsin hienoa näytelmää: Korppipariskunta yritti häätää paikalla päivystävää pikkuruista ampuhaukkaa. Kalastusluvan olin hankkinut jo Pakanajoella, silloin kun puhelimelle oli vielä kenttää. Päivän leiripaikaksi olin kaavaillut Iso Rovijärven eteläpäätä. Täydellisen rauhan ohella nautin suunnattomasti kirveenkoskemattomien vanhojen männiköiden suojasta. Päivän päätteeksi leiripaikaksi valikoitui Surnuja Nanabeljärven välinen tasainen kangas, jota puhkoi matala koski. K E T U N L I E KO kasvaa mitä mahdottomimmilta tuntuvissa paikoissa.. 60 RETKI syyskuu 2020 VÄTSÄRI voin kalavehkeet esiin saalista enteilevillä Harrijärvillä. Lähellä alamittaa olleet harjukset päästin kuitenkin vielä kasvamaan. Avarien näköalojen ohella kuuluvuus Rovipään huipulta oli taattu, sillä Näätämön Palovaaran masto näkyi huipulle selvästi. Useita päiviä kestäneen harmaan sään jälkeen aukeni sininen taivas. Olin ollut useamman päivän kännyköiden kuulumattomissa. Tuulijärven helppokulkuisilta hiekkaisilta kankailta on järeimmät aihkit ja kelot aikanaan ehkä poimittu, mutta muuten sain taittaa matkaani upeissa vanhoissa aarnioissa. Maisemia! Aikaisen herätyksen myötä pääsin nauttimaan kirkkaasta ja kirpeästä aamusta. Alueen tunturikoivikot kärsivät vuoden 1965 tunturimittarituhoissa ja niiden uusiutuminen on ollut hidasta. Tarina kertoo, että miehellä oli tapana uida hätyyttelemään järvellä soutelevia tyttöjä. Reilun kymmenen kilometrin mittainen Surnujärvi, -tunturi ja -vuono ovat saaneet nimensä tarinoiden mukaan Viimassaaren pohjoispäässä asuneelta ?urnááš-nimiseltä saamelaiselta. Taivalta kulkivat 1800-luvulla myös sen aikaiset tiedemiehet – Elias Lönnrot mukaan lukien. Ilta-auringon lämpö helli, vaikka edessä oli syksyn tuloa enteilevä kylmä yö. Uhanalaisen maakotkan, tunturihaukan tai -pöllön kohtaaminenkaan ei Vätsärissä ole tavatonta. Siinä kävi lopulta huonosti, sillä ?urnááš takertui tyttöjen virittämiin verkkoihin ja kangistui niille sijoilleen
tyvätkin Vätsärin keskiosista, sillä pohjoisen Uutuanjoen hävityksen ohella Nammijärven eteläpuolisessa Kessissä tehtiin laajoja poimintahakkuita vuosina 19291930. Kännykän kuuluvuus on syvällä Vätsärissä korkeimpia paikkoja lukuun ottamatta olematon. Norjan puolella hyvin lähellä rajaa on kaksikin avointa tupaa – Vestkoia ja Lerkevannskoia. Molemmat olivat saapuneet paikalle lentotaksin kuljettamana. Suunnistamisen vaikeus on selätettävissä tarkkaavaisella kartanluvulla. Kesän lopusta muistuttivat järvien selille kokoontuneet kuikkien pienet muuttoparvet. Kalastonhoitomaksun ja muut tarvittavat luvat voi hankkia kätevästi osoitteesta www.eraluvat.fi × Karua Vätsäriä on totuttu pitämään – ehkä turhaankin – vaikeakulkuisena, jopa vihamielisenä syrjäseutuna. Ristijärven ja Tuulijärven välisellä hiekkaisella kannaksella tapasin kaksikin erillistä kalastajaporukkaa. Selkeän reitin muodostaa myös Semekurtan poroerotuspaikalta Sollomusjärven autiotuvan kautta Järvenpäähän kulkeva polku. Vätsärille kannattaa kuitenkin varata aikaa. Yksi autiotuvista on Inarijärven Pisteriniemessä. Norjan puolella on kaksi avointa tupaa. Suomen puolella reitillä on laavu ja autiotupa. × Vätsäri on etenkin kalastajien suosiossa. Roudan synnyttämät kivikot voi puolestaan kiertää huolellisella reittisuunnittelulla. Lähimmän tien päähän Semekurtan poroerotuspaikalle ja tielle oli matkaa jalan vielä noin yksitoista kilometriä. Reitti kulkee Kessintieltä Vätsärin eteläosien läpi Norjaan – Ylä-Paatsjoen (Øvre Pasvik) kansallispuistoon. TIEDÄ JA MENE Sevettijärvi Näätämö Suolistaipale Sollomusjärvi Pakanajoki Rajapää Vätsäri Norja Suomi Routasenkuru Jäämeri Vätsäri putous Kaldoaivi Uutuanjoki putous poroerotus Rovipää Suolisjärvi Järvenpää Äälisjärvi Surnujärvi Tuulijärvi 5 km vaellusreitti vaellusreitti. Vätsärin erämaa × Vätsärin erämaassa on vain yksi merkitty reitti – 35 kilometrin mittainen Piilolan polku. www.luontoon.fi/vatsari. × Vätsärissä vapaasti vaeltaessaan voi hyödyntää myös Rajapään ja Suolistaipaleen autiotupia. Astelin ulos erämaasta Pienen Tuulijärven eteläpäässä ja oikaisin Sollomusjärven väliselle polulle. Auringon pilkahtelu sai elämän hymyilemään. www.nasjonalparkstyre.no/Ovre-Pasvik/ × Aiemmin merkityn ja huolletun, Sevettijärven ja Näätämön välisen Saamenpolun palvelut on poistettu käytöstä, mutta vanha polku on edelleen kuljettavissa. Moni kalastaja, mutta myös meloja kanootteineen pääsee erämaahan Sevettijärveltä helpoiten lentotaksin kyydissä. Sollomusjärvelläkin minua tervehti kalastajaporukka, joten muutaman päivän hiljaisuuden jälkeen Vätsärin reunamilla tuntui olevan suorastaan ruuhkaa. Järvenpäästä pääsee vanhoja polkuja pitkin myös Pakanajoelle, mistä voi taivaltaa polkuja pitkin joko Näätämöön tai Nuortijärvelle Sevettijärventien varteen
Keisarillista vettä Kallaveden viitoitetulla veneväylällä kulkee kesäisin melko runsaasti moottorialuksia. Kallioniemet, rehevät lahdet ja autiosaaret vuorottelevat ja tekevät matkasta vaihtelevan. Kannelle kiinnitin juomapullon ja kartan. Mäntyharjun kunnan rakentamat taukopaikat rytmittävät kulkua, ja ainutlaatuiset nähtävyydet pysäyttävät kiireisenkin kulkijan. Niinpä jatkoin uudelleen kapenevaa väylää pitkin itään. Pian asutus jäi taakse ja lähes erämainen taival alkoi. Vaikka vesi on huomiota herättävän kirkasta, en halunnut juoda suoraan järvestä, sillä parempaakin oli tiedossa. Noihin aikoihin VenäT E KST I JA K U VAT Mikko Lamminpää Tsaarin vanavedessä Mäntyharjun salmissa kulki aikoinaan kalliomaalareita, tukkilauttoja sekä Ruotsi-Suomen ja Venäjän raja.. Hörpin raikasta vettä helteen horjuttamaa nestetasapainoa korjaten ja täytin vesipulloni. Etelään jatkettaessa päädytään Tainajoen ohittavalle kantotaipaleelle, mitä retken alkuvaiheessa on parempi välttää. Tarinan mukaan Venäjän tuore tsaari, tuleva Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I retkeili Kallavedellä kesäkuussa 1803, jolloin hänelle tarjottiin lähteestä kellarinkylmää vettä. Jos minun olisi täytynyt vuokrata menopeli, olisin valinnut lähtöpaikaksi rautatieaseman makasiinin, jossa toimii Linkkumyllyn vuokrauspiste. Istuma-aukkoon varasin lisäksi välipalaa ja sandaalit. Vastaan ei juuri tule myrskyäviä järvenselkiä, joten reitti käy ensikertalaisellekin riippumatta siitä, kulkeeko hän kajakilla, kanootilla vai kenties soutuveneellä. Vuorten jälkeen järvi levenee ja haarautuu kohti etelää ja itää. Mäntyharjulla kiertelee Keisarinlähteen reittinä tunnettu viiden järven kierros, jonka kapeat ja mutkittelevat vedet paljastavat salaisuutensa vain vähän kerrallaan. Tämä entisaikain eränkävijöiden ja tukkilaisten käyttämä reitti sopii mainiosti retkimelontaan. Suuntasin etelärannalle, 250 metriä Jullikinsaaren itäpuolella olevalle laiturille. Jalkaani laittamat villasukat pehmensivät teräväreunaisia jalkatukia, tasasivat lämpötilaeroja ja estivät pohjalle päässeitä hiekanjyviä hiertämästä kantapäitäni. Sen vieressä ryöppyää laudasta nikkaroitua kourua pitkin lähdevettä suoraan melojan mukiin. Erityisen vaikuttavia ovat Survaanvuorten kallioseinämät. Istahdin kajakkiin rantahietikolla, ja vapaudentunne valtasi mieleni jo muutaman vedon jälkeen. Mitä pidemmälle itään retki etenee, sitä rauhallisemmaksi järvi käy. Kylältä erämaahan Lähdin elokuisena hellepäivänä matkaan Mäntyharjun keskustan koillispuolella olevasta venevalkamasta, jonka reunamalla on suurehko parkkipaikka. 62 RETKI syyskuu 2020 KEISARINLÄHTEEN KIERROS S alpausselät salpaavat eteläisen Järvi-Suomen mielenkiintoiseksi labyrintiksi. Kallavesi aaltoilee syvässä murroslaaksossa ja on varsinkin alkumatkaltaan jyrkkärantainen ja jopa vuonomainen. Pakkasin vedenkestävän repun ja makuualustan kajakkini keulaluukkuun sekä teltan ja eväät takakonttiin
Korkeuksiin yltävän Puukonvuoren juurella on upea Mäntyharjun kunnan rakentama taukopaikka: laavu, leirialue teltta-alustoineen, nuotiopaikka ja kompostikäymälä. Meloin Ala-Kuhaselle kapean Haapasalmen kautta. Vetureita ja kirnuja Seudulla on rikas menneisyys, josta kertovat kiehtovat tarinat syventävät retken kokemuksia. Parin kilometrin päässä järvi levenee Laanaseläksi, josta jatkoin kohti kaakkoa viiden kilometrin verran. Jääkauden sorvaama kallio on taatusti kiehtonut ja mietityttänyt kalliomaalaria viitisen tuhatta vuotta sitten. Kalusto harteilla Reitti kaartuu kaakkoon, ja vuonomaisemat jäävät taakse. Lähtöranta on matala ja kivikkoinen, joten rantaan on syytä tulla varoen. Liikennöinti päättyi jo vuonna 1976, mutta uittolaitteiden jäänteet ruokkivat yhä kulkijan mielikuvitusta. Keisarin vierailun muisto elää lähteen ja reitin nimessä. Varmistaakseen puutavaran saannin Halla rakensi uittoreitin, johon kuului Vuoksen ja Kymijoen vesistöt yhdistävä Honkataipaleen kapearaiteinen rautatie. Ylhäällä odotti yksi Mäntyharjun upeimpia näkymiä yli polveilevan Kallaveden. Haapasalmi näet vaihtaa virtaussuuntaansa Kallaveden ja Ala-Kuhasen välisten pinnankorkeusvaihteluiden mukaan. Samalla kapeikko ja sen kauneus hidastavat vauhtia kuin itsestään. Virtaus on aina niin vähäinen, ettei siitä ole melojalle esteeksi. 63 RETKI syyskuu 2020 KEISARINLÄHTEEN KIERROS jän länsiraja kulki näillä tienoilla, ja tsaari lienee ollut tutkimassa vesireittejä tulevien sotatoimien varalta. Halla Oy uitti vuosisata sitten näillä vesillä tukkeja ja propseja. Muistelin meloneeni tästä kolme kertaa jo 1980-luvulla, mutten törmännyt tuolloin keisarin tarinaan. Salmen suuta ei näe kovin kaukaa, mutta reitin löytää helposti rantaa seuraten. P U U KO N V U O R E N taukopaikan laiturilla kelpaa viettää ruokataukoa.. Matkalla on kaksi umpiperäistä lahtea, joilta välttyy seuraamalla länsirantaa. Salmessa virta voi käydä kumpaan suuntaan tahansa. Sen sijaan olin tutustunut seudun uittohistoriaan. En silti malttanut jäädä vielä ruokatauolle, vaan lähdin kipuamaan polkua pitkin vuoren laelle. Vastavirtaan melottavan rauhallisen Välisalmen kautta tullaan rikkonaiselle Ylä-Kuhaselle. Herataipaleenlahdesta alkaa 300 metrin kanto-osuus Heralammelle. Asumattomien rantojen tarjoama taukohetki kannattaa ottaa vastaan, sillä pian koittaa reitin raskain osuus. Rantojen mäkirinteet madaltuvat, vesiväylä kapenee, lehtimetsät ottavat sijansa ja kesämökit harvenevat. Tien ylityksen jälkeen alkaa loiva myötämäki, H E R A L A M P I tarjoaa hetken huilin kahden kantotaipaleen välissä. Puolen kilometrin päässä reitti tulee kallioseinämälle, johon on ikuistunut sekä hiidenkirnu että kalliomaalauksia. Reitti halkoo Ala-Kuhasen suoraan etelään. Yhtiön toimialue ulottui Kuopiosta Kymijoen suulle. Polku nousee aluksi kivikkoista rinnettä, mutta sitten maisema muuttuu lähes kukkaisniityksi
Kiersin Tainajoen kalusto harteilla noin 200 metrin mittaista polkua, joka lähtee kylän venevalkamasta. Sitä vastapäätä rakennettu loma-asutus edustaa selkeästi tuoreempaa, joskaan ei tyylikkäämpää arkkitehtuuria. Mäntysaari on osa järven lounaisrannalta alkavaa harjuselänne, joka jatkuu saaren jälkeen vedenalaisena riuttana kohti pohjoista. Selkävesillä uskalsin hörppiä sitä sellaisenaan. Vuolteensalmen kapeikkojen jälkeen saavuin hieman sameammalle ja ruskeavetisemmälle Tainavedelle. Se seuraa hetken maantietä, kääntyy sitten näyttävän opasteen ohjaamana pohjoiseen ja päätyy toiseen venerantaan. Olin palannut Kallavedelle, jolta olin edellisenä päivänä aloittanut retkeni. Tainavesi koostuu itäisestä ja pohjoisesta haarasta, joiden yhtymäkohdassa, hedelmällisessä lounaisrinteessä sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas Pyyniemen tila. Meloin kapenevaa pohjoishaaraa Tainajoen luusuaan asti. Pikkuruisen lammen jälkeen matka jatkuu joko uittaen, vetäen tai kantaen. Reitin toinen yöpymispaikka Mäntysaari on enää neljän kilometrin päässä. Täällä olisi toki viihtynyt vielä yhden retkiyön ennen viimeistä etappia. Keisarin lähteen reitti Pituus 55 km (rengasreitti) Kesto 2-4 vrk Luokitus Helpohko, ei suuria avovesiä, 3 kantotaivalta (200 300 m) Merkintä Rantautumispaikoilla keltainen telttaja kanoottisymboli Palvelut Mäntyharjun palvelut; Puukonvuoren ja Mäntysaaren leiriytymisalueet sekä Tainan laavu käymälöineen ja nuotiopaikkoineen. Tuli polttaa Aamutoimien jälkeen jatkoin kohti länttä. Meloin ensin kapean Hillosensalmen läpi ja sitten koko reitin suurimman selän poikki. Onneksi sää oli tyven, sillä kovassa tuulessa avoin selkä osaa olla melkoinen haaste. Koko Myllyniemi on nykyisin luonnonsuojelualuetta, jonka halki kulkee luontopolku. Järven koillisrannan Heravuori kallioseinämineen nousee peräti kaksinkertaisesti ja tarjoaa kipuajilleen upeat maisemat. Korkean veden aikaan ojaa saattaa pystyä melomaan tai sauvomaan. Viime kesänä paikalle raivattiinkin polku, jota pitkin pääsee helposti Herajärven Kalliolahteen. Heti asumattoman Mäntysaaren jälkeen kesäasutus tihenee, mikä ei ole ihme, sillä Herajärven vesi on houkuttelevan puhdasta. Huuhdoin päivän hiet polskimalla lämpimässä rantavedessä pitkän tovin. Perillä minut otti vastaan mahtava leiripaikka: hiekkaranta, siisti laavu käymälöineen ja mäntykankaan telttapaikat, mistä Mäntyharjun kunta ansaitsee suuret kiitokset. Lähtöpaikka Kurkilampi, Asematie 10, Mäntyharju, P: 6809720 I:493658. Polulle pääsee joen pohjoispuolelle rakennetulta Tainan laavulta. Heralammesta laskee vähävetinen ja mutainen oja Herajärvelle. Tällainen innostaa retkeilijöitäkin käyttäytymään siivosti ja korjaamaan toistenkin jäljet. Nähtävyydet Keisarinlähde sekä Itkonlahden kalliomaalaus ja hiidenkirnu. K E I SA R I N L Ä H T E E N vesipiste.. Tasalakiseksi kulunut harju kohoaa parhaimmillaan yli 20 metriä järvenpinnan yläpuolelle. Taivalta tulee 300 metriä. Lähelle maantietä pystytetty laavu on tosin varsin suosittu, joten olisin saattanut saada iltanuotiolle seuraksi paikallisia makkaranpaistajia. Myllytontin osakaskunta rakensi hulppean laavun talkoilla vuonna 2010, mutta se paloi kolme vuotta sitten. Reilun tunnin melonnan päätteeksi saavuin lähtösatamaan, jossa palkitsin itseni pitkällä, hartiat rentouttavalla uintilenkillä. Päivällisen tekeytyessä ripustin vaatteet kuivumaan ja pystytin teltan, sillä halusin nukkua hyttysten häiritsemättä untani. Joessa on sijainnut kyläläisten mylly, mutta sille ei ole meloen asiaa. Vähän veden aikaan jotkut ovat yrittäneet uittamista, mistä kertoo ojan penkalla oleva poluntapainen. 64 RETKI syyskuu 2020 KEISARINLÄHTEEN KIERROS joka johtaa pitkospuita pitkin Heralammen upeaan rahkasammalrantaan. Matkaa Mäntysaaresta oli kertynyt vasta tunnin verran, joten tyydyin popsimaan viimeisiä eväitäni. Järkevintä on siirtää kalusto maitse reilusti ojan pohjoispuolella. Sinnikkäät kyläläiset rakensivat laavun pian uudelleen. Kapea Tauskanlahti levenee Orisalmen jälkeen, ja pian reitti palaa tutuille kalliorantaisille vuonoille
65 RETKI syyskuu 2020 KEISARINLÄHTEEN KIERROS varusteet 66 8 2020 KUN KÄYTTÖÖN TOTTUU, HALUAISI KAIKKIIN KENKIIN VASTAAVAN KIRISTYKSEN. Varusteet s. 66 NRO TAUK OTAK KI LÄM MITT ÄÄ RUSK ARET KELL Ä ”
Pito on ollut hyvä myös märässä rakassa. Nauhat saa piiloon. Tunturissa pitää kävellä joko nahkaisilla alppikengillä tai kalvottomilla polkujuoksukengillä. Kaikki muu kun nyt vaan on tyhmää! Kuten yleensäkin, totuus löytyy sieltä puolivälistä. Kengät ovat erittäin kevyet, 500 grammaa pari. 3 × PARHAAT. Kun käyttöön tottuu, haluaisi kaikkiin kenkiin vastaavan kiristyksen. Saksalainen Haix on tehnyt juuri tähän kategoriaan istuvat kengät. Pohja ei ole kovin paksu ja kenkä voi tuntua hitusen kovalta, eli kannattaa koekävellä kengät huolella kaupassa. Vedenpitävyyden varmistaa Gore-Texin kalvo. Niillä voi käydä iltakävelyllä sateisessa puistossa ja vaeltaa viikon UKK-puistossa. Nauhat saa piiloon pienen lipan alle. Ne istuvat kuitenkin niin hyvin, että tuntuvat tukevilta. Nauhat kiristetään muovisen soljen avulla. Black Eagle Adventure 2.1. Kengillä on kävelty lähimetsissä ja Lapin tuntureilla. 66 RETKI syyskuu 2020 TESTISSÄ VAELLUKSELLA Kun lukee sosiaalisen median suosituksia hyvistä retkikengistä, törmää usein kahteen ääripäähän. T E KST I JA K U VAT Petri Laine Kepeästi keskitietä Kepeästi keskitietä Nauhat kiristetään kätevästi. Se mahdollistaa esimerkiksi sen, että leirissä nauhat voi jättää löysälle ja piilottaa pussiin, jolloin kenkiin on helppo sujahtaa teltasta poistuessa ilman pelkoa, että astuisi nauhojen päälle. Pohjat pitävät hyvin. GTX Mid -kengissä on varsi, joka tukee nilkkaa jonkin verran ja mahdollistaa isoimpien lätäköiden läpi kävelyn ilman sukkien kastumista. Keveiden retkeilykenkien markkina on iso, koska kengät ovat monikäyttöisiä
Futurelight-kalvo valmistetaan menetelmällä, josta yhtiö käyttää termiä nanospinning. Mutta ne toimivat ja voivat helpottaa tilannetta vuorilla, kun iso hätä iskee ja posliinin ääreen on pitkä matka. Asu on ollut päällä päiväretkillä, tuntureilla ja melontaretkellä. Vaatteiden ulkopinnan kyllästämiseen voidaan käyttää DWR-käsittelyä, joka ei sisällä fluorihiiliyhdisteitä. Inarijärvellä, 13 metriä sekunnissa puhaltavaan vastatuuleen meloessa, takki piti tuulen ja sateen ulkopuolella, eikä takin sisällä ollut hikisiä oltavia! (Eikä se johtunut melojan hyvästä kunnosta). Julkistus tehtiin isoilla mainoskampanjoilla, tarkoitus oli tehdä selväksi, että nyt on kehitetty jotain uutta. Usein syy löytyy huonosta hengittävyydestä, ei kalvon rikkoutumisesta. Siksi housuissa on lumilukot, kunnon T E KST I JA K U VAT Petri Laine Kovien kelien tulevaisuus kevlar-vahvikkeet ja koko sivun matkalta avautuvat vetoketjut päällepukemista helpottamaan. Lupaukset hengittävyydestä tuntuvat pitävän paikkansa. Huppuun mahtuu kypärä ja siinä on hyvät säädöt (kuvassa säätäminen on jäänyt kesken). 67 RETKI syyskuu 2020 TESTISSÄ VAELLUKSELLA The North Face esitteli uuden Futurelight-kalvon Euroopassa helmikuussa 2019. Sen ansiosta vedenpitävä kalvo on hyvin ohut, jolloin se on myös hengittävämpi. Hengittävyyden korostaminen on tärkeää, sillä moni ulkoilija saattaa kuvitella kalvovaatteensa vuotavan, kun takin sisällä tuntuu kostealta. Takki ja housut eivät ole parhaimmillaan keveissä kesäkeleissä, vaan ne on tarkoitettu korkealle ja viileisiin oloihin. Asu ei ole kovin kevyt, housut painavat yli 500 grammaa, johtuen useista yksityiskohdista, kuten kokopitkistä vetoketjuista ja vyötärön nepparisäädöistä. Se lisää takin käyttömukavuutta melkoisesti. Päällä takki tuntuu pehmeältä ja joustavalta, lähes softshell-kankaalta. Ulkotaskut ovat tilavat ja helposti avattavat. Käsittelyn kerrotaan kestävän jopa 80 pesukertaa ilman, että sitä tarvitsee uusia.. Housujen henkselien sijoitus herättää aluksi hämmennystä. Olen kokeillut The North Facen Summit Series L5 -kalvoasua viime keväästä lähtien
Lampun toiminnot ovat selkeät, ja yhden napin takana. 340 € / 2 henkilöä, lisäyöt 140 € / 2 henkilöä Talvihinta alk. Testasimme sitä juoksulenkillä Kilpisjärvellä. IKO Coren valoasetukset ovat joko 6, 100 tai 500 lumenia ja se palaa vastaavasti 100, 9 tai 4,5 tuntia. Lapin Luontolomien välinevuokrauspiste on kävelymatkan päässä, mistä löytyy aktiivisille liikkujille varusteita ja myös opastettuja aktiviteetteja moneen menoon. Lisää varusteita Lapin Luontolomilta tästä https://www.lapinluontolomat.fi/valinevuokraus/ Ski Saariselän palveluja lisää tästä https://skisaariselka.com/fi/ TESTISSÄ RETKELLÄ. pyöräilykypärän ja reittiohjeet TAI • Ski Saariselän lasketteluliput päiväksi kahdelle TAI • Top Starin tervetuloa-kori ja aamiaistarpeet kahdeksi aamuksi kahdelle Syksyhinta alk. Lampun mukana on säilytyspussi, joka toimii myös himmentimenä, mikäli on tarvetta yleisvalolle. IKO Coressa ei ole mitään turhaa, ainoastaan tarpeelliset toiminnot. Helppokäyttöisyys Yksi nappi, kolme vaihtoehtoa. Petzlin uusi IKO Core on kevyt lamppu, jonka ominaisuudet ovat yksinkertaiset ja riisutut. Ivalon lentokentältä matkaa 27 km. Kiristys Yhden napin takana sekin. Raikas tunturituuli – Taivaalla tanssivat revontulet – Kimmeltävä puhdas lumi – Tervetuloa huippupaikoille kokemaan ja näkemään Tunturissa riittää turvaväliä! Varaa paketti https://topstar.bookingonline.fi Koodilla RETKI saat Retki-lehden lukijoiden erikoishinnan. Käyttöön poluille Valaisimien muotoilussa on viime vuosina kehitytty, ja tämäkin lamppu muovisine muotoiltuine pantoineen näyttää hieman jännältä. Pakkaus Pussi muuntaa yleisvaloksi. Käytimme sitä iltahämärässä polulla ja valaisin toimii käytössä moitteetta. Valaisin painaa akun kanssa 80 grammaa. 690 € / 2 henkilöä, lisäyöt 270 € / 2 henkilöä Paketti sisältää majoituksen kahdelle ja vaihtoehtoiset lisäpalvelut Top Starin ski in / ski out arktiset lasikuutiot sijaitsevat Kaunispäällä upeissa maisemissa aivan Ski Saariselän vieressä ja UKK:n kansallispuiston läheisyydessä. 3 × PARHAAT Huippuelämyksiä huippupaikoilla Retki-lehden lukijoille erikoishintaan Haaveile hetki ja varaa aktiiviloma Saariselälle jo syksyksi tai tulevaksi talveksi • Top Starin saunallisissa täysin varustelluissa arktisissa lasikuutioissa 2 yötä kahdelle JA • Lapin Luontolomien täysin jousitettu maastopyörä tai fat-bike päiväksi kahdelle, sis. Retkeilijän tai vaeltajan rinkkaankin lamppu erikoisen muotoisesta pääpannasta huolimatta pakkautuu, mutta lamppu on kuitenkin parhaiten käytössä toiminnoissa, jonne lähdetään suoraan kotiovelta. Valaisimessa on yhden napin takana kolme valotehoa eikä yhtään mitään muuta. Hintaluokka 92 euroa. Lamppu ei siis mene vielä kovemmalle tai vilkuttele ylimääräisiä, vaan sammuu. Päälle kytkettäessä valotehon portaat rullaavat normaalisti järjestyksessä, ja kun lampun haluaa sammuttaa kesken käytön, tulee nappia painaa vain kerran. Valaisimen pääpanta istuu kuitenkin päähän hyvin ja sen kiristäminen on helppoa. 68 RETKI syyskuu 2020 T E KST I JA K U VAT Marika Varpenius Yksin Yksin kertaisuuden kertaisuuden ystävälle ystävälle Uusi valaisin on tehty juoksemiseen, eikä sen nappien kanssa mene hermo
69 RETKI syyskuu 2020 Huippuelämyksiä huippupaikoilla Retki-lehden lukijoille erikoishintaan Haaveile hetki ja varaa aktiiviloma Saariselälle jo syksyksi tai tulevaksi talveksi • Top Starin saunallisissa täysin varustelluissa arktisissa lasikuutioissa 2 yötä kahdelle JA • Lapin Luontolomien täysin jousitettu maastopyörä tai fat-bike päiväksi kahdelle, sis. 690 € / 2 henkilöä, lisäyöt 270 € / 2 henkilöä Paketti sisältää majoituksen kahdelle ja vaihtoehtoiset lisäpalvelut Top Starin ski in / ski out arktiset lasikuutiot sijaitsevat Kaunispäällä upeissa maisemissa aivan Ski Saariselän vieressä ja UKK:n kansallispuiston läheisyydessä. Lapin Luontolomien välinevuokrauspiste on kävelymatkan päässä, mistä löytyy aktiivisille liikkujille varusteita ja myös opastettuja aktiviteetteja moneen menoon. Raikas tunturituuli – Taivaalla tanssivat revontulet – Kimmeltävä puhdas lumi – Tervetuloa huippupaikoille kokemaan ja näkemään Tunturissa riittää turvaväliä! Varaa paketti https://topstar.bookingonline.fi Koodilla RETKI saat Retki-lehden lukijoiden erikoishinnan. Lisää varusteita Lapin Luontolomilta tästä https://www.lapinluontolomat.fi/valinevuokraus/ Ski Saariselän palveluja lisää tästä https://skisaariselka.com/fi/. 340 € / 2 henkilöä, lisäyöt 140 € / 2 henkilöä Talvihinta alk. pyöräilykypärän ja reittiohjeet TAI • Ski Saariselän lasketteluliput päiväksi kahdelle TAI • Top Starin tervetuloa-kori ja aamiaistarpeet kahdeksi aamuksi kahdelle Syksyhinta alk. Ivalon lentokentältä matkaa 27 km
Tässä viisi hieman erilaista vaihtoehtoa retkirepuksi. O I K E A N L A I N E N reppu on se, jota tykkää käyttää.. 70 RETKI syyskuu 2020 KAIKEN MAAILMAN REPPUJA T E KST I JA K U VAT Benjamin Hokkanen Ei mikään perusreppu Täydellistä retkireppua on vaikea löytää
Juoksureppujen paras ominaisuus löytyy rinnuksen puolelta: olkaviilekkeiden päällä sijaitsevat juomapullotaskut. Repun sulkeminen tapahtuu kuivapussin tapaan taittamalla repun yläosaa useamman kerran, jonka jälkeen se pistetään vielä muovisoljella kiinni. Aquapacin Wet & Dry on aidosti vettäpitävä reppu. Niiden yhteydestä löytyy myös useita pienempiä taskuja, joihin välipaloja on kätevä varastoida. 71 RETKI syyskuu 2020 KAIKEN MAAILMAN REPPUJA E rilaisia retkeilyreppuja löytyy Suomen markkinoilta varmasti satoja. Toisaalta vedenpitävyys olisi tervetullut ominaisuus lähes repussa kuin repussa, koska sadesuojat tuppaavat suojaamaan vain osan repusta ja ovat joskus vaikeita saada pysymään repun päällä kunnolla. Joskus vedenpitävissä tai muutoin erikoisemmissa repuissa on tehty kompromisseja kantolaitteen suhteen. Mahdollisimman monikäyttöisen repun tai rinkan ostaminen voi aiheuttaa päänvaivaa tästä runsaudenpulasta johtuen. Liivimäinen rakenne jakaa AQ UA PAC I N reppua on mielekästä kantaa. ”Pitääkö se vettä?” Ulkoiluvarusteita myyvien liikkeiden rinkkaja reppuosastolla kuulee usein kysymyksen: ”Pitääkö tämä vettä?” Suurimmassa osassa tapauksia myyjä joutuu antamaan vastaukseksi: ”Se ei varsinaisesti ole vettäpitävä, mutta kyllä se kevyttä sadetta kestää. Isoimmat polkujuoksijoiden käyttämät juoksureput toimivat erinomaisesti myös vaeltamisessa. Kuivavarusteisiin erikoistuneen Aquapacin repussa materiaalit tuntuvat sormiin luotettavilta. Juosten tai kävellen Polkujuoksu on retkeilyn tavoin kasvattanut viime vuosina suosiotaan. Repusta on saatavilla 25ja 35-litraisena. Sen kanssa kannattaa käyttää sadesuojaa.” Toden totta, harva reppu pysyy vähänkään kovemmalla sateella kuivana. Reppua hankkiessa kannattaa miettiä, mihin reppua haluaa eniten käyttää. Reput istuvat usein varsin napakasti selkään ja ovat itsessään todella kevyitä. V E T TÄ P I TÄVÄ R E P P U sopii eriomaisesti kaveriksi esimerkiksi sup-lauta retkelle.. Repussa on myös karabiinihakakiinnitys, jolla repun saa kiinni esimerkiksi kanoottiin. Millaisia ominaisuuksia repussa täytyy kyseistä käyttöä varten olla. Repun sivuilla olevat syvät verkkotaskut tarjoavat hyvän tilan esimerkiksi juomapullolle. Vedenpitävää reppua kannattaa harkita, mikäli liikut vesillä ja esimerkiksi pyörällä
Fjällrävenin Singi Stubben -repussa jakkara on lisätty mukaan hieman eri tavoin. Kyseisen repun design on pysynyt samanlaisena 50-luvulta saakka. Itse reppu on tukevaa parafiinikäsiteltyä puuvillakangasta. Istuhan alas Välillä maisemia olisi mukava istahtaa ihailemaan. Aika näyttää, siirtyykö trendi myös joihinkin isompien valmistajien malleihin. Retrompaa reppua Kaikkia eivät urheilullisen näköiset ulkoilureput miellytä. Kaikki vanhat retkeilyreputkaan eivät nimittäin ole nykyaikaisiin verrattuina kovin mukavia kantaa. Vanhemmat retkeilyreput, mikäli sellaisen jostain onnistuu löytämään, voivat miellyttää retroilijan silmää. Hyvä esimerkki edelleen toimivasta retrorepusta on Savotan 323 -satulareppu. Retroreppua harkitsevan on hyvä kuitenkin muistaa, että reput ja kantolaitteet ovat kehittyneet viimeisten vuosikymmenien aikana melkoisesti. Reppu on tilavuudeltaan noin 50 litraa, joten tavaraa mahtuu mukaan mukavasti. Päällepäin suhteellisen normaalia J U O KS U R E P U N parhaisiin ominaisuuksiin kuuluvat etupuolen tilavat juomapullotaskut, joista varusteiden kaivaminen käy möys meiltä kankeammilta.. Tällainen reppu voi kuitenkin olla varsin kolho kantaa. Suuret sivutaskut ja etutasku mahdollistavat pientä varusteiden lajittelua muutoin yhdestä suuresta osiosta koostuvassa repussa. Monen kauniin repun ongelmana on se, ettei niitä välttämättä ole hyvä kantaa silloin kuin mukana on muutakin kuin työmatkalaisen tarpeet. 72 RETKI syyskuu 2020 KAIKEN MAAILMAN REPPUJA painoa selkäpuolelta myös etupuolelle. Salomonin reppu kestää myös sadetta sen materiaalien ja teipattujen saumojen ansiosta. Satularepun kantolaite muodostuun metallisesta rungosta, johon reppu on kiinnitetty nahkaisin viilekkein. Varsinainen “satula” tulee alaselkää vasten, jolloin yllättävän iso osa painosta päätyy hartioiden sijasta alaselälle. Hyvä esimerkki vaeltamiseen sopivasta juoksurepusta on Salomonin uusi XA Pro -juoksureppu jota on saatavilla 25ja 35-litraisena. Yhdysvalloissa monet pienet ultrakevyitä rinkkoja valmistavat yritykset ovat alkaneet jo lisätä juoksureppumaisia ominaisuuksia, kuten etupuolen juomapullotaskuja, malleihinsa. Markkinoilla on useampia erilaisia pilkkireppuja, joissa on repun rungon muodosta aukitaittuva jakkara mukana. Märkä mätäs ei välttämättä houkuttele tai kylmä kallio saa takamuksen palelemaan jos istuinalustaa ei tullut otettua mukaan. Miltä kuulostaisi reppu, joka on samalla myös jakkara
Jos sää sattuu vielä olemaan helteinen, repun kanssa saa hikoilla oikein urakalla. Sisälle jää näin runsaasti säilytystilaa päivän tai yhden yön retken tarpeille. Se ei paina juuri mitään, joten sen voi myös pakata mukaan pidemmälle vaellukselle päivärepuksi esimerkiksi tunturin huiputtamista varten. Reppua on myös hyvä kantaa, sillä sen tukirakenne muistuttaa enemmän rinkkaa kuin selässä olevaa kokoontaitettua pyykinkuivaustelinettä. SAT U L A R E P U N kantolaite vaikuttaa antiikkiselta, mutta toimii edelleen tänä päivänä oikein hyvin. Juomarakolla varustettu Seral on suuniteltu pysymään hyvin paikallaan, eikä se olkaviilekkeiden puuttumisesta huolimatta juuri liikahda lantiolla. Rinkan lantiovyötä muistuttava pikkulaukku antaa selän hengittää. Pienen retken ”reppu” Joskus retkelle ei tule mukaan juuri muuta kuin vesipullo, pientä naposteltavaa ja ohut takki varmuuden vuoksi. L A N T I O L AU K K U istuu napakasti lantiolla. 73 RETKI syyskuu 2020 KAIKEN MAAILMAN REPPUJA reppua muistuttavassa Stubbenissa jakkaran jalat sijaitsevat repun kulmissa. Silloin lantiolaukku voi olla paras valinta. FJÄ L L R ÄV E N I N Singi Stubbenin oiva reppu, mutta myös pätevä istuin. 1,5 litraisen mukana tulevan juomarakon lisäksi mukaan mahtuu helposti pientä naposteltavaa ja kevyt takki. Silloin reppu voi tuntua turhan isolta. Mukaan mahtuu päiväretken tarpeet.. Ospreyn uudehko Seral 7 -lantiolaukku toimii päiväretkellijän oivana kaverina. Lantiovyömallisen laukun pieniin lantiotaskuihin mahtuu vielä vaikkapa tulenteko tarpeet, mikäli iltaa haluaa fiilistellä valkeilla
Retkien taukotakin ja yleistakin ero on lopulta päälliskankaassa; jos se on riittävän kulutuskestävä, ehkä tuulenpitävä tai muuten vaan siisti, miksei takkia voisi käyttää missä tahansa muuallakin kuin vaelluksen tauoilla. Moneen käyttöön Vaikka haimmekin testikutsussa ensisijaisesti taukotakkia, saimme testattavaksi kasan takkeja, jotka ovat riittävän monipuolisia sekä retkeilyn yleiskäyttöön että kaupungille. Vaikka sää olisikin lämmin, voi huonosti nukuttujen öiden tai pitkän päivän ja liian vähäisen ruokamäärän jäljiltä olo tuntua kylmältä. Testaamistamme takeista suurin osa oli hämmentävästi toistensa kaltaisia hintaluokkaa myöten, mutta erojakin löytyi. Kyseisen takin luvataan lämmittävän myös T E KST I JA K U VAT Marika Varpenius Lämpöä Lämpöä tauoille tauoille Tunturissa voi olla kävellessä lämmin, mutta tauoilla tulee nopeasti kylmä. Mikäli hakee takkia puhtaasti tauoilla puettavaksi ja haluaa sen pakkautuvan olemattomaan tilaan, silloin. Testasimme vaeltajan taukotakit. Harvalla on tarvetta laittaa rahansa yksipuolisesti vain yhdessä käytössä toimivaan tuotteeseen, mutta mikäli vaellusreissuja on huomattava määrä vuodessa, erikoistuminen saattaa olla tarpeen. Tauolla ei tarvitse kauaa istuskella, kun viima vie mukavan olon mennessään. Näin ei ole pakko olla, ja saimmekin untuvatakkien lisäksi testiin myös yhden takin, jonka täyte on keinokuitua. Valmistajien, ja ehkä kuluttajienkin, mielestä taukotakin täytteenä on useimmiten untuvaa, ei pelkästään lämmön vaan myös pakkaustilavuuden vuoksi. 74 RETKI syyskuu 2020 TAUKOTAKIT T aukotakki on lähes jokaisen retkeilijän vakiovaruste. Erityisesti aamuisin ja kävelyn tauotessa voi kaivata hieman lisälämpöä. Päälle on hyvä laittaa tällöin erillinen lämmittävä kerros, jottei kuvatessa ja eväitä napostellessa jäädy. Testasimme kuusi vaellukselle sopivaa taukotakkia. Raikas tunturituuli viilentää kävellessä lämmenneen vaeltajan nopeasti, ja silloin kannattaa pyrkiä pitämään lämpö yllä sulkemalla kaikki vetoketjut ja laittamalla päälle lämmittävä kerros. kosteana, mutta samoja lupauksia on tullut myös untuvatakkeihin untuvan käsittelyn myötä
75 RETKI syyskuu 2020 TAUKOTAKIT Testissä mukana: Fjällräven Expedition Pack Down Hoodie Haglöfs L.I.M Essens Jacket Halti Huippu II Helly Hansen Lifaloft Hooded Insulator Jack Wolfskin Mountain Down Jacket Rab Microlight Alpine
Selvästi vain vaelluskäyttöön tarkoitetusta Haglöfsin L.I.M Essens -takista on jätetty pois kiristykset ja jopa huppu ja taskujen vetoketjut. LUONTORETKI ON UUTUUSTAPAHTUMA LUONNONYSTÄVILLE JA LUONNOSSA LIIKKUVILLE! Luontoretki vie metsään! Lahden Messukeskuksessa 25.-27. Välijoukon untuvatakkeihin on hankala saada merkittäviä eroja, mutta Rabin Microlight Alpine -takki erottuu kuitenkin joukosta edukseen. Kainaloista kiristävä tai käsien liikettä vastustava tuote jää käyttämättä ja on lopulta hukkaostos. Myös takkien kankaissa on eroja. Samalla lipulla samana viikonloppuna:. Fjällräven ja Haglöfs muodostavatkin omalla tavallaan testin ääripäät, joiden väliin jäävät kaikki testin muut, hyvin yleiskäyttöiset ja toisiaan vastaavat takit. Monikäyttöisiä takkeja on rekit täynnä, mutta miten valita niistä sopiva. Fjällräveniä lukuun ottamatta takit olivat samaa hintaluokkaa ja Haglöfsiä lukuun ottamatta hyvin toistensa kaltaisia. Kaikki mahdollinen riisumalla ja ohutta kangasta käyttämällä kevyimmän taukotakin paino saadaan puristettua alle 150 gramman ja pakkaustilavuus lähelle puolta litraa. Luontoretki on jokaisen mökkeilijän, eräharrastajan, maastopyöräilijän ja -hiihtäjän sekä suunnistajan, kalannarraajan ja geokätköilijän syyskauden ykköstapahtuma! OSTA LIPUT EDULLISEMMIN ENNAKKOON! LIPPU.FI Mikko ”Peltsi” Peltola jakaa retkivinkkejään sunnuntaina. Tarvitaanko taukotakissa huppua, on makuasia. syyskuuta ensimmäistä kertaa järjestettävä Luontoretki kokoaa yhteen tuotteet ja palvelut ulkona liikkuville ja harrastaville sekä tarjoaa tietoa luonnosta ja luontomatkailusta. 76 RETKI syyskuu 2020 TAUKOTAKIT takin valmistaa Haglöfs. Puhtaasti vaellukselle Taukotakin tärkeimmät ominaisuudet riippuvat käyttäjästä. Näissä takeissa on huppu, vaihtelevasti kiristyksiä ja muutama tasku, ja niiden paksuus on lähes toisiaan vastaava. Testin painavin ja pakkaustilavuudeltaan suurin Fjällrävenin takki jää näistä kauas, mutta se on selkeästi testatuista takeista muhkein, ja kerää täydet pisteet myös taskuista, hupusta ja kiristyksistä. Säilytystaskujen sijaan takissa onkin avonaiset käsien lämmittelyyn sopivat taskut – tauoilla tuleekin usein törötettyä kädet taskuissa. SA I M M E testiin sylillisen takkeja pirteissä väreissä. Kaupassa kuluttajan kannattaa valita tuote, joka istuu omaan käyttötarkoitukseen ja vartalonmuotoon parhaiten. Osa pitää enemmän tuulta kuin toiset, mutta jos takkia käyttää yhdessä tuulenja vedenpitävän kuoritakin kanssa, taukotakin päälliskankaalla ei ole niin suurta väliä. Useimmiten taukotakissa on muutama vetoketjullinen tasku, huppu ja jonkinlaiset kiristykset. Mikäli takkia haetaan enemmän yleiskäyttöön, taskuissa saattaisikin kaivata vetoketjuja ja päälliskankaalta hieman kestävyyttä. Saimme testiin takkeja Haglöfsin lisäksi myös Fjällräveniltä, Haltilta, Helly Hansenilta, Jack Wolfskinilta ja Rabilta. Siinä on kaikki tarpeellinen toimivassa paketissa eikä mitään turhaa. Helly Hansen keinokuitutäytteineen jää lämpimyydessä ja paksuudessa hieman muista jälkeen. Helmassa, hihansuussa ja taskuissa on kuminauhaa, joka pitää kaiken paikallaan
syyskuuta ensimmäistä kertaa järjestettävä Luontoretki kokoaa yhteen tuotteet ja palvelut ulkona liikkuville ja harrastaville sekä tarjoaa tietoa luonnosta ja luontomatkailusta. Samalla lipulla samana viikonloppuna:. Luontoretki on jokaisen mökkeilijän, eräharrastajan, maastopyöräilijän ja -hiihtäjän sekä suunnistajan, kalannarraajan ja geokätköilijän syyskauden ykköstapahtuma! OSTA LIPUT EDULLISEMMIN ENNAKKOON! LIPPU.FI Mikko ”Peltsi” Peltola jakaa retkivinkkejään sunnuntaina. LUONTORETKI ON UUTUUSTAPAHTUMA LUONNONYSTÄVILLE JA LUONNOSSA LIIKKUVILLE! Luontoretki vie metsään! Lahden Messukeskuksessa 25.-27
Seuraavaksi painotettiin pakkauskokoa ja painoa (30 %) ja lämpimyyttä (20 %). 5 pistettä Alle 200 g 4 pistettä 200-299 g 3 pistettä 300-399 g 2 pistettä 400-499 g 1 piste 500-599 g pistettä 600 tai yli g Mahtuu pakattuna 5 pistettä 1 litran pussiin 3 pistettä 2 litran pussiin 1 piste 3 litran pussiin Lämpimyys Takit jakautuivat paksuuden perusteella luontevasti kolmeen eri luokkaan. Ei lippaa ja niukat säädöt 1 piste Huppu ei asetu kunnolla tai sitä ei voi säätää pistettä ei huppua Yksityiskohdissa jokainen seuraavista toi yhden pisteen: Iso vedin tai vetimessä jatkonaru, ripustuslenkki, heijastavat yksityiskohdat. 78 RETKI syyskuu 2020 TAUKOTAKIT Suoritetut mittaukset ja arvosteluperusteet Taukotakit laitettiin järjestykseen mittausten ja arvioinnin perusteella. Lopullinen tulos on osatekijöiden summa ja nuotiot jaettiin normaalien pyöristyssääntöjen mukaisesti. Paksuimmalle Fjällrävenin takille jaoimme 5 pistettä ja selvästi ohuimmalle Helly Hansenille kolme pistettä. Käytettävyys Käytettävyydessä arvioitiin taskut, huppu sekä yksityiskohdat. 5 pistettä Isoja ja pieniä suljettavia taskuja takin ulkotai sisäpuolella 3 pistettä Vain kaksi taskua 1 piste Ei taskuja Hupusta sai pisteitä sen mukaan, miten hyvin se käytännössä toimi. Säilytyspussi tai pakkaaminen omaan taskuun toi kaksi pistettä. Myös takkien lämpimyys huomioitiin. Testissä suurin yksittäinen painoarvo oli käytettävyydellä (50 %). Takeista arvioitiin käytettävyyttä, pakkautuvuutta ja painoa. Muut takit olivat lähes toistensa kaltaisia ja annoimme niille neljä pistettä. Hupun kiristyksiä ja suojaavuutta arvioitiin useammalla eri päällä. Pisteet jaettiin naisten takin mukaan, koska niitä toimitettiin testiin eniten. Takit ovat satunnaisesti miesten ja naisten malleissa eri painoluokissa, mutta painoluokan vaihdoksen merkitys testin lopputulokseen on lopulta hyvin vähäinen. Taskuista sai pisteitä lukumäärän mukaisesti. Merkki Malli Käytettävyys 50 % Paino ja pakkaustilavuus 30 % Eristävyys 20 % Yhteensä Taskut Huppu Kiristykset Yksityiskohdat Paino Tilavuus 20% 100% 20% 10% 15% 5% 15% 15% Fjällräven Expedition Pack Down Hoodie 5 5 5 3 2 3 5 4,15 Haglöfs L.I.M Essens Jacket 3 3 4 5 5 4 3,55 Halti Huippu II Down 3 1 5 3 3 3 4 3,3 Helly Hansen Lifaloft Hooded Insulator 3 1 5 2 4 3 3 3,2 Jack Wolfskin Mountain Down Jacket 3 3 5 4 4 3 4 3,7 Rab Microlight Alpine 5 5 5 5 3 3 4 4,2 H U P U I S SA oli useimmiten edes yksi säätönaru, mutta harvemmin lippaa.. Paino ja pakkaustilavuus Taukotakkien painoa ja pakattavuutta mitattiin vaa’alla sekä sullomalla takit eri kokoisiin minigrippusseihin. 5 pistettä Monipuoliset säätömahdollisuudet, lippa on, huppu suojaa hyvin päätä 3 pistettä Hyvä yritys, mutta hupun toimivuus jää hieman vajaaksi
Puuttuvista kiristysnauhoista huolimatta takin leikkaus ja kuminauhat takaavat sen, että takki istuu käyttäjänsä ympärillä kauniisti eikä tarvetta tarkemmille kiristyksille ole. Ero toiseksi tulleeseen Fjällrävenin takkiin on hiuksenhieno, mutta vaeltajan taukotakkina Microlight Alpine toimii kuitenkin paremmin. Taukotakin taskuja käytetään usein käsien lämmittelyyn ja siihen Haglöfsin taskut ovatkin selvästi suunnitellut. Merkki Malli Hinta Paino, naisten S Paino, miesten M Pakkaustilavuus Taskujen määrä Huppu Valmistusmaa Fjällräven Expedition Pack Down Hoodie 329 € 420 g 500 g noin 2 l 3 on Vietnam Haglöfs L.I.M Essens Jacket 219 € 130 g 160 g 0,5 l 2 ei Vietnam Halti Huippu II Down 199 € 320 g 1 l 2 on Vietnam Helly Hansen Lifaloft Hooded Insulator 240 € 280 g 340 g 1 l 2 on Vietnam Jack Wolfskin Mountain Down Jacket 240 € 320 g 1 l 2 on Kambodza Rab Microlight Alpine 230 € 370 g 420 g noin 1,5 l 3 on Indonesia TUOTETIEDOT. Tämän takin ominaisuudet ovat niin niukat, ettei se pärjää tässä testissä, mutta grammatietoisen vaeltajan taukotakkina L.I.M Essens on mitä mainioin. T E ST I S SÄ haettiin taukotakkia, ja Haglöfsin takki on juuri sellainen. Takki ei ehkä ole tiukimman grammarin valinta, mutta se toimii vaeltajan taukotakkina moitteetta ja on testivoittaja syystäkin. Takista on jätetty kaikki turhat krumeluurit pois kiristysnauhoja, taskujen vetoketjuja ja huppua myöten. 79 RETKI syyskuu 2020 TAUKOTAKIT VOITTAJA RAB MICROLIGHT ALPINE HYVÄ OSTOS HAGLÖFS L.I.M ESSENS JACKET R A B I N Microlight Alpine on monipuolinen ja ominaisuuksiltaan kokonainen takki, josta ei puutu mitään. Rabin takin hupussa on lisäksi muotoiltava lippa, joka pitää sadetta, tuulta ja aurinkoa aavistuksen pois kasvoilta. Takki pärjää tasaisesti kaikilla muilla osa-alueilla paitsi painossa ja pakkaustilavuudessa. Paksumpaa takkia hakeva voi katsella toiseksi tulleen suuntaan
Takissa on kaikki monipuolisen untuvatakin ominaisuudet useista taskuista kunnollisiin kiristyksiin. Testissä oli näytekappaleet, joiden mitoitus on aavistuksen erilainen kuin kaupoista löytyvien mallien. Taskut ovat avonaiset, ja selvästi suunniteltu vain käsien lämmittelyyn tauoilla. Takki on riittävän siisti käytettäväksi sellaisenaan myös kaupungissa, joten Haltin Huippu II on monikäyttöinen ulkotakki. Testissä oli vain naisten malli. Hihansuissa ja helmassa on kiristyskuminauhat, ja samaa nauhaa on käytetty myös taskuissa. Takin huppu säätyy hyvin eikä hupussakaan ole säästetty täytteessä. Haglöfsin takki on testin selvästi kevein ja pakkaustilavuudeltaan pienin, ja se sopii grammaajan taukotakiksi vaelluksille ja käytettäväksi kuoritakin kanssa. Takin ominaisuudet ovat riittävät mutta riisutut, ja se pärjääkin tasaisesti kaikilla osa-alueilla. Untuvan luvataan olevan lämmittävää myös kosteissa olosuhteissa. Takki pakkautuu omaan taskuunsa. Takin olkapäillä on käytetty keinokuitua säänkestävyyden ja kulutuksen vuoksi. 80 RETKI syyskuu 2020 TAUKOTAKIT HAGLÖFS L.I.M ESSENS JACKET H I N TA: 219 euroa PA I N O N A I ST E N S: 130 g PA I N O M I E ST E N M: 160 g HALTI HUIPPU II DOWN HINTA: 199 euroa PAINO NAISTEN S: 320 g PAINO MIESTEN M: FJÄLLRÄVEN EXPEDITION PACK DOWN HOODIE H I N TA: 329 euroa PA I N O N A I ST E N S: 420 g PA I N O M I E ST E N M: 500 g 2 3 1 TÄ M Ä takki on tehty syksyyn ja talveen. Takissa ei ole integroitua pakkausmahdollisuutta. Takki pakkautuu omaan taskuunsa. + Innovatiivisuus + Pakkaustilavuus + Keveys H A LT I N uusittu takki on simppeli taukoja käyttötakki, jonka täytteenä on untuvaa. Takin heikkous on hupussa, jossa soisi olevan kiristysmahdollisuus, jotta se pysyisi paremmin päässä ja lämmittäisi huonolla säällä. Huppua takissa ei ole. + Jämäkkyys + Monipuolisuus Pakkaustilavuus L.I.M Essens on hyvin yksinkertainen ja pelkistetty, ja ominaisuuksiltaan muista takeista poikkeava. Takin kangas on ohutta, joten käyttäjältä vaaditaan huolellisuutta. Tämä takki ei ole vain välikerros, vaan se sopii käytettäväksi myös kuoritakin päällä tai sellaisenaan. Takki on pintakankaaltaan kierrätettyä nailonia, jonka tuntuma on kestävä ja jämäkkä. + Kierrätysmateriaalit + Yleiskäyttöinen Huppu H Y VÄ O S T O S. Kierrätetty pintakangas tuntuu aavistuksen muoviselta erityisesti sisäpuolelta
Rabin takki onkin tasaisten takkien sarjassa selvästi viimeistellyin, hyvin toimiva ja hyvin suunniteltu perustuote, jolle löytyy monipuolinen käyttäjäkunta. Takissa on normaalit kiristysmahdollisuudet ja tavanomaiset taskut, sekä kauluksen sisäpuolella mukavuussyistä fleeceä. Lifaloft on keinokuituinen täyte, jonka valmistaa Primaloft. Testissä oli vain miesten malli. + Hupun säätö + Pehmeä fleece kauluksessa Ohut kangas R A B I N taukotakki ei ole testin kevein eikä se pakkaudu pienimpään tilaan. + Vaihtoehtoinen täyte Painoon nähden viileä Huppu TÄ M Ä untuvatäytteinen takki sopii käytettäväksi taukotakkina kuoritakin alla. Jack Wolfskinin takki on perinteinen kevytuntuvatakki ja sellaisenaan hyvin vaellukselle sopiva, ja pärjää tasaisesti kaikilla osa-alueilla. 81 RETKI syyskuu 2020 TAUKOTAKIT JACK WOLFSKIN MOUNTAIN DOWN JACKET HINTA: 240 euroa PAINO NAISTEN S: PAINO MIESTEN M: 320 g RAB MICROLIGHT ALPINE HINTA: 230 euroa PAINO NAISTEN S: 370 g PAINO MIESTEN M: 420 g HELLY HANSEN LIFALOFT HOODED INSULATOR HINTA: 240 euroa PAINO NAISTEN S: 280 g PAINO MIESTEN M: 340 g 5 6 4 M U I STA testin takeista poiketen Helly Hansenin takin täytteenä on Lifaloftia, ei untuvaa. Takki myös pakkautuu omaan taskuunsa. Erityisesti hupussa soisi olevan kiristysmahdollisuuksia, jotta se istuisi käyttäjälle paremmin ja olisi paremmin muotoiltavissa. Takissa on kuitenkin parhaimmat ominaisuudet; sopivasti hyvän kokoisia taskuja, hyvin säätyvä huppu, jossa on ainoana muotoiltava lippa, sekä riittävästi kiristysmahdollisuuksia. + Monipuolinen + Huppu Paino V O I T TA J A. Ei erityistä pakkausmahdollisuutta. Takissa on erillinen pakkauspussi. Huppua voi säätää takaa, ja hupun etureunassa on kuminauhaa. Takkina tuote on testin ohkaisin, ja sen ominaisuudet ovat riisutut. Takin pintakangas on tuulenpitävää, joten takkia voi käyttää myös sellaisenaan. Mountain Down Jacket on ohuehko pintakangasta myöten, joten käyttäjältä vaaditaan huolellisuutta. Lisäksi takissa on kaikki muut taukotakissa tarvittavat toimivat yksityiskohdat. Täytteen luvataan olevan normaalia keinokuitutäytettä lämpimämpi ja toimivan normaalia keinokuitua paremmin kosteana. Keinokuituinen takki on kuitenkin vaihtoehto kuluttajalle, joka ei halua käyttää untuvaa
Kerään sinne kesän vihreyttä, laineiden liplatusta ja tuulen havinaa rantakoivuissa. Syksy tulee ihan kohta. Tuuli viilenee, ja kylmän veden aalto särkyy rantakiviin ihan eri tavalla. Tarinan eukko myhäili tyytyväisenä pitkin talvea, niin että ukkokin sitä kummasteli. Nyt aikuisena istun usein rantakalliolla täyttämässä tynnyriäni. 82 RETKI syyskuu 2020 LUONNOSTA K U VA JA T E KST I Anssi Romo Säilötty kesäpäivä Lapsena minulle kerrottiin satua eukosta, joka yritti säilöä kesäpäivää tynnyriin. Hupsun hommaa, mietin jo pikkupoikana. Eihän tuollainen onnistu. Säilön nekin tynnyriin, ihan varmuuden vuoksi. Myös kesän tuoksut ja maut ovat vuosi vuodelta yhä tärkeämpiä säilöä talteen. Hän aikoi yllättää ukkonsa keskellä pimeää talvea avaamalla tynnyrin ja päästämällä kesäpäivän lämmön, valon ja tuoksut tynnyristä mökkiin. Eihän sitä tiedä mitä ihminen tarvitsee selvitäkseen taas läpi pitkän talven.
Retken tilaajat voivat lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita Lehtiluukussa www.lehtiluukku.fi. Estääkö valosaaste revontulien katselemisen. Koko perheen villafleecetuotteet uusissa dyynin ja vuononsinisen sävyissä UUSI TUOTELUETTELO Tehtaanmyymälä Kinnarintie 32, 16230 Artjärvi ma-pe 9-16, la 10-14 puh. TILAA Retki-lehti ja saat tilaajalahjana Calazo-kustannuksen Tunturivaellus-kirjan. Retki Retki 9/2020 Seuraava Retki-lehti ilmestyy 15.10. MARKKINAPAIKKA ULKOILMA AKATEMIA ULKOILMA OUTDOOR ACADEMY KESÄLLÄ 2020 JÄRJESTÄMME RETKEILYKURSSEJA, MELONTAKURSSEJA JA TUNTURIVAELLUKSIA. Hinnat sisältävät 10 % arvonlisäveroa. MEILTÄ SAAT VARUSTEET LAINAAN! RETKEILYN JA VAELTAMISEN ERIKOISLEHTI TILAA RETKEILYN JA VAELTAMISEN ERIKOISLEHTI 6 numeroa + Tunturivaellus-kirja (arvo 25 €) Yhteensä 50 € Voit tilata lehden joko sähköpostilla tilaajapalvelustamme osoitteessa tilaajapalvelu@retkilehti.fi tai soittamalla numeroon 03-4246 5354. 03 871 460 www.ruskovilla.?
Korkealaatuiset ja kestävät jalkineet työhön ja vapaa-aikaan! Maahantuoja: www.haix.com UUTU S MADE IN CPE PRODUCTION OY Asentajankuja 3, 30300 Forssa, +358 (0) 36882920, info@cpe.?