Retki 4/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TUUNAA REPPUSI · RIIPPUMATTO MAJOITTEENA · KANSALLISPUISTOBONGARIT TOUKOKUU 4/2011 · 8 R E T K EILY · M AT K A IL U · VA R US T EE T EE Naisenergialla meloen Suomen ympäri SEIKKAILUMATKALLA Itävallassa Varjoliitoa, kanjonointia ja koskenlaskua Säänkestävä puhelin Pikatesti Maastopyörät SUOMUSSALMI PIRUNVUOREN SUORITTAJA PUROMYLLYJEN PITÄJÄ KIVILINNA-ATELJEE RAUHOITTUU RETKELLÄ
Ja tietenkin kerros kerrokselta toisiinsa sopivien vaatteiden kaikenkattava suoja sadetta, myrskyä ja kylmää vastaan. Mutta tee retkisuunnitelmasi ihan rauhassa. Mehän olemme toteuttaneet varusteissasi jo ison joukon hyviä ideoita ja liittäneet niihin ensiluokkaisia ominaisuuksia. TILAA KUVASTO NYT ILMAISEKSI OSOITTEESTA: www.jack-wolfskin.com. Hyvä selän tuuletus ja miellyttävä tukiranka rinkassa sekä kaikki ne viimeistä piirtoa myöten harkitut pienet yksityiskohdat, jotka tekevät siitä niin käytännöllisen. AT HOME OUTDOORS Kaikkein tärkeimpiä ovat hyvät ideat. Mukavan vuoristokengän hengittävä, vedenpitävä kalvo ja uudistettu ilmastointi. Esimerkiksi patentoitu tukirakenne, joka pitää teltan myrskyssäkin pystyssä ja tekee siitä tilavan sekä kevyt, repeytymätön ja vedenpitävä telttakangas
www.jack-wolfskin.com
Retken lukijakilpailun matkat · 2000 Annapurna · 2001 Amazonia · 2002 Sahara · 2003 Tahiti · 2004 Dakota · 2005 Santiago de Compostela · 2006 Skotlanti · 2007 Kanada · 2008 Islanti · 2009 Intia · 2010 Kenia · 2011 Borneo
044-733 0022 tito klo 916 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) kuva Mikko Lamminpää 4/2011 toukokuu. etsimessä 1419 Nautiskellen irti arjen rutiineista Hidastamisessa on kyse paremman elämän tavoittelusta. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Tilaa RETKI ILMEST Y Y 10 KERTA A VUONNA 2011 Pihlajatie 28, 00270 Helsinki PL 193, 15101 Lahti toimitus@retkilehti.fi PAINO Tenhelp Oy, Kerava K ANNEN KUVA Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 44 Määräaikatilaus 10 numeroa 78 TIL A AJAPALVELU Mikko Nikkinen Oy Scanweb Ab, Kouvola tilaajapalvelu@retkilehti.fi p. Retkeily tarjoaa hyvät lähtökohdat kiireettömyyteen, kunhan unohtaa raskaat taakat ja tiukat tavoitteet. www.retkilehti.fi PÄ ÄTOIMIT TAJA 13. Aluksi vastustettiin pikaruokakulttuuria, mutta nykyisin leppoistamista kaivataan koko elämänrytmiin. vuosikerta VAKITUISET AVUSTAJAT K ARTAT JULK AISIJA Outdoor Media Oy Veikka Gustafsson veikka.gustafsson@outdoormedia.fi ILMOITUSMY YNTI Mikko Hieta mikko.hieta@retkilehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Tuukka Tams toimitussihteeri@retkilehti.fi Joel Ahola Mikko Lamminpää Joppe Ranta Ville Siekkinen Marko Taavila Aksana Kurola Mikko Nikkinen Tiina Riikonen Poppis Suomela Joel Ahola Pohjakartta-aineisto © Maanmittauslaitos lupa nro 49/MML/11. PIIRROKSET Jenni Nilsson p. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. 040-547 8844 jenni@outdoormedia.fi etunimi.sukunimi@retkilehti.fi TAIT TO Karoliina Lahti ISSN 1456-8837 Tenho Järvinen aineistot@retkilehti.fi TOIMITUS AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Piiku Seppälä REPRO Aikakauslehtien liiton jäsen Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Retki ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten tai kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta
TÄSSÄ NUMEROSSA aluksi 812 Taipaleelta Pääkirjoitus 12 Virallinen seikkailija 10 8 toukokuu 2130 22 25 Uutiset Repussa poromiehen varusteet 26 Kirjat 27 Retkeilijä Heidi Clover 28 Tapahtumassa 29 Oma retki kuva Mikko Nikkinen varusteet 3150 31 32 Pikatesti Maastokelpoinen kännykkä kkä Uutuudet 34 Testissä 1 500 euron maastopyörät ät 44 Eräaskareita Rukkaset ei huku 46 Varustekatsaus Tuunaa reppusi kuva Ville Siekkinen retkellä 5189 52 60 Vaellus keväästä kesään Bongaa kansallispuisto 66 Meloen Suomen ympäri 72 Virkistysalueyhdistykset 76 Itävallan seikkailumaa 82 Tuntemuksia riippumatossa 84 Päiväretki Pirunvuoren rinteillä 86 Eväät Rytmitä ruokailusi oikein lopuksi 90 90 Jokamiehen oikeus kuva Miranda Nybondas kuva Tiina Riikonen
taipaleelta kuva Eemeli Peltonen/Vastavalo 8 RETKI toukokuu 2011
Uskollisesta ystävästä tuli haavoittunut enkeli. RETKI toukokuu 2011 9. Lumi loppui
Kolmannen sektorin merkittävin uhka on järjestökentän pirstoutuminen. Olen ollut mukana vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnassa jo pitkään, joten tilanne oli tuttu. Koirat nuuhkivat jälkiä, suunnistajilla on erinomaiset kartat, partiolaisilla taas loistava havaintokyky, ja he ovat harjaantuneita liikkumaan kaikenlaisissa maastoissa. Yksilölle koituu palkkioksi antamisen ilo ja yhdessä tekemisen riemu, mutta yhteiskunnallisesti kysymys on tätäkin merkittävämpi. Niissä toimivat aktiiviset kansalaiset vaikuttavat olennaisella tavalla siihen, millaiseksi yhteiskuntamme muotoutuu. PÄÄKIRJOITUS MIKKO HIETA Me yhdessä alvi oli jo lopuillaan, kun puhelin soi myöhään perjantai-iltana. Vapaaehtoisuudessa on todella voimaa. Euroopassa vietetään vapaaehtoistoiminnan vuotta. Olin todella iloinen huomatessani, kuinka moni oli valmis jättämään perjantaisaunan ja muut alkavan viikonlopun askareet väliin auttaakseen tuntematonta lähimmäistä. Johtopaikalla tunnelma oli odottava mutta myönteinen. Vanhus ei ollut palannut kotiinsa hiihtoretkeltään, ja poliisi pyysi apua hänen löytämisekseen. Kansalaistoimintaa tuetaan yhteisistä varoista myönteisten vaikutusten vuoksi. Tarvittavat varusteet sujahtivat reppuun enempää miettimättä. Punaisen Ristin väkeä, reserviläisiä, koiraharrastajia, suunnistajia, latulaisia, partiolaisia ja monia muita. Järjestöt ovat kansalaisyhteiskunnan moottori. Avustusperiaatteita ja toiminnan arvioinnin mittareita tulisi kunnissa tarkentaa siten, että yhteistyöhön suuntautuneet ja merkittäviä tuloksia tuottavat yhdistykset hyötyisivät valveutuneisuudestaan myös taloudellisesti. T Vapaaehtoisuudessa on todella voimaa. Mikko Hieta mikko.hieta@retkilehti.fi kuva Mikaela Löfroth 10 RETKI toukokuu 2011. Ihmiset voivat järjestää tärkeäksi katsomiaan palveluja yhdessä ilman valtiotakin. Etsintäkutsusta oli kulunut vain vähän aikaa, mutta paikalla oli jo kymmeniä vapaaehtoisia. Jokaisen toimijan erityispiirteet ovat arvokkaat, mutta yhdessä toimien tulos on enemmän kuin osiensa summa. Yli kolmannes maamme aikuisista osallistuu jonkinlaiseen vapaaehtoistoimintaan. Seurojen määrän kasvaessa monet niistä jäävät jäsenmääriltään pieniksi ja vaikuttavuudeltaan heikoiksi. Sen tarkoituksena on kannustaa yhä useampia antamaan aikaansa hyvään tarkoitukseen ilman korvausta. Vahvassa kansalaisyhteiskunnassa kaikkia elämänalueita ei tarvitse säädellä lailla. Kuvaamani maastoetsintätilanne on esimerkki siitä, mitä luonnossa liikkumisesta kiinnostuneiden järjestöjen yhteistyöllä saadaan aikaan. Illan edetessä etsintä tuotti toivotun tuloksen, ja kadonnut löytyi hyvissä voimissa
» Uusi paranneltu yhden käden kiinnitys » Uuden poljinkäyttöisen kallistustoiminnon ansiosta auton tavaratilaan pääsee helposti käsiksi. te t Kenelläkään muulla ei ole niin laajaa polkupyörätelinevalikoimaa kuin Thulella. Lisätietoja: www.thule.com. » Sopii kaikille pyörille ja kaikenkokoisille renkaille. Aina löytyy syy ottaa pyörä mukaan. Suunnittelitpa mitä tahansa ja matkustitpa minne tahansa. » Kuormitus 25 kg pyörää kohti, joten sähköpyöriäkin voi kuljettaa. » 13-napainen virtapistoke Osallistu facebook-kilpailuun ja voita Thule-polkupyöräteline autoosi! facebook.com/thulesuomi Maahantuoja: Myynti: Thule® kauppiaat kautta maan. a y t m uutuus n Kevää EuroClassic G6 LED TH 928 » Teline on poikkeuksellisen näköinen tyylikkäiden LED-valojen ja ajattoman muotoilun ansiosta. ä ä n a u Thulelta löydät varmasti täydellisen kuljetusratkaisun kaikille pyörille
ttaviksi. Usein juuri keväisin ihmiset kaipaavat uudistumista ja uskaltavat tehdä isojakin muutoksia elämässään. Näin suuri muutos ei varmasti ole helppo toteuttaa, mutta luulen, että tärkein muutokseen vaadittava ominaisuus on uskallus. Carinan lailla uskon, että unelmat on tehty toteutettaviksi. Carina teki rohkean muutoksen elämässään. lajan Kun muistelen omaa lähtöäni ensimmäiselle Himalajan reissulunne, leni, minun on helppo ymmärtää se epävarmuuden tunne, mikä iessämme projektiin on liittynyt. Jo sen takia pidän muutoksia välttämättöminä, ainakin omassa elämässäni. olumniJatkossa Carina Räihä vuorottelee kanssani tällä kolumnipaikalla. Unelmat on tehty toteutettavaksi. Hyvää kevättä! Veikka Gustafsson veikka.gustafsson@retkilehti.fi 12 RETKI toukokuu 2011 kuva Mikko Nikkinen. VIRALLINEN SEIKKAILIJA VEIKKA GUSTAFSSON Uusia tuulia K evät on suurta muutoksen aikaa, kun luonto herää talven horroksesta uuteen kasvuun. Näin käy usein myös meille ihmisille ainakin toivottavasti. Olihan meillä molemmilla lähtiessämme sta. Monet varmasti muistavat, kuinka kiipeilykollegastani Carina Räihästä tuli vajaa vuosi sitten ensimmäinen suomalainen nainen, joka saavutti Mount Everestin huipun. Hän jätti menestyksekkään uransa pankkimaailmassa ja alkoi tehdä juuri sitä mistä oli kauan unelmoinut. me. eTämän jälkeen on uskallettava lähteä aktiivisesti kulkemaan kohti muutosta. Ne meistä, jotka uskaltavat tehdä isoja muutoksia ja kohdata niiden tuoman epävarmuuden, saavat palkinnoksi uusien asioiden sekä kokemusten mukanaan tuoman innostuksen elämäänsä. Omalla kohdallani viimeisin iso muutos on ollut täysin päinvastainen kuin Carinalla. On mukava heä rätä aikaisin töihin ja palata illalla kotiin sen enempää suuria seikkailuja miettimättä. Toki se edellyttää, että ensin tunnistamme unelmamme. melko vaatimaton määrä kokemusta niistä korkeuksista. Keväällä haluamme ravistella talven pölyt ja tehdä kevätsiivouksen kotiemme lisäksi myös itsellemme. Toivottavasti jokainen haluaa tehdä muutoksia elämässään, jolloin innostus arjessa säilyy
etsimessä hidas retkeily kuva Joel Ahola NAUTISKELLEN irti arjen rutiineista RETKELLÄ SAA UNOHTAA SUORITTAMISEN JA NAUTTIA JOUTENOLOSTA. LUOVA LAISKOTTELU ANTAA AIKAA ITSELLE TÄRKEISIIN ASIOIHIN. teksti Mikko Lamminpää 14 RETKI toukokuu 2011
Pian ajatukseni siirtyivät lukuisiin retkiini ja lapsuuteeni, ja aloin pohtia, millaisia ovat varhaisimmat retkimuistoni. L Tehokkuus ja tuloksellisuus jyräävät henkiset arvot. Ei liene sattumaa, että aivojeni poimuihin on piirtynyt kuuloon, makuun ja tuoksuun liittyviä muistoja ja henkilöt, joiden kanssa jaoin nuo kokemukset. Luonnon arkista näytelmää katsellessani mietiskelin kummissani, olinko koskaan aikaisemmin hidastanut vauhtiani niin paljon, että näkisin, mitä kaikkea ympärilläni tapahtuu. Myönnän pitäväni välillä jaksamisen rajan lähestymisestä ja siitä kun voimat alkavat jälleen palata uupuneisiin jäseniin. oikoilin eräänä tyynen aurinkoisena syyspäivänä metsänreunassa ja seurasin, kuinka ruskan kellastamat lehdet leijailivat hentoisten ilmavirtojen pyörteissä hiljakseen kohti maanpintaa. Välillä taivasta vasten näkyi yksinäinen lehti taittamassa viimeistä matkaansa, mutta toisinaan tuulenpuuska sai yhtä aikaa liikkeelle kokonaisen lehtiarmeijan. Yksikään maisema tai polunpätkä ei ole jättänyt minuun yhtä selkeää ja unohtumatonta jälkeä. Haluan uskoa, että retkeily tuo elämään tärkeämpääkin sisältöä kuin tunteina, kilometreinä tai kilogrammoina mitattavat ulkoiset merkit. Samaan tunnelmaan kuului eväänä olleiden vesirinkeleiden ja omenalimonadin makujen harmonia. Sitten muistin papan kanssa tekemäni vastantekotuokiot ja pikiöljyn tuoksun. RETKI toukokuu 2011 15. Suuret rauduskoivut olivat jo jonkin aikaa valmistautuneet talven tuloon, ja juuri tuona päivänä koitti sopiva hetki pudottaa päättyneen kesän palvellut lehtiverho. Pelkkä taivaltaminenkin jättää toki jäljen liikemuistiin muttei sinällään Lapsuuden retkiä Ensimmäisenä mieleeni palautuivat pikkupoikana isäni kanssa tekemäni kalaretket ja varsinkin laineiden liplatus, jota kuuntelin puisen moottoriveneen keulassa maatessani juuri ennen kuin nukahdin. Niin ei tarvitse olla: nirhaumat voidaan ehkäistä ennakolta ja vammat hoitaa vaivatta reissullakin, eikä fyysisen suorituksen rankkuus ole missään oloissa järkevä retken onnistumisen mittari. Monen mielestä retkeilyyn kuuluvat erottamattomana osana pitkien vaellustaipaleiden ja painavien kantamusten aiheuttamat rakot, hiertymät ja muut rasitukset
Unohtumattomat tunnelmat syntyvät muista aineksista. Väärällä polulla Suomalaisten elämäntapa ja kulutustottumukset ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä jatkuvasti kiireisempään suuntaan. Ruoan valmistaminen on vähentynyt, ja omatekoisten aterioiden tilalle ovat tulleet pakastealtaiden einesruoat ja muut mikroaaltouunissa valmistuvat tusinatuotteet. Tilastokeskuskin poisti kuluttajahintain- deksin hyödykekorista leivonnassa tarvittavan hiivan ja lisäsi siihen muun muassa energiajuoman ja navigaattorin. Tehokkuus ja tuloksellisuus jyräävät henkiset arvot. Informaatiotulvan käsittely ja verkottumisen välttämättömyys ovat hälventäneet työn ja vapaa-ajan välisen rajan läpinäkyväksi. Mönkijällä, maastoautolla ja maastomoottoripyörällä pärisyttäjien määrät ovat lisääntyneet, mutta harrastuskerrat ovat onneksi vähentyneet. On siis aika polkea jarrua. Hidasta Muuallakin on ajauduttu samalle epäterveelliselle reitille, mutta paikoin kurssia on saatu korjattua turvallisempaan suuntaan. "Lisäksi olemme kiihtyvässä tiedonvälityksessä pelkkiä vastaanottajia, emme vuorovaikuttajia. Jos työpaikallaan lupautuu olemaan jatkuvasti saavutettavissa, ei epärealistisia aikatauluja ja työtehtävien henkistä painolastia pääse pakenemaan edes vapaapäivinään. Liikkeen keskeisiä ajatuksia ovat ruoan alkuperän ja nautinnollisen syömisen korostaminen: Oikeaoppinen ateriointi ei ole vain energian tankkaamista vaan sosiaalinen tapahtuma, jossa hyvä seu- 16 RETKI toukokuu 2011. Luonnossa oleminen korjaa tätä epätasapainoa: hidastamalla havahdumme siihen toiseen todellisuuteen, joka luonnossa vallitsee", Mustonen tiivistää. Myös vapaa-ajan vietto on teknistynyt. Niinpä nurkissa lojuu aiempaa enemmän kalustoa odottamassa maastoliikennelain valitettavaa höltymistä. Italialaisherkkujen ystävät perustivat oman yhdistyksensä syntyi hidas ruoka -liike, joka levittäytyi sinänsä koomisesti nopeasti ympäri maailman. etsimessä hidas retkeily kuva Mikko Lamminpää anna mitään vuosikymmeniä mielessä pysyvää muistoa. Vaikka tehtäväsektorit ovat kaventuneet, työt edellyttävät yhä monialaisempaa osaamista. Kiire ja suoritusvimma ovat soluttautuneet koteihinkin. Metsäntutkimuslaitoksen viime syksynä valmistuneessa tutkimuksessa havaittiin, että yhä useampi suomalainen liikkuu luonnossa moottorin voimalla. Kiireen keskellä on rohkaisevaa muistaa, että vaikka kaikki ympärillämme tuntuu muuttuvan, perustarpeemme säilyvät samoina. "Kohtaamme arjessa niin suuria tietomääriä, ettemme ehdi käsitellä ja purkaa niitä", toteaa ihmismaantieteen alalta väitellyt tutkija Tero Mustonen. Kun Rooman keskustaan avattiin neljännesvuosisata sitten maan ensimmäinen hampurilaisravintola, ryhtyivät italialaiset iskuun paikallisia ruokalajeja hyljeksivää pikaruokakulttuuria vastaan. Kännykän ja mokkulan avulla voi lähes missä tahansa olla aina yhteydessä ystäväjoukkoonsa
Nykyään ollaan valmiita maksamaan jopa ikkunasta näkyvästä metsämaisemasta. Silti nykyisten viheralueiden säilyttäminen ja laajentaminen on ehdottoman tärkeää, sillä lähiöluonnossakin liikkuminen lisää epäsuorasti työn tuottavuutta parantamalla elämisentasoa ja ylläpitämällä työkykyä. Metsäterapian rentouttavia ja rauhoittavia vaikutuksia on tutkittu Japanissa 1980-luvulta lähtien. "Siirrymme ajanhallinnasta kehälliseen aikaan oikeastaan ajattomuuteen ja havahdumme olevamme ikään kuin iättömän luonnon piirissä, jos annamme maailman tulla tykö." Lukuisat tutkimukset osoittavat, että metsässä ulkoilu edistää terveyttä ja ehkäisee sairauksia. Uudenmaan liitto kartoitti vaihemaakuntakaavatyön yhteydessä seudullisen virkistyskäytön kannalta mer- Melontaretki ei ole pelkkää kanootissa istumista. Mustonen kertoo aikakäsityksemme muuttuvan luonnon helmassa. Luonnon helmasta haetaan vastapainoa arjen puurtamiselle, joten siellä kannattaa unohtaa kaikenlainen suorittaminen ja kiireiset aikataulut. Retkellä saa olla jouten ja nauttia siitä, mikä tuo itselleen iloa. Metsäntutkimuslaitos on tutkinut erityisesti sitä, kuinka kaupunkien viheralueet vaikuttavat asukkaiden psyykkiseen hyvinvointiin. Rakkaan retkikumppanin nauru ja yhdessä koetut luontohetket antavat voimia arjen taipaleelle. kuva Joel Ahola Perustarpeemme säilyvät samoina. Tuoreen tutkimuksen mukaan asukkaat löytävät lähiluontoalueilta haluamiaan ulkoilumahdollisuuksia. Riittää, että unohtaa kiireen, uppoutuu hetkeen ja antaa itselleen aikaa nauttia. Auringon lämmittämä kallio, läheisten seura ja luonnon äänet kuljettavat mielen kauas kiireestä. RETKI toukokuu 2011 17 kuva Joel Ahola. Hitausliikkeen guru Carl Honorén mielestä vain hidastaminen voi pelastaa ihmisten mielenterveyden. EteläKoreassa, jossa väestö ikääntyy nopeasti, käytetään lyhytkestoisia metsäkylpyjä eli metsässä kävelyä ja oleskelua stressiperäisten sairauksien hoitoon. Timo Kopomaa kehitti kirjassaan Leppoistamisen tekniikat liikkeelle suomenkielisen termin. On siis kyse vakavista seurauksista, jos asioille ei tehdä mitään. Syömällä hitaasti pystyy erottamaan makuvivahteet, oppii ymmärtämään omaa kehoaan ja tulee kylläiseksi vähemmästä. Toisaalta kevein varustein pystyy halutessaan kulkemaan pidempiä taipaleita. Luonto hoivaa Hetket luonnon keskellä ovat mitä parhaimpia hitaita elämyksiä. Yksi luonnonrauhan tärkeimmistä elementeistä on hiljaisuus tai oikeammin meluttomuus. Retkeilyynkin levinnyt vähemmän on enemmän -ajattelu on kerännyt vuosikymmenen ajan yhä lisää kannattajia. Hänen mukaan leppoisaa ei tarvita paljon, eikä sen tarvitse olla mitään erityisen ihmeellistä. Hidas syöminen laajeni edelleen slow life -liikkeeksi, joka herättelee pohtimaan laajemmin elämänmenomme järkevyyttä. Maahan on nimetty kolmessa vuodessa yli sata virkistysmetsää, ja maan metsähallitus on päättänyt perustaa 3 000 hehtaarin laajuisen metsäterapiakeskuksen. Paljon kaivattua luonnon estetiikkaa, rauhaa ja vapauden tunnetta pienet lähiviheralueet eivät sen sijaan pysty tarjoamaan, joten kaupunkilaisten on lähdettävä metsästämään niiden kaltaisia luontoelämyksiä kauempaa. Sen mukaan retkestä tulee nautinnollisempi, kun harteilla keikkuu pienempi kantamus. ra on yhtä tärkeää kuin puhtaista paikallisista raaka-aineista loihditut ruokalajit
H. Talvella jälkien ja jätösten tunnistaminen tuo hiihtoon tai lumikenkäilyyn mukavan lisän. Aktiivisempaa henkilökohtaista otetta kaipaavat ottavat esiin piirustusvälineet tai alkavat kirjata mietteitään runon pätkiksi. Aina ei kuitenkaan tarvitse ahertaa tai etsiä elämän tarkoitusta, vaan vapaa-aikana saa olla ja nauttia elämästä luovasti laiskotellen. Erkko elämänviisautensa. Silloin ei tarvita pitkää ympyrälenkkiä vaan monimuotoista luontoa yksityiskohtineen ja lennokasta mielikuvitusta. Pääkaupunkiseudun laajimmaksi hiljaiseksi alueeksi osoiträ, tuulensuoja, vettä, tulipuuta ja kiinnostavia lähikohteita ympäristautui Kirkkonummen Meiko. Sopivaksi touhuksi käy vaikkapa kalliolla loikoilu, laineiden liplatuksen kuuntelu tai pilvien liikkeiden seurailu. Paikan valintaan kannattaa käyttää hiukkasen vaivaa, sillä siinä vietetään Juhannuksena perheet ja tavallisesti yli puoli vuorokautta suvut kerääntyvät yhteen ja lepäillen, ruokaillen ja jutellen sytyttävät kokon karkottamaan roihullaan pahan aikomukset. Nuotioon tuijottaja ei ole osaton katsoja, kuten sohvalla loikoileva television töllöttäjä, vaan aktiivinen elämän nautiskelija. Toiset halajavat aina uusille poluille. kuva Mikko Lamminpää Nuotion ääressä Päivätaipaleen päättyessä koittaa yksi reissun kohokohta, leirin pystyttäminen. Hyvässä taukopaikassa on mukava viettää aurinkoista päivää ja turkittävät hiljaiset alueet. Hän saapuu onnistuneen reissupäivän päätteeksi mieleiselleen taukopaikalle, pystyttää leirin, pilkkoo polttopuut, vuolee sytykkeet ja sytyttää 18 RETKI toukokuu 2011. etsimessä hidas retkeily Monet lukevat tauon tullen mieleistään romaania tai valokuvaavat retken tapahtumia. Hänelle nuotio edustaa paljoa muuta kuin muutamaa palavaa puukappaletta: taivalta, luonnonrauhaa, ystäviä ja rauhoittumista. "Onni ei tule etsien, se saapuu eläen", tiivisti J. ominaisuus ja suhteellinen käsite, jonka koettuun arvoon vaikuttavat Kullervo Kemppinen kertoi Eräretkeily-kirjassaan jo 45 vuotmelutason ja melulähteiden lisäksi alueen koko, sijainti ja saavutetta sitten, mistä hyvä leiripaikka rakentuu: kuiva ja tasainen maapetavuus. seura ja hyvät eväät. Kiikarit kaulassa Suomalaista suorittajakansaa vaivaa joutenolon vaikeus. Mutta kuinka moni on vaikkapa seurannut puroa vastavirtaan löytääkseen sen lähteille tai istahtanut rämeen reunalle haistelemaan suopursun huumaavaa tuoksua? Nuotioon tuijottaja ei ole osaton katsoja. Sanotaan, ettei kukaan väsy katsomaan palavaa tulta, virtaavaa vettä ja leikkivää lasta. Retkelläkin pitäisi muka olla monenlaista puuhaa. Hiljaisuuden todettiin olevan vielä epäselvä vallisen mahtavaa seurata ukkosrintaman lähestymistä. Kun reissun kokemukset ovat polkureitin mittaa tärkeämpiä, yksinkertaistuvat kohteen valintakriteerit. Noiden ulkoisten ominaisuuksien lisäksi tarvitaan vielä sopiva Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistojen rauhaa. Sen sijaan lentomelu rikkoo liiaksi tössä. retkiseuralaisten kanssa. Niistä kaikista pääsee parhaimmillaan nauttimaan leiri-illan hämärtyessä. Luonnon tarkkailun yleisin muoto on oletettavasti lintujen puuhien seuraaminen ja kuunteleminen. Jotkut palaavat vuosi toisensa jälkeen samaan suosikkipaikkaansa ja sanovat tutunkin paikan näyttävän erilaiset kasvonsa, kun siellä käy epätyypilliseen aikaan tai liikkuu poikkeavalla tavalla
Retkeilijänkin on silloin hyvä malttaa vetäytyä yöpuulle, jotta hän voisi aamulla herätä kilpaa auringon kanssa. Nykyisin reissulle otetaan mieluummin mahdollisimman tuoreita aineksia, käytetään reilu tunti kokkailuun ilja herkutellaan gourmet-aterioilla. Ajatukset jäävät nuotiorinkiin, eikä niihin palata kuin vasta seuraavan nuotion sytyttyä. Monet huomaavat kärsivänsä talviväsymyksestä, kun he joutuvat ahertamaan kaamoksessa kirkkaiden kevätpäivien malliin, eivätkä auringon ultraviolettisäteet ehdi synnyttää tarpeeksi D-vitamiinia. RETKI toukokuu 2011 19. Moni haluaa pystyttää leirinsä virtaavan veden ääreen. Leppoistelun henkeen käyvät myös pitkän valmistusajan vaativat ateriat rosvopaistista alkaen. Varsinkin pyörä- ja melontaretkeilijät voivat täydentää varastojaan miltei päivittäin reitin varren puodeissa. Luonto on aktiivisimmillaan hämärän viimeisillä hetkillä ja auringon noustessa, jolloin aamuvirkku kulkija saa vaivanpalkkansa. Suorittajakansaa vaivaa joutenolon vaikeus. Aamuhetken arvon ymmärtää viimeistään silloin, kun näkee telttansa oviaukosta metsokukkojen soidinmenot tai kohtaa hirviperheen meloessaan aamu-usvaisen järvenlahden poikki. Paikallisesti herkutellen kuva Mikko Nikkinen Uni maistuu makeammalta Yhdessä kokkaaminen sopii raittiissa ilmassa. Parhaimmiluinka laan ainakin yrtit ovat omasta ryytimaasta. Niiden rinnalla ihminen tuntee itsensä pieneksi mutta myös kahleettomaksi kuin leikkivä lapsi. Telttaillessa pimeys laskeutuu ajallaan, sillä katulyhtyjen viivytystaistelu ei ylety metsänsiimekseen. Tutkija Mustosen mukaan ympyrä sulkeutuu. Patikointi voi parhaimmillaan olla kuin jatkuvalämmitteisessä puusaunassa kylpemistä. "Keskitymme rakkaan h harrastuksen oleellisimpiin asioihin ja hu huomaamme, että kaikki on saavutettavissa i ilman apuvälineitä, jos osaamme kuunnella hilj hiljaisuuttamme." Savusaun Savusaunan lempeyttä Luonnossa liikkuminen on yhtä luonnollinen osa leppoistamista kuin saunominen suomalaisuutta. Mutta vasta kun opimme syventymään ympäröivän luonnon rytmiin, pääsemme nauttimaan savusaunan pehmeästä löylystä, puhdistavasta kosketuksesta ja eheyttävästä voimasta. mainiosti retkipuuhasteluksi. Kosken pauhu ja virran pyörteet muuttavat muotoaan jatkuvasti. Mutta niin kuin liikkumismuodoissa, myös saunoissa on eroja. Kuntoilu ja lyhytaikainen ulkoilu vastaavat pikaisia pistäytymisiä sähkösaunassa. Itse ongittujen ahvenien kypsentäminen hiilloksen lämpöön viritetyn tikun nokassa tuo kelle tahansa veden kielelle. Esimerkiksi sienikastikkeen ja marjakiisselin pääainekset löytyvät maastosta. Taivaisiin kurkottava liekki ja lähipuiden latvustoihin yltävät kipunat johdattavat ajatukset pois tästä hetkestä. Yhdessä kerrataan päivän tapahtumia, jutellaan huomisesta ja punnitaan säänmerkkejä. Muitakin kauden antimia voi pyydystää ja poimia eväsrepun sisällön jatkoksi. valkean kruunaaman iltahetken tunnelman. Sille polulle kannattaa hiljentää. Päivän kierron matkassa Modernin ihmisen on oltava yhtä tuottelias kaikkina vuodenaikoina. Istutaan, mietiskellään, kuunnellaan, kohennetaan tulta, avaudutaan ja parannetaan maailmaa. Niissä riittää sisältöä ja energiaa, eivätkä ne hiivu edes yöksi. Kuinka haluatkin, älä stressaa ruoanlaitosta. Hidastaen retkeily palautuu välinesuorittamisen maailmasta perinteiseen rinkkaretkeilyyn. Kun myös hänen retkikaverinsa istuvat tulen ääreen, alkaa hiljainen keskustelu niin kuin on käynyt ikiajoista asti. Sen vuoksi talvipäivien luontaista kiertokulkua on muutettu myöhentämällä keinovaloin illan pimenemistä yöksi ja aikaistamalla aamunvalkenemista. Vuosikymmen sitten oli suurta muotia kuivata itse retkimuonat ja pakata ne pieniin annospusseihin. Retkeen saa lisäväriä kokeilemalla jonkin paikallisen ruokalajin valmistamista ja hankkimalla tarveaineet kylätorilta tai suoraan tuottajalta
Olemme suuria PU-faneja, koska se on kestävin saatavilla oleva välipohjan materiaali - todellisuudessa PU:sta tehdyt välipohjat kestävät tuplasti muita materiaaleja pidempään. Yksityiskohta #8 LOWAN ainutlaatuinen MONOWRAP® rakenne kietoo jalan tukevaan polyuretaani (PU) kehykseen, joka mahdollistaa kevyempien yläosan materiaalien käytön ja tukee jalkaa erittäin hyvin. Tämä on yksi lukuisista yksityiskohdista jonka avulla LOWA on ansainnut maineensa maailman mukavimpien ja kestävimpien ulkoilujalkineiden valmistajana vuodesta 1923 lähtien. Re Renegade GTX®® Mid e enegade LOWA on ainoa ulkoilujalkinevalmistaja jolla on ISO 9001 sertifikaatti korkeimman laadun ja parhaiden valmistusprosessien varmistamiseksi. 2 20 RETKI toukokuu 2011 Eu roo p ass Jälleenmyyjät osoitteesta www.bonge.fi ak äsi www.lowa.de nt eh ty Löytääksesi lisätietoja laajentuneesta Renegade mallistosta ja nähdäksesi koko LOWA 2011 malliston katso. Käytämme pehmeämpää polyuretaania välipohjassa saadaksemme paremman iskunvaimmennuksen ja mahdollisimman miellyttävän tunteen jalkapohjan alle
Niiden avulla perhoset selviytyvät tulevan talven pakkasista. RETKI toukokuu 2011 21. Tosin kevään yksilöillä siivenreu- nat ovat lähes valkoiset ja varsin repaleiset. Pohjoiseen mennessä laji harvinaistuu nopeasti. Aikuiset yksilöt käyttävät ravinnokseen kukkien mettä ja tuohiverhonsa vaurioittaman koivun mahlaa, joka sisältää kivennäisaineiden lisäksi runsaasti hedelmä- ja rypälesokeria. Kesän korvalla koiraat puolustavat kasvavia reviireitään eli lehtipuita ja houkuttelevat naaraita. Siten sen ei tarvitse odotella kevätauringon lämmittäviä säteitä kotelosta kuoriutumiseen, vaan se on valmis lähtemään liikkeelle heti, kun lämpötila nousee riittävän korkeaksi. Lajia tavataan varsin yleisenä Keski-Suomea myöten. Myös suruperhoseksi kutsuttu kaunokainen on saanut nimensä samettimaisen tummanruskeasta väristään. Se talvehtii muiden aikaisten lajien eli nokkos-, neito- ja sitruunaperhosen tavoin aikuisena. Ylvään ulkonäön kruunaa siipien sinikuviointi ja ulkolaitoja kiertävä kellanvalkea reunus. Kesän uusi kanta kuoriutuu koteloista elokuun alkupuolella ja lentää lämpimänä syksynä lokakuulle asti. toukoku www.retkilehti.fi Ajassa 2 2230 Musta mahlan ystävä teksti Mikko Lamminpää piirros Karoliina Lahti Mira-Julia Riikosen piirros voitti WWF:n kilpailun. 22 uutiset Nyt on aika valita maakuntajärviä. 25 repussa Poromiehen varusteet. 26 kirjat Jouni Laaksonen listasi retkeilijän nähtävyydet. 27 retkeilijä Heidi Clover leijahiihtää Grönlannin halki. Tummat siivet nousevat kevään ensimmäisten joukossa taivaalle. 28 tapahtumassa Saimaannorppien pesälaskenta valmistuu. 29 oma retki Yllättävä herätys. kuva Timo Viitanen/Vastavalo S uruvaippa (Nymphalis antiopa) nousee maalis-huhtikuussa ensimmäisten perhosten joukossa siivilleen. Talvehtineet yksilöt lentävät kesäkuulle, mistä alkaen voi nähdä niiden munista kehittyneitä toukkia nakertamassa koivujen ja pajujen lehtiä
Ketju toimii Lahden lisäksi Heinolassa, Riihimäellä, Lohjalla ja Nokialla. Palvelun avulla saalistietoja voidaan kerätä kattavammin kuin muilla menetelmillä. Alussa palveluun on kuitenkin eksynyt melkoinen kalavale. Muinaismuistoja etsittiin nyt ensimmäistä kertaa veden alta. Remontti on osa kolmevuotista työohjelmaa, jonka puitteissa Metsähallitus kunnostaa Ukko-Kolin rakennuksia 627 000 euron työllisyystyöohjelmarahoituksella. Alue on ollut tärkeä kauttakulkupaikka Pohjanlahden ja Vienanmeren välillä. Ilmeisen näppäilyvirheen vuoksi suurin palveluun ilmoitettu kala on 880 kilogramman painoinen harjus. Varhaisin asutus on ajoitettu yli seitsemän tuhannen vuoden taakse ennen ajanlaskumme alkua. Koli kuntoon työllisyysvaroin HOTELLI Kolin huonokuntoista julkisivua ryhdytään korjaamaan pääsiäisen jälkeen. Eräsuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta mainitsee, että jotkut kalastajat ovat olleet huolissaan siitä, mihin kerättyä tietoa käytetään. Tavallisesti lajin edustajat painavat alle kilon. www.tuikki.fi MUINAISJÄÄNNÖKSIÄ HOSSAN JÄRVISSÄ METSÄHALLITUS on tehnyt Hossan retkeilyalueella Suomussalmella vedenalaisen kulttuuriperinnön inventointia kahden viime vuoden ajan. Viihteelliseltä vaikuttavalla palvelulla on myös vakavampi puoli. Palvelua voi käyttää kännykällä, jolloin saaliista voi napata valokuvan ja lähettää sen suoraan päiväkirjaan muiden nähtäväksi. "Kukaan ei tule kotiovelle koputtamaan ja tarkastamaan kaloja", Luhta naurahtaa. Lisäksi havaittiin lukuisia patorakenteita, jotka kertovat tutkijoille patokalastuksen kukoistaneen Hossassa 1800-luvun alussa. "Jokainen saaliskirjaus auttaa Metsähallitusta kalavesien hoidon ja käytön suunnittelussa", kertoo ylitarkastaja Mika Laakkonen. www.trekki.fi EU:lle ympäristön seurantapalvelu missä käyttäjät? EUROOPAN Unionin ympäristön tilan seurantaohjelmaan on investoitu satoja miljoonia euroja, mutta palvelu kaipaa kipeästi käyttäjiä. Omat kalapaikat voi merkitä tarkasti maastokartalle, mutta kalastaja voi itse päättää, saavatko muut käyttäjät nähdä hänen saaliinsa tai kalapaikkansa. Maksuton tieto ei ole kuitenkaan Suomen ympäristökeskuksen mukaan toistaiseksi kiinnostanut riittävän laajoja käyttäjäjoukkoja. Vaikka kestävästä kalastuksesta on puhuttu pitkään, ei todellista tietoa saalismääristä ole ollut laajamittaisesti käytettävissä. Kunniakirjan kauppias Harri Nummiselle luovuttivat työllisyystoimikunnan puheenjohtaja Jari Hartman ja kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta. Tiedot ovat hyödyllisiä muun muassa ympäristöviranomaisille, mutta tiedonsaantioikeus on periaatteessa myös kenellä tahansa yksittäisellä EU-kansalaisella. Tulokset olivat lupaavia. Hän vakuuttaa, että luontopalveluja kiinnostaa kokonaissaalismäärät sekä saa RETKEILYTARVIKELIIKE Trekki on valittu vuoden työllistäjäksi Lahdessa. Järvien rannoilta ja rantavesiin uponneina löydettiin kymmenen venettä sekä yksi reki. Töitä on jo aiemmin tehty muun muassa Luontokeskus Ukossa. 22 RETKI toukokuu 2011 kuva Mikko Nikkinen Trekki on vuoden työllistäjä. Päiväkirjaan voi tallentaa myös tietoja ottivieheistä ja säätilasta. Ohjelma tuottaa tietoa muun muassa maanpeitteestä ja sen muutoksista, veden laadusta, lumesta sekä meriympäristön ja rannikkoalueiden ekosysteemien tilasta. www.gmes.info Kalasaaliin kirjaaminen verkkopäiväkirjaan on mukavaa kalastajalle itselleen, mutta lisäksi hyödyllistä kalavesien hoidon suunnittelijoille. liin jakautuminen eri kalalajeihin ei niinkään yksittäiset kalasaaliit. Aineiston luotettavuutta PirkkoLiisa Luhta pitää hyvänä. toukokuu uutiset koonnut Mikko Hieta Lyhyesti HYÖDYLLINEN KALASTUSPÄIVÄKIRJA METSÄHALLITUS on avannut kalastajille ilmaisen Tuikki-verkkopalvelun, johon jokainen voi avata oman päiväkirjansa ja tallentaa kalastustietojaan. Yritys palkkasi viime vuonna kolme uutta työntekijää Lahden myymälään, jonka henkilöstömäärä on nyt 16. Hänen havaintojensa mukaan ka- lastajat eivät huijaa kyselyissä sen enempää kuin ihmiset yleensä muissakaan tutkimuksissa
Muiden muassa Deuter lahjoitti kriisialueelle 1 600 makuupussia ja Cascade Designs makuualustoja. www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset www.sll.fi/luontojaymparisto/luontohaaste RETKI toukokuu 2011 23. Jatkossa voidaan varoittaa myös meriveden korkeudesta, aalloista, hellejaksoista ja pakkasesta. Uusia suojelualueita perustettiin yli 1 100 hehtaaria. joko tekstiviestillä tai postikortilla. Ehdotuksia voi tehdä Järviwiki-verkkopalvelussa tai kirjeitse. Suomessa on lähes 200 000 järveä tai lampea. 19923 LAPPI Maanmittauslaitos Netin kautta retkelle Vaasaan LUONTOVAASA on uusi verkkopalvelu, josta löytyy tietoa paikkakunnan ympäristöstä ja lajistosta. luonto.vaasa.fi POHJOISPOHJANMAA 4280 KAINUU 4637 POHJANMAA KESKIPOHJANMAA 655 457 ETELÄPOHJANMAA POHJOISSAVO KESKISUOMI 3615 POHJOISKARJALA 772 4476 3706 SATAKUNTA PIRKANMAA ETELÄSAVO 480 2548 PÄIJÄTHÄME 4589 www.jarviwiki.fi AHVENANMAA VARSINAISSUOMI 161 KANTA-HÄME 976 784 KYMENLAAKSO ETELÄKARJALA 1415 Apa siivoaa Everestillä Parikymmentä kertaa Mount Everestille kiivennyt Apa Sherpa johtaa siivousretkikuntaa, jonka tavoitteena on kerätä vuorelta jopa neljä tonnia jätettä. Kilpailun satoa esitellään nettinäyttelyssä sekä kiertävässä näyttelyssä eri puolilla Suomea. www.wwf.fi/toivenayttely Piirros Mira-Julia Riikonen Lyhyesti Selkämerelle kansallispuisto Kerroimme edellisessä numerossa Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta, mutta lehden mentyä painoon eduskunta ehtikin jo hyväksyä lisäksi uuden kansallispuiston perustamisen Selkämerelle Kustavista Merikarvialle. PIIRTÄEN PAREMPI MAAILMA WWF:N lasten ja nuorten Toiveajatteluako?-piirustuskilpailun yläkoulun sarjan voitti 15-vuotias helsinkiläinen Tuuli Ojala ja alakouluikäisten sarjan 12-vuotias helsinkiläinen Mira-Julia Riikonen. Vuorella lähes 60-jäseninen Eco Everest -retkikunta aikoo käyttää aurinkoenergialla toimivia keittimiä. 662 UUSIMAA 1009 747 © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/11 UUSIA VAROITUKSIA SÄÄSTÄ ILMATIETEEN LAITOS on laajentanut säävaroitusten valikoimaansa. Osallistuakseen kilpailuun kunnan tai seurakunnan tulee tehdä suojelupäätös yhdelle tai useammalle omistamalleen merkittävälle luontoalueelle. Uusissa varoituksissa on kolme vaaratasoa, mikä helpottaa tilanteen vaarallisuuden arviointia. Viime vuoden haasteen voittivat Jyväskylän kaupunki sekä Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät. Haastajina ovat Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Latu sekä Suomen Partiolaiset. Japani sai apua MAANJÄRISTYSTEN ja tsunamin aiheuttama katastrofi Japanissa on liikuttanut retkeilyvälineiden valmistajia. Tämän vuoden teemana ovat metsät ja suot. Pääasiassa osallistujat toivoivat uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen suojelemista, kaikkien ihmisten mahdollisuutta hyvään elämään, ympäristöystävällisempää elämäntapaa sekä rauhaa, ystävyyttä ja suvaitsevaisuutta maailmaan. kansallispuisto on maamme suurin Itämeren suojelualue ja ensimmäinen varsinaisia vesialueita ja meren pohjaa suojeleva puisto. NYT VALITAAN MAAKUNTAJÄRVIÄ SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS on käynnistänyt kilpailun, jossa kansalaiset voivat ehdottaa ja äänestää maakunnalleen nimikkojärven. Ehdotusten jättäminen päättyy elokuun 15. Äänestysaika on 14.9.30.9. Erikoiseksi sivuston tekee se, että sisältö on syntynyt kunnan kaavoitustyön sivutuotteena. Suomen 37. Järviwikissä on oma sivunsa jokaiselle vähintään hehtaarin kokoiselle järvelle. Aiemminkin väestöä on varoitettu vaaraa tai uhkaa aiheuttavista sääilmiöistä. Suomen maakuntien symboleja ovat jo kukat, linnut ja kivet, mutta maakuntajärviä ei ole aiemmin valittu. Vaarallisista sääilmiöistä voidaan antaa ennakkovaroitus jopa kolme vuorokautta ennen uhkaavaa säätilannetta, kuten runsaita sateita tai erittäin huonoa ajokeliä. Retkeilykohteiden lisäksi tietoa on muun muassa maankohoamisesta ja maisemarakenteesta. päivä. Tiedot perustuvat luontoselvityksiin, joita tehdään alueita suunniteltaessa. Samalla kerätään tietoa siitä, mitä suomalaiset järvessä arvostavat: onko se esteettinen kokemus, kaivataanko puhtaan veden kosketusta vai onko järvi kalastuksen, uimisen ja soutelun paikka. Kiipeilijöiden jäljiltä luontoon on jäänyt muun muassa happipulloja, köysiä ja telttoja. "Varoituksia tarvitaan, koska yhteiskunta on muuttunut yhä sääherkemmäksi", toteaa Sää ja turvallisuus -yksikön johtaja Juhani Damski. LUONTOHAASTE JATKUU LUONTOJÄRJESTÖJEN haastekilpailu kunnille ja seurakunnille saa jatkoa
Kiitos avustasi! Osallistu tutkimukseen internetissä toukokuun loppuun mennessä ja voit voittaa Gregory Z 40 -repun. Klikkaa itsesi tutkimukseen. GREGORY Z 40 on ihanteellinen reppu päivä- ja viikonloppuretkille. Makuupussille on oma osastonsa ja käteviin taskuihin tavarat saa pakattua niin, että ne ovat nopeasti käytettävissä purkamatta koko reppua. Mitkä artikkeleistamme ovat suosikkejasi ja inhokkejasi. Uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Veikka Gustafsson. Konttorilla toimii julkaisujen ilmoitusmyynti sekä taloushallinto. Tilaajapalvelu ja testitoiminta jäävät edelleen Lahteen. "Jatkossakaan toimittajat eivät istu toimistolla kahdeksasta neljään, vaan jutut syntyvät luonnon helmassa", Retken päätoimittaja Mikko Hieta vakuuttaa. Retki-lehden lukijatutkimus 2011 Saisimmeko palvella paremmin? VASTAA & VOITA! Hyvä lukija! Kerro meille kuinka hyvin olemme onnistuneet vastaamaan Sinun odotuksiisi. Muutoksen myötä yhtiö saa lisää voimavaroja levikkimarkkinointiin, jota ryhtyy hoitamaan Jari Henttonen. Mielipiteesi on meille arvokas kehittäessämme yhä kiinnostavampaa ja monipuolisempaa ulkoilun erikoislehteä. Olemmeko unohtaneet mielestäsi tärkeimmän aiheen kokonaan. toukokuu uutiset TOIMITUS MUUTTAA HELSINKIIN RETKI, Slammer ja Skimbaaja -lehtiä kustantava Outdoor Media on muuttanut uusiin toimitiloihin Helsingin Meilahteen. Mukana on myös irrotettava sadesuojus. www.retkilehti.fi/lukijatutkimus 24 RETKI toukokuu 2011 kuva Mikko Hieta. Meilahdessa kustannusyhtiön palveluksessa toimivilla avustajilla on käytössään avokonttoritila, jossa töitä voi tehdä joustavin järjestelyin
Perinteisen luisen kielan tilalla käytetään nykyisin muovista kappaletta. Kumiset suojat estävät okulaareja naarmuuntumasta. Kunnollisessa taljassa karva pysyy kiinni, ja sen päällä saa pehmeät ja lämpimät unet. Metritavarana myytävää narua tarvitaan suopunkiin noin 1620 metriä. Seinäkuivattukin täytyy tuulettaa hyvin ja säilyttää avoimena ulkovaraston orrella. Kiikari roikkuu kaulalla neopreenihihnasta tai säilyy Cordura-kankaisessa laukussaan. S SUURIKOKOINEN Marttiini Leuku 250 keikkuu poropaimenen n vyöllä. Vapaana ne eivät saa lepattaa. VALOVOIMAISELLA Carl Zeiss Conquest 10 x 40 T* -kiikarilla näkee hyvin hämärässäkin. Ne kiedotaan sisnakenkien tai nutukkaitten varren suuhun lumisuojaksi. Kuudentoista senttimetrin kromiterästerällä pilkotaan konttiluita soppapataan ja tunturikoivua nuotioon. VÄRIKKÄÄT paulat ovat Lapin-miehen säärystimet. Silikonimateriaali ei jäykisty pakkasessa vaan lentää kauniilla kaarella. Poropaimenen välineet on tehty käyttöä varten, joten niillä pärjäävät porottomatkin tuntureiden kulkijat. MAUKAS kylmäsavustettu poronliha on energistä ruokaa. Sitä viipaloidaan leivän päälle, lämmitetään pannulla perunan sekaan tai syödään ihan vaan sellaisenaan. TUHTI 66° North Kaldii Arctic Hat TUHTI UH Nort Kald Arct c a No th Kald Arctiic Hat d ctic -karvalakki suojaa päätä. Se kestää hyvin säilytystä ja on matkaeväänä mitä parhainta. PERINTEINEN seinäkuivattu porontalja ei ime kosteutta maasta, kuten parkkinahka tuppaa tekemään. k Leuku on kahvan päätä myöten nahkaisessa tupessaan, L josta jo se ei pääse putoamaan kyydistä. NYKYAIKAINEN suopunki on muovipinnoitettua köyttä. toukokuu repussa teksti Joppe Ranta kuvat valmistajat ja Joppe Ranta Poroja paimentamassa Pohjoisen Suomen kunnissa poronhoito on tärkeä elinkeino. Työ on pitkälti ulkoilmaelämää, jossa varusteiden toimivuus on tärkeää. Pauloitusta voi käyttää myös tavallisten hiihto- ja vaelluskenkien kanssa. RETKI toukokuu 2011 25 66° North Kaldi Arctic Hat: 74,90 euroa, www.66north.com Kylmäsavustettu poronliha: 70 euroa/kg, Tosiporo Ay, 0400-295 156 Suopunki ja kiela: 50 euroa, www.thorneus.com Marttiini Lapinleuku 250: 70,50 euroa, www.marttiini.fi Seinäkuivattu porontalja: alkaen 40 euroa, juha.tornensis@luukku.com Paulat: alkaen 150 euroa, Sami Duodji Ry, Hetta, samiduodjiry@pp.inet.fi ja Inari, samiduodji@co.inet.fi Carl Zeiss Conquest 10 x 40 T*: 1 140 euroa, www.alloptics.fi. Kelin mukaan korvukset sidotaan lakin päälle, niskan taakse tai leuan alle. Paulojen mallit vaihtelevat alueittain, ja niitä kudotaan sekä arki- että juhlakäyttöön
18 euroa. Kirjan vahvuus on sen tinkimätön tiedonjakaminen. Kirjoittaja on käynyt lähes jokaisessa esittelemässään paikassa. 47 euroa. 194 sivua. Opaskirjan mukana tulee ulkoilukartta mittakaavassa 1:50 000. Omakustanteeksi teksti on poikkeuksellisen sujuvaa. 140 sivua. Teoksen nimeäminen johtaa harhaan: kirjoittaja ei ole kämppäkortistostaan ja retkeilyllisistä nettikirjoituksistaan tunnetuksi tullut nimimerkki Turhankävelijä. Turhankävelijän retkipäiväkirja, Maurits Kouhia. Tuloksena on kattava ja monipuolinen läpileikkaus retkeilijöiden nähtävyyksistä Suomessa. Niihin tutustutaan tekstin lisäksi näyttävien kuvien ja tarkkojen yksityiskohtien avulla. Nuuksion ja PallasYllästunturien oppaista tuttu formaatti ja käsittämättömän kattava alue-esittely on nyt vuorossa Saariselän alueelta. Laaksosen kerronta on sopivasti vanhahtavaa, mikä sopii käsiteltyyn aiheeseen erinomaisesti. Esikoiskirjailija vie lukijan melonta- ja patikkataipaleille Lapin virroille ja niiden välisille kairoille. ua. Joel Ahola a 26 RETKI toukokuu 2011. Karttakeskus 2011. Yöpyminen säkissä BIVVYBAG on kankainen makuupussin päälle laitettava suojapussi. Cicerone 2011. Omakohtaiset kokemukset ovat aina mielenkiintoisia, mutta ne olisi voitu erottaa omiksi kainalojutuikseen. toukokuu kirjat koonnut Joppe Ranta Erinomainen matkailumainos ERÄMAITA koluava tietokirjailija Jouni Laaksonen on kasannut näyttävän matkailuteoksen kolmen lehtiin kirjoittamansa artikkelikokonaisuuden pohjalta. Otavamedia 2011. Tutun tarkkaa JOEL AHOLA on pikkuhiljaa laittamassa kansiin kaikki tärkeimmät retkeilyalueemme. Kirjan parasta antia ovat 1980-luvun vaellustunnelmat sekä runsas värikuvitus. Books on Demand 2011. The Book Of The Bivvy, Ronald Turnbull. Yli satasivuinen kirja vakuuttaa säkkiyöpymisen toimivuutta ja neuvoo, miten pahimmat karikot vältetään. Kokonaisuutena Luontoelämysten Suomi on erinomainen teos, joka jatkaa vanhojen matkailukirjojen perinnettä. 34,90 euroa. Kirjan odottaisi toki kuluvan kaikkien suomalaisten retkeilijöiden käsissä, mutta parhaimmillaan se olisi meikäläisen luonnon vientituotteena ja lahjakirjana, jos sen joskus saisi englanninkielisenä. Luontoelämysten Suomi retkeilijän nähtävyydet, Jouni Laaksonen. 216 sivua. Kävijöille kirjoittaja antaa lähestymisohjeet tai tarkat koordinaatit. Vaikka tekstissä vilisevät neliökilometrit ja vuosiluvut, tarina etenee sujuvasti. 34,90 euroa. Se ei ole meillä saanut kummoistakaan jalansijaa, mutta pussi on varsinkin amerikkalaisten ja brittien suosiossa. Erityisen huomion kirjassa saa laaja paneutuminen alueen historiaan, kultaja sotakohteisiin sekä savotta- ja retkeilykulttuuriin. Saariselkä Retkeilyopas ja kartta, Joel Ahola. Kymmenet luonto- ja kulttuurikohteet sekä 59 autiotupaa, laavua tai kotaa on esitelty ja varustettu koordinaateilla. Tekstissä hämmentävät ainoastaan ajoittaiset lipsahtamiset omaan matkakerrontaan, mikä muuten käytettävässä asiatekstissä tuntuu tyylirikolta. Varsinkin vuoristossa kevein kantamuksin liikkuvat retkeilijät yöpyvät bivvyissä, ja kirja kertoo erilaisista reiteistä mitä Britanniassa on tarjolla. 112 sivua. Kirja on jaettu yli kahteenkymmeneen teemaan, joista jokaisessa esitellään laajasti muutama näkemisen arvoinen paikka. Muuten mielenkiintoisen teoksen arvoa laskevat tylsät kuvat. Kolmelta vuosikymmeneltä TURKULAINEN retkeilijä toteutti eläkkeelle päästyään unelmansa tallentaen vaellusmuistonsa kirjaksi
Osaamme kontrolloida leijoja ja ohjata niitä haastavassakin kelissä. Nelisen viikkoa kestävä retki saattaa päätökseen projektin, johon pariskunta on valmistautunut aktiivisesti ja huolella reilun vuoden. Huhtikuussa käynnistyvään Grönlannin jäätikön ylitykseen Heidi lähtee koettelemaan omia rajojaan, viettämään yhteistä aikaa aviomiehensä Robertin kanssa ja keräämään varoja kolmelle eri hyväntekeväisyyskohteelle. Turvallisuuteen ja leijanlennätykseen liittyvien seikkojen lisäksi valmistautuminen Grönlannin jäätikön ylitykseen liittyy kymmenittäin asioita. Tiedämme, että luontoäidin kanssa ei leikitä, joten emme aio retkellämme ottaa turhia riskejä", Heidi kuvaa pariskunnan suhdetta luontoon. Viime keväänä käynnisty- nyt harjoittelu on pitänyt sijoittaa arjen askareiden lomaan, ja harjoittelusessiot ovatkin usein ajoittuneet aamuvarhaiseen tai iltamyöhään. Hyvät ja luotettavat tuulet ovat avainasemassa, ja matkanjärjestäjämme Pirhukin R ihmiset ehdottivat reittiä Ilulissatista Qaanaaqiin", Heidi kertoo reittivalinnasta. "Olemme kokeneita leijojen lennättäjiä. Kuusi vuotta englannissa leijalautailua harrastaneet Cloverit aikovat keväällä vaihtaa surffilaudan suksiin ja taittaa reilun 1 400 kilometrin matkan leijahiihtäen. Matkalle ei lähdetä hätiköiden. Löysimme luonnollisesti Grönlannin jäätikön. Olemme myös vuosikausia liikkuneet ulkona ja luonnossa, vesillä ja vuorilla. Heidin ja Robertin 7-vuotias Sami-poika on autistinen. "Halusimme retken, jonka voisimme tehdä leijojen kanssa. Kaksi muuta järjestöä, joille tempauksella kerätään rahaa, ovat ympäristöjärjestö Earthwatch sekä itäisen Euroopan lapsia tukeva Hope and Homes for Children -järjestö. teksti Piiku Seppälä kuva Tiina Puputti RETKEILIJÄ Heidi Clover Leijoilla Grönlannin jäätikön halki ENGLANNISSA ASUVA SUOMALAINEN KOTIÄITI VALMISTAUTUU ELÄMÄNSÄ HAASTAVIMPAAN RETKEEN. eilu vuosi sitten Heidi ja Robert Clover päättivät tehdä jotain sellaista, mistä moni tyytyy vain haaveilemaan. Muutama vuosi sitten Cloverit perustivat Making Waves for Autism -säätiön, joka tukee autististen lasten varhaisopetusta Englannissa. Myös hyväntekeväisyyskampanjan vaiheet ovat ottaneet oman osansa ja kuuluvat oleellisena osana valmistautumisprosessiin. Kolmen pikkulapsen vanhemmalle jo yksin kuntoharjoittelu on ollut vaativa prosessi. Hän on varma siitä, ettei tämä jää Cloverin perheen viimeiseksi seikkailuksi ja haluaa omalla esimerkillään kannustaa muitakin suurista retkistä haaveilevia tekemään niistä tosia. Matkaan Heidi lähtee positiivisin mielin ja suomalaiseen sisuun luottaen. "Elämä ei ole pelkkä kenraaliharjoitus unelmat kannattaa elää nyt." Heidin ja Robertin retken valmisteluja ja hyväntekeväisyyskohteita voi seurata osoitteesta www.kitegreenland2011.co.uk. RETKI toukokuu 2011 27
Koulutusta järjestetään huhtitoukokuussa useilla paikkakunnilla. www.poljin.fi/suomipyorailee 27.4. Syntyvyyttä on seurattu yli 30 vuoden ajan. Sen lisäksi norppien liikkumisen tutkiminen antaa tärkeän tiedon siitä, mihin suojelutoimet kuten verkkokalastusrajoitukset on kohdistettava", toteaa hyljetutkija Mervi Kunnasranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Tavoitteena on neljänsadan hylkeen kanta vuoteen 2025 mennessä. Kurssilla tutustutaan lajin historiaan, harrastamiseen ja tarvittaviin välineisiin sekä käydään maastossa kokeilemassa kätköilyä. Tekemistä riittää pidemmäksikin aikaa varsinkin säiden suosiessa. Pyöräilytapahtumia järjestetään pitkin viikkoa. Keskeisimpänä suojelutoimenpiteenä on ihmisen aiheuttaman häirinnän sekä verkkokalastuksen rajoittaminen pesimäalueilla. suomipuhtaaksi.fi 28 RETKI toukokuu 2011. POHJOIS-SUOMEN ERÄMESSUT OULU 13.15.5. EXTREME RUN SEIKKAILU HAKUNILAN URHEILUPUISTO, VANTAA 7.5. "Järjestelmällinen saimaannorpan laskentatyö on tuottanut luotettavan pitkän ajan seurantatiedon. SPRING ADVENTURE SEIKKAILU Multisport Cup -kausi avataan tällä kertaa Karjaalla. Päästötön liikkumismuoto edistää terveyttä, joten yhteiskunta säästää paitsi luontoa myös terveydenhoitokuluja. Eläimiä on alle kolmesataa, joista lisääntymiskykyisiä reilut sata. ALKAEN GEOKÄTKÖILY TUTUKSI USEILLA PAIKKAKUNNILLA 21.5. Viime vuoden laskennassa todettiin 57 poikasta, joista neljä löytyi kuolleina. Perinnetilalla pääsee tutustumaan vanhoihin maaseudun työtapoihin pitkin kesää. www.multisport.fi KARJAA Toista kertaa järjestettävässä hauskassa juoksutapahtumassa on 16 kilometrin radalla 34 ylitettävää, alitettavaa tai kierrettävää estettä. Kurssin hinta on latuyhdistysten jäsenille 30 euroa, muille 45 euroa. VALTAKUNNALLINEN PYÖRÄILYVIIKKO Pyöräily tuo iloa elämään taaperosta taattoon. 10. LEIVONTAPÄIVÄ KORTENIEMEN PERINNETILA, TAMMELA WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen ottaa poikaspesältä karvanäytteitä tutkittavaksi. M etsähallitus on muutamien viikkojen ajan etsinyt Saimaalla norpan pesiä yhdessä paikallisten vapaaehtoisten kanssa. www.eramessut.net 6.5. Laskentaa tehdään hiihtämällä, moottorikelkoilla ja ilmatyynyaluksella. Näin selvitetään poikaskuolleisuutta. toukokuuta on erityisesti työmatkapyöräilyn teemapäivä. www.suomenlatu.fi Oman maan Aunus-rukiista jauhetuista jauhoista leivotaan maukkaita reikäleipiä, jotka paistetaan tuvan uunissa. www.luontoon.fi 21.5. Pesälaskennan tulokset valmistuvat toukokuussa. www.extremerun.fi 19.22.5. toukokuu tapahtumassa Saimaannorpan pesälaskenta valmistuu kuva Mikko Nikkinen 7.15.5. Kilpaan voi osallistua joko kajakilla tai avokanootilla. www.eramelonta.fi Monipuoliset messut levittäytyvät joka toinen vuosi Ouluhallin ympäristöön. Jäiden lähdettyä poikaspesäpaikkoja on tutkittu myös sukeltamalla. ERÄMELONNAN SM-KISAT HELSINKI Stadin eräsgabassa on kilpasarjat miehille ja naisille, lyhyemmät retkisarjat aikuisille ja nuorille sekä perhesarja, johon voivat osallistua kaikki, jotka syövät samasta jääkaapista. Pesiä laskemalla tehdään arvio syntyneiden poikasten eli kuuttien määrästä. Lähimmän kurssipaikan löydät Suomen Ladun tapahtumakalenterista. "Tänä talvena Saimaalla on ollut norpan pesintään hyvät rantakinokset, mikä antaa toivoa hyvästä kuuttivuodesta", kertoo luontovalvoja Ola Jääskeläinen. Lapin ja saariston siivouspäivä on 18.6. Lajivalikoimassa on ainakin juoksua, maastopyöräilyä ja melontaa. Saimaannorppa on yhä äärimmäisen uhanalainen laji. SUOMI PUHTAAKSI PÄIVÄSSÄ! Yhden päivän aikana siivotaan roskaantumisalueet kaikkialta Suomesta koko kansan siivoustalkoilla
www.luontoon.fi 10.12.6. Kirjoita viestin otsikoksi "Oma retki". Tarkemmin kuunneltuamme huomasimme, että oikeastaan ääniä kuului joka puolelta ja tuhinan lisäksi yninää ja kalistelua. Olimme laittaneet telttamme illalla keskelle poropolkua. Jukka Mäkelä Testissä isot rinkat Kymijoesta on moneksi Kesälaskuja Kågenissa Patagonia Lähetä tarinasi ja voita palkinto! Lähetä kuva ja kertomus retkikokemuksistasi osoitte toimitus@retkilehti.fi a osoitteella tai Retki, PL 193, 15101 Lahti. Erityispiirteenä kisassa ovat lukuisat vesialueet, ja joskus puron ylittäminen uimalla lyhentää matkaa paljonkin. www.jklpaviljonki.fi/le2011 Maaseutumaisemassa haetaan niin paljon rasteja kuin ehditään. Siellä tapasimme rovaniemeläisen kullankaivajan, jolla oli oma valtaus jokien yhtymäkohdassa. Näimme myös jokiveneellisen näyttelijöitä työtouhussa. Åke Lindman oli kuvaamassa alueella Lapin kullan kimallusta. Tarkemmin alueeseen tutustuessamme huomasimme rakenteet lavasteiksi. Turisimme aikamme ja vaihdoimme kuulumisia. Yöllä heräsimme teltan ulkopuolelta kuuluviin ääniin. EUROOPAN KANSALLISPUISTOPÄIVÄ Teemapäivän aikana eri puolilla Suomea on mahdollisuus tutustua vapaaehtoistyöhön kansallispuistoissa. Jo vain pelottikin. Liitä mukaan yhteystietosi, sillä jokaisessa numerossa mielenkiintoisimman kuvan tai kertomuksen lähettäjä palkitaan Petzl Tikka 2 -otsalampulla! RETKI toukokuu 2011 29. Rohkenin varovasti kurkistaa oviaukosta ulos ja huomasin porolauman piirittäneen telttamme. personal.inet.fi/urheilu/sasu/ Ilmoita tapahtumista: toimitus@retkilehti.fi. Tulevassa numerossa 26.5. kuva Joppe Ranta VIIME vuosituhannen loppupuolella olin vaimoni kanssa melomassa Ivalojoella. Kutturasta alaspäin meloessamme huomasimme joenpenkan reunalla uuden rakennusryppään, joka muistutti aivan Kultalan rakennuksia. Oma retki Yllättävä herätys 24.5. Jokin eläin tuhisi ja kiersi telttamme lähistöllä. Kuuntelimme mielenkiinnolla miehen juttuja ja kysyimme myös mistä löytyisi tasainen telttapaikka yöpymiseen. Hän opasti meitä melomaan jokea alaspäin ja leiriytymään joen vasemmalle penkalle, jossa olisi mukava hiekkainen poukama. SAWO-ROGAINING JOROINEN Alan järjestöt ovat tapahtumassa mukana tuottamassa ohjelmaa, mutta toki Jyväskylän Paviljongissa nähdään perinteiseen tapaan myös tuotteiden ja palveluiden esittelyjä. Ensimmäisenä mieleemme nousi tietenkin karhu, josta illemmalla oli ollut puhetta. Hän opasti meitä vaskauksessa ja kertoi työn lomassa, että oli alkuviikolla törmännyt alueella karhunjälkiin ja jätöksiin. Muutamaa päivää myöhemmin rantauduimme Sotajoen suvantoon. Loppuuko retkemme nyt tähän. Sinne asettelimme yösijamme ja paneuduimme illan tullessa makuulle. LUONTO & ERÄ JYVÄSKYLÄ 28.5. Kaikkien rastien kiertäminen vaatii yli 80 kilometrin jolkottelua
DURABLE. FROM 26 LITERS DOWN TO 1, THE VERTO PACK STOWS INSIDE ITS OWN ZIPPERED POUCH, MAKING IT THE ULTIMATE SUMMIT PACK. THENORTHFACE.COM THE NORTH FACE® TRAILHEAD APP. COMPRESSIBLE. PHOTO: DAMIANO LEVATI IKER AND ENEKO POU, DOLOMITES, ITALY LIGHTWEIGHT
Ulkoruokinnasta siirryttiin kylmävesivatiin puoleksi tunniksi. Puhelimella soittaminen ja tekstiviestin lähettäminen hoituvat ongelmitta, mutta laitteen hieman liukas pinta tuotti hankaluuksia hanskat kädessä käytettynä. Tämänkin testin puhelin läpäisi ongelmitta. Tavallisessa käytössä Samsung muistuttaa vanhoja nokialaisia, joten sen käyttölogiikka avautui nopeasti. Rapsakassa pakkassäässä vietetty viikko satunnaissoittoineen ei tuottanut laitteelle ongelmia. Systemaattinen maahan pudottelu ei tuonut laitteeseen naarmuja, joten se on todella tehty kestämään. Toimitukseen saavuttuaan puhelin joutui heti ulkopalvelukseen. Tosin kaukaisimmissa erämaissa lienee edelleen viisainta turvautua satelliittipuhelimeen. Seikkailupuhelin kestää teksti Jussi Ovaskainen kuva valmistaja 32 uutuudet Etelässä on jo kevät, mutta pohjoisessa talvivarusteita tarvitaan. Retkeilijä on pitkään saanut odottaa monipuolista puhelinta, joka kestäisi vettä, pölyä, iskuja ja kylmää. Myös 34 testi 1 500 euron maastopyörissä komponentit kestävät halpoja markettimalleja paremmin. Valmistaja tosin muistuttaa, että naarmunkestävä näyttö ei kuitenkaan ole täysin särkymätön. Niiden ominaisuudet riittävät aktiivisempaan harrastamiseen. Navigointiominaisuudet muodostuivat lähinnä kivaksi hätävaraksi. Muotiin ovat tulossa isoilla renkailla varustetut mallit. 44 eräaskareita Nyt askarrellaan rukkasiin lenkit, jotta hanskat eivät katoa. 46 varustekatsaus Reppuaan voi tuunata valmiilla lisävarusteilla tai tärkeitä muutoksia voi askarrella itse. SAMSUNG XCOVER 271 Hinta: 159 euroa Paino: 116 grammaa Puheaika: 19 tuntia Lisätiedot: www.samsung.com RETKI toukokuu 2011 31. Viidentenä päivänä akku tyhjeni, mutta latauksen jälkeen kaikki toimi moitteettomasti. Valmistajan suojaluokitelluista puhelimista uutuus on ominaisuuksiltaan kaikkein monipuolisin. Olisiko tässä vihdoin sellainen? SAMSUNGIN uutuus Xcover 271 on valmistettu IP67-sertifikaatin vaatimusten mukaan: puhelimen tulee toimia vähintään 30 minuuttia metrin syvyydessä veden alla. varustee www.retkilehti.fi kuva TopCanis Pikatesti 3 3250 virrankulutus kasvoi merkittävästi sovelluksia käytettäessä, ja akku hupeni muutamassa tunnissa. Puhelimena se edustaa vakaata perusluuria, mutta ominaisuuslistan taskulampusta, radiosta, kamerasta ja askelmittarista on varmasti retkeilijälle hyötyä. Reilun parin viikon tuttavuuden jälkeen Samsung vakuutti kestävyydellään. Luurissa on myös gps, kompassi ja Google Maps, mutta pienestä näytöstä katsottuna niiden käyttö tuntui vaivalloiselta
Hinta: 109 euroa Lisätiedot: www.greendoor.fi Korvaa sukan mennen tullen NVA jalkarätit on uusvanha tuote. varusteet uutuudet teksti Joppe Ranta kuvat valmistajat ja Joppe Ranta Kauniit ja kätevät metsäsukset Kuoritakki joka säähän THE NORTH FACE Half Dome Jacket on TNF Summit Seriesin tuote, joka soveltuu vaativimpiinkin olosuhteisiin. Suksen yli kahdeksankymmentä työvaihetta tehdään pitkälti käsityönä. Kastuneen kankaan kuivan reunan voi kääntää ja kiepauttaa jalkaterän ympärille. Half Dome Jacket on saatavissa naisten ja miesten mitoituksella ja useassa kirkkaassa värissä. Housuissa on vetoketjutaskut vyötäröllä ja reidessä. Perinteinen puusuksi tervataan kausittain, jolloin se kestää ja toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Hinta: 1,50 euroa Lisätiedot: www.varusteleka.fi 32 RETKI toukokuu 2011. Takin materiaalina on kolmikerroksinen Gore Stretch Pro Shell Ripstop. Villasekoitteinen jalkarätti lämmittää ja imee kosteutta tehokkaasti. Hinta: 235330 euroa Lisätiedot: www.tegsnas.com/suomeksi1.html Reippaat pöksyt kevääseen MARMOT Scree Pant -housuja ei tarvitse hävetä kaupungissakaan. Pusakassa on kahdet vetoketjulliset rinta- ja etutaskut sekä kainalotuuletus. Hinta: 450 euroa Lisätiedot: www.sultrade.fi TEGSNÄS RAJD valmistetaan oksattomasta koivusta, ja siihen on istutettu hikkoripuureunat. Tärkeimpinä yksityiskohtina ovat kiinteä huppu ja säädettävät hihansuut sekä helmakiristys. Tehtaalla on satavuotiset perinteet suksien tekemisestä. Jalkarätti on yhden koon tuote: 48 x 48 senttimetrin kokoinen kangas sopii kaikille käyttäjille. Tegnäs-suksia käyttävät Ruotsissa useat pelastuslaitokset, sotilaat ja muut työkseen talvella luonnossa liikkuvat. Pöksyjen materiaalina on vettä hylkivä ja hengittävä nailon, ja niitä valmistetaan sekä miesten että naisten mitoilla. Mallistossa on kolme leveyttä 70, 75 ja 95 millimetriä sekä pituudet 180:stä aina 270 senttimetriin. Perinteinen kangasliina kiedotaan jalkaan sukan korvikkeeksi. Leveät ja pitkät sukset kantavat hyvin hiihtäjää, ja pitkä kärkiosa nousee hangen päälle pehmeässäkin lumessa. Softshell-housuissa on joustovyötärö, ja lahkeensuut kiristyvät vetoketjulla kengänvarren ympärille
Euroopan vuoristoalueilla ja Amerikassa sa makuupussin kokoisen suojapussin käyttäminen sen sijaan on hyvin suosittua. Ahkion mistettu reunassa on reiät kiinnitysnaruja varten. Kahva on ergonomisesti muotoiltu, ja sen nihkeästä pinnasta saa tukevan otteen. Alkujaan retkeilyreppuja valmistanut JanSport on Salish-mallillaan luonut monikäyttöisen pikkurepun, jossa on yhden suuren osaston lisäksi kaksi etutaskua ja suuret muunneltavat verkkotaskut sivuissa. Puukon 106 millimetriä pitkä terä on Sandvikin RST-terästä, jonka hamarapuolella saa iskettyä kipinää mukana tulevasta sytytyspuikosta. Hinta: 120 euroa Lisätiedot: www.jansport.com Pussi makuupussille MILLET Bivy Bag edustaa Suomessa hieman vierasta yöpymiskulttuuria. Polyeteenistä valmistettu pulkka on ti tilava jja riittävän leveä kulkemaan kaatumatta korkeallakaan kuormalla. Irrotettavassa läpässä on erillinen arvotavaratasku ja leveässä lantiovyössä myös kaksi pikkutaskua. Mallistosta löytyy vaihtoehto kaikille roduille, koska housuja takkikokoja voidaan yhdistellä vapaasti tai käyttää vaikka takkia erikseen. Selkäosan pituus säätyy helposti osat yhdistävällä henkselimäisellä ratkaisulla, joten se joustaa ja sallii äärimmäisetkin liikkeet, ilman että vaate olisi perusasennossa löysä. Materiaali ei rapise tai kahise, joten se ei häiritse koiraa eikä isäntää. Yhdistelmät sallivat myös pelkän takki- tai housuosan vaihtamisen vaikka ensi kauden kuosiin. Hinta: takit alkaen 35 euroa, housut alkaen 30 euroa Lisätiedot: www.topcanis.com RETKI toukokuu 2011 33. Muovisen tupen kylkeen on istutettu timanttiteroitin, jolla puukkoon saa viimeistellyn terävyyden. Säkin sivulla on pitkä vetoketju ja jalkopäässä tuuletusaukko. Repun tilavuus on 34 litraa ja paino 1 600 grammaa. my Hinta: 395 euroa, aisat ja vetovyö 150 euroa Lisätiedot: www.hjorth.fi dot: JANSPORT Salish on meillä koululaukuista ja ANSPORT kaupunkirepuista tutun jenkkivalmistajan paluu aupunkirepuista juurille. Asu on kaksiosaisuutensa vuoksi helppo ja nopea pukea koiran ylle. Ohutturkkisten hauvojen määrä lisääntyy Suomessa jatkuvasti, joten asu tarjoaa yhä useammalle viileillä keleillä tarvittavaa lisäeristystä. Pehmustetun ja hengittävän selkämyksen taakse kätkeytyy tasku juomajärjestelmälle, ja paketin ulkopinnassa on useita käteviä kiinnityspisteitä. Mainio pikkureppu Jokamiehen varusteahkio FJELLPULKEN Transporter 155 on perinteisestä hiihtovaellusahkiosta muokattu edullisempi versio. Milletin pussi valmistetaan hengittävästä ja vedenpitävästä ä DryEdge-materiaalista. Hinta: 69,90 euroa Lisätiedot: www.abugarcia.fi Toiminnallisuutta koiravaatteisiin WARMHOW Trendsetter on takin ja housut sisältävä vaatemallisto koirille. Bivy Bagin paino on vain 450 grammaa. Transporter 155 on saatavissa myös aisojen ja vetovaljaiden kanssa. Hinta: 89 euroa Lisätiedot: www.vandernet.com Erätaittopuukko MORA Bushcraft Survival valmistetaan Ruotsissa, jossa tehtaalla on yli satavuotiset perinteet puukkojen valmistuksesta. Useat säädöt ja kiristykset varmistavat istuvuuden
varusteet 1 500 euron maastopyörät Cube LTD Race Drössiger HTA 1.1 Gold Edition Felt Q1020 Merida Matts TFS 800-D Nishiki Kodiak Redline Rambler Team Specialized Rockhopper Pro Trek X-Caliber 29" Tunturi Equillar 29" 34 RETKI toukokuu 2011
Tätä kokoa maasturiin ovat testatuista merkeistä soveltaneet Trek ja Tunturi. Esimerkiksi Shimanon Deore XT -osasarjalla kasattu pyörä oli niin sanottu "täysi XT-pyörä". T E S T kuva iStockphoto I HYVÄSSÄ MAASTOPYÖRÄSSÄ ON HERKKÄTOIMINEN JOUSTOKEULA, KULUTUSKESTÄVÄT VAIHTEISTOKOMPONENTIT JA PITÄVÄT LEVYJARRUT. Se tuo Kuka testasi? R ajoon ketteryyttä, mutta rengaskoko ei ole rullaavin mahdollinen. Suurempi rengaskoko tuo lisää ilmatilavuutta ja rullaavuutta, mitkä vaikuttavat positiivisesti pyörän kulkuominaisuuksiin maastoajossa. Suuret pyörät tuovat toisaalta pyörän käsiteltävyyteen lievää kankeutta, joten syheröisimmillä poluilla perinteistä 26-tuumaista on joltain osin helpompi käsitellä. Antti Kuitto kilpapyöräilijä ANTTI on SM-tason cross-country- ja Osiensa summa Maastopyörien tultua Suomeen 1990-luvulla pyörät kasattiin lähes poikkeuksetta aina yhdellä kokonaisella osasarjalla vaihteiston ja voimansiirron osalta. Standardin kaupunkipyörän rengaskoko on 29-tuumaa. Joustohaarukoista varsinkin parhaimmat ovat kehittyneet, sillä ne ovat kevyempiä ja toiminnallisempia. Parhaiten tämä toteutuu testatussa hintaluokassa Cuben, Trekin, Spezializedin ja Feltin osalta. Edelliseen testiin verrattuna samalla rahalla saa oikean fillarin valitessaan siis entistä enemmän. Se tuo tasaisemmat vaihdevälit, joten pyörää pystyy hallitsemaan voimansiirron osalta ajotilanteissa paremmin. Hän on ajanut kilpaa myös maantiepyörällä sekä alamäkiajoissa. Hin- maraton-lajien kilpapyöräilijä. Fillarissa tärkeimpänä hän pitää eheää kokonaisuutta, herkkyyttä ja kokonaistoimivuutta. Pyöräilyä Antti on harrastanut yli 15 vuotta, ja hän omistaa useita eri pyöräilylajeihin tarkoitettua ajokkeja. Tavallisimmin maastofillareissa on käytetty 26-tuumaista rengaskokoa. OTIMME TESTIIN YHDEKSÄN PYÖRÄÄ 1 500 EURON HINTALUOKASTA. etken edelliseen maastofillaritestiin verrattuna pyörissä on tapahtunut melko paljon muutoksia positiiviseen suuntaan. Suurin uutuus pyörissä on 2011-vuosimallin osasarjoihin tullut 10-vaihteinen takapakka, eli maastureissa on entisen 27 vaihteen sijaan 30 vaihdetta. Yhtään testatuista pyöristä hän ei sellaisenaan kelpuuttaisi kisapyöräksi, mutta lähimpänä valmista kisapyörää hän piti Cubea ja Trekiä. RETKI toukokuu 2011 35. Jokaisessa testipyörässä on levyjarrut, joista laadukkaimmat ovat erittäin hyviä. Teknisillä eli vaikeilla alustoilla ajettaessa, esimerkiksi kannokoissa ja kivikoissa, isompi rengas rullaa paremmin esteiden yli
varusteet 1 500 euron maastopyörät Yhteystiedot valmistajan sivut Cube Drössiger Felt Merida Nishiki Redline Specialized Trek Tunturi www.cube.eu www.droessiger.de www.feltbicycles.com www.merida-bikes.com www.nishiki.fi www.redlinebicycles.com www.specialized.com www.trekbikes.com www.tunturi-bicycles.com maahantuoja R-Tech Suspension Active Bike - Tampere Huntteri Helkama Velox Tunturi-Hellberg Tunturi-Hellberg Tokind Finland Duell Bike-Center Tunturi-Hellberg maahantuojan sivut www.rtechsuspension.fi www.activebike.biz www.huntteri.fi www.helkamavelox.fi www.tunturi.fi www.tunturi.fi www.tokind.dk www.duell.fi www.tunturi.fi takilpailun myötä valmistajat alkoivat sekoittaa kalliimpia ja halvempia osia samoihin pyöriin. Se on oiva osoitus Tunturin kokoonpanon sekavuudesta, johon olisimme kaivanneet selkeyttä kikkailun sijaan. Etuna levyjarruissa on hyvä pito ja se, etteivät vanteet kulu jarrupinnoistaan lainkaan. Sillä haetaan lisää 36 RETKI toukokuu 2011. Kokonainen XT-tason osasarja on sen verran kallis, että siihen joudutaan sekoittamaan edullisempien sarjojen osia, edullisempi joustohaarukka tai edullisemmat jarrut. Se on jäykkä, kevyt ja kestävä valinta tämän hintaluokan pyörissä. Ne ovat pienellä etulevyllä varustetussa suuripyöräisessä fillarissa tehottoman ja toisaalta tunnottoman oloiset. Siinä on Shimanon XTsarjan takavaihtaja ja peruspyörätason Alivio-sarjan etuvaihtaja, vanhanaikainen kasettityyppinen halpa keskiölaakeri sekä peruspyörätason kampisarja. XTosia on sekoitettu Shimanon SLX-sarjaan, tai pyörissä on käytetty Sram-vaihteistovalmistajan X7- tai X9-sarjan komponentteja. Testatuista ajokeista Drössigerissä on lähes täysi XT-kasaus. Tes- tin parhaat ja tunnokkaimmat jarrut ovat Cuben Formulat. Osassa fillareista jarrut lasittuivat kovissa alamäkiosuuksissa. Kiitosta keräävät myös Trekin Avid Juicyt sekä muut testatut jarrumallit Tunturin Tektro-jarruja lukuun ottamatta. Ero tarkoittaa sitä, että kolmoisohennettu on ohuempi, kevyempi ja vahvempi. Vaivasta selviää karhentamalla jarrupalojen pinnat tai vaihtamalla ne uusiin. Fillarin sydän Kaikkien testipyörien runkomateriaalina on alumiiniputki. Esimerkiksi Drössigerin XT:n kammet ovat ontot ja siten kevyet sekä todella jäykät. Osuvimmin kasaus on suoritettu Cubessa, Trekissä ja Feltissä. 1 500 euron hintataso edellyttää pyörän komponenttikokonaisuudessa jonkinlaisia kompromisseja. Niissä on sekä hyvä joustohaarukka että eheä komponenttikasaus. Kaikissa muissa ajokeissa on tavalliset umpivalukammet. Vain Nishiki on kolmoisohennettua, ja muut rungot ovat kaksoisohennettuja. Erot vierekkäisten sarjojen toiminnassa ovat pieniä, mutta niillä on vaikutusta varsinkin pyörän painoon sekä pitkällä aikavälillä kulutuskestävyyteen. Eniten osasarjaa on sekoitettu kotimaisessa Tunturissa. Rungoissa on yleistynyt putkien sheippaaminen eli muotoilu. Tunturissa on uudentyyppinen 15 millimetriä paksu etuakseli, jonka valmistaja lupaa tuovan lisäjäykkyyttä. Toisaalta yllättävän edullisen Drössigerin ostaja voisi hinnanerotuksella kalleimpiin malleihin verrattuna vaihtaa fillariin paremman joustohaarukan. Ne ovat syrjäyttäneet kalliimmissa fillareissa vannejarrut lähes täysin. Jotta fillari pysyy hintaluokassa, siihen on laitettu edullisempi Rock Shox Recon -joustohaarukka. Kaikissa testin pyörissä on nestetoimiset levyjarrut
Redlinen jarruja kuormitetaan alamäkipätkällä. Retkeilijälle tärkeän tavaratelineen saa kytkettyä testatuista pyöristä Feltiin, Meridaan, Redlineen, Nishikiin, Cubeen ja Spezializediin. Erot ovat pieniä, sillä esimerkiksi Specialized sai pisteitä ohjauksen vakaudesta, kun taas Drössigerin nopeus tunnistetaan. Se kestää ajotuntumaltaan vertailun selkeässä maastossa kaikkien 26-tuumaisten testipyörien kanssa. RETKI toukokuu 2011 37. Testatut pyörät on tehty etupäässä maastoajoon eikä suoranaiseen pyöräretkeilyyn. Testatuista vain Drössiger ja Redline edustavat lähes perinteistä pyöreäputkista kolmiorunko-muotoilua. Tuntumaan vaikuttaa yhden asteen ero rungon emäputken kulmassa. Muissa ajokeissa ei valmiita inserttejä ole. Esimerkiksi emäputki on ohennettu tyylikkäästi painonsäästön nimissä, vaikka muuten muotoilu on hillittyä. Teneriffan koilliskärjen maastoissa korkeuseroissa löytyy. Ajotuntumaltaan eniten rungoista saivat kiitosta Cube, Drössiger ja Specialized. Feltissä, Cubessa ja Specializedissa putkia on muotoiltu maltillisen tyylikkäästi. Trekissä muotoilut on tehty hienovaraisesti mutta hyödyllisesti. Maastopyörän ajettavuus huononee lastin myötä, eikä etujousitettuun ajokkiin saa etutelinettä. Tunturissa viistoputki on muotoiltu neliönmalliseksi ja vaakaputki on ovaalin muotoinen. T E S T I jäykkyyttä runkokolmioon mutta myös ulkonäköä. Testin kahdesta 29-tuumaisesta Trek erottui edukseen. Testityhmä pitää taukoa 500 metrin korkeudella. Halvat ensiasennetut sisuskumit ja karu maasto verottivat varakumeja. Jarrujen tunnokkuus on tärkeä tekijä pelkkä teho ei riitä. Pienet retket saa kuitenkin hoidettua lisäämällä tavaratelineen, pikkurepun ja tankolaukun
varusteet 1 500 euron maastopyörät Voimansiirron tulee olla tarkkatoimista ja kulutuskestävää. Se vähentää kuljettajan käsiin kohdistuvaa rasitusta ja parantaa pyörän hallittavuutta. Osuus koostuu kasauksen kokonaisuudesta omin painotuksin. Eri osa-alueita arvioi- tiin tasaosuuksin putkiosia ja satulaa lukuun ottamatta, joiden osuus komponenttien arviosta on 10 prosenttia. Se kerää kaikilta osin kiitosta, eikä sen komponenttikasauksessa ole moitittavaa. Arvostelussa kaikki kolme testikuskia äänestivät Trekin ja Cuben kärkeen, kuten ne ovat pistetaulukossakin. Arvostelutaulukko PAINOTUS runko ja komponentit runko keula jarrut voimansiirto putkiosat ja satula kiekot ja renkaat ajo-ominaisuudet viimeistely yleisilme kaapelien viennit YHTEENSÄ 60 % 18 % 18 % 18 % 18 % 10 % 18 % 30 % 10 % 80 % 20 % 100% Cube 4,4 4,0 4,5 5,0 4,0 4,0 4,5 5,0 5,0 5,0 5,0 4,6 Drössiger 4,1 4,0 3,5 4,0 5,0 3,5 4,5 4,5 5,0 5,0 5,0 4,3 Felt 4,1 4,0 4,5 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 5,0 5,0 5,0 4,2 Merida 3,0 3,0 2,0 4,0 3,0 3,0 3,0 4,0 4,0 4,0 4,0 3,4 Nishiki 3,5 4,0 3,0 4,0 3,0 3,0 4,0 4,5 4,2 4,0 5,0 3,9 Redline 3,2 3,0 3,0 4,0 3,0 2,5 3,5 4,0 4,2 4,0 5,0 3,6 Specialized 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 3,5 4,0 5,0 4,8 5,0 4,0 4,4 Trek 4,4 5,0 4,5 4,0 4,0 4,0 4,5 5,0 5,0 5,0 5,0 4,6 Tunturi 2,2 3,0 2,0 1,0 2,0 3,0 2,5 3,5 3,8 4,0 3,0 2,7 38 RETKI toukokuu 2011. Keulan tulee vaimentaa iskuja. Sille ei haluttu antaa liian suurta painoarvoa, etteivät testaajien yksilölliset erot ja mieltymykset tulisi liiaksi esille. Näissä parhaimmissa haarukoissa sekä Specializedin SL Reconissa on eloksoidut alumiiniset liuku- varustettu Trek on oiva maastofillari. Ominaisuuksiltaan huono joustokeula lisää lähinnä pyörän painoa. Sen kokonaisuus jakautuu 80 prosentin arvioon yleisilmeestä ja 10 prosentin osuuteen tärkeästä kaapelien viennin toteutuksesta. Siten polkijan voima saadaan jämäkän rungon kautta välitettyä maastoon. TESTIVOITTAJA TREK X-CALIBER 29" TESTIN toinen 29-tuumaisella rengaskoolla Eroja joustokeuloissa Joustokeula on oleellisesti cross-countrypyörän ajettavuuteen vaikuttava komponentti. Arvostelussa haluttiin tähdentää eheää komponenttikasausta, joka koostuu pyörän eri osista runkoa ja joustokeulaa myöten. Jos painopistettä pitää enemmän todella teknisen maastoajon puolella, valinta voisi kohdistua silloin Cubeen. Arvostelu M aastopyörien arvostelussa rungon ja komponenttien osuus kokonaisarviosta on 60 prosenttia. Toisessa haarukan putkessa on ilmajousi ja toisessa joustoliikettä vaimentava öljytoiminen paluuvaimennus. Syntynyt energia on lievennyttävä joustokeulan paluuvaimennuksella, sillä muuten meno on pomputtavaa, eikä keulasta ole juuri hyötyä. Testin pyörien keuloissa on yllättävän suuria materiaali-, hinta- sekä toimintaeroja. Haarukoiden toimintaperiaate perustuu ilmajousitukseen sekä öljyvaimennukseen. Parhaat keulat ovat Cuben Fox sekä Feltin ja Trekin Rock Shox Reba. Testivoittajaksi voisi yltää myös tasapisteisiin päässyt Cube, mutta Trek vie voiton monikäyttöisyytensä vuoksi. Se on paras 29-tuumainen ajokki millä olemme ajaneet, ja siitä saa renkaita vaihtamalla erinomaisen retki- tai työmatkapyörän. Viimeistelyn osuut- ta painotettiin 10 prosentin osuudella. Ajo-ominaisuudet pisteytettiin 30 prosenttiyksikön kokonaisuudeksi
Fillareilla ajettiin alamäkiosuuksia maastossa jarrujen tehoa tarkasteltaessa. + Erittäin herkkä ajettava ja etenemiskykyinen fillari. Cubella kelpaa kurvailla vaativissakin kohteissa, kun taas Drössigerin ohjaus ei houkuttele taituroimaan. Fillareilla tehtiin muutamaan otteeseen tuttavuutta terävien laavakivien ja piikikkäiden kaktusten kanssa ilman suurempia vammoja. Myös sen toiminnassa on parantamisen varaa. Pyöriä ei punnittu, sillä erikokoisina, erilaisilla polkimilla ja varusteilla tieto ei ole vertailukelpoinen. Testiajojen aikana puhkesi kaikkiaan kymmenen sisuskumia ja yksi vanne katkesi. + Siinä on testin paras komponenttikasaus Trekin ja Drössigerin kanssa. Ne ovat alumiinisia painavammat. Silloin pudottauduttiin 2 230 metrin korkeudelta merenpinnan tasoon noin 30 kilometrin matkalla. Testilenkeillä pureuduttiin pyörien ajo-ominaisuuksiin sekä tekniikkaan. Välillä se lukitsee keulan, mutta välillä hammastus ei pidä. CUBE on kokonaisuutena testin tasapainoisimpia pyöriä niin ajettavuuden kuin komponenttikasauksen osalta. Tuntuma on ajaessa hivenen pompottava. Jos painoa pitää tärkeänä argumenttina, pyörän ostaja voi tehdä vertailun oman kokoistensa ajokkien kesken vaikka kala-vaa´alla. Pyörässä miellyttää sen herkkyys ja toisaalta keveä ajotuntuma, ilman että se olisi levoton. Sitä täydentävät erinomaisesti tunnokas keula ja loistavat jarrut. Testitoiminta Teneriffalla Fillareita testattiin Teneriffan saarella vaihtelevissa oloissa. T E S T I ANTTI KUITON VALINTA HINTALUOKAN UNELMAFILLARIKSI Runko: Trek X-Caliber Joustohaarukka: Fox / Cube tai Rock Shox Reba / Trek ja Felt Jarrut: Formula / Cube Vaihteisto ja kammet: Shimano XT / Drössiger Kiekot ja Renkaat: Sun Ringle & Schwalbe / Cube Satula, Tolppa ja Tanko: Cube tai Trek CUBE LTD RACE Hinta: 1 449 euroa putket, kun taas edullisimmissa on kromatut teräsputket. Cross-country-ajossa normaalilla testilenkillä oli mittaa noin 30 kilometriä ja korkeuseroa noin 300800 metriä. + Formulan levyjarrut ovat testin tehokkaimmat. Noin 185 senttimetriä pitkän kuskin jäykkäperäinen cross-countryfillari tässä hintaluokassa painaa noin 1114 kilogrammaa. RETKI toukokuu 2011 39. Lisäksi haarukan lukitussalpa on muotoiltu suurikokoiseksi ja hivenen hankalan malliseksi. Kolmihenkinen testiryhmä ajoi niillä viikon ajan selkeillä maastopoluilla merenpinnan tasossa sekä erittäin vaativilla ja teknisillä vuoristoreiteillä aina 2 300 korkeusmetrin tasossa. Pisin yksittäinen testilenkki oli 80 kilometriä, ja sillä oli korkeuseroa Tour de Francen etappien verran: 3 350 korkeusmetriä. Hintaluokassaan se on oivallinen osoitus onnistuneesta komponenttikasauksesta. Se vastaa hyvin maastonmuotoihin. Tunturin Suntour-haarukassa joustomatkaa on noin kahdeksan senttimetriä, kun parhaissa on kymmenen. Kokonaisuus on viimeistelty, eikä ajokissa ole huomautettavaa. Vaikka vuoristoisen saaren reitit olivat paikoin vaativia, jäykkäperäinen maastopyörä osoittautui etenemiskykyiseksi ja miellyttäväksi ajettavaksi. Ylämäet Alamäet Yleisajossa Testaajien kommentit: + Foxin Alps-keula on testin paras. Meridan RST-keulassa on joustomatkaa parhaimpien tapaan kymmenen senttiä, mutta haarukasta puuttuu laadukkaimpien herkkyys, eikä paluuvaimennus ole parhaimpien tasoa
Niille on asennettu rullaavat renkaat. Ylämäet Alamäet Yleisajossa Testaajien kommentit: + Kevyt fillari, testin kevein. Se korjaantuu tietysti ohjainkannatinta vaihtamalla. Hinta-laatusuhteeltaan fillari on testi paras vaihtoehto. - Ajettavuudeltaan ei herätä suuria tunteita. Keulat 1. Mavic-vanteet ovat oiva valinta. - Lyhyt vaakaputki yhdistettynä lyhyeen ohjainkannattimeen tekee fillarista ahtaan oloisen. + Vaihteistossa järkevästi laadukas Sramin X9-takavaihtaja, X7-vivut ja etuvaihtaja. Rock Shoxin Reba-keula on iskareiden jaetulla ykkössijalla. Ne kestävät vertailun Shimanon SLX- ja XT-sarjan kanssa. - Keula ei ole parhaimpien tasoa. Testaajien kommentit: + Hyvä kokonaisuus. Siihen voisi vaikka vaihtaa paremman keulan, ja silti se jäisi kalleimpia edullisemmaksi. Ylämäet Alamäet Yleisajossa FELT on testin kärkikolmikon ajokki. Feltin ajotuntuma on miellyttävä, joskaan se ei herätä suuria tunteita hyvässä eikä pahassa. Fillari on hyvä ajettava, mutta nopean ohjauksen pyörää vaivaa aavistuksen ahdas ajotuntuma. Nishiki Kodiak 2. Trek X-Caliber 29" 3. + Eheä voimansiirtokasaus miellyttää. Runko on hillityn tyylikkäästi muotoiltu ja viimeistelty. Se vie veronsa, sillä Rock Shox Recon -keula ei yllä parhaimpien tasolle. Se kestää kovaa runttaamista ylämäkeen, ja tehokkaat Avidin jarrut hillitsevät tunnokkaasti vauhtia. Trekin keula on testin parhammistoa, kun taas Tunturin Suntourista puuttuu herkkyyttä ja joustomatkaa. 40 RETKI toukokuu 2011. varusteet 1 500 euron maastopyörät DRÖSSIGER HTA 1.1 GOLD EDITION Hinta: 1 199 euroa FELT Q2010 Hinta: 1 549 euroa DRÖSSIGER on huolellisesti viimeistelty kokonaisuus, ja siinä on testin parhaat voimansiirron osat. Se on kasattu erinomaisista Sramin XT- ja X9-sarjojen komponenteista. + Hyvät kevyet renkaat rullaavat mainiosti. Tunturi Equillar 29" 1 2 3 Nishikin keula on hyvä, mutta siinä on teräksiset liukuputket
- RST:n keula on testin peräpäässä, vaikka siinä on eniten joustoa. + Tasapainoinen ajettava ja kohtuullinen kokonaisuus. + Eheä komponenttikasaus. + Urakuulalaakerinavat ja erinomaisen kevyet ja rullaavat renkaat. - Teräsputkilla varustettu Recon-keula verottaa kevyttä kokonaisuutta. Kampisarjat 1. T E S T I MERIDA MATTS TF-S 800 Hinta: 1 350 euroa NISHIKI KODIAK Hinta: 1 499 euroa MERIDA ei suuremmin säväytä, vaikka pyörässä on kaikki kohtuullisesti kohdallaan. Tunturin kampisarjan lisäksi sen keskiölaakeri kaipaa parantamista. RETKI toukokuu 2011 41. Drössiger HTA 1.1 Gold Edition 2. Trek X-Caliber 29" 3. Ajoasento on sporttisen matala, ja rungon yläputki melko slouppaava eli alasviistetty. Schwalben Racing Ralph- ja Nobby Nick -renkaat ovat testin parhaimmistoa kuivapintaisille ja suhteellisen selkeille alustoille. Ylämäet Alamäet Yleisajossa Ylämäet Alamäet Yleisajossa Testaajien kommentit: + Kampia lukuun ottamatta SL:n komponentit sekä XT:n takavaihtaja on hyvä kasaus. Maastoajossa sen herkkyys ja tuntuma eivät ole parhaimpien tasoa. Keulan toiminta vie veronsa pyörän muuten kelvolliselta ajotuntumalta, sillä paluuvaimennusta säädettäessä keula jää pompottavaksi. - Halvat navat ja huonosti rullaavat renkaat. Testaajien kommentit: + Urheilullisin, kisamaisin fillari, vaikka maratonkisaajalle. Runko on testin ainoa kolmoisohennettu alumiinirunko, mutta painonsäästö Kodiakissa tuhraantuu muita kärkipään pyöriä painavampaan Recon-keulaan. Shimanon SLX-sarjan jarrut ovat tehokkaat ja tunnokkaat. KODIAK on erittäin urheilullinen ja viimeistelty fillari. Tunturi Equillar 29" 1 2 3 Drössigerin kampisarja on testin paras, ja Trekissä on kelvot Truvativin valmistamat kammet. XT-takavaihtaja, SLX-etuvaihtaja ja vivut on hyvä yhdistelmä. Ulkonäöllisesti se on hivenen vanhahtavan oloinen, ja pienet nipistykset joustokeulassa, navoissa ja renkaissa vaikuttavat kokonaisuuteen
Avidin jarrut varustettuna suurikokoisilla levyillä ovat tunnokkaat ja tehokkaat. Cube LTD Race 2. Rambler on viimeistelty yksinkertaisen tyylikkäästi, ja sen selkeä ulkonäkö on myös osa toimivuutta. Nishiki Kodiak 3. Trek X-Caliber 29" 1 2 3 Cuben joustokeula ja Formulan jarrut miellyttävät. varusteet 1 500 euron maastopyörät REDLINE RAMBLER TEAM Hinta: 1 399 euroa SPEZIALIZED ROCKHOPPER PRO Hinta: 1 399 euroa REDLINE Rambler on perustuntumaltaan hyvä ja toimiva fillari. + Hyvät renkaat ja laadukkaat Mavicin vanteet. + Edessä ja takana 185 mm levyjarrut ovat toimivat. Nishikissä käytetään laadukasta painenauhaa vanteissa, ja Trekin kampiin tulee laittaa välilevyt. 42 RETKI toukokuu 2011. Rockhopper on omiaan niin tavoitteelliseen kuntoajoon kuin maastopyöräsafareillekin. Ylämäet Alamäet Yleisajossa Testaajien kommentit: + Rambler on perusvakaa ajettava. Vaijerit on viety todella siististi. Ylämäet Alamäet Yleisajossa PERINTEIKKÄÄN maastopyörävalmistajan Rockhopperissa miellyttävät ajo-ominaisuudet juontuvat onnistuneesta rungosta. Pyörä tuntuu alamäissä tukevalta ajettavalta, ja varmaa tuntumaa täydentää hyvät jarrut. + Loiva ohjauskulma tuo vakautta vauhdikkaassa ajossa. - Pitkässä laskussa jarrut lasittuivat. Sen ohjauskulma tuo ohjailuun pehmeyttä, ja Rock Shoxin Recon-keula on testin parhaimmistoa. + Tyylikäs ja käytännöllinen vaijerien vienti viistoputken sisällä. Specializedin kokemus näkyy viimeistellyssä kokonaisuudessa niin rungon muotoilun kuin osasarjan valinnan osalta. Komponenttikasauksessa ei ole mainittavia hutivetoja tässä hintaluokassa. - Vaijerit ovat kiinni nippusiteillä runkokiinnikkeissä. Yksityiskohtia 1. Ajotuntumassa ei ole moitittavaa, mutta toisaalta se ei suuria ylistäviä kehujakaan kerää. + Viimeistelty ja huoliteltu kokonaisuus. - Rock Shoxin Recon-keula ei toiminnassaan yllä parhaimpien tasolle. Testaajien kommentit: + Tämä Recon-keula on testin kärkikolmikossa
- Testin selvästi tehottomimmat jarrut. Tunturi Equillar 29" Feltin joustokeulan lukitussalpa on toimiva, mutta Meridan salpa ei lukitu täsmällisesti ja se aukeaa välillä. Parhaimmillaan se on kuitenkin hienoilla maastopoluilla. Ylämäet Alamäet Yleisajossa TUNTURI häviää vertailun 29-tuumaisissa ajokeissa Trekille selvästi. Hintaero kalliimpiin malleihin näkyy selvästi siinä, millaisia osia pyöräänsä saa. Ylämäet Alamäet Yleisajossa Testaajien kommentit: + Erittäin herkkä ja todella etenemiskykyinen selvillä maastopoluilla. Fillari rullaa herkästi, ja runkogeometria mahdollistaa miellyttävän ajotuntuman myös kohtuullisen teknisillä pätkillä. Equillar on kuitenkin kovan ja kankean oloinen ajettava, kun taas Trekissä on lähes kaikki 26-tuumaisen maastopyörän ajo-ominaisuudet. Felt Q1020 2. - 9-vaihteinen takapakka on vähän vanhaa vuosikertaa, testin muut fillarit ovat 10-pakalla. Pyörän muotoilussa on haettu näyttävyyttä ja visuaalisuutta. Tunturin lukitussalpa on kohollaan. RETKI toukokuu 2011 43. Ajokki kerää tasaisesti kiitosta kaikilta kuskeilta. Merida Matts TFS 800-D 3. + Erinomaiset Schwalben Racing Ralph -renkaat. + Herkkä ja selkeätoiminen joustokeula. Sen joustokeula ei yllä herkimpien tasolle ja jarruissa on parannettavaa. Sileillä renkailla pyörästä saa mainion yleisajokin vaikka pyöräretkelle tai työmatka-ajoon. - Vaijereiden vienti on painavasti ja hankalasti toteutettu. TE STIVOITTAJA 1 2 3 Lukitussalvat 1. - Lyhytjoustoinen keula on myös toiminnaltaan huono. - Hitaassa puunkierrossa aavistuksen kankea ajettava. Testaajien kommentit: + Kohtuullisen vakaa ajettava ja etenemiskykyinen mutta Trekiin verrattuna selvästi kankeampi fillari, josta puuttuu herkkyys. - Keskiölaakeri vanhanmallinen kasettikeskiö, halvat kammet, Alivio-sarjan etuvaihtaja. T E S T I TREK X-CALIBER 29" Hinta: 1 499 euroa TUNTURI EQUILLAR 29" Hinta: 999 euroa X-CALIBER on onnistunut malli 29-tuumaisen rengaskoon soveltamisesta maastopyörään. Lisäksi Tunturi kärsii muita ajokkeja selvästi kehnommasta komponenttikasauksesta. + Eheä komponenttikasaus, jossa ei ole hintaluokkaan nähden moitittavaa. Trekin osasarja ei jätä hintaluokassaan moitittavaa, ja pyörän monikäyttöisyysmahdollisuus miellyttää
Häntä kiehtoivat Lapin ihmisten luontoa kunnioittava elämäntapa ja pärjääminen arktisessa ympäristössä. Hän on kirjoittanut aiheesta kymmenkunta kirjaa ja liikkuu mielellään luonnossa edelleen. Rukkaset ranteeseen Lars Fält muistuttaa, miten tärkeää on huolehtia käsineistään. Käsineet kastuivat. Tuuli tuiversi jokiuomaa pitkin, mikä lisäsi kylmän vaikutusta. Kohmettunein sormin kaikki tekemi- nen ulkona vaikeutuu. Joku tunki kyykyssä ollessaan rukkaset takin taskuun eikä ylös noustessaan huomannut toisen niistä putoavan hankeen. Pohjois-Ruotsin Kiirunassa hän pääsi jokaisena vuodenaikana tutustumaan läheltä alueella selviytymiseen. Lars Fält muistuttaa, että käsivarteen kiinnittämisen lisäksi kiinnityshakasilla kytketään rukkaset ja lapaset yhteen, kun ne ripustetaan kuivumaan. Jotkut laskivat hansikkaansa jäälle, missä oli vielä kairauksen jäljiltä vettä ja jäähilettä. "Esimerkiksi Hestra Leather Balmissa on sopiva koostumus mehiläisvahaa, kasvisöljyä ja muita aineita, joilla kannattaa sivellä kaikki nahkakäsineet merkistä riippumatta." 44 RETKI toukokuu 2011. Fält tapasi useiden eri maiden eloonjäämisharrastajia sekä -ammattilaisia ja tutustui suomalaisiinkin erätaitojen asiantuntijoihin. Lars Fält itse jäi eläkkeelle vuonna 2001, mutta jatkaa vieläkin erätaitojen ja eloonjäämisasioiden kouluttamista. Onneksi kyseessä oli harjoitus, ja ihmiset pääsivät pian lämpimään. Arktisen alueen oppeja Lars Fält on ruotsalaisen eloonjäämiskoulutuksen ja erätaito-oppien puolestapuhuja. Nahkahansikkaista ja -rukkasista kannattaa pitää hyvää huolta muutenkin. Hanskansa kastelleet ja hukanneet olivat hetken päästä pulassa. Pakkasen ja tuulen yhteisvaikutuksen aiheuttama kylmyys kohmettaa kädet hetkessä. K atselin talvella, kun ryhmä ihmisiä harjoitteli pilkkimistä tilapäisongilla. Fält muutti aikoinaan Kiirunaan ja teki pitkän työuran Ruotsin armeijan laskuvarjosotilaana. Fält ihaili saamelaisia, jotka edustivat hänelle eränkäyntikansaa parhaimmillaan. Tunturissa tuuli voi hetkessä lennättää irtonaisen rukkasen satojen metrien päähän. varusteet eräaskareita teksti ja kuvat Joppe Ranta piirros Kalle Ranta Tee-se-itse Hanskat hukassa? Lars Fält on ruotsalainen ulkoilmaelämän asiantuntija, jonka erityisosaaminen keskittyy arktisilla alueilla selviytymiseen. Talvella hanskojen häviäminen saattaa olla kohtalokasta. Kun käsillä ei enää pysty sytyttämään nuotiota, on hengenlähtö lähellä. "Hansikkaiden hukkaamisen voi estää nyörittämällä ne käsivarteen, kuten pikkulapsien lapasille usein tehdään. Hän on kasvanut eteläruotsalaisten metsien siimeksessä ja kulkenut luonnossa pienestä asti. Jos sormet eivät enää taivu päällekkäin, on käsiä ryhdyttävä lämmittämään. Nykyisin Swedish Defence Survival School on suuri yksikkö, joka järjestää koulutusta useiden maiden erikoisjoukoille. "Käsiensä toimintakyvyn voi tarkistaa kylmässä kokeilemalla painaa peukalolla pikkusormeaan, kuten partiotervehdyksessä", Fält opettaa. Hän tutki suomalaisten kaukopartiomiesten toimintaa ja kävi useita sotilaiden survival-kursseja eri puolilla maailmaa. Käytössä ne kuivuvat ja kovettuvat, joten vahaaminen pitää ne notkeina. Näin kaikki pysyvät yhdessä nipussa eivätkä putoa tai sekoa muiden käsineisiin. Hän oppi paljon ankarasta talvesta ja sateisesta kesästä. Taskussa kädet hieman lämpenivät, mutta tekeminen loppui kuin seinään. Työssään armeijassa Lars Fält suuntautui selvittämään erikoisjoukkojen selviytymisoppeja, jotka tuolloin Ruotsista puuttuivat. Joissain takeissa on lenkit hanskojen ripustuskoukuille, mutta yleiskiinnikkeet voi rakentaa helposti myös itse", Fält opastaa. Paljas käsi kohmettui nopeasti, ja kylmä hiipi sitä kautta kehoon. Talviretkeilyssä käytetään yleensä nahkaisen käsineen sisällä villaista lapasta tai sormikasta. Koukun sitominen rautalankaan ja täkykalan pujottaminen koukkuun oli tehtävä paljain käsin. Näistä opeista ammentaen Lars Fält aloitti Ruotsin armeijan henkiinjäämiskoulutuksen. Aurinko paistoi ja pakkasta oli parinkymmenen asteen verran
halkaisija 3 mm 4550 cm, ) karabiinihaka narulukko ohutta rautala nk kutistussukka aa (5 cm) (2 cm) purjerengas villalankaa Tarvikkeet (yht e RETKI toukokuu 2011 45. Estä kiinnity purkautumin ksen en kutistesu kalla. 4 Nahkarukkas et ja lapase kuivuvat rip t ustuslenkeis tään. Valmis nyör i kiristetään käsivarteen, pään karabi ja toisen inihaka pujo tetaan rukkas purjerenkaa en n läpi. Käyt össä kuivun vahataan no ut hansikas tkeaksi ja ve ttähylkiväks i. 5 joustonyöriä (n en kiinnikkeeseen) . Ota vinkki talteen! Ompele villa langalla lapa sien varteen ripustuslenkk i. 1 Tee nahkaan reiät ja lyö pu rjerenkaat ru varren suuh kkasten un. 2 Kiinnitä naru lukko jousto nyörin toisee ja estä solm n päähän ulla pään irt oaminen. 3 Tee nyöriin lenkki karabi inihaan ympä ja sido se ra rille utalangalla
KANTOLAITETTA OSTAESSA EI SILTI PYSTY ENNAKOIMAAN MILLAISIIN TARPEISIIN REPPU JOUTUU MYÖHEMMIN VASTAAMAAN. varusteet repun lisätarvikkeet teksti ja kuvat Joppe Ranta REPUN YKSITYISKOHDAT KERTOVAT MILLAISESSA KÄYTÖSSÄ SE ON PARHAIMMILLAAN. SÄKIN VOI MYÖS TUUNATA ITSE. 11 3 10 1 9 7 6 4 5 8 2 12 tuunaamassa 46 RETKI maaliskuu 2011. PAKATTAVUUTTA VOI PARANTAA LISÄVARUSTEILLA
Läppä on tarranauhalla suljettava, ja kotelon materiaalina on polyesteri. Tatonka NP Smartphone Case 3 (9 euroa) on myös valmistettu neopreenista, ja siinä on kaksi kangaskangass taskua sisäpuolella. Deuter Phone Bag I 1 (9,60 euroa) on yksinkertainen neopreenikotelo, jonka yläreunassa on vetoketju. Sisäosassa on kaksi erikokoista pehmeää taskua. Kotelo aukeaa mainiosti pitkän vetoketjun ansiosta. Ostos on pieni, joten se tuottaa vähemmän kuin kokonainen reppu. Sisäosassa on kaksi lokeroa. Useiden tuotemerkkien valikoimissa on monia erilaisia pikkutaskuja ja koteloita, joilla oman kantolaitteen saa viimeisteltyä itselle täysin sopivaksi. Vedenpitävä Haglöfs Watatait Mobile Pouch 4 -puhelinpussi (18 euroa) suljetaan tarranauhalla. Vankempaa kameralaukkua edustaa Ortlieb Snap S 8 (27,50 euroa). Jack Wolfskin Wraptor M 6 (15,95 euroa) on tehty muun muassa kameroille, kämmenmikroille, musiikkisoittimille ja navigaattoreille. Se toimii myös pussina kuivahedelmille tai muulle pikkupurtavalle. Säkkiä voidaan kantaa nyöristä kiinni pitäen tai kiinnittää se maksimissaan 25 millimetriä leveään repun hihnaan. Kotelon takana on läpiviennit hihnalle tai vyölle sekä vaaka- että pystyasennusta varten. Kotelon takana on poikittainen läpivienti vyöhihnalle. Joskus lisäosan värimaailma on suunniteltu tuoteperheen muuhun väritykseen, jolloin se istuu siihen paremmin kuin jonkun muun merkin vastaava. Sitä voidaan käyttää gps-laitteen kuljettamiseen. Matkapuhelinkotelot ovat niistä tarpeellisimpia. Myös Deuter Sunglasses Pouch 9 (10,60 euroa) on tarkoitettu olkahihna-asennukseen. Puhelinpussin takana on tuhdinoloinen tarranauhakiinnitys, jolla sen saa yhdistettyä repun kantoviilekkeeseen. Hyvin palvelevan erikoisliikkeen löytäminen on kullanarvoista tai kulkijan on turvauduttava verkkokauppojen apuun. Isoon vetoketjulla suljettavaan laukkuun sopivat niin muodikkaat muovisankaiset viirulasit kuin perinteisemmätkin mallit. Tällöin se roikkuu alaspäin. Toinen esimerkiksi itse laitteelle ja toinen vaikka muistikorteille tai korvanapeille. Kuvastoissa riittää tavaraa, mutta pikkukrääsästä kauppiaat ja kauppojen sisäänostajat tuntuvat kiinnostuvan huonosti. Jack Wolfskin Phone Box S 2 (11,95 euroa) kiinnitetään vaakasuoraan, esimerkiksi lantiovyöhön. Vaikka kuinka tutkisi kaikki yksityiskohdat ja miettisi oman tarpeen, voi olla, ettei sitä täydellistä löydykään. Jollain saattaa olla tarvetta kuljettaa viilekkeessä puhelinta, toinen haluaa kotelon aurinkolaseilleen ja kolmas pussukan kameralleen. Snapin kantaa mukana tulevasta olkahihnasta tai sen voi kiinnittää lantiovyöhön tai koukuilla muualle reppuun. Laukku suljetaan suurella läpällä ja varmistetaan tarranauhalla. K un ollaan reppuostoksilla, on merkeistä ja malleista runsaudenpulaa. Ylhäällä Jack Wolfskin, vasemmalla alhaalla Tatonka ja oikealla Deuter. RETKI toukokuu 2011 47. Tatonka NP Bag XS 5 (8 euroa) on neopreenipussukka, jonka yläreunassa on hihnalenkki ripustamista varten ja narulukolla suljettava suuaukko. Kännykkäpusseissa on erilaisia kiinnitysmahdollisuuksia. Hien noustessa liikunnassa pintaan on kuivaava pyyhe käden ulottuvilla. Kameralaukuista Deuter suljetaan vetoketjulla ja Ortlieb tarranauhalla. Yleensä valmistajien taskut ja kotelot toimivat universaaleilla kiinnikkeillä, joten ne sopivat toistenkin merkkien tuotteisiin. Se aukeaa reilusti vetoketjulla ja on asennettavissa repun viilekkeeseen pystyasentoon tarranauhakiinnityksellä. Nykypäivän digikamerat ja muut elektroniset laitteet ovat hyvin erikokoisia, joten niiden kantopusseissakin on valinnanvaraa. Deuter Camera Case II 7 (9,60 euroa) on myös kaksiosainen sisältä, tarjoten ison ja pienen pehmustetun osaston. Puhelimen ohella suojaa voidaan käyttää myös pienelle gps:lle. Yleisin ongelma tarviketaskujen ja lisäosien hankinnassa on valikoimien vähäisyys kaupoissa. Sen materiaali on merkin vedenpitävistä tuotteista tuttua polyuretaanipinnoitettua Cordura-kangasta. Samanlaisia tarpeita lisäosille voi olla rinkan käyttäjillä, jotka kaipaavat gps-laitteelle kantopussia, juomapullolle koteloa tai ensiapulaukkua käden ulottuville. Niissä tuotteiden hintoja nostavat joskus yllättävänkin suuret postikulut. Laaja otos koteloita Kun kaikki koot ja värit lasketaan, on eri valmistajilla kymmeniä, ellei satoja, erilaisia lisävarustepusseja. Jack Wolfskin Wolftowel Ultra L 10 (13,95 euroa) kiinnitetään mukana tulevalla karabiinihaalla kantoviilekkeeseen
Samassa yhteydessä hän teetti repun etumukseen paikat irrotettavalle kypäräverkolle. "Toki repussa olisi muitakin taskuja olemassa, mutta niissä on paljon muutakin tavaraa, joten tästä taskusta löytää nopeasti kaiken mitä tarvitsee," Fredriksson kertoo. Pullo pysyy säkissä vetoketjukiinnityksellä, ja koko komeuden voi ripustaa koukulla sopivaan paikkaan. Repun viilekkeisiin voi esimerkiksi ommella erilliset valjaat raskaan järjestelmäkameran kantamiseen. "Sen alle saan sujuvasti fleecetakin, jos keli lämpenee eikä sitä voi pitää päällä." Takki on käsillä koko ajan, eikä se vie repusta sisätilaa pois. Tässä välillä puhelimet kuitenkin kävivät jo oikeinkin pieninä. Liian isona hylätty puhelintasku kun saattaa hetken päästä olla sopiva navigaattop rille tai radiopuhelimelle. 2 Kaikkiin tarpeisiin ei löydy valmista ratkaisua. Jos lisävarusteita on kuin kuusessa koristeita jouluna, saattaa kantamuksen painopiste muuttua epäsuotuisaksi ja sinne tänne hölskyvät kotelot raastavat kulkijan hermoja. Se on hyvä kiinnittää repun ulkopuolelle, jolloin kanssakulkijatkin löytävät sen apua tarvitessaan helposti. 1 Runsaasti mielikuvitusta matkaan Aina omaan tarkoitukseen ei löydy juuri oikeaa tuotetta. Tuotenimiin ei kannata tuijottaa liikaa vaan aloittaa mittojen tutkimisesta ja kiinnikkeiden tarkoituksenmukaisuudesta. Neopreenipäällys suojaa pulloa ja pitää siinä olevaa juomaa hieman kauemmin viileänä kuin ilman suojusta. Ortlieb verkkotasku 20,90 euroa 2. Deuter kypäräverkko 9 euroa 2. "Vetoketju tuli ihan selkäosan viereen, ja sisäosan saumoihin ommeltiin sisäkangas." Taskusta saatiin juuri sopivankokoinen silmälaseille sekä muutamalle kartalle tai matkaesitteelle. Jos koteloita on käytössä kerralla useampia, on huomiota kiinnitettävä myös repun kanto-ominaisuuksiin. Kamera ei sovikaan enää vanhaan koteloon, joten sille tarvitaan uusi. Jukka Fredriksson on kaupunkimatkailija, joka reissuillaan käyttää mielellään 30-litraista pikkureppua. Tästä syystä vanhaa tarviketta ei kannata hävittää. Omatekoinen vetoketjutasku noin 20 euroa Ensiapulaukku on hyvä kiinnittää repun ulkopuolelle, jolloin kanssakulkijatkin löytävät sen apua tarvitessaan helposti. Isompia muutostöitä Joskus ei pelkkä irtotaskujen kiinnittäminen riitä. Puhelimia vaihdellaan vuoden kahden välein ja koot menevät vuoristorataa. Ne eivät välttämättä mene rikki, mutta tilalle tulee uusia tarpeita ja uusia laitteita. Ortlieb pulloteline 14,90 euroa 3. Näin sen paino saadaan jakautumaan tasaisesti hartioille eikä kamera myöskään heilu hallitsemattomasti vaikkapa pyöräillessä tai kiipeillessä. varusteet repun lisätarvikkeet Hikiliikunnassa juomapullon läheisyys on toivottavaa. Jouko Laukkanen pyöräilee ja käyttää samaa reppua niin työmatkoilla kuin vapaa-aikanakin. Irtotarvikkeet tulevat joskus tiensä päähän. Ortlieb lisätasku S 28 euroa 48 RETKI toukokuu 2011. Reppuun tai rinkkaan saatetaan tarvita jotain suurempaa muutosta. "Huomasin, että kun istuu vaikka metrossa tai bussissa reppu sylissä, on hankala kaivaa karttaa housujen reisitaskusta." Fredriksson havaitsi myös tarvitsevansa pienellä painetun metrokartan lukemiseen lukulasit. Nyt älypuhelimet ovat taas kookkaita kuin nmt-puhelimet ennen vanhaan. Hän teetti suutarilla repun sivuun pienen lisätaskun. Taskuun pääsee kätevästi käsiksi, kun reppu on julkisissa kulkuneuvoissa sylissä. Sigg Oval Bottle Pouch 11 (15 euroa) on alumiiniselle juomapullolle tarkoitettu neopreenipussukka. Tatonka First Aid Mini 12 (17 euroa) on vyölenkillä varustettu pieni ensiapulaukku. Kannattaakin käyttää luovuutta ja mielikuvitusta, sillä aurinkolasikotelo voi olla sopiva pilkkiongelle tai kamerapussi hyvä valinta otsalampun ja varaparistojen kuskaamiseen. Hän hankki reppuunsa Ortliebin 1 2 3 Pikkureppuun on laitettu irrotettavat lisätaskut ja pulloteline. 1. Ne pitää suunnitella ja toteuttaa itse. 1
Lenkille lähteissä repun toiseen reunaan kiinnitetään pullotasku. Yksi taskuista on vedenpitävä 1,8 litran umpitasku, toinen on suuri verkkotasku ja kolmas juomapulloteline. Tarvitsee raottaa vain vetoketjua ja kaikki on käsillä. 6,70 euroa Järjestystä rinkkaan Matkailurinkoissa ei välttämättä ole riittävästi sisäpuolisia taskuja tai osastoja pikkutavaroille. Sateen uhatessa hän käärii sadeviitan umpitaskuun ja kiinnittää sen repun kiskoille. "Kun pyöräilen salilta kotiin, kulkevat kosteat treenikamat näppärästi ulkopuolisessa verkkotaskussa." Repun kolmeen kiinnikkeeseen voi laittaa minkä tahansa irtotaskuista. Matkailurinkan sisälle on ommeltu muutama ylimääräinen pikkutasku. 1. Esimerkiksi Tatonkan rahavyön ja muutaman saman valmistajan Dodger-nimisen muovitetun verkkotaskun voi ommella rinkan sisälle. Pussit kantokahvan alle sekä yläkulmiin ja rahavyö niiden väliin. Yhteystiedot merkki Deuter Haglöfs Jack Wolfskin Ortlieb Sigg Tatonka maahantuoja ibex-sport Haglöfs Bonge North-West Import Bonge Greendoor maahantuojan www.ibex-sport.com www.haglofs.fi www.bonge.fi www.north-westimport.net www.bonge.fi www.greendoor.fi 2 1 2 irtosivutaskut, joiden kiinnityskiskot viedään kankaan läpi. Jos eränkävijä on tottunut löytämään ot- salamppunsa aina tietystä paikasta, pitää niin sanottu organisaattori rakentaa reppuun jälkikäteen. Ratkaisun ei tarvitse olla monimutkainen. Matkailurinkkaan voi myös kätevästi ommella kiinnikkeet olkahihnalle, jos sellaista ei valmiiksi ole. Tatonka Dodger alk. "Nyt voin kotoa lähtiessä ottaa vain ne tavarat jotka tarvitsen, ja reppu pysyy kompaktin kokoisena", Laukkanen kertoo. Tatonka rahavyö 15,80 euroa 2. Näin paketti kulkee näppärästi olalla lyhyet matkat. RETKI toukokuu 2011 49
Niitä voi asetella nuotion ympärille myös kuivumaan. Polta puuta teksti ja kuva Joppe Ranta 60 Bongaa puisto Joku bongaa lintuja, toinen haluaa käydä jokaisessa kansallispuistossa. 66 Suomen ympäri Naiset meloivat 80 päivää ja kannustavat muitakin toteuttamaan haaveensa. Nuotion loimussa on mukava kava istuskella. Tästä syystä kuusta ei kannata käyttää yöpymistulina, koska kipinät voivat polttaa makuupussin pintakankaan reikäiseksi. On polttopuu sitten mitä tahansa, se on syytä pieniä. Tervasmänty on erinomaista sytykettä. Miksi se kuitenkin nkin joskus räiskyy ja lykkää silmät ilmät täyteen savua. Varsinkin oksistossa on tiivistä puuta, joka palaa kunnolla. Vastaavasti kevyemmät lehtipuut, kuten haapa ja lehmus, palavat nopeammin ja jättävät tuskin mitään hiillosta. Sillä on kuitenkin tapana palaa voimakkaasti ja pistävällä mustalla savulla. Senkin oksat ovat hyvää sytykeainetta. Pörröinen fleecetakkikin on pientä reikää täynnä. Mänty palaa hyvin, vaikka sekin savuttaa helposti. Kelottuneet männyt ovat erinomaista polttopuuta, mutta niitä ei pidä mennä suin päin kaatamaan. Tuohesta saa hyvää sytykettä, ja kuiva koivu tarjoaa mainion hiilloksen. Sen puruja käytetään myös savustukseen. RETKI toukokuu 2011 51. Sen pihka on hyvää ainetta, mutta se aiheuttaa palaessaan paukkumista ja kipinöintiä. Kuivaa kuusta saattaa löytää metsästä helpostikin. Aluksi nuotioon kannattaa laittaa ohuempaa tikkua ja lisätä paksuutta pikkuhiljaa. Se savuttaa vähän mutta palaa nopeasti. Ainakin kuusten alaoksat ovat tunnetusti hyvää sytykettä. Niitä kannattaa kerätä pari paksua nippua jo nuotion sytytyspuuhiin. Kataja palaa kuusen tapaan iloisesti ja ketterästi. Kuusi palaa hyvin vaikkakin nopeasti. Polttopuiden den valinnalla on osuutensa asiaan. Kuivana sillä on erinomainen lämpöarvo, mutta kosteana se on huono polttopuu. retkellä 52 Keväästä kesään Itärajan Suomussalmella oli lämmintä. Niksi 5 5289 Ei kuusta laavun eteen Havupuut palavat hyvin, mutta ne savuttavat enemmän. siaan. 72 Virkistysalueyhdistykset Jos retkikohde ei kuulu valtiolle, on sen ylläpitäjänä monesti usean kunnan yhdistys. M 76 Itävalta Kesäiset Alpit antavat elämyksiä maalla, ilmassa ja vedessä. 82 Riippumatto Matto korvasi teltan. 84 Pirunvuori Ateljeen naapurissa on jännittävä luola. 86 Eväät Säännöllinen ateriarytmi auttaa jaksamaan. onille nuotion äärellä istuneeln le on tuttua, miten puut paukkuvat ja kipinät lentelevät. Kosteatkin puut saa palamaan, kun niitä pilkkoo tarpeeksi pieniksi. Nuotio tarvitsee happea, ja polttopuun on oltava kuivaa. Koivu on se tunnetuin ja halutuin nuotiopuu. Leppä on parempi vaan ei koivun veroinen polttopuu. Pystyyn kuivaneet koivut palavat hyvin, mutta kuolleen puun ympäröimä tuohi lahottaa sen nopeasti, eikä se kosteana ota palaakseen. Märkä puu ei kehitä tarpeeksi kuumuutta pitääkseen liekkiä yllä, eikä liian tiheään ladottujen puiden väliin pääse tarpeeksi ilmaa. Jäätynyt koivu, ja varsinkin tunturikoivu, sen sijaan palaa iloisesti. Monet myös tuskailevat puun kanssa, joka kotona takassa palaa mainiosti mutta luonnossa vain kituen savuttaa
Savusaunan sisustuksen perusteella lauteet ovat olleet viime aikoina yösijanakin, vaikkei löylyhuone vastaakaan aivan perinteistä autiotupaa. Pääsemme lepuuttamaan lihaksiamme Rautiaisen puromyllyllä. Lampien etelärannat ovat vielä paikoin hauraassa jäässä, mutta suurin osa maisemasta on jo täysin lumetonta. Ylä-Vuokin kyläläiset kunnostivat myllyn toimintakuntoon vuonna 1998. Askeleemme rasahtelevat soratiellä. Taisteluiden mittasuhteista saa jonkinlaisen aavistuksen miettimällä sotasaaliin lukuja: suomalaiset saivat lumen ja nälän uu- Purasjoen puolustusasema Raatteentiellä vie vaeltajat Talvisodan taistelupaikalle. 52 RETKI toukokuu 2011. Vaihdamme vaellushousut shortseihin Raatteen rajavartiomuseon pihassa. Arkkitehtiystäväni on innoissaan löydöstämme. VIIKON SHORTSIVAELLUS ALKAA LUMISILTA POLUILTA MUTTA LOPPUU VIHERTÄVÄÄN KESÄÄN. ää ja lumi peittävät vielä varjoista puronotkoa. divisioona paikalla jo aiemmin olleen 163. Varjojen viileys lupailee koleaa yötä, vaikka ilta-auringon matalat säteet tavoittelevat vielä lammen vastarantaa. Maastokarttaan on merkitty mylly myös Linnanlammesta laskevan puron varteen. Seuraavana suvena se sai seurakseen myllysaunan ja laavun. Jäimme ystäväni Veli-Petterin kanssa hetkeä aiemmin koulubussin kyydistä ja nyt yritämme totutella hartioitamme raskaiden rinkkojen kannatteluun. retkellä Kulttuurivaellus halki Suomen 12/22 teksti ja kuvat Joel Ahola Vaellus keväästä kesään ITÄRAJAN RETKEILYREITTI KULJETTAA TAIVALTAJAT RAJAVYÖHYKKEEN TUNTUMASSA SUOMUSSALMEN HALKI. divisioonan apuun. Sota-aikana sitä pidettiin tukikohtana, ja 1950-luvun alussa rajakersantti Antti Seppänen vietti myllysaunalla eläkevuosiaan. divisioona tuhosi Raatteentien taistelussa venäläisjoukot 1.7. Rakennuksen takakulma on luhistunut puron huuhdottavaksi, mutta peltikatto lupaa ylemmille hirsikerroille pitkää ikää. Pienen ojan poikki rakennettu mylly jauhoi viljaa jo 1920-luvulla. Vuoden ensimmäinen shortsipäivä tuntuu oudolta heitellessämme lumipalloja varjopaikkojen talvenviipymiä hyödyntäen. Laskemme rinkat iltayhdeksältä Hukanlammen nuotiopaikalle. Viihtyisä taukopaikka houkuttelee jäämään yöksi, mutten voi edetä kohti Jäämerta neljän kilometrin päivätaipalein. Routainen maa vaikeuttaa telttakiilojen tökkimistä sammalmattoon. Joskus täällä Suomussalmen saloilla on tähän aikaan vielä hiihdetty. Kopistelemme vaelluskenkiä Raatteen kylältä tietä myöten kohti länttä. Telkät kisailevat lammella, ja taivaanvuohi määkii pyrstöllään. Toukokuu ei ole vielä vanhentunut edes kahdella viikolla. Löydämme vanhan jauhinpaikan helposti. Van- J himmat kaiverrukset ajoittuvat sota-aikaan, ja puutapeilla naulattu ovi kertoo pula-ajan rakennustaidosta. Niinpä kahlaamme puron yli ja jatkamme omia uriamme kohti pohjoista. Museon ovet aukeavat vasta kesävieraille, joten tutustumisemme jää lyhyeen taukoon pihamaalla. Iltanuotion savu jää makaamaan maisemaan valuen hiljalleen metsän hämärään. Raatteen tiellä On lämmin, käsittämättömän lämmin. Sammakot kurnuttavat rannoilla päättymättömänä konserttina. Eversti Hjalmar Siilasvuon johtama suomalainen 9. Hetkeä aiemmin tavoitimme Suomussalmen etelärajalta Vartiuksesta Hossan retkeilyalueelle vievän Itärajan retkeilyreitin. Samaa reittiä Suomussalmelle pyrki Puna-armeijan ukrainalainen 44. tammikuuta 1940. Vesi virtaa lumisillan alta vuolaana nuollen talven viimeisiä merkkejä
Lähempänä Venäjää ei voi vaeltaa. Itärajan retkeilyreitti Hossan luontokeskus Lounatkosken mylly Syvälampi Tulijärvi Itärajan retkeilyreitti Hämeaho 0 Teerilampi Taivalkosken mylly Lintulampi Peurokosken mylly Särkän maja 5 km 843 Venäjä Kivijärvi Itärajan retkeilyreitti Hoikka Tontinniemi Purasjoen asemat Raatteen rajavartiomuseo Hukanlampi Linnanpuron mylly 912 Rautiaisen mylly vaellusreitti RETKI toukokuu 2011 53. Itärajan retkeilyreitti seuraa monin paikoin rajavyöhykkeen takarajaa
Suomalaisia sotilaita kuoli taisteluissa viitisensataa. Joen länsirannalla on useita juoksuhautoja korsuineen ja ampumapaikkoineen. Tuoreista karhun jäljistä ei voi erehtyä: kokoa on lähes vaelluskengän pituudelta ja kynnet ovat uurtaneet saveen parin sentin TIETOREPPU ITÄRAJAN RETKEILYREITTI Kainuussa Suomussalmella, Vartiuksesta Hossaan, 160 km erämainen ja rauhallinen polkutaival rajavyöhykkeen tuntumassa useita autiotupia, laavuja ja nuotiopaikkoja jatkuu etelässä UKK-reittinä Kuhmoon kulkee Martinselkosen luonnonsuojelualueen halki vaellusta voi jatkaa pohjoisessa Hossan retkeilyalueelle Lisätietoja ja karttoja Itärajan retkeilyreitti, www.luontoon.fi/itarajankesaretkeilyreitti, www.itarajanreitti.fi Martinselkosen luonnonsuojealue, www.luontoon.fi/martinselkonen Hossan retkeilyalue, www.luontoon.fi/hossa Kalevalapuisto, ulkoilukartta 1:50 000, 2008. Palaamme metsäteitä ja kurapolkuja Itärajan retkeilyreitille. Sitä ovat linnoittaneet sotavuosina vuoron perään niin suomalaiset, venäläiset kuin saksalaisetkin joukot. HossaMartinselkonen, ulkoilukartta 1:50 000, 2007. Kelirikkoinen Joutenvaaran ajoura on kenkiin takertuvaa savea, koska vesi ei ole imeytynyt routaiseen maahan. Savipaakut jaloissa liukastelemme ärtyneinä eteenpäin, kunnes suuret painaumat pysäyttävät kulkumme. Kainuun ulkoilukartta, www.kainuu.fi/ulkoilukartta Kainuun luontokohdeopas, Jouni Laaksonen (toim.), Edita 2005. Itärajan retkeilyreitti ylittää soita ja vesistöjä harjuja seuraamalla. 54 RETKI toukokuu 2011. Paikalla on nykyisin Raatteen portiksi kutsuttu museoalue. Raatteentien kiivaimmat taistelut käytiin noin 15 kilometriä Raatteen kylältä Suomussalmen suuntaan. Vihollisen tappiot olivat todennäköisesti yli kymmenkertaiset. Emme halua poiketa puoltatoista peninkulmaa Itärajan retkeilyreitiltä, mutta patikoimme Raatteentietä Purasjoen kunnostetulle puolustusasemalle. retkellä Kulttuurivaellus halki Suomen 12/22 vuttamilta vihollisilta esimerkiksi 4 822 kivääriä, 100 tykkiä, 43 hyökkäysvaunua, 1 170 hevosta ja 260 kuorma-autoa. Lähes helteisestä säästä huolimatta kahlaamme taisteluhautojen pohjalla paikoin yli vaelluskengän yltävässä lumessa
Vietämme nuotiolounaan jälkeistä siestaa helteisestä säästä nauttien. Mietin paljonkohan kello on, mutta lopulta uskon ajan olevan vain numeroita. Pitäisi kai uusia toimenpide. viirut. Pitkospuut ovat monin paikoin lahonneet. Elämä on tässä ja nyt. Pari kattilallista kylmää vettä sai olon virkeäksi. Nostan lippalakkia vain huomatakseni kaverini olevan unten mailla. Mietimme, kuinka paljon ne ovat maksaneet yhtä vaeltajaa kohti, jos reitti on näin hiljainen. Ilmeisesti järvi on varsin kalaisa, jos näin RETKI toukokuu 2011 55. Rauhaamme tuskin häiritään, sillä nuotiopaikan lähes kymmenen vuoden vieraskirjamerkinnät mahtuvat 13 sivuun. Ei ole kiire minnekään. Täällä on karhuja varmasti enemmän kuin retkeilijöitä. U UUT US Saavumme illan hämyssä Kivijärvelle, jonka rannoilla lojuu muutama käyttökelpoinen kalapaatti ja useiden vanhojen puuveneiden jäänteitä. Seuraamme jälkiä parisataa metriä kohdaten matkalla myös vanhempia otson kulkuja. Nauti pressopannulla tai suodattamalla. Into ja tohina täyttävät mielemme karkottaen aiemman ärsytyksen. Taisin juuri torkahtaa. Tauko paikalla! Elämä on tässä ja nyt. Helle hellii Makaan Hoikan nuotiopaikan penkillä ilman paitaa. Venäjälle on matkaa alle kilometri. Huuhdoimme ennen ateriaa aamupäivän hiet viereisellä purolla. Pajut ja kanervat ovat vallanneet polun ja peittäneet paikoin lahoavat lankut. Vasta illan viiletessä jatkamme patikointia rajavyöhykkeen reunaa seuraten. Leiriydymme yöksi Tontinniemen laavulle. En muista, kuinka olisin voinut lojua samoin ilman räkän kiusaa. Katos tarjoaa erinomaisen suojan öiseltä ukkoskuurolta. Retkikumppani. Uusi Juhla Mokka 100 g on mukana kulkeva matkapakkaus, joka tarjoaa 12 kupillista tuoretta, hienoa ja täyteläistä kahvia. Pitää vaan maata ja nauttia retkeilystä ilman hyttysiä
Synkkä taivas, erämaiset suot ja komea harju luovat mahtavat puitteet seurata luonnon voimainnäytöstä kaikilla asteilla: salama välähtää, ukkonen jyrisee, maa värähtää, keväinen luonto tuoksuu ja sadepisarat valuttavat ohimolta hien suolaisen maun huulille. Myös oma aamupalani tekee vatsassa pari ylimääräistä kierrosta mutta pysyttelee yhä sisällä. retkellä Kulttuurivaellus halki Suomen 12/22 Viikon vaelluksen ainoat vastaantulijat nauttivat eväshetkestä Tontinniemen laavulla. syrjäseudulle lähdetään saalista hakemaan. Siistimme myllyn edustalta tuulen repimät risut saaden pastakattilan alle tulet. Pystytämme teltan Kivijärven nuotiopaikalle ja pulahdamme jäätävälle iltauinnille. Särkän majaksi kutsuttu autiotupa houkuttelee meidät viivähtämään harjulla yön yli. Pienet vatsanpurut eivät pilaa vaellusnautintoa, vaan matka taittuu jouten Peurokosken myllylle. Petovihan merkit ovat poronhoitoalueella selvät: havain- tolavan tukipuut on sahattu poikki, mutta onneksi joku luonnonsuojelija on korjannut rakennelman. Voimakkaat jyrähdykset laantuvat vaimeiksi urahduksiksi salamoiden hävitessä kaukaisuuteen. Samalla Itärajan retkeilyreitti muuttuu selväksi uraksi, ja suot ylitetään lahojen lankkujen sijaan tukevaa tukkipolkua pitkin. Seuraava ukkoskuuro tauottaa letunpaiston, sillä joudumme hakemaan suojaa pihapiiriin lyövistä salamoista kämpän sisältä. Ukkosen siirryttyä kauemmas otamme kaatosateessa suihkut tuvan rappusilla. Tuvalta seuraavalle Kaverini tiputtaa rinkan polulle ja nappaa sivutaskusta wc-paperin. Vaihtoehtoina pidämme tuvalta ruokaastioihin joutuneita myyränpapanoita, sammakonkudun saastuttamaa ja simalta näyttävää suopuron vettä tai helteen pilaamia elintarvikkeita. Rajavartioiden entiseltä partiomajalta on itänaapuriin matkaa vain kolmisensataa metriä. Haluaisimme metsän suojaan ennen salamoiden saapumista, mutta niljakas ja monin paikoin suohon vajonnut puupolku hidastaa kulkua. Pihapiiriin kuuluu nuotiopaikka, jonka puuhuolto on jäänyt retuperälle. Komea hirsikämppä on nykyisin Metsähallituksen huoltama autiotupa. Kiljahduksemme kilpailevat selältä kantautuvien kuikkien huutojen kanssa. Partiomajalla Synkät pilvet työntyvät rajan takaa yllemme. Syöksy kuusen taakse onnistuu vikkelästi. Ukkonen on paukutellut palkeitaan pitkin päivää, ja nyt taidamme viimein kastua. Mietimme vatsanväänteiden aiheuttajaa. Ukkosta seuraa kevyt pisarointi, mutta sade piristää enemmän kuin kastelee. Särkän harjulla kiskomme sadevaatteet yllemme huomataksemme ukkoskuuron sivuuttaneen meidät jälleen parin sadan metrin päästä. Museoviraston kunnostama hierinmylly saunoineen houkuttelee pysähtymään pitkälle lounastauolle. Reitti oijustaa Teerilammen pohjoisrannalle, jonne on rakennettu 1920-luvulla rajakomentajan metsästysmaja. Kohtaamme kapealla harjulla vanhoja peurahautoja ja valtavan puujättiläisen, joka on suojeltu maakotkan pesäpuuna. Iltapäivällä jatkamme viimein patikointia Martinselkosen luonnonsuojelualueelle. Petolintu on rakentanut risulinnansa puun kylkeen naulatulle havaintolavalle. Asetumme taloksi ja Itärajan retkeilyreitillä kulkee enemmän karhuja kuin vaeltajia. 56 RETKI toukokuu 2011. Riennämme yhden lankun levyistä pitkospuuta eteenpäin keskellä avosuota. Lounastauko venyy jälleen useihin tunteihin loikoillessamme kalliolla ja tutustuessamme myllyn rakenteisiin
Kämppä on rakennettu alkujaan 1930-luvulla puromyllyksi Hossajokeen laskevaan Myllypuroon. Tekee pahaa kompostoida yli puoli kiloa juustoa kämpän käymälään. Kohtaamme heinittyneen aukion, jolla seisoo palaneista taloista jäljelle jääneet savupiiput. Popsimme illallisen jälkiruuaksi uimapaikan rannoilta lumen alla säilyneitä karpaloita. Neljäs mylly Uusi päivää alkaa liki helteisenä. Lehtovaaran talojen jälkeen kohtaamme mykistävän muistomerkin. Yli satavuotiaalla kulttuurikohteella on nykyisin parikymmentä omistajaa, mutta kunnostettu mylly ja sauna on vuokrattu matkailuyrittäjän käyttöön. Soidensuojelualueen ympäröimä taukopaikka on poikkeuksellisen viihtyisä ja RETKI toukokuu 2011 57. Polku muuttuu Lintukankaan jälkeen kapeaksi ja vähän kuljetuksi uraksi. Aamuisen vatsataudin syyksi selviää homehtunut juusto. Neljän kruununtorpan yhteinen jauhatuspaikka on rakennettu todennäköisesti jo 1800-luvulla, vaikka vanhimmat vuosilukukaiverrukset sijoittuvat vuoteen 1907. Tässä alkoi toinen maailmansota Suomen osalta. Usvaiselle suolle Myllytaipaleemme saa jatkoa Tulijärven autiotuvalla, jonne poikkeamme lounastamaan. Päivän taival päättyy Hämeahon autiotuvalle, jonka rajajääkärit ovat rakentaneet vuonna 1955. Kivipaateen kiinnitetty laatta kertoo, että paikalla on ammuttu talvisodan ensimmäiset laukaukset 30.11.1939. Patikoimme päivän päätteeksi Syvälammen laavulle. Seuraavan virtapaikan tavoitamme Taivalkoskella, jossa kohtaamme vaelluksemme neljännen hierinmyllyn. Pienet ryppyiset lakit ovat juuri työntyneet maasta, joten sienisaalis olisi viikon kuluttua paljon runsaampi. Maisema ei hivele silmää, mutta metsäkoneiden möyhentämä maa tarjoaa oivan kasvualustan lukuisille korvasienille. 1960-luvulla rakennuksesta poistettiin myllyrakenteet ja kämppä siirrettiin Tulijärvelle kalamajaksi. Painumme petiin hanhien kaarrellessa iltalennolla lammen ja lähisoiden yllä. Kevät on jo vaihtumassa kesään. Sota-aika tulee väkisin mieleen myös retkeilyreitin kääntyessä metsäpolulle. Päivän ensimmäinen tauko sijoittuu näin Löytöjoen hirsisillalle. Tapamme mukaisesti pysähdymme jokaisella purolla riisuaksemme kengät ja huuhtoaksemme jalkaterät virrassa. Itärajan retkeilyreitin pitkospuut ovat painuneet paikoin suohon, mutta lankut kantavat silti taivaltajan poikki kosteimpien kohtien. teemme pihaan nuotion, jolla paistamme paksun pinon pinaattilättyjä. Kaksikerroksisen talon piipunkyljessä näkyvät yhä yläkerran kakluunit. Varvut raapivat pohkeita varistaen roskia kengänvarsien sisään. Polku poikkeaa hakkuun laidalla. Shortsit riittävät jälleen vaellusasusteeksi, kun hyttyset eivät ole vielä kunnolla heränneet. Autiotuvan omistajaksi saatiin 1990-luvulla Metsähallitus, joten kämpän tulevaisuus huollettuna taukopaikkana näyttää turvatulta. Hellepäivät ovat lämmittäneet matalan suolampareen veden kesälukemiin. Jätämme kevättulvassa kamppailevan myllyn ja patikoimme soratietä pohjoiseen
Oulun lääni oli 1800-luvulla puromyllyjen valtakuntaa, sillä seudulta löytyi yli 1 200 kotitarvemyllyä. Alava rannikkoseutu oppi valjastamaan tuulen myllyjensä voimalähteeksi, ja mäkisessä maastossa virtavedet johdettiin pyörittämään vesimyllyjä. Perinteisesti vilja oli jauhettu huhmarein ja käsikivin, mutta niiden ohi kirivät kampimyllyt, polkumyllyt ja hevoskiertomyllyt. Talviset jauhatusreissut vaativat yöpymistä, minkä vuoksi myllyn naapurissa on savusauna. Viimeiset myllykulttuurin edustajat pitäisi kunnostaa pikaisesti. 58 RETKI toukokuu 2011. Tätä varten joen vettä nostettiin myllypadon avulla loppukesän aikana. Karttimonjoen Peurokoskea on pitkään käytetty viljan jauhatukseen, mutta nykyi- sen hierinmyllyn rakensivat kolme osakasta vuonna 1948. retkellä Kulttuurivaellus halki Suomen 12/22 Malkakattoinen sauna ja laavu täydentävät Rautiaisen myllyn pihapiirin. Puromyllyjen maakunta Vesimyllyt yleistyivät Suomessa 1800-luvulla. Virtapaikkojen ykkönen on edelleen paikannimiluetteloissa Myllykoski, joita Suomussalmellakin on 14 kappaletta. Syrjäseuduilla, kuten Suomussalmella rajan tuntumassa, puromyllyt olivat yleisesti käytössä vielä sotien jälkeen. Se on rakennettu todennäköisesti vuonna 1909. Virtavesiemme varrella on ollut tuhansia kotitarvemyllyjä, mutta suurin osa niistä on jo tuhoutunut. Museovirasto ja kylätoimikunnat ovat viime vuosikymmeninä onnistuneet kunnostamaan ja säilyttämään monet näistä viimeisistä kotitarvemyllyistä. Lukumäärä vastasi yli neljännestä koko maan puromyllyjen määrästä. Syksyllä jauhettiin uutisjauhot tuoreesta sadosta. Jauhinpaikat nimesivät monet pikkuvirrat Myllypuroiksi ja Myllyojiksi. Kainuun syrjäseuduilla ne olivat käytössä vielä 1950-luvulla, minkä seurauksena myllyjä on säilynyt Suomussalmen puroilla poikkeuksellisen runsaasti. M aanviljelys kehittyi nopeasti 1800-luvulla tuplaten Suomen asukasluvun. Kevättulva jauhoi loput viljat. Martinselkosen luonnonsuojelualueen etelälaidalla sijaitseva Peurokosken mylly on hyvä esimerkki tällaisesta Museoviraston suojelun kohteeksi päätyneestä puromyllystä. Osakkaiden lisäksi myllyä saivat käyttää kolme muuta taloutta. Peurokosken mylly pyöri pääasiassa talvella rekikelien aikaan
Paikan nimeen liittyy mielenkiintoinen tarina, sillä mylly on rakennettu kaivetun uoman ylle. Rautiaiseksi kutsutun kulkumiehen kerrotaan tehneen urakan nälkävuosina pelkällä ruokapalkalla. Matka jatkuu KULTTUURIVAELLUS halki Suomen jatkuu seuraavassa Retki-lehden numerossa osuudella 13/22, jolloin Joel Ahola vaeltaa ystävänsä Matti Heltimoisen kanssa Hossasta Julmaölkyn rotkon kautta Kylmäluoman retkeilyalueelle. Joskus merkitty retkeilypolku on linjattu sadan metrin päähän myllystä, mutta kaikki vaeltajat kulkevat tietämättään nähtävyyden ohi. Olemme taittaneet matkaa päivästä toiseen pelkkiin shortseihin ja t-paitaan sonnustautuen ilman itikoiden kiusaamista. Hankkeen etenemistä voi seurata vaeltajan kotisivuilta: www.retkeilymediaahola.fi/kulttuurivaellus.html Museovirasto, kunnat ja kylätoimikunnat ovat pitäneet muutamat vanhat puromyllyt toimintakuntoisina. Museovirasto kunnosti myllyn Suomussalmen kunnan kanssa vuosina 19891990. Tilanne on valitettava, kun valtion jäykät organisaatiot ja eri laitosten oman edun tavoittelu estävät esimerkiksi Metsähallitusta kertomasta Museoviraston vaalimasta kohteesta. Itärajan myllypolku Itärajan retkeilyreitin vaeltaja voi vierailla yli puolella tusinalla vesimyllyllä, mutta niihin tutustuminen vaatii usein parin kilometrin poikkeamisen merkityltä polulta. Hossan retkeilyalueen lähestyminen palauttaa mieleeni edellisen sinne tekemäni vierailun. Korpikulttuurin helmiä tarjotaan Hossan Värikallion maalauksilla ja Iijoella Kalle Päätalon tukkilaistarinoiden maisemissa. Nyt kevät on jo vaihtumassa kesään. Myös malkakattoinen myllysauna on kunnostettu alkuperäiseen loistoonsa. Lisää tietoa Luontoelämysten Suomi retkeilijän nähtävyydet, Jouni Laaksonen. Rautiaisen mylly Ylä-Vuokin kylällä sijoittuu yli viisi kilometriä sivuun retkeilyreitistä, mutta laavun ansiosta kulttuurikohteeseen voi poiketa vaikkapa yöksi. Ripustamme sisäteltan hyönteissuojaksi laavun katteen alle. Vihertävä Hossa Soita halkova kangasmetsien ja kovien maiden muodostama riutta houkuttelee meidät aamuiselle oikotielle. Useiden kilometrien oikaisu alkumatkasta poistaa etenemisestä kiireen. Reittivalintamme osoittautuu menestykseksi, sillä se jättää väliin monta Itärajan retkeilyreitin tekemään mutkaa. Retkikaverini olivat hankkineet kalastusluvat, mutta virtapaikkoja lukuun ottamatta Hossan vesistöt olivat vielä umpijäässä. Erämainen luonto, täysin tyyni ilta ja soilta kohoava hento usva täydentävät vaelluksemme viimeisen illan. Pärekattoinen mylly pyörittää vesirattaalla alkuperäisiä jauhinkiviä yhä näytösluontoisesti. Peurokosken myllykin piilottelee 150 metrin päässä Martinselkosen lähtöpaikoille vievältä tieltä ja retkeilyreitiltä merkitsemätöntä taivalta on vain puolitoista kilometriä. Joudumme hyppimään avosuolla mättäältä toiselle vain parisataa metriä. tunnelmallinen. Näistä Taivalkosken mylly sijaitsee lähimpänä polkua, sillä vierailu vaatii vain sadan metrin siirtymisen valtaväylältä. Aloitimme shortsivaelluksemme lumiläikkien ja jäärippeiden keskeltä, mutta nyt Hossassa yli sata kilometriä pohjoisempana koivut ovat puhjenneet viime yönä heleän vihreisiin lehtiin. Vastaavia museoviraston kunnostamia myllyjä on useiden retkeilykohteiden purojen varsilla, mutta yleensä niihin ei ole mitään opastusta. Jokijärvellä patikointi vaihtuu melomiseen kanootin kiitäessä tulvivaa Iijokea Taivalkoskelle. Tiedämme ehtivämme Hossasta lähtevään koulubussiin turhia rynnimättä. Silloin toukokuu oli ehtinyt jo viimeisille päivilleen, eli yli viikon nykyhetkeä pidemmälle, mutta lämmintä oli vain pari astetta ja lunta riitti paikoin polveen. Otavamedia 2011. RETKI toukokuu 2011 59. Purokanavalla on muutettu järven laskuoja luoteesta vesistön kaakkoislaitaan. Nyt näemme ensimmäiset merkit juuri alkamaisillaan olevasta räkästä
MONI RETKEILIJÄ ON LÖYTÄNYT HARRASTUKSEENSA LISÄINTOA JA UUSIA NÄKÖKULMIA ALETTUAAN BONGAAMAAN KANSALLISPUISTOJA. ietän kevättalven viikonloppua retkeillen Leivonmäen kansallispuistossa. retkellä kotimaa teksti ja kuvat Tiina Riikonen Urho Kekkosen kansallispuisto on retkeilijöille tyypillistä Lappia. Vuosittaisella 250 000 kävijällään UK-puisto on maamme toiseksi suosituin kansallispuisto. kuva Mikko Nikkinen Bongaa JOKU BONGAA LINTULAJEJA, TOINEN REKISTERINUMEROITA, YKSI LASKEE KÄYMIÄÄN ULKOMAITA. Niinisaaren laavulla kahvin kiehumista odotellessani lueskelen vieraskirjaa, jossa lukee: "Ensin pari päivää patikointia ja tänään melomassa. Olemme retkeilleet yhdeksässä eri kansallispuistossa ja tämä Leivonmäki on ehdottomasti yksi hienoimpia. V 60 RETKI toukokuu 2011. Olen patikoinut puistossa muutamaan kertaan ennenkin, mutta puistoon kuuluvilla saarilla en ole aiemmin käynyt. Nyt hiihtoretken tavoitteena on tutustua saariin ja muutenkin puiston talviluontoon
Jouni Ohtamaa keskittyy nykyisin Lapin suuriin kohteisiin ja pitää itselleen rajana vähintään muutaman yöpymisen mittaista vaellusta. "Vuosia sitten suunnittelin vaeltamaan lähtemistä. Huomion jälkeen lyhyille lomille on ollut retkikohde valmiina: valitsen kansallispuistokartalta itselleni uuden kansallispuiston ja suuntaan retkeni sinne. Kansallispuistot Lemmenjoki Enontekiö Ivalo Pallas-Yllästunturi Kittilä Sodankylä Urho Kekkosen kansallispuisto Pyhä-Luosto Kemijärvi Rovaniemi Riisitunturi Kemi Oulanka Kuusamo Syöte Perämeri Oulu Luonnon helmiä Maassamme on tällä hetkellä 37 kansallispuistoa. Retkeily ei ole harrastajien keskinäistä kilpailua eikä tekemisiä listata, kuten vaikkapa lintupinnojen tai geokätköjen kerääjillä on tapana. "Vuosia sitten mietin retkikohdetta tulevaksi viikonlopuksi, ja silloin keksin käyttää apuna kansallispuistojen luetteloa. Vaikka käyntikohteita laskisikin, ei kyse silti ole kiivaasta ura- RETKI toukokuu 2011 61. Kansallispuistoon ei mennä hakemaan pisteitä vaan retkeilemään. "Uskon, että kansallispuistoissa retkeiltyään ihminen ymmärtää luontomme suojeluakin paremmin." Paitsi työasioissa, Mikkola retkeilee kansallispuistoissa myös vapaa-aikanaan. "Olin sitä ennen käynyt ehkä viidessä tai kuudessa puistossa, ja nyt olen retkeillyt kahdessatoista eri kansallispuistossa." Vähitellen huomaan, että muutkin ovat löytäneet itselleni keksimäni harrastuksen kansallispuistojen bongaamisen. Marja ja Heikki, Lohja." Kesällä Päijänteen kansallispuistossa meloessani kohtaan toisia harrastajia. Samalla tutustutaan kunnolla myös kohteeseen, sen luontoon ja historiaan. Koko maan kattavalta Luontoon.fi-nettisivustolta löytyvät kohdetiedot karttoineen ja luontotietoineen. Puistot ovat tärkeä osa maanlaajuista luonnonsuojelualueverkostoa, ja puistojen tärkein tehtävä onkin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Ne on perustettu säilyttämään suomalaisen luonnon ja maisemien arvokkaimpia osia. "Luonnossa virkistäytyjille kansallispuistoverkosto on tärkeä kokonaisuus retkeilijän palveluvarustuksineen. Iltanuotiolla pohdiskelemme yhdessä retkikohteiden valintaa. Kansallispuistoja kierretään omaksi iloksi, ja siten pisteiden keruuseenkin jokainen voi halutessaan luoda itselleen omat sääntönsä. Retkeily on rentoutumista. Retkeilyn luonteeseen kuitenkin kuuluu, että pelkkä puiston rajan sisäpuolella piipahtaminen tai opastuskeskuksessa kahvilla käyminen ei vielä ole mikään kansallispuistoretki. Etelä-Suomen pienempiä puistoja hän bongaa päiväretkillä. Luonnonsuojelun ehdoilla kansallispuistot palvelevat myös virkistystä: ne ovat kaikille avoimia nähtävyyksiä. Oma bongailuni alkoi aikoinaan siitä, kun kansallispuistokarttaa tutkiessani huomasin vaeltaneeni kaikissa Lapin suurissa kansallispuistoissa, mutta osa Etelä-Suomen pienistä puistoista oli aina vaan käymättä. Kansallispuistoissa ja muilla Metsähallituksen ylläpitämillä luontokohteilla retkeilyä helpottaa tiedon saatavuus. Kansallispuistoissa luonto on kuitenkin etusijalla, ja puistoissa retkeilijä on aina kasvokkain myös luonnonsuojelun kanssa, mikä varmasti vaikuttaa samalla myös kulkijan luontosuhteeseen", tuumailee Luontoon.fi-sivuston erikoissuunnittelija Tapani Mikkola. Huomasin, etten tiedä paljoakaan eri kansallispuistoista, joten en pystynyt arvioimaan, mihin niistä kannattaisi mennä vaeltamaan", valottaa harrastustaan kuopiolainen Jouni Ohtamaa, joka on nyt retkeillyt jo 25 kansallispuistossa. Muutaman kansallispuistoretken jälkeen tuumasin, että miksikäs en pyrkisi käymään niissä kaikissa", muistelee espoolainen Risto Heinänen. Retkeily on rentoutumista, ja siitä halutaan nauttia kaikessa rauhassa. Bongauksen lähtökohtana on retkeillä itselleen uusilla alueilla. Kokeneena kulkijana hän vaeltaa eri vuodenaikoina ja yöpyy yleensä teltassa tai louteella, mutta talvivaelluksillaan myös tuvissa. Upeat harjumetsät ja rantamaisemat! Lomamatka jatkuu kohti pohjoista ja seuraavaksi aiomme bongata Pyhä-Häkin. "Yksi puisto taitaa vielä olla käymättä." Rokua Kokkola Kajaani Kuhmo Tiilikkajärvi Vaasa Seinäjoki Hiidenportti Nurmes Salamajärvi Iisalmi Kuopio Patvinsuo Koli Petkeljärvi Joensuu Kauhaneva-Pohjankangas Helvetinjärvi Lauhanvuori Pori Pyhä-Häkki Jyväskylä Selkämeri Puurijärvi-Isosuo Kurjenrahka Turku Seitseminen Tampere Leivonmäki Mikkeli Isojärvi Kolovesi Linnansaari Päijänne Torronsuo Sipoonkorpi Repovesi Valkmusa Kotka Lahti Liesjärvi Saaristomeri Nuuksio Hanko Porvoo Helsinki Itäinen Suomenlahti © Metsähallitus 2011 © Maanmittauslaitos 1/MML/11 Tammisaaren saaristo Uudet, maaliskuussa 2011 perustetut Sipoonkorven ja Selkämeren kansallispuistot täydentävät suojelualueiden verkostoa. Bongaten kotimaa tutuksi Kansallispuistojen "kerääminen" ei tietenkään ole retkeilyharrastuksen itsetarkoitus
Ja lähiretkillehän pääsee useammin." Etelä- ja Keski-Suomen pienissä puistoissa kävijöitä on vähän ja niistä löytää usein todellista luonnonrauhaa, varsinkin lomasesonkien ulkopuolella. Kun työmatka tai sukulaisvierailu vie toiselle kolkalle Suomea, voi samalla matkustamisella yhdistää retken läheiseen kansallispuistoon. Jokaisen kansallispuiston perustamiseen on ollut omat perusteensa: maakunnalle ominainen luontotyyppi tai paikalliset luonnon erikoisuudet. Samoin useat kansallismaisemat ja maamme erikoisimmat luonnonmuodostumat on suojeltu kansallispuistoihin. Mitään kovaa tahtia en keräilyssä pidä. Puistobongailu on yksi tapa harrastaa kotimaanmatkailua ja parantaa samalla omaa kotimaan tuntemustaan. Samoilla linjoilla on myös Risto Heinänen: "Käymättömiä puistoja riittää kyllä pitkälle tulevaisuuteen, kun noihin pohjoisempiin on pitkä matkakin. Pelkkä konserttimatka Lappiin asti ei olisi ollut kovin kestävää matkailua." Puistobongaus voi olla myös lähes lähiretkeilyä. Kesäloman automatkalle varataan aikaa reitin varteen sattuvan puiston käymiseen. Hannu Karppinen huomauttaa, että retkeily ja kulttuuri sopivat hyvin yhteen. Entä vaikkapa Valkmusa, Petkeljärvi, Rokua tai Puurijärvi-Isosuo. Retkeilemällä eri puolilla Suomea oppii paljon maamme monimuotoisuudesta ja eri maakuntien luonnon erityispiirteistä. Siihenhän on aikaa loppuelämä." Laaja kotimaa Kaikille tuttuja, ainakin niminä, ovat Pallas-Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistot Lapissa sekä pääkaupungin läheinen Nuuksio ja Kuusamon Oulanka. "Laskin juuri, että 17 retkeilyvuoteni aikana olen käynyt 22 kansallispuistossa. Kansallispuistojen kiertäjille retkeily ei ole mitään pinnarallia vaan kestävää matkailua. Pääasiassa Etelä-Suomen pieniä puistoja kiertävällä Risto Heinäsellä rajana on vähintään yhden yön retki ja yöpyminen teltalla tai laavulla. Itsekin olen retkeillyt useassa puistossa tapaamatta ketään muuta. 62 RETKI toukokuu 2011. "Olin Luostolla konsertissa. Kävijämäärillä mitattuna nämä puistot ovatkin suosituimpia käyntikohteita. retkellä kotimaa Kansallispuistoissa suojellaan myös kulttuurihistoriaa. Sen päälle tein vaelluksen Pyhä-Luoston kansallispuiston läpi. Sallivaaran poroerotuspaikan kunnostettu porokämppä sijaitsee Lemmenjoen kansallispuistossa. koinnista. Monta on vielä jäljellä, mutta aikaahan on niin kauan kuin jalat kantavat", summailee vantaalainen Hannu Karppinen. Luonnonsuojelun ideologiaankaan ei kuulu turhanpäiväinen autoilu, joten kansallispuistoretkiä pyritään yhdistämään muihin kotimaanmatkoihin. "Elämäntilanteestani johtuen en pääse monesti vuodessa pitkille vaelluksille, vaan suurin osa retkistäni on viikonlopun mittaisia
Kesäretkeilyn lisäksi mukaan on tullut talviretkeily, tai vaeltamisen lisäksi harrastus on laajentunut myös retkimelontaan. Vuodenajat tuovat vaihtelua retkeilyharrastuksiin. Vesiretkeily tuo ulottuville myös saariston kohteet sekä meri- ja järviluonnon. Kaikkien puistojen bongaus ei ole edes mahdollista pelkästään patikoiden. Sen avulla analysoit retkesi ja kerrot niistä kavereille. Uutuu Forerunner 410 aktiiviharrastajalle sh. Luonnon kokeminen eri vuodenaikoina antaa oman vivahteensa samaankin kohteeseen suuntautuvilla retkillä. 279 Tallenna kaikki reissusi palveluumme. "Saaristomeren ja Tammisaaren saariston lisäksi olen tutustunut meloen Päijänteen kansallispuistoon ja Repoveteen. 399 Tallenna parhaat Interaktiivinen Garmin Connect palvelu on avoinna kaikille Garmin-tuotteen käyttäjille. Helposti ja nopeasti! menoy16032011 o 16 320 6 3 y! GPS-möykk da erillinen ksi kokonaisuutta Unoh sensi sen osa Garmin a Forerunner 210 harrastajalle sh. Saimaalla odottavat vielä Koloveden ja Linnansaaren puistot ja merellä Suomenlahden saaristo." Kansallispuistot sopivat opetuskohteiksi. 429 s s Uutuu Garmin Connect tilin luot muutamalla klikkauksella. Uusia ulottuvuuksia Vuodenajat tuovat vaihtelua retkeilyharrastuksiin. Innostuttuaan kiertämään mahdollisimman monia kansallispuistoja on moni retkeilijä samalla löytänyt retkeilyharrastukseensa uutta potkua, kun puistojen keräily on tuonut mukanaan myös uusia liikkumistapoja. Tiedot ovat käytettävissäsi missä ja milloin tahansa. R E T K E I L Y · K A R T A T · K Ä S I L A I T T E E T · RETK RETKI toukokuu 2011 RETKI toukokuu 20 RETKI toukokuu 201 1 ET ukokuu koku P Y Ö R Ä I L Y 63 63. Koululaiset viettävät perinnepäivää Koveron kruununmetsätorpalla Seitsemisessä. Helppoa kätevää ja Forerunner 310XT kilpaurheilijalle sh. Lisäksi vaihtelua kansallispuistoretkien suunnitteluun tuo kunkin puiston ominaisluonne: kansallispuistot kun ovat maastoltaan ja luonnonoloiltaan hyvinkin erilaisia. Risto Heinänen kertoo oman melontaharrastuksensa lähteneen liikkeelle hänen huomattuaan, että lähellä kotia on monta saaristopuistoa
Puistojen järjestyssäännöissä saattaa olla rajoituksia joko tiettyyn vuodenaikaan tai liikkumisen tapaan liittyen, joten säännöistä on aina otettava selvää jo retkeä suunnitellessa. Kuvassa Väisänen on kolumbialaisten kollegojensa kanssa Tataman kansallispuistossa. matkailusta saatujen tulojen ansiosta. Hänen mukaansa suomalaisissa puistoissa on vaatimattomat mutta riittävät palvelut tu- lipaikkoineen ja autiotupineen. Tunnetun sanonnan mukaan kestävintä matkailua on nojatuoli- 64 RETKI toukokuu 2011. "Suomalaiset kansallispuistot ovat retkeilijälle turvallisia kohteita, joissa aidon jylhän luonnon pääsee kohtaamaan helposti ja rauhassa ilman tungosta", Väisänen summaa. Retkillään voi perehtyä niin savotta-aikoihin tai seudun asutushistoriaan kuin myös porotalouteen, maamme sotahistoriaan tai vaikkapa Lapin kultakuumeeseen. Klassiset Serengeti, Ngorongoro ja Galapagossaaret ovat tehneet vaikutuksen lajistollaan. Muun muassa Torronsuo, Valkmusa, Patvinsuo ja Kauhaneva sopivat erinomaisesti hiihtoretken kohteeksi. Maisemiltaan erityisen upeita ovat Väisäsen mielestä muun muassa Chilen Torres del Paine ja Kiinan Jiuzhaigou. Useimmissa kansallispuistoissa on nähtävissä monenlaisia jälkiä entisaikojen eräelämästä ja muusta luonnonkäytöstä. "Matkailun luonnolle tuomien hyötyjen vuoksi omatuntoni sallii luontomatkailun kaukomaihinkin. Olen myös ollut mukana muun muassa Etelä-Korean ja Thaimaan kansallispuistojen kansainvälisissä arviointiryhmissä." Monien kehitysmaiden kansallispuistojen eläimet ja kasvit ovat säilyneet ja säilyvät pelkästään luonto- Luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen arvioi käyneensä kaikkiaan yli 500 kansallispuistossa. "Luonnonsuojelualan kokouksia järjestetään usein kansallispuistoissa. Esimerkiksi suuriin suoalueisiin pääsee hiihtäen tutustumaan helpommin ja laajemmin kuin kesällä jalkaisin. Esimerkiksi alueen kulttuurihistoria tuo retkeilyyn lisämaustetta. Kyse on varsin pitkälle vain voimavarojen riittävyydestä." Kansallispuisto on vahva retkeilyn ja matkailun brändi, joka kertoo niin kotimaiselle kuin ulkomaisellekin kävijälle paikan erityisyydestä. retkellä kotimaa teksti Tiina Riikonen kuva Sanna-Kaisa Juvonen Luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen Puistobongari itsekin Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Rauno Väisäselle kansallispuistot ovat työtä mutta myös mieluisa vapaaajanharrastus. "K ansallispuistot ovat suojelualuejärjestelmämme runko ja vahvin tae sille, että luontomme keskeiset arvot ja ominaispiirteet säilyvät", luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen toteaa. Lomillani olen kiertänyt kansallispuistoja etenkin tropiikissa." Kansallispuistoammattilaiselle mieleen jääneitä puistoja Euroopassa ovat muun muassa Bulgarian Rila ja Espanjan Ordesa y Monte Perdido. Alueeseen liittyvät tarinat tekevät puiston kulkijallekin elävämmäksi. Anterinmukka on yksi UK-puiston noin 40 tuvasta. see helpommin lumikengillä kuin suksilla. Puistosta ja retkeilystä saa enemmän irti, kun ottaa etukäteen selvää, mitä kaikkea siellä on", Jouni Ohtamaa kertoo. "Suosituimmissa puistoissa olevat luontokeskukset ovat tärkeitä etenkin koulujen ja matkailuelinkeinon kannalta. Liikkumisrajoitukset, kuten myös tulenteko- ja leiriytymispaikatkin selviävät kootusti Luontoon.fi-sivuilta. Viimeksi elokuussa olin Krugerin kansallispuistossa Etelä-Afrikassa. Linnansaaren kansallispuistoon voi talvisin vaikka luistella, sillä Saimaan Haukiveden jäälle aurataan retkiluistelureittejä. Luontokeskuksista retkeilijäkin saa neuvoja sekä tietoa alueiden luonnosta ja historiasta." Luontopalvelujohtajan työ vie usein myös ulkomaille, ja Väisänen onkin päässyt tutustumaan kansallispuistoihin kaikissa maanosissa. "Oman maamme puistoista suosikkikohteitani ovat Saaristomeri ja Oulanka, mutta jokainen kansallispuistomme on käymisen arvoinen suosittelen!" Talviretkeily sopii useimpiin puistoihin niin etelässä kuin Lapissakin. Puistobongausta voi harrastaa myös oman erityiskiinnostuksensa mukaan. Jyrkkäpiirteisempiin maastoihin, kuten Nuuksion, Isojärven, Hiidenportin tai Kolin talviluontoon taas pää- Autiotuvat ovat vaeltajille mieluisia tukikohtia ja osa suomalaista retkeilykulttuuria. "Ennen reissua kerään mahdollisimman paljon tietoa retkikohteesta, sillä tarvitsen taustatietoja vaellusvideon tekemiseen. "Retkeilyn ja luonnonsuojelun yhteensovittaminen on työtä, joka Suomessa osataan
"Hyvin tunteakseen niissä pitäisi asua", Jouni Ohtamaa toteaa. Luontomme monimuotoisuudelle on erittäin suuri merkitys myös sillä, miten luontoa käsitellään esimerkiksi talousmetsissä ja muualla suojelualueiden ulkopuolella. Jouni Ohtamaan valokuvat ja videot: jouninkuvat.videopaja.fi RETKI toukokuu 2011 65. Retkeillä voi ja tietysti pitääkin muuallakin kuin kansallispuistoissa, myös niin sanotussa tavallisessa luonnossa. "Haluan löytää, mikä on se jokin, minkä vuoksi kyseinen kansallispuisto on perustettu", Risto huomauttaa. Linnavuorelta aukeaa maisema Linnansaaren kansallispuistoon. Retkeilypalvelujen kustannuksiin verrattuna kustannus-hyötysuhde oli keskimäärin seitsemänkertainen, sillä kävijöiden rahankäyttö tuotti puistojen lähialueille yhteensä yli sata miljoonaa euroa. Sisävesien ja rannikon kansallispuistot sopivat parhaiten vesiretkeilyyn. matkailu. "Matkailun saama taloushyöty ei kuitenkaan ole kansallispuiston kokonaisarvo. Aktiiviselta kulkijaltakaan eivät kohteet lopu, vaikka kaikki "pinnat" olisivatkin koossa. Kansallispuistot eivät edusta maamme keskivertoluontoa, ja suurin osa luonnosta onkin aivan muualla kuin kansallispuistoissa. Hannu antaa itselleen pisteitä erikseen kesä- ja talviretkistä, mikä sekin kannustaa retkeilemään samoissa kohteissa useammin ja tutustumaan luontoon monipuolisemmin. Luontoon suuntautuvan matkailun tuomat työpaikat ovat tärkeitä ja pitävät yllä elämää harvaan asutuilla seuduilla. Videoillaan Jouni Ohtamaa tarjoileekin myös nojatuolivaeltajalle mahdollisuuden kiertää maamme kansallispuistoja ja erämaita. Retkeiltävää riittää Bongaaminen ei tee retkeilystä kertasuorittamista. Tuoreen tutkimuksen mukaan maamme kansallispuistoissa käytiin viime vuonna lähes kaksi miljoonaa kertaa. Entisten 35 kansallispuiston lisäksi maahamme on juuri perustettu kaksi uutta kansallispuistoa: Sipoonkorven kansallispuisto Bongaaminen ei tee retkeilystä kertasuorittamista. pääkaupunkiseudulle ja Selkämeren kansallispuisto Länsi-Suomen rannikolle ja saaristoon. Arkiluontoa unohtamatta Kansallispuistoilla on hyvin vahva matkailullinen vetovoima, ja niillä onkin huomattavaa alue- ja paikallistaloudellista vaikutusta. Useimmille kulkijoille bongaus onkin vasta se ensimmäinen tutustuminen paikkaan, ja samoissa puistoissa retkeillään aina uudestaankin. Suuri osa kansallispuistoistamme on niin laajoja, ettei useallakaan vaelluksella niihin ehdi vielä tutustua täydellisesti. Pohjoismaissa on yhteensä toistasataa kansallispuistoa ja koko Euroopassa niitä on nelisensataa. Luonnonarvot on kyetty yleisesti säilyttämään ja samalla tarjoamaan monipuolisia palveluja varsin rajallisista voimavaroista huolimatta", valottaa kansallispuistotilannetta Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen. Tai kuten jo yksitoista erämaa-aluettakin kiertänyt Jouni suunnittelee: "Suomen kaikkien kansallispuistojen ja erämaa-alueiden jälkeen jatkan bongaamalla Ruotsin ja ehkä vielä Norjankin vastaavat alueet". Kansallispuiston kokonaishyötyihin kuuluvat luontoarvot mutta myös ilmastonmuutoksen torjunta ja kansanterveys", sanoo virkistyspalveluiden päällikkö Anneli Leivo Metsähallituksen luontopalveluista. Kun kansallispuistot on käytynä, voisi seuraavaksi tavoitteekseen ottaa vaeltamisen Lapin kaikilla kahdellatoista erämaa-alueella. "Suomen kansallispuistot ovat asumattomia ja lähes luonnontilaisia oikeita kansallispuistoja, kun taas monet Keski-Euroopan kansallispuistoiksi nimetyt suojelualueet ovat luonteeltaan pelkkiä maisemansuojelualueita, joihin voi sisältyä kokonaisia kyliä ja laajoja talouskäytössä olevia alueita." Pelkästään kotimaan kaikkien kansallispuistojen retkeileminen kestää kuitenkin helposti koko ihmiselämän verran. "Suomen kansallispuistojen hoito on kansainvälistä huipputasoa. Tavanomaisessa arkiluonnossa kulkeminen muistuttaa retkeilijää luonnon ja ympäristön yleisestä tilasta
retkellä kotimaa teksti Aksana Kurola kuvat Miranda Nybondas ja Louice Sehlberg PARIVALJAKKO MELOI SUOMEN YMPÄRI JA HALUAA KANNUSTAA MUITAKIN TOTEUTTAMAAN HAAVEENSA. 66 RETKI toukokuu 2011
Molemmista paistaa onnellisuus: heidän naamansa ovat yhtä leveää hymyä. Melojien posket ovat ahavoituneen punaiset, mutta väsymyksestä ei näyttäisi olevan tietoakaan. Valtavat salamat valaisivat maisemaa monta tuntia, joten lopulta olimme perillä vasta neljän aikaan aamuyöstä", Miranda kertoo. Kaikkiaan päiviä kertyi 81 aivan niin kuin kirjassa Maailman ympäri 80 päivässä, jossa yksi päivä katoaa seikkailijoiden ylittäessä maapallon vuorokausirajan. Kuin reissun huipennuksena viimeinen viikko oli kaikkein rankin. Louicea ja Mirandaa odottaa paluu lääketieteelliseen: koulu oli jo alkanut, kun he vielä meloivat. Kolmeen kuukauteen Miranda ei pessyt hiuksiaan shampoolla, mutta uintikertoja kertyi parhaimmillaan kymmenen päivälle. Koskia kahlatessa saattoi kulua jopa tunti jokaiseen kilometriin. He ymmärsivät riskit. tädin mökille. Suunnitelmien mukaan parivaljakon olisi pitänyt ehtiä perille jo päivää aiemmin, mutta sään jumala pisti kampoihin. Edellispäivänä lopetetun reissun jäljiltä he ovat vasta alkaneet sopeutua sisällä oloon. Pisin päivä oli 65 kilometrin osuus ennen Nurmesta. Melojilla oli tuona päivänä vauhti päällä, koska illalla odotti pääsy Mirandan Ei mitään testosteronityttöjä Kaikin puolin reissu sujui ennätyslämpimästä ja myrskyisästä kesästä huolimatta hyvin. Heidän kehonsa kielii äskettäin päättyneestä pitkästä urakasta. Kun matkaa oli jäljellä enää kymmenisen kilometriä, kova ukkosmyrsky puhkesi. "Jäimme maihin odottamaan sään laantumista. "Oli ihana olla taas liikkeellä", he tuumaavat. Haaveet toteutettaviksi Pitkä vaellus Suomen ympäri on ohi. Ulkoiluun he eivät ole kyllästyneet, eivätkä toisiinsa, mutta melonta alkoi riittää. "Tuntui, että aika nousi kunniakysymykseksi, vaikka alkujaan se ei edes ollut reissun pointti", Miranda huomauttaa. Lihakset ovat vielä pingottuneita ja rinta rottingilla itsevarmuudesta. Aikataulu stressasi Louicea, kun rennompi Miranda luotti siihen, että asiat menevät niin kuin menevät. "Ei ollut loukkaantumisia eikä sai- 80 päivässä meloen Suomen ympäri Kajakeilla kahdestaan Matkaa kertyi kaikkiaan 3 007 kilometriä. Yksi lepopäivä antoi jo pontta jatkaa. Naiset eivät meloneet koko matkaa Suomen ympäri, vaan he taittoivat noin 250 kilometrin osuuden teitä pitkin ja vetivät kajakkia kärryssä. Naiset uskovatkin arjen oravanpyörän vievän nopeasti taas matkassaan ja toivovat, että olisivat varanneet enemmän aikaa reissusta palautumiseen. Opus tarjosi urakalle nimenkin. Naiset ovat meloneet noin kolmessa kuukaudessa ensin Utsjoelta itärajan tuntumassa olevia jokia ja järviä pitkin Kotkaan ja sieltä Itämeren rannikkoa myötäillen ylös Tornioon. "On vaikea viedä omaan arkeen niitä tärkeitä asioita, joita oppii ulkona ollessa, kuten rauhaa ja hetkessä elämistä", Louice huomauttaa. Alun hankaluuksissa auttoi into. E dessäni seisoo kaksi vahvaa 25-vuotiasta naista, helsinkiläinen Miranda Nybondas ja ruotsalainen Louice Sehlberg. Reissusta on tekeillä dokumenttielokuva, joka näytetään televisiossa luultavasti syksyllä 2011. RETKI toukokuu 2011 67. Lyhyin päiväetappi oli vain kuusi kilometriä, kun voimakas vastatuuli pakotti viettämään lepopäivää. Alkuun naisille ei ollut merkitystä, kuinka päivälleen reissu loppuisi, mutta matkan aikana se nousi todelliseksi haasteeksi. Kilometrejä mittariin kertyi 3 007. Matka taittui alkutaipaleen koleudesta ennätyshelteiseen kesään ja tihkusateiseen lopetukseen. Saavuttuaan Utsjoelta Suomen rannikolle naiset olivat pohtineet, että eikö se olisi jo riittänyt
"Tietenkin voi olla varautunut moneen, mutta aina voi sattua jotain odottamatonta", Miranda huomauttaa. Turvallisuuteen he osasivat kuitenkin panostaa seikkailuohjaajakoulutustaustansa ansiosta. He ymmärsivät riskit. Kaksi lepopäivää helpotti kipua, joka sitten pikkuhiljaa häipyi kokokaan. "Jotkut naiset kammoksuvat lihaksia, mutta ei naisellisuus katoa, vaikka tekisi retkikuntareissuja ja tukka olisi lyhyt." Melojille sanottiinkin, että he näyttivät ihan normaaleita. "Elämä ulkona on yksinkertaista ja olemme silloin onnellisia. Kärjistettynä he tekivät pitkän retkikuntareissun aivan ihmisten takapihojen poikki. Naisilla oli suhteellisen vähän melontakokemusta matkaan lähtiessä. Taivas oli pilvessä, ilmanlämpötila kymmenen astetta ja maisema harmaa. Helsingistä saapuneille olot muistuttivat talvea, mitä vahvisti vastarannan penkan lumikinokset. Parivaljakko halusi toimia esimerkkinä erityisesti naisille, koska monet haaveilevat reissuista mutta eivät luota itseensä tai keksivät jonkun muun tekosyyn. Haluam- Tietä pitkin naiset taittoivat noin 250 kilometrin osuuden. 68 RETKI toukokuu 2011. Mikään ei estänyt meitä toteuttamasta unelmaamme!" Miranda painottaa. Louice nautti siitä, että pääsi käyttämään kehoaan ja kokemaan väsymyksen jokaisessa lihaksessa. Moni odotti "testosteronityttöjä". "Halusimme monia asioita ja pidimme hyvin tasapainon niiden välillä", Louice selventää. Alku aina hankala Louice ja Miranda lähtivät liikkeelle Utsjoelta kesäkuun kuudes päivä suoraan vastavirtaan. Pahin tilanne oli, kun Mirandan niskalihakset tulehtuivat ja hän joutui syömään kolme viikkoa kipulääkettä. Siellä saattoi odottaa esterata kaatuneiden puiden ansiosta. Toisaalta turvallisuutta toi liikkuminen sivistyksen parissa ja kesäaika. Ei se niin vaikeaa ole, mutta tietty on hyvä osata perusretkitaidot", Louice kannustaa. Jos taas energia oli vähissä, he valitsivat kiertoreitin tietä pitkin. rastumisia. Naiset puhkuivat täyttä intoa. retkellä kotimaa Kun naiset halusivat kokea seikkailun, he lähtivät rämpimään pikkuvirtoja pitkin. "Oli tosi kiva päästä ulos ja saada olla aivan rauhassa omassa leirissä", Miranda hehkuu. Kirpakka pohjoinen tuuli avitti urakkaan lähteneitä puhaltamalla myötäiseen. "Sen kun vain teet asioita etkä vain haaveile. Heidän pisin aikaisemmin yhtämittainen kajakissa vietetty päivä oli ollut 45 kilometrin pituinen, ja intensiivistä melontakokemusta oli kertynyt vain kolmelta vuodelta. Naiset ovat tyytyväisiä reissuunsa, koska he pystyivät yhdistämään siinä monia asioita. Hän uskoo, että unelmat on luotu toteutet- taviksi. He toivoivat pitkää matkaa, joka koettelisi kestävyyttä, mutta he mielivät myös tavata uusia ihmisiä. Tunturikoivut olivat juuri luoneet hiirenkorvansa, mutta luonto vasta heräili kesään. Joskus asialla olivat olleet majavat
He etenivät huomattavasti hitaammin kuin myöhemmät osuudet. Se tuntui samalta kuin olisi ulkoi- www.sogsakk.fi www.sogsakk.fi Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddás PL 50, Menesjärventie 4, 99870 Inari. Lisätiedot ja hakulomake koulun kotisivuilta www.sogsakk.fi tai sähköpostitse kanslia@sogsakk.fi tai toimistosta puh. Muussa tapauksessa maailma helposti romahtaa. Myös henkisesti tuntui rankalta, kun matka ei edennyt joutuisasti: kahden kilometrin pituisen kosken kahlaamiseen saattoi kulua parikin tuntia. Koulutus sisältää ammattitutkinnon näytön. Lisäksi kiusana olivat hyttyset, joita oli koko maassa poikkeuksellisen paljon, ja paarmat, joita oli enemmän kuin kymmeneen vuoteen. "Meillä oli kuuma, mutta valitsimme hyvän kesän. Jos oli ylimääräistä virtaa, he lähtivät rämpimään kivikkoisia jokiuomia pitkin, joissa saattoi olla edessä majavien patoja ja kaatuneita puita. Rankinta oli olla koko päivä auringossa. Loppumatkan kova vastatuuli ja tihkusade osoittautuivat kuitenkin rankemmaksi", naiset kertovat. Louice tarvitsi paljon unta ja olisi ollut järkevää meloa kuumina päivinä yöllä, mutta päivän paisteessa teltassa olisi paahtunut. Ylämäet saivat reidet polttelemaan, koska rattaat painoivat jopa 70 kiloa. Myöhemmin melojat kiersivät koskiosuudet suosiolla teitä pitkin, mutta sekään ei ollut helppoa. Lisätietoja koulutuksesta myös opettajalta 0400 131 521. Odottamattomia seikkailuja Reitin ensimmäinen kolmannes oli kaikkein hankalinta, koska koko ajan oli vaihtelua, eivätkä naiset päässeet vain melomaan. Hakemukset suoraan koululle 27.5.2011 mennessä. Pisin maantieosuus jakaantui kahdelle päivälle, jolloin naiset kävelyttivät kajakkejaan yhteensä 55 kilometriä. "Aluksi se menetteli, mutta kun asfaltti vaihtui hiekkatieksi, urakasta tuli rankka", Louice muistelee. luttanut lastenrattaita, ja ainoita ongelmia toivat kuoppaiset ja karkeasoraiset hiekkatiet. Painava kajakki piti saada kiskottua jyrkkää penkkaa pitkin ylös. Tieosuudet taittuivat kajakkia kärryssä vetämällä. Myöhemmin naiset valitsivat reittinsä mielialan mukaan. Helle esti sen, ettei tuoretta ruokaa pystynyt kuljettamaan mukana ja juuri tuoreruokaa he usein kaipasivat. Louice viilensi oloaan pitämällä päätään vedessä vain jäähdyttääkseen oloaan. Se oli täyttä seikkailua, kun ei koskaan tiennyt, mitä edessä odotti", Miranda huomauttaa. Väsyksissä parivaljakko kiersi vaikeat osuudet teitä pitkin, mikä oli helppo ratkaisu. Muuten naiset uivat paljon ja joivat vettä enimmillään neljä litraa päivässä. Uni on Louicelle niin tärkeä, että hän uskoo olevansa koko lopun elämää onnellinen, kunhan vain saa nukkua tarpeeksi. Tule opiskelemaan aitojen taitojen juurille! Melonta alkoi riittää. me kokea tämän jokapäiväisenä elämänä", hän pohtii ensimmäisen päivän päätteeksi. Koulutusaika 5.9.2011 - 10.8.2012. Melojat saivat naut- Erä- ja luonto-opaskoulutus (42 ov) Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää erä-, luonto- ja ohjelmapalveluoppaan työhön, Pohjois-Lapin luontoon ja saamelaiskulttuuriin. Keskipäivän kuumalla naiset viettivät siestaa nukkumalla varjossa. 040 723 7319. Vastavirtaan melominen ja hankalien koskien kahlaaminen vaati heti alkuun kovaa fyysistä ponnistamista. "Mutta me pidimme siitä. "Hyvä, että vaikeudet olivat heti alkuun, koska olimme niin innoissamme", Miranda muistelee
Lapissa oli charmia ja uutuuden viehätystä. Saimaalla yksi hienoimmista muistoista oli, kun naiset löysivät oman pikku saaren, jossa he saivat kuumana päivänä oleskella ja uida kaikessa rauhassa nakuina. Kun naiset pääsivät Nurmekseen, melojat kokivat, että loppu on selvää. "Tuntui, että kun ensimmäinen kolmannes oli melottu, niin oltiin jo melkein perillä." Tylsistymistä Kymmentuntiset melontapäivät alkoivat tuntua parivaljakosta yksitoikkoisilta. Se antoi heille uskomattoman vapauden tunteen. Charmikas Lappi Taipaleen kauneimmat osuudet sijoittuvat Lappiin. Miranda pystyi löytämään siitä hauskuutta, mutta se otti henkisesti koville siellä syntymäpäiviään viettävälle Louicelle. Ne olivat todella söpöjä. retkellä kotimaa Miranda ja Louice eivät ehtineet kyllästyä matkan tekoon mutta melontaan kylläkin. tia kauniista illoista ja auringonlaskuista, kuten Kuhmon lähellä syvän metsän keskellä peilityynen järven rannalla. Meren ran- nikolla taas saaristo oli kaunis, mutta naisille ennestään tuttu. "Oli ihana olla taas vesillä ja syödä lounasta saaressa." Rauhan kaipuuta korosti Helsingissä käyty mediamylläkkä. Saimaalla he pohtivat, pitääkö heidän tosiaan tehdä koko reissu, kun voisivat jäädä Helsinkiinkin. Taivaanvuohi mäkätti päällä, ja yllä lenteli paljon muitakin lintuja. Naiset saivat kertoa toistamiseen reissun tapahtumista, ja heistä alkoi tuntua, että kauniit sävyt katosivat ja ta- 70 RETKI toukokuu 2011. "Tokka tuli aivan meidän luokse vasoineen. Sitten yksi antoi varoitushuudon ja kaikki pakenivat." Etelässä naiset eivät saaneet seuraa poroista, mutta sen sijaan lehmistä. Keskiyön aurinko loi taianomaisen tunnelman parivaljakon meloessa pieniä kirkasvetisiä jokia pitkin. Tolosjoki jakoi naisten mielipiteet. Pääkaupunkiseudulla he viettivät yön Mirandan vanhempien luona, ja yksi lepopäivä riitti jälleen motivoimaan jatkamaan matkaa. Louice toivoi, että olisi tuntenut siivekkäät paremmin. Oja oli liian kapea veneelle, eikä suota pitkin pystynyt kävelemään, koska se upotti." Mutta kajakki oli siellä omiaan. Siellä vesi luikerteli kapeana virtana puiden ja pensaiden roikkuessa uoman päällä. "Kajakin perässä vetäminen oli kuin olisi ulkoiluttanut satakiloista tottelematonta koiranpentua." Molemmat myöntävät, että kaunista siellä oli. Siellä melojat etenivät jälleen vastavirtaan, eikä kivisessä joessa ollut tarpeeksi vettä melottavaksi. Maakotkan he näkivät aivan muutaman metrin päästä, ja porot seurasivat melojia. Myös suuret suoalueet ennen Kaamasta säväyttivät. "Säytsjoella pystyi liikkumaan vain melomalla
Kun melojat pääsivät toiselle puolelle, heitä odotti hämmäs- eränkävijän parh aa t k puh. Koko muun reissun he olivat onnistuneet taittamaan päivän kerrallaan, mutta nyt ajatukset lipesivät jo tulevaan. Tämä reissu todisti, että pystyn siihen myös fyysisesti", Miranda iloitsee. "Joskus ihminen keskittyy liiaksi vain päämäärään, niin kuin me tällä reissulla, mutta myös yleensä elämässä. "Mitään ihmeellistä ei tapahtunut, kun saavuimme perille Tornioon. Naiset painottavat, että on tärkeää nauttia matkalla olosta. rina alkoi kuulostaa puulta. 0500 176 2 averit 60 - ERÄASTIAT - ® WWW.KUPILKA-PRODUCTS.COM Porot seurasivat melojia. Naiset halusivat pitkän matkan, jotta saisivat puskea itseään sekä rajojaan ja nyt se on koettu. "Tiesin jo ennen reissua, että pusken asiat läpi itsepäisesti, jos olen jotain päättänyt. Ihmiset aina kiirehtivät, mutta mihin kuolemaanko?" Louice pohtii syvällisiä. RETKI toukokuu 2011 71. Myöhemmin ennen Tornioon saapumista radiohaastattelu sen sijaan jo piristi päivää, kun se toi jotain uutta yksitoikkoiseen melomiseen. Myös laulaminen helpotti tympääntymisen hetkinä. Sen he ovat oppineet. 200 metriä he painivat eteenpäin haisevassa polviin asti ulottuvassa pohjamudassa talloen. "Käytimme aikaa jutusteluun joskus jopa viisi tuntia, kun aloimme olla kypsiä toisiimme ja meillä oli tarve nähdä muita ihmisiä", Miranda myöntää. "Päätimme oikaista kapeasta salmesta, vaikka tiesimme, että se saattaa olla kaislikon täyttämä", Miranda selvittää. Salmi osoittautuikin lähes läpipääsemättömäksi, mutta vielä tylsempi olisi ollut palata takaisin. "Jos vielä teen pitkän reissun, sen ei tarvitse olla ihan näin pitkä", Louice huomauttaa. Oli paljon arvokkaampaa, että annoimme matkalla aikaa ihmisille ja pysähdyimme käymään saunassa, kun sitä tarjottiin", parivaljakko pohtii. Matkaa kertyi kaikkiaan 3 007 kilometriä. Se tiesi vaihtelua melomiseen. Hän ymmärtää nyt, miksi harteikkaat miehet huokuvat itsevarmuutta. Pääkaupunkiseudun jälkeen naisista tuntui, että he olivat melkein perillä, mutta eivät ihan. Hänen mielestään fyysinen itseluottamus lisää myös henkistä uskoa itseensä. Naiset rynnistivät kaislikon läpi, joka oli niin korkea, että heistä ei näkynyt mitään. Silloin ei osaa olla onnellinen elämän tästä hetkestä. Melojille tarjottiin mahdollisuus saunoa, ja he ottivat tarjouksen iloisin mielin vastaan. Vähän jo toisaalla Viimeinen viikko oli vain maaliin melomista, kun kova koillistuuli koetteli pariskuntaa ja ajatukset olivat jo toisaalla. Naisten aikataulu ei kuitenkaan ollut niin tiukka, etteikö siellä olisi ehtinyt tehdä muutakin kuin vain meloa. Aikaraja piti myös motivaatiota yllä, sillä naiset pelkäsivät muuten laiskistuvansa. Reissusta on tekeillä dokumenttielokuva, joka näytetään televisiossa luultavasti syksyllä 2011. tynyt pariskunta, joka oli luullut sieltä tulevan hirviä. Helposti mekin ajattelimme, että melotaan niin päästään perille, mutta silloin on parempi pysähtyä ja tehdä olonsa mukavaksi. Olisi ollut monta hienoa paikkaa, mihin he olisivat mieluusti jääneet, mutta monesti piti vielä jatkaa, että päivän kilometrit täyttyivät. "Välillä oli ihana nousta maihin ja käydä kävelemässä: se antoi vaihtelua", Louice selvittää. Uudenkaupungin lähettyvillä tylsistymisen tunne eli vahvana
Tähän tarpeeseen syntyivät virkistysalueyhdistykset", taustoittaa Saimaan virkistysalueyhdistyksen sihteeri Sanna Poutamo. MONENLAISEEN ULKOILUUN SOPIVAT KOHTEET OVAT USEIN VIRKISTYSALUEYHDISTYSTEN HOIDOSSA. Useimmat virkistysalueet palvelevat myös laajempaa joukkoa ihmisiä kuin vain yhden kunnan asukkaita. Etelä-Suomessa tiheämpi asutus ja mökkejä täynnä olevat rannat aiheuttavat suuremman tarpeen julkisille virkistysalueille. Lähes puolet suomalaista asuu virkistysalueyhdistysten toimialueella, mutta siitä huolimatta harva ulkoilija edes tietää, mikä virkistysalueyhdistys on ja mitä se tekee. Kuntajäsenten lisäksi joissakin yhdistyksissä on kannatusjäseniä, esimerkiksi yhdistyksiä, yrityksiä tai yksityishenkilöitä. Karhusaari sijaitsee vain kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta. 72 RETKI toukokuu 2011. Niihin on helppo mennä, eikä eksymi- Kaupunkien lähisaarten laavut ovat ahkerassa käytössä myös talvisin. Yleisten virkistysalueiden perustaminen sen sijaan on lakisääteisesti kuntien tehtävä. retkellä kotimaa teksti Tiina Riikonen Virkistysalueyhdistykset ulkoilun VALTION LUONNONSUOJELUALUEIDEN LISÄKSI ETELÄISEEN SUOMEEN ON PERUSTETTU KYMMENIÄ YLEISIÄ VIRKISTYSALUEITA. Siitä huolimatta ulkoilijoiden yhteiseen käyttöön on hankittu peräti 1 800 hehtaaria virkistysalueita ja yli 120 kilometriä rantaa ympäri valtakuntaa. kuva Hanna Ollikainen Rannoille ja ruuhka-Suomeen Virkistysalueyhdistykset ja siten myös niiden ylläpitämät kohteet ovat kasautuneet etelärannikon, Päijänteen ja Saimaan alueille sekä muutenkin pääosin eteläisiin osiin maatamme. Suomessa virkistysalueyhdistyksiä käynnistettiin maakuntaliittojen johdolla, mutta sittemmin toiminta on siirtynyt alueen kuntien yhteiselle vastuulle. Suomessa virkistysalueyhdistyksiä alettiin perustaa 1980-luvun loppupuolella. "Alueita kaavoitetaan virkistysalueeksi, mutta yksittäisellä kunnalla ei useinkaan ole varoja hankkia maita omistukseensa. Varsinkin rantakohteet ovat erityisen arvokkaita. Pohjois-Suomessa laajat valtionmaat ja suuret kansallispuistot antavat hyvät mahdollisuudet jokamiesulkoiluun ja -retkeilyyn, joten pohjoisessa ei ole ollut tarvetta virkistysalueyhdistyksille. Toiminnan esikuvina olivat Norjassa 1930-luvulta ja Ruotsissa 1950-luvulta lähtien toimineet säätiöt, jotka hankkivat kansalaistensa käyttöön ulkoiluun ja vapaa-aikaan tarkoitettuja alueita. Seudullisten alueiden hankintaan on mahdollista saada valtionapua ympäristöministeriöltä, kun taas oman virkistysaluehankintansa yksittäinen kunta joutuu rahoittamaan omin varoin. L uonnonuojelualueiden hankinta ja hallinta kuuluvat Suomessa valtiolle. Virkistysalueyhdistykset ostavat tai vuokraavat alueita ulkoilukäyttöä varten sekä kehittävät maakuntansa virkistysaluepalveluita. Ruuhka-Suomessa ihmisiä on paljon, ja toisaalta ulkoiluun ja retkeilyyn tarkoitettuja luonnonalueita on muuta Suomea niukemmin. "Tietysti marjaan voi mennä vaikka naapurin metsään, mutta jokamiehenoikeudesta huolimatta kaupunkilaiset alkavat olla arkoja menemään outoon paikkaan ja toisten maille. Toisaalta alun perin kuntien asukkailleen tarkoittamat virkistyspalvelut ovat yhä useammin muuttumassa myös matkailukohteiksi, joten siksikin kuntien yhteistyö on välttämätöntä. Virkistysalueyhdistysten paikat ovat selkeitä, rajattuja ja useasti pienehköjä alueita, ja useimmissa on myös hyvät opasteet. Massamme toimii yhdeksän virkistysalueyhdistystä, joissa on jäseninä noin neljäsosa Suomen kunnista
Uudenmaan virkistysalueyhdistys on hankkinut entises- kuva Hämeen virkistysalueyhdistys RETKI toukokuu 2011 73. Tulevana kesänä yleisölle onkin avautumassa uutena kohteena Pirttisaari Sipoon edustalta. Kun kansallispuistojen päätarkoituksena on luonnonsuojelu, on virkistysalueet ensisijaisesti tarkoitettu nimenomaan ulkoiluun ja virkistykseen. Virkistysalueita hankkimalla ulkoilupainetta saadaan ohjattua pois herkimmiltä ja kulutukselle aroilta luontokohteilta. suuri tuntematon? Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön Ruuhonsaaren retkisatama valittiin vuoden 2011 suosikkisatamaksi Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n äänestyksessä. kuva Hanna Ollikainen Hämeen virkistysalueyhdistys on hankkinut maita myös ulkoilu- ja suojelualueita yhdistäviä reittejä varten. sen vaaraakaan juuri ole", valaisee tilannetta Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen toiminnanjohtaja Henrik Sandström. Toki virkistysalueillakin on arvokasta luontoa, ja jotkut kohteet sijaitsevat esimerkiksi Natura 2000-, harjujensuojelu- tai lintuvesiensuojelualueilla. Virkistysalueyhdistysten ja Metsähallituksen yhteisillä maahankinnoilla saadaan säästettyä laajempia yhtenäisiä luontoalueita, jotka palvelevat sekä virkistystä että luonnonsuojelua. Virkistyskäyttö suunnitellaan kuitenkin luontoa ja maisemaa vaarantamatta
Yhdistysten hankkimia kohteita on nyt yhteensä 87 kappaletta. Siksi virkistysalueyhdistysten alkutaipaleella pääpaino oli rantakohteiden hankinnassa", perustelee virkistysalueiden vesistöpainotusta Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toiminnanjohtaja Hanna Ollikainen. Laavuille ja lähisaariin mennään kesäisin patikoiden, meloen tai soutaen, talvisin hiihtäen, kävellen tai retkiluistellen. Lisäksi on rakennettu käymälöitä, luontolinen hiekkaranta, hyvin viitoitetut luontopolut, tulipaikat ja muut polkuja, lintutorneja ynnä muita retkeilyrakenteita. Toki vesistökohteetkaan eivät ole vain veneilijöitä varten, vaan talvisin ne palvelevat hiihtäjiä, pilkkijöitä ja muita jäillä liikkujia. Maakunnassa maakunnan tavalla Maamme virkistysalueyhdistykset eivät ole samasta muotista, vaan toiminnan painotuksiin vaikuttavat kunkin maakunnan olosuhteet ja käyttäjien tarpeet. Esimerkkinä monipuolisesta varustelusta on eteläisellä Laiturit, grillikatos, sauna ja muut palvelut soveltuvat myös Saimaalla sijaitseva Satamosaari, joka palvelee myös liikuntaesteisiä: liikuntaesteisille kuva Hanna Ollikainen 74 RETKI toukokuu 2011. Luonto ja palvelut houkuttelevat Henrik Sandström on itsekin innokas retkimeloja ja kertoo melonVirkistysalueille kulkijoita houkuttelevat ennen kaikkea luonto ja taretkillään käyttävänsä mielellään myös Päijänteen ja Saimaan virkauniit maisemat, mutta myös kohteiden rakennetuilla palveluilla kistysalueiden rantautumis- ja telttailupaikkoja sekä muita palveluion ulkoilijoille suuri merkitys. Sittemmin virkistysalueita on hankittu kaikkien ulkoilijaryhmiImatran läheiseen Satamosaareen pääsee myös risteilylaivalla. kin saavutettavissa vain vesitse. Talvella Ruohosaareen ta, joista suurin yli 500 hehtaarin laapääsee huollettuja latuja pitkin. retkellä kotimaa kuva Toni Väkiparta laivalaiturilta pääsee kulkuväyliä pitkin niin grillikatokselle, onkilaiturille kuin saunallekin. Osa on pieniä, vain retkisatamiksi hankittuja kohteita, mutta suurimmat kohteet ovat satojen hehtaarien laajuisia virkistysalueita. Retkisatamissa palvelut. juinen Kopparnäs Sipoossa. Sinne vetää lapsiystävältai laavu polttopuineen. Yhdistyksellä on eri puolilla UuttaRuohosaaren laavu Saimaalla on suosittu maata hallinnassaan 36 virkistysaluetiltamelontakohde. "Varsinkin vesiretkeilijöiden kaipaamat vapaat rannat ovat vuosikymmenten aikana jatkuvasti vähentyneet Suomenlahden, Saimaan ja Päijänteen rannoilla. Alueilla toimitaan jokamiehenoikeuksien ja -velvollisuuksien mukaisesti. Useimmat kohteet ovat käytettävissä ympäri vuoden, ja kaupunkilaiset arkiulkoilijat ovatkin ottaneet omikseen varsinkin kaupunkien läheiset kohteet. Lukuisat saari- ja rantakohteet Pernajasta Hankoon houkuttelevat erityitä puolustusvoimien linnakesaaresta osan, joka liittyy Metsähallituksesti veneilijöitä ja vesiretkeilijöitä, ja Uudenmaan kohteista 16 onsen hallinnoimaan laajempaan alueeseen. eväiden nauttiminen elävän tulen äärellä. topaikat ja läheiset oheispalvelut olivat tietysti tärkeitä. "Lasten ollessa pienempiä uimaranta, siistit makkaranpaison laiturit, ja joissakin kohteissa on myös yleinen rantasauna. Lähes jokaisella virkistysForssalainen Lahtisen perhe viettää usein kesälomapäiviään alueyhdistyksen kohteella onkin vähintään nuotiopaikka, grillikatos Ruostejärven virkistysalueella Tammelassa. Vesilläliikkujat ovatkin perinteisesti olleet virkistysalueyhdistysten kohteiden aktiivisimpia käyttäjiä. en käyttöön. Onhan pienenkin retken kohokohta ta. Yhdistyksistä suurin ja varakkain on Uudenmaan yhdistys, jonka kuntajäseniä ovat Helsinki, Espoo ja Vantaa sekä useimmat muut Uudenmaan kunnat. Nykyisin retYhdistysten virkistysalueita ei voi varata yksityiskäyttöön, vaan julkisin varoin hankitut kohteet ovat kaikkien ulkoilijoiden yhteisessä käytössä
Hämeen virkistysalueyhdistyksellä painopiste onkin mannerkohteissa, ja virkistyskohteet on ulkoilureitein pyritty kytkemään Kanta-Hämeen tiheään luonnonsuojelualueverkostoon. Alueita pyritään hankkimaan lisää vuosittain. Hämeen yhdistyksen Hannu Raittinen selvittää, että kohdehankintojen lisäksi yhdistys on tehnyt Hämeen järviylängöllä ja Ilves-reitistöllä ulkoilureittisopimuksia yli 200 kilometrin matkalla sekä hankkinut vuokraamalla noin 50 hehtaaria polkupohjaa. Yhdistyksessä on jäsenenä 18 kuntaa ja 50 alueen matkailuyritystä. Retkeilijälle ongelmana on kuitenkin tiedon löytäminen, kun organisaatio on hajanainen eikä sitä juuri tunneta. Jos aluksi tehtäisiin edes kaikkien yhdistysten yhteiset nettisivut ja lisäksi organisaatiolle hiukan vähemmän byrokraattiselta vaikuttava nimi. "Moni ulkoilija löytäisi itselleen uusia retkikohteita, jos virkistysalueyhdistysten paikat saataisiin kattavasti näkyville vaikkapa Metsähallituksen Retkikartta.fi-palveluun", ideoi Henrik Sandström Uudenmaan yhdistyksestä. LISÄTIETOJA www.pirkanmaanvirkistysalueyhdistys.fi www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi www.hameenvirkistysalueyhdistys.fi www.ekarjala.fi/virkistysaluesaatio RETKI toukokuu 2011 75. Käyttäjien ja virkistysaluesäätiön yhteistyökin on tiivistä, sillä esimerkiksi Saimaan Latu huolehtii myös muutaman laavun polttopuuhuollosta yhdessä kaupungin kanssa. Useilla yhdistyksillä on erinomaiset verkkosivut ja joillakin on saatavissa myös paperikarttoja ja -esitteitä. Retkeilijän ja matkailijan on kuitenkin joskus hankala löytää tietoa alueista ja kohteista. Raaseporin Långösundin virkistysalueelle voi tulla autolla, mutta Långön alueelle pääsee myös vuokrattavalla soutuveneellä. kuva Henrik Sandström keilemme paljon myös metsässä. Säätiö hankkii kohteita paitsi ostamalla myös vuokraamalla ja käyttösopimuksilla. Oulun seudulla on parhaillaan meneillään selvitys, jossa pohditaan tarvetta seutukunnan virkistysalueyhdistykselle. Tieto lisää virkistystä "Tarkkoja lukuja virkistysalueiden kävijämääristä ei toistaiseksi ole saatavilla, mutta yhdistysten suosituimmilla retkikohteilla vierailee vuosittain jopa kymmeniä tuhansia ulkoilijoita", ynnäilee yhdistysten välisenä yhteyshenkilönäkin toimiva Sanna Poutamo. Monella vesistökohteella huollosta vastaa Pidä Saaristo Siistinä ry. Mallikkaiden nettisivujen ansiosta Etelä-Karjalan kohteet ovat myös matkailijalle helposti löydettävissä. Virkistysalueyhdistyksillä itsellään on hyvin vähän omaa henkilöstöä, joten rakenteita ja alueita huoltaakin yleensä joko jäsenkunnat tai sopimusperusteisesti paikalliset yritykset tai yhdistykset. Lappeenrantalainen Pertti Närhi kertoo Saimaan Latu ry:n tiistaimelontojen suuntautuvan useimmiten Ruohosaaren laavulle. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö onkin tehnyt runsaasti työtä alueensa retkeilykohteiden ja -reittien kehittämiseksi ja samalla panostanut erityisen paljon tiedottamiseen. Virkistysaluesäätiön laavu on mukava taukopaikka seuran yleisömelontaretkillä. Reitistöyhdistys on rakentanut Pohjois-Karjalaan 1 800 kilometriä kelkkauria, joiden ylläpito hoituu nykyisin käyttömaksuilla. Myös eri käyttäjäryhmät, kuten veneilijät, kalastuskunnat tai partiolaiset, tekevät alueilla arvokasta talkootyötä. Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys on syntynyt 1990-luvulla moottorikelkkaurien tarpeesta. Ehkä juuri siksi moni pieni tai syrjäisempi kohde on jäänyt vain vakiintuneen käyttäjäkunnan tietoisuuteen. Polkureittejä pitkin pääsee helposti myös Liesjärven kansallispuistoon ja laavuilla voi vaikka yöpyä", kertoo luonnossa viihtyvän perheen äiti Leena Lahtinen. Myös muut kaupungin läheiset virkistysalueet ovat hyvin ahkerassa käytössä latuyhdistyksen järjestämillä hiihto-, melonta ja patikkaretkillä. Yhdistyksellä on noin 200 hehtaaria maa-alueita, joilla on rantaa 20 kilometriä. Kymenlaaksoon on perustettu uusi virkistysalueyhdistys juuri viime kesän lopulla
ILMASSA, MAALLA JA VEDESSÄ ON VERRATONTA KESÄN RIEMUA, KUN PUITTEET OVAT KUNNOSSA.. retkellä euromatka teksti ja kuvat Ville Siekkinen Itävallan seikkailumaa KESÄISET ALPIT TAKAAVAT AINUTLAATUISIA ULKOILMAELÄMYKSIÄ
Kesällä laakso kasvaa viljaa ja heinää ja hedelmäpuissa kypsyvät luumut ja omenat. Myyntitoimisto saattaa olla kylän keskustassa, mutta todellinen toiminta lähtee omalta kotipihalta. Suuria hotelliketjuja tai valtavia huoneistohotelleja ei laaksossa ole. Laakson tasaista pohjaa halkoo jäätiköiltä laskeva pikku joki. Kevään tullessa voin ottaa katupyörän alle ja tehdä satojen kilometrien lenkkejä", Liu kertoo. Seudun jäätiköille saapuu myös kotimaastamme niin alppihiihtäjiä kuin murtomaansuksijoita syksyn ensimmäisiin harjoituksiin. Hollannista kotoisin oleva Marcel Liu saapui Zillertaliin ensin lumilautailemaan, Z Itävalta 0 100 km Saksa München Salzburg Innsbruck Sveitsi Italia Slovenia Wien Slovakia Tsekki Itävalta Zillertal Unkari Kroatia ja muutaman paluukerran jälkeen hän päätti jäädä sinne. Ruskeat alppitalot täplittävät ympärillä nousevia vuoren rinteitä metsien, peltojen ja laidunten mosaiikissa. Palveluja pyörittävät pienyrittäjät ja aluetta markkinoi yhteinen osuuskunta, jolle yritykset maksavat pienen osuuden. Alueen matkailuhistoriaa katsoen se on kuitenkin ennen kaikkea kesäkohde. Rikkaat britit hakeutuivat jo aikoinaan raikkaaseen vuoristoilmaan liikkumaan, ja jopa ensimmäiset hissit rakennettiin nimenomaan vaeltajien kuljettamiseen. Monet turisteja palvelevat yritykset toimivat laakson maatiloilta käsin. Zillertaliin ja Zillertalista pois pääsee helposti naapurimaihinkin linja-autolla tai hänen lempikulkuneuvollaan eli pyörällä. Parhaat alueet on edelleen varattu viljelyyn. Maaseudun lumoa Kesäisin Zillertalissa on todella vihreää. Jokainen viljelijä saa viljeltyä alaa kohden valmistaa tietyn määrän kotipolttoista alkoholia. Yhtä aikaa siellä eletäänkin vahvan paikalliskulttuurin ja maatalouden ehdoilla, mutta myös uudet asukkaat ja turismin tärkeys hyväksytään. Hiihto-oppaan työt ja pyöräilypalvelut työllistävät hänet nyt ympäri vuoden. Näitä paikallisia pähkinöin, hedelmin tai muilla laakson antimilla maustettuja tilakohtaisia erikoisuuksia tarjotaan usein aterian tai vaikka kylmissä vesissä vietetyn seikkailun päälle. Tandemlento liitovarjolla on toisenlainen luontoelämys. RETKI toukokuu 2011 77. Erikoisen malliset traktorit ryömivät jyrkillä rinteillä niittämässä rehua kuivumaan. Oma hauska piirteensä tulee esiin ravintoloissa. Tärkein majoitusmuoto on tavallisten ihmisten kotinsa yhteyteen perustamat majatalot, gasthausit. Liu pitää myös siitä, että yhteydet ovat hyvät. Parhaat alueet on edelleen varattu viljelyyn. Kesäisin monet maanviljelijät muuttavat korkealle vuorilla oleviin kesätaloihin lehmien kesälaitumille. "Täällä on mahtavat paikat pyöräillä ja lasketella. iller-laakso ja ympäröivät laskettelurinteet ovat talvisin todellinen hitti. Tunnelma ja ympäristö ovat houkutelleet ihmisiä kaikkialta maailmasta myös jäämään laaksoon
Zillertal ei ole kaikkein suurimpia lumisateita keräävä laakso, joten parhaat puuterit löytyvät muualta. Messner on noussut Mount Everestille ensimmäisenä maailmassa ilman lisähappea ja suorittanut myös ensimmäisen soolonousun samaiselle huipulle. Vuorten vaellusreiteillä kesäaikaan kuljetaan usein laitumien poikki, joten lehmä on vakinainen vastaantulija. Korkeilta huipuilta aukeaa upeita näkymiä niin Zillertaliin kuin naapurilaaksoihin. Hissiyhtiöt ovat yhä paikallisten hallussa ja rinteet tai laitumet palvelevat sekä hiihtäjiä että karjaa. Laskettelijoille on rutkasti sekä hissikapasiteettia, rinteitä että majoitustilaa. Aurinkoinen aamu voi muuttua loppukesästä lumiseksi huippujen tuntumassa ja kovat tuulet saattavat yllättää. Oikeastaan ne ovat olleet siellä aina mutta eri käytössä: ensin rinteillä olivat lehmät ja heinäpellot. Pääosassa ovat silti erittäin hyvät ja aktiivisesti käytetyt polut. Lähes 3 000-metrinen huippu Ahornspitze ei ole vähempää kuin legendaarisen Reinhold Messnerin kotivuori. Helpoimmille huipuille pääsee suoraan hissillä, mutta kaikkialle kulkevat myös hyvin merkityt polut. Sen sijaan siellä on varmaa lunta ja hyvin hoidetut rinteet. Seikkailukokemuksia Zillertalissa on panostettu elämysmatkailuun. Toni Toivanen on lähdössä ensi syksynä toista kertaa Zillertaliin seikkailumatkalle. Alppihiihdon suosion kasvaessa farmarit perustivat osuuskuntia, joilla talvisin lumen peittämät vainiot otettiin hyötykäyttöön. Vesivoiman hyödyntäminen on vähentänyt äkkitulvien vaaraa joissa ja virroissa, mutta rankat vesisateet eivät ole mahdottomia. Rinne ja laidun Laskettelurinteet tulivat Zillertaliin vasta 1950-luvulla. Sitten suunnataan jollain monista hisseistä ylös vuorelle, josta vaellellaan illalliseksi alas laaksoon. Siellä hän aloitti uransa kiipeilijänä ja opastaa edelleen ryhmiä. Keskieurooppalainen retkeilyloma muodostuu yleensä päivävaelluksista. Hotelliaamiaisen jälkeen pakataan reppu, sidotaan kengännauhat ja otetaan vaellussauvat mukaan. Ympäristössä on herkullisia kiipeilypaikkoja kallio- ja vuorikiipeilijöille. "Viime syksynä jäi kaihertamaan muutamat aktiviteetit, joita en ehtinyt viikossa kokea. Vuoristo-oppaiden lapsista on kasvanut monipuolisia seikkailujärjestäjiä, jotka vievät kävijät halujen mukaan jäälle, vesiputouksiin tai maastopyöräilemään. Vuoristossa vallitsevat sääolot voivat vaihtua nopeasti, ja siksi jokaisen retkeilijän on syytä suhtautua säätiedotuksiin vakavasti. retkellä euromatka Zillertalissa maisemat ovat vaelluspolkujen parasta antia. Syksyllä turistit voivat osallistua perinteiseen karjan kotiinpaluujuhlaan, kun ennen syksyn kylmiä eläimet tuodaan vuorilta takaisin navettoihin ja tiloille. Helpoimmille huipuille pääsee suoraan hissillä. lainattu piikki. Lounas voidaan nauttia omina eväinä tai jossain monista vuoristomajoista. Paikallisilta saa parasta tietoa ja tukea valinnoilleen. Hiihtohissien myötä lehmien laitumet täyttyivät talvisin laskettelijoista, ja turismi alkoi kukoistaa uudella tavalla. Olen saanut nyt järjestettyä uuden loman, jolle olen varannut viime kerran parhaat harrasteet ja uusia kokemuksia." Oikeita vuoria Zillertalia hallitsee Ahorn-vuori, joka nousee maisemassa kuin Toblerone-paketista 78 RETKI toukokuu 2011
Alueella järjestetään myös juoksukilpailuja. Teille tai poluille Laaksossa on jokaiselle pyöräilijälle koettavaa. Laakson pohja on tasaista retkipyöräilijän iloa, ja reisiään koetteleva voi lähteä nousemaan laakson perällä oleviin kyliin. Maastopyöräilijöille on tehty erittäin laaja ja selkeästi merkitty verkosto. Vaikeustasoihin on hyvä tutustua kokeneemman paikallisen johdolla, ja takaisin kotikylään löytäminen on kokeneemman kanssa varmempaa. Hotelleista vuokrataan perusretkeilyyn sopivia pyöriä, mutta erikoisliikkeistä saa hyvin kohtuullisella hinnalla todellisia huippupyöriä. Lajin suomalaishuipun Matti Lehikoisen nimikin on laakson fillariväelle tuttu. Helpoimmat kulkevat pääosin sorateitä, mutta joukkoon on mahdutettu myös teknisesti vaativia polkupätkiä. Kovakuntoisenkaan ei kannata epäröidä opasta, sillä paikalliset ovat korkeuteen ja ylämäkeen tottuneita teräsreisiä. Rinteillä kohtaa vaihtelevaa retkiseuraa. Kanjonointi on märkä ja vauhdikas tapa viettää aikaa luonnossa. Alamäkiajajille on omat ratansa. Malleja on maastopyöristä alamäkimalleihin, ja kaikki tarvittavat suojavarusteet ovat saatavilla. 80 RETKI toukokuu 2011. retkellä euromatka jä. Vuokrattavana olevat pyörät vaihtelevat paljon. Katupyöräilijä nauttii loistavakuntoisista asfalttiteistä ja hyvistä yhteyksistä. Niihin on panostettu maailman huippujen ohjeilla, ja paikka vetääkin harjoittelijoita paljon. Vaikka reitit on merkitty hyvin, alkuun on syytä harkita oppaan mukaan ottamista. Kevyimmät ovat muutaman kilometrin lenkkejä tasaisessa laaksossa, kovimmat sisältävät satoja nousumetrejä
Pienet ja jyrkät nousut haastavien mutkien ja polkujen kera saavat ohuessa ilmassa hengästymään. Ilmailua Kesäpäivinä ilmassa näkyy lähes jatkuvasti liitovarjoja. Pöytään istahtaminen houkuttelee tarjoilijan paikalle ja palvelu toimii loistavasti. Hyvää paikallista ruokaa saa kaikista kylistä, ja keskieurooppalainen kahvilakulttuuri on myös voimissaan. Alpeilla kun lentoon pääsee suoraan rinteeltä, eikä tarvitse oppia yleisessä ilmatilassa vallitsevaa valtavaa säännöstöä. Nopein tapa perille on lentää johonkin isoista lähikaupungeista, joko Itävaltaan tai Saksaan, mutta myös junayhteydet ovat hyvät eri suunnilta. Kun liikutaan pääsääntöisesti ympäröivän ilman ehtojen ja nopeuden mukaan, ympärillä vallitsee rauha, yllä hymyilee taivas ja alla riemastuttaa pieneksi muuttuva ihmisasutus. Helpommillaan selvitään melkeinpä pelkällä kellunnalla, ja toisille voidaan vaikka kaataa lautta, jos sellaista haluaa kokea. Kaikissa Hilleberg-teltoissa on: Markkinoiden parhaat materiaalit Maksimaalinen tila ja vahvuus sekä mahdollisimman vähäinen paino Korkein turvallisuus ja käyttömukavuus vuodenajasta ja säästä riippumatta Yhteenliitetyt sisä- ja ulkoteltat nopeaan ja helppoon kokoamiseen Huolelliset tarkastukset: jokainen teltta on koottu yhteen ennen toimitusta Sielun ja ruumiin evästä Kylissä on paljon ravintolavaihtoehtoja. Isojen me- Luotettava suoja erämaassa Pohjois-Ruotsissa suunniteltu ja kehitetty Hillebergteltta on ollut maailmanlaajuisesti jo yli 35 vuoden ajan monen ammattiseikkailijan ja vaativan telttailijan ykkösvalinta. Niitä on saatavissa teemoitettuna seikkailuihmisille, retkeilijöille ja varjoliitäjille. Vesiseikkailut Laaksoon laskevien kurujen pohjilla on pieniä virtoja, joissa voi kokea kanjonointia. Jokainen Hilleberg-malli 8 hengen Atlas-teltasta Akto-soolotelttaan on suunniteltu ja kehitetty siten, että saataisiin optimaalinen tasapaino luotettavuuden, käyttömukavuuden, monipuolisuuden ja vahvuuden välille kevyimmällä mahdollisella painolla. Lentoon pääsee suoraan rinteeltä. Tandemlento varjoliitimellä on maalla kulkemiseen panostaneelle unohtumaton elämys. Pikkuvirrassa eteneminen kävellen, hyppien isoilta kiviltä ja laskeutuen putouksen keskellä on rankkaa ja hauskaa puuhaa. H I L L E B E R G . Sinne on helppo tulla sekä omalla että vuokra-autolla. Osaava lentäjä pystyy tuottamaan kiihtyvyyksiä ja luomaan tavallisiin liikelentoihin tottuneelle täysin uuden kuvan ilmailun maailmasta. Värikkäät varjot kuljettavat harrastajia ja kokeneita kiitäjiä. lontakeskuksien kokeneet oppaat osaavat säätää lyhyenkin koskenlaskun haasteen, sillä he tuntevat joen ja sen kuohut. Jokien pienemmät haarat mahdollistavat kovia virtauksia ja siten isompia haasteita kokeneillekin laskijoille. Hissillä nouseminen vuorelle ja alas laskettelu mutkaisia teitä pitkin on yllättävän rankkaa. Turisteille on paljon kulttuuria ja toripäiviä. Itse Zillertalin läpi virtaava pikkujoki on lähinnä lapsille sopivaa kelluttavaa, mutta naapurilaakson isoilla virroilla pääsee kumilautoilla todelliseen vauhtiin. Kun vesi lämpenee erikoispuvun sisällä, olo muuttuu melkein hikiseksi. Moottoritie kulkee myös Jenbachista. Zillertaliin on hyvät yhteydet. Korkeimmat hypyt voivat olla kahdeksanmetrisiä. Kumipohjaiset kanyoning-kengät ovat käsittämättömät. Kun vain antaa mahdollisimman suuren osan pohjasta olla kiveä vasten, pitoa riittää aina oli alla sitten märkä tai kuiva pohja. Koskimelojat käyvät samoissa vesissä, ja erilaisia koskia on pitkissä joissa rutkasti. Villitys alkoi 1990-luvulla riippuliitimistä. Hintataso on kautta linjan hieman alle kotimaisten ravintoloiden, eikä tippi muuta tilannetta. Veden jättimäisten lohkareiden sisälle kaivertamiin luoliin sukeltaminen ja suvantopaikkojen yli uiminen on alkuun kylmää kyytiä. Musiikkilavalla soitellaan paikallista musiikkia. Päärautatiet kuljettavat Jenbachiin, josta laakson oma kapearaiteinen kuljettaa Mayrhofeniin saakka. Ei siis ihme, että taitavien lentäjien oppiin tulee ihmisiä kaikkialta maailmasta. Varjoliitimien kehittyessä niiden suosio kasvoi todelliseksi harrastukseksi lentämisestä kiinnostuneiden parissa. Paikalliset yrittäjät järjestävät myös koskenlaskua. Eritasoisia ja -pituisia retkiä on mahdollista tehdä vaikka perheporukalla, sillä vaikeita paikkoja voi myös kiertää. Peter Schoen Tutustu Hillebergin tuotteisiin osoitteessa www.hilleberg.se, josta voit tilata Tenthandbookesitteen veloituksetta kotiisi. W W W. Zillertaliin on tarjolla myös pakettimatkoja Suomesta. Lisäksi Mayerhofenissa oleva uusi Europa Haus toimii turistiinfona, näyttelytilana ja kokouskeskuksena. Useimmille riittää muutaman tunnin kokeilu, mutta on myös mahdollista tehdä monipäiväisiä retkiä. Lentäjän kanssa voi keskustella ja kuulla lehmien ammumisen lähirinteiltä. S E Frösön, Ruotsi +46 (0)63 57 15 50
Tarvitsen kaksi puuta, kolmen metrin etäisyydeltä toisistaan. Nostelen kattilan kannelle hieman kekäleitä, jotta saisin uuniini myös ylälämpöä. Pätkin niitä sahalla ja lyön kyljet auki kirveellä. On jo iltapäivän puoli, kun saavun määränpäähäni. Lasken rinkkani maahan ja ryhdyn mittailemaan sopivien puiden välisiä etäisyyksiä. Pienellä kenttälapiolla käännän sammalmaton pois kahden kiven päältä ja saan siitä hyvän tulisijan. Ei sitten tarvitse etsiskellä sitä rinkasta, kun on jo pimeä. Kaivan rinkastani pitkän kangaspötkylän, jonka molemmista päistä pilkistää tuhti köysi. Asettelen rinkasta pienen Muurikan kiville, joiden väliin jää polttopesä. Kalliolla on useita pystyyn kuivuneita koivuja. Avaan jo makuupussinkin suoraksi riippumatolle, jotta untuvatäyte ehtii kuohkeutua ennen nukkumaanmenoa. Riippumaton hyttysverkossa on viisi hihnalenkkiä molemmissa päissä. Eväsleivät maistuvat luonnon helmassa maukkailta. Aurinko paistaa ja matka joutuu. Pohdin, miksi mukaan piti ottaa kaksi kirvestä ja muuta turhaa. Katsastan itselleni leiripaikan kallion laelta. Teen sopivan keon sytykkeitä puupilkkeistä ja tuohesta. Sen varaan asettelen tarpin eli kangaskatoksen. Tarkastan kartasta suunnan kohti yksityistä metsää. Avaan riippumaton kylkivetoketjun ja istun kankaan keskelle. Otan vaelluskengät jalastani ja ripustan ne RIIPPUMATTO ON RETKEILIJÄLLE SUHTEELLISEN TUNTEMATON MAJOITUSMUOTO. Vedän sen kireäksi puiden suuntaan ja maakiiloilla sivuille harjateltan muotoon. Sillä aikaa kun tuli syttyy ja leviää kunnolla puihin, kannan evääni nuotion viereen. Löydän sopivat kuusen ja koivun. H Otan esiin narun, jonka kiristän pään korkeudelle puiden väliin. retkellä kotimaa teksti ja kuvat Joppe Ranta Tuntemuksia riippumatossa eitän rinkan selkääni ja tarkistan vielä kerran, että auton ovet ovat lukossa ja avaimet vetoketjutaskussa. Sisäpuolelle on ommeltu pienet hihnalenkit, joihin ripustan valmiiksi pienen telttavalon. Asetan leipomukseni valmistumaan nuotion reunalle. Päällimmäiseksi asetan halkaistun vanulapun, johon isken tulen magnesiumpuikolla. Jatkan matkaani ja poikkean pian viralliselta ulkoilureitiltä. Se on riippumattoni, jota ryhdyn virittämään puiden väliin. Illalliseksi paistan muurinpohjapannulla porsaan fileepihvejä ananaksen ja vuohenjuuston kera. Kattilaa pitää kääntää neljänneskierros kymmenen minuutin välein, jotta leipä kypsyy tasaisesti. Jo ensimmäisen parin sadan metrin jälkeen ryhdyn miettimään, miksi tavarat painavat niin paljon. Riippumatossa on kiinni kokopitkä hyttysverkko, joka on molemmilta sivuilta avat- tavissa vetoketjulla. Sekoittelen vettä valmiiseen jauhosekoitukseeni, jonka pakkasin kotona valmiiksi muovipussiin. Muutaman kilometrin kuljettuani pysähdyn syömään välipalaa. Eihän tässä olla kuin yhden yön retkellä. Huljautan oliiviöljyä kattilaan, heilutan sen ympäri astiaa ja taputtelen taikinamöykyn padan pohjalle. Lähden talsimaan polkua ja korjaan hieman pakkauksen asentoa. Huomaan puhuvani itsekseni, kun ei ole ketään juttukumppania. Kiehautan vielä kahvinkin, joka valmistuu sopivasti leivän kanssa samaan aikaan. Unia riippumatossa Sammuttelen nuotion illan hämärtyessä. Leipätaikina on hetkessä valmis. YÖPYMINEN EROAA TELTASTA MELKOISESTI, MUTTA OLOTILA ON OMALLA TAVALLAAN MIELLYTTÄVÄSTI ERILAINEN. 82 RETKI toukokuu 2011. Katkaisen niihin kepinpätkät, jotka kuorin puukolla ja vuolen oksankohdat tasaisiksi. Alusta hieman jäykistää rakennetta ja tuo ylimääräisen lämpöeristeen selän alle. Puut pujotetaan lenkkeihin ja kiristetään nyöreillä harjaköyteen. Petini on nyt valmis ja siirryn päivällisen tekoon. Asumus alkaa saada muotoaan. Peti ensin valmiiksi Avaan makuualustan ja pujottelen sen riippumaton kaksoispohjan sisään. Kiedon ensin narulenkit pääni korkeudelle puihin ja kiinnitän riippumaton päät karabiinihakasilla lenkkeihin
Riippumatosta taas näkee koko ajan ulos. Herään sen ropinaan tarpin pinnalla. Huomaan tarpin reunassa poimun, jonka päälle on kertynyt vettä. Nousen istumaan, kurotan kengät harjanarulta ja sidon ne jalkaani. Puun puoleiset valuvat vettä, mutta noro pysähtyy karabiinihakaan. Siellä toimiminen ja elely on monin verroin helpompaa kuin kahden puun välissä keikkuen. Ihmettelen sitä, sillä ulkona ei ole pakkasta ja minulla on kolmen vuodenajan makuupussi. Riippumatossa täytyy maata hieman vinottain, jotta vartalo pysyy kutakuinkin suorassa. Riippumaton saumat paukkuvat taas. Ainahan aamuyöllä tulee se viileä hetki, mutta silti vähän ihmettelen. Tulen siihen tulokseen, että riippumaton kankaan syleillessä minua joka puolelta untuvatäyte on mennyt sen verran kasaan, ettei se enää eristä parhaalla mahdollisella tavalla. Olen jo melkein takaisin autolla, kun olen kelannut riippumattoyöpymisen plussat ja miinukset läpi. Jos olisin kiepsauttanut riippumaton köydet puun ympäri, ne olisivat johtaneet sadeveden asumuksen sisään kuin rännit ikään. Tarppia ei illalla vielä tarvinnut, mutta se antoi sopivasti suojaa aamuyöllä alkanutta sadetta vastaan. harjaköyteen hyttysverkon yläpuolelle. Aamuinen sumu ympäröi asumukseni. Muuten nukun erinomaisesti. Rimpuilen itseni makuupussin sisälle. Vähitellen paikat puutuvat liikkumattomaan asentoon ja havahdun hereille. Onneksi se ei vuotanut nukkujan päälle. Pienellä Muurikalla paistuu helposti herkullinen päivällinen yhdelle. Katselen riippumaton kiinnitysnaruja. Siinä on jotenkin enemmän luonnon keskellä kuin teltassa. Makaileminen tuntuu hyvältä. Mikään ei kuitenkaan anna periksi. Makailen rauhassa ja ihmettelen, ettei mitään paikkaa särje tai kolota. Nukahdan uudelleen. Kellahdan selälleni ja temppuilen housut jalastani. Teltassa on seinät, joten se tuntuu suojaisemmalta paikalta. Aluksi tuntuu, että makuualusta luistaa alta, mutta pian siihenkin tottuu. Minua ei enää nukuta, mutta ei huvittaisi vielä noustakaan. Uni tulee helposti. Pakkaan riippumaton suojukseensa ja taittelen sen tarpin kanssa rinkkaan. Vääntäydyn ulos maakuupussista ja taiteilen housut jalkaani. Itse asiassa todella mukavaa. RETKI toukokuu 2011 83. Kääntyilen hieman ja nukahdan näihin pohdintoihin. Aamuhetki on hurmaava Aurinko on jo noussut, mutta valo ei näy pilviverhon takaa. Koko riippumatto venyy ja paukkuu mutta ei anna periksi. Sade alkaa hiljalleen. Riippumatto on varusteineen valmiina nukkumista varten. Astun alas ja ryhdyn sytyttelemään nuotiota aamupalaa varten. Pelkään koko ajan, että kangas repeää ja romahdan selälleni maahan. Kello on vielä vähän. On mukava tunne olla suojassa mutta kuitenkin ihan ulkona. Vaihtelen asentoa muutaman kerran ja havahdun aina hetkiseksi. Päädyn lopulta siihen, että se on telttailuun nähden mukavaa vaihtelua. Takista ja paidasta taittelen tyynyn. Mietiskelen yötäni ja vertailen sitä telttailuun. Ponnistan jaloilla ja hartioilla, yrittäen hieman muuttaa asentoa. Onnistun ja nukahdan saman tien uudestaan. Kangas vuotaa siitä kohtaa, ja seuraan pisaroiden tippumista maahan. Kun olen syönyt, sammuttanut nuotion ja pakannut tavarani, kääntelen sammalet takaisin tulisijani päälle. Tarkastan vielä, että leiripaikka jää siistiksi ja lähden kävelemään. Riippumatossa on koko ajan ulkona, vaikka tarppi suojaakin sateelta. Puihin kiinnitetyt narutkin pysyvät tiukasti paikallaan. Vanha kangas ei siis enää pidä vettä. Kaivan esiin vanhan Jerry Cottonin ja luen sitä hetken telttavalon loisteessa. Sade ropisee yhä, kun havahdun kylmään
Jykevän ulko-oven takaa paljastuu valoisa sali, jonne auringonsäteet lankeavat suuresta ruutuikkunasta. Kohta kulkija erottaa laakealla kalliokummulla valtavan kivirakennuksen. Talvet pariskunta asui Helsingissä, Turussa ja Tampereella vuoteen 1930, jolloin he ostivat Rokan talon parin kilometrin päästä ateljeesta. Pirunvuori 0 500 m Ellivuori Rautavesi luola Kivilinna Pirunvuori kuntorata Pirunvuori Rotarilaavu Ellinlaavu Vammala RETKI toukokuu 2011. Kivet on ladottu taitavasti päällekkäin ilman laastia. Takka, makuusoppi, huonekalut, tekstiilit ja maalausteline vievät vierailijat yhä viime vuosisadan alkupuolen tunnelmaan. P 84 Puhdaslinjaista realismia ikuistanut taiteilija haki innoitusta luomuksiinsa Pirunvuoren näkymistä kesään 1966 asti. Ateljeen rakennusmateriaali on saatu läheisestä muinaisrannasta. Emil Danielsson vietti kesäateljeessaan suvipäivät vaimonsa Aurooran eli Sagan kanssa. KIVILINNAN NAAPURISSA ON KANSANTARINOIDEN SÄVYTTÄMÄ PIRUNLUOLA NÄYTTÄVINE LOUHIKKOINEEN. ieni metsäpolku erkanee Ellivuoren kuntoradalta kohti Pirunvuoren lakea. Pärekattoinen kivilinna näyttää keskiaikaiselta puolustusrakennelmalta parin metrin paksuisine seinineen. Silloinen omistaja ja vuosiluku on kaiverrettu linnan kulmauksen kivipaateen. Linnan rakennusajankohta ei sijoitu ritariaikaan vaan vuoteen 1906, jolloin taiteilija Emil Danielsson rakennutti kesäateljeensa lähelle Pirunvuoren huippua. retkellä päiväretki teksti ja kuvat Joel Ahola Emil Danielssonin kivilinna-ateljee on rakennettu Pirunvuoren rinteelle vuonna 1906. Pirunvuoren rinteillä TAITEILIJA EMIL DANIELSSONIN KIVINEN KESÄATELJEE ON PYSTYTETTY YLI SATA VUOTTA SITTEN SASTAMALAN PIRUNVUOREN RINTEELLE. Kaksikerroksisen rakennuksen sisään johtaa tunnelimainen kiviholvi, mutta pääsalin katto on katettu päreillä
Kesämökiltään Pirunluolalle kavunnut Rantala on ryöminyt aikoinaan myös tunnelin läpi. Teon motiiveja ja tekijälkeen. 2004. Viisitoista vuotta myöhemmin ateljee, irtaimisto ja taiteilijan 18 taulua lahjoitettiin Vammalan kaupungille. Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistykjaitsevat Danielssonin ateljee ja Pirunperille ei ole tehty ajotietä, vaan kohteesen julkaisuja LXXXIV. Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistys sai kivilinnan omistukseensa Danielssonin testamentin perusteella vuonna 1975. taidemaalari Emil Danielssonin kivilinnavuosikymmentä myöhemmin vajaan paTarinat unohtavat usein mainita, että ateljee, avoinna kesäkuusta elokuulle viikonrin kilometrin päähän Ellivuorelle. Samalvine kivipaasineen ja jyrkänteineen on ulkopuoleltakin varsin näytla aloitettiin kesävieraiden venekuljetukset Karkusta. Kukaan enää tarvita, sillä koordinaatit ratkaistaan satelliittihavainnoin. Pihnia olekaan, avautuu pitkän jyrkänteen kasoihtu antoi hieman valoa ryömijöille. Samalla nisekä vuorelle kantamaansa vettä ja valmistamiaan voileipiä. Tunneliin ei ole enää asiaa, sillä joku ajattelematon räjäytti PirunPirunluolaan meneminen on ollut kielletty syksyn 1994 räjäytyksen luolassa omatekoisen räjähteen syksyllä 1994. kunta hyödynsi turisteja kauppaamalle heille tauluja ja postikortteja Pirunvuoret ovat päätyneet moneen kansantarinaan. Syvällä maan sisällä saatettiin Vaikka Pirunvuoren laella ei enää toretsiä päälinjasta erkanevaa haaraa. "Se oli ahdas reitti, joka nousi tuonne 15 metrin päähän varsinaiseen lohkareluolaan", Rantala kertaa seikkailuaan. reunalta kaunis näkymä länteen RautaKansantarinoiden mukaan Pirunvuovedelle. Pirunvuoren näköalahuippu vattu pienellä luonnonsuojelualueella. Emil Danielsson kuoli 16. näköalojen vuoksi: Pirunvuori mainitaan näköalapaikkana August Räjäytys mursi kiviä ja kalliota tehden luolasta vaarallisen. mellä kutsuttuja kukkuloita tunnetaan nykyisillä kartoillamme yli Näkötornin jälkeen kukkulan laella on ollut sodanaikainen ilma60, mutta Sastamalan Pirunvuori muistetaan erityisesti luolastaan. Sen työn olivat hoitaneet jo kirkonrakentajat aikanaan. SorRamsayn vuonna 1895 toimittamassa Suomi matkaopas -kirjassa, tumisesta varoittava liikennemerkki ja pääsy kielletty -kyltti pitävät joka oli maamme ensimmäinen matkailuopas. ei uskaltautunut tunneliin yksinään. Tarujen mutelukeskuksen naapurissa ulommas. Tarinoiden mukaan pikkupojat ujuttautuikeen huonokuntoinen torni on poltettu. Viimeiset kulmahaHarva uskaltautui ryömimään pimeän tunnelin läpi ennen sähvainnot kolmiopisteellä tehtiin 1980-luvun puolivälissä, jonka jälkölamppujen keksimistä. Kuntaliitosten ja nimen vaihdoksen myötä kivilinnan omistaja on nykyisin Sastamalan kaupunki. Pirunvuoren kivilinna on peruskorjattu vuosina 19971998. Ainoastaan erään polut alkavat Hotelli Ellivuoren pysäköintipaialussa. Sieltä kirkseinämä on monin paikoin negatiivinen: kojen rakentamisesta suuttunut piru Pirkanmaalla Sastamalassa Ellivuoren laskethuipun reuna yltää jyrkänteen juurta kävi varastamassa viinaa. Nykymittauksiin tornia ei vat ahtaasta onkalosta perätysten toisiaan henkisesti tukien. Pirunvuoren ja Laukon kartanon väli on loppuisin ja keskiviikkoiltaisin Pirunvuoren luola, muinaisranta ja jyrkänne Pirunvuoren laen luontoarvot on turlinnuntietäkin yli 26 kilometriä. suurimman osan nykyisistä vierailijoista turvallisella katselupaikalPirunvuoren laelle rakennettiin ensimmäinen näkötorni vuonna la. Lähes 300 metriä pitkä jyrkänren tunnelista johti haara Vesilahdelle ne on myös tutustumisen arvoinen, sillä Laukon kartanon kellariin. heinäkuuta 1967. Luonnonnähtävyys on ulkopuoleltakin vierailunarvoinen jää ei tiedetä, mutta luolan alkuperäistä asukasta sillä tuskin yritetkohde. kaan moni ihminen on yrittänyt kulkea alueella kuntoratoja ja metsäpolkuja, kaksi Pirunvuoresta haviteltiin Kolin vesamaa reittiä Laukolta alkaen, muttei laavua roista matkailukohdetta 1900-luvun ole koskaan palannut. Taiteilijaparistävä vierailukohde. Päiväretkeilijät pääsevät tutustumaan maksutta ateljeehen kesäkuusta elokuuhun viikonloppuisin ja keskiviikkoiltaisin. Tukittu tunneli "Tästä mentiin ennen alas ja tuosta kivenkolosta sisään tunneliin", Heikki Rantala viittoo Pirunvuoren länsirinteen louhikossa. valvontatorni sekä kaksi kolmiomittaustornia. luola ovat kiehtovia vierailukohteita, seen saa yhä patikoida kilometrin polku Ellivuori Ski Center, www.ellivuori.fi mutta alkujaan Pirunvuorella on käyty taipaleen. TIETOREPPU PIRUNVUORI RETKI toukokuu 2011 85. tiin häätää. Lisätietoja Näköalapaikalla Danielssonin kiviateljee jää juuri suo Pirunvuori Taidetta ja tarinoita, Raimo Parin sadan metrin päässä toisistaan sijelualueen ulkopuolelle, mutta onneksi Seppälä. Huipun tuntumaan suunniteltiin koiran väitetään onnistuneen tehtävässä kalta matkailuhotellia 1950-luvulla, mutta isännän evästäessä lemmikkinsä ripusNähtävyydet hiihtokeskus ja hotelli valmistuivat pari tamalla sen kaulaan ruisleivän. Vaikka luolan sisälle ei enää saa kavuta, luonnonnähtävyys valta1905 eli vuosi ennen Danielssonin kivilinnan valmistumista
LIIALLINEN VERENSOKERIN LASKU SAATTAA PYSÄYTTÄÄ MATKANTEON KOKONAAN. un retkille suunnitellaan ruokahuoltoa, on hyvä kiinnittää huomiota ruuan monipuolisuuden ja energiakoostumuksen lisäksi myös oikeaan ateriarytmiin. Kun ottaa kengät pois jalasta, nauttii sopivasti välipalaa ja hieman huilahtaa, jaksaa taas kulkea reippaana seuraavan etapin. Rytmitä ruokailusi oikein RETKEILIJÄN ATERIARYTMIN TÄYTYISI JAKAUTUA TASAISESTI JA NOUDATTAA ARKIPÄIVÄSTÄ TUTTUA KAAVAA. Sen suunnittelulla ja sitä noudattamalla vältytään liialliselta veren- K 86 sokerin laskulta, eikä matkaan tule sen takia katkoja. Päiväohjelmaa on hyvä rytmittää ruokailuhetkien mukaan. Ateriarytmin avulla pidetään huoli myös elimistön riittävästä käyttöenergiasta. "Tavoitteena olisikin pitää verensokeri mahdollisimman tasaisena koko päivän ajan", opastaa Retki-lehden ravitsemusasiantuntija Petri Bystroff. Varsinkin vaelluksilla on syytä muistaa, että pitkäksi venähtäneellä ateriavälillä on vaikutusta suorituskykyyn. retkellä eväät teksti ja kuvat Joppe Ranta Tauko tekee vaelluksestakin elämyksen. Aikuinen jaksaa liikkua ja toimia retkioloissa, vaikka ruokahuolto ei täysin ajallaan tulisikaan. Näin keskittymiskyky pysyy sille vaaditulla tasolla ja turhilta vahingoilta vältytään", Bystroff kertoo. RETKI toukokuu 2011. "Esimerkiksi kalliokiipeilyssä ja muissa erityistä tarkkaavaisuutta vaativissa aktiviteeteissa verensokerin tasaisena pitäminen korostuu. Eri- tyisesti silloin, kun ollaan maastossa perheen pienempien kanssa, on muistettava noudattaa ateriarytmiä
Viljaiset välipalat auttavat jaksamaan Kuitumysli neljälle 4 dl kaurahiutaleita 1 dl kauraleseitä 0,5 dl kookoshiutaleita 0,5 fariinisokeria 1 dl kuivattua omenaa 1 dl rusinoita 1 dl auringonkukan siemeniä Sekoita kaikki ainekset keskenään, paitsi omenapalat, rusinat ja siemenet. Paista patukoita 175-asteisessa uunissa noin kymmenen minuuttia. Sekoita loput ainekset joukkoon. Muotoile aines patukoiksi tai kääri esimerkiksi leivinpaperin sisälle "karkeiksi". Erilaiset välipalat voivat koostua hedelmistä ja marjoista sellaisenaan tai lyhyil- Välipalaksi riittää vaikka tuore leipä ja margariini, jos isompaa ateriaa ei taukopaikalla halua valmistaa. RETKI toukokuu 2011 87. Tieto toimii hyvänä pohjana päivän kokonaisenergiapitoisuuksia mietittäessä. Niillä rytmitetään päivää, mutta ennen kaikkea niistä saadaan käyttöenergiaa ja samalla säädellään verensokeria. "Vaelluksella kerätyt mustikat tai runsasmarjainen lakkasuo hellii kulkijan mieltä." Hyviä hiilihydraattilähteitä ovat myös erilaiset täytetyt ruisleivät, rieskat tai vaikkapa palanen marjapiirakkaa. ed.) 1,5 dl omenatäysmehua 1 dl hunajaa 1 vaniljatanko ripaus suolaa Kiehauta kattilassa omenamehu, hunaja, halkaistu vaniljatanko ja suola. Jäähdytä ja säilytä kuitumysliä tiiviissä rasiassa kuivassa paikassa. Energiaa hiilihydraatit rasvat proteiinit kcal GDA* Myslipatukat (15 kpl) 1 reseptillinen kuitumysliä (ks. Juomaksi kannattaa nauttia makeuttamatonta mehua, teetä tai vähärasvaisesta maidosta keitettyä kaakaota. Hyvä välipala on pieni ateria Retkiruokailussa välipalojen merkitys on suuri. "Välipalojen osuus päivän kokonaisenergian tarpeesta on viidestä kymmeneen prosenttia", Bystroff mainitsee. Nosta kattila pois levyltä, lisää kuivat ainekset ja sekoita hyvin. Laita seos uunipellille ja paahda 100-asteisessa uunissa tunnin ajan. Patukat säilyvät huoneenlämmössä muutaman viikon ajan. Energiaa/kpl hiilihydraatit rasvat proteiinit kcal GDA* 228,8 g 65,8 g 50,8 g 1 710 85,5 % 21,7 g 3,5 g 4,3 g 139,5 7% *aikuisen GDA perustuu 2 000 kcal:n päivittäiseen energiantarpeeseen. lä retkillä esimerkiksi rahkaan sekoitettuna. Niiden ansiosta nälkä ei pääse yltymään liian suureksi aterioiden välissä. Marjat voi myös sekoittaa puuron joukkoon, jolloin saadaan kartutettua myös kehon hiilihydraattivarastoja. Saman patukan tai leivän syöminen kyllästyttää nopeasti, mutta monipuolisilla välipaloilla saadaan helposti tuotettua taukohetkiin mielihyvää. Välipalojen vaihtelevuuteen kannattaa myös panostaa
Vaikka taulukon mukaista ateriarytmiä ei täysin voisikaan noudattaa, täytyy ruokahuoltoa suunniteltaessa huomioida, että täydet sata prosenttia päivän ruokamäärästä tulee jollain tavalla nautittua. Ruokauutuuksia Kuivatut marjat Suosikkikeksi matkapaketissa KOTIMAISTA karpaloa, mustikkaa ja puolukkaa saa nyt kuivattuna. Hinta: alkaen 3 euroa / pussi Lisätiedot: www.biokia.fi SUOLAKEKSIKLASSIKKO TUC on vihdoin saatavissa pienemmässä pakkauksessa. Uusi kuuden keksin annospakkaus on sopiva kerta-annos. Tähän on usein syynä tarve tehdä matkan varrella lounasta nopeasti ja liian runsaan aterian jälkeen iskevä ruokalevon tarve. Marjajauheilla saadaan helposti lisämakua ja vitamiineja sekä kuituja puuroon, leivonnaisiin ja juomiin. retkellä eväät Ateriarytmi ja ruokamäärä 35 30 % päivän ruokamäärästä 25 20 15 10 5 0 aamupala välipala lounas välipala päivällinen iltapala Todellisuus on toista Ateriarytmi näyttää taulukossa selkeältä: päivää kohden on kolme tuhdimpaa ruokaa ja kolme kevyempää. "Päiväretkeilijälle oikeat ruokailuvälit ovat helppoja pitää, eikä pienestä lipsumisesta yhdessä päivässä mitään haittaa olekaan," Bystroff muistuttaa. Vaeltaja ei sen sijaan pysty todellisuudessa noudattamaan ohjeiden mukaista ateriarytmiä kirjaimellisesti. Suklaakuorrutteiset puolukka, karpalo ja mustikka ovat vaeltajalle kevyesti mukana kulkeva herkutteluhetki. Matka ei edisty, jos jatkuvasti on oltava tekemässä ruokaa. Kokonaisina kuivatut luonnonvaraisena kasvaneet suomalaiset marjat käyvät naposteluun sellaisenaan tai sattumina aamiaisvellissä, nuotioleivässä tai vaikka mustikkamaidossa. Biokian kuivatuilla marjoilla saa retkeilijän välipalaan mukavaa vaihtelua. Usein myös iltapala on sujuva jatkumo päivällisestä. 21 gramman pakkauksessa on kaksi TUC-makua: original ja paprika. Sisällä on terveysvaikutteinen marja ja pinnalla maukas suklaa. "Nämä täydentävät kokonaisuutta, joten lounas voi olla kevyempi ilman tarvittavan energiatason notkahtamista." Päivällinen nautitaan yleensä yöpymispaikalla, jossa on majoittumisen jälkeen aikaa kokkailla enemmänkin. Keksit eivät murennu pitkin reppua kuten vanhan ison pakkauksen kanssa helposti käy. Välipaloiksi luetaan kävellessä naposteltavat pikkusyötävät ja energiapatukat. Toisaalta vaelluksella välipaloja syödään yleensä useammin kuin ateriarytmitaulukko ohjeistaa. Toki tapoja on yhtä paljon kuin on kulkijoitakin, mutta usein päiväruokailut jäävät vähemmälle huomiolle. "Usein aloitetaan vankalla aamupalalla, mutta lounas on suosituksia kevyempi," Bystroff tietää. Suolakeksi sopii reissuvälipalaksi sellaisenaan, mutta parhaimmillaan se toimii rakennusalustana, jonka päälle voi kasata juustoa, kinkkua, vihanneksia, levitteitä tai melkein mitä vaan. Hinta: 0,49 euroa Lisätiedot: www.lu-suomi.fi/tuc 88 RETKI toukokuu 2011. Käyttövalmiina pienissä uudelleensuljettavissa pusseissa olevat marjat ovat vaihtoehtoisesti jauheena, kokonaisina tai suklaalla kuorrutettuina
Oikeus siihen tulisi rajata tietyille ammattiryhmille, samaan tapaan kuin moottorikelkkailu poroisännille. "Onpas ilmoja pidellyt" mielletään perinteisesti turvalliseksi keskustelun aloitukseksi. Kesällä mielialaa pilaa liika kuumuus tai koleus. Erehdyksen vaara on ilmeinen, jos juttukumppani sattuu olemaan vaikkapa maanviljelijä, postinjakaja tai tiepiirin aluevastaava. Harjaaminen ja skrapaaminen on häntä orjuuttavaa ja hänen ihmisoikeuksiaan tallovaa pakkotyötä, joka masentaa loppupäiväksi, joskus jopa viikoksi. Kelioloista laadittuja virallisia ennustuksia kuulee uutislähetyksissä, ja aiheesta tarinoidaan tietäväisinä tuttavien kesken kahvipöydissä. Ilmoista yhtenään valittamista onkin muiden raskasta kuunnella. Ilmastomuutoksen hidastamiseksi tehdyillä toimilla kuka tahansa voisi lunastaa kalastuksenhoitomaksuista tutun läänikohtaisen vuorokausi- tai viikonloppuluvan.. Talvella taasen vaivaa lumi ja pakkanen tai niiden puuttuminen. Elinkeinon tai työtehtävien ollessa kyseessä kelien arvostelun ymmärtää hyvin. Heidän kaltaisilleen ei retkeilijän välttämättä kannata suitsuttaa jatkuvan auringonpaisteen ja kunnon lumitalven ihanuutta. Hahmot tunnistaa narisevasta puheenparresta, jota kuulee yleisimmin aamuisin. Vaikka monilla aloilla on ollut välttämätöntä sopeutua vaihteleviin sääoloihin, niin silti ilmojen herran kaikilta oikuilta ei voida täydellisesti suojautua. Voimassa oleva kortti tulisi esittää aina muille läsnäolijoille ennen kuin aloittaa säästä jupisemisen. KOLUMNI teksti Marko Taavila piirros Karoliina Lahti Jokamiehen oikeus tarkastelee retkeilyyn liittyviä ilmiöitä kriittisin silmin ja antaa tuomionsa pirttipöydän ääreltä. JOKAMIEHEN OIKEUS 90 RETKI toukokuu 2011 Syyttä kelejä sättiä S äästä puhuvat muutkin kuin tamperelaiset. Tästä syystä se pitäisi kieltää ilman pätevää syytä. Gore-kengät ja kalvotakit sekä ajastimella käynnistyvät sisätilanlämmittimet eivät suo lohtua, kun on pakko altistaa itsensä säiden armoille jopa minuuttien ajaksi. Toisenlaisen ihmisryhmän muodostavat he, joille mikään säätila tai vuodenaika ei ole mieluisa. Suvi ei ole suinkaan sen suloisempi, sillä silloin helle tekee ilmastoimattomat ulkosiirtymät infernaalisiksi. Sanomalehden noutaminen postilaatikolta tai muutama askel autolle muodostavat heille henkilötason "via dolorosan". Tässä vaanii kuitenkin sudenkuoppa, jonne suunsa avannut saattaa odottamatta luiskahtaa. Omalla näkökannalla saa toki sanailua höystää, mutta tietyissä ammateissa säätyypillä on siinä määrin väliä, että mielipiteensä esittäminen ainoana totuutena saattaa vaikuttaa ratkaisevasti tunnelmaan. Autoilevan sääkitisijän tuskat tuplaa talvisin tuulilasin puhdistaminen lumesta ja jäästä. Usein onkin niin, että todelliset ammattilaiset osaavat varustautua paisteisiin ja sateisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Käytännössä tämä järjestettäisiin ajokortin kaltaisilla luvilla, joita Ilmatieteen laitos myöntäisi kirjallisten hakemusten perusteella kansalaisille. Lisenssin voisi saada kerrallaan vuodeksi, jonka jälkeen viranomaiset harkitsisivat sen jatkamista tapauskohtaisesti. Säätiloja uskaltaa ryhtyä hammastamaan tuntemattomienkin seurassa: koskettavathan ne tavalla tai toisella lähes jokaista. Heidän keväänsä ovat aina myöhässä ja syksyt aikaisessa tai päinvastoin
Juoksuun, ulkoiluun, kävelyyn, vesiurheiluun mitä ikinä harrastatkaan. Jalkineet LUONNOLLINEN tapa liikkua Super-kevyt matala profiilinen muotoilu antaa tarkan tuntuman maastoon, aivan kuten liikuttaessa paljain jaloin. TASAPAINO paranee sekä TUNTUMA alustaan lisääntyy. Jalkasi STIMULOITUVAT ja kehosi lihakset VAHVISTUVAT sekä parantavat näin myös RYHTIÄ ja ASENTOA. MERRELL BAREFOOT jalkineissa Liikut, kuten luonto tarkoitti CONTINUE YOUR ADVENTURE AT merrell.com/barefoot
Ja näitä kaikkia mieluiten saman päivän aikana. Tervetuloa meidän maailmaamme. Vedenpitävä, hengittävä ja varustettu ultraäänisaumarakenteella. OX O Alan viimeisintä kehitystä edustava vaellusrinkka, jossa on monia innovatiivisia ominaisuuksia mukavuuden maksimoimiseksi retkellä. PFOS/PFOA-vapaa. H AGLö F S GRyM Ainutlaatuisesta materiaaliyhdistelmästä valmistettu innovatiivinen vaelluskenkä. W W W. Näihin oloihin me kehitämme tuotteemme, oloihin, joissa on sekä tuulta ja sadetta että kuumaa ja kylmää. Kevyt, kestävä, nopeasti kuivuva ja erittäin helppohoitoinen. O UTS TA N DIN G O UT DO O R EQ UIPMEN T DAVI D KVA RT. H A G LO F S . Kaukana sivistyksestä, lähellä oikeata luontoa. F I TäSTä SE ALKAA Ruotsin Lapissa voi vaellella viikkoja ilman, että tulee tormänneeksi yhteenkään ihmiseen. Tervetuloa Haglöfsin pariin. B A S I C L O G O T Y P E . Täällä kokee myos luonnon alati muuttuvan olemuksen aamunkoiton ensi säteistä iltahämärän sinertävään valoon. TO B E U S E D A S N E G AT I V E W H I T E O N A B L A C K O R D A R K B A C K G R O U N D P3 Z E NIT H J AcK E T HAGLÖFS LOGOTYPE Kierrätetyistä kankaista valmistettu erittäin tekninen kuoritakki. Se on yksi Euroopan viimeisistä suurista erämaa-alueista