HÄNTÄLÄN NOTKOT · MAHLAHERKUT · KEITINUUTUUDET
RE T K EILY · M AT K A ILU · VA RUS T EE T
Nro 4 Toukokuu 2009
7,80
BLACK DIAMOND -LEIRIVALAISIN
Hauskanoloinen
Etelä-Viro Hyvinkään
retkipolut
Nuorten seikkailukerho Seikkailukilpailut Meloen Huippuvuorten ympäri
Kesämakuupussit
TEEMA: NAISET RETKELLÄ
Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun.
s.36
PL 193, 15101 LAHTI
toimitus@retkilehti.fi. 044 733 0022 tito klo 916 (tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset)
ILMOITUSMY YNTI
Veikka Gustafsson
K ARTAT
Eastpro Oy p. (03) 782 2341
eastpro@phnet.fi ISSN 1456-8837
Tatu Järvinen
PIIRROKSET
Karoliina Lahti
JULK AISIJA
Outdoor Media Oy
info@outdoormedia.fi TOIMITUS
Aikakauslehtien liiton jäsen
Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. (03) 782 2340 f. R E T K E I LY · M A T K A I L U · V A R U S T E E T
Nro 4 Toukokuu 2009
PÄÄTOIMIT TAJA
ULKOASU
Mikko Hieta
mikko.hieta@retkilehti.fi
Tapani Haapanen
TAIT TO
TOIMITUSSIHTEERI
Tenho Järvinen
REPRO
Tuukka Tams
toimitussihteeri@retkilehti.fi VAKITUISET AVUSTAJAT
Tenhelp Oy, Kerava
PAINO
Joel Ahola Pasi Ikonen Aino Juslén Aksana Kurola Mikko Lamminpää Mikko Nikkinen Joppe Ranta Ville Siekkinen Poppis Suomela Marko Taavila Jari Vehviläinen
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@retkilehti.fi AVUSTAJAT
Oy Scanweb Ab, Kouvola Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty.
K ANNEN KUVA
Mikko Nikkinen Virolahti, Salpapolku
RETKI ILMEST Y Y 10 KERTAA VUONNA 2009
Kestotilaus 6 nroa, 39 Määräaikatilaus 10 nroa, 73
TILAAJAPALVELU
Kirsi Maaria Alanko Maija Arosuo Pekka Holma Ritva Kupari Mika Keränen Kati Liikonen Eero Welin
VIRALLINEN SEIKK AILIJA
tilaajapalvelu@retkilehti.fi p
Kesämakuupussit
Kesäiselle retkelle riittää makuupussi, jolla pärjää nollakelissä. Pyörällä tai pikkurepun kanssa retkeillessä kulkija arvostaa keveyden lisäksi pientä pakkauskokoa.
TESTI
s.26 s.42
26 Naiset retkeilä
Naisseurue eroaa retkeillessäänkin äijäjoukosta. Luonnosta haetaan voimia arjessa jaksamiseen.
42 Huippuvuoret
Pohjoisen saariryhmä houkuttelee äärimmäisyydellään. Suorittamisen ja väsymisen asemesta retkisiskot ymmärtävät elämysten ja kokemusten arvon. Jääkarhujen ja mursujen lisäksi matka voi katketa muistakin syistä.
54 Seikkailukisat
Sisukkaimpien moniottelusta on vuosien varrella kasvanut tavoitteellisille jokamiehille sopiva liikuntamuoto.
58 Etelä-Viro
Välittömän iloiset etelänaapurimme eivät suotta stressaa, vaan keksivät vaikeuksienkin keskellä ilonaiheita. Reipas meno ja ystävällisyys saavat matkailijankin hymyilemään.
4 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaiset 8 Virallinen seikkailija 10 Testi Kesämakuupussit 26 Teema Naisretkeily 34 Luontoretki 36 Keittimet 42 Huippuvuoret 50 Ruunaa 54 Seikkailukilpailut 58 Etelä-Viro 68 Seikkailukerho
70 Uutuudet 71 Pikatesti 72 Hyvinkää 76 Henkilökuva 80 Retkikeittiö 82 Kirjat 84 Häntälän notkot 86 Retkikalenteri 88 Markkinapaikka 90 Reissujussi 91 Seuraava Retki
s.54
s.58
Samalla lehti on yhdistänyt alan yrityksiä, yhdistyksiä ja viranomaistahoja edistäen siten suomalaista retkeilykulttuuria. Se on ensimmäinen askel kohti vuorovaikutteista toimituskulttuuria. Asfalttipihan keskellä kohosi kerrostalon kattoa hipova yksinäinen puu. Hämmästelin harakan taituruutta olin nimittäin itsekin pesänrakennuspuuhissa. Mikko Hieta mikko.hieta@retkilehti.fi. Räystään alta kuului rapinaa. Kevään tuulet puhalsivat elämää ja iloa. Jos olet internetin äärellä, voit etsiä Retki-lehden uuden yhteisön Facebookista. Haluan tehdä lehteä, joka luo ja välittää uutta tietoa, mutta myös koskettaa ja yllättää tarinoillaan. Varpunen oli valinnut sen pesäpaikakseen. Jotta osaisimme polun haarautuessa valita oikean suunnan, tarvitsemme lukijoidemme apua. Keväällä juuri lintujen tarkkailu ja luonnon heräämisen seuraaminen tuovat valtavasti energiaa. Tällä polulla on hyvä kulkea. Kymmenen vuoden ikään ehtinyt julkaisu sai ottaa vastaan uuden päätoimittajansa. Vähä vähältä pesä alkoi valmistua. Kotini jokainen nurkka oli muuton jäljiltä täynnä pinottuja tavaroita. Edeltäjäni ovat määrätietoisesti kehittäneet Retkeä palvelemaan ulkoilmasta nauttivia lukijoitamme monipuolisesti. Tavataan retkipoluilla ja vesillä. Olen myös itse tavattavissa Retki-lehden messukiertueen mukana eri puolilla Suomea. Lämmittävät auringonsäteet, katuojassa loriseva sulamisvesi ja koululaisten riemukkaat kiljahdukset kertoivat, että pimeys on jälleen voitettu. MIK KO HIE TA
Tällä polulla on hyvä kulkea.
AAMU ALKOI toimistossa tavanomaisella kahvihetkellä hiljaisuuden vallitessa. Kaikki katselivat ikkunasta asfaltin peittämälle sisäpihalle aivan kuin etsien merkkejä talven väistymisestä. Vuosien varrella olen oppinut rakentamaan monenlaisia yösijoja metsään vähäisistäkin tarvikkeista, mutta siitä ei ole merkittävästi hyötyä, kun osina toimitettu olohuoneen kaluste odotti kokoamistaan. Kiitos, että kuljet kanssamme. Touhukas harakka lensi huojuvaan latvaan kerta toisensa jälkeen uusi oksa nokassaan. Kevät toi kuhinaa myös lehtemme toimitukseen. Luemme kaikki palautteet, otamme niistä opiksi ja kysymyksiin pyrimme vastaamaan parhaamme mukaan
Renan Ozturk | Garhwal Himalaya, India | Photo: Jimmy Chin
+ thenorthface.com/eu
Tulokset julkaistaan Retken seuraavassa numerossa. Parhaita kilpailuun osallistuneita kirjoituksia julkaistaan tämän vuoden Retki-lehden numeroissa.
MA ALISKUUN puolivälissä pidetyt Go Expo-messut keräsi Helsingin Messukeskukseen ennätykselliset 33 964 vierailijaa. muun muassa X-Trace-siteitä.
6
RETKI toukokuu 2009. 24 tunnin kilpailuun oli huhtikuun puoliväliin mennessä ilmoittautunut lähes 600 kilpailijaa. Palkintoraati, johon kuului Retken entinen ja nykyinen päätoimittaja, luki käsikirjoitukset useaan kertaan, jotta parhaat jutut saatiin takuulla oikeaan järjestykseen. Valitettavasti maahantuojat eivät innostuneet ideasta tuoda houkuttelevimmat uutuusvarusteet näytille omassa korttelissaan. www.rogaining.fi
RETKIMESSUT KERÄSI ENNÄTYSYLEISÖN
Laaja telttanäyttely tarjosi Retkimessujen parasta antia.
Jämijärvellä ja Seitsemisessä kokemusta keränneet tamperelaiskisailijat lähtevät Ylläkselle EM-rasteille.
KIRJOITUSKILPAILU INNOSTI
RETKI-lehden 10-vuotiskirjoituskilpailu rohkaisi kymmeniä lukijoita kirjoittamaan parhaista vaelluskokemuksistaan ja rakkaimmista retkikohteistaan. Kilpailuun voi osallistua kuka tahansa. Kilpailuun pääsy taataan viimevuotisille mitalisteille ja kymmenelle joukkueelle kustakin Euroopan maasta. Ilmoittautumisaika päättyy heinäkuun lopussa, mutta 800 kilpailijaan rajattu osallistujamäärä tulee varmaankin täyteen paljon sitä ennen. Lehden mennessä painoon tuomarointi oli vielä kesken. Kaksi kolmannesta tuli messuille juuri kattavan ja monipuolisen tapahtuman vuoksi. Kaukaisimmat eli Yhdysvalloista ja Uudesta Seelannista tulevat pihkaniskat osallistuvat mittelöön kilpailun ulkopuolella. Voittajat palkitaan Fjällräven Akka R/S 2 -vaellusteltalla. Retkeilijöille messujen parasta antia olivat Partioaitan pystyttämä laaja telttanäyttely, retkeilykohteiden mielenkiintoiset osastot ja Retki-laavun monipuoliset tietoiskut. Vain seitsemän prosenttia kävijöistä on vähentänyt liikuntaa taloustaantuman vuoksi. Monipuolinen tapahtuma palveli koko perhettä, sillä jokaiselle löytyi jokin kiinnostava osa-alue. KOONNUT MIKKO LA MMINPÄÄ
ajankohtaista j
EM-RASTIEN HAKUUN
YLLÄKSELLÄ pidettävät rogaining-suunnistuksen Euroopan mestaruuskilpailut houkuttelevat rastinhakijoita ympäri maanosan. Kaikissa halleissa kiertäminen kannatti, sillä retkeilyvarusteita oli esillä myös muiden mesOutdoor Action Finland Oy:n osastolla esiteltiin sujen osastoilla. Osa on vaihtanut harrastuksensa edullisempiin lajeihin, joten retkeilylle on luvassa valoisat ajat. Tällä kertaa trekkauskohteet olivat näy ttäväs ti esillä. "Suurin osa kilpailijoista saapuu Itämeren rannikkovaltioista, mutta myös Tsekistä saapuu suuri joukko" myhäilee kilpailun suosioon tyytyväinen kilpailun, johtaja Jari Kaaja. Kävijätutkimuksen mukaan messuvieraiden suosituimpia lajeja ovat retkeily, luonnossa liikkuminen ja pyöräily. Retkimessujen kanssa samaan aikaan järjestettiin totutusti myös Fillari-, Kunto-, Golf- ja Kalastusmessut sekä ensimmäistä kertaa Metsästysmessut
Kohderyhmänä ovat 15-74-vuotiaat suomalaiset. Edellinen ulkoilututkimus tehtiin vuosina 19982000. Juosten, suunnistaen, meloen, rullaluistellen ja maastopyöräillen käytävään kilpailuun odotetaan 150 kilpailijaa. Sarjoja on kaksi: non-stoppina etenevä kilpasarja ja kahdessa tai kolmessa etapissa kisattava kuntosarja. Lisäksi tutkitaan, tuottavatko erilaiset luontoympäristöt erilaisia hyvinvointihyötyjä. Luonnon rauha lieventää stressin tunnetta.
X-treme unet Erämaassa
Tilava täysin itsestään seisova 2.1 kilon solo teltta, jossa täysin integroitu absidi ja joka kestää vaativimmat sääolosuhteet.
METSÄ VIRKISTÄÄ
METSÄNTUTKIMUSLAITOS on käynnistänyt tutkimuksen, jossa selvitetään, mitä hyötyjä luonnossa liikkujat kokevat saavansa siitä, että liikkuvat juuri luonnossa. Aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että ulkoilu edistää ihmisten hyvinvointia ja että luonnossa oleskelu vaikuttaa myönteisesti ihmisen kokemaan henkiseen terveyteen. Kuntosarja on harrastelijoille, ensikertalaisille ja firmajoukkueille suunnattu elämyksellinen tapa tutustua itseensä, joukkuetovereihinsa ja seikkailu-urheiluun. Hilleberg teltta tarjoaa optimaalisen suhteen kevyestä painosta, vahvuudesta ja mukavuudesta. Tutkimuksen aineistonkeruu kestää kaksi vuotta ja sillä kerätään tietoa noin 9 000 suomalaisen ulkoilusta. Myönteiset tuntemukset lisääntyvät riippumatta siitä, liittyykö luonnossa oleilu vapaa-aikaan, opiskeluun vai työhön. Molemmissa sarjoissa joukkueeseen kuuluu kolme jäsentä. www.metla.fi
Täysin itsestään seisova joka sään teltta jossa kaksi absidia, tilaa kahdelle täysikasvuiselle seikkailijalle, painaa ainoastaan 2.9 kiloa.
ARCTICCIRCLE24 TULEE TAAS
SUOMEN pohjoisin seikkailukilpailu ArcticCircle24 käydään ensi kesänä Pellossa. Väestökyselyllä selvitetään, miten suomalaiset ulkoilevat luontoympäristössä vapaa-ajallaan. Kilpasarjan kärkijoukkueiden arvioidaan suoriutuvan 250 kilometrin pituisesta reitistä alle vuorokaudessa. Kilpailun järjestää pohjoissuomalainen seikkailu-urheiluseura ArcticCircleAdventure. Vuoden alussa alkoi myös ulkoilutilastojen päivitys. "Nyt luvassa on aitoa lappilaista maastoa, oikeaa metsää ja jänkää sekä hienoja kiipeilytehtäviä" lupaa , kisanjohtaja Kati Vehmas. Kisailijat sitkeilevät eteenpäin valtakunnan rajan molemmin puolin heinäkuun toisena viikonloppuna. Ne ovat suunniteltu ja kehitetty pohjois ruotsissa. Tutkimukseen osallistuvat myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto, Kansanterveyslaitoksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja UKK-instituutti. Pello naapurikuntineen tarjoaa hienon seikkailu-urheilun peruslajeihin sopivan maaston, eikä siellä ole koskaan aiemmin pidetty seikkailukilpailua. Jo kahdesta kolmeen vierailua kuukaudessa kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla tuo tuloksia. Tilaa kuvastomme "The Tent Handbook" josta löytyy enemmän tietoa.
RETKI toukokuu 2009
7. www.arcticcircle24.fi
Ruhtinaallisen kokoinen joka sään teltta kolmelle hengelle, kaksi ovea ja kaksi absidia mutta painaa ainoastaan 3 kiloa.
Yli kolmen vuosikymmenen ajan Hilleberg on valmistanut korkeimman tason ympärivuotisia telttoja
Hienot hetket eivät vaadi matkoja maailman ääriin, jos oivaltaa käyttää monipuolisen luontomme antimia. Kruunasimme saunomisen paistamalla tavallisia grillimakkaroita, jollaisia Hiraide ei ollut ennen maistanut. Vasta kun näemme, miten toisesta kulttuurista saapuva retkeilijä arvostaa luontoamme, ymmärrämme sen merkityksen. Heti ensimmäisenä päivänä tutustutin vieraani metsätöihin. Unohdamme usein, miten upeassa ympäristössä elämme. Hiraide totesikin, ettei ole mitään järkeä asua Japanissa, kun Suomessa on näin hieno luonto ja valtavat harrastusmahdollisuudet. Energiankierto tuli selväksi, kun poltimme klapeja hellassani lounasta keitellessämme. Ystäväni kiteytti ytimekkäästi suomalaisen saunakulttuurin ylivertaisuuden: "no sauna no life". Veikka Gustafsson www.retkilehti.fi. Homma sujuikin hyvin samurai-kulttuurin vesalta. Lähimetsät ja vesistöt tarjoavat ehtymättömästi mahdollisuuksia mitä hienoimpiin elämyksiin. Jään vahvuus tuli tutkittua avantoa tehdessä. Kaikki uusi kiehtoo Hiraidea. Saunoessa kävimme lukemattomia kertoja avannossa, sillä kokemus oli ystävälleni toki ensimmäinen laatuaan, ja hän hullaantui siitä silminnähden. Nauttikaamme kaikki niistä. Makkaraa kului aina pakettikaupalla. Ehdimme käydä kettujahdissakin ja istua pilkillä. Retkipolut alkavat jo ulko-ovelta. KOLUMNI
Unohdamme usein, miten upeassa ympäristössä elämme.
TOIMIN MAALISKUUN lopussa viikon ajan isäntänä japanilaiselle kiipeilijäystävälleni Kazuya Hiraidelle. Illalla matkasimme mökilleni, ja kuljimme viimeiset sadat metrit meren poikki jäitä pitkin. Kaadoin takapihaltani muutaman rungon, jotka karsin ja pätkin. Hiraiden tehtävä oli pilkkoa pölkyt klapeiksi. Hän ylisti makuelämystä lausuen "best sausages ever"! Seuraavina päivinä hiihdimme omin voimin ja tuulen viemänä ja saunoimme. Olimme aiemmin tavanneet vain maailman korkeimmilla vuorilla, mutta nyt pääsin näyttämään hänelle, miten elän arkea kotimaassani
Monipuolisella kesäpussilla pitää pystyä nukkumaan levollisesti myös Lapin tuntureilla, joilla lumipeite voi peittää maan hetkellisesti jopa kesäkuukausina. Painoakin tärkeämpi ominaisuus on kuitenkin makuupussin pakkaustilavuus, sillä pyörälaukuissa tai kajakin lastiluukussa pieni lisäpaino ei haittaa, mutta tavarat on saatava sullottua ahtaisiin säilytystiloihin.
Markkinoilla on lähes taskuun mahtuvia ultrakeveitä makuupusseja, mutta ne eivät sovellu Suomen kalseisiin kesäöihin. T
E
S
T
I
TESTI RETKEN TYÖRYHMÄ TEKSTI JA KUVAT JOEL AHOLA MITTAUKSET OULUN ALUETYÖTERVEYSLAITOS JA JOEL AHOLA
SUVEN RETKEILYLAJEIHIN SOPII PIENEEN PAKKAUTUVA MAKUUSÄKKI, JOLLA TARKENEE MYÖS HALLAYÖN KOLEUDESSA.
KESÄPUSSIT moneen menoon
U
10
seaan kesän retkimuotoon soveltuvalta kesäpussilta edellytetään täysin erilaisia ominaisuuksia kuin talvikäyttöön tai kolmen vuodenajan rientoihin tarkoitetulta makuupussilta. Talvella levolliseen uneen vaaditaan mahdollisimman paljon eristettä, eikä pakkauksen painolla tai koolla ole juu-
ri merkitystä, kun liikutaan pääasiassa ahkion kanssa. Myös Etelä-Suomen hellepäivä voi viilentyä tähtikirkkaana yönä alavilla mailla jopa hallalukemiin.
RETKI toukokuu 2009. Kesällä ulkoillaan selkeästi kevyemmillä retkeilyvälineillä kuin talvella, joten myös makuupussi halutaan mahdollisimman kevyeksi
Useimmissa testatuissa makuupusseissa hupun kasvoaukon ylä- ja alaosa kiristetään erikseen. www-sivut www.greendoor.fi www.wildforest.fi www.haglofs.fi www.halti.fi Sähköposti greendoor@greendoor.fi jouni.ahokas@wildforest.fi haglofs@haglofs.fi halti@halti.fi info@bonge.fi vandernet@vandernet.com greendoor@greendoor.fi info@mb-trading.fi myynti@sultrade.fi Valmistajan www-sivut www.carinthia-bags.com www.ferrino.it www.haglofs.se www.halti.fi www.jack-wolfskin.com www.lafuma.com www.marmot.de www.mountainhardwear.com www.thenorthface.com
RETKI toukokuu 2009
13. Testattujen makuupussien huppujen koot vaihtelivat rajusti. Kaikkiin testattuihin tuotteisiin oli kiinnitetty pesuohjeet, mutta monen maJatkuu sivulla 18
Yhteystiedot
Merkki Carinthia Ferrino Haglöfs Halti Jack Wolfskin Lafuma Marmot Mountain Hardwear The North Face Maahantuoja Greendoor Oy Wild Forest Oy Haglöfs Oy Halti Oy Bonge Oy Vandernet Oy Greendoor Oy Oy Micky Björkholm Trading Ab Oy Sultrade Ltd www.vandernet.com www.greendoor.fi www.mb-trading.fi www.sultrade.fi Maahant. Testattujen kesäpussien pakkauspussit muodostavat monipuolisen kattauksen. Kesäpusseissa harvinainen lämpökaulus on ommeltu Ferrino Nightec 300 ja The North Face Kilo Bag -säkkeihin sekä molempiin Haltin malleihin. Näin nukkuja saa säädettyä hupun mieleisekseen, mutta kiris-
tykseen vaaditaan lähes poikkeuksetta molempien käsien sorminäppäryyttä.
Kaikki kohdillaan
Jotkut makuupussivalmistajat keskittyvät vain pussin nukkumisominaisuuksien viimeistelyyn ja kehittämiseen, mutta hyvän tuotteen suunnittelu on viety myös makuupussin ja nukkumishetken ulkopuolelle. T E ST I S S Ä : K E S Ä M A K U U P U S S I T
Pakkauspussin malli kompressiohihnat ei kompressiota hupullinen kompressio (3) hupullinen kompressio (3) kompressio (4) kompressio (4) kompressio (4) kompressio (4) hupullinen kompressio (4)
Vetoketju cm 140 70 165 170 155 170 170 160
Lämpökaulus
Taskut
Ripustuslenkit ulkona/sisällä
Lisävarusteet
Testattu koko
Muut koot
ei ei kyllä ei ei kyllä kyllä ei
tarrallinen verkkosisätasku avoin sisätasku avoin sisätasku tarrallinen sisätasku vetoketjullinen verkkosisätasku, tyynytasku tarrallinen sisätasku vetoketjullinen ulkotasku vetoketjullinen ulkotasku
2/0 2/0 3/0 2/0 2/0 3/0 3/0 2/0
säilytyspussi, korjaustarpeet korjaustarpeet -
M (185) (185) (185) 183 183 M M regular (180)
L (200)
200 200 F, L F, L large (195)
narukompressio ei kompressiota ei kompressiota hupullinen kompressio (3) kompressio (4)
155 170 125 2 kpl 60 160
ei ei ei ei etupuolella
3/0 1/0 0/2 2/3 5/0
säilytyspussi säilytyspussi säilytyspussi
180 regular (183) regular (182) regular (182) regular (175) long (198) short (168), long (198) short (168), long (198) long (198)
Lämpökaulus estää kehon tuottaman lämmön karkaamasta hupun kautta pihalle. Osa valmistajista tyytyy tavalliseen suojapussiin, mutta käyttäjät kiittivät eniten jämäköitä ja kunnollista kiristystä
kestäviä tuotteita, kuten Haglöfsin ja The North Facen kompressiopusseja. Jos nukkuja haluaa sujauttaa hupun sisään jopa pienen matkatyynyn, hänen kannattaa valita yösijakseen suurihuppuinen Marmot Hydrogen. Jack Wolfskin Purple Hazen pääosan selkämykseen oli kehitetty mielenkiintoinen tyynytasku: ompeluksilla ja tarroilla kiinnitetyn lisäkankaan ja makuupussin varsinaisen ulkokankaan väliin voi sujauttaa vaikka paidan päänaluseksi. Pikkutavaran lämpöiseen säilytykseen tarkoitettuja sisä- ja ulkotaskuja oli ommeltu peräti kahdeksaan tuotteeseen
- Vetoketju ei salli tuuletusta.
ITALIALAINEN Ferrino on uusi tulokas Suomen makuupussimarkkinoille. Makuupussin lämpötilasuositukset vastaavat täysin laboratoriomittauksia, mikä lisää käyttäjän luottamusta tuotteeseen. Ferrino Lightec 900 Duvetin pakkaus-
pussin puss voi puristaa kolmella kompressiohihnalla pieneksi nyytiksi. Erinomaiset lämpölistat parantavat entisestään pussin soveltumista koleiden kesäöiden turvaksi. Pitkähkö vetoketju sallii tuuletuksen hiostavina suvi-iltoina, mutta vedin takertelee herkästi pussin kankaisiin. T E ST I S S Ä : K E S Ä M A K U U P U S S I T Carinthia Airpack 300
Hinta: 189 Täyte: untuva Paino: 812 g + pakkauspussi 21 g
Testaajien kommentit
+ Pussissa mahtuu liikkumaan, ei
ahdista.
+ Hyvät vetoketjun lämpölistat. Pakkauspussin suojaläpän reuna rispaantui testissä, koska suojuksesta puuttuu reunan ompelusauma. Neljän litran kokoisen pakkauksen pyöreät linjat helpottavat varusteiden pakkaamista.
RETKI toukokuu 2009
19. Linjakas Lightec 900 Duvet sai testaajilta erityisesti kiitosta muotoilustaan, vaikka jotkut kokivat hupun ahdistavan pieneksi. Hupullisen pakkauspussin kiristysvarat riittävät kovaan voiman käyttöön, mutta ohuiden hihnojen ja etenkin muovilukon kestävyys mietityttävät. Tuotteen jalkopäähän on kiinnitetty kaksi ripustuslenkkiä, mutta muut yksityiskohdat ja lisävarusteet puuttuvat. - Tuotteeseen on kiinnitetty väärä
lämpötilalappu.
-
Vetoketju ja hupun kiristys painavat kasvoja.
UNTUVATÄYTTEINEN Carintria Air-
pack 300 sijoittuu testin kärkikolmikon takaiseen tungokseen. Testiryhmä kiitti Airpackin väljää nukkumatuntumaa, mutta valitti hupun kiristyslukon ja vetoketjun pään painavan kasvoja unia häiritsevästi. Selkeät tuotemerkinnät ja saumojen viimeistely keräsivät kiitosta. T Tuote sullotaan huippukevyeen, vain 21 gramman painoiseen pakkauspussiin, josta puuttuvat kompressiohihnat. Jotkut testaajat
Lämmin mutta yksinkertaistettu säkki takaa levolliset yöunet.
pitivät tuotteen väriä synkkänä, mikä saattaa häiritä rentouttavan levon saavuttamista. Säkin jalkopäähän on kiinnitetty virheellinen tuoteseloste, joka ilmoittaa pussin lämpötilasuosituksen
liki 14 astetta väärin. Testin keskikastin perälle sijoittuvan untuvapussin ilmoitetut lämpötilasuositukset poikkesivat laboratoriomittauksista viitisen astetta, mikä heikensi tuotteen testimenestystä. Vajaan kuuden litran tilavuuden vievän pakkauksen painon ilmoittaminen hämmensi testaajia: makuupussi painaa 35 prosenttia valmistajan ilmoittamaa lukemaa enemmän.
Ferrino Lightec 900 Duvet
Täyte: untuva Hinta: 215 Paino: 864 g + pakkauspussi 68 g
Testaajien kommentit
+ Onnistunut muotoilu, mahtuu
kääntymään.
+ Pakkautuu pieneen tilaan. Vain 70 sentin pituinen vetoketju pitää kehon lämpimänä, mutta tuuletusmahdollisuuden puuttuessa nukkuja joutuu hikoilemaan säkissä hellepäivän jälkeen.
Lyhyt vetoketju hankaloittaa kelpo pussin käyttöä lämpimimmillä kesäkeleillä.
Lyhyt vetoketju toimii moitteetta, mutta jokainen nukkuja olisi vaihtanut sen takertelevaan mutta pitkään malliin. Makuupussin jalkopäähän on ommeltu isot ja kestävät ripustuslenkit, mutta käyttäjä jää kaipaamaan muita yksityiskohtia ja lisävarusteita, kuten taskua ja säilytyspussia. Onneksi käyttöläm lämpötilat on painettu selkeästi ja oikein pak pakkaspussin pohjaan. - Liian pieni huppu
+ Huolella mietityt tekniset
ratkaisut.
+ Säilytyspussi ja paikkaustarpeet kertovat loppuun viedystä suunnittelusta.
-
Vetoketju takertelee ulkokankaaseen.
HAGLÖFS Goga 1S untuvapussi erottui
lopulta selväksi testivoittajaksi, vaikka se ei yltänyt millään arvostelun osa-alueella parhaisiin pisteisiin. Lämpökaulukseen on ommeltu myös tilava verkkotasku. Makuupussin linjat ja muoto miellyttivät testiyöpyjiä. Hihnaa ei pystytty korjaamaan ompelemalla retkioloissa, mutta pakkaspussi saatiin käyttökuntoon metallilenkin avulla.
Haglöfs Goga 1S
Hinta: 315 Täyte: untuva Paino: 744 g + pakkauspussi 95 g
Testaajien kommentit
+ Miellyttävä nukkumiskokemus. Monet kokivat säkin jalkaterille varatun tilan ahtaaksi ja jopa kylmäksi, vaikka lämpökamerakuvat eivät antaneet mitään viitteitä varsinaisesta puutteesta. Kevyt ja pieneen tilavuuteen pakkautuva säkki menestyi hyvin myös lämpölaboratorion mittauksissa. Lämpökamerakuvan perusteella pussin jalkopäähän pitäisi lisätä eristettä. T
E
S
T
I
Ferrino Nightec 300
Hinta: 112,50 Täyte: kuitu Paino: 1197 g + pakkauspussi 73 g
Testaajien kommentit
+ Vetoketjun suojalistat ovat
testin parhaat.
+ Hyvä nukkumistuntuma. Erinomaisen pussin suurin kehittämistarve jäi ulkokankaaseen takertelevan vetoketjun toimivuuden parantamiseen sekä hupun muotoilun ja kiristämismekanismin viimeistelyyn. Tuotteen
lämp lämpökaulus oli positiivinen yllätys, mutta jotkut käyttäjät kokivat kesäpusseissa jo harv harvinaisen kauluksen kiinnittämisen ja kiris kiristämisen työlääksi ja hankalaksi. Tuuletuksen kesäkuumalla takaa 165 sentin pituinen suljin ja testin parhaat suojalistat varmistavat vetoketjun sujuvan juoksun. Gogasta on jätetty pois vetoketjun yläpäätä suojaava tarraläppä. Materiaalin valinta ihmetytti testaajia, sillä kaulus rispaantui jo ensimmäisellä käyttökerralla vetoketjun yläosan suojaläpän tarrapinnasta.
Makuupussin k i lämpökaulus ja sisätasku paikkaavat hajonneen pakkauspussin aiheuttamaa pistemenetystä.
Makuupussin linjat ja nukkumismukavuus saivat kiitosta testiryhmältä. Tarranlapun sijaan vetoketjun yläpää suojataan lyhyellä ja pehmeällä suojalistalla. Gogan vahvuus oli tasaisuus, sillä makuupussi selvitti tiensä kaikissa tarkasteluissa kärjen tuntumaan. Haglöfs Goga 1S pussin suunnittelua ei ole jätetty pelkän nukkumismukavuuden kehittelyyn, vaan teknisten omaisuuksien kehittäminen näkyy myös voimakasta käsittelyä kestävässä pakkauspussissa. Nightec 300 päihittää käytettävyydessä untuvaserkkunsa pitkän vetoketjun ansiosta. - Pakkauspussi hajosi ensimmäisellä käyttökerralla.
-
Jalkaterät kaipaavat lisätilaa.
FERRINON kuitupussi muistuttaa saman
valmistajan untuvasäkkiä. Tuotteen ilmoitettu mukavuuslämpötilan arvo poikkesi ainoastaan asteen mittaustuloksesta.
TE STIVOITTA JA
Testivoittajassa on huomioitu nukkumismukavuuden lisäksi myös muut ominaisuudet.
P Pussin pirteät värit miellyttivät suurinta osaa testaajista. Ferrino Nightec 300 pakkautuu viiden litran nyssäkkään, mutta yksi hupullisen kompressiopussin kolmesta kiristyshihnasta repeytyi irti ensimmäisellä käyttökerralla tehden pakkauksen puristamisen mahdottomaksi. Makuupussin punainen ulkokangas pyrkii silti välillä vetoketjun hampaiden väliin. Tuotteen mukana toimitetaan myös kolme kangaspalaa ja narulukko korjaustarpeiksi sekä puuvillainen säilytyspussi.
20
RETKI toukokuu 2009. Samainen tarrapinta on kuitenkin tuhonnut monen muun testipussin hupunreunuksen, joten tarran poisjättöä ei voi pitää puutteena. Samaa punaista kangasta on käytetty myös pussin hupun reunuksessa. Vetoketjun lämpölistan osa kup kupeeseen sijoitettu avoin sisätasku jäi useimmilta testaajilta huomaamatta. Lämpötilasuositukset poikkesivat selvästi mitatuista arvoista
Valmistajan ilmoittama mukavuuslämpötila poikkeaa vain kolme astetta mitatusta tuloksesta, mikä oikeuttaa tuotteen keskikastiin lämpötilaominaisuuksia määritettäessä. Ahdas rintakehän kohdalta.
HALTI Ultra 12 M pitää sisuksissaan
kuitutäytettä runsaan kilon. Upotustestissä pakkauspussin tilavuudeksi mitattiin yli 11 litraa. Paksulla kuitueristeellä tarkenee myös koleassa kesäyössä ja lämpökaulus
Testin painavin makuupussi jää kauas kärjestä, vaikka tuote vastaa valmistajan ilmoitusta.
parantaa edelleen nukkumismukavuutta. Testin yhteydessä Jack Wolfskin pakattiin Haglöfs Zensor S1:n pakkauspussiin, joka olisi kooltaan ja ominaisuuksiltaan sopiva testattavalle tuotteelle. Sisätaskun sisuksissa voi säilyttää kännykkää tai kameran akkuja. Hupullinen pakkauspussi on heikosti suunniteltu, sillä kompressiohihnojen kiristysvara loppuu kesken. Mitatut mukavuuslämpötilat vastaavat täysin valmistajan ilmoitusta, mikä tekee tuotteesta luotettavan tuntuisen. Muhkea pakkauskoko ja yli puolentoista kilon paino pudottavat Ultran arvosanoja laajalla rintamalla. Pitkä vetoketju auttaa lämmönsäätelyssä, joten tuote sopii myös kesän lämpöisiin öihin. Testaajat valittivat reisien ja polvien palelevan muuta kehoa herkemmin.
Makuupussin vyötärön seutu tuntuu leveältä varattuna kapeahkoon hartialev osuuteen. mis Pakkauspussi vie puristettuna jopa P yhdeksän litran tilavuuden, mikä hankayhd loittaa säkin kuljetusta. Saman valmistajan untuvapussi sopi suurikokoisille taivaltajille, mutta kuitupussin leikkaus on paljon tiukempi. Kangas vaurioitui helposti myös rosoisesta kynnestä. Halti Ultra 12 M sopii parhaiten retkelle, jossa pakaaseja kuljetetaan tilavissa tavaratiloissa, kuten kanootissa tai soutuveneessä.
Jack Wolfskin Purple Haze
Hinta: 109 Täyte: kuitu Paino: 1 262 g + pakkauspussi 118 g p p
Testaajien kommentit
+ Tyynytasku ja sisätasku ovat
hienoja yksityiskohtia.
+ Tyylikkään näköinen. T
E
S
T
I
Halti Ultra 12 M
Hinta: 99 Täyte: kuitu Paino: 1 556 g + pakkauspussi 105 g
Testaajien kommentit
+ Sisätasku ja lämpölista ovat
mukavia lisäominaisuuksia.
-
Pakkauspussin läppä repeytyi irti ensimmäisellä käyttökerralla. Myös verkollinen sisätasku sai testaajilta kiitosta.
22
RETKI toukokuu 2009. Nukkumatuntuma on hyvä, os mutta monet testaajat tuskastuivat vetomu ketjun suojaläpän tarran repiessä hupun reunoja ja sisäkangasta. Pussin parhaita ominaisuuksia ovat huokea hinta sekä hyvät lämpöominaisuudet. Makuupussi tuntuu jopa ahdistavalta rintakehän alueelta ja liikkumista hanka-
loittava nahkea sisäkangas tekee nukkuloitt misesta yhä ikävämpää. Pakkauspussin loitt suojaläppä repeytyi irti ensimmäisen käyttökerran yhteydessä, mutta vaurio oli korjattavissa neulalla ja langalla. Makuupussin pakkaus- ja paino-ominaisuudet eivät voi olla samaa luokkaa kuin 300 grammaa untuvia sisältävien säkkien. Purple Hazen suurin heikkous tulee kuitenkin nopeasti esille, sillä makuupussi on pakattu jättimäiseen säkkiin. - Vetoketju takertelee sisä- ja
ulkokankaaseen.
-
Pakkauspussin ja hupun materiaalin valinta ihmetyttää.
JACK Wolfskinin kuitupussi on väreil-
tään miellyttävä ja tuotteesta saa hyvän ensivaikutelman. Jack Wolfskin Purple Hazessa on todella upeita oivalluksia, kuten pääosan selkämyksessä sijaitseva tyynytasku: tarroilla irrotettavan kankaan sisään voi sujauttaa paidan päänaluseksi. Haglöfsin pakkauspussia käyttämällä Jack Wolfsikin
Huono pakkauspussi ja kehno kangasmateriaali jättävät hyvät yksityiskohdat varjoon.
makuupussi pystyttiin puristamaan viisi litraa alkuperästä pienempään tilaan, eli pakkaskoko lähes puolittui
Muutaman käyttökerran jälkeen hupun alakiristysnarun lukko ei kuitenkaan enää pitänyt kunnolla.
M Mountain Hardwear pakkautuu hupullisee liseen kompressiopussiin. Se
T ti k Testin keveimmän i ä makuupussin lämpöominaisuudet eivät riitä hallaöinä miellyttävään lepoon.
lähes luiskahti hupun sisään liukuessaan kiristyslukon läpi. T
E
S
T
I
Mountain Hardwear Phantom 32
Hinta: 300 Täyte: untuva Paino: 644 g + pakkauspussi 25 g
Testaajien kommentit
+ Keveys on valttia. Makuupussin muoto miellytti testaajia ja huppukin sai aluksi kiitosta. Tuote ei sisällä naul taskuja eikä säilytyspussia. + Erinomainen säilytyspussi. + Hupun voi kiristää kahdessa
osassa.
-
Kymmenen asteen tuntumassa pussissa alkaa olla viileää. Makuusäkki jäi näin lämpöominaisuuksiltaan testin heikoimmaksi. Pussin sisällä sijaitsee kaksi pienen pientä
lenkkiä, joiden läpi pystyy laittamaan vain lenk naulaa vastaavan piikin. Hupun kiristys sai moitteita, sillä yläosan kiristysnaru on aivan liian lyhyt. Vetoketjuissa on erinomaiset suojalistat. Runsaan metrin pituinen vetoketju estää kunnollisen tuuletuksen nukuttaessa lämpimässä. Yksi kolmesta kirist kiristyshihnasta on varustettu lukkosoljella, joka hankki pettää jatkuvasti kompressiota kunnolla kiristettäessä. Kolmannen testinuotion saavuttamista auttoivat myös vetoketjullinen ulkotasku sekä testin parhaimmaksi valittu kantokahvallinen säilytyspussi. Ultralamina 32:n pitäisi soveltua nollakelin koleaan kesäyöhön, mutta makuupussin käyttöraja jää mittausten mukaan seitsemän astetta plussan puolelle. Varastointia helpottava säilytyspussi oli ainoa kesäisten kuitupussien keskuudessa.
24
RETKI toukokuu 2009. Ripustuslenkit puuttuvat ulkopuolelta.
TESTIN keskikastiin päätyvä huippukevyt Mountain Hardwear Phantom 32 painaa vain 644 grammaa, mikä poikkeaa vaivaiset kaksi grammaa valmistajan ilmoittamasta lukemasta. Makuupussi pitää tosin survoa alusta asti pakkauspussin pohjalle erittäin tiiviisti, jotta koko säkin saa lopulta suojan sisään.
Mountain Hardwear Ultralamina 32
Hinta: 190 Täyte: kuitu Paino: 936 g + pakkauspussi 46 g
Testaajien kommentit
+ Hyvin liikkuvat vetoketjut. Nimensä mukaisesti makuupussi on tarkoitettu 32ºF olosuhteisiin eli nollakeliin, mutta laboratoriomittausten mukaan pussissa ei vietä levollista unta enää Lapin kylmimpinä kesäöinä. Makuupussin linjat ovat melko mukavat. Ultralamina ei sovellu koleaan keliin, mutta pussin käyttö arveluttaa myös lämpimimpinä öinä: Makuupussissa on kaksi 65 sentin pituista vetoketjua, jotka eivät salli kunnon tuuletusta tai makuupussin
Kevyt kuitupussi ei tarjoa suojaa kesän kylmimmille öille.
käyttämistä peittona. Makuupussissa ei ole yhtään ripustuslenkkiä ulkopuolella. Sen sijaan testatut lämpötilalukemat ja valmistajan ilmoitukset eroavat toisistaan peräti seitsemän astetta. Kuitupussien pienin pakkauskoko nosti tuotteen lopullista arvosanaa. Ratkaisu ihmetyttää, sillä testaajien mielestä kaksi lyhyttä vetoketjua painavat yhtä paljon kuin yksi pitkä ja käytännöllisempi suljin. - Pakkauspussin lukkosolki ei
toimi.
-
Lyhyet vetoketjut estävät tuuletuksen.
MOUNTAIN Hardwearin kuitupussin ilmoitetut käyttölämpötilat osoittautuivat laboratoriomittausten perusteella aivan liian optimistisiksi. Naruholvin sisältä kiristysnarua ei olisi saanut pois ilman saksia. task Phantomissa on täytettä alle 300 grammaa, joten pussin voi tunkea pieneen pakkaustilavuuteen ilman kompressiotakin
NIIDEN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET VOIVAT YLLÄTTÄÄ MIEHET.
T E K ST I J A K U VAT R I T VA K U PA R I
ilkkaasti puliseva naisseurue kirjavissa vaatteissaan vaeltaa pitkospolulla kevyin varustein päivälenkkiään. teema
NAISET OSAAVAT VAATIA JA TEHDÄ YHÄ SELKEÄMMIN OMAN KIINNOSTUKSENSA MUKAISIA RETKIÄ. Rinkassa on kaikki ja mitä ei ole, sitä ei tarvita. "Naiset suuntaavat retkensä Kolille. ,
Kuljetaan yhdessä
Joensuun naiset ovat tehneet porukalla viikonloppuretkiä omassa maakunnassaan. Lähes yksinomaan tai paljon päiväretkiä tekee puolet naisista ja 40 prosenttia miehistä. Yhteisillä retkillä miehet vahvempina pyrkivät määräämään tahdin ja naisille jää perässä ponnistelun ilo" perustelee Eeva Vornanen Joensuun Ladusta. , "Olemme tehneet naisten retkiä jo kolmena kesänä ja tämä on neljäs kerta. Porukkaa on ollut vaihtelevasti, minimi taisi olla kuusi ja enimmillään on ollut yli 20 naista" Vornanen sanoo. Naiset tekevät jonkin verran enemmän päiväretkiä kuin miehet, mutta molemmille ne ovat tärkein retkeilymuoto. Suomalaiset naiset retkeilevät kävijätutkimusten mukaan vähintään yhtä aktiivisesti kuin miehet. Retkeilyn valtavassa kirjossa suurin osa suuntaa päiväretkelle patikoimaan, veneilemään, melomaan, hiihtämään, marjastamaan tai sienestämään kesämökiltään tai kotoaan. Ääriesimerkki naisten ja miesten retkimieltymysten eroista ei ole koko totuus, mutta silti esimerkki elävästä elämästä. Heitä tarkkailee maastopuvussaan rämeen reunan näreikköön sulautuva erämies iso rinkka selässään. Nautimme Kolin alueen monipuolisista maisemista, kaskista, ahoista ja ahoilla laiduntavista eläimistä," mainostaa Joensuun Latu kesäkuista tapahtumaansa.
V
26
"Päätimme kokeilla naisten retkiä siksi, että osa naisista ei uskalla lähteä tavallisille retkille. Seuranaan heillä on niin miehiä kuin perheenjäseniäkin, mutta yhä useammin reissuun lähdetään myös aivan naisten kesken. Erämies välttelee muita retkeilijöitä ja valmiiksi merkittyjä polkuja. Tänä vuonna on ajatuksena tehdä taivalta päivärepun kanssa. Tämä selviää kaksi vuotta sitten tehdystä kyse-
RETKI toukokuu 2009
KUVA MIKKO NIKKINEN
lystä, johon vastasi lähes 1 800 retkeilijää eri puolilta Suomea. , Ekointernetin selvityksessä lakanavaellus majapaikasta toiseen osoittautuu myös aktiivisia suomalaisia retkeilijöitä kiinnostavaksi. Valitessaan retkikohdetta naiset kyselevät tuttavilta enemmän kuin miehet, ja ystävän suositus painaa naisilla valinnassa enemmän kuin miehillä. Nykypäivän peruskäyttäjä pystyttäisi teltan ja hoitaisi muut toimet kevytrakenteisen huoltokatoksen varjossa." Joka tapauksessa naiset hakevat olosuhteista riippumatta mukavuutta niin majoituksessa kuin varusteistakin. Naiset kaipaavat myös miehiä enemmän ennakkotietoa reitistä ja sen rakenteista. "Koiravaljakkopäivät ovat naisten lomien ehdoton valtti ja kiinnostuksen kohde talvella. Teltta on kuitenkin suosituin tapa yöpyä. Majoitus on ihan luksusta, perillä odottavat sauna ja ruoka ja pehmeä peti" selvittää Äksyjen , Ämmien toinen omistaja Minna Murtonen. Naiset ovat turvallisuushakuisempia: joka toinen haluaa, että reitillä näkyy maalimerkinnältä toiselle ja kaksi kolmesta kaipaa välimatkakilometrejä. Omia polkujaan merkittyjen reittien ulkopuolella miehistä vaeltaa mieluiten lähes puolet ja naisista vain joka viides.
Yöksi lakanoiden väliin
Kämppä tai autiotupa pitää pintansa kyselyn mukaan suosituimpana yöpymispaikkana retkillä niin miehillä kuin naisillakin. Kesällä teemme majatalostamme käsin melonta- ja pyöräilyretkiä, käymme myös vaeltamassa ja katsomme kulttuurikohteita" Murtonen sanoo. Lähde: Ekointernet Oy:n Suomussalmen kunnalle ja Metsähallituksen luontopalveluille 2007 tekemä vaeltajakysely.
RETKI toukokuu 2009
27. Lakanavaellusreittejä onkin viime vuosina rakennettu paikallisten majoituspalvelujen verkostoituessa esimerkiksi Kainuussa.
Majoitustottumukset j u tu k e
Nainen on talvella retkeiltäessä ensisijaisesti
7% 8%
Telttaihminen Kämppäihminen
25 %
Laavuihminen
56 %
Hotelli-ihminen Avotaivasihminen
4%
Mies on talvella retkeiltäessä ensisijaisesti
12 % 9%
Telttaihminen Kämppäihminen Laavuihminen
54 %
16 %
Hotelli-ihminen Avotaivasihminen
9%
Talviretkillä joka neljäs nainen suosii hotellia, miehistä noin joka kuudes. Asiakkaat kantavat vain päivärepun. Naiset yöpyvät kesäretkillä miehiä useammin kämpässä. Naiset kulkevat perheen kanssa, ryhmässä ja ohjatulla retkellä miehiä useammin. Niin miehet kuin naisetkin vaeltavat mieluiten kaksin, mutta miehissä löytyy selkeästi enemmän yksin vaeltavia. Naiset käyttävät eri selvitysten mukaan miehiä hanakammin hotelleja ja muita matkakeskusten majoituspalveluja. Ehkä retkeilyreittien varustusta suunnitellaan vielä miehisen, tervanhajuisen eräromantiikan pohjalta. Tosi karaistuneitakin naisvaeltajia löytyi: 8 prosenttia naisista yöpyy talviretkellä mieluiten avotaivaan alla, teltta saa 7 prosentin ja laavu 4 prosentin suosion.
Yhä useammin reissuun ä s mn s lähdetään aivan naisten h ä v i e kesken. Matkoja markkinoi Saksassa muun muassa kaksi pelkästään naisille suunnattua matkatoimistoa. Pitkiä retkiä ei harrasta ollenkaan 40 prosenttia naisvastaajista eikä miehistä 25 prosenttia. Tällaista Keski-Euroopassa suosittua lakanamajoitusta tarjoaa asiakkailleen Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa toimiva Äksyt Ämmät. Saman selvityksen mukaan yli viikon kestäviä vaelluksia suosii miehistä noin viidennes ja naisista alle 10 prosenttia. Toinen, berliiniläinen Frauen Reisen, on toiminut jo yli 20 vuotta. Kysely oli osa Itärajan retkeilyreitin mahdollisuuksien kartoitusta. Miehillä osuudet ovat noin 10 prosenttia pienemmät. Ainakin omassa lähipiirissäni juuri naisilta tulevat vinkit siitä mukavimmasta, itsestään täyttyvästä retkipatjasta, kevyimmistä retkiruuista ja huolellisimmin suunnitelluista aterioista. Naisista 44 prosenttia on kiinnostunut lakanavaelluksesta kesällä ja talvella 52 prosenttia. Jopa vaelluksilla halutaan nykyisin nukkua yöt majatalossa lakanoiden välissä. s e
Erikoinen tulos saa tutkija Heikki Susiluoman Ekointernet Oy:stä kommentoimaan: "Hyvin paljon rakennetaan vieläkin massiivisia hirsilaavuja retkeilyreiteille, vaikka laajan kyselyaineistomme pohjalta jopa aktiivivaeltajat suosivat talviyöpymisessä mieluummin avotaivasta tai telttaa. Kämppä on suosituin yöpaikka molemmilla. "Hiihtovaelluksellamme hiihdetään 1530 kilometrin päivämatkoja majatalosta majataloon 12 hengen ryhmässä. Yrityksen asiakkaista yli 90 prosenttia tulee Keski-Euroopasta ja joukossa on paljon naisryhmiä
Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemmissakin tutkimuksissa. Naiset eivät halua olla pelkkiä perässä ponnistelijoita. Lapin matkailukeskuksissa tehdyssä kyselyssä luonnon hiljaisuus ja rauha, kauniit maisemat ja luonto yleensä vaikuttivat naisiin. Sikäläiset naiset ovat vasta viime vuosina heränneet tai päässeet matkailemaan ja kokevat, että jos miehet tulevat mukaan, meno muuttuu kamalan sporttiseksi ja kilpailuhenkiseksi. Useimmat retkeilevät naiset tekevät monenlaisia retkiä vaihtelevissa porukoissa, myös miesten kanssa.
Luontoa vai välineurheilua?
Joensuun Ladun naiset retkeilevät komeissa maisemissa. Jotkut Äksyjen Ämmien naisryhmien ulkomaiset asiakkaat ovat tarkkoja siitä, että kaikki retkien oppaatkin ovat naisia. Kyselyyn vastanneilla naisilla oli keskimäärin useita vuosia vähemmän vaelluskokemusta kuin miehillä, mikä myös saattaa selittää tulosta. "Olemme kulkeneet Paimenpojan polun Tuupovaarasta Hoilolaan, kos-
kikierroksen Ruunaan retkeilyalueella ja viime kesänä Ilomantsissa Taitajan taipaleen reitin. , Samansuuntaiset perustelut ovat Joensuun Ladun naisten retken taustalla. teema
Pääsiäisen keväthangilla aurinko hymyilee kilpaa hiihtäjäseurueen kanssa.
Ilman miehiä
"Saksalaisten ja sveitsiläisten naismatkailijoiden määrä meillä lisääntyy vähän joka vuosi. Ekointernetin vaelluskysely antaa yllättävän näkökulman retkeilyn merkitykseen: 40 prosentille naisista retki on myös itsensä voittamista ja urheilusuoritus, miehistä vain 30 prosentille. Järviluoma esittää mahdolliseksi selitykseksi sitä, että naiset ovat miehiä yleisemmin taipuvaisia ympäristövastuullisuuteen ja ekologiseen ajatteluun. Yksi vahva aikamme trendi onkin ekomatkailu ja -retkeily, jossa liikkumistapa, majoittuminen ja kohdekin valitaan mahdollisimman vähän luontoa kuormittavasti. Esimerkiksi Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Suomen Latu sekä Suomen Liikunnan ja Urheilun aluejärjestöt ovat houkutelleet viime vuosina väkeä maakuntaretkille nauttimaan luonnosta. Väkeviä luontoelämyksiä voi kokea myös lähiluonnossa, minne on helppo lähteä omin nokkineen tai erilaisten ryhmien mukana. Toisaalta vastanneiden naisten kokemukset ovat saattaneet syntyä juuri miesten kanssa retkeiltäessä. Ehkä vertaisporukassa retkeily antaa naisille sittenkin usein mahdollisuuden itsensä voittamiseen, mutta ilman fyysisesti vahvemman miehen kanssa tsemppausta. Tavoitteena on liikkua luonnossa niin, ettei se ole mikään urheilusuoritus" sanoo Murtonen. Ajankohtana on ollut kesäkuun alku, jolloin luonto on jo kaunis ja lämpöä riittää sen verran, että pärjää aloittelevammankin varusteilla, eikä oltaisi ihan pahimpaan itikka-aikaan liikkeellä" Eeva Vornanen kertoo. Tällainen ehdottomuus tuntuu varmasti monesta suomalaisesta naisesta vieraalta. Jari Järviluoman 2006 valmistuneen Turistin luonto -väitöskirjatutkimuksen mukaan naiset kuitenkin painottavat luonnon merkitystä vetovoimatekijänä hieman enemmän kuin miehet. Mukana järjestelyissä on myös kuntia ja muita taho-
28
RETKI toukokuu 2009. Kriteerit suosivat perinteistä vaeltamista, autiotuvissa yöpymistä ja lähiretkeilyä. , Luonto, erämaisuus ja hiljaisuus ovat myös Itärajan reitin kulkeneiden vajaan 300 retkeilijän mielestä ylivoimaisesti tärkeimmät vetovoimatekijät molempien sukupuolien mielestä Ekointernetin selvityksessä
Yhä näkyvämpi trendi on oman terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen. Retkeilijöiden arvot ja odotukset eriytyvät. Tavoitteena on innostaa retkeilyyn oman maakunnan reiteillä. Harrastuspainotteisessa retkeilyssä luonto voi olla vain puite tai toimintakenttä, jossa liikutaan eikä elämyksiä tuottava pääasia. Suuren suosion saaneelle pyhiinvaellusmatkalle Espanjan Santiago de Compostelaan lähtevät naiset voivat yhdistää vaativaan patikointiinsa kulttuurisia, esteettisiä ja henkisiä päämääriä. Melkein samoin sanoin kuvailee Äksyjen Ämmien Minna Murtonen asiakkaitaan. Toisessa ääripäässä vaeltavat huippukuntoiset naiset pitkillä, vaativilla erämaa- tai jäätikkövaelluksilla ja valloittavat maailman korkeimpia vuoria. Useimmilla hänen retkillään lähes kaikki osallistujat ovat olleet naisia. Naisten kanssa on mukava vaeltaa, koska saan palautetta koko ajan ja voin kehittää omia palvelujani" Leppänen kehuu. Lumikenkävaellus, sauvakävely, valokuvaus, kasvien ja eläinten bongaus matkanjärjestäjillä on täysi työ ideoida ohjelmaa uutta etsiville retkeilyasiakkaille. 2000-luvun alussa tehdyn luonnon virkistyskäytön tutkimuksen mukaan naiset kokevat luontomatkojen ja lähiulkoilun hyvinvointivaikutukset keskimäärin suuremmiksi kuin miehet. , "He arvostavat myös sitä, jos matkaan liittyy jotakin pientä ekstraa, jokin erikoinen paikka tai palvelu yllätys" Leppänen , jatkaa. Lisääntyvän vapaa-ajan myötä retkeily yleensä ja erityisesti naisten retkeily yleistyy. Kaikkia ei hemmotteluretkeily kiinnosta. Yritys suosii lähiruokaa ja ekologisia periaatteita toiminnassaan.
·
RETKI toukokuu 2009
29. Retkillä patikoidaan, melotaan ja pyöräillään. Naisia kiinnostavat luonto ja paikallinen kulttuuri enemmän kuin miehiä, ja he kyselevät ja tenttaavat oppaalta myös paljon enemmän kuin miehet. Se pystyy vastaamaan useisiin ajan haasteisiin kuten luonnosta nauttimiseen, ekologisuuteen ja terveyden vaalimiseen. Hyvä ruoka kiinnostaa naisia niin paljon, että omista resepteistä on koottu pieni keittokirja saksaksi. Näillä välineretkillä luonnon merkitys vaihtelee kokijan mielenkiinnon mukaan. Metsästys ja kalastus ovat harvemmin naisten juttuja, mutta melonta, soutu, pyöräily, ratsastus ja niiden yhdistelmät ovat. Ja niin kuin Laiskojen naisten lappisivuilla lukee: "akkaporukka on ihan eri ku ukko."
Extremeä tai itsensä hemmottelua
Leppäsen opastuskokemukset vahvistavat näkemystä, että naiset eivät pidä kovatempoisista suorituspainotteisista retkistä, joissa ei paljon polkua enempää ehdi nähdä. "He haluavat nauttia ja rentoutua. Viimeksi hän veti ryhmää, jossa oli 17 naista ja yksi pariskunta.
"Akkaporukka on ihan u a eri ku ukko." i u "
Monien matkailukeskusten ja hotellien yhteydessä tarjotaan hemmottelupalveluja, ellei lähistöllä ole suorastaan kylpylää, niin rentouttavaa hierontaa ja kauneudenhoitoa kuitenkin. ja. "Naiset pitävät monimuotovaelluksista, joihin kuuluvat patikointi, melonta ja pyöräily, sekä pyörävaelluksista" sanoo eräopas , Reijo Leppänen Ikaalisista 30 vuoden kokemuksella. Luonnon ja liikkumisen lisäksi nautitaan yhdessäolosta, paikallisesta kulttuurista ja syödään hyvin
Rinkkamme itse vaelluksella olivat noin seitsemän kilon painoiset. Neljällä matkaan lähteneellä naisella oli erilaisia näkökulmia reissusta mielessään. "Valmistauduin tosissaan reissuun kulkemalla pitkin Näsijärven jäätä sylillinen kirjoja rinkassa" Kaarela kuvailee etu, käteistunnelmia. Pyhiinvaellus on omaelämäkerrallinen romaani, jossa seurataan Coelhon matkaa Santiago de Compostelaan, toisaalta nykyihmisen matkaa peruskysymysten äärelle. Konkreettisimpia tavoitteita olivat rohkea määränpää, joka auttaisi kohentamaan kuntoa pitkin kevättä, itsensä ylittäminen ensimmäisellä
rinkkavaelluksella sekä mieleenpainuvat lomakokemukset. Vaelluksellaan Coelho syventyy etsimään totuutta yksinkertaisista asioista kuten rakkaudesta, itsensä kunnioittamisesta ja omien unelmien seuraamisesta. "Pakkasimme usein eväsleivät ja kahvit mukaan ja harjoittelusta tuli varsin mukavaa yhdessäoloa. Taaempana takaraivossa työstyivät myös oman elämän kiireettömyyden tukeminen ja henkiset tai hengelliset elämykset. Malm testasi reittiä myös työmielessä, sillä hän opastaa ryhmiä, jotka hakevat hyvinvointia työssä ja muussa elämässä liikunnan ja keskustelujen kautta.
Reittiä reunustavat lukuisat pienet kahvilat. Ruokaa ei mukana tarvinnut kuljettaa ja kevyellä vaatetuksella pärjäsi hyvin." Nelikko osallistui myös UKK-instituutin järjestämään tutkimukseen, jossa testattiin liikunnan vaikutusta
N
aisporukka Ilosiskot kokoontuu hyvinvointiteeman parissa säännöllisesti. Keskustelu polveilee elämän eri osa-alueilla työpaikalta lapsenlapsiin, parisuhteesta kuntoiluun. Sinikka Malm oli vaikuttunut Paulo Coelhon kirjasta Pyhiinvaellus, ja kertomus kietoi muutkin naiset tunnelmaansa. teema
T E K ST I A I N O J U S L É N K U VAT K A I J A VÄ H ÄTA LO
Keväisin Santiago de Compostelan reitti loistaa värikkäänä.
Neljä isoäitiä kuudenkympin molemmin puolin päätti heittää rinkat selkään ja suunnata Santiago de Compostelaan. Tauolla Sinikka Malm (vas.), Soile Kaarela, Anita Keskinen ja Kaija Vähätalo.
30
RETKI toukokuu 2009. Suunnittelu, harjoittelu ja sitkeys palkittiin.
Kovassa kunnossa
Soile Kaarela pelkäsi eniten, miten rinkka kulkee selässä ja jalat mukana yli sadan kilometrin rutistuksessa. Kipinä Santiago de Compostelan reissulle syttyi yhden tällaisen illan aikana
"Olisin kaivannut jopa enemmän ristejä ja muita kristinuskon merkkejä matkani varrelle" , hän kertoo. Siinä jäi varaa jo matkustaa pieni pätkä taksillakin pahan väsymyksen iskiessä. Saavutus huipentui katoliseen messuun, josta ei juuri muita sanoja erottanut kuin "quattro finlandese". Yhtenäkään aamuna he eivät kokeneet lähtemisen pakkoa. Naisten lähtökunto testattiin ja he saivat siitä uutta puhtia. Vessat jaetaan ja viereisestä loosista paistavat valot puoleen yöhön. Refugioissa sosiaalisuutta tulee omaa rauhaa rakastavalle liiankin kanssa. Camino francés, Ranskalainen tie, on entisöity kulkemaan mahdollisimman paljon alkuperäistä reittiä, minkä kunniaksi se julistettiin UNESCON maailmanperintökohteeksi 1993.
Sateenkaariportista eläkkeelle
Tuhansien ja tuhansien pyhiinvaeltajien askelten alla syvälle maaperään uurtuneet tiet ovat reitin omaleimaisinta antia. Pyhiinvaelluksen tulee olla vähintään sadan kilometrin mittainen, jotta siitä saa virallisen todistuksen. Naurusta ei tahtonut tulla loppua, kun eräänä iltana huomattiin yhden ryhmänjäsenen sivelleen säärensä samanvärisellä hammastahnalla. Ne johdattelevat kulkijat ajat-
telemaan suurempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat niin vaeltajien joukossa kuin laajemminkin. Pulppuavaa puheensorinaa maailman eri kielillä kuulisi eniten ilmaisissa majataloissa eli refugioissa. Yksi erityisen juhlava hetki osui vappuun, joka oli Malmin eläkkeelle jäämisen virallinen päivä. Kulkijan on helpointa edetä omaa tahtiaan, mikä on myös tämänkaltaisen vaelluksen perusajatuksia. "Olen onnistunut paremmin pitämään kiinni rauhallisesta rytmissä kaikilla elämänalueilla." Seuraavaksi naiset aikovat toteuttaa elämänikäisen haaveen laavussa yöpymisestä. Monet pyöräilevät ja jotkut ratsastavat reitin. Porukan neljäs vaeltaja, Anita Keskinen, löysi vauhtinsa jostain siltä väliltä. Pirkanmaan naisporukka oli tämän seikan perusteella valinnut lähtöpaikakseen Sarrian, joka sijaitsee noin 110 kilometrin päässä Santiago de Compostelasta. Messussa on tapana luetella kaikkien perille päässeiden pyhiinvaeltajien kansallisuudet. Äärimmäisiä väsymyksen tunteitakin koettiin, mikä purkautui kyyneleinä. Matkaa voi taittaa satoja kilometrejäkin. Malmin, Sepän, Vähätalon ja Keskisen mielessä liikkuivat entisaikojen kulkijoiden kohtalot ja jalanjäljet. Siellä joku näppäilee kitaraa ja toinen pitää har-
taushetkeä. He päättivät jopa kiristää vauhtia niin että kävelyyn käytettiin viisi päivää suunnitellun kuuden päivän asemesta. Meni pitkiä pätkiä, etteivät naiset jutelleet mitään. Kaarela ja Kaija Vähätalo kiiruhtivat hitaammin. Keskiajalla pyhiinvaeltajat yksinkertaisesti lähtivät matkaan kotioveltaan. Toisille vaeltajille toivotettiin hyvää matkaa buen camino. Jopa rakeita tuli välillä. Nykyään lähes kaikki vaeltavat Santiago de Compostelaan niin sanottua Ranskalaista tietä pitkin. Tämä jätti enemmän aikaa itse Santiago de Compostelaan. "Nostimme aina tilaisuuden tullen jalat ylös lepoa saamaan. Keskinen painotti, että hän tavoitti tiellä yllättävän paljon henkisyyttä, vaikka omassa elämässä ei ole hengellisiä arvoja. Niityt kukkivat keltaisena ja violettina, puiden lehdet kirkuivat kevättä kirkkaanvihreinä. Reitti oli jo keskiajalla kaikkein suosituin ja sen varrella on tihein palveluverkosto. Upea tapa saavuttaa yksi elämän kääntöpisteistä" Malm iloitsee. "Koko reissumme oli melko sateista, mutta lämmintä. Vähätalo pysähtyi mielellään ristien juurelle. "Päivän , vaelluksen päälle joimme kuohuviiniä tapauksen kunniaksi ja paistoimme nakkeja tikunnokassa majapaikan takassa." Joukko säästyi vatsanväänteiltä ja vammoilta lukuun ottamatta paria mustunutta varpaankynttä. Se tehtäneen koto-Suomen kamaralla.
·
RETKI toukokuu 2009
31. Tosin keväisin levitetään myös lantaa pelloille ja sitä riitti reitilläkin. Joka aamu tarjotun croissantin ja caffe latten jälkeen mieli paloi kulkemaan. Tuhansien muiden kulkijoiden jalanjäljissä - Santiago on saavutettu.
vaihdevuosioireisiin. Monta kertaa nauroimme lehmänpaskakerrokselle kengänpohjissa taukopaikoilla" muistelee , Vähätalo hilpeätä matkantekoa. Ylipaino oli saanut kolme naisista uskomaan olevansa rapakunnossa, mutta testin perusteella kaikki olivat hyvässä vedossa.
Buen camino
Ryhmän jäsenten kulkutyylit paljastuivat heti alussa erilaisiksi. "Emme yrittäneetkään väkisin kävellä yhdessä ryhmässä" , Keskinen kuvailee. Santiagon tiellä on kuitenkin runsaasti valinnan varaa eritasoisissa maksullisissa yösijoissa, joilla voi hemmotella itseään. Kaarela pohdiskelee lähes vuosi matkan jälkeen, että sillä oli tärkeä rooli oman elämän kiireettömyyden löytämisessä. Kahviloista ja yösijoista jaetaan leimoja pyhiinvaelluspassiin, joka täytyy esittää Santiagossa todisteena kuljetusta matkasta. Viikon matka osui kauneimpaan kevääseen vapun tienoille. Kävellen ei ole pakko kulkea, mutta kauramoottorilla kuitenkin. Väsyneitä jalkoja hellittiin iltaisin kuumageelillä, joka nopeuttaa palautumista. Tutkimuksen myötä motivaatio kuntoiluun korostui entisestään. Eläkkeelle jäämisen hetkellä taivas kuitenkin loisti kaksinkertaisen sateenkaaren väreistä. Kestävyyslajeja harrastava himoliikkuja Malm painoi edellä joutuisasti. Toisaalta matkantekijät huomasivat toipuvansa hämmästyttävän nopeasti päivän rasituksista. Matkan varrelle mahtui hiljaisuuttakin. Tässä iässä myös kaikenlaiset vammat tai suonikohjut verottavat vauhtia. Graffitein ja nimikirjoituksin töhrityt pienet tienvarsialttarit olivat surullista katseltavaa
Läheisteni tukea luonnollisestikaan unohtamatta. Myös vertaistuki on ollut minulle liikunnan ohella yksi tärkeimmistä tukipilareista surussani. Matkan pituus teitä pitkin on liki 25 kilometriä. Raskauteni yhdeksän kuukautta olivat elämäni pisimmät. Leevi-veikan ja Liina-siskon kovasti odottama kuopus kuoli hapenpuutteeseen istukan revettyä kesken normaalin synnytyksen.
Musta mieli
Kuin lohduksi perheemme suureen suruun oli tuo kevät aurinkoisin miesmuistiin täällä Pelkosenniemen Pyhätunturilla. Kontrasti kirkkaiden kevätpäivien ja mustan mieleni välillä oli valtava. Surun aiheita kun meillä ihmisillä on niin monenlaisia. Alueen maastopyöräilyyn sopivat latupohjat oli pian kaluttu läpi ja hinku pidemmille reiteille oli kova. Hanget hohtivat taivaallisen kirkkaina ja houkuttelivat surevan äidin keväiseen metsään ja suksien päälle. Tottahan treenien kesto ja tehokkuus hiipuivat sitä mukaa, mitä isommaksi masuasukki kohdussani kävi. Sureminen ei pääty hautajaisiin, vaan suru tulee olemaan osa minua lopun elämääni. Huomasin, että fyysisesti rankat reissuni olivat huomattavasti tehokkaampaa unilääkettä kuin yhdenkään lääkärin määräämät nukahtamislääkkeet. Tällainen
·
32
RETKI toukokuu 2009. Kuin mielipuoli heräsin jonain aamuna kilpaa auringon kanssa, jolloin oli vielä muutama aste pakkasta, ja lähdin terapoimaan itseäni metsään seikkailusuksien päälle. Liikkumassa käyn yhä säännöllisesti, useamman kerran viikossa. Sinä keväänä tutustuin ja ihastuin suuresti seikkailusuksiin, jotka on tarkoitettu suomupohjiensa vuoksi lähinnä pakkaskeleille. Luonto jatkoi eloaan, vaikka meidän perheemme elämässä kello oli pysähtynyt. Nykyään palan jo halusta lähteä tuolle välille upeita tunturimaisemia ihailemaan yöttömän yön auringon porottaessa pilvettömältä taivaalta.
vasta-ainetapaus löydetään Suomessa vuosittain noin 40 kertaa. Lennin kuolemasta on kulunut pian kolme vuotta. Nykyään suru on kuin hyvä ystävä, joka käy tervehtimässä silloin tällöin, mutta jatkaa matkaansa hyvän vieraan tavoin. Seuraukset saattavat olla syntyvän lapsen kannalta kohtalokkaat. Mitä ikinä se nyt sisällään voi pitääkään. Kunto kohosi väkisinkin rämpiessäni pitkin paikallisia metsiä jokunen kilo lunta kummankin suksen pohjassa.
Uusi elämä
Kolmisen kuukautta Lennin kuoleman jälkeen ilmoitti perheemme neljäs lapsi tulostaan. teema
T E K ST I J A K U VA K AT I L I I KO N E N
O
len harrastanut 33-vuotisen elämäni aikana urheilua ja liikkumista useissa eri muodoissaan enemmän tai vähemmän aktiivisesti. En usko, että olisin henkisesti selvinnyt niistä kuukausista ilman liikkumista ympäröivässä Pyhä-Luoston luonnossa. Sinä keväänä kuoli perheemme kolmas lapsi, enkelityttö Lenni. Sinä kesänä opin paljon uutta omasta kestävyydestäni ja omista fyysisistä rajoistani. Samalla kuntokin kohosi toipuessani sektion jäljiltä. Löin sukset jalkaan ja annoin palaa. Kuukausi raskaaksi tuloni jälkeen kävi ilmi, että olemme tämän vauvan kanssa veriryhmiltämme Rh+ ja Rh -merkkisiä eli kehoni kehittää vasta-aineita. Uutiset kuultuani hyppäsin pyöräni selkään ja annoin mennä. Auringon lämmittäessä plussa-asteet liimasivat irtolumet suksieni pohjaan. Liikuin kuitenkin hyvin aktiivisesti aina synnytykseen saakka. Hiihtoretkeni pidentyivät kuin itsestään päivä päivältä. Elämä jatkuu.
Kevätaurinko
Ymmärsin pian, kuinka terapeuttinen vaikutus pohjoisen jylhällä luonnolla ja asteittain valoisimmiksi muuttuvilla päivillä oli. Suomessa kuolee vuosittain noin 50 lasta synnytyksessä. Sinä keväänä metsä ei vastannut niin kuin sinne huusin, vaan kätki hiljaa sisälleen suuren tuskani.
Liina, Leevi ja Lasse Liikonen nauttivat talven leikeistä Pyhätunturin maisemissa.
Metsäteillä
Lennin kuolemaa seuranneena kesänä tulivat tutuksi myös maastopyöräni ja paikalliset metsätiet. Totta kai ammattiauttajat ovat paikallaan useissa tilanteissa, mutta mielestäni joissain tapauksissa mielialalääkkeiden tai rauhoittavien sijaan tulisi ihmisille tarjota vaikka vertaistuen muodossa luontoterapiaa metsässä. Lääkäreiden määräämää urheilukieltoa rikoin jo vajaan kolmen viikon päästä Lennin syntymästä, heti hautajaisten jälkeen. Lohdutin itseäni, että todennäköisyys molempien osumisella kohdalle on jo utopiaa. Muistan entisessä elämässäni kauhistelleeni tuota kilometrimäärää minkä tahansa suorituksen edessä, ja keksineeni tuhat ja yksi tekosyytä olla lähtemättä lenkille. Suru on muuttanut kovasti muotoaan ensi kuukausien ahdistuksesta ja vihlovasta kivusta lähtien. Omaan suruuni olen saanut jo sen verran etäisyyttä, että teen nykyään vapaaehtoistyötä vetämällä omaa keskusteluryhmää Rovaniemellä lapsensa menettäneille perheille ja heidän läheisilleen. Lenkille lähdettyäni palaan hyvin rentoutuneena ja rauhoittuneena. Kesästä 2006 lähtien rullaluistelu Luostolta Pyhälle tai toisinpäin ei tuntunut enää matkalta eikä miltään. Raskain mielin suuntasin kulkuni läheiseen metsään, kauas yleisiltä laduilta ja vielä kauemmas muista ihmisistä. Kiitos tuttavaperheemme lainaaman ahkion pääsi Lasse nauttimaan hiihtokeleistä vatsapeitteeni ulkopuolellakin jo vajaan viiden viikon ikäisenä.
Suru ystävänä
Olen näin jälkikäteen monesti todennut, että edes käynnit kriisiterapiassa eivät ole keventäneet mieltäni kuluneen kolmen vuoden aikana yhtä tehokkaasti kuin pitkät sessiot yksin luonnossa. Tämä odotus kuitenkin palkittiin ja perheemme neljäs lapsi, Lasse, syntyi täysin terveenä helmikuussa 2007. Muutaman tunnin poljettuani tajusin, että tilanne on nyt todettu ja mahdollisesti kehittyvää sairautta voidaan tarvittaessa hoitaa. En ole kuitenkaan koskaan ollut fyysisesti niin hyvässä kunnossa kuin keväällä 2006
RETKI toukokuu 2009
33
Uusi
E
kansallispuisto suojelee läntisen Ruotsin saaristoluontoa. Juhlavuoteen kuuluu kymmeniä erilaisia tapahtumia ympäri Ruotsia tieteellisistä juhlaseminaareista opastettuihin tunnelmaretkiin luonnossa. Ruotsissa on nykyään 28 kansallispuistoa ja syyskuussa perustetaan järjestyksessään 29. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ylläpitää valtakunnallista myrskytuhovalmiussuunnitelmaa. Metsätalousalueilla puunkorjuu on tärkeää käynnistää pikaisesti tuhojen jälkeen. Kosterhavet. Muutoksia on tulkittu niin, että leväseuranta oltaisiin lopettamassa, mikä uhkaisi ihmisten hyvinvointia. KUVA ANTTI KUROLA
luontoretki
KOONNUT AINO JUSLÉN
RUOTSI JUHLII SATAVUOTIAITA KANSALLISPUISTOJAAN
uroopan ensimmäiset kansallispuistot perustettiin Ruotsiin 24.5.1909. Suunnitelmaa laajennetaan parhaillaan metsätuhovalmiussuunnitelmaksi. Puistoja oli yhteensä yhdeksän, niiden joukossa muun muassa Abisko ja Sarek Pohjois-Ruotsissa lähellä Kebnekaisen vuoristoaluetta sekä Ängsö Tukholman saaristossa. Toisaalta sateettomat kuivat jaksot lisäävät metsäpalojen riskiä. Ympäristöministeriölle helmikuussa jätetyssä laajassa selvitystyössä käsitellään myös järvien leväseurantaa. Avainasemassa ovat metsäkeskuskohtaiset paikalliset verkostot ja metsäkeskusten nimeämät valmiuspäälliköt. Levien seurannassa saatetaan ottaa käyttöön muun muassa biologisia menetelmiä korvaamaan nykyistä silmämääräistä levähaittaseurantaa. Vuosi huipentuu toukokuussa, jolloin karkeloidaan kansallispuistojen lisäksi muun muassa Tukholman Skansenilla ulkoilmamuseossa. Naturens år eli Luonnon vuosi -tapahtumia tehdään poikkeuksellisen laajassa yhteistyössä luonto-
järjestöjen, harrastajien ja ympäristöhallinnon kesken. Vuoden tunnukseksi on valittu perhonen, jonka siivissä näkyy sekä ihmisiä että puita, mikä kuvastaa ihmisen ja luonnon rinnakkaiseloa.
METSÄTUHOIHIN VALMISTAUDUTAAN
I
lmastonmuutos saattaa aiheuttaa keskimääräisen lämpötilan kohoamisen lisäksi enemmän sateita ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymistä myös Suomessa. Pelastusviranomaiset saavat tarvittaessa apua valmiuspäälliköltä ja tämän verkostolta.
JÄRVIEN LEVÄSEURANTAA JATKETAAN
Y
mpäristön seurannan uudistamista pyritään tehostamaan valtion tuottavuusohjelman linjausten mukaisesti. Ympäristöministeriö on tiedottanut, että esimerkiksi Lappeenrannan seudun kaltaiset poikkeukselliset jäänalaiset leväkukinnot korostavat leväseurannan välttämättömyyttä myös jatkossa.
34
RETKI toukokuu 2009. Myrskyt ja lumituhot saattavat lisääntyä
"Ainoa keino on laajentaa keväisiä verkkokalastuskieltoalueita. Kolme lajia on levittäytynyt jopa yli 300 kilometriä pohjoisemmaksi. Lisäksi se on käynnistänyt PienSaimaan suojeluyhdistyksen ja alueen kuntien yhteisen ympäristötoimen kanssa vesialueen kunnostustöiden suunnittelun.
Arto Heikkinen ja Arttu Heikkinen kalastavat kalastavat Taipalsaaren Riutanselällä.
SAIMAANNORPAT TARVITSEVAT TEHOHOITOA
P
Keisarinviitta: Keisarinviitta on hyötynyt voimakkaasti ilmaston lämpenemisestä kymmenessä vuodessa. Massaesiintymät havaittiin jo marraskuussa, jolloin ne todettiin näytteiden perusteella myös maksamyrkyllisiksi. "Nopeimmin reagoivat perhoslajit pysyvät muutoksessa mukana" selittää tutki, musta johtanut Juha Pöyry Suomen ympäristökeskuksesta. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus seuraa sinilevätilannetta. PERHOSET LEVITTÄYTYVÄT POHJOISEEN
uomen päiväperhoset ovat levittäytyneet ennätyksellisen nopeasti kohti pohjoista. Vuoden 2009 talvena lunta pesintöjen onnistumiseksi näyttäisi olevan nipin napin tarpeeksi ja jäätilanne on hyvä" Sipilä kertoo. Yksittäistä selkeää syytä leväesiintymään ei tiedetä, mutta esimerkiksi viime vuoden runsaiden sateiden vuoksi ravinnevalumat ovat olleet tavanomaista suurempia. Suomen Luonnonsuojeluliitto on vedonnut talven aikana myös moottorikelkkailijoihin, jotta he vähentäisivät ajelun aiheuttamaa pesintöjen häirintää.
RETKI toukokuu 2009
35. Sen levinneisyys on laajentunut satoja kilometrejä pohjoista kohti.
arin lämpimän talven vuoksi saimaannorppien pesäpoikaskuolleisuus kolminkertaistui noin 30 prosenttiin. Pinta-alaksi on arvioitu lähes 100 neliökilometriä. Valtalajina on Anabaena-suvun sinilevä. Voimakkaasti liikkuvat metsänreunoissa elävät perhoslajit, jotka käyttävät puuvartisia kasveja ravintonaan toukkavaiheessa, ovat levinneet voimakkaimmin. Levä on siis pystynyt jatkamaan kukintaansa jopa jään alla. Kahden tutkimusjakson, 19921996 ja 20002004 välillä vuosittaiset lämpösummakertymät ovat siirtyneet Suomessa 200300 kilometriä pohjoista kohti. "Kannanhoitoa on ehdottomasti tehostettava tai laji kuolee sukupuuttoon" painottaa Metsähallituksen suojelubiolohi Tero , Sipilä. Klorofylli-a -pitoisuudet olivat syksyllä 40-kertaisia normaaliin nähden ja vielä helmikuussakin 20-kertaisia. Voimakkain leväesiintymä on Taipalsaaren tien länsipuolisella Pien-Saimaalla ja Maavedellä. Maa- ja metsätalousministeriössä pohditaan parhaillaan, pystytäänkö kalastusta rajoittamaan tarpeeksi neuvottelemalla uusista alueista vai täytyykö kalastusta rajoittaa asetuksella. Sopivien elinympäristöjen vähenemisen vuoksi harvinaistuneet perhoslajit kohtaavat jatkossa entistä suurempia ongelmia, koska ne eivät pysty kulkemaan niille suotuisan ilmastoalueen mukana pohjoiseen.
KUVA JUHA PÖYRY
SAIMAALLA MYRKYLLISTÄ SINILEVÄÄ
S
P
ien-Saimaan alueella on esiintynyt poikkeuksellisesti talvella sinilevää. Tämän vuoksi saimaannorpan kanta notkahti 280 yksilöstä noin 260 yksilöön kahdessa vuodessa, kun se aiemmin oli hitaasti noussut noin kaksi prosenttia vuodessa. , Syntyneiden poikasten laskennat aloitetaan huhtikuussa. Vuosikymmenen aikana perhosten levinneisyysalueen pohjoisreuna on siirtynyt keskimäärin 60 kilometriä pohjoisemmaksi. Monimuotoisuuden vaalimisen kannalta erittäin huolestuttavaa on, että uhanalaisiksi luokitellut perhoset eivät ole siirtyneet lainkaan. Vuonna 2008 kanta säilyi suurin piirtein samana eli 260 yksilössä
varustekatsaus
TEKSTI JA KUVAT JARI VEHVILÄINEN
Tuoreimmat
keittimet
MARKKINOILLE TULEE JATKUVASTI MIELENKIINTOISIA KEITINUUTUUKSIA, JOTKA OVAT AIEMPIA TEHOKKAAMPIA, NOPEAMPIA JA TALOUDELLISEMPIA.
36
RETKI toukokuu 2009
Varmassa ja tutussa työjuhdassa pysymisessä on viisautta: keittimen huolto on tuttua ja ongelmat pystyy varmuudella ratkaisemaan. Niiden tehoa on yleensä huomattavasti vaivattomampaa säätää kuin MF-keittimien liekkiä. Keittimen mukaan ottaminen ei voi olla ainakaan massasta ja tilantarpeesta kiinni. Monet vaeltajat, jotka käyttävät keittimiä paljon, ovat mieltyneet johonkin tiettyyn malliin ja haluavat pysyttäytyä siinä, vaikka markkinoille tulisi mitä uusia herkkuja. Colemanin keittimiä myyvät kalastustarvikeliikkeet, Stockmann ja Motonet. Markill Peak Ignition, Coleman F1 Lite ja Primus Tilite ovat hyvin pienikokoisia ja keveitä. Optimuksen ja Primuksen polttoainepumput katkaisevat polttoaineen virtauksen ylösalaisin käännettäessä. Erityisesti MF:t vaativat säännöllistä huoltoa: nokisina ne eivät kerta kaikkiaan toimi. Niinpä keittimet eivät ruiki bensaa kattiloihin ja sormille kuljetuskuntoon laitettaessa. MF:n mukana kannattaa siis kuljettaa pientä spriipulloa. Keräsimme katsaukseen viisi polttoainepatruunan päälle ruuvattavaa kaasukeitintä ja neljä MF-keitintä, jotka kelpuuttavat energialähteekseen öljypohjaisia palavia nesteitä sekä Primuksen Etapower MF:n, joka polttaa myös kaasuja. Bensakeittimet vaativat useimmiten polttoaineen esilämmityksen. Kaasukeittimistä katsastettiin Markill, Primus ja kolme Colemanin keitintä. Monipolttoainekeittimet vaativat eri suuttimet eri polttoaineille optimaalisen toimivuuden saavuttamiseksi.
Kehitys jatkuu
Uusia keittimiä tulee markkinoille edelleen. Kaasulla onnistuu myös ruuan hauduttaminen. Muita keittimiä saa retkeilyliikkeistä.
R
Tutun keittimen ongelmat ratkeavat väsyneenäkin.
Kaasu vastaan bensa
Suoraan kaasupullon päälle ruuvattavat kaasukeittimet toimivat hienosti tuulettomilla kesäkeleillä. Silti markkinoille on ehtinyt ilmes tyä nerokkaita keittimiä, joista emme ole aiemmin kertoneet. Markil tuo monipolttoainekeittimen ja Brunton esittelee maassamme monta mielenkiintoista keitintä. Tämä toiminto on erinomainen apu letkuston tyhjäksi polttamisessa. Viime vuosien keksintöjä ovat kattiloiden lämmönsiirtorivat ja -kennostot sekä polttoaineen tehokkaasti käyttävät kaasukeittimet, esimerkiksi MSR Reactor (Retki 2/2007). MF-keittimiä nimitetäänkin usein bensakeittimiksi. Korkeintaan MSR:n Reactor ja Jetboil (Retki 3/2005) pystyvät kilpailemaan niiden kanssa. etki julkaisee keitintestejä lähes vuosittain, viimeksi tänä vuonna. Lisäksi pakkanen hyydyttää esilämmityksettömät kaasukeittimet. Markillin valmistamia Spideria ja Dragonia ei otettu mukaan, koska ne on esitelty aiemmin nimillä Vaude Spider ja Vaude Dragon (Retki 2/2007). Spriitä käyttäen keittimen huoltoväli pitenee merkittävästi. Käyttäjät ovat epäilleet letkujen kestävyyttä, mutta MSR:ää maahantuovan Viave Oy:n edustaja Veli-Pekka Janhonen vakuuttaa, ettei hänelle ole tullut MSR Whisperliten yli kymmenvuotisessa historiassa yhtään letkuista johtunutta tuotereklamaatiota. Eräs retkeilijä lämmitti talvireissun ensimmäisenä päivänä kaasusäiliötä vesikattilassa, joka oli keittimen päällä lämpiämässä. Se palaa puhtaasti nokeamatta ja on turvallisempaa kuin bensa. Patruuna räjähti tuhoten keittimen ja sinkoutuen teltan absidin läpi. Monipolttoainekeittimissä (Multifuel eli MF) siirrytään käyttämään jäykkien polttoaineputkien asemesta joustavia letkuja, kuten MSR XGK EX:ssä (Retki 8/2005). Niinpä moneen tyytyvä MF on hyvä valinta kaukomailla, sillä useimmiten on tarjolla ainakin bensiiniä. Sen aikana nestemäinen polttoaine alkaa kaasuuntua, mikä on välttämätöntä keittimen toiminnalle. Kokeilemme pian myös Primuksen Gravity MF -monipolttoainekeittimen.
·
RETKI toukokuu 2009
37. Coleman tekee tässä poikkeuksen, tosin siinäkin esilämmitys on suositeltavaa nokeamisen ehkäisemiseksi. Kaasupatruunoita voi lämmittää esimerkiksi takin sisällä, makuupussissa tai haalealla vedellä. Multifuelkeittimet kelpuuttavat yleisesti bensiinin, dieselin ja valopetroolin. Kovassa tuulessa keittimet tarvitsevat tuulisuojaa, muutoin lämpö menee harakoille tai liekki jopa sammuu. Käyttipä mitä tahansa keitintä, tulee sen käyttöön ja huoltoon perehtyä jo myy-
mälässä mutta viimeistään kotona. Kovalla pakkasella paineistettavat ja öljypohjaisia polttoaineita käyttävät keittimet ovat ehdottomasti tehokkaimpia. Esilämmitykseen kannattaa ehdottomasti käyttää spriitä, jota tarvitaan reissulla vain muutama desilitra. Mukana ovat Colemanin perinteisen mallinen bensakeitin, kaksi Optimusta ja Primus, jossa on kiinteät tuulisuojat. Onneksi henkilövahingoilta
vältyttiin, mutta aikaistettu kotimatka oli joka tapauksessa edessä
Se vaatii tukevan ja tasaisen alustan. Liekinsäädin on iso ja helppo käyttää vaikka rukkaset kädessä. Siksi letkun on oltava suorassa, jos tehoa halutaan säätää. Keitin kannattaa sulkea näin silloin, kun se aiotaan purkaa kuljetuskuntoon. Tukijalat lukittuvat kätevästi auki sekä kuljetusasentoon polttimen ympärille. Tehonsäätömekanismi tekee keittimestä pakattuna kömpelön muotoisen. Suutin on helppo vaihtaa työkalulla. Tehosäädintä käytettäessä on keitintä pidettävä pystyssä toisella kädellä, sillä muutoin se kaatuu.
38
RETKI toukokuu 2009. varustekatsaus
Monipolttoainekeittimet
Coleman Multi-Fuel Backpack Stove
Hinta: 119 Paino: 610 g Polttoaineet: bensiini, petroli
COLEMAN on perinteinen bensakeitin,
missä kaikki on yhdessä kompaktissa paketissa. Kuljetuskunnossa säädin painautuu putken
ympärille. Liekinhajotin on helppo siirtää syrjään suutinta vaihdettaessa, mutta se on viisaasti kiinnitetty runkoon häviämisen estämiseksi. Colemanin voi sytyttää ilman esilämmitystäkin. Bensasäiliö lämpenee poltinosan kuumuudesta. Bensapumpun noliitintä männän nahkainen tiiviste oli päässyt kuiahkainen vumaan, eikä se toiminut kunnolla rasvaaikä matta. Tukien hampaat levittäytyvät myös sopivan laajalle alalle. Esilämmitysputkikokonaisuuden paikallaan pysyminen hieman arveluttaa, sillä se ei lukitu täydellisesti paikoilleen. n jälkeen Pumpussa on on/off-asento, jota käyttäen polttoaineletkuston saa tyhjennettyä. Keittimen yläosat ovat alumiinia, ja niissä on paljon pistohitsaussaumoja, mistä johtuen kestävyys kovassa käytössä arveluttaa. Plussassa tehonsäätö on polttoainepullon päässä oleva pyöritettävä nuppi, joka liikuttaa koko polttoaineletkua. Liekki jakaantuu kuuteen sektoriin liekinhajottimen ja rungon kolmen jako-osan avulla saaden aikaan tasakorkuisen liekin. Coleman on tuuliarempi kuin monet muut MF:t, koska siinä on vain pieni kiinteä tuulisuoja. Onko tällöin räjähdysvaara?
Optimus Nova
Hinta: 159 Paino: 446 g (keitin ja pumppu) (606 g tuulensuoja, pussi, varaosat, työkalu) ssi, Polttoaineet: bensiini, diesel, petroli
KATTILA pysyy Novan kattilantukien ham-
paissa hyvin paikoillaan. Suuttimen neula puhdistetaan liikuttelemalla työkalun magneettia suuttimen alla. Se tosin on pehmeää metallia ja taipuu kovassa käytössä. Tehoa säätäessään
varomaton polttaa kätensä, koska säädin on niin lähellä kuumia osia. Kattilan paikallaan pitävät osat ovat liukkaita, joten kattila ei pysy paikoillaan, jos keitin on kallellaan. Ainakin keitin on suojattava hyvin kuljetuksen aikana. Pumpunliittimen suojahattu suojaa painoliitintä roskilta. Novan liekki sammuu heti hanan van sulkemisen jälkeen. Nova pakkautuu kätevähköön vetoketjulliseen vahvasta kankaasta valmistettuun pussiin, jossa on kolme eri osastoa.
Optimus Nova +
Hinta: 189 Paino: 425 g (keitin ja pumppu) (585 g tuulensuoja, pussi, varaosat, työkalu) aosat, Polttoaineet: bensiini, diesel, petroli
NOVA + on tehonsäätöä lukuun ottamatta täysin samanlainen keitin kuin Nova. Erilliselle suut-
timen puhdistusneulalle saattaa joskus olla käyttöä, mutta se ei kuulu pakettiin. Maksimiteholle säätämistä haittaa kiinni-asennon sijaitseminen aivan maksimitehon vieressä. Pumpun muovisen männäntiivisteen pakkaskesto on kyseenalainen. Hiljaisen keittimen voi säätää myös pienelle teholle, mikä on bensakeittimissä harvinaista. Testeissä ylipaineistetusta keittimestä paine lyö tehosäätimen poispaikoiltaan, jolloin liekit lyövät säätimen alta ja keitintä ei saa enää sammumaan. Yläosistaan säiliö suorastaan kuumenee, mikä arempaa hirvittää
Valitettavaa on myös muovin käyttö tehonsäätönupissa, sillä valittu muovimateriaali ei kestä kunnolla pakkasta. Hiljaisen keittimen liekki suuntautuu suoraan ylöspäin. Tehon säätö vaikuttaa liekkiin viiveellä. Tehonsäätönuppi ja tukijalat lukitseva rengas ovat muovia. Kokonaisuuteen kuuluu polttimo, polttimonalusta, kiinteä tuulisuoja, 2,1 litran kennostokattila, kansi, polttoainepullo, pumppu, varaosat, työkalu, kattilan pidike, suomenkieliset käyttöohjeet, suojapussi ja kaksi suojaliinaa. Mukana tulee suomenkielinen käyttöopas.
ti mukana olleista Colemanin kaasukeittimistä eniten. Bensiiniä pystyy polttamaan kaasusuuttimellakin, mutta palaminen ei ole täydellistä. Myös heppoisen esilämmityskupin kestävyys kovassa käytössä mietityttää. Suutinyksikön paikoillaan pysyminen ja poltinosan suojattomuus arveluttavat. Ylimääräisiä grammoja kertyy pussistakin, mutta Eta ei olekaan missään tapauksessa grammanviilaajan valinta. Kat-
tilan alle tulevat tukijalat on kiinnitetty hentoisen oloisilla niiteillä ja ne taipuvat heti kättelyssä. Siirryttäessä kaasusta bensaan täytyy vaihtaa suutin, mikä onnistuu helposti työkalun avulla. Kattilan tukijalat ovat taipuisaa pehmeää metallia, joten keitintä purettaessa osikseen on oltava tarkkana, ettei väännä jalkoja mutkalle. Testeissä poltin tippui kahdenkymmenen asteen pakkasessa ja muovista murtui pieni pala.
RETKI toukokuu 2009
39. Jalat eivät pidä kattilaa paikallaan kovin hyvin. Lite on hieman hankala yhdistää kaasupulloon, koska siitä ei saa kunnon otetta. Keittimen kasaamista
ja käyttöä tulee ehdottomasti harjoitella ennen tosikoitoksia. Mikäli se hajoaa, eivät jalat lukitu paikoilleen vaan pääsevät vapaasti kiertymään. Testeissä muovisesta lukkorenkaasta lohkesi pala. Jaloissa on kuitenkin löysää sivusuunnassa ja metalli on turhan taipuisaa. Hieman jäykistetty ja tyylikäs pussi suojaa keitintä kolhuilta. Näiden osien kestävyys kovassa käytössä epäilyttää suuresti. Sen kattilan tukijalat taittuvat keskelle yhteen tilaa säästäen, ja kattila pysyy niiden päällä kohtuullisesti. Primuksen hanan aukaiseminen on vaikeaa yhdellä kädellä. Letkun ja pumpun yhdistävä ruuvi jumiutuu helposti.
Yhteystiedot
Merkki Coleman Markill Optimus Primus Maahantuoja Pure Fishing Finland Oy Vaude Oy Ibex-sport Oy Fjällraven Oy www-sivut www.eu.purefishing.com www.vaude.com www.ibex-sport.com www.fjallraven.fi Sähköposti/puhelin (09) 350 8080 info@vaude.fi service@ibex-sport.com (09) 877 1133 Valmistajan www-sivut www.coleman.com www.edelrid.de www.optimus.se www.fjallraven.se
Kaasukeittimet
Coleman F1 Lite
Hinta: 59 Paino: 76 g, suojapusseineen 86 g Ilmoitettu maksimiteho: 4 600 W
Coleman F1 Spirit
Hinta: 29 Paino: 113 g, suojapusseineen 121 g Ilmoitettu maksimiteho: 3 000 W
KAKSIOSAINEN F1 Lite on
F1 SPIRIT miellyt-
hyvin pieneen tilaan menevä tehokas keitin, jossa on laaja tehovalikoima. Primus EtaPower MF
Hinta: 269 Paino: 260 g (1 330 g kaikkineen) Polttoaineet: bensiini, diesel, petroli, kaasu
MF on lähes samanlainen kuin aikaisemmin
esitelty (Retki 2/2007) kaasulla toimiva EF-malli, mutta se polttaa myös palavia nesteitä
Mukana tulee suomenkielinen käyttöopas.
pietzo-sytytin toimii hienosti kevyessä tuulessa. Poltin mahtuu pienimmän kaasupatruunan (100 g) kanssa kattilan sisälle. Se oli kokeilluista keittimistä pienitehoisin, mutta teho riitti ainakin suvikeleillä. Tehovalikoimasta löytyy pontta pienestä liekistä hyvin isoon lieskaan. Tästä ja jalkojen hyvistä hampaista johtuen kattila pysyy hyvin paikoillaan. Kokoon taittuvat ja yhteen nippuun käännettävät titaaniset kattilan tukijalat kaartuvat alaspäin keskipisteeseen mentäessä. Kovalla teholla sen liekki jakaantuu niin laajalle, että liekit nuolevat osittain retkikattilan kylkiä. Tukijalat lukittuvat muoviseen renkaaseen, ja myös tehonsäätönuppi on tehty muovista. Pietzo ei toiminut testissä, kun tuulta oli kaksi metriä sekunnissa. Nupin kanssa on oltava varovainen pakkasella, sillä se voi murtua. TiLitessä on hieman löysää alaosissa ja keitin heiluu aavistuksen tehonsäätimen linjan suuntaisesti.
Markill Peak Ignitionin jalat pitävät kattilan hyvin paikoillaan.
Coleman F1 Spiritistä lohkesi tehonsäätönupista pala pakkasessa.
40
RETKI toukokuu 2009. Titaaniset tukijalat taittuvat kokoon, ovat yhteen nippuun käännettävät ja kaartuvat alaspäin keskipistettä kohti. Keitin on rakenteeltaan hieman hentoisenoloinen, ja liekinsäädin heiluu rungon suhteen. Pietzon avulla keitin syttyy hyvin tuulessakin. Tästä ja jalkojen erinomaisista hampaista johtuen kattila pysyy tosi hyvin paikoillaan. Tehosäädössä on erittäin hyvä tuntuma, ja maksimitehot riittävät retkikattilaa leveämmällekin kattilalle. varustekatsaus
Coleman F1 Power PZ
Hinta: 69 Paino: 148 g, suojapusseineen 162 g Ilmoitettu maksimiteho: 6 900 W
Markill Peak Ignition
Hinta: 60 Paino: 95 g, suojapusseineen 116 g sseineen n Ilmoitettu maksimiteho: 1 600 W ho:
F1 POWER PZ
PEAK IGNITIONIN
soveltuu sinne, missä tarvitaan maksimaalisia tehoja isommille astioille kuin retkikattiloille. Kompaktissa ja hyvin tehdyssä keittimessä on hyvä tehosäätö.
Yksityiskohtia
Primus TiLite
Hinta: 189 Paino: 101 g, kattiloineen ja pusseineen 255 g Ilmoitettu maksimiteho: 4 100 W
TILITEEN
kuuluu 0,9 litran kattila ja kansi, joissa molemmissa on lämpörivat. Tosin sen tukijalat eivät kannattele kovin isoja kattiloita. Jalat ovat riittävän kokoisen retkikattiloille
Retken fyysiset ja taidolliset haasteet lisäsivät motivaatiota entisestään.
Isfjorden
Perjantai 27.6.
Grönlanti
Barentsin en Spitsberg meri
Longyearbyen - Kapp Laila melottu matka 29 km Läksimme liikkeelle satamasta iltapäivällä neljän jälkeen. Pysähdyimme autiossa Grumanbyenin kaivoskylässä. Tietoisuus karun luonnon tarjoamasta rauhasta, kauneudesta ja jatkuvista haasteista oli valmisteluinnon loputon lähde. Motiivia reilun kuukauden urakkaan ei tarvinnut hakea aikaisempia muistoja ja kuultuja tarinoita kauempaa. Söimme tanakat tuplapussi-illalliset ja pötkähdimme nukkumaan.
Huippuvu
oret
Venäjä
Grönlanni
nmeri
Napapiiri Islanti
Norja
Ruotsi
Suomi
42
RETKI toukokuu 2009. Matkalla näimme runsaasti merilintuja, muun muassa ruokkeja ja lunneja. Heti alussa oli ongelmia jalkatukien ja peräsimien kanssa. Leiripaikka löytyi Kapp Lailan jälkeiseltä tasangolta. pohjolanmatka
T E K ST I P E K K A H O L M A K U VAT P E K K A H O L M A J A PA S I I KO N E N PÄ I VÄ K I R J A M E R K I N N ÄT PA S I I KO N E N
Jari Henttonen, Pasi Ikonen, Pekka Holma ja Juha-Pekka Mäki istuvat ajopuista kyhätyn nuotion ääressä.
Spitsbergen
kajakeilla kiertäen
EDESSÄ OLI 1 400 KILOMETRIN ARKTINEN KIERROS POHJOISTEN LEVEYSPIIRIEN 76 JA 82 VÄLILLÄ. Kahdella aikaisemmalla melontaretkellä pitkin Spitsbergenin länsirantaa oli kerätty kokemusta ja rohkeutta koitokseen, mutta suunnitelma koko saaren kiertämisestä oli ollut mielessä jo heti ensimmäisestä vierailusta Huippuvuorten vesillä. Ylitimme Colesbuktan kovassa aallokossa, matalikon päälle tultaessa aallokko muuttui terävämmäksi ja pyöräytimme pari piruettiakin surffien lomassa. SUUNNITELMANA OLI KIERTÄÄ HUIPPUVUORTEN PÄÄSAARI SPITSBERGEN KAHDELLA KAJAKKIKAKSIKOLLA.
Innoittajana luonto
·K A R TAT
Venäjä Pohjoisna pa
Ajatus arktisesta kierroksesta ei syntynyt hetken mielijohteesta, se oli muhinut mielissä vuosia. Jälleen oli mahdollisuus paeta urbaania arkea ja asettaa itsensä luonnon suuruuden keskelle
Ohitimme Hermansenøyan lintusaaren, vaan eipä siellä montaa siivekästä näkynyt. Rantautuminen olikin monesti vuorokauden haastavin urakka.
Maanantai 30.6.
Svartfjellstranda - Kaffiøyra melottu matka 40 km Liikkeelle lähtö kävi yllättävän joutuisasti. Yksinkertaisesti peräsimestä ja sen ohjauslaitteista loppui teho kovassa merenkäynnissä. Paukut saimme suoraan tehtaalta. Karhuhälyttimien kepit sekä ansoituslaitteet valmistimme itse pitkän kehitystyön tuloksena. Teimme tietoisen kompromissin lastattavuuden ja kajakin ketteryyden sekä nopeuden välillä. Kajakkien välissä molskahtanut mursu sai aikaan ripeitä melanvetoja. Kaveri samassa aluksessa helpottaa myös pitkien päivätaipaleiden yksinäisyyttä sekä auttaa jaksamaan vuorokauden mittaisiksi venyvien melontarupeamien viimeisillä tunneilla. Moneen kertaan vannoimme tämän olevan se viimeinen retki puutteellisella varustetestauksella.
Itse valmistettua ja erikoisvarusteltua
Varusteista osa valmistettiin itse sekä joitain tehdasvalmisteisia paranneltiin ja trimmailtiin. Loppupäivä melottiin raskaaseen vastatuuleen meriveden pärskiessä kasvoille. Melojien jalkojen väliin asennettiin kotelot eväille ja pienille tavaroille sekä etukanteen rakennettiin vesitiiviit kotelot kiväärille ja haulikolle. Vaikka suunnittelimme tarkkaan, mitä otamme mukaan ja mitä ilman tulemme toimeen, alukset täyttyivät ääriään myöten. Oman haasteensa asettivat rantautumiset olosuhteiltaan vaihteleville rannoille. Kaksikoiden valintaa puolsi myös ymmärrys, että kahden aluksen etäisyyttä toisiinsa sekä vauhtia on mahdollista kontrolloida kaikissa keleissä. Kaikista toiminnallisista puutteista kuitenkin selvisimme säätämällä, korjaamalla sekä tyynesti kärsimällä. Rantauduimme hiekkarannalle, jonka jälkeen hiekkaiset varusteet huuhdottiin kellumalla meressä. Kansilastiakin tuli loppujen lopuksi varsin reilusti.
RETKI toukokuu 2009
43. Teltasta meni kaari poikki sitä pystytettäessä.
Valmistelukiireessä mukaan otettiin muutama testaamaton varuste, joiden kanssa tietenkin olimme vaikeuksissa. Matka jatkui sään heiketessä tasaisesti. Tuuli kääntyi pohjoiseen ja voimistui. Kajakkeina kaksikot, melomassa neljän hengen miehistö
Kajakeiksi valitsimme isot kaksikot niiden suuren kantavuuden ja hyvän vakauden ansiosta. Ajoittain hälyttimet toimivat turhankin hyvin laueten milloin linnuista, peuroista, naaleista ja kerran jopa räntäsateesta. Vuoroveden ja merenkäynnin takia kantomatkat pysyvästi kuivalle maalle venyivät usein pitkiksi. Karhu taisi olla ainoa elollinen olento koko saarella, joka ei hälyttimiä laukaissut.
Mukaan vain toimivia ja testattuja varusteita
Mukaan piti saada lastatuksi kaikki retkellä tarvittava ja tulla toimeen omillaan kuusi viikkoa. Reissun ensimmäinen vesisadekin alkoi ripsimällä ja kiihtyi pikkuhiljaa. 200 kiloa painavan taakan kantaminen liukkaassa kivikossa ei ollut helppo urakka jäykistynein ja kohmeisin jäsenin. Painavat ja isot kajakit sukelsivat läpi aallokon
vakaasti ja hyvin ennakoitavasti, mutta aktiiviperäsin osoittautui teholtaan riittämättömäksi aallokon noustessa. Kaksikoiden ongelmaksi tosin muodostui suuri paino täydessä lastissa. Vähän myöhemmin näimme edessämme kolme mursun selkää, ja väistimme taas rannan puolelta. Suurimmat muutokset tehtiin Kajaksportin Unalaska kaksikoihin, joiden pohjia ja kantokahvoja vahvistettiin sekä laipioiden paikkoja muutettiin maksimaalisen rahtitilan aikaansaamiseksi
Teimme aikalaskelmia ja pohdimme tilannetta peräsinongelmineen. pohjolanmatka
Torstai 3.7.
Kvadehuken - Blomstrandhalvøya melottu matka 12 km Odottelimme viimeisiä sää- ja jäätietoja satelliittiyhteytemme kautta. Miekkavalaita emme tällä kerralla nähneet. Kaksi maitovalasta kohtasimme paluumatkalla peilityynenä yönä Isfjordenia ylittäessämme. Yöllä huippuvuorten peurat laukaisivat jääkarhuhälyttimet, ja miehet aseineen syöksyivät vauhdilla ulos teltasta. Totesimme, ettei aika tule riittämään ympärimelontaan näissä olosuhteissa, sillä meillä ei ole mahdollisuutta jäädä odottamaan jäätilanteen helpottumista. Tuhannet linnut täyttivät taivaan ja kakofoninen meteli pesimäjyrkänteillä ei hellittänyt hetkeksikään. Jatkuva tähystys ja varuillaan olo muuttui rutiiniksi. Muutamaan otteeseen kohtaaminen oli väistämätöntä jatkuvasta tähystämisestä ja laajoista väistöyrityksistä huolimatta. Maanpinnalla Huippuvuorten lyhytjalkainen poro ja utelias naali olivat leirien vakituisia vieraita.
Mursupujottelu on kova laji
Merellä tapahtui kohtaamisia jatkuvasti. Karhun kumea murina ei jättänyt sijaa epäilykselle, kuka on alueen valtias: oli sykähdyttävää katsoa jääkarhua silmiin.
Karu luonto täynnä elämää
Voisi kuvitella, että Huippuvuorten luonnossa ei ole paljon elämää. Leiripaikka löytyi upealta kalliorannalta, missä vesi oli nakertanut lukemattomia onkaloita kiviin. Takaovi vaati tämän jälkeen pientä ompelukorjausta.
KUVA JARI HENTTONEN
Jääkarhu on rantaviivan valtias
Kesällä jäättömälle rannikolle jääneet jääkarhut vaeltavat pitkin rantaviivaa ja luotoja. Merkittävää parannusta jäätilanteessa ei ollut tapahtunut. Tyrskylinnut ottivat vauhtia rantatörmiltä väistäen kulkijaa viime hetkellä. Onneksi muutaman metrin välimatka aina säilyi ja vältyimme mursupainilta.
44
RETKI toukokuu 2009. Hanhet, lokit, ruokit, kiislat ja lunnit täyttivät maisemaa isoina parvina. Äkäiset partahylkeet osoittivat mieltä vettä pärskien omissa rantapoukamissaan. Reviiriään puolustava mursu on melojan kauhu. Terve kunnioitus tätä yli tuhatkiloista lihakasaa kohtaan on viisautta, sillä merellä tapahtuvassa halauksessa kajakki ja sen miehistö jäävät armotta toiseksi. Pettyneinä päätimme siirtyä Ny-Ålesundin lähistölle lataamaan sähkölaitteet ja tekemään muita huoltotoimia. Totuus oli kuitenkin aivan jotain muuta: lyhyt arktinen kesä on täynnä toimintaa ympäri vuorokauden. Leiriin emme karhua saaneet tälläkään kerralla, mutta melontatauolla seurailimme nallea aivan lähietäisyydeltä. Leikkisät ja uteliaat norpat kävivät tervehtimässä tämän tästä. Tietoisuus karhun läsnäolosta piti aistit valppaina
Väsynyt ryhmämme vetäytyi pikaisesti lepäämään.
46
RETKI toukokuu 2009. Sivutuulikin nousi vastustamaan menoamme. Jouduimme vielä hakemaan sopivaa rantautumispaikkaa puoli tuntia. Myötätuuli jatkui ja matka eteni joutuisasti. Mursu vauhdittikin liikkeellelähtöämme polskahtamalla aivan Pekkojen kajakin takana. Ärhentelevä mursu muutti matkasuunnitelmiamme ja aloitimme Isfjordenin ylityksen suunniteltua aiemmin. Pitkän yön viimeinen osuus oli uuvuttava, ja tuntui, ettei matka etene lainkaan. pohjolanmatka
Tiistai 15.7.
Kaffiøyra - Kapp Starostin melottu matka 83 km Kuuden tunnin unien jälkeen porukka nousi ylös ja leiri kasattiin. Hyvästä sääikkunasta haluttiin ottaa kaikki irti ja tehdä toinen pitkä yömelonta putkeen. Lounastauko pidettiin Eidempyntenin mursuvesillä. Kajakit piti kiskoa korkealle kiviselle penkereelle ja leiri pystytettiin vielä korkeammalle upean töyrään päälle. Molemmat kajakit saivat kerran pohjakosketuksen. Daudmannsoddenin vaarallinen niemi kierrettiin hyvässä säässä kallioiden välissä meloen. Kolmen tunnin kajakissa istumisen jälkeen kaikilla oli kiire saada kuivapuvut pois ja keventää vesilastiaan. Ensimmäinen osuus oli reilun kahdenkymmenen kilometrin leikkaus lahden ja vuonon poikki
Tuulisten vuorokausien vastapainoksi saimme nauttia myös täysin tyynistä jaksoista tai leppoisasta myötätuulesta.
Merivirtoja ja jäätikkötuulia
Eteneminen ei ollut vain tuulesta ja sen suunnasta kiinni. Matkaa joka päivä sään ja meren ehdoilla
Arktisella merellä ei voi etukäteen tehdä tarkkaa etappisuunnitelmaa ja päivärytmiä. Eteneminen riippuu täysin vallitsevista sääoloista. Viikkoon mahtui aina yksi tai kaksi huonon kelin päivää, jolloin eteneminen oli tuulen takia vaivalloista tai jopa täysin mahdotonta. Kapeissa vuonoissa ja salmissa virtaukset olivat ajoittain todella voimakkaita. Sakeat sumut, vesi- ja lumisateet sekä hetkessä nousevat jäätikkötuulet toivat myös vaihtelua melontaan. Keli saattoi muuttua hetkessä ja usein arvaamatta.
RETKI toukokuu 2009
47. Vastaavasti huonolla kelillä lepäsimme ja odotimme rauhassa vesille pääsyä. Suotuisalla kelillä meloimme niin pitkään kuin kohtuudella jaksoimme. Virtaukset, matalikot, matalat rannat, mainingit ja tuuli muodostivat sopivasti yhteen osuessaan melkoisen porealtaan, missä melominen ei aina ollut mukavaa. Kelin arvioiminen ja ennakoiminen oli aina haaste. Usein rauhallisin meri löytyi reilusti ulkona rantaviivasta. Matkantekoon ja etenemisnopeuteen vaikuttivat myös merivirrat sekä lasku- ja nousuvesi
Onniteltuamme toisiamme palasimme nopeasti arkeen kajakkien kantamisen ja varusteiden järjestelyn myötä. Repivä pintatuuli pärskytti vettä kajakin keulasta ja yritti tempoa melaa käsistä. pohjolanmatka
Perjantai 18.7.
Camping - Longyearbyen melottu matka 5 km Sipaisimme viimeisen pätkän satamaan nopeasti matkustajalaivojen täyttämällä lahdella. Saavuimme takaisin lähtöpaikkaan hieman haikeissa mutta toisaalta tyytyväisissä tunnelmissa. Hotellin saunakin odotti jo kutsuvana mielessä.
48
RETKI toukokuu 2009
Poikkeuksellisen suuri osa saaren rantaviivasta oli jään saartamaa vielä heinäkuun alkupäivinä, eivätkä asiantuntijat ja tilastot luvanneet nopeaa muutosta. TIETOREPPU
HUIPPUVUORET
Jäämerellä, Norjan pohjoispuolella sijaitseva
saariryhmä
3000 asukasta, 60 % norjalaisia, loput
venäläisiä ja ukrainalaisia
asutusta kolmella saarella: Länsimaa,
Karhusaari ja Hopen
suurin kaupunki Lngyaerbyen, 1700 asukasta kaivostoimintaa, kalastusta, matkailua ja
tutkimustoimintaa
aluehallinnosta vastaa Sysselman pinta-alasta 60 % ikijään peitossa etelän laaksot tundraa, muut alueet
polaariaavikkoa
meri sula suuren osan vuotta vain neljä nisäkäslajia: lyhytjalkainen peura,
naali, idänkenttämyyrä ja jääkarhu.
vain alle 10-senttimetrisiä kasveja Kaupunkien ulkopuolelle ei ole suositeltavaa
mennä ilman asetta, jonka voi tarvittaessa vuokrata matkailuyrittäjiltä.
Hyvin alkanut matkanteko pysähtyi ahtojäähän
Tiesimme jo lähtiessä, että tämä ei ehkä ole se oikea kesä Spitsbergenin kiertoon. Lähdimme kuitenkin koettamaan onneamme ja hakemaan kokemusta. Näin kävi tälläkin kerralla, mutta eihän tavoite mihinkään karannut. Kohtasimme paluumatkan hienoina melontaöinä jääkarhun, valaat ja mursut. Luonto elää omaa rytmiään jatkuvia yllätyksiä tarjoten. Kääntyminen oli ainoa mahdollisuus ja karvas pettymys. Pettymys vaihtui äkkiä uuden yrityksen suunnitteluksi. Viimeiseen asti odotimme pikaista muutosta jäätilanteeseen, mutta sitä ei tullut. Saari pysyy paikallaan ja ehkä jo ensi kesänä meri on jäästä vapaa.
·
RETKI toukokuu 2009
49. Moni hyvä suunnitelma jää toteutumatta ylittämättömien esteiden edessä. Matkanteko loppui jään reunaan aivan saaren pohjoiskärjessä, noin 350 kilometriä melottuamme
Olen rajavartijan kutsumana vieraana, joten Rajavartioston esikunta on myöntänyt minulle rajavyöhykeluvan muutamaksi päiväksi.
H
50
Venäjä
Ruunaan ue Matkalahti luonnonsuojelual
Karhunpolku
Rajav
yöhyk
e
Ru
una
Luontotalo
Kar hun
Ruunaan us sk retkeilyke
Neitikoski
anj
ärv
i
Neitijä
rvi
polk
Na
u
ar
ajä
rv
i
Ruunaan e retkeilyalu
RETKI toukokuu 2009. MONIPUOLINEN SEUTU ANSAITSEE TAKUULLA PALKINTONSA.
arpon aika kyytiä pitkospuita pitkin. Kuljemme kaksin Ruunaan retkeilyalueen pohjoispuolella olevalla luonnonsuojelualueella, joka jatkuu Venäjän rajan tuntumassa rajavyöhykkeenä. kotimaankohde
T E K ST I J A K U VAT M I K KO L A M M I N PÄ Ä
RAJAN MAILLA
·K A R TAT
RUUNAA VALITTIIN HELMIKUUSSA PÄÄTTYNEESSÄ NETTIÄÄNESTYKSESSÄ VUODEN 2009 RETKIKOHTEEKSI. Hän jäi toissa vuonna eläkkeelle rajavartijan virasta, jossa hän ehti toimia miltei kolme vuosikymmentä. Tunnen oloni cityretkeilijäksi, kun vertaan itseäni kepein askelin edelläni liikkuvaan Risto Kiiskiseen. Kun hidastan hetkeksi, huomaan jääneeni harjun päälle kirivästä oppaastani taas kymmenisen metriä jälkeen
Pyy lehahtaa ilmaan edestämme, mutta teerestä näemme vain kuivuneita pötkylöitä. Lajirunsaus miltei pökerryttää, mutta aion nauttia kaikesta kokemastani.
Tällaisesta pitäisi as i äs saada muidenkin d d n n nauttia. Tunnin päästä pääsemme huuhtomaan päivän patikan hiet. Vaikka hän kulkee rivakasti, ehtii hän havainnoida jatkuvasti joka suuntaan. "Sen verran minulla on karjalaisjuuria, että minun pitää ottaa selvää, mitä naapurissa tapahtuu" lausahtaa positii, visen utelias Kiiskinen. Viritän kotoisan siistin hirsituvan suojassa välipalan ja marssin rantasaunalle kantamaan vettä pataan. Näemme kuinka kuikka sukeltaa horisontissa hämärtyvässä illassa. Hän opastaa nykyisin kulkijoita ja tekee monipuolisia metsätöitä. Hänen tarkka katseensa huomaa myös suden jätökset.
Suuri jälkijotos johtaa suon rahkasammalikon ylitse. Vaihtoehdot käyvät vähiin ja havainnot viittaavat kontioon. Taustalla kuuluu palokärjen rytmikästä rummutusta. Joutsenpari uiskentelee tyynellä metsälammella, ja viklo kaartelee lähellä lammen pintaa nimeään toistaen.
Jatkamme matkaa paljon käveltyä polkua pitkin ja saavumme järven rantaan. Idylli on rikkumaton. Kuulemme seuraavana päivänä, että mesikämmeniä on liikkunut muuallakin: Vain muutama kilometri Lieksan keskustan ulkopuolella otso oli tappanut hirven. Tällaisesta pitäisi saada muidenkin nauttia.
RETKI toukokuu 2009
51. a t i .
Risto Kiiskinen ehtii taivaltaessaan tähyillä maastoa. Koska maisemat ja kaikki polun varren puut, pensaat ja kivet ovat partiomatkoilta Kiiskiselle tuttuja, hän voi keskittyä luonnon hiljaisiin viesteihin.
Palokärki etsii keloutuneen männyn tyvestä toukka-ateriaa.
Jälkiä
Yhtäkkiä Ripe pysähtyy tarkastelemaan sammalikkoa. Ripe huomaa myös merkkejä minkistä, joka on metsästellyt linnunpoikasia. Otamme sammalikosta veneen, jolla soudamme salmen yli. Sama uteliaisuus näkyy myös hänen patikoinnistaan. Soitamme raja-asemalle kertoaksemme kummalle rannalle jätämme veneen. Jäljet eivät voi kuulua epäselvyydestään johtuen hirvelle, jonka jälki on tunnusomaisen teräväreunainen. Kiiskinen tuntee Lieksan rajaseudut luonnonrikkauksineen, maanomistusoloineen ja sukulaissuhteineen. Vapaa-ajallaan hän toimii yhtenä Lieksan Melojien keulamiehistä. Hetken päästä tutkimme valtavaa mäntyä, jonka tyveä ahma on raapinut: liekö se käynyt kynsiään teroittamassa. Uroksen lisäksi haaskalla nähtiin emo ja vuoden ikäinen erauspentu. Pian saavumme harjun rinteeseen rakennetulle Rajavartioston partiotuvalle. Nisäkäsmaailman lisäksi tapaamme myös taivaan lentäjiä. Kyykkyyn kumartuessaan hän osoittaa sormellaan vaaleaksi kuivunutta jätöstä ja kertoo sen kuuluvan sudelle
Kylästä toiseen kauppamatkojaan tehneet "laukkuryssät" kulkivat samoja reittejä myyden kankaita, hajuja ja mausteita. Huomaamme myös vanhan kruununtorpan jäänteet. Rajan takana puuhataan lisäksi Tuulijärven kansallispuistoa. He vartioivat rajaa kahden hengen partioina kulkien jalkaisin tai suksilla noin 30 kilometrin päivätaipaleita vartiotuvalta toiselle. Rajavyöhyke on Suomen puolella leveimmillään kolmikilometrinen. Vyöhyke jatkuu Venäjän puolella monin kerroin leveämpänä, ja yhdessä alueet muodostavat laajan miltei asumattoman luontoreservaatin, jossa niin taigan linnut kuin suurpedotkin voivat liikkua reviireillään ihmiseltä turvassa. Kaistaleella saa kulkea ainoastaan saatuaan Rajavartioston myöntämän kirjallisen luvan. Avautuessaan retkeilijöille rajavyöhyke tarjoaisi ainutlaatuisen retkeilyreitin valmiine taukopaikkoineen halki miltei koske-
Entisaikain talvitien varteen pystytetty taukopaikka on käyttämättömänä peittynyt neulaskerroksen alle.
52
RETKI toukokuu 2009. Toistaiseksi vyöhykkeestä voivat nauttia harvalukuiset asukkaat, metsätöiden tekijät, luonnontieteen tutkijat sekä rajavartijat, joille alueen luonnonrauha ja polkureitit kuuluvat kadehdittavana työsuhde-etuna. Ruunaan mäntykankaiden halki kulkenut kauppareitti tunnettiin jo satoja vuosia sitten. Vapaa rajan ylittäminen estettiin, jolloin monet suvut, ystävät ja naapurit eristyivät toisistaan. Ruotsin kuninkaan sanansaattajalle kerrottiin reitistä vuonna 1556. Sanonta "on täynnä kuin Turusen pyssy" juontuu historialliseen tapahtumaan ajalta, jolloin suomalaiset tekivät viimeisiä ryöstöretkiä Vienanmeren rannikolle. Käytännössä raja sulkeutui vasta vuonna 1934, jolloin rajavartiostojen toiminta alkoi olla järjestäytynyttä. Turunen oli sullonut Lieksasta Tuulijärvelle suuntautuneella saalismatkallaan kulta- ja hopea-
Kunpa tänne pääsisi
Suomen itsenäistyttyä entisen suurruhtinaskunnan ja emämaaVenäjän välisen häilyvän rajan luonne muuttui. Kapea aukko erottuu männikön ja rämeikön kätköistä yllättävän helposti. Toivottavasti maailmamme muuttuu ja rajojen ylittäminen helpottuu.
Laukkuryssän reittejä
Etsimme vanhan männikön keskeltä merkkejä Lentiiraan ja Repolaan johtaneesta talvitiestä. Kanssakäyminen jatkui salassa vielä reilun vuosikymmenen, sillä rajaa ei juuri vartioitu. kotimaankohde
TIETOREPPU
RUUNAAN RETKEILYALUE
Lieksa, 32 km2 perustettu 1987 koskenlaskureitti 50 km merkittyjä patikkareittejä pyörätuolireitti Neitikosken partaalle 12 laavua ja 18 muuta tulentekopaikkaa www.luontoon.fi/ruunaa
Ruunaan luonnonsuojelualue
Lieksa, 73 km2 perustettu 1991 Yli puolet pinta-alasta kuuluu suljettuun raja-
vyöhykkeeseen.
Alueen halki kulkee Karhunpolku-patikkareitti,
joka jatkuu Patvinsuon kansallispuistoon. Kellarikuoppa ja osa rakennusten nurkkakivistä ovat yhä paikoillaan. 6 tulentekopaikkaa Koskenlaskua, majoitusta ja opastuksia Lieksan Matkakaverit, erikoistunut erityisryhmiin, www.lieksanmatkakaverit.fi Koski-Jaakko, www.koski-jaakko.fi Ruunaan Matkailu, www.ruunaanmatkailu.fi Ruunaan retkeilykeskus, www.ruunaa.fi Risto Kiiskinen, risto.kiiskinen@pp.inet.fi Kirjoja ja karttoja Pohjois-Karjalan vaellusreittiopas, Edita, 2004 Virran varrelta Lieksanjoen opaskirja, Metsähallitus, 2006 Oiva Potinkara, Erämaata ja koskien kohinaa, Metsähallitus, 1997 Ruunaa, ulkoilukartta 1: 30 000, Metsähallitus, 2005 www.retkikartta.fi
Valtakunnan raja on merkitty maastoon selkein pyykein ja puuttomaksi raivatuin linjoin.
mattomien erämaiden. Reittiin ja sen varren kohteisiin liittyy kymmeniä ja satoja kertomuksia, joita olisi mukava kuunnella asiantuntevan oppaan tarinoimana. Se yhdessä Ruunaan retkeilyalueen ja luonnonsuojelualueen kanssa muodostaisi hienon suojelukokonaisuuden, jossa riittäisi reviiriä retkeilijöillekin
Jotkut alueen koskenlaskuyrittäjistä ovat silti tuohduksissaan viranomaisten puuhasteluun
ja asetettuihin määräyksiin. Kun kaupungin työvoimatoimisto suljettiin 1960-luvulla heinäkuun ajaksi, laitettiin ovelle lappu, jossa luki: "Lopuille on työtä uitossa" Kun uitot päättyivät kestettyään 110 vuotta, monet . He eivät voi ymmärtää, miksi koskenlaskun ylintä päätösvaltaa maassamme edustaa Kuluttajavirasto, jonka asettamia määräyksiä paikallistasolla valvoo terveystarkastaja. Alueella vierailee vuosittain lähes satatuhatta retkeilijää. Nykyisen tukikohtansa rakentamisen hän aloitti kolme vuotta sitten. Uittotyöt olivat erittäin tärkeä osa Lieksan seudun taloutta. Laavuja ja taukopaikkoja on pystytetty muutaman kilometrin välein. Rauhallisempaa yhteiseloa edustaa vuonna 1860 alkanut tukkien rajauitto Lieskanjoen Neuvostoliiton puoleisilta latvavesiltä. Lappalainen on yhdeksän yrittäjävuoden jälkeen vielä itsekin innoissaan seudun luonnosta. Ne käyttävät puisia moottoriveneitä, tukevia kumilauttoja ja tyrskyissä poukkoilevia kanootteja. Savon Erämessut
aarteita myös aseensa piippuun. Heistä suurin osa saapuu kesäkuukausina, jolloin patikoitavaa riittää retkeilyalueen puolella erimittaisina lenkkeinä 50 kilometrin verran. Koskenlasku on turvallista, sillä koskiveneiden ja kumilauttojen kippareiden pitää suorittaa tietoja ja taitoja punnitseva tutkinto ennen kuin he pääsevät palvelemaan asiakkaita. Nyt Ruunaalla on puolen tusinaa yritystä, jotka järjestävät koskiseikkailuja. Metsähallituksen organisaatiomuutokset ovat helpottaneet matkailuyritysten toimintaa. Ruunaan retkeilykeskuksen kaksi edellistä yrittäjää lopetti toimintansa konkurssin pakottamina. u t u
Retkeilyalueet on luotu palvelemaan ulkoilijoita. "En välitä haaskakuvauksesta, vaan haluan päästä katsomaan karhuja luonnollisessa elinympäristössä." Hän valitsee usein kuvauspaikaksi hakkuuaukean, jolla karhut poikkeavat kääntelemässä mäntyjen kantoja saadakseen toukkia evääkseen. Monipuoliset opasteet ja taukopaikat kuuluvat niiden varustukseen.
Kosken kuohuihin
Ruunaa koskireitteineen nousi uuteen kukoistukseen muutama vuosikymmen sitten. Monena iltana hän pakkaa kamerat mukaansa ja lähtee jahtaamaan linsseillään karhuja. Nykyinen isäntä Markku Lappalainen on onnistunut pitämään yrityksen kannattavana ja pystynyt kehittämään toimintoja yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Nykyinen Lieksan Matkakavereiden toimitusjohtaja Rauni Hietanen saalisti 1980-luvun lopulla koskenlaskun SM-mitaleita, ja pian mestaruuden saavutettuaan ryhtyi yrittäjäksi. Toissa vuonna valmistuivat uljas päärakennus, uittomaja ja savusauna, jonka viereen avattiin Akanvirta-nimen saanut ravintola. Majoitusta, ruokailuja ja ohjelmapalveluja tarjoava yritys on merkittävä sesonkiajan työllistäjä. ihmiset joutuivat jättämään kotiseutunsa ja savut kylmenivät.
Metsästys · Kalastus · Retkeily · Eläimet · Luonto
Erätaika 2009
Kuopio-hallissa 8.-10.5.2009
www.savoneramessut.fi
Lisää messuista:
Toivottavasti v t a s maailmamme a a muuttuu. Täällä kelpaa kuljeskella.
·
RETKI toukokuu 2009
53. Niillä kelpaa evästellä ja nauttia luonnon rauhasta. Lupia ja toimintamuotoja koskeva päätöksenteko on nopeutunut merkittävästi ja yrittäjien tarpeita ymmärretään aiempaa paremmin. Kun vihollinen tuli peräämään omiaan takaisin, Turunen ei voinut ampua tuliluikullaan, koska aseen piippu oli pullollaan arvokkaita koruja. Ruunaa on hieno esimerkki siitä, kuinka erityisryhmät ja esteettömyys on otettu huomioon retkeilypalveluiden suunnittelussa. Kaupalliset koskenlaskuretket saivat ensiidean Enso Gutzeitin metsäherojen kuskaamisesta 1970-luvun lopulla. Parhaimmillaan joessa lipui uittokauden aikana jopa 500 000 kuutiometriä tukkeja, mikä vastaa 10 000 rekkakuormaa
Suomessa rajan veto on usein pituuden mukaan, jolloin 12-päiväiset ovat multisportia, pidemmät seikkailu-urheilua. Liikkuminen kilpailuissa tapahtuu normaalisti juosten, pyöräillen ja vesistöjä pitkin. Monelta kantilta lajin kanssa tekemisissä olevan Jari Kaajan mielestä seikkailu-urheilun hienous on vauhdin tuntu:
S
"Kun lajit vaihtuvat ja niissä käytetään eri lihasryhmiä, voi aloittelijakin saada hienon kokemuksen omasta nopeudesta ja jaksamisesta." Seikkailu-urheilulla on vankka extreme-leima. Lisämausteena on usein seinien tai kallioiden laskeutumista, köysiratoja, vesistöjen ylityksiä, rullaluistelua ynnä muita yllätyksiä. SUOMESSA ON KISAMIELISILLE TARJOLLA RUNSAASTI ERILAISIA TAPAHTUMIA.
K U VA J A R I K A A J A
eikkailu- ja multisport-kilpailuissa keskeisintä ovat liikkuminen joukkueissa, suunnistaminen rastilta toiselle ja useiden liikuntamuotojen käyttö matkan aikana. Ihmisten kuntotasot ja henkinen kantti vaikuttavat matkan sujumiseen, joten joukkueena toimimisen merkitys on suuri. "Multisport-tapahtumat ja niiden kuntosarjat ovat kenen tahansa terveen ihmisen läpäistävissä ja kokemuksen karttuessa voi suunnata pidempiin kilpailuihin" , kannustaa pitkään seikkailu-urheilua harrastanut Niko Blomberg.
K U VA J A R I K A A J A
Lyhyet multisport-kilpailut on hyvä tapa lähteä mukaan seikkailu-urheiluun.
54
RETKI toukokuu 2009. seikkailu-urheilu
T E K ST I V I LL E S I E K K I N E N
SEIKKAILU-URHEILU JA MUUT LUONNOSSA LIIKKUJAN KILPAILULAJIT KUTSUVAT ETSIMÄÄN OMIA RAJOJA. Kilpailuita järjestettiin pitkään sekajoukkueille, mutta nykyisin on erilliset sarjat miehille ja naisille. Ruotsissa on tapana erotella multisport- ja seikkailukisat siten, että ensin mainitussa on viitoitettu rata ja jälkimmäisessä suunnistetaan. Varsinkin monipäiväisissä non-stop kisoissa ei ensikertalaisjoukkueiden juuri oleteta pääsevän maaliin.
Tarjolla on paljon kisoja, jotka soveltuvat muillekin kuin vannoutuneille seikkailu-urheilijoille. Talvella jalkaan saatetaan laittaa myös lumikengät tai sukset
Perustaitona suunnistaminen niin valoisalla kuin pimeässä on myös hallittava hyvien tuloksien varmistamiseksi.
Perusvarustus
Kilpailuissa keskeisimmät varusteet ovat urheiluun ja vallitsevaan säähän sopivat vaatteet. Erityisesti huipputasolla joukkueen ja ihmisten tasainen kyky suoriutua lajeista korostuu. 2.5. , Kuntoeroja joukkueen sisällä voidaan tasoittaa muun muassa varusteiden painoa tasaamalla ja hitaampia joustavalla narulla hinaamalla. 25.7. 10.11.7. Oikea tekniikka, sopiva yhdistelmä lajiharjoittelua ja monipuolista kestävyys- ja lihaskunnon keruuta ovat valmistautumisen avain. Kun rajuimmat seikkailukilpailut ottavat jopa 12 vuorokautta, kestävät multisportkilpailut yllensä neljästä kuuteen tuntia. Harrastajan on syytä keskittyä oman vauhdin ja jaksamisen seuraamiseen. Seikkailu- ja multisport-kisat
Kilpailu KY City Challenge Spring Adventure Ursak I No Limit Adventure ArcticCircle24h Multi-Sport-YKV Hiiltoadventure Yöseikkailu Ursak II Archipelago Adventure X-kaato Ajankohta 24.25.4. Kun on ilmoittautunut tapahtumaan, on selkeä tavoite kuntoilulle" kertoo muutamia ker, toja kilpaillut Kalle Ryynänen. Edellisten yhdistelmänä on myös tapahtumia, joissa päivisin kello käy jatkuvasti, mutta öiksi tarjotaan kunnollinen lepo. 25.5. "Yhteinen käsitys tavoitteesta on tärkeää. Hinaus toimii sekä pyöräillessä että juostessa. "Olen käyttänyt seikkailu-kilpailuja treenimotivaattorina arkeen. Lisäksi kilpailut jaetaan kahteen päätyyppiin: non-stop- ja etappi-kisoihin. 1.8. 1.2.8. Meillä periaate on ollut, että ylämäissä ei juosta, ja se on tuonut hyviä tuloksia" valaisee Ryynänen. 18.7. Vastaavasti kuitenkin keskeyttäminen väärän vauhdinjaon, loukkaantumisen, energia- tai nestevajeen takia harmittaa hirvittävästi. Silloin tietää yrittäneensä ja saa erinomaisen palkinnon: hyvän mielen. 6.6. Monen päivän kilpailuissa tämä johtaa unen vähyyteen ja tiukkoihin vaatimuksiin oman kehon tuntemisesta, jotta osaa säilyttää riittävän energiatason loppuun asti. "Itselle sopivan varustuksen oppii kokemuksen kautta. Mukana ovat myös juoksukengät, pyöräilykypärä, juotavaa ja energiaa. t m l m
myös eri lajien perustekniikan hallintaa. Seikkailukilpailuissa tullaan maaliin väsyneenä. 3.6.9. Non-stop-tapahtumassa kello käynnistyy lähdössä ja pysähtyy vasta maalissa. Pyörä, suunnistusvarustus, otsalamppu ja hieman työkaluja pyörien kunnossapitoon ovat myös tärkeitä. Tällöin lepoon, lajien vaihtoon ja henkilökohtaiseen huoltoon kulutetut minuutit sisältyvät loppuaikaan. Paikkakunta Helsinki Ei tiedossa Liperi Ei tiedossa Napapiiri Ylistaro Pirkanmaa Lohja Koli Ei tiedossa Ei tiedossa Laji Seikkailukilpailu Multisport Multisport Multisport Seikkailukilpailu Multisport Multisport Multisport Multisport Multisport Multisport www-sivut http://www.kycitychallenge.fi/ http://multisport.putteri.fi/ http://www.karsu.fi/ http://multisport.putteri.fi/ http://www.arcticcircle24.com/ http://www.ykv.fi/ms/ http://www.hiiltomiehet.com/ http://www.yoseikkailu.com/ http://www.karsu.fi/ http://multisport.putteri.fi/ http://multisport.putteri.fi/
Muuten luonnossa
Kilpailu Rogaining EM Ponsa Rogaining Turku Rogaining Sprint Erävaelluksen SM-kisat Erämelonnan SM-kisat Partiotaitokilpailut Reserviläiskilpailut, marssit ja jotokset Metsätaitokilpailut Ajankohta 15.16.8. 6.6. Kovaan vauhtiin kannattaa varautua myös yleisimmillä
Kunnolla eteenpäin
Monen tunnin tai jopa vuorokauden koettelemus vaatii hyvää peruskuntoa, mutta
RETKI toukokuu 2009
55. 29.8. 3.10. Pitkissä tapahtumissa etappikilpailut ovat usein suositumpia, sillä kohtuullinen tauotus parantaa kilpailijoiden turvallisuutta.
Seikkailu-urheilulla on syyttä a a ä extreme-leima. Etappitapahtumissa jokainen laji on oma etappinsa, joiden välillä kello pysähtyy ja joukkueilla on mahdollisuus lepoon ja huoltoon. 6.6. Yhdessä kisassa voi tulla vastaan jäätäviä öitä, auringon paahdetta, sadetta ja tuulta, joten oloja ei sovi aliarvioida. toukokuu useita useita useita Paikkakunta Ylläs, Kittilä Kangasala Turku Pohjanmaa ei tiedossa useita useita useita Laji Rogaining Rogaining Rogaining Vaellustaidot Melonta Partiotaitokilpailut Reserviläistaidot Metsätaidot www-sivut www.rogaining.fi http://www.kangasalask.fi/ponsarogaining/ http://www.ivk.fi/rogaining/ http://www.reisjarvi.fi/harrastus/ erävaelluksen sm.htm http://www.suomenlatu.fi http://www.partio.fi http://www.reservilaisliitto.fi/ http://www.metsataito.fi/
Monta mittaa
Kilpailuja on tarjolla laidasta laitaan. Ensimmäisillä kerroilla ei ole helppo osua oikeaa" kertoo , Blomberg
Tueksi tarvitaan hitaammin imeytyviä ja pidempään virtaa antavia energianlähteitä. Nykyisin on edelleen tarjolla kotimainen Multisport Cup, joka tarjoaa kisoja monen tasoisille menijöille. Pitkissä kilpailuissa kaikkea ruokaa ei tarvitse kantaa mukana, vaan ne kulkevat edeltä vaihtopaikalta toiselle. Tavaroilta vaaditaan myös mukavuutta. Erävaellus- ja erämelontakilpailut: Suomen latu vaalii eräperinteitä ja innostaa oppimaan tärkeitä taitoja ja tietoja. Rogaining: Pistesuunnistuskilpailussa joukkue valitsee itse reittinsä kerätäkseen määräajassa mahdollisimman paljon pisteitä. Reserviläiskilpailut: Reserviläisten tapahtumissa voi kaivella muististaan perussotilastaitoja suunnistuksesta ammuntaan ja ensiavusta räjähteiden merkitsemiseen. Toistaiseksi viimeiset X-Sprintit käytiin kesällä 2007. Tosissaan kilpaillessa jokainen ylimääräinen gramma viilataan pois, mikä voi tarkoittaa monille varusteille hurjia muodonmuutoksia, kun ylimääräisiä osia leikellään pois. ,
ensiapuvälineillä ja suojaamalla arimmat tavarat kastumiselta. Blombergin kisareppussa on paikka myös leivälle: "Toisin kuin geelit, ne oikeasti täyttävät mahan." "Lisäksi liikkuessa syömisen ja juomisen hallitseminen on helppo tapa parantaa aikaa. Joukkueet etenevät muun muassa juosten, pyörällä ja meloen rastien kautta maaliin. Jaksamisen perusajatuksen tiivistää Kaaja lyhyesti: "Hyvä nyrkkisääntö on, että kaikkea mitä pystyy syömään voi nauttia. Kovassa vauhdissa on joskus toki yhtä paahtoleipää syöty kolme varttia" jatkaa Blomberg. Kilpailuja ja sarjoja on vuosien myötä syntynyt ja kuollut, osittain järjestelyiden
haastavuuden ja taloudellisten paineiden vuoksi. Lisäksi kilpailuohjeiden mukana saattaa tulla erityisiä varustevaatimuksia. "Ensimmäinen suomalaisjoukkue nähtiin maailmalla vuonna 1997 ja 1998 X-Adventure kisattiin Lapissa." kertoo kotimaisen seikkailu-urheilun kantavana voimana pitkään ollut Petri Forsman. Seuraavalle vuosikymmenelle tultaessa alkoi Raid Gauloises -sarja, jota voidaan pitää seikkailu-urheilu sarjojen todellisena klassikkona. Koska kilpailuissa käydään taistoa aikaa vastaan, on varusteiden keveydellä merkitystä. Kaikille vatsoille eivät geelit ja patukat sovi." Kisaevään on oltava monipuolista. Multisportkilpailut ja monet muut kisailumuodot vaativat nauttimaan riittävästi energiaa ja nestettä, jotta suorituskyky säilyy. Puhtaat hiilihydraatit imeytyvät nopeasti ja antavat tehokkaasti energiaa. Myös opiskelijoille on ollut tarjolla pitkään oma seikkailukilpailunsa.
·
56
RETKI toukokuu 2009. Suomalaisille laji tuli tutuksi 1990- ja 2000-luvulla, kun muun muassa kansainvälisiä Salomon X-Adventure -sarjan ja Raid Gauloises sekä Eco-Challenge -kilpailuja näytettiin televisiossa. Useammasta osakilpailusta koostuneeseen sarjassa saattoi yhtälailla vain tutustua multisportiin tai lähteä tosissaan urheilemaan. seikkailu-urheilu
Seikkailu-urheilu: Erittäin fyysiset joukkuekilpailut venyvät päiväkisoista jopa 12 vuorokautta kestäviin tapahtumiin. Sittemmin maailman kärjessä on kilpaillut useita suomalaisia joukkueita, nimissä on näkynyt esimerkiksi Team Nokia, Team Lapin Kulta ja Team Halti. Kun repun kanssa on oikeasti juostava, oppii pakkaamisesta nopeasti omat mieltymykset.
Historian havinaa
Seikkailu-urheilu syntyi 1980-luvulla Uuden-Seelannin kilpailuista (Retki 4/2007), joissa kuljettiin rannikolta rannikolle. Tapahtumat ovat kiertäneet eksoottisesta ja haastavasta ympäristöstä toiseen kaikilla mantereilla. Endurance Quest -tapahtumat ovat tarjonneet vuodesta 2002 asti kaksipäiväisiä seikkailukilpailuja eri puolilla Suomea. Kilpailuissa suunnistetaan rastilta toiselle ratkoen luonnontietoa ja erä- ja melontataitoja vaativia tehtäviä. Kokonaismatkat voivat olla jopa 900 kilometrin luokkaa. Ruoan pitää antaa energiaa, olla kevyttä kantaa pysyä sisällä. Partiotaitokilpailut: Partiolaisten monipuolisissa kilpailuissa suunnistus, tiedot, taidot ja kätevyystehtävät ratkaisevat voittajan. Multisport: Seikkailukilpailut ovat noin puolenpäivän mittaiset. Muun muassa pitkässä kisassa voidaan tarvitaan majoite öiksi tai vaikkapa märkäpuku kylmissä koskissa selviämiseen. Kisaajakavalkaadissa on ollut paljon kovia kestävyysnimiä: Retki-lehden toimittajista Pasi Ikonen on kipparoinut joukkueita, samoin menestyjiä ovat muun muassa Iiro Kakko, Harri Hollo, Petri Forsman ja Dominick Arduin. Pikavinkit aloittelijalle: Suojaa kartta hyvin, huolehdi jalkojen kunnosta, nauti energiaa ja nestettä ja tutustu itsellesi uusiin lajeihin etukäteen.
K U VA J A R I K A A J A
Kilpailumuotoja
Vesi on seikkailuurheilussa keskeinen elementti, joka pakottaa hoitamaan jalkoja kunnolla.
Seikkailijan eväät
Seikkailu-urheilun intensiivisyys ja kesto vaativat omat eväänsä: non-stop-kilpailuissa voi energiaa holahtaa yli 10 000 kaloria päivässä. Kotimainen kisailu alkoi vuonna 1999, kun X-Sprint-sarja syntyi
"Tietoa ja taitoa vaativiin kilpailuihin valmistautuminen ja niissä tehtävien teko antavat paljon arkeen. Tiedustele vapaita paikkoja puh. Niissä mitataan osaamista muun muassa suunnistuksessa, partiotaidoissa, luonnontuntemuksessa ja kätevyydessä. Koulutus sisältää ammattitutkinnon näytön. "Jokaisesta taito- ja seikkailukisasta jää uusia kokemuksia ja oppeja mieleen. Jälkipeleillä on oma hauska roolinsa joukkuelajeissa" Blomberg pai, nottaa.
K U VA V I LL E S I E K K I N E N
·
RETKI toukokuu 2009
57
K U VA V I LL E S I E K K I N E N. Erävaelluskisat organisoi Suomen Latu ry. ERÄ- JA LUONTO-OPASKOULUTUS (50 ov)
Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää erä-, luonto- ja ohjelmapalveluoppaan työhön, Pohjois-Lapin luontoon ja saamelaiskulttuuriin. Reserviläiskilpailuissa osansa on suunnistuksella, sotilastaidoilla ja luonnossa
Seikkailukilpailuissa lajit vaihtuvat tasaisesti, joten aloittelijakin saa vauhdin ja jaksamisen elämyksiä.
liikkumisen kannalta tärkeillä kyvyillä kuten ensiavulla. 040 723 7319.
www
LUONTO AMMATIKSI INARISSA
Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddás
PL 50, Menesjärventie 4, 99870 Inari
www
Muun muassa erävaelluksen Suomen mestaruudet sekä partiolaisten ja reserviläisten kilpailut mahdollistavat vähemmän urheilullisen kilpailun. Monet luonnossa liikkumisen kanssa tekemisissä olevat järjestöt ovat kehittäneet omia kilpailumuotojaan pitämään elossa oman toimintansa tueksi tärkeitä taitoja ja tietoja. Näissä 8- ja 24-tunnin kilpailuissa liikutaan joukkueina keräten pisteitä leimaamalla pisteytettyjä rasteja metsästä. Partiolaiset kisaavat keväisin, syksyisin ja talvisin omissa kilpailuissaan. Retki-lehti on ollut aktiivisesti mukana tuomassa rogaining-suunnistusta Suomeen. Partiotaitokilpailut ovat joko päiväkisoja tai yön yli kestäviä koitoksia. On olemassa myös metsätaitokilpailuita, joissa paino on erityisesti metsä-
talouden kannalta oleellisilla tiedoilla ja taidoilla. Koulutus alkaa 7.9.2009, hakuaika päättyy 12.6.09.Hakemukset suoraan koululle.
Esitteet, hakulomakkeet ja lisätiedot toimistosta puh. Kilpailujen kohderyhmää ovat reserviläiset, mutta myös muilla on mahdollisuus ottaa kilpailuihin ja marsseihin osaa. Vaikka rogaining ei suoraan kuulu samalle listalle seikkailuurheilun ja taitokisojen kanssa, vetää laji kisaamaan samoja ihmisiä. 0400 131 521 tai sähk
LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO (120 ov)
Poronhoitaja ja luontoohjaaja. Reserviläisjärjestöillä on omia jotoksiaan, marssejaan ja partiokilpailuja. Näissä perinteisissä kilpailuissa kuljettava matka jakaantuu neljälle päivälle ja rastit sisältävät monipuolisesti tietoja ja taitoja mittaavia tehtäviä. Itse pidän tarkkoja listoja varusteista, olosuhteista ja niiden yhteen sopivuudesta. Partiotaitokilpailujen osallistuminen on rajoitettu vain partiolaisille, mutta järjestöön liittyminen on helppoa. Seikkailukilpailuja kevyempiä ulkoilukilpailuja ovat muun muassa erävaelluksen Suomen mestaruuskilpailut ja monenlaiset partiotaitokilpailut. Lähtöviivalla on rogainingiin erikoistuneiden lisäksi runsaasti sekä seikkailu-urheilijoita, partiolaisia että reserviläisiä. Linjat ovat yhteishaussa. 040 723 7319 tai opettajalta puh. Oppii paljon hyvää knoppitietoa ja työpaikallakin osaa lähestyä monipuolisemmin ongelmia" kertoo myös erävaelluksia, , -melontoja ja partiotaitokisoja kiertänyt Niko Blomberg. Metsäkeskusten organisoimat kisat on suunnattu pääasiassa metsänomistajille
ELÄMÄNMENO ON HILJAISTA LUKUUN OTTAMATTA MUUTAMAA VIIKONLOPPUA, JOLLOIN JÄRJESTETÄÄN JOKIN MASSALIIKUNTATAPAHTUMA. Rusina pullassa oli Kekkosen Tarton yliopiston juhlasalissa pitämä puhe, jonka hän esitti kuuntelijoiden riemuksi viron kielellä.
S
58
Suomenla Tallinna Itämeri
Soomaan isto kansallispu
hti
Saarenma
a
Pärnu
Viljandi
i
Tarto
Vörtsijärv
Kääriku
õlva Värska Otepää P
Orava Obinitsa Meremäe
ips Pe i
Karula
ä Ven jä
Latvia
Haanaja
RETKI toukokuu 2009. Monet muistavat vielä presidentti Urho Kekkosen vuoden 1964 valtiovierailun, jonka ohjelmaan kuului 17 kilometrin laturetki Käärikun urheilupuistossa. Kartalta paikka löytyy nimellä Otepää. Kekkonen sävähdytti läsnä olleet elegantilla hiihtotyylillään ja karistamalla kannoiltaan KGB:n turvamiehet. pohjola
T E K ST I J A K U VAT M I K A K E R Ä N E N
Tarton takana
VIRON ETELÄISIMMÄT OSAT OVAT KAUKANA TURISTIVIRROISTA. Kuuluisin seuduilla hiihtäneistä ulkomaisista merkkihenkilöistä edustaa kuitenkin aivan toista ammattikuntaa. MUTTA MIKSI VIROLAISEN SANANLASKUN MUKAAN KANNATTAA KÄYDÄ NUUSTAKULLA ENNEN PARIISIA?
·K A R T TA
Suomi
ananparren Nuustaku sijaitsee syvällä EteläVirossa, jossa maankuori kupruilee leikkisästi muhkeina mäkinä aina Latvian ja Venäjän rajoille asti. Idyllinen pikkukaupunki on virolaisen liikuntakulttuurin keskus, joka on vakiinnuttanut paikkansa kahden kansainvälisen hiihtotapahtuman, maastohiihdon maailmancupin ja Tarton hiihtomaratonin näyttämönä
·K A R TAT
Otepääläinen herrasmies toivottaa hyvää äitienpäivää Tarton maratonin juoksijoille ja sauvojille.
RETKI toukokuu 2009
59
Kaupunkilaiselle maaseudun rauha kelpaa, ja sitä Tarton takana riittää. Parhaiten tämän huomaa Viljandissa Mulgimaan keskuksessa järjestettävillä heinäkuisilla Viljandi Folk -kansanmusiikkifestivaaleilla, joiden osallistujien keski-ikä on vuosikymmentä alhaisempi kuin vastaavilla tapahtumilla Suomessa. Kahdensadan kilometrin päästä Tallinnasta sijaitsevat EteläViron maat tarjoavat retkeilijälle lähes pelkästään järviä, jokia, soita, poukkoilevia kumpumetsiä ja tavallista metsää sekä silmänkantamattomiin maalaismaisemaa, mutta tienoon viehätys piileekin tavallisuudessa ja aitoudessa. Etelä-Virossa on hyvä olla suomalainen. Suhtautuminen pohjoiseen veljeskansaan on ylenpalttisen ystävällistä ja tunne on molemminpuolista. Vironmaalla matkustellessa näitä, sydäntä lämmittäviä tarinoita pulpahtaa aina pinnalle. Nämä maakunnat olivat Tartumaa, Mulgimaa, Võrumaa ja Setomaa. Kun etelävirolainen kertoo, miten kotitila jäi toiselle puolen valtionrajaa Neuvostoliiton hajotessa, suomalaisen on helppo häntä ymmärtää. Paikallisen väestön kanssa tulee helposti juttuun ja vähänkin isommasta porukasta löytyy aina suomenkielen taitajia, ellei taivaltaja ole ehtinyt vaihtaa siihen mennessä suomeaan viron kielen alkeisiin: kuna eesti keel on üks huvitav keel!
Lasten Rattaralli on maailman paras lasten pyöräilytapahtuma.
Mulkit, setot ja võrulaiset
Etelä-Viro levittäytyy neljän historiallisen maakunnan alueelle, joka on hyvä muistaa kulkijoiden tullessa vastaan. Murteilla laulamisessa on aimo annos maagista alkuvoimaa, aivan kuin laulu kumpuaisi jostain syvemmältä muistiperimästä ajalta, jolloin itämerensuomalaiset kielet poikkesivat toisistaan vähemmän kuin tänään.
60
RETKI toukokuu 2009. Jokaisessa maakunnassa oli oma kielensä, joista mulkit, setot ja võrulaiset puhuvat edelleen omia murteitaan rinta rinnan viron yleiskielen kanssa.
Murteet ovat muodissa ja myös nuoret ovat kiinnostuneita oman paikkakuntansa perinnekulttuurista. pohjola
Maidemme välisissä suhteissa on monta tarinaa
Matkalippu Tartosta päätepysäkki Oravalle (94 km) maksaa neljä euroa.
Ahjajoki on yksi Viron kauneimmista.
Kumpuileva Võrumaa
Võrumaalla on yksi kansallispuisto ja useita luonnonsuojelualueita. Vaikka Viron bussit ovat junia miellyttävämpiä, ovat
Etelä-Virossa on hyvä t l - r a olla suomalainen. Tiet sopivat leveärenkaiselle pyörälle, vaikka pikitien penkan soisikin olevan leveämpi. Bussiliikenne toimii Virossa mallikkaasti, mutta se ei ole pyöräilijöitä varten. Mielenkiintoiset luontopolut ovat yleensä
Pokumaa on lastenkirjailija ja kuvittaja Edgar Valterin luomien Poku-satuhahmoihin perustuva teemapuisto Urvastessa.
RETKI toukokuu 2009
61. u l i e
junat pyöräilijälle parempi vaihtoehto. Hyvä huumorintaju on tärkeä ominaisuus, jos haluaa matkustaa polkupyörän kanssa julkisilla kulkuneuvoilla. Pyöräily Virossa onkin hauskaa, kun taskussa on taitettu matkakartta mittakaavassa 1:200 000 ja suosii asfaltin sijaan hiekkateitä. Vilkkaiden kulkuväylien hurjastelijoita voi välttää suosimalla pikkuteitä. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, ettei polkupyöräilijällä ole Viron liikenteessä paljon sanottavaa. Seurueena reissatessa on kuitenkin kohteliasta kysyä konduktööriltä, mihin vaunuun pyörät on parasta sijoittaa. Vaunuissa on myös pyörän kuljetukseen tarkoitetut koukut katossa, mutta etuvanteen suojaamiseksi niitä on syytä välttää. Vaikkei se houkuttelevalta kuulosta, on sinne kaarrettava takaa tulevan auton edestä. Tallinnasta pääsee Viljandiin (161 km) ja Tarttoon (189 km) alle kymmenellä eurolla, joka sisältää myös lipun pyörälle. Luontopolkujen suunnittelu ja rakentelu on päässyt Virossa hyvään vauhtiin. Junaliput ovat suomalaisen mittapuun mukaan edullisia. Ne ovat äänekästä ja karua neuvostoperintöä, mutta niiden vaunuosastot ovat todellisia tilaihmeitä. Yleensä Etelä-Viron junat ovat melkein tyhjiä, sillä bussilla matka taittuu nopeammin ja kätevämmin. Kärrypoluilla lehdon siimeksessä voi odottaa isokin yllätys. Edelaraudteen asiakaspalvelun mukaan yhden vaunun penkkien väliin mahtuu jopa 15 pyörää. Valokuvaukseen hurahtaneiden kannattaa ajaa kamera kaulassa, sillä jos keskellä tietä seisoo yllättäen jylhä kiljukotka, kamerasta ei ole repussa iloa. Yhden pyörän saa tuurilla vielä kyytiin, kahta harvemmin. Laulukuoro Kuldatsäuk Värskassa.
Huumorimieli matkassa
Etelä-Viron reissun kulkuneuvoksi sopii parhaiten polkupyörä
Võrumaan luonto poikkeaa aika lailla suomalaista perinnemaisemasta: ilmasto on lauhempi ja maaseudulla näkee paljon isoja tammia, jotka kasvavat usein yksinäisyydessään keskellä heinäpeltoa. Kansallispuiston lupsakan mäkinen maasto esittäytyy kauneimmassa asussaan Kaikan kumparealueella, jossa luonnon muhkuroita kohoilee maasta kuin pannukakussa. Ähijärvellä on myös lasten luontopolku ja hyvin varusteltu leikkikenttä. kesäkuuta. Karula on 12 300 hehtaareineen maan viidestä kansallispuistosta pienin ja sijaitsee Valgamaan ja Võrumaan maakuntien alueella. pohjola
Ähijärven kyläkeinu huhtikuussa.
merkki siitä, että paikkakunnalla on vireä kylätoimikunta tai maaseutumatkailuun myönteisesti suhtautuvaa yrittäjähenkeä. Parhaimmillaan mäennyppylöitä on kaksikymmentä neliökilometriä kohden.
Otepäässä pyöräillään maastossa myös tandemilla.
Võrumaan ja koko Baltian korkein huippu sijaitsee muutaman kymmenen kilometrin päässä Haanjan luonnonpuistossa. Uutta maalipintaa kaipaavia rakennuksia on paljon. Suojelun tavoitteena oli säilyttää perinteistä etelävirolaista luontoa ja maalaiskulttuuria. Vanhat kolhoosirakennukset ovat kolkkoja, ellei haikara ole rakentanut savupiipun nokkaan pesäänsä. Sen juurella pohtii, onko keinu pelkkä muistomerkki kyläkeinulla riiamisesta vai vieläkö paikalliset vonkamiehet tuovat morsiamensa keinulle. Sen kukkulavyöhyke on viimeisen jääkauden aikaansaannosta niin kuin seudun kymmenet järvetkin. Näkymät huipulle pystytetystä sirosta tornista avautuvat 50 kilometrin päähän. Reilut sata kilometriä Tartosta etelään sijaitseva Karulan kansallispuisto perustettiin entisen maisemasuojelualueen maille vuonna 1992. Suurin niistä on 176 hehtaarin Ähijärv, jonka rannalla sijaitsee myös kansallispuiston toimisto. Vastauksen saisi varmaan juhannuksena, joka on Virossa perinteisellä paikallaan 24. Korkealla mäellä kohoava kyläkeinu on komea näky. Kananmunanpuolikkaan muotoisen mäen nimi on humoristisesti Suur-Munamägi. Villieläimien näkeminen ei ole harvinaista, ja onnekas retkei-
62
RETKI toukokuu 2009
Hieman oudolta kalskahtava nimitys tarkoittaa Virossa, Latviassa ja Liettuassa neuvostomiehitystä vastustanutta vastarintaliikettä. Viron ja Venäjän raja on ikävästi halkaissut Setomaan, mikä hankaloittaa tietysti perheiden sukulointia. Museossa järjestetään tilauksesta setokuorojen konsertteja ryhmille, ja mikä parasta, siellä pääsee tutustumaan myös Setomaan ruokaperinteeseen ravin-
Kaakkoisin Viro
Võrumaan naapurimaakunta on Põlvamaa, jonka hallinnollinen keskus on seitsemän tuhannen asukkaan Põlvan kaupunki. Võrun puhujia arvioidaan olevan 70 000, kun Setoa puhuu Virossa 5 000 ihmistä ja 10 000 toisella puolen rajaa. Pienet lammet ja järvet ovat lähes kivenheiton päässä toisistaan. Edellisellä retkellä Karulan kansallispuistossa näin teltan suulta aamuyöllä susia, vaikka kaikki muut olivatkin vakaasti sitä mieltä, että kulkukoiria ne olivat. Ulkomuseon pihapiirissä on runsaasti eri puolilta Setomaata siirrettyjä komeita rakennuksia lämpiävää savusaunaa myöten. Setoissa on enemmän ortodokseja ja heidän luonteenlaatunsa on vilkkaampaa. Myös võrulaiset ja setot puhuvat omia murteitaan. Mikäli kansanperinne kiinnostaa, Värskassa sijaitseva Seto talumuuseum on eräs EteläViron parhaista matkakohteista. Identiteettiasioihin suhtaudutaan Setomaalla hyvin samalla lailla kuin Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Lauluperinne ja kansanpuvut ovat myös omaa luokkaansa. Soomaalaisten haapio Emajoella.
lijä saattaa nähdä matkallaan vilauksen peurasta, villisiasta tai ketusta. Maakunnan kaakkoiskolkka on historiallista Setomaata. Eräs
RETKI toukokuu 2009
63. Matkailuyrittäjä Meelis Mõttus opastaa itse vieraita, lämmittää tilauksesta saunan ja esittää pyynnöstä jopa metsäveljien lauluja.
Valokuvaukseen o v k e hurahtaneiden ua n d kannattaa ajaa a n t a kamera kaulassa. Lyhyestä välimatkasta huolimatta kulttuurierot ovat selkeät. Pohjoisesta saapunutta retkeilijää ilahduttaa kovasti se, että kesäisin uimavedet ovat todella lämpimiä. Talo on sen verran mielenkiintoinen, että siellä vierähtää helposti koko ilta. Võrumaan laajat metsäalueet selittävät osittain sen, miksi metsäveliliike piti pitkään pintansa Võrumaan seudulla Venäjän asetuttua taloksi toisen maailmansodan jälkeen. Heitä kutsuttiin metsäveljiksi siksi, että he pakenivat virkavaltaa metsiin ja aiheuttivat sieltä monenlaista harmia vallanpitäjille. a r ua s
võrulainen kommentoi Setomaata sanomalla "sääl um hoopis tõnõ tung", joka tarkoittaa, että siellä on ihan toinen meininki. Liikkeen toimintaan voi tutustua Vastse-Roosassa sijaitsevassa Metsäveljen talossa, jonka tiluksilla on muun muassa entisöity metsäveljien bunkkeri. Setomaan suurimmat Viron puolella sijaitsevat keskukset ovat Obinitsa, Meremäe ja Värska
Soomaan tulvat ovat ainutlaatuinen ilmiö koko PohjoisEuroopassa. Laajin tunnettu tulva oli vuonna 1931, jolloin vesi peitti alleen 220 neliökilometrin alueen. Vesi vyöryy yli jokien äyräiden alaville pelloille ja metsiin peittäen alleen noin 40 neliökilometrin maa-alueet
Riisan kylän seudulla. Suositusta melontajoesta 12 kilometriä on suojeltua. Ahjajoki kanjoneineen oli kuvauspaikkana Neuvosto-Viron kulttielokuvalle Viimeinen pyhäinjäännös. 600 asukkaan Värskassa on ainutlaatuinen luonnon kivennäisveden esiintymä ja rauhallinen kylpylä, joka ainoana Viron kylpylöistä tarjoaa kivennäisvesihoitoja omasta vedestä. Taevaskoda sijaitsee Tartosta vain 42 kilometrin päässä. Niillä käytiin toiseen maailmansotaan asti sekä kaupassa että koulussa, ja tuotiinpa niillä polttopuitakin pihan perältä. pohjola
TIETOREPPU
VIRO
Viron matkailun edistämiskeskus
helsinki@eas.ee www.visitestonia.com Retrohenkisistä majapaikoista voi suositella Käärikun urheilupuistoa Otepäässä (+372 766 5600) ja Kurgjärven urheilupuistoa Haanjassa (+372 505 5143). Ahjajoen alkulaakson maisemansuojelualueella on kaikkiaan neljäkymmentä hiekkakiviseinämää. Maan pisin joki, Võrumaalta alkava Võhandu mutkittelee pitkälle Põlvamaan puolelle. Massaliikuntatapahtumat www.tartumaraton.ee
tolassa, jonka nimi on turhankin vaatimattomasti Tsäimaja sen ruoka on maukasta ja paikallisia erikoisuuksia on paljon. Soomaalla haapiot olivat käytössä kauemmin kuin muualla Virossa. Viljandimaan ja Pärnumaan välissä sijaitseva kansallispuisto perustettiin vuonna 1993 Pärnun alangon ja Sakalan ylängön soiden, niittyjen ja metsien suojelemiseksi. Oravan rautatieasemalta 10 kilometriä etelään sijaitseva alue on perustettu suojelemaan Piusajoen muinaislaaksoa ja sen rinteillä sijaitsevia hiekkakiviseinämiä.
Tulviva Soomaa
Soomaan kansallispuisto ulottuu kahden lounaisvirolaisen maakunnan alueelle. Luonnonsuojelualue alkaa Leeviltä, jossa joen virtaus on suurin. Harmillisesti kylpylä on paitsiossa kylpyläkartalla. Melonnasta pääsee nauttimaan myös monilla muilla joilla. Lähimmälle rautatieasemalle Oravalle on 15 kilometriä. Jokavuotisten kevättulvien aikaa on alettu kutsumaan leikkisästi Soomaan viidenneksi vuodenajaksi. Joen suurin hiekkakiviseinämä on 24 metriä korkea ja 150 metriä pitkä Suur Taevaskoda. Kansallispuiston toimistosta Kõrtsi-Tõramaalta voi kysellä tietoa majoituksesta sekä tietenkin kanoottiretkistä. Se virtaa hitaasti muinaisessa hiekkakivikanjonissa, jonka maisemat ovat valkokankaalta tuttuja jokaiselle virolaiselle. Kylpylän sijainnissa susirajan takana on se etu, että Värska voi mainostaa surutta sijaintiaan kaukana kaupungin hälinästä.
Jokimelontaa hiekkakivikanjoneissa
Kaakkois-Viron luonto on pitkälti samankaltaista kuin Võrumaalla, eli vesistö on olennainen elementti. Sen ytimen muodostavat suot, joiden välissä virtaa neljä Pärnujoen sivujokea. Parhaimmillaan tulva levittyy vajaan kymmenen kilometrin levyiselle alalle, jolloin jyrkkäreunaisista soista muodostuu saaria tulvan keskelle. Värskasta on matkaa Tallinnaan 270 ja jo riittävän syrjäiseen Tarttoon 85 kilometriä. Haapiontekoperinne on nyt voimakkaassa nousussa, esimerkiksi Karuskosen matkailumaatilan leireillä on valmistettu haapioita jo kymmenen vuoden ajan.
64
RETKI toukokuu 2009. Kokeneet melojat voivat kysellä kiikkerää haapiota, jollaisia on käytetty kansan menopelinä jo kivikaudesta lähtien. Kolmas viehättävä joki on Piusajoen muinaislaakson suojelualue. Luonnonkaunis Ahjajoki ympäristöineen soveltuu ihanteellisesti sekä melontaan että patikointiin. Tulva-aikaan Soomaalla liikutaan veneillä, joista eksoottisin on yhdestä puusta veistetty haapio. Joella voi bongata kuningaskalastajia, ja useina vuosina koskikara pesii siellä. Tulva saa alkunsa Sakalan ylängöltä tulevista vesistä, jotka eivät mahdu Soomaan jokiin
Onnistuneiden tapahtumien takana on saumaton yhteistyö sekä Tarton kaupungin että Etelä-Viron kuntien kanssa ja valtava määrä talkoolaisten työtunteja. Ensimmäisenä vuonna haapa koverretaan ontoksi, taivutetaan levälleen ja tervataan, toisena vuonna kuivaan runkoon kiinnitetään kuusenkannoista tehdyt tukikaaret. On myös ilahduttavaa, että seura panostaa kasvavaan sukupolveen. Suurin vetovastuu tapahtumien toteuttamisessa on tarttolaisella Klubi Tartu Maraton -yhdistyksellä. Lapsille järjestetyt minimaratonit ovat hienoja koko perheen liikuntatapahtumia, sillä sieltä saadut onnistumisen kokemukset tukevat lapsen myötäsyntyistä halua liikkua.
Viisi Tarton maratonia
Omin päin Etelä-Virossa seikkaileminen saattaa aluksi tuntua arveluttavalta puuhalta. Seuralla on toimis-
RETKI toukokuu 2009
65. Erityisesti etelävirolaisilla massaliikuntatapahtumilla on vahvat perinteet. Virolaiset ovat tunnetusti maratonhullua kansaa. Tarton maratoneihin osallistuminen on helppo ja turvallinen tapa tulla sinuiksi Etelä-Viron luonnon kanssa. Kurgjärven urheilupuisto Haanjamaalla maaliskuussa.
Haapion valmistamiseen kuluu kaksi kesää. Jostain selittämättömästä syystä Tarton yliopistokaupungin ilmapiiri on osaltaan vaikuttanut perinteen muodostumiseen. Ainakin yksi Soomaalla veistetyistä haapioista on jo matkannut Suomeen.
"Sääl um hoopis tõnõ S ä m o i õ õ tung." u g"
to Tarton laululavalla ja maratonlajeina tällä hetkellä hiihto, maantie- ja maastopyöräily, juoksu, sauvakävely ja rullaluistelu. Vaikka maratonien yhteydessä suurin huomio kiinnittyy huippu-urheilijoihin, parasta maratonperinteessä on kansanterveyden kannalta saada massat liikkumaan
Suomalaisväriä nähtiin sekä lähtöviivalla että palkintokorokkeella: kisan voitti Teemu Ylänen Lahdesta. Peräti 1 509 hiihtäjää oli ensikertalaisia, joten murtomaahiihdon tulevaisuus näyttää perin valoisalta. pohjola
Otepään linnavuori ja Pyhän Marian kirkko.
Kaikki alkoi hiihdosta
Ensimmäisestä hiihtomaratonista tulee ensi vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Norjan hiihtokuninkaallinen Björn Daehlie ilahdutti järjestäjiä kehumalla 63 kilometrin pituista reittiä ihanteelliseksi perinteisen hiihtotyylin maratonreitiksi, vaikkei hän kisaa edes voittanut. Ammattipyöräilijöille suljetulla kaupunkilenkillä järjestetään lasten
Virolaiset ovat r a maratonhullua t kansaa. Etelä-Viron muita massoja liikuttavia tapahtumia ovat Peipsin luistelumaraton, Võhandun soutumaraton, Viljandijärven ympärijuoksu, Haanjan hiihtomaraton ja Kekkosen laturetki Käärikulla. Koko Tarton historiallinen keskusta suljetaan autoliikenteeltä lasten ja ammattipyöräilijöiden kisan ajaksi. Lumi voi pysyä maassa viikkoja tai sulaa ennen seuraavaa viikonloppua paitsi Võrumaan ylängöillä.
·
66
RETKI toukokuu 2009. Tänä vuonna helmikuussa maratonin sivakoi yhteensä 4 819 hiihdon ystävää. Maratonkalenterin toinen tapahtuma on maastojuoksumaraton, joka kirmataan toukokuussa äitienpäivänä. Kolmas jokavuotinen maratontapahtuma on toukokuun lopulla ajettava Rattaralli, joka alkaa Tarttoon ja päättyy Tarttoon. Reitti Otepäästä Elvaan kulkee osittain hiihtomaratonin latupohjalla, ja sen voi myös sauvakävellä. Alun perin Tartosta Käärikulle kulkeneesta laturetkestä on kasvanut mittava Worldloppet-sarjaan kuuluva massahiihtotapahtuma, johon osallistuvat myös kansainväliset tähdet. n
ajot sekä viiden että kymmenen kilometrin matkalla. Elokuussa Tarton lähiympäristössä kierretään rullaluistimilla. Jos Helsingissä ei sada, se ei tarkoita, etteikö Tartossa voisi pyryttää. Kaikissa maratoneissa on myös puolikkaat matkat. Voitte vain kuvitella, miten pollea ilme on pyörällä polkevalla lapsella, kun yksikään auto ei liiku kaupungin kaduilla siitä pitää huolen risteyksiä valvova Viron poliisi. Talviurheilun kohokohta on Otepäässä järjestettävä maastohiihdon mailmancupviikonloppu. Etelä-Viron asvalttiteitä kiertävä katupyörämaraton on tapahtumista suurin. Upean reitin ansiosta maastopyörämaraton on suosikkini viidestä Tar ton maratontapahtumasta. Kiinnostus rullaluistelua kohtaan on huima, sillä viime vuona tapahtumaan osallistui yli tuhat rullaluistelijaa. Kalenterivuoden viides ja viimeinen maraton on maastopyörillä syyskuussa poljettava Rattamaraton, jonka reitti kulkee Otepäästä Elvaan pitkin kumpuilevia pikkuteitä, joilla on lysti polkea. Talvitapahtumiin liittyy Etelä-Virossa aina säävaraus, mutta lumisateet kuuluvat talveen ja lunta tulee marraskuusta maaliskuulle. Sen yhteydessä järjestetään myös kaupunkietappikilpailu ammattipyöräilijöille. Hyvällä ilmalla auringon paistaessa ja vuokkojen kukkiessa 10 tai 23 kilometrin sauvakävely on mitä upein kevätretki. Kyseistä kilpailua edeltää lasten pyöräilytapahtuma, jolla ei ole tämänhetkisten tietojen mukaan vertaista koko maailmassa. Hankien pysyvyys on Tartossa arvoitus
c
RETKI toukokuu 2009
67
Joukosta on löytynyt monen lajin taitajia: edustettuna on ollut jousiammunta, melonta, kiipeily, maastopyöräily, lumikenkäily, ret-
K
kiluistelu, hiihto, vaellus, ilmapistooliammunta, kalastus ja metsästys. Jokainen pääsee toimimaan kaikkien kanssa ja näyttämään erityisosaamisensa, kun retkilajit valitaan yhdessä niistä, jotka ovat entuudestaan tuttuja joko opettajalle tai jollekin kerholaisista. Kerimäellä ei ole muutamaan vuoteen ollut partiotoimintaa, joten kerholaiset ovat saaneet luvan käyttää partiolaisten majaa ja lainata heidän retkivälineitään.
Sopivia haasteita
Seikkailukasvatuksen idea on retkeilytaitojen oppimisen lisäksi pyrkiä kehittämään ryhmän toimintaa ja sen jäsenten elämäntaitoja. Lähiseudun seurat ja ammatinharjoittajat ovat auttaneet kerimäkeläisiä. Jokaiselle löytyy sopivia paikkoja esittää taitojaan, mikä kasvattaa oppilaiden itsetuntoa. Seikkailukerhon perustaminen ei kuitenkaan vaadi monen lajin osaamista, sillä paikallisten seurojen ja yhdistysten puoleen voi kääntyä. KUN TIETOKONEET JA VIDEOPELIT LOHKAISEVAT SUUREN OSAN NUORTEN VAPAA-AJASTA, JÄÄVÄT LIIKUNTA JA KÄSILLÄ TEKEMINEN AIVAN LIIAN VÄHÄLLE HUOMIOLLE. PAITSI KERIMÄELLÄ, MISSÄ KOULULAISET SEIKKAILEVAT.
kumppaneista on seurakunta. Ujolle oppilaalle sopii aluksi toiminnalliset tehtävät, joita tehdään yhdessä kaverin kanssa. Tavoitteena on, että jokainen oppii toimimaan jokaisen kanssa ja ottamaan itsensä lisäksi vastuuta myös ryhmän hyvinvoinnista. Vastuutehtäviä on retkiympäristössä helppo löytää: sellaisesta käy veden haku, polttopuiden teko, yhteisistä varusteista huolehtiminen tai vaikkapa kahvinkeitto koko porukalle. T E K ST I J A K U VAT EERO WELIN
KOULUNKÄYNTI TAPAHTUU EDELLEEN SUURELTA OSIN KIRJAN SIVUILLA JA KORVIEN VÄLISSÄ. Samalla tulee tutustuttua luontevasti lähiseutujen seurojen tarjontaan. Kerhossa liikutaan luonnossa lihasvoimin, opitaan tekemällä, toimitaan ryhmässä, otetaan vastuuta ja autetaan kaveria. Nuotiota virittäessä juttuakin alkaa löytyä, kun pitää vähän neuvotella tekemisen onnistumi-
erimäen yläasteella toimiva seikkailukerho auttaa paikalleen jääneitä vauhtiin. Myös ryhmässä työskentelemistä pystyy retkioloissa harjoittamaan esimerkiksi puolijoukkueteltan pystyttämisellä. Paikallinen ammattikalastaja on vienyt heidät aluksellaan Puruvedelle, Savonlinnan Pyöräkerho opettanut alamäkiajoa ja kiipeilyseura Club Alpin Savonlinna johdattanut omien lajiensa pariin. Yksi Kerimäen yläasteen seikkailukerhon
68
RETKI toukokuu 2009
KUVA: MAURI MAHLAMÄKI / VASTAVALO.FI
Jos aikoo onnistua, on kaikki ulkoiset ärsykkeet suljettava pois mielestä. Kerimäellä he ovat antaneet korvaamatonta apua varusteasioissa. Heti alussa oppilaille luvattiin kaksi asiaa: koululla ei olla ja joka kerta keitetään keittimellä kahvit. Suunnitelmassa määritellään vetäjien lukumäärä ja mietitään varasuunnitelmat turvallisen ja mieleenpainuvan retkikokemuksen takaamiseksi.
Harrastus elää
RETKI-INNOSTUKSENI
alkoi pienenä partiopoikana jo 1970-luvulla. Koulutus palveli tätä tarkoitusta mainiosti.
Joka kuussa retkelle
Kerimäen seikkailukerhon periaatteena on järjestää kerran kuussa noin neljän tunnin retki ja reissujen välissä pitää yksi lyhyempi kokoontuminen tiedonjakoa varten. Toimintaympäristö valitaan ryhmän taidoille sopiviksi ja uudet taidot opetetaan pienin askelin helposta vaativampaan. Halusin päivittää siellä turvallisuustaitoni ja saada uusia välineitä luontoaktiviteettien vetämiseen. Esimerkiksi Herttuan kuntoutuskeskuksessa työskentelevät oppilaiden äidit ovat järjestäneet edullisia lumikenkä- ja retkiluistinvuokria. Aluksi esittelin 7-luokille kerhoideaa ja sen tulevia toimintoja, kuten retkeilyä Puruvedelle kalastusaluksella, luistelua Puruveden reiteillä, jousiammuntaa, retkeilyvaruste-esittelyitä ja leiritaitoja. Samu Nokelainen tähtää keskittyneenä.
Vaellustaitoja opeteltiin viikonlopun vaelluksella Kolilla. Myös pareja on hyvä vaihtaa riittävän usein, että oppilaat oppivat toimimaan yhdessä erilaisten ihmisten kanssa. Tarve tämänkaltaiselle toiminnalle oli siis ilmeinen. Aina on korostettava, että kieltäytyminen osoittaa rohkeutta, ja että toimintoihin lähdetään vain jos tuntee olevansa itse niihin valmis. Kerhon vetäjälle koulu korvaa kerhotuntipalkkion lisäksi matkakorvaukset ja vanhemmat sekä muut opettajat auttavat kyytijärjestelyissä. Reissut alkavat heti koulun päätyttyä, ja yleensä palataan takaisin iltakuuden aikaan. Näin vetäjä saa tietoa
ja kokemuksia ryhmäläisten taidoista ja ryhmäläiset saavat aikaa totutella uusiin taitoihin. Jousiammunta opettaa keskittymistä. Esimerkiksi melontaretkelle ei saa lähteä, elleivät ryhmänjohtajan ja ryhmäläisten taidot siihen riitä. Jo toisen luokkaesittelyn jälkeen kerho oli täynnä. Kuvassa vasemmalta Tero Karjalainen, Juho Väkeväinen, Mika Kilpeläinen, Samu Nokelainen, Eero Welin, Sini Leinonen, Mira Räsänen ja Niko Tolvanen.
seksi. Välinevuokrien lisäksi vain Kolin vaelluksen ruokailuihin on tarvinnut pyytää kerholaisten vanhemmilta rahaa, joten seikkailukerhon toiminta ei ainakaan kustannuksiin kaadu.
Kolin Pirunkirkossa on harvinainen tunnelma. Vetäjän on mahdollisuuksien mukaan käytävä tutustumassa paikkoihin ennalta, seurattava olosuhteiden kehittymistä ja sääennusteita sekä oltava yhteydessä esimerkiksi luistelureittien kunnossapitäjiin. Pelastautumistaitoja on helppo harjoitella askel kerrallaan ennen matkaa. Seikkailukerhon toimintaan Kerimäen yläaste ja oppilaiden vanhemmat suhtautuvat positiivisesti. Yhteistyö vanhempien kanssa onkin edellytys kerhotoiminnalle. Osallistumisen tulee aina olla ehdottoman vapaaehtoista. Toimin nyt erityisopettajana Kerimäen yläasteella, jonne perustin seikkailukerhon pari vuotta sitten. Sitä varten ryhmän vetäjä pohtii mahdollisia riskejä ja keinoja niiden välttämiseksi ja tapoja selviytyä niistä. Seikkailulliset elementit ovat toimiva keino saada nykypäivän nuoret kosketuksiin luonnon kanssa.
Kypärä päähän
Turvallisuutta ei voi koskaan korostaa liikaa. Omat ja ryhmän taidot on tunnettava hyvin, eikä turvallisen toiminnan rajoja saa ylittää. Lemmenjoen ja Saariselän reissut jättivät silloin lähtemättömät jäljet 1112-vuotiaaseen poikaan, ja iän myötä innostus on vain kasvanut. Ensimmäisen kerhovuoden aikana lähdin myös opiskelemaan seikkailukasvatuksen erikoistumisopintoja Torniossa. Seuraavalle taitotasolle edetään vasta sitten, kun kaikki hallitsevat takuuvarmasti siihen tarvittavat pohjataidot. Osallistujien terveydentila on myös syytä selvittää ennen vaativalle reissulle lähtöä esimerkiksi kerholaisille ja heidän vanhemmilleen pidettävässä tilaisuudessa. Oppilaat on hyvä asettaa tilanteisiin, joista heidän tiedetään selviytyvän ja joista on heidän kasvulleen hyötyä. Kerhon kuljetuksia helpottaa, että se mahtuu kahteen autoon. Jokaista tapahtumaa varten on laadittava turvallisuussuunnitelma. He ovat tehneet pidempiäkin retkiä, esimerkiksi viikonlopun vaelluksen Kolille. Ulkopuolisia toimijoita käytettäessä kannattaa vastuukysymykset selvittää etukäteen, ja varmistaa, että he noudattavat lajiliittojen turvallisuuskäytäntöjä. Jokaisen itseään kunnioittavan seikkailijan on silloin tällöin käytävä luolassa.
·
RETKI toukokuu 2009
69. Retkeilyn maailma on kuin luotu yläasteikäisten temmellyskentäksi. Matkan luonteen vaatiessa on mukaan lähtenyt myös toinen vetäjä talkooperiaatteella
Pussia valmistetaan kahta kokoa: M-koon käyttäjän maksimipituus on 185 senttimetriä ja L-koon noin 200 senttimetriä. uutuudet
Kevätuntuvaa
CARINTHIA Tunturisusi 1000 Down -makuupussin pintakangas on kevyttä Pertex Quantum -kangasta ja sisäpuoli Piunimo Light -nailonia. Painoa majoitteella on 1,5 kilogrammaa ja se kestää 135 kilogramman kuorman. Carinthian valmistamassa makuupussissa on pitkä, molemmista päistä aukeava vetoketju. Iloisen punaisen pussin tilavuus on 800 millilitraa. Cadence Podia voidaan käyttää Suunnon t3c, t4c ja t6c -rannetietokoneiden kanssa. Hinta: 49 Lisätiedot: www.suunto.com
Sä Särkymätön juo juomapullo
Uneen tuudittaja
Lähes täydellisen puussa riippuvan luontoyksiön saa rakennettua Hennessy Hammock Deluxe Explorer -riippumatosta. Puhdistus käy vaivatta lämpimällä vedellä. Hinta: 199 Lisätiedot: www.varuste.net
VANK VANKASTA muovista valmistettu PlatyPreserve ei mene rikki kuten lasipullot. Pehmeästä rakenteestaan johtuen juomapussista saadaan puristettua ilma pois 100 -prosenttisesti, jolloin estetään viinin nopea pilaantuminen. Hinta: 19,90 Lisätiedot: www.viave.fi
70
RETKI toukokuu 2009. Vahvasta Oxford-nailonista valmistetun riippumaton koko on 280 x 168 senttimetriä. Kevät-kesäsyys-käyttöön tarkoitetun makuupussin täytteenä on 480 grammaa 90/10 hanhenuntuvaa. Siihen on kiinnitetty tiheäsilmäinen hyttysverkko. Itse vaihdettavan patterin käyttöikä on noin 300 tuntia. Hennessy Hammockin vakiovarusteisiin kuuluu polyuretaanipinnoitettu sadekatos eli tarppi, joka on kooltaan 320 x 355 senttimetriä. Valmistajan mittaama lämpötilaluokitus on +2/-4/-20 ºC. Hupussa on kiristysnyöri ja jalkopäässä ripustuslenkit kuivattamista ja säilyttämistä varten. Langaton anturi toimii digitaalisella ANT-lähetystekniikalla, joten yhteys on häiriötön. Viinien säilyttämistä ja kuljettamista varten ideoidun pussin taakse voi merkitä sisään kumotun viinin nimen ja vuosikerran. Hinta: M-koko 349,00 ja L-koko 369,00 Lisätiedot: www.greendoor.fi
T E K S T I J O P P E R A N TA K U V AT J O P P E R A N TA J A T U O TTA J AT
Kampikierrokset
SUUNTO Cadence Pod on polkupyöräilijän lisälaite, joka välittää pyöritystiheyden reaaliaikaisesti sykemittariin
Valo heijastuu lampun yläosaan sijoiteon tusta heijastimesta ulos ja alas. Himmeämpi valo vähentäisi myös virrankulutusta.
·
BLACK DIAMOND ORBIT
SUOSITUSHINTA: 39,90 LISÄTIEDOT: www.greendoor.fi www.bdel.com/gear/orbit.php
RETKI toukokuu 2009
71. Led-tekniikka toi kehitystyöhön uutta puhtia. Siinä on yhden watin tehoinen äin. Valotoimintoja on kolme: kirkas, säästö ja vilkku. Hinta: 13,00 /3 paria Lisätiedot: www.x-action.at Maahantuoja: Edustusliike Aki Björkbacka 0400-862201 ja Edustus Puuha-Pete 0500-576490
L ll Lampun ollessa k lj t kuljetusasennossa jää katkaisija piiloon, joten se ei voi mennä vahingossa päälle. tka Lyhty toimii neljällä AAA-paristolla, jotka riittävät valmistajan mukaan kymmenen tunnin käyttöön. Puolet paketista on patterikoteloa ja puolet valolasia sekä heijastuspintaa. Parasta lampussa on heijastuspintojen asento ja lasin muotoilu. Materiaaleina sukissa käytetään puuvillaa, polyesteria, polyamidia ja lycraa. Suurista paristoista johtuen lyhty on varsin painava. Katkaisijan käyttö yhdellä kädellä onnistuu helposti, mikä on hyvän telttalyhdyn ehdoton ominaisuus. Sen sijaan pakkauspussi puuttuu. Se on yksinkertainen, mutta toimiva systeemi. Harmillisesti lyhdyn kirkkautta ei voi säätää. Hinta: 13,90 Lisätiedot: www.biwak.fi
T E K ST I J O P P E R A N TA K U VA N I C O L A S R O M I
pikatesti
LÄHES TÄYDELLINEN TELTTAVALO O
Black Diamondin Orbit on kirkas uutuus telttavalaisimien joukossa.
tMONI VALMISTAJA on yrittänyt kehitatää kynttilälyhdyn jälkeen hyvää telttavalaisinta. Toisin kuin muut lyhdyt Orbit valaisee myös alleen, mistä on etua erityisesti matalassa vaellusteltassa. Polttimon taa taa ympärillä on toinen heijastin, joka heijastaa valoa tehokkaasti ulos. led-polttimo, joka loistaa alhaalta ylöspäin. Valaiseva narulukko
B L ACK CR AT ER Cord Lock Light on metka pieni keksintö, jolle löytyy monen monta käyttötapaa. Perinteiseen narulukkoon on istutettu kirkas kolmen millimetrin led-polttimo. Black Diamond Orbit on lähellä täydelva listä. Lampun runko on kestävää muovia.
Lasten trekkaussukka
X-ACTION Trekking Kids -sukat ovat kuin aikuisten vastaavat vaelluskäyttöön tehdyt vahvat sukat. Tehokas Orbit riittää valaisemaan isonkin teltan. Nappipatterein se kevenisi, mutta AAA-paristoja myydään kaikkialla ja niiden asemesta voi käyttää myös ladattavia akkuparistoja. Vaihdettava paristo antaa käyttöaikaa täydellä teholla 12 tuntia. Lamppu seisoo maassa kolmen kumijalan ja alas sijoitettujen paristojen ansiosta suhteellisen tukevasti. Orbit ripustetaan teltan kattoon metallilenkillä. Trekking Kids -sukka on pehmeä päkiän ja kantapään kohdalta. 32 lumenin kirkkaus ja kahden metrin valokeila riittävät valaisemaan suurenkin teltan. Se siirtää hyvin kosteutta iholta pois, eikä saumattomana aiheuta hiertymiä. Orbit on kuljetusasennossaan 102 millimetrin pituinen ja 57 millimetrin paksuinen pötkylä, joka avautuu 140 millimetrin mittaansa, kun sen vetää auki. Led-narulukko on kätevä rinkan nyörissä, makuupussin kiristysnarussa, takin huppunarussa ja monessa muussa paikassa, missä valon on syytä olla heti käsillä. Sen ääressä näkee touhuta, eikä led häikäise maitolasin läpi. Pakkauksessa on kolme paria mustia sukkia, joita valmistetaan kolmea kokoa: 2730, 3134 ja 3538
Opastuspiste sijaitsee HelsinkiTampere-moottoritien liittymästä kuutisen kilometriä
72
RETKI toukokuu 2009
KUVA JAPPE AHO. Maasto on paikoin haastavaa, joten ensikertalaisen kannattaa suunnata Kytäjälle esimerkiksi Kytäjäntien opastuspisteen kautta. Sveitsin keskeiset kävelytiet ovat leveitä ja hyväkuntoisia väyliä, joilla voi reippailla vaikka lastenvaunuja työnnellen. Sveitsi on hienoa ulkoilualuetta kaikkina vuodenaikoina, mutta erityisen viehättävää siellä on kulkea keväisin, kun laajat valko- ja sinivuokkokasvustot värittävät maastoa.
KUVA KUKKA-MAARIA ARANKO
Yllättävän hyvä
H
Vaiveron myllytilan läpi, golfkentän kupeessa, virtaa Vantaanjoki. Siellä on 40 kilometriä merkittyjä ulkoilu- ja retkeilyreittejä, joiden varrella on myös nuotio- ja yöpymispaikkoja. Kytäjä-Usmi on Etelä-Suomessa ainutlaatuinen erämaaalue. kotimaankohde
T E K ST I K U K K A - M A A R I A A R A N KO
HYVINKÄÄ
PENKKIURHEILIJAT TIETÄVÄT HYVINKÄÄLLÄ HARRASTETTAVAN AINAKIN PESÄPALLOA, MUTTA HARVA TUNTEE KAUPUNGIN MONIPUOLISET RETKEILYJA ULKOILUMAHDOLLISUUDET.
yvinkää sijaitsee Salpausselän harjulla, ja harjumaisemat ovat olennainen osa kaupungin luontoa. Mäessä on kisattu viimeksi 1980-luvulla, ja sen 64 metrin mäkiennätys on Matti Nykäsen nimissä. Vaikka puolet puistosta on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi, on Sveitsi kaupunkiliikkujan paratiisi. Hyvinkään Sveitsi tunnettiin 1920-luvulta 1960-luvulle pääkaupunkiseutulaisten talvisena lomanviettopaikkana. Siellä voi patikoida, pyöräillä ja hiihtää alueella on myös ulko- ja sisäuimala, jäähalli, jalkapallokenttiä, curlinghalli ja jopa vinttikoirarata. Polkuyhteys kulkee varsin kostealla alueella, joten reitti voi olla märkä. Vaikka
reittiopasteita on suurimmissa polkujen ja teiden risteyksissä, maastoon on syytä lähteä kartan kanssa. Kanoottien vesillelaskupaikkoja on lähellä kaksi.
Etelä-Suomen erämaa
Moottoritien länsipuolella avautuvat laajemmat retkeilymaastot. Viitoitetut ja valaistut reitit ovat pituudeltaan 2, 3, 5 ja 7 kilometrin mittaisia, joista kukin voi tehdä omia lenkkivariaatioita mielensä mukaan. Talvisin reiteille tehdään ladut. Uimalalta pohjoiseen päin mentäessä maasto hieman loivenee. Sveitsin puisto on 200 hehtaarin laajuinen keidas keskellä kaupunkia. Yksi sen ajan historiallinen muistomerkki on vuonna 1935 rakennettu Sveitsin hyppyrimäki, joka sijaitsee Hotelli Rantasipin ja Sveitsin majan välissä. Kytäjän ja Usmin väliä voi kulkea Piilolammin polkua tai Kiiskilammin retkeilytietä pitkin. Korkeimmat nousut ja laskut ovat uimalan ja hotellin läheisyydessä. Golfkentän ranta-alueella ei saa kalastaa. Mäkimonttu on edelleen suosittu treenipaikka, sillä rinnettä ylös ja alas juoksemalla kunto nousee varmasti. Aikoinaan mäkimontussa järjestettiin urheilutapahtumien lisäksi laulujuhliakin
Kytäjän Jaanankalliolla on reittivaihtoehtoja sekä kiipeilyyn että boulderointiin.
·K A R TAT
Alueella retkeilijä saa e a t el olla rauhassa. Alue sopii monenlaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn. Huiman vaihteleva ja haastavakin maasto tarjoaa koluttavaa myös kokeneille luonnossa liikkujille pidemmäksi aikaa. Se on lounaaseen avautuva, 25 metriä korkea seinämä, jolla on runsaasti, jopa toistakymmentä pultattua reittiä sekä muutamia boulderointireittejä. Moottoritien liittymästä on kalliolle kuusi kilometriä, ja se näkyy pellon takana oikealla. Laavuja on Kaksoslammilla ja Kiiskilammilla, teltta-alueet Hirvijärvellä ja Suolijärvellä. Lapsiperheet ja päiväretkeilijät voivat kiertää lyhyempiä lenkkejä ja pysyä merkityillä reiteillä. Jyrkänne on yksityisillä mailla, ja sinne on kuljettava aivan pellon reunaa pitkin, jotta viljelykset eivät kärsi.
RETKI toukokuu 2009
73. a h s
länteen. Jaanankallio Kytäjäntien kupeessa on monelle kiipeilijälle tuttu kohde. Siellä on parkkipaikka ja selkeät kartat alueen vaellusreiteistä
Viidensadan lenkin aikana Kattainen on tavannut nuotiopaikkojen ja latujen ulkopuolella vain muutaman ihmisen, jotka eivät olleet hänen suunnistuskavereitaan: kaksi hiihtäjää, yhden metsurin ja yhden luontotarkkailijan. Alueen rikkaus ovat lukuisat lammet. Lisäksi alueella on jousiammuntarata. Seitsemän veljeksen (Helsinki-Hyvinkää) vaellusreitin avajaiset keväällä 2009. Kesäaikaan lenkin voi patikoida tai polkea maastopyörällä. Maasto on niin vaativaa, ettei tänne kovinkaan moni tavallinen ihminen hakeudu."
KUVA HYVINKÄÄN KAUPUNKI
Alueella retkeilijä saa olla rauhassa. Parin sadan metrin kävelyn jälkeen ajatus kansallisista muuttui ideaksi erikoispitkienmatkojen SM-kisoista. Matkaa järvelle on keskustasta viisi kilometriä. "Täällä on erämaista, vaikka metsät eivät olekaan koskemattomia. Uudenmaan Rastipäivät 9.10.5.2009 Jukolan viesti 2010, Kytäjä, 19.20.6.2010, www.jukola2010.net Retkeily-yhdistyksiä Hyvinkään retkeilijät ry, http://personal.inet.fi/urheilu/hyre Hyvinkään Latu, http://www.suomenlatu.fi/hyvinkaanlatu Kytäjoen ja Vantaanjoen melontareitit Tunturikerho Kuokte Keski-Uusimaa, www.kerhot.tunturilatu.fi
Retkeilijä voi kohdata vaikka valkohäntäkauriin tai nähdä hyvällä onnella vilauksen ilveksestä, mikä on melko harvinaista Etelä-Suomessa. Talvella niiden läheisyydessä kiertää suosittu hiihtolenkki, jonka voi aloittaa Usmista, Sveitsistä tai kaupungin pohjoisosista Erkylästä asti. Alueen suurin vesialue on Usminjärvi, jolla sijaitsee kaupungin uimaranta. Siellä sijaitsee useita ratsastustalleja, hevossairaala ja hevospoolokenttä. Seudun lammilla on mielenkiintoisia nimiä: Pitkännokanlampi, Iso-Haiskari, Vähä-Haiskari, Haiskarinpoika ja Kolmiperslammi. Siellä on jyrkkiä kallioita, mäkiä, rotkoja ja harjanteita. Kilpailun pääratamestari Ari Kattainen kertoo Jukolan järjestämisen idean syntymisestä: "Kiiskilammen länsipuolella tuli mieleen, että tässä voisi pitää kunnon kansalliset suunnistuskilpailut, jotta ulkopaikkakuntalaisetkin pääsisivät nauttimaan näistä maastoista. Myös Suolijärvellä ja Hirvijärvellä on uimarannat.
Virtaavien vetten äärellä
Usmin ja Sveitsin välissä sijaitsee Hyyppärä, joka on monipuolinen hevosurheilun keskus. Sveitsin puistosta on hyvät kävelytiet ja talvella ladut Usmin alueelle. kotimaankohde
TIETOREPPU
HYVINKÄÄ
Sveitsin, Usmin ja Kytäjän ulkoilualueet 100 km hoidettuja ulkoilureittejä, joista Kytäjän
KUVA KUKKA-MAARIA ARANKO
Iso-Karhun lampi Usmissa. Perille asti pääsee pyörällä, matkaan menee vain reilu puoli tuntia Hyvinkään keskustasta. Tunturikerho Kuokten viikonloppuvaellus 15.17.5. Kasvituntija voi bongata maastosta ainakin näsiän, sinivuokon, suokukan ja kämmeköitä.
Jukolan juoksijoiden maastoa
Vuoden 2010 Jukolan viesti juostaan Kytäjän ja Usmin metsissä. Virkistävään uintiin on parhaat mahdollisuudet Usmijärvessä sekä kirkasvetisessä Kiiskilammessa ja Iso-Haiskarilla, joilla kaikilla on laituri. Tämä on todellista Jukolan veljesten erämaata. ,
Lampien rikkaus
Kytäjä-Usmi on pienipiirteistä maastoa. Tästä voisi arvioida, että tässä maastossa pitää kulkea yli 1 000 kilometriä tavatakseen tavallisen ihmisen maaston puolella. Hyyppärän läpi virtaa Vantaanjoki, jonka
Mäkiä, kallioita, korkeuseroja, komeaa metsää Kytäjä-Usmissa.
74
RETKI toukokuu 2009. Tapahtumia Hyvinkään Ladun melontapäivä 26.4. Paikalla on tulisija sekä polttopuita.
ja Usmin alueella 40 km
Hyvinkään matkailuneuvonta, www.hyvinkaa.fi,
p. Muutaman kilometrin päässä pohjoisessa sijaitsevat Kaksoislammet, Piilolammi ja Iso-Kypärä. Lapin merkityillä vaellusreiteillä taitaa olla vilkkaampaa" Kattainen todistaa. Sata metriä myöhemmin minulla naksahti: Jukola tässä pitää järjestää. Usminjärveltä pääsee hoidettuja retkeilyreittejä pitkin pienemmille lammille. Hyvinkäällä on vesistöjä vähän, mutta lammet tuovat upeita virkistysmahdollisuuksia. (019)45 911
Ydinalueelta on vuoden 2010 keskustassa sijaitsee myös Jukolan viestin jälkeen käytetValvillan, nyt jo toimintansa tävissä päivitetyt kartat. Hyvinkäällä kotiottelulla Urheilupuiston Sisu-stadionilta, tuttavallisemmin toimi 1800- ja 1900-luvuilla keuhkotautiparantola, jonne "Pihkalasta" Peleihin saapuu katsojia ympäri Etelä-Suomen. Keravajoella voi meloa, mutta kuten Vantaanjoellakin, virtaaman vaihtelut eri vuodenaikoina on huomioitava ristoilman alueena" Alppien keuhkoparantoloihin verraten. toa seikkaperäisistä esitteistä "Virkisty Vantaanjoella" ja "Virkisty Jos retkeilyyn ja reippailuun haluaa liittää kulttuuria tai taide, Keravanjoella" joita saa jokivarsien kuntien matkailutoimistoiselämyksiä, on se Hyvinkäällä helppoa. Parin minuutin kävelymatta. Hyvinkään itäosien suurin vesistö on Ridasjärvi. Maaseutuopiston lähellä on eriUsmijärven yleisellä koinen keidassuo Petkelsuo, uimarannalla on jonka maisema muistuttaa käytössä pukukopit paikoin Lapin näkymiä. Pyydykseen voi tarttua muun muassa kirjolohia, taimenia ja harjuksia. . Sveitsiä mainostettiinkin "vuo-
KUVA KUKKA-MAARIA ARANKO
Hyvinkään Sveitsiä y n ä v sä mainostettiin n t in "vuoristoilman oi t m alueena" e n .
KUVA: TERO LAAKSO
·
RETKI toukokuu 2009
75. retkeä suunniteltaessa. seo, Nallevaarin talo. Keskuskan rullaluistelureittejä on tasta pohjoiseen noin viiden Hyvinkäältä Riihimäelle ja kilometrin päässä Hyvinkään Ridasjärvelle johtavien teiden ja Hausjärven rajalla on Suomen tiettävästi ainoa nallekarhumuvarsilla. Näissä esitteissä kerrotaan kan päässä rautatieasemalta sijaitsee Hyvinkään taidemuseo, myös kanoottivuokrauksesta ja kalastuslupien myyntipaikoista. tuli varakkaita potilaita erityisesti Venäjältä Pietarin seudulta. laskupaikkaa käytetään runsaasti. Kytäjoen latvajärvet ovat Hirvijärvi, Suolijärvi ja Kytäjärvi, ja matkaa Vantaanjoelta Kytäjärven padolle on noin 12 kilometriä. Kulttuuria, historiaa, nykypäivää Retkipäivän voi tietenkin ajoittaa myös Hyvinkään Tahkon Sveitsin alue on ollut virkistyskäytössä jo kauan. varrella on lukuisia kalastuspaikkoja. Lisäksi järven kalakanta on runsas. Siitä lähtevä Keravanjoki on Vantaanjoen pisin sivuhaara. Esitteet voi tulostaa internetistä. Kävelyretket Sveitsin metsiin olivat olennainen osa parantolan Kalastus- ja melontamahdollisuuksista löytyy tarkempaa tiepäiväohjelmaa. Yksi hyvä lähtöpiste on Uudenmaan maaseutuopisto Hyvinkäänkylässä, keskustasta viisi kilometriä etelään. lopettaneen, villa- ja kangasHyväkuntoisia pitkänmatKytäjoen tulva saartoi Neitsytsaarten tilaa vuonna 2004, jolloin tilalle johtava tie jäi veden alle. Opistolla voi myös majoittua ja ruokailla tilauksesta. Kaikki he asuivat Hyvinkailutoimistosta voi tilata käällä, kuten myös maamme retkeilykarttoja tai tulostaa taidemaalareista ehkäpä kankaupungin internet-sivuilta. Viltin voi levittää laiturille tai Vaiveronkosken kahta vesillepehmeälle hiekalle. tehtaan pieni museo. Ridasjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintujen pesimäalue. sainvälisesti nimekkäin HeleKarttoja on vaikkapa Kytäjäne Schjerfbeck. jonka vakituisissa kokoelmissa on runsaasti muun muassa Yrjö Hyvinkään retkeilijät ry:n kotisivuilla on selkeää tietoa melontaSaarisen, Jalmari Ruokokosreiteistä. Myös ja wc-tilat. Vantaanjokeen laskeva Kytäjoki kiemurtelee tasaisessa peltomaisemassa, korkeuseroja ei juuri ole. Hieman pidempi, noin 16 kilometriä, on Vantaanjokea pitkin kulkeva reitti HyvinkääNurmijärven Nukarinkoski. Sveitsin alueella oli tuolloin ja on edelleen runsaasti mäntypuita, joiden sanottiin luovan hyvän ja tervehdyttävän ilmanalan tuberkuloosia poteville. Usmista, latuverkostosta, Suomen Rautatiemuseo maastopyöräilyreiteistä ja on lapsiperheiden ja kaikkien kalastusmahdollisuuksista. Melojille sopivia reittejä löytyy niin ikään Vantaanjoelta. historiasta kiinnostuneiden Usmista valmistui viime vuonehdoton suosikki, jonne kävena uusi suunnistuskartta, ja lee rautatieasemalta alle kymlaajemmalta Kytäjä-Usmin menessä minuutissa. ken ja Tyko Sallisen maalaHyvinkään kaupungin matuksia
Hän puhuu mielellään pai, kan tunnelman löytämisestä, ajatuksesta, joka tarttui jo varhaisina vuosina arkkitehti, akateemikko Reima Pietilän assistenttina toimiessa. Näyteikkuna erämaassa polun varrella oli aivan
A
76
RETKI toukokuu 2009. Mahtavana kuohuva Kiutaköngäs ja sen varrella kulkeva polku olivat vallitsevia elementtejä Oulangan luontokeskuksen suunnittelussa. Niin syntyi muun muassa Espoon Dipoli Otaniemen kallioiseen maastoon. henkilö
T E K ST I A I N O J U S L É N
Tarinat
MITÄ MAISEMA PUHUU LUONTOKESKUKSEN SUUNNITTELUA ALOITTAVALLE ARKKITEHDILLE?
rkkitehti Pekka Laatio on seisonut monella tyhjällä tontilla tunnelmoimassa luontokeskuksen suunnittelun ensivaiheissa. Pietilä piti tätä aistimista tärkeänä. "Ympärillä ei ole rakennuksia ja , tyylejä, joiden seuraan uutta taloa voisi lähteä suunnittelemaan. Pitää tavoittaa maan ja maiseman muodot ja etenkin paikan henki genius loci" kuvailee Laatio. "Luontoon rakentaminen on erityisen haastavaa" toteaa Laatio
Näkymät ovat poikkeuksellisen , upeaa metsämerta. Ajatus sopi mainiosti Hautajärvelle, joka on vireä kylä napapiirin tuntumassa. Rakennuksen läpi kulkee yksi vanha petäjä, emäpuu. Paikalla seissyt vanha lahonnut palovartijan torni innoitti suunnittelussa. Oulangan ikkunasta saattaa kurkistaa sisään luontonäyttelyyn keskuksen ovien ollessa suljettuina. Yleensä , suunnittelu alkaa laajemmalta alueelta, jolta tarkastellaan erilaisia paikkavaihtoehtoja: mutta niin vain lähti luontotalo hahmottumaan. "Näimme kyläläiset järjestämässä tapahtumia luontotalon pihalla, esittelemässä poronhoitokulttuuria ja myymässä paikallisia tuotteita" arkkitehti luonnehtii , yhteistä oivallusta.
Näyteikkuna y k u a erämaassa ä a s polun varrella oli l a uudenlainen ajatus. Luonnon keskelle laitettu ulkoauditorio tarjoaa poikkeuksellisen upeat puitteet erilaisiin opetus- ja esitystilanteisiin. KUVA ARKKITEHTITOIMISTO LAATIO OY KUVA AINO JUSLÉN
Oulangan luontokeskus johdattelee pitkänomaisella muodollaan kulkijaa kohti Kiutakönkään näköalapaikkoja.
set hieman kauemmas luontokeskuksesta. "Halusimme samanlaista tunnelmaa kuin entisaikojen palovartijoilla niin, että yläkerroksesta näkee puiden latvojen tasalle" Laatio muistelee. Seitsemisessä rakennettiin puusta paljon sellaisiakin yksityiskohtia, joita ei yleensä näe, kuten rännejä ja kouruja. Se toteutuikin Oulangan luontokeskuksessa, jota alettiin suunnitella ensimmäisten luontokeskusten joukossa 1980-luvulla. Oulanka oli näyttänyt, että vaalea puu ei sovellu näyttelytilaan. Seitsemisen luontokeskus päätettiin silti pystyttää harjun poikki. Siellä onnistuttiin myös autojen sijoittamisessa erilleen luontokeskuksesta, kun parkkipaikka sijoitettiin selkeästi harjua alemmaksi. "En ole mikään puufani" täräyttää Laatio. Sorakuopan selkeä kaarimuoto toi mieleen aktiivisen kylätorin. Siitä monet nauttivat etenkin pahimpana sääskiaikana. Tämä kokeilu ei kuitenkaan ollut asiakkaiden mieleen ja nykyään saa autonsa pysäköidä leirintämökkien viereen.
Tiimityötä
Pekka Laatio painottaa voimakkaasti arkkitehtuurin luonnetta ryhmätyönä: "Vaikka toimistomme on arkkitehtitoimisto Laatio, niin meillä on kaikissa hankkeissa useita tasavertaisia ideoitsijoita." Luontokeskusten tarinoita ovat olleet laatimassa muiden muassa Weikko Kotila, Mika Nieminen ja Jari Saarnio. Luontokeskusten suunnittelu on myös oppimista. d l n a .
Humisevat hongat
Seitsemisessä toteutettiin jälleen uutta. Se on sen luonne ja tarkoitus. Lasiset välipohjat tarjoavat näkymän eri kerroksiin. Laatio yhteistyökumppaneineen ideoi leirintäalueen ja huoltorakennuk-
RETKI toukokuu 2009
77. Betoni on erinomainen materiaali rakennusten runkojen rakentamiseen. Samoin polun varrelle suunniteltiin vesipiste, puhelin ja karttataulut. Yleensä vastaaviin harjukohteisiin rakennetaan korkeuskäyrien suuntaan. "Kyllä me yhdessä hämmästelimme, miten tähän rakennetaan, kun Metsähallitus osoitti Hautajärven luontotalon rakennuspaikaksi vanhan sorakuopan" hän naurahtaa. "Luontorakennuksissa puu on kuitenkin se paras materiaali ainakin pintamateriaalina ja siitä voi toteuttaa upeita rakennuksia."
Pekka Laatio on seurannut läheltä Suomen retkeilypalveluiden kehittymistä suunnitellessaan useita maamme luontokeskuksista arkkitehtitiiminsä kanssa.
uudenlainen ajatus. Porovoileipää saattoi piipahtaa syömään kahviossa, jota myöhemmin laajennettiin lasitetulla tilalla luonnon keskelle. Oulangalla kokeiltiin myös uudenlaista leirintäaluetta. Seitsemisessä viisastuttiin rakentamaan näyttelytilat harmaan sävyisestä puusta. Puu elää, liikkuu, lahoaa , ja palaa vielä rakennuksissakin. Seitsemiseen oli muun muassa piirretty yläkerrokseen kotkanpesä ja alaosaan mäyränkolo. Sileä, vaalea puinen pintaväri syö näyttelyesineistä valoa ja voimaa. Lapset ovat luontokeskusten yksi tärkeä kohderyhmä ja heitä ajatellaan jo rakennusta suunniteltaessa. Koska autot haluttiin jättää pois alueelta, tavaroiden kuljettamiseen järjestettiin perinteisiä maitokärryjä
Luontokeskuksen keskipisteenä on allas, johon virtaa kaiken aikaa vettä. Rakennuksen pyöreä muoto mukailee loittonevia renkaita, jotka syntyvät, kun veteen on heitetty kivi. Vesiaihetta jatkaa myös suuri akvaario, jossa uiskentelee Saimaasta nostettuja kalalajeja. Linnansaaren luontoa esittelevä keskus poikkeaa muista luontokeskuksista siinä, että
Näkymät ovat ä m a poikkeuksellisen i e s l e upeaa metsämerta. Siihen aikaan riekkoja oli vielä runsaasti ja syksyn saalis saattoi olla jopa 40 lintua" Laatio , muistelee. Teinivuodet hän vietti Vihannissa. Keskuksen valmistuminen juhlisti Suomen itsenäisyyden 75-vuotispäiviä valtion virallisena rakennushankkeena. "Luontosuhteen syntymisessä vähintään yhtä tärkeää oli partioharrastus" kertoo Laatio. Hän lahjoitti Oskariin taiteilija Kirsti Muinosen erityisesti rakennusta varten maalaaman teoksen Taivaan valkeat.
KUVA ARKKITEHTITOIMISTO LAATIO OY, JARMO KORHONEN
Arkkitehti ammentaa erämaasta
Pekka Laatio ammentaa ideoita erätaustastaan suunnitellessaan luonnon keskelle rakennuksia. Säätiö hankkii varoja seudun partiotoimintaan.
Kylmäluoman retkeilykeskuksen ikkunoiden karmit ovat epäsäännöllisin välein. Ilves-vartion kanssa retkillä vietetty , aika antoi eväitä paitsi luonnossa liikkumiseen myös ryhmässä toimimiseen. Luontokeskukset ovat poikkeuksellisia rakennuksia niiden kiinteän luontoyhteyden vuoksi siksi, että ne voivat muodostua tärkeiksi henkilökohtaisella tasolla. Minusta tuli intohimoinen metsästäjä ja retkeilijä. Hän eli lapsena ja nuorena useammilla paikkakunnilla kaivosinsinööri-isän työpaikan vaihtumisen mukaan. "Sain isoisän vanhan aseen ja lähdin riekonpyyntiin. Ne seurailevat ulkona kohoavan mäntymetsän suoria runkoja.
78
RETKI toukokuu 2009
KUVA MIKKO LAMMINPÄÄ. Laatio tukee edelleen nuoria partiolaisia toimimalla Pohjois-Pohjanmaan Partiosäätiön hallituksessa. henkilö
Luontokeskusten näyttelyissä esitellään alueelle tyypillistä luontoa.
Veteen heitetyn kiven kaaret
Linnansaaren kansallispuiston Oskari-luontokeskus suunniteltiin alun perin siniseksi rapatuksi rakennukseksi. Oskari rapattiin lopulta valkoiseksi. e ä e .
se rakennettiin Rantasalmen taajamaan eikä erämaiseen luontoon. Se olisi korostanut ajatusta veden maailmasta. Kuljin kaikki syysviikonloput yksinäni pitkin soita ja saloja. Oskari oli erityinen Ympäristöministeriön silloiselle kansliapäällikölle Lauri Tarastille
Metsähallituksen miehet rakensivat rappuset pelkästä puusta, puunauloin, uskomattomalla ammattitaidolla. Hän ehtii perheensä kanssa rentoutua vuosittain Iso-Syötteellä, jossa hän nauttii etenkin hiihtämisestä. Usein rakennusten kohdalla ajatellaan vain miltä se näyttää ulkoapäin. Laatio tuntee huolta siitä, että tiukka kilpailutus köyhdyttää rakentamisen laatua. Meneillään oleva Stockmannin tavaratalon laajennus on työllistänyt kymmeniä suunnittelijoita. Luontokeskus Oskarin värimaailman johdattaa vesiteemaan.
KUVA ARKKITEHTITOIMISTO LAATIO OY
sen vaativissa kohteissa voidaan käyttää neuvottelumenettelyjä ja ottaa kokemus huomioon. Se kuuluu hänen arkkitehtitoimistonsa mieluisimpien rakennuttajien joukkoon. Upeiden maisemien ja helpon tavoitettavuutensa vuoksi alue on myös ulkomaalaisten turistien suosikki. Usein unohdetaan, että rakennuksen käyttö- ja huoltokustannukset ovat jopa 90 prosenttia sen elinkaaren ajan kustannuksista. "Mietin aina, miltä maisema näyttää luontokeskuksista ulospäin katsellessa!" Laatio hihkaisee.
Seuraava tarina Nuuksiossa
Nuuksioon rakennettavan luontokeskuksen suunnittelijoiden valintamenettelyä käydään parhaillaan. Laatio arvostaa hyvää työskentelysuhdetta Metsähallituksen kanssa. Arkkitehtien työskentely julkisissa kohteissa on kilpailulainsäädännön myötä muuttunut raskaaksi. "En myöskään lakkaa hämmästelemästä Metsähallituksen miesten käsityötaitoja" Laatio lisää. Laatio ei ole mukana valinnassa, mutta hän odottaa jännittyneenä, ketkä pääsevät kertomaan Nuuksion luontokeskuksen tarinaa.
Laation oma aika ja energia menee nykyään työn parissa, eikä hän ehdi luontoon tarpeeksi. Kilpisjärven luontotalolle , Saanan kupeessa nousevat hyvin pitkät puiset portaat. Onneksi erityi-
·
RETKI toukokuu 2009
79. Kilpisjärvellä toteutuu hienosti ajatus siitä, että luontokeskuksesta ulospäin on hyvät näkymät. Mielipiteet otetaan hienosti huomioon" , Laatio perustelee. Kannattaa siis suunnitella ja rakentaa huolella. "Metsähallituksessa on kohtuullisen pieni rakennuttamisesta vastaava organisaatio, joka jakaa vastuuta ammattilaisille. Alue houkuttelee vuosittain reilusti yli sata tuhatta kävijää. Nuuksio on pääkaupunkiseudun asukkaiden tärkeimpiä retkeilykeitaita
RETKIKEITTIÖ
T E K ST I J A K U VAT J O P P E R A N TA
Koivun makeaa
KEVÄISEEN AIKAAN RUOKIIN SAA MAKEUTTA LUONNON OMISTA ANTIMISTA. Purkki on syytä kiinnittää jollain puuhun, ettei astia kupsahda täyttyessään nurin ja kaikki vaivalla kerätty makea neste valu hukkaan. Se on hyvin suosittua nautiskella pannukakun, jäätelön ja leipien kera. Pääosin mahla on puun juurillaan maasta imemää vettä. Retkeilijän maastokonsti on kaivertaa reikä puukonkärjellä. Puun juuriinsa talveksi varastoima mahla nousee runkoa pitkin ylöspäin. Paksumman rungon vuorokauden anti voi olla jopa 15 litraa.
Mahlapurkki kannattaa suojata, etteivät roskat ja pikkuötökät pääse pilaamaan purkkiin valunutta nestettä.
80
RETKI toukokuu 2009. Reikään ujutetaan letkunpätkä, jonka toinen pää lasketaan kattilaan tai ämpäriin. Se estää epäpuhtauksien tarttumista ja itikoita ryömimästä purnukkaan. Mahlan keruussa on syytä olla huolellinen ja huolehtia hygieniasta. Tehokkainta on porata puun runkoon halkaisijaltaan 810 millimetrin kokoinen reikä muutaman sentin syvyyteen. Saadakseen tätä herkullista nestettä täytyy pihapuuhun porata tai kaivertaa pieni reikä. Mahlan kanssa ei kannata pitää kiirettä. Pienestä koivusta saa pari kolme litraa mahlaa vuorokaudessa. Mahla on terveellistä, sillä se sisältää puun varastoimia ravintoaineita. Tikun alle kiinnitetään astia, jonne mahla saa valua. Puukon kanssa kannattaa olla varovainen, ettei sen kärki katkea.
Hitaasti valuttamalla
Tikku asetetaan alaviistoon, jotta mahla valuisi reiästä tikkuun. Yhdysvalloissa ja Kanadassa mahlaa juoksutetaan sokerivaahterasta, josta valmistetaan keittämällä vaahterasiirappia. Koivun oksasta veistetään tikku, jonka kärki tehdään teräväksi ja kuori poistetaan. Se juoksee puusta verkkaiseen tahtiin, pisara kerrallaan. Paksumpi pää tungetaan puukolla kairattuun reikään. Suomessa tunnetuin mahlantuottaja on koivu, josta voi juoksuttaa makeaa nestettä ennen lehtien puhkeamista. Poraus on syytä tehdä hieman alaviistoon, jotta mahla valuu letkua pitkin astiaan. MAHLAA JUOKSUTETAAN ENNEN LEHTIEN PUHKEAMISTA.
L
ehtipuissa virtaa keväisin maitiaisnestettä eli mahlaa. Puusta putoavat epäpuhtaudet tai rungoilla kulkevat muurahaiset ovat ikäviä, joten astian päälle voi virittää harsokankaan. Keväisin maan alkaessa sulaa lähtee puun sisällä mahlakin liikkeelle
Mahlaa voidaan käyttää veden sijaan korvaavana nesteenä ruuanlaitossa. Kiehauta liemi ja lisää puurohiutaleet. Mahla oli aikoinaan myös lääkeaine, jota käytettiin keripukin hoitoon ja matolääkkeenä. Mahla on edelleen hyvin käyttökelpoinen aine. Heikosti säilyvä mahla on käytettävä parin päivän kuluessa, mutta sen voi myös pakastaa ja käyttää myöhemmin. Varastoi pullot viileään muutamaksi päiväksi tasaantumaan ja tarjoile juoma kylmänä.
Hyvistä mahlakoivuista voi valuttaa mahlaa vuodesta toiseen, kunhan vain muistaa, että kaikkeen mahlan valuttamiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
Monipuolinen lisuke
Mahla on hieman unohduksiin jäänyt luonnontuote. Mahlasta voi keittää myös siirappia, mutta pieneenkin määrään valmista siirappia saa valuttaa paljon raakaainetta. Siihen voi sekoittaa puuron tai keittää teen. Sekoita ja syö.
MARJAINEN MAHLAVISSY
1 dl marjoja (mustikat ovat hyviä, mutta herukatkin käyvät) 1 l vissyä 1 dl mahlaa
Murskaa marjat kevyesti tehosekoittimella. Pyörittele se pitkulaiseksi pötköksi ja kierrä kuoritun tikun nokkaan. Odota puolen tunnin verran, että omenat pehmenevät. Kaada mahla niiden päälle. Paksua mahlaa ohennetaan tarpeen tullen vedellä.
·
RETKI toukokuu 2009
Reseptit
81. Aiemmin ohjeistettiin veistämään reikään sopiva puutappi ja tulpata sillä reikä umpeen. Nosta astia jäähtymään ja peitä se harsokankaalla. Sekoita ensimmäinen osa sokeria ja muut ainekset joukkoon ja kiehauta. Anna juoman käydä reilun päivän ajan ja pullota se. Huoneenlämmössä sima alkaa käydä parissa päivässä. Kääri pussin ympärille kangasliina tai vastaava. Reiän voi jättää täyttämättä, sillä se kasvaa itsestään umpeen. Lisää loput sokerista pulloihin. Leipään se tuo mukavasti makeutta.
Kun mahlaa on valutettu tarpeeksi, poistetaan tikku tai letku. Ripottele hiiva nesteeseen. Kaada juoma pulloon ja siirrä viileään paikkaan valmiiksi nautittavaksi.
TIKKUPULLA
3 dl vehnäjauhoja 1 dl mahlaa ½ dl vettä ½ dl maitojauhetta ½ dl sokeria hyppysellinen suolaa 1 pss kuivahiivaa loraus öljyä tai pari lusikallista voita
Sekoita maitojauhe ja kuivahiiva muovipussissa veteen. Mahlalla maustaen
MAHLAPUURO
1 dl pikapuurohiutaleita 2 dl mahlaa ½ dl kuivattua omenaa
Murskaa omenat pieniksi paloiksi astiassa. Kun taikina on hieman noussut, ota taikinasta kourallinen pala. Edelleen puhutaan mahlan terveyttävästä vaikutuksesta, sillä se antaa kehoon hyvää energiaa ja estää päänsärkyä.
Kun valmistaa taikinaa tai puuroa, voi mahlaa käyttää kokonaan tai osittain korvaamaan tarvittavaa nestettä. Sekoita hyvin. Mahlan heikko puoli on sen säilyvyys. Aseta lämpimään paikkaan, mieluiten tunniksi. Se kestää jääkaapissa vain muutaman päivän, joten juoksutettavan mahlan ja mahlapuiden määrä on hyvä miettiä etukäteen.
Raasta sitruunasta kuori kattilaan ja purista mehut sekaan. Lisää joukkoon mahla ja muut aineet. Vaivaa pussia ulkoapäin, jotta ainekset sekoittuisivat hyvin. Paista tulella jatkuvasti pyörittäen, kunnes se on pinnaltaan ruskea.
MAHLAKUUN SIMA
3 litra vettä 3 dl mahlaa 2 dl sokeria (1½ + ½ dl) 1 sitruuna nokare hiivaa
Mahla käy lisukkeeksi lähes kaikkiin nuotiolla valmistettaviin leivonnaisiin. Sitä voi lorauttaa mehujen sekä kahvin sekaan, ja se on mainio janojuoma. Alun perin se tunnettiin terveysjuomana, jolloin sitä juotiin sellaisenaan tai sekoitettiin oluen joukkoon. Leivonnassa se on käyttökelpoinen makea lisä, joka sekoitetaan jo taikinaa vaivattaessa. Lisää astiaan vissy ja mahla
Tekihän hän taannoin muun muassa kahden vuoden ja seitsemän kuukauden retken Alaskaan ja Kanadaan. Hän kulki Ruotsin Jokkmokkin tukikohdastaan meloen, kävellen, suksilla ja koiravaljakolla Norjan, Ruotsin ja Suomen erämaissa. Esiteltävät jäkälät ja sammalet on ryhmitelty kirjaan kasvupaikkojen mukaan. Jokaisessa esittelyssä mainitaan yleisyys ja levinneisyys sekä tärkeimmät tuntomerkit. Ohessa on vielä selkeä valokuva näyttämässä kasvin ulkonäköä. Toveripiirissä voidaan vaikka järjestää kilpailu erilaisen jäkälä- ja sammallajien löytämiseksi. Sadat akvarellipiirrokset on taiteiltu vastauksiin sopiviksi, ja ne tarjoavat jo sinällään ilahduttavia hetkiä. Ulkonäöltä se on useille tuttu. Monsenilla on tietoa ja taitoa sekä kanttia sanoa, sillä hän on viettänyt eräelämää koko ikänsä. Retkillään Monsen kalastaa ja metsästää. Tekstin mainiot kielikuvat ja sanavalinnat saavat mielen iloiseksi ja innostavat tarkkailemaan ympärillämme hyörivien elukoiden puuhia. Kyse on Suomen luonnon erilaisista jäkälistä ja sammaleista, joista perinteiset palleroporonjäkälät ja rahkasammalet erottaa useakin kulkija, mutta tietääkö monikaan töppökynsisammalen nähdessään sen nimen. Esimerkiksi Lemmenjoen koneellisesta kullankaivuun luontoon jättävistä rumista jäljistä hän kirjoittaa: "ne hyväksytään, koska kullankaivajilla on pitkät perinteet ja se on tärkeä osa Lapin kulttuuria." Tarinan ohessa esitellään lyhyesti kansallispuistoja, saamelaisia, eläimiä ynnä muuta mitä kirja sivuaa. Kunkin reissun lopussa on vielä sivun mittainen testiraportti, jossa Monsen ruotii muun muassa keitintään, telttaansa ja makuupussiaan. Saalista tulee paljon, ja kirjoittaja kertoo myös sen valmistamisesta aterioiksi. Päiväkirjamaisesti etenevä kirja kuvailee matkoja tarkasti ja tuokiokuvia välittäen. Näin huhtikuussa voimme ihastella aikuisena talvehtineiden perhosten ensilentoja ja kevätkukkien väriloistoa. Kirja on paksu ja sisältää mielenkiintoista luettavaa. Tätä kirjaa tuskin kannattaa ottaa vaelluskaveriksi pitkälle reissulle, mutta päivä ja viikonloppuretkelle se on hauskaa seuraa. Soilla ja kosteikoilla tai tunturipaljakalla kun on täysin erilaiset olosuhteet ja tietysti myös jäkälät. Oikein asiaan innostunut ryhtyy bongaamaan niitä retkillään ja asettaa tavoitteeksi kaikkien 274 lajin näkemisen.
Pihametsien vastauksia
EL ÄMÄNTAPAERÄRETKEILIJÄ L ÄNTAPAERÄRETKEILIJÄ Lars
Monsen teki kahdeksan reissua Pohjoiskalotin alueella. Vaikka taituri varmasti on osaava ja sympaattinen metsäneläjä, niin hienoinen "henkselien paukuttelu" kirjassa häiritsee.
·
Jäkälät & sammalet Suomen luonnossa, Jouni Rikkinen, Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 2008.
KERROSTALON asukki pystyy tekemään monenlaisia luontohavaintoja: oravat vipeltävät pihan poikki, tiaiset vierailevat lintulaudalla ja kevään tullen nokkosperhoset lehahtavat siivilleen. Sammalien ja jäkälien tiedot kerrotaan kirjassa tarkasti. Pientalon puutarhassa ja lähimetsissä nähtävää ja ihmeteltävää riittää monin verroin enemmän. Joistakin vastauksista saa vinkkejä elinpiirimme eläimistön ilahduttamiseksi.
·
Viikon luontokysymys tietoa ja tilannekuvia lähiluonnosta, Helena Rönkä, Gummerus, 2009.
TEKSTI MIKKO LAMMINPÄÄ
·
Pohjoiskalotti 365, Lars Monsen, suomentanut Elina Lustig, Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 2008.
82
RETKI toukokuu 2009. Palkitun lintupiirtäjän ja oivallisen kynäniekan teos selittää vuodenaikoihin liittyvien luontotapahtumien taustoja kuukausi kerrallaan. Otavan pokkarikokoiset luontokirjat ovat usein hyvin tehtyjä, ja niin on tämäkin. K O O N N N U TJ O P P E R A N TA NTA KOO U T JOPPE
Kirjat
Norjalainen eräretkillä 274 erilaista
VOIKO niitä todella olla niin paljon, ihmettelee varmasti moni avatessaan Jouni Rinkisen kirjan. Retkeilijä kuvailee myös tapaamiaan ihmisiä sekä paikallisia oloja ja kertoo asioista omaksumansa mielipiteen
Lääketeollisuus on lyönyt kapuloita rattaisiin, mutta silti asioihin uskotaan ja luontaistuotekaupat pitävät luonnonlääkkeitä voimissa. Toisaalta kirja on arvokas kokoelma vanhaa tietoa, jota on mielenkiintoista kokeilla käytännössä. Marja-Leena Salo, Edita 2009.
TEKSTI MIKKO LAMMINPÄÄ
·
Lusikka soppaan, Hans Välimäki, Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 2009.
RETKI toukokuu 2009
83. Kiihkeän kevään tapahtumia kuvaava kirja kertoo kriisin taustoista ja sen monivaiheisesta kulusta. Kukin resepti on selkeästi taitettu omalle sivulleen. Maanomistaja kertoo tappouhkauksista, nimenkerääjä maaomistajien mielen muuttumisesta suojelumyönteiseksi ja viranomainen toimielinten jäsenten eroista ja eriävistä mielipiteistä. Vihreä apteekki on mielenkiintoinen kirja. Kirjoittaja kehuu leipää ja suree hyvän leivän huonoa saatavuutta Helsingissä. Sami Keron ottamat kuvat ovat herkullisia ja tyylikkäitä otoksia kohteistaan. Yksittäisen järven kohtaloa tärkeämpi oli kiistelyn merkitys valtakunnalliseen ympäristönsuojelutyöhön. Lopuksi kirja tutustuttaa ihmiskehon tärkeimpiin elimiin. Toisaalta se tuntuu poppakonstien kokoelmalta ja huvittavaltakin, kun lukee vaikka rätvänästä (Potentilla erecta), millä voi hoitaa muun muassa suuontelon tulehduksia ja ikenien verenvuotoa. Tarveainelistan lisäksi ohjeet itse valmistamiseen annetaan tarkasti ja selkeästi. Ruotsalainen teos tutustuttaa lukijat näihin vanhoihin uskomuksiin. Ohimennen hän mainitsee perustaneensa leipomon ja antaa kirjassa sen parhaat leipäreseptit lukijoille. Osa Välimäen salaateista on kyllä aika tuhteja, lihapullineen ja naudan sisäpaisteineen. Omatoimista hoitoa
AIKOINAAN sairauksia ja vaivoja hoidettiin metsän antimilla. Kotikutoinen kansanparantaja voi katsoa kirjasta myös vaivojen nimillä tietoa niiden hoitamisesta. Kieltämättä leivät vaikuttavat herkullisilta. Yhdeksän kuivatushankkeeseen eri tavoin osallistunutta muistelee vyyhdin sotkuja. Yrtit on myös ehdittävä kuivattaa, ennen kuin niitä voi käyttää lämpimässä kääreessä säryn, tulehdusten ja turvotuksen hoitoon.
Leipää, soppaa ja salaattia
Ketjusta ministeriöksi
FORSSAN Koijärven rantojen maanviljelijät aloittivat luvallisen peltomaan ojittamisen tasan kolme vuosikymmentä sitten. Erittäin selkeästi rakennettu kirja aloittaa tärkeiden kasvien esittelyllä. Vaikka vaeltaja ei kaikkia aineosia käyttäisikään, niin lähiretkeilijä voi tehdä herkulliset eväät jo kotona ja pakata keiton ruokatermokseen. Esipuheessaan kirjoittaja kertoo tarjoavansa lukijoille parhaita leipäreseptejä, salaatti- ja keittoohjeiden lisäksi. Muutamassa kohdassa valokuvat menevät jo niin taiteellisiksi, etteivät ne oikein keittokirjaan istu. Kirjoittaja opastaa myös kasvien keräämisessä, kuivattamisessa ja käsittelyssä. Hanke nousi tiedotusvälineiden ykkösuutiseksi, sillä paikalle tulleet luonnonsuojelijat kahlitsivat itsensä kaivureihin ehkäistäkseen arvokkaana pidetyn lintujärven tuhoutumisen. Symboleilla näytetään, mihin elimeen kasvien sisältämät aineet voivat vaikuttaa. Kokonaisuutena Lusikka soppaan on mainio paketti uusia makuelämyksiä ruokaa rakastavalle retkeilijälle.
·
Kahleissa Koijärvellä Järvenkuivatushanke, joka juoksutti mediaa, poliiseja - ja kymmenen senttimetriä vettä. Lisäksi kerrotaan niiden käytöstä, vaikutuksesta sekä vaikuttavista aineista. Valtaosaa tv-kokin soppa- ja salaattiresepteistä voidaan hyödyntää retkeilijän menussa. Kirjassa on runsas kuvitus. Heidän tarkoituksenaan oli laskea veden pintaa ja siten pelastaa vetiset peltonsa. Mylläkän tuloksena ympäristöasioista tuli yhteiskunnallisia kysymyksiä ja maahamme alettiin puuhata ympäristöministeriötä, Suomen ympäristökeskusta ja alueellisia ympäristökeskuksia.
·
Vihreä apteekki, Marie-Louise Eklöf, suomentanut Minna Penttinen, Minerva Kustannus Oy, Helsinki 2008.
HUIPPUKOKKI Hans Väli ä UIPPUKOKKI H Välimäen keittok itt kirja on hieman tasapainoton kokoelma erilaisia reseptejä. Erityisesti näkkileivän teko-ohjeet tuntuvat mielenkiintoisilta, ja oman näkkärin kuskaaminen retkille vaikuttaa kiehtovalta ajatukselta. Kevät tekee tuloaan, joten nyt jo kannattaa tehdä suunnitelma tulevan kauden kerättävistä kasveista
Kartalla monihaarainen notkojen labyrintti muistuttaa lehdetöntä tammen latvustoa, jonka käkkyräiset oksat yhtyvät lopulta runkoon. Häntälän notkoja laidunnetaan ja niitetään yhä, minkä seurauksena notkojen rinteillä viihtyvät monet harvinaiset ja uhanalaiset kasvit ja selkärangattomat. Häntälän kylän kohdalla Rekijoen latvahaara tunnetaan kartoissa Lehtiojan nimellä, mutta paikalliset nimittävät virtaa Häntälänjoeksi. Jyrkät jokipenkat eivät ole soveltuneet viljelyyn, joten niitä on käytetty karjalaitumina ja niittyinä jo 1700-luvun lopulta lähtien. Karjatilojen rehuja ei enää niitetä luonnonniityiltä, vaan heinä tuotetaan kylvöpelloilla. Paikallisten kielenkäyttöön notkoille on vakiintunut yleisnimityksesi rasi.
Häntälän notkojen kukkaloisto on parhaimmillaan kevään vaihtuessa kesäksi.
84
RETKI toukokuu 2009. Vesi on savesta harmaata, sillä virta kovertaa jatkuvasti joen penkkoja. Tällaisia kuivia jokinotkoja kutsutaan raviineiksi. Virtaavan jokiuoman lisäksi Häntälän notkoihin kuuluu lukuisia kuivia notkelmia, joissa purot lirisevät ainoastaan rankkasateiden jälkeen tai keväällä lumien kadotessa maisemasta. Kuivat jaksot ja rajut sateet saattavat laukaista myös suuria maanvyöryjä. SOMERON YLPEYS TUNNETAAN PERINNEMAISEMISTA, MAANVYÖRYISTÄ JA UHANALAISISTA ELIÖLAJEISTA.
Ainutlaatuinen perinnemaisema
Häntälän notkot ovat jo korkeussuhteiltaan eli topografialtaan upea nähtävyys, mutta alueen poikkeuksellinen luonto tekee kohteesta todellisen helmen. päiväretki
Viljelykseen liian jyrkkiä Häntälän notkoja on laidunnettu ja niitetty jo 1700-luvulta lähtien. Tällaiset pitkäaikaisen laidunnuksen ja niiton synnyttämät perinnemaisemat ovat vähentyneet rajusti maatalouden koneellistumisen myötä. Niiden seurauksena notkojen kasvillisuuteen kuuluu runsaasti lyhytvartisia niittykukkia, jotka tukahtuisivat heinikossa. Seudun pohjoisreunalla sijaitsevat Häntälän notkot muodostavat tunnetuimman ja kauneimman osan upeasta luontonähtävyydestä. Pienet sortumat ja vyörymät ovat yleisiä. Laidunnus ja niitto ovat pitäneet heinävartiset kasvit lyhyinä ja estäneet rinteitä puskittumasta. Harvinainen perinnemaisema on monen uhanalaisen eliölajin koti.
TEKSTI JA KUVAT JOEL AHOLA
VIRTAAVA VESI ON UURTANUT HÄNTÄLÄN NOTKOT SUOMEN PAKSUIMPAAN SAVIKKOON. Helposti liukenevaan hiesusaveen uurtuneet notkot ovat parhaimmillaan 30 metrin syvyisiä. Pari metriä leveä uoma muistuttaa enemmän ojaa, mutta patoamalla tukkijätkät saivat joen tulvimaan vielä 1950-luvulla uittoon sopivaksi. Lisäksi seudulla tavataan lounaisia ja koillisia lajeja levinneisyysalueidensa äärirajoilla.
R
ekijoen latvapurot ja -joet ovat uurtaneet koukeroiset uomansa Varsinais-Suomen pohjoislaidan paksuun savikkoon. Lähes tyystin kadonneiden perinnemaisemien säilyttäminen on erityisen tärkeää, sillä viidesosa maamme uhanalaisista eliölajeista on riippuvainen näistä perinteisen maatalouden synnyttämistä elinympäristöistä. Maisema on Suomessa poikkeuksellinen, sillä savipatja yltää paksuimmillaan liki 80 metriä maanpinnan alapuolelle. Ainutlaatuista kokonaisuutta vaalitaan yli 12 neliökilometrin laajuisena Rekijoen Natura 2000 -alueena. Alueen mittavin maanvyörymä sattui 1920-luvulla, jolloin kahden hehtaarin laajuinen rinne syöksyi jokeen
Reitti on opastettu ainoastaan risteyskohdissa, mutta polku erottuu selvästi niityllä. Kesäkuussa tarkkasilmäinen retkeilijä voi havaita niittyjen yllä lentelevän rauhoitetun pikkuapollon, joka esiintyy sisämaassa lähes ainoastaan Häntälän notkoilla. TIETOREPPU
HÄNTÄLÄN NOTKOT
Häntälän kylässä Somerolla Varsinais-Suomen
pohjoislaidalla
Suomen paksuimpaan savikkoon (77 m)
uurtuneet jokinotkot
osa Rekijoen Natura 2000 -aluetta
·K A R TAT
Häntälä
Maanvyöry Laavu
Häntälän notkot
Häntälän koulu
Luontopo lku
Maanvyöry
Luonto perinnemaisemaa laidunnettu ja niitetty 1700-luvun lopulta useita uhanalaisia ja harvinaisia eliölajeja, kuten pikkuapolloperhonen kukkaloisto parhaimmillaan touko-kesäkuussa Luontopolku, 45 km ylläpito Someron kaupunki, toteutus Lounais-Someron kyläyhdistys lähtöpaikka Häntälän koulu, reitti avoinna 1.5.31.10. Taival pidetään avoinna toukokuun alusta lokakuun loppuun. koirien ulkoilutus, kukkien poikiminen ja perhosten pyydystäminen kielletty polut sateella savisia ja liukkaita laavu retkeilijöiden käytössä Kartta www.karttapaikka.fi (Haku paikannimellä: Sarkola, Somero) Lisätietoja Ahola Joel, Lounais-Suomen retkeilyopas, Edita 2009. Karja on uteliasta mutta vaaratonta, kunhan taivaltaja etenee rauhallisesti. Alueen hyönteismaailman harvinaisuuksiin lukeutuvat myös paahdelantiainen sekä isolaakasittiäinen, jonka luultiin jo kadonneen maamme eläimistöstä ennen Häntälässä vuonna 1995 tehtyä löytöä.
Someron kaupungin ylläpitämä ja Lounais-Someron kyläyhdistyksen toteuttama luontopolku tarjoaa päiväretkeilijälle mahdollisuuden tutustua Häntälän notkojen maisemiin. Someron kaupunki, www.somero.fi/matkailu/ kohtjanaht/hantalanotkot
tio Leh
ja e
li
tä H än
län
joki
Retkelle raviineihin
Peuranpol ku
Kasvimaailman erikoisuuksiin lukeutuvat runsaskasvuiset vienansara ja sikojuuri. Luontopolku ei sovi liikuntaesteisille, sillä vierailijat joutuvat ylittämään rappusia pitkin muutamia laidunaitoja. Tavallisesti perhosta tavataan harvalukuisena vain etelä- ja lounaisrannikolla ja saaristossa. Jäkälä- ja sammalharvinaisuuksista seudulla tavataan haapariippusammalta, tulvasammalta, ojaäimäsammalta sekä haavanhyytelöjäkälää. Risteyskohdan tuntumassa seisoo laavu, joka on erotettu laitumesta aidalla. Notkojen kukkaloisto houkuttelee alueelle runsaan linnuston ja hyönteislajiston. Pikkuapollon esiintymisen salaisuus on aikaisin keväällä kukkiva pystykiurunkannus, jota perhosen toukat käyttävät ravintokasvinaan. Laidunnuksen vuoksi reitille ei saa tuoda koiria. Taukopaikka piilottelee puiden takana tien länsipuolella. Luontopolun lähtöpaikka sijaitsee Häntälän kylän koululla kymmenen kilometriä Someron keskustasta lounaaseen. Saviset polut muuttuvat sateella liejuisiksi ja liukkaiksi, mikä pitää muistaa sopivia retkijalkineita valittaessa. www.retkeilymediaahola.fi/lounaissuomi.html Torkkomäki, Matti: Häntälän notkot, Lounais-Someron kyläyhdistys, 1998. Häntälän notkojen luontopolku esittelee parhaat puolensa kevään vaihtuessa kesäksi, jolloin rinteet loistavat kukkien väreistä.
·
RETKI toukokuu 2008
85. Opastaulut esittelevät alueen lajistoa, maiseman muuttumista ja historiaa. Polun noustessa notkosta tielle reitiltä erkanee Peuranpoluksi nimetty runsaan kilometrin pituinen lisälenkki, joka kulkee pääasiassa metsän siimeksessä. Luontopolku kulkee halki kauniin notkoalueen ja palaa kylätietä takaisin koululle
RISTIINAN MULTISPORT Ristiina Etelä-Savon kokenut kaarti järjestää totutusti hyvän kisan, johon ensikertalaisetkin voivat lähteä mukaan. www.rogaining.fi 13.14.6. KESÄYÖN MARSSI Vantaa, 30/20 km ja 30/15 km Sotilasjoukkueille ja siviilikulkijoille tarkoitettuun tapahtumaan sisältyy ruokahuolto ja telttamajoitus. www.pirkankierros.fi AURINKOINEN toukokuu aloittaa uuden kasvu- ja retkeilykauden. Tutustu kotipaikkakuntasi iltarastitarjontaan osoitteessa: www.ssl.fi 6.6. EUROOPAN KANSALLISPUISTOPÄIVÄ Kansallispuistot kautta maan Kansallispuistopäivää vietetään tänä vuonna Euroopan ensimmäisten kansallispuistojen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Etsi sinulle sopivia seikkailukilpailuja osoitteesta www.multisport.fi. Urpo Piirainen, p. JONGUN HUJAUS Jongunjoki, Kuhmo ja Lieksa 28 ja 12 km Lieksan Melojat järjestää aloittelijoillekin sopivan 12-kilometrisen koskiseikkailun ja kokeneemmille melojille käyvän pidemmän retken. www.kainuunliikunta.fi 6.6. TOUR DE SAPSO Sotkamo, 49 ja 34 km Sapsojärven helpoista lenkeistä lyhyemmän voi ajaa tavallisellakin polkupyörällä. 0400 219 197 ja urpo.piirainen@erapiira.fi 6.13.6. LUONTO & ERÄ -MESSUT Paviljonki, Jyväskylä Hae vinkkejä kesän reissuillesi. www.kainuunliikunta.fi
Meloen
16.5. www.eramessut.net 5.7.6. PIRKAN PYÖRÄILY Tampere, 217 ja 134 km Näsijärven ympäri ajetaan myös yöpyöräilynä 12.13. KIEKIN KOSKISYÖKSY Kiekinjoki, Kuhmo 7 km Kuhmon Melojat kutsuvat Kiekinjoen Koskireitille, josta selviävät vain aiemmin tyrskyissä meloneet. URSAK I Pärnävaara, Liperi Ursak jatkaa karsulaisten kehuttua kisaperinnettä. www.karsu.fi 6.6. KOONNUT MIKKO LA MMINPÄÄ
Kalenteri
Alkukesän riemuja
7.6. ROGAINING-TESTIKISA Kangasala, kolmen tunnin sprintti EM-kisajärjestäjät kutsuvat 300 kisailijaa kokeilemaan rogainingia ja testaamaan SI-leimausjärjestelmän toimintaa. www.suomimeloo.fi
Seikkaillen
LÄHDE rohkeasti mukaan alkavaan seikkailukauteen. VENLOJEN VIESTI JA JUKOLAN VIESTI Mikkeli Vielä ehdit ilmoittautua kavereidesi kanssa maailman suurimpaan suunnistusviestiin. Arto Räsänen, p. KORIAN ERÄMESSUT Pioneeripuisto, Koria, Kouvola Jo seitsemättä kertaa järjestettävä Korian erämessut -tapahtuma on tänä vuonna Etelä-Suomen retkeilytapahtumista suurin. www.kymenlaaksonmessut.fi/era 5.7.6. Muuttolintujen palattua ja kelirikon loputtua kelpaa jälleen patikoida, pyöräillä ja pian meloakin. Kokeile tänä vuonna jotain uutta.
Patikoiden
5.6.6. POHJOIS-SUOMEN ERÄMESSUT Ouluhalli, Oulu Oulun erämessut keräävät retkeilijöitä ympäri Pohjois-Suomen. VUOKATTI MTB Sotkamo, 52 ja 26 km Uuden maastopyörätapahtuman reitti kiertää Vuokatin upeissa maisemissa. www.jukola2009.net
Messuja
21.24.5. 0400 271 581 ja info@erastely.fi
86
RETKI toukokuu 2009. kesäkuuta. 6.6. TARTU RATTARALLI Tarto,Viro, 135 ja 61 km Suomenlahden tuolla puolen on leppoisa tunnelma ja ilo kurvailla alkukesän lenkki. www.kesayonmarssi.fi/2009
17.5. www.luontoon.fi
Suunnistaen
ILTARASTIKAUSI ON ALKANUT Suunnistusseurat kautta maan. www.jklpaviljonki.fi Tapahtumista voi ilmoittaa osoitteeseen toimitus@retkilehti.fi.
Pyöräillen
31.5. www.tartumaraton.ee 6.6. SUOMI MELOO -VIESTI IisalmiKotka Maamme suurin melontatapahtuma kerää vuosittain yli 100 joukkuetta. www.timberwolves.fi
Tapahtumia
23.24.5
Syksyn tullen niiden on tultava toimeen omin voimin. Kesällä lajin voi nähdä helpommin, sillä mäyrä ei ehdi hankkia riittävästi ravintoa lyhyen hämärän aikana, vaan joutuu jahtaamaan myös myöhään illalla tai aikaisin aamulla. Uros on pari kiloa naarasta painavampi. Sen sijaan näkökyky on varsin huono.
·
LÄHDE: Birger Jensen, Suomen ja Pohjolan Nisäkkäät, WSOY.
RETKI toukokuu 2009
87. Lehtien kahina saattaa paljastaa sen metsästäjille, joiden saaliiksi mäyriä päätyy maassamme vuosittain kymmenisentuhatta. Sille maistuu parhaiten kastemadot, hyönteiset ja kotilot, mutta se syö myös munia, haaskoja, linnunpoikasia ja haaskojakin. Mäyrä röhkii ja murisee sekä maiskuttelee äänekkäästi ruokaa etsiessään. Pesueen pari kolme poikasta ovat näkökyvyttömiä reilun kuukauden, jolloin niiden silmät avautuvat. Usein pesän lähellä on pelto, niitty tai muu avoin alue, jolla mäyrä käy ruoka-apajilla. Se on saattanut menettää jopa kolmanneksen painostaan, joten nälkä ajaa sen etsimään kevään ensimmäisiä makupaloja. Täysikasvuiseksi mäyrä varttuu parivuotiaana. Se on siis sekaruokainen peto. Hämärässä lajin voi sekoittaa supiin tai pesukarhuun. Se on silloin noin 70 senttimetrin mittainen ja painaa kymmenisen kiloa. Mäyrä erittää muiden näätäeläinten tapaa voimakkaan tuoksuista hajustetta, jolla se jättää hajujälkiä reviirilleen. Raitakuonoja on tavattu myös tuntureilla.
Pariutuminen ajoittuu alkukesään, mutta poikaset syntyvät vasta huhtikuussa, sillä lajilla on viivästynyt sikiönkehitys. Monikaan ei ole kohdannut retkillään mäyrää, sillä se on hämäräaktiivinen eli liikkuu enimmäkseen yöaikaan. T E K ST I M I K KO LA M M I N PÄ Ä P I I R R O S K A R O L I I N A LA H T I
Raitakuonon kevätretket
HÄMÄRÄSSÄ VIIHTYVÄN MÄYRÄN VOI KOHDATA KESÄISEN YÖN VIILEYDESSÄ.
H
uhtikuun lopulla uskaltautuu ulos pesästään koko talven katkonaista unta nukkunut mäyrä (Meles meles). Paras tuntomerkki on vartalon päärynämäisyys ja pään selkeä pitkittäisjuovitus. Sen hajuja kuuloaisti ovat hyvin kehittyneitä. Mäyrää tavataan yleisenä Oulun korkeudelle saakka ja laikuittaisesti Länsi-Lapissa Enontekiölle asti. Se kaivaa pitkän pesäluolastonsa mieluiten sekametsän rinteeseen tai harjumaastoon, jossa saattaa olla jopa sata metriä käytäviä ja kymmeniä luola-aukkoja. Emo jatkaa imettämistä vielä parin kuukauden ajan ja tuo pienokaisille myös kiinteää ravintoa. Satoaikaan marjat ja hedelmät kuuluvat tärkeänä osana sen ruokavalioon
Slammer tarjoaa 12 vahvaa numeroa ja Smith Fuse lasit yhteishintaan 89 euroa, jonka jälkeen tilaus jatkuu kestotilauksena.
Tutustun Slammeriin (12 nroa + Smith Fuse lasit / 89 ) Tilaukseni jatkuu kestotilauksena.
i Lumilautailun erikoisleht
Numero 2 / 2009 6,80
Tilaan Slammerin lahjaksi (12 nroa + Smith Fuse lasit / 89 )
Slammer maksaa postimaksun
N ero 2 / 2009
Outdoor Media Oy Slammer vastauslähetys Sopimus 5010660 15101 LAHTI
Bergman / Antti ä / Arctic Challenge / Antti Japani roadtrip / Eero Niemel Kolehmainen
88
RETKI toukokuu 2009
830580 A U 405420 10,95 840440 5,99 12V S A 23,75 Neopreenitossut koko perheelle Sevylor Fishhunter kumiveneet T - 11,99 / pari miesten alk. 09-455 6066 www.bearwater.fi sale@bearwater.fi
North-West Import Oy
Melonnan erikoisliike Espoossa.
Testivoittaja kanootit ! Retki lehti 4/04 Wenonah Sundowner Erä lehti 7/06 Wenonah Spirit II
TILAA
p. 044-733 0022, myynti@retkilehti.fi
ERÄ-LINDROOS
Retkeilyn tavaratalo
Launeenkatu 84 15610 Lahti p. 830030 HF210 953710+koko 119,00 kaikki koot E A I J kuvassa HF250 T A naisten ja 200x110cm, max. 6,4kg A N 953700+koko Varusteet autoon, kotiin, mökille, matkailuvaunuun matkailuautoon, veneeseen, leirintään, retkeilyyn
www.vapaa-aika.com
metallia ja asennetta kiipeilyyn!
www.vuoripuro.com
foto Petr Piechowicz
MELOJAN TAVARATALO
Storörintie 2, 01120 Sipoo (Itäsalmi) Puh. 09-4114 4902 gsm. kuorma 140kg lasten paino n. 0400-538 096
www.northwestimport.fi
RETKI toukokuu 2009
89. markkinapaikka
830020 V RST-retkiastiasto ja aterimet V 11,99 833470 A A 405410 akulla 5,99 405390 12/230V 44,95 P R 39,95 alk. 03-752 56 96
Vesitiiviit reput, pyörälaukut, karttataskut, kameralaukut, kuivasäkit ym.
Sammalkallionkuja 3 B, 02210 ESPOO puh
Liftaamisessa tarvittaisiin lisäksi melkoisesti hyvää tuuria, jotta kyyti järjestyisi molempiin suuntiin. Ensimmäisenä suihin katosivat maukkaimmat valmisateriat ja säilykkeet. Ajoneuvoa ajoi tukeva mieshenkilö, joka oli menossa lentokentälle hakemaan vaimoaan. Eväsmäärän arviointi oli lähtiessä mennyt pahasti pieleen, sillä ponnistelut raikkaassa ulkoilmassa lisäsivät matkalaisten ruokahalua odottamattomalla tavalla. Samaa ankeutta odotettiin jatkuvan tulevan yön yli aamuun ja kuka ties kuinka pitkälle huomiseen. Toiset luulivat, että nopean paluun syynä oli eksyminen tai muu taivaltajaa kohdannut epäonni. ReissuJussi Reissu
Kulinariaa korvessa
uonavarastot ehtyivät uhkaavasti, vaikka taivalta oli edessä vielä reippaasti tallattavana. Vaikka tiedettiin, ettei pakkopaasto tappaisi ja siitä selvittäisiin, harmitti tilanne silti suuresti ja laittoi pohtimaan keinoja pöperön hankkimiseksi. Loppumatkan ruokatauot vaikuttivat varsin ankeilta. Kuultuaan liftarin tarinan autoilija oli ottanut takakontista ison laatikollisen herkkuja ja lahjoittanut ne kyytiä pyytäneelle. Muutaman teepussin ja sokerinpalojen kanssa sen olisi täytettävä lohkot tulevien päivien ravintoympyrästä. Ilman liftarin kohtaamista eturivin pöperöt olisivat joutuneet kaatopaikalle. Kauppaan lähtenyt pölähti leiriin otsalampun valo keikkuen. Viimein kehkeytyi suunnitelma, jonka mukaan yksi retkikunnan jäsenistä taivaltaisi lähimmän autotien varteen ja yrittäisi päästä peukalokyydillä ruokakauppaan. Seuraavaksi hävisivät toiseksi parhaat ruoat, jotka nekin maistuivat yllättävän hyviltä. Taukojen tankkaushetket muistuttivat pieniä nyyttikestejä, kunnes pikkupurtavat ja oheiset loppuivat. Näkkileipä oli ainoa eväs, jota oli riittämiin. Mehutiivisteet ja jauheet eivät enää riittäneet, joten jatkossa täytyi juoda pelkkää järvivettä. Sen saapuminen venyisi toiveikkaastikin arvioiden seuraavaan iltapäivään. Tipautettuaan rinkkansa selästään tulija kertoi päässeensä tielle ja onnistuneensa melkein heti pysäyttämään
auton. Punaviinipulloja ojentaessaan automies tunnusti nauttineensa kavereidensa kanssa salaa hyvästä ruuasta, vaikka lääkäri oli ne häneltä kieltänyt. Tämä oli pakannut kiitollisena juustot, parmankinkut, pasteijat, kylmäsavukalat ynnä muut gourmet-tason höystöt reppuunsa. Metsä ei tarjonnut tähän vuodenaikaan marjoja, saati sieniä, ja kalastusvälineet olivat jääneet kotiin. Kova päivä oli ehtinyt jo pimetä illaksi, kun nuotioon tuijottelu vaihtui ihmettelyksi. Sattuman oikusta ne päätyivätkin keskelle korpea, jossa alkoi syömingit jatkuakseen myöhäisille aamuyön tunneille.
·
Vaihtoehdot tuntuivat käyvän todella vähiin.. Muut jäivät pitämään leiriä ja odottamaan sapuskatäydennystä. Näkkileivän narskuttelu ja teen lirppiminen ei pystynyt hillitsemään vatsojen kurnimista. Temppu tosin ottaisi oman aikansa, mutta kun muutakaan ei keksitty, laitettiin ostomies taipaleelle. Kaik-
M
kien mielissä pyöri kaupasta tilatut appeet, vaikkei niistä kukaan ääneen tohtinut puhua. Nälkä sai leiriin jääneiden ajan tuntumaan tavanomaista pidemmältä. Keitin oli porissut monta kertaa päivässä, eikä kahdella lämpimällä aterialla meinannut millään pärjätä. Vaihtoehdot tuntuivat käyvän todella vähiin, eikä ajatus tahtonut tyhjällä vatsalla oikein luistaa. Tielle oli käveltävää toistakymmentä kilometriä ja sieltä kuntakeskukseen puolensataa
Seuraava Retki ilmestyy toukokuun lopussa 2009
RE T K EILY · M AT K A ILU · VA RUS T EE T
Nro 5 Kesäkuu 2009
Ropi Kauhaneva Joutenvesi Pohjois-Norja Triglav Fillaritakit Aurinkopaneelit Kajakin pakkaaminen
Kahden hengen teltat
TESTI
5/09
SEURAAVA