RETKIPUUKOT · RISULUMIKENGÄT · ENSI TALVEN UUTUUKSIA · PAISTJÄRVI
MAALISKUU 3/2011 · 8
R E T K EILY · M AT K A IL U · VA R US T EE T
Retroilua kahvinkeittoon
Pikatesti
Geokätköilijän gps-paikantimet
Tuhtia talvipyöräilyä
Saariselän
kulttuurikohteet
fatbike
SKOTLANTI VIISIKON TYYLIIN
TERVAREITTI KUHMON KEVÄTHANGILLA
ALEKSIS KIVI JA VELJESTEN MAISEMAT
NÄIT OIKEIN. TYYLIKKÄITÄ AKKOJA RANTA TÄYNNÄ!
Ja on siellä myös muutama höyhenenkevyt Abiskokin. Niin on myös GoExpo -messuilla 11.-13.3. Mikäli et kuitenkaan syystä tai toisesta pääse paikanpäälle hipelöimään näitä uutuuksia, käännä sivua ja tutustu lisää Fjällrävenin Akka ja Abisko -uutuuksiin.
www.fjallraven.fi. Helsingin Messukeskuksessa ja Oulun Erämessuilla 19.-22.5
4 hengen mallissa on myös jalkopäässä sisäänkäynti katoksineen. Pienet yksityiskohdat, kuten pyykkinaru sisällä ja katoksessa sekä useat lokerot ja taskut pikkutavaroille nostavat telttailun täysin uudelle mukavuustasolle. Värit Mallit ja painot: Akka Endurance 2 Akka Endurance 3 Akka Endurance 4 3690 g 4140 g 5850 g
Vahvat vetoketjut ja erityisen suuret vetimet, joita on helppo käsitellä myös käsineet kädessä.
sisäänkäynti kahdelta sivulta, mikä on käytännöllistä kovalla tuulella.
Lisätiedot ja jälleenmyyjät:
www.fjallraven.fi
Myös edeltävä Akka on saatavissa jälleenmyyjiltämme.. Tuloksena on vahva, tuulivakaa ja erittäin turvallinen tunneliteltta ympärivuotiseen käyttöön erityisen suurella eteistilalla. Teltasta löytyy lisäksi useita kiinnikkeitä esimerkiksi lisätaskuille, varustehyllylle, vahvikelattialle ja pressulle, joka muodostaa 3 x 3 metrin ulkotilan.
Hyttysverkko kaikissa aukoissa. Pääkatos on avara ja siinä on sisäänkäynti kahdelta sivulta, mikä on käytännöllistä kovalla tuulella ja jos ulos ja sisään kulkijoita suurten kantamusten kanssa on monta. Ulkoteltan materiaali on kolminkertaista ripstop -polyesteria, mikä takaa loistavan UV-suojan ja pitää teltan linjakkaana märissä ja kosteissa olosuhteissa. Ulko- ja sisäteltta pystytetään samanaikaisesti, ja niiden väliset us kiinnikkeet ovat X:n muotoiset, jotta kuormitus n jakautuu suuremmalle alalle. AKKA ENDURANCE
Turvallinen ja tuulivakaa 2-4 hengen tunneliteltta ympärivuotiseen käyttöön.
Uuden Akka Endurance 2, 3 ja 4 perustana on vanha suosikki Akka, jota on kehitetty päivitetyillä materiaaleilla, tarkkaan mietityillä mitoilla ja uusilla ratkaisuilla. Värikoodatut erittäin vahvat (9,5mm) alumiinikaaret ja erityisen tilae vat kaarikanavat, joissa on tilaa kahdelle kaarelle t tutkimusretkitelttailua varten (vaatii mukautetut kaarenpidikkeet, jotka ovat saatavana lisävarusteena). Kaarenpidikkeiden kätevä säätö helpottaa käsittelyä, ja 12 myrskynarukiinnikettä pitävät teltan vakaana kovallakin tuulella. Telttakangasta on vahvistettu myös alaosasta, jotta se on erityisen kestävä sieltä, missä kestävyyttä eniten tarvitaan. Ilman läpivirtauksen takaavat tuulikartiot, joissa messinkilankaa.
Pyykkinaru sisällä ja katoksessa sekä useita lokeroita ja taskuja pikkutavaroille.
Tunneliprofiili ja hieman pidempi keskikaari tekevät teltasta erittäin tuulivakaan.
Telttakangasta on vahvistettu alaosasta, jotta se on erityisen kestävä sieltä, missä kestävyyttä eniten tarvitaan
ABISKO LIGHTWEIGHT
Erittäin kevyt ja vahva 1-3 hengen tunneliteltta ympärivuotiseen käyttöön.
Abisko Lightweight 1, 2 ja 3 malleihin on otettu suositun Akka Shape -teltan parhaat ominaisuudet ja luotu täysin uusi telttaperhe, jossa mitat on mietitty tarkkaan ja materiaalit on päivitetty. Hyttysverkko kaikissa aukoissa. Hyttysverkolliset tuuletusaukot ja tuulikartiot, joissa on sisäänommeltua messinkilankaa, pitävät huolen riittävästä ilmanvaihdosta. Ulkoteltan materiaali on kolminkertaista ripstop -polyesteria, mikä takaa loistavan UV-suojan ja pitää teltan linjakkaana märissä ja kosteissa olosuhteissa. Värit Mallit ja painot: Abisko Lightweight 1 1820 g Abisko Lightweight 2 2530 g Abisko Lightweight 3 2940 g
Myrskyn kestävä kangas ja rakenne heijastavilla myrskynaruilla.
Lisätiedot ja jälleenmyyjät:
www.fjallraven.fi. Ulko- ja sisätelttaa voidaan käyttää myös erikseen lisäkaarenpidikkeiden avulla (lisävaruste). Pienet yksityiskohdat, kuten pyykkinaru sisällä ja katoksessa sekä useat lokerot ja taskut pikkutavaroille nostavat telttailun täysin uudelle mukavuustasolle. Ilman läpivirtauksen takaavat tuulikartiot, joissa messinkilankaa.
Taitettu profiili tekee teltasta erittäin tuulivakaan.
Erittäin vahva ja kevyt kangas sekä ultrakevyet kaaret ja kiilat takaavat yllättävän pienen ja kevyen paketin. Sivulla olevan sisäänkäynnin ansiosta suuri eteistila on hyvin hyödynnettävissä. Tuloksena on kevyt ja vahva tunneliteltta, jossa on tuulivakaa rakenne. Teltasta löytyy lisäksi useita kiinnikkeitä esimerkiksi lisätaskuille, varustehyllylle, vahvikelattialle ja pressulle, joka muodostaa 3 x 3 metrin ulkotilan.
Pyykkinaru sisällä ja katoksessa sekä useita lokeroita ja taskuja pikkutavaroille. Ulko- ja sisäteltta pystytetään samanaikaisesti, ja niiden väliset kiinnikkeet ovat X:n muotoiset, jotta kuormitus jakautuu suuremmalle alalle. Suuret, vähäkitkaiset kaarikanavat sekä helposti säädettävät kaarenpidikkeet tekevät teltasta helposti käsiteltävän. Rakenne ja muotoilu tekevät tästä teltasta täydellisen kumppanin kaikentyyppiseen retkeilyyn
Koska jokainen mies ja nainen ovat rakenteltaan yksilöllisiä, miksi rinkka ei voisi olla sitä myös. Varusteet ovat ulottuvilla niin ylhäältä, alhaalta kuin etuosassa sijaitsevan suuren aukonkin kautta. Päällikansi on myös irroitettavissa ja näin sitä voi kantaa lantio- tai rintalaukkuna, kun haluat pitää arvoesineitä silmällä erityisen hyvin. e ityi e hyvin erityisen hyvin. Tästä syystä kehitimme rinkan erikseen miehille ja naisille. Vetoketjulliset taskut päällikannessa, sivuilla ja lantiovyössä. Kantojärjestelmän leveyttä ja pituutta on helppo säätää kantajan mukaan. Kiinnikkeitä päällikannessa ja rinkan alla. Rinkan päälokero voidaan jakaa ylä- ja alaosaan. KAJKA
Kajka ei ole ainoastaan tilava rinkka, jolla on miellyttävä kantaa raskaskin kantamus, vaan ennemminkin kantojärjestelmä täynnä käteviä toimintoja, jotka ovat kasattu erittäin toimivaan pakettiin. yise vin.
Ergonominen, kestävä ja täynnä toimintoja.
Vertailtuaan kaikkia vuoden 2009 aikana testaamiaan tuotteita, Ruotsalainen ulkoilulehti Utemagasinet nimesi Kajkan paitsi parhaaksi rinkaksi, myös vuoden tuotteeksi.
Lisätiedot ja jälleenmyyjät:
www fjallra www.fjallraven.fi
Kajka 65/75/85/100
Kajka 55/65/75
Vähäinen paino, kulutuksen kestävä materiaali, harkitut yksityiskohdat ja huippulaatu ovat tuotteidemme lisäplussia. Valmistamme kaikkea, mitä ulkoiluliikuntaan tarvitaan: takeista jalkineisiin ja teltoista rinkkoihin ja reppuihin. JACK WOLFSKIN -tuotteet saavat sinut tuntemaan olevasi kotonasi ulkona.
TILAA NYT ILMAINEN KUVASTO OSOITTEESTA:
www.jack-wolfskin.com. Ehdoton säänkestävyys ja käytön mukavuus ovat tuotekehittelyssä ensi sijalla. AT HOME OUTDOORS
JACK WOLFSKIN on suuri eurooppalainen retkeily- ja ulkoilutuotemerkki. Ensiluokkaiset, toimivat tuotteet vuoristo- ja patikkaretkille ja matkailuun ovat meidän innoituksemme kohde
Münchenin urheilumessuilla helmikuussa esiteltiin täysin uusi afrik, kalainen urheilulaji, joka oli oikeastaan keksimällä keksitty. Jäin pohtimaan, kehtaisinko vapauttaa sisäisen gondolieerini tutuilla melontareiteillä. köilyyn, Tässä numerossa perehdymme geolajeihin, ja erityisesti geokätköilyyn, navijoka on kerännyt jatkuvasti laajenevan harrastajajoukon. Taustalla oli reppu-, kenkä- ja vaellussauvavalmistajien yhteinen markkinointiponnistelu, joka ei ainakaan vielä ole saanut merkittävää alkatallustenostetta siipiensä alle. Myönnän olevani usein hieman epäileväinen kohdatessani uuden lajin. Viime syksynä kohisp tiin kovasti speed hiking -ilmiöstä, jossa vuoristopoluilla kirmataan nopeaan tahvavalmistajien tiin kevyin kantamuksin. Läskipyörä kulkee lumessakin.
V
Lainelaudalla voi kuulemma retkeillä.
Mikko Hieta mikko.hieta@retkilehti.fi
10
RETKI maaliskuu 2011
kuva Mikaela Löfroth. Kotimaisen valmistaan jan ohella muutkin ovat nyt löytäneet jalan omia lihaksia vahvistavan etenemistavan terveyshyödyt. Tuoreimmissa retkisurffilaudoissa on lastiluukut kajakkien tapaan, joten eväiden ja vaihtovaatteiden mukana kuljettaminen onnistuu. Pari päivää myöhemmin kirjastossa käydessäni silmiini osui sattumalta tukkilaisperinteestä kertova teos. Harrasteesta oli kehitetty varsin vakavasti otettava kilpalaji, vaikka harrastelijoiden kokemana touhu vaikutti samanlaiselta räpiköinniltä kuin tavallinen turistisurffauskin. Satelliittinavien gointia hyödyntävät harrasteet vauhdittavat mukavasti paikantimien myyntiä, sillä tavallisessa patikoinnissa hintavan hyödykkeen edut eivät n tahdo kohdata hankinnan kustannuksia. Tämä ominaisuus luonnollisesti lisää lajin retkeilyllisyyden toiseen potenssiin. Pystyasennossa tapahtuvalle melonnalle on suomenkielinen nimikin suppailu. Sain ensikosketuksen lajiin tammikuussa Lontoon retkimessuilla. No seisten laudan päällä ja meloen vimmatusti. Olihan kiikkerillä kelluntavälineillä reissattu ennenkin. Äkkiä suppailu tuntuikin lähes järkevältä etenemistavalta. Ja miten laineilta kajahtelisi La donna è mobile. Tutkailemme myös, miten pyöpiin. Ai mitenkö. PÄÄKIRJOITUS
MIKKO
HIETA
Sopiiko suppailu Suomeen?
iime vuonna saimme toimitukseen juttuvinkin. Juuri muuta en lajista onnistunut ymmärtämään. Tämän vuoden trendiksi ennustetaan paljasjalkatallusten lua, eli hyvin kevytrakenteisten jalkineiden käyttämistä. Sanaväännös periytyy englanninkielisen stand up paddle surfing -termin lyhenteestä. Lajissa, jota kutsuttiin 360ball-nimellä, urheilijat mätkivät palloa hieman squashin tapaan, mutta pyöreän pelialueen keskellä on kori tai kiekko, jonka kautta palloa pomputetaan. Lainelaudalla voi kuulemma retkeillä. Mahtaisinko pysyä pystyssä riittävän kauan. räilyharrastus muuttuu, kun renkaat vaihdetaan tavallista paksumpiin
PHOTO: KRISTOFFER ERICKSON HERVÉ BARMASSE, PAKISTAN
THE HALF DOME JACKET USES THE NEW GORE-TEX® STRETCH 3-LAYER PRO SHELL TO GIVE EXTREME WATERPROOFNESS, BREATHABILITY AND A UNIQUE FREEDOM OF MOVEMENT IN ALL WEATHERS.
THENORTHFACE.COM
THE NORTH FACE® TRAILHEAD APP
Täytyya kö meidän odottaa sen saapumista. Kukapa ei olisi ulkomailla ollessaan kertonut tulevansa tuhansien järvien maasta, tai kenen haaveissa ei ole mökki veden ääreltä. Laki määrää, että jätevedestä on poistettava typpi ja fosfori, ennen kuin se orittamaan voidaan laskea takaisin kiertoon. Minne vesi menee, miten se puhdistetaan vai puhdistetaankohan sitä ollenkaan. Molemmat ovat tärkeitä asioita, mutta ei pitäisi unohtaa myöskään jäteveden puhdistusta. Monelta paikkakunnalta löytyy oma "paskalampi" tai paikka, mistä saaduissa kaloissa on pieni sivumaku. Mikä on sen lopullinen päätepiste, ja miten se palautuu takaisin kiertoon. VIRALLINEN SEIKKAILIJA
VEIKKA
GUSTAFSSON
Pilaantuva ylpeytemme
P
Veikka Gustafsson veikka.gustafsson@retkilehti.fi
12
RETKI maaliskuu 2011
kuva Mikko Nikkinen
äivän pidentyminen ja yhä useammin näyttäytyvä aurinko antavat toivoa siitä, että lumen olomuoto alkaa vähä vähältä muuttua. Tämä tarkoittaa sitä, että jokiin, järnutta viin, mereen ja muihin vesistöihin lasketaan jatkuvasti saastunutta vettä. En ihan tarkkaan osaa sanoa, mistä ajatus on päähäni tullut se on kai ollut vain itsestäänselvyys. Viime aikojen vesikeskustelu on keskittynyt haja-asutuksen jätevesiasetusten ja Itämeren saastumisen ympärille. Olen pitänyt Suomea aina edelläkävijänä vedenpuhdistusasioissa. Kohta on taas vaalien aika, jolloin on hyvä saada päättäjiltä lupauksia.
Sotkemme kansallisaarrettamme!. Kaikki sen tietävät, mutta siitä ei juuri puhuta. Uskallan väittää, että jätevesiasia on hoidettu Suomessa ainalta nakin osittain samalla periaatteella. tä Mielestäni ainoa oikea periaate tässä asiassa olisi, että käyttämämme vesi palautettaisiin luontoon puhdistuksen jälkeen yhtä puhtaana rvitsisi kuin se oli ennen käyttöä. Koemme suurta ylpeyttä siitä, että meillä vettä riittää, ja ennen kaikkea puhdasta sellaista. Eikä tarvitse odottaa kauaa, kun voimme ottaa mallia vaikin ka paljon parjatusta Pietarista, jossa asia kehittyy isoin harppauksin. Samainen laki ei määrää suorittamaan rkiksi niin sanottua jälkidesinfiointia, joka poistaisi jätevedestä esimerkiksi mikrobit ja muut ulosteperäiset saasteet. Aasian matkailua paljon harrastaneena olen sortunut parjaatä maan sikäläisen jätehuollon poissa silmistä, poissa mielestä -perimessa aatetta. Lumen tavoin vesi on osa suomalaista identiteettiä. Valitettaamassa vasti olen joutunut toteamaan, että asia ei taida olla niin hyvässä jamassa kuin o olen luullut. Tähän päästäksemme ei tarvitsisi kuin otä taa mallia muutamasta Euroopan maasta, joissa nämä asiat hoidetaan paremmin. Mielestäni pitäisi toimia jo ennen sitä. Toisin sanottuna sotkemme kansallisaarrettamme! ä EU on mahdollisesti säätämässä direktiiviä, joka määrää jälkidesinfioinnin suoritettavaksi, mutta siihen voi mennä vuosia. Nyt käsi sydämelle: osaatko sanoa, mitä tapahtuu jätevedelle vedettyäsi vessan
Muutamassa vuosikymretkeilykohde. LAAJA jälkeen. Näin Saariloin paikanniselkä sisältää yhtä lailla suuren TUNTURISEUTU HOUKUTTELEE mellä tarkoitettiin Inarin ja Soosan Urho Kekkosen kansallisLUONNOLLAAN, KULTTUURILLAAN dankylän rajaseudulla vedenjapuistoa kuin suojelualueen länkajana kohoavaa tunturiseutua, sipuolelle jäävät Saariselän, KiiJA RETKEILYPALVELUILLAAN. kus 1950-luvulla. Saariselän tunturiseutua on alettu kutsua Urho Kekkosen kansallisMoni aloitteleva retkeilijä tekee seudulle ensimmäisen Lapinpuiston perustamisen jälkeen UKK-puistoksi tai vielä lyhemmin UKvaelluksensa ja palaa ihastuksensa tuntureille vuodesta toiseen yhä puistoksi. Saariselän nimeä käytettiin kukset kattavine retkeilyreitteiyksilöimään ensimmäisiä nelostien ja itärajan välisiä retkeilykarttoneen. Toisaalta erämaa houkutitselleen ennen laajaa tunturialuetta kuvanneen nimen. käypä Saariselän matkailukeskuksesta alkava Kulmakurun luontolaKaunispään juurelle nelostien varteen alkoi kehittyä matkailukestu kääntymässä Hammastunturin erämaa-alueenkin puolella. Samalla alueeseen lukeutuu myös Sompion luonnonpuisto, ja ja, jotka ilmestyivät 1950- ja 1960-lukujen taitteessa. Tuolli vuosisataa sitten. etsimessä
Saariselän kulttuurikohteet
teksti ja kuvat Joel Ahola
Paluu Saariselän juurille
etkeilijät löysiSaariselästä puhuttaessa nivät Saariselän mellä kattaa mielellään saman SAARISELKÄ ON PALJON MUUTAKIN tunturit sotien alueen, jota se on kuvannut puoKUIN MATKAILUTAAJAMA. vella. Varsinaisen Saariselän matkailukaupungin suunLaajan käsitteen Saariselkä on kokonaisuudessaan ainutlaatuinen nittelu ja kaavoittaminen alkoi 1970-luvulla. joka laajimmillaan käsitettynä lopään, Laanilan, Kakslauttasen jatkui kauas itänaapurin puolelja Tankavaaran matkailukesle. Mielekästä koettavaa riittää kaikille vauvasta vaariin ja retkei-
R
14
RETKI maaliskuu 2011. telee sankoin joukoin rinkkaa kantavia tai ahkiota vetäviä vaeltajia. Venäjään rajoittuva kansallispuiston laajin osa tunnetaan vieuudelleen. Saariselkä tarjoaa luontoelämyksiä sekä kesällä että tallä alkuperäistä nimeä kunnioittavana Saariselän erämaaosana. Seudun länsi- ja pohjoislaidalla voi tehdä päiväretkiä menessä yksinäinen retkeilykeskus kasvoi lomakaupungiksi omien luontoon ja kulttuurihistoriaan keskittyen
Poromiesten pystyttämien turvekotien raunioita voi edelleen löytää satavuotisten poroerotuspaikkojen liepeiltä. Sen hirsissä on säilynyt kaiverruksia 1830-luvulta. Talvella alueella huolletaan 250 kilometrin latuverkostoa. Elias Lönnrotin ja Matias Aleksanteri Castrénin kerrotaan yöpyneen kodassa jouluna 1841. Kiilopää tarjoaa päiväretkeilijälle jo erämaisia näkymiä: idässä kohoavien huippujen kutsua on vaikea vastustaa. Kaunispää on seudun suosituin näköalapaikka, koska matkailijat voivat poike-
RETKI maaliskuu 2011
15. Arkeologit ovat löytäneet lampien rannoilta kivikautisia asuinpaikkoja ja vanhojen peurahautojen rivistöt kertovat entisistä pyyntitavoista. Suomunköngäs ja Luttoköngäs näyttävät raivoisan virran voimat etenkin kevättulvien aikana. Veden riittävyys takaa poikkeuksellisen rehevän ja monipuolisen kasvillisuuden: Rakkakivikkoisten rinteiden ympäröimissä kuruissa kasvaa saniaisia. Tunturipurot putoavat paikoin pystysuorina vesiputouksina alas laaksoihin tarjoten upeita näkymiä erämaan taivaltajalle. Sompion luonnonpuistossa Pyhä-Nattasen ja Terävä-Nattasen huipuilla voi tutustua näköalojen lisäksi nattasten punaisesta graniitista muovautuneisiin tooreihin eli muurimaisiin kalliomuodostelmiin.
Saariselkä on kokonaisuudessaan ainutlaatuinen retkeilykohde.
Keinoja ja reittejä
Nelostien tuntumassa levittäytyy parin sadan kilometrin laajuinen merkittyjen retkeilyreittien verkosto. Saariselän vanhin kulkukeino on vienyt talviset porokyydit eteläisiltä soilta Luirojärven kautta Maantiekuruun, jonka pohjoispäässä on seudun vanhimman säilyneen autiotuvan museoitu raunio. Paratiisin vastakohtaa voi hakea Pirunportin kivikoista. Sokosti kurkottaa seudun huipuista kaikkein korkeimmalle eli 718 metrin korkeudelle merenpinnasta. Erämaan keskeisille tuntureille taivallettuaan retkeilijän kannattaa käyttää päivä myös Paratiisikuruun ja Lumikuruun tutustumiseen. Porttikosken ja Kotakönkään kuohujen rannoilla voi tutkiskella tulvauomien jokihiidenkirnuja. Ruijanpolkuna tunnettu taival johdatti matkalaiset pilkoin ja kivipyykein merkitylle matkalle Sompiojärveltä kohti Laanilaa ja edelleen Ruijaan Jäämeren rannalle. Kesäinen kulkukeino kohti pohjoista sijoittuu kauas Maantiekurun talvireitin länsipuolelle. Näiden reittien itäpuolella levittäytyy laaja erämaa, josta puuttuvat opastetut taipaleet. Tuntureiden huiput ovat aina kiehtoneet kulkijoita. Katoksella suojattu jurttamainen majapaikka tunnetaan Helanderin kotana ja Suomujoen autiotupana. Raja-Joosepin kenttä on Saariselän parhaiten säilyneitä kulttuurikohteita.
ta sen huipulla autolla. Seudulla on kuljettu paljon aiemmin kuin turhankävelijät eli retkeilijät ottivat houkuttelevat vaellusmaastot omakseen. Se on monen vaeltajan tavoittelema kääntöpaikka, jossa poiketaan Kiilopäältä alkaneen viikon vaelluksen puolivälissä. Poluttomasta seudusta ei voida kuitenkaan puhua, sillä tuhansien askelten kuluttamat urat kulkevat jokilaaksoja mukaillen tuvalta toiselle. Pihlajat ja puistomaiset koivikot reunustavat kukkaniittyjä. Molemmat kurut varastoivat talvella suuret määrät lunta, jonka sulaminen kestää suven lopulle. Sompio-
Saariselkä on Suomen suosituin retkikohde, jossa liikutaan merkittyjen polkujen ulkopuolella.
lyä opettelevasta noviisista tuntureita vuosikymmeniä kolunneisiin konkareihin.
Lumoava luonto
Saariselän luonto tarjoaa uskomattoman kattauksen huikeita maisemia: jylhiä tuntureita paljakoineen ja rakkakivikkoineen, syviä jokilaaksoja vuolaine virtoineen ja leikkisine puroineen, veteliä soita ja välkehtiviä vesistöjä, vanhoja männiköitä, kynttiläkuusikoita ja sitkeitä tunturikoivikoita kaikkea, mitä taivaltaja voi matkoiltaan toivoa
Keväästä 1940 kesään 1941 Petsamon satama oli Suomen ja Ruotsin ainoa kuljetusyhteys ulkomaailmaan. Hän myi kaivoksensa vuonna 1906, ja samalla muodostettiin uusi yritys, Suomalais-
16
RETKI maaliskuu 2011. Ruijanpolku jäi osin tarpeettomaksi, kun kullankaivajat rakensivat tien Laanilaan vuonna 1902. Kuusi vuotta myöhemmin Johan Albert Piponius teki Luttojoelle kultavaltauksen. Työ tuotti tien Laanilaan sekä kymmenkunta kaivoskuilua, joista Luton ja Kaarle Kustaan kuilut yltävät yli 50 metrin syvyyteen. Amerikan kultakentillä kokemusta hankkinut Henry Kerkelä sai tiedon löydöksestä ja teki kaivosvaltauksen alueelle. Tällöin Saariselän Magneettimäki yritti hyydyttää 2 000 rekan huoltokuljetukset. Sensaatiomainen löytö oli ilmeisesti huijaus, mutta se synnytti vuonna 1902 Kerkelän Kaivososakeyhtiö Pohjolan. Kerkelä ei luopunut kuiluistaan yhtä helposti. Petsamon Liinahamarin sataman Jäämerentie tavoitti vuonna 1933. Vuonna 1901 otetuista Kerkelän malminäytteistä löydettiin uskomattomat määrät kultaa: analyysien mukaan tonnissa malmia oli kultaa parhaimmillaan peräti 289 grammaa. Kyrön kylään eli nykyiseen Ivaloon tie valmistui vuonna 1914. etsimessä
Saariselän kulttuurikohteet
järven ja Laanilan väli on viitoitettu nykyisin retkeilypoluksi. Kerkelä sai kilpailijakseen Aktiebolaget Prospektorin, joka etsi kalliokultaa Saariselän ja Laanilan seuduilta vuoden 1904 toukokuulle rahojen loppumiseen asti. Valtion geologinen retkikunta löysi kalliokultaesiintymään viittaavan kvartsikallion Hangasojalta vuonna 1898. Tämän Saariselän ensimmäisen kultakohteen kahdeksasta rajapyykistä on säilynyt ihmeen kau-
palla puolet, vaikka valtaus sijoittuu Saariselän matkailukaupungin ja Kaunispään laskettelurinteen väliin. Vedenjakajalle kiipeävä tieosuus on suojeltu nykyisin museotienä.
Kullan kiilto silmissä
Konrad Wilhelm Planting löysi Saariselän kullan ensimmäiset merkit vuonna 1865. Historiallisen taipaleen verralta on yhä löydettävissä Kaptukaisen ja Kakslauttasen kruununtupien paikat sammaloituneine tulisijoineen
Tarinat kertovat Meänteisen kavahtaneen erämaan rauhan loppumista ja vaeltajamäärän kasvua niin, että hän rupesi uhkailemaan kulkijoita ja varastamaan heidän rinkoistaan rahaa ja ruokaa. Laanilan kultapolkuna tunnettu kahdeksan kilometrin retkitaival poikkeaa usealla kultakohteella.
Kairan yksinäiset
Museoitu Raja-Joosepin asuinkenttä on Saariselän parhaiten säilyneitä kulttuurihistoriallisia kohteita. Nykyisin Meänteisen kömmänän paikkaa vaalitaan museoalueena. Savinainen saapui Saariselälle vain 15-vuotiaana pöllimetsään tienestejä hankkimaan. kultalöydös ei vastannut hankkeeseen upotettuja varoja. Parkanolainen Josef Juhonpoika Sallila eli Raja-Jooseppi asettui Maria Matilda Lehikoisen kanssa Luttojoen törmälle vuonna
Autiot kolttakentät
Ennen toista maailmansotaa Petsamo oli kolttien asuinaluetta, mutta Suomi menetti sen sodassa Neuvostoliitolle. Piha oli aluksi metsäinen, mutta vähitellen raivattiin niittyä ja perunapeltoa. Suonikylän koltista Semenoffit ja Fofanoffit asettuivat Suomu- ja Luttojokien varsille
RETKI maaliskuu 2011
17. Matilda eli Tilta oli naimisissa toiselle miehelle, eikä hän mennyt koskaan Joosepin kanssa vihille. Suomujoen latvoilla on Meänteisen rakentama niliaitta.
Amerikkalainen Kaivosyhtiö Pohjola. Pihapiiriin kuuluu myös niliaitta, pahoin lahonnut ruuhi sekä parikymmentä linnunpönttöä. Törmälle nousi talo ja navetta. Rajavyöhykkeen takarajan uudelleen linjauksen ansiosta vierailu kentällä on ollut vapaata syksystä 2005 lähtien. Jooseppi ehti palata Luttojoen törmälle vielä sodan jälkeen ja todeta venäläisten vieneen lähes valmiin uuden kämpän hirret. Meänteistä pidettiin erakkona, mutta todellisuudessa hänen vieraanaan kävi satoja vaeltajia. Samaan ryhmään on nostettu Meänteiseksi kutsuttu Reijo Savinainen. Molemmat pakenivat ainakin osin menneisyyttään syrjäiselle rajaseudulle. Koltansaamea oleva nimitys tarkoittaa kotakentän haltijaa. Löysipä mies heidän joukostaan lopulta myös vaimon ja muutti pois erämaasta. Eivät kaikki hankkeet ole epäonnistuneet, sillä onhan Saariselältä löydetty kaksi Suomen suurinta kultahippua: Evert Kiviniemen 392,9 gramman löydös on vuodelta 1935. Hän vietti paljon aikaa Lankojärvellä vuosien 1951 ja 1970 välillä. Sivummalle rakennettiin kellari ja uunissa pirtin ja saunan välissä paistettiin leivät. Palamisen sijaan pitäisi puhua polttamisesta, sillä yksityiset kämpät haluttiin pois erämaasta. Muorravaarakanjoella lemmikkiahmoineen asustanut Aulis Nuotio antoi Savinaiselle nimen Meänteinen. Näin hän pääsi vankilaan lämmön ja valmiin ruuan ääreen kurjien savottojen sijaan. Meänteisen asuinkenttä Lankojärvellä jäi autioksi vuonna 1970. Raja-Jooseppi ja Tilta majoittuivat ensin poromiesten, Uula Vallen ja Arvid Pokan, rakentamaan metsäsaunaan. Raja-Joosepin kenttää hoidetaan museona ja kulttuurimaisemana. Kultakuumeen ensioireet voi vahvistaa parantumattomaksi sairaudeksi tutustumalla Tankavaaran kultakylään ja Kultamuseoon. Meänteinen oli saanut sakotkin luvattomasta rakentamisesta. 1915. Rantapenkasta voi erottaa kämpän sijainnin, ja laavumainen ulkovarasto on osin pystyssä. Yritys lopetettiin kannattamattomana jo seuraavana vuonna. Pihapiirissä pääsee tutustumaan savusaunaan, Joosepin ja Tiltan pirttiin, helmenpyytäjä Huhti-Heikin kämppään, navettaan, lampolaan, latoon, aittaan ja kellariin.
Laanilan kultapolku johdattaa päiväretkeilijän kullan kimmeltävään historiaan.
Raja-Joosepin kenttää hoidetaan museona.
Raja-Joosepista on tullut yksi Saariselän legendoista. Nuorukainen rakensi Lankojärven etelälaidan saarekkeeseen osin rinteeseen kaivetun kömmänän. Meänteinen on tunnustanut rikokset, vaikkei niitä ehkä tehnytkään. Saariselän kultakentät kokivat seuraavan suurhankkeen vuonna 1925, kun Oy Ivalojoki Ab kuivasi 200 metriä pitkän kanavan Saksalaiset pioneerit avulla Kuivakurun ja huuhtoi rakensivat SchutzwallTolosjoen rannassa kurusta kaipuolustusaseman kenttäteille näyttäviä vetun maa-aineksen. Parin kilon siltoja. Aleks Kiviniemi löysi Hangasojalta noin 400-grammaisen hipun jo vuonna 1910, mutta sormuskultien ottamisen jälkeen kultakimpale painaa nykyisin 385,4 grammaa. Rajamiehet palasivat partioretkeltään asuinkentän kautta 10.5.1946 ja löysivät Joosepin menehtyneenä pirtistään. Kämppä oli autiotupana, kunnes se paloi vuonna 1976. Tilta kuoli 8.4.1937, jonka jälkeen Raja-Jooseppi eleli yksin kentällään
Monipuoliseen nähtävyyteen kuuluvat myös pihaa kiertävä aita, niliaitta, maauuni, sauna, lammaspuura ja -aita, koirankoppi sekä maakellari. Semenoffien ja Fofanoffien talviasuinpaikkoja kutsutaan yhteisellä nimellä Luttojoen kolttakentiksi. Seudun vanhin yhä käytössä oleva tupa seisoo Rumakurun tuntumassa. runsas kymmenen kilometriä. Semenoffien kesäpaikkana kolttakenttä ehti olla vain vuoteen 1948. Molempia kolttakenttiä on vaalittu museoalueina 1980-luvulta lähtien.
Tunturitupia
Saariselän retkeilijöille tarjotaan kymmeniä autiotupia taukopaikoiksi. Rumakurun vanhaksi tuvaksi kutsuttu kullankaivajien
18
RETKI maaliskuu 2011. Rakennukset saivat lahota 1980-luvulle ennen kuin niitä alettiin kunnostaa. Monet rakennelmat jouduttiin pystyttämään kokonaan uudelleen.
Ensimmäisenä kolttakentälle pystytettiin turvekota, joka seisoo yhä pihapiirissä. Välimatkaa Luttojoen ja SuoKäyttämätön tukkitien lumiaura lahoaa mujoen kolttakentille kertyy Aurajängän laidalla. Oskarinkosken pihapiirissä on kaksi lukittua asuinpirttiä, savusauna, lammaskarsina, maauuni sekä kaksi kellarikuoppaa. Kotajärven pohjoislaidalle rakennettu Suomujoen kolttakenttä on nykyisen Suomen alueella parhaiten säilynyt kolttasaamelaisten rakennuskokonaisuus, joka on tehty vanhan Suonikylän rakennusperinteen mukaisesti. etsimessä
Saariselän kulttuurikohteet
vuonna 1946. Oskarinjärven länsirannan asuinpirtti ja pari ulkorakennusta ovat avoimia tutustumiskohteita. Sen naapurina on pirtti sekä teräväksi veistettyjen kantojen päälle rakennettu jalka-aitta. Oskarinjärvellä ja Oskarinkoskella on erilliset rakennuskokonaisuudet, joiden välimatka on vain 250 metriä. Koltat asutettiin pysyvästi Sevettijärvelle vuonna 1948, jonka jälkeen jokivarsien kolttakentät jäivät tyhjilleen. Pihapiirin takana metsässä on porolato eli liemu, johon porot pääsivät pakoon räkkää
Puutavaran ostajina olivat Kemiyhtiö ja Veitsiluoto Oy, jotka aikoivat kuljettaa puut kuormaautoilla talvitietä pitkin vedenjakajana kohoavien tuntureiden eteläpuolelle ja uittaa keväällä 1940 puut Tammikämpän lansseilta Luirojokea Kemijoen sahoille. Useat retkiseurueet ja yhdistykset pystyttivät autiotupia ja kammeja vaeltajien majapaikoiksi. Suomun Ruoktuksi nimetyn tuvan ensimmäinen vieraskirja alkaa päiväyksellä 24.6.1948. Suomen Ladun korjauspartio kunnosti entisestä saunasta Saariselän ensimmäisen vain retkeilyyn tarkoitetun autiotuvan elokuussa 1947. Autosavotan talvitie rakennettiin Lutolta Kiertämäpäiden kautta Hammaskuruun ja edelleen Luirojoelle. Pusikot raivattiin ja turvetta nostettiin uralta paikoin yli
Sompion luonnonpuistossa kohoava Pyhä-Nattanen on laattoina lohkeavaa nattasten punaista graniittia, josta muodostuneet tornimaiset toorit somistavat tunturin huippua.
RETKI maaliskuu 2011
19. Kämppä oli rakennettu vuonna 1935 Leonid Holmanin johtaman salaisen kullanetsintäretkikunnan tarpeisiin. Tupien määrä kasvoi viimeksi vuonna 2010, kun päiväretkeilijöille tarkoitetut tulistelutuvat valmistuivat Piispanojalle, Rönkönlammelle ja Harriojalle.
Tykkylumi on kuorruttanut Sokostin telemaston huoltorakennuksen.
ja poromiesten pystyttämä hirsikämppä on paahtanut auringossa eteläseinäänsä jo yli sata vuotta. Tupa museoitiin vuoden 1978 korjauksen jälkeen. Saksalaiset olivat käyttäneet saunaa kenttävartionsa tallina sota-aikana, joten korjausurakka aloitettiin lannanluonnilla. Vuonna 1984 kunnostettuun kammiin voi majoittua yhä kaksi vaeltajaa. Tukkiteitä oli tarkoitus käyttää vain talvella, joten ne linjattiin monin paikoin alaville soille. Metsähallituksen lukuisat standardikämpät on rakennettu Saariselän vaeltajien käyttöön vuosina 19661969. Näistä vanhoista tuvista Sudenpesän, Muorravaarakanruoktun ja Vongoivan varauskammit tarjoavat vaeltajalle tunnelmallisimmat yösijat. Monet kammit, korsut, kämpät ja saunat ovat jo painuneet maahan tai palaneet vuosien saatossa, mutta niiden rauniot ja kivijalat muistuttavat yhä nykyvaeltajaa seudun retkeilykulttuurin synnystä. vaan kumpuun vuonna 1949. Sodankylän nimismies Aaro Raappana rakensi puolikorsun Luirojärven ja sen koillispuolella olevan lammen kannakselle kohoa-
Sota pysäytti savottahankkeen.
Talviväylästä aavetieksi
Metsähallitus leimasi Luton ja Suomujoen pohjoispuolelle 250 000 sahapuurungon leimikon kesällä 1939. Päivätuvan korjaukset tehdään museoviraston ohjeiden mukaan. Samat säännöt koskevat myös vuonna 1935 valmistunutta Tammakkolammen varauskammia. 1950- ja 1960-luvuilla elettiin Saariselän retkeilyhurmosta. Leimikkoalueen urat mukaan laskettuna ajoväylää valmisteltiin 90 kilometriä. Tunnelmallinen tupa tunnettiin aluksi Sokostin kämppänä, mutta jo 1950-luvulla nimeksi vakiintui Raappanan kämppä
Kangasmaastossa tieura tehtiin poistamalla aluskasvillisalainen sotilas menettänyt henkensä puolustaessaan isänmaata tai suus ja vierittämällä suurimmat kivet sivuun. kilometrin pituinen maastopyöräilyreitti. Jyrkimmissä rinteissä taistellessaan vieraalla maaperällä päättäjiensä aatoksia toteuttaen. Puolustusasema jäi osin kesja loka-marraskuussa asepalveluksessa oli jo satoja savottojen miekeneräiseksi. Karttakeskus 2011. Kurujen ja purojen ylityspaikoille raSaksalaiset rakensivat sotavankeineen kesällä ja syksyllä 1944 kennettiin kymmeniä hirsisiltoja ja ojarumpuja. vanhan tukkitien linjausta. Patikoitsijat ja hiihtäjät hyöle. Anterin ja RaTaistelut Tankavaaran seudulla alkoiSaariselkä Retkeilyopas ja kartta, ja-Joosepin välinen osuus on nykyisin 25 vat 23.10.1944, kun suomalaiset takaa-ajajat Joel Ahola. Näistä Huuhkajanpään paissotatantereena. joutuivat tuhoisaan tulitukseen Lohijoen poh112 s. Vanhan tukkitien varrella on lukuisia huoljoispuolella. tie jouduttiin pengertämään. etsimessä
Saariselän kulttuurikohteet
Sudenpesän varauskammi on Saariselän erämaaarkkitehtuurin eliittiä.
70 senttiä. Vuotson ja Tankavaaran alueelle Schutzwall-aseman, johon suunniSodan uhka varjosti Luton pohjoispuolista savottahanketta. Parhaiten Saariselän kulkija tulee harvoin ajatelleeksi rakasta vaellusseutuaan maastosta erottuvat kenttäteiden sillat. Maastoon kaivettiin satoja suosi kaksisataaviisikymmentä seudun nähtävyyttä. Sota pysäytti savottahanktiin entisiä aseveljiä eli suomalaisia vastaan. säkkeet 800 konekiväärille sekä tuliasemat 76 Talvitien linjaus näkyy edelleen hyvin panssarintorjuntatykille ja 85 kenttätykilARTIKKELIN kirjoittaja retkeili viime maastossa. Sakmat ovat kuitenkin osa seudun monipuolista historiaa. Mieltä ja maisemaa arpeuttaneet sota-ajan tapahtutaman kahdeksan metriä korkean sillan raunio on näyttävin. Saksatymistä, joten muutamissa kohteissa kämppähirret ovat jäälaiset joukot onnistuivat irtautumaan asemista suomalaisten neet lojumaan maahan neliön muotoon pinottuina kasoina. Rakennusaikana vihollisena pidettiin neuvostojoukkohiä. keen ja koko urakka jäi toteutumatta. kunnossapitoon tarkoitettu suuri lumiaura lahoaa vähitellen AuraRetkeilijä voi tutustua Tankavaaran seudulla tykkiasemiin, majoijängän laidalla. Jopa matkaisalaisten pioneerien taidonnäyte tunnetaan paikallisten asukkaiden lijoiden suosiman Kaunispään rinteillä on moni suomalainen ja sakkeskuudessa Kwai-joen siltana.
Kenttätyön saalista
20
RETKI maaliskuu 2011. Talvitien huomaamatta aikaisin aamulla 31.10.1944. Monet näistä kultSodan arvet tuurikohteista ovat hoitamattomina pahoin tuhoutuneita. Sodan jälSchutzwall-asemaan kuului kymmeniä kilometkeen sahapuurunkojen kuljettaminen tunturejä huoltoteitä kenttä- ja kurusiltoineen, perien yli ei ollut enää kannattavaa. Syysteltiin yli 10 000 sotilaan puolustuslinja turvaamaan Petsamon nikkuussa 1939 ensimmäiset työmiehet pyydettiin kertausharjoituksiin, kelikaivosten toiminta kaikissa oloissa. Talven, kedyntävät aavetieksi nimettyä taivalta etensien sotilaiden majoitustilat telttakylissä ja sän ja syksyn reissuissa kirjoittaja tutki ja kuvakin Hammaskurun ja Anterinmukan aukorsuissa. Kaikkia asemaan saatiin 26.10., jonka jälkeen Tankavaaran pirttejä ei ehditty rakentaa valmiiksi ennen sodan syttaistelut jatkuivat kiivaina lokakuun loppuun. + kartta. Alueella oli kolme vankileiriä ja tuhanvuonna viikkokausia Saariselällä. tuskorsuihin, tulenjohtosuojiin, konekivääripesäkkeisiin, vankileireihin, juoksuhautoihin ja panssarikaivantoon. Kosketus varsinaiseen Schutzwalltokämppien ja niiden tallien raunioita. tiotupien välillä. Talvisota alkoi marraskuun viimeisinä päivinä Neuvostoja, mutta Lapin sodassa Vuotson ja Tankavaaran taistelut käyliiton hyökätessä Suomeen. Anterin entisen rajavarjia sotilaille ja ajoneuvoille sekä esteitä viKenttätyön tuloksena syntyi uunituore retkeilyopas. tioaseman huoltotie seuraa moni paikoin hollisen etenemiselle
Lähimmät elinvoimaiset kannat röhkivät Suomenlahden eteläpuolella, josta joitakin yksilöitä on taivaltanut ainakin rannikkosaarillemme asti ja Karjalankannaksella, joka luultavasti on noin kahdensadan yksilömme synnyinseutua. Villin kannan karvapeite on vahvempi ja tummempi, ja siinä on runsaasti pitkiä harjaksia. Metsäkarju muistuttaa kesyä sikaa, jonka alkumuoto se on. Villisika viihtyy peltojen reunamilla ja lehtimetsissä, joissa se pystyy tonkimaan ruokansa maasta voimakkaalla kärsällään. Uusi kansallispuisto Sipoonkorpeen.
31
repussa
Länsinaapurissa valmistetaan runsaasti laadukkaita välineitä.
32
kirjat
Kuvia metsästä ja savannilta.
33
retkeilijä
Juha Laaksonen vie kuulijat luonnon helmaan.
34
tapahtumassa
YK viettää metsävuotta.
35
oma retki
Toimiiko lantanuotio Suomessa?
etsäkarju eli villisika (Sus scrofa) on yrittänyt vakiintua maamme eläimistöön noin 40 vuoden ajan mutta toistaiseksi huonoin tuloksin. Villisikoja tapaa yleisesti Virossa. Emakko porsii kevättalvella pahnueen, joka on nuorilla 12 ja vanhemmilla 56 porsaan suuruinen. Sen levinneisyyttä rajoittaa syvä lumi ja routa, mutta kaikkiruokaisena se
M
saattaa käyttää jopa haaskoja. Metsästäjien lisäksi niihin törmäävät myös suunnistajat, jotka ovat teräviä torahampaita peläten joutuneet muuttamaan reittivalintojaan: jopa 200-kiloista karjua ei kannata ärsyttää.
RETKI maaliskuu 2011
21. Niinpä kantamme on tiheimmillään kaakossa, mutta lajista on tehty havaintoja Lappia myöten. maalisku
www.retkilehti.fi
Ajassa
22 2235
Pähkinöiden tonkija
teksti Mikko Lamminpää piirros Karoliina Lahti
22
messuilla Münchenissä
Jokavuotiset ISPO-messut toivat uutuudet esille.
Lehtimetsien röhkijä soluttautuu maahamme pikkuhiljaa.
28
uutiset
Vuoden retkikohde on valittu. Sorkkien jäljet ovat 57 senttimetrin pituiset, ja niissä erottuu selvästi lisäsorkkien painaumat
TUTUSTUIMME ISPO-MESSUJEN RETKEILYVÄLINETARJONTAAN JA LÖYSIMME USEITA MIELENKIINTOISIA TUOTTEITA.
SPO on valtava tapahtuma, joka täyttää Münchenin messuhallit suksilla, lumilaudoilla, vaatteilla ja muulla talviurheilutavaralla. Yksinomaan outdoor-brändeille oli tänä vuonna varattu kolme hallia. Esillä oli uutuuksia, jotka tähtäävät kauppoihin ensi talvena, mutta osa tuotteista saattaa olla kuluttajien saatavilla jo tulevana kesänä. Vaatteiden myynnillä on jatkuvasti kasvava merkitys alan kauppiaille, joten niiden tuotekehityksessäkin ponnistellaan ahkeras-
I
22
RETKI maaliskuu 2011. maaliskuu
messuraportti
työryhmä Joppe Ranta, Jari Henttonen, Mikko Hieta ja Veikka Gustafsson kuvat valmistajat ja Messe München
Villavillitys ja kalvosulkeiset
VIIME KUUSSA URHEILUALAN AMMATTIMESSUILLA SAKSASSA ESITELTIIN ENSI TALVEN UUTUUKSIA JA LINJAUKSIA
Näin on kuitenkin saatu aikaan pikaisen testaamisen perusteella varsin toimivanoloinen materiaali. Silkki lisää vaatteen kestävyyttä ja miellyttävyyttä. Viime vuoden tapaan materiaaleista merinovilla oli vahvimmin esillä. Materiaalia mainostetaan kookospähkinän kuvilla, mutta kovin lähellä pähkinää vaatteet eivät ole käyneet. Softshellin ja perinteisen kovan kuoren rajat hämärtyvät, kun hyvinkin erilaisilla teknisillä ratkaisuilla mainostetaan ainutlaatuista hengittävyyttä ja vedenpitävyyttä. Kuitu valmistetaan veden- ja ilmanpuhdistimien valmistusprosesseissa yli jäävästä aktiivihiilestä, joka puolestaan on saatu kierrätettyjä pähkinänkuoria polttamalla. Islantilaisessa 66° North Snaefell Jacket -pusakkamallissa käytetään Polartec NeoShell -materiaalia.
RETKI maaliskuu 2011
23. Gore-Tex esitteli kalvojaan jääkuutioiden sisällä ja Deuterin osastoa värittivät siniset Exosphere-makuupussit.
äänetöntä ja notkeaa. Polartecin NeoShellin nimeen vannoo muun muassa islantilainen 66 North, jonka Snaefell Jacket palkittiin ISPO Outdoor Awardilla. Rab sekoittaa merinovillaansa Coconaa, joka kastuessaan jakaa kosteuden nopeasti laajalle alueelle ja nopeuttaa siten haihtumista. Lukuisat yksityiskohdat kuten
teipatut saumat, vedenpitävät vetoketjut ja pään liikkeitä seuraava huppu olivat juryn mielestä palkinnon arvoisia. NeoShell on Polartecin uutuusmateriaali. Vasta myöhemmät käyttötestit osoittavat, miten materiaalit toimivat käytännössä. Sen vedenpitävyys on riittävä ja hengittävyyden väitetään olevan erinomainen. Pääsimme kokeilemaan ensimmäisiä materiaalista valmistettuja takkeja, jotka ovat tulossa myyntiin ensi talveksi. Ruotsalainen Houdini sekoittaa merinovillaan silkkiä ja valmistaa materiaalista hyvin ohuita alusasuja. MeCo-mallistossa on kaksi alusvaatepaksuutta. Myös sukkavalmistaja Bridgedale päivittää tulevaan kauteen merinovillaa useisiin malleihinsa. Woolpower tuo kauppoihin uuden kevyen ja kirkkaita värejä loistavan Lite-malliston. Sen yksityiskohdat ovat hyvin samanlaisia kuin islantilaisessa vastineessa. Ohut kangas on
Fjällräven Polar Parka on uusi tuhti talvitakki esimerkiksi koiravaljakkoreissuille. Eroja tuotteiden välillä on sekoitekuiduissa, joissa villaa on vahvistettu jollain muulla kuidulla. Stretch Neo Jacket on Rabin vastaava malli. ti. Niitäkin valmistajia vielä löytyy, jotka eivät ole lähteneet mukaan villavillitykseen vaan vannovat yhä keinokuitujen nimeen. Esimerkiksi sveitsiläismerkki Odlo on keskittynyt liikunnallisten alusasujensa valmistuksessa muotoiluun sekä edistyneeseen kudontatekniikkaan, jolla vaatteen eri kohtiin voidaan tehdä erilaisia ominaisuuksia ilman saumoja.
Messuosastojen somistuksessa vaivoja ei säästellä. Pohjoismaisten valmistajien yhteisön Scandinavian Outdoor Groupin isännöimässä skandinaavisessa kylässä oli Woolstreet-niminen kadunpätkä, jonka varrella merkit esittelivät villavaatteitaan. Aktiivihiili on kudottu yhteen polyesteri- ja nailonkuitujen kanssa. Samaan sarjaan kuuluu vielä Marmot Zion Neoshell
Kalvot hengittävät
Kuorivaatteiden mittelössä nähtiin poikkeuksellista jännitettä Polartecin ja GoreTexin kaupitellessa kilvan omia teknologioitaan
Therm-A-Rest NeoAir All-Season on ilmatäytteinen makuualusta, jonka sisälle on rakennettu 3-kerroksinen alumiinifolioheijastus. Mainitsemisen arvoinen on ehdottomasti myös ruotsalaisen Isbjörn-merkin Expedition Shell Jacket. Gore-Texin uutuus teknologiakilvassa on Active Shell, joka on aiempia kalvoja ohuempi ja sen myötä hengittävämpi. Jopa 49 asteen extreme-lämpöä lupaava Jack Wolfskin Chrystal Palace on keinokuidun ja untuvan yhdistelmäpussi. Deuter Rise on saksalaismerkin versio laskettelijoille suunnatusta repusta. Pakkauspussi toimii alustan ilmapumppuna.
Uudessa 360ball-pelissä kenttä on pyöreä ja palloa lyödään keskellä olevan kiekon kautta vastustajan ulottumattomiin. Tilavuuksiltaan 22-, 30- ja 38-litraiset reput on varustettu tuhdilla lantiovyöllä ja istuvilla viilekkeillä, jotta reppu ei reippaassa menossa pääse liikkumaan selässä. Vetoketjun suuri vedin on tehty Hanwagin kenkätehtaan jätenahkapaloista. Teknisesti laji muistuttaa hieman squashia.
Jacket. Huippumateriaaleista tehtyjen untuvamakuupussien suoritusarvot riittävät huimimmillekin pakkaskeleille. Se säteilee kehon lämmön takaisin nukkumapuolella, kun samaan aikaan toinen alumiini estää kylmää hohkaamasta maasta alustan läpi. Uutta ilmavaa Texapore Air -tekniikkaa hyödyntävät talvitakit tarjoavat vedenpitävän ulkovaatteen ja softshellin tai vaihtoehtoisesti kevyen untuvatakin vuoriksi. Kirk-
Jack Wolfskinin vedenpitävässä pusakassa on ohut untuvatakki vuorina.
SwissRoomBox on laatikkoleikki, jossa kaikki matkailuvaunun mukavuudet suihkua, sänkyä ja keittötä myöten on mahdutettu pikkuauton tavaratilaan pakkautuviin vanerielementteihin.
24
RETKI maaliskuu 2011. 1 150 grammaan hanhenuntuvaa on sekoitettu 220 grammaa Microguard Soft -kuitua, millä yritetään vähentää kosteuden kerääntymistä makuupussin sisälle. Materiaalia käyttävät muun muassa Haglöfs ja Norrøna sekä retkeilytuotemarkkinoille vauhdilla pyrkivä Adidas. Tuhtia toppaa edustaa Fjällräven Polar Parka. Pusakoiden keskeisimmät erot ovat väreissä ja taskujen sijoittelussa. Ne estävät tuulen tuivertamista ja kätkevät taakseen suuret varuste- ja lämmittelytaskut. Ne toimivat myös erikseen käytettynä kesäisenä kuoritakkina, tuulipuserona tai kevyttoppana. Jack Wolfskin jatkaa suunnittelussa omalla tiellään. Säkillä pärjää vaikka tähtitaivaan alla, sillä ulkokangas on vedenpitävää Stormblockia. Siinä missä moni kilpailija tekee erillisen tuotteen jokaista eri käyttötarkoitusta varten, Wolfskin kannustaa käyttämään samaa asua moneen tarkoitukseen. maaliskuu
messuraportti
junioriretkeilijöille kaiken alusasusta kuorivaatteisiin.
Lämpöä nukkumiseen
Makuupusseja oli messuilla esillä runsaasti. Alkujaan itäsaksalainen Yeti on noussut Euroopassa pienoiseen kulttiasemaan. Pelkästään lapsille vaatteita valmistava yritys tarjoaa huippuvarusteita
Varusteviidakossa
Reppuosastolla Osprey esitteli Kode-sarjan laskureput, joissa on lapiotasku, juomapussivalmius sekä suksi- ja lautakiinnikkeet. Jämäkkä kangas suojaa ennen kaikkea koiran tassuilta valjakolla liikuttaessa. Karvakauluksisen untuvatakin etumuksessa ja hihansuissa on G-1000-kankaasta tehdyt paneelit
Sveitsiläinen Swiss Room Box on vankasta vanerista rakennettu auton tavaratilaan menevä matkailusarja. H I L L E B E R G . Jokainen Hilleberg-malli 8 hengen Atlas-teltasta Akto-soolotelttaan on suunniteltu ja kehitetty siten, että saataisiin optimaalinen tasapaino luotettavuuden, käyttömukavuuden, monipuolisuuden ja vahvuuden välille kevyimmällä mahdollisella painolla.
Kaikissa Hilleberg-teltoissa on:
Markkinoiden parhaat materiaalit Maksimaalinen tila ja vahvuus sekä mahdollisimman vähäinen paino Korkein turvallisuus ja käyttömukavuus vuodenajasta ja säästä riippumatta Yhteenliitetyt sisä- ja ulkoteltat nopeaan ja helppoon kokoamiseen Huolelliset tarkastukset: jokainen teltta on koottu yhteen ennen toimitusta
Matty McNair/ www.northwinds-arctic.com
Tutustu Hillebergin tuotteisiin osoitteessa www.hilleberg.com, josta voit tilata Tenthandbookesitteen veloituksetta kotiisi.
W W W. Hanwag Fjäll E Extreme GTX varustetaan Icegrip-pohj jalla ja nauhoitettavalla sisäkengällä. Heimplanet The Cave on ilmatäytteisten tukikaarien varaan rakennettava kolm men hengen kupoliteltta. Ilmapumpulla alle minuutissa pystytettävä teltta on h yhdessä nipussa, eikä siihen tarvitse heti as asentaa ulko- tai sisätelttaa erikseen. G Gore-Tex-laminoitu vedenpitävä kenkä o suojattu kärjestä ja kannasta korkealon l kivirantilla. ISPO:n Brand New -korttelissa oli esillä paljon uusia mielenkiintoisia keksintöjä. Lowa esitteli Retki-lehdessäkin liukkaustestatun Nabucco GTX:n kauniin valkoisen naistenjalkineen limenvärisillä somisteilla. fiililuistin sai messuilla paljon huomiota o osakseen.
Luotettava suoja erämaassa
Pohjois-Ruotsissa suunniteltu ja kehitetty Hillebergteltta on ollut maailmanlaajuisesti jo yli 35 vuoden ajan monen ammattiseikkailijan ja vaativan telttailijan ykkösvalinta. S E
Frösön, Ruotsi +46 (0)63 57 15 50
RETKI maaliskuu 2011
25. Osia kääntelemällä ja kiinnittelemällä tuotteesta saa ruuanlaitto- ja pesutoimintojen lisäksi pöydän, tuolit ja parisängyn. Therm-A-Rest NeoAir All-season -makuualustassa on sisällä heijastavat kerrokset.
Jetboilin palkittu uutuuskeitin on erityisen kevyt.
Kamik Canuck -pakkaskengän vuorin saa irrotettua.
Aku Inverna INJ GTX -talvikenkä soveltuu esimerkiksi lumikenkäilyyn.
YETI Elements on komean värinen makuupussi.
k kaan väriset 26-, 30- ja 32-litraiset reput m mahdollistavat myös suksien ja lumilaud dan kiinnittämisen. Irrotettavan lämpövuorin ansiosta kengälle on saatu mitattua 30 C lämpöluokitus. Juomapussivalmius o on vakiona ja vankka lantiovyö on irrot tettavissa. la Kamik Canuck on kangasvartinen kanadakenkä, jossa on irrotettava villalämpövuori. Merrellin retkinilkkuri Arctic Fox 6 Waterproof soveltuu erinomaisesti lumikenkäilyyn ja katukäyttöön. TSL 418- ja 438 Access -lumikengät on saranoitu perinteisesti ylöspäin menoa varten, mutta uuden patentoidun tekniikan avulla kannan saa painettua kehikon tasoa alemmaksi, kun laskeudutaan rinnettä alaspäin. Jalkinepuolella ensi talveen tarjot taan tuhteja lämpökenkiä. Meindl Glacier on kanadakenkä, jossa alaosa on vulkanisoitua kumia ja varsi nupukkinahkaa. Retkille ja kadulle soveltuva Nabucco GTX on korkeavartinen nahkakenkä. Jykevät piikit tekevät kulkemisesta turvallista jäiselläkin alustalla. Heimyä d dän Long Tour -retkiluistimensa oli ollu ISPO Brand New -kilpailussa ehdollut la Poikkeuksellisen kaunis matalaprola. Leveätä ja tyytyväistä suomalaishym edusti Miika Vuorio OAC:sta
Ensimmäiset luistimet olivat kuluttajien saatavilla jo 1990-luvun alussa. Perinteinen teräsluistin alumiinirungolla
Prophet valmistetaan muovikomposiitista, Carbon Racer hiilikuitukomposiitista ja Long Tour lasi-hiilikuitu-nanokomposiitista suksenpohjamuovilla pohjustettuna.
RETKI maaliskuu 2011. Tiitolan kehittämien luistinten myötä teräksinen terä saa
A
26
ruotsalainen Lundhags, jonka EXA-malli esittelee totutusta poikkeavaa muotoilua. maaliskuu
uutiset
teksti ja kuvat Kari Poppis Suomela
SUURILLA INNOVAATIOILLA JA LOISTAVILLA KEKSINNÖILLÄ MONI ALA ON MENNYT ETEENPÄIN. OAC SKATES ON TÄLLÄ TIELLÄ.
ntti-Jussi Tiitolalla on luistinten kehittelyssä pitkät perinteet. Nyt kaksikymmentä vuotta myöhemmin tuotekehityssarjassa on menossa jo viides versio, ja vihdoin tuote on valmis kansainvälisille markkinoille. Haastajaksi markkinoille on ilmoittautunut
Suomalaisella innovaatiolla luisteluretkelle
eri muodoissaan on kuitenkin ollut pitkään markkinoiden ainoa tuote. Tuore tunnustus kansainvälisessä kilpailussa avaa toivottavasti ovia myös maailmanvalloitukseen, sillä Kangasalla tapahtuvan tuotekehityksen lisäksi luistinten maailmassa ei ole tapahtunut juuri mitään vuosikymmeniin saati jopa vuosisatoihin. PARHAAT SAAVAT KANSAINVÄLISIÄ PALKINTOJA JA MENESTYVÄT MARKKINOILLA
Keski-Ruotsin ja Norjan tuntureilla syntyi viime vuonna 40 poikuetta, joissa oli yhteensä noin 200 poikasta. Naalihavainnot pyritään keräämään mahdollisimman kattavasti talteen. Uusi MapCast-ominaisuus näyttää matkustajat kartalla sekä kokonaiskuvan maailman poikkeustilanteista. Julkiset hallintotehtävät eli muun muassa pyynti- ja poikkeuslupien myöntäminen eriytetään riistatalouden edistämis-, koulutus- ja neuvontatehtävistä valtioneuvoston nimittämän julkisten hallintotehtävien päällikön alaisuuteen. Haluamme vaalia erävaeltamisen perinteitä ja myös edistää nuorten vaellusharrastamista", perustelee hankkeen puuhamies Jorma Pihlainen. Yhdistyksen on tarkoitus avata verkkosivut lähiaikoina.
Kriisinhallintaa pikaviesteillä
KALEVA TRAVEL on laajentanut poikkeus- ja kriisitilanteiden hallinnan mobiilituoteperhettään. Epäillyt pesintähavainnot varmistetaan DNA-tutkimuksin. Vuotuisena tavoitteena on järjestää kaikelle kansalle avoin retkeilypäivä. Metsästäjät saavat palvelunsa edelleen tutuista toimipisteistä, nykyisten riistanhoitopiirien toimistoista, joista tulee Suomen riistakeskuksen aluetoimistoja. Vuoden aikana Suomessa havaittiin parikymmentä napakettua, mutta niistä kolmannes osoittautui tarhasta karanneiksi. Uusi organisaatio muodostui yhdistämällä nykyiset Metsästäjäin keskusjärjestö ja 15 riistanhoitopiiriä yhdeksi toimintayksiköksi. Aktiiviseuranta on tarpeen, koska kaikkiin ilmoitettuihin havaintoihin ei aina voi luottaa. Riistakeskuksen ohella syntyy yksi valtakunnallinen ja 15 alueellista riistaneuvostoa, joissa riistataloudesta kiinnostuneet tahot pääsevät ottamaan osaa riistapolitiikkaan, kuten riistakantojen hoitosuunnitelmatyöhön. Automaattisilla haaskakameroilla saatiin kolmesta yksilöstä kuvat Sallassa, Käsivarressa ja Utsjoella, mutta nämäkin
lienevät Fennoskandian pohjoisimman osan rajojen yli vaeltavia yksilöitä. Suomen Erävaelluskillan toiminta tulee keskittymään erävaelluksen ja sen perinteiden ylläpitämiseen muun muassa järjestämällä alan tapahtumia, kilpailuja ja koulutusta yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Aiemmin kehitetty TravelGuard-palvelu kertoi matkustajille poikkeustilanteista tekstiviesteillä. Killan tavoitteena on myös erävaellusmateriaalin tallentaminen ja aikaa myöten jopa erävaellusmuseon perustaminen. Matkustajien kannalta on olennaista saada tietoa ja toimintaohjeita lakkoihin tai muihin matkustusta haittaaviin tapahtumiin liittyen", kertoo Kaleva Travelin myyntijohtaja Jari Oinonen.
HYVIEN sopuli- ja myyräkantojen ansiosta pohjoismaisella naalilla menee entistä paremmin. "Aina ei tarvitse olla kyse suuresta katastrofista. Toistaiseksi havainnot ovat aina osoittautuneet tavallisiksi ketuiksi.
RIISTAKESKUS ALOITTI TOIMINTANSA
SUOMEN RIISTAKESKUS aloitti toimintansa maaliskuun alussa. Tunnettujen vanhojen naalinpesien tarkastus tehdään kevättalvella ja heinäkuussa. Viestintä voi olla kaksisuuntaista, sillä MapCast osaa vastaanottaa matkustajien lähettämiä viestejä. Suomen Lapista pesintöjä ei löydetty yhtäkään. maaliskuu
uutiset
koonnut Mikko Hieta
Lyhyesti
NAAPURIEN NAALIT VOIVAT PAREMMIN
Uusi Erävaelluskilta vaalii retkeilyperinteitä
MAAHAMME on perustettu uusi yhdistys ylläpitämään ja edistämään perinteistä eräretkeilyä. Nämä eläimet olivat avustaneet elokuvan teossa. Tavalliselle metsästäjälle riistahallinnon uudistus ei juurikaan tuo muutoksia, sillä tutut palvelut kuten metsästyskortti ja metsästäjävakuutus ovat käytössä entiseen tapaan. Riistahallintoon ei käytetä lainkaan verovaroja, vaan metsästäjät kustantavat alan hallinnon riistanhoitomaksulla.
28
RETKI maaliskuu 2011
kuva Tapio Aho/Vastavalo. "Retkeily lisääntyy jatkuvasti, mutta varsinaisen erävaelluksen harrastajien määrä on laskenut. Suomessa naalia suojellaan poistamalla kettuja naalien vanhoilta pesimäalueilta. Riistahallinnon paikallistasolla toimivat riistanhoitoyhdistykset jatkavat edelleen toimintaansa metsästäjien omatoimisuuteen perustuvina yhdistyksinä. Matkustajille voi viestiä suoraan MapCastin käyttöliittymän avulla yksinkertaisesti klikkaamalla ruudulla näkyvää matkustajaa tai määriteltyä matkustajaryhmää. Uudistuksella puretaan hallinnon päällekkäisyyksiä ja parannetaan asiakaspalvelua
Metsähallitus ennallistaa soita tänä vuonna Lounais-Lapissa kaksisataa hehtaaria. Hossalla on yli 30 vuoden historia valtion retkeilyalueena. Soiden hiilivarastot hupenevat kuitenkin nyt nopeasti ojituksien ja turpeen kaivuun seurauksena. Tähän aihepiiriin aikoo tänä keväänä uusittava luontokeskuksen näyttelykin keskittyä. Palkinnoksi Hossa saa 5 000 euron stipendin käytettäväksi alueen kehittämiseen ja kävijöiden hyödyksi. Suomen suoluontotyypeistä noin puolet on luokiteltu valtakunnallisesti uhanalaisiksi. Turveteollisuus ajaa asiaansa huoltovarmuuteen ja energian kotimaisuuteen perustuen. Sen vesillä on kymmeniä kilometrejä reittejä, jotka sopivat myös aloitteleville melojille. Sipoonkorvessa elää noin sata uhanalaista tai silmällä pidettävää lajia. Suomen luonnonsuojeluliitto ja BirdLife ovat suostrategiaan tyytymättömiä. "Strategian tarkoitus oli sovittaa yhteen soiden suojelu ja käyttö siten, että ekosysteemipalvelut säilyvät. Ainakin tiedottamiseen aiotaan satsata, jotta yhä useammat retkeilijät löytäisivät alueen ilot. "Metsäenergian käytön voimakkaan lisäämisen vaikutukset monimuotoisuudelle ovat jääneet hallituksen lupauksista huolimatta tekemättä", ilmastovastaava Venla Virkamäki huomauttaa.
Useat uhanalaiset sammaleet, kuten rusopahtasammal, kasvavat Mallan luonnonpuistossa.
Järjestöt pettyivät siihen, ettei Nagoyan biodiversiteettisopimuksen edellyttämää päätöstä ennallistaa 15 prosenttia vaurioituneista ekosysteemeistä saatu strategiaan mukaan. "Luonnontilaiset suot ja metsät ovat suuri ja kasvava hiilen varasto. Suomen suurimpia luonnon hiilivarastoja ovat suot, joihin on varastoitunut kaksi kolmasosaa maa-alueiden hiilestä. Tässä epäonnistuttiin", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Luonnonsuojelijat puolestaan vetoavat ilmastopolitiikkaan ja suoluonnon uhanalaisuuteen. Suomen luontoon varastoituneen hiilen määrä vastaa monien satojen vuosien suomalaisten ilmastopäästöjä. Suurimmassa vaarassa ovat korvet, letot ja lähteiset suot. Järjestö esittää, että monimuotoisuudelle tärkeät sekä hiilivarastoina toimivat alueet kartoitetaan ja niiden suojelu varmistetaan. Viisivuotisen Suoverkosto-LIFE-hankkeen aikana soita ennallistetaan peräti 4 300 hehtaaria.
HOSSA ON VUODEN 2011 RETKIKOHDE
KAINUUN ja Koillismaan rajamailla sijaitseva Hossan retkeilyalue on voittanut Suomen Messusäätiön Vuoden retkikohde -kilpailun. EDUSKUNTA hyväksyi Sipoonkorven kansallispuiston perustamisen metsä-, kallio-, suo- ja perinneympäristöjen suojelemiseksi. "Strategia esittää peräti 58 000 hehtaaria uusia turpeenkaivualueita vuoteen 2020 mennessä. Näyttelyssä opitaan uutta muun muassa vanhan kansan uskomuksista. Puistonjohtaja Kerttu Härkönen Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalveluista suosittelee retkeilijöille ainakin helppokulkuista Järvien polkua, joka kulkee pitkin mäntykankaita kirkkaiden vesien äärellä. Alueella on tehty jo useamman vuoden vedenalaisia arkeologisia sukelluksia, joiden avulla on saatu uutta tietoa alueen kulttuurihistoriasta. Turvetuotanto voi jatkua myös ojittamattomilla soilla, vaikka juuri siitä oli tarkoitus päästä eroon. Strategian laatinut työryhmä esittää uuden työryhmän perustamista, joka ryhtyisi laatimaan suunnitelmaa arvokkaimpien soiden suojelemiseksi. Yleisöäänestyksessä annettiin yhteensä yli 3 300 ääntä. Ensimmäisenä alueelle kaivataan lisää merkittyjä reittejä, opasteita, nuotiopaikkoja ja käymälöitä.
RETKI maaliskuu 2011
29. Lisäk
kuva Metsähallitus
Sipoonkorpi perustetaan
si ehdottomiin käyntikohteisiin kuuluu Värikallio, joka on tunnettu ainakin 3 500 vuoden ikäisistä kalliomaalauksistaan. Tänä vuonna Hossassa kunnostetaan useita maastokohteita, mutta palkintostipendin käytöstä ei ole vielä tarkkoja suunnitelmia. Hänen mukaansa strategia johtaa suoluonnon tilan heikkenemiseen entisestään. Osapuolten voidaankin arvioida olevan niin kaukana toisistaan, ettei yhteistä näkemystä soiden kestävästä käytöstä syntynyt. Hiilen purkautumisen pysäyttäminen ja suoekosysteemien ennallistaminen olisi palvelus niin luonnolle kuin ilmastolle", Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava linjaa. SUOSTRATEGIA OJASTA ALLIKKOON
SUOLUONNON suojelijat ja turvetuottajat asettuivat leton vastakkaisille laidoille, kun Suomen kansallinen suo- ja turvestrategia valmistui. Luonnonsuojeluliiton mielestä Suomen nykyiset energiapoliittiset ratkaisut eivät tue hiilivarastojen suojelua. Nyt järjestöt aikovat kannella luonto- ja lintudirektiivin rikkomisesta Euroopan Unioniin. Strategia rikkoo muun muassa biodiversiteettisopimuksen ja EU-päätösten monimuotoisuuden säilyttämisvelvoitteita."
kuva Riikka Juutinen
Lyhyesti
Luonnon hiilivarastot suojelukohteeksi
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO haluaa, että luonnon hiilivarastojen väheneminen estettäisiin jatkossa. Teemana tämän vuoden kilpailussa olivat vesiretkeilykohteet. Toiseksi suurimpia varastoja ovat metsät
Ohjeiden soveltamista valmistelevan työryhmän puheenjohtaja Heikki Paltto kehuu toimintamallia. Mielipiteesi on meille arvokas kehittäessämme yhä kiinnostavampaa ja monipuolisempaa ulkoilun erikoislehteä. Makuupussille on oma osastonsa ja käteviin taskuihin tavarat saa pakattua niin, että ne ovat nopeasti käytettävissä purkamatta koko reppua. Merkittävä ero aikaisempaan suunnittelutyöhön on se, että arviointia tehdään koko suunnitelmaprosessin ajan, kun aiemmin arvioitiin valmiin suunnitelman vaikutuksia saamelaiskulttuuriin", aluepäällikkö Elina Stolt kertoo. maaliskuu
uutiset
SAAMELAISKULTTUURI HUOMIOIDAAN HAMMASTUNTURILLA
HAMMASTUNTURIN erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman tarkistuksen yhteydessä on otettu koekäyttöön Akwé:Kon-ohjeistus. "Ohjeiden testaaminen Hammastunturin hoito- ja käyttösuunnitelmatyössä on Metsähallitukselle tärkeää. Mitkä artikkeleistamme ovat suosikkejasi ja inhokkejasi. Saamelaiskäräjien tietojen mukaan Metsähallitus on alkuperäiskansoja koskevien ohjeiden soveltamisessa ensimmäinen viranomainen koko maailmassa. Klikkaa itsesi tutkimukseen.
GREGORY Z 40 on ihanteellinen reppu päivä- ja viikonloppuretkille. "Tämä antaa paikallisille ihmisille mahdollisuuden tulla kuulluksi. Näitä kansainvälisiä ohjeita noudattamalla turvataan saamelaisten vaikutusmahdollisuudet hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa ja etsitään keinoja, joiden kautta kielteisiä vaikutuksia saamelaiskulttuurille voidaan hillitä. Mohawkin kielinen ilmaisu tarkoittaa kaikkea luomakunnassa. Olemmeko unohtaneet mielestäsi tärkeimmän aiheen kokonaan. Kiitos avustasi! Osallistu tutkimukseen internetissä toukokuun loppuun mennessä ja voit voittaa Gregory Z 40 -repun. Menettelytapa myös tuo avoimuutta suunnitteluun", hän toteaa.
Akwé:Kon-työryhmän puheenjohtajana toimii Heikki Paltto ja Metsähallituksen erikoissuunnittelijana Juha Sihvo, joka vastaa Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman tarkistamisprojektista.
Retki-lehden lukijatutkimus 2011
Saisimmeko palvella paremmin?
VASTAA & VOITA!
Hyvä lukija! Kerro meille kuinka hyvin olemme onnistuneet vastaamaan Sinun odotuksiisi. Mukana on myös irrotettava sadesuojus.
www.retkilehti.fi/lukijatutkimus
30
RETKI maaliskuu 2011
kuva Pentti Pieski
Tarjonta on laadukasta ja niin monipuolista, että talviretkelle suomalaiseen luontoon voisi mennä pelkästään ruotsalaisin varustein.
TEHOKAS Optimus Hiker+ on peltirasiaan pakatun klassikkokeittimen uusin painos. Se on puoli metriä pitkä ja yhden kilon painoinen, joten sillä kaataa, oksii ja halkoo nuotiopuut helposti, mutta veistokirveenä se on verraton.
RETKI maaliskuu 2011
31. Pitkähelmaisen takin viimeistelevät lukuisat taskut ja keinoturkishuppu.
KUMIKÄRKINEN Lundhags Husky Ski on hiihtokenkä, jolla voi myös kävellä. Irrotettavalla villavuorella varustettu kenkä sopii leveään eräsiteeseen.
MUOVINEN Light My Fire Meal Kit on moderni ruokailuvälinesetti. Varusteisiin kuuluvat pikakorkki ja juomakuppi. Pulloa on saatavana kolmessa koossa: 0,2, 0,35 ja 0,75 litraa.
HIKKORIVARTINEN Gränsfors Small Forest Axe on retkikirveiden kuningas. Kaikilla petroolipohjaisilla polttoaineilla toimiva keitin sopii monenlaisiin keliolosuhteisiin.
LÄMMIN Woolpower Turtleneck 400 g/m2 valmistetaan merinovillasta, polyamidista ja elastaanista. Paidan pidennetty takahelma estää kylmältä kumarruttaessa.
HIIHTOTAKKI Fjällräven Tur Jacket valmistetaan G-1000-kankaasta, mutta hartiavahvikkeet ovat vedenpitävää Vinylon F -materiaalia. maaliskuu
repussa
teksti Joppe Ranta kuvat valmistajat ja Joppe Ranta
Suomalaismetsissä ruotsalaisvälinein
Lundhags Husky Ski: 345 euroa, www.marinoutdoor.nu Optimus Hiker+: 250 euroa, www.ibex-sport.com Woolpower Turtleneck 400 g/m2: 97 euroa, www.bernersport.fi Fjällräven Tur Jacket: 349 euroa, www.fjallraven.fi Primus C&H Vacuum Bottle Colours: 2027 euroa, www.primus.se Gränsfors Small Forest Axe: 72 euroa, www.gransfors.com Light My Fire Meal Kit: 20,90 euroa, www.vandernet.com
Naapurimaassamme on useita erinomaisia retkeilyvälinevalmistajia. Kolmionmuotoisen syvän ja matalan lautasen lisäksi pakkauksessa on leikkuulauta, kaksi juomakippoa ja aterin.
VÄRIKÄS tivolitermari Primus C&H Vacuum Bottle Colours ei helpolla häviä. Korkea vetoketjukaulus suojaa suljettuna, mutta antaa avattuna tehokkaan ilmanvaihdon
Niiden nhoidosn välissä kerrotaan metsänhoidostelmist ta ja metsätaloussuunnitelmista. Faktoja koristavat havainnolliset piirroskuvat. Alunperin ruotsalainen teos esittelee myös joitain meillä tuntemattomia lajeja. Maahenki 2010.
Paulaharju jatkaa matkaansa
JO vuonna 1923 ilmestyneen kirjan uusintapainos on jatkoa aikaisemmin ilmestyneelle Lapin muisteluksille. unut. uviu Piristyksenä metsäkuvian nen lomassa on kuvia vanhoista valokuva-albumien sivuista, kuiteista, kartoista ja muistikirjoista sekä mustavalkokuvia ihmisistä ja eläimistä metsiensä kanssa. Levillä ja Ylläksellä kävijät löytävät kirjasta paljon tuttuja paikannimiä, mutta kuvissa samalta näyttää ainoastaan Kuerlinkan vesiputous Äkäslompolon liepeillä.
Wanhaa Lappia ja Peräpohjaa, Samuli Paulaharju. 30 euroa. 26,90 euroa. Herkullisimmassa kuvaparissa on metsurimuotia eri vuosikymmeniltä. maaliskuu
kirjat
koonnut Joppe Ranta
Vuosikymmenien metsäkuvat
TEOS metsävalokuvista ei kuulosta houkuttelevalta, mutta kirja vie lukijan mennessään. Toisaalta rupiliskoa en omassa puutarhassa haluaisikaan bongata.
Puutarhan asukkaat, Peter Larsson. Vaikka metsänhoitoa ei harjoittaisikaan, tuntuvat eri vuosikymmenillä täsmälleen samasta paikasta otetut valokuvat erittäin kiehtovilta. Kuvan. Kuvauspaikkojen rekisteröinti sekä valokuvien tallentaminen ja arkistointi käydään läpi tarkasti. Mittojen ja muiden tietojen lisäksi tekstissä kerrotaan eri lajien elintavoista ja tunnusmerkeistä. vuosikymmenissä muuttunut. Minerva 2010.
Mikko Lamminpää
32
RETKI maaliskuu 2011. n pareja on kymmenittäin. 186 sivua. Valokuvaamisen niksit valoineen ja rajauksineen opastetaan sujuvasti. 45 euroa. Oikein metsistä intoutuneille on kirjan lopussa tarkat tiedot kirjan kuvapareista, joista ilmenee metsätyypit ja niille tehdyt toimet sekä sijaintitiedot koordinaatteineen.
Metsäkuva elää, Risto Hyvärinen, Heikki Lindroos, Teuvo Manninen. Esimerkiksi neljän kuvan sarja metsästä, jossa kulkee sähkölinja, on vuosilta 1966, 1988, 1996 ja 2009. Kasvit muuttavat valon ravinnoksi, antiloopit popsivat kasvit lihaksi, ja lantakuoriaiset hajottavat kaiken muhevaksi mullaksi. Paulaharjun tarkat huomiot ja muistiinpanot ovat mielenkiintoista luettavaa. Puutarhan asukit esittelee noin sata hyönteis-, lintu- ja eläinlajia. Lähes vuoden savanneja haistanut biologi kypsytteli uusinta opustaan vuosikausia ennen kuin päästi sen käsistään. Puutarhakin on laaja käsite, jos sen eläimiksi lasketaan lehtopöllö ja varpushaukka. 233 sivua. Metsäkuva elää ei pelkästään tyydy esittelemään metsiä eri vuosikymmeniltä vaan antaa hyviä neuvoja asiasta innostuneille metsänkuvaajille. 34 euroa. 357 sivua. Piirrokset ja valokuvat osoittavat, miten maailma on muuttunut, mutta onneksi vanhaa on taltioitunut. Vuoden luontokirja -finalistiksi yltänyt teos ei ole matkaopas vaan paljon enemmän se on elämänopas.
Savanni hengittää, Mauri Leivo. Mäntymetsässä ei ole mitään ihmeellistä tai syvällisyyttä, mutta on mielenkiintoista katsoa, miten paikka on tunut. Minerva 2010.
Savannin opetukset
SAHARAN eteläpuolisen Afrikan lakeudet muodostavat ravintoverkon, jonka jokainen lenkki on elintärkeä. 184 sivua. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2010.
Vanhan ajan lajikirja
KEVÄÄN koittaessa on pihamaalla mukava seurata elämän alkamista lajikirjan kanssa
"Muuttolinnut lentävät myös kaupunkien yli, asfaltin raoista puskee yllättävän rikas kasvimaailma, Helsingissä voi tavata huuhkajan ja valkoisista hangista on saatu riemuita tänä talvena koko maassa", luettelee lähes koko ikänsä Helsingissä asunut luontotoimittaja. Lintuja hän on harrastanut jo 30 vuotta. teksti Tiina Riikonen kuva Risto Salovaara
RETKEILIJÄ
Juha Laaksonen Radioääni kuin rauhoittava luontoääni
TUULEN HUMINA, AALTOJEN LIPLATUS JA LINNUNLAULU RAUHOITTAVAT MIELTÄ. Eksoottinen elämys aamuhämärällä joentörmällä teki nuorukaiseen lähtemättömän vaikutukseen. Rauhalliseen tapaansa hän kertoilee luonnossa koetuista hienoista hetkistä. Kymmenvuotiaana hän pääsi seurailemaan pesivän kuningaskalastajan touhuja. Juha kertoo innostuneensa luonnosta jo nuorena poikana. Radion Luontoilta kerran kuussa; seuraavan kerran 27.4.
RETKI maaliskuu 2011
33. Eikä ole vaarallista vaikka siinä hommassa joskus vähän kädetkin likaantuvat." Laaksoselle itselleen meri ulkosaaristoineen on hyvin tärkeä elementti, mutta hän muistuttaa, että aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan tai lintuun. "Pikkulapsilla on luontainen kiinnostus luontoon, ja lapset ovat yllättävän teräviä hahmottamaan asioita. Tunnelmakuvillaan hän innostaa suomalaisia lähtemään luontoon kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina ja kannustaa jokaista havainnoimaan luonnon tavallisia pikku tapahtumia. Lintumies kertoo juuri viimeistelevänsä uutta kirjaansa perheen kanssa Utön ulkosaarella vietetyistä kuukausista. "Luontokärpäsen puremasta ei koskaan parane!"
Luontoretki sunnuntaiaamuisin ja Luonto-Suomi keskiviikkoiltaisin Radio Suomen kanavalla. Nyt kahdenkymmenen toimittajavuoden ja yli 650 Luontopäiväkirja -lähetyksen jälkeenkin hän löytää aina uutta ihmeteltävää ja jaksaa yhä innostua. Aikuisten ei tule kauhisteluillaan sammuttaa lasten innostusta. Kolmen pienen lapsen isä muistuttaa, että luonnossa mikään ei ole yök tai inhottavaa. LÄHES SAMAN SAA AIKAAN RADIOSTA KUULUVA JUHA LAAKSOSEN LEPPOISA JUTUSTELU.
R
adio Suomen viikoittaisissa lähetyksissä Luontoretki ja Luonto-Suomi Laaksonen johdattaa kuuntelijat mukanaan luonnon vuodenkiertoon. Pesän läheltä löytyi vielä mäyränkolo ja pöntöstä helmipöllön pesä. Lapsen pohtiessa mihin toukka on menossa, mitä hämähäkki syö tai miksi linnunpoikanen on kuollut oppii aikuinenkin samalla oivaltamaan luonnon kiertokulkua
www.goexpo.fi
kueilla. Yhä useampi metsänomistaja painottaa metsien hoidossa taloudellisten tavoitteiden rinnalla myös virkistyksellisiä, luonnonsuojelullisia ja maisemallisia näkökohtia. SAAMI SKI RACE
HETASTA KAUTOKEINOON
19.3. www.kouvola.fi
2.4. Retkimessuilla yleisö pääsee mukaan Retken testiryhmään rinkkatestiradalla. www.karsu.fi/x-wiima
26.3. Suomessa halutaan lisätä ymmärrystä metsien ja niiden käytön merkityksestä. EARTH HOUR
WWF:n ideoima Earth Hour on maailmanlaajuinen ilmastokampanja, jonka osallistujat sammuttavat valot yhden tunnin ajaksi kello 20.30. Tapahtuman verkkosivuilla voi askarrella itselleen virtuaalisen paperilyhdyn. Työn taakse on kirjoitettava selvästi osallistujan etu- ja sukunimi, ikä, osoite, puhelinnumero ja joko osallistujan tai hänen vanhempansa tai huoltajansa sähköpostiosoite. Lauantaina ja sunnuntaina järjestetään lisäksi Helsinki Horse Fair, jolloin vierailijat pääsevät tutustumaan hevosharrastukseen. www.earthhour.fi
Kevätseuranta alkaa
LUONTO-LIITON Kevätseurannassa kiinnitetään teemavuoden kunniaksi erityistä huomiota metsiin ja niiden tilaan sekä kannustetaan retkille lähimetsiin havainnoimaan kevään tuloa. www.suomussalmi.fi
11.13.3. www.icebreak.fi
11.13.3. Kilpailuun lähetettävien piirustusten on oltava A4- tai A3-kokoisia. Runsas lumipeite tuo tapahtumaan erilaisen elementin kesäkisoihin verrattuna. Kilpailuun lähetettävät työt eivät ole saaneet osallistua mihinkään muuhun kilpailuun. Samalla voit vierailla Fillari-, Kunto-, Golf-, Metsästys- tai Kalastusmessuilla. Lapset pääsevät pulkkamäkeen ja poniajelulle. huhtikuuta osoitteella: United Nations Environment Programme (UNEP) Regional Office for Europe International Environment House 1113 Chemin des Anémones 1219 Châtelaine-Genf Switzerland
VANHANKAUPUNGINKOSKI, HELSINKI
Suomen parhaat ja tasokkaat ulkomaiset melojat ottavat mittaa toisistaan boatercrossing-kilpailussa, jossa laskulinja on vapaa, mutta koskeen asetettuja poijuja on käytävä koskettamassa. Kevätseurantaan liittyviä kuvia voi lähettää Suomen luonnonsuojeluliiton Ikkuna Suomen Luontoon -sivustolle www.ikkunasuomenluontoon.fi/kevatseuranta.
Monipuolisessa tapahtumassa kisaillaan perjantaina potkukelkkailussa. www.saamiskirace.fi
34
RETKI maaliskuu 2011. Kilpailun aiheena on elämä metsissä. Lauantaina on iltapäivällä monotanssit. Käytettävien materiaalien suhteen ei ole rajoituksia. Kaikkien havaintonsa lähettäneiden kesken arvotaan kaksi lahjakorttia Retkiaittaan. Lauantaina ja sunnuntaina on tarjolla erämaahiihtoa eripituisilla reiteillä sekä sauva- ja lumikenkäkävelyä. Ohjeet havaintojen lähettämiseen löytyvät osoitteesta www.kevatseuranta.fi. Piirustukset on lähetettävä viimeistään 15. Kuntosarjaan pääsee tänä vuonna 25-henkisillä jouk-
Maailman pohjoisin maratonhiihtokilpailu kuljettaa vanhaa Enontekiön ja Kautokeinon välistä polkua 30, 60 tai 90 kilometriä arktisessa erämaaluonnossa. X-WIIMA
SEIKKAILU
LYKYNLAMMEN ULKOILUMAJA, JOENSUU
Seikkailu-urheilutapahtumassa joukkueet liikkuvat hiihtäen, pyöräillen ja lumikenkäillen. ICEBREAK-KOSKIMELONTATAPAHTUMA
Y
hdistyneet kansakunnat on julistanut vuoden 2011 kansainväliseksi metsien vuodeksi. Kilpasarjassa edetään yhä pareittain. Yli neljänkymmenen joka vuosi seurattavan lajin lisäksi tänä vuonna havainnoidaan haavanlehden aukeamista, kangasperhosia, kevätpiippoja, kukkamaljakkaita sekä sirittäjiä. Vuoden teema on Metsät ihmisille. RETKIMESSUT
MESSUKESKUS, HELSINKI
PERHEILLE
GoExpo-tapahtumassa riittää nähtävää. maaliskuu
tapahtumassa
Metsät ihmisille
kuva Joel Ahola
17.4. Teemavuoteen liittyy piirustuskilpailu, johon voivat osallistua 614-vuotiaat lapset. Lapsille on oma seuranta Kevättuuli, jossa havaintonsa lähettäneiden kesken arvotaan kolme kappaletta Lasten Suomen Luontokirjaa. Reittivaihtoehtoja on kolme: 35, 52 ja 61 kilometriä. Metsien vuoden aikana tavoitellaan kansainvälisesti muun muassa metsäkadon pysäyttämistä ja kestävästi hoidettujen metsien pinta-alan kasvattamista. REPOVEDEN ULKOILU- JA ELÄMYSPÄIVÄT PERHEILLE
REPOVEDEN KANSALLISPUISTO, KOUVOLA
26.3. Yleisömelonnan lisäksi katsojille on tarjolla koskenlaskua kumilautalla sekä vaijeriliukua veden päällä. HALLAN HIIHTO
HYRYNSALMELTA SUOMUSSALMELLE
Perinteisellä laturetkellä lykitään Kainuun korpimaisemissa
Koska leirimme ympäristössä oli kottikärrykaupalla hirven jätöksiä, pälkähti päähämme koettaa hirvenpapananuotiota. Erityispiirteenä kisassa ovat lukuisat vesialueet, ja joskus puron ylittäminen uimalla lyhentää matkaa paljonkin. personal.inet.fi/urheilu/sasu/ index2.htm
Ilmoita tapahtumista: toimitus@retkilehti.fi.
VAELTELEMME joka syksy ruska-aikaan Lapissa. www.multisport.fi
28.5. Kirjoita viestin otsikoksi "Oma retki". Energiatase oli kai sitä luokkaa, että enemmän energiaa kuluu poltossa kuin sitä saadaan hyödyksi. Tuli reissulla sitten puhetta afrikkalaisten nuotioista siellähän puun puutteessa kiehautetaan ruuat kamelinlantaa polttaen. Olemme tutustuneet saamelaisten tulentekotraditioihin muun muassa Yngve Rydin kirjasta Eld. Tietenkin tulenteko kuuluu ohjelmaamme. Aloitimme kuivilla risuilla. Paikalliset tuntuvat saavan kaiken muun palamaan paitsi tuoreen männyn ja maakivet. Käy siis vähän samoin kuin bioetanolivouhotuksessa. Liitä mukaan yhteystietosi, sillä jokaisessa numerossa mielenkiintoisimman kuvan tai kertomuksen lähettäjä palkitaan Petzl Tikka 2 -otsalampulla!
RETKI maaliskuu 2011
35. Oma retki
Haiseva lantanuotio
Papanat levittivät hajunsa muun muassa vaatteisiin.
7.5. Kaikkien rastien kiertäminen vaatii yli 80 kilometrin jolkottelua. Höyry- ja savuvana oli vaikuttava, eikä hajukaan lähtenyt vaatteista ennen seuraavaa päivää. Papanat paloivat kytemällä tai hyvin pienellä liekillä hetken ajan, kunnes jäljelle jäi alkuperäiskappaleen muotoinen tuhkapallero. Arvelimme, että kyseisestä tuotteesta ei ole ainakaan ennalta kuivaamatta polttoaineeksi. SPRING ADVENTURE
KARJAA
SEIKKAILU Multisport Cup -kausi avataan tällä kertaa Karjaalla. Lajivalikoimassa on ainakin juoksua, maastopyöräilyä ja melontaa. Kilpaan voi ottaa osaa joko kajakilla tai avokanootilla. SAWO-ROGAINING
JOROINEN
13.15.5. www.eramelonta.fi
Maaseutumaisemassa haetaan niin paljon rasteja kuin ehditään. Niiden päälle kasattiin kuivia männynkäpyjä, ja kun tuli oli hyvin tarttunut niihin, laitoimme hirvenpapanat nuotioon. ERÄMELONNAN SM-KISAT
HELSINKI
"Stadin eräsgabassa" on kilpasarjat miehille ja naisille, lyhyemmät retkisarjat aikuisille ja nuorille sekä perhesarja, johon voivat osallistua kaikki jotka syövät samasta jääkaapista. Kokeemme onnistui mielestämme ilmeisen hyvin.
Tulevassa numerossa 21.4.
Testissä maastopyörät Hossaan Raatteentien maisemissa Hidas retkeily Meloen Suomen ympäri Seikkailumatka Itävaltaan Riippumattoretkellä
kuva Mikko Nikkinen
Jukka Tiusanen ja Heikki Visti
Lähetä tarinasi ja voita palkinto!
Lähetä kuva ja kertomus retkikokemuksistasi osoitte toimitus@retkilehti.fi a osoitteella tai Retki, PL 193, 15101 Lahti
020 439 10 kotimaanmyynti@fiskarsbrands.fi. TYÖKALUT: KÄRKIPIHDIT, SIVULEIKKURIT, SILEÄ- JA SAHALAITAINENVEITSI, RISTIPÄÄMEISSELI, TALTTAPÄÄMEISSELI, PULLONAVAAJA / KARABIINIHAKA. LUE LISÄÄ OSOITTEESSA: WWW.GERBERGEAR.COM
Fiskars Brands Finland Oy Ab Puh. KOMPAKTISTA KOOSTA 4" HUOLIMATTA OCTANEN ON VARUSTETTU YHDEKSÄLLÄ TUKEVALLA UK SIA JA K SI A SI ON TODELLINEN TEHOPAKKAUS TÄ TYÖKALULLA. UUTUUSMALLIT OCTANE JA CRUCIAL
TM
TM
OCTANE TM
CRUCIAL TM
OCTANETM L INEN NE NE KAUS K AU KAU S TÄYNNÄ PÄTEVIÄ OMINAISUUKSIA J PAINAA VAIN 142G. TÄMÄ SPORTTINEN MONITOIMITYÖKALU SOPII KÄT OR TTIN R TT T I KÄ K ÄT KÄTEEN HETI! TYÖKALUT: KÄRKIPIHDIT, SIVULEIKKURIT, SILEÄ- JA SAHALAITAINENVEITSI, RISTIPÄÄMEISSELI, 2x TALTTAPÄÄMEISSELI, KUPLAMUOVIPAKETINAVAAJA. IHDIT IHDIT H DI DI CRUCIAL TM MONITOIMITYÖKALU, JOKA KULKEE MUKANA KÄTEVÄSTI KUIN TASKUVEITSI JA PAINAA VAIVAISET 142 G. YHTÄ TYYLIKÄS KUIN LEMPIVEITSESI, MUTTA MONIPUOLINEN KUIN SUOSIKKITYÖKALUSI GERBER MULTI-PLIER® PIENESTÄ KOOSTAAN JA KEVEYDESTÄÄN HUOLIMATTA CRUCIALIN TERÄT OVAT TÄYSIMITTAISET
Espresson ja pikkukuppien kanssa puuhastelussa keitin olisi jäänyt hyvin marginaaliseksi tuotteeksi.
RETKI maaliskuu 2011
37. Pakatessa mietityttää suutinputken kestävyys. Vesiastiaan kaadetaan juomapullosta pari desiä vettä, ohjeen mukaisesti ylipaineventtiiliin saakka. Poltinosa on hieman kiikkerä, joten se vaatii tasaisen alustan. Puhdistusvälineiksi metsässä
Ihan näppärä laite
Esbit-kahvinkeitin on kokonaisuutena toimiva laite. Polttoainealustalle laitan kolme kuivaspriitablettia. Koko komeus pakkautuu verkkopussiin. Käyttöohjeessa kielletään kannattelemasta keitintä putkesta, sillä se voi katketa tai vääntyä. Viidessä minuutissa säiliö on tyhjentynyt mukiin. Metsään leviää miellyttävä kahvintuoksu. Sisäkansi asetetaan paikalleen, ja sen päälle annostellaan kahvinpuruja. Keittimen on jäähdyttävä kymmenisen minuuttia, ennen kuin vesiastian voi pestä ja kokonaisuuden pakata. Se on kiiltävä teräksinen kippo, jonka kannesta sojottaa metalliputki. Ne syttyvät yhdellä tikulla, mutta hienoinen sivutuuli vie niistä tehoa. Esbit puoltaakin paikkaansa kätevien retkeilyvälineiden joukossa. Asetin laitetaan metallikipon poltinalustan päälle. Moni voi pitää termospulloa kätevämpänä, mutta koskaan ei pullokahvi ole vastakeitetyn veroista. Vesitila on yhden ison kupin vetoinen, ja keittimellä saa tehtyä ihan tavallista kahvia. Muotoilu on peräisin 1950-luvulta, jolloin se oli ensimmäistä kertaa markkinoilla. Onnistuuko kiehuttaminen teräslieriössä lainkaan?
50
lajialkeet
Geokätköily tuo vaihtelua niin kotiin kuin matkallekin.
54
eräaskareita
Risulumikengät eivät näytä hienoilta, mutta toimivat silloin kun parempiakaan ei ole saatavilla.
56
varustekatsaus
Retkipuukoissa on nykyisin aiempaa lyhyemmät terät. Vaikka keittimen toiminta-ajatus on tuttu espressokeittimistä, on tässä parasta monikäyttöisyys. Kansi kierretään varovasti paikalleen. varustee
www.retkilehti.fi
Pikatesti
3 3862
Esbit kahvinkeitin
Hinta: 49,90 euroa Tilavuus: 2 desilitraa Paino: 300 grammaa Materiaali: ruostumaton teräs Lisätiedot: www.riheda.net
riittävät vesi juomapullosta ja katkaistu havunoksa. Poistoputkesta valuu mukiin kuumaa kahvia. Silti se on reppuun pakattuna altis rikkoutumiselle.
Retrohenkinen kahvinkeitin
teksti Joppe Ranta kuva valmistaja
38
uutuudet
Petzlin uutuskypärä sopii pyöräilyyn, kiipeilyyn ja vesillekin.
40
testi
Tutkimme gps-paikantimia käytettävyyden näkökulmasta löytääksemme geokätkentään parhaiten sopivan laitteen.
Paketissa luvataan höyryävän kuumaa kahvia käden käänteessä. Kun kannen kiertää auki, löytyy sisältä putkella varustettu vesitilan jakaja, suodatinverkko tiivisteineen sekä keitinosa ja alusta polttoainetabletille. Liekki palaa kiivaasti. Katsastimme tarjonnan erämiehen tärkeimmäksi työkaluksi.
ESBIT Kaffeekocher on tyylikäs laite. Kymmenen minuutin päästä keitin alkaa suhahdella ja höyrytä. Keittimen kilpailija on tietysti nokipannu, mutta avotulen teko kestää myös tovin, eikä siihen aina ole lupaakaan. Nyt se on tyylikäs retrotuote
Kolmikerrosrakenne pitää täysin vettä mutta hengittää valmistajan mukaan erinomaisesti. 15 Hinta: 159 euroa Lisätiedot Lisätiedot: www.haglofs.fi
VOILE Telepro on vahva t leskooppivartine h teleskooppivartinen eskooppiva alumiinilapio. Pöksyissä on useita ulko ulkotaskuja ja sisäpuolinen turvatasku. Tiukasti leikatussa mallissa on muotoillut kyynärpäät ja kevyt huppu sekä vedenpitävät vetoketjut. Takapuolessa sekä polvissa on kaistaleet joustavaa kangasta ja lahkeensuun sisäsyrjällä polyamidivahvikkeet. varusteet
uutuudet
teksti Joppe Ranta kuvat valmistajat ja Joppe Ranta
Rutkasti hengittävyyttä
JACK WOLFSKIN Dissender Jacket on uutta Texapore Air 03+ -kalvoa hyödyntävä pusakka. Varren päässä on tukeva Dkahva. Polyamidista ja polyesteristä valmistetussa takissa on kaksi rintataskua ja yksi sisätasku. Edestä napeilla s suljettava paita soveltuu oloasuksi tai välivaatteeks si ja on konepestävä. Housut pitävät tuulta tuulta, ja ne on käsitelty kosteutta ja ultraviolettisäteisiet lyä sietäviksi. Lapio on kasassa 80 senttimetrin mittainen mutta venyy käyttökunnossa metrin mittaan. Hinta: 65 euroa Lisätiedot: www.heaven.fi
Villainen välivaate
D DEVOLD Optimum Woman valmistetaan helppoh hoitoisesta merinovillasta. Ohut kuitu on kudottu k kaksikerrosrakenteella, jolloin siitä tulee tuhti mutt ta silti miellyttävän sileä iholla. 38 x 25 senttimetrin kokoisessa lavassa on reiät kiinnittämistä ja lumiankkurointia varten. Koko lapio painaa 850 grammaa. Naisille suunnitelluissa housuissa on säädettävät lah lahkeensuut ja reisituuletukset. Hinta: miesten 315 euroa, naisten 300 euroa Lisätiedot: www.bonge.fi
Tuhti lumilapio umilapio apio
Joustoa polviin ja takamukseen
HAGLÖFS Rugged Q Mountain Pant valmistetaan miellyttävästä mutta vahvasta Climatic-polyamidista. H Hinta: 89,50 euroa L Lisätiedot: www.marinoutdoor.nu
38
RETKI maaliskuu 2011
Hinta: 69,90 euroa Lisätiedot: www.noldor.fi
Hinta: 69 euroa Lisätiedot: www.fjallraven.fi
RETKI maaliskuu 2011
39. Siinä on lehtitasku sivussa ja pieni vetoketjutasku etupaneelissa sekä kantokahvat ja olkaviilekkeet. All Mountain on pehmeä sukka, mutta kiristykset varren suussa ja nilkassa estävät sen liukumisen pois jalasta. Se täyttää pyöräily-, kiipeily- ja vesiurheilustandardit, joten laor jikohtaisia kypäriä ei enää tarvita. Pussi kelluu, ja materiaalin läpi voi käyttää kosketusnäytöllistäkin puhelinta. Vain 235 grammaa painava Meteor e III+ on hyvin tuuletettu. Hinta: 99,90 euroa Lisätiedot: www.vandernet.com
Täydelliset keittiötarvikkeet
Pelasta napakettu
SAVE the Arctic Fox Kånken on valkoinen erikoismalli tutusta Fjällrävenin repusta. Kännykkä suojaan Koko perheen talvisukka
BRIDGEDALE All Mountain -sukan materiaaleina on 35 % merinovillaa, 34 % polypropyleenia, 29 % polyamidia ja 2 % elastaania. Pitkävartinen sukka on ulämmin ja siirtää iholta haihtuvan kosteua, den pois. an Kypärän pehmusteet ovat irrotettavissa sekä pestävissä, ja suojan mukana tulee kuljetuspussi. Molemminpuolinen läpinäkyvyys mahdollistaa tähtäämisen ja kuvaamisen digikameralla. Kun kuluttaja maksaa napakettu-Kånkenista viisi euroa perusmallia enemmän, Fjällräven pistää puolet lisää ja tilittää 10 euroa naaliensuojeluprojektiin.
MSR Alpine Deluxe Kitchen Set sisältää leikkuulaudan, maustesirottimet, pari tyhjää nestepurkkia, kauhan ja lastan, siivilä-raastimen, korkinavaajan, tiskiharjan ja -pyyhkeen, veitsen sekä kantolaukun tälle kaikelle tavaralle. Kypärässä on valmiit kiinnikkeet otsavalolle, ja siihen saa lisävarusteena suojavisiirin talvipyöräilyä ja jääkiipeilyä varten. Pakkauksen mukana tulee ripustusnaru ja karabiinihaka. Hinta: 18,9026,95 euroa Lisätiedot: www.vandernet.com
OVERBOARD Phone Case Small pitää matkapuhelimen suojassa kosteudelta. Hinta: 19,90 euroa Lisätiedot: www.melontakeskus.fi
Kaiken käytön suojakypärä
PETZL Meteor III+ on kypärä, jolla voi osallistua monen lajin harrastatamiseen. Värejä on kolme: puna-oranssi, vaalea vioen letti ja harmaa. Laajojen säätömahdollisuuksien ansiosta se soveltuu päihin, joiden halkaisija on välillä 53 ja 61 senttimetriä. Yksinkertaisen tehokas lukitusmekanismi sulkee pussin täydellisen vesitiiviiksi, mutta se aukeaa tarvittaessa helposti. le Sukasta on omat kokonsa lapsille, naisille ja miehille eli 27:stä aina 47:ään asti
Samanlaisten laitteiden välillä kätkön tiedot voi siirtää langattomasti kaverin paikan-
Talvirukkasten kanssa pienen kosketusnäytön käyttäminen on lähes mahdotonta.
RETKI maaliskuu 2011
41. Kilpasuunnistajien seurantalaitteet kulkevat omassa liivissään ja lähettävät tietoa kilpailun kulusta myös katsojille. TIETOA LAITTEEN SIJAINNISTA HYÖDYNNETÄÄN UUSIMMISSA KÄNNYKKÄPELEISSÄKIN. TESTASIMME, MILLAINEN NAVIGAATTORI AUTTAA GEOKÄTKÖILIJÄN PARHAITEN PERILLE.
etkeilijän kannalta olennaisin gps:n tuottama tieto on edelleen oman sijainnin tarkka määrittäminen, joko digitaalisella karttapohjalla näytettynä tai perinteisesti koordinaatein kartalle siirrettynä. Suomen markkinoiden laajin valikoima on Garminilla. Halusimme testiin erilaisia retkeilijän kämmenlaitteita, jotka soveltuisivat hyvin geokätköilyyn. Suurille sormille pienikokoinen kosketusnäyttö voi tuntua kömpelöltä käyttää. CompeGPS TwoNav Aventura on malleista ainoa, jossa on erillinen osoitintikku kosketusnäyttöä varten.
PARTIOLAISENA Henna liikkuu luonnossa kartan ja kompassin avulla, mutta on satunnaisesti käyttänyt myös erilaisia gps-laitteita. Laitteet ja sovellukset ovat kuitenkin kehittyneet huimaa vauhtia. Hän opettaa käytettävyyden arviointimenetelmiä Tampereen yliopistossa sekä osallistuu käytettävyyden suunnitteluun ja arviointiin liittyviin toimeksiantoihin yliopiston Käytettävyyslaboratoriossa. Magellan eXplorist GC:ssä on jo valmiiksi esiladattuna 20 maailman suosituimman geokätkön tiedot. Retkeilyyn, kalastukseen, purjehdukseen, ilmailuun ja autoiluun on kehitetty kuhunkin omat laitteensa. Dakota ja Oregon ovat kosketusnäytöllisiä malleja, kun taas GPSmap 62s- ja 78s -malleja käytetään perinteiseen tapaan painikkein. Sen isoveli eXplorist 510 on varustettu kosketusnäytöllä. T
E
S
T
I
Yllätyksiä etsimässä
GPS-PAIKANTIMET TAVOITTAVAT YHÄ UUSIA KÄYTTÄJÄRYHMIÄ MONENLAISTEN GEOHARRASTEIDEN YLEISTYESSÄ. Testiryhmää ohjasi Heikkilän kanssa käytettävyysasiantuntija Sanna Finnberg.
Laitevalmistajia olisi maailmalla muitakin, mutta niiden rantautumista Suomeen hidastaa paitsi kieli myös sopivien karttaaineistojen puuttuminen. Vaikka kätköjen löytäminen ei vaadi kuin kartan ja kompassin, moni harrastaja haluaa helpottaa urakkaansa paikantimella. Kaikkiin testattuihin laitteisiin olisi ollut mahdollista ladata tietokoneen kautta tietoja geokätköistä. Juoksija kiinnittää vastaanottimen kenkään ja lukee tiedot ranteestaan. Käytettävyystutkimukseen osallistui kahdeksan testaajaa. Eri kartat sopivat yllättävän huonosti ristiin toisiin laitteisiin.
Geokätkentään räätälöity
Geokätköily on otettu laitteiden suunnittelussa hyvin huomioon. Polkupyöräilijä seuraa sijaintia, nopeutta ja reisistä lähtevää wattimäärää ohjaustangolta. Toiminnallisuus myös mahdollistaa nopean kätköille lähtemisen, kun ennakkoon ei tarvitse etsiä tietoa kätköjen sijainnista ja kätköpaikkoihin liittyvistä vihjeistä. 78s on oikeastaan veneilykäyttöön kehitetty malli, mutta sen kelluntaominaisuudesta tuskin on patikkaretkelläkään haittaa.
Kuka testasi?
Henna Heikkilä
käytettävyysasiantuntija
R
Magellanin painikkeilla käytettävä eXplorist GC -malli on kehitetty erityisesti geokätkijöitä varten. Vihjeet ja kätkökuvaukset on näppärää tarkistaa vielä matkan varrella, eikä muistiinpanoja tarvitse kuljettaa mukana paperilla. Tarkoitukseen valitaan säänkestävä mutta kompaktin kokoinen vastaanotin
Kolmen laitteen ryhmät muodostettiin niin, että kukin testikäyttäjä käytti vähintään kahden eri valmistajan paikantimia ja kukin käsitteli sekä kosketusnäytöllisiä että näppäimillä varustettuja malleja. Laajemmin käytettävyydellä voidaan tarkoittaa myös tuotteen intuitiivisuutta eli sitä, kuinka helppoa tuotetta on oppia käyttämään ja kuinka sujuvaa vuorovaikutus tuotteen kanssa on ensimmäisellä käyttökerralla. Testirupeaman aluksi kaksi käytettävyysasiantuntijaa arvioi laitteita tutkimalla systemaattisesti laitteiden käyttöliittymiä. Magellan tallentaa myös ääntä ja videokuvaa. Käytettävyystesteihin osallistui seitsemän testikäyttäjää ja yksi pilottiosallistuja, jonka avulla testaajat varmistivat järjestelyiden
Garmin Dakota 20, Garmin Oregon 550t, Garmin GPSmap 62s, Garmin GPSmap 78s, CompeGPS TwoNav Aventura, Magellan eXplorist 510 ja Magellan eXplorist GC.
42
RETKI maaliskuu 2011. Ryhmiä laadittaessa otettiin myös oppimisvaikutus huomioon, ja laitteiden testaamisjärjestystä muuteltiin niin, että kukin navigaattori pääsi olemaan sekä ensimmäinen että viimeinen testikäyttäjän tutkima laite. Voikin pohtia, saako navigaattorikamerasta niin paljon hyötyä, että on valmis kestämään sen tuoman kalliimman hankintahinnan. Perusparistoilla Magellanin kirkas näyttö jäi ilman virtaa jo muutaman tunnin käytön jälkeen.
Kaikki laitteet toimivat AA-paristoilla, joita reissun päällä saa varmasti kaikkialta. Tuotteen käytettävyys muodostuu siitä, miten onnistuneesti ja nopeasti käyttäjä voi tuotteen avulla saavuttaa tavoitteensa. Käytettävyystestien tehtäviksi valittiin kolme geokätköilijöille tuttua tehtävää: kätkön etsiminen koordinaattien avulla, määritellyn matkan kulkeminen annetun suunnan mukaan sekä nykyisen sijainnin koordinaattien tarkistaminen ja tallentaminen laitteen muistiin. Tietyt kätkötyypit saattavat vaatia kuvan ottamista kätköpaikalta, mutta monessa matkapuhelimessa on jo nykyisin ominaisuuksiltaan laadukkaammat kamerat. Vaikka geokätköilyssä nykyään usein luotetaan gps-paikantimeen, ei perinteisten suunnistustaitojen tärkeyttä pidä unohtaa. Valmistajat lupaavat testatuille laitteille 1520 tuntia käyttöaikaa, mutta todellisuudessa ulkolämpötila, paristojen laatu ja käyttötapa vaikuttavat aikaan huomattavasti. Ahkerat harrastajat voivat vaihtaa paristot ladattaviin versioihin tai akkuihin laitteesta riippuen.
Käytettävyys puntariin
Aiemmissa gps-testeissä olemme tutkailleet muun muassa karttoja ja kosketusnäyttöjä. Lisäherkkuna Garmin Oregon 550t ja Magellanin eXplorist 510 tarjoavat 3.2 megapikselin kameran. Tämän jälkeen toteutimme maastossa käytet-
tävyystestit, joissa ryhmä testikäyttäjiä teki geokätköilyyn liittyviä tehtäviä vuorotellen jokainen kolmella eri laitteella. varusteet
geokätköilijän gps-laitteet
GPS-paikantimien tuotetiedot
LAITTEET CompeGPS Garmin Garmin Garmin Garmin Magellan Magellan TwoNav Aventura Dakota 20 Oregon 550t GPSmap 62s GPSmap 78s eXplorist GC eXplorist 510 paino paristoineen (g) 215 149 193 260 218 147 195 suositushinta () 599 359 589 419 399 279 490 akun kesto (h) 1520 20 16 20 20 18 15 virtalähde 3 x AA 2 x AA 2 x AA 2 x AA 2 x AA 2 x AA 2 x AA koko (cm) 13,0 x 7,5 x 3,0 5,5 x 10 x 3,3 5,8 x 11,4 x 3,5 6,1 x 16,0 x 3,6 6,6 x 15,2 x 3,0 5,6 x 11,1 x 3,6 6,5 x 12,8 x 3,7 näytön koko (tuumaa) 3,5 2,6 3 2,6 2,6 2,2 3 kamera 3.2 mpx 3.2 mpx yhteensopivat muistikortit SD HC microSD microSD microSD microSD microSD liitännät usb, Audio 3,5 mm usb usb ja NMEA usb ja NMEA usb ja NMEA usb usb, NMEA
timeen. Tässä testissä halusimme tarkastella laitteita erityisesti käytettävyyden näkökulmasta. Garmin Dakota 20 muistaa 2 000 kätkön tiedot, kun Magellan eXploristiin mahtuu jopa 10 000 kätköä
TwoNav Aventuran mukana kulkeva tikku olisi mahdollistanut navigoinnin myös
hanskojen kanssa, mutta yksikään testikäyttäjistä ei tikkua huomannut. Kosketusnäytöllisten laitteiden haaste on usein näytöllä olevien kosketusta vaativien elementtien koon optimointi käytettävissä olevaan näyttötilaan. Magellanin eXplorist GC on kooltaan pieni, ja näppäimiäkin laitteeseen mahtuu vain viisi. Osallistujista nuorin oli 17-vuotias ja vanhin 51-vuotias. TwoNav Aventurassa iso näyttö antaa mahdollisuuden toteuttaa elementit tarpeeksi suurina, mutta silti laitteen tikulle on paikoin käyttöä. Painikkeellisista laitteista Garminin GPSmap 62s ja 78s sisältävät eniten nappuloita. Magellan 510:ssä on runsaasti kosketusta vaativia elementtejä, jotka ovat kooltaan liian pieniä aikuisille. Esimerkiksi laitteen kontekstivalikoiden vierityspalkki aiheuttaa turhautumista, kun käyttäjän sormi on liian iso saadakseen kiinni pienestä palkista. Osallistujista kolme oli aktiivisia geokätköilijöitä ja siten hyvin tottuneita paikantimien käyttäjiä.
Kosketusnäyttö vai näppäimet?
Testiajankohta oli hyvin haasteellinen kaikille navigaattoreille käyttötavasta riippumatta. Jokainen testi toteutettiin pienessä pakkasessa, jonka purevuutta tuuli usein lisäsi. Pyyhkäisy voi helposti aiheuttaa karttanäkymässä kartan siirtymisen tai jopa kohdepaikan muutoksen. Maastokäytössä tikku myös putoaa hyppysistä helposti ja katoaa maapohjaan. Osallistujiksi valittiin erilaisia, mahdollisia gps-laitteiden käyttäjiä. Joskus painikkeet ovat liian reunassa, jolloin laitteen ulkokuoren reunat hankaloittavat painikkeeseen osumista ja käyttäjä joutuu kikkailemaan sormen tulokulmalla. Samoin käy TwoNav Aventuran kanssa: käyttäjä pystyy nopeuttamaan toimintaansa oppiessaan hyödyntämään sekä näppäimiä että kosketusnäyttöä erilaisiin tehtäviin. Lumisateessa kosketusnäyttöä on vaikea varjella lumelta, joten käyttäjä joutuu vähän väliä pyyhkäisemään näyttöä puhtaaksi sulaneesta lumesta. Vaikka ensimmäisillä käyttökerroilla on hämmentävää, että eri painikkeiden takaa löytyy erilaisia toimintovalikkoja, tulee painikkeista pidempään käytettäessä käyttöä helpottavia pikanäppäimiä. Kaikkia testissä olleita laitteita oli hankala käyttää hanskat kädessä. Yksi testeistä toteutettiin myös varsin sakeassa lumisateessa. Testiin osallistui yhteensä kolme naista ja viisi miestä. toimivuuden. Silti oli myös tilanteita, joissa hanskojen aiheuttamien virhepainallusten määrä turhautti, joten nahkahansikkaatkin jouduttiin ajoittain riisumaan. Yhtä osallistujaa lukuun ottamatta osallistujat olivat aiemmin käyttäneet tai ainakin kokeilleet maasto-olosuhteisiin tarkoitettuja gps-laitteita. Näppäinten vähyydestä johtuen käyttäjä joutuu yhä enemmän navigoimaan laitteen pienen ohjaussauvan avulla, mikä hidastaa laitteen käyttöä. Onneksi paikoin vieritysongelmaa helpottaa näytön alareunaan ilmestyvät nuolet, joilla voi vierittämisen sijaan saada valikosta esiin seuraavan näkymän.
Garminin Dakotan ja Oregonin valikoiden painikkeissa ei ole tilaa säästetty, ja siksi painikkeisiin on helppo osua. Vain ohuiden nahkahansikkaiden kanssa näppäily jotenkin onnistui. Sauvalla navigointi
RETKI maaliskuu 2011
43. Tästä kuitenkin seuraa se, että laitteessa täytyy siirtyä näkymästä toiseen löytääkseen oikean toiminnallisuuden
Osa käytettävyystesteistä toteutettiin illalla pimeän jo laskeuduttua. Garminin Oregonissa profiili nosti geokätkentä-toiminnallisuuden monisivuisen valikon ensimmäiselle näytölle, mutta jätti geokätköilijälle tarpeellisen suunnalla kulkemiseen tarkoitetun toiminnallisuuden valikon neljännelle näytölle. Tällöin haluttiin erityisesti testata kartan ja käyttöliittymän yönäkymien hyödyllisyyttä. Profiilin olettaisi muokkaavan automaattisesti laitteesta geokätkentään soveltuvan, jolloin geokätköilijälle tärkeimmät toiminnallisuudet löytyisivät helposti päävalikon alusta. Testin seitsemässä laitteessa oli yhteensä viisi erilaista käyttöliittymää. Testikäyttäjillä oli vaikeuksia ymmärtää, minkä painikkeen takaa heidän hakemansa tieto tai toiminnallisuus löytyy.
Lisäksi Aventuran käyttämä kansiorakenne tuotti testikäyttäjille vaikeuksia esimerkiksi kun tehtävänä oli löytää heidän juuri tallentamansa reittipiste laitteesta. Garminin ja Magellanin käyttöliittymien eroa kuvaa hyvin suunnalla kulkemiseen tarkoitetun toiminnallisuuden nimeäminen: Magellaneissa toiminnallisuuden nimeäminen on terminologiaa tuntemattomalle hämmentävä Projisoi reittipiste ja Reittipiste projektio, kun taas Garmineissa toiminnallisuuden nimi on kuvaavampi Tähtää ja mene. Mikäli laitetta halutaan käyttää eri tarkoituksiin, kannattaa kaupassa varmistaa, että käyttäjä voi itse säätää, milloin päivä- ja yönäkymä ovat näkyvillä.
Kartasta on hyötyä
Paikantimen mukana tulee yleensä jokin esiladattu peruskartta. Testikäyttäjät kokivat tämän turhauttavan hitaaksi ja hankalaksi tavaksi syöttää koordinaatteja. Kuljetun reitin eli jäljen tallentuminen laitteeseen on hyödyllinen toiminnallisuus
44
RETKI maaliskuu 2011. Näin ei kuitenkaan aina ollut. Magellanin GC-laitteessa koordinaattien syöttö on toteutettu pelkän ohjaussauvan avulla, mikä sai testikäyttäjiltä kiitosta.
Kummalliset käyttöliittymät
Suurimmat ongelmat käyttöliittymissä johtuvat usein käyttäjän ja laitteen suunnittelijan erilaisesta käsityksestä siitä, miten laitetta tulisi käyttää ja mitä toiminnallisuuksia laitteessa on. Molemmissa käyttöliittymissä aloitusnäytössä on viisi painiketta, joiden takaa löytyy kokoelma erilaisia toimintoja. Näppäimillä käytettävissä laitteissa käyttäjän on ensin navigoitava painikkeen kohdalle ja sitten vahvistettava vielä valintansa mahdollisesti toisella painikkeella. Garminin GPSmap-laitteissa esimerkiksi koordinaattien syöttäminen on toteutettu siten, ettei käyttäjä pysty liikkumaan koordinaattiluvussa pelkästään laitteen nuolinäppäimillä, vaan hänen on valittava näppäimillä näytöltä erillinen nuolipainike pystyäkseen siirtämään kursorin oikealle kohdalle koordinaattiluvussa. Huolimatta siitä, että laitteen kieleksi on asetettu suomi, Magellan GC:n käyttöliittymä on täynnä englanninkielisiä termejä sekoittamassa käyttäjää entisestään huonojen suomennosten lisäksi. Valikon asetuksia muokkaamalla geokätkijä saa kuitenkin nostettua itselleen tärkeimmät toiminnallisuudet valikon etusivulle. Garmin suoriutuu parhaiten myös kuvakkeiden kuvaavuuden vertailussa. TwoNav Aventurassa on kaksi suurelta osin toisiaan muistuttavaa käyttöliittymää: off-road maastossa liikkumiseen ja on-road maantienavigointiin. Oregon 550t sisältää esimerkiksi Euroopan virkistyskartan ja TwoNav Aventura reitittävän Tele Atlas -autonavigointikartan sekä yhden Maanmittauslaitoksen maastokartta-alueen. Tämä arvioitiin testin helppokäyttöisimmäksi ja nopeimmin omaksuttavaksi. Tutkija seurasi vieressä ja kirjasi havaintoja.
Yönäkymä-toiminnallisuus on kuitenkin tarpeellinen, jos gps-laitetta käytetään autonavigaattorina, jottei laitteeseen katsominen vie kuljettajan pimeänäköä. Testikäyttäjillä oli hankaluuksia muistaa, mistä valikosta löytää mitäkin toimintoja. Tavallisiin paperikarttoihin tottuneet testikäyttäjät pitivät karttojen yönäkymiä hämmentävinä ja jopa harhaanjohtavina, sillä kartan värien vaihtuminen esimerkiksi vaikeutti rakennusten huomaamista kartasta.
Säädetty juuri minulle
Testeissä käytettiin geokätkentä-profiilia, kun sellainen oli mahdollista valita. Siinä kaikki toiminnot löytyvät samasta valikosta, jota tarvitsee vain selata näkymästä toiseen. Erityisesti kirjaimia ja numeroita syötettäessä kosketuskäyttöliittymä on nopeampi ja intuitiivisempi, kun käyttäjä voi suoraan koskettaa haluamaansa painiketta ruudulla. Suunnittelija saattaa ajatella enemmän tekniseltä kannalta ja käyttää siten sanastoa, joka ei ole käyttäjälle tuttua. Karttoja voi ladata paikantimiin internetistä, dvd-levyiltä tai muistikortilta, mutta niiden yhteensopivuus omaan gps-laitteeseen kannattaa tarkistaa ennen ostoa. Esimerkiksi testissä jatkuvasti tarvittu valikko reittipisteen lisäämiseksi on jäänyt kokonaan suomentamatta.
Käytettävyystutkimuksessa testaajille annettiin laite matkaan ja tehtävä suoritettavaksi. varusteet
geokätköilijän gps-laitteet
on ihan toimiva tapa käyttää pieninäyttöistä laitetta, mutta se vaatii totuttelua. Magellanin eXplorist GC:n ja 510:n käyttöliittymät todettiin testatuista monimutkaisimmiksi. Tämä johtuu sekä terminologian ja toimintokuvakkeiden epäkuvaavuudesta että käyttöliittymien toimintalogiikasta. Garminin GPSmap 62s ja 78s taas kummastuttivat ensikäyttäjiä käyttöliittymällään, sillä laitteissa toiminnallisuus on jaoteltuna kolmeen erilaiseen valikkoon, jotka saadaan esiin kolmen eri näppäimen takaa. Parhaiten suomennoksista selviää Garmin, mutta silläkin reittipisteiden hallintaan tarkoitettu toiminnallisuus on nimetty Waypoint Manager -nimiseksi, vaikka suomennos "reittipisteiden hallinta" olisi aivan yhtä informatiivinen. Garminin Dakota 20 ja Oregon 550t käyttävät samanlaista käyttöliittymää. Kaikkien testattujen käyttöliittymien ongelmana on osin englanninkieliset toimintojen nimet
Galileo ja gps ovat toimintaperiaatteeltaan lähellä toisiaan, mutta tuskin vastaanotto onnistuu ihan lennosta ilman ohjelmistopäivityksiä", vastaa Tekesin teknologiaasiantuntija Pauli Stigell, joka on seurannut Galileon kehitystä useamman vuoden ajan. Lähestymishälytykset koettiin myös hyviksi toiminnoiksi. Jäljen piirtyminen auttaa myös ymmärtämään omaa sijaintia kartalla, jos kartta ja siihen merkityt kohteet muuten vaikuttavat oudoilta. Toisaalta norjalaiset käyttävät tällä hetkellä venäläistä Glonassia gps:n rinnalla offshore-toiminnassa arktisilla merialueillaan sen tuoman lisätarkkuuden ansiosta.
Niko Blomberg
RETKI maaliskuu 2011
45. Venäläisten Glonass toimii 24 satelliitin voimin. "Toisaalta Galileo-järjestelmän odotetaan valmistuvan tätä nykyä vuodeksi 2020, ja osa nykylaitteista on varmasti vaihdettu uusiin siihen mennessä." Stigellin mukaan amerikkalaisten gps-järjestelmä on myös maailmanlaajuisesti niin kattava, että harrastuskäytössä tuskin sen tarkempaa paikkatietoa tarvitaan. Halutessaan hälytyksen voi asettaa soimaan joko useita metrejä ennen kohdetta tai vasta kohteen päällä. EU:n oman, puhtaasti siviilikäyttöön rakennettavan Galileo-paikannusjärjestelmän oli kaavailtu valmistuvan jo vuonna 2008, mutta se on pahasti aikataulusta jäljessä. "Hyvä kysymys. Kiinalaisten Beidou/Compass-järjestelmästä kaavaillaan 35 satelliitin vahvuista sen valmistuessa kymmenen vuoden sisällä. Sotilaskäytön lisäksi se avautuu pikkuhiljaa myös siviilikäyttöön gps:n tavoin. Vastaiskuna Yhdysvaltojen 30 satelliitin gps-järjestelmälle muut suurvallat ovat rakentaneet omia paikannusjärjestelmiään. Asetettuun kohteeseen saavuttaessa ennakkohälytykset auttavat havaitsemaan oikean paikan, mutta ominaisuus voi olla hämmentävä ennakon ollessa liian pitkä. T
sekä geokätkennässä että muussa maastokäytössä. Jäljen avulla geokätkijä löytää itsensä helposti takaisin lähtöpaikkaan ja voi myös jälkikäteen arvioida kulkemaansa reittiä. Nykytiedon mukaan valmista järjestelmää voidaan odottaa vuoden 2020 paikkeilla.
T
Entä pystyvätkö gps-vastaanottimet vastaanottamaan myös Galileon signaalia järjestelmän valmistuttua. Asetusten muokkaamiseen kannattaakin käyttää aikaa, sillä esimerkiksi kartalla näkyvien tietolaatikoiden sisältöä muokkaamalla laitteesta saa helposti omaan käyttöön paremmin soveltuvan. Siksi mahdollisuus muokata hälytysten esiintymistä on tarpeen. Garminin laitteissa myös valikoiden sisältöä kannattaa muokata, jotta itselleen tutuimmat ja tärkeimmät toiminnallisuudet saa esille helposti ja nopeasti.
E
S
T
I
Gps, Glonass, Galileo vai Beidou?
arkka paikkatieto on nykyajan sotilastiedustelussa elintärkeää, eikä naapurin järjestelmään aina välttämättä haluta luottaa. Kiertoradalla on tällä hetkellä kaksi testisatelliittia, ja ensimmäiset operationaaliset satelliitit laukaistaan tänä vuonna
Näennäisesti samankaltainen järjestelmä Spotin kanssa on kansainvälinen Cospas-Sarsat-etsintä- ja pelastussatelliittijärjestelmä. Malinen painottaa perinteisen suunnistustaidon tärkeyttä ja kertoo, että osa veneilijöistä on unohtanut teknologiahuumassa merenkulun perusteet. Monipuoliseen aktiivikäyttöön tarkoitetut laitteet eivät välttämättä tässä testissä nouse parhaimmistoon. Kasvavalla osalla huviveneilijöistä on tullut tekniikan kehittyessä tavaksi ajaa venettä gps-plotterin ruudulta eikä niinkään ulos tähystäen. Siinä arvioimme laitteiden kokoa, käteensopivuutta ja käyttäjien tyytyväisyyttä käyttökokemukseen. Spot-hätälähetin (Retki 1/2011) käyttää gps-paikannusta tarkan olinpaikan määrittämiseen. Myös karttapohjien tarkkuuteen luotetaan liikaa.
Niko Blomberg
Eikä siinä vielä kaikki
Paikkatiedon lisäksi gps-laitteissa on suunnaton määrä muita enemmän tai vähemmän tarpeellisia ominaisuuksia. Spot käyttääkin viestimiseen kaupallisia tietoliikennesatelliitteja. varusteet
geokätköilijän gps-laitteet
Hätätilanne haltuun
TARKKA tieto olinpaikasta on omiaan estämään on-
Yhteystiedot
valmistajan sivut CompeGPS TwoNav Garmin Magellan www.twonav.com www.garmin.fi www.magellangps.com maahantuoja Helsingin venevaruste Garmin Normark maahantuojan sivut www.marinea.fi www.garmin.fi www.gps.fi
nettomuuksien sattumista, mutta tieto on korvaamatonta silloin kun jotain sattuu. Tämän tiedon käyttäjä voi apua tarvitessaan lähettää kansainväliseen hälytyskeskukseen nappia painamalla. "Kannattaa kuitenkin muistaa, että elektroniset apuvälineet ovat hyviä renkejä mutta huonoja isäntiä. Viesti laitteesta ei kulje hälytyskeskukseen kuitenkaan gps-satelliittien kautta, sillä ne toimivat vain yhdensuuntaisesti signaalia lähettäen. PLB vaatii Viestintäviraston radioluvan. Ominaisuuksien runsaudesta ei tällä kertaa palkittu, sillä geokätkijälle moni turha toiminto on vain haitaksi. Se ei tee niistä huonoja laitteita, mutta halusimme testissä löytää nimenomaan geokätköilijälle sopivimman laitteen. USA:ssa myynnissä oleva Garmin Rino sisältää myös radiopuhelimen ja ominaisuuden, jonka avulla näet myös porukkasi muut Rinon käyttäjät laitteen kartalla. Valitettavasti laite toimii Yhdysvaltojen vapaa-ajan taajuuksilla, jot-
Muistivihkoon voi merkitä kätkölle johtavia vihjeitä sekä tiedot löydetyistä kätköistä.
ka Suomessa on varattu viranomaiskäyttöön. Heti hälytyksen alkuvaiheessa saatu tarkka paikkatieto ohjaa avun perille luonnollisesti nopeammin. Edellä mainituista laitteista Spot on lupavapaa. Hätälähettiminä järjestelmässä toimivat alun perin ammattimerenkulkuun kehitetyt aluskohtaiset EPIRB-poijut ja nykyään myös retkeilijöiden käytössä yleistyvät PLB:t eli Personal Locator Beaconit. Käyttötuntuma sai pisteistä 30 %. Ammattilaisetkin ottavat aika ajoin paperikartan kauniiseen käteen", kertoo Rajavartiolaitoksen Helsingin vartiolentueen helikopteriryhmän johtaja Marko Malinen. Internet on puolestaan mahdollistanut gps:llä tallennettujen retkireittien ja urheilusuoritusten jakamisen muille vaikkapa reittimuodossa karttapohjalla yhdistettynä syketietoihin. Edellä mainitut laitteet paikannetaan hätätapauksessa summittaisesti Cospas-Sarsat-satelliitein ja hätälähettimien radioaalloilla lähettämä kohtiajotaajuus opastaa avun perille loppupäässä. Jos elektroniikan pettäessä ei ole minkäänlaista hajua perusretkeilytaidoista, voi mennä sormi suuhun. Lähes kaikista peruskapuloista löytyy nykyään riistaja kalastuskalenterit, ja joissain tuotteissa on muiden herkkujen ohella myös ilmanpainemittari, kamera tai sykemittari. Toiminnoista annoimme 30 % pisteistä. "Yleisesti ottaen paikannusjärjestelmämme toimivat erinomaisesti, mutta koska paikannuksessa esiintyy ajoittain hetkittäisiä ongelmia, tulee myös paperikartan käyttö osata todella hyvin", Malinen toteaa ja jatkaa: "Itse gps-vastaanottimemme antaa todennäköisesti aina oikeaa tietoa, mutta siihen kytketyt ohjelmistot ja karttapohjat saattavat joskus aiheuttaa ongelmia." Rajavartiolaitoksen helikoptereista löytyykin digiversioiden ohella koko toiminta-alueen paperikartat Helsingin vartiolentueen tapauksessa merikartat Pietarista Tukholmaan sekä Etelä-Suomen GT-kartat. Annoimme 20 % pisteistä soveltuvuudesta geokätkentään. Toimintojen arvioinnissa keskityimme niiden nimeämiseen, löydettävyyteen ja toimintalogiikkaan. Niinpä laitteen käyttäminen meillä ei ole sallittua, eikä Garmin ole tuomassa vastaavaa laitetta Euroopan markkinoille lähivuosina.
Arvostelu
A
rvostelussa korostettiin käytettävyyttä geokätkennässä. Lopuksi arvioimme näytön tarkkuutta, kokoa ja kirkkautta sekä akun kestoa 10 % osuuksin.
Arvostelutaulukko
MERKKI malli soveltuvuus geokätkentään 20 % CompeGPS Garmin Garmin Garmin Garmin Magellan Magellan TwoNav Aventura Dakota 20 Oregon 550t GPSmap 62s GPSmap 78s eXplorist GC eXplorist 510 1 5 5 5 1 5 3 käyttötuntuma 30 % 2 4,5 5 3,5 2 3,5 4 toiminnot 30 % 3,3 4,7 4,7 3 3 2,3 1,7 näyttö 10 % 4 2 4 3 3 3 5 akun kesto 10 % 3 3 3 4 4 4 2 YHTEENSÄ 100 % 2,5 4,3 4,6 3,7 2,4 3,4 3,0
46
RETKI maaliskuu 2011. Satelliittipaikannuksen emämaassa Yhdysvalloissa laitteiden kirjo on todella monipuolinen, ja pikkuhiljaa eri variaatiot saavuttavat myös muun maailman
Aventuran ehdoton etu on suuri näyttö. Geodashingissa pelilautana on koko maapallo. Etukäteen ohjelmoitu reitti ohjaa matkaajaa maastossa majoituskohteiden välillä ja perillä odottavat puhtaat lakanat täysihoidon kera.
E
S
T
I
COMPEGPS TWONAV AVENTURA
Hinta: 599 euroa Paino: 215 grammaa
TE STIVOITTAJA
GARMIN OREGON 550t
OREGON oli testaajien suosikki käyttökokemukseltaan. Geogolf toimii samankaltaisin säännöin, mutta siinä pelataan luonnollisesti 18:aa kohdetta. T
Huvin vuoksi
Satelliittipaikannuksen retkeily- ja vapaaajan sovellusten suurimpia mullistuksia viime aikoina on varmasti ollut kunnollisten karttapohjien sekä kosketusnäyttöjen tulo markkinoille. Ensimmäisenä paikalla käynyt saa eniten pisteitä, hitaammat vähemmän. Toinen asia on sitten se, mitä kaikkea paikkatiedon ja laitteiden ympärille tullaan kehittämään. Pieni näyttö tosin aiheuttaa välillä harhapainalluksia, eikä sen tarkkuus yllä parhaiden tasolle. Limenvihreä väri ja näppäinfontti tekevät laitteesta erilaisen näköisen, mutta samalla ne saavat laitteen näyttämään lelulta. Päivän päätteeksi nuoli ohjaa vaikkapa marjastajan takaisin autolleen.
LAITE on suunniteltu sekä maastossa että autolla liikkuvan käyttäjän tarpeisiin. Pelkästään maastossa liikkumista varten laitetta ei kuitenkaan kannata ostaa.
Geokätkentä Käyttötuntuma Toiminnot
TOIMITUKSEN VALINTA
+ sopii sekä maastoon että autoiluun + suuri näyttö hankala muoto
GARMIN DAKOTA 20
DAKOTA on käytettävyydeltään lähes yhtä hyvä kuin testivoittajakin. Suomalainen Gps-retket kauppaa avaimet käteen -luontoelämyksiä, joissa asiakas matkailee vaikkapa viikon omatoimisesti gps:n ja opasvihkosen kera. Paikannin on kuitenkin liian leveä ja litteä kädessä pidettäväksi. Yksinkertaisessa ja pienessä laitteessa on vain kaksi nappia ja siihen voi tallentaa kerralla kolme kohdetta. Suurkaupungeissa hotellit lainaavat asiakkailleen gps-laitteita taatakseen, että asiakkaat löytävät myös takaisin hotellille. Geokätköily lienee jo suurelle yleisöllekin tuttua, mutta gps:ää hyödyntäviä pelejä ja leikkejä on useita muitakin. Se on pieni ja kivantuntuinen kädessä. Laitteisiin on voitu ohjelmoida myös omatoimisia turistikierroksia. Kohtuuhintainen laite on kuitenkin erinomainen valinta niille, jotka eivät tarvitse kameraominaisuutta.
Lue linkkivinkit Retken nettisivuilta: www.retkilehti.fi
RETKI maaliskuu 2011
47. Kädessä hyväntuntuinen ja helppokäyttöinen laite oli selvä testivoittaja. Bushnell on kääntänyt suunnan toimintojen viidakossa kohti lähtöruutua BackTracktuotteensa kohdalla. Siinä tosin pyritään käymään kuvan ottopaikalla eikä niinkään kuvatussa kohteessa. Akkutekniikan kehittyminen tuo toivottavasti tullessaan entistä pidempiä toiminta-aikoja. Onko kamera tässä laitteessa todella tarpeen, kun moni omistaa kuitenkin laadukkaan pokkarin?
Entäpä koska valmistajat keksisivät yhdistää esimerkiksi lumivyörypiipparin ja gps:n. Molemmat ovat lumivyöryonnettomuudessa kullanarvoisia ominaisuuksia. Lähimmäksi kohteita päässyt voittaa. Lisäksi osoitintikku sekä kosketusnäytön ja painikkeiden monipuolinen yhdistelmä tekevät käytöstä eri tilanteisiin mukautuvaa. Keskelle vesistöä, vuoren huipulle tai pilvenpiirtäjän katolle sijoittuva dashpoint tuo peliin oman jännityksensä. Iso kosketusnäyttö ja hyvä käyttöliittymä tekevät käyttämisestä intuitiivista. Myös laitteiden ohjelmistopäivitykset ovat nykyään helposti kaikkien ulottuvilla, sillä ne voi ladata internetistä. Vain kallis hinta mietityttää. Kännykän paikkatietoa hyödyntää muun muassa Shadow Cities -roolipeli, joka muuttaa tutut kadut ja kujat jännittäviksi pelikentiksi. Osassa gps-vastaanottimista on myös omia pelejä, ja jotkut ohjelmapalveluyritykset järjestävät gps-suunnistusta vaikkapa yritysten ulkoilupäivien ratoksi. Paikkatietoa osataan hyödyntää myös matkailukohteissa. Pelaajan tulee käydä mahdollisimman monessa dashpointissa eli sattumanvaraisesti valitussa kohteessa ja todistaa käyntinsä kertomalla kohteesta yksityiskohtaisia tietoja tai ottamalla valokuvia. Shutterspot on eräänlaista valokuvasuunnistusta
varusteet
geokätköilijän gps-laitteet
GARMIN DAKOTA 20
Hinta: 359 euroa 9 Paino: 149 grammaa 49 gram
GARMIN OREGON 550T
Hinta: 589 euroa 89 e Paino: 193 grammaa gram
GARMIN GPSMAP 62S
Hinta: 419 euroa Paino: 260 grammaa 60 gr
TOIMITUKSEN VALINTA
DAKOTA on suunniteltu aloittelijan ensimmäiseksi gpslaitteeksi, jonka toiminnot löytyvät helposti päävalikosta. Kolmiakselinen kompassi ottaa laitteen kallistelut huomioon, ja satelliittiennuste vie perille myös katvealueilla niin jalan, autolla kuin veneelläkin. Myöhemmin painikkeet muotoutuvat kyllä pikanäppäimiksi. monimutkainen koordinaattien syöttö
48
RETKI maaliskuu 2011. Pieni näyttö aiheuttaa helposti virhepainalluksia ja aivan kulmissa oleviin painikkeisiin on vaikea osua. Kosketusnäyttö toimii hyvin, vaikkei se tarkkuudessa ja kirkkaudessa yllä parhaiden tasolle.
Geokätkentä Käyttötuntuma Toiminnot
TESTIVOITTAJA
OREGONISSA on Dakotan tapaan onnistunut käyttöliittymä. Kovaan käyttöön tarkoitettu laite on kämmeneen sopiva, mutta ulkonevan antennin vuoksi se ei mahdu jokaiseen taskuun. Joka asialle on oma kuvakkeensa, ja terminologia on pääsääntöisesti ymmärrettävää joitain englanninkielisiä nimiä lukuun ottamatta. Viiteen nuotioon tuote ei aivan yllä, sillä seuraavassa malliversiossa moni asia varmasti vielä kehittyy. MONIPUOLISEN laitteen toiminnot ovat kolmen napin takana erillisissä valikoissa, mikä vaikeuttaa erityisesti ensikäyttöä. Dakota on pieneenkin käteen sopiva, mutta koko tekee laitteesta helposti hukkuvan. testin painavin laite Paristokoteloa ei saa auki ilman käyttöohjetta. Koordinaattien syöttö on toteutettu liian monimutkaisesti. + selkeä käyttöliittymä Näytön laadussa on parantamisen varaa.
+ selkeä käyttöliittymä isolla näytöllä + sisäänrakennettu kamera (varauksin) hinta
+ +
jämäkkä käyttötuntuma paljon ominaisuuksia aktiivikäyttäjälle Ulkoinen antenni on usein tiellä. Garminin lippulaivamallin lisäominaisuutena on kamera, jonka kestävyys ja kuvan laatu kuitenkin arveluttavat. Navigaattori on kädessä hyväntuntuinen, ja kosketusnäytön Dakotaa suurempi koko sekä parempi tarkkuus helpottavat käyttöä. Paikantimessa on myös korkeusmittari.
Geokätkentä Käyttötuntuma Toiminnot
Geokätkentä Käyttötuntuma Toiminnot
+ Näppärän kokoinen laite täyttää tehtävänsä
Käytössä käsille löytyy kuitenkin nopeasti paikka ja näpyttely sujuu ihan hyvin. Monet asiat ovat piilossa. Kännykkää muistuttava laite on tottumuksesta kädessä aina väärin päin.
+ kirkas ja terävä näyttö + hyvä tuntuma kädessä monimutkainen käyttöliittymä pieni näyttö
+ kirkas ja terävä näyttö + monipuoliset ominaisuudet monimutkainen käyttöliittymä Laitteen pinta on kämmenellä liukas.
RETKI maaliskuu 2011
49. T
E
S
T
I
GARMIN GPSMAP 78S
Hinta: 399 euroa 99 euro Paino: 218 grammaa gramma
MAGELLAN EXPLORIST GC
Hinta: 279 euroa Paino: 147 grammaa
MAGELLAN EXPLORIST 510
Hinta: 490 euroa : 49 Paino: 195 grammaa o: gr
78S eroaa 62s:stä eniten muotoilultaan. Laite haluaa olla helppokäyttöinen. Laitteella voi ottaa valokuvia ja videota sekä nauhoittaa ääntä.
Geokätkentä Käyttötuntuma Toiminnot
+ Laite kelluu veden varaan joutuessaan. Paikannin on suunniteltu erityisesti vesillä liikkujille, sillä se kelluu. Lopputuloksena on silti monimutkainen, navigointia vaativa käyttöliittymä. Laite sopii geokätköilyynkin, mutta pelkästään siihen tarkoitukseen ei tätä laitetta kannata ostaa hankalan ulkomuodon takia.
Geokätkentä Käyttötuntuma Toiminnot
ERITYISESTI geokätköilyyn suunnitellussa paikantimessa on esiladattuna 20 maailman suosituinta geokätköä. Karttanäytöllä tietokentät vievät tehdasasetuksilla suhteettoman paljon tilaa, mutta tietokenttien määrää saa onneksi asetuksista säädettyä.
Geokätkentä Käyttötuntuma Toiminnot
LAITTEESSA on paljon toimintoja jaoteltuna suppeaan valikkoon, mikä vaikeuttaa oikean toiminnon löytämistä. Olisi hyvä, että geokätköilyyn tarvittavat toiminnot löytyisivät helposti avausnäytöltä. Karttanäkymässä kosketuksen kesto ja kosketuksen liikkuminen määrittävät, tuleeko näkyviin suurennuslasi, kulmavalikot vai karttaan liittyvä valikko. Näytön yläpuolella olevat näppäimet tuntuvat aluksi hankalilta ja omat kädet peittävät näytön alleen. Painikkeet ja l lt n toiminnot ovat samanlaiset, mutta muuten laite muistuttaa vanhanaikaista kännykkää. Siinä on yksinkertaistettu valikko ja vähän painikkeita
Vaikka satelliittinavigaattori onkin hänellä nykyisin mukana melkein aina, hän ratkoo kätköjen olinpaikkoja edelleen myös muistiinpanojen ja kartan kanssa. varusteet
geokätköily
Kätköilykaverukset
GEOKÄTKÖILYSTÄ ON TULLUT ÄIDIN JA TYTTÄREN YHTEINEN HARRASTUS. Varovainen alku harrastukseen tapahtui kartan ja internetistä saatujen tietojen avulla. "Katselin Google Mapsista paikan ja piirsin sieltä tärkeimmät maamerkit paperille", Martina Ikonen kertoo. KÄTKÖJÄ ETSITÄÄN LOMILLA, TYÖMATKOILLA JA JOPA KAUPPAREISSUJEN YHTEYDESSÄ.
teksti Joppe Ranta kuvat Joppe Ranta ja Ikosen perhealbumi
M
50
artina ja Tuula Ikonen ovat kätköilleet ahkerasti noin kolmisen vuotta. Lentoemäntänä työskentelevälle Tuula Ikoselle geokätköily on erinomaista puuhastelua työmatkoilla. Hän kertoo käyvänsä kohdemaassa lennon jälkeen yleensä ulkoi-
lulenkillä, ja viime vuosina kätköjen hakeminen on tuonut lenkkeilyyn uutta sisältöä, kun baarien ja kauppojen kätköt on jo nähty. Martina ja Tuula etsivät kätköjä iltalenkeillään lähialueella, lomamatkoillaan ja jopa kaupassa käydessään. "Emme me ihan varta vasten lähde autolla geokätköjä hakemaan, mutta jos netistä on löytynyt joku mielenkiintoinen kohde, niin kauppamatkan voi tehdä vaikka naapurikaupunkiin", he kertovat. "Ei lentoemäntien elämä todellisuudessa ole bilettämistä ja shoppailua nykyisillä lyhyillä työreissuilla", Tuula naurahtaa ja jatkaa: "Kun tekee viiden kilometrin lenkin ja hakee pari kätköä, niin saa nukuttua hyvin aikaerosta ja yötyöajoista huolimatta, jolloin pysyy pirteänä ja jaksaa töissä." Tuula Ikonen kertoo ennen työvuoroa tutkivansa Geocaching.com-sivustolta, mitä
RETKI maaliskuu 2011. Aluksi tyttärensä apuna kätköillyt Tuula innostui kätköjen etsimisestä ja avasi omat tunnuksensa geokätköilysivustolle. "Kun äiti oli jo pari kertaa syksyllä eksynyt sienimetsään, oli otollinen hetki pyytää joululahjaksi gps-laitetta," Martina naures-
kelee
"Emmehän me pitkiä aikoja kohteessa ole, mutta jos esimerkiksi iltayhdeksältä tullaan Madridiin ja aamuyhdeksältä lähdetään paluulennolle, ehtii siinä syödä, levätä ja hakea muutaman kätkönkin", Ikonen kertoo.
Mikrotason matkailutietoa
Geokätköilyn luonteeseen kuuluu, että kätkön kuvauksessa kerrotaan paikannustietojen lisäksi paikan valintaan johtaneet syyt. Virallisia geokätkörasioita on kaupan, mutta monet rakentavat niitä myös itse. Ne luokitellaan vaikeusasteen mukaan, ja osa on siksi hyvinkin hankalia löytää. Joskus Martina-tytärkin on päässyt mukaan, ja he ovat voineet hakea kätköjä mukavasti kahdestaan. Kätköjä voidaan rakentaa teemojen ympärille. "Kannattaa lukea muiden loggaukset ja etsiä sieltä johtolankoja", Martina opastaa. "Kyllähän se harmittaa, jos netin mukaan joku toinen on löytänyt kätkön helposti ja itsellä hakkaa vaan tyhjää", he naureskelevat. Ne voivat olla luonteeltaan historiaan liittyviä, kauniiseen paikkaan opastavia tai melkein mitä tahansa. Peruskätkö on pienessä purkissa. Kaukokohteet ovat geokätköilyä harrastavalle lentoemännälle mieluisia. Sarjakuva- ja leluteemat ovat yleisiä. Tuulalla kätköjä on haettuna vajaa 400 ja Martinalla reilu 250. koissa on monta puistoa, siltaa ja temppeliä tullut katsotuksi", he muistelevat. Parhaassa kohteessa parivaljakko kertoo käyneensä kahdeksan kertaa ennen kuin tärppäsi. "Toisaalta yhdestä puskasta paljastunut korealainen dominopeli ei ollut kätkö eikä myöskään seuraavaksi käteen tarttunut hyppynarun kahva", Tuula naureskelee heidän sattumuksilleen. Vaativista kohteista saattaa kätkö jäädä ensimmäisellä kerralla löytymättä. Tarkkaa paikkaa joutuu usein hakemaan ympäristöstä, kuten jäljestä navigaattorin näytöltä voi hyvin havaita.
sopivia kätköjä kohdekaupunki voisi tarjota. Kätkön tiedot tutkitaan taas uudestaan netistä ja tehdään uudet muistiinpanot. Pohjasta saa vietyä kiinnikkeet läpi, ja sil-
RETKI maaliskuu 2011
51. Muut kätköilijät ovat saattaneet kirjoittaa tarkkojakin kuvauksia, kuten että lapsikin näkee kätkön, jolloin se on havaittavissa aikuisen silmäkorkeutta matalammalta. Kätköt ovat yleensä taidokkaasti tehtyjä. "Usein kätköt kertovatkin jotain mielenkiintoista, mitä normaali matkailutieto ei välttämättä mainitsisi", Tuula Ikonen kertoo ja iloitsee tavallisten ihmisten antamasta mikrotason matkailutiedosta. "Näissä pai-
Kätköt ovat yleensä taidokkaasti tehtyjä.
kätköistä yksi hienostuneimpia. Kun nettiin kirjoitetaan tiedot kätköillä käymisistä, kätköilijöiden hyviin tapoihin kuuluu myös kertoa, jos kätkö ei ole löytynytkään.
Martina Ikonen on löytänyt uuden kätkön matkallaan Kreikassa.
Pelkkä gps ei ole avain kätkön löytämiseen. "Kasvorasvapurkki, jossa on piilopohja, toimii tässä erinomaisesti", Tuula kertoo. "Yksi mieleenpainuvimpia hetkiä haastavista kätköistä on, kun seisoin äidin hartioilla ja yritin suoraksi väännetyllä rautalankahenkarilla kurottaa kätköä auki", Martina muistelee. Kätköjä tehdään myös paikallishistoriaan liittyvistä merkkihenkilöistä. Hän tulostaa tiedot paperille tai tallentaa koordinaatit suoraan navigaattoriin. Kätkö voi olla lähes missä tahansa, mutta Japanissa temppelin sisältä löytynyt tyylikäs puulaatikko on heidän löytämistään
jos toinen kirjoittaa, että hänen 175 senttimetrin mittansa ei riitä, se voi olla merkki kätkön löytymisestä hieman ylempää. "Muutaman kerran on mennyt valkoinen toppi ja hame pyykkiin kätköltä tullessa", Martina kertoo. Maita heillä on kasassa yksitoista, joista muutaman Euroopan maan lisäksi mukana on kaukaisia kohteita, kuten Kiina, Japani, Korea, Thaimaa ja Yhdysvallat. Tai
Kulkijat purkista purkkiin
Yleensä geokätköt ovat siisteissä paikoissa, mutta joidenkin hakemiseen tarvitaan haalarit
Muistan pitää reissaajat kierrossa ja kirjata reissaajien löydöt ja pudotukset ohjeiden mukaisesti. "Kulkijoina voi olla myös vaikka viiden nallen perhe tai oma maskotti, jota käytetään eri kätköillä mutta ei jätetä mihinkään", Martina opastaa kulkijoiden salaiseen maailmaan.
Travel Bug piilotetaan ontoksi koivuklapiksi naamioituun kätköön.
vilkkaalla paikalla olevan kätkön läheisyydessä kengännauhojaan ja penkovan käsilaukkujaan, jotta eivät herättäisi huomiota ja paljastaisi kätköä ohikulkijoille. "Valistunut kätköilijä kantaa mukanaan silikageeli-pusseja, joita voi sujauttaa löytämiinsä kätköihin sitomaan kosteutta", Martina kertoo. Kaupungissa gps-tekniikka voi pettää, jos satelliitit eivät saa korkeiden talojen väliin signaalia perille. Lähde: www.suomenlatu.fi
Kaikki kätköt saavat oman sivunsa amerikkalaisella Geocaching.com-sivustolla. Kätköä voi tulla etsimään myöhemmin, kun ulkopuolisia on vähemmän. 2. Kosteuspyyhkeillä taas voidaan puhdistaa kuraantuneet purkit ja kädet. Myös Martinalla ja Tuulalla oli molemmilla kulkijoita mukanaan, joita he saattavat uusiin kätköihin. En aiheuta turhaa vaaraa toisille kätköilijöille. Pyrin aina minimoimaan kätköilyn vaikutukset luontoon ja ympäristöön kätköjä etsiessäni ja niitä tehdessäni. 4. Jos kätkön naamiointi on selvästi kärsinyt ja kätkö on siksi liian näkyvillä, palautan naamiointia siinä määrin kuin se on mahdollista ja ilmoitan asiasta kätkön omistajalle. "Kätköjä ei saa paljastaa, joten etsiminenkin on tehtävä matalalla profiililla", Ikosen äiti ja tytär sanovat kuin yhdestä suusta. 3. He kertovat usein hämäyksen vuoksi sitovansa
Vastuullista kätköilyä
SUOMEN LATU toivoo harrastajien geokätköilevän vastuullisesti ja ovat antaneet aiheesta oman suosituksensa: 1. "Geopussukka on pieni laukku, jota kätköjä hakiessa kuljetetaan aina mukana", Tuula Ikonen valistaa. Tähän saumaan on tarkoitettu myös virallisempi krääsä eli kulkijat. Alkujaan kätköpurkkeihin laitettiin pieniä lahjoja, joita löytäjät veivät ja jättivät omansa tilalle. Tämä tuo harrastukseen erilaisia elementtejä ja huomioitavia asioita. Siirtojen jälkeen kulkijan liikkeet pitää aina myös kirjata nettiin. Yksi tärkeä osa geokätköilyä on kaikenlaisen pikkukrääsän liikkuminen. Joskus kätkölle meneminen täytyy jättää, jos ympärillä on liikaa ihmisiä. Kulkijoita voi ottaa kätköstä ja viedä sen sitten toiselle kätkölle. Hänellä sen perussisältö koostuu lähinnä puhdistustarvikkeista ja vaihtoesineistä. Usein kätköpurkkiin kertyy myös kosteutta, joten nenäliinoilla se saadaan kuivattua. Kieli on englanti, mutta parhaillaan kätkijäyhteisö kääntää termejä suomeksi.
52
RETKI maaliskuu 2011. Myynnissä on myös valmiita hämäyskätköjä, jotka muistuttavat ruosteista pulttia tai kivenmurikkaa. Maailman geokätköilyä virallisesti hallinnoiva amerikkalainen Groundspeak myy näiden lisäksi pieniä metalli- ja muovilieriöitä eli mikropurkkeja, pakasterasian kokoisia kätköpurkkeja, kätkövihkoja ja kyniä sekä tietenkin reippaan valikoiman merkkejä ja pinssejä. 5. Numeroidun kulkijan liikkeitä voi seurata Geocaching-sivustolta. Huolehdin siitä, että geokätköt ja reissaajat pysyvät tallessa: Piilotan kätkön samalle paikalle ja samalla tavalla kuin se oli löytäessäni. Alkuperäisiltä nimiltään Travel Bugs ja Geocoins ovat numeroituja ja tarkoitettu kiertämään kätköltä toiselle. Kulkijoille on omat sivunsa, joista niiden matkatoiveet selviävät. Otan huomioon jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet. Liian monia kätköjä tuhotaan ilkivaltana. "Huono ilma onkin geokätköilijän ihannekeli", Tuula muistuttaa. Martina on askarrellut koivuklapia muistuttavan hämäyskätköpurkin, jossa muovilieriön pinnalle on liimattu tuohta. Aikoinaan piilot olivat pääasiassa metsässä, mutta nykyään kätköjä haetaan myös ihan kaupunkien keskeltä. Geopussukassa voi olla myös va-
Mieluiten huonolla kelillä
Geokätköt voivat olla lähes missä vain. Joku voi haluta kulkea mahdollisimman monessa maassa tai toinen kiertää maapallon. varusteet
geokätköily
ti jäljelle jää täysin vesitiivis purkki. Tästä syystä kaikenlainen lisämateriaali, kuten kartat ja muistiinpanot, ovat joskus korvaamattomia. Kunnioitan aina maanomistajien ja asukkaiden oikeuksia ja pyydän luvan aina tarvittaessa
Nyt hänen nimimerkillään on muutama kätkö muiden ilona. Geokätköilyä koordinoi Ground speak-yhtiö Yhdysvalloista, joka ylläpitää Geocaching.com-sivustoa. Kätköilyä jo yli kymmenen vuotta
eokätköily sai alkunsa Yhdysvalloissa vuonna 2000. Näin kävi myös Martinalle. Kun on geosilmää, voi löytää hankalankin piilon helposti. Pääsivujen kieli on englanti, mutta suomea käytetään kotimaisissa kätkökuvauksissa ja niiden kommenteissa. Rekisteröityminen on ilmaista, ja kätköjä voi hakea ilman gps-laitettakin. Yleensä alkuinnostuksissa haetaan vain muiden tekemiä piiloja, mutta pian alkaa omien kätköjen tekeminenkin kiinnostaa. Lajin pariin pääsee helposti perehtymällä aiheeseen internetissä. Peruskätkössä purkki on koordinaattien osoittamassa paikassa ja sieltä löydettävissä. Maallikko eli jästi tuskin kiinnittää huomiota outoon paikkaan menevään uraan lumihangessa, mutta kätköilijä tunnistaa sen helposti geopoluksi. Ensimmäinen virallinen geokätkö piilotettiin Oregoniin, ja Suomessa saman kunnian sai Kerava. Tehtäviä voidaan syöttää rastilaitteeseen, joka lähettää ne kohteeseen tulevan gps-laitteen näytölle. Kätköilyyn käyvät myös kännyköiden navigaattorit ja autonavigaattorit. Multikätkössä on yksi tai
useampi johdatuskätkö, jotka ratkaisemalla pääsee vasta lopulliselle kätkölle. Järjestö aloitti kätköilykurssit jo vuonna 2008. Englanninkielinen kirja vie havainnollistavien kuvien johdattamana lukijan kohta kohdalta erinomaisen lajin pariin. Kätkön sivuilta netistä selviää myös kätkön koko, vaikeusaste, mahdollinen vihje ja muut tarvittavat tiedot. "Toki myös ihan pelkkää geokätköilyäkin voidaan harrastaa, vaikkapa liikuntapäivän yhteydessä." Geokätköilyä voi harrastaa yksin, kaverin kanssa tai vaikka koko per-
LINKKEJÄ www.geocaching.com www.geocache.fi www.geokatkot.fi www.suomenlatu.fi www.opencaching.com
raparistot navigaattoriin, kynä ja muistivihkollinen vedenkestävää paperia. Geokätkennästä ei ole tehty suomenkielistä opaskirjaa, mutta juuri julkaistu Geocaching in the UK on hyvä perusteos aiheen tiimoilta. Mysteerissä ratkaistavana on tehtävä tai arvoitus, jonka selvittämällä saa koordinaatit. Geocaching.com-sivuston mukaan kätköjä on tällä hetkellä liki 1 300 000 ja kätköilijöitä yli viisi miljoonaa. "Se on motivoiva keino oppilaille ja opiskelijoille erilaisten aineiden kuten maantiedon tai maantieteen tehtävien tekemisessä," kertoo opetusneuvos Jukka Tulivuori Opetushallituksesta.
heen voimalla. Heille siitä on tullut erinomainen tapa ulkoilla ja harrastaa jotain hyödyllistä yhdessä.
RETKI maaliskuu 2011
53. Tarkan kuvauksen lisäksi tarjolla on karttasivuja. Kauemmin harrastaneet ovat harjaantuneet ja saattavat erottaa kätköjen asettajia toisistaan tyylien tai käsialan mukaan. Kätköjä haetaan yleensä yksin tai kaverin kanssa. Geokätköjä voidaan toteuttaa muutamalla eri tavalla. Tulivuoren mukaan uutena keinona voidaan hyödyntää Garmin Chirp -tyyppisten rastilaitteiden antamia mahdollisuuksia. Kätköilijät voivat halutessaan vaihtaa tiiviistikin viestejä Geo-
Geokätköt voivat olla lähes missä vain.
caching-sivuston kautta mutta pysyvät silti anonyymeinä. "Tänä vuonna järjestetään ehkä 1520 geokätköilykurssia, joista jokaiselle osallistuu tyypillisesti 1020 henkilöä." Ladun kanssa yhteistyötä tekevä laitevalmistaja Garmin on avannut omat kätköilysivut osoitteessa Opencaching.com. Niissä tavataan muita ja vaihdetaan kuulumisia. Muita kätköilijöitä ei välttämättä ole edes tarkoitustakaan tuntea, paitsi nimimerkeillä, joilla kätköjen tietoihin kirjoitetaan. "Geokätköilyä voi harrastaa ihan omien halujen mukaan, ja alkuun pääsee helposti ilman gps-laitettakin", Martina ja Tuula Ikonen kannustavat. Sivustoa ollaan parhaillaan kääntämässä myös suomeksi. Vaihtokrääsä on yleensä pientä ja edullista. Kätköily alkoi hitaasti, mutta on nyt yksi vilkkaimmin kasvavista harrastuksista maailmassa. Kätköilijöillä on tietenkin oma erityissanastonsa. "Geokätköily sopii hy-
vin Ladun toimintaan, koska tavoitteena on saada suomalaiset liikkumaan mahdollisimman usein ja monipuolisesti, ja liikunnan tavoitteena on tietysti parempi terveys", kertoo koulutus- ja järjestöpäällikkö Mika Asikainen. Geokätköilyä ja siihen liittyvää tekniikkaa hyödynnetään nykyään myös opetuksessa. Suomessa toimii myös kaupallisen toimijan ylläpitämä Geocache.fi.
G
Uusi kansanlaji?
Suomen Latu kannustaa kansalaisia kätköilemään. Näitä lukemalla muut voivat innostua kätköstä, tai sen asettaja voi saada kommentteja löytämisen helppoudesta, mahdollisista virheistä ja kätkön huollon tarpeesta. On myös niin sanottuja tapahtumakätköjä, jotka ovat kuin kätköilijöiden kokoontumisajot. Niitä onkin syytä varata geopussukkaan useita erilaisia. Näiden alapuolella on sitten kävijät, jotka kirjaavat käyntinsä nimimerkillä ja muutaman virkkeen kommenteilla. "Lisäksi kukin kuskaa tietenkin mitä luulee tarvitsevansa oli se sitten rautalankaa, josta saa väännettyä koukkuja tai teleskooppivarsia, joilla ylettyy kurottamaan korkealle", Ikosen kätköilijäkaverukset naurahtavat.
Omia kätköjä piilottamaan
Geokätköilyä voi harrastaa hyvin monella tavalla. Pääsiäismunien sisältämät lelut tai vastaavat pikkuesineet ovat suosittuja vaihtotavaroita
Mittaa keng paikka hiem än an keskikoh dan etupuole lumikengäst lle, jolloin ä tulee sopi van takapain oinen.
4
Kä K ytä siteen ä pakkaushih naa tai naru et e tä kantap a. kärkeä voi no staa narulla sidotaan po , joka ikkipuuhun kengän vier een.
3
Sido poikkipu ut paikalleen . Oikeanpuole inen on kasa ttu nippusiteillä ja vasen rautalangalla . Huomaa, ään on pääs tävä liikkum aan ylöspäin .
5
Lumikengät ovat valmiit . Ota vinkki talteen!
Katkaise luon nosta sopiva määrä pitkiä rankoja. Jälkimmäist ä käyttämällä sidokset saa teht yä nope asti erittäin tukeviksi.
neljä ohutta ra nk kolme poikkipu aa (150180 cm) ut narua, rautalan a (2025 cm) k pakkaushihna aa tai nippusiteitä
Tarvikkeet y lumikenkään:hteen
RETKI maaliskuu 2011
55. Hyö ohuita dynnä ty vios at poikkipuik si.
1
Lovea poikki puut ja alus puut, sillä se rakenteen tu lisää kevuutta.
2
Ohenna rank oja päistä ja sido ne yhte Tarvittaessa en
Öljytystä puu- tai tuohikahvasta saa märälläkin kädellä tukevan otteen. Nykyisin puukko-
jen kahvoissa käytetään myös kumia ja muovia. Sillä ei ole koskaan ollut niin sotaisaa merkitystä kuin ulkomailla veitsissä ja tikareissa. Ilman sitä ei saada kiehisiä nuotioon eikä laavunkiilaa vuoltua teräväksi. Yleisesti retkeilijän puukot ovat puu-, luu- tai tuohikahvaisia, ja niissä on kädensijaa hieman lyhyempi terä. Puukko toimittaa usein myös ruokaveitsen virkaa: sillä kuorii perunat ja viipaloi makkaraa. Suomalaiselle puukko on ollut aina työkalu. KATSASTIMME, MILTÄ TÄMÄN PÄIVÄN RETKIPUUKOT NÄYTTÄVÄT.
R
56
etkillä ja vaeltamassa puukkoa pidetään itsestäänselvyytenä. Puukko on hyvin kansallinen kapine.
Retkeilijöiden veitset ovat tulleet lähinnä Amerikasta ja eroavat kokonsa sekä rakenteensa puolesta peruspuukosta. SE ON MUKANA LÄHES AINA KEIKKUEN VYÖLLÄ KÄYTTÖVALMIINA. Puukossa terästä jatkuva ruoto on piilossa kahvan sisällä. Retkeilijän ei tarvitse nylkeä eläimiä, joten pitkä terä ei ole välttämätön. Puukahva on kaunis ja perinteinen. Kahvan on oltava käteen sopiva eikä mielellään liukas. Metallin molemmin puolin on kiinnitetty kahvapalat. Amerikkalaisissa metsästysveitsissä on usein niin kutsuttu täysruotorakenne, jolloin terän metalli jatkuu leveänä kahvaan asti. Toisaalta veistelyssä lyhyttä terää pidetään toimivam-
RETKI maaliskuu 2011. varusteet
retkipuukot
teksti ja kuvat Joppe Ranta
Retkipuukko
PUUKKO ON RETKEILIJÄLLE KÄYTTÖESINE. Kumikahva on ehdottomasti turvallisin, mutta puukkojen valinnassa ei paina useinkaan järki vaan tunteet
Jokainen katsauksen kymmenestä puukosta soveltuu retkipuukoksi, mutta silti ne ovat keskenään sopivasti erilaisia ja yksilöllisiä.
Retkeilijän ei tarvitse nylkeä eläimiä.
pana, koska puukon liikuttelu on helpompaa ja voima saadaan suunnattua terän tyveen. Huono sormisuoja on tiellä, kun puukolla yritetään tehdä pikkutarkkaa vuolutyötä. Se soveltuukin paremmin lyöntitarkoitukseen. Toisaalta ruostumaton teräs saattaa helposti kilahtaa poikki vaikka pudotessaan maahan, ja kovana metallina sen teroitus kotikonstein on hankalampaa. Sopiva mitta on aina makuasia. Joissain puukoissa on väistin eli sormisuoja. Se estää sormia luiskahtamasta terään. Yleisesti sormisuojia suositaan lasten puukoissa, mutta niitä näkee myös isommissa. Teräkulmaan ja terävyyden pysymiseen vaikuttaa myös terässä käytetty metalli. Ruostumaton teräs on kovaa ja pitää teränsä, kun taas pehmeä hiiliteräs taipuu ja tylsyy nopeammin. Jyrkempikulmainen teroitus tekee teränsuun jo niin ohueksi, että se voi vääntyillä ja rikkoontua kovaa puuta vuoltaessa. Retkipuukon teräkulma onkin jonkinlainen kompromissi, sillä retkeilijän työt ja tarpeet ovat hyvin erilaisia. Suuri teräkulma on vahva, mutta sillä on vaikea vuolla. Retkipuukkojen teräkulma on yleensä 1520 astetta. Leu´uissa on loivaksi teroitettu teräkulma, koska sen alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut tunturikoivun katkominen ja poronluiden pilkkominen. Hiiliteräksen teroittaa huomattavasti helpommin, mutta se myös ruostuu pienestäkin kosteudesta nopeasti ja tarvitsee jatkuvaa huoltoa. Lapsillekaan monet eivät halua sormi-
RETKI maaliskuu 2011
57. Silloin se puree hyvin puuhun mutta pitää teränsä
Lisäksi puukolla on tunnearvoa. Kahva näyttää massiiviselta, koska itse terä on lyhyt.
Stefan Lundgren
eräopas ja retkikokki
"KÄYTÄN amatöörisepän tekemää saamelaisvaikutteista puukkoa. Se käy puiden katkomiseen nuotiota tehdessä ja poronlihan leikkaamiseen."
Petri Tapio
retkeilijä ja metsästäjä
"PUUKKONI on malliltaan perinteinen lappilainen puukko, jonka sain jahtikavereiltani 40-vuotissyntymäpäivälahjaksi. Puukkoni on hyvän yleistyökalun kokoinen. Haimme retkeilijän työkaluksi soveltuvia yleispuukkoja, joten metsästyspuukot, isot leu´ut ja kääntöveitset jäivät ulkopuolelle.
Pikkupuukkojen tupet ovat malliltaan ja väriltään hyvin perinteisiä.
58
RETKI maaliskuu 2011. Se on käsin hiiliteräksestä taottu puukko, jonka kahvassa on visakoivua ja luuta. varusteet
retkipuukot
Lempipuukkoni
Pienten puukkojen ulkoasu on ruskea. Sen kahva on poronluuta sekä visakoivua ja terä hiiliterästä. Haaverit syntyvätkin vasta sitten, kun vaihdetaan tavalliseen puukkoon, missä ei ole rautaa suojaamassa sormia vahingoilta.
Tämän päivän puukkomuoti
Pyysimme kymmeneltä valmistajalta katsaukseemme heidän retkipuukkojaan. Suosikkini se on ennen kaikkea siksi, että siinä on pystyvä terä, mikä pitää hyvin teränsä mutta on silti riittävän pehmeä nopeasti teroitettavaksi kenttäolosuhteissa. Se on myös hyvin perinteinen suomalainen puukko näissä asioissa vanhassa on vara parempi. Sillä nylkee ja paloittelee hirven tai linnun, tekee kiehiset ja vuolee kahvittelukepin ja makkaratikun."
suojaa, koska silloin voi oppia väärän tavan käsitellä puukkoa. Se on erittäin hyvä yleispuukko kaikkeen erästelyyn
Kolmas ero löytyy kahvoissa. Puukon on oltava kätevä myös leivän leikkuussa ja voitelussa.
RETKI maaliskuu 2011
59. Hiiliterästerätkin eroavat toisistaan. Silloin kun terät kiilsivät, puukkojen kahvatkin tehtiin vaaleasta koivusta ja pintaan siveltiin lakkakerros. Verrattuna vanhaan lakattuun kahvaan, joka oli ikävän niljakas kosteana, nykykahvat pysyvät hyvin märissäkin näpeissä.
Kolme kastia retkipuukkoja
Katsauksen puukot voisi jakaa kolmeen ryhmään. Parikymmentä vuotta sitten suosittiin lähes yksinomaan ruostumatonta terästä. Nyt terät ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta paljon lyhyempiä kuin kahvat. Kahdessa kookkaimmassa terän pituus on noin 12 senttimetriä. Ensimmäinen silmiinpistävä ero on puukkojen koko. Ne kaikki ovat puukahvaisia ja lyhyellä terällä varustettuja. Nyt terien pituudet ovat kuudesta kymmeneen senttimetriin. Tahdoimme myös selvittää suomalaisen tämän päivän puukkomuodin ja verrata sitä vuosikymmenien taakse. Kahdessa puukossa kahvat olivat tummaa visaa, mutta muut puukahvat olivat lämpökäsiteltyä tai värjättyä koivua. Kertooko tämä osaltaan retkeilyn pesäeroa metsästysvälineistä. Terät ovat pienentyneet ratkaisevasti. Osa on taottu alusta loppuun, kun edullisimmillaan terän saa lattaraudasta työstämällä. Kun katsoo reilun kymmenen vuoden taakse, käyttöpuukossa oli silloin pitkä
Keskikokoisia puukkoja katsauksessa oli kaksi. Terien materiaalit ovat myös vaihtuneet. Visakoivu on edelleen vahva suosikki, mutta katsaukseen tulleista puukoista yhdessäkään ei ollut vaaleaa puukahvaa eikä yhdenkään pinta ollut lakattu. Vasemmanpuoleinen on Kainuun puukon Teho Tako-Tommi, vierellään Iisakki Järvenpään Luuuniikki.
Tuppien ulkonäkö on sopusoinnussa puukkojen kanssa.
terä. Nyt kymmenestä puukosta yksi on ruostumaton-
Pikkuteräiset eivät ole mitättömiä.
ta kromiterästä, kahdessa on kolmikerroksinen laminoitu terä, yhden materiaali on hopeaterästä ja loput ovat hiiliterästä. Saimme tutkittavaksemme joukon pääosin hyvin samankaltaisia puukkoja mutta myös muutaman erikoisuuden. Halusimme vertailla, miten puukot eroavat toisistaan, vaikka kaikilla pystyy tekemään haluamamme työt. Rosellissa on vain kuuden senttimetrin pituinen terä.
Retkipuukko toimittaa myös ruokaveitsen virkaa. Pitkän terän lähes ainoa käyttötarkoitus kun on saaliin nylkeminen. Pieniä näpertelypuukkoja ovat Ahti Tikkapuukko, Helle Nying, Lapinpuukko Nätinkynsi ja Roselli UHC Karhunkynsi. Puukkojen hiiliteräs jätetään nykyisin hyvin usein mustakylkiseksi, kun aiemmin mielellään kiillotettiin. Neljän puukon kahvamateriaalina oli kumi
Niillä tekee tärkeimmät työt retkellä. Sellaista voi jopa pitää useiden rinkkojen kanssa, ilman että ne tuntuvat ikäviltä lantiovyön alla. Terä puukossani on hieman liian pitkä, ja minulla onkin toiveissa hankkia uusi, hieman pienempi puukko."
Pikkuteräiset eivät suinkaan ole mitättömiä vaan käytössä hyvinkin käteviä. Kainuun puukon Teho Tako-Tommissa on värjätty koivukahva ja Iisakki Järvenpään Luu-uniikin kahva on rakennettu visasta, tuohesta ja poronluusta. Teho Tako-Tommin yhdeksän ja puolen senttimetrin terä on käsin taottua hopeaterästä. Ulkonäöltään nämä ovat perinteisen näköisiä ja sopusuhtaisia, koska kahva ja terä ovat keskenään suunnilleen samaa mittaa.
60
RETKI maaliskuu 2011. Peltosen Sissipuukko 07, Gerberin Ultimate Knife, Marttiinin Condor ja Fällkniven F1.
Krista Puukko
satunnaisvaeltaja ja kirvesmies
"KÄYTÄN työssäni rakentajanpuukkoa, mutta vaelluksilla varustuksiini kuuluvat Leatherman ja Fiskarsin retkikirves. Luu-uniikin hiiliterästerä on kahdek-
Suurien puukkojen tupet ovat mustia ja näyttävän näköisiä.
san ja puolen senttimetrin pituinen. Kaikissa pienissä puukoissa on nahkainen tuppi. Puukko on palvellut minua hyvin jo vuosia. Monitoimityökalu on lähinnä rikkoontuneiden tavaroiden korjaamista varten, mutta kirveellä teen kaiken muun enkä tarvitse puukkoa."
Anu Haapasalo
luontoliikkuja ja partiolainen
"PUUKKONI on jostain markkinoilta muinoin hankittu. Perinteisen kokoisia retkipuukkoja edustaa kaksi mallia. Pidän sitä retkillä aina mukanani, sillä sitä tarvitsee kiehisten tekemisessä ja pienten partiolaisten kanssa askarrellessa. En tiedä nimeä enkä tekijää. Paksua leipää niillä on hankala viipaloida, mutta paksuteräiset repivät muutenkin enemmän kuin ohuet leipäveitset kotona. varusteet
retkipuukot
Lempipuukkoni
Katsauksen kookkaimmat teräaseet ovat vasemmalta lukien: J.P. Kun puukko tuppineen on pituudeltaan vain 20 senttimetrin luokkaa, se on kätevä kuljettaa vyöllä. Siinä on puinen kahva ja terä ruostumatonta terästä
Se edustaa uuden ajan "rambopuukkoa", sillä räyhäkän ulkomuotonsa lisäksi sen tuppi on muovia ja nailonkangasta. Sissipuukon (vas.) hiiliterästerä on päällystetty teflonilla, joka suojaa metallia ja tekee pinnasta luistavamman.
RETKI maaliskuu 2011
61. Koko paketti on pituudeltaan jo liki 25 senttimetriä, mutta mistään liian kookkaasta kokonaisuudesta ei kuitenkaan ole kyse. Kainuun puukon Teho Tako-Tommi (yllä) on käsin taottua hopeaterästä, ja siihen on stanssattu sepän nimikirjaimet. Sen ainoa heikko puoli retkikäytössä on terän tyven sahalaita. Vihellyspillin ja timanttiteroittimen lisäksi pakkaukseen kuuluu sytytyspuikko.
Puukko on hyvin suomalainen käsite.
Selviytymispuukoksi laskettava Ultimate Knife on vertailun painavin mutta yllättävän kätevä käyttää. J.P. F1:n tuppi suljetaan läpällä ja nepparilla.
Puukkojen terissä on eroja, vaikka lähtökohta kuulostaakin samalta. Retkipuukkokatsaus
merkki Kainuun Puukko Ahti Helle Lapinpuukko Roselli Fällkniven Marttiini Iisakki Järvenpää J.P. Peltonen Gerber malli Teho Tako-Tommi Tikkapuukko Nying Nätinkynsi UHC Karhunkynsi F1 Condor vuolupuukko Luu-uniikki Sissipuukko 07 BG Ultimate Knife hinta () 160 22,90 75 31 71 164 39,30 71 75 79,90 puukon paino (g) 86 62 78 57 58 148 92 93 198 240 tupen paino (g) 42 27 35 37 28 96 52 36 103 150 terän pituus (cm) 9,5 6,2 7 6,2 6 10 10,5 8,5 12,5 12 kahvan pituus (cm) 11,8 10,8 8,5 10,8 11 11,5 12 10,5 12,5 13 lisätiedot www.kainuunpuukko.com www.kivikangas.fi www.hjorth.fi www.lapinpuukko.fi www.roselli.fi www.nordictrail.fi www.marttiini.fi www.iisakkijarvenpaa.fi 050-514 3286 www.gerbergear.com
Tuppi valmistetaan molempiin nahasta. Naruja sillä kyllä leikkaa kätevästi poikki, mutta tarkat vuolutyöt ja kiehisten veistäminen on haastavaa. Peltosen Sissipuukko 07 on vanhan Sissipuukon lyhyempi versio, joka yhdessä Fällkniven F1:n kanssa edustaa sotilaspuukkoja. Sissipuukon tupessa on nerokas kumirulla, joka pitää puukon paikoillaan vaikka ylösalaisin ollessaan. Kolmanteen kastiin kuuluvat kumikahvaiset erikoispuukot. Molemmilla tekee perusretkityöt, joten onkin lähinnä makuasia, pitääkö lyhyestä terästä vai haluaako sen hieman pidempänä. Molemmissa on pitävä kuminen kahva ja musta nahkatuppi. Gerberin Bear Grylls Ultimate Knife kuuluisi jo lähes veitsien luokkaan mutta menee kuitenkin retkipuukkojen kastiin
Tarpeen mukaan voi valita terän pituuden ja materiaalin. Siinä ei tahmainen tassukaan luista eikä puukko lipeä.
Marttiinin Condor-vuolupuukko on katsauksen ainoa kromiteräspuukko. Se on jykevä työkalu, jonka terässä on kaksi eri teroitusta. On myös muistettava, etteivät katsauksen retkipuukkomallit ole kuin yksi näkemys asiasta. Joskus retkeilijät ja vaeltajat kantavat mukanaan monitoimityökalua tai kääntöveistä mutta yleensä vain puukon lisukkeena. Malleja tulee ja menee, mutta osa jää elämään. Condorissa ja Gerberissä suoja on suhteellisen jykevä, kun taas sotilaspuukoissa se on hillitty. Twin Cutin nahkatuppi on kätevä, n vaikkakin muovisen näköinen."
Kuminen kahva on turvallinen. Marttiinin Condor on onnistunut ja pidetty puukkosarja. Onhan se kuitenkin helppohoitoinen ja pystyvä työkalu. Kahvoja on erimallisia isoja ja pieniä, tummia ja vaaleita. Ne tuskin kuitenkaan koskaan horjuttavat suomalaistyyppisen puukon asemaa retkeilijän tärkeimpänä työkaluna.
62
RETKI maaliskuu 2011. Sen muoto on kaikille tuttu: vaalea koivupuinen kahva, jossa on suurehko ponsi ja loivasti kärjestään viistetty terä eli niin kutsuttu pannunkoukkuterä, jolla voi nostaa kahvipannun nuotiolta. Vaikka nyt esiteltävät puukot ovat sävyltään tummia ja teriltään pieniä, keikkuu vanha Ilvespuukko edelleen myyntitilastojen kärkipäässä. Kahvan lähellä vuolee hyvin, koska teroitus on tehty jyrkemmällä kulmalla, ja stä ulompana on lyömistä varten loivempikulmainen teroitus. Puukkoni terä on tähän sopivan kokoinen. Valittavana on koristelua tai hillittyä sekä edullista sarjatuotantoa tai yksilöllistä käsityötä. Tuppeja löytyy nahkasta ja muovista valmistettuina erilaisin värein. Siinä on leveä kahvan läpi ulottuva terä ja jalopuukahva. Olen saanut pari terää poikki, kerran muun kinää muassa kookospähkinää avatessa. Ne estävät haavereita, kun käsi vahingossa luiskahtaa terään, mutta saattavat jonkun mielestä haitata käyttöä. Ilveksiä on useita erikokoisia, mutta 11 senttimetrin terällä varustettu malli lienee se yleisin retkipuukko. Puukko on hyvin suomalainen käsite, ja siksi kotimaiset mallit ovatkin hengeltään saman-
Simon Ellar
päätoimittaja, Bushcraft & Survival Skills
"TÄLLÄ hetkellä suosikkipuukkoni on brittiläisen sepän tekemä Woodlander Classic. Suomalainen retkeilijä luottaa edelleen puukkoon. Kestävänä sillä voi myös vääntää sitkeitä puita irti toisistaan."
kaltaisia. Katsauksen retkipuukot eroavat Ilveksestä paljon, mutta malleissa on aina joitain pieniä samankaltaisia yksityiskohtia. Tarvitsen puukkoa puutöihin ja näpertelyyn sekä pilkkeiden tekemiseen nuotiota varten. Lähes kaikilla valmistajilla on useita erilaisia retkeilyyn tarkoitettuja puukkoja. Terä itsessään on veriurallinen versio tehtaan tutusta kestosuosikista, Ilvespuukosta, jonka vaalea puinen kahva on tässä mallissa korvattu kumilla. Norjalainen Helle tai ruotsalainen Fällkniven, amerikkalaisesta Gerberistä puhumattakaan, näyttävät heti hieman erilaisilta. Puukkoa pidetään mustassa nahkatupessa. Pääasia on, ettei sormisuoja jatku tikarin tavoin kahvan päälle, jolloin se olisi tarkkaan veistettäessä peukalon tiellä.
Gerberin sahalaitainen terän tyviosa ei sovellu askarteluvuolemiseen, mutta kyllä silläkin sytykkeet lastuaa.
Vertailukohtana Ilves
Janne Marttiini kehitti aikoinaan Ilvespuukon, joka palkittiin Viipurin messuilla 1932. varusteet
retkipuukot
Lempipuukkoni
Pieniteräinen Roselli vuolee nätisti pientä sytykettä.
Patrick Degerman
tutkimusmatkailija
"TÄLLÄ hetkellä suosikkipuukkoni on Marttiinin Twin Cut. matonTerä on ruostumatonn ta terästä ja turhan koari vaa. Puukko on todella hienosti tehty ja istuu käteeni erittäin hyvin. Kaikki neljä erikoispuukkojen ryhmään laskettavaa mallia eroavat muista myös sormisuojan ansiosta. Hiiliteräs voisi pehmeämpänä metalliwin na olla parempi
Ultraviolettisäteily ei kuitenkaan ole terveellistä, ja yhdessä kirkkaan lumen kanssa se on ikävä yhdistelmä. Hätäaurinkolasit saattoi ennen valmistaa kameran valotetusta filmistä, mutta keino on digikameroiden aikakaudella jo historiaa. Keväisin mäessä tai avotunturissa viihtyvät saavat kauniin rusketuksen hyvin helposti. Edelleen toimiva vanha hätälasien valmistusmateriaali on koivun tuohi. Mukavasti ruskettava kevätaurinko voi myös olla haitallista.
82
Viisikko Skotlannissa
Seikkailuja Enid Blytonin hengessä.
H
86
Perinteikäs Päijätsalo
Katse kohti Päijännettä.
88
Eväät
Retkeillen dieettien kanssa.
ohtavat hanget ovat yksi kevään suurista riemuista. Parhaimpina päivinä auringossa voi olla jopa paidattomana. Kun keväisellä vaellusretkellä silmät särkevät ja ovat valonarat, syypää on mitä varmimmin lumisokeus. Laskettelijat ja talviretkeilijät nauttivat valosta ja auringon tuomasta lämmöstä. retkellä
64
Vesihiihtoa Tervareitillä
Vetisellä kelillä ovat hyvät neuvot kalliit.
Niksi
6 6489
ei ole vain sarjakuvien ja elokuvien maailmaa, vaan se voi yllättää oikeassakin elämässä. Auringonsäteiden vaikutus voimistuu heijastuessaan hangesta, ja näin ihoon kohdistuva säteily on erittäin voimakasta. Siitä repäistään kaistale, joka käännetään kaksinkerroin liimapinnat vastakkain. Korvikkeena voi käyttää esimerkiksi pahvia tai kangasta. Tällöin olisi levättävä ja oleiltava hämärässä, mutta matkaakin pitäisi jatkaa. Tämän päivän materiaali on ehdottomasti ilmastointiteippi. Hipiän suojana kannattaakin käyttää vaatteita ja kasvoissa sekä käsivarsissa aurinkovoiteita.
Silmät alttiina säteilylle
Voimakkaassa ultraviolettisäteilyssä piilee myös sarveiskalvon vaurioitumisen vaara. Lumisokeus
RETKI maaliskuu 2011
63. Silmien kohdalle leikataan kapeat aukot, joista näkee ulos, mutta mistä aurinko ei pääse porottamaan täydellä tehollaan.
Kevätaurinkoa suojaan
teksti ja kuva Joppe Ranta a
70
Seitsemän veljeksen jäljillä
Kansalliseepoksen maisemissa saa retkeillä rauhassa.
75
Paistetta Paistjärvellä
Luonnonsuojelualue Heinolassa.
78
Läskipyörä pysyy pinnalla
Fatbikella hankien päällä.
Pimeän talven jälkeen alkava kevät näyttäytyy n parhaimmillaan kirkkaassa valossa. Se asetetaan silmien eteen ja kiinnitetään nyörillä niskan takaa. Sen seurauksena iho myös palaa herkästi
Sorrutan sillä aurauspenkasta lunta kävellessäni eteenpäin. Pulkan keula kyntää kevyttä aaltoa lammikon pintaan. Kantavaa aluetta on vain metrin leveydeltä, mutta se riittää meille.
Lentuan laineet
Lentuankoskella jätämme ahkiot ja hiihdämme ihailemaan vuolaana virtaavaa jokea. Yllättäen aurauspenkka kantaa hyvin. Hyvät neuvot olisivat tarpeen.
Kaivan lapion ahkiosta. Koipi saa ulkopuolelta hieman viilennystä saappaan vajotessa nilkkaa myöten vetiseen sohjoon. On aprillipäivä. Nyt Kuhmo on Suomen lämpimin paikka. Pysähdyn pälyilemään maisemaa aurinkolasien takaa. Aina ei saa sitä mitä tilaa. Eihän tästä tule yhtään mitään. Kosken kautta ovat uineet tuhannet tervaveneet ja tukkilautat tervanvalmistuksen ja uittojen kulta-aikoina. Olisihan se pitänyt ymmärtää, että auran pakkaama lumi on puristunut kovaksi paakuksi. Kyllä tämä vesisateen voittaa. retkellä
Kulttuurivaellus halki Suomen 11/22
teksti ja kuvat Joel Ahola
Vesihiihtoa Tervareitillä
KUHMON POHJOISET VESISTÖT ELI TERVAREITIN LATVAVEDET TUNNETAAN OIVANA MELONTAKOHTEENA, MUTTA JÄÄKANSI TARJOAA HYVÄT RETKEILYMAHDOLLISUUDET MYÖS HIIHTÄJÄLLE. Kenkien käyttölämpötila on muuttunut 50 asteella, mutta hiihtotyyli on pysynyt samana. Rantaan on ladottu kivinen laituri eli möljä, jota pitkin voimme tutustua koko 300 metriä pitkään virtapaikkaan. Mittari on kohonnut 12 astetta plussalle, vaikka huhtikuu on vasta alkamassa. Sivakat painuvat parikymmentä senttiä märkään sohjoon. Yllätykseksemme tie on täysin sula. Jalkani muhivat mustissa huopakumisaappaissa auringon porottaessa sinisellä taivaalla. Lapioimiseen väsyneenä päätän tarpoa ennemmin upottavassa lumessa. Appiukkoni Erkki uittaa ahkionsa rinnalleni. Näin ahkioni saa edes hieman luistoa alleen. Ylitän lätäkön kahlaten ja vilkaisen taakseni todetakseni, kuinka ahkio jaksaa sinnitellä ylhäällä. Lentuankoski on tunnettu koski-
64
RETKI maaliskuu 2011. Olen lähtenyt hiihtovaellukselle samoilla kengillä ja sukilla, joilla taivalsin Lieksassa pari kuukautta aiemmin liki 40 asteen pakkasessa. Metsässä märkä lumi upottaa yli polven tehden etenemisestä erittäin työlästä, mutta nyt emme voi hiihtää edes tietä pitkin. Nousemme leirikeskuksen pihan poikki Lentuankoskelle vievän tien varteen. Yritän etsiä hieman kuivempaa reittiä, mutta sama sohjo tuntuu jatkuvan kaikkialle. Tuulikin on tyyntynyt. Nostan pipon aivan päälaelle ja käärin kerrastopaidan hihat ylös. Lentuankoskelle on vielä kahden kilometrin tietaival. Olin kuvitellut sivakoivani yöpakkasten kovettamilla keväthangilla, mutta nyt Lentuan pintaa peittää vetinen loska. Päivittelemme säätä, mutta kai se voisi huonompikin olla. Vanha kelkanjälkikin pettää kolmimetri-
sen metsäsuksen alla. Säätila tuntuu pilalta, mutta se on totisinta totta. OIKUKAS TALVISÄÄ YRITTÄÄ MUUTTAA HIIHTOVAELLUKSEN VESIRETKEKSI.
T
unnen, kuinka hiki liimaa sukat kiinni varpaisiin. Eteneminen on raskasta ja hidasta
Tyydymme pasta-ateriaan. Järvi lainehtii paikoin isoina lammikkoina, mutta veden alta löytyy kova jääkansi ennen saappaan varren päättymistä. Kuhmo ulkoilukartta 1:100 000, 2007.
Tuuli on kasannut Iivantiiran pohjoislaitaan talven mittaan paksut nietokset. Ilma on kalsean harmaa jatkaessamme Tervareittiä kohti Lentiiraa. Lämmön äärellä liekkejä jaksaa tuijottaa tuntitolkulla.
Vesikeli hidastaa taivallusta pakottaen hiihtämään auringonnoususta iltaruskoon.
TIETOREPPU
TERVAREITTI
alkujaan
tervankuljetuksessa käytetty venereitti Kuhmosta Ouluun nykyisin myös Kuhmon vesistöjä risteävä 150 km vesiretkeilyreitistö Lentuan luonnonsuojelualue, www.luontoon.fi/lentua Kuhmon vesistöjen varsilla useita laavuja ja tulipaikkoja sekä muutamia kotia ja autiotupia uittojen ja tervankuljetuksen kohteita: kenttäratoja, uittorännejä, patoja ja möljiä rannoilla runsaasti tervahautoja Muut osuuden retkikohteet JuortanansalonLapinsuon soidensuojelualue (Väärälammen autiotupa) Murhisalon luonnonsuojelualue, www.luontoon.fi/murhisalo Itärajan retkeilyreitti, VartiusHossa 160 km, www.luontoon.fi/itarajankesaretkeilyreitti ja www.itarajanreitti.fi Lisätietoja ja karttoja Kainuun ulkoilukartta, www.kainuu.fi/ulkoilukartta Kainuun luontokohdeopas, Jouni Laaksonen (toim.). Siirrymme kyläkoululta Iivantiiran jäälle. Sivuteiden ylittäminen tuo haastetta etenemiseen, kun ahkio pitää saada alas jyrkältä aurauspenkalta ja repiä heti takaisin ylös. retkellä
Kulttuurivaellus halki Suomen 11/22
Kamiinan luukku on vaeltajan matkatelkkari. Joudumme koukkaamaan ensin reilusti etelään, sillä Ränkänsaaren itä- ja länsipuolen jäät ovat virtojen heikentämät. Vesiväylä jatkuu järviketjuna yläjuoksulle. Viiden miehen seurue koirineen on kokoontunut kotiseudulleen pääsiäisen viettoon. Viimeinen kilometri Ränkänsaaren autiotuvalle on erittäin hidas ja raskas. Veljekset ja serkukset tarjoavat meille väkijuomia. Levottomasti nukuttu yö vaihtuu sumuiseen aamuun. Pitkäperjantai on ollut nimensä veroinen. Saavutettuamme järven pysähdymme kokkaamaan bensakeittimellä lounasta. Edita 2005. Perillä meitä odottaa lämmin uittopirtti. Salmien heikot jäät pakotta-
vat muuttamaan suunnitelmia: emme lähde uhkarohkeasti etenemään järvimäistä Lentiiranjokea vaan nousemme maihin ja siirrymme pohjoiseen pienelle kylätielle. Ruuan hautuessa yritämme narrata ah-
66
RETKI maaliskuu 2011. Laahustamme raskaassa loskassa koko pitkän vesistön halki. Soratie jatkuu kuraisena nauhana halki valkean korpiseudun. Ryyppyjen sijaan haluaisimme maistaa joukkion pihalaavulla loimuttamaa lohta tai kamiinan päällä paistamia kermaperunoita ja muikkuja. Lykimme aurauspenkkaa pitkin itään tavoitellen Lentiiralla pidettävää pilkkitaukoa. Alapediltäkin alkaa kuulua valitusta, kun yksi kaveri lisää puita kamiinaan vielä puoli kolmelta paistaakseen makkaraa.
Talvinen lämpöaalto sulattaa parissa päivässä kaikki tiet lumettomiksi kiusaten ahkion vetäjää.
Lentiiran kahlaajat
kohti Nivan kylää, jossa kuvattiin Havukka-ahon ajattelijan vuoden 1970 elokuvaversio. Saamme makuupaikat ylälavitsoilta, mutta kämppä muistuttaa lämpötilaltaan palvaamoa. Yritämme torkkua makuupussien päällä pelkissä lyhyissä alushousuissa. Ylitämme Kotijärven ja Hirsijärven, joita seuraavassa salmessa on sulapaikka ennen Patojärveä
Parin tunnin suohiihto imee voimat, mutta onneksi metsätiellä tavoitamme kelkanjäljen. Joudumme ylittämään salmen Vartiuksen rajanylityspaikalle vievän tien siltaa pitkin. Tarkoituksemme on ylittää suoseutu itään hiihtäen, mutta upottava sosekeli on ankara vastustaja. Appiukon sompa hajoaa lammella. Kaikki toimet on tehtävä sukset jalassa, sillä ilman sivakoita jalkamme uppoavat liki saappaan varren pituudelta sohjoon. Lyöttäydymme juttusille ja utelemme kyläläisten huoltamaa latuverkkoa. Erkki yrittää ihailtavan sitkeästi pilkkiä, vaikka saapaskin vuotaa eräsiteen hierrettyä sen puhki menneiden päivien aikana.
Silikonispray estää lunta tarttumasta ahkion pohjaan. Ura kul kuva Erkki Nuutinen
Illan hämärtyessä saavumme Änättijärven pohjoispäähän, joka on Tervareitin pohjoisin lähtöpaikka. din anteja, mutta pilkit nykivät pelkkää tyhjää. Ripustamme hikiset kuosit kuivumaan, vaikka tiedämme saavamme kaupanpäällisinä savuntuoksun vaatteisiimme. Erkin pilkkiessä tyhjää lampea korjaan sauvan kiinnittäen somman rautalangalla. Saamme kuulla, että päivän tavoitteena oleva Väärälammen pikkuinen autiotupa olisi alkujaan erään rajavartijan luvatta pystyttämä eräkämppä. Sammaleella eristettyyn hirsipöksään mahtuu juuri ja juuri kaksi yöpyjää. Hirsipirtti oli jo tuhoutua, mutta onneksi Metsähallitus huoltaa sitä nykyisin autiotupanaan.
kuva Erkki Nuutinen
Vienan mailla
Heräämme aamuvarhaisella jälleen turhia pakkastoiveita elätellen. Teemme tulet pihan nuotiopaikalle ja paistamme loput pääsiäislampaasta ennen lettukestejä. Mies kertoo vinkit reitinvalintaan ja pilkkimiseen. Käymme illalla kairaamassa tusinan pilkkireikiä lammelle, mutta saalis jää tappion puolelle toukkien vähetessä. Vanhat kelkanjäljet ovat pehmeää nuoskaa, joka jarruttaa liiman tavoin suksen olemattomaksi käynyttä liukua.
tumassa kylälle. Monin paikoin kahluuta muistuttava hiihtomme ylittää Lentiiran. Hanki yrittää hetken kannatella suksea, mutta painon lisääntyessä sivakka uppoaa syvään nietokseen. Uralta ei viitsisi poistua, mutta jälki tuntuu kääntyvän vähän väliä väärään suuntaan. Kolme kilometriä hiihdettyämme huomaamme päässeemme vasta kilometrin päähän lähtöpaikasta.
Upottava hanki ja lumeton tie pakottivat epätoivoiseen lumetusurakkaan.
Pitkäperjantai on ollut nimensä veroinen.
Isosuon laidalla päätämme lopulta ottaa suoran suunnan lähimmälle tielle. Lumen murtuminen tekee etenemisestä entistä raskaampaa. Tällä vauhdilla kevät tulee kuukauden etuajassa. Keli pysyttelee selvästi plussalla, ja kostea sumu verhoaa JuortanansalonLapinsuon soidensuojelualuetta. Pakkasta on turha toivoa. Toki lämpötilakin on jo kolmatta päivää kymmenessä asteessa. Makuupussiin oikaistu kehoni aloittaa välittömästi sikeän latauksen.
Piilopirtille
Uusi päivä toistaa edellisen sään. Vastarannalla seuraamme tovin pikitien aurauspenkkaa, kunnes pääsemme kelkoilla tampatulle metsätielle. Suuret vesialtaat ovat vallanneet Änättijärven jään, joten kierrämme rantojen tun-
Latupohja nopeuttaa kulkuamme, joten päätämme pysähtyä vinkin innoittamana pienelle Martinlammelle pilkkimään. Lisäksi ahkioni kaatuu kyljelleen vähän väliä runneltuun uraan. Saavumme Väärälammen tuvalle jo iltapäivällä. Valmistamme illallisen tunnelmallisen tulen äärellä. Kannamme ensin sukset vastarannalle, jonka jälkeen kiikutamme ahkiot yksitellen yli asfalttipätkän. Lentiiralla vesikeli on tähän mennessä pahimmillaan. Pikavoitelu on hyvä tehdä suksille ja pulkalle joka aamu.
RETKI maaliskuu 2011
67. Ruoka palauttaa vähitellen voimat raskaan vesihiihdon päätteeksi. Hiihdämme yöksi Pahkaniemen kodalle, jonne kulkuamme ohjaa kyläläisten vetiseksi muuttunut hiihtoura. Osin aurauspenkkaa seuraten pääsemme Itärajan talviretkeilyreitille. Saamme apua kelkanjäljistä, jotka mutkittelevat oudosti suolta seuraavalle. Paikallinen isäntä on palaamassa juuri hiihtolenkiltä. Lammella on poikkeuksellisen paljon vettä jään päällä
Hänen pe-
rässään tulivat renki ja piika, jotka menivät naimisiin ja aloittivat Lari ja Toarie Huovisen suvun Kuivajärvellä. Huovisten laulamia runoja ja loitsuja on tallennettu 1800-luvun alkupuolelta kauas 1900-luvulle. Hietajärvi sai ensimmäisen asukkaansa 1700-luvun lopulla, kun sotapalvelusta pakoileva Tunkualta karannut mies saapui rajan länsipuolelle. Vienan runokyliin katsotaan kuuluvaksi ne vielä olemassa olevat tai elvytyssuunnitelmien piiriin kuuluvat Vienan kylät, jotka ovat antaneet runoaineistoa Kalevalaa (1835 ja 1849) ja Kanteletarta (1840) varten tai olleet vaikuttamassa karelianismin syntyyn. Kuivajärven Kalmosaaressa on edelleen käytössä oleva hautausmaa, jossa on myös runonlaulaja Domna Huovisen hauta. Kuivajärvi on Suomen puolella sijaitsevista vienankarjalaisista kylistä suurin. Kuuluisa kuivajärveläinen runonlaulaja ja itkujen taitaja Domna Huovinen menehtyi vuonna 1963. Suurin osa näistä vienankarjalaisista kylistä sijoittuu Venäjälle, mutta joukkoon luetaan kuuluvaksi myös Kuivajärven ja Hietajärven kylät Suomussalmella sekä Rimmin kylä Kuhmossa. Kesäisin matkailijoita majoittava Domnan pirtti on omistettu Suomen vienalaisten runonlaulajien muistolle. Saman maalauksen maisema kuvastaa Lentuaa. Laturetkellä oman tai-
68
RETKI maaliskuu 2011. Vienankarjalainen rakennustapa välittyy myös vuonna 1958 valmistuneessa tsasounassa eli ortodoksisessa rukoushuoneessa. Latu poikkeaa erikoisluvalla rajavyöhykkeellä sijaitsevassa Vuokkijärven Kalmosaaressa. Pyhättö on Kuivajärven tsasounoista kolmas. Tsasouna on omistettu Pyhälle Nikolaokselle. Talot AlaRimpi ja Ylä-Rimpi seisovat Eljas Ahtosen eli Rimmin Uljaskan entisessä pihapiirissä. Hiihtäjät voivat levähtää Hietajärven perinnetalolla ja Murhijärven Saunasaaren kalapirteillä.
LISÄTIETOJA Kuivajärven kylä, www.juminkeko.fi/viena/kuivajarvi.html Vienanhiihto 2.4., www.vienanhiihto.fi
Hiihtoretki runomaille
Kuivajärven ja Hietajärven runokyliin voi tutustua osallistumalla vuosittain huhtikuun alkupäivinä järjestettävään Vienanhiihtoon. Sivakoinnin lähtö- ja päätöspaikka sijaitsee Domnan pirtillä. Vienalaiskylien kulttuurimaiseman lisäksi ulkoilijat pääsevät nauttimaan leppoisan hiihtopäivän Murhisalon luonnonsuojelualueen näkymissä. Näistä vajaan 20 kilometrin päässä lounaassa sijaitseva Rimpi ei ole säilynyt nykykartoille kylän nimenä, mutta se ilmenee sanana edelleen seudun muissa paikannimissä. Ensimmäinen tuhoutui vuonna 1902 salamaniskusta syttyneessä tulipalossa ja toinen paloi talvisodan lopulla helmikuussa 1940, jolloin suomalaiset polttivat kaikki kylän talot. Seuraavana vuonna kylälle valmistui Domnan pirtti, joka mukailee vienankarjalaista rakennusperinnettä. Sen kylissä säilyi perinteinen runonlaulantaan perustava tarinankerronta pitkälle 1900-luvulle. Kuivajärven kylälle on pystytetty vuonna 2005 runonlaulajien muistomerkki Toarie ja Lari Huovisen sukuseuran toimesta.
Kuivajärven kylä paloi talvisodassa vuonna 1940, mutta muutamat myöhemmin pystytetyt rakennukset kunnioittavat rajakarjalaista rakennustapaa.
paleensa pituuden voi valita 3, 15, 25 tai 30 kilometrin reittivaihtoehdoista. Uljaska tuli tunnetuksi Akseli Gallen-Kallelan Väinämöisen mallina Aino-triptyykissä. Naapurissa olevalle muutaman talon Hietajärvelle kertyy matkaa vain kolmisen kilometriä. retkellä
Kulttuurivaellus halki Suomen 11/22
Runonlaulajien kylä
Kuivajärven kylä tarjoaa vierailijoilleen aavistuksen Kalevalan runonlaulajista ja vienankarjalaisesta rakennustavasta.
Domnan pirtti on saanut nimensä kuivajärveläiseltä runonlaulajalta ja itkujen taitajalta Domna Huoviselta.
V
iena on Venäjän Karjalan pohjoisinta osaa. Syynä runonlaulannan vahvaan perinteeseen oli syrjäseudulla yleinen kirjoitustaidottomuus sekä tieyhteyksien puuttuminen
Tiedän, että reitillä järjestetään opastettuja retkiä, jolloin matkailuyrittäjät ajavat taipaleen kuntoon moottorikelkoilla. Se riittää kiidättämään meitä aamulla vesistöltä seuraavalle. Pettymys on suuri, kun odotettu kelkanjälki vaihtuu umpihankeen. Suuntaamme vetistä latupohjaa Murhisalon luonnonsuojelualueelle. Tienlaita vaihtuu usein välittömästi ojaan tai tiheään pusikkoon, joten poukkoilemme penkalta toiselle etenemiskelpoista reittiä etsien. Ura on merkitty kartoille, mutta sitä ei huolleta. Kuivajärven kylällä kohtaamme tuulahduksen runolaulajien Karjalasta, kun tutustumme Domnan pirttiin, tsasounaan eli ortodoksiseen rukoushuoneeseen sekä vienankarjalaisille runonlaulajille ja rakentajille pystytettyyn muistomerkkiin. Tapahtuma piti sivakoida eilen, mutta vesikeli pilasi kekkerit. Suomussalmelta Kuhmoon ajaa vain yksi linja-autovuoro viikossa, joten kyydistä ei huvittaisi Kuntakes myöhästyä. Suunnittelimme siirtyvämme Karhujärveltä Itärajan talviretkeilyreitille, mutta maastoon maalimerkein viitoitettu reitti on täysin ummessa. V Vaeltajat saavat taivaltaa koko matkan shortseissa ilman hyttysten tapaamista. Väsyneinä hiihdämme viimeien sen kilometrin Murhijärven laahtyisä, vulle. Osa kalapirteistä on kunnostetn tu Museoviraston ohjeiden mukaisesti, mutta lukitut ovet estävät tarkemman tutustumisen. Viikon vesihiihto on vaatinut veronsa: molemmat hiihtäjät nukahtavat heti bussin jatkaessa matkaa.
Kellon kanssa kilpasilla
Lämpötila käväisee yöllä lähellä nollaa. Kuivajärvellä hiihdetään vuosittain huhtikuun alussa Vienanhiihdoksi nimetty laturetki. Luisto on olematon ja väsymys alkaa painaa. Kelloa vilkuillen kirimme Saapaskosken kautta Malahviantielle. Syömme pikaisen pussilounaan laskien jäljellä olevia kilometrejä ja minuutteja. Murhijärven Saunasaaren kalapirttejä on kunnostettu Museoviraston ohjeiden mukaisesti.
Ränkänsaaren uittokämpän lämpöön sopii 16 yöpyjää.
kee aivan rajavyöhykkeen reunaa pitkin, sillä jälki on rajavartijoiden partioreitti. Hankkeen etenemistä voi seurata vaeltajan kotisivuilta: w www.retkeilymediaahola.fi/kulttuurivaellus.html
RETKI maaliskuu 2011
69. Saari on valtakunnaluriympäristökohlisesti merkittävä kulttuuriympäristökohnnostetde. Kurainen väylä pakottaa aurauspenkalle, joka pettää paikoitellen sään lämmetessä. Lähimmillään hiihdämme 300 metrin päässä Venäjästä. Teemme tulet ja kuivattelemme sauvojen nokissa saappaiden huopia. Tulinen illallispata vääntää väsyneitä vatsojamme vielä myöhään yöllä.
Vesihiihto on vaatinut veronsa.
ja lähimmällä bussipysäkille on vielä pari peninkulmaa. P Polku poikkeaa kolmen puromyllyn kautta ja sotahistoria on läsnä Raatteentien m maisemissa. Yösijamme on viihtyisä, kunhan ei ajattele laavun taakse
Toarie ja Lari Huovisen sukuseuran pystyttämä muistomerkki on omistettu runonlaulajille, vienalaiselle kulttuurille ja rakennusperinteelle.
jätettyjä kymmenien haukien perkuujätteitä. Kuntakeskusten väliselle tielle
M Matka jatkuu
K KULTTUURIVAELLUS halki Suomen jatkuu seuraavassa Retki-lehden numerossa o osuudella 12/22, jolloin Joel Ahola vaeltaa ystävänsä Veli-Petteri Niemisen k kanssa Itärajan retkeilyreittiä Hossaan. Karttoja tutkimalla päädymme Marjokylän kautta kulkevalle metsätielle. Onneksemme kylätiellä on kantavat aurauspenkat, joten ehdimme ajoissa pikitien varteen. Kuivajärven lisäksi vienankarjalaisiin runokyliin luetaan myös selvästi pienemmät Hietajärven sekä Rimmin kylät. Sää on jälleen poikkeuksellinen, sillä t toukokuinen helleviikko alkaa lumisilta poluilta päätyen vihertäviin koivikoihin. Avoimilla lammilla ja pikku järvillä hangen pinta on aavistuksen jäässä. Murhijärvellä joudumme kahlaamaan vesiväyläksi muuttunutta latu-uraa Saunasaaren kalamajoille
Kivi käyttää luontokuvauksissaan ja henkilöhahmoissaan lapsuudenmaisemissaan keräämiään kokemuksia. Olettamusta vahvistaa Juhanin lausahdus: "Ei maassa eikä taivaassa ole paikkaa niin rakasta kuin se, jossa synnyimme ja kasvoimme ja jonka tanterilla pieninä piimäpartaisina piehtaroitsimme."
RETKI maaliskuu 2011. Kirja tarjoaa nykylukijalle oivan mahdollisuuden lähteä elämysmatkalle puolentoista vuosisadan taakse ja kuvitella itsensä kirmaamaan kilvan veljesten kanssa avarilla saloilla, kipuamaan hiidenkivelle tai pyytämään pöyrykarvaisia karhuja.
J
70
okainen suomalainen lienee lukenut koulussa seitsemästä pellavatukkaisesta nuorukaisesta, joiden koti, Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sepitteellisyydestään huolimatta Kiven teksti antaa tarkan aikalaiskuvauksen tavallisten suomalaisten arjesta. retkellä
kotimaa
teksti ja kuvat Mikko Lamminpää
Aleksis Kivi näki kotinsa vinttikamarin ikkunasta Palojoen komeat maisemat.
Seitsemän veljeksen jäljillä
ALEKSIS KIVEN SUOSITUN VELJESSARJAN SEIKKAILUT INNOITTAVAT TUTUSTUMAAN KIRJAILIJAN LAPSUUDENMAISEMIIN.
sen kerronnan vuoksi. Se kun ei sopinut nousevan kansakunnan identiteetin rakentamiseen. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä kertoo orvoksi jääneiden nuorukaisten karikkoisesta tiestä aikuisuuteen ja kasvamisesta yhteiskunnan hyväksymiksi jäseniksi. Hän syntyi ja varttui Nurmijärvellä, kävi koulunsa Helsingissä, kirjoitti enimmäkseen Fanjunkarsin sotilastorpassa Siuntiossa, sairasti Helsingissä ja vietti viimeiset kuukautensa Tuusulassa. Jatkuvan rahapulan vuoksi hän ei päässyt opintomatkalle ulkomaille mutta kävi sentään Turussa, josta hän kertoo romaanissaan Juhanin suulla. Teosta on myöhemmin ylistetty parhaaksi suomenkieliseksi romaaniksi kielellisten ansioiden ja varsinkin veljesten elämän todenmukai-
Lapsuus Taaborinvuorella
Kivi asui koko elämänsä nykyisen Uudenmaan alueella. Sen teema esivallan vastustaminen ja yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen istuu mainiosti myös nykyaikaan. Kivi piti vuonna 1870 ilmestynyttä romaania yhtenä päätyönään, mutta kirja sai jyrkän ristiriitaisen vastaanoton. Sitä kehuttiin mutta myös moitittiin liian realistisen kansankuvauksen vuoksi
Lattialle levitetyt oljet, jotka oli haettu Viertolan kartanosta, syttyivät palamaan ja liekit nielivät nopeasti koko rakennuksen. 1908.
RETKI maaliskuu 2011
71. Saman kartanon härät olivat luultavasti Kiven ajatuksissa hänen sepittäessään veljesten toista karkumatkaa, jolloin he pelastuivat härkälauman hyökkäykseltä suuren siirtolohkareen päälle. Ne näkyvät parhaiten äkkijyrkkänä nousevan Haukkaankallion päältä. Sitä kirjailija ihaili lapsuudenkotinsa vinttikammarista, jonne hän aikuistuttuaan palasi kirjoittamaan. Hiidenkiven sijainniksi on esitetty tusinan verran perusteltuja ehdotuksia. Yksinomaan nimen perusteella olisi helppo todistella, että veljekset törmäsivätkin härkiin Härkähaanmäellä, mutta siellä ei ole järkälettä, jolle koko veljessarja olisi mahtunut. Kaakossa, pellon takana virtaa serpentiininä kiemurteleva ja keväisin tulviva Palojoki, joka yhtyy etelässä Vantaanjokeen. Viertolan idean Kivi loihti upeasta Raalan kartanosta, jonka pehtoorin pojat olivat hänen koulutovereitaan. Sen laella Kivi leikki usein kylän muiden lasten kanssa. Hänen syntymäkotinsa on purettu, mutta se rakennettiin vanhojen piirustusten mukaisesti alkuperäiselle paikalleen tasan viisikymmentä vuotta sitten. Kivelle ja veljeksille tärkeitä paikkoja tavoittaa myös moottoritien länsipuolelta. Aleksis rakensi Vantaanjoen rannalle kesäisin lehtimajan, jossa istuskellen hän antoi mielikuvituksensa laukata.
Viimeiset ajat
Matkaa Kiven synnyinkodista Palojoelta hänen Tuusulassa sijaitsevaan kuolinmökkiinsä on vain peninkulman verran. lokakuuta vuonna 1834. Mäen rinteillä hän luultavasti tapasi miilunpolttaja Soltin Simon. Nykyisin mäelle kivutaan nauttimaan kesäteatterissa esitettävistä Kiven suosituista näytelmistä. Se kuvastaa kirjailijan lyhyttä maallista taivalta, sillä Eino Leinon sanoin Kivi eli vain syksystä jouluun ja kuoli jo 38-vuotiaana. Raalassa tiedetään pidetyn monikymmenpäistä härkäkarjaa, joka laidunsi kartanon lähimetsissä. Kivi lienee viettänyt siellä paljon aikaansa, sillä hänen kumminsa omistivat sen aikoinaan. Hänen hautakivessään on Seitsemästä veljeksestä lainatut sanat Kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidin kasvot olivat ainiaksi painuneet hänen sydämensä syvyyteen.
Monet sukupolvet ovat peuhanneet Aleksis Kiven jälkeen Taaborinvuoren leikkikirkossa.
LAINAUKSET Seitsemän veljestä, Aleksis Kivi. Nurmijärvi-Tuusula
0 5 km 3 Hyvinkää 45 Hyvinkää Raala Viertolan kartano 3 Nurmijärvi
Nurmijärvi
Seitsemän veljeksen vaellusreitti Ojakkala Jukolan talo Taaborinvuori
Palojoki
Nurmijärvi
Tuusulanjärvi Aleksis Kiven kuolinmökki
Seitsemän veljeksen vaellusreitti 45 Vantaa
Joen länsipuolella levittäytyy monien seikkailujen Vuolteenmäki. Nuorukaiset joutuivat juoksemaan lumihangessa paljain jaloin päästäkseen vuokralle antamansa Jukolan talon suojaan. Yksityiskäytössä oleva päärakennus koki uuden hetken parrasvaloissa, kun sitä käytettiin Loviisa Niskavuoren nuori emäntä -elokuvan kuvauspaikkana kesällä 1946. Seudulla kohoaa ylväänä yhä suuri siirtolohkare, joka voisi olla juuri se hiidenkivi, jolla romaanissa tarkoitetaan erästä kiveä, valtaisen suurta, joka seisoi kolkossa korvessa. 1870. Jokainen etsiköön omaan ajatusmaailmaansa sopivan hiidenkiven ja kiivetköön sen selkään pakoon maailman pahuuksia.
Veljesten jäljitysretkelle voi lähteä patikoiden tai polkupyörällä. Kodin lähiympäristö tarjosi pikkupojalle mielikuvitusta ruokkivan temmellyskentän: Pohjoisessa kohoaa kallioinen mäki, jonka pikku-Aleksis risti Raamatun mukaan Taaborinvuoreksi. Aleksis Kiven muistoruno, Eino Leino. Sen lähellä on vaatimaton Venlan mökki.
Palojoki Toukolan kylä Aleksis Kiven syntymäkoti Helsinki Vantaa 0 139 2 km Aleksis Kiven hauta
Nur m Tuu ijärvi sula
Tuusula
Romaanin teema istuu mainiosti myös nykyaikaan.
Hiidenkiveä etsimässä
Yksi seitsemän veljeksen elämän dramaattisimmista hetkistä koitti, kun Impivaaran aholle rakennettu uusi pirtti syttyi palamaan kesken jouluöisen saunomisen. Jukolan esikuvana pidetään jo 1700-luvun lopulla perustettua Ojakkalan tilaa. Reissun luonnollisin aloituspiste on Nurmijärven Palojoki eli Paloon kylä, jossa ristimänimeltään Alexis Stenvall syntyi 10. Se toimii kunnan ylläpitämänä museona. Häneltä kuulemiaan metsästysjuttuja Kivi väritti edelleen Taula-Matin kerrottaviksi
Muutaman vuoden kuluttua vaellus muuntui Impivaaran juoksuksi, johon osallistui parhaimmillaan yli 2 000 kuntoilijaa. Silti vain harvat ovat edes kuulleet reitistä, ja tuskin kukaan on taivaltanut sitä koko pituudeltaan.
simmäiseksi unohdettu polku pitäisi raivata kulkukelpoiseksi.
Puolen vuosisadan unelma
Idea Helsingistä pohjoiseen suuntautuvasta vaellusreitistä syntyi kesällä 1964, kun Akateeminen Urheiluliitto halusi jalostaa edellisenä talvena järjestämänsä OuluHelsinkihiihdon hyviä kokemuksia pysyväksi reitiksi. Jo seuraavana syksynä järjestettiin Seitsemän veljeksen vaellus, joka kulki Nurmijärven Palojoelta Helsingin Pirkkolaan. Reitti alkaa aivan pääkaupunkimme sydämestä ja kulkee suuren osan matkasta asutuksen tuntumassa. Juoksu ja sen raskaus keräsivät mainetta ulkomaita myöten, mutta osallistujien toiveesta sen kulku siirrettiin tasaisille teille. Alkukilometrit taivallettiin kapeita polkuja pitkin yli kallioiden ja halki upottavien soiden. Ne eivät pysy kunnossa itsestään, vaan niitä tulee käyttää ja vaalia. Veljessarjan mukaan nimetty 80-kilometrinen retkipolku tarjoaa miljoonalle lähiseudun asukkaalle kaivatun pakoreitin kaupunkivilinästä. "Huonoina lumi-
V
72
Monen kunnan alueella risteilevän reitin ylläpitoon ei ole vielä löytynyt yhteistä säveltä, ja käyttämättömänä ollut taival on paikoin pahoin pusikoitunut. retkellä
kotimaa
Seitsemän veljeksen reitin kyltit opastavat retkeilijöitä vasta Nurmijärvellä ja Hyvinkäällä.
Veljesten vaellusreitti
KULTTUURIMAISEMASSA KULKEVA PATIKKAPOLKU KAIPAA REIPASTA KÄYTTÖÄ.
altakunnallinen Seitsemän veljeksen vaellusreitti halkoo Uuttamaata Helsingistä Vantaan ja Tuusulan kautta Nurmijärvelle ja jatkuu edelleen Hyvinkäälle. Lisäksi asutuksen, teollisuuden ja liikenneväylien kasvavat aluetarpeet siirtävät jatkuvasti polun kulkua ja pakottavat sen liian usein autotielle. Aivan en-
RETKI maaliskuu 2011. "Muutaman kerran Helsingin ja Hyvinkään välillä järjestettiin Seitsemän veljeksen hiihto", Keijo Huolman Seitsemän Veljeksen Reitti ry:stä kertoo. Niinpä taipaleensa voi aloittaa melkein mistä vain, ja polulle pääsee helposti linja-autollakin. Nykyiseen trail running -buumiin haastavat polut ja rapaiset taipaleet sopisivat mainiosti. Parhaimmillaan reitti on Helsingin osuudella, Nurmijärven pohjoisosissa ja varsinkin Hyvinkäällä, jossa siitä pidetään hyvää huolta ympäri vuoden. Opaskylttejäkään ei ole kuin muutamilla osuuksilla. Jokainen pääkaupunkiseudun puristuksessa kiemurteleva polku on säilytettävä nykyisten ja tulevien sukupolvien iloksi ja hyödyksi
Toisaalta sähkölinjalle viety reitti voi tarjota myös mukavia katajaketonäkymiä ja linjauksen pysyvyyteen voi luottaa. Tuusulan tuleva linjaus on epävarma, joten reittiä ei ole raivattu Nurmijärvenkään puolella rajalle asti. Pyöräilykartta, Järvenpää-Kerava-Tuusula, 1:35 000, 2006. Nurmijärven kunta 1997. Reitti kulkee Töölönlahden länsipuolta Finlandiatalon taitse Olympiastadionille,
tään luonnottomasti mutkitteleviin reitteihin, jotka perustuvat pikkuteihin, kevyenliikenteenväyliin ja sähkölinjojen alusiin. kertaa järjestettävä Pääkaupunkijuoksu ylläpitää Impivaaran juoksun perinteitä, joskin se kiertää Helsingin Keskuspuistossa vain Pirkkolan ja Tuomarinkylän välillä.
Valmiita pätkiä
Vaikka reitti ei ole kokonaisuudessaan valmis, siinä on monia kulkukelpoisia osuuksia. Vantaan puolella reitille ei tahdo löytyä hyvää linjausta. Valitettavasti useissa tapauksissa tyydy-
kyisen linjauksen päälle. Avoin sähkölinja sopii hiihtoladun pohjaksi jopa metsäistä taivalta paremmin. talvina hiihto piti typistää vain Hyvinkäällä kiertäväksi tai jopa peruuttaa. Nurmijärven matkailu- ja ulkoilukartta, 1:35 000, Nurmijärven kunta, kiinteistö- ja mittaustoimi, 2009. Siellä missä maastossa ei ole ikiaikaista polkua, sen pitäisi antaa talloutua kulkemaan parhaiden maastokohtien kautta. Pirkkolan liikuntapuiston ja Paloheinän ulkoilumajan kautta matka vie Pitkäkosken majalle ja siitä edelleen Silvolan tekojärvelle. Tällä hetkellä polkua tuskin löytää, sillä kesällä 1993 hyväksytyn ulkoilureittisuunnitelman toteutus kyltityksineen on yhä puolitiessä. Muuten nurmijärveläi-
RETKI maaliskuu 2011
73. Siellä hyväkuntoinen reitti on ympäri vuoden ahkerassa käytössä. Todellinen Kivi-ihailija aloittaa retkensä Kansallisteatterin edustalta, jossa mietiskelevä kirjailija istuu Wäinö Aaltosen veistämänä pronssipatsaana. Lopulta hiihto lakkautettiin kokonaan." OuluHelsinki-hiihto poiki myös Taaborin Hölkän, joka seurasi Nurmijärvellä Seitsemän veljeksen reittiä ja kurvasi Tuusulan kautta maaliin. Tuusulassa veljesten polku kulkee osittain lentomelualueella, mutta kaavasuunnittelija Hannu Saarikon mukaan uutta kulkua etsitään, sillä kivimurskaamo uhkaa laajeta ny-
TIETOREPPU
SEITSEMÄN VELJEKSEN VAELLUSREITTI
80
km pituinen reitti Helsingistä Hyvinkäälle
Hyvinkään Usmissa pidetään hyvää huolta laduista ja poluista.
Parhaat osuudet OlympiastadionPitkäkoski MyllykoskiNurmijärven kirkonkylä RajamäkiHerunenUsmiHyvinkään Sveitsi Lisätietoa Kiven jalanjäljillä, Hannes Sihvo. Täältä alkavat Aleksis Kivelle tärkeät paikat: hänen äitinsä Annastiina Hamberg oli kotoisin Nahkelan kylästä, jonka tuntumassa polku kulkee. Tänä vuonna jo 38. Seitsemän veljeksen vaellusreitti, 1:18 000, Hyvinkään kaupunki, 2009.
Aleksis
josta pääsee helposti Keskuspuistoon. Samalta paikalta lähtivät myös ensimmäisen Jukolan viestin suunnistajat kuorma-autojen kyydissä vaihtopaikoilleen kesällä 1949. Pääkaupunkiseudun ulkoilukartta, 1:40 000, 2008
Siitä pohjoiseen reitti on johdettu maantielle, mutta Vantaanjoen ylityksen jälkeen siirrytään sankkaan kuusikkoon ja seurataan hetki jokivartta. Reitti päättyy ylväästi Sveitsinpuiston hotellille, josta on vain kivenheitonmatka rautatieasemalle ja paluumatkalle
74
RETKI maaliskuu 2011. Kirkonkylän pohjoispuolella, Kattilamäen lounaisrinteessä polku tuo hiidenkirnuille. Erilaiset metsiköt ja purolaaksojen lehdot tuovat vaellukseen vaihtelevuutta. Viimeistään Alhonniityn ulkoilualueen supat ja harjumuodostelmat paljastavat, että on saavuttu Salpausselälle.
Täältä alkavat Aleksis Kivelle tärkeät paikat.
Rajamäen taajaman läpikävelyn jälkeen taival jatkuu valmista reittiä pitkin. Yksi hienoimmista kohteista on vapaana ärjyvä Myllykoski, jonka jyrkille rantamille ja monille silloille kertyy kesäpäivinä runsaasti kulkijoita. ken viimeisen yön tai ruokahetken. Taaborinvuorella kannattaa pysähtyä, ja Kiven syntymäkotikin on vierailun arvoinen. retkellä
kotimaa
Myös seuraavalle uimarannalle, läntisemmän Herusjärven pohjoisrannalle päästäkseen on poikettava reitiltä, mutta avoimella mäntykankaalla taival käy sukkelaan.
Perillä Sveitsissä
Hyvinkäällä taivaltaja tuntee saapuneensa kuntaan, jossa arvostetaan ulkoilua: hienosti ylläpidetyt reitit mutkittelevat erämaisissa kallio- ja järvimaisemassa, ja selkeistä opasteista saa kartanlukuun varmistusta. Veljesten reitti on linjattu kulkemaan Urolammin ja Usminjärven kautta Kaksoslammille, jonka laavulla voi viettää ret-
Etelä-Tuusulan latuverkosto yltää Nahkelaan asti.
set ovat kunnostautuneet polun ylläpitäjinä niin kuin vaakunassaan seitsemää pellavapäätä kantavan kunnan kuuluukin.
Kevättulvan nostattamat aallot houkuttelevat Myllykoskelle taitavia melojia ja sankan yleisöjoukon.
Taaborinvuorelta pohjoiseen
Aleksis Kivi totesi lapsuudenmaisemistaan ystävälleen vuonna 1863 lähettämässään kirjeessä: "Paljaita ahoja olet näkevä, yksitoikkoisia metsiä ja metsien keskellä jonkin tiheästi rakennetun maalaiskylän." Kiven kotikylän Palojoen näkymät laajoine peltoaukeineen miellyttävät kuitenkin nykyretkeilijän silmää. Kilometrin päästä saavutaan laavulle ja joki erkanee reitistä, joka sukeltaa Hämeenlinnan moottoritien alitse. Alueella on myös kaksi laavua ja suosittu Sääksjärven uimaranta. Läheiseltä Hyvinkään Ladun majalta voi myös vuokrata lumikenkiä. KytäjäUsmin metsissä riittää mukavia retkipolkuja ja kunnostettuja latuja runsaudenpulaksi asti, joten alue sopii mainiosti myös viikonloppuretken kohteeksi. Talvisin reitiltä on syytä poiketa, sillä pelloille ajetaan komeat ladut. Talvisin sulana pysyvässä virrassa saattaa nähdä vesihyönteisiä pyydystävän koskikaran tai ainakin mäkeä laskeneen saukon liukujäljen. Jos on oivaltanut varata reissulleen riittävästi aikaa, voi kurvata länteen ja tutustua Kiljavannummen polkuverkostoon, jota riittää yli 30 kilometrin eli reilun päivätaipaleen verran
"Reppu-Heinolan eli Heinolan kaupungin ja Metsähallituksen yhteisen retkeilyreittihankkeen aikana alueelle rakennettiin
RETKI maaliskuu 2011
75. Vanhaa metsää, kallioita, puroja, suppalampia..." luettelee puistonhoitaja Ari Väänänen Metsähallituksen Luontopalveluista. Aluetta ryhdyttiin kehittämään retkeilyn tarpeisiin 1990-luvun loppuvuosina. Alueella viihtyvät niin saukko, ilves kuin liito-oravakin. Paikka on tuttu kesäisiltä perheretkiltä, mutta tällä kertaa hiekkaranta tulipaikkoineen ja piknikpöytineen piileskelee hangen alla. Suojaisan tulipaikan lämmössä venähtää aamuyön puolelle ennen kuin kömmimme untuvapusseihimme. Mäntykankaan jälkeen saavumme Ketturiutalle ja edessämme aukenee kuun valossa kylpevä järvenselkä. Yhtenäisten metsien katveessa on säilynyt myös pieniä mutta Etelä-Suomessa harvinaisia lettorämeitä. Järvet ovat karuja ja kirkasvetisiä, ja varsinkin alueen useat hiekkarannat houkuttelevat kesäretkeilijöitä. Kiristyvä pakkanen yllyttää pian tulien tekoon, ja aloitamme leiriytymisen lapioimalla lumet grillikatoksen edestä. Retkeilykohteen toinen hallitseva maisemaelementti on aluetta halkova harjujakso. Ketturiutan kirkasvetisellä hiekkarannalla voi tehdä tuttavuutta vaikkapa uteliaan kalaparven kanssa.
Päivänpaistetta Paistjärvellä
LUONNOLTAAN MONIPUOLINEN RETKEILYKOHDE HOUKUTTELEE PÄIVÄKSI TAI PIDEMMÄKSIKIN AIKAA SEKÄ KESÄLLÄ ETTÄ TALVELLA.
teksti Tiina Riikonen kuvat Tiina Riikonen ja Heikki Riikonen
P
itkä eräsuksi uppoaa ja ahkio kyntää, kun tammikuun pimeässä illassa kahlaamme koskematonta umpihankea lumisen hongikon halki. Metsäiset rantamaisemat ovat säilyneet lähes rakentamattomina rantojensuojeluohjelman ansiosta. "Kuijärvi-Sonnasen alue on luonnonsuojelullisesti arvokas ja monipuolinen. Kesäisin Paistjärven luonnonsuojelualueella, Heinolan takamailla kimaltavat kirkasvetiset järvet, mutta nyt saamme ihailla taivaalla kimmeltäviä tähtiä. Pimeiden talviviikkojen jälkeen riemuitsemme edessämme olevasta upeasta hiihtopäivästä, eikä menoa ainakaan haittaa, vaikka mittari näyttää 21 asteen pakkaslukemaa.
Kuijärvestä Paistjärveksi
Aikaisemmin Kuijärvi-Sonnasen suojelualueen nimellä tunnettu kohde on yli 2 300 hehtaarin laajuinen Natura-verkostoon kuuluva luonnonsuojelualue. Aamulla teltassa on ihmeellisen valoisaa: keskellä tammikuuta aurinko paistaa kuin kirkkaimpina kevätpäivinä
Itselläni on perässäni ahkio, joten helpotan tiukkaa nousua vaihtamalla suksien tilalle lumikengät. Metsän siimeksessä piileskelee Pirunkirkkona tunnettu luonnonnähtävyys: vaikuttava, kymmenisen metriä korkea ulkoneva kallio-
76
RETKI maaliskuu 2011. Alueella on myös tavattu useita vaateliaita kääpä- ja hyönteislajeja. Päiväretket kanootilla tai soutuveneellä taas tuovat toisenlaisen näkökulman Paistjärven luontoon. Jo pienelläkin patikkaretkellä tutustuu maisemiin, joissa todella tuntee olevansa syvällä luonnossa", Nieminen maalailee. Virkistysalueen keskeisimmille kohteille vievät vanhat metsäautotiet, joita pitkin voi myös pyöräillä. Kuijärvi Ketturiutta Kannaksenrannan tauSaarijärvi kopaikka tuottaa pakolPaistjärvi Kannaksen ranta lisen pysähtymisen: suoHeinola Heinola jaisassa poukamassa on Jaala pieni uimapaikka, jota vesipedot eivät voi ohittaa. Helteisenä elokuun viikonloppuna patikoimme Kylmälammelta lähtevää harjupolkua. Sorsapoikue ja rannassa hyppivä kalaparvi innostavat nuorimpiakin luonnontarkkailuun. Kuikka huutelee järvellä.
Pirunkirkko
Valoisista kangasmetsistä kannattaa poiketa alueen luoteiskolkkaan, sillä Niinilammelta lähtevä viittapolku johdattaa kulkijan toisenlaisiin maisemiin. Puistonhoitaja Väänäsen toiveissa olisi erillisten retkeilypolkujen yhdistäminen reiteiksi ja opasteiden parantaminen sekä retkeilijöiden että luontoarvojen eduksi. Harjun laen pilarimaisessa hongikossa hörpimme mehua termareista ja ihailemme hohtavanvalkoista talvimaisemaa ympärillämme. Vanhassa metsässä elelee harvinaisia tikkoja ja pöllöjä. retkellä
kotimaa
Kuijärven kannas on osa 11-kilometristä harjujaksoa, joka jatkuu Jaalan puolella Heisanharjuna.
Paistjärvi
0 2 km Mäntyharju Heinola Simonlampi Natura 2000 -alue Sonnanen Sonnanen
Paistjärvi
muun muassa tulipaikkoja ja viitoitettuja retkeilypolkuja", kertoo hankevetäjänä toiminut liikuntatoimenjohtaja Matti Nieminen. Kuijärven kannaksen ylitys on umpihangessa haasteellinen. Kallioista Härkävuorta ympäröi luontoarvoiltaan erityisen arvokas vanha kuusikko, missä kasvaa myös kookkaita vanhoja haapoja. "Paistjärvellä pääsee erämaatunnelmaan lähellä ja helposti. Evästämme viereisellä tulipaikalla ja seurailemme samalla tikkojen työskentelyä järeissä pökkelöissä. Rantalehto vaihtuu kanervakankaaksi, ja polun yli
kaatunut puu on nopNiinilampi Kylmälampi Mäntyharju 4143 sajaloille sopiva esterata. Sittemmin retkeilyalue siirtyi kokonaan Metsähallituksen hoitoon, ja samalla nimikin lyheni läheisen maalaiskylän mukaan Paistjärven alueeksi.
Humisevalle harjulle
Ketturiutan telttailualueelta suuntaamme suksemme kohti Kuijärveä. Suksimiehet äheltävät jyrkkää harjua ylös siksakilla. Merkitty patikkapolku kiemurtelee rantametsiköissä ja vaihtelevissa kangasmaastoissa, mutta meitä houkuttaa aurinkoinen järvenselkä ja jäällä metsää ohuempi hanki. Paistjärven alue sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä Heinolan keskustasta ja noin tunnin ajomatkan päässä Lahdesta, Kouvolasta ja Mikkelistä
Lähihistoriasta ja menneiden aikojen metsienkäytöstä kiinnostunut taas voi etsiskellä alueelta toisenlaisia kätköjä. Paistjärvellä ei ole ajettuja latuja eikä ulkoilualueen metsäteitä aurata, joten luonnonrauhasta saa nauttia niin metsissä kuin rannoillakin. Alueelta löytyy jäänteitä niin tervahaudoista kuin purouittorakenteistakin. Pienilmasto on selvästi ympäristöä viileämpi, ja hämärässä hiljaisuudessa saattaa erottua vaikkapa pikkusiepon laulua.
Järvet ovat karuja ja kirkasvetisiä.
Löytöjä luonnossa
Muutaman geokätkön etsiskely on mukava ohjelmanumero lapsiperheen tai kaveriporukan kesäpäivän viihdykkeeksi. Vantaalainen Hannu Kinnunen kauhoo lunta nuotiokattilaan. Paistjärvellä kätköjen kiertäjät johdatellaan alueen näyttävimmille paikoille, ja kaupan päälle saa hyvän yleiskuvan alueen vaihtelevasta luonnosta. Puhtaiden järvien kalalajisto ilahduttaa pilkkijää, ja sopivilla olosuhteilla alue on oivallinen kohde myös retkiluistelun ystäville. Aurinkoisena kesäpäivänä hämyisen metsän katveessa on aivan omanlaisensa pysähtynyt tunnelma. Ylikalteva jyrkänne on ikään kuin valtava kalliolaavu. Nyt kuloalueelle on jo nousemassa uusi taimikko, ja samalla on luotu elinmahdollisuuksia metsäpaloista riippuvaisille eliöille.
Talvisille lähiretkille
Paistjärvi on helposti saavutettava kohde pienimuotoiseen talviretkeilyyn niin lumikengillä kuin eräsuksillakin. Maastosta voi havaita myös vanhoja hiilimiiluja, sillä toisen maailmansodan aikana Saarijärven Sammakkolahdella toimi armeijan hiilitehdas. TIETOREPPU
PAISTJÄRVEN ALUE
retkeilypainotteinen järviä,
luonnonsuojelualue Heinolassa harjumuodostuma, vanhaa metsää, Pirunkirkon kalliojyrkänne Heinolasta 20 km, Lahdesta, Kouvolasta ja Mikkelistä noin 60 km Retkeilykartta Paistjärven alue 1:25 000, maastokartta M434 1:50 000 www.retkikartta.fi Lisätietoja: www.luontoon.fi/paistjarvi, www.heinola.fi
paasi. "Syvän lumen ja keskitalven pakkasten aikaan näinkin lähellä kaupunkeja todellakin pääsee aidon talvivaelluksen makuun", Kinnunen hehkuttaa ensitutustumistaan Paistjärven alueeseen. "Kesällä tulen tänne uudelleen ja silloin kajakilla", talviretkeilevä meloja suunnittelee.. Talvella kalliolta roikkuvat massiiviset jääpuikot ja seinämälle jäätynyt valuvesi muodostavat näyttävän jääveistoksen. Uudempaa metsänhoitohistoriaa edustaa pari vuotta sitten polttamalla ennallistettu nuori männikkö
Surlyllä on puolen tusinaa kilpailijaa, mutta tänne pohjolaan on saatu lähinnä vasta markkinajohtajan pyöriä. Vuosi sitten näitä onnekkaita oli vasta kymmenen. Nämä leveät renkaat tuntuvat ten leijuvan tuollaisten suttujen päällä. Tämän jälkeen pyöriä on vieraillut maassam-
R
uin me enemmän kuin on nykyisiä omistajia, kkiläiset sillä ainakin tsekkiläiset maastopyöräilijät kiä ovat ajaneet pitkiä talvisia pyörävaellukssa sia Lapin erämaissa moottorikelkkauriin tiotuvissa turvautuen ja autiotuvissa yöpyen. "Pyöriä menisi kaupaksi enemmänkin, mutta näin talviaikaan tuotteita on vaikea saada, koska jenkeissä on kausi kiivaimmillaan. ke Alkujaan fatbike on kehitelty juue, ri lumisille urille, joilla perinteiällä sellä maastopyörällä ei voi kunnolla polkea. retkellä
lajiesittely
teksti ja kuvat Joel Ahola
Läskipyörä pysyy pinnalla
AMERIKASSA MAASTOPYÖRÄILIJÄT HULLAANNUTTANUT FATBIKE ON RANTAUTUNUT SUOMEEN. Nuutinen on yksi niistä paristakymmenestä suomalaispyöräilijästä, jotka ovat onnistuneet samaan itselleen fatbiken eli "läskipyörän". Neljän tuuman levyiset renkaat ta ratkaisivat lopulta kan", tavuusongelman", kertoo vi Gene Kurkijärvi omaa n. Sitä katsellessa suupielet nousevat väkisin hymyyn: tuolla on päästävä ajamaan! "Jos minulla olisi ollut tällainen pyörä 15-vuotiaana, en olisi kiinnostunut tytöistä vielä moneen vuoteen", vitsailee pyöräänsä nojaava Petri Nuutinen. Siellä voi puhua jopa buumista. Ennen kesää uusia pyöriä on kuitenkin odotettavissa Suomeen", pohtii Surly Pugsley -pyörien jälleenmyynnistä vastaava Lauri Toikka Foxcomp-pyöräliikkeestä. "Alaskassa on nähty monia virityksiä, jotta pyörä kantaisi hangella. Ensimmäinen leveillä renkailla varustettu pyörä nähtiin Suomessa tiettävästi vuonna 2005 eräiden messujen yhteydessä. ipyöräilijät Ohittamani talvipyöräilijät huutele-
78
RETKI maaliskuu 2011. NELJÄ TUUMAA LEVEÄT RENKAAT KANTAVAT LUMISILLA JA PEHMEILLÄ URILLA VIEDEN PYÖRÄILIJÄN REITEILLE, JOISTA HÄN ON VOINUT AIEMMIN VAIN HAAVEILLA.
engas on leveä, käsittämättömän leveä. pyöräänsä ihaillen.
Uusiin maastoihin toihin
"Tavallisen hybridipyörän ybridipyörän t renkaat vajoavat sohjoiseen den pyörätiehen saaden polkijan uolelta hoippumaan puolelta toiselle. Hurjimmat pellepelottomat kiinnittivät jopa kolme perinteisnnakkain tä rengasta rinnakkain avuuden paremman kantavuuden saavuttamiseksi. Hän on omistanut leveillä renkailla varustetun Surly Pugsley -fillarin vajaan vuoden
Puhun usein leijumisefektistä, sillä meno on niin sulavaa. Renkaiden kantopinta-ala on paljon tavallista jalkinetta suurempi. Läskipyörän käyttö ei jää pelkkään talveen, sillä leveät ja pehmeät renkaat tasoittavat juurakot ja kivikot tasaiseksi menoksi. Pehmeät hiekkapolut ja mönkijäurat sopivat leveällä renkaalla poljettaviksi. Ulkokehälle sijoittuva paino ja pehmeä rengas ovat ominaisuuksia, joiden ansiosta läskipyörä rullaa erinomaisesti juurakoiden, kivenmurikoiden sekä ajouralta pyöräteille lingottujen jää- ja lumikokkareiden yli. Pyörä kantaa niin hyvin, ettei luisteluhiihtoon tarkoitettuun uraan jää ajettaessa mitään painaumaa. Lähiöiden metsissä on lukuisia koiranulkoiluttajien ja kävelijöiden tallaamia talvipolkuja, joita pitkin voi edetä polkien keskellä lumista luontoa. Suurin osa painosta on ulkokehällä, mikä tekee renkaasta vauhtipyörän: renkaan liikemäärä on tavallista suurempi, joten sen vauhti ei pysähdy pieniin esteisiin. Metsäsuksen leveys on seitsemän senttiä, eli neljätuumaisen läskipyörän kosketus lu-
meen on leveydeltään puolitoistakertainen sivakkaan verrattuna. Rengas asetetaan 26 tuuman erikoisleveään vanteeseen, mutta jättimäisen kumin ulkopinta vastaa 29 tuuman kiekkoa. Kun renkaan kitkapinta on leveydeltään kymmenen senttiä, pito liukkailla kallioilla ja niljakkailla juurilla paranee selvästi perinteiseen maastopyörään verrattuna. Leveät renkaat painavat tuplasti tavallisiin maastopyörän kiekkoihin verrattuna. Leveiden renkaiden sisäkumeissa käytetään vain 0,6 0,8 barin paineita, kun tavallisessa maastopyörässä rengaspaine on puolestatoista kolmeen baria. Kulkupeli näyttää kömpelöltä mutta on todellisuudessa erittäin ketterä", päivittäin pyöräilevä Petri Nuutinen hehkuttaa. Leveä rengas ei pääse putoamaan edes pitkospuiden lankkujen väliin.
RETKI maaliskuu 2011
79. Suuri rengaskoko tasoittaa menoa entisestään. "Pyörä rullaa pehmeästi eteenpäin epätasaisuuksista välittämättä. Matalan paineen ansiosta rengas myötäilee erinomaisesti epätasaisuuksia. Neljän tuuman levyinen rengas kantaa lumella ja tasoittaa maaston epätasaisuudet.
Leveät renkaat on suunniteltu alkujaan talvisille urille, mutta läskipyörä sopii ympärivuotiseen käyttöön.
vat perääni epäreilun pyörän käyttämisestä", naurahtaa Nuutinen, joka käyttää läskipyöräänsä myös katuajossa Helsingin lumisilla teillä. Latupohjien käyttöä kannattaa kuitenkin välttää, sillä pyöräilyyn sopivia uria on kaikkialla.
Fatbike on kehitelty juuri lumisille urille.
Moottorikelkkaurat taukopaikkoineen tarjoavat mahdollisuuden jopa useiden päivien mittaiseen polkemiseen
retkellä
lajiesittely
Pyöräretki poluille
Läskipyörä vie retkeilijän reiteille, joista hän on voinut aiemmin vain unelmoida. Joskus yösijaksi riittää bivi bag eli makuupussin päälle sujautettava säkki, jolloin määränpäänä voi olla laavun sijasta pelkkä nuotiopaikka tai mielenkiintoinen luontokohde. Yöretken varusteet Nylund kuljettaa pyörään kuormattuna. "En kanna mitään varusteita selässä, sillä saan kiinnitettyä kaiken tarvitsemani pyörään. Kun retki alkaa kotipihasta, matkoihin ei kulu aikaa ja ympäristön kuormitus jää minimiin. Hän suuntaa yksin tai kaverin kanssa parin, kolmen tunnin päähän kotoa laavulle yöpymään. Nylund pitääkin reputta ajoa leveillä renkailla varustetun pyörän yhtenä parhaimmista ominaisuuksista. Peter Nylundin retkiä: yetirides.blogspot.com
80
RETKI maaliskuu 2011
kuva Peter Nylund
kuva Peter Nylund. Karsitut varusteeni painavat talvisella retkellä kymmenisen kiloa plus ruuat", Nylund pohjustaa valintojaan. Laavulla nautitaan luonnosta ja sen suomasta rauhasta iltanuotion äärellä kaverin kanssa jutustellen. Vaikka läskipyörässä ei ole jousia, meno on pehmeiden renkaiden ansioista retkivauhdilla lähes yhtä joustavaa kuin täysjoustopyörällä ajettaessa", Peter Nylund pohtii. Leveiden renkaiden kanssa samoilla maastourilla kilpailee lähinnä täysjoustopyörä, mutta sen kanssa joutuisin kantamaan kaikki varusteet repussa. "Olen ommellut itse runkolaukun, johon sijoitan kaikki painavat varusteet. Hän on asentanut eteen ja taakse taakkatelineet, joihin voi kiinnittää säänkestävät varustesäkit. Olen hiihtänyt reitin ja tiedän kelkkasafarien käyttämän uran soveltuvan hyvin myös uudelle pyörälleni", Nylund paljastaa tulevien reissujen suunnitelmia. Tänä talvena pyöräretket eivät olisi onnistuneet ilman leveitä ja kantavia renkaita", Nylund vertailee. Leveät renkaat voittavat tavallisen maastopyörän liukkaassa juurakossa, pehmeillä urilla ja etenkin lumisilla reiteillä. "Turun talvet ovat yleensä vähälumisia, joten olen päässyt maastopyörällä helposti lähiseudun laavuille myös talvikuukausina. Yön jälkeen Nylund polkaisee virkistyneenä kotiin suunnittelemaan seuraavaa retkeä. Kesän lopulla Nylund aikoo tehdä viikon pyöräretken Pöyris-
Peter Nylund tekee kerran kuukaudessa yön yli kestävän pyöräretken kotiseutunsa reiteille. "Ensi talvena aion pyöräillä leveillä renkailla Kilpisjärveltä Haltille ja takaisin. Viime talven lumet vaikeuttivat pyöräretkiäni niin paljon, että päätin ostaa syksyllä leveillä renkailla varustetun Surly Pugsley -pyörän", kertoo hankintaansa tyytyväinen Nylund. Metsäpolulla pyörämallit ovat tasavertai-
T
sia. Muutaman tunnin kammenpyöritys vie polkijan vaikkapa Piikkiön Linnavuorelle, Marttilankorven eräreitistölle tai Kuhankuonon reiteille. Ilman reppua tehtävät maastopyöräretket houkuttelevat kovasti turkulaista retkipyöräilijää. Laukku täyttää perinteiset juomapullojen paikat, joten olen sijoittanut juomat molemmille puolille etuhaarukkaa. Kerran kuussa tehtävät ja yön yli kestävät pyöräreissut ovat perheelliselle retkeilijälle oiva tapa hallita vaellusviettiä. Leveä rengas pitää erittäin hyvin märillä kalliolla.
urkulainen Peter Nylund harrastaa viikonloppupyöräretkiä kotiseudullaan. Läskipyörän ansiosta pyöräilykausi on jatkunut myös lumisimpina kuukausina.
järven erämaahan, jossa risteilee paljon poromiesten hiekkapohjaisia mönkijäuria. "Leveät renkaat ovat hitaammat asfaltilla ja soralla verrattaessa etenemistä tavallisella maastopyörällä ajoon
Jotta ne saadaan sopimaan haarukan sisäpuolelle, vanne on pinnoitettava epäkeskisesti: pinnat sijaitsevat vanteen oikealla laidalla. Näin etukiekolla voidaan tarvittaessa korvata sitä kovemmalle rasitukselle joutunut takakiekko. "Olen pyöräillyt aiemmin Hangosta Nuorgamiin, Helsingistä Ahvenanmaan kautta Porvooseen ja Viron ympäri sekä monta muuta retkeä. Osa fatbike-harrastajista on sijoittanut etunapaan kiinteän rattaan tai siinä voi olla vapaaratas yhdellä takarattaalla tai jopa kokonaisella rataspakalla. Tuotekehityksen tuomat uudet mallit ovat jo kaventaneet eroa, mutta järeät renkaat sekä pidemmät navat ja keskiö pitävät läskifillarin painon koholla tulevaisuudessakin. Tavanomaisten V-jarrujen asentaminen on hankalaa. Leveät renkaat vaativat totuttua leveämmät navat ja keskiön. Kantava rengas rullaa yli pehmeiden maastokohtien säästäen luontoa. Ne vievät paikkoihin, joihin ei ennen pyörällä päästy", Gene Kurkijärvi hehkuttaa. Rajoja asettaa vain mielikuvitus. Eikö tässä tosiaan ole mitään haittoja tai miinuksia. "Leveillä renkailla on ajettu halki Saharan aavikon, Gobin autiomaan ja Australian suola-aavikoiden. Ilme hänen kasvoillaan paljastaa omakohtaisen lähikontaktin rungon kanssa. Etenkin etupyörä lennättää ajonautintoa heikentävää rapaa, jollei sille itse rakenna suojaa. Ihmettelijöitä riittää jokaiseen risteykseen, eikä tällaista ilosanomaa viitsi olla levittämättä", Nuutinen virnistää. Esimerkiksi Kurkijärven pyörässä jalkineet asetellaan kitaranmuotoisille polkimille, takamus hakee tuntumaa tyylikkäästä nahkasatulasta ja kädet puristavat kokonaisuuden täydentäviä sarvia. "Valmiin paketin hinta on halvimmillaan 1 500 euroa. "Ajoimme Helsingissä Hietalahden uimarannan halki läskipyörillä, jotka saivat koko rannan kääntämään päätään", Lauri Toikka nauraa varmalle katseen vangitsijalle. Parhaiten lokasuojan saa kiinnitettyä etutaakkatelineeseen.
Joustoa ilman jousia
Himopyöräilijät unohtavat harrastuksensa miinuksista helposti satunnaista polkijaa eniten askarruttavan seikan pyörän hinnan. Läskirenkaiden selkein miinus on katuajon hitaus: pehmeillä ja leveillä renkailla pitää tehdä paljon enemmän töitä kuin kapearenkaisilla kilpureilla. Retkikunta- ja seikkailukäyttöön viritetyissä läskipyörissä voi mennä vielä pidemmälle. "Pyörän lopullista hintaa ei kannata kertoa kotona. Tällä hetkellä haaveilen pyöräilystä Pyreneillä", Kurkijärvi suunnittelee tulevia taipaleitaan.
Leveät renkaat kantavat hangella, mutta jalankulkija vajoaa syvään nietokseen.
Katseen vangitsija
"Tämä on hauskaa!" Erno Simonen tiivistää leveillä renkailla ajamisen parhaat puolet. Jousia ei tarvita, sillä pehmeät ja matalapaineiset renkaat tasoittavat kulkua tehok-
kaasti. "Leveillä renkailla pyöräily on kuin ajamista moottoripyörällä: tämä rullaa eteenpäin omalla painollaan", Petri Nuutinen lisää. "No, pyörälenkit kestävät nykyisin entistä pidempään, kun kaikki pysähtyvät kyselemään kulkupelistä. Erikoisrunkoinen pyörä on omistajalleen rakas, joten se varustellaan helposti parhailla osilla viimeistä yksityiskohtaa myöten. Uudella pyörälläni voin tehdä matkoja maastoihin, joihin entinen retkipyöräni ei soveltunut. Toisaalta läskipyörä sopii ainakin kohtalaisesti kaikkiin maastoihin, mitä ei voi sanoa pelkkään asfalttiajoon suunnitelluista kulkupeleistä. Hän osti oman pyöränsä viime syksynä, ja talven mittaan pyörälenkkejä on kertynyt vähintään yksi viikossa. "Uusimmissa runkomalleissa yläputki on onneksi siirretty paljon ensimmäisiä malleja alemmas", Gene Kurkijärvi tietää. "Talvisaikaan leveät renkaat tuovat yllättävän ongelman: Jos vauhti pysähtyy ja pyöräilijä joutuu nousemaan satulasta, jalat uppoavat hankeen paljon renkaita syvemmälle.
Tämän seurauksena polkija putoaa hajareisin tangolle", Nuutinen vakavoituu. Renkaiden etu- ja takanavat ovat samankokoiset, joten vanteet voi tarvittaessa vaihtaa keskenään. Eihän sille voi mitään, jos on tällainen kiiltävästä pitävä harakka", Petri Nuutinen nauraa oman pyöränsä tyylikkäille osille. Läskipyörä kuluttaa maapohjaa jopa patikoitsijaa vähemmän. Runko vie summasta runsaan kolmanneksen. "Pyörälenkiltä tullaan takaisin aina polkien", Nuutinen tiivistää tuunauksen. Uskomaton kantavuus, käsittämätön pito, uusiin maastoihin sopivuus ja hauskuus ovat yhdistelmä, joka laittaa himoitsemaan uutta pyörää. Leveät renkaat eivät sovi tavallisen maastofillarin haarukkaan, joten harrastukseen vaaditaan täysin uudistettu pyörä erikoisrunkoineen. Ilman jousiakin erikoispyörän paino kohoaa nelisen kiloa tavanomaista maastopyörää korkeammalle. Niiden sijaan käytetään tehokkaampia levyjarruja. Renkaat maksavat satasen ja vanne sadasta kahteensataan", pyöräkauppias Lauri Toikka summaa. Hän on asentanut oman Pugsleyn etu- ja takahaarukkaan taakkatelineet pyörälaukkuja varten. Tästä hyvänä esimerkkinä on pyörä, jonka etuhaarukan sisälle oli tehty polttoainesäiliö retkikeittimen käyttöä ajatellen.
RETKI maaliskuu 2011
81. Haittoihin voi lukea myös sen, ettei markkinoilta löydy kunnollisia kurakaaria näin leveille renkaille
Jukkis ja Aki, jotka pitkistä hiuksistaan huolimatta olivat poikia, nostivat suuret reppunsa harteilleen auton tavaratilasta. Pienellä kirjoituspöydällä oli kumollaan kaksi teekuppia, vieressään
RETKI maaliskuu 2011. The Portland Arms, Jorma tavasi oven yläpuolelle ruuvatuista sinisistä kirjaimista.
V
82
He kävelivät punaisista kaksoisovista sisälle hotelliin ja laskivat kantamuksensa kokolattiamatolle. Olivathan he varmasti väsyneen näköisiä lennettyään Suomesta Edinburghiin ja matkustettuaan koko Skotlannin jylhän Highlandin läpi Caithnessiin, Brittein saarten koillisimpaan kolkkaan. Ystävällinen henkilö hotellin vastaanotossa antoi avaimet ja jakoi huoneet. Näytätte nälkäisiltä. retkellä
euromatka
teksti ja kuvat Joppe Ranta
Viisikko nauttii ansaittua välipalaa vanhalla hautakummulla.
Viisikko Skotlannissa
BRITANNIAN KOLEA ILMASTO HERÄTTI KIRJOITTAJAN MIELEEN LAPSUUDEN SANKARIJOUKON VIISIKON. Mereltä tuivertava tuuli heilautti kahden kulkijan hiukset vihaisesti kasvoille. Raidallinen tapetti, muhkeat sängyt, muutama kukkataulu ja iso taulutelevisio kuuluivat sisustukseen. Suuret reput ja matkakassit jäivät niille sijoilleen. Hotellimme pubi on juuri auennut, hän kertoi. Vaalea kivitalo seisoi päätien suuntaisesti. Viisikkoa ei kahta kertaa tarvinnut syömään käskeä. Kierreportaat natisivat kodikkaasti, kun joukko kiipesi talon majoituskerrokseen. Janoon juodun toisen kolpakollisen jälkeen suunnattiin huoneisiin. Iloinen puheensorina täytti pubin. Onhan upea vanha majatalo, Maiju huudahti. Oven lukon kanssa sai hetken taistella, että tekniikan ymmärsi. Tumma paikallinen olut, sipsipussi ja täyteleipä maksoivat ainoastaan alle kymmenen euroa. Puntien käyttöön oli sopeuduttu nopeasti ja vilkaisu listaan kertoi paikan hinnat asiallisiksi. HILJAINEN JA KARU SEUTU EI OLE TURISTIEN SUOSIOSSA, MUTTA SE TARJOSI KAVERIPORUKALLE AIKUISIÄN SEIKKAILUJA YLLIN KYLLIN.
iisi matkalaista astui bussista alas Lybsterin kylän kohdalla. Huone itsessään oli viihtyisä. Hän loi katseen heidän riutuneille kasvoilleen. Se oli kököttänyt sillä paikalla jo yli 150 vuotta matkustavaisia majoittaen. He söivät ahmien, sillä edellisestä ruokahetkestä oli jo melkein puoli päivää. Portieeri hymähti huvittuneesti, kun aula tyhjeni ihmisistä
Uskomaton, Maiju hihkaisi päästessään perille Camsterin harmaille kivihaudoille. Ovat tollot rakentaneet kaikista puista laivoja, naurahti joku vastaan. Syötyään omansa Jasu astui alas lukemaan läheistä infotaulua. Kun tavarat oli pakattu, huoneet luovutettu ja lähtölounaat syöty, apea viisikko odotteli kyytiä kohti etelää. Kala-peruna-annoksen jälkeen he pistäytyivät Caithness Horizonsissa. Seikkailuja oli koettu, mutta yhtään linnaa ei ollut päästy tutkimaan, ja vanhojen linnojen raunioita seudulla on sentään useita. Täällä on saanut valtiolta rahaa, jos on tehnyt metsistä laidunmaata lampaille, oli kolmas tietävinään. Matka oli tuonut yli aavan kanervanummen ja läpi istutetun mäntymetsän alueen tunnetuimmille nuoremman kivikauden aikaisille kivikummuille. Juomapullot ja suklaapatukat ilmaantuivat nopeasti jokaisen käsiin. Hän oli lähdössä näyttämään vielä yhtä neoliittisen kivikauden nähtävyyttä viisikolle. Tutkimusten mukaan aluetta peittivät kivikaudella sankat metsät. Metsä palvelee nykyisin virkistyskäytössä. Jokainen heistä oli heti valmiina uuteen seikkailuun. Nyt kiireen vilkkaa iltapalalle, Jorma hoputti heidän viimein saapuessa takaisin The Portland Armsiin.
Viivasuorat polut tuntuivat jotenkin koomisilta metsässä, Jukkis mietti. He tarkistivat reppunsa, että kaikki tärkeä on pakattu. Heidän siinä tarinoidessa paikallisista metsistä, oli Simon astunut sisään. Skotlannissa on Stonehengen tyyppisiä kivirinkejä kymmeniä, joskin paljon pienempiä, oppaana oleva Simon kertoi. Pohjoisen Skotlannin karussa ilmastossa sade tulee hetkessä ja lähes joka paikassa pääsee tuuli tuivertamaan. Te istutte siinä, missä ruumiille pidettiin seremoniat hautajaisten yhteydessä, hän hekotti. Puristaen saamaansa kanervaa kosteissa käsissään he vilkuttivat Simonille, kunnes hän etääntyvän auton ikkunasta näytti enää pieneltä pisteeltä taivaanrannassa.
Outojen metsien tarina
Hassunnäköisiä ne vähät metsät, joita täällä on, aloitti joku aamiaispöydässä keskustelun. Totta kuitenkin oli, ettei yhtään luonnonvaraista mäntymetsää koko koilliskolkalla enää ollut. Kuljetus Lybsteriin kulki kuitenkin toista tietä ja alueen "salattuun natsimenneisyyteen" tutustuminen jäi toiseen kertaan. Suurempi hautakumpu oli 60 metriä pitkä. He kiittelivät kovasti opastaan ja lupasivat tulla uudelleen. Ovat istuttaneet senkin suuren Rumsterin metsän, jonka läpi eilen kuljettiin, Jorma tiesi. Se oli jotenkin pelottavan näköinen, Maiju lausui.
RETKI maaliskuu 2011
85. Sateen ja tuulen pitävä takki on välttämätöntä pitää mukana. Yhden ja kahden metrin korkuisia kivipaaseja arvellaan alkujaan olleen 54. Näyttelyyn oli koottu kattava esitys alueen varhaisesta historiasta aina nykypäivään asti. He nostivat matkatavaransa autoon ja nousivat itsekin kyytiin. Poikavaltainen raati valitsi Wattenin: kylän, jossa sodan aikana oli sijainnut suuri vankileiri. Vajaa kolme päivää ei riitä tämän kulman koluamiseen, sanoi Jorma. Kivistä ladotut haudat oli entisöity, ja niihin pääsi ryömimään myös sisälle. Camp 165 oli ollut kymmenien vankiparakkien alue, josta ei ole nykyisin näkyvissä juuri mitään. Achavanich oli nuoremman kivikauden aikainen rakennelma ja sinne seisahtui viisikkokin matkallaan majataloonsa. Metsässä sijainnut Outdoor Centre paloi vuonna 2006, eikä uutta ole rakennettu. Silti sotahistoriasta kiinnostunut joukko olisi halunnut vierailla paikalla. Alueella voi kävellä, pyöräillä ja ratsastaa sekä istahtaa eväitä syömään sitä varten rakennetuille penkeille. Kotimatkalla kohti Lybsteria, he ehtisivät katsastaa vielä yhden nähtävyyden. Lucky Heather oli perinteinen tapa toivottaa onnea ja turvallista matkaa. Lopulta oli tullut jäähyväisten aika. Nyt osa on poissa ja loputkin syvälle maahan vajonneina kätkevät syntyperänsä syyt. Suomalaisin silmin metsä, joka kasvaa tasaisin välein täsmälleen samanmittaisia puita, näyttää keinotekoiselta, oli Jasun mielipide. Rumster Forest oli istutetun metsän alue, jonne ensimmäiset taimet tuotiin 1940-luvun lopulla. Vähintään viikoksi tullaan ensi kerralla, Aki vannoi. Simon astui vielä heidän luokseen ja antoi kullekin onnenkanervan. Pienemmän halkaisija oli 20 metriä. Muuta joukkoa ajatus kylmäsi.
Onnenkanerva
Oli tullut aika jättää taakse mielenkiintoinen Caithness. Kun kivikasojen sisällä risteilevät käytävät oli koluttu, istahtivat retkeilijät kummun päädyn tasanteelle. Hän oli poiminut ne käydessään Camsterin kivihaudoilla
Kiertelemme isoja siirtolohkareita ja viime kesän myrskynkaatoja suunnaksihan riittää pelkkä ylämäki. Huvila-asukkaat ja paikalliset sysmäläiset rakensivat vuosisatojen vaihteessa vuoren laelle hirsisen näkötornin. Näin
Päijätsalo
Sysmä 7 km Pyydysniemi
Seuraelämää
Päijätsalo on 300 hehtaarin kokoinen, luonnoltaan monipuolinen saari Sysmän kupeessa. Valitsemme reiteistä jyrkimmän eli Tornipolun ja suuntaamme jykevässä metsässä rinnettä ylöspäin. retkellä
päiväretki
teksti ja kuvat Tiina Riikonen
Perinteikäs Päijätsalo
kuva Kaisa Torri
Tehinselkä on yli 20 kilometrin levyinen. Syvä puuterihanki on koskematon ja edellispäivän pyry on piilottanut puiden kylkien maalimerkkejä, joten reitillä pysyminen vaatii ympäristön tarkkailua. Liekö Venäjän virkavalta epäillyt tornille muitakin käyttötarkoituksia kuin Päijänteen ihailemisen. Silloisen kenraalikuvernööri Bobrikovin kerrotaan vastustaneen hanketta. Hengähdämme luontopolun opastaulujen äärellä ja vaihdamme ladunavaajaa. Päijätsalon Pyydysniemestä muodostui kesänviettäjien suosima kokoontumispaikka jo 1800-luvun puolella. Yläpolulla tapaamme vanhan jäljen, jota lähdemme seuraamaan. Päijänteen hyvät laivayhteydet, Suopellon uusi kestikieva-
Päijänteen kansallispuisto
Päijätsalo
0 500 m
Päijätsalo
Päijänne
RETKI maaliskuu 2011. Pian maiseman jylhyys pysähdyttää: alhaalla hohtaa häikäisevänvalkoinen järvi ja ympärillämme komeilevat tykkylumiset kilpikaarnapetäjät.
ri sekä läheiset kartanot toivat kesäisin pieneen maalaispitäjään herrasväkeä ja monipuolista kulttuurielämää. Osa saarista kuuluu Päijänteen kansallispuistoon.
HUIKEAT NÄKYMÄT LÄHES SATA METRIÄ ALEMPANA OLEVALLE PÄIJÄNTEEN SUURIMMALLE SELÄLLE OVAT HOUKUTELLEET RETKEILIJÖITÄ PÄIJÄTSALOON JO TOISTASATAA VUOTTA.
P
86
olku sukeltaa lumisen metsän siimekseen. Kalliolle nousu uppolumessa käy todellisesta
kuntokuurista, mutta lumikengissä riittää pitoa
Läheiseen Suopeltoon on juuri nousemassa uusi vierasvenesatama. Istumme kuitenkin hetkeksi rantaki-
TIETOREPPU
PÄIJÄTSALO
Päijänteen valtakunnallinen
Lumisena talvena näkötorniin saa ryömiä kuin lumiluolaan.
kuva Kaisa Torri
kansallispuistoon kuuluva osa maisemanähtävyys ja perinteikäs kesäretkeilykohde
Lisätietoja: www.luontoon.fi/paijanne www.sysma.fi
jöille kodeiksi on järeitä haapoja ja koivuja sekä kääville kasvualustaksi maahan romahtaneita puujättiläisiä. Schild lahjoitti Päijätsalosta 30 hehtaarin alueen matkailijapuistoksi tarkoituksenaan suojella luontoa ja edistää matkailua. Olemme kuin maiseman katolla, ja talvinen metsä ympärillämme on hiljainen. Kolopesi-
Saloille ja selille
Päijätsalon osuuskunta pitää yllä seudun asukkaiden ja mökkiläisten seuraelämäperinteitä. Venelaituri ja tulipaikka palvelevat kulkijoita edelleen.
RETKI maaliskuu 2011
87. Tällä kertaa emme jää rantaan tulistelemaan. Lumitaakka on kaatanut jokusen lahon puuvanhuksen. Kesällä rannan vanhassa sekametsikössä voi kuulla tikkoja ja sieppoja. Sinne pääsee myös maitse, päinvastoin kuin kansallispuiston muihin saariin. Kesäretkeilijän kannattaa samalla reissulla tutustua myös Pohjois-Sysmässä sijaitsevan Kammiovuoren kallioihin. Autolla liikkuva matkailija valitsee ajoreittinsä Päijätsaloon niin kesällä kuin talvellakin Pulkkilanharjun maisematien kautta. Me kuitenkin noudatamme maisemankatseluperinteitä ja kapuamme varovasti 15 metriä korkeaan, yli satavuotiaaseen torniin. Lumeen hautautuneet portaat ovat jyrkät ja hiukan hankalatkin, mutta kiipeäminen kannattaa. Otamme eväät esille ja nautiskelemme samalla sekä sielun että ruumiin ravintoa.
Luontopolku johdattaa Päijänteen rannasta ylös näköalapaikoille.
Vuorimaata ja kansallispuistoa
Vuonna 1912 sysmäläinen senaattori W.O. Merkittyjä retkipolkuja on puolenkymmentä kilometriä. Vappubrunssia vietämme ylhäällä tornissa", kertoo Levottomat Kintut -ryhmän puuhanainen Anneli Platzen. kävikin viime sotien aikana, kun lotat ja sotilaspojat hoitivat näkötornissa ilmavalvonta-asemaa. Luonnonystävää ilahduttaa harvinaisen vuorimunkin ja orkideasukuisen kirkiruohon kuuluminen Päijätsalon lajistoon. Kasvillisuus on rehevää ja vaihtelevaa. Mäenrinteen massiivinen kuusikko vaihtuu alempana sekametsäksi. Kesäisin venelaituri ja tulipaikka houkuttavat myös melojia ja veneilijöitä pysähtymään perinteikkäässä Pyydysniemessä. Tornista laskeuduttuamme jatkamme kohti Pyydysniemeä. Saaren vehmas luonto on pysynyt melko koskemattomana, vaikka matkailijapuisto suojeltiin luonnonsuojelulailla vasta vuonna 1985. Jäällä lumen alla piileskelevä vesisohjo jäätyy lumikenkiin, joten paluumatkan tarvomme rantametsikössä kulkevaa Kivikkopolkua.
Huimat mäet
Päijätsalo sopii päiväretkeilijälle ympäri vuoden. Hiihtäjälle helpompaa maastoa sen sijaan tarjoavat huolletut ladut Ohrasaaren ulkoilualueella ja Majutveden jäällä.
Kesäpäivänviettoa Pyydysniemessä 1930-luvulla. Alamäkeen ja valmiilla jäljillä lumikenkäily sujuu kevyesti. Ulapalla kalastelevat kalasääski ja Päijänteen tunnuslintu selkälokki.
ville ihmettelemään tammikuun lopun pidentynyttä päivää. Nykyisin alue kuuluu erillisenä osana Päijänteen kansallispuistoon. Maaston korkeuserot ovat melkoiset, mutta helpomman maaston ystävä voi valita reitikseen vuoren ympäri kiertävän rantapolun. "Sauvakävelemme ja lumikenkäilemme luontopoluilla. Rannan edustan pienessä Hattusaaressa ilta-aurinko värittää jämerien ikihonkien kylkiä, ja kirskuttava palokärki lennähtää aihkin latvaan. Maisema tyypiltään erikoista vuorimaata edustava Päijätsalo olikin suosittu retkeilykohde vielä 1960-luvulle asti
Insuliinin ja oikean ruokavalion ansiosta diabeetikko voi nauttia retkestä ilman ikäviä verensokerin heilahteluita", Bystroff kertoo. retkellä
eväät
teksti ja kuvat Joppe Ranta
Retkeillen dieettien kanssa
LUONNOSSA LIIKKUVATKAAN EIVÄT OLE VÄLTTYNEET ERITYISRUOKAVALIOTA VAATIVILTA SAIRAUKSILTA. Retkeily liikuntamuotona onkin yksi tehokkaimmista rasvanpolttajista tasaisen ja pitkäkestoisen rasituksen ansiosta. "Mitä paremmin energiantarve voidaan määritellä, sitä helpompi on pitää verensokeri normaalilla tasolla retken aikana. "Vähäsuolaista retkiruokaa saa helposti vaikka itse tehtynä. Näillä henkilöillä saattaa joskus esiintyä liialliseen verensokerin laskuun liittyviä oireita kuten heikotusta, hikoilua ja näköharhoja.
RETKI maaliskuu 2011. Nuoruusiän diabeetikko tarvitsee aina insuliinihoidon ja tarkat tiedot retken rasittavuudesta. OLIPA KYSE SITTEN OHIMENEVÄSTÄ TAI PITKÄAIKAISSAIRAUDESTA, ON RETKEILLESSÄKIN TARKKAAN MIETITTÄVÄ MITÄ SUUHUNSA LAITTAA.
S
88
ydän- ja verisuonitaudit, kakkostyypin diabetes ja kohonnut verenpaine ovat länsimaissa yhä lisääntyviä sairauksia. "Omalla painonhallinnalla on suuri merkitys, sillä liikalihavuus on monesti yksi osatekijä sairauksien puhkeamisessa", Bystroff varoittaa. Valmisruokien tuoteselosteisiin kannattaa tutustua tarkkaan ja miettiä vaihtoehtoja. Yksin ravitsemuksella ei painoa saa kuitenkaan helposti kuriin. Retki-lehden ravitsemusasiantuntija Petri Bystroff muistuttaa, että terveelliset elämäntavat on syytä huomioida myös retkellä. "Nuotiolla paistettu makkara tahtoo koukuttaa, mutta perustallaajankin on hyvä suosia vähärasvaisempia ja vähäsuolaisempia vaihtoehtoja." Suolan käytön vähentäminen on tärkeää kohonneen verenpaineen hoidossa. Näin vältytään liialliselta suolan käytöltä mutta myös kehoa rasittavilta lisäaineilta ja piilorasvalta."
Suunnittele mitä syöt
Kun mietitään retkieväitä erityisruokavaliota tarvitseville, tulee olla hyvät tiedot ter-
veellisestä ravitsemuksesta. Sydän- ja verisuonitautien sekä kohonneen verenpaineen hoidossa ja ennaltaeh-
käisyssä terveellinen ruokavalio on hyvä muistaa myös retkillä. Aikuisiän diabetesta sairastavalle riittää pääasiassa terveellinen ruokavalio ja säännöllinen ateriarytmi, joka pitää verensokerin tasaisena
Lähes kaikista valmiista retkiruuista löytyy aineita, jotka aiheuttavat keliaakikoille oireita. Tarkista maku vielä ennen tarjoilua.
Energiaa/henkilö
hiilihydraatit rasvat proteiinit kcal GDA*
Allergian kanssa retkellä
Monet suomalaiset kärsivät keliakian ja laktoosi-intoleranssin aiheuttamista vaivoista. Soijasuikaleista valmistettu pata onkin erinomainen ja maukas vaihtoehto myös lihansyöjän ateriaksi. "Nykyisin on viljatuotteillekin hyvin saatavilla korvaavia ruoka-aineita, joten itse tehtynä retkiruuista saadaan turvallisia, monipuolisia ja maittavia." Laktoosi-intoleranssin aiheuttamat vatsanväänteet vältetään syömällä vähälaktoosisia tai täysin laktoosittomia maitotuotteita. Yhdistä ainekset. 19,80 euroa. Anna hautua 20 minuuttia. Jäähdytä kylmässä vedessä ja purista ylimääräinen neste pois. 140 sivua. Hyviä proteiininlähteitä ovat palkokasvit, pähkinät ja soijavalmisteet, kuten tofu tai soijasuikaleet. Tosin laktoosivaiva on nykyisin niin yleinen, että laktoosittomia tuotteita on kaupoista helposti saatavilla. Jokaisen reseptin ohessa on pieni ruutu, josta tiedot saa helposti omaksuttua. Kirjoittaja antaa hyödyllisiä neuvoja, joista erityisruokavaliota noudattavat saavat tarvitsemaansa tietoa. Kuutioi sipuli, paprika ja munakoiso. Keliakia on elinikäinen sairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin gluteeni eli proteiini vaurioittaa suolinukkaa. 112 sivua. Kirja paneutuu raaka-aineisiin kertoen niiden merkityksestä terveellisessä ja tasapainoisessa ruokavaliossa. Toki pekonikääreisiä makkaroita löytyy ja lapsille prinssinakkeja, mutta yleisilme on terveellinen ja raikas. "Tämä on kuitenkin hel-
Terveellisen ruuan kirja
Herkkuhetkiä avotulella
46 g
13 g
20 g
380
19 %
HYVÄN OLON KEITTIÖ tarjoilee resepteissään kasviksia ja kalaa. Niistä on kätevä tehdä omia retkimuonia.
Valmiit retkiruuat, joihin lisätään vain vesi, ovat käteviä käyttää. Soijasuikalepata neljälle 5 dl soijasuikaleita 1 sipuli 1 paprika 1 pieni munakoiso 100 g vihreitä papuja 2 dl pitkäjyväistä riisiä 5 dl kasvislientä tilkka öljyä paistamiseen maustamiseen mustapippuria, 1 rkl soijaa ja muutama tippa Tabascoa Keitä soijasuikaleita vedessä noin 10 minuuttia kunnes ne ovat pehmeitä. Päiväretkeilijä ihastuu kirjan pieniin välipaloihin. posti ehkäistävissä, kun ruuan sisältämään hiilihydraattimäärään kiinnitetään riittävästi huomiota jo ennen kovempaa koitosta."
Maukasta pataa kasvissyöjälle
KUN kasvissyöjän repusta puuttuvat liha, kala ja kananmuna, täytyy riittävään proteiinin saantiin kiinnittää huomiota. Niiden tuoteselosteesta kannattaa kuitenkin tarkistaa, soveltuvatko ne erityisruokavaliota noudattavalle.
Bystroffin mukaan oireita ilmenee tyypillisesti silloin, kun ruokailuväli on liian pitkä tai retken fyysinen rasittavuus kasvaa yllättäen liian suureksi. 26,90 euroa. Tammi 2009.
*aikuisen GDA perustuu 2 000 kcal:n päivittäiseen energiantarpeeseen
RETKI maaliskuu 2011
89. Lisää kasvisliemi, riisi ja mausteet. Liha- ja kalareseptien lisäksi oman osansa saavat myös grillattavat kasvikset ja hedelmät. Kirja aloittaa välineistä ja grillaamisen käsitteistä, mutta varsin pian päästään monipuolisten reseptien pariin. Selkeän kirjan tärkeänä osana ovat hyvät kuvat.
Hyvän olon keittiö, Kirsi Kostamo. Jaa seos muffinsivuokiin ja paista 175-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.
Energiaa/kpl
hiilihydraatit rasvat proteiinit kcal GDA*
39 g
9,5 g
4,5 g
258
13 %
Hehkuvilla hiilillä, Riitta Pohjanluoma. Vaikka kirja on tarkoitettu kotipihan grillaajien käyttöön, on moni ruoka toteutettavissa nuotiollakin.
Gluteenittomat suklaamuffinsit (15 kpl) 3 dl gluteenitonta jauhoseosta 4 dl sokeria 100 g tummaa suklaata 2 tl soodaa 2 tl vaniljasokeria 250 g maitorahkaa 2 kananmunaa 150 g sulatettua voita ½ dl maitoa Sekoita kuivat ainekset keskenään ja maitorahka, kananmunat, sulatettu voi ja maito toiseen astiaan. Minerva 2010.
VASTOIN ennakkoajatuksia, Hehkuvilla hiilillä eii ole N kk j t k i H hk ill mikään miesten epäterveellisten makkararuokien ylistyslaulu. Retkeilijä saa kirjasta useita valmiita reseptejä ulkokeittiöön, vaikka suuri osa ruuista on helpointa valmistaa kotioloissa. Jatka freesaamista vielä hetki. Valmiit retkiruoat sisältävät lähes poikkeuksetta laktoosia, joten maitoallergikkojen on turvauduttava vaelluksilla ja retkillä itse tehtyihin ruokiin. Freesaa soijasuikaleet öljyssä ja lisää kasvikset
Itsetutkiskelulle tarjoutuu oiva terapiatilaisuus, joka estää ennalta naakkojen pesiytymisen tapuliin. KOLUMNI
teksti Marko Taavila piirros Karoliina Lahti
Jokamiehen oikeus tarkastelee retkeilyyn liittyviä ilmiöitä kriittisin silmin ja antaa tuomionsa pirttipöydän ääreltä.
JOKAMIEHEN
OIKEUS
90
RETKI maaliskuu 2011
Yksin retkelle
räs syy ihmiskunnan menestymiseen maapallolla on kykymme toimia ryhmänä. Uhkarohkeimmat eristäytyjät hakeutuvat vapaaehtoisesti ulos luontoon tiedotusvälineiden ulottumattomille. Leimaa pelätään ja syrjään vetäytymistä kavahdetaan varsin vaarallisena temppuna. Eristäytyminen toimii pieninäkin annoksina, vaikkapa muutaman tunnin päiväpatikkana. Kehon työskennellessä mieli avautuu pohtimaan asioita tavanomaista tarkemmin. Fyysinen ponnistelu tuo touhuun tärkeän lisäelementin. Vähintä mitä tähän ratkaisuun päätyvältä yksilöltä odotetaan on käyttäjäprofiilin säännölliset päivitykset verkkoyhteisössä. Lajimme into kuulua porukkaan on kuitenkin ylikorostunut yhteistyön varsinaisten hyötyjen kustannuksella. Reitistä ja kohteesta tulee kertoa aina jollekulle sekä ilmoittaa aikaraja, mihin mennessä aikoo palata takaisin ihmisten ilmoille. Mediapimennossa oleskellut ei välttämättä kykene enää osallistumaan keskusteluihin, kun ei tiedä keitä jotkut Hillevi ja Jartza ovat, saati erosivatko nämä ystävinä. Siellä piilevistä riskeistä suurimmat liittyvät tosi-televisiosarjojen ja iltapäivälehtien seuraamisvaikeuksiin. Yksin samoilemisen koukuttavuus on jäänyt yllättävän vähälle huomiolle. Niiden osoittautuessa huonoiksi reklamaatioille on helppo osoittaa oikea vastuuhenkilö. Taipaleelle ei missään tapauksessa pidä karata toisilta salaa. Vallitseva kehityssuunta on johtanut siihen, että omassa rauhassa viihtyvää pidetään yleisesti outona lintuna. Kerran umpihankeen uskaltautuva saattaa uusia tekonsa vielä samana talvena. Ajan käytönkin suhteen individualistit ovat muita vapaampia. Väliaikatietojen lähettäminen tekstiviestinä ei pilaa kokonaisuutta mutta poistaa turhaa huolta tukijoukoilta. Ani harvassa ovat kuitenkin he, jotka
E
eivät ole lainkaan sidottuja almanakkaan. Yhteisöstä irrottautumisen ei tarvitse tarkoittaa totaalista erakoitumista vuosikausiksi. Arkisista velvoitteista huolimatta jokaiselle on suositeltavaa lähteä silloin tällöin omin päin maastoon tai vesille. Itsenäisessä retkeilemisessä on monia kiistattomia etuja, kuten reittivalinnoissa vallitseva yksimielisyys. Sulan maan aikaan hän todennäköisesti hakeutuu yhä uudelleen rauhaisille vesille ja syrjäisille piilopoluille.
CONFIDENT WHEN IT MATTERS
Inge Solheim / Polar guide and outdoor professional
Helly Hansen: The choice of outdoor professionals for staying dry, warm and protected in extreme conditions.
F I
DAVI D KVA RT
HAGLÖFS GRYM Q
Tukeva vaelluskenkä, joka on tehty uudenlaisesta materiaaliyhdistelmästä. Kengässä on SOLE-pohjallinen, joka
muotoutuu käyttäjänsä mukaan ja tukee koko jalkapohjaa. H A G LO F S . Kevyt, kestävä ja nopeasti kuivuva SuperFabric®-materiaali on lähes huoltovapaa.
GORE-TEX®
takaa vedenpitävyyden. W W W. Ulkopohja on kehitetty yhteistyössä Vibramin® kanssa ja siinä on erinomainen pito.
O UT S TA N D I N G O U T D O O R E Q U I P M E N T