Retki 5/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SAAPAS VAELLUSJALKINEEKSI · NÄIN SYNTYY RETKIREITTI · UUNIRUOKAA LEIRISSÄ K E S Ä K U U 5 / 20 11 · 8 R E T K EILY · M AT K A IL U · VA R US T EE T Kymijoen kuohuissa Lainsuojattomien villi Patagonia Rotat, ketut, kissat ja Terry Erävaeltajan suuret rinkat AARNIMETSIEN VAPAALASKUA IHMEELLINEN SEITSEMINEN JA HELVETINJÄRVI NORJAN KÅGENISSA HOSSAN VÄRIKALLIO
Mutta valmistele kaikessa rauhassa vaellustasi: me olemme jo valmistaneet sitä varten varusteet - lujat kuin kallio. MYYNTILUETTELON SAAT ILMAISEKSI OSOITTEESTA: www.jack-wolfskin.com. Kun taipaleen pituutta on mitattava korkeusmetreissä, joka ikinen mukana kannettava gramma on huomioitava: vaatteiden, rinkan, teltan ja kenkien on oltava mahdollisimman kevyitä ja samalla äärimmäisen lujia. Erittäin kestävät pinnat, vahvistetut kudokset, hankausta kestävä pintakäsittely ja kulutusta kestävät reunukset uhmaavat kiveä ja kalliota lisäämättä painoa
AT HOME OUTDOORS www.jack-wolfskin.com
Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Tilaa RETKI ILMEST Y Y 10 KERTA A VUONNA 2011 Pihlajatie 28, PL 10 00271 Helsinki Askonkatu 9 C, PL 193 15101 Lahti toimitus@retkilehti.fi PAINO Tenhelp Oy, Kerava K ANNEN KUVA Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 44 Määräaikatilaus 10 numeroa 78 TIL A AJAPALVELU Mikko Nikkinen tilaajapalvelu@retkilehti.fi p. Lupaviidakon kahlattuaan on aika laittaa saappaat jalkaan ja tutkia, mitä kaikkea reitti pitää sisällään. vuosikerta VAKITUISET AVUSTAJAT K ARTAT JULK AISIJA Outdoor Media Oy Veikka Gustafsson veikka.gustafsson@outdoormedia.fi ILMOITUSMY YNTI Mikko Hieta mikko.hieta@retkilehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Tuukka Tams toimitussihteeri@retkilehti.fi Joel Ahola Mikko Lamminpää Joppe Ranta Ville Siekkinen Marko Taavila Aksana Kurola Mikko Nikkinen Tiina Riikonen Poppis Suomela Joel Ahola Pohjakartta-aineisto © Maanmittauslaitos lupa nro 49/MML/11. PIIRROKSET Jenni Nilsson p. Tutustuimme Panoraamareitin pystyttämiseen Utsjoella. www.retkilehti.fi PÄ ÄTOIMIT TAJA 13. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Retki ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten tai kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. 040-547 8844 jenni@outdoormedia.fi etunimi.sukunimi@retkilehti.fi TAIT TO Karoliina Lahti ISSN 1456-8837 Tenho Järvinen aineistot@retkilehti.fi TOIMITUS AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Anna Aaltonen Soili Hämäläinen Håkan Stenlund REPRO Aikakauslehtien liiton jäsen Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. etsimessä 1420 Uuden reitin jäljillä Reitistön pystyttäminen maastoon vaatii pitkäjänteistä työtä ja satoja kuljettuja kilometrejä. 044-733 0022 tito klo 916 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) Oy Scanweb Ab, Kouvola 5/2011 kuva Tiina Riikonen kesäkuu
TÄSSÄ NUMEROSSA aluksi 812 Taipaleelta 10 Pääkirjoitus 12 Taukopaikka 8 kesäkuu 2130 22 25 Uutiset Repussa luonnontutkijan varusteet 26 Kirjat 27 Retkeilijä Ilkka Hanski 28 Tapahtumassa 29 Oma retki varusteet 3152 31 32 Pikatesti Polkujuoksupatiinit Uutuudet 34 Testissä Erävaeltajan suuret rinkat 46 Eräaskareita Tulta aurinkovoimalla 48 Varustekatsaus Retkisaappaat kuva Ville Siekkinen kuva Mikko Nikkinen retkellä 5389 54 62 Kinttupolkuja kanoottirantaan Elpyvä jokiluonto 68 Vanhat metsät houkuttelevat 72 Kesälunta suksen alle 78 Villi Patagonia 84 Päiväretki Orrainpolku metsän halki 86 Eväät Uuniruokaa leirioloissa lopuksi 90 90 Jokamiehen oikeus kuva Mikko Nikkinen
taipaleelta kuva Joel Ahola 8 RETKI kesäkuu 2011
Päivän taival on sarja ikimuistoisia hetkiä aamunsarastuksesta auringonlaskuun. RETKI kesäkuu 2011 9
Rinkkatestissämme kysyimme mielipiteitä myös yleisöltä, ja eilematta moni ilmoitti suosikkinsa kokeilematta yhtään reppua selkään. oehdot Lähtenyt ei saapunut. Vaihtoehdot ovat avoinna. Yksin matkustavalle reppu on paras ystävä ja luotettava kumpimme pani. Tällainen tutkimusmatkailija päätyy useammin tutkimaan omaa sisintään kuin niinkään matkakohteiden hienouksia. Tämän oppii lapsikin viimeistään, kun vanhempien pakkaamasta retkirepusta ei löydykään mitään. Reppu on tallettamisen paikkana yksinkertainen ja voimakkaasti henkilökohtainen. Kulienointa kija ei ehkä halua parasta tai hienointa vaan persoonallisuudelleen en sopivimman. Repussa on koko elämä symbolisesti ja joskus konkreettisestikin. Reppu kyllä seuraa mukana. Reppunsa sisällön jokainen valitsee ja tuntee vain itse. Reppumatkailija jättää arjen taakseen pitkäksi tai jopa ennalta määräämättömäksi ajaksi kulkeakseen ennalta määräämätöntä reittiä. Ei enää täällä, mutta ei vielä perilläkään. PÄÄKIRJOITUS MIKKO HIETA Reppu matkalla R eppu ja reissumies parhaat ystävät. Sinne kerätään asioita, joita matkalle tarvitaan, kuvitellaan tarvittavan tai puhtaasti tahdotaan mukaan. Syvällinen, pohjia pöyhivä tarkastelu on aika ajoin tarpeen, jotta jäljelle jää vain olennaista ja tärkeää. Vaikka kantolaite olisi päältä korea, sen sisälle ei kaivata mitään teeskentelevää. Elämän yksinkertaistaminen alkaa siitä, kun oppii jättämään ylimääräiset sukat kotiin ja luottamaan omiin kykyihinsä selviytyä vastaan tulevista tilanteista niillä välineillä, tiedoilla, taidoilla ja asenteilla, joita repussa on. Turvallisuusalan ammattilaiset joutuvat päivittäin pohtimaan lentokentillä, miksi jonkun henkilön ulkonäkö tai käytös ei vastaa hänen kantamustensa sisältöä. Ehkä minäkin vien vanhan reppuni suutarille korjattavaksi ja jatkan matkaa vanhan ystävän kanssa. Repussa on koko elämä. Mikko Hieta mikko.hieta@retkilehti.fi 10 RETKI kesäkuu 2011 kuva Mikaela Löfroth. Tavarat eivät tietenkään nyt löydy yhtä helposti, eikä jokaiselle pikku asialle ole kätevää paikkaa. Matkalla on eräänlaisessa välitilassa. On tärkeää oppia ottamaan mukaan asioista tärkeimmät ja luopumaan niistä, joita välttämättä ei tarvitse. Repun on syytä olla kantajalleen sopivan kokoinen, sillä se on joka tapauksessa aina täynnä. Onko hänellä jotain salattavaa. Voi palata jälkiä takaiän. Matkalla olevan kantamus kertoo hänen elämäntilanteestaan ja persoonallisuudestaan enemmän kuin ehkä tahdomme myöntää. Paitsi juuri nyt, sillä kovia kokeneen reissureppuni vetoketju meni rikki ja teen matkaa uuden tuttavuuden kanssa. sin tai valita uuden määränpään. Joskus reppuun päätyy tarpeetonta painolastia: kovia käpyjä ja hiertäviä kiviä
En kerran ison muutoksen tehtyäni voisi elää enää toisin. Ryhmän ainoana ensikertalaisena manailen aloittelijan kömpelyyttäni muiden kroolatessa kevyesti ohitseni. Teen elämässäni ksi. istä Toisinaan tällä asenteella voi syyttää vain itseään. vulla Valmentajamme on onneksi taitava. Tekemistä riitn tää, ja päivät täyttyvät toinen toistaan mielenkiintoisempien asioia den parissa puuhastelusta. Hänen neuvojensa avulla saankin asti. Valitsen n mieluummin oman mukavuusalueeni rajojen ylittämisen kuin helpon t, elämän tavoittelun ja henkisen tylsistymisen. Tarvitsen tavoitteita ja haasteita pysyäkseni motivoituneena. Edes paheneva akilleskipu ei saa mieltäni lannistumaan: uuden tavoitteen ja uusien elämysten tuoma tyydytyksen tunne palauttaa mieleen, miksi tätä teen. Krooli nen alkaa sujua, vaikkakin vielä vain yhdellä kädellä, mutta tunnen oloni oitosta voittajaksi. Missään en ole todella hyvä, mutta parhaani aina yritän, kun jotain lähden tekemään. asioita, jotka koen mielekkäiksi ja tärkeiksi elämisen arvoisiksi. Vedessä olen tuntenut oloni pienestä pitäen kaikkein epävarmimmaksi, ja uimataitoni on niukasti riittänyt pinnalla pysymiseen. TAUKOPAIKKA CARINA 12 RETKI kesäkuu 2011 RÄIHÄ Retkellä kohti uutta N enäni ja suuni ovat täynnä vettä. a. Olen oppinut jotain uutta, ja tunne haasteen osavoitosta on maan: mahtava. Yskin ja niistän kuin pahassa flunssassa yrittäessäni tyhjentää nieluani samalla kun räpiköin eteenpäin. lämässäni Silti en koskaan haluaisi vaihtaa tätä mielentilaa. Aina ei sekään riitä, uintia ja joudun nolona seuraamaan sivusta muiden kaunista rintauintia itse vettä keuhkoista yskien. Herään kavaa aamuisin ajatellen, miten onnellinen olen, ja mietin, mitä mukavaa uusi i päivä pitää sisällään. Olen aina ollut surkea uimaan. hengitysrytmistä ja uintitekniikasta kiinni yllättävän nopeasti. Mikähän hetkellinen mielenhäiriö saikaan keksimään, että kutsu osallistua triathlon-kisoihin parin kuukauden varoitusajalla olisi hauska haaste. atkalla Jatkossa jaan tällä palstalla ajatuksiani ja kokemuksiani matkalla kohti uusia seikkailuja. Tunnen oloni voittajaksi. Carina Räihä carina@retkilehti.fi. Seuraavaksi on vuorossa pari tuntia pyöräilyä ja juoksua, jotka molemmat tuottavat tuskaa kipeän akilleeni vuoksi. Uudet haasteet, niiden äni jakaminen muiden kanssa ja onnistumisen ilo tuovat elämääni huomattavasti enemmän sisältöä kuin elämän sietämätön keveys. Olen juuri aloittanut harjoittelun triathlon-koulussa
Tämä erittäin suosittu malli on varmatoiminen ja miellyttävä kaikenlaisessa kulkemisessa. Nämä ovat vain muutamat lukuisista yksityiskohdista jonka avulla LOWA on ansainnut maineensa maailman mukavimpien ja kestävimpien ulkoilujalkineiden valmistajana. Albula GTX WS brown ® Sa ks LOWA on ainoa ulkoilujalkinevalmistaja jolla on ISO 9001 sertifikaatti korkeimman laadun ja parhaiden valmistusprosessien varmistamiseksi. ass ak äsi www.lowa.de - jälleenmyyjät osoitteesta - www.bonge.fi nt eh Albula GTX WS dark blue ® Löytääksesi lisätietoja ainoastaan naisille suunnitellusta ALBULA GTX WS - vaelluskengästä, käy osoitteessa: ty. Yksityiskohdat #16, 17, 18 Flex Fit© - nilkka, C4 - kieleke© ja X-lacing© - nauhoitus ovat vain muutamia useista innovaatioista jotka parantavat naisille suunnitellun ALBULA GTX:n istuvuutta, mukavuutta ja käyttöä
On toukokuun loppu eikä Lapissa ole vielä kesä, mutta uutisten mukaan Utsjoki on yli kahdellakymmenellä asteellaan tänään Suomen lämpimin kunta. etsimessä retkeilyreitin perustaminen teksti Tiina Riikonen Luontoselvitys on yksi reittisuunnittelun monista työvaiheista. Sivullamme avautuu toisenlainen maisema: Paistunturin erämaa-alue loivapiirteisine tuntureineen ja helppokulkuisine tunturikankaineen. 14 RETKI kesäkuu 2011. Olen liikkeellä Panoraamareitistön hanketyöntekijä Antero Isolan kanssa ja patikoimme Tenojokilaakson yläpartaalla. Puuskutamme ja hikoilemme kivutessamme jyrkkää rinnettä. Biologi Mia Vuomajoki tekee kasvillisuusselvitystä, ja hankeharjoittelija Linnea Rasmus arvioi luontotyyppejä Utsjoen kirkonkylän ja Nuorgamin välisellä reittiosuudella. Uuden reitin jäljillä MERKITTY RETKEILYREITTI ESITTELEE SEUTUNSA ULKOILUMAHDOLLISUUKSIA JA LUONTOA, MUTTA SE MYÖS SÄÄSTÄÄ ARKOJA LUONTOKOHTEITA. REITISTÖN VALMISTUMISTA EDELTÄÄ PITKÄAIKAINEN HANKE. T enon varresta Tanssijoelta ylös tunturiin kiemurteleva kinttupolku nousee yhä jyrkemmin
Alun tunturikoivikko jää taakse, ja saavutamme nopeasti puurajan. Teno on maailman merkittävimpiä vapaana virtaavia lohijokia ja siksikin monen kalamiehen unelma. Paistunturin ja Kaldoaivin erämaa-alueilla riittää silti tilaa sekä poroille että poluttomien maastojen kulkijoille. 80 prosenttia kunnan pinta-alasta. Jokaisella pysähdyksellä Isolalla on jotakin erityistä kerrottavaa, sillä nämäkin paikat hän on kolunnut jo moneen kertaan suunnitellessaan uuden retkeilyreitin linjauksia. kuva Antero Isola kuva Tiina Riikonen Uudet reitit yhdistävät maastossa olevia irrallisia kulku-uria yhtenäiseksi reitistöksi. Kapuamisen päätteeksi tulemme todelliselle näköalaterassille. Juuri hiirenkorville tullut tunturikoivikko antaa jo hiukan esimakua jokilaakson kesäisestä vehreydestä. Näkymät ovat sen verran huikeat, että ymmärrän heti, mistä Utsjoen retkeilyreittihanke on saanut työnimensä Panoraamareitistö. Valoilmiö lisää Panoraamareitin vetovoimaa. Alhaalla laaksossa, lähes jalkojemme juuressa, kimaltelee Saamenmaan valtavirta Teno. Tenon takana on Norja. Utsjoella matkailusesonkia haluttaisiin pidentää, joten erämaahan on suunniteltu uutta reittiä retkeilijöille. Moni kokee turvallisemmaksi liikkua luonnossa merkityllä reitillä kuin poluttomassa maastossa. Alkaa avonainen tunturimaasto, missä silmä kantaa kauas. Sen osoittaa suosituimpien vaellusreittien joskus jopa ruuhkaiset kulkijamäärät. Paistunturin, Kaldoaivin ja Muotkatunturin erämaa-alueet sekä Kevon luonnonpuisto ja muut suojelualueet kattavat yhteensä jopa yli Vaeltaen päälakea ympäri Viitoitetuille vaellusreiteille on maassamme kysyntää. Siellä kuin kulissina maisemassa komeilee yli kilometriin kohoava Rastegaisa. Vaikka vetonaulaksi ei ole kansallispuistoja, luontoa ja rauhaa kyllä riittää: Utsjokea voidaan pitää maamme erämaisimpana kuntana. Saamelaisten pyhä tunturi naapurihuippuineen on vielä vahvasti lumen peitossa. "Ensimmäisten satojen kävelykilometrien aikana oma painoni putosi kymmenen kiloa, mutta samalla laajeni entisestään kokonaiskuva kaikesta siitä, mitä Panoraamareitistö tulee tarjoamaan", Isola muistelee. Kevon kanjonin luonto ja maisemat tekevät vuosittain vaikutuksen tuhansiin retkeilijöihin. Joskus sellaiset ovat myös ainoita kulkuväyliä, kun retkeilijöiden kulku ohjataan viitoituksella kestävämpiin maastonkohtiin. Lapin tunnetuimmat vaellusreitit HettaPallas sekä Haltin ja Kevon reitit ovat kaikki pituudeltaan 5060 kilometrin luokkaa. Uts- RETKI kesäkuu 2011 15. Utsjoella ei ole yhtään suurta matkailukeskusta, joka vetäisi sinne suuria turistimassoja, vaan matkailu painottuu Tenon lohiturismiin, jonka sesonki on lyhyt
Suomi-neidon päälakea Tenojokilaakson lähituntumassa kiertävien reittiosuuksien lisäksi suunnitelmissa on Kevon reitin jatkoosuudet sekä Paistunturin ja Kaldoaivin erämaa-alueita yhdistävät reitinhaarat. Suunnitellun patikkareitistön yhteispituus on kaikkiaan 270 kilometriä, mutta aivan uutta polkua tarvitaan vain vähän ja sekin on tarkoitus toteuttaa luonnonläheisesti. Takkaporojen kouluttaminen ja käyttäminen kuljetuksissa ylläpitää saamelaisia perinteitä. joelle suunnitellun Panoraamareitistön idea on toisenlainen: reitin pituus on valittavissa muutaman tunnin päiväretkistä vaikka kolmen viikon vaellukseen. Kevon kanjonin kulkijoille Panoraamareitistö tuo uusien liityntäreittien myötä lisää vaihtoehtoja. Pitkänmatkanvaeltaja voisi täydentää kylillä eväsreppunsa ja palata viittareitistön toista haaraa takaisin lähtöpisteeseensä. Arkeologi Juha-Pekka Joona tarkastelee tunturista löytynyttä purnua eli entisaikojen lihakellaria. 16 RETKI kesäkuu 2011 kuva Antero Isola. Valmistuttuaan Panoraamareitistö tulee sitomaan yhteen jo olemassa olevia retkeilyreittejä, viime vuosina valmistuneita kylien lähiluontopolkuja sekä vanhoja postipolkuja ja muita maastoon vakiintuneita kulku-uria. Reitistö on suunniteltu vain jalkaisin kuljettavaksi, joten luontoa ei rikota leveillä väylillä tai maisemaa turmelevilla maansiirtotöillä. Jatkossa pitkälle viittareitille voisi lähteä esimerkiksi Karigasniemeltä, Outakoskelta tai Muotkatunturien puolelta Kuoppanivasta. Uusia yöpymispaikkojakaan ei ole tarkoitus rakentaa, vaan olennaisinta reitistön perustamisessa on lähinnä yhtenäinen viitoitus. Reitistön eri päätepisteistä kyliltä löytyvät kaupat ja muut palvelut sekä julkisen liikenteen yhteydet. Utsjoella osana reittisuunnittelua tehty arkeloginen selvitys toi paljon uutta tietoa seudun historiasta. etsimessä retkeilyreitin perustaminen Poromies ja matkailuyrittäjä Petteri Valle tekee asiakkaidensa kanssa vaelluksia, joilla takkaporo kantaa varusteet. Taivallettuaan Kevon reitin vaellustaan voisi vielä jatkaa Kenesjärven postipolun kautta edelleen Utsjoen kirkonkylään ja sieltä aina Nuorgamiin asti
Kahden kuukauden kuva Tiina Riikonen kuva Antero Isola Tuleva reitti testataan tositoimissa. "Retkeilypalvelujen rakentaminen tukee alueen matkailuelinkei- Reitin suunnittelu ei ole vain viivan piirtämistä kartalle. Jatkamme opintoretkeämme nousten Báktevárrille ja vielä korkeammalle Risnjarvárrille. Valmiin reittisuunnitelman vahvistaa se Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY, jonka toimialueella reitti pääosin on. Niin helppoa se ei suinkaan ole. Täällä puuttomaan tunturiin pääsee helposti, mutta erämaihin tottumattomalle maantien läheisyys tuo turvallisuutta", hän miettii sekä ulkomaisten turistien että ikääntyvien suomalaisretkeilijöiden tarpeita. Kahdeksan kilometrin ja muutaman tunnin päiväretken jälkeen laskeudumme tien varteen. Sieltä näkymät avautuvat kauas Tenon yläjuoksun suuntaan ja Nuvvos Áilegas -tunturiin. Reittisuunnittelija Antero Isola ideoi, että yhden etapin voisi kulkea tunturissa patikoiden, toisen Tenon maisematietä pyöräillen ja paluumatkan vaikka tenolaisveneen kyydillä. "Jos seurueesta yksi kalastaa, voivat toiset viihtyä tunturissa päiväretkillä ja matkailijoiden viipymääkin saataisiin pidennettyä", summailee Tenon Tunturitupien yrittäjä Otto Paltto. Myös matkailusesonki saisi olla keskikesän lohestusaikaa pidempi. Lähtöpaikkaamme Tunturituville palattuamme unohdun tuntikausiksi kuuntelemaan tenonsaamelaisen Paltto-Oton kiehtovia lohitarinoita vuosikymmenten varrelta. Laitetaan vielä lähtöpaikalle info-taulu, ja uusi retkeilyreitti onkin valmis. Ennen vahvistamista suunnitelma on vielä pidettävä nähtävänä ja osallisille on varattava tilaisuus muistutusten tekemiseen. kuva Antero Isola Päiväretkiltä yöttömään yöhön mittainen valoilmiö lisää Panoraamareitin vetovoimaa yötön yöhän on Suomessa pisimmillään juuri Utsjoella. Panoraamareitistön tavoitteena on tarjota myös lohituristeille ja muille matkaajille mahdollisuuksia helposti toteutettaviin päiväretkiin: lyhyitä turvallisia taipaleita lähellä jokivarren palveluita. Panoraama-hankkeessa on omarahoitusosuudellaan mukana 21 paikallista yrittäjää, jotka uskovat reitistön hyötyihin. Puron ylitys onnistuu kahlaten kevätvedelläkin. Ulkoilulain mukaan ulkoilureitin perustamiseksi on laadittava ja vahvistettava ulkoilureittisuunnitelma sekä pidettävä paikalla ulkoilureittitoimitus. Kun lopulta maltan jatkaa seuraavalle taipaleelleni, on oikeasti jo yö, vaikka aurinko paistaa edelleen korkealta. Reittiosuuden tuleva teema voisi liittyä vaikka kalastukseen ja pienvesiin. Paikalliskulttuuria erämaassa: ei riimukirjoitusta vaan vanhan poroaidan jäänteitä Utsjoen retkeilyreitin varrella. RETKI kesäkuu 2011 17. "Reitistö mahdollistaisi myös palveluihin tukeutuvat, päivärepun kanssa kuljettavat lakanavaellukset majapaikasta toiseen. Euroopan Unionin pohjoisin viitoitettu vaellusreitti voisi olla myös ulkomaalaisiin pureva erikoisuus. Monenlaisia muuttujia Ulkoilureitin syntymisen voisi luulla olevan yksinkertaista: Maalataan merkit puiden kylkiin ja isketään reittipaalut tunturiin. Paikallinen kulttuuri, historia ja tarinat elävöittävät retkeilyä, ja lyhyille reittietapeille onkin jo ideoitu erilaisia teemoja
Utsjoella reittisuunnitelman taustana ovat myös Kaldoaivin ja Paistunturin erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat. Hankkeen suunnittelussa on huomioitava niin paikalliset asukkaat, yrittäjät ja elinkeinot kuin reitin tulevat käyttäjätkin. Reitin suunnittelu ei ole vain viivan piirtämistä kartalle. Poron- hoitoalueella on kiinnitettävä erityistä huomiota poroelinkeinon edellytysten turvaamiseen, ja saamelaisalueella paikallisella kulttuurilla on iso merkitys. Seitakivi tai vanha turvekammi kertoo vanhasta saamelaisesta kulttuurista, mutta samalla on huolehdittava, ettei muinaismuisto kärsi kulutuksesta. "Panoraamahankkeessa on tehty monenmoisia selvityksiä, pyydetty asiantuntijalausuntoja, käyty neuvotteluja yrittäjien ja maanomistajien kanssa, pidetty kuulemistilaisuuksia kyläkokouksissa ja alueen kahdessa paliskunnassa. Useimmiten reitin perustamisen taustalla on julkisin varoin tuettu hanke, ja siksikin ulkoilureittien suunnittelussa on mukana lukuisia eri osapuolia ja vaiheita. etsimessä retkeilyreitin perustaminen kuva Tiina Riikonen Panoraamareitillä pääsee jo muutaman tunnin päiväretkellä näyttäviin maisemiin. Vaikka Utsjoella on runsaasti valtion maita, on maankäyttösopimuksia tehty jo yli 20 yksityisenkin maanomistajan kanssa. "Julkiset sekä yksityiset tahot laativat reittejään eri tavoin. Jos reittiä joudutaan siirtämään yksityismaalta erämaa-alueen puolelle, on jokaiselle osuudelle erikseen haettava erityislupa Maa- ja metsätalousministeriöltä. Reittihankkeiden vastustajat eivät yleensä ole tekemisissä matkailun kanssa, ja retkeilypalveluiden tuoma lisäarvo ymmärretään vasta myöhemmin. Alueella laadittiin myös arkeologinen selvitys, johon kuului museoviraston esiselvitys koko reittihankkeen alueella sekä arkeologin tekemä maastotutkimus. Heti hankkeen aluksi tehtiin kattava luonto- ja ympäristöselvitys sekä tutkittiin hankkeen vaikutuksia porotalouteen ja poronhoitokulttuuriin. Osallisia koko hankkeessa on uskomattoman paljon", reittimies Isola valottaa hankkeen vaiheita. Reitin linjausta tehdään luonnon, maiseman ja maastonmuotojen ehdoilla, mutta samalla on muistettava myös maanomistusolot ja reitin tulevat huoltotyöt. Saamelaiskulttuuriin liittyvistä näkökohdista pyysimme lausunnot sekä Saamalaiskäräjiltä että Saamelaismuseo Siidalta. Pitkän prosessin 18 RETKI kesäkuu 2011. "Alustavaa reittilinjausta muutettiin, kun luontoselvityksessä löytyi uhanalaisia kasveja ja petolinnun pesäpuu. Ulkoilureitistöjäkään ei silti kehitetä vain matkailun ja sen talousvaikutusten vuoksi, vaan ne tukevat myös paikallisten hyvinvointia lisäämällä harvaanasuttujen seutujen liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia", muistuttaa Metsähallituksen Luontopalvelujen projektipäällikkö Veikko Virkkunen Syötteeltä. Reitti on aina sidoksissa alueeseen ja sen tarjoamiin edellytyksiin. Reitti on aina sidoksissa paikkaan ja sen tarjoamiin edellytyksiin mutta myös rajoituksiin. Retkeilypalvelut laaditaan pääsääntöisesti verovaroin, joten ei ole yhdentekevää, miten prosessi toteutetaan ja millainen lopputulos on", Virkkunen huomauttaa. Hanketyöntekijä Antero Isola Báktevárrilla, alhaalla Teno ja Tenonlaakson takana Norja ja Rastegaissa. non kehitystä monipuolistaen samalla syrjäseutujen elinmahdollisuuksia ja palveluita
Paikallisten eränkävijöiden toiveesta pyysimme asiantuntijalausunnot vielä kalastusalueelta ja riistanhoitoyhdistykseltäkin", Isola kertaa suunnittelun pitkäjänteisyyttä. Ulkopuolisten asiantuntijalaskelmien mukaan reitistö toisi Utsjoelle vuosittain 16 000 uutta matkailijaa ja reitistön käyttäjät jättäisivät kuntaan jopa 900 000 euroa. Aloite kirjattiin kunnan kehittämissuunnitelmaan, ja se otettiin mukaan myös Pohjois-Lapin maakuntakaavaan. Vuonna 2009 valmistunut reitistö koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä rengasreitistä, jotka tarjoavat sekä haasteita että vauhtia. Reitistöjen varrella on useita laavuja ja muita taukopaikkoja. Panoraamahankkeen esiselvityksen tekijät harjoittelija Linnea Rasmus, arkeologi Juha-Pekka Joona ja hanketyöntekijä Antero Isola maisemakonttorissaan. Lapin kesä on lyhyt muttei aina vähäluminen. Toisaalta sama reitti ei välttämättä houkuttele eri asioista kiinnostuneita kulkijoita. Maastopyöräilyreitistön tavoitteena on houkutella alueelle kokonaan uusi käyttäjäryhmä tarjoamalla lajin harrastajille mahdollisuutta tutustua luontoon ja maisemiin pyörän selässä. Rakentamisen hankesuunnittelu käynnistetään ensimmäisenä sellaisille reittiosuuksille, joihin ei tarvita erillisiä reittitoimituksia ja ensimmäiset osuudet päästäneen viitoittamaan vihdoin ensi vuoden aikana. RETKI kesäkuu 2011 19. Retkipyöräilyreitit kulkevat maisemallisia pikkuteitä pitkin kansallispuiston ulkopuolella. Tulevia käyttäjiä kannattaa kuunnella ja ottaa mukaan suunnittelun alkuvaiheessa. "Syötteellä pyöräreittisuunnittelu on lähtenyt siitä, että vasta-alkajat ja lapsiperheet voivat tutustua alueeseen helpommilla retkipyöräilyreiteillä. Kansallispuistossa pyöräily on Syötteellä sallittua vain merkityillä maastopyöräilyreiteillä, joten siksikin selkeä viitoitettu reitistö on tullut tarpeeseen. kuva Antero Isola Ideasta reitiksi on pitkä tie Utsjoella ajatus retkeilyreitistöstä sai alkunsa jo lähes kymmenen vuotta sitten kunnan ja Metsähallituksen matkailuyhteistyöstä. "Lopulta vuonna 2008 reitistöhanke saatiin elinkeinolautakunnan hankeohjelmaan, ja kunnan taloussuunnitelmaan varattiin hankkeeseen määrärahat vuosille 20092010. Paikoin maasto on todella haastavaa", selvittää reitistöä suunnitellut Veikko Virkkunen. Poluilla kulkevat maastopyöräilyreitit taas on tarkoitettu maastopyöräilyn harrastajille, ja vaativuustaso vaihtelee sen mukaan. Vasta sen jälkeen päästään tekemään päätökset jatkotoimenpiteistä eli varsinaisesti reittien rakentamisesta. Esiselvityksen loppuvaiheessa järjestettiin osallisille avoin testiretki, missä perusteellisista selvityksistä tuli kiitosta, sillä samalla saatiin paljon uutta tietoa alueesta ja sen arvoista. Syötteellä pyöräillään Huolella suunniteltu ja toteutettu reitti on vetovoimainen ja palkitsee kulkijan. Hankkeen pohjaksi selvitettiin reitin vaikutuksia alueen paikallistalouteen. Reiteillä voi tutustua maisemiin ja luonnonnähtävyyksiin eri puolilla aluetta. "Paikoitellen reitin kulkua voisi helpottaa erilaisilla rakenteilla, mutta jo reitin suunnitteluvaiheessa on muistettava myös tulevaisuuden kunnossapitokustannukset", Antero Isola vielä muistuttaa. Hankkeen aluksi kartoitettiin maastopyöräharrastajien omia toiveita muun muassa polkujen ja maaston vaativuudesta sekä reittien pituuksista. ELY-keskuksen rahoituspäätös saatiin kesällä 2009 ja heti syksyllä käynnistettiin esiselvityshanke, joka kesti viime vuoden loppuun", Utsjoen vastaavana elinkeino- ja kehittämispäällikkönä toiminut Heikki Niittyvuopio kertaa pitkää prosessia hankkeen ohjausryhmästä. Reiteillä on monipuolisia maastoja helppokulkuisista hiekkakankaista vaativampiin suo-osuuksiin. Eri käyttäjäryhmillä on erilaisia tarpeita ja kiinnostuksen kohteita, joten kaikki eri harrasteet ja liikkumismuodot eivät välttämättä sovellu samalle reitille. Pudasjärvellä Syötteen opastus ja reitit -hankkeessa perustettiin 150 kilometriä maasto- ja retkipyöräilyreittejä. Nyt reittisuunnitelman esiselvityksen loppuraportti on nähtävillä, ja muistutusajan jälkeen reittisuunnitelma lähtee ELY-keskukseen vahvistettavaksi. Taustalla on EU:n maaseudunkehittämishanke Pohjois-Lapin Leader. Maastopyöräilyreitit tarjoavat mahdollisuuden tutustua päivässä Syötteen kansallispuiston ja Iso-Syötteen retkeilyalueen maisemiin, mutta pääosin ne sijoittuvat niiden ulkopuolisille talousmetsäalueille. kuluessa syntyy aina uusiakin näkökulmia, mikä taas vaatii lisäselvityksiä. Yhteistyötä tehtiin pyöräilyseurojen kanssa. Myös reittien käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä kehitystyön tuloksiin. Summalla on merkitystä ennen kaikkea pienten yritysten toimeentuloon ja sitä kautta kylien elinvoimaisuuteen sekä välillisesti myös Utsjoen kokoisen kunnan talouteen
Keväisessä erämaassa kapustarinnat ja lirot seurailevat kulkuani. Polku jatkuu Akujärvelle, missä se yhtyy Outakoskelle johtavaan paikallisten vanhaan kulku-uraan. Jänkäpounikossa hyppelee suokukkokin, ja tunturin kuvetta tarpoessani teen tuttavuutta tunturikihujen kanssa: ne tuntuvat lentävän suoraan kohti. Parina päivänä näen pienen poroparttion eli tokkaa harvalukuisemman lauman, mutta yhtään ihmistä en erämaassa tapaa päiväkausiin edes poromiehiä ei liiku täällä tähän aikaan vuodesta. Laskeudun jokivarteen ja pystytän kiireesti leirin. Kanjonissa kulkeva retkeilyreitti on toukokesäkuun vaihteessa vielä suljettu kevättulvan ja eläinten pesimärauhan vuoksi. Ruokatauon päälle teen ilman rinkkaa sivupiston Akujoelle. Kalamiesten ja retkeilijöiden tallaama poropolku johdattelee jokivarteen. Erttetvárrin ikivanha poroerotuspaikka kivistä ladottuine aitoineen herättää kunnioitukseni menneiden aikojen poromiehiä kohtaan. Tämäkin osuus tulevaa Panoraamareittiä on siis lähes viitoitusta vaille valmis. Jatkan Paistunturin erämaa-alueen halki kohti etelää kierrellen tutustumassa kevättä kuohuviin vesiputouksiin. Kevyen sadekuuron yllättämänä pysähdyn Nammajärven kodalla aamuöiselle lounastauolle. Seuraavana aamuna erkanen viittapolulta ja suuntaan kulkuni poluttomiin maastoihin. Aamulla huomaan, että Lapin kesä on lyhyt muttei aina vähäluminen: maassa on kymmenkunta senttiä lunta! On juuri se päivä, jolloin kouluissa lauletaan suvivirttä, mutta Paistunturissa suvi ei juuri nyt ole kovin suloinen. Erämaa pysyy erämaana Taivaalla leijuu piekanapariskunta. Uusi Panoraamareittikään ei tule rikkomaan erämaan rauhaa, sillä erämaalain hengen mukaisesti reitistö on linjattu pääosin erämaa-alueiden ulkopuolisille reunavyöhykkeille. Tenon varresta siirryn Utsjoen retkeilyreitille, joka nousee Utsjoen kirkonkylältä länsipuoleiselle tunturialueelle. Viitoitettu ympyrälenkki on nyt vielä erillinen reitti, mutta jatkossa tämäkin olisi yksi osa pitkää Panoraamareitistöä. etsimessä retkeilyreitin perustaminen Syötteen maastopyöräreitit ovat kiinnostavan haasteellisia myös lajin aktiiviharrastajille. Guivin kautta jatkan kohti Akukammia. Jatkan kuitenkin Kevon reittiä vielä Ruktajärven kämpälle, mutta siitä poikkean länteen johtavalle poromiesten mönkijäuralle. Jalkojeni alla on valmis polku ja silmieni edessä panoraamamaiset näkymät. Muutamaa päivää myöhemmin tulen erämaa-alueelta Kevon luonnonpuiston reunaan. Kuljen soidensuojelualueen sivua poroerotuspaikalle, jonka jälkeen nousen 620-metrisen Karigasniemen Áilikkaan rinteille, mistä jatkan Skálonjuov an lähireitille. Viitoitusten valmistuttua retkeilijät löytäisivät tännekin ilman salapoliisityötä monien karttojen parissa. Lisätietoja: www.utsjoki.fi www.syote.fi 20 RETKI kesäkuu 2011. Panoraamareitistön valmistuttua Námmájávri olisi Nuorgamista lähtevän haaran ja Kevonreitin pohjoisen jatko-osan solmukohta. Aukean jängän laidalla tuuli riepottaa telttaa. Porotkin saavat edelleen pitää rauhalliset laidunalueensa. Eilisen hellepäivän jälkeen ilma on äkisti kylmennyt ja taivaalle on noussut tummia pilviä. Joki ylitetään kahlaamalla, mutta kekseliäs pyöräilijä taluttaa ajokkinsa kuivana kahluuvaijerin avulla. kuva Jonne Lantto Tenolta tunturiin Päiväretkemme jälkeen jatkan matkaani vielä iltayöstä
Puuaines on haluttua puusepänteollisuudessa kovuutensa ja koristeellisen värityksensä vuoksi, mutta lyhytikäisenä puu lahoaa helposti. RETKI kesäkuu 2011 21. Suomenpihlajan erottaa tavallisesta eli kotipihlajasta lehden yhteen kasvaneista ulommista lehdykepareista. Lähilaji ruotsinpihlajan kaikki lehdykeparit ovat kasvaneet yhteen. Laji esiintyy Ahvenanmaan ja lounaissaaristomme kivikkoisilla niityillä, kalliolehdoissa ja 27 retkeilijä Ilkka Hanski sai tiedepalkinnon. S 28 tapahtumassa Luonnonkukkia muistetaan yhteispohjoismaisesti. 29 oma retki Hossan haltiat. laidunkedoilla, mutta haluttu puutarhakasvi on levittäytynyt karkulaisena jo Etelä-Hämeeseen ja Suomenlahden rannikolle. Juhannuksena huumaavan tuoksuisena kukkivan puun marja on punainen, pyöreä ja hieman kotipihlajan marjaa suurempi. Tilhi, rastaat ja muut marjoja syövät lintulajit levittävät puun siemeniä pitkiäkin matkoja. kesäkuu www.retkilehti.fi kuva Antti Ohenoja Ajassa 2 2230 Saariston marjapuu teksti Mikko Lamminpää piirros Karoliina Lahti p p Tapio Vaali kirjoitti nimensä Haltin huipun vieraskirjaan. 22 uutiset Haltin on huiputtanut 100 000 nousijaa. 25 repussa Luonnontarkkailijan välineitä. 26 kirjat Petet hiihtivät Grönlannin poikki. Kolmesta lajista jalostunut saariston pihlaja kelpaa puutarhojen koristeeksi. uomenpihlaja (Sorbus hybrida) on ainoa maamme nimeä kantava puulaji. Hapan marja sopii parhaiten mehuksi ja hilloksi. Suomalainen Pietari Kalm ehdotti 1700-luvulla sen tieteelliseksi nimeksi päälevinneisyysalueen mukaisesti Sorbus fennicaa, mutta nimistötieteilijä Carl von Linné halusi korostaa sen olevan omaksi lajikseen erkaantunut, luultavasti peräti kolmen pihlajalajin risteymä. Sitä tavataan paikoin myös Ruotsin, Viron ja Norjan rannikoilla
Retki on hänelle jo perinne. Haltin huipulla olevan vieraskirjan sadantuhannen nimen rajapyykkiä odotettiin jo viime kesänä, mutta jännittävä hetki toteutui vasta keväthankien aikaan. Tavarat kulkevat mukana, ja hankijalas toimii kuten suksi. Mies on potkutellut Haltille kaikkiaan 19 kertaa. kesäkuu uutiset koonnut Mikko Hieta Lyhyesti Norppaystävällisiä luonto-ohjelmia Saimaalle SAIMAAHOLIDAY on ryhtynyt myymään erityisen norppaystävällisiä ohjelmapalveluja Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistojen alueella. "Potkukelkka on maailman paras väline tähän vuodenaikaan. "Kävijälaskureidemme mukaan Haltin huipulla käy vuosittain 4 5005 000 vaeltajaa. Matkailuyrittäjät ovat kehittäneet palvelujaan norppakannan hyvinvoinnin ehdoilla. Viisitoista kertaa on noustu huipulle asti. www.metsapeuranmaa.fi Hautalasta kansallispuistolähettiläs LUONTOKUVAAJA Hannu Hautala on nimitetty kansallispuistolähettilääksi. Kari ja Lehtonen olivat myös ensimmäiset Haltin vieraskirjaan nimensä kirjoittaneet ja ensimmäiset vaeltajat, jotka ovat nousseet Haltille Suomen puolelta. Metsäpeuranmaan alueen kattava kartta sisältää matkailukartan 1:130 000 ja retkeilykartan 1:70 000 mittakaavassa. Metsähallituksen työntekijät osasivat ennakoida tapahtumaa pääsiäispyhille ja olivat tunturin laella vastaanottamassa sadannentuhannennen nimen kirjoittajaa. Vuotuinen tunnustus myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. Mieli on tärkein: Tärkeintä on varata aikaa, nauttia luonnosta ja oman porukan sosiaalisesta seurasta. Suosittu luontomatkailukohde on samalla yksi tiheimmistä saimaannorpan elinalueista. Vaali saapui huipulle auringonpaisteessa neljän hengen potkukelkkaporukassa. www.saimaaholiday.net SADASTUHANNES KÄVI HALTILLA POTKUKELKALLA RUOVETELÄINEN Tapio Vaali on sadastuhannes vaeltaja, joka kirjoitti nimensä Haltin huipulla olevaan vieraskirjaan. Merkittävä hetki oli toisena pääsiäispäivänä. Kartalla on valtakunnallisen pyöräilyreittiverkoston lisäksi yli 30 maastoreittiä. Iso osa kyllä kirjoittaa", sanoo Metsähallituksen suunnittelija Antti Ohenoja, joka oli Haltin laella onnittelemassa Tapio Vaalia. Peuran Polulle uusi retkeilykartta PEURAN POLULLE on julkaistu uusi retkeilykartta. Yksin ei kannata lähteä tunturiin", Tapio Vaali neuvoo. Vaali on ammatiltaan eräopas, mutta suosittelee Haltin tavoittelua lihasvoimin myös aloittelijalle. Metsähallituksen luontopalveluille, joka vastaa Haltin retkeilyreiteistä, Vaalilla on yksi toive: "Olisi mukavaa, että olisi kaksi vieraskirjaa: yksi lihasvoimin tuleville, toinen moottorikelkoilla tulijoille", Vaali toivoo. Tästä lähdemme Pitsusjärvelle, sitten koetamme pilkkiä rautua parin päivän ajan ja teemme päivälenkkejä. Kokonaiskävijämäärä on sataatuhatta suurempi, sillä jokainen ei kirjoita nimeään vieraskirjaan. Kotiin lähdemme vapun tienoilla", sanoo Tapio Vaali. Norpparetkillä eläimiä kiikaroidaan niin kaukaa, ettei norppa häiriinny lepokivillä. "Meillä on porukassa mukana ensikertalainen sekä Haltin valloituksessa että potkukelkkailussa. Ensimmäisen vieraskirjan Haltille vei helsinkiläinen naisvoimistelijoiden ryhmä Kaarina Karin ja Anna Lehtosen johdolla vuonna 1933. Talvella liikutaan vain merkityillä reiteillä, eikä moottorikelkkoja vuokrata lainkaan norppa-alueelle. Norppaystävällisissä luonto-ohjelmissa oppaat kertovat matkailijoille saimaannorpan elämästä ja lajin menestystekijöistä. "Elämäntyössään Hautala on sympaattisella tavalla vaikuttanut luonnonsuojelun ja kansallispuistojen yleiseen hyväksyntään, jo aikana kun luonnonsuojelu ei ollut muotia", puistonjohtaja Matti Hovi tunnustuksen myöntävästä Metsähallituksen luontopalveluista perustelee. 22 RETKI kesäkuu 2011 kuva Antti Ohenoja. Potkukelkkailu sopii hyvin aloittelijalle
Kotimaiset tuotteet ovat olleet mukana monessa historiallisestikin merkittävässä hetkessä. Kilpailun järjestää kahdeksan nuorisojärjestöä yhdessä kolmen nurmijärveläisen tytön aloitteesta. Talvisodassa sotilaan ainoa henkilökohtainen esine, kompassi, pelasti jopa ihmishenkiä. Sen avulla voimme jatkaa tehokasta suojelutyötämme kaikissa Itämeren rantavaltioissa", sanoi WWF Suomen yritysyhteistyöjohtaja Anneli Alfthan. Luokittelija tekee reitistä reittikuvauksen, jossa reitin nähtävyydet, opasteet ja palvelut tuodaan esiin. "Meille kerrotun talvisotatarinan mukaan vasemmassa rintataskussa ollut kompassi pysäytti vihollisen tarkka-ampujan luodin ja pelasti nuoren luutnantin hengen", kertoo Suunnon toimitusjohtaja Mikko Moilanen. www.specialized.com www.suomenlatu.fi RETKI kesäkuu 2011 23. www.darbaroud.com Lyhyesti Muumeilta lahjoitus WWF:lle 50-VUOTTA täyttävä Maailman luonnonsäätiö WWF on saanut 310 000 euron lahjoituksen muumeilta. Voittajan valinta tapahtuu tämän jälkeen äänestämällä omaa suosikkia kilpailun nettisivuilla. Muumien juhlavuotta vietettiin meriteemalla. Majoja voi rakentaa yksin tai ryhmässä, mutta niiden rakentamiseen tulee käyttää luonnonmateriaaleja. "Vaativuusluokittelua käytetään usein osana reitin kehittämistä. Kuumuuden, pitkän matkan ja hiekan vuoksi kilpailua pidetään maailman vaativimpana. Lisäksi reittiluokittelija yleensä antaa kehittämisehdotuksia reittiä koskien", kertoo Eveliina Nygren Suomen Ladusta. Ulkoilureittien luokitusjärjestelmä palvelee sekä reittien käyttäjiä että niiden ylläpitäjiä. Tuotetta edustaa Suomessa Specialized Europe B.V. Kilpailijat etenivät kuudessa päivässä 243 kilometrin matkan kantaen tarvittavat varusteet mukanaan telttaa lukuun ottamatta. Suunto haluaa olla mukana tuottamassa positii- Majanrakennuskilpa alkaa TOUKOKUUN lopussa käynnistyi valtakunnallinen kaikille 612-vuotiaille lapsille avoin majanrakennuskilpailu. Esimerkiksi vuoden 1952 kesäolympialaisissa olympiatuli kannettiin Helsingin stadionille Suunnon valmistamissa soihduissa. Kilpailuun voi osallistua 15. "Lahjoitus on erittäin tärkeä WWF:n Itämeri-työlle. SEIKKAILU SAHARAN HALKI JARMO PITKÄNEN osallistui ensimmäisenä suomalaisena Marokossa Saharan halki juostavaan Marathon Des Sables -kilpailuun. "Kun reitistä on kattavat perustiedot, ulkoilija osaa myös varustautua oikein ja kulkeminen on turvallisempaa. "Asiakkaidemme hienot elämykset ja ilon hetket ovat osoitus myös meidän onnistumisestamme. Luokituksen avulla matkailija tai retkeilijä voi vertailla eri reittejä ja valita itselleen sopivimman. Oman kokemuksensa voi lähettää osoitteella press@suunto.com. Reitistä olemassa oleva ennakkoinformaatio, opasteet ja taukopaikat tarkastetaan ja sisällytetään reittikuvaukseen. Ensikertalainen onnistui pääsemään maaliin noin 800 muun sinnikkään joukossa. Lisätieto madaltaa myös kynnystä lähteä liikkeelle", lisää Tapani Eskola Metsähallituksesta. Oikaisu EDELLISESSÄ numerossa julkaisemassamme maastopyörätestissä Specializedin maahantuojan tiedoissa oli virhe. syyskuuta saakka lähettämällä kuvan majasta, yhteystiedot sekä kertomuksen majan rakentamisesta osoitteeseen kilpailu@munvuoro.fi. Ulkoilureittien vaativuusluokitusjärjestelmä on valtakunnallinen järjestelmä, jonka avulla koulutettu reittiluokittelija arvostelee reitin vaativuuden, kulkukelpoisuuden ja opasteiden perusteella. Parhaat tarinat palkitaan Suunnon tuotteilla. Luokiteltuja reittejä on Suomessa noin 800 kilometriä. Muumipeikko täytti viime vuonna 65 vuotta, ja lahjoitussumma syntyi juhlavuoden tuotteiden myynnistä. "Tätini Tove Jansson rakasti merta, ja meri on aina ollut tärkeä osa muumimaailmaa", sanoi Sophia Jansson, joka valvoo Tove Janssonin kirjallista perintöä. SUUNTO KERÄÄ TARINOITA MUUN muassa rannetietokoneita ja kompasseja valmistava Suunto juhlii 75-vuotista historiaansa kokoamalla suomalaisilta yhtiön tuotteisiin liittyviä kokemuksia ja muistoja. Reitti luokitellaan asteikolla helppo, keskivaativa ja vaativa. Pitkänen kertoo kokeneensa matkan aikana jopa 57 asteen kuumuutta ja menettäneensä kymmenen kiloa painostaan. www.munvuoro.fi/majanrakennuskilpailu visia kokemuksia ja onnistumisia sekä viedä eteenpäin liikkumisen, ulkoilmaelämän, seikkailun ja elämyksellisyyden ilosanomaa", summaa Moilanen. VAATIVUUSLUOKITELLUT REITIT LISTATTIIN SUOMEN LATU ja Metsähallitus ovat koonneet yhteisen rekisterin kaikista Suomessa vaativuusluokitelluista ulkoilureiteistä
Pääkaupunkiseudun ja Hämeen Partiosäätiöt luopuivat omistamastaan retkeilytarvikekaupasta pienentääkseen sijoitustoiminnan riskejä. Yhtiö omistaa jo entuudestaan Ruotsissa partiokauppoja vastaavan Naturkompaniet-ketjun. 040-508 1673 tai Taisto Karjalaiselle puh. Kartoittajat toivovat paikallisilta asukkailta apua löytääkseen merkkejä muinaisen ihmisen toiminnasta. "Valtion maiden menneestä käytöstä kerätään mahdollisimman monipuolista tietoa meitä kiinnostavat kulttuuriperintökohteet esihistoriallisista muinaisjäännöksistä vanhoihin savottakämppiin, poroaitoihin ja uittopatoihin", kertoo kulttuuriperinnön erikoissuunnittelija Pirjo Rautiainen Metsähallituksen Lapin luontopalveluista. Luonnonsuojelualueita tutkitaan Kevolla, Kilpisjärvellä, Pallas-Yllästunturin sekä Pyhä-Luoston kansallispuistoissa. Yleisö pääsi seuraamaan kisaa rastipaikoilla ja internetissä. Kilpailun haastetta lisäsi yli 11 metriä sekunnissa puhaltanut puuskittainen tuuli sekä hyinen merivesi. kesäkuu uutiset ERÄMELONNAN SM -KISAT ONNISTUIVAT STADISSA ERÄMELONNAN suomenmestaruuskisa lipikoitiin Helsingin ja Espoon vesillä 14.15.5. 040-767 4947. PARTIOLAISET LUOPUIVAT PARTIOAITASTA RUOTSALAINEN Fenix Outdoor on ostanut Partioaitan koko osakekannan. Lisäksi kohteita voidaan hyödyntää muun muassa matkailun kehittämisessä. Luvassa on myös retkiä, kursseja sekä kuukausittainen karaokeilta. NeoShell menestyi talvitestissä POPULAR SCIENCE -tiedelehti laittoi vertailuun Polartecin uuden NeoShell -materiaalin ja Gore-Texin Active Shell -kalvon. Omista havainnoista voi ilmoittaa Pirjo Rautiaiselle puh. Nuorin osallistuja oli alle kymmenvuotias ja vanhimmat jo seniori-ikäisiä. Kilpailun johto joutui jopa siirtämään aloitusta kovan tuulen vuoksi. Kisan johti avokanoottiyhdistyksestä tuttu Jaakko Mäkikylä. Tulosluettelot osoitteesta eramelonta.fi. Melojat odottavat lähtövuoroa soutustadionilla. KULTTUURIN KARTOITTAJAT ETSIVÄT OUTOJA KIVIKASOJA SAAMELAISMUSEO ja Metsähallitus kartoittavat jälleen kesällä kulttuuriperintöä Rovaniemeltä Utsjoelle. Uuden omistajan johdolla tavoitteena on Partioaitan myymälöiden kehittäminen. VUORIPURO JA ERÄCENTER YHTEISTYÖHÖN OULUSSA toimivat erä- ja retkivarustekaupat Vuoripuro.com ja Eräcenter palvelevat jatkossa asiakkaita saman katon alla Kynsilehdossa. Valtion talousmetsien kulttuuriperintöä kartoitetaan Inarissa, Pellossa, Rovaniemellä, Ylitorniolla ja Savukoskella. Melontataitojen lisäksi kilpailijat asetettiin paremmuusjärjestykseen ratkomalla rastitehtäviä luonnontuntemuksesta, ensiavusta sekä luonnossaselviytymisestä. Inventoinnit edistävät valtion maiden kestävää käyttöä ja auttavat kulttuuriperintökohteiden säilymisessä. Laskettelurinteissä vaihtelevissa oloissa tehdyn testin jälkeen NeoShell-takin kerrottiin olleen selvästi hengittävämpi ja miellyttävämpi. 24 RETKI kesäkuu 2011 kuva Jussi Laari. Perhe-, retki-, ja kilpasarjalaisia osallistui mittelöön kaikkiaan vajaa 50 joukkuetta eli 90 melonnanharrastajaa. Kerättyä tietoa tarvitaan metsänhoidon ja luonnonsuojelualueiden maankäytön suunnitteluun. Tyytyväisyyttä hehkuva Jaakko ylisti vaativaa keliä hyväksi lisäksi kisaan, mutta kiitteli taitojensa rajat tuntevia melojia, jotka päättivät keskeyttää turvallisuuden takia. Partiosäätiöiden tehtävänä on partiotoiminnan tukeminen. Kanoottikunnat kauhoivat sarjasta riippuen 3040 kilometrin matkan. Myös verkkokaupan tuotevalikoima yhtenäistyy. Myymälään rakennetaan kiipeilyseinä, jolla tossuja ja valjaita voi testata ennen ostopäätöstä. Avokanoottiyhdistys organisoi kisat yhdessä Suomen Ladun ja Suomen Kanoottiliiton kanssa
150 sivua. Kohteen kartan avulla voi tehdä alustavaa reittisuunnitelmaa, ja monipuolinen kuvatarjonta kertoo, miltä paikka näyttää. Karttakeskus 2011. Mikko Hieta ko 26 RETKI kesäkuu 2011. Suuria tunteita ja hämmästyttäviä juonenkäänteitä on tosin turha odottaa. Grönlanti pohjoiseen yli suuren jään, Petri Vuorenmaa ja Petri Mäkelä. 33 euroa. Sijainti, matkustus ja palvelutiedot tarjoillaan lukijalle selkeästi. Kuvien avulla kirjasta on saatu värikäs, mutta vaatimaton taitto ja kirjan pehmeä kansi luovat mielikuvan yläkoulun oppikirjasta. Käytännön lääkekasvit, Henriette Kress. Tässä kirjassa annetaan vinkkejä kasvien keräämisestä, käsittelystä ja eri käyttötarkoituksista. Jos tarinassa olisi mukana nainen ja kiihkeä romanssi, voisi kirjaa pitää kohtalaisena romaanina. Omakustanne 2010. Kierretään kansallispuistoja JOUNI LAAKSONEN on kasannut yksiin kansiin kaiken, mitä retkeilijän tarvitsee tietää kansallispuistoon lähtiessään. Kirja esittelee sata linturetkikohdetta ympäri maata, joissa kiikaroitavaa riittää läpi kesän joissain jopa läpi vuoden. Kirja myös kertoo, mitä lintuja paikalta kannattaa tähystää. Yrttien avulla terveeksi HENRIETTE KRESS tutustui yrtteihin jo lapsena isoäitinsä opastuksella ja lähti myöhemmin opiskelemaan yrttiterapiaa Yhdysvaltoihin. Kirjoittaja ylläpitää laajaa yrttisivustoa internetissä. 263 sivua. Kirjaa on mukava lukea: Teos on väljä, jokainen kohde on oma kokonaisuutensa, eikä sivuja ole tilansäästön takia ahdettu täyteen. Retkeilijän kansallispuistot, Jouni Laaksonen. 144 sivua. Matkakertomuksen lomaan on saatu kudottua monta kiehtovaa faktaa jäätikön historiasta ja nykyisyydestä sekä arktisesta retkeilystä. Tarina soljuu niin sujuvasti, että kirjan pariin uppoutuu huomaamatta tuntikausiksi. Otava 2011. Lintukohteet, Juha Laaksonen ja Riku Lumiaro. Kirjassa on lähes kolmesataa tekstisivua, eikä värikuvia kirjasta löydy yhtäkään. Kun tarina on nyt laitettu kansien väliin, lopputeos muistuttaa enemmän kaunokirjallista tuotosta kuin perinteistä naparetkikirjaa. 240 sivua. Nyt se on lajityypissään retkikirjojen parhaimmistoa. Kohteista on hyvä esittelyteksti sekä sijaintikartta ja tarkka koordinaattipiste. kesäkuu kirjat koonnut Joppe Ranta Reissukirja muistuttaa romaania KOLME vuotta sitten Reissu Petet kulkivat kolmen kuukauden aikana 2 500 kilometrin matkan Grönlannin jäätikön poikki etelästä pohjoiseen. 21,90 euroa. Silloin retkikaverukset hiihtivät saaren läpi poikittain. Seikkailusta on nyt julkaistu kirja aivan kuin miesten edellisestä vuoden 2003 matkastakin. ReissuPete 2011. Mikko Hieta Muuttopuuhia kyttäämässä KEVÄT on tuonut muuttolinnut maahan, mutta vielä ei ole myöhäistä bongailla. 31,40 euroa. Petet Vuorenmaa ja Mäkelä ovat parinkymmenen vuoden retkeily-ystävyytensä aikana tehneet jo saman verran vaativia vaelluksia, ja moni on ehtinyt seurata miesten edesottamuksia retkikuntien verkkosivuilta. 26 euroa
Hän on juuri vastaanottanut Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian myöntämän neljän miljoonan kruunun Crafoord-palkinnon. "Ekologin pitää kantaa vastuuta myös siitä, miten tutkimusten tuottamaa tietoa käytetään. Luonnontilaisia soita ei tulisi enää ottaa turvetuotantoon", Hanski arvostelee. Tutkijat etsivät tietoa siitä, miten kaupungistuminen, metsien hävittäminen ja ilmastonmuutos vaikuttavat eläimiin ja kasveihin. teksti Tiina Riikonen kuva Ilkka Hanskin albumi RETKEILIJÄ Ilkka Hanski Tutkija paljastaa sukupuuton syyt PERHOSISTA INNOSTUNUT EKOLOGI PALKITTIIN CRAFOORDTIEDEPALKINNOLLA. katemiaprofessori Ilkka Hanskin polkua luontoon viitoittivat lapsuuden kesät mummolassa. Samalla halutaan löytää ratkaisuja meneillään olevan sukupuuttoaallon pysäyttämiseen. Poikaviikari-iän kalastaminen ja lintujen tarkkailu vaihtuivat teinivuosina perhosten keräilyyn. Hanskin johtamassa metapopulaatiobiologian huippuyksikössä selvitetään elinympäristöjen pirstoutumisen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Suomessa tärkeintä on metsien ja soiden suojelu luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämiseksi. Tiedemiehenä Hanski ottaa osaa julkiseen keskusteluun, ja hän on kysytty esiintyjä alan tilaisuuksissa ympäri maailmaa. Perhoslajin avulla on tutkittu, miten ja miksi lajit kuolevat paikallisesti sukupuuttoon tai toisaalta mikä auttaa niitä selviytymään pirstoutuneessa ympäristössä. Ahvenanmaan perhosten lisäksi Hanskin johtamalla ryhmällä on ollut tutkimushankkeita muun muassa Kiinassa, Norjassa, Grönlannissa sekä Madagaskarilla. Laji vei mukanaan, ja nyt tiedemies Hanski tunnetaan ennen kaikkea kahdenkymmenen vuoden ajan Ahvenanmaalla tekemistään perhostutkimuksista. "Palkinto on osoitus suomalaisen ekologian ja ympäristötieteen tutkimuksen korkeasta kansainvälisestä tasosta", akatemiaprofessori Ilkka Hanski sanoo. A RETKI kesäkuu 2011 27. Hanski on ensimmäinen pohjoismainen tutkija, jolle tämä "pikku-Nobeliksikin" kutsuttu tiedepalkinto on myönnetty. Tuloksilla on käytännön merkitystä ihmisten ja luonnon tarpeiden yhteensovittamisessa, esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja suojelualueiden valinnassa. Täpläverkkoperhosella suoritetuista tutkimuksista on tullut mallisysteemien klassikko, jota ekologit ympäri maailmaa hyödyntävät. "Kaksi viikkoa telttaelämää keskellä sademetsää on aina vuoden parasta aikaa! Kun konttaa lantakuoriaisten perässä Madagaskarin metsissä, ei ainakaan tarvitse istua sähköpostin äärellä", naureskelee akatemiaprofessori Ilkka Hanski, jota pidetään yhtenä maailman arvostetuimmista ekologeista
Retkien johtajat ovat vapaaehtoisia, jotka tuntevat oman alueensa kasvilajistoa niin, että osaavat kertoa niistä muillekin. Päivän teemalaji on tänä vuonna tähtitalvikki (Moneses uniflora), joka viihtyy varjoisissa, tuoreissa metsissä, korvissa ja puronvarsilla. Samalla avataan uusi viiden kilometrin retkeilyreitti Poika-ahosta Tulijärven laavulle. Syötteen luontokeskus järjestää retken Jurmunlammen tulvasaariin Taivalkoskelle. Torpalla on avoimet ovet ja kahvitarjoilu kello 1620. AVOIMET OVET POIKA-AHON TORPALLA PYHÄ-HÄKIN KANSALLISPUISTO, SAARIJÄRVI 1.3.7. www.luontoon.fi 18.6. LUONTO & ERÄ JYVÄSKYLÄ Alan järjestöt ovat tapahtumassa mukana tuottamassa ohjelmaa, mutta toki Jyväskylän Paviljongissa nähdään perinteiseen tapaan myös tuotteiden ja palveluiden esittelyjä. www.suomimeloo.fi Uusi melontaseikkailu Suomen ja Ruotsin rajalla tarjoaa vaihtelevia melontavesiä Muonion- ja Tornionjoissa kahdessa Euroopan harvoista vapaista vesistä. MIDNIGHT SUN CANOEING MUONIOTORNIO Kanoottiviesti melotaan uudella reitillä Turusta Espooseen. KOUVOLAN ERÄMESSUT PIONEERIPUISTO, KORIA Tähtitalvikki on luonnonkukkien päivän teemalaji. hteispohjoismaisen luonnonkukkien päivän aikana järjestetään Suomessa noin sata ohjattua retkeä. Mukaan odotetaan sataa joukkuetta eli noin tuhatta melonnan ystävää. HOSSAN MELONTASUUNNISTUS HOSSA, SUOMUSSALMI 10.12.6. www.midnightsuncanoeing.eu 14.6. SUOMEN LADUN LEIRIPÄIVÄT HAKUNILAN URHEILUPUISTO, VANTAA www.sll.fi www.luontoon.fi Tähän saakka päiväkäytössä ollut tupa palvelee puiston kävijöitä nyt myös yö- Latulaisten leiripäivillä riittää monipuolista ohjelmaa suopunginheitosta suokävelyyn. Yleisimmillään se on Itä- ja Pohjois-Suomessa. Muutaman tunnin mittaisille retkille ei yleensä tarvitse ilmoittautua etukäteen, ja ne ovat myös kaikille avoimia ja maksuttomia. SUOMI MELOO TURKUESPOO 27.6.3.7. Keskiyön aurinko ja napapiirin luonto hurmaavat osallistujat varmasti 295 kilometrin matkalla. www.jklpaviljonki.fi/le2011 Vuoden retkikohteeksi valitulla Hossan retkeilyalueella järjestetään toista kertaa melontasuunnistus. Tavoitteena on kasvituntemuksen ja -harrastuksen edistäminen sekä yhteisten luontokokemusten tarjoaminen mahdollisimman monelle. Osallistumismaksu on 250 euroa. Viime vuonna retkille osallistui yli 2 300 innokasta. Linnansaaren luontokeskuksessa järjestetään perennanvaihtotapahtuma sekä retki Hevonniemen ennallistamispolulle Kallislahteen. www.kymenlaaksonmessut.fi/era pymispaikkana. Ahvenanmaalla ja lounais-rannikolla se on ensimmäistä kertaa luokiteltu uhanalaiseksi. 40 euron osallistumismaksu sisältää melontavarusteet. kesäkuu tapahtumassa Luonnonkukkien päivä kutsuu retkelle 19.6. kuva Pertti Harstela/Vastavalo 10.12.6. mennessä osoitteella hossanretki@co.inet.fi. 11.17.6. Perinne alkoi Tanskasta, josta teemapäivä rantautui Suomeen tammisaarelaisen kasvitieteilijän Kalevi Keynäsin innoittamana vuonna 2003. Joka päivä on yleisöosuus, jolle voi lähteä mukaan kuka tahansa asiasta kiinnostunut ilman omaa joukkuetta. Oulangalla retkeilijät tutustuvat Naatikkavaaran ja Riihivaaran kalkkialueen lehtoihin ja lettoihin sekä myöhemmin illalla Korvasvaaraan, joka on yksi Suomen arvokkaimmista lajistoalueista. Tähtitalvikki kukkii Suomessa kesä heinäkuussa. Y Kahdeksansilla erämessuilla Korialla järjestetään jälleen Eräheila-kilpailu, jota ei voiteta pelkällä hymyllä vaan taitoakin tarvitaan. Ilmoittautuminen 13.6. Vaelluskilpailussa testa- 28 RETKI kesäkuu 2011. Osallistujat melovat erämaisia vesireittejä pari- ja yksilösarjoissa
Erävelluksen ei siis ole pakko olla totista taivallusta ilman mielikuvituksen käyttöä, vaan siitä voi tehdä erilaisen elämyksen unelmiaan eläen. Ulla Rautiainen Testissä makuualustat Pikamarssi Syötteeltä Posiolle Pyhiinvaellus kotimaassa Aallon harjalla Perämerellä Kökar Lähetä tarinasi ja voita palkinto! Lähetä kuva ja kertomus retkikokemuksistasi osoitte toimitus@retkilehti.fi a osoitteella tai Retki, PL 193, 15101 Lahti. Liitä mukaan yhteystietosi, sillä jokaisessa numerossa mielenkiintoisimman kuvan tai kertomuksen lähettäjä palkitaan Petzl Tikka 2 -otsalampulla! RETKI kesäkuu 2011 29. Linturetkelle mennään perheen tai vaikka kerhoryhmän kanssa. kuva Ari Seppä/Vastavalo Oma retki Hossan haltiat 30.5.5.6. YLLÄKSEN RETKIVIIKKO YLLÄS Retkiviikko kutsuu ulkoiluharrastajia Ylläksen maisemiin. kesäkuuta. www.yllas.fi/ylläksen-retkiviikko-1 Mörskän miesten johdolla erävaelluksen taidoissa kisaillaan kuuden vuoden tauon jälkeen aivan eteläisimmässä Suomessa. Retkisarjan uudet säännöt sallivat joukkueen kooksi 24 vaeltajaa. Näin teimme vaelluksestamme fantasiaa ja elimme viikon eläväksi tullutta satua. ERÄVAELLUKSEN SM-KILPAILUT HÄMEEN JÄRVIYLÄNKÖ, LOPPI 10.16.7. Välillä heitimme rinkat selistämme ja kahlasimme hameinemme purossa vetehisen tyttärinä, tanssimme paljain jaloin suon päällä aarnivalkeitten haltioina, uimme lumpeenlehtien keskellä vedenneitoina ja autiotupien hämärässä kerroimme ihmeellisiä satuja toisillemme. LASTEN LINTUVIIKKO KOKO MAASSA Toukokuun lopulla lintujen pesimäaika on parhaimmillaan, ja lintuja on helppo nähdä ja kuulla kaikkialla. Luontokeskus Kellokkaan valokuvanäyttelyssä esitellään retkitunnelmia heinäkuun loppuun saakka. www.birdlife.fi taan osanottajien taitoja suunnistuksessa, luonnontuntemuksessa sekä vaeltamisessa, ensiavussa ja pelastuspalvelussa helpohkolla 510 kilometrin reitillä. Lasten lintuviikolla voi tarkkailla ruokaa kantavia lintuja ja tehdä muita pesintään liittyviä havaintoja. Kolmen kansallispuiston kierroksen maksussa voi säästää ilmoittautumalla viimeistään 3. www.leiripaivat.net/wordpress 8.11.9. Kirjoita viestin otsikoksi "Oma retki". Tavanomaisten retkeilyvaatteiden sijaan pukeuduimme sadunomaisiin pitkiin hameisiin, koristimme hiuksemme saniaisten lehdillä ja olimme metsänhaltioita Hossan poluilla. Retken vetäjät saavat valmiit vinkit BirdLife Suomen verkkosivuilta. Ohjelmassa on muun muassa vaelluksia, luontoja kalastusretkiä, tapahtumia lapsille, hevosvaellusta sekä pyörä- ja kulttuuriretkiä. www.suomenlatu.fi/erasm Ilmoita tapahtumista: toimitus@retkilehti.fi. Tulevassa numerossa 30.6. kuva Joel Ahola LOPPUKESÄN lämpiminä päivinä minä ja tyttäreni vaelsimme täyden viikon Hossan kauniissa luonnossa
massa hintaluokassa. ki-Euroopassa näitä kutsuttaisiin talvikengikVibramin valmistama pohja Trail Moran alla si, mutta Suomen olosuhteissa talvikäyttöön on ei ole missään nimessä huono, mutta se ei tässä suhtauduttava varauksin. One Way kin parhaimmillaan petollisen märissä kevät- ja soveltuu myös sauvakävelyyn, johon italialainen syyssäissä. Crossoverin takana olevisOne Way -merkin Trail Mora mid edustaa myös ta lenkeistä ei ole pukemisessa apua, sillä lenkit keskieurooppalaista suunnittelua ja kilpailee saovat niin pienet, ettei sormi niihin mahdu. Italialaisen pintakangas on kotimaista jämäkämpää, mikä ei kuitenkaan juuri vaikuta käytettävyyteen. Tummat sävyt miellyttävät asiantuntijoiden suosittelemia räikeitä värejä enemmän. 46 eräaskareita Nuotio syttyy aurinkovoimalla. 48 varustekatsaus Päivitetty kumisaapas on oivallinen maastossa. ONE WAY TRAIL MORA MID LA SPORTIVA CROSSOVER GTX RETKI kesäkuu 2011 31. Toisaalta suomalaiseen makuun Molempien nauhastoa ja nilkkaa suojelee vetkengän lesti saattaa miellyttää niitä, jotka vierastähylkivä säärystin, minkä ansiosta kengät ovattavat hyvin tiukasti istuvaa italialaista. Kestuntuu turhan sporttiselta. Crossoverin nilkassa on pikalukolla säätyvä kiMolempien jalkineiden muotoilu miellyttää ristys, jolloin se asettuu napakammin suojaamaan silmää, mutta La Sportivan yleinen laatuvaikulumelta, mudalta ja risuilta kuin Trail Moran löytelma on parempi. Napakasta istuvuudesta on maastossa etua, Polkujuoksukengät soveltuvat muun muassa sillä Crossover tuntuu hyvin kevyeltä ja sen maasuunnistukseen ja seikkailu-urheiluun, mutta ne tuntuma on tiukassa paikassa erinomainen. www.retkilehti.fi Pikatesti 3 3252 Juoksijalle teksti ja kuva Mikko Hieta Älä anna ulkonäön hämätä. pi ja raskaampi. Hinta: 149 euroa Hinta: 169 euroa Molempien kenkien kärPaino: 880 grammaa (pari) Paino: 700 grammaa (pari) jissä on asianmukaiset Lisätiedot: www.onewaysport.fi Lisätiedot: www.lasportiva.com varvassuojat. 32 uutuudet Tänä kesänä hyönteiskarkote on kudottu kankaisiin. 34 testi Suomalainen kunnioittaa erärinkassaan perinteitä. One Way on toliikuntaan. Vaikka nämä kengät näyttävät samasta puusta veistetyiltä, ne ovat ominaisuuksiltaan yllättävän erilaiset. ITALIALAINEN La Sportiva Crossover gtx on One Way sujahtaa jalkaan helposti, mutta toserityisesti nopeaan maastossa etenemiseen eli sumainen ja todella napakka La Sportiva vaatii polkujuoksuun tarkoitettu jalkine. Valkäyvät retkikenkiä kevyempinä ja pitävämpinä miiksi pitävä pohja on mahdollista vielä nastoitmuuhunkin patikointia vauhdikkaampaan maastaa talven pahimmille liukkaille. Kovalle asfaltille kumiseospohjia ei lenkkarimainen ja kilpailijaansa tunnottomamole tarkoitettu. Kotimaisen avuksi kenkälusikan. Itse jalkineet ovat vedenpitävät. sähkö kuminauha, jota ei voi kiristää. Kummaltakin valmisvertailussa aivan yllä La Sportivan FriXion-pohtajalta löytyy rinnakkaismallit ilman säärystintä. jan tasolle
paarmoilta, punkeilta, muurahaisilta ja kärpäsiltä. Hinta: takki 219 euroa, housut 139 euroa Lisätiedot: www.sasta.fi Taistelijan retkilaukku 5.11 TACTICAL Rush Delivery Messenger Bag on vettähylkiv hylkivästä vahvasta nailonkankaasta valmistettu olkalauk Suuri läppä kätkee sisäänsä lukuisat pikkutaskut laukku. Ulkopuolo lell on muutama erikokoinen vetoketjutasku sekä pullolella ta tasku. Laitteen seitsemän päivän harjoitusohjelma kertoo tarvittavan ajan ja tehon sekä antaa päivittäin palautetta harjoittelusta. Suunto Dual -sykevyö toimii kaikkien Suunto-sykevastaanottimella varustettujen kuntosalilaitteiden kanssa. Impact-sarjan silikonisuojus on tehty kevyempään käyttöön, kovemman kulutuksen Commutersarjassa on polykarbonaattinen runko ja silikonipäällyste, ja lippulaiva Defender koostuu vankasta polykarbonaattirungosta, silikonipäällysteestä ja vyöpidikkeestä. Leveä olkahihna on säädettävä. Se suojaa metsän itikoilta: hyttysiltä, ä. Housuissa on sivutaskujen lisäksi reisitaskut ja lahkeensuussa nyörikiristys. Hinta: 109,95 euroa Lisätiedot: www.hantaurus.fi 32 RETKI kesäkuu 2011. Suunto Movestick Mini tallentaa harjoitustiedot ja siirtää ne luotettavasti tietokoneelle ja Movescount.com-yhteisöön. usinValmistajan mukaan hyönteissuoja ei tarvitse uusintakäsittelyä, sillä se kestää jopa 50 pesukertaa. Koteloissa on läpiviennit tai reiät kameran linssille, kuulokkeille ja laturille. ja lokerot sekä pehmustetun tietokonetaskun. Otterbox on saatavissa kaikille yleisimmille älypuhelimille. Hinta: M5 175 euroa ja Movestick Mini 65 euroa Lisätiedot: www.suunto.com SASTA Haukka BuzzX -puku valmistetaan puuvillalapolyesteristä, jonka pinta on viimeistelty BuzzXä, käsittelyllä. Lisätiedot: www.matador-group.fi Ötökättä erälle SUUNTO M5 -sykemittarilla voi testata kuntonsa, ja siinä on kolme tavoiteohjelmaa: kunnon kohotus, painonhallinta ja itsenäinen treenaus. Hihansuut ja kaulus on kiristettävistysä. varusteet uutuudet teksti Joppe Ranta kuvat valmistajat ja Joppe Ranta Sykettä ranteessa Älypuhelimet suojaan OTTERBOX tarjoaa kolmen suojaustason kotelosarjan älypuhelimille. Takkiin saa lisävarusteena neppareilla kiinnittyisivän hupun. Jokainen sarja sisältää myös erillisen näyttösuojan. Vahvat Otterbox-kotelot suojaavat tehokkaasti puhelimia putoamisissa ja muissa kolhuissa. Hinta: Impact-sarja alkaen 19,95 euroa, Commuter-sarja alkaen 34,95 euroa ja Defender-sarja alkaen 49,95 euroa. lliHaukka-takissa on tilavat taskut ja vetoketjulliävisnen rintatasku. Ulkopintaan on myös ommeltu kiinnityspisteitä ir irtotaskuille. Vaikka suojaus on ympäri laitetta, nappien ja kytkimien käyttö on silti helppoa. Movestick Mini liitetään tietokoneen USB-porttiin
Hinta: 70 euroa ax.fi Lisätiedot: www.parmax.fi RETKI kesäkuu 2011 33. vat 92 sentistä päättyen nuorisomittaan 176 senttimetriä. si Enintään 195 senttimetriä pitkille nukkujille tarkoitettu pussi painaa 900 grammaa. Kaikille sopivan suuaukon ansiosta tarpeet voi tehdä seisten tai istuen, sukupuoleen katsomatta. Sateessa aktivoituva kukkakuvio tuo piristystä pienille ja isoille käyttäjilleen. Hinta: lasten ja nuorten koot 59 euroa, naisten koot 69 euroa Lisätiedot: www.nikander.com Hätäapua Kevyt kesäpussi TRAVELJOHN tarvitaan, kun hätä on suurin. tävä huppu, hihansuut ja vyötärö lisäävät käyttömukavuutta. Hinta: 74 euroa Lisätiedot: www.kupilka.fi Ä PALLASTUNTURI JERISJÄRVI on Joel Aholan 30 kohteen kooste laajemmasta Länsi-Lapin retkeilykohteita käsittelevästä kirjasta. Lasten koot alkariä. Pussin kapasiteetti on 800 millilitraa, jonka täyttymistä voi seurata pussin kylkeen painetusta asteikosta. posiiRuokailuvälineet valmistetaan luonnonkuitukomposiivistista, joka koostuu mäntykuidusta ja elintarvikemuovissto, ta. Takis00 sa on teipatut saumat, ja vedenpitävyyttä luvataan 2 000 ädetmillimetrin vesipatsaan verran. Tyylikkääseen puusalkkuun pakattua hensettiä voi käyttää itse, mutta se on myös kaunis erähenkinen lahja. Hinta: 10 euroa Lisätiedot: www.magnuspaul.fi HANNAH Bike -makuupussi valmistetaan nailonista ja täytteenä on Izotherm-kuitua. Vetoketjutaskut sekä säädetutta. Kupilka-tuotteet ävät huuhdotaan käytön jälkeen puhtaiksi, mutta ne kestävät myös konepesun. Naisten mitoituksella takkia valmistetaan välillä XXSXXL. Esittelyä värittävät tekijän ottamat valokuvat. Pieni retkiopas Ympäristötietoisen ruokailuvälineet KUPILKA Premium -puupakkaus sisältää juomakuksan, an, asen. Sisäosan kuitukankaan ansiosta neste ei virtsatessa roisku. alaiTuotteiden muotokielen ja nimen juuret löytyvät karjalaitua sesta perinteestä. Pussin extreme-lämpöarvoksi luvataan 9 astetta. Muita mielenkiintoisia yksityiskohtia ovat lämpökaulus, lämpölista vetoketjun edesussin sä, yhdellä kädellä kiristettävä huppu ja mahdollisuus kahden pussin yhteen liittämiseen. TravelJohn on uudelleen suljettava, eikä se käytön jälkeen haise tai vuoda. Paksua kartonkia olevassa vihkosessa on tarkemmat tiedot kohteista, koordinaatein ja palvelukuvauksin kerrottuna. Nais malli painaa sata grammaa Naisten vähemmän ja nukkujan maksimipituus on 175 senttimetriä. Hinta: 8,90 euroa Lisätiedot: www.karttakeskus.fi Kukkiva takki KUN Trespass Lima -sadetakin pinnalle tipahtaa vettä, kanantuva kaasta puhkeaa kukkatarha loistoonsa. snapsikupin, aterinsetin sekä syvän ja matalan lautasen. Sen etuina pelkkään muoviin on hyvä lämmönkesto, llä eristävyys, luja rakenne ja ympäristöystävällisyys, sillä puolet materiaalista on uusiutuvaa. L. Lima-takkia saa punaisena ja mustana. Oppaan kartta kattaa 280:n neliökilometrin alueen, ja siihen on merkitty esiteltävät päiväretkikohteet
Kauas korpiin suuntautuvilla reissuilla rinkan on oltava ehdottoman luotettava rikkoutumisiin ei ole varaa. TESTASIMME KYMMENEN KANTOLAITETTA JA HUOMASIMME PERINTEIDEN VAIKUTTAVAN ERÄVAELLUKSESSA EDELLEEN. V 34 jolloin varusteita ei tarvita mukaan yhtä paljon kuin viikon vaelluksella. Nykyisin suomalaiset hankkivat tyypillisesti vain noin 60-litraisen rinkan. Monet varusteet ovat keventyneet ja pakkauskoot pienentyneet, joten suurelle tilavuudelle ei useinkaan ole tarvetta. Testiin haimme rinkkoja, joilla voi kuljettaa pitkillä vaelluksilla tarvittavat varus- RETKI kesäkuu 2011. Retki on yhä useammin vain yhden tai kahden yön mittainen, RINKAN KESKIMÄÄRÄINEN KOKO ON PIENENTYNYT, MUTTA SUURIAKIN MALLEJA YHÄ HANKITAAN PITKILLE VAELLUKSILLE. Kookas rinkka hankitaankin erityisesti pitkille retkille. Pyysimme valmistajilta ja maahantuojilta testiin mallistojen suurimpia rinkkoja, joiden tilavuus olisi vähintään 80 litraa. Toki rinkan soveltuvuudesta lyhyemmillekin vaelluksille on hyötyä, mutta vain jos se ei heikennä ominaisuuksia ensisijaisessa käyttötarkoituksessa. Halusimme kokeilla, onko suuri koko vain historian jäänne vai olisiko isolle rinkalle tarvetta tänäänkin. Siinä on oltava paljon tavaratilaa, ja kantojärjestelmän on kestettävä raskaitakin kuormia. varusteet suuret rinkat testi Retken työryhmä teksti ja kuvat Joppe Ranta tuotekuvat Mikko Nikkinen Deuter Aircontact Pro 70+15 Fjällräven Kajka 100 Gregory Palisade 80 Haglöfs Sumo 95 Halti Commander Pro 85 Jack Wolfskin Escalade Pack 80 Men Lundhags V8 90+10 Millet Namche 70+15 Osprey Argon 110 L Savotta 50 Rutkasti tavaratilaa vaelluksille aelluksen varustevuori on suuri, joten rinkaltakin vaaditaan kantokykyä
Juuso tykkää talvivaeltamisesta puusuksilla ja vihaa märkiä sukkia. RETKI kesäkuu 2011 35. T E S T I Kuka testasi? Juuso Partanen 24-vuotias teekkari PITKÄN linjan salolainen partiolainen on hankkinut vankan kokemuksen retki- ja leirioloista. Vaellusreissut eri vuodenaikoina ovat Juusolle tuttuja, joten näkemystä hyvän rinkan ominaisuuksista löytyy
Täydensimme testiä Retkimessuilla, jolloin myös yleisö pääsi osallistumaan rinkkojen arviointiin. Vaeltajan tarpeet Ei ole itsestään selvää, mitä vaeltaja rinkaltaan hakee. Useammin irtonainen ja kapea läppä harmitti, kun se roikkui vähin varustein pakatun rinkan päällä ikävästi. Kuitenkin anatomic- eli rosnarinkoissa tavaroiden on tarkoitus olla pakkauksen sisällä. Testaajina on ollut joukko eri-ikäisiä kokeneita vaeltajia. Kaksi asiaa kuitenkin nousi selkeimmin esille testin kuluessa: perinteet ja yksinkertaisuus. Perinteisen vaellusrinkan täytyy olla suomalaiseen makuun tuttu ja turvallinen. Läpän päällä olevat hihnakiinnikkeet mahdollistavat lähinnä vain pienten ja kevyiden tavaroiden kuljettamisen. Hihnojen varassa nousevaa läppää pidettiin hyvänä, sillä sen alle sai suojaan isonkin makuupussin. Monen Keski-Euroopan markkinoille satsaavan merkin näkökulmasta isot rinkat ovat marginaalituotteita, joten niiden kehitys ei saa parhaita resursseja. Erilaisia varusteluetteloita on yhtä paljon kuin on käyttäjiä, ja varusteiden määrä vaihtelee paljon kulkijan tottumuksista riippuen. Harva oikeasti lähti ne kupeella huiputtamaan lähitunturia tai tekemään muuta retkeä lähimaastoon. varusteet suuret rinkat Isoihin rinkkoihin sopii paljon tavaraa pitkiäkin reissuja varten. Rinkkoja on testattu viikonloppuretkillä sekä vaelluksilla talven ja kevään aikana. Isommat keikkuvat ja kopisevat kantajan päähän ikävästi. Täyteen pakattu rinkka on kantajansa selässä vakuuttavan näköinen. Suomalainen vaeltaja tarvitsee tavaroilleen selkeän säilytystilan, joka kulkee tukevasti selässä. Keskieurooppalainen vaeltaja kulkee lyhyempiä reissuja ja lähes puolet pienemmillä kantamuksilla. Repun pinnalla keikkuvat kahvipannut ja muut tykötarpeet ovat todellisuutta vain matkailumainoksissa, eikä kukaan aito vaeltaja halua kulkea sinne tänne keikkuvien tavaroiden kanssa. Kun rinkassa on 80 litran pussiosa, te- 36 RETKI kesäkuu 2011. Kiinnitimme huomiota myös käteviin yksityiskohtiin, jotka helpottavat vaeltajan arkea. Liian moderni ulkonäkö tai teennäisen kekseliäät yksityiskohdat eivät säväytä. Monesta rinkasta puuttui reilu ja hyvin kiinnitetty läppä. Tyypillisesti keskikokoisesta suosikkimallista kasvatetaan jättiversio, jonka ominaisuudet eivät kasva tuotteen mukana. Testin aikana havaittiin selvästi, että kaikkinainen nippelien näpräys ei testaajia kiinnostanut, jollei asialle ollut oikeasti selkeää hyötykäyttöä. Rinkkoja käyttivät hyvin eri-ikäiset testaajat, sillä ikähaitari oli 18 vuodesta 71 vuoteen. teet. Perinteinen putkirinkka ja sen anatominen sisar eroavat kuljetuskapasiteetiltaan. Kangasta olisi kuitenkin voinut olla läpän noston verran enemmän, kuten Deuterissa, jossa kangassuikale pitää läpän hyvin ryhdissä aivan yläasennossakin. Kun suomalaisen, ja laajemmin pohjoismaalaisenkin, vaelluskulttuurin tapaan kuljetaan omin varustein eikä tukeuduta kämppä- tai majataloverkostoon, on tavaraakin mukana suuri määrä. Tilavuuden ohella kerroimme arvostavamme pakattavuutta ja monikäyttöisyyttä. Kun meidän markkina-alueemme on suhteellisen pieni, ei tuhtien vaellusrinkkojen tarjonta ole erityisen monipuolista. Esimerkiksi rinkkojen irrotettavat kansiläpät koettiin yleisesti turhiksi. Läppäosassa ei muutenkaan tulisi kuljettaa erityisen painavia esineitä. Monissa rinkoissa on kiinnityspisteitä paljon muuallakin. Tästä syystä testaajien arvioissa oli luonnollista vaihtelua, jota emme halunneet ennalta johdatella tiettyyn muottiin. Silloin pussiosa lötköttää ja kantojärjestelmä huutaa leipää raskaan taakan alla
Alaosastoon pääsyssä oli lähes kaikissa rinkoissa samanlainen ratkaisu toisissa aukon sai vain suuremmaksi kuin toisissa. Useiden rinkkojen sisällä on nykyään tasku juomapussille, mutta sen käytettävyys täyteen pakatussa rinkassa on kyseenalai- Retki-lehden lukijatutkimus 2011 Saisimmeko palvella paremmin? VASTAA & VOITA! Hyvä lukija! Kerro meille kuinka hyvin olemme onnistuneet vastaamaan Sinun odotuksiisi. Retkeltä on hankala tulla pois, jos rinkan koko etuseinä roikkuu auki. Periaatteessa rakenne helpottaa tavaroiden kaivamista, kunhan se on tehty hyvin. Tukevat vetoketjulla seinään kiinnitetyt toimivat parhaiten ja olivat oikeasti tilan jakajia. Mitkä artikkeleistamme ovat suosikkejasi ja inhokkejasi. Vaikka harva oli kuullut vetoketjun hajonneen maastossa, oli se selkeä huolenaihe. T E S T I linerinkassa on vielä parikymmentä litraa ylimääräistä tukevaa tilaa yläkaarta vasten. Mielipiteesi on meille arvokas kehittäessämme yhä kiinnostavampaa ja monipuolisempaa ulkoilun erikoislehteä. Tämä seikka pitää putkirinkkaa edelleen arvossaan erävaeltajien silmissä. Paljetasku on kätevä ja muunneltava ratkaisu, mutta osa testaajista piti perinteistä kiinteää taskua parempana. Välipohjissa sen sijaan oli hajontaa. Ajatus on tuttu matkailurinkkojen puolelta, mutta retkeilyyn se on yleistynyt vasta viime vuosina. Luukkuun tarvitaan lähes metrin verran lisää vetoketjua, mikä nostaa hieman rinkan painoa. Klikkaa itsesi tutkimukseen. GREGORY Z 40 on ihanteellinen reppu päivä- ja viikonloppuretkille. Olemmeko unohtaneet mielestäsi tärkeimmän aiheen kokonaan. Toki rosnarinkan kiinnityspisteisiinkin voi laittaa tavaraa, mutta sinne pakataan mieluiten kevyitä makuualustoja, vaellussauvat tai muuta vastaavaa. Mukana on myös irrotettava sadesuojus. 7 www.retkilehti.fi/lukijatutkimus 37 RETK RETKI kesäkuu 2011 RETKI kesäkuu 201 äkuu 011 k u. Makuupussille on oma osastonsa ja käteviin taskuihin tavarat saa pakattua niin, että ne ovat nopeasti käytettävissä purkamatta koko reppua. Suoran vetoketjun raosta ei täydellä kuormalla tahdo saada edes kättä sisään, puhumattakaan tavarasta. Monissa rinkoissa alaosan hihnat ovat turhia, sillä niihin kiinnitetty makuupussi tai -alusta hakkaa kävellessä ikävästi jalkoja. Pakkaus auki etuseinästä Nykysuuntauksen mukaan useat testin rinkat saa auki etupaneelin kohdalta, minkä on tarkoitus helpottaa pakkaamista. Ainakin Savotassa ja Haltissa se mahdollisti tunneliratkaisun, jossa kirvestä voi kuljettaa turvallisesti taskun takana. Hihnoilla ja napeilla kiinnitettyjen välipohjien reunoista tavarat valuivat yläosastosta helposti alas. Alhaalta avattava luukku toimii moitteettomasti, mutta yläreunasta aukeava läppä tai pelkkä pystysuora vetoketju ei ole käytännöllinen ratkaisu. Taskuista oltiin monenlaista mieltä. Eniten testaajia kuitenkin huoletti kestävyys. Kiitos avustasi! Osallistu tutkimukseen internetissä toukokuun loppuun mennessä ja voit voittaa Gregory Z 40 -repun
Testi-Kajkan vihreä värikin miellytti testaajia, kuten eräskin kirjoitti: "Ei mikään räikeän punainen, niin kuin nykyään on tapana." Retkimessujen testiradalla koettiin nousuja ja laskuja. Taskut jakoivat mielipiteitä, kun jotkut vastaajat halusivat niitä useampia toisten pitäessä suuria ja yksinkertaisia tehokkaampina. Yksi vastaajista kertoo: "Savotta on niin ylivertainen muihin nähden, etten siksi edes täyttänyt arviota muista rinkoista." Toisaalta monet vastaajista arvioivat putkirinkan yläkaaren osuvan ikävästi päähän. Monelle putkirinkka on se ainoa oikea vaihtoehto, mutta myös kotimaisuus oli vahva valttikortti. Kajkaa pidettiin mukavan pelkistettynä ja perinteisen näköisenä eikä liian sporttisena. Tiukassa kisassa toiseksi jäänyt Savotta herätti paljon tunteita. Useat messukävijät kokei- livat eri rinkkoja ja tekivät vertailuja. Houkuttelevin kantolaite oli Savotta, jota haluttiin kokeilla kaksi kertaa useammin kuin toiseksi tullutta Fjällrävenin Kajkaa. Kantojärjestelmää kiiteltiin ja lantiovyötä kehuttiin erittäin tukevaksi. Testaaja sai rinkan selkäänsä ja käveli testiradan, jossa oli epätasaista metsämaata sekä ylä- ja alamäkeä. Kaikki testattavat rinkat odottivat sopivan taakan kanssa messukävijöiden kommentteja. Testattavia rinkkoja tutkittiin tarkasti. varusteet suuret rinkat Messukansan selässä R etki-lehti järjesti maaliskuun Retkimessuilla yleisölle mahdollisuuden osallistua testin tekemiseen. Vastauskuponkeja palautettiin lähes parisataa. 38 RETKI kesäkuu 2011. Vastauksista näki, että monilla messukävijöillä oli runsaasti kokemusta erilaista rinkoista, joten tuloksista sai hyvää tietoa. Kysymyslappujakin täytettiin liki kaksisataa, vaikka testauksia oli huomattavasti enemmän. Gregory nousi selkään harvimmin arvatenkin vieraamman nimensä vuoksi. YLEISÖN SUOSIKKI FJÄLLRÄVEN KAJKA 100 TUTTU ja turvallinen merkki sekä perinteinen ulkonäkö riittivät yleisön suosikin asemaan Retki-messuilla kerätyissä arvioinneissa. Kysyimme mielipidettä rinkan kannettavuudesta, kiinnikkeistä ja taskuista sekä rinkan ulkonäöstä
Rinkan alaosan verkkotaskun merkitys ei avautunut kaikille kulkijoille, vaikka sen avulla kosteat varusteet saavatkin kätevästi hengittää. Osprey kulki viime talvena pitkällä testirupeamalla: takana on kolmekymmentä kilometriä ja edessä vielä 120. Värillä on väliä Turvallisuuttaan ajatteleva vaeltaja valitsee kaupasta mahdollisimman kirkkaan värisen rinkan. Rinkka pärjäsi maastossa hyvin, mutta se joutui antautumaan paremmalleen. Joissain rinkoissa sadesuoja on kirkasta huomioväriä. Haglöfsin rinkassa alumiinitangoilla yritetään siirtää painoa lantiovyön seudulle. Yhteystiedot MERKKI Deuter Fjällräven Gregory Haglöfs Halti Jack Wolfskin Lundhags Millet Osprey Savotta valmistajan sivut www.deuter.com www.fjallraven.fi www.gregorypacks.com www.haglofs.fi www.halti.fi www.jackwolfskin.com www.lundhags.se www.millet.fr www.ospreypacks.com www.finn-savotta.fi maahantuoja/valmistaja ibex-sport Fjällräven Outdoor Action Finland Haglöfs Halti Bonge Active Marin & Outdoor Vandernet Greendoor Finn-Savotta maahantuojan sivut www.ibex-sport.com www.fjallraven.fi www.oac.fi www.haglofs.fi www.halti.fi www.bonge.fi www.marinoutdoor.nu www.vandernet.com www.greendoor.fi www.finn-savotta.fi RETKI kesäkuu 2011 39. Yksinkertainen ja tukeva kantojärjestelmä sekä kannettavuus erilaisilla kuormilla viehätti testaajia. Lundhagsin mallissa on alumiininen tukikehikko, mutta keskellä rinkkaa kulkee yksi alumiininen lattakisko. Sillä voi tarvittaessa kiinnittää pelastajien huomion, jos rinkka on muuten väriltään tumma. Savotan 50-vuotisjuhlamalli on vahva lajinsa edustaja, mutta miksi pussiosassa on muoviset soljet. Selkein heikkous on avattavan etupaneelin avaussuunta. Taskuja oli hankala löytää, eikä musta pikalukko tahtonut erottua. Jäykän kankaan ja muotoilun ansiosta rinkka oli jämäkkä myös pienemmällä tavaramäärällä pakattuna. Putkirungon hyödyt näkyvät pitkillä erävaelluksilla, mutta lyhyemmillä retkillä putket kolahtavat marginaaliin. Kovasti pidettiin myös oranssin ja mustan yhdistelmästä, kunhan kirkas väri oli vaan kaistale somistetta eikä hallitseva osa rinkkaa. Juomapussi pitäisi pystyä irrottamaan ja täyttämään kaikissa tilanteissa riippumatta siitä, paljonko rinkassa on muuta tavaraa. Hopeanväriset heijastintereet voisivat taskunreunoihin ommeltuna olla pimeällä käytännölliset eivätkä tyylikkyydessä häpeäisi päivälläkään. Rinkan vaalea sisäosa helpottaa pakkaamista, kun tavarat erottuvat paremmin. Nyt avonaisen seinämän hyöty jää vähäiseksi, koska yläosan tavarat kaivaa mieluummin perinteisesti läpän kautta. Näin ei useinkaan voi tehdä, sillä muut varusteet kiilaavat juomapussitaskun käyttökelvottomaksi. Jos se saranoituisi ylös, välipohjan luota saisi tavarat helpommin esille. Mikään yllätys ei kuitenkaan ollut, että testaajat suosivat mieluiten perinteisempiä värejä: mustaa ja tummaa vihreää. Jos etupaneelin joutuu avaamaan kokonaan, tavarat pursuavat täydestä rinkasta ikävästi ulos. T E S T I TOIMITUKSEN VALINTA TESTIVOITTAJA FJÄLLRÄVEN KAJKA 100 SAVOTTA 50 SAVOTTA näytti pitkään ennakkosuosikilta VARSIN tasaisen kärkikolmikon ykköseksi se jäi vasta loppumetreillä kirkkaimmasta mitalista. Testissä olleista rinkoista Savotta oli ainoa perinteinen putkirinkka. Rinkka ansaitsee silti asemansa toimituksen valintana, sillä hyvin suuri joukko vaeltajia vannoo yhä putkirinkkojen nimeen ja myös osa testaajista piti Savottaa parhaimpana kantolaitteena. Ospreyssa taskun saa irti, ja Deuterissa juomapussin paikka on sivutaskussa. kiilannut Fjällrävenin Kajka 100 keräsi tasaista pistesaalista jokaiselta osa-alueelta. Tutussa 906-rinkassa kaikki soljet ovat metallia, ja niin pitäisi olla tässäkin. nen. Useimpia testin malleista on saatavissa monina väriyhdistelminä. Sellainen erottuu tunturimaastosta hätätilanteessa, eikä kulkijaa ainakaan luulla hirveksi. Yleisimmin rosnarinkoissa käytetään kahta alumiinista kiskoa selkäosassa suorassa tai ristissä. Tummien värien heikkous tuli esiin hämärässä. Herää- kin kysymys, miksei rinkoissa käytetä vaikka keltaisia vetoketjuja tai kirkkaita pikalukkoja
Pisteet kertovat, kuinka tavarat saa sijoiteltua järkevästi ja kuinka helposti ne ovat matkan aikana käsillä. Mikäli rinkka sen lisäksi oli sovelias myös muuhun käyttöön, omi- K naisuus lisäsi pisteitä. Arvioimme näyttävyyttä myös tilanteissa, joissa rinkka ei ole täynnä, eli roikkuvatko kankaat ja läppä rumasti vai onko kokonaisuus tyylikäs. Neljä nuotiota myönnetään, jos varuste on erinomainen tuoteryhmässään. Kolme nuotiota kertoo onnistuneesta tuotteesta, joka on luokassaan ostamisen arvoinen. Kahden nuotion tuotteella pärjää tyydyttävästi. Yhden nuotion varuste soveltuu heikosti testattuun käyttöön. Arvostelutaulukko MERKKI malli kannettavuus 25 % Deuter Fjällräven Gregory Haglöfs Halti Jack Wolfskin Lundhags Millet Osprey Savotta Aircontact Pro 70+15 Kajka 100 Palisade 80 Sumo 95 Commander Pro 85 Escalade Pack 80 Men V8 90+10 Namche 70+15 Argon 110 L 50 5 5 2 2 3 4 4 2 4 5 pakattavuus 25 % 5 4 3 2 2 3 4 3 3 5 kiinnikkeet ja taskut 25 % 4 5 2 2 3 3 5 3 3 4 monipuolisuus 10 % 4 5 3 3 3 4 5 4 4 4 käytettävyys 10 % 5 4 1 3 3 4 4 4 4 5 ulkonäkö 5% 4 5 2 4 3 4 4 3 4 4 YHTEENSÄ 100 % 4,6 4,7 2,3 2,3 2,8 3,5 4,4 3 3,5 4,6 40 RETKI kesäkuu 2011. Myöskään paino ei ole yksiselitteinen arviointikriteeri. Toinen neljännes koostui rinkan pakattavuudesta. Oma rinkka on helposti käyttövalmis, ja se on hyvä heittää selkään. varusteet suuret rinkat Valmistajat korostavat mielellään kantojärjestelmän helppoa säädettävyyttä. Rinkan ulkopuoliset osat kiinnityspisteet, taskut ja muut yksityiskohdat saivat myös neljänneksen arvostelun painoarvosta. Testatessa helppous tietenkin lisäsi sujuvuutta, mutta todellisuudessa rinkkaa joutuu hyvin harvoin säätämään. Arvioimme rinkan suuaukon ja muiden sisäänpääsyjen käytettävyyttä sekä sisäpuolen yksityiskohtia, kuten arvotavarataskuja. Ensisijaiseksi käyttötarkoitukseksi katsottiin pitkät vaellukset ja suuren tavaramäärän kuljettaminen. Nuotiomäärä kuvaa tuotteen ominaisuuksia testissä esitellyssä käytössä. Pienillä ongelmilla yksityiskohdissa ei ole väliä, kunhan suuret linjat toimivat. Niiden arviointi muodosti pisteistä neljänneksen. Vankka ja tukevarakenteinen rinkka painaa väistämättä enemmän, eikä keveys ole isossa ja raskaalle lastille tarkoitetussa rinkassa välttämättä hyvä ominaisuus. Rinkasta tulee läheinen matkakumppani ja turva kaikenlaisille retkille. Se kuvaa tilanteita, joissa lähdetään nopeasti reissuun ja varastosta kaivetun rinkan täytyy olla hetkessä valmiina matkaan. Rinkan kokonaisvaltaista käytettävyyttä arvioitiin kymmenen prosentin osuudella. Usein tavaroille muodostuu rinkkaan vakiopaikka, joten ensimmäisten pakkaamisten jälkeen oppii rinkan tavaratilan ulottuvuudet, ja tavaraa sopiikin enemmän kyytiin. Kymmenen prosentin painoarvolla arvioimme kantolaitteen monipuolisuutta ja soveltuvuutta erilaisille reissuille. Rinkan on oltava omaan käyttöön sopivankokoinen ja helposti lastattavissa juuri niillä tavaroilla mitä itse tarvitsee. Ilmoitettu suuruusluokka riittää ostopäätöksen tekemiseen. Päätarkoitusta heikentäneet suuret kompromissit sen sijaan vähensivät pistepottia. Yleensä tavaraa pakataan kuitenkin liikaa. Omat tottumukset ja käyttötavat ratkaisevat tietenkin kunkin kulkijan henkilökohtaisen testivoittajan. Huiput esiin retkinuotioilla Retken testeissä käytetään viiden retkinuotion arvosteluasteikkoa. Kun kantolaite on vain omassa käytössä, riittää yksi säätökerta selkäosaan ja loppu viimeistellään tilanteen ja kantamusten mukaan viilekkeiden ja vakaajahihnojen huulisolkia löysäämällä tai kiristämällä. Omaa rinkkaa valitsemaan Rinkkojen tilavuutta ei mitattu, koska tarkka litramäärä ei merkitse mitään. Viimeisen viiden prosentin osuudella arvosteltiin ulkonäköä, mikä on lopulta yksi tärkeimmistä ostopäätökseen vaikuttavista tekijöistä. Testistä ilmeni, että kokonaisuus ratkaisee paljon. Viisi nuotiota saa tuote, johon on vaikea keksiä parannuksia. Arvostelu antojärjestelmä ja sen myötä rinkan kannettavuus muodostavat perustan hyvälle pakkaukselle. Koskaan tavarat eivät ole niin tarkasti kasassa, että tiedettäisiin tarvittava ti- lavuus litralleen
Kirveet ja sahat kulkevat hihnojen alla. Taskut ovat riittävän suuret, ja vetoketjutkin toimivat mallikelpoisesti. Niitä on kyljissä, läpän sisä- ja ulkopuolella, rinkan sisällä sekä etupaneelissa ja lantiovyössä. Riittävän isona se suojaa rinkan ja sen ulkopuolellekin ripustetut tavarat. Rinkka toimii johdonmukaisesti erilaisilla taakoilla, mutta siitä puuttuu sellaisia erityisiä kekseliäitä ominaisuuksia, jotka erottaisivat sen kilpailijoistaan. Isossa rinkassa on kaksiosainen pussi ja mainio suljettava välipohja. Koko kyljen peittävät paljesivutaskut skut vetävät paljon tavaraa. Koko etupaneelin saa vetoketjulla auki, jolloin tavaratila on täysin avoin. Avautuvan etupaneelin kautta saa pohjalta pienetkin tavarat helposti esille. Säädöt ovat yksinkertaiset ja hyvät. Etupaneelissa on kaksi riviä varustelenkkejä, joihin saa halutessaan ripustettua paljonkin tavaraa. P Paino jakautui tasaisesti k koko ylävartalolle. K Kannettavuus Nousevan yläläpän alle voi pakata ison makuupussin. Alaosastoon pääsee erillisen vetoketjun kautta ja yläosaan huipulta tai etupaneelin vetoketjullisen kannen kautta. Tiukan kilvan voittajaksi rinkka kohosi monipuolisuudellaan. Pakattavuus Monipuolisuus RETKI kesäkuu 2011 41. Kiinnityspisteiden leveyttä saa muutettua viilekkeiden yläpäästä. Lantiovyö on vankka ja saranoitu keskeltä, mikä mahdollistaa lantion liikkumisen. Kantojärjestelmä on tukeva ja hyvin pehmustettu. Esimerkiksi juomapullotaskut kyljissä ovat jäykkää kangasta, kun useat valmistajat ovat käyttäneet samaan tarkoitukseen verkkoa. P Pakattavuus Monipuolisuus FJÄLLRÄVEN KAJKA 100 0 Hinta: 389 euroa Paino (punnittu): 3 700 grammaa mmaa KAJKA on hillitty ja perinteitä kunnioitnioittava malli. Pystylenkkeihin kiinnittyy perinteinen makuualusta. Irrotetta Irrotettavaa irtolaukkuna tai rintareppuna toimivaa läppää moitittiin. Niiden alapuolelolella on vielä verkkopullotaskut, joissa pullon voi sijoittaa pystysuoraan ja vinoasensentoon. haalla on verkkoläpällä suljettava osasto, asto, jossa kosteita vaatteita tai kattiloita voi kuljettaa ilmavasti. Läpän saa tarvittaessa irti ja pikkurepuksi. Taskuja riittää. Syvään yläosastoon pääsee perinteinteisesti läpän kautta. Muista rinkoista poiketen läppä saranoituu alhaalta ja aukeaa ensin yln häältä. Rinkan kankaat sen sijaan ovat vakuuttavia ja yleisilme tyylikäs. Kaltevaan laitetun pullon saa helposposti käsiin myös rinkka selässä. T E S T I DEUTER AIRCONTACT PRO 70+15 5 Hinta: 319 euroa Paino (punnittu): 3 300 grammaa DEUTER miellytti jokaisella osa-alueella. Hihnoilla vähilläkin tavaroilla pakatun rinkan saa helposti ryhdikkääksi. Alapuolen tavaroihin päästäkseen seen on avattava koko kansi, mikä ei ole erityirityisen kätevää. Pääosaston rakenne on selkeä. Tavaratilaa riittää pitkillekin reissuille. Läppään sijoitettu sadesuoja vie turhaa rhaa tilaa rinkan keskeiseltä paikalta, joten sadesuojalle kaipaisi taskua rinkan pohjalta. Sisäosan juomapussitaskua vaivaa yleinen ongelma: se on niin syvällä, että sitä on hankala käyttää rinkan ollessa täysi. Alaosan erikoisen verkkoläpän alle saa kosteat varusteet ilmavaan säilöön. Klassinen rinkka hivelee vanhan retkeilijän silmää. Kannettavuus TESTIVOITTAJA Kantojärjestelmä on korkeussuunnassa yksinkertainen säätää. Kantojärjestelmä on kohtuullisen hyvin pehmustettu ja viilekkeet riittävän tukevat suuren lastin kuljettamiseen. Sen suuri pussiosan vetoketjuetjureunainen välipohja toimii moitteetta. Rinkan pohjalla on erillinen tasku, josta saa sateen sattuessa esille sadesuojan. Al. Kiinnityspisteitä on kiipeilyhakulle ja vaellussauvoille
Rinkan kyljessä on kuitenkin pitkä pystyvetoketju, jonka kautta tavaroihin pääsee käsiksi. Säätövaraakin on aika niukalti. Pohja on tukevaa muovia, joten rinkan voi huoletta laskea kosteaan ja likaiseen paikaan. Sivuissa on alhaalla pullotaskut, mutta alaosan kiinnikkeet painavat ne niin kasaan, ettei niissä teltankaaria paksumpaa tavaraa voi juuri kuljettaa. Lantiovyössä on erityiset kaltevuussäädöt, joilla muutetaan vyön kulmaa. Vinosta pullotaskusta voi lestin ottaa helposti käsille rinkan ollessa selässä. Tekninen kokonaisuus on vaikea säätää. Kannettavuus Rinkkaa on saatavissa kolmea kokoa, joten suurta säätöskaalaa ei tarvitakaan. Rinkassa on monta mielenkiintoista oivallusta, mutta kokonaisuus jää puolitiehen. 42 RETKI kesäkuu 2011. Välipohjana toimiva kangaslappu on liian pieni ja vuotaa yläosan tavarat alas. Toisaalta taskut soveltuivat erinomaisesti naposteltavan kuskaamiseen, joka näin on kävellessä hyvin käsillä. Osa testaajista piti sitä silti hankalana käyttää. Selkäosan pituudensäätö on epäselvä. Kannettavuus Pakattavuus Monipuolisuus ansiosta kantomukavuus tuntuu lantiolla hyvältä. Verkkotaskut tuntuivat turhilta, sillä ne ovat sateelle alttiita ja pieniä. Sivujen alumiiniputkien Lumilukon kiristys toimii vaikka hanskat kädessä. Lantiovyö on tukeva ja ottaa raskaassa lastissa hyvin osansa viilekkeiden ollessa hieman liian heppoiset tuhtiin kuormaan. Selässä Sumo on tukeva ja hyvä kantaa. Kantojärjestelmä näyttää tekniseltä, mutta säätöjä on vähän. Muu kangasmateriaali on turhan ohutta, ja sen kestävyyttä epäiltiin. Ulkopuolisia kiinnityspisteitä on kiipeilyhakuille ja myös läpän päällä on kiinnikkeet. Suuaukossa on lumilukko, jonka avaamista pidettiin hankalana. Sadesuojaa jäätiin kaipaamaan. Pakattavuus Monipuolisuus HAGLÖFS SUMO 95 Hinta: 345 euroa Paino (punnittu): 3 400 grammaa HAGLÖFSIN Sumo on oikeastaan suuri säkki kantoviilekkeillä. Korkeutta voidaan muuttaa kahdella parin sentin pykälällä. varusteet suuret rinkat GREGORY PALISADE 80 Hinta: 279,90 euroa Paino (punnittu): 3 000 grammaa TEKNISELTÄ vaikuttava rinkka ei säväytä. Läpässä on ulkopuolinen iso vetoketjutasku ja sisällä juomapussitasku, mutta se on niin alhaalla, että sen käyttö täyden rinkan kanssa vaikeutuu. Sivussa pullotasku avautuu ylöspäin ja toisen syrjän tasku erinomaisesti eteenpäin, jolloin lestin saa helposti käsiin rinkka selässä. Läpässä on suuri tasku ulkopuolella. Materiaali kuitenkin vakuuttaa. Sadesuojan ja sivutaskujen puutetta moitittiin, ja irrotettavasta läpästä saatavaa vyölaukkua pidettiin turhana. Koko läpän voi myös irrottaa rinkasta ja käyttää vyölaukkuna. Lantiovyössä on pienet verkkotaskut molemmilla puolilla. Välipohja on napeilla ja lenkeillä kiinni, mutta väliin jäävistä raoista tavarat putoavat alaosastoon. Taskuja on niukasti. Kantojärjestelmä on tukeva ja hyvin pehmustettu, mutta selkäosaa on vaikea säätää korkeussuunnassa. Kahteen jakautuvaan pussiosaan pääsee alaosan vetoketjun kautta, ylhäältä läpän alta ja etupaneelin taskun takaseinästä. Alaosa on vaakavetoketjulla suljettava ja pikalukoilla varmistettu, kun taas yläosaan mennään perinteisesti läpän kautta. Etupaneelissa on suuri vetoketjutasku ja sen yläpuolella pikkutavaratasku. Selkäosan pehmusteet ovat vaatimattomat
Se kulkee täyteen pakatun rin- Lumilukon kiristimet ovat testaajien mielestä hankalia käyttää. Kom Kompromississa on liian pienet klipsit. Kannet Kannettavuus kan päällä nätisti, mutta vähien tavaroiavaroiden kanssa pikkureppu vain roikkuu mukana. Rinkan alaosastoon pääsee oman vetoketjun kautta ja yläosastoon läpän ja etupaneelin vetoketjuluukun aukoista. Tosin sadesuoja vie niin paljon tilaa, että se verottaa muiden taskujen käyttöä. Haltin rinkan ulkopinnalla on lukuisia kiinnityspisteitä ja -lenkkejä irtotavaran kiinnittämiseen. Lantiovyö on erityisen vankka ja leveä. Lukuisten taskujen lisäksi rinkan etupaneelissa on pikalukoilla kiinnittyvä pikkureppu. Yläosastoon pääsee perinteisesti ylhäältä ja myös etupaneelin vetoketjuläpän kautta. Osa testaajista piti ideaa hyvänä, mutta toiset moittivat sen rajoittavan isompien esineiden kuskaamista läppätaskussa. Se on saranoitu keskeltä, joten se myötäilee vartalon liikkeitä. Erinomaisen pullotaskun saa piilostaan vedettyä lantiovyön päälle. Kantojärjestelmä on hyvin pehmustettu, mutta kokonaisuus tuomittiin löysäh- Kirves pysyy hyvin tunnelitaskussa. Läpässä on kaksi taskua ja sadesuojatasku. Läppä liikkuu korkeussuunnassa, mikä mahdollistaa ison makuupussin kuljettamisen sen alla. Lantiovyö on leveä mutta hieman heppoisen oloinen. Etupaneelissa on myös iso vetoketjutasku. Kylkien verkkotaskujen lisäksi rinkan läpässä on kaksiosainen pikkutavaratasku omilla sisäänkäynneillä. Escalade Packissa on tukeva ja hyvin pehmustettu kantojärjestelmä. Paketin kyljessä on kahdet vetoketjusivutaskut ja verkkotaskut. Lumilukon kiristimet ovat epäkäytännöllisiä. Alaosastoon mennään oman vetoketjun kautta, jonka vetimet saa suojaan tarralla suljettavan läpän alle. Taskuntakaiset kanavat yleensä heikentävät taskun istuvuutta, mutta Haltissa rakenne on hyvä. T E S T I HALTI COMMANDER PRO 85 Hinta: 279 euroa Paino (punnittu): 3 200 grammaa HALTI on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia. Rinkan välipohja on avattavissa vetoketjulla. Sivutaskut ovat liian pienet. Sadesuoja on pakattuna omaan taskuunsa. Pakattavuus Monipuolisuus JACK WOLFSKIN ESCALADE PACK 80 MEN Hinta: 269,95 euroa Paino (punnittu): 3 600 grammaa a ESCALADE Pack on matkarinkan ja ison vaellusrinkan kompromissi. Aukossa on verkko, joka estää tavaroita putoamasta, mutta se hankaloittaa isojen tavaroiden ottamista taskun kautta ulos. Selkäosa on helppo säätää ja pehmuste hengittää yllättävän tehokkaasti. Taskun reuna kaartuu alaspäin siten, että kirveen terä myös istuu hahloon. Säädöt on helppo suorittaa tarranauhalla aukeavan läpän alta. Matkailukäytössäkin toteutus ontuu, sillä kantoviilekkeet peitettynä rinkkaan ei jää yhtään kunnollista kantokahvaa. Mielenkiintoisena yksityiskohtana rinkassa on käyttötarkoitusta kuvaavat kuvakoodit esimerkiksi arvotavarataskulle, kiipeilyhakulle ja pullotaskulle. Pakatt Pakattavuus Monipu Monipuolisuus RETKI kesäkuu 2011 43. Ratkaisu on monipuolinen, mutta läppäosan sisäänkäynti vaikuttaa jo turhalta. Se on testin ainoa, jossa kantojärjestelmän saa peitettyä kankaalla. Taskun vetoketjun kirkkaat vetimet ovat hyvä yksityiskohta pimeässä. Haltissa on tarpeeksi taskuja ja kätevät säilytystilat. Kannettavuus köksi. Retkeilyssä ominaisuus on tarpeeton. Kyljissä on isot sivutaskut, ja niissä on testin ainoina Savotan ohella läpiviennit kirveelle
Etupaneeliin kiinnitetty pikkureppu toimii isona taskuna. Niiden alla sijaitsee erilliset pullotaskut, joihin lestin voi laittaa pysty- tai vinoasentoon, jolloin sen saa kätevästi esille rinkka selässä. Sisällä oleva juomapussitasku on turhan alhaalla. Toisaalta erittäin tukevan lantiovyön varaan saa taakkaa laskettua hyvin. Taskuja on useita. Kantojärjestelmä on yksinkertaisesti säädettävä mutta rakenteeltaan vaatimaton. Lantiovyössä on irrotettava pikkutasku, johon sopii gps tai digitaalikamera. V8 rakentuu alumiinikehikon varaan olematta perinteinen putkirinkka. Rinkan kyljissä on syvät vetoketjulla suljettavat paljesivutaskut. Viilekkeissä on mainiot käsienlepuuttimet, joita nykyrinkoissa harvoin näkee. Kiinnityspisteet kiipeilyhakulle löytyvät myös Milletistä, ja pohjassa on hihnat ma- kuupussin tai -alustan kiinnittämistä varten. Pehmustus on aika vähäinen. Läpässä on isot taskut ulko- ja sisäpuolella. Varsinkin kantoviilekkeet tuntuivat heppoisilta. Pussiosa on kaksiosainen ja välipohja suljettavissa vetoketjulla. varusteet suuret rinkat LUNDHAGS V8 90+10 Hinta: 310 euroa Paino (punnittu): 3 300 grammaa a VAKUUTTAVA työjuhta nousi vaivihkaa kärkikolmikon kantaan. Lantiovyö on leveä ja hyvin pehmustettu, kuten viilekkeet sekä selkäosakin. Selkä- Myös Lundhagsin pullotaskuja voi käyttää rinkka selässä. Yllättäjä on konstailematon vaellusrinkka. Kannettavuus osan säätö on helppo tehdä ja rinkka mukava kantaa. Etupaneelissa on suuri vetoketjutasku. Lundghagsin rinkan varustuksiin kuuluu myös omaan taskuunsa pakkautu- va sadesuoja. Alaosastoon pääsee oman vetoketjun kautta, kun taas yläosaan mennään läpän alta ja etupaneelin suuren vetoketjutoimisen kannen kautta. Kiinnitys rinkkaan on tehty neljällä koukulla, joten puolilleen pakatussa rinkassa se heiluu ikävästi. Läppä on kokonaan irrotettavissa, mutta ominaisuus vaikuttaa kaikissa rinkoissa melko turhalta. Suuri pussiosa ja vetoketjulla suljettava välipohja ovat hyviä ja lastaamismahdollisuudet monipuoliset. Läppä on korkeussuunnassa säätyvä ja niin laaja, että sen alle saa suojaan isonkin makuupussin. Pakattavuus Monipuolisuus MILLET NAMCHE 70+15 Hinta: 269 euroa Paino (punnittu): 3 700 grammaa MILLET pärjää perusrinkkana, jossa kuitenkin on monipuoliset yksityiskohdat. Alareunassa on isot verkkopullotaskut. Alaosastoon pääsee oman vetoketjun kautta, ja yläosastolle mennään läpän sekä koko etupaneelin alalta aukeavan läpän lävitse. Läpässä on kaikkiaan kolme pikkutavarataskua sekä lokero sadesuojalle. Ne ovat tosin epäkäytännölliset, sillä niihin ripustettu makuupussi hakkaa helposti jalkoja. Monipuolisuus 44 RETKI kesäkuu 2011. Rinkassa on kompressioremmit kyljissä, ja se kulkee nätisti vähilläkin tavaroilla. Pikkurepun voi kiinnittää viilekkeisiin, jolloin siihen saa tärkeät pikkutavarat helposti käsille. Kylkien kapeat ja korkeat sivutaskut ovat hankalat mutta pitkille ja ohuille tavaroille käyttökelpoiset. Läpässä olevaa sadesuo- Rinkan viilekkeissä on mukavat käsienlepuuttajat. Perusrinkassa on paljon hyviä taskuja oikeissa paikoissa. Kannettavuus Pakattavuus jan paikkaa moitittiin: se vie turhan paljon tilaa keskeiseltä paikalta
Ospreyn lantiovyö on lämmöllä muokattavissa esimerkiksi jo liikkeessä. Hakuille on omat kiinnikkeensä, mutta muunkin kuljetettavan saa mukavasti kiinni. Kantojärjestelmä on tukeva ja korkeussuunnassaan tarranauhalla säädettävissä. Omalla paikallaan se olisikin täydessä rinkassa hankala käyttää. Rinkassa on sopivasti taskuja. Se on niin alhaalla, että rinkan ollessa lastattuna täyteen sen käyttö on mahdotonta. Itse runko jakaa mielipiteitä. Kantojärjestelmässä on merkin tyyliin sopivat kestävät metallisoljet, mutta pussiosassa ne ovat valitettavasti muovisia. Ulkopuolisia kiinnityspisteitä rinkassa on muutamia, mutta yläkaari erottaa sen muista, sillä se tarjoaa kymmeniä litroja tukevaa kiinnitystilaa tavaroille. Alaosastoa lastataan oman vetoketjulla suljettavan läpän kautta ja yläosaa läpän alta. Lisäksi rinkassa on vetoketjullinen sivutasku ja pullotasku vastakkaisella kyljellä. Välipohja on ommeltu yhdestä reunastaan, mutta muista se lukitaan hihnoilla. Savotta on tukeva ja vanttiruuvista kohtalaisen helppo säätää. Pehmusteet ovat hyvät mutta viilekkeet karuja. Pussiosa on tilava ja avattavissa vetoketjulla alhaalta ja läpän alta. Rinkan sivuilla on neljä tunnelitaskua, joista ylemmät ovat läpälliset ja punakankaisilla lumilukoilla varustetut. Etupaneelissa on kaksi suurta taskua päällekkäin, ja sisäpuolen juomajärjestelmän tasku on irrotettavissa ja siirrettävissä toisaalle. Pussiosa on kaksiosainen, mutta välipohja ei valitettavasti ole avattavissa. Sen kyljissä kulkevat kaarevat metallitangot tekevät siitä erikoisen näköisen. Ulkopuolisia kiinnityspisteitä ja remmejä on paljon. Alemmat taskut suljetaan vetoketjulla. Kehikoltaan Argon erosi testin muista rinkoista. Punaiset lumilukot piristävät. Testin ainoa perinteinen putkirinkka on hyvä mutta hidas säätää. Kannettavuus TOIMITUKSEN VALINTA kuttelua helpottavana elementtinä, mutta osalle testaajista runko oli ikävä koliseva raami, joka tarttuu helposti kiinni milloin minnekin. Tosin silloin painopiste muuttuu entistä enemmän taakse. Monipuolisuus SAVOTTA 50 Hinta: 385 euroa Paino (punnittu): 3 700 grammaa KEHIKKO ja pussiosa ovat kapeampia, kun niitä vertaa Savotan 906-rinkkaan, mikä tekee testirinkasta sulavalinjaisemman näköisen. Rinkan sisäpuolen arvotavarataskun paikkaa kritisoitiin. Taskujen takana menee laaja käytävä kirveelle, sahalle tai onkivehkeille. Etupaneelissa on yksi pystyvetoketju, mutta sitä pidettiin jokseenkin turhana. Malleja on kolmea kokoa. Ospreyn lantiovyö on lämpömuokattavissa ja vaihdettavissa. P Painopiste karkaa h helposti liian kauas s selästä. Kannettavuus Pakattavuus Rinkkaa kehuttiin hyväksi kantaa, mutta se on väärällä pakkaamisella kiikkerä. Toiset pitivät sitä kätevänä ja telttaolosuhteissa lii- Kirves solahtaa hyvin tunnelitaskuun. Etupaneelin sivussa kulkee pystyvetoketju, jonka kautta tavaratilaan pääsee myös käsiksi. Lantiovöitäkin on erimittaisia, joten jokaiselle kantajalle tarpeelliset säädöt pitäisi löytyä. Kirkas väri paljastaa vahingossa auki jääneen taskun. Tästä johtuen suurista raoista yläosan tavara kuitenkin pääsee tipahtelemaan alaosaan. Sadesuoja ei kuulu rinkan vakiovarusteisiin. Pakattavuus Monipuolisuus RETKI kesäkuu 2011 45. T E S T I OSPREY ARGON 110 L Hinta: 330 euroa Paino (punnittu): 3 040 grammaa a OSPREY jakoi mielipiteitä, eivätkä kaikki sen yksityiskohdat valjenneet
Lämpimissä maissa kananmunat kypsyvät auton kuuman konepellin päällä. Vanhan ohjeen mukaan pohjan voisi kiillottaa suklaalla. Samalla tietenkin kuumuus vähenee ja mahdollisuus sytykkeen syttymiseen heikentyy. Aurinkopeilissäni on keskellä varsi, jonka päässä on hahlo sytykkeen kiinnittämistä varten. Olin joskus hankkinut retkikäyttöön tarkoitetun taskukokoisen aurinkopeilin, ja sitä piti taas kokeilla. Sytykkeen kohta yritetään saada samaan pisteeseen, missä testattu polttopiste oli. Hinkata saa kuitenkin pitkään, ennen kuin pinta on riittävän heijastava. Kevätaurinko on juuri sen verran tehoton, että heijastimien kokoero ratkaisee. Etäisyys pannaan muistiin. Kyllä sytykepala lähti heti savuamaan, kun peilin käänsi kohti aurinkoa. Sytytyspala alkoi heti savuamaan. Auringonsäteiden kerääminen heijastimen kautta polttopisteeseen saa sytytyspalan savuamaan jopa heikossa kevätauringossa. Valmiin aurinkopeilin koveran heijastimen halkaisija on noin 12 senttimetriä ja juomatölkkimallisen vain neljä ja puoli senttiä. Taivuttelin kevyesti rautalankaa ja koitin saada sytykkeen paikalleen. Sen pohjan kovera muoto on sopiva säteiden keräämiseen. Suurennuslasin avulla auringon säteet saa kerättyä kimpuksi ja tulen syttymään. Liimaa on siis levitettävä hyvin tarkasti ja heijastinpaperi asetettava varovasti paikalleen. Laitteen perimmäinen ajatus on kerätä koverasta peilipinnasta heijastuvat auringonsäteet yhteen nippuun. Helppoa. Silitin avaruuslakanan mahdollisimman rypyttömäksi. Kun piste löytyy, etsitään paperia edestakaisin liikuttelemalla pienin mahdollinen valopiste. Toimisiko peili taskukokoisena? P ohdin eräänä aurinkoisena päivänä tunnetuimman tähden valtavaa voimaa. Aurinkosytytin on valmis. Syttyykö liekki. Säteiden leikkauspiste haetaan sanomalehden palalla. Silmät sirrillään katselin aurinkoon ja yritin pitää purkin suoraan aurinkoa kohden. Alumiinisen purkin pinta vaan ei sellaisenaan ole tarpeeksi kirkas. Mustaa painoväriä sisältävästä kohdasta repäistään palanen, jota pidetään aurinkoon suunnatun purkin edessä. Hahlo sijaitsee tarkalleen säteiden leikkauspisteessä. Vaikka auringon teho ei vielä ollut parhaimmillaan, riitti peilin apu silti sytyttämään sytykkeen. Tölkistä aurinkosytytin Olin lukenut aurinkopeilistä, jonka voisi rakentaa juomatölkistä. Yritin vielä kerran, ja tein kaiken uudelleen. Mittasin sanomalehden avulla uudelleen tarkan polttopistekohdan. Se toimii! Ja mitä lähemmäs kesää mennään, sen paremmin se pelaa. 46 RETKI kesäkuu 2011. Liiman sijaan kiinnitysaineena voi kokeilla myös pihkaa. Jokainen pienikin ryppy muuttaa auringonsäteen suuntaa ja vähentää polttopisteeseen kerääntyvien säteiden määrää. Ei syntynyt savunkiehkuraakaan. Rautalangasta käännetään lenkki purkin ympärille ja toiseen päähän tehdään sytykkeelle pidike. Suivaantuneena kokeilin sytyttää tulta perinteisesti suurennuslasilla. varusteet eräaskareita teksti ja kuvat Joppe Ranta piirros Kalle Ranta Tee-se-itse Sytyttävät säteet Olympiatuli sytytetään Kreikassa koveran aurinkopeilin kokoomien säteiden avulla. Liimaa pitäisi olla hyvin tasainen kerros ja avaruuslakanan pala olisi saatava mahdollisimman rypyttömästi paikalleen. Suuntasin tölkin aurinkoon. Afrikassa valmistetaan ruokaa myös erityisillä aurinkokeittimillä. Tölkki kerää aurinkoenergian ja muodostaa tarkan polttopisteen. Peukalolla kevyesti hangaten saadaan välttävä tulos aikaiseksi. Kun pehmeää suklaata hankaa tarpeeksi kauan alumiinipintaan, saa metallin tarpeeksi kiiltäväksi. Kokeilin jälleen tehdastekoisella aurinkopeililläni. Säteiden kohtauspisteessä auringon lämpö on kerätty yhteen, jolloin kuumuus saa sytykepalan hehkumaan ja syttymään. Pieni ja hento savu kiemurteli sytytyspalasta ilmaan. Toinen kätevä konsti on pieni avaruuslakanan palanen, joka liimataan tölkin pohjaan. Taivutin rautalangan ja siinä olevan sytykkeen tarkalleen säteiden leikkauspisteeseen
Ota vinkki talteen! Kiillota tölk in pohja suklaa 1 lla ja rätillä . Vaihtoehtois esti liimaa pa la avaruuslak pohjaan. anaa 2 tölkin Mittaa valo nsäteiden le ikkauspiste sanomalehde n mustalla os alla. 3 Kierrä rautal angasta syty 4 kkeelle kiin nity spiste. Kiinnitä syty ke rautalanka pidikkeeseen purkin pohja ja käännä kohti aurinko a. 5 juomatölkki suklaapala tai palanen avaruu slakanaa rautalankaa sytykettä Tarvikkeet RETKI kesäkuu 2011 47
varusteet saappaat teksti ja kuvat Joel Ahola Saapastellen VETTÄ PELKÄÄMÄTTÖMÄT KUMISAAPPAAT PITÄVÄT JALAT KUIVINA LASTEN KURALEIKEISTÄ KAUKAISIMMILLE KAIROILLE. TEKNINEN RETKISAAPAS ON OIVA VAIHTOEHTO VAELLUSJALKINEEKSI VAATIVAAN MAASTOON. 48 RETKI kesäkuu 2011
Suomalainen retkimaasto on varsin kosteaa. Pelkästään vaelluskenkiä viime ajat käyttänyt retkeilijä yllättyy, kuinka kumisaappaat ovat kehittyneet viimeisten vuosikymmenien aikana: Hiostava sisävuori on vaihtunut avaruusajan kankaaseen. Pohjan pito, kiertojäykkyys ja iskunvaimennus ovat jatkuvan kehityksen alla. Termi ei edusta mitään virallista jaottelua, sillä saapasvalmistajatkin ryhmittelevät omia kenkiään erä-, vaellus-, metsästys-, kalastus-, retkeily-, suunnistus- ja mökkisaappaiksi. Suurin osa katsauksen kengistä on sijoitettu retkisaappaisiin eli retkeilijän tarpeita palveleviin jalkineisiin. Niillä on helppo kävellä. Niiden kohdalla ei voida puhua enää kumisaappaista, sillä ultrakevyet Crocsit on valmistettu muoviseoksesta. Saimme katsaukseen perinteisten retkikenkien lisäksi myös lasten ja nuorten malleja sekä naisten citysaappaita. "Trek Outlast on Nokian teknisesti pi- RETKI kesäkuu 2011 49. Nokia Trek Outlast, Tretorn Akita Outlast ja Tretorn Sarek Outlast käyttävät sisävuorenaan NASA:n eli Yhdysvaltojen ilmailu- ja avaruushallinnon kehittämää Outlast-kangasta. Vuonna 1891 perustettu ruotsalainen Tretorn viettää tänä vuonna 120-vuotisjuhliaan, Nokian Jalkineet juontaa juurensa vuonna 1898 perustettuun Suomen Gummitehdas Osakeyhtiöön, ja norjalainen Viking on valmistanut kumisaappaita vuodesta 1920. Tretorn ja Nokian Jalkineet lähettivät laajoista mallistoistaan vain teknisiä retkisaappaita, joiden he uskoivat palvelevan lukijoitamme, mutta Vikingiltä tuli retkisaappaidensa lippulaivan lisäksi mökki- ja marjastusjalkine sekä naisten ja lasten malleja. Viking pu- huu yleisesti retkeily- ja metsästyssaappaista, mutta Tretorn jakaa eräsaappaansa erikseen vaeltajille ja metsästäjille tarkoitettuihin malleihin. Saappaan suosio poluttoman maaston jalkineena tulee selkeimmin esille, kun miettii, miten marjastajat, sienestäjät, metsästäjät ja rannoilla viihtyvät kalastajat suojaavat jalkansa. Ratsastaja, suunnistaja, metsästäjä, perheen äiti, maanviljelijä ja ammattikalastaja arvostavat aivan eri ominaisuuksia jalkineissaan. Polkujen tallaaja ja rakkakivikossa kiipeilevä retkeilijä käyttää hengittävää kenkää mielellään, mutta retken suunnatessa kuraisille urille tai poluttomaan kairaan jalka kannattaa sujauttaa kumisaappaan sisään. "Lasten ja nuorten saappaat pysyvät aina suosittuina. Näiden valmistajien tuotteiden rinnalle otettiin tarkasteluun myös Crocs-jalkineita. Saappaita valmistetaan hyvin erilaisiin tarkoituksiin harrasteista arki- ja ammattikäyttöön. Mukaan lähti kolme perinteistä kumisaapasbrändiä. "Outlast-vuori ei hiosta tavanomaisen saappaan sisäkankaan tavoin. Huipputeknologia näkyy myös materiaalivalinnoissa. Vielä muutama vuosikymmen sitten jokainen retkeilyn saloihin opastava kirja ohjeisti vaeltajaa sonnustautumaan kumisaappaisiin. Saapastelija voi valita reittinsä paljon vapaammin silloin mennään sinne minne nenä näyttää. Saappaat vievät seikkailulle polkujen ulkopuolelle. Laaja valikoima Pyysimme maahantuojilta ja valmistajilta saappaita silmäiltäväksi. Metsästyssaapas on yleensä nilkasta väljempi", myyntipäällikkö Kim Grenner Tretornilta selventää jaottelua. Vaeltajan valinta Tekninen retkisaapas on pitkän kehitystyön tulos. Se valmistetaan käsityönä merkistä ja mallista riippuen 3075 erillisestä osasta. Alkujaan vuoripoluille suunniteltu kalvollinen vaelluskenkä on kuitenkin lunastanut suosituimman retkijalkineen aseman parin viime vuosikymmenen aikana. Siinä vaeltajan kengät joutuvat koetukselle. Istuvalla linjakkuudella retkisaapas tukee myös nilkkaa. Trendejä seuraavat naiset tuovat kumisaappaat katukuvaan, ja teknisten saappaiden osuus on kasvanut osaltamme viime aikoina", Sari Manns Viking Jalkineilta perustelee monipuolista katsausosallistumista. Se ottaa vastaa lämpöä käveltäessä ja luovuttaa sitä tauoilla pitäen jalat mahdollisimman tasalämpöisinä", Kim Grenner puolustaa Tretornin käyttämää vuorta. Vaikka vaelluskenkä pitäisikin vettä, sen käyttäjä etsii etenemiseen vaistomaisesti maaston kuivinta ja helppokulkuisinta kohtaa. Vaelluskenkä on lyömätön vaihtoehto kivikkoisilla ja juurakkoisilla poluilla, joilla vaaditaan nilkalle tukea. "Vaellussaappaat ovat nilkasta tukevat ja istuvat. Lestejä on hiottu skandinaaviseen jalkaan sopivaksi jo yli sata vuotta. S uota, purojen kahluuta, sateen huuhtomaa varvikkoa ja aamukasteen kostuttamaa heinikkoa
Toisaalta huippumateriaalia on käytetty vain kaikkein pisimmälle kehiteltyihin saapasmalleihin, joiden muutkin ominaisuudet näkyvät hinnassa. Outlast-vuoren käyttö nostaa jalkineen hintaa, minkä vuoksi kyseiset saappaat ovat katsauksen kalleimmat. Muiden retkisaappaiden vuorimateriaalina käytetään polyesteriä. Valmistajan mukaan malli sopii jopa suunnistajan räväkkään etenemiseen. "Nokian saappaiden varsissa on luonnonkumia 5060 prosenttia. Valmistajan mukaan Tuura sopii jopa ympärivuoriseen käyttöön, sillä huopa pitää jalan viileänä kesällä ja lämmittää talvella. Sopivalla kumiseoksella haetaan ihanteellista pohjaa, jossa pehmeys tuo pitoa ja kovuus kulutuskestävyyttä", Päivi Laaksonen-Oivio pohtii. 50 RETKI kesäkuu 2011 kuva Mikko Nikkinen. Sen edut tulevat parhaiten esille liikuttaessa +10 ja 10 asteen välillä. Luonnonkumi tekee saappaan varresta pehmeästi myötäilevän mutta samalla kestävän ja kevyen. Outlast-vuori ei hiostu helposti, mutta kastuttuaan sen kuivattaminen retkioloissa on vaikeaa. varusteet saappaat Retkisaappaat vasemmalta oikealle: Nokia Trek Plus, Tretorn Lite, Viking Trophy, Tretorn Akita Outlast, Nokia Tuura, Tretorn Sarek Outlast, Nokia Trek Outlast ja Tretorn Sarek Touring. simmälle viety saapasmalli. Siksi pitkiä päiviä taivaltavat retkeilijät suosivat Trek Plus -rinnakkaismallia, jonka perinteinen vuorimateriaali ehtii kuivua tuvalla yön aikana", pohtii tuoteryhmäpäällikkö Päivi LaaksonenOivio Nokian Jalkineita valmistavasta Berner Oy:stä. Saappaassa on sideura hiihtorantilla, mutta valmistaja suosittelee pitkille hiihtotaipaleille irrallisella huopavuorella varustettua mallia. Viking Touring on selvästi muita retkisaappaita matalampi, eikä kategorian edullisinta kenkää ole maahantuojan mukaan suunniteltu pitkille vaelluksille. Eniten luonnonkumia käytetään Tretornin saappaissa, joissa sen osuus kumiseoksesta on paikoin jopa 80 prosenttia. Pohjassa luonnonkumin osuus jää alle puoleen, jotta sen kulutuskestävyys olisi parempi. Retkisaappaiden varret yltävät varsin korkealle. Mökkikäytössä ja marjaretkillä se pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Pitoa ja istuvuutta Retkisaappaat valmistetaan kumiseoksesta, jossa luonnonkumin osuus vaihtelee eri merkkien ja mallien välillä runsaasti. Tretorn Sarek Outlast kurkottaa 42 sentin korkeudelle, ja muut seuraavat parin sentin päässä perässä. Jalkine ei vastaa ominaisuuksiltaan teknisiä retkisaap- paita, mutta se on kuitenkin perussaapasta maastokelpoisempi. Poikkeuksen joukkoon tekee Nokia Tuura, jonka sisukses- sa on kiinteä huopavuori. Tavanomaista retkisaapasta hieman kevyemmän Tretorn Sarek Touringin varsi on noin 32 sentin korkuinen
Nokia Trek Outlastin varren suussa on pikalukollinen naru. Kumisaappaiden käyttö kaupungissa on muodikasta, ja yritämme vastata malliemme väreillä ja kuvioinnilla trendien haasteeseen. Nokia Tuura, Tretorn Touring ja Viking Touring kiristetään saappaan sivuun sijoitetulla soljellisella remmillä. Vaelluskenkä kiristetään nauhoilla nilkan tueksi, mutta kumisaappaassa tuki pitää saada jalkineen omalla muodolla. Nilkan tuen lisäksi varren yläosan istuvuus tekee kävelystä miellyttävää. Tiiviisti istuva kenkä vedetään jalasta yleensä toiseen jalkaan tukien. Tretorn Lite supistetaan takaa soljella, ja Nokia Trek Plus nauhoitetaan takaa. Varren laidoille on kiinnitetty pukemista helpottavat vetoremmit. Muita kenkiä ostetaan helpommin hetken mielijohteesta. Vielä järeämpi pohjakuviointi löytyy Viking Fox Circle -mallista, jonka varrensuuta voi kiristää soljella soukemmalle. "Naisten saappaat ovat Vikingin mallis- tossa näkyvässä roolissa. Viking Triump on muotitietoiselle naiselle suunniteltu malli, jota saa useissa eri väreissä limestä magentaan. Tuettu kantakuppi parantaa askellusta. Kengässä on valmistajan mukaan vaellussaappaan tekniset ominaisuudet, joten se sopii myös retkelle. Matalin uritus on Nokian Tuurassa, mutta kenkään on tehty pienet kolot nastojen kiinnittämistä varten. Säärtä tai poh- jetta hiertävä reunus voi aiheuttaa ihon ja lihaksen ärsyyntymisen tai jopa tulehduksen. Retkisaappaassa korostuu käytännöllisyys, muuta siirryttäessä kaupunkiin myös ulkonäkö nousee yhdeksi valintakriteeriksi. Kevyestä muoviseoksesta valmistettua kenkää saa lähes kymmenessä värissä espressonrus- RETKI kesäkuu 2011 51. Tretorn Touringissa ja Akita Outlastissa sekä Vikingin malleissa tämä on huomioitu lisäämällä kantapäähän erillinen tuki tai korostus, josta toinen jalkaterä saa tukevan pidon. Saapasmallit Retkisaappaat Nokia Trek Outlast Nokia Trek Plus Nokia Tuura Tretorn Akita Outlast Tretorn Lite Tretorn Sarek Outlast Tretorn Sarek Touring Viking Touring Viking Trophy hinta, euroa 145 105 109 130 90 180 100 49,90 89,90 koot 3648 3648 3650 36-47 3647 3547 3647 3647 3648 vuori Outlast polyesteri kiinteä huopa Outlast polyesteri ja puuvillla Outlast polyesteri ja puuvillla kangas ja polyesteri polyesteri ja canvas valmistusmaa Slovakia Slovakia Serbia Kiina Kiina Puola Puola Kiina Kiina Yhteystiedot Merkki Crocs Nokian Jalkineet Tretorn Viking Valmistaja/maahantuoja Crocs Nordic Oy Berner Oy Tretorn Finland Oy Viking Jalkineet Oy Kotisivut www.crocs.fi www.nokianfootwear.fi www.tretorn.fi www.vikingfootwear.com Naisten saappaat Crocs Crocband Jaunt Animal Wave Crocs Crocband Jaunt Women Viking Fox Circle Viking Triump hinta, euroa 49,95 44,95 49,90 69,90 koot W4W12 W4W12 3642 3642 vuori muoviseos muoviseos synteettinen polyesteri valmistusmaa Kiina Kiina Kiina Kiina Lasten saappaat Crocs Crocband Jaunt Kids Viking Iris Viking Navigator hinta, euroa 34,95 39,90 32,90 koot C6/C7J3 2839 2841 vuori muoviseos polyesteri ja canvas kangas valmistusmaa Kiina Kiina Kiina Kumisaappaat houkuttelevat valitsemaan reitin, jossa vettä ei tarvitse väistellä. "Viking Trophy on varustettu erityisen kovaan käyttöön suunnitellulla Ultimate Grip Concept -ulkopohjalla. Myös Crocs on huomannut naisten katumuodin uudet tuulet tuoden markkinoille Crocband Jaunt Women -jalkineen. Kaikkien retkisaappaiden pohjat on kuvioitu järeästi. Suurimmat säätövarat ovat malleissa, joiden varsi taittuu sivusta tai takaa päällekkäin ja kiristys tehdään soljellisella remmillä tai nauhoituksella. Paksuimmat kantapäät ovat Nokian Trek Outlast- ja Trek Plus -malleissa. Kiertojäykimmät pohjat on istutettu Tretorn Sarek Outlastiin ja Viking Trophyyn. Rengasmaisilla kuvioilla koristeltua ulkonäköä voi ihailla mustavalkoisena ja valkomustana. Muoti-ilmiöstä huolimatta naiset hankkivat saappaat aina todelliseen tarpeeseen. Tretorn Outlastissa ei ole lainkaan varsikiristystä. Katukäyttöön ja kuraleikkeihin Retkisaappaat ovat unisex-malleja, mutta niiden ulkonäkö on varsin maskuliininen. Viking Trophy ja Tretorn Akita Outlast ovat tällaisia sivusta soljella säädettäviä saappaita. Esimerkiksi tänä talvena ja keväänä oli poikkeuksellisen vähän kurakelejä, mikä näkyy heti heikkona kysyntänä", Sari Manns pohtii. Lähes kaikkien saappaiden linjaus on tehty nilkasta istuvaksi. Pohjan keskiosa on reunoja pehmeämpää kumiseosta, mikä takaa maksimaalisen pidon", Sari Manss kehuu norjalaisten oivallusta. Muissa malleissa varrensuun kiristys ei tee jalkineesta istuvampaa, vaan sillä estetään lähinnä roskien ajautuminen kengän sisälle
Pohjan pitoa on parannettu lisäämällä siihen kumia, mutta muuten jalkine on valmistettu muoviseoksesta. Kumisaappaat pestään kurasta käytön jälkeen lämpimällä vedellä ja tarvittaessa miedolla saippualla. Saappaat säilyvät parhaiten pimeässä, viileässä ja kuivassa paikassa. Tretornin Sarekia valmistettiin ennen Ruotsissa, josta koko tehdas koneineen siirrettiin Puolaan. Juniorit nauttivat etenkin sen keveydestä. Lasten ja nuorten mallit: lila Viking Iris, musta Viking Navigator ja punainen Crocs Crocband Jaunt Kids. Pitkää ikää Kumisaappaita on pidetty halpajalkineina, mutta ajatus ei pidä enää paikkaansa. Ultraviolettisäteilyltä suojaavaa hoitoainetta pitäisi käyttää vähintään neljästi vuodessa, tai kuten Tretornin Kim Grenner asian ilmaisee, huoltokerroille ei ole ylärajaa. Saapas sopii myös jokien kahlaamiseen, eikä kulkua haittaa, vaikka vettä olisi yli saappaan varren: kenkä on ravistamalla kuiva. Katsauksen retkisaappaiden paino vaihteli 980 ja 1 190 gramman välillä, joten Crocs painaa vain neljänneksen perinteisen retkisaappaan painosta. Fillarin sisäkumin korjaukseen tarkoitettu paikkaussarja sopii tehtävään mainiosti. Terävän oksan, hankaavan kulutuksen tai piikkilanka-aidan puhkoma kenkä korja- Naisten saapasmuotia alhaalta ylös: Crocs Crocband Jaunt Women, Crocs Crocband Jaunt Animal Wave, Viking Fox Circle, Viking Triump. taan kumipaikalla. Kumikenkää ei pidä kuivata liian lämpimässä. Varresta remmillä säädettävä yleissaapas soveltuu sekä kaupunkiin että metsäretkelle. Hionneet jalkineet kannattaa kuitenkin pestä tarpeen mukaan kädenlämpöisellä vedellä. Nuotion loimu, kuivauskaappi, kamiinan kuumotus tai saunan jälkilämpö vaurioittavat saappaita. Viking Navigator on suunniteltu vastaavasti pojille. Ehkä vanhemmat hankkivat pienokaisilleen merkkisaappaiden sijaan markettien halpatuotteita satuhahmoineen. Ennen talvisäilytystä kumipinta kannattaa käsitellä hoitoaineella. Kengässä on katsauksen parhaat heijastimet. Markkinoilla on myös erikoisliimoja, jotka vulkanoivat kumin pinnan jälleen vedenpitäväksi. Pohjoismaista alkuperää olevista katsauksen kengistä ainoastaan Nokian saappaat ja Tretornin Sarek-mallit valmistetaan enää Euroopassa. Viking Iris on tyttöjen malli, jonka koot riittävät päiväkodista aikuisuuden kynnykselle. Crocband Jaunt Kids on Crocsin muovikengän lastenversio. Kaikki katsauksessa mukana olleet saapasvalmistajat olivat yhtä mieltä teknisten retkisaappaiden hintojen kehityksestä: hinnat nousevat vääjäämättä. Hiostavan kengän voi huuhtoa retkioloissa joka ilta. Valmistaja suosittelee myös desinfiointia miedolla puhdistusaineella aika ajoin miellyttävän käytön takaamiseksi. 52 RETKI kesäkuu 2011. Vielä värikkäämpi vaihtoehto on täplikäs Crocband Jaunt Animal Wave. Crocs hämmentää keveydellään: yksi jalkine painaa vain 260 grammaa. Crocsin muovikengät eivät ime itseensä nestettä, joten niissä ei pitäisi bakteerien lisääntyä. Sen varrensuuta voi kiristää edestä nauhoituksella. Jos Crocsin kävelytuntuma miellyttää nilkan tuen puuttumisesta huolimatta, grammanviilaaja on löytänyt oivan retkikumppanin. Teknisesti pitkälle kehitellyille tuotteille kertyy väkisinkin hintaa käsityönä tehtävän kokoamisen kautta. Sen markkinahinta on noussut viimeisten kahden vuoden aikana viisinkertaiseksi. varusteet saappaat keasta luumuun ja laivastonsinisestä valkovihreään. Lapset ovat saappaiden suurkuluttajia, mutta katsaukseen saatiin vain muutama nuorten malli. Koska Crocsin materiaali ei ime itseensä lainkaan nestettä, se ei kastu sisältä eikä ulkoa. "Jaunt on tarkoitettu citysaappaaksi, mutta kyllä sillä voi metsäänkin lähteä. Hintakehitys ei selity vain inflaatiolla ja työkustannusten nousulla, vaan suuri tekijä on raaka-aineena käytetyn luonnonkumin kallistuminen. Saapas muotoutuu käyttäjän jalan mukaan", kehuu Crocs Nordicin markkinointikoordinaattori Kaisu Tokola. Vuosikymmenen takaisiin lukemiin nähden nykyinen hinta on yli kymmenkertainen. Saappaista kannattaa pitää hyvää huolta oli niiden hinta tulevaisuudessa mikä tahansa. Nyt valmistaja puntaroi koko koneiston pakkaamista uudelleen ja siirtämistä Kiinaan, jotta tuotteiden hinta voitaisiin pitää kuluttajan maksuvalmiuden edellyttämällä tasolla myös tulevaisuudessa. Luonnonkumista valmistettu jalkine murenee vuosien saatossa, jos se saa liikaa aurinkoa
Siitä saa maukasta hilloa keittämällä, ja se käy myös keittojen ja kastikkeiden valmistusaineena. Kuusenkerkkä eli uusi kasvu tai nuori verso on pehmeä vaaleanvihreä osa kuusenoksan päässä. Sekin sopii teeksi. Juuria voi syödä juurikkaan tapaan tai kuivata, paahtaa ja jauhaa kahvinkorvikkeeksi. Alansa kuuluisin on luultavasti Puolustusvoimien luonnonmuonaohje vuodelta 1985. Syötävä luonto teksti ja kuva Joppe Ranta 62 Elpyvä jokiluonto Kymijoki vetää puoleensa muitakin kuin kalastajia. Tutut kasvit käyvät ihmisravinnoksi, kunhan on varma, mitä laittaa suuhunsa. 68 Vanhat metsät houkuttelevat Helvetinjärvi ja Seitseminen vievät keskelle jylhiä metsiä. 72 Kesälunta suksen alle Jos laskukipinä iskee kesällä, kannattaa suunnata kohti Norjan jäätiköitä. K 78 Villi Patagonia Lainsuojattomien ja karkureiden paratiisissa eivät seikkailut lopu. 84 Päiväretki Orrainpolku Etelä-Karjalan kallioilta näkee kauas. 86 Uuniruokaa Pata tuo retkimuoniin ylellisyyttä. eväällä tuoreet versot odottavat poimijaansa ja luonto tarjoaa runsaasti vaihtelua ruokapöytään. Vanha kansa tunsi voikukan myös lääkekasvina, jolla sai kuumeen hellittämään. Nokkonen on luonnonmuonien klassikko. Muutenkin kannattaa olla hyvin tarkka, mitä metsästä suuhunsa popsii. Yksi ensimmäisistä tulokkaista on leskenlehti, jota aikoinaan käytettiin rohtona yskään ja haavojen hoitoon. Parin päivän paahde auringossa saa ne ruskeiksi ja nihkeiksi, jonka jälkeen ne kuivataan kotiuunissa tai vihanneskuivurissa. RETKI kesäkuu 2011 53. Etelässäkin sitä viljellään ja käytetään monin tavoin. Juuret käyvät kahvinkorvikkeeksi ja lehdet kuivattuina teen keittoon. Muutamat vanhemmat retkeilykirjat kertovat, miten kasveja voidaan hyödyntää ruokina. retkellä 54 Kinttupolkuja pitkin Hossassa ja Kylmäluomassa liikutaan kirjoista tutuissa kansallismaisemissa. Niksi 5 5489 Rentun ruusua lautaselle Ojanpientareet ovat paikoin täynnä C-vitamiinia sisältävää maitohorsmaa, jonka lehdettömiä versoja ja nuoria lehtiä voi syödä salaatin tapaan. Väinönputki tunnetaan vanhana hyöty- ja terveyskasvina. Ravintopitoista nokkosta voidaan kuivata ja sekoittaa vaikka leipätaikinaan. Sen nuoria lehtiä käytetään keittoihin tai lettuihin. Hyvään havuteehen käyvät myös katajan nuoret versot. Voikukan lehdet käyvät salaatiksi tai muhennokseksi. Männystä ja kanervastakin on teetä keitelty. Suolavedessä ryöpätyn nokkosen voi myös pakastaa. Väinönputkea ei pidä kuitenkaan sekoittaa muihin putkikasveihin. Kasvien tunnistamista voi harjoitella kirjojen avulla. Sen voi syödä lähes kokonaan. Väärin valittu kasvi voi olla myrkyllinen tai vähintään aiheuttaa ikäviä vatsanväänteitä. On vain muistettava, että havutee valmistetaan hauduttamalla, sillä havujen keittäminen tekee teestä kitkerää. Sitä voi leikellä ja syödä latvasta pitkin kesää, sillä se kasvaa nopeasti. Viitseliäs kerää talteen tuoreet lehdet viinimarjapensaasta, vadelmasta, mustikasta tai mesiangervosta. Väinönputki on pohjoisen kasvi, mutta se menestyy lähes koko Suomessa. Salaattia saa myös nuorista koivunlehdistä, mutta runsaasti C-vitamiinia sisältävät lehdet voi hauduttaa myös teeksi. Ne rullataan ja talletetaan lasipurkkiin
Samalla hän tutkailee käsivarteen kiinnitettyä gps-laitetta, joka tallentaa reissuamme myöhemmin analysoitavaksi. Kuorimisen jälkeen puu on kasvanut vielä pitkään paksuutta muodostaen pilkan sivuille kyhmyiset kylestymät. Niinpä hän jatkaa: "Lipastaa on vähän niin kuin syyhkiä." Muutamien lisäselitysten jälkeen ymmärrän, että vaellustoverini epäilee jonkun varastavan rinkkamme. Pari kilometriä myöhemmin pysähdymme tauolle. Olemme jättämässä ne polun 54 RETKI kesäkuu 2011. Ilta-aurinko peilailee heijastuksiaan vesistöjen tyynistä pinnoista mäntyisen kaistaleen sivuilla. Erotamme paljaasta kyljestä useita vuosilukuja. Vuonna 1946 rakennettu 30 hengen majoituspirtti ja hevostallit on siirretty uittojen loputtua pois, mutta vanha löylyhuone on jäänyt palvelemaan retkeilijöiden taukotilana. Seuraavan autiotuvan kohtaamme pari kilometriä myöhemmin, kun saavumme Laukkujärven kalakämpälle. Vaimoni kummien poika on minulle uusi retkeilytuttavuus. Vanhin merkintä on vuodelta 1750. Jumalan sanan edustaja ei ehtinyt jokaiseen syrjäseudun korpitaloon, joten lapset kastettiin odotuspetäjän juurella. Katson hölmistyneenä Mattia, joka huomaa nopeasti ymmärtämättömyyteni. Kaverin asenne on kohdallaan, joten odotan hyvää vaellusviikkoa. Kaverini on retkemme alusta ihailtavan innostunut. Vanhan petäjän kylkeen on veistetty aikoinaan suurelle alalle paljasta pintaa. Samaa helppokulkuista harjua on vaellettu todennäköisesti jo tuhansia vuosia. Kolmen hengen koppi on kunnostettu entisen savottakartanon savusaunasta. Siirrymme seuraavalle harjulle tunkeutuen syvemmälle Hossan retkeilyalueelle. Puuvanhuksen ikää on vaikea arvioida, koska mänty on jo kuollut. Saavumme kaverini Matti Heltimoisen kanssa harjua pitkin Hossanjärven rantaan. Poikkeamme Puukkojärven pikkuruisella autiotuvalla. Matti vaihtaa jalkoja hiertävät vaelluskengät lenkkitossuihin. Janne Lahtela on rakentanut idyllisen tuvan kalareissujensa suojaksi vuonna 1930. Nykyisin autiotupa majoittaa neljä kulkijaa, joten saamme makuupusseillemme ruhtinaalliset tilat. Rotkon reunalla "Olet sä varma, ettei kukaan lipasta näitä?" kaverini kysyy laskiessaan rinkkaa polun varteen. Puuta kutsutaan Papinpetäjäksi, koska perimätiedon mukaan sen luona odotettiin aikoinaan vesireittiä käyttänyttä pappia. retkellä Kulttuurivaellus halki Suomen 13/22 teksti ja kuvat Joel Ahola Kinttupolkuja kanoottirantaan HOSSAN JA KYLMÄLUOMAN RETKEILYALUEIDEN KAUTTA KULKEVA POLKU JOHDATTAA VAELTAJAT JOKIJÄRVELLE, JOSTA TAIVAL JATKUU MELOEN IIJOEN KUOHUIHIN. Hossa - Kylmäluoma melontakeskus 20 Taivalkoski vaellusreitti Kylmäluoma Pajusalmi Kuusamo Kylmäluoma Värikallio Julma-Ölkky Laukkujärvi Kylmäluoma Hossa Iijoki Iso Somero Kallioinen Kirkkosaari 0 5 km Kallioniemi 5 Hossa Taivalkoski Suomussalmi L eveä polku seuraa harjun lakea kummulta seuraavalle. Huippukun- toinen urheilija jaksaa varmasti taivaltaa minua paremmin, mutta aiempia retkiä Matilla on takanaan vasta muutama
FJÄLLRÄVEN-PAITA Mitä enemmän käytät, sitä enemmän ihastut. Clover Shirt Naisellinen paita, viilentävää bambusekoitemateriaalia. Luontonähtävyyteen voi tutustua kesäisin venekyydillä tai patikoimalla Ölökyn ähkäsyksi nimetyn vajaan peninkulman kierroksen. Olisikohan se mahdollista? Cactus Shirt Lyhythihainen paita nopeasti kuivuvaa ja helppohoitoista materiaalia. Turvatasku paidan sivusaumassa. Lala Shirt Naisten paita, jossa hieman pussitetut hihat. Päätän kerätä vihkoni sivuille MattiSuomiMatti-sanakirjan. Julma-Ölkky ei ole enää Hossan retkeilyaluetta. Näissä kohdissa sisäinen pikkupoikani alkaa aina haaveilla elokuvakohtauksesta, jossa takaaajettu sankari hyppää pahdan reunalta järveen. Helppohoitoista ja nopeasti kuivuvaa polyester/puuvilla -materiaalia. Julma-Ölkky on muutamien kilometrien pituinen rotkolaakso, jonka pohjalla välkehtii järvien ja lampien ketju. Koko ikänsä stadissa viettäneen kaverini puheesta menee vähintään joka kymmenes sana ohi ymmärrykseni. Kaksi läpällistä rintataskua sekä turvatasku sivusaumassa. www.fjallraven.fi. Turvatasku paidan sivusaumassa. Kaverin asenne on kohdallaan. varteen tehdäksemme vajaan parin kymmenen kilometrin päivälenkin Julma-Ölkyn rotkolle. Kunta ja maakuntakin vaihtuvat, kun taivallamme Suomussalmelta Kuusamon puolelle. Ihailemme lähes pystysuoria jyrkänteitä, jotka kurkottavat paikoin yli 50 metriä järven pintaa ylemmäs. Rintatasku ja turvatasku sivusaumassa. Jackalberry Shirt Istuva ja miellyttävä paita bambusekoitetta
Hossan luontokeskus, olleet selvästi tavanomaista hitaampia, sillä Aurinkoinen päivä on vaihtumassa kalsewww.luontoon.fi/asiakaspalvelu/hossa vähän käytetty polku erosi selvästi kulkukelaan sateeseen saapuessamme Hossan Väri HossaMartinselkonen, poisuudeltaan Hossan retkeilyalueen valtakalliolle. Maamme näyttävimpiin kalliomaakoneet eivät ole kunnioittaneet retkeilyreitlauksiin lukeutuva Värikallio sisältää yli 60 tiä, joten joudumme etsimään polkua hakkuutähteiden alta. Nostamme Kipinän tulipaikalle, 160 km kantamukset harteille ja jatkamme koh Taivalkoskella melontakeskus ti Somerjärveä. Esihistoriallinen taideteos jää vaatimattomuudellaan pahasti Hossan Värikallion varjoon. Metsäna 1977. 040-533 9910 Saunaa kohti löydämme vanhan uittokämpän raunion, ja Kapea ura saapuu viimein Somersalmen laaSomerjoen polkusilta on rakennettu entisen Lisätietoja ja karttoja vulle. SyötePudasjärvi/TaivalkoskiKylmäluoma, väylistä. Aiomme siirtyä huomenna Hossasta Kylmäluoman retkeilyalueelle, joten otamme varaslähdön ja vaellamme sateesta välittämättä Ison Someron laavulle. Esimerkiksi Värikalliolla ei ole yhtään voimalla Suomenlahdelta Jäämerelle, enkä halua katkaista taivaltani etelässä yleistä venekuviota, ja hirvet ovat huomattavan pieniä ja varkahden kilometrin moottorivenekyydillä. Puunpiirrosta, joista suurin osa on ihmishahmoja ja hirviä. Ripustamme laavun kattoon hyönteisverkon, joka pitää hyttyset loitolla sateen piiskauksen tuudittaessa meidät unten maille. 56 RETKI kesäkuu 2011. Ilmeisesti venematÖlkyn maalaukset ovat maamme pohjoisimmat. Retkeilyreitti on linjattu Irnijärarveltu ikuistetun 3 5004 500 vuotta sitten. Näky on mykistävä. Illalla tuulenpuuskat tavoittelevat myrskylukemia ja lämpötila on pudonnut muutamaan asteeseen. www.julmaolkky.fi Kylmäluoman retkeilyalue (Taivalkoski) useita laavuja, kesä- ja talvireittejä www.luontoon.fi/kylmaluoma Iijoen melontareitti JokijärviTaivalkoski Värikallio Kukaan ei ole lipastanut tai syyhkinyt rink melottavissa Jokijärveltä Pudasjärvelle kojamme päiväretken aikana. Värikallion ja Julmaven rantaan, josta vesistö pitäisi ylittää veneellä. Erotamme vastarannalta juuri ja juuri punaisen kohdan, kun tiedämme, mistä sitä pitää etsiä: Julma-Ölkyn rannassa on maamme pohjoisin tunnettu kalliomaalaus. Voisin viettää maalauksella tuntikausia, mutta yltyvä sade ja koveneva tuuli pakottavat taipaleelle. Aamun ensimmäiset kilometrit ovat uittopadon päälle. Minulla ei ole mikään kiire pohjoiseen ja Jäämerelle, joten olen suunnitellut lähes 300 kilometrin kiertotien Kylmäluoman retkeilyalueen, Syötteen kansallispuiston, Posion ja Riisitunturin kansallispuiston kautta Rukalle. Sinne on enää reilun tunnin patikointi. TIETOREPPU Hossan retkeilyalue (Suomussalmi) kesä-, talvi- ja melontareittejä useita autiotupia, laavuja ja nuotiopaikkoja merkittävin nähtävyys Värikallion maalausalue vuoden retkikohde 2011 www.luontoon.fi/hossa Julma-Ölkky (Kuusamo) polku kanjonijärven ympäri venekuljetuksia 15.6.30.8. Leena Mäkelä ja Juha Rossi löyulkoilukartta 1:50 000, 2007. Ala-Ölkyn laavun nurkalta vuokrakalustoineen, p. Tästä olisi enää alle 50 kilometriä Kuusamon keskustaan. retkellä Kulttuurivaellus halki Suomen 13/22 Tulen järkiini polun koukatessa metsän puolelle. Kesäkuu on lähes puolivälissä, mutta kylmä sää pakottaa pukemaan ylle kaikki kuivat vaatteet. korjuut ovat tuoneet sentään jotain hyvääkin: kohtaamme kymmeVedenpinnan korkeus on säilynyt Somerjärvessä suurin piirtein nittäin korvasieniä. Paluumatkalla tähyämme itärannan jyrkännettä. samana koko jääkauden jälkeisen ajanjakson, joten maalauksia ei Keitämme lounaan Kattilajärven laavulla ja valmistaudumme voida ajoittaa rantaviivan muutoksen perusteella. taloiltaan tikkumaisia. noin 30 km, kosket III Näyttävän maalauskentän vierelle pääsee ponttonisiltaa pitkin. Värikallion kota sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä kalliomaalaukselta. Maalausten on henkisesti illan tylsään tieosuuteen. Se tarjoaisi hyvän yösijan, mutta tiedämme seuraavan päivän olevan taipaleeltaan poikkeuksellisen pitkä. Pysähdymme rotkon pohjoispäähän keittelemään laavun tulille lounasta. sivät Somerjärven rantajyrkänteen kuvaulkoilukartta, 1:50 000, 2008. On vaikea ymmärtää, kuinka joku halusi taannoin tuhota maalauskentän tervaamalla. Ne poikkeavat selkan saisi kysyttyä läheisestä talosta. Hossan jäädessä taakse maisemaan ilkentän kevättalvisella hiihtoretkellä vuonmestyvät vähitellen myös hakkuut. Olen vaeltamassa omalla lihasvästi eteläisemmistä kuvista
Löyly sihahtaa autuaasti kiukaan kivillä. Tuntuu kuin matka alkaisi uudelleen. Perillä tyrmistys on melkoinen, koska vastaanotto on sulkenut ovensa varttia aiemmin. G-1000-kankaan ja elastisen Stretch-materiaalin yhdistäminen takaa erinomaisen istuvuuden ja kestävyyden. Hossan Värikallio on maamme tunnetuimpia kalliomaalauskohteita. Hiki nousee pintaan karpaloina, jotka käväisemme huuhtomassa hyisessä järvessä. Kävelemme verkalleen yöpaikaksi valitsemallemme Pajusalmen laavulle. Onneksi tavoitamme isännän puhelimella, ja hän käväisee ottamassa saunamaksun vastaan. Hienoja yksityiskohtia, useita käytännöllisiä taskuja. Sten Jacket Miesten ajaton pusakkamallinen takki kesäiseen menoon. Yhdistelmä G-1000ja G-1000 Lite -materiaalia. Crinan Jacket Klassinen Fjällräven-takki naisellisella leikkauksella G-1000-kankaasta. Yhdistelmä G-1000- ja G-1000 Lite -materiaalia. Sarek Jacket Huippu suosittu, nuorekas ja kestävä retkeilytakki. FJÄLLRÄVEN-TAKKI Luonto on kova, mutta niin on myös G-1000® Edellispäivän shortsikeli on vaihtunut viluiseen aamuun, mutta tuhti ateria pitää kehon lämpimänä ja antaa voimia päivän taipaleelle. Kierrämme Irnijärven eteläpuolelta. Alkumatka on melko mukavaa soratietä, mutta joudumme tunniksi myös pikitien laidalle ennen saapumistamme Kylmäluoman retkeilyalueelle ja sen itälaidalle sijoittuvalle leirintäalueelle. Olemme haaveilleet koko tieosuuden leirintäalueen saunasta. Vuonna 1977 löydetyssä kuvakentästä on erotettu 61 erillistä kuviota. www.fjallraven.fi. Ilta-aurinko kruunaa hetken värjäämällä maiseman erämaisilla sävyillä. Stina Jacket Kulutusta kestävä, miellyttävä ja ajaton naisten takki moneen käyttöön. Peseytymisen jälkeen olo on puhtaampi kuin vaelluksen alussa
Täällä on todennäköisesti rauhallista vuoden jokaisena päivänä. Emme ihmettele, vaikkemme tapaa ketään syrjäisessä takamaastossa. Pysähdymme täyttämään vatsojamme Lapinsaaren laavulle. "Käyn hakemassa stagan", Matti virkkoo ja katoaa laavun taakse. Maahan kaatuneet puuristit on kerätty katoksen suojaan, joten hautausmaan merkit säilyvät vielä tulevillekin sukupolville. Soitan Petri Voutilaiselle Taivalkosken melontakeskukseen varmistaakseni seuraavan päivän kanoottikuljetuksen Jokijärvelle. Staga osoittautuu lettupannun varreksi, mutta se voi kuulemma tarkoittaa myös mailaa. Odottelen vihkon kanssa uutta sanakirjan termiä. Osa riparilaisista on selvästi kiinnostunut leiristä, mutta nuorten kapinahenki yrittää peittää innostuksen. "Olen tottunut syömään näitä kotona kolme pussia kerralla", Matti tokaisee katsellessaan vaatimattomia eväitäni. Vaelluskaverini on niin nälkäinen, että huomaan varanneeni liian niukasti evästä mukaan. Kylmäluoman retkeilyalueen käyttöpaine kohdistuu leirintäalueen lähilammilla ja harjuilla kiertäville luontopoluille. Vetäjät onnistuvat saamaan porukkaan hieman ryhtiä lipunnoston ajaksi. Metsä muistuttaa monin paikoin aarnialuetta, jossa on järeitä puuvanhuksia, keloja ja entisistä metsäpaloista muistoksi jääneitä hiiltyneitä kantoja. Voimme silti aistia pihasta ja sen opastauluista saapuneemme Iijoki-sarjan tunnetuksi tekemille konnuille. Merkitty polku halkoo mäntykangasta laavulta seuraavalle. Tulviva joki kiidättäisi meidät perille jopa päiväretkenä, mutta haluamme tutustua perinteiseen uittovirtaan yön yli kestävällä taipaleella. Rantavesi kuhisee pieniä ötököitä, joten suodatamme juomaveden harsokankaan läpi. Samalla teen ruokatilauksen täydentääkseni loppumatkan eväät. Jatkamme melontaa Kirkkosaareen, johon on haudattu sata vuotta aiemmin kuolleet kyläläiset. Saavumme jylhää harjuselännettä suojellun aarnialueen halki Kylmäluoman länsipään laavulle. Olemme liikkeellä pari päivää liian aikaisin, joten kesämuseo ei ole vielä avannut oviaan. Kuntakeskukseen johtaa laavultamme myös Päätalopoluksi nimetty retkeilytaival. Heillä on alkamassa Taivalkosken seurakunnan leiriviikko. retkellä Kulttuurivaellus halki Suomen 13/22 Hossan retkeilyalueelle sijoittuva Laukkujärven autiotupa on rakennettu 1930-luvulla kalakämpäksi. Halki kankaiden Pikku Pajuluoma, Kolkkojärvi, Kattaisenjärvi, Ahveninen ja Petäjävaara. Seuraamme huvittuneina sekalaista seurakuntaa. Kaivan rinkastani kevyeksi ateriaksi pussilliset nuudeleita mieheen. Iijoen yläjuoksun kosket on perattu uittoja varten. Olemme jatkamassa taivalta huomenna meloen Jokijärveltä Iijokea kohti Taivalkoskea. Punainen pirtti ja sen pihapiiri muodostavat vuonna 1919 syntyneen kirjailija Kalle Päätalon lapsuudenkodin. Ajattelimme kuitenkin kunnioittaa Kalle Päätalon tuotantoa tutustumalla kirjailijan synnyinkotiin, Iijoki-sarjan maisemiin ja kirjasarjan nimikkojokeen vesiteitse. Luovutamme rinkat Petrin huostaan ja lähdemme avokanootilla matkaan. Rankinen eli hyönteisverkko takaa häiriöttömät unet kiintolaavulla myös kesän itikka-aikaan. 58 RETKI kesäkuu 2011. Rauhalliset melanvedot kuljettavat meidät Jokijärven etelälaidalle museoidulle Kallioniemen tilalle. Samassa Petri Voutilainen kaartaa pihaan kanoottimme kanssa. Sonnustaudumme Taivalkosken melontakeskuksen liiveihin ja pakkaamme varusteemme kanoottisäkkeihin. Lohikalojen palautuksen yhteydessä on ennallistettu joitakin virtapaikkoja, mutkuva Matti Heltimoinen Kanootti vesille Bussilastillinen rippikoululaisia vetelehtii Jokijärven leirikeskuksen pihamaalla. Ilta kuluu leppoisasti lettukestien merkissä. Hiki nousee pintaan karpaloina. Taivalkoskelle on vajaan kolmen peninkulman melonta
Sarek Trousers Vahvat trekking housut G-1000kankaasta Stretch-osioilla. Maltamme sentään käydä katsastamassa jokivarren taukopaikat. Abisko Trousers UUTUUS! Upeat ja istuvat miesten housut vahvasta G-1000-kankaasta. Metsähallitus huoltaa Kallioisen laavua ja Kirstinkarin kotaa. Nautimme virtapaikoista ja vauhdin hurmasta kiitäen kohti Taivalkoskea. Saamme seuraa perhokalastajista, jotka viskovat siimojaan läheisillä virtapaikoilla. Matala vyötärö. Julma-Ölkyn rotko on Suomen suurimpia kanjonijärviä. Luonnonnähtävyyteen voi tutustua venekyydillä tai patikoimalla reunajyrkänteillä peninkulman reitin. Alta Trousers Vahvat vaellus- ja retkeilyhousut G-1000-kankaasta, jossa Stretchosioita. Iijoki on suosittu kohde kalastajien keskuudessa, mutta nyt tulviva virta on kitsas antamaan saalista. Virran viemää Eilisillan sade on vaihtunut kauniiseen päivänpaisteeseen työntäessämme kanoottimme Iijoen vietäväksi. Joki on melottavissa koko sulan kauden. Stretchosiot oikeissa paikoissa takaavat loistavan liikkuvuuden. Muotoon leikatut polviosat. www.fjallraven.fi. Päädymme viettämään iltaa ja yötä Kallioisen laavulle. Metsähallitus ja Taivalkosken kunta ovat pystyttäneet jokivarteen omia laavujaan, mutta vaillinaisen yhteistyön tuloksena taukopaikat eivät ole sopineet samalle kartalle. Iijoen varressa on ollut myös Helan autiotupa, mutta se paloi tai poltettiin toukokuussa 2008. Taivalkosken laavut sijoittuvat Mustakosken ja Kiveskosken tuntumaan. Vesi on puolisen metriä tavanomaista ylempänä, joten virta vie helposti myös matalikkojen ylitse. Vahvasti muotoon leikatut polviosat, matala vyötärö. ta joki on säilynyt melojalle helppona. Lukuisat pikkukosket, nivat ja sahit sopivat erinomaisesti myös aloittelevalle retkimelojalle. FJÄLLRÄVEN-HOUSUT G-1000® - todennäköisesti ulkoilumaailman kulutusta kestävin kangas. Nikka Trousers UUTUUS housut naisille! G-1000kankaan ja Stretch-materiaalin yhdistäminen takaa erinomaisen istuvuuden ja kestävyyden
Teos valmistui pari vuotta myöhemmin. -kirjan. K li rakennustyömailla runsaat kymmenen vuotta. Hän valmistui rakennusmestariksi Tampereen teollisuuskoulusta vuonna 1949, jonka jälkeen tuleva kirjailija työskente- viimeinen kirja Pölhökanto Iijoen törmässä ilmestyi vuonna 1998. Sarja on maailman pisimpiä omaelämäkerrallisia teoksia. Viisiosaisen Koillismaasarjan jälkeen Päätalo aloitti Juuret Iijoen törmässä eli Iijoki-sarjan. Omasta elämänkokemuksesta ammennettuun kirjasarjaan kertyi lopulta osia peräti 26. Säätiön aikaansaa- Kirjailija Kalle Päätalon lapsuudenkoti sijaitsee Taivalkoskella Jokijärven Kallioniemessä. Iijoki-sarjan Kalle Päätalon syntymäkodin museoidut rakennukset avautuvat kesävieraille. Kalle Päätalo on lahjoittanut Uneutettu Vonkamies -patsaan Taivalkosken kunnalle 9. Vähitellen kirjoittaminen vei yhä enemmän aikaa, ja Kalle Päätalo ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1963. Kalle Päätalo lähti seuraamaan isänsä jälkiä metsätöihin jo 13-vuotiaana suoritettuaan kansakoulun. Museoidun pihapiirin naapurissa on monta Iijoki-sarjan kirjoista tutuksi tullutta paikkaa. jina olivat Gummerus, Kalle ja Leena Päätalo, Taivalkosken kunta, kirjapaino Kaleva ja Kalle Päätalo -seura. Sen pihapiirissä on pirtti, navetta, aitta ja sauna. Löylyhuonetta lukuun ottamatta kaikki rakennukset ovat alkuperäisiä. Perheen toiseksi vanhimmasta pojasta tuli vanhin lapsi Toivo-veljen kuoltua. retkellä Kulttuurivaellus halki Suomen 13/22 alle Päätalo syntyi 11. Päätalon tuotantoon pohjautuvia elokuvia on filmatisoitu vuodesta 1977, jolloin Edvin Laine ohjasi Viimeisen savotan. Kallioniemen museo ja sitä ylläpitävä Kallioniemi-säätiö on perustettu vuonna 1990. Paikka tunnetaan Kallioniemenä. Kallioniemessä voi poiketa kesäisellä automatkalla tai pyöräretkellä, mutta perille pääsee myös meloen. Iijoki ja sen melontareitti saavat alkunsa Jokijärveltä. Päätalo alkoi kirjoittaa esikoiskirjaansa Ihmisiä telineillä vuonna 1956. Epäilyistään huolimatta hän tilasi Helsingistä Mika Waltarin Aiotko kirjailijaksi. Tukkijätkän kovan elämän rinnalla Kalle haaveili kirjoittamisesta muttei pitänyt kirjailijan uraa realistisena. Hän sai kasteessa nimen Kaarlo Alvar, mutta poikaa kutsuttiin Kalleksi. heinäkuuta 1989. Parikymppinen nuorukainen meni vapaaehtoisena armeijaan joulukuussa 1939 Talvisodan sytyttyä. Tuottelias kirjailija on rustannut pitkän uransa aikana 39 romaania, kolme näytelmää ja kolme kertomuskokoelmaa. Rauhan saavuttua Kalle Päätalo muutti Tampereelle työskennellen kirvesmiehenä rakennuksilla. Hänet on haudattu Tampereelle Messukylän kirkon hautausmaalle. Iijoen maisemissa Kalle Päätalon syntymäkoti Taivalkosken Jokijärvellä on nykyisin kesämuseona. Kallen isä Lauri Herman, eli Herkko, työskenteli savotoilla ja uitossa. Myöhemmin Kallelle kertyi sisaruskatraaseen vielä veli ja viisi siskoa. Samaan vesiretkeen voi sisällyttää vierailun monella Iijoki-sarjan kirjoista tutuksi tulleella kohteella, kuten rauhoitetulla Rahamännyllä, vanhan hautausmaan sisältävässä Kirkkosaaressa tai eroosiopenkkojen reunustamassa Villinsaaressa. Tukkijätkästä menestyskirjailijaksi 60 RETKI kesäkuu 2011. Päätalo haavoittui Jatkosodassa. Uusin Päätaloon liittyvä elokuva tuli teattereihin vuonna 2008, kun ensi-illan sai Hannu Kahakorven ohjaama Päätalo-elämänkertaelokuva. Kalle Päätalo kuoli 20.11.2000. marraskuuta 1919 Taivalkosken Jokijärvellä
Kaikkien aikojen ennätyshelle tuo oman hikisen lisänsä taipaleeseen. Vedämme kanootin keulan maihin Taivalkosken keskustassa. Koskimelojat saavat virran säännöstelyllä vaativuutta ja vaihtelevuutta pujotteluratoihin. Jokireitti houkuttelee jatkamaan matkaa, mutta olemme tämän osuuden päätöksessä. Padolla voidaan säännöstellä kosken virtaamaa, joten paikka on ollut erinomainen melontakeskuksen perustamiselle. Telkkäpoikueet laskevat koskia edellämme. Hankkeen etenemistä voi seurata vaeltajan kotisivuilta: www.retkeilymediaahola.fi/kulttuurivaellus.html www.fjallraven.fi. Tapaamme eilen kohtaamamme kalastajat uudelleen Myllykoskella. Enää on jäljellä peseytyminen melontakeskuksessa ennen bussiin hyppäämistä. Matka jatkuu KULTTUURIVAELLUS halki Suomen jatkuu seuraavassa Retki-lehden numerossa osuudella 14/22, jolloin Joel Ahola vaeltaa ystävänsä Veli-Petteri Niemisen kanssa Taivalkoskelta Syötteen kansallispuiston kautta Posiolle. Lukuisat pikkukosket ja huolletut taukopaikat tarjoavat hyvät puitteet parin päivän melonnalle. Telkkäpoikueet laskevat koskia edellämme. Välisuvannon penkasta löydämme majavan maapesän. Pato ja sen jälkeinen koski on ohitettava maitse. FJÄLLRÄVEN Tapa liikkua ja ulkoilla vuoden jokaisena päivänä. Iijoen yläjuoksun osuus Jokijärveltä Taivalkoskelle on laskettavissa kaikilla vedenkorkeuksilla. Iijokea voisi meloa vielä yli sata kilometriä Pudasjärven Kipinään, josta joki muuttuu voimalaitospatojen pätkimäksi virraksi. Yritys on näköjään kova, mutta samaan saalismäärään pääsisi ilman vapaa ja viehettäkin. Talttahampaan työmaita näkyy viereisillä rannoilla. Pikamarssina toteutettu jotos poikkeaa vuonna 1852 perustetulla Rytivaaran kruununmetsätorpalla. Isäntä taitaa piilotella pesässään, sillä majavan kohtaa useimmiten vasta illan hämärässä
retkellä kotimaa teksti ja kuvat Mikko Nikkinen Elpyvä jokiluonto PÄIJÄNTEESTÄ SUOMENLAHTEEN ULOTTUVA KYMIJOKI OLI AIKOINAAN TÄRKEÄ UITTOREITTI, JONKA VARRELLA METSÄTEOLLISUUS KUKOISTI. VIRTA TOIPUU KOHTI PAREMPAA TULEVAISUUTTA. 62 RETKI kesäkuu 2011. VUOSIKYMMENTEN AIKANA TAPAHTUNUT RAKENNEMUUTOS NÄYTTÄÄ KÄÄNTYVÄN JOEN VOITOKSI
Se ei virtaa syrjässä keskellä erämaata vaan soljuu sopusoinnussa kaupunkien ja maalaismaiseman reunustamana keskellä vilkkainta Suomea. Kymijoen tarinassa painaa myös oma häpeätahransa, sillä joen tilaa rasitti pitkään puunjalostusteollisuuden päästöt. Retkeilijälle se tarjoaa lukuisia ulkoilukohteita eri harrasteisiin. Ensimmäisiä vesivoimaloita alettiin ra- RETKI kesäkuu 2011 63. Saastuttavan teollisuuden loppumisen ja ympäristönsuojelun myötä Kymijoen veden laatu on parantunut merkittävästi ja on nykyisin jo melko hyvä. Päijänteeltä Heinolan seudun järvimaisemien ja Pyhäjärven jälkeen alkaa lähes järvetön osuus oikea joki. Pahimmin saastunut alue sijaitsee Kuusankosken ja Keltin välillä, jossa klooriyhdisteet ovat päätyneet joen pohjaan puun sinistymisenestoaineen valmistuksen yhteydessä aina 1980-luvulle asti. Kymijoki Kouvola Heinola Inkeroinen Kouvola Kymijoki 15 Kymijoki Kymijoki Kotka Ahvionkoski Kultaankoski Hirvikoskenhaara Hirvikoski Kontti Valkmusan kansallispuisto Pernoonkoski Korkeakoski Langinkoskenhaara Ruotsinpyhtää Koivukoski Siikakoski Pyhtää 7 Langinkoski 0 4 km Kotka K ymijoki on yksi Etelä-Suomen harvoista suurista joista. Pyhäjärvestä mereen veden kulku kestää noin kolme vuorokautta. Joen pohja tiedetään paikoin yhdeksi maailman saastuneimmista. Kymijoki on varsin valjastettu, sillä siinä on 12 vesivoimalaa ja useita säännöstelypatoja. Keskeisten aktiivikäyttäjien kalastajien, melojien ja retkeilijöiden Kymijoki elää vahvimmin sen monisäikeisellä suistoalueella etelässä lähellä rannikkoa. Myrkyt ovat sitoutuneina pohjan kerroksiin, eivätkä ne saastuta vettä ellei sedimenttikerroksia pöyhitä. Joen virtaama on suurin kevään sulamisvesien ajalta aina alkukesään
Ympäristönsuojelun myötä veden laatu on parantunut. kentaa jo vuonna 1882. Kalakannan elpyminen on joen kaikkien käyttäjien mieleen. 64 RETKI kesäkuu 2011 kuva Olli Toivonen/Vastavalo. Lohisesongin alkaessa kalastajat kokoontuvat Kymijoelle kokeilemaan onneaan ja mittaamaan taitojaan kuningaskalan Perhokalastaja viihtyy joella kelissä kuin kelissä. Pietarin valtavan talousalueen lähellä sijaitsevan rajaseudun tulevaisuuden hän näkee Kymenlaakson matkailuelinkeinon osalta valoisana: "Erittäin keskeinen ja yhä vilkastuva rajaliikenneväylä tuo alueelle kaivattuja matkailueuroja. retkellä kotimaa Teollisuus kuuluu vahvasti Kymijoen tarinaan. "Kymijoki on yhä maakunnan symboli, ja joki kytkeytyy vahvasti myös Kymenlaakson ja Suomen historiaan rajajokena." Suojelun, teollisuuden rakennemuutoksen ja ympäristöarvojen nousun myötä ja osittain pakon edessä Kymin alueella on jouduttu etsimään uusia tulonlähteitä. Nykyään Kymijokeen nousee vuosittain tuhansia isoja meritaimenia ja lohia. Tavoittelemme venäläisiä asiakkaita, mutta haluamme tehdä aluetta tutuksi myös eurooppalaisille kuluttajille." Falck kertoo Kymenlaakson maakunnan syntyneen Kymijoen ympärille toisaalta myös sen vuoksi, että puunjalostusteollisuus asettui maakuntaan. Kymijoen aktiivisimman eteläosan kosket on nykyään suojeltuja ja matkailukäytössä vaalittuja alueita. "Kymijoki on yhä maakunnan symboli." Tulevaisuuden tekijät Projektipäällikkö Anna Falck työskentelee Cursor Oy:ssä alueen matkailuelinkeinoa kehittävissä hankkeissa. Matkailun varaan lasketaan varsin paljon
"Meidän tulee ajatella myös, millaisen tulevaisuuden Kymenlaaksoon haluamme luoda. Siikakoskella sijaitsee kalastajille soutualue ja kalaporras sekä Ruhanvuolteen perhokalastusalue. "Lohi on virkeimmillään alle kymmenasteisessa vedessä, kun Kymillä vesi on nousun aikaan jopa 20-asteista. Kalastuksen lisäksi alueella harrastetaan paljon koskimelontaa ja patikointia. Myös retkeilijöille Kymijoen alue tarjoaa runsaasti erilaisia mahdollisuuksia. Falck pitää erityisen tärkeänä luonnon säilyttämistä sekä eettisestä näkökulmasta mutta myös matkailun liiketoimintaa ajatellen. Se tekee kalastamisesta äärimmäisen vaativaa, kun kalat viihtyvät pohjan tuntumassa vilvoittelemassa ja koittavat selvitä fyysisesti rankasta nousu-urakasta hengissä." Perhokalastusalueet sijoittuvat lähelle merta, sillä voimalaitokset ovat joella alhaalla. Korkeakoskelle on suunniteltu parempaa kalaporrasta, mutta sen aikataulusta ei ole tietoa", Peltola selvittää. "Pohjoisessa nousu on huomattavasti aikaisemmin", paljastaa Karhulassa asuva perhokalastaja Jukka Peltola. "Kalaportaita pitäisi olla enemmän, ja niiden tulisi olla paremmin rakennettuja. Osittain se johtuu lohen normaalista sukukäyttäytymisestä, sillä ne vaeltavat moneksi vuodeksi merelle syömään, ennen kuin ne nousevat kutemaan kasvettuaan suurikokoisiksi. "Arvokkaimmat kohteet on haluttu säästää perhokalastuskäyttöön. Maastossa liikkujalle Kymin seudun parhaat reitit sijoittuvat alueen pohjois-osiin, Valkealan Repoveden maisemiin. Langinkoskelle myydään vain perhokalastuslupia, mutta muulle osalle jokea saa myös viehekalastuslupia. Maastopyöräilykin on nostamassa päätään. Lyhyen tähtäimen luonnonvarojen hyväksikäyttö ei hyödytä ketään." Suuria saaliita Kesäheinäkuussa alkava lohennousu on kalastajien tärkein sesonki. Kymijokea pidetäänkin eteläisen Suomen parhaana lohijokena uistin- ja perhokalastajille. Kymijoen lähiympäristö on pitkälti kulttuuriympäristöä, lukuun ottamatta joitakin pieniä alueita, jotka ovat myös arvokkaita luontokohteita", Falck selvittää. Langinkoskelle myydään esimerkiksi vain kahdeksan ka- RETKI kesäkuu 2011 65. Suunnittelussa pyritään tekemään kestäviä ratkaisuja katsomalla pitkälle tulevaisuuteen. pyynnissä. Maalaismaisemat väylineen, metsätiet ja polut soveltuvat erinomaisesti pyöräretkille. Tyypillinen saalis Kymijoella on istutettu kirjolohi, meritaimen tai merilohi, ja keskipaino on varsin korkea. "Tällä hetkellä eteläisen Kymijoen varrella on pitkälti vain päiväretkeilyyn soveltuvia kohteita, mutta edellytyksiä pidempiin retkiin kehitetään parhaillaan. Hyväonninen voi nostaa yli 20-kiloisen lohen. Ruhavuolteen noin 160 lohen kausisaaliin keskiarvo on noin kahdeksan kiloa. Parannettavaa 1970-luvun kurimuksesta elpyneellä joella on kalakantojen näkökulmasta edelleen. Retkeilyreitistöjä myös kehitetään ja uusia luodaan jo seuraavan viiden vuoden sisällä. Lohennousu on kalastajien tärkein sesonki. Kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa etusijalla ovat luontoarvot. Ne eivät anna mahdollisuutta jalokalojen nousuun ylemmille vesille
Kahdenkymmenen melontavuoden aikana vesistö on parantunut tuhon partaalta monipuoliseksi virkistysalueeksi. 66 RETKI kesäkuu 2011. "Jos lohen luontaista lisääntymistä haluttaisiin edistää, kalaportaita tulisi rakentaa ja sillä turvata kalojen elinmahdollisuuksia", perhokalastaja tietää. Sillä mahdollistetaan osin myös kalojen nousumahdollisuus ylemmäs", Peltola kertoo. Luonnonlohi on perimältään istutuslohta paljon sitkeämpää. Vain muutama prosentti 300 000 istukkaan joukosta selviää ylipäätään hengissä, ja lisääntyminen on harvinaista. "Kymijoki on maailman paras joki suomalaiselle koskimelojalle, joka ei havittele kuuta taivaalta", Kuuskoski täräyttää. Ne eivät pääse nousemaan, ja luontaisen kudun onnistuminen vaatii ihmeitä. Parhaat ja viileimmät kyydit saa keväällä. lastuslupaa päivässä, millä saavutetaan pienempi kalastuspaine. Kymijoki on nukkunut vuosikaudet ruususen unta." Heinäkuun 1973 numerossaan Suomen Kuvalehti todisti, miten joessa kellui jatkuvasti puunjalostusteollisuuden lipeälauttoja ja kesäaikaan rantaniityt pidettiin aidattuina, jotteivät lehmät joisi kelvotonta jokivettä. Ylävirran lisääntymissorakoihin pääseminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Virran vietävänä Olkapäätään parhaillaan kuntouttava freestylemeloja Petteri Kuuskoski tuntee Kymijoen melontakohteena jo 20 vuoden ajalta: hänelle Kymijoki tuli tutuksi 1991. Pahimmat ympäristömyrkyt ovat sittemmin sedimentoituneet pääasiassa Kuusankosken alapuolisiin suvantoihin. Siellä on hänen mukaansa kaikki tarpeellinen, mitä virtaavan veden meloja voi toivoa. Petteri Kuuskoski nauttii Kymistä. retkellä kotimaa Useat kumilauttayrittäjät tekevät retkiä Kymijoelle. "Tuolloin joella oli melottu vasta joitakin vuosia
Peruskoskimelonta vaihtuu kuntoa ylläpitäväksi melonnaksi joen muuttumisen myötä. Alueella on myös tukikohtaan kuulumattomat laavu ja tulipaikat sekä näköalapaikka koskelle ja parkkipaikka. Telttaretkeilijälle on varsin mukavia leiripaikkasaaria varsinkin Hirvikoskenhaarassa. Pernoon jälkeen tulee pitkä sileä. Seuraavana kuohuaa kalliopohjainen Kultaankoski, joka tunnetaan surffiaallostaan ja matalasta stopparistaan. "Hirvikoskella on erinomainen stoppari, joka on toisesta kulmastaan aalto. "Kohinan toiminta on määrätietoista: ei pelkästään melontaharrastuksen ylläpitämiseksi vaan koskimelonnan kasvattamiseksi", Kuuskoski sanoo. Jos puhtaasti hakee stoppareita tai aaltoa melottavaksi, silloin kohteeksi valitaan Kuuskosken oppien mukaisesti joko Pernoo tai Hirvikoski. Kohteet ovat helposti löydettävissä, ja aloittelijalle löytyy harjoittelunsarkaa. Langinkoskenhaarassa vastaan tulee Koivukoski. "Ahvion ja Kultaan väli on lähes luonnontilaista jokea. Aktiivinen alue sijoittuu lähelle merta, laajalle suistoalueelle ja sen eri koskille. Vedenkorkeudesta riippuen, korkealla vedellä siellä on useampia stoppareita ja muutama surffattava aalto." Aloittelijalle löytyy harjoittelunsarkaa. Kymijoella melotaan aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Siinä on freestylemelonnan kannalta yksi joen parhaimmista stoppareista, kun juoksutus on kohdallaan. Huhtikuun lopun tulvien jälkeen vedet ovat laskussa, ja kesällä joella on keskivesi. Sittarännin alasuvannon kohdalla on myös koskimelontaseura Kohinan tukikohta, Kontti. Jos haluaa kokea luonnonvaraista Kymijokea, on melottava AhvioKultaaPernoo-välillä. Maisemassa vilahtelee ohjelmapalveluyrityksen kumilauttoja. "Koskethan ovat aina olemassa vain luonne muuttuu vedenkorkeuden myötä", Kuuskoski muistuttaa ja lisää, että melojan on kyettävä muuttumaan tämän luonnonmuutoksen mukana. Kymijoen osa-yleiskaavassa se on Natura 2000 -aluetta", kuvailee Kuuskoski. Freestylemelojat melovat paikallisesti tietyssä kohteessa mahdollisimman paljon, mutta joella liikkuu myös muita vesiretkeilijöitä. "Mitä alemmas mennään, sitä enemmän on urbaania, maaseudusta kaupunkimaaseuduksi muuttuvaa maisemaa. Siitä noin 500 metriä alaspäin sijaitsee 23 luokan koskeksi luokiteltu Ahvionkoski. Konttia vuokrataan kokouksiin ja tilaisuuksiin ensisijaisesti talviaikaan. "Olen itse melonut siellä 20 vuotta kyllästymättä", Kuuskoski perustelee. "Koko kosken pystyy melomaan ylös länsihaaraa ja laskemaan alas itähaaraa. Se on hieno retki. "Siikakosken aaltoa ei voi sokeampikaan missata, ja etsivä löytää jos ei muuta niin itsensä ylösalaisin", Kuuskoski nauraa. Pitkä kausi Langinkosken keisarillinen kalamaja on autotien päässä. Ahvion niskalla Päijänteensaaren kärjessä on pyörteinen virranjakaja, joka mahdollistaa monipuolisen uopottelun. "Etelä-Suomen koskimelonta on keskittynyt käytännössä juuri Pernoonkoskille. Noin puolen kilometrin matkalla sieltä löytyy stopparia ja aaltoa joka lähtöön", Kuuskoski sanoo. Melottavat kosket alkavat Ahviolta, jonne joki tulee isona uomana. Avokanoottimelojien, kerhojen ja seurojen retkillä melotaan yleisimmin Ahviolta Pernoolle noin 15 kilometriä. Pisimmät retket rajautuvat Kouvolan Keltinsillan tasalle pohjoiseen. Retkikohteeseen on helppo tulla lastenkin kanssa. Melojan Kymi noudattelee samaa kaavaa kuin kalastajankin. Se on kuntomelontaharjoittelijalle soveltuva paikka", konkari haastaa melojia. Sen voi ottaa vaikka kahden päivän etapiksi ja yöpyä Ahvionkosken niskalla", Kuuskoski suosittelee. Lisätietoja: www.kymi.fi RETKI kesäkuu 2011 67. Päähaara jakautuu Langinkosken ja Korkeakosken haaraan, joka on melojan sanoin tukittu vanhalla ja komealla voimalaitoksella. Jos haluaa selkeän kuvan joesta, on lähdettävä melomaan Kuusankoskelta, josta rannikolle on matkaa noin 70 kilometriä. Seuraava suurempi koski on puoli kilometriä alavirtaan oleva Siikakoski. Parikymmentä saarta rikkoo aluetta. Joskus Kymijoki voi kuivua niin reilusti, että Hirvikosken parhaimmillaan hartioiden yli ylettyvä stoppari kutistuu polvenkorkuiseksi. Kultaalta noin puolen tunnin melonnan jälkeen alavirtaan Pernoonkosken yläpuolella joki haarautuu kahtia Hirvikoskenhaaraksi ja Langinkoskenhaaraksi. Muulloin se on seuran jäsenten ja seuran järjestämien kurssien tukikohtana. Kun tullaan jokisuuhun vaikkapa Langinkoskella, maisemassa näkyy jo kerrostaloja
Hän myös istutti Seitsemiseen mäntyjä, jotka nyt kohoavat korkeina metsinä. Pitkäjärven tukkikämppä onkin varmasti yksi Suomen komeimpia metsäkämppiä. Parkanon paroniksi kutsuttu Väinämöisen näköinen metsänhoitaja Gustaf Wrede ja hänen jälkeensä Länsi-Aureen keisarin nimen saanut metsäteknikko Sointu Salonen olivat metsän parasta ajattelevia luonnon ystäviä. Nykyisin hirviä on maassamme noin 90 000 yksilöä. Hurstipuvussa tallustaneen ja jalkapohjansa kesäisin tervanneen Paronin suurin ansio lienee Suomen hirvikannan pelastaminen 1900-luvun alussa. Sotien jälkeen kämpällä pidettiin työvankeja, jotka näin hyvittivät rikkeitään mustan pörssin kaupoista ja trokauksesta. Seitsemisharjun komeita kuusia on kaadettu myös sotakorvauksena laivojen mastopuiksi. Seitseminen Parkano 332 luontokeskus Seitsemisen kansallispuisto Helvetinjärvi 0 Helvetinkolu 2 km Ruovesi Ruovesi Pitkäjärvi Helvetinjärvi mylly kuva Soili Hämäläinen Helvetinjärvi Seitseminen Helvetinjärven kansallispuisto Ylöjärvi Kuru Kovero Multiharju Ikaalinen Ylöjärvi 0 2 km Seitseminen 68 RETKI kesäkuu 2011. Helvetinjärvi on kuuluisa kolustaan, jonka kansallismaisemaa suomalaiset taiteilijatkin ovat tallentaneet. Vaihtelevan maaston keskellä sijaitseva rotkojärvialue näköalapaikkoineen on varsinkin nuoremman vaeltajapolven kohde. S Paroni ja Keisari Sekä Seitsemisellä että Helvetinjärvellä on pitkä historia suojeltuna alueena, minkä myötä puistoissa voi vaeltaa eteläisessä Suomessa harvinaistuneissa luonnonmetsissä. Keisari puolestaan rakensi polkupyöräteitä ja metsäkämppiä, sillä hänen kaudellaan ryskivät suurimmat tukkisavotat. retkellä kotimaa teksti Soili Hämäläinen Vanhat metsät houkuttelevat PIRKANMAAN KANSALLISPUISTOT SEITSEMINEN JA HELVETINJÄRVI MYKISTÄVÄT JYLHILLÄ AARNIMETSILLÄÄN JA ROTKOLAAKSOILLAAN. eitsemistä on sanottu pohjalaisten Kanadaksi niin vaikuttavia laajat metsät ja asumattomat korvet ennen olivat. Vieläkin Seitsemiseen tullaan kokemaan ja tutkimaan metsää. Salametsästyksen vuoksi hirviä oli enää muutamia kymmeniä, kun paroni ryhtyi pyydystämään eläimiä aitaukseen, jossa niitä voitiin suojella
Pituutta reitille saa lisää toisen mokoman kulkemalla Jokiristin ja Jaulin kautta. Tarkkailtaviin kuuluvat 1970-luvun mökkimaisemasta tutut kuikka ja kaakkuri, ja hätkähdyttävimpänä jopa käki on käynyt harvalukuiseksi. Vaikka pinta-alasta yli puolet on suota, yleisvaikutelma on loputon metsä. Linnunlaulua ei voi kukaan olla kuulematta keväällä ja kesällä. 1800-luvun puolivälissä Nisulan talon renki Matti Juhanpoika rakensi Koveroon mökin, josta tuli kruununmetsätorppa: valtion mailla sijaitseva vuokratila, jonka vuokra maksettiin joko rukiina tai päivätyönä, taksvärkkinä. Reitin voi aloittaa myös Multiharjusta, jolloin eväspaikaksi parhaiten sopiva Haukilampi jää puoleenväliin. Pöllöt, tikat ja uhanalainen liito-oravakin asustavat siellä. Jos kymmenen kilometriä tuntuu sopivalta mitalta, voi kiertää Kirkkaanlammin kautta ja nauttia Jäätikköpolun tienoon upeasta mäntymetsästä sekä pulahtaa sään salliessa lopuksi Koverolampeen. Nyt siellä voi tutustua vanhan ajan elämään vaikkapa seuraamalla villan kehruuta vanhalla rukilla ja kuuntelemalla oppaan kertomia tarinoita torpan asukkaista ja elämästä. On parasta pysähtyä Seitsemisharjulla kulkevalle tielle, jos kaipaa perinteisiä maisemapaikkoja. Jos ei tunnista uhanalaisiksi luokiteltuja käenpiikaa ja til- Yleisvaikutelma on loputon metsä. talttia, niin naurulokin nyt kuitenkin. Karhunkiven kautta Haukilammelle jatkuvalla matkalla kulkija unohtuu metsän tuoksuihin ja puiden rauhoittavaan huminaan. Korkeimmalta kohdalta, Rappumännynmäeltäkään ei tosin pääse näkemään puiden yli. Multiharjun aarnimetsään saavutaan jo puolentoista kilometrin päästä, jolloin intoa ja energiaa riittää kasveista ja eläimistä kertovien opastaulujen ja vanhojen puiden tutkiskeluun. Multiharjun aarnimetsässä voi eläytyä hitaasti kasvaneiden kilpikaarnaisten aihkimäntyjen ikiaikaiseen tunnelmaan. Kansallispuiston vanhimpien, jopa 400 vuotta vanhojen puiden aarnimetsässä liikkuminen on sallittu vain poluilla. Metsätilan rakennuksiin pää kuva Erkki Pöytäniemi/Vastavalo Helppoja polkuja ja historiaa Päiväpatikaksi sopivan oivallisen noin seitsemän kilometrin mittaisen rengasreitin saa aikaan lähtemällä Koveron kruununmetsätorpalta. Kun polku kaartaa suo-aukealle, avaruus melkein yllättää. RETKI kesäkuu 2011 69. Suunnaton metsä "Mettässä pitää puitakin olla", oli Länsi-Aureen omapäisen keisarin metsänhoidollinen motto, jonka tulos on yhä nähtävissä Seitsemisessä. Silloin tosin saa kävellä pari kilometriä tietä pitkin. Maisemaa muovaavat jääkaudella syntyneet pohjoiseteläsuuntaiset harjut, joista länsipuolen Seitsemisharju kohoaa kaksikymmentä metriä muuta maastoa korkeammalle
Kun kuvittelee järven yhtä syväksi kuin kallio on korkea, saa paremman tuntuman siihen, miten 150200 miljoonaa vuotta sitten Zella Baran tunsi olonsa kotoisaksi. Runeberg herkistyi kuvaamaan sydänmaan metsien syvyyttä. Itse kolu on parin metrin levyinen jyrkästi järven rantaan laskeva sola, joka näkyy hyvin yläpuoliselta polulta. 1950-luvulla suojeltu Helvetinkolu on yhä suosituin retkikohde, mutta se houkutteli kävelijöitä jo 1800-luvun puolella. Kolulta on palattava takaisin samaa reittiä, ja matkaa kertyy vähän päälle kymmenen kilometriä. Vesi oli taatusti yhtä kylmää kuin kotona Kanadassa. maankuori on haljennut ja 12 kilometrin pi- tuinen rotkolaakso syntynyt. Helvetinkolun päivätupa on pystytetty jyrkänteen juureen suojaiselle matalalle niemekkeelle. Helvetinkolun yläpuoliselta korkealta kalliolta avautuu näkymä Isolle Helvetinjärvelle. Koverolta lähtevän reitin voi myös ulottaa Pitkäjärven kautta aina Seitsemisen luontokeskukseen ja palata takaisin tien länsipuolista polkua. retkellä kaukomatka kuva Jari Kurvinen/Vastavalo TIETOREPPU SEITSEMISEN KANSALLISPUISTO Pirkanmaalla pinta-ala HELVETINJÄRVEN KANSALLISPUISTO Pirkanmaalla Ruovedellä pinta-ala 49,8 km2, perustettu 1982 nähtävyyksinä Helvetinkolu ja rotkojärvet kallio- ja jääkiipeilykohde polkuja noin 25 km, luontopolku, Helvetinkolun päivätupa ja useita nuotiopaikkoja osa Pirkan Taival -reitistöä (300 km) Lisätietoja ja karttoja kansallispuisto, www.luontoon.fi/seitseminen Helvetinjärven kansallispuisto, www.luontoon.fi/helvetinjarvi Seitsemisen luontokeskus, www.luontoon.fi/asiakaspalvelu/seitseminen Helvetinjärvi Seitseminen ulkoilukartta 1:20 000, 2008. Seitsemisen Seitsemiseen verrattuna Helvetinjärven maasto on vaihtelevampaa ja mäkisempää. Rengasreitiksi rakennettu luontopolku tuo matkaan neljä kilometriä lisää. Silloin matkaa kertyy yhteensä 17 kilometriä, ja luontokeskus tarjoutuu sopivasti taukopaikaksi. Paljain jaloin kansallismaisemassa. Sen varrella voi parantaa tietouttaan alueen luonnosta ja kulttuurihistoriasta infotaulujen avulla. 70 RETKI kesäkuu 2011 kuva Jane Dobson Ylöjärvellä ja Ikaalisissa 45,5 km2, perustettu 1982 nähtävyyksinä Multiharjun aarnimetsä, Koveron kruununmetsätorppa, Pitkäjärven metsätyökämppä ja Kettulammen mylly laaja polkuverkosto, neljä luontopolkua, kaksi lintutornia, useita nuotiopaikkoja ja keittokatoksia osa Pirkan Taival -reitistöä (300 km) see kurkistamaan sisälle, ja pihapiirissä laiduntaa lampaita sekä hevonen. Ylös mäenharjanteille ja alas rotkolaaksojen pohjille kumpuileva polku Haukanhiedalta Helvetinkolulle on kuitenkin varsin helppo kulkea, varsinkin kun jyrkimmissä rinteissä on portaat. Kansallismaisema innoitti Ruovedellä useita vuosia asunutta Akseli Gallen-Kallelaa, Kolun ukonilma sai Oskar Merikannon säveltämään, ja J.L
Keihäsjoen reitti polveilee kansallispuistojen väliin jäävässä Riuttaskorven virkistysmetsässä, jonka läpi kulkee kansallispuistot yhdistävä taipaleen retkeilyreitistö. Sipsiönjoen melontareitille pääsee Seitsemisen Jaulista. Saatavilla terveyskaupoista, hyvin varustetuilta luontaistuoteosastoilta ja apteekeista Oy Bio-Vita Ab · Tuoteinfo: (09) 863 4850 www.biovita.fi 71 RETKI kesäkuu 2011. Usean päivän vaelluksetkin käyvät kätevästi, sillä tarjolla on runsaasti vuokramökkejä, jos ei halua vedellä hirsiä teltassa. Jos ei halua seikkailla omin päin, paikalliset yritykset tarjoavat ohjattujen kävely- ja pyöräilyretkien lisäksi muun muassa maasto- ja vaellusratsastusta, kalliokiipeilyä ja koiravaljakkoretkiä. Karnosiini estää maitohapon kertymistä lihaksiin ja pitää pH:n neutraalina, mikä ehkäisee lihasten väsymistä ja kipeytymistä. Seitseminen ja Helvetinjärvi soveltuvat erityisesti päiväretkellä rentoutumiseen sekä luonnosta ja maisemasta nauttimiseen. Helvetinjärvellä melojien suosiossa on Haukkajärvi ja Haukkajoen reitti, jota pitkin voi läiskytellä aina Näsijärveen saakka. Mitä enemmän lihaksissa on karnosiinia, sitä kauemmin ne jaksavat tehdä työtä väsymättä ja sitä nopeammin ne palautuvat rasituksesta. kuva Bridget Bennett Voimaa ja Kestävyyttä! Helvetinkolu on Helvetinjärven kansallispuiston suosituin kohde. Linnunlaulua ei voi kukaan olla kuulematta. Tri Tolosen Päiväksi rentoutumaan Alueilla voi harrastaa lukuisia luonto- ja ulkoilulajeja. Aivan kansallispuiston tuntumasta löytyy vaativampaan makuun majoitusta myös maatilamatkailu- ja majatalokohteista. SPORT-CARNOSIN 600 mg Ravintolisä urheilijoille ja kuntoilijoille kaikkiin lajeihin · lisää lihasvoimaa ja kestävyyttä · nopeuttaa palautumista · puskuroi maitohappoa · ehkäisee ylikuntoa · pitkävaikutteinen Suomen Terveystuotekauppiaiden liitto valitsi Sport-Carnosinin vuoden 2008 urheiluravinteeksi. Polkuja pitkin Helvetinkolulta Seitsemisen luontokeskukseen kertyy matkaa noin 60 kilometriä
Seuraavana päivänä päästyäni linjaautolla perille Kittilään pakkailemme Sirkassa tavarat autoon ja suuntaamme kohti Norjaa. Siksi saatoin huoletta antautua paikat jo tuntevan ihmisen seuraksi uusille vuorille. Yöjunassa kohdatut tutut veikkasivat, että olen heidän tapaansa menossa kalaan. JÄÄTIKÖT OVAT VIELÄ VAIVAA NÄKEVÄLLE LASKETTELUKUNNOSSA. B Kågen leiri 1. lasku 2. Puhelimessa tehdyn aikataulu-uudistuksen myötä nousin Tampereen rautatieasemalta junaan kolmea tuntia myöhemmin. Reitti Kittilästä poikkeaa Yli-Muoniossa kahvipannun lainaamisen verran, josta jat- 72 RETKI kesäkuu 2011. Timo on vuosien mittaan käynyt laskemassa Kågenilla toisen kuvaajaystävänsä Miika Sirkiän kanssa monena kesänä. Olin kuitenkin matkalla laskettelemaan. Arvaus ei ole huono, sillä pohjoisen jokivarret ja Norjan vuonojen rannat ovat levennyspaikkojen kohdalta lähes poikkeuksetta kalastajien varaamia. lasku Skervøy Kågen E6 Kågen Pohjanmeri Kågen tunneli 0 4 km 866 0 20 km Suomi E8 Norja Ruotsi Kilpisjärvi ussikuski on suorastaan pahoillaan, kun hän joutuu ottamaan suksipussista lisämaksun. retkellä pohjola teksti ja kuvat Ville Siekkinen Kesälunta alle suksen JUHANNUKSEN JÄLKEEN JÄÄMEREN RANTAAN SAAVUTTAESSA TAIVAALLA KIERTÄVÄT MERIKOTKAT JA RANTOJA TÄPLITTÄVÄT MERISIILIEN KUORET. Kuski muistelee, ettei ole juhannuksen jälkeisellä viikolla aiemmin niin tehnytkään. Soittelin kauniina kesäiltana kaverilleni luontokuvaaja Timo Veijalaiselle, etten pääsisi lähtemään suunnitelluille kesälaskuille
Vaikka lumiolot eivät pehmeänä loskana parasta mahdollista olekaan, on lasku alas jyrkkää jäätikköä keskellä kesäyötä ehdottomasti tunnelmallisimpia muistojani suksilla. Taivalta on taitettava tunnin verran välillä isoissa louhikoissa, toisinaan pehmeää kunttaa polkien. Saamme oikoa muutamien suomalaisten karavaanarien arvauksia aikomuksistamme, kun pysähdymme lepäämään heidän tauko- Yksityiskohdissa riittää ihmeteltävää. RETKI kesäkuu 2011 73. Parempi polku lupaa huomattavasti reippaampaa matkantekoa ylös. Matkan tekoa rajoittaa vain ylös tavoittelevan kunto. Ensimmäiset tunnit saattavat meidät jäätikön juurelle, jossa vaihdamme vaelluskengät monoihin ja hyppäämme suksille. Suurella Arnøyjalla on myös useita yli 1 000-metrisiä huippuja. Stora Kågtindenille Kellon kääntyessä kohti yhdeksää olemme valmiina lähtöön kohti huippua. Tunturikoivujen välistä pääsemme rämpimään tasangolle, joka johtaa sulamisvesilampien ohi ja purojen ylitse kohti jäätikön juurta. Harmaa pilvi alkaa kuitenkin kiivetä en- sin huipulle ja lopulta valua hiljalleen laskumielessä kiipeävää parivaljakkoamme kohti. Ohuen pilviverhon takana aurinko tarjoilee valoaan anteliaasti. Asukkaita sillä on vain kourallinen, mutta yli kilometrin korkuisia huippuja riittää useamman päivän retkeilyyn. Puoli viideltä nautimme vielä aamuauringon kajosta syömisen lomassa ennen nukkumaanmenoa. Uusi yritys huipulle Päivä ehtii jo yli puolen, ennen kuin lähdemme uuteen yritykseen Stora Kågtindenille. Ensimmäisten lumihuippuisten suurtunturien noustessa näkyviin alkaa mielikin asettua talvisempiin tunnelmiin muuten kesäisestä säästä huolimatta. Rinteen noustessa jyrkemmin täytyy lopulta siirtää sukset reppuun ja vaihtaa kiipeäminen nelivetoiseen etenemiseen. Määränpääksi asetettu Kågen on iso saari Lyngenin vuonon suun itäpuolella. Asutuskeskuksella on pitkät perinteet, sillä siellä sijaitsee koko Tromssan läänin vanhin puukirkko 1720-luvulta. Kiinnitämme skinit suksiin ja aloitamme sauvakävelyn. Kuljemme vuonon itäpuolta Olderdalenin ohi ja hurjasti alas pimeyteen laskeutuvan Maursundin tunnelin läpi. Lepuutamme raajoja ja tankkaamme nestettä, pidämme pienen kuvaustuokion ja valmistaudumme laskuun uudelleen kirkastuvassa Norjan yössä. Pohjoisessa ovat jylhät saaret Laukøya ja Arnøya, joille pääsee lauttakyydillä. Rannan pehmeiltä sammalilta löytyy vielä illalla paikka teltalle. Yön saapumista ei kaukana pohjoisessa huomaa juuri mistään. Puolisen tuntia myöhemmin olemme kaarrelleet takaisin kenkien luo ja aloittaneet kävelyn takaisin leiriin. Naapurisaarelle ja koko kunnalle nimensä antava Skjervøy on kuntakeskus, jossa asuu reilut parituhatta asukasta suojaisassa satamassa. Rauhallista vauhtia skinnaten etenemme kohti huippua. kamme Kilpisjärven kautta Skibotniin Lyngenin vuonon rannalle. Tiivis nuoska on onneksi helpohkoa edettävää, ja hyviä taukopaikkoja matkalla on kallioiden suojassa sopivasti. Asukkaat saavat elantonsa laivanrakennuksesta ja kalastuksesta. Yli kaksikilometrinen, syvällä käyvä tunneli on erikoisimpia tienpätkiä, joilla olen koskaan körötellyt. Etsimme paremman starttipaikan, jolloin vältämme tunturikoivujen sokkelot ja alun kivikot. Saamme raikkaasta jäätikkölammesta täytettä juomapulloihimme. Lisänä ikävä tuulen pyörre jyrkän kallion harjan yli saa jättämään huipulle nousun toiseen päivään
Lunta on runsaasti, ja paikallisten aktiivisen laskemisen johdosta ylös on usein myös valmiita reittejä. Kalasataman betonisilla laitureilla istuvat lokkilaumat, ja maassa on erilaisia saaliin tähteitä alkaen kuningasravun saksista. Siniset, harmaat ja punaiset parikolmekymmentämetriset kalastuslaivat heiluvat sataman suojissa navakan tuulen nostattamassa aallokossa. Lumikannakset tasoittavat mukavasti matkalla olleita notkoja, ja alhaalla hyisillä jäälautoilla täplittynyt järvi pienenee hiljalleen. Merikotkan ilmestyminen taivaalle on helppo havaita kaukaakin. Jälleen kalamiehiksi epäilyt vaihtuvat hämmästykseen, kun nostamme sukset selkään ja lähdemme ylämäkeen. Vajaan tunnin päästä intomme kuitenkin laskee. Säästä lannistuneina vaihdamme päivän harrastusteeman valokuvaukseen ja paikalliseen elämään tutustumiseen. Skjervøyn turuilla Auringon hohteesta erikoisen sävyn saanut harmaa utu ja sen päällä riippuneet dramaattiset pilvet tekevät päivästä oikeastaan aika mainion valokuvaamiselle. Leiriolot ovat toki siihen vuodenaikaan haastavammat. Talvisin lähes kaikki yli tuhatmetriset huiput, varsinkin sisempänä Lyngenin vuonossa, ovat loistavia laskemiseen. retkellä pohjola paikalleen. Iso tumma lintu on lokkien ja meriharakoiden ohella yksi varmimpia lintubongauksia kenelle tahansa. Seudun jäätiköille ensilumi sataa usein jo lokakuussa, jolloin se sopii osaavalle ja turvallisuuteen panostavalle laskijalle. Hyvä polku kuljettaa nopeasti kohti edellisenä yönä tutuksi tullutta jäätikköä. Lopulta saatamme vain ihmetellä taukopaikaltamme, miten kokonainen vuori katoaa näkyvistä. Suurin ongelma seudulla on varsin usein puhaltava tuuli. Isoimmilla niitä silti esiintyy, ja erityisesti syksyn ensilumien jäljiltä ne saattavat olla vaarallisesti piilossa. Useimmat jäätiköt ovat niin pieniä, ettei niille virtauksen mukana synny vaarallisia isoja railoja. Nouseva tuuli ja kiusallinen tihkusade eivät saa mieltämme lannistumaan. Aamun auetessa edellistä aurinkoisempana, ja muutamien mahtavien pilvien vaeltaessa meren yllä lähdemme vaeltamaan Storsandnestindenille. Joukossa on ajopuuta ja ties mistä kaukaa kulkeutuneita tunnistamattomiksi kuluneita ihmisesineitä ja pienen pieniä kotiloita joukoittain tarttuneina rakkolevien väleihin. Ylitämme tyrskyävän virran, joka laskee lämpimän ilman sulattamaa jäätikkövettä kohti vuonoa. Synkkä betoninharmaa pilvimuuri alkaa hitaasti niellä koko vuorta silmiemme edessä. Skjervøyssa on toripäivä. Pitkää harjannetta vaeltaessa merikotka kiertelee yläpuolellamme sitkeästi. Viileät sumut kulkevat hiljaisen tuulen mukana hetkittäin ylitsemme, ja jyrkänteiden välistä vilahtelevat meren sinet ja lumilaikkuiset vuorenkyljet. Aurinko tarjoilee valoaan anteliaasti. Läpi vuoden L yngen on vapaalaskijoiden keskuudessa varsin tunnettu kohde. Jäämeren pyöristämien kivien koloihin tarrautuneet harvat kasvit ja mielikuvituksellisia värejä ja kuvioita esittelevät lokkien tyhjentämät meri- siilien kuoret antavat aihetta kuvaamiseen. Valtavat lokkiparvet ahmivat pinnan tuntumaan nousseista kalaparvista, hurjan harmaa taivas luo upean taustan ja siellä täällä auringossa kiiltelevät rantojen värikkäät omakotitalot. Illan tullen asetumme takaisin leiriin ja toivomme parempaa säätä seuraavalle päivälle. Storsandnestinden kutsuu Harmiksemme seuraavanakin päivänä valkea pilvilautta on kuin liimautuneena Stora Kågtindenin päälle. Huipulle kiivetessämme lintu kuitenkin katoaa näkyvistä, eikä pesääkään tule onneksemme vastaan. Etelä-Suomesta tulleelle pienissä yksityiskohdissa riittää ihmeteltävää. Kesälaskuille jäätiköiden lumi kuitenkin muuttuu tasalaatuiseksi sohjoksi ja menettää pitkälti vyöryjä aiheuttavat kerrostumat. 74 RETKI kesäkuu 2011. Reitti kulkee hyväkuntoista polkua ylös Møllnesfjelletin juurelle. Isojen kivien koloissa vilistävät taskuravut. Se pitää sään viileänä ja voi hukata pahimmillaan näkyvyyden nostaessaan lunta mukaansa. Lopulta alkaa yhä jyrkkenevä rinne, joka kulkee aluksi varvikossa ja muuttuu lopulta karkeaksi rakaksi. Alamme jo huolestua, ettemme häiritse sen mahdollista pesäpaikkaa. Hieman yli viisi senttiä halkaisijaltaan olevat saksikädet kiiltelevät sateenkaaren väreissä ja painuvat piiloon heti havaitessaan liikettä. Tutkimme karuja rantoja. Päätämme uuden päivän tuovan uuden kohteen ja lähdemme Kågenin toiselle suurelle huipulle. Kylän isoimpien kauppojen edessä kulkenut pääväylä on muuttunut kojujen voimalla käsityöläisten myyntipaikaksi, jossa illalla on tarjolla elävää musiikkia. Kaikkina vuodenaikoina on syytä varautua lumivyöryjen varalta asianmukaisin turvavarustein ja osaavien seuralaisten kera
Vielä ei uskoisi, että pian laitettaisiin sukset jalkaan. Luotettava suoja erämaassa Pohjois-Ruotsissa suunniteltu ja kehitetty Hillebergteltta on ollut maailmanlaajuisesti jo yli 35 vuoden ajan monen ammattiseikkailijan ja vaativan telttailijan ykkösvalinta. Møllnesfjelletin rakkaa kipuaa helposti ylös. Jokainen Hilleberg-malli 8 hengen Atlas-teltasta Akto-soolotelttaan on suunniteltu ja kehitetty siten, että saataisiin optimaalinen tasapaino luotettavuuden, käyttömukavuuden, monipuolisuuden ja vahvuuden välille kevyimmällä mahdollisella painolla. Kaikissa Hilleberg-teltoissa on: Markkinoiden parhaat materiaalit Maksimaalinen tila ja vahvuus sekä mahdollisimman vähäinen paino Korkein turvallisuus ja käyttömukavuus vuodenajasta ja säästä riippumatta Yhteenliitetyt sisä- ja ulkoteltat nopeaan ja helppoon kokoamiseen Huolelliset tarkastukset: jokainen teltta on koottu yhteen ennen toimitusta Philipp Schuppl Tutustu Hillebergin tuotteisiin osoitteessa www.hilleberg.se, josta voit tilata Tenthandbookesitteen veloituksetta kotiisi. WWW.HILLEBERG.SE Frösön, Ruotsi +46 (0)63 57 15 50
Pidemmällä reissulla olisi ehkä alkanut kaivata peseytymistä, mutta oma rauhallinen tahtimme takasi vähemmän hikiset päivät. Urheilumielisemmälle kolmen laskun päivä ei ole mikään ongelma. Eniten aikaa oikeastaan kuluu jäätikköjen saavuttamiseen. Ajomatka kohti kotimaata vierähtää leppoisasti kahvitauolla ihmetellen Saanan kylkeen nousseita moderneja lomamökkejä, jotka eivät omaan silmään maiseman osana miellytä. Hyvin nukutun yön päälle on mukava suunnata takaisin kohti kotia. retkellä pohjola Jokseenkin onneksemme pilven pala ei hellittä otettaan Stora Kågtindeniltä päivän edetessäkään, joten vuorivalintamme osoittautuu oikeaksi. Vaihdamme monot jalkaan ja lähdemme hiihtelemään kohti edessä häämöttävää Storsandnestindeniä. Huipulla Hiihtely päättyy kallioiselle huipulle, jolta näkymät ovat lyömättömät. Møllnesfjelletin huipun ylitettyämme edessä aukeaa hulppea lumikenttä. Loiva alku kääntyy jyrkemmäksi vauhdikkaaksi seinäksi, josta nousee siellä täällä esiin kiviä. Sen vieressä vartioi meri suurine saarineen. Myös jämäkkä Stora Kågtinden vilauttaa huippuaan pilven seasta. Matkalla riittää juttua satunnaisten kanssamatkustajien kanssa kerraten erikoisia kokemuksiamme. Kesälaskuja ja retkeilyä Aurinkoisina, joskin viileinä kesäpäivinä on mukava pitää leiriä merenrannalla. Toisaalla horisontin täyttää Lyngenin vuorien sahalaita, toisaalla tyhjä Jäämeri. Nuoskalla kiitäen tavoitamme laakson pohjan, jossa pidämme taukoa lumipatjalla maistellen alla virtaavan puron Leirissä nautimme päivällistä, pohdimme menneitä päiviä luonnossa ja pakkaamme tavarat kasaan. Kittilässä suoritamme myöhäisen iltasaunan. Paluumatka kulkee laakson pohjaa aiemmin alhaalla näkyneen lammen ohi, kahden laskuvuoremme huippujen välistä ja takaisin saaren itärannalle. Nuoskalla kiitäen tavoitamme laakson pohjan. 76 RETKI kesäkuu 2011. Lasku- ja vastaavasti nousumetrejä Huipulla on helppo tuulettaa, vaikkei olisikaan saaren korkeimmalla kohdalla. vettä. Edessä odottaa lasku leveää rinnettä, joten kesäpäivä on lähes täydellinen. Ohuen pilven haituvat piirtävät taivaalle omia aaltojaan ja aurinko helottaa. Asustelimme Timon kanssa teltassa, kokkailimme tuulisella rannalla ja nautimme olostamme
Upeat maisemat, hyvä matkaseura ja yllättävät pikku jutut ympäröivässä luonnossa ovat kuitenkin ehdottomasti vaivan väärti. Kun ylös pääsyyn vierähtää helposti neljä tuntia, lasku suhahtaa vajaassa puolessa tunnissa ja paluu leiriin vaatii taas muutaman tunnin patikoinnin, motiivit ovat aivan toisaalla kuin normaalisti. Näitä retkiä täytyy tehdä ehdottomasti lisää. TIETOREPPU KÅGEN saari Skjervøyn kunnassa Tromssan läänissä kalastusseutua Jäämeren rannalla Lumi sataa aikaisin syksyllä, ja laskettavaa säilyy jäätiköillä pitkälle kesään. Vielä lumenkin ollessa kiinteää ja sitkasta loskaa, ei puuterista unelmoijien kannata retkelle lähteä. Laskeminen pääosin turvallista normaalia varovaisuutta noudattaen. Kaiken päälle vielä juhannuksen jälkeisten kesäpäivien valossa ja erityisesti keskiyön auringossa laskeminen on ainutlaatuinen ja ensimmäisellä kerralla jopa hieman absurdi kokemus. Laskettelumielessä reissua pohjoiseen saattaa pitää hieman kyseenalaisena. Luonto tuntuu Jäämeren rannalla villiltä ja karulta. Laskemisen suhteen työtä saa tehdä, ja Jäämeren rannalla, erityisesti ylempänä vuorilla, säät aiheuttavat helposti päänvaivaa. Skjervøyssa asuva muutaman tuhannen hengen rauhallinen yhteisö kertoo ihmisen kyvystä sopeutua ja nauttia tästä ainutlaatuisesta ympäristöstä. Kun seikkailumieli on kohdallaan, pääsee vuorokaudessa t-paitakelistä vuorenrinteelle. jäätiköillä on tyypillisesti 700 metriä: Suomen hiihtokeskusten mittakaavassa siis varsin paljon. Loistavia kohteita myös patikka- tai linturetkille. suosittua Lasketteluretki keskellä kesää on unohtumaton kokemus. RETKI kesäkuu 2011 77
retkellä kaukomatka teksti ja kuvat Håkan Stenlund käännös Anna Aaltonen 78 RETKI kesäkuu 2011
Villi Patagonia VAIKKA PATAGONIA ONKIN NYKYÄÄN ENTISAIKOJA MUKAVAMPI JA HELPOMMIN SAAVUTETTAVA MATKAKOHDE, SEN LUONTO ON EDELLEEN HURJA JA TÄYNNÄ SEIKKAILUJA. RETKI kesäkuu 2011 79
retkeilijä. 80 RETKI kesäkuu 2011. He pakenivat etsintäkuulutusjulisteita ja Pinkertonin agentteja jälleen yhden väkivaltaisen pankkiryöstön jälkeen. Kukaan muu ei olisi edes tiennyt, mistä on kyse. Silloin Patagonia oli paikka, johon matkustettiin kun ei haluttu tulla löydetyksi ei paikka, jota lähdettiin "löytämään". Ikään kuin maailma tarvitsisi lisää t-paitoja. Joukkio asettui piskuiseen Cholilaan, joka ei siihen aikaan ollut edes rotankolo vaan heidän piilopaikkanaan toiminut maatila. Yhtenä päivänä ollaan Monte Fitz Royn juurella, ja seuraavana sivutaan Perito Morenon jäätikköä ennen kello viiden teetä Torres del Painessa jokunen tunti myöhemmin. Se on täydellistä ja luonnollista omegarasvahappokoostumusta, toisin kuin voimarehulla ja hormoneilla kasvatettu brasilialainen nauta. Kuluttajat haluavat halpaa brasilialaista Ruotsin armeijan upseeri lihaa argentiinalaisen laadun siMartin Risberg on kokenut jaan. Harry Longabaugh, Robert Leroy Parker ja Etta Place, kaksi ensin mainittua ehkä paremmin Sundance Kidina ja Butch Cassidyna tunnetut, muuttivat Patagoniaan 1900-luvun alussa. Nykyään se on melkein yhtä nähty kuin monet muutkin kohteet: El Calafaten lentokenttää on laajennettu. Vain runsas vuosikymmen sitten alueella odotti varma seikkailu villissä luonnossa. El Chalténista on tullut sen verran tunnettu, että jopa Pohjolastakin saa viiniä Chalten-nimellä. Siitä huolimatta maailman paras pihvi on häviämässä. Ihmisiä saapuu linja-autollinen toisensa perään. Tänäkin päivänä laidun on ensiluokkaista. Nyt kaikki on toisin. Heitä kyyditään paikasta toiseen. First class ei kiinnosta. El Chaltén, joka taannoin koostui muutamasta ladosta ja metsänvartijoiden tukikohdasta ja josta hädin tuskin pystyi lähettämään postikortin, on nykyään moderni turistikohde. Kirjeessä kotiin Sundance kirjoittaa serkulleen, kuinka hyvää maata tämä on karjankasvatukseen ja päättää kirjeen toteamalla maan todellakin olevan first class. Eteläisen Patagonian puoliaavikolla laiduntaa asadoon matkalla olevia lampaita. Nyt tie El Chalténiin on päällystetty ja Monte Fitz Roy -vuoren vetovoima voimakkaampi kuin voi arvatakaan. Lainsuojattomien piilo Kerran kaikki oli toisin. Kaksikymmentä vuotta sitten sekä El Chaltén että El Calafate olivat unohdettuja, muuttotappiollisia kyläpahasia. retkellä kaukomatka P atagonia muuttuu. Hän, joka parikymmentä vuotta sitten päätti nimetä viinin Chalteniksi oli varmasti jonkin tasoinen vuorikiipeilijä tai vähintään lammasfarmari. Hieman pohjoisempana laiduntaa maailman paras pihvi vapaana kulkeva argentiinalainen lihakarja, joka on yhtä hyvää ja terveellistä kuin riista. Alueella on useita mökkikyliä ja kävelykatu, jonka varrelta voi hankkia uuden tutulla logolla komistetun t-paidan, jotta naapuri kotona varmasti ymmärtää, missä paidan kantaja on käynyt
Ryöstö kuitenkin veti puoleensa etsiviä ja palkkionmetsästäjiä ja lopulta yksi pääsi heidän jäljilleen joukon paetessa pohjoiseen. Kun on paljon maata ja vähän Teltat Lago Strobelissa tuovat mieleen tieteiselokuvat. Terry näyttää itsevarmana gauchon kanssa reittiä ratsastajille Cerro Norten kohotessa taustalla. Patagonian ruohotasankojen asukkaita kutsutaan gauchoiksi. RETKI kesäkuu 2011 81. Boliviassa Butch ja Sundance joutuivat väijytykseen, eikä yhtään pakotietä jätetty auki. "Teimme kuten gauchot." Hätä lukee omia lakejaan Ei tarvitse olla cowboy tai lainsuojaton ymmärtääkseen ruohomaan laadun. Sanotaan, että he ryöstivät pankin Río Gallegosissa, monien mielestä Argentiinan rumimmassa kaupungissa, ja että siitä alkoi The Wild Bunchin metsästys. Rosvojoukko asui Patagoniassa lähes kuusi vuotta. Luultavasti juuri kyseisen pankkiryöstön teki joku aivan muu. Argentiina on suurten mittasuhteiden maa. Koko Pohjola, LänsiEurooppa mukaan lukien Brittein saaret ja Pyreneiden niemimaa mahtuvat Argentiinan rajojen sisälle. Sitten todisteita heidän täällä olostaan alkoi vuotaa hieman liikaa pohjoiseen kohti Yhdysvaltoja. Pelkkä vaeltamisen nälkä tai rakkaus perhokalastukseen auttaa ymmärtämään, kuinka mahtavaa kaikki täällä on. Pihvin grillaaminen tai ratsastusretki voi riittää
Nordenskiöld kirjoitti pamfletteja ja kirjeitä päättäjille ja vaikuttajille asettaakseen tuon kurjuuden suuren yleisön valokeilaan. Perhokalastajana olen moneen kertaan todennut kalastavani Patagoniassa säällä, jolla en edes kuvittelisi lähteväni tuntureille. Maastopyöräretki sen sijaan ei valitettavasti käy sellaiset ovat kansallispuiston säännöt. Mutta kaiken ruokailun välissä saa toimia. Viimeksi mainittu ei ehkä kuulosta niin pohjoismaiselta, mutta se on nimetty göteborgilaisen kauppiaan Oscar Dicksonin mukaan. Río Catarina -joessa uiskentelee valtavia kuningaslohia. Ihan vain siksi, että pari heppua halusi paremmat varusteet seuraavalle reissulle. Kukaan ei varmuudella tiedä, miten ne ovat sinne joutuneet. Olimme vain huonommin varustautuneita." Käytännössä kaikki, mitä ryhmä omisti, oli joko ruostumassa puhki tai mädäntymässä. Ne ovat toki is- 82 RETKI kesäkuu 2011. Nordenskiöld kävi alueella useita kertoja, ja eräiden maailman kauneimpien vuoristojen löytämisen lisäksi hän kauhistui ihmisyyttä. Hieman etelämpänä Estancia Cristinan lähellä sijaitsee Upsala-niminen jäätikkö. Hän on maailmanlopun kadunristeys. Torres del Painen liepeiltä löytyvät myös Lago Nordenskiold ja Lago Dickson. retkellä kaukomatka Kullan- ja verenhimoa Koska emme kiipeä Monte Fitz Roylle ja koska Patagonia on muuttunut, meidän ei tarvitse olla huolissamme lumiluolaan joutumisesta tai paljain käsin metsästämisestä. Lopulta ruoka loppui, ja heidän oli pakko tulla alemmas erään estancian maille, jossa he salametsästivät lampaita paljain käsin ja yhden veitsen turvin. Miltä kuulostaisi tutkimusmatka fossiilien laakson halki, vaellus Upsalajäätiköllä tai ratsastusretki. Niitä on riittämiin. Maastolenkillä voi käydä, kunhan ei kysele sen kummempia ja palaa varmasti ajoissa lounaalle. Ainakin niiden osalta, jotka jo siellä asuivat. Jotenkin voi arvata, että siellä syntyvät vaateyhtiöt Patagonia ja The North Face. Estancia Helsingforsin rakennutti suomenruotsalainen Alfred Ramström, joka 1907 oli paennut venäläisiä Argentiinaan. Dickson sponsoroi Otto Nordenskiöldin matkan Patagoniaan. Mutta oli jo myöhäistä. Lopulta hänellä oli varaa ostaa Lago Viedmanin etelärannalta maa-alue, joka nykyään tunnetaan nimellä Helsingfors. Siellä hän alkoi jalostaa hevosia. Yleensä tuulee ja kovaa. Kaikki tämä liittyy esimerkiksi siihen, että Darwin matkallaan tänne kauhistui paikallisten ihmisten alkeellisia elämäntapoja. Se oli kaukana hiilensavuisesta lämpimästä Englannista ja kellontarkasta teehetkestä. Kun Fitz Roylla pystytettiin the Californian -reittiä, tuuli niin penteleen kovaa, että reitinrakentajat joutuivat majoittumaan lumiluolassa reilun kuukauden verran. Merkiksi talja kuului ripustaa aidalle, jotta estancian omistaja saisi tietää hätätilanteesta. Darwin todellakin mietiskeli, oliko tämä juuri ihmisen ja apinan väliltä puuttuva lenkki. Siihen aikaan gaucho sai teurastaa lampaan, jos hän oli läpikulkumatkalla ja näki nälkää. Intiaaneista maksettiin tapporahaa. Pöytä on katettu niin kauan kuin muistaa toimia sillä hienovaraisuudella jota paikallinen byrokratia vaatii. Joskus olen tuntenut lentäväni kahluuhousuistani. Tapahtumasta on vain 115 vuotta, ei kovinkaan montaa sukupolvea, ja silti vaikuttaa siltä, että mekin haluamme leikata korvat tietyiltä ihmisiltä. Martin tutkailee Upsala-jäätikköä paluumatkalla Estancia Cristinasta. kansaa saadaan aina aikaan jännittäviä seikkailuja. Varusteet, jotka kestäisivät sekä sen mille ne altistuisivat että sen mille nämä heput halusivat itsensä altistaa. Kadotettujen paratiisi Estancia Cristinassa kaikki sisältyy hintaan. Kun maksaa täysihoidosta, turistista pidetään huolta koko päivän. He kulkivat paljasjaloin lumihangessa ja asuivat likaisina pienissä telttapahasissaan, joita he kantoivat selässään. Eräs heistä on kertonut miten: "Yksi meistä meni piiloon, kun muut yrittivät saartaen säikäyttää lampaat kohti piiloa. Riitti kun toi irtileikatut korvat näytille, niin niitä vastaan sai maksun. Teimme kuten gauchot. Alueella eläviä ja siellä aikojen alusta asuneita intiaaniheimoja tuhottiin systemaattisesti. Mukaan tulee aamiainen, lounas ja päivällinen, jokaisella yleensä kolme ruokalajia. Se ei kuitenkaan ole ainoa pohjoismaiselta kuulostava paikka Patagoniassa. Patagonia on sekä Argentiinaa että Chileä, ja sää on tekijä, joka on aina otettava täällä huomioon. Euroopan kuningashuoneiden ja kristityn kirkon kullanhimon on kai käytännössä jättänyt varjoonsa vain niiden verenhimo. Voimme huoletta suunnata kohti seuraavaa palvelukeskusta. Turismi lisääntyy vuosi vuodelta, ja palvelu on yksinkertaisuudessaan hyvää. Hieman dramaattisesti voisi sanoa, että kun Jumala saapui maailman laidalle, kaikki meni päin helvettiä
Heille, jotka ovat väsyneet veroviranomaisten kirjeisiin tai riidanhaluisen ex-puolison puhelinsoittoihin tai vain haluavat hetken olla omana itsenään, Estancia Cristina on taivas maan päällä. On kirkasta, lämmintä ja lähes tuuletonta kuin kuumana kesäpäivänä Lapin tuntureilla, vain hiukan dramaattisemmalla taustalla. Totean, että taas saadaan kaunis päivä. Tiedot ovat käytettävissäsi missä ja milloin tahansa.. laan. Tallenna parhaat retket Outdoor gepsit Garmin GPS:n avulla tiedät missä olet, mistä tulit ja mihin olet menossa. Ne perhokalastajat, jotka käyvät täällä kalastamassa, eivät tunnu välittävän. Aurinko ei vielä ole noussut vuorten harjojen yli, tan häntä korvan takaa. Hän on maailmanlopun kadunristeys. Heittäydy rohkeasti! Garmin Connect palvelu on avoinna kaikille Garmin-tuotteen käyttäjille. Kun estancia avasi uudelleen ovensa vieraille, oli muutaman vuoden autioelo avannut ovet rotille. Terry tyytyy vastaamaan hausaan. Helposti ja nopeasti! sh. Heidän tarinansa siitä, miten 20-kiloinen lohi jännittää vavan kaarelle kertoo silkasta ilosta. Vastaan tulee tuttu hahmo, rakkikoira Terry. Sen avulla analysoit retkesi ja kerrot niistä kavereille. Follow the leader www.garmin.fi Dakota 10 sh. Kuppilaa ei paljon auttanut se, että keittiön lattian alle pesiytyi Terry pitää huolta luonnon kettuperhe. 589 kosketusnäyttö 3" kamera 1:100 000 topokartta GPSMAP 62-sarja alkaen 319 R E T K E I LY · P Y Ö R Ä I LY · K Ä S I L A I T T E E T · K A R T AT · O H J E L M AT menoy280 2011 menoy28042011 y2804201 Oregon 550T Tallenna kaikki reissusi palveluumme. Nousen ja astun ulos. Ratkaisuna estancialla päästettiin vapaaksi pari kissaa. Estancia Cristinaa ylläpidetään osaksi retkikohteena niille, jotka haluavat tehdä päiväretken El Calafatesta, ja osaksi taas niille, jotka haluavat viipyä muutaman päivän ja kokea sen upean tunteen, jonka saa aikaan oleskelu maailman laidalla: fin del mundo, paikassa, josta kukaan ei löydä. Hän pitää elämästään täällä ulkona. Rotat, ketut, kissat ja Terry Terry on persoona. Se ei ole mikään vaikea vuori, sillä on vain kaunis tausta. Jos aikoo pitää majataloa sinihiuksisille vieraille, on parempi, ettei ravintolatilan lattialla vilise rottia. Mutta kukaan ei tiedä tarkalleen, mihin ne päästettiin vapaaksi järveen vai jokeen. 289 kosketusnäyttö 2,6" Garmin Connect tilin luot muutamalla klikkauksella. RapsuHerään aikaisin. Jotta kissat tasapainosta. Mutta kissat taas vetivät puoleensa kettuja. saisivat rauhassa syödä rottia, Terryn virka on pitää ketut loitolla. Päimutta aamu koittaa ja vuoret näyttäytyvät kirkkaassa kauneudesvä, joka on kuin tehty ratsastusretkelle. On kolmas päivä peräkkäin, kun Patagonia herää parhaimmilkotuksella. Garmin-käsigepsit ovat helppokäyttöisiä, vesitiiviitä ja aina valmiina seikkailuihin. Ketunpissa haisee. tutettuja, sillä kuningaslohi on pohjoisen pallonpuoliskon laji. Estancian ikkunasta näen Cerro Norten, ensi kertaa valloitettuna
Retken palkitseekin hikinen nousu Luotolahdenvuoren korkeille kallioille: jyrkän- Orrainpolun opastus on toteutettu mallikkaasti. Polkureitti on linjattu kulkemaan pääosin Naturaalueen reunaa, mutta se poikkeaa myös parhaiden maisemien äärelle. Niilläkin osuuksilla kalliokumpareet, Polku metsän halki MUUTAMAN TUNNIN METSÄRETKI ORRAIN SYVÄNMAALLA VIE JYLHIEN MAISEMIEN ÄÄRELLE. Luotolahdenvuori on Orrain syvänmaan helmi. 84 RETKI toukokuu 2011. Eteläkar- jalainen Savitaipaleen kunta taas sijaitsee Lappeenrannan, Mikkelin ja Kouvolan välimaastossa. Orrain syvänmaa on vanha paikallinen nimitys laajalle metsäalueelle, joka sijaitsee Saimaan ja Kuolimon Luotolahden välisellä maakannaksella. Orrainpolun parasta antia on Luotolahdenkapian luonnonsuojelualue. Lepotuokiota varten reitin varrella on kaksi laavua. Onkilammen taukopaikka soveltuu myös esteettömään käyttöön. teen laelta avautuvat upeat näkymät kymmeniä metrejä alempana olevalle Kuolimojärvelle. Orrainpolulla on mittaa kymmenkunta kilometriä eli kunnon päiväretken verran. Rohkea nuorukainen julistaa kalliojyrkänteen päällä, että hänen isänsä ainakin pelkäisi näin korkealla paikalla. Perässäkulkijalle maisema antaa luvan pysähtyä puuskuttamaan ja tähyilemään suolammelta mahdollisia kurkia. Kohta löytyy ensimmäinen kukkiva metsätähtikin. retkellä päiväretki teksti ja kuvat Tiina Riikonen P unaiset täplät mäntyjen kyljissä näyttävät suunnan. Tyylikkäästi toteutetut puuviitat polkujen risteyksissä opastavat pätevästi. Osa reitistä kulkee tavallisessa talousmetsässä. Edelle ehtinyt nopsajalka tiedottaa polulla olevan todella paljon hirven papanoita. Keväänraikkaita ketunleipiä maistellaan yhdessä. Orrain syvänmaa Orrain patikkapolku risteilee Savitaipaleen pohjoisosassa Kuolimon alueella. Kävely muuttuukin heti kirmaamiseksi, mutta pysähtyy äkkijarrutukseen. Käenkaali kukkii ja käkikin jo kukkuu. Reitti taukopaikkoineen valmistui 2007, ja kulkijoita on ollut jo sen verran reilusti, että polku on tallautunut helposti seurattavaksi. Toinen kulkija riemuitsee isosta kasasta rikkinäisiä käpyjä. Reilu kapuaminen kallion laelle heti reitin alussa tuottaa näkymän Orrainlammelle
Luotolahdenkapian laavulle pääsee myös vesiteitse, joten taukopaikka laitureineen palvelee myös veneilijöitä ja Kuolimon kierroksen eli 60-kilometrisen melontareitin melojia. Ympäristö näyttää otolliselta geokätkölle. Vierasvenesatama vasta heräilee kesäkauteen, mutta kyläkaupan rantakahvila on jo auki. Suurta Saimaata tuntemattomampi naapurijärvi Kuolimo on sekä geologisesti että biologisesti harvinaisen monimuotoinen ja siksi erityissuojeltu järvi. Läheisen Kärnäkosken äärellä on 1790-luvulla rakennettu vanha linnoitus. Mäkisten maastojen ja aamupäivän patikoinnin jälkeen laavun näkyminen aiheuttaa riemunkiljahduksia. Alueella risteilevät metsätiet on viitoitettu pyöräreiteiksi, mutta niitä pitkin voi jalkamieskin halutessaan oikaista. Jäätelöitä maistellessamme ihailemme Partakosken kuohuja ja idyllisiä maisemia. Erityisen karussa ja kirkasvetisessä järvessä elää jääkauden relikteinä isonieriä ja härkäsimppu. Lenkkarit pysyvät kuivina toukokuisellakin retkellä, kun reitin kosteimpiin paikkoihin on tehty tukevat pitkospuut. Luotolahdenkapian luonnonsuojelualue seurailee erämaisen Kuolimo -järven rantaa. Iltapäivä on jo pitkällä ja nuorimman askel alkaa hiukan painaa. Kuolimoa ja Saimaata yhdistävä Partakoski on kilometrin mittainen ennallistettu koskireitti ja järvitaimenen kutupaikka. Sitä etsitään, mutta mitään ei löydy. Harmi, ettei tullut otettua asiasta etukäteen selvää. Linnoitusta oli aikoinaan rakentamassa 1 400 sotilasta, ja sen yhteydessä toimi myös Venäjän Saimaan laivaston tukikohta. Se on saimaannieriän harvoja jäljellä olevia kutupaikkoja. Oppivainen luontoretkeläinen ideoi, että ensi kerralla voidaankin syödä niin paljon ketunleipää, ettei mukaan tarvitse ottaa muita eväsleipiä. Museovirasto kunnosti linnoituksen muurit 1980-luvulla, ja ympäristöä on sittemmin hoidettu perinnemaisemana. Kätkö unohtuu, kun liiterin luota löytyy iloksemme kaarnanpalasia. Paistetut ruisleivät ja omenansiivut katoavat nopeasti parempiin suihin. Kotimatkalla pysähdymme Partakosken kylässä. Kärnäkoski vanhoine myllyineen ja vuorilinnoitukselle johtavine polkuineen jää meillä odottamaan seuraavaa retkeä. TIETOREPPU ORRAINPOLKU patikkapolku Etelä-Karjalassa keskustasta noin 15 km Lisätietoja: www.savitaipale.fi, www.ekarjala.fi/retkikohteet Savitaipaleen RETKI kesäkuu 2011 85. Kuusten katveesta kuuluva puron solina saa pienet retkeilijät ryntäämään polun sivuun. Ne poimitaan reppuun mukaan, jotta illalla päästään veistämään kaarnaveneitä. Koskia, linnoituksia ja kulttuurihistoriaa Orrainpolun lisäksi sen lähialueella on kesälomamatkalaisille paljon muutakin nähtävää. Viittojen välimatkatiedot helpottavat päätöksentekoa, ja loppumatkasta oikaisemmekin suoremmin Orrainpolun toiselle laavulle. Retken ohjelmanumeroksi riittää elävä tuli ja herkkueväät. Orrainpolku Suomenniemi Luotolahti Onkilampi Luotolahden Kapia Orrainpolku pyöräilyreitti Orrainpolku Orrai 409 Luotolahdenvuori Kuolimo 0 500 m Savitaipale pienet suolaikut ja useat lammet elävöittävät maisemaa ja tekevät maastosta mielenkiintoisen kuljettavan. Erityissuojeltu järvi Luotolahdenvuoren jälkeen polku polveilee jylhissä rantamaisemissa. Pieni noki makkaran kyljessäkään ei haittaa, kun nuotio on sytytetty itse ja makkaratikku vuoltu omin käsin. Keväisiä pikku puroja on ollut reitin varrella jo useita, mutta puroveden auttaminen kepillä on aina yhtä kiehtovaa. Pikkutien läheisyydessä sijaitseva Onkilammen tulipaikka soveltuu myös liikuntaesteisten retkikohteeksi. Rantamänniköstä polku nousee rehevään koivikkoon. Rannan kanoottilaiturilta haetaan vielä vahingon varalle ämpäriin sammutusvettä. Pienet kulkijat osallistuvat tulentekoon keräilemällä laavun ympäristöstä risunpätkiä sytykkeeksi
Liha paketoidaan esimerkiksi märkiin sanomalehtiin. Uunipadan päällä pidetään pientä tulta, joka vastaa kotiuunista tuttua ylälämpöä. Uuni täytyy tehdä heijastavasta materiaalista, jotta lämpöä saadaan tasaisesti joka puolelle. Kun paksuseinäisen padan alla poltetaan nuotiota ja hiillosta nostetaan myös kannelle, saadaan astiaan uunin kaltainen tasainen lämpö. Todellinen leirikokki pinoaa camp dutch ovenit pinoon ja valmistaa ruokaa jokaisessa. Maauunin pohjakivelle voidaan laittaa myös leipätaikina vuoassa ja isompi kattila tai metalliämpäri alassuin sen päälle. Kekäleiden sijaan väleissä voi käyttää grillibrikettejä tai -hiiliä. kuva Lodge Manufacturing Company Perinteinen maauuni eli sellainen missä rosvopaistiakin tehdään on yksinkertainen ja tehokas. Amerikkaan pata kulkeutui siirtolaisten myötä ja sai siellä kanteensa reunuksen ja Heijastusuunin pinta ei saa mustua, koska silloin se menettää tehonsa. Edullisia Kaukoidässä valmistettuja valurautapatoja saattaa löytää sekatavarakaupoista, mutta ne täytyy rasvapolttaa ja käsitellä, ettei pinta pala ja ruoka tartu kiinni. Amerikkalainen Lodge on valmistanut uunipatoja jo yli sadan vuoden ajan. Paketin päälle lapioidaan hieman hiekkaa, ja lopuksi kaiken ylle tehdään nuotio. Perinneretkeilyn ja erätaitojen kiinnostavuuden kasvaessa Euroopassa dutch oven on kokenut uuden nousun. Pata-ajatus kulkeutui brittien ja hollantilaisten mukana siirtomaihin ja juurtui muun muassa Australiaan ja Etelä-Afrikkaan. Perinteisessä mielessä digitaalimittari on tyylirikko, mutta eipähän tule otettua lihaa uunista liian raakana. Hollantilaiset sukujuuret uunipadalle ovat 1600-luvulta, jolloin Euroopassa keksittiin käyttää valurautamuottiin hiekkaa. Nuotiosta nostellaan kekäleitä valurautapadan kannelle kätevimmin metallipihdeillä. pohjaansa jalat. Se on yhdeltä kyljeltään avonainen laatikko, jossa lämmönlähde pidetään vieressä. Samalla tekniikalla voidaan maauunissa paistaa vaikka lihakimpaleita tai kinkkua. Siinä maakuoppaan aseteltujen kivien päällä poltetaan nuotiota, tarvittavasta lämmöstä riippuen tunti tai pari. Ympärille lapioidaan hiillosta ja annetaan paistoksen kypsyä rauhassa. Molemmat helpottivat tulen pitämistä uunin alla ja päällä. Uunipata tunnetaan Ruotsissa kenttäuunina nimellä fält ugn, jollaista nykyisin valmistaa Skeppshult. Uunipataa ja loisteuunia Villin lännen elokuvista tuttu camp dutch oven on valurautapata, jonka kansi on kovera tulenpitoa varten. Sellaisen voi rakentaa alumiinifoliosta itse, mutta kaupasta saa myös kokoontaitettavaa kotimaista Loimu Retkiuunia, joka valmistetaan alumiinipellistä. RETKI kesäkuu 2011 87. Nuotio lapioidaan pois ja kivien päälle asetetaan paistettavat ainekset. Alle kilon painoisen heijastusuunin saa kätevästi kuljetettua repussa, toisin kuin raskaan valurautapadan. Sekä Lodgen että Skeppshultin patoihin käsittely on tehty jo tehtaalla, mikä tietenkin helpottaa käyttöönottoa mutta nostaa samalla hankintahintaa. Nykyaikaisen digitaalisen uunilämpömittarin anturin voi työntää lihaan ja katsella metallijohdon toisen pään näytön numeroista tarkat lämpötilat kypsymiseen. Euroopassa dutch oven levisi laajalle mutta sen suosio hiipui tavanomaisen uunin käytön myötä lähes olemattomiin. Painavaa valurautapataa ei mielellään kanniskele repussa pitkiä matkoja, mutta Kanadan suurten jokien melojilla sellainen on usein kanootin kyydissä edelleen. Malli on tuttu koko mantereella ja on käytössä preerian lisäksi nykyisin puutarhajuhlissa omakotitalojen takapihoilla
Niitä tarvitaan, kun pataa käännetään noin vartin välein neljänneskierros. Reseptejä on leivästä keittoihin ja lihamurekkeisiin ja vaikeusaste lisääntyy sivu sivulta. Leivät ja kuivakakut vaativat tarkkailua, mutta kokonainen lihakimpale lisukkeineen muhii liemessä lähes vahtimatta. 18 euroa. Kannen päälle nosteltavaa hiiltä varten kannattaa varata laajakärkiset grillipihdit tai pieni kenttälapio. 192 sivua. Avoimen reunan kohdalla pidetään kohtuullista tulta, ja vuokaa käännetään tasaisin välein neljänneskierros. Patakoukulla nostetaan kansi, kun katsotaan ruuan valmiusastetta. Suuri määrä kypsytettävää vaatii dutch ovenin kanssa runsaasti aikaa, ja kenttäuunissahan voi tehdä vain yhtä ruokaa kerrallaan. Tiskiainetta ei saa käyttää. Heijastusuunin sisäpinnasta pyyhitään käytön jälkeen heti noki pois, ettei se pääse pinttymään. Vuokaan tai muuhun palamattomaan astiaan asetetaan piirakkataikina, pitsa tai lähes mitä vain. Uunipadassa voi tehdä melkein mitä vain. Jalallista uunipataa ei tarvitse ripustaa roikkumaan, sillä sen alla voi pitää tulta. Oheistarvikkeet, tulisijat ja lukuisat pienet niksit käydään läpi, ennen kuin päästään kirjan loppuun koottujen reseptien kimppuun. Padan kantta voi käyttää paistinpannuna, kun se käännetään nurin tulen päälle. Ristinmuotoiseen telineeseen asetetaan kansi nurin päin, kun sitä halutaan käyttää paistinpannuna. Lodge Camp Dutch Oven: www.lodgemfg.com Fält Ugn: www.skeppshult.com Loimu Retkiuuni: www.promos.fi Uuniruokaa avotulella Dutch oven on erittäin käytännöllinen uuniruokien tekemiseen. Nuotiossa pidetään hyvin helposti aivan liian kuumaa tulta, jolloin ruoka voi palaa padan sisällä kokonaan tai ainakin hiiltyä pinnasta. Uunipadan lisäksi kirjassa on ohjeita paistinpannulle. Vankkurikeittiöllä syntyy toinen toistaan houkuttelevampi ruoka. retkellä eväät Heijastusuuni käännellään kasaan, ja sen sisälle asetetaan rautalankahylly. Sillä pyyhitään kekäleet ja noet kannen päältä. Puhtaaseen pataan lorautetaan hieman öljyä, joka levitetään kaikkialle sisäpintaan. Kastikkeet, vihannekset, keitot ja lopuksi makeat piirakat ovat kirjan antia. Bright Sky Press 2002. 88 RETKI kesäkuu 2011. Stoeger Publishing 2004. KARJAPAIMENTEN tarinat ja upeat aiheeseen so RJAPAIMENTEN sopivat valokuvat ovat ryydittämässä kymmenien herkullisten reseptien kirjaa. Ehdottomasti tärkeintä sen kanssa on muistaa sopiva lämpö. Pieni risuluuta kuuluu dutch ovenin varusteisiin. Nuotiolle on syytä ottaa nahkaiset työhansikkaat. Jalaton malli tarvitsee kolmijalan tai grilliritilän. Kun ruoka on valmis ja syöty, on puhdistuksen vuoro. Cowboyt syövät kirjan mukaan todella tuhdin aamiaisen ja jatkavat päivän lihaisiin ruokiin. Ohjeita on helppo seurata, koska reseptit kertovat kupin ja lusikoiden tarkkuudella miten ruoka syntyy. Barbecue Biscuits & Beans, Chuck Wagon Cooking, Bill Cauble ja Cliff Teinert. Myös ruuanlaiton tekniikkaan ja välineisiin luodaan silmäys. Jos kypsyttelee padassa häränlihaa ruuaksi, ei samalle aterialle saa tuoretta leipää ellei ole sitten kahta dutch ovenia tai heijastusuunia käytettävänä. Uunipadasta pestään lika pois pelkällä vedellä ja rätillä. Reseptiosuus päättyy muutamaan maukkaaseen jälkiruokaan. 14 euroa. Nokinen sisäpinta ei heijasta lämpöä, ja uuni muuttuu tehottomaksi. Dutch ovenien varusteisiin kuuluu koukku, jolla padasta avataan kansi, luuta hiilien pyyhkimiseksi kannelta ja pihdit kekäleitä varten. Teksti ohjeistaa padan huoltoa, ja suuret värivalokuvat helpottavat ymmärtämistä. Sen pinnalla kypsyvät niin munat kuin ohuet rieskatkin. Vinkkejä pataruokien ystäville Kaikki uunipadoista Villin lännen ruokakulttuuria DUTCH OVENIIN perehtyvä kirja kertoo tarkasti uunipadan erilaiset vaiheet ja tutustuttaa nykyaikaiseen valurautavalmistukseen. Värikäs ja mielenkiintoinen kirja on pataruokailun täydellinen aapinen. The Complete Book of Dutch Oven Cooking, J.Wayne Fears. 144 sivua
Lisukkeet pilkotaan pieniksi ja kumotaan taikinaan. Reiän pohjalle laitetaan pieni kerros rusinoita ja päälle sirotellaan vuoron perään hasselpähkinärouhetta, siirappia ja korppujauhoa. Sipulit pienitään ja porkkanat viipaloidaan. Massa taputellaan tasaiseksi kakuksi vuoan pohjalle ja asetetaan heijastusuunin sisälle tulen loimuun. Makea pannuleipä 2,5 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 2 rkl maitouutetta 1 rkl sokeria 1 rkl voita rusinoita pähkinöitä kuivattuja hedelmiä vettä Härkää uunissa (neljälle) Ainekset sekoitetaan keskenään ja sekaan lisätään pikkuhiljaa vettä. Tarvittaessa kaadetaan vielä hieman oliiviöljyä pataan. Samalla pestyt perunat halkaistaan kuorineen lohkoiksi. Kun juusto on kunnolla sulaa ja mielellään hieman ruskeaa pinnalta, ruoka on valmis nautittavaksi. Uuniomenat (neljälle) 4 isoa omenaa 2 rkl korppujauhetta ½ dl hasselpähkinärouhetta 23 rkl tummaa siirappia ½ dl rusinoita 12 rkl voita Omenista leikataan siemenkodat pois. Ainekset asetetaan pataan tasaisesti lihan ympärille ja mukaan ripotellaan suola ja perunamauste. Lihan pintaan otetaan padassa hieman väriä. Uunipadan kansi suljetaan ja pata laitetaan tulelle. Kun omenan pinta on pehmennyt, on jälkiruoka valmis. Välimerenleipä 1 pussi valmista jauhoseosta (yrttitomaatti) oliiveja kuivattuja tomaatteja valkosipulia Leipätaikina valmistetaan jauhoseospussin ohjeen mukaan. Ainekset sekoitetaan ja pinta tasataan. Kun pinta on ruskeilla läiskillä eikä taikina tartu tikkuun, leipä on valmis. Maukkaita uuniruokia Kanapasta (neljälle) 300 g pennepastaa 250 g kanan fileesuikaleita tai broilerin rintaa 1 purkki sipulimaustettua kermaa 1 tl currymaustetta tai currytahnaa juustoraastetta pippuria ja suolaa Pasta keitetään kattilassa ja jätetään hieman kovaksi. Kanasuikaleita paistetaan uunipadan pohjalla pinnaltaan hieman ruskeiksi. Reiän päälle asetetaan voinokare. Kypsyyttä voi kokeilla puutikulla. Taikinasta pyöritetään pallo, joka asetetaan dutch ovenin keskelle. Ainesten päälle ripotellaan juustoraastetta, kansi laitetaan kiinni ja pata tulelle. Kun peruna on pehmeää, nostetaan ruoka tulelta ja syödään. RETKI kesäkuu 2011 89. Pata asetetaan mietoon tuleen, ja sitä käännellään tasaisin välein. Punaviinikastike valmistetaan pakkauksen ohjeen mukaan ja lisätään pataan. Pasta kaadetaan suikaleiden sekaan ja mukaan lisätään kerma ja curry. 850 g maustettu härän pihvifilee 58 perunaa 2 porkkanaa 2 punasipulia oliiviöljyä perunamaustetta 1 pkt punaviinikastikeaineksia ripaus suolaa Pata laitetaan tulelle ja pohjalle kaadetaan hieman oliiviöljyä. Taikina on sopivan kovuista, kun se ei enää tartu sormiin
Majoitekangas päästää äänet ja valonkajon lävitseen. Hän osaa varustautua olosuhteiden mukaan ja nauttia vuodenaikojen erityispiirteistä. Ne hämääntyvät luulemaan, että on keskikesä, vaikka roikkuvat perin huteralla otteella totuuden syrjässä kiinni. KOLUMNI teksti Marko Taavila piirros Karoliina Lahti Jokamiehen oikeus tarkastelee retkeilyyn liittyviä ilmiöitä kriittisin silmin ja antaa tuomionsa pirttipöydän ääreltä. JOKAMIEHEN OIKEUS 90 RETKI kesäkuu 2011 Huonoin retkiaika osiretkeilijä hakeutuu luonnon helmaan almanakasta ja säätiloista piittaamatta. Kaikista ajankohdista kehnoin on kuitenkin ehdottomasti juhannus. Markkinavoimat hyödyntävät juhannushuijausta sumeilematta. Ahvenille niitä ei kannata koukuttaa, ennen kuin puissa on täysikokoiset lehdet. Heitä alkaa kuumottamaan tiettyyn aikaan vuodesta niin paljon, että palon viilentää vain lähteminen polulle, ladulle tai vesille. Onkimadot ovat talven jäljiltä laihoja ja syvällä maassa. Silloin kannattaa retkeilypuuhat unohtaa sovinnolla kokonaan. Metsämarjojen kypsymistä saa odotella viikkoellei kuukausitolkulla. Heidän ääniään ja päivän päättymättömyyttä ei pääse pakoon edes telttaan. Tästä syystä luonnossa ei ole juhannuksena mitään tekemistä. Aamuvarhaiseen mennessä asumuksen sisälämpötila ja ilmankosteus kipuavat trooppiselle tasolle. Lintujen bongauskin on yhtä turhaa, sillä päämuutto on auttamatta ohitse ja hätäisimmät yksilöt lähteneet jo takaisin etelään. T Leirielämä väljähtyy juhannuksena väistämättömän laimeaksi. Mielipiteet parhaasta retkeilysesongista vaihtelevatkin henkilökohtaisesti. Liekkien loimottaminen kuulaaseen iltaan on yhtä tyhmää kuin taskulampulla aurinkoon morsettaminen. He pitävät yleistä uskomusta yllä vakuuttamalla pitkin talvea tenavilleen, että kesällä lähdetään retkelle. Kun juhannuksena ei sitten mennäkään, on ihmetys ajankohtaa keskikesäksi luulevien kersojen keskuudessa suuri. Tämä on omiaan sekoittamaan pohjoisilla leveysasteilla elelevät ihmiset ja eläimet. Automarkettien ja halpahallien tuulikaappeihin alkaa ilmestyä jos jonkinlaista retkihärpäkettä ja selviytymissettiä, joita ilman ei muka yöttömässä yössä pärjää. Pienten lasten vanhemmat syyllistyvät vallitsevan epäkohdan tukemiseen. Toisaalta syksyn ruskalla, keväthangilla, jokiuomien sulamisella ja monella muulla ilmiöllä on oma vankka kannattajakuntansa. Tällöin valoa on tarpeettoman paljon totuttuun suhteutettuna jopa liikaa. Oikeasti terminen kasvukausi on Lapissa hädin tuskin aluillaan, eikä missään muuallakaan päin Suomea edes puolessa välissä. Vesistöjen äärellä tämä ei haittaa vastarannan väkeä, joka polttaa jättimäisiä roihuja tosiseikoista vieraantuneina. Totuusarvoltaan se kuuluu samoihin aikuisväittämiin kuin se, ettei ulos voi mennä märällä päällä tai että kahvinjuonnista tulee musta tukka.. Ikivanhaa suven juhlaa vietetään tunnetusti kesäpäivänseisauksen tienoilla. Väärä tieto tulee näin siirretyksi surutta sukupolvelta toiselle. Uni ei tule silmään, ja makuupussissa on liian kuuma. Ne aloittavat valekeskikesän kauppaamisen hyvissä ajoin heti pääsiäisen jälkeen. Ainoa poimittava on korvasieni, mutta sekin ronkeli aiheuttaa ryöppäämättömänä ankaria vatsan väänteitä. Nuotio käy lämmönlähteenä tarpeettomaksi, ja sen tunnelma-arvo on mitätön pimeisiin syksyöihin verrattuna
Anna johdattaa Yhteistyössä sinua... Trail Glove jalkojesi True Glove Tough Glove LUONNOLLINEN tapa liikkua Super-kevyt matala profiilinen muotoilu antaa tarkan tuntuman maastoon, aivan kuten liikuttaessa paljain jaloin. Jalkasi STIMULOITUVAT ja kehosi lihakset VAHVISTUVAT sekä parantavat näin myös RYHTIÄ ja ASENTOA. TASAPAINO paranee sekä TUNTUMA alustaan lisääntyy. (09) 229 0010 | www.merrell.com/barefoot. Juoksuun, ulkoiluun, kävelyyn, vesiurheiluun - mitä ikinä harrastatkaan. MERRELL BAREFOOT jalkineissa Liikut, kuten luonto tarkoitti Wolverine Finland | Puh
Täällä on mitattu Ruotsin tuulennopeusennätys, 81 m/s. näihin oloihin me kehitämme tuotteemme, oloihin, joissa on sekä tuulta ja sadetta että kuumaa ja kylmää. H A g lO f s . Täällä kokee myös luonnon alati muuttuvan olemuksen aamunkoiton säteistä iltahämärän sinertävään valoon. Paikka on kaukana sivistyksestä, lähellä oikeata luontoa. Vedenpitävä, hengittävä ja varustettu ultraäänisaumarakenteella. OXO Q Alan viimeisintä kehitystä edustava vaellusrinkka, jossa on monia innovatiivisia ominaisuuksia mukavuuden maksimoimiseksi retkellä. PfOs/PfOA-vapaa. H Ag lö fs g Ry m Q Ainutlaatuisesta materiaaliyhdistelmästä valmistettu innovatiivinen vaelluskenkä. Tervetuloa meidän maailmaamme. W W W. Kevyt, kestävä, nopeasti kuivuva ja erittäin helppohoitoinen. O UTs TA n DIn g O UT DO O R eQ UIPmen T. TO B E U S E D A S N E G AT I V E W H I T E O N A B L A C K O R D A R K B A C K G R O U N D P3 Z en I TH Q J AcK e T HAGLÖFS LOGOTYPE Kierrätetyistä kankaista valmistettu erittäin tekninen kuoritakki. Tervetuloa Haglöfsin pariin. DAV ID K VART B A S I C L O G O T Y P E . f I TäsTä se AlKAA Tämä jääputousjäätikko sijaitsee Tarfaladalenissa, 200 km napapiirin yläpuolella Ruotsin lapissa. Ja näitä kaikkia mieluiten saman päivän aikana