Retki 3/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

JÄÄKIIPEILYPAIKAT · GPS-UUTUUDET · TORNIEN TAISTO · MERIMETSO RE T K EILY · M AT K A ILU · VA RUS T EE T Nro 3 Huhtikuu 2009 7,80 KARHU OPTIGRIP -SUKSET Lounais-Suomen retkeilyalueet Kallaveden kalamajoilla Maitokärryillä Kevyet kuoritakit Saaristomerellä Espanjan Aurinkorannikko Kotkan museoretki TEEMA: KAJAKIN VALINTA
2000 Annapurna · 2001 Amazonia · 20 2005 Santiago de Compostela · 2006 Skotlan Voita seikkailu
Voittaja julkistetaan Matka 2010 -messuilla.. 002 Sahara · 2003 Tahiti · 2004 Dakota nti · 2007 Kanada · 2008 Islanti · 2009 Intia tuhannen tarun Osallistu arvontaan ja lähde Retki-lehden matkassa Intian Ladakhiin. Retken täysi-ikäiset kestotilaajat osallistuvat arvontaan automaattisesti. Voit osallistua kilpailuun tilaamalla Retken tai lähettämällä kortin, jossa kerrot nimesi, ikäsi ja yhteystietosi, osoitteeseen Retki Outdoor Media Oy Pl 193 15101 Lahti Kilpailu alkoi 15.1.2009 ja päättyy 31.12.2009
(03) 782 2340 f. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. s.32. 044 733 0022 tito klo 916 (tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset) ILMOITUSMY YNTI Tatu Järvinen PIIRROKSET Karoliina Lahti JULK AISIJA Eastpro Oy p. (03) 782 2341 eastpro@phnet.fi ISSN 1456-8837 Outdoor Media Oy info@outdoormedia.fi TOIMITUS PL 193, 15101 LAHTI toimitus@retkilehti.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. R E T K E I LY · M A T K A I L U · V A R U S T E E T Nro 3 Huhtikuu 2009 s.74 PÄÄTOIMIT TAJA ULKOASU Mikko Lamminpää mikko.lamminpaa@retkilehti.fi Tapani Haapanen TAIT TO TOIMITUSSIHTEERI Tenho Järvinen REPRO Tuukka Tams toimitussihteeri@retkilehti.fi VAKITUISET AVUSTAJAT Tenhelp Oy, Kerava PAINO Joel Ahola Pasi Ikonen Aino Juslén Aksana Kurola Mikko Nikkinen Joppe Ranta Ville Siekkinen Poppis Suomela Marko Taavila Jari Vehviläinen Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@retkilehti.fi AVUSTAJAT Oy Scanweb Ab, Kouvola Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. K ANNEN KUVA Mikko Nikkinen Taipalsaari RETKI ILMEST Y Y 10 KERTAA VUONNA 2009 Pentti Korpela Minttu Rahkola VIRALLINEN SEIKK AILIJA Kestotilaus 6 nroa, 39 Määräaikatilaus 10 nroa, 73 TILAAJAPALVELU Veikka Gustafsson K ARTAT tilaajapalvelu@retkilehti.fi p
Niiden tuli olla tuulenpitäviä, hengittäviä, keveitä ja mukavia yllä vinhassakin vauhdissa. TESTI s.24 s.48 24 Teema Kajakin valinta on vaikea asia, sillä kaikkialla ja kaikille sopivaa mallia ei ole. Kevyet kuoritakit Valitsimme kuoritakkien valtavasta tarjonnasta parhaiten polkujuoksijalle ja juoksuvaeltajalle sopivat kevyet vaihtoehdot. Haastavaa lajia harrastettaessa tulee ottaa huomioon turvallisuus, luonto ja muut ihmiset. 70 Maitokärryretki Rahkolan perhe halusi kokea kesäloman viimeisellä viikolla jotain erilaista, joten he lähtivät saaristoon maitokärryjen kera. Kesällä tuvissa liikkuu veneileviä kalastajia, mutta talvisaikaan väki on harvassa. 62 Jääkiipeily Vuodenaikojen vaihtelut synnyttävät oikeissa olosuhteissa upeita jääkiipeilypaikkoja. Tärkeintä on pohtia, mikä on kajakin pääasiallinen käyttötarkoitus ja kokeilla monta kajakkia ennen ostopäästöstä. 48 Kallavesi Parivaljakko lähti tutustumaan Kallaveden kalamajoihin hiihtäen. Matkasta muodostui omalaatuisen hauska seikkailu. 4 Sisältö 6 Pääkirjoitus 8 Ajankohtaiset 10 Virallinen seikkailija 12 Testissä polkujuoksijan kuoritakit 66 Luontoretki 68 Uutuudet 69 Karhu OptiGrip -sukset 70 Maitokärryretki Saristomerellä 74 Aurinkorannikko 80 Retkikeittiö 82 Kirjat 84 Kotkan merimaailma 86 Retkikalenteri 88 Markkinapaikka 90 Reissujussi 91 Seuraava Retki s.62 24 Kajakin valinta 32 Tornien taisto 38 Lounais-Suomi 48 Kallavesi 52 Mikko Peltola 56 GPS-uutuudet 62 Jääkiipeilypaikat s.70
Tutkin viimeisten hiihtokelien aikaan karttoja, hion ja lakkaan meloja, kuljeskelen järvenrantoja pitkin ja odotan kärsimättömänä jäidenlähtöä. Unelmoin joka kevät ulapoiden avautumisesta ja tuulenvireen tuomista raikkaista tuoksuista. Itse asiassa mikään niistä ei kuulu retkilleni. Pääsen meloessani myös lähemmäs sumua ja sateenkaaria. Melontaan kuuluu niin paljon aiempien retkien muisteloita, varusteiden kunnostamista ja tulevien reissujen suunnittelua, että joskus itse melonta jää varsin vähäiseen osaan. Mutta se kaikki on osa mieliharrastustani. Olenpa kerran melonut yhden pyörähdyksen jopa lapiolla, kun paremmat kamppeet eivät olleet tulleet matkaani. Joskus jouduin tekemään ensiretkeni puikkojäiden joukossa ja murtamaan väylää edelläni kuin jäänsärkijä. t OLEN MELOJA. Koen kanootissa istuessani yhteyden sateeseen, tuuleen ja tyrskyihin voimakkaammin kuin muulloin mihinkään sääilmiöön. Vesi kannattelee minut rannalta toiselle. Aurinko kimaltelee aalloissa, joita vieno tuulenvire nostattaa. Olen meloja, unelmoija ja nautiskelija. Minulle melonta ei ole vain huippunopeuksia, höyhenenkeveitä varusteita, kevlaria tai hiilikuitua. Meloessani tunnen olevani lähempänä luontoa kuin millään muulla tavalla liikkuessani leijun veden ja ilman rajapinnassa. Parhaimmillaan melonta on tarjonnut minulle retkeilyä kauniissa luonnossa, voimien koettelemista, ystävien seuraa, aamu-usvaa, kuutamossa liplattelua, aloittelijoiden opastamista, eläinten seuraamista, sateen ropinaa, kalliomaalauksia, iltanuotiotarinoita, auringonpaistetta, tyyntä ja myrskyä, kalastusta, herkkujen valmistamista, karhujen hätyyttelemistä, hirvien kanssa kahlaamista ja kannaspoluilla patikointia kanootti ja reppu harteillani. Mikko Lamminpää mikko.lamminpaa@retkilehti.fi. Näen vedessä uiskentelevat kalat, pinnalla pulikoivat linnut ja ylleni kaartuvat pilvet. MIKKO L AMMINPÄ Ä Meloessani o tunnen olevani a lähempänä m luontoa
Suomen laajin Haglöfs-valikoima Tässä ilmoituksessa on vain pieni otos verkkokauppamme Haglöfs-valikoimasta. 9-17 · 010 3970 550. Hyödynnä siis viimeiset uutuudet, tarjoukset ja fiilikset suoraan verkosta www.ScandinavianOutdoorStore.com Crux-kuoritakki Couloir Q Soft Shell -takki Spitz-kuoritakki LIM Ultimate Q Paclite -takki Sturn-kuoritakki Neutron-kuoritakki Titan-kuoritakki Oz ultrakevyt kuoritakki Aero Windstopper -takki Tropo Windstopper -takki Massif Q Soft Shell -takki Weasel Q Hood -pusero Zeal Q -juoksutakki Kaza-juoksutakki Couloir-kuorihousut Alto Q Ski Pant Zap Q -trikoot Mid Fjell Pant Rugged Q Fjell Pant Rugged Mountain Pant Lite Split Pant Dual Jacket Single Top Neo Q -paita Actives 021 Q Zip -poolo Bungy Q Top Return Q -t-paita Actives 021 Pant Actives Boxer Regulussormikas Alpine Cap Windstopper Headband Sumo 95 -rinkka OXO 650 -rinkka Carrier 60 -rinkka Ascent 38 -rinkka Tight Evo L -reppu Tight M -reppu Corker-reppu Castor-tuolireppu Combi-tuolireppu Dome 70 -kassi Multilap -laukku Coga 3S -makuupussi Slumber 3S -makuupussi LIM 50 -makuupussi Mapcasekarttalaukku Watataitrahavyö Watataitkamerapussi Kompressiosuojapussi M Hawk Q GTX -vaelluskenkä Escape Q GTX -ulkoilukenkä Käytä hyväksesi koko valikoima netissä: www.ScandinavianOutdoorStore.com Puhelinpalvelu ark. Sen sisältö elää ja laajenee kevään uutuuksien myötä koko ajan
He käyttivät Suomen rankimmaksi arvioituun päiväkilpailuun 6 tuntia ja 14 minuuttia. Retkeilyvarustemerkkien välisessä kilpailussa oli kymmenen sarjaa, joissa jokainen sai äänestää suosikkiaan. "Olen iloinen, että tällä kertaa tunnustuksen sai retkeilyalue" myhäilee erikoissuunnittelija Tapani , Mikkola Metsähallituksesta. Tarkoituksena on kunnostaa ja rakentaa taukopaikkoja, leventää uria ruuhkien ehkäisemiseksi ja loiventaa jyrkimpiä maastonkohtia, jotta laduista saadaan kaikenikäisille sopivia. Se sai Retkimessujen nettisivuilla käydyssä yleisöäänestyksessä peräti 26,4 prosenttia äänistä. "Retkeilyalueille on luotu paljon rakenteita, joten on hyvä, että ne löytävät käyttäjänsä" Mikkola jatkaa. Ratamestari Jaakko Leppänen vei reitin Kolin kansallispuistoon ja kylän ympäristöön. Äänestyksen yleiskilpailun voittajaksi ylsi Patagonia. Ruunaan vauhdikkaat koskenlaskut houkuttelevat vuosittain tuhansia matkailijoita. www.outdoorzy.com 8 RETKI huhtikuu 2009 KUVA WWW.SAARISELKA.FI. Uudistettu taskukokoinen latukartta ilmestyi juuri, ja siihen on merkitty nyt myös moottorikelkkareitit ja Saariselän kyläkartta. NETTIYLEISÖ PALKITSI SUUNNON YHDYSVALTAL AINEN Outdoorzy.com-retkeilysivusto julkisti nettiäänestyksensä tulokset. Kilpailun järjesti Karelian Seikkailu-urheilijat, joka sai osallistujilta kiitosta monipuolisesta ja haastavasta reitistä. Kuntosarjan vikkelimmäksi osoittautui Pasi Ruohtula. Seuraavan kerran Kolilla kisaillaan 28.3., jolloin käydään Vaarojen Randonnee -hiihtotapahtuma. Retki kertoo Ruunaasta lisää seuraavassa numerossa. Suunnon rannetietokoneet valittiin parhaiksi kellojen sarjassa. Kilpasarjan reitti koostui 8 kilometrin potkukelkkailusta, 35 kilometrin pyöräilystä, 15 kilometrin hiihto-osuudesta ja lumikenkäsuunnistuksesta. Valinta lisännee myös , muiden retkeilyalueiden arvostusta ja käyttöä. Esimerkiksi Kulmakurun ladulle rakennetaan laavu ja Sivakkaojan ja Niilanpään poroerotuspaikan latua parannetaan. KOONNUT MIKKO LA MMINPÄÄ ajankohtaista j KOLIN VALLOITTAJAT KILPASILLA Markus Kettunen ja Eero Jäppinen voittivat Kolilla helmikuun viimeisenä päivänä kisatun X-Wiima -seikkailukilpailun. Inarin ja Sodankylän kunnat ovat aloittaneet yhteishankkeen, johon ne toivovat saavansa rahoitusapua valtiolta ja Euroopan Unionilta. Kaikki muut palkitut olivat yhdysvaltalaisyrityksiä. Se käy patikkareittien, hiihtolatujen, koskenlaskuretkien ja oheispalveluiden ansiosta koko perheen kohteeksi ympäri vuoden. Naisten sarjan voittivat Tuulia Leinonen ja Anne El-Khoury. Yllätyksiä reitillä tarjosi kekseliäisyyttä ja akrobatiaa vaatinut köysitehtävä. Ruunaa on yksi maamme seitsemästä valtion retkeilyalueesta. Ruunaa ansaitsi arvonimen monipuolisuudellaan. Täydelliset tulokset ovat nähtävissä osoitteessa www.karsu.fi. SAARISELÄN LATUREITTEJÄ PARANNETAAN RUUNAASTA YLEISÖN SUOSIKKI VUODEN Retkikohteeksi 2009 on valittu Ruunaan retkeilyalue. Mikäli kaikki sujuu suunnitellusti, päästään kaksivuotisen hankkeen maastotöihin jo ensi kesänä. Eroa toiseksi ehtineisiin Pekka Väätäiseen ja Olli Miettiseen kertyi lähes puoli tuntia. www.retkimessut.fi Saariselän kattavaa latuverkostoa kunnostetaan lähivuosina entistä paremmaksi. MAAMME parhaaksi valittua Saariselän latuverkostoa kehitetään entisestään
Totutunlaisten kanoottien ja kajakkien lisäksi myös ilmatäytteiset ja poljettavat sekä laidattomat sit-on-kajakit keräsivät paljon uteliaita katseita. RETKI huhtikuu 2009 KUVA JOPPE RANTA Fennia Prize -palkittu Halti Flake 100 mahtuu vaikka vyölaukun sivutaskuun. 9. MELOEN IRLANNIN YMPÄRI HALTI FLAKE 100 PALKITTIIN HALTILLE myönnettiin Fennia Prize -kilpailun kunniamaininta. Alle 100 grammaa painava tuulelta ja tihkusateelta suojaava monipuolinen takki pakkautuu omaan pussiinsa. Lähes kaksi kuukautta kestävä Irlannin ympärimelonta vaatii huolellista valmistautumista, kokemusta ja hyvät varusteet. KUVA NICO BACKSTRÖM MERIMELONTAOHJA AJAT Johannes Lahtinen ja Roope Roine suuntaavat toukokuun alussa 4060 päivää kestävälle Irlannin ympärimelonnalle. Tarjonnan kirjavuus on osoittautunut sekä rikkaudeksi että ongelmaksi. Maatilalomien arvosteluun kuuluu myös lämmitys ja valaistus. Retken kulkua voi seurata osoitteessa www.irlanti09.fi. MAASEUDUN MAJOITUKSET LUOKITELLAAN MAATILAMAJOITUKSEN ja maaseudun muiden majoituspalveluiden suosio on lisääntynyt viime vuosina. Lähimaiseman ja -ympäristön arvioinnissa tarkastellaan kohteen ensivaikutelmaa, sen houkuttelevuutta ja sopivuutta ympäristöönsä. Atlantin äärellä sijaitseva Irlanti on vaativa kohde ja merimelontaa aidoimmillaan. Eri valmistajien ja maahantuojien kanootit ja kajakit esittäytyivät Helsingin Messukeskuksessa samalla alueella, joten niihin oli helppo tutustua. Halti sai kunniamainintansa Flake 100 -takistaan. Luokitustiedot siirtyvät tietokantaan sitä mukaa, kun kohteen luokittelija niitä naputtelee. Majoitustilojen yleisvaikutelmaa arvioidaan sisätilojen ja ympäristön osalta. Kunkin kohteen tulee täyttää kokoa, vuoteita, ikkunoita ja säilytystiloja koskevat perusvaatimukset. Sellainen voidaan myöntää yritykselle, joka hyödyntää liiketoiminnassaan muotoilua esimerkillisellä tavalla. Design Forum Finland ja Fennia-ryhmä myönsivät Finlandiatalossa järjestetyssä tilaisuudessa kaikkiaan 5 palkintoa ja 18 kunniamainintaa. Matkan kokonaispituus on 1 5001 700 kilometriä. Aamiaismajoituksen varsinaisina luokitteluperusteina käytetään saniteettitiloja. Toisaalta saaren rannikko on karu ja jyrkkä, joten turvallisen leiripaikan löytäminenkin on haastavaa. Welhonpesän toimitusjohtaja Juhani Holmi kertoi yrityksensä ostaneen rotaatiovalukoneen, jolla voidaan valmistaa kolmekerrospolyeteenisiä ja sandwich-rakenteisia aluksia. Valtameren myrskyt ja mainingit sekä rannikon vuorovesivirtaukset edellyttävät melojilta kokemusta, taitoa ja voimia. Arvosteluperusteina käytetään visuaalisuutta ja toiminnallisuutta. Suurien lahtien ylityksien aikana he joutuvat melomaan tuntikausia ilman rannan turvaa. Lisää tietoa: www.majoitumaalla.fi ODOTETTAVISSA VILKAS MELONTAKESÄ PERINTEISESTI helmikuun alussa järjestetyillä Vene 09 Båt -messuilla oli tarjolla aiempaa enemmän melontakalustoa. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus yhdistivät voimansa ja lähtivät yhteishankkeella luomaan luokitusjärjestelmää, jonka perusteella asiakkaan on helppo valita haluamansa tasoinen majoituspaikka. Yleisvaikutelman arvioinnin toivotaan johtavan majoituspalveluiden kokonaisvaltaiseen laadun kehittämiseen
En halua olla vain trendikäs ja pohtia muiden lailla päivänpolttavia asioita. Usein naureskelen Länsiväylää pitkin Helsinkiin kulkevan liikenteen takkuamista. Käytän nyt enimmäkseen junaa ja linja-autoa. KOLUMNI Viime toukokuusta lähtien olen ollut autotta. OLEN VIIME aikoina viitannut monissa kolumneissani ympäristönsuojelun teemoihin. Kukaan ei tullut moittimaan minua, vaan kaikki ottivat lahjat mieluusti vastaan ilman kiiltopaperikuoriakin. Antamani paketit olivat ulkoiluun, liikuntaan ja retkeilyyn innostavia ja kestäviä tavaroita, joista on iloa pitkäksi aikaa. Etuja julkisilla kulkemisessa on runsaasti. Minulle luonto on työpaikka, harrastusten tapahtumakenttä, kunnon ylläpitäjä ja mielenrauhan luoja. Eihän autolla silti tarvitse jatkuvasti kruisailla. Omalla autolla ja julkisilla kulkuvälineillä liikkumisen eron pystyy mittaamaan rahassakin. Lupasin viime kerralla kertovani nyt, miten olen itse säästänyt luonnonvaroja ja rajoittanut päästöjä. Saan liikuntaa ja raitista ilmaa myös kävellessäni bussipysäkille, ja olen huomannut, että kaupunkiin päästyäni minulla on paremmin energiaa ja saan enemmän aikaan. En halua rasittaa ketään liikaa, joten olen yhteydessä suurempaan joukkoon ihmisiä kuin aiemmin. Käärin viime jouluna kaikki lahjani sanomalehtipaperiin. Lainaan heiltä silloin tällöin autoa tai pummaan kyytiä. Turhat kyydit ovat jääneet, ja hommaan on tullut järjestelmällisyyttä. Niinpä tunnen lähiseudun asukkaat monin verroin paremmin kuin entiset lähiönaapurini. Myönnän, että päätökseni on vaatinut kavereiltani ja naapureiltani myötämielisyyttä. Veikka Gustafsson www.retkilehti.fi. Jäteauto kurvaa pihaani vain kerran kahdessa kuukaudessa, sillä jätettä ei synny enempää. Olen luvan saatuani siistinyt myös naapureideni tontteja. Polttopuiden hakkaaminen on mitä parhainta hyötyliikuntaa! Viime toukokuusta lähtien olen ollut autotta, vaikka olenkin miettinyt uudelleen auton hankkimista. Kirkkonummelta pääsee Helsinkiin junalla yhdessä hujauksessa, sekä voin käyttää matkaan kuluvan ajan lukemiseen, kirjoittamiseen, rentoutumiseen tai vaikkapa nukkumiseen. Vaikka palaisinkin takaisin autonomistajaksi, jatkaisin myös joukkoliikenteen suosimista. Jätteiden lajittelu ja kompostointi kuuluvat onneksi jo miltei kaikkien suomalaisten rutiineihin. Lämmitän saunani puukiukaalla ja valmistan ruoat puuhellalla. Niihin olen saanut polttopuut aluksi kotini rakennusjätteistä ja myöhemmin pihan puustoa harventamalla. Autoillessa ehdimme jutustella päivän kuulumiset ja suunnitella yhteisiä tempauksia. Kun näkee vähänkin vaivaa, pystyy yhdistämään matkoja
Sen monipuolisiin ominaisuuksiin* kuuluvat mm. Tehty erämaaolosuhteisiin. Kun merkitsemättömät polut kutsuvat, valitse Samsung B2700. ©2008 Samsung Electronics Co. Siihen voit luottaa maastossa kuin maastossa, säällä kuin säällä. Ltd. Uusi Samsung B2700. Lisätietoja samsung.fi/B2700 tai tekstiviestillä "SAMSUNG B2700" numeroon 17211. *Samsung B2700 toiminnot ja ominaisuudet:. kompassi ja askelmittari
Polkujuoksija valitsee reitikseen kapeimmat metsästä löytyvät polut, joiden mutkittelu hidastaa vauhdin sopivaksi. Välillä voidaan pinkaista hakkuuaukean tai kallion yli seuraavalle polulle tai metsätraktorin tekemälle uralle. NIINPÄ VARUSTEIDEN PITÄÄ SOPIA SEKÄ KAUNEIMPAAN PÄIVÄÄN ETTÄ KURJIMPAANKIN SÄÄHÄN. olkujuoksu eli trail running ja juoksuvaellus ovat mukavia retkeilymuotoja. Harvalla on halua ja varaa ostaa takkeja eri keleille kuin suksivoiteita, joten KUVA MIKKO LAMMINPÄÄ P 12 määrittelimme testiin haluavamme tuotteet alunperäistä ajatusta laajemmin. Vauhdilla ei ole niinkään väliä, vaan tärkeää on nauttia luonnosta itselle sopivana annoksena ja saavuttaa vähitellen uupumuksen antama hurmos. Niissä yhdistyvät reipas kuntoilu ja monin tavoin palkitseva luonnossa liikkuminen. Vaikka lähetimme kutsun laajalle joukolle, saamamme vastaus yllätti iloisesti. RETKI huhtikuu 2009. Miltei jokaisen järven ja lammen ympäri kiertää mukava polkureitti: vaihtoehtoja riittää. Testikutsussa kerroimme maahantuojille etsivämme testiin retkeilijän ja kuntoilijan käyttöön tarkoitettuja keveitä ja hengittäviä takkeja, jotka sopivat tuulisuojaksi ja sadesuojaksi aktiiviseen liikuntaan keväisillä sekä syksyisillä poluilla. T E S T I TESTIT RETKEN TYÖRYHMÄ TEKSTI MIKKO LMMINPÄÄ KUVAT JOPPE RANTA Pikavauhtia polkuja pitkin KUN TUNTEE HALUA LÄHTEÄ PITKÄLLE PATIKALLE TAI MUUTAMAN TUNNIN PYRÄHDYKSELLE, SÄÄ EI SAA OLLA ESTEENÄ. Toivoimme tuotteissa olevan huppu ja ainakin yksi tasku. Asetimme tuotteiden ohjeelliseksi hintakatoksi 250 euroa, jonka alle miltei kaikkien valitsemiemme takkien vähittäismyyntihinnat jäivätkin. Kerroimme arvostavamme käyttömukavuutta, hengittävyyttä, tuulen- ja sateenpitävyyttä, keveyttä ja pientä pakkauskokoa. Esimerkkikäyttäjiksi mainitsimme nopeasti patikoivan kulkijan ja leppoisasti hölkkäävän polkujuoksijan
Otimme tällä kertaa testiin mukaan ennätyksellisen monta tuotetta, peräti 19. T E ST I S S Ä : K E V Y E T K U O R I TA K I T Testatut kevyet kuoritakit Adidas Terrex Bailo Rocket Bailo Running Columbia Hot Shot Didriksons Bloc Didriksons Mist Haglöfs LIM Ultimate High Point Wanton Jack Wolfskin Taifun Marmot Nano Millet Instinct Stretch Millet Origin Lite Mountain Hardwear Typhoon Rab Momentum Rab Slipstream Salomon Fast II Sasta Outtakka The North Face Triumph Toread Sherpa Thin Style Kirkkaat värit miellyttivät testaajia, jotka pitivät sporttisen linjakkaista takeista. Saimme kaikkiaan 28 takkia, joista testin ulkopuolelle jätimme yli 500 gramman painoiset takit, muutamia merkkien rinnakkaistuotteita ja yhden muita selkeästi ohuemman puseron. Siten saimme mukaan mielenkiintoisia uutuusmerkkejä ja monenlaisia oivalluksia sisältäviä malleja. Takkien laaja tarjonta kertoo myös niiden hyvästä kysynnästä. KUVA MIKKO LAMMINPÄÄ RETKI huhtikuu 2009 13
Liian kapea yläosa voi aiheuttaa hikoilevien kainaloiden ja kylkien hiertymistä. Yhden narulukon varaan uskottu tiukkuussäätö antaa harvoin toivotun tuloksen, sillä takki kuristuu vain yhdeltä kyljeltä. Hansikkailla on hankala irrottaa tiukkaa tarrakiinnitystä, mutta tarranauhan pään paksunnos auttaa asiassa. Kaksi, mieluusti sivuille sijoitettua kiristystä hoitavat tehtävän paremmin. Hihansuut kiristetään tarra- tai kumi- nauhalla. Peukalolenkit tai -aukot pitävät hihansuut alhaalla, mutta ne eivät saa kiristää hihaa piukaksi tai haitata peukaloiden verenkiertoa. T E S T I Ominaisuustaulukko Merkki ja malli Materiaali Hinta 290 Paino g 448 Huppu kuminauhareunus, niskakiristys, lippavahvike reunakiristys Taskut Adidas Terrex Gore-Tex Paclite Shell rintatasku ja 2 sivutaskua 2 sivutaskua, sisätasku ja hihatasku Bailo Rocket Gore-Tex Paclite Shell 229 328 Bailo Running Gore-Tex Windstopper 159 345 ei selkätasku Columbia Hot Shot OmniTech 199 310 kääriytyvä, reunakiristys, takaraivosäätö, lippavahvike kääriytyvä, reuna- ja niskakiristys, takaraivosäätö, lippavahvike kääriytyvä, reuna- ja niskakiristys, lippavahvike reuna- ja takaraivokiristys, lippajäykiste reuna- ja takaraivokiristys, lippavahvike ja -jäykiste kaulukseen kääriytyvä, reunakiristys reunakiristys ja takaraivosäätö, lippavahvike ja -jäykiste reuna- ja niskakiristys, lippavahvike reuna- ja niskakiristys, lippajäykiste kääriytyvä, niska- ja reunakiristys reuna- ja takaraivokiristys, lippavahvike ja -jäykiste reuna- ja takaraivokiristys, lippavahvike ja -jäykiste ei reuna- ja niskakiristys, lippajäykiste reunakiristys, lippavahvike irrotettava, reuna- ja niskakiristys, lippavahvike 2 sivutaskua Didriksons Bloc Microtech Pro 249 492 rintatasku ja 2 sivutaskua ja sisätasku 2 sivutaskua ja sisätasku sivutasku rintatasku ja 2 sivutaskua 2 sivutaskua, toimivat sisätaskuinakin 2 sivutaskua 2 sivutaskua 2 sivutaskua Didriksons Mist Haglöfs LIM Ultimate High Point Wanton Jack Wolfskin Taifun Marmot Nano Millet Instinct Stretch Millet Origin Lite Mountain Hardwear Typhoon Rab Momentum Rab Slipstream Salomon Fast II Sasta Outtakka The North Face Triumph Toread Sherpa Thin Style Storm System Gore-Tex Paclite Shell BlocVent Stormlock Ripstop Nano-Tex Gore-Tex Paclite Shell Dry Edge Action Shell Gore-Tex Paclite Shell Mini Ripstop Event Pertex Shield DS Climawind Gore-Tex Windstopper Active Shell HyVent DT Gore-Tex Paclite 249 239 269 110 220 159 139 358 268 486 336 232 362 226 200 402 rintatasku ja 2 sivutaskua 269 169 90 264 190 249 358 270 224 416 160 498 2 sivutaskua 2 sivutaskua rintatasku rintatasku ja 2 sivutaskua rintatasku 2 rintataskua ja 2 sivutaskua Vauhdikkaaseen menoon Hölkkäpolulle puetaan takki, jonka leikkaus on urheilullisen niukka. Huppua tarvitaan suojautumiseen sateelta ja myrskytuulelta. Liehuvat hihat ja purjeeksi leviävä helma ärsyttävät kulkijaa ja saattavat takertua kiemurtelevan polun varressa oleviin puihin. Helman kiristys ei ole välttämätöntä, jos asu on linjakas. Pitkä takahelma sen sijaan lisää takin monikäyttöisyyttä polkupyöräilyn tarpeisiin. Kuminauha väsyy vuosien varrella eikä jaksa toimittaa tehtäväänsä pitkään. Tilavamman takin liehumista voi ehkäistä säätämällä helman sopivalle tiukkuudelle. Hupun pitää liikkua pään mukana, ja 14 RETKI huhtikuu 2009. Siihen käy toki myös lippiskin, mutta kukapa sitä muistaisi ottaa mukaan viimeisen tunnin taivallusta varten. Koska pää luovuttaa tehokkaasti lämpöä, auttaa pään suojaaminen voimien ehtymisen jälkeiseltä kylmettymiseltä. Hihojen tulee suojata kädet vähintään ranteiden yli, mutta helman tulee nousta edestä niin ylös, ettei se haittaa polven nostoa
Tiivis materiaali ja hyvä huppu pitää viiman loitolla. RETKI huhtikuu 2009 15. Kaulus ei saa nousta edessä liian korkealle, jottei se tule suun tai nenän tielle. Hupun etureunuksen ja niskan tai takaraivon kireyttä pitää pystyä säätämään. Hupun tärkein osa on lippa, jonka tehtävä on suojata kasvoja ja silmiä vesisateelta. Lippa saadaan pysymään muodossaan jäykistävällä muovi- tai rautalangalla tai vahvistamalla lipan kangas- ta. T E ST I S S Ä : K E V Y E T K U O R I TA K I T Merkki ja malli Tuuletukset Heijastimet Hihansuut Vetoketju Muuta Testattu koko M Adidas Terrex kainalovetoketjut hartiahalkioista ja sivutaskujen kautta hihavetoketjuista sekä kylki- ja hihapaneeleista sivutaskujen kautta sivutaskujen kautta sivutaskujen kautta ei olkavarsivetoketjut ei sivutaskujen kautta sivutaskujen kautta sivutaskujen kautta kainalovetoketjut ja sivutaskujen kautta ei sivutaskujen kautta selkä- ja sivupaneelit ei ei ei ei hihoissa, edessä, kyljissä ja selässä hihoissa, edessä, kyljissä ja selässä hihoissa, edessä, kyljissä, harteissa ja helmassa ei tarrakiristys kuminauha ja peukalolenkki kuminauha ja peukalolenkki 1-suuntainen Bailo Rocket 1-suuntainen rannekelloikkuna L Bailo Running 1-suuntainen irtohihat L Columbia Hot Shot tarrakiristys ohuempaa kangasta, tarrakiristys tarrakiristys kuminauha ja peukalolenkki tarrakiristys tarrakiristys kuminauha ja peukalolenkki tarrakiristys tarrakiristys 1-suuntainen L Didriksons Bloc 1-suuntainen L Didriksons Mist Haglöfs LIM Ultimate High Point Wanton Jack Wolfskin Taifun Marmot Nano Millet Instinct Stretch Millet Origin Lite Mountain Hardwear Typhoon Rab Momentum Rab Slipstream Salomon Fast II Sasta Outtakka The North Face Triumph Toread Sherpa Thin Style huppunaruissa helmassa ei ei edessä ja hihassa ei rinnassa 2-suuntainen 2-suuntainen 2-suuntainen 1-suuntainen 1-suuntainen 1-suuntainen 1-suuntainen harteilla kitkakuviointi pakkauspussi fleecekaulus L L M L M L XL ei tarrakiristys 1-suuntainen L hihassa ja niskassa edessä, hihassa ja niskassa edessä, kyljissä ja takana hihoissa ei hihoissa ja selässä tarrakiristys tarrakiristys kuminauha ja peukalolenkki tarrakiristys kuminauha tarrakiristys 1-suuntainen 2-suuntainen 1-suuntainen 1-suuntainen lyhyt 1-suuntainen 1-suuntainen anorakkimalli kuulokejohtokuja vyölllä kannettava pakkauspussi L L L M M XL Yhteystiedot Bailo Rocketin selässä on leveä tuuletusaukko, jonka lipan saa pysymään avoimena tarrakiinnityksellä. olla materiaaliltaan miellyttävän pehmeä ja äänetön. Aurinkoisella säällä huppu on mukava kääräistä rullalle niskan taakse. Kun nyörit kulkevat lukkohelan jälkeen ohjurin kautta takin sisälle, ei niistä koidu harmia. Hupun alareunan sisäpinnan ja vetoketjun taustan vuoraaminen pehmeällä kankaalla tekee kireäksikin kuristetun hupun kosketuksesta miellyttävän. Myrskyn uhatessa Kuljettaessa luonnon sääoloille alttiina täytyy asun tarjota tuulisuojaa. Narut tulee ohjata pois suun ja nenän lähettyviltä, eivätkä niiden päät saa jäädä sojottamaan ympäriinsä
Sen tarve on ilmeinen: rivakkaa vauhtia etenevä retkeilijä hikoilee helposti, ja hien on päästävä haihtumaan iholta ulkoilmaan. Moni kantaa ranteessaan kelloa tai sykemittaria, joka hihan päälle kiinnitettynä heikentää tuuletusta. Emme rajoittaneet valmistajien vaihtoehtoja vaan annoimme heille vapaat kädet päättää, haluavatko he taata vedenpitävyyden kalvolla, pintakäsittelyllä vai materiaalivalinnoilla. T E S T I Kevyt kuoritakki antaa tarvittavan suojan myös luisteluretkellä. Hengittävyys asetettiin testituotteiden perusvaatimukseksi. Kaksisuuntaisuutta kaipaa vain pitkähelmaiseen takkiin, jollaisia testin parhaimmat takit eivät olleet. Kun takin pitäisi edellisten lisäksi suo- jata vesisateelta, tulee ominaisuusyhdistelmää pohtia tosissaan. Tuulikaistaleet estävät viiman tunkeutumisen takin sisälle, mutta ne takeltelevat usein vetoketjun väliin. Metsässä kirmaava retkeilijä kantaa vähät varusteensa ja eväänsä vyölaukussa tai pikkuruisessa repussa, eikä siten kaipaa isoja sivutaskuja. Sen sijaan yksi tai kaksi pientä ja riittävän ylös sijoitettua Yhteystiedot Tuotemerkki Adidas Bailo Columbia Didriksons Haglöfs High Point Jack Wolfskin Marmot Millet Mountain Hardwear Rab Salomon Sasta The North Face Toread Maahantuoja Adidas Suomi Oy Active Marin & Outdoor Oy Micky Björkholm Trading Oy HW-Company Oy Haglöfs Oy Rokuan Harjanne Oy Bonge Oy Greendoor Oy Vandernet Oy Micky Björkholm Trading Oy Camu Oy Salomon Sport Finland Oy Sasta Oy Sultrade Oy Ltd Suomen Retkeilyvaruste Oy www.greendoor.fi www.vandernet.com www.mb-trading.fi www.camu.fi www.salomonsports.com www.sasta.fi www.sultrade.fi www-sivut www.adidas.com www.outdoors.nu www.mb-trading.fi www.hw-company.fi www.haglofs.fi www.vuoripuro.com Sähköposti tai puhelin 030 647 7030 info@marinoutdoor.nu (06) 281 2345 info@hw-company.fi haglofs@haglofs.fi vuoripuro@gmail.com info@bonge.fi info@greendoor.fi vandernet@vandernet.com (06) 281 2345 info@camu.fi 0207 789 601 sasta@sasta.fi myynti@sultrade.fi juhani.kakkinen@digituonti.fi Valmistajan www-sivut www.adidas.com www.bailo.com www.columbia.com www.didriksons.com www.haglofs.se www.sportschw.cz www.jack-wolfskin.com www.marmot.com www.millet.fr www.mountainhardwear.com www.rab.uk.com www.salomonsports.com www.sasta.fi www.thenorthface.com www.toread.com.cn 16 RETKI huhtikuu 2009. Hihaikkuna sallii ajan, korkeuden tai sykkeen tarkkailun takin allekin sijoitetun laitteen näytöltä. Useimmat päätyivät kalvoon. Yksityiskohtia Vetoketjut ovat sateen- ja tuulenpitävässä takissa painonappeja ja tarranau- hoja mukavammat
Emme silti päätyneet antamaan raikkaudesta lisäpisteitä. Näppärä selkätasku sopii vain reputtomaan patikointiin. On hurskastelua toivoa, että retkeilijä muistaisi ottaa jokaiselle matkalle · Arvostelu E tsimme takkia ripeään retkeilykäyttöön, joten arvostimme neljänneksen verran sekä keveyttä että tuulensuojausta. Käyttömukavuudessa arvioimme istuvuutta, materiaalien notkeutta, hupun toimivuutta ja yleisvaikutelmaa. Jätimme yli 500 gramman painoiset puserot tyystin testin ulkopuolelle. Iloiset värit antavat positiivista energiaa, ilostuttavat mieltä pimeinä vuodenaikoina ja auttavat autoilijaa näkemään nopealiikkeiset kulkijat. Vanhan ajan ratkaisuksi usein tulkittu selkäaukkotuuletus toimii edelleen, jos läpän saa nostettua reilusti pois aukon edestä. mukaan tieliikennelain vaatiman heijastimen. Vedenpitävyysvaatimus ei ollut ehdoton, joten sille annoimme vain 10 prosentin osuuden kokonaispisteistä. Hengittävyydessä, jolle annoimme 15 prosenttia pisteistä, kiinnitettiin huomio materiaalin lisäksi tuuletusmahdollisuuksiin: kainalovetoketjut, selkähalkio ja taskutuuletukset paransivat pisteitä. Helman tienoille ommellut taskut eivät sovi ripeään liikuntaan, sillä niihin laitetut tavarat hölskyvät askelten tahdissa esteettä puolelta toiselle. Trailrunning- ja juoksuvaelluskäytössä tärkeille ominaisuuksille ja nerokkaille oivalluksille annoimme yksityiskohtia arvioitaessa parhaat pisteet. Arvostelutaulukko Merkki ja malli Materiaali Keveys Tuulensuojaus 25 5 5 3 5 5 5 5 5 3 5 5 4 5 5 5 3 5 4 5 Hengittävyys 15 3 3 4 3 2 2 2 3 4 2 3 4 4 4 3 5 3 3 2 Käyttömukavuus 15 2 4 3 3 1 1 4 2 2 4 3 3 3 4 3 4 3 3 3 Vedenpitävyys 10 5 5 3 5 5 5 5 5 3 5 4 3 5 5 4 3 4 4 5 Yksityiskohdat 10 3 5 4 3 3 2 4 2 2 3 3 2 4 3 3 3 3 3 3 3,3 4,2 3,3 3,7 2,8 3,2 4,1 3,0 2,9 4,0 3,6 3,6 3,7 4,0 3,9 3,7 3,4 3,9 3,1 Yhteensä Painotus Adidas Terrex Bailo Rocket Bailo Running Columbia Hot Shot Didriksons Bloc Didriksons Mist Haglöfs LIM Ultimate High Point Wanton Jack Wolfskin Taifun Marmot Nano Millet Instinct Stretch Millet Origin Lite Mountain Hardwear Typhoon Rab Momentum Rab Slipstream Salomon Fast II Sasta Outtakka The North Face Triumph Toread Sherpa Thin Style Gore-Tex Paclite Shell Gore-Tex Paclite Shell Gore-Tex Windstopper OmniTech Enthuse Microtech Pro Storm System Gore-Tex Paclite Shell BlocVent Stormlock Ripstop Nano-Tex Gore-Tex Paclite Shell Dry Edge Action Shell Gore-Tex Paclite Shell Mini Ripstop Event Pertex Shield DS Climawind Gore-Tex Windstopper Active Shell HyVent DT Gore-Tex Paclite 25 2 3 3 3 1 3 4 1 3 4 3 4 2 3 4 4 2 5 1 RETKI huhtikuu 2009 17. Paksuista kuoritakeista tutut kainalovetoketjut tuulettavat tehokkaasti, mutta samalla ne lisäävät tuotteen painoa ja jäykistävät sitä tahattomasti. Taskujen tulee sitä ajatellen olla riittävän korkealla, sillä navan tienoilta ei hikeä juuri haihdu. T E ST I S S Ä : K E V Y E T K U O R I TA K I T taskua täydentävät asua mukavasti, sillä matkaan otetaan useimmiten ainakin avaimet, kännykkä ja hieman pikaenergiaa. Vaatevalmistajien tulee kantaa vastuunsa asun näkyvyydestä ja loihtia riittävästi heijastimia niin, että kulkija näkyy joka suunnasta. Monissa taskuissa on verkkovuori, joten niitä voi käyttää osittain avattuina lisätuuletukseen. Huono huppu laski tuulensuojan arvostelua. Harkitut heijastinraidat on hyvä tapa lisätä asun tyylikkyyttä, ja heijastinlogolla valmistajat saavat merkilleen haluttua näkyvyyttä. Turvallista matkaa Metsään mahtuu muitakin värejä kuin ikuinen musta
Sivutaskut on nostettu tavallista korkeammalle, joten ne eivät haittaa lantiovyön tai vyölaukun käyttöä. Leikkaukseltaan Rocket on niukka, kainaloiden kohdalta tukevalle keholle liiankin kireä. Hihansuissa on kuminauhakiristys ja peukalolenkit. Hihansuissa olevien heijastimien lisäksi tutut kolme raitaa saisivat säteillä. Urheilumerkin malli on parhaimmillaan patikkapoluilla. TE STIVOITTA JA Yksityiskohdiltaan hiottu testivoittaja miellyttää. Bailo Running Materiaali: Gore-Tex Windstopper pp Hinta: 159 Paino: 345 g MYÖS Running edustaa staa HUIPUT ESIIN RETKINUOTIOILLA Retken testeissä käytetään viiden retkinuotion arvosteluasteikkoa. Kylki- ja hihapaneelit valmistetaan joustavaa spandexia sisältävästä materiaalista, joka hengittää hyvin. Ainoa tasku on selkähelmassa, mikä estää repun käytön. Terrexin leikkaus on väljä, jopa hieman säkkimäinen, joten leveät ät hihat kahisevat kehoa vasten ja taskuihin laitetut tavarat pomppivat juostessa häiritsevästi. Heijastimia on kaikkialla, muttei aivan yhtä paljon kuin Bailo Rocketissa. Viisi nuotiota saa tuote, johon on vaikea keksiä parannuksia. Neljä nuotiota myönnetään, jos varuste on erinomainen tuoteryhmässään. Monikäyttöinen pusero muuntuu juoksuliiviksi. Hupun puute haittaa käyttöä vesisateella ja myrskytuulessa. Kolme nuotiota kertoo onnistuneesta tuotteesta, joka on luokassaan ostamisen arvoinen. Kahden nuotion tuotteella pärjää tyydyttävästi. Yhden nuotion varuste soveltuu heikosti testattuun käyttöön. 18 RETKI huhtikuu 2009. Hihataskuun mahtuu avaimet tai geelipakkaus. Windstopper pitää hyvin tuulen ja hylkii riittämiin sadettakin. Nuotiomäärä kuvaa tuotteen ominaisuuksia testissä esitellyssä käytössä. Bailon kekseliäisyyttä. Vyölaukku sentään käy matkaan. Huppu säätyy yhdelläkin kiristyksellä mainiosti suojaavaksi. Vasemman hihan ikkunasta voi kurkkia rannetietokoneen tai -kellon näyttöä. ä. Pimeän ajan käyttöä varten heijastimia on kiinnitetty eteen, kylkiin, selkään ja hihoihin. Myös sisähelmaan on ommeltu tasku. Rintatasku riittäisi lenkkipolulla ainoaksi säilöksi. Irtohihat poistamalla siitä saa minihihaisen n juoksuliivin. Samalla ne tuulettavat mainiosti. Selkätuuletuksen läpän voi nostaa ylös huppukiinnitykseen kiinni, jolloin vauhtia voi kiristää. loikannut hölkkäpoluilta rauhallisemmille reiteille. Kapean mitoituksen vuoksi vetoketjut kuitenkin painavat useimpia kainaloihin ja saattavat varsinkin pidempään hikoiltaessa hiertää ihoa. Testin painavimpiin kuuluuvaa takkia ei mieluusti pue ue ripeille lenkeille, mutta patikalle se käy mainiosti. Kainalovetoketjut päästävät höyryt ulos, ja vetoketjun nokkela l tuulikaistaleratkaisu pitää viiman loitolla. Hihansuissa on kuminauhakiristys ja peukalolenkit. T E S T I Adidas Terrex rex Materiaali: Gore-Tex Paclite Shell Hinta: 290 Paino: 448 g URHEILUVARUSTEISTAAN tunnettu Adidas on Bailo Rocket te Materiaali: Gore-Tex Paclite Shell Hinta: 229 Paino: 328 g BAILO on mukavan kekseliäs tulokas. Rocketin suunnittelussa on pohdittu monin tavoin modernin liikkujan vaatimuksia. e
Varsinkin huppu kahinoineen on peräti epämiellyttävä, vaikka kiristysnyörit kulkeutuvat oikeaoppisesti takin rintamukseen. Mainio huppu, varsinkin k sen suojaava lippa ja oivallinen kiristystapa o tapa osoittavat, että suunnito uunnitteluryhmä on paneutut neutunut n haasteeseensa. pudottavat pisteitä. Leikkaus on lähes mallikelpoisen istulin va, joten materiaalin joustavuus on turha ominaisuus. Sisähelmassa on mukava lisätasku. Helma liva. Hihansuut ovat testin parhaat: niissä hihat jatkuvat muutaman sentin tarrakiristyksen alapuolelle. . Vetoketju kulkee takeltelematta ja on turhaankin kaksisuuntainen. Leikkaus on kainaloiden kohdalta varsin tiivis, joten kädet pääsevät n liikkumaan vapaasti. Sivutaskut ovat liian alhaalla toimiakseen venttiileinä. ominaisuuksiltaan hyvää perustasoa, mutta yltää kirkkaimpaan kärkeen vain heijastimillaan, joita on helman lisäksi miltei kaikissa saumoissa. Heijastuspinta ei ole riittävä. Haglöfs menetti testivoiton viime metreillä. RETKI huhtikuu 2009 19. ta taipuisaa materiaalia. sa. Hihat ovat pitkät ja suoät jaavat peukaloreikineen jopa rystyset. . Leikkaus h on o onnistuneen kapea mutta apea k kaikki liikkeet salliva. Vetoketju tosin saisi V aisi loppua muutama lo sentti alempana, s mutta onneksi sen yläpäässä on kangaspehmuste. Sen yläpäässä on pieni mukavuutta lisäävä kangaspehmuste. Sateelta suojaava Mist käy patikkapolulle. aivan yllä testin keveimpien a joukkoon, vaikka se onkin jo hyvin pelkistetty. Valtaviin sivutaskuihin mahtuu päähine, hanskat ja vaikka päivän eväät. Hupusta puuttuu lipan e jäykiste tai kovike, joten sade pääsee kasvoille esteittä. Niiden kautta saa aikaan myös lisätuuletusta. Sisähelman taskun lenkkiin voi ripustaa avaimet. Sen sijaan ainoan taskun sijainti ei ole täysosuma. Sivutaskut ovat liian alhaalla, jotta hiki pääsisi haihtumaan niiden verkkovuorin kautta. Valitettavasti materiaalin jäykkyys pilaa kokonaisuuden. T E ST I S S Ä : K E V Y E T K U O R I TA K I T Columbia Hot Shot t Materiaali: OmniTech Hinta: 199 Paino: 360 g HOT Shot edustaa monilta Didriksons Bloc ns crotech Materiaali: Microtech Pro Hinta: 249 Paino: 492 g BLOC on monilta ominaisuuksiltaan oivaltava va aino tuote, mutta sen paino ja turhat jäykisteet ä. Huppu suojaa mainiosti ja on miellyttävä käyttää, sillä vetoketjun yläpäätä ja kauluksen sisäpuolen etumusta somistaa reilun kokoinen kangaspehmuste. Säänkestävä kaksisuuntainen vetoketju on suojattu sisäpuolisella tuulilistalla. Onneksi hupun saa käärittyä pois tieltä. Pitkähkön helman säätöön riittää yksi narulukko, sillä kuminauha luistaa hyvin kujassaan, mutta vasenkätisen vetoketjun käyttö tuottaa hankaluuksia. s säätyy kahdella sivulle viedylivulle lä narulukolla. Rintataskuun mahtuu gps-kämmenlaite ja siellä on kännykälle oma verkkopussi. Huppu, etuhelma ja hihat kyynärpäästä alaspäin ovat huonommin hengittävää ja tjoustamatonta mutaalia. Konstailematon kokonaisuus sopii hyvin patikoijalle, muttei tarjoa erityisominaisuuksia nopeampaan kulkuun. Hot Shot on varma valinta patikkakäyttöön. Pikataipaleille liian painava Bloc on sadepäivien pelastaja. ist Didriksons Mist Materiaali: Storm System m Hinta: 249 Paino: 358 g MISTIN leikkaus on onnistu- Haglöfs LIM Ultimate Materiaali: Gore-Tex Paclite Shell ore-Tex Hinta: 239 Paino: 268 g L LIM-SARJAN kevyttakki ei vyttakki nut: helma on edestä riittävän korkea ja laskeutuu takaa a pakaroiden yli. Hihat ovat riittävän pitkät ja niiden suut on helppo säätää sopiviksi
Kainaloiden oiden seudulta takki on onnistutuneen tiukka, joten kädet päät sevät liikkumaan esteettä. Erinomaisesti suojaavassa a hupussa on monipuoliset kiristykset ja parhaimpiin kuuluva lippa, jossa on sekä vahvike että jäykiste. Harteilla on kitkaa lisäävä kumikuviointi, mikä helpottaa viilekkeiden paikallaan pysymistä. ttä. Pienet sivutaskut ovat verkkovuoriuoriset, joten ne päästävät liian lämmön lävitseen. Takin alahelma kiristyy edestä kahdelta puolelta. Siksi ksi leikkauksen väljyys ihmetytetyttää, sillä joustosta ei koidu idu lainkaan hyötyä. Helmakiristys on toteutettu ettu onnistuneesti kahdella helpa. Takki ei suoranaisesti tta estä käsien liikettä, mutta voimakas kahina tuntuu ikävältä. Kun vetoketju on täysin suljettu, tulee kaulus hieman häiritsevästi suun eteen, eikä siinä ole pehmikettä. Huppu suojaa lippoineen hyvin kasvoja, mutta kaulus nousee häiritsevän korkealle suun eteen. Painava Wanton suojaa säältä muttei innosta kirimään. Taifun kelpaa rauhalliseen ulkoiluun ja suojaksi tauoilla. Marmot Nano o Materiaali: Gore-Tex Paclite Shell lite Hinta: 220 Paino: 232 g MARMOT kuuluu testin Millet Instinct Stretch Materiaali: Dry Edge e Hinta: 159 Paino: 362 g NIMENSÄ mukaisesti Insns- keveimpiin mutta on silti täysiverinen juoksutakki. potoimisella narulukolla. Ongelmaa lieventävät olkavarsien s vetoketjut, joiden sijoitus kummeksuttaa. Tarrakaistan päässä oleva kumikovike helpottaa tarran i avaamista merkittävästi. elta BlocVent suojaa sateelta tä ja tuulelta muttei hengitä riittävästi. Rintatasku on hyvällä paikalla ja sivutaskujakin voi käyttää repun kanssa ongelmitta. Huppu on tarkoitettu llä vain hätäkäyttöön, sillä sen materiaali ja leikkakaekus eivät suojaa tarpeeks Vetoketju takeltelee e si. vana mutta imee hikeä. Sitä vastoin vain senttimetrin joustava kuminauha on turha. Paksu materiaali ikukorostaa jäykkää yleisvaikuaisesti telmaa. Huppu ei huonon lipspansa vuoksi suojaa kasa voja, mutta sen alareuna on leikattu sopivasti si pois suun tieltä ja lisäksi vetoketjun yläpään tausta on miellyttävästi pehmustettu. t tuulikaistan päästessä h hampaiden väliin. Nano pitää tuulen ja sateen. T E S T I High Point Wanton t Materiaali: BlocVent Hinta: 269 Paino: 486 g WANTONIN leikkaus on n Jack Wolfskin Taifun ck Materiaali: Stormlock Ripstop Nano-Tex Hinta: 109,95 Paino: 336 g PA PAINOAAN kevyemmältä ältä tuntuvan Taifunin leikkaus tu us on yksinkertaisen suora ja to sittely toimiva. Nano kuuluu testin ehdottomaan eliittiin, mutta siitä puuttuu testivoittajalle kuuluva nerokkuus. Kevyt takki sopii ripeään retkeilyyn. tinct Stretch joustaa. Materiaali hengittää hy hyvin ja suojaa tuuleltakin mutta rankkasateessa kin, kannattaa hakeutua suojaan. Pinnan nanokäsittely es anestää lian tarttumista kanka kaaseen. Hihat ovat sopivan pituiset ja hihansuut kiristyksineen mallikelpoiset. Ylimääräinen lämpö pääsee karkuun vain avointen taskujen kautta. Heijastinten puute vähentää harmaan takin sopivuutta arkikäyttöön. pituudeltaan hyvä, mutta jää ta ali väljäksi. Hihat ovat sopivan mittaiset, ja niiden suussa on sekä kuminauha- että tarrakiristys. Mustaan pintaan toivoisi heijastimia. Keskiarvotakki on hintansa väärti. 20 RETKI huhtikuu 2009. Helman säätö toimii yhdellä narulukolla, ja se säätää vain takin sivuja ja takaosaa, joten etuosa ei rypisty häiritsevästi. Heijastin on liian vaatimaton. Vetoketjullisten sivutaskujen lisäksi sisäpuolella on kaksi isoa avotaskua. Hihansuiden kuminauha joustaa vain pari senttimetriä. Sen n leikkaus on melko kapea ja helma lyhyehkö eli sopiva vauhdikkaaseen menoon. us Napakasti istuva kaulus o korkea, ja sen sisäpuolen uolen on p ece pehmeä ja lämmin fleece tuntuu miellyttävältä kuieä
Niinpä se kuuluu testin paitin navimpiin. Vetoketjun vedin on n yhdysvaltalaistyyliin oikealoketla puolella, joten vetoketuttaa jun käyttäminen aiheuttaa eukkömpelöimmille vaikeukähän sia. Vetoketjun lisäksi sivutaskuja peittää jäykistetty läppä. Kun hupun taittelee, saa takkiin korkean tuulelta suojaavan kauluksen. Rakenteessa on pyritty yksinkertaisuuteen ja keveyteen mutta myös kestävyyteen: hartioilla ja käsivarsissa on ohut n Cordura-vahvike. Sen elty. Helma ja hihat ovat silti oikean mittaiset. Kainalovetoketjujen kautta saa tarvittaessa lisää vilvoitusta ja hengittävyyttä. Marmot. Rab Momentum. Kauluslista Toread. Typhoon on tyylikäs valinta syksyiselle lenkille. Mountain Hardwear. RETKI huhtikuu 2009 21. Käärittävä huppu lippoineen suojaa mainiosti sateelta. Takki sa. Riittävän ylhäälle ulottuvat sivutaskut verkkovuorineen parantavat hengittävyyttä. Vetoketjun yläpäähän ehon sijoitettu kangaspehnkin muste, joka on varsinkin pakkasella tarpeen. Leikeikä kaus on säkkimäisen väljä ästi eikä takki istu miellyttävästi at päällä. pakataan pieneen pussiinsa. T E ST I S S Ä : K E V Y E T K U O R I TA K I T Millet Origin Lite n ell Materiaali: Action Shell Hinta: 139 Paino: 226 g ORIGIN Lite antaa anorakkkimaisen vaikutelman. öysäksi. Hihat ovat riittävän n pitkät ja helposti kirisstettävät. Musta takki tarvitsisi ehdottomasti kunnolliset heijastimet. Huput Hupun kiristys Haglöfs. Columbia. Perustakki ei tarjoa yllätyksiä. Columbia. High Point. Mountain Hardwear Typhoon Materiaali: Gore-Tex Paclite Shell Mini Ripstop Hinta: 200 Paino: 402 g TYPHOON on ulkonäöltään äöltään urheilullisen viimeistelty. mitoitus on pusakkamaisen maisen lyhyt niin kuin kuuluukin, ukin, mutta leikkaus jää hölkkäölkkäretkiä ajatellen liian löysäksi. Valtavan tilava huppu on helppo säätää, mutta kaulan ympärille muodostuvasta pullistukki masta ei pääse eroon
Vain tärkeimmät saumat on teipattu ll leveällä nauhalla, muualla käytetään kapeampaa nauhaa, joka on kevyempää eikä haittaa kankaan hengittämistä. Selkeästi eduldullisin takki on varsin riisuttu, u, mutta sisältää huppua lukuun uun ottamatta tärkeimmät toivovotut ominaisuudet. Rintatasku on piilotettu kätevästi vetoketjulistan yläpäähän. Leikkaus on väljähkö ja takaa pitkä, mutta n helma on edestä sopivan lyhyt. Siinä on pyöräilijällekin sopivat t tavattoman pitkät hihat ja pitkä helma. T E S T I Rab Momentum entum Materiaali: Event Hinta: 269 Paino: 358 g MOMENTUM on painoltaan oltaan Rab Slipstream ream Materiaali: Pertex Shield DS Hinta: 169 Paino: 270 g SLIPSTREAM on Rabin in keskiluokkaa, mutta omimiuu naisuuksiltaan se sijoittuu n kärkikastiin. Pieni rintatasku on riittävän ylhäällä, joten sinne e laitetut avaimet tai kännykkä pysyvät mukavasti pomppimatta paikoillaan. Sopivan tiukka kaulus nousee ylös ja suojaa kaulaa viimalta. Leikkaus on hoikalle kulkijalle liian le väljä. Climawind-takki koostuu tiukasta punaisesta sekä selässä ja kyljissä olevasta joustavasta harmaasta polyesteeristä. ksi. Huppu ei suojaa riittävästi, sillä lipan jäykiste on liian lyhyt t ja päästää sateen valumaan kasvoille. Sivutaskuissa ei ole verkkovuoria, joten ne eivät toimi venttiileinä. Outtakka sopii patikointiin muttei ripeään polkujuoksuun. 22 RETKI huhtikuu 2009. Hihat jäävät aavistuksen lyhyiksi. Takin saumoissa on heijastimet. Eventkalvo hengittää hyvin, vät joten lisätuuletukset eivät ole välttämättömiä. Sen sisäpinnalla on miellyttävältä tuntuvaa reikäneulosta. Sasta Outtakka Materiaali: Gore-Tex Windstopper Active Shell pp Hinta: 264 Paino: 416 g OUTTAKKA on helman leikeik- Urheilullisen kevyt takki houkuttelee polkujuoksuun. kaukseltaan juoksuun sopivan van lyhyt mutta hieman löysä. Hengittävyydessä se osoittautui testin parhaaksi. Sivutaskuissa on verkkovuorit, joten ne toimivat hengitysteinä. Heijastimien tulisi olla suuremmat. Huppu osoittautui hieman epämiellyttäväksi, joten sen kanssa käyttää mielellään lippistä. Helma säätyy koko pituudeltaan ja kiristetään yhdellä narulukolla. Huppu istuu kelvollit sesti ja sen kiristysnarut kulkevat mukavasti kangaskujissaan. Vetoketjun yläpäässä on miellyttävä pehmennys, joka painautuu suuta ja leukaa vasten. Pienoiset heijastimet eivät tuo turvaa. Rab ei petä millään osaalueella, mutta siitä puuttuu se jokin. Suojaava malli käy monipuolisesti aktiiviseen retkeilyyn. keveämpi takki. Rakenne imee kosteutta sisälleen, vaikka etumuksesessa ja selässä on Coolmaxverkkovuori. Siellä avaimet tai puhelin eivät hölsky yhtä kiusallisesti kuin alahelmaan laitetussa taskussa. Pitkät hihat ovat hihansuun vahvistusten ja a tarrakiristysten ansiosta mukavan oloiset. Hihansuissa on kuminauhat ja peukalolenkki, joka estää hihan nousemisen. Niiden tarroin n säädettävissä suissa on heijastimet, joita toivoisi käytettävän mustassa asussa reilummin. Takki pakataan kevyeen vyölaukkuun, johon mahtuu myös geeli, avaimet ja kännykkä. Väljä pusero sopii pyöräilyyn ja näppäräksi hätävaraksi. Salomon Fast II Materiaali: Climawind d Hinta: 90 Paino: 224 g HÖLKKÄPOLULLE suunniniteltu Fast yltää testin toiseksi eksi keveimmäksi. Materiaali pitää hyvin vin tuulta ja välttävästi sadettakin. Leveä tuulikaistale suojaa kaksisuuntaista vetoketjua
Leikkaus on asiaankuuluvan tiukka, mutta helma jää aavistuksen liian lyhyeksi. Siitä on karsittu kaikki ylimääräinen, ja lopputulos on varsin onnistunut. Takin runsaat yksityiskohdat, kuten sisätaskut, , soittimen kuulokejohtojen läpivienti ja mainiot heijastimet kertovat sen olevan suunniteltu jokapäiväiseen käyttöön eikä vain retkipoluille. Sen sijaan hihat jäävät selkeästi liian lyhyiksi. T E ST I S S Ä : K E V Y E T K U O R I TA K I T The North Face Triumph p Materiaali: HyVent DT Hinta: 190 Paino: 152 g TESTIN ainoa anorakkimal- Hihansuu Didriksons Mist. li osoittautui koko joukon keveimmäksi. Huppu lippavahvikkeineen suojaa päätä riittävän hyvin, mutta kiristysnarujen johtaminen hupun sisälle suun ja nenän tielle on kumma suunnitteluvirhe. Valitettavasti eteen, hihaan ja selkään sijoitetut vaaleanharmaat logot eivät heijasta. Yksityiskohtia Adidaksen vetoketjulista. Anorakki sopii kevyiden varusteiden ystäville muttei varauksetta ahkeralle lenkille. The North Face. Bailo Rocketin kelloikkuna. Toread Sherpa Thin Style Materiaali: Gore-Tex Paclite Hinta: 249 Paino: 498 g TYYLIKÄS Toread on tess- Rab Slipstream. Kainalotuuletus Mountain Hardwear. tin painavin, vaikkei alle puolikiloista kuoritakkia voi raskaaksi moittia. Hiki ei pääsee ulos suurten sivutaskujen kautta, sillä niissä ei ole verkkovuoria. Jack Wolfskinin narulukko. Testin painavin takki sopii mainiosti perusretkeilyyn. Salomonin hihalenkit. RETKI huhtikuu 2009 23. Helma kiristyy sopivasti yksinkertaisella kuminauhalla. Testaajat kaipasivat selkään tuuletusläppää, koska höyryt eivät päässeet ulos lyhyen vetoketjun kautta. Kuminauhalla kiristyvissä hihoissa saisi olla peukalolenkit. Peräti 72 grammaa massasta tulee e irrotettavasta hupusta, joka oka suojaa päätä ja kasvoja melko hyvin, mutta on kiinteää huppua epämiellyttävämpi pi käyttää. Takki sopii patikointiin, , mutta reippaampaan kulkuun leikkaus on liian väljä ja etuhelma tulee liian alas
RATKAISUUN PÄÄSEE PARHAITEN HENKILÖKOHTAISTEN OMINAISUUKSIEN, MIELTYMYSTEN JA ENNEN KAIKKEA KÄYTTÖTARKOITUKSEN POHJALTA. 24 RETKI huhtikuu 2009. teema T E K ST I M I K KO L A M M I N PÄ Ä K U VAT M I K KO N I K K I N E N illä elomaan? KAJAKIN VALINTA ON MONITAHOINEN ONGELMA, JONKA SELVITTÄMISEEN KANNATTAA KÄYTTÄÄ AIKAA JA VAIVAA
Kotoisalta tuntuvan melontapelin löytäminen on vaikeaa, melkein kuin onnenkauppaa. Rauhalliseen jokimelontaan tarkoitettu alus poikkeaa hurjasti koskitemppuilussa parhaat ominaisuutensa näyttävästä kalossista. Valinta evän ja aktiiviperäsimen välillä on tehtävä kokeilujen eikä kuulopuheiden perusteella. Niinpä sillä pääsee huimaa vauhtia melottaessa suoraa reittiä tyynellä vedellä. Se kulkee kuin juna, ja koska sen poikkileikkauspinta-ala on pieni, se ei puske suurta jarruttavaa vesimäärää edellään. Tuuli synnyttää korkeitakin aaltoja ja virtaava vesi vaarallisia pyörteitä, jotka saattavat kumota kokemattoman kulkijan. Niinpä jokaisen on etsittävä juuri itselleen sopiva malli. Kaikille sopivaa kajakkia ei silti yksinkertaisesti voi edes olla olemassa. Ääritapauksessa päädytään parimetriseen koskipulkkaan, joka kääntyy pienimmästäkin liikkeestä ja jota on miltei mahdoton saada menemään suoraan. Joukossa on myös keksintöjä, joille ei edes soisi kajakki-nimikettä. Useimmiten halutaan kääntyä johonkin suuntaan, joten alus on saatava jollain konstilla kurvaamaan. Arktisilla vesillä viihtyvä Pekka Holma rohkaisee peräsimen ostoa pohtivia toteamalla, ettei peräsin ole häpeä. Sen vuoksi markkinoilla on satoja ja tuhansia erilaisia kajakkeja, jotka on suunniteltu miltei yhtä moneen eri käyttöön ja erikokoisille melojille. , Yksinkertainen jako joki-, järvi- ja merimelontaan ei riitä, vaan on käytettävä tiukempia määritelmiä. Hän on ollut vuosikausia mukana yrityksen tuotekehit- telyssä ja suunnittelemassa aina yhä täydellisempää kajakkia. "Konservatiivisilla briteillä olisi tosin paljon opittavaa pohjoismaisesta melontakulttuurista. Täällä ei olla kaavoihin kangistuneita vaan uskalletaan kokeilla uutta" hän toteaa myhäillen. M elonta on nautinnollisimmillaan silloin, kun meloja tuntee olevansa ikään kuin yhtä kajakkinsa ja ympäröivän vesielementin kanssa. Helpompaa onkin törmätä epäsopivaan, mitä voi käyttää hyväkseen poissulkevassa valintaprosessissa. Kannattaa jättää kajakki ostamatta, jos se on hidas, ahdas, leveä, painava, kiikkerä, kallis, herkkä rikkoutumaan, vaikea korjata tai vaikka vain väärän värinen. Mökkijärvelle tai merta edemmäs "Tärkeintä on pohtia, mikä on kajakin pääasiallinen käyttötarkoitus" neuvoo Kajak-Sport Oy:n myyntipäällikkö Marko Bryg, gare. Matka taittuu kuin itsessään, joten meloja voi keskittyä kosken kivien kiertelyyn, ryhmän muiden jäsenten kanssa jutusteluun tai vaikkapa kuikkapoikueen ihailemiseen. Moitteettomassa kajakissa on kaikki melottaessa tarvittava nokkelasti esillä, ja muut varusteet mahtuvat kannen alle tai päälle. Kapea ja ylösnouseva keula leikkaa aaltoa kevyesti, tasainen pohja sen sijaan keikkuu laineen päällä. RETKI huhtikuu 2009 25. "Uudet materiaalit ja melontalajit saapuvat Yhdysvalloista, mutta kajakkimallit tulevat Suomeen Englannista, usein Tans, kan tai Ruotsin kautta" Bryggare kertoo. Täydellinen kajakki sopii kuin hansikas käteen, mutta sallii rajoituksitta melontaliikkeet, tottelee melojan vartalon, käsien ja jalkojen liikkeitä sekä vie vikuroimatta haluttuun suuntaan. Lyhentämällä runkoa ja nostamalla perää sekä keulaa vesilinja lyhenee ja kääntymiskyky paranee. Nopea kajakki on mahdollisimman pitkä, jopa kuusimetrinen ja vain hiukan takamusta leveämpi
"Kun olet onnistunut haarukoimaan valtavasta tarjonnasta muutaman sinulle sopivan mallin, mieti tarkoin, missä niistä tunnet viihtyväsi parhaiten." Sopiva kajakki istuu kuin hanska kädessä. Huippuvuorilla ja Vienanmerellä melonut Jari Henttonen neuvoo pohtimaan myös parin seuraavan melontakauden käyttöolosuhteita. Kahteen kajakkiin päätyi myös Ville Arkonkoski, joka osti kaksi täysin erilaista koskikajakkia, joilla hän pystyy pitämään hauskaa äärimmäisyyksiin asti missä tahansa koskessa. Yleiskäyttöön haetaan näiden ominaisuuksien yhdistelmää. Merikajakeissa voidaan käyttää koko matkalta tai vain osalta v-muotoista runkoa. teema Lajin pariin juuri siirtynyt tarvitsee rauhallisemmin käyttäytyvän kajakin kuin mikä konkarista tuntuu mukavalta. Toisaalta mikään kajakki ei pysty kaatamaan ketään, vaan syy tahattomaan molskahdukseen piilee aina istuma-aukkoon istahtaneessa melanpyörittäjässä. Jos harrastaa sekä koski- että merimelontaa, on parasta hankkia vähintään kaksi alusta. Tasapainoa saadaan parannettua litistämällä runkoa ja leventämällä sitä ainakin melojan takamuksen alla. Koska siinä vietetään pitkiä aikoja, se ei saa puristaa mistään eikä estää veren- 26 RETKI huhtikuu 2009. Muuten joutuu jokaisella retkellä kärsimään valitun kompromissin asettamista rajoituksista. "Asioi vain myymälässä, joka järjestää koemelontamahdollisuuden" Henttonen valistaa. Kaikissa oloissa ylivertaisesti toimivaa malliakaan ei ole. Se ei ole missään olosuhteissa hyvä, mutta saattaa kelvata monissa oloissa auttavasti, ja olla siten jollekin täydellinen. Se tuntuu aluksi kiikkerältä, mutta pian meloja oppii luottamaan siihen, että kajakin tasainen kylki pysäyttää pitkällekin edistyneen kallistuksen. , Pekka Holma muistuttaa, että taitojen kehittyessä ja käyttötarkoituksen muuttuessa vanhan tilalle kannattaa hankkia uusi peli. Mukavaa menoa Koskimelontaa ja jokiretkeilyä harrastava Aksana Kurola korostaa käyttömukavuutta
Siksi valitsin kajakin, jossa on suuret neliskanttiset luukut." Muita melontajuttuja Vesitiiviit reput Melontaliivit Vesiretkeily Melontakurssit Retkikalastus Kajakin turvavälineet Vedenpitävät pakkaukset Merimelonta 5/2007 4/2007 3/2007 3/2007 5/2006 4/2006 5/2005 4/2005 Erikoisuuksia Viime vuosina markkinoille on ilmestynyt mielenkiintoisia uutuuksia. Ilmatäytteiset Advanced Elements -kajakit voi pakata varustekassiin ja koota muutamassa minuutissa melontakuntoon. la m s kiertoa. Joissakin malleissa liian korkea selkämys häiritsee eskimon tekoa. Kansi ei saa nousta liian korkealle, jotteivät peukalot osu siihen" hän jatkaa. Hyvä kajakki on kumppani, jonka kanssa vietetään tuhansia tunteja laatuaikaa. Retken aiempia artikkeleita Testit Jokiretkikajakit Merikajakit Retkikanootit 3/2007 4/2005 2/2004 Kaikille sopivaa i l i a kajakkia ei voi edes a k a i olla olemassa. "Kuitenkaan se ei saa olla liian löysä ja hölskyvä tarkkuutta vaativassa melonnassa" Kurola muistuttaa. Kajakin osto voi myös olla eettinen valinta: kotimainen, kierrätysmuovista tehty vai diktatuurin hikipajassa valmistettu? Rauli Kohvakka Melomalla erilaisilla kajakeilla syntyy käsitys, mitä piir- teitä omassa kajakissa pitää olla. Oma kajakki on aina oikein säädetty ja antaa oman positiivisen lisäfiiliksen hommaan. Hyvä kajakki on kuin kaveri, johon kiintyy ja jolle alkaa puhua. Ville Arkonkoski Kompromisseja ei kannata tehdä. Konkareiden vinkit Aksana Kurola monenlaisia kajakkeja. Älä osta hätiköiden, vaan kokeile mahdollisimman Ko Selvitä, mikä melontasuuntaus kiehtoo sinua eniten. "Koskessa , aluksen pitää olla melko notkea, nopea, tunnokas ja nopeasti reagoiva. Ne sopivat säilytys- ja kuljetusongelmien kanssa RETKI huhtikuu 2009 27. Älä säästä rahaa, sillä halvalla ei saa hyvää. "Pienistä pyöreistä pakkausluukuista on , ilkeä kaivella varusteitaan. Kokeile, pystytkö tekemään ehdokaskajakilla eskimo- pyörähdyksen. Kajakin pitää olla hyvin istuva, mutta vain sinä tiedät, miten tiukka on sinulle sopiva ja millainen tuntuu jo liian ahtaalta, jotta siitä pääsisi ulos kaatuessa. Roope Roine Kokeile kavereiden, kaupan tai seuran malleja myös aallokossa. Oma paino, pituus, notkeus ja painopiste ovat ratkaise- via tekijöitä, ei kajakin väri tai luukkujen lukumäärä. Kajakkia on helpompi hallita, kun istuinkaukaloa muok- kaa pienemmäksi liimaamalla makualustan paloja niin, että istuimeen saa lantiolla kunnon kosketuksen
Pituus ja varsinkin raajojen mitta rajaa monta mallia sopimattomien leiriin. Elopaino, tai oikeammin melojan ja varusteiden yhteispaino määrää, kuinka kelluttava kajakin tulee olla. Lasikuitu on merikajakkien suosituin materiaali. Kuulakärkikynillään maailmanmaineeseen noussut Bic valmistaa yli kymmentä erilaista sit on -kajakkimallia. Poljettavat Hobie-kajakit kokeilevat melonnan rajoja. , Melojan koko koostuu monesta seikasta. Ylilastattu purkki sukeltaa syvälle eikä tahdo kääntyä lainkaan. Silti voi päätyä suureen unelmaansa, sillä onnen potkiessa saattaa löytää käytettyjen kajakkien markkinoilta juuri sen oikean. Omat mitat ja matkat "Älä kopioi tämän artikkelin asiantuntijoiden valintoja" varoittaa , Roope Roine. Lyhytkätinen kelpuuttaa vain kapean kajakin, mutta parimetrisellä sylillä saa kauhottua tasapainoa kiikkeränkin purkin pystyssä pitämiseen. ABS-muovi ei vaurioidu kiveniskuista yhtä helposti kuin lasikuitu. "Malleja on muitakin kuin meidän käyttämämme, ja olemme kaikki erikokoisia" Roine lisää. Mallistoon kuuluu myös taitettavia ja ilmatäytteisiä kajakkeja. Tilavuudeltaan liian suuri alus kelluu liian korkealla, joten sitä ei yllä melomaan ja tuulipintakin kasvaa haitallisen suureksi. Vaikka jalkatuet ovat helposti säädettäviä, on niilläkin äärimitat. Vesillä ollessa muutama lisäkilo kulkee kevyesti mukana. 28 RETKI huhtikuu 2009. Se pitää muotonsa hyvin, on varsin kevyt ja helppo korjata. teema painiville melojille. Myös polkukajakit ovat kohdanneet tarpeettomia ennakkoluuloja. Pitkäjalkaisimmat eivät saa koipiaan kaikkien kansien alle, eivätkä valtavat jalkaterät mahdu kapenevaan keulaan. Merkin kalastusversioissa on kannelliset lastiruumat, joihin mahtuu paljon retkivarusteita. Lisäksi se kyntää jokaisen aallon läpi hidastaen kulun mateluksi. Materiaalit ja eurot Polyeteeni on edullista, muotoutuvaa ja miltei särkymätöntä. Hän on järjestänyt ammatikseen merimelontaretkiä yli vuosikymmenen ajan ja melonut kymmeniä erilaisia kajakkeja. Sen haittana on menoa jarruttava pullistelu. Hiilikuitua ja kevlaria käytetään pyrittäessä painosäästöihin, mutta molemmat materiaalit nostavat hintaa merkittävästi. Keveyttä arvostaa silloin, kun joutuu nostelemaan kajakkia monien esteiden ohi tai punnertamaan auton katolle. Melottavan veden lisäksi on mietittävä, harrastaako lyhytkestoisia reissuja, jolloin ei tarvita paljoa varusteita, parin päivän retkiä vai peräti yli viikon mittaisia vaelluksia, mikä edellyttää reiluja lastitiloja, joihin on saatava mahtumaan säkkitolkulla tavaraa. Alusten ominaisuudet sopivat mökkijärven lisäksi tasaisesti virtaaviin jokiin. Avointen kapistusten haittana on roiskeveden pääsy istuinkuppiin. Toki kannelle saa sidottua vaikka puolijoukkueteltan, mutta silloin ei voi puhua melonnan nautinnollisuudesta. Ovathan reisilihakset toki voimakkaampia kuin käsivarren muskelit, joten kysymykseksi jää, kuinka tehokkaasti energia muuntuu eteenpäin vieväksi vauhdiksi. Siksi sitä suositaan koskikajakkien ja yhä enemmän myös merimallien materiaalina. Lopulta rahapussi ratkaisee valinnan. Ne muistuttavat maantien kummajaisia nojapyöriä, joiden on todettu olevan polkupyöriä nopeampia
Sen sijaan pitkä ja leveäharteinen atleetti kaipaa tukevan alustan. Irlantia kiertämään lähtevä Roine jatkaa: "Kokeile monta kajakkia ennen ostopäästöstä, ja mene niillä myös reiluun aallokkoon. "En suosittele marssimaan ensimmäiseksi kauppaan, sillä virheinvestoinnin mahdollisuus on tällöin aina olemassa" Rundgrén kertoo. Kenties jollain seuran jäsenellä on kaupan juuri sinulle sopiva kajakki." · RETKI huhtikuu 2009 29. "Älä kopioi Ä p tämän artikkelin ä tk n asiantuntijoiden sa n i valintoja." n oa Melojan oman massan matala painopiste auttaa pitämään aluksen tasapainossa, joten kiikkeryys ei aiheuta suurta pulmaa. Toisaalta aalloissa vikuroiva voi käyttäytyä mitä mainioimmin rauhallisissa oloissa." Kaikki Suomen joet melonut Eerikki Rundgrén neuvoo uusia retkimelojia liittymään paikkakunnan melontaseuraan ja melomaan ensimmäiset pari kesää seuran kalustolla. "Kokeneessa seurassa saa , myös vinkkejä ja apua valinnassa. Kajakki, joka tuntuu peilityynellä vakaalta, saattaa merenkäynnissä osoittautua virhevalinnaksi. Siinä ajassa eri kajakeista saa tarpeeksi kokemusta ja ennen kaikkea riittävästi vihiä omista mieltymyksistä
Kajak-Sportin Viviane exp on nopea ja hyvä melottava, ja siinä on riittävästi kantavuutta. Thruster on riittävän nopea surffatessa, jotta voisin spinnailla pienimmissäkin aalloissa." EERIKKI RUNDGRÉN Monipuolinen retkimeloja Rundgrén omistaa kolme retkikajakkia, joiden monipuolisuutta ja hyviä retkiominaisuuksia hän arvostaa. Se on myös nopea ja riittävän vakaa, ja siinä on tarpeeksi, muttei liikaa luonnetta." Opastushommat hän hoitaa Idaholla. Se on parhaimmillaan joki- ja järvireiteillä, joilla joutuu ylittämään myös maataipaleita. Saman firman Unalaska-kaksikko on vakaa ja siihen mahtuu tavaraa ylipitkienkin reissujen tarpeisiin." AKSANA KUROLA Koskimeloja, jokiretkeilijä ja merimeloja Aksana on löytänyt kolme hänelle sopivaa kajakkia, jotka eivät hölsky ja joilla onnistuu eskimopyörähdyskin. Sen täytyy kannatella itseni lisäksi evääni, turvavarusteeni, varavaatteita ja muita retkivarusteita." Peliveneeksi hän valitsi Dragorossin Thruster-mallin. "Ketterä Idaho on nopeampi ja vähemmän temperamenttinen kuin hauskuutuspaattini." 30 RETKI huhtikuu 2009 KUVA MIKKO RUNDGRÉN KUVA KAI LINDQVIST. Merelle ja järville Aksana lähtee Valley Nordkapilla. "Meloessani Kymijoella ja Kuusamossa haluan hyödyntää kaikkia kosken kohtia, joissa saan pyöräytettyä jonkun tempun. Minusta on mukavaa tehdä kärrynpyöriä virranrajoissa sekä heitellä voltteja pienissä stoppareissa. Muovikajakkia kehtaa retuuttaa myös maastossa. Muovipaattina se kestää kolhujakin." Koskiin Kurola menee Pyranha i3:lla. teema VILLE ARKONKOSKI Stoppareissa pyörivä koskimeloja Arkonkosken laskuvenevalinta on Dragorossi Critical Mass. "Pyranha rankaisee, jos tekee virheen, joten se on opettava. "Nordkap on nopea ja kapea. "Kajakeistani eniten käytän Welhonpesän Star 500 PE:tä, jolla meloin kaikki Suomen joetkin. "Halusin ison kajakin, jolla pystyn laskemaan vaikeimmatkin kosket helposti ja turvallisesti. Star 500 on kovaankin röykytykseen soveltuva menopeli, jossa on vähän hajoavia osia." KUVA ANTTI KUROLA PEKKA HOLMA Pitkistä joki- ja meriretkistä nauttiva meloja "Vaadittavat ominaisuudet vaihtelevat reissun luonteen mukaan, mutta yleensä paras yhtälö syntyy nopeudesta, kantavuudesta ja melottavuudesta
Olen paitsi jäykkä myös pitkäkoipinen, joten kajakin pitää olla suuri. "Olin melonut jonkin aikaa seuran kajakeilla ennen kuin ostin ensimmäiseni. Se tuntui niin hyvältä, että nostin sen auton katolle!" "Merellä melon Kajak-Sportin Viviane Expeditionilla. Halusin sellaisen, jossa on mukava puljata ja laskea helppoja koskia. Siinä on mukava selkänoja ja istuin." "Kajak-Sport Artisan Millenium Exp on kuin Skim Distance, mutta siinä on jaloille pystympi asento." "Rockpool The Alaw reagoi nopeasti ohjausliikkeisiin ja siinä jalat ovat sopivan pystyssä asennossa. Se kulkee tukevasti aallokossa." KUVA KRISTER WELANDER RAULI KOHVAKKA Koski- ja merimeloja Koskessa Kohvakka meloo Liquidlogic Cross River 125:llä. Tarvitsen suuren istuinaukon, jotta pääsen sisään ja ulos cowboy-tyylillä. Sen runkomuoto on tukeva ja nopea, ja se on aallokossa vakaa ja lastattunakin mainio." "Current Design Siroccon polyeteeninen rakenne on vahva ja malliltaan klassinen brittikajakki. Halusin nopean ja urheilullisen merikajakin, johon sopii tarpeeksi retkikamaa. Silti hän joutuu käyttämään myös työnantajien ja yhteistyökumppaneiden kalustoa. Melkein kuusimetrisessä Vivianessani ei ole aktiiviperäsintä, joten se kääntyy hitaasti, mutta aktiivisella melonnalla se menee sinne minne pitääkin. Lastattuna se toimii kovassa merenkäynnissä loistavasti." RETKI huhtikuu 2009 31. "Nopea Skim Distance on tilava ja pitkä, mutta yllättävän helppo käsitellä aallokossakin. Kokeilin kymmenkuntaa seuran ja liikkeiden kajakkia. Se on lastattuna erittäin tukeva pitkien retkien matkailija." Avalon Viviane ja Arctic Star 570 sopivat hyvin isokokoiselle melojalle ja niissä on riittävästi pitkillä retkillä tarvittavaa tilaa. "Kajak-Sport Unalaska -kaksikko on helppo pakata keskellä olevan ison tavaratilan ansiosta. JARI HENTTONEN Merellä ja suurilla järvillä vaeltava meloja Henttonen arvostaa turvallisuutta, joksi hän laskee myös nopeuden, vakautta lastattuna ja vakaata aallokkokäyttäytymistä. Juttelin konkareiden kanssa, lueskelin nettiarvioita ja istuin kajakissa maahantuojan puutarhassa puoli tuntia. Molemmat ovat suuntavakaita aallokossa melottaessa Viviane on hieman herkempi, Arctic Star tukevampi. ROOPE ROINE Vieraissa kulttuureissa viihtyvä merimeloja Roine käyttää neljää hiukan eri tarkoitukseen sopivaa merikajakkia, jotka ovat kaikki laadukasta työtä
Tehokas joukkue tähyilee samanaikaisesti kaikkiin ilmansuuntiin. ostan repun Kapuan torniin ja jään PREIVIINKINLAHTI, ENÄJÄRVI JA harteilleni ja kuuntelemaan aamun rauKOKEMÄENJOEN SUISTO kiristän remhaa. RakennelKatselen merenlahdella aamupalaansa nauttivia joutsenia ja ma on korkeudeltaan vaatimaton, mutta se tarjoaa juuri sopivasti kymmeniä vesilintuja. RantametsäsRETKEILYREITIN VARRELLA. Muutamat lokit nököttävät karin kivien esteettömän näkymän yli kuivan ruovikon ja rantapajujen. On yhä hämärää, mutta tä kantautuu pikkulintujen iloimaisema hahmottuu jo kevätnen konsertti, jonka ylle yltää yön viimeisillä tunneilla. Kaupungin melskeeseen mejä. kotimaanmatka T E K ST I J A K U VAT J O E L A H O L A Lintuharrastajat ovat korottaneet Paarnoorin ruovikkolavaa vanhoilla pitkospuilla. Kylmä puistattaa, joten lisuudessa hetki on kaukana KOLMETOISTA LINTUTORNIA, siirryn rauhallisin askelin hiljaisuudesta, sillä aamu Preiviikin vanhan kyläkoulun täyttyy innokkaiden laulajien JOISTA KYMMENEN SEISOO SAMAN pihalta alkavalle polulle. yhtään ihmisen toiminnan kertaa raukeasti, sillä yöunet ovat jääneet muutamaan tunaiheuttamaa ääntä. kön ruovikon laidassa odottavalle Ooviikin lintulavalle. Polku sukeltaa läpi rehevän rantametsiteeren kuherteleva kukerrus ja sepelkyyhkyn huhuilu. sulosoinnuista. laella. N 32 RETKI huhtikuu 2009. TodelSEUDULLE ON PYSTYTETTY tiin. Hautottunut mieleni väittää luonMUODOSTAVAT MERI-PORIN kottelen pari toa hiljaiseksi, sillä en erota AINUTLAATUISEN LINTUPARATIISIN
Aurinkoisella säällä ilman väreily hankaloittaa kaukohavaintoja. RET RE KI huhtiku 2009 RETKI huhtikuu 2009 RETKI huhtikuu 2009 ET ETKI htiku 009 tikuu uu 33 33. Leppoisa yhdessäolo on lopputulosta tärkeämpää, mutta ensimmäisen vartin aikana paperille kirjataan jo parikymmentä siivekästä. Laitureiden vierellä nököttää pitkä rivi pieniä verkkovajoja. Naiset osallistuvat samassa tornissa jo yhdeksättä kertaa kevätmuuton seurantakilpailuun. ·K A R TAT Siirrän katseeni rannekellon digitaaleihin, jotka rientävät kohti viittä. Siipisiskojen joukkue kiiruhtaa lintulavalle muutamaa minuuttia yli viiden. Toivotan naisille hyvää menestystä ja jatkan taivaltani pitkospuilla. Nimensä mukaisesti ryhmä koostuu neljästä sisaruksesta, jotka ovat vahvistaneet joukkuettaan yhdellä kaverilla. Tänään lintuharrastajat kaikkialla Suomessa yrittävät havaita kahdeksan tunnin aikana mahdollisimman paljon eri lajeja edustavia siivekkäitä. Tavoitteeni on taivaltaa retkeilyreittiä pitkin vielä yhdeksän havaintopaikan kautta ennen Tornien taiston loppumista. Leppoisa yhdessäolo p h o on lopputulosta o l a tärkeämpää. On toukokuun ensimmäinen lauantai ja BirdLife Suomen isännöimä Tornien taisto on alkamassa. Sisarukset ovat mukana rennolla asenteella. ä e ä Harvinaista herkkua Pitkokset johdattavat minut Preiviikin kalasatamaan, jonka veneet peilautuvat tyynen veden pintaan. Ooviikin havaintolava on lounaisin Porin länsipuolen rannoilla sijaitsevista kolmestatoista lintutornista. Kauniin kulttuurikohteen Hyvällä kaukoputkella voi tunnistaa linnun jopa kilometrien päästä
Yksi joukkueen jäsenistä on raskaana, mikä osoittaa leppoisan luontoharrastuksen sopivan kaikille. Näiden kahden ainutlaatuisen lintuparatiisin väliin jää vielä Enäjärven keidas. Useimmat kilpailijat kertovat mielellään lintuharrastuksesta torneissa vieraileville ulkoilijoille. Meri-Porin retkeilyreittien varrelle on pystytetty 10 lintutornia. Neljän hengen seurue on korottanut matalaa lavaa nostamalla kaiteiden päälle vanhoja pitkospuita. Preiviiki-Yyteri-retkeilyreitti kaartaa kylän kautta, mutta kohta pääsen takaisin Preiviikinlahden rantaruovikkoon. kotimaanmatka Tornien taisto on parhaimmillaan leppoisaa yhdessäoloa hyvien ystävien kanssa. Varotoimenpide pitää reitin paikallaan, vaikka merivesi tulvisi kauas matalalle rannalle. Avosetti on nähty myös täällä 34 RETKI huhtikuu 2009. Joku sentään ottaa rennommin ja ehtii vaihtaa muutaman sanan kanssani. Matala merenlahti muodostaa Yyterinniemen kaakkoispuolella levittäytyvän Kokemäenjoen suiston kanssa jopa maailmanlaajuisesti merkittävän lintujen levähdys- ja lisääntymispaikan. Samalla hän soittaa kaverilleen Inariin, jossa lumisen maiseman ainoan sulan reunamilla on havaittu jo 30 siivekästä. Olen patikoinut Ooviikistä reilun tunnin, jonka aikana joukkue on kirjannut listoihinsa jo runsaat 50 siivekästä. Havaintopaikoille vievät pitkospuut on kiinnitetty köysisilmukoin puupaaluihin, jotta alaville rannoille tulviva merivesi ei vie mennessään lankkupolkua. laidalla seisoi vielä muutamia vuosia sitten lintutorni, mutta perämoottorivarkauksista suivaantuneet paikalliset vaativat lintulavan purettavaksi. Pääsen katsomaan kaukoputkesta avosettiä. Pitkospuita reunustavat metrin korkuiset tolpat, joihin lankkupolku on kiinnitetty köysisilmukoilla. Hevi Team tähyilee merelle Etelärannan liikuntaesteisille rakennetun lintutornin huipulla. Hykertelen tyytyväisyydestä, sillä tiedän kulkevani tänään kaikkien näiden huippukohteiden kautta. Jatkaessani matkaani tornin innostus yltyy hurmokseksi, sillä erään kaukoputken kuvassa näkyy mandariinisorsa. Tämä laguunien ja suolajärvien asukki on Suomessa todellinen harvinaisuus. Kowa yritys tuijottaa herkeämättä kaukoputkiinsa, sillä viime vuonna torni voitti koko leikkimielisen kilpailun. Kilometriä myöhemmin kapuan Kaarluodon kaksikerroksiseen torniin. Paarnoorin ruovikkolavalla kohtaan aamuauringon ensimmäiset säteet ja Viikitimalien joukkueen
e k l Paras kaikista Aamun pipoa vaatinut koleus on vaihtunut auringon lempeään lämpöön. Lähistöllä sijaitsee myös avovettä, suojainen merenlahti, ruovikkoa, laidunniittyjä, pihoja, matalia lieterantoja ja kivikkoisia karikoita. Havaintopaikka on ehdottomasti Suomen parhaimpia, sillä sieltä on havaittu vuonna 2004 Tornien taiston ennätykselliset 119 lintulajia. Havaintokilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994, jolloin kisaisännyyttä hoiti Eläinmaailmalehti. Monipuolisempaa ympäristöä voi tuskin kuvitella. Tornien taisto TOUKOKUUN ALUSSA järjestettävässä Tornien ja mustapyrstökuiri ilmoitetaan iloiseksi yllätykseksi. Mittelön tulokset riippuvat hieman myös havaitsijoiden taidoista, mutta kilpailun tuloksia voidaan käyttää silti lintukohteiden parhaimmiston määrittämiseen. Vähintään kolmihenkiset joukkueet yrittävät tunnistaa mahdollisimman monta lintulajia kahdeksassa tunnissa. Kevätmuuton osalta Suomen monipuolisimpia lintukohteita näyttäisivät olevan Kristiinankaupungin Siipyy, Meri-Pori sekä Mietoistenlahti. Parhaimmillaan näiden kohteiden lintutorneista on havaittu reilusti yli 100 lajia kahdeksan tunnin aikana. Koko 2000-luvun tulos on vakuuttava, sillä vuotuinen keskiarvo yltää yli 106 lintulajiin. Preiviikinlahden rantaa reunustavat tornit tarjoavat näkymän osin samalle alueelle, joten joukkueelle kertomani mandariinisorsahavainto saa kaukoputket kääntymään Kaarluodon suuntaan. Köysisilmukat pitävät y im a ä reitin paikallaan. Tarkempaan tunnistamiseen ja kaukaisten rantojen tarkasteluun käytetään kaukoputkea. Jokakeväisen mittelön organisointi siirtyi vuonna 2000 BirdLife Suomelle, jonka jälkeen Tornien taiston osallistujamäärät ovat kasvaneet huikeasti. Menettely tuntuu reilulta, sillä eri puolilla maata sijaitsevat tornit osallistuvat kilpailuun kovin erilaisissa oloissa: Lounais-Suomessa sää voi olla kesäinen ja kevätmuutto kiivaimmillaan, kun Lapin ensimmäisiä avovesilammikoita reunustavat vielä puolimetriset kinokset. Taivallettuani tunnin Etelärannasta saavun Leveäkarin lintutornille. Vuoden 2009 Tornien taisto kisataan lauantaina 9.5. Aivan tornin vieressä kasvaa sankkaa havumetsää, joka vaihtuu rantalepikoiksi, pajukoiksi ja katajakedoiksi. Kristiinankaupungin Siipyyn lintutorni tosin hätyyttelee tuloksissa aivan kannoilla. Tapahtuman aikana opastetaan vierailijoita mielenkiintoisen harrastuksen pariin ja kisan tuotto käytetään lintujensuojeluun. Sillä on eniten vuotuisia voittoja, mutta yksi heikko vuosi pudottaa keskiarvoa. Varmat tunnistukset kirjataan lehtiöön, jonka merkintöjen perusteella saadaan lopputulos. Lisää tietoa: www.birdlife.fi/lintuharrastus/tornien_taisto.shtml RETKI huhtikuu 2009 35. kello 5.0013.00. To Linnut paikallistetaan ensin nopeasti puolelta toisella käännettävillä kiikareilla. Vuonna 2000 kisaan osallistui 72 joukkuetta, mutta viime vuonna ilmoittautuneita lintutorneja oli jo 271. Jo yhdeksältä Triplyn joukkue on kirjannut 89 lajia, vaikka kilpailu on vasta puolivälissä. taistossa mitellään lintutornien ja havaitsijoiden paremmuudesta. Leveäkarin erinomaisuus johtuu monipuolisesta havaintoympäristöstä. Kello ei ole vasta kuin vähän yli kahdeksan, mutta pystyn tyynessä säässä taivaltamaan hyvin pelkkään t-paitaan verhoutuneena. Länsirannikon lintutornit ovat menestyneet Tornien taistossa kaikkein parhaiten kiitos kevään sääolojen. Leikkimielisen kisan palkinnot arvotaan kaikkien osallistujien kesken. Vaellus maittaa upeassa säässä ja ojissa kukkivat rentukat piristävät kulkua
"Porin torneilla tulos jäi tänä vuonna hieman heikoksi liiallisen auringonpaisteen vuoksi. Meri-Porissa eniten lintuja havaittiin jälleen Leveäkarilla, vaikka tulos 97 eri lintulajia jäi tornin historian huonoimmaksi. Täällä retkeilyreitistä erkanee Enäjärvelle vievä merkitty taival. · 36 RETKI huhtikuu 2009. Muuttohaukasta hyvilläni jatkan patikointia Riitasaranlahden vastarannalle. Enäjärvi on alle neliökilometrin laajuinen lintukeidas. Itsekin kaipaan lepoa, mutta autoni sijaitsee reilun kymmenen kilometrin päässä Preiviikissä. ä Loppukiri Olen taivaltanut jo liki 25 kilometriä. Enäjärven matalalla luontolavalla tapaan Hannes Tiiran luotsaamat Lavantiirat. Osa havaintopaikasta on katettu, ja katoksen väliseinä lisää entisestään tungoksen tuntua. Ulos jääneet kiipeävät jopa tornin katolle nähdäkseen poikkeuksellisen saalistajan. Kiristän kypärän päähän ja lähden polkemaan kohti lähtöpaikkaa. "Näkisimmepä harakan" harmittelee joukkueenjohtaja Tapa, ni Vuonokari muutaman yleisen lajin puuttumista vielä päivän saldosta. Tyyni ja kirkas sää ei myöskään houkutellut uusia muuttolintuja, vaan havainnointi keskittyi edellispäivinä saapuneiden siivekkäiden tunnistamiseen" pohtii ekoPLY:n joukkueenjohtaja Jarmo Uimo, nen. Samalla Siipyy siirtyi vuotuisissa keskiarvoissa kärkipaikalle. Taipaleelle kertyy pituutta yhteensä reilut 20 kilometriä. Iloiset lintuharrastajat ilmoittavat päivän parhaiksi havainnoikseen muuttohaukan, niittysuohaukan, luhtakanan ja tuntureilta tutun piekanan. Väki rynnii avoimelta puolelta katoksen sisään katsomaan harvinaista petoa. Rivakan reippailun päätteeksi saavun Teemuluodon lintutornille Kokemäenjoen suistoon. Toki lintujakin on kiikaroitu, sillä heillä on lajeja kasassa kisan päättyessä peräti 96. Tällä kertaa minulla on kuitenkin muita suunnitelmia, joten palaan tutuksi tullutta polkua takaisin lähes Leveäkarille asti. Ateriasta voimistuneena tallustan Yyterin lietteiden lintutornille. Tornin huipulla tähyilee peräti yhdeksäs tänään vaelluksella tapaamani joukkue. Päätän kiertää vastarannalle pohjoisen kautta, jolloin saan kulkea mahdollisimman pitkään luonnonsuojelualueella. kotimaanmatka TIETOREPPU MERI-PORIN LINTUVEDET Preiviivinlahden, Kokemäenjoen ja Enäjärven muodostama kokonaisuus kansainvälisesti merkittävä lintujen muuttomatkojen levähdysalue monipuolinen ympäristö, runsas pesimälinnusto Paikalle noin 1015 km Porin keskustasta pyörällä pääsee jokaiselle tornille linja-autolla lähes perille: www.porinlinjat.fi Retkeilypalvelut 30 kilometriä merkittyjä retkeilypolkuja ja pitkospuita 13 Porin kaupungin rakentamaa lintutornia HalssiTeemuluodon, Herrainpäivien ja Yyterin luontopolut ei laavuja tai nuotiopaikkoja majoittuminen Yyterin matkailualueella Kartat Ulkoile Porin luontokohteissa, www.pori.fi/ymparisto/luonto/kartta.html www.karttapaikka.fi (Haku paikannimellä: Enäjärvi, Pori) Lisätietoja Lounais-Suomen retkeilyopas, Joel Ahola, Edita 2009. Ihailen suuresti hänen herkkää ja taitavaa kuuloaan, jonka avulla sokea lintuharrastaja erottaa ilmiömäisesti siivekkäiden äänet toisistaan. Koleus on vaihtunut e h auringon lempeään u n lämpöön. Koko aluetta pystyy havainnoimaan Enäjärven länsirannan lintutornista, jonka huipulla Rentoutuneet Retinat kääntelevät leppoisasti kiikareitaan ja kaukoputkiaan. Kello lähestyy jo yhtä, joten Tornien taisto on loppumaisillaan. Tornissa on tungosta, sillä huippupaikalle on saapunut runsaasti innokkaita harrastajia. Tämä ekoPLY on Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen virallinen tiedotusjoukkue, joka on päivän aikana vastaanottanut vierailijoita tornilla. Järven vastarannalta erottuu seuraava torni, joka on pystytetty heinittyneen kummun kupeeseen. Kaikki Avosetit-joukkueen jäsenet vannovat olevansa leikkimielellä kisaamassa, mutta silti kertomani Leveäkarin väliaikatulos saa aikaan pientä harmistumista ja apeutta. Kaatopaikasta keitaaksi Preiviikistä alkanut retkeilyreitti jatkuu vielä Yyterin lietteiltä viitisen kilometriä pohjoiseen saapuakseen viimein Yyterin kuuluisille dyyneille ja hiekkarannoille. Lokit aloittavat kiivaan kirkumisen ja samassa joku bongaa taivaalta muuttohaukan. "Merivesi on liki 30 senttiä tavanomaista alempana, mikä auttoi havaitsijoita täällä Teemuluodssa, mutta Yyterissä matalalle painunut merivesi paljasti lietteitä liian suurelta alueelta" , summaa Uimonen kasatessaan kaukoputken jalustaansa. Teemuluodon lintuharrastajat ovat selvästi uupuneita aikaisesta herätyksestä ja kahdeksan tunnin tuijottamisesta linssien läpi. Askel alkaa vähitellen tuntua raskaalta, mutta yritän silti hieman kiristää vauhtia. En silti joudu enää patikoimaan, vaan kaivan pusikosta sinne yöllä piilottamani pyörän. Näin kirkkaalla säällä linnut lentävät korkealla ja ilma väreilee vaikeuttaen tunnistamista. www.retkeilymediaahola.fi/ lounais-suomi.html Porin Lintutieteellinen Yhdistys, www.satakunnanlinnut.fi Porin kaupungin ympäristötoimisto, www.pori.fi/ysto/luonto/lintutornit Reitti Satakunta, www.reitti.org Runsaan kilometrin yhdyspolun jälkeen saavun jo järveä kiertävällä Haikarapolulle. Huhtalan torniin ei ole riittänyt tällä kertaa joukkuetta, joten saan viettää havaintopaikalla rauhallisen evästauon. Moni suunnittelee lähtevänsä päiväunille. Puskaradio kertoo nopeasti Siipyyn olleen jälleen paras torni 115 lajin tuloksellaan. Enäjärven lintupaljous on osin menneen jätevuoren aikaansaannosta, sillä kaatopaikan jätteistä veteen valuneet ravinteet ovat rehevöittäneet vesistöä linnuille sopivammaksi. Yleensä lintuja tarkkaillaan kiikareilla ja kaukoputkella, mutta Tiira paistattelee tyytyväisenä päivää tarvitsematta mitään havaintovälineitä. Tiedän havaintopaikan sijaitsevan entisen kaatopaikan reunalla
baa skim uru, aa, g kimb S .fi-kortt a ja ski numero arjousan vuositilaus, 7 aalisti 83 ). upasta erkkoka t ski.fi-v ilaukse T RETKI huhtikuu 2009 i 37. T aj m Skimba aan 59 (nor int yhteish
VARSINAISSUOMEN JA SATAKUNNAN MAAKUNNAT TARJOAVAT AINUTLAATUISIA ELÄMYKSIÄ NIIN LAPSIPERHEEN PÄIVÄRETKELLE KUIN KONKARIN VIIKON VAELLUKSELLE. 38 RETKI huhtikuu 2009. kotimaankohde T E K ST I J A K U VAT J O E L A H O L A helmassa LOUNAIS-SUOMESSA RETKEILIJÄ KOHTAA MAAMME PISIMMÄN PATIKOINTIKAUDEN JA KULTTUURIN SÄVYTTÄMIÄ LUONTOKOKEMUKSIA
Kirjoittaja on retkeillyt niissä jokaisessa. Vaikka seudulla on runsaasti asutusta, se on levittäytynyt pieniksi kaupungeiksi ja kunniksi laajalle alueelle. Perusteellisen maastotutustumisen tuloksena syntyi LounaisSuomen retkeilyopas, joka ilmestyi kirjakauppoihin maaliskuussa 2009. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa voi harrastaa lähes kaikkia retkeilymuotoja. Suomen ainoat tammimetsät viihtyvät lämpimällä Lounais-Suomen retkeilyopas ARTIKKELIN KIRJOITTAJA on retkeillyt LounaisSuomessa useita kuukausia viime vuosien aikana. Näin Lounais-Suomi tarjoaa lähellä sijaitsevia retkeilykohteita yli kahdelle miljoonalle suomalaiselle. Lounais-Suomen retkeilyoppaaseen voi tutustua osoitteessa: www.retkeilymediaahola.fi/lounais-suomi.html Joel Ahola, Lounais-Suomen retkeilyopas, Edita 2009 Lo rannikolla ja hyvin opastetut matkailutiet houkuttelevat pyöräretkelle maamme vanhimmille kulkuväylille. Oppaassa esitellään lähes 80 vierailukohdetta Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueelta. Seudulta puuttuvat ainoastaan tunturit ja erämaat, mutta niiden tilalle alue tarjoaa luonnonläheisiä kulttuurinähtävyyksiä sekä ainutlaatuisen saariston vierailukohteineen. Lounais-Suomen ainutlaatuista retkeilytarjontaa täydentävät kansainvälisestikin arvostetut lintukohteet, resiinamatkailuun varattu rautatie ja Pohjoismaiden ainoa pyhiinvaellusreitti. Suomen historiaan ja asuttamiseen vaikuttanut seutu tunnetaan kulttuuristaan, mutta Lounais-Suomi tarjoaa myös retkeilijälle ainutlaatuiset mahdollisuudet. K ·K A R TAT otimaamme lounaiskulmassa levittäytyvät Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat, jotka yhdessä muodostivat historiallisen Turun ja Porin läänin. Vuoden 2009 Ojittamattomat suot ovat luonnontilaisinta Lounais-Suomea. RETKI huhtikuu 2009 39. Lounais-Suomessa elelee liki 700 000 asukasta, mutta Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntiin on vain runsaan tunnin ajomatka Helsingin ja Tampereen seuduilta
Runsaasta asutuksesta ja laajasta tieverkosta huolimatta Lounais-Suomessa voi vaeltaa jopa satojen kilometrien pituisia taipaleita, joten viikon vaellukselle ei tarvitse lähteä Lappiin asti. Helppokulkuinen maasto ja runsas taukopaikkojen verkosto tarjoavat hyvät puitteet lapsiperheiden sekä retkeilyä aloittelevien patikoitsijoiden luontohetkiin. Vaskijärvellä suojellaan seudun koskemattomimpia metsiä ja Karkalin suojelu keskittyy kalkkipitoisesta maaperästä nauttivien lehtojen säilyttämiseen. Maailmanlaajuisesti arvokkaaseen pikkusaarien muodostamaan kokonaisuuteen kuuluu myös saaristotiloja ja -kyliä, joiden karjan laidunnus on 40 RETKI huhtikuu 2009. Kansallispuistoissa on huomioitu luonnonsuojelun lisäksi myös retkeilypalvelut, joita Metsähallitus ylläpitää yhä kasvavalle kävijäjoukolle. Suurin Lounais-Suomen kansallispuistoista levittäytyy Saaristomerellä Länsi-Turunmaan eteläpuolella. Kansallispuistoissa on merkittyjä taipaleita taukopaikkoineen ja yöpyminen on sallittu useimmilla tulentekopaikoilla sekä laavuilla. kotimaankohde Lounais-Suomen merkityillä taipaleilla voi tallustaa viikon tai jopa kahden pituisia vaelluksia. Luonnonpuistoissa vaalitaan herkkää luontoa kansallispuistoja tarkemmin, minkä vuoksi monet niistä on täysin suljettu vierailijoilta. Toki arvokkaita maisemia ja kasvuympäristöjä sijaitsee myös pienillä luonnonsuojelualueilla, mutta useimpia niistä ei voi herkän luonnon vuoksi suositella runsaaseen retkeilykäyttöön. Loputkin kohteet voi saavuttaa vain muutaman kilometrin patikoinnilla tai lyhyellä taksimatkalla. Paikkakuntia yhdistävät linja-autoreitit ja kiskot tarjoavat pääsyn lähes jokaisen retkipolun alkuun. Parhaimmillaan polut ovat kuitenkin parin päivän viikonloppukohteina tai päiväretkinä. Vaskijärven luonnonpuistoon sekä maakunnan itälaidalla Uudenmaan puolelle sijoittuvaan Karkalin luonnonpuistoon pääsee kuitenkin tutustumaan, mutta retkeilijöiden pitää Pitkospuut houkuttelevat helppokulkuiselle taipaleelle keidassuon kuljuille ja kermeille. pysytellä merkityllä polulla eikä yöpyminen ole sallittua. Parhaiten seudun retkeilyreitit sopivat kuitenkin viikonloppuretkille tai päiväpatikan kohteeksi. alun lukuisten kuntaliitostenkin jälkeen Lounais-Suomessa on edelleen vielä 50 kuntaa. Monipuolinen seutu tarjoaa myös kokeneille kulkijoille erinomaisia harrastusmahdollisuuksia. Luonnon rauhaa Luonnontilaisimpana ja erämaisimpana alueen luonto on säilynyt kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa, joita on perustettu yhteensä yhdeksän Lounais-Suomeen tai lähiseudulle
Tällaisia kalastajien suojaksi perustettuja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä Vanhan Rauman puukaupunkialue hyväksyttiin Unescon maailmanperintölistalle vuonna 1991. Retkeilyreiteillä kulttuurikohteet rikastuttavat luontokokemusta. Turun pohjoispuolella Killin ja Nallin reitistö, Suokullan reitti, Kuhankuonon retkeilyreitistö, Kurjenrahkan kansallispuisto sekä Vaskijärven luonnonpuisto muodostavat merkittyjen polkujen vyyhdin, jossa patikoitavaa kertyy yhteensä yli 200 kilometriä. Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen rajaseudulla Liesjärven kansallispuiston polut kiertävät poikkeuksellisen hyvin säilyneissä havumetsissä ja poikkeavat perinteikkäällä metsänvartijatilalla. Kuhankuonon rajakivi sijaitsee Kurjenrahkan kansallispuistossa. Saaristomeren kansallispuistossa meloen liikkuva ulkoilija voi suunnata kajakkinsa parin autiotuvan rantaan. Pitkää patikointia kaipaava kulkija voi lähteä myös Pyhän Henrikin tielle Kokomäeltä Turkuun. Niiden lisäksi Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa kiertää liki parikymmentä retkeilyreittiä, joilla tallustaa muutaman kymmenen kilometrin pituisia viikonlopputaipaleita. Reitti yhdistää monia keskiajan kulkuväylän nähtävyyksiä. Saaristomeren tiheä saaristo vaihtuu suurten mannermaisten saarten kautta Selkämeren karuiksi ulkoluodoiksi siirryttäessä rannikkoa pohjoiseen. Näiltä Reitti Satakunnan poluilta jatkuu merkitty taival myös Hämeenkankaalle ja sieltä Pirkan Hiihdon uraa pitkin vielä sata kilometriä Pirkanmaalle. Pohjois-Suomesta tutut autiotuvat puuttuvat lähes tyystin Lounais-Suomen retkeilyreiteiltä. Noormarkun retkeilyreitti ylittää Makkarakosken padon aivan Noormarkun keskustan kupeessa. RETKI huhtikuu 2009 41. Vastaavasti Porin pohjoispuolella Joutsijärven, Noormarkun, Pomarkun, Ahlaisten ja Merikarvinan retkeilyreitit muodostavat monihaaraisen retkipolkujen kokonaisuuden, jonka yhteispituus yltää parin sadan kilometrin nurkille. Pohjois-Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajalla kohoavan Lauhanvuoren kansallispuistossa vierailija houkutellaan kapuamaan Länsi-Suomen korkeimmalle kohdalle yli 230 metrin korkeuteen. Suurin osa Lounais-Suomen ja sen rajaseutujen kansallispuistoista keskittyy keidassoiden luonnon suojelemiseen. m Rinkka selkään Kansallispuistot ovat taattuja patikointikohteita, joissa voi viettää yön tai parin kestäviä retkiä. 600 vuotta vanha rajapaikka on antanut nimen myös seudun laajalle retkeilyreitistölle. Seudulta puuttuvat d t u v ainoastaan tunturit ja o s a u u t a erämaat. Köyliönjärven jäällä talonpoika Lallin surmaaman piispa Henrikin vaiheisiin ja ruumissaattoon pohjautuva 140 kilometrin pituinen katolilaisten pyhiinvaellusreitti on ainoa laatuaan Pohjolassa. Ainoastaan Joutsijärveä kiertävän polun varteen on pystytetty neljä retkeilijöiden suuresti arvostamaa kaikille avointa tupaa. Monet polut muodostavat silmukan, jonka ansiosta patikointi päättyy lähtöpaikalle ilman edestakaisin kuljettavia osuuksia. Vaikka sen varrella ei ole varsinaisia retkeilyrakenteita, pyhiinvaeltaja voi poiketa yöksi merkityltä taipaleelta sen ohittamien retkikohteiden taukopaikoille. Kermien, kuljujen ja allikoiden vuoroleikkiin pääsee tutustumaan Kurjenrahkan, Torronsuon, Puurijärvi-Isosuon sekä KauhanevanPohjankankaan kansallispuistojen pitkospuilla. Selkämerellä ei ole vielä kansallispuistoa, mutta kansallispuistohanke on jo hyvää vauhtia yhdistämässä seudun luonto- ja retkeilypalveluita uudeksi suojelukokonaisuudeksi. synnyttänyt vuosisatojen saatossa ainutlaatuisia perinnemaisemia niittyineen, hakamaineen ja lehdesmetsineen
kotimaankohde kalamajoja on myös muualla Lounais-Suomen rannikolla, mutta niiden sijainti on usein vain paikallisten kalastajien ja veneilijöiden tiedossa. Monet Satakunnan ja Varsinais-Suomen luonnon erikoisuudetkin, kuten perinnemaisemat ja lintujen suosimat rantaniityt, ovat syntyneet ihmisen toiminnan seurauksena. Tammimetsät kuuluvat Lounais-Suomen erikoisuuksiin, sillä tätä jykevää ja satojen vuosien ikään yltävää jalopuuta tavataan ainoastaan kapealla kaistaleelle etelärannikolla. Suomen lounaiskulmalla on merkittävä rooli maamme historiassa. Alueen vanhimmat tammet yltävätkin jo yli 450 vuoden ikään. Historialliset kohteet eivät pilaa luontokokemusta, vaan ne tuovat uutta sisältöä ja mielenkiintoa perinteiseen retkeilyyn. Autiotupien puuttuessa vaeltaja voi levittää makuualustansa ja -pussinsa laavun laverille jokaisen retkeilyreitin varrella. Suurin osa maamme tammimetsistä on kaadettu purjelaivojen rakennusaineeksi. Laavu antaa erinomaisen suojan sateelta ja sopii sellaisenaan kevään ja syksyn majoitteeksi. Kesän itikka-aikana laavun sisään pitää ripustaa hyönteisverkko tai sukeltaa suosiolla yöksi telttaan. Päiväretkelle Peninkulmien patikkareittien lisäksi Lounais-Suomen retkeilytarjontaan kuuluu kymmeniä päiväretkeilyyn sopivia kohteita. Parin kilometrin pituisia luontopolkuja on kymmeniä. Toiset haluavat kävellä vuorokauden aikana jopa 100 kilometrin taipaleita, mutta joillekin yön tai parin vaellukseen riittää muutaman kilometrin pituinen luontopolku. Rajanveto retkeilyreittien ja päiväretkikohteiden välillä on vaikeaa ja oikeastaan täysin turhaa, sillä kaikki retkeilyreitit sopivat myös päiväretken kohteeksi ja lyhyenkin polun varteen voi jäädä yöksi, jos reitillä on laavu tai telttailuun sopiva taukopaikka. Niitä selvemmin maastosta erottuvat lähinnä pronssikaudelle ajoittuvat hautaröykkiöt, joita on kasattu lähes jokaisen suuremman avokallio- Muutaman kilometrin pituiset luontopolut ovat hyviä päiväretkikohteita. Tammihakaa eli laidunnusmetsikköä on laidunnettu katkeamatta jo nelisen sataa vuotta. Useimmat niistä sijaitsevat jonkin suuremman retkeilykokonaisuuden, kuten kansallispuiston tai retkeilyalueen yhteydessä. Varhaisimmat merkit yltävät kivikaudelle, jonka aikaisia asuinpaikkoja on löydetty seudulta lukuisia. Nykyisin Ruissalo on turkulaisten lähivirkistysalue, jossa kiertää viisi luontopolkua. Jopa 30 metrin syvyiset notkot ovat uurtuneet Suomen paksuimpaan savikkoon, jonka vahvuudeksi on mitattu parhaimmillaan liki 80 metriä. Vierailijat nauttivat leppoisasta kesäpäivästä Merikarvian Ouraluodon luotsiaseman edustalla. Kulttuurin kehto Lounais-Suomen retkeilykohteissa ei voi olla huomaamatta kulttuurin vaikutusta, sillä retkeilijä kohtaa polun varsilla jatkuvasti merkkejä ihmisen toimista kivikaudelta nykypäivään. Koskematonta luontoa etsivästä kulkijasta se voi tuntua kauhistuttavalta, mutta todellisuudessa kulttuurikohteet ja -nähtävyydet rikastuttavat luontokokemusta. Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin Juhana Herttua jatkoi suojelua perustamalla saarelle Suomen herttuan metsästyspuiston. Hyvä esimerkki tällaisesta päiväretkikohteesta on Somerolla Rekijoen latvoja kiertävä Häntälän notkojen luontopolku. Yhtenäisimmät ja laajimmat tammimetsät ovat säilyneet Turun Ruissalossa, jonka puita kuningas Kustaa Vaasa alkoi säästää laivanrakennukseen 1500-luvun alussa. Upeita tammijättiläisiä kannattaa lähteä katsomaan myös Länsi-Turunmaalle Paraisten Lenholmiin, jossa kiertää luontopolku. Kiskonjoen Latokartanonkoski on kalastajien suosiossa, mutta myös melojat ja Kuninkaantien pyöräilijät kiittävät tulentekopaikasta ja viihtyisästä miljööstä. Saaristomeren ja Selkämeren vierailukohteisiin tutustumiseen ei tarvita omaa alusta tai vankkaa melontakokemusta, sillä yhteysalukset ja vuoroveneet kuljettavat retkeilijät mielenkiintoisten nähtävyyksien äärelle. Muutamat yksittäisistä luontopoluista ovat kuitenkin niin upeita, että niihin kannattaa lähteä tutustumaan myös pitkän matkan takaa, vaikka perillä odottaisikin vain parin tunnin taipaleeksi sopiva polku. Saaristomeren kansallispuiston itälaidalla Sinisimpukan luontokeskuksen lähikalliolla kiertävä geologinen luontopolku esittelee alueen muinaista tulivuoritoimintaa. 42 RETKI huhtikuu 2009. Jyrkät ja vyöryherkät rinteet eivät sovellu viljelyyn, mutta karja on laiduntanut näitä perinnemaisemia jo vuosisatoja
Jo pelkästään Rauman kaupungin metsäseudulla sijaitsee satoja muinaishautoja. Iäkkäimmät talot on rakennettu jo 1700luvun alkupuolella. Tähän kansallismaisemaksikin valitun Köyliönjärven Kirkkokariin pääsee tutustumaan retkeilijöille vapaasti käytössä olevalla soutuveneellä. Raumalla sijaitsee myös toinen Suomen kuudesta Unescon kulttuuriperintökohteesta, sillä kuntaliitoksen myötä Lapin Sammallahdenmäki liitettiin kaupunkiin vuoden 2009 alussa. Yhdistyneiden Kansakuntien opetus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco valitsi Vanhan Rauman kulttuuriperintökohteena maailmanperintöluetteloonsa vuonna 1991. Kaupungin keskusta eli Vanha Rauma on säilynyt puukaupunkialueena nykypäiviin asti, sillä se on säästynyt viime vuosisadat tuhoisilta tulipaloilta. Näitä nuorempia ovat sahojen, ruukkien, myllyjen ja entisten teollisuuslaitosten jäänteet, joita kohtaa etenkin seudun melontareittien varsilla. Kirkonlaattiaksi kutsutun nelikulmaisen kivilatomuksen sivujen mitat vaihtelevat 15 ja 19 metrin välillä. Pronssikaudelle eli 1500500 vuotta ennen ajanlaskun alkua sijoittuvat muinaismuistot ovat päätyneet maailmanperintölistalle Suomen ja koko Pohjolan edustavimpana läntisen pronssikulttuurin kohteena. Vanhaan Raumaan kuuluu 250 tonttia, joilla sijaitsee kaikkiaan noin 600 rakennusta. Purjelaivastostaan tunnettu satamapaikka sai kaupunginoikeutensa jo vuonna 1442. Myös entiset ja nykyiset luotsiasemat ja majakat tarjoavat vierailijoille vaihtelua retken ohjelmaan. Pyhiinvaellusreitti y in a set i on ainoa laatuaan n a a u Pohjolassa. Kivien kuppeihin kertyvää sadevettä käytettiin parantavana lääkkeenä. Vanha Rauma ansaitsi nimityksen, sillä keskiajalta periytyvä puukaupunkialue on Pohjoismaiden edustavin, laajin, yhtenäisin ja elävin. RETKI huhtikuu 2009 43. Viime vuosikymmenien historiaan kulkija pääsee tutustumaan esimerkiksi Katanpään ja Kuuskajaskarin linnakesaarilla. Junaliikenteeltä vuonna 1985 suljettu 45 kilometrin pituinen rataosuus yhdistää Porin ja Kankaanpään. mäen laelle. o j s . Vanha Rauma ei ole mikään muutaman museokorttelin rypäs, vaan lähes 30 hehtaarin kaupunkialue, jossa asuu edelleen yli 600 asukasta. Suomen historiallinen aika alkaa Köyliönjärveltä, jossa Lalli riisti hengen piispa Henrikiltä vuonna 1156. Näihin syvennyksiin uhrattiin viljaa ja maitoa. Luonnostaan jylhät kalliokukkulat tarjosivat tähystyspaikan lisäksi erinomaisen suojan viikinkiajan sotaisilta heimoilta. Tunnetuimpina ja näkyvimpinä kulttuurikohteina LounaisSuomen maisemassa erottuvat keskiajalta periytyvät kirkot, linnat ja kartanot. Sen muoto on erittäin poikkeuksellinen, sillä vastaavaa kiviladelmaa ei tunneta muualla Pohjolassa. Satakunnan elämysrautatiellä retkeillään resiinalla. Tutkijat ovat yhä erimielisiä siitä, onko kyseessä hauta vai jonkinlainen sakraalirakennelma. Perintöä maailmalle Rauma on yksi Suomen kuudesta keskiaikaisesta kaupungista. Sammallahdenmäellä on yhteensä 36 kivistä koottua hautaröykkiötä. Pronssikautisia hautaröykkiöitä tunnetaan satoja LounaisSuomen alueella, mutta muutaman suurimman hautarakennelman muoto tekee Sammallahdenmäestä ainutlaatuisen. Unescon suojelukseen Sammallahdenmäki pääsi vuonna 1999 ensimmäisenä suomalaisena arkeologisena kohteena. Tapahtuma saattaa olla pelkkä legenda, mutta oletetulle surmapaikalle rakennettiin kappeli jo keskiajalla. Linnavuorille on usein koverrettu myös kuppikiviä. Rautakauden kalmistojen lisäksi ajanjaksosta muistuttavat lukuisat linnavuoret, joita kohoaa usean Varsinais-Suomen retkeilyreitin varrella. Kapeat ja mutkittelevat kadut ja kujat sekä epäsäännöllisen muotoiset tontit muistuttavat yhä keskiajan asutuksesta, sillä 1800-luvulla asukkaat korjasivat mieluummin vanhoja rakennuksia kuin rakensivat uusia ruutukaavaan. Vanhan Rauman kujiin kuuluu myös Suomen kapein katu, Kitukränn
kotimaankohde Pohjois-Satakunnan metsäseutuja halkovat joet soljuvat pieninä koskina kohti merta. Kustavin Katanpään linnakkeelle pääsevät ainakin ryhmät tilausveneen kyydissä. Useimmat virtapaikat sopivat myös aloittelijoille, mutta melojan pitää sonnustautua liiveihin ja kypärään. Toinen oudoista hautaröykkiöistä on 24 metrin pituinen vallimainen Huilun pitkä raunio, jota paikalliset kutsuvat myös nimellä Pitkävare. Arkeologit uskovat hautamuodostelman poikkeuksellisen pitkän muodon syntyneen useiden peräkkäisten laajennusten tuloksena. Merimatka tai jokireitti Lounais-Suomi rajoittuu etelässä Saaristomereen ja lännessä Selkämereen. Saaristo tarjoaa etenkin purjehtijoille oivia vierailukohteita, mutta merimelontaa ei voi suositella kuin kokeneille kajakkiretkeilijöille. Saaristomeren kansallispuistossa liikkuvat yhteysalukset poikkeavat liki tusinalla saarella, joiden pinta-alasta ainakin osa kuuluu suojelualueeseen. Perillä matkalaisia odottavat venäläisten Korteniemen perinnetila perehdyttää Liesjärven kansallispuiston vierailijat metsänvartijatilan elämään 1910-luvulla. 44 RETKI huhtikuu 2009. Turkulaiset siirtyvät vesibussilla Ruissalon lisäksi keskellä kauneinta Airistoa sijaitsevalle Vepsän ulkoilusaarelle, joka oli ennen salakuljettajien tukikohta. Onneksi saariston helmiin pääsee tutustu- maan myös ilman omaa alusta tai vankkaa melontakokemusta, sillä yhteysalukset ja vuoroveneet kuljettavat matkalaisia useille saarille
Varsinais-Suomen joet, kuten Paimionjoki, Kiskonjoki ja Aurajoki, halkovat lähinnä alavia viljelysmaita. Satakunnan jokireitit ovat huomattavasti Varsinais-Suomen virtoja erämaisempia ja rakentamattomampia. Tuulen suunta vaikuttaa näillä leppoisilla taipaleilla enemmän etenemisnopeuteen kuin virtauksen suunta ja voimakkuus. sotavankien vuosina 19151917 rakentamat kivitiet ja tykkipatterit sekä samoilta ajoilta säilyneet kasarmirakennukset. Raumanmeren melontareittien sisäsaaristossa sijaitsevat väylät sopivat myös kokemattomimmille melojille, mutta avomereen tottumattomien retkeilijöiden kannattaa suunnata vuoroveneellä Kuuskajaskin linnakkeelle ja Kylmäpihlajan majakalle. Meriin laskevat joet tarjoavat lisää vaihtoehtoja vesiretkeilyyn. Virrat on valjastettu sahojen, myllyjen ja sähkölaitosten voimanlähteiksi. Kynäsjoen ja Noormarkunjoen muodostama reitti tarjoaa useita lyhyitä ja helpohkoja koskia, jotka sopivat myös aloittelevalle melojalle. Varsinais-Suomen jokia pystyykin melomaan helposti myös vastavirtaan. Molempien kohteiden rannoilla on runsaasti taukopaikkoja, kuten laavuja. ut r i u s a Jos meri tuntuu liian haastavalta melontakohteelta, kanootin voi tuupata vaikkapa Euran Koskeljärven vesille tai Porin itäpuolella sijaitsevan Joutsijärven laineisiin. Lisätietoja: Janne Eklund, P. Monet kosket on www.eerikkila.fi perattu aikanaan tukinuittoa varten, mutta virkistyskalastuksen innoittamana useimmat virtapaikat on kunnostettu takaisin jalokaloja kuhiseviksi kuohuiksi. Koulutuksen hinta 640 e, mahdollisuus opintotukeen. Merikarvian Ouran saaristoon sekä Ouraluodon luotsitupaan ja retkeilypalveluihin voi tutustua kesäviikonloppuisin kunnan keskustasta tyrnien valtaamilla saarille suuntaavilla vuoroveneillä. Eräoppaaksi vuodessa! Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistava koulutus (49 ov) 17.8.2009 - 13.8.2010 Koulutus koostuu lähiopetuksesta, työharjoittelusta, ohjatuista ennakkotöistä ja itseopiskelusta. Nämä maitse ohitettavat padot aiheuttavat hieman harmia melojalle, mutta ne hidastavat samalla jokien virtaaman olemattomaksi. 0400 592 135 tai Asko Mustonen, P. Kelluntaliivien lisäksi virtapaikoissa kannattaa RETKI huhtikuu 2009 45. 040 768 9480 Lounais-Suomen o n s m retkeilykohteissa ei e k k e s voi olla huomaamatta l a t kulttuurin vaikutusta
jöille, vaan ikimuistoiselle matkalle voi lähteä myös perheelle suunNähtävyydet houkuttelevat pyöräilijän pysähtymään myös autonitellulla mallilla tai ryhmälle soveltuvalla pumppuresiinalla. Nimestään m s ä huolimatta u lm Härkätiellä ei ole juuri k e e kuljettu härillä. lintukohde muodostuu erittäin matalasta Preiviinkinlahdesta ja Nimestään huolimatta HämeenlinKokemäenjoen suistosta sekä näiden naan kulkevalla Hämeen Härkätiellä väliin jäävästä rehevästä Enäjärvestä. Myös rehevät ruovikot kuhisevat pikkulintuja ja tarjoavat suojaa seudulle pesimään jääville siivekkäille. Tälle Meri-Poriksi kutsutulle seudulle on Laivat rahtasivat erämiesten pyytämät nahat Keski-Euroopan perustettu peräti kolmetoista lintutornia, joista kymmenen sijaitmarkkinoille. käitä voi tarkkailla kolmesta tornista. Hieman enemmän mukavuutta kaipaavalle poltä yhdistää 49 kilometrin pituinen käytöstä poistettu rautatie, kijalle tarjotaan myös valkeita lakanoita ja valmista aamupalaa jonka varrelle on rakennettu nuotiopaikka ja keittokatos. sivuilla (Torniturnee, s. Matalat vesistöt tarjoavat sopivia ruokailupaikkoja sorsille, hanhille ja joutsenille. Kahlaajat tepastelevat lietteisillä rannoilla, tulvaniityillä ja rantalaitumilla. Porin länsipuolella. Kaupanteon vastikkeena Hämeeseen matkasi see saman retkeilyreitin varrella. Reitti yhdistää 1200-luvuilla varustettuja tarkkailupaikkoja ovat rakentamaan aloitetut Turun ja Viimyös Naantalin Luolalanjärvi, Kaapurin linnat ja se oli vaihtoehtoinen rinassa Kuusiston linnanraunioiden kulkuväylä Hämeenlinnan kautta kulvieressä levittäytyvä Kuusistonlahti, kevalle Yliselle Viipurintielle. Molemmat jokireitit kuuluvat Karvianjoen vesistöön ja niiden varrelle on pystytetty runsaasti laavuja ja muita retkeilypalveluita. matkaajaa useammin, sillä pieni jaloittelu antaa mukavaa vaihtelua polkemisen puuduttamille lihaksille. Rannikon ja Hämeen järviseutujen kauppapaikkoja yhdistäMonipuolisimmat mahdollisuudet lintuharrastukseen on vä reitti syntyi, kun sisämaasta kuljetettiin turkiksia rannikolle. matkaa muistuttavalle pyöräretkelle. SatuElämysrautatietä ei ole tarkoitettu vain kovakuntoisille retkeililassa istuvalla matkaajalla on enemmän aikaa ihailla maisemia. tamista. Myös Merikarvianjoki sopii joki- ja koskimelonnasta innostuneelle retkeilijälle, mutta kokemattomien melojien kannattaa kiertää Lankoski ja Holmankoski maita myöten. ei ole juuri kuljettu härillä, vaan nimi Meri-Porin lintutornit ja polut on esijuontaa Varsinais-Suomen viljelysseutelty omana artikkelina tämän Retken duilla kyntötöissä käytettyihin juhtiin. sopivat automatkailua paremmin pyöräretken taipaleiksi. Oikeanpuoleiseen liikenteeseen Suomessa siirryttiin vasta rikohteet ja lukuisat lyhyet polunpätkät houkuttelevat tutkimusVenäjän keisarillisella manifestilla vuonna 1858. Nykyisin Härkätie on matkailureitti, Lajistoltaan Meri-Porin tasolle jonka varrella sijaitsee runsaasti kultyltää Mietoistenlahti, jonka siivektuurikohteita ja majoituspalveluita. Lähes jokaisen vesistöä tai laajaa suota don Vanhalinnan vieressä kulkeva osuus on valittu museotieksi, halkovan retkeilyreitin varrelle on pystytetty lintujen tarkkailuun sillä sen tiedetään noudattaneen samaa linjausta jo 800-luvulja luonnon ihailuun sopivia torneja tai lavoja. la. lihansyöjäkasveihin kuuluvia pitkälehtikihokkeja. Lounais-Suomi on lintuharrastajan paratiisi, sillä seudulla on runsaasti valtakunnallisesti merkittäviä lintuvesiä ja muuton aikaisia levähdyspaikkoja. Kampea kiertäen tai resiinaa Kuninkaantiellä noudatettiin Ruotpumpaten sin vallan aikana vasemmanpuoleista Retkeilyn ei tarvitse rajoittua Varsinais-Suomessa ja Satakunliikennettä, jotta ratsastajan miekkakäsi olisi kohdattavan puonassa pelkkään patikointiin tai melontaan, sillä seudun kulttuulella. Siivekkäiden elämän seuraamista ja harvinaisten lajien bongaamista on helpotettu rakentamalla Hämeen Härkätie on Suomen vanhimpia kulkuväyliä. Vanhat kulkuväylät tarjoavat erikoisia retkielämyksiä, mutta Pyöräilijä voi yhdistää fillarireissuun poikkeamisen mielenviimeistään Satakunnan elämysrautatiellä retkeilijä kohtaa kiintoisilla nähtävyyksillä ja valita yösijakseen jonkin retkeilyreijotain, mitä ei voi kokea missään muualla: Poria ja Kankaanpäätin taukopaikan. Kansainvälisesti merkittävä paluulastina kankaita ja rautaesineitä. Liekymmeniä lintutorneja. Suomen Salon edustalla avautuva Halikonpuolelle matkailutieksi linjattu reitti lahti, Euran Koskeljärvi, Noormarkun Useilla Lounais-Suomen kaartelee rannikkoa myöten Turusta ja Pomarkun rajalla sijaitseva Inhotkeidassoilla kiertää retkeilyreittejä itärajalle asti. Patiuseissa majataloissa ja hotelleissa. Kymmenkunta lauttaa yhdistää saaret helminauhaksi, joten polkija pääsee kauniin saariston maisemiin myös ilman omaa venettä. Linnut kiikarissa Keväällä ja syksyllä Lounais-Suomen merenlahdet ja lintujärvet kuhisevat elämää, kun muuttolinnut pysähtyvät parhaille paikoille levähtämään ja aterioimaan. Myös Rauman, Pyhärannan ja LaitiPyöräretkeilyyn sopivasta taipaleesta lan rajalla sijaitseva Otajärvi kuuluu käytetään monia muitakin nimityksiä, lintukohteiden valiojoukkoon. Myös Kuninkaantie alkaa Turusta. 32-37). kuten Suuri Rantatie tai Alinen ViipuVähintään kahdella lintutornilla rintie. koinnin sijaan matkaa taitetaan vuokrattavilla resiinoilla, joilla Turusta alkaa useita matkailuteiksi hyväksyttyjä reittejä, jotka edetään jaloilla ja käsillä pumppaamalla. u e u r l . · RETKI huhtikuu 2009 47. Kuninkaantie ohittaa tujärvi sekä Kurjenrahkan, Puurijärvipitkospuupolkuineen. Suosituin Lounais-Suomen pyöräreiteistä on ehdottomasti Saariston rengastie, joka tekee parin sadan kilometrin mittaisen silmukan Turun länsipuolella sijaitsevilla saarilla. käyttää kypärää, eikä virran vietäväksi pidä lähteä pahimpana tulvahuippuna. Tarkkasilmäinen Helsingin keskustan, sillä tie on synIsosuon sekä Torronsuon kansallislöytää lankkureitin vierestä tynyt ennen pääkaupunkimme peruspuistot
Tuuli yrittää työntyä vaatteiden raoista viilentämään kehoa. Lumipyryn jälkeen ei ole ehtinyt olla suojasäätä, joten sauvat humahtavat pehmeän nietoksen läpi iskien äänekkäästi jään pintaan. Muuten saaristo on säilynyt liki luonnontilaisena. Pyöritämme pilkkikairalla jäähän soppavettä varten avannon. Liki parin kilometrin pituinen saari sekä sen naapurissa kohoavat Suuri- Ensimmäiset majat Kun lusikoimme keitoksen viimeisiä rippeitä, taivas täyttyy valtavista hiutaleista. Haluan itsekin testata, onko Ahvensalo nimensä veroinen, joten kairaan oman reiän liki neljäkymmentä senttiä paksuun jäähän. Liiteri pullottaa pölkkyjä, mutten näe kirvestä missään. Sivakoimme suoraan Iivarinsalon pohjoiskärkeen. Valmistellessani lounasta appeni on jo nykäissyt vedenottoavannostamme muutamia ahvenia. Kylmyys puistattaa, mutta tiedän hiihdon lisäävän kohta lihasten lämpöä. Hörpimme kuumaa juomaa termoksista ja mutustamme pari pullaa voimia kerätäksemme, vaikka olemme hiihtäneet vasta vajaa kaksi kilometriä Ritoniemen lomakylästä. Vuonna 2001 rakennettu Kakssalmisten tupa on muiden kalamajojen tavoin ilman yöpyjiä lähes koko talven. KESKI-KALLAVEDEN SAARISTOSSA ODOTTAA TALVIRETKEILIJÄÄ VIIDEN KALAMAJAN RYPÄS. Seuraan tarkasti appiukkoni avaamaa ahkion jälkeä, sillä siinä hiihtäen urakka helpottuu. Hukkasen kalliosaaren suojassa tuuli ja pyry hellittävät, ja kaverin äänen kuulee ilman huutamista. Onneksi myräkkä puskee jäälakeudella suoraan takaani, joten pärjään vielä ilman myrskylaseja. Kallaveden vankkaa jäätä peittää parinkymmenen sentin paksuinen nietos. Ainoastaan saarten rannoilla kohoavat veneväylien linjamerkit ja kummelit sekä kymmenet huolletut taukopaikat kertovat ihmisten liikkuvan seudulla. Jotenkin olin saanut aiemmin käsityksen, että tuonela olisi kiirastulineen lämpimämpi paikka. T Tervo ja Mustasalo ovat koko Keski-Kallaveden saariston ainoat huviloiden valloittamat saaret. Luonnonhiekkarantojen kupeessa seisoo keittokatos. Kaivan ahkiosta omat työkalut ja kohta liekit nuolevat jo kattilan kylkiä. Kiipeämme saaren huipulle, jossa kartan mukaan pitäisi olla lapinraunio eli muinaishauta. Keräämme ne visusti talteen, sillä nyt voimme mennä kalastajina yöksi kalamajaan. Kala-apajalle Kierrämme Papinsalon kesämökit pohjoispuolitse. Pehmeä hanki tekee hiihtämisestä raskasta, vaikka myötätuuli siivittääkin menoamme. kotimaanmatka T E K ST I J A K U VAT J O E L A H O L A KALAMAJOJA katsomassa Keski-Kallavedellä on lähekkäin peräti viisi kalamajaa. Täytän kattilan kirkkaalla järvivedellä ja kiiruhdan rantaan sytyttämään tulia. Hetken pilkkiä avannossa uitettuani liityn kalamiesten kerhoon, kun ahven iskee leukansa toukkien verhoamiin koukkuihin. Kesällä taukopaikalla on varmasti viihtyisää, mutta nyt tuuli pieksee niemen yli. Kuuntelen hupun sisälle kantautuvaa puhurin huminaa. Yhä yltyvä myrskynpoikanen ei houkuttele jäämään lounaan tekoon, vaan hiihdämme viereisen Ahvensalon suojaisalle laavulle. Saamme saaliksi kourallisen pieniä piikkiselkiä. VENEILIJÄT SUOSIVAT AUTIOTUPIA KESÄLLÄ, MUTTA TALVELLA YÖPYJÄT OVAT HARVASSA. uuli työntää hiutaleita liki vaakasuoraan. Pyry vain yltyy lastatessamme varus- 48 RETKI huhtikuu 2009. Edessämme kohoaa Pieni-Helvetti ja sen takana Hiidensaari eli Helvetti. Tauon jälkeen siirryn kyntämään ahkioillemme uraa. Osaamme aavistella kivilatomuksen paikan, mutta hanki peittää huolellisesti entisaikain muiston
Vasemmalla puolella erottuu niemen kärjessä Järvipelastajien tukikohdan lipputanko. Löydämme vanhan tuvan helposti, sillä kalastajien tukikohta on pystytetty avoimen rantakallion laelle. Kaarramme Kakssalmisten saariryhmän rantaan. Ilta alkaa jo hämärtää jatkaessamme hiihtoa seuraavalle tuvalle. Ensimmäinen reittimme varrelle osuva autiotupa häämöttää jo metsän takana, mutta joudumme tekemään lisälenkin hiihdettyämme lumen alla väijyneeseen vesiloskaan. Äänen perusteella voisi luulla jonkun viskovan koko ajan päätäni pienillä kävyillä. Seinät ja katto ovat osin homeessa ja lahonneet. Oikealla puolella pyryn takaa hahmottuu juuri ja juuri Tuomaansalo, jonka rannalla on retkeilijöitä varten pystytetty laavu ja nuotiopaikka. Pysyttelemme selvästi syväväylän itäpuolella. Työnnymme vuorovedoin halki myräkän. Suurimpien lumihiutaleiden halkaisija yltää viiden sentin nurkille. Vesireitin turvalliseksi syväykseksi ilmoitetaan 4,3 metriä, mutta tässä Kumpusaaren kärjessäkin vettä jää veneen alle 50 metriä. teemme takaisin ahkioihin. Iso-Miettin autiotupa vaikuttaa liki satavuotiaalta, mutta se ei kuitenkaan ole seudun vanhin kalamaja. Kämppä on saanut jo purkutuomionkin, sillä maja on päässyt korjauskelvottomaan kuntoon. Tuomaansalo sijaitsee jo Kuopiosta etelään vievän syväväylän länsipuolella. Kesän sesonkiaikana kalamajalla riittää vierailijoita, mutta silloinkin suurin osa matkalaisista nukkuu omissa veneissään. Lopulta rimpuilemme pajukon lomasta Kakssalmisten kalamajan pihaan. Vaihdan Iso-Mietin rannassa myrskylasit otsalamppuun, jotta näemme lukea karttaa yhä synkkenevässä pimeydessä. Väylän pitäisi olla jo hyvässä jäässä, sillä laivaliikenne taukoaa reitillä tammikuun lopulla alkaakseen uudelleen maaliskuussa. Vanha kansa puhuisi varmaan jalkaräteistä. Suunnistus onnistuu valitsemalla sopivat saarten välit tummasta maisemasta, jonka luoteislaidalla Kuopion valot nostavat matalalla lojuviin pilviin valoisan heijastuksen. ·K A R TAT RETKI huhtikuu 2009 49. Uudehko kämppä on ollut koko talven lähes tyhjillään, sillä vieraskirjassa näkyy vain Puijon Ladun retkiluistelijoiden merkintä ja yksinäisen ahkiohiihtäjän raapustus. Jatkamme hiihtoa upottavassa hangessa etelään kohti Koistinsaaria. Pakkanen on vähitellen muuttumassa suojakeliksi, mutta hiutaleet ovat kovia jäälevyjä. Ne hajoavat rasahtaen osuessaan huppuun. Jos Saimaan kanava on tulevaisuudessa avoinna ympäri vuoden, syväväylä saattaa pysyä auki koko talven. Iso-Mietin kalamajalle on Kakssalmisesta vain vajaan kilometrin siirtymä. Peitän kasvoni hupulla ja suurilla laskettelulaseilla ennen työntymistäni jäälle. Pimeys on jo lähes täydellinen, mutta erotamme silti saarten himmeät silhuetit. Nurkassa nököttää kelpo kamiina, mutta törkyinen tupa ei houkuttele jäämään yöksi. Tuvan turvaan Lumimyräkkä on laantunut rauhalliseksi sateeksi. Kuopion kaupunki on rakentanut viihtyisän autiotuvan, johon mahtuisi lepäämään puolen tusinaa retkeilijää
Sytytän otsalampun ja huomaan vierelläni moottorikelkan jäljen. Pidämme kuitenkin hyvän tempon päällä vaihtaen tiuhaan umpihankeen hiihtäjää. Nauramme sattumalle ja lykimme helposti kovaa pohjaa pitkin Kuusi-Koistille, jossa joudumme puskemaan vain viimeiset pari sataa metriä umpihankeen päästäksemme seudun vanhimmalle kalamajalle. i e 50 RETKI huhtikuu 2009. Lumi takertelee jo suksen pohjiin. Asetumme taloksi kahden hengen tilavaan tupaan. Meno on raskasta, sillä pitkät ja leveät metsäsukset pysyttelevät hangen sisällä. Yli sadan vuoden iästään huolimatta kalamaja on erinomaisessa kunnossa, sillä siitä on vaihdettu joskus alimmat hirsikerrat. Odotan jo seuraavaa vuoronvaihtoa, kun vasen sauvani ei uppoa enää hankeen, vaan se iskeytyy kovaa pintaa vasten. kotimaanmatka TIETOREPPU KESKI-KALLAVESI Kuopion ja Puutossalmen välinen osa Kallavettä saaristo säilynyt lähes luonnontilaisena Retkeilypalvelut 5 kalamajaa 8 laavua 5 keittokatosta noin 20 nuotiopaikkaa Kalamajat syväväylän itäpuolella puuhuolto ja kamiinalämmitys Kakssalmiset, 6 henkeä, rakennettu 2001, KKJ: 6966880, 3541800 Iso-Mietti, 2 henkeä, huonokuntoinen, purku-uhka, KKJ: 6966120, 3542010 Kuusi-Koisti, 2 henkeä, rakennettu 1903, KKJ: 6963800, 3541900 Hauto-Koisti, 6+4+2 henkeä, entinen maalaistalo, kota ja sauna, KKJ: 6963310, 3541460 Vatanen, 4 henkeä, rakennettu 1998, KKJ: 6960660, 3540450 Kartat ja lisätiedot Pohjois-Savon retkeilykartta, www.infokartta.fi/psavo Kuopion kaupunki, www.kuopio.fi (Asukas > Vapaa-aika ja liikunta > Retkeily ja ulkoilu) Sää muuttuu yhä suojaisemmaksi ja samalla raskaammaksi. En malta heti sytyttää kamiinaan tulia, vaan etsin ensin otsalampun valossa seinähirsistä kaiverruksia. Kämppä uhattiin purkaa heti a s alus alussa, mutta onneksi päättäjät ymmärsivät kalastajien tarvitseva van van sää- ja yösuojaa pyyntireissuillaan. Katto sekä ikkunat ja ovet ovat tältä vuosituhannelta. Harmaahirsinen Kuusi-Koistin tupa on todella viihtyisä ainakin Iso-Miettiin verrattuna. Kalastajat ovat kuskanneet tupaan jopa patjat, viltit ja matot, jotka tosin ovat jo vuosien saatossa käyneet hieman epäsiisteiksi. Kalamaja on paikallisten kala- ja erämiesten ahkerassa käytössä, mistä viestivät naulakoissa roikkuvat työvaatteet sekä hyllyn posliiniastiastot. Kuusi-Koistin tupa on rakennettu aikanaan ilman lupaa, kuten muutkin seudun vanhat kalamajat. S Sytytämme kamiinaan tulet ja kairaamme rantaan reiän vesipaik paik paikaksi. Olemme hiihtäneet tuskalliseen umpihankeen pitkät tovit, vaikka vierellämme on ollut jo kauan helppokulkuinen kelkanjälki. Keit Keit Keitämme vedet termoksiin omalla bensakeittimellä, sillä rauhall ha hall hallisesti vetäjä kamiina ei saa keittolevyä riittävän kuumaksi. Keski-Kallaveden väylät kuhisevat kesällä veneilijöitä, mutta talvinen jäälakeus vastaa erämaan rauhaa. Raskas s hiihtopäivä ih o v vaatii veronsa. Vanhin puumerkki ajoittuu vuodelle 1930, vaikka maja on tiettävästi rakennettu jo vuonna 1903
Lastaamme varusteemme ahkioihin ja suuntamme suksemme kohti Ritoniemeä. Tilan päärakennus on muutettu autiotuvaksi, jossa on kaksi erillistä puolta omine kamiinoineen. Kaivamme paistinpannun esille ja valmistamme kalamajan kalaillallisen. Kairaamme useita reikiä tuvan edustalle, mutta uitamme niissä pilkkejämme lähes turhaan. Pannu on työnnettävä liki pystyasennossa kamiinan sisään, jossa sen saa käännettyä vaakatasoon kuuman hiilloksen päälle. Myötätyyli helpottaa entisestään kulkuamme. Pilkkimämme ahvenet näyttävät kovin vaatimattomilta lohimedaljonkien vierellä. Kesken tutustumiskierroksemme Hauto-Koistin pihaan pyyhältää kaksi huoltokelkkaa rekineen. kauimmaisiin taukopaikkoihin on liki kymmenen kilometrin matka ja rekeen sopii kerralla vain kaksi kuutiota poltettavaa. Horisontissa näkyy Puutossalmen keltainen lossi, joka kuskaa autoja Kallaveden poikki. Näin pääsemme hiihtämään kevyesti ja voimme palata avaamaamme latua takaisin KuusiKoistin tuvalle. Majapaikassa on nukkumalaverit kahdelle ja se lämpiää osin kivillä verhoillulla kamiinalla. Kohennamme sivakoidemme luistoa hieromalla pohjiin kynttilää, jonka uskomme estävän lumen takertelun suksiin. Kaupungin huoltokelkat kaasuttavat kohti Vatasen kalamajaa tehden meille leppoisan hiihtoväylän. Tummuneissa hirsissä on kaiverrukset vuosilta 1922 ja 1924. Luistava loppu Paluu jäätyvää kelkanjälkeä takaisin Kuusi-Koistille sujuu leppoisasti. Hauto-Koistin vieraskirjaan on ikuistettu kuluneen talven aikana vasta yksi yöpyminen, eikä saunaa ole lämmitetty kertaakaan. Yöllä satoi jo hetken vettäkin ja nyt hanki on muuttunut tahmeaksi puuroksi. Emme ole kuitenkaan laskeneet ruokiamme saaliskalojen varaan, joten keitämme lounaaksi tuhdin pasta-annoksen. Yli sadan vuoden ajan tämä kämppä on tarjonnut monelle kulkijalle hyvät unet ankarankin kelin aikana. Kuopion kaupunki rakensi tuvan vuonna 1998 entisen kalamajan paikalle. Tavoitamme jo parin kilometrin kuluttua huoltomiesten kelkkauran, joka vie määränpäähämme. Talvella kalamajat ovat kuitenkin lähes tyhjillään. Onnistumme kypsentämään kalat hankalassa uunissa, mutta pannun kallistelu estää lettujen paistamisen. Rantaan on pystytetty vuonna 2007 viihtyisä Kena-kota, joka täyttää myös autiotuvan kriteerit. Vanhasta kämpästä on säästetty pari hirrenpalasta nykyisen kämpän räystään alla. Päätämme käydä tutustumassa kahteen eteläisimpään tupaan ilman raskaita ahkioita. En tohtisi lopettaa vielä matkaa, mutta joudun haikeana suunnittelemaan vain tulevia retkiä. Samalla sää alkaa nopeasti kylmetä ja tahmea nuoskalumi muuttuu liukkaaksi jäähileeksi. Kalamaja on seudun suosituin, sillä rannassa veneilijöitä odottaa kesäisin lähes yötä päivää lämpiävä sauna. Näin kaikki pääsisivät ainakin paistamaan makkaransa nuotiolla. Urakka on kova, sillä Kuopio omistaa peräti 70 taukopaikkaa. Hiihto on selvästi eilistä helpompaa. Pakkanen on kovettanut jo hangen pinnan korpuksi, joka lohkeaa laattoina suksiemme alla. Pakkaamme reppuun vain hieman evästä ja kohta sovitamme suksiamme jo metsän kivikoiden ja puiden väliin oikaistessamme saaren läpi kohti naapuritupaa. Keski-Kallavedelle tulevat rangat on kuljetettava syväväylän itäpuolelta Ritoniemestä. Lahtisen mukaan puuta poltetaan vuodessa 400 mottia. Ilmeisesti appeni haluaisi myös jatkaa hiihtoa, sillä hän ehdottaa seuraavalle kerralle parin päivän sivakoinnin sijaan viikon taivalta. · Vuonna 1903 rakennettu Kuusi-Koistin tupa on vanhin Kallaveden kalamajoista. Armas Lahtinen, Auvo Lempinen, Pasi Asikainen ja Mikko Kemppinen ovat kuljettamassa Kuopion kaupungin huoltamille nuotiopaikoille, laavuille ja kalamajoille puita. Autiotupa siivotaan aina ennen matkan jatkamista. Kuopion kaupunki ylläpitää alueillaan 70 taukopaikkaa, joilla retkeilijät polttavat vuosittain 400 kuutiota klapeja. RETKI huhtikuu 2009 51. Hauto-Koistin entiselle tilalle on alle kilometrin hiihto. Tällaisena iltana haluaisi hiihtää yöksi uudelle tuvalle ja nauttia vaeltajan yksinkertaisesta elämästä. Suksi luistaa ja aurinko laskee selkämme taakse. Hiihdämme kolmen kilometrin taipaleen nauttien yllättäen alkaneesta auringonpaisteesta. Huoltomiehet sanovat Hauto-Koistin olevan suvella niin suosittu vierailukohde, että saaren pohjoisosaan aiotaan rakentaa ensi kesänä uusi laavu. Raskas hiihtopäivä vaatii veronsa, joten käymme jo aikaisin pitkäksemme lavereille. Saaliiksi saamme vain yhden ahvenen. Siirrymme yöpyjien pitkään listaan aloittamalla nopeasti kaksitahtisen kuorsauksen. Kevennetty jotos Heräämme levänneinä loskaiseen aamuun. Vatasen kalamaja on tarkoitettu neljälle hengelle
henkilökuva VALTAKUNNAN SUOSITUIMMAN RADIOÄÄNEN TAKAA PALJASTUU LUONNONRAUHAA ETSIVÄ KALAMIES JA URHEILUHULLU. T E K ST I A I N O J U S L É N Radioääni fillarin selässä 52 RETKI huhtikuu 2009 KUVA JONI LUOMANEN
"Ilmaisemme usein huolemme ulkoilumahdollisuuksien jatkuvasta supistumisesta" Peltola kertoo. Lisäksi hän toteutti Liikenneturvan ja YleX:n kanssa kypärän käyttöä edistävän Pelasta kallonen -kampanjan. "Vielä ei kuitenkaan ole kysytty ehdokkaaksi" kuittaa Peltola. Toinen kierukka meni RETKI huhtikuu 2009 53 KUVA IKE RAUTIO. Peltola on siinä määrin kiinnostunut asioihin vaikuttamisesta, että voisi jopa harkita politiikkaan lähtemistä entisen juon- M tajakollegansa, nykyisen kansanedustaja Salovaaran jalanjäljissä. Niistä ajoista maastopyörien suosio alkoi Suomessakin kasvaa nopeasti. Kurveissa ja kivikoissa hän luottaa Sram X-0 -takavaihtajaan. Se ei riitä, että eri puolella kulkee haketettuja ulkoilureittejä. Toisinaan kuitenkin tuntuu, että mielipiteitä kerätään, mutta niillä ei ole vaikutusta." Peltola on palkittu vuosina 20042006 parhaan radioäänen Telviksellä. Palkaksi hän sai paitsi taskurahaa myös ensimmäisen maastofillarinsa. Isä ei koskaan suostunut ostamaan mopoa, vaikka Peltola muistelee sitä joskus ruinanneensa. , Pyöräilyhullu Maastopyöristä ei vielä unelmoitukaan, kun Peltsi painatti pikkupoikana fillarillaan Vihdin kesämökin metsäpolkuja. Työmatkapyöräilyynkin voitaisiin kannustaa monin eri tavoin" Peltola sanoo. Apupyörät heitettiin pois 3-vuotiaana, ja siitä saakka maastot ovat vetäneet puoleensa: alkuun kotitalon metsäisen pihan poluilla ja nurmikoilla kurvaillen, myöhemmin Paloheinän lähimetsissä seikkaillen. "Esimerkiksi , Hakuninmaalla mainio fillarointimetsä on jäämässä 5 000 asukkaan asuntorakennushankkeen alle. Peltsi haastettiin opettelemaan Elixirohjelmassa täysin uusi laji lumilautailu. Tarvitaan myös vapaata metsää. Hänen polvensa näyttä, vätkin soramontuilta lukuisine arpineen. Nykyään Peltola polkee Trekin hiilikuiturunkoisella Fuel ex 9.0 -pyörällä. Menopelit olivatkin kovilla. "Silloin ei ollut täysjoustoista tietoakaan, vaan täytyi joustaa polvista" nauraa Peltola. 15-vuotiaan Peltolan ensimmäinen kesätyöpaikka oli polkupyöräkorjaamolla. "Kevyenliikenteen olosuhteet ovat useimmiten hyvin huonot. Enää ei pyörää tule itse huollettua, vaikka ura alkoikin korjaamolta. Peltola on seurannut kaupunkimetsien tuhoamista rakentamisen tieltä maastopyöräilijän näkökulmasta kolme vuosikymmentä. Yläasteen aikana tuttu poika pyyhälsi koulun pihaan maastopyörällä, joka oli tuotu Yhdysvaltojen reissulta. , Peltola seuraa aktiivisesti kotikaupunkinsa Helsingin kaupunkisuunnittelua maastopyöräilyseuransa Mountain Bike Club Finlandin mukana. Hänet on palkittu vuoden pyöräilijänä sekä kahdella pyöräilyyn liittyvällä tiedotuspalkinnolla. Ennen Peltsiä titteliä hallitsi vuosikausia Pertti Salovaara. Samaan pakettiin kuului leiri Davosissa. ikko "Peltsi" Peltola ottaa vahvasti kantaa pyöräilijöiden oikeuksien ja kaupunkimetsien säilyttämisen puolesta. Se herätti hämmästystä ja ihastelua vielä 1980-luvun lopulla
Peltola pelasi nuorena aktiivisesti jääkiekkoa. Aktiivikiekon jälkeen moneen kertaan leikatut polvet olivat niin huonossa kunnossa, että juoksua ei voinut ajatellakaan. Pyöräily on kuitenkin vahvistanut polvien tukilihaksia niin, että syksyllä juostu ensimmäisen maratonin jälkeen sattui kaikkialle muualle paitsi polviin. Viiden tunnelin maratonilla kello pysähtyi aikaan 3.58,19. Kotiseudulla vastusta tarjoavia maastoja löytyy muun muassa Bodomin, Pirttimäen ja Kaitlammen suunnalta. Joka vuosi keväthanget kutsuvat pariskuntaa Saariselälle. Finlandia-hiihto on mahtunut kalenteriin parina vuonna. Peltolan maastopyöräilyseura MTBCF järjestää rajumpia viikkoajoja ja rauhallisempia klubikruisinkeja. Viime vuoden pääkaupunkiseudun surkeilla hiihtokeleilläkin ikänsä Kehä I:n ja III:n välillä asuneelle Peltolalle kertyi useita satoja hiihtokilometrejä. "Työaikani tarjoavat hienon mahdollisuuden ulkoiluun valoisaan aikaan talvellakin" Peltola huomauttaa. Hän ei vierasta , 54 RETKI huhtikuu 2009. Avovaimon kanssa yhteinen laji on hiihto. Maastopyöräilyharrastus kuljettaa miestä ympäri metsiä joka puolella Suomea. Edelleen unelmana on päästä sinne niin, että kuuluisa Kulmakurun latu olisi vielä auki. Intohimoisesta asenteesta liikkumiseen kertoo sekin, että usein 2030 kilometrin yhteisen perinteisen hiihtolenkin jälkeen Peltsi vaihtaa luistelusukset alle ja kiertää vielä kympin kostolenkin vapaalla. Aloittelijoille tarjotaan tekniikka-, asento- ja varusteopastusta. Vastaavanlainen Peltolan suosikkitapahtuma on Kaupin Kanuunoiden luotsaama kahdeksan tunnin ja 80 kilometrin Tour de Tampere. Suomen suosikkiääni rakastaa kalastusta ja Juutuan rauhaa. Monen lajin mies Pyöräilyklubin tiukkojen viikkoajojen lisäksi miehen pulssia nostavat myös maantiepyöräily, hiihto, juoksu ja lätkätreenit. henkilökuva Peltsi irvistää kilvan seitsemän kilon turskan kanssa Norjan Kjöllefjordissa. KUVA OLLI KANGAS KUVA JUSSI KASURINEN palasiksi, kun teini-ikäinen Peltsi tuli fillarihyppyristä jalka edellä maahan. Yksi kesän kohokohdista on MTBCF:n järjestämät 4K eli neljän kaupungin ajot, jotka vievät ajajat läpi pääkaupunkiseudun
varustekatsaus TEKSTI JA KUVAT KARI POPPIS SUOMELA GPS-PAIKANTIMET KEHITTYVÄT HUIMAA VAUHTIA. KOSKETUSNÄYTÖISTÄ TULEE HELPPOKÄYTTÖISIÄ JA RANNELAITTEIDEN OMINAISUUDET PARANEVAT. 56 RETKI huhtikuu 2009
Autolaitteiden näyttöä on naputeltu jo jonkin aikaa, mutta nyt ominaisuudet siirtyvät myös retkeilyyn tarkoitettuihin välineisiin. Tilaa kuvastomme "The Tent Handbook" josta löytyy enemmän tietoa. Parempaa ranteeseen Suunto esitteli oman X9-mallinsa ensimmäisten rannelaitteiden joukossa vuosia sitten. Satelliittiantenni on aikaisempaa herkempi. Helppokäyttöisyys on kosketusnäytön paras ominaisuus. Nyt satelliittiyhteys toimii erinomaisesti isoilla selkosilla ja peitteisessäkin maastossa vähintään kohtalaisesti. Näytöstä suoraan sormella painelu tuntuu luonnolliselta, ja siten laitteen käytettävyys paranee entisestään. Rullakäyttökytkin on nyt korvattu kosketusnäytöllä, joten odotettavissa on erittäin mielenkiintoinen uutuus. Etenkin kesäkeleillä ja paljain sormin ei ole pienintäkään epäilystä kosketusnäytön erinomaisuudesta retkeilykäytössä. Taskussa laite elääkin helposti omiaan, ellei sen näyttöä muista lukita. Kosketusnäyttö on tavallista herkempi virhepainalluksille. Hilleberg teltta tarjoaa optimaalisen suhteen kevyestä painosta, vahvuudesta ja mukavuudesta. Pienen näytön näppäily onnistuu ohuilla hiihtosormikkailla jotenkuten, joskin välillä painalluksen kohdistamisessa on vaikeuksia. Varsinkin huonojen kelien aikaan vaivattomuutta osaa arvostaa. Ensimmäiset paikantavat rannelaitteet tuotiin markkinoille muutamia vuosia sitten. Ne ovat suunniteltu ja kehitetty pohjois ruotsissa. Talvikäytössä kosketusnäytön hyödyt jäävätkin vähiin. Ominaisuuksiltaan se vastaa Retki-lehden viimeistä testivoittajaa Coloradoa. Viime syksyllä se toi markkinoille siitä viritetyn X10-mallin, joka vastaa ulkoisilta mitoiltaan täysin vanhempaa mallia, mutta sisällä oleva tekniikka on muuttunut merkittävästi. Kosketusnäytön myötä laitteiden säänkestävyys paranee merkittävästi, sillä niissä on vähemmän eristystä kaipaavia näppäimiä. Tilava täysin itsestään seisova 2.1 kilon solo teltta, jossa täysin integroitu absidi ja joka kestää vaativimmat sääolosuhteet. Täysin itsestään seisova joka sään teltta jossa kaksi absidia, tilaa kahdelle täysikasvuiselle seikkailijalle, painaa ainoastaan 2.9 kiloa. Ruhtinaallisen kokoinen joka sään teltta kolmelle hengelle, kaksi ovea ja kaksi absidia mutta painaa ainoastaan 3 kiloa. Yli kolmen vuosikymmenen ajan Hilleberg on valmistanut korkeimman tason ympärivuotisia telttoja. Silloin niiden käytettävyys kaipasi roimia kehitysaskelia, joten ei ollut ihme, ettei niiden suosio vastannut ennakkoodotuksia. Sen sijaan paksuilla talvirukkasilla käyttö muuttuu miltei mahdottomaksi. Kylmemmissä oloissa tilanne muuttuu hankalaksi, sillä hanskat kädessä virhepainallukset lisääntyvät moninkertaisesti ja käyttö hidastuu. Se RETKI huhtikuu 2009 57. Nyt markkinoilla on jo useita helppokäyttöisiä vaihtoehtoja, joissa virtaa riittää vähintään yhdeksi päiväksi. G X-treme unet Erämaassa Kosketusnäyttöä helppo käyttää Garmin toi viime kesänä markkinoille Oregon-sarjansa. PS-paikantimien kosketusnäytöt ovat kehittyneet viime vuosina valtavasti
varustekatsaus 58 RETKI huhtikuu 2009
Käytettävyys on erinomainen, vaikka sormen pyörittely pelkästään laitteen ulkokehällä tuntuukin aluksi vähän epäuskottavalta. Edgen 705 tarjoaa niin retki- kuin kaupunkipolkijallekin sopivan kokonaisuuden oikean reitin löytämiseen ja perille pääsemiseen. Kehä tunnistaa ohuiden sormikkaiden kosketuksen, mutta nahkasormikkailla saati sitten talvirukkasilla ei kontaktia enää saada. Retken aiempia artikkeleita Karttalaukut Suunnistaminen Maastokartat GPS-testi GPS-karttatesti Geokätköily GPS-kartat GPS-testi 8/2008 5/2008 5/2008 3/2008 3/2008 3/2008 2/2005 1/2005 Moneen käyttöön Myös paikantimien suunnittelussa pohditaan tarkoin eri käyttäjäryhmien tarpeet. Käyttö kuitenkin hankaloituu kelien viilentyessä. Rannelaitteiden erinomaisuus kulminoituu keveyteen ja huomaamattomaan käyttöön. Rannelaitekin osaa opastaa vaikka etelänavalle asti. · RETKI huhtikuu 2009 59. Forerunnerin erikoisuus on yhden sormen kosketuskäyttö pienessä rannelaitteessa, jossa kahden painonapin lisäksi kellon ulkokehä toimii käyttökytkimenä. Rannelaitteiden erinomaisuus e e n m kulminoituu keveyteen ja l n i u e e n a huomaamattomaan käyttöön. Luonnollisesti myös rannelaitteet painivat ominaisuuksineen hyvin eri sarjassa kuin isommat GPS-paikantimet. Sama laite toimii matkamittarina, kerää talteen polkijan syketiedot ja opastaa perille. Myös Garmin on kehittänyt omia rannelaitteitaan, joiden pääasiakaskunnaksi on määritelty kuntoilija. Laite kulkee helposti mukana kovassakin menossa ja on tarvittaessa kätevästi käytössä. o a m t a n t ö näyttää suuntaa ja nopeutta sekä muita perusominaisuuksia luotettavasti niin hiihdettäessä kuin patikoidessakin. Garminin Edge-sarja on suunnattu pyöräilijöille. Vaikka kulkeminen ennalta valittuun kohteeseen tai reitin seuraaminen takaisin niiden avulla onnistuukin, ollaan käytettävyydessä kaukana kämmenlaitteista, jotka hienoine karttasovelluksineen kilpailevat tasaväkisesti perinteisten paperikarttojen kanssa. Suunto X10 toimii talvipakkasessakin lähes puoli vuorokautta jatkuvassa käytössä, ja satunnaisesti käytettynä virtaa riittää yhdellä latauksella useammaksikin päiväksi. Sykemittauksen ja siihen liittyvien oheisohjelmien avulla yritys kosiskelee entistä laajempaa käyttäjäkuntaa, ja uusi Forerunner 405 vastaakin hyvin käyttäjän tarpeita. Sen turvin löytää takaisin autolle tai voi seurata patikkaretken kilometrejä. Etenkin käytettävyydessä on menty ratkaisevasti eteenpäin. Kehää kosketellen tai sormella ympäri kehää kiertäen voidaan käyttää kaikkia laitteen ominaisuuksia. Virrankulutus ja akkujen riittävyys olivat edellisen mallin heikkouksia. Ne ominaisuudet ovat parantuneet jopa ratkaisevasti
Laite seuraa entistä paremmin satelliitteja peitteisessäkin maastossa ja kertoo niin matkan, nopeuden, suunnan kuin sijainninkin eri aktiviteeteissa. Akku kestää yhdellä latauksella 15 tuntia eli pitkänkin pyöräilypäivän. FORERUNNER 705 on ennenkaikkkea kuntourheilijan laite. Tavallisen näytön ympärillä on kehä, joka toimii sormen kosketuksesta ja vierityksestä. Hiihtosormikkailla kosketusnäyttö toimii vielä kohtalaisesti, mutta paksuilla rukkasilla virhepainalluksista tulee enemmän sääntö kuin poikkeus. Ensiasennettujen karttojen lisäksi materiaalia voi tallentaa MicroSD-muistikortille sisäisen 1,2 GB muistin lisäksi. Kosketuskontakti toimii ainoastaan paljain sormin tai ohuin sormikkain, mikä rajoittaa talvikäyttöä merkittävästi. Reittipisteiden ja reittien n luominen suoraan kellon näytöltä on hidasta. MicroSD-muisticroSD kortilta saa käyttöön nii maasto- kuin kaupunkikartatkin. osi Teknisiltä ominaiminaisuuksiltaan sarja arja vastaa retkeililijän perustason n GPS-paikanninta. ta Oregonin erikoisuus on kosketusnäyttö. Se onkin huomattavasti helelpompaa tietokoneella, josta tiedot voi t siirtää langattoman USB-linkin kautta utta rannelaitteeseen. Forerunnerin suurin erikoisuus on käyttöliittymä kosketuskehineen. Nyt tähän pyöräilijöille suunnatttuun sarjaan on n lisätty laajat karttaomiarttaominaisuudet. X10 vastaa jo hyvin käyttäjän tarpeita. Kehää sormella kiertäen käytetään valikkoja ja valitaan tarvittavat toimenpiteen. Se tallentaa taa sykkeen ja tarjoaa laajat harjoitusohohjelmat. Edge-sarjan tärkeän ominaisuuden muodostavat sykemittari ja nopeus- sekä poljinanturit. Kätevyydestä huolimatta myös tähän malliin kaipaisi helppokäyttöisempää kosketusnäyttöä. Nyt laitetta voi käyttää huoletta talvipakkasissakin koko päivän yhdellä latauksella. Virtaa riittää valmistajan ilmoituksen mukaan kahdeksan tunnin jatkuvaan käyttöön. Garmin Oregon 400t min Hinta: 539 39 93 Paino: 193 g e: Virtalähde: 2 x AA Suunto X10 Hinta: 499 Paino: 78 g mAh A Virtalähde: litiumioniakku 310 mAh OREGON-SARJA SARJA noudattelee Garminin aikaisempaa mpaa Colorado-sarjaa. Kehittyneemmässä mmässä 400-mallissa on vielä lisäksi sa ensiasennettuna koko Euroopan kattava 1:100 000-mittakaavainen ttuna maastokartta. USB-laturilla kelloon saa ladattua yön aikana käyttövalmiiksi seuraavaa päivää varten. 60 RETKI huhtikuu 2009. Nyt markkinoille on saatu samoihin kuoriin tehty seuraavan sukupolven paikannin. Laite on vesitiivis sataan metriin asti, mutta nappien painelua veden alla ei suositella. Retkeilijän kannalta kiinnosstavaa on GPS-paikannus ja mielennkiintoinen käyttöliittymä. mittari. Kehän napautus toimii toiminnan valitsijana. Laitetta käytetään perinteisesti viiden eri painokytkimen avulla. Teknisiltä ominaisuuksiltaan laite edustaa markkinoiden parhaimmistoa, tosin hintakin on sen mukainen. SUUNTO esitteli ensimmäisen ranteeseen kiinnitettävän GPSpaikantimen jo vuosia sitten. Saman li ki k tt linkin kautta kelloon tallennettu tieto saadaan siirrettyä tietokoneen muistiin. varustekatsaus Garmin Edge 705 Hinta: 499 99 Paino: 105 g 05 Virtalähde: litiumioniakku 1200 mAh de: mAh Garmin Forerunner 405 Hinta: 359 Paino: 60 g Virtalähde: litiumioniakku 300 mAh mAh A EDGE-SARJA esiteltiin JA muutama vuosi sitten. Kulkijan kannalta on harmillista, että laite kertoo koordinaatit ainoastaan reittipisteen tallennustilassa. Akku ladataan USB-laturin kautta. Yhdellä paristokerralla käyttöaikaa luvataan jopa 16 tuntia. GPS opastaa kulkijan ennalta tallennettuihin paikkapisteisiin sekä kä kertoo kulkijan nopeuden ja kulkusuunnan. yttöön niin Pyöräretkeilijä pärjää erinomaisesti edullisella autoilijan opastavalla tiekartalla löytäen retkikohteeseen koko Euroopan alueella. Maastopyöräilijä taas tarvitsee avukseen tarkemmat maastokartat, jotka sopivat myös retkeilijöille tarkoitettuihin muihin Garminin laitteisiin. rjaa. Käyttö tapahtuu pääasiassa neljäsuuntaisen käyttöpainikkeen avulla. Reittipisteiden luominen onnistuu uu suoraan kellosta, joskin merkittävästi ästi kätevämpää se on erillisen Suunto Trek o Manager -ohjelman avulla. Perusmalliin n verrattuna 300-mallissa sa on lisänä sähhkökompassi sekä korkeus- ja silmanpainemittari. Se onkin erinomainen edistysaskel käytettävyydessä verrattuna jo aiemminkin helppokäyttöisiin retkeilijän paikantimiin. Niiden avulla polkija voi seurata ja tallentaa harjoittelun kannalta oleellisia tietoja. Lisäksi sivussa on kaksi perinteisempää painonappia. Kello lo opastaa haluttuun pisteeseen tai tallettaa kuljetun reitin. Sen pehmeät muodot sopivat hyvin käteen ja sitä on miellyttävä käyttää paljain käsin. Merkittävin muutos edellisiin malleihin verrattuna on akun kestossa ja virran riittävyydessä
Aiemmin tehdyiltä Retkiltä löytyy uusia tuttuja! 2001 2 3 4 5 6 1 1 5 6 1 2 3 4 5 6 7 8 1 2 3 4 5 6 7 8 1 2 3 4 5 7 8 9 10 1 2 3 4 5 6 8 9 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 2 Monitoimityökalut, Näätämö, Mt Kenia, koiravaljakko, lumivyöry, pelastautumispuvut Kevyet vaelluskengät, Ahvenanmaa, Hossa, Itä-Karjala, Irlanti, Amazonia, Gore-kenkien huolto Rinkat, Kolovesi, Lemmenjoki, Islanti, El Chorro, Melanesia, Nanga Parbat Fleece-asut, Tiilikka, Karhunkierros, Houte Route, Inka Trail, ultra-varusteet, tunturisudet Talviteltat, Ruokolahti, Muotkatunturit, Nordkappiin valjakolla, Kebnekaise, savannin suurnisäkkäät Makuualustat, Saaristomeri, retkiluistelua Saimaalla, jäihin putoaminen, Lyngen, suksien voitelu Lumikengät, lumi ja jää, Saariselän historia, Perämeri, Napapiirin retkeilyalue, Huippuvuoret, Schwarzwald, Tansania Soft shell -asut, suojelualueet, Leivonmäki, Helvetinjärvi, Valkmusa, Saaristomeri, Magn. pohjoisnapa, Bali, valaisimet, sukeltaminen Talvikäsineet, kaukomatkailu, Koli, kaamos-Lyngen, Australia, vaellussukset, retkiluistelu, purje ja leija, rakovalkea Otsalamput, Lappi I, Hossa, Patvinsuo, Inarijärvi, Kizi, Jukkasjärvi, Antarktis, keittimet, päähineet, suksivoiteet, koiravaljakko Retkikanootit, sääilmiöt, Kaldoaivi, Kuhmo, Karvianjoki, Färsaaret, Azorit, Meksiko, matkailurinkat, kuivatus, meriturva, halpalennot Sooloteltat, telttakatsaus, maastopyöräily, Isojärvi, Ratsain Rukalla, Ivalojoki, Itävalta, Tahiti, Kiipeilykoulu I, rinkan säätö Vaelluskengät, vaellukselle, Itä-Häme, Ilomantsi, Ahvenanmaa, Paras ja Pältsan, Normandia, Etelä-Afrikka, laktoositon ruoka Naisten rinkat, perheretkeily, Rovaniemi-Nuorgam, Saariselkä, Evo, Peuran polku, Ruijanreitti, Jotunheimen, Wales Kumisaappaat, luonnon havainnointi, Lemmenjoki-Halti, Kurjenrahka, Ounasjoki, Pyhä-Häkki, Äänisjärven pyöräily 3-vuodenajan makuupussit, Lappi II, Lemmenjoen kulta, Nuorttijoki, Rastigaissa, Grönlannin melonta, pyöräiliijän talvivarusteet Vaellussukset, talviretkeily, Vätsäri, Kalottireitti, Pohjois-Dakota, alusasut, laavut ja kodat, jääkiipeilyvarusteet GPS, Alpit, Muotkatunturit, Rajalta rajalle, Jongunjoki, Helsingin ympärihiihto, Norjan huiput, pakkasvaatteet, luonnon katastrofit Vaellushousut, Ahvenanmaa, Suomen halki, Korvatunturi, Liesjärvi, Porvoonjoki, Uusi-Seelanti, Annapurna, GPS-kartat, retkikiikarit Ryhmäteltat, naisretkeily, Perämeri, Syöte, Länsirannikon pyöräily, Vantaanjoki, Portugalin pyöräily, koira, varustehuolto, retkipäiväkirja Merikajakit, Islanti, Annapurna, Karhunkierros, Ruunaa, Siikaneva, majakkakierros, Gotlanti, ultravarusteet, merimelonta Jokamiesteltat, Norja, Kevo, Luostarivaellus, vedenpitävät pakkaukset, joen ylitys, retkirullaluistelu, OutDoor 2005 Seikkailureput, historiaretkeily, Lestijoki, UKK:n retket, Paavon pyöräily, fyysinen harjoittelu, retkivalokuvaus, Pohjois-Dakota Talvimakuupussit, pitkät vaellukset, Pieni Karhunkierros, Pallas-Hetta, Porkkalanniemi, Vuoksi, Ecuador, takkaporovaellus, suohiihto Keittimet, tutkimusmatkailijat, joulu erämaassa, Keski-Suomen maakuntaura, Repovesi, Alpit, Egypti, talvileirijalkineet 5,897,50 Testinumerot 10 Tilaukset: Irtonumerot myynti@retkilehti.fi p. 044 733 0022 2002 2003 2004 2005 2006 Suuri Testinumero 3, monitoimityökalut, 14 testiä, maastopyöräretki talvella, Irlanti, suksien valinta, suksien voitelu, tunturipöllö Isot rinkat, Pääkaupunkiseutu, koiravaljakkoretki, sisäkiipeilyseinät, leijat, randonnéeta Alpeilla, pohjoisnavalle, ahkiolla, ispo 2006 Retkikengät, Ruotsin Lappi, Paistunturit, Birgitan polku, Salpalinja, Puurijärvi-Isosuo, englantilaiset tv-sarjat, julkinen liikenne, pyörämallit, rogaining Vaellusteltat, teltanostajan opas, Martimoaapa, Pisa, Kebnekaise, Gran Canaria, rengasmallit, sandaalit, kajakin turvavälineet, trailrunning Lastenkantorinkat, Saimaa, Pyhä-Luosto, Olhava, Yhdysvaltojen halki, pitkävartiset vaelluskengät, eräopaskoulutus, retkikalastus Rannetietokoneet, Viro, Merenkurkku, Keski-Suomen melontareitit, Kanchenjunga, Endurance Quest, autiotuvat, leirivalot, rinkkalautta, sienestys Alusasut, pyhiinvaellus, meloen Suomen halki, Kemijoki, Patagonia, seikkailun MM-kisat, polkupyörälamput, luolaretki, laavu Talviset kuoriasut, talvivarusteet, Hämeenkangas, Seitseminen, Tuusulanjärvi, Telemark, Carstenszin pyramidi, koiravaljakkolla, kamiinateltat Ahkiot, trekking, Kaldoaivi, Matterhorn, Santiago de Compostela, Everst Trek, retkiluistimet, retkiluistelukohteet, umpihankihiihto 2007 Suuri Testinumero 4, vedenpuhdistajat, Itä-Karjala, Sipoonkorpi, Tammisaari, Sarek, Atlas-vuoristo, Retkeilijän ABC alkaa, Kaukopartiohiihto Kaasukeittimet, nuotio, Volokinpolku, Kaarinan polku, Solovetsk, Madeira, talviratsastus, kaasut, tunturihiihto, keittovälineet, ispo-messut Jokiretkikajakit, vesiretkeily, Yliperä, Saimaa, Karkali, Kozhimjoki, Tartohiihto, melontakurssi, pyöräilykypärät, keitinhuolto, kuulovammainen retkellä Polkupyörälaukut, ensiapu, Pöyrisjärvi, Martinselkonen, Raasepori, Coast to Coast, melontaliivit, makuupussin pesu, reittiluokitus, lintujen tarkkailu Vesitiiviit reput, luonto ammattina, Ivalojoki, Selkämeren saaristo, Teijo, Siikalahti, Picos de Europa, retkivalokuvaus, maastopyörävammat Kolmen vuodenajan teltat, telttaelämä, Rovaniemen hiidenkirnut, Kalajoki, Laipanmaa, Langinkoski, Suursaari, Etelä-Afrikka, maastopyöräily, lihashuolto Kevyet kuoritakit, asumateriaalit, Lemmenjoki, Merikarvia, Märket, Lofootit, Laos, työmatkaretket, luontokeskukset, luontomeditaatio, naisten seikkailukisat Retkeilymyymälät, retkiluistelu, Pöyörisjärvi, Linnansaari, Herajärven kierros, pitkä vaellus Ruotsin tuntureilla, Kalinmos, lumivyörypiipparit, avantopelastus Kirkkaat otsalamput, reilu matkailu, Kaartjoki, Komio, Huippuvuoret, Etiopia, hiihtosaappaat, potkukelkkailu, koirahiihto, tähtitaivas Makuualustat, makuupussit, Hetta-Pallas, Aurajoki, Funäsdalen, Brittiläinen Kolumbia, jääkiipeily, maailmanmatkaajan vinkit, varpaita palelee Maastojuoksukengät, Nuuksio, UKK-puisto, Ylläs-Aakenus-Levi, Tiilikkajärvi, Torronsuo, Hiidenmaa, Sisilia, digi-kamerat, iglu, eläintenjäljet GPS-laitteet, Käsivarsi, Halti, kansallismaisemat, Raumanmeri, Sarek, Euroopan halki, reppuhuolto, geokätköily, poroherkut, polaarivuosi Vaelluskengät, jalkineet, Lätäseno, Tapion taival, Rallarveien, Kilimanjaro, seikkailukisa Puolassa ja Guadelopella, alppivaellus, juomapullot Viikonloppureput, suunnistaminen, Hossa, Siiponjoki, Hyyppäänvuori, Kebnekaise, Teneriffa, maastokartat, eksyminen, pyöräretkelle, folioherkut Hybridipolkupyörät, aloittelijan opas, Muotkatunturit, Kuninkaantie, Laatokka, Alpeille, tendempyöräily, Petri Sutinen, marketvarusteet, kalvotesti Softshell-takit, jääkauden merkit, lapsuuden vaellus, Luttojoki, Puulavesi, Suomen sodan muistot, Lyngen, Hollanti, petopongaus, kickbiking 2 hengen vaellusteltat, Karakorum, Pyhä-Luosto, Jonkeri, Ahvenanmaa, Saarikylät, Pohjois-Norjan vuoret, Tasmania, karttalaukut, Lapin kasvit Taukotakit, ympäristöystävällinen retkeily, ensihiihto tunturissa, Pielinen, Hiipinätunturit, Dolomiitit, erä-SM, alppireput, lumimajoitteet, luistelueväät Talvitakit, retkeilyreitit, Pulju, Pietarsaari, Ylläs, Tiirismaa, Rásttigáissá, Grönlanti, telemarksukset, päähineet, brittiherkut, viiden tunnelin maraton Talvimakuupussit, opastetut retket, Paistunturit, Pyhätunturi, laturetket, ratsastusvaellukset, Bergen-Kirkkoniemi, Liguria, retkisuksisiteet, matkailureput RETKI huhtikuu 2009 Jokamiehen retkikeittimet, Retki 10 vuotta, Kaldoaivi, Perämeri, etelänapa, palovartijatuvat, retkivarusteklassikot, nousukarvat, linnunpöntöt, kalliomaalaukset 2008 2009 RETKI 61 Hintoihin lisätään postituskulut.
retkikohde T E K ST I J A K U VAT M I K KO N I K K I N E N Kotimaan jääkiipeilykohteet jäistä virtaa SUOJUOTTEIDEN VEDET VALUVAT PUROINA PITKIN JYRKÄNTEITÄ JA JÄÄTYVÄT TALVISIN KIIPEILIJÖITÄ HOUKUTTELEVIKSI JÄÄPUTOUKSIKSI. Ylös Pyhätunturin tajukankaan putous on yksi helpoimmin saavutettavista, ja siellä kiipeilyä pääsee kokeilemaan ohjatusti. J ääseinämät syntyvät usein samoille sijoille vuosi toisensa jälkeen. Suomessa ei ole monen köyden pituisia liidaten eli itse varmistusköyttä ylös vieden kavuttavia jääreittejä Posion Korouomaa lukuun ottamatta, joten jääkiipeilystä voi useimmiten nauttia turvallisesti yläköydellä kiiveten. Opas Janne Hinkkanen laskeutuu Simpeleen Haukkavuorella. Alituisesti muuttuva jää ja sen lämpötilan mukaan vaihtuva kovuus aiheuttavat vaaroja. Jääkiipeilyn harrastaminen edellyttää jäänmuodostumisen ymmärtämistä ja olosuhteiden seuraamista. Runsassateinen syksy ja vetinen alkutalvi synnyttävät kiivettäviä haasteita uusiinkin paikkoihin. Jääkiipeilyn aloittaminen edellyttää aikaisempaa kiipeilykokemusta, asianmukaiset varusteet sekä erittäin hyvät ja vesitiiviit ulkoiluvaatteet. Myös putoilevat ja sortuvat lohkareet lisäävät riskejä. Jäällä taituroimisessa on riskinsä: kiipeilylajeista vain ylävuoristokiipeily lasketaan sitä riskialttiimmaksi. Sitä vastoin kuivissa oloissa tunnetutkin jääputoukset voivat jäädä vain toiveuniksi. Niihin perustuvat arviot, missä ja milloin kannattaa etsiä kiivettävää jäätä. Jyhkeässä putouksessa on paljon jäätä. 62 RETKI huhtikuu 2009
Suojakeli ja vesisateet saattavat luoda putousten syntymiseen tarvittavan kosteuden, joka muuttuu pakkasten tullessa upeaksi jäämuodostumaksi. Espoon helmet Nuuksion järviylängöllä Pohjois-Espoossa sijaitsee pääkaupunkiseudun jylhimmät erämaat ja hienoimmat jääseinät. Portaittaisessa putouksessa on paljon jäätä. RETKI huhtikuu 2009 63. Kiipeilyä Nuuksion kansallispuistossa on suunniteltu rajoitettavan, mutta onneksi siihen ei ole jouduttu. Haukkavuori sijaitsee retkeilyreitin varrella ja parkkipaikalla on laavu, puucee ja tulipaikka. Helpoiten lajia pääsee kokeilemaan seurojen kursseilla, ohjelmapalveluyritysten retkillä tai kokeneiden harrastajien opastamana. Myös Virroilla Torisevan eteläisimmän rotkojärven rannalle muodostuu jääputous. Kiipeilijämäärien kasvu sekä alueiden käytöstä, kulusta ja pysäköinnistä aiheutuneet ongelmat ovat johtaneet paikoin kiipeilyn rajoittamiseen. Älä roskaa tai metelöi kallion läheisyydessä. Leveällä seinällä voi taiteilla myös pitkän boulder-poikkikulun. edistää sitä. Nuuksion Pitkäjärven länsirannalla on useita 1025 metriä korkeita jääputouksia, jotka ovat houkutelleet jääkiipeilijöitä runsaat 20 vuotta. Parhaimmillaan putoukset ovat tammi-helmikuussa, mutta paikka on altis rannikon leudoille talville. Älä kulje liian lähellä asutusta tai viljelyjen poikki. Noin 6090-asteisella seinämällä on useita reittejä. Silloin yläköydellä kiipeäminen on turvallisempaa. Huomaavaisesti kiipeillen KIIPEILIJÖIDEN tulee kunnioittaa maanomistajan oikeuksia. Kiipeilykausi jatkuu siellä myöhempään kevääseen. Alaköysinousuihin Kauhalassa pääsee suuntaamaan Nuuksiota aikaisemmin, sillä seinämä on varjossa. Huonoina talvina alaköysikiipeily ei ole Nuuksiossa edes mahdollista jään vähyyden vuoksi. Reittien jyrkkyys vaihtelee kuudestakymmenestä asteesta aina pystysuoraan. Siitä kärsii koko kiipeilijäjoukko, vaikka ongelman aiheuttavat vain muutamat henkilöt ja ryhmät. Sillä on korkeutta noin 25 metriä ja jyrkkyyttä 50 astetta. Lajin tulevaisuus on pitkälti harrastajien moraalista kiinni. Kouvolan ympäristön kiipeilypaikoista tunnetaan parhaiten Olhavanvuori, jonka reitit soveltuvat kesäisin kalliokiipeilyyn. Yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää lajin jatkuvuuden kannalta. Kiipeilyliiton ohjeet kiipeilykohteisiin menijöille Pysäköi niin, että lähiasukkaiden ja maatalousajoneuvojen kulku on esteetön. Pyörömäki on Valkealan suosituin jääkiipeilypaikka. Hiukan Salon kaupungista länteen on matalahko 10 metriä korkea, mutta peräti 50 metriä leveä jääputous. Tulentekoon tarvitaan aina lupa! Tervehtiminen ja kohtelias käytös voi pelastaa vielä monta kiipeilykalliota! Lähde: Suomen Kiipeilyliitto, www.climbing.fi Hu Muita etelän seiniä Helsingin ulkoilualueen lähistöllä on aivan tien läheisyydessä noin 15 metriä korkea ja 2050 metriä leveä jääseinämä, joilla kulkevien reittien jyrkkyys on 6080 astetta. Talvella kallion oikeaan laitaan lammelta katsottuna muodostuu varsin jyhkeä 2030 metriä korkea massiivinen jääputous. Pirkanmaan putoukset Tampereen seudun suosituin kohde on Ruoveden Kalliojärven jääputous. Niinpä alueen sääntöjä, kulkureittejä ja rajoituksia on kunnioitettava erityisen tarkkaan. Kallio on jyhkeän korkea, Viereisen lammen pinnasta kallion lakipisteeseen on matkaa noin 75 metriä. Kallion muoto on kuitenkin vaihteleva: siinä on useita hyllyjä, ja suurelta osin se on kasvillisuuden verhoamaa. Jääkiipeilyyn lasketaan kuuluvaksi myös mixed-kiipeily, mikä tarkoittaa kiipeilyä hakkujen ja rautojen avulla vuorotellen jäällä ja kalliolla. Seudulla retkeilee vuosittain jopa miljoona kävijää, joten sen käyttöpaine on paikoin äärirajoilla. Seinän jyrkkyys vaihtelee noin 70 asteesta pystysuoraan ja korkeus on noin 25 metriä. Simpeleen Haukkavuori "Haukkavuori Etelä-Karjalassa on huonosti tunnettu ja vähän käytetty kiipeilypaikka, vaikka se on varsin monipuolinen kohde" kertoo Janne Hinkkanen Taikuri , ja Teräsmies Ky:stä. Noin 8090 astetta jyrkällä ja 1520 metriä korkealla kalliolla on pari mukavaa reittiä. Jääkohteissa ei useinkaan ole kiinteitä yläköysiankkureita tai varmistuspaikkojen ankkureita, sillä ne peittyisivät lumen tai jään alle. Niinpä on opeteltava, kuinka ankkurit rakennetaan turvallisesti jäähän, kallioon tai puihin. Etelä-Suomi on talvisin alttiina nopeille säiden vaihteluille, mikä voi huonontaa jääputousten syntymistä mutta myös Ruoveden Ison-Helvetinjärven jääputouksen korkeus on 25 metriä, ja se on paikoitellen pystysuora. Usein varsinkin pidemmillä reiteillä matkan varrelle sattuu sekä jää- että kallio-osuuksia, jolloin kiipeilijän pitää pystyä kiipeämään molemmilla pinnoilla mukana olevilla välineillä. Kauhalan seinämällä virtaa vettä enemmän kuin Nuuksiossa, joten siellä on paksummat jääpeitteet. Kalliossa on runsaasti irtokiviä ja kesäreittejä ei ole juuri putsattu
Metsähallituksen ohjeita liikkumisesta, tulenteosta ja majoittumisesta on noudatettava. "Kilpisjärvi on mainio tukikohta kiipeilijälle" hän opastaa. Suurin, ta osaa niistä ei ole edes kiivetty. Korouoman rotkolaakso sijaitsee Posion kunnan Pernun kylän kohdalla 64 RETKI huhtikuu 2009. Korouomassa liikuttaessa ja touhuttaessa on syytä muistaa, että se on luonnonsuojelualuetta. Toinen etu on, että laaksossa ei sada lunta hirveästi, joten se helpottaa reiteille menemistä" Henttonen selvittää. "Paras aika kiivetä Kilpisjärvellä ja Skibotnissa on maaliskuun alusta huhtikuuhun. , Kun Käsivarresta autoillaan Norjan puolelle, alkaa jääputousten paratiisi. Pyhätunturi Pyhätunturin laskettelurinteiden maastosta löytyy Tajukankaan putous, jota käytetään alueen ohjelmapalvelufirmojen kiipeilypaikkana. "Se jäätyy vain satunnaisesti" kertoo Hinkkanen. Kapea ja pieni , reitti vaatii lisäksi mixed-kiipeilytaitoja, sillä jäätä on vähän. KUVA RIKU LAVIA Korkealla ylävuoristossa vai kalliohalkeamassa. Cohkka Oy:n vuoristo- ja kiipeilyopas Jarkko-Juhani Henttonen kertoo, että parhaat jääkiipeilykohteet löytyvät aivan Suomen rajan tuntumasta, Norjan puolelta tosin. , Lassilan Linnavuorella Imatran Immalanjärven itäpuolella on noin 15 metriä korkea putous. Parhaat paikat ovat kuitenkin Skibotnin laaksossa. Kallion keskisektorissa on noin kymmenmetrinen putous. "Aivan Heligskogenin jälkeen kiivettävää on mielin määrin, 1020 metrin aloittelijaputouksista yli kahdensadan metrin korkuisiin erittäin vaativiin reitteihin" opas kuvailee. retkikohde Osa putouksesta tippuu katon päältä, joten kelin niin salliessa tarjolla on lyhyt pätkä vapaasti roikkuvaa pilaria ja pientä verhon yli kikkailua varsinaiselle putoukselle. Noin 15 metriä korkea putous soveltuu hyvin myös aloittelijoiden kiivettäväksi ja sen juurella sijaitsee mukavat laavut nuotiopaikkoineen. "Erittäin satunnaisesti kallion vasempaan laitaan muodostuu noin 45 metriä korkea hankalasti kiivettävä linja" Hinkkanen kertoo. Kallio on muutaman sadan metrin kävelymatkan päässä Pyhätunturin hotellilta, jossa on lähin parkkipaikka. Paikka on lähellä merta, joten kylmä ei toisaalta kiusaa sydäntalvellakaan. Kesäkiipeilyäkin alueella voi harrastaa. Lapissa 1020 metrisiä jääputouksia on useassa paikassa. , "Saanan takamaastoissa on kiivettävää, samoin Mallan luonnonpuistossa on parikymmentä metriä korkea Kisijoen Kietsiputous, joka tunnetaan myös Mallan kyyneleiden nimellä" Henttonen , selvittää. Toinen Pyhätunturin kiipeilypaikoista, Pyhäkasteen putous, sijaitsee Isokurun päässä, jonne pääsee sujuvimmin hiihtämällä tai lumikengillä hotellilta opastettua retkeilyreittiä pitkin. Korouoma Korouomassa on noin kolmisenkymmentä jäätynyttä vesiputousta, joista korkeimmat ovat seitsemänkymmentämetrisiä. Varsin tasainen ja paikoin muhkean paksu jäämassa on osin tuotettu keinotekoisesti, kun putoukselle on pumpattu vettä. Luvanvarainen ja oikein valmisteltu kiipeily luohosten seinämillä on mukavaa puuhaa. Käsivarteen ja rajan taakse Pohjois-Suomen ilmastossa jääkiipeilykausi on tasaisempi ja pidempi kuin etelässä. Selkeä ja yhtenäinen seinämä on kelvollista kiivettävää, nautiskelemaan siinä pääsee lähinnä avarien lappilaisten maisemien osalta
KUVA JARKKO HENTTONEN Ode Siivonen taituroi Norjan puolella. "Se on paras ja ehdoton ykköskohde, sillä sieltä löytyy monenlaisia ja tasoisia reittejä ja jopa vapaasti seisovia puikkoja" hän sel, vittää. Kuivan syksyn jälkeen putouksia on luonnollisesti vähemmän, muutoin keskivertotalvena putoukset sijoittuvat noin kymmenen kilometrin matkalle rotkolaaksoon. Jäällä taituä a u roimisessa on om a riskinsä. Kun seinä tarkistetaan ja puhdistetaan irtokivistä ja maa-aineksesta, seikkailu voi alkaa. AJO-OHJEET ARTIKKELIN KOHTEILLE www.mountainshop.fi Tietoja puistoista ja opaspalveluista www.luontoon.fi www.climbing.fi www.cohkka.fi www.taikurijaterasmies.net · RETKI huhtikuu 2009 65. Työmaakäytöstä poistetut louhosseinämät soveltuvat mitä mainiommin kiipeilykäyttöön, kunhan maanomistaja antaa luvan lajin harrastamiseen. Irtokiviä tai irtomaata on usein luonnonkallioita enemmän tai sellaisella seinämällä, jonka läheisyydessä tehdään louhintatöitä, jää saattaa olla erittäin arvaamatonta. Luonnonoloissa pätee sanonta, jonka mukaan jää on kelvollista kiivettävää, kun se kantaa oman painonsa, mutta sama sääntö ei pidä paikkaansa louhoksilla. Henttonen hehkuttaa Korouomaa. Läheisyydessä tapahtuvat räjäytykset tai suurten koneiden käyttö on saattanut heikentää jään rakennetta odottamattomalla tavalla ja kiipeilijä saattaa laukaista täysin odottamattoman jäävyöryn. i kn Vain luvalla Avolouhokset tai kallioleikkaukset ovat otollisia paikkoja jääputousten muodostumiselle. Useimmiten ne sijaitsevat työmaaalueilla, joissa kulkeminen on rajoitettua tai jopa kiellettyä. Noin sata metriä syvä kanjoni on yksi Suomen syvimmistä rotkolaaksoista ja siellä on maamme parhaat ja monipuolisimmat jääkiipeilymahdollisuudet. Korouoman pu toukset ovat muiden jääputousten tapaan alttiita muuttumaan vesimäärän vaihteluissa. Kaikki jääputoukset sijaitsevat rotkon etelänpuoleisella seinämällä, joten ne ovat auringolta piilossa. Maanomistajat tai maanrakennusoperaattorit eivät näe kiipeilytoimintaa suotuisaksi, eivätkä siten halua alueille asiattomia liikkujia työturvallisuusasioihin vedoten. Lisäksi ihmisen tekemässä kallioseinämässä on aina omat riskinsä. Kiivettäväksi soveltuvia kohteita on kuitenkin varsin harvassa, sillä louhosputoukset ovat monella tapaa ongelmallisia kohteita. Kollegansa Jarkko Henttosen mukaan Kilpisjärvi soveltuu hyvin kiipeilyretkien tukikohdaksi. viisi kilometriä etelään Posio-Rovaniemi tieltä
Lumeen ja jäähän perustuvat ulkoilumuodot kuten maastohiihto, luistelu ja moottorikelkkailu ovat herkimpiä ilmaston muutokselle. Luonnonvarojen kestämättömän käytön ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonmullistukset koskettavat ensimmäisinä alkuperäiskansoja ja köyhimpiä kansanosia. Silloin yli 96 prosenttia työikäisistä harrasti ulkoilua ja melkein puolet suomalaisista teki ainakin yhden luontomatkan vuodessa. SUOMI NELJÄNNEKSI KESTÄVIN uomi sijoittui neljänneksi kansainvälisessä kestävän kehityksen toteutumista koskeneessa vertailussa, jossa oli mukana 151 maata. Luonnon oikeuksien tunnustamista hallinnollisissa päätöksissä voi vaatia kuka tahansa henkilö, kansa tai yhteisö. Tietoja hyödyntävät tahot, jotka rakentavat ja hoitavat muun muassa ulkoilureittejä, uimarantoja, nuotiopaikkoja ja hiihtolatuja sekä muita ulkoiluharrastukseen liittyviä palveluja. Vertailu julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2006, jolloin Suomi sijoittui kuudenneksi. Andien jäätiköiden sulaminen ja luonnollisen vesikierron tuhoutuminen on herättänyt Ecuadorin ottamaan kantaa luonnon puolesta. 66 RETKI huhtikuu 2009. Myöhemmin hiihtoharrastajien määrä laskee voimakkaasti, kun lapset eivät ole pystyneet oppimaan hiihtotaitoja. Suomen kestävyys arvioitiin erityisen huonoksi uusiutuvan energian käytössä, biologisen monimuotoisuuden turvaamisessa, kasvihuonekaasupäästöissä ja ekologisessa jalanjäljessä. Tutkimukseen osallistuu noin 9 000 1574-vuotiasta suomalaista. Suomen edelle ylsivät Ruotsi, Sveitsi ja Norja. Uudessa perustuslaissa puhutaan Äiti Maasta eli Andien alkuperäiskansojen Pachamamasta. Maailmanlaajuisesti kokonaiskestävyys on säilynyt suunnilleen samalla tasolla. LUONTO SAI OIKEUDET ECUADORISSA S E cuadorissa kansanäänestys vahvisti uuden perustuslain, jossa luonto sai vahvat oikeudet. Mahdollisuudet suomalaisten suosikkitalviurheiluun hiihtoon vähenevät lumenpuutteen vuoksi monen kodin lähistöllä. KUVA ERKKI OKSANEN/METLA luontoretki KOONNUT AINO JUSLÉN KOULULAISTEN AURINKO JA TUULI -HANKE ILMASTO MUUTTAA ULKOILUA PALKITTIIN Paloheinässä pääsee hiihtämään vaikka muu Helsinki vihertäisi. M etsäntutkimuslaitos aloitti tammikuussa kaksivuotisen tutkimuksen, jossa selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia suomalaisten ulkoilutottumuksiin. Vastaava ulkoilututkimus tehtiin edellisen kerran 19982000. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa aluksi siten, että hiihtoon käytettävissä olevien päivien määrä vähenee. Ensimmäisenä maana maailmassa luonnolle määriteltiin oikeus olla olemassa ja pysyä sekä ylläpitää ja luoda uudelleen sen eläviä kiertokulkuja, rakenteita, toimintoja ja sen evoluutioprosesseja. Vertailun julkaisi joulukuussa 2008 hollantilainen Sustainable Society Foundation, SSF. Tämä näkyi jo nyt rannikkoseudulla tehdyssä pilottitutkimuksessa, kertoo tutkija Marjo Neuvonen. Vertailussa käytettiin kestävän yhteiskunnan indeksiä, joka sisältää 22 mittaria viideltä eri kestävän kehityksen osa-alueelta. Toisena pääteemana tutkimuksessa on luonnossa liikkumisen hyödyt ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Suomen sijoitusta nostivat erityisesti hyvät tulokset yksilön hyvinvointiin, veden ja maaperän laatuun, jätteiden kierrätykseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyvissä mittareissa
Metsähallituksen verkkosivuille on koottu aiempina vuosina Suomessa ilmestyneitä suojelualueita kuvaavia postimerkkejä. Viime vuonna huolta herätti Itämereen leviämään päässyt kampamaneetti, joka osoittautui vaarattomaksi. Asiasta lisää verkossa www.luontoon.fi/postimerkit. EARTH HOUR SAMMUTTAA VALOT aailman suurimpaan valojensammutustempaukseen osallistuvat yksityiset ihmiset ja erilaiset organisaatiot ilmaisevat huolensa ilmastonmuutoksesta ja vaativat päättäjiltä tiukkoja toimia. Kettuja pyytää kolmisenkymmentä metsästäjää pohjoisimmassa Lapissa. SAVOLAISPÄÄSKY ETELÄAFRIKKAAN ohjois-Savon Nilsiässä heinäkuussa 2008 poikasena rengastettu haarapääsky löytyi Mount Morelandin kosteikolta Etelä-Afrikasta joulukuussa 2008. Suomesta mukana on yli 20 kaupunkia ja kuntaa, esimerkiksi Helsinki, Tampere ja Oulu. 0205 64 7725. uomen luonnon erityispiirteet eri vuodenaikoina nousevat esiin uudessa kansallispuistoja esittelevässä postimerkkisarjassa. Alue oli vaarassa tuhoutua lentokentän laajennuksessa, jota tehdään erityisesti kesällä 2010 järjestettävien jalkapallon maailmanmestaruuskisojen vuoksi. Merkin takana on tietoa myös pohjoissaameksi ja merkki on vuoden 2009 ainoa sokeainkirjoituksella varustettu postimerkki. Vieraslajit uhkaavat luontomme monimuotoisuutta muun muassa muuttamalla elinympäristöjen rakennetta, levittämällä tauteja ja risteytymällä alkuperäisten lajien kanssa. Pääasiassa amerikkalaisen täpläravun mukana tullut rapurutto hävitti 1900luvun alussa jokirapukannan ja taannutti ravustuselinkeinon. luokan ikimerkki, jota myydään kymmenen merkin tarra-arkissa. Helmikuun alkuun mennessä WWF:n organisoimaan tapahtumaan oli ilmoittautunut jo 377 kaupunkia 74 maasta. Pallas-Yllästunturi on Suomen suosituin kansallispuisto, jossa vierailee vuosittain yli 300 000 retkeilijää. Mount Morelandin kosteikolla talvehtii jopa kolme miljoonaa haarapääskyä. Uusi postimerkki on 1. Merkin suunnitteli taiteilija Teemu Ollikainen ja valokuvan on ottanut Pekka Luukkola. Tutuin esimerkki vieraslajista lienee amerikkalainen minkki, joka tuhoaa vesilintujen pesiä saaristoissa ja lintuvesillä sekä kilpailee alkuperäisten näätäeläimiemme kanssa. Ketut ovat syrjäyttäneet kilpailussa naalit, joiden toivotaan ketunmetsästyksen ansiosta yleistyvän ja jopa alkavan jälleen lisääntyä Suomessa. www.ymparisto.fi/vieraslajit Nilsiässä rengastettu haarapääskyn poikanen teki pitkän muuttomatkan ensimmäisenä talvenaan. PALLAS-YLLÄSTUNTURI POSTIMERKKISARJAAN S KETUNMETSÄSTÄJÄT SUOJELEVAT NAALIA I narin, Utsjoen ja Enontekiön erämaissa voi huhtikuun loppuun päristellä moottorikelkalla vastaan metsästäjiä haulikko mukanaan. Suomalainen pääsky on ensimmäinen tällä Etelä-Afrikan suurimmalla haarapääskyjen talvehtimispaikalla tavattu Euroopassa rengastettu lintu. Sarjan aloittaa Pallas-Yllästunturin kansallispuiston merkki, joka ilmestyi 22.1.2009. BirdLifen suojelukampanja on pelastamassa kosteikon, sillä nyt laajennustöitä tehdään lintuasiantuntijoiden kanssa yhteistyössä. Suurin osa vieraslajeista on kuitenkin kasveja, jotka puutarhoista karattuaan valtaavat ärhäkkäästi tilaa luonnonvaraisilta lajeiltamme. Matkaa Savosta Etelä-Afrikkaan kertyy linnuntietäkin yli 9 000 kilometriä. Metsästäjille on myönnetty pyyntilupia 300 ketulle sekä poikkeusluvat moottorikelkan ja haulikon käyttöön. Sydneyssä 2007 käynnistynyt Earth Hour on kasvanut yhden kaupungin ilmastotapahtumasta maailmanlaajuiseksi liikkeeksi. Metsähallituksen suojelubiologi Matti Mela kerää naalihavaintoja matti.mela@metsa.fi, puh. Valot pimenevät 28.3.2009 kello 20.3021.30. M Pallas-Yllästunturin kansallispuiston pohjoisosa on yksi niistä neljästä kansallispuistosta, jotka perustettiin maahamme jo vuonna 1938. RETKI huhtikuu 2009 67. Suomen ympäristökeskus on perustanut verkkosivuston, jolla jaetaan tietoa ja ohjeita vieraslajien torjumisesta. Haarapääsky, tuttu kesäntuoja, on vähentynyt Suomessa kolmanneksen kahdessa vuosikymmenessä. KUVA LAKE VICTORIA CONCERVANCY SUOMI TORJUU VIERASLAJEJA P S uomi laatii kokonaissuunnitelmaa vieraslajien aiheuttamien haittojen torjumiseksi luonnossamme
Pusakkamainen a leikkaus tekee siitä nuorekkaan ja hyvin ueen istuvan. Halti Airlite 4 painaa 1 500 grammaa ja sen tilavuus on 43 litraa. Hinta: Airlite 4: 129 ja Airlite 6: 149 Lisätiedot: www. Repun sisällä on irrotettava selkälevy ja ulkopinnassa säädettävät kompressiohihnat. halti.fi Poreilevaa kuntojuomaa TEHO -energiajuomaa saa nyt myös poretabletteina, joista on näppärä valmistaa mukillinen juomaa vaikkapa vaelluksella. Repun väri on musta. Airlite 6 on kaksisataa grammaa painavampi ja 60 litran vetoinen. Pohjaltaan Ambler ei ole liukas, sillä saapas pysyy notkeana kovassakin pakkasessa ja siitä on saatavissa koot 4048. Hinta: 4 Lisätiedot: www.olvi.fi G-1000 saa uutta pintaa FJÄLLRÄVENIN perinteisestä G-1000-1000ekninen kankaasta valmistettu Sarek on tekninen edenpiuutuustakki, jonka olkapäissä on vedenpimainen tävät Hydratic-vahvikkeet. Hinta: 279 Lisätiedot: www.fjallraven.fi Roskat pussiin PIENI Simplehuman-roskakapseli voidaan ripustaa vaikka vyölle tai repun hihnaan. Säiliöstä vedetään tarvittava määrä ohutta muovisukkaa, joka otetaan käyttöön katkaisemalla ja solmimalla pääty umpeen. Kannella suljettavassa muoviputkilossa on kuusi 4,5 gramman painoista tablettia. Sarekin väreinä on musta, vaalea kitti ja tumma oliivi. Pakkaus sopii käytön jälkeen tavallisen kuntojuomajauheen, suolan, sokerin tai mausteiden säilyttämiseen. Hinta: 84,90 Lisätiedot: www.crocs.fi T E K S T I J O P P E R A N TA K U V AT J O P P E R A N TA J A T U O TTA J AT Reppu moneen HALTI Airlite -reppu valmistetaan ripstoppolyamidista, ja sen selkäosassa on tuulettuva verkkorakenne. Lisänä on nahkainen varsi, jonka sisäpinnalla on pehmeä synteettinen karvavuori. Paketin mukana tulee kaksi rullaa pusseja. Poretabletti liukenee veteen kahdessa minuutissa. Hinta: 14,90 ja kolmen rullan täyttöpaketti 9,90 Lisätiedot: www.bos.fi 68 RETKI huhtikuu 2009. Vuorittomasta kärkiosasta johtuen Ambler suositellaan käytettäväksi villaisen sukan kanssa, vaikka jalkineen materiaalikin eristää. Takkia valmistetaan koosta XS XXL:ään asti. Hihansuissa on tarrakiristykset ja irrotettavassa hupussa on kaksisuuntainen säätö. uutuudet Kevättalven saapikas CROCS Ambler on tutun kesäkenkämerkin talvisaapas, joka valmistetaan samasta Crocslite-materiaalista kuin sandaalitkin. Yhdessä rullassa on 30 senttimetrin levyistä roskapussiaihiota kaikkiaan 10 metriä. Selän ja kainalonseudun alueen eljoustavat Cordura Strech -paneelit heln pottavat liikkumista ja lisäävät käsien liikerataa. Patentoidun olkahihnan ansiosta Airlite istuu tanakasti käyttäjänsä selässä reippaissakin koitoksissa esimerkiksi kiipeilyssä ja seikkailu-urheilussa. Vaikuttavina aineksina käytetään muun muassa kofeiinia, maltodekstriiniä ja B-vitamiineja. Naisten malli on nimeltään Fjällräven Alta ja sitä valmistetaan koissa XXSXL. Takissa on kaksi isoa etu-, povi-, napoleon- ja hihataskua. Ambler on väriltään musta tai khaki
Se sivellään laaduntakaamiseksi suksien pohjaan jo tehtaalla, minkä jälkeen sukset ovat aina valmiina ladulle. Chill Out Shiraz -punaviini tulee Kaliforniasta ja Chill Out Chardonnay -valkoviini Kaakkois-Australiasta. Nanoteknologiaan perustuva Optigrip-pinnoite on kemiallisen ja mekaanisen pidon yhdistelmä. Monet perheenjäsenet voivat käyttää samoja suksia, koska suksien jäykkyys ei ole yhtä herkkä tekijä kuin voideltavissa suksissa. Luistoa voi halutessaan aluksi parantaa normaalisti voitelemalla. Idean kehittäjä Matti Järvinen on tyytyväinen Optigripin ominaisuuksiin. Pito puree kaikenlaiseen lumeen. Kirkkaalla jäällä pito loppui, mutta se palautui, kun pohjan puhdisti voiteenpoistoaineella, joka irrotti ladusta sukseen liimautuneet toisten hiihtäjien voiteet. Lisätiedot: www.haglofs.fi T E K ST I J A K U VA M I K KO L A M M I N PÄ Ä pikatesti LUISTOA JA PITOA VOITELEMATTA Kemiallinen käsittely viimeistelee sukset luistaviksi ja pitäviksi kestäen jopa yli 2 000 kilometriä. Kevyesti retkiviiniä VIININYSTÄVÄ voi ottaa suosikkijuomansa mukaan kevyessä ja särkymättömässä muovipullossa. Ne ovat ulkonäöltään samanlaisia kuin lasipullot, mutta tulevaisuudessa nähtäneen myös luovempaa muotoiltua. Ne pitävät ja luistavat kaikissa olosuhteissa. Neulaset ja roskat eivät tarraudu suksen pohjaan, ja käsittelyn luvataan kestävän vähintään 2 000 kilometriä. Teippi ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton. Ensimmäisillä hiihtokerroilla luisto ei tunnu riittävän, mutta sukset hioutuvat luistaviksi hiihtämällä niillä muutamia kymmeniä kilometrejä. CL 7 -suksissa on ilmakanavoitu puurunko ja sintrattu grafiittipohja. Haglöfsin uuden anatomisen pohjallisen muoto tukee koko jalan alueella. Aluksi käsittely tulee Karhu Optigrip CL 7 -suksiin, jotka on tarkoitettu kuntohiihtäjille. Lämmitettynä se muotoutuu käyttäjänsä jalan mukaiseksi. Kaikissa keleissä toimiva Start-pitoteippi mullisti voidemarkkinat muutama vuosi sitten ja aloitti murtomaahiihtobuumin. Muotoutuva pohjallinen KAIKISSA Haglöfsin uusissa jalkineissa on tästä keväästä alkaen muotoiltava Sole-pohjallinen. Rypälejuomaa myydään pantillisessa muovipullossa, jonka tilavuus on 0,75 litraa ja paino 810 grammaa. Hinta: 8,20 Lisätiedot: Pernod Ricard Finland Oy, www.pernod-ricard-finland.com KEVÄTTALVELLA hiihtokelit muuttuvat nopeasti eikä mikään voide tunnu toimivan. Toivottavasti ensi kaudeksi käsittely tulee myös tunturisuksiin. · KARHU OPTIGRIP CL 7 PITUUDET: 183, 190, 197, 203 ja 208 cm sekä junioreille 140, 148, 157, 166 ja 175 cm SIVULEIKKAUS: 44-44-44 mm HINTA: 169 LISÄÄ TIETOA: www.karhuskiing.fi RETKI huhtikuu 2009 69. Syväksi muotoiltu kantaosa pitää kantapäätä paikallaan ja vahvistaa iskunvaimennusominaisuuksia. Lappeenrantalaisen Matti Järvisen kehittelemä Optigrip-käsittely kuulostaa liiankin helpolta ratkaisulta. Tunturin aurinkoisella rinteellä tarvitaan pehmeää purkkivoidetta tai liisteriä, jotka kuitenkin jäätyvät varjopuolen pakkasessa ja meno hiipuu. Jalkaholvin tuki estää jalkaa laskeutumasta ehkäisten näin epätasaista kuormitusta. Yhdellä tehdaskäsittelyllä sukset luistavat ja pitävät niin nuoskalla, paukkupakkasella kuin kaikilla muillakin keleillä. Valitettavasti siihen tarttuu kaikki ladun roskat ja suojaamaton teippi sottaa auton selkänojat ja niskatuet
kotimaanmatka T E K ST I M I N TT U R A H KO L A K U VAT K A I S L A R A H KO L A Maitokärryillä Saaristomerelle KESÄ OLI EHTINYT JO PITKÄLLE, MUTTA JOKAVUOTINEN PERHEMATKAMME OLI VIELÄ TEKEMÄTTÄ. ENSI VIIKOLLA KAIKILLA OLISI VIELÄ LOMAA, JOTEN NYT OLISI PÄÄSTÄVÄ MATKAAN. 70 RETKI huhtikuu 2009
a e Ensimmäiseksi kohteeksi valitsimme kivisen Jurmon. Vihdoin pakkasimme tavarat ja ostosmatkoihin varatun polkupyörän autoon ja lähdimme matkaan. Isä ehdotti matkaa Saaristomerelle maitokärryjen ja rinkkojen kanssa ihan kuin olisi sellaisen itse joskus tehnyt. Jurmon laiturilla odotti ensimmäinen haaste. Vanhempien iloksi laivamatka oli myös halpa: kyyti maksoi vain paikallisjunalipun verran. Huvijahteja ja telttaleirejä Jurmon pitkät laiturit olivat täynnä purjeveneitä ja muita huvipursia jo puolenpäivän tienoilla. Maitokärryt tulivat silti kahden hengen vetäminä mukavasti perässä. Enää ei isä toimisi yksin kantomuulina, joka tuntui meistä lapsista epäreilulta. Salpausselän jatketta oleva saari on mukulakivipeltojen ja katajakanervikon peittämää avointa ja karua saaristoluontoa. Nauvossa törmäsimme tien varressa olleeseen itsepalvelukioskiin. Kotona selvitimme yhteysalusten aikatauluja ja keräsimme varusteita kasaan. Halusimme nauttia rentouttavasta lomasta ilman turhia suunnitelmia. Aluksen tyhjennys ja lastaus vie jokaisessa satamassa kymmenisen minuuttia, jonka jälkeen se lähteekin jo kohti seuraavaa saarta. Sinne mahtui hienosti tulihan kyytiin tavaraa myös traktorilla. Iltapäivän kävelykierroksella löysimme saaren kylän ja kirkon. Jouduimme purkamaan kärryistä kaikki tavarat yksitellen ja nostamaan ne pikapikaa ulos ovesta, josta ramppasi myös muita matkailijoita kimpsuineen ja kampsuineen. Hänen pyöräilyintonsa riitti silti koko matkan ajaksi. P ·K A R TAT ohdimme reissun kohdetta kesämökin saunassa. Saaristossa kulkevat alukset toimivat kuten paikallisbussit: ne kiertävät reittiään saarelta toiselle aikataulun mukaan. Maitokärryt lainasimme paikalliselta partiolippukunnalta. Päivän kuntoiluannoksen jälkeen loppupäivän voisi maata ja nauttia lomasta laiskotellen, mutta emme malttaneet jäädä paikoilleen. Toisaalta saaristossa emme olleet ennen käyneetkään. Löysimme kartasta telttapaikan ja suuntasimme sinne. Saimme onneksi kaikki tavaramme turvallisesti laiturille. Jurmossa lähes vapaana laiduntavat lehmät säikyttivät puolenmetrin katajikossa pyöräilleen veljeni. Valitettavasti jouduimme ostamaan yhden uuden rinkan ja myös lapset joutuivat kantamaan tavaransa. Edessä oli puolen kilometrin taival luonnon omaa mukulakivikatua. Vain muutama minuutti ennen kuin alus kiinnittyi Jurmon laituriin, meille selvisi, että meidän olisi käytettävä pientä sivuovea, josta maitokärry mahtuu vain kyljellään. Yhtään telttaa ei sen sijaan ainakaan vielä näkynyt saaren kivipelloilla. Viro ja Latvia olivat tuttuja edellisiltä matkoilta. Idea kuulosti riittävän pähkähullulta: vain meidän perhe voisi lähteä matkaan maitokärryillä. Makeat mansikat olivat ihana iltapala. Ajoimme yhteysaluksen ruumaan komeasti maitokärryillä. Telttapaikaksemme valitsimme ihanan pehmeän ja sopivan tuulensuojaisen maapalan kauniiden maisemien keskeltä. Ostimme mansikoita ja tuoretta leipää, ja jätimme lippaaseen hinnaston saneleman määrän euroja. Leirintäalueella nukuttu ensimmäinen yö tuntui jäävän lyhyeksi, kun aamulla piti pakata tavarat ja kiiruhtaa lautalle. Jurmon laiturilla um n at il odotti ensimmäinen d i e haaste. Olimme valmiita seikkailuun, mutta emme voineet edes aavistaa, mitä kohtaisimme. Seikkailu alkaa Saavuttuamme saariston laitamille, nostimme varusteemme maitokärryihin ja aloitimme matkamme reippaasti kävellen. Mikäpä olisikaan sen parempaa RETKI huhtikuu 2009 71
Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja vanhemmat i kertoivat edellissyksyn purjehduksestaan, jolloin sama paikka oli t ollut autio ja kylmä. n Utölaiset olivat pelastaneet ja ruokkineet haaksirikkoutuneiden . Kun olimme jättäneet kasarmin taaksemme, meidät uuympäröi ihanan kaunis saaristokyläidylli. n Ne kerättiin yhteen kekoon ja jaettiin tasan kaikkien saarelaisten kesken. . Osan tavaroista jätimme odottamaan helpompaa kuljetusta kajakkien lastiruumassa. 1 ja 2: Maitokärrymme herättivät hilpeyttä Jurmon laiturilla, mutta osoittautuivat mitä mainioimmaksi maastokulkuneuvovalinnaksi. Kiitimme onneamme, ettemme valinneet matkamme ajankohdaksi marraskuuta. : Pystytimme teltan takuulla saaren turvallisimpaan paikkaan: ikkunastamme näkyi tykki ja tutka! Rehevä kukkaniitty oli täya dellinen vastakohta Jurmon tuulisille kivikoille. Opastettu majakkakierros valaisi saaren ja majakan historiaa. kävimme vierailemassa kirkossa ja vanhalla hautausmaalla. keHellepäivän kunniaksi ostimme kaupasta jäätelöt ja nautiskeen n limme perinteisestä saaristomaisemasta kalavajojen ja veneiden mat t seassa. 1 kotimaanmatka temppuilumaastoa kuin meren hiomat rantakalliot, joilla purjehehtijat katsoivat ihmetellen menoa? Haaksirikkoisten pelastajat Utössä meitä oli vastassa armeijan rakennukset ja kartta kielelen letyistä alueista niin, ja majakka, joka kurkisti meitä puiden dät takaa. Ihailimme kaunista kirkkoa ja sen vanhoja penkkejä ja kirkkolait voja. 3: Jurmon kirkon katosta riippuva purjelaiva keräsi ihailevia katseita komeine yksityiskohtineen. Onnettoman kartan ja puhelinneuvojen avulla lähdimme kuitenkin rohkeasti kohti haastetta. Siellä kohtasimme karun yllätyksen: meitä tervehti melojaystäviemme sijaan kolmimetrinen katajikko ja sen pörräävät paarmat. laivojen merimiehiä ja pelastaneet rantaan ajautuneita tavaroita. Edessämme oli siten tuskaisen kuuma ja piikikäs taival. Tälläkin saarella . Meissä herätti melkoista ihmetystä uuni, jossa ei näkynyt olevan lainkaan savupiippua. Hymy nousi suusta a pieliimme viimeistään silloin, kun näimme rupisammakoista varoittavan liikennemerkin. Nähtävyydet luontopolku ja sisäjärvi olivatkin saaren vastakkaisessa päässä. 4: Utössä suojauduimme keskipäivänauringolta kallioiden keskelle pystytettyjen taideteosten varjoon. 72 RETKI huhtikuu 2009. Saarella asuu ympärivuotisesti enää vain muutama hullun rohkea ihminen. 2 3 4 Matkan tärkeimmät tapahtumat kirjautuivat siskon jalan päiväkirjaan. Polku hukassa Jatkoimme Nötön kautta edelleen Björköhön
Lopulta vastaamme tuli luontopolku viittoineen ja kulku helpottui huomattavasti. Nostimme rinkat selkään ja pakkasimme muut tavarat näppärästi kajakkeihin. Tuntui oudolta polskia makeassa vedessä ja katsella suuria purjeveneitä korkealle ulottuvine mastoineen. Suurin pelkomme oli, kestäväkö viiden hengen kupolimme kaaret tuulen voiman vai menevätkö ne poikki. Maasto oli kuin suurennettua kyntöpeltoa: pääsimme eteenpäin vain ylös ja alas loikkien. Aah, miten viileää ja virvoittavaa merivesi voikin olla! Olisi tehnyt mieli jo ruokaa, mutta eväsnyssäkät olivat vielä laivalaiturilla. Perhematkamme Saaristomerellä oli ollut huisin hauska. Taas saattoi käydä uimassa, sillä olihan edellisestä kerrasta kulunut jo melkein tunti. Miten viileää ja t e a virvoittavaa merivesi iv t a v voikin olla! o i l Paluumatkalle Karu matka kohti laivalaituria alkoi aivan liian aikaisin aamulla. Ihmettelimme, eikö tänne tule kukaan muu ilman omaa venettä. Nauvossa isä jätettiin polkupyörän kanssa yhtä satamaa ennen muiden päätesatamaa, ja hänelle annettiin selkeä tehtävä hakea auto kahdenkymmenen kilometrin päästä sillä välin, kun me syömme jätskiä. Kompassi herätti ihailua ja arvostusta. Lähdin vanhempieni kanssa etsimään kuuluisaa kivikompassia siskon ja veljen jäädessä uimaan sisäjärvelle. Palattuamme leiriin alkoi ruuanlaitto ja teltan pystytys. Onneksi aurinko paistoi, sillä vesisateessa ja nälkäisenä kulkien mieliala olisi voinut olla tosi kurja. Ruoka maittoi tavallista paremmalta auringon laskiessa saarten taa. Ilta-aurinkoa katsellessa paistoimme lettuja bensakeittimellä ja kuvasimme Marimekolle raitapaitamainosta jättiaurinkolasit päässä. Se oli rakennettu silloin, kun ihmiset eivät vielä asuneet sähkölämmitteisissä betonijärkäleissä ja syöneet mikroruokaa. Olisimme halunneet jatkaa lomaa vielä päivällä. Pensaikot sivuutimme totutulla "suoraan läpi vaan" -asenteella ja kallioiden yli pääsimme nelivedolla. Matkalla kotoisaksi käyneeseen leiriimme pysähdyimme uimaan luonnonsataman laidalle ihaillen kelluvaa septitankkia ja kauniita leviä pohjassa. Kovalla alustalla nukutun lämpimän yön jälkeen lähdimme tutustumaan saaren luontopolkuun. Äidin töistä tuoma teltta lunasti lupauksensa ja kesti pystyssä. Kivet toimivat teltan narujen ankkureina. Luontopolulla näimme nuo molemmat puolet. Lämmin päivä ja aurinkorasvakerros naamassa saivat jokaisen mielen iloiseksi. Kylmä ei ainakaan tullut, kun lämpötila oli päivällä hiponut kolmeakymmentä tuulen suojassa. Kajakilla on yleensä kätevää laskea laiturilta suoraan veteen, mutta tällä kertaa kyseessä oli puolitoista metriä korkea laituri! Liukumäki oli nopea ja päättyi vilvoittavasti pää veden alla. Potkimme myös lentopalloa teltan ovella odottavalle maalivahdille. Ne olivat ankkuroituneet suosittuun luonnonsatamaan vain parinkymmenen metrin päähän kallion toiselle puolelle. Kävelijöiden matkaan lähti polkupyörä, josta veljeni ei voinut luopua hetkeksikään. Näimme myös joutsenperheen poikasineen. Hampaiden kiristelyn ja monien naarmujen jälkeen puimme pitkät housut jalkaan ja jatkoimme löytöretkeä tuntemattomaan. Edessä oli taas katajia, pusikkoa ja jyrkkiä kallioita. Isää odotellessa katselimme lossiliikennettä Nauvon ja mantereen välillä sekä ihailimme merenpohjan kauniin vihreitä leviä. Lopulta molemmat saattueet pääsivät määränpäähän. Kajakkeihin lastattiin muutaman päivän ruoat ja yöpymisessä tarvittavat varusteet. Ja pian näimme tutut naamat korkeimman kallion laella. Aurinko paistoi ja tuuli puhalsi lempeästi. Maastokin muuttui tiheästä katajikosta karun kallioiseksi. Jälleen oli edessä lämmin yö rakkaiden sisarusten vieressä. Voimakas tuuli ja sileä kallio laittoivat ufo-alukselta näyttävän telttamme koville. Saarella oli kuin kaksi maailmaa, karu mäkinen kallio ja viidakkoa muistuttava lehto. Maitokärryillämme riitti ihmettelijöitä! Nyt pohdimme, minne lähdemme ensi kesänä. Laivalaiturilla pakkailimme tavaroita maitokärryyn ja odotimme yhteysalusta, joka veisi meidät takaisin Nauvoon. Sen sijaan pikkuhaasteet vain naurattivat. Kenties lähdemme traktorilla kuuhun tai uiden Australiaan. · Kirjoittaja on 17-vuotias retkeilijä Järvenpäästä. RETKI huhtikuu 2009 73. Yhteysalusmatka oli kuvankaunis kierros Saaristomeren maisemiin. Aurinkoinen päivä ja eskimokäännös pelastivat tilanteen parhain päin. Meille kaupunkilaisille Itämeren ihmeissä riitti hämmästeltävää: vedessä oli pieniä meduusoja, joita aurinko valaisi kauniisti. Lopulta kivikompassi löytyi erään kesämökin läheisyydestä. Ennen nukkumaan menoa piti tietysti käydä iltauinnilla sisäjärvessä. Saaristomeren kuohuvat aallot saivat suun suolaiseksi, mutta se ei menoa haitannut. Iltauinneilla Saaren sisäjärven makea ja lämmin vesi houkutteli vielä iltauinnille. Huokasimme helpotuksesta ja päätimme lähteä äkkiä uimaan ennen kuin lämpöhalvaus yllättäisi. Isä väitti löytäneensä hyvän reitin laivalaituriin, mutta lähdimme pelonsekaisin tuntein matkaan. Ilma oli kesäisen kuuma ja jäätelö maistui. On hassua, miten yhdellä saarella voi olla niin erilaista, vain puolen kilometrin päässä kallioista on vihreää hämärää lehtoa, jossa tuhannet tuoksuvat kukat kukkivat. Matka sujui pelosta huolimatta paljon helpommin kuin tullessa. Saaren päiden välillä ei kulkenut mitään polkua. Poimimme nuoremmat sisarukset matkalta mukaan ja päädyimme nuotiopaikalla paistamaan makkaroita ja herkuttelemaan muilla eväillä. Vihkonen kertoi, mitä nähtävyyksiä kullakin numeroidulla tolpalla oli. Teltta oli oiva maali ja kallio toimi pelikenttänä loistavasti. Niinpä lähdimme kahden kajakin voimin hakemaan niitä ja loppuja tavaroita leiriimme. Meloen matka taittui nopeasti, mutta kävellen liikkuneet apurit haahuilivat isän suunnistamina vähän eri paikkaan
Se on ollut merkittävin syy alueen kehittymiseen merkittäväksi matkailukohteeksi. Siellä voi kohdata kukkivia kasveja ja puita kaikkina vuodenaikoina. SOPIVAN PITUISIA KÄVELYREITTEJÄ LÖYTYY JOKAISELLE. ·K A R TAT spanjassa on valtava määrä luonnon nähtävyyksiä, mutta rantalomakohteissa kuten Marbellassa useimmat turistit tyytyvät ihailemaan vuoria aurinkotuoleistaan. Costa del Sol tarjoaa onneksi paljon muutakin. Niihin yhdistetty liikunta tuo raikkaan ja puhdistavan olon. Se ulottuu lännessä Gibraltarin kallioista Málagan itäpuolelle aina Almeríaan saakka. Keskitalvikin voi olla pääosin aurinkoisen sateeton ja kesäisen lämmin. Suomalaisten turistien itäisin kohde Aurinkorannikolla on Nerja. eurokohde T E K ST I J A K U VAT P E N TT I KO R P E L A Hietikolta villiin vuoristoon ESPANJA ON EUROOPAN TOISEKSI VUORISTOISIN MAA. Syksy tarjoaa myös ihanteellisen vaellussään. Monille nimi Aurinkorannikko tuo mielikuvia persoonattomista rannoista ja auringonottajista makaamassa järjestyneissä riveissä takanaan tiiviit huoneistohotellikorttelit. Alueen pitkä historia näkyy vanhoissa maurilaisajan linnoituksissa ja pienissä, valkoiseksi kalkituissa vuoristokylissä, joista lähes kaikista voi lähteä patikoimaan upeaan vuoristoon. E 74 RETKI huhtikuu 2009. Autoretket vievät toki lähemmäksi, mutta ainoastaan kävelyretkillä pääsee nauttimaan todellisesta luontokokemuksesta hiljaisuudesta, kukkaloistosta, tuoksuista ja linnunlaulusta. COSTA DEL SOLILLA ELI AURINKORANNIKOLLA SEN VUORISTOT ULOTTUVAT MELKEIN MEREEN ASTI. Aurinkorannikko on noin 170 kilometrin rannikkokaistale Andalusian eteläosassa. Kevät alkaa etelärannikolla jo helmikuussa mantelipuiden kukinnan aikaan. Aurinkorannikolla on tilastollisesti keskimäärin 320 pilvetöntä päivää vuodessa. Miellyttävin aika patikointiin on yleensä kevät, kun tienposket, mäensivut ja laaksot ovat kukkia täynnä. Kesää hakevat pohjoisen turistit kehuvat Costa del Solin talviajan ilmastoa Euroopan parhaaksi. Costa del Solilla vallitsee välimerenilmasto: kesät ovat kuumia ja erittäin kuivia, talvet leutoja ja ajoittain sateisia
El Cielo eli Taivas-vuori tarjoaa vaikuttavat näköalat 1 508 metrin korkeudesta. Aurinkoisella ja tyynellä säällä huipulla tarkenee talvellakin kesävaatteissa. RETKI huhtikuu 2009 75
Kävelyt suuntaavat Istánista Marbellaan, Ojéniin, Mondaan, La Conchan huipulle, Río Verden ylä- juoksulle, Pyhän Mikaelin luolapyhätölle ja El Picachon huipulle. Istánista noustaan harjanteita kiertäen viiden solan kautta La Conchalle. Istánia voi kutsua kävelijän paratiisiksi. eurokohde Barranco de los Cazadores eli metsästäjien rotko tarjoaa jylhän polun villiin vuoristomaisemaan. Costa del Sol on edullisten lentojen vuoksi lähes kaikkien ulottuvilla, eikä mikään muu paikka Euroopassa ole niin lämmin ja sateeton talvisaikaan. Se piileksii omassa rauhassaan Sierra Blancan juurella Río Verden laakson päässä. Reitit nousevat vuoristoon heti kylän lähettyviltä. Halpalennot Malagaan pyörivät ympäri vuoden kaikilta suuremmilta Euroopan kentiltä. Villiä luontoa turistikaupungin takana Marbellan rinteiltä alkaa turmeltumaton vuoristomaisema ja sieltä löytää myös kauniin maurilaista alkuperää olevan andalusialaisen Istánin kylän. Tämä väkevä vuoristovaellus yllättää kokeneenkin kävelijän vaikuttavuudellaan. Nousua ja laskua on noin 1 500 metriä. 76 RETKI huhtikuu 2009. Istánista alkava parikymmentä kilometriä pitkä reitti vie lumirajan tuntumaan Sierra Blancan Valkoisen vuoriston toiseksi korkeimmalle Näkinkenkä-nimiselle huipulle, La Conchaan, ja siitä edelleen Marbellaan. Sierra de las Nieves tarjoaa sekin tutkittavaa pitkäksi aikaa. Kylttejä ja reittikarttatauluja on pystytetty polkujen lähtöpisteisiin. Sierra de las Nievesin Lumivuorten luonnonpuiston eteläreuna sijaitsee Istánin vieressä. Täysin koskematon, villi vuoristoluonto alkaa läheltä rakennettua aluetta
Tulen rannikkomänty- ja pyörölehtitammimetsikköön. Merkkipylväältä jatkan kapeaa kiviselkärankaa kohti etelää. Kolme terävää, evää muistuttavaa huippua kohoaa harjanteesta. Katse kantaa Sierra Nevadan lumipeitteiselle Mulhagén vuorelle, Sierra de las Nievesin parikilometriä korkealle Torrecillalle sekä vuonomaiselle tekojärvelle, josta Marbella saa juomavetensä. Suuntaan edessä näkyvään loivan U:n muotoiseen aukkoon Puerto Ventanan Ikkunasolaan. Rinteet loistavat keltaisena tuhansista piikkiherneen kukinnoista. Polku alkaa Istánin yläpuolelta. v ä aa i Kallioseinämän jälkeen tulen harjanteen huipulle noin tuhanteen metriin. Rinteessä kasvaa pensaskasvillisuutta, josta rohtorosmariini on yleisin. Vasemmalla rinne putoaa jyrkästi ja kallioharjanne muistuttaa kamelinselkää kyttyröineen. Polku näyttää katoavan aluksi kokonaan. Ura piiloutuu jyrkkään rinteeseen, mutta seuraa kivikasoja, maaliraitoja ja merkkipylväitä. Tulen paljaalle, jyrkän viettävälle kallionnokalle, joka on merkitty puupylväällä. Aurinkorannikolla kuohuu komeita koskia. Kiipeän nelivedolla muutaman metrin seuraavalle kivikasamerkille. RETKI huhtikuu 2009 77. Täältä avautuvat näkymät Marokon Mooseksen vuorelle, Jebel Musaan sekä Englannin Gibraltarin kalliomassiiville. Pian tulen kapealle hyllylle, jonka reunalla on kymmenien metrien pudotus. Edessä aukeaa syvä, V:n muotoinen kuru, jonka jälkeen joudun kipuamaan kalliorinnettä käsillä varmistaen. Benahavisista lähtevä hieno reitti seurailee Rio Guadalminaa ylävirtaan. Istán on kuin á n i kävelijän paratiisi. Tuulen puhaltamat pilvet pyyhkivät kallioita, ja aurinko katoaa näkyvistä. Lisään sinne kivikasan merkiksi helpottamaan muiden suunnistamista. Polulla on paikoin metsäkauriin papanoita. Löydän polun jatkon hieman alempaa noin sadan metrin päästä. Nyt La Conchan huippu on suoraan edessä. Ohitan punaisen kallion. Se tarjoaa huikeat näkymät kaikkiin ilmansuuntiin. Kolme ja puoli tuntia lähdöstä saavun Näkinkenkä-vuoren huipulle, joka on saanut pari graffitia koristukseksi. Pian avautuu upea näköala kasteluvesijärvelle ja merelle asti. Upea vuohipolku muistuttaa vehreydessään Norjan vuoristopolkuja. Paluureitti on selkeä
Syvä laakso avautuu vasemmalla. Aurinkorannikolla asuu talvisin noin 15 000 suomalaista. Reitti kulkee enimmäkseen syrjäisillä alueilla, mihin asutusalueiden äänet eivät kuulu ja missä vallitsee luonnonrauha ja hiljaisuus. Keskiylängöllä on pysyvä metsäkauriskanta. Pensaat harjaavat pehmeästi jalkojani. Ylhäällä on kivipenkki, jossa on hyvä istahtaa ja ihailla kauaskantoisia näkymiä. Kaatuneen puun alta pudottaudun metsätielle. Polku kulkee matalassa männikössä, jonka kasvikuntaan kuuluvat muun muassa silkki- paperikukkia muistuttavat punaiset ruusu- ja valkoiset kaitakistukset. Polku-ura on aluksi kivinen ja hiekkainen. Aloitan loivan nousun kohti mäntyjen peittämiä syvänvihreitä kukkuloita. Calamorrolta aloitan jyrkän laskeutumisen kohti edessä näkyvää louhosta. eurokohde TIETOREPPU COSTA DEL SOL Lentoaika Malagaan on noin 5 tuntia. Mäntyjen lomitse avautuu upeat alankolaaksonäkymät kaukaisiin kyliin, jotka peittyvät kauempana utuun. Käsillä auttaen nousen toisen kallion päälle, missä on puu- ja kivipyykki. Seuraan kapeaa puronuomaa männikössä. Maatilan jälkeen kohtaan tien. Benalmadenan suomalaiset järjestävät viikoittain patikkaretkiä Calamorro-vuorelle. Laskeudun sitä polkujen risteykseen. Jatkan umpeenkasvaneella polulla seuraavaan solaan ja päätän mielessäni tulla vielä myöhemmin raivaamaan kyseisen kohdan. Suomela on suomalaisten oma jäsenyhdistys, joka järjestää vuoristovaelluksia. Se on suurenmoinen näköalapaikka. Espanjan väkiluku on noin 40 miljoonaa, mutta se laskee jatkuvasti. Etelä-Espanjassa sijaitseva Andalusia on yksi maan 17:stä itsehallintoalueesta. Costa del Sol eli Aurinkorannikko on 170 km pitkä rannikkokaistale Andalusian eteläosassa. Andalusiassa on kahdeksan maakuntaa, joista Malagan maakunnassa on 1,3 miljoonaa asukasta. Huipulla on geodeettinen määrityspiste, pieni säänmittauskoppi ja olkikatos auringonsuojana. Laskeudun varjoisaan, männynneulasten peittämään solaan. Nousen jyrkkää mäkeä kallioharjanteen päälle solaan. Polku kulkee rinteensivua ja nousee varjoisalle kujalle mäntyjen siimeksessä. Kiinnostavia kaupunkeja ja kyliä Aurinkorannikolla: Malaga, Ronda, Granada, Marbella, Mijas, Ojen, Nerja, Casares, Istan, Fuengirola. Edessäni 78 RETKI huhtikuu 2009. Hyvällä tuurilla siellä näkeekin näitä arkoja eläimiä. Köysiradan pehmeä, liki äänetön lento ilmojen halki vuoren huipulle on innostava aloitus vaikuttavalle kuuden tunnin vaellukselle Mijasiin. Viiden kilometrin päässä näkyy, Maurien kukkulan eli Cerro del Moron korkea huippu, jota kutsutaan myös Antennivuoreksi. Seuraavalla osuudella joudun hakemaan reittiä, sillä minkäänlaisia opasteita ei ole. Pieniä vihreitä nopealiikkeisiä liskoja ja mustia muurahaisia näkyy harvakseltaan. Ranta näkyy enää udun läpi. Laakson pohjalta löydän viehättävän taukopaikan puron vierestä. Näköalapaikka Miradorin kaiteelliselta terassilta avautuu erikoinen näkymä maisemoidulle Cantera de los Arenalesin louhokselle. Tältä alueelta on helikopterilla haettu eksyneitä ihmisiä. Maurien kukkulalta siksakkaan kivistä uraa seuraavalle Cerro Castillejosin huipulle liki tuhanteen metriin. Laskeudun sitä Marbellan koillisnurkkaan. Mäntyrinteitä ja kätkettyjä laaksoja Calamorron huippu lähellä Benalmádenaa on loistava näköalapaikka, josta näkee kirkkaalla ilmalla Afrikkaan asti. Jokaisen mutkan takana odottaa uusi jännittävä maisema. Oliivilehdossa ohitan Juanarin majan. Malagassa asuu 540 000 asukasta. Liikenteen äänet ovat vaihtuneet luonnonrauhaan. Linkkejä: http://spain.info http://aurinkorannikko.fi www.topwalks.net www.andalucia.com www.suomela.info http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/ Tarkat+reitit+Aurinkorannikolle Rohtorosmariini on Aurinkorannikon reittien yleisin kasvi. Tie kulkee halki satumaisen saniaismetsän, missä kymmeniä linnunpönttöjä roikkuu langoista mäntyjen oksilla. Ohitan rauniotalon ja punaruskean, reikiä täynnä olevan kallioseinämän. Málaga ja lumihuippuinen Sierra Nevadan vuoristo näkyvät selvästi
Eteenpäin katsoessa polku näyttää katoavan rosmariinipensaiden sekaan. Kävellessä se löytyy helposti. Kivinen ura jakaantuu useampaan haaraan, mutta seuraan sinisiä täpliä. Soratie, Camino de las Minas, palveli monia lyijykaivoksia korkealla vuorilla. Tästä eteenpäin polku on selkeä ja avaraa alamäkeä. Näen edessäni vanhoja kasvillisuuden peittämiä viljelyterasseja ja Cortijos de la Civilan talon rauniot. Kuivat, helppokulkuiset puronpohjat 22-kilometrisen reitin lopussa ovat kuin jännittäviä viidakkopolkuja. Alueella esiintyy käärmekotkia, joiden siipiväli on 190 senttimetriä. Kävelen läpi kolme oikopolkua, jotka suoristavat mutkia ja nousevat jyrkemmin kuin viereinen tie. Huipulla kasvaa vain katajaa ja heinää. Saksalaisen merimiehen sanotaan pystyttäneen ristin kiitollisuudesta jumalalle pelastumisestaan ilmeisen väistämättömästä haaksirikosta. Se kulkee kuin viidakon keskellä ja on miellyttävä kävellä. Polku yhtyy kuivaan, karkeaan, tasaiseen ja sorapohjaiseen puron uomaan. Reitillä on huomattavasti nousua ja laskua, joten se on vaativa. Pian näen huipulla peilitetyn ristin. Pääsin koluamaan vielä useita hienoja reittejä, joille toivottavasti pääsen vielä joskus uudestaan. · KIRJALLISUUTTA: Pentti Korpela, Espanjan Aurinkorannikon patikkareitit, Tammi 2008 RETKI huhtikuu 2009 79. Palaan risteykseen ja seuraava kohteeni, mylläri-Juanin entinen Cortijo Almacharesin maatalo näkyy kukkulan huipulla. Rauniotaloja on kolme. Rauniokukkulalta on kauas kantavat näkymät alas laaksoon, merelle, rannikolle Nerjaan ja vuorille. Vielä viimeinen rutistus: jyrkkä nousu oikopolulle, joka tuo minut takaisin Nerjan tippukiviluolien sisäänkäynnille. Tasaisen kulun katkaisevat vain noin metrin korkuiset kivirampit, jotka on helppo ohittaa. Pian lähdön jälkeen rotko, Barranco de la Coladilla, putoaa vasemmalle puolelleni. Ylhäällä tulen Puerto Málagan solaan tuhannen metrin korkeudessa. Vuoristokiipeilijät telttailevat viereisessä solassa ennen nousua El Cielolle. Sen huippu muistuttaa mantelia, mistä se on saanut nimensäkin. Tie kiertää ylös harjanteelle. Soratie päättyy La Civilan raunioille, mistä reitti jatkuu polkuna. Polku siksakkaa loputtomasti kadottaen korkeutta nopeasti. Se ei kaukaa katsoen näytä erityisen erottuvalta huipulta, mutta näköalapaikkana El Cielo on hyvin vaikuttava. Puro sulautuu tiehen avokadoviljelmän ja vuohihaan luona. Reitti lähtee Nerjan luolilta. Niiden kerrotaan saaneen nimensä naishaltijasta, joka pukeutui kuin poliisi. Polku jyrkkenee vieressä harmaa, rosoinen kalliovalli. on jyrkkä ja hikinen nousu, josta selviän kymmenessä minuutissa. Talosta on jäljellä vain seinät ja osa kattoa. Sammaloitunut, puiden peittämä muuri on merkki erämaan loppumisesta. Männyt ja oliivipuut aitaavat reunoja. Ne pyydystävät pääosin käärmeitä, mutta myös liskoja. Huipulla on odottamaton vieras: vanttera vuorikauris. Tulen maatalon rauniolle, jonka luona on hieno taukopaikka. Katoton rauniotalo lymyää männikössä. Nerja ja meri tulevat näkyviin. Ohitan luolan sekä jättiruokoja, ja laakso avautuu. Arkisin hil- Liikenteen n äänet vaihtuvat n h v luonnonrauhaan. Laskeudun mänty- ja rosmariinimetsään. Särmikkäät, peräkkäin uurtuneet kalliomassiivit loittonevat kuin haitarissa. Käyn vaikuttavissa luolissa myöhemmin. Ne saattavat tulla vuolaiksi virroiksi sateella. Mahtava näkymä avautuu kallion ulkonemalta. Etäisin näkyvä vuori on suosittu kiipeilykohde La Maroma, joka saa usein talvisin vähäksi aikaa lumipeitteen. Tästä johtuen ristin peilitetty pinta on kohti merta. Aurinkorannikon patikointini ei tähän päättynyt. Korppikotkia pesii Sierra Crestellinan kallioisilla rinteillä. jaisuus ja yksinäisyys ympäröivät kävelijää, jolloin voi nauttia kauniista vuoristopoluista rauhassa. Polku seuraa kivistä Cuesta del Cielon harjannetta ja tulen viimeiseen solaan ennen huippua. Tuijotamme toisiamme jonkin aikaa, mutta kun lähestyn sitä, se ottaa kavereineen kaviot alleen ja pomppii pakoon kuin keiju rosoisilla kallioilla. Ylitän puronuoman ja ohitan vanhan vesialtaan muurit. Polku kulkee syvällä karheassa pensaikossa. Näen viimeisen Nerjan bussin perävalot, joten kävelen iltahämärissä viiden kilometrin loppusuoran majapaikkaani varsin tyytyväisenä päivän annista. Nautin laajoista näkymistä, missä Mijasin kylä näkyy kuin ilmakuvana edessäni. Sarvipäitä ristihuipulla Yksi Sierra Almijaran vuoriston korkeimmista huipuista on 1 508-metrinen El Cielo eli Taivas. Sen takana on ruohottunut puintiympyrä. Opuntiakaktusten ja mantelipuiden ympäröimä paikka on kuin paluu menneisyyteen. Reitti sinne on jylhä ja huima. o o a a . Hanhikorppikotka on näyttävä ilmestys reilun 2,5 metrin siipikärkivälillään. Pohjoisessa näkyy Almendrón-vuoren terävä 1 514 metrin huippu
Grillibalkanin ja krakovanmakkaran lisäksi nuotiopiiriin ilmestyy nolostellen myös kaksi kevyttä vaihtoehtoa. Nykyisin kauppojen makkaravalikoima on niin suuri, että tähänkin porukkaan sattuu vain kaksi samanmerkkistä pakettia. Pitkiä aikoja käyttämättä olleen rakennuksen peltikatosta on repsahtanut neljän neliön pala tuulessa ympäri. Kattavaa valikoimaa edustaa parin eri valmistajan perusgrillimakkara. Kun nuotio on parhaimmillaan, joukkio ryhmittyy sen ympärille. Kunnon hiillosta odotellessa lyödään läheisellä pellolla golfpallolla pituutta. Voittajan selvittyä kokeillaan vielä tark- K kuutta, kun kolme palloa yritetään saada mahdollisimman lähelle maalikepakkoa. RUOAN MONIPUOLISUUS, KEKSELIÄISYYS JA TERVEELLISYYS PITÄVÄT KOVANKIN JÄTKÄN TYYTYVÄISENÄ. eväisenä perjantaina kaksitoista miestä saapuu metsän laitaan. Tarkoitus on viettää kaveriporukassa viikonloppua. Ensitöikseen he ryhtyvät korjaamaan eräkämpän kattoa. Ilma on aurinkoinen, mutta keväisen viileä. Lihaisempi ja saman merkin juustomaustettu vaihtoehto edustavat parempaa laatua. Erikoismakkaroista mukaan on otettu valkosipulilla ja chilillä höystetyt herkut. Makkara, perinteisen miehinen eväs, tulee esiin jokaisesta repusta. Samaan aikaan, kun katto saadaan naulatuksi paikoilleen, pöllähtää nuotiopaikalta ensimmäiset savut. Yksi on valinnut tutun ja turvallisen HK:n sinisen. 80 RETKI huhtikuu 2009. RETKIKEITTIÖ T E K ST I J A K U VAT J O P P E R A N TA Kun iloinen miesporukka istahtaa nuotiolle, alkaa ruokahetki makkaralla. Illan edetessä karskeimmaltakin retkeilijältä löytyy terveellistä ja monipuolista aterianlisää repun pohjalta. Äijät RETKELLÄ MIESPORUKAN METSÄEVÄÄKSI KELPAA MUUKIN KUIN MAKKARA JA OLUT. Jokainen retkeilijä kantaa sylillisen polttopuita nuotiorinkiin ja tuo eväskassinsa lähemmäksi
Sen sijaan alumiinisissa juomapulloissa on vettä ja muutamalla tölkissä tuoremehua. Kun yksi joukosta kaivaa teepussin esiin, huomataan, ettei kämpällä ole toista pannua: se ainoa on täynnä höyryävän kuumaa pannukarkeuskahvia. Nuotiolla vettä lämmitellessä saavat juustopatongit pintaansa mukavaa rusketusta. Juo jogurttipurkista pari kulausta. Kun purkki on puolillaan, leikataan sen yläosa pois. Moni päättää aamupalansa hedelmään. Vaihtelua ja monipuolisuutta ruokavalioon löytyy jokaiselta. Patongista pätkäistään sopiva pala, joka halkaistaan. Saunapalvi, tuorejuusto ja sipuli on helpompi syödä rullalla. Mehupurkista juodaan muun aamupalan yhteydessä. Valmiin juoman voi juoda suoraan keittoastiasta. vehnäpatonkia margariinia aurinkokuivatun tomaatin ja fetan makuista sulatejuustoa venäläistä metvurstia emmentaljuustoa Kekseliäisyyttä ilmassa Makkaran jälkeen repuista ilmestyy tortilloja, juustoja, metvurstia, ruisleipää, patonkia ja monenlaista muuta evästä. Lisäpotkua saa kiertämällä tortillan sisälle pari viipaletta saunapalvia. AAMIAISMYSLI juotavaa jogurttia pieni purkillinen mysliä kuivattuja hedelmiä tai marjoja Teekeitin syntyy kädenkäänteessä tyhjästä oluttölkistä. Makkaraa olisi vielä paketti jäljellä, mutta se ei aamutuimaan oikein maistu. Leipä laitetaan hetkeksi kuumenemaan nuotion loimuun. Ruisleipä ja kevytlevite maistuvat hyvältä, kun niitäkin käristää hieman nuotiolla. Porukan viimeisin herääjä kertoo unohtaneensa aamupalan kokonaan. Porukka vääntäytyy kämpän lavereilta aamupalan laittoon. Patonki saa ruskeahkon pinnan nuotion loimussa ja päälleen tujauksen tuorejuustoa tuubista sekä paksut viipaleet salamipötköstä. Lämpimänä sen sisään kääritään täytteet ja syödään suurella ruokahalulla. Tikun nokassa vesi lämpiää teeannoksen verran. Margariini levitetään leivän pinnalle ja sen päälle lisätään sulatejuustoa, metvurstia ja juustoa. Tuote itsessään on terveellinen ja kevyt kasvirasvalevite. Olutta on nuotiopiiriin tuotu vähän, vain tölkki tai kaksi mieheen. Aamiaismysliäkin saa purkissa, jossa jogurtti on valmiiksi seassa. Kahvi sentään keitetään yhteiseksi, ja se yksi sankari keittää itselleen kaljatölkissä teetä. Niinpä loppuporukka kerää nälkäiselle omistaan aamiaistarpeet muunnellussa muskettisoturihengessä: kaikki yhden puolesta! · RETKI huhtikuu 2009 Reseptit 81 vehnätortilloja sipulia metvurstia tuorejuustoa. Niitäkin on mukaan kertynyt kolme vaihtoehtoa: väkevä, mieto ja makea. Repuista ilmaantuu kaikenlaista, koska oli sovittu, että jokainen huolehtii itse omista aterioistaan. Kepin nokassa ruskistettavat makkarat saavat vielä pintaansa sinappia. Karjalanpiirakka on myös mainio aamupala vailla vertaa. Sekoita ja juo. JUUSTOPATONKI Maukasta makkaraa ei tarvita yhtä paljon kuin peruseinestä. Purkillinen juotavaa jogurttia on tullut muutamalle mukaan. Palat liitetään jälleen yhteen ja haukataan päästä. Aamupalaa nauttimassa Aamu alkaa auringon paisteessa. Sadan gramman kokoisena se sopii hyvin reppuun ja riittää sopivasti pariksi HEDELMÄPOMMI greippimehua tuore appelsiini tuore omena ananastölkki Vehnätortillan sisälle voi kääräistä melkein mitä vain. Kun lihajalosteen sujauttaa sämpylän sisään ja ryydittää sen juustolla ja salaatinlehdillä, saa terveellisen pika-aterian. Oluttölkistä askarrellaan yläosa pois ja jäljellä olevaan osaan tehdään halkaisijaltaan noin senttimetrin kokoiset ripustusreiät. Pienestä pyöreästä ruisleivästä loihtii hyvän aamiaisen, kun väliin lisää salaatinlehden, tomaattia ja kurkkua. Tuote sisältää paljon kuituja, mutta vähän rasvaa. Munavoita olisi voinut tehdä jo kotona valmiiksi, mutta nopeaa ja kätevää on poimia kaupan rasvahyllyltä pieni Mini-Lätta-margariinirasia. Siinä on maukas iltapala yhdelle. Lisää mysli ja hedelmät tai marjat purkkiin. Salaatti tosin on ehtinyt repussa vähän nahistua, mutta se kelpaa silti. Lämpimän leivän kruunaa siivu emmentaljuustoa. päiväksi. Hedelmät pilkotaan pieniksi kuutioiksi ja kumotaan mehupurkkiin. Miesten keittiöstä TUHTI TORTILLA Tortillaa lämmitetään tikun nokassa nuotiolla hetkisen aikaa. Sattumat syödään lusikalla ja loppumehu ryystetään reilusti purkin reunasta. Tikun nokassa lämmitettävän tortillan sisälle kääräistään sulatejuustoa, sipulia ja kestomakkaraa. Appelsiini ja omena ovat kämpän suosituimmat
Esitettyjä tietoja ei arvioida laadullisesti, eikä kirjassa ole yhtään taulukkoa tai muuta numeerista vertailua, mitä vastuullisen matkailijan tulisi perätä. Kirjassa ei ole lainkaan valokuvia, mikä toimii mainiosti. Teoksen kohdeyleisö jaksaa paneutua aiheeseen ilman turhaa värikuvilla kosiskelua. · Vastuullisen matkailijan käsikirja, Heidi Kalmari ja Kati Kelola, Image Kustannus Oy, 2009 TEKSTI MIKKO LAMMINPÄÄ · Lapin luonto-opas, Seppo Vuokko, Jorma Peiponen ja Markus Varesvuo, Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 2008 82 RETKI huhtikuu 2009. Teksti sisältää erittäin runsaasti tietoa, mutta myös hyvin maalailevaa sanailua ja arkista kerrontaa. Joikua käsitellään vanhojen perinteiden ja uskomusten kautta nykypäivään tuoden. Hillan kyllä tunnistaa monikin, mutta kuka tunnistaa maata vasten painuneen kolmilehtisen kasvin närvänäksi. kansiin koonnut Jorma Lehtola on kasannut tietopaketin Lapin lauluista. Suurimman tilan eläinosuudesta vievät kuitenkin linnut. Yllättäen monet tutut nimet liittyvät Lappiin, kuten Antti Hulkko eli Andy McCoy ja tietysti Lordi. Kirjoittajalla on hauska ote. Lapin luonto-opas esittelee ja auttaa tunnistamaan yli 200 pohjoisen lajia. Monen artistin taipaleeseen huipulle liittyy mielenkiintoinen tarina. Naalin, tunturisopulin ja muutaman muun nisäkkään lisäsi esitellään tärkeimmät kalalajit. Teksti ei ole liian tieteellistä vaan kansantajuista kerrontaa siitä, miten kasvin erottaa lajitoveristaan ja missä niitä voi tavata. Kansallislinnulla aloitetaan ja lukijaa tutustutetaan myös alliin, uiveloon ja esimerkiksi jänkäsirriäiseen. Tästä johtuen Laulujen Lappia on mukava lukea, vaikka ei olisi ikinä kiinnostunut tai kuullutkaan Jaakko Gauriloffista tai sodankyläläisestä Playmate-bändistä. NOPEASTI kasvava osa matkailijoista · Laulujen Lappi, Jorma Lehtola, Kustannus-Puntsi 2008. pohtii reissujensa ympäristölle ja kohdealueen väestölle aiheuttamia vaikutuksia. Wimme Saari, Angelin tytöt ja inarilainen räppääjä Amoc ovat alueen uudempia tulokkaita. Pelkkää joikua ei Jorma Lehtolan kirja ole. Pitkään kaivattu opus tuntuu valitettavasti löyhästi toisiinsa liittyvien esimerkkien luettelolta. Lehtola ottaa hienovaraisesti kantaa asioihin, mutta ei tuomitse tai ylistä liikaa. Selkeää ja kattavaa esittelyä on mukava lukea. Heidän opastamisekseen koottu teos antaa lukuisia hyviä neuvoja ja paljon esimerkkejä valintojen seurauksista. Pääpaino on kasveilla, joista kustakin teoksessa kerrotaan sivun verran. Pokkarikokoinen Lapin luonto-opas sujahtaa mukavasti repun taskuun, josta sen voi tarpeen tullen kaivaa retkellä esiin. Tunnetuimmasta saamelaismusiikin esittäjästä Nils Aslak Valkeapäästä kerrotaan monen sivun verran. K O O N N N U TJ O P P E R A N TA NTA KOO U T JOPPE Kirjat Lapin luontoon Pohjoisen laulu AIEMMIN Lapin elokuvahistorian yksiin Reilusti matkalle MAAMME pohjoisosien karuissa mai- semissa elävät kasvit ja eläimet eroavat etelän rehevien maiden faunasta ja floorasta. Toivottavasti teoksesta tehdään pian korjattu painos. Osansa saavat myös Rautavaara ja Helismaa sekä tietenkin Lapin sheriffi Oiva Kaltiokumpu ja Tarja Ylitalo. Yli 400 sivua käsittävässä järkäleessä esitellään musiikkihistoriaa usean sadan vuoden ajalta. Myös luonnonpuistotermin jatkuva virheellinen käyttö ja Kolin nimittäminen tunturiksi syö kirjan uskottavuutta
Ohjeet muun muassa kreikkalaiseen, italialaiseen tai venäläiseen iltaan esitellään alkupaloista lähtien. Parasta kirjassa on sen monipuolisuus. Kirjan lopussa on mielenkiintoinen luku kirjan tekijäparin työskentelystä jään valtakunnassa ja heidän uskosta parempaan. tokirja tuo tuoksuja kapyysista suolaisten merituulien säestyksellä. Yksi hauskimmista kuvista on muikisteleva metsäjänis. Eläimiä on mukavaa katsella tavallisista eläinkirjoista poikkeavissa tilanteissa tai asennoissa. Suurinta osaa teoksen ruokaohjeista pystyy kuitenkin maallakin retkeilevä hyödyntämään. Vaikeusaste vaihtelee laidasta laitaan. Kirja sopii kaikille luonnosta kiinnostuneille. Jopa niin, että aukeaman kuva kyyn nahanluonnista pelottaa. · Jääkarhun maa uhanalainen arktinen luonto, Fredrik Granath ja Mireille de la Lez, Tammi 2008 TEKSTI MIKKO LAMMINPÄÄ · Hetkiä luonnossa vuodenkierto kuvina, Jussi Murtosaari, WSOYpro / Docendo, Jyväskylä 2008 RETKI huhtikuu 2009 83. Ne erottelevat pilaantuvat, paremmin säilyvät ja kuivamuonat erikseen. Kyse ei ole pelkästä kuvakirjasta, vaan kertomukset ovat tärkeä osa liki 200-sivuista teosta. Luontovalokuvaharrastajille sieltä löytyy monenmoista käytännön vinkkiä kuten kalojen kuvausjärjestelyt. Oppi menee taatusti paremmin perille, kun lämpötilakäyrien asemesta kerrotaan jääkarhun sukupuuttoon kuolemisesta jäälauttojen sulaessa lajin alta. Pirteä teos esittelee kattavan valikoiman matkaruokia: tarjolla on aamupaloja, päivällisiä ja iltapaloja sekä vatsan täytettä öiselle vahtivuorolle. Yksien kansien väliin ovat mahtuneet niin karhut kuin perhosetkin. Paikoin asiaa ja tarkkaa tietoa on kuin parhaissa eläinkirjoissa. Murtosaaren teksti on sujuvaa ja kuvat elävän näköisiä. Kirjan loppuun on koottu iso tietopaketti, jossa käsitellään esimerkiksi keikkuvan keittiön turvallisuutta ja merikokin työvälineitä. Tässä auttaa myös kätevät värikkäät majakkamerkit kunkin ruoan ohessa. Teksti kertoo kuvausmatkoista, kuvaustilanteista ja kuvien kohteista. Muistilista helpottaa oikeiden tavaroiden valitsemista ennen köysien irrotusta. Kuvasadosta koottu kirja kertoo Suomen luonnosta vuodenaikoineen. Ne kertovat arktisten alueiden tulevaisuudesta sekä petojen ja muiden suurten nisäkkäiden vääjäämättömän surkeasta kohtalosta, joka niille koittaa ihmisen ajattelemattomuuden ja ahneuden vuoksi. Näyttäviä suurkuvia ryydittävät paikoin runollisiksi intoutuvat tietoiskut. Merellisiin juhlaillallisiin kirjasta löytyy useita vaihtoehtoja. Kirjassa on runsas kesäinen kuvitus. LUONTOKUVAAJA Jussi Murtosaarel- · Merikokin messissä, Anne & Steffi Sjöholm, Pirjo & Jussi Haikala, Kustannusosakeyhtiö Tammi 2009. ta on tallentunut monenlaista kuvaa hänen 30-vuotisen uransa aikana. Hellyttävät valokuvat jääkarhunpennuista, naaleista ja kuuteista sulattavat kylmimmänkin sydämen. Osa resepteistä vaatii ruuaksi syntyäkseen retkikeitintä paremmat keittomahdollisuudet, mutta tokihan kyseessä on kanoottia isommalle alukselle tarkoitettu keittokirja. Merellinen tuulahdus KAHDEN pariskunnan kirjoittama keit- Matkalla halki vuodenaikojen Talvi katoaa JATKUVA ilmastonmuutoksesta puhuminen puuduttaa suuren yleisön mielenkiinnon. Mintulla ja kinkulla maustettu purkkihernekeitto on arkiruoka helpoimmasta päästä
Arkkitehtonisesti upeassa ja moniulotteisessa rakennuksessa toimivat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja Tietokeskus Vellamo. Museossa on pyritty monella tapaa eroon perinteisestä museokokemuksesta, ja paikoin sisustus hipoo modernin musiikkivideomaailman miljöötä. Juuri loppunut Jukka Nurmisen vedenalaiskuvien sarja Saaristomereltä loi näkymän elämään pinnan alla, kun taas toukokuun loppuun jatkuvassa Jacopo Brancatin valokuvanäyttelyssä voi tutustua kuudenkymmenen mustavalkokuvan myötä luotsien työhön ja merenkulkuun jäisillä lakeuksilla. päiväretki KOTKASSA VOI TUTUSTUA MERELLISEEN MAAILMAAN MAINIOSTI ILMAN SUOLAISIA PÄRSKEITÄKIN. TEKSTI JA KUVAT MIKKO NIKKINEN Merikeskus Vellamossa on katseltavaa ulkona ja sisällä. yrskyinen rospuuttopäivä ei houkuttele kaikkia ulkoilemaan. Hän on kuvannut arktista työskentelyä Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Perämerellä. Keskuksen päämääränä on suomalaisen puuvenekulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen. Edit Kihlgrenin (18661949) valokuvat Suursaaresta ja Tytärsaaresta Saman taivaan alla -näyttelyssä avaavat maisemaa yli sadan vuoden taakse toistaiseksi matkailijan tavoittamattomissa oleviin saariin. Suomen Merimuseon ja Kymenlaakson museon päänäyttelyiden lisäksi vaihtuvat näyttelyt piristävät museotarjontaa. Katseen vangitsee kuparikattoinen, kaarevarakenteinen veistämö, mutta alueella on paljon muutakin. Merikeskus on kaikessa hulppeudessaan kiistatta suomalaisen ja eurooppalaisen museomaailman kärkihankkeita. Vellamon näyttelyt avaavat näkymiä Suomen merenkulun ja Kymenlaakson historiaan ja nykypäivään. Merikeskus Vellamo, Puuvenekeskus ja akvaariotalo Maretarium ovat avoinna läpi vuoden. Joutilaisuuden tilaan on luotu puitteet levähtämiselle ja kävi- M jää kannustetaankin ottamaan kaikki aistit käyttöön uuden ajan museokokemusta varten. Satamakaupunki Kotka on osaltaan näyttelyiden sisältöjen solmukohdassa merenkulun historiansa kanssa. Se aloitti toimintansa viime 84 RETKI huhtikuu 2009. Tällöin Kotkassa voi viettää päivän tutustuen erilaisiin merestä kertoviin näyttelyihin, sillä retkeilijää kiinnostavat kärkikohteet sijaitsevat raikastavien välimatkojen päässä. Kiehtova ja satamamiljööseen istuva rakennus houkuttelee tutustumaan sen muotoiluun ja yksityiskohtiin. Aluetta nimitetään osuvasti kulttuurisatamaksi. Kotkan uusi maamerkki Merikeskus Vellamo avattiin Kantasatamaan kesällä 2008. Museon rakenteet ja rantamaisemat kiinnostavat varsinkin kamera kaulassa kulkevaa. Kihlgrenin valokuvakokoelma on digitalisoitu Suomen Kulttuurirahaston apurahan turvin ja näyttely on osa hanketta arvokkaan negatiivikokoelman julkaisemiseksi ja säilyttämiseksi. Samassa satamassa Suomen Puuvenekeskus sijaitsee aivan Vellamon naapurissa. Toimintapisteissä voi kuunnella musiikkia ja asiakaspäätteillä syventää tietojaan eri teemoista. Se on toteutettu valtion ja Kotkan kaupungin yhteistyönä
Lapsiperheille ja koululaisille se on erittäin oivallinen kohde. Puuvenenkeskusksessa suomalaista veneenrakennustaitoa pidetään yllä ja vierailijat voivat seurata työskentelyä. Museoiden ohella Kotkassa voi suunnata kalaan. rio, joka avataan keväällä. vila Kalarannassa voi lounastaa ja Suurimmassa, seitsemän metsen kesäterassilta ihailla sataman rin syvyisessä puolen miljoonan elämää. Kiinnostuneille hän suosittelee myös Työaikoina työtä voi seurata ja keskus myös kurssittaa työretkeä Langinkoskelle ja toukosyyskuussa avoinna olevaan menetelmistä kiinnostuneita. pääsylippujen hinnat: Suomen Puuvenekeskuksen Rakennuksessa on myös meriwww.merikeskusvellamo.fi nykyisellä paikalla on veneitä veisteatteri, näyttelyitä sekä tutkija- ja www.puuvenekeskus.fi tetty vuosikymmenen ajan. aikuisia, mutta se on mitä mainioin paikka esitellä lapsille vedenalaista elämää vaikka rattaista käsin ihasteltuna. pääsee seuraamaan lasin takaa. Matkailupääl- · RETKI huhtikuu 2009 85. Keskus ei ole museo, vaan siellä rakennetaan ja huolletaan Maretariumin erikoisuus kalojen lisäksi tulee olemaan terraaveneitä. Näiden palveluiwww.maretarium.fi tamien kansainvälisten messujen den lisäksi Maretearium on Itäisen ja alan aktiivien uurastuksen kautta Suomenlahden kansallispuiston purjehtija Henrik Andersin myötäinfopiste. Itämeren kalalajeja. Kukkaistutukset, vesiputoukset ja lammen milvesiluontoon. Pääosin keskus palvelee, litran sylinterialtaassa esitellään Kotkan kaupungin matkailusivut: keitäs muitakaan kuin veneilijöitä. Kalojen lisäksi 22 väreihin. pohjukka on palkittu niin ympäristörakenteena kuin ulkovalaisAkvaarioissa pääsee tutustumaan monipuolisesti suomalaiseen tuskohteenakin. Maretariumissa kalat ovat kosketeltavan lähellä. Akvaarioissa on noin kuusikymmentä kalalajia jöö kukoistavat keväällä, ja syksyn tullen alue koristautuu ruskan määrän vaihdellessa vuodenaikojen mukaan. Perhostelijoille Kymijoella on lukuisia koskikalastuspaikkoja. keväänä ja keskus palvelee puuveneilijöitä sekä niistä kiinnostulikkö Arja Kokkonen Kotkan matkailutoimistosta kertoo, että neita. vaikutuksella rakennettiin uusi veisAkvaarionäyttely kiinnostaa tämö 20072008, ja samalla vanhoja osia remontoitiin. Näytöksissä www.visitkotka.fi Tarjolla on niin nosto- ja telakointisukeltajat pulahtavat huoltotöihin palveluita kuin muita huolto- ja ylläaltaaseen, ja heidän työskentelyään Lisätietoja, aukioloajat ja pitopalveluita. Maretariumia Maretariumin maailma täydentää mukavasti kesäkuukausien aikana viihtyisä Sapokan Maretarium sijaitsee Kotkan keskustan satamassa, Sapokan vesipuisto ja vilkas venesatama. Kahilmaiseen Lentomuseoon. Saappaanmuotoinen lahdenpuiston tuntumassa kilometrin päässä Merikeskus Vellamosta. Muuluontokoulutilat. altaassa voi nähdä Suomen rapulajit, talvikaudella vierailijoita Jäämereltä ja kesäisin pieneläimiä ja ötököitä
Slammer tarjoaa 12 vahvaa numeroa ja Smith Fuse lasit yhteishintaan 89 euroa, jonka jälkeen tilaus jatkuu kestotilauksena. Tutustun Slammeriin (12 nroa + Smith Fuse lasit / 89 ) Tilaukseni jatkuu kestotilauksena. i Lumilautailun erikoisleht Numero 2 / 2009 6,80 Tilaan Slammerin lahjaksi (12 nroa + Smith Fuse lasit / 89 ) Slammer maksaa postimaksun N ero 2 / 2009 Outdoor Media Oy Slammer vastauslähetys Sopimus 5010660 15101 LAHTI Bergman / Antti ä / Arctic Challenge / Antti Japani roadtrip / Eero Niemel Kolehmainen 86 RETKI maaliskuu 2009
lähetyskulut) (norm.hinta 25 + läh.kulut 6,50 ) TILAA p. 044-733 0022, myynti@retkilehti.fi RETKI maaliskuu 2009 p. 044-733 0022, myynti@retkilehti.fi 87. Tämän monipuolisen kirjan ohjeilla valmistat helposti ja nopeasti herkullista ruokaa nuotiolla tai retkikeittimellä. Atena · Sidottu · 126 sivua · Upea nelivärikuvitus Tilaa RETKIRUOKAA-kirja lukijatarjouksena hintaan 22,50 (sis. 09-455 6066 Retki-lehden lukijatarjous: Uutuuskirja erikoishintaan! Pär Nilsson & Christel Schröder www.bearwater.fi sale@bearwater.fi ERÄ-LINDROOS Retkeilyn tavaratalo Launeenkatu 84 15610 Lahti p. 03-752 56 96 RETKIRUOKAA Miksi tyytyisit kuivamuonaan tai pariin hutaistuun eväsleipään. markkinapaikka MELOJAN TAVARATALO Storörintie 2, 01120 Sipoo (Itäsalmi) Puh
Arto Räsänen, p. POHJOIS-SUOMEN ERÄMESSUT Ouluhalli, Oulu Oulun erämessut keräävät retkeilijöitä ympäri Pohjois-Suomen. www.lapinsudet.net 13.14.6. Kevätauringon porottaessa siniseltä taivaalta pyörätiet kuoriutuvat lumipeitteestään ja houkuttelevat pyöräilijät ja rullaluistelijat kiitämään ensiretkilleen. 0400 271 581 ja info@erastely.fi Seikkaillen SEIKKAILU-URHEILUKAUSI ALKAA Tutustu tapahtumatarjontaan ja lähde mukaan mieleiseesi kisaan. Urpo Piirainen, p. KOONNUT MIKKO LA MMINPÄÄ Kalenteri Kaikki käy! KEVÄTTALVELLA maamme pituus tulee korostuneen selvästi esiin. www.multisport.fi Suunnistaen ILTARASTIKAUSI ALKAA Varsinais-Suomessa on suunnistettu läpi talven ja Päijät-Hämeessä on etsitty rasteja lumikenginkin. Reitti Cerro del Morolle eli Maurien kukkulalle Costa del Solissa. 88 RETKI huhtikuu 2009 KUVA PENTTI KORPELA. Metsäpolut ovat vielä jäisiä, mutta rapeana aamuna hanki kantaa kaikkialle, eikä sen kutsua voi silloin vastustaa. Hiihtäen 10.4. KIEKIN KOSKISYÖKSY Kiekinjoki, Kuhmo 7 km Kuhmon Melojat kutsuvat Kiekinjoen Koskireitille, josta selviää vain aiemmin tyrskyissä meloneet. Edes kuiskivat radiotoimittajat eivät pysty välittämään aamuyön selostuksissaan sitä tunnelmaa, josta toistakymmentätuhatta suunnistajaa pääsee nauttimaan. Tutustu kotipaikkakuntasi iltarastitarjontaan osoitteessa: www.ssl.fi Lohjanjärvi syyskussa 2008. Kun pohjoisessa vasta valmistaudutaan tunturihiihtokauteen, huolletaan etelässä jo maastofillareita ja koskikajakkeja. Etukäteisvalmistelut, valvottu yö, rastin löytämisen riemu, ystävien tapaaminen ja opettavainen jälkipeli yhdistyvät riemukkaaksi tapahtumaksi, johon voivat osallistua myös kaveriporukat ja firmajoukkueet. www.eramessut.net 5.7.6. www.jukola2009.net 17.5. JONGUN HUJAUS Jongunjoki, Kuhmo ja Lieksa 28 ja 12 km Lieksan Melojat järjestää aloittelijoillekin sopivan 12-kilometrisen koskiseikkailun ja kokeneemmille melojille käyvän pidemmän retken. Ensimmäiset rastit haetaan katu- ja puistosuunnistuksissa, ja heti lumien sulettua oranssivalkoliput viedään syvemmälle metsien kätköihin. JYVÄSKYLÄN VAPAA-AIKAMESSUT Paviljonki, Jyväskylä Hae kevään parhaat vapaa-ajanvinkit. Aprillipäivän tienoilla suunnistuskausi alkaa ympäri Etelä-Suomen. LUONTO- JA ERÄMESSUT Paviljonki, Jyväskylä Etsi vinkkejä kesän reissuille. www.jklpaviljonki.fi 21.24.5. 0400 219 197 ja urpo.piirainen@erapiira.fi Messuja 18.19.4. VENLOJEN VIESTI JA JUKOLAN VIESTI Mikkeli Jukolan kankailla kirmaavat samoilla rasteilla maailman huiput, harhailevat ensikertalaiset ja jo kymmenensiä kertojaan veljeskaartiin liittyvät veteraanit. VASKOOLIHIIHTO Saariselkä, Inari, 20 km, 40 km ja 60 km (p ja v) Pitkänperjantain urakka johtaa pisimmän reitin valinneet Kiilopään yli maaliin. www.jklpaviljonki.fi Tapahtumista voi ilmoittaa osoitteeseen toimitus@retkilehti.fi. Meloen 16.5
Talveksi linnut muuttavat Itämeren eteläosiin ja jopa Välimerelle asti. Samoilla apajilla Lajin vainoaminen jatkui Euroopassa 1900-luvulle saakka, jonka jälkeen kanta alkoi elpyä nopeasti ja linnut levitä kohti pohjoista. Matka voi taittua myös pitkälle sisämaahan makean veden äärelle. Kotimaassa linnuista tehdyt havainnot olivat hyvin satunnaisia aina 1990-luvun alkuun asti. Merimetson höyhenpeite ei ole vedenpitävä kuten useimmilla muilla vesilinnuilla. Lisäksi linnun jätökset ovat niin vahvaa tavaraa, että pesimäluodot muuttuvat karuiksi ilmestyksiksi puuvartisten kasvien kuollessa. Suomessa merimetso rakentaa itselleen risupesän maahan, mutta muilla esiintymisalueillaan Euroopassa se pesii useimmiten puussa. Vartaloltaan se on jokseenkin pitkänomainen ja muistuttaa etäisesti kuikkalintuja. Nimestään huolimatta merimetso ei kuitenkaan ole sukua metsäkanoille vaan pelikaaneille. Tästä syystä Kiinassa lintuja on pidetty jo yli tuhannen vuoden ajan kotieläiminä kalastusta varten. L Merimetson vainot johtuivat sen maineesta kalarosvona, joka kilpailee ihmisten kanssa samasta saaliista. Merimetsoyhdyskunnat tarjoavat suojaa pienemmille lintulajeille. Linnun ääntelyä ei voi lauluksi kutsua, mutta karhean käheä äänikavalkadi on laaja. Totuus on, että merimetson pääravintona ovat ihmisen karsastamat särki ja kivinilkka, vaikka toisinaan se kyllä hyödyntääkin kalastajien pyydyksien helppoja saaliita. Soidinmenojen aikaan päähän ja reisiin ilmestyy valkoista kuviointia. T E K ST I V I LL E S I E K K I N E N P I I R R O S K A R O L I I N A LA H T I Luotojen tuulettaja MUSTIEN LINTUJEN PARVET LÖYSIVÄT SUOMEN RANNIKON LUODOT VASTA 1990-LUVULLA. uoto täynnä isokokoisia, jopa 80 senttimetrin pituisia pystyasennossa istuvia merimetsoja on komea näky. Varsinkin poikasten syntymän jälkeen äänet varoituksesta ja ruoankerjuusta täyttävät tienoon. Se joutuu kuitenkin kuivattelemaan kastuneen höyhenpeitteen ennen lentoonlähtöä. Euroopassa on lintuja on noin 300 000 yksilöä. · RETKI huhtikuu 2009 89. Nykyisellä pesämäärälläkin Suomen rannikon lähes 100 000 saaresta on merimetson käytössä vain nelisenkymmentä. Se on hyvä osoitus luonnon keinoista tasapainon saavuttamiseksi. Karheat laulajat Merimetso saattaa lentää pitkiä matkoja hyville kala-apajille. Ensimmäinen pesintä Suomessa tapahtui vuonna 1996, mutta nykyisin merimetsoja pesii maassamme jo noin 6 000 paria. Vanhojen lintujen höyhenpuku on kokonaan musta, mutta nuoremmilla yksilöillä on vielä ruskeaa joukossa. Yhdyskuntien pesimäluodoilla meteli kilpailee vastaavien lokkikolonioiden kanssa. Merikotkat ovat alkaneet oppia pyydystämään merimetson poikasia. Vettä imevä höyhenpeite on yksi syy merimetson erinomaiseen sukellustaitoon. Merimetso voi pysytellä pinnan alla kalajahdissa jopa parikin minuuttia. Muun muassa pikkuruokit hyödyntävät isomman linnun kykyä laittaa hanttiin jopa minkille
Tästä eteenpäin menemiseen tarvittaisiin vene ja sellaista saisi kuulemma lainata paikalliselta äijältä. Hiihtäjien vieressä suhahteli äkäisesti ja pajunoksia katkeili. Tekoaan tämä perusteli salametsästäjien pelottelulla. Tilanteen tarkempi tarkastelu paljasti puupaatin makaavan rantavedessä puoliksi uponneena. Soutuveneen upottaneiden reikien läpimitan perusteella sopi olettaa, että taistoa käytiin sekä maalla että vesillä. · Jänispaistitarpeet alkoivat kuumottaa repussa.. Ukko oli lupsakka ilmestys punaisine poskineen, mutta ryhtyi oitis pahoittelemaan rikki mennyttä venettään. ReissuJussi Reissu Sukusodan sivulliset iihtoporukka sivakoi lumisella jäällä seuraten kapenevan niemen rantaviivaa. Kukaan ei ollut aiemmin kokeillut näitä saman retken aikana ja aiheesta riitti puhuttavaa, kun veneen lainaajan mökkiä lähestyttiin. Lahjasaalis neuvottiin pakkaamaan reppuun ja ottamaan vasta kotona esille. Onneksi pyssysankarilla ei ollut mukanaan koiraa, joka olisi saattanut kiinnostua riistan hajusta. Pauke lakkasi ja paikalle marssi maanomistajan elkein mies, joka kantoi olallaan kiikaritähtäimellä varustettua pienoiskivääriä. Sen laidoissa näkyi pieniä siistiä reikiä, joita ilmeisesti oli vesirajan alapuolellakin. Asiaa kovin harmitteleva äijä kehotti hiihtäjiä kääntymään takaisin, sillä virran ylitse ei yksinkertaisesti pääsisi. Jänispaistitarpeet alkoivat kuumottaa repussa. Reitti pujahti välillä metsikköön ja kulki aika ajoin ojien pientareilla. Hänen mukaansa niemenkärjessä asuva henkilö tuttavineen oli sitä sakkia pahimmasta päästä. Soutaminen ja hiihtäminen tuntuivat eksoottiselta yhdistelmältä. Tämä pitikin soutuvenettään läpi vuoden vesillä ja toimi eräänlaisena lossimestarina satunnaisille kulkijoille. Suksijat valitsivat tällä kertaa ladun, joka kulki niemenkärkeen johtavan tien suuntaisesti. Eteneminen pysähtyi kuitenkin hurjalla tavalla, kun edestä alkoi kuulua teräviä laukauksia. Hetken ihmettelyn jälkeen pihapiiriin ilmestyi ajokoira ja heti kohta mies reppu sekä haulikko selässään. Rähmällään makaava ryhmä ryhtyi huutamaan ja komentamaan täydellä äänellä, että täällä on ihmisiä ja tuli seis. Hän haki liiteristä valmiiksi nyljetyn jäniksen kalmon ja ojensi sen pettymystä pehmittämään. Kysymykseen haaksirikon aiheuttajasta ei saatu selkeää vastausta, joten vieraat lopettivat kohteliaasti turhat utelut. Hän ei ollut kovinkaan järkyttynyt tapahtuneesta, vaikka toki pyyteli aiheuttamaansa säikähdystä anteeksi. Koska hän asusteli yksinään virran tuntumassa, ilahtui hän aina kun hänen palvelukselleen oli kysyntää. Jälkeenpäin selvisi, että niemessä tavatut osapuolet olivat veljeksiä. Heidän suksensa olivat menneet jossakin maanjakokiistassa ristiin. Matka sujui valmiilla väylällä H nopeammin kuin jäällä hiihdetyssä umpihangessa. Koira teki innolla tuttavuutta tulijoihin, jotka kättelivät paikan isäntää tervehdykseksi. Kaikki maastoutuivat vikkelästi kuin sotilaat konsanaan, sillä joku ampui heitä suoraan kohti. Perillä vaikutti, ettei ketään ollut kotosalla vaikka olisi pitänyt. He siirtyivät maaston puolelle hyvissä ajoin ennen metsäistä kärkeä, joka työntyi sulana virtaavaan salmeen. Lähtijöitä oli neuvottu tekemään näin, sillä niemennokan sivuilla jää oli vaarallisen petollista koko talven. Hiihtoporukka myötäili kiivaan isännän puheita ja ilmoitti jatkavansa sivakointiaan ennen kuin ilta pimentyisi
Seuraava Retki ilmestyy huhtikuun lopussa 2009 RE T K EILY · M AT K A ILU · VA RUS T EE T Nro 4 Toukokuu 2009 Etelä-Viro Hyvinkään retkipolut Keitinuutuudet Nuorten seikkailukerho Ispo-messukatsaus Meloen Huippuvuorten ympäri Kesämakuupussit TESTI 4/09 SEURAAVA