VKO 2008-26 683219-0805
TEEMA: SUUNNISTAMINEN. EKSYMINEN · KARTAN PÄÄLLYST YS · FOLIOHERKUT
RE T K EILY · M AT K A I L U · V A R U S T E E T ILU VA RUS EE
Nro 5 Kesäkuu 2008
7,50
Monet
maastokartat Hossan
retkeilyalue
Puolijuoksua tunturissa
Kamppeet
fillariretkelle Teneriffan
jylhät vuoripolut
4050-litraiset reput
ORTLIEB PHOTO SHUTTLE -KAMERALAUKKU VAUDE SLIGHT -KUORITAKKI
Siiponjoen
mutkissa
0 10ua siv
PAL
Columbia Sportswear suojaa kehoasi auringon haitallisilta säteiltä ja vaimentaa askeleesi pitäen samalla jalkasi kuivina.
044 733 0022 tito klo 916 (tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset)
ILMOITUSMY YNTI
Veikka Gustafsson
K ARTAT
Tatu Järvinen
PIIRROKSET
Eastpro Oy p. R E T K E I LY · M A T K A I L U · V A R U S T E E T
Nro
Kesäkuu
s.90
PÄÄTOIMIT TAJA
Mikko Lamminpää
ULKOASU
mikko.lamminpaa@retkilehti.fi TOIMITUSSIHTEERIT
Tapani Haapanen
TAIT TO
Susanna Cygnel Susanna Haanpää
Tenho Järvinen
REPRO
toimitussihteerit@retkilehti.fi VAKITUISET AVUSTAJAT
Tenhelp Oy, Kerava
PAINO
Joel Ahola Pasi Ikonen Aino Juslén Aksana Kurola Mikko Nikkinen Joppe Ranta Ville Siekkinen Poppis Suomela Marko Taavila Jari Vehviläinen
Oy Scanweb Ab, Kouvola Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty.
K ANNEN KUVA
Mikko Nikkinen Saimaan kanava, Mustola
RETKI ILMEST Y Y VUONNA KERTAA
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@retkilehti.fi AVUSTAJAT
Markus Huovinen Pentti Korpela Hannele Niemi Juhani Nurmi Eerikki Rundgrén
VIRALLINEN SEIKK AILIJA
Kestotilaus 6 nroa, 37 Määräaikatilaus 10 nroa, 70
TILAAJAPALVELU
tilaajapalvelu@retkilehti.fi p. (03) 782 2341
eastpro@phnet.fi ISSN
Karoliina Lahti
JULK AISIJA
Outdoor Media Oy
TOIMITUS
info@outdoormedia.fi
Aikakauslehtien liiton jäsen
Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun.
PL 193, 15101 LAHTI
toimitus@retkilehti.fi
s.50. (03) 782 2340 f
Pummeja sattuu kaikille, eikä harhailu ole vielä eksymistä.
54 Kainuun helmi
Hossan monipuolinen retkeilyalue vie julmista rotkoista hiekkarannoille ja harjumuodostelmilta ikiaikaisten kalliomaalausten äärelle. Hiekkarantojen turistihulina jää taakse kiireettömillä rinteillä mykistävissä maisemissa.
8 10 14 16 28 30 42 44 50 54 58 62 66 70
Pääkirjoitus Ajankohtaiset Virallinen seikkailija Testissä -litraiset reput Vaellusrippikoulu Teemana suunnistus Eksyksissä Maastokartat Siiponjoki Hossa Kebnekaise Fjällräven Classic Risto Sulkava Uutuudet
71 72 73 74 78 80 86 88 90 92 94 97 98
Kameralaukku Uutuudet Kuoritakki Pyöräretken varusteet Kartan päällystys Teneriffa Retkikeittiö Kirjat Hyyppäänvuori Retkikalenteri Markkinapaikka Seuraava Retki Reissu-Jussi. s.16
TESTI 4050 litran reput
Monikäyttöinen reppu muuntautuu melko tilavasta pussukasta sopivan kompaktiksi pakkaukseksi, kun taivaltaja haluaa jättää enimmät tavarat esimerkiksi perusleiriin. Retken testissä arvioitiin myös yksityiskohtien, kuten taskujen ja kiristysremmien toimivuus.
s.30 s.54 s.58 s.80
30 Tukea suuntavaistolle
Kompassi ja kartta kuuluvat retkeilijän tärkeimpiin varusteisiin. Suunnistustaitoa tarvitsevat kaikki kulkijat, jotka lähtevät tuntureille, erämaahan, luontopoluille tai vaikka marjametsään. Kaksi erilaista taivalta Ruotsin tuntureilla opettaa, miten tärkeätä on tarkkailla voimien riittävyyttä.
80 Kanarian korkeuksissa
Ikuisen kevään saarella, Teneriffalla, kulkija nauttii Espanjan korkeimman vuoren haasteista ja kasvien kukoistuksesta. Parhaiten seutuun pääsee tutustumaan kanootilla.
58 Kantapään kautta
Kokeneillekin retkikonkareille sattuu joskus kommelluksia, jotka muistuttavat suunnittelemaan reissut entistä tarkemmin
Jokainen vaatteille tai repuille keksimäsi uusi käyttötarkoitus lisää sitä paitsi investointisi kannattavuutta entisestään.
LIM OZONE JACKET Kolmikerroksisesta
GORE-TEX®
Pro
Shell -materiaalista valmistettu pelkistetty kuoritakki. Kuoritakki sopii yhtä hyvin sekä kiipeilyyn että melontaan, vuodenajasta riippumatta. Useimpia tuotteitamme voidaan käyttää kaikkina vuodenaikoina alus- ja väliasuja vaihtelemalla. L-koko painaa vain noin 360 grammaa.. Haglöfsin mallistossa on hyvin vähän tuotteita, joita voidaan käyttää vain yhteen rajoitettuun tarkoitukseen. Monipuolisuus on yksi edellytys sille, että Haglöfsin tuotteita ostavat asiakkaat saavat rahoilleen hyvän vastineen. Kolmesta suunnasta säädettävä huppu voidaan rullata kauluksen sisään. HAGLÖFSIN KÄYTTÖKELPOISUUS.
Käyttökelpoisuus on tuotteidemme tärkeimpiä ominaisuuksia! Monipuolisuus ja rajattomuus säätelevät kaikkia toimiamme. Hiihtoreppu toimii yhtä hyvin sekä maastopyöräilyssä että laskettelurinteessä
O U T S TA N D I N G O U T D O O R E Q U I P M E N T.
CLOTHES · BACKPACKS · FOOTWEAR · SLEEPING BAGS WWW.HAGLOFS.SE
STRIX COMMUNICATION · PHOTO: BRILJANS/PETER GERDEHAG
Kaaoksen rauhoittamiseksi alueelle lähetettiin sotilaita ja puiston hallinto siirrettiin armeijalle.
Nyt Lapista kuuluu kummia. Jos suurempi hotelli tarvitaan, löytyy sille varmasti järkevä paikka suojelualueen ulkopuolelta. Toivottavasti lyhytnäköiset eduntavoittelijat ehtivät kesälomillaan miettiä, kannattavatko tulevat äänestäjäsukupolvet kansallispuiston suojelemista vai tuhoamista. Vuotoksen allas halutaan rakentaa nimenmuutostempulla. Pyhäkeron laki on liian arvokas saadakseen ristikseen cityulkoilijan palvoman hiihtohissin. Sisällissodasta toipuvalta valtiolta ei herunut rahaa puistolle, vaikka mantereen halkova rautatie toi sinne kasvavat joukot matkailijoita. Mikko Lamminpää mikko.lamminpaa@retkilehti.fi
.... Onneksi Saariselkää suunnitellaan kansainvälisen arkkitehtikilpailun avulla. Salametsästys kukoisti, kivimuodostelmia tuhottiin matkamuistoiksi, vandaalit sytyttivät metsäpaloja ja kuumista lähteistä tehtiin kaatopaikkoja. Kammottavaksi tilanteen tekee se, että julkinen valta ympäristöministeri eturintamassa edistää luonnon raiskaamista. Nathaniel Langford kirjoitti puiston perustamisvaikeuksista näin: "Voimme saavuttaa tavoitteemme väsymättömällä työllä ja yhdistämällä voimamme sodassa maamme lainsäätäjien epäuskoa vastaan." Vasta vuoden retkikunnan julkaisemat valokuvat saivat poliitikot uskomaan ainutlaatuisiin luonnonihmeisiin. Pallastunturin hotelli halutaan laajentaa viisinkertaiseksi. Pallastunturin hotelli säilyköön -luvun matkailuhistorian tyylipuhtaana edustajana. Alkuperäiskansat kunnioittivat seutua pyhien rituaaliensa näyttämönä, minkä ansiosta syrjäinen alue säästyi valkoiselta mieheltä vuoteen . Pääkirjoitus
MIKKO L AMMINPÄ Ä
Matkailu jyrää kohteensa
Pyhäkero on liian arvokas hiihtohissille.
MAAILMAN ensimmäinen kansallispuisto Yellowstone perustettiin vuonna Yhdysvaltain tuliperäisen vyöhykkeen pohjoisosaan. Muut majoituspalvelut on keskitetty puiston ulkopuolelle. Kertomuksiin suihkuavista vesipatsaista, kuplivista mutalammikoista ja kivettyneistä metsistä suhtauduttiin ystävällisesti hymyillen. Kilpisjärven rauha hukkuu holtittoman moottorikelkkailun pauhuun. Yellowstonen suosituimpiin nähtävyyksiin kuuluu luontokohteiden lisäksi yli sata vuotta sitten rakennettu majatalo, Old Faithful Inn. Uusia ja suurempia arpia ei puiston herkkään tunturiluontoon pidä rakentaa. Se on säilynyt turismin kuristuksesta, uhkaavilta metsäpaloilta ja ympäristönsuojelijoiden esittämistä hävittämisvaatimuksista. Puistossa on autolla saavutettavia leirialueita ja patikkareittien varrelle perustettuja telttapaikkoja
Se kohoaa Maanmittauslaitoksen ilmakuvamittauksen mukaan 1 317 metriin. kartat, hihamerkit, kunniakirjat ja julkaisut ovat vuosikymmeniä kertoneet Haltin laen sijaitsevan 1 328 metrissä. Eron syynä on mittausvirhe, sillä vuonna 1963 maanmittarit perustivat korkeuspisteen vahingossa norjan puolelle. nyt asia on korjattu, ja uudet lukemat todistavat Haltin neljä metriä luultua matalammaksi. Yksityismaiden suojelualueilla sijaitsee lähes 5 000 hehtaaria ennallistettavaa metsä- ja suoluontoa. Jo aiemmin valtioneuvosto on myöntänyt 182 miljoonaa euroa 5 ensimmäisen vuoden toimiin. "Luontokeskuksesta luodaan yksi koko Suomen luontomatkailun ja luontokasvatuksen pääkohteista" timo , kukko kertoo. Suomen kaikki korkeudet muuttuvat, kun käyttöön otetaan vähitellen Julkishallinnon suosituksen 163 mukaisesti N2000-korkeusjärjestelmä. uudenlaiseen keskukseen kehitetään monipuolista kokous-, kulttuuri- ja näyttelytoimintaa. Maannousu nostaa Suomen korkeinta kohtaa vielä joka vuosi noin 2,5 millimetrillä. puustoisia perinnebiotooppeja pitäisi hoitaa vuosittain 670 hehtaarin alalla. Nuuksiokeskus rakennetaan Solvallan urheiluopiston läheisyyteen ja avataan vuonna 2011. uudet lukemat syrjäyttävät aikaisemmat N60-korkeudet. keskuksen toimitusjohtajaksi nimettiin Timo Kukko, joka on aiemmin työskennellyt Ylä-Lapin luontokeskus Siidan ja Suomen Metsämuseo Luston johtajana. kaikki korkeuserot eivät selity pelkällä maannousulla, sillä uudessa järjestelmässä on eri nollapiste. Lisäksi n2000-korkeudet ilmoitetaan normaalikorkeuksina entisten ortometristen korkeuksien sijaan. "Sitä kelpaa näyttää niin ulkomaisille matkailijoille kuin kansainvälisille kokousvieraillekin" toimitusjohtaja lupaa. infopisteen, luontokaupan ja kahvilaravintolan lisäksi rakennukseen sijoitetaan välinevuokraamo ja kokoustiloja. kyselyn mukaan kolmannes kunnista oli valmis lisäämään virkistys- ja ulkoilumetsiensä osuutta lähivuosina.
MaaMME korkein kohta, Haltin rinteen rajapyykki 303B, on ollut kuin pyhiinvaelluskohde suomalaisretkeilijöille. kävijä pystyy tutustumaan maamme luonnonaarteisiin näyttelyiden ja audiovisuaalisten esitysten avulla. Järjestelmämuutoksen ansiosta Halti on itse asiassa kasvanut noin 12 senttimetriä. kun ohjelmaan sisällytettäviä alueita valitaan, huomioidaan muun muassa kohteen virkistys- ja matkailukäyttö sekä kulttuuriarvot. Valtion mailla sijaitsevia, metsien monimuotoisuudelle merkittäviä suojelualueita on tarkoitus laajentaa 10 000 hehtaarilla. Retkeilyalueiden uusissa hoito- ja käyttösuunnitelmissa korostetaan metsien ja soiden luonnontilan edistämistä sekä lehtojen hoitoa, mutta retkeilyalueiden perustarkoitusta ei vaaranneta. GpS-navigointilaite ilmoittaa Haltin lähes 30 metriä korkeammaksi, ellei ohjelmisto muunna näitä satelliittijärjestelmän lukemia kotimaisiksi koordinaateiksi. Sen tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen sekä vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden kehitys vuoteen 2016 mennessä. GpS-koordinaateissa lukema ilmaistaan korkeutena maata kuvaavasta vertausellipsoidista. Maanmittauslaitoksen uusi vuosikertomus Uutisia Maasta kertoo tunturin korkeudeksi kuitenkin 1 324 metriä. luontokeskus nuuksioon
ajankohtaista j
koonnut Mikko La MMinpää
Halti madaltui
Espoon nuuKsIoon rakennettavan luontokeskuksen suunnittelutyöt käynnistyvät toden teolla. ,
Haltille on Kilpisjärveltä vähän yli 50 kilometrin matka.
monimuotoisuus turvataan
valTIonEuvosTo on vahvistanut Metso-hankkeen, joka keskittyy turvaamaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta. Tietoa uusista korkeuksista: JHS 163, www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs163
TEKsTI ja Kuva JoEL aHoLa
10
RETKI kesäkuu 2008. niiden lisäksi vaalitaan lehtoja, jalopuumetsiä, uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja harjujen paahderinteitä. Siellä esitellään myös pääkaupunkiseudun viherkehää ja nuuksion kansallispuistoa. Jääkauden jälkeinen maannousu muuttaa korkeuksia jatkuvasti, minkä vuoksi uudet lukemat poikkeavat entisistä joitakin desimetrejä. tarkoituksena on muun muassa parantaa suojelualueverkostoa ja kehittää talousmetsien luonnonhoitoa ekologisesti tehokkailla, vapaaehtoisilla ja mahdollisimman edullisilla keinoilla. keskus tarjoaa tietoa ja elämyksiä suomalaisesta luonnosta. Jos haluaa nousta nimenomaan maamme korkeimmalle huipulle, pitää kivuta Haltin kaakkoispuolelle Ritnicohkkan tunturille. Vaikka Halti on Suomen korkein kohta, se ei ole huippu: sama rinne jatkuu loivana norjan puolella, jossa korkein rakka kurkottaa noin 1 365 metriin
koulutuksen on suunnitellut Lapin urheiluopisto. olot eivät olleet kaikille torneille aivan samat, sillä Etelä-Suomi kylpi lähes helteessä mutta inarin kaamasessa toivoniemen lintutornia ympäröivät vielä puolimetriset kinokset. Voittajat eivät saavuttaneet kuitenkaan muuta kuin arvostusta, sillä kisan palkinnon, eli lintujen talviruokintatarpeet, arvottiin kaikkien osallistujien kesken. www.matupa.net
Suurella kaukoputkella ja sopivassa säässä linnun tunnistaminen onnistuu muutaman kilometrin päästä.
KoTIMaan lintutornit täyttyivät kaukoputkista ja lintuharrastajista toukokuun ensimmäisenä lauantaina. kristiinankaupungissa Siibyyn lintutornilla kiikaroineet tarkkailijat nappasivat voiton 115 lajilla. www.birdlife.fi/lintuharrastus/tornien_taisto.shtml
TEKsTI ja Kuva JoEL aHoLa
Erä- ja luonto-opas
Ammattitutkintoon valmistava koulutus 18.8.2008-14.8.2009 Odotamme sinulta kiinnostusta luontoon, retkeilyyn ja liikuntaan sekä motivaatiota suorittaa ammattitutkinto. pilottihankkeen rahoittivat Euroopan Sosiaalirahasto ja Lapin lääninhallitus. Kurssin hinta on 640 euroa. BirdLife Suomen järjestämän tempauksen tuotto käytetään lintulaskentoihin kansainvälisesti tärkeillä lintualueilla. BonGaRit kiLpaSiLLa
MatkaiLu tuRVaLLiSEMMakSi
MonIssa matkailukeskuksissa harrastetaan melontaa, koskenlaskua, maastopyöräilyä, valjakkoretkiä, köysirataseikkailuja, laskettelua ja kaikenlaista mönkijöillä päristelyä, joissa saattaa käydä haavereita. Myös 7 muuta tornia ylitti 100 lajin rajapyykin. Hakemukset opistolta tilattavalla tai kotisivuilta saatavalla lomakkeella. Heistä suurin osa työskentelee Lapissa majoitus- tai ohjelmapalvelualalla sekä rinnekeskuksissa. kertaa kisattu Tornien taisto innoitti leikkimieliseen mittelöön ennätykselliset 270 joukkuetta. "Ensimmäiset eteläsuomalaiset kurssinjohtajat on juuri koulutettu, ja syksyllä järjestetään vielä kolme kurssia" kertoo koulutussuunnitteli, ja Hannu väärälä Lapin Urheiluopistosta. Sinulla on mahdollisuus hakea KELA:n opintotukea. tarkkaavaiset havaitsijat kirjasivat silti listoihinsa ilahduttavia harvinaisuuksia: tohmajärvellä liidellyt keisarikotka oli odottamattomin havainto, mutta erityismaininnan ansaitsivat myös pukkilassa nähty jalohaikara sekä Hangossa lennellyt tulipäähippiäinen. Yritysten henkilökuntaa kouluttamalla halutaan lisätä matkailijoiden turvallisuutta ja ehkäistä onnettomuuksia. koulutuksen päätteeksi järjestettävän kokeen läpäisseet saavat kortin, joka on voimassa viisi vuotta. Lisäteitoja Jouni Luuppala (03) 424 992 48 tai kotisivuiltamme.
Eerikkilän Urheiluopisto, puh. Lajimääritykset perustuivat näkö- ja kuulohavaintoihin. 15. Matkailun turvallisuuspassikoulutus eli Matupa antaa perustiedot matkailun turvallisuudesta ja innostaa omien taitojen kehittämiseen. Matupa-koulutettuja työntekijöitä on maassamme jo yli 900. koetus alkoi aamuviideltä, ja 38-henkiset joukkueet yrittivät tunnistaa 8 tunnin aikana mahdollisimman monta siivekästä. Lähes koko maassa vallitsi kirkas sää, joka sai linnut lentämään harmillisen korkealla. (03) 4249 900 www.eerikkila.fi
RETKI kesäkuu 2008
11. Opiskelijat valitaan puhelinhaastattelujen perusteella. tyyni ilmavirtaus ei houkutellut muuttajia sankoin joukoin liikkeelle. toiminta laajenee myös Etelä-Suomeen
päivä. Luvuissa on mukana keskusvaraamojen kautta tehdyt lomamökkivaraukset. aluksi käytiin rento yhden nousun ja laskun sprinttikisa, jossa välineen sai valita vapaasti. Åren pohjoismaisessa cupissa edellisenä viikonloppuna harjoitelleet Kari Rauhanen ja Kari Kuhno kävivät tiukan taistelun mestaruudesta. Eniten matkailijoita saapui Britanniasta, Venäjältä, Hollannista ja Saksasta. tapahtuma kestää torstaista sunnuntaihin, jolloin voi tutustua kauden uutuustuotteisiin. ulkomaalaisten määrä lisääntyy nopeasti, mutta luku ylitti silti vain niukasti 100 000 rajan. Myös juho särkilä kiilasi lopulta pronssille jääneen kuhnon edelle. Varsinainen SM-kisa käsitti viisi nousua ja laskua. kesän uutuus on Makuupussimaailma, jossa lukuisat valmistajat esittelevät koko makuupussivalikoimansa, eli lähes 150 erilaista tuotetta. Jos omasta porukasta ei löydy kipparia, sellaisen voi palkata. www.harriniva.fi
TEKsTI akSana kuRoLa
Hiihtoalpinismin sprinttikisassa välineet sai valita oman mielen mukaan.
Iso-syöTTEEn kausi huipentui huhtikuussa pidettyihin ensimmäisiin hiihtoalpinismin eli randonnéen SM-kilpailuihin. naisten ja nuorten sarjojen mestaruudet menivät sprinttikisan voittajille. kansainvälistä väriä näyttelyyn tuovat ruotsalaisen Hillebergin sekä saksalaisten Wechselin ja Vauden esittelijät, joilta asiakkaat pääsevät kysymään telttojen yksityiskohdista. Joukkueeseen kuuluu 58 jäsentä, joista vähintään yhdellä pitää olla koskenlaskuveneenkuljettajan lupakirja. Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan kakkoseksi ylsi Levi ja kolmanneksi Vuokatti. Vauhdikkaan kisan voittajiksi kiisivät johanna Gustafsson, Teemu Kaitanen ja jannina Gustafsson, joka ylsi nuorten sarjan kärkeen. Epäonnekseen kuhno eksyi radan puolivälissä ylimääräiselle lenkille, joten Rauhanen ylsi ylivoimaiseen voittoon. maamme suurimpaan telttanäyttelyyn pystytetään yli sata telttaa ja muuta majoitetta. tyytyväiset osallistujat halusivat lisää kilpailuja ensi talveksi. kisalajeja ovat koskisyöksy, pujottelu ja pelastustehtävät. ilmoittautuminen täytyy jättää viimeistään 11. Paikalle saapuvat retkeilyn, metsästyksen ja kalastuksen keskeiset valmistajat, maahantuojat, jälleenmyyjät ja eräpalveluyritykset. kilpailijat ottivatkin alleen kalustoa luistelusuksista lumilautoihin. Myös koskenlaskuveneitä saa vuokrata paikalta. www.geocities.com/skimountaineeringteam_finland
TEKsTI inGRid StEnGÅRd
Ruka suosituin
Kitkajoen kosket tarjoavat kaikille sopivia haasteita.
retkikansa riiHimäelle
RIIHIMäEn ERäMEssuT järjestetään totuttuun tapaan kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. kesäkuuta. Rata kiersi iso-Syötteen kaikki parhaat metsäreitit, ja nousumetrejä kertyi peräti 800. esillä on myös makuupussien poikkileikkauksia ja täytemateriaaleja.
MaaMME matkailukeskuksista kuusamon Ruka onnistui viime vuonna houkuttelemaan eniten matkailijoita: peräti 841 129 yöpymistä. kesäkuuta. Veneen täytyy olla malliltaan itsetyhjentyvä ja tarkoitettu vähintään kuudelle hengelle. Etelän hiihtokeskuksissa pystytään järjestämään sprinttikisoja ja pohjoisessa kelpaa mitellä pidemmilläkin matkoilla. Lajista kiinnostuneille järjestetään avoin leiri norjan Strynissä 13.17. yöpymiset 2007 Ruka 841 000 Levi 689 000 Vuokatti 661 000 Ylläs 419 000 Saariselkä 377 000
12
RETKI kesäkuu 2008. Randonnéen mestarit
ajankohtaista
kisa kosken kuohuissa
MuonIojoEn vaikuttuvissa koskissa mitellään kumivenein koskenlaskun Suomenmestaruudesta kesäkuun 14
Yhteistyötä tekevät myös kaupat ja myyjät. varusteet. tapahtumassa myyjät jaettiin ryhmiin vertailemaan kantolaitteita, varustautumaan talviselle retkelle ja ottamaan kompassilla suuntaa kartalta. Varustetietoa myyjille
Partiokauppojen retkeilyvälinemyyjät perehtyivät luonnossa erilaisiin tuotteisiin. kesäsesonki tuo myymälöihin kuormakaupalla uusia tuotteita. koulutustapahtuman teemana oli yhdessä ulkona tekeminen. ohjelma, koulutus ja majoitus pidettiin kokonaan taivasalla.
TEKsTI ja Kuva JoppE Ranta
RETKI kesäkuu 2008
13. Myyjiä koulutetaan ympäri vuoden. OIkeaa suuntaa etsittiin rannetietokoneen kompassilla.
RE TKEIly vaRusTEE T kehittyvät huimaa vauhtia. "Myyjä, joka tuntee tuotteet hyvin, osaa esitellä asiakkaalle parhaiten soveltuvat varusteet" miettii jarmo Karvinen Greendoor oy:stä. "Liike-elämässä ei ole tavallista, että kilpailijat yhdistävät voimansa, kuten nyt" toteaa Krister Wallenius Halti oy:stä. Valmistajat ja maahantuojat huolehtivat kauppiaiden kanssa siitä, että myymälöiden työntekijät tuntevat uutuuksien ominaisuudet ja pystyvät auttamaan Tuotekoulutus sujui hymyssä suin, kun koulutettavat pyörähtelivät retkeilijää valitsemaan omaan käyttöön sopivat muotinäytöksen mannekiineina. ohjelmaa täydensivät patrick Degermanin kiehtova esitelmä Borneon viidakkoseikkailusta ja eräopaskouluttaja janne Eklundin pohdinta luontoon tutustumisen eri muodoista sekä retkeilyvälinemyyjän tehtävistä. Siksi kolme tavarantoimittajaa, Suunto Oy, Halti Oy ja Greendoor Oy, päätyi järjestämään yhteisen koulutustapahtuman. asiakkaat tarvitsevat ja vaativat erikoisliikkeissä yhä parempaa palvelua sekä odottavat myyjiltä perusteltuja vastauksia kiperiinkin kysymyksiin. Yritys tuo maahan muun muassa , Osprey-rinkkoja ja Marmot-telttoja. tammelassa pidettiin huhtikuussa koulutusviikonloppu, johon osallistui peräti 85 partiokauppojen myyjää
Muodostan köysistön ystäväni Hirotaka Takeuchin kanssa. Tykkien jyly kantautuu Gasherbrumin perusleiriin. Päämääräni on nousta niille kolmelle yli -metriselle vuorelle, joiden huipuilla en ole aiemmin käynyt: Broad Peak sekä. Takeuchi on sen jo saavuttanut, eikä lähde sinne toista kertaa. Olen käyttänyt samaa tekniikkaa aiemmin kolmesti: kipusin tällä tavalla Dhaulagirille Manaslun jälkeen, Nanga Parbatille saavutettuani ensin Shishapangman ja Makalun käytyäni Lhotsella. Veikka Gustafsson www.retkilehti.fi
VIIKON KULUTTUA lähden kahden kuukauden työmatkalle. Yhdeksän vuotta sitten jouduin Ed Viestursin kanssa kääntymään takaisin liian vaarallisten lumiolojen takia vain metriä huippun alapuolella. Kiipeilijät puhuvatkin Follow the donkey shit -suunnistuksesta. Suuntaamme ensin Gasherbrum II:lle. Niin valmistaudumme ohuessa ilmassa liikkumiseen ennen varsinaista huiputusyritystä. Se on vain kymmenien kilometrien päässä Intian ja Kiinan väliseltä rintamalinjalta, jossa on sodittu vuosikymmenien ajan. Lähden matkaan luottavaisena ja hyvin valmistautuneena. Satakilometrisen lähestymismarssin jälkipuolisko kuljetaan Baltoro-jäävirtaa pitkin sotilassaattueiden jättämiä muulinkikkareita seuraten. Hänen selkärankansa vaurioitui ja keuhkonsa rusentuivat. Se säästää aikaa mutta on mahdollista vain täydellisen akklimatisoitumisen jälkeen. Tarkoituksemme on nousta huipulle pari viikkoa juhannuksen jälkeen. Seikkailija
KOLUMNI
Kolme huippua
Alppityyli onnistuu vain täydellisen akklimatisoitumisen jälkeen.
Gasherbrum I ja II. Kaikki varusteet kannetaan selässä yhdellä kertaa. Sen rinteillä etenemme totuttuun tapaan rakentaen leirejä yhä ylemmäs ja palaten välillä alas lepäämään. Aion kivuta sen jälkeen Gasherbrum I:lle. Kahdella hänen kiipeilykaverillaan kävi huonompi onni: yksi tukehtui ja toista ei koskaan löydetty lumimassojen alta. Vuoret sijaitsevat Karakorumissa Pakistanissa, jossa hiljalleen päästään eroon sotilasdiktatuurista. Retkikuntakiipeilyä voi verrata massiivisen joukko-osaston toimintaan. Lopuksi suuntaan Takeuchin kanssa Broad Peakille, joka on minulle entuudestaan tuttu. Etsin siis parikseni jonkun toisen kokeneen kiipeilijän, jonka kanssa menemme huipulle alppityylillä. Alppityyli sen sijaan muistuttaa kaukopartioretkeä, jossa edetään koko ajan. Ystäväni on täysin toipunut lumionnettomuudesta, joka sattui vuosi sitten Gasherbrum II:lla
kantolaite säätyy selkään sopivaksi. kiristysremmeillä reppu muuttuu isosta säkistä pikku paketiksi. sellaisella kantaa kamppeen-
sa kiinnostavan kallion juurelle, kosken partaalle tai muihin perusleiriksi sopiviin kohteisiin oman lajin äärelle. siksi pyysimme valmistajilta testiin pidennetyn viikonlopun tarpeisiin sopivaa kantamusta. siinä on irtoläppä, muutama tasku, kiinnityspisteitä ulkopuolella ja kompressioremmit sivuilla. ihanteellinen reppu muuntautuu valtavaksi kantosäkiksi ylipakattuna ja kutistuu litteäksi paketiksi, kun varusteita on vähän. muutama valmistaja ilmoitti, ettei valikoimiin kuulu tällaista tuotetta. saimme suuren sekalaisen kasan reppuja, joista testiin kelpuutettiin 13 kokelasta.
Oikean kokoinen
useimmat reput olivat valmistajan ilmoitusta pienempiä, joten niihin mahtui äärimmilleen ylipakattuna 4050 litraa. sellainen on tilavuudeltaan 4050 litraa, ja ylipakkausmahdollisuus antaa lisätilaa. jokaISEEn harraSTukSEEn EI TarvITSE hankkIa oMaa rEppua, SIllä MuunTauTuMISkykyInEn MallI kElpaa kaIkkIEn kaMppEIdEn kanToon.
P
erusrepulla pärjää patikoidessa, hiihtäessä ja kiipeillessä. Pitkiä lomia on niin harvoin, että retkeily jää monella korkeintaan pidennetyn viikonlopun mittaiseksi. monissa lajeissa kädet heiluvat rivakasti, joten repun pitää lisäksi olla kapea ja istua napakasti selkään sopiakseen vauhdikkaaseen retkeilyyn. T
E
S
T
I
TEsTI Retken työRyhmä TEKsTI AksAnA kuRolA KuvaT Antti kuRolA
yksi reppu joka lähtöön
MonI rETkEIlIjä harraSTaa lukuISIa lajEja. Joissakin malleissa on useampi sisäänkäynti, joiden käyttö hankaloituu tavaroiden ollessa tiukkana pakettina. ulkopuolella oleviin kiinnityksiin saa sauvat, telttakepit, sahan tai kirveen. isoa rinkkaa tarvitsee lähinnä lomilla ehkä kahdesti ja enintään neljästi vuodessa. köysi kulkee läpän alla. osan repuista voi jakaa välipohjalla kahteen osaan. ne ovat siis melkein liian pieniä. Remmeihin pystyy tarpeen vaatiessa kiinnittämään sukset. Vain Lundhags Ultrassa ei käynyt näin, sillä sen etuosa aukeaa suureksi aukoksi ja on kätevä käyttää. silloin useimmat eivät suuntaa sysimetsän sopukoihin tai aavoille tuntureille, vaan kulkevat sivistyksen äärellä. tavarat kulkisivat helposti myös isoissa rinkoissa, mutta niiden koko häiritsee monesti harrastuksissa ja painaa jo tyhjänäkin turhan paljon.
jos materiaali hylkii tehokkaasti kosteutta, repun voi jättää millaisessa säässä tahansa yöksi ulos.
Hyvä kantaa
ylipakkaus vaatii paljon kantolaitteelta, joka on mitoitettu pienemmän määrän
16
RETKI kesäkuu 2008. Parhaiten säkkiin saa mahtumaan tavaraa, kun välipohjan avaa ja ahtaa pussin täyteen yläkautta
monesti irtoläppä roikkuu säkkiosan päällä veltosti, mikä häiritsee esteettistä silmää. tosin kaikki malkokoiselle kulkijalle, kun kantojärjestellit eivät istuneet jokaiselle testaajalle, eli män selänpituus on säädettävissä. tällaista yksinkertaista ratkaisua toivoisi myös muiden valmistajien käyttävän.
Pakattavuus
RETKI kesäkuu 2008
17. osprey kestrel Berghausin Verdenissä tosin Milletin Ura Liten selkäosaa voi säätää selkämys alkoi äärimsalomon Revo 35 vauhdissa, sillä pituus milleen pakattuna pulthe north Face Prophet muuttuu löysäämällä listua pyöreäksi ja ikäja kiristämällä remmiä väksi selkää vasten. t e st i s s Ä : 4 0 5 0 L I T R a N R E P u T
testatut 4050 litran reput
Berghaus Verden 45 + 8 Black Diamond Quantum Deuter ACt lite haglöfs matrix
tuutta ei tarvitse pyskantamiseen. irrotettava läppä tarjoaa suuren ylipakkaamisen mahdollisuuden, kuten Quantum -, The North Face Prophet -, expedition Rock - ja Haglöfs Matrix -repuissa. reput tuntuivat pääoikea pituus selasiassa hyviltä myös millet ura lite viää vain kokeilemalla. lyhytJack Wolfskin Purist tyä säätämään soaikaisesti pystyy kanpivaksi havaitsemiaan tamaan huonoakin klättermusen Gungner säätöjä tulee muutetsäkkiä, mutta testin lundhags ultra 45 tua harvoin. Jotkin reppua hankkiessaan kannattaa kokeilla valmistajat myyvät kahta eri kokoa. tavaroita ei tarvitse tunkea kapenevasta nielusta, vaan ne luisuvat sisään, kuten suurimmassa osassa testin repuista: Berghaus Verden, Vaude Expedition Rock, Jack Wolfskin Purist, Black Diamond Quantun, lundhags ultra, Klättermusen Gungner, Osprey Kestrel ja millet ura lite. isossa kuormassa. sen sopivuutta omille mitoilleen. Vaude on ratkaissut läpän kiinnityksen remmein ja kankaalla, joka kiinnittyy läppään tarranauhalla. olkaviilekkeet ovat Valmistajat saavat pääasiassa hyvin muoyhden repun sopimaan helpoiten monen toillut ja pehmustetut. kun reppua käyttää vain yksi henkilö, selkäosan pi-
halti Radical 6
suurisuinen reppu on helppo pakata. kantojärjestelmän selkäosan pituuden pitää sopia kantajan selkään. Vaude expedition Rock oikealla kädellä
testaajien mielestä the north Facen repussa oli jo liiaksi remeleitä. siihen voi hankkia klättermusenin erityislisävarusteita esimerkiksi lumilaudan tai suksien kiinnittämiseen. sen alla voi kuljettaa myös köyttä. T
E
S
T
I
Ominaisuustaulukko
Merkki ja malli Hinta, Runkorakenne Ilmoitettu Berghaus verden 45+8 Black Diamond Quantum Deuter aCT Lite Haglöfs Matrix Halti Radical 6 Jack Wolfskin Purist Klättermusen Gungner Lundhags ultra 45 Millet ura Lite Osprey Kestrel salomon Revo 35 The North Face Prophet vaude Expedition Rock 119 209 150 175 129 119,95 256 239,95 165 120 120 210 120 Alumiinilistat, vahvikelevy V-Flex alumiinirunko, vaahtomuovilevy Alumiinilistat Alumiinikehysrunko, vahvikelevy X-alumiinirunko Alumiinikiskot Alumiinilistat, muovilevy Alumiinikehikko, muovilevy spine Back vaahtomuovi Alumiinikiskot ja komposiittikaaret Alumiinikiskot Alumiinilistat, muovilevy Alumiinilistat, muovilevy 45 + 8 45 40 + 10 50 56 50 50 45 32 + 10 48 35 45 45 + 10 Tilavuus, l Mitattu, täynnä 37 38 37 43 52 39 35 38 32 39 35 45 36 Mitattu, ylipakattu 42 52 46 55 59 44 43 49 39 45 35 55 48 Paino, kg Ilmoitettu 2,1 1,47 1,5 1,75 2,3 1,75 1,95 1,5 1,1 1,87 1,2 1,59 1,7 Mitattu 2,2 1,8 1,6 1,9 2,5 1,8 2,0 1,6 1,2 1,8 1,2 1,8 1,8
ylipakatun kantamuksen saa kiritettyä tiukaksi paketiksi pussin suun yli kulkevalla remmillä. kaikki testin reput saa pakattua pieneksi tiiviiksi paketiksi. 2 läppätaskua 5: 3 läppätaskua, lantiovyötasku, verkkotaskut 4: 2 läppätaskua, sivuilla pussukat 3: läppätasku, jonka sisällä verkkotasku, avoin etutasku 4: 2 läppätaskua, sivulla verkkotaskut 1 tasku 6: läppä- ja arvotavaratasku, sivutaskut, sivuilla pussukat 2 läppätaskua 9: 2 läppätaskua ja sivutaskua, lantiovyötaskut, sivupussukat, avoin etutasku 7: 2 verkkosivutaskua ja 3 vetoketjutaskua etuosassa, 2 lantiovyötaskua 4: läppätasku, avoin etutasku, sivupussukat 4: 2 läppätaskua, arvotavaratasku, etutasku Läppä kiinteä irrotettavissa kiinteä irrotettavissa kiinteä kiinteä ei kiinteä kiinteä kiinteä ei irrotettavissa irrotettavissa
18
RETKI kesäkuu 2008. kaksiosaisissa repuissa alaosa jää pussille, mutta varusteiden valumisen pohjalle pystyy estämään sulkemalla välipohjan.
Sos-ohjeet kätkeytyvät jack Wolfskinin purist-repun läpän alle. Repun sisätilan pakkaamisessa rajat tulevat vastaan, joten osan varusteista pystyy ripustamaan ulkopuolelle. tällainen kiristysremmi on kiinnitetty lundhagsin, Haltin, haglöfsin, Black Diamondin ja the north Facen reppuihin. tosin haglöfsin sivuremmit ovat liian ly hyet, jotta niihin saisi kiinnitettyä mitään.
klättermusenissa on lukuisia kiinnitysmahdollisuuksia, kunhan itsellä on lisäremmejä. kaikkein eniten kiinnityspisteitä on the north Facen, Berghausin, haglöfsin, ospreyn ja klättermusenin repuissa. Turvaohjeet on painettu myös deuterin ja vauden reppuihin.
Lisäominaisuuksia
Merkki ja malli Berghaus verden 45+8 Black Diamond Quantum Deuter aCT Lite Haglöfs Matrix Halti Radical 6 Jack Wolfskin Purist Klättermusen Gungner Lundhags ultra 45 Millet ura Lite Osprey Kestrel salomon Revo 35 The North Face Prophet vaude Expedition Rock sadesuoja on ei ei ei on ei ei ei ei on ei ei ei Taskut 6: sivutaskut, läppä- ja etutasku sekä sivuilla pussukat. ospreyn repussa on tikapuunauhakiinnitys, johon saa lisättyä kiinnityksiä oman halun mukaan
sen ansioita taas ovat lukuisat ulkopuoliset kiinnityspisteet ja hyvin valoa läpäisevä materiaali, joka helpottaa
tavaroiden etsimistä repun sisältä. kolmikon poikkeus on the north Face, jonka keveä materiaali tekee siitä hieman ryhdittömän. Vaikka sivutaskut puuttuvat, ne voi halutessaan kiinnittää kompressioremmeihin. nämä kantamukset ovat jo perusluonteeltaan muuntautumiskykyisiä ja suurinta osaa testaajia viehätti niiden karsittu tyyli. Reppu itse ei saa painaa liikaa, sil-
lä ylämäkeen nousu on raskasta. ne ovat keskipainoisia sekä kohtuullisen tilavia, ja painavankin kuorman kantaminen tuntuu miellyttävältä. näistä repuista puuttuvatkin ylimääräiset tekniset yksityiskohdat ja lukuisat taskut. ne on suunniteltu vuoristo-oloihin, joissa repuilta vaaditaan muuntautumiskykyä. Vetoketjut ovat tukevia. toki testaajaporukassa oli myös niitä, jotka eivät koskaan hanki sivutaskutonta reppua.
sivutaskuihin vannoville
Retkeilijät, jotka pitävät sivutaskuja ehdottoman tärkeinä, eivät valitse itselleen testivoittajia. siksi monet pitävät niitä liian karsittuina. Perusleiriin pitää saada kannettua paljon tavaraa, mutta kiipeilyyn, vuoren huiputukseen tai lasketteluun tarvitaan sulavalinjaista kantamusta, johon saa tarvittavat turvallisuusvälineet. t e st i s s Ä : 4 0 5 0 L I T R a N R E P u T
Merkki ja malli selkäosan pituus, cm Min Berghaus verden 45+8 Black Diamond Quantum Deuter aCT Lite Haglöfs Matrix Halti Radical 6 Jack Wolfskin Purist Klättermusen Gungner Lundhags ultra 45 Millet ura Lite Osprey Kestrel salomon Revo 35 The North Face Prophet vaude Expedition Rock 46 47 40 44 53 38 46 45 48 51 46 43 47 Max 63 55 60 55 63 50 64 61 54 57 52 51 59 3 yllä, alla, edessä 2 yllä, sivussa 2 yllä, alla 2 yllä, alla 2 yllä, alla 2 yllä, alla 1 yllä 2 yllä, edessä 1 yllä 2 yllä, alla 1 yllä 1 yllä 1 yllä sisäänkäynnit vesileilitasku on on on on on on ei on on on on on on Reppuosan materiaali
esdura 600 D Rs, esdura 600 D VX 21 Dimension Polyant, 30d silnylon Ripstop 210, hexlite 210, Duratex lite 420 D Rs polyamidi, 420 D Aty polyamidi Polyesteri 600 D, honeycomb polyesteri nailhead 420 D, Armatech Plus 600 D, Chaintec 550 D 1000/500 denierin kolmikerros cordura 210 D nylon / 66 Rs nylon 210 ripstop W/kiss epo, nylon 500D cordura epo 420D nylon pack cloth, 210D x 330D nylon shadow box 600D Pes Pu 210D Cordura Dyneema, 840D Jr Ballistics, 420 ht nylon 420 D small Diamond Ripstop, 600 D polyester Pu coated
Kolme parasta
Black Diamond, the north Face ja Vaude saivat testin parhaat pisteet. sivutaskut ovat osprey kestrelissä, Berghaus Verdenissä ja lundhagsin
Merkki ja malli Berghaus verden 45+8 Black Diamond Quantum Deuter aCT Lite Haglöfs Matrix Halti Radical 6 Jack Wolfskin Purist Klättermusen Gungner Lundhags ultra 45 Millet ura Lite Osprey Kestrel salomon Revo 35 The North Face Prophet vaude Expedition Rock
Kiinnityspisteet sivuilla, edessä, alla, päällä, hakkulenkit sivuilla, edessä, hakkulenkit sivuilla, edessä, päällä, hakkulenkit sivuilla, edessä, päällä, alla, hakkulenkit sivuilla, hakkulenkit sivuilla, päällä, edessä yksi hakkulenkki yllä, edessä, alla sekä lukuisia lisäkiinnityksiä sivuilla, edessä, päällä sivuilla, hakkulenkit sivuilla, edessä, päällä, hakkulenkit, sauvakiinnitys sivuilla, hakkulenkit sivuilla, edessä, päällä, alla, hakkulenkit sivuilla, päällä, hakkulenkit, varustelenkit tarranauhoilla
Muut varusteet pilli, kevyt lantiovyö sos-ohjeet pilli heijastimet pilli, sos-ohjeet pilli irrotettava bivy-alusta, pilli pilli, sos-ohjeet
RETKI kesäkuu 2008
19. Reppujen materiaali on mahdollisimman vahvaa, mutta kevyttä
Yleensä repun suuaukon sulkee ensin yksi kiristysremmi, sitten kaulus ja lopulta toinen kiris tysremmi. monista yksityiskohdista huolimatta repun paino sadesuojineen
REPPuuN PYsTYY pakkaamaan enemmän tavaraa, kuin mitä siihen on suunniteltu ihanteellisesti mah tuvan. Myös repun ulkopuolen kiin nityspisteisiin pystyy laittamaan varusteita.
Li
pysyy 1,8 kilossa, ja sinne saa mahtumaan 45 litraa varusteita. Valitettavasti melko usein sivulle kiinnitettävät tavarat hankaloittavat sivutaskujen käyttöä. kaikissa repuissa toivoisi olevan verkkosivutaskut, joissa voi säilyttää kätevästi vesipulloa tai muuta usein käsille tarvittavaa. Salomonin Revo 35 - ja Deuterin ACT Lite -malleissa on erinomaiset suuret verkkosivutaskut. ibex sport oy haglöfs oy halti oy Bonge oy Jälleenmyyjä Free heels oy Active marin & outdoor AB Vandernet oy Greendoor oy salomon sport Finland oy oy sultrade ltd Free life oy sähköposti tai puhelin (09) 692 6669 climb@blackdiamond.eu (09) 374 61800 (09) 886 80080 (09) 852 081 (09) 701 4075 info@freeheels.fi info@marinoutdoor.nu (09) 774 2210 (09) 560 7420 020 778 9600 myynti@sultrade.fi info@freelife.fi valmistajan www-sivut www.berghaus.com www.blackdiamondequipment.com www.deuter.com www.haglofs.fi www.halti.fi www.jack-wolskin.com www.klattermusen.se www.lundhags.se www.millet.fr www.ospreypacks.com www.salomonsports.com www.thenorthface.com/eu www.vaude.com
20
RETKI kesäkuu 2008. neljä nuotiota saaneessa osprey kestrelissä on monia yksityiskohtia parantamassa käytettävyyttä. irtolä pän voi sen sijaan nostaa mainiosti paketin päälle kompressoimaan repun sisältöineen tiukaksi läjäksi. T
E
S
T
I
lisää tilaa ylipakkauksella
Muotoillut olkaviilekkeet istuvat hyvin, eivätkä hierrä käsivarsia lyhythihaisessa paidassa. lundhagsin ultrassa ja Berghausin Verdenissä taskuille pystyy ujuttautumaan sivuille laitetuista varusteista huolimatta. taskut myötäävät kantamusta, eivätkä ole irrallisia ulokkeita. käytännöllisyyttä reppuun tuo kiinnityspisteiden siirrettävyys. 1,6-kiloiseen tuotteeseen mahtuu hyvin tavaraa, sillä sen tilavuus on 49 litraa. portaattomasti säädettävän rintaremmin saa asettumaan juuri sopivalle korkeudelle.
ultrassa. tämän kiinteän läpän alle ei mahdu tavaraa. kaksiosainen ja yhdeksäntaskuinen reppu lukuisin kiinnityspistein sopii järjestelmälliselle pakkaajalle. the north Face Prophetissa ja haglöfsin matrixissa ilahduttavat hyvät kangaspussukat sivuilla.
·
Yhteystiedot
Merkki Berghaus verden 45+8 Black Diamond Quantum Deuter aCT Lite Haglöfs Matrix Halti Radical 6 Jack Wolfskin Purist Klättermusen Gungner Lundhags ultra 45 Millet ura Lite Osprey Kestrel salomon Revo 35 The North Face Prophet vaude Expedition Rock Maahantuoja hantaurus shot oy ei varsinaista maahantuojaa. esimerkiksi pitkä lumipussi repun suussa mahdollistaa ylipakkaa miseen. Jos kantolaite tuntuu miellyttävältä, siitä saa erinomaisen repun erilaisille retkille hiihtoon
ja vaellukselle. Vetimet ovat suuret ja helppokäyttöiset. lundhagsin ultran kokonaispisteet jäivät melko matalaksi, koska se ei sopinut kaikkien testaajien selkään. Paketin viimeistelee lastin päälle vedettävä läppä, joka jatkuu suo raan selkäosasta. Berghausin Verden on melko painava, mutta erinomainen kannettava. taskujen täyttäminen ei liioin vie repusta tilavuutta. Kauluksesta saa tarvit taessa lisätilaa. monet yksityiskohdat, kuten kuusi taskua ja kolme sisäänkäyntiä sekä lukuisat kiinnityspisteet, tekevät siitä käytännöllisen
selkämykseen jää tuu lettuva rako ylä ja alaselän pehmusteiden väliin. t e st i s s Ä : 4 0 5 0 L I T R a N R E P u T
arvostelutaulukko
Merkki ja malli Painotus Berghaus verden 45+8 Black Diamond Quantum Deuter aCT Lite Haglöfs Matrix Halti Radical 6 Jack Wolfskin Purist Klättermusen Gungner Lundhags ultra 45 Millet ura Lite Osprey Kestrel salomon Revo 35 The North Face Prophet vaude Expedition Rock Kantomukavuus 25 4 4 2,6 2,8 2,8 3,5 4,5 2,8 3 4 3 3,6 4 Monipuolisuus 25 3 3,7 3 3 3 2,75 3 2,8 3 3 2,5 3,7 3,7 Toiminnallisuus 20 4 3,75 3 3,2 2,9 3,3 3 3,5 3 3,7 2,8 3,4 3,3 Pakattavuus 20 2,5 4 3 3 2,75 2,8 3 3,5 2,5 3,6 1,5 4,2 3,5 Laatu* 10 4 4 4 4 3,75 4 4 4 4 4 4 4 4 Yhteeensä 100 3,5 3,9 3,0 3,1 3,0 3,2 3,5 3,2 3,0 3,6 2,6 3,7 3,7
*reput kestivät hyvin testauksen, eikä niissä havaittu varsinaisia laatuheikkouksia. Tosin lyhyt tekstiaika ei anna mahdollisuutta kulutuskestävyyden arviointiin. Reppua on erittäin miellyt tävä kantaa. Lantiovyön solki vaatii totuttelua, mutta toimii. Reppu pysyy selän lähellä,
vauhdissa säädettävä kantamus palvelee käyttäjäänsä.
eikä hölsky. Lukuisat kiinnityskohdat mahdollistavat repun ylipak kaamisen ulkopuolelle, mutta
sisäpuolella ylipakkaamisva raa on niukasti. Perinteisen retkeilijän on helppo ihastua tähän kanta mukseen.
RETKI kesäkuu 2008
21. Kiinteä läppä ei salli alleen paljonkaan varusteita. Repussa on kätevän kokoi set taskut. Viilekkeet istuvat hyvin kehon myötäi sesti, eivätkä estä liikkeitä. Kolme suuaukkoa sisä tiloihin jouhevoittaa repun käyttöä. se kuuluu huippuluokkaan kaikissa oloissa.
kolme nuotiota kertoo onnistuneesta tuotteesta, joka on luokassaan hyvä ja ostamisen arvoinen.
kahden nuotion tuote on tyydyttävä valinta.
yhden nuotion varuste soveltuu heikosti testattuun käyttöön.
teen on päästy pienin yksi tyiskohdin, jotka helpottavat käyttöä: kolme kulkua sisäti loihin, taskut, kiinnityspisteet ja selkäosan pituuden säätö mahdollisuus vauhdissa. Oikealla kädellä pystyy hyvin löysäämään ja kiristämään remmistä säätöjä vauhdissa. Kartta sujahtaa suureen etutaskuun. siinä on muh keasti pehmustettu lantiovyö ja olkaviilekkeet. radical 6:sen ylätaskun vetoketjun vedin meni rikki, minkä takia tämä haltin reppu sai heikomman laatuarvosanan kuin muut. sivu taskuihin pääsee tosin hieman hankalasti vaikka sivuremmeihin on kiinnitetty tavaraa. sivupussukat ovat pienet. Portaattomasti säädettäväs sä rintaremmissä on jousto, mutta se on lähes tarpeeton, sillä eteen ei tule pump paavaa liikettä. Alla merkkien selitykset.
40-50 litran reput >>>
Berghaus verden 45+8
Hinta: 119 Repun tilavuus, ylipakattu: 42 l Paino, mitattu: 2,2 kg
VERDENIN käyttömukavuu
Viisi nuotiota saa tuote, johon ei voi enää keksiä mitään parannuksia.
neljä nuotiota myönnetään, jos tuote on erinomainen mihin tahansa saman käyttöryhmän tuotteeseen verrattuna. selkäosan säätö on hyvin laaja sekä portaaton, ja sitä voi käyttää kantamus selässäkin. Käsiä voi heilut taa vapaasti, sillä kapea malli ei häiritse liikettä. taskujen vetimet ovat sopi vankokoiset ja osuvat silmiin helposti keltaisen värin ansiosta. Niihin mahtuu lähinnä kirveen terä, kun taas varsi kiinnitetään sivuremmeihin. onneksi vetoketjussa oli kaksi vedintä.
HuIPuT EsIIN RETKINuOTIOILLa
testeissämme käytetään viiden retkinuotion arvosteluasteikkoa
Quantumin käyttöä hel pottaa valoa läpi päästävä vaalea kangas ja repun sivulla oleva ylimääräinen luukku, josta pääsee käsiksi tava roihin. suurempi tasku aukeaa molemmilta puolilta läppää. pussukan voi kiinnittää kiristysremmeihin.
RETKI kesäkuu 2008. Kapea suuaukko hanka loittaa pakkaamista. Reppuun on helppo pakata tavaroita, sillä suuaukko on selvästi leveämpi kuin säkki osa. sivuremmit saisivat olla viisi senttiä pidemmät. Kantolaitteen monipuo lisesta säätöjärjestelmästä huolimatta reppu oli hankala saada miellyttäväksi. Läpässä on kolme kätevää taskua ja sivuilla sopivan kokoiset verkkotaskut. säkkiosa on kapea, eikä häiritse käsien liikettä. Ainakaan ne eivät livenneet tahattomasti säädöistä. siinä on ryhdikkäät, vaahtomuovilla pehmustetut olkaviilekkeet, selkämys ja lantiovyö. Kuorma jakautuu kuin itses tään sopivaksi: pussi kape nee pohjaa kohden ja suurin paino asettuu yläosaan, mikä parantaa kantoominaisuuk sia varsinkin epätasaisessa maastossa. Portaattomasti säädettävä rintaremmi joustaa osin. Reppua voi keventää vaih tamalla lantiovyön kevyeen lannevyöhön, joka tulee paketin mukana, sekä poista malla rungon alumiinilistat ja läpän. Kantojärjestelmää saa koossa s/M (4148 cm) ja M/L (4755 cm). tosin lyhytselkäiselle pitäisi olla vaihtoehtoinen solki kuorman etäisyyden säätämiseen har tioista. Rin taremmin korkeuden pystyy säätämään, ja siinä on hätä pilli. edessä olevaan kuminauhakiinnitykseen saa laitettua mukavasti varus teita.
sivutasku
Läpän sisäpuolelle on pai nettu sosohjeet: äänisignaa lit, käsimerkit ja hätänumero. Alle saa ängettyä makuualustan, mutta lisäpituus helpottaisi käyttöä. sitten repun voi ottaa vaikka huiputusreissuille. Lantiovyössä kiristysrem min vetopisteet kohdistuvat enemmän vatsaan kuin lan tiovyön osiin. Reppu on suunniteltu vuo ristokäyttöön ja sopii erityisen hyvin kiipeilyyn, lasketteluun ja hiihtoon, mutta myös ret keilyyn.
TE STIvoITTa ja
deuter aCT lite
Hinta: 150 Repun tilavuus, ylipakattu: 46 l Paino, mitattu: 1,6 kg
HYVIN muotoillut viilekkeet myötäävät kehon muotoja. Reppu tuntuu miellyttäväl tä suurtakin lastia kantaessa. Materiaalin ainoa huono puoli on rätinä, eikä reppu siksi sovi luontoa tark kaileville. Reppu on tehty kevyestä, vettä hylkivästä laminoidusta materiaalista, joka vaikuttaa kestävältä. Reppua myydään 45, 55 ja 65lit raisena. Vähiä tavaroita kantaessa paketin saa kiristettyä ryhdik
Muuntautumiskykyinen reppu sopii moneen käyttöön.
kääksi pieneksi nyytiksi. T
E
S
T
I
Black diamond Quantum
Hinta: 209 Repun tilavuus, ylipakattu: 52 l Paino, mitattu: 1,8 kg
QUANTUM asettuu muka vasti selkään. sisäosan yläreunassa on remmi, johon voi kiinnittää esimerkiksi köyden. Reppu sopii sauvojen kera kulkemi seen.
22
reppua ei tarvitse hylätä, vaikka siitä puuttuisi sivutaskut. toinen taskuista on pieni ja sopii esimerkiksi puhelimen tai lompakon säilyttämiseen. sisus on kaksivärinen, ja harmaa parantaa näkyvyyttä pussitilassa. Repun ulkopuolelle saa kiinnitettyä hakut, sauvat, sukset, makuualustan tai vaikka teltan. Porrastettu selkäosan pituus on helppo säätää, ja säätövara on laaja. erityi sesti yläselän pehmusteet alkoivat pitkällä reissulla hiertää. Remmit kulkevat kankeas ti, mutta saattavat alkaa luis
aCT lite vaikuttaa kätevältä perusrepulta.
taa kätevämmin ajan oloon. sivujen kom pressioremmit ovat riittävän
pitkät, jotta niiden alle mah tuu tavaraa. Reppua pystyy ylipakkaamaan melko hyvin, sillä vaikka läppä on kiinteä, siinä on huomioitu ylipakkaamisvara. taskuja on vain kaksi, ja ne sijoittuvat läppään. Viilek keet ja lantiovyö on tehty jäy kästä materiaalista, joten ne painavat ja hiertävät kehoa. Pehmusteet eivät myötää, vaan painavat selkää
Rintaremmissä on portaaton säätö tarranau halla sekä osittainen jousto, joka tuntuu miellyttävältä liikkuessa. Olkaviilekkeet ovat jäykät, eivätkä asetu myötäilemään kehoa. etutaskuun mahtuu jääraudat tai vaikka kahden litran vesi pullo. Pieni lasti pitää pakata huolellisesti, jottei
Iso kantamus kulkee kookkaankin kulkijan selässä.
painopiste putoa liian alas. Läpässä on iso tasku ja etu muksessa suuri avoin tasku. Muutamalla lisäsentillä sivuremmin monikäyttöisyys paranisi. lantiovyö istuu lonkkaluiden päälle ja selkämys tuntuu miellyttävältä. selkäosan pituuden pystyy säätämään helposti lämpimin sormin. Jäisillä käsillä säätäminen tekee kipeää, koska tarran väli on tiukka. Kapea reppu sopii hyvin
Berghaus.
vaellukselle ja myös hiihtoon, jos olkaviilekkeet eivät häirit se liiaksi.
haglöfs.
halti radical 6
Hinta: 129 Repun tilavuus, ylipakattu: 59 l Paino, mitattu: 2,5 kg
LÄHES 60-litraiseen reppuun mahtuu pitkän viikonlopun reissuilla jo hieman luksustakin. Läppä on kiinteä, eikä sen alle pysty pakkaamaan esimerkiksi telttaa repun ollessa jo täynnä. Lajeis sa, joissa kädet heiluvat reippaasti, kuten hiihdossa ja sauvakävelyssä, olkavii lekkeet vastustavat liikettä ja rasittavat olkavarsia. sivujen kompres sioremmit ovat aivan liian lyhyet, jotta ne soveltuisivat muuhun kuin repun kiristämi seen. Ulkopuolelta väristys on raikas ja erottuu hyvin. Rin taremmin pystyy säätämään portaattomasti, ja se joustaa miellyttävästi liikkeessä. Välipohjassa on aukkoja, joista yläosioon pakatut pienet tavarat pääse vät tipahtamaan. Vyötä on helppo kiristää, eikä se löysty. Kaikkiin remmeihin ja yksi tyiskohtiin ei kuitenkaan keksi järkiperäistä käyttöä, eli kyse taitaa olla enemmänkin este tiikasta. Reppu on hyvin tekninen, ja vain mielikuvitus tuntuu
Tavarat kulkevat mukavasti vaelluksilla ja hiihtoretkillä.
olevan sen virittelyn rajana. toisaalta, aukkojen ansiosta pitkät varusteet mahtuvat sisälle. testaajat kaipasivat lisää taskuja. sivurem meihin pystyy kiinnittämään esimerkiksi makuualustan tai sukset.
lundhags.
iso kantamus on melko kapea ja soveltuu siksi niin vaellukselle sauvojen kera kuin hiihtoonkin.
viiden repun rintaremmiin on integroitu pilli.
RETKI kesäkuu 2008
23. t e st i s s Ä : 4 0 5 0 L I T R a N R E P u T haglöfs Matrix
vetoketjuvetimet
Hinta: 175 Repun tilavuus, ylipakattu: 55 l Paino, mitattu: 1,9 kg
MATRIXIN lantiovyö asettuu erinomaisesti myötäilemään lonkan luita. Musta sisus pimentää repun. Kaksiosaisessa repussa on narukiristyksellä suljettava välipohja, joka ei kuitenkaan ole riittävän tiuk ka vaan tavarat pullistuvat alalokeroon. Kangas on jykevää, mikä nos taa painoa, mutta pitää repun ryhdikkäänä. Olkaviilekkeet tuntuvat mukavilta kävellessä. Matrix painaa hieman selkää ja tuntuu aavistuksen hölskyvältä, mutta siinä on varmasti kantajakohtaisia eroja. Repun suulla on kompres sioremmi, jolla kantamuksen saa kiristettyä lähelle selkää. Vaalea sisusta lisää kanta muksen käyttömukavuutta. Myös heijastimet auttavat kulkijaa näkymään sumussa ja hämärällä. Olkainpaneeli on kiin ni tarralla, jonka voi säätää irrottamalla ja nostamalla oikeaan korkeuteen. testin painavimpaan rep puun mahtuu eniten tavaraa. kantojärjestelmä tuntuu jykevältä, joten tavaroiden kuljettaminen sujuu mukavasti. Ne jäävät koholleen ja painoivat muutamien testaa jien niskaa. Repun alaosan jakaa kahtia tukeva ja luotettavan oloi nen vetoketju
Pussin luk ko löystyi testin aikana. Nämä lisävarusteet eivät kuulu repun perushintaan. Reppu soveltuu yleisre puksi sekä patikointiin ja hiihtoon.
Berghausin sivutaskuihin pääsee melko kätevästi käsiksi, vaikka sivuille olisikin laitettu tavaraa.
klättermusen Gungner
Hinta: 256 Repun tilavuus, ylipakattu: 43 l Paino, mitattu: 2 kg
ASKEETTINEN kulkija
pitää tästä yksinkertaisesta repusta, joka kestää kovaa rymyämistä. T
E
S
T
I
jack Wolfskin purist
Hinta: 119,95 Repun tilavuus, ylipakattu: 44 l Paino, mitattu: 1,79 kg
PURIST-REPUN pystyy
Huomioita
säätämään pieni- ja keskikokoiselle ihanteellisesti. sivujen verkkotaskut ovat kätevät. Ulko puolella ei ole ihmeempiä kiinnitysmahdollisuuksia: sukset asettuvat sivuremmei hin, mutta makuualusta on jo hankala ujuttaa mukaan. Alavetoketjun kautta repusta pystyy hakemaan alimmaiseksi pakattuja tava roita. Olkaviilekkeet, kuten kaikki kantolaitteen remmit, ovat jämäkkää tekoa ja tuntuvat
kartat mahtuvat Berghausin isoon etutaskuun.
miellyttäviltä. Hupputasku on hyvänko koinen, ja pikkutaskuun läpän alle saa arvotavarat piiloon. Repun selkäosan pituutta ei pysty säätämään. myös olkaviilekkeiden korkeuden ja tulokulman sekä anatomisesti muotoillun lantiovyön tulokulman retkeilijä saa viritettyä mieleisekseen. Kantamukseen pystyy kiinnittämään harrastuksissa tarvitsemiaan lisävarusteita, kuten kiipeilysetin, lumilau dankiinnityslaitteen, retki luistelijan turvapussukan tai suksisetin, jossa on sivutasku lumiluotaimelle tai teltan kaarille, sekä kaksiosaisen suksien kiinnityslaitteen. Kantamus istuu selkään kuin naulattu, ja selkä mys myötää liikkeessä. Alaremmeihin on laitettu pikalukot, joiden toivoisi ole van yläremmeissä lisäämässä käytettävyyttä. suuaukko kääritään kiinni, ja päällä on kuminauhakiinnitys esimer kiksi kuoritakille. Repun ulkopuolen remmit ovat täynnä koloja, joista voi virittää lisäkiinnityspisteitä. Hupun päällä voi kuljettaa vaikka kevyttä takkia, ja etupuolelle saa kiinni hakun tai sauvan. Kovassa pakkasessa repun materiaali jäykistyi huomat tavasti. se muuttuu lähes huomaamat tomaksi ja kulkee mukana hölskymättä. Pari lisäsenttiä parantaisi rem mien käyttömahdollisuuksia. Pussiosa näyttää valtavalta, mutta yllätykseksi sinne ei mahdu kuin 43 litraa. Reppu istuu napakasti selkään. itse reppu muodostuu kan tolaitteesta, taskusta, muu tamasta kiinnitysremmistä ja isosta pussista. Gungnerin suuaukko on
kestävän repun voi tuunata mieleisekseen.
kuin suppilo, joka ohjaa tavarat sisälle. isosuinen reppu on helppo pakata, ja tavarat luiskah tavat sisälle. Alempi remmi jää hieman liian alhaalle, jotta se pitäisi esimerkiksi vesipullon varmasti verkkotaskussa. Lantiovyössä on paksut pehmikkeet lonkan luun päille, mutta ne eivät istuneet kaikilla testaajilla aivan kohdalleen. Vain mielikuvitus rajoittaa sitä, millaisessa menossa reppua käyttää. Välipohja jakaa repun kahteen osaan. Porrastetun selkäosan pituuden voi valita sopivaksi. Kapea kantamus kulkee mukana lajissa kuin lajissa, kunhan sen tuunaa itselleen sopivaksi.
haglöfsin repussa on lukuisia pieniä yksityiskohtia, joita voi hyödyntää monin tavoin.
24
RETKI kesäkuu 2008. Porrastetusti säädettävässä rintarem missä on täysjousto. sosohjeet on painettu läpän sisäosaan, ja niissä on muun muassa yleiset hätänumerot
ja ilmapelastuksen toiminta ohjeet sekä signaalit. sisällä on pieni arvotavaratasku lompakolle ja puhelimelle. Repussa on tilaa ylipakkaamiseen vain niukasti, sillä lumipussi on
näppärä reppu istuu erityisesti pienikokoiselle.
lyhyt ja läppä kiinteä. Viilekkeet, lantiovyö ja osittain selkämyskin on topattu pehmeiksi. Vahvan materiaalin lisäksi pohjassa on lisävahvikkeet. sisäpuolella vaalea materiaali heijastaa valoa, mikä helpottaa varus teiden etsimistä. selän keskiosassa ilma vir taa, mikä lisää miellyttävyyt tä kesällä
t e st i s s Ä : 4 0 5 0 L I T R a N R E P u T lundhags ultra 45
Hinta: 239,95 Repun tilavuus, ylipakattu: 49 l Paino, mitattu: 1,6 kg
ULTRA 45 -repulla pystyy kantamaan tukevasti painavaa kuormaa. Rintaremmi, jossa on pilli, säätyy portaattomasti ja jous taa osittain. edestä aukeaa suuri auk ko sisäosaan, jonka kautta voi helposti penkoa reppua. kiinnityslenkkejä on useita: lisäremmein reppuun saa kaikenlaista kiinni.
sivulle kiinnitetyn makuualus tan ohi. Osittain harmaa sisus taittaa valoa pussitilaan. Pienet remmit ja soljet vaativat sorminäppäryyttä. Lan tiovyö asettuu mukavasti luiden päälle ja vmallinen vyö kiristyy miellyttävästi. täy teen ahdettuna kantomu kavuus kärsii ja selkämys, olkaviilekkeet sekä lantiovyö tuntuvat liian kovilta. Repussa on vain vähän ylipakkaamisen mahdolli suutta, sillä kiinteän läpän alle ei mahdu paljon tavaraa. Reppu sopii mainiosti päiväretkiin, lasketteluun ja kiipeilyyn.
RETKI kesäkuu 2008
25. Putkirunko luo kantolaitteelle raamit erinomaiseen painonjakoon. Lantiovyö ja olkaviilekkeet ovat ohuet ja jäykät. Lukot pitävät remmit napakasti säädöissään.
kevyessä repussa ei ole mitään turhaa.
joka reppuun toivoisi tällaisen tikapuukiinnityksen. Koska repun selkäosaa ei voi säätää, mukavuuteen vaikutti, sopiko reppu testaajan mittoihin. Kantomukavuus jakoi tes taajien mielipiteitä. Olkaviilekkeet sopivat har teikkaalle kantajalle ja jäävät muuten hieman koholleen. Repussa on erinomaiset taskut: iso tasku läpässä, pieni arvotavaratasku pussitilassa ja hyvänkokoiset sivutaskut, joi den tavaroihin pääsee käsiksi
lundhagsin remmit saa irti, ja ne voi asettaa mieleiseensä kohtaan. Remmit ja niiden lukot saa irrotettua ja otettua pois tai siirrettyä haluamalleen korkeudelle. Reppuun mahtuu välttä mättömimmät varusteet, muttei mitään turhaa. Materiaali on hyvin tuke vaa ja erittäin kestävän oloista. sivuremmeihin saa kiinnitet tyä sukset, makuualustan tai teltan. Vetoketjujen suuret vetimet helpottavat taskujen hyödyntämistä. Lisäremmein saa enemmän kiinnityspisteitä repun ulko puolelle, mutta siihen sopivat vain Lundhagsin omat kapeat remmit. Hihnojen päät voi niputtaa kuminauhoilla. Reppu sopii parhai ten patikointiin.
lunghagsin etuosa aukeaa näppärästi ja tavaroita pystyy penkomaan helposti.
Millet ura lite
Hinta: 165 Repun tilavuus, ylipakattu: 39 l Paino, mitattu: 1,2 kg
SOPIVASTI lastattuna kantojärjestelmä toimii hyvin, ja sen ohut vaahtomuovi pehmentää riittävästi. selän malli on melko suora, joten kurvikkaaseen smalli seen selkään se ei välttämät tä istunut. suun poikkisuun
Huomioita
putkirunkorinkan moderni malli sopii patikkaan.
taisella remmillä voi kiristää paketin kasaan. Reppu viehättää yksinker taisuudessaan, sillä ylimää räisiä remeleitä siinä ei ole. Kantamus on hieman leveä, muttei häiritse käsien liikettä. Kompressio remmin alla kulkee kätevästi esimerkiksi köysi. Sen avulla varusteita pystyy kiinnittämään repun ulkopuolelle sulkurenkaalla tai remmillä.
Myös hakuille on omat lenkkinsä, joihin voi virittää vaellussauvat. Pussitilan suu on riittävän suuri, mutta kantolaite aiheuttaa suuaukkoon pienen pakkaamista häiritsevän kynnyksen. Reppua on mukava pitää selässä pitkiäkin aikoja esimerkiksi kiipeillessä ja lasketellessa. Kiinteä läp pä rajoittaa ylipakkaamista. Lantiovyössä on pikkutasku ja varustelenk ki. Ne, joille reppu sopi, pitivät sitä miellyttävänä ja selän myötäisenä. Kangas pitää hyvin kosteuden
siksi reppu on ihanteellinen helteisellä retkellä. sivujen joustaviin verkkotaskuihin mahtuu vesi pullo tai vaikka kirves. Materiaali hylkii kosteutta.
Teknisiä keksintöjä esittelevä reppu sopii järjestelmälliselle pakkaajalle.
Kestrel viehättää niitä, jotka haluavat jakaa varus teitaan useampaan lokeroon. sivutaskui hin pääsee käsiksi, vaikka sivuille olisi kiinnitetty sukset tai teltta. Lantiovyössä on kaksi taskua vaikka energia patukoille. Vesileili ase tetaan selkämyksen taakse reppuosan ulkopuolelle. tavaroita pystyy kiinnit tämään repun ulkopuolelle ja makuualustan repun alle. lantiovyö on leveä, tukeva ja helposti säädettävä. Arvota varataskuun saa pikkutavarat säilöön. etumuksen taskuihin pystyy laittamaan kartan, juomapullon tai muuta tar peellista. Läppä on kiinteä, ja sen alle jää vain vähän tilaa. T
E
S
T
I
osprey kestrel
Hinta: 120 Repun tilavuus, ylipakattu: 45 l Paino, mitattu: 1,8 kg
REPPU istuu erinomaisesti
Huomioita
170-senttimetrisen kantajan selkään ja tuntuu vakaalta. Olkaimet ovat tukevat ja istuvat. sauvat saa laitettua repun sivulle vauhdissa: kärjet asettuvat kuminauhaan ja kahvat tulevat kainalon alitse olkaviilekkeisiin. siihen saakin kiinnitettyä sukset, teltan, makuualustan, sauvat, hakut ja kirveen. Lantiovyön pystyy säätämään miellyttäväksi. Vuoden päästä siitä valmistetaan 10 litraa suurempi versio, joka riittää jo tavallisellekin retkeilijälle. Reppua on helppo käyt tää, sillä tukeva vetoketju avaa koko ison tavaratilan, ja kantamus on levällään kuin
pieni kantamus hämmästyttää kätevyydellään.
matkalaukku. Repussa ei ole ylipak kaamisvaraa, mutta varus teita saa ripustettua repun ulkopuolelle. suurisuisen repun saa pakattua helposti, mutta yli pakkaamisen mahdollisuutta on niukasti. edessä olevassa verkkotaskussa retkeilijä säilyttää kätevästi ensiapulaukkua. Monipuolinen reppu sovel tuu pitkän viikonlopun reissui hin ja erityisesti patikointiin. selkämys on selän myötäinen, muttei hiosta. Paik kaa ei hoksaa helposti, vaikka se on merkitty H2Omerkillä. myös olkaviilekkeet ovat leveät ja kunnolliset. taskut on sijoi tettu siten, etteivät ne vie täytettynäkään tilaa repun suuresta pääosasta. Reppu sopii patikoimiseen, lasketteluun ja pyöräilyyn, mutta myös ahkionvetäjälle.
Sivu- ja verkkotaskuissa pystyy kuljettamaan vaikka kirveen, polttoainepullon tai vesileilin.
Salomonissa jää riittävästi ilmatilaa selän ja repun väliin.
26
RETKI kesäkuu 2008. Kiinteä sadesuoja sijoittuu etuosan verkkotaskun alle. Repun selkämys muistut taa trampoliinia: Kaksi ristik käistä alumiinikiskoa virittä vät kankaan kuperaksi, jolloin vain verkko osuu selkään. toisaalta ne, joilla tavarat ovat aina hukassa, eksyvät yhdeksään taskuun. edullisella hinnalla saa paljon hienouksia, mutta ihan ensimmäiseksi kannat taa tutustua käyttöohjeisiin Ospreyn nettisivuilla.
The north Facen remmin päät saa käärittyä näppärästi.
ortlieb Track.
Salomon revo 35
Hinta: 120 Repun tilavuus, ylipakattu: 35 l Paino, mitattu: 1,2 kg
REVO 35 sopii vain mini-
malistille pitkän viikonlopun reissuun. Kantojärjestelmä sopii koh tuullisen lastin kantamiseen. Rintaremmissä on kolme säädettävää korkeutta
edessä on avoin pikku tasku, johon saa sujautettua vaikka litran vesipullon tai jääraudat, ja etukuminauhan alla kulkee esimerkiksi kuo ritakki. expedition Rock soveltuu kiipeilyyn ja hiihtoon sekä perusrepuksi.
jack Wolfskin.
RETKI kesäkuu 2008
27. Lisäksi repussa on suun nitteluvika, koska yläläpän kiristysremmi kulkee sivulta ja menee ristiin kompressio remmien kanssa. Joidenkin testaajien mielestä kiinnityksiä oli jo liikaakin. Kevyt mate riaali tekee repusta vetelän ja ryhdittömän, eikä se pysy pystyssä pakattaessa. Valoisa sisus helpottaa tavaroiden löytämistä. t e st i s s Ä : 4 0 5 0 L I T R a N R E P u T The north Face prophet
Hinta: 210 Repun tilavuus, ylipakattu: 55 l Paino, mitattu: 1,8 kg
REPPU istuu hyvin tarkasti
Kantojärjestelmät
Black diamond.
selkää vasten, eikä pääse hölskymään edes vauhdikkaassa menossa. lantiovyö kiristyy helposti ja tuntuu tukevalta sekä mukavalta. irrotettavan hupun pystyy nostamaan pitkillä remmeillä hyvin korkealle. Läpän kiinnitysheloja on vai
valoisaa reppua on helppo käyttää.
kea säätää rukkaset kädessä. Ylipakkaamisva raakin on, sillä remmeillä ja tarranauhalla kankaaseen kiinnitetyn läpän voi irrottaa. Muussa tapauksessa sinne saa näppärästi esimerkiksi kartan. Repun sisällä on kaksi kuminauhaa, joiden alle voi laittaa lapion varren, sauvat,
lumiluotaimen tai telttakepit. tosin istuva selkämys hiostaa. Vuoristoon suunniteltu rep pu soveltuu monipuolisesti eri aktiviteetteihin.
Berghaus.
vaude Expedition rock
Hinta: 120 Repun tilavuus, ylipakattu: 48 l Paino, mitattu: 1,8 kg
REPPU asettuu napakasti
lundhags.
lähelle selkää, eikä hölsky. Hakun kärjet saa hyvin piiloon, mutta varrelle ei ole omaa kiinnitystä, vaan ne pitää sujauttaa kompres sioremmien alle. sivun pussukoihin mahtuu kirves. tämän ansiosta läppä pysyy mukana kätevästi, eikä jää roikkumaan. Muotoillut olkaviilekkeet ovat ryhdikkäät, mutta pai noivat luisevimpia testaajia. Rintaremmin pystyy sää tämään portaattomasti. Rin taremmissä on hätäpilli, ja repun sisäosaan on painettu sosohjeet äänisignaaleineen ja käsimerkkeineen ilmape lastusta varten. suuaukko on riittävän suu ri, joten repun saa pakattua helposti. Pehmusteosa jää lyhyeksi, eikä se välttämättä yllä kaikilla kantajilla lonkan päälle. Alle piiloutuu remmit köydelle. olkaviilekkeet tuntuvat painavalla lastilla hieman liian kapeilta. tämä han kaloittaa repun käyttöä.
Materiaali on hyvin jämäk kää, kestävää ja vettähylki vää. sivuilla on varuste lenkit, joihin sujauttaa hyvin myös sukset. sivuremmeihin ja edessä oleviin kuminauhoihin saa mainiosti varusteita kiinni. Lantiovyö on tukeva ja sen melko ohut pehmuste tuntuu riittävältä. Reppu on yksinkertai nen, eikä liian tekninen. Pussiosan suulla on remmi, joka kiristää tavarat kasaan ja jonka alle voi laittaa vaikka pusakan. Prophetin valkoinen mate riaali päästää hyvin valoa läpi, mikä helpottaa tavaroi den etsimistä. Läpän päällä on lenkit, joihin voi laittaa remmit tai kuminauhaa esimerkiksi kuoritakin kuljet tamiseen. Arvo
jämäkkä kantamus sopii joka lajiin.
tavarataskun lisäksi repun läpässä on kaksi taskua. selkämys on säädettävissä: viilekkeitä voi nostaa ja laskea portaattomasti pienestä narulenkistä vetämällä. Ulkopuolella on vähän kiin nityksiä. Yksiosaisessa tavaratilassa on reilu lumipussi, joten yli pakkaaminen onnistuu erin omaisesti. Hupun päällä on tasku, muttei paikkaa arvotavaroille. Rintaremmiä pystyy säätämään portaattomasti. Lisäksi läpän päällä ja sivuilla on lenkit lisäremmeille. Kuminauha pitää avotaskut hyvin läjässä. etu taskua on mahdoton käyttää, jos rinkka on ahdettu täyteen
HettaPallas-vaellusreitti ja Saariselkä ovat nousseet vaellusripareiden suosikkikohteiksi, mutta kansallispuistoja ja retkeilyalueita hyödynnetään koko maassa. Ensimmäisen viikko kannattaa käyttää vaellukseen, sillä muuten jännitys kasvaa turhan suureksi. "Nykyään 1 0002 000 nuorta vuosittain kulkee rippikoulun rinkan kanssa" summaa rippikoulusihteeri Jarmo Kokkonen Kirkkohallituk, sesta. Yleensä vaellusrippikoulu kestää pari viikkoa, josta toinen puolisko taitetaan vaeltaen ja toinen opiskellaan valitussa majapaikassa. Pääkaupunkiseutulaiset eivät välttämättä halua istua vuorokautta bussissa, joten Raamatun oppeja ja elämän suuria kysymyksiä on puitu myös Nuuksion järviylängöllä ja Sipoon metsissä.
Vaellusrippikoulun parhaita puolia on kokeminen yhdessä. retkellä sisäistetyn yhteispelin ansiosta opetus majapaikassa luonnistuu helpos-
RETKI kesäkuu 2008. Ensimmäiset vaellusrippikoulut pidettiin 1960-luvulla, mutta toiminta yleistyi vasta 20 vuotta myöhemmin. muut retkeilijät eivät häiriinny, jos ryhmä suosii hiljaisia retkiseutuja suosittujen reittien ja rakennettujen taukopaikkojen sijaan.
Reppu selässä ripille
Vaellusrippukoulussa nuori ohjaTaan hengelliseen elämään rakkaan harrasTuksen parissa, ensikerTalainen Voi innosTua VaelTamisesTa loppuiäkseen.
"T
28
ämä on rippikoulu, jonka vain satumme käymään upeissa maisemissa" tiivistää , espoolainen pastori Seppo Salmensaari. 30 hengen porukkamme häiritsisi toisia retkeilijöitä, jos kulkisimme merkityllä reitillä tai käyttäisimme tupia ja taukopaikkoja" pohtii , Salmensaari. luonto antaa nuorille hyvän paikan elämän suurten kysymysten pohdintaan.
"olemme valinneet kohteeksemme muotkatunturien erämaa-alueen, sillä siellä emme tapaa reissun aikana muita. puheenaihe
T E K ST I j o E l a H o l a K u vaT S E P P o S a l m E N S a a r i
suuri rippikouluporukka saa kulkea omassa rauhassaan. Vaellusrippikoulun idean oivaltanut Salmensaari on järjestänyt ja ohjannut Tapiolan seurakunnan nuorille vaellusripareita jo 20 vuotta. Pastori huomioi viisaasti muut retkeilijät, mutta rauhallinen ympäristö suosii myös rippikoulun osallistujia: ulkopuoliset eivät häiritse iltanuotiolla koettua yhteistä hetkeä tai oppitunnin näytelmää pääsiäisen tapahtumista
joen kahlaaminen, puron ylitys tukkia pitkin ja tunturin huipulle kapuaminen ovat nuorille ikimuistoisia hetkiä. Väärät varustevalinnat, ohjaajien taitamattomuus ja odotettua ankarammat sääolot ovat pakottaneet ylisuuret, eli jopa 50 hengen rippikouluryhmät, valtaamaan autio- ja varaustuvat viimeistä lattiapaikkaa ja mökinalustaa myöten. Vaellusriparit on tarkoitettu ensisijaisesti oman seurakunnan jäsenille, mutta mukaan saattaa sopia myös naapuriseurakuntalaisia tai osallistujien koulukavereita. ,
P Rippikoulu on evankelis-luterilaisen kirkon kasteope-
tusta. jos suihkusta haluaa poistua jo ensimmäisen kappaleen aikana, puku ei sovi vaellukselle" Salmensaari opastaa. Pidämme useita lyhyitä oppitunteja retkeilystä, turvallisuudesta, leirin siisteydestä ja ympäristön huomioimisesta jokaisen retkipäivän aikana" , Salmensaari listaa. myös monet järjestöt johtavat riperaita maastossa. muiden retkeilijöiden huumorintaju loppuu viimeistään siinä vaiheessa, kun leiripaikan lähteen pohjaa kuorruttavat ruuantähteet ja tiskaussutut. P Järjestöjen rippikouluihin valitaan osallistujia ympäri Suomen. Samalla valitsemme ruokailu- ja telttaryhmät." Yhdeltäkään nuorelta ei voi vaatia retkeilykokemusta ennen vaellusrippikoulua, mutta matkan ohjaajien pitäisi olla kokeneita. luonnonläheisyys konkretisoi opetusta ja antaa nuorille ymmärrystä kotimaamme monipuolisuudesta" korostaa Kokkonen. Vähävaraiset voivat saada seurakunnalta jopa vapautuksen maksuista. Lut. , Teltat, keittimet ja retkiruuat annetaan reissaajille seurakunnan puolesta. ti, ja telttaöiden jälkeen nuoret ovat tyytyväisiä vaatimattomaankin petipaikkaan.
varusteita ja vaatimuksia
rippikoulu
Vaellusrippikouluun ei tarvita hienoimpia uutuusvarusteita, mutta vaatteiden täytyy ehdottomasti pitää vettä. Näille reissuille lähtee osallistujia kaikkialta Suomesta.
Vaellusrippikoulu on ennen kaikkea rippikoulu, joten sen ohjelma sisältää runsaasti opetusta uskosta ja elämästä.
Perheen rahan puute ei ole maastossa taivalletun rippikoulun esteenä, sillä seurakunnat keräävät osallistujilta vain osan todellisista kuluista. Noin 90 prosenttia nuorista käy rippikoulun. lyhyet päivämatkat takaavat viihtyvyyden, ja aikaa jää leiriaskareiden lisäksi rippikoulun oppitunteihin sekä aamu- ja iltahartauteen. "Vaellusrippikoulussa elämän suurten kysymysten pohtiminen tapahtuu kaiken aikaa uutena avautuvassa oppimisympäristössä. "Kokemuksemme mukaan lenkki on suoraa taivalta parempi, koska silloin voimme muuttaa reittisuunnitelmaa lyhyemmäksi ankaran sateen tai sairastumisen aiheuttaman lepopäivän paikkaukseksi" pohtii Salmensaari. , Tapiolan seurakunnan rippikoululaisten viikon vaellusreitti ylittää harvoin 50 kilometriä. retken päätavoitteena ei saa olla pelkkä vaellus, vaan yhteinen kokemus. rippikoulujen ohjaajat ovat esimerkkinä nuorille, jotka omaksuvat taidot ensimmäisellä retkellään. "meidän riparimme vaelletaan aina heinäkuun ja elokuun vaihteessa. P Rippikoulu päättyy konfirmaatioon, joka antaa oikeuden kummiksi pääsyyn ja kirkkohäihin.
Ri
vaellusrippikoulu P Omat seurakuntalaiset ovat etusijalla, mutta mukaan otetaan usein myös naapuriseurakuntalaisia ja paikkakunnalla asuvia. Siinä nuori tutustuu siihen uskoon, johon hänet on kastettu. Opiskelija- ja Koululaislähetys) järjestää Lapin Ripareita: www.opko.fi/rippikoulu
Yhteinen kokemus
rippikouluryhmät lähtevät taipaleelle yleensä alkukesästä tai ennen koulujen alkuja. Pahin hyönteisaika on yleensä silloin jo ohi, ja purot sekä joet voi ylittää kahlaamalla" Salmensaari perustelee. Tragikoomiset tarinat kertovat ryhmistä, jotka ovat tarponeet kesäkuun alussa lenkkitossuissa nuoskalumessa yli tuntureiden. "Pyydän nuoria testaamaan sadevarusteensa menemällä niillä suihkuun ja kuuntelemalla samalla korvalapuilta lempimusiikkia. P Rippikouluun osallistutaan yleensä sinä vuonna, kun nuori täyttää 15 vuotta. "meillä totuttelu retken rutiineihin alkaa jo bussimatkalla, jolloin sovimme nukkuma-ajoista ja hiljaisuudesta. Keskikesän räkkä on ensikertalaisille liian kova haaste, joten silloin lapin vaelluksiin tulee pieni tauko. "Hyvin suunniteltu ja toteutettu vaellusrippikoulu antaa myös ympäristö- ja luontokasvatusta. Siinä nuori voi havahtua loppuelämäksi löytämään upeita asioita muualtakin kuin postikorttimaisemista" kannustaa pasto, ri Salmensaari tulevia rippikoululaisia.
·
RETKI kesäkuu 2008
29. "Varusteet jaetaan päivää ennen retkeä, jolloin opettelemme jokaisen teltan pystytyksen ja kokoamme keittimet. Esimerkiksi OPKO (Suomen Ev. retken onnistuminen perustuu heidän valintoihinsa ja opastukseensa. , Vaikka ohjaajat olisivat kokeneita kulkijoita, he eivät saa tehdä liian kunnianhimoisia reittisuunnitelmia. Riparilla pohditaan elämään ja uskoon liittyviä asioita. opittuja toimintamalleja noudatetaan myöhemmillä reissuilla
teema
T E k ST i A K S A N A K U R O L A k u VaT A K S A N A J A A N TT I K U R O L A , T E R H I J A J O E L A H O L A
AINA KARTALLA
SUUNNISTUSTAITO AVAA LAAJAT ERÄMAAT RETKEILIJÄN ULOTTUVILLE. AINA EI EDES TARVITSE TIETÄÄ TARKALLEEN, MISSÄ MENEE, SILLÄ PERILLE PÄÄSEE MYÖS SUURPIIRTEISESTI KULKIEN.
30
RETki kesäkuu 2008
Surkeimmillaan jo pelkkä muisto herättää ikäviä tunteita: Rasteja ei löytynyt ja märässä metsässä piti liikkua hiki hatussa. Hän pystyy hakemaan tarvittaessa apua ja kertomaan pelastajille tarkan sijaintinsa. On kuitenkin vaikea tajuta, missä olen ja mikä meni pieleen.
Hieman hukassa ei tarkoita samaa kuin eksyksissä.
Tuntuu helpolta lähteä seuraamaan kuljettua uraa ja luottaa, että se vie perille. Eteenpäin kuljetaan sääntöjen mukaan. Esimerkiksi isossa tunturissa ja vuoristossa polku voi viedä paikkaan, jossa omat taidot ja varusteet eivät enää riitä. Suunnistustaidon puute on monelle suurin este lähteä maastoon. Sininen on aina vettä: jokia, järviä, lähteitä ja kosteikkoja. Siinä kokee pääsevänsä seikkailuun. Kun tietää olinpaikkansa, voi poiketa polulta ja luoda omia seikkailujaan. Sitä paitsi pieni epätietoisuus sijainnista vain piristää ja saa tarkkailemaan ympäristöä hieman paremmin. Sen perusteella retkeilijä suunnittelee reittinsä ja ennakoi luonnossa liikkuessaan näkemäänsä ympäristöä. Luokan himosuunnistajat kävivät iltarasteilla ja ylpeilivät taidoillaan. Toki varusteiden pitää olla sellaiset, että pärjää, eikä tule hätä.
Polut vievät harhaan
Retkeilyn perusluonteeseen kuuluu kulkeminen yhdestä kohteesta toiseen, mikä on merkatuilla reiteillä helppoa. Suunnistaminen on kuitenkin yksinkertaista vähän niin kuin matematiikkaa. Luonnossa liikutaan usein luonnon muotoja seuraten, ja vain harvoin tarvitsee ottaa suuntaa kompassilla. Joka talvi jokunen vaeltaja sekoittaa Haltin huoltoreitin moottorikelkkareittiin, vaikka nämä menevät täysin eri suuntiin. Retkeilijän reittivaihtoehdot lisääntyvät, kun ei tarvitse kulkea valmiita polkuja. Kun pää menee tyystin sekaisin, kompassi opastaa oikeaan suuntaan. Myös auringon seuraaminen auttaa pitämään tietoisena kulkusuunnasta ja omasta sijainnista. Kartta luo mielikuvan maastosta. Kaukana on koulusta tuttu nipotuksen tunne. Eri karttatyyppien ja -sarjojen karttamerkeissä on eroja. Kartanlukutaito luo turvallisuutta: Osaava retkeilijä löytää perille pimeällä, sumussa ja myrkyssäkin. Kertaakaan en ole vielä eksynyt, vaikka hukassa olen ollut monesti.
H
Jossain kohtaa olemme reissukavereiden kanssa aina löytäneet kartalle. Kolmiulotteinen maasto piirtyy kartassa kaksiulotteisena. He löytävätkin itsensä Tierbmiksen kämpältä, eikä Saarijärven tuvalta, niin kuin olivat suunnitelleet. Kartan lukeminen tuo turvallisuutta merkitylläkin reitillä, sillä aina merkinnät eivät ole riittävän selkeitä tai jotkut opasteet puuttuvat. Vintiöt ovat saattaneet kääntää kylttejä väärään suuntaan. Harmaa kuvastaa kalliota ja musta joko kiveä, kuten lohkareita, kivikkoja, jyrkänteitä sekä kiviä, tai ihmisten aikaansaannoksia, kuten rakennuksia, sähkölinjoja, polkuja, teitä tai mastoja. Kulkijan maailma keskittyy suppeasti johdattelevaan polkuun ja opasteisiin, jolloin kartan seuraaminen saattaa unohtua. Se, että on hieman hukassa, ei tarkoita, että olisi eksyksissä. Moni sanoo eksyvänsä jo lähimetsässä, kun auto ei enää näy puiden lomasta. Yleensä valkoinen on aina metsää ja keltainen avointa aluetta, kuten peltoa, hakkuuta, paljakkaa, nummea, niittyä tai avo-
RETKI kesäkuu 2008
31. Seurauksena voi olla lisälenkki. Polku luo vääränlaista turvallisuuden tunnetta. Tätä taitoa voi harjoitella tutuilla alueilla ja merkatuilla reiteillä niin, että koettaa löytää kaiken kartalla näkyvän maastosta. Kun eteen tulee joki, ymmärrän menneeni harhaan. Karttaa ja levy- tai peilikompassia tarvitaan joka reissulla. Retkeillessä ei aina edes tarvitse tietää tarkalleen, missä on. Luonnossa harva lähinnä vain alkuperäisväestö, kuten poromiehet ja muut paimentolaiset pystyy liikkumaan luonnonmerkkejä seuraten. Molempiin kämppiin vie käytetty moottorikelkanjälki, joka jakaantuu Tsahkaljärvellä. Pitkällä vaelluksella kannattaa kantaa myös varakompassia. Tuntui nololta palata opettajan eteen epäonnistuneena. Aloittelijoiden kannattaa unohtaa luova taiteellisuus. Muut tarvitsevat avukseen karttaa ja kompassia. Monella on kokemusta suunnistamisesta vain koulun liikuntatunneilta. Karttamerkit on selostettu kartan reunassa, joten ne kannattaa sieltä tarkistaa. Peilikompassilla on helppo ottaa suunta näkyvään kohteeseen.
yvä suunnistustaito l i s ä ä re tkeilyn viehätystä ja retkeilijän itsevarmuutta. Taipaleet voivat olla vaikka vuorikauriiden tallomia. Seuraan porojen tallaamaa uraa eteenpäin, sillä umpihanki ei houkuttele. Suunnistustaitoakin pääsee hyödyntämään toden teolla, kun ei seuraa valmista uraa.
kartta maisemassa ja päinvastoin
Suunnistamisessa kaikkein tärkeintä on kartanlukutaito, joka antaa käsityksen kartan ja maaston keskinäisistä vastaavuuksista. Se alkoi harmittaa ja aiheutti alemmuuden tunnetta. Totta! Metsässä onkin paljon vaikeampi pysyä tietoisena sijainnistaan kuin aavoilla alueilla. Silloin pääsee käyttämään mielikuvitustaan ja punnitsemaan omaa arviointikykyään reitin tekijänä. Olen jo hyvin väsynyt, eikä tuvalle ole kuin kilometri tai kaksi. Monelle merkattu reitti tuo liikaa turvallisuutta, eikä aina tule mieleen katsoa karttaa. Kun taidot kehittyvät, voi suunnitella haastavampia linjoja. Pimeässä jälki kaartaa huomaamattani oikealle ja joudun harjanteen väärälle puolelle. En ole suunnistaja, enkä varmasti pärjäisi rasteilla, mutta olen silti tehnyt lukuisia reissuja tunturissa, vuoristossa, metsissä, soilla, joilla ja merillä
Metsää kaadetaan ja taloja rakennetaan, mutta maastonmuodot säilyvät. Tasat sataluvut on merkattu muita paksumpina johtokäyrinä. Suomalaisissa 1:100 000-mittakaavaisissa kartoissa pohjoisilla tunturialueilla ja monissa ulkomaisissa kartoissa vihreät alueet kertovat puustosta ja valkoiset alueet puuttomasta ylängöstä. Tiiviit käyrävälit paljastavat jyrkänteet ja laajat välit loivasti viettävän maaston. Olimme kulkeneet kaksi päivää yli tuhannen korkeuserometrin nousuja ja laskuja. Yksi senttimetri kartalla, jonka mittakaava on 1:50 000, vastaa maastossa 50 000 senttimetriä eli 500 metriä. Järvet ja joet muuttavat tavattoman harvoin sijaintiaan. Joskus näyttää siltä, että kaukana kohoaisi valtava tunturi. Jyrkässä maastossa käyrävälejä voi olla niin tiiviisti, ettei niitä erota toisistaan, mutta paksut käyrävälit erottuvat silti. Erityisesti asutulla seudulla maisema voi muuttua. Niillä korkeuksilla, joilla kasvaa isoa kynttiläkuusta, edessä on monesti jyrkkiä pieni nousuja ja umpikujaksi osoittautuvia kivikkoja. Korkeuskäyräviiva yhdistää paikat, jotka ovat samalla korkeudella merenpinnasta. Reissuun kannattaa valita uusin mahdollinen kartta, jonka ilmestymisvuosi on tiedossa. Suosituista retkeilyalueista on saatavilla ulkoilukarttoja, joiden mittakaava vaihtelee 1:25 000:n ja 1:100 000:n välillä. Renkaiden halkaisija pienenee huipun lähestyessä. Tällöin kannattaakin keskittää huomio nimenomaan korkeuskäyriin. sekseni edessä olikin äärettömän raskas päivä täynnä 1015 metrin korkuisia kumpuja ja uomia. Pettymyk-
Mittakaava
Kartan ja maaston välinen suhde ilmoitetaan mittakaavalla. 1:20 000 kartoissa käyrien pystysuora etäisyys on 5 metriä. Juoksuosuudella kiinnekohdat tulivat eteen aina pienellä viiveellä ja toinen heistä hoksasi vilkaista karttaa. Tunturin lakea kuvastaa rasti tai piste korkeuskäyrästä muodostuneen renkaan sisällä, mutta aina sitä ei välttämättä ole edes merkattu. Ihminen tekee maastoon omia rakenteitaan jopa kartan valmistumisen jälkeen, mutta maastonmuodot säilyvät. Esimerkiksi Kalmankaltion tupaa on vaikea löytää talvella pelkän Lemmenjoen 1:100 000-kartan avulla, kun polut eivät erotu lumen alta ja tykkylumisten koivu-
32
RETki kesäkuu 2008. Aina kaikki maastonmuodotkaan eivät näy kartalla. Se kertoo, kuinka suuri maantieteellinen alue mahtuu yhteen senttimetriin. teema
suota. Silloin unohtaa helposti, ettei koko kartta näy yhdessä maisemassa. Korkeuserojen perusteelle pystyy päättelemään ja ennakoimaan maastoa. 1:100 000 kartassa yksi senttimetri on kilometri. Käyrät kertovat, mitkä paikat on syytä kiertää ja mistä pääsee helposti etenemään. Siitä voi päätellä, kuinka yksityiskohtainen kartta on. Toisinaan tunturissa on hankala arvioida etäisyyksiä ja näkyvissä olevien mäkien mittasuhteita. Monissa retkeilyyn tarkoitetuissa 1:100 000 mittakaavan ulkoilukartoissa käyrien etäisyys toisistaan on 20 korkeuserometriä maastossa. Retkeilijä tarvitsee aikaa harjoitellessaan kartan sovittamista outoon maisemaan erityisesti ulkomailla, mutta myös kotimaan ennennäkemättömillä seuduilla.
korkeus käyrinä
Kartassa käyrät kuvaavat maastonmuotoja ja korkeuseroja. Kaikki ihmisten aikaansaannokset eivät näy kartalla. Auringon varjo voi vetää maastoon viivan, joka näyttää rotkolta mutta on vain painauma. Yllättäen helpoksi oletettu maasto käy hyvin raskaaksi, vaikeakulkuiseksi ja oletettua hitaammaksi kulkea. Usein huipulla on mitattu korkeuspiste. Liioin eivät näy kaikki pikkuojat tai joen mutkat. Huokaisen helpotuksesta, kun edessä on pitkä tasainen ja helppokulkuinen osuus laakson pohjalla. Laaksojen koivikossa maasto nousee ja laskee, mutta on huomattavasti helpompaa kuin kuusikko. Sen mittakaava olikin 1:100 000 eikä 1:50 000, niin kuin he olivat koko ajan luulleet. Karttaa lukiessa ei tarvitse kiinnittää huomiota kaikkiin yksityiskohtiin, vaan oleellisiin ja selvästi erottuviin maaston muotoihin, kuten jyrkänteisiin, laaksoihin sekä tuntureihin. Tunturiin nousevassa koivikossa maastonmuodot ovat loivemmat, vaikka jyrkkiäkin osuuksia esiintyy. Mikromaasto nousuineen ja laskuineen ei näy kartassa, johon korkeusero piirtyy 20 metrin välein. Mittasuhteiden hahmotuksessa voi tulla ongelmia myös silloin, kun palaa vaikka Alpeilta tuntureille. Joskus ulkoilukartan mittasuhde ei riitä siihen, että kohteen sijainti erottuisi tarkasti. Se voi kiertää kartalla isoja alueita tai luoda tiiviitä renkaita esimerkiksi osoittaessaan kumpua tai tunturia. Mäet, kukkulat, jyrkänteet, laaksot, harjanteet ja kumpareet eivät katoa. Kumpuilevassa maastossa pitää myös tajuta, mitkä muodot ovat riittävän suuria erottumaan kartassa. Suunnistajan pitää mieltää ne korkeussuhteiksi. Niitä ei näkynyt kartalla. Suunnistuskartoissa vihreä esittää vaikeakulkuista metsää ja valkoinen tavallista puustoa. Esimerkiksi Saariselän kartoissa valkoinen on metsää ja keltaisella merkitään avoimet tunturit. Nämä tiedot välittyvät käyrästön avulla. Melottuaan Ivalojoen kaverukset juoksivat Tolosesta nelostielle tarkoituksenaan palata autolle. Karkeasti todellisuutta kuvaavasta kartasta jää paljon tietoa pois. Sitten hiihtäjä saavuttaakin sen aivan hetkessä ja huomaa vasta kohdalla, että mäki onkin pieni
Vanhoissa kartoissa siellä näkyisi olevan myös tupa, vaikka sitä ei enää ole. jen välistä. Maastoon ei pidä lähteä edes merkatuille poluille kovin suurpiirteisen, kuten autoilijoille tarkoitetun 1:200 000 kartan kanssa. Siinä näkyvät vain suuret järvet, joet sekä suot, ja paljon kulkemiseen vaikuttavaa olennaista tietoa jää pois. Jätteiden lajittelupisteelle löytyy vielä helposti, mutta tupa on etäämpänä joen rannassa. Aina kannattaa käyttää uusimpia karttoja tai selvittää muutokset.
RETKI kesäkuu 2008
33. Toki pyöräretket maantiellä onnistuvat autoilijan tiekartan avulla.
Tsarmitunturin laella on kolmiomittaustorni. Kun kartta ei paljasta kaikkea lähiympäristössä näkyvää ja mikromaastossa esiintyvää, kulkija voi joutua puurtamaan tosissaan löytääkseen kohteen. Vielä myydään 1:20 000-mittakaavaista peruskarttaa, jotka poistuvat markkinoilta vuoteen 2010 mennessä. Pimeässä ja myräkässä erottuu vain hyvin suppea alue, eivätkä kartassa piirretyt oleelliset muodot välttämättä näy. Kilpasuunnistuksessa käytetään 1:10 000-mittakaavaisia karttoja, joissa senttimetri vastaa 100 metriä maastossa.
Suunnistaminen on vähän kuin matematiikkaa.
Koko Suomen alueesta tehdään parhaillaan 1:25 000 mittakaavan peruskarttaa, jonka yksi karttalehti kattaa 12 x 24 kilometrin alueen. Siinä maaston piirteet ja korkeussuhteet näkyvät hyvin. Suomesta saa myös 1:50 000 maastokarttoja, jotka ovat juuri uudistuneet. Valoisaan aikaan on paljon helpompaa haeskella kohteita, kun näkyvyys on hyvä laajallekin alueelle
Tällaiset kohdat ovat yleensä pieniä ja paikallisia. Toiset haluavat pysyä kartalla koko ajan ja vilkaisevat sitä aika ajoin. Ei olisi pahitteeksi sujauttaa reppuun varakompassikin. Alkuun kannattaa kuitenkin ottaa tavaksi suunnastaa kompassilla. Musta neulanpää näyttää etelään, S (engl. Asteluku kannattaa painaa mieleen, jos kehä vahingossa kääntyy.
kartan suunnastaminen
Karttaa käytetään niin, että karttapohjoinen osoittaa kompassipohjoiseen. Järvet, laaksot, suot, poroaidat ja metsätiet käyvät erinomaisiksi sijainnin kiinnekohdiksi. Kompassipohjoinen osoittaa magneettiseen pohjoiseen ja karttapohjoinen pohjoisnapaa. Toinen tapa on valita edestään maamerkki ja kulkea sitä kohti. Joillakin on tapana vilkaista karttaa vain selvästi erottuvissa kohteissa. Karttaa ja kompassia pidetään vaakasuorassa ja niitä käännetään niin kauan, että kompassipohjoinen osoittaa karttapohjoiseen. Suunnolla on esimerkiksi M3-Global-kompassi, joka toimii maapallon molemmilla pallonpuoliskoilla. Niin selviää, että on kuljettu aiottuun suuntaan. teema
Jokaisen maastoon lähtijän pitää ottaa kompassi mukaansa ja osata käyttää sitä. Vaelluksilla kompassia tarvitaan loppujen lopuksi harvoin ja lähinnä vain silloin, kun karttaa suunnastetaan maisemaan. Suomessa näiden pisteiden välinen suuntaero on mitättömän pieni, eikä sitä tarvitse ottaa huomioon lyhyillä matkoilla. Jos maastossa ei ole häiritsevää mikromaastoa, karttaa ja kompassia tarvitsee vain harvoin. Neula asetetaan pohjoishaarukkaan, eli neularasiassa olevan kahden viivan väliin. Jos taas ei tiedä omaa sijaintiaan, voi vertailla karttamerkkejä maisemaan ja löytää paikkansa kartalla. Kompassi on kuitenkin ehdoton turvallisuusväline, joka ohjaa oikeaan suuntaan, vaikka näkyvyyttä ei olisi lainkaan. Kun näkyvyys on hyvä, vaeltaminen on useimmiten huoletonta. Kulkunuoli suunnataan kohteeseen päin, ja kehän pohjoishaarukka käännetään neulapohjoiseen. Sillä mitataan suuntia kartalta. Kompassissa on suuntaneula, jonka punainen pää osoittaa pohjoiseen. Sääntönä voi siis pitää, että kompassi näyttää aina oikein. Karttaa suunnastettaessa kompassi asetetaan kartan pystyviivan päälle. Jos myrsky saapuu tai pimeys laskeutuu, mutta kohde vielä näkyy, voi kuljettavan suunnan asettaa kompassille. Niiden magneettisuus kääntää neulaa, jolloin kompassi osoittaa virheellisesti. Noustaan sen eteläharjaa ylös. Kompasseja on monenlaisia. Kun se on saavutettu, tarkistetaan suunta kompassilla sekä sijainti kartasta ja jatketaan seuraavan valitun maamerkin luo. Pimeässä, usvassa ja myrskyssä ei pysty kulkemaan näkymän mukaan, vaan silloin otetaan käyttöön kompassi. Kartassa on vaaka- ja pystysuoria viivoja, joita kutsutaan koordinaatistoksi. Suunnon ja Silvan levykompassit kestävät yleensä pitkään. Suunnistuskarttojen pohjoisviivat kulkevat magneettiseen pohjoiseen, eli virhe on otettu huomioon kartan valmistuksessa. Kompassit sopivat tiettyyn alueeseen. Pyöreässä neularasiassa on kehä, joka on jaettu 360 asteeseen. Kun eteen tulee poikkisuuntainen joki, käännytään seuraamaan sitä itään. Kompassia käytetään aina vaakatasossa, eikä sen läheisyydessä saa olla esimerkiksi kirvestä tai puukkoa. Edessä aukeaa suuri tunturi, jonka on pohjoispuolelta jyrkkä ja muualta pyöreä. Jos tietää tarkan
Monesti reittimerkit näkyvät hyvin. On helpompi havaita erheet, jos on jatkuvasti tietoinen sijainnistaan.
Maastossa eteenpäin
Jos maaston piirteet ovat selkeät ja näkyvyys hyvä, vaeltaja pystyy suunnistamaan maamerkkien ja maastonmuotojen avulla. Valkoisessa tasaisessa lumen peittämässä maastossa maamerkit voivat olla harvassa. Pystyviivat, eli meridiaanit, ovat eteläpohjoissuuntaisia. Kompassin neula osoittaa magneettiselle pohjoisnavalle, joka on eri paikka kuin maantieteellinen pohjoinen, eli pohjoisnapa. Perusmallit riittävät monenlaiseen käyttöön. Useimmiten ei kannata kulkea viivasuoraa linjaa. north). Silti kannattaa seurata etenemistään kartalta, jottei joudu väärälle polulle: karkeimmat suunnistusvirheet tehdään usein merkityillä reiteillä. Näin matkasta voi tulla oletettua pidempi, mutta kevyempi. Aluksi taivalletaan laaksoa pitkin. Monesti säästää aikaa ja energiaa, kun kiertää upottavan suon tai hankalan rakkakivikon ja seuraa jokea törmältä eikä vesirajasta. Siinä on monesti myös N, mikä tarkoittaa pohjoista (engl. Suomessa on myös alueita, joissa on runsaasti rautapitoista malmia maaperässä tai muista syistä johtuvia magneettisia häiriöitä. Varmimmin tämä onnistuu, kun tarkistaa pohjoisen sijainnin kompassilla ja asettaa kartan sen mukaisesti. Nämä kaksi suuntaa pitää muistaa voidakseen suunnistaa. Moni retkeiljä on huomannut talsineensa tunnin väärään suuntaan unohdettuaan lukea karttaa.
34
RETki kesäkuu 2008. Auton magneetti voi kääntää neulan suuntaa alle kymmenen metrin etäisyydellä, joten lähtiessä liikkeelle kannattaa aluksi siirtyä riittävän kauaksi kulkuneuvosta. Jos matkustaa Pohjoismaita kauemmaksi, pitää huomioida eranto, eli maantieteellisen ja magneettisen pohjoisnavan ero.
Punainen pohjoiseen
sijaintinsa, voi tarkistaa, että kartassa erottuvat kohteet löytyvät maastosta. Helpointa on kulkea maastossa luonnon opasteilta seuraavalle. Vaikka laite toimii yleensä useita vuosia, sekin voi hajota. Jos luulee tarvitsevansa paikallistamiseen ristisuuntimaa, kannattaa ottaa matkaan peilikompassi kompassisuuntien tarkempaan määrittelyyn. south). Kartta käännetään samansuuntaiseksi ympäröivän ympäristön kanssa, eli se on ilmansuuntien mukaisessa asennossa. Taitava silmä pystyy asettamaan kartan oikeaan asentoon, eli suunnastamaan ilman kompassiakin. Tällöin kulkijan on helppo vilkaista karttaa sekä maisemaa ja kiinnittää huomiota selkeästi erottuviin maastonmuotoihin, järviin, jyrkänteisiin ja mäkiin
Editan osaston löydät A-hallista, osastonumero A45. Tämän jälkeen kompassia pidetään kädessä vaakatasossa ja käännytään niin kauan, että pohjoisneula on pohjoishaarukan välissä. Pitää olla tarkkana, ettei lähde 180 astetta väärään eli täysin päinvastaiseen suuntaan. Retkikirjat messutarjouksessa!
RETKI kesäkuu 2008 35 www.edita.fi/netmarket. Jos aikaa on kulunut vasta tunti ja matkaa on kolmeksi tunniksi, tietää, ettei voi olla vielä lähelläkään.
Tapaa Editan kirjailijat Riihimäen Erämessuilla sunnuntaina 8.6.
Jouni Laaksonen ja Eerikki Rundgrén antavat vinkkejä kanootin ja rinkan pakkaamiseen ja kertovat parhaimmat retkikohteet messujen ohjelmalavalla klo 13 ja 16. Tietoa varusteista, taidoista ja melojien palveluista.
Maastonmuodot säilyvät ja järvet pysyvät paikallaan.
Itäinen eranto vähennetään kartasta otetun suunnan asteluvusta. En siis pystynyt päättelemään, kuljenko ylöspäin vai alaspäin. Otin kompassin nöyrästi käteen, ja vähitellen uskoin, missä asennossa tunturin rinne oikein oli. Neularasiaa kierretään siten, että pohjoisneula jää pohjoishaarukan väliin. Kompassin pitkä sivu asetetaan lähtöpisteestä päätepisteeseen siten, että kompassin pohjalevyn nuoli osoittaa haluttuun kulkusuuntaan. Kartasta kannattaa huomioida, voiko edessä olla vaarallisia paikkoja, kuten jyrkänteitä, joista voi pudota mentyään harhaan. Se vähennetään 90 asteesta, ja suunnaksi jää 81,5 astetta. Näkyvyyttä oli alle 20 metriä. Reitti- ja kohdekuvausten lisäksi opas kertoo avoimet ja maksulliset tuvat, luontokeskukset ja muut opastuspisteet.
Varmasti rastille
Monesti retkeilijä on matkalla autiotuvalle, joka on vaeltajan rasti. Kartta suunnastetaan, eli käännetään maiseman ja ilmansuuntien mukaiseksi, ja kompassi lasketaan sen päälle vaakatasoon. Kulkusuuntaa pitää tarkistaa usein. Vaikka rinne oli merkitty karttaan selvänä, maasto oli täynnä pieniä kumpuja. Sinne pitäisi päästä, sillä muuten voi olla pulassa. Tällöin kompassin suuntanuolet osoittavat kuljettavaan suuntaan. Kulkija saattaa alkaa kuvitella olevansa jo perillä. Huonossa näkyvyydessä tai tasaisessa maastossa, jossa ei ole maamerkkejä, kuten suolla, otetaan kompassilla kartasta suunta ja kuljetaan sen mukaan. Pilvet laahasivat maata ja kaikki peittyi sumuun. painos!
SUOMEN RETKEILYOPAS
Jokaisen retkeilijän perushakuteokseen on koottu Suomen parhaat retkikohteet Suomenlahden saaristosta ja rannikolta Itä-Suomen vaaroille ja Lapin tuntureille. Kellosta kannattaa tarkkailla, kuinka kauan tiettyjen matkojen taittamiseen kuluu. Pimeässä, myrskyssä ja usvassa kompassi osoittaa kohtisuoran linjan kohteeseen. Jos reissussa on kaksi kulkijaa, takana tulevan on helpompi pitää silmällä, että suunta pysyy oikeana. Ajantaju monesti häviää, kun maasto muuttuu vaikeaksi. Huonolla näkyvyydellä on parempi pysyä aloillaan leirissä, jos ei ole varma suunnistustaidoistaan.
Jouni Laaksonen
VAELTAJAN OPAS
Kattava käsikirja retkeilyn taitoihin ja tietoihin Suomen olosuhteissa. Autiotuvat sijaitsevat yleensä vesistöjen äärellä. Tätä tietoa pystyy hyödyntämään, kun maamerkkejä on vähän ja pitäisi tietää, milloin on tietyssä kohteessa. Runsaasti käytännön vinkkejä varusteisiin, muonaan, suunnistukseen ja leiriytymiseen. Tällöin rasian pohjaviivat ovat samansuuntaiset kuin kartan pohjoisviivat. Esimerkiksi kohteesta A kohteeseen B otettu kompassisuunta on 90 astetta. Joen varrella sijaitsevaan autiotupaan on ehkä vielä 5 kilometrin matka, joka taittuu kävelijältä 11,5 tunnissa ja hiihtäjältä 10 minuutissa tai 5 tunnissa lumiolot ja maastot vaikuttavat kulkuvauhtiin. Vailla näkyvyyttä
Minun oli tarkoitus seurata tunturin rinnettä kohti jokilaaksoa. Lyhyillä matkoilla erantoa ei tarvitse huomioida, mutta isojen selkien ylityksessä sillä on merkitystä. Joskus ihmisellä on tapana kaartaa jompaankumpaan suuntaan, eli oikaista horjahtaminen aina oikealla jalalla tai kiertää esteet aina vasemmalta. Lemmenjoen ulkoilukartta kertoo erannon olevan 8,5 astetta itään. Erannon suuruus ilmoitetaan karttalehdissä, ja se on Suomessa 410 astetta itään.
Retkeilijän ja vaeltajan uudet tietopaketit. Myös vaativaan käyttöön.
Eerikki Rundgrén
RETKIMELONTA
Melontareitit, -taidot ja -varusteet
Monipuolinen opas esittelee 300 retkimelontakohdetta järvi- ja jokireiteiltä sekä merialueilta. Erikoisuutena tietopaketti pitkistä vaelluksista.
Uudistettu 5
Kartan lukutaitoa ja kompassin käyttöä on mainiota harjoitella merkatuilla reiteillä. Kokeneelta retkeilijältä oppii paljon suunnistamisesta. Kartan voi myös tulostaa www.karttapaikka.fi-sivuilta ja suunnitella sieltä itselleen sopiva lenkki. Voi koettaa myös kulkea jonkin matkaa ilman karttaa ja paikallistaa sen jälkeen itsensä. Myös pimeällä suunnistamista kannattaa harjoitella tutuissa maastoissa. Ympäristössä näyttää olevan paljon kaikkea, mitä ei aikaisemmin ole edes huomannut. Omia taitojaan suunnistavana retkeilijänä voi kehittää jatkuvasti. Olen löytänyt monenlaisia mielenkiintoisia maastoja lähiympäristöstä, mutta olen myös oppinut, kuinka matkojen henkinen etäisyys muuttuu pimeällä ja myrskyssä. Näin lähimetsistä saa paljon enemmän irti kuin totutun lenkin. Valoisaan aikaan katse osaa ohittaa epäoleellisia maastonmuotoja, mutta pimeällä kiinnittää huomion jokaiseen kumpuun ja niemekkeeseen. Yksi hyvä tapa on lukea karttaa päivän päätteeksi ja käydä kulkemansa reitti mielessään läpi. Silloin ajattelen viimeistä kilometriä kotioloissa: minähän olen jo lähikaupan kulmalla, ja kun jaksan tuon mäen laelle, olen kotona jo siinä parkkipaikan laidalla. Huippusuunnistajan maailma on hyvin erilainen, eikä se välttämättä aukea kokemattomalle kartanlukijalle. Silloin oppii vertaamaan, minkälaisia muotoja tietyt korkeuskäyrien rykelmät esittävät, kuinka paljon matkaa kertyi ja kuinka suuria mäkiä nousi. Näin oppii tulevista osuuksista ja voi pohtia kerran uudelleen, onko reitti realistinen toteutettavaksi vai pitäisikö tukeutua vaihtoehtoisiin taipaleisiin.
·
36
RETki kesäkuu 2008. Lisää varmuutta suunnistamiseen saa iltarasteilla, jossa joku toinen on suunnitellut reitin. Pitää kuitenkin olla tarkkana, että lähtee nimenomaan retkeilijän, eikä huippusuunnistajan matkaan. Muut osallistujat sotkevat itseluottamusta: pitäisikö seurata toista suunnistajaa, joka lähtee aivan päinvastaiseen suuntaan, vai uskoa itseensä.
Ilmassa on vielä kilpailuhenkeä, joka lisää painetta. Samalla oppii tunnistamaan, miten maastomuodot on esitetty ja mitä karttamerkit tarkoittavat. Senkin voi arvioida, kuinka hyvin jaksoi edetä. Jos sama etäisyys olisi keskellä erämaata, eikä autiotuvan sijainti olisi edes tiedossa, voisi perille pääsy tuntua mahdottomalta. Vaikka kotivalo jo näkyy, joskus on tuntunut, että ei tahdo jaksaa
L
Maanteitä pyöräillessä pärjää autoilijan tiekartalla, mutta varmimmin perille löytää tarkkoja karttoja lukien. Silloin huomaa, kuinka erilaiselta ympäristö näyttää ilman valoa ja kuinka välimatkat tuntuvat yhtäkkiä pidentyneen. teema
Paras tapa oppia suunnistamaan
ähimaastot sopivat erinomaisesti suunnistusharjoituksiin. Karttakeskuksesta, kirjakaupoista, Maanmittauslaitoksen toimipisteistä ja jopa kirjastosta voi hakea alueen perus- tai maastokartan. Joskus tuntuu raskaalta ajatella, että vielä on kilometri leiripaikalle. Niistä voi huomata kiinnostavia kohteita ihan reitin tuntumasta.
Kartta pitää suojata hyvin. Sieltä monesti löytyy yllättävän hienoja paikkoja ja monimuotoisempaa maastoa kuin mitä on edes kuvitellut. Jos ei omista karttalaukkua, paperin voi sujauttaa vaikka Minigrip-pussiin.
perille asti. Kartasta voi seurata ympärillä olevia muotoja ja havaita, kuinka muodot kuvastuvat kartalla
Sen sijaan maaston painaumissa on monesti upottavia soita. Hyvin merkatuilla reiteillä pystyy harjoittamaan suunnistustaitojaan etsiessään maastosta kartassa näkyviä kohteita.
On tärkeää tuntea oma tasonsa ja jopa ennustaa, missä kohtaa reittiä on vaikeuksia pysyä kartalla. Ratkaisuun vaikuttaa monesti maaperä ja kasvillisuus, eli kuinka helppo on kulkea. Joskus pitää pohtia, onko järkevämpi ylittää selänne harjan poikki vai kiertää kieleke. Onko siellä selkeitä maastomerkkejä, joita pystyy seuraamaan. Maastossa talsittu matka voi olla monta kilometriä pidempi kuin kartalta mitattu varsinkin silloin, kun polku mutkittelee reippaasti rinnettä ylöspäin tai joutuu kiertämään suoalueita.
Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos 49/MML/07
Vihdoinkin! Uusi todella edullinen navigaattori, jossa on maastokartat. Ne seuraavat mahdollisimman paljon samaa korkeuslinjaa pääpiirteissään, vaikka nousuilta ja laskuilta ei voi välttyä. Sisältää 300 karttaruutua.
Tracker Oy sales@tracker.fi | 08 521 9290 MyWay-myynti MyWay Point myymälät kautta maan Asiakastuki 0600 414 610 | 0,95 min+pvm (ma-pe klo 8-20, la klo 9-16)
My Way
Never get lost
RETKI kesäkuu 2008
37. Karttoja on mukava katsella ja lukea. Niihin kannattaa tutustua, ennen kuin säntää maastoon ja vaikka napata digikuva kameran muistiin ikään kuin varakartaksi. Jokivarren kohteeseen kannattaa suunnata noin kymmenen astetta sivuun ylä- tai alavirtaan. Tuntuu kuin kaikkiin karttalehtiin olisi jo luonnostaan syntynyt reittejä, jotka vain odottavat vaeltajia luokseen. MyWay Navigator Lite soveltuu kaikille oman tien kulkijoille ja luonnossa liikkujille. Reittiä suunnitellessa pitää tutkia kartasta monia seikkoja: Kuinka helppoa maastossa on suunnistaa. 19,90 / yksi kuukausilisenssi tai
69 / vuosi. Saman voi laskea narun ja mittanauhan avulla. Kun tulee hieman sivuun, osaa kulkea oikeaan suuntaan etsimään omaa rastiaan.
LATAA
PUHELIMEESI
NAVIGAATTORI NETISTÄ. Kartasta kannattaa laskea etäisyyksiä, sillä vaikka lenkki näyttäisi pieneltä, kilometrejä voi kertyä paljon. Kun pääse paikan päälle, tietää, kumpaan suuntaan lähtee etsimään autiotupaa, ylä- vai alavirtaan. Jos tuntee itsensä epävarmaksi kompassin käyttäjäksi, kannattaa välttää monimutkaisia reittejä ja suuria aukeita alueita, joissa tarvitaan kompassisuuntaa. Jos tähtää suoraan kohti, voi joutua tutkimaan molemmat suunnat. WWW.TRACKER.FI
19,90
Retken suunnittelu
Levitetyt kartat herättävät seikkailun halun. Puuttomassa ylängössä on monesti helppo taivaltaa harjanteita pitkin tasaista nummea astellen. MyWayllä löydät oman, kaverisi ja merkittyjen paikkojesi sijainnin tarkasti maasto-, kaupunki- tai merikartalla. Onko vaikeustaso lähtijälle sopiva?
Alueen infotaulut kertovat paljon. Koko paketti kätevästi kännykässä. Sulan maan aikaan voi seurata joelta vieviä maastoon painautuneita polkuja, jotka todennäköisesti ohjaavat tuvalle. Mukavasti kuljettavat reitit noudattelevat maastonmuotoja ja luonnon omia uomia: laaksoja, jokia, kuruja ja harjanteita. Samaa taktiikkaa sopii käyttää, kun haluaa tien varressa tai lähellä poroaitaa olevaan kohteeseen. Niihin voi vetää linjoja, jotka vievät karttalehden laidasta laitaan tai kiertävät mukavan lenkin. Karttamittarit kertovat kartalta kuljettavan matkan
Niitä saattaa peittää vain lumikansi, joita pitkin ei aina ole viisasta kulkea.
38
RETki kesäkuu 2008. Reittiin kannattaa suunnitella joustovaraa. Talvella suksilla taitettava matka voi vaihdella 1:n ja 15 kilometrin välillä kelin ja rinteen mukaan. Kotosalla teekupposen ääressä helposti kuvittelee taittavansa pitkiä taipaleita päivässä. Painava kantamus, istumatyöhön tottunut keho ja vaikea maasto hidastavat innokkaankin menoa. Esimerkiksi Sarekissa tuuli saattaa yltyä myrskyisäksi. Hevosenkenkää muistuttavat jyrkkäseinäiset laaksot ovat pelottavia. Talvella pitäisi huomioida myös virtapaikat ja joet. Norjan rannikon kohteissa sää voi vaihtua nopeasti ja näkyvyys kadota. Kahluupaikkoja miettiessä kannattaa varautua siihen, että sateet saattavat muuttaa veden korkeutta ja virran voimakkuutta. Talvisaikaan ja ikilumen peittämässä vuoristossa pitää huomioida mahdolliset vyöryherkät alueet. Kaikki jyrkähköt seinämät, joissa on tiivis käyräväli, voivat vyöryä. Joskus sää vain on niin kurja, että haluaa lähteä kotiin kärvistelemästä. Kannattaa myös suunnitella valmiiksi, miten tunturista pääsee alas huonon ilman tieltä.
Joskus taipaleella on osuuksia, joista ei ole pakoreittiä, vaan tietty laakso pitää kulkea kerralla päästä päähän. Onneksemme repussa oli hätämuonaa, palasokerin kokoinen keksi, joka antoi päivän energiat. Ryhmän kaikille jäsenille pitää kertoa, missä suunnassa kulkee ihmisten ilmoille vievä väylä.
Sää haastaa
Ennen retkiä pitäisi tutkia myös alueen sääolot ja pohtia, kuinka sään muutokset vaikuttavat liikkumiseen kyseisessä maastossa. On myös ehdottoman tärkeää, että kulkija itse on valmis luistamaan päämäärästään tuntematta epäonnistuneensa. Se kiemurtelee turhan paljon, ja rannat voivat olla upottavia tai vaikeakulkuisia. Kun pääsimme kahluupaikalle, vesi oli noussut yli vyötärön. Lunta alkoi sataa, ja sitä tuli sinä päivänä ja yönä 30 senttimetriä. Näitä kannattaa välttää jo suunnitteluvaiheessa tai ainakin varmistaa säätilanne ennen lähtöä. Sumu ja myrsky voivat yllättää kaikkialla. Jos etenee arvioitua hitaammin, reittiä pitää pystyä lyhentämään. Tarvitaan varasuunnitelmia. Silloin ei pysty suunnistamaan maamerkkien avulla ja saattaa pummata tärkeät kiintopisteet. Sitäkin varten on hyvä miettiä varasuunnitelmia. Oli lokakuu, emmekä uskaltaneet mennä hyiseen veteen, sillä virran alla jääkerros peitti jo jokea. Jyrkkiä rinteitä on vaikea nousta ja laskeutua joka kelissä, ja niissä voi loukkaantua. teema
Joki helpottaa suunnistamista, mutta virtaa ei kannata seurata rantoja pitkin. Todella pahalla ilmalla se onkin hyvin viisasta. Kesällä voi arvioida kulkevansa kolmesta neljään kilometriä tunnissa. Ensimmäisinä päivinä matkaa kertyy vähemmän kuin loppumatkasta, jolloin suurin osa eväistä on jo syöty ja keho alkaa tottua rytmiin. Joki oli jäätynyt pohjasta päin, joten virtaavan veden alla oli puolisen metriä jääsohjoa. Tämänkin varalta pitäisi olla suunnitelma. Puuttomaan ja aavaan ylänköön ei kannata lähteä taittamaan pitkiä taipaleita, jos alueella vallitsee usein levoton sää. Oli retken viimeinen päivä ja söimme aamupalan. Muutenkin on mukava varata aikaa tauoille, eikä kiirehtiä paikasta toiseen. Ruuat olikin laskettu tarkkaan, sillä sapuskat menivät viimeistä murua myöten. Päätimme kiertää maita pitkin. Kannattaa myös tutkia, mihin suuntaan kulkemalla erämaasta pääsee pois, jos eksyy täydellisesti. Enää oli pari kilometriä ja joen ylitys autolle. Esimerkiksi monien retkeilyalueiden ympärillä kulkee teitä. Helpommalla vaeltaja pääsee kulkiessaan ylempänä maastossa.
Olin mitannut kartalta, että seuraavana päivänä pääsisin pikkukylään, johon oli vain 19 kilometriä. Noustuani kaksi tuntia ylämäkeä saavun kyltille, joka kertoo kylään olevan vielä 26 kilometriä. Talsimme lähes puoleen yöhön 28 kilometrin matkan. Tosin, jos kantaa riittävästi varusteita, voi sään paranemista odotella teltassa. Erityisen tärkeitä vaihtoehtoiset ylityspaikat ovat, jos paluu autolle vaatii virran ylitystä
Jokiretkeilyssä on vaikea eksyä virrasta, mutta joskus joetkin haaroittuvat ja järven selkien ylitysten jälkeen pitää nähdä, mistä matka jatkuu. Tyynellä ilmalla kompassisuunnan pitäminen onnistuu helposti. P Muista pitää kompassi vaakatasossa. Aavalla suolla taas joutuu etenemään kompassin suunnassa.
suuntaan. Jos leveä virta jatkuu kartassa kapeana ränninä, meloja voi varautua vauhdikkaaseen matkantekoon.
Tuulella sortaa
Merelle ja suurille järville tarvitaan keulakompassi, käsikompassi, kartat, suuntimakehä, astelevy ja GPS varapattereineen. kartta sen mukaan.
P Huomioi reitinvalinnassa maaston ja suunnistuksen
P Malta katsoa karttaa riittävän usein erityisesti väsy-
helppous, sääolot, etäisyydet ja turvallisuus.
P Tarkista kompassista, missä on pohjoinen, ja suuntaa P Älä harhaudu polkujen vietäväksi. Suunnassa pysymiseksi monet käyttävät kansikompassia, jota on helppo seurata hyvällä säällä. Sumussa tai pimeässä ja muulloinkin kiintopisteiden puuttuessa edetään kompassisuunnalla. Kun siirtää kansikompassin keulasta lähes syliin, sen näkee paremmin. Karttaa on syytä seurata joellakin, jotta meloja tietää, milloin koski tulee vastaan. Aina se ei tarkoita vaaranpaikkaa, mutta joskus saattaa kertoa jopa vesiputouksesta. Melojan ehdottomiin varusteisiin kuuluu myös kädessä pidettävä levykompassi, joka sidotaan liiveihin tai kansinaruihin. Jos korkeuskäyrä ylittää joen, kannattaa olla varuillaan. P Tarkista kartan mittakaava heti alkuun, jotta voit arvioida etenemisnopeuttasi. Jos liivin taskussa on puukko, kompassi kannattaa sitoa kansinaruihin. Vinkkejä retkisuunnistajalle
neenä ja huonossa säässä. Kompassi on ehdoton avovesillä, kuten suurilla järvillä ja merellä. Talvisessa maastossa onkin helpointa suunnistaa korkeuskäyrien avulla. Suurien selkien ylityksissä pitää huomioida eranto, eli korjata maantieteellisen ja magneettisen pohjoisnavan ero. P Ole erityisen valpas, kun huomaat väsyneesi.
Vi
sijaintisi ja suuntasi.
P Liikkeelle lähtiessäsi tarkista, että lähdet oikeaan
Lumi haastaa talvisuunnistajan, sillä avoin tasainen alue voi yhtä hyvin olla peltoa, suota, järveä tai muuta puutonta aluetta. Huonolla säällä ja näkyvyydellä lukua ei välttämättä pysty erottamaan. P Käytä aina uusinta karttaa tai huomioi, mitä muutoksia maastoon on voinut tulla kartan valmistuksen jälkeen. Tuulella ja aallokossa kajakki sortaa, eli kulkee sivuttain tuulen mukana. P Jos palaat kulkemaasi reittiä takaisin, muista katsoa mennessäsi välillä taaksesi ja painaa mieleesi kiintopisteitä. Kartan lukeminen joella on haastavaa, sillä virran nopeus ja siten matkan etenemisvauhti vaihtelevat. Kaikista joista ei ole reittiluokituksia, eikä kaikkiin karttoihin ole merkattu koskia. Lähtöpisteessä saattaa olla monta polkua, vaikka kartalla on vain yksi merkattuna. Silloin kannattaa edetä kahden kiintopisteen
Vesi on piirretty karttaan aina sinisellä. Karttamerkistä voi lukea virran koon, eikä tule vahingossa ängettyä liian kapeisiin uomiin.
RETKI kesäkuu 2008
39. P Usko kompassiin! Se näyttää oikein. Niiden perusteella voi seurata sijaintiaan kartalla. Kartta on joella tärkeä, jotta näkee, mistä pahat koskipaikat voi kiertää.
Jos korkeuskäyrä ylittää joen, kannattaa olla varuillaan.
Suunnassa meloen
Vesillä liikkujan tärkeät kiintopisteet näkyvät maissa. Muista tarkistaa P Anna silmän harjaantua maisemaan. Silloin näkyvät samalla asteluku, keula ja kohde. Kun näkyvyys on hyvä, kompassia ei usein tarvita, vaan meloja pystyy etenemään kiintopisteiden avulla. Yllättäen saattaa olla paljon pidemmällä kuin kuvitteli
Jos porukassa on vain yksi suunnistustaitoinen ja hän satuttaa jalkansa, ollaan ehkä pulassa.
Takaisin kartalle
kaverin kanssa
Kun kulkija on epävarma sijainnistaan, hänellä saattaa olla hämmästyttävä kyky asettaa maisema karttaan ja toisin päin ja tehdä virhe. Kompassilla määritetään suunta vähintään kahteen pisteeseen maastossa. Todellinen matka on monta kilometriä pidempi kuin miltä se kartasta mitattuna vaikuttaa.
välillä, joista toinen on selän takana, eli lähtöpiste, ja toinen päämäärä. Kulkija on jossain tällä linjalla. Tähän lukuun lisätään eranto. Omista ja kaverin virheistä kannattaa ottaa opikseen. Jos ei omista korkeusmittaria, korkeuden voi päätellä esimerkiksi puurajasta. Pitää panna merkille, milloin itse alkaa tehdä virheitä: yleensä väsyneenä tai nälkäisenä. Pahimmillaan suunnistaja saattaa epäillä kartan virheellisyyttä sen sijaan, että uskoisi omaan hairahdukseensa. Kompassi asetetaan kartalle ja kartan sekä kompassin pohjoiseteläviivat asetetaan samansuuntaisiksi. Vesillä on tärkeää, että tietää etenemisnopeutensa, josta voi laskea kohteeseen jäljellä olevan matkan.
Autiotupa on vaeltajan rasti.
tosta ja mittasuhteista. Silloin jokainen tietää maas-
Kun on epävarma sijainnistaan, kannattaa ensin pysähtyä ja istua alas. Joskus kartalle sijoittelu on niin hyvin onnistunut, että myös vaelluskumppani uskoo siihen hämmästellen toisen taitavuutta. Monesti hän tietää, että kaikki ei aivan täsmää, mutta jotenkin kuitenkin uskoo tietävänsä sijaintinsa. Sortokulman pystyy arvioimaan liikkeelle lähtiessään. Tämä voi paljastaa hairahduksen. Ryhmässä useamman kuin yhden pitäisi suunnistaa kerrallaan ja vaihtaa suunnistusvuoroja. Kaveria on helpompi pitää silmällä kuin itseään. Myös korkeuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Välillä haluaa tulkita päässeensä pidemmälle, koska voimat ovat loppu. Kompassin reuna osoittaa tunnistettavaan kohteeseen, ja lyijykynällä vedetään kompassin reunaan viiva. teema
Jyrkällä rinteellä polku mutkittelee hurjasti. Jos näkyvissä on kaksi tai useampi tunnistettava kohde, oma sijainti selviää ristisuuntimalla. Sitten kartta suunnastetaan ilmansuuntien mukaan ja lähdetään ratkomaan esimerkiksi tunturin huippuja. Vaeltaja haluaa tulkita, että tässä ollaan, vaikka maasto näyttää hieman toisenlaiselta kuin kartalla. Huomioituaan sortokulman heti aluksi pääsee lähestymään kohdetta suorassa linjassa, vaikka kajakin keula osoittaisikin kohteesta sivuun. Kun tämä väsyy tarvottuaan vaikeakulkuisessa maastossa ja huudahtaa kilometrin taittuneen muutaman minuutin välein, kannattaa hälytyskellojen antaa soida. Myös aloittelevat kartanlukijat oppivat tärkeän taidon. Suunta otetaan toiseen ja mahdollisesti kolmanteen kohteeseen ja niistä vedetään viivat, jolloin oma sijainti on näiden viivojen leikkauspisteessä.
·
Kursivoidut kohdat ovat Aksana Kurolan tai Joel Aholan reissupäiväkirjoista.
40
RETki kesäkuu 2008. Huomioida pitäisi myös, kuinka kauan on edetty edellisestä varmasta pisteestä ja kuinka pitkä matka sieltä on taittunut. Silloin kannattaakin pysähtyä tauolle ja pohtia tilannetta uudestaan. Jos meloo suoraan kohti rannalla olevaa kiintopistettä, tuuli työntää paattia sen verran, että meloja joutuu kauhomaan suuren mutkan. Se kannattaa ottaa huomioon siten, että meloo saman verran sivuun päämäärästä kuin mitä sortokulma on. Tällöin linja ei ole suora, vaan kaareva kuin banaani. Sopivan kulman arvioimiseen voi käyttää melontakouluttaja Petri Sutisen käyttämää tapaa: hän nostaa melan hartian ylle ja tähtää sillä lähtöpisteestä kohteeseen. Pitää huomioida, mitkä huiput voi nähdä ja mitkä jäävät toistensa piiloon
RETKI kesäkuu 2008
41
KARTAN JA KOMPASSIN AVULLA LÖYTÄÄ SIJAINTINSA JA OSAA TURVALLISESTI PERILLE.
Sankka sumu saattaa vaihtaa vaelluksen lepopäiväksi. Niiden avulla matka voi jatkua entiseen malliin. , Vaikka sijainti ei olisi aivan täysin tiedossa, edellinen varma olinpaikka on kuitenkin melko lähellä. Kartalle on helppo piirtää ympyrä, jonka sisällä varmasti on. GPS-paikannin voi auttaa ahdingossa, mutta se ei saa koskaan korvata suunnistustaitoa. Roottorin ilmavirta pöllytti kanootin kuorman päällä kuivumassa olleet vaatteet ja kartat järven aaltoihin. Joskus tilanne voi kehittyä sellaiseksi, että retkeilijä seisoo sijainnistaan tietämättömänä keskellä erämaata tai korpikuusikkoa ilman suunnistusvälineitä. Hankalassa kelissä kannattaa pysyä tarkasti merkityllä reitillä.
E
ksymisestä on tullut inflaation runtelema trendisana: muutaman minuutin pyörähtelyä iltarasteilla tai väärän polun valitsemista kutsutaan eksymiseksi, vaikka kyseessä on vain opettavainen suunnistusvirhe, eli pummi. Hän on Vapaaehtoisen pelastuspalvelun valmiuskouluttaja ja luonnossa selviytymiseen keskittyvän Survival Killan kouluttaja. Kerran rajavartioston helikopterilen-
täjä laskeutui juttelemaan keskellä Vätsärin erämaata meloneiden vaeltajien luo. Yllättävä tuulenpuuska varastaa kartan. Teltan voi pystyttää sopivaan leiripaikkaan, keitellä rauhassa illallista ja ihmetellä seuraavana aamuna maisemaa uudelleen. Silloin hän on eksyksissä. Etelä-Suomessa pääsee missä tahansa puolessa tunnissa tielle. Kartan ja kompassin kanssa ei voi eksyä, mutta suunnistustaidon pet-
täessä harhalenkistä voi tulla kohtuuttoman pitkä. Silti maastosta pääsee pois, kun kääntää kompassiin suunnan selkeään kohteeseen. "Halaa puuta, koristele joulukuusi ja tee tulet" neuvoo Tero ahtee eksy, nyttä. Puun halaamisella Ahtee tarkoittaa rauhoittumista: ei ole mitään syytä hätiköidä, ja rauhallisena pystyy ajattelemaan selkeästi. "En voi sanoa olleeni koskaan eksyksissä, mutta kerran harhailin kolmen päivän ajan" muisteli Daniel Boone. Kulkusuunnaksi voi valita myös varmasti pysäyttävän maastokohteen, kuten joen, järven, sähkölinjan tai vaaraselänteen. Kartanlukutaito ja kompassin käytön hallinta on paljon tärkeämpää kuin teknisten vempainten virittely. Kaikki vähänkään ympäristöstä poikkeava kiinnittää
42
RETki kesäkuu 2008. Kokeneella konkarilla on tällaisia tapauksia varten rinkan taskussa karttakopio ja pieni varakompassi. Joulukuusi kuvaa etsijöille jätettäviä merkkejä. Usein jo kapuaminen korkean kumpareen päälle auttaa, sillä laelta saattaa erottaa ympäröivät tunturit, joet ja järvet. Arvokas arkki tipahtaa joen kiidätettäväksi. Jos eteneminen perustuu vain GPS-paikantimen tuijottamiseen, retkeilijä on pahassa pulassa, kun patterit loppuvat, koje kastuu tai laite rikkoutuu.
Omat toimet
Taitavallekin taivaltajalle voi sattua vahinko: Kompassi saattaa hajota rakkakivikossa. teema
T E k ST i j a k u VaT J O E L A H O L A
Suunta hukassa
KUKA TAHANSA VOI EKSYÄ. Päivän erämaassa harhailukaan ei ole vielä oikeastaan eksymistä, jos mukana ovat normaalit retkeilyvarusteet sekä kartta ja kompassi
Antamasi tiedot auttavat etsijöitä, ja saattavat pelastaa henkesi.
Eksynyt, kadonnut vai väsynyt
"Useimmat eksyneet ottavat meihin yhteyttä matkapuhelimella suoraan maastosta. Nykytekniikalla paikannus voitaisiin tehdä jopa muutaman kymmenen metrin tarkkuudella, mutta viranomaisten saamat paikannukset ovat edelleen erittäin epäluotettavia. Onneksi usein pelkkä puhelimessa rauhoittelu auttaa, ja paniikin lauettua kompassi näyttää taas oikeaan suuntaan." Inarin ja Utsjoen alueella varsinaisia eksymisiä sattuu kerran kuussa tasaisesti ympäri vuoden. Hätäviesteistä kerrotaan Retken (4/2007) jutussa Pelastajat paikalle. Helpoiten suunta säilyy auringon asemaa tarkkailemalla, kunhan muistaa tulipallon kääntyvän 15 astetta tunnissa idän ja etelän kautta kohti länttä.
Taukopaikkojen vieraskirjoihin merkitään oman nimen lisäksi tulosuunta ja seuraavat reittisuunnitelmat. Kaikkein harvin ketju koostuu taitavista suunnistajista, jotka etenevät maastossa sovittuja linjoja. "Tiheimmässä kammassa haravoimme maastoa muutaman metrin välein kulkemalla tasaisena rintamana. Läheisille ennen retkeä jätetty ilmoitus oletusta reitistä helpottaisi paljon etsijöiden urakkaa. Tällöin löydämme etsittävän, vaikka hän makaisi tajuttomana maassa" sel, vittää 58 etsintään osallistunut Ahtee. Suunnaksi valitaan lähin oletettu tie. Lisää tietoa Vapaaehtoisten pelastuspalvelusta: www.vapepa.fi
·
RETKI kesäkuu 2008
43. Suomessa on myös tiheä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) verkko, johon kuuluu peräti 1 400 hälytysryhmää ja 20 000 vapaaehtoista. "Lapin ankarat sääolot ja ulkoilijoiden heikot varusteet ovat huono yhdistelmä. Jos etsittävä ei löydy helposti, poliisi arvioi, keneltä pyydetään ensimmäiseksi lisäapua. Etelä-Suomessa alueen suunnistuskartan tekijä tuntee usein seudun parhaiten. Monet soittajat ovat hiihtäjiä ja retkeilijöitä, jotka ovat väsähdettyään lähteneet oikomaan merkityiltä reiteiltä" selvittää vanhempi konstaa, peli Pasi Mäkinen Inarin-Utsjoen poliisilaitokselta. Vaihtoehtona on kulkea parin kymmenen metrin välein ja etsiä kadonnutta kuulotuntumalla. Huipputeknologiamaan maineesta huolimatta Suomessa teleoperaattoreiden paikannus on edelleen lapsenkengissä, koska laki ei vaadi tarkkaa paikannusta. "Soittoja tulee myös harhailevilta metsästäjiltä ja retkeilijöiltä. etsijöiden huomion. Mäen laella matkapuhelin löytää paremman kentän, ja siellä näkyvyys sekä kuuluvuus ympäristöön ovat parempia kuin synkässä rotkossa. Silti emme ennätä aina ajoissa paikalle, sillä kova pakkanen aiheuttaa helposti pahoja paleltumia hikiselle hiihtäjälle" pohtii kokenut konstaapeli. Niinpä edes tuttuun lähimetsään ei pidä lähteä ilman karttaa, sillä marjamättäältä toiselle poukkoillessa suunnat menevät helposti sekaisin.
Eksyneiden sijaan etelässä puhutaan yleensä kadonneista, sillä avunpyyntö tulee omaisilta. Syksyllä haettavia voi olla muutama enemmän. , Eteläisessä Suomessa eksyneet ovat harvoin retkeilijöitä. Lapin poromiehet, metsäammattilaiset tai Metsähallituksen huoltomiehet saattavat arvata eksymis-
paikan harhailijan kuvailun perusteella. Kun eksynyt lähtee kohti tietä, hänen kannattaa merkitä kulkuaan maastoon kaikella tavallisuudesta poikkeavalla. Toisinaan etsintään hälytetään iso liuta varusmiehiä. Etsintöjä aiheuttavat kartatta kulkevat marjastajat. Jos matkapuhelin on päällä, puhelimen voi paikantaa teleoperaattorien mastojen avulla. Virka-apupyyntö voi tulla myös pelastuslaitokselle tai rajavartijoille. Joudumme lähettämään yli puolessa tapauksista ilma-aluksen apuun, jotta etsittävä löydettäisiin mahdollisimman nopeasti" summaa Mäkinen. , "Helikopterilennot ovat erittäin kalliita, joten väsähtäneiden hiihtäjien noukkimiseen kuluu turhan paljon varoja. Eksyneen kannattaa hakeutua näkyvälle paikalle ja mahdollisimman korkealle. Välillä he pysähtyvät puhaltamaan pilliin ja kuuntelemaan etsittävän helpottunutta vastausta. Tulen tekeminen tarkoittaa lämpimänä pysymistä. Jo kuusen havujen katkominen muutaman kymmenen metrin välein merkitsee reitin maastoon. Suuria etsintöjä aiheuttavat asutuskeskusten lähimetsiin kadonneet lapset ja reipasjalkaiset mutta huonomuistiset vanhukset.
Etsintä etenee
Poliisi johtaa maa-alueilla aina kadonneen tai eksyneen etsintöjä. Jos etsittävään on puheyhteys, hänet saatetaan ohjata lähimmälle tielle poliisiauton sireeneitä soittamalla. Jos avunpyyntö ei onnistu puhelimella, kannattaa herättää etsijöiden tai muiden maastossa liikkujien huomio huutamalla, pilliin puhaltamalla tai hätämerkeillä. Suomen Punaisen Ristin koordinoimat vapepalaiset osallistuvat poliisin pyynnöstä etenkin kadonneiden etsintöihin
Myös liikkumistapa vaikuttaa valittuun mittakaavaan: kävellen edetään paljon lyhyempi matka päivässä kuin pyörällä. Vanhat kärrypolut puskittuvat umpeen. Mittakaava ilmoitetaan suhdeluvulla tai mittakaavajanalla. Monesta muusta maasta ei ole edes saatavana tarkkoja valtakunnallisia karttoja. Leveät moottoritiet halkovat saloseutuja, ja metsätiet ulottavat mutkaiset lonkeronsa syrjäisimpiinkin kolkkiin. nämä nykyiset Maanmittauslaitoksen Peruskartat ja niistä johdettu digitaalinen maastotietokanta ovat käytännössä kaikkien nykyisten retkeilykarttojen perustana. kehitysmaiden maastokartoissa on edelleen suuria valkoisia alueita, joiden päälle on painettu teksti: kartoittajalle tuntematon alue.
M
44
Sotien jälkeen Maanmittaushallituksen ja Topografikunnan aloittamassa uurastuksessa kartanpiirtäjät kuvasivat tarkasti kotimaamme jokaisen niemen, notkon ja saarelman. pohjoissuuntaa tarvitaan kartan suuntaamiseen kompassilla. ojauomia vuoroin kaivetaan ja tukitaan. kartan määritelmän mukaan maastoa esittävä piirros on kartta, kun siitä selviää mittakaava ja pohjoissuunta. ulkoilijan karttojen mittakaava vaihtelee suuresti, sillä marjaretkellä tarvitsee tarkempaa tietoa kuin erämaata halkovalla vaelluksella. Syrjäseutujen autioituneet pientilat erottuvat enää heinittyneinä raunioina. Suhdeluku kertoo, kuinka paljon kartan kuvausta on pienetty todellisesta maastosta. Esimerkiksi 1:25 000-mittakaavaisella kartalla yhden senttimetrin matka vastaa maastossa 25 000 senttiä eli 250 metriä. kartoittajat yrittävät pysyä muutoksien tasalla, mutta todellisuudessa painotuoreen kartan tiedot ovat aina osin vanhentuneet. Myös koordinaatistojen viivat tai ruudukot paljastavat ilmansuunnat.
retki kesäkuu 2008
kuva joEL ahoLa. karttojen tekstit kirjoitetaan aina siten, että kirjainten yläreuna osoittaa pohjoiseen. varustekatsaus
t e k st i j o E L a h o L a
Kartta ja kompassi kuuluvat jokaisen reissun vakiovarusteisiin.
kartat kaikkiin koetuksiin
KOKO MAAN KATTAVAT KARTTAAINEISTOT JA JOKAMIEHEN LIIKKUMISOIKEUDET TAKAAVAT SUOMALAISILLE AINUTLAATUISET RETKEILYMAHDOLLISUUDET.
aailma ja maisema muuttuvat jatkuvasti. ainutlaatuinen urakka kesti kolme vuosikymmentä, minkä jälkeen karttalehtiä on uusittu vuosikymmenen välein
uudet 24 km x 48 km käsittävät kartat on painettu jo koko maasta, mutta vanhat 30 km x 40 km laajuiset kuvaukset ovat edelleen käytössä. Viimeiset karttalehdet valmistuvat todennäköisesti vuonna 2010.
Maastokarttalehti 1:50 000 esittää moninkertaisesti suuremman alueen peruskarttaan verrattuna, mutta valtakunnallisen aineiston yksityiskohtaisuus riittää silti erinomaisesti retkeilykäyttöön.
tävät Maastokarttaa täydentämään merikarttaa maaston yksityiskohdilla.
suunnistuskartta
Suunnistusseurojen ja huippusuunnistajien tekemät kartat ovat maamme tarkimpia maastokuvauksia. Karttanäyte on Hossan retkeilyalueelta Suomussalmelta.
Maastoon
peruskartta
Maanmittauslaitoksen 1:20 000-mittakaavainen peruskartta on tarkin koko Suomen kattava kartta-aineisto. Suosituimpien ulkoilualueiden maastoon on usein perustettu pysyviä kiintorasteja, joita etsimällä voi kehittää omia taitojaan.
maastokartta
Maanmittauslaitoksen Maastokartta 1:50 000 kuvaa maastoa yleistetymmin kuin peruskartta, mutta siinäkin esitetään asutus, talot, tiet, pellot, vedet, hakkuuaukeat, suot ja avokalliot. koska kilpailijoiden etenemisnopeus vaihtelee maaston kulkukelpoisuuden mukaan, karttakuvaus esittelee huolellisesti tiheiköt ja suot sekä kulkua hidastavat kivikot ja risukot. Siihen pohjautuvat lähes kaikki muut maastokartat. retkeilyreittejä ei ole kuvattu millään erikoisvärillä, mutta polun viereen on usein kirjoitettu taipaleen nimi. Maastokarttauudistuksen myötä peruskartan mittakaava vaihtuu 1:25 000:een. puolustusvoimat on Maastokartan suurin käyttäjä, mutta se sopii hyvin myös muille luonnossa liikkujille. uusia peruskarttoja painetaan sitä mukaa, kun maastossa tehtävä täydennyskartoitus edistyy. karttoja on valmistettu kaikista suunnistusmaastoista, kuten avokallioalueista ja ulkoilureittien lähiseuduista. Myös kuvaustapa, karttalehtijako, koordinaatisto ja projektio vaihtuivat muutoksen yhteydessä (Lue lisää Retkestä 5/2007, Maastokartat muuttuvat s. Tulipaikat on painettu kartalle mustalla nuotiolla. varustekatsaus
Maanmittauslaitoksen Peruskartta on tarkin kartta-aineisto Suomesta. retkeilijä saa kotiseutunsa suunnistuskartat helpoiten osallistumalla iltarasteille, jolloin omat kartanlukutaidot kehittyvät samalla. Maaston korkeuserojen tarkkaan kuvaukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. karttoja voi kysyä myös suoraan alueen suunnistusseuroilta ja kuntien liikuntavirastoista. Vesillä kulkijat käyt-
Rastikarhujen suunnistuskartan maasto Porin Rottajärvellä on haastava kulkea.
46
retki kesäkuu 2008. Suunnistuskarttoihin on merkitty kaikki maastossa näkyvät kohteet miehenkorkuisista kivistä suurimpiin muurahaispesiin. Vaikka mittakaava pysyi samana, karttalehtijako, kartan koko ja koordinaatisto muuttuivat. Suunnistuskartat painetaan yleensä 1:10 000-mittakaavaisena. 3435). Yhdellä paperiarkilla kuvataan 10 km x 10 km laajuinen alue. uudistuksen myötä paperiarkille mahtuu nykyään lähes kolminkertainen alue entiseen verrattuna, eli 12 km x 24 km. Tällaisia karttoja on valmistettu vuodesta 2006 lähtien, jolloin vanhojen karttojen tuotanto lopetettiin. Myös Maastokartta uudistettiin. Laavut, kodat ja autiotuvat ilmoitetaan tekstillä. karttaan on merkitty tarkkojen maastotietojen lisäksi kiinteistörajat sekä erityisesti retkeilijöitä kiinnostavat suojelualueiden rajat
Esimerkiksi tulisijaton avoin katos saatetaan kuvata autiotupaa esittävällä symbolilla. Maasto- ja retkeilypalvelukuvauksen lisäksi karttaan on painettu Salpalinjan korsujen sijainnit.
Vaellukselle
ulkoilukartta
karttakeskus on valmistanut Maanmittauslaitoksen pohjaaineistoon perustuvia ulkoilukarttoja etenkin pohjois-Suomen kansallispuistoista ja erämaa-alueilta. Yleisin ulkoilukarttojen mittakaava on 1:50 000, eli sentti kartalla vastaa puolta kilometriä maastossa. ne on painettu karttaan punaisella. ulkoilukartoista tuttuja symboleita voidaan kuitenkin käyttää ajattelemattomasti. kartan mukana tulevassa kirjasessa kerrotaan alueen geologiasta sekä karttaan numeroilla merkittyjen nähtävyyksien synnystä. kesä- ja talvireitit on merkitty erikseen, kuten myös moottorikelkkaurat. kuusamon karhunkierrokselta sekä nuuksion järviylängöstä karttakeskus on julkaissut ulkoilukartan ja siihen painettuja kohteita esittelevän retkeilyoppaan muodostaman yhteispaketin. Karttakeskuksen ulkoilukarttoihin, kuten viime vuonna uudistettuun Ylläs-Levin karttaan, on painettu selkeästi alueen retkeilypalvelut.
Virolahdelta Miehikkälään kulkevan Salpapolun kartta on erittäin onnistunut. Geologisia retkeilykarttoja on valmistettu pyhä-Luoston, urho kekkosen ja kolin kansallispuistoista, pallasounastunturin tunturialueelta, Ylläksen ja Levin ympäristöstä, nuuksiosta sekä ivalojoenSaariselän ja Lemmenjoen kulta-alueilta. kohteiden väliset etäisyydet auttavat sopivien päivätaipaleiden suunnittelussa. Etelä-Suomen kansallispuistot, kuten nuuksio, repovesi, helvetinjärvi ja Seitseminen, ovat saaneet omat karttansa. karttaan piirretyt nähtävyydet innostavat poikkeamaan polulta. Tällaisten karttojen taso vaihtelee rajusti. huonoimmillaan kartta on niin epäselvä, että siinä esitetty reitti on vaikea piirtää oikealle maastokartalle. kun pohjakartaksi valitaan Maanmittauslaitoksen maastotietokanta, kartan käytettävyys yltää ulkoilukarttojen rinnalle. parhaimmillaan reittikartan tiedot on painettu suunnistuskartan päälle, jolloin patikoitsija saa nauttia erittäin yksityiskohtaisesta maastokuvauksesta.
Geologinen retkeilykartta
Geologian tutkimuskeskuksen tekemät geologiset retkeilykartat tarjoavat elämyksellisen vaihtoehdon tavallisen maastokartan tilalle. Värikkään kartan pohjalla on alueen maaperäkartta, jonka päälle on painettu retkeilyreitit. jos kartan valmistus on annettu mainostoimiston sijaan kartta-alan ammattilaisille, tulos on yleensä erinomainen. useimpien karttojen mittakaava on 1:50 000.
reittikartta
Tähän kategoriaan kuuluvat kaikki yhdistysten ja kuntien teettämät retkeilykartat, jotka kuvaavat niiden omia reittejä. pohjoisen tunturialueiden vaellukseen riittää 1:100 000-mittakaavainen tuote. Yleensä kartan valmistukseen osallistuu myös retkeilyreitin ylläpitäjä, joten kartan palvelumerkinnät pitävät paikkansa.
Viime syksynä ilmestynyt Pyhä-Luoston kartta on uusin Geologian tutkimuskeskuksen geologisista retkeilykartoista.
RETKI kesäkuu 2008
47. hyvän reittikartan kääntöpuolelle on painettu runsaasti tietoa kohteesta sekä retkelle innostavia valokuvia. ulkoilukarttoihin on kerätty tieto kaikista alueen retkeilypalveluista, kuten reitit ja taukopaikat
pyöräily GT -kartat vastaavat autoilijoille tarkoitettuja GTkarttoja, mutta niihin on painettu valtakunnalliset pyöräilyreitit. karttapaikan käyttäjä pääsee selaamaan erilaisia karttoja koko Suomen alueelta. Tarkimmat kartat julkaistaan mittakaavassa 1:50 000. palvelun parasta antia ovat erilaiset hakupalvelut, kaverille lähetettävät linkit, matkanmittaus ja koordinaattimuunnokset. karttoihin on merkitty runsaasti retkeilyreittejä ja lintutorneja, joten fillariretken opastuksen lisäksi pyöräily GT tarjoaa suunnitteluapua tuleville reissuille.
Merenkulkulaitoksen merikartat on tarkoitettu navigointiavuksi veneilijöille ja purjehtijoille, sillä niihin on merkitty väylät viittaja syväystietoineen. Sinisillä merkityillä urilla joutuu polkemaan autojen rinnalla, mutta punaisten reittien kohdalla matka taittuu kevyenliikenteenväylällä. Tämän vuoden uudistus muutti palvelun ilmettä ja suurensi karttaikkunaa. Tilanne voi muuttua, tarkista liikennöinti numerosta +358-(0)2-4585942.
48
retki kesäkuu 2008
NB!. varustekatsaus pohjola
Purjehtija voi navigoida Merikarttasarja G:n karttalehden 854 avulla Perämeren kansallispuistossa Selkä-Sarven satamaan.
Vesille
merikartta
Pyöräily GT1 esittelee koko etelärannikon pyörätaipaleet Turun saaristosta Virolahdelle.
Pyöräretkelle
pyöräily Gt
karttakeskuksen pyöräily GT -kartat jakavat Suomen kuuteen osaan. uudistus päättyy vuoden 2008 lopulla, kun kaikki sisävesien kartat on julkaistu.
Fillariopas
karttakeskuksen Fillarioppaat perustuvat pyöräily GT -karttoihin, mutta ne on suurennettu palasina oppaan sivuille mittakaavaan 1:100 000. Tekstit ja runsas kuvitus auttavat oman retken suunnittelua. Maanmittauslaitoksen tarjoama ilmainen palvelu on kehittynyt alkuajoistaan roimasti. Merikartta-nimestä huolimatta karttoja on painettu myös kaikilta suurimmilta sisävesiltä. Tarkin aineisto on 1:20 000-mittakaavainen maastotietokanta, joka esitetään 1:16 000 mittakaavassa. aikaisemmin merikartat olivat vihreäsävytteisiä, mutta vuonna 2003 alkanut uudistus on vaihtanut yleisvärin siniseksi. kirjanen esittelee pyöräilyreittien varsille sijoittuvat nähtävyydet, majapaikat ja muut matkailupalvelut yhteystietoineen. kaksipuolisten karttojen mittakaava on 1:200 000 lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia, joka on kuvattu mittakaavassa 1:400 000. Fillarioppaat esittelevät kuninkaantien, hämeen härkätien, Via Finlandian, Länsirannikon reitin, Turun saariston, keski-Suomen reitin ja Suur-Saimaan kierroksen.
Maanmittauslaitoksen Karttapaikalta löytää hakusanalla nopeasti kartan haluamastaan kohteesta.
Kartat verkossa
karttapaikka
Vuoden 2008 alussa uudistunut kansalaisen karttapaikka (www.karttapaikka.fi) on ollut uranuurtaja kotimaisten verkkokarttojen saralla. palvelusta voi myös tulostaa pieniä karttapaloja koko valtakunnan alueelta.
HUOM! Kaikki Iniön nähtävyydet ja matkailupalvelut ovat päätyneet Turun saariston Fillarioppaan sivuille. Toistaiseksi yhteysalus Iniö Houtskari välillä lähtee Kannvikin satamasta 1 . kartat jaetaan rannikko- ja yleiskartoiksi, sisävesien kartoiksi sekä näistä valmistetuiksi karttasarjoiksi
kainuun ulkoilukartta perustuu Maanmittauslaitoksen 1:20 000 maastotietokantaan. hyvään jokikarttaan on kerätty tiedot koskien luokituksesta, pituudesta ja korkeudesta. Maastotietokannan 1:20 000 aineistoa voi katsella jopa mittakaavassa 1:5 000. joen varrella työskentelevät matkailupalveluyrittäjät tietävät reitin karttatilanteen parhaiten.
Retkikarttaan on merkitty Metsähallituksen kaikkien retkeilypalveluiden maastotiedot kahviloista käymälöihin.
Kainuun ulkoilukartta tarjoaa erinomaisen työkalun maakunnan retkikohteisiin tutustumiseen.
retkikartta
Metsähallitus avasi kesällä 2007 uuden karttapalvelun retkeilyn ystäville. palveluun on kerätty kaikki alueen kesä- ja talvireitit. Vesiretkeilykarttojen yleisin mittakaava on 1:50 000.
Jokikartta
joella liikkuva meloja tarvitsee karttatietoa ainoastaan virran varrelta. Sama suuntaus toivottavasti jatkuu.
RETKI kesäkuu 2008
49. retkikartan (www.retkikartta.fi) aineisto perustuu Maanmittauslaitoksen karttoihin. Merkityt reitit loppuvat kartalla maanomistajan vaihtuessa, vaikka polku todellisuudessa jatkuisikin. Myös pohjois-Savosta on valmistunut samanlainen verkkopalvelu www.infokartta.fi/psavo. karttoja voi tulostaa jopa a3-kokoisina, mutta tarkimpien mittakaavojen tulostukset onnistuvat ainoastaan valtion maaalueilta. rantapolkujen ja taukopaikkojen merkinnät täydentävät esimerkillisen kartan. Taukopaikkatietojen lisäksi vierailijaa kiinnostavat monet historialliset kohteet. Myös niihin on merkitty väylät veneilijöitä varten, mutta tuotteet on tarkoitettu ensisijaisesti melojille. kartat muistuttavat ulkoilukarttoja lukuisine taukopaikkatietoineen. palveluun on kerätty tiedot ainoastaan valtion mailla olevista retkeilyreiteistä ja rakenteista. Myös saarissa olevat luontopolut ja retkeilyreitit ovat päätyneet painotuotteisiin. Puula luontomatkailukartta houkuttelee melojat ja soutajat vierailemaan Keski-Suomen sisävesien retkisatamissa. kunnat ja kuntakeskittymät ovat avanneet vastaavia mutta pinta-alaltaan pienempiä ulkoilijoille tarkoitettuja karttapalveluita verkkoon. kainuun ulkoilukartta on suurin ei-valtakunnallisista verkkokartoista. palvelusta voi tulostaa karttoja oheistietoineen. Samalla voi poiketa ihastelemassa Puulaveden erikoisia kivimuodostumia, eli raukkeja.
Kuhmosta Lieksaan laskevan Jongunjoen kartta on kalustuspaikkakarttoihin erikoistuneen Simo Yli-Lonttisen taidonnäyte.
vesiretkeilykartta
Eri tahot ovat valmistaneet suosituimmilta rannikkoalueilta ja sisävesiltä vesiretkeilyyn tarkoitettuja karttoja. Melojaa kiinnostavat etenkin kosket ja niiden laskukelpoisuus. jokireittien erikoiskartat ovat yleistyneet mukavasti viime vuosina. Maastotiedon tarve keskittyy kapealle väylälle, jolla saattaa olla pituutta yli sata kilometriä. Tällaiselle jokimatkalle sopii erinomaisesti pelkästä vesiväylästä tehty kartta. reittiselosteet mahtuvat hyvin kapean karttasuikaleen reunalle. retkikartta tarjoaa hyvät kartat pienistä Metsähallituksen kohteista, joista ei ole tehty ulkoilukarttaa.
kainuun ulkoilukartta
jo vuonna 2001 ensimmäisen kerran avattu kainuun ulkoilukartta (www.kainuu.fi/ulkoilukartta) tarjoaa ulkoilijoille uskomattoman tietopaketin maakunnan retkeilytarjonnasta
Myös Kalajoen Hiekkasärkillä Tapion tupaa isännöivän Kari Seikkulan mukaan joen vedenkorkeus on aina arvoitus. Siitä pitäisi erkaantua uusi uoma vasemmalle, pari kilometriä Typön kylästä alavirtaan. Jännitys kasvaa, kun lähestymme jokiristeystä: onko Siiponjoessa vettä ensinkään. mietimme, pääSeeKö KaiKen aiKaa pienenevää lirua pitKin merelle lainKaan.
N
50
ousen autosta ja kävelen sillalle katsomaan alapuolella rauhallisesti virtaavaa Vääräjokea. Vääräjoki soljuu leveänä ja rauhallisena, eikä siltä pysty arvioimaan Siiponjoen virtaamaa. Laskemme kajakkimme jokirantaan ja pakkaamme niihin päiväretkellä tarvittavat varusteet. kotimaanmatka
onien utkien elonta
T E K ST I j a K u vaT E E R I K K I R u n d g R é n
mikaela rundgrén pitää evästaukoa Siiponjoen rannalla. Eniten kahden hengen seurueellamme on mukana vettä, jota arvelemme kuluvan runsaasti lämpimänä kesäpäivänä.
Isäni lupaa noutaa meidät päivän päätteeksi Jätkälän kalasatamalta, jonka sijainnin näytän hänelle kartalta. Melomme juuri ennen juhannusta, vaikka paras ajankohta olisi kuulemma kuukautta aiemmin. Melojan kannattaa tarkistaa vesitilanne aina etukäteen, jollei ole valmis välillä kahlaamaan kanootin kanssa. Järvien vähyyden ja ojitusten vuoksi virtaama vaihtelee joessa huomattavasti. Ympäristöhallinnon internetsivuilla sentään mainittiin, että luontokohteena noin 40 kilometriä pitkä Siiponjoki on Suomen oloissa suorastaan ainutlaatuinen ja että se laskee metrin jokaista kilometriään kohti. rehevässä jokilaaksossa kasvaa upeita mäntyjä, joista vanhimmat ovat yli 200-vuotiaita.
Kalajoella Siiponjoen leveäSSä ja matalaSSa SuiStoSSa KajaKKi jää vähän väliä pohjaSta hieKKaan Kiinni. Typön silta jää nopeasti taakse, kun kajakkimme lipuvat alavirtaan. Suureksi helpotukseksemme toteamme kauniin Kannussuvannon virtaavan riittävän vuolaana, kun käännymme Siiponjoelle. Valtaosa koskista tulisi vastaan keskijuoksulla.
RETKI kesäkuu 2008. Retkestä voi silti odottaa aikamoista seikkailua, sillä en löytänyt etukäteen mitään tietoa melonnasta tässä joessa
Sivuutamme matalan nivan kahlaamalla.
·K a R TaT
Siiponjoen virtaama vaihtelee huomattavasti, joten välillä kajakki saattaa osua uoman pohjaan. Kurikkalan kylästä alavirtaan jokiuoma mutkittelee voimakkaasti hiekkadyynien lomassa ja tekee monta kertaa lähes täyden ympyrän. Koski on saanut nimensä joen partaalla seisovasta valtavasta kivenjärkäleestä. Alajuoksulla kiviset kosket ja rannat vaihtuvat vihdoin upeisiin harjuihin ja niistä jokeen pistäviin mataliin hiekkasärkkiin. Rahjan Natura-alueelle kuuluu useita rajoitusalueita, joilla rantautuminen ja jopa liikkuminen kielletään lintujen pesimäaikaan. Päätän sivuuttaa senkin kahlaten, kun katson kumppanini kolistelua kivisessä uomassa.
vesi vähenee
Ennen Kurikkalaa tapaamme muutaman kivisen kosken, joista osan joudumme ohittamaan vedessä talsien. Tukinuitto, perkaukset ja soiden kuivatukset romahduttivat kuitenkin kalakannat lähes olemattomiin. 1900-luvun alkupuolelle saakka Siiponjoki oli paikallisille merkittävä lohijoki. Tästä huolimatta joessa esiintyy harjusta, ja myös taimenen kerrotaan toisinaan nappaavan syöttiin.
SIIPONjOEN EDuSTaLLa sijaitsee Rahjan saaristo,
Su
Kannussuvantoa seuraa Isonkivenkoski, Siiponjoen ensimmäinen virtapaikka. Tuhoon alajuoksulla vaikutti myös luonnollinen ja ihmisen aiheuttama eroosio, joka madalsi uomaa. Kaikista kivikkoisimmat koskipaikat kannattaa kahlata.
Kärkisen kylässä sillan ali kohisee koski, joka teettää meillä hieman enemmän töitä. Pehmeän maaperän takia uoma siirtyy helposti ja osa joen mutkista eli meandereista kuroutuu erillisiksi makkarajärvik-
RETki kesäkuu 2008
51. Yhtään virtapaikkaa meidän ei tarvitse kuitenkaan sivuuttaa kokonaan maitse. Suojeltu saaristo
muinainen kiviröykkiöhauta komeilee Kourinkallioiden laavulla. maastoon merkityn vaellusreitin varrella on useita opastauluja.
joka on lähes luonnontilainen ja merkittävä luonnonarvoiltaan sekä retkeilymaastoiltaan. Yksittäisiä saaria on reilusti yli sata, ja ne edustavat kaikkia saariston luontotyyppejä sisäsaariston suojaisista metsistä avomeren laidalla seisoville luodoille. Saaristo on liitetty Natura 2000 -alueisiin ja kuuluu Pöntiönjokisuulle asti valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan
Melamme eivät osu enää pohjaan, kun pääsemme parinsadan metrin päähän jokisuulta. Siiponjoki meanderoi monin paikoin. Kalajoen lisäksi bifurkointia esiintyy Karvianjoen vesistössä, jossa on peräti kaksi bifurkaatiojärveä ja kolme mereen laskevaa uomaa. Siiponjoen melonta- ja retkeilyreitit P matkaa Vääräjoelta merelle n. Suomenselän kohottua vesistöyhteys katkesi ja vesi löysi uuden purkautumisreitin Heinolan harjujen läpi.
·
si. Samalta seisomalta voi nähdä mutkittelevan jokiuoman ja siitä irtaantuneita makkarajärviä. Joen vaikutus tuntuu kuitenkin vielä pitkään, sillä maankohoaminen ja Siiponjoen mereen kuljettama hiekka vai-
rappuset tunnetaan nitroportaina.
keuttavat melomista vielä ulapallakin. Rantaudumme Pleunan siistille laavulle nauttimaan eväitä. 10 km, 6 opastetaulua P Rahjan saaristossa omatoimiselle vesiretkeilijälle upeita luonto- ja muinaiskohteita, useita autiotupia, laavuja ja tulipaikkoja Oppaat ja kartat P Kalajoen retkeily- ja luontokartta 1:30 000, Kalajoki Matkailuyhdistys ry P Maastokartat 1:50 000 2413 Kalajoki ja 2431 Ylivieska P Suomen retkeilyopas, Jouni Laaksonen ja Juhani Nurmi, Edita ja Metsähallitus 2007 P Retkimelonta, Eerikki Rundgren, Edita 2008 Lisää tietoa P www.melontaseikkailu.info/2004_64.htm P www.ymparisto.fi/default. Kiipeän hiekkatörmää ylös ihmettelemään alhaalla serpentiinin tavoin mutkittelevaa uomaa. Siiponjoen suulla sijaitsee Suomen oloissa ainutlaatuinen deltamuodostuma, jossa pääuoma jakautuu useaksi matalaksi sivuhaaraksi. näiden lisäksi joki on rauhoitettu koskiensuojelulailla. Tunnetuin bifurkaatiojärvemme lienee Vesijako Päijät-Hämeessä, josta lähtee laskuuomat sekä Kokemäenjoen että Kymijoen vesistöihin. Virran varrella näkyy myös kaksi erillistä lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvaa aluetta. Enpä ole moista ennen nähnyt! Siiponjoen dyynialueet jokiuomineen kuuluvat valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan ja suistoalue lintuvesiensuojeluohjelmaan. 43 km P vähällä vedellä useita matalia ja kivisiä koskia P ei opastettuja melontaretkiä P vaativa jokireitti, edellyttää aikaisempaa melontakokemusta P n. P vaellusreitillä yksi kota ja kaksi laavua, opastetauluja P Pleunan laavu Siiponjoen rannalla Muuta nähtävää P Kalajoen Meriluontokeskus, Jukupolku 5, p. Myös Kokemäenjoella on laaja mereen laskeva suistoalue. Silloin joen monista uomista täytyy valita pohjoisin, Isojoki ja merelle päästyä pitää suunnata kanootin kokka välittömästi pohjoiseen kohti Jätkälän vanhaa satamaa.
52
RETKI kesäkuu 2008. Merta lähestyessään joki haarautuu yhä useampaan uomaan ja vesi tuntuu loppuvan kajakkien alta kokonaan. 20 km pitkä Siiponjoen vaellusreitti Hiekkasärkiltä Tapion tuvalta Retkeilypalvelut P Tapion tupa, p. Siiponjoki kuuluu Kalajoen vesistöön, jonka varhaishistoria kiinnostaa. Iijoella ja Ylä-Kemijoella näkyy myös hienot deltamuodostumat paikoissa, jossa vedet muinoin purkautuivat mereen. asp?contentid=14305&lan=fi P www.luontoon.fi/rahja
K
alajoen vesistössä on kaksi mereen laskevaa virtaa, pääuoma Kalajoki ja Siiponjoki. (08) 466 622, www.tapiontupa.com, majoitus- ja ravintolapalveluja. Makkarajärviäkin enemmän ihmetystä aiheuttaa alajuoksun laaja suistoalue. Jälkimmäinen erkanee Kalajoen sivu-uomasta, Vääräjoesta, ja laskee mereen Kalajoen eteläpuolella Rahjassa. näiden juoluoiden, joen laajentumien ja suvantopaikkojen, ympärille on muodostunut reheviä rantalehtoja. Harvinaista ilmiötä, jossa vesi lähtee virtaamaan kahteen eri suuntaan, kutsutaan bifurkaatioksi. Deltan muodostuminen edellyttää joen virtaamista pehmeässä hiekkamaassa, jota vesi kasaa ja levittää jokisuulle. 0205 647 007 P Rahjan saariston veneluontopolku n. Siiponjokea mereen laskevan melojan täytyy huomioida Koivumällän ja Kurvosen saarten välinen veneily- ja melontakieltoalue toukokuun ensimmäisestä päivästä heinäkuun viimeiseen päivään asti. Onnistumme löytämään suistosta väylän, jota pitkin pääsemme merelle. Muinais-Päijänteenä tunnettu suurjärvi laski nykyisen Kalajoen latvavesien kautta Ancylusjärveen. kotimaanmatka
tietoreppu
P laskee Perämereen Pohjois-Pohjanmaan P Valtatie 8 ylittää joen Siipon kylässä, jonka
Siiponjoki
maakunnan eteläosassa Kalajoella
ainutlaatuisen monipuolinen
Siiponjoella näKee monta harvinaiSta luonnonilmiötä, jotKa muualla eSiintyvät uSeimmiten yKSitellen.
äärellä sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkkien matkailualue. Mittavammin meanderointia havaitaan esimerkiksi Kuusamon Oulankajoella, ja yksi erittäin hieno mutta tuntemattomampi kohde on Ylä-Koitajoki Ilomantsissa
Pysähdyn evästauolle tutulle taukopaikalle, jolle rantauduimme kajakkiemme kanssa paria päivää aikaisemmin. nykyään Pleunassa näkee vanhan sahalaitoksen turbiinikellarin peruskiviä. Kosteimpia kohtia ylittävät pitkospuut, jotka saatiin lahjoituksena. Reitti lähtee Tapion tuvalta ja sivuaa jokea muutaman kilometrin matkan. Meiran Reilu pikakahvi on valmistettu parhaasta Colombia-kahvista kansainvälisten Reilun kaupan kriteerien mukaan.
Lisätietoa saat osoitteesta www.meira.fi tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen meira.info@meira.fi
Reilu on
Takaisin jokivarteen
Siiponjoen vaellusreitti on osin pitkostettu, ja jyrkimmillä rinteillä pääsee kapuamaan portaita.
Pari päivää melontaretkemme jälkeen palaan samoihin maisemiin, kun patikoin itsekseni parisenkymmentä kilometriä pitkän Siiponjoen vaellusreitin. Siiponjokivarteen laskevat rappuset tunnetaankin paikkakunnalla tuttavallisemmin nitroportaina. Nyt saat myös Meiran Reilua pikakahvia mukaan reissuille 100 gramman lasipurkissa. Seuraan maastoon pystytettyjä opasteita ja maastokarttaa, vaikka reittiä ei ole siihen merkittykään. ana ek
perillä!
Meiran Reilu on Suomen juoduin Reilun kaupan kahvi. Aiemmin aamulla sain seurata kaakkuriperheen touhuja pienellä suolammella ja ihailla ylitseni lentävää korppia.
·
RETki kesäkuu 2008
53. Ainakin paikallisten sanotaan suosivan reittiä, mutta hienosta kelistä huolimatta olen päivän aikana tavannut vain yhden retkeilijän. Kun uudistilan paikka oli varmistunut, topakan emännän kerrotaan lausuneen: "nyt on Pleuna vallattu!" Tämä puolestaan juonsi juurensa voittoon, jonka Suomen kaartin sotaväenosasto saavutti Turkin sodassa. Minua ei silti harmita, sillä pääsen tarkkailemaan luonnon tapahtumia aivan rauhassa. Pleunan laavu sai nimensä torpparitilasta, joka perustettiin Siiponjoen varteen vuonna 1878. Vuonna 1877 Tonavan alajuoksulla valloitettiin Plevnan linnoitus, ja tapahtuma tunnettiin tuolloin maassamme erittäin hyvin. Kaikki rakennustarpeet kannettiin paikalle käsin. Kalajoen Ladun ideoima ja tekemä reitti sopii todelliseksi talkootyön voimannäytteeksi: Luvat reitin rakentamiseen kysyttiin peräti 53 maanomistajalta. Eväitä syödessäni mietin, mahtavatko useimmat Kalajoen Hiekkasärkillä vierailevista matkailijoista tietää mitään tästä ainutlaatuisesta luonto- ja retkikohteesta
Hämmästelemme rantakallioita, jotka nousevat kohtisuoraan Julma-Ölkyn vedestä jyrkkinä ja paikoin jopa 50 metriä korkeina.
värejä kalliossa
Jätimme suurimman osan varusteista järven etelärannalle kahvilan rantaan ja otimme mukaan vain välttämättömimmän. Aiomme saman päivän aikana siirtää kanootin maakannaksen yli Ala-Ölkylle ja jatkaa retkeämme Somerjoen reittiä Hossajärven suuntaan. Täy-
RetkI kesäkuu 2008. kotimaankohde
KAINUUN RUNSAAT KALAVEDET JA RIISTAA VILISEVÄT METSÄT OVAT AINA HOUKUTELLEET IHMISIÄ HOSSAAN. Tällaisessa maisemassa emme ole aikaisemmin meloneet. NYKYRETKEILIJÄ KOHTAA MERKKEJÄ MUINAISESTA ERÄNKÄVIJÄSTÄ VÄRIKALLIOILLA.
t e k st I j a k u vat E E R I K K I R U N D G R É N
Hossan hurmaa
·k a R tat
t
54
ätä olemme odottaneet pitkään: pääsemme nauttimaan jokakesäisestä kolmen sukupolven melontaretkestä isäni Mikon ja poikani elielin kanssa Hossan retkeilyalueella. Annamme kanootin lipua hiljalleen kallion laelta solisevan puron editse. Lähestymme järven perukkaa ja päätämme sateesta huolimatta rantautua hetkeksi. Vettä on tihuttanut koko päivän
Vielä viime vuosisadalla Hossasta alkavaa vesireittiä pitkin kuljetettiin tervaa ja uitettiin tukkeja Ouluun. Isäni ja poikani kiertävät virtapaikat maitse, kun minä kolistelen ne alas raskaasti lastatulla kulkupelillämme.
RETKI kesäkuu 2008
55. Hossan vesistöjen kautta kuljettiin jo muinoin Pohjanlahdelta Vienanmerelle ja etelästä Vuoksen vesistöstä pohjoiseen aina Jäämerelle asti. Värikallioiden kohdalla tapaamme tarkastuskierroksella liikkuvan Metsähallituksen erävalvojan, joka pyytää meitä vastaamaan kävijäkyselyyn.
kierros historiaa
Somerjoen pienissä koskissa ei ole riittävästi vettä kanootillemme. Parhaiten Hossan retkeilyalueen nähtävyyksiin pääsee tutustumaan vesitse, vaikka seudulla kiemurtelee myös monenlaisia polkuja.
Harjuilta rotkoihin
kolme vesireittiä. Näistä Somerjoen reitin Julma-Ölkky, Suomen suurin rotkojärvi, sijaitsee Oulujoen vesistön latvajärvistä korkeimmalla. Nykyään ulkoilijat liikkuvat alueen joilla ja järvillä virkistyäkseen. Vastapainoksi retkeilyalueen helppokulkuisille poluille sopivat Somerjärven ja varsinkin Julma-Ölkkyä kiertävät vaativammat patikointireitit. erkki lampén meloi kolme vuotta sitten Suomen halki pohjoisesta etelään. Muita retkeilijöitä ei ole näkynyt koko päivänä, mutta sen sijaan hyttyset häiritsevät puuhiamme sitäkin enemmän.
Rantaudumme Ala-Ölkyn etelärannan siistille laavulle. Pakkaamme vesitiiviit varustetynnyrit ja varustesäkit kanoottiin. Lähimmät samantyyppiset maalaukset löytyvät rajan takaa Itä-Karjalasta. Kun melomme takaisin Julma-Ölkkyä ja Ala-Ölkkyä erottavalle kapealle kannakselle, taivas verhoutuu uudelleen pilviin. Muualla jyrkät kalliot kohoavat suoraan järven mustasta vedestä.
sin arvaamatta taivas selkenee ja aurinko tulee esiin. Hänen reittinsä vei muun muassa Kuusamosta vedenjakajan yli Julma-Ölkyn kautta Somerjoen reitille ja Hossanjokea etelään.
Hossan vedenjakajaseudulta saa alkunsa
Ha
Rotkojärven harvoihin rantautumispaikkoihin kuuluu kannas, joka erottaa Julma-Ölkyn Pikku-Ölkystä. Kanootilla pystyy koluamaan alueen helposti, ja välillä kulkupelin voi jättää rantaan sekä kivuta harjun laelle ihailemaan kauas avautuvia näkymiä. Muinaiset kuvat on tehty kallioseinään luultavasti haapiosta tai jäältä mutta nykyään niitä voi ihailla kävelysillalta. Riisumme sadevaatteet ja syömme eväsleipiä rotkon pohjalla päivän paisteessa. Retkimelojat ovat löytäneet Hossan hienot vesireitit ja retkeilijät sen upeat patikkapolut. Toinen melontaporukka ohittaa leirimme. Ehkä parhaiten Hossan upeaan luontoon ja kiinnostavaan historiaan pääsee tutustumaan kuitenkin vesitse. Aamulla puramme leirin ja melomme Somerjärven suunnalta laskevaa jokea hieman vastavirtaan. Vesistöjensä lisäksi Hossa tunnetaan järviä kiertävistä valkeista hiekkarannoistaan ja aluetta halkovista harjumuodostelmistaan. Maalausten sarja on Suomen suurimpia esihistoriallisia kalliomaalauksia, ja monien muiden aiheiden lisäksi niissä näkyy maassamme ainutlaatuisia symmetrisiä ihmishahmoja. Ei kestä kauan, kun saalisahvenia riittää pienessä retkisavustuspöntössä valmistettavaksi. Valtion retkeilyalueen reilusti yli sadan järven ja lammen rannoilla liikkuu myös kalastajia sekä metsästäjiä. Heitämme heti ensimmäiseksi onget veteen. Rantaudumme ennen Somerilta laskevaa koskea ja jatkamme patikoiden matkaa Somerjärven kalliomaalauksille, jotka on ikuistettu kiveen yli 3 500 vuotta sitten. Ohjatulle retkelle osallistuneet ihmiset aikovat vielä ehtiä Hossaan samana päivänä, mutta me olemme varanneet matkaan aikaa neljä päivää
Se sateen kanssa piiskaa vedenpinnan yhdeksi vellovaksi vaahdoksi. Emme anna sen pilata päiväämme, vaan työnnämme kanootin vesille iloisin mielin heti aamupalan nautittuamme.
Rantaudumme Talasjärven etelärannalla ja kipuamme Laukunharjulle ihailemaan Umpi-Valkeaiselle avautuvaa maisemaa. Se varoittaa lajikumppaneitaan lähestyvästä kanootista lyömällä veden pintaa hännällään äänekkäästi. Kasvustoa niitetään yhä, jotta se pysyisi auki muistona menneistä ajoista. Jätkien sijaan puita kaataa Syvä-Suottajärven rannalla pesivä majava. Sen siisti autiotupa sijaitsee kauniilla paikalla järveen pistävässä niemessä. Teemme tulet Puukkojärven laavulla ja keitämme eväsleipien kyytipojaksi vahvat nokipannukahvit. Hossan retkeilyalueella ei ole hakattu metsää kymmeneen vuoteen. Heti perään melomme vastarannalle Talasjärven ladolle, johon rantaniityltä aikanaan kerättiin rehua karjalle. Seuraava päivä valkenee jälleen sateisena ja harmaana. Epävakaisena jatkuva sää antaa vaihteeksi auringon lämmittää jäseniämme. Iltaan mennessä paikalle ei ole tullut muita retkeilijöitä, joten päätämme jättää teltan pystyttämättä ja kellistyä kämpän leveälle laverille. 0205 646 041, hossa@metsa.fi www.luontoon.fi/hossa melontareitit ja koskenlaskuohjeet, Hossan vesiretkeilyopas
Retkeilyalueen kauniit opasteet on tehty yksinkertaisiksi ja selkeiksi. Kun muut ovat rantautuneet, Hakolammen takaa nousee yllättäen kova tuuli. kotimaankohde
TIETOREPPU
Kainuun maakunnassa Suomussalmen kunnan Metsähallitus ylläpitää Helsingistä 740 km, Oulusta 230 km viitoitettuja polkuja 90 km, Perangan, Somerjoen ja Iijärven melontareitit
HOSSAN RETKEILYALUE, 90 km2 pohjoisosassa
retkihiihtolatuja 60 km
luonto laajoja metsiä ja paljon pieniä soita matalia vaaroja ja upea usean harjun harjumuodostelma runsaasti virtavesiä, 130 erikokoista järveä ja lampea alueella kaikkia suurpetojamme Palvelut majoitusta: www.hossa.fi 9 Metsähallituksen vuokrakämppää, 5 autiotupaa, 11 laavua ja lisäksi muita tulipaikkoja lisätietoja Hossan luontokeskus, p. Vähän matkaa melottuamme rantaudumme hetkeksi Puukkojärven pienelle autiotuvalle, jonka paikalla aikaisemmin sijaitsi iso tukkikämppä. Suottavirrassa saamme väistellä haapoja, joita jyrsijät ovat kaataneet uomaan.
Myrskyn silmässä
Hakokoski näyttää niin kiviseltä, että päätän laskea sen yksin. Taukopaikat ja nähtävyydet sijaitsevat mukavan lähellä toisiaan.
Somerjoki laajenee hienoksi suistoksi ennen, kuin se laskee Laukkujärveen. Lasken kosken ja ehdin rantautua Hakokosken laavulle juuri ennen, kuin läpimäriksi kastuneet perheenjäseneni saapuvat paikalle.
56
RetkI kesäkuu 2008
Kun lähestymme Hossanlahtea, saamme Isäni koettaa vielä ennen nukkumaan menoa kalaonneaan, kiertää kaukaa järveen pistävät niemenkärjet. Huosiusjärvellä Somerjoen reitti yhtyy koillisesta laskevaan Iijärven reittiin. jyvät taivaanrannalla, saamme nauttia loppuillan auringonpaisJärvellä vuorottelevat karut kivikot ja toinen toistaan upeamteesta. Ne näyttävät tyhjiltä. koista. Värikallion siisti kota tarjoaa teitä kivikautisista asuinpaikallemme. Kaikki kolme Hossan melontareittiä yhdistyvät täällä, sillä joukkoon liittyy lounaasta Kuivattelemme varusmyös Perangan reitti. Sateen jäljilsivuun. Kuuman voitäytyy ylittää tuulelle alttiit majuoman jälkeen hyppään Nurmiselkä ja Hossanjärvi. Sinne päästäkseen tä pilviverho väistyy. tamaton erämaajärvi. Sen Palattuani laavulle valrannoilta löytyy useita vanhoja mistamme päivällisen tulilla Hossassa on lukuisia vuokrakämppiä, autiotupia, laavuja tervahaudan pohjia sekä jäänennen, kuin siirrymme leiripaija muita taukopaikkoja. kanoottiin ja pistäydyn järven Retkeilyalueen luontokeskus toisella rannalla työntyvässä jää melontareitiltä hieman niemenkärjessä. rannalta hienon paikan kolmen Me sivuutamme Villin Pohhengen tunneliteltallemme. paljon houkuttelevammaksi Hossanjärvi on melko iso, yöpymiseen kuin varjoon jääkirkasvetinen ja lähes rakenneen laavun tienoon. Esihistorialliset taiteilijat maalasivat symmetriset ihmishahmot kallioon 3 500 vuotta sitten.
Matalan kivinen Torkonluikea ei poikkea muista reitin koskista, vaan joudun laskemaan senkin yksin. jolan Hossaaren ja Hossan Vaikka tummat sadepilvet väiHoikan vuokrakämpät. pitää patikoida Keihäslammen Totean auringossa kylpevän laavulta vajaa kilometri koilliSyvä-Hoiluan pohjoisrannan seen. Löydämme vastasuojan kurjallakin kelillä. nat ovat liian matalia jopa kanootille.
Hossassa jätkien sijaan puita kaataa majava.
valkeat hiekat
·
RETKI kesäkuu 2008
57. teet laavun eteen tekemilläni Hossaan on kuitenkin vielä tulilla ja keitämme samalla hieman matkaa, ja melojan tuumauskahvit. Ne virtaavat yhdessä Huosivirran läpi Kenttäjärveen. Niiden hiekkaranmutta tällä kertaa Ahti ei suo antejaan. mat hiekkarannat
kivet olivat liukkaita ja niiden välit täyttyivät pehmeästä lumesta, joten kulkeminen sujui vaivalloisesti. päivän aamu valkeni virkistävässä pikkupakkasessa kebnekaisen tunturiasemalla. Minua alkoi mietityttää ajan kuluminen, sillä emme olleet laatineet päiväretkellemme minkäänlaista aikataulua. Hän varoitti meitä aamuyöllä alkavasta lumisateesta. Päiväretken tavoitteena oli kiivetä kebnekaisen huipulle Östra leden -reittiä pitkin. Jäätiköillä liikkumisen piti olla lähes samanlaista kuin
kesäkelillä, koska lumi ei peittänyt railoja petollisella kannellaan. kun jatkoimme tunturiasemalta eteenpäin, taivas oli kauttaaltaan kauniin sininen. sieltä jatkaisimme huippuharjannetta Tarfalajärvelle tai oikaisisimme storglaciären-jäätikön kautta Tarfalalaaksoon ja edelleen takaisin leiriimme. kebnetjåkka-jäätikön reunalla pysähdyimme täyttämään vesipullot viimeisen kerran. seikkailumme kebnekaisella aiheuTTi sydämenTykyTysTä jopa liiaksi.
alkutaival Östra ledenillä sujui mukavasti kesäisessä tunturimaastossa.
vuorokausi jäätiköllä
E
lokuun 30. siitä ei olisi meille vaaraa, sillä silloin olisimme jo palanneet takaisin leiriimme. Taivas alkoi peittyä harmaaseen pilviverhoon, kun saavuimme 1 500 metrin korkeuteen. odotellessamme mehukeiton kiehumista pakkasimme reppumme päivää varten. välillä auringon lämpö houkutteli meidät istahtamaan kebnetjåkka-tunturin pehmeille sammalmättäille hengähdystauoille.
Ylemmäs
ensimmäiset kiipeilyhaasteet kohtasimme 1 200 metrin korkeudessa, kun ylitimme tunturipuroa jyrkässä rinteessä. reittimme kulki sopivasti tunturiaseman kautta, joten pysähdyimme siellä kyselemään vuoren sää- ja lumioloista. unesta kankeina vedimme yllemme edellisenä päivänä sateessa kastuneet ja yöpakkasessa kohmettuneet kuoripuvut sekä vaelluskengät. Mukavasti lämmittävä auringonpaiste kuivatti vaatteemme jo ensimmäisten patikkakilometrien aikana ja sai retkimielen nousemaan huippuunsa. pohjolanmatka
T E K sT I j a K u vaT M a r k u s H u o v i n e n
TavallisuudesTa poikkeavaT haasTeeT pirisTäväT arkisen aherruksen keskellä. vain pienoiset pilvenhattarat kätkivät vuorten huiput salaperäiseen verhoonsa. kaivauduin ystäväni jari Muikun kanssa ulos teltan mukavasta lämmöstä kokkaamaan aamupalaa. Turvallisuuden takaamiseksi joka nousulle pitäisi määrittää selkeä aika-
58
RETKI kesäkuu 2008. ohuen jääkerroksen peittämät, kuin emalipintaiset kivet tuntuivat erittäin niljakkailta. kilometrit taittuivat reippaasti lumettomassa tunturimaastossa. aurinkoisen kesäretken tunnelmaa alkoi synkentää myös osittain lumen peittämä rakkakivikko. opas kertoi kebnekaisen huipun tienoon peittyvän muutaman senttimetrin lumikerrokseen, mutta reittimme olisi kävelykelpoisessa kunnossa
aikaa lähdöstä oli kulunut 12 tuntia.
tehdä ennen lähtöä. Jos määräaikaan mennessä huippua ei ole saavutettu, pitää kääntyä takaisin. käteni alta irtosi repunkokoinen kivi, joka pomppi 250 metriä rabots glaciär- jäätikölle. Pallins korridor olisi ollut lyhin reitti jäätikölle, mutta illan pimetessä se näytti vaaralliselta kymmenen metriä leveine railoineen. ne johtivat alas storglaciären-jäätikölle. Tässä osuudessa emme käyttäneet köyttä, koska rinne oli varsin loiva. Luisuttuamme hallitusti alas muutaman kiviportaan tiesimme, että reitti takanamme oli sulkeutunut.
Pakko jatkaa
Mahdottomia reittejä
kello oli noin seitsemän illalla. kalliokiipeilyvälineet osoittautuivat hyödyttömiksi jäisellä kalliolla. ikijään peittämää, joskus erittäin liukasta harjannetta oli tällä kertaa helppo kulkea, sillä se peittyi noin puolimetriseen lumeen. Päätimme ottaa tuntumaa myös köysistössä etenemiseen. Tästä ajasta on myös pidettävä kiinni. kartan mukaan jyrkän kallion sivusta oli hieman loivempi, joten päätimme yrittää laskeutua sitä kautta. sen kiipeäminen sujui varsin helposti, koska varmistusvaijerin lisäksi kalliolle oli asennettu apuköysi. PJäälakeudella eksyy helposti pimeässä lumipyryssä, jos apuna on pelkkä kartta ja kompassi. petollisen tasaisen lumikannen alla railo saattaa piillä missä vain.
raja. Yöksi ennustettu sade oli saavuttamassa meidät. Muistelin aikaisempia retkiäni: huipulle pääsy oli kestänyt enimmillään viisi tuntia. reissulla opittua
kavutessa.
PMuisto aiemmasta huippukunnosta ei auta mäkeä
PPäätös kellonajasta, jolloin käännytään takaisin, pitää
kirjoittaja ylittää björlings-jäätikköä varovasti. kylmettyisimme apua odotellessamme. , Ystäväni sai laskettua minulle köyden, jonka avulla selvisimme tiukasta tilanteesta. Laskeuduimme köydellä kivien ympäri varmistaen. viimeisellä jyrkänteellä jouduimme jättämään nauhalenkin ja sulkurenkaan laskeutumisankkuriksi kiven ympärille. nyt, kahdeksan tunnin jälkeen, emme olleet vielä lähelläkään lakea. vielä tässä vaiheessa harkitsimme vakavasti palaavamme tuloreittiä takaisin. oli mahdotonta laskeutua 40-metrinen luminen kallio. keli muuttui jo todella pilviseksi ja lunta putoili taivaalta kevyesti. PVaravaatteet ja -muona, hätämajoite sekä retkikeitin pitää aina ottaa mukaan. PSadan metrin matka voi kartalla näyttää helpolta pätkältä. vaarallisin tilanne syntyi, kun seisoin jäisellä kallioluiskalla roikkuen hakussa, jonka terä oli kiilautunut kahden kiven väliin. se oli pieni hinta turvallisuudesta. kaksi niistä, Halspasset ja Pallins korridor, olivat lumen peittämiä jäätikkökuluaareja eli uurteita vuoren seinämässä. olimme tottuneet hämärämpiin iltoihin, joten emme olleet uskoa kellon näyttämää aikaa. Pohjoishuipulta avautui näkymä kolmelle reittivaihtoehdolle. Vuoristossa etappiin saattaa kuitenkin sisältyä yllättävän paljon, ja esimerkiksi olot reitillä voivat vaihdella huomattavasti. kaiken lisäksi kylmyys alkoi lisätä epätoivoa. PKuoripuku ei kestä räntäsadetta 10 vuoden käytön jälkeen. vuorenharjanteen satulassa mietimme vaihtoehtojamme.
RETKI kesäkuu 2008
59. Pääsimme Halspassetin alkuun mutta meiltä oli kulunut kaksi ja puoli tuntia aikaa sadan metrin matkaan kartalla. Pääsimme jäätikkövaelluksen makuun ylittäessämme Björlings-jäätikköä. Pian kohtasimme satametrisen lähes pystysuoran kallioseinän. Laskeutuessamme kalliota ajauduimme Halspassetin alun ohi alapuolelle huippuharjanteen taakse. PKovalla jäällä tylsät jääraudat ja hakut lipsuvat, vaikka kesäisellä ja pehmeällä jäällä ne ovatkin hyvät, eivätkä revi vaatteita. "Jos tästä luiskahtaisin, mihin mahtaisin joutua kiven perässä" mietin. viimeistään tässä vaiheessa meidän olisi pitänyt palata tuttua reittiä takaisin. se vaikutti kuitenkin hitaalta vaihtoehdolta, ja paljon houkuttelevammalta tuntui jatkaa veitsenterävää harjannetta pitkin kebnekaisen pohjoishuipulle. Pohdimme pelastushelikopterin soittamista paikalle mutta sen saaminen seinämälle tuntui niin mahdottomalta, että päätimme jatkaa omin neuvoin. sitä käyttämällä saatoimme hivuttautua ylös lumen ja jään peittämää seinää. Meidän täytyi kiivetä parikymmentä metriä takaisin lumen ja jään peittämää kivistä rinnettä. Jatkoimme harjannetta pitkin Halspassetin alkua kohti, sillä se näytti kartalla ongelmattomalta.
ennen reissua olimme kyllästäneet kuoripukumme huolellisesti, mutta siitä huolimatta räntäsateen kosteus tunkeutui ihollemme. Yksi vaihtoehto oli Tarfalajärvelle johtava vuorenharjannereitti, joka tuntui liian pitkältä ja mahdottomalta kiivetä siinä kelissä. varsinkin loppukesästä ajantaju pettää helposti, sillä päivä on pohjoisessa paljon pidempi kuin etelässä. Pääsimme huipulle, kun olimme kävelleet vielä puolitoista tuntia. PAina pitää varautua siihen, että kun selviää yhdestä tiukasta tilanteesta, toinen saattaa olla edessä.
Re
Juuri kun luulimme saavuttavamme Halspassetin alun, tajusimme, että se olikin 40 metriä alempana
etenimme kahden hengen köysistönä ilman välivarmistuksia. Hänelle köysi oli turva vain railoon putoamisen varalta. Putosimme osittain halkeamiin vähän väliä. Luulin, että vaelluskumppanini olisi helppo seurata laskeutumisjälkiäni, mutta pimeässä pyrykelissä ohueen lumeen jääneet painaumat eivät erottuneet kunnolla. onneksemme löysimme vankan lumisillan, jota pitkin ylitimme jäätikön ison reunarailon. saavutettuani köyden pään kiinnitin jääruuvin ja käytin sitä varmistuspisteenä, jotta matkakumppanini pääsisi laskeutumaan. rinne jyrkkeni 45 asteeseen ja lumi väheni muutamaan senttimetriin.
jari muikku seisoo viimeisen railon reunalla yön seikkailun jälkeen. Laskeuduin jäätikköä pitkin kahdeksikolla eli alumiinisella renkaalla, joka oli kiinni valjaissani ja jonka läpi olin pujottanut köyden. etsin sopivaa reittiä alas railojen yli. Lähdimme kiertämään sitä vasemmalta. valo lisääntyi, ja lähivuoret alkoivat erottua yhä selkeämmin. Minusta tuntui turvalliselta laskeutua alas kireän köyden varassa. edessämme näkyi vain sankkaa pyryä ja luminen jäätikön pinta. Pääsimme lopulta jäätikön tasaiselle loppuosalle ja tarvoimme sitä pitkin vielä pari tuntia. näin saimme jaettua painomme laajalle alueelle ja lumi kesti painomme. Joka puolella alkoi erottua yön pimeyttäkin tummempia halkeamia jäässä. Yön pimeimmät tunnit koittivat, kun saavuimme Halspassetin alapäähän. se löystyi, kun matkakumppanini lähestyi minua. emme kuitenkaan syöksyneet ammottaviin kuiluihin holtittomasti, koska pidimme köyttä kireällä ja heti jalkojemme upotessa lumikannen läpi kaaduimme tarkoituksella mahallemme. kohta huomasimme edessämme vuoren hahmon. aamun sarastaessa saavutimme jäätikön reunan ja tiesimme, että selviytyisimme hengissä. siihen eivät vaellusjääraudat tai alumiiniteräinen vaellushakkuni uponneet. olin astellut voimakkaasti railojen paljastumiseksi mutta silti väliimme jäi kuilu, johon kaverini putosi. Meillä ei myöskään ollut mukana telttaa, makuupusseja, alustoja, retkikeitintä tai edes lapiota lumisuojan kaivamista varten, joten emme voineet leiriytyä. Teltassa oli niin kuuma, että ryömimme ulos ihmettelemään sään äkillistä muutosta.
·
60
RETKI kesäkuu 2008. otimme kartalta kompassisuunnan kohti storglaciärenin keskilinjaa. Harkitsimme vielä kerran avun soittamista. Hän meinasi harhautua railoon, mutta onnistui kiertämään sen huutamieni ohjeiden avulla. Lisäksi hinaamisen seurauksena kiristynyt köysi lisäsi turvan tunnetta railoihin putoamisen varalta. Päätimme jatkaa Halspassetia alas storglaciären-jäätikölle. väsyneenä ja kylmissäni en jaksanut kiristää köyttä. välillä huomasimme, että olimme kulkeutuneet molemmat saman railon partaalle. sitten lumi syveni ja jouduimme vaihtamaan jääruuvit lumiankkureihin. pahin oli jo takana.
Karmeat halkeamat
Tuntui kammottavalta kohdata ensimmäinen poikittaisrailo, mutta käytimme sitä poikkikulun reittinä Halspassetin vasempaan reunaan. Mahdollisen railoon putoamisen varalta pidimme köyden välillämme kireänä. niiden avulla suuntien löysimme lähes railottoman keskilinjan. Takana kulkeva ystäväni näki köyden linjasta, että kaarsin oikealle. Ystäväni oli mahdoton valita oikeaa tietä niitä seuraten. Yritimme kulkea kompassisuunnalla vielä kaksi kertaa, mutta tulos oli molemmilla kerroilla sama. nukuimme kolme tuntia. kävelin ensin yhden köydenmitan voimakkaasti astellen, jotta väliimme jäävät railot paljastuisivat. alussa oli parikymmentä senttimetriä pehmeää lunta, jonka alla piili kovaa jäätä. Lisäksi tuulensuunta vaihteli harhauttavasti. olimme ajautuneet railoviidakon keskelle, emmekä tienneet mihin suuntaan jatkaa.
Onnekkaat
kaverini halusi tulla luokseni katsomaan karttaa. sitten suuntaamme ei sanellutkaan enää kompassi tai kartta,
vaan edessämme ammottava railo. Polullamme näytti häämöttävän runsaasti railoja ja jäätikkörinne oli lähes lumeton, joten kiinnitimme avuksemme köyden jääruuvilla sen pintaan. kun heräsimme, kaikki lumi oli sulanut ja tunturimaasto kylpi kirkkaassa auringonpaisteessa. uskoimme sen olevan selkeä reitti, koska kartan mukaan jäätikön keskusta oli täysin railoton. köyteen oi kertynyt löysää noin 20 metriä ja ystäväni putosi lumen läpi vyötäröään myöten halkeamaan. se oli onneksi niin kapea, että kaverini jäärautojen piikit ottivat kiinni sen etuseinään. sitä paitsi jätin jälkeeni monet jäljet, kun etsin reittiä alas kireässä köydessä riippumalla. Jälleen meitä askarrutti avun tulemisen hitaus. kaverini hakku kuitenkin puri jäähän ja piti hyvin. Todennäköisimmin joutuisimme odottamaan jalkapartiota tuntikausia ja kylmettyisimme sillä välin. koska kiintopisteet puuttuivat, kompassisuunnassa kulkeminen oli luultua vaikeampaa. olin niin kylmissäni, että halusin lämpimikseni hinata vaelluskaveriani köydellä, kun kävelimme jäätiköllä. vähäinen valon lisääntyminen paljasti, millaisessa ympäristössä kuljimme. Toisin kuin edellisessä paikassa, täältä helikopteri olisi voinut poimia meidät kyytiin mutta tässä kelissä se ei olisi lähtenyt liikkeelle 70 kilometrin päästä kiirunasta. pohjolanmatka
voisimme soittaa apua, jatkaa alas tai leiriytyä. Hän sai työnnettyä itseään ylöspäin jalalla railon takaseinästä ja vedettyä kehoaan hakulla, jonka oli iskenyt jäätikön pintaan. Pääsimme lumen lyyhistämälle teltallemme 24 tunnin seikkailun jälkeen. Meillä oli koko ajan prusik-narut eli kahdesta apuköydestä tehdyt lenkit valmiina kiinni yhdysköydessämme siltä varalta, että joutuisimme kiipeämään railosta niihin turvautuen. etenimme näin kolme köyden pituutta. rinteen alun laskeuduimme siksakkia kävellen ilman köyttä. vilkaisu kompassiin paljasti karun totuuden: olimme kääntyneet noin 90 astetta oikealle ja edessämme oli kebnekaisen pohjoishuipun seinämä. Haaveri saattaisi aiheuttaa heiluriputoamisen, joka tempaisisi molemmat samaan halkeamaan. Yön pimeys alkoi hellittää, ja kahden lähimmän vuoren siluetit piirtyivät esiin lumisateesta
Suuresta ja selkeästä sykenäytöstä näet harjoituksesi etenemisen kovemmassakin vauhdissa. Monipuoliset toiminnot kuten poltetut kalorit, harjoitusvaikutus sekä matka- ja nopeusmittaus muokkaantuvat tarpeidesi mukaan. Lisäksi Suunto t-sarja on niin helppokäyttöinen, että voit vaihtaa patterinkin itse.
Lisätietoja: www.suunto.com Jälleenmyynti: Suunto-kauppiaat kautta maan.
RETKI kesäkuu 2008
61. Suunto seuraa sinua salilta juoksulenkille ja salsatunnilta sauvakävelylle. ET
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
www.suunto.com
Suunnon monipuolinen sykemittarimallisto kattaa tarpeesi niin huippu-urheilijana kuin harrastajana
Katselen hieman kadehtien naapurimaamme retkireitin rakenteita ja selkeitä opasteita. Nappaan kantamukseni verkkotaskusta leipäparin ja hörpin mehua letkusta, joka tulee syvältä repun uumenista. Torvi törähtää, kun olen miltei eturivin tienoilla. En löydä heitä, vaikka etsin kaikkialta lähtöalueelta. Muut kolmisensataa kulkijaa ymmärtää haasteen vaativuuden ja aloittaa 110-kilometrisen Fjällräven Classic -tunturivaelluksen reippaasti patikoiden. Silloin tällöin vastaani tulee viikon vaellukseltaan palaavia hymyileviä kulkijoita. Ohitamme muutaman evästauon viettäjän, kun lähdöstä on kulunut tunti. En saa maltettua mieltäni, vaan päätän lähteä kuin tunnustellen seuraamaan häntä. Vaihdan heidän kanssaan lyhyet tervehdykset. Selässäni on pikkureppu, jonka painoksi lähdön vaaka näytti kuutta kilogrammaa. Elokuinen ilta tunturissa ei voisi alkaa hienommin.
Menohaluja
Kebnekaisen massiivi näkyy kilometrien päästä, mutta onneksi reittimme kulkee sen sivuitse. Pian hölkkäparinikin sanoo haluavansa herkutella reppunsa antimilla. Ripeistä askelista huomaan, että heidän mielissään liikkuu jo ajatus virkistävästä suihkusta ja muhkeasta ateriasta. Vaeltajat hikoilevat rinkkojensa alla, sillä lämpötila hipoo 15 celsiusastetta. Minä sen sijaan jatkan matkaani suunnistustrikoissa ja urheilualuspaidassa syvemmälle erämaahan. Muutama paalupaikan varannut retkiveikko lähtee keveissä varusteissaan hölkötellen liikkeelle. ensi keRRalla hölkkään veRkkaisemmin, jotta pääsen nopeammin peRille.
Upea ilta
T
orvesta kajahtaa kauan odotettu lähtömerkki. Päätän lähteä matkaan heti kärkijoukon takana, sillä arvelen tapaavani kaverini pitkän taipaleen varrella. Yli kolmannes sen sisällöstä on juomaa. Eväiden, retkimuonan ja kaasukeittimen lisäksi kuormaani kuuluu kuoriasu, välipaita, hanskat, vaihtosukat, päähine, otsalamppu sekä ensiapuvarusteet rakkolaastareineen ja vaseliineineen. Reitti kulkee mukavasti mutkittelevaa polkua ja ylittää kosteimmat kohdat tukevin pitkospuin. Muutaman kilometrin jolkuttelun jälkeen sivuutamme pari menijää.
Kuljemme Ruotsin tunnetuimman vaellusreitin, Kungsledenin pohjoista haaraa, jota kutsutaan nimellä Dag Hammarskjöldleden. Vaikka polkuja haarautuu eksyttävästi joka suuntaan, pidän pääni kylmänä ja jatkan suoraan kohti länttä.
62
RETKI kesäkuu 2008. Sadan metrin kävelyn jälkeen minut ohittaa kymmenisen vuotta nuorempi kulkija varovasti hölkäten. Kello on viisi illalla, joten matka Nikkaluoktasta Abiskoon alkaa. Tapasin Tukholman lentokentällä kolme retkeilijää, joiden kanssa olen ajatellut kulkea reitin. pohjolanmatka
T E K sT I M i K K O L A M M i N Pä ä K U vaT F J ä LL R äV E N
Kuninkaallinen
TaIval
Reilun sadan kilometRin tuntuRivaellus Ruotsissa sujui mainiosti, vaikka välillä hullaannuin vauhdin huRmasta. Osa jää vielä Nikkaluoktan tunturiaseman pihamaalle säätämään reppujensa hihnoja tai vaihtamaan kevyempiä vaatteita ylleen. Nautin matkanteosta ja ihailen Ruotsin Lapin mahtavia maisemia. YK:n entisen pääsihteerin tiedetään patikoineen mielellään näissä maisemissa. Jatkan matkaa vaivattomalta tuntuvaa vauhtia
Kipitettyään poluttomassa koivikossa muutaman kilometrin verran Nilsson huomasi oikealla reitillä ravanneen Fredrik Elingerin. Rinne on kivikkoinen, ja loikin sitä liian vauhdikkaasti mutta ymmärrän virheeni vasta tuntien kuluttua. 040 723 7319. Kahden tunnin ja vartin päästä saavun Kebnekaisen tunturiasemalle. 040 723 7319 tai opettajalta puh. Reitin rakenteet helpottavat kulkua monin paikoin.
Ennen seuraavaa rastia reitti laskeutuu Tjäktjajåkka-joen varteen. Kaivan vaelluspassini esille, sillä se pitää leimata jokaisella tarkastusasemalla. Pari kertaa kastelen sukkani, mutta ne kuivuvat muutamassa minuutissa mukavan tuntuisiksi. Hän sanoo kuuden lapsen kasvattamisen riittäneen harjoitteluksi.
GöTEboRGIlaInEn Peter nilsson taivalsi kaukana
Si
Vajaan 30 kilometrin taival riittää kenelle tahansa päivämatkaksi, mutta minä en ole vielä ymmärtänyt hiljentää edes lämpimälle aterialle. Yhteishaussa täydennyshaku 14.7. Jalassani on kevyet maastojuoksukengät, joten purojen ja soiden ylityksissä minun pitää pysyä tarkkana. Pelkään silti, että rakot syntyvät märkiin jalkoihin helpommin kuin kuiviin. He sanovat pystyttävänsä pian leirin.
ERÄ- JA LUONTOOPASKOULUTUS (50 ov)
Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää erä-, luonto- ja ohjelmapalveluoppaan työhön, Pohjois-Lapin luontoon ja saamelaiskulttuuriin. Sitten koen jotain aivan käsittämätöntä: jotkut osallistujat hurraavat minulle, räpsivät valokuvia ja kysyvät, mistä olen kotoisin. Jalkateräni alkavat viestittää ongelmistaan loppumatkalla. Jatkan mehuhörppyjen jälkeen hiipivää hölkkää, mutta ylämäkiä en suostu ravaamaan. Nyt pitää hidastaa tahtia. Hakemukset suoraan koululle.
Esitteet, hakulomakkeet ja lisätiedot toimistosta puh. Miehet taivalsivat lopulta maaliin rinnatusten. Alakuloisesti viheltävät kapustarinnat viitoittavat reittiäni. Tiedustele vapaita paikkoja puh. Pian huomaan, että ne täplittävät silmiä hivelevää tunturimaisemaa polun molemmin puolin.
sisupussit
massojen edellä. 48-vuotias fysioterapeutti eteni kiitolaukkaa mutta oli menettää johtopaikkansa vain muutama kilometri ennen Abiskoa, sillä hän eksyi reitiltä. www.haenyt.fi
luonto ammatiksi inarissa
SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁS
Menesjärventie, PL 50, 99870 Inari
www.sogsakk.fi
RETKI kesäkuu 2008
63. Parivaljakko käytti 110 kilometrin reittiin ällistyttävät 13 tuntia ja 36 minuuttia. Koulutusaika 1.9.08 - 31.8.09, hakuaika päättyy 13.6.08. Saavun Singin tunturituville alkuillasta vielä hyvävoimaisena, enkä pysähdy evästauolle. Oikeastaan raikas kylpy piristää. ihailen luonnonvoimia yhdessä aamulla startanneen ruotsalaisparin kanssa. Tapahtuman sitkein nainen, Marina sjölund saapui Abiskoon alle 21 tunnissa. Yllätyn kauhistuksekseni, kun rastimies huutaa innostuneena: "Olet ensimmäinen!" Väitän vastaan, enkä usko hänen vakuuttelujaan ennen, kuin hän näyttää papereihinsa raapustamia merkintöjään. Koulutus sisältää ammattitutkinnon näytön. Jututan rastimiestä ja kerron suunnitelmistani. Kenkien ohut pohja ei vaimenna riittävästi iskuja kivien teräviä särmiä vasten. Seuraan kosken pauhua joen ylittävälle sillalle. 0400 131 521 tai sähköpostitse kanslia@sogsakk.fi
LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO (120 ov)
Porotalousyrittäjä/luontoyrittäjä -linja on yhteishaussa. Päätän kulkea, kunnes en näe lukea karttaa hämärtyvässä yössä ilman otsalamppua. Vastaukseni luultavasti antaa eksoottista lisämaustetta tarinoihin, joita he kertovat seikkailusta kotijoukoilleen.
voimat elpyvät
kungsleden kulkee ylväässä tunturimaisemassa. Näen ensimmäiset patikoijien pystyttämät teltat. Haeskelen rastipistettä, sinistä telttaa, ja näen sen pian polun vasemmalla puolella. Olen todellakin lähtöryhmäni kärjessä. - 1.8
pysty hämäämään. jotka olin aiemmin nähnyt vain valopilkkuina, saavuttavat minut. kivunnut 700 metriä lähtöHeidät Ojutkangas aikoo ottaa ensi kerralla Marssin reippaasti pitkospaikkaa korkeammalle. Jutustelen heidän voimani ja tarvitsemani enerkanssaan ja kuulostelen heigian oikein. Erämaan yksinäisyys Leimaan vaelluspassin ja jatkan matkaani. vauhtini hiljentymisestä. Onhan taivalta sentään ohittanut reitin puolivälin ja pojanpojilleen. Taivalta on takana 47 kilometriä ja askel alkaa jo painaa, joten Tarkistan sijaintini kartalta ja huomaan harhautuneeni hieistahdan mielihyvin keittimen ääreen valmistamaan ensimmäisman sivuun. Se palauttaa voikeimman kohdan, tunnen sissa nykyisin asuva isoisä halusi osoittaa sukumani, joten päätän jatkaa mathienoista voitonriemua. Siellä täällä joudun tallustamaan lumikentän etenen mieluummin pehmeää tunturinummea kuin kiviseksi poikki. Loppumukaansa, sillä hän haluaa istuttaa retkeilykipipuita pitkin ja ylitän upottavalmatka olisi pelkkää alamäkeä. Rastille saapuu muutama Mietin, olenko laskenut osallistuja. nän myös suvun nuoriin. Taukoni venähtää yli tunnin Kun saavutan solan korAsikkalassa retkeilemään oppinut mutta Ruotmittaiseksi. sa jokilaaksossa parinsadan metrin virhe ei haittaa. Yhden kiviharjanteen huipulla näen kiirunaparin. Etäisyyttä on vielä satoja metrejä, mutta alan huolestua täni toivuttuani ymmärrän kysyä myös puolukkahilloa. viime kesänä yksin tutustuakseen patikkaan. Huhuilen nä istuvat linnut luottavat suojaväriinsä, mutta minua ne eivät rastimiestä, vaikka kello on puoli kolme yöllä. Välillä Pian opin, ettei alamäki ole kadotan polun, mutta löydän aina onneksi. ta näyttäviä suoalueita. kolmen otsalampun vilkkuvan järven vastarannalla. Yksinäinen tunturikihu liihottelee taivaalla, Sitten huomaan teltan ovessa ohjelapun: kylmä rasti. pohjolanmatka
dag hammarskjöldleden vie kulkijansa nikkaluoktasta abiskoon. Olen laisilleen, ettei taival ole liian pitkä hänelle tai kaa. satojen metrien päähän. Yritän pitää vauhdän tunnelmiaan. askeltani. Kehumme tia yllä, mutta kipuaminen koko perheen tapahtuma maisemia, säätä ja kaikkien Tjäktjapasset-solaan lyhentää 67-vuotias Jorma ojutkangas taivalsi reitin kulkijoiden iloisuutta. Jatkan valitsemaani uraa, sillä kilometrien pituisestä lämmintä ateriaani. Reitin varrella on lukuisia tunturiasemia, joissa voi yöpyä ja aterioida.
Hipsin Sälkastuganille muutama minuutti ennen keskiyötä. ja korppi korahtelee jossain kauempana. Herkuteltuani pikaisella pasta-aterialla rastimies kysyy, haluaisinko poronkäristystä. Kääntyessäni katsomaan taakse jättämääni maisemaa näen Kerron huomanneeni järven takana kolme valoa, vaikka veik-
64
RETKI kesäkuu 2008. paikoin louhikkoiseksi kivikokReitti kulkee jokilaaksoa pitsi, josta on vaikea löytää kunkin, joten väylän hukkaaminen ei aiheuta ongelmia. Samalla vaeltajat, herkistää kuulemaan hiljaisimmatkin äänet. Polku muuttuu sen taas hetkisen kuluttua. Oikeastaan nollista jalansijaa. äänettömiVaivalloisen laskeutumisen jälkeen saavun rastille. Haen parasta reittiä tutkimalla edessä näkyvää maastoa kulunutta polkua. jäljellä vielä 63 kilometriä. ällistyksesminua. En oikein luota ruotsinkielentaitooKylmästi eteenpäin ni, kunnes näen huoltoteltassa valtavan muurinpohjapannun Huomaan, että otsalamppujen valo alkaa hiljalleen saavuttaa täynnä herkullista poronlihaa ja ison muusikattilan. Kukaan ei vastaa
Täksi kesäksi ilmoittautumisia on Harhoja polulla kertynyt jo 1 600. Ylitän maalilinjan iltapäivällä kahden ruotsalaismiehen kanssa tasatahtia kulkien. Noin 60 prosenttia osalKaukaa huomaamani listujista saavuttaa maalin autiotupa osoittautuu suureksi kolmessa vuorokaudessa. kiveksi. Voin vain tyytyä kohtalooni. Edes se, että tiedän matkaseurani lähteneen taipaleelle seitsemän tuntia ennen minua, ei auta kulkuani. Aterian jälkeen kulkuni tuntuu vaivalloiselta ja oloni mitalijahdissa muuttuu kummallisen raukeaksi. kaudessa, saavat muistoksi Aivoni tulkitsevat näköpronssimitalin. Viime vuonna ni, huomaan uinuneeni vaivaimiltei ylitettiin tuhannen sen varttitunnin. keittimen polttoaineen ja Olisin myös mieluus ti kuljetuksen Kiirunasta Nikjutellut rinkka selässä istuvan kaluoktaan sekä varustekulretkeilijän kanssa, mutta hän jetuksen Abiskoon. Vaitonainen juttukaverini olikin vain www.fjallraven.se/classic punainen opaskyltti. Herään, kun aurinko piitasta Kungsledeniä pitkin loutuu taivaan ainoan pilven Abiskoon. Matkantekoani hidastaa jyrkähkö kivikkoinen rinne, joka tuntuu moninkertaistavan jalkojeni tuskan. Jään heille vain muutaman metrin minuutissa, mutta välimatka kasvaa vääjäämättä. ei pakissut sanaakaan. Muotoiltava kantojärjestelmä takaa parhaimman istuvuuden Pitkien reissujen rinkka, joka on erittäin kevyt.
·
Innovation and Quality in Packs since 1974
ospreypacks.com
OSPREY Erämessuilla Scandinavian Outdoor Storen osastolla !
maahantuoja: greendoor.fi
RETKI kesäkuu 2008
65. tettiin ensimmäisen kerran Otan kengät pois jalasta, kesällä 2005. taakse. kummaa. hämmästyn asuntovaunua Osallistumismaksu sisälhinaavaa farmari-Volvoa, joka tää kartan, retkimuonan, muuttuukin polttopuupinoksi. paleen taittoi lähes 500 Kun tarkistan ajan kellostakulkijaa. Saavutan heidät kuitenkin seuraavalla rastilla, jolla hekin ovat päättäneet keittää ruokaa. Laskeutuessamme kohti Abiskolaaksoa huomaan, etten pysy hänen vauhdissaan. Eniten talein. Selitän itselleni tarvitFjällräven Classic järjessevani hetkisen verran unta. Kun taivalta on jäljellä enää reilun parinkymmenen kilometrin verran, tapaan meänkieltä puhuvan ruotsalaismiehen. Yritän seurata parivaljakkoa, mutta huomaan, että jalkani vastustavat vauhtia. Hopeisen hermojen välittämiä viestejä mitalin saadakseen on miten sattuvat ja väittävät taipaleesta suoriuduttava minun näkevän kaikenlaista neljän päivän kuluessa. He selittävät jättäneensä väsähtäneen kulkijan tunturiin lepäämään. ihmettelen heidän päätöstään jättää kaverinsa joukosta, mutta olen liian uupunut pystyäkseni luennoimaan heille retkeilyetiikasta ja -turvallisuudesta. Yllätyksekseni huomaan, etten alakaan valittaa matkan rasituksia, vaan rupean kirjaamaan muistivihkooni vinkkejä seuraavaa Classicia varten.
is your new
Weight
Friend
Argon
Argon & Xenon
85
Kevyt vaihtoehto raskaan taakan kantamiseen. koja on vain kaksi. En ole koskaan aikaisemmin Kulkijat, jotka selviytyvät nähnyt näkyjä, mutta nyt urakasta viidessä vuorokoen senkin ihmeen. Silloin 145 löysään repun viilekkeitä ja retkeilijää patikoi 110-kilokellahdan variksenmarjamametrisen reitin Nikkaluoktolle. Jutustelu vie ajatukseni hetkeksi pois jalkaterien särystä ja reisilihasten kivusta. Kupolitelttakin on vain Heidät palkitaan kultamiharmaata graniittia. osallistujan raja. Päätän nousta ja jatSeuraavana vuonna taikaa matkaa. Minun on käveltävä itse jokainen askeleeni, eikä muihin vertaaminen tuo tavoitettani lähemmäs
lopulta hän päätti tarttua tilaisuuteen. 41-vuotiaalle sulkavalle on aiemmin kertynyt kokemusta erilaisista suomen luonnonsuojeluliiton luottamustehtävistä retkien vetäjästä piirinjohtajaksi asti. Toisaalta hän kantoi aitoa huolta luonnon tilasta ja tahtoi vaikuttaa asioihin. henkilökuva
Puljun erämaassa Risto Sulkava osallistui kotkanrengastukseen. luontokärpänen puraisi seudun metsissä jo lapsena. ,
P
Lintumetsistä saukkovesille
sulkava asuu Keuruulla 1 500 asukkaan Haapamäen kylässä vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa. Tauolla nautittiin kahvit nuotion ääressä.
T e k sT i A i n o J u s l é n
Luonnon vuoksi nuijan varteen
RISTO SULKAVA VIIHTYY PARHAITEN METSÄSSÄ MUTTA HALUAA VAIKUTTAA YMPÄRISTÖN TILAAN POLITIIKASSA JA KABINETEISSA. "En pystyisi katsomaan lapsiani silmiin, jollen kantaisi vastuuta niin hyvin kuin pystyn" hän toteaa. "isäni
66
ReTki kesäkuu 2008
kuva PEKKA sulKAvA. Kaikki hänen harrastuksensa liittyvät jollakin tavalla ulkoilmaan. SEURAAVAT KOLME VUOTTA HÄN TYÖSKENTELEE SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON PUHEENJOHTAJANA.
äätös Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajaehdokkaaksi ryhtymisestä ei syntynyt Risto sulkavalta yhdellä istumalla. vaakakupissa painoi aika, jonka joutuisi viettämään poissa luonnosta, omilta retkiltä
"se on tietysti surullista, sillä sen turvallisempaa paikkaa ei olekaan kuin suomalainen metsä." sulkavalla on kokemusta luonnossa kulkemisesta nuorten kanssa monestakin näkökulmasta. sulkava todisti seurannassaan saukon paluuta sopiville asuinseuduille. Tuloksena oli lajien levittäytymisen teorioita kuvaava lähes täydellinen S-käyrä: aluksi laji lisääntyy voimakkaasti, mutta sopivien elinpaikkojen täyttyessä kannan koko tasaantuu. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen saukkoseuranta alkoi kuin sattumalta: Risto sulkava havaitsi 1980-luvun puolivälissä ensimmäisen kerran saukon lumijälkiä kotiseudullaan ja kiinnostui uudesta otuksesta. sulkava seuraa säännöllisesti myös lintuja ja päiväperhosia erilaisilla alueilla. lukiolaispoikana hän alkoi järjestelmällisesti seurata lajin levittäytymistä Keski-suomeen. Hän oli innostunut erityisesti linnuista mutta nisäkkäät ovat oma intohimoni" , sulkava kuvailee. Monet aikuiset ovat vieraantuneet luonnosta, eivätkä pidä luontevana tai turvallisena lähteä viemään lapsiaan retkelle. Biologian opettajan työssä hän pyrkii kertomaan luonnosta monipuolisesti. oli minun laillani saapasjalkabiologi ja opettaja. läheisin kosketus lasten kanssa retkeilystä muodostuu omien murrosikäisten tyttärien kanssa. Yhdistystä opasti ekotilallinen Risto Lepänjuuri (keskellä).
Nuoret luontoon
Risto sulkava näyttää mietteliäältä pohtiessaan lasten ja nuorten suhdetta retkeilyyn sekä luontoon. Kun 15 vuotta sitten kansainvälisessä julkisuudessa puhuttiin sammakoiden vähentymisestä ympäristönmuutosten vuoksi, ei sulkava jäänyt spekuloimaan, vaan alkoi seurata sammakoiden kutupaikkoja. saukko oli metsästetty lähes sukupuuttoon suomesta 1930-luvulla ja uudelleen 1950-luvulla, kunnes se rauhoitettiin. Joka vuosi lumentulon aikaan sulkava tyttärineen talsii lähimetsään tulille. sulkava on pitänyt myös luontokerhoa alle 200 oppilaan yläkoulussa ja lukiossa. "Keski-suomessa sammakot eivät ainakaan vielä näyttäisi vähentyneen."
kuva RisTo sulKAvA
Sulkavan oma paikallisyhdistys Keurusseudun Luonnonystävät teki retken Sumiaisen Ekometsätilalle. "nykyään on vaikea saada rahoitusta pitkiin seurantoihin, sillä tuloksia vaaditaan heti" hän selittää. Kuitenkin , pitkäaikaiset seurannat paljastavat paljon luonnon tilasta. sulkava väitteli tohtoriksi 20-vuotisen seurantansa tuloksista vuonna 2006. nuotio viritetään aina saman lammen rantaan ja siinä paistetaan tikkupullia.
RETKI kesäkuu 2008
67
Mieluisimpia maisemia ovat metsät. Tuore puheenjohtaja uskoo, että lapsia kannattaa viedä pienestä pitäen retkille. He nauttivat siitä, että mennään toistuvasti tuttuun paikkaan lähelle. ne palvelevat
68
ReTki kesäkuu 2008
kuva RisTo sulKAvA
Raidantuoksukäävän hienon aromin voi aistia Pylkönmäen Mäkelänperän ympäristömetsässä, joka perustettiin viime vuonna Keski-Suomen piiriyhdistyksen ansiosta. "sellaisilla retkillä liikun mieluiten yksin, sillä silloin äänetkin voi aistia parhaiten" .
Lisää suojelua
Sulkava pitää hiihtoa yhtenä mielitavoistaan liikkua luonnossa.
suomen luonnonsuojeluliitto aloittaa vakuutusyhtiön kanssa kolmivuotisen lähiluontoretkikampanjan. Pohjois-suomessa suojelualueiden laajuus on lajistonkin kannalta melko hyvä. upeampaa ilotulitusta ei ole olemassakaan!" illan päätteeksi he sytyttävät tuohisoihdut, joiden valossa vaeltavat takaisin tien varteen. "Retkeily ja metsiensuojelu sopivat hyvin yhteen" sulkava , toteaa. sen tavoitteena on saada ihmiset kiinnostumaan kotiseutunsa luontokohteista ja retkeilymahdollisuuksista. henkilökuva
"Kun pimeys laskeutuu, heiluttelemme kekäleraketteja eli toisesta päästään hehkuvia keppejä. Esimerkiksi Afrikkaan safarille lentävä väki aiheuttaa sellaiset hiilidioksidipäästöt, ettei niitä saa kurottua kiinni muulla energiansäästöllä.
kuva JAAnA sulKAvA
"Omatuntoni kolkuttaa, jos autoilen retkelle."
sulkava on vaeltanut paljon myös tunturimaisemissa, mutta nauttii enemmän metsän yllätyksellisyydestä. lappiin hän pyrkii kulkemaan junalla ja , lähimetsiin vaikka polkupyörällä. "sielunmaisemani on suomalaisessa ikimetsässä, vaikka Pyhä-Häkin kansallispuiston kaltaisissa maisemissa. siellä monisatavuotisen petäjän juurella istuskellen ihminen muistaa oman pienuutensa." osana luontoa on mahtava olla.
ikipetäjän juurella
Retkeily on mitä mainioin harrastus, sillä siinä luonto tulee tutuksi omin voimin kulkien. Paras aika koittaa syksyn hämärässä ja sateessa. "Heille pitäisi antaa myös vapautta kiipeillä, möyriä, tutkia ja liata itsensä" sulkava pohdiskelee luon, non lumoa.
"omatuntoni alkaa kolkuttaa, jos joudun autoilemaan retkieni vuoksi" sulkava sanoo. Risto sulkava toivoo, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota retkelle matkustamisen tapoihin. siellä luonnonsuojeluliitto toivookin enemmän Muonion metsien kaltaisia yhteiskäyttömetsiä. Kaikille avoimia opastettuja retkiä lähiluontoon järjestetään suomen eri puolilla, ja kampanja laajenee tulevina vuosina yhä useammalle paikkakunnalle. silloin myös metsän tuoksut ovat voimakkaimmillaan. Kääpä kasvaa kuvan raidassa.. Jokaisen mutkan takana näkymä on uusi ja äänimaailma muuttuu
Monessa asiassa luonsuomen luonnonsuojeluliiton nonsuojeluliitto haluaa tehdä tapoihin ei kuulu radikalismi. · Erittäin joustava materiaali joka istuu päällä hyvin. · Pelkkä verkkoasu riittää ulkoiluasun alla. · Kokonaan tasosaumattu,saumat eivät hierrä ja kestävät kovassakin käytössä. Myös ilmastonmuutos huolettaa. "suomessa voitaisiin esimerkiksi luopua turpeen energiakäytöstä, joka vapauttaa ilmakehään valtavat määrät hiilidioksidia. Etelä-suomessa ei ole riittävästi suojelualueita lajiston säilymiseksi. · Imee kosteutta itseensä alle 2%. yhteistyötä luonnossa liikkuvien kanssa, ja muun muassa ensi Järjestöllä on jäseniä yli sadassa toimikunnassa tai työryhkesäksi on luvassa veikeä vetoomus: järjestö kerää havaintoja mässä, joissa valmistellaan muun muassa lakialoitteita. Stretch Mesh
· Bodyfresh antibakteerinen materiaali tuntuu kuivalta ja miellyttävältä iholla. se tuhoaa lajien elinympäristöjä ja pilaa Retket lähimetsiin kuuluvat Sulkavan perheen kansallisomaisuuttamme, perinteisiin. Monilla pohjoisen seuduilla paikalliset asukkaat ja valtaosa muista ihmisistä pitävät metsäisinä säilytettyjä alueita kaikkien kannalta arvokkaimpina seutuina. , Aikaisemmin kansallispuiston perustamista kunnan alueelle karsastettiin, mutta nykyään kunnat ottavat ilomielin sellaisen matkailuvaltin alueelleen.
kuva ERiKA sulKAvA
·
RETKI kesäkuu 2008
69. "Julkisuudessa ei oikein haluta myöntää, miten vakava tilanne on jo nyt" puheenjohtaja huokaa. liitossa ei haluta luonnon upeaa näytelmää" sulkava kaavailee. Julkisuudessa ei pidä välttää räiskyvääkään keskustelua" sulkava , linjaa. · Finnsvala laatua jo vuodesta 1955.
Katso lähin jälleenmyyjäsi www.finnsvala.com
me monimuotoisuutta. · Saatavana myös housut ja pitkähihainen paita. tajaa kiinnostaa aito mahdollisuus vaikuttamiseen. , istua missään työryhmässä näennäisenä viherleimasimena. Hiljaitunturisopuleista, joiden suurvaelluksen uskotaan osuvan ensi sella puurtamisella ei kuitenkaan saa näkyvyyttä, ja puheenjohkevätkesälle. lisäksi muita ympäristöongel, mia pyritään tällä hetkellä vähättelemään ilmastonmuutoksen saaman julkisuuden varjolla. · Siirtää kerrospukeutumisessa kosteuden seuraavaan kerrokseen. retkeilijöitä, paikallisia luontomatkailuyrittäjiä ja metsätaloutta, vaikka avohakkuut eivät alueille sovellukaan. "lisäsuojelusta hyötyisivät myös retkeilijät, sillä kansallispuistot ovat valtavan suosittuja ja hyviä retkikohteita" sulkava painottaa. "ilmastonmuutos ei ole muista luonnon prosesseista erillinen asia, vaan erilaiset ympäristöongelmat ja uhat liittyvät vahvasti toisiinsa." suomen luonnonsuojeluliitto korostaa kannanotoissaan, että tarvitaan konkreettisia toimia. Lisää tietoa sopulihavaintokampanjasta: nyt eletään kuudetta sukupuuttoaaltoa, joka uhkaa luontomwww.sll.fi/sopulivaellus. · Syksyn kylmillä tai talvipakkasella tarpeen mukaan villainen alusasu seuraavaksi kerrokseksi. "itsekin lähden tyttärieni kanssa lappiin katsomaan tuota "Toivon tuovani napakkuutta toimintaan. · Helppo pestä ja kuivuu erittäin nopeasti. Lumentulon aikaan nautitaan ainutlaatuisia vesistöjämme." Napakasti keskustellen kekälerakettien ilotulituksesta. Väliin jäävä ilmakerros tuulettaa
Terä kääntyy oikealle ja pilkkeet irtoavat kertalyönnillä. Kantaremmin ja anatomisesti muotoillun pohjallisen saa irrotettua. Majoite painaa , kilogrammaa. Hinta: Maahantuoja: Greendoor Oy Lisätiedot: www.greendoor.fi
Ilmavasti kesään
KENKÄMÄINEN Merrell Chameleon -sandaali on rakenteeltaan tukeva ja sopii vaativaan käyttöön. Hinta: tulentekovälineet , , Valmistaja: Finn-Savotta Oy Lisätiedot: www.finn-savotta.fi , pelastuslakana
Varmuuden vuoksi
70
RETKI kesäkuu 2008. Ympärille käärittynä lakana heijastaa lämpöä takaisin kehoon. Hinta: Valmistaja: Vipukirves Heikki Oy Lisätiedot: www.vipukirves.fi
Kätevä kaksio
KEVYT kahden hengen teltta, Hilleberg Allak, soveltuu neljän vuodenajan vaelluksille. Vipukirves painaa lähes kaksi kilogrammaa, joten se on pikemmin mökki- ja kämppätyökalu kuin mukana kuljetettava retkeilyväline. Pelastuslakanaa voi käyttää myös hätämajoitteen rakentamiseen. Pohjan rakennetta täydentää ilmatyynyvaimennus, ja välipohjan nailonvahvike lisää kiertojäykkyyttä. Tuotteelle on myönnetty Inno-Suomi-palkinto. Hinta: Maahantuoja: Merrell Finland Wolverine Europe B.V Lisätiedot: www.merrell.com
SAVOTTA Tulentekovälineet pakataan peltirasiaan, joka sisältää rautalankasahan, magnesiumtuluksen ja kaksi sytytyspalaa. Se valmistetaan synteettisestä materiaalista, joka kestää vettä. Vipukirvestä käytetään kuten tavallistakin mutta kun isku osuu puuhun, otetta varresta hieman höllätään. uutuudet
T E K S T I J O P P E R A N TA K U V AT J O P P E R A N TA J A T U O TTA J AT
Klapikone
SUOMALAINEN Vipukirves käyttää vipuavaa vääntövoimaa, joka kääntää terää ja halkaisee sitkeänkin polttopuun. Allakissa on tehokas tuuletusjärjestelmä ja myrskynkestävä rakenne. Rasiaan mahtuu myös muita pieniä tarvikkeita. Tulukset riittävät yli kipinään, jonka lämpötila on noin celsiusastetta. Materiaalina käytetään vahvaa Kerlon :aa, ja kaaret valmistetaan alumiinista. Ulkopintana on pitävä Vibramin pohja. Erikoismuotoillussa terässä halkaisuvoima on tavalliseen kirveeseen verrattuna moninkertainen. Pakkauksen mukaan sopii Savotta Pelastuslakana, x senttimetrin kokoinen alumiinifolio. Kaksi sisäänkäyntiä ja eteistä tekevät teltasta erittäin helppokäyttöisen. Terä ei juutu puuhun, vaan pitää sitä paikallaan seuraavaa iskua varten. Miesten malli nimettiin Chameleon Carco Sportiksi ja naisten Chameleon Arc Web Sportiksi
Kannen toisella puolella on tasku. Varustukseen kuuluu teleskooppikahva ja pienet pyörät, joten laukkua saa vedettyä perässä. Repun kansiosaan kiinnitetään kuminauhalla kiristettävä verkkopussi, johon voisi sulloa vaikka
MAASTOON JA MATKALLE
SÄÄNKESTÄVÄLLE muoville valmistetut Veneilijän Kestokartat voi uittaa vedessä ilman vahinkoa. Kulutusta kestävää karttaa voi suunnistamisen lisäksi käyttää retkioloissa vaikka pöytäliinana. Mitään raskaampaa siinä ei voi kuitenkaan kuljettaa. Hammasurituksen ansiosta lapakulmia voi säätää. ( ) VALMISTAJA: Ortlieb, www.ortlieb.de
RETKI kesäkuu 2008
71. Painoväri sietää auringon valoa haalistumatta. Se täyttää käsimatkatavaran mittavaatimukset ja käy mainiosti valokuvaajalle, joka ei halua kameroitaan lastiruumaan. Koska materiaalit ovat kevyitä, melanvedot sujuvat luonnollisesti ja kevyesti ranteita rasittamatta. Lukittava vetoketju toimii moitteitta paahtavasta helteestä paukkupakkasiin. Sinä aikana laukku ei rikkoutunut mistään.
·
ORTLIEB PHOTO SHUTTLE MITAT: (k x l x s) x x , cm PAINO: , kg TILAVUUS: l HINTA: , (laukku, kamerapehmustesarja ja kantoviilekkeet) MATERIAALI: polykarbonaatti MAAHANTUOJA: North West Import Oy, p. Laukku sulkeutuu vesitiiviisti vetoketjulla, jota on muistettava ajoittain voidella silikonilla. Hinta: Maahantuoja: Welhonpesä Oy Lisätiedot: www.welhonpesa.fi
kostean kuoritakin. Lisäksi voi hankkia kantoviilekesarjan, jonka avulla pakaasin saa harteille. Lastiosaan mahtuu kaksi järjestelmäkameran runkoa, pisimmillään millimetrin teleobjektiivi ja useita pienempiä linssejä tykötarpeineen. Tuotetta testattiin ammattikäytössä vuoden ajan kymmenillä kuvausmatkoilla noin työpäivän verran. Ortliebin kantojärjestelmällä painavaa kuvauskalustoa kantaa mielellään. Muistikortit ja muut pikkutarvikkeet voi sujauttaa suojakannen kolmeen verkkotaskuun. Hinta: alk. Siihen mahtuu tietokone, jossa on enintään -tuumainen näyttö. Kameratarvikkeet pakataan tukevasti pehmustettuun osastoon, jossa lokeroiden muotoa ja kokoa voi muuttaa sopivaksi. T E K ST I J A K U VA M I K KO N I K K I N E N
Kajakin kannelle
pikatesti
Kuvaajan vankka lentolaukku valmistetaan painevaletusta polykarbonaatista, joten se kestää vetisiäkin kelejä.
ORTLIEB PHOTO SHUTTLE suunniteltiin alun perin lentolaukuksi. Lisävarusteena myydään kiinnikesarjaa, jolla laukun saa laitettua polkupyörän tavaratelineelle. Kestokartat soveltuvat erinomaisesti kajakin kannelle tai veneeseen.Sellaisen voi valita valmiista merikarttasarjojen sivujaosta tai teettää sen haluamaltaan alueelta Karttakeskuksen internetpalvelusta. Valitettavasti käsimatkatavaralle määritelty painoraja tulee vastaan helposti. Rakenteensa ja materiaaliensa ansiosta pakaasi sietää reissussa ankarampiakin oloja. Valmistaja: Karttakeskus Oy Lisätiedot: www.karttakeskus.fi :
Säädettävä mela
VAHVA Werner Kalliste -kajakkimela muotoillaan ergonomiseksi varrestaan
Muonan saa myös kuumennettua pussissaan vesihauteessa tai tyhjennettyä kattilaan lämpiämään nuotiolla tai keittimellä. Yläreunan kumilenkistä putelin voi ripustaa vaikka repun hihnaan. Hinta: , Maahantuoja: Hantaurus Shot Oy Lisätiedot: www.hantaurus.fi
72
RETKI kesäkuu 2008. Pulloon kuuluu myös pieni pikakorkki juomista varten. g (yhdelle), XXL , x m, paino g (kahdelle) ENGLANTILAINEN Wayfayer Foods valmistaa foliopussiin pakattuja kypsennettyjä retkiruokia, joten aterian voi popsia jopa kylmiltään. Kaksiseinäisen muoviputelin sisälle asennetaan foliopaperi, joka heijastaa ulkoapäin tulevia lämpösäteitä ja pitää juoman viileänä lestissä. Se pakkautuu omaan pussiinsa, jonne mahtuvat myös kiinnityskoukut ja -köydet. Hinta: , /pussi Maahantuoja: Solution Foods Lisätiedot: www.solutionfoods.fi
Folion sisältä
Härkää jalassa
Vilpoista nieluun
ECCO X-Factor -vaelluskenkä soveltuu retkille monenlaiseen maastoon. Pastaa ja lihapullia tomaattikastikkeessa on monien makuun, ja vaihteeksi kannattaa maistaa Lancashire Hot Potia eli perinteistä lammasherkkua Brittein saarilta. Hinta: Maahantuoja: Oy Ecco-Suomi Ab Lisätiedot: www.ecco.com
URHEILUJUOMAPULLO Polar Bottleen mahtuu seitsemän desilitraa nestettä. Pitävänä pohjana on Vibram Trex, jonka välipohja ruiskuvaletaan. grammaa sisältää energiaa kilokaloria. uutuudet udet
Hetken lepoon
Koot: XL , x , m, paino Hinta: XL , ja XXL , Maahantuoja: Varuste.net Lisätiedot: www.varuste.net NOMAD´S Land Hammock -riippumatot valmistetaan hengittävästä nailonisesta laskuvarjokankaasta, joka on erittäin kevyttä mutta kestää jopa kilogramman kuorman. Likaantunut riippumatto pestään pesukoneessa, ja se kuivuu hetkessä ulkona. Suuri täyttöaukko suljetaan kierrekorkilla. Jalkine valmistetaan jakkihärän nahasta, ja sisäpuolelle laitetaan Gore-Tex-kalvo. Yhdessä paketissa on grammaa valmista ruokaa
Vedenpitävä vetoketju toimii lähes takeltelematta. Osittain leukaa vasten jää ikävän kumiselta tuntuva reunus, jonka huomaa vain hupun ollessa tiukasti kiristettynä. Kasvokiristyksen löysentäminen vaatii oivaltamista, mutta neopreeniset kitkajarrut osoittautuivat mainioiksi ja
T E K ST I V I LL E S I E K K I N E N K U VAT VA L M I STA J A
MIELLY TTÄVÄN Jack Wolfskin Tasmania Shirt -matkapaidan materiaalina käytetään puukuidusta valmistettua Tencel Comfortia ( %) ja puuvillaa ( %). Ruudullisen kuosin värinä on oliivinvihreä ja valkoinen. Koot: SXXL Hinta: , Valmistaja: Bonge Oy Lisätiedot: www.jack-wolfskin.com
Aurinkoa ja ötököitä vastaan
GO RELAXED Sun -aurinkovoide ja hyttysmyrkky kehitettiin alun perin golfareita varten mutta se helpottaa myös kulkijan oloa retkillä. Ihmetyttää, miksei samaa kevyttä ratkaisua ole sovellettu kaikkiin kiristimiin. Sen Ceplex Pro -kankaan hengittävyys vakuuttaa, eikä takin sisäpuoli tunnu märältä liikkuessa. Kolmikerrosrakenteen sisäpinta tuntuu mukavalta myös paljasta ihoa vasten. Hinta: , Maahantuoja: Golf Coat Oy Lisätiedot: www.go-relaxed.com
mukaviksi. Myös taskun sisäkerros on kuorikangasta, joten hiki ei pääse kastelemaan plakkariin sujautettua omaisuutta. Käyttäjä näkee eteensä sateessa ja tuiskussa. Minimalismiin ei ole sorruttu, vaan hupun lippaa voi muotoilla ja kiristää sekä niskasta että kasvojen ympäriltä. Slight soveltuu vauhdikkaasti etenevän retkeilijän tai kisaajan lisäksi myös matkailijalle, sillä se painaa vain vähän. Painettua tai ommeltua heijastinta kaivattiin, sillä takista on hankala keksiä sellaiselle ripustuspaikkaa.
·
VAUDE SLIGHT TAKKI PAINO: g (miesten L-koko) HINTA: LISÄÄ TIETOA: Free Life Oy, www.freelife.fi, p.
RETKI kesäkuu 2008
73. Slightista saa suojan tuulta ja sadetta vastaan. Saumat on teipattu, ja kangas vaikuttaa kestävältä. Hihansuiden resorit tehdään vain kiertämällä hihan kangasta kuminauhan ympärille, joten ne voivat tuntua karkeilta herkkäihoiselle. Vuori tehdään polyesteristä. Vain kovimmassa vauhdissa kirmaava osaa hetkittäin kaivata kainalotuuletuksia. Paita tuntuu viileältä kuumassa kelissä, ja se siirtää tehokkaasti kosteutta iholta. Takin sisäpuolella koko vetskarin matkalle asettuu kumitiiviste, jonka kehoa vasten tuleva puoli on iholle miellyttää kangasta. Helma on hieman pidempi selkäpuolelta ja sen saa tiukennettua kahdella kiristimellä. Voide varjelee ihoa auringolta suojakertoimella ja huolehtii hipiän hyvinvoinnista. Ne kuitenkin pitävät hihat alhaalla ja venyvät myös paksun hansikkaan päälle. Joustavuutta kangas ei liiemmin tarjoa, joten takkia valitessa on syytä huomioida liikkumatilan tarve. Takkiin on tehty vain yksi reilu rintatasku, mutta se pitää vettä täysin. Se kestää hyvin vettä ja hikeä. Reissuvaate
pikatesti testi
HÖYHENSARJAA
Köykäinen kuoritakki painaa alle neljänneskilon mutta suojaa mainiosti sateelta ja viimalta.
VAUDE SLIGHT on kolmikerroskuoritakki, jonka massa karsittiin äärimmäisen pieneksi. Pakettiin kuuluu verkkokankainen pakkauspussi, johon mahtuu takin lisäksi myös kevyet kuorihousut
Retkipyöräilyyn soveltuvat monet tavalliset varusteet. Lisäksi niiden leikkauksessa ei huomioida ajoasentoa, eivätkä ne myötäile vartaloa. Varustevalinnoilla ja lastaustaidoilla voi vähentää muita matkan murheita. Tuulessa lepattava pusero ja ristiselän paljastava paita hankaloittavat matkantekoa. Myöskään tuhdit vaellusjalkineet eivät käy ajojalkineiksi.
Lyhyellä maastolenkillä viiletetään kevyissä kamppeissa.
Toisinaan ajetaan suossa kahlaten painava kuorma kyydissä. Sen sijaan monet ulkoiluvaatteet valmistetaan liian paksusta materiaalista. lajivarusteet
T E K ST I J A K U VAT M I K KO N I K K I N E N
Kesäpolkuja
FILLARIRETKELLE VALITAAN TAVALLISIA REISSUVARUSTEITA, MUTTA NIIDEN PAKKAAMISEEN TARVITAAN TIETOA JA TAITOA.
P
olkijan kunto punnitaan ylämäen jyrkentyessä, vastatuulen voimistuessa ja raskaan lastin vaatiessa veroaan. Matkailukäyttöön valmistetut irtolahjehousut ja tekniset paidat ovat käytännöllisiä, sillä ne eivät vie paljon pakkaustilaa ja kuivuvat nopeasti käytön, sateen sekä pesun jälkeen. Tärkeintä on, että kuljettajan vaatetus ja fillariin kiinnitetyt varusteet eivät haittaa etenemistä.
74
RETKI kesäkuu 2008. Urheilualusasut ja ohuet väliasut käyvät mitä mainioimmin myös pyöräilyyn
Siksi varusteiden kuljettamiseen käytetään erityisesti pyöräilyyn tarkoitettuja laukkuja, säkkejä ja pusseja.
Pakkaa ja kiinnitä
Kun pyöräillään muun liikenteen seassa, tavarat täytyy sijoittaa ja kiinnittää turvallisesti. Telttakäärön pituus ei määräydy pakkauspussin koon, vaan kaarien mitan perusteella. Kaksipyöräisellä pääsee parhaimmillaan jopa 80 kilometrin tuntivauhtia, joten äkkipysäys tekee karmeaa jälkeä. Myös tavaratelineelle kiinnitettäviä suuria pakkauslaukkuja myydään. Rinkka tai raskas reppu selässä ei pysty pyöräilemään pitkiä matkoja. pieni jakoavain) P pinnoja etu- ja takavanteeseen P jarrupalat P ketjunkatkaisija tai ketjuliitin P jarru- ja vaihdevaijeri P yleisöljyä ketjuille, vaijereille ja liikkuville osille Ruokailuvälineet P lusikka, muki, lautanen ja maustepurkki P nestepussi veden kuljettamiseksi leiripaikalle P juomapullot fillariin, erillisiä juomapulloja ei tarvita P retkikeitin kattiloineen P nestemäinen polttoaine asianmukaiseen polttoainepulloon pakattuna Majoitusvarusteet P makuualusta P makuupussi P ohut makuupussilakana (kätevä sisämajoituksissa ja kesäkuumalla) P teltta Pikkutavarat P aurinkolasit sekävaralasit tukevassa kotelossaan P pieni taskulamppu P huulirasva ja aurinkovoide P ensiapuvarusteet P valokuvausvarusteet P kännykkä ja laturi P passi, matkaliput, valuutat ja muut matkustusasiakirjat P pesuvälineet: pyyhe, pesuaine, hammasharja ja -tahna
Pi
RETKI kesäkuu 2008
75. Sinne kuuluu myös makuupussi, jollei se mahdu sivulaukkuun. Tavaratelineen päälle laitetaan makuualusta ja telttakäärö pitkittäin omassa säkissään. Ne säädetään siten, etteivät kantamukset pääse missään tilanteessa liikkumaan tai irtoamaan ajon aikana. Raskaimmat tarvikkeet sijoitetaan laukkujen pohjalle, jotta painopiste pysyy mahdollisimman alhaalla. Ohjaustankoon voi kiinnittää tankolaukun, jossa on karttatasku ja tilaa pikkutavaroille, kuten kännykälle, lompakolle ja eväspatukoille. Siihen ei saa lastata liikaa painoa.
Laukut eivät saa haitata tai estää ajamista. Painon pitää jakautua tasaisesti etu- ja takapyörille, jotta fillarin ohjaustuntuma säilyy hyvänä. Kokonaan takatelineelle lastattu kuorma heikentää ajokin ohjattavuutta ja saattaa tehdä pyörästä vaarallisen ajaa: jos etupyörä ei pysy maassa äkkitilanteessa, pyöräilijä menettää ajokkinsa hallinnan.
Pitkän pyöräretken peruskamppeet
Päivän retkille pakataan pikkureppu, joka myötäilee tukevasti selkää. Pakaasit kiinnitetään tavaratelineisiin pikalukoilla. Fillariretken varusteet pakataan pyörälaukkuihin. Se napataan olalle silloin, kun pyörä lukitaan parkkipaikalle. Täydelliseen laukkuvarustukseen kuuluu tankolaukku, satulalaukku sekä taka- ja etutelineelle kiinnitettävät sivulaukut. Työkaluja ja varaosia ei tarvita päivittäin, joten ne joutavat alimmaisiksi. Tavaratelineen kuorma ei saa ylettyä istujan takamukseen asti. Irralliset varusteet kiinnitetään tavaratelineelle tukevilla irtohihnoilla, joissa on vankka ja luotettava lukko.
Vaatteet ja jalkineet P kypärä P hanskat P pyöräilyhousut, 2 kpl, säämiskävuoriset housut suojaavat takamusta hiertymiltä P ajopaita P pyöräilykengät tai muut tukevapohjaiset jalkineet ajoon P kuoriasu vesisateen varalta P fleece-paita ja pitkät stretch-housut viileisiin oloihin P housut, irrotettavat lahkeet P t-paita, 2 kpl P sukat, 2 paria P lyhyet alushousut P lippahattu P tukevat sandaalit Pyörän tarvikkeet P monta juomapullotelinettä ja mahdollisesti teline keittimien polttoainepullolle P tavaratelineet eteen ja taakse, heijastimet, lokasuojat sekä halutut mittarit P vesitiivis laukkusarja, sivulaukut eteen ja taakse sekä tankolaukku karttataskulla P vesitiiviit pakkauspussit tavaratelineelle makuupussia, makuualustaa ja telttaa varten P lukko ja lukkovaijeri, joilla fillarin saa kahlittua johonkin kiinteään esineeseen kiinni Huoltoon P pumppu, paikkatarpeet javarasisäkumi P monitoimityökalu, jossa tukevat pihdit sekä ruuvimeisselit ja puukko P pyörätyökalu, jossa kuusiokoloavaimet ja pyörän muttereihin sekä pultteihin sopivat avaimet (tai esim. Kantapäät eivät saa osua takalaukkuihin eivätkä varpaat etulaukkuihin. Tavarat pysyvät kuivina, mikäli pyörälaukut on valmistettu vesitiiviistä materiaalista tai niihin pakatut varusteet on suojattu muovipusseilla tai kanoottisäkeillä. Joihinkin laukkumalleihin kuuluu sadesuoja, jonka voi virittää pakaasin päälle
Kevyet ja pieneen tilaan P ajohousut lyyn kohtalaisesti. Heidän viihtyvyydestään on muistettava varmistua ajoittain.
76
RETKI kesäkuu 2008. Pakkausliinat kytketään kuorman yli ristiin, mikä estää liikkumisen. suojataan sekä pidetään lämpimänä. Siksi pyöräilyvaatteissa lahkeen- ja hihansuut, kaula-aukko sekä helma sulkeutuvat mahdollisimman tiiviisti. Liinojen päät solmitaan siten, että ne eivät pääse sotkeutumaan pinnoihin tai takarattaisiin. P pyöräilykengät ja sateella mällä kovapohjaisia pyöräilyMuonaa voi täydentää jatkengänsuojukset kenkiä, jotka kiinnittyvät tukekuvasti, joten sitä kannattaa P pumppu vasti lukkopolkimiin. Samoista kohdista vesi tunkeutuu sisään vielä helpommin. Painava kärry alkaa nopeissa ajotilanteissa työntää tuulisessa ja sateisessa säässä. kalle alttiit alueet, kuten jalat, sormet, käsivarret, pää ja kaula Pienokaiset nauttivat matkanteosta lastenkuljetuskärryssä. rää kannattaa miettiä varsinkin hanskat, lämmin paita, aurinkorasvaa Pitkämatkalainen tai laskesällä tai lämpimässä kohten kanssa retkeilevä tarvitsee teessa kurvailtaessa. Lyhyen päiväretken voi ajella millä tahansa kengillä, Kevyttä kulkijalle mutta pidemmälle reissulle Pyöräretkeilijä kelpuuttaa tarvitaan tukevapohjaiset jalmukaansa monet yleisvaMaastopyöräilijän varusteet kineet. Kuormakärryyn tut vaihtovaatteet hetkessä. MääP kelin mukaan sadevarusteet, vaihtopyörälaukkujen sisälle. Kuorman varmistamiseen voi käyttää myös mustekalaa eli joustavaa kumiköyttä, jonka päissä on koukut.
Ajoviima puskee kaikista mahdollisista raoista asun sisään. ei kannata lastata kaikkia varusteita, vaan osa ripustetaan aina Pyöräilijän toimintakunnon ylläpitäminen korostuu kylmässä, pyörään. Monet varrettomat tai rusteet kuten teltan, keittiP kypärä nilkastaan joustavat vaellusmen, makuupussin ja -alusP ajohanskat kengätkin soveltuvat pyöräitan. Perusainekset, kuten tee, P rengasraudat, pyöräilijän yleistyökalu rusteet soveltuvat parhaiten suola, sokeri ja mausteet pakaja varasisäkumi tai paikkatarpeet ja fillariretkikäyttöön. kuljettaa vain päivän tarpeikP juomapullo ja teline tai juomareppu Nykyaikaiset kevy tvasi. Kehon ääripisteet ja lämpöhupyörää ja haitata ajamista. lajivarusteet
Fillarimatkailu onnistuu lapsen kanssa, jos asenne ja varusteet ovat kohdallaan. Parhaiten pakkautuvat tarvikkeet ovat P ajopaita polkuvoima välittyy käyttämukavia matkassa. Pyykin peräkärryn. Tankolaukku ja takalaukut tasapainottavat menoa, kun ajokkiin kytketään peräkärry.
Lasti kiinnitetään aina niin, että se ei pääse liikkumaan pitkittäin tai poikittain. Asujen leikkauksessa on huomioitu ajoasennon vaatimukset: hihat ovat pidemmät kuin tavallisessa asussa ja takin selkäosa yltää takamuksen päälle. Se hidastaa jonkin peseminen sujuu helposti, ja verran matkantekoa, mutta ajoviima kuivaa kyytiin ripustekeventää takavanteeseen kohdistuvaa painetta. ketjuliitin kesämakuupussin ja ilmatäytVaatetus valitaan aina matP ensiapuvälineet ja puhelin teisen alustan saa pakattua kan ja sääolojen mukaan. Pienen taan jo kotioloissa vesitiiviisti
Pinnaremontit, kumien puhkeamiset ja vaijerien vaihdot ovat retkipyöräilijän arkipäivää. Oksat, juuret, kivikot ja kaatumiset pistävät polkijan varusteineen koville. Kaikkeen ei voi varautua, mutta monista ongelmista selviää kekseliäisyydellä. Vauhdikkaassa ajossa on tärkeätä säilyttää saavutettu ajorytmi ja sopiva syke.
·
RETKI kesäkuu 2008
77. Suurimmat remontit kannattaa silti jättää ammattilaisten tehtäväksi. Jos ajokista kuuluu outoja ääniä, niiden syy pitää selvittää heti.
Huolla ja huolehdi
Fillari vaatii matkalla hoivaa ja huolenpitoa mutta ennakoiva huolto vähentää suuria tai hankalia remontteja. Maastossa taiteileva fillaristi puristaa sarvista molemmin käsin, joten juoma kulkee pikkurepun juomapussissa. Maantiepyöräilijä pakkaa runkoputken täyteen juomapulloja. Jos niitä joutuu penkomaan repun sisäosista, matka keskeytyy turhan pitkäksi aikaa. Esimerkiksi renkaan kylkeen hankaava jarrupala rikkoo ulkokumin nopeasti. Silloin kuski voi keskittyä olennaiseen eli ajamiseen, esteiden kiertämiseen ja maisemien ihailuun. Suuret vauriot voi ehkäistä säännöllisellä huollolla. Matkassa saatetaan tarvita monenlaisia työkaluja. Matkassa pitää olla sellaiset kamppeet, joilla ajaminen sujuu ja joilla saa tehtyä pieniä korjauksia ajokkiin. Juomista varten ei tarvitse pysähtyä tai uhmata tasapainoa putelia vauhdissa kaivellen. Kysymällä saa apua varmasti, sillä pyöräretkeilijöihin suhtaudutaan varsin myötämielisesti ympäri maailman.
Mukavasti matkaan
Maastopyöräilijälle sattuu ja tapahtuu. Löystyneet ruuvit kiristetään ja katkenneet pinnat vaihdetaan. Saman asian ajaa pikkurepun oivallisesti sijoitettu verkkotasku, jossa voi pitää ajon aikana tarvittavia tarvikkeita. Sieltä eliksiiri imetään letkulla, joka on kiinnitetty repun viilekkeeseen. Ennen reissua tarkistetaan renkaiden ilmanpaine, jarrut ja vaihteet sekä öljytään ketjut ja rattaat. Pyöräilypaidassa ja -takissa on useimmiten selkätaskuja, jonne saa sujautettua energiapatukan. Vähätkin varusteet sijoitetaan siten, etteivät ne haittaa menoa. Kaikille omituisille äänille on etsittävä syy ja niiden aiheuttaja pitää korjata. Koska ne painavat rutkasti, mukaan otetaan kuitenkin vain sellaiset, joita osaa itse käyttää
erilaiset karttataskut ja -laukut kuuluvat retkipuotien varustevalikoimaan. Varovainenkin käsittely saa saumakohdat irvistelemään muutamassa päivässä. Kontaktimuovilla pinnoitettu kartta ei täysin pidä vettä, joten melontaretkillä se kannattaa sujauttaa muovitaskuun. Kontaktimuovia myydään tavallisesti 40 senttimetrin levyisissä rullissa. Päällystykseen valitaan paksuin kaupasta löytyvä muovilaatu, sillä liian ohut-
ta kalvoa on erittäin hankala saada kartan päälle rypistymättä. Kirkas kalvo ryhdittää myös retkeilykartan. etenkin melojille tarkoitetut vesitiiviit pussit suojaavat erinomaisesti elintärkeää reissuopasta. Märät kohdat erottuvat selvästi tummina ja läpinäkyvinä. Kostunut kartta homehtuu ja alkaa haista, jos sen taittelee märkänä tiiviiseen pakettiin. Iso paperi on hankala maastossa, sillä sitä joutuu taittelemaan useasti. Muovien väliin imeytynyt vesi haihtuu pois, kunhan kartan muistaa kuivata auki levitettynä. Kyllästetty paperi hylkii vettä mutta pinta on edelleen herkkä mekaaniselle kulutukselle, joten se kannattaa laittaa karttapussin suojaan.
78
ReTki kesäkuu 2008. Paperikartasta voi tehdä kestävämmän myös kyllästysaineella. Se ei haittaa, sillä perillä ostettu kartta on yleensä paljon halvempi kuin kotimaasta hankittu. Päällystetyn arkin taitteet eivät pääse repeilemään, ja karttaa voi huoletta käsitellä jopa kevyessä sateessa. Reissussa kontaktimuovin löytäminen voi olla mahdotonta, joten sellaista kannattaa pakata jo kotimaassa rinkan taskuun. Ulkomaille matkaava joutuu hankkimaan kartat usein vasta kohteessa. hyvin varustetut karttamyymälät ja retkeilyvälinekaupat myyvät pullotettua ainetta, jota sivellään mukana tulevalla sudilla kartan pintaan. Viiden metrin pituinen käärö riittää suurimpienkin myytävien ulkoilukarttojen pinnoitukseen, vaikka sitä kietaistaan molemmille puolille. Askareeseen tarvitaan lisäksi vain sakset. läpinäkyvällä liimakalvolla päällystetyt koulukirjat kestävät viikareiden käsittelyn usean luokkavuoden ajan. Kaukokohteen kartan päällystäminen onnistuu majapaikan pöydän ääressä. Kohteessa myytävä kartta on varmemmin myös tuorein painos. Vaikka suojatasku pitäisi paperin kuivana, muutaman retken jälkeen haitariksi taitetun kartan saumat alkavat aueta.
P
kelmuun kotikonstein
Kirjastossa opukset suojataan kontaktimuovilla. Päällystetty tiennäyttäjä imee sateessa reunoilta hieman kosteutta sisäänsä. Retkivinkki
T e k sT i j a k u vaT J o e l A h o l A
kontaktimuovilla päällystetty kartta sietää kulutusta ja kevyttä vesisadetta.
kartta kestäväksi
Suojaamaton kartta tuhoutuu kurjaSSa keliSSä, mutta päällyStetty pySyy kunnoSSa kymmeniä reiSSuja.
erinteiset paperikartat painetaan isolle arkille, jota pieniin suunnistuskarttoihin tottuneet kulkijat kutsuvat lakanaksi. Vaikka kulkija säilyttäisi karttaa housuntaskussa, se muuttuu paperimassaksi ukkoskuuron kastelemana. Suurelle arkille mahtuu viikon vaelluksen reitti, joten ostaja saa rahoilleen hyvän vastineen
Kulkija voi valita haluamansa maastokarttatulosteen internetissä Kansalaisen karttapaikalta. Päällysmuovin paksuuden saa valita useista vaihtoehdoista, joista vahvimmat sopivat vain jäykille seinäkartoille. Pienellä palalla päällystys on helpompaa kuin suurella palasella. Kustannukset ovat hieman yli kak-
Muovita maltillisesti
1. Päällystä myös kartan tausta, vaikkei siihen olisi painettu mitään. Jatka päällystystä uusilla kontaktimuovipalasilla. Suorista etenkin ryppyiset saumakohdat. Tällaiset tuotteet sopivat erittäin hyvin melontaan ja muuhun vesiretkeilyyn. kuva TeRhI AholA
Silitysraudalla ryppyiset taitokset saa tasoitettua, mutta höyry ei tee hyvää paperille.
kaukomailta hankittu kartta päällystetään kotoa kannetulla muovilla.
kestoa kaupasta
Nykyisin osa kartoista painatetaan vedenkestävälle paperille. Viimeistele reunat saksilla. Kartta ei kuitenkaan kestä kovaa kulutusta, sillä pinta vaurioituu hankauksessa. Tuotteet kestävät kulutusta, vettä, pakkasta, hellettä ja ultraviolettisäteilyä" hehkuttaa , myyntipäällikkö Henrik Tuhkanen. , Retkeilijä voi hankkia kestokartan sijaan myös laminoidun paperikartan. Tulostettavan kartta-aineiston, alueen ja mittakaavan voi valita omien tarpeiden mukaan. Silitä paperi kädellä mahdollisimman tasaiseksi. Leikkaa neliön muotoinen muovinpala paksusta kontaktimuovista. Maastokarttojen lisäksi tulosteen saa Autoilijan tiekartasta, GT-kartasta, veneily- ja kaupunkikartoista ja historiallisista kartoista. Etene rauhallisesti senttimetri kerrallaan. 6. hintaan vaikuttavat kartan koko ja tulostusmateriaali. 8. Vältä saumoja kartan taitoskohdissa. 5. Katkaise muovinpalanen ja kiinnitä loppupätkä uudelleen. Jos muoviin tulee ryppyjä tai kartta painuu kasaan, muoviarkin aloituskohta ei ollut täysin suorassa. 2. 4. Tulosteen voi kuitenkin valita vaikka maastokarttojen risteyskohdasta. Silitä muovia kämmenen reunalla kartan pintaan. Kiinnitä muoviarkki kartan reunaan. "Nimensä mukaisesti ne säilyvät ehjinä ahkerassa ulkoilukäytössä. 3. Aseta saumakohdassa muovi pari senttimetriä valmiin päällystyksen päälle. Silloin neljän paperikartan sijasta tarvitaan vain yksi, joten hinta on huomattavasti pienempi ja karttakin näppärämpi käyttää.
säänkesTäviä TulosTeiTa: www.karttakeskus.fi, www.karttapaikka.fi
·
RETKI kesäkuu 2008
79. Levitä päällystettävä kartta tasaiselle ja kovalle pinnalle, kuten pöydälle tai lattialle. Tämä on työn vaikein vaihe, sillä muovia ei saa venyttää ja sen pitää kiinnittyä paperiin aivan suorassa. Voit tasoittaa arkin myös silitysraudalla, mutta älä silitä höyryllä tai liian kuumalla lämmöllä. Avaa kontaktimuovin suojapaperia noin 5 senttimetrin matkalta. Sen sijaan Karttakeskuksen tulostettavat Kestokartat on tarkoitettu rajuun käyttöön. "Kartan leveys voi olla peräti 1,6 metriä ja pituutta vaikka koko rullan verran" Tuhkanen naurahtaa. Leikkaa kartan reunan ylittävät muovit, kun ensimmäinen puoli kartasta on valmis. Vedä samalla toisella kädellä varovasti suojapaperia auki. 9. Kestokartan materiaali on kankaankaltaista PVC-banneria, jossa kangaskuituun yhdistyy muovipinnoite. 7. Myös Maanmittauslaitos tarjoaa tulosteilleen laminointia. Taittele kartta huolellisesti kasaan, jotta saat sullottua sen takaisin muovitaskuunsa.
sinkertaiset painettuun paperikarttaan verrattuna. 10
Saarten ikikesäinen ilmasto soveltuu ihanteellisesti ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen, sillä se on lempeä läpi vuoden. Paikallisten ystävällisyys ilmenee parhaiten maaseudulla, jossa ihmisillä on yhä aikaa.
K
80
RETKI kesäkuu 2008. Marras- ja helmikuun välisenä aikanakin mittari näyttää reilun parinkymmenen asteen lämpötiloja. euromatka
T E K sT I j a K u vaT P e n TT i Ko r P e L a
Kanarian jylhimmillä rinteillä
IkuIsen kevään saarI, TenerIffa, Tarjoaa lIIkunnallIselle maTkaajalle kyläTeITä kävelTäväksI, luonTopolkuja vaelleTTavaksI ja vuorIa kIIveTTävIksI.
anariansaaret houkuttelevat patikointiin vaihtelevilla maastoillaan. Se on saarista myös monipuolisin erilaisine ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeineen. Kesäisin merituulet viilentävät ja aurinko paistaa miltei aina. Kanariansaarista suurin ja korkein, Teneriffa, tarjoaa jokaiselle jotakin. Luonnonystävä viehättyy valtavasta määrästä erilaisia kotoperäisiä kasveja, joista joku kukkii aina
Vuorelle nousu kannattaa jakaa kahdelle päivälle ja varata yöpyminen refugio de altavista -vuoristomajasta 3 270 metrin korkeudella. rinne saa lumipeitteen viimeistään tammikuussa.
·K a R TaT
jumalan sormeksi kutsuttu kallio, roque Cinchado, on kuin luonnon versio pisan kaltevasta tornista.
Kuin kuussa
Teneriffa
Vie vain hetken, että vierailija omaksuu ja oppii arvostamaan saaren kauneutta sekä kiehtovuutta. ensimmäisenä päivänä noustaan el Portilloon ja toisena huiputetaan Teide.
rETKi kesäkuu 2008
81. Muina aikoina lumi ja jää tekevät noususta hyvin vaativan ja jopa vaarallisen. Vaikka Teidellä sataa vähän, talvella siellä voi esiintyä lumimyrskyjä. Teiden huipulle eli kanarian katolle kiivetään liki neljän kilometrin korkeuteen. Laiskempi kulkija voi matkata hissillä 3 555 metriin ja laskeutua vuorenrinnettä tielle 2 350 metriin. 29 kilometriä pitkän nousun voi aloittaa myös merenpinnan tasolta Playa del Socorrolta lähellä Puerto de la Cruzia. anagan niemimaalla 178 metriä korkea kalliosaari, roque Dentro, seisoo kielekkeellä roikkuvien autiotalojen etuvartiona. Luontokohteet löytääkseen pitää vain poistua turistialueilta ja pääteiltä. Paras aika sen valloitukseen alkaa toukokuussa ja päättyy joulukuussa. Teneriffalla kohoaa lumipeitteinen espanjan korkein vuori, Pico del Teide (3 718 m)
Korkeuserot ovat suuria ja polut mutkittelevia sekä epätasaisia, joten eteneminen on paikoin erittäin hidasta.
vaihtelevia vaelluksia
Vuoristoteiltä on lyhyt matka villiin luontoon rauhallisille luontopoluille, joilla kokematonkin kävelijä voi tehdä mieleenpainuvia päiväretkiä. euromatka
TIeToreppu
päivän keskilämpötila marras- ja helmikuun lentoaika Helsingistä t min paikallisia bussiaikatauluja, www.titsa.com
TEnEriFFa, 2 057 km2 välisenä aikana n. Siitä eteenpäin reitti on kohtuullisen helppo kulkea Boca de Tauceen. rannikko muistuttaa norjan vuonomaisemaa, sillä vuoret nousevat suoraan merestä paikoin noin kilometrin korkeuteen. osa poluista kulkee satumaisten, sumuisten ja ikivanhojen metsien läpi. asemilta saa ilmaisia aikatauluja. Kokeneemmat vuoristovaeltajat löytävät myös haasteita jyrkillä kiipeilyseinämillä, vaikuttavilla rotkoreiteillä ja vaativilla
82
RETKI kesäkuu 2008. Teneriffalla patikoija voi valita erilaisia vaelluksia. ne vaihtelevat miellyttävistä poluista huimaaviin, kallionreunalla kulkeviin rosoisiin uriin ja loivista mäkien ylityksistä raskaisiin nousuihin huipuille. Linja-autolla matkustaminen saarella sujuu turvallisesti, ja se on edullista sekä ekologista. Siellä maisemat ovat kuin kuussa. Teneriffan koillisosassa, anagan vihreällä vuoristoalueella, on vielä villin ja koskemattoman luonnon tuntua. Bussireitit ulottuvat saaren kaikkiin osiin, ja retken voi suunnitella pysäkkien mukaan. Las Canadasin valtava, halkaisijaltaan 16-kilometrinen kraatteri on vaikuttava luonnonihme. oman lisänsä seudulle tuovat uneliaat kylät ja vilkkaasti liikennöidyt pikkukaupungit kapeine kujineen. Toisinaan pääsee kävelemään osittain kivettyjä vanhoja aasipolkuja, jotka olivat aikoinaan pääkulkureittejä kylien välillä. Henkilöautoliikenne saaren pääteillä on ajoittain hyvin vilkasta. Banaaneja kasvaa aina 300 metrin korkeuteen asti. Seudulla kiemurtelee useita reittejä, joilla ei kohtaa juuri ketään päivän aikana. Metsien yläpuolella alkaa matala vuoristokasvillisuus. Vuorenhuippujen lisäksi saarella voi kulkea syvissä varjoisissa rotkoissa veistoksellisten kallioiden välissä, talsia kosteissa saniais- ja laakeripuumetsissä sekä patikoida majesteettisissa ikivihreissä männiköissä, jotka kukoistavat kalliojyrkänteillä. Se ammottaa saaren keskellä 2 000 metrin korkeudella, ja sen eteläseinämät kohoavat 300500 metriä. Jylhä ja vaikeakulkuinen seutu on miltei säästynyt rakentamiselta. Ylemmät rinteet parintuhannen metrin korkeuteen asti kuuluvat kanarianmännyn valtakuntaan. orotavan laakson, Teiden kansallispuiston ja Helvetinrotkon, Barranco del infiernon, ulkopuolella kävelijöitä näkyy vain vähän. rannalla viihtyvät turistit suosivat äärimmäisen karua, melkein aavikonkaltaista eteläosaa mutta adejen ja aronan ympäristön alueilla sekä San Lorenzon laaksossa on muutamia upeita vaelluskohteita mahtavine rotkoineen ja maisemineen. Sateella vuoristo on synkkä ja kolea mutta poutapäivänä kuin paratiisi. Sitä ylempänä terassipelloilla menestyvät peruna, viiniköynnös, appelsiini, sitruuna, avokado ja mantelipuut. Vaikeakulkuinen reitti laavalouhikossa johtaa sen reunalle ja siitä edelleen seuraavalle kraatterille, narices del Teidelle, eli Teiden sieraimille. asutus ulottuu rannikolta tuhanteen metriin. Vaikka anagan poikki on linnuntietä vain reilut 20 kilometriä, jalkaisin matkaa kertyy kolminkertainen määrä reitinvalinnan
finis
kanarianpunakello värittää anagan laakeripuumetsiä.
mukaan. rehevää ja vihreää pohjoisosaa hallitsevat banaaniplantaasit ja puutarhat. °C
kolmimetrinen kuningatarneidonkieli kukkii vain kerran, mutta sitäkin loistokkaammin.
Lisää tietoa Luontomatkalle Kanariansaarille - Teneriffa ja La Gomera, Hannu ja Leena Aarnio, Tammi Kanariansaarten luonto-opas, Tammi Gran Canarian patikointiopas Hiekkadyyneiltä lumihuipuille, Pentti Korpela, Edita Teneriffan patikointiopas Banaanilaaksoista kuumaisemiin, Pentti Korpela, Edita
reitti saaren suurimmalle kraatterille, Pico Viejolle (3 134 m) on seikkailijan toiveuni. Se on halkaisijaltaan 800 metriä
Vaikuttavan jylhä rotko, Barranco del Tomadero ja sitä reunustava polku oli kuin vaeltajan unelma. Terävähuippuinen kalliotorni, Roque de las Animas kohoaa rannasta metriä, jonka ohitettuani jatkoin huimaa rantapolkua länteen. Playa del Tamaditen voimak-
mascan rotkossa kuljetaan jännittävässä kivilabyrintissä.
kaissa merivirroissa uiminen olisi ollut kohtalokasta. Eristynyttä, karun kivistä rantaa suojaa korkea niemenkärki. Viidentenä päivänä laskeuduin Tabornosta paimenpoluille syrjäisiin ja hiljaisiin laaksoihin. El Draquillon pikkukylän länsipuolella meri pauhasi alhaalla ja terävät vuorenhuiput sekä kalliopaadet nousivat uhmakkaasti vedestä. Pistäydyin näköalapaikalle Mirador Aguaidelle, luonnonparvekkeelle, joka
84
RETKI kesäkuu 2008. Neljäntenä patikkapäivänä nousin kauniissa rotkossa puron uomaa seuraten Tabornon kylään, josta lähdin kiertämään Roque de Tabornon eli paikallisten sanoin Anagan Matterhornin ympäri jännittävää polkua. Rantaan kätkeytyi muutamia kalastajien taloja sekä kappeli. Kolmantena reissupäivänä kuljin täältä polkua, joka mutkitteli kuin vuoristorata kohti alhaalla siintävää merta. euromatka
kaksi patikkaa
anaGan nIemImaan poIkkI IDäsTä länTeen pääsee vIIDessä päIvässä. Anagan majakka loisti rinteeltä merelle. Kuljin autiota rotkoa solaan reilun metrin korkeudelle. Nousin retkeni ensimmäisenä päivänä jyrkkää, mutkittelevaa ja kallioon kairattua polkua reilun metrin korkeuteen ja jatkoin alamäkeen Zapatan rotkoon. Näkymät ulapalle olivat huimaavat. Parissa kohdassa polku oli sortunut ja vieressä jyrkkä rinne putosi metriä alas mereen. Laskeuduin Antequeran rannalle ilmavaa rantakielekettä reilun sadan metrin korkeudella. Täällä polku hävisi pensaikkoon, joten palasin takaisin edelliselle merkkikivikasalle. Hämärä alkoi laskeutua, ja etsin polun jatkoa liki tunnin. Valmistauduin jo viettämään yöni vuoristossa mutta kun palasin takaisin solaan, löysin lopulta kallioharjanteelta etsimäni kivikasan juuri ennen pimeää ja pääsin katon alle yöksi. Polku katosi läpipääsemättömään ryteikköön. Chamorgan pikkukylä makasi kuin suojaisalla jättiläisen kämmenellä ympärillään kallioiset vuoret. Toisena päivänä nousin Iguestesta kapeaa harjannetta metrin korkeudella syrjäiseen, harjanteiden piilottamaan erämaalaaksoon. Kierros ei sallinut yhtään harha-askelta, mutta
palkitsi vaivani suurenmoisilla näkymillä kaikkiin ilmansuuntiin. saaren ToIsessa päässä los sIlosIn HarjanTeIlla voI TeHDä lyHyemmän reTken.
E
nsimmäisellä reissulla patikoin melko vaativaa reittiä Anagan vuoristoalueella Iguesten kylästä Antequeran rantaan ja takaisin. Taganana, saaren vanhin kylä rönsyilee ympäröiville rinteille
Lähdin kulkemaan aidattua kujaa kohti edessä siintävää hedelmällistä laaksoa, joka täyttyi banaani- ja sitrusviljelmistä. Kävelin loppumatkan banaaniplantaasin läpi Los Silosin kirkolle.
·
rETKi kesäkuu 2008
85. Laskeuduin polkua tiheässä laakeripuumetsässä ympärilläni rehevä tunnelimainen oksisto. Sitten alkoi jyrkkä kiipeäminen rotkon reunalla kapeaa vanhaa vuohipaimenten polkua. Vanha aasipolku kulki jyrkänteen reunalla ja myötäili maaston rosoista jylhyyttä. Massiivisen kallioulkoneman reunalta avautuivat häkellyttävän kauniit näköalat alas aurinkoiseen El Palmarin laaksoon, joka ilmestyi esiin pilviharsojen takaa. Yläpuolella kalliojyrkänteellä seisoi valkoiseksi kalkittu hylätty kappeli vieressään vesikanaali. Ympärilläni oli hiljaista ja autiota. Vain hetkeksi unohdin varovaisuuteni ja lensin selälleni jyrkässä laskussa. Nyt keli ei ollut parhaimmillaan, sillä määränpääni oli harmaiden pilvien peitossa ylhäällä Teno-vuorten kätköissä. Reitillä on nousua korkeusmetriä, ja sitä suositellaan kuljettavaksi vain hyvällä säällä. Kämmeneni kolhiintuivat terävistä kivistä, mutta pahemminkin olisi voinut käydä. Rotkoa vastapäätä kohosi massiivinen vuorenrinne kuin korostaen ihmisen pienuutta. Täältä eteenpäin reitti oli vaikuttavaa alamäkeä. Teno-vuorilla polku seuraa Barranco seco del natero -rotkoa huimaavan korkealla.
roikkui metrin korkeudessa meren yläpuolella. Saavuin mäntyvyöhykkeelle ja nousin pilvien keskellä noin
kilometrin korkeuteen laakeripuumetsän reunaan. Sen molemmilla reunoilla kulkee vesikanaali, muinaisten rakentajien urotyö. Laskeuduin mäkeä alas männynneulasten peittämää polkua tiheikössä ja tulin rotkon reunalle. Kohtasin kanarianmansikkapuita, joiden oksilla notkui oransseja mansikan kokoisia hedelmiä. Tunnelma pilvien keskellä oli aavemaisen jännittävä ja miltei mystinen. Onneksi ei kuitenkaan satanut. Ohitin kääpiöpalmuja ja kukkivia tyräkkirykelmiä. Edessäni oli kilometriä pitkä kiertoreitti Talaveran rauniokylään, jonka kulkuun arvioin kuluvan tuntia taukojen mukaan. Se päätyi banaaniplantaasien hallitsemaan Punta del Hidalgoon.
Päiväretki lännessä
Toisen reissuni aloitin Los Silosin kylästä Puertosta länteen. Kävi selväksi, että täällä täytyisi askeltaa varmasti mutta samalla saisi nauttia korkeista paikoista. Jatkoin laskeutumista Bucaronin rotkoon. Kivien päällä oli irtosoraa, ja jalkani luisti
Ateria kypsyy nopeasti nuotiolla, mutta liekit tuovat myös tunnelmaa yhteiseen lepohetkeen. Folioon kääritty kala säilyttää mehukkuutensa mutta ritilällä siitä tulee helposti liian kuivaa. Punahehkuisten kekäleiden päälle latomisen lisäksi ruokapa-
RETKI kesäkuu 2008. Kalan kypsyys varmistetaan kurkistamalla käärön sisään ennen ateriointia.
Folioon kätketyt
ALUMIINIKALVON UUMENISSA PAISTUVAT KAIKKI HERKUT ALKUPALOISTA JÄLKIRUOKIIN.
Nyytit nuotiolla
P
86
atikkareissun lounastauolla on mukava pysähtyä huolletulle tulipaikalle. Keittimen voi jättää pois päivärepusta, jos ruoka kypsyy tulisijassa. Puhjennut paketti valuttaa nesteet sisältään, ja ruokaa uhkaa kuivuminen tai palaminen. Arimmat ainekset kannattaakin kietaista tuplakuoreen. Esimerkiksi kasvikset valmistuvat muheviksi ja pehmoisiksi, kun niiden sisältämä neste ei pääse haihtumaan. Aterian onnistuminen on varmaa, kunhan käärö pysyy ehjänä. Sen alla nuotio lepattaa tasaisena, kun polttopuita lisätään säännöllisin väliajoin. Ritilän korkeutta voi säätää ja paistoalustan saa käännettyä sivuun, kun ruuat ovat kypsyneet nautittaviksi. Kantamus kevenee entisestään, kun eväät valmistetaan alumiinifolion uumenissa kattilassa keittelyn sijaan. Tulipaikan ritilä on paras alusta alumiinipaperiin piilotettujen herkkujen kypsennykseen. Pidemmän taipaleen kulkija voi herkutella painavammat ateriat jo ensimmäisenä iltana.
Ruuanlaitto ei oikeastaan voi helpottua foliossa kypsentämisestä: ruoka-aineet kääritään alumiinipaperin suojaan, ja nyytin sisältö kuumennetaan nuotiolla tai hiilloksella. Metsäpalovaroituksen aikana avotulella ei pidä leikkiä, mutta varovainen kokki voi käyttää keittokatosten ja kotien savuhormillisia tulisijoja kuivallakin kelillä. RETKIKEITTIÖ
T E K ST I J A K U VAT J O E L A H O L A
Folioherkut valmistuvat kätevästi nuotiopaikan ritilällä. Jos ritilä puuttuu tulisijasta, herkut paistetaan hiilloksessa. Grillin ritilällä paistettavien ainesten pitää olla melko suuria, jotteivät ne putoa paistoalustaltaan käänneltäessä. Umpinyytissä ruoka ei kuivu. Rapiseva avaruuspaperi estää ruokaa kuivumasta sekä palamasta, ja avattu käärö kelpaa lautaseksi sellaisenaan. Sen sijaan folion sisällä kypsyvät pienetkin palaset. Keveiden keittovälineiden kaveriksi voi pakata hieman raskaampia evästarpeita, kuten tuoreita kasviksia ja perunoita
Voit korvata persikat myös päärynänpuolikkailla.
ketit voi kypsentää nuotion reunalla. Liika kuumentaminen saattaa kuivattaa tai polttaa perunan pinnan, mutta herkullista sisusta suojaa folion lisäksi potun oma kuori. Paloittele kinkku ja maustekurkku pieniksi kuutioiksi. Lämmitä vain sen verran, että suklaa sulaa tahmeaksi kastikkeeksi. Kinkkutäyte maistuu herkulliselta myös leivän päällä. Lisää makua saat lusikoimalla maustettua sulatejuustoa fileen päälle. Purista kypsää perunaa, jotta se aukeaa viiltojen kohdalta. Näistä kahvoista nyssäköitä on helppo siirrellä ja nostella työrukkasilla. Nyyttiin kannattaa muotoilla ylöspäin sojottava uloke. Pitkulaiseen pakkaukseen puolestaan jätetään muutaman sentin korkuinen selkäevä. Käytetyt kääreet puristetaan kasaan ja pakataan kotiin kuljetettavaksi aterioinnin jälkeen. Tukevan otteen ruokakääröstä saa, kun sitä puristaa kahden klapin välissä.
Aikaa arvioimalla
Folioruokien valmistusaika vaihtelee reilusti. Siisteimmät foliot kelpaavat käytettäväksi uudelleen seuraavalla taukopaikalla.
Reseptit
·
RETKI kesäkuu 2008
87. Käytä kahta alumiinipaperia päällekkäin. Sipulit pitää viipaloida muita kasviksia pienemmiksi, sillä muuten ne eivät ehdi pehmetä tarpeeksi. Alumiinipaperi suojaa erinomaisesti ateriaa palamasta, mutta ylikypsyneet ainekset muuttuvat vähitellen vetiseksi mössöksi. Peitä herkku toisella persikanpuolikkaalla ja sulje folio. Varo kypsentämästä liikaa. Sekoita ne lautasella mausteiseen kermaviiliin tai tuorejuustoon. Folioon käärityn ruuan kypsymistä on vaikea arvioida, mutta nyytin voi siirtää välillä sivuun ja kurkata sen sisään. Isot perunat vaativat pitkän lämmityksen, mutta ohuet kalafileet kypsyvät hetkessä. Pienet pallomaiset kääröt kietaistaan muistuttamaan sipulia. Hohtavan kuoren sisältä
KINKKUTÄYTTEISET HIILLOSPERUNAT
rosamunda-perunaa jokaiselle ruokailijalle Täyte g palvikinkkua iso maustekurkku prk maustettua kermaviiliä tai tuorejuustoa tuoretta persiljaa
Tee perunoihin syvät ristiviillot ja kääri ne folioon sipulinmuotoisiksi nyyteiksi. Laita kasvisten päälle hieman rasvaa sekä sinihomeella, yrteillä tai pippurilla maustettua sulatejuustoa. Uuden sadon perunat valmistuvat nopeasti, mutta kypsymistä kannattaa seurata tarkasti: pienet mukulat muuttuvat kumimaisiksi palloiksi, jos niitä paistetaan liikaa. Herkku peitetään toisella hedelmänpuolikkaalla ja foliolla ennen lämmittämistä.
FOLIOFILEE
KIRJAVAT KASVISNYYTIT
sipulia punasipulia pieni kesäkurpitsa tomaattia tai rasia kirsikkatomaatteja herkkusientä purkki ananasrenkaita paprika g maustettua sulatejuustoa yrttejä (persilja, kirveli, oregano, basilika, timjami, rakuuna ja minttu) nokare voita tai loraus öljyä
Lohko ainekset ja kasaa ne folioiden päälle. Neljälle
Kasvikset säilyttävät mehukkuutensa, kun ne kypsyvät nyytissä.
Persikan kiven jättämään koloon lohkaistaan pari suklaapalaa. Lautasta ei tarvita, sillä herkun voi syödä suoraan paistopaketista.
Aseta persikanpuolikas foliolle ja laita pari suklaapalaa hedelmän kiven jättämään syvennykseen. Neljälle
kalafilee suolaa, sitruunapippuria tillisilppua maustettua sulatejuustoa
Aseta kalafilee foliolle ja ripottele pinnalle suolaa, sitruunapippuria sekä tilliä. Peitä kala folioon ja kypsennä nuotion lämmössä minuuttia saaliin koon mukaan.
YYTERIN AURINGOT
prk persikanpuolikkaita ( kpl) pari riviä suklaalevyä
Viilletty uuniperuna aukeaa, kun sitä puristaa kintaalla. Silloin kääröä pitää kääntää useasti, jotta sisältö paistuisi tasaisesti joka puolelta. Ripottele yrtit pinnalle ja sulje nyytit pitkulaisiksi kääröiksi. Kypsennä nyssyköitä hiilloksella noin minuuttia. Lusikoi täytettä perunan kitaan ja koristele annos silputulla persiljalla. Kypsennä kääröjä lopuksi hiilloksella minuuttia. Perunat kypsyvät hitaasti, joten lämmitä niitä nuotion loimussa sopivaa hiillosta odottaessasi. Kokkaustuokion kesto perustuu myös nuotion tai hiilloksen suuruuteen sekä nyyttien sijoituspaikkaan.
Kasvikset kannattaa paloitella suunnilleen samankokoisiksi lohkoiksi, jotta ne valmistuvat yhtä aikaa
Ällistyttävän moni eteläsuomalainenkin paikannimi johtuu saamenkielestä. Kaikkien kummallisuuksien saloja ei pystytä varmasti selvittämään, mutta kullekin annetaan vähintään perusteltu arvelu. Kirjaa höystää myös itseironia. -sivuisesta hakuteoksesta puuttuu sen laajuudesta huolimatta moni kiinnostava nimi. Kirjat
K O O N N N U TJ O P P E R A N TA NTA KOO U T JOPPE
Monipuolinen puisto
Nimien historiaa
HARVA TIETÄÄ , mitä Simpele, Kuoli-
Tanakasti suojelusta
PÄÄKAUPUNKILAISTEN suosituin ret-
mo ja Äetsä tarkoittavat. Helppolukuisesta oppaasta on hyötyä niin päiväretkeläiselle kuin pidempään talsivalle kulkijallekin. Sen sijaan siitä voi lukea retkikohteen nimistöä jo kotioloissa ja keksiä monta arvausleikkiä pitkän automatkan viihteeksi. Teos alkaa laulujoutsenen tarinalla, johon kuuluvat kivikautiset kalliopiirrokset, Yrjö Kokon kirjojen julkaisemiseen asti jatkunut joutsenten huolestuttava taantuma ja kannan hyvä nykytila. Kiinnostaviksi osoittautuvat myös eri vaikuttajien esittelyt. Kansallispuistohan on vain osa monipuolista Nuuksiota. Reitti on vaivaton suunnitella sadan luontokohteen sekä teltta- ja tulistelupaikkojen mukaan. Selkeä -sivuinen teos esittelee yleisesti tunnetut kohteet kattavasti mutta tutustuminen alueen tuntemattomampiin osiin tekee kirjasta erinomaisen. Kirja kertoo jokaisen esitellyn kohteen koordinaatit, joten GPS-laitteita voi käyttää seudulla kätevästi.
·
Suomalainen paikannimikirja, Sirkka Paikkala (päätoim.), Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Karttakeskus, 2007
TEKSTI MIKKO LAMMINPÄÄ
toria on koottu yksiin kansiin huolellisesti. Lintu symboloikin oivallisesti luonnonsuojelun -vuotista taivalta. Aatteen palo näkyy kohdissa, joissa kuvataan radikaaleja toimintatapoja ja kansalaisaktiivisuutta. Hauskaa luettavaa ovat muun muassa -luvun taistolaisten väitteet Neuvostoliiton ydinvoimaloista, jotka olivat heidän mukaansa turvallisempia kuin länsimaiset. Nordenskiöld loivat toiminnallaan perustaa luonnonsuojelulle. Usean asiantuntijakirjoittajan voimin laadittu tietopaketti luo katsauksen siihen, miten kiinnostus Suomen luonnon vaalimiseen alkoi. Moni paikannimi on muuntunut ja vääntynyt aikojen kuluessa niin paljon, että alkuperäinen merkitys on hämärtynyt. Tämä kuvastaa koko liikkeen ajatusmaailmaa: ympäristönsuojelu alkaa yksilöiden teoista ja arvoista.
·
·
Laulujoutsenen perintö, Seppo Parkkinen (toim.), Suomen luonnonsuojeluliitto ja Wsoy 2008
Nuuksio Retkeilyopas & kartta, Joel Ahola, Karttakeskus 2008
88
RETKI kesäkuu 2008. Näin vältetään suosikkikohteiden ja -polkujen liiallinen kuluminen. Lukuisat taiteilijat ja esimerkiksi tutkimusmatkailija A.E. Tieto lisää Nuuksion kiinnostavuutta ja toivottavasti jakaa kulkijavirrat entistä tasaisemmin luontoon. Yli kaksikiloista järkälettä ei ole tarkoitettu kannettavaksi repussa. Pakettiin kuuluu myös kartta, jossa näkyvät kirjassa esitellyt numeroidut kohteet. Moni pieniin tekoihin ryhtynyt tuntematon sankari ja tunnettu luontopersoona saavat yhtä paljon palstatilaa. Laajan kirjoittajakaartin kokoama kirjauutuus selventää peräti nimen historiaa ja alkuperää. Retkeilyopas muistuttaa lukuisista tavoista harrastaa luontoliikuntaa Nuuksiossa. Tekstiä rikastuttavat lukuisat vanhat karttakuvat ja kiintoisat nimien esiintymiskartat.
SUOMALAISEN ympäristöliikkeen his-
kikohde, Nuuksio on saanut arvoisensa opaskirjan
Yksityiskohtainen tieto pyörästä, repusta ja kartoista auttaa monia matkasuunnitelmien tekemisessä.
lintuja pikkupojasta asti ja jäljittänyt ilmojen taitureita kamerallaan ympäri maailman. Kirjoittaja miettii yhtä lailla Viron maatalouden tilaa, Italian joukkoliikenteen rakennetta kuin Itävallan ravintolaruuan arvonlisäveroakin. Kirjoittaja on tehnyt itsekin reilun parin kuukauden talvivaelluksen ja esittelee runsaat suomalaisten pitkää seikkailua kotimaassa ja Skandinaviassa.
·
Fillarilla Nizzaan, Osmo Soininvaara, Teos 2008
·
Vaeltajan opas, Jouni Laaksonen, Edita 2008
TEKSTI JOEL AHOLA
RETKI kesäkuu 2008
89. Kerronnallisesti matka Tallinnasta alkaen soljuu hienosti. Se on paikoin kangertelevaa ja luettelomaistakin, muttei onneksi sorru käyttämään lajiharrastajien sanastoa. Lukijan otaksutaan tunnistavan lajit vähintään kohtuullisesti, joten teksti antaa lähinnä kiintoisaa lisätietoa. Tähän, osin kuluneeseen aiheeseen Vaeltajan opas tuo ennennäkemättömän lähestymistavan ja raikkaan poikkeuksen. Kuka vetää välistä. Laajat katsaukset turvallisuuteen ja luonnonsuojeluun kasvattavat vaeltajan vastuuntuntoa itseään, kanssakulkijoitaan sekä ympäristöään kohtaan. Kirjoittajan luontoa ja muita retkeilijöitä kunnioittava asenne loistaa riveillä ja niiden välissä. Opas tarjoaa vasta-alkajalle aimo annoksen retkeilyn perustietoutta varustevalinnoista leirielämään, mutta kokenutkin kulkija ammentaa kirjan sivuilta monta uutta vinkkiä tai kiintoisaa näkökulmaa. Pyöräilijä, Osmo Soininvaara, tekee tarkkoja havaintoja reitin varren valtioista, kylistä, ruuista ja hinnoista. Uudessa oppaassaan hän johdattaa lukijan ensin sulanmaan vaellukselle, mutta taitojen karttuessa sivakat suunnataan kaamoksen pimeyteen ja hohtaville keväthangille. Teksti ei muodosta kokoavaa kehystarinaa. Esimerkiksi sama suklaapatukka maksaa Suomessa huomattavasti enemmän kuin Latviassa. Jouni Laaksonen tunnetaan retkeilykohteita ja autiotupia käsittelevistä teoksistaan. Nokkelat ajatelmat lisäävät kirjan kiinnostavuutta ja pistävät lukijan miettimään. Kirjaa ei ole tarkoitettu lajioppaaksi, vaan se esittelee petolintuja eri näkökulmista. Kattava varusteluettelo kertaa, mitä oli mukana ja pohtii, mitä vielä olisi pitänyt pakata matkaan. Teos lukeutuu vuoden retkeilykirjallisuuden valioihin. Satakunta otosta esittelee niin lajien yksityiskohtia kuin elinympäristöjäkin.
·
Petolinnut, Dick Forsman, Otava 2007
TEKSTI MIKKO LAMMINPÄÄ
JOKA VUOSI kirjakauppoihin ilmestyy uusi opus, joka johdattaa retkeilytaitoihin. Siivekkäät saalistajat
DICK FORSMAN on seurannut peto-
Konkarin vinkit
Pyörän selässä
POLKUPYÖRÄREISSU Nizzaan alkoi vedonlyönnistä, ja seikkailusta laadittu matkakertomus on herkullista luettavaa. Soininvaara ei saarnaa tai paheksu kaikkea vähemmän vihreätä maailmanmenoa ympärillään, vaan pohtii havaintojaan. Teksti huipentuu pitkiin eli yli kolmen viikon vaelluksiin. Erinomaiset valokuvat ovat teoksen ehdottomasti parasta antia. Vuosikausien kokemuksista ja enimmäkseen tuoreista kuvista koostettu näyttävä tietoteos taustoittaa petolintulajien elintapoja yhteneväisyyksineen ja eroavaisuuksineen. Silti siitä jää kaipaamaan lajiluetteloa ja jonkinlaista koontia lintujen tuntomerkeistä, ravinnosta, esiintymisestä sekä muuttomatkoista. Ne tiedot löytyvät toki tavallisesta lintukirjasta
Rinteillä lepää jämerä louhikko. Kapuan jyrkästä kohdasta avokalliolle. Sillä on Kolin tapaan myös komeita seuralaisia: Lievestuoreenjärven rannan horisontista kohoavat Mustavuori ja Tahkovuori ja lännestä peltomaiseman keskeltä Iso Kotavuori. Eteeni avautuu maisema, joka lumoaa minut. Hienon maiseman lisäksi rinteillä näkyy jännittäviä luolia, hurjan näköisiä kivipaasia ja valtavia siirtolohkareita. Sen laki kohoaa satakunta metriä Lievestuoreenjärven pinnan yläpuolelle. päiväretki
·K A R TAT
T E K ST I J A K U VAT J U H A N I N U R M I
Kuin kansallismaisema
LAUKAAN HYYPPÄÄNVUORI KOHOAA JYKEVÄNÄ KOLIN LAILLA. Hyvälläkin säällä kiipeily vaatii tarkkuutta. Alapuolella järvi levittäytyy pohjoiseen ja itään erämaisena. Omassa maakunnassaan Hyyppää on ainutlaatuinen. Vain muutama saari koristaa sen väreilevää pintaa, ja horisontti siintää kaukana.
S
90
Hyyppäänvuorta on sanottu Keski-Suomen Koliksi, ja se onkin yksi maakunnan parhaita näköalapaikkoja. Ketterä kulkija voi keikkua lohkareilla ja rymytä luolissa, mutta varsinkin liukkaalla kelillä on syytä varovaisuuteen. ERÄMAISESTA SEUDUSTA SAA OSITTAIN KIITTÄÄ PAHAMAINEISTA SELLUTEHDASTA, JOKA AIKANAAN PILASI LIEVESTUOREENJÄRVEN TÄYSIN.
Kesäisenä päivänä poutapilvet kuljeskelevat taivaalla omia aikojaan. Muutama maatalo peltoineen pilkistelee metsän lomasta.
Satametrinen
eilaan Lievestuoreenjärvellä pienellä veneelläni kohti rantaa ja välttelen karikoita. Edessäni kohoaa vaikuttava Hyyppäänvuori, jonka laella kasvaa salskea männikkö. Tulenteko on toki kiellettyä, mutta sitä eivät kaikki näy muistaneen.
RETKI kesäkuu 2008. Nousua riittää, vaikken ole vielä edes huipulla. Rantaudun lahden pohjukan matalalle hiekkarannalle ja nousen metsän läpi louhikon juurelle. Luultavasti en kyllästy siihen koskaan. Muutama luola sopii oivallisesti sateensuojaksi ja kävisi vaikka leiripaikaksi. Loppumatka vaikuttaa hankalalta, mutta tiedän polun vievän perille asti
Lievestuoreenjärven suuri selkä on hyvinkin puolitoista peninkulmaa pitkä. Myös Riuttasaaren ympäristössä lymyilee petollisia kivikoita aivan pinnan alapuolella. Aikaisemmin nämä elämykset olisivat olleet vähemmän nautinnollisia. Lisäksi järven petolliset karikot sijaitsevat yllättävissä paikoissa, joten kippari tarvitsee hyvän kartan. Monet kerrat olen uinut Lievestuoreenjärvessä ja keitellyt sen vedestä lukuisat kelpo kahvit. Kuumana kesäpäivänä niemessä on nautinnollista vain istuskella ja antaa ajan kulua. Hyyppäänvuoren laki on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Eteen avautuva näkymä palkitsee vuorelle nousun vaivat.
TIETOREPPU
Laukaassa Lievestuoreenjärven länsirannalla Jyväskylästä itään n. Aikani näkymää ihailtuani laskeudun alas ja menen katselemaan tuttua seutua Lievestuoreenjärven pinnan tasalta. Läheisen Karhulammen rannalla könöttää partiolaisten maja, josta päättäväinen polku nousee Hyyppäälle. Lievestuoreen taajama häämöttää vain muutaman kilometrin päässä, eikä Jyväskyläkään ole kaukana. Luonnonystävä toivoo Hyyppään alueen erämaisen luonteen säilyvän niin, että jatkossakin täällä voisi nauttia vapaista rannoista.
Kohoumia ja painanteita
Mikään massaturismikohde Hyyppäänvuori ei onneksi ole, eikä se runsasta väenpaljoutta kestäisikään. Hyyppäänvuori on Lievestuoreenjärven ehdoton valtias ja hallitsee horisonttia vielä pitkään, vaikka Tahkovuori yrittääkin tunkea eteen. Vene odottaa Koukonlahdessa, ja jään keittämään kahvit Paarmaniemen hienolle avokalliolle. Siksi veneilijän täytyy seilata vuorelle omin avuin. Alueen suuret korkeuserot jatkuvat myös järven pinnan alapuolella. Pienellä veneellä sen seilaaminen käy vaaralliseksi, jos tuuli yltyy kovaksi. Karttaa tarvitaan, vaikka joskus tien risteyksissä onkin näkynyt pieniä viittoja. Luultavasti joku epäonninen venekunta joskus karautti siellä kivelle. Lisäksi Lievestuoreenjärven Paarmakallio ja läheiset Mustatsaaret on seutukaavassa merkitty virkistysalueeksi. Tehtaan lopettamisen jälkeen järvi elpyi nopeasti. Vuorelle kiipeäminen palkitsee vaivan, sillä kalliolta avautuu yksi Keski-Suomen komeimmista maisemista. Kalliolla kasvava männikkö on tulenarka ja sammutusvesi turhan kaukana. Hyyppäällä käyvät ne, jotka haluavat ja osaavat tulla paikalle omin päin.
Vuorella ei ole mitään rakenteita, laavuja, merkittyjä polkuja tai tulipaikkoja. Tuntuukin nurinkuriselta, että Lievestuoreenjärvi on saanut säilyttää erämaisen leimansa menneiden vuosikymmenten ympäristörikosten takia. Vedenlaatu parani, ja nykyisin se luokitellaan jo pääosin erinomaiseksi. Vuoren ja Mustatsaarien välissä ammottaa -metrinen Hyyppään syvänne. Heti sen vieressä aivan pinnan tasossa piileksii salakari, joka on onneksi merkitty teräshäkkyrällä. Helpoiten Hyyppään saavuttaa veneellä Lievestuoreenjärveltä. Mökittömyyden ja maiseman erämaisen luonteen yhtenä selityksenä voi pitää Lievestuoreenjärven takavuosien kehnoa kuntoa. Muutama vuosi sitten viitoitettiin väylä, joka kulkee Mustatsaarien itäpuolelta poikkeamatta lähellekään Hyyppäätä. Vuorelle ei pääse edes kunnon tietä, sillä vain vaatimaton kylätie luikertelee paikalle Laukaan Saviolta Puttolan kylän kautta. Onneksi suunnitelma pahamaineisen Lipeälammen tyhjentämisestä järveen kariutui. ajo-ohjeita, www.kolumbus.fi/hyyppaa/ www.laukaa.fi www.jyvaskylanseutu.fi
Hyyppäänvuori hallitsee Lievestuoreenjärven länsirantaa.
Erämaisuuden salaisuus
Hyppäänvuoren laen näkymät ovat erämaisia, vaikka paikka sijaitsee keskellä asuttua maaseutua. Päivän päätteeksi veneilen kiireettä kohti järven pohjoispäästä virtaavaa Sahijokea, jota pääsee Rautalammin reitin Kuusvedelle ja Tarvaalanvirtaan. Bussilla ei pääse lähellekään Hyyppäätä, ja oma autokin pitää jättää jonkin matkan päähän metsätien varteen varoen tukkimasta sitä. Vastuullinen retkeilijä ei tee sinne nuotiota. km ulkoilukartta
HYYPPÄÄNVUORI
: , Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame Lievestuoreen veneilyyn maastokartta : n:o , Jyväskylä mm. Aikanaan sellutehdas pilasi järven täysin, eikä se -luvun alkuun saakka juuri houkutellut mökin rakentajia. Rannoilla seisoo vain muutamia mökkejä ja metsissä näkyy hakkuiden lovia, mutta asutuilla seuduilla ne on helppo hyväksyä. Sitten vaan kavutaan jalkaisin jyrkkää ja hankalaa rinnettä huipulle. Hyyppää ei kadota mahtavuuttaan, vaikka se vähitellen häviää näköpiiristäni.
·
RETKI kesäkuu 2008
91
www.fjallraven.se/classic
Tapahtumista voi ilmoittaa osoitteeseen toimitus@retkilehti.fi.
KuvA TENHo JäRViNEN
Nurmijärven Myllykoskella kuohusi huhtikuussa Big Water Festival 2008.
92
RETKI kesäkuu 2008. Ilo Elää KARjAlASSA Senaatintori, Helsinki Kolin maisema, matkailuyrittäjät, käsityöläiset ja herkkuleipurit saapuvat pääkaupunkilaisten ihailtaviksi. FjällRävEn clASSIc NikkaluoktaAbisko, Ruotsi, 110 km Yli tuhat retkeilijää kaikkialta Euroopasta patikoi Kungsledeniä kauniiden maisemien halki. www.ekenas.fi/wagen 30.6. IcEbug 24 jA mounTAIn mARATHon Hemavan, Ruotsi Parit voivat valita kaksipäiväisen tunturijuoksun tai 24-tuntisen tunturirogainingin. HIIlTomIES AdvEnTuRE Pirkanmaa Hiiltomiesten metkut seulovat kovat osaajat tositaitureista. ERämESSuT Riihimäki Pohjoismaiden suurimmat erämessut kokoavat väen Riihimäelle tuttuun tapaan kesäkuun alussa. ARcTIc cIRclE 24 Lapin Urheiluopisto, Rovaniemi Kilpasarjalaiset kulkevat taukoilematta, mutta kuntosarja käydään etappikisana. KAInuun SouTu VuokattiKajaani, 30 km Kesän hauskimmaksi luvatussa kuntotapahtumassa on myös huviretkisarja. 16.17.8. RogAInIng Em-KISAT Pietari, Venäjä Pietarin ympäristön metsät kuhisevat sadoista pihkaniskoista. www.pohjois-karjala.fi
messuille
5.8.6. Kalenteri
KoonnuT MiKKo LA MMiNPää
Kesän reissut
Seikkailuihin
Suunnistamaan
12.13.7. www.aurajoki.net 29.6. www.riihimaenmessut.fi
Patikoimaan
8.14.8. www.kangasala.fi/saarisuunnistus 21.27.7. www.multisport.fi 27.28.7. SAARISuunnISTuS Saarikylät, Kangasala Jokainen valitsee rastien hakuun oman reittinsä rogainingin malliin. SulKAvAn SuuRSouduT Sulkava, 70, 60 ja 10 km Sadat kirkkoveneet ja pienemmät soutuveneet kiitävät Savon selillä kaksipäiväisissä retkisouduissa ja päivän kilpalähdöissä. www.hiiltomiehet.com 26.27.7. mommIlAnjäRvEn SouTElu oitti Melojat, soutajat ja kirkkoveneilijät lähetetään matkaan kuudessa aallossa. www.arcticcircle24.com 18.19.7. Tapahtumista voit löytää samanhenkistä seuraa muillekin retkillesi!
vesille
14.15.6. www.kainuunliikunta.fi 8.13.7. KARElIA-SouTu ilomantsi, Lieksa, Liperi, 241 ja 199 km Kirkkoveneillä viiletetään viitenä päivänä mutta soutaen ja meloen edetään koko viikko. www.suursoudut.net 19.7. www.rogaine-spb.narod.ru. www.kareliasoutu.fi
4.5.7. AuRAjoKImElonTA Auran KuuskoskiTurun Halistenkoski, 35 km Melontaan voi osallistua vaikka vain yhtenä päivänä. www.mommilanjarvensoutelu.fi 20.7. gullö RunT Tammisaari, 20 km Koko perheen leppoisa melonta kiertelee Tammisaaren kauniissa saaristossa. EnduRAncE QuEST Etelä-Suomi, 20, 8 ja 6 h Tosimenijöiden lisäksi myös kuntoilijoille on omat sarjansa. www.icebug24.com
näyttelyyn
13.15.6. RETKI RogAInIng Kuru, 24, 8 ja 4 h Toiset Suomessa järjestettävät rogaining-kisat ovat samalla EM-esikilpailut. www.rogaining.fi.
SuvEnA RIITTää puuhaa, joten lähde ujostelematta matkaan
Sen jälkeen olen halunnut palata katsomaan noita eloisia lintuja yhä uudelleen inarijärven takaiseen erämaahan. Keittiön seinääni koristaa kuva kohtaamisestamme muistona ja muistutuksena. Lapintiiran olemus kiehtoo. Se tuntee suunnan ja haluaa lentää kohti pohjoista paratiisiaan. Jotkut yksilöt nauttivat elämästään jopa 30 vuotta. Lapintiiran lennossa näkyy huikaiseva ilo. Paljaissa jaloissa pistelevät kivet ja varvut eivät estä minua lähestymästä tuota lumoavaa olentoa. Syksyn tullen lapintiira suuntaa matkansa kohti etelää tietäen, että vaisto tuo sen seuraavana keväänä taas oikeaan paikkaan. Katseeni tavoittaa kepeästi ilmassa leikittelevän lapintiiran. Se tuntuu nauttivan luontoäidiltä saamistaan taidoista.
E
lintu keittiössäni
ilta-aurinko punertaa tunturikoivikkoa, kun istahdan kuivattelemaan varpaitani kirkasvetisen järven rantakivelle. Jännittyneenä kaivan kameran esiin ja nappaan ensimmäisen kuvan. Suuri toiveeni on ollut ikuistaa niitä kamerallani. Varmoin siiveniskuin lintu kohoaa yhä korkeammalle. olemme kuin yhtä. Täällä kaukana Lapin tuntureilla kesä saapuu. Hetki on tässä ja nyt. Kuuntelen ja tutkiskelen Vätsärin erämaan hiljaisuutta. Se viettää aikansa pohjoisessa niin pitkään, kuin siitä parhaalta tuntuu. otan muutaman kuvan, kunnes tiira toteaa, että yhteinen hetkemme on ohi. Se edustaa minulle unelmien täyttymistä.
·
RETKI kesäkuu 2008
93. Pidätän hengitystäni ja ihailen sitä. Kuin tietäen toiveeni se istahtaa parinkymmenen metrin päähän rantakivelle. Lähden varovasti hiipimään kohti kivellä poseeraavaa lintua. Lapintiira odottaa kärsivällisesti sekä luottavaisesti lähestymistäni, ja sydämeni jyskyttää. Se taittaa muuttolintujen pisimmän taipaleen, jopa 18 000 kilometrin matkan vaaroista ja esteistä huolimatta. Muuttomatkallaan lapintiira kenties miettii, millaisia tuntemuksia, mieleenpainuvia tuoksuja ja moninaisia makuja se pääsee aistimaan kiihkeän kesän aikana. Luultavasti se löytää täältä kumppanin. T E K ST I H a n n e l e n i e m i P I I R R o S K a r o l i i n a la H t i
unelmien toteuttaja
MuuttoliNtujeN ultraMaratooNari leNtää MaapalloN toiselta puolelta lappiiN vaaroja uhMateN.
nsi kerran näin iloisesti lentelevän lapintiiran (Sterna paradisaea) tunnelmallisessa Vätsärissä. Rantavesistä se saalistaa pikkukaloja, äyriäisiä ja hyönteisiä. Pääsen kolmen metrin päähän linnusta mutta pelostani huolimatta se tuntuu viihtyvän linssiluteena. Tunnen riemua, sillä haaveeni toteutui erämaan keskellä. Haluan ajatella, että se Etelämantereelta lähtiessään tietää tehtävänsä kesän airuena pohjoisella pallonpuoliskolla
0400-538 096
www.northwestimport.fi
ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS, 25.8.2008-5.6.2009, 40 ov
Retkeilyn tavaratalo
Launeenkatu 84 15610 Lahti p. U Paino 800g 800g, max. (014) 525 2200, 044-325 2213 Fax (014) 525 2210 e-mail: kansanopisto@keokarstula.fi www.keokarstula.fi
Mongolia Tiibet Papua Sumatra Burma
SCORZAN RETKET
Elämäsi seikkailu! www.scorza.fi
Puh. 03-752 56 96
ERÄ-LINDROOS
Opiskelu on käytännönläheistä luonnossa ja luonnolta oppimista. 200x140cm. 27,95 T Basic SIGG- uutuus Matte A E Anatomic Hot & Cool juomapullot 188x65x3,8cm J I tilavuus 0,7L paino n. 44x15cm ja mustana N A Varusteet autoon, kotiin, mökille, matkailuvaunuun matkailuautoon, veneeseen, leirintään, retkeilyyn
www.vapaa-aika.com
Melonnan erikoisliike Espoossa.
North-West Import Oy
Testivoittaja kanootit ! Retki lehti 4/04 Wenonah Sundowner Erä lehti 7/06 Wenonah Spirit II
Vesitiiviit reput, pyörälaukut, karttataskut, kameralaukut, kuivasäkit ym.
Sammalkallionkuja 3 B, 02210 ESPOO puh. Esitteet ja lisätiedot myös muista koulutuksistamme
43500 KARSTULA Puh. 1500g saatavana kahta pakattuna A T väriä, punaisena n. 040-5151 579
TILAA
p. Paino n. 09-4114 4902 gsm. markkinapaikka VIKA
ON SIKA!
Maahantuonti ja markkinointi: Vokant Management Oy · 09-6124 0082
SCORPIONSTORESTA KAUPPAKATU 29, VARKAUS SCORPIONSTORE.NET
BIKE LANETIST BIKE PLANETISTA BIKE PLANETISTA NETI IST HELSINKI, ESPOO, UL HELSINKI ESPOO, OULU HELSINKI, ESPOO, OULU I, WWW.BIKEPLANET.FI WWW BIKE LA WWW.BIKEPLANET F WWW.BIKEPLANET.FI EPL
V 21,00 V 19,99 A A Vapaasti seisova Lasikuituputket P R K90 x L60 x S43cm Pakattuna 56x43cm A Makuuala n. 044-733 0022, myynti@retkilehti.fi
94
RETKI kesäkuu 2008. kuormitus 100kg A Telttaorganisaattori Travel Hammock riippumattosarja S 25,29 Itsetäyttyvä alk
, www.suomenlatu.
lomaosakeilmo retki.indd 1
Lomaosakkeita
Luontoalan
11.4.2008 10:41:18
koulutusta
· www.keuda.fi · www.opaskeskus.net
RETKI-lehti hakee palvelukseensa palkkiosuhteista
TESTIPÄÄLLIKKÖÄ
Laaja testitoimintamme kaipaa lisää tekijöitä. Älä soita, vaan osoita kykysi kirjoittamalla osoitteeseen mikko.lamminpaa@retkilehti.fi
96
RETKI kesäkuu 2008. Ehdota myös pikatestiä, jonka haluaisit laatia työnäytteeksi. Etsimme sujuvaa kynänkäyttäjää, jolla on monipuolinen retkeilytausta, vankka varustetuntemus ja tekninen tai suomen kielen koulutus.
Lähetä 15.6.2008 mennessä enintään 3 000 merkin mittainen sähköpostiviesti, jolla pyrit vakuuttamaan, miksi juuri sinun toteuttamasi ja kirjoittamasi testiartikkelit kiinnostaisivat Retki-lehden lukijoita. markkinapaikka
hyvien ulkoilureittien ja latuverkostojen lähellä
· Honkarakenteen tuotantoa · tyylikäs sisustus · hyvä pohjaratkaisu Kiilopäällä 1/6-osuus 53 m2 mh+tupak+s 25 200 72 m2 2mh+tupak+s 34 200 Ellivuoressa 2h+avok+s+terassi 56 m2 1/6-osuus 28 700 tai koko mökki 148 000 Kysy lisää ja tilaa esite: Suomen Latu ry, (09) 4159 1100, info@suomenlatu
Marketin tarjouksilla maastoon Muotkatuntureilla Laatokan aallot Ruunaan reittien helmiä Tasatahtia tandemilla
Nro 6 Heinäkuu
Hybridipolkupyörät
TESTI
SEURAAVA
/
lehti
RETKI kesäkuu 2008
97. Seuraava Retki ilmestyy kesäkuun lopussa 2008
RE T K EILY · M AT K A ILU · VA RUS T EE T
teema: opas aloittelijan
Pitääkö kalvo pesun jälkeen
Sikalan omistaja kavereineen kiitteli avusta vuolaasti. Kärsä tuhisi ja korvat heiluivat, kun vaalea pää ohitti ihmettelevän kajakkikunnan. Uimari vilkuili melojia uhmakkaasti ohuiden silmäripsiensä takaa. Kapea uoma kulki alavien viljelysmaiden halki ja oli altis virtauksen vaihteluille. Mikään muu ei liikkunut maisemassa. Hetken kuluttua possun tulosuunnasta kuului perämoottorin ääntä. Se kenties näki unta uimareissustaan tai hautoi uutta pakosuunnitelmaa.
·
Saparoniekka katsoi melojia uhmakkaasti.. Maailma tuntui unohtaneen melojat ja viljelysten keskellä piilottelevan joen.
Vihdoin melojat lähestyivät kohtaa, jossa sivujoki yhtyi pääuomaan. Melojat pitivät tapahtunutta seikkailuna, eivätkä huolineet palkkioksi tarjottua rahaa. Vaikka pakenija oli uimataitoinen, sitä uhkasi hukkuminen voimien ehtyessä. Kysymys meinasi hymyilyt-
...
tää melontaporukan jäseniä, mutta sen vakavuus veti naamat peruslukemille. Kiinniottajat sulkivat reitin pikaisesti. Joentörmää oli miltei mahdoton nousta ylös, eikä painavaa otusta noin vain nostettaisi veneeseen. Pikaisesti päätettiin, että moottorivene pakottaisi saparoniekan kääntymään takaisin. Moni ehti veikata hirveä tai peuraa mutta hämmästys oli melkoinen, kun joen mutkan takaa ilmestyi iso sika. Pian eläin nousikin rannalle ja kömpi aidan alta takaisin tarhaan. Hiukan ennen risteystä oikealta alkoi kuulua vaimeaa loiskintaa ja puhinaa. Menoa vauhditettiin läiskimällä vettä meloilla sian takana. Äänten voimistuminen herätti suurta kiinnostusta ja tulijaa arvailtiin hiljaa kuiskaten. Näin syntyi leveän V-kirjaimen muotoinen väylä, johon uimari ajettaisiin kuin poro erotusaidalle.
Melojien puomisto ehti olla kotvan valmiina ennen, kuin sika ja moottorivene ilmestyivät näkyviin. Kajakeista muodostettaisiin kujanne, jota pitkin sika johdettaisiin kuivalle maalle. Sika puolestaan kellahti väsyneenä kyljelleen ja nukahti. Siellä täällä rehotti pajupensaita, jotka saivat vedestä ja maaperästä yltäkylläisesti ravinteita. Väylän reunoilla kasvoi rehevää vesiheinää ja kaislikkoa. Kaksi miestä suhautti avoveneellä paikalle ja ryhtyi tiedustelemaan, oliko täälläpäin nähty sikaa. Runsaslumisen talven jälkeen seudun peltoja uhkasi tulva, mutta kuiva kesä paljasti rannoilla savista joenpohjaa. Joki kiemurteli loivasti eteenpäin maitokahvin värisenä. Lähisaaresta oli kuulemma karannut karju, joka pitäisi saada pian kiinni. Melojat siirtyivät yläjuoksulle ja asettivat kajakit kahteen jonoon sikatarhan edustalle. Se polskutteli määrätietoisesti eteenpäin sameassa vedessä. Pikkulinnut pyrähtelivät pensaissa, ja tuulenvire puhalsi satunnaisesti veden pintaan. Kohde sopi mainiosti kauden aloitukseksi, sillä alueen joet muodostavat leppoisan vesireitistön. Matalasta kajakista ei oikeastaan nähnyt kasvillisuuden ylitse sivusuuntiin. ReissuJussi
Jahti joella
A
lkukesän ensimmäinen melontaretki suuntautui erääseen Etelä-Suomen kansallispuistoon. Karkulainen näytti edelleen uhmakkaalta, mutta ui silti kajakkien väliin. Vaikutti siltä, että jokin suurehko eläin oli uimassa. Kajakit laskettiin sivujokeen, jota pitkin lähdettiin luoteeseen
Suomessa, Partioretkestä
Pohjoismaiden suurin ulkoilmatelttanäyttely
Riihimäen Erämessuilla 5.8.6.2008 Partioretken osasto on U389.
Uutuutena osastolla:
MakuupussiMaailma Esillä n. (03) 589 9999, fax. ASIANTUNTEMUKSELLA?
S omessa Partioretkestä. 150 eri makuupussimallia!
Hämeenkatu 15, 15110 LAHTI puh. TELTTOJA. (03) 589 9996 e-mail: partioretki@partioretki.fi www.partioretki.fi avoinna: ma-pe 10-18, la 10-15
- Kaikkea asfaltin ulkopuoliseen elämään -
KUVA POPPIS SUOMELA
Maahantuoja: Fjällräven Oy (09) 877 1133 · www.hanwag.de. Hanwag Alaska
Hanwag Lima Lady
Hanwag Banks
Hanwag Arrow
HANWAG-testivoittajat löydät osastolta
U452
Myynti: Partiokaupat ja hyvinvarustetut retkeilyalan liikkeet