6
Halki hyisen Perämeren
Ylhäinen Yliperä
KÄSIVARREN ERÄMAASSA EI PUHELIN SOI
Korsika
VÄLIMEREN VIHREÄ SEIKKAILUSAARI
LAPIO
RINTEESEEN
JA RETKELLE
Liukulumikengät. 3/2013 . 9,20 ?
Syntyykö Suomeen neljä uutta kansallispuistoa. >> s
Asiakas voi kieltää tietojensa
käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden
tilaajapalveluun.
Joel Ahola
Pohjakartta-aineisto
Maanmittauslaitos
KANNEN KUVA
PIIRROKSET
Karoliina Lahti
VUONNA 2013 ILMESTYY 10 NUMEROA,
JOISTA YKSI JULKAISTAAN TUPLANUMERONA
Poppis Suomela. 10 %)
Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 . 10 %)
AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA
TOIMITUSJOHTAJA, ILMOITUSMYYNTI
Reetta Laaksonen
Panu Pihkala
Jyrki Vainio
Veikka Gustafsson
p. (sis. alv. 050-505 8848
KARTAT
Y-tunnus 1441340-4
veikka.gustafsson@outdoormedia.?
ISSN 1456-8837
Aikakauslehtien liiton jäsen
Anna Munsterhjelm
Mari Vahtokari
Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty.
Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa
tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin
käyttötarkoituksiin. (sis. alv. Kruunun uudet
jalokivet
6
KUVA Joel Ahola
Ympäristöministeriö selvittää tulisiko
uusia kansallispuistoja perustaa.
Umpiseen
Liukulumikengillä latu
syntyy minne vaan.
Retkeilijöiden nettipalstan
ylläpitäjä Harri Vesterinen
kertoo kuinka palvelu
syntyi.
www.retkilehti.?
28
38
KUVA Ville Siekkinen
KUVA Harri Vesterisen albumi
Vaellusnet
15. vuosikerta
PÄÄTOIMITTAJA
VAKITUISET AVUSTAJAT
TAITTO
TILAAJAPALVELU
Mikko Hieta
Joel Ahola
Mikko Lamminpää
Joppe Ranta
Ville Siekkinen
Marko Taavila
Tenhelp Oy/Tenho Järvinen
tilaajapalvelu@outdoormedia.?
aineistot@retkilehti.?
p. (09) 3540 1785 arkisin klo 9?16
(tilaukset, laskutusasiat, osoitteet)
mikko.hieta@retkilehti.?
JULKAISIJA
Outdoor Media Oy
Pihlajatie 28
00270 Helsinki
toimitus@retkilehti.?
Aksana Kurola
Mikko Nikkinen
Tiina Riikonen
Poppis Suomela
Salla Virta
PAINO
Reusner AS, Tallinna
etunimi.sukunimi@retkilehti.?
Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50
AJANKOHTAISET
Etsimessä Kruunun uudet jalokivet
6
Kansallispuistoselvitys käynnistyi.
Uutiset
18
KUVA Poppis Suomela
3/2013 huhtikuu
Perämeri
Talvivaellus johdatti
Ruotsista Suomeen.
Koli äänestettiin vuoden retkikohteeksi.
Kirjat
25
Pata Degermanin elämäkerta vie seikkailuun.
26
Erämessukausi lähestyy.
Oma retki
27
IHMISET
Ylläpitäjä Harri Vesterinen
KUVA Joel Ahola
Historian havinaa Haltilta.
28
Vaellusnetin isä hoitaa sivustoaan talkoilla.
Kokemukset Naskaliformulaa
46
KUVA Panu Pihkala
Tapahtumassa
32
Vierailimme partiolaisten talvileirillä.
Lajiesittely Liukulumikengät
38
Uusi kulkupeli umpihankeen.
54
44
Lintujen kevätmuutto on suuri spektaakkeli.
Pohjola Perämeren puolikuu
46
Retkikunta hiihti Ruotsista Suomeen.
Kotimaa Ylhäinen Yliperä
54
Käsivarren erämaassa retkeilijä on kaukana.
Kaukokohde Kivikaarien maailma
62
Yhdysvaltojen Arches ja Canyonlands.
Eurooppa Välimeren vihrein
62
54
KUVA Anna Munsterhjelm
LUONNOSSA
Huhtikuu Arktika
Korsika
Välimeren vihrein
seikkailusaari.
68
Korsikalla on mainioita vaellusreittejä.
68
74
Sonyn videokameralla saa temput talteen.
Repussa Kovat ja pehmeät
76
6
Kevätuutuuksien avulla pääsee puuhun.
Testi Lapiot talvikäyttöön
78
8
KUVAT Kalle Tarkiainen
VARUSTEET
Pikatesti Seikkailijan kamera
Rinteeseen ja retkelle samalla lapiolla.
×
MIELIPITEET
Pääkirjoitus
Taukopaikka
Jokamiehen oikeus
4
42
2
90
0
Lapiot
talvikäyttöön
tal
78
Metsähallituksella on jo nykyisin noin 350 soinpimuskumppania yrityksistä, jotka sitoutuvat huomioimaan toiminnassaan luontoarvot ja edistämään luonnonsuojelun tavoitteita. Luontomatkailuyrityksille paras ratkaisu lienee jonkinlainen kansallinen puuhapuisto, jossa on
kaunista luontoa, mutta liikkuminen sallittaisiin mahdollisimman vapaasti erilaisilla kulkuvälineillä. Matkailualueiden kansallispuistoissa hyöty oli vieläkin suurempi.
Ei siis ole ihme, että matkailu- ja luontoväki haaveilee uusien kansallispuistojen perustamisesta eri puolille maatamme. Yhä runsastuville retkeilijäjoukoille
oiminvitaan palveluja, ja yritysten on hyvä ajoissa ymmärtää, millaisia toimintamahdollisuuksia kansallispuistot tarjoavat. Maankäyttöä koskevat
rajoitukset pitävät yrittäjät paikoitellen varovaisina, eikä kannatus
aina ole ollut varauksetonta. Ympäristöministeri Ville Niinistö käynnisti marraskuussa
neljä kansallispuistoselvitystä . yhteensä aloitteita uusien puistojen perustamiseksi oli saapunut kahdeksantoista. Miksi esimerkiksi polkupyöräily on usein kansallispuistoissa kiellettyä?
Valtion retkeilyalueet muodostaisivat jo valmiin viitekehyksen monenlaisessa niiden
ten matkailupalveluiden kehittämiseen, mutta rahoituksen puuttuessa
von alueella
kehittäminen on jäänyt kansallispuistojen jalkoihin. Valtionhallinnossa olisikin kiireesti kehitettävä
siin
linnonalojen yli menevää yhteistyötä, jotta aluekehittämistä tehtäisiin
aa.
johdonmukaisesti eikä köyttä vedettäisi kahteen suuntaan yhtä aikaa.
aa
Suojelun ja matkailun edistämisen välille on mahdollista rakentaa
osiltaa, jos tahtoa löytyy. Esimerkiksi Evon
yä halutaan
valtion ohjaus on ollut vähintäänkin poukkoilevaa. Toisaalta retkeilyä
entää luonedistää, mutta samalla opetus- ja kulttuuriministeriö haluaisi vähentää
nonvara-alan koulutusta alueella, johon metsäopetus kuuluu jo kulttuurivä halhistoriallisista syistä. Kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat
37 kansallispuistossa yhteensä lähes 110 miljoonaa euroa. Kansallinen puuhapuisto
M
etsähallitus julkaisi helmikuussa kansallispuistojen paikallistaloudelliset
vaikutukset viime vuodelta. Tällaiset
puistoiyritykset myös hyötyvät niistä panostuksista, joita valtio kansallispuistoihin tekee.
utukset
Uusia suojelualueita perustettaessa paikallistaloudelliset vaikutukset
lle tartulee selvittää tarkasti etukäteen. Kansallispuistostatus edistää matkailua varmasti, vaikka puiston
perustamisen ensisijainen tarkoitus tulisi tietenkin olla luonnonsuojelu.
Kaikki kansallispuistojen puolesta puhuvat eivät tule heti ajatelleeksi, mitä laki oikeastaan sellaisista sanoo. Puistoissa vierailtiin kaksi miljoonaa kertaa ja jokainen valtion sijoittama euro poiki lähialueille noin kymmenen euroa takaisin. ×
Puistoissa vierailtiin
kaksi miljoonaa kertaa.
Mikko Hieta
mikko.hieta@retkilehti.?
4
huhtikuu 2013
KUVA Mikaela Löfroth
HIETA
MIKKO
PÄÄKIRJOITUS
dramatically
improves weight distribution and air?ow. LONGER DAYS
THE NEW STANDARD IN BACKPACK SUSPENSION DESIGN
Opti?t. 22?
Elevation:
2330 M
Photo:
RIKY FELDERER
BETTER FIT. delivers an unrivaled combination of load control and maximised ventilation
with a fully adjustable backpanel and hipbelt design. JAMES PEARSON
DOLOMITES, ITALY
Latitude:
NORTH 46° 37. Opti?t. The result: a perfect ?t and cooler carry.
thenorthface.com. 45?
Longitude:
EAST 12° 15
Kevään aikana ministeriö sai puolenkymmentä muuta
puistoaloitetta. Valtion asettama kansallispuistokomitea jätti raporttinsa vuonna 1952, minkä jälkeen perustettiin
seitsemän puistoa muun muassa Lemmenjoki ja Oulanka. Niinpä ministeri ilmoitti,. Ehdokkaat ovat Käsivarren suurtunturit, Olvassuo, Konnevesi ja Teijo. Vuoden 1976 kansallispuistokomitean ehdotettua peräti 58 kansallisja luonnonpuistoa valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelmasta, johon sisältyi
ajatus 17 uudesta kansallispuistosta. etsimessä
Kruunun uudet
jalokivet
KUVA Hannu Huovila/Vastavalo
UUDET KANSALLISPUISTOT
TEKSTI Mikko Lamminpää
Maahamme saatetaan perustaa jopa viisi uutta
kansallispuistoa, mikäli nimettyjen ehdokkaiden
todetaan täyttävän vaatimukset.
Y
mpäristöministeri Ville Niinistö antoi viime marraskuun lopussa Metsähallitukselle tehtäväksi selvittää neljän uuden kansallispuiston
perustamisedellytykset. Ville Niinistö ilmoitti vastauksessaan, ettei puiston perustaminen ole suunnitelmissa. Ym-
päristöministeri Satu Hassi kutsui vuonna
2001 koolle kansallispuistoseminaarin, joka
käsitteli ministeriölle toimitetut 15 perustamisaloitetta.
Reilu vuosi sitten Pertti Salolainen ja
kuusi muuta kansanedustajaa esittivät ympäristöministerille kirjallisen kysymyksen ehdottaen Porkkalanniemen kansallispuiston perustamista. Metsähallituksen luontopalvelut
käynnisti selvitystyön alkuvuonna, ja tuloksia on odotettavissa ensi vuoden aikana.
6
huhtikuu 2013
Luonnonsuojelulaissa ei ole määritelty,
kuka ja miten voi esittää aloitteita kansallispuistojen perustamiseksi, joten asiaa on
hoidettu monin eri tavoin. Lisäksi ympäristöministeriö arvioi Suomenlahden kansallispuistojen kehittämistä ja Porkkalan asemaa osana tätä kokonaisuutta
Monet siellä tavattavat
uhanalaiset tunturikasvit ja -perhoset eivät
kasva muualla Suomessa.
Kilpisjärvi on matkailijoiden suosiossa, ja
osa kunnan matkailuyrittäjistä pelkää mahdollisten rajoitusten tähtäävän norjalaiskelkkailijoiden häätämiseen. Ikosen mukaan tällainen matkailutoiminta loppuisi kansallispuiston tullessa.
KUVA Joel Ahola
1. ×
E
hdotetuista alueista tunnetuin lienee
Käsivarren suurtunturit, jotka hipaisevat Köli-vuoristoa. Konnevedellä ja Kilpisjärvellä alueiden toimijoita osallistava työ
on meneillään.
Kansallispuistoissa vierailee vuosittain
kaksi miljoonaa kävijää, ja määrä nousee
jatkuvasti. Niinpä hanketta on
ajettava yhdessä kunnan kehittämisen kanssa, jotta sille saadaan paikallisten tuki.
Enontekiön yrittäjien puheenjohtaja Pasi
Ikonen vastustaa kansallispuistoa peläten
sen tekevän kymmenien yrittäjien toiminnan
mahdottomaksi. Puisto käsittäisi
alustavien kaavailujen mukaan Saanan ja sen
rinteiden lehtojensuojelualueen, Jehkatstunturit ja suurtunturit, jotka kuuluvat erämaalailla perustettuun Käsivarren erämaaalueeseen.
8
huhtikuu 2013
Seudun kasvillisuusvyöhykkeellä ei ole yhtään kansallispuistoa, joten se täydentäisi
nykyistä verkostoa. Työtä nopeuttaa alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmatyö. Elinkeino perustuu luontomatkailuun, jota tehdään nykyisin osin konevoimin. Suomen katolla. KUVA Joel Ahola
UUDET KANSALLISPUISTOT
jen, virkistys- ja matkailukäytön, taloudellisten vaikutusten ja metsästyksen kannalta. Repoveden kävijämäärä kaksinkertaistui muutamassa vuodessa kansallispuiston perustamisen jälkeen. Metsähallitus on parantanut alueen reittejä ja pysäköintipaikkoja sekä tehostanut markkinointia yhteistyössä Kouvolan kaupungin
ja alueen yritysten kanssa. Myös Sipoonkorvessa retkeilee tuplamäärä väkeä, vaikka puiston palvelut ovat vasta suunnittelupöydällä.
Kasvava kävijämäärä tuo lisää asiakkaita ja euroja ohjelmapalveluyrittäjille, mikä
oletettavasti johtaa ohjelmatarjonnan laajuuden kasvuun ja laadun paranemiseen.
Tarkoitus on, että tämän hallituskauden
aikana voidaan laatia linjaukset kansallispuistojen perustamisesta tai kenties jopa
perustaa ne. Teijon suunnitelma on
juuri valmistunut
Siellä toimii pienten matkailuyritysten verkosto, joka palvelisi
mieluusti kansallispuiston kävijöitä, joita odotetaan tulevan Jyväskylän ja Kuopion seutukunnista.
Konneveden kunta oli kaavaillut puiston perustamista vuodelle 2017, mutta hanke voi toteutua vuosia aiemmin. Se edustaa pohjoissavolaista järvi- ja metsäseutua, joka
uupuu puistoverkostosta, mutta jolle olisi tarvetta. Puisto sopisi erityisesti veneilyyn ja melontaretkeilyyn, joissa
tarvittavia palvelurakenteita on jo valmiina alueen rannoilla.
Kansallispuiston perustamista kannatetaan seudulla erittäin laajasti. Kunnanjohtaja
Kari Leväsen mukaan puistolle ei ole mitään esteitä, ja kuntalaiset,
yrittäjät ja järjestöt kannattavat sitä yksimielisesti.
huhtikuu 2013
KUVA Tapio Sirkka/Vastavalo
lvassuo, joka sijaitsee Pudasjärven, Utajärven ja Puolangan kunnissa, olisi kansallispuistojemme laajin ja
edustavin aapasuo, josta löytyvät lähes kaikki suoluontotyypit sekä jokien tulvarantoja ja harju- ja dyynimuodostumia. Se on tärkeä lintujen pesimäalue, jossa kasvaa runsaasti uhanalaisia lintu- ja kasvilajeja. Varsin lähellä Oulun seutua sijaitseva
puisto poistaisi Pohjois-Pohjanmaalla olevan kansallispuistoverkon aukon. Vanhat mänty- ja kuusimetsät ovat paikoin luonnontilaisia.
Seudulla on jo 60 neliökilometrin laajuinen Olvassuon
luonnonpuisto ja peräti 270 neliökilometrin suuruinen Olvassuon luonnonsuojelualue, josta tulisi kansallispuiston ydin.
Kansallispuistoa kannatetaan laajasti, ja osa retkeilyrakenteista on jo valmiina. KUVA Joel Ahola
2. Puisto edistäisi suomatkailun kehittämistä
koko maakunnassa.
9. Savolaismaisemia
K
onnevedellä on parhaat valmiudet nousta kansallispuistoksi. Sitä rajaavat eteläisen Konneveden yksityiset rauhoitusalueet. Edustava aapasuo
O
3. Valtio
omistaa alueen arvokkaan ydinosan kallioineen ja vanhoine metsineen
Tähän työhön nivoutuu mahdollinen Porkkalan kansallispuiston perustaminen tai sen sisällyttäminen Tammisaaren saariston kansallispuistoon.
10
huhtikuu 2013
KUVA Mikko Lamminpää
S
alossa sijaitsevaan Teijoon sisältyy
valtion retkeilyalue ja useita luonnonsuojelualueita, joiden yhteinen pinta-ala on 33 neliökilometriä. Ne voisivat parhaimmillaan olla retkeilijöiden suosikkikohteita. Tuoreen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan alueen retkeilyreitistöjä palvelurakenteineen täydennetään lähivuosina.
Alueen erikoisuus on 1600-luvulla perustetut ruukkiyhdyskunnat, jotka tarjoavat nykyisin majoitus- ja ravintolapalveluita.
KUVA Mikko Lamminpää
UUDET KANSALLISPUISTOT. He kaipaavat seudulle myönteisiä uutisia,
jollainen kansallispuiston saaminen ehdottomasti olisi.
5. Porkkalan tulevaisuus
Y
mpäristöministeriö päätti samassa yhteydessä toteuttaa laajan arvioinnin Saaristomeren, Tammisaaren saariston ja Itäisen
Suomenlahden kansallispuistojen kokonaisuuden kehittämisestä. Ne muodostavat retkeilyyn sopivan yhtenäisen järvi-, suoja metsäalueen, jolla käy vuosittain lähes
60 000 ulkoilijaa. Lounaisrannikon mannerpuisto
Valtion retkeilyalueiden tulevaisuutta on
pohdittu eri työryhmissä. Valitettavasti maa- ja metsätalousministeriön, jonka hallinnonalaan ne kuuluvat,
voimavarat eivät ole riittäneet niiden laajaalaiseen kehittämiseen.
Niinpä Salon kaupunki, kyläyhdistys ja
alueen matkailuyrittäjät ajavat yhdessä retkeilyalueen kehittämistä kansallispuistoksi. 4
90 YEARS
1923 - 2013
ww
w.l
ow
a.d
e
ww
w.b
on
ge
.?
90 vuotta perinnettä, laatua ja istuvuutta
Pumpputeknologialla säädettiin
mono tarkasti istumaan jalkaan kuin jalkaan.
LOrenz WAgner perustaa LOWA:n
baijerilaisessa kylässä, Jetzendor?ssa, Münchenin lähellä. Alppikengät ja vaelluskengät
tulivat mukaan mallistoon ja tämä loi pohjan
tulevaisuuden menestykselle. Seppä Josef
Lederer aloitti harjoittelijana LOWA:lla.
90 VUOTTA PERINNETTÄ, LAATUA JA ISTUVUUTTA
1923: MISTÄ KAIKKI ALKOI...
Pieni maatila ja suutari Johann Wagner. norjalainen reunus; tuplatikkaustekniikka, joka tuli läheisiltä vuorilta. jo varhain ja haki oppia useilta eri suutarimestareilta. Kolme vuotta myöhemmin
LOWA muuttaa laskettelumonoteollisuuden
historiaa tuoden uuden LOWA Air -teknologian
markkinoille. Yksi opeista oli ns. Lederer
ottivat yrityksen haltuun ja jatkoivat
tarjonnan kasvattamista edellisen
sukupolven viitoittamalla tiellä.
Kasvu oli valtavaa ja uusi tuotantolaitos
perustettiin. Tuotanto
alkoi nauhoitetuista kävelykengistä.
1955
1930/31
Toisen sukupolven esiinastuminen. Tuotantoa tehostettiin ja optimoitiin kohti
volyymituotantoa 20-luvun loppupuolella, ja tästä sai alkunsa LOWA.. Hän alkoi ajatella tuotantoa
?laatikon ulkopuolelta. Yksi
ensimmäisistä polyuretaani-injektiokoneista
otetaan käyttöön. Pian pieni suutaritoiminta kentällä muutti muotonsa pieneksi tuotantolaitokseksi. Tämä loi perustan, jolle Johannin yksi kolmesta pojasta, Lorenz, lanseerasi uuden laadukkaan
jalkinemerkin vuonna 1923. Näinä
päivinä Lorenz kiersi tilalta tilalle jalkaisin, valmistaen ja korjaten kenkiä asukkaille tilojen omista nahoista. Jetzendor?in
syntyi ensimmäinen pieni tehdas, joka valmisti kuuluisia ja haluttuja ?Göiserer?-kenkiä (reikäkoristeltuja kävelykenkiä tuplatikkauksella).
Ensimmäiset koneet joita käytettiin yhdistivät ommeltuun kenkään sopivan pohjan korkoineen. 1923
90 vuotta perinnettä,
1923
1953
Lorenz Wagner menehtyi.
1970
Nopea siirtyminen synteettisten materiaalien
käyttöön toi lisää tilaa innovatiivisuudelle. Wagnerin tytär Berti ja hänen
miehensä Josef ?Sepp. Alkuvuosina toiminta oli kovaa jalkatyötä, jolla nuori yrittäjä koitti ansaita leipänsä tehden pitkää päivää
Kiitos
innovatiivisten tuotteiden, korkeimman laadun ja Saksalaisen käsityön,
LOWA valmistaa ensimmäistä kertaa
yli miljoona paria vuodessa.
2010
Werner Riethmann siirtyy LOWA:n Seuraava tavoite on saavutettu.
johtoon.
Samat periaatteet ovat pitäneet ja
LOWA valmistaa ensimmäisen kerran
yli 2 miljoonaa paria kenkiä.
2013
LOWA juhlii 90-vuotispäiviään.
2013: 90 VUOTTA MYÖHEMMIN...
90 vuotta perustamisen jälkeen LOWA on edelleen samaisessa Jetzendor?n kylässä, mutta tämä perinteinen brändi on muuttanut itsensä
moderniksi Outdoor-yritykseksi, joka nauttii maailmanlaajuista mainetta. tulee markkinoille ja
määrittelee käsitteen vaelluskengästä uusiksi.
Tästä muodostuu koko Euroopan kautta historian myydyin vaellusjalkine.
1992
2000
Tärkeä tavoite on saavutettu. Ei siis ihme,
että vuonna 2010 LOWA möi yli 2 miljoonaa paria outdoor-jalkineita erikoisliikkeiden kautta. Klassinen alppivaelluskenkä on monistunut
vaelluskengäksi, monikäyttöiseksi All Terrain -klassikoksi, vapaa-ajan jalkineeksi ja kattavaksi lasten mallistoksi.
Werner Riethmann. Vuotta
myöhemmin juhlitaan koko maailman
yhden myydyimmän kengän
RENEGADEN syntymää.
1983
Uusi malli ?Trekker. LOWA ei kuitenkaan jäänyt lepäämään laakereilleen, vaan päinvastoin
Jetzendor?n tuotekehitystä on hiottu jatkuvasti, tekniikkaa on kehitetty ja useita erittäin suosittuja malleja on tuotu lisää markkinoille
vuosittain. LOWA:n suuri menestys on johtunut perinteiden ja innovaatioiden taidokkaasta yhdistämisestä. Werner Riethmann on ollut vastuussa yrityksen suunnasta vuodesta 1992 lähtien. Mukaan on tuotu myös uusia segmenttejä, joilla LOWA:n on onnistunut saada lisää markkinaosuuksia vuosittain. laatua ja istuvuutta
2013
90 YEARS
1923 - 2013
1995/96
Esitellään kevyet Hiking-kengät.
Nämä edeltävät yleiskäyttöisen
ATC-linjan markkinoille tuloa. Tämä yhdistelmä on
antanut omalle tuotannolle erinomaisia taitoja, joita kiittelevät tyytyväiset asiakkaat ympäri maailman.
Vuosituhannen alussa ylitettiin miljoonan parin maaginen rajapyykki
LOWA Flex® -nauhoitus
ja useat muut ominaisuudet takaavat
miellyttävän tunteen jalalle tilanteessa
kuin tilanteessa.
ow
w.l
ww
Lisätietoja uudesta innovatiivisestä vaelluskengästä ja jälleenmyyjät osoitteesta - www.bonge.?
e
a.d
LOWA on ainoa ulkoilujalkinevalmistaja jolla on ISO 9001 serti?kaatti korkeimman laadun ja parhaiden valmistusprosessien varmistamiseksi.
Y
.?
ge
on
w.b
ww. 90 YEARS
1923 - 2013
MAD
Quali
E IN
ty si
nce
1923
GER
MAN
Uusi innovatiivinen vaelluskenkä
parhaalla mahdollisella istuvuudella ja notkeudella.
Camino GTX® I Trekking
Camino GTX®
Istuvuus, monikäyttöisyys ja teknisyys olivat
termejä, jotka saivat aikaan tämän uuden
vaelluskengän
vv
90 YEARS
1923 - 2013
MAD
Quali
E IN
ty si
nce
1923
GER
MAN
Y
Naisten jalat tarvitsevat jatkuvaa
huolenpitoa. Mm. Ne ovat herkemmät, sirommat
ja kaipaavat tukea ja pehmusteita eri
kohtiin. Me lupaamme auttaa
siinä.
Mauria GTX® Ws
Mauria GTX®Ws I Trekking
Naisten jalat eroavat huomattavasti miesten
jaloista. näistä lähtökohdista olemme
suunnitelleet tämän ainoastaan naisille tehdyn
vaelluskengän.
ww
w.b
on
ge
.?
Lisätietoja tästä ainoastaan naisille suunnitellusta kaunottaresta ja jälleenmyyjät osoitteesta - www.bonge.?
ww
w.l
ow
a.d
e
LOWA on ainoa ulkoilujalkinevalmistaja jolla on ISO 9001 serti?kaatti korkeimman laadun ja parhaiden valmistusprosessien varmistamiseksi.
90 YEARS
1923 - 2013
Quali
ty sin
ce 1
923
Kenkä, jota ei voi enää parantaa.
Paitsi yksityiskohdilla.
Renegade GTX® Mid I ATC
Renegade GTX® Mid Men ja Ws.
Tämä malli on klassikko ulkoilukenkien joukossa. Sen innovatiivinen MONOWRAP®-pohjarakenne tarjoaa juuri oikean jouston ja jäykkyyden
balanssin miellyttävään ulkoiluun ja retkeilyyn.
Monikäyttöisyydessä ei ole löytynyt
RENEGADEN voittajaa!
ow
w.l
ww
Lisätietoja jo pitkään mainetta niittäneestä klassikosta www.lowa.de - jälleenmyyjät osoitteesta - www.bonge.?
e
a.d
Katso viereiseltä sivulta kevään 2013 erikoismalliston värit!!
.?
ge
on
w.b
ww
LOWA on ainoa ulkoilujalkinevalmistaja jolla on ISO 9001 serti?kaatti korkeimman laadun ja parhaiden valmistusprosessien varmistamiseksi.
90 YEARS
1923 - 2013
Värikkään limited edition -juhlamalliston jälleenmyyjät
a.d
e
ww
w.l
ow
90 vuotta perinnettä, laatua ja istuvuutta
ww
w.b
on
ge
.?
Katso muut jälleenmyyjät osoitteesta www.bonge.?
Koko mallisto on nähtävissä osoitteessa www.lowa.de
Matkaa taitetaan
pitkillä metsäsuksilla ja vähintään 8-kiloinen varustereppu selässä. kerran. Omien latujensa
tarpojat ottivat mittaa itsestään, toisistaan
ja talvisesta luonnosta.
L
umi suihki suksiloista, kun
lähes neljäsataa ennakkoluulotonta hiihtäjää kirmasi umpeen ja hankeen helmikuun toisena viikonloppuna. usein reilusti yli 20 asteen pakkases-
sa . Ylimääräisestä maastoyöpymisestä saa pari lisäpistettä, mutta samalla se tietää rinkalle lisäpainoa ja aamiaisen sijaan tulilla sulateltua
aamuteetä ja jäätyneitä eväsleipiä.
Umpihankihiihdon MM-kilpailussa ei
ratkaise vain kova kestävyyskunto tai pelkkä hiihtovauhti, vaan niiden lisäksi on hallittava oikea varustautuminen talviretkelle,
erä- ja suunnistustaidot sekä omalle kunnolle sopiva reitinvalinta. Leppoisammin etenevät tyytyvät noin 30-kilometriseen perusreittiin, ja pääsevät hyötymään jo
avatuista laduistakin. Tunnelma
tiivistyy, kun perjantain infotilaisuudessa arvotaan lauantaiaamun lähtöjärjestykset ja jaetaan kilpailukartat. Edessä
on pitkä hiihtopäivä: hiihtoaikaa on 10 tuntia, siinä ajassa kovin kärki ehtii taivaltaa
hangessa jopa 60 kilometriä. ajankohtaiset
UMPIHANKIHIIHTO
Maailmanmestaruuksia metsäsuksilla
Toisenlainen talviretki
TEKSTI Tiina Riikonen
KUVA Juha Nyman
Umpihankihiihdon MM-kisat hiihdettiin
Pudasjärvellä 16. ja palautuminen seuraavan päivän pikataipaleelle.
Tapahtumasta talviretkeilijäksi
Tykkylumen painamat puut kumartelevat
ympärillä, kun pääjoukko starttaa maastoon lauantaina aamunkoitteessa. Raskaan hiihtopäivän jälkeen haasteena on metsäyöpyminen . Samaan
aikaan perjantai-yön lisärastille lähteneet
avaavat jo latua pimeässä metsässä suunnistaen kohti ensimmäistä yöleiriään. Tästä yhtälöstä syntyy otolliset olosuhteet umpihangessa kisaamiselle: tälläkin kertaa erähiihdon ystävät saivat hiihtää
ja yöpyä lähes metrisessä hangessa.
Pikku-Syötteen hotelli täyttyy sadoista erä-Jormista, hiihto-Niiloista ja retki-Elleistä sekä pitkistä ja ylipitkistä metsäsuksista, huopasaappaista ja rinkoista. Alkaa rinkko-
18
huhtikuu 2013
jen äheltäminen lähtökuntoon ja seuraavan
päivän reittitaktiikan suunnittelu. Pudasjärvi on Suomen soisinta seutua ja
Syötteen vaarat maamme runsaslumisinta
aluetta. Hiihtokestävyyden ja
suunnistamisen lisäksi lauantain taipaleella mitataan myös osallistujien erätaitoja ja
luontotietoutta.
Umpihankikisojen osallistujamäärä on
vakiintunut 300?400 hiihtäjän paikkeille.
?Baanahiihdon vastapainoksi Pudasjärvel-. Vanhat tutut morjestellaan
Suosittelen silti Umppareihin osallistumista kaikille talviretkeilytaitoisille?, kannustaa tuore umpihankineuvos Hämäläinen. Maailmanmestaruuden vei
Laskuvarjojääkärikilta vain sekunnin erolla Kouvolan varuskunnan urheilijoihin. Menestyäkseen, tai muuten
Sata leirinuotiota lumisen pimeän metsän
katveessa luo joka kerta yhtä mieliinpainuvan tunnelman, niin kilpailijoille ja satapäiselle vapaaehtoisten joukolle kuin yleisölle ja kutsuvieraillekin. Niin uudet kuin kokeneetkin osallistujat kehuvat alueen upeaa
luontoa sekä ylistävät kisan hyvää henkeä ja
toimivia järjestelyjä. Umpihankihiihto ja siihen valmistautuminen on Pohjanakoille samalla kuntotestiä tuleville Lapinvaelluksille. ?On eri asia
hiihtää päivä, kuin hiihtää pitkä päivä rinkka selässä umpihangessa ja sen jälkeen yöpyä ulkona kovassakin pakkasessa. ?Umpisessa
vauhdilla hiihtäminen vaatii rautaista kuntoa, mutta meillä kaikilla on urheilutaustaa,
mukana on muun muassa hiihtäjiä, suunnistajia, seikkailu-urheilijoita ja pyöräilijöitä?, paljastaa kärkijoukkueiden vahvuuksia Markus Paananen. Monelle osallistujalle kisa
on ollut yllyke metsäsuksien hankintaan ja
muutenkin umpihangessa retkeilyyn.
Tehtävärasteilla joukkue lyö viisaat päänsä yhteen: mikä kasveista olikaan myrkyllinen. vajaan kymmenen kilometrin
pikataipaleella mennään täysillä!
Pudasjärven laajoilla soilla riittää tilaa
satojen hiihtäjien laduille, ja perässähiihtäjät valvovat ajolinjojen pysymistä upottavassa umpihangessa.
Eksoottinen tapahtuma on alkanut kiinnostaa myös ulkomaalaisia; tällä kertaa
osallistujia oli ainakin Tsekeistä, Ranskasta ja USA:sta. ?Umpihankihiihto on aina erilainen seikkailu ja herkkua tällaiselle elämäntapaulkoilijalle. Samalla hörpitään jäähileisiä
juomia, kaivellaan repuista evästä ja tutkitaan karttaa. Tasavahvat joukkueet oli koottu laskuvarjojääkärikoulun reserviläisistä. Montako metriä edessä oleva mänty kasvaa tulevina vuosina. Ehdottomasti tulen uudelleenkin . Belgialainen Erwin Borremans oli mukana jo neljättä kertaa, nyt yksilösarjassa. ?Uusien osallistujien määrä
kertoo umpihankihiihdon harrastajakunnan kasvusta: tänä vuonna ensikertalaisia
oli peräti 80?, iloitsee Ruuskanen. vain omaa kuntoaan koetellakseen, on haettava myös vapaaehtoiset lisärastit. Ilman lisärastien hakua leirin pystytykseen saattaa ehtiä jo alkuillasta,
mutta menestystä havittelevat suunnistavat
viimeiset tunnit pimeässä.
Umpihankihiihdossa kisataan 3?5-henkisin joukkuein sekä yksilökilpailuna. Lähtöjärjestys määräytyy tehtävistä
ja lisärasteilta kerättyjen pisteiden mukaan.
Lumi pöllyää, kun kärkijoukkueet säntäävät
umpiseen . ?Hiihtona haasteellinen, mutta koko tapahtuma toimi hienosti. Miehet, naiset, nuoret
ja vanhat hiihtävät kaikki samassa sarjassa,
mikä osaltaan lisää tapahtuman yhteisöllisyyttä.
Oululaisen Aino Hämäläisen joukkue
Pohjanakat on yksi harvoista naisjoukkueista. ?Muihin kestävyysurheilukisoihin varrattuna Umppareissa on
aivan oma tunnelmansa: maisemat, joukkuehenki ja metsäyöpyminen luovat ainutlaatuista ?ilistä?, ynnäilee itse viidettä kertaa mukana ollut maailmanmestari Paananen.
Tiukan vastuksen uttilaisille antoi EkoRipe Metsä- ja luontopalvelut, rajavartijoista koottu kokenut joukkue. Yksilökilpailun maailmanmestariksi hiihti nurmijärveläinen Jaakko Pitkänen päihittäen aiempien vuosien voittajat savukoskelaisen Juha Julkusen ja inarilaisen Tuomo Aholan.
Maaliin asti selvisi kaikkiaan 69 joukkuetta ja 29 yksilöhiihtäjää. Onko pussissa oleva muhu ehkä mannaryyniä vaiko sittenkin pettujauhoa. Syötteen luminen luonto ja yöleirin erätulet tekivät vaikutuksen!?
Suunnistus- ja tehtäväpäivänä saa hiihtää myös muiden avaamia latuja, mutta sun-
nuntaiaamun pikataipaleella jokaisen joukkueen ja yksilökisaajan on avattava omaa latuaan. ×
huhtikuu 2013
19. sijoituksella ei ole väliä, kunhan edes yhden miesjoukkueen päihitämme.?
Yksi tämän vuoden ensikertalaisista,
Trexpert Adventures -joukkueessa hiihtänyt
hämeenlinnalainen Jani Kanninen lähti mukaan eräopaskurssikavereidensa innostamana. Silloin
matkaa kertyy runsaasti lisää, ja aikataulussa pysyminen vaatii rivakkaa hiihtovauhtia.
Retkimielellä osallistuva joukkue ehtii keitellä kahvit ja ihastella rauhassa erämaista talviluontoa. Kisoista
onkin tullut merkittävä metsähiihdon vaalija ja levittäjä. Yhdessä viikonlopussa
kokee todella paljon. Kuntoa koetteleva, mutta samalla leppoisa ja
erähenkinen tapahtuma vetää kokeneita
umpihankikonkareita mukaan yhä uudelleen. Tykkylumisten puiden
katveessa pujottelu on kertakaikkiaan mahtavaa!?, hehkuttaa triathloniakin harrastava
Borremans.
Tuttuja kärkisijoilla
Joukkuekisan kärkisijat menivät tälläkin
kertaa Uttiin. Umpihankineuvoksia, eli vähintään
kymmenen kertaa osallistuneita on jo lähes
80, ja muutama hiihtäjä on ollut mukana
kaikissa kisoissa alusta asti.
Leiritunnelma sykähdyttää
tä haetaan luonnonläheisyyttä ja laduttoman metsähiihdon perinteitä?, tietää kilpailunjohtaja ja tapahtuman tulisielu Heino
Ruuskanen. ?Pohjanakoille tärkeintä on yhdessä retkeileminen
. Kärkikymmeniköstä ainoana joukkueena EkoRipen miehet hiihtivät koko 60 kilometrisen taipaleen
lauantaina. ?Ensi vuonna taas
uudelleen?, oli maalissa, tai viimeistään saunassa, yleisimmin kuultu kommentti
Alueella on myös Kolin 280 asukkaan kylä,
joka takaa matkailupalveluiden kehittämisen alueella?, kertoo puistonjohtaja Kyösti Tuhkalainen Metsähallituksesta.
Retkeilyä maalla, lumella ja vedessä
Teemana tämän vuoden kilpailussa olivat monitoimikohteet eli sellaiset luontoretkikohteet, joissa voi harrastaa minä vuodenaikana
hyvänsä vähintään kahta erilaista retkeilymuotoa. Rauhoittumista kaipaaville on luontomatkoja hiljaisuuteen ja lammaspaimennusta. Yhteensä ääniä annettiin yli 5 700. Talvella
on kaksi perinteistä hiihtotapahtumaa, Kolin Maisemahiihto ja Ahmanhiihto, syksyllä Vaarojen maraton ja Ruskablues. Muita aktiviteetteja ovat jääcurling ja pilkkiminen sekä
avantouinti ja kellunta hyisessä Pielisessä.
Kesäretkeilijöille on laaja polkuverkosto, maanteille on tehty merkittyjä pyöräilyreittejä ja kansallispuistossa pääsee ratsastamaan islanninhevosilla. Viime vuosina alueella on hoidettu perinnemaisemia, kuten kaskia ja ahoja. Neljänneksen äänistä saanut voittaja julkistettiin Retki-messuilla Helsingin messukeskuksessa. Vaativin niistä on 61 kilometrin mittainen Herajärven kierros, toisessa ääripäässä taas on niin sanottu kahvilakierros, jonka varrella on kahviloita parin kilometrin välein. Kesään kuuluvat Retkiviikko ja Ympäristötaidefestivaali, joka houkuttelee paikalle pohjoismaisia taiteilijoita.
?Panostamme ohjelmapalveluiden kehittämiseen, jotta aluetta
voi hyödyntää monipuolisesti. Maisema, joka avautuu Kolilta Pieliselle päin, on
suomalaisuuden ydintä, kansallismaisemaa, jota monet taiteilijat
ovat töissään kuvanneet. Myös taukopaikat on kunnostettu.
Kolilla järjestetään paljon tapahtumia ympäri vuoden. Kolin alueella voi
talvella lasketella, hiihtää ja lumikenkäillä. ×
KUVA Jorma Ikonen/Vastavalo
UUTISET. Lisäksi Pielisellä voi veneillä, meloa, uida
ja kalastaa.
Ympäristötaidetta ja urheilutapahtumia
Kolin kansallispuisto on perustettu vuonna 1991. Koli saa
palkinnoksi Suomen Messusäätiön myöntämän 5 000 euron stipendin.
Kolin kansallispuistossa käy vuosittain noin 130 000 retkeilijää,
joita varten alueella on neljä luontopolkua ja 80 kilometriä erilaisia retkeilyreittejä. Koli äänestettiin vuoden
retkikohteeksi
VUODEN retkikohde -yleisöäänestyksen on voittanut Pohjois-Karjalassa sijaitseva Koli, jonka ydin on Kolin kansallispuisto. Kolin vaara, Ukko-Koli, on Etelä-Suomen korkein kohta, joka kurottaa 347
metrin korkeuteen.
?Kolin kansallispuiston ominaispiirre on se, että alueella on suomalaiset kasvot. Lisäksi kansallispuiston
20
huhtikuu 2013
ulkopuolella on moottorikelkkareittejä ja siellä voi liikkua myös koiravaljakolla. Messusäätiön stipendillä on tarkoitus kehittää Retkiviikko-tapahtumaa, joka järjestetään kesällä kuudetta kertaa?, Tuhkalainen kertoo. Seikkailijat puolestaan voivat tutustua ohjatusti Kolin luoliin maan alle suuntautuvilla luolaseikkailuilla
Use it like you hate it.
8XVL 6DPVXQJ *DOD[\ ;FRYHU
Samsung
GALAXY XCOVER 2
1RSHD MD ÀO\NÀV SXKHOLQ MRQND QÀ\WWÒ RQ NHVWÀYÀÀ 'UDJRQWUDLO ODVLD. Lisäksi se on
,3 VHUWL?
RLWX YHGHQNHVWÀYÀ PLQ Q PHWULQ V\Y\\GHVVÀ MD SÒO\QNHVWÀYÀ
6DPVXQJ *DOD[\ ;FRYHU t SXKHOLQ MRND HL SLHQHVWÀ KHWNDKGD VDPVXQJ ?
[FRYHU
$SSURYHG IRU 1RUGLF RSHUDWRUV 7ÀPÀ SDNNDXNVHQ VLQHWWL NHUWRR VLLWÀ HWWÀ 6DPVXQJ ODLWWHHVL RQ WHVWDWWX MD WRGHWWX SRKMRLVPDLVLOOH WHOHRSHUDDWWRUHLOOH VRSLYDNVL
MD HWWÀ VH \PPÀUWÀÀ 3RKMRLVPDLKLQ VRYLWHWWXMD RKMHOPLVWRSÀLYLW\NVLÀ VDPVXQJ ?
DSSURYHG
www.facebook.com/SamsungSuomi
VDPVXQJ ?
[FRYHU
Koska rinteillä ei ole hiihtohissejä, kohde
soveltuu erityisesti hiihtovaeltamiseen.
Kilpailun tarkoituksena on
tehdä alueen matkailumahdollisuuksia tunnetuksi, eikä kisassa peritä osallistumismaksua.
Kilpailun voitti paikallinen
Saijad Hussaini, naisten sarjan
paras oli Zahra Ebrahimi.
22
huhtikuu 2013. ensimmäistä
kertaa myös paikallisia naisia.
Muinaisen silkkitien varrella sijaitseva Bamiyan on Unescon maailmanperintökohde. Juoksijoiden tukena on kaksi koiravaljakkoryhmää, joiden löytäminen ei ollut Viljasen mukaan mikään helppo tehtävä. Paikallisia kun on ollut hieman vaikea vakuuttaa siitä, että jäätikön poikki juokseminen olisi ylipäänsä mahdollista.
www.greenlandrun.com
Metsästäjille oma
kännykkäsovellus
GUMMERUS ja Suomen Metsästäjäliitto ovat tuottaneet yhdessä Jahtiopas-kännykkäsovelluksen, joka on laaja metsästäjän tietopankki.
Sen avulla voi kerrata riistaeläinten lajitunnistustietoja,
harjoitella riistalaukauksen oikeaa osumakohtaa, seurata
metsästysaiheisia uutisia, määrittää luodin lentoradan ballistiikkaohjelmalla ja pitää kännykkäkuvilla täydennettyä riistapäiväkirjaa. Matkakumppaniksi lähtee eteläafrikkalainen kestävyysjuoksija ja seikkailija Greg Maud.
Juoksumatka alkaa Isortoqista itärannikolta ja päättyy länsirannikon Kangerlussuaqiin. Mukana on myös kattava turvallisuuspaketti.
Kännykkäsovelluksen avulla metsästäjä voi pitää mukanaan harrastuksen kannalta tärkeitä tietoja, joita voi aina tarpeen tullen kerrata.
www.jahtiopas.?
Afgaanit taistelivat tunturisuksilla
JÄRJESTYKSESSÄÄN kolmas Afghan Ski Challenge kilpailtiin maaliskuun alussa Afganistanin Bamiyanissa. UUTISET
Jukka Viljanen
juoksee Grönlannin
poikki
SEIKKAILUJUOKSIJA Jukka Viljanen lähtee huhtikuussa tavoittelemaan uutta ennätystä, kun hän juoksee Grönlannin jäätikön
poikki ensimmäisenä maailmassa. Hiihtovaelluskilpailuun
osallistui
sekä paikallisia että ulkomaalaisia osallistujia . Se
on houkutellut aikoinaan tuhatmäärin turisteja, mutta sodan
myötä matkailijat ovat kaikonneet, vaikka seutu ei olekaan sotatoimialuetta.
Vuoret kohoavat alueella
2 000?5 000 metrin korkeuteen merenpinnasta. Seikkailu kestää 15?20 päivää, joiden aikana juostaan noin 620 kilometriä
TILAA
Nyt edullisena kestotilauksena
numeroa
euroa (sis.alv. alv. 10 %)
6
Mene nettiin
www.riistalehti.fi
ja tilaa Riista
kotiin kannettuna!
50
10
84. 10 %).
numeroa
?
Määräaikaistilaus
(sis
Maastossa saattaa edelleen olla räjähtämättömiä ampumatarvikkeita, ja myös
huonokuntoiset rakennukset ja pystysuorat jyrkänteet ovat riski kävijöiden turvallisuudelle. Hossassa
siivotaan sukelluslampien pohjia.
SYKSYLLÄ 2012 toteutetussa ideakilpailussa haettiin ideoita, jotka liittyvät vapaaehtoistoimintaan kansallispuistoissa, suojelualueilla, valtion retkeilyalueilla tai luontokeskuksissa. Pääsy alueelle onkin tällä hetkellä edelleen luvanvaraista. Saaristomeren kansallispuistossa kokeillaan Suomen luonnonsuojeluliiton
24
huhtikuu 2013
kanssa kämppäisäntäviikkojen toteuttamista. Maihinnousukiellosta vastaa puolustusvoimat, jolla on edelleen voimassaoleva vuokrasopimus alueeseen.
Ideakilpailusta uutta
puhtia vapaaehtoistyöhön
Metsähallituksen ideakilpailu tuotti 31 ideaa vapaaehtoistyön hyödyntämiseksi. Kannattaa ottaa yhteyttä, jos
olet kiinnostunut ryhtymään hoitokohteen
kummiksi?, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Eveliina Nygren sanoo.
Ideakilpailu on osa työtä, jossa Metsähallituksen luontopalvelut kehittää vapaaehtoistoimintaa ja järjestöyhteistyötä. Pisimmälle valmistellut ideat
toteutetaan tänä vuonna, ja osa otetaan jatkokehittelyyn myöhemmin toteutettavaksi.
?Ideakilpailu poiki hyviä ideoita myös
luontokohteiden adoptoinnista ja niiden
hoitamisesta vaikkapa kummina tai kämppäisäntänä. Metsähallitus aloittaa kevään aikana neuvottelut
linnoitussaarten kehittämiseksi. Ensi kesänä vapaaehtoiset sukeltavat vedenalaisen luonnon hoitamiseksi: Perämeren
kansallispuiston alueella kartoitetaan hylkyjä . Luontopalvelut on vuosien kuluessa toteuttanut lukuisia talkoita ja leirejä, joiden ansiosta on tehty merkittävää ja arvokasta työtä
luonnon ja kulttuuriperinnön hyväksi.
?Tavoitteemme on kestävässä virkistysja matkailukäytössä oleva Vallisaaren ja Kuninkaansaaren ulkoilukohde, joka tuo merkittävän lisän pääkaupunkiseudun elämysmatkailuun ja vapaa-ajan tarjontaan. Siksi pyrimme avaamaan nämä kulttuuriperinnön ja luonnon aarteet vaiheittain kävijöille esimerkiksi opastetuilla retkillä?, sanoo Metsähallituksen vastaava suojelubiologi Tiina Kanerva.
Hyvinvointipalveluja
luontokohteisiin
SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
kehittää Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa uusia hyvinvointipalveluja
luontokohteisiin. Pirkanmaalla jatketaan vuonna 2011 aloitettua kulttuuriperintökohteiden adoptointia, Skotlannista peräisin olevaa Adopt-a-Monument -toimintatapaa kehittämällä. Käypä moikkaamassa saaren isäntää tai
emäntää heinäkuussa Jungfruskärissä! Porvoon Stensbölessä aloitettua kumminiittytoimintaa on myös tarkoitus levittää uusiin kohteisiin. Euroopan sosiaalirahaston tukeman hankkeen tavoitteena on lisätä terveyden edistämisen tuotepaketteja, joita hyvinvointipalvelujen tuottajat
voivat hyödyntää toiminnassaan.
Projektin kohdealueina ovat Puijon virkistys- ja luonnonsuojelualue sekä Tiilikkajärven ja Kolin kansallispuistot ja Ruunaan retkeilyalue.
?Tietoisuus luontoympäristön merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille on lisääntynyt. Saarilla on
merkittäviä luonto- ja kulttuuriarvoja, joita
halutaan suojella.
Vaikka tavoitteena on avata saaret kävijöille mahdollisimman nopeasti, on avaa-
misen tapahduttava vaiheittain: Saarissa on
turvallisuusriskejä, jotka on kyettävä ratkaisemaan. Tavoitteen toteutumiseen menee kuitenkin
aikaa. Sotilassaaret avautuvat vaiheittain
HELSINGIN edustalla puolustusvoimien
käytössä olleet Vallisaari ja Kuninkaansaari ovat avautumassa retkikäyttöön. Tarvitaan tiiviimpää sektorien välistä yhteistyötä, jotta tieto luontoympäristön hyvinvointivaikutuksista voitaisiin
viedä nykyistä paremmin käytäntöön?,
kertoo aluepäällikkö Jouni Aarnio Metsähallituksen luontopalveluista.
Kehittämällä luontoliikuntaan kytkeytyvää palvelutoimintaa parannetaan ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua sekä
tuotetaan myönteisiä aluetaloudellisia
vaikutuksia.
KUVA Jukka Könöen/Vastavalo
UUTISET
asiaa olisi riittänyt laajempaankin tietokirjaan. MH
Retkeilijän autiotuvat . KIRJAT
Löytöretkellä Patan kanssa
PATRICK DEGERMAN on yksi aikamme
viihdyttävimmistä suomalaisseikkailijoista.
Hänen matkakertomuksissaan ei niinkään
korostu suoritusten ylivertaisuus, vaan monenmoiset hauskat sattumukset. 39 euroa. Jännittävällä ja vauhdikkaalla matkalla he tutustuvat
eläimiin, kohtaavat Lapin noidan ja pääsevät
viimein kokeilemaan kullanhuuhdontaa.
Teos jatkaa tuoretta lastenkirjasarjaa, joka
innostaa lapsia luonnossa liikkumiseen. Juhapekka Tukiaisen opaskirja auttaa ymmärtämään, miten sykkeen mittaamisen avulla harjoituksista saadaan enemmän irti, eikä tule sorruttua
liian kovaan harjoitteluun. Karttakeskuksen tyyliin teosta vaivaa
aivan liian pieni kirjasinkoko ja ahdas taitto
. MH
Löytöretkeilijä Pata, Tua Ranninen.
208 sivua. MH
SYKKEEN mittaamiseen soveltuvilla ominaisuuksilla varustettu gps-rannelaite kuuluu
jo monien retkeilijöiden varusteisiin, mutta
vain harva osaa käyttää työkalua tehokkaasti
oman kunnon kohottamiseen. tiedot, taustat ja
tunnelmat, Jouni Laaksonen ja Joel Ahola.
208 sivua. Löytöretkeilyn hengessä Pata on aina sudenpentumaisen innostunut tutkimaan uusia paikkoja ja kulttuureja, eikä kommelluksilta yleensä vältytä. 25 euroa. 30 euroa. Nyt tarinoiden parhaimmistoa
on koottu Tua Rannisen toimittamaan elämäkertaan, jossa seikkaillaan muun muassa Etelämantereella ja Grönlannissa sekä
Amazonin ja Borneon viidakoissa.
Ulkopuolisen kertojan käyttäminen tämänkaltaisissa kirjoissa on aina haastavaa,
kun suurin osa sisällöstä kerrotaan kuitenkin seikkailijan omin sanoin. Raikas taitto, kiinnostavat valokuvat ja hauskat tarinat rullaavat kuitenkin jouhevasti ja pitävät lukijan otteessaan.
Kirja valottaa seikkailijan henkilöhistoriaa
ja myös matkakumppanien mietteitä. Tumix 2012.
Eräkämpät yksissä
kansissa
Enemmän irti
sykemittarista
Lapin luontoa lapsille
UUSI autiotupakirja on jokaisen erävaeltajan
perusteos, joka kertoo paitsi yli 400 kämpän
sijainnin ja kunnon, myös paljon niihin liittyvää kulttuurihistoriaa ja käyttäytymisohjeita.
Tämän avulla on helppoa ja mielenkiintoista
suunnitella tulevia vaelluksia.
Kirjoittajat ovat kiistatta maan parhaita
autiotupa-asiantuntijoita, jotka viettävät
huomattavan osan vuodesta tuvilla retkeillen. Habakuk Books 2012.
Velhovaari ja kultahippu, Hanna Kallio ja
Antti Kallio.
32 sivua. Art House 2012.
huhtikuu 2013
25. Kirjassa puhutaan
paljon motivaation syntymisestä, ja se sopiikin mainiosti myös aloitteleville kuntoilijoille.
Tekijä kehottaa irti uhon ja tuhon noidankehästä ja käskee korvaamaan sisun älyllä. Paikoitellen
kieli on hieman kömpelöä, sillä kirja on tehty ensin ruotsiksi ja käännetty sitten suo-
men kielelle. Kirjan maailman ympärille on luotu verkkosivusto Velhovaari.?, joka tarjoaa perheen pienimmille turvallisia ja hauskoja pelejä ja tehtäviä. Haavelistalla on muun muassa uimahallin rakentaminen Grönlantiin. Mukaan on mahtunut kokemuksen mukanaan
tuomia opetuksia, jotka saattavat olla joillekin tuttuja Degermanin yritysvalmennuksista.
Patalla on kyky hankkia sponsorirahoitusta matkoilleen, mutta tulevaisuudensuunnitelmissaan mies aikoo houkutella
yrityskumppaneita myös hyväntekeväisyyteen. MH
LASTENHUONEEN nuket Velhovaari, Klaara ja Kerkko pääsevät matkalle, kun Myöhäsen perhe lähtee Lappiin ihailemaan ruskaa.
Pienten matkalaisten tavoitteena on löytää
kultahippu taikaeliksiiriä varten. 32 euroa. Karttakeskus 2012.
Pysyvään kuntoon GPS-sykemittarin avulla,
Juhapekka Tukiainen.
112 sivua
ERÄTAIKA
18.?19.5. VALTAKUNNALLINEN
PYÖRÄILYPÄIVÄ
Suomen Ladun teemapäivänä järjestetään pyöräilytapahtumia ympäri maata. Luvassa on mielenkiintoinen retki Pirkanmaan komeissa maisemissa. Tehtävärasteilla mitataan luonto-, melonta-,
erä- ja kulttuuritietoja ja -taitoja.
Harrastesarjoihin voi tänä vuonna
osallistua myös soutuveneellä tai
kuuden hengen suurkanootilla,
jollaisia vuokrataan isommille melontaporukoille. ERÄMELONNAN SM-KISAT
HETTA?KAUTOKEINO
Aikoinaan Hetasta Kautokeinoon
kulki postipolku, jolla liikuttiin jalan, suksilla ja porokyydillä. Tapahtumapaikkana on Ouluhalli
ympäristöineen ja mukana on kattava kokoelma metsästystä, kalastusta ja retkeilyä.
www.eramessut.net
25.?26.5. SPRING ADVENTURE
NUMMI-PUSULA
Seikkailu-urheilukausi alkaa perinteiseen tapaan Spring adventurella. ERÄ JA VAPAA-AIKA
KOUVOLAN PIONEERIPUISTO
Kouvolan messuilla on tarjolla
paljon erästelyä sekä kokeneille
että eränkäyntiä aloitteleville, paljon kivaa puuhaa perheille sekä
loistoideoita elämyksellisen vapaa-ajan viettoon ihan kaikille.
www.kymenlaaksonmessut.?
9.?14.6. Nyt
90 kilometrin matkalla kilpaillaan
maratonhiihto vapaalla hiihtotyylillä . Päivä järjestetään yhdessä pyöräilykuntien verkoston ja
Liikenneturvan kanssa.
11.5. SEIKKAILU SUOLLA
SEITSEMISEN LUONTOKESKUS
NÄYTTELY tutustuttaa soiden erityispiirteisiin sarjakuvien, tietokonesovellusten ja äänimaiseman keinoin. Sarjakuvissa suolle
johdattavat 200-vuotias ja hieman omapäinen haltia Sammal
sekä hänen viisas muuttohaukkaystävänsä Savu. myös perinteisen lykkiminen
on sallittu.
Lyhyempää matkaa kaipaaville
on tarjolla 60 kilometrin reitti
Näkkälän kylältä ja 30 kilometrin
avotunturireitti Norjan Siebestä.
Viime vuonna tapahtumaan
osallistui noin 400 hiihtäjää noin
kymmenestä eri maasta.
www.saamiskirace.?
KUOPIO
Erätaika-messut järjestetään kymmenennen kerran Kuopio-hallissa.
Juhlamessujen teemana on koirat
harrastus- ja näyttelytoiminnassa.
www.savoneramessut.?
RUOVESI
Erämelontakisojen nimi on tänä
vuonna Turso. Päivittäisten osuuksien pituus vaihtelee
ja joukkueet voivat itse päättää
melontaosuuksiensa jaosta.
Yleisöosuuksilla kuka tahansa
voi lähteä mukaan melomaan ilman omaa joukkuetta.
Joukkuemaksu on 200 euroa ja
joukkueen jäsenen henkilömaksu
on 45 euroa.
www.suomimeloo.?. SAAMI SKI RACE
26.?28.4. TAPAHTUMASSA
2.4.?28.5. POHJOIS-SUOMEN
ERÄMESSUT
OULU
Pohjois-Suomen erämessuilla on
juhlavuosi, kun tapahtuma järjestetään kymmenennen kerran. ICEBREAK
HELSINKI
Jäät murtuvat, kun iceBREAK-tapahtuma avaa koskimelontakauden Vanhankaupunginkoskella.
Kello 12 aloitetaan kansainvälisellä boatercross-kilpailulla, jossa
lasketaan neljän melojan erissä
pudotuskilpailuna.
Päivän spektaakkeliosuudessa
uskalikot laskevat Vanhankaupunginkosken länsihaaran yli kuusimetrisen putouksen.
Iltapäivän ohjelmassa on myös
muun muassa yleisömelontaa ja
varuste-esittelyjä.
www.icebreak.?
26
huhtikuu 2013
11.5. OUTDOOR-MESSUT
VANTAAN MYYRMÄKI
Outdoor-messut on uusi luontoon
ja ulkona liikkumiseen keskittyvä
messutapahtuma Etelä-Suomessa.
Messuilla voi esimerkiksi kokeilla
frisbeegol?a tai polkupyöriä ja
maistella eräkokin nuotioherkkuja.
www.outdoormessut.?
23.?26.5. TALKOOT
VALLISAARESSA
HELSINKI
WWF Suomi järjestää yhdessä
Metsähallituksen luontopalvelui-
den kanssa talkoot Vallisaaressa
Santahaminan edustalla.
Saarella tehdään raivauksia
kulttuuriperinnön suojelemiseksi.
Saarella ei yövytä, vaan illaksi palataan kotimajoitukseen. Ilmoittautuminen WWF Suomen kautta.
www.wwf.?/talkooleirit
7.?9.6. Kilpasarjojen lisäksi mukana
on koko ajan suositummaksi tuleva kuntosarja. Kosketusnäytöllä pääsee pelaamaan suokukkojen napakymppiä ja seuraamaan
suo-ojitusten etenemistä Suomessa.
7.4. Huhtikuun puoliväliin mennessä ilmoittautuneet
pääsevät mukaan alhaisemmalla
osallistumismaksulla.
www.eramelonta.?
11.4. SUOMI MELOO
KEMIHAARA?TORNIO
Järjestyksessään 29. Kilpailuun voi osallistua kahden hengen joukkuein.
www.multisport.?
17.?19.5. kanoottiviesti melotaan kesäkuussa ensimmäistä kertaa Lapissa
Lupia ei kukaan rajalla tarkista. Halti. Meekonvaaralla ei ole vieraskirjaa, Saivaaralla on Kekkoslaatta. Virkailija vänkää
vastaan: ?Tarkoitat kai Saanan?. Halti. KUVA Petri Volanen/Vastavalo
OMA RETKI
Se oli siihen aikaan kun
PIENET Haltin valloittajat käsissään viralliset rajanylitysluvat.
Testissä kevyet keittimet
Työmatkapyöräily
Italian kruunu Cortina
KUVA Jussi Ovaskainen
Tulevassa numerossa 2.5.
S
e oli siihen aikaan kun Kilpisjärvellä vielä tarvitsi rajanylitysluvan ylittääkseen Suomen ja Norjan rajan Haltin
huipun tuntumassa. Viesti menee perille. Saanaveikkojen juhannushiihtojen jäljiltä maastossa on suksipari, jota
poikien on pakko kokeilla.
Retkeilykeskuksessa Jänkä-Jussi käy arasti kysymässä:
?Saanko kunniakirjan Haltin valloituksesta?. Saana. Kotiin Keravalle tuli vuonna 1986
kirje: Sisäasiainministeriön poliisiosaston ulkomaalaistoimisto on myöntänyt ulkomaalaislain (400/83) kolmannen pykälän
nojalla teille luvan ylittää Suomen ja Norjan raja Haltin alueella 26.6.?2.7.1986 välisenä aikana. Jussi on Haltin kävijä numero 22 252 ja Ville 22 253. Äiti todistaa: ?Halti?. Norjan viranomaisen lupa piti
postilakon vuoksi itse hakea Kilpisjärveltä raja-asemalta.
6-vuotias Jänkä-Jussi ja 8-vuotias Vuoma-Ville ovat matkassa Norjan Gualasjärven kautta Haltille ja sieltä vaeltaen kohti
Kilpisjärven retkeilymajaa. Jänkä-Jussi ja Vuoma-Ville
saavat kunniakirjan.
Kalevi Koskela
alias Keravan Väinämöinen
Lähetä tarinasi ja voita palkinto!
p
Lähetä kuva ja kertomus retkikokemuksistasi
tasi
osoitteella toimitus@retkilehti.?
Kirjoita viestin otsikoksi ?Oma retki?.
a
Liitä mukaan yhteystietosi, sillä jokaisessa
ai
numerossa mielenkiintoisimman kuvan tai
kertomuksen lähettäjä palkitaan Petzl Nao
-otsalampulla!
huhtikuu 2013
27
Vaeltajat ja Lapin-harrastajat
kohtaavat virtuaalisella nuotiopiirillä, jota
Harri Vesterinen ylläpitää.
TEKSTI Tiina Riikonen KUVAT Harri Vesterisen albumi
K
un tarvitset tietoa uudesta vaelluskohteesta, neuvoja teltan hankintaan tai
vaikka vinkkejä erämaajoen
turvallisesta ylityspaikasta, apu löytyy hetkessä Vaellusnetistä. Tunturiin lähtevä
vaeltaja saa arvokkaita viime hetken tietoja
vaikkapa vaellusalueensa maaston märkyydestä tai autiotuvan polttopuutilanteesta.
Kalliojärveltä Koilliskairaan
Vaellusnetin ylläpitäjä, nykyisin espoolainen Harri Vesterinen rymysi metsissä jo
pikkupoikana, ja innostus jatkui partioretkillä. henkilö
HARRI VESTERINEN
Vaellusnet ja Turinat
Olohuoneessa
iltanuotiolla
Yhden vaeltajan oma tiedontarve johti
kymmenientuhansien viestien mittaiseen
keskusteluun. Retkillään yksin viihtyvä
28
huhtikuu 2013
kulkijakin kohtaa keskustelupalstalla sielunveljiään, ja pääsee jakamaan elämyksiään muille harrastajille. ?Heti samana kesänä 1989 tein kolmen partiokaverini kanssa
jo kymmenpäiväisen vaelluksen Kiilopäältä Luiron, Anterinmukan, Lutto- ja Suomujoen kautta Kaunispäälle.. Turinoissa vaeltajat kohtaavat hengenheimolaisiaan?, tuumii Vaellusnetin perustaja ja ylläpitäjä Harri Vesterinen.
Ajatustenvaihto toisten retkeilijöiden
kanssa on monelle kulkijalle lähes korvaamaton osa omaa harrastusta. Siksi aloin koota Lemmenjoki-aiheisia
nettilinkkejä yhteen paikkaan, ja vähitellen
keräsin itselleni tietopankkia myös muista. Koitereen alueen saaret, metsät ja suot taas tulivat tutuksi lapsuuden kesämökkiretkillä?,
kertoilee Harri retkeilyharrastuksensa alkutaipaleesta.
Ensikosketuksensa Lapinvaelluksiin Harri kertoo saaneensa 14-vuotiaana partiolaisena neljän päivän hiihtoreissulla Kiilopään takaisilla tuntureilla, ja sitten rippilei-
rin Pallaksen retkellä. Sytykkeenä Harrinkin Lapinkuumeessa toimivat Kullervo Kemppisen vaelluskirjat, ja Koilliskaira
pysyikin nuorten vaeltajien suosikkialueena
useita vuosia.
Vahingossa syntynyt Vaellusnet
Harrin retkeily- ja Lapinkuumeen tuloksesta saavat nauttia muutkin retkeilynharrastajat. Yhdessä muistellaan menneitä reissuja ja tunnelmoidaan
tulevia koitoksia. ?Olimme lähdössä vaeltamaan Lemmenjoelle ja halusin perehtyä kohteeseen
kunnolla. ?Nastolan Kalliojärven metsä- ja järvialue oli melkein kuin toinen kotini. Netistä löytyikin hyviä vaelluskertomuksia ja kuvia, mutta jokaisen sivuston
etsiminen erikseen oli aikamoinen homma. Netin keskustelupalsta Turinat tarjoaa laajan
kattauksen vaelluskokemusta ja retkeilyn
asiantuntemusta: palstalla on lähes 10 000
retkeilyaiheista juttuketjua, ja keskusteluun
on kertynyt jo reilut 200 000 viestiä.
?Retkeilyyn hurahtaneille Vaellusnetistä
on tullut yhdysside muihin alan harrastajiin
Vaellusnetin ensimmäisen vaiheen Turinat I on edelleen luettavissa, mutta vuodesta 2006 lähtien keskustelua on käyty nykyisellä formaatilla Turinat II -otsikon alla.
Verkottumista ja vertaistukea
Retkeilypalstaa voi lukea rekisteröitymättä,
mutta vakituisia Vaellusnetin käyttäjiä on
jo lähes 5 000 . Hakukoneiden
myötä linkkiarkiston merkitys onkin pienentynyt, ja tärkeimmäksi osaksi Vaellusnettiä on noussut keskustelufoorumi Turinat. Arvokkaista reittivinkeistä tai
varusteiden käyttökokemuksista kerrotaan
muillekin, mutta myös virheet ja sattumuk-
huhtikuu 2013
29. Kokosin yhteen
jo ennestään olemassa olevat retkeilysivustot ja luokittelin ne aihealuiden mukaisesti
helposti löydettäviksi.?
Vähitellen linkkikokoelma laajeni yli alkuperäisen tarkoituksen, ja tiedonsirpa-
leista syntyi avoin nettisivusto hiukan vahingossa: ?Vuonna 2003 Nuotiopaikka-niminen vaeltajien keskustelupalsta yhtäkkiä
katosi. Nettikeskusteluista on karttunut paljon tietoa vaellusalueista. monimuotoista porukkaa
sekä iältään että retkeilykokemukseltaan.
Yhteistä kaikille on intohimo retkeilyyn.
?Toisten kokemukset vaellusalueista kertovat paljon, ja niistä on apua omien reissujen suunnittelussa, mutta yhtä tärkeää on
jakaa omia kokemuksiaan muille. Halusin jutustelun jatkuvan, joten
jo samana yönä pystytin retkeilijöille uuden
keskustelupaikan?, muistelee Vaellusnetin
isä palstansa alkuvaiheita. LAPIN lisäksi Harri Vesterinen on innostunut
reppuretkeilemään myös Aasiassa. Nusa Penida,
Indonesia.
?Toisten kokemukset vaellusalueista
kertovat paljon, ja niistä on apua omien
reissujen suunnittelussa.?
PALSTAN keskustelujen innoittamana Harrin
omissa suunnitelmissa on muun muassa
yhdistetty melonta- ja vaellusretki Luirojoen
kautta Saariselälle.
vaellusalueista?, muistelee Harri Vesterinen.
?Toistakymmentä vuotta sittenhän verkossa ei vielä ollut nykyisen kaltaisia linkkisivustoja ja hakuohjelmia
Muiden kulkijoiden tietämystä testataan kuvaarvoituksilla. ?Kalastaminen on minulle olennainen osa vaeltamista, joten vaelluskohteen valinnassa hyvät kalastuspaikat
ovat ehdoton edellytys. Osan tunnen vain nimimerkkeinä palstalla, mutta moneen olen tutustunut elävässä elämässäkin?, kertoo kokenut
talvivaeltaja TiMoKo.
Keskustelun keskiössä pysyvät Lapinvaellukset, mutta Turinoissa puidaan myös
retkeilyyn liittyviä karttoja, kirjoja ja kuvia.
Omat kommenttinsa saavat niin historia ja
retkiruoka kuin ihmiset ja ilmiötkin. Vaeltajat ovat hienoa porukkaa?, iloitsee
reilut pari vuotta Turinoissa jutellut hieman
vanhemman polven vaeltaja Heluna.
Samoilla linjoilla on Vaellusnetin alusta asti aktiivikeskustelijana viihtynyt nimimerkki rautu: ?Mielipiteitä onkin joka lähtöön, mutta keskustelupalsta on kuin samanhenkisten ihmisten olohuone . ?Omassa käytössäni toimivat Savotta 906, kumisaappaat,
KUVA TiMoKo
set puidaan läpi ja niistä opitaan toisten kokemusten kautta?, summailee Vaellusnetin
merkitystä jo seitsemän vuotta palstalla aktiivisesti mukana ollut TiMoKo. Minusta on ihanaa keskustella ajatuksia omaavien ihmisten kanssa?,
selvittää nimimerkki Heluna74 keskustelupalstan antia. Sittemmin Harrin vaelluskohdesuosikiksi on noussut Hammastunturin erämaa-alue. ?Harrastus
yhdistää, ja olen saanut Turinoista paljon
uusia tuttuja. ?Seuraavaa reissua odotellessa virtuaalivaeltaminen omien ja toisten foorumilaisten valokuvien kautta on
lääkkeistä parhain?, tunnustaa Lapinkuumeen hoitaja itsekin. itsekin viihdyn siellä pitkin iltaa; Vaellusnet on. Uusia asioita oppii jatkuvasti. Saan hyviä vinkkejä ihan kaikesta, pikkuesimerkkinä vaikkapa Lapinreissujen hyvät kahvi- ja ruokapaikat. ?Olen saanut hyviä ystäviä,
apua eri asioissa ja myös varusteita lainaksi. Varusteet
ovat savusilmienkin keskuudessa aina yhtä
suosittu jutunjuuri . Itse yritän vinkkailla muun muassa
kalastukseen ja käsillä tekemiseen liittyvistä asioista.?
Myös nimimerkki Seppo on seurannut
Vaellusnettiä sen alusta asti. HARRI VESTERINEN
VIRTUAALISTI toisiinsa tutustuneet
retkeilijät kokoontuvat tulille muutaman
kerran vuodessa. ?Käyn palstalla joka päivä, olen kai tullut suorastaan riippuvaiseksi siitä. Ikuisena väännön aiheena
pysyy vaatetuksen ja jalkineiden valinta,
mutta onko Harri itse ensimmäisenä uusia tuulia omaksumassa. Myös tulenteko-
mahdollisuus on minulle tärkeä, koska majoitun usein laavussa?, perustelee Harri.
Harrilla kulkee vaelluksillaan mukana
aina myös kamera. Retkikertomukset, valokuvat, videot ja erilaiset hyödylliset linkit ovat
palstan parasta antia. ?Vaeltamisen ja varustevinkkien lisäksi foorumilla käsitellään monia muitakin itseäni
kiinnostavia asioita, kuten luonnon- ja elämänsuojelua. ?Esimerkiksi Lapin sodan jäljet Käsivarressa antavat kulkijalle paljon enemmän, kun on jotain käsitystä historiasta niiden taustalla.?
Varusteet miestä myöten
Monelle retkeilijälle varusteiden hypistely on merkittävä osa harrastusta. Usein ruoditaan myös retkeilyä suurempia elämän suuntaviivoja. Helmikuussa 2013
tapaaminen järjestettiin Päijänteen
kansallispuistossa.
30
huhtikuu 2013
?Kaikesta vaeltajan elämään liittyvästä
saa turinoida, mutta järki kädessä.?
koneella auki joka päivä. Tietoa löytyy mistä vain, olipa kyse sitten keittimen
varaosien saatavuudesta tai metsäsuksen
siteen kiinnittämisestä. ja myös kiistelyn aihe.
Eri otsikoiden alla puidaan varuste-asioita yli 50 000 viestin verran. Pelkästään kesävaellusvarusteista löytyy yli 500 keskustelun aihetta. Aikoinaan eräs talvivaellustarina herätti kiinnostukseni Paistuntureita kohtaan, ja sen jälkeen olen tehnyt sinne lukuisia hienoja reissuja?, kertoo
lähes 40 vuotta vaeltamista harrastanut
konkari Seppo.
Kalat, kamera ja historia
Koilliskairasta palstanpitäjä-Harrin reviiri
laajeni Lemmenjoelle, Käsivarteen ja Ruotsin Sarekiin. Harri on kiinnostunut
myös vaellusalueensa historiasta. Minulle tärkeintä on monipuolinen keskusteluseura
?Uusiakin ideoita on, mutta
palstan ulkoasu saa pysyä tuollaisena hieman vanhanaikaisena, jotta sivuston nuotionsavuinen tunnelma säilyy.
?Vaellusnetin tunnelman ja arvokkaan
sisällön ovat luoneet käyttäjät itse. Itse
tehdyt tai tuunatut varusteet ovat aina mielenkiinnonkohteena. Harri lupailee virtuaalivaeltajien leiritulien palavan silti jatkossakin. Silloin kokoonnutaan ennalta sovittuun paikkaan telttailemaan ja viettämään
aikaa yhdessä. Vaellusnetti täyttää tehtävänsä jos yksikin ihminen innostuu retkeilystä sen myötä. Eikä kaikkea tarvitse aina niin vakavasti ottaa?, lähettää moderaattori-Harri toivomuksensa keskustelijoille.
deraattorin työn lisäksi palstan ylläpito vie
myös rahaa: lisääntyneen kävijämäärän
vuoksi taustakapasiteettia on kasvatettava, eikä se ole ilmaista?, muistuttaa Harri.
Uudet sosiaalisen median kanavat muuttavat ihmisten kanssakäymistä. Keskustelusta suljettuja riitapukareita ei tule ikävä?, toteaa useampikin aktiivipalstalainen. ?Ylläpito on ok silloin, kun
keskustelu sujuu hyvässä hengessä, ikään
kuin istuttaisiin kasvokkain samoilla tulilla. On hyvä, että Harri seuraa keskustelua jämäkästi, sillä jo yksikin huonosti
käyttäytyvä trolli pilaa koko palstan tunnelman. Omia
retkielämyksiään palstalla hehkuttavat innostavat samalla toisiaan myös lähiretkille
sekä uusien retkeilylajien pariin?, pohdiskelee virtuaalinuotion isäntä. tässä Koloveden
kansallispuistossa. Vaellusnetin
keskusteluissa puidaan niin retkikohteita
kuin erilaisia luontoharrastuksiakin.
anorakki ja kerrospukeutuminen. KALASTAMINEN on tärkeä osa Harri
Vesterisen retkeilyä . ?Kaikesta vaeltajan elämään
liittyvästä saa turinoida, mutta järki kädessä. Tiukastikin voidaan väitellä, mutta huumorilla. Sivuston moderointi on aikamoinen paketti vapaaehtoistyötä
yhdelle miehelle. ?Tärkeintä on samanhenkisten seura ja ideoiden jakaminen. Olen kai
vanhan ajan jäärä?, naurahtaa alle nelikymppinen Harri.
Itseään savusilmiksi kutsuvien foorumilaisten perusporukka järjestää myös tapaamisia. Ja tulilla tietysti istutaan myöhään yöhön ja syödään hyvin?, kertovat kokoontumisissa mukana olleet.
Turinointia talkootyönä
Vaellusnetin myötä Harri Vesterisen oma
vaellusharrastus laajeni muidenkin vaeltajien iloksi, mutta muuttui samalla talkootyöksi hänelle itselleen. ×
Mihin Turinoiden tie vie?
Toistakymmentä vuotta on pitkä aika nopeasti muuttuvassa nettimaailmassa. Toki myös retkikohteeseen
tutustutaan, kuten viimeksi lokakuussa
Helvetinjärvellä ja helmikuussa Päijänteen
kansallispuistossa. Joskus kiihkeimpiä mielipiteenvaihtoja
joutuu suomimaan?, pohdiskelee keskustelufoorumin isäntä.
?Vaellusnetti on mukavan yhteisöllinen, ja palstalla on vuosia pysynyt hyvä ?ilis. ?Mo-
Retkeilyn linkkiarkisto: vaellusnet.com
Keskustelupalsta: vaellusnet.com/turinat
huhtikuu 2013
31
kokemukset
PARTIOLEIRI
Lumikenkiä ja
32
huhtikuu 2013
?Millaista on, kun käytössä ei ole sisätiloja edes vaatteiden kuivatukseen, vaan sekin pitää hoitaa kamiinalla?.
Weuron mukaan hänen lippukuntalaisillaan on aiempaa kokemusta yhden yön talviretkistä, mutta ei useamman yön talvileireistä.
Samaa komppaa Eräveikkojen sisarlippukunta Suosirrien lippukunnanjohtaja
Laura Buzalski. P
arin viime vuoden lumisista
talvista huolimatta todellisista
talvikeleistä ei etelärannikolla
aina ole takuuta. saattaa helposti elää vähän kuplassa siitä, minkälais-
Pääkaupunkiseudun partiolaiset ottivat
hiihtolomaviikolla tuntumaa talviolosuhteisiin Helmi-leirillä Hämeenlinnan
Evolla.
ten talviolosuhteiden maassa me itse asiassa elämmekään.
Lumi ei lannistanut
?Täällä päästään testaamaan taitoja aidossa
ympäristössä?, toteaa Jaakko Weuro Haagan Eräveikoista. ?Me olemme tehneet monia päiväretkiä ja lippukunnalla on muutenkin paljon erätoimintaa, mutta sen suhteen olemme olleet vähän stadipartiolaisia,
TEKSTI Jyrki Vainio KUVAT Pääkaupunkiseudun Partiolaiset
naskaliformulaa
huhtikuu 2013
33. Ei tarvinnut kauaa kahlata polven
korkeuden ylittävässä hangessa, kun tajusi, että nykyajan citypartiolainen . tai etelärannikon asukki muutenkin . Kun Pääkaupunkiseudun partiolaiset päättivät ensimmäistä kertaa järjestää yhteisen
talvileirin, oli järkevää valita sen sijaintipaikaksi Evon maasto Hämeenlinnassa.
Vaikka lumikeleistä onkin taas tänä
vuonna sattumalta saatu nauttia koko
maassa, ratkaisun perustelut ymmärsi nopeasti
PARTIOLEIRI
että talvella on yleensä nukuttu sisätiloissa,
vaikka päivät olisikin muuten vietetty kokonaan ulkona.?
?Merkittävin ero kesäleiriin on, että talvella kaikenlaisiin perustoimintoihinkin
menee niin paljon enemmän aikaa?, Buzalski jatkaa.
Ensimmäinen käsinkosketeltava talvielementti leiriläisille oli oppia tulemaan toimeen lumen paljouden kanssa. Kantakaupunkilaiset sopeutuivat leirielämään siinä missä muutkin.
Keliolot tutuiksi leikin kautta
Lumeen ja jäähän tehtiin leirillä tuttavuutta monessa muodossa. Etenkin tiukat käännökset vauhdissa liukkaalla
alustalla osoittautuivat haastaviksi.
Luonnollisesti leirillä tehtiin myöskin lumilinnoja ja käytiin lopuksi hurja lumisota.
Koko piirin yhteinen talvileiri oli pääkaupunkiseudulla lajissaan ensimmäinen
ja myöskin nopeammin valmisteltu, kuin
useiden vuosien mittaiset kesäleiriprojektit. Perinteisemmästä päästä olivat hiihtokilpailut ja ampumahiihdon testaaminen. yhdeksi yöksi ja
ohjelmaa täyteen pakatuksi päiväksi. Heis-
34
huhtikuu 2013
tä reilu puolet oli 7?12-vuotiaita sudenpentuja ja seikkailijoita, jotka saapuivat leirille
vain ?24 tunnin risteilylle. Siinä kisaajat kävivät pulkkaan makaamaan ja
vetivät itseään käsivoimin eteenpäin. Teltan pohja on ensin lapioitava puhtaaksi ja jos mielii
kulkea polkuja pitkin, on ne raivattava hankeen itse.
?Aika monelle aukesi nopeasti, mikä juju
on siinä, että on mukana sukset tai lumikengät?, Jaakko Weuro Eräveikoista naurahtaa.
Aiemman kokemuksen sen suurempi
puute ei kuitenkaan tuntunut partiolaisia
paljon hidastavan. Ammuntaa mallinnettiin sähköisen tähtäysjärjestelmän
kanssa, jossa aseen piipussa on luotien sijaan kamera. ?Nyt on ollut
kylmä ainoastaan sormista.. ryhmän kokonaistappioiksi kirjattiin ainoastaan yksi avantoon pudonnut villasukka.
Kevytmielisemmin lumessa peuhattiin
pelaamalla suksipalloa, jossa toisella jalalla
potkittiin palloa ja toisessa jalassa oli suksi.
Jäälle puolestaan oli raivattu mutkitteleva rata, jolla kisattiin ?naskaliformulaa?. ×. . Muut
olivat leirillä viisi päivää.
Sudenpentupäiväksi leirille tullut Veera
Agge Tuikku-Tytöistä kommentoi leirilehdelle, että halusi lähteä mukaan, koska lei-
reillä on yleensä ollut kivaa ja talvileiri antoi mahdollisuuden kokeilla uusia asioita.
?Odotan eniten talvella teltassa yöpymistä, koska en ole sitä tehnyt koskaan ennen,?
Veera sanoi ja totesi, että toistaiseksi ei ainakaan ollut vielä liian kylmä. Leiriläisiä oli yhteensä noin 350. Pienten juoksulenkkien kautta saatiin tuntumaa siihen, kuinka vaikeaa on vaihtaa rytmiä pulssia nostattavasta
hiihdosta vakautta vaativaan tähtäämiseen.
Vakavammin eräsuuntautuneet saivat
kokeilla lumimajoitteiden tekoa ja niissä yöpymistä, sekä halutessaan harjoitella avantopelastautumista oikeissa olosuhteissa.
Osallistujien kommentit kertoivat, että harjoitus oli onnistunut
Pullon
mukana tulee aktivointikoodi ja voit käydä tarkistamassa neliömetrisi osoitteessa www.cuipo.org.
Lisätietoja: www.sigg.com / www.cuipo.org / www.bonge.?
Jälleenmyyjät CUIPO-pullolle:. Jokainen ostettu SIGG-CUIPO-pullo säästää yhden neliömetrin sademetsää Panamassa
HELLY HANSEN CATWALK
Asmus Nørreslet
UIAGM Mountain Guide
Chamonix, France
Scandinavian Design is the cornerstone in all Helly Hansen gear. The optimal
combination of purposeful design, protection and style. This is why professional
athletes, patrollers and discerning enthusiasts choose Helly Hansen.
CONFIDENT WHEN IT MATTERS
lajiesittely
LIUKULUMIKENKÄ
KULKEE kuin suksi ja ketterä kuin lumikenkä.
Hokeilla on helppo liikkua
38
huhtikuu 2013
Liukulumikengät tarjoavat
uusia ulottuvuuksia talviliikuntaan.
Näitä oli pakko päästä kokeilemaan!
K
onsepti on yksinkertainen:
Tehdään lyhyt ja leveä suksi, jossa on pohjassa pitoalueella kiinteä nousukarva. Lähipellolle niillä saa toisaalta tehtyä hyvän ladun perinteisen hiihtoa varten hyvissä ajoin ennen kuin
kunta ehtii latukoneella kotinurkille.
Haastetta sukselle
Hokia saa kahtena pituutena: 125 ja 145
senttimetriä. Retkihiihdon
uusi muoto
TEKSTI JA KUVAT Ville Siekkinen
Perinteisen retkisuksen ja lumikengän rinnalle
on saatu uusi tulokas. Jo ensimmäisellä matkalla
selvisi, että vanha idea oli nyt viimeistelty?,
kertoo Vuorio.
Todella pitkille eräsuksille näillä välineillä ei pärjää pehmeässä lumessa, mutta ketteryys on täysin omaa luokkaansa.
Leveytensä vuoksi liukulumikengillä ei
ole asiaa valmiille laduille. Leveä ja lievästi tiimalasimainen leikkaus antaa lankuille ainutlaatuisia ominaisuuksia.
Lumikengän tontille
Tuotteiden vertailu lumikenkiin on mielenkiintoista. Jalkoja ei tarvitse nostella pätkääkään, vaan normaali eteenpäin
liu?uttaminen toimii hienosti. Lisäksi selkeä etu pienempiin kiinteällä kannalla oleviin lumikenkiin on se, että lumi ei roisku niskaan tai
takana tulevan päälle edes kovassa vauhdissa.
Helppoa ja huoletonta
X-Trace-siteellä varustettu liukulumikenkä
on huoleton peli. Huonot hiihtomuistot
unohtuvat, kun liukulumikengän helppous on koettu ja testilenkiltä palataan hymy
huulilla.?
Leveyttä on kärjissä ja häntäpäässä yli
12 senttiä. Alamäkeen
mennessä meno on rauhallista liukua, tosin vauhtia joutuu lykkimään loivissa mäissä lisää.
Suksipari on siteineenkin todella kevyt
verrattuna vastaavan kantavuuden alumiinisiin lumikenkiin. Kiinteä nousukarva säästää lisäksi voitelun vaivalta.
Hyviksi kavereiksi ovat osoittautuneet
teleskooppisauvat, jotka on tarkoitettu ta-
huhtikuu 2013
39. Kiristät vain kengät kiinni
ja lähdet liikkeelle. Nopealla kertolaskulla voi todeta, että pohjapinta-alaa on yhtä paljon kuin
useimmissa tunturihiihto- ja retkisuksissa. Vain hyvin jyrkällä rinteellä on syytä vaihtaa loivassa kulmassa hiihtelyyn tai haarakäyntiin.
Ylivoimansa lumikengän rinnalla Hok ja
Kar näyttävät tasaisella ja alamäissä. Jopa tuulenkaatojen yli on helppo kulkea kompastelematta.
?Kun saimme tuotteesta ensimmäiset
viestit Altai Skin porukalta Kanadasta, kiinnostuimme heti. Pikkusuksien nousukarva puree hyvin kiinni talven ai-
kana vastaan tulevissa lumioloissa. Molemmissa suksissa on teräskantit,
joilla saa kunnon sivuttaispidon jäisessäkin
mäessä.
Hokeja maahantuovan ja Kar-suksia
valmistavan OAC:n toimitusjohtaja Miika
Vuorio seisoo varauksetta idean takana.
?Niin moni, joka ei välitä hiihtämisestä
on tykästynyt näihin. Latuja tai latukarttoja ei kaipaa, kun voi kulkea mihin suuntaan tahtoo. Tunsimme miehet ja historian Hokin takana Karhun Kanadan suksitehtaan ajoilta. Kar on aavistuksen pidempi, 147-senttinen. Kantavuus pehmeässä lumessa on hyvä
ja hiihdettävyys säilyy myös epätasaisessa
maastossa. Tänä talvena uutuuskategoriassa on myyty muun muassa Altai
Skis Hok ja OAC Kar -nimisiä tuotteita.
Siteeksi tarjotaan useimpiin talvikenkiin
sopivaa X-Trace-sidettä, mutta Hokin valmiisiin kierreinsertteihin voi ruuvata suoraan perinteisen 75 millimetrin retkisiteenkin. Lähin hiihtomaasto alkaa siitä mistä lumikin. Ketterä liikkuminen ja mäkien
nousu on molemmilla helppoa. Niillä
voi todella hiihtää
Kevytkin kantohanki kannattaa vaivattomasti suksijan, vaikka samaan
aikaan kävelijä kyntää pohjilla.
LIUKULUMIKENGÄLLÄ lähimetsä muuttuu
rajattomien reittien hiihtomaastoksi.
Testiretkellä Pallakselle nousimme pehmeän lumen läpi ylös tuulen piiskaamalle tunturikorpulle kevyesti. LIUKULUMIKENKÄ
kamaastoihin. Suojalumella ja pehmeässä pakkaslumessa hiihto
on yhtä helppoa. Mennen tullen
liukulumikenkäilijä sai odottaa porukan lumikenkäilijöitä ja vain parhaassa alamäessä joutui häviämään vauhdissa oikeille tunturisuksille.
40
huhtikuu 2013
TUNTURITUULEN kovettamalla
pinnallakin kiinteä nousukarva
takaa hyvän pidon.. Mäkien nousu kyllä huolehtii hiihtokunnon kehittymisestä.
Uudenlaista talviriemua
S
illoin tällöin eteen tulee jotain, mikä todella pakottaa hymyn huulille ja
yhä uudestaan lenkille. Suunnan voi valita täysin
vapaasti, kun kääntösäde on lyhyt, eikä hankeen uppoa. Kokeilin HOK-liukulumikenkiä ensi kertaa keväisillä kantohangilla ja kutkuttava hiihtelyn ilo jäi itämään.
Reilua puolta vuotta myöhemmin joulun alla katselin paria kaupassa tunnin
verran ja pohdinnan päätteeksi niitä päätyi kaksittain pukinkonttiin. Näin
hänetkin saattoi ottaa mukaan samoille umpihankiretkille.
Pidemmille retkille lähtiessä minulta varmistetaan, että vien vain omat Hokit,
jotta toiset jäävät kotiin käyttöön. Samoin koira on oppinut mitä suksien esiin
ottaminen merkitsee . Kärki ei kulje aivan
yhtä nätisti lumen pinnalla, mutta ongelmaa siitä ei tule.
Jos lähiseuduilla on sopivia mäkiä, muuttuu iltalenkki herkästi mäki-ilotteluksi kokonaan. Riittävän iso sompa kantaa
hangessa mukavasti ja pituussäädön avulla voi optimoida helpon hiihdettävyyden ja
mäenlaskun mukavuuden.
Keskinkertaiselle telemark-harrastajalle Kar-suksi toimii laskiessa erinomaisesti.
Syvässäkin lumessa meno on helppoa, vaikka jalassa ei ole pehmeää talvikenkää kummempi jalkine. alkaa ankara ulina, haukku ja pihan ympäri juoksu, kun
lenkki-into puskee välittömästi esiin.
Koehiihtolenkille lähtevät tutut häviävät lähimetsään pitkäksi aikaa ja palaavat hymy huulillaan kysellen saako tulla lainaamaan joskus.
Jotain taikaa liukulumikengissä täytyy todella olla, sillä niin helposti niistä
puhuessaan sortuu ylisanoihin.
Umpiseen ja korpulle
Talven mittaan liukulumikenkä on kulkenut
eniten lähimetsässä lenkkeillessä. Vauhtia hillitsevä nousukarva on jopa avuksi, kun tekniikka ei ole aivan
viimeisen päälle.
Hok vaatii enemmän vauhdinottoa tai
jyrkemmän mäen, mutta se on yhtä lailla
sopiva laskuvälineeksi. Tästä alkoi
koko talven kestänyt lumiriemu.
Alku oli jo lupaava. Seurauksena oli, että joululahja täytyi antaa myös puolisolle viikkoa ennen joulua. Ostopäivänä piti käydä pikaisella testilenkillä
Kulku todella ansaitsee nimen
liukulumikenkä.
Kar on jalkavuutensa ansiosta enemmän suksimainen. Sukset
solahtavat ahkion sisään, joten kaikki tavarat sopivat yhteen pakettiin.
Liukulumikenkä
. MIIKA VUORIO näyttää telemark-käännöksen
mallin OAC:n Kar-suksilla.
Hokien hyvä pito avittaa ahkiota vedettäessä. Myös mäkeä
laskiessa eroja löytyy. Ydin on puun sijaan korkealuokkaista polyuretaanivaahtoa ja kuidutus on
tehty korkeatasoisemmin.
Hokien pohjassa on kestävä nailon-skini,
mutta pehmeämpään pohjamuoviin tulee
herkemmin naarmuja lumen alla olevista
piilokivistä. Uudenlainen suksikonsepti, jossa
yhdistyy lumikengän helppous ja
suksen liuku.
. Kohtalaisenkin hiihtokokemuksen pohjalta tekniset erot huomaa
heti liikkeelle lähtiessä.
Hokeissa pito on todella napakka ja vastaavasti liukukaan ei kulje kovin pitkälle.
Alamäkeen saa kerätä vauhtia, jos tahtoo
mutkitella. Kareissa pohja on kestävämpää sintrattua muovia ja nousukarva luistavampaa mohairia. pituus 125?147 cm
. ×
huhtikuu 2013
41. Kar
on tehty hiihtäjälle ja laskijalle, kun taas
Hok toimii paremmin retkellä tai vaikka
metsätöissä kulkevalle.
Materiaaleissa eroa
Suksien erot jatkuvat myös käyttäytymisen
ulkopuolelle. Lyhyydestään huolimat-
ta suuntavakaus on erinomainen ja liuku
lähtee potkusta kuin itsestään. Kar on kehitetty nimenomaan parantamalla Hokin hiihdettävyyttä?, kuvailee Miika Vuorio.
Hänen mukaansa kyse on siitä, että sukset on tarkoitettu erilaiseen käyttöön. leveyttä yli 12 cm
. Sukselle häviävät liukuominaisuudet eivät haittaa ja alamäessä nousukarva
rauhoittaa menoa sopivasti.
Matkustaessa lyhyydestä on etua. Karin kärki on joustavampi ja nostaa mäessä suksen kuin itsestään ylös lumesta.
?Hokin ja Karin voi erotella liukulumikengäksi ja sukseksi. Sinänsä nousukarvoista ei tarvitse olla huolissaan. Kiinteä nousukarva pitoalueella ja
teräskantit.
. Ne ottavat käytön vastaan hyvin ja loppuun kuluneet voi uusia.
?Kun päätimme aloittaa suksien valmistuksen Suomessa, totesimme työkustannusten olevan jo niin suuret, että materiaaleissa
ei kannata säästellä?, kertoo Vuorio.
Suksien huoltamiseen riittää kevyt voitelu muovipohjalle ja nousukarvat on syytä
ajoittain kyllästää, jotta ne eivät vesikelillä
ime vettä ja jäädy. Nousukarva puree tasaisella ja mäissä hienosti, auttaen pitämään kuorman liikkeessä. Myös rakenne on erilainen, millä on saatu leikattua painoa pois
rutkasti. Valmistajia: AltaisSki ja Outdoor
Action Finland.
Suksien huoltamiseen riittää kevyt
voitelu muovipohjalle.
Samaa näköä, eri maata
Ulkoisesti pidempi Hok ja Kar muistuttavat kovasti toisiaan
Ai miksi yöllä. Seikkailu-urheilija Juha Prittinen tehnyt meille koko yön
kestävän kaupunkiseikkailun, jossa tehdään pitkä harjoitus edeten rastilta toiselle ympäri kaupunkia pyöräillen, juosten ja lumikengillä.
Yöllisen kaupungin tunnelma on taianomainen, muutamaa väsynyttä juhlijaa ja lumiauran kuljettajaa lukuun ottamatta ketään ei liiku missään. Tankooni kiinnitetty
kartta kertoo että rastin pitäisi olla tässä. Emme
a peltulevaisuuden ihmisistä sellaisia, jotka
edokkäävät puita. Työssäkäyvien perheellisten miesten on
aika tuurissaan saada aikaa yli kuuden tunnin pituisille harjoituksilleen, joten yö on siihen otollista aikaa.
Kaupunkiemme keskustojen läheisyydessä on mitä upeimpia paikkoja ja mahdollisuuksia retkeillä ja seikkailla. Lähimetsissä lapset ottavat turvallisesti ensiaskeleensa luontoon ja perheet voivat retkeillä arjen keskellä. Koko yönä emme mene viittä kilometriä kauemmaksi Hämeenlinnan keskustasta.
Näemme yölliset metsät, vanhan
hyppyrimäen, Hattelmalan harjun
sekä Aulangon näkötornin, itse
Hämeen linnaa unohtamatta.
Kokemus oli raskas mutta ennen kaikkea upea ja mikä parasta, lähellä. Kaupunkimetsien suurin vihollinen on monessa paikassa asuntopula ja muu rakentaminen, jonka seurauksena metsiä kaavoitetaan järjestelmällisesti rakentamisen tieltä.
Kaupunkimetsät ei voi olla keino ratkaista tonttipulaa. Löydämme rastin polun vieressä olevasta puusta.
Olemme kuvaamassa kaksikymmentä vuotta täyttävää Ylen Erätulilla-ohjelmaa, jonka yhtenä
teemana on tänä vuonna lähiretkeily. Olemme harjun korkeimmalla kohdalla, kello
on kaksi yöllä. Koskemattomat kaupunkimetsät tarjoavat mahdollisuuksia, joista on syytä pitää kiinni. Sellainen toiminta ei ole kauaskantoista.
ta, myös kaupungeisMonet tutkimukset ovat metsien puolesta,
ämään sekä vähensa. Metsän tuottama
kiistaton. Jostain syystä päättäjäkuntaan on ainakin Helsingissä pesiytynyt kummallista luonnonvihaajaa, joiden ensisijainen tehtävä tuntuu olevan kaavoittaa kaikki metsät ensi tilassa. On
hiretkeilyyn täytyy pitää kiinni eikä antaa
ähimetsät ole
tehtävä selväksi päättäjille, etteivät lähimetsät
eille kaikilturhia kaupungin hukkapaloja, vaan meille
-ajanvietle tärkeitä alueita, harrastus- ja vapaa-ajanviettopaikkoja.
oko eläNiistä saadaan jo pienenä perusta koko
e halua
män kestävälle luontosuhteelle. Otsalamppujen valokeila on laaja ja kirkas. Lähiretkiä
P
oljemme kovaa vauhtia maastopyörillä pimeää harjupolkua pitkin. Ja kaikille vanhemmille tiedokn pasi, metsät ovat ihan yhtä turvallisia kuin
rikymmentä vuotta sitten.
Iloista kevättä! ×
Yö on siihen otollista aikaa.
Mikko Peltola
peltsi@retkilehti.?
42
huhtikuu 2013
KUVA Sami Kulju
PELTOLA
MIKKO
TAUKOPAIKKA. Metsässä oleminen tuo rentoutta elämään
ttama hyvä olo on
tää stressiä ja masennusta. Oikeudesta lätaa periksi. Ne ovat kaupunkien keuhkot ja mielenrauhan tuoja. Sankka lumisade leijailee ympärillämme. Luonnon voimaa ei ole syytä väheksyä.
Meidän retkeilystä intoutuneiden on syytä pitää
puolemme, sillä lähimetsät ja niiden hyvä kohtelu ei
ole nykymaailmassa itsestäänselvyys
SÄÄHÄN
KATSOMATTA
AKTIIVISESTI HENGITTÄVÄ,
TEHOKAS SÄÄNSUOJA
www.jack-wolfskin.com
Serengetin nisäkkäiden massavaellukseen verrattava muutto ajoittuu toukokuun loppupuoliskolle. Muita runsaita
muuttajia ovat alli, mustalintu, pilkkasiipi ja suosirri.
Lintuyhdistykset järjestävät arktikan aikaan ulkosaarille retkiä venekuljetuksineen ja telttamajoituksineen. Vähäisempi vaellus suuntaa Pohjanlahden rannikkoa pitkin Jäämerelle. Niille osallistuminen on oiva tapa aloittaa lintuharrastus. ×. Innostuneet ja asiantuntevat lintukonkarit antavat hyviä vinkkejä lajien tunnistamiseen ja
opastavat tulokkaat mieluusti nopeasti kasvavan luontoharrastuksen pariin. Silloin miljoonat hanhet, kahlaajat ja vesilinnut kiiruhtavat talvehtimisseudultaan pesimään Jäämeren elämää kuhisevalle
rannikolle.
Pääreitti kulkee lännestä Suomenlahden rannikkoa pitkin ja
kääntyy pohjoiseen Saimaan ja Laatokan välistä Salpausselkiä myötäillen kohti Vienanmerta. Parhaiten vaikuttavaa luonnonnäytelmää pystyy seuraamaan Porkkalanniemellä, Porvoon ja Kotkan edustan saaristossa ja etenkin Virolahden seudulla.
44
huhtikuu 2013
Muutto huipentuu suotuisten etelä- ja lounaistuulten aikaan ja
saattaa kestää vain muutaman päivän. luonnossa
HUHTIKUU
Pohjoista kohti
TEKSTI Mikko Lamminpää KUVA Ossi Ilvonen/Vastavalo
T
aivas täyttyy siipien suhinasta ja hanhien kaklatuksesta,
kun arktisten lintujen muutto eli arktika viistää maamme rannikkoa. Valkoposkihanhista suuri
enemmistö muuttaa yhtenä päivänä, mutta sepelhanhien kymmentuhantiset parvet jakautuvat useammalle päivälle
Poikaset syntyvät touko?kesäkuussa sokeina, karvattomina ja noin 10 gramman painoisina.
Hilleri muistuttaa näätää ja on hieman minkkiä pienempi. Selkä
ja varsinkin kyljet ovat kellertävät, ja päässään sillä on rosvonaamio.
Näädästä poiketen hilleri ei kiipeile, vaan hyppii laukaten, ravaa ja
joskus uiskenteleekin. Maassamme uhanalaiseksi luokitellun
näätäeläimen taantuminen alkoi 1940-luvulla, jolloin
maatilat siistiytyivät, tunkiot vähenivät ja rotanmyrkky yleistyi. Ravinnon toivossa hillerit pysyttelevät mieluusti asutuksen
lähettyvillä ja äityvät joskus mellastamaan kanatarhassa. Ilmaston
lämpenemisen ja pientalojen kompostien yleistymisen ennustetaan
hyödyttävän hilleriä.
Kiima osuu maalis?huhtikuulle, jolloin koiraat lähtevät vaeltamaan neliökilometrin kokoisen reviirinsä ulkopuolelle ja tappelevat
rajusti naaraista. Tuntematon tuhkuri
TEKSTI Mikko Lamminpää PIIRROS Karoliina Lahti
H
illeri (Mustela putorius) lienee vähiten tunnettuja nisäkkäitämme. Hilleri käyttää vanhaa ketunkoloa, kaivaa itse pesän kuivaan rinteeseen tai synnyttää 3?7 poikastaan heinillä vuorattuun risukasaan. Aikuiset hillerit eivät juuri ääntele, mutta
nuoremmat saattavat kiljahdella tai kotkottaa.
Kesytettyjä hillereitä eli frettilemmikkejä on viime vuosina alettu
käyttää citykanien pyydystämisessä. Minkin tarhaus voimistui 1950-luvulla, mikä lisäsi hillerin elinympäristöstä kilpailevien karkulaisminkkien määrää nopeasti.
Lajin levinneisyyttä rajoittaa talviaikaisen ravinnon saatavuus.
Hämäräaktiivinen peto saalistaa enimmäkseen pikkunisäkkäitä,
lintuja, sammakoita ja kaloja ja viettää päivän maakolossa tai oksien alla. Sitä tavataan lähinnä maamme itäosissa Oulujärven eteläpuolella. ×
huhtikuu 2013
45
HIIHTORETKI LUULAJASTA OULUUN
pohjola
Perämeren laajat autiot
jääkentät tarjoavat loistavan
ympäristön pidemmällekin
hiihtoretkelle. Keväisen
jäätilanteen salliessa
reitti on suunniteltavissa
Ruotsista Suomeen.
46
huhtikuu 2013
Suksitaan
Suomeen
TEKSTI JA KUVAT Poppis Suomela
Naama sen sijaan pysyy hupun suojissa sulana eika viima pääse myötätuulessa
puraisemaan poskipäitä.
Arktinen simulaattori tarjoaa parastaan pakkasen laskiessa kylmimmillään lähelle kolmeakymmentä ja tuulen noustessa myrksylukemiin. Edessä on joka tapauksessa tiukkoja päiviä ja
hiihtoa kellon ympäri. Porukassa oli sopiva kokooonpano ensikertalaisuutta ja kokemusta, lähtien Haltin talvivaelluksen vaikutteista päätyen Grönlannin
ja naparetkien knoppeihin.
Luulajan keskustasta Oulun torille kertyy matkaa suoraan noin 160 kilometriä, joten matkaa ei isoine ahkioineen ja talviretkivarustuksineen tehdä ihan parissa päivässä. Ahtojäiden seassa hiihtäminen näissä olosuhteissa varmistaa olosuhteiden vaativuuden. J
äätilanne Perämeren pohjukassa
sallii meren yli hiihtämisen poikkeuksetta joka talvi. Tuuli yltyy
ja säätiedotus lupaa kovaa myrskyä. Koko hiihtoon pitää varata viikko. Tänä vuonna jäätilanne näytti siltä,
että matka Luulajasta suoraan Ouluun olisi mahdollinen ilman suurempia avovedestä
ja heikosta jäästä johtuvia kiertoja.
Suomeen suksimista on suunniteltu useampana keväänä, mutta milloin mistäkin
syystä retki on jäänyt toteutumatta. Mukana on pelastuspukuja, pieni kumivene, muutama sata
metriä lossausköyttä ja mahdollisuus tehdä
ahkioista lautta.
Vaihtelevat sääolot
Mukava pikkupakkanen saattelee joukkomme liikkeelle. Nyt se
oli jo niin pitkällä, että viisi laskuvarjojääkäriä matkasi taksissa Oulusta Luulajaan. Aamulla ahkiot
saa lapioida yllättävän syvältä.
huhtikuu 2013
47. Sen sijaan
alempana Vaasan korkeudella se
ei ole mahdollista läheskään joka
vuosi. Selän takaa puhkiva puhuri ei arktista
hiihtäjää pahasti häiritse, vaikka takareidet
ja olkapäät kylmettyvätkin takatuulessa nopeasti. Lyhyine taukoineen
yli kolmen kilometrin tuntivauhdin ylläpitäminen käy työstä.
Päivittäin julkaistavat jääkartat enteilevät ennakkosuunnittelun pohjaksi mukavaa
hiihtoa. Tuulen heittäessä lisää lunta luo auringon kajo usvaisen
tunnelman loistaessaan lumimyrskyn läpi.
Teltat pitää lapioida ulos hangesta ja kamoista saa pitää kunnolla kiinni.
Onneksi saamme hiihtää tuulen mukana. Ihan suoraan ei kannattaisi hiihtää, vaan ajatus on kiertää aavistus etelän
kautta välttääksemme mahdollisia vaihtuvia jääolosuhteita matkan varrella. Perämeren puolikuuksi sanotun alueen jäätilanne
muuttuu yllättävänkin nopeasti ja sen takia
varaudumme kaikkeen. Ensimmäinen leiri heti Luulajan ulkopuolella saa ylleen ohuen uuden
lumipeitteen isojen hiutaleiden lentäessä
tuulen mukana telttojen päälle. Luoteen- ja pohjoisenpuoleisen myrskyn ennus-
tetaan nousevan reilusti yli kahdenkymmenen metrin tuuliin ja innoissamme odotamme ensimmäistä kokonaista hiihtopäivää.
Yön aikana teltat ovat hautautuneet lumen sekaan ja aamulla näky on kuin suoraan Grönlannin jäätiköltä. Toimivan
simulaattorin tapaan näissä olosuhteissa
Arktinen simulaattori tarjoaa parastaan.
ARKTISEN tuulen puhaltaessa teltan ympärille kertyy pian isot kinokset
Jäiden liikkeet
voivat olla tuulista ja merivirroista johtuen yllättävänkin nopeita ja paikallinen
jäätilanne voi muuttua siten radikaalisti lyhyessä ajassa.
Tällä kertaa jäätilanteen muutos oli poikkeuksellisen raju ja se ajoittui juuri
hiihdon alkamiseen. Vielä lähtöä edeltävänä päivänä jäätilanne näytti siltä,
että paras reitti on kiertää Luulajasta Hailuotoon ja Ouluun vähän etelän
kautta kiertäen ja siten välttää pohjoisemmassa olevia pieniä avovesiä.
Seuraavan kahden päivän aikana velloneen luoteismyrskyn takia Perämeren
puolikuu avautui kokonaan ihan kiintojään reunaa myöten ja koko Perämeren
pohja oli avovetenä. Viikkoa myöhemmin avoveden päälle syntyi taas uusi jää, jota pitkin
hiihto olisikin jo onnistunut.
48
huhtikuu 2013. HIIHTORETKI LUULAJASTA OULUUN
PERÄMEREN puolikuu on auennut ja edessä on kymmenien
kilometrien leveydeltä avovettä. Kun vastarantaa ei näy edes kiikarilla, ei
ylitystäkään voi edes harkita.
Myrskyn aiheuttama karu totuus
paljastuu kuitenkin nopeasti.
Perämeren puolikuu ja jäätilanne
Perämeren pohjoisosiin avautuu tyypillisesti kevätaikaan puolikuuksi kutsuttu
railo, joka ulottuu Ruotsin rannikolta Luulajan edustalta Kemin majakan ja
Merikallojen kautta aina Raahen ja jopa Kokkolan edustalle. Ainoa mahdollisuus edetä
on kiertää avovesi. Tilanne muuttui päälaelleen ja kierrettävää tuntui
riittävän
Voimakas lounais?pohjoistuuli on tarttunut ahtojäihin
ja kuljettanut koko jääkenttää mukanaan
kohti etelää, kohti Oulua. Perämeren kuuluisa
puolikuu on avautunut myrskyn takia, eikä
vastarannasta ei ole tietoakaan.
Satelliittikuvista tarkastettu uusin tilanne kertoo, ettei suunnitelmamme etelän kautta kiertämisestä voi toteutua. Ainoa vaihtoehto on suunnata avoveden pohjoisreunaa kohti itää ja kiertää koko avovesi.
Vaikka mukana on välineitä vesille menemisen varalta, niin mitään merimatkaa niillä ei kuitenkaan voi aloittaa. Hiihtäjälle ja luistelijalle pitkä selkä sopii myös
hyvin. Näin varaudut avoveteen
Suunnattaessa talvella avomerelle ja suunniteltaessa reittiä kauas rannikosta, pitää
hiihtäjänkin varautua avoveden varaan joutumiseen. Ahtojääröykkiön
päälle noustessa avautuu edessä silmänkantamattomiin avovettä. Kilon painoisena Multi on paras valinta, jos puku on vaan
ääritilanteita varten eikä uimisen mahdollisuus ole kovin suuri. Myrskyn myötä avovesi ulottuu nyt koko Ruotsin rannikon leveydeltä kauas etelään. Vastarannalle
pitää nähdä, jotta ylitys voidaan ennakoida ennen menoa jääkylmään veteen lautalla
melomaan tai pelastuspuku päällä uimaan.
huhtikuu 2013
49. Kevyt
ja ohut materiaali ei kestä kulutusta niin paljon, joten sen voi jättää tavallisen
hiihtoasun tai anorakin alle. Umpinaiset sukat varmistavat jalkojen pysymisen kuivina joka tilanteessa.
Riittävät vahvikkeet polvissa takaavat hyvän kulutuskeston jäällä möyriessä.
Ursuit Multi Purpose on suunniteltu puettavaksi muiden vaatteiden alle. Puku pitää miehen kuivana pidemmilläkin uintiretkillä.
hiihtäminen ja treenaaminen sekä pärjääminen valmentaa parhaalla mahdollisella tavalla kovempiakin reissuja varten. Helpointa se on pelastuspuvulla,
joka toimii erinomaisesti kaikille jäällä liikkujille suunnattiin sitten pilkille,
luistelemaan tai pitkälle hiihtoretkelle. Tavallinen hiihtoasu
tuttuine taskuineen ja huppuineen on monen suosikki päällysasuksi.
URSUIT AWS ACTIVE -pelastuspuvun pukeminen ennen väyläylityksiä sujuu tottuneelta
tekijältä ripeästi. Keväisin ja syksyisin merimelojankaan ei
kannata kovin pitkiä retkiä ilman pelastuspukua suunnitella.
Moderni pelastuspuku hengittää hyvin, joten sitä voi pitää päällä vaikka jatkuvasti.
Ursuit AWS Active on erityisesti retkikäyttöön suunniteltu pelastuspuku, jossa on
huomioitu melojien istuma-asento. Myrskyn aiheuttama karu totuus reitin suunnittelun ja hiihdon jatkon kannalta
paljastuu kuitenkin nopeasti. Jokaisen naparetken ja Huippuvuorten hiihtäjän sekä Grönlannin ylittäjän kannattaisi
harjoitella näissä olosuhteissa ennen omaa
koitostaan.
Puolikuu avautuu
Myötähiihtäessä myrsky oli vielä kivaa tarjoten retkelle kovinkin arktiset olosuhteet
Hailuodon kärkeen matkaa olisi enää
80 kilometriä suoraan mutta nyt näyttää siltä, että joudumme hiihtämään saman matkan kohti Kemiä.
Henkistä välipalaa
Tuuli rauhoittuu ja matka jatkuu kohti itää.
Reitin muuttuessa eteen tulee uusia mielenkiintoisia kohteita. Avoveden loiske on jäädyttänyt paikoin laajoja alueita vanhan jään
päältä tehden niistä liukkaita. Sulan puo-. Jäätilanne elää koko ajan ja avovesi edessämme sen
kun suurenee. 12 tunnin hiihtopäiviä ei viitsi
tarkoituksella koventaa.
Kelien vaihtelu laidasta laitaan on hiihtoretkien parhaimmistoa. Vanha kiintojää nousee muutaman kymmenen senttiä
meren yläpuolelle. Päivitetyn jääkartan mukaan
voimme joutua kiertämään kauas Kemiin
asti ennen kääntymistä etelään kohti Oulua. Röykkiöiden ylitys taas vie turhaan voimia. Jos hetki sitten
kova myrsky ja siinä pärjääminen aiheutti tyytyväisyyden tunteeen, niin vastaavasti nyt auringonpaiste ja lumesta heijastuva
loiste sekä lämmin tyyni kevätpäivä nostavat tunnelman omaan luokkaansa.
Hiihto Perämeren puolikuun pohjoisrantaa pitkin tarjoaa parastaan. Kauempana merellä olevat majakat jäävät nyt näkemättä, mutta lähempänä rannikkoa on muutamia saaria.
Niillä vierailu on mukavaa välipalaa tasaisella jäällä hiihtämiseen.
Malurin majakkasaari on mielenkiintoinen kiintopiste Perämeren pohjukassa. Mökit ovat yksityisessä omistuksessa eikä maaliskuisena
50
huhtikuu 2013
keskiviikkona paikalla ole muita kuin yksi
paikallinen poromies, joka hänkin on ainoastaan tarkastamassa paikkoja.
1600-luvulla asutettu hiekkasaari nousee
vajaan kymmenen metrin korkeuteen merenpinnasta. Nyt saari on
Natura-aluetta, majakkaa hallinnoi Ruotsin
merenkulkulaitos, ja kirkossa pidetään kerran kesässä jumalanpalvelus. Varmuuden vuoksi puettu pelastuspuku tekee ylityksestä
huomattavasti turvallisempaa ja sitä kautta rennompaa.
Tuuli nousee entisestään viisikkomme
hiihtäessä avoveden tuntumassa. Jatkuva mutkittelu pahimpia ahtojäitä vältellen hidastaa
etenemistä. Emme pääse vieläkään kääntämään
suksiamme suoraan kohti Oulua.
Uutta jäätä?
Murtoalue kiinteän jään ja jatkuvasti muuttuvan uuden jään välillä nostaa vaihtelevia
ahtojääröykkiöitä. Tähystyksessä muutama metri
auttaa, ja pettymykseksemme näemme riittävästi itäänpäin ja laajojen avovesien jatkuvan. Kalixin ja Haaparannan edessä olevalla saarella huomion vie punaiset kalastajamökit, korkea lautamajakka ja kappeli. Saariston tuomiokirkkona tunnettu Malurin puukappeli on rakennettu 1768, ja siihen aikaan
saarella asui jopa 200 ihmistä. Paikoitellen kulkeminen
ahkion kanssa on hidasta. Tässä vaiheessa kierto ei tunnu isolta, mutta epävarmuus jatkosta hiertää mieltä. HIIHTORETKI LUULAJASTA OULUUN
LAIVAVÄYLÄN ylitys onnistuu kuivin jaloin yllättävän pian jäänmurtajan
mentyä
Kelien vaihtelu laidasta laitaan on
hiihtoretkien parhaimmistoa.
JÄÄLOHKAREET nousevat hienoiksi paaseiksi jäiden
liikkeiden myötä. Paikoin ahtojäät hidastavat menoa
muuten tasaisella lumikentällä.
huhtikuu 2013
51
Hiihtäjälle
pelto näyttää pelottavalta, mutta jääkylmä
vesi ja pakkanen tekevät ihmeitä. Kauimmaksi näkyy pui-
nen 30-metrinen teräväpiikkinen majakka
ja 1936 rakennettu Suomen korkein (27 m)
rautaristikkorakenteinen loisto, joka toimii tänä päivänä ainaoastaan näkötornina.
Harvarakenteisen terästornin huipulle kiipeäminen on ilmava kokemus. Kontio meni jo ajat sitten,
mutta vielä meillä on hiihtomatkaa väylälle.
Muutamalta sadalta metriltä tuntunut matka osoittautuikin yli pariksi kilometriksi.
Aktiivinen laivaväylä muistuttaa jättiläisen perunapeltoa. Jäälohkareet ovat pyöristyneet isoiksi jääpalloiksi laivojen kyntäessä sarkaa monta kertaa päivässä. Sukset jalassa jäälohkareet
kantavat paremmin, mutta kävellen tai kontaten eteneminen on paikoin helpompaa.
Kaikki ovat pukeneet pelastuspuvut yllensä, joten ylityksen tai kuivana pysymisen suhteen ei ole huolta. Ilman pelastuspukua ylitys olisi kuitenkin ollut merkittävästi
haastavampaa, eikä kuivana pysyminen olisi ollut ollenkaan itsestään selvää.
Vihdoin kohti Oulua
Perämeren puolikuu jää vihdoin länsipuolellemme ja Kemin väylän ylityksen myötä voimme suunnata sukset kohti etelää ja
Oulua. Kaukopartiohiihtoa muistuttava loppuveto tarkoittaa yli 70
kilometriä hiihtoa putkeen. Kolmen?neljän kilometrin tuntivauhdilla vuorokauden tunnit ovat tiukilla. Loppuvetoa haastaa vielä napakka kolmeakymppiä lähentelevä yöpakkanen.
Oikukkaan myrskyrintaman ja säämuutoksen myötä lisämatkasta ja kierrosta Luulajasta Ouluun tulikin yllättävän pitkä. Ylimääräisiä kilometrejä kertyi yli neljäkymmentä, kokonaismatkan jäädessä juuri alle
kahden sadan. Maannousun myötä aikoinaan syntynyt saari on toiminut kalastajien aktiivisena tukikohtana 1800-luvulla. Soittotaitoisen naparetkeilijän myötä
aariat kaikuvat vanhassa puukirkossa hienosti.
lelle kertyy uutta jäätä pakkasen paukkuessa. Pakkasen muotoilemat valtavat jääkiteet
reunustavat pitsinauhan tavoin uutta ja tasaista jääpintaa.
Tunnelma on sadunomainen ja tyyni avovesi kutsuu keskikesän tapaan vilvoittautumaan tai soutelemaan. Viisi
kokonaista pitkää päivää ei riitä, vaan viimeinen kokonainen päivä pitää jatkaa keskeytyksettä yötä myöten. HIIHTORETKI LUULAJASTA OULUUN
MALURIN saarella on 1700-luvulla rakennettu
kirkko. Tällä kertaakaan
matka ei etene kuin hiihtämällä, joten loistavista tunnelmista huolimatta matka jatkuu suksin edelleen kohti itää kiertäen.
Laivaväylän yli
Kilometrien päähän näkyy, miten Kontio
avaa väylää rahtilaivojen edellä mahdollistaen pohjoisten satamiemme toiminnan.
Kemiin ja Tornioon johtava aktiivinen laivaväylä on ylitettävä. Ulkokrunni osuu sopivasti reitille. Sinne ei kyllä ulkopuolella kiertäviä rappusia pitkin kovin kovalla tuulella uskalla.
Nyt alkaa kiri kohti toria, sillä aikataulu
uhkaa kuitenkin käydä liian tiukaksi. ×. Puoli tun-
52
huhtikuu 2013
Kaukopartiohiihtoa muistuttava loppuveto
tarkoittaa yli 70 kilometriä hiihtoa putkeen.
tia laivan mentyä iso osa lohkareista on jo
jäätynyt kiinni toisiinsa ja väylän voi ylittää
lähes kuivana. Nykyään saari
on autio ja menneisyydestä muistuttaa vanha rakennuskanta. Konttailun aikana tipahtaa syvimmillään vyötäröä myöten
veteen, vaikkei jäiden seassa mistään uimisesta sentään voi puhua. Etäisyyksien arviointi laajoilla jääkentillä on vaikeaa ja taas kerran erehdymme pahan kerran. Kiiruhdamme kohti väylää, jotta olisimme mahdollisimman lähellä ison murtajan mennessä ohitsemme
Nauti
Naut
auti
i maisemasta
mais
aisema
ema
m sta suoraan
suora
su
oraan
ora
an
a
n
mak
kuup
uupuss
ussist
uss
ista.
ist
a. Kun
Kun
kumpikin
kump
ku
mpik
mp
ikin
ik
in k
katos
atos
at
os r
rullataan
ulla
ul
lata
la
taan
ta
a y
an
ylös,
lös,
lö
s, Akka
Akka View
Vie
iew
w
on t
täydellinen
äyde
äy
dell
de
l in
ll
inen
e paikka
en
pai
aikk
k a kauniiden
kk
kaun
ka
unii
un
iide
ii
d n iltojen
de
ilto
il
toje
to
jen
je
n
viettämiseen.
vi
iet
e tä
t mi
m se
seen
e .
en
Akka
Ak
ka View?n
Vie
i w?n r
rakenne
aken
ak
e ne
en
n on
on vakaa
v ka
va
kaa
a kahdesta
ka
ahd
hdes
esta
es
ta
Novel
Awards
2012
220
??. Tämä tarkoittaa, että kun
teltta on pystytetty, se on helppo siirtää
parhaaseen mahdolliseen paikkaan.
Sisäteltta ja ulkoteltta on yhdistetty
toisiinsa, minkä ansiosta sisäteltta
pysyy kuivana myös silloin, kun teltta
pystytetään sateella. Kat
Katsel
sel
e e Akka
Akk
k a View?n
V iew
View
iew?n
. Kahden sisäänkäynnin ja kahden katoksen ansiosta
teltan kumpikin puoli on helppo pitää
järjestyksessä.
Sisäteltassa on hyviä säilytysratkaisuja,
muun muassa pyykkinaru ja useita taskuja,
joissa voi säilyttää esimerkiksi vesipulloa,
taskulamppua tai pikkutavaroita.
Näköalahuone.
Näköal
Näk
öalahu
öal
ahuone
ahu
one
n . esittelyvideo
?n
esitte
esi
tte
te
elyv
lyvide
yvide
eo
makuupussista.
Katsele
osoitt
oso
ittees
itt
eessa
ees
s www.fjallraven.?
sa
www.fja
www
.fjallr
.fja
llrave
llr
aven.?
ave
n.?
?
osoitteessa
110
135
80
285
Akka View
Materiaali: ??d Tri
Triple
ple Rip
Ri polyesteri
p este
poly
esteri
ri
silikonoitu
joka on sili
silikono
konoitu
kono
itu kummaltakin
kumm
mmalta
altakin
alta
kin
n puol
puolelta
elta
Koko: 2 hen
henkeä
keä
Paino: 3,0
3,000
00
0g
Pakkauksen koko: 19x
19x48
48 cm
120
FJ Ä L L R Ä V E N I N U U S I , K E V Y T teltta,
telt
te
ltta
lt
ta
a, Ak
A
Akka
ka
View,
View
Vi
ew,
ew
, on o
optimoitu
ptim
pt
im
moi
oitu
tu v
vuoden
uode
uo
den
de
n lä
l
lämpimien
mpim
mp
imie
im
ien
ie
n
kuukausien
aikana
käytettäväksi.
ku
k
uuk
k au
ausi
sien
si
en
na
ikan
ik
ana
an
a kä
käyt
y et
yt
e tä
tävä
v ks
vä
ksi.
i.
Pano
Pa
Panoraamarakenteen
no
n
ora
r am
amar
arak
ar
aken
ak
en
nte
teen
e a
en
ansiosta
nsio
ns
iost
io
sta
st
a koko
koko
katoksen
kato
ka
toks
to
k en
ks
e v
voi
oi a
avata
v ta h
va
helposti
elpo
el
post
po
sti
st
i kokonaan,
koko
ko
kona
ko
naan
na
an,
an
,
jolloin
joll
jo
lloi
ll
oin
oi
n te
t
teltan
ltan
lt
an käyttäjät
k äy
ä tt
ttäj
äjät
äj
ät pääsevät
pää
ääse
sevä
se
vät
vä
t na
naut
nauttiutti
ut
titi
maan
m
ma
an n
näkymästä
ä ym
äk
mäs
ästä
tä ja
ja aamun
a mu
aa
mun
n tuulenvireestä.
tuul
tu
ulen
ul
envi
en
vire
vi
rees
re
estä
es
tä
ä.
Sisäteltan
S
Si
s te
sä
telt
ltan
lt
an s
seinät
einä
ei
nät
nä
t ovat
ovat verkkokangasta,
ver
erkk
kkok
kk
okan
ok
anga
an
ga
ast
ta,
minkä
mink
mi
nkä
nk
ä ansiosta
a si
an
ios
s ta
t ilmanvaihto
i lm
lman
a va
an
a ih
ihto
to toimii
toi
o mi
mii
i
parhaalla
p
pa
rhaa
rh
aall
aa
lla
ll
a mahdollisella
mahd
ma
hd
dol
l li
lise
sell
se
ll
la tavalla,
tava
ta
vall
va
lla,
ll
a, mutta
mut
utta
ta
samalla
sama
sa
mall
ma
ll
la hyönteiset
hy
yön
önte
teis
te
iset
is
et p
pysyvät
ysyv
ys
yvät
yv
ät u
ulkona.
lkon
lk
ona.
on
a. ??. Kaksi sisäänkäyntiä
Kahden
de
e sisäänkäynnin ja kahden katoksen
ansios
ios
iosta
os telttailu on mukavampaa.
mu
ansiosta
Käytä
suojanpuoleista sisäänkäyntiä
sisäänk
kovilla tuulilla.
Ilmanvaihto
Korkealle sijoitetut
tuuletusaukot, ulkoteltan
ylös nostettavat sivut ja
sisäteltan suuret verkkoosat
takaavat erinomaisen
ilmanvaihdon lämpiminä
kesäöinä.
Ta
Tav
a t hyvässä järjestyksessä
ara
Tavarat
Sisäteltan
n verkkotaskujen
verkkot
task
a ujen ja
pyy
ykkinarujen avul
l la tavarat on
pyykkinarujen
avulla
hel
e ppo pitää järjestyksessä.
järje
estyksessä.
helppo
Itsestään seisova
Akka View
w pysyy pystyssä
itsestään, ja katokset vedetään
kireälle telttakiilojen avulla.
Kiilojen ja narujen avulla teltan
voi ankkuroida maahan.
maahan
n.
Panoraama
Lähelle luontoa pä
ääse
ä e avaamalla
pääsee
ulkoteltan ja rullaamalla katoksen seinän
ylös toiselta tai kummaltakin puolelta.
Sisäteltan seinät toimivat täydellisenä
suojana hyönteisiltä.
Akka View
Kevyt,
K
evy t i
itse
itsestään
tsestään s
seisova
eisova t
teltta,
elt
tta,
ta j
josta
osta
ava
avautuu upeat näkymät
mät
paikasta ristikkäin menevien kaarien
ansiosta. ???
Tents/Awnings
ven teltoista
Katso koko valikoima Fjallra
osoitteessa www.fjallraven.?
Ei
. Me lähdemme vas-. Tänään tarvitaan aurinkolaseja ja kasvorasvalta korkeaa suojakerrointa. Kaivan otsalampun valossa ahkiosta taukotakin suojaksi purevaa pakkasta vastaan.
54
huhtikuu 2013
Pystytän jalustan ja kiinnitän kameran.
Odotan kylmissäni.
Revontulet sahaavat himmeinä vaaleanvihreinä soihtuina horisontissa. kotimaa
KÄSIVARREN ERÄMAA
i
n
ä
e
h
l
n
Y
Yliperä
Kilpisjärveltä Haltille vievä Kalottireitti
on Käsivarren suosikkitaival, jolla väkeä
riittää joskus tungokseen asti. Yllättäen
sävy voimistuu ja nauha nousee korkeammalle tähtitaivasta halkomaan. Nyt alkaa
erämaa.
Takana ei näy enää Saana, mutta jotain
paljon kauniimpaa piirtyy horisonttiin. Revontulet ovat aloittamassa leikkiään.
Vaellustoverini Erkki ja Jyrki päättävät jatkaa puolentoista kilometrin päähän
Termisjärven autio- ja varaustuvalle. Enää ei kännykkä kuulu. Samalla Saanan huipulla oleva masto on kadonnut maisemasta. Voisiko vaellus paremmin alkaa?
Voisi olla ehkä vähän lämpimämpi. tunturin tuttu siluetti on jäänyt selänteen taakse. Olen innoissani, koska yöllä on satanut pari senttiä uutta lunta: siinä näkyvät erinomaisesti
riekkojen aamuiset kulut.
Varaustuvan puolella yöpynyt nelikko
suuntaa Kilpisjärvelle. Pitää päästä tuvalle vaihtamaan kuivaa ylle, sillä Kilpisjärveltä alkanut ahkionveto on kostuttanut
kerraston.
Illan hämyssä tehty taival on ollut suunnistuksellisesti helppo, sillä suksien alla on
erämaata halkova kelkkareitti. Luihin ja ytimiin hiipivä pakkanen pakottaa jo
vartin kuluttua liikkeelle. Katsahdan
taakse varmistaakseni näkyykö Saana edelleen. Ura on niin
vetävä, että moni Haltin reitillä sijaitsevaa
Saarijärven tupaa tavoitellut retkeilijä on
löytänyt itsensä Termisjärven kämpältä. Me
poikkesimme Kalottireitiltä tarkoituksella,
sillä halajamme hiljaista viikkoa suosikkiväylän ulkopuolella.
Poikki kairan
Aamu valkenee aavistuksen utuisena, mutta taivaan väri vaihtuu nopeasti syvään siniseen. Hieman
sivummalla odottaa oikea erämaa.
TEKSTI JA KUVAT Joel Ahola
U
ra laskee loivasti Termisjärven jäälle. Kaunista, äärettömän kaunista. Vihreä on
päävärinä, mutta joukossa on paljon valkoista ja himmeimpinä hetkinä myös violetinpunaista. Minä
jään odottamaan revontulten voimistumista
Niitä sinnittelee
matalina puskina siellä täällä. takkaiseen suuntaan, Termisjärveltä alkavaa Rommaenon laaksoa itään. Lintu
narraa minua kerran toisensa jälkeen lennellen notkosta seuraavaan. Uudet riekon jäljet pakottavat
ottamaan haulikon vasempaan käteen. Samassa riekko viuhtoo lentoon kiepistään, parin metrin päästä
suksieni kärjistä.
Pyyntimiehen veri kuohahtaa. Ensimmäisen yhtenäisen koivikon
laidassa pysäytän kulkuni, sillä edessä on
tuoreet painaumat. Tähyilen tarkasti risukoita löytääkseni merkkejä riekoista. Kohta joudumme jättämään alavan maan ja viimeiset
koivikot noustaksemme puuttoman ylängön yli pohjoiseen Porojärvelle. Porojärvelle
on pitkä hiihto, joten olisi järkevää käyttää
voimat ja valoisa aika vaeltamiseen, mutten
malta olla lähtemättä riekon perään. Kaivan
haulikon esille ja jätän ahkion. Samassa riekko
Luihin ja ytimiin hiipivä
pakkanen pakottaa liikkeelle.
huhtikuu 2013
55. Räpiköin eteenpäin pehmeässä lumessa vain
oikealla kädellä sauvoen. Vartin siksak-
AHMAN painauman tunnistaa jäljen
koosta ja viidestä varpaasta.
kia hiihdettyäni vedän pidemmän korren
ja pääsen palaamaan kavereideni luo paistia kantaen.
Valjastan itseni vetojuhdaksi jälleen ahkion eteen, mutta jätän haulikon selkään.
Hanki pettää koivikossa tehden etenemisen
hankalaksi. Edessämme on laaja jokilaaksojen väliin jäävä erämaa, kaira.
Koivut ovat harvassa
Kyllä noita tylsiä kairoja vielä joskus iltanuotiolla nauretaan, vaikka nyt niistä on vähän vaikea leikkiä laskea. Voisimme jäädä telttaan yöksi,
mutta hiihdämme vielä illalla otsalamppu-
jen valossa juuri remontoidulle Porojärven
autiotuvalle.
Pohjatutkimuksia
Teen lounasta kamiinan päällä, kun Erkki
palaa pilkiltä. Täällä on järvissä teräsjäätä metrin verran.
Jatkamme vaellusta aterioituamme. Molemmilla kairoilla on testattu jo pohjasedimenttejä. Jyrki viilaa ritsillä toisen kairan terää paremmaksi. Pitkään ei tarvitse hiihtää ennen ensimmäistä taukoa, sillä Kekkosen kämppänä tunnetulle vuokratuvalle on vain kilometrin siva-. Pakkaan aseen ahkioon ja
SUURI osa Käsivarren talviretkeilijöistä
liikkuu Kilpisjärven ja Haltin välisellä
taipaleella. Tiputan sauvat,
nostan haulikon poskelle ja laukaus rikkoo
erämaan rauhan.
Toisen riekon myötä metsästyslupani
päiväkiintiö on täynnä. Järvet
ovat käsittämättömän matalia vielä satojenkin metrien päästä rannasta. Ei ollut pilkkipäivä
suosiollinen, ja Porojärven riekot olivat parveutuneet suureksi pännäksi, jota oli vaikea
lähestyä. Pohja tulee
monin paikoin vastaan ennen vettä.
Aamupäivä on sujunut erästellen ja eilisestä hiihdosta toipuen. Puhelin kuuluu vain niissä kohdin,
joissa on näköyhteys Saanalle ja sen päällä
olevalle mastolle.
Erämaa antaa ja ottaa.
nousee lentoon kiepistään. KÄSIVARREN ERÄMAA
KÄSIVARREN erämaa on kännyköiden
katvealuetta. Erämaa antaa ja ottaa. Muualla vastaantulijat ovat
harvassa.
56
huhtikuu 2013
suolistan linnut lounastauolla juhlavaa illallista odottamaan.
Keli on hyvä, mutta laajan kairan ylitys
raskaine nousuineen ja pehmeine notkelmineen imee voimat seurueemme jokaisesta jäsenestä. Kaksi laukausta ja
kaksi riekkoa; vastuullista metsästystä ilman haavakoita. Harvoin
se saalista antaa, mutta eräelämän kokemuksia on tänäänkin saatu
ITSE saalistettu riekko on erämaan lähiluomua, josta syntyy maukas paisti.
huhtikuu 2013
57
Kylässä kylän tavoilla.
Löydän illalla pirtin hyllystä vanhan kartan. Teltanpystytys vaihtui tunnissa erämaan löylyihin. Kaverini jäävät
vielä sitä jättirautua odottamaan, kun suun-
58
huhtikuu 2013
taan etelään puronvarsien puskista riekkoja etsimään.
Seuraan useita kilometrejä tuoreita ahman jälkiä. Täällä pääsisi luistelemaan!
Kairaamme pari pilkkireikää puhtaalle jäälle. Niiden koordinaatit olisi pitänyt mitata ilmakuvilta ennen reissua, jolloin GPS-laite veisi oikealle apajalle. Saamme lämmittää myös
saunan, jonne isäntämme hakee kelkalla
avannoltaan saavillisen vettä. kaikille jotakin. ei kaloja.
Illalla laskeudumme Poroharjulta Raittijärven porokylään. Ajatella . Onneksi lapio roikkuu naulassa ulkoseinällä.
Tavoitan pilkkitoverini päivällä. Samanlaisia tummia myyränkoloja olemme poranneet jo puolen tusinaa.
Ei taideta tällä kertaa Harrijärvellä pilkkiä. Päädymme siihen päivätauolle:
lounasta, riekkojahtia ja pilkkimistä . Joessa on yli metrin kansi. Erkki ei usko, että aiomme oikeasti nukkua ensi yön teltassa. Luonnonnähtävyys on
saanut retkeilijöiden puheissa lempinimen
Kiinanmuuri.
Poroeno halkaisee harjuselänteen puolimatkassa. Tavoittelemme Taapmajärven
pientä autiotupaa, entistä rajamiesten partiomajaa. Vielä enemmän minua
kiinnostaa Norjan puolella oleva Sidosgohpin autiotupa. Tupa ei ulkoisesti juuri poikkea naapuristaan pihasaunaa lukuun ottamatta.
Kämpän sisäseinällä on tosin sama Urho
Kekkosen muistolaatta kuin Saivaaran huipulla. Tutkin sitä mielenkiinnolla katsoen. Juuri kauemmaksi sivistyksestä
ei Suomessa pääse: Lähimmälle tielle on
linnuntietä lähes 40 kilometriä. Pitäisi tietää syvänteiden sijainnit. Lintuja ei löydy yhtään, sillä edelläni kulkenut ahma on pelottanut kaikki tiehensä. KÄSIVARREN ERÄMAA
kointi. Illasta tulee yksi ikimuistoisimmista: revontulet
tanssivat tunnista toiseen.
Porojen punkaharju
Aamulla suuntaamme sukset etelään. Uitan tovin omaakin rautupilkkiä avannossa,
mutten taida olla oikea kalamies: en jaksa
nykiä tuntitolkulla tyhjää. Seuraavasta notkelmasta täydennän ruokalistaamme kahdella riekolla.
Vietämme toisen yön Taapmajärvellä. Paimentopaikassa on
taloja ja tönöjä parikymmentä. Muutamasta niistä nousee savu. Kännykkä
ei kuulu edes viereisten tuntureiden huipuilla.
Illan hämyssä kairaamme kovalla työllä
pari reikää tuvan eteläpuoliseen lampeen.
Molemmista nousee vain mutaista sohjoa.
Pilkkiminen tunturijärvellä tuntuu olevan
paljon oletettua hankalampaa.
Puhdasta juomavettä saamme tuvan viereisestä purosta. Löydän runsaasti riekkojen jälkijonoja, kieppejä, syönnöksiä, ulosteita
sekä nousuista ja laskuista syntyneitä siiven
piirtoja. Kämppä piilottelee kummun
takana, joten se ei näy Suomen puolelta,
vaikka rajan poroaidalta on matkaa tuvalle vain 120 metriä. Löylyistä, Kekkos-laatasta ja omasta
rauhasta saa maksaa 220 euroa yöltä. Viimein ahman kulku kääntyy pois
reitiltäni. Oikeastaan kaira ei yllä aivan läpi, mutta pohjasta lohkeaa jäälinssi pienellä kopautuksella.
Makaamme jäällä avantoon tuijottaen, sillä
jään läpi yltävä valo valaisee näkymän: soraa, kiviä, moreenia . Ei siinä kuitteja kirjoitella tai
arvonlisäveroja räknätä, kun käteinen vaihtaa omistajaa. Eipä
maksuttomalla Porojärven autiotuvallakaan rauhasta ollut puutetta: kävijöitä on
näin maaliskuussa kerran tai kaksi viikossa.
Seuraamme tovin Poroenoa ennen kuin
nousemme rantapusikoista puuttomaan
tunturiin. Ilta kuluu kermaista riekkopaistia valmistaen.
Ahman kintereillä
Kun kaksi miestä painaa terää ja kolmas
pyörittää, kaira läpäisee vähitellen jään.
Ylösvedetty kaira nostaa kuraisen sohjokasan jäälle. Poroenossa on paikoitellen lumettomia jääalueita. Heillä
on saaliina yksi vaaksan pituinen made. Tuuli on kasannut pirtin
ovelle puolentoista metrin kinoksen. kaikki järven
raudut ja harrit yhdessä montussa.
Erkki ja Jyrki päättävät lähteä pilkille
neljän kilometrin päähän Muoddájávrille.
Minä erkanen porukasta ja käväisen katsomassa rajavartioston partiomajan Harrijärven pohjoispuolella. Tuulee kovaa, mutta näkyvyys on edelleen hyvä.
Tänään ei olisi suunnistaminen kovin vaikeaa utuisessakaan kelissä, sillä saamme seurata kymmenkunta kilometriä Poroharjua.
Avotunturissa harjujakso erottuu selvänä
kumpujen jonona. Tai
ainakaan hän ei aio telttaan mennä: vuokraamme meitä vastaan tulleelta poromieheltä kämpän yöksi.
Tupakalta tuoksahtava tupa maksaa 60
euroa yöltä. Antaisimme toki tilaa seuraaville, muttei näillä seuduin juuri vaeltajia liiku
Revontulet ovat aloittamassa leikkiään.
TAAPMAJÄRVEN autiotupa on Suomen
syrjäisimpiä paikkoja. Lähimmälle tielle
on liki neljä peninkulmaa.
huhtikuu 2013
59
Kuuden
tunnin kuluttua olemme edenneet alamäkeä kymmenen kilometriä. En tiennyt
sitä Käsivarresta edes löytyneen.
Raittijärven raitilla
Riekkojen naurua kuuluu joka puolelta kylää. KÄSIVARREN ERÄMAA
kuinka seutu on muuttunut. Metsästyslupani sallii saalistuksen seudulla, mutten lähde lähimetsiin pyssyn kanssa pyörimään. Silmäni osuu
kahteen eri puroon tehtyyn lyijykynämerkintään. aina. Keli koivikossa on niin
paha, että hän oli tullessaan joutunut jättämään ahkion välille ja hakemaan sen perille
vasta seuraavana päivänä.
Illan vaihtuessa yöksi sulatamme bensakeittimellä lunta valmiiksi kaikkiin termareihin. Tai niin me kuvittelemme: Todellisen umpihangen koemme vasta Harrijärvellä suunnatessamme kulkumme kohti Puuvrasjoen autiotupaa. Niissä lukee: ?Kultaa?. Mehut on puristettu miehistä, mutta taidamme ehtiä ajoissa iltajunaan.
Käsivarren erämaata pidetään maamme
vaativimpana retkeilyseutuna. Ensimmäinen kahlaa kolmimetrisillä
suksilla polveen asti yltävässä kinoksessa.
Ahkio kyntää perässä uraa, joka muistuttaa ojaa. Pitää
sentään osoittaa jotain kiitollisuutta yösijasta paliskunnan poromiehille.
Raittijärvelle tulee kulku-ura lounaasta.
Pikitieltä on matkaa kolme ja puoli peninkulmaa. Kaikki on pelkkää valkoista massaa,
jota halkoo utuun katoava tolppien rivistö.
Lumisade ja tuuli tekevät olosta kurjan,
mutta päätämme tehdä lounaan poroille tuotujen heinäpaalien juurella. Tällä kertaa koivikoiden upottavat kinokset näyttävät voimansa.
Erämaa osaa yllättää . Lämmin
ruoka ja energia tekevät terää, sillä hiihto
kelkkauralla muistuttaa jo umpihankeen
tarpomista. Tuntuu, että niitä
on kaikkialla.
Reittimme on pelkkää alamäkeä, suota,
lampia ja järviä. Vaihdamme tiheimmillään letkan vetäjää parinkymmenen metrin välein.
Etenemme tunnista toiseen suoden vain
minuutin juomataukoja. Riekot nauravat meille pimeydestä. Laskutoimituksen lopputulos on tuskallinen: voimme
nukkua runsaat neljä tuntia.
Uuvuttava alamäki
Hiihto alkaa jo ennen kuutta. Huomaa helposti, että Raittijärveä ympäröivät koivikot. Kuulostaa helpolta, mutta
todellisuus koivikossa on jotain aivan muu-
ta. Toinen hiihtäjä pääsee hieman helpommalla ja kolmas saa jo huilata.
Suurisompaiset sauvat uppoavat paikoin metrin syvyyteen. Pienikin töyry tuntuu kohtuuttomalta mäeltä. ×
Mehut on puristettu miehistä, mutta
taidamme ehtiä ajoissa iltajunaan.
POROENO halkaisee Poroharjun puolimatkassa.
Harjujakson massiivisuudesta saa pienen
käsityksen, jos erottaa vasemmalla juurella
taukoa pitävät retkeilijät.
60
huhtikuu 2013. Etenkin suojattomat avotunturit ja nopeasti vaihtelevat
säät antavat haastetta. Neljän tunnin jälkeen pidämme vartin eväshetken. Välillä ahkio
kaatuu kyljelleen kyntöuraansa. On taas
aika vaihtaa ladun avaajaa. Merkitty kelkkaura tulee tällä kertaa tarpeeseen,
sillä taivas vetää tukkoon ja alkaa tupruttaa
lunta. Mittaamme matkaa, laskemme tunteja ja suunnittelemme reittiä. Eteneminen
käy todella raskaaksi, kun koivikossa ei ole
kantavaa hankea kuten tuulen pieksemässä
avotunturissa.
Tuvalla tapaamme koiraansa kouluttavan riekostajan. Poromiehet taittavat taipaleen kesällä mönkijöillä ja talvella kelkoilla
Enontekiön opas- ja virkistyskartta 1:100 000
. Enontekiöllä, Suomi-neidon käsivarressa,
pinta-ala 2 206 km2.
. Kalottireitin Suomen osuus, 80 km, on merkitty
polvenkorkuisin tolpin kesäreitiksi.
. Alueella on lukuisia Metsähallituksen huoltamia
autiotupia. Käsivarren pohjoisinta osaa kutsutaan Yliperäksi, joka on
puutonta avotunturia ja alueella sijaitsevat kaikki Suomen
yli tuhat metriä korkeat tunturit.
. Talvella Kilpisjärveltä Haltille on risuin viitoitettu
huoltokelkkaura, jota käyttävät matkailuyrittäjät
moottorikelkkasafareihin.
. www.luontoon.?/kasivarsi
Halti
Käsivarsi
No
rja
Su
om
tt!
y
n
Vår
i
Sidusgohpi
Porojärvi
Saarijärvi
Kalottireitti
Saivaara
Kekkosen
kämppä
Termisjärvi
Saana
Taapmajärvi
Poroharju
Kilpisjärvi
vaellusreitti
Raittijärvi
Puuvrasjoki
Ruotsi
0
vaellusreitti
5 km
tiedä & mene
UUTUUS!
Merino
Super?ne T-shirt
Tässä ohuessa ja laadukkaassa materiaalissa
merinovillan ainutlaatuiset ominaisuudet
pääsevät oikeuksiinsa. Norjan puolella rajan pinnassa on muutamia
tupia, joiden puuhuolto on satunnaista.
Kartat ja lisätiedot
. Molemmissa tapauksissa
seurasi ansaitsee rahaa.. Kilpisjärven ympäristössä 50 km latuverkosto.
. 100 % merinovillaa.150g/m²
39?
Voit ostaa tuotteitamme omalta seuraltasi tai
ullmax.?-verkkokaupastamme. Ulkoilukartta Halti?Kilpisjärvi 1:50 000
. Maamme vaativinta retkeilyseutua.
Retkeilypalvelut
. www.ullmax.?
Käsivarren erämaa-alue
KEVÄT/KESÄ 2013
. Materiaali säätää
kehosi lämpötilaa, tuntuu lämpimältä kehoasi
vasten ja on hajuton. Optimaalinen vaate joka
tilanteeseen
Toinen
mahdollisuus on, että valmiina olevasta
kappaleesta on veistetty ainetta pois,
niin että jäljelle jää vain muoto.
62
huhtikuu 2013. Joku on rakentanut sen:
pinonnut ainetta, tehnyt muodon. Canyonl
&
s
an
e
h
d
c
r
TEKSTI JA KUVAT Panu Pihkala
s
A
KUVA iStockphoto
AMERIKAN MAHTAVAT KANSALLISPUISTOT
kaukokohde
Kivikaarien
maailma
Kauniin kiviveistoksen kohdalla on kaksi
mahdollisuutta
Utahin kaakkoisosassa sijaitseva puisto on osa Coloradon ylänköä
ja autiomaiden ympäröimä. Helpoiksi luokitellut polut ovat
Polut ovat keskivertoretkeilijälle täysin
mahdollisia.
kohtalaisen lyhyitä, mutta pidemmät sisältävät usein sileillä kaltevilla kalliopinnoilla kävelyä. Alueella ei sada paljon, mutta sateen
sattuessa sileät pinnat muuttuvat hyvin vaativiksi.
Puiston pohjoisin osa, Devils Garden tarjoaa upeita vaellusmahdollisuuksia. Polkupyöräily on mahdollista, mutta haastavaa
ja paikoitellen jopa vaarallista kapean tien
ja muun liikenteen vuoksi.
Valtava kivien veistostarha
Puistoon saavuttaessa ajetaan ensin viidentoista kilometrin verran kivimuurien ja
patsaiden maastossa Balanced Rockin luo,
josta erkanee kaksi tietä. Arches liittyy
muiden seudun kansallispuistojen kanssa
Coloradon ylängön maailman mittakaavassa ainutlaatuiseen ympäristöön.
Lukuisat kivikaaret ovat syrjäseuduilla joko nelivetourien tai pitkien vaellusten
päässä, mutta onneksi kymmenet näyttävät kaaret ovat nähtävissä asfalttitien läheisyydessä. Aivan vieressä
on toinen, Canyonlandsin puisto, jossa on
myös kivikaaria mutta ennen kaikkea valtavia kanjoneita ja erikoisia kivimuodostelmia. Leirintäalueen erikoisuutena ovat sileät punakalliot, jotka kohoavat aivan ruoanlaittopaikkojen vieressä. Lähistöllä yksinään kohoava suuri Turret Arch eli tykkitornikaari
on myös vaikuttava.
Pohjoiseen johtava tie tarjoaa ensin hienon näköalapaikan, josta aukeaa maiseman
marsilaismainen avaruus. Polut ovat keskivertoretkeilijälle täysin mahdollisia, jos ei kärsi liiasta korkeanpaikankammosta ja osaa varautua sateisiin. Ylhäällä odottavat mielikuvitukselliset muodostelmat,
joiden nimet kertovat paljon: Suuri muuri,
Baabelin torni tai Kolme juoruakkaa. Kun
lähes satametrinen kapea kivisilta kaareutuu kanjonin laidalla, mieli tahtoo ajatella,
että joku on rakentanut sen. Valtavat patsaat kohoavat punaisen sävyissä jopa
satoja metrejä katsojan yläpuolelle.
Erityisen kuuluisa Archesin patsasmaisten muodostumien joukossa on Balanced
Rock, kaksikerroksinen torni jonka ylempi osa seisoo osittain tyhjän päällä. Itään vievä tie johtaa Windows-alueelle, jossa korkeat kiviseinämät kehystävät valtavia ikkunoiksi kutsuttuja kivikaaria. Yksinäinen kapea kaari nousee sileästä kalliosta ja kaartuu täydellisesti kuin paraboli konsanaan.
Kaaren katseluun on kaksi vaihtoehtoa: se
näkyy kaukaisuudessa näköalapaikalta, jonne pääsee parkkipaikalta pienen kävelyn
jälkeen, tai sitten sen luo voi vaeltaa 2,5 kilometrin polkua pitkin.
Vaeltelua avaruusmaisemissa
Arches tarjoaa hienoja vaellusretkiä, mutta
kivisen maiseman erityispiirteet tulee ottaa
huomioon. Lopulta eroosio on kuluttanut evän sisäosat, niin että jäljellä on vain hämmästyttävä kivikaari.
osassa. Kohde vaatii käytännössä muiden
kanjonipuistojen tavoin auton käyttöä. Pian tie
haarautuu itään, jonne mentäessä pääsee
puiston kuuluisimman kaaren luo.
Archesin kansallispuistossa tunnetaan yli
2 000 kivikaarta. O
n vaikea uskoa, että Archesin ja Canyonlandsin kansallispuistojen kivikaaret
ovat syntyneet jälkimmäisen metodin kautta. Hivenen sen takana kaksi yksittäistä pylvästä
ovat kuin katsojat, jotka odottavat jysähdystä, joka koittaa minä hetkenä tahansa ylemmän kivikerroksen pudotessa.
Delicate Archin hienonherkkä kaari on
koko Utahin käyttämä tunnuskuva, joka on
painettu rekisterikilpiinkin. Sitten miljoonien vuosien sateet ja
jäätyneet vesikerrostumat ovat vähitellen
kaivertaneet kukkulat hain evän muotoisiksi. Vaellusreittejä lähtee leirintäalueelta sekä etelään että
Tuhansien kivikaarien puisto
Arches tarjoaa monenlaisia lumoavia tutkimuskohteita, mutta nimensä mukaisesti kivikaaret ovat kuitenkin ehdottomassa pää-
huhtikuu 2013
63. Kivikaaret ovat erittäin harvinaisia,
ja niiden keskittyminen yhdelle alueelle tekee paikasta ainutlaatuisen. Puistoon vie vain
yksi asfalttitie, jota pitkin opastuskeskukselta noustaan ylös jyrkkää vuorenrinnettä
Courthouse Towers -alueelle. Alueella on myös leirintäalue: itse mukana tuotu
teltta on ainoa yöpymismahdollisuus puistossa. Erityisesti auringon nousun ja laskun aikaan tarjolla olevat
värisävyt ovat lähes epätodellisia. Aivan puistojen vieressä sijaitseva Moabin kaupunki toimii tukikohtana molempien seutujen tutkimiseen.
Arches ei ole pelkästään kivikaarien ihmemaa, vaan sen epätodellinen maisema
koostuu myös massiivisista seinämistä, patsaista ja kivikukkuloista. Mutta kivikaaret (englanniksi arches) ovat luonnon veistotyön tulosta, aikojen saatossa veden kaivertamia.
Ensin maaperässä on ollut suolakerroksia, joiden liikkeet ovat saaneet maanpäälliset kivikerrokset nousemaan outoihin muotoihin
Horisontissa jokikanjonin takana kohoavat valkohuippuisina
La Sal -vuoret. Puisto jakautuu kolmeen osaan, ja
joet toimivat jakajina: siltoja ei puiston sisällä ole. Jos Arches muistuttaa lähinnä mielikuvia Marsista, tarjoaa vajaan viidenkymmenen kilometrin päässä Canyonlands
kuun maisemia. Maasto on kuitenkin herkkää, minkä vuoksi kulkijoita vaaditaan pysymään merkityillä poluilla.
Canyonlands: kuun maisema
?Se on oudoin, ihanin, taianomaisin paikka maan päällä?, totesi erämaiden rakastaja Edward Abbey
Canyonlandista. Jokien risteyskohdan
kaakkoispuolella oleva Needles-alue
on toiseksi suosituin ja myös asfalttitien päässä, joskin matkaa Moabista kertyy noin 120 kilometriä.
Länsiosan The Maze -sokkelo on
kaukana kaikesta, mutta sisältää
ainutlaatuisia mahdollisuuksia
kovan luokan retkeilijöille.
Seudun maisemia hallitsevat erimuotoiset pöytävuoret eli mesat, joista Island in
the Sky on suurin. Sen lumovoima ei
perustu yhtä paljon yksityiskohtiin kuin
Archesissa, vaan Canyonlands kiehtoo
valtavuudellaan ja toiseudellaan.
Harvassa paikassa ihminen tuntee itsensä yhtä pieneksi kuin täällä. Sieltä katsottuna muut
päältä tasaiset ja rinteiltään jyrkät ?pöydät. Mahtavat Colorado- ja Green-joet kohtaavat
Canyonlandsissa, jossa maasto nousee
valtavissa kynnyksissä korkeuteen.
Ensin ovat jokikanjonien jyr-
64
huhtikuu 2013
kät rinteet, jotka kätkevät veden ravitsemat
vihreät pensaat suojaansa. Todistuksena eroosion jatkuvista voimista rysähti liki 20-metrinen
kivipaasi vuonna 1991 alas kaaren sivusta,
mutta ?silta. kohoavat tasangoilta kuin kivenmurikat: mittakaavaa on vaikea hahmottaa valtavuuden keskellä. Nelivetoura siksakkaa jyrkkää rinnettä alas ja näyttää huimaavalta.
Aavikkokasvit sinnittelevät kuumuudessa.
Harvassa paikassa ihminen tuntee itsensä
yhtä pieneksi kuin täällä.
Canyonlands on Archesia selvästi suurempi alue, joka sisältää eräitä koko Yhdysvaltojen vaikeimmin saavutettavissa olevia
paikkoja. Hieno punainen hiekka ympäröi aavikkokasveja. Keväällä kaktukset
ja muut kukkivat kirkkaissa väreissä. Jälleen seuraa tasanko, ja
sen jälkeen vieläkin yksi kerros: Island in
the Sky -alue kohoaa todellakin kuin saari
taivaalla, yli 600 metriä jokia ja 300 metriä
White Rimiä ylempänä.
Pöytävuorien maa
Maantie nousee jyrkkien rinteiden välistä
kohti Island in the Skyn ylänköä. AMERIKAN MAHTAVAT KANSALLISPUISTOT
pohjoiseen, mutta jälkimmäinen vaihtoehto on erityisen kuuluisa.
Devils Garden on saanut nimensä erikoisten muotojen labyrintistä, jossa voi helposti kuvitella outojen olentojen asustavan.
Kaksi kaarta on aivan lähellä, ja parhaimmillaan kulkija voi päivävaelluksen aikana
kiertää reitin avulla kahdeksan merkittävämpää kivikaarta. Kaikki pöytävuoret ovat vaikuttavimmillaan silloin, kun auringonvalo lankeaa matalalta ja maalaa fantastisia sävyjä.
Island in the Skyn vetonauloja ovat lukuisten näköalapaikkojen lisäksi Mesa Arch. Tasaisen ja laakean maiseman ylle nousee seuraava kanjonilaita, White Rim, jonka valkoinen reuna
piirtää loistavan graa?n väreilemään maiseman keskelle. Sileät harmaat ikivanhat puut nousevat punahiekasta. seisoo yhä. Vierailijakeskuksen jälkeen avautuvat hurjat maisemat, joiden ihasteluun Shafer-kanjonin näköalapaikka on loistava. Pienempiä ja laeltaan
epätasaisempia pikkuvuoria kutsutaan butte-sanalla: toisin kuin mesat, niiden korkeus on leveyttä suurempi. Yksi alueista, Island in the Sky, on
helposti saavutettavissa Moabista ja Archesista, ja kerääkin noin 60 prosenttia puistossa kävijöistä. Reitin toinen lenkki, primitive trail on nimensä mukaisesti alkukantainen ja vaatii asennetta.
Yksi Archesin nähtävyyksistä on jo sen
perusmaasto. Puiston pisin ja toiseksi kuuluisin kaari, Landscape Arch sijaitsee
polun varrella. Aavikolla on yllättävän paljon elämää, ja kasvien lisäksi monet linnut ja nisäkkäät asuttavat seutua
Geologisesti muutenkin ainutlaatuisella alueella Upheaval Dome oli pitkään erityinen mysteeri: ylösalaisin oleva
suuri kupoli (dome), jonka syvässä kuopassa loistavat eriväriset kivet. Abbey
oli radikaali, joka vastusti kiivaasti tuhoavaa
käytöstä luontoa kohtaan ja piti ihmistä eläimiä vaarallisempana. Abbey hyökkäsi terävästi tällaista ajattelua vastaan. Abbeyn
lause on terävä ja kuvaus rikasta. Abbey työskenteli jonkin aikaa alueella kansallispuistolaitoksen palveluksessa ja rakastui
seutuun.
Monet ihmiset ovat pitäneet erämaita arvottomina, etenkin jos niitä on vaikea hyödyntää taloudellisesti. Monet hänen lauseistaan ovat nasevia, kuten tokaisu: ?Jos koira
on ihmisen paras ystävä, tuolla koiralla on
ongelma.?
Abbey kirjoitti ensin proosaa, kunnes keskittyi neljännessä kirjassaan luontokuvaukseen. 300, suom. Jussi Hirvi) ×
huhtikuu 2013
65. Desert Solitaire: A season in the wilderness ilmestyi 1968 ja muodostui vähitellen yhdysvaltalaisen luontokirjallisuuden
moderniksi klassikoksi. Paikan synty oli
pitkään hämärän peitossa, mutta aivan viime vuosina on saatu varmuutta meteoritörmäyksestä.
Needles ja Maze: kivien ihmemaa
Jos Island in the Sky sopii amerikkalaistyyliselle autovierailijalle, The Needles -alue on
vuorostaan pidempien vaellusten tai nelivetoautojen maastoa. Jumala.. Välillä Abbeyn ?loso?an ja kirjallisuuden opinnot välkähtävät taustalla, mutta
teksti on helposti lähestyttävää.
Myöhemmin Abbey tuli tunnetuksi Monkey Wrench Gang -romaanistaan (1975),
joka toimi radikaalin ympäristöliikkeen ja erityisesti Earth First! -ryhmän innoittajana.
Abbey osallistui myös itse kansalaistottelemattomuuteen, muttei suoranaiseen väkivaltaan. Patoaltaan muodostama
järvi on suosittu virkistysalue, mutta moni
haaveilee yhä padon purkamisesta: Abbeyn
unelma elää.
Perinteinen hurskaus oli Abbeysta kaukana, mutta koskemattoman erämaan laidalle
hän kirjoitti: ?Jumalan tähden, jättäkää tämä
seutu rauhaan . Teos on loistava kaunokirjallinen matkaopas seudulle. Hänen matkakumppaninsa lisäsi alle: ?Abbeyn tähden, jättäkää
tämä seutu rauhaan . Canyonlandsista hivenen alempana Colorado-joen varrella sijaitseva Glen Canyonin
pato oli ympäristöliikkeen kiivaasti vastustama, ja myös Abbey osallistui mielenosoituksiin sen päällä. Green Spot -kustantamo teki kulttuurityön julkaisemalla teoksen suomeksi nimellä Kesä autiomaassa
vuonna 2003. Auringonnousu Archesissa, indigokäärme asuntovau-
Amerikan luontovaikuttajat
nussa ja uhkarohkea laskeutuminen Mazealueelle saavat mukaansatempaavan kirjallisen asun. Suomentaja Jussi Hirvi on
Edward Abbey
(1927?1989)
kirjoittanut teokseen myös hyvän katsauksen Abbeyn ja kanjoniseutujen historiaan.
Kesä autiomaassa sijoittuu Archesin ja Canyonlandsin seudulle. (Kesä autiomaassa, s. Monet hämmästyttävät hiekkakivimuodot ja näköalapaikat ovat
Erämaiden kiivas puolustaja
?T
ämä on kaunein paikka maailmassa?, lausui kirjailija ja ympäristönsuojelija Edward Abbey (1927?1989) Moabin alueesta. Erikoisen kaaresta tekee sen
sijainti aivan vuorenreunalla: kaaren läpi
aukeaa huikea maisema.
Upheaval Domen luo pääseminen vaatii myös pienen polun vaeltamista, ja tarjolla on myös koko päivän mittainen reitti alueen ympäri. -kivikaari ja eriskummallinen Upheaval
Dome. Abbey.. Mesa Archin luo johtaa sympaattinen lyhyehkö vaellusreitti, jonka varrella voi myös ihmetellä aavikon kasvillisuutta
ja pieneläimiä. Hänen mukaansa autiomailla oli arvo itsessään
Mazen sokkelon uumenista löytyy
myös kalliomaalauksia, kaikkien outojen
kivimuodostelmien lisäksi. Kaikki nämä kohteet ovat joko pidempien polkujen tai ajourien päässä.
Colorado- ja Green-joet sisältävät sekä
seesteisiä jaksoja että hurjia virtapaikkoja. Hans Flatin ranger-
asemalle kertyy ajomatkaa Moabista yli 200
kilometriä. Pikkukaupunki toimii tukikohtana molempiin puistoihin.
. Kevät on suosituin vierailuaika: ei ole vielä liian kuuma ja kukat
. Herkkien kivi-
Moab
. Erityisen merkittävänä pidetään Tower Ruin -raunioita: kallionkyljen aukosta siintää suojassa olevia rakennelmia. Harvinaisia, karunkauniita alueita.
191
VA
LL
EY
Moab
MOAB
To Monticello:
55mi 90km
To Canyonlands National
Park, Needles district:
77mi 126km
O
B IL
L
CANYO
N
0
10 km
Angel Arch
Tower
Ruin. Stay on
designated roads.
LI
5 km
3
1
YELLOW CAT FLAT
W
as
GL
MOLLIE
HOGANS
Salt Lake City
Moab
North
0
ash
W
EA
LOST
0
Idaho
C
66
muodostelmien vahingoittaminen on ehdottomasti kiellettyä.
frisbeegolfrata
EY
tiedä & mene
. Alueella elää monenlaisia aavikkoeläimiä, joiden näkeminen
vaatii tarkkaavaisuutta.
. AMERIKAN MAHTAVAT KANSALLISPUISTOT
vaativien mutta palkitsevien polkujen päässä. eripituisia vaellusreittejä
. These tiny organisms are
critical to all life in the desert.
od
N
Private
Arch
Navajo Arch
Partition Arch
Landscape Arch
Pit toilet
Marching
Men
CAN
YO
YON
GA
Double O Arch
1.3mi
2.1km
KLONDIKE
BLUFFS
Tower Arch
VA
4 Miles
CA N
ILS
FIN
CL
O
Wyoming
LE
3
SPRI
NG
DEV
Dark Angel
Cot
ton
wo
MINE
Landscape Arch
TT
4 Kilometers
2
h
as
W
Soft sand. Seudun kivilajit soveltuvat vaihtelevasti kiipeilyyn. Seudulla kalliomaalauksia ja muita intiaaniasutuksen jälkiä.
. Alueella järjestetään myös melontaretkiä ja kanoottien itsenäinen vuokrauskin on
mahdollista, joskin lupamaksu on hoidettava. ×
Arches & Canyonlands
Liikuntamahdollisuuksia
. Kanjoniseudulla pitää varata riittävästi vettä ja polttoainetta.
. Edward Abbeyn
toive siitä, että kaikki erämaakohteet eivät
olisi liian helpon automatkan päässä, on toteutunut sentään jossain määrin. majoitusvaihtoehtoja, ravintoloita, kauppoja, bensiiniä, ja jopa
100 km
E
PA
R
w
llo
Ye
0
C at
1
2
0
K
D R AW
EN
primitive
trail
Salt
Pine Tree Arch
Tunnel Arch
Pit toilet
Devils Garden Trailhead
1.4mi
2.3km
Sa
Campground
Skyline Arch
lt
M
CA
Broken Arch
W
LT
le
y
V
A
9.0mi
14.5km
W
rth
Pit toilet
Valley
Balanced Rock
Wash crossing is
often impassable.
NATIONAL
WILLOW
Pit toilet
FLATS
DRY
Cove
Arch
5653ft
1723m
Turret Arch
Tower of Babel
Rio
Gra
nd
e
es
te
The Organ
La Sal Mountains Viewpoint
Visitor Center
Park headquarters
OA
4085ft
1245m
B
CA
NY
T
BLM
campgrounds
O
LO
D
RA
O
RI
VE
The Maze
Chesler Park
Druid Arch
The Needles
R
By
Sc
en
wa
JA C K
y
ic
128
4.3mi
7.0km
ic
Interpretive trail
Restrooms
Drinking water
tun
nel
y
Hiking trail
wa
Picnic area
By
Distance
indicator
279
To Petroglyphs
5mi 8km
MO
AB
Canyonlands
The Needles
NEGR
en
Four-wheel
drive road
IN
AS S
CAN
Y
ON
ON
Sc
0.5mi
0.8km
PO
BIG BEN
D
P a r k Av e
W
Unpaved road
N
TI
AR
The Organ
Park Avenue
Viewpoint and Trailhead
Parking is permitted only in
designated spaces. ratsastusretkiä
loistavat. melontaa jokikanjoneissa
. Canyonlands vaatii vaeltajilta runsasta
valmistautumista, mutta on myös ainutlaatuinen ja rauhallinen kohde.
Needlesin nähtävyyksiin kuuluu useampi merkittävä kivikaari, kuten Angel Arch ja
Druid Arch, mutta myös vehreän kasvillisuuden kaistale Chester Park sekä historiallisia
erikoisuuksia. Stay on designated roads.
Arches
E
FIERY
FURNACE
Fiery Furnace Viewpoint
:
DG
Colorado
M
Utah
RI
P
R
Delicate Arch
Pit toilet
To 70 and Crescent Junction
313
from junction of191 and
18mi 29km
TE
Ca
mp
h
as
W
EY
5.0mi
8.1km
Colorado
IN
Sand Dune Arch
7.7mi
12.4km
LL
Island
in the
Sky
Upheaval
Dome
Amphitheater
1.0mi
1.6km
SA
Val
Tower Arch
CANYON
R
VE
sh
Wa
LL
RD
Devils
Garden
1.7mi
2.7km
Horseshoe
Canyon
CAUTION
Stay on trails or slickrock to
protect fragile cryptobiotic soil
crust. Matkan varrelle jää puiston pienempi Horseshoe Canyonin osa-alue, joka
sisältää seudun kuuluisimmat intiaanien
tekemät muinaiset kalliomaalaukset (Great
Gallery). If a particular
parking lot is full, please return
at a later time. Aluetta muinoin asuttaneet
Pueblo-intiaanit ovat jättäneet jälkiä moniin
Needlesin kanjoneihin. Syrjäinen seutu on erinomaista tähtien katseluun.
. Strictly enforced.
M
Courthouse Towers Viewpoint
Three Gossips
rn
T
Tower of Babel
Sheep Rock
COURTHOUSE
TOWERS
C
d
huhtikuu 2013
New
Mexico
Petri?ed Dunes
Viewpoint
E
an
6.0mi
9.6km
:
To Castle Valley from
junction of 191 and 128 :
16mi 26km
128
Turret Arch
TH
S
r
Las Vegas
Grand Canyon
To 70 and Cisco from
junction of 191 and 128
45mi 72km
lt
North Window
South Window
Pit toilet
LL
WA
N
CA
se
ou
nve
:
Canyonlands
Island in the Sky
M
Arizona
Sa
Cove of Caves
Double Arch
Wash
Courthouse
Towers
De
Bryce Canyon
Canyonlands
M ES A
Windows
PETRIFIED
DUNES
Co
ur
th
191
To Dead Horse Point State Park
from junction of313 and191 :
19mi 31km
191
and
Wash
Garden
of
Eden Elephant Butte
2.5mi
4.0km
THE WINDOWS
SECTION
9.2mi
14.8km
G R E AT
313
N
YO
LE
MI
EN
EV
To Canyonlands National Park,
313
Island in the Sky district from junction of
21mi 34km
VALLEY
h
as
W
1.9mi
3.1km
Canyonlands
CA C H
E
Val
le y
Panorama Point
Ham
Rock
ROCK
PINNACLES
191
Capitol Reef
Mesa Arch
Delicate Arch Viewpoint
Cache
PARK
Balanced
Rock
Parade of Elephants
Zion
Green
Hans Flat
DOME
PLATEAU
Eye of the Whale Arch
ARCHES
Moab
1.0mi
1.6km
Wash
1.2mi
1.9km
2.5mi
4.0km
e
Wa
sh
Nevada
h
r
4829ft
1474m
Parking and
Pit toilet
Wolfe Ranch
Salt
Arches
HERDINA
PARK
ou
s
te
A
ou
in
Delicate Arch
Salt Valley Overlook
Because of soft sand on
steep grades, vehicular travel
is recommended only from
north to south through this
area. Seuraavaksi suosituin ajankohta on syksy.
. Needlesin kautta vie polku jokien liittymäkohdan yläpuolella kohoavalle huikealle
näköalapaikalle.
The Maze on vielä paljon vaikeapääsyisempi kuin Needles. Varaudu keväällä siihen, että parkkipaikoilla on väkeä. Etenkin
pidemmillä poluilla on silloinkin rauhallista.
TILAA SKIMBAAJA!
733 0022
TAI NUMEROSTA 044
Eurooppa
KORSIKA
Vaelluskohde
Välimerellä
Korsikalta löytyy Euroopan vaativin vaellusreitti,
mutta myös kevyitä lenkkejä päiväretkeilijöille.
Haikkaajat palkitaan huikeilla maisemilla.
TEKSTI JA KUVAT Anna Munsterhjelm
68
huhtikuu 2013
KUVA Markus Thomenius/Vastavalo
BONIFACION kaupungin näkyvät rakenteet ovat 800-luvulta,
vaikka alueella on asuttu esihistoriallisista ajoista lähtien.
Eroosio kuluttaa kalliota niin, että rakennukset näyttävät jäävän
tyhjän päälle.
huhtikuu 2013
69
Yleiskarttoja saa useimmista hotelleista
ja turisti-infoista. Sen läpi on rannikolta vuoristoon
suuntaavan kulkijan tunkeuduttava, ennen
kuin hän pääsee noin kilometrin korkeuteen nauttimaan Välimeren vihreimmän
saaren maisemista . Niin tekee myös yhä useampi turisti, joka
saapuu saarelle satojen kilometrien pituisen
vaellusreitistön perässä. ja vaeltamaan.
Korsikalla patikointi tarkoittaa samaa
kuin hiihto Suomessa, kertovat paikalliset:
70
huhtikuu 2013
se on kansallislaji. Vaativia ja helppoja reittejä lähtee jokaisen kaupungin ja kylän
liepeiltä ylös vuorille tai rantaa seuraillen.
Helpoksi tehty haikkaaminen
Kartalla Korsika on kuin kapea suikale, jonka rannalta sisämaahan on matkaa useimmiten vain viitisenkymmentä kilometriä.
Siihen matkaan mahtuu luonnossa kuitenkin reippaita korkeuseroja, monimuotoista
kasvillisuutta, pulppuavia lähteitä ja kirkkaita sulamisveden täyttämiä järviä. Sooloilemaan ei kannata
konkarinkaan ryhtyä: kesän tuliseksi kuumentamaan ja paikoin parimetriseksi kohoavaan maquis-pusikkoon eksyy ja lopulta menehtyy nestehukkaan muutama trekkaaja joka vuosi.
Muutamankin päivän vaelluksesta selviää myös ilman omaa telttaa. Seikkailunhaluinen yöpyy vuosikymmeniä sitten hylätyissä vuoristokylien taloissa. Tästä rosmariinista, timjamista ja
muista Välimeren yrteistä koostuvasta tuoksusta Napoleoninkin kerrotaan aina ensimmäiseksi tunnistaneen synnyinsaarensa, kun hän purjehti
Ranskan rannikolta sitä kohti.
Kuuluisa tuoksu nousee rannan tiheiköstä, jota paikalliset kutsuvat sanalla maquis.
Se on läpitunkemattomalta tuntuva viidakko täynnä piikikkäitä pensaita ja muita
kasveja. Puuduttaviksi ei näitä maisemia voi kutsua. Välillä vaeltajaa vastaan saattaa astella vaikka
lehmä, sillä ne ja lampaat, vuohet, jopa hevoset laiduntavat vapaasti vuoristossa.
Kevyillä perusreiteillä pärjää helposti ilman kompassia, sillä polut on merkitty maastoon hyvin ja ne muistuttavat paikoin enemmän kärryteitä kuin kinttupolkuja. Varmempaa
majoitusta tarjoavat noin päivämatkan päähän toisistaan ripotellut refuget eli retkima-. Sunnuntaisin monet pakkaavat eväät reppuunsa ja lähtevät perheen
tai kaveriporukan kanssa vuoristoon retkelle. KORSIKA
J
os Korsikalle saapuu mereltä, sen
haistaa ennen kuin näkee
Niistä saa myös ostaa ruokaa ja peruselintarvikkeita, joten täyspakkauksella ei
tarvitse pidemmällekään reissulle lähteä.
Kahden viikon kuningasreitti
Saaren vaellusreittien ykkönen GR20 halkaisee Korsikan kahtia luoteesta kaakkoon.
Jyrkässä vuoristossa kulkevaa, 200 kilometrin mittaista reittiä pidetään paitsi GRsarjan, myös koko Euroopan vaativimpana
vaellusreittinä. VÄLIMEREN vihreimmäksi saareksi kutsutun Korsikan vehreys alkaa näkyä
noin kilometrin korkeudessa kukkuloilla. Vaativimmat pätkät pysyvät lumen
peitossa pitkälle kesään. Patikointi on paikallisten kansallislaji.
GR20 on saaren vaellusreittien ykkönen, jonka taivaltamiseen kuluu helposti
kaksi viikkoa. 200 kilometrin reittiä pidetään Euroopan vaativimpana.
PAIKALLISIIN herkkuihin kuuluu monenlaisia lihoja, kaloja ja juustoja.
Erityisesti villisika on seudun erikoisuus. Muualla reitin varrella yöpyminen on kielletty. Lohkareita, metsäpolkuja,
kapeita solia, rankkoja nousuja, vaarallisia
laskuja, jokien ylityksiä . Reitti kulkee vuo-
rijonon harjalla, joten viimeistään huikeat maisemat Välimerelle saaren molemmin
puolin palkitsevat haikkaajan.
GR20 on jaettu viiteentoista päivämatkaan, joita nopsajalkaisimmat voivat toki
harpata kaksikin putkeen. Kunkin etapin
lopussa odottaa refuge eli retkimaja, joissa
voi yöpyä maksua vastaan joko sisällä tai pihalla teltassa. Vaellusreittien varrella olevista
majoista saa ostettua peruselintarvikkeita, joten repun paino ei nouse liikaa
pidemmälläkään retkellä.
jat. ×
huhtikuu 2013
71. tälle reitille ei lähdetä sunnuntaikävelemään.
Sen vaikeimmalla osuudella, Solitaire
de Cirquella, kallioluiskat täytyy ylittää seinämiin pultattujen tikkaiden ja kettinkien
avulla
Jollei
pelkää reisiensä rääkkäämistä, vuoriston
serpentiiniteille voi lähteä myös ?llarilla.
Lomailija voi asua jossakin saaren
paristasadasta hotellista. Lauttamatka kestää
vähintään viisi tuntia ja maksaa parisataa
euroa.
Koskenlasku ja kanjonointi. Jollei tavallinen vaeltaminen tai
kiipeily tarjoa uutuuden viehätystä, kannattaa kokeilla raudoitettua tietä eli via ferrataa. Korsikan vuoret jatkuvat jopa kilometrin verran meren pinnan alle. Korsikalla on kaksi pääkaupunkia: pohjoisessa Bastia ja etelässä
Ajaccio.
Suomesta on helpointa lentää Korsikalle Nizzan kautta tai ottaa Nizzasta
lauttakyyti saarelle. Julkista liikennettä on
vain vähän ja sekin takkuilevaa, mutta
saaren halki kulkeva junarata tarjoaa kyllä
matkustamisen arvoiset maisemat. Tuhatkilometristä rantaviivaa pitkin
on ripoteltu parisenkymmentä sukelluskeskusta.
Korsikalla liikkumiseen kannattaa vuokrata auto tai tuoda oma sellainen mukanaan mantereelta. Vuoristoon pääsee neljälläkin jalalla. 21 yli 2 000 metrin
korkeuteen kipuavaa vuorta. Kallionseinämiin porattuja ja pultattuja
ketjuja ja palkkeja pitkin liikutaan kiipeilyvaljaissa köysien avulla. Via ferrata -vaelluksia
voi harrastaa ohjatusti useissa paikoissa.
Korsika
Korsika on Välimeren neljänneksi suurin
saari ja se sijaitsee Nizzasta 200 kilometriä kaakkoon. Hyppää virtojen
vietäväksi, paatissa tai ilman. Myös Marseillesta,
Toulonista ja Italian puolelta kulkee laivaliikennettä Korsikalle. 740 reittiä. Välillä laskija pääsee loikkaamaan suoraan kosken partaalta suvantoon.
KUVA iStockphoto
Ratsastusvaellus. Talvella kosteus ja kesällä
kuumuus tekevät olosta epämiellyttävän.
Ylhäällä vuoristossa on tietysti viileämpää
myös keskikesällä. Pidemmillä reissuilla hevosten kanssa voi yöpyä
vuoristomajoissa tai joillakin maatiloilla.
Sukellus. Kanjonointi on
huimapäiden laji, jossa vuoristojokia sujutellaan alas veden sileäksi kuluttamia kalliokouruja pitkin pelkässä märkäpuvussa ja kypärä päässä. Italian tai
Ranskan rantoja kirkkaampi vesi takaa, että
sukeltaja myös näkee ne sekä hylyt, joita piilee pinnan alla rannikon tuntumassa useampia. KORSIKA
Mahdollisuuksia luontoliikuntaan
KUVA iStockphoto
Korsika on kuin maapallo
pienoiskoossa, sanotaan.
Ainakin se on ulkoilma- ja
aktiivilomailijan unelmakohde. Korkeimmilla vaellusreiteillä lumi sulaa vasta kesäkuun
puolivälissä.
tiedä & mene
72
huhtikuu 2013. Kokeile Korsikalla
vaeltamisen lisäksi myös
näitä:
Kiipeily. Hevosen saa vuokrattua omatoimivaellukselle, mutta opastetut retket
ovat eläimen kanssa ja hyvin epätasaisessa
maastossa liikuttaessa varmempia. Kiinnostavia
reittejä löytyy koko saarelta, mutta eteläosan kylät vetävät eniten kiipeilyturisteja.
Reissuun ei kannata lähteä keskikesällä,
sillä silloin helle on kiipeämiseen liian kova.
Via Ferrata. Kaupunkien
ulkopuolella majoitusta tarjoavat useimmiten perheiden omistamat majatalot ja
vuoristomajat.
Kevät ja syksy ovat vaellukselle ja
muille aktiviteeteille otollisimpia aikoja
matkustaa
M ATK AILU . VARUS TEE T
Erikoistarjous
3 numeroa vain12 euroa!
Tilaa heti!
tilaajapalvelu@outdoormedia.?
p. alv 10 %). (09) 3540 1785 (arkisin 9?16)
Tarjous on voimassa huhtikuun loppuun asti.
Ilmestyy 10 kertaa vuodessa.
Kestotilaus 6 numeron jaksoissa
50 . RE TKEILY . (sis
Käytännössä usein on järkevämpää hankkia isompi muistikortti tai
vaihtokortteja, sillä teräväpiirtoon tottunut
ihminen ei kauan jaksa katsella heikennetyllä kuvanlaadulla kuvattuja videoita. Sen lukitussalpa toimii intuitiivisesti ja napakasti eikä
kameraan koteloituna jää kuin yksi käyttökytkin. Kytkimen toivoisi antavan käyttäjälle
vielä selkeämpää palautetta siitä, onko komento otettu vastaan vai ei. Erilaisten kiinnikkeiden avulla kameran voi asentaa esimerkiksi kypärään tai pyörän tankoon, mutta etevän muotoilunsa ansiosta sitä käyttää mielellään myös käsivaralta.
90 gramman painoisen tallentimen mukana tulee vesitiivis kotelo, jolle luvataan
käytettävyyttä aina 60 metrin syvyyteen
saakka. Hidastuksiin on tarjolla kaksi
nopeusvaihtoehtoa.
Objektiivina on laadukas 170 asteen Carl
Zeiss -linssi, mutta silti kameran kuvanlaatu jättää vielä toivomisen varaa. Pikkukameralla ei vaan saa samanlaista laatua kuin
täysikokoisella videokameralla saisi. KOKEILTUA
varusteet
Seikkailijan videokamera
Taskuun mahtuva videokamera tuo
reissuihin uuden ulottuvuuden.
TEKSTI Mikko Hieta KUVA valmistaja
S
onyn ratkaisu vauhdikkaaseen vapaa-ajan urheilukuvaukseen on
HDR-AS15 Action Cam. Käyttöohjeiden lukeminen etukäteen on suositeltavaa, ennen kuin edes yrittää muuttaa kameran asetuksia.
Kamera kuvaa Full HD -laatuista videota, mutta kuvanlaatua voi heikentää viisi
porrasta, jolloin tallennusaikaa riittää pidempiin otoksiin. Tämä onkin välttämätöntä, sillä ilman koteloa kamera tuntuu hennon muoviselta ja käyttäjä saa koko ajan pelätä tuhraavansa peukalonsa suoraan linssin keskelle. Seikkailukuvaukseen jälki on kuitenkin välttävää, ja kuvanvakaaja tasoittaa mukavasti
kameran tärinöitä.
Kameraa voi ohjata älypuhelimella ja tallenteet siirtyvät tietokoneelle langattoman
verkkoyhteyden kautta. Kotelo ei lisää kameran kokoa tai painoa
ratkaisevasti, joten sitä käyttää mielellään
aina kuin mahdollista. Seikkailun tiimellyksessä kuvaaja ei aina ehdi keskittyä
varmistamaan, menikö kamera päälle, kun
kuvaamista vaativa tilanne vie äkkiä huomion muualle. Kameran toimintojen tarkkailu muuttuu entistä hankalammaksi, jos
laite on kiinnitettynä kypärään. Se on
pieni kämmeneen sopiva videokamera, joka kulkee näppärästi mukana
seikkailusta toiseen. Tuotteeseen kaipaisi vielä selkäm-
74
huhtikuu 2013
pää virtakytkintä, sillä nyt virranhallinta
on jätetty automatiikan varaan. Valitettavasti suojakotelokin tuntuu keräävän naarmuja kovassa käytössä, joten etenkin linssiosaa on syytä varoa naarmuttamasta ainakaan tahallaan.
Muuten kotelo toimii hyvin. Sen
sijaan sisäänrakennetuista kuvahidastuksista voi olla iloa, jos vauhdikasta temppua
haluaa jälkikäteen analysoida yksityiskohtaisemmin. ×
Sony HDR-AS15 Action Cam
Hintaluokka: 330 euroa
Lisätiedot: www.sony.?. Käyttökytkimen pitäisi aloittaa tallennus välittömästi, mutta pehmeän käyttötuntuman takia
muutamakin otos jäi vahingossa kuvaamatta, kun kytkin ei painunut pohjaan saakka
Erityisesti lasipintainen iPhone särkyy herkästi ja maksaa maltaita, joten päteusta.
välle suojakotelolle on ollut tilausta.
ä li
lta
Lifeproof suojaa puhelinta vedeltä,
lialta,
lumelta ja iskuilta. Kahdella erilaista hiihtotekniikkaa käyttävällä koehenkilöllä
ero oli Curven hyväksi 0,92
prosenttia, mikä tuo mittavan edun etenkin lähtökiihdytyksiin.
Tehokkaampi työntövoima
auttaa kilpailijaa hiihtämään
taloudellisemmin ja pitämään kovempaa vauhtia yllä
pidempään. Vaikutus
on suurimmillaan etenkin
lähdöissä ja kiihdytyksissä.
Mittauksissa Curvella on
saavutettu suoraa sauvaa
suurempi loppunopeus 15
metrin kiihdytyksessä. Sen avulla
maksimivauhti saavutetaan
suoraa sauvaa pienemmällä
voimantuotolla. Kännykkäkotelo
suojaa elämältä
TEKSTI Mikko Hieta
KUVA valmistaja
Sauvat
mutkalle
TEKSTI Mikko Hieta KUVA valmistaja
T
E
Riittävän ohut kotelo
kulkee aina mukana ja
suojaa kaikelta.
V
edenpitävien kännykkäkoteloiden
oteloiden
ongelma on tyypillisesti järkäleentää niimäinen koko, mikä heikentää
den käytettävyyttä arjessa. Lisävarusteina löytyy muun muassa polkupyörään kiinnitettävä teline, jonka laatu ei aivan yllä itse kotelon tasolle. Puhelimen voi upottaa kahden metrin syvyyteen 30 minuutin ajaksi ja se kestää myös
pudotuksen kahden metrin korkeudelta. Työnnön alkuasento on pystympi kuin
suorassa sauvassa, jolloin
työnnössä pääsee hyvin
sauvan päälle. Kotelon päälle voi hankkia myös
niin sanotut pelastusliivit, eli oranssin kellukkeen, joka auttaa tuotetta pysymään pinnalla, jos sen sattuu pudottamaan järveen. Kotelo on tavattu
itten, kun
laittaa puhelimen suojaksi vasta sitten,
on. Se on tarkoitettu asennettavaksi puhelimen päälle pysyvästi. Sauva on
taivutettu mutkalle, minkä
vuoksi lumikontakti tapahtuu
u
noin viisi senttimetriä tavallista sauvaa edempänä.
Valmistajan mukaan jokaisella työnnöllä on mahdollisuus saavuttaa lähes 20
prosenttia suurempi työntöimpulssi kuin perinteisellä
suoralla sauvalla. Käyttöohjeissa tosin muistutetaan, ettei
käyttäjän pidä kokeilla onneaan ja paiskoa
laitetta seinään tahallaan.
EXEL X-CURVE HMC100
Parasta kotelossa on se, että puhelinta käyttäessään ei koskaan tarvitse miettiä,
mihin se vahingossa kolahtaa tai putoaa ?
puhelin on turvassa. Värivaihtoehtoja on riittävä määrä. Silloin
ollaan varmasti lähdössä maastoon.
ksissa, kun
kotelo ei suojaa arjen kommelluksissa,
ourasta aspuhelin vahingossa singahtaa kourasta
falttiin. Kotelon saa toki irtikin, mutta sen kiinnitysmekanismi kärsii hieman jokaisella irrotuskerralla. Lisäksi sormista ja korvista tullut lika on helppo pestä pois vaikka
päivittäin ihan vaan vesihanan alla.
Lifeproof-koteloita on saatavilla iPhoneille, iPodeille ja iPadeille. Kun luukun napsauttaa takaisin
kiinni, kotelo on jälleen täysin vesitiivis. Lataamista varten on avattava pieni luukku
kotelon alaosassa, mikä poistaa suojauksen
hetkeksi. Kotelosta tulee
osa puhelinta ja kaikkien toimintojen käyttö onnistuu mainiosti kotelon muovipinnan
läpi.
Kuulokkeille on tarjolla erillinen vedenpitävä liitin, mutta äänenlaatu on varsin
kohtuullinen myös ilman kuulokkeita. ×
xel on julkaissut uudenlaisen hiihtosauvan, joka hyödyttää
erityisesti kilpahiihtäjiä ja tootisia harrastajia. Työntö lähtee
aktiivisesti koko kehosta.
Hintaluokka: 300 euroa
Lifeproof
Hintaluokka: 60 euroa (iPhone 4 -kotelo)
Lisätiedot: www.lifeproof.com
huhtikuu 2013
75. Lifeproof lisää puhelimen paksuutta vain 1,5 millimetriä ja painaa alle 30
grammaa, joten mitään syytä kotelon irrottamiseksi ei oikeastaan ole
Väreinä
löytyy musta, valkoinen ja oranssi.
Hintaluokka: 80 euroa
Lisätiedot: www.halti.?
CASSIN BLADE RUNNER on uudenlainen
jäärauta jää- ja vuorikiipeilyyn. REPUSSA
HALTI SPLASH PAC 30 on vesitiivis reppu,
jossa on hitsatut saumat. Sotavuosina pakuria keitettiin
Suomessakin kahvin korvikkeeksi eli tikkateeksi.
TUNTURI CARGO PONI on oivallinen apu päiväretkelle tai kauppareissulle,
sillä sen edessä ja takana sijaitseviin tavaratelineisiin mahtuu reilusti
kuljetettavaa.
Tavarajuhdassa on näppärät automaattivaihteet; raskaampi välitys vaihtuu
päälle, kun nopeus ylittää 18 kilometriä tunnissa. Mukana on jalkajarru sekä
edessä tehokas levyjarru. 30-litrainen
säkkiosa suljetaan yläosastaan rullaamalla.
Reppu soveltuu erinomaisesti esimerkiksi
pyöräilijöille, moottoripyöräilijöille,
melojille, veneilijöille sekä päiväretkille.
Vahva Tarpaulin-materiaali kestää kovaa
kulutusta. Rautojen
suunnittelussa on huomioitu erilaiset
jalkineet, joten Blade Runnerit saa kiinnitettyä
napakasti myös hieman vähemmän jäykkiin
vaelluskenkiin. Sen kärkiin
on helppo vaihtaa joko yhden tai kahden
pisteen raudat, mikä tekee tuotteesta hyvin
monipuolisen erilaisiin olosuhteisiin. Teknisesti
laite on mekaaninen Prusik, joka tekee
tuplaköydessä liikkumisesta helppoa ja nopeaa.
Zigzagin pitkällä kitkaketjulla pystyy
jarruttamaan asteittain, jolloin puussa
liikkuminen on erittäin täsmällistä. Repussa on pehmustetut
olkahihnat, rintaremmi sekä lantiovyö,
ulkopuolisia kiinnikkeitä ja heijastin. Pakurikääpä on luonnon oma
antioksidantti, joka sisältää runsaasti vitamiineja sekä
kivennäis- ja hivenaineita, kuten kaliumia, magnesiumia ja
sinkkiä.
Pakurikääpä on lahottajasieni, joka kasvaa useimmin
koivujen rungoilla muodostaen mustan lohkeilevan pahkan
eli pakurin. Etutelineessä on valmiina kuormalaatikko.
Hintaluokka: 10 euroa
Lisätiedot: www.cocovi.?
Hintaluokka: 500 euroa
Lisätiedot: www.tunturi.?
76
huhtikuu 2013. Uutuus tulee
hyödyttämään kaikkien oksistoissa viihtyvien
puualan ammattilaisten työtä.
Hintaluokka: 270 euroa
Lisätiedot: www.camp.it
Hintaluokka: 235 euroa
Lisätiedot: www.vandernet.com
COCOVI PAKURITEEPUSSIT lupaavat käyttäjälleen
vastustuskykyä ja terveyttä. Pakurikäävällä on Siperiassa hoidettu muun
muassa syöpää, tuberkuloosia, diabetestä ja vatsakatarria
jo 1600-luvulta lähtien. Kaikkiaan uutuusmallin
rakenne on entistä jämäkämpi, mikä lisää
kiipeilijän luottamusta välineeseen, kun se ei
heilu ja huoju jalan alla.
PETZL ZIGZAG on modernin Tarzanin työkalu,
jonka avulla pystyy nousemaan nopeasti
puuhun, vaihtamaan hetkessä suuntaa ja
laskeutumaan takaisin maahan
Mallit ovat virtaviivaisia ja niissä on hauskat sivuraidat.
Myös ulkopohja on legendaarisen mallin mukaan kalanruotokuvioinen.
Retrokrokoja on tarjolla varvassandaaleista ballerinakenkiin lukemattomissa
eri väreissä.
Lisätiedot: www.crocs.?
FJÄLLRÄVEN KÅNKEN on legendaarinen pikkureppu, jonka
tuunaamiseen on nyt valmistettu lisävarusteita. HALTI OLHAVA on testattu ja
suunniteltu yhdessä tutkimusmatkailija Pata Degermanin
kanssa. Tuotesarjaan kuuluu
Arctic Scarf -putkihuivi, Neoprene ja Fleece
Mask -kasvonsuojaimet, Balaclava-huppu
sekä Thermo Gloves -kuorihanskat.
Hintaluokka:
500 euroa
Lisätiedot:
www.halti.?
Lisätiedot: www.komperdell.com
&
Kovat
pehmeät
TEKSTI Mikko Hieta
KUVAT valmistajat
CROCS RETRO -tuotesarja hakee veikeitä vaikutteita 1970-luvun
tennareista. Pehmusteet kiinnitetään
tarranauhalla ja painonapeilla.
HINTALUOKKA: Rintaremmit 12 euroa,
olkapehmusteet 15?20 euroa
Lisätiedot: www.fjallraven.?
huhtikuu 2013
77. Takista on saatu tuulenja vedenpitävä SympaTexin
materiaaleilla. Malliston
kärkituotteelle annetaan
peräti seitsemän
vuoden takuu.
Väreinä on tarjolla
turkoosi,
vaaleanvihreä ja
musta.
KOMPERDELLIN uusi ?30°-tuotesarja
yhdistelee fleeceä, neopreeniä ja Lycraa,
joiden avulla on luotu erinomainen suoja
pakkasen purevuutta vastaan tinkimättä
käyttömukavuudesta. Cheststraprintaremmin avulla repun saa pysymään tukevammin selässä.
Mukana tulee turvavarusteeksi pieni vihellyspilli.
Shoulder Pads -lisäpehmusteet sopivat Kånkenin 25
millimetriä leveisiin olkahihnoihin ja parantavat painavampien
kantamuksien kantomukavuutta
LAPIOT TALVIKÄYTTÖÖN
TEKSTI JA KUVAT Mikko Hieta
TUOTEKUVAT Kalle Tarkiainen
Arva Mini Ovo
Black Diamond Deploy 3
Fiskars Retki- ja autolapio
K2 Rescue Shovel Plus Ice Axe
Mammut Alugator Expert
Ortovox Beast
Operaatio
lumimyrsky
Lumilapio kuuluu jokaisen autoilijan
varusteisiin, mutta monipuolinen
työkalu on tarpeen myös tuntureilla ja
metsäretkillä.
78
huhtikuu 2013
T
E
S
T
Iso lapa auttaa siirtämään paljon lunta,
mutta se on hankalampi pakata reppuun
eikä sen paine riitä jäisen tai pakkautuneen lumen lohkomiseen. Arva
valmistaa myös sondeja, vyörypiippareita ja
laskureppuja. Sopiva lapa auttaa lumiluolan kaivertamisessa
ja toimii retkikeittimen alustana.
Tuotteiden kirjo on nykyisin niin laaja,
että moneen erityistarpeeseen on suunniteltu oma mallinsa. Testiin saapunut Deploy 3 on malliston
pienikokoisin tuote, ja sopiikin paremmin
laskureppuun kuin retkikunta-ahkioon.
Rinnakkaismalli Deploy 7 tarjoaa tuplasti
suuremman lavan. Testissä on valmistajan tuore Rescue Shovel Plus Axe -ver-
huhtikuu 2013
79
I. Silloin tarvitaan hyvää lapiota.
Talviretkeilijä keksii lapiolle helposti useampia käyttötarkoituksia. Saimme testattavaksi kuuden eri valmistajan tuotteet, mitä voidaan pitää kattavana
otoksena markkinoiden tarjonnasta.
Ranskalainen Arva on lumiturvallisuuteen erikoistunut yritys, jonka valikoimissa
on useita alumiinilapioita sekä pari kevyttä hiilikuitu- ja muovivartista versiota. Erityisen
oleellista oikea varustautuminen on olosuhteissa, joissa on vaara joutua lumen hautaamaksi. Varren pituudella on kuitenkin väliä, jos aikoo työskennellä pidempiä
aikoja pystyasennossa. Myös lapakulmalla on merkitystä kaivamisen helppouteen.
Lapiot testiin
L
umi tekee talven ja se on
edellytys useille talvilajeille.
Lumesta tulee kuitenkin ongelma, kun sitä on liikaa tai
se on väärässä paikassa. Asian merkitystä korostaa se, että
monet valmistajat luokittelevat lapiot lumiturvallisuusvarusteiksi, eikä yleisempään
työkalujen kategoriaan.
Mitä lapiolta vaaditaan?
Useita yöpymisiä vaativa hiihtovaellus edellyttää lapiolta erilaisia ominaisuuksia kuin
päiväretki hoidettujen rinteiden liepeillä. Arkipäivinä se palvelisi autolapiona.
Vanha totuus on, että mikä hyvänsä lapio on pelkkää käsiparia parempi. Ylimääräinen lumi on hyvä
poistaa myös teltan alta, sillä muuten se sulaa ja kastelee teltan sekä nukkujat. Lapiolla kaivetaan autolle parkkipaikka ja luodaan polku retkipaikalle. Me etsimme monipuolista tuotetta, joka soveltuisi niin rinteeseen
kuin tasamaallekin. Siksi testivoittaja on aina kompromissi,
ja jokainen lapiota hankkiva joutuu arvioimaan testituloksia suhteessa omaan tarpeeseensa.
LUMIVYÖRYN yllättäessä lapion on syytä olla
nopeasti käsillä.
Pyysimme maahantuojia lähettämään testiin lumilapioita, jotka soveltuisivat mahdollisimman moneen talviseen tekemiseen.
Lupasimme arvioida muun muassa kokoa,
painoa ja säädettävyyttä sekä käyttökuntoon laittoa, kuljetettavuutta ja kestävyyttä. Osa lapiomalleista toimii myös
kuokkana ja jäähakkuna. Lapiosta voi rakentaa hätäkelkan loukkaantuneen
kuljettamista varten tai sitä voi käyttää lumiankkurina teltan kiinnittämiseen. Transfer-sarjassa puolestaan varren pituus on suurempi.
Suomen vanhin yritys, Fiskars, valmistaa lapioita lähinnä arkiseen lumenluontiin,
mutta retki- ja autolapio -nimellä kulkeva
tuote soveltuu myös maastoon, vaikka sen
vartta ei muista poiketen saa lainkaan irti.
Yhdysvaltalainen K2 tunnetaan suksistaan ja lumilaudoistaan, mutta myös muista
alamäkielämään soveltuvista varusteistaan.
K2:n erikoisuutena on lapioiden yhteensopivuus valmistajan suksien kanssa siten,
että osat yhdistämällä voi rakentaa hätäkelkan loukkaantuneen kaverin evakuoimiseksi rinteestä. Metallinen lapa
on muovista kestävämpi, mutta myös painavampi ja kalliimpi.
Retkilapioiden varret eivät yleensä ole
kovin pitkiä, jotta ne saisi pakattua pieneen
tilaan kevyesti. Lapion yleisen keveyden ohella kokonaisuuden balanssi on
tärkeä ominaisuus, sillä kevyt varsi yhdistettynä raskaaseen lapaan on huono yhdistelmä. Saimme testiin Mini Ovo -lapion malliston järeämmästä päästä.
Myös sveitsiläisen Black Diamondin lumiturvallisuustuotteiden valikoima on laaja
Molemmat olivat sormikkailla
käytettäessä erittäin hyvät. Työntövoima on lähes yhtä suuri kuin D-kahvalla, eikä ote vedettäessäkään
lipsu, jos vain hansikkaat ovat työhön sopivat. T-kahvalliset lapiot pakkautuvat hieman pienempään tilaan kuin
D-mallin kilpailijansa.
Testissä tavalliset T-kahvat oli Ortovoxissa ja K2:ssa. Mammutin D-kahva on kestävän oloinen, eleetön ja sellaisena erittäin toimiva.
Se vei kahvojen kärkisijan.
T-kahva mahdollistaa hieman tarkemman työskentelyn. Esimerkiksi lumenveistossa lapion käsiteltävyys on parempi Tkahvan kanssa. Se kannattaa valmistaa muovista, jolloin
metallin kylmyys ei välity käteen.
D-kahva on näistä kaikkein tukevin, ja
sellaisia tapaa yleensä mallistojen järeimmissä lapioissa. Käytettävyydeltään se on
monipuolisin. Rukkasilla T-kahvan käyttö ei nimittäin
onnistu lainkaan. K2:n arvosanaa
jouduimme laskemaan hieman siksi, että
testituotteessa oli ilmeisesti valmistusvirhe,
jonka vuoksi ponnen metallinen kiinnike
napsahti poikki jo studiossa tuotekuvia ottaessamme . D-kahvan heikkous on pakattavuudessa, sillä iso kädensija vie paljon tilaa repussa. Tämän jälkeen lapiota ei käytän-. D-kahvaa voi käyttää niin
sormikkailla kuin rukkasillakin, ja lapiointiin saa tuhdisti sekä työntö- että vetovoimaa. Testiin saapui vauhdikkaan näköinen Beast.
Ponnekkaasti alkuun
Ponsi eli kahva tai kädensija on perusmalliltaan joko D-kirjaimen muotoinen lenkki, Tkirjaimen mallinen sakara tai pelkkä nup-
80
huhtikuu 2013
hintaluokka
(?)
pi. siis ennen kuin testi edes pääsi
käyntiin. Käsi puristuu T:n ympä-
rille napakasti ja ohjailee lapakulmaa täsmällisesti. Osa malleista toimii myös
kuokkana ja yhden lapion varren sisälle kätkeytyy lumisaha. Alugator-lapiomallistossa on neljä eri versiota, joista
testasimme järeimmän Expert-mallin.
Saksalainen Ortovox on myös erikoistunut lumiturvallisuuteen ja lapiomalleja on
tarjolla useita. LAPIOT TALVIKÄYTTÖÖN
Tuotetiedot
MERKKI
malli
Arva
Mini Ovo
Black Diamond
Deploy 3
Fiskars
K2
tilavuus
(l)
paino
(g)
käyttöpituudet
(cm)
lyhin pituus
(osat irti)
pesän ulottuvuudet
(cm)
50
0,7
620
74 / 60
31,5
29,5 x 24,5 x 4,5
70
0,8
565
62,5
44
29 x 21 x 3,5
Retki- ja autolapio
30
0,6
480
69
69
25 x 20 x 3
Rescue Shovel Plus Ice Axe
105
1,2
810
69
51,5
28 x 25 x 4,5
Mammut
Alugator Expert
80
1,4
890
92 / 83 / 70,5
43
31 x 24,5 x 5
Ortovox
Beast
70
0,95
690
84 / 60
37
26 x 21 x 5
sio, joka on varustettu hakulla ja neljällä hätäkelkkaan tarvittavalla ruuvilla.
Sveitsiläisen Mammutin mallisto kattaa
kaiken vuoristossa tarvittavan
Toisaalta irtoavia osia vailla rakenne on erittäin kestävä.
Yksiosaiseen varteen luottivat myös K2 ja
Black Diamond. Aine vähentää
hajunmuodostusta ioni-teknologian
ansiosta ja edistää kosteudensiirtoa
ja kuivumista.
TOKO pidentää urheiluvaatteiden
ikää ja parantaa käyttömukavuutta!
maahantuoja:
Katso tarkemmat tuotetiedot ja lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi.
SWISS TECHNOLOGY
Eco Textile Wash tehopuhdistaa hengittävät kankaat, säilyttäen
kalvotekstiilien optimaalisen toimivuuden. Molemmat varret on valmistettu lujuuskäsitellystä alumiinista. Korvasimme kiinnityksen
tuotepakkauksessa olleilla ruuveilla, jotka
on alunperin tarkoitettu hätäkelkan rakentamista varten. Kolmeen nuotioon yltänyt lapio ei ole täydellinen, mutta tässä joukossa hyvä kompromissi, jonka kanssa pärjää
useimmissa lapiointitilanteissa.
Eco Soft Shell Wash tehopuhdistaa Soft Shell, Fleece ja elastiset
tekstiilit säilyttäen niiden toimivuuden, jouston ja pehmeyden.
Eco Down Wash ja Eco Wool Wash tehopuhdistavat untuva- ja
villatuotteet säilyttäen luonnonmateriaalien ominaisuudet.
TOKO-pesuaineet tehopuhdistavat vaatteesi jo 40°C:ssa!
Textile Proof tekee urheilu ja high-tech kankaista vettä ja
likaa hylkiviä. Putkissa on asianmukaiset lumistopparit, jotka estävät lumen ja irtoesineiden kulkeutumisen putkien sisään. Materiaalit ovat laadukkaita ja työn jälki viimeisteltyä. Ruuvin avulla lapiota pystyi
jälleen käyttämään. Sen mittasuhteissa olisi myös jonkun verran viilaamisen varaa. Black
Diamondin jousitapit kilahtavat lukittuessaan poikkeuksellisen terävästi, mikä aiheutti lievää korvasärkyä sisätiloissa.
TESTIVOITTAJA
ORTOVOX BEAST
ÄÄRIMMÄISEN tasaisessa kilvassa voittajaksi selviytyi Ortovox Beast. (Esim. Toisaalta pienipiirteisessä työssä lapion ohjattavuus on aivan kelvollinen, kunhan toinen
käsi avustaa aktiivisesti.
E
S
T
I
Varrella virtaa
Lapion varsi välittää työntövoiman lapaan,
ja sen toteutustavalla on yllättävän suuri
vaikutus lapion käytettävyyteen.
Fiskarsin kuusikulmainen varsi jatkuu kahvasta alaspäin samana yhtenäisenä muovikappaleena. Raikkaan vihreä väri ja varren karhennettu pinta toivat
kivan lisämausteen muutenkin oivalliseen
tuotteeseen.
Pientä miinusta tulee siitä, että lapiota
ei voi käyttää rukkaset kädessä. CORE-TEX®)
Soft Shell Proof tekee Soft Shell, Fleece ja elastiset tekstiilit vettä ja likaa hylkiviksi, säilyttäen kankaan toimivuuden.
Tent & Pack Proof suojaa retkeilyvälinekankaat.
TOKO Proof -sarja on testatusti maailman paras!
Functional Sportswear Care on
erinomainen hoitoaine alusasuille ja
keskiasukerroksille. Kaarevuuden ansiosta varsi voidaan työntää kiinnikkeensä
läpi lavan pesän päälle, jolloin kokonaisuus
lyhenee erittäin helposti pakattavaksi. Sen vuoksi työntö- ja vetovoima on muita lapioita heikompi. Vartta ei saa irti, mikä
rajoittaa pakattavuutta ja käytettävyyttä
muutenkin. T
nössä voinut käyttää, koska ponsi ei pysynyt
varressa kiinni. Arvan
kahvassa kiinnitys varteen on aavistuksen
epäkesko, jolloin kahvasta voi tarttua sormikkain pistooliotteella, joka on tukevuudeltaan tavallista T-otetta parempi. Pistoolikahva pakkautuu muotonsa ansiosta
reppuun helposti, sillä laskurepuissa lapion varrelle tarkoitettu tasku on usein aivan
säkkiosan reunassa.
Fiskarsin lapiossa kahvan virkaa toimittaa pelkkä nuppi. CORE-TEX®)
WWW.TOKO.CH
MAAILMAN PARAS URHEILUTEKSTIILIEN
PESU-, KÄSITTELY- JA HOITOSARJA. Hätätilassa korvaavan
kiinnityksen olisi voinut tehdä myös rautalangalla.
T- ja D-kahvojen hyvät ominaisuudet oli
onnistuttu yhdistämään sekä Black Diamondissa että Arvassa. Black Diamondin
kahva muistuttaa ulkoisesti T-kahvaa, mutta sen alapuoli on uurrettu siten että käyttö onnistuu myös rukkaset kädessä. Pro?ililtaan pyöristettyjä suorakulmioita muistuttavat putket
vaikuttavat hyvin jämäköiltä ja kestäviltä.
Black Diamondin varsi kaartuu voimakkaasti, mikä pitää ottaa huomioon suoria
lumipintoja työstettäessä. Se oli testaajien ennakkosuosikki jo alkumetreiltä
jämäkän olemuksensa ja sulavan toimintansa vuoksi. Käsittelyaine säilyttää kalvotekstiilien hengittävyyden. (Esim
Jos lapiosta irtoaa kaksi varsikappaletta, soveltuvat sellaiset tarkoitukseen hyvin.
Silloin lapa asetetaan siteiden väliin istuimeksi. Niin sanotut deadman-tyyppiset
ankkurit perustuvat siihen, että jotakin kuollutta massaa haudataan riittävän syvälle hankeen tai maahan. Köyden hankaaminen lapion metallisiin reikiin ei tosin ole pidemmän päälle kovin järkevää. ×
LAPIOSTA voi tehdä suksien ja sauvojen avulla pelastuskelkan. Sukset asetetaan
rinnakkain ja niiden kannat ja kärjet kytketään yhteen lapion varsiosien avulla. Ainutta lapiota ei kannata uhrata ankkuriksi, sillä sen ylös kaivaminen saattaa osoittautua haasteeksi.
Jotkut ohjeet rohkaisevat käyttämään lapioankkuria jopa pelastettaessa kaveria railosta. LAPIOT TALVIKÄYTTÖÖN
Kuolleen miehen ankkuri
Esitteissä lapioille luvataan erikoisia
käyttötarkoituksia ilman että käyttäjälle
vaivaudutaan kertomaan miten
ominaisuudet käytännössä toimivat.
L
umen luonnin ohella monia lapioita voi käyttää muun muassa lumiankkurina, hätäkelkkana, retkikeittimen alustana
tai kantolaitteena. Silloin keitinkokonaisuudesta saadaan erittäin tukeva. Talvella esimerkiksi suksia ja sauvoja voidaan käyttää deadman-ankkureina telttaa
pystytettäessä. Tällainen toiminta jää tietenkin täysin jokaisen omalle vastuulle ja toimitus suositteleekin etsimään
köydelle lapiota parempia kiinnityspisteitä, jos railoon on laskeuduttava.
Kun kaveri on pelastettu railosta, pitäisi loukkaantunut saada
kuljetettua alas vuorelta, jos helikopteripelastus ei ole mahdollinen. Lapiota käytettäessä lapa on muistettava haudata lumeen niin päin, ettei siihen kohdistuva veto saa lapaa kaivautumaan hangesta ylös. Jos lapiossa on vain yksi varsikappale, voi
kärjet kiinnittää lapion pesällä ja tehdä istuimen laskurepusta. Jos lapiossa on
vain yksi varsi, voi kärjet kytkeä yhteen lapaosalla ja istuimeksi
voidaan sijoittaa reppu. Lapion tarkoituksena on estää keittimen jalkojen uppoaminen hankeen. Onkin outoa, että vain K2 on vaivautunut laatimaan käyttäjälle ohjeen siitä, miten ominaisuuksia tulee
hyödyntää. Lapion pesä
kiinnitetään istuimeksi suksisiteiden kohdalle. Kun sauvat tämän jälkeen
kiinnitetään ristikkäin suksien päälle, saadaan aikaan näppärä
hätäahkio esimerkiksi loukkaantuneen kuljettamista varten.
82
huhtikuu 2013. Muut valmistajat luottavat siihen, että ostaja tuntee
suunnittelijan aatokset jo kauppaan tullessaan.
Lisätoiminnot liittyvät lapioiden lapoihin porattuihin reikiin.
Testilapioistamme reiät puuttuivat vain Fiskarsista ja Ortovoxista.
Reikiin voidaan kiinnittää esimerkiksi nauhalenkki, metallivaijeri tai kiipeilyköysi silloin kun lapiosta halutaan tehdä lumiankkuri. Silloin lapiosta tehdään hätäkelkka. Sauvat asetetaan ristikkäin kokonaisuu-
LAPIOSTA tulee lumiankkuri, kun sen
reikien läpi viedään köysi tai nauhalenkki.
den päälle tukevoittamaan ahkiota ja tarjoamaan kiinnityspisteitä
loukkaantuneelle. Kesällä lapiolla voi estää esimerkiksi risukeittimestä putoavien kekäleiden päätymisen maastoon.
Omaa lapiotaan voi virittää omalle keittimelle sopivaksi poraamalla lisäreikiä keittimen jalkoja varten. Aluksi asetetaan sukset
rinnakkain ja kytketään kärjet ja kannat yhteen. K2:n sukset ovat yhteensopivia saman valmistajan lapioiden kanssa siten, että suksien kärjissä ja kannoissa on
jo valmiit ruuvinreiät, joihin lapion lisävarusteena oleva ruuvisarja sopii.
Kun lapiota käytetään retkikeittimen alustana, tärkeintä on
pohjan tasaisuus
Mammutissa eri pituuksia on kolme. Tärkeintä on saada hautautuneen kasvot esiin, jotta hän saa uutta hengitysilmaa.
Lumiturvallisuusvarusteiden käyttö edellyttää jatkuvaa harjoittelua, sillä tosipaikan
tullen piipparin ominaisuuksia ei enää ehdi selvittämään. Tämä on ymmärrettävää, sillä tätä tuotetta myydään ympärivuotiseen käyttöön ja sillä on kyettävä lapioimaan myös hiekkaa tai muuta maaperää.
Talvioloissakin Fiskarsin leikkaavuus oli
huhtikuu 2013
83
I. Tappikiinnitysten
väljyys antaa anteeksi jäisissä olosuhteissa,
mutta aiheuttaa turhaa kolinaa. Jos joku tai jotkut ryhmästä jäisivät lumivyöryn alle, voidaan pinnalle jääneet laitteet kytkeä vastaanottimiksi, joiden avulla hautautuneet laskijat on mahdollista paikantaa.
Lumivyöryyn jääneen kaverin kaivamiseen menee oikein varustautuneelta laskijalta keskimäärin noin 15 minuuttia, mutta ilman lapiota urakkaan hurahtaa helposti 50
minuuttia. Jokaisella on oltava lapio ja sondi sekä paikannussignaalia lähettävä piippari. Pitoa voi tosin lisätä
kotikonsteinkin esimerkiksi eristysteipillä.
Arvan soikeasta varsiputkesta tuli halpa
vaikutelma. Jos vyörystä ei pysty laskemaan sivuun, pitää suksista yrittää luopua ja uida
vyöryvän lumen pinnalla. T
Arvan ja Ortovoxin varsissa on teleskooppitoiminto, eli varren voi säätää kahteen eri pituuteen tarpeen mukaan. Tämä ominaisuus on
merkittävä lumivyörytilanteissa. Sondia käytetään tarkemman sijainnin löytämiseksi. Sopiva varsipituus
riippuu käyttäjän pituudesta ja hieman tottumuksistakin. Ilman lujuuskäsittelyä varsi on vaarassa taipua niin, että putket eivät
enää pitkän käytön jälkeen sovikaan yhteen.
E
S
T
Lumille turvallisesti
S
uomessa ja lähialueilla on useita kohteita, joissa lumivyöryt ovat todellinen
uhka. Siksi lapiota olisi hyvä päästä kokeilemaan myymälässä ennen ostopäätöksen tekoa.
Ortovoxin 86 senttiin säädetty maksimipituus tuntui testissä hieman liian pitkältä,
kun taas Mammutin ja Arvan vastaava pituus tuntui paremmalta jäädessään noin 70
senttiin. Vartta pidennettäessä putki tahtoi
myös luiskahtaa usein kokonaan irti.
Mammutissa laatuvaikutelma oli pahiten pielessä. Se on liian paljon.
Viidennes lumivyöryn sisään jääneistä kuolee heti joko osuman tai lumen massan
vuoksi. Paras ulottuvuus oli Mammutissa,
joka ylsi 92 senttimetrin pituuteen. Vyörytapahtumasta hengissä selvinneistä yhdeksän kymmenestä on elossa vielä 15 minuuttia tapahtuman jälkeen, ja siten pelastettavissa ripeällä lapiotyöskentelyllä. 45 minuutin jälkeen elossa on enää joka neljäs. ×
Lapa jäähän
Lapojen arvioinnissa kiinnitettiin huomiota niiden kykyyn leikata pakkautuneen tai
jäätyneen lumen läpi. Parhaiten
tiiviiseen lumeen pureutuu viistetty terä.
Fiskarsissa muoto on kohdallaan ja lapaa on
jopa hieman teroitettu. Putkissa ei ollut lumistoppareita ja jousitapit olivat hieman liian jäykkiä.
Kiinnitys lapaan osoittautui lähes kelvottomaksi. Rinteissä liikkujan on tunnettava lumiturvallisuuden perusteet ja osattava tutkia lumen koostumusta ennen rinteeseen lähtöä, jos mukana ei ole ammattitaitoista opasta.
Suorapohjaisen lapion avulla kinoksesta on helppo eristää lumipilareita, joille voi
tehdä erilaisia testejä lumen koostumuksen arvioimiseksi. Lumistopparit puuttuivat. Tässä
pituus ei Ortovoxin tapaan häirinnyt, koska painavampi lapa piti kokonaisuuden balanssissa.
Säädettävien varsien selkeä voittaja oli
Ortovox, jonka alumiini?magnesium?piiyhdisteestä valmistettu putki tuntui lujimmalta ja laadukkaimmalta. Tällöin
yleisin kuolinsyy on hapenpuute, sillä uloshengityksestä tiivistyvä vesihöyry jäätyy ja
tukkii huokoisen lumen, vaikka kasvojen eteen olisikin ehtinyt tehdä runsaasti tilaa.
Piipparin avulla hautautunut henkilö voidaan paikantaa muutaman metrin tarkkuudella. Säätö on toteutettu jousitapeilla, jotka lukittuvat varteen porattuihin reikiin. Ilman sitä ote voisi luistaa liukkaan putken pinnalla. Halpa kolmikulmainen alumiiniputki laadukkaan kahvan ja lavan välissä tuntui siltä, kuin varsi olisi eksynyt aivan väärään tuotteeseen. Lumi ei tietenkään ole samanlaista kaikkialla.
Jos lumivyöryn riski on edes vähäinen, tulee rinteessä liikkua pienissä alle viiden
hengen ryhmissä. Muita rinteiden vaaroja ovat hallitsematon liukuminen, lumilipan murtuminen tai putoaminen railoon. Kaivaminen tapahtuu sivusta päin lähestyen, etteivät kaivajat romahduta lumen alla mahdollisesti olevaa ilmataskua. Paljon takamaastoissa liikkuvan kannattaa osallistua lumiturvallisuuskursseille, mutta helppoja neuvoja aloittelijoille löytyy toki alan kirjallisuudesta ja internetistäkin.
Perusperiaate on lumipilarin taputtelu eri voimakkuuksilla kunnes pilari vajoaa.
Hajoamiseen vaadittu voima kertoo testaajalle lumen kerrosten sidosteisuuden, eli
sen kuinka todennäköisesti rinteessä liikkuva henkilö voisi saada aikaan lumivyöryn.
Oleellista on, että testi tehdään lumiolosuhteissa, jotka edustavat hyvin sitä rinnettä,
jossa on tarkoitus liikkua. Jousitappien toiminta oli moitteetonta, ja varren alaosaan oli vielä lisätty hiekkapaperin tuntuinen grippi
Tulokset on saatu mittaamalla lapaan kerralla mahtuva nestemäärä.
Arvostelu
MERKKI
malli
ponsi
varsi
lapa
käyttöominaisuudet
ulottuvuudet
10 %
tilavuus
leikkaavuus
lumilevy
käyttöönotto
tasaisen
lapiointi
pelastaminen
kestävyys
10 %
5%
5%
7%
3%
7%
10 %
8%
10 %
Arva
4
1
4
1,5
1
5
1
5
2
4
Deploy 3
3
2
2
2
3
1,5
4
2
4
4
Fiskars
Retki- ja autolapio
1
4
1
1
5
1
5
3
4
2
K2
Rescue Shovel Plus Ice Axe
1
4
4
4
3
3
1
3
4
2
Mammut
Alugator Expert
5
2
5
5
2
3
2
5
1
3
Ortovox
84
Mini Ovo
Black Diamond
Beast
2
5
3
3
3
1,5
3
3
3
5
huhtikuu 2013. Varren osalta arvioitiin sekä materiaaleja että toimivuutta. Arvan tavoin Mammutissa ja K2:ssa on noin viisi senttiä leveämmät lavat kuin muissa, mikä heikentää lapion leikkaavuutta. Aaltomainen kuviointi ei auttanut jäisen hangen läpäisyssä. Mini Ovon lavassa pysyy huomattavasti vähemmän nestettä, mitä osan ulottuvuudet antavat
olettaa.
Leikkaavuus kertoo, kuinka hyvin lapa pureutuu pakkautuneeseen lumeen. Kapeammat lavat pärjäsivät tässä leveitä malleja paremmin. Toki Mammutin muhkea lapa pääsi tasaisella oikeuksiinsa ollen
tukevasti kärkikastissa. Toisaalta Arvan muhkeista laidoista ei ollut tässä merkittävää hyötyä.
Kun kovasta hangesta ja kinosten kauhomisesta siirryttiin tasaisen pinnan lapiointiin, paljastui käyttöominaisuuksista uusia piirteitä. K2:lla ja Mammutilla pärjää
kohtuullisesti muotoilunsa puolesta . Fiskarsin terotettu lapa oli tässä ylivoimainen, vaikkakin ohut materiaali myös kului ja vääntyi käytössä nopeasti. Yllättäen Mammut toimi
kovassa hangessa selkeästi K2:sta paremmin, vaikka lapojen ominaisuuksissa ei ollut suuria eroja. Yllättäen Fiskars
osoittautui tasaisella tehokkaammaksi pienestä lavasta huolimatta. Kaarevalla varrella varustettu
Black Diamond soveltui heikosti tasaisen
pinnan lapiointiin. D-kahvasta sai eniten pisteitä, koska sellaisen käyttö onnistuu myös rukkaset kädessä. Erikseen arvioitiin ulottuvuuksia, tilavuutta, leikkaavuutta sekä
käytettävyyttä lumilevynä. Kokonaisuuden viimeisteli erinomainen pinnoite, joka
sai lumen liukumaan lavan pinnalla vauhdikkaasti. K2:n sinänsä laadukas lapa pureutui tasaisella hankeen jopa liian hyvin,
jolloin tasaisen pinnan sijaan syntyikin helposti kuoppa. Tasaisella leveäreunainen mutta
lyhyt lapa oli erittäin toimiva. Kapealapaiset Black
Diamond ja Ortovox toimivat pakkautuneeseen lumeen hyvin. Lapakulma teki kaivamisesta turhan tehokasta myös Ortovoxin kanssa.
Lumilevyllä veistämään
Kun lavan irrottaa varresta kokonaan, lapiosta tulee lumilevy, jota voi käyttää esimerkiksi lumimajoitteen sisäosien kovertamiseen tai muiden vastaavien seinäpintojen
työstämiseen. Deploy 3:n lapa jäi tässä
auttamatta liian pieneksi. Mitä enemmän lunta liikkuu, sen paremmat pisteet. vaikkakin Mammutin lapa onkin tarkoitukseen
hieman liian suuri. LAPIOT TALVIKÄYTTÖÖN
omaa luokkaansa. Tässä varren ja kahvan vaikutus kokonaisuuteen tuli ilmi selvimmin.
Lavan pohjapinta-ala kertoo melko suoraan kuinka paljon yhdellä kauhallisella voi
siirtää lunta, mutta reunojen muotoilulla oli
myös vähäistä vaikutusta. Kotimaisen tuotteen mittasuhteet, jämäkkä rakenne ja keveys mahdollistivat rivakan työskentelyn pidempään väsymättä. Sen lyhyen, mutta leveän
lavan kanssa on ilo työskennellä ahtaissa lumitunneleissa, ja pyöristetyt reunat istuvan
käteen hyvin. Black Diamondin ongelmana on puolestaan lavan pieni koko. K2:seen
mahtui enemmän lunta mitä matalalta vaikuttanut pro?ili antoi olettaa. Ulottuusarvo kuvaa pinta-alan kautta lapion kykyä siirtää lunta. Lumilevypisteissä jako meni toisinpäin, eli leveämmät mallit pärjäsivät
tässä parhaiten. Positiivinen yllättäjä oli Fiskars, jonka pieni lapa kuljetti hyvin kukkurallisia lumilasteja. Pinta-alaltaan
suuremman Black Diamondin lumikakut
olivat huomattavasti matalampia. Valitettavasti ohuen alumiinilavan kestävyys ei muuten ole erityisen
kehuttava, sillä sen muoto taipui jo lyhyen
testijakson aikana.
Selvästi huonoiten leikkasi hieman kauhamainen Arva, jonka terä on lähes tasainen. Fiskarsia ei voi käyttää lumilevynä ollenkaan.
Ortovoxin lapa on pitkä ja kapea, mikä te-
Nuotiot jakoon
L
Tulosten tulisi heijastella ulottuvuusarvoa, mutta Arvan osalta pisteet paljastavat jännittävän seikan. Lumiluolaa on helpompi kaivertaa matalalla mutta
leveällä lavalla.
apioiden kädensijoja ja varsia arvioitiin kumpaakin 10 prosentin painotuksella. Olennaista tässä tarkoituksessa on, että lavan alapinta on melko suora ja että laidat on muotoiltu niin, että niistä saa rukkasilla napakan ja miellyttävän otteen.
Parhaiten tähän tarkoitukseen soveltui
Arvan Mini Ovo. Lujuuskäsitelty alumiini
toi parhaat pisteet, mutta huonot jousitapit heikensivät tulosta.
Lapion tärkein osa on lapa, joten sille annettiin 20 prosentin painoarvo. Tilavuusarvo puolestaan kuvaa lavan muotoilua. Hienoinen yllättäjä oli myös leikkaavuudessa hännille jäänyt Arva
Naps vaan ja lapio on jälleen täydessä pituudessaan. Pienet loveukset helpottavat jousitappien napsahtamista
Käyttöominaisuuksia arvioitiin 35 prosentin osuudella. ×
huhtikuu 2013
85
I. Suorituksen kesto alle kymmenen sekuntia.
Ortovox ja Mammut päätyivät keskikastiin tasaisilla suorituksilla. Molemmissa ongelmia aiheuttaa varren kiinnitys
lapaan. Tämän kokeen voitti luonnollisesti Fiskars, jossa irrotettavia osia ei ole.
Hyvänä kakkosena esiintyi Black Diamond,
joka sujahtaa pakkauskuntoon yhtä jousitappia painamalla. Kestävyydessä arvioitiin materiaalien ja teknisten ratkaisujen kestävyyttä.
Pieneen tilaan pakattavuudesta ja helposta kokoamisesta sai pisteistä 10 prosentin painoarvolla. Käyttöönotossa arvioitiin kuinka
helppoa osien purkaminen ja kokoaminen on. Jousitappeja voi hoitaa aika ajoin silikonisprayllä,
jotta ne eivät jäätyisi.
Rinteeseen vai retkelle?
Lapiota hankkiessa on hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan omaa käyttötarvetta. Useampi testaaja epäilikin kiinnityksen kestävyyttä maasto-olosuhteissa . T
E
S
T
Yhteystiedot
MERKKI
valmistajan sivut
maahantuoja
maahantuojan sivut
Arva
www.arva-equipment.com
Outdoor Action
www.oac.?
Black Diamond
www.blackdiamondequipment.com
Black Diamond
www.blackdiamondequipment.com
Fiskars
www.?skars.?
K2
www.k2skis.com
Esa Korpela
www.esakorpela.?
Mammut
www.mammut.ch
Varuste.net
www.varuste.net
Ortovox
www.ortovox.com
Heaven Distribution
www.heaven.?
kee lumenveistosta hieman hankalaa, mutta tasainen pohja tekee kyllä siistiä jälkeä.
Kun työt on tehty, lumilevy toimii näppärästi alustana retkikeittimelle. Ortovoxin toiminta on tässä aavistuksen sujuvampaa.
Peränpitäjiksi jäivät Arva ja K2. Lopuksi jaettiin vielä 15 prosenttia pisteistä monipuolisuudesta, eli siitä miten
lapio soveltuu muihin käyttötarkoituksiin kuin siihen ilmeisimpään.×
MERKKI
malli
pakattavuus
monipuolisuus
10 %
YHTEENSÄ
15 %
Arva
Mini Ovo
3
3
2,9
Black Diamond
Deploy 3
5
1
2,8
Fiskars
Retki- ja autolapio
K2
Rescue Shovel Plus Ice Axe
1
4
2,9
1,5
5
3,0
Mammut
Alugator Expert
2
3
3,1
Ortovox
Beast
4
2
3,2
paikoilleen. Fiskars sai hieman valheellisesti parhaat pisteet, koska siinä ei ollut irtoavia osia lainkaan. Tämän vuoksi käyttäjän on onnistuttava painamaan kaksi vastakkaista tappia
pohjaan yhtä aikaa. Loppupisteiden sijaan kannattaakin tarkastella
miten eri mallit ovat pärjänneet eri osa-alueilla. Tämän jälkeen varsi liukuu
pesän sisään ja paketti on valmis. Arvassa kiinnitys on muista lapioista poiketen toteutettu kahdella jousitapilla. Pelastamisessa puolestaan oli tarkoituksena kaivaa ripeästi ylhäältä alaspäin. Tapin käyttö osoittautui hanskat kädessä erittäin vaikeaksi.
Lapion huolto
Käytön jälkeen osat on syytä irrottaa toisistaan, jotta putket pääsevät kuivumaan. Muuten lapa ei irtoa.
Myös kiinnittäessä tappien kohdistaminen
paikalleen osoittautuu ongelmalliseksi. Samalla on hyvä puhdistaa putkiin mahdollisesti kertynyt hiekka ja muu lika. Todella vaativat harrastajat poraavat lapaan muutaman reiän juuri oikeisiin kohtiin siten, että
keittimen jalat saa ankkuroitua alustaan
kiinni, jolloin syntyy erittäin tukeva retkikeittiö, joka ei uppoudu lumeen.
Repusta käyttökuntoon
Teimme lapioille perinteisen ?irrota ja kiinnitä. Käyttökuntoon laitto on yhtä helppoa. Tässä testissä haettiin talviretkeilijän yleislapiota. Huonoimmillaan lapaa ei saatu käsin
irti ilman erillisen työkalun apua.
K2:n ongelma on tappi, jota ei muista
poiketen paineta sisään, vaan päinvastoin
vedetään ulos. Koko mekanismi on liian
jäykkä, mutta vaikuttaa samalla rakenteeltaan heiveröiseltä. Voittajamallilla pärjää joka tapauksessa kohtuullisesti monissa eri tilanteissa. Tasaisen lapioinnissa tutkittiin, miten lapakulma soveltuu esimerkiksi teltanpohjan siivoamiseen. -tyyppisen testin, jossa testaajien piti
purkaa lapio ensin osiin ja sen jälkeen koota
se uudelleen. Tapit jumittavat eivätkä tahdo löytää paikoilleen. etenkin kun vastaavankaltainen tappi oli jo hajonnut testin alkuvaiheessa varren toisesta päästä. Jos tarkoituksena on hankkia pelkkä lumiturvallisuuslapio rinnekäyttöön tai
puhtaasti metsäretkilapio, niin eri mallit
voivat olla testivoittajaa parempia
Pintakäsittely saa lumen liukumaan lavan pinnalla. Jousitappien heikko toiminta pudottaa muuten hyvän lapion kärkikamppailusta tiukassa kilvassa.
Kädensijasta saa tukevan pistooliotteen,
ja koska lapion varsi on ovaalinmuotoinen,
sen voi kiinnittää kummin päin hyvänsä, jolloin lapio sopii sekä oikea- että vasenkätisille.
86
huhtikuu 2013
DEPLOY-SARJAN pienin malli on erikoistunut matkustamaan laskurepussa siltä varalta, että yhtäkkiä jouduttaisiin kaivamishommiin. Lapiosta on myös pidempivartinen
Transfer-versio, joka soveltuu paremmin
yleiskäyttöön.
Kaareva varsi liukuu lapion pesän sisään
ja sen käyttöönotto sujuu yhdellä liikkeellä
muutamassa sekunnissa. Se näyttää T-kahvalta, mutta kaartuu
niin, että kahvan alta saa veto-otteen kuten
D-kahvassakin. Kahva on melko paksu eikä
pienellä hanskakädellä saa siitä kovin tukevaa otetta. Siinä on myös ainut lapa,
jota ei ole vahvistettu minkäänlaisella pintakäsittelyllä. Lähes tasainen terä uppoaa yllättävän heikosti pakkautuneeseen lumeen, mikä heikentää sen toimivuutta pelastamisessa. Varren kaartuminen vaatii hetken
totuttelua, sillä tällä kaivaminen vaatii hieman erilaisia liikeratoja kuin muilla lapioilla.
Kahva on hybridi D- ja T-mallisista kahvoista. Osat ovat kiinteästi toisissaan
kiinni, joten tätä ei ole helppo pakata reppuun. Varren avaamisesta kuuluu poikkeuksellisen voimakas ja kipakka ääni, joten lapio kannattaa avata mieluummin pipo päässä ulkona kuin missään sisätiloissa. Teroitettu
lapa puree kovaankin lumeen erittäin hyvin,
joskin lujuuskäsittelyn puuttuessa lapa myös
vääntyy ja kolhiintuu todella nopeasti. Varren lyhyys ja pesän mataluus
heikentävät lapion soveltuvuutta kaikkein tehokkaimpaan lumenluontiin. Varren nupista ei saa parasta mahdollista otetta, mutta muuten lapion mittasuhteet ovat
aivan hyvät.
Lapiota myydään ympärivuotiseen käyttöön ja se sopii pehmeän maan kaivamiseen
kesälläkin. Edullinen lapio joutaakin helposti vaihtoon muutaman soraisemman kaivuu-urakan jälkeen.
Varsi on jämäkkä eikä huoju tai vispaa. Silti Fiskars toimii monella tapaa ihan
mallikkaasti.
Se on hyvin kevyt, joten sillä jaksaa työskennellä pitkään, vaikka lunta ei yhdellä kahmaisulla kovin paljon liikukaan. Lapio kelluu vedessä, joten sitä voi käyttää hätätilanteessa
myös melana.. Mikään retkikuntalapio tämä kivannäköinen pieni sisupussi ei todellakaan ole. Viiden alumiinilapion ohella kuluttajalle on tarjolla pari
kevyttä hiilikuituvartista lapiota sekä kaksi
muoviversiota.
Tuotteen materiaalit ovat laadukkaat eikä
kaksimillisestä alumiinistä valmistettua lapaa saa herkästi hajalle. Toisaalta vartta pidennettäessä putki luiskahtaa vahingossa kokonaan irti
joka kerta. Rinnakkaismallissa Deploy 7 on suurempi pesän
tilavuus. Varressa on umpinainen rakenne,
joten sen sisään ei pääse lunta tai likaa.
Lapion mukana tulee hyvä käyttöohje.
+ Hintaansa nähden
monipuolinen.
+ Lapa pureutuu hyvin
jopa hiekkaan.
- Lapa ei kestä kovaa
käyttöä.
KOTIMAINEN kilpailija on testin ainut muovivartinen lapio. LAPIOT TALVIKÄYTTÖÖN
ARVA
MINI OVO
BLACK DIAMOND
DEPLOY 3
FISKARS
RETKI- JA AUTOLAPIO
Hintaluokka: 50 euroa
Käyttösuositus:
y
retkelle
Hintaluokka: 70 euroa
Käyttösuositus: rinteeseen
Hintaluokka: 30 euroa
Käyttösuositus: retkelle
veistelyy
+ Lapa sopii veistelyyn
pakat
+ Erinomainen pakatta-
ja kaivertamiseen.
tuke
+ Pistooliote on tukeva.
toiminta
- Jousitappien toimin
oli kelvotonta.
- Leveä lapa ei pure
hankeen.
vuus.
käyttöönotto.
+ Nopea käyttöönot
- Pienellä lapiolla
kaivaminen on
hidasta.
ARVAN lapiomallisto on laaja. Tasaisen lapiointi sen
sijaan sujuu hyvin ja Mini Ovo onkin parhaimmillaan erilaisissa talvileiriaskareissa.
Lavan irrottaminen on muita testin lapioita hankampaa, koska Mini Ovossa on painettava yhtä aikaa kahta jousitappia ennen kuin
lapa irtoaa
Jostain syystä lapaan ei ole kilpailijoista poiketen porattu valmiita reikiä köysikiinnityksiä varten. Lukitukset naksahtivat paikoilleen testin parhaiten eikä jousitapeista ollut
mitään huonoa sanottavaa.
Kapea, viistetty lapa leikkaa hyvin pakkautunuttakin lunta, joten se soveltuu myös pelastamiseen. Sopivan käyttöasennon löytymistä vaikeuttaa myös se, ettei varren pituutta voi säätää.
Lapion heikoiksi lenkeiksi paljastuivat kiinnitystapit, joista toinen katkesi jo ennen varsinaisen testin alkua. Lapakulma
on melko suora, mistä on apua nimenomaan
pelastamisessa, mutta tasaisen lapiointiin se
ei ole parhaimmillaan. T
E
S
K2
RESCUE SHOVEL PLUS AXE
MAMMUT
ALUGATOR EXPERT
ORTOVOX
BEAST
Hintaluokka: 105 euroa
Käyttösuositus: rinteeseen
Hintaluokka: 80 euroa
Käyttösuositus: retkelle
T
Hintaluokka: 70 euroa
Käyttösuositus: retkelle ja rinteeseen
n
+ Käytettävyydeltään
+ Monipuolinen.
varsi.
+ Hyvä lapaosa ja vars
murtui
- Kiinnitysholkki murt
+ Erinomainen lapa.
+ Tukeva kädensija.
- Liian kevyt varsi.
liian helposti.
- Lavan hankala
kiinnitystapa.
paras.
+ Tasapainoinen
kokonaisuus.
- Ei toimi rukkaset
kädessä.
- Lavasta puuttuu
kiinnitysreiät.
TESTIVOITTAJA
K2:N hintava uutuusmalli vakuuttaa ominaisuuksillaan. Lapion pesä tuntuu raskaalta
kevyeen varteen verrattuna, mikä tekee lapiosta hieman epätasapainoisen.
Jousitappien rei´issä on väljyyttä, joten varsi pääsee käytössä hieman heilumaan ja kolisemaan. Puute heikentää tuotteen
monipuolisuutta.
Paras lapiointituntuma, hyvä viimeistely ja
käytettävyys varmistivat testin voiton.
huhtikuu 2013
87
I. Toisaalta väljät lukitukset sietävät
enemmän lunta ja jäätä ennen kuin ne lakkaavat toimimasta.
Mukana tulee ohje lumivyöryriskin arviointiin ja retken suunnitteluun. Mukana tulee varustepussi,
jossa on varteen kiinnitettävä jäähakku sekä
neljä ruuvia, joilla lapion osat saa liitettyä saman valmistajan suksiin, jolloin syntyy kätevä hätäkelkka.
Materiaalit ovat laadukkaan tuntuisia ja lapiosta saa tukevan otteen . Toisen rinnakkaismallin varren saa
käännettyä niin, että lapiosta tulee kuokka.
Lapion painojakauma on hyvä, joskin varteen kaivattiin yhtä ylimääräistä pituussäätöporrasta lisää. Lapiossa on testin paras D-mallinen kahva ja myös
lapaosa on erinomainen. Muuten varresta ei ole hyvää sanottavaa. Paremmilla kiinnitysmekanismeilla varustettuna lapio
kilpailisi testin kärkisijoista.
K2 oli valmistajista ainoa, joka ei tyydy
vain listaamaan erilaisia käyttötapoja, vaan
esimerkiksi hätäkelkan rakentamisesta löytyy havainnollinen nettivideo.
MAMMUTIN lapio toimitetaan tyylikkäästi
verkkokankaisessa säilytyspussissa. joskaan rukkaset
kädessä lapion käyttö ei onnistu. Kiinnitykset on ratkaistu muista poikkeavalla tavalla ja niiden kestävyys huolestutti useita testaajia. Se on kookas ja teflon-pinnoitettu, minkä vuoksi sillä siirtää vaikuttavia määriä lunta. Varren karhennettu printtikuvio on kuin kirsikkana kakussa. Lapiosta valmistetaan myös rinnakkaismallia, jonka varren sisään kätkeytyy
lumisaha. Pieni teräviiste auttaa
pakkautuneen lumen läpäisemisessä, mutta suurikokoisena lapio ei sovellu kovin hyvin
pelastamiseen. Se on valmistettu halvasta alumiinista, aivan kuin se kuuluisi eri hintaluokan
tuotteeseen. Sen sijaan talviretken yleislapiona Mammut on parhaimmillaan.
Teleskooppivarressa on kolme pituussäätöä, mikä auttaa hyvän lapiointiasennon löytymistä. Mukana tulee asiallinen käyttöohje, joka
opastaa lumiturvallisuuden saloihin.
T-mallisen kädensijan muotoilu on erinomainen, mutta rukkaset kädessä käyttö ei
onnistu. Lapa on riittävän kookas, jotta sillä jaksaa hyvin lapioida teltanpohjaakin. Pahvinen ohje ei
kuitenkaan sovellu talvisiin keleihin mukaan
otettavaksi.
BEAST on upean näköinen kokonaisuus, jonka osat ovat laadukkaasti viimeistellyt
040-553 5469/Janne
Markkinapaikalla esittelet tuotteet ja palvelut edullisesti alan ammattilaisille ja harrastajille.
Varaa paikkasi! Veikka Gustafsson puh. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.?.
88
huhtikuu 2013. 01800 Klaukkala
Puh 09 8798886
ZHOKR#QHWWLOLQMD ¿
ZZZ ZHOKRQSHVD ¿
Puh. www.ruskovilla.fi
Tarjoushinta
Retken
lukijoille
95 ?
+ toimituskulut
Welhonpesä
Upper Canada 16
KÄTEVÄMPI RETKIEVÄS
WWW.BULLETMEAL.COM
Uniikki
kaulakoru
Euroopassa valmistetut
laatumerkit suomalaisesta
verkkokaupasta
WELHOSSA SUOMEN
LAAJIN VALIKOIMA
MELONTAVARUSTEITA,
RETKILUISTIMIA JA
LUMIKENKIÄ
Lemmenjoen Pehkosenkurun kullasta.
Taikariipus suojaa retkilläsi.
Kullankaivaja Jukka Kelan perinteisin
menetelmin kaivamat kultahiput painavat
noin 0,5 grammaa. Riipuslenkki on
14 karaatin kultaa.
Toimitetaan kelorasiassa.
Mukana aitoustodistus.
www.eramaankulta.?
Tutustu myös nettikauppaamme
RVRLWWHHVVD ZZZ ZHOKRQSHVD ¿
Kauppakuja 10 . MARKKINAPAIKKA
Pukeudu klassikkoon
Koko perheelle
ulkoiluun
lämpimät asut
pehmeää
luomuvillaa
POHJOLAN KATTAVIN
ERÄ- JA LUONTOOPASKOULUTUS
outdooracademy.fi
Tilaa ilmainen tuoteluettelo: 03-871 460
×. Päivän aikana se ehtii sulattaa kevyen liikenteen väylille unohtuneen lumen hiekansekaiseksi loskaksi, jota
valon määrästä villiintyneet pyöräilijät estottomasti
roiskuttavat kanssakulkijoidensa päälle. Helmikuisen hangen pinnan aurinko saa päivän aikana pehmenemään ja painumaan monta senttiä alemmaksi. Yöllä pinta jäätyy kovaksi vaan ei kantavaksi. Vielä järkevämpää olisi
vain pysytellä sisätiloissa.
Keväällä linnut heräilevät. KOLUMNI
OIKEUS
JOKAMIEHEN
Jokamiehen oikeus tarkastelee retkeilyyn liittyviä ilmiöitä
kriittisin silmin ja antaa tuomionsa pirttipöydän ääreltä.
90
huhtikuu 2013
Kevään kiroja
TEKSTI Mari Vahtokari
PIIRROS Karoliina Lahti
S
uomen talvi
t l i on hienoa
hi
aikaa
ik kirpeine
ki i pakk
kasaamuineen ja monine luonnon tarjoamine ulkoilumahdollisuuksineen. Siihen uppoaa ulkoilijan askel raskaasti tehden taivalluksesta totista työtä.
Myöhemmin keväällä aurinko muuttaa kaiken
talven aikana maahan kertyneen lumen vedeksi. Nenä vuotaa, silmät punoittavat ja henki kulkee pieninä pihauksina seuraavat neljä kuukautta. Itse asiassa, ei lainkaan
huono idea. Siinä
ohessa luonto puskee ilmoille siitepölyä, laji toisensa perään, viikko viikon jälkeen, kuin pirullisen sotasuunnitelman mukaan. Lääkkeillä voi toki helpottaa oireita, mutta sivuvaikutuksena seuraa niin totaalinen
väsymystila, että yhtä hyvin voisi vaipua horrokseen
ja herätä heinäkuun lopulla. Kesäkin
on kiva, kukapa ei nauttisi lämmöstä, mansikoista ja valoisista kesäöistä. Ilma on tuoksuja tulvillaan ja ulkona liikkuessa olisi järkevintä pukeutua kurahousuihin ja kumisaappaisiin. Pesimärauhaa linnuille, not in my backyard.
Kevään edetessä luonto puhkeaa kukkaan. Valitettavasti näiden
kahden ajanjakson väliin iskee kevät, tuo vuodenajoista viheliäisin.
Piina alkaa helmikuussa. Valon lisääntyessä konsertti aikaistuu ja voimistuu aamu aamulta, ja siinä vaiheessa kun kolmatta viikkoa herää
ennen kuutta makuuhuoneen suljetun ikkunan läpi
tunkevaan mielipuoliseen sirkutukseen on hyvinkin
valmis puolustamaan yöuniaan haulikolla. Yhtäkkiä sitä vain huomaa, että kevätaurinko paistaa. Oi sitä auvoisaa aamua, kun lehdenhakumatkalla kuulee ensimmäiset
arat titityyt talitinttien availlessa ääntään. Vesi
loiskuu kaduilla ja velloo nurmikoilla, lentää auto-
j
k i t isoissa
i i
k i
t pintaan
i t
k
jen renkaista
kaarissa,
nostaa
syksyllä haravoimatta jääneet, nyt jo puoliksi mädäntyneet
lehdet ja laiskojen koiranulkoiluttajien kinoksiin piilottamat jätökset. Näkökentän täyttävät valkohehkuisina tanssivat
valopallot, ja kevään ensimmäinen migreenikohtaus
on vain ajan kysymys.
Yllättäen kevätaurinko jaksaa jo lämmittää. Se saa loisteellaan
hanget hohtamaan kirkkauttaan, ihan silmissä säkenöi
www.haglofs.com/
intense
monochrome
BY haglöfs
HAGLÖFS LOGOTYPE
B AS I C LOGOTY P E . TO B E U S E D A S N E GATI V E W H I TE ON A B LA C K OR D A R K B A C K GR OU N D
SSC2013-032 Retki_210x280mm_March1_FI.indd 1
2013-02-20 13:32