Retki 10/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

VKO 2021-01 683219-2010 5 VA R U ST E E T R E T K E T T I E D OT & TA I D OT Testissä lumikengät Hiihtovaellus kaamoksessa SUP-retki NUORTTIJOELLA ENSILUMEN AIKAAN PEAK LENIN huiputettiin suomalaisvoimin R ET K I 10 /2 20 NÄIN VUOLET KIEHISET LENTO Helsinki-JapaniHelsinki 3000 kg CO 2 e 700 kg CO 2 e 250 kg CO 2 e 250 kg CO 2 65 kg CO 2 0.01 kg CO 2 LENTO Helsinki-GeneveHelsinki LENTO Helsinki-RovaniemiHelsinki AUTO Helsinki-RovaniemiHelsinki (1 henkilö) AUTO Helsinki-RovaniemiHelsinki (4 henkilöä) JUNA HelsinkiRovaniemi-Helsinki #pysynlähellä Viime ajat ovat vaatineet meiltä vastuullisuutta ja sitä, että pysymme lähellä. L äh te et : W W F G re en O ffi ce ilm as to la sk ur i ja A tm o sfa ir @protectourwintersfinland @protectourwintersfinland @POWFinland Talviretkeilyn ABC Kaakonkulman PARHAAT. Tutkimusten mukaan tärkein syy vaikkapa lentämisen vähentämiseen on monille se, että niin on kaverikin tehnyt. Suositaan siis jatkossakin lähimatkailua ja kuljetaan maata pitkin! K uv a: H ar ri Ta rv ain en , la sk ija : M iik ka H as t, p aik ka : R uk a. 10/2020?— 10,50 € Retki PAL. Esimerkin näyttäminen ei muuten ole mikään pikkujuttu
TALVIRETKEILYKURSSIT SEKÄ LUMIKENKÄJA HIIHTOVAELLUKSET. 03 871 460 www.ruskovilla.. Luomuvillasta Artjärvellä valmistetut fleecevaatteet lämmittävät läpi talven RETKILLE SUOMALAISTA Tehtaanmyymälä Kinnarintie 32, 16230 Artjärvi ma-pe 9-16, la 10-14 puh. Hinnat sisältävät 10 % arvonlisäveroa. Retken tilaajat voivat lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita Lehtiluukussa www.lehtiluukku.fi. Retki Retki 1/2021 Seuraava Retki-lehti ilmestyy 8.1.2021 Vuoden ensimmäisessä Retkessä kerromme, kuinka tärkeä turvavaruste teltta on talviretkillä. SISÄLLYS 10—2020 20 Talviretkeilyn ABC 58 Joulusaunaan melomalla 44 Hiihtovaellus kaamokseen. TILAA Retki-lehti ja saat tilaajalahjana Calazo-kustannuksen Nuotioruokaa-kirjan. MARKKINAPAIKKA ULKOILMA AKATEMIA ULKOILMA OUTDOOR ACADEMY KOE TÄNÄ TALVENA TALVIRETKEILYN RIEMU! MM. MEILTÄ SAAT VARUSTEET LAINAAN! RETKEILYN JA VAELTAMISEN ERIKOISLEHTI TILAA RETKEILYN JA VAELTAMISEN ERIKOISLEHTI 6 numeroa + Nuotioruokaa-kirja (arvo 25 €) Yhteensä 50 € Voit tilata lehden joko sähköpostilla tilaajapalvelustamme osoitteessa tilaajapalvelu@retkilehti.fi tai soittamalla numeroon 03-4246 5354
Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Päätoimittaja Petri Laine petri.laine@retkilehti.fi Julkaisija Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitusretkilehti.fi Y-tunnus 1441340-4 Toimitusjohtaja, ilmoitusmyynti Veikka Gustafsson p. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi ISSN 1456-8837 Vakituiset avustajat Joel Ahola Maija Arosuo Mikko Hieta Benjamin Hokkanen Tuija Kauppinen Jenni Kurki-Suonio Aksana Kurola Mikko Lamminpää Joppe Ranta Eerikki Rundgren Poppis Suomela Pauliina Toivanen Marika Varpenius Avustajat tässä numerossa Olli Järvenkylä Ossi Määttä Merja Paakkanen Kartat Retkeilymedia Ahola: Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Taitto Mäyrä Media tmi, Benjamin Hokkanen aineistot@retkilehti.fi Paino Reusner, Tallinna Kannen kuva Poppis Suomela Tilaajapalvelu tilaajapalvelu@outdoormedia.fi p. 03-4246 5354 arkisin kello 9–16 tilaukset, laskutusasiat, osoitteet. Vuonna 2021 ilmestyy 10 numeroa, joista yksi julkaistaan tuplanumerona Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 euroa Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 euroa. Tiedot & taidot 11 Rangerit neuvovat ja opastavat 12 Näin vuolet kiehisiä 16 Kaikki vinkit talviretkeilyyn 20 Retket 33 10 x Nuorttijoki SUP-laudalla 34 Kaamoshiihto kohti valoa 44 Peak Lenin haastaa kovakuntoisenkin 50 Vuoden pimein melontaretki 58 Kivaa & kaunista Kaakonkulmalla 62 Varusteet 67 Hanwag lisäsi villaa kenkiin 68 Fjällräven toppasi talvitakin villalla 68 Devoldin merinohame lämmittää 70 Testissä retkeilijän lumikengät 72 www.facebook.com/retkilehti Instagram: @retkilehti YouTube: Retki-lehti Outdoor Media Oy SISÄLLYS Tutustu näihin. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin
Tärkeää on kuitenkin myös se, että retkeilijä kokee olonsa turvalliseksi, kun hän lähtee syyslomalla vaeltamaan vaikkapa Urho Kekkosen kansallispuistoon. Se on myös tärkein metsästyskausi. Mitä värikkäämmin, sen parempi. Retkeilijän kuolema on järkyttänyt monia, erityisesti meitä, jotka Onnin tunsimme. The Or iginals – Timeless classics DEVOLD X SIGRID devold.com. Siksi olisi syytä pohtia, pitäisikö metsästystä säädellä tiukemmin. Siellä hän sai surmansa metsästäjän vahingonlaukauksesta. Myös retkeilijät voivat tehdä enemmän oman turvallisuutensa eteen. Sen on yhä useampi suomalainen havainnut. Onni on myös mukana Nuorttijoen jutun kuvissa. Tarkoitus on selvittää, vaativatko retkeilijöiden määrän kasvu ja käyttömuotojen monipuolistuminen muutoksia ohjaukseen tai palveluihin, jotta turvallinen luonnossa liikkuminen voidaan taata. Syksy on erinomaista aikaa liikkua pohjoisen kansallispuistoissa. Se on myös herättänyt paljon keskustelua metsästyksen roolista kansallispuistoissa. Esimerkiksi niin, että syyslomien aikana ei kansallispuistoissa saisi metsästää. Retkellä oli mukana Onni Kojo, nuori eräopas, joka oli lähdössä heti seuraavana aamuna suppailun jälkeen maastopyöräilemään Urho Kekkosen kansallispuistoon, Savukoskelle. Monille on ollut yllätys, että pohjoisen puistoissa ylipäätään metsästetään. Vuodenajasta ja retkikohteesta riippumatta kannattaa pukeutua värikkäästi. Petri Laine Metsästys kansallispuistoissa PÄÄKIRJOITUS 6 RETKI joulukuu 2020 P h o to : V eg ar d B re ie Stay tr ue to who you are, what you want and where you come from – stay or iginal. Ympäristöministeriö tilasi onnettomuuden jälkeen Metsähallituksen Luontopalveluilta selvityksen kansallispuistojen asiakasturvallisuudesta. Kerromme Onnin nimen hänen äitinsä luvalla. Metsästysonnettomuudet ovat erittäin harvinaisia ja luonnossa liikkuminen on turvallista. Tässä lehdessä on Poppis Suomelan juttu SUP-retkestä Nuorttijoella
P h o to : V eg ar d B re ie Stay tr ue to who you are, what you want and where you come from – stay or iginal. The Or iginals – Timeless classics DEVOLD X SIGRID devold.com. The Or iginals – Timeless classics DEVOLD X SIGRID devold.com P h o to : V eg ar d B re ie Stay tr ue to who you are, what you want and where you come from – stay or iginal
Urho Kekkosen kansallispuiston reittien solmukohta on Luirojärvi, missä kokeiltiin Luiro Guide -kämppäopastoimintaa ruskaviikoilla yhdessä Suomen Latu Kiilopään kanssa.. RETKI joulukuu 2020 6 KARTALLA Kartalla T E KST I JA K U VAT Olli Järvenkylä VAPAAEHTOISISTA KÄMPPÄOPPAISTA APUA RUUHKAAN. Metsähallitus etsii uusia keinoja vastatakseen kansallispuistojen kasvaneisiin kävijämääriin ja niiden tuomiin haasteisiin
Keskeisen sijainnin lisäksi Luirolle vaeltajia houkuttelee alueen korkein tunturi, yli seitsemänsadan metrin korkeuteen kurkottava Sokosti. ”Huomattiin, että miesten vessa on ihan täynnä. Yleensä retkeilijät siistivät itse paikat hyvin”, kämppäopas Korhonen antaa retkeilijöille positiivista palautetta. Reittivinkit ovat kuumaa tavaraa”, kertoo kämppäopas Renita Niemi. RETKI joulukuu 2020 7 KARTALLA KARTALLA I tä-Lapissa sijaitsevan Urho Kekkosen kansallispuiston keskellä sijaitsevaa Luirojärveä kutsutaan usein kansallispuiston helmeksi. Jälkimmäisellä viikolla vapaaehtoisina kämppäoppaina olivat Renita Niemi Helsingistä ja Hanna Korhonen Rovaniemeltä. ”Meidän tehtävä on katsella, että paikat pysyvät siistinä, sillä kävijämäärät ovat suuret ruskaviikoilla. Vapaaehtoistyön muodot myös monipuolistuvat tulevaisuudessa. Metsähallituksen oma väki ei ehdi kaikkialle, missä kysyntää neuvonnalle ja ohjaukselle olisi. Kämppäopastoiminnalle tilausta Pohjois-Lapin puistoalueen asiakaspalvelupäällikkö Tarja Tuovinen kertoo, että muutamia vuosia aikaisemmin Metsähallituksessa huomattiin, että kuumimpina sesonkeina voisi olla hyvä, että maastossa olisi tarjolla ohjausta ja neuvontaa. Pohdinnassa on esimerkiksi vapaaehtoisten tekemät huoltovaellukset Urho Kekkosen kansallispuistoon.. Suomen Ladun liikuntapalvelupäällikkö Mervi Savolainen kertoo, että vapaaehtoiset oli helppoa löytää. Kokeilusta kerättävä palaute ja yhteenveto käydään lävitse yhdessä Suomen Ladun kanssa loppuvuoden aikana. Ihan pelkkää kahvittelua ja tunturien huiputuksia ei vapaaehtoisen kämppäoppaankaan homma ole. Heillä molemmilla oli aikaisempaa kokemusta Suomen Ladun vapaaehtoisja opastoiminnasta. ”Pitäisi muistaa, että mitä tuot tänne sen kannat takaisin mennessäsi. Tämänvuotinen kämppäopastoiminta on kokeilu, minkä avulla selvitetään, onko tällaiselle toiminnalle tarvetta ja millaista sen tulisi jatkossa olla. Niin tyhjennettiin huussi ja vaihdettiin säiliö”, Hanna Korhonen kertoo riisuessaan suojahaalaria. Aika paljon kysytään myös varusteista ja reiteistä, mistä kukin on kulkenut. Matkaa kertyi reilu kaksikymmentä kilometriä suuntaansa. Retkeilijöiltä saadun alustavan palautteen perusteella toiminnalle näyttäisikin olevan tarvetta. Tarvetta tällaiselle olisi erityisesti vasta-alkajilla ja kokemattomilla retkeilijöillä. Myös retkietiketti ja roskaaminen ovat olleet keskusteluissa pinnalla Niemi kertoo. Käytetään polkuja ja yövytään siellä, missä se on sallittu. Vilkkaimmillaan on Luirojärven ympäristössä ollut samanaikaisesti yli 40 telttakuntaa. Ensimmäisen ja toisen viikon kämppäoppaat kohtasivat toisensa Maantiekurussa, missä kotimatkalle lähtevät kertoivat kokemuksistaan ja evästivät tulokkaita vuoronvaihdon merkeissä. Myös sauna tarkistetaan aamuisin ja tarvittaessa siistitään. Se on myös risteyskohta, missä eri puolilta puistoa lähtevät reitit risteävät. Keitellään kahvia ja jutellaan päivän kuulumisia. Kämppäoppaat majoittuivat Metsähallituksen huoltotuvassa Luirojärven rannalla. Esimerkiksi eilen käytiin Sokosti huiputtamassa ja sitä edellisenä päivänä poimittiin mustikoita ja kierrettiin lähialueita”, Hanna Korhonen kertoo Roskaaminen keskusteluttaa ”Luiroguidet tapaavat iltanuotiolla ihmisiä joka ilta kahden viikon ajan. Tosi rentoa hommaa tämä vapaaehtoishomma täällä. Ja tehdään tulet merkitylle tulipaikalle, muuten saa vapaasti nauttia ihanasta luonnosta”, Renita Niemi tiivistää luonnon omaa etikettiä. Kämppäopastoiminta on juuri sellainen vapaaehtoistoiminnan muoto, jossa haluamme olla mukana”, hän sanoo. Metsähallituksen Tuovisen mielestä kämppäopastoiminnasta voisi tulla pysyvä toimintamuoto. Jos aikoinaan kaikki tiet veivät Roomaan, niin syksyn ruskaviikkoina polut tuntuvat tuovan Luirolle. ”Koska meillä on vain aamulla ja illalla työtehtäviä, niin muuten on koko päivä aikaa nauttia tästä upeasta ruskasta ja luonnonrauhasta. ”Kiilopään tunturikeskuksen vapaaehtoistoimintaa uudistetaan parhaillaan. Kävellen kohteeseen Toiminnan luonteeseen luonnonsuojelualueella sopii sekin, että kämppäoppaat saapuivat Luirojärvelle kävellen Aittajärveltä
Marraskuussa hän esiintyi GoExpo Winter -messuilla ja kertoi vaelluksestaan Hangosta Kilpisjärvelle. 28,80 € Kansallispuistot – Bongarin opas Merkitse kirjaan omat retkesi, kulkemasi reitit ja parhaat nähtävyydet. Anna tähtiarviot puistoille ja bongaa puistojen harvinaiset lajit. Onni rakasti luontoa ja luonnossa liikkumista. T E KST I Petri Laine Onni Kojo (1990-2020) KARTALLA PO PP IS SU O M EL A. Toisin kuitenkin kävi. /tarjoukset Jatkuvia tarjouksia: -30 % -40 % -50 % -60 % KARTTAKAUPASTA NYT TARJOUSHINNOIN Kansallispuistot tutuiksi Suomi – Retkeilijän opas Kirja esittelee kaikki maamme 40 kansallispuistoa ja viisi valtion retkeilyaluetta. Keväällä 2019 hän valmistui Kiljavalta ja kesällä hän toteutti unelmansa ja käveli Suomen halki. Lausahdus kuvaa hyvin aurinkoista Onnia, johon itse tutustuin monilla messuilla, kun seisoimme Retken osastolla myymässä lehtitilauksia. Mukana on kiinnostavaa tietoa puistojen luonnosta ja historiasta sekä retkeilyreiteistä. Pyhällä oli helppo harrastaa lumilautailua, joka oli Onnin intohimo, ja myös tuleva talvi oli tarkoitus viettää Lapissa. Onni Kojo sai surmansa maastopyöräretkellä Urho Kekkosen kansallispuistossa 17.10., vain 30-vuotiaana. Tarjoukset ovat voimassa 31.12.2020 saakka. Seikkaile ihan naalina Espoon Nuuksioon on merkattu uusi lapsiperheille tarkoitettu luontoreitti. 15,20 € Suomen upeimmat luontokohteet 21,60 € Retkeilijän vuodenajat – Kohteet ja vinkit lähiluontoon 21,60 € Retkipaikka – Uudet seikkailut 23,20 € Metsäretki – Lasten kanssa luontoon 23,20 € Pohjoiskalotin kalapaikkaopas 27,20 € Sipoonkorpi luontokohdeopas 25,60 € Madeira retkeilyopas 21,60 € Suomen ennätykset -palapeli 13,60 € Ulkoilukartat, Topokartat ja Veneilykartat Saatavilla lähes 70 erilaista vedenkestävää karttaa! ”Onnista löytyy vain kuvia, joissa hän hymyilee”, kertoo Joel Ahola, joka opetti Onni Kojoa eräopaskoulutuksessa Kiljavan opistolla. Naalin seikkailulla ulkoilijat pääsevät seuraamaan naalin jättämiä vihjeitä ja tunnistamaan metsän eläimiä. Hän kuoli metsästäjän vahingonlaukaukseen. RETKI joulukuu 2020 8 KARTALLA N U U K S I O R E T K I L U K U Suomessa kerätään vuosittain 100 kg haahkanuntuvaa luksuspeittoihin. Kaksi kilometriä pitkä reitti lähtee Suomen luontokeskus Haltiasta. Alueesta oli tullut hänelle rakas ja kesäksi Onni sai töitä Uhriharjun uusien portaiden rakennusporukassa. Talveksi Onni suuntasi Pyhätunturiin, jossa hän työskenteli eräoppaana. Tutustu myös muihin aletuotteisiin: Karttakauppa
Mukana on kiinnostavaa tietoa puistojen luonnosta ja historiasta sekä retkeilyreiteistä. /tarjoukset Jatkuvia tarjouksia: -30 % -40 % -50 % -60 % KARTTAKAUPASTA NYT TARJOUSHINNOIN Kansallispuistot tutuiksi Suomi – Retkeilijän opas Kirja esittelee kaikki maamme 40 kansallispuistoa ja viisi valtion retkeilyaluetta. 28,80 € Kansallispuistot – Bongarin opas Merkitse kirjaan omat retkesi, kulkemasi reitit ja parhaat nähtävyydet. Anna tähtiarviot puistoille ja bongaa puistojen harvinaiset lajit. Tutustu myös muihin aletuotteisiin: Karttakauppa. RETKI joulukuu 2020 9 KARTALLA Tarjoukset ovat voimassa 31.12.2020 saakka. 15,20 € Suomen upeimmat luontokohteet 21,60 € Retkeilijän vuodenajat – Kohteet ja vinkit lähiluontoon 21,60 € Retkipaikka – Uudet seikkailut 23,20 € Metsäretki – Lasten kanssa luontoon 23,20 € Pohjoiskalotin kalapaikkaopas 27,20 € Sipoonkorpi luontokohdeopas 25,60 € Madeira retkeilyopas 21,60 € Suomen ennätykset -palapeli 13,60 € Ulkoilukartat, Topokartat ja Veneilykartat Saatavilla lähes 70 erilaista vedenkestävää karttaa!
Kirja kertoo norjalaisen stand up -koomikon yrityksestä valaistua retkeilyn saralla. Seikkailijan käsikirja, The Lost Book of Adventure, toimitus Teddy Keen, Kustannusosakeyhtiö Otava 2020 Kaiken A ja O Helvetillinen vaelluskirja kutkuttaa nauruhermoja, mutta saattaa se ärsyttääkin. Kutsu seikkailuun – Seikkailijan käsikirja Houkutteleva ulkoasu saa jokaisen seikkailevan nuoren, ja ehkä vähän vanhemmankin, tarttumaan opukseen. Niin ja Kontio vaeltaa vain ja ainoastaan kumisaappailla. Runoilija ja kirjailija Kontion teos ei ole perinteinen opaskirja karttoineen ja reitteineen. Alku rullaa, houkuttaa ja koukuttaa, kunnes ajaudutaan suvantoon – ja kyllä tarina siitäkin vielä etenee. Mutta ensi sijassa se on lukuelämys ja kurkistus vaeltajan mielenmaisemaan. Tekstin lukeminen on kuin stand-up-viihdettä. Kirja on tarinallinen matka kansallispuistoihin, joihin luontokaipuu Kontion vie. Kirjassa lähdetään liikkeelle lähimetsistä, ja edetään pyörällä ja vuorikiipeillen aina maailman ääriin. Kirjaan on myös lisätty osio valtion retkeilyalueista, kuten esimerkiksi Evosta. Se on myös tarina isänä olemisesta ja yhteyden löytämisestä omiin lapsiin. Kirja kertoo puistojen taustoja, antaa käytännön vinkkejä retkeilijöille ja opastaa tunnistamaan luonnosta löytyviä kasvija eläinmaailman ihmeitä. Kansallispuistojen kutsu, Tomi Kontio, Avain 2020 Kansallispuistot tutuiksi Pepe Forsberg ja Mikko Sorsa ovat aiemmin kirjoittaneet neljän kirjan sarjan kansallispuistoistamme. Helvetillinen vaelluskirja, Are Kalvo, Aula Co 2020 Kansallispuistot puhuvat runoilijalle Luirojärven saunan pehmeisiin löylyihin päättyi Tomi Kontion projekti vierailla kaikissa kansallispuistoissa. Kirjailija yrittää ymmärtää, mistä retkeilyssä on kysymys, tekemällä omakohtaisen ihmiskokeen. Hädän hetkellä vain mielikuvitus on rajana. Ihan varma ei voi olla, selviytyykö kaikista ideoista ehjänä, saati hengissä. Kirja on toimitettu tuntemattoman seikkailijan muistiinpanoista ja luonnoksista, mikä vain lisää teoksen arvoa ja mystistä tunnelmaa. Ainakin se antaa kuvan norjalaisesta retkeilykulttuurista. Tekstissä on teräviä havaintoja meidän retkeilijöiden totuuksista ja toimista, mutta myös faktaa ja pohdintaa. Sieltä tarina myös alkoi, kun Kontio joitakin vuosia aiemmin teki sinne ensimmäisen vaelluksensa. Nyt ne on koottu yksien kansien väliin päivitettynä versiona. Kirja ei ole kylmä faktapaketti, vaan siitä välittyy vahva tunnelma ja tekstit ovat osittain lähes runollisia. Ilkikurista kirjaa on syytä lukea pilke silmäkulmassa. Kirja tarjoaa kyllä myös vinkkejä patikointireissuille, hienoja maisemia sekä tarkkaa havainnointia eräreissuilta. Siinä on mielenkiintoisia ja innostavia vinkkejä. Kansallispuistot tutuiksi, Pepe Forsberg & Mikko Sorsa, Karttakeskus 2020. Ja on siinä joitakin varsin eriskummallisiakin ideoita, kuten muurahaisten käyttöä tikkeinä. Se aiheuttaa levottoman mielen, ja saa sormet syyhyämään seuraavaan retkeen. RETKI joulukuu 2020 10 KARTALLA K I R J A T KO O N N E E T Aksana Kurola & Petri Laine Sohvaretkeilyä joulunpyhiin Jouluna tosiseikkailijakin avaa kirjan ja vaihtaa makuualustan pehmeään sohvaan
Näin vuolen kiehisen, s. 16 NRO VINK IT TALV ISEL LE TAIP ALEE LLE ”. RETKI joulukuu 2020 11 tiedot & taidot 12 10 2020 VUOLE KIEHINEN PUUN LATVASTA TYVEÄ KOHDEN
12 RETKI joulukuu 2020 RANGERIT TOSITOIMISSA R A N G E R I Leena Leppälä liikkui jalan ja pyörällä Urho Kekkosen kansallispuistossa kesäkuun alusta syyskuun loppuun.
Niemi kertoo, että kansallispuiston valvojan roolissa korostuu erityisesti neuvonta ja ohjaaminen. Repovedellä valvontaa maissa ja vesillä Metsähallitus ostaa Repoveden kansallispuiston valvonnan ulkopuolisilta yrittäjiltä. Kari Niemi kannustaakin ihmisiä tulemaan rohkeasti heidän luokseen, jos on kysyttävää tai epäselvyyksiä. Kansallispuiston valvojan tunnistaa Metsähallituksen lippiksestä ja liivistä, missä on teksti ”valvoja”. Repoveden kansallispuiston valvojista toinen liikkuu enemmän maastossa jalan ja toinen operoi vesiltä. Vesiltä hahmottaa kerralla suurempia kokonaisuuksia ja siellä pääsee kontaktiin myös melojien kanssa. 13 RETKI joulukuu 2020 RANGERIT TOSITOIMISSA S uomalaiset ovat tänä vuonna lähteneet luontoon. Kaunis retkikeli sai ihmiset joukolla liikkeelle ja pysäköintialue sekä läheiset tiet olivat täynnä autoja. Mikäli he. Luontomatkailuasiantuntija Kulha kertoo, että kevään yleisöryntäykseen vastattiin muun muassa lisäämällä opastavaa valvontaa ja neuvontaa kansallispuisT E KST I JA K U VAT Olli Järvenkylä Rangerit jalkautuvat kansallispuistoihin Kansallispuistojen käyntimäärät jatkavat huimaa kasvuaan. Repovedelläkään ei ole selvitty kasvaneista kävijämääristä ilman lieveilmiöitä. tossa. Kansallispuiston pääsisäänkäynti Lapinsalmi ruuhkautui ajoittain pahoin varsinkin viikonloppuisin. Luvut yllättivät positiivisesti myös alueen luontomatkailun kehittämishanketta vetävän Petri Kulhan. Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi Repoveden ja Urho Kekkosen kansallispuistoissa. Toinen kansallispuiston valvojista on Kari Niemi, jolla on pitkä toimintahistoria alueella. Metsähallituksen tilastojen mukaan se tuplasi käyntimäärät edellisvuoteen verrattuna. Tämän lisäksi Repovedellä panostettiin vaihtoehtoisista sisääntuloväylistä tiedottamiseen ja julkisen liikenteen eli Repovesibussin kampanjointiin. Kävijöissä on mukana myös paljon ensikertalaisia ja vähemmän kokeneita retkeilijöitä. Kari Niemen mukaan suurin osa vesillä liikkujista osaa noudattaa alueen sääntöjä, mutta toisinaan valvoja on joutunut puuttumaan muun muassa vesiskoottereilla ajamiseen. ”Jättimäisen kasvun takana on todennäköisesti luontoinnostuksen lisäksi Repoveden kansallispuiston sijainti eteläisessä Suomessa sekä myös Lapinsalmen uusi silta, joka avattiin loppuvuonna 2019”, hän arvelee. Yksi eniten käyntikertoja kasvattaneista kansallispuistoista on varmastikin Kymenlaaksossa sijaitseva Repovesi. Heinäkuun loppuun mennessä kansallispuistoihin tehtiin lähes 2,5 miljoonaa käyntiä, missä on noin 20 prosentin kasvu edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Metsähallitus onkin lisännyt neuvontaa ja opastusta luontokeskusten ja verkon ohella myös maastossa. Retkeilijöiden neuvonnan ohessa valvojat purkavat muun muassa luvattomia nuotiopaikkoja
Ja se tarkoittaa sitä, että tarvitsemme sinne myös porukkaa, joka tarvittaessa katsoo heidän peräänsä”, Tuovinen sanoo. Jopa ihan lähireiteillä osa retkeilijöistä tarvitsi opastusta kartan ja kompassin avulla. Toiminnalla tavoitetaan myös niitä retkeilijöitä, jotka eivät käy opastuspisteessä tai asioi verkossa ennen kansallispuistoon tuloa”, Tuovinen toteaa. ”Toimenkuvani on erittäin monipuolinen ja olen myös aktiivinen sosiaalisessa mediassa, jotta asiakasneuvontatyöni saavuttaisi isomman yleisön. Sen avulla pystyy päivän aikana tavoittamaan laajankin alueen ja mukana kulkee tarvittaessa myös infomateriaalia ja työkaluja pieniä huoltotöitä varten. ”Tänä kesänä saavutimme tavoitteen, että saadaan ihmiset luontoon. ”Ihan hyvässä sovussa on asiat selvitetty, että miten ne pitäisi mennä”, Leena Leppälä muistelee. Yksi Metsähallituksen Saariselällä sijaitsevan asiakaspalvelupisteen työntekijöistä on kesän alusta jalkautunut säännöllisesti kansallispuistoon tapaamaan asiakkaita. Tuovinen kuitenkin muistuttaa, että edelleen on retkeilijöidenkin kannettava vastuuta paikkojen kunnossa pysymisestä ja siisteydestä. 14 RETKI joulukuu 2020 RANGERIT TOSITOIMISSA huomaavat alueella epäkohtia tai roskaamista, välittävät he niistä tiedon kansallispuiston huoltohenkilökunnalle. Eli sitä normaalia asiakaspalvelua, mitä myös asiakaspalvelupisteissä tehdään. Rangeri liikkuu sähköpyörällä Puistorangeri Leena Leppälä liikkuu mielellään jalan Urho Kekkosen kansallispuistossa. Kokeilusta saatiin niin hyviä kokemuksia, että työmuotoa päätettiin laajentaa tänä vuonna kestämään koko sulan kauden ajan. Sometan pääsääntöisesti retkietiketistä, mutta myös muun muassa luontohavainnoista ja tapaamistani retkeilijöistä sekä Metsähallituksen erilaisista puistossa tehtävistä töistä.” Leena Leppälän mukaan asiakkaiden kohtaamiset maastossa ovat olleet positiivisia, sillä ihmiset ovat lomalla ja hyvällä fiiliksellä liikkeellä. Näin pystyttäisiin kattamaan laajempi alue kansallispuistosta ja saavuttamaan useampi retkeilijä. Jo silloin vahvistui käsitys, että maastoon tarvitaan lisää asiakaspalvelua ja neuvontaa. Kari Niemi kertoo, että kansallispuiston valvojan tehtävä on neuvoa ja ohjeistaa, eikä heillä ole sakotusoikeutta. Mikäli puhe ei tehoa, on heillä kuitenkin valmius kutsua paikalle erätarkastaja tai poliisi. Tuovisen mukaan Urho Kekkosen kansallispuistossa kokeiltiin liikkuvaa rangeritoimintaa lyhyesti jo kesällä 2018. Tällaisia ovat olleet muun muassa, että tehdään tulet väärään paikkaan, pyöräillään polkujen ulkopuolella tai koira on ollut irti. Luulammella Leena Leppälä opasti retkeilijän lähteelle täyttämään vesipulloa.. Muutamia kertoja rangeri Leppälä on törmännyt tilanteeseen, missä on tehty jotain sellaista mikä ei kansallispuistossa ole sallittua. Hänen mukaansa rangereiden toimenkuvaan voidaan sisällyttää myös paikkojen järjestelyä ja siistimistä sekä pieniä korjaustoimia. ”Aloitin kesäkuussa puistorangerina ja liikuin kansallispuistossa syyskuun loppuun asti. Sen lisäksi hän hyppää usein myös sähköavusteisen läskipyörän selkään. ”Rangerin työn tavoitteena on muun muassa kertoa alueesta ja reiteistä, tuoda esille roskatonta retkeilyä ja retkeilijöiden omaa vastuuta. Rangeripari liikkuisi puiston kauemmissa osissa työparina ja lähireitillä itsekseen. Urho Kekkosen kansallispuiston tavoitteena on, että jatkossa maastossa liikkuisi useampi rangeri. Leppälän näkemys ja kokemus on, että kyse on enemmän tietämättömyydestä kuin piittaamattomuudesta. Käytännössä se tarkoittaa, että olen liikkuva asiakasneuvoja maastossa ja samalla teen kevyitä huoltotöitä”, Leppälä kertoo. Epäkohdat, mitä rangeri Leppälä henkilökohtaisesR A N G E R I N työ on pääasiassa ohjausta ja neuvontaa. Asiakaspalvelua maastossa Myös Urho Kekkosen kansallispuistossa on panostettu maastossa näkymiseen ja asiakasneuvontaan kertoo Pohjois-Lapin puistoalueen asiakaspalvelupäällikkö Tarja Tuovinen Ivalosta
Retkietiketti löytyy osoitteesta www.luontoon.fi. Luulammella sijaitsee myös erämaakahvila, joka palvelee syksyllä retkeilijöitä ja kevättalvella hiihtäjiä. Kivikautiset muinaisjäännökset ovat herkästi vaurioituvan kunttakerroksen alla. Rangeri Leppälän mukaan pääsääntöisesti ihmiset toimivat vastuullisen retkeilyn periaatteiden mukaisesti, mutta aina on yksittäisiä tapauksia, jotka eivät osaa toimia luonnossa kestävästi. Leppälä kiinnittää kyltit Luulammen rannan ja reiR A N G E R I T tekevät maastossa tarvittaessa myös pienimuotoisia huoltotöitä.. Mukaan reppuunsa Leena Leppälä pakkaa puulevyille kiinnitettyjä kylttejä, joissa kerrotaan Luulammen ympäristössä sijaitsevasta muinaismuistoalueesta. Aidan väärällä puolelta näkyy maastopyörän renkaan jälkiä. ”Ehkä eniten on keskusteltu siitä, missä saa pyöräillä, sillä pyöräilyn suosio on kasvanut huimasti. Retkietiketti hallussa suurimmalla osalla Tällä kertaa puistorangerin suuntana on Luulampi, joka sijaitsee reilun viiden kilometrin päässä Kiilopäällä sijaitsevasta Metsähallituksen tukikohdasta. Niiden avulla muistutetaan retkeilijöitä, että he välttäisivät alueella liikkumista. Matkalla kohteeseen Leppälä pysähtyy vaihtamaan kuulumisia vastaan tulevien retkeilijöiden kanssa. Retkeilyetiketin avulla Metsähallitus muistuttaa retkeilijöitä vastuullisesta retkeilystä. Luulammen ympäristö on yleisesti ottaen siisti, mutta toisaalla kansallispuistossa retkeilijöillä riittää petrattavaa. Retkietiketti sisältää ohjeistusta ja neuvoja luonnon kunnioittamisesta, liikkumisesta, leiriytymisestä, tulenteosta ja roskattomasta retkeilystä. Pyöräilijöitä on suhteessa paljon enemmän kuin aikaisemmin, eivätkä kaikki heistä selvitä, mitkä säännöt ovat kullakin puistoalueella. ti on kohdannut, ovat olleet lieviä. Urho Kekkosen kansallispuisto on laaja ja täällä on paljon polkuja, niin silti pyöräillä saa vain merkityillä reiteillä”, hän huomauttaa. Heissä on reppuretkeilijöitä, pyöräilijöitä, perheitä ja koiran kanssa liikkeellä olevia. 15 RETKI joulukuu 2020 RANGERIT TOSITOIMISSA tin erottavaan aitaan. Alueella leiriytyminen, tulenteko ja pyöräily ei ole sallittua. Leppälä käy tapaamassa kahvilan yrittäjää ja kerää samalla vastaan tulevia roskia
Millaisesta puusta syntyy paras kiehinen. Aluksi voi olla helpompaa tehdä kiehisiä ohuista, parin sentin paksuisista pilkkeistä kuin suurista haloista.. Kiehinen on osa suomalaista eräperinnettä, jolla on käyttöarvoa myös nykyretkeilijälle. Kiehinen on erinomainen sytyke – välttämätönkin, ellei tuohta ei ole saatavilla. Kun puu vuollaan ohuiksi lastuiksi, saadaan happea enemmän palavan aineen ympärille. Yritys ja erehdys on hyvä tapa kerryttää retkitaitoja, mutta myös toisen kantapään kautta voi oppia ja laastaria kuluu vähemmän! T E KST I Maija Arosuo K U VAT Vesa Särkelä Tommi Harju-Autti Tommi Harju-Autti NÄIN VUOLEN NÄIN VUOLEN KIEHISEN KIEHISEN Tulentekijälle kiehisen vuoleminen on tarpeellinen taito. Lehtipuuta on vaikeampi vuolla, koska se on kovempaa, mutta onnistuu sekin. Mitä kuivempaa puu on, sitä helpompaa sitä on vuolla ja sen paremmin se syttyy. 16 RETKI joulukuu 2020 KANTAPÄÄN KAUTTA Tällä palstalla kerromme, miten asiantuntijat toimivat retkillään. Kiehinen on erinomainen sytyke, jonka voi tehdä koska vaan ja mistä puusta tahansa. Maastossa kiehispuiksi käyvät maapuut ja tervaskannot, mieluiten irti maasta olevat. Kuusikin käy. Vuollessa aika kuluu pimeillä tuvilla joutuisasti. Niistä hakataan kirveellä noin 30 cm pitkä palanen. Siksi kiehinen syttyy helposti. Miksi kiehinen kannattaa opetella vuolemaan. Kiehisten tekeminen on myös rentouttavaa puuhaa. Parasta raaka-ainetta on suora ja oksaton mäntypuu, esimerkiksi kelo
TO M M I H arju -Autti on viettänyt pitkiä iltoja tuvilla vapaa-ajalla ja töissä. 17 RETKI joulukuu 2020 KANTAPÄÄN KAUTTA ASIANTUNTIJA: TOMMI HARJU-AUTTI – Tommi Harju-Autti on kemijärveläinen rajavartija. Kiehisten tekeminen on tällöin ollut sopivaa puhdetyötä.. Tuvilla ollessaan hän haluaa aina jättää kunnon ”sytöt” valmiiksi seuraavalle tulijalle – joka saattaa tulla tupaan kylmissään. Tommi periyttää kiehistentekotaitoaan myös twittertilillään Mettämies. Puuja hirsitöitä harrastava erämies onkin vuollut elämässään tuhansia kiehisiä, joista on tullut ajan saatossa yhä hienompia. Töiden lisäksi Harju-Autti tulistelee hirvija kalareissuilla sekä kotikamiinoiden ja saunan pesissä
Vuole kiehinen puun latvasta tyveä kohden. Tällöin kiehinen palaa pitkään, antaa korkean lämmön ja ehtii kuivattaa hieman kosteitakin puita. Kiehinen on hyvä tehdä valmiiksi edellisenä iltana tai seuraavalle kulkijalle, niin se ehtii kuivua, jos puu on märkää. Aina kun käsitellään teräaseita, on hyvä olla varovainen. Näin se liukuu mukavasti. Siksi käytän puukkoa, jossa on hiiliteräksinen terä, joka on pehmeänä helppo teroittaa. Näin kiehkurat sytyttävät emopuun helposti. Pidä puuta maata vasten niin vuoleminen on kevyempää. Mitä riskitekijöitä kiehisen tekemiseen liittyy. Pilkkeet tulee pilkkoa niin, etteivät sormet jää väliin, eivätkä halot lennä kaverin päälle. Puukon pitää olla terävä ja kahvan käteen sopiva, ettei sitä tarvitse puristaa. Liu’uta puukkoa ja anna terän haukata vain kevyesti puuta. Teroitan puukon niin, että teräkulma on mahdollisimman loiva sama hamarasta terän suuhun asti. Millainen on hyvä kiehinen. Aseta puukon teräosa halkoa vasten lappeelleen ja paina kevyesti lapetta puuta vasten. Se on helpompi hallita, eikä vuoleminen rasita kättä. Hyvässä kiehisessä on paljon ohuita lastuja. Työnnä veistä kevyesti.. Näet sen katsomalla, kumpaan suuntaan puun syyt suurenevat halossa. Itse käytän puukkoa, jonka terä on alle kahdeksan senttiä. P I DÄ puukkoa pienessä kulmassa halkoon nähden, jottei terä uppoa puuhun. Terävä puukko on turvallisempi kuin tylsä: tällöin on helpompi vuolla oikeaoppisesti. 18 RETKI joulukuu 2020 KANTAPÄÄN KAUTTA Mitä välineitä tarvitsen. Jotkut irrottavat lastuviuhkan lopuksi emopuusta, mutta minä jätän ne yhteen. Vuoleminen tapahtuu itsestä poispäin. Ne voivat taipua eri suuntiin, jolloin pinta-alaa tulee enemmän. Näin saat ohuita lastuja. Mitä niksejä annat vuolemiseen. Jos puukossa on pitkä terä, vuolen sen tyviosalla. Klapin tai pilkkeen tekemiseen tarvitaan kirves ja vuolemiseen puukko. Hyvä kiehinen on myös kaunis, mutta perimmäinen tarkoitus on toki saada tuli syttymään
19 RETKI joulukuu 2020 KANTAPÄÄN KAUTTA Tommi Harju-Autin kiehisvinkit VA L I TS E H Y VÄ M AT E R I A A L I. Suora, kuiva, oksaton honka on paras kiehispuu. Käsittele puukkoa huolelle, varsinkin kun olet kaukana kairassa. M U I STA T U R VA L L I S U U S. P I DÄ O I K E A V U O LU K U L M A. Älä paina puukkoa liian syvälle puuhun. TO M M I Harju-Autin puukossa on lyhyt terä, jossa on loiva teräkulma.
Tässä jutussa käydään läpi talviretkeilyn perusteet, rohkaistaan aloittelijaa alkuun ja jaetaan vinkkejä. JA AK KO H IE KK A. 20 RETKI joulukuu 2020 TALVIRETKEILYN ABC T E KST I Jenni Kurki-Suonio Vinkit talviselle taipaleelle Kylmä, lumi ja jää voivat olla rajut retkiseuralaiset, mutta oikeilla varusteilla ja hyvin valmistautuneena kylmästäkin koettelemuksesta selviää
Mukana on aina oltava paperinen kartta ja kompassi. Suojaamaton päälaki ja niska ovat alttiit liialliselle lämpörasitukselle eli auringonpistokselle. Pitkän ja pimeän talven jälkeen iho on erityisen herkkä auringolle, ja UV-säteily on erityisen voimakasta kevätaikaan. Ne myös lämmittävät jalkoja ja vähentävät rakkoja. TÄS SÄ jutussa Ankarat avotunturit -opas Nina Teirasvuo jakaa omia vinkkejään ja kokemuksiaan lumen ja jäätiköiden maailmasta: ”Riskien kartoitus ja etukäteen suunniteltu reitti tuo turvaa, mutta suunnitelmaa on aina oltava valmis muuttamaan, jos tilanne niin vaatii. Hiihtovaeltaminen on myös raskasta urheilua, ja energiankulutus saattaakin olla arkipäivään verrattuna kolminkertainen! G GPS-järjestelmä eli satelliittipaikannus helpottaa suunnistusta ja tuo turvaa, mutta elektroniikkalaitteiden varaan suunnistusta ei pidä jättää. B Bensiinikeittimen käyttö kannattaa ottaa haltuun ja opetella sen turvallinen käyttö, sillä se on varmin vaihtoehto pitkillä talvivaelluksille ja kovilla pakkasilla. 21 RETKI joulukuu 2020 TALVIRETKEILYN ABC A Aurinkolasit suojaavat silmiä lumisokeudelta, mutta myös tuulelta ja tuiskeelta. Suojaamattomat silmät taas altistuvat lumisokeudelle. Valkoinen maisema heijastaa ja voimistaa kasvoille osuvaa UV-säteilyä, joten aurinkovoide, -lasit ja hattu ovat tärkeät varusteet hiihtoretkellä. Riskikartoituksessa kannattaakin miettiä mikä voi mennä pieleen, mikä on sen todennäköisyys, miten sen voi välttää tai miten siihen voi varautua.” JE N N I KU RK ISU O N IO. C Celsius-asteiden ennustaminen on haastavaa. Vuoristoja erämaa-alueilla keli muuttuu yllättäen ja nopeasti, joten talviretkeilijä pakkaa varusteet sen pahimman skenaarion mukaan. Nenän, poskipäiden ja otsan suojana voi käyttää myös teippejä ja harsoja. E Energiaa kuluu enemmän kylmällä: jo lepoaineenvaihdunnan energiankulutus kylmällä on 5–20 % suurempi kuin kotioloissa. Keittimen käyttöön liittyvät riskit on syytä tunnistaa. Aurinko Moni suuntaa hiihtovaellukselle kevätauringon alle. Silmien suojaaminen on tärkeää, vaikka aurinko ei paistaisi. H Höyrysulkusukka on teltassa yöpyvän tärkeä varuste, kun monoja ei pääse kuivattamaan. Aurinkosuojakertoimen on oltava korkea (SPF50) ja aurinkovoidetta lisättävä pitkin päivää, myös huuliin. Sukat estävät päivän aikana kosteuden siirtymisen monoon. On varauduttava äärettömän kylmiin öihin, plussakeleihin, tuuleen, sateisiin ja myrskyyn
Lisäksi kylmää hohkaava maa eristetään routamatolla. Makuualustojen eristävyysarvon eli R-arvon tulee olla yli 5. JE N N I KU RK ISU O N IO. Metsäsuksien siteisiin sopii usein mikä vain jalkine. Tulentekotaidot on hallittava ja talvinuotio saatava syttymään. Hiihtovaeltaminen on myös raskasta urheilua, joka kuluttaa paljon energiaa. J Järvet ja joet ovat talvella usein paksun jääkerroksen peitossa, niinpä ruokaja juomaveden sulattaminen lumesta on oleellinen osa talviretkeilyä, joka vaatii aikaa ja vaivaa. Raskaassa treenissä tulisi juoda 10 minuutin välein 1 desilitra vettä. 22 RETKI joulukuu 2020 TALVIRETKEILYN ABC I Ilma-untuvatäytteinenja solumuovialusta ovat ulkona nukkujan kombo. Säännöllinen tauko helpottaa myös ryhmässä liikkumista, kun jokainen tietää milloin voi tankata, säätää varusteita ja käydä tarpeilla. L Liike tuo lämpöä! Jos on kylmä, älä seisoskele paikoillasi. Energian kulutus Kylmyys lisää energiankulutusta, niinpä pukeutumiseen ja ruokailuun on syytä kiinnittää erityistä huomioita: jo lepoaineenvaihdunnan energiankulutus kylmällä on 5–20 % suurempi kuin kotioloissa. Tunturisuksissa käytetään BC-hiihtomonoa. N Nuotio lämmittää kohmettuneen kulkijan, mutta auttaa myös pelastuspartiota löytämään eksyneet. Tauko kerran tunnissa on hyvä sääntö. Tunnista myös syy, miksi on kylmä. Väsyneenä sattuu virheitä ja vahinkoja: ”On tärkeää pitää napostelutaukoja tasaisin väliajoin. Puolessa välissä päivää on pidempi lounastauko, ja illalla leirissä syödään päivällinen” summaa Nina vaellusryhmien ruokarytmiä. Märkien puiden varalta mukana on oltava kirves tai saha, sekä kuivia sytykkeitä. Ruokatermos on mainio apuväline ruokataukojen yksinkertaistamiseksi. M Metsäsukset ovat perinteikkäin vaihtoehto hiihtovaellukselle, mutta tunturisukset ovat käytöltään monipuolisin vaihtoehto talveen. K Kylmässä janon tunne katoaa, joten nestetasapainosta on syytä huolehtia erityisen tarkasti. Silloin kylmyyttä on helpompi ehkäistä. Jos ruokaja juomatauot jäävät pitämättä, iskee energiavaje ja voimat hiipuvat. Energiankulutus hiihtovaelluksella normaalikokoisella miehellä on 4000–6000 kcal päivässä, riippuen rasituksen tasosta ja ulkoilman lämpötilasta
Metsäsukset ovat perinteikkäin vaihtoehto hiihtovaellukselle, sillä pitkät ja leveät sukset toimivat umpihankihiihdossa. Kun liikkuminen on jalkaisin hankalaa, liikutaan suksilla tai lumikengillä. 23 RETKI joulukuu 2020 TALVIRETKEILYN ABC Kulkeminen Talviaikaan voi liikkua ihan jalkapatikalla, vaikka lunta olisikin maassa. Koska lumikengät ovat omiaan vaihtelevassa maastossa ja erityisesti jyrkissä mäissä, voi lumikengät pakata varmuudeksi ahkion kyytiin pidemmille retkille. Metsäsuksien siteeseen sopii mikä vain talvisaapikas, kun taas tunturisuksissa on oma NNN-side, johon sopii vain Backcountry (BC) hiihtomono. Suomessa hyväkuntoista latu-uraa on tuhansia kilometrejä, joten perinteisilläkin suksilla pääsee talviretkeilyn makuun. Tunturisukset ovat lyhyemmät ja kapeammat kuin metsäsukset, ja niissä on teräskantti, joten ne ovat omiaan tuntureilla, kantavilla keväthangilla sekä kovalla latu-uralla. TALVIRETKEILYN ABC JE N N I KU RK ISU O N IO. Lumikengät ovat hyvä valinta lyhyille retkille ja kevyellä kuormalla liikkuessa. Kannattaa myös huomioida perinteisten murtomaasuksien tuomat reittivaihtoehdot
A LU S K E R R ASTO on ihoa vasten oleva kerros, joka siirtää kosteutta pois iholta. JE N N I KU RK ISU O N IO. S O R M I E N ja varpaiden toimintakykyyn kannattaa kiinnittää huomiota. Vaatekerroksia lisätään ja poistetaan kuormituksen ja taukojen mukaan. Merinovilla ei haise hikisenkään hiihdon jälkeen. PÄ I VÄ N päätteeksi on monot saatava kuivumaan, ja vaihdettava kuivat sukat. Muista etenkin korvien suojaaminen. L I I K K U E S SA vaatetta on päällä yllättävän vähän. Huppu suojaa tuulelta ja tuiskulta. Paidaksi sopii villapaita tai fleece. Myös toppaliivi toimii lämmikkeenä. Tauon ajaksi puetaan päälle taukohame ja toppatakki. TA LV E L L A jalassa on vettähylkivät kengät tai monot. VÄ L I K E R R ASTO lämmittää. Hanskoissa on oltava tilaa, jotta ne ovat lämpimät. P I P O O N on syytä panostaa, ja se kannattaa hikoillessakin pitää päässä. Tuplasukat toimivat talvellakin. Taukokenkinä toimivat nutukkaat, huopatossut ja villapohjalliset untuvatossut. Suosi merinovillaa, sillä se lämmittää märkänäkin. 24 RETKI joulukuu 2020 TALVIRETKEILYN ABC Kerrospukeutuminen Kerrospukeutuminen talvella kannattaa. PÄ Ä L L I M M Ä I S E N Ä on tuulta ja vettä hylkivät kuorivaatteet
Nesteytys Kuiva suu ja janon tunne kertovat, että nestehukka on jo päällä. Lumikiepit ja kuusenaluset ovat vain lyhyiden seikkailuiden majoitteita. Sipseistä saa suolaa ja energiaa, mutta myös urheilujuomat, maitokaakao ja palautusjuomavalmisteet auttavat nestetasapainon ylläpidossa. Lämmin vesi myös imeytyy kroppaan paremmin kuin kylmä vesi. U Ulkona voi nukkua myös talvella. JO EL AH O LA. Ruokaja juomaveden sulattaminen lumesta on oleellinen osa talviretkeilyä, joka vaatii aikaa ja vaivaa. Esimerkiksi viime keväänä UV-säteilyltä suojaava otsonikerros oli Suomen yllä ennätyksellisen ohut. Liikkuminen ylläpitää verenkiertoa ja lämpöä. Veteen voi lisätä erilaisia hivenaineja energiatabletteja, jotka auttavat nesteen imeytymistä ja ylläpitävät nesteja energiatasapainoa. P Paleltumien riskiä lisää kosteat vaatteet, tuuli ja nestehukka. Erityisesti sormien ja varpaiden toimintakykyä on tarkkailtava. R Ruokaa ja välipaloja pakataan mukaan reilusti. Teltan on kestettävä tuulta ja lumikuormaa, ja kosteuden on päästävä teltasta pois. 25 RETKI joulukuu 2020 TALVIRETKEILYN ABC O Otsonitilanne kannattaa tarkistaa ilmatieteen laitoksen sivuilta ennen reissua. S Suola auttaa nestettä imeytymään elimistöön. T Talviretkeilyä aloittaessa ei välineitä tarvitse itse omistaa, sillä netistä ja kansallispuistojen yhteydessä olevista vuokrapisteistä voi välineet vuokrata pidemmällekin ajanjaksolle. Keitetty vesi säilytetään termospulloissa, jotta kuumaa vettä on juotavaksi ja ruoan laittoon. Voimakas auringonsäteily saattaa aiheuttaa aurinkoihottumaa, joka muistuttaa vesikellojen muodossa toisen asteen palovammaa. Koskaan ei tiedä mitä talvinen erämaa tuo tullessaan, niinpä ainakin yhden lisäpäivän ruuat pakataan varmuudeksi mukaan. Jos paleltumia syntyy, on ensiapuna paleltumien hoitoon lämpö
Lisäksi mukaan voiteet hiertymiin, paleltumiin ja auringon aiheuttamiin vesikelloihin, sekä hoitavat silmätipat kuivuuden ja lumisokeuden varalle. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun takin vetoketju ei toimi tai jokin ruoka ei uppoa” kertaa Nina kokemuksiaan. Kun nukkuu taivasalla ilman teltan tuomaa suojaa, on huomioitava, että viima pääsee makuupussin läpi. siteitä, laastareita ja lääkkeitä, mutta myös kuumemittari, kertakäyttöiset kädenja jalkojen lämmittimet sekä avaruuspeite. Yöpyminen Talvella autiotuvat palvelevat erityisen hyvin, kun niihin pääsee lämmittelemään ja kuivaamaan varusteita. Makuupusseja on kaksi päällekkäin, joista sisempänä lämmin untuvapussi ja päällimmäisenä keinokuitupussi, joka kerää itseensä kosteuden. Tunneliteltta kestää kovaakin tuulta. Y Yöpymistä ei voi jättää vain tupaverkoston varaan, sillä tupiin ei välttämättä mahdu. Talvivaellukselle ei saa ottaa varusteita mukaan uutena, koska maanantaikappaleitakin syntyy: ”pystytä uusi teltta vähintään olohuoneessa ja tarkista, että kaikki on kunnossa. AD O BE ST O C K. Teltta kuuluukin talviretkeilijän pakollisiin varusteisiin ja siinä voi nukkua läpi talven: ”talviteltan materiaalit ovat kestäviä ja niissä on hyvä tuuletus. Myös myrsky saattaa yllättää kesken matkan, jolloin teltta eli oma hätämajoite on pystytettävä. Talvivaeltajalla on aina mukana kunnon talviteltta, johon pääsee myrskyä suojaan ja nukkumaan. Makuupussiin saa lisälämpöä merinovillaisella aluslakanalla, sekä sujauttamalla kuuman vesipullon pussin sisään” vinkkaa Nina. Mukaan pakataan mm. V Vesi johtaa lämpöä pois elimistöstä, niinpä hikoilevana ja märissä vaatteissa oleskeleva kasvattaa omaa lämmöntuottoaan ja energiankulutusta merkittävästi. Talvisen ensiapulaukun sisältö on sama kuin kesällä. 26 RETKI joulukuu 2020 TALVIRETKEILYN ABC Sananen varusteista Teltta pussissa on vain varuste, mutta kun sen osaa pystyttää oikein ja turvallisesti myös huonolla kelillä, tulee siitä resurssi; varusteiden käytön hallitseminen ja korjaaminen ovat tärkeitä taitoja, jotka syntyvät vain kokemuksen ja rutiinien myötä. Jos ostat uutta ruokaa, kokeille maistuuko se. Tupaverkoston varaan yöpymistä ei voi jättää, sillä tuvat saattavat olla täynnä. Kansallispuistoissa, retkeilyalueilla ja muilla metsähallituksen hoitamilla alueilla on laavuja, joissa nuotio tuo lämpöä ja miljardien tähtien taivas valoa. Testaa vaatteet lenkillä, sisäänaja monot ja kengät, joita käytät vaelluksella
Tutkimusten mukaan, lapsen mieli rekisteröi enemmän ja nopeammin tuoreita mielikuvia kuin varttuneempi mieli. Bear & Water Melojan tavaratalo Telemark Tunturihiihto Retkiluistelu Kajakit Kanootit SUP Lumikengät C M Y CM MY CY CMY K Bear Water Retki 10-2020 Mainos 2020-10-16 B.pdf 16.10.2020 11.45.28 28 RETKI joulukuu 2020 KOLUMNI. Ei yön tuomaa luonnollista pimeyttä ja hiljaisuutta. Koska aikuisen arki ajautuu kulkemaan sitä samaa rataa, luo se tunteen ohi kiitävästä ajasta ja siitä, ettei saa riittävästi aikaiseksi. Mitä enemmän aivoja kuormitamme ja saamme uusia virikkeitä, sitä enemmän tunnumme saavamme ajasta irti. Suhteemme aikaan on nykyään erilainen, kuin tuhat vuotta sitten. Myös ikä vaikuttaa ajankulun tuntuun. En enää elä kellokortin sanelemassa rytmissä, vaan huomaan mittaavani aikaa egyptiläisittäin päivän pituuksien ja vuodenaikojen mukaan. Kesän tunnit ovat lyhyitä ja intensiivisiä. Kun aika keksittiin, egyptiläiset mittasivat ajankulua päivän ja yön pituuksien mukaan; tunti ei ollut vakiomääre, vaan sen pituus vaihteli vuodenaikojen, sekä tietysti sijainnin mukaan. Jenni Kurki-Suonio Luonto kellotauluna Luonto kellotauluna Aikaa emme voi hallita, mutta ajanhallinnan tunnetta voimme. Talven tunnit pitkiä ja rauhallisia. Elämä kaupungissa keinotekoisten ihmisrakennelmien ja rannekellon aikataulussa tuntui luonnottomalta, sekä kuormittavalta. Lapsena lomat olivat loputtoman pitkiä, nyt mielekkäät hetket kiitävät ohi silmän räpäyksessä. Kaupungissa asuessani valonmäärä oli vakio. Älylaitteet haittaavat keskittymistä ja moneen suuntaan repeäminen tuo tunteen jatkuvasta kiireestä ja siitä, ettemme saa tarpeeksi aikaiseksi. Nyt Lapissa asuessani ajankulkuni on muuttunut. Aika on ihmisen määrittämä yksikkö ja fysiikan perussuure, jota mitataan sekunneissa, tunneissa, kuukausissa ja vuosissa. 010 4236 900 www.bearwater.. Suurin surun aiheeni kuluneiden vuosien aikana on ollut, että elämästä loppuu aika; se vain kiitää ohitseni. Olen löytänyt elämään hiukan rennomman rytmin, kun luonto toimii kellotaulunani. sale@bearwater.. Kellotaulun ympäri tasaisen väsyttävää hälinää ja kadunääniä. Storörintie 2, Sipoo Puh. Koska keskittyminen lisää ajantunnetta, mitä jos vähentäisit älylaitteiden käyttöä ja aloittaisit keskittymistä vaativan uuden harrastuksen. Myös digitalisaatio on tehnyt meistä kärsimättömiä. Koska luonnossa on vähemmän keinotekoista hälinää ja enemmän keskittymistä vaativia virikkeitä, kulkee aikani nykyään täällä Lapissa hitaammin. Mitä enemmän on tekemistä, sitä nopeammin aika kuluu. Jos mitään ei tapahdu, aika maleksii. Aikakäsityksemme onkin vaihdellut eri aikakausina. Arjen rytmi ja rutiinit määräytyvät valon määrän perusteella sekä vuoden aikojen tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Aikaa emme voi hallita, mutta ajanhallinnan tunnetta voimme
010 4236 900 www.bearwater.. Bear & Water Melojan tavaratalo Telemark Tunturihiihto Retkiluistelu Kajakit Kanootit SUP Lumikengät C M Y CM MY CY CMY K Bear Water Retki 10-2020 Mainos 2020-10-16 B.pdf 16.10.2020 11.45.28. sale@bearwater.. Storörintie 2, Sipoo Puh
Plutaaminen ja varsinkin sen varalta harjoittelu ryhmänä on opettavainen osa retkiluistelua, aivan kuten naskalit, luistelusauva, heittoliina, vaihtovaatteet ja höyryävää juomaa sisältävä termospullo. Pelkät jään keskiarvopaksuudet eivät kanna. Monet kiirehtivät heikoille jäille, koska he pelkäävät ensilumen lopettavan luistelukauden. Nopeasti tiiviinä pakettina liukuva luistelijaryhmä voi murtaa jopa 10-senttisen jään, mikäli he etenevät nopeammin kuin alla aaltomaisesti taipuileva jää! Jää elää ja pettää. 30 RETKI joulukuu 2020 LUONNOSSA E nsijäiden saapuminen on retkiluistelijalle kuin jouluaattoilta kilteille lapsille. Vuosi vuodelta yhä aikaisemmin syksyllä oppii näkemään merkkejä sen saapumisesta: ruska värjää luonnon juhlapukuunsa, syysmyrskyt riisuvat lehtipuut paljaiksi, hanhiaurat honottavat kohti etelää, pakkasaamut tuovat raikkaat tervehdyksensä pohjoisesta, lätäköt saavat riitteen kuorekseen, laituria päällystävät kristallikiteet kiiltävät kilpaa yhä alemmas jäävän auringon kanssa ja luistelijan katse kääntyy järville. Ensimmäisenä jäätyvät matalat suojaiset rannat ja lahdet. Vaikka jää kantaisi jo paikoin, pysyvät salmet, niemenkärjet, kaislikot, siltojen aluset ja laiturien lähistöt sulina tai petollisen ohutkuorisina vielä pitkään. Läpi talven nollan molemmin puolin vaihteleva lämpötila vuoroin sulattaa lumen ja kovettaa pinnalla aaltoilevan vesikerroksen pian takaisin upeaksi jääksi. Niille satava lumipeite saattaa tuudittaa uskomaan jään olevan jo riittävän paksua, vaikkei niin olisikaan. Niin ei käy ainakaan Etelä-Suomessa. Viimein tyyni pakkasyö antaa järvelle sentin tai parin paksuisen teräskuoren, joka jaksaa kantaa vain pikkulasten heittämät oksat ja pikkukivet. Sitä hetkeä on odotettu hiukan epäuskoisena edellisestä keväästä alkaen. Vasta 5-senttisen makean veden teräsjään sanotaan olevan riittävän vahvaa luistimen alle, mutta sen verran on oltava jäätä myös ohuimmilla kohdin. T E KST I Mikko Lamminpää K U VA Karoliina Lahti Järkeä jäille. Kun syksyinen täyskierto päättyy, järvi alkaa hohkaa yhä kylmempänä ja valmistautuu vaipumaan jääkannen alle. Malta vielä
Sen varastoilla vierailee napostelemassa myös muita tiaisia. Melko voimakkaan laulun tunnistaa tiaiseksi: se helisee talitiaista iloisemmin muttei yhtä raikkaasti kuin sinitiaisen. Kuusitiainen tekee pesänsä muiden nakertamaan koloon tai pönttöön, jonka lentoaukon läpimitan tulee olla noin 26 millimetriä. Lajin levinneisyys keskittyy Kokkola-Savonlinna -linjan lounaispuolelle, tiheimmät esiintymät keskittyvät Lounais-Suomeen. Omien varastojen lisäksi kuusitiaiselle maistuvat lintulautojen rasva-, maapähkinäja auringonkukkasiementarjoilut. Lajit hyötyvät toisensa seurasta, sillä sekaparvessa riittää vartijoita ja varastoijia. T E KST I Mikko Lamminpää K U VA Adobe Stock Tiaisia kuusen kätköissä. Ahkerimmin talvivarastoja keräilee pienin tiaisemme, korkeintaan 10-grammainen kuusitiainen (Periparus ater), joka piilottaa syksyn mittaan puun oksille toukkia, hämähäkkejä sekä kuusen ja männyn siemeniä. Kuusitiainen viihtyy puun latvassa, sinitiainen oksien kärjissä, talitiainen oksien puolivälissä ja hömötiainen etsii ravintonsa lähimpänä runkoa. Mieluisimmat elinpiirit ovat varttuneet kuusikot ja kuusivaltaiset sekametsät. Päälaki on musta, posket ovat valkeat, kuten myös niskassa loistava läiskä. 31 RETKI joulukuu 2020 LUONNOSSA K uusen oksilla voi samaan aikaan aterioida sopuisasti jopa neljä tiaislajia. Laji munii huhti-toukokuussa, joten pönttönikkareilla on runsaasti aikaa ilostuttaa pirteitä siemensyöjiä. Ravinnon puute ajaa kuusitiaiset vaeltamaan pitkiäkin matkoja ja heilauttaa kantaa voimakkaasti. Tiaisista eläväisimmän kuusitiaisen pääväritys on likaisenharmaa; tummanharmaa selkäpuoli taittuu hiukkasen siniseen. Keskimääräinen kanta, 30 000 – 100 000 paria, on säilynyt vakaana sotien jälkeisestä ajasta lähtien. Laji on levinnyt Etelä-Lapin rajoille asti, jonne se yltää etenkin runsaimpina pesimävuosina, kun kuusella on runsas siemensato
Loihdi helposti maukkaita, säilyviä, kevyitä ja energi apitoisia retkiherkkuja. Calazo.fi Retkioppaat ja vedenkestävät kartat Untitled-1 1 30/03/16 16:54 Loihdi helposti maukkaita, säilyviä, kevyitä ja energi apitoisia retkiherkkuja. Kattavin opas auttaa löytämään Nuuksion helmet, parhaat reitit ja upeimmat taukopaikat. Tietoa ja turvaa talven retkille Tutustu ja tilaa nettikaupastamme www.calazo.fi UUTUUS. Kattavin opas auttaa löytämään Nuuksion helmet, parhaat reitit ja upeimmat taukopaikat
33 RETKI joulukuu 2020 retket 34 10 2020 KUINKA IHANALTA TUNTUUKAAN OLLA TALVISILLA TUNTUREILLA! Valoisa kaamos, s. Kattavin opas auttaa löytämään Nuuksion helmet, parhaat reitit ja upeimmat taukopaikat. Loihdi helposti maukkaita, säilyviä, kevyitä ja energi apitoisia retkiherkkuja. 44 NRO PEAK LENI N HUIP UTET AAN OMIN VOIM IN ” Calazo.fi Retkioppaat ja vedenkestävät kartat Untitled-1 1 30/03/16 16:54 Loihdi helposti maukkaita, säilyviä, kevyitä ja energi apitoisia retkiherkkuja. Tietoa ja turvaa talven retkille Tutustu ja tilaa nettikaupastamme www.calazo.fi UUTUUS. Kattavin opas auttaa löytämään Nuuksion helmet, parhaat reitit ja upeimmat taukopaikat
Joki ympäristöineen tarjoaa retkeilijöille komeita maisemia, useita autiotupia ja monta laavua sekä todellista erämaan rauhaa. Se on UK-kansallispuiston kaakkoisnurkkaa, Suomen itäisintä seutua ja yksi harvaan asutuimmista alueista. Suppikoira Nuorttijoella T E KST I JA K U VAT Poppis Suomela. Suurimman osan vuodesta kulkijoita on vähän niin vesillä kuin poluillakin. 34 RETKI joulukuu 2020 10 KUVAA 10 Nuorttijoki Koilliskairassa on syrjässä kaikesta
40 km jokiosuus on mukava retkikohde melojille, suppailijoille ja packraftääjille. 1. Pidempien vaelluksien harrastajat voivat aloittaa täältä vaikka UK-kansallispuiston halkikävelyn. Myös vaeltajille alueella on polkuja ja jylhiä vanhoja mäntymetsiä. Samoilta seuduilta valuu vettä myös pohjoiseen päin. Tulppiossa kolme pientä jokea yhtyy ja virta jatkuu Nuorttijokena kohti rajavyöhykettä ja Venäjää. 35 RETKI joulukuu 2020 10 KUVAA E T E L Ä Ä N L AS K E VA N K E M I J O E N L AT VA J O E T SY N T Y VÄT KO I L L I S K A I R ASsa
36 RETKI joulukuu 2020 10 KUVAA 2 3 S U P P I L AU DA L L A R E T K E I LY TA RJ OA A E R I N O M A I S E N M A H D O L L I S U U D E N L I I K K UA erilaisissa vesistöissä, tasaisilla järvillä ja virtaavissa joissa. Ilmalla täytettävä lauta painaa kymmenen kiloa, joten sen voi helposti kuljettaa repun päällä vaikka joelle olisi pitkäkin matka. K Y L M ÄSTÄ SY YS K E L I STÄ huolimatta matka taittuu uintihetkien välillä joen varrella juosten ja lämpöä hakien tai kätevästi lautan päällä matkustaen. U I N T I H U L LU KO I R A N AU T T I I S U P P I L AU TA-R E T K E I LYSTÄ. Vedenpitävä kassi, rullattava kanoottipussi tai tavallinen reppu kulkee kevyesti lautan edessä varustelenkkeihin sidottuna. Tosin kohta taas mennään veteen.. Irtovesien ravistus kuuluu luonnollisesti koirien arkirutiineihin
Erityisesti, kun se osuu kohdalle juuri kolmen päivän jokivaelluksen aikana. Lumihiutaleiden leijaillessa maahan muuttuu ruskan jälkeen harmaantunut maisema vähitellen valkoiseksi, ja talventulo on käsillä.. 37 RETKI joulukuu 2020 10 KUVAA 4 E N S I LU M E N LU M O O N A I N A Y H TÄ SY K Ä H DY T TÄVÄ
Ensilumen lumo on aina yhtä sykähdyttävä.. Matalassa mökissä ei ole paljon tilaa liikkua, vaikka laverille toki mahtuu useampia makoilemaan kerralla. Avotakka luo tupaan lempeän tunnelman syyskelin viilentyessä ulkona. 38 RETKI joulukuu 2020 10 KUVAA 6 5 M E T TO PA LO N AU T I OT U PA O N P I E N I JA T U Nnelmallinen
Vuonna 1992 rakennettu sauna on loistava ja jo pelkästään sen takia kannattaa jokirannasta kävellä illaksi tuvalle.. Päiväkirjan mukaan kulkijoita on vähän, joten varmasti kämpän kulutuskin on sen mukainen. 1985 rakennettu kelohonka-autiotupa on edelleen erittäin hyvässä kunnossa. Karhunojan autioja varaustupa on parin kilometrin päässä Nuorttijoesta. Poroaitaa seuraten majalle on helppo löytää, vaikka lumi peittääkin nopeasti polun jäljet. 39 RETKI joulukuu 2020 10 KUVAA J O E N R A N N ASTA N O U S E E V I E R E I S E L L E VA A R A L L E P O L K U, J O K A JAT K U U KO Hti pohjoista
Sopivasti ohjaamalla ja melaa liikuttamalla voi välttää monta kaatumista. Kaikki tavarat pitää pakata vedenpitävästi, sillä muuten tässä hommassa kastuu kaikki. Harjoitus tekee mestarin ja pitkä mela tarjoaa yllättävän paljon tukea. Pitkän melan avulla lautan ohjaaminen virran mukaan ja kivien kiertely onnistuu tehokkaasti. Suppiretkeily yhdistää kanoottija kajakkiretkeilyn.. Erityisesti virtaavassa vedessä lisäpaino lautan edessä vakauttaa lauttaa. 40 RETKI joulukuu 2020 10 KUVAA 7 VA R U ST E SÄ K K I TA I -R E P P U TASA PA I N OT TA A S U P P I L AUtaa hyvin
Seisomisen lisäksi suppilautaa voi meloa välillä istuen tai polviltaan. Parissa päivässä tasapaino kehittyy paljon ja vähitellen huomaa pysyvänsä pystyssä virtaavassakin vedessä. Paikkojen puutumista helpottaa myös melonta-asennon muuttaminen tarpeen mukaan. Suppilaudalta on myös helppo hypätä rantaan tai vastaavasti lähteä tauolta liikkeelle. Toki uimatta tuskin selviää kukaan, joten kuivapuku on pakollinen varuste syksyn viilentyessä.. Lauta kulkee kevyesti olalla pahimpien koskipaikkojen ohi tai kannaksen yli toiselle järvelle. M O D E R N I T U K K I JÄT K Ä S U R F FA A S U P P I L AU DA L L A. 41 RETKI joulukuu 2020 10 KUVAA 8 9 S U P P I L AU DA L L A R E T K E I LY O N S O P I VA Y H D I ST E L M Ä K Anoottija kajakkiretkeilyä, kävellen vaeltamista ja packraft-lautalla liikkumista. Itse lautan päällä voi helposti vähän liikuskella, eikä tarvitse jäkittää koko päivää paikallaan, kuten kanootissa ja kajakissa istuttaessa. KO S K E Nlasku laudan päällä seisten tuntuu aluksi mahdottomalta, joten homman kannattaa aloittaa polviltaan
42 RETKI joulukuu 2020 10 KUVAA Nuorttin retkeilyreitillä voi aluetta ihailla kävellen.
Ei ihme, että joki on kesällä kalastajien suosiossa. Tässä vaiheessa kannattaa olla jo muutenkin aika tarkkana, sillä juuri ennen rajavyöhykettä kaatuminen tai tavaroiden hukkaaminen virtaan saattaisi aiheuttaa tavallista suurempia huolia. Neljänkymmenen kilometrin matkalla joen varressa on 11 laavua ja tulipaikkaa, 3 kotaa sekä 3 autiotupaa. 43 RETKI joulukuu 2020 10 KUVAA 10 L Ä H E ST Y T TÄ E S SÄ R A JAV YÖ H Y K E T TÄ M A ASTO J O E N Y M PÄrillä jylhenee ja kivikkoiset rinteet jyrkkenevät. Rajavyöhykkeen alkaessa joen yli menee tuliterä riippusilta. Kesällä 2020 rakennettu Kolsankosken silta kulkee rajavyöhykkeen reunassa, joten vesiretkeily pitää lopettaa viimeistään sillalla. Outdoor Artisans Oy on ensimmäinen suppivaellusten järjestämiseen erikoistunut yritys Suomessa.. Rajavyöhykettä pitkin lähimmälle parkkipaikalle on kävelymatkaa 6 km. Ensimmäiselle suppiretkelle lähdettäessä kannattaa kysellä neuvoa asiantuntijoilta tai lähteä kokeneempien mukaan
44 RETKI joulukuu 2020 ENSIMMÄINEN HIIHTOVAELLUS KAAMOKSEEN
45 RETKI joulukuu 2020 ENSIMMÄINEN HIIHTOVAELLUS KAAMOKSEEN T E KST I JA K U VAT Merja Paakkanen Valoisa kaamos Ensimmäinen hiihtovaellus tammikuisessa tunturissa jää mieleen. Kaamos ei olekaan pelkkää pimeyttä, vaan täynnä sinisen, vaaleanpunaisen ja kohta taivaalle palaavan auringon sävyjä.
Kuun valaisema maisema on hämmästyttävän valoisa. 46 RETKI joulukuu 2020 ENSIMMÄINEN HIIHTOVAELLUS KAAMOKSEEN. Maasto kumpuilee ja matka etenee hitaasti. Aamulla tuulet ovat yltyneet myrskylukemiin, ja lumi tuiskuaa tuvan terassin ohi. Kuinka ihanalta tuntuukaan olla takaisin talvisilla tuntureilla! Y ön aikana tuuli yltyy melko voimakkaaksi. Kuu valaisee hiihtoa ja omia jälkiä pitkin matka etenee joutuin. Vaikka tuntuukin vaikealta jäädä paikalleen, ei ole viisasta lähteä jatkamaan eteenpäin. Pikkuhiljaa kuitenkin Kilpisjärven valot jäävät taakse ja saavumme perille. Sääennuste tosin näyttää ainakin reissun ensimmäisille päiville pilvistä, hentoa tuulta ja muutamaa astetta pakkasta. E N S I M M Ä I S E N teltta-aamun valkoinen maisema. Vaellukselle lähteminen tuntuu ristiriitaiselta. Pian taivaalle nousee myös kuu. Uusi reitti on alkuperäistä lyhyempi. Pikaisen pohdinnan jälkeen päätämme purkaa leirin ja lähteä hiihtämään takaisin Kuohkimajärven tuvalle. Puurajan yläpuolelle päästyämme hanki muuttuu aivan täydelliseksi. Päätos tuvalle hiihtämisestä tuntuu oikealta. On jo pimeää, kun ahkiot on pakattu. Pimeässä ja tasaisella hiihtäminen on hieman yksitoikkoista. Paris-pulkalla on välillä ongelmia pysyä pystyssä viistorinteissä pehmeässä lumessa. Tunne on sanoin kuvaamaton. Talvipäivänseisauksesta on aikaa muutama viikko ja valoisa aika pitenee päivä päivältä. Matka tuvalle tuntuu yllättävän pitkältä. Sää on sitä mitä ennuste oli luvannut; pientä pakkasta ja pilvistä. Menen nukkumaan odottavin mielin ja seuraavan päivän hiihto ajatuksissa. Vaikka hiihtäminen on raskasta, se tuntuu hyvältä. Takana on rankka syksy, ja sen tuoma väsymys painaa vielä mieltä ja kehoa. Samaan aikaan kaveri alkaa tuntea oloaan flunssaiseksi. Jatkamme matkaa ylemmäs otsalamppujen ja kuun valossa, kunnes löydämme sopivan telttapaikan. Nyt yr.no näyttää aamulle tuulta 30m/s ja runsasta lumisadetta. A uton peileistä näkyy matalalta paistava aurinko. Pieni häivähdys revontulia piirtyy Mallan luonnonpuiston ylle, mikä vähän hälventää tuvalle palaamisen aiheuttamaa pettymystä. Päätämme tehdä lopullisen päätöksen aamulla, kunhan näemme mihin suuntaan kaverin vointi menee. Aamutoimet lämpimässä tuvassa venyvät, ja hiihtämään pääsemme vasta kun on valoisampaa. Lähdemme retkeilykeskuksen kohdalta Kilpisjärven jäälle ja hiihdämme kohti Kuohkimajärven tupaa. Myrskypäivä menee flunssaa parannellessa ja uusia suunnitelmia tehdessä. Aamulla herätessä maisemat ovat pelkkää valkeaa. Kilpisjärvellä on kuitenkin vielä kaamos, ja nyt edessä on ensimmäinen kaamosvaellus. Harmittaa. Lähtövalmisteluja tehdessä tuvan ikkunaan alkaa piirtyä vaaleanpunaisia kaamoksen sävyjä; olemme taas liian myöhään liikkeellä. Hanki On ihana haastaa itseään fyysisesti, ja samalla saada etäisyyttä raskaaseen syksyyn. On ihana haastaa itseään fyysisesti, ja samalla saada etäisyyttä raskaaseen syksyyn. Suuntaamme Goldajärven yli kohti Bárrásta ja Gappohyttaa. Silti halu tuntureille on kova. Tammikuinen vaellus luo odotuksia kuulaista pakkaspäivistä ja tähtikirkkaista öistä. H erätessä kaverin olo tuntuu hyvältä, ja päätämme lähteä hiihtämään. Päivä menee lepäillessä. Pilvet ovat väistyneet ja taivas täyttyy tummenevan kaamostaivaan sävyistä. Illalla hiihdellessä lähimaastossa löydämme puhelimeen kenttää ja tarkistamme ennusteen norjalaisesta sääpalvelusta. Hiihtäminen on juuri niin ihanaa, kuin se tuntureilla on parhaimmillaan. Tunturikoivikossa on paljon lunta, eikä hanki kanna ollenkaan
Seuraavana aamuna heräämme herätyskelloon ja aloitamme aamutoimet ajoissa. Lämpimässä tuvassa on kuitenkin hyvä valmistaa illallinen ja käydä nukkumaan. Kelkkareitti kohti Bárrásta kulkee tunturikoivikossa, ja on helppoa ja kevyttä hiihtää. Norjan puolen tupa on hyvin varusteltu. Tuulesta huolimatta matka etenee hyvin. Tupa tulee näkyviin mäen päällä ja poikkeamme reitiltä. K A A M O S SÄV Y T tuvan ikkunassa. 47 RETKI joulukuu 2020 ENSIMMÄINEN HIIHTOVAELLUS KAAMOKSEEN L Ä H TÖVA L M I ST E LU T aivan liian myöhässä. Pystytämme teltan noin puoleen väliin matkaa ja nautimme täysikuun valaisemasta tunturimaisemasta. Pältsan tuvan terassilla nautitun lounaan jälkeen alamme. Silti reittimme kulkee vähän liian alhaalla ja kumpuileva tunturikoivikko on hankalampaa hiihtää. Matka jatkuu sivutuulen painaessa ahkiota ja tehden hiihtämisestä hankalaa. Järven jälkeen suuntaamme ylemmäs tuntureille. Pian päivä kääntyy taas pimeän puolelle, ja tuntuu hyvältä pitää hiihtopäivä lyhyenä. Se tuntuu jopa liian hienolta ollakseen osa hiihtovaellusta, ja kaipaan Suomen puolen tupien erämaatunnelmaa. Tällä kertaa syksyinen väsymys puskee pintaan ja hiihtäminen tuntuu raskaalta. Tunturit piilottelevat jälleen pilvien takana. Aamulla tuuli puhaltaa tuttuun tapaan eikä ympäröivistä tuntureista ole taaskaan tietoa. kantaa hyvin
48 RETKI joulukuu 2020 ENSIMMÄINEN HIIHTOVAELLUS KAAMOKSEEN Tunnen oloni onnekkaaksi, kun saan katsella näitä maisemia käsittämättömän rauhan ympäröidessä. LO U N AS hämärtyvässä iltapäivässä.. TÄ H T I TA I VA A N ihastelua makuupussin lämmössä
Hangen kantaessa hyvin telttapaikka löytyy helposti. On kaamos, muttei todellakaan pimeää! Pältsa ja Moskkugáisin vuorimassiivi näyttävät upealta kuun heijastaman valon ympäröiminä. Ensimmäistä kertaa vaelluksen aikana sää on aamusta lähtien selkeä ja kirkas. Otamme makuualustat ja -pussit ulos, ja ihastelemme tähtitaivasta lämpimien pussien sisältä. A amulla on enää edessä hiihtomatka Kilpisjärven yli. Samalla taivas selkenee, ja pian myös kuu valaisee maisemaa. Tunnen oloni pieneksi, hengitän syvään ja painan maiseman muistiini. On kaamoksen, kuten myös tämän vaelluksen viimeiset hetket. Luonto on näyttänyt taas voimansa ja tunturit armottomuutensa. Miten tärkeää on osata antaa periksi silloin, kun sää tai oma keho laittavat vastaan. Ennen laskeutumista takaisin Kuohkimajärven tuvalle pysähdyn katsomaan maisemia ympärilläni. Päivä hämärtyy ja tuuli yltyy entisestään. Kaikista vahvimpana tunteena vaelluksen jälkeen on kuitenkin se, että näille tuntureille haluan palata jälleen uudestaan. I ltaruokaa kokkaillessa keli muuttuu lähes tuulettomaksi. yöpaikka 2. Siniset hanget ja upeat tunturit ympäröivät minut. Sävyt taivaalla ovat henkeäsalpaavan upeita. yöpaikka 5. Edessä on viimeinen kokonainen päivä tuntureilla. Se opetti, että suunnitelmia pitää osata tarpeen mukaan muuttaa. V I I M E I S E N hiihtopäivän auringon pilkahdus TA M M M I K U U N lumikertymää. yöpaikka Pältsastugan Gappohytta Goldahytta Kuohkimajärvi Saana Kilpisjärvi Kilpisjärven retkeilykeskus 3 km vaellusreitti vaellusreitti Ruotsi Suomi Norja Kilpisjärvi Norja Kuohkimajärvi. Tämä hetki on ikimuistoinen. 49 RETKI joulukuu 2020 ENSIMMÄINEN HIIHTOVAELLUS KAAMOKSEEN nousta merkittyä reittiä takaisin kohti Kuohkimajärven tupaa. Hiihtomatkalla aurinko pilkahtaa nopeasti horisontin yläpuolella. Ensimmäinen kaamosreissu on takana, ja se oli melkein kaikkea muuta, kuin mitä ennalta odotti. Telttaa pystyttäessä tuuli yltyy ja lumi pöllyää ympärillä. Lämpötilan käydessä kylmimmillään vain reilussa 10 pakkasasteessa, kovat tammikuun pakkaset jäivät myös kokematta. Vaikka päätökset tuntuvat oikeilta, eivät pettymyksenkään tunteet pysy poissa. Kaamoksen kauniit valot erilaisine sävyineen hämmästyttivät. 7. Tunnen oloni onnekkaaksi, kun saan katsella näitä maisemia käsittämättömän rauhan ympäröidessä
50 RETKI joulukuu 2020 PEAK LENIN
51 RETKI joulukuu 2020 PEAK LENIN. Vuori tarjosi unohtumattomia kokemuksia, mutta pisti kunnon koville. T E KST I JA K U VAT Ossi Määttä Suomalaiset seitsemässä kilometrissä Suomalainen retkikuntamme kiipesi Peak Leninille omin voimin, ilman kantajia tai oppaita
Olimme järjestäneet suomalaista retkikuntaa Peak Leninille vuoden verran. Myös kolmen viikon ruoat tulisivat omasta takaa. Lumihuippuiset vuoret piirtyivät pikkuhiljaa ympäN Ä K Y M Ä perusleiristä huipulle oli vaikuttava, ja sai aikaan epäröinninsekaista kunnioitusta.. Astuimme askeleen, jota seurasi muutama hengitys ja sitten seuraava askel. Pakkastuuli jäädytti kasvomaskin koppuraksi. Retkikuntaan kuuluivat Laura, jolla oli vyön alla jo Kilimanjaron, Elbruksen ja Gran Paradison huiputukset, sekä Lauri, Markus ja Heikki, jotka olivat aiemmin kiivenneet Mont Blancille veitsenterävää Bionnassay-harjannetta pitkin. Olin treenannut vuorta varten melkein vuoden verran, sillä tiesin kunnon olevan avainasemassa. Kuluisi vielä tunti, ennen kuin aurinko nousisi lämmittämään huiputusaamuamme. Itselläni ei ollut huiputuksia korkeammista vuorista, mutta meistä eniten kokemusta talvivaelluksesta ja kylmässä toimimisesta. Minimipaketti operaattorilta sisältäisi paperityöt ja perusleirin infrastruktuurin käytön. S aavuimme perusleiriin kuoppaista tietä läpi Kirgisian maaseudun. Alaleiristä tarttunut vatsatauti ei ollut helpottanut, eikä aamuruoka pysynyt sisällä. Lyhyeksi syödylle arolle oli ripoteltu jurttia, hevosia ja karjaa. 52 RETKI joulukuu 2020 PEAK LENIN N ousimme rinnettä hitaasti kohti huippua otsalamppujen valossa. Retkikunnan kiipeämistyyliksi päätettiin suomalaisen omavarainen, eli emme käyttäisi oppaita, kantajia tai valmiiksi asennettuja telttoja. Aamuyön tähtitaivas Kirgisian yllä vaihtui horisontissa kajastavaan punaiseen viivaan. Yksi meistä oli pakotettu kääntymään jo aamunkoitteessa. Äkkiä viimeisenä tullut Heikki pysäytti meidät. Varmistimme, että Heikki pärjää paluumatkan yksin, ja jatkoimme nelistään ylös. Harpoimme muutaman railon yli, jotka onneksi näkyivät selvästi yön pimeydessä
Maisemat matkalla ykkösleiriin olivat mahtavat. Lastasimme reilun sata kiloa varusteita ja ruokaa paikallisten hevosmiesten kyytiin, ja lähdimme matkaan. Vatsa oli sekaisin kaikilla kolmella, ja Lauri makasi koko päivän kuumeessa jossain teltan ja absidin puolivälissä. Laaksot vuorten välissä olivat täynnä villiä ruohosipulia, ja yksi rinne oli täynnä laiduntavia jakkeja. Edessä oli pakotettu lepopäivä. Perusleiri siintää laaksonpohjalla.. Lauri jäi vielä perusleiriin potemaan, ja me muut lähdimme matkaan nelistään. Ylämäkeen kävely oli raskasta ohuessa ilmanalassa, ja kävelimme tarkoituksellisen hitaasti välttääksemme turhaa rasitusta. Huipulla käynti sohjolumen läpi oli rankka reissu, ja väsymys aiheutti välillämme jonkin verran sanaharkkaa siitä, mikä oli järkevää energiankäyttöä. Perusleirin ylle nouseva Peak Lenin vaikutti ensinäkemältä valtavan massiiviselta, ja sai aikaan hieman epäröintiäkin. 53 RETKI joulukuu 2020 PEAK LENIN rillemme. Seuraavana päivänä jurtassa tarjotut hevosenmaitoviinit kostautuivat. Jäätikön häntä virtasi alapuolella, hiekkakivi kohosi patsaina polun reunoilla ja maaperän väri lainehti punaisena. Matkalla Petrovskilta takaisin perusleiriin Lauri, Markus ja Heikki saivat kutsun paikallisten paimenten jurtan päivällispöytään. Teimme ensimmäisinä päivinä kaksi akklimatisoitumisvaellusta läheisille vuorille totuttaaksemme kehoamme korkeaan ilmanalaan. Testasimme toisella vaelluksella jäätikkövarusteita Peak Petrovskin 4700 metriä korkealla huipulla. Perusleirin 3600 metrin korkeus vaati merenpinnan tasolta saavuttaessa sulattelua, ja ensimmäinen yö menikin päänsärkyä potiessa. L epopäivän jälkeen koitti kuitenkin ykkösleiriin siirtyminen vuoristosolaa pitkin. Ylhäältä rinteeltä sinkoili kiviä ohitsemme, ja painauduin Huipulla käynti sohjolumen läpi oli rankka reissu T E I M M E aluksi akklimatisoitumisvaelluksia läheisille vuorille tottuaksemme ohueen ilmaan. Yhtäkkiä Laura huusi takanani: ”kiviä!” ja painautui lohkareen taakse suojaan
Tähdet olivat kirkkaammat kuin koskaan aikaisemmin, ja linnunrata valui vuoren yllä. Tilanne näytti ja tuntui tulitaistelulta. Kulkeminen oli muuttunut todella hitaaksi ohuen ilman ja uupumuksen takia. 54 RETKI joulukuu 2020 PEAK LENIN myös itse suojaan. VA E L LU S M A I S E M AT perusleirin ja ykkösleirin välillä olivat kuin maalauksesta.. Olimme kuitenkin onneksi jo lähellä ykkösleiriä, jonne saavuimme pian. Olin kuullut muilta vuorelta olleilta suomalaisilta tarinoita palaneista sieraimista ja kitalaesta, joten vedin buffin tiukasti kasvoille. Olin hyvävoimainen ja kävin Yuhinilla ensimmäisenä päivänä Markuksen ja toisena Laurin ja Heikin kanssa. Ykkösleiri tuntui viihtyisältä viileämmän ilman ansiosta, ja pienempi väkimäärä lähensi ihmisiä. Edessä oli akklimatisoitumiskierros, jonka tavoitteena oli ylimmässä eli kolmosleirissä yön viettäminen ja laskeutuminen takaisin ykköseen. Kiipeämisen jälkeen sen uskottiin olevan Neuvostoliiton korkein kohta, minkä vuoksi se sai Leninin nimen. Saimme ykkösleirin johtajalta radiopuhelimen, ja pakkasimme sen muiden tavaroiden mukaan seuraavan yön lähtöä varten. Aurinko nousi ja muutti jäätikön nopeasti solariumiksi. Teknisiä kiipeilyosuuksia normaalireitillä ei ole, mutta jäätiköllä liikkuminen on syytä olla hallussa. T eimme seuraavien kahden päivän aikana lisää akklimatisoitumisvaelluksia ykkösleiristä Yuhin Peakille (5 100 m). Polku johdatti lumisiltojen yli, ja pääsimme voimakkaimmin railottuneen osuuden yli vaivatta. Takana oleva ryhmä perääntyi kulman taakse, ja nyrkin kokoinen kivi pyyhkäisi kulman ohi. Nykyään Peak Lenin on yksi eniten kiivettyjä seiskatonnisia, mutta se ei ole riskitön ja vaatii rautaista kuntoa. Otsalamppuja kajasti edessä ja takana. Aloitimme kiipeämisen jäätikköä pitkin. Kivivyöryn loputtua vetäydyimme varovasti suojista ja jatkoimme matkaa hiukset pystyssä, pälyillen yläpuoleisia rinteitä. Pääsimme ylös kohtaan, jossa reitti kääntyy tasaiselle kohti kakkosleiriä. Kävelimme jäätikön reunaan, jossa laitoimme jääraudat jalkaan ja solmimme itsemme kiinni köysistöön. Myöhemmin kaksi muuta vuorta, Peak Kommunizma ja Peak Pobeda, osoittautuivat vielä korkeammiksi. Keittoteltan viereen oli rakennettu pieni terassi, jonka nimesimme After Skiksi. Vuori kiivettiin ensimmäisen kerran 1928 ja se oli korkein ihmisen kiipeämä vuori vielä vuoteen 1930 asti. Aikaa ei ollut kuitenkaan hukattavana, sillä P E A K L E N I N sijaitsee Pamir-vuoristossa, Kirgisian ja Tadžikistanin rajalla 7 134 metrin korkeudessa. Laura oli nyt vuorostaan kuumeessa, mutta hänellä oli onneksi akklimatisoitumisessa etumatkaa muihin, koska hän oli pari viikkoa aiemmin huiputtanut Elbrusin. Heräsimme puoli yhden aikaan yöllä, söimme aamupalan ja pakkasimme teltat mukaan
Kiiruhdimme uupuneena lumivyöryalueen ali, auringon jo korventaessa ylhäällä roikkuvia lumimassoja. Laitoimme kellon soimaan kolmelta, ja kävimme nukkumaan. Pystytimme teltat ja sulatimme vettä. Jakauduimme kahdeksi köysistöksi, jolloin ainakin toinen olisi lapioimassa piipparilla varustettuja kavereita vyöryn sattuessa. Olo kuudessa kilometrissä oli lievästi humalainen. L ähdimme seuraavana päivänä uudestaan ylöspäin Lauran, Laurin ja Markuksen kanssa varusteet mukana. Lepäsimme sulavassa sokerilumessa tunnin, ennen kuin saimme teltat pystyyn. Leirin alla oli lisäksi railoja, joten vessareissulla ei tulisi poiketa polulta. Yö oli sekoitus hereilläoloa, hengenhaukkomista ja unentapaista. Lähdimme ylöspäin aamulla. Heikki lähti alas ykkösleiriin toipumaan. Kiipesimme tämän rinteen hyvin hitaasti ja uupuneina kolmosleiriin. K A K KO S L E I R I oli nimetty ”Paistinpannuksi” joka puolelta heijastuvan auringon takia.. Reissu oli ollut yllättävän rankka ilman tavaroitakin, ja nyt joutuisimme kiipeämään sen vielä uudestaan yöpymisvarusteiden kanssa. S aavuimme kakkosleiriin, joka oli osuvasti nimetty Paistinpannuksi. Kolmosleiriä ennen on Rukan kokoinen rinne, jonka myöhemmin nimesimme Motivaatiomäeksi. Hämmästykseksemme vierestä pyyhälsi tuhansia ja taas tuhansia ohdakeperhosia ylöspäin lämpimän ilmavirran kuljettamana. Leiri nökötti kuin panttivankina laakson laidalla, sillä sen toisella puolella oli alittamamme lumivyöryrinne ja toisella kukkula, josta putoili kiviä. Suuntasimme aamuyöstä alas pilvien läpi kohti ykkösleiriä vielä, kun lumivyöryalue ja jäätikkö Leirin alla oli lisäksi railoja, joten vessareissulla ei tulisi poiketa polulta. Tarkkailimme Markuksen tilaa, sillä hänen happisaturaationsa oli alhainen ja kasvojen väri oli sininen kuin kuivaliha. Heijastuva aurinko korvensi leiriä joka suunnasta. Heitimme makuupussit teltan päälle eristääksemme auringon paahteen. Ajattelimme ensin pitää lepopäivän kakkosleirissä, mutta suunnitelma muuttui käyntiin kolmosleirissä ilman yöpymisvarusteita. Vaikka pelkäsimme jaksamista etukäteen, pääsimme kuitenkin lopulta kolmosleiriin edellispäivän veroisesti. 55 RETKI joulukuu 2020 PEAK LENIN edessä oli koko reitin vaarallisin kohta: lumivyöryalue ennen kakkosleiriä. Vuoristotauti nuiji Markuksen ja Laurin teltan pohjalle
Saavuimme ykköseen, jossa lepäsimme kolme päivää tiiviisti sääennusteita seuraten. Jatkoimme ylöspäin kohti normaalireitin haastavinta kohtaa, ”Veistä”. 56 RETKI joulukuu 2020 PEAK LENIN olivat turvallisesti jäässä. Valmistauduimme kolmosessa huolella huiputuspäivää varten. Kiipesimme Motivaatiomäen rauhallisesti ylös kolmosleiriin. Pidimme ensimmäisen tauon auringonnousun aikaan, imaisten geelin ja hörpäten vettä. Matka kakkosleiriin sujui tällä kertaa hieman kevyemmin, mutta oli silti edelleen yllättävän raskas. Laskimme taaksepäin vaaditun lähtöpäivän, ja lähdimme taas aamun tunteina kohti jäätikköä. Olimme budjetoineet lepopäivän kakkosleiriin, jonka käytimme. H eräsimme, ja lähdimme tukevan aamupalan jälkeen huipulle. Etukäteen Kello oli soimassa puoli kaksi. Reitillä on ensin harmillinen sadan metri laskeutuminen satulaan, jonka jälkeen kolmosleirin korkeus on kurottava uudestaan kiinni. Kello oli soimassa puoli kaksi. Ennusteessa näkyi sopiva sääikkuna, joka oli oikeastaan meidän ainoa huiputusmahdollisuutemme. H U I P U LTA aukesivat mahtavat näköalat Tadžikistanin puolelle Pamir-vuoristoon.. Heikin kääntymisen jälkeen jatkoimme nelistään ylös. Sulatimme lunta, vedimme tukirangan irti rinkasta ja vähensimme muutenkin kaiken turhan painon
57 RETKI joulukuu 2020 PEAK LENIN pelottanut harjanne oli kuitenkin vain hieman jyrkempi lumirinne, jossa lisäksi oli kiinteä köysi. Peak Lenin on tunnettu pitkästä huiputuspäivästään, ja Veitsen jälkeen matka huipulle oli vielä pitkä. Lannistuimme tästä totaalisesti, mutta jatkoimme kuitenkin eteenpäin pitkin huipun tasankoa. Kuiva ilma yskitti kaikkia. Kiipeilijä voi lähteä vuorelta, mutta vuori ei välttämättä kiipeilijästä. Lähdin harppomaan kohti lippua ripein askelin. Itse suivaannuin tästä, ja päätin että näin lähelle ei varmasti tulla huiputtamatta. Leirissä tapasimme pitkäpartaisen venäläisen oppaan, joka onnitteli meitä kuumalla mehulla. Osalla tauti ei ottanut parantuakseen, ja piipahtipa yksi meistä Meilahdessa karanteenissa vielä kaksi viikkoa reissun jälkeen. Lähdimme pian alas kellon ollessa jo paljon. Olimme sopineet kello kahden takaisinkääntymisajaksi, ja kello oli jo varttia vaille kaksi. Valehuipun takaa paljastui kuitenkin kukkula, jonka päällä oli Kirgisian lippu. Pääsimme leiriin rättiväsyneinä ja nestehukkaisina. Onnistunut huiputus antoi virtaa pitkälle paluumatkalle kolmosleiriin.. Otimme kuvat ja ihastelimme Tadžikistanin puolella levittäytyvää Pamir-vuoristoa. Koko reissu sai vielä pienen jälkinäytelmän, kun juhlaillallisen seurauksena joka ikinen meistä sai vatsataudin. Paikka ei myöskään onneksi ollut erityisen ilmava. Hieman lähempää huomasi jo, että paikka oli kuin olikin Peak Leninin huippu! Pääsin reippaalla kävelyllä lipulle vartissa, juuri sopivasti kello kahdeksi. Lastasimme taas suurimman osan varusteista hevosten kyytiin, ja vaelsimme seuraavana aamuna takaisin perusleiriin. Askeleet hidastuivat vanhainkotivauhdista saattohoitovauhtiin hapen loppuessa. Olimme rättiväsyneitä ja jo pitkään pohtineet kääntymistä. Etenimme kuitenkin tasaisen hitaasti eteenpäin. Pessimistisimmät arvioivat myös, että lippu olisi vain Kirgisian ja Tadžikistanin rajan merkki. Laskeuduimme seuraavana aamuyönä takaisin ykköseen. PÄ ÄS I M M E Peak Leninin huipulle tasan kello kaksi. Muutkin olivat sisuuntuneet vauhtiin, ja olivat jo kohta huipulla. P aluumatka oli pitkä ja uuvuttava, mutta alamäkeen. Lauri arveli, että kukkulalle olisi vielä noin 45 minuutin matka, ja että järkevintä tässä kohtaa olisi kääntyä. Olimme kuitenkin hyvällä tuulella onnistuneen huiputuksen ansiosta. Oletimme olevamme jo huipun lähellä, kun kuulimme huipulta tulevalta ranskalaiselta ryhmältä, että matkaa oli vielä puolitoista tuntia. Venäläinen kuski ajoi maailman kuoppaisinta tietä pitkin perusleiristä maantielle ja takaisin Oshin kaupunkiin, jossa juhlistimme huiputusta
Avokanoottiin mahtuu yösijaksi kota ja kamiina, mutta avoin sauna kiukaineen odottaa valmiina saaressa. J O U LU K U I N E N melonta voi olla jopa kesäretkeä turvallisempaa, sillä talvella sonnustaudutaan kuivapukuun. 58 RETKI joulukuu 2020 KOPPARNÄS STORA HALSÖ T E KST I JA K U VAT Joel Ahola SA ARISTON JOULUSAUNA Etelän lumeton ja jäätön joulukuu houkuttelee merelle melomaan. Merivesi on erittäin kylmää vielä kesän alussa, silti silloin vesille lähdetään kevyesti pukeutuneena.
Kyllä vain – suuret saaret antavat riittävästi suojaa. Alkulämmittely on suoritettu. Samalla tavalla meri keinuu yhä, vaikka sitä keikuttanut myrskytuuli on jo laantunut. Eilen pauhannut myrsky on jo ohitse ja tuuli on tyyntymässä, mutta meri riehuu yhä. Katselemme ”vanhaa merta”. Voin kuvitella laiturin täyteen pursia ja STO R A Halsön korkeimmat kalliot nousevat vajaa 20 metriä merenpinnan yläpuolelle tarjoten näkyvyyden kauas merelle. 59 RETKI joulukuu 2020 KOPPARNÄS STORA HALSÖ M aininki vyöryy voimalla kariin, jonka jyrkästä seinästä pisarat pärskähtävät metrien korkeuteen. Jokainen ajatus johtaa samaan lopputulokseen: näen mielessäni kuinka haaksirikkoudumme karille. Itäisimmässä niemenkärjessä on totuuden hetki. Siinä on sopiva aukko kerätä voimia, sillä vastaranta kohoaa yli 70 kilometrin päässä Virossa. Vieressämme on Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen suosittu keittokatos. Sitä voi verrata heilutettavaan vesiastiaan. Kohtaamme pientä vasta-aallokkoa, mutta jokainen melanveto vie meitä varmasti kohti määränpäätä. Ennuste lupaa huomiseksi lähes tyyntä ja myötätuuleen surffaamalla avokanootilla selviää suurista aalloista. Haverin sattuessa ajautuisimme joka tapauksessa kuivapuvuissa kohti rannikkoa. Tästä saisimme helposti kanootin vesille, mutta meri on toista mieltä. Kiskomme kanoottia pari sataa metriä ojanpenkkoja. Itäpuolen laguunissa on veneranta, mutta moottoroidun lähestymisen estää lukittu puomi. Retkisatama ammottaa tyhjyyttään. Kartan mukaan Kopparnäsin itälaidalta saattaisi päästä saarten suojassa tavoittelemaamme Stora Halsön saareen. Pinta näyttää rauhoittuvan hetkeksi, mutta samassa seuraava maininki valmistautuu jo uuteen, voimakkaaseen iskuun. Kamiinaa, kotaa ja kanoottisäkkejä kantaessa kuivapuvussa alkaa olla hiki. Stora Halsöön on turvallista jäädä yöksi. Ei tuonne voi lähteä. Tutkimme karttaa ja mietimme vaihtoehtoja. Tunnen ilmiön, sillä taannoin Selkämerellä vanha kalastaja opetti sen minulle. Kohta selviää osasimmeko lukea karttaa oikein. Katson mietteliäänä merelle. Kyhmyjoutsen on hakeutunut sen suojaan, mutta se ui ylväänä etäämmälle antaen kanootillemme tilaa. Aaltorintamat pyyhkivät lähes suoraan etelästä, saarten välistä kohti mannerta. Sinne meitä houkuttelee autiotuvan tavoin kaikille ulkoilijoille vapaasti käytössä oleva sauna. Vesimassa vaahtoaa valkeana kivikon lomassa. Yritän kuvitella kanoottimme karin ja läheisen niemenkärjen väliin. Seisomme kaverini Alpon kanssa Kopparnäsin etelälaidalla. Kulhossa vesi jatkaa heilumista puolelta toiselle vielä tovin keikuttamisen jälkeen. Kiukaan kutsu Lahden perukassa vedenpinta on täysin tyyni. Kopparnäsin seutu on tunnettu lähes rakentamattomista rannoista.
Lämpö vyöryy polttavana kuumuutena iholle saaden kasvot irvistämään onnesta. Nyt tilanne on toinen, kun kaikki veneet on jo nostettu satamien pukeille. Valoisaa aikaa on vähän, joten hyödynnämme viimeisen tunnin etsimällä kodalle sopivan pystytyspaikan. Pesuvettä voi pumpata kaivosta, mutta ruosteisena se ei houkuttele kylpemään. Onneksi saunan rännit ovat varastoineet tynnyrin täyteen sadevettä. Avautuva alumiinipurnukka päästää STO R A Halsön retkisatama keinuineen on vaipunut joulukuussa horrokseen herätäkseen keväällä jälleen palvelemaan sankkaa vierailijajoukkoa. Kauhallinen vettä roiskahtaa kiville muuttuen autuaaksi sihinäksi. Tasaista ja etenkin kuivaa maata on niukalti tarjolla. Otsalampun valo haroo osin hentoa sumua, kun vesihöyry nousee iholta viileässä illassa. Kotatontut Tuli humisee kiukaan pesässä. Huomenna taitaa olla vuoden lyhyin – ja pimein – päivä. Tästä röykkiöstä riittää viripuut myös seuraavalle seurueelle, joka tosin saattaa saapua vasta keväällä. Lopulta päädymme vinolle soratörmälle, aivan rantaviivan tuntumaan. Pienimme reilusti puita iltaa, yötä ja aamua sekä saunaa varten. Se kelpaa meille erinomaisesti. Sauna on aivan vieressä, mutta venesataman huussille joutuu köpöttelemään pari sataa metriä. Merivettä ei pidä kiville heittää, sillä suolainen liuos ruostuttaa nopeasti kiukaan. I LTA on jo pimennyt, mutta kiukaan alla liekit nostavat löylyhuoneen lämpöä tarjoten tunnelmallista valoa. 60 RETKI joulukuu 2020 KOPPARNÄS STORA HALSÖ paatteja kesäauringon paahtaessa lomalaisia. Sauna on tarkoitettu vain sulanmaan käyttöön. Se oli syypää tämän reissun toteutumiseen.. U U D E N M A A N virkistysalueyhdistyksen avoin sauna Stora Halsön saarella on Kopparnäsin helmi. Onhan tämä aika erikoinen aika melontaretkelle, sillä joulukalenterista on jo avattu 20 luukkua. Talvi ei ole vielä tullut, vaikka kalenteri niin väittääkin. Hetkeä myöhemmin istumme pyyhkeisiin kietoutuneena pihan rappusilla
Merta edemmäs Höyry työntyy vesipannun nokasta harmaana nauhana. Kahvi tuoksuu ja maistuu puuron sekä leipien rinnalla. Kohta kamiina suo lämpöä kotaan ja rintafileet tirisevät pannulla. V U O D E N lyhyimpänä päivänä pimeää iltaa ja aamua riittää loputtomiin. Paluumelonnalla voimme ohittaa jo petolliset karit läheltä. Leipäjuustolle riittää miedompi lämmitys. Aallot ovat kuljettaneet etelärannalle ajopuita, rakkolevää ja kaikkea laivoilta mereen joutunutta tavaraa. Vesi astiassa ei enää keiku. Tonttuina jatkamme tarinointia pipareista, homejuustosta ja glögistä nauttien pitkälle yöhön. Nyt on aikaa jutella elämän iloista ja murheista menneitä muistellen ja uusia juonia punoen. Mahtava hetki, mahtavat löylyt ja mahtava sauna! On se hienoa, että meillä on tällaisia kaikille avoimia paikkoja. Maavaate on jäänyt sen sijaan matkasta, joten olemme levitelleet kanoottisäkit ja pelastusliivit makuualustojen alle. Valveilla kodassa tunteja viettää helposti enemmän kuin niitä käyttää etenemiseen.. Sauna oli yhtä juhlaa, mutta pikkujoulujen iltaohjelma ei ole vielä ohi. Polun varrella oleva kivijalka kertoo entisestä saaristolaisasutuksesta ja samaa viestivät villinä kasvavat hyötykasvit. R E T K E I LY PA LV E LU T × lintutorni ja luontopolku × useita keittokatoksia ja nuotiopaikkoja × mantereella rantaviivaa seuraileva polkuverkosto × Stora Halsön saaressa retkisatama, keittokatos ja avoin sauna L I SÄT I E TOJA KO H T E E STA × Uudenmaan virkistysalueyhdistys, uuvi.fi/fi/kohde/kopparnas-storsvik marsun aivastuksen. 61 RETKI joulukuu 2020 KOPPARNÄS STORA HALSÖ 1 km Stora Halsö Bergudden Sandviken Sand ärden Rävberget Östervik luontopolku Kvarnträsk Inkoo Siuntio Suomenlahti Kopparnäs vaellusreitti Stora Halsö Kopparnäs Störsvik TIEDÄ JA MENE Kopparnäs × Kopparnäs on Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen suosittu retkikohde Inkoon ja Siuntion rajalla. Huoltoon ja ylläpitoon pyörähtää jokunen euro, mutta kyllä ne saadaan ihmisten hyvinvointina moninkertaisesti takaisin. × Siihen yhdistyy Metsähallituksen hallinnoima Störsvikin luonnonsuojeluja virkistysalue. Stora Halsöllä on pituutta lähes kilometri ja rantaviivaa nelinkertainen määrä. Nyt on oiva hetki lähteä tutustumaan tarkemmin saareen. Kiirettä ei ole ja samalla lämpö kuivaa majoitteen. Muovikääreeseen pakattu parsakaali näyttää melkein syömäkelpoiselta. Kamiina piippuineen saa tovin jäähtyä ennen pakkaamista. Arjen kiireet ovat ohi. Odotetusti meri on tyyntynyt eilisestä. Koko saaren tutkimiseen tarvittaisiin useita tunteja, mutta jo lyhyellä kierroksella löydämme etelärannalta erinomaisesti leiriytymiseen sopivan hiekkarannan ja boulderointiin yllyttäviä kalliokuiluja. Ehkä autiolla saarella voisi muutaman päivän selviytyä rantoja koluamalla. × Kokonaisuudella on maapinta-alaa lähes 8 km2, josta kymmenesosa on saaria. Puolukat ja hillat on muistettu pakata mukaan. Aamutoimet lämpimässä kodassa ovat rauhallisen hitaita
62 RETKI joulukuu 2020 KOTKA-HAMINAN SEUTU T E KST I JA K U VAT Benjamin Hokkanen 5× Kaakon kulma Kymenlaakson eteläosista löytyy monta retkikohdetta, joissa luonto ja historia kohtaavat. V I R O L A H D E L L A ja Miehikkälässä ei voi olla törmäämättä korsuihin tai kivisiin panssariesteisiin, jotka rakennettiin talvija jatkosodan välisenä aikana vahvistamaan uutta valtionrajaa.
1. S I M O N SA A R E N näkötornista aukeaa näkymä yhdelle Etelä-Suomen merkittävimmistä suoalueista. Moronvuoren kupeesta löytyvät päivätupa ja nuotiopaikka, jonka läheisyydessä yöpyminen on sallittua. Kotkan ja Pyhtään rajalla sijaitsevassa Valkmusan kansallispuistossa unohtaa olevansa reilun tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Tälle kulmalle kansallispuistoa on uuden reitin ansiosta mahdollista taivaltaa vaikka suoraan Kotkan keskustasta. Valkmusassa on edustettuna yli 30 erilaista suotyyppiä. Simonsaaren pitkospuureitin lisäksi polkuja pitkin pääsee kansallispuiston itälaidalla sijaitsevalle Moronvuorelle – mäelle, josta aukeaa näköala suomaisemaan. Kaikkialla ympärillä on suomalaista suoluontoa kauneimmillaan. Valkmusa on 17 km 2 pinta-alallaan varsin pieni kansallispuisto, mutta kokoonsa nähden luonnoltaan erityisen rikas. Parhaiten Valkumusan suomaastoon pääsee tutustumaan parin kilometrin mittaisella pitkostetulla Simonsaaren reitillä. K A R PA LOT pitkosten varressa tuovat Valkmusan suoluontoon oman viehkeytensä. Laaja, useamman suon muodostama kosteikko tarjoaa täysmittaisen suokokemuksen lakkojen, karpaloiden ja vaivaiskoivujen voimalla. 63 RETKI joulukuu 2020 KOTKA-HAMINAN SEUTU Valkmusa tuo palan Lappia etelään Metsähanhiparvi päästelee kovaa ääntä noustessaan lentoon pitkosten yli. Matalat männyt kohoavat kieroine runkoineen kohti taivasta
Reitin varrrelle osuu muutaman koski, joiden ohi kulkupelin saa tarvittaessa kannettua, joten se sopii myös aloitteleville melojille.. 64 RETKI joulukuu 2020 KOTKA-HAMINAN SEUTU Ruotsin ja Venäjän raja noudatteli Kymijokea Turun rauhan (1743) ja Haminan rauhan (1809) välisenä aikana. Tämän takia kartalta löytyvät Kymenlaakson puolella sijaitseva Pyhtää ja Uudenmaan itäisessä kolkassa sijaitseva Ruotsinpyhtää. Jotain Kymijoen maantieteellisestä merkittävyydestä kertoo se, että sen vesistöalue ulottuu aina Pohjois-Savoon asti. Metsäisiltä rannoilta kantautuu lähinnä luonnon ääniä ja joen leventyessä paikoitellen järveksi, vesilintuja on runsain määrin. 2 K Y M I J O K I oli vielä tovi sitten pahoin saastunut teollisuuden päästöistä johtuen. 55 kilometrin Kymijoen Pyhtäänhaaraan retkeilymelontareitin varrella on useita laavuja, joissa on mahdollista yöpyä. Joki on aktiivisen suojelutyön ansiosta alkanut hiljalleen elpyä. Vanha valtakunnan raja virtaa paikoin erämaisena Kymijoki alkaa Päijänteestä ja laskee Suomenlahteen läntistä Hirvikoskenhaaraa ja itäistä Pernoonhaara pitkin. Kymijoki muuttuu lähes erämaiseksi sen lipuessa kohti merta
Museoilla on myös mahdollista pysähtyä kahvilaan syömään, mikä keventää pyöräilijän tai vaeltajan varustusta mukavasti. Matkan varrella on useita laavuja ja muita leiriytymismahdollisuuksia. Reitti noudattelee monessa kohdassa Salpalinjan kivisiä panssariesteitä. Panssariesteet on louhittu maastossa, joten louhittuja kallioita ja toiminnasta syntyneitä kivensirpalekasoja näkyy edelleen tasaisin välein. Vaeltamisen lisäksi matkaa voi taittaa maastopöyrällä. Vierestä löytyy virkistä lampi ja vapaassa käytössä oleva laavupaikka.. 65 RETKI joulukuu 2020 KOTKA-HAMINAN SEUTU Polkupyörällä puolustuslinjaa pitkin Salpapolku kulkee toisen maailmansodan melskeessä puolustuslinjaksi rakennettua Salpalinjaa mukaillen Virolahden ja Miehikkälän kuntien alueella. Lähes ihmisen korkuiset rivissä seisovat kivet ovat vaikuttava näky. Historiasta kiinnostuneen kannattaa pysähtyä kohteissa syventymään Suomen historian suurimman rakennusurakan vaiheisiin. 72 kilometriä pitkä Salpapolun pyöräilyreitti on maastossa kulkeva rengasreitti, jonka taittamiseen kuluu 1-3 päivää, vauhdista ja pysähdyksistä riippuen. J E R M U L A N eräkämppä on retkeilijöiden vuokrattavissa. Reitille osuvat sekä Virolahden bunkkerimuseo, että Salpalinjamuseo Miehikkälän puolella. 3 SA L PA P O L K U on parhaimmillaan fatbiken kaltaisella polkupyörien panssarivaunulla, jolla pääsee juurakoista yli leikiten. Reitti on merkitty maastoon opastekyltein, joten sitä on helppo seurata kovemmassakin vauhdissa
Laakeilta, länteen päin katsovilta kallioilta kelpaa katsella mereen sammuvaa aurinkoa. Tarkemmin tarkasteltuna kumpare voi paljastua tuliasemaksi. Tästä johtuen turkoosein täplin merkityn reitin varresta löytyy kuvia ja lainauksia elokuvasta. Maastossa sijaitsevat korsut ovat pääosin avoinna ja niitä pääsee tutkimaan omalla vastuulla. Alueella kulkee kaksi luontopolkua: rantareitti ja metsäreitti. Molemmat luontopolut ovat pituudeltaan noin 2,5 kilometriä. SA N TA L A H D E N rantakallioilta näkee kauas merelle. Metsäreitti kulkee vaihtelevassa maastossa metsän siimeksestä paljaille kallionlaeille. Viimeisintä Tuntematon sotilas -elokuvaa kuvattiin alueella. Luolamaisen elinympäristön tarjoavissa korsuissa talvehtii usein lepakoita. Metsän täydeltä korsuja Virolahden ja Miehikkälän kuntien kaikki pinnanmuodot eivät ole yhtä viattomia kuin miltä ne näyttävät. Polun varrelta löytyy useita Salpalinjaan kuuluvia maan sisään rakennettuja betonisia korsuja ja konekivääripesäkkeitä. Kauempana merellä odottaa alueen toinen kansallispuisto, Itäisen Suomenlahden kansallispuisto.. Betonirakennelmat täyttyvät keväisin vedellä, joten hämärään korsuun on syytä suunnata vain hyvin varustautuneena. Santalahdesta voi myös vuokrata esimerkiksi maastopyöriä tai lumikenkiä. Santalahden leirintäalue mökkeineen on oiva tukikohta aluetta tutkivalle. Tuntemattoman polun varrelta löytyy myös rauhallinen, ylläpidetty tulipaikka, jolla retkieväät on helppo valmistaa. Muutaman kilometrin mittainen Tuntemattoman polku on yksi Virolahden Bunkkerimuseolta lähtevistä poluista. Ne on mahdollista kiertää yhtenäisenä lenkkinä, jolloin pituutta tulee noin 4,5 kilometriä. Rantareitin komeilla rantakalliolla tuoksuvat suolaveden pärskeet ja merilevä. Kaikkiin alueen kohteisiin on suhteellisen lyhyt matka ja saunasta on mahdollista pulahtaa Suomenlahteen. Tuntemattoman polku noudattelee noin puolet matkastaan 43 kilometriä pitkää Salpapolku-vaellusreittiä. Museon lähieisyydessä sijaitsevia korsuja on siistitty, mutta metsästä löytyy myös luonnon nielemiä rakennelmia, joista käsin on ollut tarkoituksena pysäyttää Neuvostoliiton mahdollinen hyökkäys. Alueella on yli 700 betonista korsua. 4 5 T U N T E M AT TO M A N polun varressa löytyvän korsun suuaukko löytyy metsästä kuin vahingossa. 66 RETKI joulukuu 2020 KOTKA-HAMINAN SEUTU Santalahdessa meri on määrittävä tekijä Santalahti sijaitsee kivenheiton päässä Kotkan keskustasta. Kyse ei ole mistään pienistä rakennelmista, sillä korsujen seinät ja katto ovat pari metriä paksut
67 RETKI joulukuu 2020 KOTKA-HAMINAN SEUTU varusteet 68 10 2020 MITKÄ LUMIKENGÄT KANNATTAISI HANKKIA OMAKSI. Lumikenkätesti s. 72 NRO VILL ASEK OITE SOPI I LÄM MIKK EEKS I ”
Koska merinovilla on helposti nukkaantuvaa ja kuluvaa polyesterin lisäyksestä huolimatta, on hame parempi taukovaate talveen ja arkeen. Myös havunneulaset, urvut ja muut pienet luonnon roskat jäävät kiinni hamekankaaseen. Devoldin merinovillahame ja Jack Wolfskinin toppahame lämmittävät takapuolta ja reisiä tauolla.. Koska hame ei ole kovin pitkä, toimii se myös pyöräillessä! Materiaalina merinovilla on pehmeää ja helposti kuluvaa, mutta keinokuitumateriaaleihin verrattua se hengittää paremmin ja lämmittää myös märkänä. Kestävyyttä ja joustavuutta parantaakseen hamekankaassa on 24 % polyesteria ja 1 % elastaania. Se on myös oiva lisä pakkaskeleillä urheilevan varustukseen. Hameen molemmin puolin on vetoketjut; oikean käden puolella kokopitkä kaksisuuntainen vetoketju ja vasemmalla hameen puoleen väliin aukeava sivuvetoketju. Merinovillahame toimii myös täydellisenä lämmikkeenä kriittisille alueille makuupussissa ja riippumatossa. Merinovillahame on valmistettu Euroopassa, ja Devoldin käyttämä merinovilla on jäljitettävissä tuotantotilalle asti. Käsiä olisi mukava lämmitellä taskuissa, mutta vain toisella puolella on pieni vetoketjullinen tasku, johon mahtuu puhelin ja kotiavaimet. Vyötäröosa joustaa paljon eikä purista, vaikka alla olisi useampikin vaatekerros. Koska merinovilla on luonnostaan antibakteerinen eli bakteerien on hankala kiinnittyä villan kuituihin, riittää vesipesun sijasta useimmiten pelkkä tuuletus. Hame sujahtaa ulkovaatteiden päälle ilman vetoketjujen avaamista. T E KST I JA K U VAT Jenni Kurki-Suonio PYLLYN LÄMMITTÄJÄT Vaikka hameessa on reilusti joustovaraa, ei se käytössä menettänyt muotoaan. Jotta 159 euron hameella olisi mahdollisimman pitkä käyttöikä, Devoldin merinovillahametta on käytössä hiukan varjeltava. Devold Tinden Spacer -hame sopii juoksuja hiihtolenkille, mutta on myös tyylikäs lämmike arkivaatteiden päällä. Myös huoltotoimenpiteillä, kuten poistamalla nukkaa, saa hameelle pidemmän elinkaareen. Puupenkillä ei tarvitse pitää montaakaan taukoa, kun jo huomaa hameen nukkaantuneen ja ohuiden merinovillakuitujen purkaantuneen takamuksesta. Mitä vähemmän merinovillahameella on vesipesukertoja, sitä pidempi käyttöikä sillä on. 68 RETKI joulukuu 2020 LISÄLÄMPÖÄ TALVEEN E rityisesti naisilla reidet ja takamus ovat herkät kylmälle, niinpä hameet tuovat juuri oikeisiin paikkoihin lisälämpöä
Toppahame on kevyt ja pakkau tuu pieneksi. 69 RETKI joulukuu 2020 LISÄLÄMPÖÄ TALVEEN JAC K WO L FS K I N I C E G UA R D I N kellohelmainen hame on lämmin asuste arkeen, mutta myös hyvä lisälämmön lähde retkitauoille ja ulkona liikkumiseen. Kaksisuuntainen vetoketju helpottaisi pukeutumista, kun vetoketjua ei tarvitsisi avata koko matkalta. Vetoketju ja lyhyt pituus helpottavat liikkumista. Villakangas on päällä pehmeä ja lämmin. Pintakangas suojaa tuulelta, mutta vetoketjun ollessa auki kylmä viima pääsee hameen alle. Valmistuksessa on käytetty muun muassa merestä kerättyä muovia. Hameen valmistuksessa on otettu huomioon ympäristö. Pienen tihkusateen hame kestää, mutta märälle alustalle istuessa kosteus pääsee ennen pitkää hameen läpi. Kangas ei ole joustavaa, mutta vetoketjua raottamalla askellukseen saa lisäpituutta. Toppahame on monikäyttöinen vaate, joka lämmittää retkeilijää tauoilla, mutta myös silloin kun kylmä viima yllättää tunturissa. Toppahamehan ei ole vain naisille, mutta kellohelmainen malli saattaa olla liian tyttömäinen miehille, vaikkakin leveä helma helpottaa liikkumista. Joustovaraa on reilusti. Pakkauspussi kulkee hameen taskussa. Jack Wolfskin Iceguard. Vyötärössä on vähän joustoa, mutta päälle se ei sujahda ilman vetoketjun avaamista. Hameella on mukavasti pituutta ja se lämmittääkin isoja jalkojen lihaksia polviin asti. Hame on helppo pitää puhtaana, sillä liukas pintamateriaali hylkii likaa eikä kankaaseen tartu metsän pienet roskat. Painoa hameella on noin 330 grammaa, ja se pakkau tuu pieneen tilaan. Devold Tinden Spacer Molemmin puolin taskut, joiden sisällä lämmittävä fleece-kangas. Vetoketjua raottomalla askellukseen saa lisää pituutta. Hameessa on vain yksi sivuvetoketju, ja se aukeaa vain ylhäältä alas. Tuulta, likaa ja vettä hylkivä pintamateriaali on valmistettu tuotannossa syntyvistä hukkamateriaaleista, eikä valmistuksessa ole käytetty fluoriyhdisteitä. Untuvan sijasta toppahameen eristeenä on kierrätysmateriaaleista valmistetut synteettiset vanut. 75 euron hame on kevyt ja helppo pakata mukaan taukovaatteeksi. Hameen molemmin puolin on isot vetoketjulliset taskut, johon kädet saa lämpiämään ja tavaroita säilöön. Pitkäjalkainen retkeilijä joutuukin avaamaan vetoketjua reilusti, jotta hameeseen ei kompastu
Banks Winter -nimeä kantavassa retkeilykengässä on villasekoitevuori ja Vibramin talvikäyttöön sopiva pitävämpi pohja. Jalan päälle saa kuitenkin tilaa mukavasti ja nilkan voi kiristää haluamaansa kireyteen. Paksummalla jalalla nauhojen mitta saattaa kinnata ensimmäisenä, sillä nauhat ovat kengän äärisäätöjä ajatellen hieman lyhyet. Hanwag Banks Winter GTX:n hintaluokka on 260 euroa ja mallia on saatavilla sekä miehille että naisille. Hanwag Banks Winterissä on Vibramin IceTrek -pohja, joka on perustoimiva retkeilijän talvikäytössä. 70 RETKI joulukuu 2020 TESTISSÄ RETKELLÄ Nauhat saa lukittua Kengän aukko avautuu isoksi Pohja on talvikäyttöön suunniteltu 3 × PARHAAT H anwagin suosittu Banks malli on muunnettu talvikäyttöön sopivaksi. Banks Winterissä on vedenpitävä Gore-Tex -kalvo ja kengän eristeenä on käytetty villasekoitetta, jossa on 20 % villaa ja 80 % polyesteriä. Kävelimme kengillä monipuolisessa talvisäässä lumella, jäällä ja käytimme kenkää myös lumikenkien kanssa. T E KST I JA K U VAT Marika Varpenius Suositusta kengästä talvimalli Hanwag Banks on muuntautunut talveen.. Testasimme mallia keväthangilla Käsivarressa sekä Kilpisjärven alkutalven kinoksissa. Vaikka Vibramin, Michelinin ja muiden vastaavien talvipohjien pito on hyvä, ei se useinkaan pärjää varsinaisille turvajalkineille. Kenkä myös avautuu varsin hyvin, joten se on helppo laittaa jalkaan ja kiristää haluttuun muotoon. Säädettävyys kohdallaan Kengän nauhoitus on nilkasta lukittava, joten jalkaosan ja varren voi nauhoittaa eri kireydelle. Kenkä suoriutuu normaalista talviretkikäytöstä mukavasti. Pitoa pohjaan Talvikäyttöön suunnitelluissa retkeilykengissä on usein luonnollisesti lunta ja jäätä varten suunniteltu pohja
Vuorimateriaalista noin 80 prosenttia on ruotsalaista villaa ja loput polylaktidia eli biomuovia. Vetoketjujen pitkistä nahkavetimistä saa hyvän otteen rukkasia riisumatta. Niiden jokaisen alla on toinen vetoketjulla suljettava tasku. Vahapintainen ulkokangas hylkii vettä saaden pisarat helmeilemään. 71 RETKI joulukuu 2020 TESTISSÄ RETKELLÄ Villavuorinen talvitakki pitää tuulen ja hylkii vettä, joten se sopii erinomaisesti jopa räntäsateeseen. Se muistuttaa ulkonäöltään esikuvaansa, mutta ulkokuoren alla piilee suurin ero: talvitakissa on ruotsalaisesta villasta ja maissitärkkelyksestä valmistetusta PLA-biomuovista tehty toppaus. T E KST I JA K U VAT Joel Ahola Tulkoon talvi Talvitakin hupussa on vaellusmalleista tuttu niskakiristys. Ulkokankaaksi valikoitunut G-1000 Lite Eco -materiaali pitää tuulen loitolla ja hylkii vahakäsittelynsä vuoksi erinomaisesti vettä. Takista valmistetaan myös W-kirjaimesta tunnistettavaa naistenmallia, joka poikkeaa leikkaukseltaan ja siten myös taskuiltaan testituotteesta. Etupuolelle on sijoitettu neljä niin ikään nepparilla suljettavaa taskua. Uutuustakki on mielenkiintoinen tuttavuus, sillä se poikkeaa edukseen perinteisistä talvipusakoista. Takin helmassa on kuminauhakiristykset, mutta hihat säädetään neppareilla. Kierrätettyä villaa on lisätty hupun sisäpintaan ja päällekkäin olevien taskujen väliseinään. Ylemmät vetoketjutaskut aukeavat keskilinjan sivuilta, mutta alempien taskujen vetoketjut sijoittuvat ulkosyrjille. Kaksisuuntainen vetoketju on suojattu kuudella nepparilla kiinnitettävällä listalla. Testattu tuote on miesten malli, jonka tuotenimen perään kuuluu M-kirjain. Tasa-arvon nimissä molempien talvitakkimallien hinta on 479 euroa. Koska suunnittelun pohjana on vaellustakki, esimerkiksi hupun ominaisuudet yltävät etureunan ja niskan kiristyksineen huikeasti perinteistä toppahuppua tasokkaammiksi. 3 × PARHAAT. Niinpä takista saa hyvän kaverin oikukkaaseen talvisäähän, jossa osa sateesta tulee pakkashiutaleiden sijaan räntänä, jäätävänä tihkuna tai silkkana vetenä. F jällräven Vidda Pro Wool Padded Jacket on Vidda Pro -vaellustakista kehitetty talvitakkiuutuus
Mutta mitkä kannattaisi hankkia omaksi?. 72 RETKI joulukuu 2020 LUMIKENGÄT T E KST I JA T U OT E K U VAT Mikko Hieta K E N T TÄT E ST I JA K ÄY T TÖ K U VAT Marika Varpenius Eteenpäin kuin Eteenpäin kuin mummo lumessa mummo lumessa Kaupunkilaisen ensikosketus lumikenkiin tapahtuu usein talvireissun majoituksesta lainatuilla välineillä
73 RETKI joulukuu 2020 LUMIKENGÄT Testissä mukana Crescent Moon EVA Foam Snowshoe 8" x 24" Fimbulvetr Hikr-X 24" GV Nyflex Expedition 8" x 28" Morpho Super MorphoAlp M 25" TSL Symbioz Adjust Boa L Tubbs Wilderness 30
Lumikenkien avulla retkeilijä saa lisää etenemiskykyä auraamattomalle taipaleelle silloin, kun lunta on paljon tai se ei kanna ilman apua. Aloittelijakin saa lisää vauhtia lumihangessa niin kuin kuuluisan sanonnan mummo. Valmistajan valikoimissa on myös perinteisempiä alumiinirunkoisia malleja. Coloradolaiselta Crescent Moonilta on mukana paljon mediahuomiota herättänyt EVA-vaahtomuovista valmistettu malli, jonka runkorakenne poikkeaa muista täysin. Ranskan Alpeilla valmistetut Morpho ja TSL luottavat muovirunkoisiin malleihin. Avoimessa ja tasaisessa maastossa lumikenkä ei kuitenkaan vedä vertoja metsäsuksen kantavuudelle.. Vaikka hiki siinäkin tahtoo tulla. Tässä testissä keskityimme malleihin, jotka sopisivat parhaiten päiväretkikäyttöön kumpuilevassa maastossa. 74 RETKI joulukuu 2020 LUMIKENGÄT J os hiihtämällä hikoilu ei innosta, lumikengät vievät rauhallisempien luontoelämysten äärelle. Valmistaja tunnetaan perinteisistä puurunkoisista lumikengistään, mutta merkki valmistaa kaikenlaisia alumiinija muovirunkoisia malleja hengästyttävän laajalla valikoimalla. Mukaan valikoitui näyttävän näköinen Hikr-X. K E T T E R ÄT lumikengät auttavat, kun pelkkä talvikenkä ei kanna hangen päällä. Pakkasluontoa voi lähestyä lähes äänettömästi, eikä hieman vaikeampikaan maastokohde jää tutkimatta. Sellaisilla voisi nousta tunturiin valmista reittiä pitkin tai sen ulkopuolellakin, mutta mitään urotekoja Alppien jyrkillä rinteillä näillä ei tarvitsisi tehdä. Lumikenkiä valmistetaan hyvin moneen käyttötarkoitukseen polkujuoksusta vuorivaelluksiin. Morpholta testissä on Super MorphoAlp -malli. Mallistoon kuuluu myös muovirunkoja, mutta valitsimme mukaan alumiinirunkoisen ja kiinalaisvalmisteisen Wilderness-mallin. Tuotemerkin mahtipontinen nimi viittaa skandinaavisen mytologian suureen talveen, joka edeltää Ragnarökiä, eli maailmanlopun taisteKahta täysin samanlaista sideratkaisua ei ole, mutta kaikki saa jalkaan yllättävänkin intuitiivisesti. Kolmas Amerikan mantereen tuotemerkki Tubbs pitää päämajaansa Washingtonin osavaltiossa. Norjalainen Fimbulvetr valmistaa muovisia lumikenkiä neljänä perusmallina. TSL:n testikenkänä on aiemminkin menestyneeseen Hyperflex-runkoon perustuva Symbioz Adjust -malli. Valitsimme mukaan kuusi mallia: kaksi ranskalaista, kolme amerikkalaista ja yhden norjalaisen. Kanadalaisen GV:n kokoelmasta testasimme erityisesti eurooppalaisille ulkoilijoille suunnitellun Nyflex Expedition -mallin
Narulukon käyttö U S E I M M I STA lumikengistä löytyy tarvittaessa esiin käännettävä osa, joka kohottaa kantapäätä rinnettä noustessa. Turvallisuudesta on syytä huolehtia, sillä jääraudat ovat teräviä ja niillä voi saada vahinkoa aikaan. Merkittävää käytettävyyseroa näissä ei ole. Kahta täysin samanlaista sideratkaisua ei ole, mutta kaikki saa jalkaan yllättävänkin intuitiivisesti. Vain Fimbulvetria pukiessa ohjevideon katsominen on suositeltavaa. GV:n ja Tubbsin ratkaisut ovat lähes yhtä helppoja. Vain Morpho mahdollistaa kantapään lukitsemisen alaspäin kulkemisen varalta.. Tubbs käyttää tarkoitukseen räikkäsolkiremmejä ja GV kierrettävää vaijerilukkoa. Astetta tukevammat siteet on TSL:ssä ja Morphossa, joissa jalka asettuu pituussäädettävän pohjalevyn päälle. Käsivarren Lapissa toteutetun testin tarkoituksena oli selvittää minkälaisella runkorakenteella pärjäisi haluamassamme käytössä parhaiten, ja miten mallien siteet eroavat käytettävyydeltään. Hauska yksityiskohta on, että kanadalainen GV on hankkinut vaijerilukkonsa eurooppalaiselta Northwavelta, kun taas ranskalainen TSL on ostanut lukkonsa amerikkalaiselta Boa:lta. Crescent Moonin idea on yksinkertaisin: hihnat tarralla nilkan ympäri. Talvikumisaappailla on turha kokeilla näitä malleja. 75 RETKI joulukuu 2020 LUMIKENGÄT lua. Legendan mukaan lunta sataa tauotta kolmen talven ajan, jolloin lumikengälle on totisesti tarvetta. Molemmissa nilkan taakse tulee säädettävä kumiremmi; tarkempi kiristely tapahtuu jalkapöydän päältä. Niissä käytetyt senttiasteikot eivät auta käyttäjää yhtään, joten oikea pituus on haettava kokeilemalla – mieluiten lämpimässä sisätilassa. Siteitä ja säätöjä joka makuun Testi alkaa pukemalla lumikengät jalkaan. Kengän kanta ja kärki asetetaan muovisiin kuppeihin, mikä rajoittaa käytettävän jalkineen leveyttä. Sen tukevuudella on väliä, jos ominaisuutta tarvitsee usein. Jalkapöydän päältä kiristellään omaperäisellä narulukolla. Onneksi kaikki testimallimme pystyy pukemaan kohtalaisen hyvin hanskat kädessä. Siteeseen mahtuu leveämpikin talvisaapas, joten kenkää on varottava asettelemasta liian pitkälle eteen, ettei kenkä ota lumikengän runkoon kiinni. Fimbulvetr tavoittelee siteessään keveyttä. Pituussäätö tapahtuu nilkan takaa kiertävällä remmillä. Molemmissa nilkan päältä kiristellään räikkäsoljella; kengän kärkeen TSL käyttää kierrettävää vaijerilukkoa GV:n tapaan – Morphossa on kiristyshihnat yksinkertaisilla muovisoljilla
T U B B S I N alumiinirunko on käytössä hiljainen, mutta käytön jäljet näkyvät enemmän kuin muovirungoissa.. F I L M B U LV E T R on leveä, ja siksi kantavampi kuin muut samanmittaiset. TS L on viimeistelty hienoilla yksityiskohdilla, ja käyttökokemus vastaa laatuvaikutelmaa. 76 RETKI joulukuu 2020 LUMIKENGÄT C R E S C E N T Moonin muotoilu paljastaa, että kenkä on tarkoitettu reippaaseen menoon melko kantavalla alustalla. Side ei ole aivan keskellä, jotta kengät eivät hakkaisi toisiaan vasten. KO R K E A kantarauta ja piikkimäiset jääraudat sopivat hyvin Morphon kotiseuduille Alppien juurelle. S U L AVA L I N JA I N E N GV on edullinen peruskenkä
GV:n side antaa kantapäälle enemmän liikkumavaraa kuin vastaavan kaltainen side Tubbsissa. Alppien juurella kehitetyssä Morphossa on mietitty rinneominaisuuksia. Tossumainen Crescent Moon on tarkoitettu vauhdikkaaseen menoon tukevalla pinnalla, joten sen kanta uppoaa terävästi hankeen heti pehmeän puolelle siirryttäessä. Eteneminen on vaivatonta myös rinteissä. Kovamuoviset GV ja Morpho kolisevat käytössä enemmän kuin pehmeämpiä materiaaleja hyödyntävät verrokit. Jos kantavuus menetetään, kenkä uppoaa suoraan alas, mikä on hyvin miellyttävä ominaisuus. Joustava runko muovautuu maaston mukaan, mutta lumikenkä pysyy koko ajan kontrollissa. Jalat tuntuvat välillä menevän eri suuntaan kuin lumikengät. Kääntöpuolena on, että kantokyvyn rajalla reuna leikkaa helposti lunta, jolloin lumikenkä vajoaa kiilamaisesti hankeen. Siitä huolen pitävät kynsimäiset jääraudat, joita on sijoitettu koko pohjan mitalle. PA R AS sideratkaisu on sellainen, joka ei jäädy käyttökelvottomaksi vaihtelevissa talviolosuhteissa. Mielipiteet alkavat vaihdella, kun pitäisi ratkaista onko se hyvä asia. Se on lähes tuplasti norjalaiskenkään verrattuna. Rinteen sivua kulkiessa nilkkojen notkuminen miellyttää yhtä ja inhottaa toista. Erot löytyvät liikkuessa Mallien suurimmat erot alkavat löytyä, kun niiden kanssa lähdetään liikkeelle. Kantapäätä rinteessä kohottava rauta on selvästi muita jyrkempiin rinteisiin tarkoitettu – peräti 60 millimetriä korkea. Toisaalta käyttöönotto on niin helppoa, että näitä olisi kiva käyttää pikaisilla pyrähdyksillä, joissa kantavuutta tarvitaan tavallista talvikenkää enemmän. Pito-ominaisuudet on kehitetty jäisiä rinteitä varten, ja pohjassa on kuusi kartion mallista teräsnastaa. Kun kenkä on vielä kapea ja pitkä, kengän kanta tahtoo välillä liukua vinoon. Myös Fimbulvetr eroaa rungoltaan muista malleista. Lumikenkien hankintaan voi soveltaa muidenkin jalkineiden ostamisen periaatteita.. Jääraudat eivät ole kovin aggressiivisesti muotoillut ja rinnepito syntyykin myös rungon aukkopintoja hyödyntäen. TSL:n käyttökokemus on hyvin tasapainoinen. Ainoana mallina kengän kannan saa lukittua paikoilleen alamäessä. Rinneja jääpitoa saa luotua pohjaan kierrettävillä nastoilla, mutta ratkaisu ei vedä mitenkään vertoja oikeille jääraudoille. Testaajat ovat yhtä mieltä siitä, että näillä käveleminen on joustavaa. Useiden mallien kiinteät päkiäakselit pitävät jalan sivuttaisliikkeen kurissa, mutta Fimbulvetr on nimenomaan halunnut mahdollistaa myös sivuliikkeen. Varsinaiset jääraudat ovat vain siteen kärjessä, ja ne järsivät pintaa vain ylöspäin mentäessä. Tässä käyttökokemus on samanlainen kuin Tubbsissa. Kantaraudan lukitus ei tyydytä – se aukeaa usein itsestään, ja sitä joutuu korjailemaan kesken retken. 77 RETKI joulukuu 2020 LUMIKENGÄT Merkki Malli Koko Hintaluokka Paino mitattu Paino ilmoitettu Kantavuus Kantarauta Runkomateriaali Valmistusmaa Crescent Moon EVA Foam Snowshoe 24” 225 € 1660 g 1600 g 90 kg ei ole EVA-vaahtomuovi USA Fimbulvetr Hikr-X 24” 250 € 2280 g 2146 g 110 kg 33 mm Hytrel-muovi Norja GV Nyflex Expedition 28” 150 € 1800 g 2070 g 105 kg 38 mm muovi Kanada Morpho Super MorphoAlp M 25” 190 € 2010 g 2100 g 96 kg 60 mm polypropeeni Ranska TSL Symbioz Adjust Boa L 27” 350 € 2260 g 2100 g 150 kg 45 mm muovi Ranska Tubbs Wilderness 30” 230 € 2190 g 2040 g 114 kg 45 mm alumiini Kiina vaatii hieman harjoittelua, eikä sillä saavuteta yhtä helpon napakkaa kiinnitystä kuin parhaimmissa malleissa. Ostajalle tärkeä tieto onkin, että tässä mallissa jalan liike on erilainen kuin muissa, ja mallia on syytä testata itse, jotta tietää pitääkö siitä vai ei. GV:n jääraudat antavat kohtalaisesti pitoa erilaisissa rinteissä, mutta pitoon hyödynnetään myös teräväreunaista runkoa. Jalka pääsee liikkumaan siteessä niin, että varpaat ja kanta osoittavat välillä mihin sattuu
Toinen neljännes myönnettiin käveltävyydestä. 78 RETKI joulukuu 2020 LUMIKENGÄT Nuotiot jakoon Arvostelun tarkoituksena on asettaa testatut mallit paremmuusjärjestykseen suhteessa toisiinsa. Neljännes pisteistä käytettiin siteen arviointiin. Kantavuudessa huomioitiin se, kuinka raskaan kuorman malli kykenee kantamaan, kuinka malli kykenee etenemään pehmeässä lumessa ja myös, millaisia havaintoja testaajat tekivät kantavuuden kokemuksesta. Lumikenkien pohjat arvosteltiin 20 % pisteosuudella. Parhaat pisteet sai, kun kenkä kulki sinne, minne kulkija tarkoittikin – eleettömästi ja ilman ylimääräistä ohjelmaa. Tutkimme kuinka helppoa siteen käyttäminen on, ja millaiset siteen käyttöominaisuudet olivat kenttätestissä. Loput pisteistä jaetMerkki Malli Side Käveltävyys Pohja Kantavuus Paino Yhteensä Sitominen Käyttö 25 % 20 % 15 % 15 % 100 % 10 % 15 % Crescent Moon EVA Foam Snowshoe 4,5 1,5 2 2 1 5 2,5 Fimbulvetr Hikr-X 3 2 2 3,5 3 1,5 2,5 GV Nyflex Expedition 4,5 3,5 3 3 3 4 3,4 Morpho Super MorphoAlp M 3,5 3 3 4 3 3 3,3 TSL Symbioz Adjust Boa L 4 4,5 5 5 4,5 1,5 4,2 Tubbs Wilderness 4,5 3,5 4 4,5 5 2 3,9 tiin tasan mallien painon ja kantavuuden mukaan. Arvosteluasteikko muodostetaan jokaisen testin tarkoitusta varten erikseen, eikä arvosanoja voi suoraan verrata toisiin testeihin. Tässä huomioitiin myös jääpitoon ja rinteessä etenemiseen tarkoitetut jääraudat. Tyypillisesti painon lisääntyminen näkyy myös parempana kantavuutena.
Molemmat ovat hyviä tuotteita omissa erikoistuneissa käyttöympäristöissään, mutta halusimme painottaa tällä kertaa yleiskäyttöisempiä tuotteita. TSL:n ratkaisu oli kaikkein viimeistellyin, mutta voittajan hinta kohoaa myös selvästi muiden yläpuolelle. Tarkoitukseensa se on kuitenkin riittävän hyvä, ja siksi hyvä ostos. HYVÄ OSTOS GV NYFLEX EXPEDITION Vaihtelevassa maastossa lumikengän pitää mukautua, mutta liike ei saisi käydä levottomaksi. Kolhuja syntyy, kun kengät osuvat askeltaessa toisiinsa. Myös pehmeät kuituosat kuluvat muovirungon osia nopeammin. 79 RETKI joulukuu 2020 LUMIKENGÄT Satunnaiselle käyttäjälle hankintahinta voi olla kynnyskysymys. Alumiinirunkoisena se on koko joukon hiljaisin. GV on onnistunut valmistamaan eurooppalaisille markkinoille tasapainoisen kokonaisuuden edukkaaseen hintaan. Myös lumikenkää olisi tärkeää testata itse, jotta miellyttävä malli löytyy. Keskimmäiset arvosanat saivat GV ja Morpho. Yksityiskohdat maksavat, ja mallin hinta kohoaa selvästi muiden yläpuolelle. Crescent Moon on parhaimmillaan tukevalla pohjalla ja Fimbulvetr puolestaan pehmeällä alustalla. Kovin haastaviin rinteisiin tällä ei halua lähteä, eikä niin ollut tarkoituskaan. Tasaiselle maalle ja tampatulle reitille soveltuvat eri mallit kuin jyrkille rinteille. Tämän testin käyttöympäristönä oli päiväretki kumpuilevassa maastossa reittiä pitkin ja sen ulkopuolella.. Mitään kenkiä ei kannata ostaa sovittamatta. Merkittävin puute on, että siteeseen ei voi kiinnittää kovin leveää talvijalkinetta. Testattu malli on ominaisuuksiltaan runsas ja viimeistelyltään ensiluokkainen. Tässä tarkoituksessa Crescent Moon ja Fimbulvetr jäivät arvostelussa kahteen nuotioon. Sidetyypin ja säädettävän kantaraudan vuoksi kenkä sopii monen kokoisille käyttäjille. Askel joustaa pehmeästi päkiästä, koska akselin kiinnitys ei ole yhtä kiinteä kuin muovirunkoisissa. Neljään nuotioon ylsivät TSL ja Tubbs. Painoon pitää laskea mukaan myös kantamukset. VOITTAJA TSL SYMBIOZ ADJUST BOA L Tubbs tarjoaa reilusti pinta-alaa pehmeämpääkin hankea varten, vaikka tästä ei olekaan leveän metsäsuksen voittajaksi. Ostopäätöstä tekemään Lumikenkien hankintaan voi soveltaa muidenkin jalkineiden ostamisen periaatteita. Myös käyttäjän paino, sukupuoli ja lumikenkään puettavan kengän koko on tärkeää ottaa huomioon. Nilkkahihnassa on pehmuste, joka hidastaa myös lumen kertymistä siteen mekanismiin. Molemmissa on hyvät käyttöominaisuudet haluamaamme päiväretkikäyttöön. Ensin on hyvä miettiä käyttötarkoitusta. TSL on onnistunut valmistamaan lumikengän, joka säilyttää hallittavuutensa joustavuudestaan huolimatta. Testimme esittelee vain pienen kattauksen valmistajien laajaa valikoimaa. Rungon päälle on esimerkiksi kiinnitetty pehmeämpää muovia vähentämään kolinaa. Ominaisuuksiltaan TSL on joka tapauksessa selvä testivoittaja, josta on käyttäjälleen iloa monissa talvisissa tilanteissa. Myös kanta pääsee joustamaan runkoon kiinnitetyn maton päällä. Hinnaltaan edullisimmat mallit ovat kovaa muovia, ja niihin mahtuu sekä hyviä ominaisuuksia, että kehitettäviä piirteitä. Pitkä ja kapea runko ei sovi kaikkiin lumioloihin, eikä kova muovi tarjoa parasta joustavuutta. Tämän testin käyttöympäristönä oli päiväretki kumpuilevassa maastossa reittiä pitkin ja sen ulkopuolella. Testin jäljiltä Tubbs on hurjimmassa kunnossa, sillä alumiinissa kolhut näkyvät muovirunkoa selvemmin
Kengän kärki kiinnitetään siteeseen samankaltaisella kierrettävällä vaijerilukolla kuin TSL:ssä. Narukiristykseen perustuva side on kevyt, mutta ei erityisen helppokäyttöinen. Kantaraudan etäisyyttä voi säätää erikokoisille käyttäjille. Päkiän liikkeen sallivaa akselia siteessä ei ole, mutta rungon kaareva pohjamuoto ajaa saman asian. Kovasta muovirungosta puuttuu parhaimpien lumikenkien joustavuus. Kengät eivät kuitenkaan hankaa toisiinsa, koska siteet eivät ole keskellä. Akselista puuttuu kiertorajoitin. Halpa hinta houkuttelee satunnaista käyttäjää. + sopii järeäänkin talvikenkään + etenemiskyky lumessa ja rinteessä – siteen käyttö – siteen tukevuus varauksin H E L P O ST I lähestyttävä GV on muodoltaan pitkä ja kapea. Hytrel-muovista valettu runko joustaa pulkkamuovia enemmän. Jääpitoa parantavat nastat voi itse ruuvata pohjiin kiinni. Kantapään vapaa liike vie välillä pitkää kenkää vinoon. Siteen virkaa toimittavat helppokäyttöiset tarranauhat. Mäkiseen maastoon nämä hauskat kengät eivät ole paras valinta. Tossu toimii parhaiten reippaassa menossa suhteellisen tukevalla alustalla. Malli on huomattavan leveä, jotta 28-tuumaisten kantavuus on saatu pakattua 24-tuuman pituusmittaan. + hinta + keveys – siteen ominaisuudet – kantti haukkaa lunta CRESCENT MOON EVA FOAM SNOWSHOE HINTALUOKKA: 225 € PARIN MASSA: 1,7 kg H Y VÄ O S T O S. Siteeseen mahtuu hieman leveämpikin kenkä. Rakenne sallii muita runsaammat jalanliikkeet, mikä jakaa käyttäjien mielipiteitä. + keveys + helppokäyttöisyys – kantavuus – siteen tukevuus N O RJA L A I S M A L L I I N on pakattu monia innovaatioita. 80 RETKI joulukuu 2020 LUMIKENGÄT FIMBULVETR HIKR-X HINTALUOKKA: 250 € PARIN MASSA: 2,3 kg GV NYFLEX EXPEDITION HINTALUOKKA: 150 € PARIN MASSA: 1,8 kg 2 3 1 K U U N S I R P I N M U OTO I S E T kevyet lumitossut on valmistettu kenkien välipohjamateriaalina käytetystä EVA-vaahtomuovista, joka toimii myös eristeenä. Erillistä päkiäakselia ei ole, vaan jousto tapahtuu suoraan rungosta. Sopivissa lumioloissa terävät kantit haukkaavat lunta ja kenkä vajoaa vinottain hankeen
+ kantapään lukitus + runko – siteen kapeus – muovisuus TS L on panostanut yksityiskohtiin ja viimeistely näkyy hinnassa. Runko joustaa juuri sopivasti, mikä tekee etenemisestä miellyttävää. Side on helppokäyttöinen ja pitää jalan aavistuksen paremmin suorassa GV:n samankaltaiseen siteeseen verrattuna. Ylämäessä tarvittavan kantaraudan kiinnitys on turhan heppoinen ja se pääsee avautumaan vahingossa. Side kiinnittää jalkineen kärjestä ja kannasta, jolloin lumikengän hallittavuus on hyvä kaikissa tilanteissa. Sen saa napsautettua käyttöön sauvan avulla. Kantavuutta on reilusti, jos vain sietää lumikengän muita suuremman koon. Alarinteessä jääpidosta huolehtivat vain kartion muotoiset nastat, sillä kärkipiikit painuvat lumeen ainoastaan ylös mentäessä. Pohjassa on jäärautoja koko pituudelta, joten rinteessä on helppo kulkea myös viistoon. 81 RETKI joulukuu 2020 LUMIKENGÄT V O I T TA J A TSL SYMBIOZ ADJUST BOA L HINTALUOKKA: 350 € PARIN MASSA: 2,3 kg TUBBS WILDERNESS 30 HINTALUOKKA: 230 € PARIN MASSA: 2,2 kg MORPHO SUPER MORPHOALP M HINTALUOKKA: 190 € PARIN MASSA: 2,0 kg 5 6 4 M O R P H O N runko on keskeltä kapeampi TSL:n tapaan. Kun askeleet sovittaa oikein, kavennus estää kenkiä osumasta toisiinsa. + kantavuus + käytettävyys – kävellessä kengät osuvat toisiinsa – käytön jäljet näkyvät. Käytössä Tubbs on muita malleja hiljaisempi. + käytettävyys + viimeistely – hinta T E ST I N ainut alumiinirunkoinen malli pärjää kisassa hienosti. TSL on ainut malli, jossa kantarauta on kiinni siteessä eikä rungossa. Alumiinirunkoisten mallien kuitukankainen keskiosa joustaa kauttaaltaan, mikä tuo kävelyyn sopivaa pehmeyttä. Materiaalit tuntuvat laadukkailta ja kokonaisuus näyttää hyvältä. Alamäessä kantapään saa lukittua, mihin muut testikengät eivät kykene. Siteen kärkija kantaosa ovat kapeat, joten leveä jalkine ei sovi tähän malliin. Isot kengät kolisevat toisiinsa turhan helposti ja käytön jäljet myös näkyvät muovisia malleja selkeämmin
Yön valo on erilaista. 82 RETKI joulukuu 2020 LUONNOSTA K U VA Adobe Stock T E KST I Petri Laine Yö metsässä Yöllä metsässä on pimeää, ajattelee moni. Kun silmä tottuu, voi kuun valossa ja hankien hohteessa olla kuitenkin hyvinkin valoa. Siksi ensimmäinen telttayö kuusen kupeessa saattaa tuntua pelottavalta ajatukselta, ainakin jos elää arkea jatkuvan valosaasteen keskellä. Rauhoittavaa ja vähemmän vaativaa, lempeää.
Luomuvillasta Artjärvellä valmistetut fleecevaatteet lämmittävät läpi talven RETKILLE SUOMALAISTA Tehtaanmyymälä Kinnarintie 32, 16230 Artjärvi ma-pe 9-16, la 10-14 puh. TILAA Retki-lehti ja saat tilaajalahjana Calazo-kustannuksen Nuotioruokaa-kirjan. SISÄLLYS 10—2020 20 Talviretkeilyn ABC 58 Joulusaunaan melomalla 44 Hiihtovaellus kaamokseen. TALVIRETKEILYKURSSIT SEKÄ LUMIKENKÄJA HIIHTOVAELLUKSET. MARKKINAPAIKKA ULKOILMA AKATEMIA ULKOILMA OUTDOOR ACADEMY KOE TÄNÄ TALVENA TALVIRETKEILYN RIEMU! MM. Retki Retki 1/2021 Seuraava Retki-lehti ilmestyy 8.1.2021 Vuoden ensimmäisessä Retkessä kerromme, kuinka tärkeä turvavaruste teltta on talviretkillä. MEILTÄ SAAT VARUSTEET LAINAAN! RETKEILYN JA VAELTAMISEN ERIKOISLEHTI TILAA RETKEILYN JA VAELTAMISEN ERIKOISLEHTI 6 numeroa + Nuotioruokaa-kirja (arvo 25 €) Yhteensä 50 € Voit tilata lehden joko sähköpostilla tilaajapalvelustamme osoitteessa tilaajapalvelu@retkilehti.fi tai soittamalla numeroon 03-4246 5354. 03 871 460 www.ruskovilla.. Retken tilaajat voivat lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita Lehtiluukussa www.lehtiluukku.fi. Hinnat sisältävät 10 % arvonlisäveroa
Tutkimusten mukaan tärkein syy vaikkapa lentämisen vähentämiseen on monille se, että niin on kaverikin tehnyt. Esimerkin näyttäminen ei muuten ole mikään pikkujuttu. L äh te et : W W F G re en O ffi ce ilm as to la sk ur i ja A tm o sfa ir @protectourwintersfinland @protectourwintersfinland @POWFinland Talviretkeilyn ABC Kaakonkulman PARHAAT. VKO 2021-01 683219-2010 5 VA R U ST E E T R E T K E T T I E D OT & TA I D OT Testissä lumikengät Hiihtovaellus kaamoksessa SUP-retki NUORTTIJOELLA ENSILUMEN AIKAAN PEAK LENIN huiputettiin suomalaisvoimin R ET K I 10 /2 20 NÄIN VUOLET KIEHISET LENTO Helsinki-JapaniHelsinki 3000 kg CO 2 e 700 kg CO 2 e 250 kg CO 2 e 250 kg CO 2 65 kg CO 2 0.01 kg CO 2 LENTO Helsinki-GeneveHelsinki LENTO Helsinki-RovaniemiHelsinki AUTO Helsinki-RovaniemiHelsinki (1 henkilö) AUTO Helsinki-RovaniemiHelsinki (4 henkilöä) JUNA HelsinkiRovaniemi-Helsinki #pysynlähellä Viime ajat ovat vaatineet meiltä vastuullisuutta ja sitä, että pysymme lähellä. 10/2020?— 10,50 € Retki PAL. Suositaan siis jatkossakin lähimatkailua ja kuljetaan maata pitkin! K uv a: H ar ri Ta rv ain en , la sk ija : M iik ka H as t, p aik ka : R uk a