Retki 3/2008 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

REPPUHUOLTO · GEOKÄTKÖILY · POLAARIVUOSI · PUKALA RE T K EILY · M AT K A ILU · VA RUS T EE T Nro 3 Huhtikuu 2008 7,50 Yliperän kahdet kasvot VAUDE STRETCHED REALITY -KUORITAKKI FENIX L2D PREMIUM -KÄSIVALAISIN Parasta porosta Raumanmeren suojaisa saaristo Sarek Ruotsin tunturimaa Fillarilla Euroopan halki Kansallismaisemat GPS -paikantimet TEEMA: KÄSIVARSI P
2000 Annapurna · 2001 Amazonia · 20 2005 Santiago de Compostela · 2006 S Voita seikkailu
Voittaja julkistetaan Matka 2009 -messuilla. Retki. 002 Sahara · 2003 Tahiti · 2004 Dakota Skotlanti · 2007 Kanada · 2008 Islanti Islantiin! ja lähde Retki-lehden matkassa Islantiin Islantiin. Osallistu arvontaan Retken täysi-ikäiset kestotilaajat osallistuvat arvontaan automaattisesti. Voit osallistua kilpailuun tilaamalla Retken tai lähettämällä kortin, jossa kerrot nimesi, ikäsi ja yhteystietosi, osoitteeseen Outdoor Media Oy Pl 193 15101 Lahti Kilpailu alkoi 17.1.2008 ja päättyy 31.12.2008
R E T K E I LY · M A T K A I L U · V A R U S T E E T Nro Huhtikuu s.84 PÄÄTOIMIT TAJA Mikko Lamminpää ULKOASU mikko.lamminpaa@retkilehti.fi TOIMITUSSIHTEERIT Tapani Haapanen TAIT TO Susanna Cygnel Susanna Haanpää Tenho Järvinen REPRO toimitussihteerit@retkilehti.fi VAKITUISET AVUSTAJAT Tenhelp Oy, Kerava PAINO Joel Ahola Pasi Ikonen Aino Juslén Aksana Kurola Mikko Nikkinen Joppe Ranta Ville Siekkinen Poppis Suomela Marko Taavila Jari Vehviläinen Oy Scanweb Ab, Kouvola Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. K ANNEN KUVA Jef Maion Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@retkilehti.fi AVUSTAJAT RETKI ILMEST Y Y VUONNA KERTAA Kestotilaus 6 nroa, 37 Määräaikatilaus 10 nroa, 70 TILAAJAPALVELU Miika Kivistö Timo Polari VIRALLINEN SEIKK AILIJA Veikka Gustafsson K ARTAT tilaajapalvelu@retkilehti.fi p. (03) 782 2340 f. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. s.52. (03) 782 2341 eastpro@phnet.fi ISSN Outdoor Media Oy TOIMITUS info@outdoormedia.fi PL 193, 15101 LAHTI toimitus@retkilehti.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. 044 733 0022 tito klo 916 (tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset) ILMOITUSMY YNTI Tatu Järvinen PIIRROKSET Karoliina Lahti JULK AISIJA Eastpro Oy p
Täydellistä GPS:ää ei ole, ja siksi oma tarve pitää selvittää ihan ensimmäisenä. TESTI s.12 s.28 s.44 s.56 s.80 Käsivarren jykevät tunturit, aavat laaksot ja vaihteleva sää viihdyttävät reipasta kulkijaa päiväkausia. Vähärasvainen herkku kypsyy nuotion loimussa erittäin nopeasti, mutta liika kypsennys tuo lihaan maksan aromin. Sarvipäästä särpimeksi 6 Pääkirjoitus 8 Ajankohtaiset 10 Virallinen seikkailija 12 Testissä GPS-laitteet 28 Teemana Käsivarsi 40 Halti 44 Kansallismaisemat 52 Raumanmeri 56 Kesäinen Sarek 62 Polaarivuosi 66 Reppuhuolto 68 Uutuudet 69 Käsivalaisin 71 Kuoritakki 72 Geokätköily 74 Kulttuuriseikkailu pyörällä 80 Retkikeittiö 82 Kirjat 84 Pukala 86 Markkinapaikka 88 Retkikalenteri 90 Reissu-Jussi 91 Seuraava Retki. Saanan tuhatmetrinen laki antaa herkullisen maistiaisen Yliperän tunturiylängöstä, jossa noin 40 komeaa huippua kurkottelee korkeuksia. Vuoden retkikohde Saanan kainalossa Kansallismaisemat sitovat kylät, pellot ja tiet Suomen ihastuttavimpiin luonnonnäkymiin. Lue 27:stä maamme kansallismaisemasta ja suunnittele kesän retkesi. Ihmisjälki kauneuden maisemassa Hiljainen Ruotsin Sarek on todellinen erämaa, jossa vastaantulijat eivät juuri häiritse. Joka tapauksessa nykykulkija haluaa laitteensa kumppaniksi kartan. GPS-paikantimet Järeiden satelliittipaikantimien lisäksi autonavigaattori tai kännykkä kourassa voi suunnistaa. Äärimmäiset keliolot ja haastava maasto houkuttelevat kokeneita vaeltajia, mutta noviiseille paikka on liian ankara. Naapurin tuntureilla Poro on luomulihaa, sillä koko elämänsä ajan sarvipää saa kuljeksia luonnossa vapaasti ja syödä mitä huvittaa. Ne kertovat monia tarinoita, mutta eivät nauti erityisestä suojelusta
Mutta metsä ei ole muuttunut eikä meidänkään tarvitse. Toisaalta esimerkiksi suunnistuksen harrastajamäärät kasvavat jatkuvasti. Armeijan alokkaat yllättävät tyrmistyneet kouluttajansa kertomalla, etteivät ole koskaan käyttäneet kirvestä tai sytyttäneet nuotiota. Syttypuusta voi askarrella yhdessä hienon tuohisormuksen. Metsässä patikointi ja vesillä liikkuminen olivat esi-isillemme osa jokapäiväistä elintaistelua. Juomavettä haetaan kuusikon varjoon piiloutuneesta lähteestä. Ystävästämme metsästä uhkaa tulla kammottava paikka. Epäily suden tai karhun jälkien ilmaantumisesta metsänreunaan aiheuttaa pakokauhua ja tappovimman. Isovanhemmat lähtevät mielellään lastenlastensa kanssa metsäretkelle. Pääkirjoitus MIKKO L AMMINPÄ Ä Pojasta polvi paranee Alokkaat eivät osaa sytyttää nuotiota. RETKEILY JA ERÄTAITOJEN oppiminen on Suomessa miltei kansalaisvelvollisuus, ja niiden toivoisi siirtyvän sukupolvelta toiselle. Samalla vanhemmat opettavat kuin puolivahingossa lapsiansa tunnistamaan yleisimmät eläin- ja kasvilajit, kiertämään upottavat suot, loihtimaan valkean nuotiopaikalle, laittamaan madon ongenkoukkuun ja hallitsemaan monet muut niksit. Valitettavasti taitojen välittyminen ei ole aina itsestään selvä asia. Unohdetaan roolit edes hetkeksi ja lähdetään yhdessä metsään oppimaan elämää! Mikko Lamminpää mikko.lamminpaa@retkilehti.fi. Monet kaupunkilaiset ovat vieraantuneet keväisen mullan makeasta tuoksusta, ja lähiölapset tuntevat jo paremmin televisiosta tutun leopardin kuin metsän kätköissä jolkottavan ketun tai ilveksen. Erä- ja luonto-opaskoulutukseen hakeutuu yhä lukuisampi joukko nuoria. Leskenlehtien kukkimista, nokkosperhosten lepattelua ja muuttolintujen paluuta tutkitaan varmoina kevään merkkeinä. Myös monet nuoret voivat auttaa ja opastaa omia vanhempiaan retkipolun ensi askelilla. Retkeilevien nuorten ja asvaltilla aikaansa kuluttavien nuorukaisten taidoissa on valtava ero. Maastossa liikkumisen ja luonnossa elämisen opettaminen ei ole vanhempien etuoikeus. Niiltä ajoilta periytyvistä jokamiehenoikeuksista saamme onneksemme vieläkin nauttia. Tikkupullaa paistaessa tarinoidaan omasta lapsuudesta ja kerrotaan luonnon ihmeellisyyksistä. Monet lapsiperheet rientävät seuraamaan luonnon heräämistä polkujen paljastuessa ohueksi jääneen lumivaipan alta
Lisää aiheesta: www.rogaining.fi KIlpIsjäRvI vEI voiton Vuoden Retkikohde 2008 -äänestyksessä. kilpailuun otti osaa 4 076 vastaajaa, joista neljännes asetti kilpisjärven ykkössijalle. kilpisjärvestä voi lukea lisää tämän numeron käsivarsi-teemasta, joka alkaa sivulta 28. Ensi vuoden kilpailupaikkaa ei toistaiseksi ole paljastettu. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsy tutustuttaa retkeilijät santahaminan merenrantakasveihin, suomenlinnan lintuihin, alppilan geologiaan, keskuspuiston metsäpolkuihin ja seurasaaren luontoarvoihin. kakkossijalle ylsi urho kekkosen kansallispuisto. elokuuta, jolloin kalke ry järjestää toiset Retki-rogaining-kisat kurussa. Laji sopii mainiosti suunnistajille, kuntourheilijoille, retkeilijöille, partiolaisille, perheille, ystäväporukoille ja yritysjoukkueille. Mestaruuskilpailuissa suunnistetaan 24 tuntia, ja sinä aikana vikkelimmät ehtivät pinkoa jopa 140 kilometriä. Sen pitkä kesto sen sijaan haastaa, ja nopeimman reitin suunnittelu voi olla vaikeaa. Rogaining-suunnistuksessa kaksiviisihenkiset joukkueet käyvät haluamassaan järjestyksessä rasteilla, jotka on pisteytetty eriarvoisiksi, ja keräävät mahdollisimman paljon pisteitä määräajassa. kolilla järjestetään heinäkuussa kaksi viikon mittaista talkooleiriä. Suomen Messujen järjestämän nettiäänestyksen voittaja julkistettiin maaliskuussa pidetyillä Retkimessuilla. Vuoden Retkikohde 2008 -äänestyksen tulokset Kohde äänimäärä Retki-lehden artikkeli kilpisjärvi 1 009 3/2008 urho kekkosen kansallispuisto 503 2/2008 Raumanmeren melontareitit 487 3/2008 teijon retkeilyalue 453 5/2007 pyhä-Luoston kansallispuisto 351 5/2006 Hossan retkeilyalue 290 5/2008 Linnansaaren kansallispuisto 281 9/2007 napapiirin retkeilyalue 262 1/2003 Joutsijärvi 232 Vantaan ulkoilukeskus kuusijärvi 208 LemmenjoeLLe Latuverkosto suomEn suuRImpaan kansallispuistoon on vihdoin saatu kattava latuverkosto, sillä Metsähallitus ylläpitää Lemmenjoella noin 80 kilometrin hiihtoreitistöä. Suomen Messusäätiö myönsi voittajalle 5 000 euron stipendin alueen palveluvarustuksen parantamiseen. kansainvälinen rogaining-liitto myönsi järjestelyoikeudet kangasalla toimivalle seikkailu-urheiluseura Kalke ry:lle, joka toi lajin Suomeen viime vuonna Jämijärvellä. esimerkiksi aulangolla opiskellaan lehtokasveja, tiilikkajärvellä vaelletaan, nuuksiossa käydään retkeilyn peruskurssi ja ahvenanmaalla purjehditaan kaljaasi Albanuksella. kisailijat saavat valita 24, 8 tai 4 tunnin urakan. Ladut kunnostetaan lumisateiden jälkeen moottorikelkoin huoltoajojen yhteydessä. www.sll.fi LähiLuontoon 8 RETKI huhtikuu 2008 Kuva antti kuRoLa rogaining-em suomeen kiLpisjärvi on paras paikka. ajankohtaista j koonnut Mikko La MMinpää R o g a I n I n g - s u u n n I s T u KsEn EM-kisat järjestetään Suomessa 15.16. Rastit sijoitetaan selkeille paikoille, joten kilpailuissa pärjää kohtalaisilla suunnistustaidoilla. elokuuta 2009. Helpoiten Lemmenjoen laduille pääsee njurgulahdesta. suomEn luonnonsuojElulIIT To jäsenyhdistyksineen järjestää runsaasti luontoretkiä. Harrastelijoille järjestetään myös lyhyempiä kisoja. Seuraavan kerran vaellussuunnistajat pääsevät etsimään rasteja Suomessa 16.17. Seuraavilla sijoilla olivat eteläiset kohteet Raumanmeri ja teijo
Sen helmi on Hiljaisuuden huone, joka on niittänyt mainetta ympäri maailmaa. Maahantuojat harmittelivat, että moni kävijä on harhautunut messujen pääideasta: se on kertoa uusista tuotteista, eikä kaupitella aletavaroita. Museovierailuun voi yhdistää päiväretken Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus- ja puulajipuistoon tai luonnonsuojelualueelle. Lisää tietoa: www.kantapuu.fi ja www.lusto.fi Greendoor Oy:n osastolla esiteltiin Marmot-varusteita ja kierrätysmateriaaleista valmistettuja Osprey-reppuja. voiko näiLLä edes ajaa? RETKEIlyvaRusTEIdEn keskeisimmät maahantuojat ja jälleenmyyjät sekä kotimaan kiinnostavimmat retkikohteet esittäytyivät Retki-messuilla Helsingin messukeskuksessa. Muutkin Retki-laavun esitykset keräsivät ilahduttavan runsaasti kuulijoita messukävijät ovat oppineet hakemaan messuilta tietoa ja vinkkejä. tämän vuoden Retki-messuihin tutustui kaikkiaan 28 353 kävijää. Jopo sai tuunaajan käsissä uuden elämän. ITsE RaKEnnETuT ja viritellyt polkupyörät pääsivät näytille museokeskus Vapriikin Velomania! -näyttelyssä tampereella. Lustosta voi vuokrata reissulleen polkupyörän, soutuveneen ja jopa kirkkoveneen. Lisätietoja: http://vapriikki.net/tuunatut/ TEKsTI ja Kuva ViLLE SiEkkinEn Meindl-jalkineiden laaja mallisto kiinnosti Retki-messuilla. Retki huhtikuu 2008 9. Väreillä, muodoilla ja teknisillä ratkaisulla toisistaan erottuvat pyörät ovat viihdyttävää ja inspiroivaa käyttötaidetta. Ensi vuodeksi on luvassa myös erillinen brändikortteli kuumimpia uutuuksia varten. kohtaamisia retki-messuiLLa toimita reppusi museoon suomEn mETsämusEo Lusto vaalii maamme retkeilyperinnettä punkaharjulla. Vuoden luontokuva -palkinnon saanut valokuvaaja lassi Rautiainen kertoi petovalokuvauksesta. GoExpo-nimen alla toteutettiin helmi- ja maaliskuun vaihteessa myös fillari-, kunto-, kalastus- ja golfmessut. Ennen kuin anorakkinsa tai karttalaukkunsa vie tai lähettää punkaharjulle, kannattaa varmistaa museon sivustolta, ettei varasto ole jo täynnä samanlaisia romppeita. Fillari-messuille kutsuttu Viro esittäytyi Retki-laavulla sankalle yleisöjoukolle. Luston perusnäyttely tutustuttaa suomalaisiin metsiin, metsäluontoon ja metsienhoitoon. osana pyöränäyttelyä kaikille järjestetään avoin kilpailu, jossa pyöräilyn, taiteen ja viihteen ammattilaisten raati valitsee hienoimman ajopelin. taitavien rakentajien käsissä ovat niin Jopon kaltaiset klassikot kuin uudemmatkin luomukset. Monia kiinnostava telttanäyttely oli tällä kertaa aiempaa suppeampi, ja sen rinnalla esiteltiin parikymmentä makuupussia. Lahjoitettavien varusteiden mukana täytyy antaa tarkat tiedot välineen valmistajasta, iästä, käytöstä ja muista näyttelynrakentajaa ja vieraita kiinnostavista seikoista. Elokuun alkuun asti esiteltävä kokoelma täydentää vuosi sitten avattua näyttelyä, joka valaisee pyöräilyn historiaa 1800-luvulta tähän päivään. Se kerää kokoelmiinsa retkeilyvälineitä eri aikakausilta, ja tarvitsee tehtävässään retkeilijöiden apua
Se motivoi liikkumaan säännöllisesti. Useimmat tietävät, mitä terveillä elämäntavoilla tarkoitetaan, mutta opit eivät tunnu mahtuvan raavaan miehen ajatteluun. Sydänkohtaus tai aivoinfarkti, joista oli jo vuosikaudet varoitettu, herätti heidät viimeinkin tekemään muutoksia elämässään. Jotkut keski-ikäistyvät miehet uskottelevat itselleen, että nuoruusiän kuntoilu pitää heidät hyvässä iskussa vuosikymmeniä. Liikkumalla säännöllisesti oppii tuntemaan itsensä ja huomaamaan omat pikkuvikansa. Nyrkkisääntöni mukaan kuntoni on huomenna sellainen, miksi sen tänään teen. Lajeikseen kannattaa valita sellaisia, joita voi harrastaa salivuoroista ja sääoloista välittämättä. Sen eteen on nähtävä ihan itse vaivaa, mieluiten hymyssä suin, ennen kuin on pakko. Tottumuksia on helppo muuttaa terveelliseen suuntaan. Retkeillen mielenterveys paranee kuin kaupanpäällisenä. Tarvitsee vain tehdä riittävän pieniä muutoksia kerrallaan ja pysyä päätöksessään: Syö korkeintaan sen verran kuin kulutat. Hyvässä porukassa kuntoilusta nauttii. Seikkailija KOLUMNI _ _ _ _ _ _ _ _ _ Elä terveesti jo terveenä Rakennan huomisen kuntoni tänään. tärkeyden, ennen kuin menettää sen. Jostain kumman syystä maassamme kukoistaa hällä väliä -tyyppinen äijäkulttuuri. Hyvä kunto auttaa jaksamaan myös arkisessa työssä. Menetettyä terveyttä ei saa takaisin ilmaiseksi, muttei sitä voi mistään ostaakaan. Toiset jatkavat täysillä vanhaan malliin, kunnes kohtaavat viimeisen stopin. Välinpitämätön elämällään keinottelu koituu aina omaksi tappioksi. He unohtavat, että kunto säilyy vain niin kauan, kun sitä pitää yllä. Siten tietää poiketa terveysvarikolla, ennen kuin kone leikkaa kiinni. MITÄ TARVITTAISIIN siihen, että suomalainen mies ymmärtäisi terveytensä Veikka Gustafsson www.retkilehti.fi. Moni tuttavapiiriini kuuluva mies on aloittanut terveyskuurin vasta teho-osastolta päästyään. Opettele vaikka kevään tullen jokin uusi laji. Nauti yhä enemmän hedelmiä ja kasviksia. Vältä huonoja rasvoja ja suolaa. Mistä johtuu kyvyttömyys auttaa itseään. Terveyden ylläpito on helppoa ja hauskaa. Oikeita pääruokia syövä voi palkita itsensä jälkiruokaherkuilla. Siihen kuuluu ruokavalion noudattaminen, säännöllinen liikunta ja henkinen tasapaino. Ulos retkeilemään mahtuu aina. Ne muodostavat kolmijalan, jonka jokaista osaa on vaalittava. Vuosikymmenien takaisia mainetekoja on turha ikävöidä, vaan on opittava iloitsemaan pikku hiljaa paranevista suorituksista nyt. Itse haluan siirtää sen hetken mahdollisimman kauas
ERI ÖÖN _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ www.suunto.com Olipa tähtäimessäsi palkintosija Pekingissä tai kuntoilu kotipoluilla, Suunnon sykemittareista löydät itsellesi sopivan. Suorituksen tehon tulkitset helposti Suunto harjoitusvaikutuksen avulla. Lisätiedot www.suunto.com. Digitaalisesti koodattu, häiriötön lähetystekniikka mahdollistaa lajikohtaiset, reaaliaikaiset nopeus- ja matkatiedot sekä tarkan sykemittauksen. Jälleenmyynti Suunto kauppiailta kautta maan
T E S T I teSti RETKEN TYÖRYHMÄ tekSti Ja kUVat KARI POPPIS SUOMELA testatut laitteet GPS-Paikantimet Garmin Colorado 300 Garmin Nüvi 200 Hakkapeliitta GPS Magellan CrossOver GPS Magellan Triton 500 Nokia Communicator E90 Nokia N82 Nomad kaRttaOHJeLmat EasyGo Magellan MyWay Navigator Lite Taskuloisto Topo-Suomi Plus Vapaa-ajan Suomi 12 Retki huhtikuu 2008
Garmin Nüvi ja Hakkapeliitta GPS ovat edullisia perusmalleja, joihin voi hankkia myös maastokarttoja. Perinteiset retkeilylaitteet opastavat kulkijan suuntanuolen avulla ennalta koodattuihin pisteisiin. Myös eri koordinaattijärjestelmät ja esitysmuodot voi valita tilanteen mukaan. RETKI huhtikuu 2008 13. Mainitut toimenpiteet onnistuvat testin laitteissa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta helposti. Niiden haastajina on mukana muutama autokäyttöön suunniteltu laite. t e st i s s Ä : G P S - Pa i k a n t i m e t Maastokartta näytöllä Yhdelle sopii kännykkä paikannusominaisuuksin, toiselle autonavigaattori ja kolmannelle järeä maastolaite, mutta täydellistä satelliittipaikanninta ei markkinoilla ole. Garminin Nüviin on mahdollista luoda suosikkipaikkoja, muttei reittiä niiden välille. Laitteiden pitää opastaa kulkijaa maastossa, mikä käytännössä edellyttää yhteensopivuutta jonkin karttasovelluksen kanssa sovellusten kehityttyä harva haluaa käyttää satelliittipaikanninta ilman karttoja. Ne kuuluvat oleellisesti GPS:n hyödyntämiseen, ja siksi testattiin myös kartat ohjelmineen. Koko kansan tietoisuuteen paikantimet nousivat autolaitteiden yleistyttyä ja kännyköiden paikannusominaisuuksien kehityttyä huimasti. Nokia N82 ja E90 ovat uusimpia älypuhelimia sisäänrakennettuine satelliittiantenneineen. Retkeilijät alkoivat käyttää GPS:iä vuosia sitten. Reittien luominen ennakolta on mahdollista ja karttapohja lisää selkeyttä. Kartat eivät yleensä kuulu paikantimen hintaan, joten paikantimen pitää toimia kätevästi myös ilman tukiaineistoa. Useimmat autolaitteet toimivat vastaavasti. Lisäksi pisteistä voi rakentaa reittejä ja suunnitella pitkänkin taipaleen. Sijaintitiedon voi tarvittaessa välittää vaelluskaverille tai vaikka pelastusviranomaisille. Kohteet voi tallentaa reittipisteiksi tai suosikkipaikoiksi. Järeyttä testissä edustaa Nomad, joka hintansa ja kokonsa puolesta palvelee lähinnä ammattikäyttäjiä. kohti seuraavaa reittipistettä GPS opastaa kulkijaa seuraavalle ennalta merkatulle pisteelle, tallentaa kul- jettua reittiä tai näyttää senhetkisen sijainnin. Nokian ohjelmisto mahdollistaa kohteen hakemisen koordinaattien mukaan ja kulkemisen sinne suuntanuolta seuraten. Kuluttaja hämmentyy tarjonnasta: kannattaako taskussa kantaa useita eri palikoita vai voisiko kaikki ominaisuudet yhdistää samaan kojeeseen? Useita laitteita Perinteisiä maastokäyttöön valmistettuja GPS-laitteita edustaa testissä kaksi uutuutta, sillä Garmin Colorado ja Magellan Triton -sarjat ilmestyvät molemmat markkinoille tänä keväänä ja edustavat merkkien viimeistä näkemystä. Ilman erillistä karttaohjelmaa varsinaisten reittipisteiden luominen ja reittien tekeminen ennakkoon on mahdotonta. Nämä alan kaksi päämerkkiä eivät olekaan julkistaneet juuri muita malleja retkeilijöille sitten edellisen testimme. Sisäinen antenni korvannee entistä useammin edellisessä testissä uutuutena esitellyt irralliset paikannusmoduulit, jotka toimivat bluetooth-yhteydellä. Kuitenkin maastokäyttöön suunniteltujen paikannuslaitteiden kehitys on laantunut. Kolme vuotta sitten julkaistun Retki-testin jälkeen markkinoille ei ole tullut monta uutta retkeilijöiden mallia. Magellan CrossOver yhdistää saman kapulan sopivaksi autoon, maastoon ja veneeseen. Hakkapeliitta GPS vaatii erillisen maastokarttaohjelmiston. Useimmat haluavat GPS:n kumppaniksi kartan. t estasimme eri käyttöön suunniteltuja paikantimia ja niissä toimivia maastokartta-aineistoja. Halusimme selvittää, riittääkö sama laite niin retkille kuin automatkoillekin ja miten puhelin ohjaa tuntemattomaan kohteeseen. Puhelimiin liitetään yhä uusia ominaisuuksia, ja niistä tulee todellisia yleislaitteita. Ulkomailla digitaalisia karttoja ei aina ole saatavilla. Sen sijaan yleiskäyttöön tarkoitettua elektroniikkaa ilmestyy jatkuvasti markkinoille yhä kehittyneemmin tekniikoin
Vektorikarttoja voi zoomata vielä suuremmaksi, mutta mitään uutta informaatiota niihin ei tule. T E S T I karttavertailu EasyGo ja Nokia N82. Magellan Maastokartta ja Magellan Triton. MyWay ja Nokia N82. Magellan Maastokartta ja Magellan CrossOver. Vapaa-ajan Suomi ja Garmin Nüvi. Taskuloisto ja Nomad. Topo-Suomi Plus ja Garmin Colorado. Vapaa-ajan Suomi ja Garmin Colorado. Kuvissa nähtävillä sama paikka sellaisenaan kun eri ohjelmat sen eri laitteissa näyttävät. Paikka on sama kuin Retkilehdessä nro 1/2005 edellisen testin yhteydessä. 14 Retki huhtikuu 2008
Rukkasin laitetta ei kannata ottaa edes esille ja ohuet hiihtosormikkaatkin kädessä virhepainalluksia tulee enemmän kuin oikeita osumia. Etenkin monitoiminäppäimen painallukset pitää tehdä sormenpäällä ilman minkäänlaisia hansikkaita. Jatkuu sivulla 20. Vertailutaulukko, karttaohjelmat karttaohjelmat myyntipakkaus Sopivuus Hinnat Perushinta (1 x levy tai lisenssi*) easyGo magellan maasto- ja vesistökartta myWay navigator Lite taskuloisto topo-Suomi Plus Vapaa-ajan Suomi Bittikartta Vektorikartta Bittikartta Vektorikartta Vektorikartta Vektorikartta GPRS/Wlan SD-muistikortti GPRS/Wlan SD-muistikortti CD-levy CD-levy S60 Magellan S60 Windows CE Garmin Garmin 89 (sis.1.erä karttoja)* 328 69 (voimassa 12 kk)* 120* 99 199 16 Retki huhtikuu 2008. Hakkapeliitan valikot ovat pieniä, ja niihin osuu sormikkain vaikeasti. Parin tunnin käyttöaika on liian lyhyt maastoon lyhyitä marjaretkiä lukuun ottamatta. Autolaitteiden käyttöajat jäävät lyhyimmiksi, sillä ne on suunniteltu pidettäväksi laturin lähettyvillä. T E S T I Vertailutaulukko, laitteet Laitteet Garmin Colorado 300 Garmin nüvi 200 Hakkapeliitta GPS magellan CrossOver GPS magellan triton 500 nokia Communicator e90 nokia n82 nomad Yhteensopivuus Garmin Garmin Windows CE Magellan Magellan S60 S60 Windows CE Paino paristoineen (g) 210 150 220 265 190 215 116 606 Virtalähde 2 x AA Li-ion -akku Li-ion -akku, 1 700 mAh Li-ion -akku, 1 900 mAh 2 x AA Li-ion -akku, 1 500 mAh Li-ion -akku, 1 050 mAh Li-ion -akku, 5 200 mAh mitat (mm) 139 x 59 x 34 98 x 75 x 20 119 x 88 x 23 108 x 88 x 27 118 x 56 x 31 133 x 58 x 20 112 x 50 x 19 175 x 99 x 49 näyttö (mm) 64 x 39 70 x 53 94 x 53 71 x 53 44 x 34 41 x 30, 90 x 40 49 x 36 70 x 53 Garmin Colorado on tässä aivan omaa luokkaansa. Laite on suunniteltu maastokäyttöön, mutta sen kytkimet ovat jopa surkeammat kuin muutamissa kännyköissä. Puhelimien näppäimistöt ovat nykyisin niin pieniä, että virhepainalluksia on vaikea välttää edes paljain sormin. Autolaitteista tuttu kosketusnäyttö miellyttää maastossa. Niiden akkuja ei voi vaihtaa. Testatuista laitteista ainoastaan retkeilijöille suunnatut satelliittipaikantimet käyttävät paristoja. Kannattaa siis käyttää laitteen kylkeen upotettua muovikynää. Vaikka paikantimen käyttö syö enemmän virtaa kuin valmiustila, puhelimia voi pitää kytkettynä lähes koko päivän. Puhuminen vie eniten virtaa, joten kesken paikannuksen käyty keskustelu lyhentää toiminta-aikaa oleellisesti. Pakkasessa se toimii kohtuullisesti, vaikka kädessä olisi paksut lapaset. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikkien näyttöjen resoluutio on 320 x 240 pikseliä. Näyttöjen väreissä ei havaittu suuria eroja. Virta loppuu kesken Paikantimien maastokäyttöä rajoittaa virran vähyys. Pienet käyttökytkimet rajoittavatkin puhelimien käyttöä maastossa. Esimerkiksi Magellan Tritonin näyttö on puolet pienempi kuin saman valmistajan CrossOverin, vaikka niissä on yhtä paljon pikseleitä. Kartan rullaaminen automalleissa on hankalampaa kuin painikkeiden käyttö, mutta se onnistuu puutikulla tai millä tahansa muulla pikkuesineellä. Viime vuosien tuotekehitys ei vaikuttanut virrankulutukseen, ja kolmessa vuodessa käyttöajat ovat hämmästyttävästi jopa lyhentyneet. Puhelimien litium-ion-akut kestävät valmiustilassa pitkään. Sen pyöreä monitoimikytkin rullattavine valikkoineen tottelee erinomaisesti. Näyttöjen koko millimetreissä kuitenkin vaihtelee paljon, ja siksi niiden luettavuudessa on isoja eroja. Nüvin isoihin ja selkeisiin painikkeiden kuviin osuu hiihtosormikkaillakin. CrossOverin näyttö onkin hyvin karkea, eikä sitä kannata katsella läheltä. Eniten ihmetyttää Magellanin uunituore Triton. Yleensä se loppuu kesken, kun vähiten toivoisi niin käyvän. Saatavilla pitää olla aina varaparistoja tai akkuja. Sen sijaan Triton on melko yksityiskohtainen, joskin kaikki tieto kartalla on puolet pienempää. Retkelle tarvitaankin ehdottomasti mukaan vara-akkuja, pieni aurinkopaneeli tai erillinen paristolaturi
Kuvat ovat noin 1:1 koossa. 6 karttaohjelmat Hinnat Lisäkartat koko Suomen kartat 940 maastokarttana (1:80 000), 23 000 peruskarttana (1:20 000) ** 656 (2 muistikorttia) 560 maastokarttana (1:125 000) 3 400 maastokarttana (1:50 000) 17 600 peruskarttana (1:20 000) *** 570 1 584 (16 levyä) 1 194 (6 levyä) easyGo magellan maasto- ja vesistökartta myWay navigator Lite taskuloisto topo-Suomi Plus Vapaa-ajan Suomi 6,95 (sis. *** Puhelimeen ladattujen karttojen hinta laskettu teorettisesti, edellyttäisi enimmillään maastokäyntiä 176 000 eri paikassa. RETKI huhtikuu 2008 17. EasyGossa toiminnot näkyvät puhelintyyppisenä tekstivalikkona. 300 ruutua) 72 (sis. 4x 1 600 km2) 99 199 ** Puhelimeen ladattujen karttojen hinta laskettu teorettisesti, edellyttäisi enimmillään maastokäyntiä 5,4 miljoonassa eri paikassa. 2 500 km2 tai 100 km2) 328 10 (sis. t e st i s s Ä : G P S - Pa i k a n t i m e t Laitteet Garmin Colorado 300 Garmin nüvi 200 Hakkapeliitta GPS magellan CrossOver GPS magellan triton 500 nokia Communicator e90 nokia n82 nomad Resoluutio (px) 400 x 240 320 x 240 480 x 272 320 x 240 320 x 240 320 x 240, 800 x 352 320 x 240 640 x 480 3 1 2 4 5 erilaisia käyttöliittymiä N82-puhelimen valikot 1) EasyGolla ja 2) MyWaylla. 3) Autonavigaattorin vaakanäytön suosikkipisteet voi valita sormella koskettamalla. 5) Coloradon näytön päävalikosta oikotiet valitaan rullakytkintä pyörittämällä. 6) Magellan Triton luottaa menun pääaiheissa perinteiseeen ruutukaavaan. MyWay luottaa graafisiin symboleihin, joista aktivoitu valinta ilmoitetaan myös tekstinä. 4) Taskuloiston toiminta muistuttaa tietokoneen näyttöä alasvetovalikkoineen
tarkimmillaan näkymä on identtinen peruskarttojen kanssa. Vektoreita vai bittejä? Kaikki levyillä ja muistikorteilla ostettavat aineistot ovat vektori- eli viivapiirrospohjaisia. Nammalakurun autiotuvan lähestyminen onnistuisi helposti pimeässäkin GPS-paikantimen näyttäessä yksityiskohtaista karttaa ja kulkijan sijaintia. karttapohjaa eri muodoissa testissä keskitymme pelkästään kotimaiseen kartta-aineistoon. Magellanin triton- ja CrossOver-sarjoissa pyörii valmistajan oma Maasto- ja vesistökartta. Värit ja muu aineisto on optimoitu varta vasten kännykän näytölle, joten karttaa on erittäin helppo lukea tarkasti päällekkäisistä karttamerkeistä huolimatta. Kartat latautuvat GPRsyhteyden kautta suoraan puhelimeen taipaleen taittuessa. Kartat voi ostaa joko CD-levyille tai muistikorteille tallennettuina paketteina. Jotkut ladataan netistä. Vastaava MyWayn aineisto ei ole 18 Retki huhtikuu 2008. Taskuloisto vektorikarttoineen näyttää oikeat paikat Windows CE -pohjaisissa laitteissa, joita tässä testissä edustavat Hakkapeliitta GPs ja Nomad. Sama kohde näkyy navigaattorissa, kartalla ja luonnossa. Niiden aineisto tulee GPslaitteeseen valmiina kuvana, johon käyttäjä ei voi tehdä muutoksia. sen sijaan bittikartat tuntuvat tutuilta näyttäessään samanlaisilta kuin perinteiset perus-, maasto- ja tiekartat. testasimme markkinoiden merkittävimmät maastokäyttöön suunnitellut sähköiset kartta-aineistot olihan satelliittipaikannintestin lähtökohta se, että jokaiseen laitteeseen voi hankkia maastokarttasovelluksen. Ne ovat kehittyneet jo paperikartan ja kompassin vakaviksi haastajiksi. Magellan myy koko suomen kartat kahdessa osassa erillisillä muistikorteilla. MyWay ja easyGo ostetaan neliökilometreittäin sitä mukaa, kun edetään maastossa. Vektorikartat ovat selkeitä lukea, erot selkeydessä ja mittakaavoissa Merkittävimmät erot bitti- ja vektorikarttojen välillä ovat selkeydessä ja tuttuudessa sekä zoomattavuudessa, eli mahdollisuudessa käyttää eri mittakaavoja. esimerkiksi Erätukku kauppaa Garmin-laitteisiin lisäetuna yhtä CD-karttalevyä. Symbian 60 -käyttöjärjestelmän sisältävissä älypuhelimissa maastoa voi tutkia easyGo ja MyWay -bittikarttapohjaisten ohjelmistojen kautta. easyGon karttasivut näyttävät kaikkein tutuimmilta. tarjouksissa laitepaketteihin liitetään usein jokin kartta. Garmin-laitteisiin käyvät vektoripohjaiset Vapaa-ajan Suomi - ja TopoSuomi-kartat. Vapaa-ajan suomi jakaa koko valtakunnan maastokartat 6 CD-levyyn, kun taas topo-suomessa maa pilkkoutuu 16 levyyn. Parhaiten käyttäjä voi muokata taskuloistoa, jossa nimikkeistön kirjasinkoko määritellään itse. Valitettavasti laitevalmistajat käyttävät karttasovelluksissaan eri järjestelmiä, joten kukin kartta-aineisto toimii vain yhden tyypin tai laitemerkin malleissa. tarkempaa kuvaa voi lukea maastokartoista, joiden tarkkuus vastaa esimerkiksi ulkoilukarttoja. taskuloiston pienin myyntipakkaus on samaa luokkaa kuin topo-suomessa: kuluttaja voi valita mieleisensä kartat 80 x 80 kilometriä suuruisten Pepa-ruutujen mukaisesti levylle tai muistikortille tallennettuna. Kaikki testatut kartta-aineistot ja -ohjelmistot on ostettava erikseen. easyGo ja MyWay ovat bittikarttapohjaisia. Laitteiden hintaan kuuluu yleensä ainoastaan maailmankarttoja. MyWayohjelmalla karttoja voi ladata myös ulkomailla samaan pakettihintaan. T E S T I Sähköinen kartta kumppaniksi Kartta täydentää satelliittipaikantimen todelliseksi navigaattoriksi. Laitteet piirtävät kartat näytölle, ja käyttäjä voi tehdä aineistoon jotain muutoksia itse. Kuluttajan tarvitsee ostaa karttoja ainoastaan sieltä, mistä hän niitä todella tarvitsee. mutta niihin tottuminen vie aikaa. eri mittakaavoja varten on saatavilla useita eri karttoja, jotka ladataan näytölle tarpeen mukaan. samalla voi vaihtaa karttamerkkien värityksiä. Mutta uskaltaako siihen sittenkään luottaa? K eskustelu GPs-laitteesta kääntyy yhä useammin karttaohjelmiin tai sähköisiin kartta-aineistoihin. Yleiskuva syntyy GT-tiekarttojen tasoisena. Yleisimmin voi valita, paljonko yksityiskohtia eri mittakaavaisissa kartoissa esitetään
taskuloistossa yksityiskohtiin on kiinnitetty paljon huomiota. Valitettavasti karttojen lataus kestää usein pitkään. Vaikkei se toisikaan lisäinformaatiota, yksityiskohtien lukeminen helpottuisi. easyGo hinnoittelee kartat mittakaavan mukaan. Bittikarttoja ei voi zoomata. Jos isossa mittakaavassa haluaa saada paljon yksityiskohtaista tietoa esille, piirtää ohjelma samoilla asetuksilla helposti näytön täyteen yksityis- Karttojen selkeyksissä on siis eroja. Vaikka käyttäjä voikin jonkin verran tehdä omia asetuksia, jää vielä monia puutteita. Garmineihin sopivissa kartoissa ongelma on usein taas vastakkainen. Ostot hinnoitellaan ruutujen mukaan. Näytössä on aina siis haluttuun kokoon optimoitu kartta. etenkin korkeuskäyrien tarkkuudessa tuntuu olevan toivottavaa. Lisenssin oston jälkeen lataamiseen oikeuttavia palikoita voi lunastaa lisää pienillä satsauksilla. ilman kiinteistörajoja valtakunnan peittävä karttaaineisto maksaa runsaat 500 euroa. Myös MyWay päivittyy vain uusintaostolla. esimerkiksi Lapissa, jossa on samassa kohdin paljon korkeuskäyriä ja kivikkoa, kartan tarkasta sisällöstä on vaikea saada selvää. Kiinteistörajat näkyvät Vapaa-ajan suomessa punaisena katkoviivana ja topo-suomessa mustana sähkölinjoihin sekoittuvana viivana. Kaiken informaation hyödyntäminen vaatiikin tarkkoja silmiä tai suurta suurennussuhdetta. Bittikartoista tarkimpien, eli peruskarttojen, toivoisi zoomautuvan ylikokoon. Mitä useampaan osaan karttasarja on jaettu, sitä edullisemmin pääsee alkuun. Monessa kohtaa käyrien muoto ei vastaa todellisuutta. teoriassa koko suomen peruskarttojen lataaminen puhelimeen maksaisi kuitenkin kymmeniä kertoja enemmän kuin CD-levy. Käyräväli on liian harva lukuun ottamatta tarkinta zoomausasetusta. MyWay lataa aina kerralla vähintään kolme ruutua, mutta easyGo vain neljäsosan näytöstä. Bittikartat pohjautuvat suoraan painettuihin karttoihin, joten niiden informaatio teineen, polkuineen, taloineen ja maastorajoineen vastaa hyvin todellisuutta. t e st i s s Ä : G P S - Pa i k a n t i m e t läheskään yhtä hyvin optimoitu. talot piirtyvät sen sijaan tarkasti. Viime talven aikana myös Pohjois-suomen kartat on kokonaisuudessaan digitalisoitu peruskarttatasoisiksi. taskuloiston karttojen yksikköhinta halpenee, jos kerralla ostaa useampia karttoja. Puhelimiin ladataan vain ne kartat, joita todella tarvitaan. Koko maan kattavat peruskartat on edullisinta ostaa CD-levyille tallennettuina, mutta niiden hankinta on suuri kertainvestointi. Uusia karttoja latautuu neliökilometreittäin sitä mukaa, kun edetään maastossa. Värien tulkinta vaatii opettelua, sillä polut ovat punaisia kaksoiskatkoviivoja Kartat eivät ole halpoja, ja niiden hinnoittelutavoissa tuntuu olevan suuria eroja. tässä bittikartat jäävät selvästi vektorikartoista jälkeen, mutta nekään eivät pärjää reitin suunnittelun nopeudessa ja kätevyydessä paperikartoille. Vektorikarttojen lukeminen vaatii kohtia pienessäkin mittakaavassa. taskuloistossa on selvästi tarkimmat yksityiskohdat ja paljon tietoa. siinä yleispohjaväri on valkoinen, ja ainoastaan aukeat paikat maalataan kirkkaan keltaisiksi. easyGo sen sijaan päivittää karttoja jatkuvasti. Yksi näytöllinen vastaa yhtä ruutua kartasta mittakaavasta huolimatta. MyWay hinnoittelee kartat samaan tyyliin kuin easyGo, joskin ohjelmiston käytöstä maksetaan kuukausittaista lisenssimaksua. Vapaa-ajan suomi hyödyntää parhaiten eri värejä, ja selkeyttä lisäävät varjostukset sekä monipuoliset pohjavärit. Vapaa-ajan suomi ja topo-suomi piirtävät apukäyriä lukuun ottamatta maastonmuodot tarkasti. 1:20 000 kartalta näkyvät kaikki korkeuskäyrät 2,5 metrin apukäyrineen. Ominaisuus häiritsee reitin suunnittelua ja tarkkojen reittipisteiden hakemista, sillä näkymää joudutaan monesti vaihtamaan edestakaisin mittakaavasta toiseen. Useisiin karttasarjoihin liitetään nykyään myös merikartat. kalleus kiusana esillä kaikki talot, kumpareet ja tiet totuttelua. sen lisäksi, että jotkut erottelevat yksityiskohdat paremmin kuin toiset, yksityiskohtien määrässä on eroja. sen sijaan Vapaa-ajan suomi unohtaa useita metsäautoteitä ja polkuja kokonaan. Vektorikarttoja voi zoomata vapaasti ja siten vaihdella kartan mittakaavaa nopeasti erittäin yksityiskohtaisesta korttelikartasta maailmankarttaan. ja avoimet alueet kirkkaan keltaisia. 100 neliökilometrin suuruinen ala yksityiskohtaista peruskarttaa maksaa saman (6,95 ) kuin 2 500 neliökilometriä suurpiirteisempää maastokarttaa. CD-levyjen hinnat vaihtelevat 100 eurosta 200:aan, joten koko suomen peruskartat maksavat yhteensä yli 1 000 euroa. Parilla sadalla eurolla kulkee jo melko pitkään tuoreita karttoja puhelimeen lataillen, eikä tule hankittua turhia karttoja. isossa mittakaavassa yksityiskohtia on aivan liikaa, mikä hidastaa kartan latautumista ja kokonaisuuden hahmottamista. Kaikissa kartoissa yhtenä peruspohjaaineistona on Maanmittauslaitoksen laatima materiaali. CD-levyt ostetaan reissua varten kerralla etukäteen, kun taas puhelimiin karttoja ladataan matkan edistymisen mukaan. Merkittävimmät muutokset muutaman vuoden takaisiin karttoihin ilmenevät nimenomaan pohjoisen kartoissa ja aineiston tarkkuudessa. etenkin jos kartalla on paljon yksityiskohtia, sivut käyvät epäselviksi. Magellan-kartoissa yksityiskohtia on turhan niukasti. Vähiten informaatiota saa Magellanin kartasta. Kun kytkee GPs:n päälle, se ilmoittaa uusista päivityksistä latauslupaa pyytäen. · RETKI huhtikuu 2008 19. Puhelimen kartoissa alkukustannukset jäävät alhaisimmiksi. topo-suomen värinkäyttö jää huomattavasti jälkeen. Alle satasen maksavaan peruslisenssiin sisältyy ensimmäiset 2 500:n ja 100 neliökilometrin kartat. Kun haluaa eri mittakaavan, täytyy ladata uusi kartta. topo-suomi taas ei näytä taloja ollenkaan, vaikka piirtääkin kaikki urat tarkemmin kuin Vapaa-ajan suomi. samalla täytyy muistaa varmistaa, että on sopinut operaattorin kanssa edullisesta datayhteyspaketista. Ongelmia aiheutuu yksityiskohtien määrästä. Vektorikarttoja voi päivittää myöhemmin ainoastaan ostamalla uudet karttaruudut
Moni kulkija tietää omakohtaisesti puhelimien olevan äärimmäisen herkkiä kosteudelle. Sen sijaan kirkkaassa auringonpaisteessa näyttö pitää valaista mahdollisimman tehokkaasti lasin heijastumien takia. Testin kalliit älypuhelimet eivät juuri kestä kosteutta. Käyttäjän on silti varmistuttava, että pussi pysyy ehjänä retkioloissa. Jos käyttää yhtäjaksoisesti valoa, virta loppuu puolessa vuorokaudessa. Valitettavasti markkinoilla on äärimmäisen vähän suojattuja puhelimia. Satunnaisessa käytössä paristot kestävät sentään monta päivää, mutta ilman varaparistoja ei silti kannata lähteä päiväretkeä pidemmälle patikalle. Kaikki testin laitteet, myös vedenpitävät mallit, uppoaisivat pohjaan kuin kivi. Yhteystiedot merkki easyGO Garmin Hakkapeliitta magellan myWay nokia nomad taskuloisto topo-Suomi Plus Vapaa-ajan Suomi Valmistaja tai maahantuoja Infokartta Oy Navcor Oy Verkkokauppa.com Normark Oy Tracker Oy Nokia Oyj HHCS Handheld Finland Oy Hannu Säles Oy Erätukku Oy Navcor Oy www www.easygo.fi www.navcor.fi www.hakkapeliittagps.fi www.normark.fi www.tracker.fi www.nokia.fi www.handheldfinland.com www.hannusales.fi www.eratukku.fi www.navcor.fi Puhelin (08) 323 0000 (019) 332 0330 010 309 5555 (014) 820 711 (08) 521 9000 07180 08000 010 470 7770 0400 725 374 020 747 7000 (019) 332 0330 20 Retki huhtikuu 2008. Yleensä niitä ei ole tiivistetty lainkaan, joten kaikki liittimet ovat täysin avoinna roskille, pölylle ja vedelle. Kosketusnäyttö ottaa käskyt vastaan ohuen muovipussin läpi lähes normaalisti. Näytöt sen sijaan toimivat yllättävän hyvin kylmässäkin. Autolaitteitakaan ei ole suunniteltu ulkokäyttöön. Meloessakin laitteet voi laittaa pelastusliivien taskuun. Ainoastaan retkeilykäyttöön suunnitellut paikantimet ovat vedenpitäviä. Ne ovat kuitenkin melko helppo suojata kosteudelta ja pölyltä muovipussilla tai suojataskulla. Alla merkkien selitykset. Viisi nuotiota saa tuote, johon ei voi enää keksiä mitään parannuksia. Tavallisista puhelimista ja autokäyttöön suunnitelluista navigaattoreista saa ulkona käytettäviä pakkaamalla ne vedenpitävään muovipussiin. Niiden pakkasensieto on kehittynyt, eivätkä ne enää rajoita paikantimen käyttöä talvella. Pimeässä näytön valoa tarvitaan vähiten, koska silloin himmeäkin taustavalo riittää. Suojus rikkoutuu kuitenkin helposti, joten rajuun käyttöön heppoinen pikaratkaisu ei riitä. Neljä nuotiota myönnetään, jos tuote on erinomainen mihin tahansa saman käyttöryhmän tuotteeseen verrattuna. Käytännössä näytön valoa tarvitaan lähes koko ajan. Säältä suojaan Pakkanen puree nopeasti akkujen kapasiteetin, sillä käyttöajat lyhenevät entisestään lämpötilan laskiessa. Se kuuluu huippuluokkaan kaikissa oloissa. Kolme nuotiota kertoo onnistuneesta tuotteesta, joka on luokassaan hyvä ja ostamisen arvoinen. Kahden nuotion tuote on tyydyttävä valinta. Yhden nuotion varuste soveltuu heikosti testattuun käyttöön. Suojapussiin kannattaa jättää vähän ilmaa, jotta laite pysyisi veteen pudottuaan pinnalla. Magellan Tritonin ja Garmin Coloradon paristokotelon kumitiivisteet sekä muistikortin tai liittimen päällä olevat hatut takaavat, ettei vesisateesta tarvitse huolestua. Laitteet täytyy suojata kosteudelta. Osa näytöistä toimi 20 pakkasasteessa yhtä sukkalesti kuin lämpöasteissa, ja muutkin hidastuivat erittäin vähän. T E S T I HUiPUt eSiin RetkinUOtiOiLLa Testeissämme käytetään viiden retkinuotion arvosteluasteikkoa. Nokia 5500 on ainoa puhelinmalli, joka kestää sään oikkuja, mutta se raakattiin testistä ulkoisen GPS-antenninsa takia
Laitetta ei ole luokiteltu vedenpitäväksi. Pakkanen hidastaa näyttöä vähän. Magellan CrossOver on kiinnostava laite, jossa yhdistyy mainiosti auto- ja maastonavigaattori. testin suurin näyttö sisältää muita enemmän pikseleitä, joten kartat näkyvät selkeästi. se vastaa hyvin testimme lähtökohtaa: etsimme laitetta, joka toimii kohtalaisesti monenlaisessa käytössä. Kuva piirtyykin karkeana, eikä sitä kannata tiirailla kovin läheltä. Kosketusnäytön kytkimet ovat kuitenkin pieniä, joten niihin osuu paljainkin sormin vain vaivoin. Windows Ce -pohjaisuuden antamat ohjelmamahdollisuudet tekevät tästä kiinnostavan laitteen omatoimisille GPs-harrastajille. Laite suljetaan taustan päävirtakytkimestä, sillä julkisivun namikasta sammuu vain näyttö. Kosteussuojauksesta ja virran riittävyydestä täytyy varmistua, jotta laite pystyisi opastamaan perille. Garmin Colorado. Magellan Triton. Magellan CrossOver GPS Hinta: 498 (markkinahinta alk. Vaihdettava akku ja parempi sääsuojaus nostaisivat laitteen arvoa ulkolijan silmissä merkittävästi. Nokia N82. 22 Retki huhtikuu 2008. taskuloisto-kartoin ladattuna Hakkapeliitta GPs toimii hyvin maastossa ja merellä. 398 ) Paino: 265 g Virtalähde: Li-ion-akku, 1 900 mAh CRossoVERIsTa pal- Nokia E90. jastuu käyttöliittymät niin autoilijoille, veneilijöille kuin ulkoilijoillekin. Koska akkua ei voi vaihtaa, siihen täytyy saada virtaa verkosta tai autopistokkeesta. Kosketusnäyttö toimii kohtalaisesti jopa sormikkaat kädessä, mutta kartan vieritys ilman terävää tikkua takertelee pahasti. Uudessa akussa riittää virtaa kuusi tuntia, joten pidemmillä retkillä pitää varmistaa latausmahdollisuus. Laitteen ohjelmistossa on kaikki tarpeelliset perustoiminnot. sisäänrakennettu Li-ion- Iso näyttö kertoo yhdellä silmäyksellä paljon. akku vaatii oman laturinsa. irrallinen suoja varjelee laitetta pieniltä kolhuilta, mutta suuria pudotuksia kevyt kumireunus Näyttöä ei kannata tutkailla läheltä. tuskin sallisi. Kosketusnäyttö toimii hyvin myös ohuen muovin läpi, mutta Paristot ja akut ulospäin työntyvä etupaneeli hankaloittaa paksumman muovisuojan käyttöä. Liittimet ja muistikortti ovat kuitenkin kumisuojien takana, joten roiskevesi pysyy ulkopuolella. Muut aukot saa teipattua helposti umpeen kelin huonontuessa. Pakkasessa näytön toiminta hidastuu. T E S T I Hakkapeliitta GPS Hinta: 166 Paino: 220 g Virtalähde: Akku, 1700 mAh haKKaPElIITTa GPs on edullinen autonavigaattori. Paketin hintaan kuuluvan smart2go -autonavigointiohjelman lisäksi siinä toimii muun muassa Ozexplorer, jolla voi käyttää maastossa omiakin karttoja. Kiinteä akku kestää valmistajan ilmoituksen mukaan kahdeksan tuntia. Hakkapeliitta ei kestä kosteutta, joten ulkokäytössä laite pitää suojata. Windows Ce -pohjaisessa laitteessa pyörii moni muukin ohjelmasovellus. Laitteen kyljestä irrotettavalla kynällä kosketusnäytöstä saa kaiken irti. suuren näytön resoluutio on sama kuin puolet pienemmissä laitteissa
Magellan Triton on monipuolinen ja moderni retkeilijän paikannin. Niitä voikin painella vaikka sormikkailla. Viisiportainen monitoiminäppäin on erityisen hankala, eikä virhepainalluksilta voi välttyä jopa monen pienen kännykän näppäimistöä on helpompi käyttää. Kirkas taustavalo mahdollistaa laitteen käytön vaikka suorassa auringonpais- teessa. suunnistus ja lähestyminen kohteeseen onnistuvat helposti. samalla se on pikselein mitattuna testin suurin yhdessä Nomadin näytön kanssa. Puhelimen sisällä oleva näyttö on yli kolme kertaa suurempi kuin ulkopuolen tavallinen näyttö. Niitä ei voi kuvitellakaan painavansa hanskoilla, ja paljain käsinkin pitää käyttää sormenpäitä. teräväpiirtoinen näyttö kertoo pienessä koossa paljon asiaa. Puhelimen suojaukset eivät kestä upotusta veteen lainkaan ja roiskeitakin vain vähän. Näyttöön mahtuu paljon informaatiota, joskin isot kartat latautuvat turhan hitaasti. Lisäksi sisäänrakennettu Nokian karttaohjelmisto opastaa autoilijaa maksusta. Valmistaja lupaa käyttö- Pienten käyttökytkimien takia talvikäyttö takkuaa. ajaksi kymmenen tuntia. Pakkanen puraiseen etenkin isoon näyttöön ja kosteuden kanssa pitää olla tarkkana. Muistikortin ja liittimen ulkopuoliset suojahatut varmistavat vedenpitävyyden. Puhelimen oma GPssovellus opastaa kulkijan koordinaattien avulla perille ilman karttanäkymiä. t e st i s s Ä : G P S - Pa i k a n t i m e t Magellan Triton 500 Liittimet Hinta: 300 Paino: 190 g Virtalähde: 2 x AA MaGEllan triton on täysin Garmin Colorado. Hakkapeliitta GPS. uusi maastokäyttöön suunniteltujen paikantimien sarja. isokokoisen laitteen pakkaaminen muovipussin suojelee sitä kosteudelta, mutta sen taitettava rakenne ei oikein sovellu retkikäyttöön. 783 ) Paino: 215 g Virtalähde: Li-ion-akku, 1 500 mAh noKIa e90 on mukana testissä lähinnä ison näyttönsä ansiosta. Jos puhelimen saisi taitettua kokonaan kaksikerroin niin, että iso näyttö jäisi ulkopuolelle, se voisi olla varteenotettava vaihtoehto myös katujen ulkopuolelle. Magellan Triton. Nokia E90. RETKI huhtikuu 2008 23. 500 on sopiva keskivertomalli, joka sisältää irrallisen muistikortin, elektronisen kompassin ja ilmapuntarin. Reittien rakentaminen ja reittipisteiden luominen sujuu tavanomaisesti. Muihin puhelimiin verrat- Magellan CrossOver. tuna näppäimet ovat isoja. Vaikka vedenpitävä laite on ulkokäyttöön suunniteltu, sen kytkimet ovat aivan liian pieniä. Pienen ja huonon käyttöliittymän takia triton jää käytettävyydessä kauaksi kilpailijoistaan. Nokia Communicator E90 Hinta: 1 070 (markkinahinta alk. Monipuolinen ja tehokas puhelin sisäänrakennettuine GPs-vastaanottimineen soveltuu hyvin paikannukseen. Maastokarttasovelluksin laite sopii retkeilijällekin. iso akku antaa potkua tavallista enemmän. Nokia Communicator e90 on ison ja erittäin laadukkaan näyttönsä ansiosta kiinnostava vaihtoehto lähiretkille. Laite kestää puolen tunnin upotuksen matalaan veteen, eikä pakkanen ihmeemmin hidasta näyttöä. Kaksi AA-paristoa antaa virtaa päiväksi. siitä huolimatta GPs toimii Vain taiteltava rakenne haittaa retkikäyttöä. ainoastaan vuorokauden, minkä jälkeen tarvitaan varaakkua, paristo- tai aurinkolaturia. Käyttöliittymä ja näppäimien pienuus herättää ihmetystä. tritonin ohjelmat ovat monipuolisia
Laitteessa on kiinteä 5 200 milliampeerin akku, jossa riittää käyttöaikaa 15 tuntia. Puhelinta ei ole suojattu säänoikkuja vastaan. T E S T I Nokia N82 Hinta: 665 (markkinahinta alk. Ammattikäytössä laite Nokia N82:n käyttö sormilla. Ammattilaiselle kelpaava vehje maksaa maltaita. on takuuvarma peli, joka taskuloiston kanssa vie kulkijan luotettavasti perille. Nomadin käyttö laitteen omalla kynällä. 24 Retki huhtikuu 2008. Ce-pohjainen tietokone tarjoaa hyvän vertailupohjan maastopaikannuksen vaihtoehtoihin. Lisäksi Nokian sisäänrakennettu karttaohjelmisto opastaa autoilijan määränpäähän maksusta. Näyttö ei juuri häiriinny kylmästä, sillä käytön pakkasrajaksi on ilmoitettu 30 °C. Koska näyttö on valoisa, sitä voi lukea myös kirkkaassa auringonpaisteessa. se on aavistuksen suurempi kuin nykyaikainen keskivertopuhelin. Kosketusnäyttöä käytetään laitteen omalla kynällä. Monitoimikytkin ja näytön valikkokytkimet tottelevat harjoittelun jälkeen myös hiihtosormikkaisiin verhottuja näppejä. Nokia N82 on hyvä puhelin, joka ominaisuuksillaan pärjää tässä seurassa. Nomad on turhan järeä kokonaisuus tavalliseen retkikäyttöön. iP67-normin mukainen kosteus- ja pölysuojaus takaavat toimivuuden joka kelissä. Heikko säänkesto rajoittaa laitteen ulkokäyttöä merkittävästi. Nüvin käyttö sormikkailla. Magella Tritonin käyttö sormen päillä. Nomad Hinta: 1 800 Paino: 605 g Virtalähde: Li-ion-akku, 5 200 mAh Nomad nousee kalleudessaan aivan omaan luokkaansa, mutta se onkin tarkoitettu ammattilaisille. 480 ) Paino: 116 g Virtalähde: Li-ion-akku, 1 050 mAh noKIan uusimpiin älypu- käyttötavat helimiin kuuluva N82 toimii tavallisen paikantimen tavoin sisäänrakennetun GPsvastaanottimensa ansiosta. Näytön resoluutio on kaksi kertaa suurempi kuin muissa testin laitteissa. Pieniä käyttöpainikkeita onkin mahdoton käyttää paljain sormin. Hyvä näyttö mahdollistaa karttojen tarkan tutkiskelun, ja samalle sivulle mahtuu kerralla paljon tietoa. Akun lyhyt toiminta-aika rajoittaa käyttöä pidemmillä retkillä. Pakkanen ei hidasta näytön toimintaa merkittävästi, mutta sadekelillä suojaksi tarvitaan muovipussi. iso näyttö piirtää terävän karttakuvan. Nomad kestää puoli tuntia upoksissa. Ohuilla sormikkailla painelu onnistuu vain välttävästi. Virtaa riittää GPskäytössä melkein vuorokaudeksi, mutta navigoinnin aikana käydyt puhelut kuluttavat akun nopeasti tyhjiin. Kunnon maastokartan kanssa N82 kelpaa retkelle. Kommunikaattorin tapaan puhelimessa on paikanninsovellus, joka opastaa ilman karttanäkymiä kulkijan koordinaattien mukaan perille. Näppäimistö on selvästi liian pieni ulkokäyttöön: etenkin numerot ovat pieniä, ja niitä pitää painaa sormenpäillä. Puolen kilon painonsa ja suuren kokonsa takia laite ei ole taskukone
Monet kartan yksityiskohdat, käyrät mukaan lukien, erottuvat vasta tarkimmilla karttatasoilla. Lähireitin valinta maastossa on vaikeaa: yksityiskohdat erottuvat kokonaan vasta, kun näytöllä näkyy enää neljännes neliökilometristä. Ulkoasu ja korkeuskäyrät kaipaavat parantamista. RETKI huhtikuu 2008 25. Lisää ostetaan samankokoisissa paketeissa. Karttoja voi ladata myös etukäteen, mikä on hidasta, mutta jatkossa ennakkolataus onnistuu yksinkertaisimmin netistä. tarkemmat kartat ladataan GPRs- tai WLAN-yhteyden avulla neliökilometreittäin tarpeen ja sijainnin mukaan. Pellot loistavat kirkkaan keltaisina muuten valkoisella pohjalla. Pienin mittakaava on 1:500 000, jossa kartta häviää näkyvistä kokonaan. Mittakaava on triton-sarjassa tarkimmillaan 1:2 700, mutta CrossOverissa peräti 1:1 000. Kartalle ilmestyvät nuolet näyttävät erikseen kuljettavan ja kohteeseen osoittavan suunnan. Kartat tallentuvat puhelimen muistikortille, jonka täyttyessä vanhimmat kartat pyyhkiytyvät pois. Korkeuskäyrät piirtyvät 2,5 metrin apukäyriin asti. Valitettavan suppeat suunnistus- ja reittitoiminnot rajoittavat käyttömahdollisuuksia. Peruskartat ovat selkeitä ja helppolukuisia. Magellan maasto- ja vesistökartta soveltuvuus: Magellan triton- ja Crossover-laitteet Hinta: 328 (koko suomi 2 karttaa, 656 ) KaRTaT perustuvat Maanmittauslai- toksen uuteen aineistoon. Peruskartta näyttää kaikki polut ja rakennukset. Muut suunnistusominaisuudet määräytyvät käytettävän laitteen mukaan. Ominaisuuksiltaan Magellanin kartta on vielä kaukana paperikarttojen tasosta. se vaikeuttaa merkittävästi vaellusreitin suunnittelua tai kohteiden hakemista laajalta alueelta. Kiinteistörajat näkyvät tästä keväästä alkaen. tarjolla on maastokarttoja (1:80 000) ja peruskarttoja (1:20 000), joita kuuluu peruslisenssiin 2 500 ja 100 neliökilometriä. etenkin suurten kokonaisuuksien hahmottaminen ei onnistu. Reittipisteitä merkataan kartalta kursorin avulla. Alueelle palattaessa ne latautuvat päivitettyinä ilman eri maksua. ensimmäinen ladattava karttasivu on 26 tai 1,6 neliökilometriä mittakaavan mukaan. tallennetuista pisteistä ei voi rakentaa reittejä, vaan kohteeksi on haettava aina uusi piste. Hintaan kuuluu kolme muistiin ladattavaa maan kattavaa yleiskarttaa (1:20 milj., 1:3,6 milj. Korkeuskäyrät ovat tiheästä jaosta huolimatta monin paikoin jopa virheellisiä, eivätkä anna oikeaa kuvaa maastosta. Ohjelma ostetaan netistä tai jälleenmyyjiltä. Kulkureitin suunnittelu kartalta onnistuu kohtalaisesti, vaikka sitä hidastaa tarve ladata eri mittakaavaisia karttoja edestakaisin. Kartan ulkoasu eroaa paperikartoista: esimerkiksi metsäautotiet ovat punaisia katkoviivoja ja pienet polut paksumpia kaksoiskatkoviivoja. Jos ei käytä zoomausta, karttapohja on usein aivan liian tyhjä vaihtelevassa maastossa. 6,95 KaRTTaohjElMa on laitekohtainen, mutta sen voi siirtää kolmesti vanhasta puhelimesta uuteen. Palvelurakenteiden ja luontokohteiden sijainnit löytyvät hakemistosta verkkoyhteydellä, jonka kautta voi ostaa myös latukarttoja, moottorikelkkareittejä ja metsästysalueiden rajoja. Kartat ovat ulkoasultaan erittäin tarkkoja ja selkeitä. t e st i s s Ä : G P S - Pa i k a n t i m e t EasyGo soveltuvuus: s60-matkapuhelimet Hinta: Peruslisenssi 89 , lisäkartat alk. easyGo on ehdottomasti testin selkein ja käyttökelpoisin kartta-aineisto, jonka ulkoasu vastaa painettuja karttoja. Alareunassa näkyy kulkunopeus ja etäisyys kohteeseen. siitä eteenpäin sivu latautuu 250 x 250 metrin paloina sitä mukaa, kun käyttäjä etenee. ja 1:750 000)
Kartat hankitaan puhelimeen GPRs- tai WLAN-yhteyden kautta sen mukaan, missä liikutaan. Käyttöliittymä on selkeä, joskin kymmenien symbolien opettelu vie aikaa. Ohjelma lukitaan laitteeseen tai muistikorttiin. Kartat kannattaa ladata etukäteen, jos aikoo edetä mobiiliverkon kantamattomiin. selkeyden ansiosta laajojenkin kokonaisuuksien hahmottaminen onnistuu hyvin. Puhelimen muistikortin täyttyessä aiempia karttoja täytyy siirtää toiselle kortille. Merikarttoja myydään 1:27 000-, 1:40 000- ja 1:1 200 000-mittakaavaisina. Yksittäiset reittipisteet luodaan omaan sijaintikohtaan, kartan kursorin paikkaan tai koordinaattien (ykj tai WGs84) mukaan. Kompassiruusu tai nuoli kartalla opastavat kohteeseen. Kartan saa zoomattua erittäin tarkaksi mittakaavan lähennellessä 1:1 000:aa. Uudet kartat latautuvat kolme ruutua kerrallaan. ensimmäisellä kerralla ladataan yhdeksän ruutua, joiden koko on tarkimmillaan 800 x 800 metriä. Ohjelmiston käyttäminen ilman kosketustikkua on miltei mahdotonta. Reittejä voi luoda viivapiirroksin ainoastaan karttapohjalle, ja myös oman kuljetun jäljen pystyy navigoimaan takaisin. Reittipisteitä ei voi luoda erikseen. ihmetystä sen sijaan herättää, ettei karttoja ja lisenssiä voi siirtää laitteesta toiseen puhelinta vaihtaessa. Karttoja saa samaan hintaan ulkomailta. Taskuloisto soveltuvuus: Windows Ce -laitteet (Hakkapeliitta GPs ja Nomad) Hinta: Peruslisenssi 120 , lisäkartat alk. sen tietomäärä ja selkeys ovat kuin painetuissa peruskartoissa, joten sen avulla saa tietää sijaintinsa maastossa tarkasti. 72 , koko suomi 570 KoKo suomen kartat tarvitsevat neljä gigatavua, eli sopivat suurelle muistikortille. Lukittaessa se muistikortille, voidaan ohjelmaa tarvittaessa käyttää useammassa eri laitteessa eri aikoina. Maastossa se palvelee parhaiten tarkasti zoomattuna. Kartan pienet käyttövalikot eivät peitä kartan tietoja, mutta maastokäytössä niiden toivoisi olevan suurempia. MyWay ansaitsee erityismaininnan mahdollisuudestaan ladata karttoja ulkomailla. tarkin merikartta vastaa paperikarttaa ja tiekartat kaupunkien opaskarttoja. Hankitut kartat eivät päivity tuoreempiin. tosin edestakainen selailu sujuu hitaasti. Kartalla näkyy koordinaattien lisäksi etäisyys ja nopeus. T E S T I MyWay Navigator Lite soveltuvuus: s60-matkapuhelimet Hinta: Peruslisenssi (voimassa vuoden) 69 , lisäkartat alk. taskuloisto on rakennettu alun perin merija viranomaiskäyttöön. taskuloisto on vektorikartoista tarkin. suunnistustoiminnot ovat varsin laajat. Korkeuskäyrät näytetään 2,5 metrin apukäyriin asti, mutta tarkimman maastokartan selkeys ja värien käyttö jättää toivomisen varaa: kun samassa kohdassa on esimer- kiksi korkeuskäyriä, kivikkoa ja polkuja, oleellisimman tiedon löytäminen vaikeutuu. Karttojen tarkat mittakaavat vaihtelevat sijainnin ja pohja-aineiston mukaan, mutta maastokartat ovat joko mittakaavassa 1:20 000, 1:50 000 tai 1:125 000 ja tiekartat 1:10 000, 1:180 000 tai 1:1 400 000. Kesällä tulee s60-puhelimiin sopiva versio. Tarkka vektorikartta näyttää paikan selvästi. 26 Retki huhtikuu 2008. Reitin suunnittelu tehdään kartalla harppityökalulla. Reittipisteiden puuttuminen on iso miinus retkeilijöiden kannalta. Maastokartat ovat tarkkoja. 10 ohjElMan voi ostaa nettisivuilta tai jälleenmyyjiltä. Pienemmissä mittakaavoissa käytetyt värisävyt ja karttamerkinnät eroavat hivenen totutusta. Niihin on merkitty kaikki polut ja rakennukset. Näytön voi jakaa kahteen osaan, joten yleis- ja maastokarttaa voi käyttää yhtä aikaa. Meri- ja maakartat voi yhdistää rinnakkain tai jopa päällekkäin, mikä palvelee erityisesti melojia. MyWay lataa karttoja Pohjoismaiden lisäksi samoin hinnoin esimerkiksi Ranskasta, espanjasta, Britanniasta ja Yhdysvalloista. Kulkureitin suunnittelu onnistuu kohtalaisesti useiden karttavaihtoehtojen ansiosta
Pikkutiet näkyvät hyvin, ja ne on luokiteltu oikein näkyen myös pienen mittakaavan kartoissa. Karttojen zoomaaminen onnistuu portaattomasti. Polut piirtyvät paikoin virheellisesti, mutta onneksi suurin osa niistä on edes merkitty. Kesäksi tuleva versio sisältää Maanmittauslaitoksen uusimman materiaalin. toisessa ääripäässä koko valtakunta saadaan nopeasti kerralla kartalle. Kontrastierojen ansiosta kartan hahmottaa ilman taustavaloa helpommin kuin Vapaa-ajan suomessa. Maapohjista kerrotaan taustavärein, ja varjostus hahmottaa maaston profiilia. Ohjelmisto toimii hyvin, mutta monen CD:n sisältämien karttojen lataaminen samalle muistikortille on hidasta. Kaikki talot ja polut löytääkseen täytyy zoomata liian lähelle. Kartan lataus hidastuu ja kokonaisuuksien hahmottaminen vaikeutuu. tarkimmillaan mittakaava on 1:2 500, joten yksityiskohdat ja kulkijan pienetkin liikkeet erottuvat näytöltä tarkasti. Yhtenäiset kiinteistörajat sekoittuvat helposti sähkölinjoihin. Koko suomi ei mahdu neljään gigatavuun. Rakennusten puuttuminen ja värivalinnat hankaloittavat käyttöä jonkin verran. Rakennusten puuttuminen hankaloittaa suunnistamista. Vapaa-ajan Suomi soveltuvuus: Garmin-laitteet Hinta: 199 /kpl (koko suomi 6 kpl) KaRTTa-aInEIsToa voi lukituskoodin takia käyttää vain yhdessä laitteessa, joskin sama aineisto soveltuu kaikkiin Garmin-laitteisiin. Yksityiskohtien erottaminen on usein lähes mahdotonta, koska tietoa on liian paljon. silti yllättävän moni iso polku ja metsäautotie puuttuu kokonaan. Yksityiskohtien määrä on kohtalainen, mutta rakennukset puuttuvat tyystin. Myös polkuja ja teitä on piirretty paljon. Avonaiset alueet merkitään valkoisin, metsät vihrein ja suot sinisin merkein. suunnistusominaisuudet vaihtelevat laitteen mukaan. testissä ollut päivitetty aineisto, maasto- ja merikartat, tulee myyntiin kesäksi. Jotta kaikki yksityiskohdat erottuisivat, laitetta tulee käytettyä taustavalo kirkkaana niin keskipäivällä kuin hämärässäkin. Yksityiskohtien määrää voi muuttaa useimpien paikantimien valikosta, kunhan löytäisi sopivat asetukset: Jos isossa mittakaavassa haluaa nähdä paljon yksityiskohtia, ohjelma piirtää helposti näytön täyteen pienessäkin mittakaavassa. suunnistusominaisuudet vaihtelevat laitteen mukaan. Korkeuskäyriä on sopivasti, etelässä viiden ja pohjoisessa kymmenen metrin välein. samalla kortille voi siirtää kotikoneella laaditut reittipisteet. Yksityiskohtien määrään voi vaikuttaa useimpien paikantimien valikoista. Korkeuskäyriä on riittävästi: etelä-suomessa ne piirretään viiden ja Pohjois-suomessa kymmenen metrin välein. t e st i s s Ä : G P S - Pa i k a n t i m e t Topo-Suomi Plus soveltuvuus: Garmin-laitteet Hinta: 99 /kpl (suomi 16 CD-levyä) KoKo maan kattavat kartat myydään 16 CD-levyllä. Yksityiskohtien määrän hallintatavat eri mittakaavoissa vaatii vielä hiomista. Pohjavärit ja varjostukset helpottavat hahmottamista. RETKI huhtikuu 2008 27. Kartat ladataan muistikortille tietokoneella. Vastaavasti käsilaitteella tehdyt pisteet voi tallentaa tietokoneelle. Pienin mittakaava näyttää kerralla koko valtakunnan. tarkimmillaan mittakaava on 1:2 500, jolloin näyttö kertoo tarkasti yksityiskohdat ja kulkijan pienetkin liikkeet. Jos taas säädetään niin, että yleiskartta piirtyy nopeasti ja yksityiskohtia on kyseiseen kokoon sopivasti, kartta jää keskitasolla turhan harvaksi. Ohjelma kerää kartat yhteen pakettiin, joka siirtyy muistikortille. Vapaa-ajan suomi -vektorikartta uusine maastomerkkeineen ja pohjaväreineen vaatii totuttelua, mutta on selkeä kokonaisuus. Lisäksi sitä pystyy tutkailemaan kotikoneella, kun valmistelee reittipisteitä tai siirtää paikantimella luotuja pisteitä muistiin. Yksityiskohdat, esimerkiksi rakennukset ja kiinteistörajat on merkattu tarkasti. topo-suomi Plussan vektorikartta vaatii totuttelua, jotta sisällön hahmottaisi oikein. Kukin karttasivu vie 250 megatavua, eli koko suomen siirto kuudelta CD-levyltä vaatii 2 gigatavun muistikortin
teema T e K ST i A K S A N A K U R O L A K u VaT J O e L A H O L A J A A N TT I K U R O L A Meekon upeissa maisemissa mieli rauhoittuu ja olo kevenee. ·K a R T Ta 28 ReTKi huhtikuu 2008
Omia huippujamme koristaa rajojen takaa näkyvät Ruotsin ja Norjan komeat vartijat aivan kuin olisi vieraalla maalla. S uuri ja rauhallinen Saana ottaa lämpimästi vastaan Kilpisjärvelle saapuvat. Malla pakeni äitinsä helmaan suojiin. Se sijaitsee Skandinavian poikki kulkevan Kölivuoriston laskevassa perukassa. Suomi-neidon Käsivarressa taivaan kattoa hapuilee noin 40 yli 1 000 metrin huippua. Saamelaiset ovat polttaneet uhritulia tällä pyhällä tunturilla, jonka nimi tarkoittaa kääpää. Auringon helliessä kulkija tuntee päässeensä paratiisiin. Muualla näitä jättiläisiämme ei asusta. Yli tuhanteen metriin nouseva laki on maamerkki ja esimakua Yliperän tunturiylän- Tuntureiden syntytarina kertoo rakkausdraaman näistä Kilpisjärven näyttämöllekin näkyvistä jättiläisistä. Kylmä jäädytti jättiläiset paikalleen. Pahalla ilmalla ihminen kokee alueen ankaruuden ja pelottavuuden. Autiotuvissakin elelleet ovat kokeneet huussimatkat pelottaviksi ja jopa vaarallisiksi, kun paluureittiä kämppään ei vihmassa näy. RETKI huhtikuu 2008 29. Maastoltaan alue poikkeaa muista Suomen erämaista. Tuulen nopeudet muuttuvat nopeasti huimiksi, eikä suojaista sijaa juuri ole tarjolla. Käsivarressa aktiivinen kulkija nousee huipuille, vaeltaa, pyöräilee, meloo ja kurvailee pehmeillä lumilla. Surevan morsiamen nyyhkytyksestä on muodostunut Kilpisjärvi, ja kyyneleiden valumista voi vieläkin seurata Kitsi-putouksessa. Paratiisista hornaan Sääolot vaikuttavat Ylätuntureiden ilmeeseen. Saanan ja Mallan häiden vihkijänä toimi Paras, mutta kilpakosijaksi ryhtynyt Pältsa kutsui Pohjanakan väkevine pohjoistuulineen paikalle. Nykyään huipulla tuikkii radioantenni. Korkealuokkaiset MAASTOT Vuoden retkikohde: Kilpisjärvi KÄSIVARREN AINUTLAATUISESSA MAISEMASSA SUURET KORKEUSEROT KOROSTUVAT: JYKEVÄT TUNTURIT JA AAVAT LAAKSOT. göstä
Liikkuja voi kokea yöpakkasen puremien hankien peittämät jylhät muodot vaikeakulkuisiksi. Silloin rajapyykin numero oli 304. Jos omat taidot eivät riitä, muun muassa Kai Hyttisen yritys Vihreä Viikuna sekä Kilpissafarit järjestävät opastettuja vaelluksia Haltille. Ihanteellisissa oloissa pehmeillä keväthangilla tuudittautuu turvallisuuden tunteeseen, aivan kuin olisi tunturien syleilyssä. Se yltää 1 328 metriin. Tämä reitti soveltuu käytettäväksi vain kesäaikaan. Näissä maastoissa ei ulkoilijan tarvitse tyytyä vain perinteiseen tunturivaeltamiseen, vaikka alue onkin siihen omiaan. Kukkien kauneus kestää vain hetken, sillä maaruska alkaa jo elokuun lopulla. Tuntureiden syntytarina kertoo rakkaudesta. Lumettomaan aikaan retkeilijä ihailee mahtavia pahtaseinämiä, kirkasvetisiä järviä ja vapaana juoksevia putouksia. Vuoden parhaimpaan aikaan, kevättalvella Kilpisjärven maastoissa käykin vilske, mutta jo vapun jälkeen seutu hiljenee. Toiseksi lyhyin nousu on edetä Norjan puolta Didnojokea pitkin Lossujärven kämpälle. Suuri ja villi Lätäseno on houkutellut monia kalastajia, mutta myös melojia, haastaviin kuohuihinsa. Suomen katolle Monen unelma on nousta Suomen korkeimmalle kohdalle, Haltille, joka näkyy kartoissa myös nimillä Haldicohkka ja Haldi. Terveeltä ja vähänkään liikkuneelta nousu onnistuu kaveriporukassa tai oppaan seurassa. Kiireisimmät voivat nousta Haltille Norjan kautta päivässä. Huimat palkinnot arvotaan. Ritnicohkkan 1 317-metriselle laelle kavutaan huomattavasti harvemmin kuin Haltille. Kilpisjärveltä on 130 kilometrin ajo lähtöpisteeseen Guolasjärvelle, jonne pääsee henkilöautollakin. Talvisin tätä uomaa pitkin nousee vain muutama hiihtäjä. Moni palaa Kilpisjärvelle Kalottireittiä pitkin. Kalottireitti halkoo rakkakivikkoa Saarijärvellä. 30 ReTKi huhtikuu 2008. Retkeilijän pitää opetella talvitaidot muualla, suojaisemmissa ympäristöissä. Kaarina Kari, anna Lehtonen ja inkeri arajärvi veivät kirjan paikalleen vuonna 1933. Havupuiset metsämaastot puuttuvat Käsivarren alueelta kokonaan. kerran. Huhti- ja elokuu ovat suosituimpia retkeilykuukausia, jolloin tunturissa riittää seuraa. Lapinvuokko ja muut tunturikasvit kukkivat Käsivarressa vasta heinäkuussa. Leija on kuljettanut menijöitä tuulen matkassa. Jättiläiset ympärillä toivottavat tervetulleeksi. Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna Kilpisjärvellä pidetään Vain kaksi kalaa -pilkkikilpailu, joka vetää kansaa puoleensa. Järvi sijaitsee 774 metrissä ja nousua kertyy 554 metriä. Jos matkan haluaa aloittaa Guolasjärveltä ja kulkea eri pisteeseen tai päättää sinne, Kilpisrautu-niminen yritys kuljettaa auton haluttuun paikkaan. Kiipeilijät ovat ryhtyneet kapuamaan jääputouksia ja laskettelijat etsineet kiinnostavia laskulinjoja. Haltilla on kirja, johon jokainen maamme korkeimman tunturin valloittaja voi raapustaa nimensä. Jokea seuraa hyvin tallattu polku, jota on helppo nousta kesäisin. Itsestään selvyys huiputtaminen ei ole, vaan huono sää tai heikko kunto voi käännyttää retkeilijän ennen korkeimman kohdan, keltaisen 303B-rajapyykin saavuttamista. Haltin tunturimassiivi on suurelta osalta Norjan maaperällä, ja sen korkein laki 1 361 metrissä on pohjoisessa rajan toisella puolella. Toukokuun lopulla tunturissa liikkuu enää muutama innokas, mutta kesäkauteen päästään varmimmin vasta heinäkuussa. Vielä juhannuksena tunturien sulamisvedet voivat hankaloittaa vaeltajan kulkua. Tunturikoivusta tai varvuista on hätätilassa vaikea tehdä lämmittäviä tulia ja teltan pystyttäminen kovaan tuuleen vaatii taitoa sekä kokemusta. Rakkakivikkoisessa maastossa pärjää suunnistustaitoinen ja kokenut kulkija. Vaikka matka on vain kymmenen kilometriä, nousu vaatii voimia ja kykyjä. Maamme korkein huippu nousee samalla massiivilla kaakossa. Kevät saapuu vauhdilla ajaen vesimassoin viimeisetkin tunturilla liikkujat alaville maille. Lossujärveltä Haltin valloittajat jatkavat Pihtsusjärvelle ja sieltä huipulle. teema Kilpisjärven tunturialueella kasvaa vain tunturi- ja vaivaiskoivua. Koska polku ei erotu, vaeltajan pitää osata suunnistaa. Silloin kannattaakin osallistua Juhannushiihtoihin, jotka pidetään tänä vuonna 60
Meekolla odottaa siisti kunnostettu kämppä. Portaina putoava Kitsiputous on Mallan luonnonpuiston näyttävimpiä näkymiä. Moni unelmoi noususta Suomen katolle. Pihtsusköngäs on taipaleen upeimpia nähtävyyksiä niin kesällä kuin talvella. Rajan saa ylittää, jos mukana ei ole mitään tullattavaa. Talvisin Metsähallitus merkkaa uran huoltomiehiä varten, ja merkkikepit helpottavat myös hiihtovaeltajan taivalta. Viimeistään silloin voi tuntea kateutta naapurin vaikuttavista vuorista. Jos taival tuntuu vielä liian pitkältä, voi yöksi pysähtyä Haltin kämpälle. Pihtsusjärveltä pääsee nousemaan Haltille suoraan etelästä. Kun paikalla on ollut iso tokka, reitistä puuttuu pitkä pätkä merkkejä. Jos huipulta ei ole kiire alas ja voimia vielä piisaa, kannattaa etenemistä jatkaa tunturiharjannetta pitkin massiivin korkeimmalle laelle. Tähän merkattuun reittiin ei kuitenkaan pidä luottaa, sillä toisinaan porot syövät risut. Kalottireitin osuus Haltille on Käsivarren suosituimpia reittejä. Lumisateessa ja maitotonkan sakeassa kelissä hiihtäjä joutuu pian harhaan kulkiessaan ilman kompassia. Kaahailu voi häiritä joitakin luonnon rauhaan hakeutuneita. Useat kiirehtivät Kilpisjärveltä Saarijärvelle, jossa voi viettää lounastauon ja jatkaa Kuonjarjoen tuvalle. Metsähallitus ei enää suorita polttopuu-, kaasu- ja jätehuoltoa kaikilla tuvilla vaan on luokitellut retkeilyn painopistealueet, Kalastaja täydentää ateriaansa herkullisilla eväkkäillä. RETKI huhtikuu 2008 31. Se alkaa Ruotsin Kvikkjokkista ja päättyy Norjan Kautokeinoon. Kesällä nousu on kivikkoinen. Siitä nousua ei ole enää kuin 400 korkeuserometriä ja matkaa reilu 2 kilometriä. Talvella eteneminen sujuu kepeästi nousukarvoilla hiihdellen, mutta alas laskeminen voi olla tottumattomalle todella haasteellista. Se on osa Kalottireittiä, joka on noin 800 kilometriä pitkä. Niinpä hieman sivussa ja Kalottireitiltä syrjässä kulkija voi edetä luonnon rauhassa, ja siellä maisemat sekä tunturit ovat monesti paljon upeampia kuin suosituimmilla reiteillä. Luvan saaneet kelkkailijat ajavat Haltin ja Kilpisjärven väliä ahkerasti useaan otteeseen päivässä, joten jalkatuntumalla saattaa erottaa kulkevansa jäljellä. Kilpisjärveltä Haltille ja takaisin kuluu viidestä seitsemään päivään. Lätäsenon kuohuissa ahkerat melojat pärjäävät kokeneen kipparin johdolla. Vaihtoehtoja korkeimmalle Käsivarressa monet vaeltajat matkaavat Haltille. Yleensä Haltille vaelletaan 55 kilometrin pituista merkattua polkua. Sieltä aukeavat upeat maisemat Norjan puolelle. Reittiä pitkin taivaltaminen sujuu helposti, sillä kulkijaa odottaa autio- ja varaustupa sopivin välimatkoin
Tie rakentui Käsivarren kainaloon asti -luvun alussa, mutta Palojoensuusta kulkureitti Kilpisjärvelle oli lähinnä joenvarren tuntumaan muodostunut polku. Etelästä saapuva kulkuväylä jatkuu Norjan Skibotniin asti Jäämeren rantaan. Moottorikulkuneuvoin liikkuva armeija oli paikoin pulassa yrittäessään liikkua laajassa Lapissa. Yli miehen joukot varusteineen täytyisi suunnitelmien mukaan siirtää Norjaan. Haltin ympäristössä -luvun alussa retkeillyt Kaarina Kari ystävättärineen matkasi Kilpisjärvelle Norjan kautta. Jatkosota muuttui Lapin sodaksi, ja Saksan vuoristoarmeijan joukot perääntyivät Suomesta suunnittelemiaan reittejä. Neljän tuulen tieksi nimetty väylä houkutteli paikalle matkailijoita ja kulkumiehiä. Räjäytetyt sillat uusittiin ja tie valmistui lopullisesti vuonna . Maastoon raivatut urat näkyvät edelleen selkeinä arpina maisemassa. Tie toi uudenlaisen elämän Yliperälle. Yliperältä Jäämeren rantaan kulkevan tien rakensivat saksalaiset. Tietyömaalla ja saksalaisten linnoitustyömaalla työskenteli myös venäläisiä sotavankeja. Linnoituksia ja tykkiteitä Viime sotien aikana Lapin teiden varsilla oli runsaasti Saksan vuoristoarmeijan kylttejä ja viittoja opastamassa joukkoja. Saksalaisten perääntymissuunnitelmaan kuului myös puolustusasemien rakentaminen Käsivarren puoliväliin ja Kilpisjärvelle. Samanlaiset asemat oli kaavailtu Kilpisjärvelle, mutta ne jäivät rakenteiltaan vähäisemmiksi. Siitä matka jatkui kävellen Kolttalahteen ja Mallatunturin vieritse Kilpisjärvelle. Itä- Viiva halkoo maisemaa. Kiitos Seppo J. Jatkosota hidasti tien tekemistä, vaikka vielä vuoden kesällä työmaalla uurasti miestä. Saksalaisen vuoristoarmeijan saapuessa Lappiin Käsivarren tiestä tuli strateginen kohde. teema T e K S T i J O P P e R A N TA K u VaT MAx PeRONIUS/PeRONIUSTeN SUKUARKISTO JA JOPPe RANTA Sota toi tien SOTA YHDISTI KILPISJÄRVEN SUOMEEN. Y liperälle matkattiin muinoin jokea pitkin tai jalan kairaa tallustaen. Molempien puolustuslinjojen takana kulkivat saksalaisten huoltotiet. Puolustusrakenteiden jäänteitä on havaittavissa ympäri Kilpisjärven aluetta. Talvisin matka taittui poropulkalla. Revontulentie tuo autoilevat vieraat Kilpisjärven kylään. Joenvarteen ja Kilpisjärvelle kehittynyt vähäinen asutus ja ihmisten tarve päästä tunturien ylitse Jäämeren rantaan Norjaan lisäsivät paineita tien tekemiseen. Reitti vei laivalla Tromssaan tai junalla ensin Narvikiin ja siitä autokyydillä lähemmäksi Lyngenvuonon pohjukkaa. Suuret parannustyöt jatkuivat vuoteen . Se oli edennyt vuoden loppuun mennessä kilometriä, eli Karesuvantoon asti. Saksalaisten poistuttua maasta alkoi Kilpisjärventien kunnostaminen. Se sai kestopäällysteen koko matkalleen -luvulla. Saksan sodanjohto valmisteli perääntymisvaihtoehtoja, mikäli Suomi irrottautuisi sodasta. Saanan takana kulkeva tie erottuu oikein hyvin. Joen läheisyys teki vankityövoiman käytön hankalaksi, koska Ruotsin raja houkutteli karkausyrityksiin. Lätäsenon takana kohoavalle vaarajonolle kilkutettiin kiveen juoksuhautoja, poteroita ja korsuja. Saksalaiset osallistuivat ahkerasti Kilpisjärvelle kulkevan tien tekemiseen, mutta suomalaisten valvonnassa. Hidastaakseen perässään tulevien suomalaisten sotilaiden etenemistä saksalaiset tuhosivat tien ja suuren osan rakennuksista Käsivarressa. Partaselle asiantuntijaavusta. · 32 ReTKi huhtikuu 2008. Tieverkosto oli 1940-luvulla vielä melko harvaa ja huonokuntoista. Lapissa tähän oli kaavailtu Karigasniemeä ja Länsi-Lapissa Käsivartta. Tien parantamista on jatkettu näihin päiviin asti. Nykyisin Revontulentieksi nimetty reitti on tärkeä matkailuväylä, ja siksi sitä kunnostetaan tai uusitaan lähes koko ajan jostain kohtaa. Norjan vallanneet saksalaiset käyttivät tien tekemiseen paljon vankityövoimaa. Alueen saamelaiset jutasivat Käsivarren poikki, eivätkä tarvinneet tietä. Tien alkuperäistä linjausta muutettiin, koska Mallasta tuli luonnonpuisto, ja se kulki nyt vaativammassa maastossa kohti Skibotnia. Lapin tiestön kehittämistä pidettiin tärkeänä, ja Eduskunta myönsi juuri ennen talvisotaa määrärahan Kilpisjärvelle kulkevan tien rakentamiseen
Karu kasvillisuus muuttuu puron varsilla kukoistavaksi. Tämän alueen maastot ovat lempeämmät ja pehmeäpiirteisemmät kuin pohjoisen maastot. Käsivarren alueella retkeilijöitä hemmotellaan yli 20 autiotuvalla. Jos kulkija haluaa pitää määränpäänä Haltia, sinne pääsee syrjäisiä seutuja kiertoreittiä pitkin. "Olemme onnekkaita, sillä alueella näkyy kalkkikivipaljastumia" Partanen sanoo. "Riittävän kokoisessa puistossa on harvinaisilla ja uhanalaisilla lajeilla hyvät kasvupaikat." Siellä näkee lapinvuokkoja, kultarikkoja ja verkkolehtipajuja. Mallan luonnonpuistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkityllä polulla. Sarvipäät eivät pääse popsimaan pohjoisen harvinaisuuksia, sillä poronhoito ei ole puistossa sallittua, kuten muilla suojelualueilla. Kilpisjärven pohjoispäässä nousee Pikku-Mallan ja Iso-Mallan tunturiylänkö, jotka ovat osa Mallan luonnonpuistoa. Kalkkikivi murenee helposti, , joten lumi ja jää rapauttavat pintaa ja vedet huljuttavat sitä vieden ravinteita rinteitä alas. Vedettyä latua pitkin pääsee puiston läpi kolmen valtakunnan rajapyykille ja Kuohkimajärven autiotuvalle. Luonnonpuistoon astuttaessa opastaulut kertovat alueen säännöistä: kulkijan pitää pysyä polulla ja mitään ei saa poimia, ei edes marjoja tai kasveja. Poronhoitajien asuinpaikka sijaitsee Rommaenon varrella. Maan vanhin suojelualue Kesäisin puistossa pääsee kulkemaan vaihtelevassa maastossa rehevän koivikon läpi paljakalle. Siellä kukkivat kullerot, metsäkurjenpolvet, puna-ailakit ja lapinorvokit. Talvella tällä välillä kulkee moottorikelkkaura. Innokkaimmat vaeltajat eivät edes saavu Kilpisjärvelle, vaan suuntaavat maastoon jo Neljän tuulen tien varrelta kohti Ropia, Tenomuotkaa tai Aatsalle. Ainutlaatuinen ympäristö on myös vaeltajien ulottuvilla, sillä kesäaikaan siellä saa kävellä 11 kilometriä merkityillä poluilla. Huolto hoidetaan Mallan luonnonpuiston alueella, Kalottireitillä sekä Lätäsenon varrella. Putkilokasveja kasvaa 283 lajia, joista suurtuntureiden erikoisuuksia ovat lapinalppiruusu, tunturikohokki ja kiirunankello. Talvella voi hiihtää missä vain. Aikaa tähän reissuun pitää varata vähintään pari viikkoa ja enemmänkin, jotta ehtii tutustua luonnonkauniisiin paikkoihin matkan varrella. Sieltä voi jatkaa Termisjärven kautta Kilpisjärvelle. Muissa tuvissa puita riittänee vielä tämän talven. Vaihtoehtoja on monia. Hän on Mallan luon, nonpuiston entinen puistonjohtaja, sillä alue siirtyi Metsähallituksen hallintaan vuoden vaihteessa. Sisälle puistoon RETKI huhtikuu 2008 33. Raittijärvi kuuluu harvinaisuuksiin, sillä se on Käsivarren erämaa-alueen ainoa ympäri vuoden asuttu kylä. Lapissa näitä alueita on viisi ja niistä kaksi sijoittuu Käsivarren alueelle. Tyypillisen kylmään sopeutunut jääleinikki viihtyy pohjoisitärinteillä ja tunturipurojen varsilla. 30 neliökilometrin alueella on säilynyt arvokas pala luonnontilaista tunturiseutua. Lähes tuhanteen metriin kohoava Ropi erottuu Käsivarren välituntureilla muita korkeampana. Menonsa voi vapaaehtoisesti kirjata postilaatikkoon vieraskirjaan. "Juhannuksen jälkeen luonto pääsee puistossa loistoonsa" tietää biologisen aseman amanuens, si Rauni Partanen. Kuohkimajärven tupa sijaitsee aivan Kolmen valtakunnan rajapyykin naapurina. Vain Raittijärven kylässä asutaan vuoden ympäri. Kulkea voi myös Saarikoskelta Raittijärvelle, jonne on merkattu reitti. "Merkinnöistä selviää, että puistossa käy vähintään 1 500 vierailijaa kesäisin" Kuisma Ranta kertoo. Luonnonpuistossa kasvillisuutta rehevöittää kalkkipitoinen kasvualusta. Vaeltaa voi esimerkiksi Termisjärven, Porojärven ja Somasjärven kautta ja palata Lossujärven kämpän kautta. Sen terävältä laelta voi ihailla pohjoisen ylätuntureita. Reitti on erittäin vaativa ja sinne lähtijän pitää osata suunnistaa hyvin sekä pärjätä vaihtelevissa tunturioloissa. Kalottireitti saapuu samaa uraa Ruotsista Kilpisjärvelle. joita yhä huolletaan
Alkeet ja leijan käsittely on syytä opetella pätevän leijahiihto-opettajan opastamana leijahiihtokurssilla, sillä leijat ottavat tuulta ja niiden voima voi yllättää. Lähestyminen on helppoa, eikä siihen kulu kuin 1020 minuuttia. Kilpisjärvellä tuulee lähes aina, joten se on erittäin hyvä kohde leijahiihtäjille ja -lautailijoille. Väylä lähtee tullin jälkeen oikealta puolelta tietä, ja lenkkiin kuluu pari tuntia. Retkiluonteinen leijahiihto on varsin rentouttavaa" Sieppi suosittelee. Välillä pyörää joutuu tosin kantamaan enemmän kuin polkemaan. Suunnistaminen tapahtuu etapeissa, jolloin sijainnin voi tarkistaa GPSlaitteesta. RETKI huhtikuu 2008 35 KuVa OzONe-KUVAGALLeRIA. , Leijaillen KuVa OzONe-KUVAGALLeRIA Seinien haasteet Käsivarressa tuulee lähes aina, joten leija on kätevä kulkupeli. Aloittelija oppii alkeita Kilpis- ja Saanajärvellä. "Lajin oppii, jos on hiukan kokemusta hiihdosta tai laskettelusta. Suomen puolella on helpommat mäet ja rajan takana vaativammat laskulinjat. On tärkeää perehtyä lajin tekniikkaan ja turvaohjeisiin" Sieppi painottaa. Liikkeelle pääsee, kun tuulta on 310 metriä sekunnissa. Tuntureita voi valita omien taitojensa mukaan. Rinteissä ilmavirta nousee niin, että leijaurheilija saa vähemmästä tuulesta enemmän tehoa. Jos mäkiä ei jaksa nousta ylös, alueella voi harrastaa myös helihiihtoa. "Jos ei tuule, kannattaa mennä pohjoisrinteille tai ylängöille. Siksi leijalla edetäänkin etapeissa, joiden jälkeen sijainti tarkistetaan GPS:stä. Käsivarren tonnisissa mäissä on monta kiinnostavaa laskukohdetta niille, jotka haluavat koskemattomalle lumelle. Alas tullessa pitää pysyä tarkkana. , Konkarit pyörällä Korkeassa ja jyrkässä maastossa on haastavia reittejä kokeneille pyöräilijöille. Parhaiten reitti sopii alamäkipyöräilijöille. Tunturissa tuuli puhaltaa tasaisesti. Takamaastoihin siirtyminen vaatii taitoa. Tuulen takia sieltä ei aina löydy sitä unelmien puuteria, mutta kevyesti kevätauringon pehmentämä lumen pinta tuntuu lähes yhtä hienolta. Siellä tuulee varmasti" vakuuttaa tuotepäällikkö Harri Sieppi , leijailumerkki Ozonea edustavasta Vandernetistä. Jääkiipeilystä saa vaihtelua lumella telmimiseen. Kovassa vauhdissa suunnistaminen on haastavaa. Kilpisjärven ja Skibotnin välillä sekä Storfjordenin etelään johtavan tien varressa on eritasoisia putouksia: pikkujääseinistä sadan metrin korkuisiin haasteisiin. Skibotnin laaksossa on ikään kuin jääputouspuisto. "Leijahiihtäjä pääsee nauttimaan tuntureiden upeista maisemista täysin omassa rauhassaan, jos niin haluaa. Toisin kuin metsäisillä seuduilla, tunturissa tuuli puhaltaa tasaisesti. Korkean Jehkaksen päälle vie kivikkoinen tie, jota pitkin pääsee melko korkealle. Seuraavan kerran Käsivarren puhurit kiidättävät häntä huhtikuussa. Siellä nousee todella hienoja yhden ja kahden köyden pituisia reittejä. Todellinen unelmien keidas kohoaa Lyngenissä. Käsivarren mäkien maastot sallivat nousun leijan avulla. Jos lähtee Saanajärven tuvan takaisista maastoista suoraan itään, pitääkin olla jo paljon taitoja. Kokeneempi harrastaja nauttii Saanan pohjoisrinteestä ja Jehkasista. Sieppi on harrastanut leijahiihtoa jo kuusi vuotta ja käynyt Kilpisjärvellä joka vuosi
Koulun jälkeen Hyttinen ei osannut lähteä pois. Vain silloin, kun miehestä tuntuu siltä. " . Hotellin asiakkaita ovat keski-ikäiset ihmiset, ja erityisesti naiset odottavat innolla Hyttisen opastamia retkiä. Hän halusi viedä muitakin nauttimaan Karjalan luonnosta ja koki tarvitsevansa lisää alan taitoja. Ei joka kerta tai edes pyydettäessä. Kujun tie eräoppaaksi kävi Venäjän kautta. Kaunis pyhäkkö koskettaa kulkijaa ja hiljaisuudesta kumpuaa laulu. Muutamaa päivää aikaisemmin aurinko punaa taivaan. Hän teki kalastusmatkoja Venäjän Paanajärvelle. "Kun se Kuju tulee, niin lähdemme hiihtämään sen perässä" herttainen rouva , kihertää ja muut leidit yhtyvät ilakointiin. Kevät hanget ja aurinko kutsuu monia hiihtäjiä Kilpisjärvelle. "On ollut tärkeää, että olen saanut olla mukana poromiesten porukassa ja nähnyt luontoa heidän kannaltaan. Niinpä hänellä on paikallisen oikeudet ajaa moottorikelkalla, kalastaa ja metsästää. Keskustelu alkoi sujua. Oli eräs nousu korkean Jehkasin päälle. Hyttinen on oppinut poromiehiltä jotain sellaista, mitä eräopaskoulussa ei opeteta: nöyrän suhtautumisen. Onnekkaita ovat ne, jotka saavat laulun osakseen. Joukon opas, Kai "Kuju" Hyttinen antaa tunteelle tilaa. "Toiminnan aikaa on silloin, kun on enemmän valoa." · 36 ReTKi huhtikuu 2008. Hyttisen oma yritys Vihreä Viikuna Oy järjestää myös vaelluksia: esimerkiksi nousuja Norjan kautta Haltille sekä patikointia Steindalenin jäätikön reunalle. Matkalla kotoaan kauppaan hän saattaa pysähtyä vain ihailemaan luontoa. Kilpisjärveltä Norjaan Hänen lempialueensa ulottuu Kilpisjärven ympäristöstä aina Norjaan asti, missä on oikeat vuoristot ja iso meri. Kun ihmiset eivät pystyneet kommunikoimaan keskenään, Hyttinen opiskeli venäjän kielen. Hyttinen oli onnekas, kun hän vuonna sai vuokratuksi kodikseen legendaarisen Lapin luonnon ystävän, eräopas Yrjö Metsälän kämpän. Värit ovat vienoja. Silloin jää usein luonto kokematta. Tykkään ensisijaisesti liikkua omin voimin." Erityisen hienoa on se ilon tunne, kun on hikoillen ja vaivaa nähden päässyt tunturin laelle. Valitun päämäärän saavuttaminen omin voimin on aina erityisen palkitsevaa. Hyttinen suosittelee saapumaan tammi-helmikuussa, jolloin paikalle ei yleensä tulla. "Kun nousun tekee omin lihasvoimin, kokee jokaisen metrin omassa ruumissaan. Siellä saa palautteen itselleen. Pohjoiseen katsoessa näkyivät Norjan suuret tunturit ja vuoret. Hyttinen meni eräopaskouluun Muonioon. Nykyään Hyttisellä on oma asunto ja hän on kilpisjärveläinen. "Avotunturi tuntui oikealta ympäristöltä." Kilpisjärveltä on hankala löytää vuokra-asuntoa. Se, että on saanut auttaa porotöissä, on kotiuttanut minua tänne." Nykyään Hyttinen tuntee jo pohjoisimman osan Käsivarren alueesta niin hyvin, että uskaltaa kulkea siellä missä vain. Käsivarressa miestä viehättää avoimuus niin ihmisten kuin maastonkin. Jos on huono ilma, ei ole kiire minnekään." Suurin osa Kilpisjärven yrityksistä tarjoaa nopeaa nousua tuntureiden huipuille moottorikelkoilla. tammikuuta loppuu kaamos. Joskus joillakin retkillä eräopas yllättää asiakkaat taidepaussilla. Hyttinen on asunut Kilpisjärvellä useamman vuoden ja yhä päivittäin hän vaikuttuu syvästi maiseman M Kai Hyttinen tarjoaa toisinaan taidepaussin asiakkailleen. valosta, ilmasta ja väreistä. Yön aikana tunturi oli kuorrutettu uudella lumella ja laki oli koskemattoman timanttikentän peittämä. "Tuntureilla liikutaan sään, eikä kellon tai almanakan mukaan. Kai Hyttinen työskentelee oppaana Lapland Hotels Kilpiksellä, joka tarjoaa ilmaispalveluna päiväretkiä asiakkailleen. teema Kujun Käsivarsi ajesteettisen Temppelikurun kalliopahdat ympäröivät hiihtäjiä, jotka ovat hikoillen urakoineet latunsa hankalan koivikon läpi. Tuli tunne, että katselee johonkin toiseen todellisuuteen. Se on aivan mielettömän hienoa sisäistymisen aikaa." Käsivarteen kannattaa mennä yhdeksi kahdeksi viikoksi ja parkkeerata ilman suuria suunnitelmia, ja tehdä sitä, mikä tuntuu hyvältä
Väsyneempi pyöräilijä hoitaa itselleen paluukyydin. Matka jatkuu Govadajärveä myötäilleen ja laskee Norddalen laaksoon. Rajan takana on hienoja osuuksia jylhemmissä maisemissa. Noin 15 kilometrin päässä tullista lähtee tie vasemmalle puolelle Rihpojärven jälkeen. Osa on kaatunut, ja varusteet ovat uineet vauhdilla alavirtaan, ja toiset ovat olleet onnekkaita. Kiitos lukuisille jutussa auttaneille henkilöille Kilpisjärvellä ja Metsähallituksessa. · RETKI huhtikuu 2008 37. Reittiä kunnostetaan lähitulevaisuudessa. Jos kuitenkin janoaa näille vesille, eikä taito riitä, voi lähteä opastetulle reissulle. Ketjuja saa pyörittää puolitoista tuntia ylämäkeen. Valttijoki kasvattaa sen voimia entisestään Porojärven tuntumassa. Snow & River Adventurers ja Harrinivan Safarit järjestävät Lätäsenolle opastettuja koskenlaskureissuja kumilautalla. 40 kilometriä alempana virtaan yhtyvät Rommaeno ja Toriseno, ja näistä kolmesta syntyy vahva sekä vuolas Lätäseno. eno tarkoittaa suurta virtaa. Ura sopii sellaiselle, joka on valmis näkemään hieman vaivaa. Jos se sujuu, voi harkita Lätäenon laskua. Talviaikaan Lossujärven kämpälle nousee vain harva kulkija. Saarikoskelta Raittijärvelle kulkee valtion ylläpitämä ura, joka on tällä hetkellä huonossa kunnossa. Govdajärvelle saa polkea hienossa alppimaisessa maisemassa jyrkkää uraa. Seikkailumieliset voivat lähteä seuraamaan poromiesten mönkijäjälkiä. Lisää pyöräilyideoita saa luontokeskuksista, joissa on Timo Leppäsen tekemiä tarkkoja kuvauksia reiteistä. Koiravaljakkoajo on ympäristöystävällinen vaihtoehto moottorikelkkasafarille. Kuohuja haastajille Käsivarren seutu tarjoaa kokeneille melojille hienoja kokemuksia, mutta liian vähin taidoin kosken kuohuissa joutuu pulaan. Muutamat ohitukset ovat hyvin pitkiä ja vaativat kanootin kantamista maissa. Lätäseno on Tornio-Muoniojoen suurin sivujoki. ensi kesänä legendaarinen meloja, Petri Sutinen opastaa reissun joelle heinäkuun puolivälissä. Porojärvestä laskeva Poroeno on Käsivarren suurin suurharjusvirta. Sen leveys vaihtelee muutamasta kymmenestä sataan metriin. Keinovuopiosta voi polkea Kummavuopiota pitkin Pältsalle mukavissa maisemissa hiekkatietä. ensimmäisen kolmanneksen aikana lasketaan puolet 265 metrin yhteispudotuksesta. Taitoaan voi testata Pätikkäkoskessa, joka on vielä ihmisten ilmoilla. Rajalla kulkeva virta KönkämäenoMuoniojokiTorniojoki käy kokeneille ja kovakuntoisille melojille. Osa pitkospuista on lahonnut avojänkäosuuksilla. Koskenlukutaito pitää olla hallinnassa. Jotkut ovat uittaneet kanoottia ja kävelleet rannalla. 537 kilometrin osuudella joki laskee 473 metriä. Tosin monet vähänkin melontaa kokeilleet ovat lähteneet Lätäsenon kuohuviin koskiin kanooteilla. Lopulta polkija pääsee Jäämeren rantaan, josta voi jatkaa Skibotniin ja vaikka takaisin Kilpisjärvelle. Valttijoki, jossa on jopa vesiputouksia, sopii vain huipputason melojille ja Lätäseno kokeneille melojille. edessä voi olla hieno pyöräretki tai kulkupelin kantoreissu. Lätäsenolla kosket ovat monen kilometrin pituisia, eikä niitä pysty ennakkoon aina tarkistamaan. Toinen haastava ja upea koskimelontareitti lähtee Kilpisjärvestä ja laskee aina Perämereen asti
Suoraa tieyhteyttä Suomesta ei ollut, joten Jäämeren vieritse kulki helpoin reitti Kilpisjärvelle. Ensimmäinen tunturiretki suuntautui Sallaan vuonna . Reitti kulki maineikkaan poroisännän aslak Juuson kotakentän kautta. Naisporukka vaelteli Kilpisjärven ympäristössä, kiipesi Saanalle ja kävi Mallalla. Renkaan taakse ruuvatulle vanerilevylle sidottiin matkatavarat. Matka jatkui jokea pitkin etelään ja Palojoensuusta maakyydillä takaisin Helsinkiin. Rajapyykki nro 304 Innostuttuaan hyvistä kokemuksista Käsivarren-retkeltään, he ryhtyivät suunnittelemaan Haltin valloitusta. Matkan suunnittelijana ja rahastonhoitajana toimi Anna Lehtonen, keittäjän virkaan valikoitui inkeri arajärvi ja valokuvaajana sekä aamukahvin keittäjänä joukkoa täydensi Kaarina Kari. teema T e K S T i J O P P e R A N TA K u VaT K A A R I N A K A R I N S Ä ÄT I Ö Naisenergiaa Haltilla KaaRiNa KaRi JA HÄNEN YSTÄVÄNSÄ OLIVAT ENSIMMÄISET MATKAILIJAT HALTIN HUIPULLA. Kilpisjärveltä heidän mukaansa lähti saamelainen opas, Piera Roksi (tod. Kaarina Kari teki joukkoineen vielä matkan Haltille vuonna . LÄHDe: Kaarina Kari, Haltin valloitus, (uusintapainos , Kaarina Karin säätiö) · 38 ReTKi huhtikuu 2008. Matka taittui Siilastuvalle kävellen ja kärryjä työnnellen. Ne olivat tukevia kantaa, eikä sellaisia Suomesta vielä silloin saanut. Lähinnä retkeläisiä kiusasi ruuan yksitoikkoisuus. Kokeilureissun jälkeen Kari ryhtyi yhdessä anna Lehtosen kanssa suunnittelemaan matkaa Kilpisjärvelle. Vaelluskenkien tunturikäytön siemen kylvettiin siis Suomessa jo -luvulla, mutta välissä oli noin vuoden saapasaika! Joukko yöpyi itse valmistamissaan makuupusseissa, joiden lokeroiksi ommelluissa sisuksissa oli untuvatäyte. Proksi). Heinäkuussa kolmikko matkasi Narvikin kautta Siilastuvalle. Tunturin nimi oli jäänyt kaikille mieleen jo koulun penkillä. Elokuun alkupäivinä ilma kuitenkin kirkastui ja kolmikko lähti yrittämään ylöspäin. Varusteiden valinta ja kokeileminen oli tärkeä tehtävä ennen retkelle lähtemistä. Retki jatkui jälleen venekyydillä Palojoensuuhun, josta ryhmä matkasi Helsinkiin. Tiettävästi he olivat ensimmäisiä vaeltajia, jotka nousivat Haltille Suomen puolelta. Kauppoihin uutuutena ilmestynyt neljän hengen Sopu-teltta oli paksua puuvillakangasta. Painoa säästäessä ravinnosta muodostui yksipuolista, mutta se ei aiheuttanut terveysongelmia. Eväisiin kiinnitettiin paljon huomiota varsinkin niiden keveyteen. Tämän kahdeksan kilon paketin kuskaamisista varten naisretkeilijät valmistivat työntörattaat, joissa pitkien aisojen päähän kiinnitettiin lastenvaunujen pyörä. Edistyksellistä oli myös retkikunnan jalkinevalinta. REIPAS NAISPORUKKA VEI TUNTURILLE VIERASKIRJAN, JONKA PERINTÖÄ VAALITAAN EDELLEEN. V oimistelunopettaja-lääkäri Kaarina Kari innostui retkeilystä ja keräsi mukaansa samanhenkisiä naisia. Reput hankittiin Norjan Bergenistä ensimmäisellä reissulla Käsivarteen. Rajapyykki numero löytyi kuin vahingossa. Suuren riemun saattelemana he asettivat vieraskirjan Fazerin peltirasiassa kivenkoloon odottamaan muita Haltin valloittajia. Haltin valloittajat Kaarina Kari ja Anna Lehtonen poseeraavat rajapyykillä numero 304. Tyytyväisinä reippaat naiset laskeutuivat kohti tunturin juuren leiriään. Ensimmäisen matkan Yliperälle Kari Kaarina Karin vaellusporukka saapui työntörattaineen ja muine varusteineen Tromssan satamaan vuonna 1932 valmiina matkaamaan kohti Kilpisjärveä. joukkoineen teki Tromssan kautta. Vuoden retki kesti viikkoa, ja mukana oli kaikkiaan kahdeksan reipasta naisretkeilijää. Sotavuodet lopettivat "Kaarinoiden" kuten heitä Yliperällä kutsut, tiin, matkat Haltille. Kokeilureissu oli osoittanut, että poikien puolikengät eivät tue riittävästi, joten matkaan lähdettiin korkeavartisissa hiihtomonoissa. Päivät muuttuvat pilvisiksi ja huipulle yrittämistä piti siirtää. näk
pohjoisnapa, Bali, valaisimet, sukeltaminen Talvikäsineet, kaukomatkailu, Koli, kaamos-Lyngen, Australia, vaellussukset, retkiluistelu, purje ja leija, rakovalkea Otsalamput, Lappi I, Hossa, Patvinsuo, Inarijärvi, Kizi, Jukkasjärvi, Antarktis, keittimet, päähineet, suksivoiteet, koiravaljakko Retkikanootit, sääilmiöt, Kaldoaivi, Kuhmo, Karvianjoki, Färsaaret, Azorit, Meksiko, matkailurinkat, kuivatus, meriturva, halpalennot Sooloteltat, telttakatsaus, maastopyöräily, Isojärvi, Ratsain Rukalla, Ivalojoki, Itävalta, Tahiti, Kiipeilykoulu I, rinkan säätö Vaelluskengät, vaellukselle, Itä-Häme, Ilomantsi, Ahvenanmaa, Paras ja Pältsan, Normandia, Etelä-Afrikka, laktoositon ruoka Naisten rinkat, perheretkeily, Rovaniemi-Nuorgam, Saariselkä, Evo, Peuran polku, Ruijanreitti, Jotunheimen, Wales Kumisaappaat, luonnon havainnointi, Lemmenjoki-Halti, Kurjenrahka, Ounasjoki, Pyhä-Häkki, Äänisjärven pyöräily 3-vuodenajan makuupussit, Lappi II, Lemmenjoen kulta, Nuorttijoki, Rastigaissa, Grönlannin melonta, pyöräiliijän talvivarusteet Vaellussukset, talviretkeily, Vätsäri, Kalottireitti, Pohjois-Dakota, alusasut, laavut ja kodat, jääkiipeilyvarusteet GPS, Alpit, Muotkatunturit, Rajalta rajalle, Jongunjoki, Helsingin ympärihiihto, Norjan huiput, pakkasvaatteet, luonnon katastrofit Vaellushousut, Ahvenanmaa, Suomen halki, Korvatunturi, Liesjärvi, Porvoonjoki, Uusi-Seelanti, Annapurna, GPS-kartat, retkikiikarit Ryhmäteltat, naisretkeily, Perämeri, Syöte, Länsirannikon pyöräily, Vantaanjoki, Portugalin pyöräily, koira, varustehuolto, retkipäiväkirja Merikajakit, Islanti, Annapurna, Karhunkierros, Ruunaa, Siikaneva, majakkakierros, Gotlanti, ultravarusteet, merimelonta Jokamiesteltat, Norja, Kevo, Luostarivaellus, vedenpitävät pakkaukset, joen ylitys, retkirullaluistelu, OutDoor 2005 Seikkailureput, historiaretkeily, Lestijoki, UKK:n retket, Paavon pyöräily, fyysinen harjoittelu, retkivalokuvaus, Pohjois-Dakota Talvimakuupussit, pitkät vaellukset, Pieni Karhunkierros, Pallas-Hetta, Porkkalanniemi, Vuoksi, Ecuador, takkaporovaellus, suohiihto Keittimet, tutkimusmatkailijat, joulu erämaassa, Keski-Suomen maakuntaura, Repovesi, Alpit, Egypti, talvileirijalkineet 2004 2005 2006 Suuri Testinumero 3, monitoimityökalut, 14 testiä, maastopyöräretki talvella, Irlanti, suksien valinta, suksien voitelu, tunturipöllö Isot rinkat, Pääkaupunkiseutu, koiravaljakkoretki, sisäkiipeilyseinät, leijat, randonnéeta Alpeilla, pohjoisnavalle, ahkiolla, ispo 2006 Retkikengät, Ruotsin Lappi, Paistunturit, Birgitan polku, Salpalinja, Puurijärvi-Isosuo, englantilaiset tv-sarjat, julkinen liikenne, pyörämallit, rogaining Vaellusteltat, teltanostajan opas, Martimoaapa, Pisa, Kebnekaise, Gran Canaria, rengasmallit, sandaalit, kajakin turvavälineet, trailrunning Lastenkantorinkat, Saimaa, Pyhä-Luosto, Olhava, Yhdysvaltojen halki, pitkävartiset vaelluskengät, eräopaskoulutus, retkikalastus Kesämakuupussit, lapset retkellä, Paratiisikuru, Suur-Teuravuoma, Lohjansaari, Abisko, Pohjoisnapa, lasten reput ja kengät, luontopolut Rannetietokoneet, Viro, Merenkurkku, Keski-Suomen melontareitit, Kanchenjunga, Endurance Quest, autiotuvat, leirivalot, rinkkalautta, sienestys Alusasut, pyhiinvaellus, meloen Suomen halki, Kemijoki, Patagonia, seikkailun MM-kisat, polkupyörälamput, luolaretki, laavu Talviset kuoriasut, talvivarusteet, Hämeenkangas, Seitseminen, Tuusulanjärvi, Telemark, Carstenszin pyramidi, koiravaljakkolla, kamiinateltat Ahkiot, trekking, Kaldoaivi, Matterhorn, Santiago de Compostela, Everst Trek, retkiluistimet, retkiluistelukohteet, umpihankihiihto 2007 Suuri Testinumero 4, vedenpuhdistajat, Itä-Karjala, Sipoonkorpi, Tammisaari, Sarek, Atlas-vuoristo, Retkeilijän ABC alkaa, Kaukopartiohiihto Kaasukeittimet, nuotio, Volokinpolku, Kaarinan polku, Solovetsk, Madeira, talviratsastus, kaasut, tunturihiihto, keittovälineet, ispo-messut Jokiretkikajakit, vesiretkeily, Yliperä, Saimaa, Karkali, Kozhimjoki, Tartohiihto, melontakurssi, pyöräilykypärät, keitinhuolto, kuulovammainen retkellä Polkupyörälaukut, ensiapu, Pöyrisjärvi, Martinselkonen, Raasepori, Coast to Coast, melontaliivit, makuupussin pesu, reittiluokitus, lintujen tarkkailu Vesitiiviit reput, luonto ammattina, Ivalojoki, Selkämeren saaristo, Teijo, Siikalahti, Picos de Europa, retkivalokuvaus, maastopyörävammat Kolmen vuodenajan teltat, telttaelämä, Rovaniemen hiidenkirnut, Kalajoki, Laipanmaa, Langinkoski, Suursaari, Etelä-Afrikka, maastopyöräily, lihashuolto Maastopyörät, Murmanskin alue, Perämeri, Saana, Tuntsa, Riuttaskorpi, Turun saaristo, Lahemaa, Krkonose, kirveet, kamiina, Reino Ruotsalainen Kevyet kuoritakit, asumateriaalit, Lemmenjoki, Merikarvia, Märket, Lofootit, Laos, työmatkaretket, luontokeskukset, luontomeditaatio, naisten seikkailukisat Retkeilymyymälät, retkiluistelu, Pöyörisjärvi, Linnansaari, Herajärven kierros, pitkä vaellus Ruotsin tuntureilla, Kalinmos, lumivyörypiipparit, avantopelastus Kirkkaat otsalamput, reilu matkailu, Kaartjoki, Komio, Huippuvuoret, Etiopia, hiihtosaappaat, potkukelkkailu, koirahiihto, tähtitaivas Makuualustat, makuupussit, Hetta-Pallas, Aurajoki, Funäsdalen, Brittiläinen Kolumbia, jääkiipeily, maailmanmatkaajan vinkit, varpaita palelee Maastojuoksukengät, Nuuksio, UKK-puisto, Ylläs-Aakenus-Levi, Tiilikkajärvi, Torronsuo, Hiidenmaa, Sisilia, digi-kamerat, iglu, eläintenjäljet RETKI huhtikuu 2008 GPS-laitteet, Käsivarsi, Halti, kansallismaisemat, Raumanmeri, Sarek, Euroopan halki, reppuhuolto, geokätköily, poroherkut, polaarivuosi 2008 RETKI 39. Aiemmin tehdyiltä Retkiltä löytyy uusia tuttuja! Nro / Artikkeleita 2000 2001 1 2 3 1 2 3 4 5 6 1 3 1 2 5 6 1 2 3 4 5 6 7 8 1 2 3 4 5 6 7 8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 2 3 Matkalaukkureput, Lemmenjoki, Saariselkä, Kilimanjaro, lumikenkäily Kaksikkokajakit, Helsingin melontareitit, Atlantin yli, Tyynivaltameri, Kiiruna-Narvik, maastopyörähuolto Vaelluskengät, Hämeen järviylänkö, Pallas-Ounas, Kreikan saaristo, Andorra, Annapurna, polttoaineet Pikkureput, Teijo, Käsivarsi, Stryn, kiipeilyn aakkoset, lumikenkävarusteet, lumiluola, retkiluistelu Monitoimityökalut, Näätämö, Mt Kenia, koiravaljakko, lumivyöry, pelastautumispuvut Kevyet vaelluskengät, Ahvenanmaa, Hossa, Itä-Karjala, Irlanti, Amazonia, Gore-kenkien huolto Rinkat, Kolovesi, Lemmenjoki, Islanti, El Chorro, Melanesia, Nanga Parbat Fleece-asut, Tiilikka, Karhunkierros, Houte Route, Inka Trail, ultra-varusteet, tunturisudet Talviteltat, Ruokolahti, Muotkatunturit, Nordkappiin valjakolla, Kebnekaise, savannin suurnisäkkäät 5,897,50 Testinumerot 10 Tilaukset: Irtonumerot myynti@retkilehti.fi p. 044 733 0022 2002 2003 Hintoihin lisätään postituskulut. Makuualustat, Saaristomeri, retkiluistelua Saimaalla, jäihin putoaminen, Lyngen, suksien voitelu Ultrakevyet makuupussit, Lapin pyöräretki, Utsjoelta Haltille, Hammastunturi-Lemmenjoki-Muotka, Pik Lenin, korjausvälineet Lumikengät, lumi ja jää, Saariselän historia, Perämeri, Napapiirin retkeilyalue, Huippuvuoret, Schwarzwald, Tansania Vaellussauvat, lähiretkeily, Päijänne, Inkoo, Viro, Chamonix, Sahara, Vietnam, päiväreput, hiertymät ja rakot Soft shell -asut, suojelualueet, Leivonmäki, Helvetinjärvi, Valkmusa, Saaristomeri, Magn
Musta möykky näkyi etäällä ja hiihdin kilometrin sitä kohti. tuvan lämmössä on niin paljon mukavampaa. Hetki hiljaa on liikaa sakeassa säässä hiihdimme kuonjarjoen kämpälle. Vaikka tupaa ei olisi löytynyt, mitään hätäähän meillä ei olisi ollut: teltat olivat matkassa. tsoahppejärven ylityksessä otimme kompassisuunnan. En jaksanut uskotella sitä muille, joten sanoin, että käyn vilkai semassa. Mekin olimme nukkuneet pitkään parkkipaikalle pystyttämässämme teltassa. kauppa kuitenkin avasi ovensa ja saimme tankattua mahamme lanttulaatikolla ja jauhe lihapihveillä, jotka kauppias lämmitti mikrossa. silti olisi tuntunut ilkeältä herätä aamulla teltasta kämpän takapihalta. MOLEMMISSA ON VIEHÄTYKSENSÄ. Monet haaveilevat noususta Haltille. nyt olimme nälkäisiä ja halusimme murki naa. kylän kuppilat pysyivät kiinni vielä pitkään kevättä odotellessa. Paikoin hiihto sujui hyvinkin, mutta alastulo ruotsin armeijan metsäsuksissa tuntui haasta valta. KÄSIVARREN kahdet kasvot YLIPERÄ NÄYTTÄÄ HYVIN ERILAISELTA VUODEN ENSIMMÄISINÄ JA HIIHTOKAUDEN VIIMEISENÄ PÄIVÄNÄ. Minä hiihdin edellä ja muut seurasivat, että kurssi pysyisi oikeana. laskimme etelässä viettävää rinnettä pitkin. Viimeinen osuus on tasaista ylämäkeä, joka sujuu nousukarvat suksien pohjissa. 40 ReTki huhtikuu 2008. nelihenkinen ryhmämme pääsi liikkeelle vasta myöhään ilta päivällä, joten tiedossa oli hiihtoa pimeässä. tupa näytti lumikuorrutuksessaan hylätyltä ja kylmältä. ihmettelimme kovasti sijaintiamme. kotimaanmatka T e k sT i A k s A n A k u r o l A k u vaT A n tt i k u r o l A aamoksen hiljaisuudessa kilpisjärvi uinui tal viunessa. teimme kaikenlaisia päätelmiä sijainnistamme ja lähdimme olettamaamme oikeaan suuntaan. Yllätyimme, kun saavuimme poroaidalle, joka nousi tuntu riin. Pian se kuitenkin lämpiäisi kamiinan hehkutuksesta. ilmeisesti kompassi suuntaa ottaessa puukko tai sauva oli ollut vierellä ja vaikuttanut suunnanottoon. Vasta aivan kohdalla olin varma, että löysin kämpän, enkä isoa kiveä. se osoittautui vääräksi. k sitten tuli vahva tunne, että tuolla se saarijärven kämppä on. tiheän koivikon läpi nousimme tsahkaljärvelle ja seurasimme poroaitaa, jonka jäl keen myötäilimme järvien ketjua
sekin alkoi harmittaa. olin niin täynnä intoa, että tuntui vaikealta vain olla ja pitää keliä. saman tuvan suojissa elelevä kämppiksemme sen sijaan osasi ottaa rennosti. olin kuitenkin saavuttanut sisäisen rauhan. Aloin jo innostua ryhtyväni lammasfarmariksi, kun nes tajusin, että herttaisten päkäpäiden pitäisi muuttaa syksyllä pakastimeen. Ei ollut mah dollisuutta joutua hukkateille. Fiaskolähtö toukokuun lopulla kesä teki vauhdilla tuloaan koko suomeen. Enää en kuitenkaan syyttänyt kaikesta rakasta aviomiestäni. iltaa myöten oloni alkoi helpottua, eikä miehenikään enää vai kuttanut niin tyhmältä. siellä meitä odotti kaksi hyvin levännyttä hiihtäjää. tuuli vähän laantui tai muuttui tasaisem maksi. Aikataulumme oli ollut liian tiukka ja tuli aika palata sivistykseen. kirjoitimme eväistä ostoslistan, kävimme kaupassa ja aloimme pakata tavaroita. "Ei se ajattele tippaakaan muita" pohdin hiljaa mielessä , ni. kaverimme päättivät jäädä kuonjarjoen kämpälle, sillä tele markmonot olivat hiertäneet heidän jalkoihinsa mojovat rakot. tuntui väärältä lähteä pois. Paluumatkalla näimme Metsahallituksen huoltomiehet, jotka laittoivat risuja reitin varteen. Meekolle oli helppo mennä, sillä seurasim me juuri tupaan saapuneiden ihmisten jälkiä. silti onnistuimme pujahtamaan väärään laaksoon, emmekä hetkeen tienneet paik kaamme. siitä olo parani ja juttelimme pitkät pätkät. Aavan osuuden jälkeen saimme puikkelehtia kumpui levassa maastossa. ulkona oli nimittäin noussut kova myräkkä. ne saimme lainattua matkan varrella asuvilta ystäviltäm me. Eteenpäin pääsi vain etukenossa puskien, ja puuskat horjutti vat menoa antaen kyytiä sivuaskeliin. tähän aikaan vuodesta oli kuitenkin valoi saa toisin kuin puoli vuotta aiemmin. Keväällä sää pysyy usein lauhana ja teltassa asuminen on leppoisaa. RETKI huhtikuu 2008 41. Aluksi menimme jokilaak soa pitkin, kunnes Gahperuslatjnan nurkilla sukelsimme joki uomaan. kiukkusin sisälläni. Matkalla huussiin jouduin väillä laittamaan takapuolen maahan välttyäkseni nurinmenolta. siihen en pystyisi. seuraavana päivänä pihallamme pidettiin melontakurssi ja jouduin avustushommiin, mikä sotki valmistautumista. Varsinaisen lähtöpäätöksen teimme edellisenä iltana seit semältä. Minua ja miestäni ei huvittanut lähteä tunturin lumille, vaikka olimme suunnitelleet sitä jo pitkään. osuus Meekolle oli todella hieno. Joka tapauksessa keli oli vielä liian ankara ulkoiluun. Vikaa alkoi löytyä itsestäkin. Aamu aukeni pehmeän valkoisena. Ei tarvitse kuin hiihtää risulta toi selle, mutta silloin jää moni hieno seikkailu väliin. toisaalta univelkaakin oli tullut, mutta tuntui todella vaikealta pysähtyä. Hiihdimme Pihtsuskön käälle ja palasimme takaisin kuonjarjoelle. tuuli puhalsi keskimäärin 23 metriä sekunnissa ja kiri päivän aikana vielä 28 metriin sekunnissa. Myöhemmin hankintalista kasvoi energiajuomalla ja koiran passilla, sillä aioimme poiketa myös norjan puolella. Halusin käyttää kaiken ajan hyvin hyödyksi, mutta nyt oli pakko pysyä paikallaan. Minua alkoi kypsyttää ja ihmettelin, että jaksanko vielä nuk kua tämän illan ja yön. Minun oli pakko päästä eteenpäin, ja niin lähdimme miehe ni kanssa pimeään. Jalatkin olivat ehtineet parantua rakoista. kilpisjärvellä olimme kymmeneltä illalla ja liikkeelle lähtö tuntui järjettömältä. Aina pitäisi vain mennä. nautin pehmein sävyin värjäytyvistä tuntureista, kovasta tuulesta ja lumimyrä kästä kaikesta mitä tunturi antoi. illalliseksi hän tarjosi meille lampaan sisäfileetä ja pottumuusia voilla sekä kermalla. Hän kaivoi ahkiosta uuden kirjan, sillä kiire ei ole minnekään. sulatuslumia hakiessani tuuli nappasi ison kattilan käsistä ja vei mennessään. seuraavan päivän suunnitelmat muuttuivat, ja reissun pää määrä, Halti jäisi tavoittamatta. olimme laatineet aivan liian tiukan aikataulun, mikä oli mieheni syy. Koetimme lukea karttaa lähtiessämme Saarijärven kämpältä, jottemme eksyisi toistamiseen. Tupa näytti hylätyltä ja kylmältä. nyt hän alkoi vielä keittää poronkieliä, ja koko autiotupa lemusi. kiirelähdön takia unohdimme ottaa kompassin ja ensiapulau kun. Puukon mies puhdisti housuihin pyyh kimällä mitähän pöpöjä siinäkin vaihtokaupassa tuli. saavuimme kämpälle kymmenen aikaan illalla. Ajatukset menivät synkäksi, kun oli ker rankin aikaa kohdata oma itsensä ja sisäinen maailmansa
kaasupullot osoittautuivat viallisiksi. olin aivan väsynyt, kun saavuimme puolen yön jälkeen saanajärven tuvalle. olivatko ne merkkejä siitä, että olisi pitänyt kääntyä takaisin. Huomasin ilmatäytteisen makuu alustani tyhjentyneen ja epähuomiossa ottaneeni kolmenvuo denajanpussin talvimakuupussin sijaan. Minua alkoi huolettaa vastoinkäymisten määrä ja halutto muutemme lähteä tunturiin. ilma oli kirkas ja kaikkialla valkoista. kuonjarjoen kämpässä vanhan viinan lemussa sulattelim me vesiä, jonka jälkeen jatkoimme Meekolle. Aiemmin satoi lumen ja veden sekoitusta, sillä lämpötila oli neljässä plusasteessa. siellä huomasimme myös tulitikkujen jääneen, eikä keitin toi minut tai sitten kaasupullot olivat vialliset. Aamulla minä jäin vällyjen alle tutisemaan, kun mieheni lähti Kilpishalliin ostamaan tulitikkuja, rakkolaastareita ja testaamaan keitintä toisiin pulloihin. Aloin valmistautua lähtöön, kunhan mieheni palaisi kaup pareissulta. Majoite tuntui ihanan kodikkaalta ja maisema upealta illan laskiessa. koko yön kylmät väreet kulkivat selkäpiissä, ja minulla oli heikko olo vatsan vääntäessä. Hän tuli, ja hänen perässään saapui kaksi miestä Pohjanmaalta. Metsähallituksen miehet sanoivat, että tänään vielä pääsisi laaksoa ylös Pihtsukselle, mutta palata pitäisi tuulihuippujen kautta. Tauroa hiihdon päälle Haltin huipulla myös Ruska-koira ymmärsi hetken juhlallisuuden. Suomen katolla voi laittaa nimensä kirjaan. 42 ReTki huhtikuu 2008. Yöllä nousi tuuli, joka tärisytti telttaa ja piti kovaa ääntä. kotimaanmatka Alkutalvesta lunta oli hyvin vähän. Vatsassa pulputti ajomatkalla nautittu grilliruoka, ja ahkion nykiminen vain pahensi oloa. sääennusteet olivat luvanneet lämpe nevää ja minua hermostutti myös jäiden heikkous sekä lumivyö ryriski. Päiväunien jälkeen tunsin itseni virkeäksi aivan toiseksi ihmi seksi. Vettä alkoi sataa, joten pidimme taukoa remontissa olevan tuvan pihalle pystyte tyssä puolijoukkueteltassa. sukset lipsuivat ja tunsin, kuinka mono alkoi jäytää rakkoa kantapäähän. Jatkoimme eteenpäin ja pystytimme teltan seuraavaan solaan. He tulivat kalastamaan. sen sijoittelu oli onnistunut erinomaisesti, sillä tupa näkyi tosi kauaksi. oli outoa nähdä saarijärven kämppä valoisaan aikaan
Pidin silmiä kiinni tai tuijotin maa han. samalla huusin itselleni: "Mene, mene, mene, hyvä, hyvä, hyvä..." se oli kuin mantra, jonka avulla pääsin mäen päälle ja mökkiin. olimme laitta neet nimen kirjaan ja ottaneet valokuvat. kelkkailijat olivat antaneet meille reittiohjeita, sillä kaikkialla alkoi olla sulaa ja purot virtasivat. sieltä nousimme taas vastakkaista kurua ylös; kah desta haarasta valitaan vasen. tuntui vaikealta kävellä. Varpaiden ihoa kirvelsi, olkapäitä särki ja vesirakkula tykytti. kalastajat olivat keittäneet meille tauroa, eli tuorekalakeittoa, joka oli tällä kertaa tehty herkullisesta raudusta. uikutin, mutta jatkoin. Pihtsuksella menimme nukkumaan ja heräsimme iltakahdek salta. Puroja valui kaikkialla kerä ten lumikasoja ympäriinsä. tsoahppejärven ylitys taittui yllättävän hyvin, mikä motivoi jatkamaan. tuntui, että meitä puskettiin pois tunturista. Pian tuntui kuin olisi tipahtanut maalipyttyyn tai leijunut ilmassa. kello oli neljä. Hanki kantoi ja nousimme Haltin huipulle kello 10.50. Eväkkäät keitetään suolavedessä ja sekaan lisätään maustetta. Vain suksen kärjet erottuivat selkeästi. Paluu Heräsimme aamukuudelta. Me päätimme ylittää joen kahlaamalla ja saim me raikkaan kylvyn. ne erottuivat selkeästi. Huoltomiehet poistivat sieltä reittimerkkejä. resepti on helppo, kunhan on ensin saanut nostettua kalat järvestä. Emme olleet varmoja, mutta sitä toivoimme voimien ollessa lopussa. kiersimme saanajärven suuntaan tehden poikkikulkua tuntu rin kupeeseen. ilma meni umpeen. söimme ja menimme nuk kumaan lavereille levittäytyneiden espanjalaisten viereen. Meitä puskettiin pois tunturista. Heräsimme puoli kymmeneltä. Alkutaival sujui kuitenkin hyvin. Pihtsuskönkään jälkeen nou simme kurua ylös, hiihdimme kaksi kilometriä ja laskimme alas laaksoon. siellä tuuli kovasti, joten pakollisten muo dollisuuksien jälkeen lähdimme laskemaan alas. lumi alkoi olla hyvin pehmeää ja upottavaa. Hetken päästä löysimme merkatun tikkutien, ja edessämme nousi yksi kamala ylämäki ennen kuonjarjoen kämppää. kämpän ympäristö oli sikamaisessa kunnossa, sillä ulostetta oli ympäriinsä. olin täysin väsynyt. Matka sujui ilmavirrasta huolimatta vielä mukavasti. nyt oli kesän aika saapua. toisella lompareella lumikansi petti ja tipahdin polven syvyiseen veteen. Yksi järvistä lainehti, sillä vesi oli noussut jään päälle. Alempana oleva joki tulvi. Ajattelimme hangen kantavan yöaikaan paremmin ja siksi nukuimme iltaan. Pihtsuksen autiotuvassa meitä odotti ihana yllätys. tuvan kohdalla kuohui villi joki. Jatkoimme matkaa. Alas tullessa jouduimme välillä kantamaan ahkioita, kun lumi oli loppunut. Mieheni tuu masi, että olimmeko samassa paikassa kuin eksyessämme tääl lä viimeksi vuoden vaihteessa. taival jatkui loppumattomana. Loppukauden auringonpaisteessa lumi häviää silmissä. kun taivas aukeni, olimme vieraassa paikassa. olo oli kamala, sillä en tur votukselta tahtonut saada silmiä auki. tuntui, että en jaksaisi saarijärven käm pältä eteenpäin. oli paahtava kuumuus ja janotti jatkuvasti. Alkuun oli vain valkoista. tuvalla oli sisaruspari kalastelemessa. Edellämme meni moottorikelkka ja seurasimme sitä. Minun alkoi tehdä pahaa tuijottaa tyhjyyteen, joten katselin vain suksen kär kiä. kelkkailijat kiersivät sen, mutta jäivät jumiin. kun olimme nousseet maavallin suojista, alkoi puhaltaa kova sivuvastainen tuuli. Vettä tippui ja hanget olivat päivän aikana pehmenneet pahasti. kaksi ja puoli kilometriä jatkoimme ylämäkeen, minkä jälkeen oli saman verran viettävää. Huussit taitavat olla liian kaukana, kun ihmiset eivät jaksa kävellä sinne asti. tuntui, etten ikinä jaksaisi sitä ylös. ilma oli paksua ja valkoista todella kurja keli. Mekin päätimme vaihtaa ahkiot koskikajakkeihin. Talvella varusteet kulkevat helpoiten ahkiossa, johon mahtuu kaikenlaista ylimääräistäkin. · RETKI huhtikuu 2008 43. En ollut juonut tarpeek si edellisenä päivänä
kotimaa T E K ST I V I LL E S I E K K I N E N K u VAT V I LL E S I E K K I N E N J A J O E L A H O L A Kaiken kansan mAISEmAT MAAMME KAuNEiMMAT SEuDuT oN NiMETTY KANSALLiSMAiSEMiKSi, JA NiiTÄ TALLATEN Voi TuTuSTuA SuoMEN HiSToriAAN JA LuoNTooN. ruotsalaiset rakensivat olavinlinnan puolustuspaikaksi Haapaveden ja Pihlajaveden rajalle. Kansallistuntoja nostava nähtävyys kerää oopperan ystävät heinäkuussa Savonlinnaan. 44 RETKI huhtikuu 2008
Keskusta on palanut ja rakennettu useasti. Historiallisia arvoja edustavat myös vanhat kylät ja teollistumisesta kertovat alueet. ansallismaisemin vaalitaan sekä historiallisia että esteettisiä arvoja. Maisemakokonaisuuteen lasketaan vielä vanhempaa perua oleva Suomenlinna ja Kustaanmiekka. Ne kuitenkin kertovat kotimaan monista kasvoista matkailukohteita etsivälle ja erilaisiin kulttuuriympäristöihin tutustuvalle. K Sen rakennuksia ovat suunnitelleet muun muassa Alvar Aalto sekä Raili ja Reima Pietilä. Eri puolilla Suomea on yhteensä 27 kansallismaisemaa joko luonnon keskellä tai kaupunkien sydämessä. Merkittävimmät yksittäiset kohteet ovat Fagervikin kartano ja ruukki sekä Raaseporin linnanrauniot 1300-luvulta. Fiskarsissa on puulaji- ja metsäpolku, joilla voi tutustua alueen historiaan. Seudun vanhin asutus on syntynyt jo noin 10 000 vuotta sitten, ja muun muassa Fiskarsissa on nähtävissä vanhoja hautaröykkiöitä. Rakennukset ovat siirtyneet pitkälti käsityöläisten ja kulttuurialan käyttöön. Valinnat ovat hallinnollisesti merkityksettömiä, sillä kansallismaisemia ei suojella mitenkään erityisesti. Espoon Tapiola on ansainnut paikkansa kansallismaisemien joukossa arkkitehtuurillaan. Suurin osa ruukeista sai viiletä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, kun rautamalmia alettiin louhia kalliosta. Maalaismaisemia on paljon kaikkialla sisämaassa ja rannikolla. Pellot, pienet järvet ja joenpoikaset kirjovat maalaismaisemaa. Poluista laadituissa oppaissa esitellään kiinnostavimpia luonto-, rakennus- ja kulttuurikohteita. Snappertunanjoki Fagervik merellinen Helsinki Kansallismaisema Uudellamaalla Karjaan ja Inkoon seuduilla on näyttävä muisto Ruotsin vallan ajoilta. Raudasta tuli Suomen merkittävä vientituote tervan rinnalle. Nykyinen Vanha Porvoo kivitaloineen on pääosin rakennettu 1700-luvun puolivälin jälkeen suurpalon tuhottua aiemman rakennuskannan. Suomenlinna on päiväretkelle mainio kohde, josta näkee Helsingin mereltä. Pohjan ruukit Porvoonjokilaakso ja Vanha Porvoo Porvoo on Suomen vanhimpia kaupunkeja, ja sen historia alkaa jo keskiajalta. Pohjan kunnassa sijaitsee kolme arvokasta muistoa kotimaisesta teollisuudesta Billnäsin, Fiskarsin ja Antskogin ruukkialueilla. Turusta Vaalimaalle rannikkoa pitkin kulkeva väylä on vanha postireitti. Helsingin keskusta suunniteltiin Venäjän vallan aikana: Kauppatori, Senaatintori, Tuomiokirkko ja näyttävät kivitalot. Jo ennen maamme vanhimman kaupungin, Turun syntymistä joen rantojen viljaville savimaille ilmaantui merkittäviä asutuskeskittymiä. RETKI huhtikuu 2008 45. Pääosin funktionalistista tyyliä edustanut puutarhakaupunki herätti paljon huomiota, ja edelleen siihen tutustumaan saapuu arkkitehtuurista innostuneita ihmisiä ympäri maailman. Luontoarvot syntyvät jalopuumetsistä, parisataa vuotta vanhoista puistoista ja joen luomasta ympäristöstä. Helsingin merenrantaan on helppo tutustua esimerkiksi IVV-kävelyreittien avulla, joita keskustassa kiertää useita. Porvoon, Helsingin ja Pohjan ruukkien tapaan alue sijaitsee Kuninkaantien varrella. Kansallisen maisemasta tekee usein ihmisen jättämä jälki: kylät, pellot ja tiet lomittuvat luontoon kauneimmissa kotimaan näkymissä. Tapiolassa kulkee kolme kaupunkipolkua patikoitavaksi. Antskogin ruukin lähellä on Simijärven luonnonsuojelualue. Aurajokilaakso Tapiola Pääkaupunkiseudun vetäessä hurjasti asukkaita 1950-luvulla alettiin rakentaa Espooseen Tapiolan asuinaluetta. Asutusta Aurajoen rannoilla on ollut ainakin 6 000 vuotta. Porvoonjoki on mainio melontakohde, jota pitkin pääsee Suomenlahdelle Lahden seudulta asti. Ruukit rikastivat järvimalmia, ja niitä rakennettiin runsaasti 1600-luvulla. Porvooseen on helppo tutustua valmiita pyöräreittejä ja luontopolkuja pitkin. Talouselämän kehittymisestä kertovat esimerkiksi LänsiUudenmaan vanhat ruukit ja Tammerkosken tehdasmaisemat
Vaikuttavien kivimuurien jäänteiden välissä kulkevat nykyään lampaat ja turistit. Kirkkoja on järven rannoilla neljä, ja vanhimmat niistä ovat keskiajalta. Köyliön halki kulkee Pyhän Henrikin tie -niminen retkeilyreitti, joka on 140 kilometriä pitkä. Ongelmia aiheuttavat viljelmiltä valuvat ravinteet, jotka rehevöittävät jokea. Muun muassa Tampereen ja Hämeenlinnan välistä laivaliikennettä on kestänyt jo 1860-luvulta. kotimaa Helsingin keskusta on näyttävä alue niin päivällä kuin yölläkin. Savi tekee vedestä harmaata, vaikkei se varsinaisesti likaista olekaan. Oppaassa esitellään luontopolkuja ja -kohteita laajalta alueelta. Maantieteellisesti seutuun lasketaan Turun edustalta aina Ahvenanmaan länsipuolelle asti ulottuva alue. Merkittävänä nähtävyytenä pidetään myös Kuninkaanlähdettä. Köyliönjärvi Sundin kulttuurimaisema, Ahvenanmaa Sundin kunta keskellä Ahvenanmaata kantaa hienoja kulttuuriaarteita. Sitä ympäröivät maalaiskylät ja taajamat peltoineen. Leirintäalue Bomarsundin raunioiden vieressä on monille pyöräretkeläisille tuttu. Rautatien ansiosta paikalle pääsi helposti, ja mäkiset maisemat olivat monelle mieleen. 46 RETKI huhtikuu 2008. Ensimmäisellä Suomeen suunnatulla ristiretkellä kärsitty marttyyrikuolema on tehnyt Pyhän Henrikin saaresta ainoan Pohjolassa sijaitsevan katolisten pyhiinvaelluskohteen. Juomavettä tarjotaan vierasvenesatamissa. Köyliön kunnassa sijaitseva järvi on päässyt kansallismaisemien luetteloon viljelymaidensa ja kartanonsa perusteella sekä suurelta osin Lalli-legendan siivittämänä. Tarinan mukaan talonpoika Lalli tappoi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä. Joki on helposti melottava ja sillä järjestetäänkin kesän mittaan useita melontatapahtumia. Oolannin eli Krimin sodan päätyttyä voittajavallat määräsivät venäläisten rakentaman linnoituksen hävitettäväksi. Kastelholman linna on rakennettu 1300-luvun lopulla. Hämeen linnan vanhimmat osat ovat peräisin 1200-luvun lopulta. Rautaveden kulttuurimaisema Tampereen kaupunki ja Tammerkosken tehdasmiljöö syntyivät, koska vedestä sai energiaa. Rautavesi on vesistö Sastamalan kaupungiksi yhdistyvän Vammalan, Mouhijärven ja Äetsän alueella. Kastelholman linnan lähellä on Ahvenanmaan kulttuurin ympärille rakentuva ulkoilmamuseo ja vankilamuseo. Saaristomeri Turun edustalla Saaristomeri on täynnä luonnon aarteita. Aurajokilaakson kunnat ovat koonneet Retkelle Aurajokilaaksoon -oppaan, jota saa kuntien virastoista ja Aurajoen opastuskeskuksesta Turusta. Sen maisema on pääosin varsin nuorta, sillä maankohoaminen on nostanut pääosan alueen yli 40 000 saaresta ja luodosta viimeisten vuosituhansien aikana. Turun edustalla Ruissalon saarella on myös vaikuttavaa luontoa tammimetsineen. Bomarsundin linnoitus on tuoreempaa perua 1800-luvun alkupuolelta, mutta siitä on jäljellä vain raunioita. Ne kertovat kotimaan monista kasvoista. Vanajaveden laakso Hämeen tärkeimpiin vesireitteihin kuuluu Vanajavesi, joka yhdistää toisiinsa monia kaupunkeja ja kuntia. Aulangon luonnonsuojelualue Hämeenlinnassa edustaa seudun perinteistä ihmisen muokkaamaa puistoa ja maisemaa. Puiston saarilla on useita luontopolkuja, tulentekopaikkoja ja yöpymispaikkoja. Viime vuosikymmenien aikana rajoitukset ovat kääntäneet tilan parempaan päin. Vanajaveden laaksossa on useita linnavuoria noin tuhannen vuoden takaa. Saaristomeren kansallispuisto on suojellut merkittäviä luontoarvoja retkeilijöidenkin iloksi. Porvarit rakensivat Rautaveden rannoille huviloita jo 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa
Matkalla Näsijärvestä Pyhäjärveen vesi putoaa 18 metriä, ja nykyisin se on valjastettu kolmella voimalalla sähkötuotantoon. Tapiola on saneerattu edustavia yritystiloja 4. Vanha Porvoo Vanhoihin tehdasrakennuksiin 3. Olavinlinna ja Pihlajavesi 16. Peltojen yli aukeavat näkymät Mahnalanselälle. Hailuoto 24. Pallastunturit 27. Ruotsalaiset päättivät rakentaa linnan rajan turvaksi: Olavinlinna nousi Haapaveden ja Pihlajaveden rajalla sijaitsevalle saarelle. Seudun halki kulkee kansallinen pyöräilyreitti ja osittain Pirkan taival -vaellusreitti. Kyrönjokivarsi- ja eteläpohjalaiset viljelylakeudet 22. Saaristomeri velijöille. Sundin kulttuurimaisema Pähkinäsaaren rauhassa piirrettiin ensimmäisen kerran RuotsiSuomen ja Venäjän välinen raja. Vuonna 1780 aukesi paperiruukki ja vuonna 1820 saapui skotlantilainen James Finlayson perustamaan rannalle tehdasta. merellinen Helsinki molemmat rannat jo täynnä teolli2. Vanajaveden laakso 11. Tammerkosken vesivoimaa alettiin hyödyntää jo 1400-luvulla patoamalla koskea myllyjä varten. Linna hylättiin sen menetettyä sotilaallisen merkityksensä, kun Suomi siirtyi osaksi keisarillista Venäjää. 1800-luvun puolivälissä olivat 1. Ainoa Nobel-kirjailijamme Frans Emil Sillanpää on Hämeenkyrön seudulta kotoisin ja asui siellä suuren osan elämästään. Alueen suojelua seurasi matkailupalveluiden kehittyminen. Aurajokilaakson kulttuurimaisema tarjoaa eniten elämyksiä päiväkä7. Tammerkoski 13. Pohjan Ruukki ken rannoilla saa kalastaa. Punkaharju 17. Aavasaksa ja Tornionjokilaakso 26. Nikolai I määräsi Imatrankosken ympäristöineen rauhoitettavaksi kruununpuistona jo vuonna 1842. Hämeenkyrön kulttuurimaisemat 14. Rannalla kulkee Maisematie, joka on nimensä ansainnut. Sisämaassa sillä ei ollut käyttöä kuin kasarmina ja vankilana ennen unohtumistaan ja lopulta palamistaan. Rautaveden kulttuurimaisema 12. Imatrankoski 15. utsijokilaakso RETKI huhtikuu 2008 *. 47. Karkun taajaman pohjoispuolella sijaitsee Hornion retkeilyalue. Olavinlinna ja Pihlajavesi Tammerkoski Tampereen kaupunki on syntynyt tämän kosken takia. Pohjois-Karjalan vaarakylät 21. Kesäisin Imatralla pidetään koskinäytöksiä, joissa vettä juoksutetaan hetken verran vapaana koko entisessä rajuudessaan. Snappertuna - Fagervik ja museoita. Kosken rannoilla alkoi vilkas elämä, kun Kustaa III perusti Tampereen virallisesti vuonna 1779 ja antoi tehtailijoille etuoikeuksia. Porvoonjokilaakso ja suutta. Imatrankoski on virtaamaltaan koko Euroopan suurin koski, mutta ollut tiukasti energiatuotannon käytössä lähes 80 vuotta. Alue 6. Harjuilla kulkee lenkkipolkuja, ja Mahnalanselällä veneilevä voi käyttää Hämeenkyrön keskustan palveluita. Hämeenkyrön kulttuurimaisemat Imatrankoski Itä-Suomen ylpeys on houkutellut pauhullaan matkailijoita 1700-luvulta lähtien. Paikoin Tammerkos5. Oulankajoen luonnonja kulttuurimaisemat 25. Heinäveden reitti 18. Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön, joten meloja ja veneilijä pääsee pitkällekin retkelle helposti. Kosken ympäristöön on tehty luontopolkuja. 9. merenkurkun saaristo 23. Rautaveden rannalla on mahtava Pirunvuori ja sen vieressä Ellivuoren hiihtokeskus. Köyliönjärvi 10. Väisälänmäki 19. Alkuperäisestä viidestä tornista on jäljellä enää kolme. Hämeenkyrön viljaville kukkuloille ja järvien rannoille on syntynyt runsaasti kyliä ja maatiloja. 8. Koli 20. 1800-luvun lopussa linnan muinaismuistoarvo huomattiin, minkä jälkeen sitä on restauroitu useasti
Mäelle on rakennettu näkötorni, jota kiertää luontopolku. Yli 40 metriin kurkottaa sekä havu- että lehtipuita. 42,5-metrinen siperianlehtikuusi on maamme suurin. Lapinlahdella Pohjois-Savossa sijaitseva Väisälänmäki on ollut taiteilijoiden suosikki. Sen valkeat kivihuiput ovat monien muiden Suomen tyngiksi kuluneiden vuoristojen tapaan erittäin vanhaa kallioperää. Ne kertovat kotimaan monista kasvoista. Heinäveden reitti Savoa halkova Heinäveden reitti syntyi, kun 1800- ja 1900-luvun vaihteessa kanavoitiin järviä yhteen ja yhdistettiin Heinävesi Kuopioon sekä Savonlinnaan. Vesistö on erittäin rikkonainen, ja sen pinnalle nousee yli 3 000 saarta. Asutusta mäellä tiedetään olleen jo 1500-luvulla ja vakituisesti 1600-luvun loppupuoliskolta. Alueella on asuttu jo kivikaudella, mutta pysyvä asutus syntyi keskiajalla. Punkaharju on luonnonsuojelualuetta ja siellä sijaitsee metsätietokeskus Lusto. kotimaa Pihlajavesi kuuluu Saimaaseen, ja sen tummissa vesissä asustelevat saimaannorpat. Kylässä ovat vierailleet monet merkittävät kuvataiteilijat etsimässä innoitusta ja kuvaamassa suomalaista maalaiselämää sekä maisemaa. Matkailijoita houkutellaan pienillä tapahtumilla ja kesäisin tarjottavilla palveluilla. Väisälänmäki Koli Suomen kansallismaisemista ehdottomasti kuuluisimpia on Koli. Pihlajaveden rantoja on liitetty osaksi rantojensuojeluohjelmaa, ja siellä on useita retkisatamia vesilläliikkujille. Punkaharju Pihlajavettä ja Puruvettä erottaa seitsemän kilometriä pitkä Punkaharjun soraharju. Täältä löytyvät paitsi Suomen suurimmat istutetut puut, myös todennäköisesti suurimmat luontaiset puuyksilöt. Heinäveden reitin varren merkittävimmät suojelualueet ovat Kermajärven luonnonsuojelualue ja Koloveden kansallispuisto, jossa meloja viihtyy päiväkausia. Alueella harjoitettiin kaskiviljelyä pitkään, ja Eero Järnefeltin Kaskenraivaajat-taulu on saanut aiheensa sieltä. Maisemat ovat vetäneet myös matkailijoita jo 1800-luvulla, ja Imatran tapaan Punkaharjulle rakennettiin aikanaan valtionhotelli turisteille. Tukinuittoa ja rahtiliikennettä oli aina 1970-luvulle asti. Reitillä on ajettu vakituista laivaliikennettä vuodesta 1906. Myös Linnansaaren kansallispuisto sijaitsee samoilla seuduilla. Kolin laki kerää vierailijat ihmettelemään kesäauringon laskua maisemaan, joka on innoittanut monta kansallistaiteilijaa ikimuistoisiin saavutuksiin. 48 RETKI huhtikuu 2008. Tarkoituksena oli ratkaista seudun liikenneongelmat, ja siinä samalla syntyi maamme ja toisinaan jopa maailman kauneimmaksi kutsuttu vesireitti
Useimmissa kylissä vaalitaan vanhoja maisema-arvoja, ja tutustumiseen on valmisteltu luotopolkuja sekä retkeilyreittejä. 1800-luvulla Kolista tuli matkailunähtävyys ja taiteilijoiden innoittaja. Kokonaislaskua on 144 metriä. Enää linna ei seiso saarella, sillä vuosisatojen saatossa se on tullut osaksi MannerAhvenanmaata. Sundissa on maakunnan suurin kirkko, vaikka se onkin pieni paikkakunta. Karuudessaan siinä on jotain kotimaahan sopivaa tarkoitusta palvelemaan tehty ilman turhaa prameilua. Maannousun paljastamat seudut ovat olleet metsää ja suota, ennen kuin ne raivattiin pelloiksi. Yli 200 kilometriä pitkä joki virtaa läpi tasaisten peltojen, ohi kuntakeskusten ja kylien. Kolin kansallispuisto Herajärven kierroksineen auttaa kulkijaa tutustumaan maisemiin ja alueen luontoon sekä historiaan. Pohjois-Karjalan vaarakylät Ilomantsin seutujen vaaroille syntyi kaskea raivanneita kyläyhteisöjä, jotka vesistöineen ja erämaineen edustavat Karjalalle tyypillistä maisemaa. Kastelholman linna kohoaa komeasti maiseman yläpuolelle. Rakennus on kokenut kovia sekä isonvihan aikana että myöhemmin. Historian tunnit sujuvat käsin kosketellen. Pohjanlahtea ja Suomenlahtea suojaamaan suunniteltu Bomarsund ei muinoin ehtinyt edes täysin valmistua ja varustautua, kun viisinkertaisella ylivoimalla hyökännyt vihollinen pommitti sen raunioiksi. Yli puolet joen valumaalueesta on nykyisin viljelykäytössä. Bomarsundin linnoituksen rauniot houkuttelevat turisteja kaikkialta Euroopasta. RETKI huhtikuu 2008 49 KuVA MIKKO NIKKINEN. Siitä teki kiinnostavan erottuminen maamerkkinä ja muinaiset käräjä- sekä uhripaikat. Yhteensä kyliä on toistakymmentä. Teiden varret ovat täynnä pieniä kyliä, joita voi koluta matkoillaan. Esimerkiksi Jean Sibeliuksen sävellykset, I. Ympäristön mahtavat jalopuut saavat mielen matkustamaan Keski-Euroopan suuntaan. Tulipaloissa on menetetty kirkonkelloja ja maamme vanhimmat kirkkourut. Toiselle päivälle Sundin itäreunalla odottavat Bomarsundin linnoituksen rauniot. Prästön lennätinasema on omistettu muistuttamaan ihmisiä reilun sadan vuoden ajanjaksosta, jolloin Suomi kuului Venäjään. Linna ei ole mikään hovi, vaikka se aikanaan asuttikin Ruotsi-Suomen ylimystöä. K. Pyöräillen historiaan Jan Karlsgårdin ulkoilmamuseoon on talletettu Sundin ja koko Ahvenanmaan kulttuuria. Pohjoiskarjalainen vaara on houkutellut kulkijoita jo esihistoriallisella ajalla. Kastelholman linnalla on historiaa myös vankilana, mistä muistuttaa Vita Björnin vankilamuseo. Pohjois-Karjalassa on myös runsaasti Metsähallituksen retkeilykohteita. sikko että klisee. Tuhannen asukkaan kunnassa riittää eritasoisia majoituspalveluita valittavaksi asti, ja leirintäalueitakin on kaksin kappalein. Kirkon vanhimmat osat ovat 1200-luvulta. Tarkkasilmäinen voi nähdä, kuinka osa paksuista muureista on saanut uuden elämän lähitalojen rakennusaineena. Yli 200 metristen vaarojen huipuille rakennetuista kylistä on loistavat näkymät yli peltojen ja metsien. Ne kertovat kotimaan monista kasvoista. Alueelle tyypillisiä ja kansallismaisemaa edustavia vaarakyliä on Kiihtelysvaarassa, Ilomantsissa, Kontiolahdella ja Tuupovaaralla. Tutustumiseen kannattaa varata aikaa muutama päivä. Viereiseen Jan Karlsgårdin ulkoilmamuseoon on tuotu rakennuksia tuulimyllyistä aittoihin. Taukopaikassa pääsee tutustumaan pienoismallien, videon ja esineiden avulla silloiseen elämään. Maarianhaminasta pääsee Sundin kuntaan polkemalla vain 25 kilometriä helppoa asvalttitietä. Noilta ajoilta periytyy myös Ahvenanmaan demilitarisoitu asema. Ruotsalaista ja venäläistä aikaa muistellaan kesällä myös teemapäivin. Tammilehtojen kiertelyn ja aurinkoisten uimahetkien jälkeen voi suunnata kohti itää ja palata mantereelle mukavien saaristolauttojen kyydissä. PyöRäRETKI AHVEnAnmAALLA on sekä klas- Py Kyrönjokivarsi ja eteläpohjalaiset viljelylakeudet Kyrönjoki kerää vetensä laajoilta alueilta Etelä-Pohjanmaan kunnista. Inhan valokuvat ja Eero Järnefeltin maalaukset ovat saaneet sisältöä Kolin huipuilta
Vaasan edustalta mereen laskeva joki on Pohjanlahden kalakannoille tärkeä lisääntymisalue. www.turisti.fi/matkailu/kansallismaisemat.html P tietoa Metsähallituksen hoitamistan kohteista: P tietoja alueista: www.opinto.net www.luontoon.fi/ Kyrönjoki on valjastettu paikoin energiatuotantoon, ja siihen on kaivettu tekoaltaita tulvien ehkäisemiseksi. Ruotsin puolella asuu paljon kuin autiotupiakin. semat ja kulttuurit ovatkin maiden pitkän yhteisen historian ansiHailuotoon on rakennettu retkeilyreitistö, jossa on niin laavuja osta keskenään hyvin samanlaiset. Kyrönjoki on erinomaisesti kartoitettu melojia ajatellen. Erityisesti jalokalojen lisääntymistä tuetaan aktiivisilla istutuksilla. Karhunkierroksen retkeilyreittiä kulkien voi mainiosti tutustua Oulankajokeen. Aavasaksan huippu Ylitorniossa on lähes klassinen paikka Hailuodon saarella Oulun viettää juhannusta, sillä sieltä edustalla on asuttu ainakin keskiyön aurinko näkyy eteläi900 vuotta. Merenkurkun kohdalla maa kohoaa vajaan senttimetrin vuosivauhdilla paljastaen uutta maata jatkuvasti. majakka ovat merkittäviä muistomerkkejä. Saaren on nettu patoja tai voimalaitoksia, arveltu nousseen merestä vasta 1 700 vuotta sitten. siellä jo 1600-luvulla. kesäiseen Saaristomeren kansallismaisemaan. Ennen rishistoriasta sekä ainutlaatuisesta maankohoamisrannikosta. Kyrönjoesta etelään sijaitsee Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto. merenkurkun saaristo Vaasan edustalta kohti Ruotsin Uumajaa levittäytyy Unescon maailmanperintöluettelossa komeileva Merenkurkun saaristo. Kansallispuiston ulkopuolella on useita hiljaisia kylänraitteja ja maatiloja. kaikkea vesistöä markkinoidaan kalastuksesta innostuneille. Aavasaksa ja Tornionjokilaakso Hailuoto 50 RETKI huhtikuu 2008. Pohjanlahti on saariston kohdalla vain noin 80 kilometriä leveä ja rohkeimmissa ehdotuksissa paikalle on ehdotettu siltaa. Joessa elää kalamiesten iloksi 60 kalalajia. Maiseen. Nykyään vakituisimmässä kohdassa Suomea. Jokea suojellaan Suomen ja Venäjän puolella tehokkaasti, sillä Suomessa se kuuluu Oulangan kansallispuistoon ja rajan takana Paanajärven kansallispuistoon. Tuulimyllyt ja 1800-luvun alkupuolelta oleva suomen- ja mäenkielistä väestöä. kotimaa TiETorEPPu P 27 maisemaltaan arvokasta seutua ympäri P Ympäristöministeriö nimesi ne v. Merenkurkusta on suojeltu useita luontoarvoiltaan arvokkaita alueita. Saarelle ei pääse kuin lautalla Tornionjokeen ei ole rakenja talvisin jäätietä. Saarella on metsäTornionjoen kosket ovat jo sinänsä nähtävyyksiä, mutta melothallituksen Hailuodon luontonäyttely, joka kertoo saaren kulttuutavalle joelle on suunniteltu valmiita melontareittejä. Se jatkaa joten vapaasti virtaavana se houkuttelee lohet ylös kutemaan. Merenkurkun luontokeskus Terra Nova sijaitsee Vaasassa, ja sen lisäksi seudulla palvelee myös neljä luontoasemaa. Suurelle Raippaluodon saarelle johtaa Suomen pisin silta. yhä hidasta nousuaan yhdistyen jossain vaiheessa mantereeSuomen ja Ruotsin yhteinen raja kulkee Tornionjokea pitkin. sia asukkaita on lähes tuhat, ja Tiettävästi ensimmäiset he elävät perinteisesti kalasjuhannusmatkailijat kävivät Valkopurjeiset alukset kuuluvat erottamattomasti tuksesta ja maataloudesta. 1992, eli P Editan turistipalvelun tiedot: KansallIsmaIsEmaT maata: www.ymparisto.fi Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuonna. Suomeen kuuluva osuus päättyy merisäästä tutuille Valassaarille, mutta myös Ruotsin puolen Höga Kusten kuuluu kohteeseen. Lyhyehköjä vaellusreittejä on useita, ja saaristo on ihanteellista melottavaa. Oulankajoen luonto ja kulttuurimaisemat Oulankajoki virtaa Venäjän Karjalan Pääjärveen Sallan ja Kuusamon kautta
Toinen klassinen vaellusreitti johdattaa Sevettijärveltä Pulmankijärvelle. Pallakselta alkaa muun muassa PallasHetta-vaellusreitti, joka vie kohti pohjoista. Itse Utsjoki laskee kohti pohjoista liittyen Tenojokeen ja jatkaen kohti Jäämerta. Reitille voi oikaista myös kairan poikki Kevon reitin pohjoispäästä Kenesjärven kohdilta. · RETKI huhtikuu 2008 51. Pallaksen juurella on vanha tunnelmallinen hirsihotelli, joka huokuu unohdettua Lapin-matkailun henkeä vastakohtanaan lähistön suuret huvittelukeskukset. utsjokilaakso Euroopan unionin pohjoisimmassa kunnassa saamelaiskulttuurilla ja kunnalle nimen antaneella joella ympäristöineen on iso merkitys. Siellä ihmisen jälki muodostuu niityistä ja hakamaista, joita on raivattu eläinten pitoon. Nykyisinkin talous elää pitkälti luonnon tarjoamista mahdollisuuksista perustuen poronhoitoon, lohen kalastukseen ja luontomatkailupalveluihin. Puiston halki kulkee suosittu patikkapolku. Utsjokilaakson varsi on harvaan asuttua. Kevon luonnonpuisto näyttävine kanjoneineen johdattaa lisää vettä Utsjokeen. BjörkbyPanike-vaellusreitti kiertää Merenkurkun kansallismaisemaa. Pallastunturit Pallastunturit kohoavat Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Koko aluetta voi luonnehtia oivaksi esimerkiksi suomalaisesta tunturiluonnosta kauneimmillaan ja karuimmillaan. Alueella on puhtaan ja rauhoitetun luonnon lisäksi merkitystä myös porotaloudelle. Korkein huipuista on yli 800 metrinen Taivaskero
"Keräsimme tunnettujen taukopaikkojen ja nähtävyyksien tiedot karttaesitteeksi, joka valmistui viime juhannuksena" kertoo , Jani Ruusunen, joka edusti hankkeessa paikallista melontaseuraa eli Rauman seudun melojia. Reitistön toiselta laidalta voi pyytää paluukuljetuksen paikallisilta melontayrittäjiltä, jotka vuokraavat myös vesillä tarvittavia varusteita. Vesille pääsee aivan Rauman keskustan reunalta, mutta rantautumispaikkoja on myös Eurajoensalmen rannoilla sekä reitin puolivälissä. kotimaankohde T E K ST I J A K U VAT J O E L A H O L A Saariston suojassa usi melontareitti on hieno esimerkki yhteistyöstä, jolla useiden toimijoiden tarjoamien retkirakenteiden ja -palveluiden tiedot on onnistuttu keräämään yhteen. meLonTareiTiT synTyiväT yhdisTämäLLä paLveLuiTa. ·K A R TAT 52 RETKI huhtikuu 2008. "Meillä on upea 300 saaren maannoususaaristo, jossa sijaitsee paljon retkeily- ja matkailupalveluita. Suurin osa reitistä pujottelee Selkämeren kansallispuistoksi suunnitellulla alueella. (Selkämeren kansallispuistohankkeesta ks. Ruusunen antoi myös melontayrittäjän näkemyksen reitistön suunnitteluun, sillä hänen Eräheppu-yrityksensä vuokraa melontakalustoa sekä järjestää opastettuja kanoottiretkiä Rauman vesillä. Reitti sijoittuu Rauman ja Eurajoen väliselle merialueelle, johon kuuluvat poikkeuksellisen suuret saaret. Päätimme yhdistää tämän vesiretkeilytarjonnan Raumanmeren melontareiteiksi" , Pekka Oivanen hehkuttaa. Hän työskentelee matkailujohtajana melontahanketta luotsanneessa Rauman Seudun Kehitys Oy:ssä. Aikaisemmin melojat joutuivat etsimään käyntikohteidensa tiedot monesta eri esitteestä tai internetsivustosta. Tällainen suojainen sisäsaaristo on harvinaisuus Selkämerellä, joka tunnetaan etenkin ulkosaaristostaan. Retki 5/2007.) Reitistön vahvuuksiin kuuluu, että se on helppo saavuttaa. Useasta silmukasta muodostuvan taipaleen voi lopettaa lähtöpaikalle melomatta samoja osuuksia edestakaisin. Meloja voi turvautua arki-iltapäivinä lisäksi linjaautoihin, jotka kuljettavat työväkeä Olkiluodon ydinvoimalasta Raumalle. Lukuisat nuotiopaikat tarjoavat leppoisan tauon raumanmeren melontareitillä. U KUVA RAUMAN SEUDUN MATKAILU raumanmereLLä suureT saareT suojaavaT vuonomaisia väyLiä, joTKa sopivaT KoKeneiden meLojien LisäKsi aLoiTTeLijoiLLe
Ulkoluodolla laivoja ohjaava valo on edelleen käytössä, mutta saarella tarjotaan kesäkuukausina myös majoitus- ja ravintolapalveluita. , Puoli vuosisataa sitten kaivettuun kanavaan voi syntyä reipas virtaus, kun meriveden korkeus vaihtelee. Ulapalla Raumanmeren melontareitistö on piirretty kartalle vain saarten välisiin väyliin ja sisälahtiin. Aivan ulapan laidalla sijaitsee toinen ulkomeren vierailukohteista: vuonna 1953 rakennettu Kylmäpihlajan majakka. Kuuskajaskarin vanhat kasarmit majoittavat nykyään matkailijoita. Rannoille on perustettu nuotiopaikkoja, ja retkeilijä voi tutustua linnakerakenteiden lisäksi vanhaan tähystystorniin sekä alueen geologiasta kertoviin opasteisiin. Lähempänä Raumaa merestä kohoaa Kuuskajaskarin linnakesaari, joka on saanut nimensä merelle näkyvistä kuusista eli kuuset kajastavat karilla. Onneksi saarten väliset vedet ovat kivikkoista matalikkoa, mikä vähentää huviveneilyä melontareitillä. niemen pituus kasvoi aikanaan 300 metriä. Salmia ja matalikkoja Suurten saarten väliset kapeat salmet muistuttavat vuonoja. Erämaisista näkymistä on ehkä turha puhua, sillä mökit, Rauman satamat ja Olkiluodon ydinvoimalat näkyvät maisemassa. Näin vesistön rauhallisuus kohentaa luontokokemusta. Lähimpään rantaan on usein vain kivenheitto, mutta paikoitellen runsas mökkiasutus häiritsee maihinnousua. Huomaavainen vierailija antaa myös rannalla hautoville haahkoille pesintärauhan. omenapuumaan luontopolulle kuljetaan lehmälaitumien läpi, joten vierailijan pitää muistaa sulkea veräjät takanaan. Kaunissaaren itäpään risunokka on syntynyt sahajätteestä sata vuotta sitten. Maisema on rauhallisin ja luonnontilaisin Rauman kaupungin omistamien suurten ulkoilusaarien rantamilla. "Kanava on puhkaistu tukkien kuljettamiseksi saarten suojassa arvaamattoman avomeren sijaan" muistelee Jani Ruusunen. Puolustusvoimat koulutti saarella rannikkotykistön varusmiehiä vuoteen 1998 asti. Niitä pitkin kiemurteleva reitti sopii hyvin aloitteleville melojille, sillä tuuli ei pääse puhaltamaan liian voimakkaasti tai onnistu nostamaan vaahtopäisiä aaltoja. Entisen ampumaradan maalitaulujen paikalle on ripustettu pönttöjä koskeloille. Nurmesluodossa ja Reksaaressa on oikeastaan vain muutama vanha saaristolaistila, joita tarkastelee mielellään kulttuurikohteina. Muut pääsevät vierailemaan saarilla kesäsesonkina Raumalta liikennöivillä vesibusseilla. Matalikoille ja karikoiden liepeille pääsee vain meloen, mutta kapeisiin salmiin on ruopattu syvempiä väyliä veneilijöille. Lintujen valtaamilla kareilla ja luodoilla pitää säilyttää pesintärauha, joten vastuullinen meloja kiertää ne etäältä. Molempiin kohteisiin joutuu melomaan avoimella ulapalla, joten vain kokeneiden merimelojien kannattaa lähteä kajakkimatkalle. Yksi tykeistä on edelleen toimintakuntoinen, ja sitä käytetään toisinaan kunnialaukausten ampumiseen. Siitä huolimatta karttaan on merkitty vierailukohteiksi myös ulkosaaristossa sijaitsevat Kuuskajaskarin linnake sekä Kylmäpihlajan majakka. Vuoroveneellä tai kajakilla saapunut vierailija voi grillata RetKi huhtikuu 2008 53. Myös suunnistus sujuu vaivatta, sillä lähellä sijaitsevia rantoja on helpompi hahmottaa kuin kaukaista saaristoa. Kaivetuista reiteistä suurin on Puuvallin kanava, joka halkaisee pitkän niemen Nurmesluodon kaakkoispuolella. Useat taistelurakenteet sekä neljä tykkiä muistuttavat edelleen saaren sotaisasta historiasta
0400 208 225, www.seppotuli.fi P Kahvila Merituul, Olkiluoto, p. Melojan ei tarvitse kauhoa koko retkeä yhteen menoon, vaan hän voi pysähtyä tulistelemaan tai yöpymään useilla taukopaikoilla. Kuuden kilometrin pituinen luontopolku tekee silmukan mantereella, joten sinne pääsee ilman kanoottiakin. Polku sukeltelee läpi tiheiden ja rehevien lehtojen, mutta poikkeaa vanhalle muinaisrannalle karulla kalliolla. 040 503 6585 P Kajak-Sport Oy, p. Se jää kallioiden suojaan, joten ympäröivä tiivis mökkiasutus ei häiritse liikaa retkeilijöiden rauhaa. kotimaankohde TieToreppu P suojainen melontareitti Rauman ja Eurajoen P taukopaikkoja huoltavat Rauman kaupunki ja RaumanmeRen melontaReitit välillä, 2040 km Eurajoen kunta sekä Rauman seudun melojat Vesille P Raumalta: Syväraumanlahti, Otanlahti ja Poroholma P Eurajoelta: Verkkokari, Lahdenperä ja Vuojoen kartano P reitin varrelta: Rokinnokka ja Mantereenpää P vesibussi kesäisin Raumalta Kuuskajaskariin, Kylmäpihlajalle ja Reksaareen, www.raumansaaristokuljetus.fi Retkeilypalvelut P Kaunissaari: kulttuuripolku, 2 laavua ja 2 nuotiopaikkaa P Loukveden laavu P Vesiluoma: varaustupa ja nuotiopaikka P nuotiopaikat: Hevoskarta, Pinokari, Pihlus, Rohela, Kuuskajaskari ja Kylmäpihlaja P luontopolut: Reksaari ja Omenapuumaa Vierailukohteita P Kaunissaari, www.rauma.fi/ymparisto/kaunisetu.htm P Kuuskajaskarin linnake, www.kuuskajaskarinlinnake.fi P Kylmäpihlajan majakka, www.kylmapihlaja.com P Reksaari, Kartun saaristoleirintäalue ja -tila, www.rauma.fi/matkailu/matkailupalvelut/reksaari.htm Kartat P Raumanmeren melontareitit EurajokiRauma, Rauman seudun matkailutoimisto, p. Katon saa pään päälle myös Vesiluoman varaustuvalla. (02) 8373 7731, www.visitrauma.fi P www.karttapaikka.fi Vuokrakalustoa ja melontaretkiä P Eräheppu, p. 040 526 5031 P Irja Määttänen, p. 0400 828 591, www.kajaksport.com P Raumanmeren Ohjelmapalvelut, p. Nurmesluodon vaellusreitit tutustuttavat vierailijat Pihluksen ryssänuuneihin eli venäläisten kasaamiin uunimaisiin kiviröykkiöihin sekä Vesiluoman ja Pinokarin entisiin saaristolaistiloihin. 040 556 2659, www.raumanmerenohjelmapalvelut.fi P Seppo Tuli, p. Viimeistään Kaunissaaressa melojien kannattaa taivaltaa hetki patikoiden, sillä siellä kulttuuripolkujen verkosto johdattaa vierailijan syvälle Raumanmeren saariston kiehtovaan paikallishistoriaan. · 54 RETKI huhtikuu 2008. Meloja pääsee lepuuttamaan lapojaan myös Loukveden laavulla, jonka rakentajana ja huoltajana on Rauman seudun melojat. Rauman saaristossa voi liikkua kanootin lisäksi jalkaisin, sillä suurille ulkoilusaarille on viitoitettu patikkapolkuja. Niillä ei ole välttämättä puuhuoltoa, mutta kaupunki antaa luvan tulen sytyttämiseen rannalla lojuvista ajopuista ja oksista. 050 408 9061, www.eraheppu.fi P Eräkutsu, p. Kartun leirintäalueelta tai Rouhelan torpalta voi poiketa Reksaaren luontopolulle. Eniten levähdyspaikkoja on pystytetty Kaunissaareen, jonne Eurajoen kunta on rakentanut kaksi huollettua laavua ja kaksi nuotiopaikkaa. Teltan voi pystyttää taukopaikkojen lisäksi Reksaaressa Kartun saaristoleirintäalueelle, jonne pääsee vesibussilla. 050 320 5465 Myös kalansavustamo ja soutuvenevuokrausta Lisää tietoa P Rauman matkailupalvelut, www.rauma.fi/matkailu/matkailupalvelut/matkailupalvelut.htm P Selkämeren kansallispuistohanke, www.rauma.fi/ymparisto/smkp.htm Kuuskajaskarin linnakkeella pääsee tutustumaan saaren varuskunta-ajasta muistuttaviin juoksuhautoihin ja rannikkotykkeihin. eväänsä huolletuilla nuotiopaikoilla, sillä Kylmäpihlajan luoto kuuluu Rauman ulkoilusaariin. Tauolta polulle Vesimatkaa Raumalta Eurajoensalmelle kertyy 2030 kilometriä reitinvalinnan mukaan. Katos pystytettiin kaupungin tyhjälle mökkitontille vuosituhannen alussa. Myös salmen vastakkaisella puolella Omenapuumaassa kiertää opastettu luontoreitti. Osa nuotiopaikoista on vakiintunut vuosikymmenien kuluessa Rauman ulkoilusaarille
Runsaat havumetsät läheisellä mantereella tarjosivat paljon raaka-aineitta sahalle, ja Eurajokea pitkin pystyttiin uittamaan lisää tukkipuuta. Suuren sahalaitoksen lisäksi saarelle rakennettiin useita asuintaloja, osuuskauppa ja kansakoulu. Keskellä saarta sijainneen torin reunalla näkyy useiden rakennusten perustat. Saha-ajan aikaiset metallirojut ja astiat saavat jäädä myös niille sijoilleen. Sahajätteellä on pidennetty saaren itäpäätä 300 metriä merelle. Eurajoen kunta on rakentanut Kaunissaareen polkuverkoston, kaksi laavua ja pari nuotiopaikkaa. Saha sijaitsi otollisella paikalla, sillä pohjoisrannan luonnonsatamaan pystyi purjehtimaan jopa viiden metrin syväyksessä uivilla aluksilla. Sekametsät ja lehdot hallitsevat maisemaa, johon kuuluvat myös muutamat puujättiläiset sekä avokalliot. lähde Kaunissaaren kulttuuripolun opasteet ja esite, www.rauma.fi/ymparisto/kaunisetu.htm · RetKi huhtikuu 2008 55. Antti Ahlström perusti höyrysahan Kaunissaareen vuonna 1874, ja sen jäljiltä saarelle nousi teollisuusyhdyskunta. Pohjoisrannan Tanssikallioon on kaiverrettu merimiesten ja sahan työntekijöiden nimikirjoituksia. Höyrykoneen kiinnityspultit törröttävät edelleen maasta, Sahasta syntyneet jätteet poltettiin niin kutsutussa Risuhelvetissä, jonka hiilet erottuvat yhä maaperästä. Sen yhteydessä toimii kalansavustamo, josta voi ostaa maukkaat eväät mukaan tutkimusretkelle. Koulu lopetti toimintansa vasta 10 vuotta höyrysahan sulkemisen jälkeen. Kulttuuripolkujen varsille on pystytetty useita opastauluja, jotka kertovat alueen historiasta. Tämän Risunokan puurimat ovat osin maatumatta edelleen. Paatin lainaus onnistuu Kahvila Merituulesta. Oman kanootin lisäksi vierailija pääsee perille panttia vastaan lainattavalla soutuveneellä, jonka kotiranta sijaitsee parin kilometrin päässä Olkiluodossa. Metsävarojen huvetessa saha lopetti toimintansa vuonna 1923. Etelärannalta tarkkaavainen kulkija voi löytää vanhan hautamuistomerkin. Kaunissaaren luonnonsatamaan kiinnitettiin aikoinaan jopa viiden metrin syväyksen vaatineita purjelaivoja. entisen sahayhdyskunnan kukoistuksesta on jäljellä enää metsittyneitä rakennusten kivijalkoja. K aunissaaren 33 hehtaarin maa-alue nousee merestä Eurajoensalmessa, ja sinne pääsee vain vesiteitse. Kaunissaarta käytettiin tämän jälkeen vielä laivojen lastauspaikkana. Polun varrelle on kunnostettu myös muutamia vanhoja kaivoja. Kun tarkastelee lähes luonnontilaista saarta, on vaikea uskoa siellä asuneen parhaimmillaan 313 asukasta. Ihmisen toiminnasta kertovat edelleen villiintyneet syreenit ja laivojen mukana kulkeutuneet eksoottiset kasvit. Kadonnut kylä LuonTo on piiLoTTanuT Kaunissaaren TeoLLisuusyhTeisön vajaassa sadassa vuodessa, muTTa TarKKasiLmäinen vieraiLija LöyTää paiKaLTa monTa merKKiä sahaKuLTTuurin KuKoisTuKsesTa. ja pajan kivijalan keskellä kohoaa alasimen pölkky. Kaunissaaren rakennukset purettiin ja siirrettiin muualle, kun sahatoiminta oli päättynyt. Huomaavainen vierailija jättää kauniit kasvit ja kivet omaan rauhaansa, eikä kanna niitä kotiin. Saarella on nykyään vain yksi mökki, vuonna 1948 rakennettu uittomiesten kämppä. Vierasperäiset rantakivet olivat alun perin purjelaivojen painolasteja. Alkuperäiset asuinrakennukset ovat yhä käytössä Porissa Halssin rannassa, jonne ne pystytettiin uuden tehtaan työntekijöiden asunnoiksi. Löytöretkellä Kaunissaaren kiireisistä saha-ajoista muistuttavat suurten rakennusten kivijalat, jotka ovat jääneet vähitellen metsän peittoon
Pohjoinen sijainti, suuret korkeuserot ja meren läheisyys tekevät alueen säästä äärevän ja ankaran oikukkaan. Yli 2 000-metristen vuorimassiivien harteilta lukuisat jäävirrat valuvat hitaasti runsaslumisina vuosina. Esimerkiksi Lullihavágg varistelee usein puuterit selästään. Sen sijaan lumivyöryt jylisevät hetkessä satoja metrejä alas. Jyrkkien rinteiden hangilta heijastuu auringonpaiste, joka polttaa suojaamattomat kasvot parissa tunnissa kivuliaiksi. Toisaalta korkeat vuorenseinämät estävät auringonsäteiden pääsyn laaksojen pohjalle jo aikaisin iltapäivällä. k 56 Kebnekais e Stortoppe n RETki huhtikuu 2008. Lumimyrskyt saattavat pitää retkijoukot telttojensa kätköissä päiväkausia odottamassa tuulen rauhoittumista. pohjolankohde T E k sT i M I K KO L A M M I N PÄ Ä k u VAT M I K KO L A M M I N PÄ Ä J A L A u R I S A R K I M A A naapurin karu TunTuRiPARATiisi SAreK häTKähdyTTäVine MAiSeMineen on AinA KulKiJAn VAiVoJen ArVoinen. ·k A R TAT iehtova Sarek sijaitsee Ruotsin Lapissa noin Sodankylän korkeudella. Terävähuippuiset vuoret, satakunta jäätikköä, kuohuvat kosket, vesiputoukset ja jokilaaksojen värikylläisyys pysäyttävät patikoijan ihailemaan naapurimaan koskemattominta kansallispuistoa
Karttaan merkityt sillat saattavat olla jäiden rikkomia. Kevättalven suuret lämpötilavaihtelut kovettavat jokilaaksojen metriset kinokset, ja parhaat hankikelit koittavat huhtikuussa. "Alue on moni puolinen ja riittävän vaativa hiihtovaellusoppaiden koulut tamiseen" hän perustelee. Runsaat sulamisvedet täyttävät jokiuomat vaikeiksi ylittää vielä heinäkuussakin. Poromiehiä kurvailee seudulla vain satunnaisesti, eikä muita motoristeja päästetä puiston rajojen sisälle. Aloittelevan retkeilijän kannattaa suunnata vaelluksensa leppeämmille seuduille ja kerätä kokemusta vaativista oloista pieninä annoksina. Talvi hiihtokeleineen jatkuu toukokuulle, mutta nopeasti edistyvä kesä päättää kauden yhtäkkiä. Retken alkuvalmistelut ja huoltotoimet sujuvat alueen reunamilla olevien retkikeskusten suojissa. Se perustettiin seitsemän muun ruotsalaispuiston kanssa jo vuonna 1909. RETKI huhtikuu 2008 57. Koetteleva koulutuspaikka miensä koulutusvaelluksien pitopaikaksi. Ankarat tuuliolot testaavat telttojen lisäksi niiden pystyttäjien kestävyyttä. , Siellä on laaksoja, joita pitkin pystyy etenemään nopeasti pitkiäkin matkoja, suuria korkeuseroja hiihtotai tojen testaamiseen, haastavia railoisia jäätiköitä ja tekni siä kiipeilykohteita. Kun kesän helle on pahimmillaan, kulkija riutuu jokivarsien miltei läpipääsemättömissä pajukoissa hyttysten ja mäkäräisten tunkiessa suuhun, silmiin ja korviin. Samanlaisia viikon vaelluksia on järjestetty myös Keb nekaisella, mutta Henttonen pitää seutua liian kansoi tettuna. Lunta riittää lumiluolien ja muiden lumimajoitteiden rakentamiseen joka talvi. Karun ja koskemattoman erämaan rauhasta ja uljaista maisemista voi nauttia lyhyen sesongin ulkopuolella lähes yksinään. Perille Sarek on yksi maailman vanhimpia kansallispuistoja. Toukokuussa alkava yötön yö sulattaa armottomasti lunta ja jäätä. Sen sijaan haasteita haeskelevan konkarin ei tarvitse lähteä Sarekia kauemmas seikkailemaan. "Norjan Lyngen tarjoaa Sarekia vauhdikkaampia laskuja, muttei ole yhtä monipuolinen kohde." AikoinAAn Jari Henttonen valitsi Sarekin järjestä Ko Joen ylitys sujuu koskenniskalta, jossa vesi on matalimmillaan. Keväisenä hiihtopäivänä lämpötila laskee minuuteissa yli kymmenestä celsiusasteesta paukkuvaan pakkaseen auringon painuttua vuorten taa. Tosin ylhäällä vuorilla tuuli piiskaa tuoreenkin lumen kovaksi. Talviretkeilijä ei saa apua moottorikelkkojen ajamista urista
Kalastus on kielletty tamaan kulkupeliä kahdesti ja kaikissa puiston vesissä. julkisin kulkuvälinein liikkuvan Sitä pitkin kulkee vaeltajia pitää silti varata rutkasti aikaa ympäri vuoden, mutta muumatkantekoon. 1909 P kaamos 18.1.24.12. Asema avataan johon kuuluvat myös Sjaunjan ja Stubban luonnonsuojelualueet hiihtosesongin jälkeen kesäkuun puolivälissä. Suorvan patoa pitkin järven pääsee ylittämään tasaista reittiä. VaelAkkajauren ylittäjän pitää tajan onkin pystytettävä teltta talvisin varautua yllätyksiin, yösijakseen. täkseen maihin. tus- ja lopetuspisteiksi. P www.naturvardsverket.se P www.fjallen.nu/parker/sarek.htm SaREKIn KanSallISpuISTo, 1 970 km2 kungsleden, 450 km P Ruotsin tunnetuin vaellusreitti, Hemavanista Abiskoon P www.vandringsleder.se Tunturiasemat ja muu majoitus P www.svenskaturistforeningen.se P www.padjelanta.com P www.turism.jokkmokk.se Bussit ja junat P www.resplus.se P www.ltnbd.se P www.sj.se kartta P BD10 Sareks Nationalpark, 1:100 000 P http://butiken.metria.se/kartbutiken Sarek ja sen naapuripuistot Stora Sjöfallet, Padjelanta ja pana aaltoilevaan Paijeb Lulejujaureen. Niiden läpi on luovittava pääspolkusilta. ja yötön yö 29.5.14.7. miin. alla puistossa vallitsee talviTalvisin junalla pääsee Mursin hiljaisuus. Haaparannasta lähtemuistettava pitää aina kytvä bussimatkailija joutuu vaihkettyinä. Koirat salKvikkjokkiin. Vietaksen kohdalla Stora Sjöfallet syöksyy 40 metriä alem- 58 RETki huhtikuu 2008. Vain ahman askelten Akkajauren rantamille Ritsesem, jotka sopivat retken aloitiivistämä lumi erottuu kovalta hangelta. kesäisiä kulkijoita Etelä-Suomesta Sarekiin Ruotsin tunnetuin vaelluskertyy matkaa vähemmän kuin reitti, Kungsleden vain raapaiInariin tai Kilpisjärvelle, mutta see puiston kaakkoiskulmaa. litaan seudulla tammikuun K e s ällä v e t u ri puksutalusta huhtikuun loppuun ja taa myös historiallista Kungsledeniä pitkin kuljettaInlandsbanania pitkin Jokkessa ympäri vuoden. sillä järveä säännöstellään vesivoimalan tarpeisiin. jekin asemalle, josta linja-auto Ratsukkoja ei päästetä vie edelleen Jokkmokkiin ja puistoon lainkaan. sekä Sulitelma, Tjuoltadalen ja Rapadalen. Ne on mokkiin. koihin Vietaksen retkeilykesLähimmät asemat ovat kukseen, Suorvan padolle tai Kvikkjokk, Saltoluokta ja RitTuuli on puhaltanut pyryn tiehensä. pohjolankohde TieToreppu P perustettu v. Järven yli Saltoluoktan Muddus muodostavat laajan Laponia-maailmanperintökohteen, tunturiasemalle pääsee kesällä bussiveneellä. Sen pinnan Myös muut palvelurakenteet ovat vähissä: Kungsleden on korkeusvaihtelu on peräti 30 metriä, joten rannalla saattaa törainoa merkitty reitti, ja vain muutamien jokien yli on rakennettu mätä valtaviin jääröykkiöihin. saapuu perille yli kymmentunRuotsin Matkailuliitto tisen reissun jälkeen. (Svenska Turistförening) ylläOmalla autollaan kulkeva pitää lukuisia tunturiasemia, voi suunnata Kvikkjokkin lisäksi mutta Sarekin rajojen sisällä myös pohjoispuolen lähtöpaikniistä ei pääse nauttimaan
vindsäck, engl. Käy mieluiten jäätikkö vaelluskurssi ennen retkeäsi. Käytä vaellussauvoja tukena, ja liikuta yhtä jalkaa tai sauvaa kerrallaan. Ylitä jäätiköltä alkavat joet aamulla, jolloin vettä on vähem män. Valitse kestävä teltta ja pystytä se suojaisaan paikkaan. Sadan metrin matka voi olla vaikkapa 65 askelparia. Tunturissa tuulee lähes aina, ja solat sekä laaksot vah vistavat tuulen voimaa entisestään. Älä vain kulje, vaan muista katsella ja tutkiskella ympäröivää luontoa. Ylitä joki turvallisesti ja valitse leveä sekä matala ylityskohta, koska sellaisessa virta on heikompi. Mittaa askeleesi ennen matkaa. Vinkit antoi vuorivaellus- ja merimelontaopas Roope Roine, www.rooperoine.com Ky · RETKI huhtikuu 2008 59. Tarkkaile koko ajan ympäristöäsi ja yritä löytää näke mäsi maastokohdat kartalta. Vinkkejä saat osoitteista www.lnt.org (leave no trace) ja www.luontoon.fi. Luota aina kompassiin. Ylämäet, lumi, kivikko ja raskas rinkka lisäävät askelten määrää viidenneksellä. Peräti 200 huippua yltää yli 1 800 metrin korkeuteen, ja niistä 6 ylittää 2 kilometrin rajan. Laa vukangas, teltan ulkoteltta tai varsinainen tuulisuoja (ruots. Sille avautuu parhaat maisemat Tjakkeli-vuorelta, joka nousee reilun kilometrin matkalla peräti 700 metriä joen deltaa korkeammalle. 3. Käytä suunnassa pysymisen apuna helposti tunnis tettavia kohteita: esimerkiksi korkeat vuoret näkyvät kilometrien päähän. 9. 8. 6. Opi arvioimaan etäisyyksiä askelparien avulla. Silloin tällöin tehdään myös naalihavaintoja. group shelter) antaa turvan koko ryhmälle ruokatauon tai tapaturman hoidon ajaksi. Tarkkaavainen kulkija voi nähdä ahmoja tai ainakin niiden jälkiä. Kolmen paliskunnan porotokat laiduntavat tunturiniityillä ja -koivikoissa. 4. Opettele niiden käyttö ja erilaisia pelastustekniikoita. 2. Mieti toimintamallit sen varalta, että kaadut jyrkässä rinteessä. Kulje kompassisuunnalla vain lyhyitä matkoja ja mieluiten järveen, joenhaaraan tai muuhun selkeään maastokohteeseen päin. Lue Sarekin talvesta Retki-lehdestä 1/2007. 1. Sarekiin voit tutustua perusleiristä. Tunturissa tarvitset kesälläkin lämpimiä ja vedenpitä viä vaatteita sekä tukevia jalkineita. Päiväretkelläkin tarvitset tuulen ja sateensuojaa. Puiston eteläosassa sijaitsee Pårekin porokylä. Maakotka, ilves ja karhu viihtyvät erämaan rauhassa, jota moottorien jyly ei pääse rikkomaan. Säästä luonnon kauneus myös tuleville kulkijoille. 5. Avaa repun lantiovyö. Hyvä makuupussi ja makuualusta takaavat syvän unen. Pohdi, kannattaako lumeen tehdä askelmat. 10. Konkarin neuvot Sarekiin Kiiruna viihtyy Akka-vuoren karuilla rinteillä. Tuima tunturituuli saattaa pakottaa matkaajat pysymään teltan suojassa päiväkausia. Maisemia Sarek on tunnettu vuoristaan ja jokilaaksoistaan. Lumi ja jää voivat tehdä vuorenseinämästä vaaralli sen kesälläkin. Korkeimmalle kurottaa 2 089-metrinen Stortoppen. Älä ikinä kiinnitä itse äsi joen ylittävään köyteen solmulla. Mahtavat jokilaaksot levittäytyvät vuorimassiivien välissä. Parissa päivässä pääset puiston ytimeen, jonne pystyttämästäsi leiristä voit tehdä päiväretkiä ympäristöön. Komein on Rapadalen, jonka suistoalue tunnetaan yhtenä puiston kauneimmista näyistä, vaikka se jääkin suojelualueen rajan väärälle puolelle. Syvä virta kannattaa ylittää sandaaleihin. 7. Hirvikanta on poikkeuksellisen tiheä rehevässä suistossa. Melominen ja soutaminen on kielletty Sarvesjåkkan latvahaaroilta Rapaätno-joelle. Älä koskaan liiku kesällä lumipeitteisellä jäätiköllä ilman köyttä ja turvavarusteita
Maisema pysyy harmaana. Mukaan ottamamme hyttyshatut sekä punkki ja mäkärä karkotteet osoittautuvat tarpeellisiksi jo alkumatkasta. Sieltä pääsemme vastaran nalle kohdasta, jossa joki haarautuu moneksi ennen laskemis taan Njoatsosjåhkaan. SAreKiSSA KoKenuT VAelTAJA pääSee KAuniiden TunTuriMAiSeMien ääreen JA SAA yliTTää JääTiKöiTä SeKä hAASTAViA JoKiA. rehevät puronvarret värittävät maisemaa kuin keitaat. oikea erämaa K vikkjokkin tunturiasema jää taaksemme ja suuntaamme koilliseen. Jäämme leiriin Pårekin länsipuolelle puron varteen. Huomaamme makuupussin sisälle otettujen pohjallisten kuivuneen yön aikana, mutta kenkien kuivatuskonsti osoittautuu kelvottomaksi. Leiriydymme pienen joen varteen Tjievvran huipun länsi puolelle odottelemaan sään selkenemistä. Mietimme, kuinka saisimme märät vaelluskenkämme kuiviksi. Toteamme kuitenkin kanjonin pohjalla virtaavan joen mah dottomaksi ylittää, joten seuraamme sen vartta alajuoksulle kohti varsinaista ylityspaikkaa. Joki näyttää kartalla pienemmältä kuin osa virtapaikoista, jotka olemme jo ylittäneet. Sitä vastoin vuosia palvelleet vaelluskenkäni päästävät veden melko nopeasti sisälleen, kun kuljemme pikkulampien ja soiden reunustamaa polkua kohti Pårekin kotakylää. Haaveemme kenkien kuivattamisesta poromiesten kammissa muuttuu kokkaamiseksi teltan etei sessä märät kengät jalassa. Vettä kengässä Hylkäämme alkuperäisen ajatuksemme nousta Pårten hui pulle eteläpuolelta, sillä sadepilvet peittävät näkymän. Käytämme jääkylmien ja vuolaiden virtojen ylittämisessä leirikengiksi aikomiamme vaellussandaaleita ja teleskooppi sauvoja, jotka tuovat varmuutta liukkailla pohjakivillä pomp pimiseen. 60 RETki huhtikuu 2008. Kuumennamme keittimellä kattilallisen pikkukiviä ja tipu tamme ne jalkineisiimme. Jatkamme Tjievvratunturin reunaa ylängölle, jossa mai sema pilkottaa hetken pilvien välistä jyrkkäseinäiselle Bulkas huipulle asti. Tummat pilvet riippuvat taivaalla ja alkavat tiputella vettä. Pian siirrymme kapeammalle polulle kohti pohjoista seuraten Stuor Dahta järven länsipuolta. Aiomme kahlata Ruopsokjohhkan yläjuoksulta, jatkaa luoteeseen ja nousta Luohhtoláhkon ylängölle. Alhaalla roikkuvat pilvet peittä vät vuoret, jotka siintävät horisontissa. pohjolankohde T E k sT i M I I K A K I V I STö k u VAT L A u R I S A R K I M A A Moni hAAVeilee pATiKoinniSTA SyrJäiSen MAAnKolKAn rAuhASSA. Kun sade muuttuu rankemmaksi, hyttysten ja mäkäräisten parvi pienenee onneksemme hieman. Ymmär rämme, että useaan haaraan jakautunut polku on johdattanut meidät kotakylän ohi. Ensimmäiset kilometrit marssimme Kungs ledenin vaellusreittiä. Purot ovat täynnä sulamisvesiä ja 1 100 metrin korkeudessa maassa näkyy lumilaikkuja vielä heinäkuun puo livälissäkin
Kierrämme jäätikön reu naan ja lähdemme ylittämään sitä. Epäilemme reittiämme mahdottomaksi, mutta päätämme silti jatkaa. Kuljemme reipasta tahtia nummimaisessa maastossa ja nautimme hieman vehreämmästä ympäristöstä. Pääsemme Kungsledenille ja sitä pitkin Pårtestuganille. Porokämpän pihalla kokkailtuamme jatkamme vauhdik kaasti alas kohti Kungsledeniä ja Pårtestugantupaa. Toisaalle avautuu huikean kaunis alppiniitty kukkineen taustanaan lumihuippuiset vuoret. Mäenlaskun riemuista voi nauttia kesälläkin. Huipulta nummille Liukurit alle Ylityksen jälkeen meitä tervehtii muutama rauhallisesti jolkot tava poro. Pää semme kuitenkin nousemaan ylöspäin ja alamme etsiskellä jo kauas jylisevän Bálkatjåhkan ylityspaikkaa. Leirissä päätämme, että seuraavana päivänä jatkamme ala juoksulle rinkkoinemme ja etsimme joesta ylityspaikan. Käymme iltapesulla sulamispurojen tekemässä ja lumen rajaamassa lammikossa. Ylänkö on lumen peitossa ja ihailemme ympärillä avautuvia huippuja sekä sinisenä kimmeltäviä jäätiköitä. Pilvet vyöryvät taivaanrannasta peittäen vuoret ympäril tämme. Matka jatkuu laakson pohjalla melko vaikeakulkuisessa tunturikoivikossa ja pajukossa. Jäljellä on 18 kilometrin taival Kungsledeniä pitkin Kvikkjokiin, mutta pysähdymme yöksi Jokkmokkissa Svenska Turistföreningenin hostelliin. · RETKI huhtikuu 2008 61. Maasto helpottaa vasta alempana, kun löydämme tiemme jokivar teen. Vastarinteellä porot katselevat ihmeissään mäenlas kuamme. Pääsemmekin hyvin esihuipun sääasemalle, ja pilvi verho alkaa väistyä. Pårte ja muut vuoret peittyvät taas pilvien keskelle. Joki vieres sämme virtaa alhaalla kanjonin pohjalla, ja sen jylinä kuuluu ylös asti. Lopulta eteemme aukeavat karun kauniit näky mät: Bálkatjohhkan sivuhaara, jonka ylitystä olemme jän nittäneet, virtaa useina pieninä vesiputoksina alas. Vesi tuntuu jälleen kerran kylmältä ja ylöskäärityt lahkeet kastuvat, mutta pääsemme yli kosken lähettyviltä. Aurinko pilkahtaa pilvien takaa ja hyttyset sekä mäkäräiset iloitsevat verestämme. Alempana huminoi oikea ikimetsä, ja naava roikkuu puiden oksilla. Evästauon jälkeen maasto muuttuu vaikeammaksi kivi rakaksi ja lopulta jäätikön sekä lumivyöryjen edestään pai naman lumen ja maamassan sekoitukseksi. Pystytämme leirin ylemmäs jokivarteen Luohhtolahkon reunamille ja aamulla jatkamme matkaa auringonpaisteessa. Jokiuoma etsii reittiään kalliopaasien välistä. Mietimme, että avantouinti ja hyt tysten ateriaksi joutuminen voisivat ajoittua eri vuodenajoille. Aamupäivällä jonkin matkaa kuljettuamme joki haarautuu kolmeen uomaan, ja lähdemme etsimään ylityspaikkaa. Varmistamme Brusiknaruilla, ettei rinkka vahingossa pääse liukumaan liian pitkälle. Oikoreittimme osoittautuukin tiheäksi pajukoksi. Edessämme avautuu näkymä Pårten jäätikölle ja vuorelle. Auringonpaisteessa kartan lukukin tuntuu helpommalta ja askel kulkee joutuisasti. Päätämme yrittää Luohhtolahkon ylängölle pääuomaa kahlaamatta. Pää tämme jatkaa matkaa, koska kartan mukaan rinteet eivät ole jyrkät. Huipulla istahdamme hetkeksi. Keksimme tehdä rinkoista sekä sadesuojista liukurit. Ylängön toisella laidalla eteemme avautuu lumen peit tämä pikkupuron uoma, joka johtaa alas laaksoon. Porhallamme laumastaan erkaantuneiden porojen tekemissä jäljissä. Majoitumme teltassa kämpän pihassa, mutta kokkailemme tuvassa ja uimme järvessä. Jää tiköihin ei voi koskaan luottaa aivan varmasti. Laskeudumme väsyneinä laaksoon ja saamme leirin pystyyn iltakymmeneltä. Aiomme laskeutua ylängön takana laaksoon, nousta Lulli havaggen laitaa ylös ja laskeutua toiselta puolelta mahdolli simman lähelle Pårten jäätikköä. Annamme silmiemme levätä kauniissa tunturimaisemassa. Teemme teltassa suunnitelman seuraavalle päivälle ja käymme tyytyväisinä nukkumaan. Haluaisimme ylittää joen Pårten jäätikön alapuolella, mutta se virtaa vuolaana ja liian syvänä. Nousemme alppiniittyä, kun ilta jo viilenee. Seuraavat joenylitykset sujuvat helpommin, mutta yllät tävän paljon aikaa kuluu reitin etsimiseen pusikossa
lisäksi tutkimuksen avulla halutaan kiinnittää suuren yleisön ja päätöksentekijöiden huomio napa-alueisiin ja niiden tilaan. Polaarivuoden ajankohdaksi ei ole sattumalta valittu vuosia 2007 ja 2008, sillä nyt tulee kuluneeksi 125 ensimmäisestä polaarivuodesta ja 50 vuotta kansainvälisestä geofysiikan vuodesta. olaarivuosia on kutsuttu myös tieteen olympialaisiksi, koska ne synnyttävät kansainvälistä yhteistyötä ja tutkimustuloksia" pohtii Pirjo Taskinen Oulun yliopiston , Thule Instituutista. Hanke on kansainvälinen, sillä napa-alueiden ilmiöt ja prosessit ulottuvat yksittäisten valtioiden rajojen ylitse. ympäristö TEKsTI ja Kuva JOel AHOlA napa-alueiden ilmiöt, olot ja niiden muutokset vaikuttavat koko maapallon toimintaan. Kansainvälinen polaarivuosi 20072008 Kerää tutKijat tarKastelemaan maapallon napa-alueita. Nyt polaarivuotena keskitytäänkin ensimmäistä kertaa myös alueen alkuperäiskansojen kulttuuriin, kieleen ja historiaan. Kansainvälinen tieteellisten unionien neuvosto koordinoi polaarivuoden tieteellistä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla. maailman suurimpaan tutKimushanKKeeseen osallistuu yli 60 valtiota. NAVOILLE "P 62 rin tutkimushanke." Parasta aikaa meneillään oleva Kansainvälinen Polaarivuosi, eli IPY (International Polar Year), suuntaa tutkijoiden kiinnostuksen maapallon molemmille navoille. Tieteellinen haaste ylittää myös yksittäisten maiden resurssit, ja hankkeen kansainvälisellä koordinoinnilla voidaan maksimoida tutkimuksen tieteellinen ja taloudellinen tehokkuus. "Se on maailman suu- Katseet Polaarivuosi kasvattaa uuden sukupolven napa-alueiden tutkijoita ja insinöörejä. Pitkän hakuprosessin jälkeen polaarivuoden alle on hyväksytty yli 200 hanketta, jotka sisältävät tuhansia projekteja. valtava ponnistus RETKI huhtikuu 2008. Tutkimus ei kohdistu kuitenkaan pelkkiin geofysikaalisiin ilmiöihin tai alueen biologiaan. Samalla parannetaan tulevien tutkimuksien edellytyksiä. Avaruuden, ilmakehän, jään, maan ja valtamerien lisäksi kiinnostavat alueilla elävät ihmiset. Hankkeen tavoitteena on tutkia uusia kohteita molemmilla maapallon napa-alueilla sekä syventää tietämystä arktisten ja antarktisten alueiden tapahtumista ja niiden merkityksestä koko maailmalle
Kuva OllI-PeKKA MATTIlA ruotsalaistutkija ulf jonsell huoltaa automaattista sääasemaa vestfoonnan jäätiköllä huippuvuorilla. Itse asiassa koko kotimaamme sijaitsee tällä tutkimusalueella. Kinnvikan asema rakennettiin karun kivierämaan äärelle edellisen polaarivuoden aikana 50 vuotta sitten. useiden päivien viivytykset lentoaikatauluissa ovat tavallisia. Kymmenen metrin syvyydestä kairattu jäänäyte kertoo jään syntyhetken ilmastosta. RETKI huhtikuu 2008 63. Suomen polaarivuoden toimintaa ovat rahoittaneet kauppa- ja teollisuusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sisäasianministeriö, ulkoministeriö sekä ympäristöministeriö. Merkittävimpänä niistä pidetään Huippuvuorten Kinnvikaan kohdistuvaa tutkimusta, jonka tieteellistä osuutta koordinoi Lapin yliopiston Arktinen keskus. Hankkeet ovat saaneet myös Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta. Suomi on saanut vastuulleen kolme polaarivuoden hanketta. leveysasteen ja navan väliin jäävät alueet. Suomalaisten polaarivuoden hankkeiden lippulaivaksi on noussut Kinnvikaan suuntautuva tutkimus Huippuvuorten Koillismaalla. Tässä yhteydessä polaarialueisiin luetaan 60. "Rakennukset ovat säilyneet hyvin, sillä ainoastaan päärakennus on kelvoton asumiseen" kertoo Olli-Pekka Mat, tila Huippuvuorilta. Maanmiestemme koordinoimassa hankkeessa alueelle tehtiin viime vuonna kaksi tutkimusmatkaa, ja niitä jatketaan tänä vuonna. Hän osallistui viime arktisten ja antarktisten alueiden tutkimusta vaikeuttavat pitkät etäisyydet ja nopeat säänmuutokset. Koordinoivien tahojen lisäksi useat suomalaiset tutkimuslaitokset osallistuvat kansainvälisessä yhteistyössä kymmeniin eri hankkeisiin. Tutkimuksen epätasaiseen jakaumaan vaikuttaa etenkin ihmisen toimiin liittyvä tutkimus, sillä näistä hankkeista yli 30 kohdistuu arktisille alueille ja vain yksi eteläiselle napaseudulle. Oulun yliopisto vastaa vähemmistökielten tallentamiseen keskittyvästä lICHeN-hankkeesta. Suomen Polaarivuoden sihteeristön asioita hoitavat Thule Instituutti ja Arktinen keskus. Kohteena Kinnvika Tutkimusta tehdään molemmilla napaalueilla, mutta painopiste on hienoisesti pohjoisessa. Ilmatieteenlaitos johtaa suurta kansainvälistä ICeSTAR/IHY-hanketta, jossa tutkitaan yläilmakehän ja maan lähiavaruuden fysiikkaa. Polaarivuoteen osallistuu yli 60 maata, joihin lukeutuu myös Suomi vahvana arktisten alueiden osaajana
Oloihin nähden saimme tutkimukset hoidettua mallikkaasti" Mattila summaa. , Kansainvälinen polaarivuosi on järjestetty jo Kolme Kertaa aiemmin. Tutkimukseen käytettiin aivan uusia menetelmiä, kuten tutkia, raketteja ja ensimmäisiä satelliitteja. Toisen polaarivuoden aikana perustettiin ensimmäinen tutkimusasema Etelämantereen sisäosiin. Geofysiikan vuonna 19571958 rakennettu Kinnvikan tutkimusasema on säilynyt hyvin uuteen kansainväliseen polaarivuoteen 20072008. Geofysiikan juhlaa Polaarivuosien perinnettä jatkettiin kansainvälisellä geofysiikan vuodella vuosina 1957 ja 1958. Nyt lumitutkija työskentelee tutkijavaihdossa Huippuvuorten pääkaupungissa longyearbyenissä. Suomi rakensi tällöin Ruotsin ja Sveitsin kanssa tutkimusaseman Huippuvuorten Koillismaalle. etäisyydet ovat pitkiä, mikä hankaloittaa tutkijoiden ja heidän varusteidensa kuljettamista vaihtelevissa oloissa. Mantereen halki tehtiin matka, jonka mittausten perusteella pystyttiin arvioimaan ensim- mäistä kertaa antarktisen jäänmassan suuruutta. , Viime kesän retkikuntaan osallistui myös Helsingin yliopiston Geologian laitoksen tutkijoita, jotka selvittivät professori veliPekka salosen johdolla jäätikön jääkausien aikaista historiaa. Kehittynyt elektroniikka paransi myös monien mittalaitteiden toimintaa. john Mooren ryhmä Arktisesta keskuksesta aikoo puolestaan kairata jäätikön sisältä näytteitä, joiden avulla tutkitaan paikallista ilmastoa. Geofysiikan vuoden merkittävimpiä tutkimusaiheita olivat aurinkotutkimus, meteorologia, revontuli- ja avaruustutkimus sekä geofysiikka. Kampanjaan osallistui tutkimusmatkailijoita yhteensä 12 maasta. 40 osanottajamaan tutkimukset keskittyivät suihkuvirtauksiin ja muihin ilmakehän ilmiöihin sekä magnetismiin. ympäristö kesän retkikuntaan Helsingin yliopiston Geofysiikan osaston tohtorikoulutettavana. Napa-alueiden tutkimus tehdään aina säiden armoilla. Seuraavan retkikunnan aikana Kinnvika-hankkeen johtajan, Upsalan yliopiston professori veijo Pohjolan ja hänen ohjaamiensa tutkijoiden on tarkoitus määrittää jäätikön liikkeitä. Polaarivuoden suurimpana saavutuksena voidaan kuitenkin pitää kansainvälisen yhteistyön syntymistä, mikä vaikutti tulevina vuosikymmeninä yhteistyöhön niin tieteen kuin politiikankin alalla. Ensimmäisen polaarivuoden aikana perustettiin myös Sodankylän geofysikaalinen observatorio revontulien tutkimiseen. Toisella viikolla tuuli tyyntyi, mutta näkyvyys katosi sankkaan sumuun. Tällöin juhlittiin aiempien polaarivuosien 75- ja 25-vuotispäiviä. "Geofyysikkona minua kiinnostavat jäätikköä peittävän lumivaipan prosessit, ja sen herkkyys ilmaston muutoksille" Mattila paljastaa. Suurimpana saavutuksena voi kuitenkin pitää teemavuoden jälkeen syntynyttä Etelämanner-sopimusta. Etelämantereelle rakennettiin useita pysyviä tutkimusasemia geofysiikan vuoden aikana. Tämä vuonna 1961 voimaan astunut sopimus pyhitti jäisen mantereen maailman suurimmaksi luonnonsuojelualueeksi ja tieteen temmellyskentäksi: Etelämannerta ei omista mikään maa, eikä siellä hyväksytä sotilaallista toimintaa. · 64 RETKI huhtikuu 2008. Toinen polaarivuosi pidettiin 50 vuotta ensimmäinen jälkeen, eli vuosina 1932 ja 1933. Suomalaisten lisäksi Kinnvikan tutkimukseen osallistuu tiedemiehiä ja -naisia Ruotsista, Norjasta, Kanadasta, Puolasta sekä Saksasta. Geofysiikan vuoden tutkimuksiin osallistui 67 maata. Vuosien 1882 ja 1883 aikana 13 retkikuntaa suuntasi pohjoisille napa-alueille ja 2 retkikuntaa Etelämantereelle. Tämä Kinnvikan asema on keskeinen Suomen nykyisessä polaarivuoden tutkimuksessa. niiden suurimpia saavutuKsia on Kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen. neljäs kerta E nsimmäinen kansainvälinen polaarivuosi järjestettiin 125 vuotta sitten. ensimmäisen viikon aikana taivas oli täysin kirkas, mutta erittäin voimakas tuuli vaikeutti työskentelyä. "Sää oli viime kesänä pienoinen yllätys
Niillä on haluttu kunnioittaa ja tukea maailman suurinta ja merkittävintä tutkimushanketta. Kansan keskelle · RETKI huhtikuu 2008 65. Ruotsalaiset olivat mukana etelämantereen ylittäneessä retkikunnassa. Polaarivuosi verkossa PKansainvälinen IPY-sivusto: www.ipy.org PSuomen IPY-sivusto: www.ipy-finland.fi PKinnvika retkikunta: www.kinnvika.net PSuomen Etelämannertutkimus: www.antarctica.fi PKinnvika nettikoulu: http://arcticcentre.ulapland.fi/ kinnvikannettikoulu Pleirikoulumatka Huippuvuorille: http://kinnvikannettikoulu.wordpress.com Ka napa-alueiden ilmiöt ylittävät rajaviivoja. Vastaavaa mantereen ylitystä suunnitteli jo vuonna 1914 Ernest shackleton, joka ei kuitenkaan päässyt edes etelämantereelle asti. Alan harrastajat hamuavat napa-alueita esitteleviä merkkejä useista maista, mutta myös Suomen Posti julkaisi oman kahden merkin pienoisarkkinsa jo tammikuussa 2007. voiman ja oman Näyttelyiden, seminaariymmärtämättömyytensä en ja lehtiartikkeleiden lisäksi jäätikön äärellä tai sen tavallinen tallaaja voi huomata sisällä. Vaikeuksista puhuttaessa Mattila ei mainitse lainkaan jääkarhuja, vaikka valkoturkkinen peto käväisi viime kesänä heidänkin leirinsä liepeillä: kokenut Huippuvuorten tutkija on tottunut kantamaan kivääriä aina kenttätöissä ollessaan. Kansainvälinen polaarivuosi 20072008 P IPY, International Polar Year P1.3.20071.3.2009 Poikki Etelämantereen Suomalaiset ovat tehneet napa-alueilla paljon tutkimusta, joka on alkanut jo ennen nykyistä polaarivuotta ja jatkuu vielä tulevaisuudessakin. tammikuuta. lumihiutaleita ja revontulia esittävät merkit ovat arvoltaan 0,70 euroa. lisäksi aiheesta järjestetään näyttelyitä ja seminaareja. polaarivuoden postimerkeissä. "ensi kesäksi on yritetty saada rahoitusta rovaniemeläisoppilaille leirikoulun järjestämiseen Huippuvuorilla" anna sinisalo , selvittää. Opiskelijoille on annettu mahdollisuus tutustua napa-alueisiin Kinnvika-hankkeen yhteydessä toteutetun nettikoulun avulla. Kyseessä ei ollut pelkkä lomamatka, vaan oppilaat perehtyivät aiheeseen tutkielmien avulla jo kotimaassa. Tämän retkikunnan yhtenä johtajana oli Edmund Hillary, joka oli viisi vuotta aiemmin kiivennyt sherpa Tenzing Norgayn kanssa ensimmäisenä ihmisinä Mount everestille. Tästä on hyvänä esimerkkinä Suomen etelämanner-tutkimus. Nettikoulun kummit, eli pääkaupunkiseudun lukioista kerätty leirikoulu, vieraili viime kesänä Huippuvuorilla. Uuden-Seelannin kansallissankariksi noussut Hillary menehtyi tänä vuonna 11. Parin kuukauden pituiset tutkimusretket ovat kiertäneet Aboan tutkimusaseman ympäristössä Kuningatar Maudin maalla. Näkyvyyttä Suomen polaarivuoden tutkimukselle saadaan omien kotisivujen kautta. Hän työskentelee Suomen IPY-sih, teeristön tiedottajana Arktisessa keskuksessa. Shackletonin unelmoima mantereen ylitys tehtiin vasta kansainvälisen geofysiikan vuoden aikana 50 vuotta sitten. Helmikuun lopulla kotimaahan palannut Finnarp2007-retkikunta (Finnish Antarctic Research Program) ei poikennut juuri aikaisempien vuosien retkikunnista. Hänet miehistöineen muistetaan kuitenkin jäihin juuttuneesta ja murskaantuneesta Endurance-laivasta ja uskomattomasta, kaksi vuotta kestäneestä selviytymistarinasta. Suomi on lähettänyt 1980-luvun lopulta lähtien retkikunnan etelämantereelle lähes vuosittain. Hän vastaa nettikoulun ideoinnista Arktisessa kesihminen tajuaa luonnon kuksessa. Sen sijaan Ruotsi osallistui näyttävästi polaarivuoden hankkeisiin etelässä. Keräilijöiden kokoelmiin päätyvät myös kansainvälisen polaarivuoden hopearahakokoelmat, jotka koostuvat monien tutkimukseen osallistuvien maiden omista juhlarahoista. Vuorikiipeilijä ja tutkimusmatkailija eli 88-vuotiaaksi. Uusimpaan mantereen ylitykseen ja kymmeniin muihin kiinnostaviin polaarivuoden tutkimushakkeisiin voi tutustua kansainvälisillä IPY-kotisvuilla (www.ipy.org). "Kinnvikan retkikunnista kuvataan kokoillan dokumenttielokuvaa, joka toivottavasti nähdään tulevaisuudessa myös televisiossa" kertoo Riku Lavia
Samoin joutuu tekemään, jos vetoketju repeää kangasreunuksestaan. Varsinkin ylipakkaaminen rasittaa sitä kohtuuttomasti. Vain spiraaliketju taipuu ongelmitta tiukkoihin mutkiin. Ilman vedintä vetoketjun avaaminen ja sulkeminen on hankalaa. Jos reppu on ollut lainassa, säädöt palautetaan omistajalle sopiviksi. Pieni ruiskaus silikonia vähentää vetoketjun takeltelua. Pinttynyt lika tottelee pesurättiä ja puhdistusainetta. Suutarit hankkivat usein vetoketjut metritavarana, josta saa katkaistua sopivan pätkän. Reput ja rinkat on pidettävä puhtaina. Retkivinkki T E K ST I J A K U VAT J O P P E R A N TA Vanhakin rinkka säilyy käyttökelpoisena, kun sitä huolletaan ja korjataan tarpeen mukaan. Pitkää ikää RINKAT JOUTUVAT VAELLUKSILLA LUJILLE, MUTTA SÄÄNNÖLLINEN TARKASTUS JA HUOLTO PIDENTÄVÄT NIIDEN KÄYTTÖAIKAA. eppu rähjääntyy reissussa: Sade ja kura likaavat viilekkeitä sekä hihnalukkoja. Kun välineet tarkistetaan heti retken jäljiltä ja rikkoutuneet viedään ammattilaisen korjattavaksi saman tien, vältytään kurjilta yllätyksiltä seuraavalla reissulla. Hiekka tunkeutuu vetoketjun hampaisiin ja rikkoutunut ruokapussi tuhrii kantolaitteen sisäpuolelta. Reissuun pitää lähteä rikkinäisillä varusteilla. Auringon paahde haurastuttaa kankaita. Remmit ja niiden lukot katsastetaan. Uuden ketjun pitäisi olla yhtä vahva kuin alkuperäisen. Osia varalle Reppujen helat valmistetaan metallisten asemesta nykyisin erilaisista muovilaa- 66 RETKI huhtikuu 2008. Sen sijaan yksikin lohjennut hammas voi tehdä valetusta muovivetoketjusta käyttökelvottoman, joten rikkoutunut vetskari täytyy vaihtaa uuteen. Ravistamalla päästään eroon suurimmasta irtomoskasta, ja imuroimalla lähtevät loputkin. Saumat käydään läpi ja vetoketjut puhdistetaan. Hän neuvoo asettamaan hammastuksen tarkasti kohdalleen ja painamaan kelkan reunoja varovasti pihdeillä. Banaaninkuoret ja muut roskat tyhjen- R netään taskuista ennen, kuin home pilaa kankaat. Jollei itse pysty paikkamaan reikiä tai korjaamaan muita vikoja, käynti lähisuutarilla tuo avun hetkessä. Vetskarin vaivat Repun haavoittuvin kohta on vetoketju. Pikkuvikojen vuoksi kantolaitetta ei kannata lähettää maahantuojalle. Valitettavan usein rinkka viedään paikattavaksi juuri ennen lähtöä, eikä suutari ehkä ehdikään korjata sitä. Painetta kannattaa vähentää kompressiohihnojen avulla, jotta välttyisi hankalilta korjaustoimilta. "Vetoketjun kelkan löystyminen on yksi yleisimpiä vetskarin aukeamisen syitä" , Janne Juhala kertoo. Märkä reppu ripustetaan kuivumaan, ja samalla tarkistetaan sen kunto. Jos vedin katkeaa, sen tilalle laitetaan uusi vaikka narusta. Mikäli kelkan lenkki katkeaa, suutarin pitää vaihtaa koko kelkka uuteen. Varusteissa käytetään pääasiassa spiraalivetoketjua, jonka kanssa tulee harvoin ongelmia. Varustehuolto kuuluu retkeen samaan tapaan kuin reissuun valmistautuminenkin. "Korjaus kannattaa teettää heti, kun viat huomaa" suutari Janne Juhala espoo, laisesta Gallerian Suutarista muistuttaa
Hinta: Maahantuoja: Riheda Outdoor Lisätiedot: www.riheda.net Kätevä käpykeitin 68 RETKI huhtikuu 2008. Vesilitran luvataan kiehuvan kahdessa ja puolessa minuutissa. Kantta voi käyttää paistinpannuna. Olkahihna säätyy pikalukolla näppärästi. Sen päällä pysyy tukevasti kattila ja paistin- tai kahvipannu tai jopa pieni muurinpohjapannu. Vetoketjuon suojana on kaksi lämpölistaa. Rinnan kohdalla lokerot ovat pitkittäin, jottei täyte valu sivulle. Lämpökaulus kiristyy joustavalla nyörillä ja estää lämmön karkaamisen hupun kautta. -wattisessa keittimessä on piezosytytin. Polyamidikankainen kevyt makuupussi soveltuu kylmille keleille. Pituus cm ja leveys cm Hinta: Standard , Long Valmistaja: Halti Oy Lisätiedot: www.halti.fi Untuvaisia unia KANGASPUSSIINSA litteänä pakkautuva Künzipuukeitin aukeaa kätevästi ekologiseksi tulisijaksi. Pituus cm ja leveys cm Long-mallissa täytettä , kg ja paino , kg. Puukeitin on tehokas sekä tunnelmallinen, ja siinä voi polttaa puutikkuja, oksanpätkiä tai käpyjä. Täyte pysyy paikoillaan lokerorakenteen ansiosta, eikä tyhjiä kohtia tai kylmäsiltoja pääse muodostumaan. Suurella läpällä suljettavaan olkalaukkuun tehdään pohja kierrätyskumista sekä paljon käteviä lokeroita ja taskuja. Polyesteristä valmistettu laukku soveltuu hyvin retkille, mutta tyylikkäänä se käy myös kaupunkioloihin. PRIMUS E TAE X PRESS -keitin soveltuu yhden tai kahden hengen käyttöön. Paketti painaa grammaa. Keittimessä ei ole irtoavia osia, joten se ei voi mennä epäkuntoon. uutu uutuudet T E K S T I J O P P E R A N TA K U V AT J O P P E R A N TA J A T U O TTA J AT Kahdelle Evästä modernisti Hinta: Maahantuoja: Oy Castle River Import Ab Lisätiedot: www.cri.fi KEEN HILLSDALE on nykyaikainen eväslaukku materiaaleineen ja muotoiluineen. Makuupussia valmistetaan mustana. Litran vetoisen kattilan sisään voi pakata keittimen, tuulisuojan ja Primuksen -grammaisen kaasusäiliön. Koot: Standard-koossa täytettä , kg ja paino , kg. Keitin valmistetaan ruostumattomasta teräksestä Sveitsissä. Soljet tehdään kierrätetystä alumiinista. Kattilan pohjassa on lämpöä tehokkaasti johtava metallisäleikkö. Hinta: Maahantuoja: Fjällräven Oy Lisätiedot: www.primus.se HALTI AIRLITE -makuupussin täytteenä on -prosenttista hanhenuntuvaa. Sen lämpösuositukset ovat °C (comf), °C (lim) ja °C (ext)
Koko perheelle sopivien tehtävien parissa siirrytään vuosisatojen takaiseen elämään ja opitaan kiintoisia historian vaihteita. Hinta: , Maahantuoja: Reimo Reisemobil-Center GmbH Lisätiedot: www.reimo.com pikatesti Rakenteeltaan tukeva käsivalaisin soveltuu tarvittaessa myös pyörälampuksi. VOIMAKAS VALONLÄHDE Historiaa pelaten MAAMME menneisyyteen voi tutustua vaikka lautapelin ääressä. Vesitiiviissä lampussa on optinen kovapinnoitelasi, joka kestää vaativaakin käyttöä naarmuuntumatta. Hinta: Lisätiedot: www.historiapelit.fi FENIX L D Premium Q on näppärän kokoinen valaisin. Lisävarusteeksi voikin hankkia tankokiinnikesarjan. Lamppu toimii kahdella LR AA -paristolla, joiden jatkuva käyttöikä on täydellä valoteholla , ja säästötilassa tuntia. NiMh-akuilla valon voi ladata parin tunnin lenkin jälkeen kätevästi. Melamiinista valmistetut tuotteet eivät kolhiinnu helposti, ja reissun jälkeen ne voi puhdistaa astianpesukoneessa. Kirkas valo riittää synkällä tiellä nähdyksi tulemiseen, mikä houkuttelee käyttämään lamppua fillarissa. Oman pelinsä ovat saaneet Tuusulanjärvi, Hämeen Härkätie, Sodan ja rauhan tie sekä Suomenlinna. Historiapeleihin kuuluu pelilauta, arpanoppa ja pelinappulat sekä vihkonen, joka sisältää tehtävien lisäksi kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa. Hätävalon luvataan vilkkuvan jopa päivää. T E K ST I J A K U VA M I K KO N I K K I N E N Syömään KOMPASSI-astiasto on -osainen, ja siihen kuuluu matalat lautaset, jälkiruoka- sekä keittolautaset ja mukit hengelle. Eri toiminnoistaan huolimatta Fenix ei ole yhtä monipuolinen ja kätevä valaisin kuin otsalamput, jotka ovat vieneet markkinaosuutta käsivalaisimilta. astetta, mikä on tarpeeton ominaisuus: pyöräillessä valo suunnataan aina suoraan eteenpäin. Perusparistojen käyttöä ei voi suositella pitkäaikaiseen käyttöön, sillä ne kuluvat nopeasti loppuun. · Myös ajokkiin Valaisimen tehoa saa säädettyä monipuolisesti. Erittäin tehokas Q Cree -led tuottaa lumenin valotehon, ja polttimon luvataan kestävän ikuisesti. Sen runko valmistetaan vankasta lentokonealumiinista, jonka pinta on anodisoitu. Sarjaan tulee lisää pelejä lähiaikoina. Paristokotelon kansi tiivistetään o-renkaalla. Sitä kannattaa lukea myös matkatessa aidoille tapahtumapaikoille. Valoa voi säätää monipuolisesti virtakytkimestä. Teline kääntyy FENIX L D PREMIUM Q PAINO: g (ilman paristoja) KOKO: , x , cm VALON ENIMMÄISTEHO: lumen VARUSTEET: kantokotelo, o-renkaat ( kpl), kytkimen suojakumi ja rannehihna HINTA: , , Fenix Bike Mount -tankokiinnike MAAHANTUOJA: Delotec Oy, www.delotec.fi RETKI huhtikuu 2008 69. Kiinnikesarjassa on jonkin verran säätövaraa, mutta esimerkiksi vahvistettuun freeride- tai alamäkipyörän tankoon sitä ei saa kiinni. Valokeilan etäisyys maahan säädetään valon kulmaa sekä tehoa muuttamalla
Hinta: , Maahantuoja: Vandernet Lisätiedot: www.vandernet.com HAGLÖFS TITAN -takissa käytetään Gore-Texin Paclite- ja Pro Shell -layer -materiaaleja. Retkeilyyn ja vaellukseen tarkoitetussa kengässä on Vibramin pitopohja. Pusakan sisällä on vetoketjulla suljettava pikkutavaratasku ja verkkotasku juomapullolle. Gore-Tex -kalvo estää veden pääsyn kenkään mutta päästää kosteuden pois. Lamppu syttyy piezolla ja palaa yhtäjaksoisesti noin kuusi tuntia. Hiiliteräksestä valmistettu lapio-osa kääntyy kuokaksi, ja sen selkäosassa on vasarapää. Lyhdyssä käytetään irrotettavaa CV kaasusäiliötä. uutuudet udet Tehotyökalu GERBER GORGE on taittuva lapio, kuokka ja vasara. Sen teho on wattia ja paino , kilogrammaa. Varren pituutta voi säätää. Stellia pakataan tukevaan kankaiseen suojapussiinsa. Työkalulla voi kaivaa kuopan kikkareille ja nakuttaa maakiilat kovaankin maahan ja kun lapio on kuokka-asennossa, ne voi vetää maasta pois. Jäähtyessään pehmike palautuu alkuperäiseen tilavuuteensa. Työkalu painaa alle grammaa. Suljettuna Gorgen pituus on senttimetriä, ja sen saa pakattua suljettavaan nailonpussiinsa. Koot: , (naisten) ja (miesten) Hinta: Maahantuoja: Ibex-Sport Oy Lisätiedot: www.ibex-sport.com, www.meindl.de CAMPINGAZ STELLIA -kaasuvalossa on kaksi hehkusukkaa ja heijastuspinta. Lite GTX:ää valmistetaan oranssina ja vihreänä. Jalka turpoaa kävellessä ja saa tarvittavaa lisätilaa pehmikkeen painuessa kasaan. Kärjen ja kannan korkealle nostettu kivirantti suojaa kenkää vaurioilta. Sen voi ripustaa roikkumaan kantokahvastaan, mutta se seisoo tukevasti myös pöytätelineessään. Koot: naisten Titan Q: , miesten Titan: SXXL Värit: Titan Q: punainen, sininen, harmaa ja harmaa/musta. Kengän sivuilla, nilkassa ja pohjallisessa on lämmössä muotoutuva pehmike, joka pitää jalkineen sopivan kireänä. Sen kumipintaisesta ja lasikuituvahvisteisesta kahvasta saa tanakan otteen. Hinta: Maahantuoja: Kaasuvalo Oy Lisätiedot: www.kaasuvalo.fi 70 RETKI huhtikuu 2008. Korkealle nostetut taskut eivät jää rinkan lantiovyön alle, vaan niihin pääsee helposti käsiksi. Kevyessä ja monikäyttöisessä takissa on kiristettävät hihansuut, kainalotuuletukset ja säädettävä huppu. Titan: oranssi, sininen, harmaa ja harmaa/musta Hinta: Valmistaja: Haglöfs Oy Lisätiedot: www.haglofs.fi Kaikkiin vuodenaikoihin Vaella värikkäästi Kaasusta kajoa MEINDL VAKUUM Lite GTX -vaelluskengät valmistetaan haljasnahasta ja cordurasta
Hinta: Maahantuoja: Leatherman Finland Lisätiedot: www.leatherman.fi pikatesti KEVEÄ KAKSIKKO Kuoritakin reilusti venyvä materiaali myötää reippaassa menossa. Suipot pihdit katkaisuterineen paljastuvat kääntyvien kahvojen alta. Hinta: Maahantuoja: SN-Import Lisätiedot: www.sn-import.fi Kuoritakin kanssa sopii käytettäväksi Vauden Kada-softshell-pusakka, joka yksinäänkin hylkii tihkusadetta hyvin. Pusakan sisäpuolella on vetoketjutasku arvotavaroille ja lenkki avaimille. T E K ST I A K S A N A K U R O L A K U VAT VA L M I STA J A Akusta lämpöä THERM ALU TION-lämpöliivin selkään asennetaan hiilikuiturakenteiset elementit, jotka lämpiävät akulla. Liivi valmistetaan tuulenpitävästä ja kosteutta kestävästä nailonkankaasta, joten se soveltuu erinomaisesti taukovaatteeksi. Edessä kylkien kohdalla sijaitsevat taskut, jotka toimivat myös tuuletusaukkoina. Toinen kahva kätkee ruuvimeisselin vaihtoterän. Kadan selkämyksessä on iso tuuletusaukko ja sen sisällä pieni tasku, johon joustavan Stretched Reality -kuoren voi pakata odottamaan sadekelejä. Takin vetskarit pitävät vettä. Naisten koon pusakka painaa grammaa. Hihansuissa on pitkät vetoketjut, joten hihat saa käärittyä ylös. Kuoritakki on kevyt. Se myös pakkautuu pieneen tilaan: takin sisätaskuun sullottuna vaate on helppo ottaa matkaan. Asua voi täydentää miellyttävällä sofshell-takilla. VAUDEN Stretched Reality Jacket joustaa totuttua enemmän: yhden senttimetrin mittainen pala materiaalia venyy äärimmillään jopa kolmen senttimetrin verran. Aktiivisessa menossa kangas ei kiristä selästä tai hartioista, vaan myötäilee liikkeitä. Kadan etutaskuista ilma vaihtuu tehokkaasti. Yhdellä kädellä kahvasta saa auki suorateräisen veitsen, joka lukittuu. Materiaali on kuitenkin ohut ja leikkaus niin tyköistuva, että vaativiin talvioloihin se ei luonnu. Huppu tehdään erittäin päänmyötäiseksi ja kaulus istuu napakasti, mutta tuulisilla keleillä huppuun kaipaa kiristystä. , -kerrostakki soveltuu hyvin käytettäväksi keväästä syksyyn ja talvikauden hikilenkkeilyyn. Helman saa tiukennettua. Hikoilusta huolimatta kosteus siirtyi sopivasti kuoritakin selkämykseen ja softshell tuntui miellyttävältä ihoa vasten. · VAUDE STRETCHED REALITY JACKET & VAUDE KADA JACKET HINTA: Reality Jacket , Kada Jacket , LISÄÄ TIETOA: www.vaude.com RETKI huhtikuu 2008 71. Reikäisen mutta tukevan kädensijan reunaan on istutettu klipsi, jolla työkalun saa kiinnitettyä taskun reunaan. Etuvetoketjun yläosaa suojaa pehmeä fleece, joka tuntuu mukavalta leukaa vasten. Toisen kahvan päässä on vaihdettava ruuvipää ja toisessa karabiinihaka, jonka reuna toimii korkinavaajana. Yhdellä latauksella vaate hohkaa lämpöä noin viisi tuntia. senttimetrin pituisista aukoista ilma pääsee vaihtumaan hyvin. Valittavia lämpötiloja on kolme: , ja celsiusastetta. Tämä mahdollistaa istuvan leikkauksen ja ylimääräisen kankaan karsimisen. Sekä Reality Jacketia että Kada Jacketia valmistetaan miesten ja naisten malleina. Takkeja testattiin talvisessa tihkusateessa hiihtäen, ja ne myötäsivät liikkeitä hyvin. Luuranko taskussa LEATHERMAN Skeletool poikkeaa tutuista monitoimityökaluista muotoilullaan
Osa heistä lähtee luontoon vain aarretta etsimään. Kotona kätköllä käynti kirjataan internetin online-lokiin. Lokiin kirjataan oma käynti, ja mahdollisesti rasiasta löytyneitä esineitä vaihdetaan omiin. "Suomessa on noin tuhat aktiivista kätköilijää. Perusmuodossaan lajissa etsitään aarretta GPS-paikantimen avulla. Laitteet pystyvät ilmaisemaan kohteen sijainnin muutaman metrin tarkkuudella. lajiesittely T E K ST I J A K U VAT V I LL E S I E K K I N E N Vaikka GPSvastaanotin ohjaa kätkön lähistölle, viimeiset metrit pitää suunnistaa omin avuin. Etsi aarre maastosta VARUSTEIDEN KEHITTYMINEN SYNNYTTÄÄ UUSIA RETKILAJEJA. Suomessa kätköilystä kiinnostuneet retkeilijät perustivat viime vuonna Suomen Ladun yhteyteen Geoliikkujat ry:n. SATELLIITTIPAIKANNIN OPASTAA KÄTKÖJEN LUO JA AUTTAA LÖYTÄMÄÄN LUONNON UUDELLA TAVALLA. oordinaattien tai vihjeiden avulla voi etsiä geokätköjä ympäri maailman. Sen tarkoituksena on edistää paikantimen käyttöön perustuvaa ulkoilua. Isoimmat ovat reiluja muovirasioita, joihin mahtuu paljon esineitä. Suomessa partiolaiset kehittivät siitä muunnelman nimellä lodjaus. Uuden lajin pariin syntyi nopeasti innokkaita harrastajaryhmiä. Kätköily mahdollistui vuonna 2000, kun Yhdysvallat poisti häirinnän siviilien käyttämältä GPS-signaalilta. Alkuperäisessä letterboxingissa laatikkoon piilotettiin postikortteja, joissa oli jokin osoite oma tai tuttavan valmiiksi kirjattuna. Harrastajat julkaisevat geokätköjen koordinaatteja yhteisillä internetsivuillaan. Kätkö on pienimmillään filmipurkki, johon on ahdettu pikkuruinen loki. Pakkaus pyritään merkitsemään mahdollisimman tarkasti, jottei sitä hävitetä roskana tai siirretä paikaltaan. K 72 Geokätkennän kantamuotona pidetään Englannissa vuonna 1854 syntynyttä letterboxingia. Kätköstä otettiin yksi kortti ja toimitettiin se postilaatikkoon. Paikannuslaite ei ole pakollinen, jos osaa siirtää koordinaattilukemat kartalle ja löytää sen avulla perille. "Stereotyyppisesti harrastajia pidetään teknologiasta kiinnos- Etsimisen iloa RETKI huhtikuu 2007. Siinä piilo etsitään vihjeiden sekä arvoitusten perusteella ja käynti kirjataan lokiin. Toiset liittävät geoulkoilun osaksi muuta retkeilyä ja matkailua" kertoo tuoreen yhdistyksen , puheenjohtaja Pasi Juutilainen. Ne ovat useimmiten pieniä laatikoita, joihin on laitettu lokikirja, kätkötiedote ja vaihdettavia pikkuesineitä
Maisema- eli maakätkö etsitään tavallisen piilon tapaan. , Monta jemmaa Piiloja on kaupungeissa, kaukomailla ja erämaiden keskellä. "Aktiivinen ja kekseliäs käyttäjäkunta luo harrastukseen jatkuvasti uusia alalajeja" Juutilainen ynnää lajinsa kehitystä. Tämäkin on saanut muunnelman, jossa välikätköillä pitää laskea jonkin vihjeen perusteella seuraavan etapin sijainti. Muunnoksina on siivoustapahtuma, jossa kätkön piilotuksen yhteydessä kerätään alueelta roskia ja suurtapahtuma, joka vaatii yli 500 osallistujaa. Oman piilon voi tehdä hankkimalla sopivan rasian sekä paperia lokinpitoon ja vaikka laittamalla laatikkoon muutaman esineen siemeneksi. Niiden löytämiseen ei aina riitä pelkkä annettuihin koordinaatteihin marssiminen. Paikalla on yleensä järjestettyä ohjelmaa ja mukavaa yhdessäoloa muiden harrastajien kanssa. Ensin kannattaa käydä etsimässä monenlaisia piiloja eri seuduilta, jotta harrastukseen saa tuntuman ja oppii tietämään, millainen on hyvä kätkö. Listattuja kohteita on tällä hetkellä yli puoli miljoonaa kaikilla mantereilla yli sadassa maassa. Virtuaali- eli lumekätköstä oikeaa aarretta ei ole tarkoitus löytää, vaan paikalla käynti todennetaan geokätkön asettajalle tämän ennalta määräämällä menetelmällä. Tapahtumakätköissä geokätköilijät kokoontuvat ilmoitettuna ajankohtana samaan koordinaattipisteeseen. Usein se on esimerkiksi sähköpostiin liitetty kuva löytäjästä oikealla paikalla tai vaikka lähistöllä seisovan kyltin tekstillä, joka lähetetään asettajalle. Valitulla paikalla on yleensä geologista merkitystä, ja laatikon sisältö kertoo tarkempaa tietoa kohteesta sekä antaa löytäjälle suoritettavaksi jonkin opettavaisen tehtävän. Kun etsitään multikätköä, on kuljettava yhden tai useamman välipisteen kautta. Webkamerakätkö on muunnelma virtuaalikätköstä. Löytö pitää kirjata kätkösivustolle ja siirtää seuraavaan piiloon. tuneina ihmisinä." GPS-laitteet tulivat tutummaksi tavalliselle kulkijalle, kun paikannusominaisuus yhdistettiin matkapuhelimiin. Rasian päälle merkitään selkeästi geokätkön nimi, koodi ja teksti, jolla asiaan perehtymättömät ymmärtävät jättää aarteen rauhaan. Kätköille pyritään antamaan yksilölliset ja omaleimaiset nimet. vuilta. Ge P Piilon lokikirjaan merkitään oma käynti ja mahdollisesti vaihdetaan mukana tuotu pikkuesine rasiassa olevaan. Kätkösivustoja P www.geocaching.com P www.geocaching.fi P www.navicache.com P www.opencaching.de P www.terracaching.com Geolodju on edellisestä kehitetty versio, jossa aarteen voi löytää sekä koordinaateilla että pelkkien vihjeiden avulla lodjun tapaan. Netistä saadaan aloituskoordinaatit ja vihjeitä, joiden avulla todellinen määränpää lopulta selviää. Pistä piiloon "Kun on itse piilottanut esineen toisten löydettäväksi, sen seuranta tuo harrastukseen oman lisänsä" Juutilainen kertoo. Lisämaustetta kätköilyyn saa myös Travel Bugeilla ja geokolikoilla, jotka vierailija ottaa mukaansa. Koordinaatit ohjaavat harrastajan paikalle, jossa on webkamera. Mahdollisuuksien mukaan aarteen piilottamiseen kannattaa hankkia maanomistajan lupa. · RETKI huhtikuu 2007 73. Sen kuvaan itsensä tallentamalla saa tehtyä merkinnän lokiin. Niissä etsijä saa uudet koordinaatit kohti lopullista kohdetta. Geokätkentä hin. P Aarteen etsintäpeli, joka perustuu karttakoordinaattei- P Apuna käytetään useimmiten GPS-paikanninta, mutta P Kätköjen sijainteja voi tutkia harrastajien internetsi- vähintään karttaa koordinaattien selvittämiseen. Lajin aloittaminen ei enää vaadi erikoisvarusteita, joten harrastajamäärien uskotaan kasvavan lähivuosina. Lisäksi pitää tutustua siihen internetsivustoon, jolle kätkönsä haluaa listata. Välipisteet ja lopullinen maali voivat sijaita hyvinkin kaukana toisistaan Mysteerikätkö on selkeimmin sukua lodjaukselle ja letterboxingille. Tapahtumakätkössä usein asetetaan paikalle yhdessä uusi kätkö. , Suin päin rasiaa ei ole järkevä syöksyä jemmaamaan. Peruspiilojen lisäksi on olemassa mutkikkaampia kätkömuotoja
Ne olivat erittäin kapeita, ja eturengas peitti usein valtaosan pientareen leveydestä. Pari kertaa taaksemme kerääntyi muutaman rekan ja usean henkilöauton letka ennen kuin tajusimme loikata pusikon puolelle. RETKI huhtikuu 2008. Pyöräily tuntui sopivalta keinolta tutustua kohteita ympäröivien seutujen maisemiin, tunnelmiin, ilmapiiriin, väreihin ja tuoksuihin. Toisaalta eurooppalaisuuteen on kuulunut myös siirtomaaherruus, keskitysleirit, kerskakulutus ja ilmastonmuutos. ajokin kyydissä Kulttuuriin perehtyminen oli matkani keskiössä. Etelä-Englannin maaseutu osoittautui yllättävän aaltoilevaksi. Valitsin kohteikseni länsimaisen kulttuurin keskeisiä teemoja ja niitä symboloivia paikkoja aidoissa ympäristöissään. Kulttuuriseikkailuni idea syntyi seuraavasta ristiriidasta: Eurooppalaisina voimme ylpeillä lähes 3 000-vuotisella upealla kulttuurillamme: Bachin fuugat, shakespearen näytelmät, antiikin Kreikan klassisen kauden filosofia, taivaisiin kurkottavat goottilaiset katedraalit, renessanssin henki, valistus, sivistys ja humanismi. osa mäkisistä ja mutkaisista teistä oli kylttien mukaan oikeita surmanloukkuja, mutta onneksi paikalliset kunnioittivat lihasvoimin kulkevia. Pyöräilynautintoa latisti vilkas liikenne, jota riitti pienillekin maaseututeille. euromatka T E K sT I j a K u vaT T i m o P o l a r i Polku Eurooppaan AjAtus kulttuuriseikkAilustA syntyi, kun päätin tutkiA kotimAntereen merkittäviä historiAllisiA kohteitA polkupyörällä. reitilleni osui lukuisia hienoja hetkiä ja maisemia, mutta maan yleisilme tuntui silti vaisulta. tAvoitteenAni oli oivAltAA länsimAisen sivistyksen ydin mAtkAn vArrellA. K 74 uljin kymmenen viikon ajan Euroopan eri puolilla enimmäkseen polkupyöräillen etsimässä vastauksia siihen, mitä länsimainen sivistys oikeastaan on ja mitä se parhaimmillaan voisi olla
mahtavimpia hetkiä koimme, kun painovoima, tiukat mutkat ja ihmiskeho kiihdyttivät maantiepyöriin sellaiset vauhdit, etteivät autoilijat pysyneet menossa mukana! pelkkä oleilu ja ilmapiirin aistiminen British museumin suurella sisäpihalla on hieno kokemus. RETKI huhtikuu 2008 75. Ihanneviikon harjoitteluohjelma MA: kevyt, palauttava pyörälenkki (1 h) tai lepo TI: kuntopiiri (30 min) KE: pyöräilyä lajivoimaharjoitteluna (1 h) TO: pyöräilyä vauhtikestävyysharjoitteluna (12 h) PE: uinti, kroolia (1h) LA: pyöräilyä lajivoimaharjoitteluna (11 1/2 h) ja kuntosali tai telinevoimistelu (30 min) SU: pyöräilyä, pitkä lenkki (36 h) PyöRäIlyhaRjoITTElu muodosti tärkeän osan Kr Puolassa puolestaan tiet olivat roskaisia ja huonossa kunnossa, korjaustöitä oli monin paikoin ja väki autoili kamikaze-tyyliin. Pitkillä lenkeillä, joista osa oli 250 kilometrin mittaisia, oli tärkeää opetella taloudellista ajotekniikkaa. Jalkojen kestovoimaa varten tein niin sanottuja laji voimaharjoituksia. Kätevä tapa on tehdä harjoitus kuntopyörällä. Pyörään on hyvä hankkia monipuoliset ohjaustankoko konaisuudet, jotta ajoasentoja olisi kolmesta neljään. Nautittavinta fillarointi oli vuoristoissa, kuten Pyreneillä, alpeilla ja olympoksella, sekä ranskan maaseudulla. Siellä liikennettä oli varsinkin pääväylien ulkopuolella todella vähän ja niityt, maatilat, huvilat, metsät sekä maastonmuodot hehkuivat hienostuneina. ranskan ympäriajosta tuttu Col du Tourmalet tarjosi runsaat 20 kilometriä ylämäkeä ja 1 500 nousumetriä. puolassa ihmiset ajoivat kamikazetyylillä. innostuimme nousuista, sillä kaipasimme kammen pyörittämiseen hikoilua, endorfiiniryöppyjä ja putkelta ajamista. lisäpalkintona saimme ruhtinaallisen pitkiä ja vauhdikkaita alamäkiä. Ilman lukkopolkimia ei varsinkaan vuoristoon kan nata lähteä. Pitkien lenkkien lisäksi minun oli viisasta tehdä muuta mia pyöräilyn erikoisharjoituksia muun muassa mäkiveto treeneinä. Tällöin poljin kampea raskaalla vastuksella hitaasti (3550 kierrosta minuutissa) ja peruskestävyystasolla. kroppa koetuksella valmistautumistani. Siellä ainoan pyöräilypäivämme kruunasi tarkka reittiopasteiden seuraaminen, mikä vastoin lupauksia johdatti meidät ja huoltoautomme moottoritielle rekkojen sekaan. Nopeutta oli enimmillään jopa 75 kilometriä tunnissa. Polkimien pyöritysnopeuden pitäisi olla 90110 kierrosta minuu tissa. Tärkeintä oli totuttaa takamus ja lihaksisto polkemiseen useiden peräkkäisten päivien ajan. Sisätilaajojen viihdykkeenä voi katsella elokuvia tai rockkonsertteja
Hän löytää kiintoisimmat kohteet ja osaa kertoa esineiden, henkilöiden, rakennusten, aikakausien sekä aatesuuntien taustoista ja olemuksesta. reittimme määräytyivät kulttuurikohteiden välisille osuuksille, mutta päätin vastakin lähteä pyöräretkelle etenkin vuoristoihin ja hiljaisille maaseututeille. Museoväsymystä vältellen museoissa ramppaaminen alkaa helposti turruttaa ja haukotuttaa, mutta uupumusta voi kuitenkin välttää. itse ehdin kierrellä British museumissa kaksi kokonaista päivää. euromatka kirjoittaja levähtää näköalapaikalla itävallan ja italian rajaseudulla. Helpointa ja nautinnollisinta oli ajaa 2530 celsiusasteen helteillä. liikutuin nähdessäni ikivanhoja pikkupojan luita ranskan esihistoriallisen kansallismuseon lasivitriinissä. istahdin penkille, kivetykselle tai nurmikolle ja annoin ajatusteni liitää vapaasti. Tuntui suurenmoiselta astella Delfoissa eli antiikin Kreikan aikaisen maailman keskuksessa ja kulttuurimme syntysijoilla sekä aistia innoittavaa renessanssihenkeä Firenzen Duomo Santa maria del Fioren katedraalissa. Chartresin katedraalin yöllinen valo- ja musiikkiesitys kuului matkan hienoimpiin kokemuksiin. hämmästyttäviä kohteita Kulttuurikohteita matkallani oli kaikkiaan 15, joista jotkut tekivät muita suuremman vaikutuksen. Katedraali seisoo usean hehtaarin puisto- ja nurmikkoalueen ohiolaisen madrigaali-kuoron laulu kaikui upeasti loisteliaassa salisburyn katedraalissa. 76 RETKI huhtikuu 2008. Varasin aikaa myös kiireettömälle joutenololle. Kaikissa kohteissa kuljin kamera ja muistivihko mukanani. Valoisa ja avara British museum tarjoaa laajan katsauksen ihmiskunnan historiaan. asiantuntevasta oppaasta on korvaamatonta apua. oli innostavaa kävellä Canopus-altaalla keisari hadrianuksen maaaseuturesidenssillä Tivolin pikkukaupungin liepeillä. Se on erittäin siisti, valoisa ja hyväkuntoinen. Salisburyn keskiaikainen katedraali rakennettiin 1200-luvulla, ja tyyliltään se edustaa pääosin englantilaista varhaisgotiikkaa. Tutustuttavaksi on viisainta valita kokoelmista 510 kohdetta, joihin syvennytään kiireettä ja rauhallisesti. intuitiota ei pidä hoputtaa: kiire on haitaksi oivallukselle. Perinteinen museon läpi juokseminen ja kaiken näkeminen on taiteen suorittamista, eikä kovin antoisaa. Siellä on runsaasti esineistöä eri kulttuureista, mutta jo pelkkä oleskelu upean rakennuksen sisätiloissa on hieno kokemus. on helppoa ymmärtää, miksi maantiepyöräily on erittäin suosittua italiassa ja Espanjassa
antiikin rooman aikaisen maailman keskuksen, Forum romanumin jyhkeät rauniot muistuttavat imperiumin suuruuden päivistä. Vatikaanin Pietarinkirkko herättää ajatuksia kristinuskon olemuksesta, merkityksestä ja vallasta viimeisen tuhannen vuoden ajalta. innostavalla, kauniilla ja rauhallisella ympäristöllä on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille. pariisissa esittäytyy myös provosoivaa modernia taidetta. keskellä, mikä tekee koko miljööstä erittäin miellyttävän ja seesteisen. Niissä esittäytyy louvrea modernimpaa, provosoivampaa ja perinteitä rikkovaa taidetta, jonka tarkoituksena on herättää kysymyksiä sekä pohdiskeluja. Joukkomurha tehtiin poikkeuksellisen julmasti teollisena tuotantoprosessina. Vietimme ikuisessa kaupungissa vain neljä päivää, mutta ensitreffeiksi sekin on kelvollinen aika. Natseille ei riittänyt, että täällä tuhottiin puolisentoista miljoonaa miestä, naista ja lasta pääosin juutalaisia. Teimme ylimääräisen visiitin katedraalille illan pimetessä. Yllättäen aution kirkkopihan täytti loistelias valo- ja musiikkispektaakkeli. Pariisi puolestaan on kuuluisa useista upeista taidemuseoistaan. Kolossaalinen Colosseum, alkujaan Flaviusten amfiteatteri, pysäyttää pohtimaan roomalaisperinteen yhteyksiä nykyajan nyrkkeilykehiin, jääkiekkokaukaloihin, härkätaisteluihin ja tosi-tv-sarjoihin. RETKI huhtikuu 2008 77. louvrea pidetään itsestään selvänä kohteena, mutta joidenkin asiantuntijoiden mielestä D´orsay ja Pompidou-keskus ovat vähintään yhtä kiehtovia. Se, että tekoihin osallistui joukko keskeisen länsimaisen sivistysvaltion koulutettuja ihmisiä, nostaa esiin karun todellisuuden: tietyissä oloissa kuka tahansa meistä voi olla kummalla tahansa puolella piikkilanka-aitaa. Vanhojen lehtipuiden katveesta ilman täytti mahtipontinen klassinen musiikki, ja voimakkaat valonheittimet alkoi- vat värittää lukuisin eri värein 800 vuotta vanhan monumentin länsifasadia. Sanonta "roomaan tutustumiseksi ei yksi elämä riitä" ei ole tuulesta temmattu, sillä kaupungissa on lähes loputtomasti tutkittavaa, katsottavaa ja ihailtavaa. Kokemus oli erittäin kohottava ja koko matkani vaikuttavin taide-elämys, vaikka tunnelmaltaan pidin enemmän Salisburyn katedraalista. Erityisen lämmin muisto jäi ohiolaisen madrigaali-kuoron harmonisesta esityksestä, jota hiljennyin kuuntelemaan kirkon päälaivan puuistuimille kimppupilarien katveeseen. Täysin päinvastaisia tunteita koin eteläpuolalaisen oswiecimin kaupungin liepeillä, jonne natsit toisen maailmansodan kauhujen jatkoksi perustivat auschwitzin tuhoamisleirin. Uhrien ihmisyys kiellettiin. Chartresin katedraali sijaitsee Pariisista noin 80 kilometriä lounaaseen, ja sitä pidetään yhtenä keskiaikaisen arkkitehtuurin upeimpana rakennuksena
Muun muassa nettisivujen päivityk seen, videokameraksi ja puhelimeksi valitsimme Nokia E90-kommunikaattorin. Kevään fillaroin Trekin XO-1-Cyclocrossilla ja syksyllä Trek 2000:lla. euromatka kohti seikkailua E nnen lähtöäni luin 3 500 sivua asiantuntijoiden suosittelemaa kirjallisuutta, selvittelin sopivia kulttuu riteemoja ja kohteita, tein reittisuun nitelmaa, totutin takamusta satulaan, hankin rahoitusta, kokosin retkiryhmää ja loin kontakteja kohteisiin. Pyöräilyn sujumisen ehto on satulan ja takamuksen symbioosi. On hyvä, jos retkellä on jokin tietty teema tai selkeä ja mietitty tarkoitus. Koska matkassa oli huoltoauto, pyörään tarvitsi kiinnittää vain satula putkeen ruuvattava teline. Sen päälle laitoin Ortliebin Bike Box 2 muovilau kun, jossa muun muassa kamerakalusto kulki kolhuilta ja kosteudelta suojassa. Nikon D80, Nikon 18-200mm ja Sigma 10-20mm muodostivat erin omaisen kokonaisuuden ja kuljetin mukanani myös Sony HDR-HC5 HDV videokameraa. Useimmissa kohteissa saimme kuvata vapaasti käsivaralta ilman sala maa. Perusevääksi länsimaisen kulttuuriin sopii Dietrich schwanitzin Sivistyksen käsikirja ja historian laajempaan hah mottamiseen Maailmanhistorian Pikkujättiläinen. Mukanani tässä yhä jatkuvassa Kulttuuriseikkailuhankkeessa on kaikkiaan parisenkymmentä eri alan huippuasian tuntijaa. Lisäksi hankin ja testasin pyöräilyvarusteita. jonathan Gloverin Ihmisyys on harvinaisen väkevä ja vaikuttava kirja. Yövyimme ja enimmäkseen kokkasimme siinä, mikä oli loistava ratkaisu ajan ja rahan sääs tämiseksi. helena sederholm auttaa teoksessaan Tämäkö taidetta. Tavoitteen tiedostaminen auttaa koh dentamaan retken sisältöä ja toteu tusta. Parhaaksi takkiyhdistelmäksi tote simme Löfflerin Windstopperin ja Haltin Thoran 350:n, vaikka jälkimmäinen onkin suunniteltu retkeilykäyttöön. · 78 RETKI huhtikuu 2008. lukijaa ymmärtämään nykytaiteen kummalli suuksia ja tekee niistä jopa kiehtovia ja antoisia. Huoltoautoa kuljetti ja seikkailun taltioi tuotantoyhtiö Oranssimedian kuvausryhmä Pekka Pohjoispää, Toni Kurkimäki, Esa assila ja sami Pöntinen. apujoukot Kamppeita Keväällä kanssani pyöräilivät olli autio ja Mikko lilja sekä syksyllä Tero hurtamo. Retkiporukan on hyvä sopia yhteisistä tavoitteista, jotka ohjaavat päätöksentekoa matkan aikana. kymmenen viikon pyöräretken vAlmistelu kesti kolme vuottA. Kansien välistä Kirjoitustaidon voidaan perustellusti sanoa olevan ihmiskunnan ehkä paras ja tärkein saavutus. Matkan aikana arvokasta apuaan tarjosivat erityisesti Suomen Rooman instituutin johtaja Kaj sandberg, nuori tutkija antti lampinen, Lontoon mat kaoppaamme Minna Cutler, Suomen Syksyn osiolla karavaanimme kulki matkailuauton tukemana. Lukeminen muodosti kin retkeni henkisen selkärangan. Näillä teoksilla pääsee mukavasti alkuun syventämään kulttuurinsa ja samalla itsensä tuntemista. pyöräilyn voimaharjoituksia kannattaa tehdä kuntopyörällä, jolloin vastusta on helppo säätää. Com Pariisininstituutin johtaja Marjatta levanto, Suomen Ateenaninstituutin assistentti vesa vahtikari sekä Firen zenmatkaopas Tuija haalahti. Teema voi olla vaikkapa kohdealu een historia, liikuntasuoritus, itsensä tai maailman tutkiskelu, erätaitojen opiskelu, stressin purkaminen, vuoren huipulle pääsy tai vaellusreitin läpi jak saminen, luonnon tutkiminen, yhdes säolo sekä ilo ja virkistys. Käytännöt vaihtelevat kuitenkin paikan mukaan. Kuvausoikeuksien selvittäminen ja mahdollisten lupien hankkiminen kannattaa selvittää ennen matkan alkua. Adidaksen Sport Bib-Short housut pitivät hierty mät loitolla
maistelin myös jo tähän asti oppimaani. on tekopyhää väittää arvokseen esimerkiksi ympäristönsuojelua, jos ei tee käytännön tekoja kulutuksensa vähentämiseksi. Keskeisin kysymys kaikessa uuden omaksumisessa on se, miten opittu viisaus toteutuu käytännössä. Se, joka sisustaa kotinsa viihtyisäksi ja innostavaksi ympäristöksi asua, on jo pitkälti oivaltanut arkkitehtuurin merkityksen. Historian ja ihmisen evoluution merkityksen ymmärtäminen näkyy siinä, miten kohtelemme lapsiamme ja muuta maailmaa sekä siinä, miten jalostamme itseämme ihmisyyteen. Katselin lähes 3 000 metrin korkeudesta perille pääsyn huumassa auringon hidasta vaipumista horisonttiin harjanneketjujen taakse. miten kulttuurin merkitys sitten voisi näkyä ihmisten arjessa. Tajusin, että matkani jatkuu yhä. Näkyykö antiikin Kreikan arete eli hyveellisyyteen pyrkiminen enää millään lailla nykyajassa. Voisivatko ihmiset museoidussa auschwitz-Birkenaussa vie- voivatko ihmiset oppia kohtelemaan toisiaan empaattisemmin? railtuaan oppia kohtelemaan läheisiään paremmin sekä empaattisemmin. arvot, jotka eivät ilmene tekoina, ovat arvottomia. Kulttuurimme mestariteokset ovat ehtymätön ja ikuinen henkisen ravinnon lähde. ©Berghaus Limited 2008. mposite Ei vielä perillä Kulttuuriseikkailuni maali oli symbolisesti varsin oivallinen: Kreikan olympos-vuori, jossa antiikin ajan ihmiset ajattelivat jumaliensa asuvan. PIDÄ ENEMMÄN PESE VÄHEMMÄN NOPEASTI KUIVUVA +30 UPF SUOJAUS HYVIN KOSTEUTTA JOHTAVA ESTÄÄ HIEN HAJUN UUSI TECH T Myynti: Partiokaupat ja hyvin varustetut urheiluliikkeet. Kaikki tuo viisaus ja filosofia, tieteet sekä taiteet ja koko sivistyksemme ovat kaikkien ulottuvilla. Parhaimmillaan kirjallisuus voi auttaa meitä oivaltamaan elämän kestävimpiä merkityksiä ja sisältöjä sekä saa meidät muuttamaan toimintatapojamme paremmiksi. Päällimmäisenä mielessäni hehkui ilo vaativan hankkeen onnistumisesta. musiikin kuunteleminen tarkoittaa täydellistä keskittymistä ja antautumista sävelten nostattamien mielikuvien kuljetettavaksi vailla ulkoisia häiriötekijöitä. Suorituksiin keskittyvä ja materialistinen aikakautemme on toivottavasti ja todennäköisesti vain onneton sekä ohimenevä välivaihe. · P www.timopolari.com P www.smt.fi P www.halti.fi P www.foka.fi LIsää TIEToa P www.bikeplanet.fi RETKI huhtikuu 2008 79. Edustaja: Hantaurus Shot Oy, asiakaspalvelu@hantaurus.fi BERGHAUS and are registered trade marks of Berghaus Limited. Eikö kapean erikoisosaamisen sijaan olisi viisaampaa kasvattaa itsestään renessanssin yleisihmisen, uomo universalen kaltaista laaja-alaista taituria, joka ruumiillisen hyvinvointinsa ja tiedonjanonsa lisäksi haluaisi lisätä myös älyllistä voimaansa ja estetiikan ymmärrystään
riistanmaku on mieto. Hän ei ymmärrä lainkaan, mitä nuori nainen on vailla. Terveellistä herkkua Poronliha on luomuruokaa: sarvipää elää pohjoisen erämaissa vapaasti kulkien ja noudattaa sille sopivaa vuosirytmiä. Jos kaipaa vaihtelua, lihaa voi marinoida miedoilla mausteilla, kuten pippurilla ja yrteillä. Poronlihan rasvoja on rinnastettu edullisen koostumuksensa ansiosta ka- P 80 ienen ravintolan listalla on tarjolla kahta ruokalajia: lohta ja poroa. liian pitkään pakkasessa ollut liha ei ole herkullista. "kyllä, poroa on", ravintolaa emännöivä nainen vastaa. sitä saa vaikkapa suomulla Tuulenpesä-ravintolasta, rovaniemellä Pohjanhovista ja karigasniemessä Kalastajan majatalosta. RETKIkeittiö poro viettää elämänsä vapaasti luonnossa käyskennellen, joten sen liha on luomua. T E K sT I A k s A n A k u r o l A K u vaT A n tt i k u r o l A Herkullinen ateria valmistuu terveellisestä poronliHasta Helposti. Poroa patikassa syö ravinnokseen jäkälää, ruohoa, lehtiä ja sieniä. "Mutta olisiko jotain kasviksia?" "no porohan on niin kuin kasvis", pohjoisen emäntä tuhahtaa ja pyöräyttää silmiään. Varmin tapa tottua poronlihan makuun on syödä hyvää poronkäristystä. Monesti lihaan ei tarvitse lisätä kuin suolaa. nykyään poroja myös ruokitaan, ja aromien vivahde-eron maistaa lihassa. Ystäväni kysyy, josko hän saisi jotain kasvisruokaa. Jos on joskus maistanut pahaa poronlihaa, kannattaa kokeilla uudestaan. esimerkiksi rosmariini sopii hyvin. tukevassa hirvaassa maistuu vahvempi aromi, sillä sen lihassa on enemmän kuuksi kutsuttua rasvapintaa. Jos eläin on ollut stressaantunut tai iäkäs, liha voi maistua oudolta. Joissakin valmiiksi pilkotuissa kaupan käristelihoissa saatetaan käyttää huonolaatuista raaka-ainetta. erityisesti poromiehet pitävät siitä. se RETKI huhtikuu 2008. Poronliha on monin verroin terveellisempää kuin muiden eläinten liha, sillä se sisältää erittäin vähän rasvaa. nämä luonnon ainekset antavat lihalle ominaisen maun
Jos kimpale laitetaan kylmään veteen, liemeen tulee vahvempi aromi. · reseptit RETKI huhtikuu 2008 81. maistuvaa maastossa retkeiliJän poronkäristYs poron lapa, puolikas paisti, poron sydän tai pussillinen valmiita käristysviipaleita voita, poron kuuta tai suolaläskiä sipuli porkkana vettä olutta tai punaviiniä suolaa pss perunamuusijauhetta puolukka- tai karpalohilloa kylkipalat sopivat pieniksi naposteltaviksi, kun luut irrotetaan toisistaan. GrillikYlJYkset poron kylkeä suolaa Marinadi dl öljyä hieman viinietikkaa ½ silputtu sipuli ripaus sokeria suolaa rosmariinia pippuria Paista kylki miedossa loimussa molemmin puolin ja ripottele päälle hienoksi jauhettua merisuolaa. Jos haluat enemmän makua, voit marinoida kyljykset etukäteen. Myös seleeniä on monin kerroin enemmän kuin muissa lihoissa. Harva ateria sulaa suussa kuten nuotiolla kypsennetty poron sisäfilee, joka tarvitsee vain hetken tulen loimussa kauniin pinnan saamiseksi. Perinteisesti poronliha valmistetaan keittämällä. Paliskuntain yhdistys suosittelee esikypsentämään potkaa ja kylkeä paistopussissa vesihauteessa tai jälkikypsentämään niitä uunissa. Valmista perunamuusi lisäämällä jauheen joukkoon kuumaa vettä. kypsennä lihaviipaleet pienissä erissä ja ruskista sulaksi. siksi se sopiikin mainiosti retkiruuaksi. Mikäli lihaa kypsennetään liiaksi, se kannattaa laittaa pataan ja hauduttaa pehmeäksi. lisää mausteet ja tuoreet kasvikset vasta nyt. laita joukkoon pieneksi paloiteltu sipuli ja porkkanat. Maukasta niistä saa myös grillaamalla. Potkapihveistäkin voi tulla sitkeitä, jos niitä paistetaan turhan pitkään. kaada seos kyljysten päälle ja laita lihat pakastepussiin tai rasiaan. Voit myös käyttää valmista käristyslihaa. Poronliha sulaa helposti, ja se sisältää runsaasti valkuaista sekä ravinteita. sekoita marinadin ainekset ja lisää mausteita makusi mukaan. keiton valmistumista voi nopeuttaa liottamalla kuivattuja kasviksia etukäteen. lisää vesi ja loraus olutta tai punaviiniä sekä suolaa. sulata rasva padassa, paistinpannulla tai kattilassa. Voit tehdä muusin myös oikeista perunoista. Anna maustua koko retkipäivän ajan ja kypsennä kyljykset iltaruuaksi tulilla. Poista jäisestä lihasta kalvot ja vuole lihasta siivuja. se sisältää tyydyttämättömiä öljyhappoja, joiden on todettu alentavan pahalaatuista lDl-kolesterolia. kruunaa ateria hillosilmällä. nopea porokeitto käristyslihaa tai kuivalihaa pieninä siivuina laakerinlehti kuivattua selleriä kuivattua tai tuoretta sipulia, porkkanaa, lanttua ja perunaa vettä suolaa pippuria laita lihat sekä kuivat kasvikset kattilaan ja peitä ainekset vedellä. sen kivennäis- ja hivenainemäärät ovat korkeammat kuin muiden eläinten lihassa. Anna kiehua niin pitkään, että juurekset ovat pehmeitä. Lähde: www.paliskunnat.fi lan rasvoihin. Anna hautua 1030 minuuttia tai pidempään. Anna kiehua 35 minuuttia ja poista päälle muodostuva vaahto. Porosta saa A- ja e-vitamiinia sekä kaikkia B-ryhmän vitamiineja, rautaa ja runsaasti aminohappoja. lihan maku säilyy parempana, jos se pannaan kiehuvaan veteen. Arvokas liha voi mennä pilalle ja muistuttaa aromiltaan maksaa, jos sitä kypsennetään liian pitkään. seleenin uskotaan yhdessä e-vitamiinin kanssa ehkäisevän syöpää. Kypsää nopeasti Ateria porosta valmistuu nopeammin kuin monista muista lihalaaduista
Reissua suunnittelevan kannattaa syventyä etenkin tarkkaan varusteluetteloon ja käytännön vinkkeihin. sasta mutta järkälemäinen Aglio & olio ilahduttaa suuresti yksinkertaisuudellaan. Kirjat K O O N N N U TJ O P P E R A N TA NTA KOO U T JOPPE Pitkä matka alas Yksinkertaisesti hyvää PASTAKIRJOJEN tarjonta on varsin run- Kaikki solmussa UPEASSA retkeilykirjassa tekijät kulke- vat Afrikan halki tosin moottoripyörin. Kirja auttaa ymmärtämään muun muassa, miksi ohutta narua ja paksua köyttä ei voi liittää yhteen ihan miten vain. · Solmut ja köysityöt, Geoffrey Budworth, Tammi 2007 · Halki Euroopan ja Afrikan, Ewan McGregor ja Charley Boorman, suomentanut Tuija Tuomaala, Tammi 2008 82 RETKI huhtikuu 2008. Joissakin kohdissa suomentajalta toivoisi tarkempaa paneutumista retkeilyvälineterminologiaan. Niiden mukaan tehdään ruokaa, jota kuka tahansa osaa valmistaa. Pastaan sekä muihin tarvittaviin aineksiin ja lisukkeisiin tutustutaan juurta jaksain, ja tekijät esittelevät kymmeniä herkullisia reseptejä. Niiden lisäksi opetellaan lukuisia köysitöitä ja palmikoita. Nekin kohdat on saatu sympaattisiksi, vaikka rikkaan näyttelijän vierailusta savimajassa saattaisi kirjoittaa mauttomasti. Tavallisesta leirielämästä on mukava lukea. Motoristit asuvat teltoissa ja kokkaavat retkikeittimillä. Sen selkeät ja värikkäät kuvat auttavat ymmärtämään, mistä naru milloinkin pitää kiepsauttaa. Ohjeissa ei anneta mittaohjeita tai hienostella. Monen reseptin alussa on pieni esittelypätkä ja mainioita kuvia, jotka antavat lisää tietoa runsaammista ateriakokonaisuuksista tai ruuan erilaisista muunnelmista. Reissaajat tapaavat monenlaisia ihmisiä ja joutuvat erilaisiin seikkailuihin. Näyttelijäkaksikon matka etenee Skotlannista Afrikan kärkeen. Maisemista ja paikallisten asukkaiden elämänmenosta kerrotaan kiehtovasti. Kaikki ateriat saa valmistettua Suomesta saatavista aineksista. Hakemisto on jaettu raaka-aineiden mukaan esimerkiksi tomaatti- ja lihapastoihin, mutta reseptien nimet esitetään italiaksi. Teoksessa käydään vaiheittain läpi solmua muun muassa veneilyyn, kiipeilyyn ja kalastukseen. Jokaisella sivulla on lyhyt tarina solmun historiasta ja käyttötarkoituksesta. Oma osansa on Unicefin viestin vieminen reissun aikana: kaksikko tapaa köyhissä oloissa eläviä lapsia ja viettää aikaa heidän kanssaan. Tekisipä joku hakemiston tarveaineiden mukaan suomeksi! Olisi mukava katsoa kirjasta, mihin vaikka munakoiso käy ilman, että koko teos täytyy kahlata läpi. PIKALUKKOJEN aikoina tuntuu nostal- · Aglio & olio, Saku Tuominen, Tuukka Koski ja Kimmo Kivilahti, Tammi 2007 giselta lukea solmukirjaa
Alun perin englantilaisen teoksen vinkit on suunnattu jokaiselle ympäristönsä tulevaisuudesta kiinnostuneelle lapselle ja nuorelle. Maailman pelastajat MA APALLON voimavarat ovat rajal- Kauneimmat melontajoet Villiä ruokaa RAY MEARSIN ja BBC:n tekemä Wild Food -televisiosarja julkaistiin dvd:llä. Wild Food -kirjasta neljännes jatkaa dvd-dokumentista tutuilla asioilla eli Australian alkuperäisväestön tavoilla. Kerronta etenee rauhallisesti isän ja pojan melontaretken mukana sekä seuraa jokivarren asukkaiden elämää. Se ehtii myös ottaa kantaa jokiluonnon kohteluun. Jotta myös tulevat sukupolvet pystyisivät elämään planeetallamme, täytyy energiankulutusta hillitä ja materiaalien käyttöä vähentää. Samalla ilmestyi Wild Food -kirja. Luonnosta hankitaan lihaa ja kalaa, jotka valmistetaan perinteisin keinoin syötäväksi. Kaksikko kiertää myös Brittein saarilla kokeilemassa muinaisia ruokakasveja ja ruuanvalmistustapoja. Englanninkielinen ohjelma ei muutu pitkäveteiseksi edes silloin, kun odotellaan ruuan kypsymistä. Jokainen niistä esitellään hyvin, ja tunnistamisen helpottamiseksi on liitetty värikuva sekä kasvin latinankielinen nimi. Esimerkiksi monet laskelmat kulutusmääristä ovat luultavasti käännösvaiheessa menneet hakoteille. Mukaan on valittu eteläisten Porvoonjoen, Kymijoen ja Kyrönjoen lisäksi pohjoisen kolmikko Oulanka-Kitkajoki, Tornionjoki ja Kevo-Tenojoki. Osa kirjan tuotosta ohjataan Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestön Luonto-Liiton työn tukemiseen. · 101 tapaa pelastaa maapallo, Jacquie Wines, Gummerus 2008 TEKSTI MIKKO LAMMINPÄÄ YLEISRADION viime vuonna televisiossa näyttämä ja jo kertaalleen uusima sarjaohjelma esittelee maamme kauneimmat joet. Sujuvaa tekstiä lukee mielellään, mutta paikoin siihen on sukeltanut tahattomia kömmähdyksiä. Dokumentissa Mears perehtyy Lontoon yliopiston arkeologian professori Gordon Hillmanin kanssa luonnosta saataviin ruoka-aineksiin. Teos tutustuttaa upeasti Australian alkuperäisasukkaiden ruokakulttuuriin. Ne ovat Kevojokea lukuun ottamatta mainioita melontajokia. Mitä sinä voit tehdä -ruudut antavat monin verroin enemmän parannusvinkkejä kuin mitä kirjan otsikko lupaa. Nykytekniikan mahdollisuuksia soisi käytetyn hakemiston luomiseen. Dvd ja kirja eivät korvaa toisiaan, vaan muodostavat yhdessä kiinnostavan ruokamatkan aikojen alkuun. liset. Ne auttavat tekemään kestäviä valintoja ja opastavat neuvomaan myös muita perheenjäseniä. Dvd:n lopussa on useita erätaitoniksejä, kuten kolmijalan teko sekä ruuan valmistaminen ja leivän leipominen nuotiolla. Mustavalkoinen piirroskuvitus tukee sisältöä hyvin. Loppuosa teoksesta on käsikirja luonnosta saataviin syötäviin kasveihin. kus · · Wild Food, British Broadcasting Corporation by Woodlore BBC 2007 (dvd) Wild Food, Ray Mears ja Gordon Hillman, Hodder & Stoughton Ltd 2007 (kirja) · Jokiemme helmet 16 Syväsukellus jokiluotoomme ja -kulttuuriimme, DocArt 2007 (dvd) TEKSTI MIKKO LAMMINPÄÄ RETKI huhtikuu 2008 83. Sarjan puolituntiset jaksot tutustuttavat jokiin yksi kerrallaan nyt dvd:nä. Juhlapuheiden rinnalle tarvitaan ohjeita, joita noudattamalla jokainen voi tehdä osansa säästötalkoissa. Jaksot opastavat oivallisesti melontaretken suunnittelijaa ja syventävät luontokokemusta. Ohjelman tekoa tukivat Lapsi ja Luonto Säätiö sekä Suomen ympäristökeskus
Ne kuuluvat myös pikkulammilla pesivien kaakkureiden ruokalistalle. päiväretki T E K ST I J A K U VAT V I LL E S I E K K I N E N Patikan lomassa on mukava levähtää kallioisilla rannoilla puhtaan vesistön ääressä. Kirkkaat vedet hongikoissa PUKALAN POLULLA VOI KOHDATA YHTÄ LAILLA VALKOHÄNTÄKAURIIN KUIN SUKELTAJANKIN. ·K A R TAT alliorantaisen järven humukseton vesi houkuttelee syliinsä sukeltajia. Pohja siintää yli metrissä, ja mainio näkyvyys yllättää kokeneenkin sammakkomiehen. Metsäkanalinnut viihtyvät alueen jylhissä havumetsissä. K 84 Kierroksia luonnossa Pukalaan on rakennettu ja opastettu kaksi kuuden kilometrin mittaista rengasreittiä. Molempien varrelle osuu kiintolaavu käymälöineen ja nuotiopaikkoineen. RETKI huhtikuu 2008. Paineilmapullojen ja muiden varusteiden kantaminen Pukalan rantaan nostaa hien pintaan, mutta matkan vaivat huuhtoutuvat hetkessä aaltoihin. Muikku ja taimen ovat järven luontaisia lajeja, joiden lisäksi sitä asustaa myös istukkaana uiskenteleva siika. Onkeen saattaa tarttua tutumpiakin vesiemme suomukylkiä. Oriveden Pukalaan saapuneen retkeilijän ei tarvitse pitkään ihmetellä, miksi monet kutsuvat kirkasvetistä järveä Etelä-Suomen Inariksi. Pirkanmaan puhtaimmista vesistä nauttivat myös jalokalat
Yöpaikan edustan saareen kulkee polkusilta, joka johtaa supisuomalaisten maisemien ympäröimälle tulentekopaikalle. hyvässä kunnossa. Tarjolla ovat tyypilliset luonnonystävän arvostamat palvelut polttopuineen ja rakennelmineen. nitteluun. Korkean veden aikaan Tampereen suuntaan. Pohjoisrannan monet saaret ja poukamat suojaavat tuulelta, joten siellä voi nautiskella usein turvallisen leppoisasta melontakelistä. Tampereen kesliikkumisesta. Retkeilijälle on tarjolla myös muutama geokätkö oivaksi lisäviihteeksi. Tielle eksyviä tervehtii Pukalan ja Hankajärven kautta päämuutaman kymmenen metrin päässä see noin kilometrin päähän Paarlahtaulu, jonka teksti kertoo, ettei kyseisden pohjukasta. Retkeä voi jatkaa Näsijärven suuPukalan virkistysmetsä jakaurille selille sopivaa siirtoapua hankkituu harmillisesti peruskarttalehdille malla tai kanoottikärryyn turvautumalla. Vetisimpien paikkojen ylitse on vedetty pitkospuita, ja purojen poikki pääsee siltoja pitkin. Lisäksi Juurakon pysäköintipaikalta kulkee alueen sydämeen viisikilometrinen yhdyspolku. Melottavaa riittää Pukalankin selillä. Virkistysmetsät ovat Metsähallituksen omistamia talousmetsiä, joita hoidetaan vapaa-ajankäytön ehdoilla. Matkalla on koskien kulkupelit eivät näille metsäkulmille ja kannaksien vuoksi metrin edeskurvaa. tä maapätkiä, joiden poikki kanootit Pukalan luonnonrauhaan pääsee varusteineen joutuu kantamaan. keilyaluetta. Siikanevakaan (Retki / ) ei ole kaukana. TIETOREPPU PUKALAN VIRKISTYSMETSÄ, km km keskustasta Tampereen suuntaan polkuja km Seitsemän veden melontareitti alueen järvien kautta yöpymiseen tulentekopaikkaa, laavua, telttailualuetta ja vuokrakämppä hlölle Metsähallituksen omistamat saaret, luodot ja rannat suojeltu Lisää tietoa www.luontoon.fi/pukala/ Seitsemisen luontokeskus, p. Tarkkasilmäinen voi löytää vanhan myllyn rippeet puron varresta. kustasta matkaa tulee reitin mukaan Kalaonnea voi kokeilla matkan varhieman yli tai alle kilometriä. Oman kanootin saa nokkelimmin vesille Pukalan länsipään ja Hankajärven välisen virran yli kulkevan sillan partaalta, jonne mahtuu pysäköimään myös pari autoa. · RETKI huhtikuu 2008 85. Alueen polut luikertelevat mäkien, kallioiden ja vesien välissä paljastaen monin paikoin uljaita maisemia. Erityisen viihtyisä on taukoilla Roninmaan laavulla Pukalan rannassa. kanoottivuokrausta, melontaopastusta, patikkaretkiä: Eila ja Olavi Smolander, p. Orivedellä, Melojan maailma Jalkaisin taapertava alkaa haaveilla vesille, kun katse kulkee kallioisilta rannoilta lukuisiin saariin ja välkkyviin selkävesiin. Melontaretkelle voi vuokrata kalustoa paikalliselta yrittäjältä, joka varastoi kanootteja lukittuna Pukalan rannalla. Paikan saavutpääsee melomaan noin kahdeksan taa lähinnä omin avuin, sillä julkiset kilometrin reitin. Valtatien varrella Seitsemän veden reitti kulkee virPukala sijaitsee reilut kymmenen kistysmetsän halki pieniä järviä, puroja kilometriä Oriveden keskustasta ja virtoja pitkin. Metsän piiloista löytää luonnollisesti mustikkaa sekä syksyn tullen puolukkaa ja runsaasti sieniä. Soilta voi poimia suuhun tai kipon pohjalle hillaa ja aurinkoisilta paikoilta metsämansikkaa. Lähellä on useita muitakin luontokohteita, kuten Moikeronkankaan aarniometsä Kutemajärvellä. Kuljettavaa ja nähtävää riittää rauhallisesti etenevälle vähintään viikonlopuksi. suuntaan. Pitkä, kapea ja jyrkkätä reittiä ajaen pääse lähellekään retMetsähallituksen reitistöt pidetään rantainen lahti muistuttaa vuonoa. Retkiä luontoretkiä: t:mi Willitys, Marjo Lindberg, p. Asuntilan reitti lähtee ja , mutta esimerkiksi Metsähallituksen retkiTeiskon kirkonkylän suuntaan, ja sen alkupiste sijaitsee Pukalan karttapalvelusta internetissä saa erinomaista apua retken suunlähellä. Pukalan luontoarvoiltaan merkittävimmät osat kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Varsinkin melojat suosivat leiriä. Muuajamalla joko Oriveden keskustan tai toin voi nauttia rentouttavasta vesillä Viitapohjan kautta. Suuri osa metsästä kasvaa punakylkistä honkaa, mutta vanhoja kuusikoita ja koivun valtaamia aloja on välissä runsaasti. Mikäli laavu- tai telttaelämän rinnalle kaipaa mukavampia oloja, kannattaa yösijaksi vuokrata Ikkalan vanha kruununtorppa, jonka lämmöstä on vaivatonta lähteä lähimetsiä koluamaan. LupaValtatieltä numero ei kannata asiansa hoitanut pääsee narraamaan kääntyä sille näkyvän Pukala-kyltin saalista virvelilläkin. Siellä kelpaa grillata herkkuja iltansa iloksi. rella pilkillä ja mato-ongella. Janoinen voi poiketa poluilta parille lähteelle hörppäämään raikasta virvoketta ja täyttämään juomapullonsa. Metsänhoidossa pyritään suojelemaan maisema-arvoja erityisesti reittien ympäristössä. Järven saaret sekä karit on rauhoitettu jo vuonna , ja maihinnousuun suositellaan ainoastaan Onkisaarta tai Roninmaan laavun edustaa. Onkisaaressa saa leiriytyä, mutta varsinaisia virkistysmetsän palveluja ei luonnonrauhan lisäksi ole tarjolla
Milloin se on ollut ja onko lähikuukausina tulossa uutta testiä. Etenkin pikkureppu selässä jalkineen pohjaan tarvitaan enemmän vaimennusta. Maastokenkätestiin emme valitettavasti saaneet Sarvan kenkiä tutkittavaksemme, vaikka ne jo testiin luvattiinkin. Viimeisimmät Retken tekemät telttatestit Kolmen vuodenajan teltat / Vaellusteltat / Jokamiesteltat / Ryhmäteltat / Sooloteltat / 86 RETKI huhtikuu 2008. Pohjoismaiden suurimman telttanäyttelyn, jossa on esillä noin sata telttamallia. Retkessä / teemana oli telttaelämä, ja se kannattaa lukea ennen teltan hankkimista. markkinapaikka Luontoalan koulutusta · www.keuda.fi · www.opaskeskus.net TILAA p. Vaikka suunnistuskengät ovat hiukan erilaiset kuin tavalliset vaimennetut lenkkarit, ne soveltuvat lukijan mukaan suomalaiseen polkujuoksuun erinomaisesti. Jätimme suunnistuskengät testistä, sillä pehmustamattomina ja pohjastaan vaimentamattomina ne eivät sovellu monen tunnin juoksenteluun kuin ainoastaan neopreenisukan kanssa. Eräs lukija olisi toivonut maastokenkätestiin myös suunnistuskenkiä ja esimerkiksi suomalaisen Sarvan nastoitettuja lenkkareita. Syyskuussa ilmestyy kahden hengen vaellustelttojen testi. . 044-733 0022, myynti@retkilehti.fi p. Lahtelainen Partioretki pystyttää Riihimäen Erämessuille . . 044-733 0022, myynti@retkilehti.fi Hintaan lisätään postituskulut. Säilytä Retkesi upeassa kansiossa. K O O N N U T M I K K O L A M M I N PÄ Ä 10,90 /kpl postiretki Suunnistuskengät puuttuivat testistä Telttaa ostamassa Toinen lukija tiedustelee ostopäätöksensä tueksi Retken telttatestiä
03-752 56 96 ERÄ-LINDROOS SOS Retki 52x240.indd 1 14.3.2008 11:51:41 RETKI huhtikuu 2008 87. 900g 16,99 N A Varusteet autoon, kotiin, mökille, matkailuvaunuun matkailuautoon, veneeseen, leirintään, retkeilyyn www.vapaa-aika.com Meiltä GPS-paikantimet autoon, veneeseen ja maastoon. Hinnat alk. 149 SPORTS GEAR SERVICE AVOINNA: MA-PE 9-18, LA (9-15) Pappilankatu 3, 57100 SLN, puh. 750g A 601300 1kpl 31,95 E yhdellä venttiilillä. +2 nailonia. Patjassa on sisäänrakennettu pumppu. Kuudella ilmakammiolla ja n. Vain tyynyosan J 601360 2kpl sarja 59,95 I 180cm(150+30) x joutuu 50cmx 8cm puhaltaUltra kevyt ja pieni pakattuna A T maan 26x10x3cm pakkaus n. (015) 510 140 GSM (0500) 508 184, www.sgs-sports.fi Retkeilyn tavaratalo Launeenkatu 84 15610 Lahti p. V Juomapussi reppuun V 405390 Helposti Astiasarja A puhdistettavissa A ruostumatonta510480 terästä P tilavuus 1L R 9- osainen 22,99 mukana A 510490 U pakkauspussi tilavuus 1,5L 29,99 A 24,99 S Berger makuupussi - 225x80/50cm T pakattuna 500890 Superkevyt ilmapatja 25x13cm Valmistettu polyuretaanipinnoitettua +25 +16/+13 äär
lapIn ERämESSuT Lappi-Areena, Rovaniemi Tänä keväänä Pohjois-Suomen suurimmat erämessut järjestetään napapiirillä. Kilpasarjassa päästään myös melomaan. KoTImaan maTKaIlumESSuT Pirkkahalli, Tampere Maamme houkuttelevat kohteet esittäytyvät. www.kotimaanmatkailumessut.fi 16.18.5. www.icebreak.fi 17.5. SuomI mEloo -vIESTI PieksämäkiLahti Satapäinen joukko meloo Järvi-Suomen kauniissa maisemissa yötä päivää. zeus.sporttisaitti.com 15.18.5. www.multisport.fi 11.5. Kalenteri KoonnuT MiKKO LA MMiNPää Keväthankien hohteessa Seikkailuihin näyttelyyn 4.4.30.9. www.tartumaraton.ee luennolle 29.4. www.multisport.fi 3.5. www.eramelonta.fi 7.-13.6. www.luontoon.fi melomaan 13.4. SavonlInna ChallEngE Savonlinna Naisille ja miehille on omat kunto- ja kilpasarjansa, joissa edetään juosten, rullaluistellen sekä pyöräillen. www.museot.fi Pian jo väistyvä talvi jäi etelässä torsoksi, eikä pakkanen päässyt kunnolla paukkumaan Lapissakaan. SpRIng advEnTuRE Pääkaupunkiseutu SM-Multisport-cup on edennyt jo toiseen osakisaansa. mallan Ja Saanan KaSvIT Pallastunturin luontokeskus, Kittilä Tutkija heikki Kauhanen kertoo Käsivarren kasveista. gEoTIETEEllISET TuTKImuSmaTKaT Helsingin yliopistomuseo Arppeanum, Helsinki Näyttely esittelee suomalaisia tutkimusmatkoja Mongoliasta Patagoniaan. Kun emme saaneet kunnon talvea, niin nauttikaamme sitten aurinkoisesta keväästä! 26.4. FIllaRIFESTaRI Mellunkylä, Helsinki Valtakunnallisen pyöräilyviikon päätapahtuma tarjoaa menoja rompetorista fillariretkiin. KERavan KEväTpolKaISu Kerava, 80 km Pyöräile fillarikausi reippaasti liikkeelle. Lapissa parhaat hankikelit ovat sentään vielä edessäpäin. Joulu- ja helmikuun välillä keskilämpötila ylsi koko maassa peräti viitisen astetta tavallista korkeammalle, eli talvi oli satavuotisen mittaushistorian lämpimin. www.erastely.fi 24.25.5. www.lapinmessut.fi Suunnistamaan huhTIKuuSTa loKaKuuhun IlTaRaSTIT Ympäri maan Kehitä suunnistustaitoasi arki-iltaisin paikkakuntasi suunnistusseuran järjestämillä iltarasteilla tai poikkea rasteille työmatkallasi. ICEBREaK Vanhankaupunginkoski, Helsinki Melontakauden avauspamaus tuo taitavimmat koskimelojat ja kiinnostavimmat kalustouutuudet kaiken kansan nähtäville. www.alueportaali.net/fillarifestari messuille 18.20.4. Sauvakävelijöille on omat sarjansa. Vaikka sateita kertyi monin paikoin tavallista enemmän, ei kaikkialle suotu lumipeitettä jatkuvan plussakelin vuoksi. Teljossa joukkoon voivat liittyä vasta-alkajatkin. www.suunnistus.fi Tapahtumista voi ilmoittaa osoitteeseen toimitus@retkilehti.fi. 88 RETKI huhtikuu 2008. www.suomimeloo.fi pyöräilemään 11.5. Nyt Etelä-Suomessa keskitytään jo pyörien kevätkunnostukseen ja odotetaan retkipolkujen kuivumista. Jongun huJauS Jongunjoki, KuhmoLieksa, 28 tai 12 km Kokeneet koskimelojat aloittavat urakkansa Jonkerista. ERämElonnan Sm-KIlpaIluT Repovesi, Valkeala Melontatiedoista ja -taidoista kisataan 5-vuotiaan kansallispuiston vesillä. TaRTu JooKSumaRaTon OtepääElva, Viro, 23 ja 10 km Leppoisa maastojuoksutapahtuma kerää tuhannet Tartoon Etelä-Viroon
Tarkoilla aisteillaan ilves kuulee retkeilijän jopa kilometrin etäisyydeltä ja ehtii pakenemaan paikalta. Suomen suurpedoista ilves nauttii eniten luottamusta. yleensä retkeilijä onnistuu näkeMään ilveksestä vain tassun jäljet. Wild lynx -yhdistys toivoo havaintoja ilveksistä, susista, karhuista ja ahmoista. Se ei myöskään tee suurta vahinkoa koti- ja tuotantoeläimille" toteaa WWF:n , suurpetovastaava Jussi Ristonmaa. Koiralla varpaat ovat symmetriset, mutta jäljen muoto muistuttaa päärynää" , Jussi Ristonmaa kertoo. Pedon jäljen voi helposti sekoittaa koiraeläimen tassujen painaumiin. RETKI huhtikuu 2008 89. Jos maa on pehmeää, jäljelle jää tassun jäljet. "Olen kiivennyt ilveksen viereen puuhun ja päästänyt ansaan jääneitä yksilöitä irti, eivätkä ne ole koskaan käyttäytyneet uhkaavasti." Salaperäisen tupsukorvan näkeminen silmästä silmään on ollut suurpetovastaavalle ainutlaatuinen kokemus: "Sen keltaisten silmien katse hullaannuttaa." L ilveksen käpälästä jää 8 x 8 senttimetrinen pyöreä jälki. Tupsukorva liikkuu ja saalistaa öisin, jolloin se saattaa taivaltaa pisimmillään 20 kilometriä kerrallaan. Kuusamon eteläpuolella voi kohdata pikemmin suden jälkijonon. ilves ei ole kovin tehokas saalistaja, sillä vain pari kolme yritystä kymmenestä tuottaa tuloksen. Voi olla hankala varmistua täysin, minkä eläimen painallukset on löytänyt." Laji on levittäytynyt Oulun korkeudelta etelään. "Ei ole tietoa, että ilves olisi hyökännyt ihmisen päälle. ilmoituksen voi jättää yhdistyksen kotisivuille tai numeroon 050 541 1912. uonnossa kulkija tapaa vain harvoin ilveksen, vaikka maassamme asustaa 1 2001 300 yksilöä. Tunturissa tupsukorvan jäljen voi sekoittaa ketun tai naalin asteluun. Lähde: www.wildlynx.fi · Jäljestä ilveksen jälkiä voi olla hankala tunnistaa lumen ja maaperän laadusta johtuen. Pehmeä lumi tekee varmistamisen erityisen hankalaksi: Eläin joutuu levittämään varpaitaan, jotta kulku olisi kantavampaa. Asutuksen läheisyydessä havaitaankin todennäköisemmin koiran kuin ilveksen tassuttelujälkiä. Painaumasta voi ottaa valokuvan ja lähettää se tunnistettavaksi asiantuntijoille. Muutamasta tassun painalluksesta ei voi vielä tunnistaa lajia, vaan askellusta pitää seurata pidempään. Koirankokoiselle töpöhännälle maistuu parhaiten kauriit ja jänikset, vaikka se on oppinut jahtaamaan myös poroja. Ristonmaa kehottaa kuvaamaan jäljen suoraan ylhäältä ja laittamaan tulitikkurasian viereen helpottamaan tassun koon arviointia. "Keskimmäiset varpaat näkyvät epäsymmetrisinä. T E K ST I A k s A n A k u r o lA p I I R R o S k A r o l i i n A lA h t i Mystinen kulkija MaaMMe ainoa kissapeto on säilyttänyt salaperäisyytensä. "Yleensä ilveksen jättämässä jäljessä kynnet eivät näy. Hän on tutkinut suurpetojen elämää 20 vuotta ja perustanut lajien suojelemiseksi Wild Lynx ry -yhdistyksen. Varpaista jää erehdyttävän symmetrinen jälki
Perimätiedon mukaan puimariiheen oli aikoinaan paennut murhasta syytetty vanki, jota odotti kuolemanrangaistus. Vanha kansa uskoi, että vankipolo oli ollut syytön ja hänen sielunsa oli jäänyt haamuksi rakennukseen. ... Tarinan takia retkisuunnitelmia ei ryhdytty muuttamaan. Sisätiloissa oli lämmin, vaikka ulkona narskui pikkupakkanen. Savupeltien sulkeuduttua lämpö kohosi, ja yötuikun liekki kuumensi amppelikynttilän ketjua. Äänet päättyivät pitkähköön taukoon, joka katkesi taas yksittäiseen kilahdukseen. Kaikki eivät ehtineet kunnolla edes uinahtaa, kun jostakin kuului metallinen naksahdus. Ne kuuluivat takan suunnalta, jossa ei kuitenkaan näkynyt mitään erikoista tai poikkeavaa. Tuvassa kuulemma kummitteli ja saattaisi pelottaa heikkohermoisia. Vaikutti aivan kuin jotakin olisi hilattu vähitellen ylöspäin ja tipautettu sitten takaisin alas. Ihmettelevään joukkoon alkoi levitä pelko, mutta kaikki päättivät urheasti valvoa pareittain saadakseen selville äänten alkuperän. Miksi oltaisiinkaan, sillä koko kaameus unohtui nopeasti auringonpaisteisilla hangilla. Ensimmäiset vahdit torkahtelivat vuorollaan ja havahtuivat satunnaisesti kilahduksiin. Päivän ponnistelut, löylyttely ja ruokailu ramaisivat mukavasti. Seuraava yö todistikin näkemyksen oikeaksi. Osa porukasta kehitti teorian, jonka mukaan ilmiö liittyi pirtin lämpötilaan: äänet lakkasivat tuvan viilennyttyä aamuksi. Hiihtoporukkaa ihmetytti isännän suhtautuminen majan lainaamiseen. Ylimpien lenkkien jäähtyessä rimpsu oikeni kilahtaen kiertyäkseen kohta uudelleen. Jotkut olivat jo valmiita lähtemään muualle, mutta toiset saivat heidät jäämään vielä yhdeksi yöksi. Mielikuvituksen laukatessa ääni muistutti aivan kahleiden kolinaa. · Vangin sielu oli jäänyt puimariihen haamuksi.. Läsnäolijat epäilivät tovin korviaan, kunnes sama toistui. Silloin tällöin hän lämmitti itselleen saunan, mutta jäi harvoin yöksi pieneen pirttiinsä. Moitteetonta kämppää käytettiin vähän. Seurasi syvä hiljaisuus. Toinen ryhmä teki saman havainnon pystymättä paikantamaan äänen aiheuttajaa. Väki asettui taloksi, nautti maukkaita eväitään ja viritteli tulia saunan pesään. Mies oli hirttäytynyt pimeässä loukossa kahleisiinsa ennen, kuin tuomio ehdittiin panna täytäntöön. Kehnosti levännyt retkikunta kummasteli kokemaansa. Pintojen syyt ja värien sävyt saivat aikaan iäkkään vaikutelman, vaikka todellisuudessa mökki oli valmistunut vain vuosikymmentä aiemmin. Jonkin ajan kuluttua äänisarja alkoi jälleen alusta. Takkatulen hiivuttua harmaantuneeksi hiillokseksi savupelti suljettiin ja sen vetimen pikkuamppeliin sytytettiin tuikkukynttilä yövaloksi. Hiihtäjät vetäytyivät makuupusseihinsa nukkumaan. Metalliset lenkit laajenivat ja liikahtelivat naksahdellen yksi toisensa jälkeen. Yön edetessä äänet vähenivät, kunnes aamuun mennessä loppuivat kokonaan. Noen tummentamat seinähirret olivat entisestä puimariihestä, ja kierrätetty materiaali istui hyvin metsäiseen ympäristöönsä. Omistaja evästeli tuvassa joskus kalaverkoilla käytyään. Päiväretken tukikohtana kämppä menettelisi, mutta yöpyminen ei välttämättä olisi hyvä ajatus. ReissuJussi Kummituskämpän arvoitus K eväinen hiihtoretki suuntautui kämpälle järven rannalla. Tuvan puolta lämmitti takka, jolla oli yhteinen sydänmuuri kiukaan hormin kanssa. Lämpö eteni alhaalta ylöspäin vitjassa, joka kiertyi. Suksi kulki ja meno maistui tasaisella latu-uralla, kunnes saavuttiin määränpäähän
Seuraava Retki ilmestyy huhtikuun lopussa 2008 RE T K EILY · M AT K A ILU · VA RUS T EE T Nro 4 Toukokuu 2008 Käsivarsi meloen Rovaniemen retkireitit Tapion taival Narvik-pyöräily Alpeille vaeltamaan Kilimanjaron harteilla Vaelluskengät TESTI 4/08 SEURAAVA