Onni on lämmin kota • Uhkaako porotalous ympäristöä. 9 /2 1 7 • 9 ,2 € Valaise polkusi! Testissä otsalamput Kirgisiassa kapuamassa Talvi! Ylä-Lapin 3 hiihtokautta Marraskuun pakkasvaellus Pyhätunturiin Vinkkejä talviretkeilyyn Vuoden revontulikuvat Monikäyttöiset toppatakit Retkeilijän puhelinsovellukset
Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. 03-4246 5354 arkisin kello 9–16 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) VUONNA 2017 ILMESTYY 10 NUMEROA, JOISTA YKSI JULKAISTAAN TUPLANUMERONA Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Benjamin Hokkanen Liisa Lundell Jyrki Puupponen Eerikki Rundgren TILAAJAPALVELU tilaajapalvelu@outdoormedia.. PÄÄTOIMITTAJA Petri Laine petri.laine@retkilehti.. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. alv. 19. VAKITUISET AVUSTAJAT Joel Ahola Mikko Hieta Tuija Kauppinen Aksana Kurola Maija Arosuo Mikko Lamminpää Joppe Ranta Poppis Suomela Marika Varpenius etunimi.sukunimi@retkilehti.. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. JULKAISIJA Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@retkilehti.. Onko poroja liikaa. p. ISSN 1456-8837 www.retkilehti.. PAINO Reusner, Tallinna KANNEN KUVA Eerikki Rundgren, Urho Kekkosen kansallispuisto Näin nautit kotaNäin nautit kotaretkeilystä retkeilystä K U V A Pa ul iin a To iv an en Vuoden retkikohde Vuoden retkikohde -palkinto hyödyt-palkinto hyödyttää retkeilijöitä tää retkeilijöitä Onko poroja liikaa. Y-tunnus 1441340-4 TOIMITUSJOHTAJA, ILMOITUSMYYNTI Veikka Gustafsson p. 14 Retki_02-03-Sisalto_PL.indd 2 6.10.2017 12.11.13. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. alv. vuosikerta 30 KARTAT Retkeilymedia Ahola/Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos K U V A Jy rk i P uu pp on en 22 K U V A Ja rk ko K ui ri TAITTO Tenhelp Oy/Tenho Järvinen aineistot@retkilehti.
Taidot Kotaretkeily 22 Lämmin kota sopii talviretkeilyyn. Lappi Kivipää 38 Kolme erilaista hiihtoretkeä Kivipäälle. Varusteet Marmot Featherless 67 Untuvan tuntua uudella keinotäytteellä. MIELIPITEET Pääkirjoitus 4 Taukopaikka 34 Kirgisian kiviset polut Otsalamput K U V A Li is a Lu nd el l 48 Retkelle oli lunta tai ei! K U V A A ra s Ja rj is K U V A M ik ko H ie ta Tutustu näihin www.facebook.com/retkilehti Twitter: @retkilehti Instagram: @retkilehti Kuuravaellus marraskuussa 58 72 Ot Retki_02-03-Sisalto_PL.indd 3 Retki_02-03-Sisalto_PL.indd 3 6.10.2017 12.10.52 6.10.2017 12.10.52. 9/2017 marraskuu 42 K U V A T M ik ko H ie ta AJANKOHTAISET Uutiset 6 Vuoden revontulikuva Valotaidetta Saanalle Pesupussi mikromuovin keräämiseen Etsimessä Porotalous 14 Onko poroja liikaa herkässä tunturimaastossa. Vinkit Mobiilisovellukset 20 Puhelimen sovelluksista apua retkille. Eurooppa Wartburg 54 Kulttuurimatkailua ja vanhoja metsiä. VARUSTEET Varusteet Sarkatakki 66 Sastan Roihu-takki on moderni villavaate. Varustekatsaus Toppatakit 68 Kevyet toppatakit ovat monikäyttöisiä. Kotimaa Vuoden retkikohde 30 Vuoden retkikohde -palkinnosta paljon iloa. Aasia Kirgisia 58 Kirgisiassa luontomatkailu on vielä nuorta. Lappi Marraskuun kuuraretki 42 Pakkasvaellusta Pyhä-Luoston kansallispuistossa. Luonnossa Kekri 37 Vuoden tärkein juhla. Testi Otsalamput 72 Kirkas kaveri pimeille poluille. Kotimaa Talviretkeilyä 48 Talviretkeilyn lyhyt oppimäärä
Samalla on syytä toivoa, että talviretkeilyä aloittelevat ymmärtävät sen vaativuuden. Toimiiko keitin kylmässä. Pakkasella ja pimeässä virheet kostautuvat eri tavalla kuin sulan maan aikana. Osaanko käyttää GPS-laitettani. Jos autiotupaa ei löydy, osaanko nukkua ulkona. Ennen talviretkelle lähtemistä kannattaa visua lisoida retken vaiheet ja mahdolliset ongelmatilanteet. Heillä on kokemusta vaihtelevista olosuhteista, luonnonvoimien ja luonnon kunnioitusta ja oikeanlaiset varusteet. Tarkoitus ei ole pelotella ketään, vaan toivon ettei tulevana talvena viranomaisten tarvitse lähteä etsimään yhtään retkeilijää talviluonnosta. Kynnys avun pyytämiseen on selvästi laskenut. Riittääkö henkinen kanttini, jos eksyn. En nukkunut kovin hyvin, kun kuuntelin pakkasyön ihmeellisiä ääniä viereisen järven jäällä, mutta seuraavana aamuna olin onnellinen. Muistan aina oman ensimmäisen telttayöni 20 asteen pakkasessa. Retki_04-05-Paakirjoitus_PL.indd 4 Retki_04-05-Paakirjoitus_PL.indd 4 9.10.2017 9.48.21 9.10.2017 9.48.21. Riittääkö fyysinen kuntoni, jos päivän aikana tuleekin 20 kilometriä lisää hiihdettävää. Retkeilyn suosio on kovassa kasvussa ja hyvä niin. Talvella erämaahan lähtevät yleensä ne, jotka jo tietävät mitä tehdä. He myös ymmärtävät milloin tilanne on niin vaikea, että kannattaa kääntyä ja hiihtää omia latuja takaisin. Talviretkeilynkin oppii, kunhan antaa sille aikaa. Talviretkeilykursseilta saa ammattimaista opastusta ja kokeneet kaverit osaavat antaa kullanarvoisia vinkkejä. × Petri Laine petri.laine@retkilehti.. marraskuu 2017 4 PÄÄKIRJOITUS Talvi on tulossa P E T R I LA IN E K uluneena vuotena ovat pelastustyöntekijät auttaneet eksyneitä retkeilijöitä, loukkaantuneita vaeltajia ja myös ihmisiä, jotka kokevat olevansa liian väsyneitä jatkamaan kävelyä luonnossa. Saanko tulet tehtyä räntäsateessa. Myös talviretkeilyn suosion soisi kasvavan, sillä talvella voi nähdä aivan toisenlaisen luonnon ja omaa rauhaa on helpompi löytää. Ennen talviretkelle lähtemistä kannattaa visua lisoida retken vaiheet ja mahdolliset ongelmatilanteet. Myös varusteet on syytä käydä läpi kriittisesti. Talviretkeilyn voi aloittaa lähiluonnosta, josta pääsee helposti kotiin. Vuosia etsintäpartioissa mukana olleiden ihmisten mukaan tehtävät ovat lisääntyneet, kun metsiin ja tunturiin lähdetään vuodenaikaan sopimattomien varusteiden kanssa ja erityisesti siksi, että ihmisten selviytymistaidot ovat kateissa. Pitääkö makuupussini lämpimänä, jos pakkasta on 35 astetta
Suorituksiaan varten Peltsiä on jo noin vuoden ajan valmentanut kestävyysurheiluvalmentaja Simo-Viljami Ojanen. Parin päivän melomisen jälkeen alkoi ilmetä ongelmia. Peltsille ainakin ensimmäinen suoritus oli luontokokemus: “Matkalla Hankoon näin paljon valkohäntäpeuroja, supikoiria, kettuja ja jäniksiä sekä muutaman hirven. Olin ihan varma, että tästä ei tule mitään”, Peltsi sanoo. S unnuntaina 22.10. Vaellukselle Peltsi lähtee mahdollisesti kuitenkin Venäjän puolelle. Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 6 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 6 9.10.2017 10.33.35 9.10.2017 10.33.35. Kun kävelee maantien laitaa, niin paljonhan siinä näkee!” Seuraavana suorituksena Peltsillä on vuorossa 130 kilometrin polkujuoksumatka marraskuussa. Seuraavaa suoritusta odottaen Vaikka ohjelma keskittyy fyysisesti haastaviin suorituksiin, on luvassa uusia paikkoja ja paljon luontoa. Sosiaalisesta mediasta reissua seuranneet tietävät, ettei ensimmäinen haaste mennyt suunnitelmien mukaan. “Tiedän jo nyt ihmisiä, jotka ovat intoutuneet tästä”, Peltsi kertoo. Katsojien haastaminen tapahtuu jo valmistautumisen puolella. “Tällä hetkellä minulla on valtava into lähteä Pohjois-Karjalaan räntäsateeseen juoksemaan”, Peltsi sanoo seuraava haaste mielessään. Tämän seurauksena melonta-asennossa jalkani puutui. Melontareissuun valmistauduttiin muun muassa yhteistreenillä Helsingissä Oopperatalon puistossa. Mitä parempi luontokokemus ohjelma on katsojalle, sen parempi”, Peltsi sanoo. × PELTSI oli ennen haastetta melonut jonkun verran, mutta enemmän melontaa hän on harjoitellut vasta tänä kesänä ostettuaan oman kajakin. Vuoden aikana kertyvissä suorituksissa Peltsi laittaa oman kuntonsa ja kestävyytensä koetukselle, ja haastaa myös katsojan tekemään saman. Ohjelman tarkoitus ei ole vain haastaa Peltsiä omaa kuntoa ja kestävyyttä kysyviin suorituksiin. Oulangan kansallispuiston naapurissa, rajan tuolla puolen sijaitseva Paanajärven kansallispuisto tarjoaa koskematonta metsää, joka haastaa Peltsin erätaidot. marraskuu 2017 6 UUTISET TEKSTI Benjamin Hokkanen KUVA Jussi Nahkuri Peltsi haastaa itsensä uudessa ohjelmassaan Mikko “Peltsi” Peltolalla on edessään rankka vuosi kestävyyttä koettelevien suoritusten parissa. Peltsi harjoitteli viime kesänä melontaa, joka oli miehelle lajeista vierain. “Ohjelman tehtävä on myös näyttää kauniita maisemia. Lääkäri sanoi, että jos hermopinnettä tieten tahtoen rääkkää, se voi pahentua. Maastopyöräilyä, hiihtoa ja juoksua on tahkottu alle. Matkaa tehtiin jalkapelillä. Itsensä ylittämistä ja inspiraatiota Ohjelman muissa jaksoissa Peltsi koettelee rajojaan muun muassa pitkällä polkujuoksumatkalla, hiihtäen ja vaeltaen. “Olin todella romuna kun olin kävellyt 45 kilometriä ja seuraavana päivänä piti jatkaa kävelyä. Yle Areenassa ja Yle TV2:ssa starttaavan Peltsin kova vuosi -ohjelman ensimmäisessä jaksossa tavoite on meloa 150 kilometrin matka Helsingistä Hankoon. Matka Hankoon jatkui suunnitellusta poiketen, mutta selvää oli, että perille asti mentäisiin. “Joku hermonippu, joka on tuolla pakaralihaksen alla, sai ilmeisesti siipeensä. Jaksoissa pyöritään pääosin Suomen maisemissa. Alla olleet puolustusvoimilta lainattu polkupyörä, märät juoksukengät ja kuvaajan jostain taikomat rullaluistimet siivittivät melomalla aloitetun matkan lopulta maaliin. Ajattelin, että tämähän on hyvin selkeää: et suosittele melontaa, nyt sitten tehdään jotain muuta”, Peltsi kertoo
Valovirta max. Voittajan yksimielisesti valinneen raadin mielestä voittajakuva on hyvin rakennettu ja toteutettu. 350 lumenia ja valonkantama max. Syksyistä lämpöä ja aitoa tunnelmaa huokuva revontulikuva on otettu Saariselän Kiilopäällä 8. 7 marraskuu 2017 ACTIK CORE Todellinen hybridi Uuden Hybrid CONCEPTin ansiosta tämä otsavalaisin toimii USB-ladattavan CORE-akun lisäksi myös paristoilla. Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 7 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 7 9.10.2017 10.33.38 9.10.2017 10.33.38. syyskuuta. Valaisimen takuu 5 vuotta. www.petzl.com Maahantuonti: Vandernet Oy | vandernet.com | vandernet@vandernet.com | 020 7418 330 Vuoden revontulikuva VUODEN REVONTULIKUVA 2017 -valokuvakilpailun voitti Risto Leskinen. Pääosassa on revontulien kokeminen ja tunnelma on syksyisen lämmin. Vuoden Revontulikuva 2017 -kilpailun voittajakuvat ovat yleisön nähtävillä Arktikumin tiedekeskuksessa Rovaniemellä. 95 metriä
Siinä Meren aarteet -teos auttaa. TEKSTI Petri Laine Meren aarteet. 1980 luvun alkupuolella kes Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 8 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 8 9.10.2017 10.33.40 9.10.2017 10.33.40. Kilpisjärvellä järjestetään samaan aikaan Enontekiön kunnan sekä lukuisten yrittäjien ja yhdistysten toteuttamana tervetuliaistapahtuma jääja lumiveistosteoksineen Kilpishallin piha-alueella 4.12. Tapahtumassa Saana valaistaan kokonaan valotaiteilija Kari Kolan suunnittelemana ja toteuttamana. marraskuu 2017 8 UUTISET LUMINOUS FINLAND SAANA on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden valotaidetapahtuma Kilpisjärvellä. Kun suolapitoisuus taas väheni, katosivat turskatkin. Se todella tarjoaa löytöretkiä vedenalaiseen luontoon, jossa voi nähdä punaisena hehkuvia kasveja, uteliaita ahvenparvia tai pieniä raadonsyöjiä, kilkkejä. Olin todistamassa turskakannan elpymistä suolapulssin levitettyä suolaisempaa vettä myös Itämeren pohjoisempiin osiin. Hallituksen kärkihankkeessa Metsähallitus kehittää suosittuja Luontoon.. Saanan valaisu alkaa 4.12. Metsähallitus myös tuottaa luontomatkailun markkinointia edistävää digitaalista aineistoa. Valotaidetta Saanalla KIRJA OLIN 1980-luvun alkupuolella kesätöissä Ahvenanmerellä. Lista kohteista, joita esitetään parannettavaksi hallituksen kärkihankerahoituksella: Saaristomeren, Sipoonkorven, Kolin, Syötteen, Rokuan, Oulangan, Pyhä-Luoston, Pallas-Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistot sekä Ruunaan, Iso-Syötteen, Kylmäluoman, Napapiirin ja Inarin retkeilyalueet. Tarkoitus on lisätä kohteiden ympärivuotista käyttöä sekä reittien helppoutta. Kirja on ensimmäinen kattava tietoteos Suomen vedenalaisesta meriluonnosta ja pohjautuu yli 10 vuotta kestäneeseen kartoitustyöhön. Valotaideteoksen valaisu päättyy 5.12. klo 24.00. Näin meidän kotimertamme usein luonnehditaan. Tarkoitus on parantaa vuosina 2018 ja 2019 luontoon tukeutuvia digitaalisia viestintäpalveluja, kehittää luontomatkailun markkinointia sekä parantaa maastopalveluja suosituilla luontokohteilla. päivän valoisan hetken aikana ja tulee näkyviin hämärän tullen eli noin klo 14 jälkeen. Kolmantena kohteena budjettiesityksessä on Oulujärven Ärjänsaaren kehittäminen luontomatkailuja virkistyskäyttöön. Osana muuta matkailuteollisuutta luontomatkailun kehittäminen tukee Suomen kilpailukykyä”, sanoo Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Timo Tanninen. Lisää rahaa retkeilypalveluihin Hallituksen kärkihankkeeseen sisältyy myös 19 kansallispuiston, retkeilyalueen tai muun merkittävän luontokohteen reittien ja muiden palvelujen kehittäminen. -palveluja matkailijoita ja lähivirkistyjiä paremmin palveleviksi. Se tukee sekä valtakunnallisen että alueellisen matkailusektorin liiketoimintaa ja lisää luontomatkailun elinvoimaisuutta. Jälkimmäinen palvelee sekä kotimaisia että kansainvälisiä kokemattomampia retkeilijöitä sekä esteettömiä palveluja tarvitsevia vierailijoita. ja Retkikartta.. Itämeri on herkkä meri ja se on maailman saastunein meri. Tästä huolimatta se jaksaa tarjota kauneutta ja yllätyksiä sille, joka siihen kunnolla tutustuu. Tämä puolestaan lisää luontopalvelumatkailujen ekologisuutta ja kustannustehokkuutta. Sama aineisto palvelee myös lähivirkistyjiä houkutellen uusia kohderyhmiä luontoon. Löytöretki Suomen vedenalaiseen meriluontoon. Turskasaaliit olivat kuitenkin lyhytaikainen ilo. Gaudeamus 2017. Vapaa-aikana kalastelimme veneestä ja ennätyssaaliini oli kolme turskaa. Ensi vuoden budjettiesitykseen sisältyy myös ehdotus Saanan portaiden rakentamiseksi, millä on suuri merkitys alueen luontomatkailulle ja asiakasturvallisuudelle, sekä Kolin luontokeskuksen maalämpöjärjestelmän rakentamiseksi osana Kolin hotellin lämmitysjärjestelmän uudistamista. ”Hallituksen esityksellä on toteutuessaan huomattava merkitys maakuntien kehittymiselle sekä kansalaisten virkistäytymismahdollisuuksille. Värikäs ja elävä Itämeri HALLITUKSEN esitys vuoden 2018 budjetiksi parantaa toteutuessaan merkittävästi luontomatkailun kehittymistä sekä kansallispuistojen ja eräiden muiden merkittävien luontokohteiden palveluja. Yhdellä kertaa ylös vedettynä. klo 16
Kohteiden arvioinnissa raati painottaa geologisten arvojen lisäksi kohteen saavutettavuutta, palveluita ja monipuolisuutta. GoSnow-alueelta löytyy perinteisiä talvilajeja, GoBike tuo esille muun muassa talvipyöräilyä ja GoExperience-osastolla voi tutustua eri aktiviteetteihin kuten kiipeilyyn ja varjoliitoon. Helsingin Messukeskuksessa ULVANG RAV Nyt saatavilla urheiluja retkeilykaupoista kautta maan! Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 9 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 9 9.10.2017 10.33.42 9.10.2017 10.33.42. / vuodenretkikohde. TÄMÄNKERTAISEN kilpailun teemana on geologiset kohteet. Kilpailussa haetaan luontoretkeilykohdetta, jossa voi tutustua merkityltä reitiltä käsin alueella sijaitsevaan ainutlaatuiseen ja merkittävään luonnonmuodostelmaan, kuten harjuun, kanjoniin, putoukseen tai hiidenkirnuun. Ehdotuksia Suomen parhaaksi retkikohteeksi voivat jättää kaikki retkeilystä ja ulkoilusta kiinnostuneet osoitteessa www.goexpo.. Lisäksi alueella tulee olla ympärivuotisia retkeilypalveluita. nalistia. Voittaja valitaan 10 . GoExpo Winter 3.-5.11. Skiexpon kävijämäärät olivat viime vuosina laskeneet ja sekä tapahtuman järjestänyt Messukeskus että messujen näytteilleasettajat kaipasivat muutosta. nalistin joukosta netissä järjestettävällä yleisöäänestyksellä ja palkitaan Suomen Messusäätiön myöntämällä 5 000 euron stipendillä sekä osastolla ensi kevään GoExpo-messuille, jotka järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 2.–4.3.2018. Retkeilyalan ammattilaisista koostuva raati valitsee ehdokkaiden joukosta kymmenen . Jokainen voi ehdottaa useampaakin retkikohdetta. Retki-lehden osasto löytyy GoSnow-alueelta. Uusi GoExpo Winter –tapahtuma haluaakin kattaa kaikki lajit, joita ulkona voi harrastaa, oli sitten lunta tai ei. Vuoden retkikohde 2018 -kilpailu käynnistyy GoExpo Winter vie talveen GOEXPO WINTER on uusi talviulkoilulajien tapahtuma, joka korvaa perinteisen Skiexpon. GoExpo Winter jakautuu teemoitettuihin alueisiin: GoSnow, GoBike, GoIce, GoFeelgood ja GoExperience. Ehdokasasettelu päättyy sunnuntaina 19.11.2017. Etelä-Suomen vähälumisten talvien myötä on lasketteluja hiihtokausi lyhentynyt ja samalla suksien myynti romahtanut. Mukana on myös lumikenkäilyä, kelkkailua, luistelua sekä talvella nykyisin harrastettavia kesälajeja kuten juoksua ja pyöräilyä
Pussin saumoihin kertyvä mikromuovi tulee poistaa pesun jälkeen pussista asianmukaisesti. Pituutta sillä on 130 senttimetriä ja leveyttä keskimäärin puoli metriä. Pussi pysäyttää jopa 99 % muutoin veteen päätyvistä hienoista muovikuiduista. Neulonta tehdään Suomessa. Fleece valmistetaan Etelä-Amerikassa tuotetusta luomumerinovillasta, joka kehrätään Saksassa. eece-vaatteen pesemisestä voi irrota pesuveteen jopa 250 000 mikroskooppisen kokoista muovikuitua. RUSKOVILLAN toimitusjohtaja Ossi Näkki tehtaanmyymälässä Artjärvellä. Erään tutkimuksen mukaan yksittäisen . Uusi pesupussi fleecelle Kamu-ahkio MASI Kamu-ahkio on kookas pulkka, jolla voi kuljettaa tavaroita lumella ja jäällä. Pinta on kevyesti harjattu. Guppyfriend on berliiniläisen STOP! MICRO WASTE -järjestön valmistama tuote. Guppyfriendin tiukka rakenne ei päästä hienoja muovikuituja pesuveden mukaan. Masi sopii esimerkiksi kalastustarvikkeiden tai takkapuiden kuljettamiseen. Suurin mikromuovin lähde ympäristössä on kuitenkin liikenne. Mikromuovia löydettiin tänä vuonna maailman laajuisessa tutkimuksessa 83 prosentista kaikista hanavesinäytteistä. eece-puseroita, jotka sopivat välikerrokseksi tai pidettäväksi sellaisenaan. Kesäkuussa Haglöfsin markkinoille tuoma pesupussi vastaa suoraan viimeaikoina paljon puhuttaneeseen mikromuoviongelmaan. Kotimainen Ruskovilla valmistaa luomulaatuisesta merinovillasta . Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 10 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 10 9.10.2017 10.33.42 9.10.2017 10.33.42. Hieno merinovilla tuntuu erittäin pehmeältä mutta ei ole yhtä kestävää kuin teknisistä materiaaleista valmistetut vaatteet. Villaa ei käsitellä mitenkään, joten mahdolliset vaatekomerossa viihtyvät koit pitää karkottaa esimerkiksi liima-ansan avulla. Ahkio on valmistettu pakkasenja iskunkestävästä HD-polyeteenimuovista. 10 UUTUUKSIA marraskuu 2017 FLEECE-kankaille tarkoitettu Guppyfriend-pesupussi vähentää huomattavasti vesistöihin päätyvän mikromuovin määrää. Puserossa on vetoketju ja sivuilla vetoketjulliset taskut. Masi on kotimainen Avainlippu-tuote. Guppyfriend-pesupussia voi ostaa Haglöfsiltä. Lampaat mikromuovia vähentämässä JOS haluaa pukea päälleen lämmittävän välikerroksen, josta varmuudella ei irtoa mikromuovia ympäristöön, on villa paras vaihtoehto
Välillä saarelle laskeutui syvä hiljaisuus, ei edes tuullut, muuten kuului vain lintujen ja tippuvien lehtien ääniä. 11 marraskuu 2017 OMA RETKIKUVA Vätsäri Aloitimme patikoinnin Vätsärin erämaahan 4.10. Kerro missä ja milloin kuva on otettu, mitä kuvassa tapahtuu ja mitä erityistä tilanteeseen liittyy. Koko reissun paistoi aurinko ja öisin sai ihastella revontulien tanssia leirinuotiolla Sami Laukkanen Purtosaari ”Maata näkyvissä tai sitten ei” on otettu aamulla hetki Purtosaaresta lähdön jälkeen, Pohjois-Kallavedellä. Norjan puolelta ja kävimmä seuraavissa paikoissa: Aslakinlentämäjärvi, Mellalompolo, Kivilompolo, Surnujärvi. Merta edemmäs ei ollut tarve lähteä löytääkseen tämän rauhallisen sopukan, Kuopion torille on matkaa vain noin 6 km. Tuija Junnilainen Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 11 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 11 9.10.2017 10.33.44 9.10.2017 10.33.44. . Parhaat kuvat palkitaan klassisella SIGG 0,6 L –juomapullolla. Retki oli erityisen erityinen minulle, vietin ensi kertaa yksin yön ulkona saaressa, nukuin teltassa ainakin ziljoonan tähden alla. Oma retkikuva LÄHETÄ oma retkikuvasi sähköpostilla osoitteeseen toimitus@retkilehti.. Aurinkoisen päivän ja tähtikirkkaan yön jälkeen järvelle oli noussut sakea sumu. Mieleenpainuvin paikka oli ehdottomasti Mellalompolon hiekkarannat ja koivikkosatumetsät
marraskuu 2017 12 JUURET ”N äyttelyn idea oli tuoda esille eri elinkeinojen harjoittajia eri puolilta Saamenmaata ja näyttää heitä arjen askareissa. Lisäksi halusimme tuoda esille perheiden elämää ja lapsia”, näyttelyn koordinaattori ja utsjoensaamelainen Anni Guttorm kertoo. Ammatit muuttuvat Perinteisessä saamelaisperheessä työt oli jaettu miehen ja naisen töihin. PIKKUTYTÖN kissoineen Tenojoen jäällä kuvasi Rita Berggren. K U V A C. Poikkeuksetta kuvatuilla on yllään saamenpuku, joka oli vielä päivittäisessä käytössä viime vuosisadan alussa. Nuoret pukevat sen usein myös esimerkiksi festareille. Lastenlasten kasvattaminen tarinoiden kautta kuului heidän rooliinsa. Toimeentulo saatiin tyypillisesti moMáttut-näyttely vie saamelaisten juurille Kesän aikana Inarin Siidassa päästiin kurkistamaan saamelaisten perhealbumeihin. 1900-luvun alkupuolen valokuvia oli kerätty Máttut – Juuret -näyttelyksi. Muita vaatteita ei edes ollut. Hän toimi Outakosken kylän SPR:n sairasmajan terveyssisarena ja kätilönä 1950-60-luvuilla. Edelleen pätee sääntö, että sinkkujen asuissa on pyöreät napit, TEKSTI Maija Arosuo KUVAT Siida naimisissa olevilla neliönmalliset. Nauhojakin voidaan ostaa valmiina, joten vaate elää ajassa. Kysyimme amanuenssi Anni Guttormilta, miten saamelaisten elämä on kuvien ajoista muuttunut. Esimerkiksi kolttasaamelaisen naisen päähine kertoi, oliko kyseessä tyttö, vaimo vai leski. Sisarukset voivat kuitenkin periä puvun toisiltaan. ”Nykyisin saamenpuku on pääasiassa juhla-asu, mutta silloin se kyllä on kaikilla päällä. Vanhukset olivat perheen arvostettuja tietäjiä ja ohjaajia. Miehet hoitivat kalastuksen ja poronhoidon sekä kovasta materiaalista, kuten puusta ja luusta, tehtävät käsityöt. Saamenpuvuissa voidaan nykyään käyttää kaikkia materiaaleja ja mallit noudattelevat muotivirtauksia. G ib so n Retki_12-13-Juuret_PL.indd 12 Retki_12-13-Juuret_PL.indd 12 6.10.2017 14.14.34 6.10.2017 14.14.34. Pukujen ulkoasu vaihteli paikkakunnittain, mutta myös siviilisäädyn mukaan. Berggrenin maailmaan auttamista lapsista on jäänyt paljon valokuvia hänen jälkeensä. Ja jos kolttatytön lakin nauhoissa on solmu, niin tietää, että tytöllä on kosija”, Guttorm kertoo. Jokaiselle saamelaiselle ommellaan edelleen oma puku, joten kahta samanlaista ei löydy. Saamenpuku elää Vaikka kuvat ovat mustavalkoisia, kiinnittyy huomio heti vaatteisiin. Paikalle hän saapui hevosella tai kävellen, sillä tietä kylään ei ollut. Naisen tuli hoitaa kodin askareet ja lapset sekä pehmeät käsityöt. NÄYTTELYN koordinoinut Anni Guttorm on itse kasvanut Utsjoella saamelais-suomalaisessa perheessä. Sukupuolten välillä vallitsi tasa-arvo
Retki_12-13-Juuret_PL.indd 13 Retki_12-13-Juuret_PL.indd 13 6.10.2017 14.14.35 6.10.2017 14.14.35. Kalastus on yleensä korkeintaan sivuelinkeino, samoin keräily. Ranttila oli inarilainen saamenkäsityön taitaja. Ei voi sanoa paljonko sukuhaaroja on, ristiin ne menevät”, Guttorm miettii. × VÄTSÄRIN poroerotuksessa Inarissa eri perheiden porot erotetaan toisistaan ja teurasporot valitaan. Kuva Tyyne Hellénin kokoelmasta. Tyyne Hellénin kokoelma. Saamen eri kieliä äidinkielenään Suomessa puhuu noin 2600 henkilöä. KAARINA RANTTILA, myöhemmin Jomppanen, Inarijokivarressa 1939. Siitä toivoisin että ihmiset tulisivat tänne nauttimaan. Saamelaiset ovat EU:n ainoa tunnustettu alkuperäiskansa, jonka kulttuuriin matkailijat voisivat tutustua kulttuuritapahtumien, elokuvien tai musiikkifestivaalien kautta. Lisäksi meillä on toimivia porotiloja, joiden aitoon elämään matkailijat voisivat tutustua ”, Guttorm visioi. Kulttuuri säilyy kielessä ja mielessä Näyttelyn kuvien saamelaisperheet elävät yhä synnyinseuduillaan. 13 marraskuu 2017 nesta eri elinkeinosta, kuten pitämällä pientä määrää poroja, kalastamalla, keräilemällä ja metsästämällä. Hän oppi perinteiset käsityötaidot äidiltään, mutta uskalsi kokeilla uusia asioita. ”Saamelaiskulttuuriin kuuluu luonnon, sen hiljaisuuden ja puhtauden, arvostaminen. ENONTEKIÖN poroperheen mummo, Inga Labba, polttelee piippua. Kyllä se on minulle eniten mielentila. Kuva Erkki Rautialan kokoelmasta. Matkailu on yksi suurimmista elättäjistä. LABBAN perhe saamelaispuvuissaan Enontekiöllä 1940-luvulla. Guttorm toivoo, että matkailua kehitettäisiin saamelaisten nykyisyyttä arvostaen. Itse hän kokee olevansa molempia. Koulunsa hän on käynyt pohjoissaamen kielellä, mikä on nykyisin mahdollista saamenkielisissä kunnissa eli Enontekiöllä, Inarissa, Sodankylässä ja Utsjoella. Erotus kestää useita päiviä sääoloista ja porojen määrästä riippuen. Tärkeää on tietysti kieli ja sen sisältämä erikoissanasto”, miettii Guttorm, jonka äiti on suomalainen ja isä saamelainen. Myöhemmin hän toimi Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa opettajana. ”Toiset suvut ovat sekoittuneet Norjan tai Ruotsin saamelaisiin, kolttasaamelaiset Venäjän. ”Tuota olen paljon miettinyt. Tänä päivänä suurin osa saamelaisista elää muista kuin perinteisistä elinkeinoista, vaikka poronhoito on pääelinkeino vielä joillekin. Mutta jos ammatti on vaikka IT-alalla, mikä ylläpitää saamelaista identiteettiä. Vanhemmilta saatu perinnetieto ja taito, joka säilyy ainakin mielessä mukana. Moneen sukuun on sekoittunut myös suomalaisia ja osa suvusta on tietysti muuttanut muualle. Perinteisten ammattien harjoittajille saamelaisuus on elämäntapa. Kuvassa äiti Elli-Maria ja isä Nils Bruno, jonka sylissä poika Juhan-Tuomma ja edessä tytär InkerMaria. Nykyisessä porotalousperheessä kaikki perheenjäsenet osallistuvat kaikkiin töihin
Jutausmatka saattoi olla pituudeltaan yhteen suuntaan jopa 400 kilometriä. Se on myös vahvasti luonnosta riippuvainen ammatti, sillä poro on omavarainen eläin, joka etsii ja löytää sapuskansa itse luonnosta. Talvella ne hankkivat ravintonsa metsäseutujen jäkäliköiltä, kesälaitumet sijaitsivat ylhäällä tunturinummilla tai Jäämeren heinäisillä rannoilla ja saarilla. Suurin osa poron ravinnosta kasvaa metsissä, erityisesti jäkälät. Se kattaa Lapin maakunnan Kemi-Tornion aluetta lukuun ottamatta ja siihen kuuluvat myös pohjoisosat PohjoisPohjanmaan ja Kainuun maakunnista. Porotalous ympäristöuhka vai ratkaisu ilmastonmuutokseen. Samanaikaisesti tutkimukset osoittavat, että porotalous hillitsee ilmastonmuutosta. Poronhoito on vanhin uusitutuvien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustava elinkeino Pohjois-Suomessa. Syksyllä porot kerääntyvät kangasmaille ja metsiin syömään sieniä, joilla ne keräävät massaa. Hyvä sienisato näkyy teuraspainossa. Porotalous on Suomen vanhin uusiutuvien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuva elinkeino, jota on viime vuosina kritisoitu ylilaiduntamisesta ja luonnon kuluttamisesta. Vaikka porot hyödyntävät yli 350 ravintokasvia, mustaherukanlehdet eivät ole pohjoisissa oloissa viihtyville poroille se luontevin valinta. Hyvin pärjäsivät luonnossa koko vuoden”, Pyhä-Kallion paliskunnan alueella sijaitsevan Korvakummunporotilan entinen isäntä Aaro Piippolainen toteaa käynnistäessään porojen talviruokintaan metsään suuntaavaa moottorikelkkaansa. Poronhoito perustuu edelleen luonnonlaitumiin ja luonnon kiertokulkuun sekä poron vapaaseen laidunoikeuteen. Poronhoitoalueeksi luetaan 36 prosenttia Suomen pinta-alasta eli 122 936 neliökilometriä. “Ei niitä ennen tarvinnut ruokkia talvisinkaan. Porojen lisäruokinta on välttämätöntä erityisesti niillä talousmetsäalueilla, joissa maankäsittely ja hakkuut ovat muokanRetki_14-19-Porotalous_PL.indd 14 Retki_14-19-Porotalous_PL.indd 14 9.10.2017 10.34.08 9.10.2017 10.34.08. Entisaikojen paimentolaisporonhoidossa porot laidunsivat huomattavasti laajemmalE ts im es sä TEKSTI JA KUVAT Pauliina Toivanen la alueella kuin nykyisin. Porojen kesälaitumina palvelevat puolestaan suot, niityt ja rehevät puronvarret. Mutta ajat ja luonnonolot ovat muuttuneet. marraskuu 2017 14 POROTALOUS P oro mutustelee tyytyväisenä mustaherukanlehtiä lomamökin pihassa. Mökin emäntä pudistelee päätään: eivät ne ennen tulleet pihan puolelle puutarhakasveja syömään. Niin metsätalous, kaivannaisteollisuus, tuulija vesivoimatuotanto, turvetuotanto, matkailu kuin erilaiset suojelualueetkin ovat kuitenkin supistaneet porojen laiduntilaa ja hankaloittaneet niiden ravinnon hankkimista luonnosta vuoden ympäri. Lisäruokinnan tarve kasvaa Nykyisin poronhoitoalue määritellään poronhoitolailla. Tuntureiden eteläpuolisilla metsäalueilla tokat pysyttelivät suppeammin
Porojen lisäruokinnan tarve vaihtelee luonnonja sääolosuhteiden mukaan vuosittain. Ettoroikassa meillä on tiivistä yhteistyötä. ”Pyhätunturilla kuitenkin tuulee paljon, mikä lennättää luppoa hangelle, josta Retki_14-19-Porotalous_PL.indd 15 Retki_14-19-Porotalous_PL.indd 15 9.10.2017 10.34.09 9.10.2017 10.34.09. Kukaan ei pärjää yksin ja kaikki me tarvitsemme myös luonnon apua”, Korvakummun poronhoitaja Jutta Salmela kertoo. 15 marraskuu 2017 neet luontoa ratkaisevasti. Vaikka lunta ja pakkasta pohjoisessa vielä riittää, ilmastonmuutos vaikuttaa jo selkeästi lisäruokinnan tarpeeseen. Yleensä porojen lisäruokinta aloitetaan keskitalvella, kun jäkälän kaivaminen lumen alta vaikeutuu. Pyhätunturin kupeessa sijaitseva Korvakummunporotila on siinä mielessä turvatussa ja erikoislaatuisessa asemassa, että porojen luonnolliset laidunalueet sijaitsevat PyhäLuoston kansallispuistossa ja luonnonsuojelualueella. Kantavat ja korkeat hanget auttavat poroja kuitenkin ulottumaan puissa kasvavaan luppoon, joka on yksi merkittävimmistä porojen kevättalven luonnollisista ravinnonlähteistä. ”Myös paliskuntamme on niin laaja, että ei meidän kulmalla porojen luonnollinen laiduntamiskierto kata näin suurta aluetta. Pyhätunturin lähimaastoissa hanget olivat viime keväänä metrin alempana kuin edellisenä vuonna. Sulan maan ajan ja alkutalven porot pystyvät löytämään ravintonsa luonnosta itse. Muualla ruokinnan tarpeeseen ja toteutustapaan vaikuttavat vuotuiset sääolot sekä paliskunnan aluerajat. Paliskuntamme sisällä on ettoroikat, jotka auttavat toinen toisiaan porojen kokoamisessa kesällä ja syksyllä. Näin ollen teollisen maankäytön paineet eivät aiheuta samanlaisia haasteita kuin suojelemattomilla alueilla
TALVELLA porojen merkittävin ravinnonlähde on luppo, jota kasvaa erityisesti iäkkäissä Lapin metsissä. Poronhoitaja Jutta Salmela on Jarnon naisystävä, oululaislähtöinen kaupunkilaisnainen. Alun perin Pyhätunturille houkuttelivat työt Pyhän matkailukeskuksessa. Aluksi mietin, että hajoaako täällä kaupunkilaistytön pää. Talviruokinnan voi kuitenkin tehdä myös metsässä heittelemällä reen kyydistä poroille syötävää. Liiallinen kuumuus tai kosteus heinäkuussa vaikuttavat kielteisesti heinän viljelyyn, jota tehdään kesäisin talviruokinnan varalle. Sieltä meidän on helpompi koota ne juhannukselta alkaen vasojen merkintään. Pudottelemme itsekin luppoa puista maahan”, Salmela kertoo. Jos ilmastonmuutosta ei saada kuriin ja hanget madaltuvat entisestään, porot eivät enää ylety herkkuunsa. Kolean ja kostean alkukesän sääskilläkin on tärkeä tehtävänsä. Porot juoksevat innokkaasti ruokintakelkan perässä. Helpompi se oli kahdestaan lähteä opettelemaan”, Salmela muistelee. Myös ilmastonmuutoksen yllyttämät liian lämpimät ja kuivat kesät ovat poroille tuskaisen kuumia. Sääsket ovat meidän sellaisia aputyöläisiä”, Korvakummunporotilan nykyinen poromies, Aaro Piippolaisen poika, Jarno Piippolainen selventää. Luppo on myös erityisen herkkä ilmansaasteille, sillä se ottaa ravinteet ja veden sadevedestä sekä ilmasta Retki_14-19-Porotalous_PL.indd 16 Retki_14-19-Porotalous_PL.indd 16 9.10.2017 10.34.10 9.10.2017 10.34.10. Juuri luonnonläheisyys ja luonnon kiertokulun kanssa eläminen muuttivat kaupunkilaistytön mielenmaiseman ja saivat hänet palaamaan yhä uudestaan Lapin jylhiin maisemiin. Vaikka ystäväni oli kasvanut porotaloudessa, hän tiesi tuolloin yllättävän vähän poronhoidosta. ”Porot pakenevat itikoita metsistä aukeille, joissa tuulee enemmän. Hän opiskeli Rovaniemellä kasvatustieteen maisteriksi, mutta ei Rovaniemestäkään kotia saanut tekemälläkään. Myöhemmin Salmela yritti palata takaisin kotiseudulleen Ouluun, mutta sydän mieli aina takaisin Lappiin. POROMIES Aaro Piippolainen on jo luovuttanut porotilansa ohjakset pojalleen Jarno Piippolaiselle. ”Hän päätti jättää muusikon uransa ja lähteä jatkamaan isänsä perinneammattia. Kaupunkilaisnaisesta poronhoitajaksi Poromiehen ammatti perustuu sukupolvelta toiselle siirtyvään perinnetietoon ja taitoon. Pikkuhiljaa elämä on kuitenkin muuttunut ympärivuotiseksi symbioosiksi porojen ja luonnon kanssa. ”Ei minusta tullut enää kaupunkilaista. Eniten Luppoa löytyy Kuusamosta sekä Luoteisja Koillis-Lapista. Poronhoidon pariin hän päätyi parhaan ystävänsä, saamelaisen poroperheen esikoistyttären, kautta. marraskuu 2017 16 POROTALOUS porojen on helppo syödä sitä. Valtakunnan metsien inventointitietojen mukaan iäkkäiden metsien osuus Pohjois-Suomessa vähentyi 1920-luvulta 1990-luvun loppuun mennessä 71 prosentista 16 prosenttiin. Luppoa esiintyy huomattavasti vasta 80 vuotta vanhemmissa metsissä. Poromiehen ammatti perustuu edelleen sukupolvilta toisille siirtyvään perinnetietoon ja -taitoon. Vaikka Aaro Piippolainen on edelleen vahvasti mukana Korvakummunporotilan pyörittämisessä, nykyisin tilaa isännöi virallisesti hänen poikansa, poromies Jarno Piippolainen. Hän on kuitenkin edelleen vahvasti mukana poronhoidossa. Ne rytmittävät elämäämme täysin”, Jutta hymyilee ja vetää päähänsä nahasta ja turkista valmistetun karvalakin, joka suojaa poskia pakkaselta ja oksilta talviruokintaan tarkoiPOROJEN lisäruokinta aloitetaan yleensä keskitalvella, kun jäkälän kaivaminen lumen alta vaikeutuu. Vaikka Salmelalla on asunto Vuostimossa, suurin osa ajasta elellään Pelkosenniemellä porotilan puulämmitteisessä ja vesijohdottamassa mökissä
Porotalous kilpailee samoista resursseista, laajoista laidunalueista, muiden alojen kanssa. Syksyllä 2016 uutisissa kohistiin jäkälärallista, jossa poromiehet rahtasivat Oulun korkeudelta jäkälää Lappiin. Moottorikelkka on Korvakummun tilalla ollut käytössä jo vuosia, joten vetojuhdat keskittyvät nykyisin luontomatkailuun. Erityisesti pienemmissä pohjoisen kylissä poronhoito on tärkeä työllistäjä myös matkailumielessä. Puhdas luonto ja luontoyhteys ovat poromiehen työn ja porokulttuurin jatkumisen kulmakiviä. Vaikka porotalouden edellytys on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö, poronhoitoa on viime vuosina kritisoitu ylilaiduntamisesta. Aika nuorena niistä jo huomaa, että kuka on erityisen kesy ja ihmisläheinen ja soveltuu siten koulutuettavaksi”, poroja matkailukäyttöön kouluttava Piippolainen kertoo. Jos porojen luonnollisPorosta saadaan ravinnon lisäksi raakaaineita muun muassa vaatteisiin, työkaluihin ja koruihin. Syksyllä poimimme sieniä ja marjoja. Eihän poro ole edes metsästettävä eläin”, Salmela sanoo. Matkailuporoksi ei kuitenkaan pääse kuka tahansa. Paikkakuntien elinvoimaisuuden lisäksi poronhoito ylläpitää arvokkaita kulttuuriperinteitä. Tilanne on edelleen patti: jotta porojen pitäminen riittäisi elinkeinoksi, poroja pitäisi olla enemmän. ”Jos sitä saisi helpommin hankepaikkoja tai opetustöitä Lapin ammattiopistosta, kun olisi useampi erikoistumisala. Korvakummunporotilalla eletäänkin pitkälti omavaraistalouden perinteiden muJARNO PIIPPOLAINEN ja Jutta Salmela asuvat lähes vuoden ympäri puulämmitteisessä poromökissään, jonne vedet kannetaan itse. Salmelan mukaan porotalous elinkeinona vaatii nykyisin kekseliäisyyttä ja kompromisseja. Jäkäläralli Poromiehen työssä luonto ja kaikki kahdeksan vuodenaikaa ovat aina läsnä. ”Se on vähän kuin koirankouluttamista. 17 marraskuu 2017 tetun ja moottorikelkan perässä kulkevan reen kyydissä. Mutta melko omavaraisesti sitä pystyy elämään. Retki_14-19-Porotalous_PL.indd 17 Retki_14-19-Porotalous_PL.indd 17 9.10.2017 10.34.13 9.10.2017 10.34.13. Poronhoitajan tutkinnon suorittanut Salmela on viralliselta ammatiltaan psykologian opettaja. Ovathan porommekin omavaraisia”, Jutta aprikoi. Vaikka poronhoitajien on elettävä ajan hermoilla ja keksittävä uusia tapoja hyödyntää porotaloutta, joku raja matkailussakin kulkee. Teuraaksi päätyneen poron liha, sisäelimet, talja, luut ja sarvet hyödynnetään mahdollisimman tarkoin ja monipuolisesti: porosta saadaan ravinnon lisäksi raaka-aineita muun muassa vaatteisiin, työkaluihin ja koruihin. ”Ihan järkyttävää, kuinka moni on ehdottanut poronmetsästysmatkojen myyntiä. Entisaikaan poro toimi vetoja kantojuhtana ja myös keskeisimpänä kulkuvälineenä pohjoisen erämaissa. kaisesti. ”Ei tämä kaikille sovi. Perunat ja mansikat viljelemme itse, ja Jarno ja Aaro kalastavat. Parhaillaan hän opiskelee myös tuotantotaloutta. Mieluiten tekisin käsitöitä”, muun muassa villavaatteita ja -asusteita sekä porosta valmistettuja koruja työstävä Salmela kertoo
Myös parhaat jäkälikkömaatkin löytyisivät kuitenkin suojelualueiden vanhoista metsistä tai hakkuiden ulkopuolella olevilta alueita. Jos harvennushakkuut tehdään hyvin, näkyvyys paranee ja valonmäärä lisääntyy, mikä helpottaa niin jäkälien kasvua kuin poromiesten liikkumista porolaitumilla. Todennäköisenä syynä pidetään kasvupaikkojen rehevöitymistä metsätaloudessa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Poromäärää säädetään lailla, jossa määritellään jokaiselle paliskunnalle oma laskennallinen ja optimaalinen poromääränsä. Lisäksi kannot, hakkuutähteet, äestykset, mätästykset, ojitukset ja ylitiheät taimikot vaikeuttavat porojen ja poromiesten liikkumista porolaitumilla. Ei jäkälän loppuminen ole poron vika”, Jarno Piippolainen lisää. Myös metsätiet helpottavat poronhoitotöitä. Erityisesti tunturipaljakat pysyvät auki porojen ansioista, ja kun ne ovat aukeina, myös lumipeite pysyy niillä paremmin. Iäkkäiden luppometsien määrän väheneminen pakottaa talousmetsäalueiden luonnonlaitumilla laiduntavat porot talviruokkimaan itsensä maajäkälää, varpuja tai heinää hangen alta kaivamalla. Sesonkiluontoiset istutus-, raivausja konetyöt antavat myös työllisyysmahdollisuuksia poronhoitajille. Suurin uhka porotaloudelle ovat teollinen maankäyttö, isot teollisuushankkeet, kuten kaivos-, tuulipuistoja tekoallashankkeet”, Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila kertoo. Silloin poro saattaa vahingossa polkea kasvillisuutta, jota sen pitäisi toisena vuodenaikana – luonnon kiertokulun mukaisesti – syödä. Myös avohakkuilla jäkälä häviää heinittyvälle kasvillisuudelle, ja hakkuutähteet saattavat haitata jäkälänkasvua. Tutkimuksissa on todettu, että porotalous jopa suojaa ympäristöä ilmastonmuutoksen aiheuttamilta haittatekijöiltä. ”Joissain paikoissa porojen luontainen laidunkulku on estynyt, kun metsiä on hakattu. ”Porojen laiduntaminen estää maaston pusikoitumista. Jäkälän häviäminen ei täysin selity porojen määrän lisääntymisellä, sillä myös Etelä-Suomessa on todettu poronjäkälien määrän vähentyneen 1950-luvun ja vuoden 1995 välillä jopa 57 prosenttia. marraskuu 2017 18 POROTALOUS ta kiertokulkua ei uhkaisi isot teollisuuden elinkeinot, joissa poljetaan metsiä ja kaivetaan luonnonvaroja huomattavasti rajummin kuin porot itse siihen edes kykenisivät, jäkälää ja luppoakin riittäisi paremmin. Hakkuualueiden säteily-, kosteus-, lämpöja tuuliolosuhteiden muuttuessa jäkälän kilpailutilanne muiden kasvien kanssa kiristyy. Silloin poro saattaa vahingossa polkea kasvillisuutta, jota sen pitäisi kesällä ja syksyllä syödä. Matkailuporoiksi valikoituvat sosiaalisimmat ja kesyimmät yksilöt. Viime talvena poroille jouduttiin kasaamaan aitaukseen lumikasa, sillä lunta ei satanut ja tarttunut tarpeeksi aitoihin porojen janon sammuttajaksi. Jäkälän kaivamista erityisesti kevättalvella hankaloittavat avoimilla alueilla tuulen vaikutuksesta kovettunut lumipeite. Jäkäliköt tarvitsevat runsaasti valoa, ja puuston latvuspeittävyyden kasvaessa yli 60 prosentin seinäsammal valtaa jäkälien maaperän. ”Kyllähän laitumet kuluvat, jos poroja on paikallisesti liikaa. MATKAILUPOROJA pidetään keskitalvella aitauksessa muista poroista erillään. Se on sellaista jatkuvaa tasapainon hakemista. Ilmastovaikutukset ovat porotalouden suurimmat ympäristöhyödyt”, Ollila muistuttaa. Kaikesta huolimatta metsätaloudella on myös positiivisia vaikutuksia. Retki_14-19-Porotalous_PL.indd 18 Retki_14-19-Porotalous_PL.indd 18 9.10.2017 10.34.14 9.10.2017 10.34.14. Luonnonvarakeskus tekee jatkuvasti tutkimustyötä laidunvarojen tiloista, mitkä tekijät vaikuttavat luonnonolosuhteisiin ja mikä on porojen rooli siellä. Poromäärää säädetään lailla, jossa määritellään jokaiselle paliskunnalle oma laskennallinen ja optimaalinen poromääränsä. JOISSAIN paikoissa porojen luontainen laidunkulku on estynyt teollisen maankäytön vuoksi
Retki_14-19-Porotalous_PL.indd 19 Retki_14-19-Porotalous_PL.indd 19 9.10.2017 10.34.17 9.10.2017 10.34.17. ”Se on aina tietty prosentti, jonka metsä korjaa. Sekä Anne että vasa selvisivät kuitenkin kiperästä leikkauksesta hyvin, ja silmäpuoli poro pärjää luonnossakin nyt täysin normaalisti. Ja hirvet käyvät välillä aitoja rikkomassa”, Salmela kertoo. Erityisesti ongelmayksilöille kaatolupa pitäisi saada nopeammin. ”Meillä on ollut talitiaisongelma. Silloin se pitää päästä lopettamaan. Syyskuu: Rykimäaika, eli kiimaaika. Kannattaa varoa erityisesti komeita hirvaita, joita ei kannata jäädä valokuvaamaan. Vappuun mennessä porot ovat lähteneet takaisin luontoon valmistautumaan vasontaan ja uuteen vuoteen. Niin se menee. ”Ahmojen kaato näin nopeasti kertoo siitä, että niitä kyllä riittää”, Aaro Piippolainen toteaa. Omissa metsissä tai maanomistajan luvalla maastoon viedään heinää ja luppoa saatetaan pudotella korkealta puista hangille. Opin jo nuorena, miltä se näyttää, kun on harvennukset myöhässä.” Porojen nitistäjät Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lisääntyneen talviruokintatarpeen lisäksi poroja pidetään kiinni vilkkaaseen sesonkiaikaan lisääntyneen matkailun ja liikenteen vuoksi. Mutta itärajalla ahmat voivat olla todellinen riesa, ja siellä jotkut poromiehet ovat saattaneet joutua jopa luopumaan elinkeinoistaan niiden aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Koirat olisi hyvä pitää kiinni ja antaa poroille poikimisrauha. Liikenteen lisäksi poroja nitistävät suurpedot. Myös Jarno Piippolainen myöntää, että on täysin luonnollista ja odotettuakin, että metsä korjaa osan. Heinäkuu: Niitetään heinää talven tarpeisiin. Vihreiden sijaan ahmoja ajaa ahtaalle ja porojen kimppuun samat tahot, jotka nipistävät poroteollisuuden elintilaa – metsien hävittäminen teollisen maankäytön tarpeisiin ja ihmisasutuksen laajeneminen. ”Ukkini oli metsänhoitaja ja vietin paljon aikaa hänen kanssaan metsässä. Vuonna 2016 ilmoitettiin 2 794:stä ahman tappamasta porosta, joiden laskennallinen arvo oli 6,37 miljoonaa euroa. Korvakummunporotilalla ei kuitenkaan ole ollut suurpetojen kanssa mainittavia ongelmia. ”Hirveä huolihan siinä on, jos tietää, että poro on tuolla jossain loukkaantuneena. Tammi–helmikuu: Lumija ruokatilanteesta sekä sijainnista riippuen poroja saatetaan kerätä talviruokintaan. Siitä, saako suurpetoja tappaa vai ei, käydään jatkuvaa kiistaa. Jutta Salmela oppi jo nuorena kaupunkilaistyttönä, miltä näyttää hyvin harvennettu metsä. Ahma on tappokone, kun se viehtyy poronlihan makuun”, Piipolainen kertoo. Juhannus: Vasojen merkintä, eli vasanleikot. Touko–kesäkuu: Poromiesten uusi vuosi, vasonta-aika, eli uudet vasat syntyvät metsissä. Ennen Sulo-kissaa ne lensivät verantaan sisään. Jos kuljet poroaidan portista, muista sulkea se perässäsi. Jos liikennevahinko kuitenkin poronhoitoalueella pääsee sattumaan, sijaintitiedot tulisi ottaa tarkoin ylös ja ilmoitus sattuneesta tulisi tehdä viranomaisille mahdollisimman pian. Esimerkiksi ahmat jättävät tunnetusti raakaa jälkeä iskiessään porotokkiin. Vain muutamassa viikossa kuusi urosja kaksi naarasahmaa oli jo päästetty päiviltä. Syys–joulukuu: Erotukset, joissa tehdään tili: valikoidaan eloporot ja osa päätyy teuraaksi. × ANNE sai tiineenä ollessaan silmätulehduksen, jonka seurauksena siltä poistettiin toinen silmä. Toisaalta ahma on ollut Suomessa jo 35 vuotta täysrauhoitettu laji, joka lisääntyy hitaasti. Alkuvuodesta Suomen riistakeskus antoi poikkeusluvan kaataa kahdeksan porovahinkoja aiheuttanutta ahmaa. Aaro Piippolaisen mielestä kaikkien suurpeto-ongelmien takana ovat Vihreät, jotka haluavat suojella ahmaja susikantoja. Maalis–huhtikuu: Kotitarhausta löysätään. 19 marraskuu 2017 Poron almanakka PORONHOITOALUEELLA retkeilevän on hyvä olla tietoinen vuodenaikojen vaikutuksesta porojen luonnolliseen kiertokulkuun. Se on täällä sekä matkailijoiden että meidän etu pitää poroja kiinni sesonkiaikaan”, Salmela toteaa. WWF:n ja Animalian mielestä kaatolupien sijaan porotaloutta pitäisi tukea joko nostamalla petovahinkojen korvauksia tai ottamalla kiinni ja siirtämällä ongelma-ahmat pois poronhoitoalueelta. JARNO PIIPPOLAISEN mielestä parasta hänen ammatissaan on vapaus ja luonnon kiertokulun kanssa eläminen. Kuiva ja lämmin heinäkuu auttaa heinän kuivattamisessa ja säilömisessä
Sovelluksesta löytyy myös jonkin verran reittejä kartalle piirrettyinä viivoina. Retkipaikka (iOS, Android) Tästä sovelluksesta löytyvät kaikki Retkipaikka-palveluun tallennetut paikat. -palveluun viittaavasta nimestä huolimatta sovellus on yhden ihmisen harrasteprojektina tekemä ja ylläpitämä, joten sovellus ei tällä hetkellä ole täysin kattava. Älypuhelinsovelluksia retkeilijän käyttöön TEKSTI Benjamin Hokkanen KUVAT Kehittäjät ja Benjamin Hokkanen Retki_20-21-Puhelinsovellukset_PL.indd 20 Retki_20-21-Puhelinsovellukset_PL.indd 20 9.10.2017 10.13.08 9.10.2017 10.13.08. Kohteita voi hakea paikkakuntakohtaisesti tai etsiä listalta. Karttaselain käyttää Maanmittauslaitoksen tarkkaa ja ajantasaista maastokarttaa. Luontoon Retkiopas (Android) Sovelluksessa on esitelty useimmat Suomen retkeilykohteet. Karttaselain (iOS, Android, Windows) Karttaselain tarjoaa yksityiskohtaiset maastokartat käyttöön ilmaiseksi. Luontoon.. Sovellus antaa tietoja muun muassa kansallispuistoista ja erämaa-alueista. Kehittäjän mukaan tällaisia reittejä on tarkoitus lisätä. marraskuu 2017 20 ÄLYPUHELINSOVELLUKSET V in k it Maastokartat (iOS, Android) Maastokartat on hyvälaatuisin kartoin varustettu maastokartta-sovellus. Sovelluksen maksullisessa versiossa on mukana myös offl inetilassa toimiva maastokartta. Molemmissa sovelluksissa karttoihin on merkitty muun muassa polut ja nuotiopaikkoja. iOSja Android -käyttöjärjestelmien sovellukset ovat saman nimiset, mutta eri kehittäjien tekemät, minkä takia sovellusten välillä on eroja. Keräsimme muutamia esimerkkejä retkeilijälle hyödyllisistä sovelluksista. Maksuttoman tilauksen lisäksi tarjolla on maksullinen Plus-tilaus, jossa karttoja voi muun muassa ladata käytettäväksi ilman verkkoa. Kartalta löytyy myös jonkin verran kotia ja laavuja. Maastoon suuntaava voi ladata puhelimeensa monenlaisia maastokarttoja, oppaita ja muita hyödyllisiä sovelluksia. Sovellus on kuitenkin ilmainen. Karttoja voi ladata offl ine-käyttöön maksua vastaan
Komoot (iOS, Android) Saksalaisen Komoot Gmbh:n karttasovellus tarjoaa retkeilijän käyttöön kaikki maailman alueet yhdellä kertaa. Puhelimen kompassin suuntimaa on hyvä verrata omaan kompassiin jo kotona, ennen mihinkään lähtemistä. Sovellukset ovat parhaimmillaan hyvän nettiyhteyden kanssa käytettyinä tai off line-tilaan ladattuina. Se, minkä puhelin koossa voittaa yhdistämällä useamman varusteen samaan pakettiin, tulee melko nopeasti vastaan edellä mainittuja lisävarusteita pakkaillessa. Suomen lintuopas (iOS) WSOY:n tuottama ja maamme kovimpiin kuuluvien lintuharrastajien kuvittama sovellus auttaa retkeilijää tunnistamaan vastaan tulevat linnut. Älypuhelimessa mahtuu paljon samaan pakettiin pelkän puhelimen lisäksi. sia karttoja, joita voi zoomailla varsin lähelle hyvällä resoluutiolla. GPS-navigaattoria käyttävä saa vielä tällä hetkellä luotettavamman datan laitteestaan, kuin mitä puhelimesta voi irti saada, mutta puhelin toimii myös tässä mielessä hyvänä varalaitteena. 12,99 euroa maksava sovellus kulkee puhelimessa mukana varsin vaivatta, eikä tuo lintukirjan vertaa lisäpainoa. Hyvälaatuiset ja tarkat topogra. Tällaisten sovellusten käyttöalue kapenee erämaassa. Mikäli sovellusta ei päivitetä, se lakkaa lopulta toimimasta uudempien puhelinmallien kanssa. Makuupusseissa on usein erillinen tasku puhelimelle pussin sisäpuolella. 29,99 eurolla tarjolla on “koko maailma” offl ine-käyttöön. Kolmas ongelma sovellusten kanssa on niiden päivittäminen. Polkuja löytyy ympäri maailmaa kun karttaa tarkemmin tutkii. Etelän tiheässä mobiiliverkossa ongelmia ei pitäisi ilmetä, mutta erämaissa ja muualla huonompien yhteyksien äärellä ongelma on ilmeinen. Retki_20-21-Puhelinsovellukset_PL.indd 21 Retki_20-21-Puhelinsovellukset_PL.indd 21 9.10.2017 10.13.09 9.10.2017 10.13.09. SAS Survival Guide (iOS, Android) Englanninkielinen Ison-Britannian maavoimien erikoisjoukkojen selviytymisopas on varsin kattava opus sekä kirjana että mobiilisovelluksena. Mikäli karttoja mielii käyttää ilman verkkoyhteyttä, niitä voi ladata 9,99 euron hintaan offl ine-käyttöön. Puhelimella toimivat sovellukset kuluttavat myös akkua normaalia kovempaan tahtiin, joten paljon puhelinsovelluksia käyttävä joutuu kantamaan mukanaan enemmän varavirtaa tai aurinkopaneelia. Sovelluksesta voi opetella selviytymistaitoja sekä lukemalla että videoita katsomalla. Perinteistä karttaa ja kompassia ne eivät vielä voi korvata, mutta hyvän lisän niiden rinnalle ne tuovat. Uskomattomalta kuulostava kartta vaikuttaa pätevältä. Ehkä selkeimmät löytyvät Backwater Mapsista. Jos puhelinta kerran kantaa mukana, voi laitetta myös hyödyntää. 112 Suomi (iOS, Android, Windows) Jokaiselle niin retkeilevälle kuin retkeilemättömälle kansalaiselle suositeltava sovellus, joka ilmoittaa sovelluksen kautta hätäpuhelua soitettaessa tarkat sijaintikoordinaatit suoraan Hätäkeskukseen. Luotettavan tuntuisen sovelluksen löydyttyä puhelimessa on kakkoskompassi, mikäli varsinainen suunnannäyttäjä pääsee reissun päällä hukkumaan tai hajoamaan. Viimeisimmän päivitysajankohdan voi tarkistaa sovelluskaupasta sovelluksen tiedoista. Näin apu tulee oikeaan paikkaan perille nopeiten. NatureGate Mobile (iOS) Kasvien, perhosten, kalojen ja lintujen tunnistamiseen apua tarjoava sovellus antaa käyttäjälle mahdollisuuden määrittää lajeja muun muassa värien, muodon ja ympäristön avulla. Yhteensopivuusongelma, varsinkin maksullisten sovellusten kohdalla, on kuluttajan kannalta ongelmallinen. Näitä puhelimeen paikallisesti tallennettavia karttoja varten on hyvä huomioida, että puhelimeen jää tallennustilaa muullekin. Lisäosana sovellukseen on hankittavissa kaupunkiympäristössä selviytymistä käsittelevä SAS Urban Survival -lisäosa. 21 marraskuu 2017 S uurimmat puutteet tulevat esiin silloin, kun sovellus vaatii nettiyhteyden toimiakseen. Eri tunnistuspaketeille on omat hintansa, jotka ovat muutamia euroja kukin. Hätäkeskuslaitos suosittelee kaikille sovelluksen lataamista puhelimeen. -sivustolla, jota on mahdollista käyttää nettiyhteyden kanssa. Karttoja ulkomaille: Backwater Maps (iOS, Android) Rakkaan länsinaapurimme maastokartoille on useampia sovelluksia. Vaikka tuotteen kaikki ominaisuudet saa kertamaksulla käyttöönsä, voi tuote lakata jossain vaiheessa toimimasta, mikäli sitä ei ylläpidetä. Norgeskart (iOS, Android, Windows) Norjan maasto-, perusja merikartat kaikki yhdessä sovelluksessa. Osa sisällöstä maistuu varmasti myös bushcraft-harrastuksesta kiinnostuneille. Kompassi-applikaatiot (iOS, Android, Windows) Puhelimen kompassi ei missään nimessä sovellu ainoaksi suunnistusvälineeksi, mutta voi tiukan paikan tullen osoittautua jopa hengenpelastajaksi. Sovellus maksaa noin 7 euroa. Puhelin on taatusti lähes jokaisella vähintään hätävarana mukana vaelluksilla. Samat ominaisuudet ovat käytössä luontoportti.. Pidä kumppanisi lämpimänä Älypuhelimien pakkasenkesto on huono, joten pidä puhelin luonnossa lähellä kehoa, esimerkiksi rintataskussa tai erillisessä pussukassa kaulasta vaatteiden sisäpuolella roikkumassa. Sovellus on kehitetty yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen kanssa ja on ilmainen. Kartat ovat kunnon topogra. set kartat auttavat erityisesti reittien suunnittelussa ja myös maastossa suunnistamisessa. Sovellus kattaa yli 250 lintulajia. Mikäli karttoja haluaa tarkastella myös netin ulottumattomissa, on ne mahdollista ladata hintaan 4,49. Retkeilijöille on monia hyviä sovelluksia ja vaikkei niistä innostuisikaan, saahan puhelimeen ladattua nykyään vaikka kirjan sään määräämää odottamatonta lepopäivää varten! Huomioi nämä seikat Monet sovellukset toimivat retkeilijän käytössä mainiosti
marraskuu 2017 22 KOTA Ta id o t TEKSTI Jyrki Puupponen KUVAT Merja ja Jyrki Puupponen Vaelluskota on varteenotettava vaihtoehto majoitteeksi silloin kun tarkoitus ei ole pelkkä nopea eteneminen minimivarustein. Vaelluskota sopii erityisesti eräretkille, joilla ei joka päivä siirrytä eteenpäin vaan keskitytään vaeltamisen lisäksi marjastamiseen, kalastamiseen, metsästämiseen tai ihan vain lähiretkeilyyn. Retki_22-27-Kotaretki_PL.indd 22 Retki_22-27-Kotaretki_PL.indd 22 9.10.2017 7.52.37 9.10.2017 7.52.37. Onni on oma kota VAELLUSKOTA on oivallinen majoite
Kodassa on myös erittäin mukava istua iltaa ja viettää aikaa. Vaelluskota — mukana kulkeva autiotupa Retkeilijän majoitteena kota on jäänyt hieman taka-alalle. Haron makuupussissa maaten edellisiltana veistämiäni kiehisiä, jotka yhdessä kuivien puiden kanssa työnnän kamiinaan. Mietiskelen, että kotamajoite kuuluu tänne Inarin syrjäisille kairoille. Pystytimme kodan Kyyneljoessa olevan lompolon rantaan. Makuupussissa loikoillen odottelen kahviveden kiehahtamista. Olemme pääsisäisretkellä Vätsärin erämaassa Inarissa. Enontekiöllä viimeiset ”kotasaamelaiset” siirtyivät pysyvästi asumaan taloihin vasta noin kuusikymmentä vuotta sitten. Tulitikku valaisee hetkellisesti kamiinan suuluukun ja kohta hentoon savuun yhdistyy tervaksen mukava tuoksu. Vätsärissä on vielä täysi talvi ja luntakin metri. Tarkoituksemme on olla pari yötä aloillaan ja tehdä hiihtoretkiä ympäröiville lammille pilkkimään. lapinkota pystytetään ruodepuiden varaan. Tällä kertaa en sytytä kamiinaa autiotuvassa vaan vaelluskodassamme. Vetäydyn vielä hetkeksi makuupussin lämpöön odottamaan majoitteen lämpiämistä. Myös yhä useampi retkeilijä on tykästynyt kevyeen vaelluskotaan. Retki_22-27-Kotaretki_PL.indd 23 Retki_22-27-Kotaretki_PL.indd 23 9.10.2017 7.52.40 9.10.2017 7.52.40. Näin saatiin talvella paremmin eristetty suoja, joka tosin ei ole liikuteltava. Yöllä pakkasta oli kymmenkunta astetta, mutta siitä huolimatta untuvamakuupussissa oli pikemminkin kuuma kuin kylmä. Riekon nauru kuuluu jostain kauempaa ja koiramme aloittaa tavanomaisen aamutouhotuksensa. Ulkona on pakkasta, mutta kota on jo sisältä lämminnyt pariinkymmeneen asteeseen. Kota antaa erinomaisen suojan sadekelillä eikä tuulensuunnan muutoksista tarvitse olla huolissaan kuten avomajoitteissa. Lapinkodan kangas on raskaampaa ja paksumpaa sarkakangasta. Perinteinen ns. Toki kota on Lapissa edelleen tilapäiskäytössä poroerotuksissa sekä kalastusja metsästystukikohtana. Lapinkotaan kuuluu tulella valmistettu porokeitto ja savuaukossa savustetut lihapalat. Suljen luukun ja kuuntelen kuinka tasainen humina kertoo tulipesän syttyneen. Ruodepuut odottavat vakiintuneilla leiripaikoilla vuodesta toiseen ja pelkää kotakangasta kuljetetaan mukana. Primitiivinen turvekammi on myös kodasta kehittynyt asumus. Ikivanha majoite Kotatyyppinen asumus on ikivanha keksintö. Harva retkeilijä on koskaan nukkunut vaelluskodassa, vaikka sillä on muutamia ylivertaisia ominaisuuksia muihin retkimajoitteisiin verrattuna. Perinteisen lapinkodan halkaisija on yleensä viidestä metristä seitsemään, jopa kahdeksaan metriin. Kota on tilava ja sitä voi lämmittää risukeittimellä, puutai bensapolttimella, kamiinalla tai yksinkertaisimmillaan nuotiolla. Siinä ruoteiden päälle levitettävä kangas korvattiin tuohilevyillä, jotka vuorattiin turpeella. Kaikilla pohjoisen havumetsävyöhykkeen alkuperäiskansoilla on ollut laavu (Lapissa laavulla tarkoitetaan nimenomaan kotaa), kota, tiipii, jurtta, kammi tai vastaava kevytrakenteinen siirreltävä asumus tuhansien vuosien ajan. Venäjällä Siperiassa alkuperäiskansa nenetsit asuvat edelleen ympäri vuoden kotamajoitteissaan. Kodassa yhdistyvät autiotuvan ja teltan TALVELLA kota ja kamiina kulkevat vaivattomasti ahkiossa. 23 marraskuu 2017 A vaan makuupussin vetoketjun ja tunnen kuinka kylmä ilma työntyy lämpimän makuusoppeni sisään
Veneellä tai autolla liikuttaessa mukavuusastetta voi nostaa vielä retkisängyllä. Kotakangas painaa keskisalon kanssa noin neljä kiloa eli ison teltan verran. Mukana kuljetettava autiotupa kuvastaa tavallaan kodan olemusta. marraskuu 2017 24 KOTA hyvät ominaisuudet. Molemmat painavat hieman yli neljä kiloa ja vievät rinkassa suunnilleen saman verran tilaa. Kangas pakkautuu yllättävän pieneen tilaan ja kulkee helposti rinkassa. Kodassa voi seistä selkä suorana, mikä VASEMMALLA kotakangas sekä keskisalko pakkauspusseissaan ja oikealla vertailuna kolmen hengen Fjällräven Akka -teltta. Kotaamme majoittuu helposti neljä aikuista ihmistä ja kahdelle tilaa on aivan ruhtinaallisesti. Pohjan halkaisija on neljä metriä ja korkeus keskisalon kohdalla hieman yli kolme metriä. Kodasta on olemassa myös pienempi 3,5 metriä halkaisijaltaan oleva malli, joka on tarkoitettu pienemmälle seurueelle. Kotaamme majoittuu helposti neljä aikuista ihmistä ja kahdelle tilaa on aivan ruhtinaallisesti. Retki_22-27-Kotaretki_PL.indd 24 Retki_22-27-Kotaretki_PL.indd 24 9.10.2017 7.52.43 9.10.2017 7.52.43. Sallassa valmistetun Tuntsa-merkkisen kymmenkulmaisen vaelluskotamme kangas on nykyaikaista alumiinipinnoitettua, vedenpitävää ja palosuojattua nailonkangasta. Vaelluskota eroaa perinteisestä lapinkodasta siinä, että se pystytetään yleensä keskisalon avulla ja kangas kiristetään kiiloilla ja kiristysnaruilla paikoilleen
Kahdestaan kodan voi pystyttää niin, että toinen pitää keskisalolla aihiota pystyssä ja toinen alkaa kiinnittämään kiiloja. Yleensä toimivin ratkaisu on kiinnittää osa kiristysnaruista alemmista ja osa ylemmistä lenkeistä. Hupun pystyy irrottamaan myös kokonaan. TALVELLA lumiliepeiden päälle lapioidaan lunta, jolloin kota kiilautuu hyvin paikoilleen eikä liepeiden alta käy veto. Lämpötilan ja kosteuden vaihdellessa kotakangas hieman elää. Kodan huipulla oleva huppu toimii suljettavana savuräppänänä, jota pystyy vaivattomasti säätelemään hupusta maahan ulottuvilla naruilla. Hormin ympärille on savuaukon kohdalle laitettu verkko suojaamaan kangasta Retki_22-27-Kotaretki_PL.indd 25 Retki_22-27-Kotaretki_PL.indd 25 9.10.2017 7.52.48 9.10.2017 7.52.48. 25 marraskuu 2017 helpottaa pukeutumista sekä oleskelua. Kodan sisäpuolella on lenkit kuivausnaruja varten. Vaelluskodassamme ei ole pohjaa, joten makuualustan alle on tarpeen laittaa pieni pressu maavaatteeksi ehkäisemään maasta nousevaa kosteutta. Talvella laitamme pressun päälle ensin solumuovisen makuualustan ja sen päälle vielä ilmatäytteinen alustan jolloin makuupussi on täydellisesti eristetty kylmästä lumesta. Pakkausvaiheessa narut sullotaan myrskynarupusseihin, mikä ehkäisee niiden sotkeutumista. Yleensä kiiloja on tarpeen hieman siirrellä ennen lopullisen muodon hahmotTALVELLA keskisalon ja kamiinan alle täytyy varata vanerinen alustalevy. Kesäretkillä puolestaan hyttystuoja eli rankinen on hyvä pakata mukaan. KODASSA ei ole pohjaa, joten makuualustan alle kannattaa asettaa maavaate ehkäisemään maakosteutta. Oikeaoppisesti pystytettynä ja kiilattuna se pysyy pystyssä kovassakin tuulessa, kunhan kotakangas vain on ankkuroitu riittävän monella kiristysnarulla. Pahimpaan hyttysaikaan kota ei tietenkään vedä vertoja teltalle, mutta sen kanssa pärjää silloinkin. Kodan löpsähtämisen voi ehkäistä korvaamalla muutama kiristysnaru lyhyellä ja kimmoisalla mustekalalla. Kodan mukana tuli kolme kiristysnarupussia, mutta niitä pystyy ostamaan lisää tai rakentamaan itse. Kota vaatii telttaan verrattuna isomman avoimen pyöreän tilan. Ulkopuolella olevat kiristysnarut on toteutettu siirreltävillä myrskynarupusseilla. Kiristysnarun pystyy kiinnittämään alumiinisella pikakiristimellä kodan jokaisesta kulmasta kahdelta eri korkeudelta. Kodan pystytys on hieman työläämpää teltan pystytykseen verrattuna. Kiristysnaruja onkin yleensä tarpeen kiristellä silloin tällöin. KAMIINAN piippu on rakennettu ilmastointihormista. Kodan muoto ottaa hyvin tuulen vastaan. Alemmasta kiilalenkistä tiukalle kiilattu mustekala pitää kotakankaan tiukalla vaikka se muuten vähän löystyisikin. Ylempi naru tukee kotaa erityisesti tuulessa ja alemman avulla kodan muodon saa kiristettyä tiukaksi
Sen lämpöteho riittää lämmittämään majoitteen iltaja aamutoimien ajaksi kodikkaan lämpöiseksi. Nykyaikaisten keinokuituisten retkivarusteiden kanssa avotulen läheisyydessä täytyy olla erittäin varovainen eikä nuotiota saa jättää hetkeksikään vartioimatta. PIENI saha ja kirves ovat kotaretkeilijän vakiovarusteita. Kota lämpimäksi Sulanmaan aikaan kotaa voi lämmittää risukeittimellä tai puupolttimella. Se on turvallinen ja kamiinan TALVISELLA kotaretkellä kamiina on ehdoton lämmönlähde. Risukeittimien ja nuotion hyvänä puolena on se, että lämmön lisäksi ne antavat tunnelmallista valoa. Talvella kamiina on ylivertainen lämmönlähde. Yksin pystytettäessä täytyy muutama kiila laittaa liepeistä kiinni ja sen jälkeen käydä nostamassa keskisalko. Retki_22-27-Kotaretki_PL.indd 26 Retki_22-27-Kotaretki_PL.indd 26 9.10.2017 7.52.56 9.10.2017 7.52.56. Kotaan voi tehdä myös pienen nuotion, mikäli hyväksyy sen, että savuraja on noin metrin korkeudella ja kaiken olemisen täytyy tapahtua sen alapuolella puolittain vaaka-asennossa. Polttopuiksi kerätään maapuita. Pystytyksen oppii äkkiä ja harjaantunut pystyttäjä pystyttää kodan lähes yhtä nopeasti kuin teltankin. marraskuu 2017 26 KOTA tumista
Keskisalon ja kamiinan alle laitetaan riittävän iso vaneri, joka tasaa kodan painon laajemmalle alueelle eikä salko tai kamiina uppoa hanKAMIINAN päällä voi keittää kahvit tai laittaa ruokaa. Tällöin hormi täytyy tietysti eristää siten, ettei kuuma hormi ole suorassa kosketuksessa kotakankaan kanssa. Hyvä kamiina ei paljon puuta kuluta. Kolmas vaihtoehto tulee mahdolliseksi kantohankien aikaan. Aamupuurot on syöty ja kahvit juotu. Talvella kiiloina toimivat noin 20–30 cm pitkät puukepit, jotka tampataan hangen sisälle. Suurin osa vaeltajista tukeutuu talvella autiotupiin, mutta se rajaa reittivaihtoehtoja melkoisesti. Ylimmässä osassa oleva verkosta tehty läpivienti estää savuräppänän kankaan liiallisen lämpiämisen. Kokemus tosin on opettanut, että kamiinan lisäksi pieni kaasupoltin on näppärää olla matkassa. Kotakankaaseen voi laittaa erillisen tarkoitukseen kehitetyn läpiviennin, josta hormi työnnetään läpi. Tuuli käy pohjoisesta ja ympäristö on vielä talvinen. Kamiinamme painaa hormin kanssa noin yhdeksän kiloa, mutta markkinoilla on kevyempiäkin kamiinamalleja. Kamiinamme alkuperäinen hormi oli liian lyhyt, joten teimme tavallisesta metallisesta ilmanvaihtokanavasta kolmiosaisen hormin. Huomioon täytyy tietenkin ottaa puuhuolto eli soveltuvimpia alueita ovat metsävyöhykkeen erämaa-alueet, joissa on riittävästi maapuuta poltettavaksi. Riittää siis, että kodan lämmittää iltaja aamutoimien ajaksi. Vaimoni pakkailee päivän eväitä reppuun ja Pihka-koiramme jo liikehtii levottomasti haluten matkaan. Kamiinaa ei yksin tai kaksin vaeltaessa viitsi kovin pitkiä matkoja kuljettaa rinkan päällä, mutta talvella se kulkee vaivattomasti ahkiossa ja kesällä veneessä. Vedän sarkahousut jalkaan ja otat kuivuneet kumisaappaiden huovat narulta ja nykäisen kumpparit jalkaan. Toinen vaihtoehto on viedä kamiinan hormi kodan huipun savuräppänästä läpi. Kamiinan savuhormin läpiviennin kotakankaasta voi ratkaista parilla eri tavalla. Talvinen kotaretkeily Telttaillessa kosteus tiivistyy telttaan eikä siellä pysty kuivattamaan kostuneita varusteita. Nykyisillä talvimakuupusseilla nukuttaessa kodan voi antaa yöksi jäähtyä. Mikäli hanki kantaa reilusti hiihtäjän, kodan voi pystyttää hangen päälle. Talvella kodan pystytys on riippuvainen lumiolosuhteista. Kuljetusvaiheessa kaksi alempaa osaa menee sisäkkäin. Vaelluskota avaakin uusia alueita talviretkikohteiksi. keen. 27 marraskuu 2017 lämpöteho riittää sekä hiestä kostuneiden vaatteiden että talvikumisaappaiden irtohuopien kuivattamiseen. Retki_22-27-Kotaretki_PL.indd 27 Retki_22-27-Kotaretki_PL.indd 27 9.10.2017 7.52.59 9.10.2017 7.52.59. Tällöin oleskeluja nukkumatilat täytyy tampata erikseen, mutta koko kodan alaa ei tarvitse lapioida lumesta. × Nykyisillä talvimakuupusseilla nukuttaessa kodan voi antaa yöksi jäähtyä. Pilkkisaaliista tuskin tulee kummoinen, mutta mukavahan kairassa on hiihdellä ihan muuten vain. Pehmeän hangen aikaan kodan ala kannattaa tampata suksilla ja antaa kovettua aivan kuten telttaillessakin. Kamiinan päällä voi keittää kahvit ja laittaa ruokaa eli välttämättä muuta keitintä ei tarvitse kuljettaa mukana. Lumiliepeiden päälle lapioidaan lunta, joka osaltaan myös kiilaa kodan paikoilleen ja estää ikävän vedon liepeiden alta. Talvisella kotaretkellä on muutamia asioita, jotka kannattaa huomioida. Samalla paikalla pidempään leiriydyttäessä on järkevää lapioida kodan ala lumesta ja pystyttää asumus mahdollisimman lähelle maata. Jos keli pakottaa viettämään suojassa pidempiä aikoja, niin teltan ahtaus alkaa jossain vaiheessa ahdistamaan toisin kuin tilava kota. Ratkaisu osoittautui huomattavasti alkuperäistä tukevammaksi
Mikäli kamerassasi on vaihdettavia objektiiveja, huomioithan, että kameran sisällä oleviin sensoripintoihin ei saa koskea. Kameralaukku kannattaa imuroida, jotta se on siistissä kunnossa”, Marko Ikonen JAS Tekniikka Oy:stä kertoo. Näin olet valmiina ikuistamaan hetket ja vältyt ikäviltä yllätyksiltä erämaassa ja poluilla. Onnekseni olen ostanut kameraani vara-akun, joka kulkee aina mukanani, mikäli kannan kameraa. Siellä vaikeammat tapaukset saa hoidettua asianmukaisesti, lasipintoja vahingoittamatta. Mikäli linsseihin jää likaa, jota ei itse saa pois, suosittelee Ikonen käyntiä kamerakaupassa. Niiden puhtaus on myös hyvä tarkistaa ennen uuteen seikkailuun suuntaamista. Vaara ohi ja hieno muisto talteen! Vaelluksille ja muille reissuille kannattaa valmistautua myös kameran kanssa, mikäli sellainen mukaan lähtee. Retki_28-29-JAS-Advertiaali_PL.indd 28 Retki_28-29-JAS-Advertiaali_PL.indd 28 9.10.2017 8.13.28 9.10.2017 8.13.28. Akun symboli vilkkui hetken punaisena, sitten kamera sammui. Nykyaikaiset matkailukäyttöön suunnitellut jalustat eivät vie paljoa tilaa ja kulkevat painonsakin puolesta varsin vaivatta mukana. Vaihdoin nopeasti täyden akun kameraani ja olin taas valmis ikuistamaan punaisena loimuavan auringon viimeiset säteet järven yllä. Kamera ja sen lisävarusteet on syytä laittaa kuntoon ennen reissua. on monen kokoisia ja painoisia. ”Jalusta on helppo kiinnittää rinkan kylkeen tai alle. Jopa pumpulipuikko voi saada aikaan vahinkoa. Kameran linssien pintoja voi pyyhkiä siihen tarkoitetuilla liinoilla. Kamerajalustoja Yhteistyössä JAS Tekniikka Oy:n kanssa Muista nämä ennen JAS Kamerankaupan Marko Ikonen muistuttaa ottamaan mukaan varaakun. Hiilikuiturunkoinen jalusta on kevyt ja tätä päivää”, Ikonen tarkentaa. Näin objektiivin lasiset pinnat saadaan kirkkaiksi ja kuviin ei ikuistu mahdollisia sotkuja linssin pinnoista. Terävien kuvien ottaminen onnistuu heikommassakin valossa, jos käytössä on kamerajalusta. Kameran linssit ja runko on hyvä puhdistaa aina reissun jälkeen. K amerasta loppui akku juuri ennen kuin auringonlasku oli kauniimmillaan. Halpa ja hyvä työkalu sensoripintojen puhdistamiseen on kameraliikkeissä myytävä pieni pumppu, jolla pienet roskat saa varovasti poistettua sensorien pinnasta. ”Kamera on hyvä olla puhdistettu edellisen reissun jäljiltä
Se tuo vakautta kuvaamiseen ja hyvällä kelillä kameraa voi pitää koko ajan esillä, eivätkä yllättävät kuvaustilanteet mene ohi kameraa rinkasta esiin kaivaessa. Muistikortteja on saatavilla useassa eri koossa, joten on hyvä huomioida paljonko kyseiselle kortille kuvia mahtuu. Myös muistikortteja on Ikosen mukaan hyvä olla useampia mukana. Monopodilla saa yhden tukipisteen lisää ja kuvien ottaminen pidemmällä valotusajalla helpottuu käsivarasta merkittävästi. Kaikki akut eivät ole yhtä laadukkaita tai niiden ominaisuuksissa voi olla eroja. Vara-akut ja tai erillinen varavirtalähde voivat nousta arvoon arvaamattomaan reissun aikana. Muistikorteissa on tapahtunut huimaa edistystä viimeisien muutamien vuosien aikana. Vankimpia monopodeja voi käyttää vaellussauvan tavoin tukea antamaan vaikeammassa maastossa tai jokea ylittäessä. Pääsääntö on se, että uuteen kameraan ei kannata hirveän vanhaa korttia laittaa, vaan uuteen kameraan kannattaa hankkia uusi muistikortti”, Ikonen selittää. Hienot maisemat kannattaa tallentaa laadukkaasti. Retki_28-29-JAS-Advertiaali_PL.indd 29 Retki_28-29-JAS-Advertiaali_PL.indd 29 9.10.2017 8.13.30 9.10.2017 8.13.30. Tarvikeakut eivät ole niin paljon halvempia kuin alkuperäiset, eivätkä usein jaksa toimia yhtä hyvin,” Ikonen sanoo. Yhteensopivuudet ja käyttönopeudet kannattaa tarkistaa Vara-akut ja tai erillinen varavirtalähde voivat nousta arvoon arvaamattomaan reissun aikana. Jos perinteisen kolmijalan, eli tripodin, mukana kantaminen tuntuu omassa käytössä turhalta, voi mukaan pakata yksijalan eli monopodin. Yhteistyössä JAS Tekniikka Oy:n kanssa ennen ostamista, eikä kannata valita sitä tavaratalon halvinta. Kameraa pakatessa on myös hyvä tarkistaa, että kamerassa on muistikortti sisällä. ”Päiväreissulla pärjää yhdellä ylimääräisellä akulla, kahden päivän reissulla kahdella lisäakulla”, Ikonen arvioi. Virran lisäksi toinen tärkeä muuttuva tekijä on kuvien tallennus. Kevyttä kolmijalkaa voi käyttää monopodin tavoin avaamalla siitä vain yhden jalan. Valmistajien suositukset on myös tarkistaa. Vara-akkuja on mahdollista ostaa kameraliikkeistä ja niitä valmistavat monet yritykset. Eri kameramallit käyttävät erilaisia akkuja. Vaeltaessa mukava ja tarpeeksi leveä kaulahihna helpottaa kuvaamista. ”Muistikorteissa on sama homma kuin akuissa. Vaikka muistikortille kuvia mahtuu paljon enemmän kuin aikanaan fi lmirullalle, on se syytä tyhjentää viimeistään ennen uutta alkavaa reissua. Muistikortin puuttumisen havaitseminen perillä olisi turhauttava tilanne! retkeäsi ”Suosittelen ostamaan alkuperäisiä akkuja. Jos virtaa ei ole saatavilla, täytyy mukana kantaa valmiiksi ladattuja akkuja ja mahdollisia varavirtapankkeja, joista akkuja voi ladata
Palkinnolla halutaan edistää kotimaista luontomatkailua, löytää uusia retkeilykohteita ja kehittää retkeilykohteiden palveluita. Toisaalta osa kohteista ei vastaa vuositeemaa tai niillä on vain paikallista merkitystä. Ideastani syntyi Vuoden retkikohde -palkinto, jonka arvostus ja merkitys kasvavat yhä. Joitain ei voi hyvällä omallatunnolla pitää lainkaan luontoretkikohteina. Himoitun kunnianimen saa reilulla 2 000 äänellä, joten pelkkä paikallinen kampanjointi ei riitä voittoon. Raati saa esivalinnan jälkeen pöydälleen 20-30 kohdetta, joista päädytään keskustelun ja tarvittaessa äänestyksen jälkeen valitsemaan kymmenen . Retkeilymedia tuo kohteet ja äänestyksen esille, minkä lisäksi maakuntaja paikallislehdet kirjoittavat mielellään seutunsa luontohelmistä ja innostavat lukijoitaan osallistumaan äänestykseen. Retkeilyalan ammattilaisista koostuva raati edustaa laajasti maamme retkeilyorganisaatioita. Joka vuosi mukaan tulee todellisia helmiä, joista usean toivoisi saavan palkinnon. marraskuu 2017 30 VUODEN RETKIKOHDE -PALKINTO K o ti m a a N ykyisten GoExpo -messujen edeltäjä Retkimessut järjestettiin ensimmäisen kerran Helsingin Messukeskuksessa kevättalvella 2005. Yleisön suosikit Jo äänestykseen pääseminen tuo kohteille runsaasti näkyvyyttä: Finalistit esitellään videoineen näyttävästi GoExpon nettisivulla. Asiantuntijaraati valitsee ehdotuksista kymmenen vuosittaiseen teemaan sopivinta nettiäänestykseen, jossa suuren yleisön suosikista tulee voittaja. nalistia. Jo tuolloin oivallettiin, että maamme retkeilyalueet ja vaellusreitit kaipaavat kiitosta ja kannustusta. Suosituimpia kohteita saattaa ehdottaa jopa toista tusinaa retkeilyn ystävää. Kilpailun kulku peilaa palkinnon tarkoitusta ja on säilynyt reilun vuosikymmenen samana: Kuka tahansa saa ehdottaa mieleistään retkikohdetta palkinnonsaajaksi. Vuoden retkikohde -palkinto nostaa esiin uusia retkikohteita ja tukee retkeilypalveluiden kehittämistä. Vuosittain kilpailussa annetaan yli 6 000 ääntä. KannatusPalveluita suosikkikohteille TEKSTI Mikko Lamminpää K U V A M in na K or am o Retki_30-33-Retkikohteet_PL.indd 30 Retki_30-33-Retkikohteet_PL.indd 30 6.10.2017 14.14.55 6.10.2017 14.14.55. Ehdokkaat kalastelevat äänestäjiä aktiivisesti sosiaalisen median kaikilla kanavilla. Kilpailuun saapuu vuosittain noin 300 ehdotusta, joista vakavasti otettavia kandidaatteja on puolisen sataa. Raati painottaa valinnoissaan vaihtuvan vuositeeman lisäksi kohteen merkittävyyttä, saavutettavuutta ja retkeilypalveluita. Siihen kuuluvat tällä hetkellä Panu Könönen Suomen Ladusta, Tapani Mikkola Metsähallituksen Luontopalveluista, Päivi Anttonen Pääkaupunkiseudun Partiolaisista, Retki-lehden päätoimittaja Petri Laine ja raadin puheenjohtajana retkeilytoimittaja Mikko Lamminpää
Tieto voitosta kerrotaan ääniharavalle muutama viikko ennen messuja, jotta se ehtii rakentaa palkinnoksi saavansa ilmaisen näyttelyosaston edustuskuntoon. Kilpisjärven yltäminen tittelinhaltijaksi vuonna 2008 tuli pienoisena yllätyksenä Enontekiön kunnalle. Palkintorahalla kunnostettiin Räsävaaran laavu, nuotiokehä ja polttopuuliiteri sekä rakennettiin uusi käymälä. Siksi olikin erityisen hienoa, että Lempäälän ylpeys Birgitan polku äänestettiin vuoden 2006 retkikohteeksi. Kunnan liikuntapaikkakoordinaattorina tuolloin toiminut Markku Myyryläinen muistelee palkinnon olleen erittäin merkittävä Birgitan polun tunnetuksi tekemisessä ja markkinoinnissa. K U V A H ei kk i R äs än en RUUNAAN Neitikoskelle on rakennettu esteetön kalastuspaikka. Kansallispuiston merkitys vetovoimatekijänä on alettu ymmärtää laajemmin. Palkintorahoilla rakennettiin melontareittinä tunnetun joen rantamille laavu tulipaikkoineen, jotka palvelevat sekä yksittäisiä retkeilijöitä että ohjelmapalveluyrittäjiä. Itse Kolin kansallispuisto ylsi Vuoden retkikohteeksi kuusi vuotta myöhemmin, jolloin etsittiin monitoimikohdetta. Suurin osa äänestäjistä innostui antamaan sijoitusneuvoja, joten jokainen äänestykseen asti päässyt kohde sai satoja kehitysideoita! Niiden pohjalta Metsähallitus, kunnat ja muut maanomistajat voivat laatia retkikohteita koskevia suunnitelmia. Sittemmin kierrosta on jatkettu 61-kilometriseksi kahdeksikoksi, jonka voi taivaltaa myös 35 tai 30 kilometrin mittaisena rengasreittinä. Retki_30-33-Retkikohteet_PL.indd 31 Retki_30-33-Retkikohteet_PL.indd 31 6.10.2017 14.14.56 6.10.2017 14.14.56. Muualla maassa voittoa osattiin odottaa, koska seutu Kukkien ja kunniakirjan lisäksi Suomen Messusäätiö antaa voittajalle kotiin viemisiksi 5 000 euron rahapalkinnon käytettäväksi kohteen retkeilypalveluiden kehittämiseen. Esimerkiksi hotellia saneerattiin, Luontokeskus Ukko sai uuden näyttelyn, mökkimajoitus lisääntyi ja Koli Cultura -luontomatkailuhanke sai nostetta siipiensä alle”, luettelee Metsähallituksen erikoissuunnittelija Kyösti Tuhkalainen. Monet maamme upeimmat reitit kulkevat Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla. Käytäntöä jatketaan tänä vuonna. 31 marraskuu 2017 ta tulee saada kautta maan. Onneksi myös useat kunnat ovat oivaltaneet luontomatkailun merkityksen. Niitä tarvittiinkin 50-kilometrisen ympyräreitin varrella kaikkiaan puolisen tuhatta. Lempäälän liikuntatoimi käytti saamansa palkintorahat reitin varren infotaulujen, opasteiden ja viitoituksen parantamiseen. Palkinnon julkistuksen jälkeen kuntaan tuli tiedusteluja ympäri Suomen ja jopa ulkomailta. Viime kerralla äänestäjiltä pyydettiin ehdokkaan äänestämisen ohessa ideoita palkintorahojen käyttämisestä. ”Lisäksi nimitys edisti merkittäviä palveluinvestointeja alueella ja sen tuntumassa. Ääniä herui miltei kunnan asukasluvun verran. Matkailuyrittäjien palvelut ovat monipuolistuneet ja alueella on aloittanut uusia luontomatkailuyrittäjiä. Kansallispuiston kävijämäärä kasvoi neljässä vuodessa 44 prosenttia. Voittaja julkistetaan GoExpon avajaisissa, mistä mediaryöpytys haastatteluineen ja lehtijuttuineen jatkuu. Kukkien ja kunniakirjan lisäksi Suomen Messusäätiö antaa voittajalle kotiin viemisiksi 5 000 euron rahapalkinnon käytettäväksi kohteen retkeilypalveluiden kehittämiseen. Saadun kuuluisuuden myötä Birgitan polusta tuli olennainen osa Lempäälän infrastruktuuria ja reitistön ylläpidosta tuli jatkuvaa. Reittiä ja sen saamaa julkisuutta on käytetty usein perusteena puolustettaessa luontovirkistäytymistä, ja se lienee osasyy kunnan hyvään menestykseen valtakunnallisissa asuinpaikkakyselyissä. Maailmanmaineeseen Kolin kansallispuistossa sekä yksityismailla Kontiolahdella ja Joensuussa polveileva Herajärven kierros saavutti havitellun tittelin vuonna 2007. Stipendin turvin Ensimmäisen Vuoden retkikohde -palkinnon sai Ivalojoki, joka virtaa Lemmenjoen kansallispuiston ja Hammastunturin erämaa-alueen halki Inarijärveen. Reitin saama tunnustus ja julkisuus siivittivät kilpailua nousemaan maamme polkujuoksun merkkitapahtumaksi, arvioi kisan alkuvuosina Kolin Matkailuyhdistyksen toiminnanjohtajana toiminut Heikki Hamunen. Neljän peninkulman pituinen reitti oli isännöinyt kokeiluna järjestettyä Vaarojen maratonia edellisenä kesänä
Karhunkierroksen ystävät saivat vihdoin ansaitun palkintonsa, kun kilpailun teemana vuonna 2014 oli retkeilyreitit. ”Paikalliset yritykset ja Metsähallitus hyödynsivät nimitystä markkinoinnissaan, ja alueen kävijämääriin tuli näkyvä piikki”, kertoo Kyösti Tuhkalainen. Itärajan pinnassa sijaitseva Ruunaan retkeilyalue valloitti äänestäjien sydämet vuonna 2009. Tie kansallispuistoksi Metsähallituksen Luontopalveluiden suunnittelija Pekka Veteläinen suuntasi Riisitunturin kansallispuiston vuonna 2010 saamat stipendirahat lähtöpisteen parkkipaikkaan ja reittiviitoituksen. Palkintorahan käytöstä kunta sopi yhdessä paikallisten yrittäjien ja Metsähallituksen kanssa, muistelee Enontekiön silloinen kunnanjohtaja Pentti Keskitalo. Palkintorahalla rakennettiin Neitikosken alapuolelle koskimelojien taukopaikka, johon kuuluvat nuotiokehä, puuliiteri ja käymälä. K U V A H ei kk i R äs än en VUODEN RETKIKOHDE -PALKINTO KONTTAISEN harjalla pienikin kulkija ymmärtää olevansa osa maailmankaikkeutta. marraskuu 2017 32 tunnettiin toki jo tuolloin kokeneiden vaeltajien paratiisina ja kylän matkailuyrittäjät olivat jo aloittaneet palveluittensa kehittämisen. ”Se kasvatti alueella tietoisuutta ja ylpeyttä alueen vetovoimaisuuteen. Vesiretkeilyvuositeemalla ansaituilla palkintorahoilla teetettiin Hossan vesiretkeilyopas ja messumateriaalia. puistonjohtaja Kerttu Härkönen. Rahasta riitti myös markkinoinnissa tarvittujen luontovalokuvien hankintaan. Vuonna 2012 teema oli perhekohde, johon Repovesi vastasi Ketunlenkillään. Nimitys edisti matkailuinvestointeja, ja seudulla on aloittanut muutama uusi koiravaljakkoyrittäjä. Odotetut voittajat Kouvolan ja Mäntyharjun rajaseuduilla sijaitseva Repoveden kansallispuisto on yltänyt Kolin tapaan kahdesti Vuoden retkikohde -palkinnolle. Palkintorahat kuluivat Kiutakönkään taukokatoksen rakentamiseen sekä pitkospuiden ja muiden kuluneiden rakenteiden korjaamiseen. Titteliä käytettiin Riisitunturin markkinoinnissa paljonkin 2-3 vuoden ajan, mikä toi runsaasti uusia kävijöitä, kertoo Veteläisen kollega Minna Koramo. Vuoden retkikohteet vuositeemoineen 2005 Ivalojoki 2006 Birgitan polku 2007 Herajärven Kierros 2008 Kilpisjärvi 2009 Ruunaan retkeilyalue 2010 Riisitunturin kansallispuisto 2011 Hossan retkeilyalue vesiretkeilykohde 2012 Repoveden kansallispuisto perhekohde 2013 Kolin kansallispuisto monitoimikohde 2014 Karhunkierros retkeilyreitit 2015 Mäntyharju-Repovesi retkeilypalvelut 2016 Raahen saaristo retkeilyvesistöt 2017 Punkaharju historiakohteet 2018 geologiset kohteet ”Palkinto oli yksi tärkeä etappi Hossan kehittymisessä.” vs. Palkinto antoi puhtia ja valmisteli henkisesti maaperää matkalla kansallispuistoksi, mikä taas toi lisärahoitusta monien palvelujen parantamiseen.”. Retki_30-33-Retkikohteet_PL.indd 32 Retki_30-33-Retkikohteet_PL.indd 32 6.10.2017 14.14.57 6.10.2017 14.14.57. Mäntyharjulta kansallispuistoon kulkevia reittejä voi käyttää ympäri vuoden, sillä maastopyörä-, patikointija melontareittejä kelpaa talvisin kulkea lumikengillä, hiihtäen tai retkiluistellen majapaikasta toiseen. Palkinto toi reitille julkisuutta ja uusia kävijöitä, minkä turvin Karhunkierroksen suosio on kasvanut edelleen muutaman prosentin vuositahtia. ”Palkinto oli yksi tärkeä etappi Hossan kehittymisessä”, kertoo vs. Kolme vuotta myöhemmin MäntyharjuRepovesi -reitti palkittiin retkeilypalveluistaan. ”Sen riippusilta ja käsikäyttöinen lossi tuovat pientä jännitystä etenkin perheen pienimmille”, kertoo puistonhoitaja Aarno Tervonen Metsähallituksesta. puistonjohtaja Kerttu Härkönen
”Kiitos valtavan paljon yhteistyöstä. Retki_30-33-Retkikohteet_PL.indd 33 Retki_30-33-Retkikohteet_PL.indd 33 6.10.2017 14.14.57 6.10.2017 14.14.57. Voiton jälkeen matkailijoiden tietoisuus Punkaharjun retkeilymahdollisuuksista lisääntyi selvästi. Usko retkeilymatkailuun on vahvaa – kaupunki antoi matkailulle kymmenien tuhansien euron lisämäärärahan. Saamansa palkintorahat kaupunki sijoitti saariston retkikarttaan, Iso-Kraaselin luontopolkuun, saaristovideoon ja melontamarkkinointiin. K U V A M in na K or am o KARHUNKIERROS on maamme suosituin vaellusreitti. Retkikohde-voitto on nostanut Raahen teollisuuskaupungista mielenkiintoiseksi matkailukaupungiksi. Voitto on luonut uskoa onnistumiseen ja innostus kaupungissa matkailuun on suuri. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Vuoden retkikohteeksi haettiin viime talvena historiakohdetta. 33 marraskuu 2017 Innostunut yllättäjä ”Raahelaisten silmät ovat avautuneet omalle saaristolle ja lähipaikkakunnilta tulee matkailijoita risteilyille ja melomaan”, hehkuttaa Raahen markkinointisihteeri Annekristiina Tuovinen. ”Kesällä avasimme kaksi uutta saarta yleisölle ja rakensimme niihin pitkät laiturit, jotta uusi yhteysvene pääsee rantautumaan. Punkaharjun valttikortti on seitsemän kilometriä pitkä harjuselänne, jonka tsaari Nikolai II suojeli keisarillisella julistuksellaan vuonna 1843. Uskomme nyt matkailun mahdollisuuteen kaupungissamme.” Annekristiina Tuovinen, Raahe ”Vuoden retkikohde on täyttänyt loistavasti tavoitteensa. 19.11.2017 asti. ”Asiakkaita sai ohjata luontopoluille aiempaa enemmän sateisesta kesästä huolimatta”, naurahtaa Markus Kaskinen Matkailukeskus Harjun Portista. Terveisiä Vuoden retkikohde -kilpailu on osoittautunut 13-vuotisen historiansa aikana tehokkaaksi tavaksi edistää suomalaista luontomatkailua. Lisäksi alueella tulee olla ympärivuotisia retkeilypalveluita. Suosikkikohdettaan voi ehdottaa osoitteessa GoExpo.. Harjulla kulkee teemareittejä, joilla voi tutustua alueen historiaan, luontoon ja kulttuuriin esimerkiksi Salpalinjan juoksuhautoihin, Metsämuseo Lustoon ja Luonnonvarakeskuksen puulajipuistoon. ”Käytämme Suomen Messusäätiön stipendin äänestäjien antamien ideoiden mukaisesti reitistöjen kehittämiseen”, jatkaa Kaskinen. Tittelin sai kenties odotetusti kansallismaisema Punkaharju, jossa on matkailtu jo 1800-luvulta alkaen. × Suosikkikohdettaan voi ehdottaa osoitteessa GoExpo.. Geologiset retkikohteet Äskettäin käynnistyneessä Vuoden retkikohde 2018 -kilpailussa haetaan geologista luontoretkikohdetta, jossa voi tutustua merkityltä reitiltä käsin alueella sijaitsevaan ainutlaatuiseen ja merkittävään geologiseen luonnonmuodostelmaan, esimerkiksi harjuun, rotkoon, putoukseen tai vaikkapa hiidenkirnuun. Kannustan retkeilyn parissa toimivia ajamaan ajatusta, että maanomistaja saisi korvauksen siitä, että hän hoitaa talousmetsäänsä jatkuvan kasvatuksen periaatteella esimerkiksi sata metriä polun molemmin puolin. Lisäksi on tullut kalastus -ja hylkeenpyyntiretkiä. 19.11.2017 asti. Erityisesti pienet organisaatiot ovat pystyneet parantamaan retkeilypalveluitaan stipendin avulla ja saaneet päättäjät uskomaan luontomatkailun mahdollisuuksiin. Näin retkeilypolkujen maisema säilyisi metsänä myös talousmetsävaltaisessa Etelä-Suomessa.” Esa Soppela, Lempäälä. Yleisöäänestys käynnistyy joulun tienoilla ja päättyy helmikuussa. Palkinto on ollut hieno idea ja on tehnyt tunnetuksi suomalaisia retkeilyreittejä. Olemme kohdentaneet markkinoinnin ja mainonnan retkeilijöihin ja olemme aktiivisesti mukana luontoalan messuilla”, Tuovinen jatkaa. Ansaittu voitto tuli retkeilyvesistöt-teemavuonna 2016. Saaristokuljetukset ovat kaksinkertaistuneet kahden uuden yrittäjän myötä ja melontaretket myyvät viidenneksen aiempaa enemmän. Birgitan polku kiittää maanomistajia hienosta yhteistyöstä, sillä he ovat olennaisen tärkeä osa polun olemassaoloa
Ja kasvattavat rohkeutta suunnata retkiä myös merkittyjen reittien ulkopuolella, sillä nähtävää ja koettavaa Suomen luonnossa riittää yllin kyllin. Olimmehan itsekin yhden yön retkellä upouudessa kansallispuistosta juuri siitä syystä, että ajatus nähdä uusi kansallispuisto houkutteli. Hossan ensikävijöinä emme joutuneet pettymään. Pariskunta ei ottanut kantaa siihen, olivatko he tyytyväisiä siihen, että Hossasta tuli kansallispuisto, mutta he sanoivat, että palvelut ovat toki parantuneet ja hienoa, että alueen yrittäjillä menee hyvin. He kertoivat, että ennen alueen vihkimistä kansallispuistoksi heidän asuntovaununsa oli usein ainoa niille tarkoitetulla alueella. Kansallispuisto oli upea ja löysimme sieltä kaiken sen, mitä retkellä kaipasimme. Pariskunta kertoi myös, että saunassa he saivat olla aivan keskenään – toinen naisten ja toinen miesten puolella. Kautta linjan kansallispuistojen käyntimäärät ovat viime vuosina olleet kovassa nousukiidossa. Hienoa, että Suomessa tarjotaan tällaisia mahdollisuuksia retkeilijälle. Mukavia huusseja unohtamatta. He kehuivat, että Hossa oli saanut tarpeeseen tulleen piristysruiskeen kansallispuistostatuksen myötä: vanhat reitit, nuotiopaikat ja muut kunnostusta vaativat paikat laitettiin vihdoin kuntoon. Oli varmaan hieno, kommentoi moni. Tammikuusta elokuun loppuun kaikkien kansallispuistojen käyntimäärä kasvoi 13 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Olimme Hossaan saapuessa kiinnittäneet huomioita siihen, että matkailuvaunuja ja autoja oli alueella aivan valtavan paljon. Kansallispuisto on lupaus tietystä palvelutasosta: alueesta on tarjolla esitteitä, siellä on valmiita, merkittyjä reittejä, kiintolaavuja ja telttapaikkoja sekä tulipaikkoja, joissa on polttopuita valmiina. Ajantasaista tietoa löytyy internetistä ja paikalle on opastus. Toivottavasti ne innostavat kansaa liikkumaan ja retkeilemään. marraskuu 2017 34 TAUKOPAIKKA Kansallispuistot vetävät väkeä puoleensa kuin magneetti A N N A H A A V IK K O O llessamme syyskuussa avopuolisoni kanssa vierailulla Hossassa innostuimme harjun päällä järven rannalla aamiaista syödessä miettimään, miten kova on kansallispuistojen vetovoima ja miksi se on niin kova kuin se on. Kaiken edellä mainitun lisäksi kansallispuistot ovat myös maisemallisesti kauniita. Kansallispuistostatuksen myötä alueella ei saa enää retkeillä aivan yksinään. Mielenkiintoinen ajatus on myös, että kun jälkikäteen kerroimme kavereille syyslomasta ja sanoimme olleemme Hossassa, tiesivät kaikki heti, mistä puhumme. Retki_34-35-Taukopaikka_PL.indd 34 Retki_34-35-Taukopaikka_PL.indd 34 6.10.2017 14.19.51 6.10.2017 14.19.51. Retkeily on tehty helpoksi, ja sitä moni arvostaa. Mutta kansallispuistostatus takaa myös paljon hyvää. Koska kansallispuistot ovat yhä tunnetumpia, moni hakee retkikohteita myös lähikansallispuistoa kauempaa. Viime vuonna kansallispuistoissa vierailtiin yhteensä yli 2,8 miljoonaa kertaa. Jos olisimme vuosi sitten sanoneet olleemme Hossassa, ei nimi olisi soittanut monellakaan kelloja. Anna Haavikko anna@retkilehti.. Kasvajien joukossa eivät ole ainoastaan isot ja tunnetut puistot, vaan myös pienissä ja vähemmän tunnetuissa kävijämäärät ovat kasvaneet. Hossan retkellä tapasimme lounaspaikalla pariskunnan, joka oli retkeillyt Hossassa lukuisat kerrat jo ennen sen kansallispuistoaikoja. Helposti saavutettavien ja lähellä isoja väkimääriä sijaitsevissa kansallispuistoissa käyttöpaine on koko ajan entistä kovempi ja se aiheuttaa tiettyjä haasteita, kuten Nuuksion mahdottomat liikenneruuhkat viikonloppuisin
F J Ä L L R Ä V E N B E R GTAGE N Engineered for a life above the tree line where the trees don’t grow but your spirit does. f i / b e r g t a g e n Bergtagen-malliston jälleenmyyjät Suomessa: Partioaitta, Scandinavian Outdoor, Sportia Y livieska, Varuste.net. Retki_34-35-Taukopaikka_PL.indd 35 Retki_34-35-Taukopaikka_PL.indd 35 6.10.2017 14.19.53 6.10.2017 14.19.53. f j a l l r a v e n
marraskuu 2017 36 MARRASKUU Lu o n n o ss a Arktisin nahkasiipi TEKSTI Mikko Lamminpää KUVA Adobe Stock M aamme pohjoinen ilmasto haittaa monen lajiryhmän leviämistä luontoomme. Kylmät ja pitkät talvemme vaikeuttavat vastaavasti lajin talvehtimista. Ylimääräisiin heräämisiin ja ruumiinlämmön nostamiseen lajin vähäinen rasvakerros ei riitä. Rakentamalla pöntön pihapiiriin saa pienennettyä hyttysongelmaa, sillä yksi lepakko voi saalistaa yli 2 500 hyönteistä yhden yön aikana. Lepakot kärsivät pesäpulasta, sillä sopivia pesimäkoloja ei riitä linnuillekaan. × Retki_36-37-Elukat_PL.indd 36 Retki_36-37-Elukat_PL.indd 36 9.10.2017 10.40.13 9.10.2017 10.40.13. Pohjanlepakko pyydystää ravinnokseen sääskiä, yökkösiä, viljatuholaisia ja muita hyönteisiä. Laji talvehtii lokakuusta huhtikuuhun ja tarvitsee sitä varten suojaisen, kosteahkon paikan, jossa lämpötila pysyy muutaman asteen plussan puolella. Pohjanlepakko lentää jopa parinkymmenen metrin korkeudessa, joten sille tyypillisten kullanhohtoisten selkäkarvojen ja vaalean kurkun näkeminen tuottaa vaikeuksia. Yksilöt käyttävät löytämiään sopivia talvehtimispaikkoja vuodesta toiseen jopa kahden vuosikymmenen ajan. Lepakoita kammoksutaan niille suotta annetun pelottavan maineen vuoksi. Laji esiintyy yhtenäisellä alueella Etelä-Alpeilta Pohjoismaihin ja EteläSiperiaan asti sekä erillisenä saarekkeena Tyynen valtameren länsirannikolla Japania myöten. Se liikkuu mieluiten hämärässä tai jopa pimeässä, joten valoisat kesäyöt lyhentävät sen saalistusaikaa. Vain yhden pohjanlepakon on havaittu kantaneen lepakkorabiesta maassamme. Horrostava lepakko laskee ruumiinlämpönsä pariin asteeseen ja hidastaa elintoimintonsa minimiin. Se herää talven aikana vain ruokailemaan ja parittelemaan. Euroopan noin 50 lepakkolajista meillä on nähty ainoastaan 13, ja niistäkin vain puolet pystyy lisääntymään täällä. Nahkasiivistämme yleisin on pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii), joka menestyy muita 1 200 lepakkolajia pohjoisempana. Meillä pohjanlepakon voi nähdä niin ulkosaaristossa kuin Käsivarressakin, yleisimmin kuitenkin metsäisillä seuduilla ihmisasutuksen läheisyydessä
Ensimmäinen uudisviljasta leivottu leipä saatettiin asettaa tuvan kunniapaikalle kevääseen asti. Silloin laulettiin, leikittiin, tarinoitiin ja – kosittiin. Tenavat-sarjakuvaa piirtänyt Charles M. Kelttiuskomuksen mukaan olevaisen ja tuonpuoleisen rajat katoavat kasvukauden päätyttyä. Schulz sekoitti pakkaa entisestään yhdistämällä kekrin ja samhain keksimässään legendassa Suuresta kurpitsasta. Kuolleilta hengiltä suojauduttiin polttamalla samhain-juhlan aikaan rovioita. TEKSTI Mikko Lamminpää PIIRROS Karoliina Lahti 37 marraskuu 2017 V uoden lasketaan yleisesti alkavan tammikuun ensimmäisestä päivästä, mutta vuodenkierrolla on myös toisenlaisia startteja: Peruskoulun lukuvuosi käynnistyy 1. Sana kekri, kuten kehräkin, tulee pyörää tarkoittavasta kantasuomalaisugrilaisesta sanasta kekra. Maatalouskulttuureissa vuosi alkoi entisaikoina vuoden tulon eli sadonkorjuun juhlinnasta. Nuorukaiset pukeutuivat lammasturkkisiksi ja sarvipäisiksi kekripukeiksi ja neidot valkoisiksi kekrittäriksi, jotka kiersivät kylässä kestittävinä tai kujeita tehden. Herkkujen pyytäminen ja kepposten tekeminen on tuttua Halloweenistä. Juhlan kaupallisuus on rantautunut meillekin, ja samalla se on lähes syrjäyttänyt pyhäinpäivän vieton. elokuuta kyyhkysjahdilla. oweraluksella tulleet uudisasukkaat juhlivat seuraavana syksynä ensimmäistä satoaan rukoillen ja kiittäen kolmen päivän ajan. Tapa kulkeutui irlantilaisten mukana Atlantin taakse, jossa se muotoutui kaikkien nykyisin tuntemaksi Halloweeniksi. Meillä uskottiin marttyyrivainajien kiertelevän kylissä, joten heitä tuli lepytellä herkuin ja lämmittämällä heille sauna. Tavan viettäminen näkyy myös kekriperinteessä. Meillä kekriä, köyriä tai keyriä on juhlittu Mikkelinpäivän ja Pyhäinpäivän välillä eli suurin piirtein lokakuussa. Meillä kekri oli vuoden tärkein juhla. Metsästysvuosi alkaa 10. × Uuden vuoden alkaessa Retki_36-37-Elukat_PL.indd 37 Retki_36-37-Elukat_PL.indd 37 9.10.2017 10.40.14 9.10.2017 10.40.14. Monet kekrin tavat ovat siirtyneet jouluperinteeksi. Se juureutuu yleiseurooppalaisesta sadonkorjuujuhlasta, joka on vanhimpia vuotuisia juhlia. Silloin syötiin herkkuja päiväkaudet talosta toiseen kiertäen. Kristinusko muunsi pakanallisen juhlimisen uskonnollisten marttyyrien muistojuhlaksi, jolloin se sai nimen All Hallows’ Eve. Tulevaa satokautta varmistettiin monin keinoin: Lihaa syötiin karjan kasvamiseksi. Oluen juonti takasi runsaan ohrasadon. Yhdysvalloissa juhlittavan kiitospäivän (Thanksgiving) perinne on lähes 400-vuotias: Syyskuussa 1620 rantautuneella May. Mikael Agricolan jumalluettelossa (vuodelta 1551) itse Kekri mainitaan jumalhahmona, joka lisäsi karjan kasvua. Yliopistojen ensimmäinen opetusperiodi käynnistyy syyskuun ensimmäisenä maanantaina. elokuuta. He omaksuivat tavan Wampanoag-heimolta, joka pelasti heidät kuolemalta ja opetti viljelemään paikallisia kasvilajeja
3 retkeä Kivipäälle TEKSTI JA KUVAT Eerikki Rundgren Retki_38-41-Kivipaa_PL.indd 38 Retki_38-41-Kivipaa_PL.indd 38 9.10.2017 10.16.21 9.10.2017 10.16.21. Puolen vuoden aikana talvi kuitenkin ehtii muuttamaan muotoaan todella paljon. marraskuu 2017 38 YLÄ-LAPPI La p p i Ylä-Lapissa hiihtovaelluskausi alkaa yleensä marraskuussa ja kestää toisinaan pitkälle toukokuulle. Olosuhteet kaamosaikaan joulu-tammikuussa, hankien ollessa paksuimmillaan helmi-maaliskuussa sekä kevään korvalla huhti-toukokuussa poikkeavat huomattavasti toisistaan
Näkyvyys tippuu kuitenkin nopeasti kun taivaalta alkaa tiputella lumihiutaleita. Selkeällä säällä eteläinen taivaanranta saattaa olla todella värikäs, ja yöllä maata peittävä lumi heijastaa tehokkaasti vähäisenkin kuusta ja tähdistä tulevan valon. Vähänkään pidemmillä päivätaipaleilla tämä yleensä ei tahdo onnistua. Jääkansi ei välttämättä vielä kanna eikä läpi talven sulana pysyvillä puroilla ole ehtinyt muodostua suksimiehen kantavia lumisiltoja. Täällä Luujängälläkin saamme kierrellä joitain sulia vesijättöjä. Maisema ei silti ole valoton, vaikka aurinko horisontin alapuolella pysytteleekin. Sydäntalven kuukaudet ovat paljon valoisampia YläLapissa kuin Etelä-Suomen vesisateissa. Syömme lounasta Taajoslaavulla. Oman haasteensa alkutalveen tuovat sulat vesistöt. Lähestymme Kivipään autiotupaa viiden maissa iltapäivällä. Taajoslaavun jätettyämme seuraamme tovin Inarin ja Sodankylän kuntien rajaa noudattelevaa poroaitaa. Jäljistä päätellen paikalla ei ole käynyt vielä ketään näillä lumilla. Pilvisellä säällä hämärä kuitenkin vaihtuu nopeasti pimeydeksi. Alkutalvesta lunta on vielä vähänlaisesti, minkä ansiosta matka taittuu mukavasti. Kuukauden päivät kestänyttä kaamosta on vielä jokunen päivä jäljellä. 39 marraskuu 2017 J ätämme Saariselältä Rumakurun kautta Luulammelle ja edelleen Kiilopäälle vievän latu-uran ja siirrymme umpiseen. Toivomme ehtivämme vaarojen välisestä satulasta alas Lassinojalle ennen pimeyttä. Tuvan huomaamme vaskartalla Soda nkyl ä Inari Kaunispää Luulampi Taajoslaavu Kivipää Kiilopää Kiilopää Saariselkä 2 km 4 Kivipää Urho Kekkosen kansallispuisto Retki_38-41-Kivipaa_PL.indd 39 Retki_38-41-Kivipaa_PL.indd 39 9.10.2017 10.16.22 9.10.2017 10.16.22. Hiihtolomaviikoista eteenpäin vilskettä sen sijaan riittää, kun laavun kautta kulkeva retkilatu avataan. Soillakin saa varoa hiihtämästä lumen alla sulina säilyneisiin hetteisiin. Tähän aikaan talvesta Luulammen ja Vellinsärpimän välinen taukopaikka on vielä rauhallinen. Toisaalta kaamoksen hämärässä matkan täytyy joutuakin, jos aikoo ehtiä päämäärään ennen pimeän laskeutumista
Yleensä ollaan siinä kymmenen ja kahdenkymmenen pakkasasteen tietämillä, mutta neljänkymmenen asteen pakkasiinkin täytyy varautua. Keväthankien loisteessa Herään omaan kuorsaukseeni. Tulomme tuvalle näyttäisi menevän jälleen pimeän puolelle, vaikka päivällä on pituutta jo yli seitsemän tuntia. Märkä räntä pehmeän puuterilumen päällä tietää vaikeuksia suksien kanssa. Puhurista huolimatta ylHANKIEN ollessa paksuimmillaan niin polttopuut kuin vesikin on helpointa hakea hiihtäen. Ensimmäinen yritys suksien päällä päättyykin liki katastro. Yritän juoda yhtenään korvatakseni hikoilemalla menettämäni nesteen. Tilanne ei ole epätoivoinen mutta vaatii pientä taktiikan muutosta. Aikomukseni oli heittäytyä vain hetkeksi selälleni mutta huomaankin nukkuneeni toista tuntia. Kylmä tupa lämpenee kuitenkin nopeasti asuttavaan kuntoon, vaikka ulkona lämpötila onkin painunut alle 20 pakkasasteen. Kenties navakka tuuli sai muut retkeilijät pysymään metsien suojissa. ta miltei sen pihamaalla, sillä sankassa lumisateessa ei tahdo nähdä eteensä muutamaa kymmentä metriä enempää. Pitkään vallinnut liki täydellinen hiljaisuus katkeaa tuulen kohinaan mäntyjen latvoissa. Temppu tepsii Hannan mekaanisilla pitopohjilla varustettuihin suksiin. Vieraskirjan mukaan Kivipäällä on ollut vaeltajia liki joka yö viimeisen parin viikon aikana. Tällä kertaa tupa oli lämmin sinne saapuessani. Jätämme ahkiot niille sijoilleen hiihtääksemme jonkin matkaa ilman kuormaa. Ahkion vetäminen ylös rinnettä pohjia myöten upottavassa pehmeässä lumessa käy raskaaksi. Pyrimme silti välttämään käyttämästä otsalamppuja. TAKKALAKELISSÄ pehmeän hangen päälle satava märkä lumi tai räntä tarttuvat suksien pohjiin. Vähänkään jyrkemmissä kohdissa tamppaamme lunta tiiviimmäksi, jotta mäet olisi helpompi nousta myös ahkion kanssa. Otamme sukset sisälle tupaan, kuivaamme ne ja levitämme pikaluistoa niin pohjiin kuin päälipuolillekin. Tuntureilla hiihtäessäni en nähnyt kuitenkaan ainuttakaan ihmistä. Toisinaan, kun käy oikein huono tuuri, nousee lämpötila nollan tuntumaan tai jopa sen yli. Lassinojanlammesta laskevan puron sulapaikka on sekin vielä kohtuullisen helposti kaivettavissa hangen alta esiin. Ulkona lämpötila on noussut nollan pintaan ja taivaalta tulee räntää vaakatasossa. Joudun uusimaan käsittelyn tämän tästä, minkä lisäksi pidon oleellinen heikkeneminen vie voimia varsinkin alun ylämäissä. Märkä lumi tarttuu valtaviksi paakuiksi paitsi suksien pohjiin, myös niiden päälle. Nollan tienoilla kieppuva lämpötila ei muutoinkaan ole kaikkein miellyttävin hiihtosää. Heräämme aamulla tuulen ujellukseen kamiinan hormissa. Talven ensimmäinen Föhn-tuuli pyyhkii Ylä-Lapin yli hieman tavallista aiemmin. Pikaluisto estää vain hetkisen lunta tarttumasta voideltavien suksieni pohjiin. Sydäntalvella vaihteluväli lämpötiloissa voi olla todella suurta. Tuuli tuo yhä lisää pilviä taivaalle ja aivan kuin puhaltaisi revontuletkin tieltään. marraskuu 2017 40 Vieraskirjan mukaan tuvalla on oltu ainoastaan kerran edellisen käyntimme jälkeen. Edellisestä käynnistämme on vierähtänyt reilu kuukausi ja lunta on tullut hurjasti lisää. in. Ennen tähtitaivaan katoamista kokonaan pilviverhon taakse ehdimme hetkisen ihailla suoraan yläpuolellamme leiskuvia taivaantulia. Vieraskirjan mukaan tuvalla on oltu ainoastaan kerran edellisen käyntimme jälkeen. Sen sijaan minun kotimatkastani tulee yksi raskaimmista hiihtoretkistäni. Niiden kanssa näkyvyys on vielä kehnompi valon heijastuessa lumihiutaleista. Myös pakkanen hellittää nopeasti. Huhtikuun hohtavat hanget ovat saaneet retkeilijät liikkeelle. YLÄ-LAPPI Retki_38-41-Kivipaa_PL.indd 40 Retki_38-41-Kivipaa_PL.indd 40 9.10.2017 10.16.23 9.10.2017 10.16.23. Taivaantulista takkalaan Hiihdämme jälleen Lassinojanvartta ylös Kivipään autiotuvalle. Ulkona on edelleen yhtä valoisaa kuin vaakatasoon asettuessani. Tasamaan tavoitettuamme käännymme takaisin hakemaan ahkioitamme. Taivaalle alkaa kertyä pilviä
Myöhään illalla seuraan kotini ikkunasta taivaalla loimuavia revontulia. Toivon erämaassa Porttikosken autiotuvalla yöpyvien tsekkien seuraavan samaa näytelmää. × Retki_38-41-Kivipaa_PL.indd 41 Retki_38-41-Kivipaa_PL.indd 41 9.10.2017 10.16.24 9.10.2017 10.16.24. päivä kesäkuuta. Lammesta lähtevä puro on keväällä niin paksun lumen peitossa, että matalan puron löytäminen sen alta ei ehkä aivan yksinkertaista olisikaan. Aamulla herättyäni käyn ensi töikseni hakemassa vettä avannosta, jonka aiemmin tuvalla yöpyneet ovat tehneet Lassinojanlammen jäälle. UKK-puiston tuntureilla eteneminen onnistui ainoastaan lumikengin tai suksilla. Esimerkiksi täällä Saariselällä talven lumiennätys 90 senttimetriä mitattiin niinkin myöhään kuin 1. Ennen lähtöäni lunta oli yli 80 senttiä eikä niiden pikaisesta sulamiKYNTTILÄT tuovat paitsi valoa myös tunnelmaa sydäntalven pimeisiin iltoihin. Pari viikkoa tästä äitienpäivänä Saariselän laskettelurinteillä hiihdettiin ja hieman pohjoisempana Kaldoaivin erämaassa pilkittiin. Sisään astuu tsekkiläiset isä ja poika, jotka laillani ovat tulleet Saariselältä tunturien yli Kivipäälle. Kerron myös alkuja sydäntalven upottavassa lumessa pyrkiväni hakemaan reittini mahdollisimman tasaisia maita myöten. Kuun lopulla mäntymetsät sentään olivat pääosin jo lumesta vapaita mutta tunturikoivikot ja varsinkin avotunturit vielä paksun lumipeitteen alla. Tsekkejä kiinnostaa myös onko heillä mitään mahdollisuuksia nähdä revontulia. Kerron tämän olevan vielä mahdollisuuksien rajoissa, vaikkakin kausi alkaa vääjäämättä olla ohi päivien pidetessä. Lumikengät eivät anna lepotaukoa edes alamäissä. Epilogi häällä avotunturissa oli hyvä hiihtää. Vaikka yöstä näyttäisi tulevan selkeä, epäilee kaksikko jaksavatko he valvoa pitkän päivän päätteeksi. Samana päivänä, kun kesä vihdoin saapui YläLappiin. Kerron hiihtäneeni tunturisuksien sijaan pitkillä metsäsuksilla ja kuljettaneeni varusteet ahkiossa enkä repussa kuten tällä kertaa. Viimeisen kerran hiihdimme Saariselän laduilla 7. sesta ole mitään merkkejä. Suksille astuessani tsekit valmistautuvat lähtemään Porttikosken autiotuvalle. Illallista syödessämme he kyselevät aiemmista retkistäni Kivipäälle. Tuuli oli kuljettanut kivikovan hangen päälle muutaman sentin pehmeää lunta, minkä ansiosta suksi ei juuri luistanut alta pois. 41 marraskuu 2017 TÄNÄ vuonna kevään tuloa Ylä-Lapissa sai odottaa harvinaisen pitkään. Kaksikolta matkaan meni kuitenkin liki kymmenen tuntia, kun itse tulin paikalle alle viidessä tunnissa. päivä toukokuuta eli vappupäivänä. Hiihtäessäni takaisin Saariselälle mietin kuinka pitkään näitä hiihtokelejä vielä mahtaa riittää. Kellon lähestyessä iltakahdeksaa tuvan ulkopuolelta alkaa kuulua ääniä
Kuuran valtakunta PYHÄ-LUOSTON tunturiketju on entisen vuoriston jäänne. Retki_42-47-Pyhaluosto_PL.indd 42 Retki_42-47-Pyhaluosto_PL.indd 42 9.10.2017 7.30.18 9.10.2017 7.30.18. Viikon pakkasvaelluksella ei ole vastaantulijoita. marraskuu 2017 42 PYHÄ-LUOSTON KANSALLISPUISTO La p p i TEKSTI JA KUVAT Joel Ahola Marraskuun alun ohut hanki ei riitä vielä hiihtämiseen, mutta pakkanen verhoaa tuntureiden laet paksuun kuuraan
43 marraskuu 2017 K eltaiset heinät taivuttavat hentoja varsiaan pitkospuiden ylle. Valitsemamme reitti on varsin hyvä marraskuun kohde, sillä kelin pahentuessa voisimme suunnata milloin tahansa Luoston ja Pyhätunturin väliselle tielle. Molempien arvaus on laskettavissa sormin. Suurimman huolen muodostavat mahdolliset lumipyryt, sillä yhdessä yössä voi tulla lunta useita kymmeniä senttejä tehden etenemisen erittäin työlääksi. Lapin laajimmista erämaista ei yhtä helposti pääsisi takaisin ihmisten ilmoille. Silti jängät, järvet ja joet ovat osin sulia. Lumeen jää kahdet vaelluskenkien jäljet, kun astelen ystäväni Petterin kanssa merkittyä reittiä kohti Pyhä-Luoston kansallispuistoa. Marraskuu on haastavaa retkiaikaa, sillä pakkasta on tuleville päiville luvattu yli 20 astetta. Puhisen rinkan alla, ja hiki nousee pintaan ankarasta pakkasesta huolimatta. Askellus muuttuu tuskastuttavan hitaaksi, kun jokaisen jalansija pitää tunnustella pahimpia Retki_42-47-Pyhaluosto_PL.indd 43 Retki_42-47-Pyhaluosto_PL.indd 43 9.10.2017 7.30.21 9.10.2017 7.30.21. Pumpulimaisessa lumessa on kevyt askeltaa, mutta se tekee silti etenemisestä hankalaa: lumi peittää rakkakivikon kolot. Kansallispuistossa käy vuosittain yli 115 000 vierailijaa. Mietimme montakohan vastaantulijaa näemme viikon aikana. Niiden pinta on kuin sokerilla kuorrutettu, sillä toiselle kymmenelle yltävä pakkanen on kuurannut maiseman. Lunta on vain pari senttiä – juuri riittävästi kohta koittavaa kaamosta edeltäviä, himmeitä valoja heijastamaan. Talousmetsä vaihtuu puiston rajalla vankkaan hongikkoon. Lankkusilta vie yli Luostonojan. Itse asiassa lunta ei ole aivan noin paljon, sillä lumihunnun alla on useiden senttien jäähileinä kohoavaa kuuraa. Sisällä on yhtä lämmintä kuin pakastimessa, mutta meillä on koko ilta aikaa hehkuttaa kamiinaa. Lähtöpaikalta on perille viitisen peninkulmaa, joten reissusta on tulossa varsin leppoisa, vaikka tekisimme muutaman kympin edestä lisälenkkejä. Jäimme pari tuntia sitten bussin kyydistä Käyräsvaarassa ja matkaamme nyt viikon varustein kohti Pyhätunturia. Miehistä otetaan luulot pois heti ensimetreillä. Yli-Luoston kämpän ovi aukeaa narahtaen. Lumikerros kasvaa sentillä jokaista kymmentä korkeusmetriä kohti, joten Yli-Luoston laella on hankea jo kymmenkunta senttiä. Miten hyvältä tuo kuulostaakaan raskaan työrupeaman jälkeen – meillä on aikaa! Rakkaa, rakkaa, enemmän rakkaa Kivikkoinen polku nousee puolen kilometrin matkalla yli sata metriä ylöspäin. Petollinen jääpeite yrittää kuroa viimeisiäkin virtapaikkoja umpeen, mutta kyllä me tuosta vielä ruokavedet ammennamme
Kävely on hidasta, sillä lumi yltää puolisääreen. Parin tunnin hitaan taivalluksen jälkeen osaamme asennoitua pitkään päivään. Säätutkan juurella käperrymme hetkeksi hörppäämään kuumaa juomaa termosHitauden vastapainoksi meille tarjotaan huikeita maisemia, eikä noita kuuran ja lumen kuorruttamia mäntyjäkään tarvitse synkistellä. Retki_42-47-Pyhaluosto_PL.indd 44 Retki_42-47-Pyhaluosto_PL.indd 44 9.10.2017 7.30.22 9.10.2017 7.30.22. Hitauden vastapainoksi meille tarjotaan huikeita maisemia, eikä noita kuuran ja lumen kuorruttamia mäntyjäkään tarvitse synkistellä. Aiomme vaeltaa yhteensä parikymmentä kilometriä Pyhälammen tuvalle, sillä välissä ei ole kunnollista yösijaa. Laskeudumme rinta rinnan hämärän kanssa Keski-Luoston juurella odottavalle laavulle. marraskuu 2017 44 PYHÄ-LUOSTON KANSALLISPUISTO kivikoita ylitettäessä. MARRASKUUN päivä on lyhyt, mutta aurinko hellii tuntureiden lakia ja eteläseinämiä. Otsalamppujen valossa kapuamme UkkoLuoston rakkaa kohti huipun säätutkaa. Otsalamputonta taivallusta olisi tarjolla vielä tunniksi, mutta maltamme uhrata sen nuotion äärellä lounasta valmistaen ja lusikoiden. Pysymme polulla vain hetkittäin, vaikka reitin pitäisi kulkea kansallispuiston rajaa huippuselännettä seuraten. Kivikoiden välisissä männiköissä lumi hautaa polkupainanteen ja runkoihin isketyt reittimerkinnät. Aurinkokin yltää keskipäivän säteillään tunturiketjun huipulle. Pimeää vaellusta riittää vielä tunneiksi, joten paras tankata tuhdisti. Keli muuttuu vähitellen todella ankaraksi, sillä pakkasta on parikymmentä astetta ja auringonlaskun myötä voimistunut tuuli hätyyttelee tunturin huipulla jo myrskyrajaa. TALVI tekee jo vahvasti tuloa tuntureille, mutta patikkapolut ovat yhä käveltävissä. Joku voisi tosin Luoston hotelleja sellaisina pitää
Hämärässä tuvassa lämpötila on painunut pakkasen puolelle. 45 marraskuu 2017 pulloista. Välillä tutkimme kaverin poskia mahdolliset paleltumat havaitaksemme. SEURALLINEN kuukkeli noutaa leivänmuruset vaeltajan kädeltä. Yösijanamme ollut tupa tunnettiin aiemmin Rykimäkurun nimellä, mutta porojen lisääntymiseen viittaava rykimä pyyhittiin vuonna 2006. Tunnin päästä tarkenee ehkä jo puuroa keitellä. Laskeudumme hitaasti kaakkoisharjannetta metsän suojiin. Yöllä saavumme väsyneinä Pyhälammen tuvalle, kun takana on 14 tunnin vaelluspäivä. Kumpikaan ei halua ottaa tauon jälkeen untuvatakkia pois päältä. En malta vielä nousta, vaikka unta ja torkkuja on nautittu jo kellon ympäri. Kumpikaan meistä ei halua poistua makuupussin autuaasta lämmöstä pakkaseen aamiaista kyhäämään. Niin, tämänhän piti olla leppoisa vaellusviikko. Retki_42-47-Pyhaluosto_PL.indd 45 Retki_42-47-Pyhaluosto_PL.indd 45 9.10.2017 7.30.26 9.10.2017 7.30.26. Pyhä rykimä Seinänvierustan penkeillä untuvamakuupusseissa lojuvat vaeltajat näyttävät jättimäisiltä toukilta, jotka välillä kiemurtelevat laiskasti kylkeä kääntäen. Emme ole aterialla yksin, sillä kolme kuukkelia KAPUSTAN tuvan hirret ovat verhoutuneet tykkyä enteilevään kuuraan, sillä kämppä sijaitsee 360 metrin korkeudella. Pysähdymme laavulle lounaan tekoon – johan me neljä kilometriä vaellettiin. Nousen sytyttääkseni vain nopeasti tulet kamiinaan ja pujahdan takaisin untuvien uumeniin. Jatkamme patikointia Pyhälammen tuvalta kohti Rykimäkurua
Hämyinen ilta värjää taivaanrannan oranssin punertaviin sävyihin, jotka taittuvat kohti tummaa violettia. marraskuu 2017 46 PYHÄ-LUOSTON KANSALLISPUISTO saapuu seuraksemme. ILLAN viimeiset valot värjäävät taivaan oranssista violettiin. Siitä on enää lyhyt patikka Kapustan kämpälle, joka sijaitsee 360 metrin korkeudella eli viitisenkymmentä metriä Yli-Luoston lakea korkeammalla. Edelliset kävijät ovat unohtaneet veden ämpäriin. Sulatamme lunta kattiloissa termospulloja täyttääksemme. Lomapäivän vaellustavoite saattaa toteutua, sillä määränpäähän on vain kuutisen kilometriä – alamäkeä. On se silti onnistunut jäädyttämään Kapustan kaivon umpikuoreen. Jatkamme lintuaihetta taivaltamalla Kuukkelin vuokratuvan kautta Porontahtoman laavulle. Pakkanenkin malttaa hieman hellittää tiukkaa puristustaan. Lopulta jatkamme Petterin kanssa viimeisen kilometrin Huttuloman tuvalle iltaa viettämään. Huttujärven vuokratuvan piipusta nousee yllätykseksemme savu. Kaunista, kiireetöntä, hiljaista ja rauhallista – kaikkea, mitä en osannut edes odottaa. Ajattelemme kohtaavamme muita retkeilijöitä, mutta meitä tervehtii iloisesti Metsähallituksen luontovalvoja Aarne Harju. Nyt se on umpijäässä, mutta onneksi metallisanko on kestänyt halAURINGON säteet kultaavat yksinäisen männyn ikimuistoiseksi hetkeksi. Lomalaiset Uusi päivä valkenee pilvisenä. Juttelemme pitkät tovit kansallispuiston huollon haasteista ja retkeilijöiden edesottamuksista erämaiden näädänpyyntiretkiä ja muita kommelluksia unohtamatta. Tänään tavoittelemme Huttuloman autiotupaa. Retki_42-47-Pyhaluosto_PL.indd 46 Retki_42-47-Pyhaluosto_PL.indd 46 9.10.2017 7.30.31 9.10.2017 7.30.31. Hän on ollut irrottamassa tuvan vanhat aurinkopaneelit ja lämmittänyt samalla kämppää taukopaikakseen. Varmuuden vuoksi tarjoan vain gluteenitonta. Pyhä-Luoston kansallispuiston tunnuksessa esiintyvä kuukkeli on seurallinen lintu: leivänmurut maistuvat suoraan kädestäni syötynä. Korkea sijainti takaa kuurakuorrutuksen tuvan seinähirsille
Valoa vasten katsottuna puu saa kultaisen reunuksen. Useita nuotiopaikkoja, laavuja ja kotia Lisätiedot ja kartat . Kaukana pohjoisen horisontissa silmä on erottavinaan Nattasten muodot ennen Saariselän kyömyjen rykelmää. Tuvalla poikkeaa sesonkiaikana jopa satoja retkeilijöitä päivittäin, mutta harva siellä ymmärtää siivota jälkiään. Sodankylän, Pelkosenniemen ja Kemijärven kuntien alueella . Nautimme illasta muistellen menneitä retkiä ja pohtimalla tulevia vaihtoehtoja. Ulkoilukartta Pyhä-Luosto 1:50 000, Karttakeskus. Aurinko siivilöi säteensä tuon yksinäisen männyn oksiston läpi. Olemme varanneet viimeiseksi illaksi pientä luksusta kylmäsavulohineen ja leipäjuustoineen. Alkuperäinen Pyhätunturin kansallispuisto on perustettu jo vuonna 1938 . Noidan taikaa Lumen kuorruttamien rakkakivikoiden väliin jää pieni notkelma. Se on uhmannut raskaita tykkykuormia jo vuosikymmeniä. Lakaisemme lattialta yli kilon hienoa hiekkaa ja tunnin klapitalkoilla täytämme kaikki tyhjät puulaatikot. Kapuamme kohti Pyhätuntureiden korkeinta huippua, Noitatunturia. 47 marraskuu 2017 tiedä & mene Pyhätunturi Luosto Kemijärvi Pelkosenniemi Pelkosenniemi Sodankylä Sodankylä Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Pelkosenniemi Käyräsvaara Yli-Luosto Luostonoja Ukko-Luosto Pyhälampi Rykimäkuru Kuukkeli Kapusta Huttujärvi Huttuloma Noitatunturi Isokuru Isokuru Keski-Luosto Kitinen vaellusreitti vaellusreitti Yli-Luosto 3 km 4 Pyhä-Luosto Pyhä-Luosto Pyhä-Luoston kansallispuisto . Kitsas peltitakka jättää kämpän viileäksi ja sängyt puuttuvat. Noitatunturin lumen peittämä rakkakivikko tuo tutut haasteet askellukseen. Matkalla ohitamme Pyhänkasteenlammen ja -putouksen, joiden nimet viittaavat 1600-luvulla seudulle saapuneeseen kristinuskoon. Kansallispuisto laajeni Luostolle vuonna 2005, jonka jälkeen puiston pinta-ala on ollut 142 km 2 Nähtävyyksiä . 2 autiotupaa, 6 päivätupaa ja 3 vuokratupaa . Niitä seuraten päädymme Oravalammen laavun kautta Isokurun kodalle lounastamaan. Latuverkosto on retkeilyreitistöä laajempi . Samalla tavalla ämpäri tyhjenee ja kimpaleeseen jää tikkukin – vesikauha. Kaikki muu on tullut kaupan päälle. Pyhänkasteenlampi ja -putous . Takanamme levittäytyy loivana sirppinä koko tunturiselänne Luostolle ja Yli-Luostolle asti. Hotellin saunaan olisi matkaa vain kilometri, mutta ei näin hienoa vaellusta malta vielä lopettaa. keamatta. Tämä hetki on minun, ja vain tämän takia tänne olisi kannattanut lähteä. Yhteensä merkittyjä reittejä puistossa ja sen reunamilla noin 100 km . Nyt tavoitellaan jo 14 tuntia. Pyhä-Luoston kansallispuisto, www.luontoon.. Löylyjen sijaan jatkamme Suomen suurinta kurua, Isokurua, seuraten kohti Karhunjuomalammen tupaa. Päiväretkeilijöiden tallaamat kuopparivistöt helpottavat uralla pysymistä. Karhunjuomalammen suuri hirsikämppä on suunniteltu päiväkäyttöön. Lampivaaran ametistikaivos Retkeilypalvelut . Siinä sinnittelee matala, vankkarunkoinen mänty. Metsähallituksen karttapalvelu, www.retkikartta.. Kaadan termospullosta kuumaa vettä sangon kylkiin ja jääkakku luiskahtaa paikoiltaan. Siinä on herkkyyttä, jota on vaikea sanoiksi saada. Retki on varmasti onnistunut, kun sen aikana on suunniteltu viisi seuraavaa. Suomen suurin kuru, 220 metriä syvä Isokuru . Kvartsiittikivikot, joissa voi nähdä muinaisen merenpohjan aaltokuviot . Pyhä-Luosto Geologinen retkeilykartta 1:50 000, Geologian tutkimuskeskus . × Retki_42-47-Pyhaluosto_PL.indd 47 Retki_42-47-Pyhaluosto_PL.indd 47 9.10.2017 7.30.34 9.10.2017 7.30.34. Lueskelen vieraskirjaa kynttilän valossa kuumaa kuppia kallistellen. Pyhä-Luoston luontokeskus Naava, www.luontoon.. Ei sitä turhaan ole tyttärille tehty muovimuoteissa mehujäitä ja niitä lämpimällä vedellä availtu. Luosto-Pyhä vaellusreitti noin 35 km . Sen vierellä kohoavat Orresokka, Mairivaara ja Soutaja metsäisinä vaaroina. Uusi kuorma on kasvamassa kuuran ja lumen kuorrutteesta. /pyha-luostonluontokeskus . . /pyha-luosto . Hetki on kaunis, äärimmäisen kaunis. Kaverini on jo nukkumassa, sillä hän yrittää lisätä joka yö yhden tunnin uneen. Yli-Luoston, Ukko-Luoston ja Pyhätunturin muodostama tunturijono, joka on jäänne maailman vanhimpiin kuuluvasta vuoristosta . Tosin tilkka punaviiniä tarjoillaan 15 astetta suosituksia kylmempänä, mutta sulana kuitenkin. Uuden uskon papit kastoivat saamelaiset heidän omilla pyhätöillään: Pyhätunturi on ollut saamelaisten pyhä paikka, jolle uhratut lahjat on tuotu aikoinaan Uhriharjun seidalle
marraskuu 2017 48 TALVIRETKEILY K o ti m a a Retkeily on ylevä harrastus, josta nauttii keho ja sielu. Valkoista, kevyttä lunta leijailee, pikku pakkanen paukkaa ja sukset kiitävät kuin itsestään yli järven selkien. Ainakin Strömsössä. Miten hiihtää ilman lunta, ja muita testattuja retkivinkkejä Talviretkeilyn sietämätön keveys TEKSTI JA KUVAT Maija Arosuo PIIRROS Aras Jarjis Retki_48-53-Talviretkeily_PL.indd 48 Retki_48-53-Talviretkeily_PL.indd 48 9.10.2017 9.54.08 9.10.2017 9.54.08
Matka jatkuu ojien suuntaisesti, sillä vaikka hiihtomatka tuplaantuu, kuluu aikaa huomattavasti vähemmän. Kevyemmin pakattu vaeltaja palelee kilpikonnan sätkytellessä jaloilleen ja yrittää peitellä tunteitaan, jotka vaihtelevat kärsimättömyyden ja naurupuuskan välillä. Toinen retkeilijä kantaa kevyttä päiväreppua, jotta saa vetovuorojen välillä levätä. Tästä retkivaiheesta ei ole kuvamateriaalia. Tilaston mukaan etelässä on silloin pakkasta keskimäärin seitsemän astetta. Pulkka tulee melko täyteen ja päällimmäiset tavarat muodostavat monelle tutun keon. 49 marraskuu 2017 R etki-lehden testiryhmä on kokeillut talviretkeilyä Etelä-Suomessa viitenä peräkkäisenä vuonna. Lunta on Ilmatieteenlaitoksen mukaan parikymmentä senttiä. Ihminenhän on kuin hevonen: vetää paremmin kuin kantaa. Kuormajuhta on valmis ja ottaa vastaan korppien kutsun lakeilta soilta. Aloitteleva retkeilijäkaksikko päättää satsata varustukseen ja vuokraa yhden ahkion. Luvattu järven Maija Arosuo Retki_48-53-Talviretkeily_PL.indd 49 Retki_48-53-Talviretkeily_PL.indd 49 9.10.2017 9.54.09 9.10.2017 9.54.09. Muutama laavu on ripoteltu somasti sen ympärille. Vinkki: Älä mene ahkiolla ojitetulle suolle. Turun pohjoispuolelle on piirretty laaja suoalue ja sen keskelle sana Vaskijärvi. Liikerata toistuu, kunnes on opittu, mitä siniset viivat kartassa tarkoittavat. Etelä-Suomi on siis keskimäärin täydellinen ulkoilmaihmisen harrasteille. Korpin äänessä on havaittavissa ivallinen sävy, kun se oksaltansa huutelee retkeilijälle, joka makaa kuin kilpikonna selällään ojan pohjalla ahkionsa kanssa. Yhden yön retket ovat ajoittuneet vuoden kylmimpään ja lumisimpaan ajankohtaan, helmikuun puoliväliin. Kutsumusta riittää ensimmäiselle ojalle asti. Siis kunnon kerros pitovoidetta suksien pohjiin, ahkion remmit tiukalle ja kohti aurinkoisia hankia! Suo siellä, oja täällä Ensimmäinen kohde löytyy retkikarttaa tutkimalla
Lähitalosta pyöräilevä teini-ikäinen tyttö katsoo hiihtäjiä hieman epäilevästi ennen kuin polkaisee pyöränsä vauhtiin. Seuraavan päivän aikana purot solisevat, linnut laulavat ja pajunkissat kukkivat. Pohjaan kannattaa laittaa ekstrapaksu kerros para. Olo on kuin happea pintaan haukkaamaan tulleella hylkeellä. ”Lunta on paikoin niukasti, mutta ahkio luistaa yllättävän hyvin myös rahkasammaleella. Älä usko tilastoja. Suoalueelta löytyy jokunen lumihiutale ja perimätiedon mukaan sen laidassa on laavu. Aamulla umpinaisessa muoviastiassa onkin noin desilitra sulaa vettä ja yhdeksän litran jääkimpale. marraskuu 2017 50 TALVIRETKEILY TALVIRETKEILYSSÄ tärkeintä on lämmin makuupussi ja -alusta. Yleiseen kuulopuheeseen perustuvat paikkatiedot ovat yleensä vääriä. Uusi retki suuntautuu Paimion perämetsiin. Alun metsätieosuus on tamppautunut tiiviiksi ja hiihtäjän on hyvä hiihdellä. Päiväreppuilija hiihtää lämpimikseen edestakaisin ja pohtii, olisiko toinen ahkiovuokra vienyt kaksikkoa sittenkään perikatoon. Retkiryhmä katsoo parhaaksi tiedustella asiaa omistajalta, ennen savumerkkien antamista. Kurkistus kotiovelta kertoo kyllä, onko ulos menemistä, vai ei. Ellei jopa viereisen omakotitalon huvimajaksi. Yöllä lämpötila laskee alle lämpömittarin näyttöasteikon. Lumitilanne on tilastoonkin nähden huono. Veden jäätymispiste on °C, teltassakin. Vesikanisteri otetaan yöksi telttaan sisään, ettei se jäädy. Ensi vuonna samaan aikaan uudestaan.” V uoden kuluttua sormien ääreisverenkierto on jo palannut lähes ennalleen ja huono muisti kuitannut loput koettelemukset. Leiriytyminen vanhaan karttaan merkitylle laavulle on hankalaa, sillä rakennus on siirretty pois, palanut tai muutoin kadonnut. Liike onkin hyvä tapa pitää itsensä hengissä, sillä kaksikymmentäviisi pakkasastetta ja kevyt hiihtopuku ovat kalsea yhdistelmä. Kiinteä ”juoma” sopii hyvin kyytipojaksi jäätyneelle tuorejuustolle, jota voi imeskellä taottuaan leivästä kirveellä syötävän kokoisen palan. Teltta pystytetään puisen laavun sisälle ja loppuilta nautiskellaan nuotion hurmoksellisesta loimusta. jää avaa maiseman ja retkeilijät pääsevät reippaan sivakoinnin makuun. 15.2. Sammal on kuitenkin melko pehmeää ja suksi ja ahkio luistavat hämmästyttävän hyvin. Laita vesi yöksi kattilaan, jossa sen voi sulattaa. Ruoka on suussa sulavaa. Lumi vanhin voitehista Retki_48-53-Talviretkeily_PL.indd 50 Retki_48-53-Talviretkeily_PL.indd 50 9.10.2017 9.54.11 9.10.2017 9.54.11. Etelä-Suomessa lunta löytyy lähinnä pelloilta, niilläkin vain pohjoisrinteillä ja varjopaikoista. Kartanlukua kesällä harjoitellut retkiryhmä uhmaa kuitenkin luonnon lakeja laittaa sukset jalkaan ja kiristää ahkiovyötä reiän verran piukemmalle. Ota majoite mukaan. Muistoksi jää pilkottuja puita ja karkkirahaa lapsille. Sanan ”limit” merkitys makuupussien lämpöluokittelussa konkretisoituu: epämukavaa, mutta elossa. Pari makuualustaa alle, kaikki mukana olevat vaatteet ylle ja untuvapussin nyöri niin piukalle, että vain suulle jää pieni aukko. Metsäosuudella lumi on jo täysin vihreää. Isäntä ei raaski ajaa kulkijoita yön pimeyteen. Tee voileivät valmiiksi tai ota mukaan vaikka makkaraa, jonka voi lämmittää nuotiossa. Saako auki olevaan rakennukseen leiriytyä. 20 vuoden keskilämpötilalla ei ole sormien jäätymisen kannalta merkitystä. Paimion talousmetsät ja kyntöpellot kutsuvat. Päiväkirjasta löytyy merkintä: ”Retki oli onnistunut, sillä retkikunta säilyi hengissä oltuaan kotoa pois kokonaisen yön. Sää siellä on vakaa, mutta maisemat tylsähköt, eikä ahkionvetoa katsota suopeasti. iniä.” Työkaverit kyselevät maanantaina, miten pitkän matkan hiihdimme. Yhtenäistä lumikenttien ketjua on vaikea löytää muuta kuin hiihtoputkesta. Lopulta traktorin pyöränuraksi kapeneva lumikaistale saa ihmettelemään omaa hyväuskoisuuttaan. Kanna omat tavarasi, äläkä ujuta niitä kaverin ahkioon. Jos aiot hiihtää lumettomalla maalla, tee se piilossa katseilta. Jätä sukset kotiin. Kerrassaan kaunis kevätpäivä, eikä lunta enää juuri missään. Tarvittaessa puhu vierailla kielillä. Seuraa eettistä pohdintaa. Matka siis jatkuu pimeän tuloon asti, kunnes tulipaikka löytyy. Mikäli lähtiessä lunta on kaikkialla vähän, ei sitä retkireitillä yhtäkkiä ole enemmän. Mitähän siihenkin vastaisi. Tarkalla suuntavaistolla ja melkoisella tuurilla se löytyykin, mutta rakennelma osoittautuu pikemmin kodaksi
Vedensaantiongelma on ratkaistu, kunhan keitin ja kattilat löytyvät kinoksesta. Telttakangas näyttää valoisalta. Kyllähän yö näinkin kuluu. Aluksi se on lönkötellyt hissukseen, kiihdyttänyt sitten vauhtiin ja lopuksi tehnyt muutaman sivuloikan. Kyllä on monipuolinen tämä eteläisen Suomen ilmasto.” Nukkuu susien kanssa J ännityksen määrä pysyy vakiona, sillä seuraavaksi testiryhmä päättää suunnata kohti susivarmana tunnettua Pöytyää. Ota mukaan vettä tai ainakin kaira. Heijastavat silmät kiiluvat puun takaa, sitten nuotiopaikalla, lopuksi jopa laavun katossa. Onko ihminen suurempi kuin kauris. Telttatikutkin uppoavat jo hieman sulaan pintamaahan. Vilaustakaan hukasta ei näy, mutta omat jälkensä se on jättänyt hangelle. Ulvonta kuuluu läheltä, jostain juomapullon suunnalta. Myös nuotio jäällä voi sulattaa reiän, jos on hyvähermoinen. Seuraavan päivän parivaljakko tarpoo jalkaisin lumihangessa ja kaipaa kovasti suksiaan. Olisipa mukavaa, jos tuo karvaturri tulisi tervehtimään. Vetoketjun raosta näkyy, että maassa on kymmenen sentin lumikerros. Ilmasukset. Vetorinkka. Yöllä susia tuntuu olevan kaikkialla. ”Pöytyän kymmenen suden lauma on pääluvultaan Suomen suurimpia, vaikka se majailee halkaisijaltaan vain 20– 30 kilometrin alueella”, raportoi viikonlopun Hesari. Onneksi vessaan ei olisikaan ollut asiaa. Päässä rakentuvat jo puhallettavat hiihtimet, jotka voi tarpeen tullen täyttää ja tyhjentää. ÄKILLISEN lumisateen keskellä joutuu etsimään itseään ja tavaroitaan normaalia kauemmin. Lähes pyhän eläimen mainitseminen nimeltä on parjausta, joten kumppanukset vaikenevat asiasta. Parinkymmenen sentin jääkerros järven pinnalla hankaloittaa peseytymistä ja juomaveden hankintaa. Vain järvien jääpeite muistuttaa vuodenajasta. Päivällä ajatus nelijalkaisesta koiramaisesta otuksesta tuntuu herttaiselta. Koska sulatettavaa luntakaan ei ole, on avanto kairattava jäähän telttakeppejä, lusikkaa, puukkoa, kiviä, kynsiä ja muuta käteen sattuvaa apuna käyttäen. Aamulla on täysin hiljaista. Jutussa kerrotaan, että sudet elävät etelässä valkohäntäpeuroilla ja metsäkauriilla. Yöksi on luvattu lumisadetta, mutta selkeä taivaanranta ja pilvetön taivas kertovat aivan toista. Jäniksen jäljet päätyvät samaan kohtaan. ”Kahdessa päivässä teimme sekä kesäettä talviretken. Lentokenttien kutsu V ahingostaan viisastuneena valjakko lähtee seuraavana vuonna uuteen nousuun perinteisellä kesävarustuksella, ilman suksia ja rinkka selässä. Älä jätä tavaroita tantereelle, vaikket uskoisikaan sääennusteeseen. Retki_48-53-Talviretkeily_PL.indd 51 Retki_48-53-Talviretkeily_PL.indd 51 9.10.2017 9.54.12 9.10.2017 9.54.12. Täysin lumeton maasto ja muutama lämpöaste saa jo unohtamaan, että on helmikuu. Leiripaikka löytyy kauniilta mäntykankaalta järven rannalla. Yö laavulla auttaa arvostamaan neljän seinän mukanaan tuomaa turvallisuuden tunnetta. 51 marraskuu 2017 PÖYTYÄ on eteläisen Suomen susirikkaimpia kuntia. Lahnajärveltä matka sujuu iloisesti rupatellen kohti Kiikalan lentokenttää. Älä lue Punahilkka-tarinaa ennen retkelle lähtöä
Mukaan lähtevät rinkka, joka sidotaan lasten pulkkaan kiinni, sekä sukset ja vaelluskengät. Latu-urienkin ulkopuolella on hyväkulkuista maastoa, jossa pulkka kulkee kauniisti perässä. Muutama laavupaikka on käytössä ja sääkin on keskivertoa kelvollisempi. Muuten mannut kuhisevat kanssakulkijoita ja joudut tuon tuostakin tervehtimään ja latua antamaan. Retki_48-53-Talviretkeily_PL.indd 52 Retki_48-53-Talviretkeily_PL.indd 52 9.10.2017 9.54.13 9.10.2017 9.54.13. marraskuu 2017 52 TALVIRETKEILY S euraavalla retkellä testiryhmä kiinnittää entistä enemmän huomiota varustuksen monipuolisuuteen. Testiretkeilijät hymyilevät epävarmasti, ikään kuin peläten, että ylpeys kävisi lankeemuksen edellä. Jos löydät hyvän retkipaikan, pidä se omassa tiedossasi. Suuntana on eteläisen Suomen lumivarmimpiin paikkoihin kuuluva Hämeenkangas, jonka keskuksena toimii Jämin hiihtostadion. ”Lylyt ja kalhut naarmuuntukoot, mutta me hiihdämme!” Kel onni on, se onnen kätkeköön SUKSET on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäviksi lumisissa olosuhteissa. Maasto on tasaista kangasmetsää, jossa näkyvyys on hyvä ja aluskasvillisuus niukkaa. Suomalaisella sisulla on ennenkin menty läpi soiden ja metsien. Testiryhmä aikoo jatkaa kiehtovaa talviretkeilyä ilmastonmuutoksesta huolimatta
Reittimerkintöjä tai retkeilijöille suunnattuja palveluita ei ole, mutta maasto on kulkukelpoista kangasmetsää. Alue on ensisijaisesti puolustusvoimien käytössä, mutta siellä saa myös hiihtää ja retkeillä. Jämin hiihtokeskus Pohjois-Satakunnassa toimii lähtöpaikkana Hämeenkankaalle. Paimio on Turun seudun lumivarminta aluetta joskaan se ei takaa siis mitään. /hameenkangas tai jami.. . Retkeily on yliarvostettua ja saattaa aiheuttaa riippuvuutta. Kiikala Lahnajärven legendaariselta huoltoasemalta 110-tien varresta pääsee metsäautoteitä, peltoja ja metsiä pitkin kiertelemällä etenemään mukavasti kohti Kiikalan vanhaa lentokenttää. . Hajalasta voi hiihdellä Kankareenjärven metsäteitä Kultanummenja Tapiolantien kautta Linnassuolle. . Pöytyän Haukkavuorelta lähtee kymmenisen kilometriä pitkä pistoreitti länteen, Kuhankuonon parkkipaikalle. Kansalaisen.karttapaikka.. luontoon.. Liikkuminen suoalueella on sallittua talvisaikaan. /kurjenrahka tai kuhankuono.. . . Reitti on merkitty, mutta latu-uraa ei huolleta. Myös latujen ulkopuolella on hyvä hiihtää, sillä maasto on helppokulkuista. Kansalaisen.karttapaikka.. Hae paikannimellä Kiikalan lentokenttä. Hae paikannimellä Honkasaari, Pöytyä. Retki_48-53-Talviretkeily_PL.indd 53 Retki_48-53-Talviretkeily_PL.indd 53 9.10.2017 9.54.13 9.10.2017 9.54.13. Mutta jos on aivan pakko, niin alla muutama koordinaatti avuksesi. Merkittyjä reittejä tai palveluita ei ole. Mene ja kadu Älä kokeile näitä retkiä kotona. Metsähallituksen hoidossa on 69 kilometriä viitoitettuja talvireittejä, laavuja ja nuotiopaikkoja. Mukavampaa on lueskella niistä kuuman kaakaon kanssa takkatulen ääressä. Sieltä matkaa voi jatkaa Kevolan kautta Paimion keskustaan. 53 marraskuu 2017 Vaskijärven luonnonpuisto Kuhankuonon retkeilyreitistön alueella, noin 40 kilometriä Turun pohjoispuolella, tarjoaa koskemattomia suoja järvimaisemia. luontoon.. Kansalaisen.karttapaikka.. Matkan varrella on sopivasti yksi laavu, Honkasaari. Reitti on osin polkua, metsäautotietä ja suota. Hae paikannimellä Linnassuo
Sadunomaisen metsän halki kohoava polku saavuttaa viimein keskiaikaisen Wartburgin linnan, joka on nykyisin Unescon maailmanperintökohde. Yhteensä Thüringenissä risteilee merkittyjä reittejä lähes käsittämättömän 16 000 kilometrin verran. Oopperan ystäville linnan hovielämä on tullut tutuksi Richard Wagnerin Wartburgiin sijoittuvasta Tannhäuserista. Laajalle levittäytyviä peltoaukeita leikkaavat suuret metsät, joiden romanttiset laaksot ja linnat houkuttelevat vuosittain lukemattomia matkailijoita. Thüringeninmetsän pohjoislaidalla, Eisenachin kaupungissa, maasto kohoaa äkisti 400-metriseksi kukkulaksi. Retki_54-57-Watrtburgh_PL.indd 54 Retki_54-57-Watrtburgh_PL.indd 54 6.10.2017 14.22.30 6.10.2017 14.22.30. marraskuu 2017 54 WARTBURG E u ro o p p a T hüringenin osavaltio on Saksan vihreää sydänmaata. Pääreitiltä kannattaa tehdä erityisesti tänä vuonna muutaman kilometrin sivupisto. Monet reitit sopivat kuljettaviksi myös pyörällä. Linna perustettiin vuonna 1067 maakreivien hallintopaikaksi. Syynä on reformaation merkkivuosi – lokakuussa tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun uskonpuhdistajana tunnetuksi tullut Martti Luther julkaisi kuuluisat teesinsä Wittenbergissä. Linnassa vierailee vuosittain yli 300 000 matkailijaa, mutta tänä vuonna Wartburgissa on tavanomaista ruuhkaisempaa. Tämän vuoksi saksalaiset arvostavat Lutheria erityisesti saksan kirjakielen luojana. Vaelluskohteena Wartburg Wartburgin linnassa käy tänä vuonna kova kuhina. Perinteinen paperikartta on silti hyvä pitää matkassa TEKSTI JA KUVAT Mikko Hieta tarkemman navigoinnin varmistamiseksi. Ainakin osan sen 169 kilometrin pituudesta kulkee vuosittain noin 100 000 retkeilijää, joten reitti sopii erinomaisesti yhteisölliselle kulkijalle, joka nauttii muiden luonnonystävien seurasta. Retkeily on Saksassa valtavan suosittua, ja jos Alpit on jo koluttu moneen kertaan, voi Baijerista siirtyä naapuriosavaltioon hakemaan aivan uudenlaisia elämyksiä. Yksinkään ei pääse eksymään, sillä reitti on selkeästi merkitty polun varrella valkoisin R-kirjaimin. Linnassa voi nähdä Lutherin työhuoneen sekä tutustua Lutherin vaikutuksesta saksalaisiin kertovaan näyttelyyn, joka on avoinna marraskuun alkuun saakka. Syynä ovat viidensadan vuoden takaiset tapahtumat ja eräs Martti Luther. Kun kaksi vaeltajaa kohtaa, on täällä tapana toivottaa Gut Runst! Tervehdystä ei löydy sanakirjasta – se on vakiintunut käyttöön vain tällä vaellusreitillä. Alueen tunnetuin reitti Rennsteig on johdatellut vaeltajia jo 700 vuoden ajan. Piileskellessään lainsuojattomana Wartburgin linnassa Luther käänsi Uuden Testamentin kreikasta saksaksi. Majoitusja ruokapaikkoja on sopivin välein, joten retkeilijä voi kulkea kohtuullisin kantamuksin
Lukutaidottomalle kansalle sanoma välitettiin Lucas Cranachin taiteen avulla. Kansankielisen painetun kirjallisuuden lisääntyminen sivisti kansaa, eikä Lutherin vaikutus rajoittunut vain hengellisiin kysymyksiin. Muurien sisäpuolelle kuljetaan tietenkin vain yhtä reittiä laskusiltaa pitkin, joka on säilynyt lähes muuttumattomana keskiajalta saakka. Lutherin mielialat vaihtelivat yksinäisyydessä ja hän on itse kertonut, kuinka Saatana kiusasi häntä. Nuoresta Martista piti tulla tuomari, kunnes yllättävä ukkosmyrsky säikäytti hänet. Mustepullotarina on hieno ja se näyttää inspiroineen erityisesti matkamuistokauppiasta. Hän puolustautui rukoilemalla ja laulamalla iloisia lauluja. Lutherin tie Wartburgiin Keskiaikaista kulkukeinoa taivaltaessa on pakko hämmästellä, kuinka historia niin usein näyttää taittuvan kuin sattuman oikusta. Koska Lutherin vaikutus tuntuu voimallisesti pohjoisen Euroopan yhteiskunnissa ja elämänmuodossa vielä viidensadan vuoden jälkeenkin, on ymmärrettävää että moni uskontoon etäisestikin suhtautuva haluaa tutustua kulttuurisiin juuriinsa niin sanotusti pyhillä paikoilla. Lutherin näkemys oli, että paavilla ei tulisi olla valtaa maallisissa kysymyksissä. WARTBURGIN linnan häkellyttävän koristeelliset salit ovat kuin suoraan satukirjan kuvituksesta. Kesäkuussa 1520 Martti Luther sai paavi Leo X:ltä kirjeen, jossa häntä vaadittiin korjaamaan opetustaan. Luther ei halunnut korjata mitään. Odotettuna seurauksena paavi julisti hänet kirkonkiroukseen. Monet katolisen kirkon käytännöt herättivät Lutherissa huolta. Kun hän julkaisi 95 teesiään, hän halusi erityisesti herättää keskustelua anekaupasta ja paavin vallasta. Yhden koruttoman oven takaa löytyy viimein Martti Lutherin huone. Hän ei ollut näkemystensä kanssa ensimmäinen – olihan esimerkiksi tsekkiläinen Jan Hus juuri poltettu roviolla sata vuotta aiemmin hänen esitettyä samankaltaista kritiikkiä. Uskontoihin liittyvät tapahtumapaikat kiinnostavat siinä missä sotahistorian taistelutantereetkin. Kun Luther kertoo musteen karkottaneen Saatanan, sen voidaan nykyisin tulkita tarkoittavan myös raamatunkäännöstyön mullistavia vaikutuksia. Näin tapahtui ja Luther alkoi syventyä hengellisiin kysymyksiin. Erilaista mustepulloja vihtahousuaiheista esineistöä on kaupan hyllymetreittäin. Lutherin kerrotaan myös kerran heittäneen paholaista mustepullolla. Salaman välähdys kaatoi Lutherin maahan, hän huusi avukseen Neitsyt Marian äitiä Pyhää Annaa ja lupasi vetäytyä luostariin, jos selviäisi myrskystä hengissä. Kierroksen lopussa, juuri ennen matkamuistomyymälää, matala ja kapea käytävä vie siihen vaatimattomampaan osaan linnaa, joka oli ritarien käytössä. Retki_54-57-Watrtburgh_PL.indd 56 Retki_54-57-Watrtburgh_PL.indd 56 6.10.2017 14.22.31 6.10.2017 14.22.31. Myöhäiskeskiaikaisen uskonnollisuuden vaikutuspiirissä kasvanut Luther pelkäsi Wartburgissa alinomaan pahoja henkiä ja paholaista. marraskuu 2017 56 Uskonnollinen matkailu, mikä pitää sisällään erilaiset pyhiinvaellukset ja retket kirkkohistoriallisiin kohteisiin, kasvattaa suosiotaan riippumatta retkeilijöiden omasta uskonnollisesta vakaumuksesta. Keskiajalla erilaisia ruhtinaita ja muita ylhäisyyksiä, ja sitä myötä linnoituksia, oli runsaasti ja linnojen välisistä mittelöistä kulkee tarunhohtoisia kertomuksia. Mosaiikit ja maalaukset ovat hyväkuntoisia, joten vierailulla on helppo eläytyä keskiajan hovielämään. Vanhat kanuunat vakuuttavat siitä, että linnaa on kyetty tarvittaessa puolustamaan. Kirjapainotaidon kehityttyä Lutherin tekstejä voitiin levittää nopeasti laajalle. Huvittava yksityiskohta on sekin, että Wartburgin perustanut Ludwig der Springer kuljetutti rakennuspaikalle kuormakaupalla savea omilta tiluksiltaan, jotta voisi vannoa linnan nousseen hänen mailleen. Tontti kun ei tarkalleen ottaen oikeastaan ollut hänen. Matkailijoille on laadittu tutustumisreitti linnan saleihin, joiden koristeellisuus lyö ällikällä. Nyt aika oli kuitenkin toinen ja luterilaiset näkemykset alkoivat saada kannatusta Thüringeninmetsän pohjoispuolella. Palatsin suurimmassa juhlasalissa järjestetään nykyisinkin säännöllisesti erilaisia pitoja ja musiikkiesityksiä. Linnanpihan keskellä on kaivo, jonka vesi on juomakelpoista. Keskiajan Pyhää saksalais-roomalaista WARTBURG MARTTI LUTHERIN huone on keskiaikaisella paikallaan, mutta esineistö on uudempaa perua. Elämää muurien suojassa Linnan muurien tienoilta avautuu upeat maisemat ympäröivään luontoon. Maallisten ja hengellisten asioiden erottaminen toisistaan vahvisti kansalaisyhteiskuntaa ja johti myöhemmin kansallisvaltioiden syntyyn
Pian koko Eurooppa kuohui. × Thüringeninmetsä on eri aikakausina pitänyt aatteet erillään. Lutherin mielestä kansan tuli voida kuulla ja lukea Raamattua omalla kielellään, ja siksi hän käytti aikansa raamatunkäännöstyöhön. Thüringenin taika Tänäänkin on pilvistä, mutta ei sada. Tienviitat linnanmuurissa ohjaavat takaisin Rennsteigille, teemalliselle Luther-polulle tai jopa kansainväliselle vuorivaellusreitille, joka kulkee Eisenachista lähes 3 000 kilometriä aina Budapestiin saakka. Siellä Luther kasvatti parran ja piileskeli valenimellä Junker Jörg eli Yrjö-herra. Nykyisinkin paikallinen kulttuuri on hyvin erilaista metsän eri laidoilla. n joukoissa. toukokuuta, jotta hänelle voitiin järjestää turvapaikka Wartburgin linnaan. Luther päästettiin vapaasti lähtemään saamansa turvakirjan suojaamana. Entä jos salama ei olisi koskaan iskenyt Lutherin lähelle. Hengelliset ja maalliset johtajat kokoontuivat aika ajoin valtiopäiville, joista tunnetuimmat järjestettiin Wormsissa keväällä 1521. 57 marraskuu 2017 keisarikuntaa on vaikea verrata nykyaikaisiin valtioihin. Paavi Leo X kuoli joulukuussa 1521 ja seuraavana keväänä Luther uskalsi palata Wittenbergiin. Wartburgin linnakierroksen jälkeen vaeltajalla on lukemattomia vaihtoehtoja. Keskiaika oli päättynyt ja oli siirrytty uuteen aikaan. Metsää pitkin kulki myös Itäja Länsi-Saksan raja. Keskiaika päättyi reformaatioon Lutherin piileskely Wartburgissa ei pysäyttänyt liikkeelle lähtenyttä reformaatiota. Kuningas Kustaa kuoli Lützenin taistelussa vuonna 1632 ja kuolinpäivää vietetään vuosittain 6. Se on itse koettava. Samalla hyväksyttiin lopullisesti jo Augsburgin uskonrauhassa 1555 solmittu periaate, jonka nojalla hallitsija sai päättää uskonnosta omalla alueellaan. Niinpä vaaliruhtinas Fredrik Viisas antoi siepata Lutherin 4. Taistelujen päättyminen Westfalenin rauhaan 1648 tiesi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan loppua ja oli alkusysäys nykymuotoisten itsenäisten valtioiden synnylle. Suomalaiset hakkapeliitat osallistuivat sotatoimiin Ruotsin Kustaa II Adol. Lutherin ajatukset kristityn vapaudesta saivat aikaan levottomuutta talonpoikien keskuudessa. Muutaman viikon kuluttua keisari kuitenkin allekirjoitti Wormsin ediktin, jolla annettiin kelle hyvänsä oikeus vangita Luther ja toimittaa hänet keisarin eteen. Sen jälkeen protestantit ja katoliset ajautuivat Schmalkaldenin sotaan, Ranskan hugenottisotiin ja Alankomaiden 80-vuotiseen sotaan. marraskuuta Ruotsalaisuuden päivänä. THÜRINGENISSÄ risteilee 16 000 kilometriä merkittyjä vaellusreittejä. Paavi kruunasi vaaleilla valitun Saksan kuninkaan keisariksi aina vuoteen 1508 asti. Olihan hän todennut, ettei maallinen valta kuuluisi paaville. Thüringeninmetsä on eri aikakausina pitänyt aatteet erillään. Aika oli kypsä ja maailma muuttui. Monille valtakunnille määrättiin ensimmäistä kertaa rajat. Budapestiin olisi tästä vain hieman alle 3 000 kilometriä. Luther kutsuttiin Wormsiin puolustamaan oppiaan, ja vaikka häneltä odotettiin katumusta, matka Wormsiin oli kuin voittosaattue. Paikalliset ruhtinaat katsoivat hyötyvänsä Lutherista poliittisesti. Retki_54-57-Watrtburgh_PL.indd 57 Retki_54-57-Watrtburgh_PL.indd 57 6.10.2017 14.22.32 6.10.2017 14.22.32. Katoliset jäivät metsän eteläpuolelle, kun pohjoinen luterilaistui. Lützenin taistelu päätyi myös Porilaisten marssin sanoitukseen. Lopulta 1618 käynnistyi kolmikymmenvuotinen yleiseurooppalainen sota. Luther otettiin matkan varrella innokkaasti vastaan. Valtiopäivillä Luther kertoi, ettei luota paaviin ja kirkolliskokouksiin, vaan hänet tulisi vakuuttaa yksin Raamatun perusteella. Paavilla ja keisari Kaarle V:llä oli mahdollisuus saattaa Luther valtakunnankiroukseen. Paikallista valtaa käyttivät itsenäiset ruhtinaat. Verohelpotusten ja maaorjuuden poistamisen vaatimukset johtivat ensin talonpoikaissotaan. Ehkä tilalle olisi noussut joku toinen
Retki_58-63-Kirgisia_PL.indd 58 Retki_58-63-Kirgisia_PL.indd 58 9.10.2017 10.48.08 9.10.2017 10.48.08. marraskuu 2017 58 KAPUA-RYHMÄ K ir g is ia Kapuamassa Kirgisian erämaassa TEKSTI JA KUVAT Kapua-retkikunta Elokuun alussa Kirgisiaan matkannut Kapuavapaaehtoisten ryhmä vaelsi 10 päivää karun kauniissa Tienšan-vuoriston maisemissa ja kiipesi lumisateessa liki 5 000 metriin
Peruspatikoijan kestävyyskunnon lisäksi kivikkovaellus vaatii tasapainoa, lihasvoimaa ja koordinaatiota. Puuraja jää taaksemme jo toisena vaelluspäivänä. Kuljemme pensaiden ja heinikon keskellä ja auringossa lohkeilleella savella. Kapua-ryhmämatkalla vaelletaan vuoristossa ja tutustutaan kehitysyhteistyökohteisiin. ”Paikoin kävelimme hiekassa ja sorassa, paikoin etenimme ikään kuin kiuaskivien päällä ja paikoin harpoimme lohkareelta toiselle”, Heidi Nygård kirjoittaa matkapäiväkirjaan. Retki_58-63-Kirgisia_PL.indd 59 Retki_58-63-Kirgisia_PL.indd 59 9.10.2017 10.48.09 9.10.2017 10.48.09. 59 marraskuu 2017 T ienšan-vuoristo levittäytyy itäisen Kirgisian ja Kiinan rajalle. ”Ensimmäisenä kesänä inhosin vuoria, mutta nyt en voi odottaa, että kausi alkaa”, tiiminsä vetäjänä toimiva Kasenov sanoo. 3 200 metrissä kävelemme paahteessa, kunnes viima yltyy ja pilvet tuovat mukanaan raeja lumikuuron. Sää vaihtuu nopeasti. Matkaa kertyy noin 100 kilometriä, nousumetrejä 2 300. Vaelluksen alkupäivinä ylitämme jäätiköiden sulamispuroja ratsastamalla, kiveltä kivelle hyppimällä ja kahlaamalla. 19-vuotias opiskelija Argen Kasenov on työskennellyt jo neljänä kesänä kantajana. Maisemaa hallitsevat kivivyöryrinteet ja upeat muodot viereisellä soraisella jäätiköllä: siltoja, rotkoja ja pilareita. Kymmenen päivän vaellus vie ryhmämme helteisiltä niityiltä kiven ja jään keskelle
Näkökentässä on pelkkää kiveä ja jäätikköä. Komsomolskiyn leirillä kuulemme kivivyöryn jyrähtävän oikealla ja lumivyöryn vasemmalla ja ihailemme Linnunrataa kirkkaalla tähtitaivaalla. Retki_58-63-Kirgisia_PL.indd 60 Retki_58-63-Kirgisia_PL.indd 60 9.10.2017 10.48.10 9.10.2017 10.48.10. Sen sijaan äänekkäästi sulavat, soraa ja vettä tiputtavat jäätikkölammet tuntuvat olevan todella elossa. HANNA-LEENA OTTELIN (vas.), Michelle Suni ja Riitta Pitkänen hymyilevät huiputuspäivänä, kun lumisade taukoaa. 19 naisen retkikuntamme herättää hämmennystä – olemme sattumalta ensimmäinen naisryhmä missään Inylchekin leirissä. Siirrymme kävelemään jään ja moreenin päälle. marraskuu 2017 60 KAPUA-RYHMÄ Muukalaisena villissä luonnossa Moreenilla raidoittunut Etelä-Inylchekin jäätikkö on noin 60 kilometriä pitkä ja kaksi kilometriä leveä. Se tuo ajoittaisia haasteita, kun sora luisuu jään päällä ja vieressä ammottaa kapea railo tai lampi. Rujossa ympäristössä ei ole juuri mitään elämää paria eksynyttä perhosta lukuun ottamatta
Sen sijaan saamme taianomaisen hetken, kun sade taukoaa ja pilvet repeävät ympäriltämme. Jalat hellinä laskeudumme takaisin leiriin. Yhtäkkiä näemme laaksoon asti. Kivenlaatat sallivat aluksi maltilliset pikkuaskeleet ja siksak-nousu sujuu. Suomalaisten sisulla emme kuitenkaan osaa lopettaa keskelle rinnettä. Kirgisiassa turismi on nuorta Kirgisia on vuoristoinen sisämaa Keski-Aasiassa Asukkaita: 5,8 miljoonaa Vuonna 2018 Kirgisiassa järjestetään kolmannet ”paimentolaisperinteiden olympialaiset”, World Nomad Games Paikallista lisätietoa: www. Lumilippa ja huippu ovat lähellä, mutta tällä kelillä sinne ei ole asiaa. Opas osoittaa 4 800 metrin keskihuipun ja toteaa, että se on päätepisteemme. Retki_58-63-Kirgisia_PL.indd 61 Retki_58-63-Kirgisia_PL.indd 61 9.10.2017 10.48.11 9.10.2017 10.48.11. Lumisade vie näkyvyyden. Saavumme onnellisina ja uupuneina määränpäähän. discoverkyrgyzstan.org ja cbtkyrgyzstan.kg 60 kilometriä pitkä EteläInylchekin jäätikkö on maailman kuudenneksi pisin jäätikkö napa-alueiden ulkopuolella. 61 marraskuu 2017 Lumisateessa kohti huippua Huiputukseen lähdemme otsalamppujen valossa aamuviideltä. Sen jälkeen ähellämme ylöspäin sorarinteellä, joka valuttaa kulkijaansa aina puoli askelta taaksepäin joka askeleella. Alkaa tulla lunta. Välitasanteen jälkeen tie jyrkkenee
× Kapua Kirgisia 2017 -matkan järjesti Mandala Travel 3.-21.8.2017. Neuvostoaikaista Snow Leopard -palkintoa jaetaan edelleen niille, jotka kiipeävät kaikki viisi yli 7 000 metrin huippua entisen Neuvostoliiton alueella. Inylchekin leiristä noustaan Khan Tengrille (7 010m) ja Peak Pobedalle (7 439m). Koemme läheltä piti -tilanteen, kun yksi jäsenistämme lipeää hyiseen ojaan, mutta siitäkin selvitään ilman loukkaantumisia. Meidän vaelluksemme päättyy kuitenkin 4 100 metrissä sijaitsevaan perusleiriin ja lennämme helikopterilla takaisin alavuoristoon. Retki_58-63-Kirgisia_PL.indd 62 Retki_58-63-Kirgisia_PL.indd 62 9.10.2017 10.48.15 9.10.2017 10.48.15. Kumpuilevat dyynimäiset muodot ja lämmin aurinko saavat retkikunnan hymyilemään. marraskuu 2017 62 KAPUA-RYHMÄ Helikopteri paikallisliikenteenä Huiputuspäivän jälkeen vaellamme uudella lumella viimeiseen leiriin. Inylchekin perusleiri on kymmenien telttojen pienoiskylä. Lehtijutun kirjoituspalkkio ohjataan Kapua-keräykseen. Illallistelttaa kansoittavat ruskettuneet konkarit, jotka lähtevät valloittamaan seitsemäntonnisia. Peak Pobeda on Kirgisian korkein huippu, viralliselta nimeltään Džengiš Tšokusu
Lisätietoa: www.kapua.. Haku ensi vuoden Kapua-hankkeeseen on käynnissä. SUVI AARNIO on luotsannut Kapuajärjestöä 10 vuotta. 63 marraskuu 2017 Kapuamalla apua Kapua rahoittaa kehitysyhteistyötä ja valloittaa vuoria kehitysmaissa. Omakustanteisella Kirgisian matkalla Kapua-ryhmä tutustui Kynnys ry:n tukemaan kehitysyhteistyöhön vammaisten oikeuksien parantamiseksi. Kapua Kirgisia 2017 -hankkeessa 18 vapaaehtoista tavoittelee 100 000 euron keräyspottia terveyden ja koulutuksen edistämiseksi KeskiAasiassa. Varainkeruuvuotena tehdään vaellusmatka, jolla myös tutustutaan kohdemaan avustuskohteisiin. Retki_58-63-Kirgisia_PL.indd 63 Retki_58-63-Kirgisia_PL.indd 63 9.10.2017 10.48.16 9.10.2017 10.48.16. Vapaaehtoiset voivat hakea mukaan vuoden projektiin
Tältä pohjalta ponnistaa Vauden nukkumiskokonaisuus, joka koostuu makuualustasta, pumpattavasta tyynystä ja Alpstein down –untuvapeitosta. Peite on jalkopäästä puolen metrin matkalta pussi, ja aukeaa siitä ylöspäin peitoksi. Kaula-aukon kiinnitys käy nepparilla niskan taakse ja kiristys hoituu kuminauhalla. Tiukemmilla säädöillä kokonaisuus on myös hieman lämpimämpi. Makuupussiin tottuneella esimerkiksi istumaan nouseminen ei enää järkevästi onnistu. Kokonaisuuden kantava idea on patjan reunoihin kiinnitettävä untuvapeite, joka on oikeastaan välimuoto untuvapeitosta ja makuupussista. Mikäli omassa alustassa ei satu olemaan Vauden kiiloille sopivia rantteja, peiton mukana toimitetaan myös kuminauhat, joilla sen saa pyöräytettyä kiinni alustaan kuin alustaan. takkain painettavat muoviklipsit ovat helppokäyttöiset ja pysyvät napakasti kiinni. Tuotteelle annetaan lämpötila-arvoiksi comfort +1, limit -4 ja extreme -21. Vauden alustan reunaan kiinni kiilautuvat, vasTarvitseeko selän alla olla makuupussia. Kiinnitysmekanismi Peite kiinnitetään patjaan klipseillä. marraskuu 2017 64 PIKATESTI TEKSTI JA KUVA Marika Varpenius Vaude Alpstein Down + makuualusta, nukkumiskokonaisuus Paino: 810 grammaa (peite), alusta erikseen Kenelle: Kokonaisuuksia arvostavalle Hintaluokka: Peitto 400 euroa, alusta erikseen U ntuvamakuupussin selkäpuoli on nukkujan alla aina litistyneenä eikä juuri lämmitä, joten selkäosan voi jättää kokonaan pois. Huppua Alpsteinissa ei ole, joten pipo päähän pakkasella. Painoa peitteellä on säilytyspussin kanssa 810 grammaa. Paljas iho suoraan Vauden makuualustaa vasten ei tuntunut erityisen epämiellyttävältä, mutta makuupussin kangas on kuitenkin aavistuksen verran mukavampi. × Vauden Alpstein on makuupussin kaltainen peitto, joka on tarkoitettu kiinnitettäväksi makuualustaan. Luvatut lämpötila-arvot vaikuttavat kuitenkin verrattain optimistisilta. Alpstein on selästä avoin ja huppukin on jätetty pois. Lenkkikiinnitykset ovat napakat ja kestävät yöllisen pyörijän, mutta miinuspuolena peitto todellakin on kiinni alustassa. Jos tavanomaisessa makuupussissa nukkuminen tuntuu klaustrofobiselta, peiton alla on hieman enemmän tilaa. Peitteessä on kiinnitystä varten lenkkejä tuplasti, joten kiinnitysmahdollisuuksia on löysälle ja hieman tiukemmalle käärölle. V a ru st ee t Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 64 Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 64 9.10.2017 8.03.29 9.10.2017 8.03.29
Vastaavasti rinkka ei säädy kaikille, sillä selän pituus on jotakuinkin vakio. Rajajääkäri on tästä paranneltu ja suurempi tuote, ja repusta on nyt kasvanut rinkka. Muotoilu pitää painopisteen lähellä selkää ja riittävän ylhäällä, joten liikkuminen reppu selässä hankalassa maastossa onnistuu horjumatta. Muun muassa lantiovyö ja reppuosa ovat aivan uutta. Pohjana Rajapartioreppu Savotta on valmistanut Rajapartioreppua vuodesta 1989. Rinkan muotoilu on kapea ja litteä. Rinkassa on myös optiona nauhalla kiristettävä välipohja yläja alaosan välillä, mutta käytännössä pärjää hyvin ilman välipohjaakin. S avotta tekee muodikkaan vihreitä varusteita niille, jotka eivät kaipaa kamoiltaan viilattuja grammoja. Alaosasto on verrattain pieni, emmekä löytäneet sen lokeroinnille suurta tarvetta. Rinkkaa ympäröivät nauhakujastot lähes joka puolelta, joten rajajääkäriin voi virittää haluamansa määrän erilaisia taskuja. Alhaalta rinkka on verrattain kapea. Rinkan säädöt ovat toimivat ja säätönarut reilut. Haittaa erillisistä osioista ei ole, sillä välipohjan voi pitää auki. Rinkka levenee aavistuksen ylöspäin, joten myös isot, oudon muotoiset tavarat mahtuvat kyytiin. Läppäosan voi irrottaa tai nostaa reilusti ylös, mikäli ylipakkaamiselle on tarvetta. Malleissa on sama tukirakenne, mutta muuten tuotekehityksessä on harpottu eteenpäin. Repun voi huoletta lastata äärimmilleen, ja matka taittuu silti kohtuullisen mukavasti. Savotta lupaa repun olevan tukeva kantaa, ja tätä se myös on. Kun kyytiin lastataan 30 kiloa, kantotuntuma on juuri niin miellyttävä, kuin se kolmellakymmenellä kilolla voi olla. 65 marraskuu 2017 Savotta Rajajääkäri , noin 60 litraa Paino: 2,4 kg Materiaali: 1000D Cordura polyuretaanikäsittelyllä Kenelle: Muurahaisille Hintaluokka: 330 euroa Muuta: Made in Finland KESTOTESTI TEKSTI JA KUVA Marika Varpenius Lastaa vaikka 30 kiloa Savotan Rajajääkäri on reilu reppu, joka on parhaimmillaan raskaan kuorman kantajana. × Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 65 Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 65 9.10.2017 8.03.30 9.10.2017 8.03.30. Rajajääkäri suljetaan kuivapussimaisesti rullaamalla, joten rinkan tilavuus vaihtelee halutun täyttöasteen mukaan. Rajajääkärille on yksi selkeä kohderyhmä; he, jotka haluavat kantaa paljon painavaa tavaraa. Rinkkatestistä poiketen emme ruhjoneet Rajajääkäriä auton perässä, mutta emme myöskään saaneet puolen vuoden käytöllä rinkkaan yhtäkään naarmua, nirhaumaa, viiltoa emmekä muutakaan jälkeä, joka kertoisi tuotteen kulumisesta. Taskut myydään erikseen lisävarusteena. Käyttötesti Reppua käytettiin puoli vuotta retkillä ja riittävän käyttökokemuksen saamiseksi myös kauppakassina tilanteissa, jossa perheelle piti kantaa viikon ruoat kerralla kaupasta ilman autoa. Nauhojen päässä on vielä lenkit, joista kiristäminen onnistuu helposti. Päällä on tuttu läppä, joka pitää yläosan hyvin ryhdissä
Viikon vaelluksella voidaan edetä sata kilometriä, ja varusteet kulkevat ahkiossa. Tekninen + sarka Roihu –takki on tehty pääosin sarkakankaasta, mutta kainaloissa ja selässä on käytetty hieman tuulenpitävää ja joustavaa soft shelliä. Huppu on sopivan kokoinen ja kiristyksillä hupun saa säädettyä juuri oman kallon mukaiseksi. Keikahtamisen kanssa ei ole koskaan ollut ongelmaa. Roihussa on viisi taskua tavaroille. Hihansuut ovat leikkaukseltaan reilut, mutta ne voi kiristää nauhalla mieleisekseen. 4. S arka on mielenkiintoinen villamateriaali, jota on testattu Retki –lehdessä useampaan otteeseen. Leijat eri tuulelle Vaeltaessa leija itsessään ei ole niin tärkeä, mutta eri tuulelle pitää olla eri kokoja. Villatakki ei ole enää pappojen yksinoikeus. Paikallaan sahaaminen ei tuntuisi mielekkäältä. Uusilla materiaaleilla on saatu parannettua liikkuvuutta ja hieman ulkonäköäkin, ja samalla sarkatakin potentiaalinen käyttäjäkunta on laajentunut. Varsinainen sadekelin vaate sarka ei kuitenkaan ole, mutta pieni tihku ei haittaa. TEKSTI Marika Varpenius KUVA Hannu Koski R eetta Koski on harrastanut leijahiihtoa kymmenisen vuotta. Sarka taipui moderniksi Sastan sarkamallisto on täydentynyt Roihu–takilla ja harpannut moderniksi kaikille sopivaksi vaatteeksi. Materiaalina sarka on todettu kestäväksi ja miellyttäväksi. × Sasta Roihu , sarkatakki Koot: XS-XXXL Mihin: Metsälle, erälle, notskille, rennommaksi villakangastakiksi kaupunkiin Hintaluokka: 330 euroa Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 66 Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 66 9.10.2017 8.03.31 9.10.2017 8.03.31. Kyynärpäissä ja hupun reunassa on kevlarvahvikkeet. Villainen kangas hengittää ja lämmittää olematta tukala tai hiostava. Tuulesta nauttiessa pitää vain muistaa, että se tulee perässä. Nyt leijaharrastus on laajentunut työksi. × Reetan valinnat leijahiihtovaellukselle: 1. Tuuletusta varten vetoketju on kaksisuuntainen ja sen listassa on muutama nappi, joilla takki pysyy kuosissaan vaikka vetoketjua haluaisikin pitää avonaisena. Ahkio Fjellpulken on kätevä käyttää, vaikka ei olisi niin järjestelmällinen, ja pulkka tulee hyvin perässä. 3. Vetoketju on isohko, ja sen lisänä on nahkainen vedin, joten sen saa auki hanskat kädessä. Reetan mielestä parasta leijahiihdossa on nimenomaan matkan taittuminen ja vaeltaminen. Reetta päätti kääntää tuulen positiiviseksi asiaksi, ja hankkia tekemistä, jossa tuulesta on hyötyä. Käytössä on Scarpat. 2. Harrastus alkoi ärsytyksestä Ylläksen mökillä, jossa oli aina tuulista. Roihu on mielenkiintoinen yhdistelmä perinteistä villaa ja teknisiä materiaaleja. Monot Monojen tulee olla kevyet ja mukavat, ja niillä pitää pystyä skinnaamaan ja kävelemään. ”Leijalla pääsee yhtä kovaa kuin kelkalla, mutta ilman ääntä ja bensaa”, Reetta kertoo. Nyt harrastuksesta on tullut työ, ja perheen yritys Alma Arktika järjestää Nuorgamissa leijahiihtovaelluksia, leijakouluja ja siinä sivussa myös muutakin toimintaa tunturissa. marraskuu 2017 66 LUOTTOKAMAT Leijailijan luottikset Nuorgamissa asuva Reetta Koski ei tykännyt tuulesta, mutta päätti ottaa asian positiivisen kautta. Takki on mitoitukseltaan ja olemukseltaan mukava, mutta hoikimmat saattaisivat kaivata kiristystä myös vyötärölle. Mukana kulkee siis iso leija ja pieni leija. Asiat, jotka pitävät lämpimänä Ei siellä tarvitse kärvistellä! Pilkkihaalari, kota lämmittimellä sekä sormien ja varpaiden kemialliset lämmittimet kuuluvat vakiojuttuihin. Hupun lipassa on lisäksi vahvike, jolla lipan voi muotoilla mieleisekseen, joten huppu päässä ei sada eikä paista naamalle. Helmassa on kiristys
67 marraskuu 2017 Marmot Solus Featherless Jacket Hintaluokka: 160 € Paino (M-koossa): 550 grammaa Kenelle: lämmintä ja säätä kestävää topattua takkia hankkivalle Lisämaininta: sopii erinomaisesti allergikolle! KAUSIVARUSTEET Marmotin uuden Feather-. Takin eristeontelot ovat isokokoisia, joten lämpöhukka on pientä. Featherless on myös varteen otettava vegaaninen vaihtoehto untuvalle. Takissa on niin monta hyvää puolta, että se on ehdottoman hyvä vaihtoehto untuvatakille. Takin leikkaus on muutenkin varsin hyvä. Ihan kuin untuvaa Featherless-täytteisiä takkeja löytyy hupulla ja ilman. eecellä, joiden lisäksi takista löytyy myös varsin tilava povitasku. Tästä huolimatta on syytä muistaa, että mikään materiaali villaa lukuun ottamatta ei juurikaan lämmitä, jos se on kokonaan märkää. Takki on varsin lämmin päällä, mutta ei hiostava. TEKSTI Benjamin Hokkanen KUVA Joel Ahola Höyhenenkeveää ilman untuvaa U ntuvaa on perinteisesti pidetty synteettisiä kuituja pakkaantuvampana, kevyempänä ja suhteessa lämpimämpänä. Synteettinen täytemateriaali kuivuu huomattavasti untuvaa nopeammin. Synteettisen takin kastuessa kosteus valuu usein varsin nopeasti takin helmaan, josta sitä on helppo rutistaa ulos. Takki sopii täytteensä ansiosta erinomaisesti lämmintä takkia kaipaavalle untuva-allergikolle. Marmotin uudet Featherless -sarjan tuotteet kuitenkin osoittavat, että moderni keinokuitu voi pistää untuvalle tosissaan kampoihin. llpowerin untuvaa. llpowerin untuvaa. Testasimme Marmot Featherless Solus -takkia, joka on huputon, paksua kevytuntuvatakkia muistuttava toppatakki. × Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 67 Retki_64-67-Varusteet_PL.indd 67 9.10.2017 8.03.31 9.10.2017 8.03.31. Täytemateriaali tuntuu hyvin untuvamaiselta, kun sitä hihan läpi hypistelee. Takki on vain aavistuksen painavampi kuin vastaava untuvainen ja pakkautuvuus vaikuttaa olevan hyvin lähellä untuvatakkia. Tästä materiaalista pitävät myös hanhet ja ankat! Synteettinen takki on untuvatakkia hieman vastustuskykyisempi kosteissa oloissa. less-sarjan tuotteiden synteettinen täyte vastaa ominaisuuksiltaan 700 . Takin sivutaskut on vuorattu pehmeällä . Synteettistä täytettä ei tarvitse varjella kuten untuvaa. Se on pakkautuva, lämmin ja eettinen vaihtoehto untuvatakille. Tämä takki päällä uskaltaa olla aktiivinen ja jopa hikoilla, sillä sen voi aina tarvittaessa heittää pyykkikoneeseen. Hihansuissa on resorit ja helmassa kiristyskuminauha. Marmotin uusien toppatakkien 3M™ Thinsulate™ Featherless -polyesteritäyte vastaa lämmöltä 700
Kun luku on yli 550 luokitellaan se erittäin hyväksi ja erinomaiseksi kun luku on yli 750. Untuvan eettisyys on ollut puheenaiheena viime aikoina ja se on saanutkin valveutuneet valmistajat käyttämään vain serti. Se sopii niin nuotiolla istuskeluun, pyöräilyyn kuin shoppailuun. Eettisyys on tuonut untuvanomaiset keinokuituiset täytteet suosioon. Tällöin untuva pysyy paremmin paikallaan ja tuulenpitävyys paranee. Fill power kertoo, kuinka ilmavaa untuva on, eli kuinka suuren tilavuuden gramma untuvaa täyttää. Oman käytön mukaan voi valita takin, jossa on painotettu juuri itselle tärkeitä piirteitä. Untuvalokerikot ovat usein läpitikattuja, jolloin lämpö karkaa saumoista. Untuvan paremman kosteudenkestävyyden lisäksi käsittely nopeuttaa kastuneen untuvan kuivumista. Korkein arvo on Helly Hansenin ja Jack Wolfskinin takeissa. ll power -luvun omaava untuvatakki voi olla lämpimämpi kuin suuremman . Untuvan laaduissa on suuria eroja. Pintaa syvemmälle katsottaessa voi selvitä erot untuvan laaduissa ja eettisyydessä sekä käytettyjen materiaalien kestävyydessä. Jäljitä oma untuvasi Untuvatakin viehättävyys on sen keveys, pehmeys ja lämpöisyys. Untuvatakkia tuskin huomaa mutta silti olo on mukavan lämmin. Kevyet untuvatakit ovat niin suosittuja, että niitä saa marketeista edulliseen hintaan. Kostealla ne toimivat parhaiten kuoren alla. Lämmintä kosteanakin Vesi on ollut untuvalle myrkkyä, koska kastuneena se ei enää lämmitä. Mitä korkeampi luku, sen parempi lämpöpainosuhde siinä on. ll power luku vaihteli 700 ja 800 välillä. Arvo kertoo, kuinka monta kuutiotuumaa yksi unssi eli 28,35 grammaa untuvaa täyttää. Tämän vuoksi untuvaa on pintakäsitelty vettähylkiväksi, jolloin untuva hylkii kosteutta pysyen kevyenä ja lämmittävänä. Katsauksessamme on kevyitä untuvatakkeja viideltä eri valmistajalta ja kuitutakkeja Fjällräveniltä, Haglöfsiltä ja Vaudelta. ll power -luvun omaava takki, jos täytettä on suhteessa enemmän. Osa istuu hyvin katukuvaan ja toiset ovat taas puhtaasti sporttisia. Trackmydown-sivuston kautta kuluttaja voi selvittää mistä untuva on peräisin, kun hän kirjoittaa sinne takin lapussa olevan koodin. ll power (fp) -luvusta. Allied Featherin tuottaman untuvan tuotantoketju on läpinäkyvä. Kelioloista riippuen ne käyvät taukotakeiksi tai käytettäväksi sellaisenaan. Uusin teknisin ratkaisuin on parannettu takkien soveltuvuutta eri oloihin. Toisin sanoen mitä suurempi untuvan fp-luku on, sitä vähemmän sitä tarvitaan, jotta tuotteesta saataisiin tarkoitukseen riittävän lämmin. Keinokuidussa on edetty jättimäisin harppauksin jäljitellessä luonnon täytettä. Se voi olla päällystakkina tai väliasuna kelien mukaan. marraskuu 2017 68 KEVYTTOPPATAKIT O n sitten edessä suuri seikkailu erämaan sylissä tai kaupunkivisiitti, kevyesti lämpöeristetty takki on loistovaate. Silti pienemmän . Takki pysyy käytössä ympäri vuoden niin kesän viileinä iltoina, syksyn koleina päivinä kuin lisälämpönä kovilla pakkasilla. Kevyesti ympäri vuoden TEKSTI Aksana Kurola KUVAT Antti Kurola Kevyesti lämpöeristetty untuvatai keinokuitutakki on monipuolinen vaate. Uusi teknologia ei kuitenkaan tee untuvatakeista sadekelin asuja. Tosin kostean untuvan lämpöarvo ei ole sama kuin keinokuidun, mutta parempi kuin käsittelemättömän märän untuvan. Vegaani löytää nykyään oman keinokuituisen untuvanomaisen takin, eikä eroa juuri huomaa päältä päin. Retki_68-71-Takkikatsaus_PL.indd 68 Retki_68-71-Takkikatsaus_PL.indd 68 9.10.2017 8.10.39 9.10.2017 8.10.39. Se selviää untuvan . Allied-untuvaa on Peak Performancen ja Jack Wolfskinin takeissa. Milletin takissa on käytytty ”Baffl ed Box” – lokerointia, jolloin takissa on käytetty aaltomaista rakennetta. Mitä suurempi luku on, sitä paremmin täyte eristää. Mitä korkeampi luku on, sitä pienempään tilaan untuva pakkautuu ja sitä kevyempää se on. oitua untuvaa, jonka pystyy jäljittämään. Katsauksen takkien . Vegaanin valinta Ravintopuolella vegaanibuumin noustessa kääntyy katse myös vaatetukseen. Hydrophobic-käsittelyn idea on, että kastuessaan untuva säilyttää ilmavuutensa, eivätkä untuvat takerru toisiinsa. Miksi maksaa enemmän, kun päällisin puolin näyttäisi olevan kyse samanlaisesta tuotteesta
Taskut lisäävät painoa mutta voivat parantaa käytettävyyttä. Haglösillä ja Peak Performansilla huppu on suojaavin. Vauden takissa on käytetty pörröistä . Milletillä, Jack Wolfskinilla ja Helly Hansenilla on pakkauspussit matkassa. Näppärä käytössä Kevyen untuvatai keinokuitutakin tulisi sopia hyvin väliasuksi koska sen lämpöarvo ei välttämättä ole riittävä läpi talven. Spiraalinmalliset kuidut on tehty palloiksi, jotka varaavat ilmaa itseensä ja väleihinsä saman tyylisesti kuin untuva ja ne on lokeroitu untuvan tyylisesti, mutta lokerikot voivat olla suurempia kuidun hyvän muodossa säilymisen ansiosta. Lisäksi sen tulisi pakkautua pieneen. × Retki_68-71-Takkikatsaus_PL.indd 69 Retki_68-71-Takkikatsaus_PL.indd 69 9.10.2017 8.10.40 9.10.2017 8.10.40. Siinä käytetään kolmea erilaista kuitua, jotka on yhdistetty toisiinsa. Milletin takissa taskuja on eniten eli yhteensä viisi kappaletta. Haglöfsin takissa on käytetty eristeenä Quad fusion mimic –materiaalia, mikä jäljittelee untuvaa. 69 marraskuu 2017 Helly Hansenin takissa on hyödynnetty sekä untuvaa että keinokuitua sen mukaan, mitä käyttötarve vaatii. Siinä kovimmalla rasituksella olevissa kohdissa sekä helpoiten kastuvissa paikoissa on käytetty keinokuitua. Haltin ja Peak Performancen untuvatakit saa pakattua vaikka taskuunsa. Keinokuidun etu untuvaan nähden on se, että kasteltunakin se säilyttää muotonsa ja täten myös lämpönsä. Käytetty materiaali on osittain kierrätettyä ja siten ekologinen valinta. Fjällrävenin takissa täytteenä on G-Loft Supreme -keinokuitu, mikä lämmittää hyvin kosteanakin. Ne menevät hyvin pieneksi paketiksi. Milletin takissa näkyvyys pysyy parhaana, sillä hupun ”katseluaukko” on sivusuunnassa laajin. Haltilla huppua ei voi kiristää. Takeissa on vähintään kaksi sivutaskua. Huppujen suojaavuudet vaihtelivat suuresti. Kaikki eivät pidä huppuja tärkeinä ja osaa takeista saa myös huputtomana, kuten Haglöfsin takkia. Peak Performansin, Milletin, Haglöfsin ja Jack Wolfskinin takkien hupuissa on parhaat säädöt. Muutamat mallit ovat puhtaasti keinokuituisia kuten Fjällräven Keb Padded Hoodie, Haglöfs Essens Mimic Hood ja Vaude Me Bormio Jacket. Fjällrävenillä, Helly Hansenilla ja Vaudella oli yksi kiristyksen säätö. Haglöfs kutsuukin sitä keinokuituiseksi untuvaksi. eeceä ja verkkoa poistamassa tehokkaasti kehosta tulevaa kosteutta
Keinokuitu kestää hyvin vettä ja uuden tekniikan ansiosta se on myös lämmin. Se on keinokuituinen vaihtoehto kevyelle untuvatakille ja erittäin miellyttävä käytössä. Takissa on kiinteä säädettävä huppu, joka suojaa pään melODIE 00 % teri htoksi. Untuvaa 87 g /koko M Materiaali: Pertex ® Quantum, 100 % polyamidi Huippu on hyvännäköinen kadulla ja toimiva maastossa. Kaikki on lähtenyt siitä, miten ihminen käyttäytyy tuntiessaan kylmää tai kuumaa. Hupussa on katsauksen parhaat säädöt niskassa. Takin Quad fusion mimic -materiaali on valmistettu kierrätetystä polyesteristä ja se on eettinen valinta vegaaneille retkeilijöille. HAGLÖFS ESSENS MIMIC HOOD MEN Hinta: 239 euroa Paino: 480 g Mallit: Miesten ja naisten Täyte: bluesign ® approved QuadFusionTM Mimic: 100 % Recycled Polyester Materiaali: Pertex ® Quantum, 100% polyamidi Vegaaneille eettinen valinta MENEMÄTTÄ pintaa syvemmälle on vaikea sanoa, onko päällä untuvaa vai keinokuitua. Huppu myötää hyvin päätä ja asettuu lähelle kasvoja. et” N uva KEVYTTOPPATAKIT Retki_68-71-Takkikatsaus_PL.indd 70 Retki_68-71-Takkikatsaus_PL.indd 70 9.10.2017 8.10.41 9.10.2017 8.10.41. marraskuu 2017 70 Teknisenä huipennuksena takissa on ”suomut” säätämässä lämpöä. Sisäpuolella on verkkotasku hanskoille. Takki on hyvin tyköistuva, eikä liian teknisen näköinen, etteikö sillä kehtaisi liikkua kaupungillakin. Isot lämmittelytaskut ovat näppärät ja niiden lisänä on pieni rintatasku. llpower 700. oitu untuva 90/10 untuvaa, . Korkea kaulus ja huppu asettuvat erinomaisesti suojaamaan päätä ja kaulaa. Untuvaa 87 g /koko M Rintakehä on tuhdisti lämpöeristetty untuvalla, kun taas hartioihin on käytetty vanua suojaamassa kosteudelta. Te na sä HE ty jac ki mi ky er U L naisten otettu untuva, vaa, . Rento kaulus ja huppu ovat miellyttäviä arjessa. Sitä on myös hihojen alimmissa tikkauspusseissa ja kerros rintakehässä. Kyljissä on eristettä vähemmän ja joustavat Stretch kainaloalueen paneelit lisäämässä liikkumisen mukavuutta. llpower 800 Tuotettu Euroopassa. G-Loft Supreme -keinokuitu on untuvan tuntuinen, joten takki on pehmoinen. Se on valmistettu joustavasta polyesteristä, joka antaa liikkumiseen vapauden tuntua. Takissa on neljä taskua, joista yksi vetoketjullinen rintatasku esim. Hupussa on kääntökuminauhakiristys, mikä tarkoittaa, että siinä on valmis kiristys ommeltuna hupun reunaan, eikä sitä voi itse säätää. Täyte tekee takista ryhdikkään. llpower /koko M Quantum, vännäköitoimiva akissa on ikkaus, öistueilyn äytrtHELLY HANSEN ODIN VEOR DOWN JACKET Hinta: 320 euroa Paino: 460 g / Koko L Mallit: Miesten ja naisten Täyte: Bluesign serti. Takki pakkautuu pieneen, jopa omaan taskuunsa, jolloin siitä ei tule edes maitotölkin kokoista pakettia. Pieni lippa suojaa silmiä sateelta. HELLY HANSENILLA on nähty vaivaa Odin Veor down jacketin suunnitellussa. HALTIN Huippu -takissa on kehonmyötäinen leikkaus, joka pitää takin tyköistuvana. Takki pakkautuu pieneen ja kulkee helposti matkassa. puhelimelle. Välitakkina se asettuu miellyttävästi kuoren alle. FJÄLLRÄVEN KEB PADDED HOODIE Hinta: 289 euroa Paino: 540 g / Koko L Mallit: Miesten ja naisten Täyte: G-Loft Supreme: 100 % polyesteri 60g/ m² Materiaali: 100 % polyesteri Keinokuituinen vaihtoehto kevyeksi takiksi. NS EN en ved Quad% Recycled ntum, nen yHALTI HUIPPU Hinta: 229 euroa Paino: 360 g/koko L Mallit: Miesten ja naisten Täyte: Eettisesti tuotettu untuva, 90/10 ankan untuvaa, . Se sopii retkeilyn lisäksi hyvin katukäyttöön, eikä näytä silmään pistävän sporttiselta. Lämmönsäätely on otettu huomioon laajemminkin. A ko hyvin. Hihansuissa ja helmassa joustot. Selässä on eräänlaiset suomut eli H2Flow -rakenteen untuvapaneelit, jotka kehon mukaan sulkeutuvat silloin kun paleltaa ja aukeavat kun hikoiluttaa. Retkeillessä takin voi pakata huppuun ja siitä saa oivan retkityynyn. Takki soveltuu hyvin retkeilyyn keveytensä ja kestävän materiaalinsa ansiosta. KEB PADDED HOODIETA markkinoidaan välikerrostakkina mutta se soveltuu hyvin myös sellaisenaan käytettäväksi
Takissa on viisi vetoketjullista taskua, jotka lisäävät takin käytännöllisyyttä vuorikiipeilyssä ja retkeilyssä. T % MILLET TRILOGY SYNTH’X DOWN HOODIE Hinta: 359 euroa Paino: 500 g Mallit: Miesten ja naisten Täyte: Bluesign®, RDS K Dry -kä sitelty 90/10 untuvaa, . 71 marraskuu 2017 Hikiliikkujan valinta poistaa tehokkaasti kosteutta ja pitää edelleen lämpimänä. KATSAUKSEN keveimmässä takissa ei kanna turhaa painoa. PEAK PERFORMANCE HELIUM HJ Hinta: 269 euroa Paino: 320 g/koko L Mallit: Naisten ja miesten Täyte: Allied & Feather Down ® untuvaa 90/10, . Täyte on hydrophobic-untuvaa, jolloin se kestää paremmin vettä kuin käsittelemätön untuva säilyttäen lämmöneristävyytensä. Sitä voi pitää välikerroksena tai päällystakkina tarpeen mukaan. Baffled-box -rakenteessa untuva on pienissä kolmiulotteisissa lokeroissa, jolloin untuva pysyy paremmin paikallaan. Ohut, kevyt ja kehonmyötäinen pusakka on huomaamaton. Vetoketjullisia taskuja on kaksi ja ne ovat reilunkokoiset. Kiristysten ansiosta korkea kaulus ja huppu asettuvat hyvin pään myötäisesti seuraamaan liikkeitä. Kun takin pukee päälle, asettuu se hyvin ja myötää erinomaisesti liikettä. Takki on valmistettu ympäristöystävällisistä kierrätetyistä materiaaleista eikä siinä ole käytetty pfc:tä. Se tekee takista pehmeän tuntuisen, minimoi lämpövuodot ja parantaa tuulenpitävyyttä. Takissa pystyy liikkumaan nopeasti ja voimakkaasti hikoillen ja silti se pitää lämpimänä. Lisäksi untuvassa on vettähylkivä pintakäsittely, joka on fluorivapaa. Kaulus on korkea ja siinä on pehmeä fleece leukaa vasten tuomassa miellyttävää pehmeyttä. Takissa on kaksi vetoketjullista rintataskua. Helium-takissa untuvalokerikoiden muoto antaa piristävää vaihtelua takin ulkoasuun ja ruskea väritys luo retrohenkistä tunnelmaa. ORMANCE o L miesten ther Down ® lpower 700 L ® , valmistethdisteitä n veimmässä ta VAUDE BORMIO JACKET Hinta: 241 euroa Paino: 460 g Mallit: Naisten ja miesten Täyte: 100 % polyesteri; Polartec Alpha 100g/m² Materiaali: 88 % polyamidi, 12 % polyuretaani retkiluistelussa, hiihdossa ja pyöräilyssä. Se myös kuivuu nopeasti. Sporttinen takki toimii parhaiten talvisissa hikilajeissa kuten JACK WOLFSKIN ARGO SUPREME MEN Hinta: 319,95 euroa Paino: 370 g/ Koko L Mallit: Miesten ja naisten Täyte: Allied & Feather Down ® untuvaa Hyper Dry hyprophobic 90/10 untuvaa, . Takki ei jäädy kovassakaan pakkasessa kosteuden vuoksi. Miellyttävän kevyt takki lähtee helposti mukaan ja sitä voi hyvin käyttää kovilla pakkasilla kuoren alla välitakkina. Materiaalit estävät tuulen, pitävät lämmön ja päästävät kosteuden pois. Takki pakkautuu pieneen mukana tulevaan pakkauspussiin. SKIN ME MEN oa o L naisten ther Down ® hyprophobic power 800 n uantum, ja on ote TAKKI tuntuu heti käteen miellyttävän pehmeältä ja sopivan muhkealta. Siitä ei ole kuitenkaan karsittu tarpeellisia piirteitä. llpower 700 160 g/koko M Materiaali: Regular Synth’x light weight 100 % polyamidi Soveltuu erinomaisesti aktiiviseen käyttöön. Se on alun perin suunniteltu Yhdysvaltain armeijan erikoisjoukoille. Materiaalit on käsitelty mahdollisimman hyvin kovia olosuhteita kestäväksi. Pusakka pakkautuu pieneen mukana tulevaan pakkauspussiin. Takki kuuluu mountaineering –sarjaan ja se soveltuu aktiiviseen tekemiseen leikkausten puolesta. Päälikangas taas on vahvaa tekoa ja kestää puolestaan rymyämistä. llpower 700 110–120 g/koko L Materiaali: Pertex ® , valmistettu ilman fluorihiiliyhdisteitä 100 % polyamidi Katsauksen kevein takki soveltuu niin ulkoilulajeihin kuin kaupunkikäyttöön. Luonnostaan se on erinomainen voimakkaasti hikoilevalle kehotyypille. Alppinistin untuvatakki on teknisesti toimiva ja konstailematon. Retki_68-71-Takkikatsaus_PL.indd 71 Retki_68-71-Takkikatsaus_PL.indd 71 9.10.2017 8.10.41 9.10.2017 8.10.41. Käytännössä kuorien sisällä on Polartecin karvafleece ja verkko. Huppu asettuu märkäpukumaisesti ja seuraa saumattomasti liikettä. Hihansuissa on miellyttävät resorit. VAUDEN Bormio Jacket on aivan omaa luokkaansa. Takki on käsitelty tuulenpitäväksi ja vettäkestäväksi. Hupussa on pieni lippa kasvojen suojana. Huppu asettuu mukavasti ja sen saa hyvin kiristettyä niin, että se seuraa pään liikkeitä. Helma on takaa hieman pidennetty. Helposti kiristettävissä oleva huppu sallii täyden näkökentän. llpower 800 85 g/koko L Materiaali: Bluesign approved Pertex ® Quantum, 100 % polyamidi ERITTÄIN lämmin ja kevyt untuvatakki on leikkauksiltaan suojaava ja aktiiviseen tekemiseen soveltuva
Otsalamppu on retkeilijän ehdoton kaveri. Jokainen akku on mahdollista ladata USB-kaapelilla 5 voltin jännitteellä. Sen sijaan lamppujen sisällä on tapahtunut muutos. Tähän testiin kerättiin retkeilijälle sopivia otsalamppuja, joita pystyy lataamaan reissun aikana virtapankista. Jo useampia vuosia ledit ovat olleet lamppujen pääasiallinen valonlähde. Suurin osa markkinoilla olevista lampuista näyttää edelleen samalta. Tähän kehitykseen vaikuttaa oleellisesti matkapuhelimien 24/7 -käytön yleistyminen myös retkioloissa. Nyt testissä olleet lamput saavatkin kaikki virtansa Li-ion (Coast HL7R NiMH) akuista. Joka kerta tavoitellaan kuitenkin painoonsa nähden tehokkainta lamppua. Puhelimien käytön ja sosiaalisen median tarpeen myötä suurin osa ihmisistä on omaksunut virtapankkien käytön ja niitä kannetaan itsestäänselvyytenä mukana aina kun verkkovirtaa ei ole saatavilla. Kun virtapankista totutaan lataamaan kännykkää päivittäin, tarjoaa se otollisen pohjan sille, että myös lamppujen akkuja ladataan samasta virtapankista. Testin tuotteet edustavatkin hyvin tämän päivän otsalamppumarkkinoita. Nyt myös lamppujen optinen laatu on mennyt eteenpäin ja akut ovat tulleet vahvasti paristojen tilalle. USB-kaapelista on tullut Retki_72-81-Otsalamput_PL.indd 72 Retki_72-81-Otsalamput_PL.indd 72 9.10.2017 10.26.37 9.10.2017 10.26.37. Lisää virtaa Tällä hetkellä on helppo ennustaa, että akut ovat vihdoin tulleet jäädäkseen retkeilykäyttöön tarkoitettuihin valaisimiin. Mukaan voidaan ottaa kevein lamppu, toinen taas haluaa mukaan isomman ja tehokkaamman valaisimen. Erityisesti pienten lamppujen tehot ovat nousseet huimasti ja muutamista lampuista saadaan lyhytaikaisesti todella kirkasta valoa. Muutamissa malleissa akut voi myös vaihtaa paristoihin. marraskuu 2017 72 OTSALAMPUT Kirkkaasti ja pitkään TEKSTI JA KUVAT Poppis Suomela U lkoisesti otsalampuissa ei ole juurikaan tapahtunut kehitystä kymmenessä vuodessa. Viimeistään nyt on mahdollista, että paristot jäävät vähitellen kokonaan pois harrastelijoiden lampuista
Tai paremminkin huomataan sen epätasaisuus. Pistemäisen kirkkauden suhteen omaan luokkaansa yltää Coast HL8R. Tätä helpottaakseen Led Lenser MH10 -lampussa valon syttymisjärjestyksen voi Retki_72-81-Otsalamput_PL.indd 73 Retki_72-81-Otsalamput_PL.indd 73 9.10.2017 10.26.40 9.10.2017 10.26.40. Pienten akkujen kapasiteetti on tyypillisesti 700-1200 mAh. Maastossa liikuttaessa moni arvostaa laajaa valokeilaa, joka vaatii paljon valotehoa. Myös akkujen latausajat vaihtelevat melkein kolminkertaisesti. Lamppujen kirkkauden toiseen ääripäähän on myös syytä kiinnittää huomio. Monesti retkioloissa riittää pieni valo. Niiden leveän valojakokuvion kirkkain piste on samaa tasoa kuin Led Lenser MH10:n ja Coast HL7R:n pistemäinen kirkkaus. Vastaavasti taas moni voi turhautua, jos lamppu aina syttyy heikoimmalla teholla ja joka kerta joudutaan naputtelemaan monta kertaa sopivan valotehon saamiseksi. Monissa akuissa on kuitenkin kiinteä mikroUSB-liitin, joten akun voi ladata myös erillisenä ilman varsinaista latauslaitetta. Coast HL7R on ainoa portaattomasti säädettävä lamppu ja Fenix Raptorissa taas on jopa kuusi eri kirkkausastetta. Toinen vertailu voidaan tehdä pistemäisten valojen huipputehoista. Olemmekin jättäneet huipputehot huomiotta ja keskittyneet siihen kirkkauteen, mikä lampusta on saatavilla ensimmäisen tunnin tai kahden aikana. Toisille se voi tarkoittaa mahdollisimman kirkasta ja pientä lamppua, toiselle taas mahdollisimman pitkää käyttöaikaa suhteessa painoon. Tämän takia valmistajan ilmoittamia huipputehoja on vaikea vertailla keskenään. Pelkkä kaapeli riittää ja niitäkin on monella kotona jo ennestään useita. Toinen käyttömukavuuteen vaikuttava seikka on valokeilan muoto ja sen reunat. Sen lisäksi valon kantamaan vaikuttaa valokeilan kapeus ja kuinka yhteen pisteeseen kaikki valo on optisesti johdettu. Lampuissa, joissa on säädettävä valokeila, valon tasaisuus on haaste. Eli niissä lampuissa, joissa valokeilan muotoa voidaan säätää, päästään pistemäisellä valolla ihan eri kirkkaustasolle kuin niissä lampuissa, joissa on koko ajan sama valaisukulma. Testilamppujen keskinäisiä kirkkauseroja arvioitaessa pitää tarkastella kaikkien lamppujen osalta mahdollisimman laajoja valaisukulmia. Kun Fenix Raptor lataa akkua keskimäärin 600 mAh teholla, niin Olight H15S käyttää saman ajan kolme kertaa pienemmän akun lataamiseen. Tarkkareunainen valokeila näyttää usein myös paljon kapeammalta kuin pehmeästi heikkenevä tasainen valokeila. Lähes jokaisessa testilampussa kirkkaus laskee merkittävästi ensimmäisten käyttöminuuttien aikana. Monesti tuntuu siltä, että pistemäinen valo on todella tasainen mutta kun valokeilaa laajennetaan, himmenee valo liikaa keskeltä, samalla kun valaistu alue laajenee. Laadukkaampaa valoa Valon laadulla on vaikutusta lampun käyttömukavuuteeen. Virran kulutuksen minimoimiseksi on tärkeää huomata mikä teho milloinkin otetaan käyttöön. Suurin osa lampuista on mahdollista ladata akkua irrottamatta. Teltassa riittää usein aika pieni tuikku, kun taas jotain tarkkaa tehdessä pitää olla erityisen kirkas valo. Yleisesti lampun kirkkaus syntyy kahden ominaisuuden summana. Himmeästä kirkkaampaan Kaikissa testilampuissa valoteho voidaan tarpeen mukaan säätää himmeästä kirkkaaksi portaattomasti tai pykälittäin. Isomman 18650-standardiakun kapasiteetti on nykyään jopa kolme kertaa suurempi. Entistä kirkkaammin Kukapa ei haluaisi painoonsa nähden mahdolllisimman tehokasta lamppua. Valokeilan laajuudella on myös suora yhteys lampun tehoon. Sopivalla valon kirkkaudella on eroja sen mukaan mitä tehdään. Jos retkellä on mukana kaksi akkua, niin toista voi ladata silloinkin, kun toinen akku on käytössä. Mikä valo on riittävä missäkin tilanteessa. Valon tasaisuuteen vaikuttavat erityisesti ledin edessä olevat linssit, niiden materiaalit ja miten ne on valmistettu. Laaja valokulma huomioiden joukosta erottuvat Petzl Nao+ ja Lumonite Compass R. Laadukkaaseen valoon ei tule kiinnittäneeksi huomiota mutta huonon valon huomaa helpommin ja se häiritsee enemmän. Sama valoteho zoomattuna pieneksi pisteeksi nostaa valon kantamaa monikertaiseksi ja sillä voidaan etsiä vaikka jotain pientä maastokohdetta monen sadan metrin päästä. Erityisesti havaitaan valon tasaisuus. Sen takia tässäkin testissä puhutaan tehopaino-suhteesta. Jos lamppu aina sytytetään huipputeholla, vaikka pärjättäisiin vähemmälläkin valolla, niin virtaa kuluu yllättävän paljon. Tällä kertaa monessa lampussa käy myös toisinpäin eli laaja valokeila on tasainen ja zoomattaessa valoa pistemäiseksi valon epätasaiset reuna-alueet korostuvat. 73 marraskuu 2017 T E S T I Coast HL7R Coast HL8R Coleman CXS+ Fenix HM50R Fenix HL60R raptor Led Lenser MH6 Led Lenser MH10 Lumonite Compass miniR Lumonite Compass R Olight H15S Petzl Actik core Petzl Nao+ niin suosittu standardi tiedonsiirron lisäksi myös virran lataamiseen, ettei tuotteiden mukana tule enää erillistä laturia. Pimeässä kulkiessa tuntuu kuin katsoisi koko ajan putken sisään. Mitä kirkkaammin ledi palaa, sitä pidemmälle se toki kantaa. Tämän lisäksi MH6lampussa on vielä kirkas kehä lampun reunoilla, joka tekee lampun kanssa työskentelyn ja liikkumisen vielä epämiellyttävämmäksi. Led Lenserin lampuissa rajan valon ja varjon välissä huomaa todella selvästi ja terävä reuna valokuvion reunoilla vaatii tottumista ja saattaa tuntua epämiellyttävältä. Muutamissa lampuissa on punavalo, joka ei vie pimeänäköä ja helpottaa siten kartanlukua tai teltassa tavaroiden etsimistä, kun halutaan taas pian nähdä hämärässä mahdollisimman hyvin ilman lamppua. Vauhdikas laji tarvitsee isompaa valotehoa, kun taas kuutamolla hiihtäessä tai metsätiellä kävellessä ei valoa tarvita juuri muuhun kuin kartan lukemiseen
Coleman ja Olight palavat samalla täysteholla kolme tuntia ja sen jälkeen lamppu sammuu kokonaan kerralla. Jos näissä tilanteissa ei ole vara-akkua mukana, voi keskellä metsää tulla äitiä ikävä. Karttaa lukiessa lamppu on tarpeeksi himmeä eikä vaalea paperikartta polta silmiin. Reaktiisivuus myös pidentää akun käyttöaikaa, kun maksimitehoja käytetään vain silloin tällöin ja vastaavasti himmeintä tehoa silloin kun se riittää. hinta € Pisin kantama (m) 0,1 lux piste/laajavalo Käyttöaika Täydellä teholla Paino ml. Harmi ettei se ole yleistynyt vielä enempää. Erityisen hyvin reaktiivisuuden huomaa kartan kanssa liikkuessa. akku Teho/ painosuhde Latausaika Latausvirta (mAh) keskimäärin Coast HL7R 79 135/36 4h 30min 140 2,9 4h 15mim 211 Coast HL8R 199 240/50 10h 10min 340 2,6 10h 440 Coleman CXS+ ei tiedossa 106 2h 50min 105 4,8 4h 45min 380 Fenix HM50R 64,5 70 4h 40min 80 7,5 1h 50min 388 Fenix HL60R raptor 99 120 12h 5min 175 4,0 6h 580 Led Lenser MH6 64,9 130/30 5h 40min 94 6,4 3h 55min 220 Led Lenser MH10 99 150/46 12h 10min 160 6,3 8h 425 Lumonite Compass miniR 85 115 2h 5min 93 4,3 1h 50min 361 Lumonite Compass R 149 150 2h 35min 163 3,1 8h 437 Olight H15S 65 98/54 3h 20min 125 4,0 6h 200 Petzl Actik core 69 115 6h 50min 81 7,4 3h 55min 300 Petzl Nao+ 199 170 6h 30min 196 4,6 7h 50min 333 Ominaisuudet ENÄÄ ei akkujen lataamiseen tarvita itse laitetta tai erillistä laturia. Tästä muutoksesta huolimatta valon riittävyydellä koko retken ajaksi on edelleen merkitystä. Osassa himmeää valoa riittää vielä tämänkin jälkeen mutta osa taas sammuu kerralla kokonaan. Vieläkin pidempään Valon riittävyys mahdollisimman pitkään on retkikäytössä lampun keskeinen valintakriteeri. Petzl Actik valaisee valotehon romahtamisen jälkeen 15 metriin vielä 4 tuntia ja Petzl Nao+ peräti kuusi tuntia 40 metriin. Toisaalta taas samasta syystä Fenixin ja Lumoniten lamput muistavat mikä teho oli edellisen kerran käytössä ja jatkavat seuraavalla käyttökerralla samasta. Kun katse käännetään maastoon, lamppu loistaa kirkkaammin ja helpottaa kauas näkemistä. ili ja varautua siihen tarpeen mukaan epämiellyttävien yllätysten välttämiseksi. Kuvassa Petzl Core Li-ion 1200mAh, Led Lenser Li-ion 880mAh. Kahdessa lampussa valotehonsäätö voidaan tehdä myös automaattisesti. Elektroniikan lisääntymisen myötä valon riittävyydessä ja lampun käyttöajassa tapahtuu muutoksia. OTSALAMPUT Retki_72-81-Otsalamput_PL.indd 74 Retki_72-81-Otsalamput_PL.indd 74 9.10.2017 10.26.41 9.10.2017 10.26.41. Enää ei olekaan keskeistä se, kuinka kauan yksi latauskerta lampussa riittää, vaan se, kuinka suuri virtapankki kulloinkin reissulla on mukana. Akut voi ladata suoraan akun liittimeen kytkettävällä micro-USB kaapelilla. Moni lamppu vilkkuu ennen valon sammumista kokonaan. marraskuu 2017 74 itse vaihtaa. Colemanin lamppu säätyy kahden kirkkaimman valotehon välillä ympäröivän valon mukaan. Akuissa on myös merkkivalot latauksen seuraamista varten. Petzlin Noa+ -lampussa reaktiivisuus on vielä kehittyneempi ja valoteho säätyy portaattomasti ympäristöstä heijastuvan valon mukaan. Tasainen valoteho on kiva asia kun virtaa riittää, mutta sen vastapainona virran loppuessa valoteho romahtaa yleensä kerralla. Led Lenser MH10 palaa testin pisimpään ja vielä vilkkumisen jälkeenkin valaisee yli tunnin 15-25 metriin. Nykyaikaisesta lampussa valo ei himmene vähitellen vaan akkukapasiteetin kulutusta ohjataan siten, että valoteho pysyy vakiona mahdollisimman pitkään. Parhaissa lampuissa tämä on otettu huomioon erilaisin tavoin. Tämäkin vaatimus tosin saa uusia ulottuvuuksia virtapankista ladattavien akkujen myötä. ja Fenix 18650 Li-Ion 3500mAh. Retkeilykäytössä reaktiivinen lamppu onkin aivan ehdoton ominaisuus. Käyttäjän onkin tärkeä tuntea lamppunsa valaisupro
Akku Akun kapasiteetti /paristot Coast HL7R 3xNiMH1,2V 900mAh 3,2Wh 3xAAA Coast HL8R 18650 Li-ion 2x2200mAh 16,28Wh 4xAA Coleman CXS+ Li-ion 1800mAh 6,6Wh Fenix HM50R 16340 Li-ion 700mAh 2,59Wh CR123A Fenix HL60R raptor 18650 Li-ion 3500mAh 12,6Wh Led Lenser MH6 Li-ion 880mAh 3,2Wh 3xAAA Led Lenser MH10 18650 Li-ion 3400mAh 12,58Wh Lumonite Compass miniR Li-ion 650mAh 2,5Wh CR123A Lumonite Compass R 18650 Li-ion 3500mAh 12,6Wh Olight H15S Li-ion 1200mAh 4,4Wh 4xAAA Petzl Actik core Core Li-ion 1200mAh 4,5Wh 3xAAA Petzl Nao+ 18650 Li-ion 2600mAh 9,62Wh TESTIVOITTAJA PETZL NAO+ PETZL Nao+ oli selvä testivoittaja reaktiivisuuden ja valon kantaman ansiosta. Näiden rinnalla valovirran numeerisella arvolle ei ole käytännön tarvetta. Candelan ja luxin välillä on niinikään suora matemaattinen yhteys. Sen sijaan lampun kantama metreissä voidaan suoraan laskea lux-arvosta. Laajan valokeilan kantama jää kuitenkin kokonaisuudessa testin keskitasolle. Tasainen ja laaja valokeila kantaa pidemmälle kuin suurin osa testin pistemäisimmistäkin valaisimista. Sen takia tässäkin testissä puhumme valon voimakkuuden yhteydessä kantamasta ja valokeilan leveydestä. Kirkkaassa kesäpäivässä valaistus on 100000 lx ja kuutamonvalossa 0.25 lx. Valokeilan muodon ja leveyden kuvaamisen riittää sanallinen maininta. Puhekielessä lamppujen kohdalla keskustellaan usein valotehoista. Säädettävän valokeilan ansiosta pistemäinen valo on erittäin kirkas ja kantaa kauas. × Montako lumenia, paljonko luxeja, entä miten tehoja. Tämän takia luxeilla ei ole mitään suoraa yhteyttä lumeneihin. Valaistusvoimakkuus on käytännön suure, josta puhutaan esimerkiksi eri tilojen valaistuksen yhteydessä. HYVÄ OSTOS HYVÄ Ä OSTOS Helppokäyttöisempää Käytettävyys on huomioitu tämän testin lampuissa hyvin. Toimistohuoneen valaistus pitää olla 750 lx ja kotona olohuoneessa on monesti alle 100 lx. Mobiisovelluksen kautta tulevat lisämahdollisuudet tekevät lampusta entistä houkuttelevamman. Tähän liittyy kuitenkin useampi epäkohta. LED LENSER MH10 LED LENSER MH10 erottuu muista lampuista poikkeuksellisen pitkällä käyttöajalla. Vielä lähes 10 käyttötunnin jälkeenkin MH10 valo kantaa pidemmälle kuin suurin osa testin muista lampuista parhaimmillaankaan. LUXI (lx) eli valaistusvoimakkus taas kertoo valotehon pinta-alaa kohden eli käytännössä jonkun pisteen kirkkauden siihen osuvassa valaistuksessa. CANDELA (cd) eli valon intesiteetti on sitä suurempi mitä pidemmälle valo kantaa. Retkeilykäytössä kantama on monesti käytännön kautta lampun tärkein numeerinen tieto. Siihen ei vaikuta valokeilan muoto. Lisäksi osa valmistajista ilmoittaa ledin lumen-arvot, jotka voivat olla ihan eri suuruisia kuin itse lampun tarjoamat lumenit. Ainoastaan Led Lenserin ja Olightin lampuissa käyttökytkin on liian pieni paksuilla rukkasilla käytettäviksi. Mitä laajemmalle valo leviää ja mitä kirkkaammin se loistaa, sitä suurempi on lumen-arvo. Periaatteessa Retki_72-81-Otsalamput_PL.indd 75 Retki_72-81-Otsalamput_PL.indd 75 9.10.2017 10.26.42 9.10.2017 10.26.42. Todellisuudessa tällöin voidaan tarkoittaa joko valovirtaa eli paljonko valoa tuntuu olevan kaiken kaikkiaan tai jopa yleisemmin kuinka kauas lampulla näkee, eli siis kantamaa. Olight ja Coleman ovat omalta osaltaan yrittäneet helpottaa lamppujen käyttöä siten, että lamppujen tehoa voi säätää heiluttamalla kättä lampun edessä. 75 marraskuu 2017 T E S T I L amppujen teknisistä tiedoista puhuttaessa on syytä ymmärtää muutama valon määritelmä. Lux-arvo ei kerro mitään siitä, mitä valoa on mittauspisteen ulkopuolella. Näiden syiden takia eri valmistajien lamppujen vertaaminen lumenarvojen perusteella ei ole järkevää. Lumenien mittaaminen vaatii kalliita laitteistoja ja siihen on useampia standardeja tai tapoja mitata sitä. Nykyään lamppuja myydään niiden lumen-arvojen perusteella. Alle 100 € hinta on melko kohtuullinen tämän tason lampulle. Täydellisyydestä jäädään ainoastaan akkukapasiteetin kohdalla. Talvella paksut rukkaset kädessä voi kaikkia testin lamppuja käyttää kohtuu helposti. Valaisin mukautuu nopeasti ympäristöstä heijastuvaan valoon ja pehmeästi säätää valotehon sopivaksi. Tänä päivänä 2600 mAh 18650 akku on liian pieni. Mitä suuremman lumen-arvon valmistaja voi esittää, sitä parempi. Kokonaisvalomäärä voi kuitenkin olla sama myös sellaisessa lampussa, jonka valokeila on kapea mutta joka tarjoaa erittäin kirkkaan pienen pisteen, jolla näkee kauas. LUMEN (lm) eli valovirta kertoo lampusta tulevan valonmäärän kokonaisuudessaan
Melko samalle tasolle yltää Lumonite Compass R. Tämän tiedon saamiseksi mittasimme lamppujen kantaman. Minimiteholla mittaaminen taas ei ole tarpeen kymmenien tuntien ja useiden vuorokausien paloaikojen takia. Laajakulman tulos on vertailukelpoinen kaikkien testilamppujen suhteen. Latauslaitteen tarjoama latausvirta ei kuitenkaan ole monesti rajoittava tekijä vaan laite tai akku itsessään rajoittaa akkuun menevän virran määrää. Retkeilijää kiinnostaa erityisesti lampun kantama eli kuinka kauas lampulla näkee. Molempien Led Lenserien pistevalon kirkkaus on tosin hyvin lähellä ja niistä valoa riittää pitkään. Tänä päivänä tyyArvostelutaulukko OTSALAMPUT LAMPPUJEN arvostelussa isoimmat painoarvot mittauksiin perustuen annettiin valon kantamalle ja lampun käyttöajalle. Molemmat palavat täydellä teholla vähän vajaa kaksi tuntia. Kaikkein pelottavammalta pimeään metsään lähtö tuntuu niiden lamppujen kanssa, jotka sammuvat ilman varoitusta kokonaan. Osassa lampuista on säädettävä valokeila. Olight ja Coleman sammuvat käytännössä kerralla täydestä tehosta nollaan. Kantama lasketaan mitatuista maksimivalaistusvoimakkuuksista. Retki-lehden testeissä olemme asettaneet raja-arvon aina 0,1 lx. Nykyaikaiset lamput on suunniteltu niin, että ne palavat samalla kirkkaudella mahdollisimman pitkään ja akkukapasiteetin loppuessa valo hiipuu kerralla. Niiden valaistusvoimakkuus romahtaa kuitenkin ensimmäisten minuuttien aikana pahimmillaan jopa kolmannekseen huippuarvoista. Taskulamppujen osalta käytetään kuutamon eli 0,25 lx raja-arvoa. Akkujen kapasiteeteissa on suuria eroja. Tehokkain lamppu Lampun tehokkuus on monisäikeinen asia. Autotesteissä käytetään yleisesti 5 lx raja-arvoa. Toinen tärkeä tieto on, kuinka kauan ja minkälaista valoa lampusta riittää. Valovoimakkuus jatkuu lähes samana yli kymmenen tuntia. Näillä huippulukemilla ei ole käytännön merkitystä, joten sen takia otimme arvostelussa huomioon sen valaistusvoimakkuuden, joka lampusta on saatavissa ensimmäisten tuntien aikana. Sen sijaan Lumoniten molemmat mallit ja Coleman sammuvat kokonaan alle kolmeen tuntiin. Modernit lamput palavat aluksi todella kirkkaina. Montako tuntia valoa Käyttöajan mittauksissa keskityimme niin ikään maksimivalaistusvoimakkuuksiin. Teho/painosuhteessa verrataan lamppujen painoa valon kantamasta ja käyttöajasta arvioimalla muodostettuun vertailulukuun. Paloaikaan vaikuttaa myös akun koko. Led Lenserin MH10 valaisee selvästi pisimpään. Palaako lamppu vielä tunnin tai puoli himmeänä vai pimeneekö lamppu kokonaan. Toisekseen kiinnostaa millainen valokeila lampussa on. Retkeilykäytössä on kuitenkin oleellista mitä tapahtuu valotehon romahduksen jälkeen. Ensimmäiseksi kuinka tehokas lamppu on. marraskuu 2017 76 Kirkkaasti ja pitkään Mittaukset T estin yhteydessä tehtiin useita mittauksia. Näistä tiedoista koostuu puhekielessä tarkoitettu lampun teho. Näiden kohdalla kantama mitattiin molemmissa äärilaidoissa. Kolmas mielenkiinnon aihe korostuu lähinnä pidemmillä reissuilla eli kuinka kauan laite latautuu ja on taas uudelleen käytettävissä. Retki_72-81-Otsalamput_PL.indd 76 Retki_72-81-Otsalamput_PL.indd 76 9.10.2017 10.26.42 9.10.2017 10.26.42. Tässä valossa voi juuri ja juuri lukea karttaa ja vielä kulkea rauhalliseen tahtiin pimeässä metsässä. Näiden väliarvojen mittaaminen vertailukelpoisesti olisi kovin hankalaa. Petzl Nao+, Petzl Actik, Coast HL8R ja Fenix Raptor valaisevat nekin yli 6 tuntia. Samaan valovoimakkuuteeen eivät yllä edes muiden lamppujen kapeiden pistemäisten valokeilojen kantaPisteet Valon kantama Käyttöaika Valokuvio Tehosäädön monipuolisuus Teho/paino suhde Lampun rakenne ja käytettävyys 100 % 20 % 20 % 10 % 10 % 20 % 20 % Coast HL7R 2,20 2 2 2 4 1 3 Coast HL8R 3,10 4 4 2 3 1 4 Coleman CXS+ 2,70 4 2 3 2 3 2 Fenix HM50R 3,60 3 3 4 4 5 3 Fenix HL60R raptor 3,60 4 4 4 4 3 3 Led Lenser MH6 3,10 3 3 2 3 4 3 Led Lenser MH10 4,10 4 5 3 4 4 4 Lumonite Compass miniR 3,10 4 1 4 3 3 4 Lumonite Compass R 3,30 5 2 4 3 2 4 Olight H15S 2,30 3 2 2 1 3 2 Petzl Actik core 3,90 4 3 4 3 5 4 Petzl Nao+ 4,40 5 4 5 5 3 5 h mat Coast HL8R lukuunottamatta. Uudestaan Lamppujen uudelleenlatauksen keston määrää akun koko ja kuinka suurella virtamäärällä akkua ladataan. On selvää, että akku kuluu tyhjäksi huomattavasti nopeammin turbo, super ja high -tehoilla kuin muilla, käytännöllisemmillä tehoilla. Niissä haluttiin selvittää kolme kuluttajaa arkarruttavaa kysymystä. Selvästi kirkkain laajavalokeila on Petzl Nao+ lampussa
Näistä poikkeaa edukseen siis ainoastaan Raptor. Vertailun helpottamiseksi testivoittaja Nao+ on merkitty pisteviivalla jokaiseen kuvaan. Vastaavasti Coast HL8R eroaa joukosta toiseen suuntaan lamppuosan irrotessa liian helposti otsapannasta lamppua päähän laitettaessa. Kun huomioidaan akkujen koko, niin nopeimmin käyttökunnossa on kaksi pientä putkilamppua eli Lumonite Compass miniR ja Fenix h h PETZL NOCTILIGHT Hinta: 24 € Paino: 85 g toiminto on huippuidea. Yleisesti virtapankeissa on erikseen sekä 1A että 2A ulostulot. Lamppu valaisee tehokkaasti puolijoukkuetai vaellusteltan ja toimii erinomaisesti autiotuvan pöydällä valaisten koko tuvan. Nyt testatut lamput ja akut rajoittavat latausvirran kuitenkin keskimäärin välille 300-500 mA. Kuvista näkyy, miten lampun maksimaalinen kantama lyhenee ajan funktiona ja kuinka kauan lampusta riittää valoa. Lampun voi myös ripustaa roikkumaan katosta tai puuoksalta kuminauhan ja koukun avulla. Alimmassa graa. Ainoastaan Petzl Nao+ -lampun otsapanta poikkeaa muista selvästi, parempaan. Tällöin latauslähteen antovirta ei ole merkitsevä. Molemmissa lampuissa sen toteutus vaan vaatii vielä paljon kehitettävää. 77 marraskuu 2017 T E S T I Otsalampusta telttavalo PETZL Noctilight on mielenkiintoinen otsalampun ja lampun säilytyskotelon yhdistelmä. Näiden yhdistelminä latausajat vaihtelevat alle kahdesta tunnista yli kymmeneen. Kevyt ja pieni lamppu pysyy hyvin päässä kovassakin menossa. ssa on niiden lamppujen valokäyrät, joiden valokeilan muotoa ei voi säätää. Vasemmalla valon kantaman 0.1 lx raja-arvoon pistemäisellä valolla ja oikealla sama laajimmalla mahdollisella valokeilalla. 8 tuntia on näille tyypillinen latausaika. Kapasiteetiltaan kaksi kertaa suurempaa akkua pitää samalla latausvirralla ladata kaksi kertaa kauemmin. Uusimpien lamppujen käyttökytkin on käytettävissä vetoketjulla suljettavan muovikotelon läpi. Pehmeässä muovikotelossa on puoliläpäisevä yläosa, joka diff uusiokalvon tavoin hajottaa otsalampusta tulevan valon tasaisesti 360° ympäristöön. Ehdottomasti nopeimmin lataa Fenix Raptor. Sen latausnopeus on kolme kertaa suurempi kuin Coast HL7R, Led Lenser MH6 ja Olight H15S lampuissa. Eniten lataamiseen menee aikaa lampuissa, joissa on paljon akkukapasiteettia. 50 100 150 2 4 6 8 10 12 Coast HL7R Coast HL8R Led Lenser MH7 Led Lenser MH11 Olight H15S Petzl Nao+ 50 100 150 2 4 6 8 10 12 Coleman CXS+ Fenix HM50R Fenix HL60R raptor Lumonite Compass miniR Lumonite Compass R Petzl Actik Petzl Nao+ Kantama (m) pistemäisellä valokeilalla 50 100 150 200 250 2 4 6 8 10 12 Coast HL7R Coast HL8R Led Lenser MH6 Led Lenser MH10 Olight H15S Petzl Nao+ h Kantama (m) laajalla valokeilalla Kantama (m) laajalla valokeilalla pillinen USB-laturi mahdollistaa 1-2 A latausvirran. Noctilight toimii erinomaisena sisävalona ja sen lisäksi otsalamppu pysyy kuljetuksen aikana kotelon sisällä suojassa. × HM50R. Lumoniten lamppua on kuumana epämiellyttävä koskea ja li-ion akkujen räjähdysriski suurenee paristokotelon lämpötilan akun ympärillä noustessa liian suureksi. Otettaessa ledilampuista maksimaalisia valotehoja irti, kuumenevat ne helposti liikaa. × VALOVOIMAKKUUSKÄYRIEN avulla lamppujen kirkkauksia voi verrata. Otsapantojen mukavuuksissa ei ole suuria eroja. Kahdessa yläkuvassa testilamput, joiden valokeilan leveyttä voi säätää. Muissa lampuissa latausnopeus on hyvää keskitasoa. Kotelon sisälle mahtuvat kaikki Petzl Tikka -sarjan lamput. Retki_72-81-Otsalamput_PL.indd 77 Retki_72-81-Otsalamput_PL.indd 77 9.10.2017 10.26.42 9.10.2017 10.26.42
Valokeilan leveyttä säädetään lamppua kiertämällä. Valaisukulma säätyy niinikään portaattomasti lamppua kiertämällä. + tasainen laajakulmavalo + iso käyttökytkin – paino – epätasainen valo kapeassa valokeilassa COAST HL8R Hinta: 199 € Paino: 340 g HL8R on selvästi testin painavin. marraskuu 2017 78 + tasainen laajakulmavalo + portaaton tehon säätö – epätasainen valo kapeassa valokeilassa COAST HL7R Hinta: 79 € Paino: 140 g LAMPPU on otsalla erittäin kevyt, koska akku/paristokotelo sijaitsee pään takana. Säätö on melko tiukka kiertyen juuri yhdellä kädellä, kun lamppua painaa kohti otsaa. Lamppu lukittuu vetämällä rungon etuja takaosia irti toisistaan. Lamppu käyttää kahta 18650-akkua, joten virtakapasiteettia on vähintään tuplat muita enemmän. Akkujen tilalla voi käyttää myös paristoja, joskin neljää AA-paristoa varten pitää akkukotelo vaihtaa. Pistemäinen valo on selvästi testin kirkkain. ssa + r OTSALAMPUT Retki_72-81-Otsalamput_PL.indd 78 Retki_72-81-Otsalamput_PL.indd 78 9.10.2017 10.26.42 9.10.2017 10.26.42. Akku on kiinteä ja valonlähteenä on useampi erillinen ledi. Valaisukulmaa kavennettaessa valoisuuserot näkyvät paikoin häiritsevän selvästi. Katkaisimessa on kolme tehoaluetta. Tehokkaimman ledin valo on hyvin pistemäinen. Valaisukulmaa kavennettaessa valoerot näkyvät paikoin häiritsevän selvästi. Laaja valokeila on tasainen mutta reunat erottuvat selvästi. + reaktiivisuuden huomioiminen – Kinesix-sensorin aktivoituminen aina lamppu päälle laitettaessa – valon optinen laatu COLEMAN CXS+ Hinta: ei tiedossa Paino: 105 g COLEMAN eroaa testin muista lampuista. Valitun tehon mukaan ledit palavat joko yksin tai kerralla. Valotehon muuttaminen onnistuu heiluttamalla kättä lampun edessä. Akkujen tilalla voi käyttää myös tavallisia AAA-paristoja. Lampun hyytyessä teho romahtaa melko olemattomiin valaisten tosin vielä monta tuntia hätävalona. Kinesix-sensoria ei saa kuitenkaan pysyvästi kytkettyä pois, joten teho voi vaihtua harmittavasti väärään aikaan. Käyttö onnistuu erinomaisesti rukkaset kädessä. HL7R-valaisimeen kuuluu 3 AAA-akkua, joita ei tarvitse poistaa lampusta latauksen ajaksi. Sensorin ansiosta lamppu on myös reaktiivinen. Valoteho vaihtuu yhden pykälän pienempään automaattisesti ympäröivän valon tai heijastusten mukaan. Laaja valokeila on tasainen mutta reunat erottuvat selvästi. Coast HL7R:n valo-ominaisuudet ovat monipuoliset. Samalla muuttuu myös valokeilan kuvio. Valotehoa voi säätää portaattomasti suoraan paristokotelosta
79 marraskuu 2017 + tasainen valokeila – paino T E S T I FENIX HL60R RAPTOR Hinta: 99 € Paino: 175 g PUTKILAMPPUJA lukuunottamatta Raptor on ainoa kokonaan metallinen lamppu, minkä huomaa painossa. + pieni koko + valokeila – huipputehon hiipuminen heti alussa FENIX HM50R Hinta: 65 € Paino: 80 g HM50R on toinen testin pienistä putkilampuista, jotka käyttävät 16340 Li-ion akkua tai CR123A paristoa. Muista putkilampuista poiketen valo on erillisessä lamppuosassa paristokotelon kyljessä. Huipputehon romahdettua lamppu valaisee vielä 5 tuntia kohtalaisesti. + valon säädettävyys + punavalo – valokeilan terävä reunamuoto – liian pieni katkaisija LED LENSER MH6 Hinta: 65 € Paino: 94 g KEVYT ja yksinkertainen MH6 saa virtaa Led Lenserin kulmikkaasta Li-ion akusta. Valokeila on optisesti testin epätasaisin. Lamppuosa kuumenee kuitenkin erittäin paljon. Viimeinen asetus säilyy muistissa, joten lamppua kytkettäessä se syttyy aina samalla kirkkaudella kuin se oli sammuessa. Akku ladataan suoraan lampussa. Toisaalta lamppu ei myöskään kuumene liikaa. Erikoisuutena himmeämmän vaihtoehdon voimakkuutta voi säätää portaattomasti 10-100 % täystehosta. Lamppu on kirkkaimmillaan kokoonsa nähden erittäin tehokas, mutta valoteho hiipuu kolmasosaan 15 minuutin käytön jälkeen. Lampussa on yksi 18650 akku. Valokeilan muotoa voi säätää lamppua kevyesti kiertämällä. Akun voi ladata suoraan lampussa. minen – valokeilan ter reunamuoto – liian pieni kat Retki_72-81-Otsalamput_PL.indd 79 Retki_72-81-Otsalamput_PL.indd 79 9.10.2017 10.26.43 9.10.2017 10.26.43. Rakenteen ansiosta paristokotelo pysyy viileämpänä. Tarkkaan rajautuvan valokeilan ympärillä kiertää häiritsevän kirkas kehä, jonka taso muuttu zoomauksen mukaan. Valokeilassa huippuvalo erottuu vähän ja reunat häipyvät selkeän pehmeästi tehden kokonaisuudesta tasaisen. Keveytensä ansiosta lamppu tuntuu hyvin huomaamattomalta päässä. Raptorissa on peräti kuusi eri kirkkautta. Käytössä valo tuntuu tasaisen hyvältä. Valon optinen laatu on erittäin hyvä ja tasainen, himmentyen kohti reunaa. Rajapinta näkyy kuitenkin selvästi. Valokeilan leveyttä ei voi säätää. Eri tehovaihtoehtoja on kaksi ja sen lisäksi vilkkuvalo. Akku ladataan lampusta irrotettuna. Lampussa on neljä eri kirkkautta. Se laskee lampun käyttömukavuutta merkittävästi. Lisäksi lampussa on punavalo, joka myös tarvittaessa vilkkuu. Akun tilalla voi käyttää myös kolmea AAAparistoa
Turboteho on lampun kokoon nähden erittäin kirkas. Viiden eri tehovaihtoehdon myötä sopiva valomäärä on helppo valita. Lampun linssi suli tehomittausten aikana. Lumonite ladataan magneettikiinnitteisellä kaapelilla. Kuljetusta varten lampun saa lukkoon pitkään käyttökytkintä painamalla. Täydellä teholla lamppu kuumenee erittäin paljon. + pieni koko + valokeilan tasaisuus – kuumeneminen LUMONITE COMPASS MINIR Hinta: 85 € Paino: 93 g PIENI ja kevyt poikittaismallinen alumiinilamppu. Kulmasta riippumatta valokeilan reunat piirtyvät todella terävinä. Pakettiin kuuluu myös irrallinen punavalosuodin. marraskuu 2017 80 + käyttöaika + valokeilan säädettävyys – valokeilan terävä reunamuoto – liian pieni katkaisija LED LENSER MH10 Hinta: 99 € Paino: 160 g MH10 palaa pitkään. Tuoreella akulla valotehoa on kokoon nähden valtavasti. Lamppu pysyy hyvin päässä. 18650-akusta riittää paljon virtaa. Lampun muistissa säilyy edellinen tehoasetus seuraavaa käyttökertaa vasten. Lamppu menee päälle sillä teholla, millä se sammutettiin. Valokeilaa ei voi säätää mutta optisesti se on melko tasainen ja reunat häipyvät rauhallisesti. Käyttäjä voi kätevästi valita syttyykö ensimmäiseksi aina huipputeho vai himmein vaihtoehto. 16340-akun lisäksi lamppua voi käyttää CR123A-paristoilla. Täydellä teholla lamppu kuumenee erittäin paljon. Compass istuu tukevasti päähän, eikä heilu juostessakaan. + valoteho + valokeilan laatu – kuumeneminen LUMONITE COMPASS R Hinta: 149 € Paino: 163 g LUMONITE on poikittaismallinen putkilamppu, jossa virtalähteenä on yksi 18650-akku. + valokeilan – kuumenem + valokeilan laatu – kuumeneminen OTSALAMPUT yy – valokeilan terävä reunamuoto – liian pieni katkaisija HYVÄ OSTOS HYVÄ Ä OSTOS Retki_72-81-Otsalamput_PL.indd 80 Retki_72-81-Otsalamput_PL.indd 80 9.10.2017 10.26.43 9.10.2017 10.26.43. 10 minuutin käytön jälkeen teho kuitenkin hiipuu puoleen. Jopa niin paljon, että sitä on epämiellyttävä koskea. Huippuvalopiste keskellä erottuu kuitenkin hyvin. Erityisesti laaja valojakauma on tasainen. Lamppua kääntämällä voi valokeilan muotoa säätää laajasta todella pistemäiseksi. Huipputehon lisäksi valittavana on kaksi muuta himmeämpää vaihtoehtoa. Valokeilaa ei voi säätää mutta optisesti se on melko tasainen ja reunat häipyvät rauhallisesti. Pieni lamppu irtoaa helposti taskulampuksi. Tehovaihtoehtoja on viisi. MH10 on testin ainoa lamppu, jossa ei ensimmäisen kuuden käyttötunnin aikana tapahdu merkittävää valotehon romahdusta. Lamppu ladataan omalla kaapelilla, joka kiinnittyy kätevästi magneetilla lamppuun
Actikissa on erillinen punavalo, jonka saa tehokkaamman huomion herättämiseksi myös vilkkumaan. Käyttökytkin on testin pienin. Paristokotelossa on kiinteä USB-liitin latausta varten. Kiinteä valokeila muuntuu laajemmaksi lampun eteen käännettävällä heppoisen oloisella laajakulmahajottajalla. Valokeila on optisesti miellyttävä. – talvikäyttöön pieni katk + punavalo + reaktiivisuu + istuvuus – hinta TESTIVOITTAJA Retki_72-81-Otsalamput_PL.indd 81 Retki_72-81-Otsalamput_PL.indd 81 9.10.2017 10.26.44 9.10.2017 10.26.44. Bluetooth-yhteyden kautta lamppuun saa lisäominaisuuksia. 81 marraskuu 2017 T E S T I + tasainen valo laajakulmahajoittajan kanssa – laajakulmahajottajan hutera rakenne – talvikäyttöön pieni katkaisin OLIGHT H15S Hinta: 65 € Paino: 125 g KEVYT muovilamppu toimii niskakotelossa olevalla kolmella AAA-paristolla tai mukana toimitettavalla Li-ion -akulla. Kevyessä ja kompaktissa lampussa voi Hybrid-konseptin ansiosta käyttää pakettiin kuuluvaa Core-akkua tai vaihtoehtoisesti kolmea AAA-paristoa. Se häipyy reunoilla tasaisesti joten keila näyttää laajalta.Valokeilassa näkyy kuitenkin selvästi myös kirkkaampi keskikohta. Lampun erinomainen reaktiivinen tehonsäätö muuttaa lampun kirkkautta ja valokeilaa ympäristön mukaan. Isosta käyttökytkimesta valaisimen saa myös lukkoon. Huomaamaton katkaisin on riittävä iso toimiakseen myös hanskat kädessä. Kevyt lamppu pysyy hyvin päässä menossa kuin menossa. + reaktiivisuus + istuvuus – hinta PETZL NAO+ Hinta: 199 € Paino: 196 g PETZL Nao+ lampun erikoinen otsapanta pitää lampun tiukasti päässä. Erittäin laajalta vaikuttava valokeila on tasainen ja häipyy reunoilta pehmeästi ja vähitellen + toimii akulla tai paristoilla + punavalo PETZL ACTIK CORE Hinta: 69 € Paino: 81 g ACTIK edustaa Petzlin legendaarisen Tikka-sarjan jatkoa. Tehoa voi vaihtaa myös kädenheilatuksella lampun edessä. Reaktiivisuuden voi myös kytkeä pois ja tehon valita kahdesta kiinteästä vaihtoehdosta. Kolmesta eri tehovaihtoehdosta syttyy aina kirkkain ensimmäiseksi. paristokotelon punaisen takamerkkivalon saa päälle ja valaisupro. Lataamista varten akku pitää ottaa irti paristokotelosta. ileja muuttaa. Hajottajan kanssa valokeila on tasainen mutta ilman sitä eri valoisuuserot ja reunavarjo näkyvät selvästi. Valotehoja on kolme, joista himmein syttyy aina ensimmäiseksi. Tekniikka on käyttäjäystävällinen ja säästää merkittävästi virtaa. Automaattitoiminnon saa onneksi myös halutessaan pois päältä. Myös valokeilan muoto muuttuu automaattisesti valotehon mukaan. Mm
Vuoden Revontulikilpailun järjesti Lapin yliopiston Arktinen keskus. Kuva otettiin Huippuvuorilla viime tammikuussa. Raadin mielestä kuva on luonnollisen kaunis, eikä sitä ole lainkaan jälkikäsitelty. marraskuu 2017 82 LUONNOSTA Tuli ja lumi VUODEN Revontulikuva 2017 -valokuvakilpailun toisen sijan voitti Antti-Jussi Pyykkönen. KUVA Antti-Jussi Pyykkönen Retki_82-63-Luonnosta-Markkina_PL .indd 82 Retki_82-63-Luonnosta-Markkina_PL .indd 82 6.10.2017 7.41.54 6.10.2017 7.41.54
Reitit, kartat, majoituskohteet, vuokravälineet, varusteet, seikkailut, Forest Escape, ... tai soittamalla numeroon 03-4246 5354. . Hinnat sisältävät 10 % arvonlisäveroa. Retki_82-63-Luonnosta-Markkina_PL .indd 83 6.10.2017 7.42.23. nnsvala.com Laadukkaita alusasuja Suomessa! 60 v VAELTAMISEN JA RETKEILYN ERIKOISLEHTI #KANSALLISPUISTO #VERLA #REPOVESI V R #MAAILMANPERINTÖ tervarumpu.. 08 770 080 • www. 050-505 8848 Kauppakuja 10 01800 Klaukkala Puh 09 8798886 Welhonpesä WELHOSSA SUOMEN LAAJIN VALIKOIMA MELONTAVARUSTEITA, RETKILUISTIMIA JA LUMIKENKIÄ Upper Canada 16 Tutustu myös nettikauppaamme Merinovilla alusasut E X T R E M E Puh. Tilaus jatkuu kestotilauksena, jollei sitä peruuteta. MARKKINAPAIKKA Ilmoitusmyynti Veikka Gustafsson, p. ruskovilla.fi 100% MERINOVILLA UUTUUS! Luomuvillafleece TILAA RETKI JA LÖYDÄT PERILLE! 6 numeroa + Lars Monsenin 101 Erätaitoa -kirja (arvo 23 €) Yhteensä 50 € 6 numeroa + Fiskarsin retkisaha (arvo 35 €) Yhteensä 50 € RILLE! ni n Voit tilata lehden joko lähettämällä sähköpostia tilaajapalveluumme osoitteeseen tilaajapalvelu@retkilehti.. Retken tilaajat voivat lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita Lehtiluukussa www.lehtiluukku.