Retki 2/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ETELÄNAVAN HERKUT · LINNUNPÖNTÖT · NOUSUKARVAT RE T K EILY · M AT K A ILU · VA RUS T EE T Nro 2 Maaliskuu 2009 7,80 CHARIOT COUGAR 2 -MONITOIMIKÄRRYT Varusteiden klassikot Suomen suurin erämaa Jokamiehen keittimet Perämeren peilijäillä Retki 10 vuotta Etelän kalliomaalaukset SUOMALAISRETKIKUNTA ETELÄNAVALLE
Takit, housut ja kengät ovat täydellisen vedenpitäviä. Lisäksi nimenomaan ALL TERRAIN -tuotteissa käyttämämme materiaalit ovat niin kulutuksen kestäviä, että ne täyttävät vaativimpienkin vaellusolosuhteiden asettamat vaatimukset. Tilaa nyt ilmainen katalogi osoitteesta: www.jack-wolfskin.com. AT HOME OUTDOORS MEN WOMEN ALL TERRAIN -tuotteemme soveltuvat erinomaisesti kaikkiin maasto- ja sääolosuhteisiin. TEXAPORE -materiaalien poikkeuksellisen korkean hengittävyyden sekä loppuun saakka harkittujen yksityiskohtien ansiosta asusteet ovat erittäin mukavan tuntuisia yllä, samalla kun ne tarjoavat miellyttävän ja varman suojan kaikissa sääolosuhteissa. Näitä yksityiskohtia ovat asujen ilmastointiaukot sekä kenkien hengittävyyttä lisäävät neuloskohdat
www.jack-wolfskin.com
2000 Annapurna · 2001 Amazonia · 20 2005 Santiago de Compostela · 2006 Skotlan Voita seikkailu
Voit osallistua kilpailuun tilaamalla Retken tai lähettämällä kortin, jossa kerrot nimesi, ikäsi ja yhteystietosi, osoitteeseen Retki Outdoor Media Oy Pl 193 15101 Lahti Kilpailu alkoi 15.1.2009 ja päättyy 31.12.2009. Voittaja julkistetaan Matka 2010 -messuilla.. 002 Sahara · 2003 Tahiti · 2004 Dakota nti · 2007 Kanada · 2008 Islanti · 2009 Intia tuhannen tarun Osallistu arvontaan ja lähde Retki-lehden matkassa Intian Ladakhiin. Retken täysi-ikäiset kestotilaajat osallistuvat arvontaan automaattisesti
WWW.HAGLOFS.SE STRIX
R E T K E I LY · M A T K A I L U · V A R U S T E E T Nro 2 Maaliskuu 2009 s.40 PÄÄTOIMIT TAJA ULKOASU Mikko Lamminpää mikko.lamminpaa@retkilehti.fi Tapani Haapanen TAIT TO TOIMITUSSIHTEERI Tenho Järvinen REPRO Tuukka Tams toimitussihteeri@retkilehti.fi VAKITUISET AVUSTAJAT Tenhelp Oy, Kerava PAINO Joel Ahola Pasi Ikonen Aino Juslén Aksana Kurola Mikko Nikkinen Joppe Ranta Ville Siekkinen Poppis Suomela Marko Taavila Jari Vehviläinen Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@retkilehti.fi AVUSTAJAT Oy Scanweb Ab, Kouvola Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. K ANNEN KUVA Kari Poppis Suomela Etelämanner RETKI ILMEST Y Y 10 KERTAA VUONNA 2009 Kare Eskola Tuija Kauppinen Pentti Korpela VIRALLINEN SEIKK AILIJA Kestotilaus 6 nroa, 39 Määräaikatilaus 10 nroa, 73 TILAAJAPALVELU Veikka Gustafsson K ARTAT tilaajapalvelu@retkilehti.fi p. (03) 782 2341 eastpro@phnet.fi Outdoor Media Oy info@outdoormedia.fi TOIMITUS ISSN 1456-8837 PL 193, 15101 LAHTI toimitus@retkilehti.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. (03) 782 2340 f. 044 733 0022 tito klo 916 (tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset) ILMOITUSMY YNTI Tatu Järvinen PIIRROKSET Karoliina Lahti JULK AISIJA Eastpro Oy p. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. s.48
Fyysisesti ja henkisesti raskas matka vaati kaiken nappiin menemistä suunnittelusta lähtien. 8 Sisältö 10 Pääkirjoitus 12 Ajankohtaiset 16 Virallinen seikkailija 18 Testissä jokamiehen keittimet 30 Retki-lehti 10 vuotta 36 Varusteklassikot 40 Luontoretki 42 Nousukarvat 48 Kaldoaivi 54 Perämeri 58 Palovartijatuvat 62 Linnunpöntöt 66 Uutuudet 67 Chariot-monitoimikärryt 68 Etelänapa 80 Retkikeittiö 82 Kirjat 84 Etelän kalliomaalaukset 86 Markkinapaikka 88 Retkikalenteri 90 Reissujussi 91 Seuraava Retki s.54 s.68. TESTI Retkikeittimen tulee olla helppokäyttöinen, toimintavarma ja mahtua kevyeenkin reppuun. Spriikeitin sinnittelee vieläkin edullisten kaasukeittimien rinnalla. s.30 Jokamiehen keittimet 30 Retki 10 vuotta Retki-lehti on kulkenut suomalaisen retkeilyn eturintamassa jo vuosikymmenen ajan. Luistelu tasaisella merenjäällä on jo itsessään ainutlaatuista, mutta Perämerellä riittää myös paljon nähtävää. 68 Etelänapa Ensimmäinen suomalainen retkikunta saavutti Etelänavan jouluna 2008. Monet asiat ovat muuttuneet, mutta parhaat pysyvät. 36 Varusteklassikot Jotkut varusteet pitävät pintansa retkeilijöiden kestosuosikkeina vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Osa näistä varusteista muodostuu klassikoiksi, mutta pelkkä ikä ei klassikon asemaa takaa. s.36 54 Perämeren jäillä Oikeissa kelioloissa Perämeri tarjoaa huikeita luistelukokemuksia
Ennen kuin lähdin järvelle, kävin Helsinki-Vantaan lentoasemalla morjenstamassa ulkomaanmatkalta palannutta ystävääni. MIKKO L AMMINPÄ Ä Ilmastomme on siihen valmis. VIIME AIKOINA olen yrittänyt nauttia siitä, mitä minulla on ja mitä luonto tarjoaa, enkä ole haikaillut olemattomien perään. Minulle se tieto riitti. Useimmat olivat laittaneet jalkaansa hokkarit tai kaunarit ja ottaneet käteensä hiihtosauvat. Niinpä soitin vuorostaan ystävälleni, joka kertoikin lähijärven olevan peilikirkkaan jään peitossa. Perheen pienimmät istuivat pulkassa vähän vanhempien tenavien etsiessä tasapainoa jääkiekkomailaan nojaten. Jätin hiihtovehkeet odottamaan lumituiskuja ja valitsin matkaani luistimet, luistelusauvat, kypärän, naskalit ja heittoliinan. Tuntui uskomattomalta, että vain reilua varttituntia myöhemmin piirtelin jo kuvioita Tuusulanjärven hienolla jäällä. Sinistä taivasta vasten erotin kolme leijaa, jotka antoivat mahtavan kyydin suksin ja luistimin kiitäneille taitajille. Tuntui kuin pilvettömältä taivaalta paistanut aurinko ja muutama pakkasaste olisivat saaneet koko pääkaupunkiseudun liikkeelle. Joku otti horjahtelevia ensiaskeleitaan pitkäteräisillä kiitimillä. Minua moinen karuselli ei kiinnostanut. Meitä oli satoja, ja päivän mittaan varmaan yli tuhat ulkoilijaa tuli jäälle nauttimaan upeasta talvipäivästä. Hän vastasi hiihtävänsä parhaillaan Lahden urheilukeskuksen lyhykäisellä ruuhkaladulla, sillä muualla ei ollut tarpeeksi lunta. Virittelin kaikki tykötarpeet ylleni ja polkaisin itseni vauhtiin kaverini omistaman savusaunan rannasta. Koska edellisistä lumisateista oli jo toista viikkoa, ja väliin oli mahtunut vesisateita ja pakkasia, arvelin jäätilanteen olevan otollinen luisteluun. En ollut jäällä yksin. Niinpä olenkin lähtenyt hiihtoretkelle kun on lunta, laittanut luistimet jalkaani kun on jäätä ja valinnut maastopyöräilyn kun sää ei muuta salli. Siellä täällä näkyi kokeneempien luistelijoiden pitkiä potkuja. Olin tammikuun alussa jonkun aikaa pois kotioloista, joten soitin lähellä asuvalle veljelleni kysyäkseni, millaisessa kunnossa seudun ladut ovat. Ehkä Suomeenkin kehittyy pian hollantilaiseen tapaan luistelukulttuuri. Mikko Lamminpää mikko.lamminpaa@retkilehti.fi. Vanhemmilla oli eväsreput selässään. Tunnelma oli kuin kanadalaisessa talvisessa koko perheen elokuvassa. Kuinkahan moni maahamme tuleva turisti haluaisi kokeilla luistelua, jos vain tietäisi mahdollisuuden olevan niin lähellä. Vaihtovaatteet sujautin melontareppuuni. Ilokseni näin yllättävän monen kaulassa vilkkuvan punaiset naskalit. Järvenrannan ravintola mainosti antejaan, ja yrittäjä oli oivaltanut ryhtyä vuokraamaan luistimiakin. Ainakin ilmastomme on siihen jo valmis
UFO... ei... Ultra-testisalkku urheiluseuroille: varaa ilmoittamalla haluamasi testiviikko > www.vandernet.com. Testivoittaja... ULTRA BELT ULTRAtehokasta valovoimaa aktiivikäyttöön 6 LED:n valoteho Säädettävät 350 lumenia laajakulmainen valokeila Takuu 3 vuotta Ultra 2Ah akulla toiminta-aika maksimivaloteholla 2 tuntia, säästöteholla lähes 17 tuntia UltraBelt 4Ah akulla toiminta-aika 434 tuntia Testivoittaja Retki-lehden suurteho-otsavalaisin testi 10/2007 www.petzl.com/ultra Lisätiedot ja maahantuonti: www.vandernet.com Tuotekehitykseen ja testaukseen osallistui myös suomalaiset huippusuunnistajat, Minna Kauppi, Heli Jukkola ja Tero Föhr
Vaikka kansallispuistojen kävijämäärät ovat lisääntyneet viime vuosina voimakkaasti, eivät retkeilyalueet ole onnistuneet houkuttelemaan kulkijoita, vaan alueet ovat jääneet suurelle yleisölle vieraiksi. Hakuilmoitukset tulee lähettää ympäristöministeriöön 27.2. Messujen teemana oli vastuu yhteisestä maailmasta. Monet matkailun toimijat allekirjoittivat Helsinki Declarationin, joka aloitti suomalaisen matkailun kestävän kehityksen edistämisprosessin. KOONNUT MIKKO LA MMINPÄÄ ajankohtaista j MUISTA VUODEN RETKIKOHDE -ÄÄNESTYS LAMA EI VÄHENNÄ MATKUSTAMISTA Trekkausmatkat kävivät hyvin kaupaksi myös Mandalan messuosastolla. YLEISÖÄÄNEST YS ratkaisee Vuoden Retkikohde 2009 -arvonimen kohtalon. Sen mukaisesti Reilun Matkailun yhdistys ja WWF Suomi opastivat messuyleisöä ottamaan matkustaessaan huomioon matkustamisen ympäristölle, taloudelle, paikallisyhteisöille ja yksilöille aiheuttamat haitat ja hyödyt. Sivuston tekstit ja kuvat ovat tuottaneet hoitoyksikön tutkijat. mennessä. Julistuksen allekirjoittajat sitoutuivat kehittämään toimintaansa kestävämpään suuntaan. Sivustolle on koottu kattava tietopaketti yli 40 polusta eri puolilla Suomea. Osallistu ja vaikuta tulokseen osoitteessa: www.retkimessut.fi PARAS LUONTOTEKO KANSAINVÄLISEN LUONNONSUOJELULIITON (IUCN) Suomen komitea etsii parasta luontotekoa nyt toista kertaa. Verkkosivustoa päivitetään sitä mukaa kuin uusia polkuja rakennetaan tai vanhoja polkuja jää pois käytöstä. MINNA LENTÄÄ ISLANTIIN Tammikuisilla matkamessuilla selvisi myös Retki-lehden lukijakilpailun tulokset. Sen tavoitteena on kehittää jokaisesta retkeilyalueesta omaleimainen, houkutteleva ja alueellisuutta hyödyntävä retkeilykohde. Matkustusinnosta kertoo myös messujen suosio: neljän päivän aikana lähes 80 maata kattaneisiin messuihin tutustui yli 85 000 kävijää. Toiminta voi liittyä käytännön luonnonsuojelutyöhön, viestintään, ympäristökasvatukseen, tutkimukseen tai yritystoimintaan. Seuraavien matkamessujen teemana on matkailu kulttuurien säilyttäjänä. MUINAISPOLUT.FI ON PARAS NETTISIVUSTO MATKAILUTOIMIT TAJIEN KILTA on valinnut Museoviraston Muinaispolut.fi -verkkosivuston vuoden 2008 parhaaksi nettisivustoksi. Arvonta suoritettiin sankan yleisön seuratessa voittokuponkien kaivamista. RETKEILYALUEILLE ETSITÄÄN SUUNTAA METSÄHALLITUS käynnisti vuodenvaihteessa valtion retkeilyalueiden kehittämisprojektin. Islannin matkan kahdelle voitti Minna Kamberg Nokialta. Vuonna 2006 palkittiin Helsingin kaupungin rakennusviraston käsityöpaja, joka oli maisemoinut Vuosaaren maantäyttö- ja kaatopaikan uutta luovalla ja kotimaisia lajeja suosivalla tavalla. Lisätietoja: www.ymparisto.fi MATKA 2009 -messujen teettämän tutkimuksen mukaan lähes 90 prosenttia messuyleisöstä aikoo matkustaa alkaneena vuonna vähintään yhtä paljon kuin aiempina 13 vuotena. Kilpailu liittyy Countdown 2010 -aloitteeseen, jonka tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Verkkosivusto esittelee ulkoilureittejä, joiden varrella sijaitsee muinaisjäännöksiä ja muita kulttuuriperintö- ja luontokohteita. Kilpailun tavoitteena on löytää organisaatio tai ihminen, joka on omilla toimillaan turvannut luonnon elinvoimaisuutta kahden viime vuoden aikana. Muinaispolut.fi -sivuston teknisestä toteutuksesta ja ulkoasusta vastaa Kirsi Peltola Museoviraston arkeologian osaston muinaisjäännösten hoitoyksiköstä. Aloitteen takana on Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto ja Euroopan unioni. Helsinkiläiselle Pekka Sormuselle arpaonni toi solmukirjan. Maamme seitsemän retkeilyaluetta Teijo, Evo, Hossa, Ruunaa, Kylmäluoma, Oulujärvi ja Syöte sopivat mainiosti monipuoliseen retkeilyyn ja ovat tärkeitä myös sijaintikuntien matkailuelinkeinolle. 12 RETKI maaliskuu 2009. Killan mukaan sivusto on graafiselta asultaan ja toteutukseltaan mallikelpoinen
KYMIJOELLA KOHISEE MELONTASEURA Kohinan tukikohdan rakentaminen on edistynyt suunnitelmien mukaan. Kestävän kehityksen Sustainability-palkinto myönnettiin ruotsalaiselle Klättermusen Gnå -repulle. Tuotteesta retkeilyvarustevalmistajien maksetaan panttimaksu, kun Sustainability-palkinto myönnettiin Klättermusen Gnå sen palauttaa elinkaaren lopus-repulle, joka valmistetaan sa myymälään. käytetyistä kalaverkoista ja matoista. Kontti kätkee sisäänsä kaiken, mitä koskimeloja voi tukikohdalta toivoa. RETKI maaliskuu 2009 13. Kyynärpäiden eristelohkot ovat pystysuoria, mikä estää kylmäsiltojen muodostumisen. Kohina on saanut Konttiinsa tukea EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Huppu ja sivut topataan Primaloft One -täytteellä, jotta käsien liike ei rajoittuisi. Gnåta kelpaa kantaa myös kaupungeissa, sillä siinä on lokerikko pienvarusteille, kannettavan tietokoneen suojakotelo ja turvatasku. Kesällä valmistuva Kontti palvelee kohinalaisten lisäksi myös muita Kymijoelle retkeileviä melojia, sillä Konttiin rakennetaan majoitustilat, sauna, pukuhuoneet, kuivaustilat ja kanoottivaja. Se on lämmin ja kevyt vuorihiihtotakki, jossa yhdistyy untuvan ja kuitutäytteen parhaat ominaisuudet. Lisätietoja www.kohinaa.com KUVA KAI LINDQVIST PALKITUT POHJOISMAISET SCANDINAVIAN OUTDOOR AWARDIN jury valitsi Münchenin helmikuisilla ispo-messuilla vuoden 2009/2010 parhaan talvivarusteen ja jakoi ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen palkinnon. Ympäristöystävällisyydestään huolimatta 35-litraisessa Gnåssa on runsaasti suurten reppujen ominaisuuksia: Butterfly Bridge -kantojärjestelmä, joka kohdistaa painon luille eikä lihaksille, selkäosan pituussäätö, lisävarusteiden kiinnityslenkit ja säädettävä ergonominen lantiovyö. Parhaan talvivarusteen arvon sai norjalaisen Norrønan valmistama Lyngen Down 750 Jacket. Gnån ekoindeksi on Klättemusenin ensi keväänä käyttöön otettavan luokituksen mukaan 5/6 eli 83 prosenttia parhaasPohjoismaisten ta mahdollisesta. Kunnon tilat helpottavat erityisesti juniorikurssien järjestämistä. Se on maailman ensimmäinen 100-prosenttisesti kierrätysnailonista valmistettu reppu. Eristeenä on 93-prosenttinen untuva, jonka fill power -arvo on 750. Arkkitehti Jukka Ollikaisen piirtämälle koulutuskeskukselle annettiin harjannostajaisissa nimeksi Kontti. Keskusta vuokrataan yrityksille ja yhdistyksille kokous- ja virkistyskäyttöön
www.goexpo.fi Helsingin Messukeskus 13.15.3.2009 Aukioloajat Pääsyliput Järjestäjä
Suomen luonto on täynnä ihmeitä, jotka odottavat löytäjäänsä. Simulaattorissa pääset lisäksi kokeilemaan, miten liikkuvaan hirveen osutaan. kl messu ubi Varmista, että olet messukartalla ja kuulet tapahtuman tulevat juonipaljastukset ensimmäisten joukossa. Messuklubilaisena saat myös rahanarvoisia etuja ja pääset osallistumaan moniin arvontoihin. Tilaa klubikirje osoitteessa www.messuklubi.fi.. Tutustu kotimaan upeimpiin retkikohteisiin messuilla. Lähde seikkailulle! Tutustu messuilla uusiin, ohjattuihin seikkailumatkoihin Itävallassa: varjoliitoa, raftingia Imstjoella, vaeltamista rotkolaaksossa ja jäätiköllä. Vai haluaisitko vaeltaa Katmandun laaksossa, pyöräillä Sloveniassa tai kiivetä Kilimanjarolle. Haaveiletko trekkauksesta eli pitkästä vaelluksesta vieraan kulttuurin parissa, tavallisen kansan keskuudessa. Kömmi sisälle ja heittäydy leiritunnelmaan! Vain kokeilemalla ja vertailemalla löydät omiin käyttötarkoituksiisi sopivan teltan. Eräpolulla lapset pääsevät kokeilemaan erätaitoja ja testaamaan tietojaan retkeilystä, kalastuksesta ja metsästyksestä sekä luonnosta ja siellä liikkuvista eläimistä. -laavulta saat ohjeet päiväretkille ja pidemmille vaelluksille, tiettömille taipaleille ja melontaretkille. Tule poimimaan parhaat koordinaatit tuleville seikkailuillesi Retkimessuilta! Hae ammattilaisten vinkit varusteiden valintaan teltoista makuupusseihin ja rinkoista retkikeittimiin. Monesti reissusta palattuaan huomaa päässeensä paikkaan, johon ei tiennyt olevansa menossa: syvemmälle itseensä. Kuva: Natura Viva Suomen suurin sisätiloihin pystytetty telttakylä esittelee retkiasumusten uutuudet niin perheretkeilyyn, vaeltajille kuin aktiiviretkeilijöillekin. Ryhdy meritaimenen kaveriksi ja tuo käytetyt välineesi myyntiin messuille tai tule ostoksille tukemaan hyvää asiaa. Metsästys-messuilla pääsee testaamaan jousiammuntaa. Laavulla esitellään myös alan uusin kirjallisuus, puhutaan retkikalastuksesta ja geoliikunnasta sekä kuullaan Nuuksiokeskuksen kuulumiset. Aänestä suosikkiasi kotimaan kohteista -kisassa osoitteessa Voit voittaa upeita retkeilyyn liittyviä palkintoja! Kalastus-messuilla järjestettävän kalakirppiksen tuotto lahjoitetaan Suomenlahden meritaimentoimikunnan toiminnan tukemiseen. Tutustu samalla myös erilaisiin retkikohteisiin meillä ja maailmalla ja löydä parhaat otteet säälimättömällä kiipeilyseinällä. Kaipaatko erämaan villiä hiljaisuutta, torkahtamista vehreän lehdon siimekseen, patikointia paksusammalisessa kuusikossa tai melomista saariston suojissa
Maailma on muuttunut vuosikymmenessä monin tavoin onneksi myös parempaan suuntaan. Koen sen olevan myös henkilökohtainen missioni. Kädessäsi olevan lehden tehtävänä on innostaa yhä enemmän suomalaisia retkeilyn, ulkoilun ja luontoharrastusten pariin. Mieti, mitä itse voit tehdä ympäristömme suojelemiseksi ja raaka-aineiden säästämiseksi. Kaupungistuminen ja kasvottomat betonierämaat ovat etäännyttäneet tuhannet suomalaiset luonnosta. Haluan omalla esimerkilläni kannustaa ihmisiä retkeilemään ja antaa ideoita luonnossa liikkumiseen. Kun Retki-lehti aloitti, suuret kansalaisjoukot ymmärsivät retkeilynä vain viikon Lapin-vaellukset. Olen iloinen ja ylpeä, että olen saanut olla luomassa lehteä, joka ylläpitää ja edistää suomalaisten luontosuhdetta. Niinpä he tuntevat eksoottiset leguaanit, kakadut ja hyppymyyrät paremmin kuin metsiemme ketut, korpit ja kuukkelit. Siitä on muodostunut jo yksinomaan laajan ja perusteellisen testitoiminnan ansiosta arvostettu instituutio. Minä kerron seuraavassa Retkessä keinoista, joilla itse pyrin kohti terveempää tulevaisuutta. Mitä enemmän olemme luonnossa, sitä paremmin ymmärrämme elinkelpoisen ympäristön merkityksen ihmiskunnan hyvinvoinnille. KOLUMNI Koen sen olevan henkilökohtainen missioni. RETKI-LEHDEN ensimmäinen numero ilmestyi kymmenen vuotta sitten. Joskus vaaditaan myös uhrautumista ja luopumista. Joidenkin ennustajien lyhytikäiseksi trendiksi julistamasta harrastuksesta on kehittynyt kymmenien tuhansien suomalaisten elämäntapa, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttava kansanterveyden parantaja ja kasvava markkinasektori. Jotta voisimme nauttia luonnosta, meidän tulee olla valmiita suojelemaan sitä. Veikka Gustafsson www.retkilehti.fi. Velkani on syntynyt siitä, että olen saanut luonnosta niin paljon, jopa ammattini. Monet lapset näkevät eläimiä vain televisiossa ja videopeleissä. Viimeistään nyt meidän tulee ryhtyä sanoista tekoihin. Opimme arvostamaan raikasta ilmaa, puhdasta vettä, erämaan hiljaisuutta, terveitä metsiä - ja vaatimaankin niitä. Retki on vuosien aikana vakiinnuttanut paikkansa suomalaisen retkikulttuurin edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä. Maksan Retken lukijoille vuosien varrella kertynyttä velkaani
Suurimmillaan kirjo on hinnoissa. T E S T I TESTI RETKEN TYÖRYHMÄ TEKSTI JA KUVAT JOPPE RANTA retkikeittiöt JOKAINEN RETKEILIJÄ TARVITSEE KEITTIMEN. Kaasukeittimien valikoima on viime vuosina laajentunut valtavasti. EDULLINENKIN KEITIN RIITTÄÄ, MUTTA MITÄ TAHANSA VÄRKKIÄ EI REPPUUNSA KANNATA OSTAA. Jokamiehen I nternetin keskustelupalstoilla vaihdellaan vilkkaasti mielipiteitä keittimien ominaisuuksista ja keskinäisestä paremmuudesta. Ne ovat las- 18 RETKI maaliskuu 2009. Vaikka markkinoilla on jo pitkään ollut muitakin retkikeittimiä, pitää keittimien klassikko, Trangian spriikeitin, ykköstilaa monien retkeilijöiden mielessä. Ne ovat keventyneet ja tulleet helppokäyttöisemmiksi. Perinteisten keitinmerkkien rinnalle on tullut useita yrittäjiä
Kaasukeittimen huonoksi puoleksi luetaan se, että säiliössä jäljellä olevan polttoaineen määrän arviointi on hankalaa. Tällaiset keittimet ovat varsin kalliita, eivätkä siten kuulu peruskeittimien luokkaan. Keveys on nykyään valttia ja se puoltaa osin kaasukeittimen valintaa, sillä keveimmät päihittävät kattilasarjoineenkin perus-Trangian. Sen kulutus on suurempaa, joten sitä tarvitaan suuremmat määrät. Puhdas propaani höyrystyy tulipalopakkasillakin, mutta vaatii tukevamman patruunan, mikä nostaa sen hinnan moninkertaiseksi. Seoskaasuilla voidaan keitellä vielä muutaman asteen pakkasellakin. Kaasukeittimet yleistyvät nopeasti, mutta spriikeittimillä on edelleen omat uskolliset käyttäjänsä. Kaasukeittimien teho laskee sitä mukaan, kun kaasusäiliö tyhjenee. T E ST I S S Ä : J O K A M I E H E N K E I TT I M E T Yhteystiedot Merkki Biltema Brunton Campingaz MSR Optimus Primus Retki Savotta Trangia Maahantuoja Biltema Oy Vandernet Oy Kaasuvalo Oy Viave Oy Ibex-sport Oy Fjällräven Oy Retki Finland Finn-Savotta Oy Kannonkari Oy www-sivut www.biltema.fi www.vandernet.com www.kaasuvalo.fi www.viave.fi www.ibex-sport.com www.fjallraven.com www.retki.fi www.finn-savotta.fi Puhelin tai sähköposti 020 7609 609 vandernet@vandernet.com kaasuvalo@kaasuvalo.fi info@viave.fi service@ibex-sport.com (09) 877 1133 retki@retki.fi (014) 4171400 mail@kannonkari.fi Valmistajan www-sivut www.biltema.fi www.brunton.com www.campingaz.com www.msrgear.com www.optimus.se www.fjallraven.com www.retki.fi www.finn-savotta.fi www.trangia.se Mittaustulokset siirtyvät antureista tietokoneelle analysoitavaksi. supatruunoihin laitetaan myös isobutaania tai propaania. Uusimmat mallit kuuluvat Ultra Light -sarjaan, joka valittiin tähänkin testiin. Talvikäyttöön tarkoitetuissa kaasukeittimissä on yleensä esilämmityssilmukka, joka kiertää poltinosan kautta. Polttoaineena sprii häviää kaasulle. Yhteispainoa laskettaessa vähempi kaasumäärä kompensoi kuljetuspakkausten painoeron. Tämä johtuu paineen vähenemisestä ja siitä, Jatkuu sivulla 24 RETKI maaliskuu 2009 21. Toisaalta vuotoriskin vuoksi spriikeittimeen kaadettu polttoaine on poltettava loppuun ennen keittimen pakkaamista. Se helpottaa kaasun höyrystymistä ja auttaa kylmissä oloissa keittelyä. Ruotsalaismerkkikin Tuuliolosuhteita mallinnettiin puhaltimella, jonka antamaksi puhuriksi mitattiin kaksi metriä sekunnissa. pyrkii keventämään tuotteitaan
Brunton Talonissa ja Savotassa liekki kääntyi viistosti sivulle, joten se lämmitti tasaisemmin. Pyöreästä metallitangosta valmistetut kattilantuet olivat liukkaampia kuin lattatavarasta tehty. Vaikka Trangia oli kevyt, ei kattiloiden tai tuulisuojan tukevuudessa ollut moitteen sijaa. Savotan letkullisen keittimen jalat irtoilivat keitintä kasattaessa. Pyöreätä rautaa käytettiin myös kahdessa pullon päälle tulevassa keittimessä, kun taas lopuissa kattilatuet olivat litteää prässättyä tai valettua muotorautaa. Saimme testiin kaasukeittimiä usealta valmistajalta. Se on suuri puute, sillä tietämätön voi saada aikaan suuret tuhot. Halusimme vertailla myös spriikeittimiä, joten hankimme Trangian rinnalle Biltemasta vastaavan tuotteen. Yleisesti keitin kierrettiin kaasusäiliöön ja kattilatuet käännettiin ulos. Campingaz Bivouacissa, Primus Miner Kitin keittimessä ja Brunton Cubissa kattilatuet eivät menneet kasaan. Retki, Savotta, Primuksen Miner-setin keitin ja Brunton Cub olivat heiveröisiä, eikä niiden työjälkikään ollut priimaa. Monimutkaisessa ja palavassa varusteessa pitää olla käyttöohje. MSR:ssä ja Primus Exress Stovessa liekki oli suunnattu suoraan ylöspäin, joten ne lämmittivät tehokkaasti pienipohjaista kattilaa. Muissa merkeissä astia pysyi tukevammin paikoillaan. Kattilatuissa oli eroja. Pieni keitinpää puskee kuumaa vain kattilan keskelle. Campingazin rungossa oli käytetty myös muoviosia. Sitä käyttämällä saadaan yhdistettyä Trangian käytännöllinen tuulisuoja ja kattilasarja sekä kaasukeittimen ylivertainen teho. että kaasuseoksen tehokkaimmat osat palavat ensin pois, jolloin lopuksi poltellaan pelkkää butaania. Paljon vaihtoehtoja Edullisten kaasukeittimien esiinmarssi on tuonut retkeilijöille paljon vaihtoehtoja. T E S T I Piezoton MSR Pocketrocket sytytetään tulitikulla. Perinteiset keitinmerkit eli Campingaz, Optimus ja Primus tarjosivat selkeän ja kattavan opastuksen suomen kielellä. Ne sai laitettua takaisin paikoilleen, mutta olivat jatkuvasti alttiita katoamiselle. Keittimet olivat pääasiassa metallia. Bilteman spriikeitinsarja sen sijaan oli hyvin ohutta alumiinia, joka ei juuri kolhuja kestä. Sitä vastoin laaja-alainen astia lämpesi vain keskeltä. MSR Pocketrocketin tuet kääntyivät kätevästi, mutta jäivät niin pystyyn, että kattila seisoi huterasti. Yhden jalan puuttuessa keitin on käyttökelvoton. Kuudessa keittimessä oli valmiina kipinäsytytin eli piezo. Ne toimivat keittimen jalkoina ja kattilatukina samaan aikaan. Brunton Flex, MSR Pocketrocket, Optimus Crux ja Primus Express Stove olivat jämäköitä laitteita. Primus Express Stovessa se oli integroitu upeasti keittimen runkoon. Liekkiosa vaikuttaa suuresti lämmön jakautumiseen. Muissa malleissa ne taittuivat lähelle runkoa tai keitinosaa, mikä helpotti niiden pakkaamista. Halusimme selvittää, miten kohtuuhintainen peruskeitin käytännössä palvelee. Primus Miner Kitissä ja Brunton Cubissa oli leveämpi liekkiosa, josta liekki ohjautui sivulle, mikä mahdollistaa le- 24 RETKI maaliskuu 2009. Muutamassa keittimessä oli lyhyt ohje suomeksi tai englanninkielinen manuaali. Myös spriikeittimien materiaaleissa ja työn jäljessä oli eroja. Savotan ja Bruntonin kahdessa mallissa ei ollut minkäänlaista käyttöohjetta. Käyttöönoton helppous vaihteli jonkin verran. Määritimme peruskeittimen hintakatoksi noin 50 euroa. Letkullisten mallien jalat olivat vankkaa pyöreätä rautatankoa, joka oli taiteltu mutkalle. Tämä johtui pyöreän osan pienemmästä kosketuspinnasta ja vähäisemmästä karhennuksesta. Retken polttoaineletkun metallisen päällisverkon pinta aukesi, kun sitä oli taivuteltu vasta muutaman kerran. Testaajia ihmetytti kattilatukien jyrkkä kulma, jossa keittoastia seisoo vain pieneltä osaltaan. Trangiaan voi hankkia myös kaasupolttimen. Myös Campingazeissa piezo oli varmatoiminen ja helppokäyttöinen, mutta Retken ja Savottojen sytytin oli epävarma
Cub on parhaimmillaan laajapohjaisen kattilan kanssa, sillä leveälle ohjautuvat liekit suuntautuvat pienen kattilan sivuille. Cub kuluttaa vähän mutta keittää hitaasti. lex Brunton Flex Paino: 123 g Hinta: 69 Brunton Talon lon Paino: 108 g Hinta: 38 BRUNTON Flex on pieni eni ja siististi tehty keitin. Mukana a tulevan kätevän suojapussin pussin avulla se voidaan kiinnittää ittää uljekaasusäiliön pohjaan kuljetuksen ajaksi. Kevyt keitin on parhaimmillaan yhden tai kahden hengen retkiporukalle. Peruskeitin soveltuu pienille kattiloille. 26 RETKI maaliskuu 2009. Kankainen suojapussi suljetaan n narulukolla, joten keitintä tä voi kuljettaa repussa sotkematta muita tavaroita. Työn jälki ei ole ki kovinkaan viimeisteltyä, eikä ohuesta materiaalista sta valmistettu keitinsetti kestä u kovaa käsittelyä. T E S T I Keittimet >>> t m t Brunton Cub ub Paino: 231 g Hinta: 27 Biltema Retkikeittiö Paino: 980 g Hinta: 19,99 RETKIKEITTIÖ on ITTIÖ moniosainen sarja, en joka on tehty ohuesta hty alumiinista. öön Varustus riittää hyvin iittää kahden tai kolmen hengen porukalle. Tarkempi tutkiminen kuitentenkin paljastaa pieniä puutteitteita. Mukana tulevassa kangaspussissa keitintä voi kuljettaa muita tavaroita likaamatta. Brunton Cubin mukana ei tule minkäänlaista käyttöohjetta, mikä on selkeä puute. Sen runko on saranoitu, joten se en kääntyy pakattaessa hyvin yvin pieneen tilaan. Flex on hyvä valinta kevyin kantamuksin kulkevalle e yhden tai kahden hengen porukalle. BRUNTON Talon on perusrus- Pieni keitin on myös helppokäyttöinen. keittimien tyyppiesimerkki. sMittaustulosten perusteella keitin kuluttaa vähän mutta on hidas. puksi. kki. Pyöreästä teräksestä ä tehdyt kattilantuet ovat hieman huterat, ja keitiiden toastia liukuu helposti niiden päältä pois. et. aa Keitin on helppo ottaa t käyttöön ja kattilantuet ovat jämäkät. naispaino jää alle kilon, joten se soveltuu retoveltuu keilykäyttöön mainiosti. Käytön jälkeen keittimen runko nko pysyi kuumana todella pitkään. Sen kokoa. Keitinosa on pieni ja ohjaa liekit sivulle, josta johtuen Talon soveltuu parhaiten pienipohjaiselle kattilalle. Keittimen mitattu kulutus ja keittoaika olivat testin keskiluokkaa. Testissä mitattu keittoaika ika oli kohtuullisen pitkä, mutta utta kulutus pysyi pienenä. Puutteistaan huolimatta Bilteman Retkikeittiö puoltaa paikkaansa retkeilyvälineenä muiden joukossa. TÄSSÄ kaasupullon Testin edullisin sarja riittää kesäretkille. päälle tulevassa laajaliekkisessä keittimessä on tukevat kattilanpitimet. taan koko testin edullisin paketti jäi keittoaika- ja kulutustestissä tissä hännänhuipuksi. Tuulisuojan lisäksi pakkaus sisältää kaksi kattilaa, paistinpannun ja kahvipannun. Työn jälki on hieman man karkeaa. Hinnalalle
Keittimen liekkiosa on n pieni ja ylöspäin suunnattu. Taskuraketin työnjälki on n todella siistiä ja käyttöönotto notto erittäin yksinkertaista. Optimus Crux Liten mukana tulee kankainen kuljetuspussi, joka voidaan sulkea narulukolla. Muilta ominaisuuksiltaan mainion keittimen s heikoin puoli on sen suurehko paino. Leirikeitin valmistaa ruoan nopeasti. Twisterissä on kovamuovinen kotelo. MSR Pocketrocket Paino: 114 g Hinta: 49 Optimus Crux Lite Paino: 83 g Hinta: 49 POCKETROCKET on kevyt evyt ja pakkautuu tukevaan muoviseen kuljetuskoteloonsa. Kuljetuksen ajaksi Twister pakataan kovamuoviseen koteloon. Bivouac sai mittauksissa hyvät t tulokset nopeudessta, mutta se kulutti ti paljon kaasua. Liekkiosa on pienehkö hkö ja liekit ohjataan loiivasti ylös. Soolokattilassa kiehauttaa taa liemet nopeasti, mutta ohutpohjaisen paistinpannun kanssa tulee hankaluuksia. Se on helppokäyttöinen, sillä tukevassa muovisessa rungossa on suuri piezo-sytytin g ja vankka säätönuppi. Turvallisuuden nimissä sen mukana ukana toivoisi kuitenkin suomenkieenkielistä käyttöohjekirjasta. Suuri keitinala ja tukevat at jalat tekevät siitä hyvin monipuolisen en n keittimen useallekin kin hengelle. Muuten erinomaisessa keittimessä ihmetyttää kattilatukien asento, jonka vuoksi niillä on mitättömän vähän kosketuspintaa kattilan pohjaan. TESTIN kevein keitin on tin siistiä työtä. Keitin riittää hyvin kolmenkin hengen porukalle, kunhan kattila ei ole yli kahta litraa. T E ST I S S Ä : J O K A M I E H E N K E I TT I M E T Campingaz Bivouac Instastart c Paino: 1 060 g Hinta: 69 Campingaz Twister 270 PZ Paino: 258 g Hinta: 49 TESTIN painavin keitin ei sisällä kattittiloita. Muutaj man harjoittelukerran jälkeen jokainen osaa kiinnittää Camj pingazin oman järjestelmän kaasusäiliönkin keittimeen. Se on yksinkertainen valjastaa käyttöön yttöön ja osoittautui mittauksissa uksissa nopeaksi sekä vähäruokaisekäruokaiseksi keittimeksi. kolla. Parhaimmillaan Crux Lite on n soolokäytössä, mutta se riittää jopa kolmen hengen ryhmälle. Bivouac Instastastart onkin enemmän än leirintäkeitin kuin retkeilijän repussa a kannettava. sa. Bivouacin jalat saa a irti, ja koko komeus us pakkautuu vetoketjulla tjulla suljettavaan kuljetustuslaukkuun. C CAMPINGAZ Twister on nopea keitin, joka ei kuluta tuhottomasti polttoainetta. Kolmeosaisen meosaisen kattilantuen päällä keittoastia pysyi tukevasti. Valitettavasti oivasta perusretkikeittimestä puuttuu piezo-sytytys. Testin kevein on nopea ja kuluttaa vain vähän kaasua. Taskuraketti on todella helppokäyttöinen. RETKI maaliskuu 2009 27. ttu
T E ST I S S Ä : J O K A M I E H E N K E I TT I M E T Yksityiskohtia Campingaz Twisterin paketti. Bruntonin suojapussi. MSR Pocketrocketin paketti. Savotta Retkikaasukeitin (letkullinen) Paino: 232 g Hinta: 40 ta 0 Trangia 27-1 UL Paino: 685 g Hinta: 59 LETKULLINEN S Savotta Retkikaasukeitin ei juuri toimivuudellaan säväyttänyt. Letkullisena keittimen saa helpommin tuulensuojaan. Trangia 27-1 UL on kokonaisuutena hyvä vaihtoehto perusretkikeitsretkikeittimeksi. Spriikeitin eitin kulutti testissä eniten polttoainetta ja keittoaika oli pitkä. Se sopii vain huolellisen kantajan huostaan, sillä pakkauspussin puuttuessa keitin likaa repun ja irtonaiset jalat saattavat putoilla kantolaitteen uumeniin. TRANGIAN UL eli Ultra Light -sarja on tehty ehty perinteistä ohuemmmasta mutta vahhvemmasta alumiiiinista. Keitinosa on keskikokoinen ja ohjaa liekit sekä ylös että loivasti yläviistoon. Retkikaasukeitin on sopivan kokoinen kolmen hengen ryhmälle. e Sarja on aiempaa kevyempi ja vahvempi. Yksityiskohtia Retken pienikin tuulisuoja auttaa. Spriikeiton jälkeen kattila on noessa. Brunton Flexin kattilatuet. RETKI maaliskuu 2009 29. Kaksi litran n vetoista kattilaa ja paistinpannu kuuluuluvat tuulisuojan ohella pakettiin. Trangia 27 on gia toimiva kokonaisuus maksisuus missaan kahdelle hengelle. Jokainen kokeilija tuskaili irtoavien jalkojen kanssa, joten käyttökuntoon saattaminen oli haastavaa. Siinä on kevyn essä pakkauksessa kaikki ssa tarvittava. Piezo ei Letkullinen malli sopii huolelliselle retkeilijälle. letkullisessa keittimessä toiminut vakuuttavasti. Se keittää nopeasti, mutta kuluttaa reilusti polttoainetta. Mikäli yksikin irtoilevista jaloista häviää, on keitin käyttökelvoton
Nettikauppa unohdettiin pian, mutta kiehtova ajatus lehdestä alkoi kypsyä nopeasti. , Toukokuussa vierähtää kymmenen vuotta Retken ensinumeron ilmestymisestä. Sen valmistumiseen liittyy monta nyt jo huvittavaa tapausta, mutta tekijöiden ote, innostus ja avustajiksi valittujen toimittajien asiantuntemus suuntasivat lehden heti alusta alkaen oikealle polulle. M Retken ensimmäinen logo on Patrick "Pata" Degermanin suunnittelema. "Halusimme luoda lehden, jollaista olimme itse kaivanneet harrastustamme tukemaan" Puustinen jatkaa. JALAT OVAT PYSYNEET TUKEVASTI MAASSA MUTTA KATSE SUUNNATTUNA PITKÄLLE TULEVAAN. uutama retkeilyä vuosikymmenet harrastanutta kaverusta kokoontui syksyllä 1998 pohtimaan uuden lehden perustamista. "Irtisanouduin aiemmasta työpaikastani jo ennen toisen numeron ilmestymistä" Puustinen kertoo. teema T E K ST I M I K KO L A M M I N PÄ Ä Vuosikymmen poluilla RETKI ON TAIVALTANUT ENSIMMÄISEN VUOSIKYMMENENSÄ SUOMALAISEN RETKEILYN ETURINTAMASSA. Tapani Haapanen kehitteli sitä hieman, kunnes hänen luomansa uusi tunnus otettiin käyttöön vuoden 2004 alussa. 30 RETKI maaliskuu 2009. Aluksi he olivat suunnitelleet retkeilyvälineisiin erikoistuvan nettikaupan perustamista, mutta totesivat sen tarvitsevan rinnalleen suomalaista retkeilykulttuuria edistävän ja kehittävän lehden. "Mietimme tarkoin ensimmäisen lehden sisältöä ja keskustelimme artikkeleiden kirjoittajien kanssa. Marssimme sitten valmiin suunnitelman kanssa julkaisijaehdokkaan puheille" , muistelee Retken ensimmäinen päätoimittaja Kai Puustinen. He uskoivat näkyynsä. Kun julkaisija halusi , lohkaista potista liian ison lohkon, keräsivät ideanikkarit ympärilleen muutaman yhtiökumppanin ja lähtivät rohkeasti tekemään Retken ensimmäistä numeroa
Retken hankkima pohjoismainen tietotaito ja talvitestauskokemus kiinnostivat muita palkinnosta päättäviä eurooppalaisten retkeilylehtien päätoimittajia. Lisäksi Pekka Holma, Mikko Lamminpää ja Joppe Ranta ovat johtaneet testin työryhmiä. Ensimmäisessä Retkessä testattiin vaellusteltat. Raadin lehdet edustivat varsin erilaisia markkina-alueita: edustettuna oli Benelux-maat, Brittein saaret, Ruotsi, Saksa ja Suomi. "Kirves ja hiki ovat vaihtuneet keittimeen ja hymyyn" Tammi, nen jatkaa. Puustisen asettama tavoite päästä kolmessa vuodessa raatiin toteutui jopa etuajassa. Keveämpi kuorma säästää voimia vapaa-ajasta nauttimiseen. Valmistajat eivät jääneet surkuttelemaan teltan kohtaloa, vaan ottivat kokemukset huomioon Antarctica-teltan seuraavissa versioissa. MSR Dragonfly -keitin, Suunto Vector -rannetietokone, Meindl Air Revolution -vaelluskengät, Exped Down -ilmatäytteinen makuualusta ja hengittävä Event-kalvo. Muut kansat ovat heränneet samaan jo vuosikymmeniä sitten. Riihimäen Erämessuilla on Retken osastolla testattu monena vuotena telttojen pystyttämistä lumitykkien luomassa myrskytuulessa. Niistä jokaisessa on noin kymmenen tuotetta ja ne ovat kestoltaan 416 kuukautta. "Iskostimme alan toimijoihin opin tarkastella varusteiden käyttötarkoitusta ja niiden soveltumista maamme oloihin" enti, nen päätoimittaja kertoo. Kun vauhti ja matka eivät ole pääasioita, jää enemmän aikaa luonnon tutkimiseen, rentoutumiseen ja vaelluskavereiden kanssa rupatteluun. Testin loppuarvostelua ja kuvausta varten teltat ja testaajat lähetettiin Etelä-Ruotsin Skåneen. TE STIVOITTAJA Retki on tehnyt jo 75 e e o a t a au e e t kattavaa varustetestiä. Vuosien varrella Retki on tehnyt jo 75 kattavaa varustetestiä. Viikon patikan asemesta retkeilijät nauttivat luonnosta lyhyempinä mutta intensiivisempinä annoksina. Kulttuurien ja varsinkin markkinoiden erot aiheuttivat raadin toimintaan ongelmia ja niihin myös palkinnon taival kariutui vuonna 2005. Pohjoismaisten retkeilyvarustevalmistajien yhdistys Scandinavian Outdoor Group perusti neljä vuotta sitten oman tuotepalkintonsa, joka myönnetään vuosittain parhaalle yhdistyksen jäsenyritysten valmistamalle kesä- ja talvivarusteelle. Retki sai helmikuussa kutsun ensi heinäkuun messuilla jaettavan Outdoor Industry Award -palkinnon raatiin. Patikointia, päiväretkiä ja luontoliikuntaa Suomalainen retkeilykulttuuri on kehittynyt omia uriaan ja kenties tiedostamatta kääntynyt lähemmäs keskieurooppalaista suuntaa. Vuosien varrella testijoukoille onkin kertynyt valtavasti testivuorokausia, -tietoa ja -kokemusta. Teltan kiinnityslenkit repeilivät päiväkausien koettelemuksissa ja alumiinikaaret vääntyilivät. Varustevalmistajat ovat ottaneet testaajien kirjaamat käyttökokemukset ja heidän esittämät parannusehdotukset ilomielin vastaan ja käyttäneet niitä tuotekehittelytyön perustana. Polulta jaksaa poiketa tutustumaan reitin ulkopuolelle jääviin luonnonihmeisiin. Irlantilaiset kut- The Finnish Outdoor Magazine Pitkälti korkeatasoisen testitoimintansa ansiosta Retki kutsuttiin European Outdoor Award -palkintoraatiin vuonna 2001. Retken päätoimittaja toimii palkinnosta päättävän raadin puheenjohtajana jo kolmatta vuotta. Suomen oloihin testattu Retken syömähampaana ovat aina olleet korkeatasoiset varustetestit. Yhteistyö alkoi ruusuisesti ja Retki teki jopa vedenpuhdistajatestin saksalaiselle Outdoor-lehdelle. Nykyisin retkiin haetaan muutakin sisältöä. Messuilla esitellään tulevan kauden uutuustuotteet ja palkitaan parhaita varusteita. Kiihtynyt elämäntapa näkyy myös retkipoluilla. Vaude lopetti testaajien havaitseman tuotevirheen vuoksi yhden asunsa valmistuksen. Testeissä ei niellä valmistajien ilmoittamia paino- ja tilavuusarvoja tai makuupussien lämpimyysluokituksia, vaan mittaukset tehdään puhtaalta pöydältä joko omin voimin tai tilataan riippumattomilta tutkimuslaboratorioilta. Puustinen ei puheita hätkähtänyt vaan keskittyi hiomaan testausmenetelmiä Suomen oloihin sopiviksi. Terveydestään huolehtivat kansalaiset ovat oppineet reippailemaan taajamien lähimetsissä ja kävelypoluilla, jotka pitkään näyttivät kuuluvan vain koiranulkoiluttajille ja hölkkääjille. "Vielä 1990-luvulla ylpeiltiin hartioilla kieppuvan rinkan valtavilla kilomäärillä ja päivätaipaleiden pituuksilla. Silloin retken tavoitteena oli päästä perille" laukaisee Bonge Oy:n toimitusjoh, taja Seppo Tamminen. Ensimmäisissä testeissä maahantuojille annettiin mahdollisuus kertoa, mitä testissä havaituista epäkohdista oli päätetty oppia tai miten tuotteita oli jo muutettu. Saksan Friedrichshafenissa järjestetään vuosittain ammattilaisten OutDoor-messut, joille osallistuu yli 30 000 valmistajien, maahantuojien, jälleenmyyjien ja lehdistön edustajaa. Palkinnon saivat esimerkiksi Hilleberg Nallo -teltta, RETKI maaliskuu 2009 31. Outdoor Media Oy:n toimitusjohtaja Jari Henttonen puhuu täsmäretkeilystä. Alkuvuosina päätoimittaja Puustisen lisäksi testijärjestelyistä vastasi myös Jari Henttonen. Maahantuojat ja valmistajat yrittivät aluksi puuttua testeihin kertomalla tuotteiden menestymisestä ulkomaisissa testeissä. Esimerkiksi yksi vedenpuhdistustablettien valmistaja muutti testin perusteella tablettien annostelua ja vaikutusaikasuosituksia. Vuosittain jaetut tuote- ja innovaatiopalkinnot arvostettiin korkealle ja voittajatuotteiden valmistajat, maahantuojat ja jälleenmyyjät käyttivät menestystään mieluusti hyväksi markkinoinnissaan. Alppimaissa perheet reippailevat viikonloppuisin monen tunnin vuoripatikoilla, mutta palaavat illaksi kotiin. Testipäällikköinä ovat useimmin toimineet Kari "Poppis" Suomela, Mikko Nikkinen, Pasi Ikonen ja Aksana Kurola, jotka ovat keränneet retkeilykokemusta laajasti myös maamme rajojen ulkopuolella. Suurimpien markkinoiden äänenkannattajien oli vaikea niellä pikkuruisten maiden palkittavaksi esittämien tuotteiden nerokkuutta. Alppien rinteille luotu tuote ei välttämättä ole paras valinta syksyiselle Martimoaavalle tai Käsivarren pakkasiin. Kesällä 2004 Haltin myrskyteltta kieppui messuyleisön silmien alla kerta toisensa jälkeen
Lajit ovat kaataneet aitoja ja levittäytyneet aiemmin toisten reviireiksi katsotuille alueille. Melonta voi olla leppoisaa hellepäivän lilluttelua tai hengenvaarallista kivikkoisissa koskenpyörteissä kieppumista. Kaikkia varusteita ei toki tarvitse hankkia itse, vaan ne voi vuokrata luontomatkailuyrittäjiltä. Kehityksestä hyötyvät kaikki. Sisäkiipeilykin on jäänyt pienen piirin lajiksi, mutta luonnollisiin haasteisiin keskittyvä bouldering, johon maamme tuhannet siirtolohkareet sopivat mitä parhaiten, noussee pian kukoistukseensa, joskaan ei massojen lajiksi. Enää ei harrastus vaihda nimeään sen mukaan, onko mukana eväät vai ei tai onko tarkoituksena kohentaa kuntoa vai nauttia meren raikkaasta henkäyksestä tai muuttolintujen saapumisesta. Retki-lehti toi suunnistajille, retkeilijöille, kuntoilijoille ja tavallisille ulkoilijoille sopivan rogaining-suunnistuksen maahamme kaksi vuotta sitten. Sen valtavaa suosiota selittää ainakin kolme 32 RETKI maaliskuu 2009 KUVA VEIKKA GUSTAFSSON. Sen sijaan liiasta kilpailullisuudesta ja osittain heikoista järjestelyistä syytetty Erävaelluksen SM-kisa on ottanut taka-askeleita jo pitkään. Monet retkeilijätkin kokevat vuosittain Jukolan tai Venlojen viestin rennon riemun. Jämijärvellä ja Seitsemisessä pidettyjen tapahtumien jälkeen pirkanmaalaisaktivisteista koostuva järjestäjäjoukko vie kymmenet rastinsa ensi kesänä Ylläksen maisemiin, joissa mitellään Euroopan mestaruuksista. Luistellen Retkiluistelu on yksi 2000-luvulla nopeimmin kasvaneista retkeilymuodoista. Sillä reseptillä yleisön suosikiksi nous- sut kuntosuunnistus porskuttaa hurjalla vauhdilla eteenpäin. teema KUVA VEIKKA GUSTAFSSON Veikka Gustafsson on vienyt Retken tunnuksen useille vuorille. Retkeilyn, ulkoilun ja kuntoilun raja-aidat ovat osoittautuneet keinotekoisiksi ja turhiksi. Kuluvan vuosikymmenen voittajia ovat luontoliikunta ja -matkailu sekä terveysliikunta. Brittiläisten retkeily-yhdistysten jäsenten tekemiä vuorien, nummien ja rantakallioiden yli kulkevia retkiä sanotaan ramblingiksi. Kalliokiipeilystä ei ole kasvanut sellaista jokamieslajia, jollaiseksi sen arveltiin kehittyvän. Lajissa pyritään keräämään mahdollisimman paljon pisteitä käymällä eriarvoisiksi pisteytetyillä rasteilla vapaavalintaisessa järjestyksessä annetussa ajassa. Alamäkiajoon tehdyllä maastopolkupyörällä voi syöksyä laskettelurinnettä alas satasen nopeudella, mutta maallikon silmissä samanlaiselta näyttävä paksupyöräinen markettituote on parhaimmillaan marjanpoimintamatkoilla. Samalla kesäreissulla ehtii patikoida, kiipeillä, meloa, pyöräillä ja vaikka ratsastaa, jos on valinnut kohteensa harkiten. Samasta kehityksestä kertovat myös suositut monen lajin aktiivilomat. Ensi kesänä hän pyrkii saavuttamaan viimeisen maailman neljästätoista yli 8 000 metrisestä vuoresta. Seikkailulajeiksi luokittelukin kertoo enemmän harrastajan suhtautumisesta kuin itse lajista. Saavutukseen ylsi hänen monivuotinen kiipeilyparinsa Ed Viesturs keväällä 2005, jolloin he molemmat kiipesivät Annapurnan huipulle. suvat samanlaista, usein pubin myöhäiselle lounaalle päättyvää harrastustaan nimellä hill walking
Kun paksut lumihanget ovat vain muistikuvia entisaikojen pakkastalvista, on hiihtoharrastus hiipunut, joskin puhkeaa kukkaan aina lumipyryjen jälkeen. 77 08 email inf ma Kirves ja hiki ovat i v k t vaihtuneet keittimeen ah n t tm e ja hymyyn. Jo puolen tunnin hiljentävä hetki talvisessa luonnossa karistaa arjen murheet. Sen sijaan vähälumisuus ja ajoittaisia vesisateita seuraavat pakkaset luovat mahtavat olot retkiluisteluun. 08 770 080 email: info@ uh. Samoin retkeilytaidot ovat jääneet varusteiden antaman näennäisen turvallisuuden varjoon. Niinpä pitkäkyntiset eivät pääse niihin käsiksi niin kuin pimeille kujille parkkeerattuihin polkupyöriin. Nuoret viilettävät kaupungille kavereitaan tapaamaan. Lajikirjon paisuminen antaa meille tekemistä joka säässä. Suomen monipuolisessa luonnossa riittää tekemistä ympäri vuoden. RETKI maaliskuu 2009 33. Haitallisia vaikutuksia on turha jäädä murehtimaan, vaan on paras keskittyä nauttimaan siitä, mitä meille tarjotaan. Siksi Suomen Retkiluistelijat ry on koko toimintansa ajan painottanut turvallisuuskoulutusta ja retkiopKUVA VILLE SIEKKINEN Extreme lämpökerrastot · 2-kerroksinen rakenne · ulkopinta Merinovillaa · sisäpuoli kosteutta siirtävää materiaalia Suomalaiselle! Suomessa tehty. Kats jälleenmyyjät www Katso jälleenmyyjät www.fin Katso jälleenmyyjät www.finnsvala.com ä Puh. Puhdasoppisimmat skrinnarit eivät hyväksy auratuilla radoilla luistelua ja ovat karsastaneet moisilla baanoilla liikkuvia. Koskimelojien toivomien tulvien voimakkuus vaihtelee aiempaa enemmän ja koskijaksojen vesimäärä vähenee keskikesäisin. Talvet ovat leutoja ja vähälumisia. Keväät nopeutuvat ja tuovat kesän kauan ennen pääskysten totuttuja muuttoaikoja. Luonnonjäillä luistelemiseen liittyy aina jään pettämisen ja sulaan joutumisen riski. Sääolot vaikuttavat Etelä-Suomen retkeilyyn. Maastopyöräilykausi venyy vuodenvaihteen yli, hyvät retkiluistelukelit yleistyvät ja hiihtolatuja pitää hakea entistä pohjoisemmasta. Rullaluistelu yleistyi 1990-luvun lopulla miltei kaikenikäisten harrastukseksi. Onneksi laji keksittiin ristiä täksi talveksi matkaluisteluksi. Tuntuu hämmentävän paradoksaaliselta, että sitä mukaa kun suomalaisten luonnontuntemus heikentyy, kiinnostus oman lähiympäristöön ja sen suojeluun näyttää lisääntyvän. Keskiikäiset kuntoilevat isopyöräisillä rullilla päästen nauttimaan vauhdista, josta hölkkäpoluilla ei voi edes unelmoida. 08 - 770 080 email: info@finnsvala.com Puh. Syksyt venyvät pitkälle aiempien talvikuukausien paikalle. Kevyesti kulkevat rullikset on helppo kantaa matkassa. Kaulalla roikkuvat naskalit ja reppuun pakatut eväät kuuluvat toki aurinkoisesta pakkaspäivästä nauttivan luistelijan varustuksiin. KUVA VILLE SIEKKINEN Muututaan ilmaston mukana Skeptikoiden vastaväitteistä huolimatta maamme ilmasto näkyy muuttuneen, eikä paluuta entiseen liene odotettavissa aivan lähitulevaisuudessa. y . paiden vastuuta. Niinpä aiemmin mitäänsanomattomilta tuntuneet retket saavat cityihmiset haukkomaan henkeä silkasta ihailusta. Nyt kaikki saavat liukua traktorein auratuilla turvallisilla lenkeillä ilman heittoköyttä, pilliä ja vaihtovaatteita. Keski-Euroopan talvikato tuonee hiihtoturisteja Lapin matkailukeskuksiin. Lapset rullailevat kotikulmiensa pyöräteillä. kehityskulkua: kaipuu luontoon, rullaluisteluharrastus ja surkeat talvet
Hyvältä näyttää! · 34 RETKI maaliskuu 2009 KUVA VILLE SIEKKINEN. Laskuvarjojääkärikillan retkikuntien menestykset ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä. Valtakunnallisilla Retki-messuilla palkitaan vuosittain yleisöäänestyksen suosikki Vuoden Retkikohde -arvonimellä ja 5 000 euron palkinnolla, joka tulee käyttää kohteen kehittämiseen. Tärkeintä on lähteä äk n ä e liikkeelle! i k l Vuodesta 2005 lähtien palkinnon ovat saaneet Ivalojoki, Birgitan polku, Herajärven kierros ja Kilpisjärvi. Retkeilyvarustemyyjät kummastelevat, kun kumpuvatsaisetkin miehet ostavat gps-paikantimia etsiäkseen mystisiä muovilaatikoita metsänsiimeksestä. Yksinomaan Nepaliin matkaa vuosittain peräti 3 000 suomalaisretkeilijää. Niinpä teknisistäkin kuoriasuista on tullut katukäyttöön sopivia tyylipukimia. Samoin Reissu-Petejen hiihto Grönlannin päästä päähän oli syvän ja kunnioittavan kumarruksen arvoinen teko. Samoja liikkeitä voi toki käyttää myös metsän siimeksessä. Tulevat vuodet Retken tuoreimpaan avustajakaartiin kuuluva Ville Siekkinen toivoo, että hän ja muut löytäisivät enemmän aikaa retkilleen. Retki-lehti on seurannut tiiviisti virallisen seikkailijansa Veikka Gustafssonin edesottamuksia. Hän arvelee, että lähtökynnyksen madaltaminen auttaisi monia polulle. Lukuisat suomalaiset matkatoimistot järjestävät vuoriretkiä Andeille, Himalajalle ja Itä-Afrikan vuorille. Kari "Poppis" Suomelan saavutus molempien napojen saavuttajana on yksi suomalaisen retkeilyn suurtekoja. Sitä ennen Laskuvarjojääkärikillan retkikunta yrittää toistamiseen saavuttaa ensimmäisenä suomalaisryhmänä Mount Everestin huipun. Kohteita meillä ja muualla Luontoon.fi-sivusto on monen mielestä parasta, mitä suomalaiselle retkeilylle on tapahtunut 2000-luvulla. teema Rogaining-suunnistuksessa osallistujat saavat valita rastit, joilla haluavat käydä. Maapallon keskilämpötilan nousu tekee pohjoisnavalle pääsystä entistä vaikeampaa. "Reissuun voi lähteä tavallisella , koulurepullakin. Se todettiin Retken toissavuonna tekemässä retkeilymyymälöiden palvelutestissäkin. Gps-kätköily ja lodjaus ovat oivia esimerkkejä luonnon ja tekniikan yhdistävien lajien houkuttelevuudesta. Tärkeintä on lähteä liikkeelle!" Siekkinen on huomannut, että nettikeskustelut ovat laajentuneet henkseleitä paukuttelevien besserwissereiden varustekatsauksien nippelitiedoista ja kaukoretkien esittelystä kotimaan reittien fiilistelyyn ja kaikille tarpeellisten retkitaitojen pyyteettömään opettamiseen. Nahkaisten kävelykenkien asemesta yhä useammat sujauttavat jalkaansa matalat retkikengät, joilla pärjää sateessa ja loskassakin. Siksi onkin syytä iloita yhdessä suomalaisretkikuntien saavutuksia. Ruotsin ja Norjan tunturireitit ovat luonnollinen kohde, kun maamme polut tuntuvat liian tutuilta. Metsähallituksen luomaa mainiota retkikohdepalvelua täydentää Retkikartta.fisivusto, jolta saa ladattua tarkat kartat Metsähallituksen hallinnoimista retkikohteista. Uskallan silti lausua ääneen, ettei nettikauppojen suurta vallankumousta tule ainakaan lähiaikoina. Toivottavasti hän saa ensi kesänä päätökseen haaveensa kivuta turvallisesti maailman kaikille neljälletoista yli 8 000 metrin vuorenhuipulle. Kuin välineiden vastaliikkeeksi nousi parkour. Myös trekkausretket kaukomaille ovat lisääntyneet valtavasti. Hänellä on jäljellä vain viime kesänä vajaaksi jäänyt nousu Karakorumilla sijaitsevalle Gasherbrum I -vuorelle. Seuraavassa Retkessä kerrotaan reissusta lisää. Varusteiden valtakunta Ennustuksilla on tapana toteutua tai mennä täysin poskelleen. Siinä harrastusympäristönä toimivat asutuskeskusten rakenteet raput, kaiteet ja katokset , joita käyttäen pyritään liikkumaan paikasta toiseen mahdollisimman sulavin liikkein. Teknisten laitteiden käyttämisestä on noussut harrastuksia, jotka ovat houkutelleet retkeilyyn uusia asiakasryhmiä. Yksi täsmäretkeilyn nostattamia ilmiöitä on välineiden erikoistuminen. Reppuja, polkupyöriä, suksia ja kenkiä valmistetaan yhä kapeamman asiakassektorin tarpeisiin. Nykyisin outdoor alkaa kirjaimellisesti jo omalta ulko-ovelta. "Ei saa ajautua varusteviidakon loppumattomaan tarjontaan" Siekkinen neuvoo. Tämänvuotinen voittaja julkistetaan maaliskuun puolivälissä Helsingin Messukeskuksessa järjestettävillä Retki-lehden nimikkomessuilla. Myös alun perin retkeilyyn suunnitellut softshellasut käyvät jokapäiväiseen menoon. Retki-lehti ja Matkatoimisto Aventura järjestävät yhteistyössä upean lukijamatkan Intian Himalajalle kesällä 2010. Tällainen kehitys takaa sen, että asiakkaat tarvitsevat osaavan henkilökunnan tarjoamaa yksilöllistä asiakaspalvelua
OSTAESSASI TAKIN SAAT TAI LEHTITILAUKSEN ARVOLTAAN 48 RETKI maaliskuu 2009 35
"Käytän 906:a lähinnä ahkion vetämiseen, siis ilman reppuosaa." Käyttökelpoisuus ei ole nykyvarusteille itsestäänselvyys. Hänet tunnetaan vieraskirjoissa "Erämaiden Kulkurina" Halmeahon klassikkolistan kärjestä löy. Kyseessä ei ollut innovaatio, vaan hyvien ominaisuuksien yhdistelmä, joka vastasi ajan tarpeisiin. Jaakko Halmeaho on ajan myötä ja varusteiden kevennyttyä siirtynyt käyttämään normaalireissuilla rosnarinkkoja, jotka ovat hänen mukaansa parempia kantaa. Sama pätee muihinkin varusteklassikoihin. Gore-Tex-takissa on monelle turhia ominaisuuksia, ja teleskoop- RETKI maaliskuu 2009. tyy tuttu tuote: "Ensimmäiset Savotan rinkat 1970-luvulla olivat hienoja pelejä! Satularepulla aloittelin, mutta rinkka oli paljon parempi kantaa." Savotan putkirinkan klassikkoasema syntyi käyttökelpoisuudesta. Varusteklassikoista puhuttaessa oma kahden vuosikymmenen kokemukseni on lyhyt. 1970-luvulla retkeilyvarusteet painoivat paljon ja veivät tilaa, siksi yläkaari ja tukevuus olivat välttämättömyyksiä. Jaakko Halmeaho sen sijaan on retkeillyt 1960-luvulta asti. Suomalaisen retkeilykulttuurin klassikot totuttivat hyvään ja kestävään, ja rokottivat kertakäyttökulttuuria vastaan. klassikot synnytään MIKÄ TEKEE VARUSTEESTA KLASSIKON KESTÄVYYS, KEHITYS VAI KEHITTYMÄTTÖMYYS? T E K ST I K A R E E S K O L A K U VAT J O E L A H O L A J A VA L M I STA J AT K 36 un perheessäni aloitettiin vaellusharrastus kaksikymmentä vuotta sitten, ensiksi hankittiin Trangia, Savotan 906-rinkka, Karrimat-makuualusta ja Fjällrävenin G-1000-kankaiset housut. Lisäksi 906:n osastoissa ja taskuissa tavarat ovat helposti tavoitettavissa ja järjestyksessä
Lähes ainoa muutos Trangian muotoiluun tehtiin 1960-luvun alussa, kun polttimen reikä siirrettiin ylemmästä tuulisuojasta alempaan. "Enää en kemikaalikeittimiä harrasta, mutta aikanaan Trangia oli todella kova sana" Halmeaho toteaa. legendaarisia kuin Trangia. Rakenteen takia Trangia ei myöskään pystyne vastaamaan kevytretkeilyn vaatimuksiin. · pimakkaratikkua ei tarvita ollenkaan. Jonsson kysäisi retkeilyvälinemyyjiltä, oliko Meta-keitin hyvä. Trangian uskaltaa antaa kokemattomien käsiin, sitä ei saa räjähtämään tai lyömään lieskaa. Suomeen niitä alkoi tulla vasta myöhemmin. Arka pinnoite pilaa keittimen huolettomuuden, joten parempi ratkaisu oli duossalkattila (1996). Voiko samaa sanoa kaasu- tai bensakeittimistä? Ei kulu kulumallakaan Käyttökelpoisuuden ja huolettomuuden ohella klassikkovarusteissa esiin nousee ylivertainen kestävyys. Myöskään kaasulla ja bensalla toimivat Trangiat eivät ole saavuttaneet suosiota: niissä toimintavarmuuden, tehon ja painon suhde ei ole optimaalinen. Ruotsalaiset retkeilijät käyttivät lttavia kuivaspriitabletteja polttavia Metauivat keittimiä. 1940-luvulla a oli jo kaasu-, petroli- ja iistä spriikeittimiä, mutta niistä ei ytmalleja. Jonsson ja John E. Trangian paistinpannuun trendikäs teflon tuli 1969, kattiloihin vasta 1987. Aikanaan Trangia oli ylivertaisen kätevä. ollut retkikelpoisia kevytmalleja. Tuotemerkki on hioutunut yleisnimeksi, niin kuin Hetekasta tuli nternet. Primus, Svea, Sievert ja Optimus eivät kuitenkaan ole yhtä ngia. aatio Trangia ei ole innovaatio uksien vaan hyvien ominaisuuksien ulla yhdistelmä. J ämerä todiste Trangian klassikkoaseian merkki masta on kieli. tkikeittimien Ruotsalaiset ovat retkikeittimien es edelläkävijöitä kenties siksi että sotaa vointivaltiossa käymättömässä hyvinvointivaltiossa joutenkulkeminen tuli muotiin Suomea a, t aiemmin. heteka ja Internetistä internet. He halusivat luoda kevyen, helppokäyttöisen, kestävän ja helposti pakkautuvan spriikeittimen. y p Trangia ei tarvitse huoltosarjaa, sitä ei tarvitse puhdistaa ja paketissa on kaikki tarvittava. Siksi suosittua Sopu-telttaa ei voi kelpuuttaa klassikoksi. Ainoa innovaatio taisi olla kolme hakasta, joilla kattila tai paistinpannu pysyvät tukevasti paikallaan. Aine oli pahanhajuista ja tehotonta. Trangian kehitys n sai alkunsa, kun yhtiön toinen perustaja O. Sen jälkeen on kehitetty materiaaleja. Kaikki tietävät, kuinka helposti ruoka palaa pohjaan alumiinikattilassa. Kullervo Kemppisen Eräretkeily (1966) ei mainitse Trangiaa, mutta sen jälkeen niitä on hankittu senkin edestä. Ne pakkautuivat itseensä ja angian niissä oli tuulisuoja. Kun tulia ei Suomessa enää saanut tai osattu tehdä, pirtukeitin ajoi asiansa tunturissa, melontareissuilla missä tahansa. Jonsson syventyivät kehittämään keitintä, spriipoltin ja pakkautuva rakenne tunnettiin jo. "Kyllä maar, mutta parempi olisi, jos siinä voisi polttaa pirtua!" Samaa mieltä lienevät olleet suomalaisetkin, joille kuivaspriipurkkeja päätyi USA:n armeijan ylijäämävarastoista. Mutta varusteklassikon pitää täyttää tarve, ja täyttää se hyvin. Omasta "ysinollakutosestani" olen joutunut kor- RETKI maaliskuu 2009 37. Prototyyppi valmistui 1951, ja var- haisimmat tuotantoversiot muistuttavat hämmästyttävästi nykyistä Trangiaa. Kun O. Löytötavaratoimistosta keitintä oli turha kysellä, Trangian arvo ymmärrettiin Helsingissäkin. Alumiinipoltin vaihdettiin messinkiseen heti alussa, ja hakasia alettiin valmistaa ruostumattomasta teräksestä 1970-luvulla. Nyttemmin sprii-Trangia vaikuttaa tehottomalta ja vaikealta säätää, mutta edelleen sen käytön huolettomuus on omaa luokkaansa. Talvikäytössä Trangia ei ole pärjännyt, vaikka talvipoltin kehitettiin 1979. , Itse käytin samaa Trangiaa viisitoista vuotta, kunnes se unohtui raitiovaunuun. Sitä jouduttiin käyttämään, vaikka se tiedettiin liian painavaksi ja sadeöinä toivottomaksi. Käytön huolettomuus Toinen itseoikeutettu klassikko on Trangia. Tämä ominaisuus on klassikkostatuksen tärkeä kriteeri. Varusteklassikko u e a k täyttää käyttäjälle ä t ä e syntyneen tarpeen. Jaakko Halmeaholla on edelleen tallessa vanhat Savotan putkirinkkansa, ne eivät käytössä kulu
"Parhaimmillaan G-1000:sta tulee Gore-Texin veroista" , vakuuttaa Jaakko Halmeaho. Ensimmäiset G-1000-housuni olen siirtänyt rankametsäkäyttöön, ja niiden kangas kestää urheasti oksantynkien raapaisut. Sama vaatimus ruksii klassikkolistalta pois myös Nokian lämpimät Kaira-saappaat: ne hioutuvat eräsiteessä kyljestä puhki. Kulttuurin muutokset Klassikon status tuntuisi vaativan tiettyä pysyvyyttä. Oma Karrimattini on onneksi metsänvihreä, ja kahdenkymmenen vuoden jälkeen paremmassa kunnossa kuin vuoden vanha halpisalustani. , "Untuvatäyte toimi jo silloin, mutta päällyskangas kehittyi koko ajan." Eräs retkeilyvälineklassikoiden outo piirre on, että ne eivät vaikuttaisi syntyvän innovaatioista vaan yhteiskunnan muuttumisesta. "1970-luvun alkupuolella kaikilla oli Joutsen, mutta niitä oli Tunturi ja Erikois-Tunturi ja Lappi" muistaa Jaakko Halmeaho. Toki se on ollut edellä aikaansa: merinovillahan on vasta tulossa muotiin. "Sitä paitsi se ei kulunut kulumallakaan!" Ainoana haittapuolena Halmeaho mainitsee keltaisen värin. Polyesterin ja Jotkut klassikot o u pystyvät kääntämään y ä muutoksen edukseen. Sama syy johti G-1000-kankaan suosioon: sarka kelpaa sateessakin, jos sitä pääsee kuivattamaan illalla tulilla. J. Trangia yleistyi Suomessa, koska retkeily siirtyi suojeltuihin kansallispuistoihin ja puuttomaan tunturiin, ja koska sodan käynyt ja metsätöitä tehnyt, keittonuotioihin kasvanut sukupolvi ei retkeillyt. Veikka Gustafsson käyttää edelleen isoisänsä vanhaa Suunnon marssikompassia, jolle voinee suoda klassikon statuksen. Petzlin ledilamput ja Merrellin sandaalit ovat suosittuja, mutta mallit uudistuvat niin nopeasti, että yhtenäistä suosikkia ei synny. Sitäkin huimempi esimerkki kestävyydestä on Karrimatin legendaarinen umpisolumuovinen makuualusta, sen päällä sentään maataan ja istutaan. Villa kuitenkin kuluu tai joutuu koiden ruoaksi, ja sitten on ostettava uusi kerrasto. Kestävyysvaatimuksen takia Ruskovillan Forest-ulkoilukerrastosta ei taida olla klassikoksi. "Alkuun käytin makuualustana superlonia, mutta keltainen karrimatti oli paljon lämpimämpi" muistelee , Jaakko Halmeaho. klassikot jaamaan yhden soljen, ja senkin rautanaulalla muuten rinkka on kuin iskemätön. Toinen esimerkki klassikon statuksen ansaitsevasta kestävyydestä on G-1000-kangas, josta Fjällräven on valmistanut vaatteita ja Kånken-reppuja jo vuosikymmeniä. Marttiinin Ilves ja Lapinleuku ovat säilyttäneet suosionsa jo vuosikymmenien ajan. 38 RETKI maaliskuu 2009. Nykyiset softshell-kankaat ovat oikeastaan G-1000-klassikon keksimistä uudelleen, paitsi että softshell-kankaista vedenpitävyys kuluu pois, kun taas G-1000:n vahakyllästyksen voi uusia. k puuvillan tiivis sekoitus pitää tuulta, hyttysenpistoja ja UV-säteilyä, kuivuu nopeasti sekä kestää kulutusta lähes loputtomiin. Tunturikoivikko repii halvat alustat rikki, jos niitä kuskaa rinkan yläkaaressa. Sama päti aikanaan Joutsenen makuupusseihin
"Se oli niin hankala kantaa, että sitä sanottiin pakokauhupussiksi. "Silti loue toimii" Halmeaho kehuu. Samoihin aikoihin Suomessa alkoi näkyä satulareppuja, joilla painoa yritettiin saada lanteille. Putkirinkkojen menekki on vähentynyt 1990-luvun huippuvuosista: "Enää ei tehdä parin viikon reissuja, joilla putkirinkan edut pääsevät esiin. Mutta valmistamme enemmän rinkkoja puolustusvoimille ja rajavartijoille, se kompensoi kysyntää." · Kulttuurin muutos on myös ainoa tapa, jolla klassikkovarusteet poistuvat käytöstä. , Nipissä oli katajainen tukirakenne, johon reppu ja viilekkeet kiinnitettiin ja joka kaareutui reppuosan yli. Jotkut klassikot pystyvät silti kääntämään muutoksen edukseen. "Vanhin käytössä oleva varusteeni on louevaate" sanoo Hal, meaho. Siksi retkeilyssä otettiin mallia saamelaisten kantolaitteesta nimeltä nippi. Mutta vielä olisi tehtävää: "906:n säätö on työläs mutta rajaton. Retkeilyrinkan kehitys alkoi sotaväen repusta. Samaa sanoo toimitusjohtaja Riitta Halme. A. " Rovaniemellä Eskelisen linjurin katolle heitetyt rinkat olivat Kiilopäälle saavuttaessa solmussa. Myös lantiovöitä ja liivikantoja uusitaan, koska ne ovat kehittyneet." Savotan luottomies Allan Vainiolla oli kehitystyöhön hyvät mahdollisuudet, sillä hän oli Suomen Ladun varustetoimikunnan puheenjohtaja ja työskenteli puolustusvoimissa pääesikunnan varustetoimikunnassa. Iso pussiosa veti painopisteen taakse, ja satulareppu ahdisti solisluita ja ristiselkää. Ja eivät ne esteettisiä ole, vaikkei se mettässä haittaa. Järvisen aikanaan kehittämä ja Kullervo Kemppisen ylistämä loue on talviretkeilijän avomajoite, joka ennen vaati eteensä mieluiten rakotulen. Keskustelupalstojen luomat stereotyyppiset kumisaapastalebaanit, gorepellet ja grammanviilaajat eivät tarvitse saati arvosta samoja varusteita. Sellaista minä kantelin 1955" Vainio muistelee. 1930), pitkän linjan retkeilijä ja varustekehittäjä. "Turha on laittaa rinkkaa ja rosnaa samaan varustetestiin!" tyrmää Vainio. Kun katselee vaelluskuvia menneiltä vuosikymmeniltä, suomalaiset vaeltajat näyttävät hämmentävän samanlaisilta. Satularepun ja nipin yhdistelmästä sekä ulkomaisista malleista Kullervo Kemppinen ja muutamat muut sitten kehittivät ensimmäiset putkirinkat. Kaareen sai sidottua tavaraa, jolloin painopiste oli hyvä. Sitä on valmistettu vuodesta 1980, mutta putkirinkan kehitystyö alkoi paljon aikaisemmin. Ne ovat parhaita käyttötarkoitukseensa, mutta käyttötarkoitus katoaa. Säkissäkin Vainion kokenut silmä näkee tuotekehitystä tositarpeeseen: "Kulmiin laitettiin kävyt ja niiden ympärille köydet, niin saatiin kantoviilekkeet." Ajat muuttuivat mutta kantamisen tarve säilyi. Klassikoiden tilalle on tullut moninaisuus ja valinnanvapaus, ja toisaalta todellisten tarpeiden tilalle on tullut markkinamiesten kehittämiä tarpeita. "Rinkka sopii raskaan taakan kantamiseen vaikeissa oloissa, rosna on parempi helpoissa oloissa ja kevyellä taakalla." Vainio myöntää, että retkeilykulttuurin muutos vähentää putkirinkkojen tarvetta. "1960-luvun puolivälissä suosituin oli Patenttirinkka" kertoo Vainio. Varsinainen innovaatio oli kantoliivi, joka jakoi painoa ja piti putket irti selästä. Päätimme Savotan johtajan Allan Halmeen kanssa tehdä semmonen rinkka että kestää: kestää saumat, putket, kana kaat, soljet ja hihnat, ja ." jos ei kestä, voi korjata." Siinä onnistuttiin. "Se on kevyt ja ratkaisee , talviretkeilyn kosteusongelmat ainakin metsäseuduilla." Veikkaukseni on, että nykyisistä vaellusvarusteista ei nouse klassikoita. Sen tietää myös Savotan nykyinen toimitusjohtaja Riitta Halme: "Rinkkoja tulee korjattavaksi lähinnä väärän varastoinnin takia, kun hiiret ovat jyrsineet kankaan. Siksi välillä kannattaa tarkistaa isän ja äidin vanha retkeilyvälinevarasto. Nykyään makuupussit ja -alustat ovat kehittyneet niin, ettei tulia tarvitse. Mutta niin kuin nykyinen yhteiskunta on moniarvoisempi, myös luonnossa liikkujat ovat jakautuneet pienempiin alakulttuureihin. erinteitä vaalivan suomalaisretkeilijän selkään ei voi muuta rinkkaa kuvitella kuin Savotan ysinollakutosen. Trangia on hidas ja painava kiireiselle päiväretkelle, Karrimat ei mahdu pikkureppuun. Testauksessa tärkeintä oli oma kokemus. Syynä ei ole tuotteiden kehnous, vaan yhtenäiskulttuurin loppuminen. Silloin ymmärtää, että kestävässä kehityksessä voi olla puolet turhaa joskus pelkkä kestävyys riittää. · RETKI maaliskuu 2009 39. "Kantoliivin kiristys vaihtui vanttiruuveihin, ja rinkassa hioutuivat taskujen koko ja sijoitukset, lumilukot, avaukset, solkien materiaali ja lantiovyön muoto." Viimeksi Vainio on ollut mukana kehittämässä juhlamallia Savotta 50. Kannattaa antaa enemmän arvoa suomalaiselle innovaatiolle ja työlle! " Allan Vainio luottaa putkirinkan tulevaisuuteen. "Vakioporukalla vaellettiin testejä 19721998, ja koko ajan mietittiin, miten Savotta voisi rinkkaa parantaa" , Vainio muistelee. "Ensimmäinen kantolaite, jonka muistan, oli säkki, jolla jätkät kuljettivat tavaroita Lapissa ennen sotia" kertoo , Allan Vainio (s. "Siinä , oli jonkinlainen lantiovyö ja sitä oli hyvä kantaa, mutta runko taipuili ja liivin puuvilla kylmäsi pakkasella." P Kun Allan Vainio alkoi oi johtaa vaellusmatkoja Lappiin, hän huomasi, että kestävyys oli ongelma muissakin rinkkamalleissa. E
"Olemme esimerkiksi seuranneet tuuligeneraattorin tuottamaa energian määrää kuukausittain ja oppilaat ovat laskeneet montako kertaa sillä voisi vaikkapa lämmittää saunan. Luonto- ja lajistoarvojen turvaaminen säilyy kuitenkin suojelualueiden tärkeimpänä tehtävänä. S RETKI maaliskuu 2009. Suomi osallistuu myös neljään muuhun yhteishankkeeseen Virossa. Marja Kaitaniemi tekee Helsingin yliopistolle pro gradu -työtä, jossa hän tutkii, kasvattaako hanke ympäristöasioissa aktiivisia kansalaisia. Erämaiselle upealle alueelle houkutellaan lisää kävijöitä esimerkiksi muodostamalla paikallisten yrittäjien tuotteista erilaisia palvelukokonaisuuksia. KUVA GARDENIAN KUVA-ARKISTO luontoretki KOONNUT AINO JUSLÉN KOULULAISTEN AURINKO JA TUULI -HANKE PALKITTIIN urinko ja tuuli -ympäristökasvatushanke sai Uudenmaan ympäristöpalkinnon 2008. Helsinkiläisen Latokartanon koulun oppilaat tutustuivat hankkeen aikana uusiutuvan energian tuotantotapoihin. Tutuksi tulivat asuintalojen aurinkosähköpaneelit ja aurinkolämpökeräimet, Vanhankaupunginkosken museovesivoimala sekä Viikinmäen jätevedenpuhdistamon lietteen metaanin käyttö energian tuottamisessa. He ovatkin todenneet, että heistä kasvaa ympäristömyönteisiä aikuisia," Antikainen lisää. Kansallispuistojen ohella mahdollisuuksia lisää Riuttaskorven virkistysmetsä. Tällaisten tuttujen esimerkkien kautta energiantuotantoon ja -kulutukseen liittyvät kysymykset selvenevät oppilaille. Hankkeessa mukana ovat Helsingin Energia, Helsingin kaupunki, Gardenia, Helsingin vesi, Mitox Oy ja Helsingin yliopisto. "Oppilaat ovat valtavan innoissaan. Yhteistyössä toteutetut hankkeet ovat tehokkaita, sillä siten päästöjä voidaan vähentää siellä, missä se on edullisinta. Viron länsirannikolle yhteistoteutushankkeena pystytettävästä Rousten 26 megawatin tuulipuistosta ostetaan 170 000 päästöyksikköä vuosina 20082012. Hankkeet ovat Pakrin tuulipuisto sekä Paiden, Tamsalun ja Kadrinan bioenergiahankkeet. M 40 etsähallitus on tehnyt Seitsemisen ja Helvetinjärven alueelle luontomatkailusuunnitelman, jonka mukaan alueesta kehitetään Pirkanmaan luonto- ja kulttuurimatkailun kärkikohde vuoteen 2020 mennessä. Valmiit ulkoilureitistöt, taukopaikat ja muut palvelut antavat kestävän matkailun periaattein toteutettaville suunnitelmille hyvän perustan. Se on paras palkinto" iloitsee Latokartanon koulun , opettaja Tiina Antikainen. Uudenmaan ympäristökeskuksen jakamalla palkinnolla on jo 20 vuoden perinteet. Aurinko ja tuuli -ympäristökasvatushankkeen huippuhetkiä: Tuuligeneraattori nousee Helsingin Viikkiin. A SEITSEMISEN SEUTU PIRKANMAAN LUONTOMATKAILUN VETONAULAKSI SUOMI OSTAA PÄÄSTÖYKSIKÖITÄ VIROLAISESTA TUULIPUISTOSTA uomi osallistuu Kioton sopimuksen mukaiseen ilmastonmuutoksen torjuntaan konkreettisesti ostamalla kasvihuonekaasujen päästöyksiköitä. Lisäksi hankkeen yhteydessä pystytettiin tuuligeneraattori, jonka toimintaa oppilaat seuraavat
Kylissä järjestettävissä kymmenissä maisemanhoitotalkoissa suunnitelmia pistettiin käytäntöön. Näyttely on nähtävänä 1.3. Lönnbohm työskenteli Kainuussa etenkin suomalaisen suururakan isojaon parissa 1850-luvulla. Hankkeessa toimi yhdessä erityisen toimiva ja laaja yhteistyöverkosto paikallisista asukkaista yrityksiin ja viranomaisiin. Kolmessa erillisessä osahankkeessa laadittiin maisemanhoitosuunnitelma, suunniteltiin toimia uhanalaistuvan lajiston säilyttämiseksi ja elävän kansallismaiseman ylläpitämiseksi sekä kehitettiin vapaa-ajanpalveluja. Paikannus tapahtuu automaattisesti sen mukaan, mihin tukiasemaan tilaajan puhelin on yhteydessä. Tarkkuus on taajamissa alle kilometrin ja taajamien ulkopuolella yleensä alle viisi kilometriä. I Minikovakuoriainen elää raidankäävän pillien sisällä. RETKI maaliskuu 2009 41 KUVA RIITTA ANGERVUO. Talvinen tie kaartelee Lavajärven kylässä. MINIKOVAKUORIAINEN LÖYTYI HELSINGIN KESKUSPUISTOSTA aidankääpäripsikkä on Euroopan pienin kovakuoriainen. Näin ollen palvelu pystyy määrittämään tilaajan sijainnin kohtuullisen tarkasti. Paikannussääpalvelun kautta saa paikkakuntakohtaisesti vuorokauden yksityiskohtaiset säätiedot ja sadetutkapohjaisen sade-ennusteen. Välineistön lisäksi nähtävänä on toinen toistaan kiehtovampia ja kauniimpia karttoja menneiltä ajoilta. Lisäksi palvelu kertoo seuraavan kuuden päivän ja yön sääennusteen. Voittajahanke on Hämeenkyrön kunnan, Kyrön Luonto ry:n, Hämeenkyrö-Seuran ja MTK-Hämeenkyrön yhteistyötä. "Mittapöytä, viivoitin ja virkamiekka ovat säilyneet Einon Leinon isän, maanmittari Anders Lönnbohmin välineistöstä", kertoo Kainuun museon amanuenssi Raili Kauppila. Sulkakynästä hiireen kertoo maanmittauksen koko 375 vuoden historian Ruotsin vallan ajoilta nykytietokoneiden ruutujen ääreen. Eurooppalaisen kilpailun tulokset selviävät lokakuussa. S SÄÄENNUSTE PUHELIMEEN TARKASTI lmatieteen laitoksen uusi maksullinen paikannussääpalvelu tarjoaa tarkat paikkakuntakohtaiset sääennusteet suoraan matkapuhelimeen palvelun tilaajan sijainnin perusteella. KARTTOJA KAUTTA AIKOJEN SULKAKYNÄSTÄ HIIREEN -NÄYTTELYSSÄ S ulkakynästä hiireen -näyttely kertoo maanmittauksen ja kartoituksen historiasta. Suomesta tunnetaan vain muutama esiintymä, joista uusin löytyi Helsingin keskuspuistosta. Se edustaa Suomea Euroopan neuvoston tänä vuonna järjestämässä kilpailussa, jossa myönnetään ensimmäistä kertaa Euroopan maisemapalkinto. Sillä on pituutta vaivaiset puoli millimetriä ja asuinpaikkana käävän alapinnan pilli. asti Kainuun museossa Kajaanissa ja sen jälkeen kevään ajan Pohjois-Pohjanmaan museossa Oulussa. Hämeenkyrön kansallismaisemat valittiin Suomen kauneimmiksi. Keskuspuiston eteläosissa on runsaasti suuria kääpäisiä raitoja, jotka ovat minikovakuoriaiselle elintärkeitä. KUVA JYRKI MUONA R HÄMEENKYRÖN MAISEMAT EDUSTAVAT SUOMEA KILPAILUSSA uomen parhaaksi maisemahankkeeksi on loppuvuodesta 2008 valittu Hämeenkyrön kansallismaiseman kolmen hankkeen kokonaisuus. Laji löydettiin tieteelle uutena Ruotsista ja Suomesta 1990-luvulla
varustekatsaus TEKSTI JA KUVAT VILLE SIEKKINEN NOUSUKARVAT AUTTAVAT TIUKOISSA MÄISSÄ. HYVIN HOIDETTUINA NE KESTÄVÄT MONEN RETKEN RASITUKSET. 42 RETKI maaliskuu 2009
Kaksinauhaisen skinin on tarkoitus olla kickerien tapaan kompromissi pidon ja luiston välillä. Riippumatta vallitsevasta lämpötilasta tai nousukarvan imemän kosteuden määrästä liiman on tartuttava suksen pohjaan ja toisaalta myös irrottava. Skinit toimivat samalla periaatteella, mutta ne voidaan tarpeen tullen kiinnittää ja irrottaa suksista. Pitkillä retkillä kuormitus on jatkuvaa ja päivittäistä, joten skinin on kyettävä kestämään tai vähintäänkin toipumaan rasituksesta nopeasti. Mäkien nousua helpottavat myös suksien jääraudat. Leveydet vaihtelevat 38 millimetrisestä nauhasta aina 130 millimetriseen jarruun. Tarjolla on myös vahoja, joita voi kevyesti hangata karvapinnalle estämään lumen ja jään kertymistä. Mohairin jäätymistä voidaan estää kyllästeillä. Erikoisempia ratkaisuja ovat esimerkiksi kahdesta erillisestä nauhasta tehdyt split-skinit. Ennen vanhaan suksen pohja saatiin pitäväksi kiinnittämällä siihen peuran säärinahkaa. Roskat eivät tartu niiden liimapintaan. Luonnollisesti luisto katoaa tyystin. Kiinnittämisessä keskeisimpänä tekijänä on liima. Niiden on kestettävä hankauskulutusta ja kovaa painetta lumesta, jäästä ja satunnaisista kivistä. Lyhyemmät, vain suksen pitoalueelle tulevat skinit taas tarjoavat kohtalaisen pidon ja mahdollisuuden saada suksi edelleen luistamaan ja siten hiihto sujuvammaksi. Lisäksi markkinoille on tullut liimoja, jotka ovat kädelle kuivan tuntuisia, mutta paineen alla muuttuvat tarttuviksi. Sivuttainen liikekään ei lisää iloa: jos skini peittää kantit, menetetään niiden suoma sivusuuntainen pito ja suksen ohjattavuus. Skinin kärki ja perä kiinnittyvät sukseen sekä varmistavat sen pysymisen paikoillaan. N ousukarvat eli skinit ovat pitovoiteen jatke. Jyrkällä rinteellä tai syvässä lumessa ongelmia tulee helposti. Lika tarttuu liimaan siinä missä liimakin suksen pohjaan: neulasten ja roskien peittämä skini ei tartu enää mihinkään. Koko nousukarva on pinnoitettu liimalla, joka tarttuu suksen pohjaan. Yleisin täysimittainen nousukarva takaa pidon mäessä kuin mäessä. Poikkeuksia voivat aiheuttaa jotkin paksut tai muuten erikoisesti muotoillut laskettelusukset, joihin kiinnikkeitä varten pitää askarrella koloja tai muita apuja. Vähentämällä karvan pinta-alaa saadaan lisää luistoa. Käytön vinkit Ensimmäinen sääntö on, että liimapinta on pidettävä puhtaana. Pahimmissa paikoissa skinit toimivat suksen pohjan sijaisena. Pituudet vaihtelevat suksenpituisesta puolimetriseen kickeriin. Kun skinit pakataan reissulla pois, ne voi joko taittaa keskeltä kahtia tai molemmat päät yhteen kohti keskustaa. Takaosa kiinnittyy useimmiten pelkällä liimalla, mutta joskus etupään tapaan nauhalla. Lyhyiden kickerien etureuna kiinnittyy siteen edestä suksen kiertävällä nauhalla, joka on kiinnitetty metalliseen kärkipalaan. Sen sijaan takamaastoihin suuntaavan laskijan valinnat perustuvat pitkälti käytettävyysseikkoihin, ja tarjonta on vähäisempää. Yksinkertainen ja hyvä työkalu on muovisikli. Jos irrotus ja kiinnitys muuttuvat voimalajeiksi, ei huomiota enää riitä huolehtimaan turvallisuudesta. Kevyimmät kicker-parit painavat noin neljänneskilon ja parimetristen laskusuksien leveät skinit taas lähentelevät täyttä kiloa. Hyvillä skineillä ja kohtuullisella kunnolla uskaltaa suunnata korkeillekin huipuille. Skinit toimivat suksen n mv t k n pohjan sijaisena. Koko, materiaali, ja kiinnikevalinta lopulta määräävät skinien kokonaispainon. Voide ja varsinkin löysä liisteri voi pilata skinien liiman yhdellä ainoalla kerralla. Nykyiset kärki- ja kantakiinnikkeet on suunniteltu siten, ettei suksiin tarvitse tehdä reikiä tai porata ruuveja. Nousukarva on voitava kiinnittää ja irrottaa helposti myös hankalissa paikoissa. Ne nousevat pohjamateriaalista, joka on tehty vettähylkivästä kankaasta. Puhdasta mohairia suositellaan kuivalle lumelle sen tarjoaman pidon ja kohtuullisen luiston ansiosta. Retkeilijä kaipaa pitoa loivemmilla rinteillä ja ahkionvedossa, joten liiallinen pito muuttaa hiihdon lumikenkämäiseksi tamppaukseksi. Liimapinta on saatava suojaan, jotta siihen ei tartu roskia tai lunta. RETKI maaliskuu 2009 43. Perusmateriaalina useimmissa skineissä on mohair, nailon tai edellisten sekoitteesta tehty karva. Kapeimmat nousukarvat on suunniteltu retkisuksiin ja leveimmät puuterille tarkoitettuihin laskettelusuksiin. Hyvä nousukarva ei menetä karvojaan, sen kangasrunko kestää rasitusta sekä sen liima kestää ja tarttuu luotettavasti. Muuttujien maailma Skinien ominaisuuksissa muuttujina ovat materiaalit, pituudet, leveydet ja kiinnitysmekanismit. Käytettäessä nousukarvoja retkisuksissa kannattaa pitovoiteet poistaa huolellisesti suksen pohjasta. Nahka oli suksen pohjassa menosuuntaan eli myötäkarvaan, jolloin se ei haitannut luistoa, mutta antoi taaksepäin jämäkän pidon. Liimat ovat kuivumattomia ja tarttuvat sukseen yhä uudestaan pohjaa tahraamatta. Siteen kohdalle kiinnitettävät reilut piikit varmistavat pidon jäisellä ja jyrkällä seinällä. Niiden on pysyttävä paikoillaan jatkuvassa rasituksessa, sillä irronneen nousukarvan aiheuttama lipsuminen ei ole jyrkällä rinteellä todellakaan toivottavaa. Näissä hiihtomuodoissa skinejä käytetään eri tavoin. h n e Lumen keskellä Luonnossa liikkuminen vaatii skineiltä paljon. Nailonin edut tulevat esiin kostealla kelillä, sillä se hylkii vettä eikä siten jäädy helposti. Randonnee-harrastajan matka käy pääasiassa jyrkkään ylämäkeen, joten pitoa vaaditaan paljon. Sillä saa skineihin tarttuvan lumen irtoamaan helposti myös ikävissä oloissa. Nousukarvat ovat kallis hankinta, tulivat ne sitten käytettäväksi hiihtoretkeilyyn tai randonnee- eli vuoristovaellusreissuille. Retkeilijän tarpeisiin valmistetaan monenlaisia ja erihintaisia nousukarjoja
. Ripstrip myös vähentää vapaana roikkuvan skinin kiertymistä, ja siten taittelu sekä pakkaaminen on helpompaa. Yhteystiedot Maahantuoja Black Diamond Colltex G3 Dynafit Black Diamond Equipment Europe Free Heels Oy Free Life Oy Free Heels oy (poistuva tuote) Maahantuojan nettiosoite www.blackdiamondequipment.com www.freeheels.fi www.freelife.fi www.freeheels.fi Sähköposti tai puhelin climb@blackdiamond.eu (03) 377 4655 (020) 7433960 (03) 377 4655 44 RETKI maaliskuu 2009. Näin kokonaisuuden painoa on saatu laskettua ja kiinnittäminen sekä irrottaminen on nopeampaa. Hinnat vaihtelevat nousukarvan leveyden ja pituuden mukaan. skinin irrottamista. Muulloin liimapinta on käsiteltäessä tarttumaton: roskat eivät niitä sotke ja skinien irrotus vaatii vähemmän voimaa. G3 Alpinist elle Skins inist Tyyppi: täysikokoinen kokoinen Hinta: 135 ALPINIST elle on naisille suunniteltu malli. Useimpia merkkejä on saatavilla myös metritavarana. Colltex CT 40 Extreme Tyyppi: muotoon leikattava, täysikokoinen n Hinta: 225 NORMAALIN, koko suksen pohjan peittävän skinin erikoisuutena on liima. Niiden kärki- ja kantakiinnikkeille on valmiit kiinnityspaikat suksissa. Etureunan remmi an pitää skinin paikoillaan aikoillaan suksen voidenpesän pesän kohdalla. varustekatsaus Black Diamond GlideLite Kicker Skins Tyyppi: kicker Hinta: 89,90 90 Colltex Split Tyyppi: split-skin Hinta: 130 SPLIT-SKIN muodos- LYHYT kicker-skini -skini antaa pitoa mäkiin, äkiin, mutta ei syö luistoa uistoa tasaisella ja mäissä liiaksi. Se tarjoaa erinomaisen pidon ja koko pohjan peittävää nousukarvaa paremman luiston. CT40:n liimausominaisuus tulee esiin vasta kun siihen kohdistuu painetta. Kun nousukarvat ovat paikoillaan ja hiihtäjä suksilla, pysyvät ne paikoillaan. Split-skin liimataan pohjaan reunan muotoja myötäillen. Dynafit Speedskin Tyyppi: muotoon leikattu on Hinta: 190 DYNAFITIN nousukarvat on suunniteltu pääosin valmistajan suksivalikoimaa varten. u Liimapuolen keskelle eskelle on lisätty ripstriripiksi nimetty muovinauha, joka vähentää liimapinta-alaa a ja siten helpottaa ttaa mista. Peräpää on äpää kiinni vapaasti liiman i varassa. tuu kärkikiinnikkeestä ja kahdesta suksenmittaisesta skinisuikaleesta
Liiman poistaminen liuottimilla voi vahingoittaa runkokangasta tai karvoja. Reissussa liimapintoja on suojeltava roskilta ja lumelta. Jarrut säilytetään liimapinnat vastakkain, tai jos skinien mukana on tullut kalvo, asetetaan se liiman päälle. Merkittävimmät huoltotoimet ovat liiman vaihto sekä kärki- ja peräkiinnikkeiden kunnosta huolehtiminen. Toiset pistävät skinit muovipussiin tai jopa pakastimeen liiman kuivumista hillitäkseen. Ilman näitäkin konsteja liiman pitäisi kestää hyvänä muutamia vuosia. Kosteus paitsi lisää skinien painoa ja siten suksien painoa, mutta voi myös heikentää liiman tarttumista, luistoa eteenpäin ja karvojen pitoa. Karvat on kuivattava oikein. Kuuma kamiinan kylki ei kelpaa, vaan nousukarvat on kuivattava lämpimässä ja hyvin tuulettuvassa tilassa. Tuntien skinnauksen palkintona ovat koskemattomat lumet ja unohtumattomat laskut. Hanwag Banks Huolehdi skineistä Nousukarvoista on pidettävä hyvää huolta, jotta ne kestäisivät ja toimisivat hyvin. Tällä on kaikkein keskeisin vaikutus liiman säilyvyyteen. Useimmille skineille oikea tapa onkin kaapia liima ja roskat pois kuumennetulla kaapimella ja levittää uusi samalla aseella ohueksi kalvoksi. Näin voidaan vähentää kosteuden imeytymistä. Hanwag Alaska · Hanwag Lima Lady Valmistajan nettiosoite www.blackdiamondequipment.com www.colltex.ch www.genuineguidegear.com www.dynafit.at www.hanwag.de Myynti: Partiokaupat ja hyvinvarustetut retkeilyalan liikkeet. 45 Maahantuoja: Fjällräven Oy RETKI maaliskuu info@fjallraven.fi (09) 877 1133 · 2009. Nousukarvat voi myös kyllästää valmistajan suositusten mukaisella aineella. Valmistajien antamia ohjeita on syytä noudattaa huolella skinien keston maksimoimiseksi. Liimaa saa valmiissa skinin kokoisissa arkeissa, joilla on helppoa saada tasainen liimapinta skinin selkään. Valmistajat antavat hyvät huolto-ohjeet, ja erityisesti liiman uusiminen kannattaa tehdä huolellisesti
Leikkaa joko terävällä mattoveitsellä tai mukana tulleella leikkurilla toinen kylki kantin mukaiseen muotoon. Toinen kylki Mallaa sabluunaa käyttäen kärki oikean muotoiseksi. Liima estää reunan purkautumisen ja hidastaa kosteuden imeytymistä runkokankaaseen. Huolellisesti tehdyt alkutoimet takaavat huolettomamman käytön ja parantavat skinien kestoa. R Kärjen muotoilu Ensimmäinen kylki Häntä kohdalleen Irrota liimaa suojaava kalvo ja kiinnitä skini paikoilleen suksen pohjaan. Vain mäkien nousuun skinejä tarvitsevan randonnee-harrastajan valinta on suunnilleen suksen levyinen tai jopa hieman leveämpi skini. Näin voidaan luiston ja pidon suhde optimoida. Kiinnitä ensin kantakiinnike, sitten koko pituudeltaan ja lopuksi kärki. Levitä lopuksi liimaa tiivistämään nousukarvan reunat. Voit myös kiinnittää sabluunan liimapintaan ja leikata skini sen mukaisesti ilman piirtovaihetta. Kärkikappaleen kiinnitys Useimpien skinien pituus voidaan säätää kantakiinnikkeestään. Se leikataan suksen profiilin muotoon viimeistellen reunat ja kärjet. varustekatsaus etkisukseen valitaan useimmiten lyhyt pitoalueen peittävä kicker tai tasalevyinen, suksea kapeampi skini. Leikkaa tarkoin viivaa seuraten. Kun reunat ovat kuivuneet, voit taittaa skinit kaksinkerroin ja pakata ne suojapussiinsa. 46 RETKI maaliskuu 2009. Ne on helppo ottaa käyttöön: pituus säädetään sopivaksi ja tarvittaessa asennetaan valitut kiinnikkeet. Jätä reilut varat, jos aiot seuraavaksi ostaa pidemmät sukset. Leikkaa toinen reuna samoin kuin ensimmäinen reuna. Kärjen mitta Liima sitoo Kun kärki on muotoiltu, pujota se kärkikappaleen sisään ja taita kaksinkerroin liimapinnat vastakkain, jolloin kärkikappale pysyy paikoillaan. Merkitse oikea pituus nousukarvan pohjaan kärkikappaleen avulla. Nyt voit irrottaa skinin ja kiinnittää suojamuovin liiman suojaksi. Jos käytät twin tip -suksia, jotka nousevat molemmista päistään, varmista, että kantakiinnike on todella suksien perässä, jotta skini tulee oikein päin. Irrota nousukarva ja kiinnitä se uudelleen niin, että jo muotoillun reunan puolelta jää kaksi kertaa kantin levyinen alue paljaaksi, jolloin molemmat kantit jäävät paljaiksi
upasta erkkoka t ski.fi-v ilaukse T RETKI maaliskuu 2009 i 47. T aj m Skimba aan 59 (nor int yhteish . baa skim uru, aa, g kimb S .fi-kortt a ja ski numero arjousan vuositilaus, 7 aalisti 83 )
kotimaanmatka T E K ST I J A K U VAT J O E L A H O L A Mustavalkoinen SUOMEN LAAJIMMALLA ERÄMAAALUEELLA KALDOAIVISSA VAELTAJA SAA AVATA LATUNSA MYÖS MERKITYLLÄ HIIHTOREITILLÄ. erämaa ·K A R TAT atselen vastenmielistä näkyä teuraskuoppaan. Pakkanen puree poskiani ja pakottaa minut jälleen liikkeelle. Nojaan sauvoihini ja käännän vakavan katseeni porokasasta suksen nirkkoihin. Hän istuu tällä hetkellä bussissa matkalla takaisin etelään, sillä hän joutui jättämään retken väliin eilen alkaneen kuumeilun vuoksi. Nykäisen ahkioni liukuun ja lasken männikön suojasta järven jäälle, jossa tavoitan pohjoiseen vievän kelkkareitin. Suunnittelimme ystäväni kanssa pitkään hiihtoretkeä halki Kaldoaivin erämaan. En tapaa ketään sivakoidessani peninkulman taipaleen Opukasjärven autiotuvalle. Tiedän hiihtäneeni vasta pari kilometriä omaa uraani Sevettijärveltä pohjoiseen. Maaliskuun alun upottavat hanget tuntuvat yksin hiihdettäväksi liian kovalta koitokselta, joten päätän tehdä vain lenkin keskelle Kaldoaivia ja palata viikon kuluttua takaisin Sevettijärvelle. Suunnittelimme yöpyvämme lumiluolassa ja vaanivamme riekkoja ruuaksi. Olen varautunut hyvin sään oikkuihin, mutta tunnen silti itseni pieneksi ja yksinäiseksi Suomen suurimman erämaan laidalla. Aioimme hiihtää halki erämaan, jossa ei ole laajalla alueella juuri autiotupia. Edessä on taivallus talvisessa paratiisissa, joka voi muuttua luontoäidin hetkellisestä mielijohteesta viiman ja vilun piinaamaksi viikoksi. Montussa lojuvat kymmenien ellei satojen porojen jäätyneet jäänteet. Kohta kamiina huokuu lempeää lämpöä viihtyisään kämppään. K Nuorgam Skaidijärv i vi Tsuomasjä rvi Pulmankijär Vaisjoen kammi e Erämaa-alu elualue Soidensuoj Tie Kesäreitti Talvireitti kkaura Moottorikel tiotupa Kota tai au Kammi Pulmankijo ki Utsjoki 4 Kaldoaivin e erämaa-alu Adolfin ka Kuorboaivi 443 mmi Tshaarajär vi Skiecharas Silisjoki ki Huikkimajo Rousajärvi i Nä ätä mö jok i Näätämö Iisakkijärv ängänSammuttij rvi än Opukasjä Vaijoenjäng e suojelualu soiden Johlijärvi Sevettijärv i 0 10 km 971 48 RETKI maaliskuu 2009 V erä ätsär ma in a-a lue
Hätkähdän hereille, kun suksien edestä hangen sisältä singahtaa valkoisia lintuja kiepeistään. Taivas on täysin pilvessä, joten en erota edes horisonttia. Päivällä mieltäni repineet sekavat tunteet ovat vaihtuneet erämaan kulkurin pelkistettyyn mutta niin autuaaseen elämään, jonka yksinkertaisuus tuo minulle kaipaamani rauhan ja onnen. Kelkaton keino Seuraavana aamuna kapuan Opukasjärveltä merkittyä kelkkauraa ylös Silisjoen latvoille. Viimeiset kituliaat männyt ovat vaihtuneet tunturikoivuihin. Saalista en tarvitse, sillä minulle riittää pelkkä esi-isien pyyntiperinteeseen osallistuminen kulttuurin säilyttäminen. Valkoisessa maisemassa törröttää vain muutamia jäkälän mustentamia koivuja. Lähden kahlaamaan upottavaa nietosta illallisen toivossa. Aurinko laskee erämaajärven taakse sateenkaaren väreissä hehkuvien sivuhalojen kera. Kaldoaivissa vastaantulijat ovat harvassa, mutta sattumalta hiihtäjä voi kohdata kulkijoita myös pääsiäissesongin ulkopuolella. Katselen lieden luukusta liekkien leikkiä ja huomaan huokaavani tyytyväisyydestä. Pysähdyn ja kaivan kuormastani lumikengät ja haulikon. Vaikka pidän itseäni luonnonsuojelijana, erämiehen vietti vetää minua kaukaisiin kairoihin. Kiskon raskasta kuormaani ajatuksiin uppoutuneena. Riekot pyrähtävät piiloistaan lentoon ja kiitävät kauniisti kaukaisuuteen. Tuuli yltyy ja alkaa sataa lunta, joten hautaudun huppuni sisään ja suojaan kasvoni myrskylaseilla. Hiihdän halki mustavalkoisen erämaan. Pää riipuksissa sukellan läpi viiman ja valkeuden. Minulla ei ole mitään mahdollisuuksia saaliin saantiin, mistä olen jopa hyvilläni. Vaikka hiihdän merkittyä uraa, joudun auraamaan latuni umpihankeen. Valitettavasti metsästys on muuttunut joidenkin kohdalla ruuanhankinnasta tappamisen himoksi, jossa saalistetaan niin paljon kuin mahdollista. Uralla ei ole kulkenut koko päivänä yhtään kelkkaa ja reitti katoaa hetkessä lumeen. Eikö yksi vonkale riittäisi ateriaan? Viimeiset m e kituliaat männyt u a y ovat vaihtuneet t i e t tunturikoivuihin. Illalla saavun Skiecharasjärven kodalle, joka on pystytetty kelkkareittien risteykseen. u t rk uhn Vähitellen tunturikoivikko käy yhä harvemmaksi. Sama ahneus näkyy myös nykypäivän virkistyskalastajissa: jalokaloja kiskotaan kymmenittäin rannalle mätänemään. Paljakalla nököttää myös ränsistynyt porokämppä, jonka päivät autiotupana ovat jo päättyneet. RETKI maaliskuu 2009 49
kotimaanmatka Keskellä Kaldoaivia sijaitsevaa Adolfin kammia voi olla vaikea löytää talvella, sillä maja on hautautunut oviaukkoa ja savupiippua lukuun ottamatta lumeen. Tapaan pari kelkkailijaa, mutta saan jäädä viettämään yksin pimeää iltaa kodan suojaan. Vaikka kuinka yritän nostaa suksea ylöspäin, jauhavat sivakkani pehmeässä lumipuurossa vain paikallaan. Putoan polvilleni ja luovutan: en pääse enää suksilla eteenpäin. Onneksi pitkää ylämäkeä seuraa yleensä pitkä alamäki. Survon ne jalkoihini ja kiipeän yllättävän helposti rinteen ylös. En aio kuitenkaan luovuttaa, vaan irrotan sivakat ja vaihdan ne lumikenkiin. Siitä huolimatta saan istua kalsareillani kamiinan hautovassa kuumuudessa. Putoan u o polvilleni ja ovle luovutan. Täysin korjatun tuvan laverit, pöydät ja lattia kiiltävät uuden puun vaaleassa sävyssä. Turun yliopiston opiskelijoiden vuonna 1969 rakentama turvemaja tuntuu aluksi kolkolta. Kesällä notkelmassa ryöppyää upea vesiputous, mutta nyt rinteen laella roikkuu valtavia lumilippoja. Ylängön ohut lumipeite on houkutellut paikalle suuren porotokan, joka tonkii lumen alta jäkälää ruuakseen. Yllätyksekseni pihassa savuaa nuotion hiillos ja pirtin kamiinassa palaa edelleen tuli, vaikka paikalla ei näy ketään. Myötämaalla matka taittuu paremmin ja näkyvyyskin kohenee laskeutuessani alas pilvestä. Päätän, etten lähde enää koskaan hiihtovaellukselle ilman lumikenkiä. Tuijotan kompassiin ja kiskon kuormaani vaaran laelle. Evästauolla ihailen hangella kiitävää sopulia. Tosin pakkanen on vaihtunut lähes suojakeliin, mikä saa lumen tarttumaan suksen pitopohjaan. Lopulta päätän hiihtää kirjavan jyrsijän kiinni. Ainoastaan ovikuoppa ja savupiippu erottuvat hankien keskeltä. Tsaarajärvellä ylitän kelkkareitin ja kaarran lahdenperukassa siintävälle autiotuvalle. Aion yöksi keskelle Kaldoaivin erämaata sijaitsevalle Adolfin kammille. Samalla ahkio yrittää vetää minua takaisin alaspäin. Nimensä maja on saanut sodassa lähistölle pudonneen Junkerslentokoneen pilotista. Pulkka ei tunnu kuitenkaan eilistä kevyemmältä kiskoessani sitä upottavassa lumessa ylös vaaran laitaa sotken paikallani jyrkässä töppäreessä. Tunnelma johtuu pääosin väsymyksestäni, sillä olen päivän umpihankihiihdosta aivan poikki. Järven länsipuolella jyrkkä rinne tekee hevosenkenkää muistuttavan kurun. Tuuli on kasannut majoitteen sisälle lunta. Tuon amfiteatterin alapuolen koivikosta löydän viimein illan hämärässä Adolfin kammin. Tästä tulee pitkä päivä. Päästän poloisen pälkähästä ja suuntaa sukseni itään Pulmankijoen latvajärvelle. Kun saan pieneen kamiinaan tulet ja ruuan valmistettua bensakeittimelläni, majapaikka muuttuu erittäin kodikkaaksi. Upottavat umpihanget Uni elvyttää voimiani, ja aamulla olen jälleen pirteänä pakkaamassa ahkiota. Onnistuneen voitelun ansiosta saan kirittyä hiihtovauhtini liki kolmeen kilometriin tunnissa. Hiihdän alamäet ja kävelen ylämäet lumikengin. Ehkä viihdyin kuitenkin paremmin Adolfin kylmässä sopessa kuin hotellia muistuttavassa uusitussa kämpässä. 50 RETKI maaliskuu 2009. Olen tyytyväinen, kun voin jättää laahaamiani klapeja vielä seuraavillekin kammin käyttäjille. u v a Kammi keskellä kairaa Läähätän ja puuskutan. Arvaan, että Metsähallituksen huoltomiehet ovat sytyttäneet tulet, sillä tuvalla on remontin viimeistely meneillään. Onneksi kuormani laella keikkuvat lumikengät. Tuulen pieksemällä paljakalla lumen pinta muuttuu kovaksi. Vaara, jonka huipulle kapuan, on peittynyt täysin pilviin. Se on hautautunut lähes kokonaan kinokseen. Näin matka taittuu melko mukavasti halki aution tunturiylängön. Nojaan sauvoihini ja katselen ympärilleni, mutten erota udun keskeltä juuri muuta kuin suksieni kärjet. Se ei ole puuhuollon piirissä, joten pakkasin pulkkaani lisäpainoksi aamulla vielä liiterin suurimman kelopöllin. Puhuri on pitänyt maan tunturissa lähes paljaana, vaikka notkelmissa hankea riittää liki metrin paksuudelta. Se painautuu hangen kuoppaan ja sähisee vihaisesti kameralleni. Pysähdyn ja kaivan ahkion uumenista kynttilän, jota hieron luistoksi sivakoitteni pohjiin. Ero edellisen yön synkkään kammiin on valtava. Mietin pitäisikö kääntyä takaisin. Hanki upottaa ja ahkio tuntuu uskomattoman raskaalta. Olen taivaltanut kodalta jo tunnin, mutta matkaa on takana vasta kilometri
RETKI maaliskuu 2009 51
Kiitämme toisiamme ahkioilla avatuista urista ja jatkamme tahoillemme. Kyltti kämpän edustalla väittää Huikkimajoen autiotuvan sijaitsevan vain kahdeksan kilometrin päässä. Asutuksen valosaasteen keskellä elävä ei voi ymmärtää, kuinka äärettömästi erämaan taivaalla voi tuikkia kiiluvia pisteitä. Kirjava tunturisopuli puolustautuu hampaat irvessä uhkaavaa kameraa vastaan. Olen kuitenkin tyytyväinen, sillä korjauksen ansiosta Tsaarajärven autiotupa säilyy sellaisenaankin ainakin parille seuraavalle sukupolvelle. Aurinko laskee lammen vastarannalla kohoavan rinteen taakse. Lasketellessani kämppää edeltävää mäkeä hätkähdän, sillä edestä kuuluu selvästi puhetta. Totuus lyö vasten kasvoja jo parin sadan metrin taivalluksen jälkeen: merkitty talvireitti ei tarkoita huollettua hiihtoväylää, vaan joudun yhä kyntämään ahkiolle uraa halki upottavien nietosten. GPS-paikannin näyttää tupien välimatkaksi yli kymmentä kilometriä, mutta todellisuudessa kaartelevalle talvireitille kertyy pituutta lähes kolmetoista kilometriä. 52 RETKI maaliskuu 2009. Partanen, Autiotuvat Pohjois-Suomen tuvat ja tarinat, Edita 2002. kotimaanmatka TIETOREPPU KALDOAIVIN ERÄMAA-ALUE Näätämön, Kaamasen, Utsjoen ja Nuorgamin väliin jäävä tietön erämaa Suomen laajin erämaa-alue, pinta-ala 2 924 km2 Perustettu 1991, Metsähallitus hoitaa Reittejä patikkareitti SevettijärviPulmankijärvi, 6070 km hiihtoreitti SevettijärviPulmankijärvi, 70 km, viitoitettu muttei latua Saamenpolku 90 km, Sevettijärven ja Näätämön ympäristössä Inarinpolku 100 km, yli puolet Norjan puolella Näätämöjoen melontareitti, 92 km, osin Norjan puolella moottorikelkkaurat: SevettijärviNuorgam, KaamanenUtsjoki, UtsjokiNuorgam, Johtijärvi Skiecharasjärvi Retkeilypalveluita Sevettijärvi-Pulmankijärvi-reitin varrella 6 autiotupaa Vetsikkojoen ja Vaisjoen risteyksessä Vaisjoenkammi Näätämäjoella kalastajille ja melojille vuokratupia, laavuja ja tulentekopaikkoja moottorikelkkauran varrella pari kotaa erämaan keskiosassa erittäin vähän palveluita, majapaikkoina muutamia vanhoja kammeja, kuten Adolfin kammi Kartat Sevettijärvi Nuorgam, Ulkoilukartta 1:100 000, Genimap 2004. Pilvinen ja tuiskuinen sää on vaihtunut sädehtiväksi auringonpaisteeksi. Kohta selviää, että olen haastellutkin toista naisista joskus puhelimessa koskien kirjoittamaani retkiluistelujuttua. Piirtelen kirjaimia päiväkirjan sivuille kynttilän lepattavassa valossa. Asetun taloksi ja sulattelen lumesta vettä useita litroja illan ja aamun ruokiin sekä seuraavaksi päiväksi termospulloihin pantavaksi. Eteneminen on edelleen raskasta, mutta kaunis keli sekä sopulien, kettujen ja riekkojen hankeen piirtämät kulut pitävät mieleni virkeänä. Illan kruunaa tuvan ikkunan eteen pyrähtävä lintu. Joudun lopettamaan muistiinpanot, kun huomaan suunnitelleeni seuraaville vuosille jo kymmeniä vaelluksia. Pimeyden laskettua taivas syttyy tähtien mereksi. Päivän päätteeksi saavun Huikkimajoen tuvalle tiheään tunturikoivikkoon. Toivotan linnuille hyvät yöt ja sulkeudun makuupussin lämpöön. Ketunlenkki Aamulla tapaan kuukkeliparin uudelleen. www.retkikartta.fi Lisätietoja www.luontoon.fi/kaldoaivi Autiotuvat on-line, http://koti.kainuu.com/joula/at Jouni Laaksonen ja Seppo J. Nukahdan uudelle laverille miettien Adolfin kammin kohtaloa. Vahvistukseksi sen pari lehahtaa viereiseen puuhun. Puun oksalla sen tumma silhuetti näyttää luonnottoman suurelta, mutta tunnistan siivekkään kuukkeliksi. Seuralliset linnut saattelevat minut taipaleelle kohti Rousajärven autiotupaa. Tulipallon sivuilla halot loistavat sateenkaareen väreissä luoden unohtumattoman valonäytöksen. He ovat huomanneet merkintäni Opukasjärven autiotuvalla. En ole tavannut viiteen päivään muita retkeilijöitä, mutta nyt kohtaan kaksi naista ahkioineen. Kaivan karttalaukusta joutavia papereita ja rustaan niiden taakse erämaan yksinäisyyden synnyttämiä ajatuksia ja ideoita. Kojo, Pohjoiset erämaat, Suomen Matkailuliitto, 1997. Säilyyköhän se tuleville vaeltajille vai luhistuuko se maan tasalle Kaldoaivin kymmenien entisten turvekammien tavoin? Istun iltaa tuvan pöydän ääressä. Parin umpihankeen hiihtämäni päivän jälkeen kuvittelen loppureissun olevan helppoa sivakointia. Raimo O. En edes yritä kulkea suoraan, vaan vedän pulkallani mutkittelevan vanan mielenkiintoiselta jälkijonolta seuraavalle. Pysähdyn kokkaamaan lämpimällä Rousajärven tuvalla lounasta ennen säntäämistäni eteenpäin. Iltanäytös Tsaarajärvelle saapuessani olen taivaltanut jo reittini vaativimmat osuudet. Hätkähdän uudelleen, kun rouvat puhuttelevat minua nimeltä. Loppureissun aioin hiihtää merkittyä talvivaellusreittiä takaisin Sevettijärvelle
Inarijärvelle, mutta työ ja arjen puuduttava puurtaminen odottavat etelässä. Kaikki tapahtui muutamassa silmänräpäyksessä, joten pelästyn vasta tilanteen mentyä ohi. Onneksi nopeuteni on paljon rajoitusta alhaisempi ja saan autoni pysäytettyä hetkessä. Juuri kun luulen rysähtävän, rekka oikenee omalle kaistalleen. Viikko on vierähtänyt yllättävän nopeasti: matka tuntuu jäävän jälleen kesken. He ovat joutuneet hiihtämään koko alkumatkan Sevettijärveltä pimeässä, sillä linja-auton aikataulu ei suosi retkeilijöitä. Turvaton kulkija Herään pimeässä ja laitan kamiinaan tulet, sillä tuvan lämpötila on laskenut tiukassa pakkassäässä lähes nollaan. Tietä reunustaa metrinen lumipenkka, joten en voi väistää ojaan. ä k ä Iisakkijärveltä tuleva ahkionjälki on päivän vanha, minkä seurauksena se on jo kadonnut monin paikoin tuiskunneen lumen alle. Käännän katseeni lähestyvään auton peräkulmaan. Elämä ihmisten ilmoilla näyttää olevan paljon erämaata vaarallisempaa, eikä selviytymiseni ole enää minusta itsestäni kiinni. Tunnelmallinen iltapala ja makoisat unet Adolfin kammin pimeydessä palauttavat voimat raskaan umpihankihiihdon jälkeen. · Kaikki tapahtui i a muutamassa a s silmänim n räpäyksessä. Haikeana sullon varusteeni autoon ja lähden munkkikahvien jälkeen matkalle kohti autojunaa. Samassa kurvin takaa syöksyy rekka valtavalla kiireellä. Haluaisin jatkaa vielä hiihtoa Vätsäriin tai RETKI maaliskuu 2009 53. Jos olisin ajanut nopeusrajoituksen sallimaa nopeutta, olisin jäänyt rekan alle. Repolainen on merkinnyt tonttinsa rajat kilometrin välein lojuvilla ulosteilla. Ajokkini tuntuu kankealta parinkympin pakkasessa. Kun kummastelen viisaan veijarin kulkuja, huomaan ketun kiihdyttävän pakoon läheisen kummun takaa. Olen jo painunut yöpuulle, kun tuvalle saapuu kesiyöllä vantaalaispariskunta. Tiedän, että yksinvaellus erämaassa kännyköiden kuulumattomissa on aina riski. Lusikoin tuplapuurot, jotta jaksan taittaa viimeisen etapin takaisin Sevettijärvelle. Maastossa voin kuitenkin vaikuttaa itse tiedoillani, taidoillani ja sitkeydelläni kohtalooni. Iisakkijärven autiotuvan tunnelmallinen kivitakka houkuttelee jäämään yöksi, mutta päätän jatkaa taivaltani vielä hämärtyvässä illassa Opukasjärvelle. Kurkkua kuristaa, sydän hakkaa ja puristan kädet täristen rattia. Sen peräpää tulee sivuluisussa kaistallani kohti minua. Vilkaisen rekan kuskia ja näen hänen kauhistuneen ilmeensä. Annan moottorin lämmetä rauhassa ja köröttelen hiljaa eteenpäin. Huomaan ketun käyttäneen naisten tekemää latua kulkureittinään
Edellisestä meriluistelustani on aikaa jo yli kymmenen vuotta. Lähden liikkeelle tapaninpäivänä Kemin kaupungin rannasta Kalkkinokalta Laitakarin, vanhan sahasaaren edustalta. Viime vuonna jäätalvi oli Perämeren pohjoisosassa lähes viisi viikkoa keskimääräistä lyhempi kiintojään paksuuden jäädessä 4060 senttimetriin, kun se aiemmin on ollut metrin. Jää ei kirsku lainkaan, kuten muistan sen edellisellä kerralla minua pelotelleen. Repussa kannan kuivia vaatteita vesitiiviisti pakattuna ja naskalit ripustan kaulaan kaiken varalta. Auringonkehrä näkyy jo taivaanrannassa ja pakkasta on sopivasti muutama aste, mutta länsituuli on todella navakkaa. Koska pohjoisen meren jäällä luisteleminen on niin harvinaista herkkua, en ole hankkinut itselleni oikeita retkiluistimia. Pusken vastatuuleen kohti Selkäsaaren pohjoiskärkeä ja sauvoistani on todella suuri apu, kun isken niiden kärjet jäähän. kotimaanmatka T E K ST I J A K U VAT P E N TT I KO R P E L A PERÄMEREN POHJUKKA TARJOAA PARHAIMMILLAAN MAHTAVAT LUISTELUKELIT. Kun jää on tarpeeksi vahvaa, se on monesti jo peittynyt lumikerrokseen. Selkäsaari suojaa kolme kilometriä pitkänä havupuuharjuna kaupunkia kovimmilta tuulilta. peilijäällä 54 RETKI maaliskuu 2009 Perämeren. Olen pärjännyt harvoilla retkilläni aivan mainiosti vanhoilla hokkareillani. KUN OLOT OVAT IHANTEELLISET, EI KUTSUA VOI VASTUSTAA. sein alkutalven jää on liian heikkoa, jotta sille uskaltaisi mennä. Tänä talvena jäätalvi oli parisen viikkoa myöhässä. Juuri ennen joulua suojasää vesisateineen sulatti jään U päällä olleen lumen vedeksi, joka jäätyi ja loi peilikirkkaan, taivaanrantaan ulottuvan retkiluisteluareenan. Lisäksi minulla on luisteluhiihtosauvat varmistamassa tasapainoa ja antamassa lisäpotkua
Säikähdän toden teolla, vaikka järki sanookin, että jää kyllä kantaa ja on tarpeeksi vahvaa. Kierrän Kuukkaa itäpuolelta. Oranssi aurinko loistaa sen metallisesta, mustasta kyljestä. Kiviarkkuun kiinnitettiin paksuilla kettingeillä pitkät tukkipuomit, jotka pitivät niput ja irtopuut paikallaan etteivät ne lähteneet ajelehtimaan. Jää alkaa risahdella Tuuli on kääntynyt pohjoiseen ja pakkanen kiristynyt. Tyypillisesti kiintojää vakiintuu vasta, kun se on kasvanut yli 30 senttimetrin paksuiseksi. Tuulimyllyt on pystytetty keinosaarille keskelle merta jopa kahdeksan metrin syvyyteen. Suuntaan Lehtikrunnin itäpuolelle, missä on uittopuomien kiinnitykseen rakennettu kiviarkku ja neljä vanhaa tukkisumia suojannutta aallonmurtajaa. Niiden vasemmalla puolella on Ajoksen rahtisatama, majakka ja aallonmurtaja. Kun luistelen mustien jääalueiden yli, alkaa jää risahdella ja paukkua. Ahtojääkasoja muodostuu erityisesti karikoiden päälle. Äänet johtuvat siitä, kun navakka pohjoistuuli työntää vettä jään alta pois ja sinne tulee tyhjää tilaa. Maa kohoaa Perämerellä miltei sentin verran vuodessa. kotimaanmatka Jääröykkiöitä ja mustaa jäätä Suuntaan Täiköstä Lehtikrunnin ja Kuukan saaren väliseen matalaan ja kivikkoiseen salmeen. Suuria auton kokoisia telejä on pakkautunut myrskyn tuomana sikin sokin rantaveteen, välissä on sulan veden aukkoja. En ehdi enää pidemmälle, kun alkaa hämärtää. Kemin alueen ainoa säilynyt uitto-kiviarkku sijaitsee Lehtikrunnin poukamassa. Jäänmurtaja Otso on jo lähestymässä Ajosta, kun matkailumurtaja Sampo odottaa laiturissa ensimmäistä risteilyään. Edessäni etelässä kohoavat Suomen suurimman tuulipuiston massiiviset mastot, joista jokainen on korkeampi kuin Helsingin stadionin torni. Kuukan sivulla ihailen jään muodostamia veistoksia ja yritän jatkaa saaren länsireunaa eteenpäin, mutta edessä on jäinen röykkiö. Perämerellä on tavattu jopa 15 metriä korkeita ahtojäitä. Ylitän ensimmäisen jäälohkare-esteen ja saavun pienelle lahdelle, missä jää on tasaista ja vesi muodostanut kuvioita jäähän kuin seepran juovia. Kun luistelen ontelon yli, jääkansi painuu alemmas samalla kirskuen. Niinpä kolme aallonmurtaja on jäänyt Tuulimyllyjen tornit kohoavat reilut 90 metriä merenpinnasta, ja roottorien lapojen kärjet viuhuvat noin 140 metrin korkeudella. 56 RETKI maaliskuu 2009. Yksinäinen laiva lipuu pois satamasta omin voimin. Viime talvena sinne ruopattiin kaivinkoneilla jään päältä 750 metriä pitkä veneväylä, ja nyt jään alta väylän saattaa erottaa
Uitto loppui Kemijokisuulla 1991 mutta tämä tukkien säilytysalue mataloituneena hylättiin jo paljon aiemmin. Teräsjää kestää ALKUTALVEN vahva teräsjää muodostuu pelkästään Meri lahjoittaa aterian On jo melkein pimeää, kun osun kolmelle pilkkiavannolle. Uusin aallonmurtaja on niistä suurin ja myös rumin: se on tehty kippaamalla kiveä suurilla kuorma-autoilla jään päältä mereen. Siellä rakennetaan lumilinnaa. Jokien suualueilla suolapitoisuudet ovat lähellä makean veden arvoja. Makea vesi jäätyy lähempänä nollaa astetta kuin merivesi. Tulevina talvina luistelukelit saattavat olla tavallisempia, sillä lumen sulattavien vesisateiden arvellaan yleistyvän. jäätyneestä vedestä. Paistan mädin erikseen. Kesäisin ne tarjoavat jännittävän kävelyradan rannasta metsän keskelle ja edelleen Selkäsaaresta Lehtikrunniin. Joukossa on myös pulleita mätiahvenia, joissa saattaa olla jopa 66 000 mätimunaa. Tummasta rantaviivasta erottuu lumitykkien aiheuttama pilvi ja lumikukkula, jonka ympärillä työkoneet häärivät. Ne ovat kuin ympäristötaideteoksia ja istuvat paikalleen. Kaupungin valot loistavat edessäni pimenevässä illassa, kun rullaan myötätuulessa kohti rantaa. Vanhat aallonmurtajat ovat sentään huolellista käsityötä, ja niiden jokainen kivi on erikseen ladottu paikalleen. Kotona perkaan kalat ja paistan pannulla. a k d ä . RETKI maaliskuu 2009 57. Valtamerien suolapitoisuus on 3,5 prosenttia, ja niiden pintavesi jäätyy -1,8 celsiusasteisena. Euroopassa sille olisi markkinoita. Selkämereltä tulevien merivirtojen ansiosta Perämeren veden vaihtuminen on kuitenkin käytännössä nopeampaa. Te Kovan ja kiinteän teräsjään kantavuus 5 cm 10 cm 15 cm 20 cm 25 cm jää kantaa aikuisen ihmisen jää kantaa viisi ihmistä varusteineen jää kantaa pienen henkilöauton kantaa suuren henkilöauton kantaa traktorin massan. · Ahtojääkasoja h o s a muodostuu erityisesti o u rt s s karikoiden päälle. Pätkin sillä körmyniskojen päät siististi pois ja kerään muovikassiin kalat, parikymmentä ahventa. Se maistuu kuin parhaalta paistetulta kananmunalta. Niiden ympärille jään päälle on jätetty ahvenia, joista osa vielä sätkii viimeisissä hengenvedoissaan. Perämeren ahven olisi jalostajan toiveraaka-aine, mutta sen saatavuus on huono. Pian jääkansi antaa tietä hiihtäjille, kun pari pyryrintamaa pyyhkäisee Perämeren yli. Luistimen terä on kuin veitsi. Sen pintaveden suolapitoisuus on etelässä 0,4 ja pohjoisessa 0,2 prosenttia. Jokien tuoma suolaton vesi riittää vaihtamaan koko Perämeren vesimäärän kerran viidessätoista vuodessa. Hyvissä olosuhteissa teräsjäätä muodostuu -10 celsiusasteen lämpötilassa 2,5 senttimetriä vuorokaudessa. Luistelukausi jatkuu yhä loppiaisena. Sehän on mitä terveellisintä apetta. Ihmettelen, miksei kansalliskala kelpaa suomalaiseen ruokapöytään. Murtovetisen Itämeren suolaisuus on 12 prosenttia, mutta Perämeri on lähes suolaton. Meriveden jäätymispiste alenee likimain verrannollisena sen suolaisuuteen. Ne eivät häviä maussa Norjan lohelle, ja kalat ovat epäilemättä puhtaita. suurimmaksi osaksi ympärille kasvaneen metsän sisään
On hauska leikkiä hetki palovartijaa, varsinkin kun ei ole tosi kysymyksessä. Louevaara on vanhoine metsineen ihanteellista aluetta suppilovahveroille. Varsin ilmavat portaat päätyvät luukkuun, jonka kautta kipuamme tornin huipulle. Periaatteena oli, että tähystyspaikkojen väliin ei jäänyt katvealueita. kotimaankohde T E K ST I T U I J A K A U P P I N E N K U VAT T U I J A J A I L K K A K A U P P I N E N ENTISAJAN TÄRKEÄ TYÖ HERÄÄ HENKIIN MONESSA LAPIN AUTIOTUVASSA luontopalvelujen erikoissuunnittelija Erkki Tuovinen. Tuvat ja tähystystornit rakennettiin vaaroille, joista oli hyvä näkyvyys ympäristöön. Näiden kahden tunturin alue on upea mosaiikki vanhaa metsää ja aapasoita. Tuvan vieraskirjasta ilmenee, että Rovaniemen sienikerho on edellisenä päivänä tehnyt alueelle juuri onnistuneen sieniretken. Tuuli ei lasitetussa tornissa pääse tuivertamaan, joten voimme kaikessa rauhassa nauttia maisemista. Kiipeän pitkin jämeriä tikkaita sympaattisen tuvan huopakatolle. Jäämme siis illalla ilman sienimuhennosta, mutta se ei retkimieltämme masenna. Sumussa tarvitaan mielikuvitusta Alkutalven retken teemme Rovaniemeltä 60 kilometrin päässä Tiaisen kylässä sijaitsevalle Käyrästunturille. jalan jäljillä 58 RETKI maaliskuu 2009. Olemme viettäneet kuulaan syyspäivän retkeillen läheisen Mustarinnantunturin ympäristössä. "1950- ja 1960-luvuilla Lapin läänin alueella oli kolmisenkymmentä palovartijan tupaa" kertoo Metsähallituksen , Rovaniemen Louevaaralla sijaitsevan palovartijan kämpän vieressä kohoaa torni, johon kiipeämistä emme voi vastustaa. Monet Metsähallituksen ylläpitämistä autiotuvista ovat aiemmin toimineet palovartijan tupina. Piirun verran myöhässä P alotunturin autiotuvan hiirenkorville käpertyneessä vieraskirjassa on merkintä: "Tulimme katsomaan paikkaa, jossa setäni työskenteli 1960-luvulla palovartijana". Yritämme saada selvää tornissa vielä paikallaan olevan kompassin piiruista. Puolessa matkaa metsän katkaisee valtava rakkakivikko, jonka arvelemme olevan muinaisrantaa. Enää en ihmettele, miksi paikka on aikoinaan valittu palovartijan tukikohdaksi. Posion kunnassa lähellä Korouomaa sijaitsevan 391 metriin kohoavan vaaran huipulta aukeaa maisema kaikkiin neljään ilmansuuntaan niin kauas kuin silmä kantaa. Se saa minut tutkimaan vieraskirjaa poikkeuksellisen kiinnostuneena. Olemmekin vaaran laelle kiemurtelevaa polkua patikoidessamme tehneet pistoja metsän uumeniin saaliin toivossa. Pyhätunturi kuuluukin vanhojen metsien suojeluohjelmaan
Huipulta avautuu silmiähivelevä näkymä Urho Kekkosen kansallispuistoon ja kirkkaalla kelillä aina Venäjälle asti. · Tietoa Lapin autiotuvista: www.luontoon.fi On hauska leikkiä hetki a s e i k palovartijaa. Olemme käyneet lukuisissa autiotuvissa, mutta tämä on niistä ehdottomasti epäsiistein. Kesällä pääsee autolla hyvinkin lähelle Sodankylässä sijaitsevan Nattasen palovartijan tupaa. Sen ikkunoista avautuvassa maisemassa vappuherkut maistuvat poikkeuksellisen makoisilta. Krookusten jo kukkiessa etelässä suuntaamme vapun viettoon Kumputunturille, jossa on myös entinen palovartijan maja. Sumu on sakeaa kuin hernerokka, emmekä erota tupaa vasta kuin 50 metrin päästä. Tuvalle osoittavan viitan kohdalta suuntaamme sukset ylös tunturin huipulle, ja pian nousukarvoillekin on tarvetta. Kittilän kunnassa sijaitsevan, 581 metriin kohoavan tunturin laelta aukeaa kirkkaalla kelillä näkymä satojen kilometrien päähän kaikkiin ilmansuuntiin. Pohdimmekin, miksi ne tuvat, joiden kautta kulkee moottorikelkkareitti, jäävät yleensä kaikkein siivottomimpaan kuntoon. Alkutalven hämärässä lumivaippaan peittyneet käyräoksaiset puut saavat mielikuvituksen laukkaamaan. Talvella tietä ei huolleta, joten jätämme auton lähelle nelostietä Vuotsossa ja hiihdämme tienpohjaa pitkin reilut kymmenen kilometriä. Ensilumen peittämällä metsätiellä näkyy kahden maastojuoksukenkäparin jäljet. Yhtäkkiä maa jalkojen alla rätisee. Nattasen tupa sijaitsee Sompion luonnonpuistossa Ruijan reitin varrella. Näkyvyyden ollessa nolla nautimme maisemien sijasta kupin kuumaa tuvan kamiinan lämmössä lukien palovartijan sääpäiväkirjan merkintöjä. Kumputunturilta näkee kirkkaalla säällä peninkulmien päähän. Talviretkellä tunturissa Vaikka palovartijat tekivät työtään vain kesäisin, on heidän jalanjäljissään hauska kulkea myös talvella sukset tai lumikengät jalassa. Pääsemme autolla yllättävän pitkälle, mutta sitten tulee puomi vastaan. Suorin tie ei kuitenkaan ole aina nopein. v j . RETKI maaliskuu 2009 59. Selviän kuitenkin kuivin jaloin. Henkeäsalpaavien maisemien ihailun jälkeen henkemme sananmukaisesti salpautuu, kun astumme sisään tupaan. Polkua pitkin kuljettiin katovuosien aikaan Norjan Ruijaan leveämmän leivän toivossa. Kartan mukaan tie kiemurtelee ylös tuvalle asti. Aikamme omilla poluillamme tarvottuamme päädymme takaisin tuvalle vievälle metsätielle. Käyrästunturin 350 metriin korkeuteen kohoava huippu on yllättävän jyrkkäpiirteinen. Poikkeamme tien puolessa välissä omille poluillemme. Onneksi tuvan vieressä oleva lasiseinäinen grillikatos on siistimpi. Sujahdamme puomin alitse ja jatkamme matkaa jalan. Mahdutamme automme kapealle levikkeelle toisen auton viereen. Kevyt jääpeite ja lumivaippa sen päällä ovat tehneet pienestä lammesta huomaamattoman. Jyrkimmät kohdat on mentävä lumen liukastamilla kivillä lähes nelinkontin
Palovartijan tärkeimmät työvälineet olivat kiikari, kompassi ja puhelin. Muutaman kerran viikossa Saulio laskeutui alas kylään hakemaan muonatäydennystä ja saattoipa käydä saunassakin. Kum- Käyrästunturin maja on entisöity lähes alkuperäiseen asuunsa. panakaan kesänä ei hänen kohdalleen sattunut varsinaista metsäpaloa, mutta sitäkin enemmän kulotuksia, jotka aiheuttivat monesti vääriä hälytyksiä. Kyläläiset eivät karhujen pelossa tuvalle uskaltautuneet. Samalla hän harmittelee, että lattian luukkua ei tuvan entisöinnin yhteydessä ole säilytetty. Ilmoitus palosta tehtiin Metsähallitukselle. Niinpä laitoin yöksi tyynyn alle kaiken varalta kirveen." Kirveelle ei kuitenkaan tullut käyttöä, joten se palasi paikalleen puuliiteriin. Kun kiikarissa näkyi savua, määriteltiin kompassin avulla savun suunta. "Kerran pelkäsin" Saulio myöntää. Tuvalla vierailemassa kävi lähinnä puhelinkorjaaja. Näin saatiin määriteltyä palon sijainti. Jauhiainen koulutti opiskelijatytön palovartijan hommaan matkalla tunturin huipulle. kotimaankohde Palovartijana Käyrästunturilla un teologiaa Helsingin yliopistossa opiskellut Ester Saulio kuuli ystävättärensä olleen kesätöissä palovartijana, innostui hän asiasta heti ystävättären toppuutteluista huolimatta. Saulio ei kontioita pelännyt, vaan nautti työn vapaudesta ja tuvan ympäristön luonnon antimista. Palovartijan tuvat ja tornit olivat miehitettyinä aina 1980-luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen siirryttiin täysin lentokonetähystykseen. · Artikkeli perustuu Ester Saulion ja Eino Jauhiaisen haastatteluun. 60 RETKI maaliskuu 2009 KUVA ESTER SAULIO. Palovartiointi Käyrästunturin kämpällä loppui 1950- ja 1960-lukujen taitteessa. Tämän jälkeen soitettiin savua lähinnä olevaan toiseen torniin, josta pyydettiin ottamaan myös suunta savua kohti. Tuvan lattiassa olevan luukun alla viileässä maito ja muut helposti pilaantuvat tuotteet säilyivät hyvänä. Saulio ei varoituksista välittänyt, vaan näki työn tarjoavan oivan tilaisuuden nauttia luonnon rauhasta ja mahdollisuuden lukea tenttikirjoja tienestien ohessa. Niinpä hän soitti metsänhoitaja Eino Jauhiaiselle ja sai kuin saikin paikan kesällä 1955. Maisemaa saattoi kiikaroida valoisan tuvan ikkunoista. K Vaikka työtä ei tarvinnutkaan tehdä kellon ympäri, meni Sauliolla usein yöt valvoessa keskiyönaurinkoa ihaillen. "Koskaan ei mikään hapantunut. Saulio työskenteli Käyrästunturin tuvalla vielä seuraavankin kesän. Toiminta siirrettiin läheiselle Heinuvaaran huipulle, jossa Saulion palkanneen Jauhiaisen lapset toimivat palovartijoina. , "Kylällä liikkui huhu, että metsässä liikkuu pitkä mies, joka astuu harvaan. Käyrästunturilla ei monista palovartijan tuvista poiketen ollut tähystystornia, vaan kompassi sijaitsi tolpan nokassa kiviröykkiön päällä. Tämä kun oli pitänyt työtä yksinäisenä, ja usein myös pelottavana. Vain kerran maito meni pilalle, kun luukkuun livahtanut hiiri oli pulahtanut siihen" , Saulio nauraa
kiertämällä maailmanmestari Jani Lakasen mukana erilaisilla suunnistusradoilla. Erikoisuutena tietopaketti pitkistä vaelluksista. painos! Jouni Laaksonen Eerikki Rundgrén RETKIMELONTA Melontareitit, -taidot ja -varusteet Monipuolinen opas esittelee 300 retkimelontakohdetta järvija jokireiteiltä sekä merialueilta. "Vankka teos sopii melontaharrastajille monine kohteineen ja iloisine kuvineen. Helsingin Messukeskuksessa Tervetuloa Editan osastolle tapaamaan kirjailijoitamme ja saamaan hyviä vinkkejä! Editan osaston löydät hallista 6, osastonumero 6n45. Uutuuskirja opastaa vasta-alkajalle suunnistuksen perusasiat kartasta, karttamerkeistä ja kompassin käytöstä varusteisiin saakka. "Kirjassa kerrotaan suurin piirtein kaikki mitä vaeltamisesta tulee mieleen kysyä." Helsingin Sanomat Tapaa Editan kirjailijat Retkimessuilla 13.-15.3. Sen jokireittiselostukset houkuttelevat antautumaan virran armoille." Retki-lehti VAELTAJAN OPAS Kattava käsikirja retkeilyn taitoihin ja tietoihin Suomen olosuhteissa. Ilmest Suunnistuksen pitkän matkan maailmanmestaruuden vuonna 2006 voittaneen Jani Lakasen kisareittejä on luettavissa myös www.retkikirjat.fi -sivuilla. Jani Lakanen,Varpu Savolainen, Miika Hernelahti Uudistettu 5. Runsaasti käytännön vinkkejä varusteisiin, muonaan, suunnistukseen ja leiriytymiseen. Opas tarjoaa retkivinkkejä myös s veneilijöille ja melojille sekä le! essuil esittelee alueen lintuvesiä ja etkim yy R opastuskeskuksia. Edistyneempi harrastaja pääsee kehittämään suunnistustaitojaan, mm. Kirjassa annetaan myös vinkkejä kuntosuunnistajan fyysisestä harjoittelusta ja lihashuollosta. SUOMEN RETKEILYOPAS Jokaisen retkeilijän perushakuteokseen on koottu Suomen parhaat retkikohteet Suomenlahden saaristosta ja rannikolta Itä-Suomen vaaroille ja Lapin tuntureille. Retkeilykirjojen valiot Ilmestyy Retkimessuille! Joel Ahola LOUNAIS-SUOMEN RETKEILYOPAS Uutuuskirja esittelee Satakunnan ja Varsinais-Suomen parhaat patikkareitit sekä alueen rajojen tuntumassa sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset retkikohteet. Liikkuminen luonnossa vaihtelevissa maastoissa antaa jokaiselle harrastajalle uusia elämyksiä - taitotasosta riippumatta. painos! SUUNNISTUS Metsästä elämyksiä Suunnistus on mainio liikuntamuoto kaikenikäisille, ja harrastuksen aloittaminen on vaivatonta niin lapsena kuin aikuisena. Olemme mukana myös Retkilaavulla, katso ohjelma www.retkikirjat.fi -sivuilta. Reitti- ja kohdekuvausten lisäksi opas kertoo avoimet ja maksulliset tuvat, luontokeskukset ja muut opastuspisteet. Uudistettu 2. Tietoa varusteista, taidoista ja melojien palveluista. KAIKKI RETKIKIRJAT MESSUTARJOUKSESSA! RETKI maaliskuu 2009 61
"Nämä nuoret ovat tulevaisuuden päättäjiä" Hänninen tiivistää ajatuksen, sa. Se kantaa tauotta kesäyön hämärässä hyönteisiä jälkeläisilleen. KYMMENET KOLOPESIJÄLAJIT KÄRSIVÄT, KUN TALOUSMETSISSÄ EI OLE TARPEEKSI LAHOPUITA PESÄKOLOINEEN. Näistä oman pesäkolonsa kovertavat ainoastaan tikat sekä töyhtö- ja hömötiaiset muut linnut yrittävät käyttää tikkojen kovertamia onkaloita tai luonnostaan lahopuuhun syntyviä syvennyksiä. Vaikka linnunpöntöt ja niiden asukkaat antavat ihmisille iloa ja seuraa piha- piirissä, lintujen kodeille on myös todellista tarvetta. Kun perhe rakentaa yhdessä linnunpöntön, kiinnittää sen pihapuuhun ja seuraa pikkulintujen pesintää ja ruokailua, lapset saattavat saada innostuksen "L luonnon tarkkailuun. LINNUNPÖNTTÖJÄ RAKENTAMALLA RETKEILIJÄ VOI HELPOTTAA LINTUJEN ASUNTOPULAA PÄÄSTEN SAMALLA SEURAAMAAN NIIDEN ELÄMÄÄ. Pesäpönttö poikueelle innunpöntön ripustaminen kodin tai kesämökin puuhun helpottaa lintujen pesintää, mutta suurin luonnonsuojeluteko on lapsille annettu esimerkki" opastaa Lauri Hän, ninen, joka työskentelee BirdLife Suomi ry:n tiedottajana. Linnunpönttöjen tarve on kasvanut rajusti viimeisten 50 vuoden aikana, sillä talousmetsissä ei ole tarpeeksi pesäntekoon käyviä kolopuita. Parhaimmillaan yhdessä vanhempien kanssa rakennettu linnunpönttö on synnyttänyt lapsesta luonnonsuojelijan. Suomessa pesii lähes 40 lajia, jotka valitsevat kodikseen kolon. Pesäpuuksi sopi- 62 RETKI maaliskuu 2009. T E K ST I J A K U VAT J O E L A H O L A Kirjosieppo on tyytyväinen uudesta kodistaan. Vähitellen luonnon ihmeiden seuraaminen synnyttää halun säilyttää kaikki tämä kaunis myös tuleville sukupolville
Telkk Telkkää kutsutaan Lapissa yleiso sesti sotkaksi. Linnunpönttöjä voi rakentaa ja viedä maastoon milloin tahansa, mutta keväällä koteja etsitään kiivaimmin. Niitä mainostetaan ekologisina, mutta mikään teollisesti valmistettu ja kertakäyttöinen ei voi olla ekologista" painottaa BirdLife , Suomen tiedottaja Hänninen. Syksylläkin ripustetuista linnunpöntöistä on hyötyä jo ennen kevään vilkkainta pesintäkautta, sillä siivekkäät etsivät koloista turvapaikkoja myös talven ankarimpien pakkasten aikaan. lahjapöntöt Kampanjal kerätyt rahat käytetään Kampanjalla linnustons linnustonsuojeluun. Lintujen lisäksi pönttöjä voi valmistaa myös liito-oraville, lepakoille tai vaikkapa siileille. Mittatilaustyötä jätelaudasta "Markkinoille on tullut viime aikoina kierrätyspahvista valmistettuja kertakäyttöisiä linnunpönttöjä, jotka kerätään syksyllä poltettaviksi. Etenkin kevään ensimmäisiin suliin saapuvat telkät houkuteltiin pesimään rannoille ripustettuihin ontoista puupölkyistä valmistettuihin pönttöihin eli uuttuihin. Sen sijaan lintualan ammattilainen RETKI maaliskuu 2009 63. Samalla munankerä kerääjällä saattoi olla parikymmentä pönttöä. Muutokset näkyvät nopeasti lintukannoissa. Linnunpönttöjen rakentaminen on mukavaa puuhastelua, johon voi osallistua koko perhe. "Tällä hetkellä suurin pula on maaseudulla viihtyvien kottaraisten ja käenpiikojen pöntöistä. Pesäpönttöjä rakentamalla luonnonystävä voi nopeimmin helpottaa asunnottomien kolopesijöiden ahdinkoa. Lahjapönt Lahjapönttö: www.birdlife.fi/liity/ lahjapontto lahjapontto.shtml en munittamisella oli suuri merkitys ravinnon hankintaan. Kalevalassakin maailma on kuvattu syntyneeksi rikkoutuneesta sotkan munasta. Keväisellä sotki- Osta lahjaksi la linnunp linnunpönttö BIRDLIF BIRDLIFE SUOMI RY tarjoaa luonnon luonnonystäville mahdollisuuden ostaa lahjapönttöjä verkossa. Jäät eivät kestäneet enää kulkemista eikä veneelläkään päässyt kalaan jääsohjon peittäessä vesistöjä. Linnut saatiin näin munimaan t tavallisen poikueensa lisäksi ky kymmenkunta munaa uutun rak rakentajalle. Pikkulintujen pöntöt syntyvät sarjatyönä. KUVA TERHI AHOLA Linnunpöntön pohjan kulmiin porataan reiät, jotta kosteus pääsee poistumaan pöntön sisältä. KUVA TERHI AHOLA Vesilintujen, pöllöjen, tuulihaukan, uuttukyyhkyn ja tervapääskyn pönttöihin pitää laittaa pesänrakennusaineeksi sahanpuruja tai muuta kuiviketta. vat vanhat ja lahot haavat, koivut ja lepät. Tiaiset aloittavat sopivien pesäpaikkojen valinnan jo maaliskuussa, mutta esimerkiksi kirjosieppojen pääjoukko saapuu Suomeen vasta toukokuun puolivälissä. Nykyisin linnunpönttöjä käytetään ainoastaan luonnonsuojelullisista syistä. Asuntopulasta voi saada jonkinlaisen käsityksen, jos mökin pihaan ripustaa kymmenen pönttöä ja heti ensimmäisenä keväänä jokaiseen rakennelmaan löytyy onnellinen siivekäs. , Ruoanhankinnasta suojeluun Linnunpönttöjä on tehty maassamme satoja vuosia, tosin aiemmin pönttöjä käytettiin vain lintujen munittamiseen. Kamlahja panjassa ostajalle ei lähetetä linnunpönttö vaan kiitoskortti, jonka nunpönttöä ostaja voi lähettää edelleen lahjan saajalle. Pikkulintujen lisäksi pönttöjä tarvitsevat isommatkin linnut, esimerkiksi viirupöllö ja isokoskelo. Isoimmat pöllöjen ja vesilintujen pöntöt kannattaa kuljettaa maastoon talven hankikeleillä, jolloin jopa 20 kiloa painavia uuttuja voi liikutella helposti ahkiolla tai pulkalla. Lintujen pesäpulmia voi helpottaa jättämällä hakkuissa valmiita kolopuita pystyyn ja säästämällä etenkin suuria haapoja tuleviksi kolopuiksi. Lintuharrastajat rakentavat L lahjapöntö ja vievät ne maastoon. Te Telkkien aloittaessa muninta tansa pöntönrakentaja kävi p poistamassa päivittäin uutusta munan tai kaksi. Lintujen munittaminen ei ole enää laillista ja se loppui pohjoisimmassakin Suomessa 1950-lukuun mennessä. Maaseudun autioituminen hankaloittaa lintujen selviytymistä. Ennen maatalojen pihoissa oli kottaraispönttöjä, mutta autioituneilta tiloilta puuttuvat asukkaiden lisäksi nyt myös linnunpöntöt" pohtii Hänninen
Ne eivät saa olla pöntön sisäpuolelta maalattuja, jotta linnut eivät joudu tekemisiin myrkyllisten kemikaalien kanssa. Lentoaukot sijaitsevat sivuseinän laidassa. 64 RETKI maaliskuu 2009. Jos retkeilijä huomaa onton pöllin, hänen kanttaa kysyä sitä maanomistajalta pönttömateriaaliksi. Pönttöjen mitat Laji Lentoaukon halkaisija (cm) 2,8 2,8 3,2 3,2 4,6 4,6 5 5 5 7 7,5 8,5 8,5 8,5 11,5 13 13 15 15 18 Pöntön korkeus (cm) 25 25 30 30 60 60 35 35 21 28 50 50 50 50 55 60 70 25 30 60-70 Pöntön sisähalkaisija (cm) 10 10 10-12,5 10-12,5 15-18 15-18 12,5-15 12,5-15 15,5 12,5-15 20-22 18-20 18-20 18-20 22-24 26 26 30-40 40 30-35 Lentoaukon keskeltä kattoon (cm) 7 7 8 8 20 20 8 8 2,5 8 14 10 10 10 14 13 22 alareunaan alareunaan 15 lentoaukko litteä rako pohjan takareunassa 8 etuseinä puolet pöntön korkeudesta etuseinä puolet pöntön korkeudesta etuseinä puolet pöntön korkeudesta etuseinä puolet pöntön korkeudesta etuseinä puolet pöntön korkeudesta Sijoituskorkeus (m) 1,5-2 1,5 1,5-2 4-6 4-6 4-6 3-5 5-8 räystään alle 1,5-3 1,5-3 4-6 4-6 4-6 1,5-3 4-6 1,5-3 maahan maahan 4-6 Sijoituspaikka Sinitiainen Hömö-, töyhtö- ja kuusitiainen Kirjosieppo, tali- ja lapintiainen Pikkuvarpunen 1) Liito-orava Varpuspöllö Kottarainen, käenpiika, varpunen Tervapääsky Räystäspääsky Leppälintu, käki Uivelo Helmipöllö Naakka Uuttukyyhky Telkkä Lehtopöllö Isokoskelo Tukkakoskelo 2) Siili 2) Viirupöllö pihat ja lehtimetsät havu- ja sekametsät pihat, lehti- ja sekametsät pihat, pellot, yksinäinen puu aukealla lehti- ja sekametsät kuusi- ja sekametsät pihat, lehti- ja sekametsät pihat, mäntykankaat pihat, rannat pihat, mäntykankaat rannat kuusi- ja sekametsät puistot lehtimetsät, pellonreunat rannat lehtimetsät peltojen laidalla rannat rannat pihat kuusi- ja sekametsät hakkuiden lähellä piha- tai metsäaukean reuna vanhat kuusi- ja sekametsät pihat, mäntykankaat, rannat rakennusten seinille, räystään alle virtapaikan viereiset rannat ja sillat peltoaukeat, yksinäinen puu tai lato hakkuuaukot ja suot, yksinäinen puu Lepakot 2-3 35 20 4-6 Puukiipijä 3) Harmaasieppo, västäräkki Mustarastas 3-6 - 35 16 6-10 12,5-15 1,5 1,5-3 - 18 17 2-2,5 Koskikara - 22 20 1,5-3 Tuulihaukka - 40 26-30 4-6 Hiiripöllö - 40 26-30 4-6 1) Pönttö asennetaan vaaka-asentoon. 2) Pöntössä ei ole pohjaa. 3) Pöntössä ei ole takaseinää. Höyläämätön lauta on hengittävänä, eristävänä ja sopivan karheana parasta materiaalia, mutta kaikki liikenevät laudanpätkät kel- paavat rakentamiseen. Jätelautaa voi kysyä myös rakennustyömailta. Kaunein linnunpönttö syntyy sydänlahosta puusta. kehottaa hyödyntämään pöntön rakentamiseen jätelaudat ja -levyt
Monilla metsästysseuroilla ja metsäyhdistyksillä on käytössä sorveja, joilla voi kaivertaa onttoja pönttöjä tuoreestakin puusta. Jos aukosta tekee liian ison, tavoiteltua pesijää suuremmat ja vahvemmat linnut valtaavat pöntön. Pohjaan porataan reikä jokaiseen kulmaan, jotta sisälle joutunut kosteus pääsee ulos. Linnunpönttöihin tehdään irrotettava katto, jotta asunto voidaan siivota vuosittain. Lentoaukon halkaisija on mitoista ehdottomasti tärkein. Luonnonpöntön pinnasta pitää poistaa kaarna tai tuohi, jotta lintukoto ei lahoa salakavalasti kuoren ja puun väliin jäävän veden vaikutuksesta. Kiinnityslenkin ja puunkyljen väliin kannattaa pujottaa kiiloja, joita voi poistaa tulevien huoltojen yhteydessä. Pöntönrakentajan pitää muistaa, etteivät kaikki kolopesijät tuo pönttöön itse pesänrakennustarpeita. Katto voidaan kiinnittää paikoilleen esimerkiksi rautalangalla. Luonnonkolotkaan eivät noudata standardeja, joten mittoja voi hieman soveltaa. Ehkä siivousta kannattaa lykätä jopa talven ensimmäisiin pakkasiin, jotka tappavat pesässä muhivat kirput ja muut loiset. Sarjakuvissa linnunpöntön suuaukon alapuolelle on kiinnitetty aina orsi, jolla lintu voi lauleskella. Pesäpöntön saa yleensä laittaa myös lähipuiston puuhun, kunhan asian varmistaa ensin kunnan puisto- tai ympäristötoimesta. Yksiö kattoluukkuineen Turvallinen linnunpönttö suojaa siivekkäät kosteudelta ja pedoilta. Lahonneen puuaineksen voi kovertaa pöllin sisältä moottorisahalla tai taltalla. Myös pöntön sisätilan laajuuteen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä liian ahtaassa pöntössä vahvimmat poikaset saattavat survoa pienimmät sisaruksensa hengiltä. Pöntöt puhdistetaan aikaisintaan alkusyksystä. Ilman kaveria homma ei luonnistu turvallisesti. Kaupungissa omakotiasutuksen ulkopuolella lupa linnunpöntölle pitää kysyä taloyhtiöltä. Yleensä kysyjä saa luvan, ja monesti maanomistaja saattaa jopa tarjoutua avustamaan pöntön ripustamisessa. Esimerkiksi liito-oravan pesäpöntön suuaukko saa olla halkaisijaltaan korkeintaan 46 milliä tai muuten näätä pääsee pönttöön ilmaiselle aterialle. Vesivaneri on parasta kattomateriaalia. Pellin ja puun väliset raot, kuten muutkin kolot, kannattaa täyttää tuubista pursotettavalla silikonilla, jotta lintujen jalat eivät jää niihin kiinni. Liikuttaessa pöntön lähellä on hyvä muistaa, että monet pikkulinnut tekevät parikin poikuetta kesässä. Se estää oravaa suurentamasta suuaukkoa, mutta käpytikka voi edelleen hakata oman ryöstöaukkonsa pöntön kylkeen. Pöntöt pitää sijoittaa siten, että lähistöllä liikkuvat ihmiset eivät häiritse pesintärauhaa. Rakennusohjeista saa helposti käsityksen, että pöntön nikkarointi on tiedettä monet mitat on ilmoitettu jopa millimetreinä. Hiirihaukan uuttu kannattaa ripustaa etäälle poluista ja muista kulkuväylistä, sillä petolintu puolustaa kiivaasti omaa kotiaan. Oikean kokoisen lentoaukon lisäksi pesärosvolta voi suojautua kiinnittämällä aukon ympärille peltilevyn. Pönttöjen huoltoa perustellaan juuri näiden loisten poistamiseksi, mutta siivouksen satunnainen väliin jäänti ei ole katastrofi, sillä ei kukaan siivoa luonnonkolojakaan. Lentoaukko kannattaa porata hieman yläviistoon, jolloin aukon alareuna estää sadeveden tunkeutumista pönttöön. Näin kiinnityslenkki ei pääse puristumaan kuoren sisään puun kasvaessa paksuutta. Töyhtö- ja hömötiaiset haluavat kovertaa itse oman pesänsä, joten niiden pöntöt pitää täyttää kokonaan helposti työstettävällä pesämateriaalilla. Pönttö puuhun Linnunpöntöt ripustetaan lajeille sopivaan elinympäristöön. Linnunpöntön kiinnittämiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Vesilintujen pönttöjen alapuolelta raivataan risut pois, sillä esimerkiksi telkkä houkuttelee lentokyvyttömät poikasensa hyppäämään pesästä jo parin päivän ikäisinä. Tällaista lauluortta KUVA TERHI AHOLA Pönttöjen ripustaminen luonnistuu turvallisesti vain kaverin avustuksella. · LÄHTEITÄ JA RAKENNUSOHJEITA: BirdLife Suomi ry, www.birdlife.fi/lintuharrastus/linnunponttojen_rakennusohjeet.shtml Osta pönttö tai rakenna itse, www.linnunpontto.com Suupohjan Lintutieteellisen Yhdistyksen pönttöopas, www.saunalahti.fi/retki/linnut/opas.htm Koskimies Pentti, Lintuharrastajan opas, WSOY 1993. Pöllöjen uutut nostetaan viiden metrin korkeudelle, joten raskaiden pönttöjen nostamisessa pitää olla varuillaan. Myös sisuksen polttamista voi kokeilla. Niinpä vesilintujen, pöllöjen, tuulihaukan, uuttukyyhkyn ja tervapääskyn pesän pohjalle laitetaan sahanpuruja, murennettua lahopuuta, kuivaa sammalta tai turvetta. Liian suuri lentoaukko helpottaa lisäksi pesärosvojen toimia. Takaseinän yläpään reunan viistäminen estää puunrunkoa pitkin valuvan veden virtaamisen lintujen kotiin. Linnunpöntön kiinnitykseen käytetään muovilla päällystettyä sähköjohtoa tai sinkittyä rautalankaan. Toisaalta linnut joutuvat kantamaan liian suureen pesäkoloon kohtuuttoman paljon pesänrakennustarpeita. ei pidä kiinnittää pönttöön, sillä se helpottaa pesärosvojen puuhia. Kun katon räystäät yltävät pari senttiä reunojen yli, vesi ei pääse ylhäältä pönttöön. Pohja upotetaan pöntön sisäpuolelle, jolloin seiniä pitkin valuva vesi ei pääse pesään. Tukkakoskelon pohjaton pönttö asetetaan maahan, mutta muut ripustetaan puun tai rakennuksen kylkeen. Kiinnittäminen on pöntön rakennuksen tärkeimpiä työvaiheita, sillä huonosti ripustettu uuttu saattaa pudota puusta kesken pesinnän ja tuhota koko poikueen. Pienimmät pöntöt kiinnitetään usein vain parin metrin korkeudelle, joten ne saadaan puuhun ilman kiipeilyjä. Yrjö Kokko, Ungelon torppa, WSOY 1957. RETKI maaliskuu 2009 65
200-senttimetrisellekin sopivan L-mallin mitat ovat 220 x 80/50 senttimetriä. Korkeintaan 185-senttimetriselle nukkujalle riittävän pussin koko on 205 x 75/48 senttimetriä. Hinta: 340 Lisätiedot: www.ibex-sport.com T E K S T I J O P P E R A N TA K U V AT J O P P E R A N TA J A T U O TTA J AT Tuh Tuhti h hti tree ilaite treenilaite P O L A R R 8 0 0 C X on monipuolinen RS multisport-ha eto multisport-harjoitustietokone, joka kerää tarkkaa syketi syketietoa. kkauKevyttä ja pieneen pakkauetaan tuvaa pukua valmistetaan XXL miehille kokoina SXXL ja naisille XSXL. dään kahden mittaisina. Tarjolla on juoks juoksusensori, GPS, pyöräilijän nopeussensori ja poljinnopeussensori. Takissa on säädettävä huppu ja kaksi suurta etutaskua, uuletusjotka toimivat myös tuuletusaukkoina. Etukäteen ohjelmoitavia harjoitusohj harjoitusohjelmia noudattaen treenistä tulee äärimmäis äärimmäisen tehokasta. Deuter Atmosphere 750:lle annetaan lämpöarvoiksi -6ºC/-13ºC/-32ºC. uutuudet Lämpimät unet DEUTER ATMOSPHERE 750 -makuupussi ommellaan vettä ja tuulta hylkivästä 260T Tactel Ripstop -nailonista. Sisäkangas on silkinpehmeää Tactel Softlining 30D nailonia ja pussin täyte hanhenuntuvaa. Hinta: takki 229 , housut 155 ofs.fi Lisätiedot: www.haglofs.fi Peliastiat ORIKASO AFTER DINNER SET sisältää E nipun muovisia levyjä, jotka taitellaan ruoka-astioiksi. Lisävarustein R RS800CX:stä voi rakentaa omiin tarpeisiin va vastaavan monitoimilaitteen. Hinta: 23,90 Lisätiedot: www.biwak.fi 66 RETKI maaliskuu 2009. Painoa pusseille kertyy 1280 ja 1455 grammaa. Korkeusmitnoust tari näyttää noustut metrit ja reittiprofiilin. p Hinta: 390 Li Lisävarusteet: S3-juoksusensori 110 G3 GPS -sensori 110 CS-nopeussensori 60 CS-poljinnopeussensori 60 Lisätiedot: www.polar.fi Tuulenpitävää npit HAGLÖFS AERO -puku valmisuku perista, tetaan Gore Windstopperista, joka ttä pitää tuulen, hylkii vettä ja myös hengittää. a Housujen lahkeita tehsina. Tiskauksen jälkeen aikaa voi viettää pelaillen, sillä isojen lautasten pohjaan on painettu pelilaudat shakille, tammelle ja backgammonille. Sarjaan kuuluu kahdelle matalat ja syvät lautaset, mukit ja espressokupit sekä pelinappulat
Juostessa kärryt ovat miellyttävän kevyet sekä kulkevat suoraan ja tasaisesti. Kärryn jousituksen pystyy säätämään kuorman mukaan. Ilma vaihtuu kuomun alla hyvin takana olevan hengittävän selkämyksen ansiosta. Vauvasta taaperoksi Liikkuvalle perheelle urheilukärryt soveltuvat ainoiksi vaunuiksi, sillä niissä pystyy kuljettamaan vastasyntynyttä kantokopassa ja myöhemmin riipputuolissa ennen kuin tämä pystyy istumaan. Lapsi pysyy kärryissä suojassa niin sateelta, tuulelta kuin hyttysiltäkin. Kärryjä on melko notkea työntää yleiskäytössä esimerkiksi kaupungilla liikuttaessa, kun niihin hankkii pienet etupyörät. Sukset vaihtuvat pyöriksi parissa minuutissa. Kantojärjestelmä on säädettävä ja lantiovyö tukeva. 38-litraiseen reppuun kuuluu myös sadesuoja. Kooltaan 63,5 x 24 senttimetrin Miage kantaa hyvin pehmeässäkin lumessa. Esimerkiksi jäällä kävellessä kärryjä on miellyttävä työntää, kun niihin asentaa juoksusetin ison eturenkaan ja sukset alle. Pakettia saa säädettyä kompressiohihnoilla. Lajinmukaiset lisävarusteet on helppo vaihtaa. Lumikengän siteen voi säätää helposti erikokoisille kengille sopivaksi. T E K ST I A K S A N A K U R O L A K U VA A N TT I K U R O L A L Lunta uhmaten B A L DA S M I AGE -lumikengissä yhdistyy keraamisten ja muovimateriaalien parhaat puolet. Kun kärryjen alle asennetaan sukset, ne kulkevat kevyesti lumella. Kärryjä ei suositella käytettäväksi tai säilytettäväksi alle -20 asteen kylmyydessä, jotteivät muoviosat hajoa. · CHARIOT COUGAR 2 HINTA: Urheilukärry 729 Lisävarustepaketti pyöräilyyn 71 Lisävarustepaketti vaellukselle 115 Lisävarustepaketti hiihtoon 258 LISÄÄ TIETOA: www.urheilukarryt.net RETKI maaliskuu 2009 67. Kärryt tarvitsevat noin metrin levyisen uran, joten ne eivät sovi kapeille metsäpoluille eivätkä vaikeille kivisille urille. Vakaiksi pyöräkärryiksi laite muuntautuu aisan avulla. Hinta: 139 Lisätiedot: www.wildforest.fi pikatesti LAPSI MUKAAN MENOON MENOO Monipuolisissa urheilukärryissä lapsi kulkee mukana vanhempien harrastuksissa. Reppua selkään FERRINO BOULDER 38 -reppu istuu tiukasti selässä reippaassakin menossa. Sulanmaan aikaan kärryjä vedetään perässä pyörillä esimerkiksi patikkavaelluksella. Kärryissä voi kuljettaa yhtä tai kahta alle viisivuotiasta lasta, jotka ovat alle 111 senttimetrin pituisia. Kärryissä on erinomaisesti tilaa myös varusteille, mutta kokonaiskuorma ei saa kuitenkaan ylittää 45 kiloa. Valmiilla laduilla hiihdettäessä niitä on huomattavasti kevyempi vetää kuin ahkiota, mutta sukset ovat liian kapeat umpihankeen. Toiminnot ovat hyvin suunniteltuja ja viimeisteltyjä, eivätkä vaadi työkaluja tai mekaanikon taitoja. Vauhdikkaassa menossa on syytä seurata käyttöohjeita, mutta kävelyvauhdilla kuljettaessa lisäosien käyttöä voi soveltaa. Etupaneelissa on paikat kahdelle jäähakulle ja tuplakankaisessa pohjassa kiinnikkeet lisätarvikkeille. Jäisien kohtien etenemisessä auttavat pohjan kuusi teräspiikkiä. Vasta kun lapsi osaa istua, saa häntä vetää pyörän perässä. Hinta: 99 Lisätiedot: www.wildforest.fi CHARIOT COUGAR 2 mahdollistaa monipuolisen ulkoilulajien harrastamisen pienokaisten kera. Urheilukärryt sopivat hiihtoon, pyöräilyyn, vaeltamiseen, sauvakävelyyn ja juoksuun, kun niihin vaihtaa lajiin sopivan lisävarustepaketin. Vaunut saa taitettua pieneksi paketiksi, jolloin ne mahtuvat auton peräkonttiin. Pikkutavarat menevät kätevästi suuren läpän kahteen taskuun, ja kylkien paljetaskuihin sopii vaikka juomapullo. Siten saadaan vahva ja poikkeuksellisen keveä lumikenkä, joka painaa vain 350 grammaa
HISTORIALLINEN RETKIKUNTA SAAVUTTI ETELÄNAVAN JOULUYÖNÄ 2008 KOVAN JA UUVUTTAVAN LOPPURUTISTUKSEN JÄLKEEN. kaukomatka T E K ST I J A K U VAT K A R I P O P P I S S U O M E L A Etelämmäksi ei enää pääse KARI "POPPIS" SUOMELA JA PASI IKONEN HIIHTIVÄT ETELÄNAVALLE ENSIMMÄISENÄ SUOMALAISENA RETKIKUNTANA. NAPARETKEILIJÄ, JOKA ON HIIHTÄNYT MOLEMMILLE NAVOILLE ILMAN ULKOPUOLISTA TUKEA. 68 RETKI maaliskuu 2009. SAMALLA POPPIKSESTA TULI 12
Ensimmäisen suomalaisen retkikunnan matka maailman kylmimmän mantereen halki alkoi. Pilotti keikutti siipiä hyvästeiksi, ja vähitellen kone katosi horisonttiin. Jäätikölle laskeutui hiljaisuus. Seuraavan seitsemän viikon ja 1 130 kilometrin aikana jouduimme taistelemaan Etelämantereen kovaa pakkasta ja hyytävää viimaa vastaan sekä päivittäin mittaamaan fyysisen sekä henkisen kanttimme kestävyyttä. Lentokone nytkähti liikkeelle ja lyhyen lähtökiidon jälkeen nousi kevyesti ilmaan. Kahden tehokkaan moottorin jylinä tuntui korvissa, ja potkureiden nostama irtolumi nipisteli kasvoissa. Olimme kahdestaan keskellä valkoista lakeutta. ·K A R T TA Hercules Inlet P unainen Twin Otter lisäsi kierroksia. Meillä molemmilla kulki vetoköydessä 120 kilogramman pai- RETKI maaliskuu 2009 69
Alakerroksen päälle levitettiin makuualusta ja makuupussi. kaukomatka Ilman ulkopuolista apua kulkeva retkikunta vetää ahkiossa kaiken tarvitsemansa. os o t 70 RETKI maaliskuu 2009. Vihreissä kuivasäkeissä on viikon ruokatarvikkeet. Tavarat pysyivät järjestyksessä, kun ne pakattiin huolellisesti. Kaikkein päällimmäiseksi kiinnitettiin aurinkopaneeli. Suuntasimme aluksi n a m pohjoista kohti
Sen lisäksi matkaamme hidasti vähitellen nouseva jäätikkö, joka kohosi lähes 3 000 metriin. Lisäksi varmistimme käytännön asioita yhdysvaltalaisen logistiikkayhtiö ALE:n kanssa. Todellisuudessa huolellinen suunnittelu vastaa näissä oloissa varmaan paljon enemmänkin nythän edessä oli enää pelkkä hiihto. noinen ahkio. Niinpä lentoaikatauluissakin puhutaan ainoastaan päivistä kellonaikojen sijaan. Lentotoiminta Etelämantereella on aina sään armoilla. Vaikka etelä kiehtoi meitä, suuntasimme aluksi pohjoista kohti. Lentomatka toiselle puolelle maapalloa vei melkein kaksi vuorokautta. Lähtöpisteeseen pääsemiseksi olimme joutuneet matkustamaan paljon. Kymmenen kilometrin lisälenkillä vältimme vaarallisen railoalueen. Hyvin suunniteltu Ennen suksien jalkaan laittoa olimme käyneet läpi pitkän parin vuoden valmisteluprosessin. Lentopäivä saattaa siirtyä viikollakin eteenpäin, jos huono säätila jatkuu ja pitää lentokoneet maassa. Parin kilometrin kierron jälkeen käänsimme suunnan ensin kohti länttä, ja sitten vähitellen suoraan kohti etelää. Naparetkeilyn eettisten sääntöjen mukaan retki pitää aloittaa rannikolta eli käytännössä meren jäältä. Neljän humpsahduksen jälkeen matka jatkui taas suksin. RETKI maaliskuu 2009 71. Varusteiden tarkastus, loppujen ruokien hankinta ja viimeiset pakkaukset veivät useamman päivän Punta Arenassa, Chilen eteläosassa. Onneksi lentomme Punta Arenasta Etelämantereelle myöhästyi vain vuorokaudella. Hupun karvareunus ja korkea kaulus reunustavat kasvoja suojaten auringolta, tuulelta ja pakkaselta. Jäätiköllä on aina railoja. leveyspiirin pohjoispuolelta. Siten olisimme pystyneet turvautumaan heidän ammattitaitoonsa mahdollisissa hätätilanteissa. Täällä Hercules Inletissä se tarkoittaa vaelluksen aloittamista 80. Naparetkillä jos missä pätee vanha sanonta siitä, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Olimme ostaneet heiltä lennot Chilestä Etelämantereelle, paluulennon etelänavalta takaisin ja kaikkein tärkeimpänä SAR-pelastuspalvelun
kaukomatka Auriko paistoi 24 tuntia vuorokaudessa. Sastrugien peittämä ja tuulen muokkaama hanki oli kivikovaa. Teltta toimi samaan aikaan keittiönä, olohuoneena ja makuualkovina. Kaikille tavaroille löytyi rutiinien myötä tarkat paikkansa. 72 RETKI maaliskuu 2009
Itse asiassa se narisi jopa häiritsevän voimakkaasti. Samat kuviot toistuivat päivästä toiseen. k t Rutiineista voimaa Aurinko lämmitti telttaa, jonka sisällä oli mukavan lämmintä, eikä aamulla herätessämme ympäröivästä pakkaskelistä ollut tietoakaan. Tuuli puhalsi jatkuvasti etuviistosta samasta suunnasta. Reilun parinkymmenen asteen pakkasessa ahkiosta tai sauvojen piikeistä ei jäänyt jälkeäkään hankeen, ja telttakin pysyi pystyssä pelkillä maakiiloilla. Muodot olivat niin säännöllisiä, että suunnassa pysyminen oli helppoa lumenmuotoja ja tuulensuuntaa seuraillen. Etelämantereen lumihanki on kuivaa ja kivikovaa. Kun nyimme RETKI maaliskuu 2009 73. Uusi päivä tuttuine rutiineineen oli taas edessä. Matkavauhti ei kuitenkaan noussut, sillä samalla lumi muuttui tahmeaksi ja kiteiseksi, mikä nosti kitkaa. Tuulen puhaltama ja kinostama lumi oli paikoin kuin hiekkaa ahkion alla. Patriot Hills on logistiikkayhtiön vuosittain muutamaksi kuukaudeksi Etelämantereelle perustama telttatukikohta, joka toimii porttina naparetkille. Hiihtoa, hiihtoa ja taas hiihtoa. Silloin teltan pystytykseen tarvittiin jo suksia ja sauvoja. Suksia ei kannattanut edes yrittää iskeä hankeen pystyyn. Hangen mukaan suunnistaminen korostui etenkin auringon mennessä pilveen. Aamulla leiristä lähdettäessä meistä jäi taakse ainoastaan lumijäljet, sillä kaikki roskat kulkivat mukana navalle asti. Tuulen kasvattamat lumidyynit eli sastrugit piirsivät maisemaa silmän kantamattomiin. Sastrugien yli on helpointa hiihtää poikittain. Sen kautta kuljimme hiihdon lähtöpisteeseen ja toivoimme palaavamme navalta takaisin. Opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä kansainväliseen vaihtoon yhteistyöoppilaitoksiin. Alumiinilapiokin vääntyili ja oli hajota sitä hankeen polkiessa. Ulosteet sentään saimme jättää hankeen kaivettuun monttuun. Tänä vuonna navalle yritti neljä yksinhiihtäjää, kolme 24-henkistä retkikuntaa ja yksi kaupallinen opastettu retkikunta. Ruuhkaa ei näillä seuduilla kuitenkaan ole, sillä vuosittain navalle hiihtää vain muutamia retkikuntia. Tasaisen pehmeästä hangesta ei ollut tietoakaan, vaan sastrugit jatkuivat säännöllisinä ja tarkasti tuulen suuntaisina jonoina. Vaikka rutiinit joskus tuntuivatkin tylsiltä, ne antoivat voimaa ja toivat päiviin jatkuvuutta: makuupussien vienti ulos tuulettumaan, aamupuuron valmistus, päivän kaakaoiden sekoitus termospulloihin, päivän aikana syötävien eväiden lajittelu, pukeutuminen ja hen- Tasaisen lumen etsintä Lumi narisi suksien alla. HÄMEEN AMMATTI-INSTITUUTTI ~ luonnollisesti ~ KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ KOULUTUSTA TEKEMÄLLÄ OPPIMISTA AIDOISSA YMPÄRISTÖISSÄ www.hami-edu.fi Monialainen Hämeen ammatti-instituutti on perinteitään kunnioittava, aikaansa seuraava moderni oppilaitos. Päiväohjelmaa ei tarvinnut juurikaan aamuisin miettiä. Unelmat luistavista keväthangista jäivät haaveiksi. Jäljellä oli enää l ä ä pelkkä hiihto. Lisätiedot www.hami-edu.fi tai (03) 646 2363. HAE AMMATILLISEN KOULUTUKSEN YHTEISHAUSSA 2. 20.3.2009 EVO LEPAA MUSTIALA MEIJERIALA MAASEUTUYRITTÄJÄ PUUTARHURI (puutarhatuotanto ja viherala) MATKAILUPALVELUJEN TUOTTAJA + LUKIO METSURI - METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA MEIJERISTI Etelässä etäisyydet ovat valtavia: Patriot Hillsin tukikohtaan on Chilestä matkaa 3 500 kilometriä ja sieltä navalle vielä toista tuhatta. Liki kahden kuukauden retkikuntaelämä oli rutiinien jaksottamaa. Perustutkinnon opiskelijoille maksuton asuntola. Yli tuhannen kilometrin matkaan mahtui ainoastaan kaksi taukopäivää. Opetusmetsät, puutarhat, maatila, golfkenttä ja meijeri mahdollistavat tekemällä oppimisen aidoissa ympäristöissä. Odotimme tasaisempaa hankea, ja onneksi se yllättäen tasaantui ja pehmeni viimeisellä viidenneksellä. Lisäksi saman perusleirin kautta kulkevat myös harvalukuiset Etelämantereen korkeimmalle vuorelle Mount Vinsonille suuntaavat kiipeilijät, niin sanotut viimeisen asteen hiihtäjät ja varakkaat etelänavalla lentokoneella vierailevat turistit. ahkiota dyynien välissä, haaveilimme jatkuvasti luistavista selkosista
kaukomatka Café Ant Arc Tic tarjosi mukavan lounashetken. Jalkapalloa saattoi pelata ainoastaan tyyninä päivinä, sillä muuten kevyt pallo karkasi tuuleen. 74 RETKI maaliskuu 2009
Kahdeksan tunnin aikana kilometrejä kertyi keskimäärin 25. Jäljellä oleva matka väheni ainoastaan hiihtämällä. Iltapäivällä 45 minuutin lounastauon jälkeen hiihdettiin taas puolitoista, puolitoista ja tunti. Perusrytmi ensimmäiset kolme viikkoa olikin aamulla hiihtoa tunti, puolitoista ja puolitoista. Illalla kaikki kulminoitui teltan ja muun leirin pystytykseen, lumen sulatteluun ja ruoanlaittoon. Liikeilläoloaika ratkaisi, joten yritimme jättää kaikki turhat tauot pois. Lyhyiden taukojen rutiinit toistuivat kerta toisensa jälkeen: pissalla käynti, kaakaon juonti ja lyhyt hengähdystauko. Alkumatkasta tauot venyivät, joten siirryimme myöhemmin puolentoista tunnin lekeihin. Siinä vaiheessa päivän pituus venyi jo miltei kahteentoista. Siksi matkamme etenikin kellon tarkasti. Tauot saimme pysymään lyhyinä jättämällä untuvatakit ahkioon. Matkan rasitus näkyi kunkin lekin loppuvaiheessa vauhdin hidastumisena. Työpäivän kokonaispituus venyi tauot laskien yhteentoista tuntiin. Puolimatkassa pidetyn taukopäivän jälkeen päivittäisiä hiihtotunteja lisättiin yhdellä. kilökohtaisten tarpeiden hoito. Aamuinen lipunnosto historialliseen henkeen sopikin hyvin päivän alkuun. RETKI maaliskuu 2009 75. Itsensä huoltaminen ja päivän tapahtumien kirjaaminen retkikuntalogiin sekä päiväkir- Itsenäisyyspäivä ei-kenenkään-maalla toi päivään erikoisen tunnelmansa. Riippumatta taukojen pituudesta hiihtojakso eli leki kesti tasan tunnin. Samalla kilometrisaldo nousi yli kolmenkymmenen. Senpä takia palasimmekin taas takaisin tunnin lekeihin. Näin päivä lähti liikkeelle kerta toisensa jälkeen. Emme pukeneetkaan niitä enää joka tauolla
Pohjoiseen naparetkeen leiman antoivat erittäin raskaat ahtojäät, avovedet ja jääkarhut. Satelliittiyhteydet toimivat Etelänavan saavuttaminen on ollut kautta historian monien mielenkiinnon kohteena. Aamulla ei ensimmäiseksi tarvinnut pukea kaikkia ulkovaatteita, eikä koskaan ollut ongelmia kosteista vaatteista, sillä kaulahuivit, hanskat ja pipot ja muut vaatteet kuivuivat nopeasti teltan katosta roikkuen. Lorpenin sukkia kului kolme paria mieheen. Hampaat pestiin joka ilta, mutta muuten peseytyminen jäi väliin muutamaa kosteuspyyhkeen sipaisua lukuun ottamatta. Emme saaneet matkan aikana mitään materiaali- tai varustetäydennyksiä vaan kaikki, mitä kahden kuukauden matkan aikana tarvitsimme, oli mukana heti alusta lähtien. Aamuherääminen olikin miellyttävää, eikä kuurasta tai koleudesta ollut teltassa tietoakaan. Se toimikin erinomaisesti vaihtelevissa tuulioloissa. Erityisesti eron huomaa teltassa illalla ja aamulla. Tärkeitä varusteita olivat myös Hillebergin Keron-teltta, MSR:n XGK-keitin ja Acapulkan ahkio. Illan viimeiset hiihtotunnit täyttyivät usein terveisten odotuksesta. Kaikki varusteet mukana Laskimme jokaisen gramman ja yritimme tinkiä kaikessa. Alussa ahkiot painoivat yli 120 kiloa. Nykyisin tilanne on muuttunut. Teltta lämpeni sopiviin olosuhteisiin auringon porottaessa punaisen telttakankaan takaa. i e n Pohjoisesta etelään 12. Villalapaset ja nahkarukkaset takasivat, että sormet pysyivät toimintakunnossa kaikissa keleissä. Kevät heikentää Jäämeren jääpeitettä, joten reissun on loputtava ennen jäiden sulamista. Polttoainetta varasimme puoli litraa vuorokautta kohti. Siitä huolimatta varusteita kertyi ahkioon reilusti. Samoin Ruskovillan kerraston etureisiin ja hartioille halusimme tuplakankaat. Kun vielä sattuu pilvettömiä päiviä, ei auringonvalosta todellakaan ole puutetta. Varavaatteita emme pakanneet juurikaan mukaan. kaukomatka joihin olivat osa iltarutiineita. Solisluun paikkeille pyysin pienen taskun satelliittipuhelimen akkua varten. Tässä mittakaavassa ei yhdellä viikolla ole suurta merkitystä. Kaverit, tuttavat ja suuri yleisö saivat seurata tapahtumia kaukana mannerjäätikön keskellä lähes reaaliaikaisesti omilta kotipäätteiltään. Suurin yhteinen nimittäjä on pitkä aika, joka naparetkeen pitää varata. Kameroista, satelliittipuhelimista, aurinkopaneeleista, akuista sekä satelliittipaikantimista kertyi pitkälle toistakymmentä kiloa. Etelän sastrugit eli tuulen muokkaamat lumimuodostelmat hidastivat merkittävästi etenemistä. Iltapesuun ei juuri aikaa kulunut. Siitä puolet tuli ruoasta ja polttoaineesta, jotka onneksi kuluivat tasaiseen tahtiin matkan edetessä. Vaikka manner on sama ja retkikuntien olosuhteet vastaavat tänä päivänä samoja kuin sata vuotta sitten, onkin juuri yhteyksien säilyminen normaalielämään varmaan yksi suurimpia eroja sadan vuoden takaisiin retkikuntiin. Tällä kertaa saimme nauttia yli 300 tuntia tauottomasta auringonvalosta sopivan pilvettömän sääjakson myötä. Merkittävin ero naparetkien välillä on valo. Vaikka olimmekin fyysisesti erittäin kaukana, ei kyse ollut erakoitumisesta tai eristäytymisestä. Alusasuja sentään oli kahdet, mutta niitäkin vaihdettiin kelin mukaan eikä likaantumisen perusteella. ihmisenä maailmassa Naparetket niin pohjoisessa kuin etelässäkin vaativat huolellisen valmistautumisen lisäksi rutkasti sitkeyttä. Se, että jäällä tietää, mitä kotiin kuuluu tai miten läheisten arkiset askareet sujuvat, tekee matkan teosta inhimillistä. Tuhannen kilometrin matkaa ei hiihdetä hetkessä, vaan aikaa kuluu puolestatoista kuukaudesta kahteen. Se on aivan toista kuin pohjoisen kaamos ja vähitellen pitenevä päivä, jossa alkumatkasta lamppuja tarvitaan niin kulkemiseen kuin leirirutiineihinkin. Valon ja auringonpaisteen myötä etelässä on myös lämpimämpää. Molemmat meistä söi runsaan kilon ruokatarpeita joka päivä. Nettipäiväkirja kertoi nopeasti tapahtumat koko maailmalle. On mahdotonta sanoa, mikä matkantekoa hidasti eniten. Marmotin untuvatakki tarjosi lämpöä jokaisella tauolla. Reisiin ompelutimme taskut lisäeristettä varten. Päivittäin edesottamuksiamme tarkkaili useita tuhansia ihmisiä. Loppukiri Ilman tiukkaa loppurutistusta ei tälläkään kerralla selvitty. Niiden päälle vedettiin tietenkin jääkarhukintaat. Itse asiassa päivän paras hetki koitti iltaisin, jolloin teltassa luettiin niin päivän sähköpostit sekä nettisivujen kannustukset ja onnentoivotuksetkin. Varustelistaamme kuului paljon elektroniikkaa. Kovin moni ei olekaan hiihtänyt molemmille navoille: itse asiassa vain yksitoista ihmistä maailmassa oli hiihtänyt ilman ulkopuolista tukea niin pohjois- kuin etelänavallekin ennen minua. Olikin turha odottaa lentävää lähestymistä kohti napaa, vaikka ahkiot kevenivätkin puoleen lähtöpainostaan. Norjalaisen Amundsenin päästessä navalla ei online-seurannasta ollut aavistustakaan, saati että olisi saatu lähetettyä jotain viestiä, miten retkikunnalla menee. Aikoinaan 1900-luvun alussa tavoiteltiin, kuka ehtii ensimmäisenä navalle. Olimme sähköpostin ja puhelimen tavoitettavissa jatkuvasti. Vaikka ahkio keveni päivittäin, kävivät muut asiat vastaavasti raskaammiksi. Se edellytti kaiken onnistumista 76 RETKI maaliskuu 2009. Käsille parhaan suojan toi perinteiset konstit. Pääsin tähän naparetkeilijöiden maailmanlaajuiseen eliittiin kahdentenatoista. Olimme asettaneet alusta alkaen tavoitteeksemme päästä etelänavalle jouluaattoiltana. Yli neljänkymmenen vuorokauden jatkuva rasitus, vähäinen uni, 3 000 metrin korkeuteen nouseva jäätikkö ja erittäin kitkainen uusi lumi vaikuttivat varmasti kaikki yhdessä matkan hitaaseen etenemiseen. Samat kuviot o toistuivat päivästä i t v v toiseen. Teimme matkaa ilman ulkopuolista tukea eli matka oli unsupported. Etelämantereella saadaan nauttia koko ajan yöttömästä yöstä. Vaikka monet varusteet oli suunniteltu erityisesti naparetken tarpeisiin, oli varustelistamme samanlainen kuin talvitunturivaellukselle lähdettäessä. Samoin tuhansiin metreihin nouseva jäätikkö asetti omat vaikeutensa. Niillä luotiin pitkälle se arkinen mukavuus, josta leirissä ollessa voimme nauttia. Pohjoiseen ja etelään suuntautuvien naparetkien välillä löytyy paljon yhtäläisyyksiä, mutta erojakin on runsaasti. Sivujemme www.thepole.fi kautta meitä seurasi yli 30 000 vierailijaa. Päällä meillä oli Sasta The Pole Proshell Gore-Tex -asu, jonka hupun olin saanut useiden naparetkien kokemuksella kehitellä. Ollaan missä päin maailmaa tahansa, pitkän ja uuvuttavan retkikunnan lopussa matka etenee joka tapauksessa aina hitaasti
Tehty extreme-olosuhteisiin. Se kestää töyssyt. Ltd. Uusi Samsung B2700. Lisätietoja samsung.fi/B2700 tai tekstiviestillä "SAMSUNG B2700" numeroon 17211. *Samsung B2700 toiminnot ja ominaisuudet: RETKI maaliskuu 2009 77. Sen monipuolisiin ominaisuuksiin* kuuluvat mm. Se ei pelkää lunta eikä jäätä. kompassi, korkeusmittari ja kamera. Se on tehty sinulle, joka viihdyt korkeissa ilmanaloissa. ©2008 Samsung Electronics Co
Paljon ei olisi aikaa hukattavaksi, jotta 24. Oli selvää, ettemme pääsisi helpolla navalle ajoissa. Niinpä karsimme yöunesta ja painoimme viimeiset kuusi päivää raivokkaasti eteenpäin. Teltan seinässä se oli aina nähtävillä ja matkan etenemistä oli helppo seurata. ja retkikunnan pääsemistä liikkeelle suunnitelmien mukaan heti marraskuun alussa. Kaikki etenikin mallikkaasti. kaukomatka Päivittäinen sähköpostiliikenne sujui helposti tietokoneen ja satelliittipuhelimen avulla. Whiteout vie kaiken näkyvyyden. päivän luukku aukeaisi vasta etelänavalla. Vaikka nousu jakautui tasaisesti 1000 kilometrin matkalle, oli välillä edessä kunnon ylämäkiäkin. 78 RETKI maaliskuu 2009. e e a i a . Matkan aikana noustiin 3000 metriä merenpinnasta. Edessä hiihtävä näkee vain omat suksensa. Naparetken kartta on helppo piirtää. Se vaati kuitenkin tiukkaa puskemista läpi viimeisten leveysasteiden. Valitettavasti luonto puuttui taas tässä vaiheessa peliin ja asetti omat ehtonsa. Keittiölaatikkomme reunaan ripustettu partiolaisten adventtikalenteri kertoi aikanaan jouluun olevan vain muutamia päiviä. Kova pakkanen piti huolen, ettei kevytkään ahkio luis- Lopussa matka u s k etenee aina hitaasti. Normaali yksitoistatuntinen hiihtorupeamamme ei riittänyt vaan hiihtotunteja piti lisätä
Hiihtopäivän lomassa olikin pakko ottaa pikatorkut. Vaikka maali oli jo näkyvissä, tuntuivat viimeiset kilometrit kestävän loputtomasti. Samoin energiavarat tuntuivat olevan vähissä jatkuvasta tankkaamisesta huolimatta. Täältä ei ollut kuin yksi ilmansuunta mihin jatkaa. Lopulta etelänapa ja sinne rakennettu tutkimusasema ilmestyivät horisonttiin. Toivoimme jaksavamme puristaa ratkaisevat metrit. Tästä ei ole kuin yksi suunta eteenpäin takaisin pohjoiseen. Jouluaattona kaivoimme ahkiosta pienen joulukuusen. Ainoa joulupaketti löysi arvoisensa paikan sen alta. tanut sujuvasti vaan tuntui takertelevan voimakkaasti ja hidastavan turhan tehokkaasti menoa. Jos oli uni jäänyt vähille koko retken ajan, niin parin viimeisen yön aikana ei unelle tuntunut jäävän aikaa enää juuri ollenkaan. Saavutimme lopulta etelänavan suunnitelmien mukaisesti jouluyönä. Elimistömme oli uupunut yli 40 hiihtovuorokauden aikana. Aikaa Herkules Inletistä lähdöstä oli kulunut 43 vuorokautta, 10 tuntia ja 54 minuuttia. Seuraavaksi suuntasimme pohjoiseen. · Lisää tunnelmia ja kuvia osoitteessa www.thepole.fi RETKI maaliskuu 2009 79. Levitimme makuupussin leveäksi ahkion päälle ja sukelsimme ulkovaatteineen ja monoineen suoraan makuupussiin. Puolen tunnin nokosten jälkeen olo oli kuin pidemmänkin yön nukkuneena. Viimeisen kahden vuorokauden aikana matka eteni 85 kilometriä, kun alussa samaan matkaan meni aikaa viikko. Torkahtelu kesken hiihdon hidasti matkan taittumista. Lisäksi näkyvyys heikkeni ja lopulta tuntui, ettei lumenmuotoja nähnyt enää ollenkaan: oli kuin olisi hiihtänyt huppu päässä. Se oli nopeammin kuin yksikään retkikunta kautta historian kolmea yksin hiihtänyttä lukuun ottamatta. Univelka alkoi painaa
Kova pakkanen lisää energiatarvetta, joten aina ei edes 6 500 kilokalorin ruokalista riitä, vaan retkikuntalaiset potevat kroonista näläntunnetta. Leivän päällä voita oli usein enemmän kuin itse leipää. Lisäksi rasvaa kertyi pähkinöistä ja kekseistä sekä suklaasta, jota etelänavalle varattiin 150 grammaa päivää ja hiihtäjää kohden. N 80 RETKI maaliskuu 2009. turvallisen keittelyn teltan sisällä. KAIKEN ON OLTAVA MAHDOLLISIMMAN KEVYTTÄ, JOTEN JOKAINEN RUOKALISTAN GRAMMA HARKITAAN TARKOIN. aparetkellä kulutetaan helposti yli 5 000 kilokaloria päivässä. Käytännössä lista rakentuukin voin ja öljyn ympärille. noltaan mahdollisimman kevyttä, ei ole yhdentekevää, mistä aineksista ruokalista koostuu. Kaadoimme jokaiseen ateriaan aimo lorauksen oliiviöljyä ja veistimme päälle kunnon nokareet voita. Kun ruokien on oltaLevyllä on valmiit paikat kahdelle va energiapitoista ja paikeittimelle kattiloineen. Pitkillä naparetkillä Palamattomasta Nomex1 1501 250 grammaa kankaasta ja alumiinlevystä päivää kohden on realistivalmistettu keitinlaatikko takaa nen tavoite. Puolitoista kuukautta kestävän reissun päivittäisen ruoka-annoksen kokonaispainolla on suuri merkitys. Varasimme etelänaparetkikunnan ensimmäiselle kahdelle viikolle 4 500 kilokaloria päivää kohden. Tavoitteemme oli päästä lähelle yhtä kiloa. RETKIKEITTIÖ T E K ST I J A K U VAT K A R I P O P P I S S U O M E L A Naparetkeilijän NAPARETKEILIJÄ TARVITSEE PALJON ENERGIAA JAKSAAKSEEN HIIHTÄÄ PITKIÄ PÄIVIÄ JA VETÄÄ RASKASTA AHKIOTA. Hyvä tapa on lisätä ruokamäärää matkan edetessä. Seuraaville viikoille määrä nostettiin tuhannella ja viimeinen kolmannes reissusta ruokaa ahmittiin 6 600 kilokaloria joka päivä. Tehokkain energian ja painon suhde saadaan rasvoilla, joista voidaan ottaa 60 prosenttia päivän energiamäärästä
Roskia kertyi 44 vaelluspäivän aikana kahdeksan kilogrammaa, vaikka ruoka-ainekset oli pussitettu uudelleen. Naparetkeilijän päivä viikot 5-7 g Aamurykäys Voi Kiisseli Mysli Pähkinät Näkkileipä Juusto Ruoka pussitettiin kahden hengen viikkoruoka-annoksiin. Päivällispusseihin laitoimme valmiiksi punnittuna muusia, makaronia tai riisiä ja sen oheen kuivattua jauhelihaa, pekonia tai poroa. Viidestä kymmeneen minuuttia kestäneillä tauoilla muutama lusikallinen keksi-, pähkinä- ja suklaasekoitusta tee- tai kaakaokupillisen kera takasi tasaisen energiansaannin pitkin päivää. Lisäämällä sekaan 50 grammaa voita nousi energiamäärä kulutuksen tasolle. Hiihtopäivän aikana energiaa saatiin lekieväistä ja Reiter- tai Real-lounaspusseista. Paloturvallisuuden vuoksi on oltava erityisen tarkka nostettaessa keitintä sisätelttaan. Aamupalan tavoin päivällisenkin täydensi desilitra oliiviöljyä. Pakastekuivattu retkilounas on kätevintä syödä omasta pussistaan lisäämällä siihen termospullosta kuumaa vettä. MSR XGKII -painekeitin polttaa melkein mitä tahansa polttoainetta, mutta Etelämantereella käytimme puhdistettua bensiiniä. Kokonaisuus painaa alle kilon ja tarjoaa riittävän suojan vahinkojen varalta. Toinen kattiloista pyhitettiin pelkästään lumen sulattamiseen. Ruoan valmistuksen helppous on toinen merkittävä syy annospusseihin pakkaamisessa. Silti pakkauspaketeista muodostui yllättävän iso kasa. Alumiinipohjainen ja tulenkestävästä Nomex-kankaasta tehty suoja on monien retkien kehittelyn tulos. Etenkin keittimen esilämmityksen aikana keitinlaatikko palosuojineen on tarpeen. Aamiaispussiin sujautimme kiisselijauheen lisäksi tukevan annoksen puuroa tai mysliä ja muutamia suolapähkinöitä. Kokonaisuuden kruunasi reilu voisilmä. Paino kevenee, kun kaikki ylimääräiset kääreet jätetään kotiin. Sitä kului säästeliäästi käyttäen yhden gallonan eli 3,78 litran kanisteri viikossa, joten polttoainetta käytettiin puolisen litraa vuorokaudessa. Yhteensä 1240,5 6244,5 · RETKI maaliskuu 2009 81. Paksut ja painavat alumiinipussit on kuitenkin syytä jättää kotiin. Rekkamiehen lounas Valmispussi Voi 165 50 215 660 362,5 1022,5 Legimättö Voi Hapankorppu Pekoni Suklaa Pähkinäsekoitus Keksi Kaakao 20 12 20 150 80 122 60 464 145 38,4 70 802,5 480 549 222 2306,9 Antarktinen ylilyönti Öljy Voi Kuivaliha Perunamuusi Näkkileipä Siemensekoitus Kastike Tee 80 20 25 80 44 25 16 3 293 712 145 145 288 136,4 152,5 64 0 1642,9 Keittelyä teltassa Naparetken keittiö pystytetään teltan sisälle. Siitä kuusi litraa kulki seuraavan päivän aikana termospulloissa teeksi ja kaakaoksi sekoitettuna. Lisukkeeksi pakkasimme pussiin maustekastikejauhetta, kuivattuja juureksia ja hivenen mausteita. Pussitimme aamiaiset, päivälliset ja osan päivän aikana syötävistä matkaeväistä muun pakkaustyön ohessa. Kiehuvan veden sekaan lorautimme kuivapussin lisäksi reilusti oliiviöljyä. Kuvasta puuttuu 14 pakastekuivattua lounasta. kcal/d 60 32,5 100 25 22 25 1 3 268,5 435 123,5 388 157,5 68,2 100 0 0 1272,2 Vitamiinipilleri ja hivenainepilleri Kahvi ja tee Ruoka annospusseissa Pakkaamalla ruoat valmiiksi annospusseihin saavutetaan monta hyötyä. Siihen käytettiinkin monta tuntia, sillä illan aikana vettä piti kertyä kymmenen litraa
Lähes satasivuinen teos on kaksikielinen ja sisältää runsaasti hyödyllistä tietoa. Janet Browne selittää teoksessaan, miten Darwin kehittyi biologina, ja kuinka hänen havaintonsa ja aikalaistensa tutkimukset johdattivat hänet lajien synnyn äärelle. Nyt tieto on koottu yksiin kansiin, ja sitä voivat hyödyntää retkeilijät, ulkoilijat ja kuntoilijat. K O O N N N U TJ O P P E R A N TA NTA KOO U T JOPPE Kirjat Retkikohteet kansissa Poikien kanssa pyörillä KAKSI opettajaisää kirjoitti muiden van- Lajien jäljillä UUDELLAMAALLA on kymmeniä retki- kohteita, jotka tunnetaan varsin huonosti. He jaksoivat polkea reippaitakin päivämatkoja, kunhan tahti, eväät ja oheisohjelma oli suunniteltu heitä varten. Harmittavasti kirjassa ei mainita kohteiden koordinaatteja. Se kertoo isien ja poikien lukuisista pyöräretkistä Baltian ja itäisen KeskiEuroopan maissa. Mukana matkanneet pojat olivat iältään 715-vuotiaita. Kirja on silti mielenkiintoinen katsaus eri kohteiden ympäristöön ja niiden Darwinissa nostattamiin ajatuksiin. Niiden symboleista saa nopean käsityksen alueen luonteesta ja tarjonnasta. Monilla retkillä koetellut järjestelyt ja rutiinit helpottavat silti lukijoidenkin matkasuunnittelua. Kirjan mukana tuleva Uudenmaan kartta näyttää, missä mikäkin kohde sijaitsee. Kirjassa on kohteista lyhyt luonnehdinta ja tärkeimmät tiedot. Kirja kuvaa paikoin liiankin yksityiskohtaisesti päivätaipaleita ja osallistujien mielenkulkua: päivittäisistä limsa-, olut- ja jäätelöannoksista ei jaksaisi aina lukea. Uudenmaan virkistysalueyhdistyksellä on hallinnassaan useita ulkoilualueita, joista on saanut tietoa internetistä. Beaglen muutaman viikon pysähdys Galapagossaarille selitti paljon maailman moninaisuutta, mutta sen seuraukset nostattavat yhä jopa oikeusjuttuja. · Uusimaa Nyland, Ulkoiluopas & kartta, Teksti: Henrik Wickström, Toimitus: Mikko Lantz, Karttakeskus 2008 · · Charles Darwin, Beaglen matka, Edita 2008 Janet Browne, Darwinin Lajien synty, Ajatus Kirjat 2009 TEKSTI MIKKO LAMMINPÄÄ 82 RETKI maaliskuu 2009. Hän kulki satamien välejä myös maitse astuen laivaan mukanaan suuret lajikokoelmat, jotka innostivat häntä pohtimaan lajien syntymekanismeja. Teoksen tärkein sanoma on, että kuka tahansa voi lähteä pyöräretkelle ulkomaille pikkupoikienkin kanssa. · Juha Varila ja Jukka Pirttioja, Pyörällä Matkantekoa polkuvauhtia, Kirjapaja 2008 TEKSTI MIKKO LAMMINPÄÄ LUONNONTIETEILIJÄ Charles DarTEILIJÄ Ch l D win seilasi maapallon ympäri viidessä vuodessa kartoittaen hämmästyttävän tarkasti rantautumispaikkojen luontoa. Kaikista on myös kartta. Kirjan kuvituksena on valokuvia esitellyiltä paikoilta mutta myös muualla otettuja luontokuvia. Vasta nyt suomennettu Beaglen matka on Darwinin kirjoittama matkapäiväkirja, jossa hän kuvaa havaintojaan jopa piinaavan yksityiskohtaisesti. Samoin jää kaipaamaan alueiden karttanumeroita, sillä monilla alueilla kirjan pienimittakaavainen kartta ei riitä. hempien iloksi perheiden pyöräilyoppaan. Kirjan lopussa käydään pikaisesti läpi retken suunnitteluun liittyviä seikkoja, muutama Viron retki päiväohjelmineen ja maiden yleisesittelyt. Ne jäävät varsin pintapuolisiksi, mutta antavat tärkeitä vinkkejä juuri pyöräilijälle. Suurin osa niistä onkin Nuuksioon, Porkkalanniemeen ja Sipoonkorpeen verrattuna hyvin pieniä. Sen opit pätevät tänäkin päivänä ja aiheuttavat yhä sanaharkkaa kreationistien ja evolutionistien välillä. Darwinin kirja oli aikansa "bestseller" joka mullisti maailmankäsi, tyksen. Pensionaattien ja maatilamajoituksen ylistäminen rohkaisee muitakin kokeilemaan poikkeavia majoitusmuotoja. Teoksen lukeminen antaa mainion pohjan reitin luontokohteisiin tutustumiseen
Pelkästään sen opeilla ei kuitenkaan kannata ryhtyä Suomessa kasvimaata kuokkimaan. Viljelyosuus on kiehtova ja hyödyllinen. Tuulen nopeudelle ja suunnalle sekä vuorokauden sademäärälle on taulukossa omat kohtansa. Käännös on ehkä jättänyt epätarkkuuksia viljelyohjeisiin, mutta tuo samalla meille uusia tuulia. Polkabilly, jollaiseksi kansiteksteissä levyn menevämpää musiikkia kutsutaan, toimii pienellä kokoonpanolla. Kotipihan vihannekset käyttöön TUNNET TU englantilaiskokki Jamie Säätiedot muistiin CD Reipas jatko-osa VUODEN takainen Lännen-Jukka saa arvoistaan jatkoa, kun amerikansuomalaisia lauluja julkaistaan lisää kolmentoista kappaleen verran. Oliverin opastuksella pistetään maa tuottamaan ja kotipiha vihreäksi. Muutama apuviiva palvelee lisäyksien ja muistiinpanojen tarvetta. Kappaleiden sanat ovat mukana tulevassa vihkosessa suomeksi ja englanniksi, joten niitä voi laulella levyä kuunnellessaan. Hyviä ideoita kirjasta sen sijaan saa roppakaupalla. Kuukausien välissä on tekstiä ja tarinaa säästä ja sääoloista. Karjalainen ja Veli-Matti Järvenpää, Paratiisin pojat, CD-levy, Poko Rekords Oy 2008 · Seija Paasonen, Suomen sää 2009, Yleisradio ja Karttakeskus 2008 RETKI maaliskuu 2009 83. Vuoden jokaiselle päivälle on sarake ylimmälle, alimmalle ja keskiarvolämpötilalle. Esimerkiksi purjo pysyy tuoreena pitkään, on erittäin terveellinen ja monikäyttöinen mutta aliarvostettu suomalaisissa keittiöissä. Moni kotipihan herkullinen kasvi viihtyy myös ruukussa tai laatikossa, joten viljely ei vaadi monen aarin peltoa. Jotkut ovat amerikansuomalaisten laulajien 192030-luvuilla levyttämiä ralleja. Karjalaisen laulua, banjoa ja kitaraa. Ahkerasti täytetystä kirjasta on helppo jälkeenpäin tarkistaa vallinneet sääolot. · J. Suurin osa kappaleista on vanhoja kansansävelmiä. Kaksi kappaleista on Karjalaisen omaa käsialaa. Ne istuvat levyn kokonaisuuteen niin täydellisesti, etteivät ne eroa lainkaan vanhoista balladeista. Perinteinen päiväkirja on mukava tapa pistää säätietoja muistiin. Reseptit ovat hyvin monipuolisia, mutta vaativat melko paljon raaka-aineita. Seassa on monta hyvää ideaa, mitä retkeilijäkin voi hyödyntää. Meillä ilmasto on erilaista ja satokaudet toisenlaisia kuin Jamien kotikonnuilla. Huhtikuussa kirjoittaja muun muassa varoittelee auringonsäteilyn vuoksi nopeasti heikkenevistä kevätjäistä. Tämän levyn voimalla voi nuotion ympäri vaikka tanssahdella. Oliver hyödyntää kotipihansa puutarhaa ruokiinsa. Paratiisin pojat on reipas levy, joka pistää jalan polkemaan tahtia. Yksinkertainen on kaunista tälläkin levyllä. Vallinnut säätila merkitään rastimalla aurinkoisen ja sateisen välillä kuudesta vaihtoehdosta. Sään tarkkailemisesta voi tehdä tavan ja muistiin merkitsemisestä rutiinin. Lisäksi Oliver valmistaa osan ruuista avotulella. Kirjaa ei ole lähdetty muokkaamaan suomeksi, mikä on hyvä asia. Resepteissä käytetään kaikkia yrttitarhan kasveja. Kaipuu, naiset ja viinakin ovat Paratiisin pojat -levyn kappaleissa läsnä. Meteorologi kertoo, mitä on odotettavissa ja minkälaista säätä milloinkin on keskimäärin ollut. Sivun alalaidassa kerrotaan kunkin kuukauden lämpöennätyksistä Suomessa. Yli sadan reseptin joukossa on tarjolla myös liharuokia ja leivonnaisia pieneen ja suureen nälkään. T E L E V ISI O S TA tutun meteorologi · Jamie Oliver, Jamien kotona, suomenkielisen laitoksen toimitus: Meme Saukko ja Elsi Saariaho, WSOY 2008 Seija Paasosen teos on oikeastaan päiväkirja, johon voi merkitä omat säähavaintonsa. Veli-Matti Järvenpää täydentää kaksirivisellä haitarillaan upeasti J
Näillä tarveaineilla ikuistettuja menneisyyden ajatuksia sijaitsee myös aivan Kehä III:n tuntumassa. Vitträskin kalliopengermän maalaukset sijaitsevat vain puolen kilometrin päässä Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelemasta taiteilija-ateljeesta, Hvitträskistä. Suurin osa muinaisista viesteistä on säilynyt nykypäivän retkeilijöille Suur-Saimaan suojaisten rantajyrkänteiden kyljissä, mutta maalaustaiteen erikoisuuksia on löydetty myös pääkaupunkiseudulta aina Kuusamon korkeudelle asti. Kirkkonummen löydöt Jean Sibelius soitti Muinaistieteelliselle toimikunnalle vuonna 1911 ilmoittaakseen Kirkkonummella Vitträskin rantakalliossa sijaitsevista punaisista merkeistä, mutta vasta vuonna 1917 verkkokuviot tutkittiin ja tunnustettiin Suomessa ensimmäisenä löydetyiksi kalliomaalauksiksi. Kaikki Uudenmaan kalliomaalaukset sijaitsevat rantajyrkänteissä ja useimmille niistä pääsee kesällä ainoastaan veneellä. Tällöin jää on yleensä turvallisen vahvaa ja esi-isät ovat suopeita paljastamaan salaisuuksiaan, sillä kalliomaalaukset erottuvat talven ja kevään kostuttamasta kalliosta huomattavasti paremmin kuin kesän paahtavan auringon alla. Esihistoriallisen taideteoksen piirteet ovat kadonneet ajan saatossa, mutta punaiset maaliläikät erottuvat yhä selvästi kalliosta. TEKSTI JA KUVAT JOEL AHOLA KIRKKONUMMEN, ESPOON JA VIHDIN KALLIOMAALAUKSET SIJAITSEVAT ALLE VARTIN AJOMATKAN PÄÄSSÄ KEHÄ III:N RUUHKASTA. Maalaukset eivät ole aivan rannassa, vaan retkeilijä joutuu kapuamaan jyrkänteen terassille yli viidentoista metrin korkeudelle järvestä. Paikalle kannattaa palata yhä uudelleen, sillä vierailija tuskin ensimmäisellä kerralla hahmottaa kaikkia luomuksia. Verkkoa tai ryijyä muistuttava suorakaiteen muotoinen maalaus erottuu selvimmin graniitista, mutta sen oikealle puolelle on ikuistettu neljä muutakin verkkokuviota tai sen osaa. 84 RETKI maaliskuu 2009. päiväretki Vihdissä Salmen ulkoilualueella sijaitsevalle Lautmäen kalliomaalaukselle pääsee vain jäitä pitkin, sillä kesällä jyrkänteen edustan kivenlohkareella pesii reviiriään puolustava lokki. Nämä pääasiassa kampakeraamisen ajan maalaukset sijaitsevat sen ajan tärkeiden vesireittien varrella. Rinne on jyrkkä, joten jäisessä nousussa pitää olla erityisen varovainen. Suomesta on löydetty jo lähes sata kalliomaalausta sekä parikymmentä epämääräistä värialuetta, jotka ovat peräisin 5 0002 000 vuoden takaa. Talvella jääkansi tarjoaa oivan oikotien, eikä vaeltaja häiritse tutkimuksillaan ranta-asukkaiden piharauhaa. K un keskitalvi kiiruhtaa kohti kevättä, suuntaavat kalliomaalauksista kiinnostuneet muinaistaiteen ystävät suksensa tai retkiluistimensa kohti Etelä-Suomen järvien rantajyrkänteitä. JÄRVIEN RANTAJYRKÄNTEISIIN IKUISTETUILLE TAIDETEOKSILLE PÄÄSEE PARHAITEN RETKILUISTIMILLA TAI HIIHTÄEN. Muinaiset taiteilijat käyttivät väreinään punamultaa eli rautapitoista savea, jonka sidosaineeksi lisättiin linnunmunaa, verta tai rasvaa. Kalliomaalausten äärellä kiireinen kulkija voi pysähtyä aistimaan entisten eräihmisten aatoksia
Tunnetuin näistä maalauksista on Nuuksion Pitkäjärven Jäniskallion kylkeen sivelty hirvi tai hirvenvasa. Kokonaan punaiseksi värjätty eläin jää osin lehtijäkälän alle, mutta hahmo on edelleen selvästi tunnistettavissa. Sen sijaan Vihdin maalaukset Salmijärven Lautmäen seinämässä sekä Pyyslammen rantajyrkänteessä ovat jo pahoin tuhoutuneet. Soutaen, hiihtäen ja vaeltaen tehty löytöretkeily kasvattaa edelleen Suomen kalliomaalausten listaa vuosittain. Suosituilla ulkoilualueilla sijaitsevat Nuuksion muinaismuistot eivät kärsi liiasta väentungoksesta, sillä kesän retkisesongin aikana jyrkänteille pääsee ainoastaan meloen. · RETKI maaliskuu 2009 85. Tämä Juusjärven kuvakenttä oli ollut jo pitkään kyläläisten tiedossa, mutta kuvia oli pidetty aiemmin lasten tai linjamiesten töherryksinä. Juusjärven löydön innoittamana maalauksia alettiin etsiä myös muualta ammattilaisten ja harrastajien toimesta. Juusjärven kalliomaalaukset ovat Uudenmaan ehdotonta parhaimmistoa. Selvimmin jyrkänteestä erottuvat yli puolimetriset koukkupolviset ihmishahmot, mutta seinään on taiteiltu myös pienempiä ihmishahmoja, kämmenenkuvia ja hirviä. Älä koske maalauksiin! Kirkkonummen Vitträskin verkkokuvion oikealla puolella on vielä neljä heikommin havaittavaa verkkomaista maalausta tai sen osaa. Juusjärven kalliomaalaus on monipuolisin Uudenmaan muinaisteos. Nuuksion Pitkäjärven Jäniskallion hirvi hahmottuu vielä kohtalaisesti, vaikka lehtijäkälä yrittää peittää esihistoriallisen taideteoksen. Myös seuraava Suomen kalliomaalauslöytö sijoittuu Kirkkonummelle vain runsaan viiden kilometrin päähän Vitträskin verkoista. Molemmissa kohteissa voi silti edelleen erottaa punamaalijälkiä. www.retkeilymediaahola.fi/nuuksio.html HUOM! Kalliomaalaukset ovat lailla suojeltuja muinaismuistoja. TIETOREPPU UUDENMAAN KALLIOMAALUKSET Vitträsk, Kirkkonummi Vitträsk-järven itälaita, N 6674960, E 2529150 ylempi kalliojyrkänne, noin 16 m korkeudella järvenpinnasta 5 verkkokuviota (2 vasemmanpuoleista näkyvät selvimmin) jäälle: Aavaranta Opisto, Hvitträskin uimaranta Juusjärvi, Kirkkonummi Juusjärven eteläisimmän lahden itälaita, N 6675100, E 2523860 jyrkänne, noin 5 m korkeudella järvenpinnasta ihmishahmoja, kala, kämmenpainaumia, hirviä, kuvajono jäälle: järven pohjoislaidan metsä- ja peltoteiltä Jäniskallio, Espoo Nuuksion Pitkäjärven eteläpää, Jäniskallio, N 6683560, E 2532750 rantajyrkänne, 1,8 metrin korkeudella järvenpinnasta hirvi tai hirvenvasa jäälle: Solvallan urheiluopisto Lautmäki (Salmijärvi), Vihti Salmijärven Lautmäen rantajyrkänne, N 6694620, E 2528890 selvästi erottuvia maaliläikkiä, mutta kuvat tunnistamattomia jäälle: Salmen ulkoilumaja, Etelälahden leirintäalue Pyyslampi, Vihti Pyyslammen pohjoislaita, N 6692220, E 2531700 rantajyrkänteessä 23 metrin korkeudella maalauksen jäänteitä jäälle: Vihdintie reunustaa lammen etelälaitaa Kartat www.karttapaikka.fi (Haku koordinaateilla) Jäniskallio (Lautmäki ja Pyyslampi): Nuuksio Retkeilyopas & kartta, Joel Ahola, Karttakeskus 2008. Hämmentävin kuvista on vino ihmishahmo, joka näyttäisi kaatuvan kalan hyökkäyksestä. Nuuksion järviylängölle Loput Uudenmaan muinaisesta maalaustaiteesta sijoittuu Nuuksion järviylängölle Espooseen ja Vihtiin. Maalaus vahvistettiin esihistorialliseksi muinaisjäännökseksi vasta vuonna 1963. Kaikki Nuuksion järviylängön kalliomaalaukset on ikuistettu veneestä tai jäältä. Näiden järvien vedenpinta on pysynyt vuosituhansia samalla korkeudella, joten taideteokset yltävän vain parin metrin korkeudelle nykyjärvien pinnasta
Atena · Sidottu · 126 sivua · Upea nelivärikuvitus Tilaa RETKIRUOKAA-kirja lukijatarjouksena hintaan 22,50 (sis. 040-5151 579 ERÄ-LINDROOS Retkeilyn tavaratalo Launeenkatu 84 15610 Lahti p. Riipuslenkki on 14 karaatin kultaa. Katso Retki 7/2004. Mongolia Tiibet Papua Sumatra Burma SCORZAN RETKET Elämäsi seikkailu! www.scorza.fi Puh. lähetyskulut) (norm.hinta 25 + läh.kulut 6,50 ) 86 RETKI maaliskuu 2009 p. Kullankaivaja Jukka Kelan perinteisin menetelmin kaivamat kultahiput painavat noin 0,5 grammaa. 03-752 56 96 www.eramaankulta.fi Retki-lehden lukijatarjous: j Keittokirja erikoishintaan! Pär Nilsson & Christel Schröder RETKIRUOKAA Syö hyvin leirinuotiolla, vaelluksella, piknikillä ja kalassa Miksi tyytyisit kuivamuonaan tai pariin hutaistuun eväsleipään. Taikariipus suojaa retkilläsi. 044 733 0022, myynti@retkilehti.fi. Tämän monipuolisen kirjan ohjeilla valmistat helposti ja nopeasti herkullista ruokaa nuotiolla tai retkikeittimellä. Mukana aitoustodistus. Toimitetaan kelorasiassa. markkinapaikka Uniikki kaulakoru Tarjoushinta Retken lukijoille 79 + toimituskulut Lemmenjoen Pehkosenkurun kullasta
200g pakattuna alk.29,99 E A n. 44x15cm Varusteet autoon, kotiin, mökille, matkailuvaunuun matkailuautoon, veneeseen, leirintään, retkeilyyn www.vapaa-aika.com TILAA p. 1500g PE-vaahtopohjalla pakattuna alumiinifoliopinta A N n. 044 733 0022, myynti@retkilehti.fi RETKI maaliskuu 2009 87. 30x11cm alk.5,99 I J alk. kuorma 120kg A Telttasängyn patjat tyynyllä P R alk.23,99 A U S A Itsetäyttyvä Basic Matte T - Eristävä Alu-matto Anatomic alk. V Alumiinirunkoinen telttasänky V Teltta telttasängyn päälle 726170 210x80x47cm, 726210 53,98 53,98 A max. 503410 188x65x3,8cm T A paino n. 501660 190x60x0,3cm paino n
VAAROJEN RANDONNEE Koli, Lieksa Vuorihiihdossa kiidetään rinnettä alas ja kivutaan jälleen ylös. OULUN TERVAHIIHTO Oulu, 3060 km (p ja v) Maailman vanhin hiihtotapahtuma lykitään jo 120. Tänä vuonna on tarjolla myös puolikkaat matkat. TOUR DE SKATE Tuusulanjärvi, Järvenpää ja Tuusula 20 km, 50 km ja 75 km Matkaluistelun riemusta kirmataan viiden kilometrin pituisella auratulla radalla. www.lapinsudet.net Seikkaillen 28.3. www.eramessut.net Tapahtumista voi ilmoittaa osoitteeseen toimitus@retkilehti.fi. Näyttelyitä 3.3. kerran. VASKOOLIHIIHTO Saariselkä, Inari 20 km, 40 km ja 60 km (p ja v) Pitkänperjantain urakka johtaa pisimmän reitin valinneet Kiilopään yli maaliin. VUORIVAELLUSILTA Kulttuurikompleksi Andorra, Eerikinkatu 11, Helsinki Samansisältöiset trekkausretkistä ja niihin valmistautumisesta kertovat luennot alkavat 17.30 ja 19.30. www.karsu.fi 13.15.3. KOONNUT MIKKO LA MMINPÄÄ Kalenteri Hankikelit koittavat! Luistellen Messuja AURINKOISET KEVÄTTALVEN päivät houkuttelevat nauttimaan retkestä hiihtäen tai luistellen. RETKIMESSUT Messukeskus, Helsinki Retkimessuilla pääsee tutustumaan uutuusvarusteisiin, luontomatkailukohteisiin ja laajaan telttanäyttelyyn. www.pogostanhiihto.fi 15.3. 8.3. LAPPONIA-HIIHTO I 6.9.4. POHJOIS-SUOMEN ERÄMESSUT Ouluhalli, Oulu Oulun erämessut keräävät retkeilijöitä ympäri Pohjois-Suomen. LAPPONIA-HIIHTO II 2580 km (p ja v) Ensimmäinen viikko lykitään vapaalla tyylillä ja toinen perinteisesti. Rauhallinen vauhti ja lämpimät eväät takaavat mukavan ulkoiluhetken. www.aventura.fi Alkutalven lohkojää saa kauniita muotoja, kun lumi ei vielä niitä peitä. Lohjanjärvi syyskussa 2008. KUVA PENTTI KORPELA 88 RETKI maaliskuu 2009. VUOKATTIHIIHTO Sotkamo, 20 k, 30 km ja 60 km (p ja v) Vuokatin vaaramaisemista nauttii lähes 2 000 hiihtäjää. www.kainuunliikunta.fi 30.3.3.4. www.lapponiahiihto.fi 10.4. JYVÄSKYLÄN VAPAA-AIKAMESSUT Paviljonki, Jyväskylä Hae vinkkejä pian koittavaan kevääseen. www.tervahiihto.fi 14.-15.3. www.luisteluliitto.fi Hiihtäen 7.3. POGOSTAN HIIHTO Ilomantsi, 35 km (p ja v) 53 km (p), 60 (v) Tänä vuonna hiihdetään myös 35-kilometrinen retkihiihto. www.jklpaviljonki.fi 21.24.5. www.padasjoki.fi 21.3. Samaan aikaan Messukeskuksessa järjestetään myös fillari-, kunto-, kalastus-, metsästys- ja golfmessut. www.retkimessut.fi 18.19.4. PÄIJÄNTEEN POSTIHIIHTO Päijänteen kansallispuisto, Padasjoki, 628 km Padasjoen kunta hiihdättää kaikkia halukkaita Päijänteen aurinkoisilla hangilla
Kelot ovat vähentyneet siinä määrin, ettei niitä saa enää käyttää vaikkapa vaellustauolla polttopuuna. Itse puun runko ei siis kierry, ja sen ydinosat ovat vähemmän kierteisiä kuin pinta. T E K ST I A I N O J U S L É N P I I R R O S K A R O L I I N A LA H T I Kelon kiehtovat salaisuudet K eloksi kutsutaan pystyyn kuollutta, kuivunutta ja kuorensa menettänyttä havupuuta. Puuaines on haluttua, luonnostaan hyvin lahonkestävää ja kauniin väristä. Kelovanhukset ovat useimmiten käyneet läpi vähintään yhden metsäpalon, josta muistuttaa osittain hiiltynyt pinta, palokoro. Suomessa kelot ovat useimmiten mäntyjä eli kelohonkia. Kelon harmaan värin aiheuttavat sinistäjäsienet, jotka eivät kuitenkaan ole lahottavia sieniä. Niiden pinta on kulunut pois sateissa, tuulissa ja pakkasissa. Neulaset eivät enää pysty sitomaan tarpeeksi auringon energiaa yhteyttämällä, paksuuskasvusta huolehtivan jälsisolukon toiminta heikkenee ja yhteyttämistuotteiden kuljetus katkeilee osassa runkoa. Aiemmin tervaksisia keloja käytettiin mielellään rakovalkean aineksena ja erityisesti Pohjois-Suomessa keloa käytettiin mittavasti kelohuviloiden rakentamisessa. Harvakseltaan myös kuusi kelottuu. Kelon kaaduttua lopulta maahan tulee niillekin sieniä, joista jotkut saattavat olla jopa erikoistuneita keloille. Kelottuneet puut ovat kuolleet hitaasti kasvettuaan ensin satoja vuosia. Puiden pihkaisuus estää lahottajasieniä varsin tehokkaasti käyttämästä keloa kasvualustanaan. Kelokkoja, eli lähes kokonaan kelottuneista puista koostuvia metsiköitä, ei enää juuri näe. Maan pyörteistä ja tuulen tuiverruksesta Kelopuun runko on usein korkkiruuvimaisesti kiertynyt. Nykyisen käsityksen mukaan kierteisyys syntyy jälsisolukon toiminnan vuoksi. Tällaisen hitaan kuoleman kokeneet kelot voivat seistä pystyssä vielä satoja vuosia. Vanhimmista keloista on koko latvaosa katkennut tai ainoastaan paksuimmat oksat ovat jäljellä harmaan runko-osan seistessä yksinään. Syyksi on esitetty monenlaisia seikkoja auringon kierrosta ja maan pyörimisestä tuulen puhallukseen sekä kasvupaikan sijaintiin. Puun paksuuden kasvaessa ja ympärysmitan lisääntyessä solut jakautuvat vinosti, jolloin ne ovat kiilan muotoisia. Monisatavuotiset harmaat hongat säilyttävät siis osan salaisuudestaan. · Lähde: Veikko Neuvonen (toim.) Luontoilta RETKI maaliskuu 2009 89. Puun solukkoon kertyy runsaasti pihkaa ja puu tervastuu. Sitä ei toistaiseksi osata selittää, miksi silti noin kymmenesosa keloista on kiertynyt myötäpäivään. Männyn ikääntyessä se menettää elinvoimaansa asteittain. Männyt kiertyvät enimmäkseen vastapäivään. Puun kuoren alla oleva ohut jälsikerros tuottaa sisäänpäin puuainesta ja ulospäin puun kuorta. Solukiilat tunkeutuvat kasvaessaan toistensa lomaan aiheuttaen solukon kallistumisen ja kiertymisen
Pilotti teki pari näyttävää immelmannia ja onnistui kiinnittämään huomion taivaalle. Kiista päätettiin ratkaista siten, että ensimmäisen päivän kahvit kiehautettaisiin keittimellä ja seuraavat nuotiotulilla. Tehokas laite toimi moitteetta ja kuumensi veden muutamassa minuutissa kiehuvaksi. Puiden latvoja hipova lentokone säikäytti niin, että kahvipannu kirposi kädestä ja kuumat mokat valuivat mättäälle. Pian kiehuvaan veteen mätettiin karkeita puruja kouramitalla. Keittelypaikka sijaitsi jyrkän rinteen juurella. Pasi sen sijaan on kiinnostunut tekniikan viimeisistä saavutuksista. Erään hiihtoretken valmisteluissa asia putkahti tyypillisellä tavalla esille. Ystävysten eroavaisuudet näkyvät retkeilyvälineissä, joiden suhteen Karri suosii perinteistä tyyliä. Toisistaan poikkeavat mieltymykset aiheuttavat sopivassa määrin pientä kitkaa, mutta eivät äidy koskaan varsinaiseksi riidaksi. Ilmavoimien Vinka ilmestyi takasuunnasta täysin yllättäen ja lensi matalalla ylitse. Miesten välillä vallitsee vilpitön toveruus, vaikka molemmilla on omat vankat mielipiteensä toimintatavoista. Sivakointia jatkettiin korkean kallioharjanteen päälle, jonne leiriydyttiin yöksi. ReissuJussi Reissu Nuotio vastaan keitin K arri ja Pasi ovat retkeilyä harrastavia kaveruksia. Ilmaa tärisytti mahtava jyrinä, jonka tällä kertaa aiheutti Hornet-hävittäjä. Hän vaihtoi iänikuiset puusuksensa vasta hiljattain lasikuituisiin ja kyllästää puuvillaisen anorakkinsa edelleen joka syksy. Perinteiden vaalija sanoi nokikahvien kuuluvan hiihtoretkeen itseoikeutetusti, kun hänen kaverinsa puolusti omaa valintaansa keveydellä ja vaivattomuudella. Hän seuraa tarkasti varusteiden kehittymistä ja testailee mielellään uutuuksien toimivuutta käytännössä. Tätä odotellessa toistui lähes sama kuin edellispäivänä. Pikemminkin ne tuovat pikantin lisämausteen kanssakäymiseen, jossa osapuolten erilaiset mielipiteet täydentävät toisiaan. Karri siirsi pannun pois kuumimmista liekeistä, jotta juoma saisi rauhassa lasehtia. Näin ollen Pasi viritteli keittimensä varmoin liikkein toimintakuntoiseksi, kun ystävykset pysähtyivät evästauolle. Sihinän ja savun keskellä Karri totesi ottelun päättyneen tasapeliin. · Vinka ilmestyi täysin yllättäen.. Hän laatikin taidokkaasti nuotiotulet ja viritti nokikylkisen liekkei- hin kuumenemaan. Karri otti mukaan nokisen nuotiopannun kahvinkeittoa varten, kun taas Pasi pakkasi reppuunsa nykyaikaisen monipolttoainekeittimen. Karri hiukan kiusoitteli kaveriaan uusiksi menneestä kahvihetkestä. Aamulla oli Karrin vuoro huolehtia kahvinkeitosta. Miehet seisoskelivat selät nousun suuntaan ja aloittelivat kahvittelua. Juuri kun Pasi oli kaatamassa höyryävää juomaa kave- rinsa kuksaan, rikkoi hiljaisuuden valtava meteli. Molemmat puolustivat ja perustelivat valintojaan tarmokkaasti. Lentonäytöksen takia kahvipannu unohtui tulille, ja se pullautti sisältönsä äkäisesti nokan ja kannen kautta ulos. Korkea puusto sai mäen muistuttamaan seinämää. Hän ilmoitti johtavansa 10, vaikka tapahtuneella ei varsinaisesti ollut tekemistä keittimen käytön kanssa
Seuraava Retki ilmestyy maaliskuun lopussa 2009 RE T K EILY · M AT K A ILU · VA RUS T EE T Nro 3 Huhtikuu 2009 GPS-uutuudet Lounais-Suomen retkikohteet Kallaveden kannella Etelä-Viro Messukatsaus: ispo 2009 Espanjan aurinkorannikko Tornien taisto TESTI Kevyet kalvotakit 3/09 SEURAAVA
www.columbia.com www.mb-trading.fi. Columbia-vaatteet ja -jalkineet asiantuntevista urheiluliikkeistä ja urheiluosastoilta