Retki 1/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

JOULUKUU 10/2012 . M AT K A IL U RIB-VENEILIJÖIDEN ITSENÄISYYSPÄIVÄ Utön saaressa SATAKUNNAN TULVAT: Melotaan metsässä! a a v a t s loi ua 2 1 p p m a l a s ot SA ISU O N U A S Ä R A E U TA > > Ä L L KAA POLTTOP IK II E LI L N D A E TA LA V H N TU E LA IDIIS I H Ä LÄ > LL ILL > N A AAN ENSIJÄIL R L LL E A T S G U L I IL A K I T E R N AT PUTOUKSET AV TA L TT PELO. 9,20? 9,20 ? KOIRAVALJAKKO >> TUNTURIHIIHTO >> HAWU-TELTTA >> ZION JA BRYCE CANYON R E T K EILY
(09) 3540 1785 arkisin klo 9?16 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) mikko.hieta@retkilehti.? JULKAISIJA Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@retkilehti.? Y-tunnus 1441340-4 TOIMITUSJOHTAJA, ILMOITUSMYYNTI Veikka Gustafsson p. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA VAKITUISET AVUSTAJAT TAITTO TILAAJAPALVELU Mikko Hieta Joel Ahola Mikko Lamminpää Joppe Ranta Ville Siekkinen Marko Taavila Tenhelp Oy/Tenho Järvinen tilaajapalvelu@outdoormedia.? aineistot@retkilehti.? p. Eräsaunat 8 Johanna Söderholm iloitsee hiihto-oppaana asiakkaiden elämyksistä. www.retkilehti.? KUVA Joel Ahola Tulvamelonta 22 on uusi laji, joka syntyi kun vesi kohosi metsiin Satakunnassa. 38 14. alv. 050-505 8848 Aksana Kurola Mikko Nikkinen Tiina Riikonen Poppis Suomela Salla Virta PAINO Oy Scanweb Ab, Kouvola etunimi.sukunimi@retkilehti.? Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 . Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. KARTAT veikka.gustafsson@outdoormedia.? Joel Ahola Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos ISSN 1456-8837 PIIRROKSET KANNEN KUVA Aikakauslehtien liiton jäsen Karoliina Lahti Mikko Hieta Chamonix, Ranska KUVA Joel Ahola KUVA Antti Kurola ovat suosittuja, mutta käyttäjät välttelevät maksuja ja tuhlaavat puita.. (sis. alv. (sis. 10 %) AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Juhani Karvonen Panu Pihkala Timo Sarkkinen VUONNA 2013 ILMESTYY 10 NUMEROA, JOISTA YKSI JULKAISTAAN TUPLANUMERONA Sanna Korkiakoski Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84
AJANKOHTAISET Kokemukset Koiravaljakko KUVA Timo Sarkkinen 10/2012 joulukuu 6 Sumussa suunnitelmat muuttuvat. 8 Etsimessä Eräsaunat Polttopuiden kulutus huolestuttaa. 16 Uutiset Kullankaivajien alaston kapina. 19 Lapista ja Lappeenrannasta. 20 Vieraile piparkakkukylässä. 21 Oma retki Lumisandaalit. IHMISET Hiihto-opas Johanna Söderholm Rib-veneretki Utön saarelle on itsenäisyyspäivän perinne. 22 KUVA Joel Ahola Tapahtumassa Ladunavaaja nauttii joka hetkestä. Taidot Lumikenkien huolto 26 Remmit ja ruuvit kiristellään kauden aluksi. Eväät Cassoulet 44 KUVA Panu Pihkala Kirjat 28 Pyttipannua mausteisempi herkku. Lajiesittely Seikkailu-urheilu 30 Juha Prittiselle kisat ovat matkailua. 36 Uuden alun uskossa. Valkohäntäkauris 37 Riistaeläin ei sopeudu syvään lumeen. Kotimaa Tulvamelonta 38 Jos metsässä on vettä, siellä voi meloa. Kotimaa Rib-Raid 44 50 54 KUVA Mikko Hieta LUONNOSSA Ympäristö Talvipäivänseisaus Itsenäisyyspäivän perinne veneilijöille. 50 Silloin luistellaan, kun on jäätä. Kaukomatka Zion ja Bryce Canyon 54 Eroosion muovaamat kansallispuistot. Kaukokohde Niagaran putoukset 60 Pilaako turismi luonnonnähtävyyden? VARUSTEET Kokeiltua Talviretkipuku 65 Tossuvalmistajan uusi talvikenkä. Repussa Joulun lahjavinkit 66 Värikästä ja tarpeellista pukinkonttiin. Katsaus Hawu-teltta 68 Pasi Ylirisku kehitti uuden talviteltan. Katsaus Tunturihiihtosukset houkuttelee hurjapäitä ja häämatkailijoita. 64 Sekoitekankainen takki toimii kesälläkin. Pikatesti Talvijalkine Niagara 60 KUVAT Joppe Ranta Päiväretki Hiidenvesi 72 Neljä paria umpihankeen ja rinteeseen. Testi Otsalamput 76 Myyntipakkaus ei kerro koko totuutta. MIELIPITEET Pääkirjoitus Taukopaikka Jokamiehen oikeus retkeilijän otsalamput 4 34 90 76
Tehtävä on tavattoman vaikea. Kun lehteä tehdään intohimoisille ulkoaktiviteettien harrastajille, on aiheiden kirjokin valtava. Yksinomaan tässä numerossa liikumme koiravaljakolla, tunturisuksilla, retkiluistimilla, lumikengillä, ruuhella ja kumiveneellä. HIETA MIKKO PÄÄKIRJOITUS Lämpöä ja valoa uuteen vuoteen L okakuussa Satakunnasta tarjoiltiin huonoja uutisia. Jätimme kirkkaimpien valopisteiden mittaamisen sikseen, koska huippuarvoilla ei ole käytännössä merkitystä. Hyvinkin kelvottomilla valokuvioilla voi saada aikaan näyttäviä lukuarvoja myyntipakkauksiin, mutta lamppujen todellisen käytettävyyden kanssa niillä on vain vähän tekemistä. Valmistajien ilmoittamista arvoista ei ole ostajalle juurikaan hyötyä, sillä ilmoitettuihin lukemiin pääseminen edellyttäisi hyvin poikkeuksellisia käyttöolosuhteita. Vuodenvaihteen lähestyessä minulla on tapana lueskella Retkessä vuoden mittaan julkaistuja artikkeleita uudelleen ja poimia niiden joukosta suosikkejani. Sivulta 38 eteenpäin selviää, kuinka puuceestä tuli hetkessä vesivessa. Säiden viilentyessä otimme selvää erämaiden saunoista. Vuoden mittaan on muun muassa sukellettu, leijailtu, ?llaroitu, ratsastettu ja lennetty kuumailmapallolla. Ensi vuonna jatkamme väsymättä uusien sykähdyttävien retkikohteiden, harrastajien ja ulkoilulajien etsimistä. Voiko sellaista edes lampuksi kutsua. Sain puhelun samalta suunnalta kotoisin olevalta toimittajaltamme, joka oli innoissaan. Tärkeintä on kuitenkin teiltä, rakkaat lukijat, saamamme palaute. Vai mitä sanotte lampusta, joka lupaa 90 vuorokauden paloajan puolen lumenin valovirralla. Vihdoin pääsisi metsään melomaan. Otamme varusteista selvää, jotta me kaikki ulkoilun harrastajat voisimme tehdä kaupassa parempia valintoja. Näkökulma oli niin poikkeava, että pakkohan siitä oli juttu tehdä. Siis kahdeskymmenesosalla kynttilän valosta. Keskityimme olennaiseen, nimittäin käyttökelpoisuuteen sekä valaisun hyödyllisyyteen. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston Hannukurun saunalla seitsemän euron löylymaksun suorittaa vain joka kymmenes kylpijä. Suosituimmat löylyhuoneet löytyvät Urho Kekkosen kansallispuistosta, mutta ylläpitäjän haasteena on tolkuton polttopuiden tuhlaaminen. Hyvät ehdotuksenne kannustavat koko toimitusta ponnistelemaan jatkuvasti parempiin suorituksiin. >> Voiko sellaista edes lampuksi kutsua? Hyvää joulunaikaa! Tavataan jälleen ensi vuonna. Mikko Hieta mikko.hieta@retkilehti.? ti.? ? 4 joulukuu 2012 kuva Mikaela Löfroth. Osittain syynä on saunojen huono suunnittelu, mutta vastuuta on käyttäjilläkin. Yhteiseksi hyväksi koituvan vähäisen maksun välttelyä ei voi pitää hyväksyttävänä. Saunamaksujen soisi yleistyvän, jotta löylykulttuuri säilyisi hengissä erämaissakin. Valoa pimeään vuodenaikaan tuo otsalampputestimme. Tulva nosti vedenkorkeutta yli metrin ja paikalliset asukkaat joutuivat vaikeuksiin
photo: Espen Mortensen www.esmofoto.no DYNAMIC PERFORMANCE WWW.SYMPATEX.COM VEDENPITÄVÄ HENGITTÄVÄ TUULENPITÄVÄ
Reet oli pakattu, mutta yhtään koiraa ei ollut vielä valjastettuna, kun parkkipaikan kulmalle ilmestyi neljä valjakkoa. Miehet olivat melko ehdottomia kehottaessaan meitä jat-. Tuttuja hekin . Viimein pääsin takaisin valjakon luo ja matka voisi alkaa. Johanna viiletti edellä, kun ylitimme Tsahkaljärveä. Tavoitteena oli ensin päästä Kobmajoelle, jossa olisi leirikin jo valmiina. Kerroimme, että Kobmalle oli suunta. Vaihtoehtoja oli kaksi. Sumussa teimme matkaa parisen tuntia, jonka aikana pidimme muutaman snaksitauon koirille. Keli ei ollut paras mahdollinen näkyvyyden suhteen, mutta mitään ei onneksi satanut. Teimme lähtöä autolta. Silloin on parempi pitää tauko ja syödä eväitä. tettua kiinni. Lähdimme aamulla Kolarista kohti Kilpisjärveä, jossa olimme lähtökuopissa puolilta päivin. kokemukset KOIRAVALJAKKO Sumuseikkailu koiravaljakolla TEKSTI JA KUVAT Sanna Korkiakoski Koirien kanssa sattuu ja tapahtuu. Suunnitelmat muuttuvat, kun sumu yllättää. O limme päättäneet ystäväni Johannan kanssa pakata koirat ja eväät autoon ja suunnata Käsivarren erämaahan muutaman päivän koiravaljakkovaellukselle. Pari kaveria olivat koirineen lähteneet reissuun jo joitain päiviä aiemmin. Tiedossa olisi igluyöpyminen, kunhan veisimme tuoreen päivänlehden ja munkit vaihtopalkaksi. Takana ylimääräinen kymmenen kilometrin lenkki. Minä vain alkuinnoissani viittilöin, että sinne vain eteenpäin. Reilun viiden kilometrin jälkeen huomasimme, että olimme menossa Termisjärvelle, eli vikasuuntaan! Ei muuta kuin täyskäännös ja takaisin Tsahkalille. Sumu oli vain tihentynyt, ja ympäröivästä maisemasta ei voinut tehdä kuin mielikuvaharjoituksia. Tsahkalilta pääsimme viimein oikeaan suuntaan. No siellähän ne olivat sepposen selällään. olivat palanneet juuri viikon vaellukselta samasta suunnasta, jonne meidän oli tarkoitus nyt lähteä. No hoppuhan siinä tuli, että pääsimme alta pois ja toiset pääsivät purkamaan kamppeitaan autolle. Järven toisessa päässä hän kysyi kumpaan suuntaan jatkaisimme. Viimein koirat olivat liinoissa. Matkaan! Heti startin jälkeen välähti mieleen kurkata olan yli, että tulihan ne auton ovet lai- 6 joulukuu 2012 Väärä suunta! SUMUSSA oikea suunta katoaa helposti. He tiesivät kertoa, että sinne ei tänä talvena ollut tikkareittiä merkitty lainkaan, kun lumen vähyyden takia reittimerkkejä oli päästy laittamaan huomattavasti tavallista myöhemmin. Tuvan pihalle tuli miehiä ihmettelemään minne olimme matkalla. Ei muuta kuin kuuden koiran valjakko puuhun kiinni, ja juosten takaisin. Edellä startannut Johanna soitti samalla, että käyhän hakemassa kartta autosta kun jäi sinne! Kartan päällä olivat minun aurinkolasini, joita ilman reissu tunturissa olisi ollut täyttä tuskaa, ellei jopa mahdoton. Muuten etenimme tasaista vauhtia. Pääsimme viimein Pitsusjärvelle, jossa oli paljon sakkia kuten tavallista
Viides- joulukuu 2012 7. Koirat nauttivat auringossa makoilusta, mutta igluun ei ollut enää asiaa, siitä oli aurinko tehnyt päivän aikana selvää! × Iloisia kohtaamisia Aamulla sama sumu tervehti meitä kun heräsimme, ja totesimme että Haltilla käynti taisi jäädä haaveeksi. Niin sankka oli sumu. Hernerokkasumussa meillä olisi erittäin pieni mahdollisuus osua oikealle reitille ja pysyä sillä Kobmalle asti, kun merkkejä ei ollut. Reilun tunnin päästä heräämisen jälkeen alkoi pihalta kuulua ilon kiljahduksia, kun hiihtäjät varaustuvan puolelta huomasivat taivaan aukenevan. Koirat valjaisiin ja Haltin valloitukseen! Nousu kävi nopeammin kuin luulimmekaan, ja pian koirat laukkasivat täyttä vauhtia alamäkeen takaisin kämppää kohti. Horisontista alkoi erottua kaksi reittiä kipuavaa valjakkoa. Olipa riemukas jälleennäkeminen! He olivat edellisen illan pitäneet meille kämppää lämpimänä, rakentaneet iglun, su- lattaneet meidänkin koirille lumesta juottovedet ja pilkkineet raudutkin illallispöytään. Kun kännykästä ei noissa maastoissa ole paljon apua, niin tunne oli molemmin puolin hyvä, kun näimme että kaikki oli hyvin ja nyt voisimme jatkaa matkaa samaan suuntaan. Illalla saimme syödä maittavan rautuaterian Kobmalla. Kaverithan siellä odottelivat kyllä, mutta järki sanoi, että Haltille suunta! Sinne siis ajoimme, ja näimme kämpän vasta kun olimme portailla. Kaverimme olivat tulossa samoissa aikeissa Haltille. Samalla päätimme, että Haltin päälle mentäisiin ja sen jälkeen sitten Kobmaa kohti. kamaan vain Haltin kämpälle. Siellä ei olisi kuin kolme muuta, eli varmasti mahtuisimme yöpymään. Matkaa taitettiin päivän aikana yli 60 kilometriä, ja olimme kyllä levon tarpeessa pitkän päivän jälkeen. sä minuutissa sumu hälveni, ja aurinko alkoi paistaa kirkkaalta taivaalta
etsimessä SAUNAT SAUNA kruunaa vaelluspäivän. Löylynlyöjät pitävät vilvoittelutaukoa Oulun Tervareitistön Kallioselän saunalla. 8 joulukuu 2012
Tällä kertaa varttitunnin kirveen heiluttelu synnytti purojäähän sammion, johon vesi tihkuu halkeamasta. Viimein kaikki on kohdillaan ja uurastus palkitaan. joulukuu 2012 9. aah, viimein lämmintä. osa nautintoa. Jollakin saunalla puro saattaa pysyä hangen alla sulana läpi talven. Järven rannalla iskettäisiin tuuralla avantoa tai viisas vaeltaja olisi ehkä oivaltanut ottaa mukaan pilkkikairan kylpyveden varmistaakseen. SAUNAN lämmittäminen kuivilla klapeilla on mukavaa retkipuuhaa . Kiukaan kylkeen kiinnitetty vesipata on pitänyt täyttää ennen tulien sytyttämistä, jottei se pala puhki. Kylpyveden hankkiminen nietosten keskellä ei ole aina aivan yksinkertaista. Erämaan löylyt Sauna on osa suomalaista identiteettiä. Liiterin kirveen iskut ja klapien kalahtelut jatkuivat pitkän tovin, sillä huurtei- sen saunan lämmitys vaati monta pesällistä ja monta tuntia. Löylyt kesken hiihtovaelluksen katkaisevat kylmän pakerruksen pakkasessa, rentouttavat lihakset ja pesevät kehon sekä mielen. Ensimmäistä löylyä on edeltänyt pitkä iltapuhde. Löylyttely kesken vaelluksen on himoittua herkkua, joten suosituimmat erämaasaunat vetävät kulkijoita puoleensa magneetin tavoin. TEKSTI JA KUVAT Joel Ahola E nsimmäinen kauhallinen päättyy äkäiseen sähinään vesiryöpyn iskiessä kiukaan kiville. Kostea kuumuus leviää saunan lauteille saaden retkeilijät huokaamaan ihastuksesta . Ehti siinä sivussa autiotuvankin lämmittää ja illallisen syödä. Sähkökiukaaseen tottuneelle kaupunkilaiselle se voi olla mahtava elämys. Toisen kantaessa vettä saunalle, retkikumppani sahasi metrin halkoja lyhemmiksi
Kylpemisen jälkeen jäähtynyt sauna sopi yöpymiseen. Niittykulttuuri loppui yli puoli vuosisataa sitten, kun karjalle tarkoitettua rehua alettiin viljellä pelloilla. Löylyä lyödään välillä kiivaasti, mutta toisinaan rauhoitutaan vain nauttimaan, istumaan ja rupattelemaan. Niittysaunat ovat jo raunioina ja moni saariston suojakin on käynyt tarpeettomaksi moottoriveneiden kiidättäessä kalastajat yöksi satamiin. Metsätöiden edetessä kämpät purettiin ja siirrettiin seuraavalle hakkuupaikalle, mutta mustuneet saunat jäivät usein niille sijoilleen. On aika käydä pihalla vilvoittelemassa. Sankka höyry täyttää kylmän pukuhuoneen samalla kun paljaat jalkapohjat takertelevat jäiseen lattiaan. Hetken kaikki elämässä on täysin kohdallaan. Osa korpi-identiteettiä Sauna on erottamaton osa korpikulttuuriamme. SAUNAT HÄRKÄTUNTURIN autio- ja varaustuvan sauna odottaa seuraavia kylpijöitä tykkylumisten kynttiläkuusten lomassa Tuntsan erämaassa. Kauhalliset seuraavat toistaan. Kalasaunat ovat säilyneet joillakin vesistöillä vapaa-ajan saalistajien ja vesiretkeilijöiden tukikohtina. Tästä perinteisestä kulttuurista ovat oivana esimerkkinä Höytiäisen ja Kallaveden sekä Perämeren kalamajat. Saappaat survaistaan nihkeisiin jalkoihin ja mennään ulos pakkasen purtavaksi. Kalastajat pystyttivät omia kalasaunojaan meren ulkoluodoille ja suurten järvien saariin. Tai oikeastaan ei ajatella mitään . Ollaan hiljaa ja ajatellaan. Yhtyy siihen valkoista ja aavistus punaistakin. Moni näistä entisistä savottasaunoista on saanut uuden elämän, kun ne on kunnostettu autiotuviksi. Poromiehet saattavat viettää vielä nykyisinkin kairassa viikon toisensa perään, joten ei ole ihme, että monen poropirtin yhteyteen on noussut erillinen löylyhuone. Vanhin näistä on rakennettu Sikosaareen jo vuonna 1894. Tukkijätkille rakennettiin saunoja uittoja savottakämppien yhteyteen. Seurueen rämäpäisin sukeltaa alasti nietokseen ja syöksyy vielä nopeammin takaisin saunaan. Muut katsovat kirkasta tähtitaivasta, erämaan kattoa. Revontulet aloittelevat vihertävää leikkiään pohjoisella taivaalla. Suopalstoille ja jokivarsien tulvanii- 10 joulukuu 2012 >> Sauna on erottamaton osa korpikulttuuriamme. tyille rakennettiin heinänteon tukikohdiksi niittysaunoja. Työn päätteeksi saunoilla pestiin päivän hiet ja liat. Kontiolahden Höy- tiäisellä on yhä autiotupina puolen tusinaa kalasaunaa, joiden lämmityslaitteena ovat kiukaat. Osa paliskunnista pitää kämppiään ja saunojaan. Vaelluksen lika irtoaa kuonana, iho punoittaa, hiki helmeilee ja vähän jo heikottaakin. ollaan vain onnellisia
PAREMPI PITO LABORATORIO TESTIT: G3 pohja normaali kumi G3 pohja normaali kumi G3 pohja +30/32% +20/25% +18/20% normaali kumi G 3 JÄÄ Nabucco GTX Ws white ® EN 13287/2007 Couloir GTX Men dark brown ® eh äsi ak ass roo p www.lowa.de - jälleenmyyjät osoitteesta - www.bonge.? LOWA on ainoa ulkoilujalkinevalmistaja jolla on ISO 9001 serti?kaatti korkeimman laadun ja parhaiden valmistusprosessien varmistamiseksi. nt Löytääksesi lisätietoja LOWAN talvikengistä, käy osoitteessa : Eu ® TERÄS EN 13287/2007 ty Nabucco GTX Men black KERAAMINEN EN 13287
Kaikki seudun kämpät siirtyivät Metsähallituksen huomaan viimeistään 1980-luvulla Urho Kekkosen kansallispuistoa perustettaessa. Saunat lisäävät roimasti autiotuvan puukulutusta, minkä vuoksi Saariselän palaneiden löylyhuoneiden tilalle ei ole rakennettu enää uusia. Retkeilijä on tervetullut yöpymään porokämpälle ja nauttimaan saunankin löylyistä, mutta tällöin on muistettava, etteivät nuo tuvat ole yleisen puuhuollon piirissä. Näistä tunnetuin on Pallas?Hetta-välin Hannukurussa, mutta löylyä pääsee lyömään myös vaikkapa Puljun Korsatuvalla, Lemmenjoen Vaskojoella tai Lokan tekojärven Kuukkelinmaassa. Yksittäisiä saunoja on ripoteltu myös Etelä-Suomen retkireittien yhteyteen. Seudulta on palanut, purettu tai muutettu varastoksi ainakin Snellmaninmajan, Muorravaarakanruoktun, Porttikosken, KAIRA auttaa saunan kylpyveden saantia talvella, mutta joskus jäätä voi olla liikaa. Taajostuvan, vanhan Suomun Ruoktun ja Siulanruoktun saunat. Saariselän saunojen harventumisen jälkeenkin Koilliskoirassa on yhä varsin vakuuttava saunojen verkosto. Polttopuiden kulutusta voi hillitä myös oikeilla valinnoilla. Parhaiten löylyn iloihin pääsee Suomenselkää Puunkulutusta hilliten Liiallinen puunkulutus on ollut syynä siihen, että joitakin saunoja on muutettu varastoiksi, tai samasta syystä palaneen tilalle ei ole rakennettu uutta löylyhuonetta. Vaeltaja voi kulkea reilun viikon halki kairan yöpyen aina saunallisella kämpällä. Jokainen käyttäjä täydentää tuvan ja saunan puuvarastoa vähintään oman käyttönsä verran hyödyntäen maahan pudonneita oksia. Harvinaista herkkua Varta vasten retkeilijöille tarkoitettuja saunoja nousi etenkin Saariselän tuntureiden juurille 1950- ja 1960-luvuilla, kun yhdistykset ja yksityiset henkilöt rakensivat autiotupiaan. Vesisäiliöt voivat olla molemmilla puolilla kiuasta. Oikeassa yläkuvassa kiukaan vierelle on sijoitettu erillinen vesipata. Ratkaisu on järkevä suosituissa saunoissa, joissa kylpijöitä on runsaasti. Tällöin tulia on kuitenkin pidettävä kahdessa tulisijassa. Viereisen kuvan saunassa puunkulutusta on ajateltu kaikkein vähiten. Vuokramökin katolla on kolme piippua, mikä tarkoittaa kiuasta, erillistä vesipataa ja vieläpä kamiinalla lämmitettävää pukuhuonetta. 12 joulukuu 2012. Saunaretkeä voi jatkaa Tuntsan puolelle hyödyntäen Saijanojan porokämpän, Härkätunturin autiotuvan, Takkaselän vuokratuvan sekä Sorsatunturin juurella olevien vuokrakämppien saunoja. Koilliskairan ulkopuolella saunat ovat yksittäistapauksia. Löylyä pääsee lyömään Luirojärvellä, Anterinmukassa, Tahvontuvalla, Härkävaaralla, Vieriharjulla, Karhuojalla ja Uittipiekalla sekä Yläharjun porokämpällä ja Tikkasen Vieriharjun vuokrakämpällä. Erämaasaunan pitää olla kooltaan ennemmin pieni ja nopeasti lämpenevä kuin suurelle seurueelle sopiva. Vasemmassa yläkuvassa vesisäiliö lämpenee kiukaan kyljessä, jolloin tulet tarvitaan vain yhteen pesään. SAUNAT avoimina kaikille kulkijoille erämaiden perinteitä kunnioittaen
Pohjoisen suosikkisaunat Anterinmukka Hannukuru Luirojärvi Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva Anterinmukan, eli Mukkakönkäänruoktun tai tuttavallisemmin Keskon kämpän sauna on idyllisin erämaiden löylyhuoneista. Pallas?Yllästunturin kansallispuiston Hannukurun saunasta peritään maksu puukulujen kattamiseksi. Uusi sauna on rakennettu vuonna 2005. Jos jokainen pariskunta haluaisi saunoa kahdestaan, vuorokaudesta loppuisivat tunnit kesken. Erämaan löylyt ovat herkulliset, mutta ylettömällä kylpemisellä on myös kääntöpuolensa: mieletön puunkulutus. Saunojia on siis todellisuudessa enemmän kuin vieraskirjat kertovat, sillä kaikki eivät ruuhkassa kirjaa käyntiään tai telttailija ei katso sitä tarpeelliseksi. Sadan hengen ruskaruuhkassa on järke- >> Erämaan löylyt ovat herkulliset, mutta ylettömällä kylpemisellä on myös kääntöpuolensa: mieletön puunkulutus. vä käyttää miesten ja naisten vuoroja, jolloin eri retkiseurueet voivat löylytellä samanaikaisesti. Se on avoin mutta maksullinen. Nykyisessä saunassa pesuvedet eivät pääse enää viereiseen järveen, jonka veden entinen sauna ehti pilata juomakelvottomaksi. Urho Kekkosen kansallispuiston suosituinta saunaa käyttävät kolmen eri tuvan yöpyjät sekä lukuisat telttailijat. Ennemmin voisi sanoa, että vain joka kymmenes tai lievemminkin vain joka viides maksaa saunastaan. Monet retkeilijät saunovat Luirojärvellä vieläpä peräkkäisinä iltoina käyden välipäivänä Sokostin huipulla. ?Vuonna 2002 tehdyn kävijätutkimuksen aikana Luirojärvellä päivystettiin vilkkain ruskaviikko. Sen voi suorittaa Hetan ja Pallaksen luontokeskuksiin tai matkapuhelimella annettuun numeroon. ?Laskureidemme mukaan Hetan ja Pallaksen välin taittaa vuosittain 15 000 vaeltajaa. Sauna on avoin, mutta löylyistä pyydetään aikuisilta seitsemän ja lapsilta neljän euron maksu. Häpeällistä retkikulttuuria. Hannukurun maksujärjestely on erinomainen. Urho Kekkosen kansallispuiston Luirojärven sauna on yksi näistä imureista, joka haalii vaeltajat laajalta alalta. Emme tiedä kuinka moni heistä saunoo Hannukurussa, mutta löylyistä maksaneita oli viime vuonna 1 272?, pohtii Maarit Kyöstilä Pallastunturin luontokeskuksesta. Pallas?Hetta-reittiä kulkevat toki päivähiihtäjät, polkujuoksijat ja ulkomaiset retkeilijät, mutta saunan alle kymmenen prosentin käyttöaste on täyttä puppua. × Pohjois-Suomen saunat samoissa kansissa Retkeilijän autiotuvat . Sitä soisi käytettävän myös muilla saunoilla niiden säilymisen takaamiseksi. Erämaan löylyt ovat vaeltajan ylellisyyttä ? toivottavasti myös tulevaisuudessa. Alhaalla jokirannassa saa saunoa rauhassa ja aivan vieressä on syvä uimalompolo. Hannukurun sauna hellii Hetta?Pallas-reitin vaeltajia. Nykyinen sauna on rakennettu vuonna 2006 edeltäjiään kauemmas järvestä, jotta kylpijät eivät pilaisi Luirojärven vettä. seuraavalla Peuranpolulla, jonka varalle on useita saunoja. Kulkijamagneetit Suositut saunat keräävät kulkijoita magneetin tavoin. Saunan käyttäjämäärää on vaikea arvioida, sillä sen pihapiirissä on Luirojärven autio- ja varaustupa, Rajan kämpäksi nimetty autiotupa sekä Kuuselan kämppänä tunnettu varaustupa telttapaikkoja unohtamatta. Tutkijan mukaan paikalla oli jokaisena päivänä noin sata retkeilijää ja lähes jokainen heistä kävi saunassa?, kertoo Kristiina Aikio Koilliskairan luontokeskuksesta. Havainto on mielenkiintoinen, sillä tupien vieraskirjojen perusteella Luirojärvellä olisi käynyt alle 400 retkeilijää koko syyskuun 2002 aikana. tiedot, taustat ja tunnelmat, Jouni Laaksonen ja Joel Ahola, Karttakeskus 2012. joulukuu 2012 13
Kiukaana on telttakamiina, jonka sivuille asetetaan kiviritilät. Mitenkäs tässä nyt näin kävi. Paketin painoksi ilmoitetaan lähes kolmekymmentä kiloa. Humina kuuluu, liekit pilkistävät luukusta ja lämpö tuntuu. Lisäkiloja on kannettu, sauna pystytetty ja lämmitetty. Emme käytä kamiinassa jalkoja, vaan sijoitamme tulipesän laakojen kivien päälle, jotta kiuas olisi mahdollisimman alhaalla. Suoriudumme kokoamisesta muuten ilman ohjeita, mutta kiviritilät asennamme virheellisesti kamiinan yläpinnan tasalle, emmekä tulipesän sivuille. Lisäpainoa olisi tulossa vain kilo mieheen. Totta kai otamme Finn-Savotan pienen saunateltan mukaan vaellukselle. Pari päivää myöhemmin Matkahuolto ilmoittaa lähetyksen saapuneen. Kamiina on suunniteltu hienosti, sillä sen sisään mahtuvat kaikki kiilat, kiviritilät, savupiipun putket ja kamiinan jalat. Jäljelle jää mikroaaltouunin kokoinen laatikko. Köydet kulmiin, salot nurkkiin, kiilat maahan ja keskisalko paikalleen ? eipä se kovin vaikeaa ole. PORUKALLA telttasaunan pystytys onnistuu parhaiten. se ei ole juuri mitään, kun ollaan lähdössä kaveriporukalla viikonloppuretkelle. Sepä se . Ehkä tämä olisi sopivampi neljälle saunojalle. On ensimmäisen löylyn aika. Tulos ylittää odotukset, sillä mahtava kuumuus ja kosteus täyttävät teltan. SAUNAT Oma sauna mukana Telttasaunan tuomat lisäkilot ovat tunnelman arvoiset. TEKSTI JA KUVAT Joel Ahola K uusi kiloa . Parhaiten sauna siirtyisi leiriin soutuveneen tai kanootin pohjalla. Rantasauna Valitsemme saunan paikaksi järven rantahietikon, jotta alusta olisi paloturvallinen. teltta painaa kuusi kiloa, mutta mukaan tarvitaan kamiina, tukijalat, kiviritilät, hormi, salot, köydet ja vaarnat. Paketoimme sen irtohihnalla, jotta kamiinan luuk- ku ei pääse avautumaan kuljetuksen aikana. Laatikon ylälaidassa on kaksi kantamista helpottavaa lenkkiä, joiden läpi työnnämme parin metrin puuseipään. Tarvitsemme muutamia kymmeniä nyrkinkokoisia murikoita, joita etsimme rannoilta, nuotiopaikan reunalta ja lopuksi järven pohjasta. Kun kiuaskivet on ladottu keoksi kamiinan laelle, pesään sytytetään tuli. Sauna saa lämmetä rauhassa tunnin jos toisenkin. On sopiva hetki pystyttää loppuleiri yöpymistelttoineen ja esivalmistella illallista. Täydelliset löylyt Odotus on kova, mutta lopulta se palkitaan. Kantajia vuorottelemalla telttasaunaa voisi kuljettaa kymmeniä kilometrejä. Sijoitamme sen laskevan auringon suuntaan. Sauna-arkkitehtuurin perusteisiin kuuluu, että kiukaan yläpinta sijaitsee lauteiden alapuolella. Pienessä telttasaunassa tätä periaatetta on mahdoton noudattaa, ellei kiukaalle kaivaisi kuoppaa maahan. Pystytysohjeet jäivät autoon, joten luvassa on palikkatesti. Kuuden hengen seurueemme ahtautuu saunaan, ja viimeinen tulija sulkee oven. Tunnelma on tiivis. Homma hoituu melko kivuttomasti, koska kiinnipitäjiä riittää vaikka jokaiselle nurkalle. Kahden hengen seurueella homma vaatisi paljon enemmän opettelua. Kiviritilät on asennettu väärin kamiinan ylälaidalle, sillä ne kuuluisivat pystyasentoon sivuseinille. 14 joulukuu 2012 Komeudella on parhaimmillaan korkeutta pari metriä ja laidoillakin räystäs yltää 160 sentin korkeudelle. Enpä taida noutaa sitä pyörällä. Näin kamiina kulkee kuin Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli kahden vaeltajan välissä. Muovi-ikkuna antaa valoa telttaan. Siinä on mukava kyyristellä kiukaan juurella ja nähdä kuinka teltta muuttuu vähitellen saunaksi. Puupaikalta kannetaan pari syliä pilkettä pyttyyn lisättäväksi sekä muutamia pöllejä ja tukkeja lauteiksi. Sauna on pystyssä, mutta edessä on vielä työn vaikein osuus: kiuaskivien kerääminen. Kannettavaa rautaa on parikymmentä kiloa teltan lisäksi. Ongelma on pienempi miltä se vaikuttaa. Puuhaa on takana tunteja, mutta jo ensimmäisestä löylystä tiedämme tämän olevan kaiken tuon vaivan arvoista. Porukallamme on kokemusta itse rakennetuista telttasaunoista, joissa nuotiolla kuumennetut kivet on kasattu kiukaaksi ja päälle on nostettu tunneli-
× Finn-Savotan saunatelttamallisto: www.?nn-savotta.? joulukuu 2012 15. Ilo on ylimmillään, sen huomaa kaikkien kasvoilta. Kun happi alkaa loppua pienestä teltasta ja kuumuus käy liian tukalaksi, seurue siirtyy pihalle tuulettumaan. Tästä tulee perinne. SAUNATELTTA tarjoaa retkielämyksen vailla vertaa. Hyvä seura kruunaa illan. teltan ulkokangas kaarineen. Joskus kivikasa on katettu laavukankaalla räntäsateessa. Kiuaskivet suhisevat lisää kosteaa kuumuutta löylyn heittäjän käskystä. Otetaan uusi löylykierros, toinen ja kolmaskin. Viimein nälkä ajaa ensimmäiset iltanuotiolle illallista laittamaan. Tunnin kuluttua kuiva teltta sopisi jo nukkumiseen. Saunakokemus on yksi parhaista, eikä se tule jäämään viimeiseksi. Kamiinaan lisätään puita tarvittaessa ja saunominen jatkuu vaikka tunnista toiseen. Kosteus kasvaa helmiksi, jotka valuvat noroina iholla. Ovi jätetään täysin auki, jotta kosteus pääsee pihalle. Innokkaimmat pulikoivat hyisessä vedessä. Matalassa rannassa uinti on lähinnä käsipohjaa. Viimeiset viihtyvät vielä pari löylykierrosta teltan lämmössä, ennen kuin loimulohen houkutus kasvaa liian suureksi. Kamiinaan jää hiipuva tuli, kun saunominen loppuu. Selkä liimautuu kankaaseen, kun erehtyy vahingossa nojaamaan taakse. Nuo saunahetket ovat olleet ikimuistoisia, mutta niistä on saatu vain yhdet vartin löylyt. FINN-SAVOTAN pieni saunateltta on sopivin neljän hengen seurueelle. Oikeassa telttasaunassa löylyt eivät lopu kesken
Kalenterissa työkalujaan esittelevät Lapin ammattikullankaivajat, jotka kapinoivat vuonna 2011 voimaan tullutta uutta kaivoslakia vastaan. Rantanen on kalenterissa herra elokuu. Kullankaivajien mielestä kaivoslaki vei heil- tä kaiken, mutta he eivät pukeutuneet säkkikankaaseen ja ripotelleet tuhkaa päälleen. Marraskuun alussa toimitukseen saapui sähköposti, jossa luki lyhyesti: ?Nyt ikämies jatkaa. hiihtäen, meloen ja kävellen. Valtuuston mukaan Metsähallitus on myynyt yksityisille ostajille mittavan määrän luonnonsuojelullisesti arvokkaita metsäaluei- joulukuu 2012 ta sekä hakannut arvometsiä. Kokemus ja testatut varusteet tuovat varmuutta. Rantanen valittelee, että kaivoslaki lakkautti kaikki perinteiset kullanhuuhdontaan perustuvat kaivospiirit. Miehet aikovat nyt myydä itseään, kun toimeentulo ei enää tule maata kaivamalla. Lapin tyyliin kaksimieliseksi laaditussa lehdistötiedotteessa kaivajat iloitsevat siitä, että ihmiset ovat edelleen kiinnostuneita Lapin kullankaivajasta, hänen kullistaan ja jalokivistään. He päättivät riisua loputkin vaatteet ja julkaista protestina hiukan perinteisestä poikkeavan poikakalenterin. Hän on tehnyt rannikolta rannikolle -vaellukset Espanjassa, Islannissa ja Grönlannissa sekä vaeltanut Yhdysvaltojen halki Meksikon rajalta Kanadaan. Oura uskoo, että hänen vahvuutensa on henkisellä puolella. Palaan tammikuun lopussa?. Viestin lähettäjä oli joensuulainen lääkäri Eero Oura, joka päätti hiihtää etelänavalle kansainvälisessä kolmen hengen retkikunnassa eläkkeelle jäämisensä kunniaksi. Suuren suosion vuoksi ensimmäinen painos myytiin loppuun ennen kuin se ehti edes painotalosta Inariin. Toiminnanjohtaja Kai J. ajankohtaiset KUVA Ilkka Ärrälä UUTISET SUOMEN ETELÄMANNER-tutkimusretkikunta Finnarp lähetettiin jälleen pitkälle matkalle marraskuun puolivälissä. Samaan aikaan Metsähallitus valmistelee maillaan hallitusohjelman mukaista 20 000 hehtaarin lisäsuojelua. ?Vaikka suojeluohjelman valmistelu on parhaillaan käynnissä, ei Metsähallitus ole pidättäytynyt arvokkaiden kohteiden myymisestä muiden kohteiden joukossa, eikä se ole selvittänyt niiden soveltumista suojelukohteiksi ennen myyntiä. Järjestö myöntää palkinnon vuosittain ympäristön kannalta arveluttavista puheista tai teoista. Kalenterin hinta on 12 euroa. www.kullankaivajat.? Siilin piikki valtion arvometsien myymisestä LUONTO-LIITON liittovaltuusto on myöntänyt Siilin piikki -palkinnon Metsähallitukselle valtion metsien ja soiden suojelun vesittämisestä. Myöskään tietoon tulleet merkittävät luontoarvot eivät ole saaneet Metsähallitusta luopumaan alueiden myynnistä?, Luonto-Liiton valtuusto huomauttaa. JULKAISIMME Retkessä kuusi vuotta sitten uutisen otsikolla Ikämies hiihti Grönlannin poikki. Hän kuitenkin myöntää, että iän myötä ruumis tulee olemaan nuorempien seurassa koetuksella. KUVA Eero Ouran albumi Lapin kullankaivajat aloittivat alastoman kapinan 16 Finnarp noutaa roskia jäätiköltä EERO OURA päätti hiihtää etelänavalle eläkkeelle jäämisensä kunniaksi.. Retkikunnan tarkoitus on Aboatutkimusaseman polttoainehuolto tulevien retkikuntien tarpeisiin ja aiempien retkikuntien jätteiden poiskuljetus Saksan Neumayer-tutkimusaseman kautta. Asema sijaitsee 500 kilometrin päässä Aboasta ja sinne kuljetaan yhteistyössä Ruotsin Etelämannerohjelman kanssa telakuorma-autoilla. Retkikunta palaa Suomeen helmikuun alussa. Eläkkeelle etelänavalta LAPIN KULLANKAIVAJAIN LIITTO on julkaissut mieskalenterin. Vuonna 2011 Siilin piikki myönnettiin Talvivaaralle ja Yaralle ympäristövaikutusten vähättelystä. Luonto-Liiton valtuuston mielestä Metsähallituksen toimet valtion metsien haltijana ovat olleet kyseenalaisia. Oura on aiemmin taivaltanut muun muassa Suomen päästä päähän neljä kertaa
Uusia sovelluksia rannelaitteeseen SUUNTO on avannut Movescount.com-verkkopalerkkopalveluunsa uuden App Zone -alueen, jossa käytksia täjät voivat jakaa itse tekemiään sovelluksia valmistajan Ambit-rannelaitteeseen. Grammari.com (www.grammari.com) 6. Englanninkielisen ykkösblogin postaukset sisältävät matkakertomuksia ja varustearvioita. 1. Reppuun kasattua (kaarnikanfuuruja.blogspot.co.uk) SUOMEN vanhin ja suurin kiipeilyseura, Suomen Alppikerho, juhli joulukuun alussa 50-vuotisjuhliaan järjestämällä vuori-, jää- ja kalliokiipeilyseminaarin. Tilaisuudessa esiintyivät muun muassa suomalaisen vuorikiipeilyn pioneeri Veikka Gustafsson, naisten jääkiipeilyn nelinkertainen maailmanmestari Ines Papert sekä tuore köysikiipeilyn pohjoismaisten mestaruuskisojen hopeamitalisti Anthony Gullsten. Kallistuskulma-sovellus puolestaan kertoo vuorenalverinteen kaltevuuden prosentteina. Jos palveovellusta ei löydy omiin tarpeisiin sopivaa sovellusta, voi jokainen suunnitella sellaisen itse. Uusi erätarkastaja Lappiin METSÄHALLITUS tehostaa Keski- ja Etelä-Lapin valtion alueiden erävalvontaa. Seita (seitakuvia.blogspot.?) 7. Lapin luontopalveluihin perustettuun erätarkastajan virkaan on valittu vanhempi konstaapeli Vesa Ihalempiä. Metsähallituksella on koko maassa yksitoista erätarkastajaa, jotka valvovat metsästystä, kalastusta, maastoliikennettä ja yleensäkin laillisuutta sekä luvallisuutta valtion mailla. Merimelontaa . Retkipaikka (retkipaikka.?/vapaa) 8. Palvelun avulla omaan laitteeseen voi ladata uusia ominaisuuksia, jolloin Ambitista tulee jatkuvasti päivittyvä laite. Esimerkiksi maraton-sovellus laskee juoksunopeuden perusteella arvioidun loppuajan, ja auttaa näin juoksijaa pääsemään tavoitteeseensa. Asentopaikan päiväkirja (paivakirja.asentopaikka.?) 4. Korpijaakko (korpijaakko.wordpress.com) 3. Hiking in Finland (hikingin?nland.com) 2. Suurin osa tarkastajista on koulutukseltaan poliiseja. Alppikerho juhli Suomen suosituimmat viisikymppisiä retkeilyblogit CISION FINLAND on listannut Suomen luetuimmat retkeilyyn, vaelluk- seen, melontaan ja muuhun ulkoiluun liittyvät blogit. Matkakuvausten ohella tutustuttiin kiipeilijöiden harjoitteluun sekä keskusteltiin ulkokiipeilypaikkojen kestävästä kehittämisestä. Ylöspäin yrittävien kiipeilijöiden seminaarin hauska välipala oli vapaalaskija Jarkko-Juhani Henttosen miniluento siitä, miten vuorilta tullaan alas nopeasti, vaivatta ja tyylikkäästi. Erämaahan (www.eramaahan.?) joulukuu 2012 17. Antti Hanski (anttihanski.blogspot.co.uk) 10. Naisretkeilyn koko kuva (niceretki.blogspot.co.uk) 9. Retki-lehti oli yksi tapahtuman yhteistyökumppaneista. 5
Voittajaksi valittiin Repoveden kansallispuisto. Tuleva voittaja palkitaan Suomen Messusäätiön myöntämällä 5 000 euron stipendillä ensi kevään Retkimessuilla. KUVA Aarno Tervonen VUODEN RETKIKOHDE -kilpailussa etsitään vuonna 2013 monitoimikohteita. UUTISET Keijuja taivaalla KUVA Vesa Määttä Karhunkierroksen päiväreiteille uudet nimet OULANGAN kansallispuiston ja Valtavaara? Pyhävaaran luonnonsuojelualueen päiväreitit saavat uudet nimet. joulukuuta osoitteessa www.goexpo.?, minkä jälkeen raati 18 joulukuu 2012 ILMATIETEEN LAITOKSEN tutkija Panu Lahtisen kameraan tallentui lokakuussa erikoinen keijusalama. Päiväretkeilyä tukevia palveluja kehitetään ympärivuotisemmiksi sekä erilaisia kävijäryhmiä enemmän innostaviksi. Ne ovat ukkospilven yläpuolella havaittavia valoilmiöitä, joita esiintyy 10?100 kilometrin korkeudella, kun maasalama aiheuttaa erittäin nopean, voimakkaan ja laaja-alaisen muutoksen ukkospilven sähkökentässä. Reittien nimien kautta tuodaan esille alueen luontoa, historiaa ja reitin luonnetta. Rauhoitetun ilveksen metsästys alkaa SUOMEN RIISTAKESKUKSEN aluetoimistot ovat myöntäneet joulukuun alussa alkaneelle ilveksen metsästyskaudelle 400 poikkeuslupaa. Molempien palveluiden toiminnasta vastaa Partiovaruste.. Konttaisen lintupolusta tulee Sinipyrstön pyrähdys (1,5 km). Luopumalla päiväreitti-sanasta reittien nimissä Metsähallitus haluaa tehdä päiväretkeilystä entistä houkuttelevampaa. Tämä kiihdyttää alkeisvarauksia, jotka törmäävät yläilmakehän typpi- ja happimolekyyleihin tuottaen joko punaisia keijusalamoita, rengasmaisia kajosalamoita tai ukkospilven huipuista ylöspäin suuntautuvia viuhkasalamoita. Värintuottomekanismi on samankaltainen revontulien kanssa, vaikka itse ilmiöt ovatkin pohjimmiltaan erilaiset. Haglöfs avasi poistomyymälän verkkoon VAATE- ja varustevalmistaja Haglöfs on avannut uuden verkkokaupan, jota yhtiö kutsuu Brand Outletiksi. Ehdolle voi asettaa minkä tahansa retkeilykohteen, jossa voi harrastaa minä vuodenaikana hyvänsä vähintään kahta retkeilymuotoa . Hänen kameransa tallentaa yötaivaan tapahtumia jatkuvasti, ja nyt talteen jäi todellinen harvinaisuus. Keijusalamat kuuluvat yläsalamoiden ryhmään. Metsästämisellä halutaan lisätä ilveksen luontaista ihmisarkuutta ja siksi lupia suunnataan erityisesti ihmisasutuksen läheisyydessä liikkuvien ilvesten metsästykseen. Ehdota vuoden monipuolisinta retkikohdetta valitsee kymmenen ?nalistia yleisöäänestykseen. Viime vuonna ehdotuksia vuoden retkikohteiksi saapui yli kaksisataa. Lupia haettiin yhteensä 985 ilveksen metsästämiseen. Poikkeuslupia myönnetään vain kannanhoidollisiin tarkoituksiin, sillä laji on muuten rauhoitettu. Kauppa on osoitteessa www.outdooroutlet.?/haglöfs. Samoja tuotteita on kaupan myös Retkiaitan Tammiston myymälässä Vantaalla. Oulangan kanjonissa kulkee Kanjonin kurkkaus (6 km), Kiutakönkäällä Könkään keino (8 km), Hiidenlammella Hiiden hurmos (5 km) ja Valtavaaralla Valtavaaran huiputus (8 km). Vuoden 2012 retkikohde valittiin perheretkeilyn näkökulmasta. Suomeksi nimellä tarkoitetaan kauppapaikkaa, jossa valmistaja myy poistuvia mallistoja alennettuun hintaan. esimerkiksi hiihtää ja lumikenkäillä tai meloa ja pyöräillä. Avoin ehdokasasettelu päättyy 18
22 euroa. Työnsä kautta hän oppi tuntemaan maakunnan luontoa, väestöä ja asutushistoriaa. Aurén piirsi Lapin pitäjäkartat 1860-luvulla, oli kartoittajana ja maanmittarina Ivalojoen kultaryntäyksessä 1870 ja kokeili itsekin kullankaivua omalla valtauksellaan. Hän oli ensimmäinen asukas Ivalojoen Kultalassa. Upea lahja lukijalle, joka arvostaa paperitaidetta. MH PYÖRÄILEVÄN pariskunnan retkikuntakirja rikkoo lajityypin raja-aitoja. Rikastuakseen he perustavat saamelaisuudella rahastavan elämyspuiston. Todellisuudessa veijarit eivät tiedä saamelaisista mitään . Storymakers 2012. Saamelandia, Magne Hovden. suomentanut Outi Menna. 253 sivua. Hipputeos 2012. Ihmisiä veden äärellä Saamelaishuijaus Taidekirja pyöräilystä MIKKO NIKKINEN on Retken pitkäaikainen avustaja. Lopussa kirjoittaja kehuu rautateiden loistavia näkymiä ja suosittaa rautatien pikaista rakentamista Kemistä Rovaniemelle. Etappien pituudet maanmittari luettelee tarkoin, samoin kuljettavan polun laadun. MH joulukuu 2012 19. MH ROY ja Leif ovat kolmekymppisiä poikia Kirkkoniemestä. Kirja kertoo pyörämatkasta sumuisen ja sateisen Islannin ympäri, mikä jo sinänsä kiinnostanee Retken lukijoita. Tämän käynnistämää hengellistä lii- Matkani Lapinmaassa 1867, P. MH Suuri Saimaa, Mikko Nikkinen. 144 sivua. Tekstissä vilahtelee nykyisinkin tunnettujen tupien nimiä. Mielenkiintoinen yksityiskohta on selostus vierailusta Lars Levi Laestadiuksen luona. Tämän jälkeen Aurén kertoo Sodankylän pitäjästä. Mikään ei mene niin kuin oli suunniteltu. Kaisa Leka valittiin tänä vuonna vuoden pyöräilijäksi. Erikoisen teoksesta tekee se, että sisältö on laadittu englanninkielisen sarjakuvan muotoon. Opus tuntuu kädessä erittäin hyvältä. 1800-luvun lopussa omakustanteena ilmestynyt nide on vasta nyt käännetty suomeksi laajempien yleisöjen luettavaksi. Kirjan alussa kerrotaan itse matkasta, ja sen aikana Inarin ja Utsjoen pitäjistä. Mukana on luettelo laitteista ja työkaluista, joita silloin oli hyvä olla mukana. Otava 2012. Expedition No. Kansien välistä löytyy kaiken lisäksi mielenkiintoinen tarina. 30 euroa. Absolute Truth Press 2012. kehdintää tää Aurén A é kutsuu k t hihhulilahkoksi hihh lil hk k i ja selittää myös liikanimen järkeenkäyvän etymologian. Kaikessa kummallisuudessaan kirja on hyvin mielenkiintoista luettavaa. Siksi Aurénin muistiinpanot hänen matkastaan Rovaniemeltä Altaan ovat historiallisesti erittäin merkittäviä. 27 euroa. KIRJAT Matka menneisyyden Lappiin KOMISSIONIMAANMITTARI Petter Wilhelm Aurén oli merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja Lapissa ja erityisesti Rovaniemellä. Kirja on juuri oikean kokoinen ja sen materiaalit on tarkasti valittu. W. Nyt Nikkinen on koonnut oman kokemuksensa Suomen suurimmasta järvestä yksiin kansiin mahtavaksi kuvateokseksi, joka kertoo veden äärellä asuvien aktiivisten ihmisten vuorovaikutuksesta järven kanssa. Juuri ihmisen toiminnasta ponnistava näkökulma tekee teoksesta tavallista matkailukirjaa kiinnostavamman. 3, Kaisa ja Christoffer Leka. 288 sivua. Tämän jälkeen annetaan neuvoja Lapissa matkustaville. Komeat maisemat kehystävät kuvien sankareita, jotka nauttivat luonnosta muun muassa kalastaen, sukeltaen, hiihtäen ja purjehtien. mutta eihän sitä turisteille tarvitse kertoa. Norjalaiskirjan perusidea on kutkuttava. Teos onkin jälleen yksi puheenvuoro matkailualan ja alkuperäiskansojen vuorovaikutuksesta. Aiheesta olisi voinut kirjoittaa hieman vakavamminkin, mutta vitsikirjojakin laatinut Magne Hovden on valinnut niteeseensä kepeän kansanomaisen tyylin. Aurén valistaa lukijaa muun muassa, että Seurujärven ja Pokan tilat ovat karmeita. Hän liikkuu Saimaalla töissä ja vapaalla kaikkina vuodenaikoina. 1860-luvulla suurin osa Lappia oli tietöntä erämaata ja majapaikatkin mitä sattuu. Näistä ajoista kerrotaan osuvasti elokuvassa Lapin kullan kimallus. Tuon ajan Lapista ei ole säilynyt moniakaan aikalaiskertomuksia. 49 euroa. Aurén. suomentanut Leif Rantala. 176 sivua
Tukikohtana toimii Gemmin tupa. SAAKKA LUONTOKESKUS KELLOKAS, KOLARI Taiteen maisteri Korinna Korsström-Magga opastaa lumenveiston saloihin viikonloppukurssilla Luontokeskus Kellokkaassa. Viestissä on mainittava oma nimi ja sähköpostiosoite sekä osallistuuko miesten vai naisten sarjaan. Näin jokainen saa riittävästi omalle taitotasolleen sopivaa ohjausta. 15 euron osallistumismaksu maksetaan Karelian Seikkailu-Urheilijoiden tilille: FI 27 1040 3000 3411 19 (viestiksi: kierdo + oma nimi). Aikuisten lumikenkiä vuokrataan alueen yrityksissä. www.luontoon.? 15.?16.12. ICE CLIMBING FESTIVAL OUNASVAARA, ROVANIEMI Perinteikkäällä ja varmasti hauskalla telemark-kurssilla on neljä tasoryhmää, joista kuhunkin otetaan enintään 10 laskijaa. MATKAMESSUT HELSINGIN MESSUKESKUS Matkamessuilla on esillä yli 70 maata. Ensi kevään uusia tuttavuuksia ovat Chile, Serbia, Sudan ja Reunion. Suurin muutos tapahtui kuitenkin ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Osakilpailulajeina on kestävyys- ja seikkailuurheilun peruslajeja: hiihto, juoksu, suunnistus ja pyöräily. Polku lähtee luontokeskuksen nurkalta, ja sen pituus on noin kilometri. Polun voi kiertää päivittäin, ja se on merkitty oransseilla kepeillä maastoon. Nyt isä tulikin illaksi kotiin, kun hän ennen oli saattanut viipyä kairassa viikkokausia. UMMENKULKIJA-NÄYTTELY MOOTTORIKELKKAILUN 50-VUOTISESTA HISTORIASTA LUONTOKESKUS SIIDA, INARI Uusi tapahtumasarja Itä-Suomeen E nsi vuonna kisataan ensimmäistä kertaa Karelian Seikkailuurheilijoiden Kierdo-nimisessä cup-kilpailussa. Tapahtumassa pääsee kokeilemaan valmistajien uusimpia kiipeilyvarusteita ja tapaamaan muita lajin harrastajia. www.ready2climb.com 14.?16.12. Rakennukset ovat syntyneet piparkakkutalokilpailuun osallistuvien päiväkotien, koululuokkien ja kerhojen leipomista taloista. Aiempaa kokemusta ei tarvita eikä kurssille ole varsinaista ikärajaa. www.luontoon.? LUONTOKESKUS KELLOKAS, KOLARI Lumikenkäpolulla tutustutaan siihen, kuinka eläimet selviytyvät kylmän ja pimeän talven yli. UUTELAN JOULUPOLKU PIPARKAKKUKYLÄ 29.12. Kierdoon osallistuvat saavat alennusta osakilpailujen hinnoista. Kierdon osakilpailut 17.3. 4.5. 3.8. 24.8. 20 hiihto, 58 km vapaalla tyylillä, Pogosta, Ilomantsi juoksu, puolimaraton, Joensuu suunnistus, noin 10 km, Juuka maastopyöräily, 38 km, Vuokatti MTB joulukuu 2012 18.?20.1. Kurssin hinta on 36 euroa ja sille voi ilmoittautua Kolarin kansalaisopiston kautta. Osallistujan lopullinen pistemäärä lasketaan kolmen parhaimman osalajin mukaan. Käy valitsemassa suosikkisi! www.luontoon.? TAIGAMETSÄN LUMIKENKÄPOLKU 31.12. Kahvila Kampelan väki halua vahvistaa tapahtuman avulla perheiden yhdessäoloa ja lisätä yhteisöllisyyttä. Uutelan joulupolun varrella on toimintapisteitä, joissa on näytelmiä, kuoroesityksiä, kasvomaalausta, poniajelua, makkaranpaistoa ja käsityöläismyyntiä. Tarjolla on tilaisuus toteuttaa itseään, näyttää taitonsa tai kartuttaa sitä hyvässä ohjauksessa. TELEMARK-KURSSI 4.?6.1. Reitin pituus on noin 2,5 kilometriä ja tapahtuma alkaa kello 13. www.kahvilakampela.? KALAJOEN MERILUONTOKESKUS Kalajoen meriluontokeskuksen Aurinkosaliin on rakennettu piparinen kalastajakylä. Tämän teknisen vempaimen vaikutukset olivat hyvin moninaiset niin luonnon kuin ihmisen kannalta. Lapin erämaiden luonne muuttui, kaukaisetkin kairat olivat nyt helposti ja nopeasti tavoitettavissa. Matkan varrella on kymmenkunta taulua, jotka kertovat alueen luonnosta ja eläinten selvitymisestä talven yli uuteen kesään. LUMIVEISTOSKURSSI. Riittää siis, kun osallistuu kolmeen lajiin. Kierdoon ilmoittaudutaan 30.1. TAPAHTUMASSA KUVA Timo Melantie/Vastavalo Ummenkulkija 50 vuotta E lämä Lapin kairoilla muuttui ratkaisevasti 1960-luvun alkupuolella kun Pohjois-Amerikassa markkinoille tullut SkiDoo rantautui myös Suomeen. Mikä on lapintiaisen selviytymisstrategia. mennessä sähköpostitse osoitteeseen kierdo@karsu.?. Sarja hyödyntää Itä-Suomen valmiita kilpailutapahtumia ja kannustaa liikkumaan ympäri vuoden. Samalla myös erämaan hiljaisuus järkkyi. Kilpailussa on neljä osalajia, joissa liikunnan ja kestävyysurheilun ystävät pääsevät kisaamaan itäisen Suomen mestaruudesta. Tämän jälkeen pitää vielä ilmoittautua itsenäisesti eri osakilpailuihin. Kurssin hinta on 80 euroa. www.rthtelemark.net KANDERSTEG, SVEITSI Kanderstegin alppikylässä järjestetään Euroopan suurin jääkiipeilytapahtuma. SAAKKA VUOSAARI, HELSINKI Vuosaaressa järjestetään ilmainen koko perheen tapahtuma kaikille joulumielisille. Kellokkaasta voi vuokrata lasten lumikenkiä. Ranskalle kuuluva pieni tuliperäinen Reunion sijaitsee Intian valtameressä Madagascarin itäpuolella. Saari sopii upeasti luontomatkailuun ja siellä voi bongata muun muassa del?inejä, merikilpikonnia ja ryhävalaita. www.matkamessut.? 9.12
Nyt oli vähän aikaa rauhoittua ja ihailla jylheneviä maisemia. Tapahtumassa tarkkaillaan kotipihan lintuja tunnin verran, ja havainnot ilmoitetaan nettiin. www.pihabongaus.? KUVA Mikko Hieta Vuorikiipeilyn alkeita Chamonix?ssa Lumisandaalit Osallistumismaksu on 150 euroa. www.seikkailukasvatus.? Tulevassa numerossa 17.1. Testissä välitoppatakit OMA RETKI arkoitus oli lähteä juhlistamaan isäni 60-vuotispäiviä Norjaan Rallavägen-reitille. SMkilpasarjojen lisäksi mukana on harrastussarjoja, joissa kokematonkin avantouimari pääsee nauttimaan kilpailujen tunnelmasta. www.suomenlatu.? 26.?27.1. Kuski kertoi olevansa vanha rallikuski ja lupasi ainakin yrittää ehtiä asemalle ajoissa. 43 minuutin hillittömän ohittelun ja tööttäilyn jälkeen annoimme kuskille sata kruunua ylimääräistä hyvästä työstä ja juoksimme junaan. Meillä ei ollut aikaa jäädä odottelemaan, sillä edessä oli vielä reilun tunnin taksimatka junalle ja aikaa vain 45 minuuttia. Edellinen ennätys kyseisellä reitillä oli tunti, joten mahdollisuudet olivat olemattomat. Loputkin siitä hävisi, kun yritin selvitellä miksi rinkkani ei ollut ilmestynyt matkatavarahihnalle. KUVA Suomen Messut 11.?13.1. Perillä siirtyminen reitille Finseen oli mahdollista vain yhdellä junalla, josta ei saanut myöhästyä. Sovimme että saisin rinkan vasta, kun olisimme pyöräilleet ensin alas vuorilta Flåmin kylään. VALTAKUNNALLISET SEIKKAILUKASVATUSPÄIVÄT TURKU Seitsemännet valtakunnalliset seikkailukasvatuspäivät järjestetään Turussa kuntoutuskeskus Petreassa. Kilpailu kestää kolme päivää ja siellä kilpaillaan solo-, toiminta- ja taidesarjoissa. Yleisö pääsee näkemään veistäjien työkaluja ja työtapoja sekä keskustelemaan veistäjien kanssa ja nauttimaan lumitaiteesta. Perheen pienimmät ja vähän isommatkin voivat puuhata toiminnallisten veistosten parissa. www.suomenlatu.? 24.?25.1. Tämän ajan jouduin pärjäämään lainatuilla varusteilla. Suurimmaksi ongelmaksi muodostuivat kengät, jotka jouduin korvaamaan sandaaleiden päälle vedetyillä sadesuojilla. Oli heinäkuun loppu ja helteistä, joten pakkasin kaiken ylimääräisen rinkkaan ja puin päälleni hellekelin varustuksen. Seuraavaa ei tulisi vähän aikaan. Lennot olivat sen verran myöhässä, että varaamastani marginaalista ei perillä ollut mitään jäljellä. Virkailija kertoi, että se oli jäänyt Tukholmaan ja tulisi seuraavalla lennolla. Onneksi kamera sentään oli käsimatkatavaroissa, joten onnistuin matkan ikuistamaan. Juha Uusikylä joulukuu 2012 21. Vasta Finsessä tajusin, että mukana oleva varustukseni oli aavistuksen alakanttiin jos ollaan yli tuhannen metrin korkeudessa vesisateessa ja muutaman kilometrin päässä siintää jäätikkö, ja minulla on vain sandaalit, shortsit ja t-paita. Aloin soitella hotellilla matkatavaroitteni perään, mutta ongelmaksi muodostui se, että laukkuja ei voitu toimittaa Finseen, koska sinne ei ole maantieyhteyttä. PIHABONGAUS KOTIPIHALLA Birdlife Finlandin organisoiman pihabongauksen tarkoituksena on innostaa suuret joukot tarkkailemaan lähiluontoa ja kartuttaa tietoa kantojen kehityksestä. LUMENVEISTON SM-KILPAILUT KEMI Edellisen vuoden kilpailuissa menestyneet sekä aluekilpailuiden voittajat mittelevät lumenveiston SM-titteleistä Kemissä. Puhujana muun muassa professori Patrik Grahn Ruotsista. 25.?27.1. Ne ajoivatkin asiansa muutoin paitsi reitin lumisimmissa kohdissa. Maisemat olivat upeita tasamaahan tottuneelle ja tuntui että joka mutkan jälkeen oli vielä hienompaa. AVANTOUINNIN SM-KILPAILUT T PEURUNKA Kilpailupaikkana on Peurunkajärvi ja Kylpylähotelli Peurungan ranta. Kaikki kilpailusarjat ovat avoimia, eli kuka tahansa saa osallistua
Kieli kääntyy luistavasti niin ranskaksi, englanniksi kuin saksaksi . Johannalle on kertynyt noin 40 vuotta opastuskokemusta 1960?70-luvun vaihteen opiskeluajoista lähtien. Pian päiväretki tunturiin alkaa. Johanna Söderholm työskentelee Kiilopäällä Suomen Ladun viikko-oppaana eri- 22 joulukuu 2012 tyisesti kansainvälisille ryhmille. Norjan Lyngen on upea!. Johanna opastaa koko Lapin alueella, eikä hän osaa nimetä suosikkiaan. ?Kiilopää, Kilpisjärvi, Karigasniemi, Utsjoki, Kevo. ihmiset JOHANNA SÖDERHOLM Elämän p eniä täht hetk ä Hiihto-opas Johanna Söderholmin mielestä retkeily on mukavaa, kun kokemuksia ja oivalluksia saa jakaa muiden kanssa. TEKSTI Aksana Kurola KUVAT Antti Kurola Y mpärillä loistaa häikäisevä valkea kauneus, jonka nouseva aurinko on kullannut. Olemme aivan puurajassa, ja juuri tästä tunturit lähtevät nousemaan käkkyräisine koivuineen. Johanna Söderholm säteilee kuin aurinko. ?Hieno ilma tänään!. Ryhmä aikuisia pyörii piirissä läpsytellen suksia maahan, ja he nauravat makeasti. Tämä riemu sytyttää myös matkassa olevan teinipojan sydämen lajiin. Oppaalle luontokokemukset ovat olennaisessa osassa työn nautinnollisuudessa, eikä niiden tarvitse olla omia. Kun asiakas oivaltaa jotain suurta, se antaa iloa myös Johannalle. ?On ainutlaatuista, kun voi jakaa asioita jonkun toisen kanssa. Johanna opastaa ihmisiä harrastuksekseen muutaman viikon vuodessa, koska se on niin hauskaa. Johanna on kotoisin Tampereelta ja asuu Helsingissä, missä hän on opettanut työväenopistossa. Tunturisuksi ui pehmeästi lumessa, jossa on silkkinen pinta. Johanna luettelee. Onnen tunteita Päivän hiihtoretki taittuu mukavasti ja reissun kruunaa kahden kilometrin lasku Niilanpäältä Luulammelle. eräskin asiakas tuumasi.. Jotakuta ehkä hieman nolottaa, mutta vaikuttaa siltä, että hassuttelu on ennemminkin vapauttavaa. Varsinkin silloin, kun ihmiset jotka eivät yleensä retkeile, oivaltavat että tämä on ihanaa?, Johanna kuvailee. ?Ajatella että elämä voi olla tällaista!. Naisesta pursuaa elinvoimaa, jota ei edes nuoremmista tahdo lähteä. Ihana päivä lähteä tunturiin. Sitä ennen pitää saada keho lämpimäksi. hän hihkaisee ja nyökkää olan yli. Laskija voi tuntea miellyttävän vapauden tunteen. puhumattakaan kahden kotimaisen sujuvasta käytöstä. Hän ei ole päässyt leipääntymään
> > Ihana päivä lähteä tunturiin. HIIHTORETKI tunturissa avaa asiakkaiden silmät elämyksille. joulukuu 2012 23
?Tämä paikka on myös yhdistänyt heitä?, Johanna tietää. Johanna kehotti heitä valitsemaan uuden reitin, mutta itsepintaisesti ryhmä lähti matkaan. Hänestä on erityisen hienoa, että hänen järjestämänsä retket ovat yhdistäneet yksinkulkijoita. Osa hänen asiakkaistaan on yksinäisiä retkeilijöitä, jotka eivät ole kauhean tottu- 24 joulukuu 2012 neita kulkemaan maastossa. Sen jälkeen tuli sijaintitiedot, mikä sai Johannan jo huolestumaan. ensikertalainen moitti. Yksin yhdessä Johanna myöntää olevansa kohtalaisen sosiaalinen ihminen. On pariskuntia, jotka ovat tavanneet toisensa Kiilopäällä, mutta myös kaveruksia. Kolmantena päivänä yksi asiakkaista tuumasi, että olisi kiva jos välillä olisi vain tihkusadetta. Palkinnon saa vaikkapa kahden kilometrin lumikenkäretkestä jonkun kanssa, joka löytää siitä jotain. Johanna muistelee yhdeksi parhaimmaksi reissuksi kahdeksan päivän vaelluksen Lemmenjoella, jolloin vettä satoi kaatamalla. Vuosi toisensa jälkeen eräs sveitsiläinen ja hollantilainen kaveruspari palaavat samaan maisemaan. ?Tämä on aivan sietämätöntä. JOHANNA SÖDERHOLM AIKUISET innostuvat alkunihkeyden jälkeen piirileikkiin lämmitelläkseen ennen tunturiin lähtöä. Matka tai maisemien koreus ei ole ratkaisevaa. Kolmannessa viestissä luki We are ?ne! Huoli tunturihiihdosta Ihmiset monesti kysyvät paljonko oppaalle kertyy kilometrejä. ?Koska mies oli ostanut reissua varten uudet kengät, hän päätti lähteä matkaan naisvaltaisuudesta huolimatta?, Johanna kertoo. Helmikuussa viiden hengen ryhmä ulkomaalaisia lähti Luirolle hiihtämään, vaikka osa heistä ei ollut koskaan ollut suksien päällä. Ihan kaikki eivät osanneet nauttia reissusta. ?He sopivat jo edellisvuonna millä viikolla tulevat uudestaan.? Johanna saa huolehdittavakseen myös omatoimisia kulkijoita, jotka monesti ky- syvät häneltä neuvoja. Miten te voitte olla noin iloisia?. Toisin kuin naapuri-. Päivässä Johanna hiihtää keskimäärin kaksi kilometriä ladulla, mutta umpihangessa latua avaten häneltä taittuu pitkä etappi. Vapaapäivinäkin hänet löytää tunturista suunnittelemasta seuraavan päivän reittejä. Johannaa huolestuttaa tunturihiihdon tulevaisuus Suomessa. Kolmantena aamuna Johanna sai tekstiviestin, jossa he ilmoittivat eksyneensä. Tulva oli vienyt sillat, mutta ryhmä pääsi kuitenkin etenemään. Islantilainen ei ollut kehdannut kertoa vaimolleen muista osallistujista, mutta totuus oli ilmennyt reissukuvia katseltaessa. Kiilopäälle tulee paljon yksin matkustavia. He ovat kuitenkin sopivan seikkailullisia lähtemään matkaan. Kerran viikon vaellukselle lähti ryhmä, jossa oli kahdeksan naista ja yksi islantilainen mies
Johanna kysyi. ?Välineet ovat tavattoman kalliit, ja kunnon sukset pitää olla. Hyviä sauvoja ei edes saa Suomesta?, opas huomauttaa. Tunturisuksilla hiihtäminen on luonnollinen tapa liikkua maastossa. Kipinän voi saada helposti. Yhden tunturihiihtoretken päätteeksi sveitsiläinen rouva oli todennut, ettei halua enää koskaan hiihtää laduilla. Lapsesta aina lapsenlapsille asti Äidin ensivisiitti Lapissa on muotoutunut yhdeksi kultaisimmista muistoista Johannalle. Kolmesta lapsesta kaksi on toiminut hiihdonopettajana ja nuorin on työskennellyt Johannalle apuohjaajana. Harva kuitenkaan hoksaa omilla laduilla kulkemisen ihanuutta. Omat lapset ovat perineet ulkoilun ja liikkumisen ilon. Lastenlapsia varten on hankittu ahkio hiihtoretkille. Yhdessä läheisten ja opastettavien asiakkaiden kanssa koetut hetket kantavat Johannaa arjessa. ?Kyllä tämä on ihanaa!. maissa, täällä lajin harrastajien määrä on vähentynyt. × joulukuu 2012 25. Johanna laskee telemarksuksilla, retkiluistelee ja pyöräilee. Syitä siihen lienee monia. ?Oletko todella sitä mieltä, että tämä on ihanaa?. äiti vastasi. Luonto ja retkeily ovat aina olleet läsnä Johannan elämässä, eikä hän muista hetkeä mistä kaikki olisi alkanut. Pilkahdukset luonnossa tulevat muistikuvina muuhun elämään. Loistavat ajetut ladut ohjaavat ihmiset valmiille urille ja harva lähtee edes kokeilemaan. Ruska oli maassa ja taivaalta satoi räntää, kun äiti ja tytär seisoivat rinteessä ja katsoivat ympärilleen. Johanna ymmärsi mitä hän tarkoitti. Ne voivat olla kuvia jostain kauniista yksityiskohdasta, kuten huurteisesta koivunoksasta, kimaltelevasta hangesta. Se on myös vahva tunne, joka sisältyy koettuun elämään. Erään kerran Lankojärvelle tultaessa hänen asiakkaansa huokaisi ?Täällä on niin kaunista. Tähän minä voisin kuolla.. ?Liikkuminen kaikissa muodoissa on osa minua.
Nilkkaremmien päät saattavat olla myös niitattuja. Niitäkin on syytä ravistella kunnolla. Siteen etupään ja saranoinnin kiinnitysten lisäksi karhunkynsien eli kärjen jäärautojen ruuvit tai niittaus on syytä varmistaa. Rautoja tarvitaan jyrkkien ylämäkien kiipeämisessä. Nykyaikaisissa lumikengissä on yleensä myös jäisillä paikoilla pitoa lisäävät pohjapiikit. Varsinkin nilkan yli kulkevan hihnan päiden kiinnitys täytyy tarkistaa. Koko siderakenne liikkuu kävellessä, joten ruuvien löystyminen on enemmän kuin mahdollista. taidot HUOLTO HUOLLETUILLA lumikengillä kelpaa kulkea. Huoltamalla huoleton Lumikenkäkelien saapuessa ei kannata rynnätä hangille valmistautumatta. Ne on monesti kierteillä kiinni rungossa, joten jokainen kannattaa kiristää erikseen. ILMOITUS Professori Nikwax opastaa Softshell-takin hoidossa Hyviä neuvoja maailman johtavalta turvallisten ja korkealaatuisten puhdistus- ja kyllästysaineiden valmistajalta Softshelltakin pesu ja kyllästäminen ei ainoastaan estä vettä pääsemästä sisään... ...se on myös tärkeää takin hengittävyyden kannalta. Takin pintaan jäänyt lika edistää kankaan vettymistä sekä tekee siitä painavan ja heikentää hengittävyyttä... Dirt Absorbed Water Fabr i ...joten silloin kastut niin ulkoa kuin sisältä. c fib res Trapped Water Vapour. Huolletuilla ja tarkastetuilla välineillä matkanteko on turvallista ja huoletonta. TEKSTI JA KUVAT Joppe Ranta O vatko syksyllä varastoon laitetut lumikengät jääneet vaille huoltoa. Tärkein omi- naisuus on siteen toimivuus. Tämän takia kaikki ruuvit ja mutterit on syynättävä tarkkaan. Ennen uusille lumille kirmaamista varusteet täytyy aina muistaa tarkastaa. On lumikenkämallista kiinni, mitä yksityiskohtia täytyy käydä läpi, mutta läpileikkaus on kaikissa lähes sama
Tarkempaa syyniä vaativat somman kunto ja kärkipiikin terävyys. Muoviset sommat hajoavat ajan oloon, mutta monissa malleissa ne voidaan uusia helposti. Se puhdistaa kankaan poistamatta vedenhylkivyyttä. Kaikki Nikwax® tuotteet ovat palamattomia ja niissä ei ole haitallisia liuottimia eikä ??????????????¡? Nikwax® Softshell proof lisää vedenhylkivyyttä säilyttäen takin hengittävyyden ja keveyden. Water Vapour ????????. Osat hapettuvat ja kiristykset saattavat jumittaa. Sinne kannattaa varata mukaan myös korjausvälineet. Vaikka hyvin huolletun ja tarkastetun lumikengän kanssa tulee harvoin ongelmia, on haaveriin syytä varautua. 1 2 TARKISTA kaikki lumikengän ruuvit ja kiristä löystyneet. KOKEILE jokainen niitti ja korvaa heikolta tuntuvat uusilla. 4 3 VARMISTA, että jääpiikit ovat tallella ja etupään karhunkynsi on kiinni. 5 TUTKI siteen hihnat ja säädöt sekä soljen lukituksen toiminta. TESTAA, että sauvan piikki ja sompa ovat ehjiä. Työkalut mukaan Kun runko sekä kantalukko ja kannankorotuspalat on vielä tarkistettu, voidaan lähteä liikkeelle. Talvella sisäpinta saattaa jopa jäätyä. Siksi retkeltä tultaessa sauvaputket on hyvä tuulettaa. Tarjolla on kätevästi vaihdettavia eri kokoisia sompia, jolloin kesällä voi käyttää samaa sauvaa vaelluksella kuin talvella lumikenkäilyssä. Säädettävän sauvan pituuden lukitus kannattaa tutkia huolellisesti. Kokenut lumikenkäilijä kuljettaa eväitä ja taukotakkia selkärepussa. ??????. Näillä välineillä voi tehdä korjauksia maastossa ja rakentaa korvaavat hihnat rikkoutuneen siteen tilalle. Muista myös sauvat Pelkkien lumikenkien kontrolli ei riitä, vaan sauvat on myös tarkastettava. ?. Ne täytyy herkistellä ja putki mahdollisesti harjata puhtaaksi. Tärkeää on irrottaa putket toisistaan käytön jälkeen, sillä putkeen kertyvä kosteus löystyttää kiinnikkeitä ja säädöt saattavat luistaa. Lumikengän ristipääruuviin tarvitaan ristipääavain, mutta mutteria voi yleensä kiristää pihtiosalla. 6 HERKISTÄ korkeussäädön toiminta ja tuuleta putket käytön jälkeen. Kun vielä varaa mukaan pienen kiepin rautalankaa ja parin metrin pätkän narua, niin voi kulkea turvallisin mielin. Rannelenkki, kädensija ja sompa katsastetaan silmäyksellä ja korjataan tarpeen vaatiessa. ??????????????, p.010 470 2630. Katso lä in Nikw ® jälleenh ax myyjä koko si ja tuotev a li osoitte koima www sta: .nikwe ax.com. Lumen alta saattaa paljastua kivi tai juurakko, joka saattaa pahimmillaan rikkoa lumikengän tai siteen. Monitoimityökalu riittää, kunhan siinä on tarvittavat toiminnot. ?. ???????. × ILMOITUS p gu Rain water bead in Fabr i c fib res Nikwax® TechWash on tehokas pesuaine keinokuituisille tuotteille
Tuhti rautapata pitää ruoan aromit ja kosteuden sisällään. Cassoulet´n kanssa lisukkeeksi tarvitaan vain maukasta ruisleipää, voita ja vaikkapa kotikaljaa ruokajuomaksi. Chorizo-makkara siivutetaan vankoiksi paloiksi ja ne laitetaan sekaan pannulle ruskistumaan. Ne voivat olla esikeitettyjä, jolloin kypsymisaika on tasaisempi kaikkien ainesten suhteen. Mahdolliset ruostumat puhdistetaan pois teräsvillalla, ja perusteellinen rasvapoltto tehdään sianihralla tai kookosrasvalla, jossa ei ole suolaa. Cassoulet´n juuret ovat Euroopassa, sen mausteinen liemi vivahtaa brittiläiseltä. Cassoulet´n voi valmistaa mainiosti hirven kulmapaistista, naudan ulkopaistista tai lavasta. Huoneenlämpöinen liha kuutioidaan ja pinnat ruskistetaan kauniiksi pannulla. Suomalaisella eräkämpällä rautapadassa haudutettuun herkkuun laitetaan kulmapaistia, napakka mausteseos ja tuhtia chorizoa sekä maukasta possunkylkeä. eväät KAAMOKSEN HERKKUA Karjalanpaistia ranskalaisittain TEKSTI JA KUVAT Mikko Nikkinen Cassoulet on ranskalainen versio tutusta karjalanpaistista tai pyttipannusta. Pata antaa ruoalle myös tasaisen ja hyvän kypsymislämmön. Rautapadasta on pidettävä huolta ja se puhdistetaan vain kuumalla vedellä ilman pesuaineita, jotka voisivat imeytyä padan huokosiin. Kumoa joukkoon paketillinen isoja valkoisia papuja. Nosta uunin lämpöä lopuksi 200 asteeseen ja ota kansi pois. Retken resepti on perinteikkään aterian eränkävijän versio. Niillekin paistetaan ruskea pinta. Lihoja ei kuitenkaan kypsennetä sen enempää. Sekaan laitetaan tuhtia possun kylkiviipaletta, kuutioituna tai siivuina. Näin saat pataan kauniin ruskistetun pinnan. Tarjoile ruoka höyryävän kuumana suoraan padasta. Silppua sekaan pari pientä valkosipulia ja yksi chili. Padan voi silloin tällöin öljytä ruokaöljyllä. Cassoulet´n ainesosat voi silputa leikkuulaudalle valmiiksi pataan latomista odottamaan. nen alla. Jos teet cassoulet´n ilman perunoita, voit keittää lisukkeeksi pottuja tai tehdä eräkämpällä vaikka kunnon muusia. Lado esikypsytettyjä lihoja ja kasviksia pataan vuorotellen. Rautapata pestään heti ruokailun jälkeen ja se laitetaan säilöön kuivaan ja ilmavaan paikkaan, kansi auki. Rautapadan koon mukaan lihalientä valmistetaan erillisessä kattilassa noin litran?puolentoista verran. Kaikki samaan pataan Ota kaikki ainekset esille, jotta voit helposti latoa einekset pataan. Lohko pari sipulia, kuori muutama porkkana sekä perunoita ruokailijoiden määrän ja padan koon mukaan. Lihaliemessä muhineet perunalohkot jaetaan ruokailijoille ja annos koristellaan maukkaansuloisilla lihoilla ja tuhdilla chorizolla. Maukas liemi potuille tai muusille löytyy rautapadasta. Kaada lopuksi pataan lihaliemi ja puoli tölkkiä olutta joukkoon. Appeen voi laittaa kypsymään heti aamusta, jolloin se on lounasaikaan valmista. Kypsentämisessä tarvitaan mietoa ja tasaista lämpöä. Anna cassoulet´n hautua kaikessa rauhassa vaikka aamupäivän puutalkoiden aikana. ×. Herkkua maustetaan monipuolisemmin ja se haudutetaan kypsäksi rautapadassa. C assoulet on alunperin papupata, jossa on etupäässä hanhen- tai ankanlihaa. Mausta cassoulet suolalla, mustapippurilla, muutamalla laakerinlehdellä sekä rosmariinilla ja timjamilla. Laita pata uuniin ja hauduta noin 150 asteessa useita tunteja kan- 28 joulukuu 2012 LIHAT otetaan lämpimään ennen esiruskistamista. Ruoka haudutetaan pienellä lämmöllä mieluiten uunissa. Pataruoan valmistuksessa tarvitaan ennen kaikkea aikaa
Näitä tarvitset ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? naudan kulmapaistia possun kylkiviipaleita chorizo-makkaraa papuja perunoita syöjien ja padan koon mukaan 2 sipulia porkkanoita valkosipulia chiliä suolaa ja pippuria timjamia rosmariinia laakerinlehtiä lihaliemikuutioita olutta >> Mausteinen liemi vivahtaa brittiläiseltä. joulukuu 2012 29
Kun osa ihmisistä viettää vapaa-aikaansa aurinkorannalla, minä nau- tin vaikkapa siitä, että saan laskea yksitoista kilometriä koskea kumiveneellä. Syyskuussa Ranskassa järjestetyssä maailmanmestaruuskilpailussa lajin raadollisuus kävi sananmukaisesti ilmi. lajiesittely KUVA Soile Koskela JUHA PRITTINEN Maastossa TEKSTI Juhani Karvonen Seikkailu-urheilijalle kilpailu on matkailua luonnon helmaan. 30 joulukuu 2012 väsymykseen saakka S eikkailu-urheilija kilpailee väistämättä osin luonnon armoilla. Vaikka luonnonvoimat ja olosuhteet laittavat joskus hanttiin, juuri luonnonläheisyys on se elementti, joka saa Juha Prittisen sietämään väsymystä ja huonoa oloa. ?Seikkailu-urheilu on vienyt minut paikkoihin, joissa tuskin muuten olisin koskaan päässyt käymään. Jos vietämme perheen kanssa lomaa etelässä, minulla on tapana vuokrata maastopyörä ja ajella ympäriinsä?, naurahtaa Prittinen. Laji on nimensä mukaisesti seikkailua. Jokainen kilpailu on omansa, eikä perusteellisellakaan valmistaumisella voida sulkea pois esimerkiksi keskeyttämisen mahdollisuutta. Suomen. Tavallaan tämä on yksi matkailun muoto
Kisaan kuuluu yleensä yksi tai useampi järjestäjän määräämä pakollinen tauko. Valvominen sanelee paljolti myös joukkueen taktiikan. ?Itse olen kokenut hyväksi nukkua vuorokaudessa ainakin tunnin. Kun tunnen itseni, tiedän onko huono olo ohimenevä ilmiö vai jotain muuta. Esimerkiksi ensimmäisen vuorokauden aikana hyvän johtoaseman saavuttanut joukkue voi taktikoida nukkumalla johtoaikansa. Tämä kuuluu aina lajiin, mutta Ranskan kilpailussa oli näitä tilanteita normaalia enemmän?, sanoo Prittinen. Järjestäjä vaati kilpailijoilta ennakkoon taitotodistukset kiipeilystä, melonnasta, uinnista ja suunnistuksesta. Kisamatkat ovat myös matkailua. >> Mieli sanoo, että tämä on hullun hommaa. KUVA Harri Hytönen kolmen joukkueen jäsenistä suurin osa kärsi vatsakivuista, ja joukkueet joutuivat Garminia lukuun ottamatta keskeyttämään. ?Vatsatauti johtui ilmeisesti saastuneesta juomavedestä, vaikka juuri veden puhtauteen yritimme kiinnittää huomiota.? Huikein elämys oli yksitoista kilometriä pitkän kosken lasku kumiveneellä. Jokaisella on jossain vaiheessa kisaa heikko hetki, jolloin vahvempien on autettava. Prittiselle itselleen vaikein vaihe on jostain syystä ensimmäinen yö. ?Siinä vaiheessa mieli sanoo, että tämä on hullun hommaa, mutta kolmantena yönä kaikki tuntuu jopa mukavalta. Se, mihin ajankohtaan joukkue taukonsa asettaa, voi ratkaista kilpailussa aika paljon. Vaikka kisa tasoittuisi, on joukkueella etuna lepo, jolla voi olla merkitystä kisan loppua kohden.? joulukuu 2012 31. Välillä joku ui, mutta pääsimme sentään osuudeen maaliin saakka.? Ranskan kilpailu oli Prittisen urallakin poikkeus. ?Reitillä oli monia kohtia, joissa joukkueiden tuli arvioida etenemisen turvallisuutta itsenäisesti. Nautin matkanteosta ihan oikeasti. Seikkailuurheilukisassa nelihenkisen joukkueen on edettävä satoja kilometrejä pyöräillen, meloen, juosten, uiden, rullasuksilla ja millä tahansa järjestäjän määräämällä tavalla. Etapeille voi sisältyä erilaisia tehtäviä, jotka joukkueiden on ratkaistava. Joskus seikkailu-urheilija näkee jopa kangastuksia. ?Tänä kesänä Suomen Endurance Quest -kisassa näimme lyhtyjen lipuvan taivaalla ja keskellä merellistä melontaosuutta meitä vastaan puksutti tukkirekka.? Valvomista ei voi harjoitella ja jokainen reagoi unenpuutteeseen yksilöllisesti. ?Joukkueen jäsenen velvollisuus on ilmoittaa muille, jos olo alkaa tuntua poikkeuksellisen heikolta.? Nukkumisella voi taktikoida SEIKKAILU-URHEILUSSA reitillä edetään monenlaisin tavoin, mutta turvallisesti. Kisat kestävät tyypillisesti kärjen osalta 3?5 vuorokautta, lyhyemmät multisport-kisat ovat kestoltaan 4?24 tuntia. Vaikka ensimmäinen yö menee yleensä kivuissa, tiedän pystyväni jatkamaan matkaa, eikä paniikki pääse iskemään.? Vaikein voitettava on väsymys, joka saattaa teettää karkeita arviontivirheitä. Myös lääkärintodistukset oli jokaisen kilpailijan esitettävä. Pakolliset varusteet on aina ilmoitettu ennen kilpailua. ?Hakut, kypärä, valjaat, köydet, vuoristokengät ja jääraudat olivat Ranskassa tietyllä reitin osalla pakollinen varuste, sillä reitti kulki osin jopa 3 200 metrissä.? Univelkaa harhoihin saakka Seikkailu-urheilijan alituinen kumppani on uupumus, joka ei ole mitään tavallista silmien lurpsahtelua. Kun pyörän satulassa alkaa väistellä olemattomia kesken osuuden, on tauon paikka. Väsymys iskee väistämättä, mutta toimintakyky pitää säilyttää ja ajatuksen juosta. Pudotusta oli tuolla matkalla 210 metriä. ?Koskessa ei ollut koko matkalla ainuttakaan suvantoa. KUVA Juhani Karvonen JUHA PRITTINEN nauttii kilpailujen tuomista luontoelämyksistä
JUHA PRITTINEN KUVA Juhani Karvonen AULANGON puistometsässä on hyvät harjoittelumahdollisuudet Prittisen kotikunnassa Hämeenlinnassa. Tehtävät pakko jakaa Monta kertaa Mount Everestille Seikkailu-urheilussa menestyksen salaisuus on tehtäväjako sekä onnistunut suunnistus. Jokaisella jäsenellä on omat vastuunsa. ?Itse vastaan yleensä ainakin osittain suunnistuksesta. Jos jotain on unohtunut, on se palattava hakemaan.? Keskeyttäminen on aina viimeinen vaihtoehto. ?Joukkueiden jäsenten on tunnettava toisensa hyvin, jotta ääritilanteissa toisen mahdolliset heikkoudet osataan ottaa huomioon.? Ulkomailla suomalaisille haasteellisia maastoja ovat vuoret. Neljän vuorokauden aikana joukkueet etenivät noin 600 kilometriä läntisellä Uudellamaalla. Prittisen ScandinavianOut-. Nousujakin raskaampia ovat alamäet, joilla väsyneet jalat joutuvat koville. ?Suomessa vuoristo-olosuhteita ei voi harjoitella, koska täällä ei juurikaan ole 500 metriä pitempää yhtäjaksoista jyrkkää nousua.? Virheet saattavat olla seikkailu-urheilussa erittäin rankkoja. Joskus yhdessä kilpailussa kokonaisnousua voi kertyä jopa 30 kilometriä, mikä vastaa puolenkymmentä nousua Mount Everestille. Joukkueen yhden jäsenen on pidettävä huoli, että kaikilla on jokaiselle etapille lähdettässä reittikirjan mukainen varustus. Muutaman minuutin pummi tavallisessa suunnistuksessa on lasten leikkiä seikkailukisojen pummeihin. 32 joulukuu 2012 Vuoden 2010 maailmanmestaruuskisassa Espanjassa järjestäjät jättivät yhden suunnitellun nousun pois ja ilmoittivat siitä joukkueille. ?Suomalainen joukkue ei ilmeisesti väsymykseltään ilmoitusta muistanut, vaan teki yhden ylimääräisen lenkin, mistä heille kertyi 20 tuntia lisäaikaa.? Pala kauneinta Suomea Tämän kesän Endurance Quest oli ensimmäinen Suomessa järjestetty Adventure Racing World Seriesiin kuuluva MM-osakilpailu
Kun aamuvarhaisella pääsee ihailemaan luontoa, ei se kyynelkään ole usein silmäkulmasta kaukana. Koko 17 ?. Tarjoushinta 79 ? KUVA Poppis Suomela doorStore.com-joukkue sijoittui kisassa kolmanneksi. Hengittävät, vettä hylkivät. h hy l Koot: 22??24 ?. Tarjoushinta Ta T ar 22 ? FLEX Jr Lapset liikkumaan. Ikäsuositus 5-11 v. Helppo pikaside. Ehkä haastavinta oli saaristosuunnistus, sillä öisessä saaristossa kaikki luodot tuppaavat näyttämään samanlaisilta.? ?Näimme varmasti palan kauneinta Suomea. Lumikenkien kutsu! Lumikengät myös sauvakävelijöille! Tubbsin kevyet lumikengät tuovat harrastuksen kovillekin alustoille. Treeni on tehokkaampaa ja turvallisempaa. Yhdellä etapilla myös pyörät oli kuljetettava levyn päällä. Aikaa kului joukkueelta runsaat 77 tuntia. Tavanomaisten liikuntamuotojen lisäksi joukkueet etenivät muun muassa kick bikella, purjehtivat kanooteista rakentamillaan lautoilla ja kauhoivat käsin eristelevyjen päällä. Prittinen ohella joukkueeseen kuuluvat Johanna Leino, Mikko Kolehmainen ja Janne Hietala. × joulukuu 2012 33. Noista hetkistä ammennan sen motivaationi lähteä aina uudestaan.. Nuuksion 24 tunnin maastomaratonin Kysy kauppiaaltasi myös ATLAS-lumikenkäsauvoja! Flex TRK reitti ei ollut itselleni tuttu, ja luonto oli aivan mahtavaa. Mieleeni jäivät Siuntion Fagervikin pellot, jotka viimeisenä aamuna loistivat auringonnousussa kullankeltaisina. Sellaisina hetkinä ainakin itselleni on kirkkaana mielessä, miksi tätä, joskus kieltämät- tä melkoista rääkkiä, haluaa harrastaa. Koot: 22??24 ?. hinta in nta 149 ? Tarjoushinta SÄÄRYSTIMET SÄ Mu Mukavampaa lumikenkäilyä: käytä käy y säärystimiä. Tehtäviin kuului myös köysivaijerilla laskeutumista ja kalliokiipeilyä. Reitin suunnittelija oli laatinut radalle luolasuunnistusta ja muistisuunnistusta, jossa joukkueen oli painettava mieleensä rastilla näkemänsä kartta ja suunnistettava yössä muistin varassa eteenpäin. ?Käytännössä olimme 77 tuntia märkiä, koska kisa alkoi Porkkalanniemestä uintiosuudella. Joustava askellus kuormittaa kehoa vähemmän ja säästää niveliä. WILDERNESS Ku va: Emb er Photo Kauden uutus kovempaankin käyttöön! Pureutuu tasaisesti eri alustoihin. t 1SP BDUJWF MJGU TJEF t BTUFFO "DUJWF )FFM -JGU kantapään korostustuki .JFTUFO LPPU wo wo w Naisten koot: 25??30 ?. Tarjoushinta 199 ? XPLORE Laadukas alumiinirunkoinen lumikenkä vaativalle retkeilijälle ja kuntoilijalle. Helppo Quick Fit -side. Miesten koot: 25??30 ?. Tarjoushinta 159 ? Saatavilla hyvin varustetuista alan liikkeistä. Maahantuoja: www.hjorth.? Kevyt, joustavarunkoinen lumikenkä. Toimii myös kovalla alustalla; sauvakävele talvella turvallisesti! Pitkät, tasaiset pohjaraudat antavat hyvän pidon
Nyt saatat kysyä miksi ei seitsemän? Koska yksi päivä pitää pyhittää levolle. En vähättele kenenkään kurjaa oloa, mutta ulkoilman olosuhteiden ei kannatta antaa lannistaa. Palasin juuri Itä-Suomesta, jossa juoksin ensin Kolilla Vaarojen maratonin ja kaksi viikkoa sen jälkeen poljin maastopyörällä 133 kilometrin Karhunpolun. Sääolosuhteet vaihtelivat kymmenen asteen lämmöstä ja auringosta koko päivän kestäneeseen vesisateeseen ja yöpakkaseen. Olipahan mahtava elämys. Jää oli kuin jäähallissa. erushokkareilla kavereiden kanssa Munkkiniemestä perushokkareilla ikkoa mailat ja kiertelemään Helsingin ja Espoon rannikkoa i syöttelemään kiekot mukana. Pitää olla monipuolinen ja täynnä innti liikuntoa. Hyvä otsalamppu ja vedenpitävyys vaatteissa tekevät ihmeitä. Ensimmäinen kunnon lumisade vesien jäätymisen jälkeen saattaa lopettaa oikukkaan retkiluisteluj harrastamisen. kauden. Missä aurinko? Nyt on se aika vuodesta, jolloin kannattaa käyttää kaikki jäljellä oleva energia valittamiseen. Alexander Stubb on sanonut, että tunti giaa. × >> Yksi päivä pitää pyhittää levolle. Tsemppiä, Mikko Peltola peltsi@retkilehti.? 34 joulukuu 2012 KUVA Sami Kulju PELTOLA MIKKO TAUKOPAIKKA. Ei, ei en jaksa. Olisi tylsää vaikkapa maastopyöräillä samanlaisessa ilmastossa läpi vuoden. Näin vuoden pimeimpään aikaan on elettävä olosuhteiden mukaan. Märkien juurien ja maassa olevien lehtien liukkaus on saanut minut laittamaan jalkaani nastoitetut juoksukengät, ja hyvin pitää. Talven koittaessa alkaa retkeily hiihtäen, ladulla ja umpihangessa. Lumikengät ovat myös oiva kulkupeli, samoin kokeilemisen arvoisena pidän lumikenkien ja metsäsuksien yhdistelmää. Retkiluistelu on niin ikään listallani. On vain oltava hereillä mikäli mielii luonnonjäille. Kalastus, metsästys ja lukuisat urheilulajit rytmittävät mainiosti eri vuodenaikoja. Upea koliki kolmensadan metrin välimatkoja pidellen. kemus. Laaja lajikirjo takaa, ettei mihinkään lajiin pääse kyllästymään. Tulispa jo kesä T aas sataa. Toki auratut reitit eri puolilla mahdollistavat lajin Teinivuosilta muistan talven, jolloin meri Helsingin edusaan pitkään aikaan. talla jäätyi, mutta lunta ei satanut lainkaan llissa. Mitaa päivässä antaa kaksi tuntia lisää energiaa. n: Miksi nun on tuotava oma fraasini myös jakoon: oi käykäydä lenkillä kolme kertaa viikossa, jos voi emän? dä kuusi. Lähdimme Ei myöskään tuullut. Nyt, jos koskaan, kannattaa retkeillä. Olen onnellisessa asemassa, sillä minulla on ulkoilullisia tai urheilullisia intohimoja kaikille keleille. Yht?äkkiä huomaan pimeyden ja rankan sateen vallitsevan ulkona, eikä minulla edes käy mielessä ettenkö lähtisi Sylvi-koiramme kanssa 15 kilometrin polkujuoksulenkille. Kiekolla pystyi helposti dellen. Siis mä varaan äkkiä liput Nizzaan
tai 22. päiväksi, on kokoonnuttu vuosituhansien ajan lepyttämään jumalia ja pyytämään aurinkoa palaamaan. Irlannin Meathin kreivikunnassa sijaitsee 5 200 vuotta vanha Newgrangen mystinen rakennelma, joka on yksi varhaisimmista todisteista aurinkokultista. Useat kansat ovatkin tulkinneet auringon kaaren madaltumisen ja valoisan päivän lyhenemisen ennakoivan maailmanloppua. Niinpä talvipäivänseisauksena, joka nykykalenterissamme osuu joulukuun 21. Osa ikivanhasta perinteestä on silti säilynyt sekoittuneena kristikunnan juhlaan, kuten germaanien käyttämä yule-nimi, josta suomenkielinen joulu-sanamme on perua. Uudenvuodenpäivää vietetään kristillisen ja juutalaisen perinteen mukaan Jeesuksen ympärileikkauksen ja nimenannon juhlana. Auringonsäteet pääsevät sen maanalaiselle alttarille 19-met- 36 joulukuu 2012 risen käytävän läpi vain talvipäiväntasauksen aikaan ja silloinkin vain reiluksi varttitunniksi. Roomalaiset juhlivat auringon palaamista muinoin Voittamattoman auringon päivänä. Myös Pohjoismaissa vietettiin pakanallista talvijuhlaa joulukuun lopussa tai tammikuun alussa. Kuunkiertoon perustuneen germaanisen kalenterin vaihduttua juliaaniseen, juhla sai pysyvän paikkansa. Kristuksen syntymän ajoittaminen samaan aikaan syrjäytti ei-kristillisen talvijuhlan. Vuodenvaihtumisen juhlinnan maallistuttua sen viettoon on liittynyt entisaikaisia piirteitä. Uudenvuodenlupaukset, joita nykyisin annetaan heppoisin perustein ja ilman aikomustakaan pitää niitä, ovat kuitenkin vain hailea muisto ajalta, jolloin aurinkojumalaan uskoneet tekivät suuriakin uhrauksia saadakseen lämpöä ja valoa vuoden pimeimmän päivän jälkeen. ×. luonnossa JOULUKUU Uuden alun uskossa TEKSTI Mikko Lamminpää KUVA Mauri Mahlamäki/Vastavalo I llan pimeneminen yhä aikaisemmin synkistää monen mielen
Se ei kykene kaivamaan ravintoa yli puolimetrisen hangen alta, ja paksussa lumessa liikkuminenkin vaikeutuu. Edellisen kerran Kevon esiintymä on ollut yksilömäärältään yhtä suuri vuonna 1996, jolloin versoja oli saman verran kuin nytkin. × TEKSTI Mikko Hieta joulukuu 2012 37. Talvisin se popsisi mieluusti mustikanvarpuja, mutta tyytyy myös puiden oksiin ja kuoreen. Lajille nimensä antanut alapinnaltaan valkoinen häntä toimii kauas näkyvänä varoitusmerkkinä. Kanta on kasvanut poikkeuksellisen menestyksekkäästi. Vuonna 2009 pahtakelttoja nähtiin 46 yksilöä . Lahjaksi Suomen kansalle Pahtakeltto pelastui sopulilta TEKSTI Mikko Lamminpää PIIRROS Karoliina Lahti P Y hdysvaltain Minnesotaan muutti vuosisata sitten kymmeniätuhansia suomalaisia leveämmän leivän toivossa. Tänä vuonna paikalta löytyi kuitenkin 227 elinvoimaista yksilöä, joista kaksi kukkivaa. ?Tällä kasvupaikalla pahtakeltto tuntuu viihtyvän kosteassa. Yksi esiintymä on Kevon luonnonpuistossa. Sieltä sopulit meinasivat tuhota kasvin kokonaan. Kesällä kukkaan puhjenneita kahta yksilöä sopulit eivät ole saaneet syötyä aivan täysin, jolloin uusien versojen kasvu on lähtenyt vanhojen tyvistä. Pahtakeltto kukkii vasta toisena vuotena ja ensimmäisen vuoden versot ovat lehtiruusukkeita. Uudet yksilöt ovat kasvaneet maassa olevista siemenistä. Tänä vuonna lehdet olivat suurempia kuin aikaisempina vuosina, jotenkin olivat jopa ylirehevän näköisiä. Kesällä oli tosi märkää, mikä oli eduksi. Auttoikohan viime vuoden sopulien lannoitus tai kilpailevien kasvilajien syöminen?. Valkohäntäkauriin merkittävin vihollinen on ilves, jonka kanta on nelinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä. Uudesta kotimaasta ei tullut kaikille unelmoitua onnelaa, mutta metsästävät maahanmuuttajat riemastuivat heille uudesta riistaeläimestä valkohäntäkauriista (Odocoileus virginianus) ikihyviksi. Niinpä kauriita ei juuri tapaa Kokkola?Varkaus?Savonlinna-linjan pohjoispuolella. Kuivina kesinä versoja on vähemmän ja olemus näivettynyt. Suomen on raportoitava Euroopan Unionille siitä, mitä pahtakeltolle kuuluu, sillä laji on rauhoitettu luontodirektiivillä. Näitä kukkia kasvaa Oulangan kansallispuistossa kolmessa paikassa. pohtii Metsähallituksen suojelubiologi Mia Vuomajoki. Pahtakelttoesiintymän hyvään elpymiseen Kevolla voi löytyä syyt hyvästä siemenpankista. Niinpä he päättivät lähettää näitä keskikokoisia hirvieläimiä Suomeen riistalajiston monipuolistamiseksi. Kaikki neljä naarasta mutta vain yksi uros selvisivät hengissä pitkästä laivamatkasta ja tuotiin Vesilahden Laukon kartanon maille perustettuun tarhaan syksyllä 1934. Se on nimittäin erittäin uhanalainen ja erityisesti suojeltava. Niinpä vuosittain on voitu kaataa jopa yli 25 000 kaurista. Tokka karkasi aitauksesta keväällä 1938 ja jatkoi nopeaa lisääntymistään vapaudessa. × ahtakeltto on keltainen, maallikon silmään etäisesti voikukkaa muistuttava kasvi. Nykyään kantaa pyritään jopa pienentämään, jotta kauriskolarien määrä saataisiin laskuun varsinkin lajin ydinalueella. Lajin leviämistä rajoittaa sen sopeutumattomuus syvään lumeen. Vaatimattomasta ulkonäöstään huolimatta laji on Suomelle tärkeä. Geeniperimän laajentamiseksi maahamme lennätettiin vuosikymmen myöhemmin vielä puolisen tusinaa kaurista. Laukonpeuraksikin kutsuttu kauris viihtyy parhaiten peltojen ympäröimissä leh- ti- ja sekametsissä, ja se syö heiniä, oraita ja lehtipuiden silmuja. viime vuonna ei yhtään
kotimaa TULVAMELONTA LIIKENNEMERKIN teippi osoittaa Poosjärven tulvahuipun, mutta vettä on tiellä edelleen 140 senttiä. 38 joulukuu 2012
Vedenpaisumus TEKSTI JA KUVAT Joel Ahola Lähes kaksi metriä kohonnut järven pinta piinaa kesämökkiläisiä, mutta tarjoaa vesiretkeilijälle mahdollisuuden meloa teillä ja metsissä. joulukuu 2012 39
Tiedän, että sitä voi jopa sauvoa seisaaltaan. Sen syväys on olematon, eikä ruuhi kaadu yllättävistä pohjakosketuksista. KUVA Veli-Petteri Nieminen TULVAMELONTA METSÄSSÄ vettä on syväyksen puolesta riittämiin, mutta tiheä puusto haittaa melomista. K ummun takaa eteemme ilmestyy ajoneuvolla ajon kieltävä liikennemerkki. Kieltoa on helppo totella, sillä tie katoaa veden alle samassa kohdassa. Käännämme keulan pois uralta, sillä synkkä kuusikkonot- TASAPOHJAINEN ruuhi on oiva tulva-alus tukevuutensa, mataluutensa ja monipuolisuutensa ansiosta.. Hymy leviää kasvoilleni, kun huomaan ruuhen vuotamattomaksi. Pohjan lasikuituläikkä ihmetyttää kaveriani. Televisio ja lehdet välittävät vain ihmisten tuskan ja epätoivon sekä tulvavahingot. Tasapohjainen lotja on erinomainen alus näille vesille. En tiedä pitäisikö minun kokea syyllisyyttä riemustani, mutta odottamani päivä 40 joulukuu 2012 on viimein tullut. Koimme Poosjärven kevättulvan vuoden 1998 erämelonnan SM-kisoissa, mutta nyt vesi on metrin korkeammalla. Samaa ihmettelin jo vuosikymmeniä sitten, kunnes isäni lopulta suostui vakavana kertomaan onnettomuudestaan: Hän ampui vahingossa haulikolla ruuhen pohjaan reiän sorsajahdissa. Ajouran sijainnin voi päätellä puuttomasta vesiväylästä, jonka vierellä koivikot ja kuusikot kohoavat vedestä. Kartan mukaan Porin pohjoislaidalla sijaitsevan Poosjärven rantaan on vielä vajaa kilometri. Alassuin käännetyn ruuhen pohjas- sa kasvoi jo jäkälää merkkinä harventuneista pyyntimatkoista. Tuosta tulvaretkestä lähtien olen halunnut päästä uudelleen metsiin melomaan. Pohjanmaan ja Pohjois-Satakunnan tulvatilanne on puhuttanut uutisissa tänä syksynä. Rantaviiva tulee vastaan ensimmäisen korkeuskäyrän kohdalla. Olemme kaverini Veli-Petterin kanssa innoissamme kiskoessamme kuivapukuja päälle. Se sykähdyttää aina. Nostamme auton katolta vuosikymmeniä vanhan pyyntiruuheni. Poikkeukselliset rankkasateet ovat nostaneet Karvianjoen vesistön ennätykselliseen syystulvaan. Tilanne on pahin pienellä Poosjärvellä, jonne sitä kolmekymmentä kertaa suurempi Isojärvi työntää tulvavettään Salmusojan kautta. Luonto on näyttänyt voimansa. Oli tullut kiire meloa rantaan. Kysyvä ei tieltä eksy Jokimaisena väylänä metsää halkova tie vie kohti varsinaista järveä. Pikkupojasta lähtien olen käyttänyt ruuhta minkkejä ja piisameita metsästäessäni sekä kaislikoiden kalapaikkoja kolutessani. Teepä sama kanootilla tai kajakilla! Ensimmäiset melanvedot jännittävät hieman
Siinä vesi oli korkeimmillaan pari päivää sitten. Painamme maisemasta maamerkkejä mieliimme, jotta osaamme aikanaan takaisin mantereelle. Pujottelemme läpi tiheän kuusikon oikaisten luodon poikki. Oikoreitti lyhentää matkaamme parilla kilometrillä. KUVA Veli-Petteri Nieminen ko houkuttelee tutustumaan. tai eihän siinä pihaa ole, kun kaikki on veden alla. Esko on hyvillään juttuseurasta. Etsies- >> Mökit nousevat suoraan järvestä. Moni kesäasukas on ymmärtänyt rakentaa mökkinsä tarpeeksi korkeiden betonipilareiden päälle. Yllätykseksemme osa niityistä on täysin heinämättäiden peittämiä. Hän ottaa ihailtavan tyynesti luonnonoikut vastaan. ?Saunan kastuminenkaan ei juuri haittaa, sillä muutin pohjan avonaiseksi erään kevät- KUIVAKÄYMÄLÄSTÄ on tullut vesivessa. tulvan jälkeen. Pihakodat, liiterit ja käymälät ovat saaneet tyytyä matalampaan sijaintiin, joten vesivahingoilta ei välty juuri kukaan. Järven itärannalla vedessä seisoo sähkökaappi. Huuhtelu on reilu, sillä järven pin- sämme reittiä läpi ruohikoiden oivallamme syyn tukkeumalle: tulva on irrottanut soisten niittyjen kasvustot pohjasta, joten mättäät seilaavat järvellä tuulen ja virtausten mukana. Heinän täyttämällä järvellä on vaikea edetä, joten siirrymme metsään melomaan. Vettä on riittäväksi syväyksen puolesta, mutta tiheä puusto vaikeuttaa ketteriä käännöksiä. Taitaa tulva tarjota talttasuille uusia ruokailupaikkoja. Kohtaamme ensimmäisen mökin Poosjärven rannassa. Sen jälkeen olisi alkanut mökki kostua?, Nurmi veistelee. ta yltää ovihaan tasalle. Tilanne on hämmentävä, kun joudumme varomaan, etteivät kuivat kuusenoksat puhko kuivapukujamme. Saavumme tienristeykseen, jossa Aittakuja erkanee Aittalahdentiestä. Vesi olisi saanut nousta vielä 26 senttiä. Samassa Esko Nurmi astelee mökkinsä verannalle. Pytyn kansi kelluu sisällä. Vaikka maata ei ole näkyvissä, mökit ovat pysyneet kuivina. Nykyisin sillä on lupa, ja padon ansiosta vedenpinta on nousut 40 senttiä alkuperäisestä. Matala urheiluauto olisi jo sukellusvene. Vesi nousee kuistille ja pari alinta lautaa on veden alla. Pujottelemme puiden välissä, kunnes tiheikkö estää etenemisen. Lahdelman perällä näkyy majavien syönnöksiä. Mietimme, kuinka ylhäällä pyöräilijän suu on: pystyisikö tietä pitkin vielä ajamaan ?llarilla? Suuntaamme Aittakujalle päin. Hän kertoo meille pitkän tovin järven historiasta. Saamme kuulla, että metsäyhtiö kaivoi aikanaan Poosjärvestä laskevan Pohjajoen syvemmäksi, jotta järven pinta laski ja soiset rannat voitiin myydä kalliina mökkitontteina. Kuinka korkealle veden pitäisi nousta ennen kuin oikosulut ja sähköiskut ovat mahdollisia. Järvi tahtoi kuivua kesäisin, joten mökkiläiset rakensivat jokeen luvatta pohjapadon. Täältä haettiin ainutlaatuista luontoelämystä . Saunan alin hirsi on veden alla, mutta mökki sinnittelee kuivana tolppien päällä tontin korkeimmalla kohdalla. Järvi alkaa kuistilta. Kuulemme heikkoa musiikkia, jota radio suoltaa mökin sisällä. Ne todella nousevat suoraan järvestä. Se on kastunut kaikkein pahiten. Melontakaverini on arkkitehti, joten hän pohtii heti veden vaikutusta rakenteisiin. Minä astun yli puusta, mutta kaverini intoutuu alittamaan rungon makaamalla paatin pohjalla. Teitä ja niiden risteystä ei näy, mutta tiedämme sijaintimme kadunnimeä kannattelevan liikennemerkin ansiosta. Ruuhi lipuu vaivoin kellistyneen rungon alta. Mietimme, millainen tulva pitäisi olla, jotta veden noste siirtäisi puisen mökin ylös perustuksiltaan. Viereisestä kuivakäymälästä on tullut vesivessa. Sen vieressä seilaa kallellaan kalkkiämpäri, jonka päällä sinnittelee kuiva paperirulla. Saaret vailla maata Keskellä Poosjärveä on mökkejä. Se kohoaa vielä reilu puoli metriä vedenpinnan yläpuolelle. Airolla mittaamme tiellä olevan 140 senttiä vettä. Aikaa metsässä saattoi mennä kiertoa enemmän, mutta eihän tänne tultu kilometreillä kisaamaan. × joulukuu 2012 41. ja se saatiin. Rannat ovat vähän turhan alavia mökkirakentamiseen, mutta monet ovat tehneet rakennuksensa korkeiden tolppien päälle. ?Huomasitteko teipin siinä Aittakujan tolpassa. Välillä nousemme kiville ruuhta kääntääksemme. Kaatuneet puut vaikeuttavat etenemistä metsässä. Veden saartamat puut kertovat saarten sijainnin, mutta kuivaa maata ovat vain entiset pihakivet, joiden huiput nousevat kareina pinnalle. Metsän siimeksessä Jatkamme matkaa luotoja ympäröiville suoniityille, jotka saavat kasvuvoimansa kevättulvista. Ei voi sanoa, että seuraisimme tietä, sillä läheiset suot ovat järvenä. Onko raja jo ylitetty? Pari rivakkaa melanvetoa jättää sähkökaapin taakse ja ruuhen keula suunnataan kohti punaista mökkiä. Silloin järven pinta oli noin 180 senttiä yli kesäveden?, Nurmi kertoo havainnoistaan. Tervehdimme ja pahoittelemme tunkeutumistamme pihamaalle
Samalla vähensimme Karhijärven virtaamaa Inhottujärveen. Seuraan tielinjaa, jolloin jäihin pudotessani vettä on vähiten. Maata ei ole näkyvissä, mutta korkeille pilareille rakennettu mökki on säilynyt kuivana. 42 joulukuu 2012. Jo aiempien syyssateiden kostuttama maaperä ei kyennyt imemään kymmenen sentin vesipatjaa, vaan purot ja ojat suolsivat vesimassat Karvianjoen vesistöön. Karvianjokeen yhtyy lukuisia pienempiä jokia, luomia ja ojia yli sadan kilometrin matkalla ennen Inhottujärveä. × JÄRVI on nielaissut saaren. Siitä alkaa sekä Pomarkunjoki että Noormarkunjoki, eli kyseessä on bifurkaatiojärvi. Tämä esti Poosjärveä tulvimasta vielä lisää?, Myllymäki kuvailee palapeliä. Talvi tuo laskun Poosjärven tulvahuippu saavutettiin 15. Jos sateet pysyvät maltillisina, vedenpinta palaa lähelle normaalia jo tammikuun alkupuolella?, Myllymäki ennustaa. Talvi tulee ennen tulvan loppumista. On siinä ennenkin jäihin pudottu?, Esko Nurmi miettii mökkimatkojaan. Poosjärven tulva oli ennätyksellinen, mutta voiko tilanne olla joskus vielä pahempi? Myllymäki tuntee luonnon voimat: ?Nyt tulva johtui pelkästä sateesta. Tulvaa on jäljellä edelleen metri. ?Ennusteen mukaan tilanne pysyy samanlaisena joulukuulle. Entä jos samanlaiset sateet tulisivat kevättulvien aikaan?. Jäätyneet metsät houkuttelevat retkiluistelemaan, KUISTIN seinällä roikkuvia pelastusliivejä tarvitaan kohta jo sisällä. mutta aleneva vedenpinta luo jään alle ilmataskuja, jolloin jääkansi ei pääse vahvistumaan. Pomarkunjoki virtaa toiseen bifurkaatiojärveen, Isojärveen, joka johtaa merelle Merikarvianjokena sekä Salmusojan kautta Poosjärveen ja siitä edelleen Pohjajokena merelle. ?Isojärvi tulvi viikon kuluttua sateista. Poosjärven tulva on pahin 1960-luvulta alkavan havaintohistorian aikana, mutta se olisi noussut vielä parikymmentä senttiä ylemmäs, jos emme olisi puuttuneet peliin?, Myllymäki selvittää. ?Vähensimme Isojärven kuormitusta laskemalla Inhottujärvestä vettä enemmän Noormarkunjokeen kuin Pomarkunjokeen. lokakuuta eli puolitoista viikkoa sateiden jälkeen. TULVAMELONTA Ennätystulva Poosjärven vedenpaisumus jatkuu ensi vuoteen. TEKSTI JA KUVAT Joel Ahola L okakuun kuudentena taivas repesi. Pohjois-Satakuntaan satoi kahdessa vuorokaudessa yli sata millimetriä vettä. Vedenpaisumus kestää vielä pitkään, sillä kuukaudessa vedenpinta oli laskenut vasta reilu puoli metriä. Isojärven tulvahuipun saavutettuamme pystyimme pienentämään Salmusojan virtausta 24 kuutiosta sekunnissa 16 kuutioon. Tilanne on vaarallinen. ?Käyn mökillä potkukelkalla kahluusaappaiden kanssa. Pahimmillaan käytiin kahdeksan sentin päässä vuoden 1966 kevättulvan ennätyksestä. Lukema oli 1,2 metriä yli kesäkorkeuden?, kertaa tekninen tarkastaja Pauli Myllymäki Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. ?Tulvan hallinta on kuin kellosepän peliä. Meillä on tarkka vesistömalli, joka perustuu kymmeniin vedenkorkeus ja -virtausmittareihin
lisätietokenttään, jotta saat etusi. www.suomenlatu.?/liity. Suomen Ladun 220 jäsenyhdistyksessä liikutaan ja liikutetaan monipuolisesti. Liity nyt jäseneksi Lähde mukaan yhteisölliseen ja liikunnalliseen porukkaan. Lue lisää: suomenlatu.fi/jasenedut Liity Suomen Ladun jäseneksi osoitteessa www.suomenlatu.?/liity Muista kirjoittaa kampanjakoodi ?RETKI. Kun liityt nyt, saat Latu & Polku -lehden ja muiden jäsenetujen lisäksi käytännöllisen putkihuivin. LAHJAV I MUISTA NKKI: KAVERI A SUOME N LADU N JÄSENY Y DELLÄ Osta läh eisellesi liikunna n iloa koko vu o d eksi. www.su omenla tu.?/lah jaksi + Saat kätevän putkihuivin ja Latu & Polku -lehden 6 numeroa vuodessa
RIB-VENEILY kotimaa Safari Saaristomerellä Ribbaillen Utöseen TEKSTI Timo Sarkkinen KUVAT Jaakko Pitkäjärvi JA Timo Sarkkinen Rib-veneilijöiden kausi huipentuu matkaan Utön saarelle ja itsenäisyyspäivän viettoon, vaikka sääennusteet antavat odottaa miehenkorkuisia meriaaltoja. 44 joulukuu 2012
Rantaan kokoontuneelle viisikymmenpäiselle joukolle veneily on muutakin kuin kesäistä huvia shortseissa ja bikineissä . Sääennusteet ovat luvanneet etelän ja lounaan välistä tuulta yli kymmenen metriä sekunnissa. M oni paatti odottaa jo peitteen alla seuraavaa kesää, kun rib-harrastajat kyytiläisineen seisoskelevat joulukuisena maanantaina Nauvon vierassatamassa. En epäröi yhtään pelastautumispukua, mutta sen alle jäävää vaatetusta kyllä. Rib-veneilijöiden kauden päättäjäis- tapahtuma. . etenkin, jos unohtaa pitää kiinni niistä kahvoista. kulmaa (noin 111 km). . Vaikka vene Lisätietoja: www.ribraid.? Keräännymme kipparikokoukseen. Suosituksena on käyttää kypärää. Majoitus, sauna ja illallinen Utön Havshotellin tiloissa. Rib on lyhenne sanoista rigid in?atable boat, mikä selkeästi suomennettuna tarkoittaa kovapohjaista kumivenettä. siis ribit . Järjestetään aina joulukuun 5.?6. päivinä. . Hyiseltä vedeltä eristävät pelastautumispuvut ovat välttämättömiä, ja niiden päälle puetaan kevyet, ilmatäytteiset paukkuliivit. Lähtöpaikka Nauvon vierassatama, glögitauko Jurmossa, määränpää Utö. . Lopulta olo on niin kuu-ukkomainen, että tarvitsen kaverin avuksi kiskomaan kankean pelastautumispuvun takin päälleni. Rib-Raid . Röykyttävässä ajossa on näet vaara pään iskeytymisestä veneen rakenteisiin . Kypärää suositellaan. . ellei ennen, niin viimeistään nyt. Kokeneemmat tietävät, mitä talvinen merisafari vaatii ja ensikertalaisen on hyvä seurata esimerkkiä. ovat valmiina kiidättämään meidät kauas ulkomerelle, Utöseen asti. Innostusta on vaikea peitellä. Se tarkoittaisi melkoisen möykkyistä matkantekoa avoimimmalla osuudella tau- >> Innostusta on vaikea peitellä. joulukuu 2012 45. Kalleimmissa, vaativaan harrastus- ja työkäyttöön suunnitelluissa ribeissä ponttonit ovat lähes poikkeuksetta synteettistä kumia, Hypalonia. Tarjontaa on markkinoilla kirjavasti pienistä kolmimetrisistä apuveneistä yli 10-metrisiin meriratsuihin. Hytillisiäkin malleja on, mutta valtaosa Suomessa myytävistä ribeistä on avonaisia. Jo 4?5-metriset mallit saattavat hämmästyttää meriominaisuuksillaan. Runko on yleisimmin lujitemuovia, ilmatäytteiset ponttonit taas joustavaa muoviseosta. Ensimmäinen Rib-Raid oli vuonna 2007. . Turvaohjeista tärkeimpiä on pitää kiinni veneen kahvoista. Vaikka toisia vastaan ei kisailla, kyydin luonne käy selväksi. Itsenäisyyspäivän aaton aamu on valjennut lempeän kuulaana, lämpömittari näyttää plus neljää astetta. Pelastautumispuku ja pelastusliivit pakollisia varusteita. Laitureissa odottavat meriratsut . Kelirajaa ei ole, mutta tapahtuma on Mikä ihmeen rib? kerran peruttu jäätilanteen vuoksi. . Edestakainen matka noin 60 meripenin- kopaikka Jurmosta Utöseen
Joku kaipaa kaarta varusteille, toiselle sellaisesta on vain haittaa. Ribbeihin luottavat niin merivalvontaviranomaiset kuin isoja porukoita kyydittävät seikkailu?rmatkin. Jos esimerkiksi otetaan vaikka kuusimetristen kokoluokka, niin harvat muut veneet kuin ribit kantavat kymmenen hengen tai vielä isomman porukan. Ribit herättävät kiinnostusta myös siksi, että moniin sellaisiin saa valittua yksilöllisen kalustuksen ja varustuksen. Muunneltavuus on merkittävä etu sekä valmistajalle että ostajalle, sillä veneitä hankitaan hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Asiaan toki vaikuttaa rungon muotoilu ja jäykkyys. Kokemukset pelastustehtävissä ovat antaneet vahvan luottamuksen. Hätäpaikalle päästään nopeasti, ja ponttonit pitävät huolen siitä, ettei kontakti autettavaan veneeseen aiheuta vahinkoja. Yhtä loistavasti ponttonit suojaavat rantautumistilanteissa. RIB-VENEILY NOPEASSA ajossa ohjaamoon ei levitellä paperista karttaa, vaan navigoinnin apuna on sekä karttaplotteri että laajemman näytön tarjoava tabletti vesitiiviissä suojakotelossaan. lähtee aallosta loikkaan, joustavat ponttonit vaimentavat iskua veteen. Kiitos ponttonien, ne ovatkin erinomaisen kantavia perusveneisiin verrattuna. Jollekin riittää yksi satulapenkki, toinen tarvitsee niitä monta rinnakkain ja peräkkäin. Myös esimerkiksi Suo- 46 joulukuu 2012 men Meripelastusseura keskittyy kalustohankinnoissaan erikoistilauksena valmistettaviin ribbeihin. Merikäyttöön tarkoitetuissa ribeissä on yleensä syvä, V-mallinen pohja, joka mahdollistaa vauhdikkaan mutta pehmeäkulkuisen matkanteon. Esitteissä ja videoissa ribit ovat usein pullollaan porukkaa. Siksi ribbejä on helppo suositella aloittelevillekin veneilijöille. Leppoisasti Jurmoon Vetäisen kypärän remmiä tiukemmalle, ja kypäräpäisiä alkaa näkyä muissakin veneis-
Ellei ribbeihin olisi ennen tutustunut, voisi yllättyä siitä, kuinka paljon muhkeat tuubit eli ponttonit kutistavat isonkin paatin tiloja. Silmäilen karttaa tablettitietokoneella. Joutsenperhe liukuu rannan tuntumassa. TAUKOPAIKALLA Jurmossa. Ribeillä voi kyyditä isoa porukkaa, sillä ponttonit antavat erinomaisen kantavuuden. la kalustolla: kaikki veneet ovat yli kuusimetrisiä ja vähintään 150-hevosvoimaisella perämoottorilla varustettuja. Meripelastajat ovat turvanneet tapahtumaa alusta asti ja osallistumismaksuilla tuetaan heidän toimintaansa. Rib-Raidiksi ristitylle reissulle lähdetään suojaamattomille meriosuuksille soveltuval- kiitettävästi. Kameroihin tallentuu hymyileviä kasvoja. Tuntuu kuin maanantai olisi pyhitetty meidän safarillemme. Navakaksi ennustettu merituuli ei ole nostattanut kummoista aallokkoa reitillä, jota saaret ovat sopivasti reunustaneet. Pelastautumispuku ja sen alle sullomani vaatteet lämmittävät vähintäänkin riittävästi, mutta korviin käy kylmä puhallus. kaksi 150:n hevosvoiman myllyä antavat potkua >> Voiko olla rentouttavampaa tapaa viettää itsenäisyyspäivän aattoa. kuinka painokkaasti kuvaajakollega kehotti sellaiset hankkimaan . sä. Reissumiesten säkit saadaan kuitenkin sijoitettua avotilan perään niin, etteivät ne liiemmin matkantekoa haittaa. Nostan kaulassa roikkuvan kameran säilytyslokeron suojaan. joulukuu 2012 47. Minua odotellaan 7,5-metrisessä veneessä. Jotkut luottavat karvalakin ja laskettelulasien yhdistelmään . Käy ilmi, että pian saaret ovat harvemmassa. Edessä on viimeisin ja avoimin osuus taukopaikka Jurmoon. Mustat Mercuryt hörähtävät käyntiin. Vaikka kipparikokouksessa on juuri muistutettu maltillisesta matkanteosta, intoa on paha pidätellä. Voiko olla rentouttavampaa tapaa viettää itsenäisyyspäivän aattoa: au- Alkumatkalla on nautittu tasaisesta kyydistä. Muistelen myhäillen, rinko loistaa kasvoillemme, tuuli puhaltelee saarten suojissa lempeästi ja Turun murretta suoltavat kaverukset ovat mitä leppoisinta matkaseuraa. Ribbi toisensa perään ampuu saaristoon. ?Ei bal barempaa gelii ois voinu toivoo, hei!? Rento meininki huokuu muistakin venekunnista, kun pysähdymme vaihtamaan kuulumisia muiden kanssa. silmät on viisasta suojata ajoviimalta. Nauvon satama jää autioksi, kun porukka jakautuu yhdeksään ribbiin ja kahteen meripelastajien alukseen. Vauhti nousee neljänkymmenen solmun (yli 70 km/h) tuntumaan. Kirpakka ajoviima pakottaa pitämään visiirin alhaalla. Onneksi on lämpimät hanskat. Kypärää lainannut kaveri on unohtanut siihen kuuluvat korvasuojat kämpilleen. Akryylinen kommandopipokaan ei alla auta, joten painan käden viimasuojaksi. Vain yksi vene tulee vastaan, sekin aivan alkumatkalla. Pysymme joukon kannoilla . kylmettyneitä käsiä oli valitellut yksi jos toinenkin aiemmilla reissuilla. Saaristo uinuu jo talviunta
Kyllä maistuu. Vaikka takana on puolentoista tuntia vauhdikasta avoveneilyä muutaman asteen lämmössä, kukaan ei valita vilua. Taitavat tosiaan tietää, kuinka tällaisille reissuille pukeudutaan. Jutuista on helppo aavistella, että menohaluja riittää. RIB-VENEILY VIHDOIN perillä Utössä. Se on viisainta, mitä eksyksissä oleva veneilijä voi merellä tehdä. 48 joulukuu 2012 Vaikka tekee kipeää Kun kerran on päässyt monet retkiveneilijät hurmanneelle saarelle, tekisi mieli kierrellä sitä kiireettä. Minusta tuntuu kuin olisin juossut lenkin talvitamineissa, vaikka tosiasiassa en ole tehnyt muuta kuin istunut penkillä ja vaihtanut välillä paikkaa. Tästedes oltaisiin ainakin huviveneilijän vinkkelistä ulkomerellä. Pidemmäksi aikaa ei jäädä, sillä Utöseen on ehdittävä ennen hämärää. Ja tunnettuahan on, että mitä ulommas mennään, sitä mojovammiksi aallot käyvät. Aurinko painuu piiloon itsenäisyyspäivän aattona. Pian vene on taas liu?ussa. Missäs se oikein onkaan. Hidastamme vauhtia ja tutkailemme karttoja rauhoittunein silmin. Miehistön vaihdot eivät ole Rib-Raidilla harvinaisia, sillä moni haluaa kokemuksia eri veneistä. Kyyti muuttuu loikkivaksi, mutta tuntuu hämmästyttävän pehmeältä. Ja puuskissa tuuli olisi vieläkin kovempaa. ?Me mennää ny tol Fredi baatil ja ne tulee tähä sun gans?, kippari ilmoittaa yllättäen. Turkulaiskaksikko toivottaa hyvää loppumatkaa ja siirtyy epäröimättä pienempään ribbiin, josta tulee seurakseni neljän nuoremman miehen porukka. En kuitenkaan ryhdy kesken reissun keventämään. Katselen laiturilta merelle. Aallokon kasvaessa matkanteko alkaa vastata enemmän reissun ennakko-odotuksia. Saaria ei montaa näy, vaahtopäitä kyllä. Etenkin meren pauhatessa. Toisessa veneessä Jurmoon asti matkannut kuvaaja loikkaa kyytiin niin ikään ja. Mutta Rib-Raidilla Jurmo on vain puolen tunnin taukopaikka. Ainakin kevyt laskettelutakki olisi kannattanut jättää pois pelastautumispuvun alta, kuten kaveri lähtösatamassa opasti. 7,5-metrinen ribbi ei ole moksiskaan metrisistä aalloista yli 20 solmun vauhdissa. Nyt siis päästäisiin toden teolla testaamaan, kuinka ribillä pärjää 11?12 sekuntimetrin merituulessa, kun se puhaltaa esteettä. Lähellä Jurmoa pyörittelemme hetken hämmentyneinä päitämme, elektronisista kartoista huolimatta. Porukalle on varattu glögit ja piparit punaisessa Metsähallituksen luontotuvassa, joka on laiturin läheisyydessä. Kiittelemme kilvan venettä sekä siihen asennettuja ruotsalaisia joustopenkkejä, joilla istuu kippari ja vuorotellen jompikumpi kaksihenkisestä miehistöstämme. Välimatkat veneestä toiseen pitenevät, kun jokainen ajaa aallokossa omalle kalustolle ja fiilikselle sopivinta vauhtia
Kokeilen ja totean, että istualtaan kyyti on kuin kumparelaskua pulkalla. Kaikki selviävät kuitenkin päivänvalossa Utön laituriin. Lippu kaukaiseen salkoon Aikataulu todistaa toimivuutensa, sillä aurinko painuu mailleen porukan kantaessa kamojaan Utön hotellille ja edelleen majoitustiloihin. Lauteilla ribeistä heitellään juttua sellaisella antaumuksella, ettei jää epäselväksi, onko paikalla intohimoisia harrastajia. > > rässä ei ole samanlaisia joustopenkkejä kuin pulpetin takana. Veneessä matkustaminen ei ole koskaan ottanut näin koville, hiki virtaa ja Monille Rib-Raidista on tullut ohittamaton osa itsenäisyyspäivän viettoa. asettuu veneen perään kamerareppuineen. Häntä . Aaltoja on osattava lukea, kuten merten miehet tietävät. Ribillä ajamisen viehätys alkaa kirkastua. Ollaan kuin ratsun selässä, ohjastetaan sitä osaavin liikkein. Kuvaajan työ käy haastavaksi aallokon velloessa. Sitten katseeni pysähtyy viereiseen saareen, jossa nököttää punavalkoinen majakka. Vettä roiskuu päälle tämän tästä, se ei näissä tamineissa haittaa. Olen kyllä taittanut matkaa hurjemmassakin aallokossa, mutta en koskaan näin rivakassa kyydissä. Monille Rib-Raidista on tullut ohittamaton osa itsenäisyyspäivän viettoa. Aamulla raukeat silmät seuraavat, kun siniristilippu nousee salkoon. Monilla veneillä olisi hullunrohkeaa ajaa edes hetkittäin yli 25 solmua tällaisessa kelissä. Ehkä jännitän itseäni liikaa. Edempänä istuvien sananvaihdot hukkuvat moottorien ja viiman pauhuun. Meitä kyydittävällä ribillä se on ainoastaan rohkeaa . Tyrskyt lyövät kallioihin, tuuli näyttää yltyvän. × joulukuu 2012 49. Jos alkumatka oli leppoisaa saaristomaisemien ihailua, nyt tuntuu extremeurheilulta. Yksi meripelastajista laskee seppeleen. Puoliseisovassa asennossa säästää takapuoltaan, mutta lennokkaimmat loikat kirpaisevat käsiä, jalkoja ja selkää. Lennokkaassa kyydissä, yli puolitoistametristen aaltojen vyöryessä vastaan, keskityn vain pysymään paikallani. Meri pauhaa, mutta kaupunkielämän äänet loistavat poissaolollaan. kaiken kokenutta rib-harrastajaa ? ei keli näytä hetkauttavan tippaakaan. Uusi kuskimmekaan ei arkaile, vaan nostaa veneen liukuun pian satama-alueelta poistuttuamme. mitäpä muuta tällaisen kokemuksen päälle voisi toivoa. Kellään ei sentään ole turvavaljaita. Seisomme veneen perässä, selät menosuuntaan kuten satamasta lähdettäessä. Pienemmille kuusimetrisille veneille keli alkaa jo olla haastava, vaikka kuskit kokeneita ovatkin. Pe- kroppa tuntuu kankealta. Välimatkat ovat taas venähtäneet, ymmärrettävästä syystä. Tuntuu hienolta olla kaukaisella ulkomeren saarella, joka on pieni osa Suomea. Kävelemme vielä saaren eteläiselle niemelle, Kesnäsin siloisille kallioille, jossa sijaitsee Utön edustalle vuonna 1929 haaksirikkoutuneen moottorikuunari Drakenin muistomerkki. Vaatii melkoista taiteilua vaihtaa linssiä veneen pomppiessa. Pian kyyti muuttuu niin röykyttäväksi, että kuvaaja katsoo parhaaksi sujauttaa kuvauskaluston reppuun. Sinne sitä pian lähdetään. Luotetaan siihen, että ratsu vie turvallisesti perille. Kun viimein hiljennämme vauhtia, katselen hölmistyneenä maisemia ja muita matkustajia. ?Siinä se Utö on?, kaveri naurahtaa. Jäämme odottelemaan muita veneitä. Takana on taukoineen kolmen ITSENÄISYYSPÄIVÄN aamu alkaa lipunnostolla. tunnin safari, matkassa mitattuna noin 40 meripeninkulmaa eli 74 kilometriä. Ohjelmassa on sauna ja illallinen . sillä edellytyksellä, että kuski taitaa aallokossa ajamisen. Tasaisen vauhdinpidon sijaan kuskimme käyttää kaasua aktiivisesti niin, ettei vene lähde suuresta aallosta vaarallisen huimaan loikkaan
Ne antavat lupauksen ja toiveen luisteluun sopivasta lumettomasta jäästä. Luistimien siteet napsahtavat kiinni ja räikät rullaavat remmit tiukalle. Laaja järvi laavuineen on oiva retkiluistelukohde, jonne sännätään heti jään kantaessa. 50 joulukuu 2012 S ieltä se jo pilkistää. jopa pettymystä. Hiidenvesi näyttää Hiidenpirtin parkkipaikan vierellä lumiselta. Pari kiiruhtavaa askelta, melkeinpä juoksua, ja valkoinen lahti avautuu kokonaan edessämme. Eihän tällaista tilaisuutta jäte-. Palaverit on peruttu ja lomat anottu. Alkamassa on Suomen Retkiluistelijoiden virallinen retki. Näky on odotettu, mutta siinä on häivähdys epävarmuutta . Nopeimpien kaartelut ja luistimien potkaisut jäätä vasten näyttävät sekä kuulostavat lupaavilta. Hyvä tästä tulee. Into on kova, mutta ryhmämme malttaa pysähtyä retkenvetäjän, Henrik Fagerholmin, ympärille. päiväretki HIIDENVESI Luistimilla hiiden vieraana TEKSTI JA KUVAT Joel Ahola Hiidenvesi jäätyy ensimmäisten joukossa Uudenmaan suurista vesistöistä. Valkeus ei ole täysin yhtenäinen, vaan tummemmat läikät ja kaarrot rikkovat pinnan. Meitä on tällä kertaa vain kuusi, sillä onhan arkipäivän aamu. Tämä kourallinen luistelijoita on laittanut kalenterinsa uuteen uskoon edellisenä päivänä retkikutsun yhdistyksen nettifoorumilla nähtyään. Periaatteessa ei ole mihinkään kiire, mutta kaikilla on vauhti päällä: jokainen haluaa päästä arvioimaan jäätä ja sen luisteltavuutta
Kartat osoittavat vaaralliset salmet ja gps-paikannin varmistaa sijainnin. Rannan jäädessä taakse jään pinta muuttuu yhä lumettomammaksi ja sileämmäksi. Henrikillä on lisäksi ulkovaatteiden alla välikuivapuku ja minä olen sonnustautunut paksuun kuivapukuun. Monet ovat lisäksi suojanneet polvensa pehmusteilla mahdollista kaatumista loiventamaan. Tärkein jääturvallisuusvaruste toteutuu ryhmän myötä: jäälle ei pidä mennä yksin, vaan aina kaverin kanssa. Kohta viiletämme suoraviivaisesti eteenpäin. HYVÄ retkenvetäjä näyttää kartasta seurueen jäsenille mistä tullaan ja minne mennään. Pyhää ja pahaa Retkikutsussa luisteluvauhtimme oli suunniteltu kolmosluokkaan eli keskinopeaksi. Ykkösluokassa paahdettaisiin kilometrejä letkuruokinnassa ja vitosryhmä sopii nopeudeltaan aloittelevien luistelijoiden hieman haparoivillekin liu?uille. Vauhti kiihtyy ja keho lämpiää. Luistelu on reipasta, mutta aikaa on pysähtelyyn, jään ja luonnon tarkkailuun sekä jutusteluun. >> Eihän tällaista tilaisuutta jätetä käyttämättä. joulukuu 2012 51. tä käyttämättä, sillä illaksi on luvattu jo luistelut hiihtokauteen vaihtava lumimyräkkä. Silloin mennään, kun on jäätä! Henrik vilkuilee tottuneesti osallistujien varusteet. Parin kilometrin jälkeen pidämme ensimmäisen pikku tauon, jotta halukkaat voivat säätää vaatetustaan sopivaksi. Retkenvetäjällä on lisäksi ensiapulaukku ja varaluistin. Alkuvalmisteluiden jälkeen lähdemme pitkin liu?uin etsimään mutkittelevaa reittiä lumilaikkujen lomassa kohti selkävettä. Kaikilla luistelijoilla pitää olla jäänaskalit kaulalla pillin kera, sauvat jään paksuuden arviointiin ja epätasaisella alustalla liikkumista helpottamaan, heittoköysi käden ulottuvilla ja kelluttava reppu, jonka sisälle on pakattu eväiden lisäksi täydellinen vaihtovaatekerta vesitiiviiseen säkkiin avantoon putoamisen varalta
Lähtöpaikalla jokainen sai pari klapia reppuunsa ja nyt niistä kehkeytyy oiva nuotio. Kaikille luonnossa liikkuville tarkoitettu taukopaikka on valmistunut kesällä 2010. Luistimet jäävät lojumaan rantajäälle sauvojen seuraksi, kun nousemme tauolle. Se on todennäköisesti jäätynyt selkävettä aiemmin, jolloin sinne on ehtinyt sataa lunta. HIIDENVESI EVÄÄT muuttavat ulkoilun retkeilyksi. Kartoilla se tunnetaan myös Raatosaarena, mutta ymmärrettävästi laavun saarelle talkoilla kyhännyt Nummelan Kilta käyttää kohteesta mieluummin heleää naisen nimeä. Toisaalta tuuli on voinut lakaista laajan järvenselän lumet lahden perälle. Niin tai näin, umpihankeen on turha räpistellä. Jyrkänteinen kukkula tarjoaa kesällä lähinnä näköalan vesistölle, mutta talvinen retkeilijä pääsee jääputouksen juurelle. Eväät sen tekevät ENNEN järven jäätymistä laineiden pärskeet ovat kuorruttaneet rantojen oksat luonnon taideteoksiksi. Henrik ohjaa seurueemme kohti Hannansaarta, pientä saareketta Nummelan edustalla. Tämä on retkiluistelua! Evääthän sen tekevät . Taukotakit päälle, termospullot esiin ja makkarat tikkuihin. Nummelan Kilta on rakentanut Hannansaaren laavun kaikille luonnossa liikkuville vuonna 2010. Luistimemme piirtävät siroja viivoja ja kaarroksia Hiidenveden jäiseen pintaan. Hiisi on edustettuna myös muissa seudun paikannimissä, kuten Hiidenniemessä, Hiidenkalliossa ja Hiidenkarissa. Alkujaan hiisi on tarkoittanut pyhää lehtoa tai asutuksen pyhää keskuspaikkaa. Kristinusko muunsi nuo suomalaiseen luonnonuskontoon liittyneet termit päälaelle. Pyhästä tuli paha. retken nimittäin. Ilman ruokaa olisimme vain juomaa kiireessä hörppiviä ulkoilijoita. Retkiluistelussa reittiä ei voi suunnitella liian tarkasti, sillä jää ja sää määräävät tahdin. Kiihkelyksenselällä jää on mainiota: sileää ja puhdasta lakeutta jatkuu kilometritolkulla. 52 joulukuu 2012 Sitä edestakaisin luistelemalla päivässä ehtisi porhaltaa sata kilometriä, muttemme tulleet tänne yksitoikkoista selkää sahaamaan. Etsimme lumilaikkujen lomasta mutkit- televan ja välillä haastavan väylän ulkoilukarttaan nähtävyydeksi merkitylle Laukkakalliolle. Eväiden myötä lenkkeily ja ulkoilu vaihtuvat retkeilyksi. Sama pätee lasten kanssa lähimetsässä puu-. Nykyisin hiisi yhdistetään pahaan taruolentoon, jonka tekosiksi on laitettu aiemmin selittämättömät muodostelmat, kuten jääkauden kovertamat hiidenkirnut ja muinaishautojen kiviröykkiöiset hiidenkiukaat. Matkanteko taukoaa Teinniemen kärkeen, sillä vesistön läntinen lahti on lumen peittämä
× joulukuu 2012 53. Huomenna tänne pääsisi vain suksilla. Vuonomainen kapea järvi Vihdin ja Lohjan välillä. . Uudenmaan toiseksi suurin järvi Lohjanjärven jälkeen, pinta-ala noin 30 km2. . Laskemme, että valoisaa jää vielä parin tunnin lenkille naapurissa. Rannassa irrotamme luistimia ensimmäisten lumihiutaleiden leijaillessa alas harmaalta taivaalta. Sen näkee Elisan, Jussin, Hannun ja Karin nauravilta kasvoilta ja rönsyilevästä rupattelusta. Tauko tekee mielen lisäksi hyvää myös lihaksille, jolloin matka taittuu levänneenä paremmin. Musti on kavereineen luistelemassa viereisellä Lohjanjärvellä, johon Hiidenvesi laskee vuonomaisen jokijakson päätteeksi. Evästauon myötä energiaa ja nestettä on jälleen kropassa. Pelkkää kuhaa mä niillä pyydän, eikä tuohon silmään jää alle kilosta kalaa. Melontareitti Vihti?Lohja 40 km ei ole luisteltavissa virtapaikkojen vuoksi. Kartta ja reitit palvelut.lohja.?/melontapooli Vihti NummiPusula 2 km 0 tiedä & mene e e tynyttä kohvaa ja hieman epätasaistakin. Pyry harmittaa, mutta olemme tyytyväisiä päivän valintaamme. Illaksi ja yöksi povattu lumisade tekee jo tuloaan. Kesäinen näköalakallio on vaihtunut jääputoukseksi. ri laskeneen kalastajan. Kehtaa niitä syödä muidenkin nähden?, vihtiläinen Ensio Vilhomaa virkkoo verkkaiseen tahtiin. Lakin alta pilkistää kaksi kiiluvaa silmää, jotka ovat nähneet kymmenet Hiidenveden jäätymiset ja jäidenlähdöt. Nyt jää tuntuu olevan parempaa viereisellä järvellä: Lohjanjärvi on suurempana vesistönä jäätynyt vasta Hiidenveden jälkeen. Hiidenveden jää on sameaa, osin sohjolumesta jää- >> Selän jäälakeus houkuttelee muutamalle ylimääräiselle silmukalle. Hiidenvesi . Porukka on siellä etsimässä uusia jäitä tulevien retkien kohteiksi. Ruoho on tunnetusti parempaa aidan toisella puolella. Meillä on jäätä luistimien alla viitisentoista senttiä, mutta Lohjanjärven jääkansi kattaa vasta pienen osan vesistöstä ja silläkin on paksuutta vain kuutisen senttiä. Vakiopaikalleen kotitarvekalastaja on päässyt tänä talvena poikkeuksellisen myöhään. Vuodet eivät ole veljeksiä. Selän jäälakeus houkuttelee muutamalle ylimääräiselle silmukalle ? eihän tässä nyt niin jäniksen selässä olla. Lopulta Lohjanjärven naukuvan jään kutsu käy voittamattomaksi. Sitä ääntä moni halajaa . hailuun: ilman eväitä siellä ollaan vain leikkimässä, mutta pillimehun ja voileivän myötä sama metsähetki muuttuu retkeksi. En ole ainoa, joka nauttii nuotiohetkestä. Jäälle siis! Naapurin jäille Retkenvetäjämme saa ystävältään tekstiviestin. Hiidenvesi jäätyy ensimmäisten joukossa Etelä-Suomen suurista järvistä. . Naapurissa porsastellaan täysin puhtaalla ja sileällä teräsjäällä, josta näkee läpi, ja se naukuu luistimen alla. Poikkeamme mielellämme juttelemaan, sillä paikallisilta saa aina hyviä vinkkejä ja huomioita jäistä, järvestä, luonnosta ja ulkoilijoiden liikkeistä. Luistelimme, kun se oli mahdollista. niin mekin. Päätämme nauttia Hiidenvedestä autoille asti ja suunnata vielä iltapäiväksi Lohjalle. Paluumatkalla tapaamme verkkoja jään alle juu- Vihti Hiidenvesi luistelureitti Lohja Kiihkelyksenselkä 2 Laukkakallio Hiidenpirtti 110 Hannansaari 25 Nummela Hiidenvesi TALVI tuo järvimaisemaan uudet elementit. Ei sellaista tietolähdettä kannata jättää hyödyntämättä. ?Mulla on kaksi 60 millin verkkoa
kaukomatka AMERIKAN MAHTAVAT KANSALLISPUISTOT BRYCE CANYON ei ole nimestään huolimatta kanjoni, vaan eroosion luoma valtava am?teatteri. 54 joulukuu 2012
Eurooppalaisille ne tarjoavat suurta löytöretkeilyn iloa. Utahin alueella voi helposti viettää viikon tai jopa kaksi kansallispuistoissa retkeillen. Zion ja Bryce Canyon Taivaalliset kanjonit TEKSTI JA KUVAT Panu Pihkala Coloradon ylängöllä eroosio on saanut aikaan majesteettisia luonnonmuodostelmia. Maaperän kerrokset hehkuvat upeissa väreissä auringon laskiessa. M UUSI JUTTUSARJA esittelee puistoja retkikohteina ja luonnonsuojelullisina ydinalueina. Pelkkä kallioiden ihastelu ja lyhyiden kävelyretkien tekeminen houkuttelevat tuhansittain kävijöitä. Sarjan jokaisen osan yhteydessä esitellään merkittävä yhdysvaltalainen luontovaikuttaja. onet Pohjois-Amerikan kansallispuistoista ovat kohtalaisen tuntemattomia mantereen ulkopuolella. Suuret korkeuserot synnyttävät mikroilmastoja ja vierekkäisten alueiden kasvillisuus voi vaihdella hyvin suuresti. Tämä on lännenelokuvista tuttua maisemaa, joka muuttuu vain kuivemmaksi etelää kohti kuljettaessa. Paratiisilaakso Zionin kansallispuistossa veden esiin tuomat kivikerrostumat ovat erityisen hyvin näkyvillä. Kanjonin suu on erittäin suosittu telttailupaikka. Kapea kanjoni on ollut hyvin haastava yhdistelmä valtavien kävijämäärien kanssa. Onneksi puistossa on päädytty amerikkalaisittain epätyypilliseen ratkaisuun, jossa oma auto on pakko pysäköidä ennen kanjonin kapeinta kohtaa. Bryce Canyon ja Zion, jotka sijaitsevat muutaman tunnin ajomatkan päässä toisistaan Utahissa, ovat erittäin maineikkaita ja suosittuja amerikkalaisten keskuudessa. Eri aikojen geologiset kerrostumat näkyvät eri väreinä ja erilaisina pintoina: punainen vaihtuu oranssiin ja keltaiseen, luoden hämmästyttävän sävymaiseman. Zion on erittäin suosittu kansallispuisto, joka tarjoaa erilaisia retkeilymahdollisuuksia. Coloradon ylängön kivikerrostumat ovat kuluneet veden ja eroosion voimasta uurteisiksi, synnyttäen erittäin jylhiä jyrkänteitä ja kapeita laaksoja. Bussikuljetukset sisältyvät joulukuu 2012 55. Lähistöllä sijaitsee lisäksi useita muita suojelualueita, jotka ovat vielä vähemmän tunnettuja, mutta värikkäitä ja upeita. ja usein hyvä niin, pedot ovat petoja. On ironista, että kivinen ja karu maasto on nimenomaan veden muovaama. Paikoitellen pienet mutta korkeat vesiputoukset soljuvat kirkkaana alas jyrkänteiltä, ja niiden luo pääseminen esimerkiksi Emerald Poolsin kohdalla vaatii vain muutaman kilometrin kävelylenkin. Kanjonin eläimistö ja kasvisto tarjoavat monenlaista tarkkailtavaa, vaikka harvinaisia puumia ei juuri kukaan näekään . Vuolaan joen ympärillä on vehreä ja kapea Zion Canyon, jonka yllä kohoavat huimat kalliot. Kansallispuistosarjamme seuraavat osat jatkavatkin Utahin itäosan ja Arizonan pohjoisosan maastoissa. Mahtavien maisemien lähde on Coloradon ylänkö, massiivinen alue, joka ulottuu monen osavaltion maille
Rankkasateet tai jopa yksittäiset isot ukkoskuurot voivat nostaa jokien vedenpintaa ällistyttävän nopeasti. Jalat kastuvat kaikkina vuodenaikoina.. Kevätkaudella, sulamisvesien aikaan, useimmille kanjonireiteille ei edes pääse. Pienenpienet hahmot roikkuvat täp- 56 joulukuu 2012 >> Auto on pakko pysäköidä. linä jyrkänteiden seinustoilla. Kuten Utahissa laajemminkin, mormoniasutus on ollut vaikutusvaltainen tekijä. Pelkästään helppoa ei Zionissakaan asuminen ole ollut: rankkasateiden nostamat tulvat ovat usein pyyhkineet ihmisen rakennelmia mukaansa ja ajoittain vaivaa vuorostaan kuivuus. Elämyksiä Zionissa Kalliokiipeilijät suosivat puistoa ja tarjoavat samalla muillekin retkeilijöille hämmästeltävää. AMERIKAN MAHTAVAT KANSALLISPUISTOT KALLIOKIIPEILIJÄT suosivat Zionin kansallispuistoa, mutta siellä on myös upeita vaelluskohteita. Kanjoniretkeily tarjoaa huimia kokemuksia ja näkökulmia, mutta vaatii varovaisuutta. Osa reiteistä, kuten kuuluisa Angel?s Landing trail, vaatii kallioon kiinnitettyjen kettinkien käyttöä eli lähestulkoon kiipeilyä. Maisemat huipuilta ovat häkellyttäviä: kanjonin pohja aukeaa aivan edessä, jopa puolen kilometrin suoran pudotuksen päässä. Reitistöstä on olemassa hyvät luokitukset ja tiedot, ja vaeltajan kannattaa valita kohteensa omien kykyjensä mukaan. Zionin yksi erikoisuus on Narrows-jokikanjonin vaeltaminen, mikä tuo samalla esiin puistossa retkeilyyn aina vaikuttavan tekijän: vaatimuksen sääolojen tuntemisesta. Narrows-jokikanjonin pohjallakin voi kulkea, mutta jalat kastuvat. puiston pääsymaksuun ja tarjoavat nopean tavan siirtyä pidemmälle. Kanjonin ja puiston nimi syntyi 1800-luvulla, kun aiemman intiaaniasutuksen korvanneet uudisasukkaat alkoivat kutsua vehreää suojalaaksoaan raamatullisen turvapaikan, Siionin, mukaan. Zion on myös erittäin arvostettu vaelluskohde, jonka reitit tarjoavat haasteita kokeneillekin kulkijoille
Niistä on toistaiseksi suomennettu valitettavasti ainoastaan Maaetiikka-essee (kirjaan Ympäristö?loso?a, toim. Osa esseistä liittyy myös muihin alueisiin, kuten New Mexicon autiomaihin. Leopoldin tuotantoon kuuluu myös muita esseekokoelmia, joita esimerkiksi nykyajan tunnettu ympäristö?loso. Ympärillä aukeaa mahtavia näköaloja kivimuodostelmiin ja kauas Coloradon ylängölle. Nuori riistanhoitaja oli juuri ampunut erämaassa vuorenrinteellä suden: ?Saavutimme vanhan suden riittävän ajoissa, jotta näimme raivoisan vihreän tulen kuolevan hänen silmissään. Mutta kun olin nähnyt vihreän tulen kuolevan, aistin että susi ja vuori eivät olleet samaa mieltä.? (Ajatteleminen vuoren tavoin, Sand County Almanac, käännös PP) Leopold yritti myöhemmin ajatella vuoren tavoin eli ekosysteemien kokonaisperspektiivistä käsin. Oma auto on pakko pysäköidä ennen kanjonin kapeinta kohtaa. Markku Oksanen ja Marjo RauhalaHayes), mutta alkuteksti on onneksi helppolukuista. Tajusin silloin, ja olen tiennyt aina siitä lähtien, että noissa silmissä oli minulle jotain uutta . Leopold on Suomessa kohtalaisen tuntematon hahmo, mutta kansainvälisesti erittäin merkittävä ajattelija. Baird Callicott on pitänyt paljon esillä. jotain, jonka vain susi ja vuori tiesivät. Koska susien pienempi määrä merkitsi kauriiden suurempaa määrää, luulin että susien poistaminen merkitsisi metsästäjien paratiisia. Leopoldin teokset tarjoavat oivaa lukemistoa luonnosta ja siellä liik- Amerikan luontovaikuttajat KUVA Courtesy of the Aldo Leopold Foundation www.aldoleopold.org Kun Zionissa liikutaan kanjonin pohjalla, Bryce Canyonissa kuljetaan yleensä kapeahkon ylängön päällä. Matka jatkuu bussilla epäamerikkalaiseen tyyliin. Riistanhoitaja ja luontoeetikko A ldo Leopold kertoo klassikkoteoksessaan Sand County Almanac kääntymiskokemuksestaan metsästyksen suhteen. Ympäristönsuojelussa ei ole kyse edes pelkästään elollisesta luonnosta, vaan myös eloton luonto on elimellisessä yhteydessä koko ekosysteemin hyvinvointiin. Leopoldin teksti on syvällistä mutta yleistajuista. Puistoon on kaksi pääsisäänkäyntiä, joiden yhteydessä on myös opastuskeskukset. Salt Lake Cityn suunnasta tulija kohtaa Kolob Canyonin pienemmän puisto-osuuden. Varsinaiseen pääkeskukseen, Zion-kanjoniin, pääsee hivenen etelämpää. J. Parhaimmillaan, kuten esimerkiksi kurkien kuvauksessa, se lukeutuu kaunokirjallisten luontoklassikkojen joukkoon. × joulukuu 2012 57. Mitä pidemmälle pääreiteistä vaeltaa, sitä rauhallisemmissa oloissa saa olla. Toinen maailma ZIONIN kapea kanjoni on liikenteellisesti haastava kävijämäärien kasvaessa. Olin silloin nuori, ja liipasinsormeni herkässä. Hänen näkemyksensä vaikuttivat monin tavoin Yhdysvaltojen ympäristöajat- teluun ja myöhemmin myös kansainväliseen ympäristötoimintaan. Tulija saa varautua jonottamaan hivenen, mutta puiston nähtävyydet ovat sen arvoisia. Hän ymmärsi, että suurpedot lopulta parantavat riistaeläinten hyvinvointia. Noustessaan Yhdysvaltojen johtavaksi asiantuntijaksi riistakysymyksissä, hän ei luopunut kokonaan metsästyksestä, mutta korosti järkevää metsästyssuunnittelua ja puolusti petojen arvoa. Vaihtoehtoinen reitti tuo idästä, Bryce Canyonin tai Grand Canyonin suunnasta, vuoriston halki. Hänen maaetiikkansa (land ethic), joka muodostaa Sand County Almanacin päätösluvun, korostaa kaikkien elonkehään vaikuttavien tekijöiden ja asioiden merkitystä. Ylänköä pitkin kulkee maantie, jonka näköalapaikat ovat meren- Aldo Leopold (1887?1948) kumisesta kiinnostuneille. Kyseinen Zion . Kansallispuistoissa siirryttiin vähitellen petojen suojeluun. Sand County Almanac (julkaistu postuumisti 1949) on esseeteos, jossa Leopold tarkkailee erityisesti kotiseutunsa Wisconsinin luontoa ja hahmottelee ympäristöeettistä kokonaisnäkemystä. Mount Carmel Highway on erittäin näyttävä ja sisältää pitkiä tunneliosuuksia
Mielikuvitukselliset kivimuodostelmat ovat houkutelleet nimeämään niitä: sanat kuten Wall Street tai Katedraali kertovat jotain muotojen runsaudesta. Kivipylväitä kutsutaan keijukaisten savupiipuiksi. Aivan kuten Zioninkin, myös nämä kanjonit tulevat ajan myötä katoamaan ja uusia syntyy tilalle, mutta harvassa paikassa maan päällä muutos on yhtä ripeää kuin Brycessa. EROOSIO on muovannut Zionin ja Bryce Canyonin kiehtovat muodot. Niin sanottu am?teatteri on Brycen kuuluisin ja mahtavin nähtävyys. Monet tutustuvatkin puistoon ajamalla päivän mittaan noin 25 kilometrin maantien edestakaisin. Brycen maisemat ovat erilaisuudessaan niin hämmästyttäviä, että moni pitää niitä jopa Grand Canyonia upeampina. Myös Brycessa on bussikuljetusmahdollisuus, mitä suositellaan. Maisema muuttuu Brycessa geologisella mittakaavalla hyvin nopeasti, ja siksi maastosta kohoaa sadoittain kivipylväitä ja muita satumaisia muodostelmia. Ylänkö kaartuu katsomon tavoin alhaalla aukeavan monikilometrisen kiviteatterin ylle. pinnasta kahden ja puolen kilometrin korkeudessa ja kohoavat usein 500 metriä ympäröivää maastoa ylemmäs. Am?teatterin väritys on runsas ja vaihteleva, ja eri vuorokaudenajat saavat kivet hohtamaan erilaisissa rikkaissa sävyissä. 58 joulukuu 2012 KUVA iStockphoto AMERIKAN MAHTAVAT KANSALLISPUISTOT. Useat eri näköalapaikat tarjovat erilaisia perspektiivejä niiden näyttämölle
Julkinen liikenne alueella vaihtelee valitettavan vähäisestä olemattomaan. Puiston sisällä kulkee linja-auto. . Kansallispuistoviraston internetsivut ovat kätevin keino (www.nps.gov). Zionin kansallispuisto on perustettu 1909 ja . × . Bryce Canyonissa on kahdeksan merkittyä päiväpolkua ja kaksi yöretkelle sopivaa reittiä. . Bryce Canyonissa on kaksi telttailualuetta; Zionissa kolme. . Vaellusmaasto on melkoisen ainutlaatuista ja vaivan arvoista. Opastuskeskus on puiston sisäänkäynnin yhteydessä ja tarjoaa, kuten nämä keskukset yleensä, paljon hyvää tietoa alueesta. Elokuvat ja esineistö lisäävät kiinnostavuutta. Nimestään huolimatta Bryce Canyon ei ole tarkalleen ottaen kanjoni, vaan joukko eroosion kuluttamia am?teatterin kaltaisia muodostelmia. hyvissä ajoin etukäteen. Brycen pisin vaellusreitti, Under-the-Rim-trail eli ylängön alainen polku, kulkee useita kymmeniä kilometrejä >> Korkeusero on kova, ja paluumatka ylämäkeen voi olla yllättävän rankka kokeneellekin kulkijalle. ylängön vierellä. Hyvä vaihtoehto on myös majoituksen varaaminen muutaman kilometrin päästä puistojen ulkopuolelta, jolloin sekä hinta että saatavuus ovat selkeästi houkuttelevampia. Saapuminen Nähtävyydet . Sääolot vaihtuvat Brycessa hyvin nopeasti ja sateet sekä korkeuserot ovat luoneet monimuotoisuutta. Tutustu paikalliseen säähän ja varaa aina riittävästi juomavettä. . Yli puolet ajasta vaeltaja viettää kirjaimellisesti Virginjoessa uiden tai liukkailla kivillä tasapainoillen. . Puistonvalvojilta eli rangereilta saa hyviä neuvoja vaelluksille ja myös opastettuja retkiä on tarjolla. Korkeusero on kova, ja paluumatka ylämäkeen voi olla yllättävän rankka kokeneellekin kulkijalle. Kahden ja puolen kilometrin korkeudessa hengästyy paljon hel- pommin. Eroosio on muovannut maisemasta jylhän. Erikoisen näköisiä kivipaaseja kutsutaan keijukaisten savupiipuiksi. . Zionissa eri aikojen geologiset kerrostumat matka. Erityisesti auringonnousut ja -laskut voivat olla erityisen upeita. Idaho tiedä & mene Zion ja Bryce Canyon Erikoista . Salt Lake Citysta on vajaan viiden tunnin ajomatka Bryceen, josta pääsee Zioniin puolessatoista tunnissa. . Maisemakuvaus on Bryce Canyonin suosituin aktiviteetti. Seudulla on vanhaa mormoniasutusta. Kristitylle mormonien uskonkappaleisiin tutustuminen on mielenkiintoinen kokemus. Lisätietoja www.nps.gov Kolob Wyoming opastuskeskus Zionin kansallispuisto Salt Lake City Utah Capitol Reef Angel?s Landing Arches Emerald Pools Nevada Zion Canyonlands Grand Canyon Arizona 0 100 km 0 5 km Bryce Canyon Lodge Temple of Sinawava Am?teatteri The Grotto museo opastuskeskus Bryce Canyon Las Vegas The Narrows Zion Lodge Colorado Retkeilypalvelut . Puistojen sisällä on vain rajoitetusti majoitusmahdollisuuksia. Bryce Canyonin kansallispuisto Under the Rim Trail tunneli 0 joulukuu 2012 5 km 59. Hyvä vaihtoehto on matkustaa Salt Lake Citystä ensin Utahin itäosan puistoihin (Arches, Canyonlands, Capitol Reef) ja niiden kautta takaisin kohti länttä. Zionissa voi harrastaa muun muassa kalliokiipeilyä tai osallistua ratsastusvaellukselle. Päiväretkireittejä on seitsemän. . 24 kilometriä pitkä Zionin kanjoni on jopa 800 metriä syvä. . Puiston yötaivas on koko PohjoisAmerikan tummimpia, mikä tekee paikasta erinomaisen tähtitaivaan tarkkailuun. Paljaalla silmällä voi havaita yli 7 500 tähden tuikkeen. . Retkeilyä Brycessa Ylängön päällä on erilaisia lyhyempiä kävelyreittejä, joskus havumetsän keskellä. Murenevan kivilajin vuoksi jyrkänteiden reunoja on ehdottomasti vältettävä, ja moneen paikkaan onkin pystytetty turvaaitoja. Telttapaikat on syytä varata mahdollisimman Bryce Canyon 1928. Molemmat sijaitsevat Utahin osavaltiossa. . Tällä tavoin Grand Canyonilla kannattaa käydä Brycen ja Zionin välissä. näkyvät eri väreinä ja erilaisina pintoina. . Metsäpalot ovat jättäneet jälkensä ylängölle ja lisäävät toisen maailman tuntua. Bryce Canyoniin voi tutustua helposti autolla 29 kilometrin maisemareittiä pitkin. . Reitti tarjoaa mahtavia näkymiä, mutta vesivarantojen mukana kuljettaminen on haaste. Am?teatterilta kulkee suosittuja lyhyempiä polkuja alas kivipilareiden keskelle, mutta myös näille poluille on varattava riittävästi vettä. Zionissa voi vaeltaa noin 12 tunnin reitin kapean kanjonin pohjalla. Las Vegasista Zioniin on kolmen tunnin ajo- . Bryce Canyonissa ei tarvitse pelätä valosaastetta. The Narrows on haastava, mutta upea elämys. Amerikan kanjonikansallispuistoissa kuolee silti vuosittain uhkarohkeaa väkeä, joka kielloista huolimatta menee liian reunalle. Toinen suuri vaara, joka kuitenkin on täysin ehkäistävissä järkevällä käytöksellä, on veden loppuminen
Veden pintaa ei näe, sillä putouksen kuohut peittävät näköalan. Helikopterit, pikaveneet ja höyryalukset kuljettavat turisteja ihmettelemään virtaavaa vettä. Aikaa voi viettää myös huvilaitteissa ja kasinoissa. 60 joulukuu 2012. Ne tarjoavat turisteille kasinoita, ravintoloita ja muita huvituksia. kaukokohde NIAGARAN PUTOUKSET Pilatut putoukset Kanadan ja Yhdysvaltojen rajalla kuohuu mahtava luonnonnähtävyys. Niagaran putoukset ovat yksi maailman suosituimmista matkailukohteista. Kesän vilkkain matkailukausi on lopuillaan ja ilma viilenee auringon laskiessa. Turisteja on hieman tavallista vähemmän, vaikka putouksille virtaakin ihmisiä bussilasteittain ympäri vuoden. Niitä käy katsomassa joka vuosi noin kymmenen miljoonaa matkailijaa ympäri maailman. Tunnen kaikkialla leijailevan kosteuden ihollani. Paikalliset syyttävät sumusta putousten viereen rakennettuja korkeita hotellirakennuksia. Väitetään, että hotellit vaikuttaisivat mikroilmastoon siten, että sumu kohoaa rotkosta tavanomaista tiheämpänä. Sen viereen on rakennettu kasino. TEKSTI JA KUVAT Mikko Hieta >> N ojaan kaiteeseen varovasti. Yliopiston tutkimuksissa väitettä ei ole kuitenkaan saatu todistetuksi. Kosteus tiivistyy pisaroiksi kameran linssiin, kun yritän kuvata viereisellä kivellä Tuijotan lumoutuneena vettä, joka syöksyy yhtenä mattona reunan yli. PUTOUSTEN ympärille on noussut monenlaista liiketoimintaa
Rajan molemmilla puolilla on Niagara Falls -niminen kaupunki, joten matkailijan on oltava tarkkana majoitusvarauksissaan. Vain matala kaide erottaa puistokäytävän putouksesta. Hän hukkui. Sitten paikalleni tunkee jo lauma aasialaisia matkailijoita. Virtaava vesi on kuluttanut kalliota ja sen alla olevaa pehmeämpää maakerrosta niin, että vähitellen putoukset ovat siirtyneet etelää kohti. Aion pyytää lokkia opetuskäynnille Helsingin kauppatorille, jotta se voisi opettaa Suomen-serkuilleen kuinka turisteja kohtaan tulee käyttäytyä. Rajamuodollisuudet ovat hämmentävän mutkattomat lentokenttien vastaaviin verrattuna. Hevosenkenkäputous sijaitsee melko tarkasti Erie- ja Ontariojärvien välisen kannaksen puolivälissä. Yhdysvaltojen puo- lella maisemaa hallitsevat rapistuvat hylätyt teollisuuskiinteistöt. Kohteliaasti lintu kääntää nokkaansa parempaan asentoon, jotta kuvastani tulisi täydellisempi. Raja kulkee keskellä Niagarajokea. Aika kuluu ja yritän tavoitella syvällistä luontokokemusta, mutta lopulta joudun myöntämään, että tässä tämä nyt oli. Siirryn sisälle opastuskeskukseen. Niagaran putoukset muodostuvat kolmesta erillisestä putouksesta. Vain paria päivää aiemmin eräs opiskelijatyttö oli horjahtanut kaiteelta virran vietäväksi. Lisähämmennystä aiheuttaa sekin, että Kanadan puolella eräällä suurella hotelliketjulla on lähekkäin kaksi lähes samannimistä hotellia. Putouksiin on helppo tutustua rajan kummaltakin puolelta, mutta Kanadassa matkailijoiden palvelut ovat kehittyneemmät ja siksi sitä on helppo suositella. Yhdysvaltojen puolelta kanjoniin virtaavat sateenkaari- ja morsiushuntuputoukset. Vesi virtaa hurjaa vauhtia aivan käden ulottuvilla. Aikoinaan putous sijaitsi aivan Ontariojärven rannalla 23 kilometriä pohjoisempana. Moni istuu kaiteelle kuvauttaakseen itsensä. Lintu pysyttelee paikoillaan hievahtamatta, vaikka säädän kamerani kanssa alle metrin etäisyydellä. Nähtävyys on koettu. seisovaa lokkia. Hevosenkenkä on puoliksi Kanadan ja puoliksi Yhdysvaltojen puolella. Avustan mukavaa intialaispariskuntaa heidän pyrkimyksessään ikuistaa itsensä putousten edessä. Joen yli pääsee helposti autolla tai jalkaisin Rainbow Bridge -siltaa pitkin. Nykyisin kaksi kolmas- joulukuu 2012 61. Salamavalot välkkyvät ja innostunut puheensorina hukkuu putousten voimakkaaseen kohinaan. Kolme putousta Kävelen lähemmäs hevosenkengän mallista putousta Kanadan puolen Table Rockille. Otan muutaman kuvan ja tuijotan lumoutuneena vettä, joka syöksyy yhtenä mattona reunan yli 50 metriä syvään kanjoniin ja muuttuu hetkessä sumupilveksi
Joka sekunti putouksen ohittaa yli kaksi miljoonaa litraa vettä. osaa joen virtauksesta ohjataan voimalaitoksiin, joten eroosion nopeus on hidastunut kymmenykseen alkuperäisestä. Veden voima on valtava. Hän oli myllärin tytär, joka oli 62 joulukuu 2012 elellyt kiertelevää elämää isänsä perinnön turvin ilman perhettä, sillä hänen poikansa kuoli nuorena ja miehensä hieman myöhemmin. Mies pudotettiin tynnyreineen hallin katosta kolme metriä leveään vesisäiliöön, mutta pahaksi onneksi tynnyri osui tankin reunoihin ja Soucek menehtyi. Temppujen aika alkoi olla ohi. Ihmeen kaupalla Taylor selvisi hengissä pelkillä mustelmilla. Mies kuitenkin kuoli vuotta myöhemmin Houstonissa yritettyään esittää samaa temppua urheiluhallissa. NIAGARAN PUTOUKSET LOKKI valvoo veden virtausta. Hill Sr., joka oli jo pelastanut soutamalla lähes 30 ihmishenkeä ja noukkinut joesta miltei kaksisataa kuolonuhria putouksen alapuolelta. Koe onnistui ja Taylor pääsi seuraavaksi itse matkaan. Tynnyrin ilmanpainetta kohotettiin ensin polkupyöränpumpulla, minkä jälkeen se viskattiin jokeen. Kymmenen vuotta myöhemmin Bobby Leach syöksyi putoukseen terästynnyrissä. Hän mursi molemmat polvensa ja leukansa, mutta säilyi hengissä. Hänet pelasti paikallinen sankari William ?Red. Temppuilu on nykyisin ankarasti kiellettyä ja johtaa parhaimmillaan tuhansien dollareiden sakkoihin . mikäli touhusta selviää hengissä. Hänen petollinen managerinsa Frank Russell häipyi tynnyrin kanssa tiehensä ja suurin osa Taylorin ansaitsemista rahoista kului tynnyriä jäljittäneiden yksityisetsivien palkkoihin. Erikoisuudet sävyttävät muitakin yrityksiä. Jopa 20 prosenttia maailman sulan makean veden varannosta kerääntyy suurten järvien alueelle. Aina silloin tällöin joku innostuu ahtamaan itsensä tynnyriin ja syöksymään virran vietäväksi. Leach kuoli vuosia myöhemmin kuolion aiheuttamiin komplikaatioihin Uudessa-Seelannissa liukastuttuaan ensin appelsiininkuoreen. Vuonna 1920 typerä Charles Stephens sitoi itsensä varoituksista huolimatta tynnyriin painolastiksi laittamaansa alasimeen. Kun tynnyri avattiin alajuoksulla, sieltä löydettiin vain hänen oikea kätensä. Ensimmäinen kanadalainen sankari oli Karel Soucek, joka onnistui vuonna 1984 laskemaan putouksen puusta ja muovista rakentamassaan tynnyrissä. Hän onnistui tienaamaan hieman rahaa kertomalla kokemuksestaan, mutta taloudellista menestystä tempusta ei tullut. Joka sekunti putouksessa virtaa yli kaksi miljoonaa litraa vettä. Kun tynnyri oli valmis, se päästettiin virran vietäväksi, jotta sen kestävyys tulisi varmistetuksi. Se on enemmän kuin missään muualla. Tynnyrissä tyrskyihin Putoukset ovat houkutelleet erilaisia hurjapäitä kokeilemaan onneaan jo yli sadan vuoden ajan. Koematkustajaksi houkuteltiin kissa. Tähän mennessä miltei puolet yrittäneistä on kuollut, ja heille on jopa perustettu oma alue Oakwoodin hautausmaalle. Ensimmäisen onnistuneen tynnyrilaskun teki 63-vuotias opettajatar Annie Taylor vuonna 1901. Myöhemmin putousten laskeminen ei ole enää saa-. Suuri osa tästä vesimassasta virtaa Ontarioon Niagaran putousten kautta. Heikko taloudellinen tilanne pakotti Taylorin keksimään jotain välttääkseen joutumisen köyhäintaloon. Hän teetti itselleen tammitynnyrin ja pehmusti sen patjalla
Lähin isompi lentokenttä on Buffalossa, jonne pääsee kätevästi taksilla. . Tarkoituksena oli selvittää, voitaisiinko putouksen juurelta poistaa kiviä, jotta putouksen virtaus näyttäisi paremmalta. Vuonna 2003 Kirk Jones onnistui laskemaan putouksen ilman minkäänlaisia turvavälineitä, mutta kenellekään ei ole täysin selvää oliko kyseessä lähinnä pieleen mennyt itsemurhayritys. × tiedä & mene Niagaran putoukset . Ensimmäisenä putoukset laski tynnyrissä 63-vuotias Annie Taylor vuonna 1901. Erikoista . Oletteko tosissanne. Lyhyen venekyydin ajaksi pukeudutaan sinisiin sadeviittoihin. Lähimmät suurkaupungit ovat Toronto Kanadassa (120 km) ja Buffalo Yhdysvalloissa (30 km). . Kolmen vesiputouksen ryhmä Kanadan ja Yhdysvaltojen rajalla. . Hänen kaverinsa piti kuvata temppu videolle, mutta mies oli niin päihtynyt ettei kyennyt enää käyttämään kameraa. Typerä huvipuisto En tiedä kuinka suuri vaikutus 1900-luvun hurjapäillä on ollut kaupungin kehitykseen, mutta nykyisin paikka on täysin vinksahtanut. Pelaavat ?ipperiä ja kuhertelevat kummitustalossa? Varsinaisesti putouksiin liittyviä vierailukohteita on kourallinen. Kaupungin turistikatu on kuin typerä huvipuisto. Kanadan puolella vastaavankaltaisen elämyksen tarjo- aa Journey Behind the Falls. Sateenkaariputousten virtaus pysäytettiin kuukausiksi vuonna 1969. Hieman pohjoisempana, Ontariojärven rannalla, sijaitsee suloinen Niagara-on-the-Lake. Luola sortui aikoja sitten ja nyt matkailijat pääsevät vain kävelemään putousten juurelle. Huvituksille on myös vaihtoehto. Tämä pikkukaupunki on valittu Kanadan kauneimmaksi ja sen puistoja ja kauniita vanhoja rakennuksia katsellessa vierähtää helposti päivä jos toinenkin. Virtaamaltaan maailman voimakkain. . En ymmärrä, millaisen päättelyn kautta on keksitty, että vesiputousta katsomaan tulevat matkailijat haluavat myös kasinoon ja huvipuistoon. Erityisen kummalliseksi kokonaisuuden tekee se, että Niagaran sanotaan olevan maailman suosituin häämatkakohde. Keväällä 2014 legendaariset alukset korvaa uusi yritys, Hornblower. Yhdysvaltojen puolella putouksiin pääsee tutustumaan lähietäisyydeltä jalkaisin Cave of the Winds -nähtävyydessä. Mitä häämatkalaiset täällä muka tekevät. Kun kanjonia reunustavalta kävelytieltä nousee hieman ylemmäs kukkulalle, päätyy Clifton Hillille. Joka puolella on räikeitä värivaloja, kaiuttimista soi taukoamatta merkityksetön huvipuistomusiikki ja ketjuravintoloiden naapureina on ketjuihin kuuluvia huvituksia vahakabineteista ennätysmuseoihin. putoukset ovat pilalla. Tämä sopisi Las Vegasiin, mutta ei tänne. Puuhasta kuitenkin luovuttiin, koska se olisi tullut liian kalliiksi. Casino Niagara 0 Rainbow Bridge Niagara Falls Niagara-onthe-Lake Maid of the Mist Niagara Falls Table Rock sateenkaariputous Yhdysvallat Niagarajoki morsiushuntuputous hevosenkenkäputous (New York) Seneca Niagara Casino Cave of the Winds Niagaran putoukset kävelyreitti Journey Behind the Falls 10 km 0 Ontariojärvi Clifton Hill Fallsview Casino 400 m Kanad a Y h d ys vallat Niagarajoki Buffalo Kanada Eriejärvi joulukuu 2012 63. Istun kahville . Suuri osa turisteista haluaa jonottaa Maid of the Mist -alusten kyytiin, joilla pääsee kokemaan putouksen kuohut aivan niiden juurella. Aluksiin pääsee rajan molemmilta puolilta ja matka maksaa noin 15 euroa. Ensimmäinen alus aloitti liikennöintinsä vuonna 1846, mutta pian taru on lopussa sillä yritys hävisi tuoreen kilpailutuksen matkailupalveluiden järjestämisestä. Kummitustaloja kadun varrella on viisi. Jälkimmäisessä turistit todella pääsevät luoliin putousten taakse, mutta Yhdysvaltojen puolella luolaa ei enää nähtävyyden nimestä huolimatta ole. Yksi maailman suosituimmista matkailukohteista. . Torontoon hyvät joukkoliikenneyhteydet junalla ja linja-autolla. . nut aikaan merkittävää huomiota
Lahkeissa on täyspitkät vetoketjut ja punteissa lumilukot. Tässä tiivis kalvo ei yleensä päihitä huokoisempaa puuvillapolyesteriä. Paljon yksityiskohtia Asussa on pitkä takki, jonka kiristettävä helma taipuu takapuolen alle. Vyötäröllä on kiristysnaru, hihansuissa tarranauhakiristys ja alhaalla haarahihna estämässä takin helmaa nousemasta. Korkeat haalarihousut on varustettu kahdella reisitaskulla ja vyötärön pienillä vetoketjutaskuilla, joissa kameran tai otsalampun paristot pysyvät lämpiminä. Pikkutavaroille tosin tarvitsisi rintataskuihinkin pienemmät lokerot, niin taskulamppu, kännykkä ja kynä vihkoineen löytyisi helpommin, eivätkä pyörisi suurissa taskuissa. Kun karvakauluksen poistaa, Tur Jacket käy vaellustakiksi suvellakin. Hihat ovat pitkät ja liikerata ei äärioloissakaan nosta hihansuuta liian ylös. Takissa on suuri muotoiltu säädettävä huppu, jonka reunassa on keinoturkista. Hartioilla, kyynärpäissä, polvissa ja takapuolen kohdalla käytetään vahvempaa puuvillapolyesteriä. Miten perinteisessä pärjää? Tur on erittäin miellyttävä vaate. Pitäytyminen perinteisessä materiaalissa on kunnioitettavaa, vaikka valmistaja joutuukin taistelemaan yleistä suuntausta vastaan. Kirkkaassa talvikelissä ei sada vettä, ja siksi vedenpitävä kalvo on vain harvoin tarpeen. × Fjällräven Tur Hintaluokka: takki 330 euroa ja housut 330 euroa Lisätiedot: www.fjallraven.?. Niissä voi pitää 64 joulukuu 2012 vaihtokäsineitä tai muuta mukana kannettavaa. Hengittävyys pysyi hikoillessakin erinomaisena. Huppu suojaa hyvin ja karvakaulus auttaa purevassa tuulessa. Erityisen kiitoksen saavat Turin taskut. Niihin sopii uskomattoman paljon tavaraa ja rintataskuja on kätevä käyttää. Idea on tuttu takavuosien hiihtoanorakeista. Fjällräven on oman tiensä kulkija, sillä useat valmistajat tarjoavat samaan käyttöön kaksi- tai kolmikerroskalvopukuja. Suuret rintataskut sulkeutuvat pystyvetoketjulla ja helman taskut vaakaketjulla. Toisessa hihassa on pikkutasku gps:lle tai muulle laitteelle. Takin sisäpuolella on pieni povitasku ja kaksi suurta verkkotaskua. Tarpeilla käyntiä helpottamaan housut on avattavissa takaa henkseleitä irrottamatta. Takki ja housut on valmistettu G-1000 -kankaasta. Kosteassa lumessa housuilta vaaditaan takkia enemmän vedensietoa, mutta puuhastellessa hien on päästävä poistumaan vaatteen alta. Jos kankaan jaksaa käsitellä valmistajan ohjeen mukaan vahalla, tulee puvusta jäykkä, mutta yllättävän hyvin kosteutta kestävä. Tuuli sen sijaan saattaa olla ikävä vieras, joten siihen on varauduttava. Se on vahvan tuntuinen ja tukevatekoinen. varusteet KOKEILTUA Talviretkeilijän puku Talvireissupuvulla uskaltaa retkeillä ankarissa keleissä, vaikka vaatteessa ei kalvoa olekaan. TEKSTI Joppe Ranta KUVA valmistaja F jällräven Tur on hiihtovaeltamiseen ja muihin talvisiin retkeilymuotoihin tarkoitettu asu, jonka perusajatus on klassisesta puuvillan ja polyesterin sekoitekankaasta tehty vaate
Liian tuhdisti eristetyssä kengässä sisäosat kostuvat ja jalat pian palelevat, mutta tätä ongelmaa Merrellissä ei ole. Kenkä ei tietenkään ole hurjien pakkasten retkikuntakenkä, mutta ei se siihen ole tarkoitettukaan. Kulutuspinta on karkea ja taaksepäin uritettu. Urasyvyys on peräti seitsemän millimetriä. Nauhoitus liikkuu hyvin ja kengän saa sopivan kireäksi alhaalta ylös asti. Kantapäässä on paikka lumikengän takaremmille. Painoa Mark 2:lla on 260 grammaa. Risukeitin saa palamista tehostavaa ilmaa pohjan kautta, mutta reikäisen pohjakappaleen läpi kipinöiden on mahdollista päästä maahan. Tämän takia se tarvitsee erillisen suojuksen alleen, sillä muuten laite tulkitaan avotuleksi ja sen käyttö vaatisi maanomistajan luvan. Wild Camp Stove on kätevä käyttää ja käännettävät kattilatuet riittävät parinkin litran kattilalle hyvin. Keittimen polttotilan halkaisija on 11 senttimetriä ja korkeus lähes saman verran. Osat pakkautuvat sisäkkäin, joten kuljetuskoko on vain 6 x 12,5 senttimetriä. Vaikka lumi ja roskat pääsisivätkin sisään ulkokengän varren suusta, eivät ne pääse jalalle asti. Lämmin, muttei hiostava Pakkaskengät ovat aina suuria, mutta Merrell Norsehund Alpha on kuitenkin kohtuullisen kokoinen, eikä liian kankea käyttää. Kengässä on vanukerros ja ?eecesisävuori. Pohjallinen on irrotettava ja eristävä sekä lämpöä heijastavalla kankaalla varustettu. Tämä kyllä riittää monen käyttäjän tarpeisiin. Valmistaja lupaa, että Alpha on lämmin, mutta ei hiostava. Niiden on tarkoitus lisätä pitoa lumisella ja liukkaalla pinnalla. Se myös toimii. Mukana tuleva kankainen pussi estää keitintä sotkemasta repussa muita tavaroita. Rakenne on tukeva, mutta kohtuullisesti eteenpäin saranoitu, eikä siksi haittaa liikkumista. Pitopohja on Vibramin valmistama ja varustettu eläinten anturaa muistuttavilla pehmeillä kohdilla. Keitin kulkee näppärästi mukana ja polttoaineeksi käyvät kaikki metsän risut ja pikkukepit. Merrell Norsehund Alpha Waterproof Hintaluokka: 220 euroa Lisätiedot: www.merrell.? Hintaluokka: 60 euroa Lisätiedot: www.partioaitta.. Pakkaskenkä täyttää paikkansa valmistajan valikoimissa. Alpha on kanadakenkien kaltainen jalkine, jossa alaosa on valmistettu termoplastisesta polyuretaanista ja varsi nahasta sekä osin keinonahasta. WILD CAMP STOVE MK II Lämmin ja tukeva kenkä Pakkaskeleille tarkoitettu lämpöjalkine on kelpo kenkä suomalaiseen talveen. TEKSTI JA KUVA Joppe Ranta Puukaasulla tehoa TEKSTI J TE JA KUVA J Joppe pp Ranta M errell Norsehund Alpha Waterproof f on täysin toisen ääripään kenkä niille, jotka mieltävät Merrellin vain sandaalien tai paljasjalkatossujen valmistajaksi. Lämmin ilma tuodaan kanavia pitkin varren suusta ulos. Siinä on pikanauhoitus ja varren suu on hyvin suljettu. Sisäpuolella on vedenpitävä kalvo ja teipatut saumat. Alphassa on irrotettava sisäkenkä, jota voi käyttää yksistään vaikka leirijalkineena. Alpha on miellyttävä talvikenkä ja pitkälle suomalaisiin keleihin riittävä. Painoa Merrell Norsehund Alphalla on noin 900 gramma (koko 43) ja sitä on saatavissa koosta 40 aina 49:ään asti.× R isukeittimet on ekologinen ja mukava retkikeittimien alalaji, jossa tarjonta lisääntyy koko ajan. Wild Camp Stove MK II on koottava teräksinen keitin, joka kyljen tuplaseinämän ansiosta hyödyntää palaessaan puukaasuja. ja www.wildtoves.co.uk joulukuu 2012 65
Kolmikerroksinen rakenne antaa hyvän suojan pudottamista, pölyä ja naarmuja vastaan. BAHCO MTT151 -monitoimityökalussa on tärkeimmät terät kätevästi kahvojen sisällä. Varustukseen kuuluvat myös näyttösuoja ja silikonipehmuste. Varustukseen kuuluu veitsen, viilan ja sahan lisäksi ruuvitaltta, pullon- ja purkinavaajat, mitta sekä kärkipihdit. Takissa on suuri turkisreunusteinen säädettävä huppu ja hihansuissa resorit. Se pakataan kankaiseen vyökoteloon. Hintaluokka: 90 euroa Lisätiedot: www.otterbox.com Hintaluokka: 20 euroa Lisätiedot: www.bahco.com ahco.com Pukinkonttiin TEKSTI Joppe Ranta KUVAT valmistajat JA Joppe Ranta DEVOLD Thermo Jacket on täysvillainen takki, joka soveltuu sekä päällys- että välivaatteeksi. Oranssikahvaisena työkalu näkyy helposti hämärässäkin. Villapusakan kaulus on puolikorkea ja hihansuun resoreissa on peukaloreiät. Vetoketjun tuulilista ja suuret läpälliset taskut ovat toiminnallisia yksityiskohtia. Hintaluokka: 675 euroa Lisätiedot: www.canada-goose.com. Devold Thermo -takista on omat mallinsa miehille, naisille ja lapsille. Hintaluokka: 195 euroa, lapset 150 euroa Lisätiedot: www.marinoutdoor.nu 66 joulukuu 2012 CANADA GOOSE Trillium Lady CANA ADA AG OOSE Tr OO Tril illi lium li u Lad um ady y Parka on naisten pitkä ja lämmin untuvapäällystakki, jossa on teflonkäsitelty puuvillapolyesterinen pintakangas. Siinä on istuva leikkaus, mutta kainaloiden alapuolen jousto-ommel antaa mukavasti liikkumisvapautta. Thermo Jacketissa on rintataskun lisäksi kaksi alataskua, jotka suljetaan vetoketjulla. LAHJAREPUSSA OTTERBOX Defender for iPad on vankka kuori tablettitietokoneelle. Siinä on näytön eteen laskettava tuhti kansi, joka kääntyy käyttöasennossa pohjaksi. Polykarbonaattiosat napsahtavat tarkasti paikalleen, eikä kuori estä kameran, liittimien tai muiden osien käyttöä
SPYDERCO Puukko on suomalaisen puukkoseppämestari Pekka Tuomisen suunnittelutyön tulos, jonka Spyderco on tilannut mallistoonsa kunnioittamaan suomalaisia puukkoperinteitä. Valmistajan mukaan jalopuukahvainen puukko on joka paikan työkalu metsästäjille ja ulkoilmaihmisille. Hintaluokka: 300 euroa Lisätiedot: www.spyderco.com TUNTSA Sarkahousut Loden on perinteisen mallinen erähousu, ll h jossa on kaksi suurta reisitaskua ja normaalit sivutaskut, vahvistetuilla reunuksilla. Fleecekankainen huppu lämmittää ja kääntyy myös alas miellyttäväksi kaulukseksi. Hupun alaosa on tuttu Buff, joka nousee suojaamaan leukaa ja tarvittaessa lisäeristeeksi koko päähän. Housun takaosa on korotettu ja vyötärö varustettu vyölenkein. Puukon kokonaismitta on 20 senttimetriä, josta pulveriteräksestä valmistetun terän osuus on 84 millimetriä. Materiaalina housuissa käytetään tyylikästä Loden Steiner -sarkaa, jossa on kosteutta ja likaa hylkivä teflonkäsittely. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013 GV Huron on tyylikäs puuraaminen lumikenkä, joka kauniin muotonsa ansiosta käy vaikka koristeeksi kämpän seinälle, mutta on vahva käyttökenkä perinteitä arvostavalle. Hintaluokka: 250 euroa Lisätiedot: www.bonge.? Hintaluokka: 160 euroa Lisätiedot: www.tuntsa.? Lisätied HESTRA Ecocuir Ventile Mitt -rukkasen kämmenpuoli ja peukalon sisäpinta valmistetaan kromittomasta nahasta. Ulkopuoli on hengittävää Ventile-puuvillaa, joka hylkii hyvin myös tuulta ja vettä. Samaa mallia valmistetaan tuulenpitävästä Gore Windstopperista Hood Buff -nimellä. Hintaluokka: 120 euroa Lisätiedot: www.hestragloves.com Hintaluokka: 40 euroa Lisätiedot: www.buff.? joulukuu 2012 67. Sisälapanen on täyttä villaa ja irrotettavissa kuivumisen nopeuttamiseksi. Rukkasessa on ranteen kohdalla tarranauhakiristys ja varren suussa lumilukko. BUFF Hoodie on käytännöllinen irtohuppu silloin kun tarvitaan lisälämmitystä ja suojaa päänseutuun
Kohta kaksikymmentä vuotta kestänyt projekti uuden lämmitettävän miehistöteltan kehittämisessä on kuitenkin tullut taitekohtaan, sillä nyt tuote on valmis sarjavalmistukseen. Varusmiespalveluksen aikana kantahenkilökunnan kanssa käydyistä keskusteluis- ta lähtenyt idea haki muotoaan ensimmäiset kymmenen vuotta, usean prototyypin muodossa. Perusajatuksena Pasin kehittämässä Hawu-teltassa on aina ollut puun ympärille kietaistava monipuolinen majoite, joka korvaisi vanhan armeijan käyttämän sissiteltan. Jo vuonna 1995 Pasi ompeli äitinsä ompelukoneella isoista kangaskappaleista telttaa, jonka pientä pahvista tehtyä mallinnetta hän oli tutkinut yksin ja kaveripiirin kesken. Ideat piti päästä kokeilemaan käytännössä,. HAWUMAJA OVIAUKOSTA ei Hawu-teltassa ryömitä, vaan astutaan sisään. Puuvillatelttojen monitoimityökalu TEKSTI Joppe Ranta KUVAT Pasi Yliriskun arkisto JA Joppe Ranta Uuden sissiteltan kehittäminen vei Pasi Yliriskulta 20 vuotta, mutta Hawu-teltta on vihdoin valmis. 68 joulukuu 2012 N uoruus eräretkillä ja mökkielämä varuskunnan varjossa teki Pasi Yliriskusta elämän mittaisen majoitusmestarin
Projektille haettiin rahoitusta siinä onnistumatta, joten telttaa kehitettiin omalla kustannuksella. 1990-luvun lopussa Hawu oli ahkerasti sotilaiden, rajamiesten ja reserviläisten testattavana, mutta oman lusikkansa soppaan toivat ryhmissä liikkuvat siviiliretkeilijät, kuten partiolaiset ja metsästäjät. Yliriskun perimmäinen tavoite on tarjota ihmisille mahdollisuus luonnossa majoittumiseen. ?Kai tässä tuotetaan ihmisille luontoon kotia, valoa ja lämpöä.? Ylirisku käyttää majoitteessaan vanhoja muotoja ja materiaalina puuvillaa, mutta kokee uudistavansa vanhaa retkeilykulttuuria. Hän kehuu, että vanha sissiteltta on nerokas ratkaisu, mutta häneltä kesti kymmenen vuotta sen tajuamiseen. ?Sellaiseen edes yhden aidosti uuden idean löytäminen on haasteellista.? Perinteet merkitsevät Yliriskulle paljon, mutta silti hän ei tunne kahlehtineensa itseään niihin. Ratkaisu antoi myös mahdollisuuden käyttää puolikkaita erillisinä avotulimajoitteina, laavuina. Tärkeän muotosilauksen teltta sai pari vuotta sitten toteutetulla tuotekehitysponnistuksella erikoisrajajääkäreiden kanssa Immolassa. Vuorovaikutuksella valmiiksi Pasi Yliriskulla on tiivis luontosuhde. ?Luonto laittaa keskustelemaan kanssaan ja pakottaa kokokeholliseen dialogiin?, Ylirisku kiteyttää. Maku ja nä- PUOLIKAS Hawu toimii mainiosti usean hengen avotulimajoitteena. joulukuu 2012 69. Asumusten historian aikajanalla kahdenkymmenen vuoden periodi on lyhyt, minkä hän tunnustaa, mutta kokee kuitenkin olevansa osa sukupolvien ketjua. Pasi Ylirisku erottuu tavallisesta keksijästä siinä, että hänelle Hawu ei ole oma pyhä lapsi. Tuolloin teltasta tuli lopullisesti kaksiosainen. Minusta se ei tapahdu pelkästään öljyä jalostamalla tai kal- joten teltasta oli tehtävä oikea prototyyppi. Yksityiskohdat muuttuivat ja kankaan paksuus vaihteli, kun Pasi Ylirisku valmisti alkuvuosina kokeiluteltan lähes kerran vuodessa. Hän vannoo vuorovaikutuksen nimeen, on sitten kyseessä suomalainen metsä, vuodenajat, työ, elämä tai teltan suunnittelu. Kahdenkymmenen vuoden projektiin hän on suhtautunut ideologia edellä. Kangaspuolikkaat oli kevyempi kuljettaa kuin yksi iso kangaskäärö. ?Joskus ihmettelen, kun vimmalla yritetään luoda uutta. Teltan kokokin oli matkan varrella muuttunut useaan kertaan, kunnes vuonna 2003 vakiintui nykyiselleen. PASI YLIRISKU kiristää hihnan puuhun, jonka varaan Hawu-teltta rakentuu. voa rei?ittämällä, sillä uusi idea ei aina automaattisesti ole hyvä idea?, Ylirisku pohtii. Teltan kehittäminen on hänelle eräänlaista luontoasumisen muotoilua. Yliriskulle keskustelut teltan ympäriltä ovat tuottaneet kirjastollisen ideoita ja suunnitteluun on osallistunut vuosien varrella satoja ihmisiä. ?Mielenkiintoista on ideoiden jakaminen ja niiden muovautuminen vuorovaikutuksen seurauksena.
Sekin projekti kesti useita vuosia. ?Nyt tämä teltta on 70 joulukuu 2012 KAKSI puoliskoa liitetään yhteen vetoketjulla, jonka suojana olevat kangasliepeet suljetaan duffelinapeilla. HAWUMAJA OVIAUKOSSA on kangasliepeet, joilla estetään lämmön karkaaminen ulos. ?Vaatii aikaa löytää teltalle sellainen muoto, joka kestää aikaa?, hän toteaa. Uudisraivaajien hengessä Pasi Ylirisku on perheenisä, joka muutti metsään, sahasi puut, piirsi ja rakensi talon pitkästä tavarasta. Sivukulmien kiristyksen hienosäätö tehdään hihnasta vetämällä.. ?Valmennukset perustuivat hyvän vuorovaikutus- ja suunnitteluprosessin hakemiseen.? Kun Pasi Ylirisku näki vuosien ajan, miten ideat syntyvät ja jalostuvat, hän kykeni siirtämään näkemänsä käytännön kentälle teltan suunnitteluun. Samat perusperiaatteet pätevät Yliriskun mukaan niin teltan kuin talonkin suunnittelussa: ilmankierto, kondenssi, lämmitys. Palkkatyössään Ylirisku oli mukana kymmenen vuoden ajan erilaisissa tapahtumatuotannoissa, joissa hän muun muassa kuvasi ongelmanratkaisutehtäviä ja sitä miten yritysjohtovalmennuksessa olevat ihmiset niitä ratkoivat. ?Ihminen tarvitsee jotakin itsensä ja kelin väliin.. Sisäkaton D-lenkkeihin saa solmittua kuivausnarun. >> Ihminen tarvitsee jotakin itsensä ja kelin väliin. kemys kehittyvät hitaasti
Erikoisteltan materiaalit ja työ on niin haastavia, että houkuttelevaan hintatasoon pääseminen on vaikeaa. ?Mielestäni olemme vasta ylittäneet lähtöviivan.. ?Kahdelle on ruhtinaallisesti tilaa, mutta Hawussa on nukkunut melkein parikymmentä rajajääkäriä yhtäaikaa?, Ylirisku hehkuttaa. Hawuun on saatavissa myös jatkopala, jolla teltasta saa todella leveän avotulimajoitteen tai isomman ryhmän kamiinateltan. Modernisti perinteinen Hawun muodossa on tuttuja piirteitä. Kamiina kyllä saa korvausilmaa, mutta suurin tuulen tuiverrus ei pääse alakautta asumukseen. Pienellä harjoittelulla Hawun pystyttää muutamassa minuutissa. Kuitenkin oven ja kulmien pyöreät muodot erottavat sen edeltäjistään. Materiaalina käytetään palokyllästettyä ja vedenpitäväksi käsiteltyä puuvillakangasta. Se muistuttaa hieman puolijoukkuetelttaa, mutta on selkeästi pienempi . Kamiinan jalat käännetään auki ja se asetetaan tuoreen puunrungon päälle ja tuetaan keskisalon virkaa toimittavan puun kylkeen. Hawuun astutaan sisään, sillä sen oviaukko on katon puolella. Näin vältetään kuraisessa maastossa ryömiminen. × Hawu2 Paino: 12,3 kilogrammaa (puolikkaat 6,7 ja 5,6) Mitat: halkaisija 4,5 metriä ja korkeus 1,8 metriä Henkilökapasiteetti: 1?8 henkilöä Hawu3 Paino: 9 kilogrammaa (puolikkaat 5 ja 4) Mitat: halkaisija 3,5 metriä ja korkeus 1,7 metriä Henkilökapasiteetti: 1?4 henkilöä joulukuu 2012 71. Purkaminen käy aavistuksen sukkelammin. täynnä kompromisseja, mutta sopivia sellaisia?, Ylirisku hymähtää. Itse tekemällä ja kokemalla Ylirisku haluaa päästä käsiksi asioiden perusteisiin. ?Ei tästä aluksi ollut tarkoitus tehdä kaupallista tuotetta lainkaan.. Tällä het- kellä Hawua tehdään pieninä sarjoina ompelimossa ja tavoite olisi saada se vielä paremmin käyttäjien ulottuville. Hawussa nukutaan säteittäin, jalat keskisalkoon päin. Aukon sisällä liki maassa roikkuvat kankaat estävät lämmön karkaamisen, mutta eivät estä sujuvaa kulkua teltan sisään. Katossa on muutama D-lenkki, joiden varaan voi laittaa narun kuivattaville varusteille. Helma ei tarvitse maakiiloja, sillä nukkujat laittavat reppunsa leveän lumiliepeen päälle. Jykevän tukikohdan tarvitsijoiksi Ylirisku listaa metsästäjät, kalastajat, motoristit, kelkkailijat, seurakunnat, partiolaiset, airsoftaajat ja reserviläiset sekä tietysti sotilaat. Teknisiltä ratkaisuiltaan Hawu-teltta on nyt valmis. Saumoja ei ole teipattu, vaan ne on vahattu vedenpitäviksi. Nykyisten teknisten kankaitten aikana laadukasta ja vahvaa puuvillakangasta on ollut hankala löytää. Niiden päässä olevat narut sidotaan maakiiloihin ja viimeinen kireys teltalle saadaan kiristämällä hihnojen huulisolkia. Liepeet käännetään puun ympärille ja teltankappaleet liitetään toisiinsa vetoketjuilla, jotka peitetään kangaskääröllä ja lukitaan duffelinapeilla vedenpitävyyden varmistamiseksi. Kahdeksassa kulmassa on kolmiopalaan ommellut vankat hihnat. ?Uuden oppiminen on kaikessa ensisijaista.? Mitä suunnittelu toi tullessaan? Suomalaisiin metsiin tarkoitettu Hawu voidaan pystyttää perinteisellä keskisalolla tai ilman sitä. Mikäli teltta pystytetään puun ympärille, täytyy puun olla oksaton pariin metriin ja tukeva, mutta ei mielellään kovinkaan paksu. Tähän on vaikuttanut alkuperäinen ajatus sissiryhmän majoitteesta. sissiteltan kokoinen. Helppoa se ei ole vieläkään. Teltan mahdollinen sotilaskäyttö on edelleen Yliriskun tavoitteissa. Nerokas kaksiosainen rakenne mahdol- HAWU muistuttaa perinteistä miehistötelttaa, mutta on monella tapaa esikuvaansa nerokkaampi ratkaisuiltaan. listaa molempien puoliskojen käytön laavuna. Hawu on perusväriltään oliivinvihreä, mutta hyvin maastoutuvia erikoismalleja on valmistettu maastokuviolla ja lumenvalkeasta materiaalista. Pasi Yliriskun mukaan Hawun käyttäjät ovat ihmisryhmät, jotka hakevat juurevampaa tuntua luontoon ja haluavat kulkea autotien päästä pitkälle metsään. Erilainen sissiteltta on herättänyt paljon kiinnostusta ja siksi Pasi Ylirisku tähyääkin nyt sarjavalmistukseen. Tuhti puu paksuine juurineen vie teltasta arvokasta sisätilaa ja haittaa kamiinan lämmön leviämistä teltan takaosiin. Kankaat ripustetaan kädenvahvuisen elävän puun runkoon kiipeilystä tutulla slingillä ja karabiinihaalla. Teltan kulmissa ei ole keppejä, vaan ne pysyvät ilmassa kiristyshihnojen ja katon välisen tarkkaan mitatun kulman ansiosta. Sawu-kamiina on myös vuorovaikutuksen tulosta ja peltiä on taivuteltu paljon ennen lopullisen version valmistumista. Tarkoitus on hyödyntää syntynyttä näkemystä ja saattaa tuotantoon muutama uusi telttamalli lähivuosien aikana. Hawu on muuntuva ratkaisu isojen ja pienten ryhmien käyttöön
Tasaisia pitkiä taipaleita hiihtävälle pidemmät sukset sopivat paremmin. Yleensä ottaen aloittelevan hiihtäjän kannattaa ottaa lyhyemmät sukset. Sellaiset ovat näppärämmät myös, jos sukset jalassa joutuu paljonkin säätämään, esimerkiksi leirin pystytyksessä tai taukopaikoilla koirien ja lasten hoidossa. 180-senttinen suksi käy 65?75-kiloiselle. Jos haluaa tehdä telemark-käännöksiä mäessä, kannattaa valita hieman ohjemittoja lyhyemmät sukset. Niillä voi hiihtää vauhdikkaasti, lasketella kohtuullisesti ja niiden ote pitää jyrkässä ja jäisessäkin rinteessä. Tunturiin valitaan pidempi suksi kuin metsäiseen maastoon. Löysä, jäykkä ja kiertojäykkä Löysä suksi kääntyy helposti, mutta ominaisuudet heikkenevät vauhdin kiihtyessä. Tunturisuksilla hiihtäjä ei ole vangittuna latujen kulkijaksi, vaan sivakka kulkee sinne minne hiihtäjä sen vie. Suomalaiset olosuhteet, pienet ja loivarinteiset nyppylät, ovat omiaan tunturisuksille. eli kaikki mahdollinen. Talviretkeilijä haluaa olla joko erävaeltaja tai vapaalaskija, vaikka siinä välissä olisi hyvä paikka tunturihiihtäjälle. Tunturisuksia ei suomalaisilla markkinoilla ole liiemmin tarjolla, joten niitä on vaikea hankkia, vaikka haluaisi. Pääsimme kokeilemaan neljää takamaastoihin sopivaa suksiparia. Oikea pituus Suksen pituuden valintaan vaikuttavat hiihtäjän pituus ja paino, suksen leveys ja kanta- 72 joulukuu 2012 vuus, taidot ja maasto . Jäykempi suksi vaatii enemmän vauhtia ja voimaa. Kärjiltään löysä suksi, kuten Madshusin Voss kelluttaa hyvin pehmeässä lumessa, mutta kova hanki aiheuttaa läpsyttämistä. Löysä suksi seuraa hyvin pinnan muotoja. TEKSTI Aksana Kurola KUVAT Antti Kurola. Keskimäärin oikea pituus löytyy lisäämällä 15?20 senttimetriä omaan pituuteen. TUNTURISUKSET Suksi tunturiin! Parhaat sukset valikoituvat helposti, kun tietää mitä haluaa. T unturihiihdossa talviretkeily ja mäenlasku yhdistyvät hyvin. Haganin suksen käyttöskaala annetaan painon mukaan. Suomalaiset hiihtävät leveillä ja pitkillä metsäsuksilla . tai laskevat leveillä ja painavilla laskettelusuksilla. Ne eivät paina paljon ja ovat näppärät pituudeltaan. Tunturisuksi tuntuu kuitenkin olevan väliinputoaja
Niissä liike kohdistuu suoraan sukseen eli energiansiirto välittyy tehokkaasti. Hyvin pitkillä vaelluksilla ja jyrkissä maastoissa telemark-side on backcountry-sidettä varmempi valinta. Epätasaisella hangella suksi vaatii aktiivista suunnanpitoa, sillä se kulkee levottomasti reagoiden niin lumipaakkuihin kuin kalteviin pintoihin. Epätasaiseen maastoon ja erityisesti ahkion kanssa hiihdettäessä kannattaa valita pituussuunnassa taipuisa, suorahko sivuleikkaus ja suuri kiertojäykkyys. Hagan X-Tracessa on poikkeuksellisen suora sivuleikkaus ja sillä on miellyttävä laskea pitkää ja laajaa kaarta. Ficherin E99 Crown ja Madshus Glittertind vaativat hyvää laskutaitoa, mutta ne ovat miellyttävät pitkissä vauhdikkaissa alamäissä. Koko paketti Jos valitsee tunturisukset, niin myös siteiden ja hiihtokenkien tulisi olla samaa tasoa. Teräskantista ei ole mitään hyötyä eräsiteen ja löysän huopakumisaappaan kanssa. Oikean siteen saattaa ratkaista myös haluttu mono, sillä malleja ei ole tarjolla moniakaan, ja kaikkein tärkeintä on, että jalkine istuu hyvin jalkaan. Sivuleikkaus määrää kuinka laajassa kaaressa suksi kääntyy. Madshusin Voss -mallin kiertojäykkyyden heikkous tuntuu häiritsevältä vähänkään vaativammissa oloissa. Monesti aloittelijoille tarjotaan kiertojäykkyydeltään löysää mallia, koska sen ajatellaan olevan helpompi hiihtää. Kaikkein keveintä ja miellyttävintä hiihtäminen on backcountry-siteillä, kuten Rottefella NNN BC tai Salomon SNS XA. Kiertojäykkä suksi on varma ja tarkka. Liian äkisti reagoiva suksi voi olla jopa häiritsevä ja polvia rasittava, kun perässä on eteenpäin puskeva ahkio. Hagan X-Trace on astetta jäykempi kuin Voss, vaikka siinäkin on melko löysät kärjet. Hagan X-Trace ja Fischerin E99 Crown ovat kiertojäykkyydeltään testinelikkomme jämerimmät sukset. Tämän vuoksi suksi ei pysy hyvin kantillansa sivurinteissä, vaan luiskahtaa alta. X-Trace side sopii kaikkiin jalkineisiin. × joulukuu 2012 73. Tällainen suksi soveltuu parhaiten helppoihin oloihin tasaiseen maastoon. Se on miellyttävää erityisesti alamäissä, koska silloin tuntuma maastoon pysyy hyvänä. Toisaalta painavan puskevan ahkion kanssa laskiessa sama ominaisuus aiheuttaa epävarman olon, koska suksella ei saa kunnolla pitoa hankeen. Nämä siteet on jatkokehitetty latusiteitä järeämmiksi: kestävämmiksi ja tukevammiksi
Tämä lisää sen ketteryyttä käytössä. Suksi on niin leveä ettei se mahdu latu-uraan. 74 joulukuu 2012. Tukeva ja jäykkä suksi tuntuu luotettavalta sivurinteissä. Elastinen kärki elää hyvin muodon mukaan, mutta ei ole liian löysä. Pitopohja tuntuu miellyttävältä. Pohja puree hyvin, vaikka jalkavuus ei ole suuri, mutta jäykkyys lisää sen jämäkkyyttä. Suksi liukuu kohtuullisesti eteenpäin. Suksen kärki on melkoisen jäykkä verrattuna muihin malleihin, mikä parantaa pitoa sivurinteessä. TUNTURISUKSET Fischer E99 Crown Mitat: 68?55?62 Pituudet: 180?210 Paino: 2 090 grammaa / 200 cm Hintaluokka: 350 euroa Kokeneen käyttäjän suksi soveltuu vaativaankin maastoon. SUKSI soveltuu hyvin vaihteleviin lumioloihin. Fischereillä on kohtuullista laskea pehmeää lunta, ja nopea hiihtää tasaisia maastoja jalkavuutensa ansiosta. Suksi kääntyy luontevasti laskiessa ja on miellyttävä ahkion kanssa kuljettaessa. Sivakka on muita malleja leveämpi, jolloin se on kantavampi lyhyempänä. Kiertojäykkyys vaatii voimaa ja käskyttämistä suksen käytössä, mutta toisaalta se kestää suurenkin kuorman. Hagan X-Trace Mitat: 68?60?65 Pituudet: 160?210 Paino: 1 880 grammaa / 180 cm Hintaluokka: 250 euroa Näppärä sivakka sopii epätasaiseen maastoon. PITUUSSUUNNASSA taipuisa, suorahko sivuleikkaus ja suuri kiertojäykkyys sopivat parhaiten epätasaiseen maastoon
Glittertind on kuin jokapaikan höylä. ¾-pitkä kantti tuo joustoa kärkeen, mutta suurin etu on, että suksen kärjet eivät haukkaa lunta niin helposti. Madshus Glittertind MGV+ Ski Mitat: 68?55?62 Pituudet: 170, 180 sekä 190?210 (5 cm välein) Paino: 1 890 grammaa / 190 cm Hintaluokka: 290 euroa Jokapaikan höylä käy melkein minne vain. MADSHUSIN Glittertind-suksilla hiihtää mukavasti pitkiä taipaleita vaihtelevissa tunturioloissa. Löysän suksen pitopohja puree hyvin lumeen, mutta se myös laahaa helposti alamäissä. Sukset ovat näppärät leiritoiminnassa lyhyen pituutensa, riittävän leveyden, hyvän pitopohjan ja vakauden ansiosta. Leveyden vuoksi suksi voi olla lyhyempi. Glittertind on hyvä pitkien taipaleiden hiihtosuksi. Madshus Voss Mitat: 60?50?55 Pituudet: 160?180 (10 cm välein), 185?210 (5 cm välein) Paino: 1 780 grammaa / 190 cm Hintaluokka: 260 euroa Aloittelijan suksi sopii helppoon maastoon lyhyille retkille. SUKSI on miellyttävä hiihdettävä helpossa maastossa, mutta olosuhteiden vaikeutuessa ominaisuudet loppuvat kesken. Heikko kiertojäykkyys haittaa jäisillä kaltevilla pinnoilla ja kovalla hangella. joulukuu 2012 75. Suksella pystyy hiihtämään perusmurtomaahiihtotyyliin hyvän pidon ansiosta. Suksi on sivuleikkaukseltaan suorempi kuin esimerkiksi Glittertind ja sopii leveydeltään paremmin latuuraankin. Se kestää niin kovia kaltevia pintoja, vauhdikasta laskua kuin pitkien tasaisten matkojen hiihtoa. Suksi luistaa ja pitää hyvin. Vakaalla suksella on miellyttävä laskea ja se kääntyy kevyesti
Testasimme minkälainen otsalamppu olisi järkevin valinta retkeilijälle. Kuka testasi? Joppe Ranta retkeilijä ja partiolainen JOPPE RANTA luotsasi otsa- lampputestiä testaamalla jokaista lamppua todellisissa, vaihtelevissa olosuhteissa. Työssä ja harrastuksissa vuosien varrella kertynyt kokemus on antanut hänelle vankan käsityksen retkeilijän valaisun tarpeesta ja otsalampulta kaivatuista ominaisuuksista. 76 joulukuu 2012 TEKSTI Joppe Ranta KUVAT Joppe Ranta JA Poppis Suomela Black Diamond Storm Fenix HL 30 Led Lenser H3 Led Lenser H7R Olight H15 Wave Petzl Nao Petzl Tikka XP2 Princeton Tec Remix Silva Ninox Silva Trail Runner Plus Spark ST6 Vaeltaja Trekking Led Otsavalo 3W. RETKEILIJÄN OTSALAMPUT Näkyvyyttä metsään Syyspimeät ja alkava talvi asettavat haasteen näkemiselle
Valaisukuvion laadulla on kuitenkin enemmän merkitystä kuin valon voimakkuudella sinänsä. Retkeilijän otsalampulla ei ole käyttöä Jukolan viestissä, mutta kilpasuunnistajien valomajakat eivät myöskään ole kätevimpiä, kun juntataan maakiiloja maahan tai valmistellaan iltapalaa retkikeittimellä. Lähellä tapahtuvaan puuhasteluun valon on oltava kohtuullinen, ettei se heijastu sokaisevasti takaisin silmiin. Sen on oltava kooltaan taskuun sopiva ja helposti käyttökuntoon laitettavissa. Veneilijä tarvitsee pitkän valokeilan, jolla hän toivoo näkevänsä reimarin heijastimen välähdyksen. Myyjän on osattava kartoittaa asiakkaan käyttötarpeet ja valita näiden perusteella sopiva lamppu. Valotehon kokeileminen on kaupassa yleistä. Mitä reippaampi on tahti, sitä tehokkaampi on lampunkin oltava. Blå?eldin mielestä kirkkaassa myymälätilassa lampun todellista valon ja keilan laadukkuutta ei pysty arvioimaan. Blå?eld kysyy. Siksi kirjan tai kartan lukemista ei kannata yrittää supertehoisella ledilampulla. Virran pitää riittää koko aiotun retken ajalle; joko yhtenään tai sitten varaparistojen tai latauksen muodossa. Otsavalo jättää kädet vapaaksi, mikä tekee siitä retkikäytössä verrattomasti käsivalaisinta kätevämmän. Hän työskentelee Vandernetissä, joka tuo maahan kahta suurta lamppumerkkiä. On tärkeää todeta istuuko se, ärsyttääkö hihna ja pystyykö lampun kytkimiä käyttämään. Elektroniikka kuluttaa koko ajan hieman virtaa, joten säilöön laitettavan lampun paristot kannattaa irrottaa. Vähäinenkin puuhastelu leirissä vaatii valoa, eikä lyhdyttä kulkemisesta tule pimeässä mitään. Hänen kiinnostuksensa valaisinteknologiaan ei ole rajoittunut vain työpaikalle, vaan hän on vuosien varrella tutustunut kattavasti markkinoilla oleviin lamppumalleihin ja niiden tekniikoihin. ?Otsalampulla ja käsivalaisimella on täysin eri käyttötarkoitus?, Blå?eld kertoo. Valmistus- ja suunnitteluprosessissa yritetään löytää paras kompromissi ja toivoa sen täyttävän myös käyttäjien tarpeet. Valon on valaistava polku tai tie niin, että sitä pitkin on turvallista astua. Paino, valovirta, koko, ergonomia ja paloaika sekä hankinta- ja käyttökustannukset taistelevat paikastaan parhaan mahdollisen valaisimen valmistuksessa. ?On helppoa tehdä valaisin, joka päihittää kaikki muut yhdellä osa-alueella, mutta onko sellaiselle lampulle käyttöä?. T R etkeilijälle otsalampun tarve iskee heti kun illat pimenevät. Retkeilijä taas tarvitsee kohtuullisen tehokkaan, mutta enemmän lähialuetta laajasti valaisevan mallin. Laadukkaassa otsavalossa ongelmien vaara on luonnollisesti pienempi. Tasku- ja otsalampun erot? Pasi Blå?eld on ollut vuosia tekemisissä valaisimien kanssa. Otsalampulla valaistaan ympäristö, jossa toimitaan. Käsivalaisimella katsotaan eläintä, onkaloa tai jotain muuta kohdetta. ?Otsalampun ja käsivalaisimen valmistuksessa on aina kyse kompromissista?, Pasi E S T Blå?eld painottaa. ?Sen sijaan päähän lamppua kannattaa aina kokeilla?, hän neuvoo. ?Käsivalolla halutaan nähdä jonnekin ja otsavalolla taas jotakin?, hän tarkentaa. Se on syytä tehdä vuotamisen estämiseksikin, sillä Blå?eldin mukaan suurin osa lamppujen rikkoutumisista johtuu viallisista tai huonolaatuisista paristoista. joulukuu 2012 77 I. Järkevä retkeilijä kuskaa mukanaan varalamppua, sillä koskaan ei voi tietää loppuvatko paristot ennen aikojaan vai hajoaako koko lamppu
Hänen mukaansa näin on edetty vuodesta 2000 ja nykyisin tahti on jopa hieman kiihtynyt. Matkalla on Blå?eldin mukaan opittu paljon myös ohjaustehosta, sillä ensimmäiset lamput himmenivät tasaisesti paristojen hiipuessa, mutta ne on korvattu reguloiduilla valaisimilla, joissa teho laskee portaittain. Nykyisin moni lamppu palaa tasaisella teholla loppuun asti. Nykyisin osataan muokata valokeilan muotoa eri käyttötarkoituksiin sopivaksi. RETKEILIJÄN OTSALAMPUT OTSALAMPUN valossa kulkiessa näkee vaivatta seurata reittimerkkejä. Nykyään, kun kuluttajat uusivat otsalamppujaan taajaan, ei vanhoja lyhtyjä kannattaisi hylätä. Blå?eld muistut- 78 joulukuu 2012 KAIKKI lamput testattiin ja tiedot kirjattiin tarkasti paperille, ennen jokaiselle tehtyä pudotustestiä.. Varalamppuina sellaiset toimivat vielä hyvin. Lamppujen hurja kehitys Pasi Blå?eld on seurannut led-lampun syntyä ja kehittymistä. ?Tähän asti led on seurannut mikroprosessorien kehitystä eli suorituskyky on tuplaantunut 36 kuukauden välein.. Sitten valoteho romahtaakin kerralla. Kuluttajan kannalta isoin kehitys oli pistevalon kehittyminen hajavaloksi
Emme kaivanneet valonheittimiä, vaan käteviä ja helppokäyttöisiä otsalamppuja, joiden avulla voi kulkea turvallisesti ja puuhastella leirissä. Johtojen kanssa pelaaminen on kuitenkin hankalaa, joten nyt haimme helppokäyttöistä peruskäyttäjän lamppua. Tiedoista ei ole ostajalle mitään käytännön hyötyä. taa, että ylivoimaisesti tärkein yksityiskohta on heijastin ja laadukas optiikka, pelkkä valonlähde ei merkitse juuri mitään. Optiikan ja valon suhde vaikuttaa moneen asiaan, eikä niiden yhteensovittaminen ole yksinkertaista. Pasi Blå?eld mainitsee esimerkkinä, että työkäytössä olevaan otsalamppuun saatetaan joutua hankkimaan paristoja kymmenessä vuodessa yli 3 000 eurolla. Mitä ominaisuuksia kaipasimme? Otimme testiin kaksitoista otsalamppumallia eri valmistajilta. Vaikka haimmekin valoja alkavaan talveen, rajasimme pois lamput, joissa oli erillinen johdon päässä oleva patterikotelo. Erillisen paristokotelon tarpeellisuus tulee esiin pakkasessa, jolloin paristot halutaan sijoittaa lähelle kehoa lämpimään. Näin toimimalla paristot antavat virtaa pidempään. Vanha 4,5 voltin litteä patteri oli alkuaikojen tuhti virtapaketti. hän kysyy ja muistuttaa, että tämän takia hankintahinnassa ei kannata pihistellä. Lataukseen voidaan käyttää nykyisin usb-pistokkeen kautta syötettävää virtaa. ?Käyttäjille tästä on selvää etua keventyneiden varusteiden muodossa ja uusina latausmahdollisuuksina autosta, virtapankista ja vastaavista, varsinkin kun led-teknologia on tuonut valtavasti paloaikaa perinteiseen hehkulankapolttimoon verrattuna.? Blå?eld kertoo, että lamppujen käyttökustannukset jäävät usein huomioimatta. ?Jos hyvän otsavalaisimen käyttöikä on kymmenen vuotta, niin mitkä ovat käyttökustannukset?. Esimerkiksi Spark lupaa paloaikaa jopa 90 päivää, mutta silloin valovirtaa olisi tarjolla vain puoli lumenia. Kote- KUVAPARI näyttää miten laajassa ja kirkkaassa valossa maasto näkyy tehokkaasti, kun taas heikkotehoinen otsavalaisin valaisee ainoastaan heijastimet. joulukuu 2012 79 I. Nyt pärjätään sormiparistoilla, eli AA- ja AAA-pattereilla sekä samankokoisilla akuilla. Vertailun vuoksi kynttilän valo on noin 10 lumenia ja vanhanaikaiset 5 mm ledit tuottivat 4 lumenia. ?Yleensä unohdetaan, että mitä helppokäyttöisempi tuote on, niin sitä enemmän sillä on suunnitteluun käytettyjä työtunteja takanaan?, Blå?eld muistuttaa. Toinen iso muutos on tapahtunut virtalähteissä. T E S T Tuotetiedot MERKKI malli ilmoitettu lumen-arvo ilmoitettu paloaika * (h) pisin valaisualue (m) virtalähde punnittu paino (g) hintaluokka (?) Black Diamond Storm 100 200 70 4 x AAA 112 70 Fenix HL 30 200 140 40 2 x AA 134 50 Led Lenser H3 60 62 31 3 x AAA 113 35 Led Lenser H7R 200 40 150 akku / 3 x AAA 130 75 Olight H15 Wave 150 72 65 4 x AAA 145 50 Petzl Nao 355 8 108 akku / 2 x AAA 193 185 Petzl Tikka XP2 80 190 68 3 x AAA 85 60 Princeton Tec Remix 100 200 73 3 x AAA 83 60 Silva Ninox 110 90 50 3 x AAA 84 65 Silva Trail Runner Plus 80 48 45 4 x AA 222 65 Spark ST6 500 120 ei ilmoitettu 2 x CR123 165 100 Vaeltaja Trekking Led 3W 180 ei ilmoitettu 100 3 x AAA 142 20 * Paloajat ovat valmistajien ilmoittamia pisimpiä toiminta-aikoja vähiten virtaa kuluttavilla asetuksilla
Enimmäkseen otsalla loisti aina kirkkain mahdollinen toiminto. Naon vaihtaessa itse kulloinkin järkevimpään kirkkauteen, tulee se automaattisesti säästäneeksi virtaa. Tehonsäätö toimii kaikuluotaimen tavoin. Anturi analysoi katseen kohteesta takaisin heijastuvan valon määrän ja vaihtaa valaisutilaa huomaamattomasti. Se on selkeästi parempi ratkaisu kuin painonapit, jotka saattavat kuljetuksessa painua ja sytyttää lampun itsestään.. Testikäytössä havaittiin miten laiskasti käyttäjät säätivät muiden otsalamppujen valotehoja. Lumi- ja vesisateessa, sumussa tai tulta katsellessa anturi ei toimi oikein, ja lamppu saattaa ryhtyä vilkkumaan. RETKEILIJÄN OTSALAMPUT ERINOMAINEN valokeila näyttää tasaisesti, eikä sen reunoja edes huomaa, kun taas toisen merkin epätasaiseen valokiilaan jää häiritsevät reunukset. TESTIVOITTAJA PETZL NAO BLACK DIAMONDIN katkaisija on helposti käytettävissä valaisimen päällä. OLIGHTIN hajottaja on saranoitu ja kääntyy ylös. PETZL Nao kytketään päälle yhdestä kiertokytkimestä. PETZL Tikka XP 2:n valonhajottaja liukuu rungon sisään. LED LENSER H7:n valokeilaa säädetään portaattomasti vipua kääntämällä. 80 joulukuu 2012 LED LENSERIEN kirkkautta säädetään patterikotelon päältä, vipua kääntämällä. MONIPUOLINEN ja tehokas lamppu yhdistettynä tukevan runkoon teki siitä heti käyttäjien suosikin. Valokenttä on joukon paras ja laadukas optiikka piirtää laajan ja reunoiltaan huomaamattoman keilan käyttäjänsä eteen. Nao on käyttökustannuksiltaan testin alhaisimpia. Tällöin lampun voi kytkeä käsikäytölle katkaisijaa kääntämällä. Akun kesto herätti aluksi epäilyjä, mutta niitä voi hankkia varaosina useampiakin ja kotelossa voi hyödyntää myös AAA-paristoja. Toiminnot löytyvät yhden käännettävän kytkimen takaa
Liian painava lamppu heiluu kävellessä ja se näkyy valokeilan pomppimisena. 2 yön majoituksen ja 2 päivän hissilipun. HOIDAT VAIN HIIHTÄMISEN Hyvä talviloma syntyy monipuolisista ulkoilumahdollisuuksista, puhtaasta luonnosta sekä tietysti hotellielämän helppoudesta. Valokeilan leveys on tärkeä ominaisuus, sillä puikkomaisen pitkästä valokiilasta ei tässä käytössä ole hyötyä. Reunoiltaan jyrkät ja rikkonaiset valoalueet rasittavat silmää, kun taas tasaisesti häipyvä reuna on silmälle huomaamaton. Hyvän valon avaimet ovat optiikassa ja heijastuspinnassa. Rungon pitää sietää pölyä ja kosteutta. Väärin muotoiltu kotelo päästää hajavaloa ikävästi nenänpäähän. E S T Kytkimiä täytyy voida käyttää hanskat kädessä ja toimintojen on oltava yksinkertaisia. Siksi arvostimme testin lampuissa hyvin tehtyä kotelointia. T lollinenkin valaisin kävi testiin, jos patterirasian sai halutessaan pantaan kiinni. Retkeilijän otsalamppu on tarkoitettu mieluummin hitaaseen liikkumiseen, joten lyhyehkö valokantama riittää. Valmistajien ilmoittamat pitkät laskennalliset käyttöajat ovat käyttäjän huijaamista, jos vaikka 200 tuntia riittävällä valolla ei kuitenkaan näe enää mitään. Monet käyttäjät ovat tottuneet valitsemaan aina suurimman tehoasetuksen, jolloin todellinen käyttöaika jää lampusta riippumatta joka tapauksessa vain muutamiin tunteihin. Petzlillä on tarjolla kotitietokoneella ohjelmoitava akku, jolle voi käytännössä etukäteen kertoa tarvittavan valaistuspro?ilin, eli halutaanko lampusta virtaa pari tuntia täydellä teholla vai koko viikonloppu hieman himmeämmällä. Muita vaaroja ovat linssien sumentuminen ja elektroniikan herkkyys. Käyttöajan vertailukelpoinen testaaminen on äärimmäisen haastavaa, sillä paloaikaan vaikuttaa ratkaisevasti se, millä tehoasetuksilla valaisinta käytetään. 2 YÖN SKIMBALOMA 149 ,- Alk. hlö/2 vrk/2hh Sis. Saman valmistajan uutuusmalli Nao puolestaan säätää valon voimakkuutta itsestään sen mukaan katsoo- Esim. Huonolaatuiset paristot vuotavat kotelon sisälle. Pelkkä ledi ei riitä, vaan sen tuottama valo on kasattava ja heijastettava kohteeseen mahdollisimman tasaisena ja kirkkaana. Kirkas pistevalo sai olla tarjolla, mutta arvostimme erityisesti hyvää yleisvaloa. me hoidamme kaiken muun puolestasi. Siksi talven lomilla sukset kannattaa suunnata kohti Rantasipi Rukahovia, jossa kaikki on valmiina liikunnallista lumilomaa varten. Huolehdit vain hiihtämisestä . Mikään ei ärsytä enempää, kuin monimutkainen laite, jonka käyttölogiikan unohtaa maastossa. Virta ei saa loppua kesken. Kirkas- ja yksi himmeäasetus riittävät mainiosti kaikkeen tarvittavaan. Zoomaus ja valon hajottaja olivat muutamissa malleissa käytössä, mutta irtolinssejä emme käyttäneet. Heikkorakenteisten mallien johdot ja kontaktipinnat hapettuvat nopeasti. Säätämällä valon sai monissa malleissa näyttämään pitkälle, mutta jos se tehtiin hyvän lähivalon kustannuksella, ei pisteitä herunut. Useissa portaissa himmenevä valo osoittautui käytössä turhaksi. Halusimme hyvän ja tasaisen valon, joka olisi visuaalisesti miellyttävä. Laadukkaan valaisimen saa aina korjattua, koska varaosia on saatavilla. Otsalampun pitää istua hyvin päässä. Löysät hihnat tai repsottavat lamppuosat ovat pidemmän päälle ikäviä. Nykyisin se ei ole ongelma, sillä kun pitkäikäinen ledi hajoaa tai himmenee vanhetessaan liikaa, on monen otsalampun muu rakenne jo antanut periksi. Katso koko talven lomatarjonta osoitteesta www.rantasipi.fi. VARAUKSET OSOITTEESTA WWW.HOTELLIMAAILMA.FI TAI NUMEROSTA 020 055 055 joulukuu 2012 81 I. Toki vilkkuvalo hädän hetkellä on hyvä toiminto, samoin kuin punainen valo määrätyissä tilanteissa, mutta suurta merkitystä niillä ei testin kannalta ollut. Retkilampun on oltava rakenteeltaan kestävä ja luotettava. Vanhastaan kauppojen asiakkaat kyselevät lampun kestävyyttä ja varapolttimon saantia. Otsalamppu on turvallista kulkemista varten
Metsään tehty alue, joka tarjosi polkua kartanlukuineen ja leirielämää, kierrettiin samojen olosuhteiden vallitessa. Pidimme järkevänä latausmahdollisuutta, mutta edellytimme myös valmiutta käyttää tavallisia pattereita. Valmistajat hehkuttavat pakkauksissa lamppujen ominaisuuksia. Hämärässä syksyssä emme uskoneet aurinkokennolaturin voimaan, mutta virtapankeilla voisi akkujakin ladata. putimme otsalamput kuusi kertaa metrin korkeudelta betonilattialle, juuri kuten ANSI FL1 -standardi edellyttää. Automaattisesti säätyvä tehoasetus säästää virtaa huomattavasti perinteisiin malleihin verrattuna. Etsimme käyttökustannuksiltaan järkevää tuotetta. Kapealla valokiilalla saadaan samalla valovirralla huomattavasti suurempi valon voimakkuus. Tällöin leveällä valokeilalla lumenit ovat huomattavasti vähäisemmät, eikä valon voimakkuus ole lainkaan kapean valokiilan arvoissa, vaikka myyntipaketti antaa näin ymmärtää. Emme antaneet lumenien hämätä, vaan haimme mieluummin laajaa ja monikäyt- www.taskulamput.? Tokmanni Vaeltaja Trekking www.toknet.? töistä valokuviota kuin suuria numeroita. On tärkeää huomata, että myyntipakkauksissa ilmoitetut arvot kertovat vain viitteellisesti valon voimakkuudesta. Neljästä aukesi paristokotelo, yhdestä kansi rikkoutui pysyvästi. Lampun valaisukyky riippuu valaistavan alueen leveydestä. RETKEILIJÄN OTSALAMPUT Yhteystiedot MERKKI valmistajan sivut maahantuoja maahantuojan sivut Black Diamond www.blackdiamondequipment.com Black Diamond www.blackdiamondequipment.com Fenix www.fenixlighting.com Delotec www.fenixvalaisimet.? Led Lenser www.ledlenser.com Nordic Trail www.nordictrail.? Olight www.olightworld.com Handshake Trading www.taskulamput.? Petzl www.petzl.com Vandernet www.vandernet.com Princeton Tec www.princetontec.com Normark Suomi www.normark.? Silva www.silva.se Silva Sweden www.silva.se Spark www.spark-light.com Handshake Trading ko käyttäjä lähelle vai kauas. Valovirran yksikkö lumen on nykyisin yksi käytetyimmistä vertailuluvuista. Arvostimme simppeleitä ratkaisuja, emme kymmeniä erilaisia toimintoja. Testasimme kaikkia lamppuja yhtä aikaa myös testiradalla. Testasimme lamppuja käytännössä, ilman että käyttöohjeita kuskattiin mukana. Erilaisilla mittaustavoilla saadaan erilaisia arvoja, ja toisaalta suurillakin arvoilla voidaan valmistaa käytettävyydeltään erittäin huonoja lamppuja. Testit käyntiin Purimme lamput pakkauksistaan ja luimme käyttöohjeet sekä kokeilimme toiminnot. Otsalamput kulkivat mukana retkillä ja iltaisilla koiralenkeillä. Vaikka hankintahinta olisi halpa, ei virtasyöppö lamppu ole pitkän päälle edullinen sijoitus. Ti- Kahden nuotion tuotteella pärjää tyydyttävästi. Yhden nuotion varuste soveltuu heikosti testattuun käyttöön.. Näin saimme vertailevaa käyttöä, kun näimme minne mikäkin kaukovalo riitti ja kuinka laaja oli kunkin lampun valokuvio. Testit pyrittiin tekemään hanskat kädessä, koska ilmat olivat jo sen verran viileät. Tällöin oli mielenkiintoista huomata, miten vaihtelevasti kytkimet oli sijoiteltu ja miten helppoa tai hankalaa niitä oli käyttää. Kaikkien lamppujemme oli kestettävä parin päivän sekalainen käyttö. Se kertoo kuinka paljon valoa valaisin tuottaa kokonaisuudessaan, mutta ei kerro varsinaisesta tilan valaisusta käytännössä mitään. Seitsemän valaisinta selvisi testistä vauriotta. Yhden lampun lasi halkesi ja yksi lakkasi toimimasta kokonaan. Kuvaavaa testin edetessä oli se, että jouduimme tarkistamaan luvattuja ominaisuuksia myyntipakkauksesta useaan kertaan. Moni ominaisuus vaikutti annettujen tieto- Huiput esiin retkinuotioilla Retken testeissä käytetään viiden retkinuotion arvosteluasteikkoa. Nuotiomäärä kuvaa tuotteen ominaisuuksia testissä esitellyssä käytössä. Viisi nuotiota saa tuote, johon on vaikea keksiä parannuksia. Neljä nuotiota myönnetään, jos varuste on erinomainen tuoteryhmässään. Kolme nuotiota kertoo onnistuneesta tuotteesta, joka on luokassaan ostamisen arvoinen. Pudotustestistä paloaikaan MERKKIVALO ilmaisee Black Diamondin patterin varaustilan ja kytkinlukon. 82 joulukuu 2012 Pimeässä metsässä valaisimet putoavat päästä tai kolhiintuvat repun sivutaskussa. Rikkoutunut lamppu voi johtaa jopa vaaratilanteisiin, joten halusimme kokeilla mitä valaisimille tapahtuu niiden pudotessa
Pakkausten tekstien opettelu ei riitä, vaan ainoastaan omien käyttökoke- E S T musten perusteella sekä asiakkaan tarvetta kartoittamalla päästään lähelle oikeaa lopputulosta. Kärkitaistossa voitosta mitteli kaksi hyvin tasaista lamppua, vaikka ne olivat ajatusmaailmaltaan hyvin erilaisia keskenään. Kumpi tahansa niistä olisi voinut voittaa, mutta Petzl Naon itsestään säätyvä kirkkaus oli niin erinomainen toiminto, että se ratkaisi kisan. Kärjen tuntumaan ylsi useampikin lamppu, mutta keskikasti oli yllättävän laaja. Käyttötarkoituksia kun saattaa olla useita. Peränpitäjä erottui testin jokaisella alueella selkeästi. Käytännössä valmistajat ilmoittavat maksimikirkkauden ja maksimiajan, jotka eivät ole lainkaan vertailukelpoisia keskenään. Kun valovirta on sata lumenia ja kapea valokiila näyttää 70 metriä, on paloaika 50 tuntia. × Arvostelu O tsalamppujen arvostelussa aloitettiin monipuolisesta käytettävyydestä. Liian monia kytkimen asentoja ja lukuisia himmennystiloja ei tässä arvostettu. Samalla valaisimella päästään jopa 200 tunnin paloaikaan, kun valovirta pudo- tetaan neljään lumeniin ja valokiila rajataan kolmeen metriin. Toisessa esimerkkilampussa on luvattu 150 lumenia ja kapean kiilan näkyvyys 65 metriä, jolloin paloaika on kolme tuntia. Himmeimmällä asetuksella lumen-arvo on neljä ja valokiila 14,5 metriä, jolloin virtaa riittää 60 tunniksi. Valaisimien vertaileminen on erittäin vaikeaa ja vaatii paljon perehtymistä, eikä järkevin valaisin löydy siltikään helposti. Tästä syystä myyjien asiantuntevuus nousee suureen arvoon. Tasainen himmentyminen ärsytti enemmän kuin reguloitu pariston jaksaminen loppuun asti samalla teholla. Koko, paino ja säädettävyys oli yhtenä kohtana arvioinneissa. Hyväksi katsomallamme lampulla pystyy tekemään vaivatta kaikkia leiriaskareita ja käyttämään valoa liikkumiseen. Mitään kohtaa ei painotettu toistaan tärkeämmäksi, vaan lopputulos määräytyi jokaisen osa-alueen yhteenlasketusta keskiarvosta.× Arvostelu MERKKI malli koko, paino ja säädettävyys monipuolisuus käytettävyys käyttökustannukset tehokkuus ja valon laatu YHTEENSÄ 20 % 20 % 20 % 20 % 20 % 100 % Black Diamond Storm 3 3 3 3 3 3 Fenix HL 30 2 4 3 3 3 3 Led Lenser H3 5 3 4 4 3 3,8 Led Lenser H7R 5 4 4 4 3 4 Olight H15 Wave 2 3 3 3 3 2,8 Petzl Nao 4 5 5 4 5 4,6 Petzl Tikka XP2 4 4 4 4 3 3,8 Princeton Tec Remix 3 3 3 3 3 3 Silva Ninox 4 3 4 4 3 3,6 Silva Trail Runner Plus 2 3 2 4 3 2,8 Spark ST6 3 3 3 3 3 3 Vaeltaja Trekking Led 3W 2 1 1 4 1 1,8 joulukuu 2012 83 I. T jen valossa samankaltaiselta, mutta käytössä lamput olivat valovuosien päässä toisistaan. Monessa askareessa on järkevämpää säätää lampun kulmaa kuin käyttäjän niskaa. Edellä mainittujen asioiden perusteella arvostelu jaettiin viiteen kohtaan, joista jokaista arvioitiin asteikolla yhdestä viiteen. Peruskäytössä pitkien ja lyhyiden valojen käyttö vaihtelee kulloisenkin tarpeen mukaan. Arvostimme mieluummin laajaa ja tasaista valokeilaa, kuin pitkää puikkomaista. Myyntitekstiä tihrustamalla valaisinten paremmuudesta ei voinut tehdä mitään päätelmiä. Hämmennystä tuottivat myös pitkiksi ilmoitetut paristojen kestoajat ja valaisimien yllättävän suuri tehokkuus. Valon laatu oli tärkeä tekijä. Testaajien antamista pisteistä haettiin keskiarvo, joka toi kunkin otsalampun yhteispisteet. Päässä se sai olla mieluummin huomaamaton, kun heilua ikävästi otsalla. Säädettävyydessä arvioitiin myös lampun saranointia, kun sitä käännettiin otsalla ylhäältä alas ja takaisin. Arvosteluun vaikutti myös pattereiden hiipuminen. Simppeli, mutta toimiva, oli testin luonteen punainen lanka. Käyttöaikaa, ja siten käyttökustannuksia, oli mahdotonta mitata tarkasti. Huonossa mallissa katse kiinnittyi tahtomatta sekavaan valokuvion reunukseen, mutta erinomaisen valon laitoja ei edes huomannut. Monipuolisuudessa arvioitiin lampun toimintoja käyttöalueen laidasta laitaan. Keveintä mahdollista ei haettu, vaan hyvää koon ja valaisun suhdetta. Otsalampun piti sopia taskuun ja kulkea kätevästi mukana
Hihna on hyvä, mutta saranointi turhan jäykkä. RETKEILIJÄN OTSALAMPUT BLACK DIAMOND STORM FENIX HL 30 LED LENSER H3 Hintaluokka: 70 euroa Mitattu paino: 112 grammaa Valovirta: 100 lumenia Hintaluokka: 50 euroa Mitattu paino: 134 grammaa Valovirta: 200 lumenia Hintaluokka: 35 euroa Mitattu paino: 113 grammaa Valovirta: 60 lumenia Luotettava ja käyttökelpoinen leirilamppu. Tasaisen varma jokaisella osa-alueella. Huomaamaton pikkulamppu yllätti positiivisesti. STORM on kompakti otsalamppu, joka täyttää retkeilijän perustarpeet kohtuullisen hyvin. Kytkin on suuri ja sitä käsittelee helposti hanskat kädessä. Kytkimiä käyttää vaivatta hansikkaat kädessä. Mukavan leveässä hihnassa on irrotettava päälakiremmi ja kokonaisuus istuu hyvin päässä. Kaukovalo on hyvin kapea kiila, kun taas tehokas lähivalo näyttää laajahkon alueen. Vain hanskat kädessä on hieman hankaluuksia. Etusaranointi on sopivan herkkä, eikä runko taivu säädettäessä mukana. Pudotustestissä HL 30 pärjäsi moitteetta. Valokiila on laaja, mutta ei tasainen. Toimintoina on kahden pienen ledin lähivalo ja teholedin pistemäinen säädettävä kaukovalo sekä punainen lukuvalo. Valojen keskinäinen ero on suuri, samoin valoalueen. Kokonaisuus on yllättävän painava suorituskykyyn nähden. LAMPUSSA on siro etuosa, koska patterikotelo on niskan puolella. Etusaranointi on äänetön ja toimiva. H3 kopsahti lattiaan kaikki kuusi kertaa saamatta naarmuakaan pintaansa. 84 joulukuu 2012. Storm selvisi pudotuskokeesta naarmuitta. TEHOKKAASSA otsalampussa on neljä kirkkautta ja punainen lukuvalo. Varsinaista pitkää valoa ei ole, mutta kirkkautta voi säätää patterikotelon hieman turhan jäykästä kytkimestä. Valokeila on keskileveä ja lamppu leiripuuhasteluissa toimiva, vaikka aavistuksen tehoton. Hihna on muita kapeampi, mutta soveltuu tälle lampulle, eikä istuvuudessa ole moitetta. Valo heijastuu aika ajoin ikävästi nenälle. HL 30:llä retkeilijä pärjää leiripuuhissaan ja lamppu on hyvin helppo käyttää
Remmikiinnitys on aluksi outo päässä, mutta siihen tottuu helposti. Täysin uudenlainen ajattelutapa saa varauksettomat kiitokset. Putosi naarmuitta. H-seiskan kytkimiä käyttää helposti hanskat kädessä. T E S LED LENSER H7R OLIGHT H15 WAVE PETZL NAO Hintaluokka: 75 euroa Mitattu paino: 130 grammaa Valovirta: 200 lumenia Hintaluokka: 50 euroa Mitattu paino: 145 grammaa Valovirta: 150 lumenia T Hintaluokka: 185 euroa Mitattu paino: 193 grammaa Valovirta: 355 lumenia TESTIVOITTAJA Taisteli tiensä tiukassa kisassa kakkoseksi. Hyvä valaisuteho, mutta hapuileva kokonaisuus. Käytännöllinen kokonaisuus vei voittoon. TOINEN Led Lenser on vain hieman H3:sta painavampi, lähes tuplat kalliimpi, mutta huomattavasti monikäyttöisempi. Automaattitoiminto, jossa valo sammuu ja kirkkaus säätyy heilauttamalla kättä lampun edessä, on käytössä hankala. Erillinen avattava valon hajottaja napsahtaa joka kerta auki, kun lamppuun koskee. Vaikka lampun paino on testin raskaimpia ja hankintahinnaltaan se on reilusti muiden yli, ovat ominaisuudet voittamattomat. Valon laatu on erinomainen ja lähivalon kiila miellyttävän leveä. Rakenne on valopesää lukuun ottamatta samanlainen, joten etusaranointi toimii hyvin ja lamppu istuu kivasti päässä. Pitkällekin riittää valotehoa riittävästi. Kaikki toiminnot löytyvät eri kytkimien takaa. Valo on vähän turhan pistemäinen lähiasennossa ja piirtää ikävän raamin valokuvion reunaan. PAINAVASSA lampussa on turhan kapea hihna, eikä päätuntuma ole miellyttävä. Hansikkailla käyttö onnistuu, mutta ei ihan hapuilematta. Pudotuskokeessa patterikotelo napsahti auki. NAO vaihtaa kaukovalosta lähivaloon itse, kun lamppu havaitsee käyttäjän katseen suuntautuvan lähelle. Lähivalo on kirkas ja kiilakin kohtuullinen. Erittäin rasittava ominaisuus, eikä hajottajasta kovin paljon iloa ole valaisussakaan. Kirkkauden säätö ja zoomaus lähivalosta kaukovaloon on portaaton. Nao on yksinkertainen käyttää yhdestä nupista kiertämällä, ja se onnistuu hanskat kädessäkin. joulukuu 2012 85 I
Etusaranointi on herkkä ja yksi testin parhaista. Kaukovalo on hieman tehoton, mutta lähivalo riittävä ja se näyttää miellyttävän valokentän. Etusaranointi on jäykkä, eikä lamppu taitu alaspäin kovinkaan kätevästi. Kaukovalo riittää retkikäyttöön, mutta ei ole mikään valonheitin. Etusaranointi on herkkä ja lamppu kääntyy mukavasti. RETKEILIJÄN OTSALAMPUT PETZL TIKKA XP2 PRINCETON TEC REMIX SILVA NINOX Hintaluokka: 60 euroa Mitattu paino: 85 grammaa Valovirta: 80 lumenia Hintaluokka: 60 euroa Mitattu paino: 83 grammaa Valovirta: 100 lumenia Hintaluokka: 65 euroa Mitattu paino: 84 grammaa Valovirta: 110 lumenia Erinomainen peruslamppu jäi voittajan varjoon. Tasaisen varma, mutta jäi keskikastiin. Näppärä pikkulamppu pärjäsi hyvin isommilleen. PIENIRUNKOINEN lamppu leveällä hihnalla on miellyttävä päässä. Kytkintuntuma hansikkaat kädessä on kohtuullinen. Valossa on kolme kirkkautta, joista kaksi riittäisi, koska varsin kapeassa lähivalon kiilassa keskikirkkaudelle ei juuri ole käyttöä. Pudotustestissä patterikotelon kansi rikkoutui, mutta muuten Ninox on kelpo leirilamppu tai erinomainen varavalo. 86 joulukuu 2012. Valkoisen valon eteen saa liu?utettua hajottajan, mikä miellyttää silmää lähialuetta valaistaessa. Ei naarmuuntunut pudotustestissä. PIENI ja tehokas Ninox istuu kivasti päässä. Leveässä hihnassa on verkko-osuus, johon lampun voi kätevästi pakata kuljetuksen ajaksi. Valon kirkkaus säätyy himmeästä kirkkaaseen, mikä on muista poikkeava hyvä ominaisuus. Kolmen AAA-pariston tilalle saa lisävarusteena kätevän akkupaketin. KEVYT otsalamppu on leveän hihnan takia hyvä päässä. Toimintoina on kaksi kirkkautta, vilkku ja punainen lukuvalo. Iso kytkin rungon päällä on hanskoillakin käytettävissä. Remix on toimiva retkilamppu, mutta soveltuu kokonsa ja painonsa takia myös erinomaiseksi varalampuksi. Iso kytkin on kotelon päällä ja helposti käytettävissä hanskojenkin kanssa
Zoomia käännettäessä lamppupesä kääntyy mukana. Valon kirkkauksia on kolme, vaikka kahdellakin pärjää. Etusaranointi toimii erittäin kankeasti. Valotehoja on kolme, vaikka kaksikin riittäisi. ST6:ssa on erillinen valon hajottaja, mutta irto-osana se on erittäin hankala käyttää. Kaikki toiminnot ovat yhden kytkimen takana, jota käyttää hanskakädellä moitteetta. Tälle otsalampulle on vaikea löytää mitään kunnollista käyttökohdetta. joulukuu 2012 87 I. Kaukovalo on kohtuullinen ja lähivalo riittävä, mutta valokeila turhan kapea. T E S T SILVA TRAIL RUNNER PLUS SPARK ST6 VAELTAJA TREKKING LED OTSAVALO 3W Hintaluokka: 65 euroa Mitattu paino: 222 grammaa Valovirta: 80 lumenia Hintaluokka: 100 euroa Mitattu paino: 165 grammaa Valovirta: 500 lumenia Hintaluokka: 20 euroa Mitattu paino: 142 grammaa Valovirta: 180 lumenia Aika on ajanut tästä lamppumallista ohi. Vankkarunkoisella valaisimella näkee pitkälle. Edullisuus ei lohduta, kun valo pudotessa sammuu. VARSIN vanhanaikaisen oloinen otsalamppu on raskas suuren patterikotelonsa takia. Hihnasta puuttuu säätövaraa ja koko lamppu on ikävä päässä. Valossa on kaksi kirkkautta ja vilkku. Lähivalon kiila on niin olemattoman kapea, että se ei riitä valaisemaan kunnolla edes kädessä olevaa paperiarkkia. Pudotuskokeessa paristokotelo aukesi, lyhdyn zoomi meni jumiin ja koko valaisin lakkasi toimimasta. Patterikotelo aukesi pudotuskokeessa. RASKAS metallirunkoinen lamppu on liian ulkoneva ja väpättää kävellessä ikävästi. ST6:ssa on testin monimutkaisin kytkinohjelma, jossa oikean kirkkauden löytämiseksi sai nappia painella monta kertaa. Lampussa on hyvä leveähkö valokeila, mutta keskikirkkaus häiritsi työskentelyä. Kaukovalo on vain kirkas hyödytön piste, jolla lamppuun on saatu suuri lumen-arvo. Sen voi toki laskea johdon avulla takin sisälle tai vyölle, mutta testissä sitä käytettiin vain otsapannan taakse ripustettuna. Kokonaisuutena lamppu on vahva ja kelpo leirivalaisin, vaikka pudotessa lasi halkesikin. HINTA on kymmenesosa testivoittajasta, mutta muissa ominaisuuksissa lamppu jää valovuoden päähän
040-553 5469/Janne www.eramaankulta.? Uusi palvelu mäenlaskun harrastajille Laskettelu- ja lumimatkat, hiihtokeskus- ja lumitilannetiedot, blogit, kuvat ja videot. www.lumipallo.? Tsekkaa heti! Markkinapaikalla esittelet tuotteet ja palvelut edullisesti alan ammattilaisille ja harrastajille. Varaa paikkasi! Veikka Gustafsson puh. www.ruskovilla.fi KÄTEVÄMPI RETKIEVÄS WWW.BULLETMEAL.COM Welhonpesä Nettikauppamme löydät RVRLWWHHVVD ZZZ ZHOKRQSHVD ¿ Welhossa Suomen kattavin valikoima lumikenkiä TSL, MSR, Tubbs Atlas, Redfeather Retkiluistimet ja varusteet Lundhags, Bore, Brisa, ym. Kauppakuja 10 . MARKKINAPAIKKA Hyvän olon vaatteet pehmeää luomuvillaa Pukeudu klassikkoon Tilaa ilmainen tuoteluettelo: 03-871 460 . Riipuslenkki on 14 karaatin kultaa. Toimitetaan kelorasiassa. Mukana aitoustodistus. Puh. 01800 Klaukkala Puh 09 8798886 ZHOKR#QHWWLOLQMD ¿ Euroopassa valmistetut laatumerkit suomalaisesta verkkokaupasta Uniikki kaulakoru Tarjoushinta Retken lukijoille 95 ? + toimituskulut Lemmenjoen Pehkosenkurun kullasta. Taikariipus suojaa retkilläsi. Kullankaivaja Jukka Kelan perinteisin menetelmin kaivamat kultahiput painavat noin 0,5 grammaa. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.?. 88 joulukuu 2012
Lyönneissä pitää olla tekniikkaa, voimaa ja määrätietoisuutta. Ulkoilmassa kuivuvia motteja kelpaa käydä jälkeenpäinkin vilkaisemassa yksin tai seurassa ja etenkin silloin kun itsetunto kaipaa kohotusta. Kalle Päätalo -tyylisen polttopuusouvin varjopuolina ovat naapurit ja kylän miehet. Purevateräisellä työkalulla urakka etenee samalla kun pääkoppa puhdistautuu turhista huolista ja murheista. Halkomisessa vaaditaan sahaamista tarkempaa tilanteen hallintaa ja keskittymiskykyä. Omakotitalon tai kesämökin pihapiirissä savotointi vetää niitä puoleensa kuin pöydälle unohtunut sahtituoppi banaanikärpäsiä. Varomattomuus johtaa liiallisuuksiin, joka pahentuessaan haittaa lähisuhteiden dynamiikkaa ja lisää olennaisesti avioeroriskiä. Onnistuneessa suorituksessa raskas teräskiila halkaisee pyöreän puun niin hienosti kahtia, että aivojen mielihyväkeskuksessa kihelmöi. Omin käsin tehdyistä haloista kasatun pinon katseleminen muuttaa hikipisarat helmiksi. Sahaavaa kättä vaihtelemalla harjoituksen saa tuntumaan kahta puolen rintarankaa. Tämän jälkeen tehdään päätös osumakohdasta, viedään kirves pään taakse ja lähetetään se komeaan, pystyakselin suuntaiseen svingiin. puhumattakaan pokerin peluusta, jossa voi menettää maineensa ja luottokelpoisuutensa. Pöllien pätkiminen poka- tai kaarisahalla on erinomaista jumppaa istumatyön jumiuttamille lapojen väleille. KOLUMNI OIKEUS JOKAMIEHEN Jokamiehen oikeus tarkastelee retkeilyyn liittyviä ilmiöitä kriittisin silmin ja antaa tuomionsa pirttipöydän ääreltä. 90 joulukuu 2012 Hyötyhommaa keholle ja mielelle TEKSTI Marko Taavila PIIRROS Karoliina Lahti I hmisille tyrkytetään jos jonkinlaista rentoutusta, terapiaa ja hemmotteluhetkeä, jotta he jaksaisivat stressaavaa nykyeloa. Kun lukuun lisätään kaikkinaiset liikuntamuodot ja muut harrastukset, saadaan niin älytön määrä erilaisia virkistäytymiskeinoja, ettei kukaan kykene niitä yhteen laskemaan. Valtaisasta viriketarjonnasta huolimatta on vaikea keksiä voimauttavampaa toimintaa kuin polttopuiden tekeminen perinteisin työmenetelmin. Siinä myönteinen vaikutus kohdistuu tasaisesti yksilön fysiikkaan, psyykkeeseen ja energiatalouteen. Monessa muussa puuhassa, kuten painonnostossa, yksi osa-alue tuppaa korostumaan liiaksi toisten kustannuksella . Pään takaa lähtevää kirveen terää ei saa pelätä, mutta sen vaarallisuutta ei sovi vähätelläkään. Pilkotta- vat puut täytyy ensin osata asettaa oikein pölkylle. Heidän säälistään, neuvoistaan ja moottorivehkeiden lainaustarjouksistaan tulee kieltäytyä ponnekkaasti, vaikka kuinka hulluksi leimaisivat. Halkojen tekeminen on niin koukuttavaa touhua, että siitä kannattaa nauttia sopivina kertaannoksina. Edestakaisten liikkeiden tulee olla pitkiä ja rauhallisia, kuten kaikessa muussakin nautinnollisessa. ×
Foto: Fred Jonny? DEVOLD® HISTORIA Devold Devold on on valmistanut valmistanut villavaatteita Norjassa vuodesta1853. 1853.Ensimm. Ensimvuodesta mäiset asiakkaamme äiset käyttäjämme olivat olivat kalastajia jaja kalastajat, työläiset työläisiä, jotka joutuivat tutki musmatkailijat, jotka liikkumaan kovissa joutuivat liikkumaan kovissa sääoloissa sääoloissa rannikoilla, rannikolla, tuntureilla ja ja jää jäätiköillä. tuntureilla tiköillä. Villavaatteista tuli pian Devold villavaatteista tuli nopeasti erittäin suotivät hyvin suosittuja, ja niitä käyttivät tunnetutkuin sellaiset kuuluisuudet Fridtjof Nansen, kuten Roald löytöretkeilijät Amundsen, Lincoln Fridtjof Nansen, Roald Amundsen ja Lincoln Ellsworth. Niitä suosivat Ellsworth. Devoldiin yhtä lailla Villakerrastoja luottavattämän myös tämän käytmyös päivän päivän retkikunnat. retkikunnat. Worn by Norwegians since 1853 www.devold.com