8/2022?— 10,50 € Retki PAL. But good kit can be. VKO 2022-41 683219-2208 R ET K I 8/ 20 22 Puukon terävämpi elämä Testissä hiomakivet RETKIRUOKAA KANANMUNASTA KAULUSPAIDASSA KAIRAAN Ruskaretki Torronsuolle Herajärven kierros & Isä & poika Klassinen Classic Suurtuntureiden keskellä VAELLUS LYNGENIN VUORISTOMAISEMISSA Isä & poika syksyisessä UKK:ssa Packraftseikkailu Näätämöjoella. WWW.RAB.EQUIPMENT Good weather is never guaranteed. Each item we make is shaped by the rain, wind, and changing temperatures. Deflecting the elements so you can enjoy every moment. Crafted with care to keep you comfortable and protected through the most turbulent forecasts
Retki 9/2022 14.10.2022 Kammien kierros SYKSYINEN SAIMAA RUIJANPOLKUA PITKIN www.facebook.com/retkilehti @retkilehti Retki-lehti Outdoor Media Oy Seuraavas sa numerossa SISÄLLYS 18 Kairaan kauluksissa 66 Joustavat ja kevyet trikoot 32 Klassinen Classic 8—2022
Tiedot & taidot 10 Primuksen 130 vuotta 10 Munasta on moneksi 14 Kovat kaulassa polulle 18 Miten juomavesi puhdistetaan. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi ISSN 1456-8837 Vakituiset avustajat Joel Ahola Maija Arosuo Mikko Hieta Benjamin Hokkanen Olli Järvenkylä Saana Kamula Tuija Kauppinen Aksana Kurola Mikko Lamminpää Ossi Määttä Joppe Ranta Poppis Suomela Avustajat tässä numerossa Aki Rahikka Markus Thomenius Kartat Retkeilymedia Ahola: Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Taitto Mäyrä Media, Benjamin Hokkanen aineistot@retkilehti.fi Paino: Printall, Tallinna Kannen kuva Markus Thomenius Tilaajapalvelu tilaajapalvelu@outdoormedia.fi p. Päätoimittaja Petri Laine petri.laine@retkilehti.fi Julkaisija Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitusretkilehti.fi Y-tunnus 1441340-4 Toimitusjohtaja, ilmoitusmyynti Veikka Gustafsson p. 22 Retket 32 Ikimuistoinen Fjällräven Classic 32 Lyngenin alppihuiput & jäätiköt 40 Isä ja poika UKK:ssa 46 Koskimelontaa ja vaellusta Näätämöjoella 52 Herajärven & Kolin kierros 58 Torronsuon syksy 62 Varusteet 66 Fjällrävenin vaellustrikoot 66 Haglöfsin uutuusrinkka koviin oloihin 70 Retken testissä hiomakivet 72 www.facebook.com/retkilehti Instagram: @retkilehti YouTube: Retki-lehti Outdoor Media Oy SISÄLLYS Tutustu näihin Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T. 03-4246 5354 arkisin kello 9–16 tilaukset, laskutusasiat, osoitteet. Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Vuonna 2022 ilmestyy 10 numeroa, joista yksi julkaistaan tuplanumerona Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 euroa Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 euroa
Evon tulevaisuudestahan on väitelty parisen vuotta, sillä ympäristöministeriö haluaisi siitä tiedekansallispuiston ja maaja metsätalousministeriö sen pysyvän retkeilyalueena. Raportti ja mitä se lopulta Evolle merkitsee, jäi aika pienelle huomiolle. Tuo ”malliretkeilyalue” on kiinnostava termi ja raportista voi päätellä, että se tarkoittaa ensi sijassa hyviä palveluja retkeilijöille. Useimmat meistä eivät omista metsää, jossa voisi vapaasti esimerkiksi harjoitella bushcraft-taitoja. M O R E SEE THE UNSEEN NL PURE 32 SOPUSOINNUSSA LUONNON KANSSA B-05BO_Linnut_A4_FI.indd 1 B-05BO_Linnut_A4_FI.indd 1 25.01.22 13:29 25.01.22 13:29 Kesäkuun lopulla Evon kehittämistyöryhmä jätti loppuraporttinsa. Suomesta puuttuu kaikille, myös aikuisille, tarkoitettu metsäpuuhamaa. Kiinnostava yksityiskohta raportissa on, että ”Evolle voitaisiin toteuttaa lapsille sopiva metsäinen puuhastelupaikka, jossa voisi harjoittaa kädentaitoja ja tehdä esimerkiksi risumajoja.” Kansallispuistossahan majojen rakentelu on kielletty. Ryhmä toimi maaja metsätalousministeriön nimittämänä ja sitä veti Metsähallituksen pääjohtaja Juha Niemelä. Siis mainion Kiilopään tapaan. Seuraava eduskunta valitaan ensi vuoden huhtikuussa. Raportin mukaan Evoa kehitettäisiin valtion malliretkeilyalueena. Siis monenlaista ja -hintaista majoitusta, ateriointia ja välineiden vuokrausta sekä opastusta. Vaikkapa rakentaa niitä aikuisten majoja, joita Instagram on pullollaan. 4 RETKI syyskuu 2022 PÄÄKIRJOITUS Petri Laine Vaalit tulossa, mitä Evolle tehdään. Etelä-Suomessa on myös tilausta retkeilykeskukselle, joka tarjoaisi retkikursseja ja opaspalveluita majoittumisen lisäksi ja jossa samanhenkiset ihmiset kokoontuisivat. Toivotaan, että askeleet Evon rakentamiseksi otetaan sitä ennen.. Evolla on monia mahdollisuuksia kehittyä retkeilyn mallialueeksi, jos vaan alueen toimijat niin yhdessä päättävät ja panevat toimeksi
M O R E SEE THE UNSEEN NL PURE 32 SOPUSOINNUSSA LUONNON KANSSA B-05BO_Linnut_A4_FI.indd 1 B-05BO_Linnut_A4_FI.indd 1 25.01.22 13:29 25.01.22 13:29
Retkeilijän on syytä muistaa muutama asia poronhoitoalueella patikoidessaan.. Jos kohtaa hirvaan vaelluspolulla, kannattaa siihen pitää etäisyyttä. KARTALLA 6 RETKI syyskuu 2022 Kartalla T E KST I Olli Järvenkylä K U VAT Tomi Rantanen Retkeily poronhoitoalueella Syksy on porojen rykimäeli kiima-aikaa
Poro pelkää koiraa. Kun raadosta on tehty ilmoitus, poromiehet käyvät tutkimassa tapauksen. Luonnonsuojelualueilla, kuten kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa koiran tulee aina olla kytkettynä. Puolivillinä ja arkana eläimenä poro yleensä väistää ihmistä. Lähestyvä ihminen aiheuttaa porolle ylimääräistä stressiä. Porokolarin sattuessa toimitaan kuten muissakin kolareissa. Syksyn poroerotuksissa käytetään hyväksi rykimää eli porojen kiima-aikaa. Vaikka poro jatkaisi matkaa, on se todennäköisesti loukkaantunut. Vuosittain porokolarissa kuolee yli 4000 poroa. Hirvas kokoaa silloin itselleen vaatimista parttion, jota se vahtii ja paimentaa. Huolehdi loukkaantuneista ja soita välittömästi hätäkeskukseen. Loukkaantuneesta porosta tulee aina ilmoittaa alueen poroisännälle, jonka yhteystiedot löytyvät muun muassa paliskunnat.fi-sivustolta. Jos et itse pysty siihen, hanki paikalle henkilö, joka tekee sen. Suurin porokolaririski ajoittuu heinä-elokuulle sekä loka-marraskuulle. Poromiehet hyödyntävät tätä kokoamalla porot erotuksiin. Porotöissä olevilla poromiehillä on lupa liikkua maastossa myös mönkijällä ja moottorikelkalla. Porojen kokoaminen alkaa pääsääntöisesti syys-lokakuussa ja erotukset pidetään ilman viilennettyä. Älä siis lähesty poroja koiran kanssa, ja huolehdi, ettei koirasi pääse irti. Näin poromiehet löytävät raadon helpommin. Löytöpaikka tulee merkitä näkyvästi esimerkiksi puun oksaan sidotulla muovipussilla tai muulla erottuvalla tavalla. Jos sinulla on GPStai muu paikannuslaite, tallenna löytöpaikan koordinaatit. Estä lisävahinkojen syntyminen ja aseta varoituskolmio tielle. Puolivillinä ja arkana eläimenä poro yleensä väistää ihmistä. Loukkaantunut poro tulee lopettaa. Voit myös ottaa raadosta kuvia. Maastossa olevien poroaitojen avulla estetään porojen pääsy toisen paliskunnan alueelle. Porokolarin sattuessa Päiväretkelle tai vaellukselle lähdettäessä on hyvä muistaa, että poronhoitoalueella poroja liikkuu myös teillä ja liikenteessä on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta. Tällöin ne tulee jättää auki. Raskaassa lumessa laukkomaan lähteneet ja säikäytetyt porot voivat menettää syntymättömät vasansa. Koirien kiinnipidosta säädetään metsästyslailla ja järjestyslailla. Jos löydät maastosta kuolleen poron, paina löytöpaikka muistiisi mahdollisimman tarkasti. KARTALLA 7 RETKI syyskuu 2022 P ohjoisen kansallispuistot sijaitsevat poronhoitoalueella. Älä häiritse poroja Anna porojen olla rauhassa, älä yritä lähestyä niitä maastossa. Toisinaan veräjät voivat olla myös tarkoituksella auki, jotta porot pääsevät siirtymään toiselle laidunalueelle. Poron ruhoa ei saa ottaa mukaan. Erityisesti loppukevään vasonta-aikana on tärkeää kiertää porot riittävän kaukaa. Kuolleen poron ruho tulee siirtää tien pientareelle ja merkitä paikka mahdollisimman näkyvästi. Ilmoita kuolleesta porosta paliskunnan poroisännälle. Komeasarvisiin urosporoihin kannattaa pitää etäisyyttä. Hätäkeskukseen tulee ilmoittaa myös silloin, kun kolhaiset poroa. Aidoissa olevat poroveräjät tulee muistaa aina sulkea niistä kulkiessa, jos ne olivat alun perin kiinni. Kuollut poro maastossa Porot liikkuvat vapaasti luonnossa ja toisinaan maastosta voi löytyä kuolleita tai loukkaantuneita poroja. Poron korvia, niihin kiinnitettyjä merkkejä tai kaulassa roikkuvia pantoja ei tule ottaa raadosta pois. Porosanastoa H I R VAS yli kolmevuotias urosporo H Ä R K Ä kuohittu urosporo J OTO S porojen polkema ura hangessa J U TA A M I N E N porojen kanssa kulkeminen KO PA R A poron sorkka M U S I K K I tumma poro N U L P P O sarveton poro PA L K I A poron kulkua laitumilla PA RT T I O pieni porolauma R O U K UA porojen ääntely RY K I M Ä poron kiima-aika R Ä K K Ä verta imevät hyönteiset TO K K A suuri porolauma VA A D I N yli kolmevuotias naarasporo VA L K KO valkoinen poro. Poikkeuksena on syksyn rykimäaika, jolloin kiimasta sekaisin olevat hirvaat voivat joskus kokea ihmisen kilpailijakseen. Inari, Utsjoki ja Enontekiö sekä Sodankylän pohjoisosa ovat saamelaisten kotiseutualuetta, jossa poronhoidolla on erityisen suuri merkitys
Juhlavuottaan viettävät Helvetinjärven, Hiidenportin, Isojärven, Itäisen Suomenlahden, Kauhanevan– Pohjankankaan, Lauhanvuoren, Patvinsuon, Riisitunturin, Salamajärven, Seitsemisen ja Tiilikkajärven kansallispuistot. Vaeltajat aliarvioivat sääolojen muutoksen nopeutta ja merkittävyyttä ja luottavat liikaa matkapuhelinten kuuluvuuteen tunturissa. Turvallisen vaeltamisen perusasiat hukassa R U OTS I N tunturiturvallisuusneuvosto (fjällsäkerhetsrådet) on tutkinut, miten vaeltajien turvallisuustietoisuus on kehittynyt viime vuosien aikana. T U R V A L L I S U U S Kansallis puiston asema kiinnostaa P O H J O I S-S U O M E S SA on vireillä ainakin neljä uutta kansallispuistoehdotusta. Tutkimuksen mukaan tunturissa liikkumisen vaarojen ennakointi on selvästi heikentynyt viiden viime vuoden aikana. Tunturiturvallisuusneuvosto on Ruotsin luonnonsuojeluviraston ylläpitämä yhteistyöelin, joka edistää turvallista luonnossa liikkumista. Kolarin ja Pellon kuntien asukkaat ovat esittäneet kansallispuistoa Aalistunturin alueelle. Pohjois-Pohjanmaalla kansallispuistoa on esitetty Olvassuon alueelle. KARTALLA 8 RETKI syyskuu 2022 R E T K I L U K U K A N S A L L I S P U I S T O T K A N S A L L I S P U I S T O T Roskaaminen Kebnekaisen alueella on vähentynyt 80 % Yleisin Ruotsin vaellusreiteiltä löytyvä roska on nuuskarasia. Pellon kunta on ehdottanut, että Miekonjärvestä tulisi kansallispuisto. Luonnonsuojelujärjestöt ovat esittäneet, että Ylitornion, Tervolan, Rovaniemen ja Tornion alueille perustettaisiin LounaisLapin Erämaa -niminen kansallispuisto. Lisäksi he uskovat fyysisen kuntonsa olevan parempi kuin se onkaan, eivätkä ole varustautuneet riittävän hyvin tunturiolosuhteisiin. Ruotsissa, kuten Suomessakin, on vaeltamisen suosio kasvanut ja tunturiin lähtee myös ensikertalaisia, joilla ei ole riittäviä taitoja. A D O B E S TO C K M IT J A P II P P O N E N Oon nelikymppinen S U O M E S SA on 41 kansallispuistoa, joista peräti 11 juhlii tänä vuonna 40-vuotissyntymäpäiviään. Vaikka juhlatilaisuudet järjestettiin elokuussa ja syyskuun alussa, nyt on erinomainen aika vierailla niissä ruskaa katsomassa.
Mene munalla retkelle s. RETKI syyskuu 2022 9 tiedot & taidot 10 8 2022 KOLMEN RUOKALAJIN RETKIATERIA MUNAJAUHEEN AVULLA. 14 NRO PRIM US TÄYT TÄÄ 130 VUOT TA ”
P R I M U KS E N keitin vuosimallia 1935.. 10 RETKI syyskuu 2022 PRIMUS 130 VUOTTA T E KST I JA K U VAT Joppe Ranta Ja paineesta syntyy liekki Retkikeitinvalmistaja Primus syntyi paineella toimivan keittimen ympärille. 1882 1892 1900-luvun alku Puhalluslamppu keksitään Ensimmäistä Primus-keitintä aletaan valmistaa ja se patentoidaan Primuksen tuotevalikoima laajenee. Myynnissä on esimerkiksi kahvipapujen paahdin. Nyt 130 vuotta myöhemmin merkki ammentaa yhä samasta keksinnöstä
Keitin sai niin hyvän vastaanoton, että turkulaislähtöinen Berndt August Hjorth, jolla oli Tukholmassa työkaluja konekauppa, lyöttäytyi keitinvalmistajien kanssa juttusille. Vuosi oli merkittävä siinäkin mielessä, että tuolloin Primus palasi juurilleen ja ryhtyi jälleen valmistamaan paineistettavalla polttoainesäiliöllä ja nestemäisellä polttoaineella toimivaa keitintä. Kiiltäväkylkistä uutuuttaan he kiersivät Tukholmassa kauppaamassa ovelta ovelle. Pieni, puhkaistavalla kaasusäiliöllä varustettu keitin oli jo sen kokoinen, että sitä ryhdyttiin kuljettamaan repussa retkille ja rinkassa vaelluksille. Suomalainenko nosti Primuksen maailmanmaineeseen. Kiiltäväkylkistä uutuuttaan he kiersivät Tukholmassa kauppaamassa ovelta ovelle. Kotitaloudet olivat Primuksen tärkein asiakaskunta merkin syntymästä lähtien. Siihen asti keittimet olivat olleet lähinnä tutkimusmatkailijoiden ja maailmanmatkaajien käyttämiä. P R IM U S. Hän teki testikappaleita ystävilleen, kunnes vuonna 1892 sai tehtaanomistaja Johan Viktor Svenssonin innostumaan ajatuksesta. Kun ihmisten vapaa-aika lisääntyi, Primus-keittimiä ryhdyttiin käyttämään myös mökeillä ja camping-matkailussa. Yhdessä he perustivat J. P R I M U KS E N tuotteet valmistettiin Ruotsissa pitkälle 1900-luvun lopulle asti. Tuo patentoitu keitin oli savuton ja tehokas. Ne istuivat omistajan muiden merkkien, Fjällrävenin ja Hanwagin, asiakaskuntaan. Keittimistä tuli hiljalleen tärkeämpi osa tavallisen ihmisen vaellusvarusteita. Myöhemmin uusi kevyt kaasupatruuna teki keittimistä helpommin kuljetettavia ja mallit pienenivät. Puhalluslampusta saatua ideaa olivat monet kehitelleet keittimen muotoon, mutta AB Separatorilla työskennellyt Frans Wilhelm Lindqvist innostui työkavereittensa puheista niin paljon, että kehitti veljensä kanssa toimivan keittimen jo 1880-luvun lopussa, alta kaksikymppisenä. Automatkailijan takaluukussa oli usein kaksiliekkinen matkaliesi, joka toimi paksuseinäisellä nestekaasupullolla. Siinä paineistettu polttoaine kaasuuntuu ja palaa kuumalla, nokeamattomalla liekillä. Primuksen syntymään johtanut tarina alkoi jo vuonna 1882, kun Carl Richard Nyberg keksi puhalluslampun. Svenssons Fotogenköksfabrikin, jonka ensimmäinen keitinmalli oli nimeltään Primus. Tuohon aikaan kodeissa keiteltiin puuhelloilla ja paineistamattomilla keittimillä, jotka molemmat nokesivat ja olivat hitaita. 11 RETKI syyskuu 2022 PRIMUS 130 VUOTTA K un vuonna 1996 ruotsalainen Göran Kropp pyöräili Mount Everestille, ja huiputuksen jälkeen vielä takaisin, mukanaan Primuksen uusi Himalaya Multifuel -keitin, oli se hetki keitinmerkin uudelle tulemiselle outdoor-markkinoille. Markkinointimiehenä kunnostautunut Hjorth ryhtyi myymään Primusta sloganilla 1966 1996 Primuksen omistus siirtyy Bahcolta öljy-yhtiö Esson kautta Sievertille. V. Primus julkaisee käänteentekevän Himalaya Multifuel -keittimen tehden voimakkaan paluun outdoor-markkinoille. Puhalluslamppu oli hyödyllinen keksintö, jolla oli paljon käyttökohteita teollisuudessa ja rakentamisessa. Fenix Outdoor Ab:n ostettua Primuksen itselleen, suuntautui merkin tarjonta aikaisempaa voimakkaammin juuri retkeilyyn ja vaeltamiseen soveltuviin tuotteisiin. Primus Multifuel oli käänteentekevä tuote, jossa perinteisen nestemäisen polttoaineen lisäksi pystyi käyttämään myös kertakäyttöiseen säiliöön pakattua niin kutsuttua retkikaasua. Vahva tarve tehdä ruoka maastossa nuotiolla alkoi murtua
Se on kokoonpanotehdas, joka työllistää nykyään lähes 60 työntekijää. Pian se tuli tunnetuksi kotitalouksissa ympäri maailmaa. Vauhti oli hurja ja jo reipas vuosi yrityksen perustamisesta se vaihtoi isompiin tiloihin ja työllisti 40 metalliseppää. Hänellä on kokemusta monenlaisista keittimistä lähiretkillä Suomessa ja vaelluksilla Pohjoismaissa, mutta myös Etelämantereelta, Grönlannista ja Borneon viidakoista. R U OTSA L A I N E N Göran Kropp pyöräili Himalalajalle ja takaisin huiputtaen välissä Everestin vuonna 1996. Juhlan kunniaksi se julkaisee Primus Heritage -tuoteryhmän, johon kuuluvat muun muassa Classic Trail -keitin ja Easylight-kaasulamppu. 2002 1990-luvun loppu Primuksen tuotanto siirtyy Ruotsin Hagforsista Viron Tarttoon Fjällräven-tuotemerkin omistava Fenix Outdoor ostaa Primus-brändin. Hyvä suhde keittimeen Patrick ”Pata” Degerman on tottunut retkikeittimen käyttäjä. Ja kun patentit raukesivat, aukesivat markkinat myös muille valmistajille, kuten Optimus, Radius, Petromax ja Coleman. Heritage-tuotteet on merkattu ensimmäisen Primus-keittimen tuotemerkillä. Yritys määrittelee perustamisajankohtansa vuoteen 1892, jolloin ensimmäinen Primus-keitin valmistettiin ja patentoitiin, eli tänä vuonna juhlistetaan 130 toimintavuotta. Patentit raukeavat ja markkinat räjähtävät Kun markkinoille ilmestyi selkeä hittituote, hiipivät apajille myös kopioiden tekijät. P R IM U S. A. Sen Primuksen tekijät saivat vielä torpattua, mutta Max Sievertin Svea-keitin muutaman vuoden päästä tuli jo jäädäkseen. Vuonna 1899 Tukholmassa perustettu vahva kilpailija Optimus osti markkinoilta pois Radiuksen ja sai yrityskaupoissa myös Svea-tuotemerkin. Hjorth & Co, josta myöhemmin tuli tunnettu työkaluvalmistaja Bahco, teki keitintä tunnetuksi ja myi sitä ensiksi Norjaan ja sitten muualle Pohjolaan. B. Se teki omalla nimellään tuotteita teollisuuteen ja kaasukeittimiä ja -lamppuja Primuksen nimellä kotitalouksille ja vapaa-aikaan. Jo vuonna 1895 esitteli puhalluslampun keksijä Nyberg oman Viktoria-keittimensä. Primuksella on komponenttien toimittajia muun muassa Virossa, Ruotsissa, Kiinassa ja Koreassa. Mukana kulki Primuksen Omnifuel-keitin, joka palautti perinteisen valmistajan outdoor-markkinoille. Markkinointimiehenä kunnostautunut Hjorth ryhtyi myymään Primusta sloganilla Maailman hienoin keitin. Vuonna 2002 Fjällrävenin perustajan Åke Nordinin perheyhtiö Fenix Outdoor osti Primuksen osaksi monia retkeilyalan merkkejä omistavaan yritykseensä. Bahco omisti Primuksen aina vuoteen 1966, jolloin se siirtyi öljy-yhtiö Esson kautta Sievertille. Kaikki suunnittelu ja testaus tehdään Tukholman Solnassa, jossa on työpaja, testilaboratorio ja yrityksen pääkonttori. Primuksen tuotantolaitos oli muuttanut Viron Tarttoon Hagforsista Ruotsista 1990-luvun lopussa. Tuotteistaminen oli alkuvuosikymmeninä voimissaan ja kun pääkohderyhmänä olivat perheenäidit, oli Primuksella ainakin katalogitasolla myynnissä keittimeen silitysraudan lämmitysteline, kahvipapujen paahdin, leivinuuni ja lisätaso kolmelle kattilalle. Optimus Svea onkin viimeinen alkuperäisen mallisista keittimistä, joita vielä on markkinoilla. 12 RETKI syyskuu 2022 PRIMUS 130 VUOTTA Maailman hienoin keitin. ”Retkikuntakäytössä keittimen toimintavarmuus on ensiarvoisen tärkeää, koska ruoka ja juoma ovat kaiken A ja O”, Degerman painottaa
Patan mielestä käyttäjällä täytyy olla hyvä suhde keittimeen. K A R I SA LO M A A L L A on kokoelmissaan toistasataa keitintä, puhalluslamppua, voimavalolyhtyä ja muuta paineistetun polttoaineen tekniikalla toimivaa laitetta. ”On kiehtovaa purkaa lähes sata vuotta vanha keitin osiin sekä kasata se uudelleen ja sytyttää.” Salomaa korostaa, että tavallaan vanhat laitteet ovat yksinkertaisia, mutta toimintaperiaate on syytä tuntea ja ymmärtää. ”Olen huomannut, että kevyt Primus OmniLite Ti -keitin on kokonaiskulutuksessa monia bensakeittimiä taloudellisempi, joten se vähentää myös mukana kuljetettavan polttoaineen määrää.” Hyvää suhdetta keittimeen korostaa myös Kari Salomaa. ”Toimivuuden ja laadun ohella myös muotoilu on vanhoissa laitteissa hyvin kaunista ja käytännöllistä.” Kari Salomaa sanoo Suomen keitinharrastajien ryhmää pieneksi ja ukkoutuvaksi. ”On kiehtovaa purkaa lähes sata vuotta vanha keitin osiin sekä kasata se uudelleen ja sytyttää.” PATA ja Primus Etelämantereella. Ei riitä, että se toimii, vaan se on myös tunnettava perinpohjaisesti. ”Keitin on osattava purkaa ja kasata vaikka unissaan, jos keitin ei toimi, niin sitten ollaan lirissä” Degerman naurahtaa. On tiedettävä, miten se toimii erilaisissa tilanteissa ja keleissä. Keitinmerkkejä on maailmalla valtava määrä ja vanhoja keittimiä hyvin liikkeellä esimerkiksi Ebayssa. P A T R IC K D E G E R M A N. 13 RETKI syyskuu 2022 PRIMUS 130 VUOTTA 2022 Primus juhlii 130-vuotista taivaltaan ja julkaisee sen kunniaksi Primus Heritage -tuotesarjan. Hän muistuttaa, miten monet vanhat tuotteet on hyvin laadukkaasti tehty ja materiaalit ovat olleet huippuluokkaa. Hän on vanhojen laitteiden keräilijä ja keitinharrastaja. Siksi moni vuosikymmeniä vanha keitin tai voimavalolyhty toimii edelleen moitteetta. Karilla on kokoelmissaan toistasataa keitintä, puhalluslamppua, voimavalolyhtyä ja muuta paineistetun polttoaineen tekniikalla toimivaa laitetta. Vanhoista keittimistä kiinnostuneiden kannattaa vierailla classiccamp stoves .com -sivustolla. Käytettävyyden ohella painolla on suuri merkitys varusteissa ja keveät bensiinillä ja kaasulla toimivat keittimimet ovat Patan mielestä järkeviä, koska niihin löytyy aina jotain poltettavaa. Ulkomailla harrastajia on paljon ja yhteistyö sekä tietojenvaihto vilkasta
2. Valmistimme kolmen ruokalajin retkiaterian valmista munajauhetta käyttäen. K ananmunassa on elämän alkuaineet. Munan voi kuivata itse uunissa tai kuivurissa. Neljän munan rikottu massa mahtuu leivinpaperin päälle uunipellille. Lisää pastaan ensin kinkku ja sitten kananmunaseos, koko ajan sekoittaen. Leikkaa kinkku lastuiksi. Ainakin boomerit muistavat, kuinka 1970-luvulla kansaa juuri siitä syystä valistettiin ”menemään munalla töihin”. Keitä samaan aikaan spagetti runsaassa vedessä melkein kypsäksi, eli niin että purutuntumaa on vielä jäljellä. Raasta päälle parmesaanijuusoa ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Kaada keitinvesi pois, mutta jätä reilu desilitra keitinvettä pastaan. 14 RETKI syyskuu 2022 RUOKA T E KST I Maija Arosuo K U VAT C. 3. 4. Rapsakkaan levyn voi jauhaa lopuksi jauheeksi, jota voi kuivata vielä hetken. Veteen sekoitettu jauhe soveltuu hyvin leivontaan ja paistamiseen. Gibson Mene munalla retkelle Proteiinipitoinen kananmuna sopii vaellusevääksi, kun sen kuivattaa ensin. Hänellä oli toki mukanaan henkilökunta, joka kantoi sen, mitä kokin listassa luki. Sekoita kananmunajauhe veteen ja sekoita hyvin. Syö heti, ettei pasta jäähdy. (Palana ilmakuivattu kinkku säilyy paremmin kuin valmiiksi siivutettu kinkku tai pekoni.) Lisää mustapippuria ja kuumenna kevyesti pannulla. Pasta carbonara (kahdelle) A I N E KS E T 4 rkl kananmunajauhetta 1 dl vettä 1 pala prosciutto-kinkkua 200 g pastaa 1,5 l vettä parmesaanijuustoa mustapippuria suolaa P E R I N T E I S E E N italialaiseen pasta carbonaraan ei kuulu kerma, vaan kastike tulee kananmunasta ja keitinliemestä.. Valmista munajauhetta pystyy käyttämään monessa ruoassa raa’an kananmunan tavoin. Luontoäidin lahja pitää tasaisesta lämpötilasta ja hellästä hoivasta, joten munatiun ottaminen vaellukselle on arveluttavaa. Eikä kananmuna ole huono eväs retkirepussakaan. VA L M I ST U S O H J E E T 1. Olimme perin kylläisiä. Valmis munajauhe taipuu moneen ruokaan ja tuo vaihtelua makumaailmaan. Toki sekin onnistuu: Kirgisiassa kokkimme kaivoi rinkasta kokonaisen munakennon ja tarjoili munakkaan telttaamme vaelluksen kolmantena aamuna. Kuivaa alhaisessa, noin 50 asteen lämpötilassa kiertoilmauunissa, ettei massa kypsy, 4-5 tuntia. Mikäli joutuu itse kantamaan eväänsä, kannattaa kananmuna ottaa mukaan kuivattuna. Se on kiva pakkaus proteiinia, vitamiineja, kivennäisja hivenaineita. Prosessi on melko työläs ja tulos ei ole yhtä hienojakoinen kuin teollisessa munajauhevalmisteessa, jota saa ostaa retkeilykaupoista ja nettikaupoista
Asettele kypsennetyt kasvikset tai muut täytteet munakkaan toiselle puolikkaalle ja sulje munakas. 15 RETKI syyskuu 2022 RUOKA Munakas (kahdelle) K A N A N M U N A JAU H E E STA valmistettu munakas ei juuri eroa ”aidosta”. Mielestäni löysähkö, mehevä munakas on parempi kuin liian kuivaksi paistettu kengänpohja. Koristele löytämälläsi ruohosipulilla tai muulla vihreällä ennen kuin otat kuvan. A I N E KS E T 80 g kokomunajauhetta 3,5 dl vettä 2 rkl maitojauhetta 1 kpl suuri sipuli ½ kpl paprika suolaa mustapippuria öljyä tai voita paistamiseen VA L M I ST U S O H J E E T 1. Paista kasvikset tilkassa öljyä sopivan pehmeiksi. Anna seistä hetki. Anna seoksen hyytyä hieman. Sen voit täyttää lähes millä tahansa mukana olevalla lisukkeella, kuten kuivalihalla, kuivatuilla (ennallistetuilla) kasviksilla, vastapoimituilla sienillä, oliiveilla, fetalla, juustoraasteella… Munakkaan ”oikeaoppisessa” paistamisessa on useita koulukuntia. Anna kaverisi paistaa oma munakkaansa, kun syöt omasi kuumana. Laita kuivattu paprika ja sipuli veteen ennallistumaan ainakin vartiksi. VA E L LU KS E L L A munakas tuo vaihtelua usein pastaja riisipohjaiseen retkiruokailuun.. Kaada puolet kananmunaseoksesta pannulle. Riko sitten seoksen rakennetta (puuhaarukalla tai lastalla) niin, että se kypsyy tasaisen kuohkeaksi kaikkialta. Sekoita kananmunajauhe veteen, mausta suolalla ja pippurilla. Itse pitelen lettupannua nuotiolla niin, etteivät sormet pala ja syötävää tuppaa tulemaan. Siirrä ne pannulta odottamaan. 2. Mikäli käytät tuoreita vihanneksia, pilko ne pieniksi. Yksi uskoo kuumaan pannuun ja tiheään törkkimiseen haarukalla, kun taas toisen julkkiskokin ihmereseptissä munakkaan annetaan kypsyä keskilämmöllä hitaasti. Älä ylikypsennä. 3
Kaada karamellikastike annosten päälle ennen kuin se jähmettyy kattilaan. Valmistaminen ei kestä montaa minuuttia, kun mittaa ainekset kotona valmiiksi.. Pidä maito miedolla lämmöllä ja vatkaa siihen kananmunaseos. 3. Retki katalana (neljälle) E S PA N JA L A I N E N maitovanukas eli crema catalana kuulostaa hankalalta retkijälkkäriltä, mutta oikeasti se on melko yksinkertainen valmistaa. Toisin kuin sen ranskalaista sisarta, crème brûléetä, sitä ei tarvitse paistaa vesihauteessa uunissa ja jäähdyttää vuorokautta jääkaapissa. 2. Varsinkin Retki katalanan voi vain keittää ja lusikoida. Jaa vanukas annosastioihin jäähtymään. 16 RETKI syyskuu 2022 RUOKA A I N E KS E T 2 rkl maitojauhetta 2,5 dl vettä pala sitruunan kuorta 3 rkl sokeria 2 rkl kananmunajauhetta 2 dl vettä 1 rkl maissijauhoa kanelia Kastike 0,5 dl sokeria tilkka vettä VA L M I ST U S O H J E E T 1. Sekoita maitojauhe veteen. Espanjassa catalana syödään sellaisenaan, mutta Retki katalanan voi nauttia löytämiensä mustikoiden, vadelmien tai hillojen kanssa. Helpoiten valmistus onnistuu säädettävällä kaasukeittimellä. Sekoita kananmunajauhe, maissijauho ja ripaus kanelia keskenään ja lisää vesi seokseen. Kaada joukkoon tilkka vettä, niin että saat siirappimaista seosta. Laita sitruunan keltainen kuori ja sokeri maitoon likoamaan. Suomen suurin matkailuajoneuvoalan tapahtuma Caravan juhlii tänä syksynä 20-vuotista taivaltaan ja tuo Lahden Messukeskukseen näytille satoja matkailuajoneuvouutuuksia sekä kaikki alan varusteet, tarvikkeet ja palvelut. Luvassa runsaasti mielenkiintoista ohjelmaa matkailusta sekä matkailuajoneuvoista kiinnostuneille! Omatoimimatkaajan ykköstapahtuma! Lisätietoja tapahtumasta: lahdenmessut.fi @caravanmessut Osta liput: R E T K I katalana tuo pientä luksusta eräilyyn. Keitä hiljalleen muutama minuutti koko ajan sekoittaen, kunnes seos sakenee. Laita sokeri puhtaaseen kattilaan ja anna sen ruskistua (muttei käristyä) koko ajan sekoittaen. Poista sitruunankuori. Kuumenna maito koko ajan sekoittaen
Luvassa runsaasti mielenkiintoista ohjelmaa matkailusta sekä matkailuajoneuvoista kiinnostuneille! Omatoimimatkaajan ykköstapahtuma! Lisätietoja tapahtumasta: lahdenmessut.fi @caravanmessut Osta liput:. Suomen suurin matkailuajoneuvoalan tapahtuma Caravan juhlii tänä syksynä 20-vuotista taivaltaan ja tuo Lahden Messukeskukseen näytille satoja matkailuajoneuvouutuuksia sekä kaikki alan varusteet, tarvikkeet ja palvelut
Valikoima on kirjava materiaaleista ominaisuuksiin.. 18 RETKI syyskuu 2022 MONIPUOLINEN KAULUSPAITA T E KST I JA K U VAT Benjamin Hokkanen KAULUS PAIDASSA KORPEEN Kauluspaidoissa on retkeilty jo pitkään, eikä loppua näy
Sen viljely kulutVaeltajan varustus näyttää nykyään kovin erilaiselta kuin vaikkapa 30 vuotta sitten. Kauluspaita. Sukkien ja alusvaatteiden osalta puuvillaa kannattaa toki edellä mainitusta syystä välttää, mutta kauluspaidan kohdalla materiaalilla on edelleen paikkansa. Sen miellyttävä tuntu ja keveys lienevät syitä, miksi retkeilyliikkeiden rekeistä löytyy edelleen runsaasti puuvillaisia vaelluskauluspaitoja. Hamppu on materiaalina vielä hieman vieraampi Suomessa. 19 RETKI syyskuu 2022 MONIPUOLINEN KAULUSPAITA U sein tässäkin lehdessä puhutaan paljon siitä, kuinka valtavasti ulkoiluvarusteet ovat kehittyneet viime vuosikymmenien aikana. Merinovillaa hehkutetaan materiaalina monestakin syystä. Pehmeä ja antibakteerinen kangas, joka ei edes ala haisemaan hieltä! Siitä kelpaa tehdä myös kauluspaitoja. K I E R R ÄT E T YSTÄ polyamidista ja spandexista valmistettu Fjällrävenin High Coast Site Shirtin lyhythihainen versio sopii hyvin lämpimässä retkeilyyn. Merinovilla ja hamppu löytyvät yhä useamman paidan pesulapun materiaalitiedoista. Puuvillasta polyamidiin Moni perinteinen vaelluskauluspaita on materiaaliltaan puuvillaa. Tekniset kankaat, kuten polyamidi ja lyocell, ovat varsin yleisiä kauluspaidan materiaaleja. Sadevarustuksena lähes kaikilla on nykyään goretexit sadeviitan tai kumipintaisen sadetakin sijasta. FJÄ L L R ÄV E N Övik Shirt LS edustaa perinteistä puuvillaista vaelluspaitaa parhaimmillaan. Puuvillaa parjataan ajoittain sen tavasta imeä kosteutta, mikä taas on omiaan aiheuttamaan hiertymiä. Niiden kyky siirtää kosteutta on puuvillaa parempi ja ne kuivuvat nopeasti. Pohjolassa emme ole yhtä dramaattisia. Vanhoja retkeilykuvia katselemalla sen voi helposti vahvistaa. Putkirinkat ovat monen selässä vaihtuneet nykyaikaisempiin ja kevyempiin anatomisiin rinkkoihin. Vaeltajan varustus näyttää nykyään kovin erilaiselta kuin vaikkapa 30 vuotta sitten. Puuvillan ohella muistakin luonnonkuiduista saadaan oikein päteviä kauluspaitoja. Varsinkin kesäkuumalla väljä puuvillainen kauluspaita on oikein miellyttävä vaihtoehto. Kauluspaitoja valmistetaan nykyisin monista muistakin eri materiaaleista. Yksi vaatekappale on kuitenkin edelleen kovin samanlainen päällepäin kuin tuolloin. Se on ohut, kevyt ja hengittävä.. Sen hyötyjä ovat muun muassa luonnollinen UV-säteilyn suodattaminen, hyvä hengittävyys ja nelinkertainen vahvuus puuvillaan nähden. Yhdysvalloissa osa vaeltajista sanoo jopa, että cotton kills – puuvilla tappaa
Borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta kantavien verenimijöiden levittäytyessä kohti pohjoista, niiltä suojaavasta ominaisuudesta alkaa tulla koko ajan kysytympi. Lyhythihainen on lämpimällä säällä usein se viileämpi vaihtoehto. LU N D H AG S Ekren Solid Ms LS Shirt on cocktail puuvillaa, luomupuuvillaa, lyocelliä ja villaa. Myös pellava on mielenkiintoinen paitamateriaali. Alkuun hamppua sisältävä kangas voi tuntua karhealta, mutta se pehmenee käytön myötä. Viskoosi on kuulunut Yhdysvaltojen pitkien vaellusreittien kuvastoon jo vuosia värikkäiden ja väljien havaijipaitojen muodossa. 20 RETKI syyskuu 2022 MONIPUOLINEN KAULUSPAITA taa vain yhden kahdeskymmenesosan verran vettä puuvillaan verrattuna. Suojassa Kauluspaitoja on saatavilla lyhyttai pitkähihaisina ja hihatonkin malli on itse kustomoitavissa saksien avulla. Lämmön säätely mahdollistuu hihoja käärimällä ja toisaalta pitkät hihat alhaalla suojaavat ainakin jonkin verran auringolta, tuulelta ja hyönteisiltä. H AG LÖ FS Dal LS Shirtin hamppulyocell-seos pehmenee käytön myötä koko ajan mukavammaksi.. Teknisten kuitujen tiukka kudos mahdollistaa aurinkosuojan ja vähentää aurinkorasvan kanssa läträämisen tarvetta. Lyhythihaisella mallilla kelpaa lähteä myös arkena liikkeelle. Paidasta kauluspaidan tekevä ominaisuus – kaulus – on mahdollista kääntää ylös suojaamaan niskaa auringolta tai vedolta. Kauluspaidoista löytyy myös UV-säteilyn suojasta indikoivia UPF-suojakertoimia. Hyönteissuojaa lupaavat kauluspaidat on sen sijaan lähes aina käsitelty jollain kemikaalilla. Pitkistä hihoista on enemmän hyötyä vaelluskäytössä. Viskoosi on muuntokuitu, jonka raaka-aineena on esimerkiksi bambu. Borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta kantavien verenimijöiden levittäytyessä kohti pohjoista, niiltä suojaavasta ominaisuudesta alkaa tulla koko ajan kysytympi. Lyhythihainen ja hyvin ohut havaijipaita soveltuu toki useimmiten säiden puolesta paremmin Kaliforniaan kuin Koilliskairaan
Kauluspaita on ja pysyy. Osasta löytyy jo sivutaskutkin. Paita vai pusakka. Irronnut nappi on onneksi helppo korjata itse vaikka jo heti kenttäolosuhteissa, mikäli korjaustarvikkeista löytyy neula ja lankaa, eikä nappi ole päässyt putoamaan tyystin huomaamatta. V U O R I L L I N E N kauluspaita, kuten kuvan Garphyttan Crafter Carpenter Shirt, on erähenkinen vaihtoehto kevytuntuvatakille.. P I N E WO O D I N Glenn InsectSafen hyönteissuoja on kova sana erityisesti ryteiköissä liikuttaessa. Sen vahva puuvillapolyesteri -sekoite kestää kovempiakin hommia. Ne lähentelevät lämmöltään jo kevytuntuvatakkia, mutta tuntuma on hyvin erilainen. Vahvempi materiaali tekee paidasta jäykemmän päällä, mutta kestää polttopuiden kantamista ja risukossa rymyämistä. G A R P H Y T TA N I N Crafter Overshirt alkaa muistuttaa jo takkia. Varmaa on, että vaeltajat napittavat kauluspaitojaan jatkossakin. Puuvillapolyesterinen kauluspaita toimii päällyspaitana ja ajaa lähes saman asian kuin takki. Puuvillaflanellinen pinta ei säikähdä kipinöitä samalla tavalla kuin nailonpintainen kevytuntuvatakki, tehden siitä hyvä vaihtoehdon perinteisiä erätaitoja harrastavalle. 21 RETKI syyskuu 2022 MONIPUOLINEN KAULUSPAITA Lähtökohtaisesti suhteellisen tiukasta neuloksesta valmistettujen kauluspaitojen kestävyys on myös huomattavasti esimerkiksi merinovillaista aluspaitaa parempi. Kauluspaidan Akilleen kantapää ovat usein napit, jotka on mahdollista saada tavalla tai toisella irtoamaan. Kauluspaitojen valikoiman rajamailla aletaan jo lähestyä takkia. Toinen erikoisuus ovat vuorilliset kauluspaidat. Kauluspaita on monipuolinen vaeltajan vaate. Valikoimaa riittää pehmeästä flanellista hyönteissuojattuun suorituskykyyn
Hätätapauksessa keväisin voi juoda koivun mahlaa. 22 RETKI syyskuu 2022 KANTAPÄÄN KAUTTA T E KST I Maija Arosuo K U VAT Johanna Kokkola Mikko Kettunen Mikko Kettunen NÄIN HANKIN JUOMAVETTÄ NÄIN HANKIN JUOMAVETTÄ VAELLUKSELLA VAELLUKSELLA Luonnossa kulkija tarvitsee puhdasta vettä useamman litran päivässä. Apuna voi käyttää kangasta, johon pintavesi imeytetään. Mitä puhdistustapaa käytät milloinkin. Se suodattaa valmistajan mukaan tehokkaasti kaikki tunnetut bakteerit, virukset, raskasmetallit, kemikaalit ja alkueläimet. Tarpeen vaatiessa vettä voi ottaa myös ojista tai lätäköistä. Miten veden voi puhdistaa juomakelpoiseksi. Keskimäärin ihminen kuluttaa 2,5–3 litraa vettä päivässä. Itse käytän tätä varten tehtyä ”Millbank Bagia”, eli armeijan kehittämää pussukkaa veden suodattamista varten. Pumpattavat mallit tukkeutuvat helposti humuspitoisesta vedestä, joten esisuodatus pitää tehdä huolella. Millaista vettä välttelet. Kirkaskin vesi tunturipurossa voi olla eläimen raadon tai ulosteiden saastuttamaa. Tähän käy jokin kangasliina, huivi tai pussi. Siihen kannattaa reagoida heti juomalla, sillä nestetasapainoa on vaikea korjata, jos se pääsee syntymään. Haittapuolena on suhteellisen suuri koko ja paino suodatettavaan vesimäärään nähden. Suosittelen puhdistamaan kaiken luonnosta otetun veden, sillä koskaan ei voi olla varma, mitä se sisältää. Pullomainen suodatin on itselläni toiminut paremmin, kunhan sen suodattimen vaihtaa riittävän usein. Vesi vain kiehautetaan muutama minuutti pidempään. Lämpimällä säällä liikkuessa kookas henkilö voi tarvita viisikin litraa nestettä. Suodattimia on monenlaisia. Veden keittäminen lisää polttoaineen kulutusta retkellä. Normaaliarjessa noin puolet siitä tulee ruoan mukana. Toisaalta sameaakin vettä voi juoda, kun sen puhdistaa oikein. Kuinka paljon vettä ihminen tarvitsee päivittäin. Sedimentin laskeuduttua vesi otetaan mahdollisimman pinnalta. Siksi havainnoinkin vettä aina ensin silmämääräisesti. Nestehukka alkaa janon tunteesta ja suun kuivumisesta. Vedenpuhdistustabletteja käytettiin Suomen armeijassa 2000-luvulle. Mistä luonnossa löytää juomavettä. Nestettä kannattaa nauttia säännöllisesti pieniä määriä, jotta se imeytyy elimistöön. Mikäli haluaa juoda kylmää vettä, pitää vesi ensin jäähdyttää, mikä vie taas aikaa. Ne ovat kevyitä kantaa ja varmatoimisia, eli tappavat ”kaikki oravaa pienemmät eliöt”. Suohon tai märkään maahan voi kaivaa montun, johon kertyy vettä. Keitänkin veden siksi illalla aamua varten valmiiksi – samalla saan yöksi kuumavesipullon makuupussiin. Sinileväistä vettä ei pysty puhdistamaan juomakelpoiseksi retkeilijöille tarkoitetuilla puhdistimilla tai muilla kotikonsteilla. Kulutukseen vaikuttaa henkilön koko, fyysinen rasitus ja lämpötila. Armeijan sissikouluttajana toiminut Mikko Kettunen kertoo, mistä vettä kannattaa kesäaikaan ottaa ja miten sen voi puhdistaa. Haittapuolena on, että vedessä on voimakas sivumaku ja puhdistustabletin vaikutusaika on melko pitkä. Mikäli pinnalla kelluu keltavihreitä. Mikäli vedessä on havaittavissa partikkeleita, kannattaa se esipuhdistaa suodattamalla vesi kankaan läpi. Keittäminen on helppo tapa silloin, kun muutenkin valmistaa ruokaa tai keittää kahvia tai teetä tulella tai keittimellä. Sadevesi, kuten lumikaan ei sisällä hivenaineita, joten sitä kannattaa rikastaa vaikka kuusen neulasilla. Sadevettä voi kerätä antamalla sen virrata tarpin tai teltan katolta kattilaan tai imeyttämällä kallionseinämää pitkin liruvia vesinoroja kangaskääröön. Mikäli vesi on kirkkaan oloista, eli siinä ei ole silmin havaittavissa humusta tai muuta epäpuhtautta, voi sen puhdistaa keittämällä viitisen minuuttia, suodattaa veden suodattimella tai puhdistaa joditableteilla. Suhteellisen hyvää juomavettä saa usein virtaavista joista ja puroista ja kylmistä lähteistä tai järvistä, joissa on kivinen tai sorainen pohja. Seuraavaksi haluankin kokeilla pientä UV-kynää, joka on kevyt kantaa
Siellä hän toimi sissija tiedustelukouluttajana 16 vuotta. Vuodesta 2016 alkaen hän on opettanut ihmisille eräja selviytymistaitoja luontoalan yrittäjänä yrityksessään Karu Survival. karusurvival.com Tällä palstalla kerromme, miten asiantuntijat toimivat retkillään. Yritys ja erehdys on hyvä tapa kerryttää retkitaitoja, mutta myös toisen kantapään kautta voi oppia ja laastaria kuluu vähemmän! V E T TÄ voi kerätä luonnossa järvistä, joista tai tarpeen tullen vaikka suosta tai kuralätäköstä. 23 RETKI syyskuu 2022 KANTAPÄÄN KAUTTA ASIANTUNTIJA: MIKKO KETTUNEN – Mikko Kettunen on hankkinut luonnossa selviytyjän taitonsa ammattisotilaana Pohjois-Karjalan Prikaatissa. Se on puhdistettava riittävän hyvin ennen nauttimista.. Ohjelmassa on muun muassa viikon kestäviä erätaitokursseja
Itse käytän suuri suuaukkoista teräspulloa. Se maistuu kylmänäkin hyvältä, jolloin tulee juotua riittävästi. Miten varmistat riittävän juomaveden saannin vaelluksella. Ne on kehitetty Ruotsissa, valmistettu Virossa ja ovat käytössä ympäri maailman. Muutenkaan en ottaisi vettä joka on silmin nähden likaista tai haisee. Sinilevä nousee pintaan. Millä maustat juomavetesi. Hilleberg on tehnyt laadukkaita telttoja ja sääsuojia jo 50 vuotta. Otan mukaan riittävästi vettä, jotta voin juoda runsaasti jo ennen retkeä ja lähteä matkaan täysin pulloin. Otan ennen retkeä selvää levätiedotuksista alueella, jonne olen suuntaamassa. Otan vettä aina puhtaaseen pulloon. Metallipullo on turvaväline, sillä siinä onnistuu myös vedenkeitto.. Nämä keinot soveltuvat Kettusen mukaan paremmin trooppisiin oloihin ja hätäkeinoiksi ”autiolle saarelle” kuin meille Pohjolan vaeltajille. Mikäli pitää tunnistaa, onko kyseessä myrkyllinen sinilevä, voi tehdä seuraavan testin: ota vettä lasiin, anna sen seistä muutama minuutti. Hilleberg.com + 46 63 57 15 50 Tilaa ilmainen kuvasTo Facebook.com/HillebergTheTentmaker 1971 1971 2021 2021 Jon Dykes/Hilleberg Team Sinä + luonto + Hilleberg-teltta = Rajattomasti mahdollisuuksia V E D E N P U H D I ST E M E L L A vedestä saadaan poistettua haitalliset aineet sinilevää lukuun ottamatta. Huuhtelen pullon joka käyttökerran jälkeen. Usein juon puhdistettua vettä sellaisenaan tai lisään siihen hieman suolaa. Energiajuomia oma kroppani ei kestä. Monessa selviytymisoppaassa neuvotaan keräämään kastetta muovipussilla puun lehdiltä tai valuttamaan sitä pressun avulla muovipulloon maamontussa. S U OV E S I on usein juomakelpoista. Siinä voin hätätapauksessa myös keittää vettä. Miten säilytät juomavettä. Jos retkeilen Metsähallituksen retkeilyalueilla tai kansallispuistoissa, tarkistan alueen sivuilta, ovatko kaivot käytössä. 24 RETKI syyskuu 2022 KANTAPÄÄN KAUTTA partikkeleita, jätän veden ottamatta. Sinilevä ei myöskään tartu tikkuun, jos sen laittaa lasiin ja nostaa ylös. Humuspitoisena se kannattaa esipuhdistaa harson läpi suodattamalla. V E D E N puhdistaminen keittämällä onnistuu helposti silloin kun muutenkin laitetaan ruokaa tulella. Kartoitan kartan avulla jo etukäteen, missä on täydennyspaikkoja – virtaavaa vettä tai lähteitä ja suunnittelen reitin sen mukaan. Hillebergin teltoissa ja sääsuojissa yhdistyy parhaalla mahdollisella tavalla tukevuus, keveys, käytettävyys ja mukavuus. Ajoittain pesen sen ekologisella pesuaineella tai huuhtelen kiehuvalla vedellä. Kartasta on hyvä katsoa, missä on teollisuutta, maataloutta tai asutuskeskuksia – jotka ovat voineet tuoda veteen raskasmetalleja tai lannoitteita – ja mahdollisuuksien mukaan välttää niitä, ellei niissä ole hanavettä saatavana. Toisinaan keitän myös kofeiinitonta teetä, ja annan sen jäähtyä. Puhtaassa pullossa puhdistettu vesi säilyy useitakin päiviä
Hilleberg on tehnyt laadukkaita telttoja ja sääsuojia jo 50 vuotta. Hillebergin teltoissa ja sääsuojissa yhdistyy parhaalla mahdollisella tavalla tukevuus, keveys, käytettävyys ja mukavuus. Ne on kehitetty Ruotsissa, valmistettu Virossa ja ovat käytössä ympäri maailman. Hilleberg.com + 46 63 57 15 50 Tilaa ilmainen kuvasTo Facebook.com/HillebergTheTentmaker 1971 1971 2021 2021 Jon Dykes/Hilleberg Team Sinä + luonto + Hilleberg-teltta = Rajattomasti mahdollisuuksia
B A S E L A Y E R M T N G T X P R O J A C K E T An extremely durable windand waterproof shell – highly breathable for your comfort. Vai voisiko osa kansallispuistojen ja retkeilyalueiden merkityistä reiteistä olla sellaisia, joissa pärjää vain kumisaappaalla, muulla vedenpitävällä tai helposti kuivuvalla jalkineella. Niiden käyttöikä on moninkertainen puuhun verrattuna. A highly open structure base layer, that breathes and keeps you dry. Uusista innovaatioista tulleen asiakaspalautteen sävy on melko helppo arvata, vaikka esimerkiksi Lemmenjoen kansallispuiston kultareitillä harjateräksestä tehdyt retkeilyrakenteet sulautuvat ruosteenruskeina hyvin maisemaan. The truly synchronized layering system Read more here haglofs.com/lim-zt 26 RETKI syyskuu 2022 KOLUMNI. Voisi myös pohtia, pitääkö joka paikkaan päästä kuivin jaloin nappaskengillä. Osa näistä kulkijan parhaista kavereista korjataan hissukseen pois maastosta, eikä niitä uusita. Kansallispuistoissa kovimman kulutuksen kohteeksi joutuvia herkkiä paikkoja suojataan erilaisilla rakenteilla, joilla yritetään ohjata ihmisten liikkumista alueella. Puu on materiaalina meille tuttu ja mieleinen, mutta sen haittana on verrattain lyhyt käyttöikä. Siellä, missä puisia pitkospuita todella tarvitaan, ne korvataan uusilla. S Y N C 1 M I D With heat mapped panels and an open structure, to promote airflow. Meidät retkeilijät on vuosikymmenten varrella totutettu ehkäpä hieman liian hyviin olosuhteisiin. Vuosikymmenten saatossa on maahamme rakennettu ainakin satoja, ellei tuhansia kilometrejä pitkospuita helpottamaan retkeilijän liikkumista maastossa. Saavutetuista eduista luopuminen on tunnetusti vaikeaa. Ja varsinkin silloin, kun varpaat kastuvat. Perinteisen puisten pitkospuiden uusiminen voi maksaa jopa 20 000 euroa kilometriltä. Kirjoittaja on eräopas ja -kirjailija, joka on tehnyt Reppuretki kansallispuistoon -teoksen yhdessä valokuvaaja Tomi Rantasen kanssa. S Y N C 2 M I D Features a hard face for weather resistance, combined with high breathability. Olli Järvenkylä Jäähyväiset pitkospuille Jäähyväiset pitkospuille Metsähallitus joutuu tekemään jatkossa yhä enemmän valintoja, missä retkeilyrakenteita uusitaan ja missä ei. Parhaat päivänsä nähneet pitkokset lojuvat maastossa pahimmillaan katkenneina ja lahonneina, ruosteiset rautanaulat törröttäen. Metsähallitus joutuu tekemään jatkossa yhä enemmän valintoja, missä retkeilyrakenteita uusitaan ja missä ei. Tällaisia ovat muun muassa ”suokansallispuistojen” vetiset ja upottavat pääväylät. Iso osa kulkijoita palvelleista puupoluista on tullut tiensä päähän. Kohteeseen sopivilla retkeilyrakenteilla, rakentamisratkaisuilla ja reittilinjauksella voidaan saada aikaiseksi ratkaisu, joka säästää luontoa ja on myös ihmiselle mieleinen. Jatkossa osa kosteista kohdista voidaan korvata myös soralla ja muulla maa-aineksella. Yhä useampi pitkos syrjäisellä ja vähemmän suositulla retkeilyreitillä jää uusimatta, mutta haittaako se. Metsähallitus on kokeillut korvaavina materiaaleina soran lisäksi muun muassa harjaterästä, metalliritilöitä ja jopa komposiittirakenteita
A highly open structure base layer, that breathes and keeps you dry. S Y N C 1 M I D With heat mapped panels and an open structure, to promote airflow. S Y N C 2 M I D Features a hard face for weather resistance, combined with high breathability. The truly synchronized layering system Read more here haglofs.com/lim-zt. B A S E L A Y E R M T N G T X P R O J A C K E T An extremely durable windand waterproof shell – highly breathable for your comfort
Kuuran syntyminen edellyttää ilmassa olevaa runsasta vesihöyryä ja nopeasti pakkasen puolelle putoavaa lämpötilaa. Sen pienistä jäähiutaleista muodostuu toisiinsa liittymällä monimutkaisia kuvioita, kuurankukkia. Pakkasessa nestemäinen vesi muuttuu kiinteäksi. Muutos ei kuitenkaan ole aivan suoraviivaisen yksinkertainen tapahtuma. Kuuraa kutsutaan varsin usein virheellisesti myös huurteeksi. Tästä härmistymällä syntyneestä jäästä käytetään myös nimeä härmä. Puiset pitkospuut muuttuvat jäisen liukkaiksi. Teltan ulkopinnasta irtoaa ravistettaessa jäähiutaleita. Möykyissä näkee usein myös tummia epäpuhtauksia, jotka voivat olla nokea tai muita ilmassa olevia hiukkasia. Härmistyminen vaatii sellaista epätavallisten olosuhteiden yhdistelmää, joka saattaa toteutua pienellä alueella mutta jää syntymättä esimerkiksi puiden oksiston suojassa. Ihka oikeaa huurretta muodostuu pienistä, voimakkaasti alijäähtyneistä vesipisaroista, jotka tiivistyvät ja muodostavat jäistä sumua, joka tarttuu tiukasti kylmiin pintoihin. Huurre kerryttää itseään, ja siihen tarttuu herkeästi myös lumisade – syntyy upeita tykkypuita.. Kun kastepiste on pakkasen puolella, ja ilman lämpötila kastepistettä korkeampi, mutta pinnan lämpötila kastepistettä alempi, härmistyy kaasumainen vesihöyry pinnalle suoraan jääkiteiksi. Kuuraa tai härmää voi muodostua myös ilman lämpötilan ollessa nollan yläpuolella, jos vain pintojen lämpötilan on pakkasen puolella. Jääkiteet voivat muodostaa paksunkin jääkerroksen. Tämän jääsumun kertymisen näkee erityisen hyvin vedenjakajaseutujen puiden oksistossa, kun matalalla kulkeneiden pilvien vesipisarat ovat törmänneet vaarojen ylärinteillä kasvavien havupuiden neulasiin ja jäätyneet niiden pintaan kuin kuorrutteeksi. Vitivalkeaa jäistä kuuraa syntyy kirkkaina öinä kasvien pinnoille, maanpinnalle ja rakenteille, kuten katoille, terasseille, silloille ja pitkoksille. Kuuraa esiintyy vesistöjen, erityisesti vapaana virtaavien jokien lähettyvillä, ja etenkin loppusyksyn öinä. Se ei synnytä kauniita kuvioita vaan lähinnä epämääräisen muotoisia vaaleita jäämöykkyjä. 28 RETKI syyskuu 2022 LUONNOSSA T E KST I Mikko Lamminpää K U VA Karoliina Lahti Härmää, kuuraa ja huurretta K ylmän syysyön jäljiltä puiden oksat kimaltelevat upeista jäähelmistä
Sen tapaa todennäköisimmin Suomenlahden tai Varsinais-Suomen rannikolla, Päijänteen ja Hämeen rantametsissä sekä Oulun tai Vaasan rannikolla. Sen paras tuntomerkki on pienuus: se on vain varpusen kokoinen. Pikkutikka saattaa tosin lähteä syksyn tullen lyhyelle vaellukselle. 29 RETKI syyskuu 2022 LUONNOSSA T E KST I Mikko Lamminpää K U VA Adobe Stock Lahopuun ystävä V alkoselkätikan tapaan pikkutikka (Dendrocopos minor) on jo vuosikymmenet kärsinyt metsien nuorentamisesta sekä lahoavien lehtipuiden vähenemisestä. Se viihtyy parhaiten rehevissä metsissä, joissa kasvaa runsaasti vanhoja lehtipuita. Mustan ja valkoisen kirjava pikkutikka muistuttaa ulkonäöltään valkoselkätikkaa. Talvisin se etsii ravintoa lehtimetsien lisäksi myös rantojen osmankäämissä ja järviruovikoissa. Pikkutikan laulu on kimeähköä piipitystä, jota voi kuulla huhti-toukokuussa. Pesänsäkin se hakkaa lahoon lehtipuuhun, joka voi sijaita rantametsän lisäksi pellon laidalla tai jopa asuinalueen metsikössä. Tuoreimman Lintuatlaksen mukaan laji puuttuu miltei kokonaan Kainuusta ja Koillismaalta. Pesimäkanta on noin 5000 paria. Pikkutikka on levinnyt miltei koko maahan, harvalukuisena Tunturi-Lappiin asti. Lajin pesimäkanta pieneni 1960-luvulta 1980-luvulle peräti 80 prosenttia. Rummutuksen ääniä sen sijaan kuuluu ympäri vuoden. Koiraalla on punainen päälaki, mutta alavatsan puna puuttuu molemmilta sukupuolilta. Tikat eivät muuta talveksi etelän lämpöön vaan talvehtivat pesimäseuduillaan. Onnekas saattaa nähdä sen vierailevan myös lintulaudalla.. Laji määriteltiin maassamme vuosituhannen alussa jo vaarantuneeksi, mutta lasketaan nykyisin elinvoimaisten lajien joukkoon. Se näet naputtelee lahoavia lehtipuita, joista se etsii ravinnokseen hyönteisiä ja niiden meheviä toukkia. Lintu on päältä mustavalkea, sen vaaleassa selässä on tummia pilkkuja ja vaaleassa vatsapuolessa mustia juovia
Calazo.fi Retkioppaat ja vedenkestävät kartat Untitled-1 1 30/03/16 16:54 Ahvenanmaalla riittää patikoitavaa ympäri vuoden Klikkaa nettikauppaamme www.calazo.fi 65 retkeilyreittiä
32 NRO KOLI & HERAJÄ RVEN SYYSKIE RROS ” NRO Calazo.fi Retkioppaat ja vedenkestävät kartat Untitled-1 1 30/03/16 16:54 Ahvenanmaalla riittää patikoitavaa ympäri vuoden Klikkaa nettikauppaamme www.calazo.fi 65 retkeilyreittiä. Todellinen klassikko s. 31 RETKI syyskuu 2022 retket 32 8 2022 OMA KUORSAAVA KARHUNI ALKAA PAINIA VIEREISTEN TELTTOJEN TUHINAA VASTAAN
32 RETKI syyskuu 2022 FJÄLLRÄVEN CLASSIC 32 RETKI syyskuu 2022 FJÄLLRÄVEN CLASSIC I K I M U I STO I N E N herätys ensimmäisen vaelluspäivän aamuna. Tämän näyn voimalla seuraavan peninkulman rakkakivikko tuntui vain mukavalta haasteelta.
33 RETKI syyskuu 2022 FJÄLLRÄVEN CLASSIC. Fjällräven Classicissa tuon haastavan taipaleen taittaa vuosittain pari tuhatta vaeltajaa. Tänä vuonna olin yksi heistä. 33 RETKI syyskuu 2022 FJÄLLRÄVEN CLASSIC T E KST I JA K U VAT Joel Ahola Todellinen klassikko Nikkaluoktasta Abiskoon kertyy vaelluskilometrejä 110
Yhtä hyvin voisi sataa lunta. Tupia ei voi hyödyntää majoitukseen, mutta telttapaikan saa valita itse. Täällä laakson ja huippujen välillä on kilometrin korkeusero. Ankkuroin teltan kaikilla mahdollisilla kiiloilla ja kasaan narujen päälle kiviä. Pitää myös tietää kuinka teltta kohotetaan muotoonsa myrskyä tavoittelevassa tuulessa – päivän rasituksista väsyneenä. Valosta kohti hämärää hiipivä ilta houkuttelee yhä jatkamaan matkaa. VA E L LU S PAS S I I N haetaan leimat lähdön ja maalin lisäksi kuudelta tarkastuspisteeltä. Minulla on vilunväreet, muttei kylmä. Täällä laakson ja huippujen välillä on kilometrin korkeusero. Näitä samoja Real Turmatin aterioita vaelluksella syödään tuhansia, sillä niitä saa lähdöstä ja kahdelta tarkastuspisteeltä reitin varrella. 34 RETKI syyskuu 2022 FJÄLLRÄVEN CLASSIC T uuli paukuttaa polun varteen pystytetyn teltan kangasta. Se on vapautta, joka innostaa vaeltajia ympäri maailmaa. Aurinko on kadonnut sokeritoppamaisen Tolpagornin taakse. Tänne ei kannata ihan heppoisella majoitteella lähteä. Muissa Fjällräven Classic -tapahtumissa osallistujamäärä on paljon rajoitetumpi, koska kaikki vaeltavat samat päiväetapit yhteisleiristä toiseen. Se tuo mieleen Käsivarren erämaahan sijoittuvan Urtasvankan laakson, jossa korkeuseroa laakson pohjalta huipuille kertyy puolisen kilometriä. Erämaa on armoton. Maisema on huikea. Eilen tuuli vielä kovempaa. Kamerakalustoni tuo mukavan viiden kilon lisäkuorman, mutta retuutan sitä mielelläni mukana. Matkan varrella ylitetään lähes parikymmentä jokea riippusiltoja pitkin. Sitä ennen vuorien reunustamissa laaksoissa puuskat ylsivät lähes 30 metriin sekunnissa. Kiehautan pienen kattilallisen tunturipuron raikkautta ja kaadan veden annospussia turvottamaan. Oma etenemiseni on hidasta, kun haluan ottaa kuvia vähän väliä. Majoitteen takana kohoaa toinen ja kolmas. Laakson kavetessa kapeaksi kuruksi tavoitan muutaman samaan aikaan lähteneen suomalaisen leirin. VA I N reitin alussa ja lopussa kuljetaan tunturikoivikon suojassa. Värikkäät kupolit ja tunnelit täplittävät avaraa laaksoa. Vaelluskenkien määrätietoiset askeleet saavan metallisen riippusillan keinahtelemaan ja kitisemään vienosti. Se on hyvä muistaa, vaikka elokuussa Pohjois-Ruotsin lämpötilat saattavat yltää myös shortsilukemiin. Tunturiasemalta Kebnekaiselle noustavaa riittää vielä puoli kilometriä lisää. Silloin Fjällräven Classic -tapahtuman osallistujat päästettiin jatkamaan matkaa Kebnekaiselta vasta iltakuuden jälkeen. Tapahtumaan on lista pakollisia varusteita, joihin kuuluu teltta. Ainakin Ruotsin korkeimman huipun, Kebnekaisen laella näkyi pari tuntia aiemmin jäätikön lisäksi uutta kinostusta. Säännöllinen kontrolli lisää osallistujien turvallisuutta.
Tapahtumassa kiehtoo vapaa telttapaikan valinta keskeltä kesyttämätöntä erämaata.. Hetken pohdittuaan PG mainitsi kaksi seikkaa. Periaatteessa mihinkään ei ole kiire, mutta kaikki kulkevat tavallista vaellusta pidempiä päivämatkoja. Sateenkaaren alla Yöllä tuuli ja sadekuurot ravistelevat telttaa ja heikkoa untani. Oma kuorsaava karhuni alkaa painia viereisten telttojen tuhinaa vastaan. K Ä D E T puristuvat rukoukseen, kun jalka on paketissa ja matkaa maaliin vielä lähes 70 kilometriä. Tämä aiheutti loukkaantumisia, kun vaeltajat kilpailivat rakkakivikossa kelloa vastaan. Classic on järjestetty Nikkaluoktasta Abiskoon vuodesta 2006 alkaen. Tällä liiton merkillä Jumala lupasi Nooalle, ettei enää vedenpaisumuksen jälkeen tuhoaisi maailmaa luonnonkatastrofilla. Näin ensimmäiset rakkolaastareiden liimaamiset jo viisi kilometriä lähdön jälkeen. Yhtälö ei toimi, kun kilometrejä tulee lisää ja samalla lepo vähenee. 35 RETKI syyskuu 2022 FJÄLLRÄVEN CLASSIC Pitkän vaelluspäivän päätteeksi unta ei tarvitse kauan etsiä. Kontatessani ulos matalasta majastani näen kuinka auringon ensimmäiset säteet ylittävän koillisen ja idän suunnalla kohovan selänteen. Jotain jumalaista tuossa vain pari minuuttia kestävässä näyssä on. Eilen tapaamani Classic-legenda PG Eklöf on ollut niissä mukana osallistujana tai vapaaehtoistyöntekijänä paria ensimmäistä kertaa lukuun ottamatta. Tapaamani puolalaiset pitivät Kebnekaisella välipäivän kavuten lisälenkin huipulle ja takaisin. Ensinnäkin alussa suuri osa osallistujista oli Ruotsista, mutta nykyisin yli kolme neljännestä saapuu ulkomailta, etenkin Keski-Euroopasta ja Aasiasta. Käännän päätäni katsoakseni miten säteet pyyhkivät edessä odottavaa laaksoa. Utelin häneltä, miten tapahtuma on muuttunut vuosien saatossa. Siltojen laakso Kaksi sinistä telttaa palvelee vaeltajia Tämän vuoden Ruotsin Classiciin osallistui vaeltajia yli 50 maasta. Luonto kutsuu tarpeille hieman ennen viittä. Lopputuloksena syntyy rakkoja, hiertymiä ja lihaskipuja. Tämän vuoden Ruotsin Classiciin osallistui vaeltajia yli 50 maasta. Olen niin kuohuksissa näkemästäni, etteivät harhailevat ajatukseni syvenny enää uneen ennen aikaista herätystä. Kun kaikki läpi päässeet saavat saman mitalin, koheltaminen ja vahingot ovat vähentyneet. Ensimmäisinä vuosina reitin läpäisseet saivat kultaisen, hopeisen tai pronssisen mitalin, jonka väri riippui käytetystä ajasta. Sieltä vyöryy kohti telttaa seuraava sadekuuro, jonka pisarat sirottavat valon sateenkaareksi. Kolmelle päivälle levitetyt lähtöryhmät ja väljä aikataulu sallivat erilaiset etenemiset: reitti on juostu puolessa vuorokaudessa, mutta parhaat viihtyvät matkalla koko viikon. T H A I M A A L A I N E N vaeltaja osallistui Ruotsin vaellukseen jo kuudetta kertaa. Lähtemällä aikaisin liikkeelle pääsee maksimoimaan nautinnon – ja kivun
Taipaleemme yhtyy Kungsledeniin, Ruotsin ikoniseen vaellusreittiin, joka yltää 425 kilometrin matkan Abiskosta Hemavaniin. Saan hyvän syyn siemaista tölkin pilsneriä. He saavat sanoa saman tervehdyksen satoja kertoja päivän aikana. Toisaalta nyt vaelletaan pari peninkulmaa samaa laaksoa. Nyt polun varressa alkaa olla telttoja siellä täällä. En ole tervetullut, sillä olen kilpailija, en vaeltaja. Reitti ylittää joen toisensa perään, mutta kaikkien yli pääsee siltaa pitkin. Pienempiin puroihin on lennätetty metalliset palkkisillat. Ylempänä rinteessä seisoo kolme käymälätelttaa. Sälkan tarkastuspisteellä on kioskikin auki. Suurimmat joet ylitetään riippusiltoja pitkin. Täällä iltarutiinit ovat kaikilla nopeat. Taivallan vielä tovin kohti pohjoista, mutta Tjäktjapassetin solan yli ei kannata mennä. Ai niin, se toinen teltta. Classicin osallistujat on helppo tunnistaa oranssista huomiolipusta, joka on solmittu rinkan ulkopintaan. Teltta pystyyn, lämmintä ylle, ruokaa ja Lähdön ja maalin lisäksi leima haetaan kuudelta tarkastuspisteeltä. Ne pysyvät raskaina paikoillaan, vaikka keväiset sulamisvedet vyöryisivät vuolaina rinteiltä laaksoihin. 36 RETKI syyskuu 2022 FJÄLLRÄVEN CLASSIC Singin tupien viereisessä rinteessä. TJÄ K TJA PAS S E T I L L A reitti nousee 1 140 metrin korkeuteen. Matka on puolivälissä ja nyt alkaa yli 750 metrin alamäki.. Pienenä isot pojat opettivat urheiluleirillä sen vastaavan rentoutuksellaan vartin venyttelyä. Suomen erämaissa vastaavat virrat ylitetään kahlaten. Jos yöllä sataa, siellä voi tulla lunta. Kuoperjåkkan autiotuvan käymälää saa käyttää. Sen sijaan pitkospuissa ruotsalaiset ovat kotimaatamme perässä, sillä kahden kapean lankun muodostamat riukureitit ovat surkeassa kunnossa. Lähdön ja maalin lisäksi leima haetaan kuudelta tarkastuspisteeltä. Kokis on loppunut kuulemma neljä tuntia aiemmin. Singin tupa on aivan vieressä, mutta se on vessoineen rauhoitettu osallistujilta. Huomaan sen, kun yritän mennä kuvaamaan rakennuksia: tupavahti hyökkää tivaamaan vierailuni syytä. Tätä punaisella maalilla kiviin merkittyä taivalta seuraamme vielä 75 kilometriä Classicin maaliin. Sen ensiapupisteellä hierotaan väkisin auki yhden vaeltajan tulehtunutta pohjetta ennen vuorottelevaa kylmäja kuumahoitoa. Annan vaelluspassini toimitsijalle, joka kirjaa listaan vierailuni ja painaa leiman vihkoseeni. ”Hej, hej!”, tervehdykset seuraavat toinen toistaan. Sääliksi käy niitä muutamaa Kungsledenin vaeltajaa, jotka tulevat vastaan. Ajatusta on vaikea hyväksyä. Myös reittien viitoitukset ja risteysopasteet tuntuvat kehnoilta – olen Suomessa tottunut liian hyvään. Osallistujat ovat yhtä perhettä, jolloin jokaista ohitettavaa ja tauolla olevaa tervehditään. Hankala siinä on eksyä
Nyt olemme 1 140 metrin korkeudella ja Abisko sijoittuu yli 750 metriä alemmas. Tjäktjan tarkastuspisteellä saan kuksani täyteen tuoretta kahvia ja sen viereen palan suklaakakusta. Pelastushelikopteri hakee Tjäktjan tarkastuspisteeltä epäonnisen vaeltajan.. Näin kuinka Singistä yksi kaksikko lähti paluumatkalle. Avotunturista on vaikea saada suojaa. Erämaassa kuvittelee, että jokaisessa joessa virtaa juotavaa vettä. Matka on puolivälissä, mutta loppu on lähes kokonaan loivaa alamäkeä. En saa varmuutta pelastuksen syystä, mutta toimitsijat kertovat vaeltajan aina itse päättävän evakuoinnista. Toki he voivat sitä suositella. Olen kolunnut kotimaan kohteita jo vuosikymmeniä, mutta nämä länsinaapurin suurtunturit ovat jääneet liian pinnalliselle tutustumiselle. Britti katsoo minua epäillen, mutta Joillekin reitin korkeimman kohdan saavuttaminen tuntuu lähes ylitsepääsemättömältä. Toisaalta tapahtuman voi keskeyttää palaamalla lähtöpaikalle. Mitään ei saa ilmaiseksi. Jokainen askel on tehtävä. Näin käy, kun joki alkaa jäätiköltä. Tjäktjapassetin autiotuvan saavuttaminen loihtii pienen hymyntapaisen myös riutuneimmille kasvoille. Uni tulee joko heti tai lihasten säryt ja energiavajaus paleluineen pitävät otteessaan pitkään. Ei tämäkään päivä ole ollut kaikille hetki paratiisissa, sillä pelastushelikopteri noutaa yhden vaeltajan. Kaunis autiotupa, lumenviipymät ja huikea näkymä pohjoisessa avautuvaan laaksoon sekä sinne suuntaavien vaeltajien maisemaan katoavat pisteet saavat minut haltioitumaan. Toiset nauravat, kirmaavat ja vitsailevat. He uskoivat pääsevänsä paremmin 35 kilometrin päähän lähtöön kuin 75 kilometrin taipaleen perille. Vastaan, että kymmenkertaista vesimäärää kutsutaan Suomessa löylyiksi. Muistutan, että tämä voi muuttua nopeasti vihamieliseksi kuoleman laaksoksi, jos tuuli yltyy, lämpötila putoaa ja alkaa sataa lunta. JÄ RJ E STÄ JÄT eivät pakota ketään keskeyttämään – suositella he sitä voivat. Ruotsissa tämä ei pidä täysin paikkaansa, sillä lounaspaikaksi suunnittelemassani joessa virtaa harmaata, maa-aineista sisältävää kuravettä. Joillekin reitin korkeimman kohdan saavuttaminen tuntuu lähes ylitsepääsemättömältä. Päivä on lämmin ja tuulee vain juuri riittävästi pitääkseen hyttyset loitolla. Makoilen tantereella ja juttelen belgialaisten kanssa tästä hetkestä paratiisissa. Muuntuva jono vaeltajia kapuaa sitä omaa tahtiaan etsien. 37 RETKI syyskuu 2022 FJÄLLRÄVEN CLASSIC heti perään makuupussiin. Helikopterikyydit pitää maksaa itse. Kansainväliset löylyt ”Onko tämä hyvä?”, Alex kysyy, kun kiuas päästää pienen suhauksen. Yli solan Rinne nousee yhä ylemmäs
Alesjauren ranta on paikoin soista pajukkoa. Teen Himalajalta tutun namaste-tervehdyksen, sillä olen jutellut retkuetta luotsaavan intialaisen kanssa jo useasti vaelluksella. Singaporen lippu väpättää poroaidan tolpassa. Mietin tarkkaan mihin asentoon pystytin teltan illalla. Tällä kertaa jokainen käy kastautumassa vuolaassa virrassa. Täältä saan leiman passiin ja viimeiset täydennykset kuivamuoniin. Samaisesta syytä siirryin reitiltä puoli kilometriä sivuun. Hymyilyttää, sillä edellisellä yöpaikalla en ollut yhtä viisas: näin vain suunnan, josta kanssayöpyjät etsivät aamutarpeilleen näkösuojaa – sitä löytämättä. Elettäni kunnioitetaan ja minut kutsutaan leiriin: ”Haluatko tölkin kolaa vai keskikaljaa?” Ei tässä mikään kiire ole. Ainakin yksi heistä on ollut aiemmin Ruotsin Fjällräven Classicissa, mutta silloin hän ei ole uskaltanut uida. Karut kivikot ovat jo osin jääneet taakse. yö Rádunjárga Kieron Abiskojaure Abisko Kiiruna Kiiruna Torniojärvi 5 km RUOTSI Fjällräven Classic Sweden × 110 km Nikkaluoktasta Abiskoon × järjestetty vuodesta 2006 koronataukoa lukuun ottamatta × lähtöajat porrastettu kolmelle päivälle × maksimi osallistujamäärä 2 500 × tapahtuma ei ollut loppuunmyyty vuonna 2022 × järjestetään elokuussa TA PA H T U M A S I SÄ LTÄ Ä × vaelluslipun hinta 2 500 kruunua eli noin 250 euroa × bussikuljetus Kiirunasta Nikkaluoktaan × varustekuljetus Kiirunasta Abiskoon × kuivamuonat, kaasut, käymäläpaperin, kestoroskapussin × reittikartan ja tarkastuspisteiden palvelut × mitalin, kangasmerkin ja pinssin hyväksytystä suorituksesta L I SÄT I E D OT × classic.fjallraven.com Singaporen lippu väpättää poroaidan tolpassa.. Ehtiihän sitä jutella uusien ystävien kanssa. Sitten kipitetään takaisin löylyihin, jossa tunnin kuluttua istuu enää kolme suomalaista. Aamupalaa lusikoidessani saan katsella Ratojauren takana kohoavia vuoria jäätiköineen. Poroaidalta alkaa osuus, josta konkarit minua varoittivat. Logistisista syistä minun on kuljettava reitti neljässä päivässä. Alesjauren tupa ja järvi sekä järven takana kohoava poropaimentolaisten kylä kylpevät ilta-auringossa. Tämä oli yksi mieleenpainuvimmista saunareissuista. Nyt pääsen hyödyntämään Rádunjárgan autiotuvan käymälää. Moni on pystyttänyt telttansa heti Alesjauren jälkeen. Matka on edennyt aika lailla suunnitelmani mukaan, sillä ajattelin raahata rinkkaani ensimmäisinä päivinä 25 kilometriä ja kahtena viimeisenä viisi kilometriä enemmän. Haluan vaeltaa vielä pari tuntia, jotta huomiselle ei jää liian isoa urakkaa. Minun ja Alexin lisäksi samoilla lauteilla istuu kolme eteläkorealaista, hongkongilainen, unkarilainen sekä pari ruotsalaista ja suomalaista. Hän on kohta lähdössä kiipeämään Manaslulle. Viiteen kilometriin ei ole vesipaikkaa, joten pullon on oltava Fjällräven Classic Fjällräven Classic Fjällräven Classic kansallispuisto Abiskon 1. Hyttysetkin ovat löytäneet sopivan paikan lisääntymiseen. Valitsen kaksi pussia Lapskausia. 38 RETKI syyskuu 2022 FJÄLLRÄVEN CLASSIC suostuu heittämään toisen tilkan Alesjauren saunan kiville. Aasian pojat keräävät rohkeutta ja uhoa uskaltautuakseen uimaan jäätiköiltä alkunsa saavaan jokeen. Vähämausteisena perunan ja lihan sekoitteena sen saa lusikoitua väsyneeseen kehoon, joka yrittää potkaista vastaan. yö Kungsleden Kebnekaise Kebnekaise Nikkaluokta Singi Kuoperjåkka Sälka 2. yö Tjäktjapasset Tjäktja Alesjaure 3. Pannukakun voimalla Avaan teltan vetoketjun ja samassa aamuaurinko syleilee säteillään minua
Väsyneenä ja kivuissani nostan lippalakin ja kumarran saaden lisäsuosionosoitukset. Miesten vuoro alkaa puoli seitsemältä”, Abiskojauren tupaisäntä selventää tilannetta. Huikeaa palvelua! Sademetsä ”Kyllä saunaan pääsee. Enää en saa tauolla tuuletettua kenkiä, sukkia ja pohjallisia, vaan matka alkaa tuntua kipuna väsyneissä jalkapohjissa. Muut Fjällräven Classic -tapahtumat × Tanska, heinäkuu, 3 päivää, 75 km × Iso-Britannia, syyskuu, 3 päivää, 60 km × Saksa, toukokuu, 3 päivää, 57 km × Yhdysvallat, elokuu, 3 päivää, 51 km × Korea, lokakuu, 3 päivää, 56 km × Hongkong ei ole tällä hetkellä listalla K A I K K I vaelluspassin leimat oikeuttavat maalissa mitaliin.. Erikoisruokavalioni kanssa olen tottunut, että kahviloissa tarjonta jää välillä pakastimesta löytyvään muffinssiin. Kiitän eleestä ja sanon arvostavani sitä kovasti. Olin haaveillut vielä löylyistä sekä niiden tuomasta levosta ja lihashuollosta, mutta en minä aio Abiskojauren tunturituvalla neljää tuntia odottaa. Edellispäivien puuttomat kaukomaisemat katoavat ja tilalle tulevat sade, kuralätäköt, seisova ilma ja läpitunkeva kosteus. Jokaiselle parista tuhannesta osallistujasta on varattu kolme räiskälettä kermavaahdolla ja hillolla höystettynä. Moni on jäämässä tänne vielä telttailemaan, sillä Kieronin tarkastuspisteen jälkeen alkoi Abiskon kansallispuisto. Täällä ei saa yöpyä muualla kuin merkityillä taukopaikoilla. Leima passiin ja lettukesteille. Loppusuoran näkyessä kaikki taputtavat. Rouva painaa kätensä rintaansa vasten ja hymyilee takaisin sanomatta sanaakaan. Penkalla kasvavat jo ensimmäiset männyt. Kyllä sitä oli ihan riittävästi. Oma lautanen pitää olla, mutta pussiruokaretkellä sitä ei ole kaikilla mukana: letut kasataan mukiin, tyhjän eväspussin tai jopa kiven päälle. 39 RETKI syyskuu 2022 FJÄLLRÄVEN CLASSIC tässä kohtaa täynnä. Abiskojåkka pauhaa kallioiden reunustamassa kanjonissa kohti Torniojärveä. Eipä loppunut matka kesken. Seison jokipenkan juurella kylmässä rantavedessä sateen kastellessa vaatteitani. Saavun riippusillan yli Kieronin tarkastuspisteelle. Hän haluaisi antaa minulle kovasti sadeviitan lainaksi. Malmijuna jyskyttää ylitseni vaappuessani hitaasti sillan alta kohti tunturiaseman pihaa. Talkoolaiset lämmittävät muurikalla herkkuja. Tuvan pihapiirin lisäksi telttailla saa vain viitisen kilometriä ennen maalia. Taidan olla aika surkea näky, kun harmaahiuksinen ruotsalaisrouva saapuu kysymään vointiani. Viimeinen 15 kilometriä on tiheää koivikkoa. Täällä minua ei ole unohdettu, sillä gluteenittomat letut lämmitetään retkikeittimellä puhdasta pannua käyttäen. Yritän saada virkistystä kipeisiin jalkoihin. Vähitellen pajujen rinnalla kasvavat ensimmäiset pihlajat ja alempana näkyy jo tunturikoivikko. Leima passiin ja lettukesteille
40 RETKI syyskuu 2022 NORJAN LYNGEN T E KST I JA K U VAT Tuija Kauppinen Vuonolta vuorille Vaellus Lyngenin vuoristomaisemassa saa tottuneenkin tunturintallaajan haltioitumaan. 40 RETKI syyskuu 2022 NORJAN LYNGEN
41 RETKI syyskuu 2022 NORJAN LYNGEN 41 RETKI syyskuu 2022 NORJAN LYNGEN V U O R E N H U I P P U J E N yllä lipuvat pilvet ovat kuin elävä tuli, jatkuvassa liikkeessä.
T U R VA L L I N E N puron ylityspaikka kannattaa valita tarkasti. Virkistystä varpaille Kun Langdalselva risteää Rypedalselva-joen kanssa päätämme etsiä yöpaikan Rypedalin laaksosta. Lyngenin vuonon rannalta Elvevollista alkanut polku on tasaisen tappava. Onneksi suo on kesän jäljiltä kohtuullisen kuiva ja säilymme kuivin kengin. He hehkuttavat Langdalenin laakson kauneutta. Heikolla katkoviivalla merkitty ura tarkoittaa, että reitti on kuljettavissa, mutta selkeää reittiä tai reittimerkintöjä ei kannata odottaa. Polku seurailee Langdalselva-jokea. Langdalen halkoo Lyngenin niemimaan eteläosan itä-länsi-suunnassa. Ulla on nähnyt siitä palasen eräällä aiemmalla patikoinnillaan. K U N teltan pystyttää puron läheisyyteen, juomavesi on lähellä.. Nyt tarkoituksemme on sukeltaa laaksoon syvemmälle. 42 RETKI syyskuu 2022 NORJAN LYNGEN S elkääni pitkin virtaavat hikikarpalot, vaikka emme ole kävelleet paria kilometriä pidemmälle. Ruskan väriloistosta on lokakuun alussa enää rippeet jäljillä. Kännykän kenttäkään ei ole taattu, joten kompassi on tärkeä varuste ottaa mukaan. Kummallakin on mukanaan kävelysauva, mutta tällä Heikolla katkoviivalla merkitty ura tarkoittaa, että reitti on kuljettavissa, mutta selkeää reittiä tai reittimerkintöjä ei kannata odottaa. Etsimme mahdollisimman kapean ja matalan kohdan. Seuraamme joen vartta pitkin uraa, joka on merkitty kartalle, mutta on maastossa lähes huomaamaton. Norjalaisia karttamerkintöjä on tulkittava hieman toisin kuin Suomessa. Viikkoa aiemmin kameran linssille olisi tallentunut koko talveen valmistautuvan luonnon värikirjo. Joki kiemurtelee kuin käärme suuren suoalueen kyljessä. Norjassa eläkeläiset kipittelevät iltalenkkinään samanlaisia mäkiä kuin Suomessa kilpaurheilijat. Nyt lehdet puissa ovat harventuneet, mutta maa on paikoitellen vielä tulipunaisten varpujen sävyttämä. Tai ainakin siltä tuntuu, kun vastaamme tulee hymyilevä ja hyväkuntoinen iäkäs pariskunta, joka on viettänyt sunnuntaipäivää joella kalastaen. Sitä varten mekin olemme ystäväni Ullan ja lapinkoira Eddan kanssa liikkeellä. Emme kuitenkaan kuivin jaloin, sillä joudumme ylittämään Rypedalselvan kertaalleen
43 RETKI syyskuu 2022 NORJAN LYNGEN LYNGEN M A I S E M A on jylhä, mutta vuorten muodoista löytyy aina kiinnostavia yksityiskohtia. M A A R U S K A värittää maisemaa vielä lokakuussakin.
44 RETKI syyskuu 2022 NORJAN LYNGEN A R K T I S E N luonnon luontaista elämän kiertokulkua. K ÄV E LYSAU VA ja tukiköysi auttavat huteran sillan ylityksessä, kun selässä on painava rinkka. Rypedalsvatnet Rypdalselva Langdalselva Langdalselva Durmålstinden Langdalen Stálloborri Elvevoll LYNGEN vaellusreitti 2 km Lyngen. R E I T T I M E R K I T muistuttavat jättiläisen lakattuja varpaankynsiä
Polveni joutuvat lujille, kun laskeudumme Borrilta alas kahdelle pienellä järvelle. Kiipeämme ylös Rypedals-järven laidalle todetaksemme, että sen rannalle on turha yrittää pystyttää telttaa: järvi on äärestä laitaan rakkakivikon ympäröimä. Edda ahmii omat naksunsa vauhdilla ja kääriytyy kuin riekko kieppiin odottamaan, kunnes pääsee telttaan lämmittämään jalkojamme. Huomaamme, että maalatut kivet näkyvät paremmin ylhäältä alaspäin tultaessa. Tälle reissulle uskalsimme ottaa sen mukaan, koska yövymme reilussa 500 metrissä ja tuuliennuste on kohtuullinen. Virta on sen verran vuolas ja kivet harvassa, että kävelysauvasta on todellakin apua. Ihmettelemme taukopaikkana toimivaa laavua, jonka sisässä on kamiina ja suuaukossa ylös rullattu pressukangas. Emme tyydy pikakahviin, vaan keitämme maistuvat mokat mutteripannulla. Ne maistuvat, vaikka olen koko aamupäivän ahminut vuoristomaisemaa. Illalla Ulla valmistaa itse vuonosta kalastamastaan turskasta illallisen. Kuinka virkistävältä viileä vesi tuntuukaan koppuraisissa vaelluskengissä hionneille varpaille! Sillä aikaa, kun me ylitämme joen, Edda on pomppinut sen puolelta toiselle monta kertaa ja liponut kristallinkirkasta vettä janoonsa. Edellisestä Norjan visiitistäni on jo niin pitkä aika, että olen unohtanut kuinka jyrkkiä ja pitkä alamäet voivat olla. 45 RETKI syyskuu 2022 NORJAN LYNGEN ylityskohdalla emme sitä tarvitse. Polku erottuu karusta maastosta huonosti ja häviää vähän väliä. Laskeudumme hieman alemmaksi ja löydämme sopivan leiripaikan joen varrelta. Jättiläisen kynnet Borrille vie merkitty reitti. Täydellistä! Emme ole grammanviilaajia, mutta valitsimme mukaan minun dyneemakankaasta valmistetun 700-grammaisen telttani Ullan nelikiloisen teltan sijaan. Pujottelemme yli kuivimpien suolämpäreiden ja etsimme joesta sopivan ylityspaikan. Ne näyttävät jättiläisen lakatuilta varpaankynsiltä. Vastarannalla keitämme taas kahvit ja syömme makrillivoileivät. Edda alkaa kuitenkin huiskutella häntäänsä siihen malliin, että sitä polttelisi lähteä jo matkaan. Vilkuilen teltan raosta tähtitaivasta ja bongaan Otavan. Huvitan itseäni ajatuksella, jos kivet olisi maalattu molemmin puolin, niin silloin jättiläisen varpaan alapuoli olisi punainen. Olen innokas avantouimari, mutta joki on niin matala, että uinti onnistuisi vain makaamalla litteänä kuin silakkafilee. Vesi syöksyy voimalla ylemmältä järveltä alemmalle ja pyörii valkoisena kivenlohkareiden kainaloissa kuin pyykki pesukoneessa. Näin majesteettiset maisemat ansaitsevat arvoisensa aamiaisen. Ihmettelen, miksi rakkaa ei ole merkitty karttaan, niin kuin olen Suomessa tottunut. Kapeat penkit tosin ovat kehno sänky, eikä sitä nukkumiseen olekaan tarkoitettu. Viiden aikaan alamme katselemaan yöpymispaikkaa, sillä pimeä tulisi heti kuuden jälkeen ja leiri on mukavampi pystyttää päivänvalossa. Reitti on merkitty kivillä, jotka on maalattu kärjestä punaisiksi. Alhaalla Langdalenissa meitä odottaa suo ja joen ylitys. Luita näkyvissä Kun Ulla ja Edda vielä nukkuvat, kömmin ulos teltasta kirpeään aamuun. Ultrakevyen teltan huono puoli on se, että siinä on vain yksi telttakaari, joten sitä ei todellakaan ole tarkoitettu ylävuoriston tuivertaviin tuuliin. Olen haltioitunut. On vielä hämärää, mutta aurinko vilkuttelee jo ensimmäisiä säteitään vuorten huippujen takaa. Maisema on yhtä aikaa jylhä ja minimalistinen, karu ja kaunis. Loppumatkan kävelemme vehreässä metsässä, joka on loppusyksyn riisutussa asussakin satumainen. Borrille nousevalta rinteeltä on parhaat näkymät Langdalenin laaksoon. Kuolleen poron pääkallo ja selkäranka pilkottavat valkoisena kuin osiinsa hajonnut lumiukko. Lumoudun vesiputoksen voimasta ja kauneudesta. Tasainen paikka teltalle ja vettä vieressä. Jos kaikki Norjan vuorten rakkakivikot merkittäisiin karttoihin, niistä tulisi niin sekavia, ettei niistä ottaisi mitään selvää.. Putouksen alla ylitämme virran pitkin kapeaa lankkusiltaa, jonka viereen viritetty köysi antaa tukea ja tekee ylityksestä vähemmän kuumottavan. Eläviä poroja emme ole nähneet kuin pienen tokan kaukana vuoren rinteellä. Nautimme rucolalla höystettyä kasvispataa auringon sukeltaessa Durmålstindenin taa. Kun sen laskee alas, rakennelma käy autiotuvasta. Emme ehdi pitkälle, kun Edda löytää jotain mielenkiintoista. Pohja on hiekkaa, joten ylitämme joen paljain jaloin. Ulla valaisee, että jos kaikki Norjan vuorten rakkakivikot merkittäisiin karttoihin, niistä tulisi niin sekavia, ettei niistä ottaisi mitään selvää. Maku viipyilee kielellä, emmekä pidä kiirettä. Energiaa tarvitaankin, sillä edessä on nousu Stálloborrin massiivin kyljessä kohoavalle Borrille
Kaksi viikkoa yhdessä ruskaretkellä jää varmasti molempien mieleen. 46 RETKI syyskuu 2022 YHDESSÄ URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTOSSA. 46 RETKI syyskuu 2022 YHDESSÄ URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTOSSA T E KST I Aki Rahikka KUVAT Aki ja Maximilian Rahikka Isältä pojalle Eräs parhaista lahjoista, jonka vanhempi voi lapselle antaa, on yhteys luontoon
47 RETKI syyskuu 2022 YHDESSÄ URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTOSSA 47 RETKI syyskuu 2022 YHDESSÄ URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTOSSA
Päivätuvaksi muutettu Niilanpään porokämppä tuli vastaan ja siellä tutustuimme nuoreen mieheen, joka oli paossa graduaan. Poika keräili kiviä tunturijoista ja minä keskityin kuvaamiseen. Halusin näyttää omalle pojalleni luonnon ja sen ihmeet. Lähtöä edeltävä päivä olikin kaaoksen ja pään raapimisen sekamelskaa yrittäessäni mahduttaa kaikki mukaan. Onneksi mukaan oli tullut lenkkitossut varakengiksi. Syyskuulle 2021 osui ruskaretken mentävä aukko kalenteriin ja pian olikin edessä kahden viikon vaellus Saariselällä. Olimme lähdössä kahden viikon vaellukselle UKK-puistoon, itselläni kun on sellainen periaate, että pohjoiseen ei lähdetä kahta viikkoa lyhyemmille matkoille ja se periaate piti tälläkin kertaa. Ymmärsin näyttäväni ehkä ulkopuolisen silmin aika väsähtäneeltä tapaukselta. 48 RETKI syyskuu 2022 YHDESSÄ URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTOSSA N yt kun neljäkakkosena katsoo peruutuspeilistä taakse jääneitä kilometrejä ja yrittää etsiä niistä erityisiä kohokohtia, niin yksi asia erityisesti nousee muun ylle, luontoyhteys. Kuin joenpohjaa Vihdoin kuitenkin koitti se hetki kun 16 tunnin matkanteon jälkeen kapusimme Eskelisestä Kiilopäällä ulos ja punnitsimme kantamuksemme. Hetken mietin suutarin seuraavaa kohtaamista, mutta ei auttanut kuin jatkaa matkaa. Alkuun polku muistutti kuivunutta joen pohjaa eikä muistoissani romanttisesti lorisevia tunturipuroja kuulunut missään. Kohtalaisesti alkanut seikkailumme koki kuitenkin kovan takaiskun, kun juuri paikatuista vaellussaappaistani lähti pohja irti. Laavu oli jo täynnä nukkujia, joten viritimme louteemme kauemmas pimeään korpeen. Jatkoi pian matkaansa Luirojärvelle päin ja me paistoimme retken ensimmäiset ja viimeiset makkaramme. Pientä itikkaakin oli vielä ilmassa, vaikka öisin olikin ollut jo pakkasasteita. Pimeän jo laskeutuessa tunturiin jatkoimme matkaamme määränpäänä Suomunlatvan laavu. Näemmä ihminen tarvitsee yhtä sun toista kahdeksi viikoksi. Omaisuus painoi harteita ja taukoja tuli pidettyä tasaisesti. Saatuani minäkin aikanani pojan, huomasin automaattisesti jatkavani tätä perintöä. Yöllä satoi, mutta emme kastuneet aivan kokonaan. Päätinkin siinä Tuiskukurun kämpälle marssiessamme, että tästä lähin kuljen näillä retkillä vain kumisaappailNäemmä ihminen tarvitsee yhtä sun toista kahdeksi viikoksi.. Tarkoituksenamme oli viettää toinen yö Salonlammen laavulla. Saavuimme laavulle pimeän jo laskeutuessa tunturiin. Kevyin rinkkani ikinä ja pojalla tietenkin raskain, koska ensimmäinen vaellus. Omat 20 vuotta hyvin palvelleet vaellussaappaani nauroivat eteisessä pahaenteisesti ja vein ne liimattaviksi Pasilan suutarille. Koulusta sai kahden viikon vapautuksen ohessa vinon pinon tehtäviä ja luettavaa, puuttuvat varusteet tuli hankittua ja kuumeinen kenkien sisäänajo sai alkaa. 12-vuotias poikani kysyi pääsisikö mukaan ja siitä se isäpoika-vaelluksen ajatus sitten lähtikin. Kookkaat talvimakuupussit veivät tilaa rinkoistamme, varsinkin kun pojalle löytyi pelkkä 40 litran pilkkijakkarareppu ilman jakkaraa. Kolmas retkipäivä oli sateinen ja Vintilänojaa kavutessamme irtosi minulta toisestakin kengästä pohja. Laavulle päästyämme koetin kekäleillä vielä sulattaa kumipohjaa kiinni, mutta tuloksetta. Laavuyön jälkeen suunta oli Suomunruoktun kämppä, jonka ohitimme kolmen hujakoilla. Sen löytämisessä minua auttoi oma isäni, joka oli puukolla vuollut mökkimetsän puihin pienen luontopolkumerkistön. Vastaan tuli läskipyörillä ihmisiä ja eräs nainen kysyikin Lontoon murteella, onko minulla kaikki hyvin. Ihmeteltiin luonnon pieniä ja suuria asioita, kaikkea maan ja taivaan väliltä. Sittemmin erkanin polulta ja lähdin pidemmille matkoille metsiin ja tuntureille. Itselläni 32 kiloa ja pojalla 15. Opittuani kävelemään tuo polku kuljettiin usein isän kanssa läpi. Taisi siinä irrota muutama ärräpääkin
49 RETKI syyskuu 2022 YHDESSÄ URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTOSSA la. Kaksi kuukkelia tuli tauolla tervehtimään matalapaineisia kulkijoita. Veden lämpötila tosin rajoitti osaltaan kylpyläkokemusta. Maisemat olivat uskomattomat, joka ilmansuunnassa ruskankirjavaa erämaata. Makuualustasta sain revittyä sopivat korvatulpat itselleni. Rinne oli pääosin ikivanhaa liuskakiveä ja kieli keskellä suuta pääsimme huipulle. Laitoimme tulet tuvan, kuivaushuoneen, sekä saunan puolelle. Polku kulki Luirojärven rantaa ja lounas nautittiin Raappanan kammilla. Sauna tuli tarpeeseen ja pariin otteeseen tuli uimassakin käytyä upeassa tunturimaisemassa. Pieni, 72 vuotta sitten maahan kaivettu asumus, jonka rakentaja, sodankyläläinen nimismies Aaro Raappana oli aikoinaan mukana muissakin retkeilyä tukevissa rakennusprojekteissa. YÖ vietettiin louteen alla. Matkalle osui myös SUOMUN latvoilla kivä keräämässä. Päivän mittaan paikalle ilmaantui muutama muukin retkeilijä ja metsähallituksen työntekijät tarjosivat nuotiolla pannukahvit. Niitä ei tarvitse kuivatella joka ilta ja liikkuvia, hajoavia osia on vähemmän. Takaisin kämpällä oli hyvää aikaa istuskella nuotiolla ja lukea historian läksyjä.. Olimme henkisesti valmistautuneet väenpaljouteen, mutta iloksemme sellainen vältettiin. Seuraavana päivänä siirryimme Pälkkimäojan laavulle kohti pohjoista. Takaisin kämpällä oli hyvää aikaa istuskella nuotiolla ja lukea historian läksyjä. Luiro, sauna ja raappana Seuraava päivä pyhitettiin lepopäiväksi, vaikka aurinko vihdoin paistoi täydeltä terältään. Pakkasta oli muutama aste, täydellinen retkeilykeli! Luirojoki kahlattiin kengät jalassa yli ja asetuttiin tyhjään autiotupaan. Täällä eletään luonnonvalon rytmissä. Ruoan, iltateen ja pimeän keskiajan jälkeen uni armahti matkaajat ja tuvan täytti Tuiskukurun kämpältä tuttu kuorsaus. Aamulla lähdimme jo varhain Luirojärven “keskusta” kohti ja aamiainen keiteltiin purolaaksossa matkan varrella. Lepopäivä ei kuitenkaan tarkoittanut pelkkää makoilua vaan lähdimme kameran kanssa huiputtamaan läheistä Ampupäätä. Makuupussit kuivuivat ja iltakahdeksan aikoihin tuli hiljaisuus. Menossa pimeä keskiaika. Tuiskukurun kämpällä oli porukkaa, mutta mahduimme hyvin vielä ylälaverille. Lokan tekoallas kimalteli kaukana etelässä ja saimme lähetettyä kotopuoleen “hengissä ollaan” -viestit
Oli kuitenkin laskeutunut YHTEYS sivistykseen löytyi katolta. 50 RETKI syyskuu 2022 YHDESSÄ URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTOSSA mutaista mönkijäuraa ja porokämppäkompleksi ennen laavulle saapumistamme. Radiosta kuulimme, että Kiirunasta oli lähetetty taivaalle kolmen omakotitalon kokoinen tutkimuspallo, jonka ennustettiin laskeutuvan näille seuduille. Pienet sanaharkat sovittiin nopeasti ja tunnelman rippeitä kohotettiin suklaan voimin. Kämppä oli sananmukaisesti tupaten täynnä, mutta saimme keploteltua makuupussimme vielä ylälaverille ja päivällisen jälkeen ei tarvinnut kauaa miettiä ajankäytöllisiä kysymyksiä. Ihmettelin suuresti, kuinka poikani jaksoi tuon etapin, itselläni kun meinasi jo toivo hiipua useampaan otteeseen. Olimme litimärkiä ja kädetkin alkoivat olla pahasti kohmeessa, mutta liike piti lämpimänä. Aamulla tunnelma oli kuin suoraan vanhoista tutkimusmatkoista, vaatemassoja roikkui joka ikisestä naulantapaisesta ja heränneet retkeilijät toimittivat aamuaskareitaan pienessä tuvassa. Seuraavaksi päiväksi oli ennustettu kovia sateita, joten päivästä ei tulisi helppo, varsinkin kun ensimmäiset viisi kilometriä oli polutonta, vaikeakulkuista suoerämaata. TUNTURIEN ylitys. Hartaasti odotettu Suomujoki tuli vihdoin vastaan ja lähdimme sitä seuraten kohti pohjoista. Laavulla poika intoutui sukeltelemaan hyisessä Pälkkimäojassa ja yöksi pitikin turvautua niin sanotusti sissitaktiikkaan, eli nukkua samassa makuupussissa. Tuvan lämpö teki tehtävänsä ja sammuimme sijoillemme. Meillä oli loue ja laavukangas levitettynä ulkoseinille ja syystuulessa ne kuivuivat melko pikaisesti. Olimme litimärkiä ja kädetkin alkoivat olla pahasti kohmeessa, mutta liike piti lämpimänä.. Tunturien ylitys Pälkkimäoja toimi retkemme puolivälinä ja sieltä lähdimme omia polkujamme kohti Porttikosken autiotupaa. Annoimme muun väen poistua ja jäimme vielä kaikessa rauhassa pakkaamaan ja tekemään koulutehtäviä ennen siirtymistämme Lankojärven kämpälle. Välissä tosin oli kymmenen kilometrin tunturien ylitys, joka osoittautui suunniteltua hitaammaksi, joten pimeän jo laskeuduttua pystytimme loueleirimme Kalavankan rinteeseen. Vihdoin eräällä suolla näimme pelastushelikopterin punavalkoisen laskeutumismerkin ja tiesimme saapuneemme päivän määränpäähän Porttikosken autiotuvalle. Paikalle oli vielä iltasella saapunut Tiirismaan ladun porukka, jotka majoittuivat ulos telttoihin. Kukaan ei maininnut koronasta mitään
Pimenevässä pohjolassa mennään näemmä kahdeksalta nukkumaan eikä tämä ilta tehnyt poikkeusta. Suomujoki koskineen on kyllä mahtava retkikohde, jota kannattaa kauempaakin tulla ihailemaan. Olisi ollut aika näky näillä main. Me emme kokeilleet kalaonneamme, mutta uskon että tuosta virrasta nousee isoakin otusta pannulle. Matkalla vastaan tuli kaksi eksynyttä, mies maastopyörällä luuli saapuvansa Kiilopäälle, eikä eräs tyttökään pikkurepullaan aivan kartalla ollut. Ymmärsivät poistua noustuamme aamupalalle. Pikkureput ja maastopyörät kielivät sivistyksen läheisyydestä. Moderni arkkitehtuuri ja pelastusoperaatio Tuvan herättyä heräsimme mekin ja kaivelin taas korvistani retkipatjan rippeitä, yhdestätoista ihmisestä osaa lähteä ääntä. Rautulammella meitä tervehti kämppäarkkitehtuurin uusi aikakausi laatikkomaisine linjoineen ja suurine ikkunoineen. Olimme kulkeneet samoja polkuja viimeiset kaksi päivää. Kumpikin matkamies oli taas yhtä seikkailua rikkaampi ja uskon että kokemuksena matka oli pojalle jotain sellaista, mitä nykyaikana harvemmin pääsee kokemaan. Täällä ei kannata turvautua pelkkään mobiilisovellukseen suunnistuksen osalta. Hyvästelimme tunturimaan ja poistuimme Kiilopäälle suihkuun. Kenttää ei välttämättä ole ja silloin vanha kunnon kartta ja kompassi ovat kovaa valuuttaa. Porukkaa oli kuin meren mutaa, mutta jollain ilveellä taas mahduimme ylälaverille. Suomujoki ylitettiin siltaa pitkin kilometri pohjoiseen päin ja Lankojärvelle saavuimme vielä valoisaan aikaan. Luontosuhde on hyvä perintö. Puolen vuorokauden unien jälkeen aamupala ja matka sai jatkua. Ihmisten kadottua siirryimme tupaan kuivattamaan lenkkitossujani ja lukemaan uskonnon läksyjä. Viimeisen yön leiri nousi Niilanpään porokämpän vaivaiskoivikkoon, josta oli aamulla hyvä siirtyä Kiilopäälle ja linjuriin. Yöllä todistimme jonkinasteista pelastusoperaatiota, kun tunturiin ilmestyi mönkijöitä sinisin vilkkuvaloin. 51 RETKI syyskuu 2022 YHDESSÄ URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTOSSA Posion erämaihin. Näytimme kartalta sijaintimme ja jatkoimme matkaa. Tuiskukuru Luirojärvi Ampupää Raappana Pälkkimäoja Sokosti Lankojärvi Porttikoski Rautulampi Niilanpää Suomunruoktu Salonlampi Suomunlatva vaellusreitti vaellusreitti vaellusreitti kansallispuisto Urho Kekkosen 2 km. Nautimme aamiaisen ulkona nuotiolla poissa kämpän kaaoksesta. Lankojärveltä lähdimme hyvää uraa pitkin kohti Rautulammen uutta tupakompleksia. Pikkureput ja maastopyörät kielivät sivistyksen läheisyydestä. Aamuherätys oli varsin eksoottinen riekkoparven ilmestyttyä loueleiriimme etsimään syötävää. Autiotuvan puolella oli hyvin tilaa ja päivätuvassa koimme iloisen jälleennäkemisen Tiirismaan ladun kanssa
52 RETKI syyskuu 2022 KOSKIMELONTAA JA VAELLUSTA. Reppulautasta tuttu erämaa näyttääkin erilaiselta. 52 RETKI syyskuu 2022 KOSKIMELONTAA JA VAELLUSTA T E KST I JA K U VAT Ossi Määttä Packraftseikkailu Näätämöjoella Matka Kaldoaivin suurinta virtaa pitkin tarjosi vauhtia ja ruskan loistetta
53 RETKI syyskuu 2022 KOSKIMELONTAA JA VAELLUSTA 53 RETKI syyskuu 2022 KOSKIMELONTAA JA VAELLUSTA
Martti laski samasta linjasta, mutta keula tarrautui törröttävään kiveen ja pyöräytti lautan 54 RETKI syyskuu 2022 V I E T I M M E syysyön laavussa pauhaavan Alakönkään vieressä.. Aurinkoisessa iltapäivässä valmistauduimme packraft-vaellusten raskaimpaan osuuteen eli marssiin melontaosuuden alkupisteeseen. Siinä kivi törrötti haastavasti ajolinjalla. Vuontislompolon poroaitaa oli juuri uusittu, ja teimme lämmittävän nuotion vanhasta säpälöityneestä aitapölkystä. Pienen teippailun jälkeen olimme kuitenkin jo vesillä. Heräsimme viileästi nukutun yön jälkeen, ja lämmittelimme aamunuotion lämpimässä loimussa. Mukana olivat packraft-konkari Caj Koskinen ja Basecamp Oulangan koskiopas Martti Latva-Kurikka, joille molemmille koskimelonta on varsinaista liukuhihnatyötä. Caj laski viimeiselle portaalle ensin, onnistuen booffaamaan eli työntämään melalla sopivasti lisävauhtia könkään kivestä. Jätimme ensimmäisen auton Näätämöön ja toisella siirryimme lähtöpaikalle Sevettijärven poroerotuspaikalle. Tavarat sujahtivat reppulauttojen tuubeihin, ja täytön jälkeen kannoimme lautat rantaan. Melontakalustolla lastattu rinkka tuntui painavalta, mutta kauniiden syksyn värien loistossa vaellus Vuontislompololle sujui leppoisasti. 54 RETKI syyskuu 2022 KOSKIMELONTAA JA VAELLUSTA M onissa melontaoppaissa koskea kuvataan usein sarjaksi eri suuntiin vieviä liukuhihnoja. Yhtäkkiä huomasimme kuurapeitteen maassa lojuvilla melontaliiveillä. Laskimme kaikki kaksi ensimmäistä porrasta, ja itse päätin kantaa viimeisen ja haastavimman portaan ohi. Kivet raapivat pohjaa Heti alusta huomasimme, että melko matalat virtaamat aiheuttivat herkästi pohjakosketuksia matalimmissa kohdissa. Lähdimme uteliaina selvittämään mihin upean ruskan kehystämän Näätämöjoen liukuhihnat meidän packraftimme kuljettavat. Koskimelojan pitää valita oikeaan suuntaan vievät hihnat ja osata siirtyä niiden välillä. Metsän valaiseva täysikuu nousi kirkkaalle taivaalle tarppien ja nuotionsavun ylle. Saimme heti aloittaa pienellä korjausoperaatiolla, sillä jokin oli edellisen päivän vaelluksella raapaissut Cajn rinkkaan ja sen sisällä olevaan packraftiin pienen reiän. Tarkastelimme muutaman kosken rannalta, mutta totesimme useimmiten melontaoppaan koskiluokituksissa olevan hieman lapinlisää ainakin syksyisen matalilla virtaamilla. Pohjaa raapiva ääni hirvitti ensin, mutta huoleni väistyivät, kun huomasin pohjamateriaalin hämmästyttävän kestäväksi. Ajoimme pohjoiseen kauniissa syysilmassa. Yökasteen jäätyminen jo alkuillasta ennusti kylmää yötä. Ensimmäinen suurempaa harkintaa vaatinut koski oli kolmen pikkukönkään portaikko hieman ennen varsinaista Opukasköngästä
Caj oli ainoa könkään laskemista vakavasti harkinnut, mutta matalan veden ja pinnan alta pilkottavien liuskehampaiden vuoksi hänkin päätti, että ohi kantaminen on ainoa järkevä vaihtoehto. Erikoisuutena Näätämöjoen kalastuksessa on paikallisten heittoverkoilla harjoittama lohenpyynti Kolttakönkäällä. Caj hyökkäsi takaisin liukuhihnalle Vesi ryöppysi kuin suurista poskista purskautettuna ja kivet vilistivät ohitsemme. 55 RETKI syyskuu 2022 KOSKIMELONTAA JA VAELLUSTA 180 astetta. Sain kuitenkin pidettyä suunnan hyvänä, ja onnistuin käännöksessä akanvirtaan Cajn vierelle. En kuitenkaan saanut tehtyä voimakasta pujottelua vaatineita liikkeitä, vaan ajauduin kivien päältä alas. Pidimme lounastauon suurella Opukaskönkäällä tutkimalla sen mahdollisia laskulinjoja. Lohiloisen leviämisen estämiseksi melontavarusteiden on syytä olla rutikuivia tai desinfioituja ennen Näätämöjoen vesistöön siirtymistä. Lautta istui hankalan näköisesti tarrautuneena kuin kärpäspaperiin keskellä köngästä. KOSKIMELONTAA JA VAELLUSTA R I I P P U S I LTA kehysti ruskan värjäämää erämaista Opukasjärveä.. Tuon kohdan jälkeen olisi voimakas virta alas, mistä ei olisi mukava uida. Näätämöjoki on myös suosittu kalastuskohde, ja Tenojoen ohella Suomen tärkeimpiä lohen kutujokia. Taitavasti Martti sai kuitenkin irrotettua itsensä kiveltä ja käännettyä menosuunnan kohti alavirtaa. Riippusilta ruskan yllä Ennen Opukasjärveä oli edessä vielä jyrkästi alaspäin viettävä pitkä koski, jonka linjat tutkimme tarkasti maista. Kosken puolessa välissä oli ison rantakiven takana akanvirta, jonka taakse Caj laski varmistamaan omaa laskuani. Alun puikkelehtivalla reitillä ei tulisi kaatua, ja akanvirtakäännöksen Cajn viereen olisi syytä onnistua. Nyökkäyksen ja lyhyen hengenvedon jälkeen päätimme jatkaa alas. Näätämöjoki – könkäitä ja kalastusta N Ä ÄTÄ M ÖJ O K I on erämainen joki, joka virtaa tunturikoivikoiden keskellä Kaldoaivin Iijärveltä Jäämereen. Joessa on paljon koskia, ja niistä vuolaimmat ovat Kolttaköngäs Norjan puolella sekä Opukasjärven Yläja Alakönkäät. Kalastuskauden aikana rannalla saattaa törmätä muihin ihmisiin, mutta sen ulkopuolella alue on sangen hiljainen. Keskityin suoritukseen. Lähdin virtaan. Viima kylmensi kuivapuvusta huolimatta ja kohmeat sormet oli työnnettävä melarukkasiin heti kun ruoka oli nautittu. Martti laski ensin, kadoten vauhdikkaasti kuohujen ja kivien taakse näkymättömiin. Joen ranta uurtaa Opukasjärven yläpuolella vulkaanisten rantakallioiden välistä, kun taas keskijuoksua elävöittävät korkeat hiekkatörmät
VO I M A K K A AT melanvedot ohjaavat reppulauttaa koskessa. Yöllä tuuli puhalsi kytemään jääneen nuotion savut laavuun, ja aamu Kaldoaivissa valkeni kurkku savusta käheänä. Tuuli tarttui melan lapoihin ja selkään ja kyyditti eteenpäin jopa hengähdystaukojen aikana. Nyt mennään! Lautta viilsi honton läpi vauhdin juuri hidastumatta, ja kurvasin alavirtaan Martin viereen. Huima syöksy Alakönkäältä Aamulla meitä odotti reissun kohokohtana Alakönkään lasku. Caj laski ensin, valiten oikealle suuntaavan laskulinjan. Martti tuli toisena. N AU T I M M E nuotion loimusta särkkien välistä kiemurtelevan erämaajoen yllä. Oma vuoroni oli seuraavana. 56 RETKI syyskuu 2022 KOSKIMELONTAA JA VAELLUSTA ensin, ja syöksyin virtaan heti perässä aavistaen hänen löytävän parhaat linjat. Suuntasimme suuren Alakönkään vieressä olevalle laavulle, johon leiriydyimme kuivattelemaan varusteita. Vesi ryöppysi kuin suurista poskista purskautettuna ja kivet vilistivät ohitsemme. Järven selällä koko retkeä vauhdittanut myötätuuli tuntui erityisen selvästi. Lasku meni täysin nappiin! Riemunkiljahdusten saattelemana yhytimme alhaalla odottavan Martin, ja jatkoimme matkaa suuren riippusillan ali kullankeltaisten rantojen värittämälle erämaiselle Opukasjärvelle. Päätin laskea Martin suoraviivaisemman reitin, sillä uskoin sen sopivan itselleni paremmin. Puristin itseni täyteen vauhtiin könkään reunalla. Kävimme tiedustelemassa könkään laskulinjoja ennen pimeän tuloa. M E L A N varaan pystytetty pyramiditarppi on oiva reppulauttailijan majoite.. Lähdin hermostuneena valumaan kohti köngästä. Könkäällä oli tehtävä joko voimakas käännös oikealle tai läpäistävä sen alla kuohuva hontto, eli terävä pystypyörre, vasemmalle. Hieno lasku! Otin muutaman hengenvedon huiman kokemuksen päälle, Lähdin hermostuneena valumaan kohti köngästä. Kuohu pärskäytti värikkään lautan hetkeksi näkyvistä, mutta Martti kurvasi pyörteestä hienosti ulos alavirtaan. Uiminen suoraan edessä oleviin kiviin ei ollut erityisen houkutteleva vaihtoehto. Adrenaliini vaimensi könkään pauhun korvistani. Kurtistin kulmia, nojauduin eteenpäin ja aloin kerätä vauhtia voimakkain melanvedoin. Hän valitsi vasemman linjan, puskien voimakkaasti könkäästä alas. Hän ohjasi packraftin taitavasti vesiputouksen kieltä pitkin, puikahtaen ahtaasta välistä kiven ja rantakallion välistä
Vauhdin vastapainona vaaditaan normaalien erätaitojen lisäksi reppulauttailun tekniikkaa, taktiikkaa ja riskienhallintakykyä. Melaan kiinnitettävät melarukkaset pitävät sormet lämpimänä. Oman vuoroni tullessa kävelin jännittyneenä tuuliselta sillalta takaisin lautalle ja vedin aukkopeitteen kiinni. Lähdimme retkeilyreittiä pitkin kohti Näätämön kylää. Syysaurinko loisti, joten tunnelma oli matalasta vedestäkin huolimatta iloinen. Kestäväpohjainen ja tuubien sisäisellä säilytysjärjestelmällä varustettu lautta on hyvä valinta. Kallokosken lasku Viimeisenä päivänä oli vuorossa melonta seesteistä joenuomaa pitkin Kallojoen haaraan, ja loppuhuipentumana suuren riippusillan alta lähtevän Kallokosken lasku. Palovaaralta kylälle laskeuduttaessa huomasin, että emme olleet törmänneet yhteenkään ihmiseen koko retken aikana. Täällä reilu sata metriä alempana ja lähempänä meren lämpöä ruska oli vielä paremmin voimissaan kuin lähtöpaikassa. Kallokoski oli varsinainen huvirata, joka puikkelehti suurten lohkareiden välistä. Lekottelimme nuotion vieressä kylkipaisteella syksyisessä metsässä. Mahtavaa, että näiden kulkumuotojen välille ei tarvitse tehdä pysyvää valintaa. Opastettu vaellus on erinomainen tapa aloittaa erämaakoskissa melonta turvallisesti. Käy kurssi, jossa pääset tutustumaan packraftkoskimelontaan turvallisesti. Pohdin retken jälkeen eroa aiempaan vaellukseeni kävellen Kaldoaivin poikki. V I R R A N mukana melonta on nautinnollinen tapa kokea erämaa.. Kevättulvalla Kallokoski on varmasti raju ja vuolas. Pinnan alla lymyileviin kiviin kiinni jääminen oli jatkuvana riesana, jos keskittyminen herpaantui hetkeksikään. 57 RETKI syyskuu 2022 KOSKIMELONTAA JA VAELLUSTA ja jatkoimme yhdessä eteenpäin. Söimme laavulla lounaan ja pakkailimme rauhassa kaikki tavarat takaisin rinkkaan. Linjat löytyivät hyvin ja pujottelu ei näillä virtaamilla ollut hankalaa. Packraft on kevyenä helppo kantaa. Kanna herkästi liian vaikeilta näyttävien osuuksien ohi. Älä lähde yksin. 3. Valitse oikeat varusteet: Kypärä ja melontaliivit aina päällä. Opettele yhdessä kavereiden kanssa lähialueen koskissa melontatekniikoita, koskessa uintia ja lauttaan kiipeämistä. Leiriydyimme korkealle hiekkatörmälle joen varteen. Nappasimme yhteiskuvan rannalta, sillä melonta vaihtuisi taas vaellukseksi. Tähystimme reitin huojuvalta sillalta, ja jäin itse sillalle seuraamaan ensin Cajn ja Martin laskua. Haikailimme suurempien virtaamien perään, ja meloimme pitkän matkaa meritähtenä lautan päällä, jolloin lautan syväyksestä sai takapuolen painauman verran senttejä pois. 5. Katselimme kauniin auringonlaskun särkkien välistä kiemurtelevan erämaajoen ylle, ja juttelimme nuotion loimulla pitkään. Tutustukaa packraftin maailmaan vaeltajat! Näin aloitat packraftmelonnan erämaakoskilla 1. Packraftin kanssa perspektiivi joelta sekä tunnelmat ja vauhti koskissa ovat varsin erilaisia kuin käveltäessä. Alakönkään jälkeen koski rauhoittui ja mataloitui. 2. Lapin kylmissä vesissä kuivapukukin on lähes pakollinen. Välissä joki mataloitui hiekkasärkiksi, joiden läpi pääsemiseksi ainoa keino oli taluttaa lauttaa kuin koiraa vedessä kahlaten. 4
58 RETKI syyskuu 2022 SYKSYINEN KANSALLISMAISEMA & T E KST I JA K U VAT Markus Thomenius SYKSYINEN KOLI HERAJÄRVEN KIERROS 58 RETKI syyskuu 2022 SYKSYINEN KANSALLISMAISEMA
Aurinko ja lämpö hellivät meitä pilvettömältä taivaalta. O n jo loppusyksy, ruskasta on vielä hieman jäljellä, kun suuntaamme Herajärven kierrokselle ja Kolin kansallispuistoon kolmen päivän ja kahden yön vaellukselle. 59 RETKI syyskuu 2022 SYKSYINEN KANSALLISMAISEMA Syksyinen Herajärven kierros, hiljentyneet polut ja omassa rauhassa saunominen, kansallismaisemien ihailua Kolin huipulta; voisiko sitä enää paremmissa merkeissä akkujaan ladata. Kolmesta kulkijasta kahdelle tämä on ensimmäinen kerta näissä maisemissa ja pitkän ajomatkan jälkeen into päästä polulle on kaikilla jo katossaan. Lauttakyyti ja saunomista Kiviniemessä Herajärven kierros koostuu kahdesta ympyräreitistä, jotka voi kulkea valiten reitin pituudeksi 30 km, 35 km tai 61 km. Sääennusteet lupailevat syksyisen vaihtelevaa, mutta pääasiassa upeaa säätä. Polku on hyvää ja heti alkuun saamme ihailla Herajärveä korkealta kalliolta. Perillä Kiviniemessä kota on jo erään seurueen käytössä, mutta Polku on hyvää ja heti alkuun saamme ihailla Herajärveä korkealta kalliolta. Sen myötä aloituspisteeksi valikoituu Pirunkirkon parkkipaikka; sieltä kun ehdimme hyvin vielä illan aikana Kiviniemeen, saaden samalla kuitenkin tarpeeksi käveltävää kaiken autossa istumisen jälkeen. Valitsimme käytettävissä olevan aikamme perusteella keskimmäisen. Aurinko on jo laskenut, mutta kajo värjää taivasta vielä upeasti. 59 RETKI syyskuu 2022 SYKSYINEN KANSALLISMAISEMA. Hyttysiäkään ei ole yhtään. Pitkän ajomatkan takia pääsemme aloittamaan vaelluksen vasta myöhään iltapäivästä. Muutaman tunnin kävelemisen jälkeen saavumme Sikosalmen vetolautalle. Vedämme lautan luoksemme ja saamme lauttakyydistä hauskan ohjelmanumeron ennen Kiviniemelle saapumista
Meillä ei onneksi ole mihinkään kiire ja makoilemme vielä aikamme raukeina heräillen ja maisemista nauttien. Aamiaisen ja pakkailujen jälkeen on aika aloittaa päivän pitkä, mutta niin maisemarikas taival. On jo sen verran myöhä, ettemme tee tulta, mutta istuimme kuitenkin yhdessä rannan tulisijalla upeasta syysillasta nauttien. Saunomme upeasta illasta nauttien, kuun noustessa sen aikana antamaan valoa muuten pimeään iltaan. Lokakuun alun syysilta on jo varsin kolea ja pian maa ja kaikki onkin kasteesta märkää. Ryläyksen kodan jälkeen nousuja ja laskuja jatkuu edelleen aina Kolille johtavalle nousulle saapumiseen asti. Hyvät leiripaikatkin löytyvät siinä samalla aivan saunan läheisyydestä. Kolin jylhät maisemat ja Vaarojen maratonin juoksukilpailu Joutsenten äänet herättävät meidän tyyneen, sumuiseen aamuun. Lihaksemme saavat vielä uudenlaista työtä polttopuita hakatessamme ja vettä hakiessamme, ja kaikille kolmelle löytyykin omat tehtävänsä. Sinne ehtiessämme päivä on jo ehtinyt pitkälle, varsinkin kun aurinko laskee nyt jo ennen seitsemää. Ylös saavuttuamme kierrämme kaikki kolme Kolin tunnettua huippua. Sitten onkin aika kaivautua tarpin alle ja makuupussin lämpöön, kuikan laulaessa meille vielä iltalauluaan. Puolen päivän aikaan sumu vihdoin hälvenee ja silloin onneksemme olemme varsin korkealla Herajärveen nähden. Havukankorven kohdalla kuulemme takaamme suurin joukoin lähestyvät Vaarojen maratonin juoksijat. SYKSYINEN KANSALLISMAISEMA S I KO SA L M E N vetolauttaa kiskomassa.. Edellisenä päivänä nousua ja laskua ei ollut vielä paljoa, mutta tänään sitä onkin tiedossa melkeinpä koko matkalle. Juoksijoiden otsalamppujen valot jatkavat välkkymistään ajaessamme muutaman kilometrin verran Rykiniemen leiripaikalle, Suomen neljänneksi suurimman järven, Pielisen rantaan. Ei ole ihme, että näitä maisemia kutsutaan kansallismaisemiksi. Maisemat yli järven ja ruskaisten puiden saavat meidät pysähtymään hyväksi aikaa. Kello 18 liikkeelle ensimmäisinä ovat lähteneet 130 kilometrin juoksijat, heidän juostessa kahteen kertaan Herajärven 65 kilometrin kierroksen. 60 RETKI syyskuu 2022 SYKSYINEN KANSALLISMAISEMA ilmainen itsepalveluperiaatteella toimiva sauna on iloksemme täysin vapaa. Olisi ollut todella upeaa nähdä tunnin päästä koittava auringonlasku täältä huipulta käsin, mutta tunnissa ehdimme jo pitkälle, matkaa kun on vielä taitettavaksi ennen takaisin autolle saapumista. Juoksijat ohittavat meidät vauhdilla ja muutaman kilometrin ajan annamme aina tietä heidät kuullessamme tai hieman myöhemmin otsalamppujen valokeiloista heidät havaitessamme. On hyvin tyyntä, taivas on täysin pilvetön ja tähdet loistavat Ei ole ihme, että näitä maisemia kutsutaan kansallismaisemiksi
A A M U N sarastusta tarpin alta ihaillen. Taustalla kuulemme vaimeasti alle kilometrin päässä Vaarojen maratonin juoksijoiden tukijoukkojen kannustukset, juoksijoiden ylittäessä Herajokea kahluuvaijeri apunaan. On hyvin tyyntä, taivas on täysin pilvetön ja tähdet loistavat kilpaa kuun kanssa. Vihdoin silmien sulkeutuessa on hyvä hymyillä, sillä nyt pitkäaikainen unelma Herajärven kierroksesta sekä Kolin huippujen maisemien näkemisestä on täytettynä. 61 RETKI syyskuu 2022 SYKSYINEN KANSALLISMAISEMA kilpaa kuun kanssa. Upea auringonnousu Heräämme jo ennen kuin aurinko nousee punaisena pallona Pielisen järven takaa. Keskustelu siirtyy pian pohjoisemmaksi, meidän kaikkien pohtiessa, että saammekohan nähdä vaelluksellamme ensilumen satamisen. Sitten on aika purkaa leiri ja suunnata autolla kohti Urho Kekkosen kansallispuistoa sekä seuraavaa syysvaellusta siellä. TA I VAS selkenee hieman ennen Ryläykseen saapumista. RY L ÄY KS E N pitkospuilla. SYKSYINEN KANSALLISMAISEMA Kiviniemi Ryläys Pirunkirkko Herajärven kierros Rykiniemi Havukankorpi Koli Herajärvi Pielinen kansallispuisto Kolin 2 km vaellusreitti vaellusreitti. Suuntaamme tarppimme suuaukon kohti järveä ja tähtitaivasta. Ainoa selvä kuultava ääni tulee järven rantaan hiljaa lyövistä aalloista. Hypimme itsemme lämpöisiksi ja nautimme aamiaisesta vielä oikein imien tätä kaikkea maisemaa ja tunnelmaa
Kansallispuiston ulkopuolella, Tirron kyläyhdistyksen ylläpitämän Idänpäänkallion laavun lähistöllä saattaisi vielä olla tilaa. Turvetta näissä sadeveden varassa elävissä soissa on varsin tuhdisti. Pitkäksi kasvaneet puunlatvat peittivät osan näkymää, mutta jonkinlaisen käsityksen alueen laajudesta se tarjosi. Lähdimme kulkemaan kansallispuiston ydintä kiertävää pitkosreittiä pitkin myötäpäivään. Ojittamattomilla soilla vallitsee EteläSuomessakin varsin erämainen tunnelma.. Sitten omat askeleemme jatkoivat pitkosten kumisuttamista. Reittivaihtoehtoja ei näin sulan maan aikaan Torronsuolla juuri ollut. Ojittamattomilla soilla vallitsee Etelä-Suomessakin varsin erämainen tunnelma. Kaivoin puhelimen maastokarttasovelluksen esiin ja tarkastelin mahdollisuuksiamme. Ruskan ruuhkahuippu Vajaat tuntia aikaisemmin autoja alkoi näkyä jo useampi sata metriä ennen Kiljamon parkkipaikkaa. Päätimme kokeilla onneamme ja käännyimme parkkipaikalle. Jatkoimme kuuntelua. Oli selvää, että Torronsuon kansallispuiston suomaaston ruskaa oli tullut ihmettelemään muitakin. Vaihdoimme tulijoiden kanssa perisuomalaiset nyökkäykset ja mutisimme yhden sanan mittaisen tervehdyksen takin kaulukseen. Taival pitkoksille seuraili latupohjaa ja törmäsimmekin matkalla kylttiin, joka varoitti hiihtäjiä jyrkästä laskusta. Josko jostain kuuluisi edes lintuja. Kansallispuiston rajojen ulkopuolelle voi leiriytyä jokamiehenoikeuksien turvin. Talvisin jäisellä suolla on sään salliessa mahdollista liikkua hiihtäen. Tien laitaan oli pysäköity kymmeniä autoja. Kahdeksan kilometrin Suotaival-reitti on kansallispuiston pisin. Selvisimme tämän huiman laskun ja pääsimme kansallispuiston pitkoksille. Leiriytyminen ei kuitenkaan ole sallittua kansallispuiston alueella mihinkään aikaan vuodesta. Pikainen kiepaus parkkipaikalla vesitti toiveet. Siirryimme vaimoni kanssa valmiiksi sivuun pitkosten laitaan, jotta ohitsemme kulkeminen kävisi helpommin. "WARO HUIMA LASKU", sään haperoittama kyltti julisti. Osa näytti olevan vaarassa kellahtaa ojan pohjalle kapealta kaistalta. 62 RETKI syyskuu 2022 TORRONSUON KANSALLISPUISTO S uoluonto oli täysin hiljainen. Mättäät vaivaiskoivuineen veivät mieleni Lapin perukoille, vaikka nyt oltiin vain reilun tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, Tampereelta ja Turusta. Yritin herkistää kuuloani. Ehkä joku aamuvirkku olisi jo lähdössä, olihan kello jo kohta puolenpäivän. Torronsuolla turvetta on paksuimmillaan 12 T E KST I JA K U VAT Benjamin Hokkanen Syvän suon syksy Torronsuon kansallispuisto hehkuu ruskan väreissä ja pitkosreitin varrelta löytää erämaisen tunnelman. Maaruska oli värittänyt mättäät. Kaukaa alkoi erottua kumiseva lonksunta. Kapusimme viereiseen lintutorniin tähystämään Suomen syvimmälle suolle aukeavaa maisemaa. Ensimmäisen parkin vedettyä vesiperän, pysäköimme lähelle laavua metsätien laitaan muiden autojen kanssa. Sinne ajetaan jopa latuja, joten metsäsuksia ei välttämättä tarvita kansallispuistosta nauttimiseen. Idänpäänkallion laavulla oli useampia seurueita makkaranpaistossa. Sieltä täältä ruostemerestä nousi pieniä vihreitä mäntyjä. Käännyin sijoillani ja näin kauempana pari retkeilijää kirkkaissa takeissaan lähestymässä pitkin pitkoksia. Toinen pysäköintialue rakennettiin viime kesänä noin puoleen matkaan Kiljamosta Tirroon helpottamaan ruuhkia. Yksinäinen punatulkku vihelsi metsän laidassa. Hengenvaara pitkoksilla Torronsuo on Suomen laajin keidassuoalue
Kengät jalassa sulan maan aikaan lasku ei tuntunut liian huimalta.. TO R R O N S U O N laidalla kulkee talvisin hiihtolatu. P I T KO S R E I T I L L Ä pärjää matala vartisilla retkeily kengillä. 63 RETKI syyskuu 2022 TORRONSUON KANSALLISPUISTO TO R R O N S U O L L A turvetta on jopa 12 metriä, mikä tekee siitä Suomen syvim män suon. VA I VA I S KO I V U T tuovat erämaista tunnelmaa
Ruska, raitis ilma ja retkieväät – mitäpä siihen enää kaipaa. Luontotornin suunnalta valui kanssaretkeilijöitä tasaiseen tahtiin ja liityimme jonon jatkoksi. Mahtava juttu, että lapset olivat täällä esittämässä kysymyksiä ja toivon mukaan päivän päätteeksi kotimatkalla autoon nukahtaen, hyviä muistoja luomassa. Remontissa olleiden pitkosten vieressä lojui moottorisahalla pätkittyjä vanhoja sähköpylväitä. Vaikka ilma oli raikkaan lokakuinen, hiki puski auttamatta pintaan ja juomapullot oli kaivettava esiin. 64 RETKI syyskuu 2022 TORRONSUON KANSALLISPUISTO metriä, mikä on eniten koko Suomessa. Karpaloita ja nuotiomakkaraa Kiljamon metsäsaarekkeelle saapuessamme parkkipaikka oli edelleen täyden näköinen. Joku vielä säikähtäisi. Ajatus kyseisen kyltin näkemisestä valmiissa pitkoksissa huvitti. Parin kilometrin jälkeen pitkokset saavuttivat Niittylänsaaret ja kenkämme tavoittivat jälleen juurakkoiset polut. Kulkemamme pitkosreitti kattaa vain pienen osan kansallispuistosta. Ritilällä oli tilaa parille makkarallemme ja laavun kulmallekin sovimme hyvin istumaan. Tasaisen taipaleen jälkeen nousu metsätien kautta kohti Idänpäänkallion laavua sai ihan hengästymään. Hengityksen tasaantuessa saavuimme Idänpäänkallion laavulle. Reitiltä ei tullut mieleenkään poistua, sillä jo parin metrin päässä pitkoksista saattoi velloa melkoista turvepuuroa. Edellä kulkevan seurueen lapset esittivät vaikeita kysymyksiä suoluonnosta. TORRONSUON KANSALLISPUISTO. Toinen vaihtoehto on, että kuljimme samaa vauhtia suurimman osan myötäpäivään kulkijoista kanssa. Pätkä Idänpäänkalliolta Kiljamolle tuntui suhteellisen rauhalliselta, eikä kulkijoiden määrä vastannut parkkipaikan automäärää. Eräs ohittamamme pariskunta oli saanut poimittua niitä jo pussin pohjallisen. P I T KO S R E I T E I L L Ä riitti kuhinaa. Reitin varren turpeessa hehkui yksittäisiä karpaloita. Täällä suoluontoa pääsi ihailemaan myös esimerkiksi pyörätuolilla liikkuva. Mieleeni tulvi omia lapsuusmuistojani perheemme retkiltä. VA N H O I H I N purettuihin pitkoksiin oli käytetty käytöstä poistettuja sähkötolppia. Tulipaikalla ja näkötornilla riitti kuhinaa, joten jatkoimme kierrostamme pitkin esteetöntä reittiä. Yhtäkkiä pitkoksia tuntui risteilevän joka suuntaan, kun puolentoista kilometrin mittaisen Kiljamonkierroksen ja Suotaipaleen reitit tavoittivat toisensa. Tällöin emme saavuttaneet edellä menijöitä, eivätkä takanamme tulleet meitä. Reitin varren turpeessa hehkui yksittäisiä karpaloita. Yhdessä oli edelleen kiinni keltaisella taustalla musta teksti Hengenvaara. "Äiti miks tääl on näin märkää?" "No kun tää on suo." "Mistä tää on tänne tullut?" "Se on pikkuhiljaa syntynyt tähän, kun sammal on kasvanut ja..." "Äiti joko syödään eväitä?" Hymähtelin itsekseni
72 NRO UUS I RINK KASA RJA HAGL ÖFSI LTÄ ” 65 RETKI syyskuu 2022. varusteet 68 8 2022 "OSTETAAN VAIN UUSIA KUN PUUKKO MENEE TYLSÄKSI" Terävää jälkeä s
Niistä on poistettu sepalus ja vyölenkit, jotka edellisestä mallista vielä löytyivät. Lahkeet ovat myös hieman lyhyemmät, eli . Ekologisuuteen on kiinnitetty enemmän huomiota, ja pääasiallisena valmistusmateriaalina on kierrätetty polyesteri. Pro -trikoot noudattelevat samaa kaavaa kuin vanhempi sisarmalli Trekking Tights, mutta muutoksiakin on tehty. Ne ovat vastaus nykyretkeilijöiden kasvavaan vaatimuslistaan: vaatteiden on oltava mukavia, käytännöllisiä, kevyitä ja ekologisia. Miesten Pro-trikoot ovat nyt hyvin samankaltaiset naisten mallin kanssa. Joustavasta Cordura-materiaalista valmistetut vahvikkeet polvissa ja takamuksessa antavat lisäsuojaa kaT E KST I JA K U VAT Saana Kamula Joustavat housut vaativille taipaleille Abisko Pro -trikoot sopivat haastaviin ja vaihteleviin aktiviteetteihin. Molemmat reisitaskut ovat nyt kooltaan käyttökelpoiset ja niihin mahtuvat niin puhelin kuin karttakin. Muutoksia on tehty myös taskuihin ja lahkeen pituuteen. 66 RETKI syyskuu 2022 VARUSTEET VARUSTEET Y ksi ensimmäisiä vaellustrikoita tarjonneista retkeilyvaatevalmistajista oli Fjällräven, joka on nyt tuonut markkinoille Abisko Trekking Tights Pro -trikoot. -pituiset, joten ne toimivat hyvin yhteen sukkien ja vaelluskenkien kanssa
Pro-trikoissa on läpikuultamaton mattapinta. M O L E M M AT reisitaskut ovat toimivat ja isot. Erityismaininta on annettava vielä vyötäröltä löytyvälle kiristysnauhalle, joka on vaellustrikoissa erittäin tärkeä ominaisuus. Liikkumisen vapaus on aivan omaa luokkaansa perinteisiin ulkoiluhousuihin verrattuna. Pelkkä materiaalin elastisuus ei pitkän päälle useinkaan riitä pitämään housujen vyötäröä halutulla korkeudella. Itikoilta trikoot eivät suojaa. Trikoiden kanssa tekee aina pienen kompromissin taskujen tilavuudessa perinteisiin vaellushousuihin verrattuna. Ne on sijoitettu hieman viistoon, joka helpottaa käyttöä. Liikkumisen vapaus on aivan omaa luokkaansa perinteisiin ulkoiluhousuihin verrattuna. TA K A M U KS E N ja polvien vahvikkeissa on sopivasti joustoa V YÖTÄ R Ö N säätönauha on ehdoton ominaisuus trikoissa.. Käyttötestin perusteella Fjällrävenin Abisko Trekking Tights Pro -vaellustrikoot ovat oikein käyttökelpoinen varuste vaihteleviin aktiviteetteihin ja vapaata liikkuvuutta vaativaan retkeilyyn. Housujen tekninen materiaali siirtää tehokkaasti kosteutta pois iholta ja kuivuu nopeasti. Toinen tasku on yläosastaan avoin, toiseen taas on nerokkaasti toteutettu yläreunaan sisätaite, joka pitää tavarat turvallisesti matkassa. Paksummissa housuissa vaeltamaan tottuneelle on kummallinen tunne liikkua erällä kevyissä ja joustavissa vaatteissa. 67 RETKI syyskuu 2022 VARUSTEET Fjällräven ABISKO TREKKING TIGHTS PRO KOOT: XS – XXL PAINO: 245 g (naisten S-koossa) HINTALUOKKA: 169 € russa maastossa polvistuessa tai kosteassa maassa istuttaessa. Abisko Trekking Tights Pro -trikoot takaavat täyden joustavuuden vaelluksilla, mutta sen lisäksi niitä voi käyttää myös esimerkiksi kiipeillessä, meloessa, ratsastaessa ja polkujuostessa. Trikoiden suositushinta on 169 €. Taskut on kuitenkin Fjällrävenin Pro-trikoissa onneksi hyvin toteutettu
Ompeleet ovat siistit ja materiaalit tasalaatuisia. Rinkkaa valmistetaan kolmella selän pituudella: S, M ja L, sekä kahdella vyötärön koolla: alle 85 cm (S) sekä yli 85 cm (L). Keveys ja ulkomuoto eivät heti vakuuta, mutta lähemmässä tarkastelussa on todettava, että rinkan viimeistely on odotettua parempaa. Lantiovyö on täysin irrotettavissa. Valmistajasta ei valitettavasti paljoa tietoa löydy, joten ekologisuudesta ei voi todeta mitään. Kapasiteettia saa kasvatettua kiinnittämällä varusteita ulkopuolisiin joustonaruihin ja kiinnityspisteisiin. 3F UL:n varusteet valmistetaan Kiinassa. Testasimme hieman päälle 200 euron hintaisen 3F UL Gear Trajectory -rinkan. T E KST I JA K U VA Saana Kamula Rinkka budjettitietoiselle grammanviilaajalle 3F UL GEAR:in Trajectory-rinkka on mielenkiintoinen vaihtoehto keveyttä tavoittelevalle retkeilijälle. Irrotettava lantiovyö tekee rinkasta hetkessä esimerkiksi kaupunkirepun.. Ensivaikutelma rinkasta on kaksijakoinen. Laatutuntumaa ei voi moittia, kunhan muistaa kevytvarusteiden realiteetit: kaikki on ohuempaa ja hennompaa. Taskuja, remmejä ja vetoketjuja on niukasti. 68 RETKI syyskuu 2022 VARUSTEET 3F UL Gear TRAJECTORY TILAVUUS: 55 l PAINO: 885 g (S), 905 g (M), 930 g (L) HINTALUOKKA: 209 € V aellusvarusteiden keveys on perinteisesti kulkenut käsi kädessä korkean hankintahinnan kanssa, mutta markkinoille tulee hiljaksiin myös edullisemman hintaluokan valmistajia. VARUSTEET Rinkan päämateriaali on ohutta, mutta kestävän tuntuista. Trajectory-rinkka on kokonaisuudessaan iso yllätys. 3F UL antaa Trajectory-rinkalleen mukavan kantamuksen maksimipainoksi 18 kiloa. Selkäosan jäykistävät kaksi alumiinista, pystysuuntaista rankaa. Etuosassa on suuri, venyvä verkkotasku ja joustonaruja ulkopuolisen taakan kiinnittämiseen. Repussa on siirrettävä rintaremmi, sivutaskut vesipulloille, säädettävät olkaviilekkeet, tasapainoremmit ja taskut lantiovyössä. Painoa rinkalla on kokovalinnasta riippuen vain 885930 grammaa! Testattavana oleva rinkka oli kokoa L. Rinkka on tilavuudeltaan 55 litraa. Jos etsinnässä on ultrakevyt rinkka, on 3F UL Trajectory erittäin varteenotettava vaihtoehto. Reppuosa on päältä avattava ja säkkimäinen, ja sulkeutuu rullaamalla kuivapussin tapaan. Se vaikuttaa toimivalta ja hyvin tehdyltä, sekä suoriutuu kantolaitteena todella hyvin. Testimme mukaan paino kulkee tasapainoisesti mukana. Venyvä verkkotasku tarjoaa lisää pakkausmahdollisuuksia. Rakenteeltaan rinkka noudattelee muista kevytrinkoista tuttua kaavaa. Pakkaaminen tapahtuu siis vain yhtä kautta. Keveyttä on haettu ohuemmilla materiaaleilla sekä rakenteen yksinkertaistamisella
Vesija lumisadetta erinomaisesti kestävä duffeli sopii myös talviretkeilijän ahkioon. Avomallisessa ahkiossa ominaisuudesta ominaisuudesta on kaikkein eniten hyötyä. Kassilla on IPX7-vedenpitävyysluokitus, mikä tarkoittaa, että kassi kestää 30 minuutin upotuksen metrin syvyyteen. Kassin sisältä ei juuri osastointia löydy. Kassin päädyistä löytyvät nostokahvat, joiden avulla sitä on helppo nostella esimerkiksi kanootin kyytiin. Testasimme Transporter WP -sarjan 70-litraisen putkikassin melontaretkellä. Kassissa on YKK Aquaseal -vetoketju, joka on upotuskestävä. Pehmustetut olkahihnat asettuvat hyvin paikoilleen ja kiristyvät nätisti. Apua saa pitämällä vetoketjun pään yläpuolen kankaasta kiinni. Hihnojen yhteydessä on pehmeä, levymäinen osio, jonT E KST I JA K U VAT Benjamin Hokkanen Kanoottiretken kantoväline Osprey Transporter WP 70 on uusi vettäpitävä putkikassi perinteiseltä rinkkavalmistajalta. 69 RETKI syyskuu 2022 VARUSTEET Osprey TRANSPORTER WP 70 TILAVUUS: 70 l PAINO: 1 240 g HINTALUOKKA: 270 € O spreylta saapuu tämän syksyn aikana kauppoihin useampia vedenkestäviä kasseja ja reppuja. Testasimme ahkioonkin hyvin istuvan duffelin kanoottiretkellä. Huonosti pakattuna kassin sisältö voi tuntua ikävästi selässä. Duffelista löytyy hyvät kantokahvat nostamista varten. Olkahihnat saa keskipaikkeilta kiinni toisiinsa tarrakiinnityksellä, jolloin kassia voi kantaa myös vierellä. Pieni kippaus kanootin kanssa ei siis vaaranna mukana olevia varusteita. Transporter WP -sarjan duffeleita löytyy 70-litraisen lisäksi myös 40ja 90-litraisina. Osprey Transporter WP 70 on hyvä valinta vesillä liikkuvalle retkeilijälle. Duffeli on melontasäkkiä mielyttävämpi kantaa ja pitkän vetoketjun vetoketjun ansioista tavaroihin pääsee rullattavaa suuta helpommin käsiksi. Vahvistettu pohja ja lämpöhitsatut saumat tekevät 630 denierin vettäpitävästä nailonista voittamattoman tuntuiset. Toki syvemmässä vedessä tapahtuva haveri voi olla jo hankalampi tapaus, mikäli kassi ei ole kiinni missään. Sidontapisteitä on sijoiteltu ympäri kassia, jotta sen saa halutessaan tukevasti kiinni kulkupeliin. Sisällä on kompressiohihnat joilla ensimmäisen kerroksen varusteita saa kompressoitua hieman kasaan. Organisoinnin kannalta ajateltuna ainakin osa varusteista lienee helpointa sijoittaa jonkinlaisiin säilöihin – esimerkiksi kuivapusseihin. Kassin pitkä YKK Aquaseal -vetoketju sen sijaan on ominaisuus joka määrittää kassin vedenpitävyyden. Pintamateriaali kestää enemmänkin vesileikkejä. Duffelia voi kantaa selässään, mutta pitkien matkojen kantamiseen se ei ole paras mahdollinen. Tämä voi kuitenkin olla haastavaa silloin kun kassi on pakattu totaalisen täyteen. Vetoketju liukuu hampaita pitkin hyvin, mutta kassin avaaminen ja sulkeminen loppuun asti vaatii hieman tekniikkaa ja voimakkaamman vedon. Vettäpitävä duffeli toimii hyvin kanootissa tai ahkiossa.. Kassi vaikuttaa yhtä pätevältä kuin esimerkiksi Ortliebin vastaava. ka toisessa pinnassa on pieni verkkotasku. Ainakin kaksi pienintä sopivat kanootin lisäksi SUP-laudalle. Materiaalit tuntuvat jämäkiltä heti kättelyssä
Heti rinkan selkään nostaessa huomaa, että se on tehty suuremmillekin kuorimille. R ugged Mountain on tuttu nimi Haglöfsin housujen puolelta. Testasimme Haglöfs Rugged Mountain 60 -rinkkaa. Painopiste asettuu lähelle selkää. Rinkan sivutaskuihin ja etupuolen isompaan taskuun on valittu herkän joustokankaan sijaan sama tukeva kangas kuin muussakin rinkassa. 70 RETKI syyskuu 2022 VARUSTEET vyössä eivät ole järin paksut, mutta ovat riittävän mukavat ja tukevat. Taskujen avaaminen tapahtuu ohuesta nailonhihT E KST I JA K U VAT Benjamin Hokkanen Jämäkkä kantolaite Haglöfsin vuoristoon suunnitellun uutuusrinkkasarjan ominaisuuksista ei ole haittaa tunturissakaan. Käytetyt kierrätysmateriaalit vaikuttavat yhden yön talvivaelluksella ja tämän kesän vajaan viikon Lapin vaelluksen perusteella kestäviltä. Kuvan rinkan musta kangas on 200 denierin polyamidia ja harmaa 500 denierin. Deniereitä ei ole säästelty turhaan. Nyt kulutusta ja rajumpaakin käyttöä kestävä mallisto laajentuu rinkkojen puolelle. Jämäkät toppaukset selässä, olkaviilekkeissä ja lantioVARUSTEET. Selkäpaneelin pituus on säädettävissä. Sen kummempia tuuletuksia ei selkäpaneeliin ole sijoitettu, jolloin rinkan painopiste asettuu hyvin lähelle selkää. Rinkan pohja on vielä pykälää vahvempaa kangasta
Tämä estetiikaltaan suhteellisen riisuttu rinkka on suunniteltu vuoristo-oloihin.. Vaikka mielessä ei olisikaan kasitonnisten huiputtaminen, Rugged Mountain -rinkka on jämäkkä mutta nykyaikainen vaihtoehto Suomen oloihin vuoden ympäri. Rinkka ei kuitenkaan ole vedenpitävä. K A I K K I hihnat on mahdollista pyörittää siistille rullalle. Molemmat koot ovat saatavilla naisten mallina, jolloin nimen perästä löytyy Q-kirjain. Sadesuojaa ei rinkan mukana toimiteta, joten sellainen on hankittava erikseen. Sillä kantaa taakan kovemmissakin oloissa. Huppu irtoaa muovisolvilla ja rinkkaan kiinni jäävät osat on mahdollista irrottaa rinkasta pujottamalla. nasta tehdyistä vetimistä. Niiden käyttö on helppoa myös talvella paksumpien hanskojen kanssa. Rugged Mountain -sarjasta löytyy myös isompi 75-litrainen malli. Kiristäminen toimii yksinkertaisella työntöliikkellä. R I N K A N huppu ja sen kiristyshihnat voi pujottaa pois, jolloin kantovälineestä saa hieman ke vyemmän ja riisutumman mallisen. Tavaroihin pääsee käsiksi myös rinkan alaosan pitkän vertoketjun kautta. Rullattava suu mahdollistaa rinkan ylipakkaamisen tiettyyn pisteeseen asti. Rinkan suurin osasto rullattaan kuivapusseista tutulla tavalla auki ja kiinni. Rinkan irrotettavasta hupusta löytyy reilun kokoinen tasku. 71 RETKI syyskuu 2022 VARUSTEET Haglöfs RUGGED MOUNTAIN 60 TILAVUUS: 60 l PAINO: 1 850 g HINTALUOKKA: 240 € R I N K A N rullasuu helpottaa ylipakkaamista. Kun tavaraa on paljon, suu jää vähemmälle rullaukselle ja kun tavaraa on vähän, sen voi rullata pitkälle alas. Kaikkien hihnojen päät on myös varustettu kumilenkeillä, joiden avulla sinne tänne lepattavat hihnat saa pyöritettyä näteiksi rulliksi. Näissä malleissa lantiovyö ja olkaviilekkeet on muotoltu eri tavoin paremman istuvuuden varmistamiseksi. R I N K A N kiristykset sopivat hyvin myös käytettäväksi paksujen hanskojen kanssa esimerkiksi talvella. Tämä estetiikaltaan suhteellisen riisuttu rinkka on suunniteltu vuoristo-oloihin
Jos kuitenkin on tarkoitus vuolla urakalla, voi kannettavan hiomakiven mukaan ottaminen olla perusteltua. Tylsällä puukolla vuollut kiehiset ovat surkea näky, ja laadukkaat tiheälle kierteelle vuollut kiehiset myös syttyvät huomattavasti paremmin. Myös testiä tehdessä huomasi sen, että edullisista halpahallin puukoista sai teroitettua hyvin päteviä välineitä. Metsässä puukkoa kuitenkin käytetään myös tulien tekemisessä. Esimerkiksi viikon vaelluksella terä pysyy riittävän hyvänä. Omana periaatteenani on ollut teroittaa puukko kotona, ja jättää teroitusvälineet rinkasta pois kokonaan. Teroittajan on järkevintä siirtyä karkeammasta kivestä hienompaan. Testin hintavammassa päässä olivat japanilaiset tunnetut hiomakivimerkit Naniwa ja Morihei sekä suomalainen Wästikivi. Ruokapakettia avatessa puukon terävyydellä ei ole suurta väliä. P uukon teroittaminen jää valitettavan monilta retkeilijöiltä ajatuksen asteelle. Testin edullisin osanottaja oli alle kolme euroa maksava Pro Masterin hiomakivi. Valitettavasti kannettavat ratkaisut eivät testissä olleet kovin käteviä terän teräväksi saattamisessa, joten täydellistä yhtä ratkaisua ei ole. Ajatus vahvistui siitä, että ennen laatupuukon hankkimista on paljon järkevämpää hankkia laadukkaat teroitusvälineet. Mitä kiviä tarvitaan. Tarkoituksena oli vertailla sitä, kuinka helposti retkeilijä saa puukon teräväksi kullakin kivellä. Kivien kilpajuoksu Testiin valittiin kahdeksan erilaista hiomakiveä hinnaston kaikilta laidoilta. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että tavallisen tylsän puukon omistajan kannattaa aloittaa karkeuden 400 kivestä ja siirtyä karkeuden 1000 kiveen. Kalan ja riistan käsittelyssä veitsen terävyys korostuu entisestään. Kierteen poistoa varten on hyvä olla vielä nahkainen stroppi eli hiaT E ST I I N valittiiin hiomakiviä ja teroitusvälineitä, joita voi käyttää retkeilijän puukon teroitukseen.. Karkeuden 3000 kiveä voi käyttää hienoteroitukseen, mutta usein ”tonnikivellä” saa retkeilykäyttöön riittävän terävän puukon. Retki-lehti testasi kahdeksan teroitusvälinettä retkeilijän puukon teroitukseen. Olikin mielenkiintoista nähdä halpakiven ero hiomakiviin, joiden valmistusmenetelmiä on työstetty kuin samurain miekkaa vuosikymmenien ajan. Osa tuotteista on tarkoitettu kotona käytettäväksi, ja osa on riittävän pieniä rinkkaan pakattavaksi. Usein jää kuitenkin epähuomioon se, että hyvin teroitettu halpa puukko pesee tylsän laatupuukon 6-0. Nuotiolla käydään monesti ajatustenvaihtoa hyvistä puukoista. Testijoukon valintaa hankaloitti osaltaan se, että usein kiviä tarvitaan useampia. Testattujen teroitusvälineiden kahtiajakoisuus erottui erityisesti kannettavuudessa. 72 RETKI syyskuu 2022 HIOMAKIVET T E KST I JA K U VAT Ossi Määttä Terävää jälkeä Monet kaipaavat terävämpää puukkoa, mutta hiomakiven valinta voi olla hankalaa
Veitsiä teroitetaan, jos teroitetaan ja vasta kun terä on aivan pyöreä. Pirkkanen kertoo, että suomalainen teroituskulttuuri on ylipäätään aika laiska. 73 RETKI syyskuu 2022 HIOMAKIVET Testissä mukana Fjällkniven DC3 Loimo veitsenteroituskivi 400/1000 Marttiini Timanttiteroitin latta Morihei 500 & 1000 Naniwa Super Stone 400 & 1000 Pro Master Hiomakivi Smith’s 4" Natural Arkansas Hiomakivi Wästikivi Iso pöytäkivi Suomen veitsen teroituskulttuuri on jäljessä H A ASTAT T E L I M M E juttua varten veitsenteroituksen asiantuntijaa ja hiomakivi.fi-kaupan omistajaa Sami Pirkkasta. Suomeen ja Ruotsiin kehittynyt puukkojen massatuotanto on opettanut käyttäjät vääränlaiseen kulutuskulttuuriin: ”Ostetaan vain uusia kun puukko menee täysin tylsäksi, eihän se maksa mitään”.
Smith’sin tuotteessa on periaatteessa jalusta, mutta kiven pienen koon vuoksi myös sitä voi olla helpompi käyttää kädessä. Terästä pitäisi irrota metallia silminnähden. Hyvä tapa on värjätä terän suu (eli terävä osa) permanenttitussilla, jolloin voidaan seurata teroittamisen etenemistä. Naniwan ja Morihein kivillä sekä Wästikivellä riittää kastelu. Loimon ja Smith’sin kiven mukana tulee teline, muiden kanssa se tarvitaan erikseen. Teroittaminen käytännössä Teroittaminen vaatii hieman harjoittelua. Huolehdi, että teräkulma ei muutu, jotta teroitetaan yhtä ja samaa osaa terästä. Puukon teroittaminen on suoraviivaisempaa kuin keittiöveitsien, sillä sopivan kulman löytää puukon kanssa helpommin. Teroittamisessa kannattaa ottaa reipas ote ja terää voi rehdisti painaa kiveä vasten. Tämän jälkeen voidaan teroittaa tiheämmin puolia vaihHyvin teroitettu halpa puukko pesee tylsän laatupuukon 6-0. Kivi kannattaa kiinnittää telineeseen, mutta paremman puutteessa märkä rättikin voi pitää kiven paikallaan. Hienommalla kivellä toistetaan sama käsittely kuin karkeammalla. Marttiinin ja Fjällknivenin pieniä teroittimia on järkevämpi käyttää kädessä. M O R I H E I N kivet nousevat testin kärkeen erinomaisella teroituskyvyllä ja teroituksen hyvällä tuntumalla ja tunnelmalla.. Jos puukon teroittaminen ei tahdo onnistua, kokeile seuraavia muutoksia: × VA I H DA K A R K E A M P I K I V I. Kivet kastellaan ennen käyttöä, joskin Marttiinin ja Fjällknivenin timanttikiviä ei tarvitse kastella. × P I DÄ T E R Ä K U L M A. Kokeile teroittaa esim. Teräviä tuloksia vai tylsyyden ylistys. Stroppi myös kiillottaa terää. Terä on hyvä saada melko teräväksi karkealla kivellä ennen hienompaan siirtymistä. Naniwan ja Morihein kiviparien karkeammilla kivillä pääsee jo pelkästään kohtuullisen tyydyttävään terävyyteen. Naniwalta testissä olivat Super Stone 400ja 1000-kivet, Moriheilta 500ja 1000-kivet sekä Loimolta yhdistelmäkivi, jossa on 400ja 1000-karkeuden puoliskot. Parhaan teroitustuloksen saa aikaiseksi pyörivällä liikkeellä terän sivuilla. Teroitusvälineen vaihtaminen laadukkaampaan voi myös auttaa. 20 minuuttia. Prosessia jatketaan, kunnes hyvä terä alkaa muodostua. Lopuksi terästä poistetaan kierteet vetämällä sitä hamarapuoli edellä stroppia vasten. Useamman kiven tarpeen vuoksi testiin otettiin parivaljakot niiltä tuotemerkeiltä, joilta se oli mahdollista. × T E R O I TA K AU E M M I N. × PA I N A T E R Ä Ä E N E M M Ä N. dellen, jotta toiselle puolelle muodostuva kierre minimoitaisiin. × VA I H DA PA R E M P I VÄ L I N E. Loimon ja Promasterin kivet upotetaan veteen, ja kivien käyttö voi alkaa, kun kuplien tulo loppuu. 74 RETKI syyskuu 2022 HIOMAKIVET sin. Ovenkahvaan kiinnitetty nahkavyökin voi paremman puutteessa käydä hiasimesta, mutta lautaan kiinnitetty nahka ajaa asian paremmin, ja säästää vyön lialta ja naarmuilta. Teroitus aloitetaan karkealla kivellä. Yleiset virheet teroittamisessa T E R O I T TA M I N E N vaatii alkuun hieman harjoittelua. Terää työnnetään teräpuoli edellä esimerkiksi 50 kertaa, vaihdetaan puolta, ja toistetaan. Myös ProMasterin kivessä on kaksi eri puoliskoa, joiden karkeudesta ei anneta tarkempaa tietoa. Karkealla kivellä painetta voi antaa enemmän, hienolla kivellä ote on hennompi. Testin kärkeen nousevat Morihein, Naniwan ja Wästikiven hiomakivet, jotka ovat kärkikahinoissa melko tasaväkisiä
Tomaatin leikkaaminen ja kynnen vuoleminen on yleinen hyvä tapa kokeilla perusterävyyttä. Kiehisten vuoleminen on hyvä tapa kokeilla terävyyttä. Terävä puukko kiertää kiehisen tiheälle rullalle kuin höylä. 75 RETKI syyskuu 2022 HIOMAKIVET Kaikki kolme kiveä teroittavat hyvin ja tuntuvat miellyttäviltä. Suoraviivaisin on kolmen sormen kokeilu: laita peukalo hamaralle ja kokeile etusormella, keskisormella ja nimettömällä varovasti terää. Tuntuma onkin mainio ja veitsi teroittuu hienosti. Naniwa on ehkä maailman nimekkäin hiomakivien Terävyyden testaaminen T E R ÄV Y Y D E N testaamiseen on erilaisia tapoja. T E R ÄVÄ puukko auttaa vuolemaan kiharalle kiertyviä kiehisiä, jotka syttyvät parhaiten.. Toinen on roikkuvan tulostuspaperin leikkaaminen, joka on hyvä perustavoite puukon teroittajalle. Erot näiden välillä jäävät loppujen lopuksi kohtuullisiksi, ja kaikilla saa veitsen mukavasti teräväksi. Orivedeltä louhitusta fylliitistä valmistettu Wästikivi vaatii kumppanikseen karkeamman kiven, sillä sen karkeusaste on noin 800-1000, mikä on hieman liikaa tylsille veitsille. Jos tästä pyritään vielä terävämmäksi, voidaan kokeilla ihokarvojen leikkaamista, roikkuvan sanomalehtipaperin leikkaamista tai pöydälle seisomaan asetetun tulostuspaperin leikkaamista. WÄST I K I V I kastellaan ennen käyttöä, ja terää työnnetään kiven pintaa vasten. Tunnelma Moriheillä teroittaessa on kuin Kill Bill -elokuvasta. Morihein kivet on valmistettu jauhetusta luonnonkivestä, ja niissä haetaan teroitusnörttien keskuudessa suuriinkin summiin nousevien japanilaisten luonnonkivien tuntumaa. Lopullisessa teroittamisessa se kuitenkin toimii hyvin ja on ilo käyttää. Märissä ja kuivissa sormissa tuntuma on erilainen. Terävääkin puukkoa voi näin sormin kokeilla, ja tuntoaisti antaa usein hyvän kuvan terävyydestä. Kuten Wästikivellä, käytön aikana pinnalle muodostuva kiven ja veden liete teroittaa tehokkaasti
Seuraavana testissä tulee Loimon tuplakivi, jossa on eri puolilla eri karkeus. Kivi ei oikein tunnu irrottavan metallia, eikä tuloksia saa kovin helHiiliterästä vai rosteria. Karkeus kuitenkin haihtuu ensi käytössä, ja jäljelle jää hiomakivi, joka poistaa hyvin huonosti metallia terästä. Kärkikolmikon jälkeen onkin pieni ero seuraavana tuleviin kiviin sekä hinnassa että laadussa. Kivien käyttäminen oli suoraviivaista ja nopeaa. Terä ei kärsi kosteudesta, mistä on hyötyä kenttäolosuhteissa. KOVA H I I L I T E R ÄS Esimerkiksi UHC-teräksestä valmistetuissa puukoissa oleva materiaali on hyvin kovaa, joten sen hiomiseen tarvitaan kovia hiomakiviä. N A N I WA N hiomakivillä teroittaminen sujui tehokkaasti ja lähes äänettömästi. 2. Näissä teräksissä on vielä enemmän hiiltä kuin tavallisessa hiiliteräksestä, minkä vuoksi terä pysyy pidempään, mutta on alttiimpi lohkeamille. Pieni koko ei ole puukon kanssa kovin kätevä pöydällä pidettäväksi, mutta taskukokoisia kääntöveitsiä tällä voisi teroittaa, jos teroitusjälki olisi edes kohtuullista. Pulveriteräksen teroittaminen on hieman työläämpää, mutta terä pysyy pitkään. Teroittaminen on hitaampaa kuin hiiliteräksellä, mutta puukko pitää teränsä pidempään. H I I L I T E R ÄS Pyyhittävä huolellisesti kosteudesta käytön jälkeen, jotta ei ruostu. R U O ST U M ATO N T E R ÄS Yleisin terämateriaali ja yleisesti hyvä vaihtoehto. K I V E N koolla on merkitystä teroituksen helppouteen. P U U KO N teräs vaikuttaa sekä sen teroittuvuuteen että vuoluominaisuuksiin. posti aikaiseksi. Kivi tuntuu pakkauksesta otettuna karhealta, ja käy mielessä, josko tässä olisikin reilun karhea työkivi lohjenneiden terien, ruostuneiden kirveiden ja puutarhatyökalujen teroittamiseen. Testin pienistä tuotteista sillä kuitenkin saa terän parhaaseen kuntoon kentällä. 4. Usein on hyvä selvittää etukäteen kiven soveltuvuus pulveriteräkselle. Kuvassa Pro Masterin ja Wästikiven kokoero.. Retkeilijän puukoissa käytetyt teräkset voi jakaa karkeasti neljään kategoriaan: 1. Loimon kivellä terän saa kyllä ajan kanssa kuntoon, mutta se häviää kärkikolmikolle nopeudessa, tuntumassa ja helppoudessa. Kuten muutkin testin pienet tuotteet, jää se kärkikolmikon taakse kauas, kun pitäisi saada puukko ajan kanssa mahdollisimman terävään kuntoon kotioloissa. Hiiliteräspuukon teroittaminen on nopeampaa, ja terästä saa helpommin terävän. Timanttipuolella saakin maastossa kierteet poistettua puukosta, mutta terävyydessä ei syystä tai toisesta tunnu pääsevän aivan Marttiinin tasolle. Fjällknivenin DC3 on periaatteeltaan hieman samantapainen kuin Marttiini, sillä siinä on timanttikiveä toisella ja keraamista toisella puolella. Smith’sin hiomakivi on testin suurin pettymys. 76 RETKI syyskuu 2022 HIOMAKIVET valmistaja, eivätkä testissä olleet perussarjan Super Stone –kivet pettäneet. 3. Marttiinin Timanttiteroitin on täysin erilainen isoihin hiomakiviin verrattuna. P U LV E R I T E R ÄS Kalliit pulveriteräksestä valmistetut puukot vaativat hyvin kovan hiomakiven. Pro Masterin edullinen kivi herättää alussa toiveita. Veitset teroittuvat mukavasti ja tunnokkaasti
Kolmas arvosana annettiin teroituksen mukavuudelle. Hyvät hiomakivet ovat useimmille koko eliniän kestävä hankinta, joten monikäyttöisyydestä on etua. Terävyyttä testattiin ohessa kuvatuilla tavoilla. Ensimmäinen kriteeri oli teroituskyky, eli se miten helposti terävyyden saa aikaiseksi. M A RT T I I N I N teroitinta on helpointa käyttää pyörivin liikkein terää vasten.. Wästikiven kanssa käytettiin ensin testin karkeampia kiviä esiteroitukseen tasapuolisuuden varmistamiseksi. Testin puukot käsiteltiin aina teroittamisen jälkeen samalla nahkastropilla, ja testin kivet tasattiin ennen käyttöä samalla Suehiron 280-karkeuden tasauskivellä. Testin kannettavilla hiomavälineillä ei keittiöveitsiä ole mielekästä lähteä teroittamaan. Testissä käytettiin useita erilaisia retkeilypuukkoja, jotka oli valmistettu sekä ruostumattomasta että hiiliteräksestä. Laadukkaalla kivellä teroittaminen käy nopeammin, ja tämä otettiin myös huomioon arvostelussa. Teroituspuuhaan ryhtyy helpommin, jos teroitus on miellyttävää ja tunnokasta. Merkki Malli Teroituskyky 60% Teroitusnopeus 15% Käytön mukavuus 15% Kannettavuus 10% Yhteensä Fjällkniven DC3 2 1 2 5 2,15 Loimo Veitsenteroituskivi 400/1000 3 3 3 1 2,8 Marttiini Timanttiteroitin latta 2 2 2 3 2,1 Morihei Hishiboshi 500 & 1000 5 5 5 1 4,6 Naniwa Super Stone 400 & 1000 5 5 4 1 4,45 Pro Master Hiomakivi 2 2 2 1 1,9 Smith's 4" Natural Arkansas Hiomakivi 1 1 1 3 1,2 Wästikivi Iso pöytäkivi 5 5 4 1 4,45 FJÄ L L K N I V E N DC3 on pienenä ja kevyenä kätevä ottaa vaellukselle mukaan pientä lisäteroitusta varten. Testissä ei arvioitu pulveriteräksen teroittuvuutta, sillä nämä puukot ovat toistaiseksi melko harvinaisia retkeilijöiden rinkoissa Vaikka testissä ei varsinaisesti keittiöveitsiä huomioitu, on hyvä pitää mielessä, että laadukkailla isoilla hiomakivillä saa myös keittiöveitset iloisesti kuntoon. 77 RETKI syyskuu 2022 HIOMAKIVET Nuotiot jakoon A rvostelun tarkoituksena oli pisteyttää hiomakivet sen perusteella, minkä kiven valitsisi ensimmäisenä, jos haluaisi saada puukon teräväksi. Neljänsiä pisteitä annettiin kannettavuudesta. Tähän vaikutti myös käytettävä puukko, sillä kovempien hiiliteräspuukkojen teroittamiseen tarvitaan kovempaa ja laadukkaampaa kiveä. Kirskuttavan ja hankalan hiomakiven jättää mieluummin kaappiin. Tämän pisteytyksen painoarvo jätettiin pieneksi, sillä useimmiten kotona teroittaminen riittää
Loimo irrottaa metallia hitaammin, mutta perille päästään ajan kanssa. Tuntuma ja teroituksen ääni ovat kohtalaisia. Loimon kivi on pehmeämpi kuin testin laadukkaammat kivet, ja etenkin kovempien hiiliterästen kanssa on haasteita. Loimo upotetaan veteen, ja teroitus voi alkaa, kun kuplinta loppuu. DC3-kiveä tuli testin aikana käytettyä usealla vaelluksella. Fjällknivenin kivi on testin pienin ja kevein, ja päätyy sen ansiosta herkimmin reppuun. Ero kärkikiviin on kuitenkin selkeä. Kivi imee herkästi metallia, joten kiven puhdistus tasoituskivellä on välillä tarpeen. Loimon kaksipuoleinen kivi on hyvä karkeuksien puolesta hyvä yhdistelmä. Se on teroitusteholtaan samantyyppinen Marttiinin kanssa, joskin Marttiinista saa kahvan ansiosta paremman otteen. Kiven mukana tulee jalusta, joka on hyödyllinen. Timanttipuolen karkeus on 800 ja keraamisen puolen 1200. Sillä sai esimerkiksi tiheään kiehisiä vuolleeseen puukkoon palautettua hieman terävyyttä talvivaelluksella. + Edullinen + Kaksipuolinen – Hidas – Imee metallia Kompakti kivi vaellukselle Edullinen tuplakivi. Tässä käytössä se onkin parhaimmillaan. Teroitus on kätevin tehdä pyörivin liikkein kivellä terää hieroen. Loimo osuu testissä kohtaan, jossa se on kärkituotteita edullisempi, mutta vielä teroittamiseen hyödyllinen ruostumattoman teräksen puukoilla. Siinä on toisella puolella karkeampi 400ja toisella 1000-sarjan karkeus. + Kompakti ja kevyt vaellukselle + Kaksi puolta – Liian pieni pääteroitusvälineeksi – Timanttipuolen teroitusteho ei aivan yhtä hyvä kuin Marttiinilla LO I M O N kivi on testin selkeä nelonen. 78 RETKI syyskuu 2022 HIOMAKIVET Fjällkniven DC3 HINTALUOKKA: 20 € VALMISTUSMAA: Ruotsi PAINO: 37 g Loimo VEITSENTEROITUSKIVI 400/1000 HINTALUOKKA: 19 € VALMISTUSMAA: ei ilmoitettu PAINO: 724 g FJÄ L L K N I V E N I N pienessä hiomakivessä on toisella puolella timanttiviila ja toisella puolella keraaminen kivi. Tylsän puukon huipputerään saattaminen on paljon järkevämpää tehdä reilusti isommalla kivellä. Marttiinilla teroittaminen sujuu myös hieman nopeammin, ehkä karkeamman timanttiviilan vuoksi
Parhaiten teroitus onnistuu sekä puukkoa että teroitinta kädessä pitäen. Kahva on turhaan terästä. Hiiliteräspuukkojen osalta se onkin selkeä testivoittaja. Teroitinta käytetään puukon viistettä vasten pyörivin liikkein. Erityisesti karkea kivi on nopeampi kuin Naniwan verrokki. Käsin pidettävillä välineillä teroitusjälkeä ei saa yhtä hyväksi kuin pöydällä olevilla. Myös pehmeämpien ruostumattomasta teräksestä tehtyjen puukkojen teroittaminen onnistuu toki hyvin. + Tehokkuus + Tuntuma + Tunnelma + Erinomainen hiiliteräksen kanssa Paras kannettava teroitin Terävyyttä huipputuntumalla. Isojen hiomakivien tasolle ei ylletä, mutta maastossa kierteen poistoon ja pieneen lisäteroitukseen Marttiini soveltuu testin tuotteista parhaiten. Marttiinin timantti on riittävän karkeaa, jotta kohtalaisella vaivalla terään saadaan lisää terävyyttä. Tämä johtuu siitä, että teroituskulmaa ei saa pidettyä yhtä tarkkana, ja terän ja teroittimen välillä ei ole yhtä paljon kontaktipinta-alaa. 79 RETKI syyskuu 2022 HIOMAKIVET Marttiini TIMANTTITEROITIN LATTA HINTALUOKKA: 16 € VALMISTUSMAA: Suomi PAINO: 73 g Morihei HISHIBOSHI 500 & HISHIBOSHI 1000 HINTALUOKKA: 67 € + 67 € VALMISTUSMAA: Japani PAINO: 846 g + 775 g M A RT T I I N I N ratkaisu puukon teroittamiseen on teräslevyn päässä oleva timanttiteroitin. Morihei on erinomainen hiiliteräksen teroituksessa, ja sillä onnistuu myös hyvin kovien hiiliterästen teroittaminen. Morihein kivien pinta kannattaa hieroa auki tasoituskivellä tai pintalietteen muodostusta varten kehitetyllä pienellä nagura-kivellä, jolloin teroitus hieman nopeutuu. Teroitus sujuu nopeasti, tuntuma on hyvä ja ääni on miellyttävä. Marttiinin timanttiteroitin herättää alussa ennakkoluuloja, mutta testissä se osoittautuu kannettavista teroittimista parhaaksi. Miinusta Marttiini saa turhan suuresta painostaan. Moriheilla teroittamisessa on kaikki kohdallaan. + Testin paras kannettava teroitin + Toimii ylläpitoteroituksessa mukana – Painava kahva – Kirskunta M O R I H E I N kivissä on käytetty jauhettua luonnonkiveä, ja tuntuma onkin Wästikiven ja Naniwan kivien välimaastossa. Marttiinin kanssa on vaihdettava teroitusmenetelmää erilaiseksi
Kivet ovat lähes äänettömiä. 80 RETKI syyskuu 2022 HIOMAKIVET Naniwa SUPER STONE 400 & 1000 HINTALUOKKA: 39 € + 45 € VALMISTUSMAA: Japani PAINO: 651 g + 618 g Pro Master HIOMAKIVI HINTALUOKKA: 3 € VALMISTUSMAA: ei ilmoitettu PAINO: 318 g N A N I WA on tunnettu Professional-kivistään, joka on teroitusmaailman ehkä nimekkäin kivisarja. Käteen otettaessa kivi tuntuu karkealta, ja herää toive siitä, josko kyseessä olisi rehti duunarikivi reippaalla karkeudella. Teroittamisessa kestää Pro Masterin kivellä liian kauan, eikä se ole kovin mukavaa tuntumalta tai ääneltä. Naniwan kivistä ei muodostu hiovaa lietettä kuten Moriheillä ja Wästikivellä, mutta tällä ei tunnu olevan merkitystä lopputulokseen. + Erinomainen kokonaisuus + Laadukas ja tunnokas teroitus + Hiljainen ääni ja mukava käyttää – 400-sarjan kivi hieman pehmeä P R O Masterin hiomakivi herättää mielenkiinnon hyvin edullisella hinnallaan. Kivistä paistaa hyvä laatuvaikutelma, ja teroittaminen onnistuu vaivattomasti ja miellyttävästi. Testin Super Stone -kivet edustavat Naniwan edullisempaa keskikastia. Naniwan 400-sarjan kivi on hieman pehmeä Morihein verrokkiin verrattuna, joten teroittaminen ei ole aivan yhtä nopeaa. Jos tällä hinnalla saa käyttökelpoisen teroittimen, ei kenelläkään ole tekosyytä kulkea tylsän puukon kanssa! Pro Masterin kivi on kaksipuoleinen, mutta eri puolien karkeutta ei kerrota. Kiven kastelu riittää teroittamisen aloittamiseksi. Super Stonea voikin suositella useimpien puukkojen teroittajalle. + Hyvin edullinen + Kookkaampi kuin muut edulliset kivet – Irrottaa metallia huonosti – Kirskuttelee Laadukas ja mukava käyttää Ylivoimaisesti edullisin. Jos puukko on erityisen kovaa hiiliterästä tai pulveriterästä, ei Super Stone ole paras vaihtoehto. Kun mukaan vielä lisätään se, ettei kiven karkeuksista ole tietoa, ei kiveä voi suositella edes budjettiratkaisua etsivälle. Super Stone -kiviin jää terästä kiinni, joten tasoituskivi tulee välillä tarpeeseen pinnan tukkeutumisen estämiseksi. Karkeus kuitenkin haihtuu ensimmäisen teroituksen aikana, ja jäljelle jää kivi, joka irrottaa metallia sangen heikosti ja kirskuttelee. Se on reilusti pienempi kuin muut testin isot kivet
Smith’sin kivi irrottaa huonosti metallia, ja välillä pitää tarkastaa ohjekirjaa ja kiven pintaa, sillä mitään ei tunnu tapahtuvan. Wästikiven kanssa hiomisprosessia nopeuttaa, jos lietteen saa muodostettua pinnalle ennen teroituksen aloittamista. Kivi on leikattu luonnonkivestä, joten jokainen yksilö on omanlaisensa. Kivi on sangen kaunis ja tunnelmallinen teroittaessa. Tuotteessa on myös kansi, jonka saa käytön ajaksi kiinnitettyä lisäjalustaksi. + Jalustaksi muuntuva kotelo – Huono teroituskyky – Pieni koko WÄST I K I V I on ainutlaatuinen suomalainen kivi, jota louhitaan Oriveden Västilästä. + Hyvä teroitusjälki + Kotimainen – Vain yksi karkeus – Yksilöiden väliset erot Kotelo muuntuu jalustaksi Kotimainen laatukivi. Useimmiten kannattaa hankkia myös hieman karkeampi kivi Wästikiven kumppaniksi. Wästikiven pinnasta irtoaa kivilietettä teroittaessa, mikä nopeuttaa teroittamista. Wästikivestä voi siis saada naguraa vaihtamalla irti useampia karkeuksia. Tämä on suuri pettymys, sillä Smith’sin koteloidea ja muoto ovat hyvät. Wästikivien karkeus on noin 800-1000 yksilöstä riippuen. 81 RETKI syyskuu 2022 HIOMAKIVET Smith’s 4" NATURAL ARKANSAS HIOMAKIVI HINTALUOKKA: 20 € VALMISTUSMAA: Yhdysvallat PAINO: 75 g Wästikivi ISO PÖYTÄKIVI HINTALUOKKA: 55 € VALMISTUSMAA: Suomi PAINO: 1 084 g S M I T H’S I N kivi on yhdistetty pieneen muoviseen jalustaan. Muihin testin kiviin verrattuna Wästikivi on hyvin kova, eikä kiveen saa helposti naarmua. Tähän voi käyttää pientä nagura-kiveä. Kiven eri puoletkin voivat olla eri tavalla karkeita. Smith’sin kivi jää hieman yllättäen testin hännänhuipuksi. Melkein samalla hinnalla saa kuitenkin jo kiviä, joiden avulla puukon saa teräväksi aivan eri tavalla. Pintaan hierottavan nagura-kiven karkeudella voi muuttaa vastaavasti teroituksen karkeutta. Sillä on vaikea saada terässä tapahtumaan suuria muutoksia kierteen poistoa lukuunottamatta
Kun mannerjäätikkö suli noin 10 000 vuotta sitten, syntyi Ancylusjärvi, joka ulottui reilusti nykyistä Itämerta pidemmälle. Ne ovat silmille vaikuttava näky, mutta pirullisia käveltäviä.. Kemijoen itäpuolen vaara nousee 219 metrin kivikkoiseen korkeuteen. Kun veden pinta lopulta aleni, jäi jäljelle komeita kivipeltoja. 82 RETKI syyskuu 2022 LUONNOSTA K U VA Mikko Raatikainen/Vastavalo T E KST I Petri Laine Muinaisella rannalla Suomen korkein muinaisranta pirunpeltoineen on Vammavaara Rovaniemen ja Tervolan rajalla
Retki 9/2022 14.10.2022 Kammien kierros SYKSYINEN SAIMAA RUIJANPOLKUA PITKIN www.facebook.com/retkilehti @retkilehti Retki-lehti Outdoor Media Oy Seuraavas sa numerossa SISÄLLYS 18 Kairaan kauluksissa 66 Joustavat ja kevyet trikoot 32 Klassinen Classic 8—2022
Crafted with care to keep you comfortable and protected through the most turbulent forecasts. VKO 2022-41 683219-2208 R ET K I 8/ 20 22 Puukon terävämpi elämä Testissä hiomakivet RETKIRUOKAA KANANMUNASTA KAULUSPAIDASSA KAIRAAN Ruskaretki Torronsuolle Herajärven kierros & Isä & poika Klassinen Classic Suurtuntureiden keskellä VAELLUS LYNGENIN VUORISTOMAISEMISSA Isä & poika syksyisessä UKK:ssa Packraftseikkailu Näätämöjoella. But good kit can be. Deflecting the elements so you can enjoy every moment. Each item we make is shaped by the rain, wind, and changing temperatures. 8/2022?— 10,50 € Retki PAL. WWW.RAB.EQUIPMENT Good weather is never guaranteed