14 Lepakoiden yö TUPLANUMERO NYT 132 SIVUA! Millainen on hyvä lettupannu. Koli YMPÄRISTÖTAIDETTA JA SAUNARETKIÄ Koitajoki SYYSPATIKKA SUOMEN ITÄISIMPÄÄN KOLKKAAN Merkilliset matkailutiet Pyörämatka Vienan Karjalaan BAFFIN BABES -SEIKKAILU: Etelä-Georgian autiolla saarella VIILEÄT VAELLUSSANDAALIT Näin valitset repun lapselle. 5-6/2013 • 9,20 € Huipputekninen luontokeskus on viherkehän vetonaula >> s
alv. ISSN 1456-8837 02-03_Sisalto_MH.indd 2 Aksana Kurola Mikko Nikkinen Tiina Riikonen Poppis Suomela Salla Virta PAINO Reusner AS, Tallinna etunimi.sukunimi@retkilehti.. Koli 16.8.2013 9:24:40. www.retkilehti.. alv. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. Matkailutiet Suomessa on kymmenen virallista matkailutietä. p. Kaikkien luontokeskusten keskus avattiin Nuuksioon. KUVA Joel Ahola 6 Friedrichshafen Tulevan kauden tuoteuutuuksia on hypistelty messuilla jo 20 vuotta. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. Moni ei tiedä, mitä niiden varsille kätkeytyy. 10 %) AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Lina Jelanski Juhani Karvonen Eve Kyheröinen Kaisa Leka Panu Pihkala Vera Simonsson TILAAJAPALVELU Aino Juslén Antti Kivimäki Reetta Laaksonen Christoffer Leka Outi Seppä KARTAT KANNEN KUVA Joel Ahola Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos Johanna Kokkola Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. JULKAISIJA Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@retkilehti.. aineistot@retkilehti.. Y-tunnus 1441340-4 TOIMITUSJOHTAJA, ILMOITUSMYYNTI Veikka Gustafsson p. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. 040-187 3400 arkisin kello 8–16 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) mikko.hieta@retkilehti.. KUVA Messe Friedrichshafen KUVA Mikko Hieta Haltia 14 26 15. Syksyllä alkaa yksilöllinen retkineuvonta. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. VUONNA 2013 ILMESTYY 10 NUMEROA, JOISTA YKSI JULKAISTAAN TUPLANUMERONA Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA VAKITUISET AVUSTAJAT TAITTO Mikko Hieta Joel Ahola Mikko Lamminpää Joppe Ranta Ville Siekkinen Marko Taavila Tenhelp Oy/Tenho Järvinen tilaajapalvelu@outdoormedia.
Katsaus Lasten reput 116 Lapsillekin tarjotaan hienoja ominaisuuksia. IHMISET Taidot Eväät viileänä Vienan Karjala Pyöräilijä saa varautua kysymään neuvoa. AJANKOHTAISET Etsimessä Matkailutiet KUVA Christoffer Leka 5-6/2013 elokuu 6 Lyhyitä sekä loputtomia turistitaipaleita. 80 Pohjola Siljanjärvi Harvojen tuntema pyöräilykohde Ruotsissa. 34 Pohjola Vienan Karjala Polkupyörällä kokee vielä aitoa kulttuuria. KUVA Joel Ahola 26 Messut Friedrichshafen 46 Eräaskareet Houkutuslintu Koristeeksi puutarhaan. 60 Kotimaa Koitajoki Uittojen ja taisteluiden näyttämöllä. VARUSTEET Katsaus Lettupannut Etelä-Georgia Shackletonin jalanjäljissä hylkeiden hylk hy lkei eiden saarella. saare 110 96 KUVAT Mikko Hieta 86 Kaukokohde Channel Islands Valurauta paistaa hyvin, mutta painaa paljon. Seikkailusaaret Los Angelesin edustalla. MIELIPITEET Pääkirjoitus Taukopaikka 02-03_Sisalto_MH.indd 3 4 50 × Vaellussandaalit 120 16.8.2013 9:25:04. 54 Ympäristö Lepakkoretki Siivekkäisiin tutustuu parhaiten yöaikaan. 48 Eväät Myslipatukat Energiaa taskukoossa. 14 Ajankohtaiset Suomen luontokeskus avattiin Nuuksioon. 44 Maastossa kylmäketju tahtoo unohtua. 34 KUVA Mikko Hieta Syksyn tuoteuutuus on vetyreaktori. Pelkkä kartta ei riitä. 52 60 Ukko-jumalan työväline. 24 Tapahtumassa Suomi viettää omaa luontopäivää. 86 Kaukokohde Etelä-Georgia Paratiisisaarella ei jaeta palkintoja. Testi Vaellussandaalit 120 Sandaalin suosio maastossa hiipuu. 74 Kotimaa Koli Luontoelämyksistä syntyy taidetta. 54 74 KUVA Vera Simonsson LUONNOSSA Elokuu Sateenkaari 68 Pohjola Tanska Pyöräretki sujuu tasaisella maalla mukavasti
Vapaaretkeilijälle riittäisi pikkureppu eväineen. Mikko Hieta KUVA Mikaela Löfroth mikko.hieta@retkilehti.. Niinpä kulkija menee sinne minne säät sallivat, tai missä vaikuttaisi olevan jotain koettavaa. Lista on loputon. Kallioiset maastot ohitettaisiin köysien avulla kiiveten ja laskeutuen. 4 04-05_Paakirjoitus_MH.indd 4 elokuu 2013 15.8.2013 7:36:38. HIETA MIKKO PÄÄKIRJOITUS Tahdon olla vapaaretkeilijä U lkoilu- ja urheilulajeissa on monia sääntöjä, joiden kiertämiseksi vapautta kaipaavat harrastajat ovat kehitelleet uusia vapaalajeja. Mitä sellainen voisi olla. Yksi kuitenkin puuttuu joukosta: vapaaretkeily. Lähelle vapaaretkeilyn ihannetta päästään tämän lehden jutussa, jossa Baffin Babes -seikkailijaryhmä matkustaa Etelä-Georgian saarelle. Vapaaretkeilijä on elämysten saalistaja. Mukaan voitaisiin joskus pakata kypärä, uima-asu ja välttämättömimmät kiipeilyvarusteet, sillä tallattujen polkujen sijaan vapaaretkeilijä kulkisi John Muirin tyyliin sinne minne nenä osoittaa ja mieli vie. Syvissä vesissä samanlaisella asenteella varustetut nuorukaiset valitsevat lajikseen vapaasukelluksen, jossa pinnan alla liikutaan ilman hengityslaitteita. Käsitteeseen voisi liittää myös Jukka Viljasen lanseeraaman seikkailujuoksun, joka yhdistää juoksemisen ja retkeilyn. Siellä olosuhteet ovat yhtä vaativat kuin etelänavalla, mutta paikka ei kuulu millekään naparetkeilijöiden pistelistalle. Tasamaalla harrastetaan vapaajuoksua eli parkouria, jossa tavoitteena on mahdollisimman sulava liike esteiden yli. Siellä retkeillään, koska se on mukavaa – ei minkään ennätysten tai saavutusten takia. Vapaalaskijat ovat hiihtokansaa, jonka seikkailunjanoa hoidetut vuorenrinteet eivät riitä tyydyttämään. Ensiksi on heitettävä romukoppaan ajatusluutuma siitä, että retkeilijän on aina kannettava puoli omaisuutta mukanaan. × Vapaaretkeilijä on elämysten saalistaja. Hän lähtee; ei vain liikkuakseen vaan liikuttuakseen. Saarella ei ole ketään eikä mitään erityisen tavoittelemisen arvoista. Vapaaretkeilijä ei suostuisi kantamaan makuupussia tai majoitetta – ehkä ei retkikeitintäkään. Mieluusti edetessä kuljettaisiin ainakin pyörällä ja uiden tai meloen. Suomessa vapaaretkeilyn alkulähde voisi olla vaikkapa Kolilla, jossa Elontila järjestää erilaisia retkiä, joiden tarkoitus on enemmän henkinen kokeminen kuin niinkään fyysinen suorittaminen. Vapaahiihdolla taas ei tarkoiteta vapaan tyylin murtomaahiihtoa, vaan freestyleä, joka perustuu luovaan temppuiluun suksilla
WP NOW. Optical Excellence Since 1917 04-05_Paakirjoitus_MH.indd 5 www.nikon.?/so/leisure 15.8.2013 7:36:39. Vapauden kokemiseen suunniteltua huippuoptiikkaa. HOW IS 10 x 42 6.7. Ensiluokkainen suorituskyky pakattuna vahvaan runkoon, joka pysyy tiukasti otteessasi. Tarkka ja kristallinkirkas kuva jopa vaikeimmissakin valaistusolosuhteissa. Nikonin urheiluoptiikka mahdollistaa muille näkymättömien kohteiden tarkastelun ja paljastaa luonnon kaikessa loistossaan ja hienoine yksityiskohtineen. Seikkailuhenkesi vie sinut maailman kaukaisimpiin ja koskemattomimpiin kolkkiin. Astu luonnon ytimeen
MATKAILUTIET M etsimessä etkat atkailutiet TEKSTI JA KUVAT Joel Ahola Suomessa on kymmenen matkailutieksi kutsuttua ajoreittiä. 6 06-13_Matkailutiet_MH.indd 6 elokuu 2013 16.8.2013 11:07:33. Uusin tulokas joukossa on viime vuonna viitoitettu Pohjanlahden Rantatie
LIEDON Vanhalinnan ohittava Hämeen Härkätien osuus on Suomen vanhimpia yhä käytössä olevia teitä. Usein kuultu lausahdus kiteytyy matkailutiellä. Kuninkaantien varrella sijaitseva Espoon tuomiokirkko on Uudenmaan vanhin rakennus. T KULTTUURIHISTORIALLINEN kulkureitti, nähtävyydet ja palvelut luovat yhdessä matkailutien. MATKAILUTIET on viitoitettu yhtenäisin ruskeapohjaisin liikennemerkein, joissa toistuu kunkin reitin tunnuskuva. Tunnetuimpia niistä ovat jo satoja vuosia käytössä olleet kulkureitit, kuten Hämeen Härkätie ja Kuninkaantie, mutta harvempi reissaaja tietää – tai on kulkenut – Taikayöntietä. Matkailuteitä on Suomessa kaikkiaan kymmenen. Sitä on käytetty jo 800-luvulla. elokuu 2013 06-13_Matkailutiet_MH.indd 7 7 16.8.2013 11:07:34. Virallisen matkailutien saama näkyvyys antaa oivan etumatkan kilpailijoihin. Pisimmät matkailutiet yltävät yli tuhannen kilometrin taipaleeseen, mutta lyhimmällä reitillä on pituutta vain muutama peninkulma. ärkeintä on matka, ei päämäärä. Reitin lähtöpaikka ja päätepiste jäävät sivustakatsojan osaan. Näillä entisen Tiehallinnon ja nykyisen Liikenneviraston hyväksymillä reiteillä kokokohdat ovat matkan varrella. Rannikon muut maakunnat ottivat yhteyttä projektin alkamisen jälkeen, sillä vastaavaa tietutkimusta oli tehty muissakin maakunnissa”, kertoo Mikael Lähteenmäki. Pitkä taival tieksi ”Alkuperäinen idea syntyi tietutkimuksesta, kun selvitettiin vanhan postireitin käyttöä Selkämeren rannikolla, Satakunnassa. Osa hankkeista on jäänyt vain yritykseksi, sillä enää pelkkä tiheiden matkapalveluiden kautta kiertelevä taival ei riitä, vaan reitillä on oltava kulttuurihistoriallinen tausta. Yrittäjiä on useita, sillä maakunnat taistelevat nähtävyyksillään ja palveluillaan turisteista ja heidän euroistaan. Vanhin matkailutien status on myönnetty vuonna 1966 Runon ja Rajan tielle, joka on nykyisin osa Via Kareliaa. Uusimpana ryhmään on liittynyt viime vuonna viitoitettu mutta pari vuotta aiemmin virallistettu Pohjanlahden Rantatie, vanha postireitti Varsinais-Suomesta Pohjanlahden perukkaan, Ruotsin rajalle. Kyseessä oli osa vanhinta maareittiä Suomen ja Ruotsin välillä. Sen vanhimmat osat ovat peräisin 1480-luvulta. Varsin kirjavasta joukosta on kyse, vaikka valintakriteerejä on tiukennettu vuosien varrella. Kruunut opastavat Kuninkaantiellä
Pohjanlahden Rantatie kulkee VarsinaisSuomesta, Vehmaalta Perämeren perukkaan, Tornioon. Mutta miten matkailutiehen sitten pitäisi tutustua. Alkumatka Vaasaan syntyi 1400-luvulla vaivaisena kärrypolkuna. Pohjanlahden Rantatie -hanke oli jatkoa edelliselle. MATKAILUTIET Lähteenmäki työskenteli projektipäällikkönä Selkämeren rannikon matkailutiehankkeessa vuosina 2008–2010. Jos on pakko sanoa jokin suosikki, niin se on ihan kotiseuturakkaudestakin Ahlainen–Merikarvia-väli”, Lähteenmäki vinkkaa. Liikennevirasto myönsi vanhalle postireitille matkailutien statuksen vuonna 2010. Projekti päättyi tämän vuoden alussa. 0 100 km ”Pohjanlahden Rantatiellä kannattaa nauttia erityisesti seudun kaksikielisyydestä ja majakkamatkailusta. Ei kannata ahnehtia koko reittiä, vaan valitsee jonkin pätkän tai tekee silmukoita lähiympäristöön samasta yöpaikasta. Pyörällä näkee ja aistii enemmän kuin autossa. × elokuu 2013 16.8.2013 11:07:36. Matkailutie on linjattu esimerkiksi Pietarsaaren ja Kokkolan välillä saariston kautta kulkevalle Seitsemän sillan tielle Liikenneviraston toiveesta”, selventää Lähteenmäki. Postireitin linjauksesta on poikettu matkailutien osalta muutamien palveluiden kohdalla. Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaine valmisteli hakemuksen 8-tie-yhdistykselle, joka toimii matkailutien taustaorganisaationa. Yhdelle nähtävyydelle kannattaa varata tunti aikaa, ja mielenkiintoisessa luontokohteessa vierähtää helposti useita tunteja”, neuvoo matkailutietä viisi vuotta työkseen pohtinut Mikael Lähteenmäki. Saariston Rengastiellä läpiajosta on tullut jopa ongelma, sillä lautalta lautalle kiiruhtava autojen ja motoristien letka muistuttaa enemmän rallia kuin matkailua. Ivalo Enontekiö Kittilä Sodankylä Revontultentie Kemijärvi Rovaniemi Kuusamo Kemi Via Karelia Oulu Kajaani Tervan tie Pohjanlahden Kokkola Rantatie Vaasa Kuhmo Nurmes Iisalmi Sininen Tie Kuopio Seinäjoki Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Vihreän kullan Mikkeli kulttuuritie Taikayöntie Via Karelia Lahti Hämeen Härkätie Maltti on valttia Pohjanlahden Rantatiellä on pituutta lähes 900 kilometriä. Postireitti ei ole päättynyt rajalle, vaan tie on jatkunut rannikkoa Pohjanlahden ympäri eteläiseen Ruotsiin. Rantaa seuraava vanha postireitti on varsin hyvin säilynyt, sillä uudet valtatiet on rakennettu viivasuoriksi taipaleiksi sisämaan puolelle. Suorittamista muistuttava läpiajo on muutenkin kaukana matkailutien ideasta. ”Omatoiminen hidas matkailu 8 06-13_Matkailutiet_MH.indd 8 Kotka Turku Porvoo Saariston Rengastie Hanko Helsinki Kuninkaantie on parasta. Paikoin postireitti on kadonnut valtateiden alle. Vanhalla alkuperäisellä reitillä mutkittelevat osuudet ovat parhaita. ”Matkailutie noudattelee pitkälti alkuperäistä postireittiä, mutta taival on linjattu aina yleisille teille. Vaasan pohjoispuoliset kaupungit on perustettu vasta 1600-luvulta alkaen, joten pohjoisosiltaan reitti on alkumatkaa nuorempaa. Jotkin osat postireitistä ovat nykyisin yksityisteitä. Reitti viitoitettiin viime kesänä ja syksynä”, entinen projektipäällikkö kertaa pitkää mutta onnistunutta prosessia. Matkailutie kulkee monin paikoin alhaisille nopeuksille rajoitetuilla kyläteillä, joten sen ajaminen ei ole automatkailijan vaihtoehto etelästä Lappiin suuntaavalle vaellusreissulle. ”Matkailutien toteutukseen saatiin mukaan kaikki maakuntaliitot sekä lähes kaikki kunnat ja kaupungit. Postilaitoksen perustaminen ajoittuu 1630-luvulle
Hämeen Härkätie M atkailutie yhdistää Turun ja Hämeen linnat, joita on alettu rakentaa 1200-luvun lopulla. KUNINKAANTIE noudattelee vanhaa ratsureittiä, mikä näkyy matkailutien opasteissa. Matkailutien linjaus ei vastaa kaikil-ta osin tien alkuperäistä reittiä, sillä liikennettä ei voida ohjata yksityisteille tai käytöstä poistuneille tieosuuksille. Turusta Hämeeseen kertyy matkaa 162 kilometriä, jonka taittamiseen kului hevoskyydillä nelisen päivää. Matkailutieksi vuonna 1997 viitoitettu 500 kilometrin pituinen taival vie Turusta Viipuriin Etelä-Suomen rannikkoa seuraten. 1500-luvun alussa kuningas Kustaa Vaasa lakkautti monet krouvit hillitäkseen tienvarsijuopottelua. elokuu 2013 06-13_Matkailutiet_MH.indd 9 9 16.8.2013 11:07:37. Reitillä noudatettiin vasemmanpuoleista liikennettä, jotta ratsastajalla jäi oikea käsi vapaaksi miekalla puolustamiseen. Tien syntyaikoina Pohjolassa vaikuttivat Birkan kauppiaat, jotka ostivat rannikolta hämäläisten tuomia turkiksia. Liedon Vanhalinnan ja Hämeenlinnan Rengon ohittavat osuudet on suojeltu museoteinä. HÄMEEN HÄRKÄTIE vie Turun linnalta Hämeen linnaan halki maaseudun ja korpimaisen Tammelan ylängön. Se noudattelee 1300-luvulla muodostunutta ratsureittiä, joka yhdisti rannikon kylät ja kaupungit. KUNINKAANTIEN matkailutie yhdistää Turun ja Viipurin. Hämeen Härkätien linjaus on säilynyt vuosisatoja lähes muuttumattomana. Tiellä on ollut kautta aikojen erilaisia linjauksia – nykyiseen matkailutiehenkin on jäänyt sekä Inkoon että Siuntion kautta kulkevat reitit. Vaikka Kuninkaantietä ovat käyttäneet sekä Ruotsin kuninkaat että Venäjän tsaarit, tien nimi kuvaa paremmin reitin luonnetta: kyseessä oli kuninkaan tie, jota kruunu ylläpiti asetta asettamalla kansalle rasitteita. Suomen vanhimpiin kulkureitteihin lukeutuva Härkätie on syntynyt ennen keskiaikaisia linnoja, sillä kulku-ura muodostui maastoon jo 800-luvulla eli viikinkiaikana. Kuninkaantie K uninkaantie on osa entisen Ruotsin valtakunnan postireittiä, joka kulki Bergenistä Oslon, Göteborgin, Tukholman, Turun ja Viipurin kautta Pietariin. Taipaleen varrelle perustettiin krouveja ja kievareita, joiden tarjonta keskittyi lähinnä olueen ja sahtiin, mikä teki Härkätiestä hallitsijan mielestä turmion taipaleen. Matkailutieksi valittua Kuninkaantien osuutta on kutsuttu yleisesti myös Suureksi Rantatieksi sekä Aliseksi Viipurintieksi. Hämeen Härkätien merkitys kasvoi keskiajalla, kun Turun, Hämeen ja Viipurin linnoja alettiin rakentaa lähes samanaikaisesti
Reitti tarjoaa kattavan katsauksen kotimaiseen luontoon ja kulttuuriin, kun siirrytään merenrannan kalastajakyliltä Järvi-Suomen sekä metsäisen Kainuun kautta vaaroille ja Etelä-Lapin tuntureille. Karjalan Kirkkotie yhtyy Runon ja Rajan tiehen Pohjois-Karjalassa. elokuu 2013 06-13_Matkailutiet_MH.indd 10 16.8.2013 11:07:39. Silmukalla on pituutta vajaat 200 kilometriä teitä pitkin, mutta lauttamatkat kasvattavat taivalta vielä lähes 50 kilometriä. Rengastie on mahdollista kulkea kokonaisuudessaan ainoastaan toukokuusta syyskuuhun, jolloin yhteysalus liikennöi Iniön ja Mossalan välillä. Pyöräreitiksi Saariston Rengastie on ihanteellinen. 10 VIA KARELIAN matkailutiehen kuuluva Runon ja Rajan tie kulkee Venäjän rajan tuntumassa Suomenlahdelta Sallaan. Näin nykyistä Via Kareliaa voidaan pitää maamme vanhimpana matkailutienä. Saariston Rengastie S aariston Rengastie on Turun ja Ahvenanmaan välistä saaristoa kiertävä matkailutie. Leimansa reitille antavat Venäjän rajan läheisyys taistelupaikkoineen ja Salpalinjan puolustusasemineen sekä Pohjois-Karjalan ja Kainuun runomaat. Rengastien silmukan sisällä on lisäksi kaksi muuta yhteysalusta: Rymättylän ja Nauvon välinen yhteysalus sekä Hakkeenpään ja Teersalon väliä seilaava alus, joka ottaa kyytiin ainoastaan ?llareita ja moottoripyöriä. Salpalinjan puolustusasemat sijoittuvat samalle välille. Se on syntynyt Merenkulkulaitoksen vuonna 1996 käynnistämästä hankkeesta, jonka tarkoituksena oli edistää Lounais-Suomen saariston matkailua sekä parantaa saariston sisäisiä ja mantereen välisiä yhteyksiä. Runon ja Rajan tie sai matkailutien statuksen ensimmäisenä Suomessa, vuonna 1966. Via Karelia V ia Karelia on Itä-Suomen rajaseutuja kiertävä matkailutie, johon kuuluvat Runon ja Rajan tie sekä Karjalan Kirkkotie. MATKAILUTIET SAARISTON RENGASTIE on pituutensa, nähtävyyksiensä ja lauttamatkojensa vuoksi ihanteellinen kohde pyöräretkelle. Kirkkotien varrella on 1700- ja 1800-luvuilla rakennettuja nikkarityylisiä puukirkkoja ja tsasounia eli rukoushuoneita. Ortodoksinen kulttuurimatkailu- ja pyhiinvaellusreitti kulkee Heinäveden Valamosta Ilomantsin Hattuvaaraan. Sen kiireettömään kiertämiseen tarvitaan vähintään kolmen yön reissu. Runon ja Rajan tie vie yli tuhannen kilometrin taipaleelle Suomenlahdelta Lappiin päättyen Sallaan. Matkailutie sisältää neljä maantielauttaa, kolme lossia ja yhden yhteysaluksella tehtävän etapin
KUVA Aarno Isomäki/Vastavalo Sininen Tie SININEN TIE kulkee Alajärven keskustaajaman kautta. Koska reitin linjaus ei ole ollut sidoksissa vanhaan kulkuväylään, matkailutien varrelle on pystytty haalimaan toinen toistaan mielenkiintoisempia ja kiehtovampia nähtävyyksiä Astuvansalmen kalliomaalauksista Olavinlinnaan ja Neitvuoren retkipoluista Metsämuseo Lustoon. Alvar Aalto on suunnitellut Alajärvellä useita rakennuksia nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisesta rakennuksesta hänen perustamansa arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen. Reitin matkailullista imagoa on kehitetty viime vuosina, mutta pienten paikkakuntien kautta kulkevalle ja pääteihin nähden poikittaiselle reitille on haasteita löytää reissaajia. Olavinlinna on reitin tunnetuimpia kohteita. Matkailutie alkaa Mäntyharjulta ja kulkee Mikkelin, Ristiinan, Puumalan, Sulkavan, Savonlinnan ja Punkaharjun kautta Parikkalaan. Täällä edessä avautuu Merenkurkku, joka pitää ylittää autolautalla Vaasaan päästäkseen. Rajan itäpuolella matkailureitti jatkuu halki Venäjän Karjalan Petroskoihin. Matkailutien lisäksi reitti on tärkeä kansainvälisen kaupan ja teollisuuden kehittymisen väylä. elokuu 2013 06-13_Matkailutiet_MH.indd 11 11 16.8.2013 11:07:40. Kokonaistaivalta matkailutielle kertyy 250 kilometriä. Vihreän kullan kulttuuritie E teläistä Savoa halkova Vihreän kullan kulttuuritie on valmistunut vuosituhannen vaihteessa. Tien alkupää sijaitsee Norjan Mo i Ranassa, josta tie kulkee Ruotsin Uumajaan. Reitti mainostaa nimellään metsien vihreää kultaa, mutta Saimaan rantoja seuraavien taipaleiden maisemat ovat kauniin vesistöiset. Matkailutie ei perustu historialliseen kulkureittiin, vaan hankkeen takana on ollut ajatus muuttaa maisemat markoiksi. Suomen Sininen Tie kulkee Vaasasta Viitasaarelle, josta on valittavana kaksi vaihtoehtoista reittiä Pielaveden ja Tervon kautta Kuopioon. K ansainvälinen matkailutie, Sininen Tie, alkaa Atlantin rannalta ja päättyy Pohjolan toiselle laidalle, Äänisen äärelle. Se sopii rauhallisten kyläteiden, maisemiensa, pituutensa ja hyvien retkeilymahdollisuuksiensa puolesta erinomaisesti pyöräretkikohteeksi. Suomen noin 550 kilometrin osuus Sinisestä Tiestä päättyy Tohmajärvelle, Niiralan rajanylityspaikalle. Onpa reitin nähtävyysluetteloon liitetty kohteita myös tien ulkopuolelta. Sininen Tie on perustettu 1960-luvun lopulla, mutta sen seuraamia vesiväyliä on käytetty kulkureitteinä jo tuhansia vuosia. VIHREÄN KULLAN KULTTUURITIE kulkee nähtävyydeltä toiselle eteläisessä Savossa
Tietä ei ole eteläosiltaan linjattu ainoastaan Suomen puolelle, vaan reitti tunnetaan Ruotsissa Haaparannan ja Karessuandon välillä nimellä Norrskensvägen. Alkuperäisen nimen kerrotaan syntyneen reitin korkeimmalla kohdalla, Suomen Muokkatakassa, jossa ratsumestarin nuotion savu pyöri silmiin, vaikka hän olisi istunut millä puolella tulta tahansa. Revontultentie R evontultentie on pohjoismainen matkailutie, joka virallistettiin vuonna 2002. Aivan kuin olisi tuullut neljästä ilmansuunnasta samanaikaisesti. Ennen nimeämistään Revontultentieksi reitti tunnettiin Neljän tuulen tienä. Se alkaa Torniosta ja seuraa Suomen ja Ruotsin rajajokien tuntumassa Kilpisjärvelle, josta matkailutie jatkuu Jäämeren rannalle, Norjan Tromssaan. Näistä pohjoisin tunnetaan Väinö Linnan reittinä, sillä maisemat ovat Täällä Pohjantähden alla -kirjasarjan tapahtumien taustalla. Taikayöntie ja sen kulttuurinähtävyydet ovat tuntemattomia monelle matkailijalle – tai niin he ainakin luulevat. KUVA Yli-Kirran talonpoikaismuseo MATKAILUTIET TAIKAYÖNTIEN varrella sijaitseva Yli-Kirran talonpoikaismuseo on Mauri Kunnaksen Koiramäen esikuva. Ennen autotietä matkalaiset käyttivät Väylää, rajajoen tarjoamaan vesireittiä. elokuu 2013 06-13_Matkailutiet_MH.indd 12 16.8.2013 11:07:41. Revontultentiellä on pitkät perinteet, vaikka Kilpisjärvelle tie valmistui etelästä vasta viime sotien aikaan. 12 TORNIOSTA Tromssaan vievä Revontultentie tarjoaa matkailijalle nimensä mukaisia elämyksiä. Lähes jokainen suomalainen on tutustunut jotenkin Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoihin. Lyhyen matkailutien valttina on reitin pituuden suoma kiireettömyys. Taikayöntie S uomen lyhin ja ehkä tuntemattomin matkailutie sijoittuu Satakunnan ja Pirkanmaan rajaseudulle, jossa 50 kilometrin pituinen Taikayöntie yhdistää Huittisen, Punkalaitumen ja Urjalan. Matkailutie on saanut nimensä muusikko Martti Innasen vuonna 1967 julkaisemasta Urjalan taikayö -kappaleesta. Reitin itäosa haarautuu kolmeen suuntaan. Pohjoismaisen yhteistyön nimissä reitin tunnuskuvassa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Saamen liput kietoutuvat yhteen. Taival halkoo kulttuurimaisemaa, jossa vanha talonpoikainen rakennusperintö esittäytyy aidoimmillaan. Koiramäen esikuvana oleva Yli-Kirran talonpoikaismuseo sijaitsee Taikayöntien varrella, noin kilometri Punkalaitumen kirkonkylästä Urjalaan päin
Tervaa tarvittiin etenkin purjeveneiden kyllästämiseen. Rantatie on jäänyt nykyisistä suorista ja nopeista valtateistä sivuun, mikä on osaltaan mahdollistanut vanhan tieympäristön ja siihen kuuluvien valtakunnallisesti arvokkaiden rakennuskokonaisuuksien säilymisen nykypäiviin asti. Lähes 900 kilometrin pituinen taival noudattelee historiallista postireittiä Varsinais-Suomesta Perämeren perukkaan – Suomi-neidon helmasta kainaloon. TERVAN TIE vie matkailijan Kuhmon ja Oulun väliselle taipaleelle, joka tunnetaan 1800-luvun tervansouduistaan. Tervantuotannon kiihkeintä aikaa elettiin 1700- ja 1800-luvuilla, jolloin Kainuun tervahautojen musta kulta kuljetettiin jokiveneillä kansainväliseen kauppakaupunkiin, Ouluun. Unescon maailmanperintölistalle päätynyt Vanha Rauma on yksi reitin nähtävyyksistä. Pohjanlahden Rantatie P POHJANLAHDEN RANTATIE yhdistää Länsi-Suomen ja Pohjanmaan rannikoiden kaupungit. Pohjanlahden rannikkoseutua seuranneella postitiellä on monipuolinen historia. Oulujoen vesistöalueen kulkuhistoria ei rajoitu pelkkään tervansoutuun, vaan kyseessä on osa ikivanhaa kulkureittiä Pohjanlahdelta Laatokalle. elokuu 2013 06-13_Matkailutiet_MH.indd 13 13 16.8.2013 11:07:43. Reitti alkaa Turun sijasta Vehmaalta, sillä alkutaival keskiajan keskuksesta Selkämeren rannikolle noudattelee Ahvenmaan kautta Tukholmaan vievää Suurta Postireittiä. Sitä pitkin ovat ratsastaneet ja marssineet niin postitalonpojat ja veronkantajat kuin armeijakin. ohjanlahden Rantatie on uusin tulokas valtakunnallisten matkailuteiden joukossa. Matkailijat kulkevat autoteillä, mutta reitti on saanut teemansa tervansoudun vesireitistä. KUVA Outi Ritvanen/Vastavalo Tervan tie K uhmon ja Oulun välinen 350 kilometrin taival, Tervan tie, sai matkailutien virallisen aseman vuonna 2008. Tervan tie tarjoaa matkailuelämyksiä kulttuurin lisäksi luonnon parissa, sillä matkailutie kulkee Vuokatin, Oulujärven retkeilyalueen ja Rokuan kansallispuiston kautta. Se sai matkailutien statuksensa vuonna 2010, mutta reittiviitoitus valmistui vasta viime syksynä. Terva tarjosi Kainuun syrjäisten korpien asukkaille ennennäkemättömän mahdollisuuden ansaita rahaa – rikastua. Se tunnetaan myös Oulun ja Kajaanin linnojen välisenä liikennereittinä sekä uittoväylänä. Matkailutie loppuu Tornioon, mutta alkupäinen postireitti on jatkunut Pohjalahden länsilaitaa EteläRuotsiin. Vesiväylää on käytetty yhtälailla eräretkillä kuin sota- ja kauppareittinä
Kesäaikaan turisteja kyyditään suoralla yhteydellä Kiasman tilausbussipysäkiltä kolmesti päivässä. Arkkitehti Rainer Mahlamäen ajatuksena on ollut ilmentää ihmisen ja luonnon kohtaamista, missä onkin onnistuttu hyvin. Toinen suunnittelun lähtökohta on ollut suojan ajatus. Aivan kuin olisi tultu halkais- tun puun sisään. Se ei tyydy pelkästään esittelemään luontoa tai eläimiä, vaan nimenomaan suomalaisesta luonnosta kumpuavia elämyksiä ja retkeilymahdollisuuksia. Muodoltaan rakennuksen sanotaan muistuttavan sotkaa, mutta aivan seinän vierestä sitä on hieman vaikea havaita. TEKSTI JA KUVAT Mikko Hieta T sa myös julkisella liikenteellä tai vaikka polkupyörällä. Sen puinen pinta on kaarnanruskea, mutta sisätiloissa sävy vaihtuu lähes valkoiseksi. HALTIA Uusi luontokeskus Haltia Nuuksion kansallispuiston laidalle avattu valtakunnallinen keskus opastaa retkelle kädestä pitäen. Vierailija ei kohtaa ensimmäisenä suur- ajankohtaiset ämän kesän päiväretkikohteiden suosikiksi on nopeasti noussut uudenkarhea Suomen luontokeskus Haltia. Haltian rakennus istuu tukevasti kalliorinteessä. Sen sijaan huomio kiinnittyy siihen, miten kauniisti luonnonmukaiset kaarevat muodot yhdistyvät suoriin linjoihin. Keskus sijaitsee vain noin 30 kilometrin päässä Helsingin keskustasta Espoon Nuuksiossa, ja se on helposti saavutettavis- 14 14-17_Haltia_MH.indd 14 elokuu 2013 15.8.2013 7:37:38. Kehätien urbaani ympäristö vaihtuu nopeasti maalaismaisemaan – harmaat kalliot hipovat tietä ja puiden välistä pilkottaa sininen järven pinta
kannustaa retkeilemään ta julkitilan aulaa, vaan mittakaavaltaan hyvin kodikkaan eteisen. KAPEA lumikanjoni johdattelee avaraan päänäyttelyhalliin. Tablettitietokoneisiin tottuneelle sukupolvelle viherkehään tutustuminen käy käden käänteessä, sillä pääkaupunkiseudun AUTIOTUVAN pöytään on upotettu kosketusnäyttö, jonka kautta voi selailla vieraskirjamerkintöjä aidoista tuvista ympäri Suomen. Vasta pääsylipun ostettuaan kävijä jatkaa kapean tunnelin läpi päänäyttelyn avaraan tilaan. Muunneltavuuden huippu Haltia ei missään tapauksessa ole vain pääkaupunkiseudun luontokeskus. Palvelu on luotu vuorovaikutteiseksi siten, että kävijät voivat myös itse lisätä tietokantaan uutta tietoa tai vaikka kuvia kohteista. Ei kysyvä tieltä eksy Haltiassakaan, mutta sen tarkoitus on toimia kaikkien luontokeskusten luontokeskuksena – eräänlaisena emokeskuksena, joka myös kehittää luontokeskusten toimintaa valtakunnallisesti. Tupa sopii hyvin omien kämppämuistojen kertaamiseen ja perheen kanssa tarinointiin. Tupa kohtaa tietokoneen Lipun ostamisessa ei kannata kiirehtiä, sillä infopisteen vasemmalla puolella on pääkaupunkiseudun viherkehää esittelevä näyttely sekä hauska autiotupa, joihin on kumpaankin vapaa pääsy. Viherkehänäyttelyyn astuessa ensimmäinen aistimus on lämpö, joka hohkaa suurikokoisista näytöistä ja projektoreista. Toisella näytöllä voi tarkastella Viherwikitietokantaa, josta löytyy pääkaupunkiseudun retkeilykohteita. Itse asiassa Nuuksion kansallispuistoon opastaminen kuuluu Haukkalammen luontotuvalle, jossa palvelusta vastaavat partiolaiset. Karttanäytön edessä huitominen muistuttaa enemmän elokuvien tieteisfantasiaa kuin perinteistä luontonäyttelyä, mutta nuoremman kävijäpolven mielestä se lienee vain hyvä asia. Luontokeskuksen esitystekniikassa ei ole säästelty ja se selvästi edustaa parasta mitä verovaroin on saatu hankittua. Valitettavasti sen sijainti on hieman nurkan takana, joten joiltakin kävijöiltä se saattaa jäädä kokonaan löytämättä. Kohteiden välisiä etäisyyksiä voi myös kätevästi mitata. karttaa pystyy näytöllä suurentamaan hetkessä kutakuinkin yksittäisen puun tarkkuudelle. Laitteita käytetään onneksi energiansäästötilassa ja hankinnoissa on huomioitu ympäristövaikutukset laitteiden elinkaaren aikana. elokuu 2013 14-17_Haltia_MH.indd 15 15 15.8.2013 7:37:39. Tilaan on tulossa myös pieni kirjasto. Vielä hieman uudenkarhealta tuntuvassa tilassa kuuluu kaminan kipinöivä räiske, joka kutsuu istumaan tuvan pirt- tipöydän ääreen. Vieraskirjamerkinnän valitseminen muuttaa tuvan ikkunasta näkyvän maiseman juuri sellaiseksi, jollainen se oikeastikin kyseisellä kämpällä olisi. Autiotupa on pienikokoinen versio siitä, miltä suomalainen autiotupa esimerkiksi voisi näyttää. Mielenkiintoinen yksityiskohta on tuvan ikkuna, jonka taakse on myös kätketty näyttöruutu. Pöytään on upotettu kosketusnäyttö, jonka avulla voi selailla valikoituja vieraskirjamerkintöjä aidoilta tuvilta
Koska perinteistä näyttelyesineistöä on tuskin lainkaan, ja lähes kaikki tieto esitetään näyttöjen avulla, voi koko näyttelyn käytännössä uudistaa nappia painamalla. Haluttu luontokohde valitaan kartalla kävelemällä ja lisätiedot ilmestyvät näyttöruudulle. Tunnelin varrella on näyttelyn ainut perinteinen dioraama, joka esittelee eläimiä talvisessa luonnossa. Eri näyttelyelementit on kytketty yhteen siten, että kuvien vaihtuminen vaikuttaa myös äänimaisemaan ja tilan valaistukseen. Päänäyttelyyn kuljetaan kapean lumikanjonin lävitse. Ihmisen toiminta ja vaikutus luontoon näkyy kuvissakin – tarkoituksella. HALTIA PERINTEISET informaatiotaulut on korvattu vuorovaikutteisilla näytöillä. Haltiassa onkin mietitty tilojen monikäyttöisyyttä. elokuu 2013 15.8.2013 7:37:40. Haltiassa on helppo muodostaa kuva Suomen luonnosta kokonaisuutena eri vuodenaikoineen. Erityisesti näyttely kertoo maamme 37 kansallispuistosta. Salin lattiaan on heijastettu Suomen kartta, joka herää eloon kun kävijä astuu kartan HALTIASSA tarjotaan maksutta retkineuvontaa. Kokemus syntyy öisiä ääniä kuuntelemalla. Näyttelysalissa 18-metriselle virtuaaliseinälle heijastetaan maisemia Suomen luonnosta. Matkailua ajatellen Haltia onkin ulkomaalaiselle turistille erinomainen päiväretkikohde – näyttelyn opastukset hoituvat 12 eri kielellä. Esimerkiksi auditorio muuntuu hetkessä salitilaksi, jolloin sitä voi käyttää erilaisissa juhlatilaisuuksissa. ”Kun näyttely saa aikaan innostuksen tai päätöksen lähteä luontoon, se on onnistunut”, kertoo näyttelypäällikkö Petri Ryöppy. Päinvastaisella laidalla tarjotaan elämyksiä lapsille, jotka voivat ryömiä karhunpesään silittämään nukkuvaa kontiota. Muuten eläimistä kiinnostuneet voivat täydentää kokemustaan vierailemalla Helsingissä luonnontieteellisessä museossa. ”Ei tätä näyttelyä ole tehty luontoa varten, vaan ihmisille”, hän jatkaa. Elämyksen innoittamana luontoon Päänäyttelyn laidalta kuljetaan pimeään huoneeseen, jossa voi kokea yöretken eksotiikkaa. Oppaat auttavat myös tupavarausten tekemisessä. 16 14-17_Haltia_MH.indd 16 Poikkeuksellista ja uutta näyttelyssä on sen muunneltavuus
Kartan vieressä kohoaa erikoinen puurakennelma, sotkanmuna, jonka sisälle tai- Haltian tutkimiseen kannattaa varata vähintään pari tuntia. Kävijä voi kartalla kävelemällä valita luontokohteita, joista hän haluaa saada lisätietoa. teilija Osmo Rauhala on luonut Peliteoria-nimisen videoteoksen. Ilmeisen monimutkaisen kamerateknologian avulla kehä alkaa seurata ihmistä pitkin karttaa, kunnes tämä pysähtyy johonkin kartan aktiivisista pisteistä. reunalla välkkyvään rinkiin. Siihen kuuluvat joutsenet viittaavat suomalaiseen mytologiaan, joka on innoittanut koko rakennuksen suunnittelua. Lisäksi keskuksesta voi varata veloituksetta ajan henkilökohtaiseen retkineuvontaan, jossa autetaan suunnittelemaan retkiä mihin tahansa Suomessa. Kaikkiaan Haltian tutkimiseen kannattaa varata vähintään pari tuntia ja retken ohjelmaan voi myös sisällyttää patikointia varsinaisen kansallispuiston puolella. Kalevala-eepoksen alussa maailman selitetään syntyneen sotkan munasta. Näin näyttelystä innostunut voi syventää elämystään lähipoluilla, vaikkei olisi siihen ennalta varautunutkaan. Syyskuussa keskuksen palvelut laajenevat siten, että kävijöille ryhdytään vuokraamaan pe- rusretkeilyvälineitä, kuten takkeja, reppuja ja saappaita. Kun kohde aktivoituu, kartalle heijastuu reitti lähimmälle näytölle, johon kävijän tulee seuraavaksi siirtyä. PÄÄKAUPUNKISEUDUN viherkehä avautuu havainnolliselta kartalta, jota on helppo suurentaa jopa yksittäisen puun tarkkuudelle. Ajatus siitä, että ihmisen on oikeasti lähdettävä liikkeelle nähdäkseen luontoa, välittyy kyllä tästä pelimäisestä näyttelyelementistä hienosti. NÄYTTELYN nurkasta löytyy karhunpesä, jonne ryömivä kohtaa nukkuvan kontion. Näyttelyn muna on syntynyt 620:stä yksilöllisesti erilaisesta puukappaleesta, joten melkoinen luomistyö siinäkin on taustalla. Kosketusnäyttöä voi sutia tieteiselokuvien tyyliin molemmin käsin. Oppaat auttavat mielellään esimerkiksi tupien sekä yhteistyöyritysten palvelujen varaamisessa. Arvatenkin kartan toiminnot kaipaavat vielä tarkemman käyttöohjeen rinnalleen, sillä vieraillessamme näyttelyssä monikaan kävijä ei tuntunut ymmärtävän kartan toimintaperiaatetta. Luontokeskuksen hyvinvarusteltu kauppa myy muun muassa kaikkia Suomen retkikarttoja. Myös sovelluksen toiminnan hienosäätö oli vielä kesken. Siellä hänelle esitetään jälleen lisätietoa valitsemastaan kohteesta. × www.haltia.com viherkeha.haltia.com elokuu 2013 14-17_Haltia_MH.indd 17 17 15.8.2013 7:37:41
Kansallispuiston alueella niitä on nyt viisi. Myös kalvon valmistustavalla ja -materiaaleilla on merkitystä. ”Käytännössä kestävyys ylittää kuluttajatuotteille asetetut vaatimukset”, Henrietta KUVA Tero Kuitunen Kaikki hyttyskarkotteet eivät sovi kalvovaatteille Bryan Gore-Texilta kertoo. Kansainvälisissä testeissä on todettu, että kalvot vaurioituvat sitä voimakkaammin, mitä suurempi osuus deetiä karkotteessa on. Erä-lehden testissä dietyylitoluamidia eli deetiä sisältävää hyttyskarkotetta sumutettiin vaatetta vedeltä suojaavalle muovikalvolle, minkä seurauksena kalvo alkoi sulaa. ”Deetiä sisältävät hyttyskarkotteet voivat plastisoida muovimateriaaleja. Off- ja Autan-karkotteita maahantuovan Transmerin kuluttajapalvelulle ilmiö on tuttu. Talkoopäivän tarkoituksena oli kartoittaa kansallispuiston vedenalaista kulttuuriperintöä ja luontoa. Ainutlaatuisella, maankohoamisen alati muovaamalla alueella sijaitsee useampikin hylky, joista on vain niukasti tietoa. Suomessa myytävissä karkotteissa aineen pitoisuus saa olla korkeintaan 50 %, mutta maailmalla myydään jopa sadan prosentin liuoksia. SYYSRETKILLÄ kiusaavat hirvikärpäset ja muut lentävät hyönteiset on helppo pitää loitolla voimakkailla karkotteilla, mutta niiden käytössä on syytä olla tarkkana. Off-karkotteet on tarkoitettu iholle, eikä niitä suositella käytettäväksi millekään keinokuitumateriaaleille. ”Sukeltaessa voi keskittyä vain hetkeen, ja olla omassa pienessä kuplassa. Lisäksi nykyisin on saatavilla laaja valikoima ulkoiluvaatteita, jotka on jo tehtaalla käsitelty karkotteella. Kaikki karkotteet eivät nimittäin sovi sumutettavaksi kalvovaatteille. elokuu 2013 18-23_Ajankohtaiset_MH.indd 18 16.8.2013 14:26:01. ”Vedenalaiselta luontopolulta löytyi uusi isohko hylyn laidan kappale, joka on siirtynyt jäiden mukana. Hylyn osaa ei ollut siinä viime syksynä”, hehkuttaa suojelubiologi Essi Keskinen, joka löysi osan sukeltaja Janne Rekilän kanssa. Se on todella meditatiivista. Erä-lehden testissä oli mukana edullisia Air-Tex-kalvoja, jotka on myös Retki-lehden testeissä todettu ominaisuuksiltaan vaatimattomiksi. Esimerkiksi Autan-tuotesarjassa vaikuttava aine on ikaridiini, joka ei vahingoita keinomateriaaleja. Perämerellä hylyt säilyvät hyvin, sillä vesi ei ole liian suolaista ja orgaanista ainesta tuhoava laivamato ei elä vesistössä”, sanoo intendentti Maija Matikka Museovirastosta. Tähän mennessä olemme löytäneet tiiliä. Jos karkotetta haluaa käyttää kalvovaatteelle, pitää tuoteselosteet lukea tarkkaan. Vaatteiden suihkuttaminen karkotteella on muutenkin tarpeetonta, koska vaate suojaa hyönteisten pure- 18 milta ja pistoksilta mekaanisestikin. Alueelta voi löytyä myös pirtulasteja, sillä Selkä-Sarvi on ollut ennen pirtun salakuljetuspaikka, ja aina poliisien saapuessa paikalle lasteja on tiputettu mereen”, kertoo Keskinen. Tästä syystä Off-tuotteissa, joissa deetiä käytetään, on ollut asiasta varoitusmerkintä jo vuosia”, Tarja Ahonen kertoo Retki-lehdelle. Päivään osallistui Metsähallituksen sukeltajien lisäksi noin 30 vapaaehtoista sukellusseuroista eri puolelta Suomea. Seuraavaksi haluaisimme löytää tiililaivan hylyn, joka sijaitsee Selkä-Sarven eteläosassa, saaren rannassa. Kalliimpia kalvokankaita valmistava Gore-Tex kertoo heidän kaikkien tuotteidensa täyttävän poliisin ja puolustusvoimien kansainväliset vaatimukset vaatteiden deet-kestävyydelle. ajankohtaiset KUVA Meri Marttinen/Metsähallitus UUTISET Vedenalaisissa talkoissa löytyi hylyn osa PERÄMEREN kansallispuistossa järjestetyissä vedenalaisissa talkoissa sukeltajat löysivät uuden hylyn kappaleen Selkä-Sarven saaren edustalta. ”Perämeren alueella sijaitsee noin sata vedenalaista kulttuuriperintökohdetta, joista suurin osa on hylkyjä. Aina ei tarvitse nähdä koralleja tai värikkäitä kaloja
Haamuretkeilijöiden avulla Metsähallitus odottaa saavansa arvokkaita ideoita retkikohteiden ja -kokemusten kehittämiseksi. Systemaattiset lintukartoitukset hän aloitti 1971. Kartoitusten seurauksena Perämeren kansallispuiston linnustosta on tarkat tiedot usean vuosikymmenen ajalta. elokuu 2013 18-23_Ajankohtaiset_MH.indd 19 19 16.8.2013 14:26:02. Retkihaamut joukossamme TÄNÄ syksyllä polulla vastaan tuleva retkeilijä voikin olla ihan oikea haamu. Rauhala on jatkanut kartoituksia tänäkin vuonna. Tiilitehtaanmäen alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi. Liukkaus, joka on tyypillistä puisille pitkoksille, on voitettu karhennetulla pintakerroksella. Metsähallitus on haalinut Suomen Ladun jäsenistä haamuretkeilijöitä salaiseen tehtävään. Useat lajit ovat väliin runsastuneet ja välillä monen lajin kannat ovat romahtaneet. Muovin etuja ovat keveys ja helppo asennettavuus sekä pitkäikäisyys. Pitkospuut pätkitään nyt muovista KRISTIINANKAUPUNGIN Tiilitehtaanmäen–Pohjoislahden luontoreitillä kokeillaan uutta materiaalia, kun vanhoja liukkaita ja jo osin lahoja pitkospuita on korvattu 150 metrin matkalta KWH Pipe -yhtiön ja Metsähallituksen yhdessä kehittelemillä polyeteenimuovista tehdyillä pitkoksilla. Tiilitehtaanmäen–Pohjoislahden karttaesitettä saa Kristiinankaupungin matkailutoimistosta. Pentti Rauhala on käynyt ensimmäisen kerran Sarvessa 1960-luvulla. Haamut retkeilevät omatoimisesti mutta nimettömästi kansallispuistoissa ja kirjaavat palautetta kokemastaan. Alueelle on myös rakennettu viisi uutta polkusiltaa ja lintutorni. KUVA Metsähallitus Pentti Rauhala on vuoden Sarvipää KEMILÄINEN lintuharrastaja ja tutkija Pentti Rauhala on nimetty vuoden Sarvipääksi. Metsähallituksen luontopalvelut myönsi arvonimen Sarven saaressa vuosittain järjestettävien sarvipäivien yhteydessä. Esitteessä on tietoa alueen historiasta, linnuista, eläimistä ja luonnosta. Haamut bloggaavat anonyymisti nimellä ”Haamuretkeilijä” sivustolla yhteiso.luontoon.?. Polkujen varrelle on asennettu useita luonnon monimuotoisuudesta ja alueen historiasta kertovia luontopolkutauluja. Tapahtumassa veneilijät, kalastajat ja muut kävijät tapaavat kesäisissä merkeissä. Risuja ja ruusuja halutaan kerätä yhtä lailla rakenteista kuin maisemistakin. Ratkaisu on ensimmäistä kertaa koekäytössä Suomessa. Tittelin saa vuosittain henkilö, joka on edistänyt Perämeren kansallispuiston toimintaa
. Tavoitteena on virallisen lajiliiton asema. Naisten sarjan voittoon kirivät RasKun Flikat -joukkueen Satu Heittola ja Leena Ojala. Pari sai sekasarjan hopeaa. 24 tuntia kestävä suunnistuskilpailu. Kärkijoukkeille suunnistuskilometrejä kertyi vuorokauden aikana reilusti yli sata. Laipanmaassa kisailtiin virallisen 24 tunnin kisan lisäksi kevyemmässä kahdeksantuntisessa sarjassa sekä maastopyörällä seitsemän tunnin ajan. Sappeen hiihtokeskus palveli kilpailukeskuksena, mikä teki järjestäjien elämästä helpompaa. Reitti suunnitellaan itse ennen kilpailua. Kilpailijoilta kiitosta keräsivät haastava rata hienoissa maisemissa. Yksi Hämeen suurimmista metsäalueista piilotti lähes 70 pisteytettyä rastipistettä. Kaksi viikkoa aiemmin pidetyt MM-kisat karsivat kansainvälisiä vieraita verrattuna aiempiin vuosiin. ”Pyrimme pääsemään ripeästi kansainvälisen rogaining-liiton jäseniksi ja palvelemaan harrastajia muun muassa suunnitelmallisemmalla kilpailukalenterilla”, kertoo Kaaja. ”Kilpailu onnistui hienosti ja saimme puristettua samaan viikonloppuun ensimmäistä kertaa myös maastopyöräilijöille oman kisan”, kertoi kilpailunjohtaja Jari Kaaja. Toki talousmetsien tiheät vesakot ja aukkojen risut olivat haastaneet kunnon jokaiselta osallistujalta. Aiemmin kilpailuja on järjestetty täysin sähköjen ulottumattomissakin, sillä riittävän suuria metsäalueita hyvään rogaining-kisaan ei löydy joka nurkalta. Haastavat maastot Rogaining . Kalke on ottanut harteilleen vuoden 2015 rogainingin maailmanmestaruuskilpailuiden järjestelyt. 20 elokuu 2013 18-23_Ajankohtaiset_MH.indd 20 16.8.2013 14:26:05. . Heille kisa oli järjestyksessään jo numero 84. Aiemmin lajin arvokisat on pidetty Suomessa vuonna 2009, kun Euroopan mestaruudet ratkottiin Ylläksellä. Kokemuksella voittoon Armo Hiie ja Reigo Lehtla Virosta kuittasivat sekä avoimen että miesten veteraanisarjan voitot. . HiPe-joukkueen Hillevi ja Pekka Syväterä voittivat veteraanien sekasarjan hopeaa. MM-kisat Suomeen Retki-Rogaining-tapahtuman yhteydessä perustettiin Rogaining Finland -yhdistys, jonka puitteissa voidaan lajia kehittää entistä laajemmin. Kangasalalaisen seikkailu-urheiluseura Kalke:n yhdessä Retki-lehden kanssa aloittama Retki-Rogaining on ollut alusta saakka lajin päätapahtuma Suomessa. Kuntoa ja kestävyyttä sekä suunnittelukykyä vaativa joukkuelaji on kasvanut muutaman innokkaan harrastajan piiristä satojen aktiiviharrastajien ja koko kesän jatkuvien tapahtumien ilmiöksi. Rasteja leimaten kerätään mahdollisim- man paljon pisteitä. UUTISET Retki-Rogaining testasi suunnistustaidot SEIKKAILULLINEN suunnistuslaji rogaining houkutteli yli kaksisataa harrastajaa Sydän-Hämeeseen elokuussa. Kilpailukeskukseen saa tulla nukku- maan ja syömään kisan aikana. . Kisa käydään 2–4-henkisin joukkuein. Laji on saanut alkunsa Australiassa 1960-luvulla RESISTANCE-JOUKKUEEN Anni Toppilalla ja Ilkka Lassilalla nousee jalka loppukiriin vielä vuorokauden täyttyessäkin. × . Kisaamassa oli tänäkin vuonna kotimaan kärkijoukkueiden lisäksi toistakymmentä joukkuetta ulkomailta
VUODESTA 1891 Paleletko. Merinovillaneuleen patentoitu, untuvanpehmeä silmukointi säilyttää ilmakerroksen lämpimänä ja eristävänä suojana kehon ympärillä. Woolpower Ullfrotté Original –asuja on valmistettu vuodesta 1972. Villa kuljettaa hien ihon pinnalta pois luonnollisesti ja on kuiva ihoa vasten. Woolpowerin sukat, alusasut, välikerrastot ja villatakit valmistetaan Pohjois-Ruotsissa, Östersundissa aidosta Patagonian merinovillasta. Älä palele enää. 18-23_Ajankohtaiset_MH.indd 21 19.8.2013 14:26:15
36 euroa. Vaikka jokainen uusi eräkirja onkin positiivinen saavutus, ei tämä kirja tarjoa kovin tuoreita näkökulmia tuttuun teemaan. 30 euroa. Teos sisältää myös tietoa maalausten kuvasymboliikasta ja löytöhistoriasta. Ei siis ole ihme, että Lars Myttingin puulämmittämistä käsittelevästä teoksesta on sukeutunut pohjoismainen ilmiö. Polttopuiden säilyttämistä käsittelevässä kappaleessa muistetaan isällisesti varoittaa, että Suomessa puita ei sitten säilytetä talojen seinustoilla, tai syttyy tulipalo. MH RETKIKOHTEIDEN yleisten opaskirjojen rinnalla erilaiset teemaretkikirjat ovat hyvin käyttökelpoisia ja mielenkiintoisia. Suomen kalliomaalaukset – Bongarin käsikirja, Jukka Parkkinen ja Tuija Wetterstrand. Opus on kulttuurikirja, joka listaa lämmitystilastot ja esittelee ihmisiä, joille puupinojen kasaaminen on intohimo. Kirjan lokalisointi on onnistunut kohtuullisesti, ja mukaan on saatu monia kotimaisia esimerkkejä. Syvällinen ?losofointi, pilkepinojen ihannointi ja fanipoika-asenne Juha Miedon kaltaisia elämäntapahalonhakkaajia kohtaan vaikuttaa kaupunkilaisen lukijan silmin hieman kummalliselta. Edico 2013. Kuulkaa korpeimme kuiskintaa, Risto Marttila. 263 sivua. 192 sivua. Erityinen kiitos on annettava lasten kanssa retkeilyä käsittelevästä osiosta. Moreeni 2012. MH Retkeilijän uudet taidot Perinteikäs erätarina Kiveen kirjoitettua ERÄTAITOJEN kartuttamisesta kiinnostuneet ovat tähän saakka turvautuneet Olli Aulion 1990-luvun suurteokseen: Suureen retkeilykirjaan. Sen opit ovat edelleen enimmäkseen päteviä, mutta tuoreelle oppaalle on ollut huutava tarve. Ihmisten kuvauksessa Marttila onnistuu hyvin, vaikkeivät hahmot kovin yllätyksellisiä olekaan. Tarvetta olisi selkeälle oppaalle, joka kertoisi miten puut säilytetään ja poltetaan oikein sekä millaista puuta mihinkin tarkoitukseen on syytä varata. elokuu 2013 18-23_Ajankohtaiset_MH.indd 22 16.8.2013 14:26:32. Kirja rakentuu nelikon sattumuksista ja tarinoinnista. Kohteet on ryhmitelty alueittain. Kirjassa on toki monta mottia hyödyllistä tietoa, mutta se on siellä täällä kirjan eri osissa ja väliin mahtuu useampi sylillinen huonommin hehkuvia kappaleita. Bazar 2013. 203 sivua. 22 Täyttä puuta, Lars Mytting. Teoksessa metsäpäällikkö, maisteri, eversti ja kauppias ovat kalastusretkellä. 35 euroa. 29 euroa. MH ESIKOISROMAANISSAAN Risto Marttila toistaa tyypillisiä kotimaisen eräkirjan lajipiirteitä. Retkessä on esitelty muun muassa luolaretkiä, kahvilakierroksia ja vesiputousten bongaamista. Laaksonen päivittää kirjan avulla retkeilijän taidot tälle vuosituhannelle. Otava 2013. KIRJAT Kulttuurikirja polttopuusta POHJOLASSA puulämmitys on välttämättömyys ja osa kulttuuria. Kulutamme Suomessa viisi miljoonaa kuutiometriä polttopuuta vuodessa, ja liekit kasvavat samaa tahtia sähkön hinnan noustessa. Uuden retkeilijän oppaan takana on Jouni Laaksonen, jonka nimi ja ansiot riittävät hyvin tuomaan uskottavuutta sisällölle, vaikka jotkut ohjeet menevätkin hieman mielipiteen tasolle. Jokainen kohde esitellään havainnollisesti kuvien kera ja niihin annetaan koordinaatit sekä lähestymisohjeet kartalla. Tämän tarpeen tyydyttämisessä kirja ei aivan saavuta tavoitetta. MH Retkeilijän opas, Jouni Laaksonen. Jukka Parkkisen ja Tuija Wetterstrandin kokoama uutuusteos esittelee yli sata kalliomaalauskohdetta eri puolilta Suomea. Suomenkielistä laitosta on odotettu innolla. Jos halkoja on tungettu jo jokainen tontin nurkka täyteen, niin eikö se jo riitä. 200 sivua. Kertomuksen hahmot – miehet – ovat metsässä, kiroavat, ryyppäävät ja tarinoivat
The journey is your reward. Innovation and Quality in Packs since 1974 New Xenith & Xena Series • • • • • Xenith (Mens) & Xena (Womens) specific premium backpack range Pre-Curved BioForm 4™ CM moldable hipbelt Quick detach top lid - converts to lumbar pack External hydration access Twin zippered hipbelt pockets ospreyeurope.com 18-23_Ajankohtaiset_MH.indd 23 facebook.com/ospreypacks 16.8.2013 14:26:33
Teemapäivänä järjestetään retkiä ja tapahtumia eri puolilla Suomea jokaiselle luonnosta kiinnostuneelle. Ensimmäistä kertaa järjestettävästä soudusta kaavaillaan jokavuotista retkitapahtumaa Yliperälle. 24 30 kilometrin Retki24-sarjaan toivotaan mukaan perheitä. Reitit on suunniteltu uusien sääntöjen mukaisesti tavallisen vaeltajan vauhdille. Tutustumme myös Afganistanin ensimmäisiin alppihiihtokisoihin sekä vammaiskolmikon hämmästyttävään nousuun Yosemiten El Capitanille. Pääsemme seuraamaan pääpalkinnon voittanutta Crossing the Ice -dokumenttia australialaisten naparetkeilijöiden matkasta etelänavalle. elokuu 2013 24-25_Tapahtumassa_MH.indd 24 15.8.2013 7:50:41. www.luontoon.. Kahvihetki tai eväsretki pihapiirissä voi olla myös tapa iloita luonnossa olosta. NUUKSIO CLASSIC TRAIL MARATHON NUUKSIO, ESPOO Maastojuoksutapahtumien suosio on huipussaan, eikä Nuuksion metsämaratonillekaan ole enää paikkoja. nuuksioclassic.com 1.9. Osallistumismaksu on 20 euroa. www.metsastysmuseo.. Päivästä halutaan tehdä jatkossa perinne ja jopa virallinen liputuspäivä. BANFF MOUNTAIN FILM FESTIVAL Suomen luontoa juhlitaan 31.8. syyskuuta uusi kotimainen luontoohjelma Ulos luontoon, joka vie seikkailulle lähiluontoon. www.path?ndertravels.eu/banff-?nland 31.8. 14.–15.9. Ovet avataan kello 18.30. 5.–8.9. Tarjolla on myös kuutamosoutu. Päivän ideana on juhlia luontomme tuomaa iloa ja oivaltaa sen hyvinvointia edistävä vaikutus. Kisaa voi seurata esimerkiksi Solvallan laskettelurinteen päällä, jossa on kisan ensimmäinen juomapiste. Päivän päätapahtuma järjestetään Suomen luontokeskus Haltiassa Nuuksiossa. Minna ja Kimmo haluavat pitää yleisön aktiivisina – he tarjoavat tietoa arkisista luontoharrastuksista, joiden avulla koko perheen saa helposti houkuteltua luonnon pariin. TAPAHTUMASSA 10.9. Loppukesän ja alkusyksyn taitekohdassa luonto tarjoaa antimiaan avosylin. Soudun matkat vaihtelevat etapeittain kuuden ja 24 kilometrin välillä. Shamaanitapahtuma kerää Lapin tarinankertojat koolle Torassieppiin keskiviikkona. Retkilehti on yksi tapahtuman pääyhteistyökumppaneista. Lähtöjä tehdään niin monta, että kaikki halukkaat pääsevät vesille. RUSKASOUTU KILPISJÄRVI Ruskaretkeilijät pääsevät tänä syksynä kiskomaan kirkkoveneiden airoja Kilpisjärvellä, Saanan edustalla. Elokuun loppu on oivallista aikaa retkeilyyn. Osana Espoo-päivän ohjelmaa yleisöllä on kuitenkin mahdollisuus kokeilla 1,4 ja 5,7 kilometrin merkittyjä lenkkejä kisamaastossa. 9.–13.9. www.nuuksionnuuskinta.. M aamme ainutlaatuista luontoa juhlitaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa virallisesti, kun Suomen luonnon päivää vietetään lauantaina 31. Ohjelmaa juontavat Minna Pyykkö ja Kimmo Ohtonen. Kaikki palkitut puukot ovat näytteillä Suomen Metsästysmuseossa syyskuun alkuun saakka. PALLAKSEN RETKIVIIKKO MUONIO Retkiviikon teemana ovat kansallispuiston kylät sekä Pallas–Ounastuntureiden suojelun 75-vuotisjuhla. elokuuta. Omaa venekuntaa saati venettä ei tarvita, sillä soutupaikat täytetään tapahtumaa edeltävällä viikolla Kilpisjärven retkeilykeskuksessa ilmoittautuneista retkeilijöistä. Liput ennakkoon 15 euroa: Aventura, Lönnrotinkatu 9 Camu, Vuorikatu 14 Mountain Shop, Hämeentie 40 Ovelta 18 euroa, jos paikkoja on. Retkeilyä voi harrastaa niin marjastuksen kuin sienestyksen parissa, bongailla etelään paluumuuttavia lintuja, käydä nauttimassa kesän viimeisistä uintiretkistä tai järjestää luontopolku lempimetsään. Uusi luonto-ohjelma alkaa Ylellä Y KUVA Yle Kuvapalvelu le TV1:llä alkaa 8. ERÄVAELLUKSEN SM-KILPAILUT NUUKSIO, ESPOO Erämestaruuksista otellaan jo neljättä kertaa Nuuksion maastoissa. suomenluonnonpaiva.. Joka vuosi elokuvasalin täyteen vetävä tapahtuma on tälläkin kertaa huikean mielenkiintoinen. Joukossa oli järjestäjien mukaan aivan maailman huippuja. www.luontoon.. SAAKKA, PUUKKONÄYTTELY METSÄSTYSMUSEO, RIIHIMÄKI Puukonvalmistuksen SM-kilpailuihin osallistui tänä vuonna 86 puukkoa. Joka jaksossa seurataan myös cityretkeilijä Tom Nylundin selviytymistä erämaan armoilla BIO REX, HELSINKI Maailman mahtavimpien outdoor-elokuvien festivaalin pohjoismaiden näytöskiertue pysähtyy Helsingissä syyskuussa. Maaliin ehtiin reippaasti kävellen
Sarvissa oli pieni poika ja takatuhdolla istui pojan isoisä. KUVA elokuvasta Crossing the Ice. Toinen oli jo varmaan nelivuotias. Kun kysäisin kuinka vanha mönkijäkuski on, kertoi isoisä että poika menee jo syksyllä esikouluun. Kirjoita viestin otsikoksi ”Oma retki”. Lähtö tapahtuu Hämeentien ja Kustaa Vaasan tien risteyksestä kello 17.30. Isä sai vasan kiinni, kaatoi sen maahan, ja koko perhe meni yhdessä tekemään korvamerkkiä teutaroivalle eläimelle. Liitä mukaan yhteystietosi, sillä jokaisessaa ai numerossa mielenkiintoisimman kuvan tai kertomuksen lähettäjä palkitaan Petzl Naoo -otsalampulla! elokuu 2013 24-25_Tapahtumassa_MH.indd 25 25 15.8.2013 7:50:42. KUVA Joel Ahola Tulevassa numerossa Testissä yhden hengen teltat Pyöräretkeilyn SM-kisat Ruskasoudun tunnelmaa Jukka Mäkelä Lähetä tarinasi ja voita palkinto! Lähetä kuva ja kertomus retkikokemuksistasi tasi osoitteella toimitus@retkilehti.. retkelle, joka etsii kaupungista hiljaisia alueita. Paluu samaan paikkaan kaksi tuntia myöhemmin. Nelivuotias istui kahareisin vasan selkään ja äiti laski pienemmänkin repustaan maahan merkitsemisen ajaksi. Hänellä oli oma suopunki ja hän yritti tomerasti jäljitellä isän tekemisiä. Huomioni kiinnittyi perheeseen, jolla oli mukanaan kaksi pientä lasta. Takaamme ajoi mönkijä kovalla vauhdilla. Näyttelyssä voi painoja nostelemalla tutustua mustikkasadon vuosittaiseen vaihteluun, kurkistaa sopulinkoloon tai arvata äänivihjeiden avulla tunturiluonnon uhkatekijöitä. Kisassa on mukana mielenkiintoinen duo-sarja, jossa kahden hengen joukkueella on käytössään yksi polkupyörä, jota ei saa kuitenkaan ajaa tai taluttaa kansallispuiston poluilla. Eläimet juoksivat aidan reunoja poromiesten lassotessa omia vasojaan joukosta. Näkkälän lapset imevät jo varhain toimintamallit, joilla he tulevat selviytymään myöhemmin työtehtävistään ankarissa Lapin oloissa. HIKEÄ JA SAAPASRASVAA HETTA, ENONTEKIÖ Tunturi-Lapin luontokeskuksen näyttelyssä kerrotaan Lapin luonnon vuosikymmeniä kestäneistä ekologisista tutkimuksista. Majoituimme Pöyrisjärven autiotupaan ja suuntasimme kulkumme läheiselle kentälle, jossa oli Näkkälän paliskunnan vasojen merkkauspaikka. 8.10. Vasa sai korvamerkkinsä, poika päästi sen takaisin emänsä luo ja toimitus jatkui. www.vaarojenmaraton.. Porot ajettiin mönkijöillä aidatulle alueelle ja sekaan asettuivat poromiehet suopunkeineen. Näkkälän kylästä matka taittui eräpalvelun maastoautolla. Banff Mountain Festivals OMA RETKI Pöyriksen poroerotus T 5.10. Poroja koottiin lähialueille illalla ja yöllä tapahtuvaa merkintää varten. www.sll.. He kertoivat menevänsä vasojen merkitsemiseen. www.luontoon.. HILJAN PÄIVÄ KOKO SUOMI Valtakunnallinen hiljaisuuden päivä kiinnittää huomiota äänimaisemaan. VAAROJEN MARATON KOLI, LIEKSA Huippusuositun ja vaativan maastojuoksutapahtuman osallistujakiintiö tuli täyteen alle viikossa kesäkuussa. Mukaan voi päästä vielä peruutuspaikoille sekä vapaaehtoisena työtehtäviin. Helsingissä voi osallistua eimme vaimoni kanssa retken Pöyrisjärvelle. Äidin kantorepussa oli perheen nuorimmainen
26 Kirkkaat värit tulivat ulkoilutuotteisiin vasta viisi vuotta sitten, kun norjalainen Norrøna aloitti uuden trendin. Konseptiin kuuluu myös, että uutuudet julkaistaan vasta samana päivänä kun ne löytyvät myös jälleenmyyjien hyllyistä. Tuttuun tapaan tyypilliset uudistukset liittyivät materiaalien keventymiseen ja vastuullisen tuotannon edistämiseen. Yhä useammin tuotteista löytyy vastuullisuudesta kertova BlueSign-serti?kaatti. Tänä vuonna norjalaiset puhuivat paljon uudesta liiketoimintakonseptista, jolla halutaan muuttaa alan käytäntöjä. Gore-Tex jakaa kalvonsa jatkossa kolmeen pääryhmään: tavalliseen Gore-Texiin, mahdollisimman hengittävään activeen ja erittäin kestävään pro-sarjaan. Tuotetta valitessa kannattaakin ensin miettiä tulevaa käyttötarkoitusta. Norrønan Falketind-konsepti perustuu siihen, että tuotteita saa jatkuvasti ympäri vuoden, eikä varasto lopu kesken. Haglöfs puolestaan loi uuden base camp -tuoteryhmän vastapainoksi aktiiviseen liikuntaan tarkoitetulle intensesarjalle. Tarkoituksena on luoda vilkasta ennakkopöhinää sosiaalisessa mediassa ja siten lisätä tuotteiden houkuttelevuutta. U lkoilun ammattilaiset kokoontuivat heinäkuussa Saksan Friedrichshafeniin tutkailemaan seuraavan kesän tuotemallistoja. Nykyisin on tavallista, että suunnitelluista malleista vain osa päätyy tuotantoon, koska tehtaiden tilausminimit ovat kasvaneet. Tällä parannetaan kivijalkakaupan kilpailukykyä verkkokauppaan nähden. Heikoiten ennakkovarattuja tuotteita ei kannata valmistaa lainkaan ja lisätilauksia on ollut vaikea tehdä, koska valmistuserät on mitoitettu ennakkojen mukaan. Siihen saakka retkelle mentiin vain vihreissä tai mustissa varusteissa. OutDoor-messuilla juhlittiin 20 vuoden tapahtumahistoriaa aurinkoisessa säässä. Muita tuoteryhmiä ovat alpine trek, active trail ja travel. Suunnittelijat ovat käyttäneet melkoisesti energiaa kehittääkseen väreille kuvaavia, mutta herkullisia nimiä. Haluanko elokuu 2013 26-33_Friedrichshafen_MH.indd 26 15.8.2013 8:00:38. Selkeyttä tuoteryhmiin Tuotevalikoimien laajentuessa moni valmistaja on joutunut selkeyttämään tuoteryhmiään, jotta asiakkaat löytäisivät helpommin heille parhaiten sopivan tuotteen. marraskuuta. Osaatko kuvitella, miltä näyttää luonnossa vaate, jonka väriksi ilmoitetaan danger (vaara) tai mantis (rukoilijasirkka). Heikoista talousnäkymistä huolimatta vaatteiden iloiset värit kertoivat alan yleisestä tunnelmasta. Jack Wolfskin on yhdistänyt lyhyiden ja pitkien retkien tuotteet samaan trek & hike -kategoriaan. Tänä syksynä uudet Falketindit julkaistaan 30. Edelleenkin ulkoilutuotteiden kauppaa säätelee ensisijaisesti sää. messut FRIEDRICHSHAFEN Väriä elämään! TEKSTI Mikko Hieta KUVAT valmistajat JA Messe Friedrichshafen Juhlavuoden ulkoilumessuilla esiteltiin kiinnostavia uutuuksia. Näin jälleenmyyjiä rohkaistaan tilaamaan mieluummin pieniä eriä laajasta valikoimasta sen sijaan että tilattaisiin suuri määrä yhtä tai kahta tuotetta. Yli 900 näytteilleasettajaa 42 maasta halusi löytää tuotteilleen parempia markkinaosuuksia
Suomessa turvatarkastustoimintaa valvovan Finavian ohjeistus kieltää palavien kaasujen kuljettamisen yksiselitteisesti. Tuotteelle on annettu mahtipontinen nimi: vetyreaktori. Teräksinen eväslaukku on kuulunut vuosikymmenten ajan monen työmiehen pakolliseen varustukseen. Käytännössä yhdellä kapselilla voi ladata vaikkapa iPhonen viisi kertaa. Yksi vetykapseli tuottaa 8 500 milliampeeritunnin sähkövarauksen enintään 2,1 ampeerin sähkövirralla. Sitä pitää kuljettaa mukana siinä missä muitakin polttoaineita, ja säiliön 80 gramman paino on tuhti sisälle mahtuvan vedyn määrään verrattuna. Olennaista on pohtia, millaisissa ulkoilulajeissa tuotetta on tarkoitus käyttää ja millaisella sykealueella. Vaikka vetyä sinänsä löytyy kaikkialta, logiikka riippumattomasta energiantuotannosta ontuu hieman. Sähköntuotannon voi halutessaan keskeyttää irrottamalla kapselin. Polttokennoista on povattu tulevaisuuden energianlähdettä, sillä niiden toimivuus ei ole sidottu tietynlaiseen nestekaasuun, polttonesteeseen tai paristoihin. Älypuhelimen kokoiseen laitteeseen työnnetään vetykapseli, joka reagoi hapen kanssa tuottaen sähköä, lämpöä ja vesihöyryä. Valmistajan mukaan vetykapseleita saisi kuljettaa lentokoneessa kirjattuna matkatavarana, mutta lausuntoon on suhtauduttava varauksella. elokuu 2013 26-33_Friedrichshafen_MH.indd 27 27 15.8.2013 8:00:39. Kun käyttötarkoitus on selvillä, voi valmistajien tuoteryhmistä valita itselleen parhaiten sopivan malliston. Tyhjän kapselin tilalle saa uuden 15 eurolla, mutta oman säiliönsä voi myös käydä täyttämässä erikoistuneen jälleenmyyjän vetyasemalla viidellä eurolla. tuotteeltani ensisijaisesti kestävyyttä vai keveyttä ja hengittävyyttä. × BRUNTON tuo kauppoihin ensimmäisen kuluttajakokoluokan polttokennon retkielektroniikan lataamista varten. Voimalaitos taskussa Mielenkiintoisin yksittäinen tuotejulkistus tuli tällä kertaa Bruntonilta, joka on kehittänyt kannettavan polttokennon retkielektroniikan lataamista varten. Esimerkiksi pyöräilyreppujen selät on muotoiltu niin kaareviksi, että niiden käyttö selkä suorassa ei ole kovin miellyttävää. Monet erikoistuneet ominaisuudet tarkoittavat käytännössä sitä, että tuotteen käytettävyys jollain toisella osa-alueella heikkenee. Kyseessä on todellakin taskuun mahtuva henkilökohtainen voimalaitos. Bruntonilla on osattu ajatella myös kaikkia oman elämänsä macgyvereita, sillä kapseleiden täyttämiseen soveltuvan vetyaseman voi ostaa kotiinkin. Laite ei nimestään huolimatta varsinaisesti polta mitään, vaan reaktio on sähkökemiallinen. STANLEYN markkinointipäällikkö Luis Monero esitteli uutuustuotteiden rinnalla mallin, jota ei ole muutettu sataan vuoteen. Laitteen hinta on noin 150 euroa ja se painaa hieman yli 200 grammaa. Yksinkertainen elektrolyysiin perustuva täyttölaite ei vaadi käyttövoimaksi muuta kuin vettä ja sähköä – paljon sähköä. Vety on nimittäin hankalasti vangittavissa hyödynnettävään muotoon
Keittimeen on saatavissa muutossarja, jonka avulla se pystyy hyödyntämään muita polttoaineita. Osat painetaan yhteen ja lukitaan kiepauttamalla. Laitteen alumiininen tuulensuoja ja kattilan lämmönvaihdin parantavat keittimen tehokkuutta ja polttoainetaloudellisuutta. Nyt merkiltä nähdään kiehtovasti muotoiltu kaupunkikenkä LINDEN (8), jonka pito-ominai- elokuu 2013 26-33_Friedrichshafen_MH.indd 28 15.8.2013 8:00:40. 600 gramman painoiseen settiin kuuluu litran kattila keraamisella pinnoitteella sekä kansi, johon on integroitu siivilä. Kengät valmistetaan Ruotsissa ja Portugalissa. Keittimen mukana toimitetaan huopaeristetty puolen litran kattila. kii jälleen uusia ratkaisuja. 700 euron hankintahintaan sisältyy Euroopan ulkoiluja maastokartta. Siinä on Android-käyttöliittymä ja langaton verkkoyhteys, joiden myötä laitteen sovellusvalikoima on laajasti muokattavissa. Eta Lite tulee myyntiin ensi keväänä noin 130 euron hintaan. FRIEDRICHSHAFEN varusteet j jalkineet 2 5 1 3 6 4 BLACK DIAMOND toi magneetilla toimivan Magnetron-lukitusmekanisminsa 56-grammaiseen VAPORLOCK-malliin (1), josta tulee malliston kevein magneettikarabiinihaka. Matkailuja vapaa-ajan kenkä hyödyntää Gore-Texin uutta Surround-teknologiaa, joka suojaa ulkopuoliselta kosteudelta, mutta antaa jalan samalla hengittää. Poltin hyödyntää laminaarista virtausta, eli käytännössä kaasu ja ilma ohjataan rinnakkain vaakatasossa polttimen ympäri, kun perinteisessä keittimessä virtaus kohdistuu suoraan ylöspäin. Parhaalle pohjoismaiselle tuotteelle annettavan palkinnon voitti VIKING VAPOUR GTX SURROUND -jalkine (5). HAGLÖFSIN yhteistyö Asicsin kanssa poiPRIMUKSEN yhden hengen ETA LITE -keittimessä (4) on useita mielenkiintoisia innovaatioita. Kapulaan on ladattu valmiiksi PeakFinder-sovellus, joka kertoo ympäröivien vuorten nimet ja korkeudet. LUNDHAGS uudistaa vaelluskenkämallistoaan tuomalla tarjolle uutuusmalli JAUREN (7). Silmiinpistävin ero kilpailijoihin on kattilan ja keittimen kiinnityksessä, josta on saatu erityisen tukeva kolmionmallisella muotoilulla. Kaikki osat pak- 28 kautuvat nätisti sisäkkäin ja mukaan mahtuu myös sadan gramman kaasupatruuna. ICEBUG on laajentanut mallistoaan nastakengistä muillekin sektoreille. Niiden sanotaan rikkovan veden pintajännityksen märkien kivien pinnoilta, mikä puolestaan parantaa jalkineen märkäpitoa. Kengässä on matalampi pohja, millä saavutetaan parempi tuntuma maastoon. Kattilan kantta voi käyttää mukina. Keittimen teho on 1 500 wattia, mutta se tarvitsee vain puolet polttoaineesta perinteisiin keittimiin verrattuna. Soolokeittimet ovat yleensä hyvin kiikkeriä, mutta Primus on onnistunut madaltamaan poltinta viidenneksellä. Yli 500 euron hintaluokassa se lupaa tinkimättömästi parhaat materiaalit ja kestävyyden. Poltin pysyy paikoillaan tuulensuojan sisällä kolmen magneetin avulla. Kuvassa on pro?ililtaan hieman erilainen RockLock-malli. Lisäksi kaikki kengän osat ovat vaihdettavissa, joten tuotteen elinkaari on erittäin pitkä. Käytännössä laite on antureita sisältävä alusta, jonka hyödynnettävyys paranee sitä mukaa kun ulkoilua varten kehitetään uusia mobiilisovelluksia. Ratkaisulla keittimen painopiste on saatu alhaisemmaksi. Kympin lisämaksulla keittimeen saa kahvinkeittoon soveltuvan lisäosan. Kevein malli on nimeltään L.I.M LOW (6) ja se painaa vain 195 grammaa. Kosteus pääsee poistumaan myös jalan alta, sillä Gore-Texin ratkaisussa on avoin pohjarakenne, eli kumin sijaan osa pohjasta onkin kestävää kangasta, jonka vesihöyry kykenee läpäisemään. Kengästä valmistetaan myös Gore-Tex-laminoitua ja midivartista versiota. GARMIN MONTERRA (2) on uudenlainen kameralla varustettu gps-käsilaite. PRIMUKSEN uutuus kahden hengen kokkailuun on 120 euron ETA SPIDER (3). Lisäksi pohjan kumimateriaaliin on sekoitettu riisinjyvän kuoria. Sytytys toimii helposti piezolla
Koska katokset suojaavat vain keskivartalon, valmistaja suosittelee käyttämään lisäksi makuupussin sadesuojapussia. ULTRA MINI TARP (13) ja Laser Mini Tarp sisältävät säädettävän keskisalon, jonka avulla katoksen korkeutta voi säätää sään ja muiden tarpeiden mukaan. TERRA NOVA on kehittänyt kaksi HANWAG esitteli polkuvaeltajille uuden BELORADO GTX -mallin (10), jota valmistetaan matalalla sekä midivarrella. CLASS 6 -sandaali (11) esittelee uutta muotoilua Keeniltä. Verkkorakenne hengittää ja kuivuu nopeasti. Waterfront-sarjaan kuuluvassa tuotteessa on jalkaterää ympäröivä polyuretaanikuori. Sandaalia valmistetaan myös ilman kantaremmiä. uutta tarppia kulkijoille, jotka tarvitsevat yösuojakseen vain pienen katoksen. Kengän välipohjaan on jätetty kanavia, jotka päästävät veden poistumaan. Gore-Tex-laminointi suojaa kosteudelta. 7 9 8 12 teltat suudet vastaavat täysveristä maastokenkää. Pohjassa käytetään valmistajan kuuluisaa RB9X-kumiseosta. Kolmikirjaiminen lyhenne tulee mahtipontisesti sanoista Giga-Ultra-Lightweight. Kaaret on valmistettu hiilikuidusta. Kenkä onkin tarkoitettu aktiviteetteihin vedenrajassa. ECCO LAGOON (9) on multisport-kenkä erinomaisilla märkäominaisuuksilla. 11 13 elokuu 2013 26-33_Friedrichshafen_MH.indd 29 29 15.8.2013 8:00:40. VAUDEN panos erikoiskeveiden telttojen kilpaan on yhden hengen tunnelimainen 10 LIZARD GUL (12). Tarpeista kevyempi painaa alle 200 grammaa ja tukevampi vain 50 grammaa enemmän. 600 euron yömaja painaa 690 grammaa ja sen materiaalina on silikonikäsitelty nailon. Kengän päällys on nopeasti kuivuvaa mikrokuitua. Kengässä aidon maastojalkineen Vibram-pohja yhdistyy joustavaan yläosaan
Yetin käyttämä risiiniöljy tulee Intiasta. Nailonkuidussa on hyödynnetty perinteisen mineraaliöljyn sijaan 60 % kasviöljyä, minkä toivotaan vievän keinokuitujen valmistusta ympäristöystävällisempään suuntaan. Jalkojen sisäsyrjillä on Schoellerin Keprotec-vahvikkeet. 15 16 HAGLÖFSIN Climatic-kankaisten ulkoiluhousujen mallisto uudistuu ja laajenee. A2B-mallistossa käytettävyys yhdistyy urbaaniin muo- JACK WOLFSKIN HIGH AMPERAGE -takki (19) valmistetaan vedenpitävästä Texa- Lasten sarjassa pohjoismaisen tuotepalkinnon voitti LUNDHAGSIN ANTJAH JR -housut (16). Julkisuudessa on kerrottu myös maataloustyöntekijöiden saamista oireista, joten ennen materiaalin yleistymistä teollisuus joutunee vastaamaan lukuisiin kysymyksiin tuotannon eettisyydestä. räilyn yleistymisen ja tuo markkinoille uuden työmatkavaatemalliston. Viileiden iltojen lämmikkeeksi keväästä syksyyn tarkoitettu tuote on topattu vedenkestäväksi käsitellyllä untuvalla. Puntit kiristetään pikalukolla varustetulla nyörillä ja kiinnitetään kengännauhoihin koukulla. 30 ARC´TERYX on huomioinut työmatkapyö- Laadukkaista untuvatuotteistaan tunnettu YETI voitti kultaisen tuotepalkinnon naisten NORTH-untuvatakillaan (18). Lasten malleihin on lisätty pukemista helpottavia joustavia yksityiskohtia, mutta muuten ne noudattelevat aikuisten mallien muotoilua. Climatic-materiaali on polyamidin ja elastaanin yhdistelmä, joka siirtää tehokkaasti kosteutta ja tuntuu miellyttävältä päällä. elokuu 2013 26-33_Friedrichshafen_MH.indd 30 15.8.2013 8:00:42. Ne on valmistettu puuvilla-polyesteristä, mutta takamus ja polvet on suojattu vedenpitäviksi valmistajan omalla Zetharkalvolla. Valmistusprosessin sivutuotteena syntyy erittäin vaarallista hermomyrkkyä, risiiniä, joten tehdasturvallisuuden on syytä olla kunnossa. Erikoiseksi tuotteen tekee sen pintamateriaali. FJÄLLRÄVEN KEB GAITER -housut (15) näyttävät perinteisiltä katkolahjehousuilta, mutta lahkeita voi käyttää myös erikseen säärystiminä. Ohuin ja kevein malli on Lite Hybrid, joka on puolet kevyempi kuin malliston vahvin RUGGED (14). Vettähylkivissä housuissa ja takissa (17) on heijastimet valmiina. Pintakangas on vedenpitävä ja saumat on teipattu. Aluspaidoissa käytetään miellyttävää villayhdistettä. FRIEDRICHSHAFEN vaatteet 17 14 18 toiluun, joten sama vaate toimii pitkin päivää
Sarjaan liittyy pitkähelmainen Gore-Tex Paclite-materiaalista tehty parkatakki (22) sekä vain 185 grammaa painava untuvatakki ESSENS (23). elokuu 2013 26-33_Friedrichshafen_MH.indd 31 31 15.8.2013 8:00:43. HAGLÖFSIN L.I.M-tuotteissa on vain välttä- viileämmissä oloissa takki käännetään ympäri, jolloin tuuli ei viilennä ihoa mutta kosteus pääsee kuitenkin poistumaan tehokkaasti. NORRØNAN arkivaatteiden tuotesarja 29 HOUDINI SUPRIMA VEST -liivi (21) on valmistettu kierrätetystä polyesteristä ja eristetty Primaloftin parhaalla One-mikrokuidulla. 167 grammaa painavan takin ominaisuudet vaihtuvat puolta kääntämällä, sillä ilma virtaa kankaan läpi tehokkaasti vain yhteen suuntaan. Valmistajan lippulaivatuotteet tunnistaa jatkossa ympyrän sisään piirretystä sudentassulogosta. Kuoressa on kaksi suurta rintataskua ja uudenlaiset kainalotuuletukset. Hikoillessa ilman annetaan virrata ulkoa takin sisään, kun taas OUTRIGHT HOUDI -huppari. mättömät ominaisuudet mahdollisimman kevyessä paketissa. 23 21 19 20 22 24 Stretch Pro Light -materiaalista kudottu pore softshell -kankaasta. Uutuuksien joukossa on muun muassa pirteitä sadetakkeja (24). Vuoteen 2014 mallisto uusiutuu täysin. Kaulus on viimeistelty ?eece-kankaalla, joten se tuntuu miellyttävältä ihoa vasten. Liivin alle sopii Polartecin Power on nimetty yhtiön perustamispäivämäärän 29.4.1929 mukaan. BERGHAUS VAPOURLIGHT HYPERTHERM (20) on maailman kevein lämmittävän kerroksen takki
Repun selkäosassa on alumiinivahvikkeet, joiden avulla istuvuus on helppo säätää käyttäjän mukaan. Rullattava suuaukko helpottaa repun käyttöä. Tämä tarjoaa säkkiosalle ylimääräisen tukipisteen vartalon ympäri. Rinkkoihin voi halutessaan kiinnittää erillisen 10-litraisen päivärepun. Perinteinen kantoviileke kiinnittyy reppuun vain hartian ja lantion kohdalta, mutta Rondanessa kulkee ylimääräinen kumiremmi repun keskivaiheilta kantoviilekkeiden etupuolelle. Virransyöttö katkeaa, kun laukku irrotetaan kiinnikkeestään. ja 12-litraisina valmistettavassa kantolaitteessa on keskitytty vähentämään repun heilumista juostessa. 7-litraisesta laukusta valmistetaan myös high visibility -versiota, jonka cordura-kudoksessa on käytetty heijastavia lankoja. Uudistuneessa sarjassa on 60-, 75- ja 90-litraiset mallit, joista pienin on suunniteltu erityisesti naisille. FRIEDRICHSHAFEN reput 25 27 29 30 31 26 28 BERGANSIN uutuusreppu maastojuokB suun on nimeltään RONDANE (30). DEUTERIN uutuus työmatkapyöräilijöille on nimeltään GIGA BIKE (26). Sen etupaneeli avautuu vetoketjulla, joten kaikki tavarat ovat helposti käsillä. Koko malliston kantojärjestelmä on tuoreutettu uusilla materiaaleilla. ARC´TERYXIN ALPHA FL 45 -kiipeilyreppu (29) palkittiin kultaisella tuotepalkinnolla. 6V12 (25) edustaa LUNDHAGSIN rinkkojen parhaimmistoa. OSPREY julkisti messuilla kolmannen sukupolven version Talon-repustaan ja toi sen rinnalle naisille suunnatun TEMPESTIN (28). V12 sopii hienosti sekä vaelluksille että matkailukäyttöön. elokuu 2013 26-33_Friedrichshafen_MH.indd 32 15.8.2013 8:00:45. Lantiovyö on tehty ilmavasta verkkokankaasta. ORTLIEBIN ULTIMATE6 M PRO -tankolaukku (31) on varustettu kätevällä ikkunalla, jonka läpi on helppo käyttää esimerkiksi navigaattoria. HAGLÖFS ARDENT (27) tulee kauppoihin 32 5-, 10- ja 20-litraisina versioina. Hikiliikuntaan tarkoitettu Intense-sarja täydentyy uudella liivimäisellä repulla, joka on suunniteltu erityisesti pyöräilijöille. Repuissa on sisäänrakennettu juomajärjestelmä. Uudessa E-kirjaimesta tunnistettavassa malliversiossa on ratkaistu laitteiden lataamisen ongelma. Repussa on myös integroitu sadesuojus. Kevyt pakkaus sopii urheilullisille kiipeilijöille. Dynamon tuottama virta johdetaan suoraan laukkuun muuntajan kautta. 680 grammaa painava kantolaite on valmistettu kestävästä nailonista ja se pitää tehokkaasti veden, lumen ja jään loitolla
AIRCELLMAT (34) on nimittäin tarko koitettu pehmikkeeksi liian koville hotellisä sängyille. Makuupussin limit-arvo on –26 Celsiusutta extreme-arvo yltää jopa –50 astetta, mutta asteeseen. Pinnat ovat kahta erilaista Pertex-kangasta, jotka on suojakäsitelty pussin molemmista päistä. Ilmatäytteinen AirMat Duo (33) ja eristemateriaalilla vahvistettu SynMat Duo sopivat täydellisesti tyypilliseen kahden hengen telttaan, jolloin makuualustojen väliin ei jää kiusallista rakoa. Yleensä makuupussi ja -alusta hankitaan eri valmistajilta, mutta Exped on ymmärtänyt kuinka tärkeää näiden varusteiden yhteensopivuus on. EXPED on kehittänyt myös ratkaisun ongelE m maan, jota moni meistä ei tiennyt olevanka kaan. Lisäksi valmistajan DreamWalker Duo 400 -makuupussin voi kiinnittää alustaan neppareilla käteväksi peitoksi. Täysin uusi Base camp -tuotesarja esittelee tuotteita, jotka on tarkoitettu mukavaan oleskeluun perusleirissä. Matkailualusta on täytettynä viisi ssenttimetriä paksu, mutta pakkautuu tarvitt vittaessa pieneen tilaan. Malliston huipulta löytyy PERSEUS-makuupussi (32). × elokuu 2013 26-33_Friedrichshafen_MH.indd 33 33 15.8.2013 8:00:46. Ergonominen muotoilu on riittävän väljä, jotta pussiin voi kömpiä täysi retkikuntavarustus yllä. 34 Pariskunnille tarkoitettu DUO-tuotesarja vahvistaa EXPEDIN pyrkimyksiä kokonaisten nukkumisjärjestelmien luomisessa. Vetoketju on siirretty sivulta pussin yläpintaan, jotta pussista ei tarvitse nousta aamiaisen ajaks si. Sen eristeenä on sekä laadukasta hanhenuntuvaa että keinokuitua. makuupussit 33 HAGLÖFS on viime vuosina keskittynyt val- 32 loittamaan uusia tuotesegmenttejä ja mielenkiintoisia ratkaisuja onkin saatu hikiliikuntaan ja vaikkapa vapaalaskuun
PYÖRÄILEMÄSSÄ VIENAN KARJALASSA pohjola Hyttysiä, hiekkaa TEKSTI Kaisa ja Christoffer Leka KUVAT Christoffer Leka ja Lina Jelanski 34 34-43_Viena_MH.indd 34 elokuu 2013 16.8.2013 9:51:01
Olemme matkanneet pyöriemme kanssa junalla ja linja-autolla Etelä-Suomesta Kajaanin kautta Kuhmoon ja ylittäneet Venäjän rajan Vartiuksen kohdalla. L ina seisoo keskellä risteystä kaatuneen pyöränsä vieressä, huutaa suoraa kurkkua ja hyppii tasajalkaa. Myös liikenne tiellä on olematonta. Ohi ajava Kamaz-rekka nostaa ilmaan sakean hiekkapilven, ja joudumme hidastamaan vauhtiamme vielä 10 kilometrin tuntinopeuttakin matalammaksi erottaaksemme ilmassa leijuvan hiekan läpi tien mutkat. TUKEVATEKOINEN 29-tuumainen maastopyörä rullasi asvaltillakin yllättävän sujuvasti, mutta pääsi todella oikeuksiinsa siirryttyämme Vienan Karjalan pehmeille ja kuoppaisille hiekkateille. Olemme aikaisemmin pyöräilleet yhdessä Venäjällä, Puolassa, Ukrainassa sekä Baltian maissa. ja hurmosta Vienan Karjala ei päästä pyörämatkailijaa helpolla, mutta kylämaisemat, puusaunan löylyt ja kotitekoinen lakkahillo korvaavat kaikki vaivat. 29-tuumaiset maastopyörän renkaat rullaavat sujuvasti asvaltilla ja matka on aluksi edennyt suunnitelmien mukaan hyvää vauhtia Kostamuksen kaupunkiin. Asvalttitien vaihduttua Kostamuksen itäpuolella hiekaksi olemme joutuneet toteamaan, että alkuperäinen aikataulumme on ehkä sittenkin liian tiukka. Ainakaan me emme ole sellaista nähneet. Tiellekään kun ei voi jäädä seisomaan. Tien vieressä riittää kyllä kauniita telttapaikkoja suopursuntuoksuisten erämaajärvien rannalla, mutta kaipaamme jo lämpimään suihkuun pese- elokuu 2013 34-43_Viena_MH.indd 35 35 16.8.2013 9:51:02. Olemme saavuttaneet pyörämatkalla pisteen, jossa usko tien kunnon paranemiseen muuttuu puhtaaksi epätoivoksi. Purkaus kestää noin minuutin, ja sen jälkeen jatkamme nyrkinkokoisten kivien ja upottavan hiekan seassa etenemistä. Kolmihenkiseen matkaseurueeseemme kuuluvat Kaisa ja Christoffer Leka sekä Lina Jelanski. Meillä on siis kokemusta monenlaisista hiekkakuopista ja mutalammikoista, mutta Vienan Karjalan tiet ovat silti onnistuneet yllättämään astetta ohutrenkaisemmalla cyclocross-pyörällä liikkuvan Linan. Siitä pitävät huolen ympärillämme satelliittien lailla kiertelevät jättiläispaarmat sekä myös se tosiasia, ettei viidenkymmenen kilometrin säteellä ole ainoatakaan taloa. Ei se perkele parane! Vielä hetki sitten metsän siimeksessä iloisesti laulaneet linnutkin vaikenevat kuuntelemaan sitä mielikuvituksellista kokoelmaa kirosanoja, joita Vienan sorateiden väsyttämä pyöräilijä päästelee ilmoille. Näky on samanaikaisesti järkyttävä ja huvittava. Onkohan auto menossa Jyskyjärvelle, jonne mekin toivottavasti joskus huomenna saavumme
36 34-43_Viena_MH.indd 36 elokuu 2013 16.8.2013 9:51:03. Mies vastaa selvällä KAIKISTA näkemistämme kylistä Jyskyjärvi ja sen puiset riippusillat tekivät meihin suurimman vaikutuksen. Olemme kyllä juoneet huoletta ja ongelmitta omalla vedenpuhdistimellamme suodattamaamme jokivettä. Lina näkee talon pihassa miehen ja kysyy tältä venäjäksi, mistä mahtaisimme löytää Taito Malisen talon. Vai onkohan Kostamuksen jättiläiskaivos pilannut alueen maan ja vedet. Paarmojen lisäksi kimpussamme häärivät tietysti hyttyset, mäkäräiset ja pikkuruiset kärpäset, jotka yrittävät sinnikkäästi tunkeutua silmiin ja nenään. Karjalan opaskirjassa kuvaillaan monisanaisesti teiden huonoa kuntoa, mutta olemme Petteriltä kuulleet, että Jyskyjärveltä Paanajärvelle on toinenkin reitti: Vienan Kemijoki. Meitä ympäröivä metsä ei todellakaan ole suomalaista puupeltoa vaan aitoa erämaata, jossa avoin suomaisema vaihtelee tiheän metsän kanssa. Ja ehdimmekö Jyskyjärvelle ennen kuin paarmat oppivat laskeutumaan liikkuvaan maaliin pyöräilijän paljaalle käsivarrelle ja imevät meidät kuiviin. PYÖRÄILEMÄSSÄ VIENAN KARJALASSA mään pois meitä peittävän hien, hiekan ja aurinkorasvan muodostaman tahmean likakerroksen. Haaveilemme pääsevämme nauttimaan venematkan raikkaasta ilmasta ja jokivarren maisemista, mutta mahtuvatkohan kolme pyörää ja kaksi peräkärryä isoonkaan veneeseen. Jyskyjärven riippusilta Kun Jyskyjärven ensimmäiset talot tulevat lopulta näkyviin mutkan takaa, hieraisemme silmiämme pariin kertaan. Hän on varoittanut meitä nimettömistä metsäautoteistä, joille matkalainen voi eksyä harhailemaan päiväkausia näkemättä yhtään ihmistä, mutta myös kohottanut matkakuumettamme kuvailemalla eristyksissä eläviä kyliä, joissa aika on pysähtynyt. Kaatuneet puut saavat lahota rauhassa ja me kaupunkilaiset ilakoimme miettiessämme, mitä kaikkia pörriäisiä ja piipertäjiä metsässä mahtaa asuakaan. Edessämme ei ole aikaisemmilta matkoiltamme tuttuja ränsistyneitä neuvostokerrostaloja eikä puoliksi romahtaneita puutaloja, joiden rikkinäiset ikkunat katsovat matkalaista samoin tyhjin silmin kuin niiden edessä vodkapullo kädessä istuvat kyläläiset. Kaisa yrittää olla muistuttamatta matkakumppaneita joka tauolla siitä, että kotona olisi ollut kolme tukevaa hyttyshattua, mutta niiden sijasta mukaan on pakattu kameran jalusta, jota ei ole vielä kertaakaan käytetty. Jyskyjärvellä asuu yli 70-vuotias veneenrakentaja Taito Malinen, joka kuljettaa matkalaisia puuveneellään viiden– kuuden tunnin matkan paikoin voimakkaa- nakin virtaavaa jokea pitkin. Aitoon erämaahan Olemme tavanneet ennen matkaan lähtöä kotikaupungissamme Porvoossa dokumenttiohjaaja Petteri Saarion, joka on seurannut elämää Vienan Karjalan kylissä yli vuosikymmenen ajan. Sen sijaan näemme kirkkailla väreillä somistettuja ryhdikkäitä harmaita puutaloja, autonrenkaista askarreltuja kukkapenkkejä ja suuria kasvimaita
suomenkielellä, että meidän tarvitsee vain jatkaa suoraan kunnes tulemme normaalille sillalle, jonka jälkeen talo jo näkyykin tielle. Sama ilmiö toistuu myös kyläkaupan edessä pysähtyessämme nauttimaan kylmistä juomista: meitä jututtamaan tullut kauppareissulla oleva nainen vaihtaa kielen murteelliseksi suomeksi heti kuullessaan, mistä olemme kotoisin. Räiskittyämme kameran muistikortin täyteen kuvia jokivarren talojen koristeellisista ikkunanpielistä, kissan kanssa ongelle lähteneestä mummosta ja pompöösin sotamuistomerkin eteen tuoduista muovikukista ylitämme riippusiltojen viereen rakenne- TAITO ja Zoja Malinen ottivat väsyneet pyöräilijät huomaansa ja tarjosivat meille kotonaan yösijan, saunan ja syötävää. Jyskyjärven kylä sijaitsee osittain Kemijoen saarissa, jotka yhdistyvät kylän keskustaan puisten riippusiltojen kautta. Näemme kirkkailla väreillä somistettuja ryhdikkäitä harmaita puutaloja. Ensimmäisen sillan nähdessämme ymmärrämme, mitä meitä opastanut mies tarkoitti ”normaalilla” sillalla. Christoffer parkkeeraa pyörän ja syöksyy kameran kanssa sillalle, Kaisa seuraa varovaisempana perässä natiseville harmaantuneille lankuille. elokuu 2013 34-43_Viena_MH.indd 37 37 16.8.2013 9:51:04
Tarpeellista ja tarpeetonta tavaraa pursuaviin hypermarketteihin tot- 38 34-43_Viena_MH.indd 38 TAITO MALINEN johdatti veneen Kemijoen kosken läpi meidän seuratessa jännittyneinä rantapolulta, miten pyörien ja laukkujen kävisi nopeasti virtaavassa vedessä. PYÖRÄILEMÄSSÄ VIENAN KARJALASSA tun isomman eli normaalin sillan. Talossa on kaksi makuuhuonetta vieraille, telttailun ohella kotimajoitus on Vienan Karjalan kylissä yleensä ainoa majoi- tusvaihtoehto ja tärkeä lisätulonlähde paikallisille. Juuri kun olemme saaneet laukut nostettua puutalon verannalle, alkaa sataa suuria pisaroita. Nautimme päivälliseksi paistettuja perunoita salaatin kanssa ja herkuttelemme lakkahillolla. Christoffer pulahtaa vielä uimaan jokeen. Pyörät saadaan kuin saadaankin mahtumaan veneeseen, mutta Taito ei ole varma, joudummeko purkamaan koko lastin Koskiseikkailu Suihkua ja sisävessaa täällä ei ole, mutta emme niitä juuri kaipaakaan vihtoessamme matkan rasitukset pois jaloistamme kuuman saunan lauteilla. Vaikuttaa siltä, että teetä ja sokeria lukuun ottamatta pöydän antimet on kerätty omalta kasvimaalta ja ympäröivistä metsistä. Emme ole uskaltaneet puhelimessa sanoa tarkkaan, minä päivänä tulemme Jyskyjärvelle, mutta meillä on onnea: edelliset vieraat ovat juuri lähteneet ja meille on tilaa talossa. Kanat kuopivat maata venevajan takana ja kauempana kylällä lehmä käyskentelee rauhallisesti pitkin tietä. Nukumme makeasti Malisten vuodesohvalla. tuneesta suomalaisesta tuntuu uskomattomalta, että näillä leveysasteilla voidaan elää lähes omavaraistaloudessa. Aamulla syömme isot lautaselliset puuroa ja valmistaudumme jännittävään venematkaan. elokuu 2013 16.8.2013 9:51:06. Talutamme pyörät Taito ja Zoja Malisen pihaan, jossa pariskunta kiirehtii jo tervehtimään meitä
Joessa on nimittäin useita pieniä koskia, joissa on sen verran voimakas virtaus, että venettä ei välttämättä pysty pujottelemaan niiden läpi täydessä lastissa. Lähdemme liikkeelle pienessä tihkusateessa. elokuu 2013 34-43_Viena_MH.indd 39 39 16.8.2013 9:51:12. Joen pinta on lähes tyyni ja etenemme tasaisesti japanilaisen perämoottorin voimalla. Metsässä kulkee polku, jota pitkin meidän on helppo kävellä kosken ohi, mutta Taito arvioi veden korkeuden riittävän matkatavaroillemme ja pyörille. LINA herkuttelee kotitekoisella lakkahillolla aamupuuron kanssa Malisten valoisalla verannalla. Lähestymme vuolainta koskea, ja Taito ajaa veneen rantaan. Christoffer ja Lina lupaavat auttaa tavaroiden kantamisessa maihin, Kaisa ei jalkaproteeseillaan välttämättä uskaltaudu tasapai- nottelemaan liukkaille rantakiville painavien laukkujen kanssa. Nuorena miehenä Taito on uittanut työkseen tonnikaupalla tukkeja alas jokea Vienan Kemiin Vienanmeren rannalle, ja joen rannalla näkyy vieläkin paikoitellen tukkikasojen jäänteitä. Christoffer seuraa rannassa valmiina menemään apuun, jos vene riistäytyy hallinnasta, mutta Taito hallitsee aluksensa täydellisesti ja koski on ohitettu ongelmitta. Taito toteaa, että kun on kerran saanut ajaa ulkomaisella moottorilla, ei paluu- Välillä hidastamme välttääksemme pinnan alla vaanivat uppotukit. Kylien ulkopuolella ei pyöräilijöitä juuri näkynyt. Välillä hidastamme vauhtia välttääksemme pinnan alla vaanivat uppotukit. NÄMÄ lapset polkupyörineen kohtasimme Paanajärven kylän pääkadulla. matkan varrella. ta venäläisiin enää ole
Kiirehdimme saunaan, ettei perheen tarvitsisi odottaa kovin pitkään vuoroaan. Toinen on koristellut ajokkinsa pujottamalla pyörän pinnojen väliin vinyylilevyn palasia. Vastarannalla laituri tuntuu koostuvan puoliksi irtonaisista puuparruista, joita on kasattu päällekkäin sitä mukaa kun edelliset ovat vajonneet jokirannan mutaan. Luottamus karttaan koetuksella Aamulla pääsemme kokemaan lossimatkan, vaikka pääkatua kuvaamaan jäänyt Lina onkin jäädä kyydistä. Paanajärvi on pienempi ja hiljaisempi kuin Jyskyjärvi, mutta pari poikaa kurvailee kyläkaupan edessä polkupyörillään. Rymistelemme taas eteenpäin nimismiehen kiharoille kulunutta hiekkatietä, ja Kaisan ja Christofferin etujousitus tulee hyvään tarpeeseen. Luemme mukanamme tuomiamme kirjoja ja edellisten matkalaisten jättämiä suomalaisia aikakauslehtiä pikkutunneille ja nukahdamme lopulta näkemään sekavia ja värikkäitä unia. KAPEAT hiekkatiet halkoivat loputtoman tuntuista metsämaisemaa, jossa pyöräilijän ainoita seuralaisia olivat paarmat ja hyttyset. Ovi on niin matala, että 180-senttinen Christoffer joutuu kumartumaan melkein kaksin kerroin mahtuakseen sisään lyömättä päätään. Tienvarsilla näkyvistä hinausautojen mainoskylteistä päätellen monikin autoilija lähtee liikkeelle liian heiveröisellä kalustolla ja joutuu turvautumaan korjaamojen palveluihin. Toteamme taas kerran, että vaikka ystävämme Suomessa kauhistelevat Venäjällä pyöräilyä, olemme totisesti mielummin liikkeellä kevyillä ja helposti hallittavilla pyörillä kuin painavalla autolla, joka on täynnä helposti rikkoutuvaa tekniikkaa. Tamara nuhtelee meitä siitä, ettemme ole soittaneet etukäteen, mutta lämpenee kun lupaamme kokata itse illallisemme retkikeittimellä ja nukkua makuupusseissa. Mutta joko kartantekijä on ottanut melko suuria vapauksia teitä kuvaillessaan tai routa on muuttanut teitä sitten kartan painatuksen, sillä hiekkatie onkin yllättävän napakka kun taas asvaltti jatkuu vain parisataa metriä. Vilkutamme Taitolle laiturilta ja kiittelemme häntä vuolaasti avusta. Mieli alkaa jo kiirehtiä Paanajärvelle tummien ukkospilvien seuratessa meitä etäämmällä. Emme saa lupaa kuvata pyörää, poika polkaisee karkuun kun yritämme puhutella häntä. Kaksi mies tervaa talon pihalla puuvenettä antaumuksella sisä- ja ulkopuolelta ja Lina rapsuttelee Taiton veneen reunasta tarttunutta tervaa housunlahkeestaan. Hiljaisen kylän raitilla Paanajärvellä joki on kasvanut niin leveäksi, että se ylitetään lossilla eikä siltoja ole. Pukuhuoneessa saamme suoristaa selkämme, mutta itse saunassa katto on 170-senttiselle Kaisallekin aivan liian matalalla. Puulattia päättyy lauteiden reunaan, nurkassa lauteiden alla lattia on maata. 40 34-43_Viena_MH.indd 40 LÖYSIMME Haikolan kylän läheltä täydellisen telttapaikan pitkän hiekkarannan tuntumasta. Taito ohjaa meidät kotimajoitusta järjestävän Olgan laituriin, mutta päädymme yöpymään Olgan naapurin Tamaran luona tämän satavuotiaassa kotitalossa. Nautimme teetä ja voileipiä Taiton repusta ja kiipeämme takaisin veneeseen jatkamaan matkaa. Edessämme avautuva tie on merkitty karttaan samantasoiseksi kuin edellispäivien pehmeän puuroiset hiekkatiet, ja varaudumme tuskalliseen raahustamiseen isompaan risteykseen, jossa meitä odottaa kauan kaivattu asvaltti. Emme ole pyöräilleet tänään lainkaan, ja useamman ajopäivän jälkeinen tauko saa olon levottomaksi. Meillä on lossimatkalla seuranamme Venäjän postin pakettiauto, ja pohdimme, mahtaako posti kulkea tänne asti joka päivä. PYÖRÄILEMÄSSÄ VIENAN KARJALASSA Puolimatkassa pysähdymme pitämään venäläisittäin teetauon, vene vedetään maihin hiekkatörmälle ja istuudumme nuotiopaikalle, johon edelliset retkeilijät ovat jättäneet sopivasti polttopuita. Ystävällinen kuljettaja peruuttaa rannalta käsin lossin takaisin laituriin, Lina rullaa pyörän mukaan ja pääsemme matkaan. Ilta-aurinko paistaa vielä puolenyön aikaan sisään huoneemme ikkunoista eikä uni tahdo millään tulla. Tamara on laittanut saunan lämpenemään ja meille tarjotaan vieraina ensimmäistä saunavuoroa. elokuu 2013 16.8.2013 9:51:17
Kartantekijä on ottanut melko suuria vapauksia teitä kuvaillessaan. elokuu 2013 34-43_Viena_MH.indd 41 41 16.8.2013 9:51:19
Jos haluat kokea Vienan Karjalan, mene nyt! × elokuu 2013 16.8.2013 9:51:21. Se tyhjennettiin väkisin 1950-luvulla ”perspektiivittömänä” ja kylän halki kiemurteleva kapea hiekkatie on hiljainen. Teltassa Haikolassa Olemme kääntyneet nyt takaisin lännen suuntaan ja seuraava kohteemme on Haikolan kylä. Parin kilometrin päästä kylään johtavan tien varrelta löytyykin täydellinen telttapaikka satoja metrejä pitkän hiekkarannan tuntumasta. PYÖRÄILEMÄSSÄ VIENAN KARJALASSA Ensi kesänä palaamme takaisin pyörien kanssa. Pidemmälle kuin ensi vuoteen Vienan Karjalan matkaa ei kannata lykätä, sillä kylien tulevaisuus on tuntematon. Käymme koputtamassa talon ovelle ja kysymässä majapaikkaa, mutta pitkän hiljaisuuden jälkeen avaamaan tullut mies on sen verran humalassa, että päätämme turvautua mielummin telttaan. Toteutetaanko Valkeakosken patohanke, joka hukuttaisi Paanajärven kylän kokonaan alleen ja uhkaisi myös Jyskyjärveä. Järveltä puhaltava navakka tuuli ei houkuttele uimaan ja ilmassa 42 34-43_Viena_MH.indd 42 on taas sadetta, mutta Lina saa tulen syttymään nuotiopaikalle ensimmäisellä yrityksellä. Matkaan varattu aika on lopussa ja edessä on paluu turvallisen ennalta-arvattavaan Suomeen. Komeat, suuret talot ja piharakennukset ovat kuitenkin hyväkuntoisia ja yhden pihassa seisoo jo tutuksi tullut Lada. Parinsadan kilometrin päässä Suomen rajasta odottaa matkailijaa toinen maailma, joka on vaarassa kadota. Olo on haikea, mutta samalla tunnemme itsemme etuoikeutetuiksi: olemme saaneet nähdä ainutlaatuisia runokyliä lähes alkuperäisessä asussaan, tavata paikallisia ihmisiä ja vierailla heidän kodeissaan ja ko- kea luonnon monimuotoisuuden. Keräämme maasta kuivia oksia ja pian istumme puupölkyillä iloisesti rätisevän tulen ympärillä syömässä Christofferin valmistamaa papupataa. Kalevalasta kotiin Uhtuan eli nykyiseltä nimeltään Kalevalan kauppa numero kahden edestä meidät poimii kyytiinsä pakettiauto, jolla matkustamme takaisin rajalle. Ensi kesänä palaamme takaisin pyörien kanssa tutkimaan Uhtuan eteläpuolella sijaitsevia kyliä, joihin emme nyt ehtineet pysähtyä. Olemme nähneet matkallamme paljon lapsia, mutta haluavatko he aikuisiksi kasvettuaan jäädä viettäämään ankaria pakkastalvia kylien vaatimattomiin oloihin vai muuttavatko Kostamuksen kerrostaloihin
. Suomalainen Matkaopas -kirjasarjassa ilmestyneessä Karjala-kirjassa on paljon yksityiskohtaista tietoa Karjalan kylistä sekä ruoka- ja majoitusmahdollisuuksista. . elokuu 2013 34-43_Viena_MH.indd 43 43 16.8.2013 9:51:22. PYÖRÄILIJÄN iloksi melkein jokaisessa kylässä on kauppa. Vienan Karjalan kylissä on tarjolla lähinnä . Matkatunnelmaan voi virittäytyä katsomalla vienankarjalaisesta elämäntavasta kertovat dokumenttielokuvat Sergei Verenseisauttaja ja Minne hepo sinne reki. www.rustravel.. Venematkoja Jyskyjärveltä Paanajärvelle järjestävään Taito Maliseen saa yhteyden Juminkeko-säätiön kautta. www.karttakauppa.. Venäjän taito helpottaa ostosten tekemistä, koska tuotteet pitää pyytää tiskin takana päivystävältä myyjältä. Karttakeskuksen Karjala-tiekarttaan on mer- Venäjän matkoihin erikoistuneen matkatoimiston kautta. kitty selkeästi kylien nimet sekä suomeksi että venäjäksi. . www.matkaopas.com kotimajoitusta, johon kuuluu usein ateria ja sauna. Kuhmolaiselta Juminkeko-säätiöltä saa paljon tietoa ja käytännön ohjeita Vienan Karjalan matkaa varten. Vienan Karjala . Helsinkiläisessä Ruslania-kirjakaupassa on hyvä valikoima venäjän kielen oppikirjoja, karttoja ja opaskirjoja. Majoitus on hyvä varata etukäteen, mutta majapaikan voi myös löytää kyselemällä kylästä. Venäjän viisumi on helpointa hankkia . www.ruslania.. . . VENEMATKA Jyskyjärveltä Paanajärvelle kulki hiljaisten metsien ja harmaiden mutta ryhdikkäiden venevajojen ohi. www.juminkeko.. MUISTELIMME monta kertaa haikeina kotiin jääneitä hyttyshattuja, mutta pään ympärille kiedotut retkipyyhkeet estivät ötököitä ainakin ryömimästä korviin ja niskaan
Moni eväitä pakkaava ei tule edes aja- telleeksi, että leipien väliin laitetut makkarasiivut rupeavat pilaantumaan jo lyhyessä ajassa, kun olosuhteet ovat epäsuotuisat. Metvurstia kutsutaan kestomakkaraksi, mutta ei sekään montaa päivää jaksa helteitä uhmata. Pelkkä vakuumipakkaus ei riitä säilyttämään makkaraa syömäkelpoisena kesäi- elokuu 2013 15.8.2013 8:08:24. TAIDOT Vie eväät viileänä TEKSTI Joppe Ranta KUVAT Joppe Ranta ja Artekno Oy Kuuma kesä asettaa kovat vaatimukset ruokatarvikkeiden kuljettamiseen, sillä retkioloissakaan kylmäketju ei saisi katketa. Jos liha on kulkenut kylmäketju katkeamatta teurastamolta välittäjän ja jälleenmyyjän kautta retkeilijän jää- 44 44-45_Kylma_MH.indd 44 kaappiin, on se saateltava viileänä myös metsäiseen ruuantekopaikkaan. K un tuoreruokia kuljetetaan metsään, on sitten kyseessä viikonloppuretki tai leiri, täytyy ruokatarvikkeiden säilytyksessä olla huolellinen. Yksittäinen kulkija on vastuussa vain itselleen, mutta jos kyseessä on ammattimainen retkien järjestäjä, eräopas tai vaikka partioleirin muonituspäällikkö, on kaikilla iso vastuu ruuan oikeasta säilytyksestä
Kylmälaukku on styroksista valmistettu kahvallinen aski, joka pidetään viileänä kylmäkalleilla. Vielä 1980-luvulla käytettiin vanhoja jääkaappeja, jotka maahan kaivettuina toimivat hyvinä kannellisina leirikellareina. Solumuovista valmistetaan myös kantoviilekkeillä varustettuja pilkkijakkaroita. EPP-termolaatikoita käytetään ruokateollisuudessa lämpimien ja kylmien tavaroiden kuljettamiseen. Ne soveltuvat myös selässä kannettaviksi kylmälaukuiksi. Kylmäkannellisen eväsrasian voi myös pakata kaupan kylmäkassiin. Laatikoiden sisältöä voidaan viilentää normaaleilla kylmäkalleilla tai jäämurskal- la, mutta erinomaisiksi viileäkaapeiksi ne saa kerroskannella ja siihen asennettavalla kylmämatolla. Jos varaajia ei ole valmiina, niin niitä myydään ruokakauppojen pakastealtaista. Kylmämattoja on myös pakasteiden kuljettamista varten. Kylmämatto viilentää alapuolellaan olevia tuotteita ja se pitää ne suotuisissa olosuhteissa liki kaksi vuorokautta alle +8°C lämpötilassa, mikä on kylmäsäilytyksessä niin kutsuttu kriittinen piste. Ruokakaupoissa myydään pakasteille tarkoitettuja kasseja, joissa jääkaappiviileät ruokatavarat kulkevat mukavasti. × REPUSSA kuljetettavat termokassi ja alumiinirasiat sekä EPP-pullokotelo pitävät ruokatarvikkeet viileinä. Isompien erien säilytys Leiriydyttäessä pidempään, ruokatarvikkeille voidaan rakentaa monenlaisia kylmäsäilytystiloja. Niitä valmistetaan ammattikäyttöön useita eri kokoja. Vanhat partiolaisten leirioppaat antoivat vinkkejä kellarien rakentamiseen ja pienempien tuotteiden viileinä pitämiseen, muun muassa haihtuvan veden vaikutuksella. Yleisimmät koot retkipalveluyrittäjille ja muille luonnossa muonittajille ovat 40 ja 65 litraa. Nykypäivän kylmäsäilytyksen huippumateriaali on EPP eli solupolypropeeni, josta valmistetaan kestäviä ja käteviä laatikoita. sessä kelissä, varsinkaan jos aurinko pääsee paistamaan siihen suoraan. Vihreä geelimatto pitää ruuan kylmänä 48 tuntia. Solumuovilla on erinomainen lämmöneristyskyky. Maakellari on muinainen tapa, mutta toimiva edelleen. Sininen on tarkoitettu pakasteille. Laatikko kestää kemikaaleja ja on helppo puhdistaa. Se on PVC-kankaan sisälle pakattua kylmägeeliä, joka jäähdytetään käyttökuntoonsa pakastimessa. Hyvin pakattua kylmälaatikkoa voi pitää virtaavassa vedessä, jolloin se pitää ruokatarvikkeet viileinä. Alumiininen eväsrasia on perinteisesti ollut hyvä paikka kuljettaa voita. Markkinoilla on myös eväsrasia, jossa on vastaava jäädytettävä kansi. Viileyden kestoa voi lisätä niin kutsutulla kylmäkallella, joka on pakastimessa jäädytettävä kylmävaraaja. elokuu 2013 44-45_Kylma_MH.indd 45 45 15.8.2013 8:08:25. Materiaali on kevyttä, mutta vahvaa, eikä se ime vettä. Kuljeta repussa Kun retkeilijän täytyy kuljettaa tuoretuotteita tai helposti pilaantuvia repussaan, on niiden pakkaamiseen muutama kätevä tuote. Sähköttömien kesämökkien pihoilla on maakellarien ohella ollut metallisia maahan kaivettuja arkkuja, jotka toimivat viileinä säilytystiloina. Materiaalina styroksi ei ole järin kestävää, mutta erittäin toimivaa tilapäisoloissa. Laatikot on varustettu kantokahvoilla ja hihnalla kannen sulkemista varten. Kunhan se ei ole suorassa auringonvalossa, pysyy alumiinirasia ja sinne pakattu tavara viileänä pitkään. rassa auringonpaahteessa, sillä se nopeuttaa pakkauksen ja sen sisällön lämpiämistä. Se on yhtä erinomainen kuin samasta materiaalista valmistettu juomapullo. Hetki varjossa viilentää juoman ja pitää sen raikkaana, toisin kuin muovisissa pulloissa, joissa neste muuttuu tunkkaisen makuiseksi nopeasti. Sittemmin keksittiin freonin vaarallisuus ja tästäkin maan tavasta tuli ympäristörikos. Maitopurkin tai juomapullon saa pysymään viileänä, kun sen pakkaa EPP:stä valmistettuun pullotermopakkaukseen. Kylmälaukkuakaan ei kannata pitää suo- EPP-MATERIAALISTA on valmistettu niin kantoviilekkeillä varustettu pilkkilaatikko kuin ruuankuljetukseen tarkoitettu termoastia kylmägeelikansineen. Sen suojassa einekset voivat hyvin suojattuina kestää päivänkin viileänä
Siitä muotoiltiin linnun näköinen hahmo, joka asetettiin aukealle paikalle kepin nokkaan tai ripustettiin puun oksalle. Kansainvälisen erä- ja luonto-oppaan tutkintoa Kurussa suorittaneet opiskelijat- elokuu 2013 46-47_Houkutuslintu_MH.indd 46 15.8.2013 8:18:07. Lintu on hauskan näköinen ja niitä voi tehdä pihalle useita eri lajeja. ERÄASKAREET Tee-se-itse Risulintu puutarhakoristeeksi Itse tehty puutarhakoriste hakkaa helposti tuontitavaraa olevan pihatontun. Kaaveita Kurusta Turkka Aaltonen on varmasti Suomen legendaarisin eräperinnekouluttaja. Pitkäkaulainen vesilintu on varmasti kotoisampi ja persoonallisempi näky, kuin keskieurooppalaisten punalakkisten pihatonttujen invaasio. Viherpeukalot voivat viedä risulintuajatusta vielä pidemmälle ja laittaa hahmon sisälle turvetta sekä siemeniä. Niinpä kesäkelien tullen pihalintu herää eloon, ryhtyessään vihertämään. Ensimmäisestä osumasta tehtiin usein luonnollisen näköinen houkutuslintu, poistamalla lihat ja täyttämällä lintu heinällä tai jäkälällä. Metsästäjä asettui keihäänsä tai jousensa kanssa piiloon kaaveen lähelle odottele- 46 maan saaliin saapumista. Lukuisien kirjojensa kautta hän on oppi-isä monelle retkeilijälle. Kanalintua kuvaavassa kaaveessa kaula taas on lyhyt ja pyrstö pidempi. Houkutuslinnusta tehtiin mahdollisimman paljon aidon linnun näköinen, jolloin vesilintukaave muotoiltiin pitkäkaulaiseksi ja lyhytpyrstöiseksi. Turkka on vuosien ajan ollut myös eräopaskursseilla kouluttajana ja saanut suuren ihailijakaartin oppilaistaan. Risukimpusta kyhätty lintu on nätti ja sillä on pitkät perinteet suomalaisessa eränkäyntihistoriassa. Sen sijaan eräperinteistä kiinnostunut ulkoilmaihminen rakentelee niitä kotipihansa puutarhan koristeeksi. Tämän päivän retkeilijä ei houkutuslintua tarvitse ja metsästäjäkin hankkii ne mieluummin muovisina kaupasta. TEKSTI JA KUVAT Joppe Ranta K aave oli vanhojen metsästäjien risuista rakentama houkutuslintu
Oksien on kierrettävä risupallo joka puolelta. Tyvestä alkaen rautalankaa kierretään rungon ympärille tiukoille kierroksille. Muutamas- KOKO lintuhahmon vartalo kieputetaan rautalangalla kiinteäksi. Ylempi kimppu taitetaan lenkille ja sidotaan rautalangalla alempaan. LINNUN nokkaa viimeistellään rautalangalla. (alhaalla vasemmalla) ta varvusta punotaan noin kymmenen senttimetrin paksuinen risupallo, joka asetellaan risujen keskelle. Kun kaulaa on sopivasti, 5–10 senttimetriä, ohueksi käynyt risukimppu jaetaan kahtia. Väliin jäänyt aukko kuvaa linnun silmää. Tarveaineiden pituus riippuu myös siitä, tekeekö ison linnun vai tyytyykö pienempään. Kaave on valmis. Rautalankaa kiedotaan edelleen tiukasti ok- sien ympäri, jolloin tehty taitos pysyy eivätkä risut oikene. Kaaveen rakennustarpeiksi kerätään puolen metrin mittaisia vähähaaraisia suoria koivurisuja. Houkutuslinnun valmistaminen kesti tunnin verran ja lopputuloksena syntyi parvi erilaisia lintuja. Risukimpun jälleen ohentuessa, linnun kaulan tyvessä, oksia taitetaan jyrkästi ylöspäin. Se tökätään linnun vatsaan ja toinen pää maahan. Linnun jalaksi katkaistaan paksumpi keppi, joka teroitetaan molemmista päistään. (ylhäällä vasemmalla) TURKKA AALTONEN näyttää, mihin tukikeppi tökätään. Risunippu sidotaan ohuella rautalankalla paksummasta päästään yhteen. (alhaalla oikealla) JOKAINEN kurssilainen valmistaa oman kaaveensa. Rautalankapunos päätetään ja nokka katkaistaan puukolla sopivan mittaiseksi. ”Oksia tarvitaan yhtä paljon, kuin kahden saunavihdan tekoon,” ohjeistaa Aaltonen. Molempien ympärille jatketaan rautalangan kiertämistä. (keskellä oikealla) KURSSILAISET kirjaavat oppimansa asiat muistiin. (ylhäällä oikealla) kin pääsivät kaaveita askartelemaan Turkka Aaltosen johdolla. Se on tulevan linnun keho. Mahdolliset lehdet revitään pois ja risut laitetaan nippuun. × elokuu 2013 46-47_Houkutuslintu_MH.indd 47 47 15.8.2013 8:18:08
1,5 tl vaniljasokeria . 1 tl suolaa . 500 g pähkinöitä, siemeniä tai kuivattuja hedelmiä . 1 dl siirappia . ENERGIAPATUKAT eväät Noin 12 patukkaa . 48 48-49_Evaat_MH.indd 48 elokuu 2013 15.8.2013 8:40:45. 1 dl tuoremehua . 1 dl hunajaa . 6 dl leseitä Itsetehdyt myslipatukat ovat hyvä eväs myös allergikoille, sillä ne on helppo valmistaa vaikkapa gluteenittomina
Aineet kannattaa mitata suoraan kattilaan, jossa niiden annetaan kiehua noin viisi minuuttia. × elokuu 2013 48-49_Evaat_MH.indd 49 49 15.8.2013 8:40:47. Kuivatuista hedelmistä koostuva patukka ei pidä nälkää yhtä hyvin kuin pähkinäinen versio. Paahda, sulata, sekoita Myslipatukoiden teko kannattaa aloittaa paahtamalla pähkinät uunissa. Kuivat aineet eli pähkinät, leseet ja kuivatut hedelmät mitataan kulhoon, johon lisätään kuuma hunaja-siirappi-seos. Tällöin kuoret irtoilevat, ja ne on helppo puhallella pois. Pähkinöitä voi halutessaan myös pilkkoa pienemmiksi. Alle 10 minuuttia noin 180-asteisessa uunissa yleensä riittää. Keitokseen voi maun mukaan lisätä esimerkiksi appelsiini- tai omenamehua, sekä mausteita. Leikkaa sopiviksi paloiksi ja levitä halutessasi suklaa patukoiden päälle. Paahtaessa pähkinät saavat kauniin kullanruskean värin ja kuoret alkavat halkeilla. Pieni herkutteluhetki piristää vesisateessa ja painavan repunkin voi unohtaa hetkeksi. Energiaa taskukoossa Parhaat retkieväät vaativat viitseliäisyyttä, mutta palkitsevat hyvällä maulla. Kesken kiireisen työpäivän tai patikointiretken välipala maistuu. TEKSTI JA KUVAT Reetta Laaksonen N opea tapa tankata energiavarastoa on napostella mysli- tai proteiinipatukka tauolla. Suklaata herkkusuille Omat makumieltymykset ratkaisevat sen, mitä oma myslipatukka tulee sisältämään. Mikäli taikina on jäänyt liian kuivaksi ja patukat uhkaavat hajota atomeiksi, pitää suklaa patukan koossa. Hunaja ja siirappi ovat yleisimmin käytettyjä kiinnitysaineita myslipatukoissa. Kuivata levyä uunissa noin 100 asteessa 20–30 minuuttia ja anna levyn kuivua vielä pöydällä yön yli. Herkkusuut voivat levittää valmiiden patukoiden päälle kerroksen sulatettua suklaata. Kauppojen hyllyiltä löytyy välipaloja koko joukkueelle, mutta alaan perehtymättömän voi olla vaikea valita omaan tarkoitukseen sopiva eväs. Erilaiset pähkinät, siemenet ja kuivatut hedelmät sopivat jokaiseen patukkaan ja niitä yhdistelemällä voi jokainen löytää suosikkinsa. Parhaat retkieväät, kuten myslipatukat, voi jokainen tehdä itse kotona. Levitä seos leivinpaperilla vuoratun pellin päälle ja painele levy toisen leivinpaperin avulla mahdollisimman tiiviiksi. Aineita sekoitellessa kannattaa vielä tarkastaa taikinan koostumus. Myslipatukoita valmistaessa tulee muistaa patukan ravinnepitoisuuden riippuvan siitä, mistä patukkaa koostuu. Paahtamisen jälkeen esimerkiksi maapähkinöistä saa kuoret helposti pois laittamalla pähkinät pyyhkeen sisään ja hieromalla nyyttiä pöytää vasten. Kovettunut suklaa toimii myös paikkausaineena. Liian löysä taikina ei välttämättä kovetu, kun taas liian kuiva taikina ei pysy kasassa. Tämä on kuitenkin hieman sotkuista puuhaa, joka kannattaa tehdä mieluummin ulkona
Olin itsekin yllättynyt miten helposti matka sujui. 50 elokuu 2013 50-51_Taukopaikka_Peltsi_MH.indd 50 15.8.2013 8:42:48. Vaelluspolku kulki välillä samaa reittiä ja välillä erkani siitä. Maastopyöräily on kuitenkin kielletty kansallispuistoissa. Pelkällä metsäautotiellä maastopyöräilyn ideologia ei täysin toteudu metsäautoteiden tasaisuuden ja helppokulkuisuuden takia. Maastopyöräily on olympialaji ja suosittu retkeily- ja urheilumuoto. Parhaillaan ollaan uudistamassa Urho Kekkosen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Kansallispuistot on ntehty ihmisille ja niiden pyrkimyksenä on edistää kansalaisten luontosuhdetta ja harrastusmahdollisuuksia metsissä. ä reitistöä kijäurien kivikot, juurakot ja pro?ili olisivat täydellistä maastopyöräilylle. KUVA Sami Kulju PELTOLA MIKKO TAUKOPAIKKA Mikko Peltola peltsi@retkilehti.. Usealta puistotyöntekijältä sekä luontomatkailun ammattilaiselta olen saanut selkeän viestin: maastopyöräilykielto on perua ajalta jolloin ei oikein tiedetty millaisesta lajista on kyse. Kävimme reissullamme myös Karapuljussa, Sokostilla ja Hammaskurussa. × Nyt on aika uudistua. heuta häiPyöräily ei mönkijään verrattuna lisää eroosiota eikä aiheuta tolle niiriötä. Saariselällä, UKK-puiston kyljessä on muutamia merkittyjä maastopyöräreittejä, mutta kokenut harrastaja on ne nopeasti kolunnut. Se kuuluu myös jokamiehenoikeuksiin. Juoksin Luirojärveltä Kiilopäälle. Yksi pisto tiettyyn pisteeseen ja takaisin ei riitä. Suunnitelma linjaa, miten puistoa käytetään seuraavat 10–15 vuotta. Tämä toimenpide olisi esimerkkinä muille puistolle den monipuolisen käytön edistäjänä. Upeissa Lapin maisemissa aika ja matka vain soljui huomaamatta. Nyt on aika uudistua ja toimia. Siksi ehdotankin, innokkaana maastopyöräilijänä, että rilla. Kaiholla reittiä juostessani ajattelin kuitenkin yhtä asiaa. Halusin ohjelmassa näyttää, ja samalla kokea tunturilenkkeilyn ihanuuden. Maastopyöräilyä ei harrasteta koskemattomassa luonnossa. Olen kansallispuistokummina muutamissa yhteyksissä ottanut puheeksi maastopyöräilyn kansallispuistoissa. Olisipa tämä täydellistä reitistöä maastopyöräilylle. Maastopyöräilyn tarkoitus on ajaa merkityillä ja osittain haasteellisilla reiteillä ja etenkin jo valmiilla poluilla. Pyörällä pitää päästä poluille N yt ovat jalat kipeät – reidet ja jalkapöydät varsinkin. Kaikkia reissumme reittejä, Sokostia lukuunottamatta, yhdisti melkoisen kulunut ja paikoin leveä mönkijäura. Nyt tiedetään. Todettakoon että hyväksyn mönkijän käytön täysin Metsähallituksen huoltotöissä sekä poromiesten työkaluna. Aikaa 37 kilometrin matkaan kului 3 tuntia 40 minuuttia. Olimme heinäkuun alussa kuvaamassa Peltsin Lappi -sarjaa Urho Kekkosen kansallispuistossa, joka täyttää 30 vuotta tänä vuonna. Olo Kiilopäällä oli keveä. Maastopyöräilyn salliminen toisi myös kaivattua piristystä melko kuolleeseen Lapin kesämatkailuun. MönUKK-puistossa sallittaisiin maastopyöräily mönkijäurilla. Maastopyöräily on myös vaellusmuoto, joka tarvitsee rengasreittejä ja useita vaihtoehtoja
10 %) 6 50 10 84 Mene nettiin www.riistalehti.fi ja tilaa Riista kotiin kannettuna! 50-51_Taukopaikka_Peltsi_MH.indd 51 15.8.2013 8:42:49. 10 %). TILAA Nyt edullisena kestotilauksena numeroa euroa (sis.alv. alv. numeroa € Määräaikaistilaus (sis
Vedenpinnasta heijastuva valo voi aiheuttaa sivukaaria tai muita valoilmiöitä. Niinpä värit ovat sateenkaaressa aina samassa järjestyksessä: punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen ja violetti. Kullakin värillä on tyypillinen aallonpituusalue, mistä johtuen ne taittuvat rajapinnoissa eri tavoilla. Valkoisena näkyvä valo hajoaa väreiksi, joista syntyy kuudesta väristä muodostuva sateenkaari. Harvinaista kuutamon synnyttämää kaarta on pidetty paholaisen tekeleenä. Esi-isämme uskoivat Ukko-jumalan ampuvan kaarella salamoita sekä siirtolohkareita, joiden synnylle ei löytynyt muuta selitystä. × 52 52-53_Elukat_MH.indd 52 elokuu 2013 15.8.2013 8:51:34. Maan ja taivaan välille rakentuva kaari toimii monessa uskonnossa jumalan ja ihmisen välisenä siltana. Myös ukkosen on todettu pystyvän vaikuttamaan valon käyttäytymiseen. luonnossa ELOKUU Taivaan värivyö TEKSTI Mikko Lamminpää KUVA Eero Vilmi/Vastavalo I hminen on etevä keksimään luonnonilmiöille selityksiä, kun tieto ja ymmärrys loppuvat. Ajatus sateenkaaren päähän kätketystä aarteesta lienee kuitenkin ennemmin vertauskuva saavuttamattoman onnen tavoittelusta kuin yritys antaa merkitys taivasta värittävälle kaarelle. Usein sateenkaaren sanotaan syntyvän auringonvalon heijastuessa vesipisaroista. Ne syntyvät aina auringonvastaiselle puolelle taivasta. Isaac Newton huomasi prismoilla tekemissään kokeissa, että heijastumisen lisäksi valo taittuu kaksi kertaa: ensin kulkiessaan vesipisaran etupinnan läpi ja pisaran takapinnasta heijastuttuaan matkatessaan jälleen etupinnan läpi. Sateenkaaret tarvitsevat sadetta ja sopivasta kulmasta tulevaa auringonvaloa, joten niitä tavataan eniten kuurosateisina kesäpäivinä. Tosin kaksinkertaisen sateenkaaren himmeässä ylemmässä kaaressa värit toistuvat vastakkaisessa järjestyksessä
× elokuu 2013 52-53_Elukat_MH.indd 53 53 15.8.2013 8:51:35. Hitaasti palava leppähiili sopii mainiosti grillaamiseen. Jopa 30-metriseksi yltävä runko on nuorena punertavanruskea, mutta muuttuu myöhemmin harmaammaksi, jolloin sen pinnalla päivisin lepäileviä ritariyökkösiä on vaikea erottaa. Kuorella voi parkita nahkoja, ja se antaa langoille punaruskean sävyn. Runsas karike lisää maan orgaanista ainesta ja kuohkeuttaa sitä. Sen juurten sädesienibakteerit pystyvät näet käyttämään ilmakehän vapaata typpeä ja lisäävät lahotessaan maaperän typpivaroja. Se vaatii runsaasti kosteutta sekä valoa ja viihtyy siksi parhaiten meren ja järvien rannoilla, purojen varsilla ja tulvametsissä. Punastuva rantojen komistus TEKSTI Mikko Lamminpää KUVA Arimo Eklund/Vastavalo E teläsuomalaiseen järvenrantamaisemaan kuuluu yksittäispuuna tai pieninä ryhminä kasvava tervaleppä (Alnus glutinosa). Pehmeä ja valkea puuaines punastuu pian ilman vaikutuksesta. Tervalepän erottaa harmaalepästä kasvupaikan lisäksi lanttopäisistä ja vastapuikeista lehdistä, joiden tahmeus on antanut lajille nimen. Pohjoisimmat yksilöt kasvavat Rovaniemellä asti, mutta lajia tavataan yleisenä vain Kokkola–Joensuu-linjan eteläpuolella. Pilkkeinä ja puruna leppä antaa savukalalle ja halstrattaville nahkiaisille parhaan aromin, eikä mikään voita tervaleppää savusaunan lämmityksessä. Siellä se myös välttyy pahimmalta uhaltaan eli hallalta. Siemenet itävät huonosti, joten laji tuottaa tyvivesoja. Sitä käytetään huonekaluihin, laudepuuksi ja paneeleihin, ja kosteutta kestävänä se sopii myös ulkorakentamiseen. Lehdet eivät vaihda väriä syksyllä, vaan varisevat maahan vihreinä, sillä tervalepän ei tarvitse säästellä typpeä
KUVA Pekka Koskinen/Vastavalo 54 elokuu 2013 54-59_Lepakot-Turvelautat_MH.indd 54 16.8.2013 9:57:32. ympäristö LEPAKOT VESISIIPPA on monelle tuttu kaartelija rantavesien yllä
Lepakot käyttävät vuodesta toiseen samoja päiväpiilopaikkoja ja saalistusalueita, ellei niissä tapahdu merkittäviä muutoksia. Muiden lajien kanssa tuttavuutta pääsee tekemään Etelä- ja Keski-Suomessa. Siksi muutamia tutustumiskohteita uskaltaa suositella lähes varmoina treffipaikkoina lepakoiden kanssa. Seurasaaren vanhat rakennukset tarjoavat lepakoille oivia päiväpiiloja ja metsät ja lammet hyviä saalistuspaikkoja. Seurasaari tunnetaan kesyyntyneistä, kädestä syövistä pikkulinnuistaan, joutsenistaan, hanhistaan ja sorsistaan, mutta ehdottomasti myös kesyistä oravistaan. Toinen oivallinen nahkasiipien bongauspiste on Fagervikin ainutlaatuinen 1700-luvun ruukkimiljöö Inkoossa. Vesisiipan voi nähdä aivan Lapin eteläosissa, ainakin suojaisissa paikoissa. Lepakot valitsevat usein kodikseen kulttuurikohteita, sillä ne tarjoavat laajan valikoiman päiväpiiloiksi sopivia ullakoita ja kolosia sekä reheviä saalistusmaisemia. Tällöin kyseessä on usein vesisiippa, joka pyydystää surviaissääskiä veden pintakalvon tuntumasta. Harvapa hoksaa, että saari on hyvä paikka eläinten tarkkailuun myös öisin. Maailman reilusti yli tuhannesta lajista Pohjolan perukoilla Suomessa on tavattu tähän mennessä 13. Lepakot eivät ole kesyjä, mutta eivät myöskään aristele ihmisiä, Seurasaaressa tai muualla. Monet muut nisäkkäät ovat arkoja ja luikkivat karkuun ihmisen havaitessaan. Myös metsäisten ympäristöjen pienet purot ja lähteet houkuttelevat lepakoita ruokailemaan. L apin-vaelluksella voit kohdata ainoastaan pohjanlepakon. Lepakot sen sijaan saattavat tulla napsimaan yöllisten kulkijoiden ympärillä pörrääviä hyönteisiä ravinnokseen. Yksi varmimmista kohtauspaikoista on Seurasaari Helsingissä. Saaren luonto on metsäistä kallioisine mäkineen, kosteine notkelmineen ja lehtoineen. Yöretkellä lepakoiden kanssa TEKSTI Eeva-Maria Kyheröinen ja Aino Juslén Hämärän hetkellä tai yön pimeydessä retkeilystä nauttivat kulkevat yhdessä pöllöjen, hyönteisten ja lepakoiden kanssa. Lisäksi vaihtelevalla korkeudella olevat latvuskerrokset rajaavat suojaisia lentoväyliä nahkasiiville. Etenkin monimuotoisissa lehtipuuvaltaisissa metsissä elää lepakoita, sillä niistä voi löytyä koloja päiväpiiloksi. Veden äärellä ja kulttuurimaisemissa Suomalaiset lepakot saalistavat öisin etenkin veden äärellä, missä myös monet hyönteiset parveilevat. Näitä nahkasiipisiä nisäkkäitä lentelee monenkirjava joukko pienikokoisista hyönteissyöjistä tropiikin valtaviin hedelmälepakoihin. Suurin osa lepakkohavainnoista lieneekin tehty järvenrantamö- kin verannalta iltahämärissä. Saaren eläimet ovat tottuneet ihmisiin, mutta eteläranta on suojeltu lintupoikueiden ruokailualueeksi. Fagervik on monipuoli- elokuu 2013 54-59_Lepakot-Turvelautat_MH.indd 55 55 16.8.2013 9:57:33
Lepakoita pääsee helposti tarkkailemaan vesillä, joten kanootti tai soutuvene sopii hyvin yöretken kulkupeliksi. Yhdistyksellä on myös kaksi jäsenille lainattavaa detektoria. Kesäyön hämärtyessä on mukava lähteä kävellen yötä ihailemaan ja nahkasiipien lentoa seuraamaan. KAIKKI Suomen lepakot ovat pieniä. Äänet ovat pääsääntöisesti niin korkeita, ettei ihmiskorva erota niitä. Yhdistys toimii aktiivisesti lepakoiden suojelun edistämiseksi ja järjestää erilaisia retkiä, seminaareja ja kursseja. Tarkempaa tietoa löytyy Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen sivuilta www.lepakko.?. Fagervikissä on myös museo, jossa voi tutustua ruukin ja kartanon historiaan. Joen- ja puronvarsista löytyy lepakoille syötävää ja hieman suojaa kesäyön auringolta. Monet edulliset detektorit muuntavat äänen reaaliaikaisesti, mutta tarkkuus ei riitä äänen tarkempaan tutkimiseen jälkikäteen. Vaikka lepakot elokuu 2013 54-59_Lepakot-Turvelautat_MH.indd 56 16.8.2013 9:57:33. Kalliissa laitteissa säilytetään kaikki piirteet äänestä. Havainnot kirjataan lomakkeelle. 56 Kesäisin lepakot majailevat esimerkiksi puiden koloissa, linnun- tai lepakonpöntöissä. Koska lepakkolajeja elää Suomessa ainoastaan 13, äänten oppiminen on huomattavasti helpompaa kuin esimerkiksi lintulajiemme laulujen erottaminen. Lepakoiden määristä tai niiden muutoksista tiedetään edelleen kovin vähän. Kartanon omistajat ja muut ruukkimiljöön asukkaat toivovat retkeilijöiltä kunnioitusta, sillä he asuvat alueella ympärivuotisesti. Asuuko liiterissäni vampyyri. Yöllisen melontaretken tunnelma on ikimuistoinen! Äänimaailma avautuu lepakkotutkalla Ilman lepakkotutkaa suomalaisista lepakoista voi lennossa tunnistaa ainoastaan pohjanlepakon, vesisiipan ja korvayökön. Posion Korouoman kaltaisissa rotkolaaksoissa kannattaa jaksaa tovi vaelluspäivän jälkeen, ehkä odotus palkitaan ainakin loppukesän hämyisempinä öinä lepakkohavainnolla. Lepakot päästävät lentäessään kaikuluotausääniä, joiden avulla ne suunnistavat ja etsivät ravintoa. Pohjoisen karummissa maisemissa retkeileväkin voi etsiä lepakoita varjoisammista paikoista. Tässä vesisiippa on saanut renkaan käsivarteensa. Kukin reitti lasketaan heinä- ja elokuussa. LEPAKOT nen: vehreä ympäristö järven tuntumassa ja alueen kartano, kirkko, pajat ja mökit antavat sopivaa suojaa eläinystäville. Lepakoista kerätään seurantatietoa detektorin avulla vakioreitillä nahkasiipiä laskien. Tällöinkin määritys perustuu enemmän siihen, missä elinympäristössä siipiveikko on silmien ohi vilahtanut. Illanvirkuille harrastajille on siis kysyntää ja pienelläkin panoksella voi tuottaa merkittävää tietoa. Lepakot eivät myöskään rakenna pesää, vaan niille riittää piiloksi lämmin tila ullakolla tai vaikka seinän rakenteissa. Fagervikissä voit kohdata esimerkiksi vesisiippoja kosken yllä. Seurantareitin paikan voi itse valita. Harrastajalle sopivan mallin saa muutamalla satasella. Reitti kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa tulee helposti käytyä vuosittain. Esimerkiksi linnustostamme ei tiedettäisi likimainkaan nykyisellä tarkkuudella ilman tuhansien lintuharrastajien innostusta siivekkäisiin. Laskentaan tarvitaan detektori ja mielellään myös nauhuri äänten tallentamiseen. Jos havaitset kevään ja kesän taitteessa rapinaa tai muuta melskettä niissä osissa taloa, jotka lämpenevät voimakkaimmin auringossa, saattavat kyseessä olla kesänviettoa aloittelevat lepakkovieraat. Lepakot eivät jyrsijöiden tapaan nakerra tavaroita tai talon rakenteita eivätkä sytytä tulipaloja sähköjohtoja pureskelemalla. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki lepakoista kiinnostuneet, eikä aloittelijan kannata arastella uuden harrastuksen pariin lähtemistä. Kuruissa ja kanootin selässä Lepakoiden tarkkailun voi yhdistää monenlaiseen retkeilyyn. Puistossa saattaa kaarrella pohjanlepakon kanssa korvayökkö, joka on taiturimainen lentäjä. Detektorin avulla lepakoiden ääniä voidaan madaltaa ihmisen kuultavaksi usealla eri tekniikalla. Kanootilla pääsee mukavasti seuraamaan vesisiippojen sujahtelua järven tai joen pinnan tuntumassa ja hyvällä tuurilla voi nähdä lepakoiden lähtevän lentoon piilostansa vanhan sillan rakosista tai rannan kolopuusta. Useita vuosia toistetut laskennat antavat tietoa mahdollisista muutoksista lepakoiden määrissä tai lajistossa. Perusta oma lepakkoreitti Monien lajien tilan seuranta perustuu vapaaehtoisten panokseen. Aivan avomerelle lepakot eivät usein uskaltaudu, joten sisävesien melojalla on paremmat mahdollisuudet yön lentäjien näkemiseen. Ne saattavat asettua taloksi myös ihmisten ulko- tai asuinrakennuksiin, yleensä kattorakenteisiin tai seinälaudoituksen alle. Jotta lepakoiden ääniä pääsisi kuulemaan, pitää kuitenkin liikkua detektorin eli yliääni-ilmaisimen kanssa
Lepakot ovat itse asiassa varsin harmittomia alivuokralaisia, joiden elämää on hauska tarkkailla kesän edetessä. Suojelu turvaa lepakoiden elämää Lepakot ovat monin paikoin vähentyneet huomattavasti. Syinä voivat olla metsien hakkuut, ympäristömyrkyt, taudit tai muuttoreitille rakennetut tuulivoimalat. Talven lepakot viettävät viileänkosteissa paikoissa, joita ovat kallionraot, luolat, bunkkerit ja maakellarit. Lepakoiden asuntopulaa voi lievittää nikkaroimalla pöntön, joka kiinnitetään rakennuksen seinälle tai puunrunkoon. Siksi talvihavainnoinnissa liikutaan hissukseen ja vältetään lepakon pitkäaikaista valaisemista. NIKKAROIMALLA voit auttaa lepakoiden asuntopulaa. ovatkin lentäessään hiljaisia, päiväpiiloissa ne pitävät korvinkuultavia ääniä. × elokuu 2013 54-59_Lepakot-Turvelautat_MH.indd 57 57 16.8.2013 9:57:34. Hyönteisravintoa käyttävinä ne puhdistavat ilmatilaa tuhansista pienistä hyönteisistä joka yö. Tärkeitä talvehtimispaikkoja on esimerkiksi Salpalinjan sodanaikaisissa korsuissa itärajan tuntumassa. Pinnan voi käsitellä myrkyttömillä maaleilla tummaksi, jolloin pönttö lämpenee auringossa. Metsää omistava luonnonystävä voi suosia lepakoita jättämällä kolopuut päiväpiiloiksi ja puustoisia kaistaleita metsiköiden välille. tojaan. Lepakoita suojaavat rauhoitus ja piilopaikkojen hävittämiskielto. Saalistuslennolle valmistautuvat lepakot saattavat kyllä rapistella hämärän laskeuduttua pitkin kesää. Naaraat ja poikaset viestivät korkealla sirinällä tai vikinällä, joka kestää muutamia viikkoja keskikesällä. Yksinkertainen pönttö voi tarjota suojan kymmenille lepakoille. Ohjeet löytyvät eläinmuseon lepakkosivuilta www.luomus.?. Talvehtimispaikkoja tunnetaan melko vähän, joten havainnot ovat arvokkaita. Pönttöjä kannattaa tehdä kerralla useampia, sillä lepakot vaihtavat kesän aikana majapaikkaa. Ylimääräiset heräämiset voivat koitua jopa lepakon kuolemaksi. Talvehtivia lepakoita ei pidä häiritä, sillä horroksestaan herätetty lepakko kuluttaa kallisarvoisia rasvavaras- KUVA Michael Westhoff/iStockphoto KUVA Stig Hägglund/Vastavalo LEPAKOILLE mieluinen maisema on rehevää ja tarjoaa lukuisia päiväpiilopaikkoja rakennuksissa tai puiden koloissa. Syksyn tullen lepakot hakeutuvat talvehtimispaikkoihinsa, joissa ne horrostavat. Hyvä pönttö on ihmissilmään ahdas, litteä laatikko, jonka sisällä voi olla vanerilevy tilaa jakamassa. Jos osut retkilläsi talvehtimispaikkaan, ilmoita havainnostasi havaintopäiväkirja Hatikkaan hatikka.?
Pian saamme kuitenkin julkaistua suomalaisten lepakoiden levinneisyystiedot”, Kyheröinen valottaa. Kyheröisen työn alkuvaiheissa tiedot suomalaisista lepakoista olivat murusina siellä täällä kirjallisuudessa, tutkijoilla tai luonnon harrastajien havaintovihoissa. ”Metsissä on silloin erilaista elämää kuin päivällä. LEPAKOT Lepakkotutkija Eeva-Maria Kyheröinen Kesät yövuorossa TEKSTI Aino Juslén E eva-Maria Kyheröinen paneutuu lepakoihin työssään Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa. Liikun enimmäkseen yksin ja hissukseen, joten pääsen näkemään muitakin yöllä liikkuvia eläimiä kuten kauriita ja kettuja”, Kyheröinen kuvailee. Hän osallistui aktiivisesti vaihtuvan näyttelyn suunnitteluun yhdessä Luomuksen ammattilaisista koostuvan näyttelytiimin kanssa. × 58 elokuu 2013 54-59_Lepakot-Turvelautat_MH.indd 58 16.8.2013 9:57:34. Kyheröinen tekee kesäisin lepakoiden rengastustutkimusta ja viettää maastossa aikaa lähinnä öisin. ”Perustietojen kokoaminen on ollut vaativa urakka. Luonnontieteellisessä museossa voi tutustua tämän vuoden loppuun saakka lepakoiden elämään Vampyyrin varjostamat -näyttelyssä, jonka aihe valikoitui Kyheröisen aloitteesta. Hän on Euroopan lepakoiden suojelusopimuksen tieteellinen vastaava eli seuraa ja raportoi miten kansainvälisessä sopimuksessa mainitut asiat ovat toteutuneet Suomessa
Haittamekanismi on seuraava: Retkeilijä kävelee polkua lammen rannassa, jolloin munia hautova kaakkuri säikähtää ja pakenee rantatöyräällä olevasta pesästään. Seuraavana kesänä kaakkuripari alkoi pesiä lautalla. Tämä on rohkaiseva tulos siitä näkökulmasta, miten kansallispuistoissa riittää tilaa sekä ihmisille että eläimille”, Nummi sanoo. Pienemmälle kuikkalinnullemme kaakkurille (Gavia stellata) Nuuksion kansallispuiston suosio oli koitua kohtalokkaaksi. Lautalla naaras kokee olonsa turvatuksi eikä hevin lähde pesältään, vaikka rannoilla liikkuisikin kulkijoita. Uimahousuja pyrin pitämään, en aina niitäkään. ”Samaan aikaan Nuuksion kävijämäärä kolminkertaistui. Ratkaisuksi ongelmaan Helsingin yliopiston riistaeläintieteen tutkijat kokeilivat pesimälauttoja. Niinpä kaakkurin palatessa pesälle munat voi olla syöty”, riistaeläintieteen yliopistonlehtori Petri Nummi kertoo. Kaakkuripariskunta laskeutui lammelle ja ui parinkymmenen metrin päähän seuraamaan touhua. Mieleenpainuvin hetki oli kesällä 2004, kun Väänänen työnsi tyynenä lauantai-iltana lammessa lauttaa paikoilleen. ”Ihan naturelle siinä mentiin. Keskellä olevaan karahkaan on sidottu köysi, jonka toisessa päässä on kiviankkuri lammen pohjalla. Nuuksion lammissa pesivien kaakkuriparien määrä kasvoi 17 vuoden aikana yhdestä kymmeneen. Tilaa ihmisille ja eläimille Turvelauttakokeilu osoittautui suureksi menestykseksi. Vuosina 1994–2011 yliopistonlehtori Veli-Matti Väänänen kumppaneineen lohkoi Nuuksion soistuneiden lampien turvereunuksesta 1–2 neliömetrin kokoisia, sarakasveja ja rahkasammalta versovia turvelauttoja, asetti niiden alle ponttoniksi kymmenen litran mehukanistereita, kuljetti lautat uimalla rauhaisaan paikkaan lammessa ja ankkuroi kivellä pohjaan. Ei voisi kuvitella, että kaakkuri pystyisi siellä rannalla pesimään.” × elokuu 2013 54-59_Lepakot-Turvelautat_MH.indd 59 59 16.8.2013 9:57:35. Turvelautat takaavat kaakkureiden pesimärauhan Nuuksiossa TEKSTI Antti Kivimäki KUVAT Veli-Matti Väänänen Tutkimusajankohtana Nuuksion pesivien kaakkuriparien määrä kymmenkertaistui, vaikka samaan aikaan ihmiskävijöiden määrä kolminkertaistui. Pidemmillä matkoilla otin pelastusliivit suonenvetojen varalle”, Väänänen kertoo. Kylmällä säällä alkio munan sisässä paleltuu, helteellä uv-säteily voi vaurioittaa alkion kehitystä. ”Nuuksio on pääkaupunkiseutua, ja siellä elää paljon varislintuja ja muita petoja, jotka eivät säiky ihmistä, tai ainakin säikkyvät vähemmän kuin kaakkuri. L uonnossa vaeltaessaan voi tahtomattaan tuhota lintujen pesinnän. NAARAS hautoo pesässään turvelautalla. ”Väentiheys ja tungos oli valtava. Munat jäävät yksin ja altistuvat sekä säälle että pedoille. Pesinnässään onnistuneiden – eli poikasen teini-ikään saattaneiden – kaakkuriparien määrä kasvoi nollasta kymmeneen. Nummi oli viime juhannuspäivänä Nuuksiossa pitämässä kirjaa puiston ihmismäärästä
60 60-67_Koitajoki_MH.indd 60 elokuu 2013 16.8.2013 9:10:41. Taival vie jokirannalta toiselle ja takaisin lauttoja kiskoen. kotimaa KOITAJOKI Koitajoen lautturit TEKSTI JA KUVAT Joel Ahola Maamme itäisimmässä kolkassa vaeltaja liikkuu entisellä savotoiden, uittojen ja taisteluiden näyttämöllä
Ensimmäinen torppa perustettiin Pirhunvaaran laelle, Koivusuon itälaidalle vuonna 1853. Hän joutui useasti käräjille laittomasta pirtun myynnistä. Hämmästykseksemme tilan päärakennuksen ovi on auki. Sata vuotta sitten ilomantsilaiset metsästivät jopa 10 000 metsälintua vuodessa. Noina kruununmetsäaikoina saalis myytiin yleensä Pietariin. Nuorehko koivikko paljastaa entisen pellon paikan. Muutaman päivän vaellukselle voisi lähteä lähes pikkurepulla, mutta yli puolet 35 kilon kuormastani on seurausta harrastusvälineistä: kamerakaluston lisäksi olen pakannut mukaan sekä haulikon että kiväärin. Torppa muuttui metsänvartijatilaksi Iivana Savinaisen hoitaessa virkaa vuosina 1863–1867. elokuu 2013 16.8.2013 9:10:44. Toiveissa on eräillallinen – sen kilohintaa saati rasituksia ei kannata laskea. Rohkenemme sisään siivolla käytöksellä. Huojun hetken kantamuksen painosta, kunnes saavutan tasapainon hartioita rusentavan kuorman alla. Tupa oli heinämiesten, hillanpoimijoiden ja Venäjälle matkaavien majapaikka. KOITAJOKI R iuhtaisen rinkan ilmaan ripustuslenkistä ja olkaviilekkeestä nostaen. Kohta katse tavoittaa vanhan aitan hirsiseinän, ja samassa edessä avautuu niitetty pihakenttä, Pirhunvaaran metsänvartijatila. Heinikosta pilkistävä ruosteinen vältti todistaa havainnon oikeaksi. Istumme pirttipöydän ääreen ja ihmettelemme millaista elämä on voinut olla syrjäisellä vaaralla, kaukana kai- Katse tavoittaa vanhan aitan hirsiseinän, ja samassa edessä avautuu niitetty pihakenttä, Pirhunvaaran metsänvartijatila. Pirhun vieraana Kapea polku nousee notkelmasta kohti vaaran lakea. Hänen ajoiltaan on sanonta: ”Pirtu tulla pirittää, Lupasalmelta lurittaa, Pirhun Pietarin pihaan!” Pirhun rakennukset säilyivät sodasta ja alueesta tuli itsenäinen tila. Nykyisin saaliinjako on niukempaa: neljän päivän lupani oikeuttaa 62 60-67_Koitajoki_MH.indd 62 metson tai parin teeren ampumiseen. Olemme lähdössä neljän päivän vaellukselle Suomen itäisimmälle seudulle, Ilomantsin korpimaille. Rinkka painaa järjettömästi, mutta onnistun kääntämään olkapääni kantojärjestelmän sisään. Tarkoituksemme on taivaltaa Koitajoen ympäristössä 1960-luvulla perustettua Tapion taival -retkeilyreittiä sekä Koivusuon luonnonpuiston polkuja. Pekka eli Pietari Kurvinen jatkoi isänsä uraa metsänvartijana – ja trokarina – vuoteen 1937. Nykyisin rakennukset ovat Metsähallituksen valvonta-, huolto- ja tutkimuskäytössä. Lähes neljä seuraavaa vuo- sikymmentä metsänvartijana uurasti Paavo Antinpoika Kurvinen, joka taisi olla itse enemmän lain väärällä puolella kuin sitä valvomassa. Kaverini, Petteri, nauraa vieressä touhuilleni
Suppilovahverot täyttävät laajana kasvustona koko polku-uran. Metsä ei ole täysin kirveen koskematonta, sillä polun varresta löydämme hiiltyneen kelon, jossa näkyy selvät kirveeniskut – yli sadan vuoden takaa. Pirhu tuli tunnetuksi aikanaan pirtustaan, jota metsänvartijat myivät salaa. Uppoudumme Pirhun Liisan ja hänen sisarustensa tarinoihin käsittämättömän pitkistä koulumatkoista, häistä ja savotta-ajoista. Sitä ennen kuljettiin soiden yli. Hän epäili sitä ensin neuvostosotilaaksi, mutta onneksi se olikin vain karhu. Pirhun metsittyneet kasket ja umpeutuneet pellot jäävät taakse neulaspolun viedessä kulkuamme syvemmälle Koivusuon luonnonpuistoon. Löydämme ihmettelyymme vastauksia vieraskirjasta, johon tilan entiset asukkaat ovat tallentaneet muisteluita menneiltä vuosikymmeniltä. Edes venäläisjoukot eivät löytäneet tilaa sota-aikana. Tiheä puusto ei päästä juuri valoa lävitseen, joten aluskasvillisuus jää vaatimattomaksi. KUVA Veli-Petteri Nieminen kesta. Kirjoituksista selviää, että tie perille valmistui vasta vuonna 1960. Satumetsästä hakkuulle KOIVUSUON luonnonpuiston metsät saavat aarnioitua rauhassa. elokuu 2013 60-67_Koitajoki_MH.indd 63 63 16.8.2013 9:10:45. Meidän on vaikea löytää askelillemme sijaa sieniä tallomatta. Suuri puu paloi kuoltuaan tuoretta runkoa paremmin. Liisa kertoo koulumatkalla pelästyneensä suonlaidassa vaaninutta möykkyä. Eräs kirjoittaja mainitsee palanneensa kotitilalleen vuonna 2006, 44 vuotta edellisen vierailun jälkeen. Metsä on vanhaa aarniota, jota hallitsevat kuusivanhukset, aihkit ja kelot. Vaeltaja ei saa poistua polulta. Luonnonpuiston säännöt kieltävät meitä PIRHUNVAARAN metsänvartijatila on yksi Koivusuon luonnonpuiston nähtävyyksistä. Vain kaatuneet lahopuut rikkovat loppumattoman sammalmaton, jota syksyn ripottelemat lehdet täplittävät. Opastaulun mukaan kyseinen puu on kaulattu eli siihen on veistetty ympäryslovi muutamaa vuotta ennen kaskeamista
Onhan se. Elämyksen se suo, vaikka metsämiehen veri kuohahtaa jo pyynti-intoa puhkuen. Pyssyn saa ottaa kotelosta vasta luonnonpuiston rajalla. Jännittyneinä otamme viimeiset askeleet. Retkirakennelman takaa erotan betonisen tiilikasan, jonka päällä lojuu arinan kappaleita. Entisen tulisijan jäännöksistä on helppo päätellä, että paikalla on ollut aiemmin savotta- tai uittokämppä. Nimestään huolimatta Hackmanin kämppä on rakennettu vasta vuonna 1957 Metsähallituksen hakkuiden yhteydessä. Pihapiirissä ollut alkuperäinen kämppäkartano on myyty ja siirretty muualle huvilaksi 1980-luvulla. Kyseinen yhtiö hakkasi ostamansa leimikon seudulla vuosina 1934 ja 1935. Elämän virta Asumajoen ja Koitajoen yhtymäkohtaan on pystytetty laavu. Ah, niistä saisi niin herkullisen illallisen. Säännöt on tehty noudatettavaksi, piti niistä tai ei. Retkireitti vie meidät hakkuiden, pusikoiden ja taimikoiden läpi Koitajoen rantaan. Saamme sentään tutustua luonnonpuistoon merkityillä poluilla kulkien. KOITAJOKI SAMMALPURON pärekattoinen umpilaavu on rakennettu uittomiesten yösijaksi. Metsähallitus on suunnitellut kunnostavansa laavun lähivuosina autiotuvan veroiseksi majapaikaksi. RÄISKYVÄ iltanuotio, erätarinoita kuutamolla, hyvää seuraa ja maittava illallinen, eikä kiirettä mihinkään. Kamiina suo nopeasti lämmön tupaan padan poristessa sen levyllä. Mahtava, majesteetillinen homenokka rymistelee läpi oksiston. Voiko vaeltaja enempää pyytää – tai edes toivoa. Kamiina suo nopeasti lämmön tupaan padan poristessa sen levyllä. astumasta sivuun merkityltä polulta. Uitto taukosi sodan aikana ja sen jälkeen, sillä rajan siirtyessä nykyisille sijoilleen yli 50 kilometriä Koitajoesta jäi itänaapurin puolelle. Jos vaijereilla hinattavat lossit olisi poistettu talviteloille, joutuisimme uimaan joen poikki rinkkalauttaa työntäen. Ei mitenkään houkutteleva ajatus. elokuu 2013 16.8.2013 9:10:47. Tyydymme kohtaloomme ja jätämme herkut keräämättä. Koitajokea on hyödynnetty uittoväylänä 1830-luvulta alkaen, mutta varsinainen sesonki oli vuosina 1909–1973. Kautta on jäljellä vielä pari päivää. Metso heittäytyy siivilleen suuren kelon oksistosta. Savottamiesten entisestä saunasta kunnostettu majapaikka tunnetaan etenkin paikallisten keskuudessa Hackmanin kämppänä. Onkohan lautta yhä paikoillaan. Jo se on harvinaista herkkua luonnonpuistosta puhuttaessa. Tuskin parempaa yösijaa voisi kuvitella. Illan hämärtyessä saavumme Verkkoputaan autiotuvalle. Koitajoen uitot ovat päätyneet myös valkokankaalle: Roland af Hällströmin elokuva Tukkijoella valmistui 1951 ja Markku Pölösen Kuningasjätkä vuonna 1998. Koitajoen kosket on perattu uittoja varten, joten kahluupaikkoja ei 64 60-67_Koitajoki_MH.indd 64 ole. Sen nähtyään typeräkin ymmärtää miksi pitää perustaa luonnonsuojelualueita. Uitot jatkuivat vuonna 1954 ja tällöin väylässä kulkivat myös Venäjän korpien rungot. Myös sienten kerääminen on osaltamme kielletty. Panoksia piippuun survoessani katselen pettyneenä maisemaa: Luonnonpuiston rajalta alkaa avohakkuu. Lautat ovat käytössä kesäkuun alusta syyskuun loppuun
Alkupäisestä paikastaan se on siirretty Niemipurolle uittokämpäksi vuonna 1955. Vesillekin pääsee lauttoja kiskoessa; me siirrymme Asumajoen lautalla Koitajoen länsipuolelle. Saamme seurata uittojen jälkiä kohti etelää. Joen syödessä hiekkaista rantapenkkaa tupa siirrettiin nykyiselle paikalleen kauemmas rannasta. Koskien virtaamaa on hidastettu kivillä, mutta joki on yhä varsin helppokulkuinen ja soveltuu erinomaisesti leppoisaan retkimelontaan. Niemipurolla meitä odottaa autiotuvaksi kunnostettu uittokämppä. Onnistun elokuu 2013 60-67_Koitajoki_MH.indd 65 65 16.8.2013 9:10:50. Yritän toistaa pyyn ääntelyn omalla pillilläni. Taukopaikka on uittomiesten alkuperäinen yösija, joka aiotaan kunnostaa lähivuosina autiotuvan tasoiseksi majapaikaksi. KEVÄTTULVAN viemät pitkospuut ovat vielä syyskuussa poissa paikoiltaan, mutta esimerkillinen retkeilijä korjaa rakenteita kykynsä mukaan. Erämiehet nuotiolla Vihellys kuuluu aivan läheltä. Se on kokenut monta muuttoa, sillä alkujaan se on ollut Kokkokankaan savottakämpän saunana. KUVA Veli-Petteri Nieminen Uittoa varten muokattua ja perattua Koitajokea on palauteltu luonnonmukaiseksi kalakantojen parantamiseksi 1990-luvulta alkaen. Joesta ja sen tarjoamista maisemista saa hyvän käsityksen myös rantapolkuja taivaltamalla. Polvikosken rannasta voi erottaa entisen lanssipaikan siltoineen, Karanteeniputaalla on yhä tuohikattoinen uittomiesten ruokakatos ja Sammalpuron suulla pidämme taukoa pärekattoisen umpilaavun pihassa
Pääsemme ainakin maistamaan eräelämän herkkuja. Kohotan haulikon poskelle ja saalis putoaa varmasti. Pihan vieressä rapistuu vähitellen valtava savottarakennus, johon mahtui majoittumaan aikoinaan jopa 80 metsätyömiestä. Tarinan mukaan tuolloin myös presidentti Mauno Koivisto yöpyi suurkämpässä. Kuljemme iltalenkillä Koitajoen vartta etelään, sillä haluan nähdä Hanhikosken autiotuvan. Se on vuonna 1954 rakennettu metsätyönjohdon esikuntarakennus, Teräväpää. Ilmeisesti puista putoavat lehdet tekevät linnut juuri nyt poikkeuksellisen aroiksi. Lintusaalis taitaa jäädä jälleen hei- elokuu 2013 16.8.2013 9:10:53. Kevyt sade saattelee meidät Kivikkosuon nuotiopaikan kautta Asumajoen autiotuvalle. Itse pyydetyssä saalissa on jotain alkukantaista – erämaan lumoa. Hän matkaa Koitajoelle sekä kesäisin että talvisin, vaikka asuu kaukana Etelä-Suomessa. Ilomantsin torjuntataisteluiden aikana suomalaiset etenivät Polvikoskelle. Jo parin päivän kokemusten perusteella ymmärrän hyvin hänen ihastuksensa itäiseen kolkkaamme. Pyy on narrannut minua jo useaan otteeseen. Onpa herkullista! Ilta jatkuu nuotiolla tarinoiden ja lettuja paistaen. Yksi pyy ei riitä paistiksi, mutta maistelemme kolmistaan linnun lihat, maksan, sydämen ja kivipiiran pannulla paistaen. KOITAJOKI KAIKKI Koitajoen autiotuvat ovat alkujaan savottarakennuksia. Verkkoputaan autiotupa tunnetaan Hackmanin kämppänä seudulla häärineen metsäyhtiön mukaan. Eri lähteet antavat tuvalle hieman erilaisen historian. jotenkuten, sillä lintu vastaa. Leimuukämpälle TUOREET metsäsienet ja sipuli täydentävät pussipastan herkkuillalliseksi. Ilmeisesti tupa ehti kylvettää retkeilijöitäkin nykyisellä paikallaan ennen autiotuvaksi muuttumista. Palaamme Niemipuron kämpälle yöpymään. Kuutamo ja taivasta kohti ki- 66 60-67_Koitajoki_MH.indd 66 puavat kipinät takaavat puitteet tunnelmalle. Vastarannalta löydämme Polvikosken vuokrakämpän. Seutu on Juhan mielestä yksi Suomen parhaista. Nykyiselle paikalleen tupa tuli 1960- tai 1970-luvulla. Polvikosken suurkämppä on valmistunut vuonna 1944 samaan aikaan tallin ja savusaunan kanssa. Jatkosodan aikana neuvostosotilaat majoittuivat upouuteen kämppään. Saamme iltanuotiolle seuraa kiväärin kanssa vaeltelevasta Juhasta. Juha on samalla iloinen ja harmissaan suunnittelemastani lehtijutusta. Tuossahan se istuu korkealla männyn oksalla. Jatkosodan taisteluista on useita muistomerkkejä Koitajoen lähiseuduilla. Se on siirretty nykyiselle paikalleen uittokämpäksi tai uittomiesten saunaksi Hoikan kämpän saunan tehtävistä. Hänen mielestään on hienoa, että upea kohde saa näkyvyyttä, mutta toisaalta kulkija pelkää rauhalliselle seudulle tulevaa retkeilijöiden lisäystä. Kyllähän sitä muutaman sadan gramman lihan takia jaksaa kantaa peninkulmittain kymmentä kiloa aseistusta. Tallustamme osin tuttuja polkuja Polvikoskelle, jossa pääsemme Koitajoen itäpuolelle siltaa pitkin
muuta polkuverkostoa noin 20 km Kivikkosuo Karanteenipudas Sammalpuro Taistelijan Talo Itäpiste Tapion taival . . Alue muodostuu Koivusuon luonnonpuistosta, Ruosmesuon– Hanhisuon soidensuojelualueesta ja niiden väliin jäävästä Koitajoesta. 0 elokuu 2013 60-67_Koitajoki_MH.indd 67 2 km 67 16.8.2013 9:10:55. Koivusuon luonnonpuistossa liikkuminen on kielletty merkittyjen polkujen ulkopuolella. Marjat ovat kypsyydeltään parhaimmillaan, mutta luon- nonpuiston sääntöjen mukaan emme saa edes maistaa karpaloita. Taivallamme teeriä vaanien Asumajoen lossille. Pirhu Koidanvaara . Seudulla värikäs savotta- ja uittohistoria sekä sodanaikaisia taistelupaikkoja. Tien varren paaluja ja köysiaitoja ei saa missään tapauksessa ylittää. Tapion taival, 20 km . × Koitajoki . metsästysmahdollisuus, lupa-alue 7652 Lisää tietoa . Itäpisteen muistomerkille pääsee tietä myöten rajavyöhykettä rikkomatta, sillä rajavyöhykkeeseen on tehty tien levyinen väylä. Eilinen sade on tauonnut, mutta uhka uudelle suihkulle on jatkuvasti olemassa. Karpalokeidas Karpaloita on tuhansia ja tuhansia litroja. Suomen ja Euroopan unionin itäisin kolkka Ilomantsissa, Pohjois- Karjalassa. neljä autiotupaa sekä laavuja ja nuotiopaikkoja . Pirhunputaalla pakkaan pyssyt jälleen rinkkaan, sillä saavumme luon- KOITAJOEN lähiseudulla on useita jatkosodanaikaisia taistelupaikkoja. Tänään on jo lokakuu, mutta lautta on yhä paikallaan. Jääköön se paikallisten oikeudeksi. erikoisuutena jokilautat Koitajoki Lakonkangas vaellusreitti . Metsästys on ohi, mutta luontoelämys jatkuu. . Asumajoella pääsemme kuivattelemaan sateen kostuttamat vaatteemme vuosina 1937 ja 1938 rakennettuun leimauskämppään, jossa majoittuivat aikanaan leimikon merkitsijät ja myöhemmin tekomiehet. Kämppä sijaitsee aivan tien varressa. Ainakin joutsenpari nauttii siitä viereisellä suolampareella. Vastakkaiselta tienpenkalta alkaa vajaan kahden kilometrin levyinen rajavyöhyke. Tiukoilla säännöksillä varmistetaan luonnon rauhan rikkomattomuus. Pitkospuut halkovat Koivusuota kohti Pirhunvaaraa. Suomen itäisimmälle pisteelle on tietä ja retkeilyreittiä Asumajoelta noin seitsemän kilometriä. Niitä on tuhansia ja tuhansia litroja. Pirtupolku Verkkopudas Pirhunvaara Pirhun kierto vaellusreitti 522 Koivusuon luonnonpuisto Asumajoki Leimuukämppä Hattuvaara Taistelijan taival Retkeilypalvelut Polvikoski . Jukka Kokkonen, Villiä itää, kesytöntä länttä – Ylä-Koitajoen alueen ja Ilomatsin historiaa, Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja A152, 2005. www.luontoon.?/koitajoki . nonpuiston rajalle. Suolla on valtavasti karpaloita. Ne nousevat lentoon ja suuntaavat etelään. Hevosmiehille ei ollut sijaa, sillä paikalta puuttui talli. Pelkästään pitkospuilla kyykkien voisi kerätä helposti ämpärillisen. Pääsemme helposti vastarannalle välttäen kiertoreitin Polvikosken kautta. Karhuntassu sotamuistomerkki Hanhikoski Lakonkangas Koitajoki Suo m Ven i äjä tiedä & mene Vaelluksen viimeinen päivä valkenee harmaan utuisena. Jätämme itäpisteellä käymisen toiseen kertaan, sillä emme halua kantaa rautaa rajalle. Koitajoki sopii retkimelontaan Niemipuro . Sinne meidänkin pitää palata. Pirhun kierto, 17 km . koksi, joten keräämme matkalla illallista varten runsaasti suppilovahveroita
Tanskassa ylämäet eivät voimia vie, mutta tuuli voi sen tehdä. Ainoaksi miinukseksi voi laskea jatkuvan tuulisuuden. Koko maassa on yksitoista kansallista reittiä, joiden yhteispituus on noin elokuu 2013 16.8.2013 10:04:54. Dyynien suojassa tuuli oli vielä siedettävä, mutta meren puolella tai dyynien päällä tuuleen olisi joskus saattanut vaikka nojata. Länsi-Jyllannissa on parikymmentä pyöräilyreittiä. Mantereen puolella on ”fjordeja” – entisiä merenlahtia, jotka hiljalleen kuivuvat käyttökelpoiseksi viljelys- tai muuksi maaksi. Muutaman kymmenen kilometrin päässä rannikosta maisema muuttuu peltojen ja pienten metsiköiden mosaiikiksi. TANSKA Eurooppa Tanska on luotu polkupyöräilylle TEKSTI JA KUVAT Juhani Karvonen Tuuli voi viedä voimat, mutta mäissä eivät pohkeet liikoja rasitu. Länsirannikolla viettämämme viikon aikana tyyntä hetkeä ei ollut. T anskassa yhdistyvät monet pyöräilyn kannalta positiiviset puolet: tasainen maasto, kattava ja hyväkuntoinen pyöräreitistö sekä pienet kylät ja kaupungit melko lyhyiden välimatkojen päässä toisistaan. Rannikkotie kulkee paikoitellen muutaman sadan metrin päässä merenrannasta. Länsi-Jyllannin ominaispiirteitä ovat dyynit ja tuuliset rannat. Länsi-Jyllanti vetää pyöräilijöitä poikkeuksellisen hienoilla maisemillaan. Tuuli oli koko ajan pikemminkin navakkaa. 68 68-73_Tanska_MH.indd 68 Atlantilta puhaltavan tuulen suojana Pohjanmeren rannikkoa myötäilevällä tiellä ovat hiekkadyynit
räilyreitit seuraavat usein pieniä sivuteitä tai häiriöttömiä metsäteitä. Reitit on merkitty sinipohjaisilla kylteillä, joissa on valkoinen pyörän kuva. Ykkösreitti on nimensä veroinen Tanskan länsirannikon yksi viehättävimmista kaupugeista on Rinkøping, joka sai elokuu 2013 68-73_Tanska_MH.indd 69 69 16.8.2013 10:04:54. Tarkalla kartanluvulla säästää aikaa 4 000 kilometriä. Vaatetukseksi kannattaa varata lämmintä ja ennen kaikkea tuulenpitävää vaatetusta. Suojalasit ovat etenkin rannikolla tarpeen, sillä ilmassa lentävä hieno hiekka saa silmät kirvelemään. Itse tie sijaitsi kuitenkin lähes kymmenen kilometriä pohjoiseen kartalle merkitystä kylästä. Pyörien vuokraushinnat vaihtelevat muutamasta kympistä aina 70–80 euroon saakka, riippuen paikkakunnasta ja pyörästä. Tasaisen maaston lisäksi pyöräilijän turvallisuus on jopa poikkeuksellisen hyvä moneen muuhun maahan verrattuna, sillä pyö- Tanska on täynnä pieniä kyliä, joita yhdistävät paikoin hyvinkin kapeat ja osin huomaamattomatkin tiet. Monet maatilat tarjoavat mahdollisuuden telttailuun maillaan, vuokraavat huoneen tai pienen mökin. Ilmeisesti meidän majapaikkamme oli niin sanotusti ei kenenkään maalla. Kartalta toki löytyi kylä, joka oli merkitty osoitteeksi. Tanskassa voi yöpyä perinteisesti leirintäalueilla, mutta myös maatiloilla. Pyöräilijät huomioidaan liikenteessä myös erittäin hyvin. Toki tilalle pääsi leveämpääkin tietä, mutta se selvisi meille vasta myöhemmin. Pyöriä varten on omat junalippunsa. Junat ottavat yleensä pyörät kyytiin, mutta eivät välttämättä, minkä vuoksi ainakin kiireellisissä tapauksissa asia kannattaa varmistaa etukäteen. Numero punaisella pohjalla kertoo kansallisesta reitistä, muut alueellisista tai paikallisista reiteistä. Heinäkuussakin sää saattaa olla tuulisuuden takia viileä. Osa reiteistä on rengasmaisia ja ne menevät osin myös ristiin, joten ainakin periaatteessa pyöräilijä voi kiertää koko maan pelkkiä pyöräteitä tai -uria hyväkseen käyttäen. Oman majapaikkamme, 1600-luvulta peräsin olleen maatilan entisen päärakennuksen osoitteessa tien nimi oli oikea, mutta kylän nimi hämäsi täydellisesti. Edullisimmillaan aikuisen pyörävuokra koko päiväksi on noin 30 euroa. Hintoihin sisältyvät kypärä ja lukko. Majapaikan osoite kannattaa varmistaa hyvissä ajoin, muutoin ylimääräisiä kilometrejä voi kertyä runsaasti. Kaikkien reittien yhteispituus on noin 11 000 kilometriä. Reittejä on sekä etelä– pohjoissuunnassa samoin kuin länsi–itäsuunnassa. Paikallisillekin tuntui olevan hie- man epäselvää, mihin kylä loppuu ja mistä seuraava alkaa. TANSKAN länsirannikon pikkutiet sopivat vaihtelevuutensa ja maisemiensa ansiosta pyöräilyyn erinomaisesti. Lähes puolentoista tunnin haeskelun jälkeen saimme paikallisesta maatalosta lakanan kokoisen tilakartan, joka ohjasi meidät peltoteiksi luettavia uria pitkin oikeaan osoitteeseen
Pyöräilijän on mahdollisuus valita sorapintaisia vaativia reitin osia tai ajaa asfalttitietä. Mielenkiintoinen on myös kokoelma paikal- listen harrastajien rannalta keräämää esineistöä. Sondervikista voi nousta pohjoiseen Husbyhun ja Thorsmindeen. Karttoihin reitti on merkitty kansalliseksi ykkösreitiksi. Reitti pituudeltaan 110 kilometriä, josta sorapintaa on 32 kilometriä. Hyvä vaihtoehto on aloittaa polkeminen Rinkøpingistä ja suunnata rannikkoa kohti Sondervikiin. Kaupungin keskusta on suljettu kokonaan liikenteeltä. Se on yksi Euroopan suurimpia kosteikkoja, jossa pesii ja vierailee muuttoaikoina satojatuhansia lintuja. Taatusti erilainen nähtävyys on simpukkatalo, joka on päällystetty lukemattomilla simpukan ja kotiloiden kuorilla. Thyborøn suosituimmat nähtävyydet ovat Jyllands Akvariet ja Kystcenteret, joka on hieman samantyylinen keskus kuin oma Heurekamme. TANSKA kaupunkioikeudet jo vuonna 1443. Muun muassa Yhdysvalloista peräisin oleva asuntomyyntikyltti, jonka tuuli on pyyhkäissyt valtamereen, on ajelehtinut koko Atlantin poikki. Rinkøpingissä ja sen ympäristössä on majoitusvaihtoehtoja hotelleista leirintäalueisiin. Nymingedegabista voi ajaa myös Vellingiin 53 kilometriä Rinkøping Fjordin itäpuolta kiertäen. Pyöräilijälle mukava reitti on polkea Rinköping Fjordin ympäri, jolloin matkaa kertyy 54 kilometriä, josta vain yksi kilometri on poljettava soralla. George -laivan takia kannattaa pysähtyä. Nymindegabista etelään on yksi maan kansallispuistoista: Wadden Sea, josta osa kuuluu myös UNESCO:n maailmanperintölistalle. Wadden Sea ulottuu lähes 500 kilometriä Tanskan eteläosista Saksan läpi Hollantiin saakka. Pohjanmeren rannikolla sijaitsevaa Thorsmindeä ei ole koolla pilattu, mutta St. elokuu 2013 16.8.2013 10:04:55. 70 68-73_Tanska_MH.indd 70 Rinkøpingistä pääsee helposti länsirannikon kattavalle reitille Nymindegabista Thyborøn. Matkan varrella on Tippernen linnustonsuojelualue, Borkin viikinkisatama ja Dejbjerg Jernalderin rautakautinen kylä. Laivan kohtalon ympärille on rakennettu museo, jonne sukeltajat ovat nostaneet hylystä muun muassa tykkejä, kenkiä, vaatteita ja pulloja. Alus upposi jouluaattona 1811, jolloin 853 miestä hukkui ja vain 12 pelastui. Sorapintaiset reitit ovat osin sellaisia, joilla ei muuta liikennettä mahdollisia jalankulkijoita lukuun ottamatta ole
BOVBJERGIN seudulla hiekkavallit saattavat olla jopa 40 metriä korkeita. elokuu 2013 68-73_Tanska_MH.indd 71 71 16.8.2013 10:04:55. LEGOLAND ei ole varsinaisesti aivan pääpyöräilyreittien varrella, mutta ainakin lapsiperheelle Legolandissa riittää aktiviteetteja vähintään päiväksi. TANSKALAISET voileivät maistuivat retkellä Liina-tytölle RinkØpingissä. THYBORØN yksi kuuluisimmista nähtävyyksistä on simpukkatalo
Citypyörien kunto ei välttämättä ole paras mahdollinen. Reitin pohjoisessa kääntöpisteessä Bovbjergissä on jopa 40 metriä korkeat hiekkavallit. Pantin saa takaisin, kun palauttaa pyörän toiselle keskustan pyörätelineelle. Rannikko-osuus on sama kuin ykkösreitissä. Pitemmälle retkelle kannattaa vuokrata kunnon pyörä. Kööpenhaminassa on ilmaisia citypyöriä. Myös paikallinen majakka on tutustumisen arvoinen paikka. Reitti on hyvin vaihteleva, luonnonkaunis ja myös historiaa sisältävä. Pyörän voi ottaa mistä tahansa kaupungin pyörätelineestä 20 kruunun pantin siihen laitettuaan. Reitille osuvat Vedersø Klit ja Vester Husby, joissa osa maatiloista on muutet- 72 68-73_Tanska_MH.indd 72 KÖÖPENHAMINAN metroasemien läheisyydessä ei voi kyseenalaistaa väitettä, etteivätkö tanskalaiset olisi pyöräilykansaa. Matka vie muun muassa Holsterbrohon, joka on seudun suurin kaupunki. Toinen ja vielä merkittävämpi syy on, että Legolandissa yksi päivä on lyhyt aika. × elokuu 2013 16.8.2013 10:04:57. Hienoista hiekkarannoista huolimatta kylpylä on paras paikka uimiseen. Tanskan maaseudun pikkuteillä tienviitat saattavat olla jokus hieman hämääviä. Klitplantage on puolestaan dyyneille istutettu metsä, jolla pyritään estämään hiekan leviämistä. Muun muassa CPH vuokraa pyöriä Norreportin aseman lähellä alkaen 50 kruunulla kuudeksi tunniksi. Legolandin vieressä sijaitsee safaripuisto Givskud, jossa on mahdollista tavata Afrikan luontoa leijonista alkaen. Givskudissa on yli tuhat eläintä ja toistasataa lajia. Suurkaupungissa pyöräilijät on otettu huomioon, ja keskustassa on helpompi liikkua pyörällä kuin autolla. Myös päärautatieasemalla on vuokrauspiste, josta vuokrataan pyöriä edullisimmillaan noin 75 kruunulla per päivä. TANSKA Sisämaahan pyöräilijä voi tutustua 99 kilometrin pituisella, Rinkøpingin ja Skiven välisellä reitillä. tu taide- ja käsityöpajoiksi. Moni perhe pärjää polkupyörällä eikä edes omista autoa. Länsirannikon dyynejä ja historiaa Reitin Nissum Fjordin ympäri voi polkea lyhyeänä tai pitkänä, jolloin reitin pituus vaihtelee 94 kilometristä 145 kilometriin. Reitti tutustuttaa sisämaahan ja sen näkymät ovat vaihtelevat aina metsistä dyyneihin saakka. Karuus ja tuulisuus tuovat mieleen tundran, mutta toisaalta hieno hiekkaranta etelän lomakohteet, tosin sillä erotuksella, että näihin vesiin hyvin harvan tekee mieli vapaaehtoisesti pulahtaa. Kööpenhaminan näkee hyvin satulasta Tanskan taatusti kuuluisin nähtävyys, Legoland, on saavutettavissa myös polkupyörällä, mutta lapsiperheen ei tuota urakkaa kannata valita, ainakin rannikolta mitattuna pitkän matkan takia. Villieläimiä voi ihailla autosta, mutta ulos ei ole lupa astua. Kööpenhaminassa liikkumiseen polkupyörä on hyvä valinta. Siellä on varsin korkeatasoinen kylpylä
Teho Family Care Toimii kaikkialla Kuluttajapalvelu puh. Käytä karkotetta turvallisesti. Yksi tuote riittää kaikkialla! ZZZ DXWDQ . Lue aina etiketti ja valmistetiedot ennen käyttöä! 68-73_Tanska_MH.indd 73 16.8.2013 10:04:58. 0800 92299, arkisin klo 13-15. Hyönteiskarkote kotiin ja matkalle Autan suojaa tehokkaasti hyttysiltä, punkeilta, paarmoilta ja mäkäriltä sekä trooppisilta hyttysiltä että malariasääskiltä
Jotkut asettuvat kylälle asumaan pysyvästi. Maaston kulumisen välttämiseksi kulkijan pitäisi malttaa pysytellä merkityillä reiteillä ja muistaa muutenkin kansallispuiston säännöt. Alueen luolat ovat oivallinen seikkailukohde, mutta kaikkia kohteita ei ole merkitty kartalle turvallisuussyistä. Koko reittiin on hyvä varata kolmesta neljään päivää. Kansallispuiston pääreitti, Herajärven kierros, voitti samaisen tittelin vuonna 2007. Luontomatkailuun Koli tarjoaa monia vaihtoehtoja. Hankalimpiin paikkoihin kannattaa mennä vain oppaan kanssa. K oli on yksi Suomen tunnetuimpia luontokohteita. Useimmin Metsähallituksen väki joutuu puuttumaan leiriytymiseen väärässä paikassa sekä kytkemättä kulkeviin koiriin. elokuu 2013 15.8.2013 13:18:41. Korkeuserot tuovat mukavaa haastetta, mutta eniten päänvaivaa aiheuttaa vesihuolto. Paikallinen taksi noukkii kulkijat tarvittaessa polkujen KOLIN kallioilla käkkärämännyt vääntyvät kansallisromantiikasta tuttuihin muotoihin. Menestykseen nähden puiston kävijämäärät ovat maltillisia. KOLI kotimaa Luontoelämyksistä syntyy taidetta TEKSTI Mikko Hieta KUVAT Mikko Hieta ja Johanna Kokkola Kolin ainutlaatuinen tunnelma houkuttelee taiteilijoita ulkomaita myöten. Herajärven kierroksen varrella vesipisteitä on vain harvakseltaan, minkä vuoksi vettä on kannettava mukana runsaasti. Herajärven kierroksen taivaltaa vuosittain noin 5 000 retkeilijää, joten ruuhkaksi asti kulkijoita ei ole. Vaihtelua vaeltajan reittiin tuovat esimerkiksi Herajoen ylitys kahluuvaijerin avulla sekä Sikosalmen vetolautta. Alue valittiin tänä vuonna yleisöäänestyksellä vuoden retkikohteeksi. 74 74-79_Koli_MH.indd 74 Herajärven kierros muodostuu kahdesta rengasreitistä, joita yhdistelemällä voi kulkea 30–60 kilometriä
Niittykasvit ovat houkutelleet seudulle runsaan perhospopulaation ja siivekkäitä onkin tavattu noin 700 lajia. Kolin sataman lähellä olevat Hiekkasaaret sekä Pieni- ja Iso-Korppi ovat todella idyllisiä päiväretkikohteita aurinkoisena kesäpäivänä. Moni saapuu Pielisen länsirannalle autolautalla, joka kulkee Kolin ja Lieksan väliä kaksi kertaa päivässä. Kaupunkilaisen huolet häipyvät hetkessä, kun eteen kannetaan karjalanpiirakoita ja mustikkakukkoa rempseällä pohjoiskarjalaisella asenteella. Maisemanhoidosta huolehtivat perinteiseen tapaan lampaat. Luontokeskus Ukossa vieraileva turisti pääsee Ukko-Kolin huipulle vain muutamalla askeleella. Nuutinen ohjaa venettä tasaisesti ja ker- HIEKKASAARTEN tulipaikoilla ja rannoilla ei ole ruuhkaa. Hiekkaharjanteiden ketjussa pinnalle kohoaa myös pikkuruinen Tappi, joka on syytä kiertää varoen, sillä legendan mukaan koko järvi tyhjenee, jos tappi lähtee irti. Jo muutaman päivän luontolomalla voi olla uskomattoman virkistävä vaikutus. Muikkuveneen kyydissä Kolin maisemassa Pielisellä on olennainen merkitys. Kolin huipuilta Pieliselle ja muille ympäröiville järville avautuva kansallismaisema näkyy monesta kohdasta ja hyviä näköalapaikkoja riittää. Kuuluisin maisemapaikka on Mäkrällä, josta Eero Järnefelt ikuisti maalaukseen tunnetun syysmaisemansa. Kolin mielentilaan on helppo siirtyä hetkessä, kun vain ottaa välittömän palveluasen- teen avosylin vastaan. Metsähallitus huoltaa tulipaikoille polttopuut. aivan autiolta saarelta. KOLI varsilta, mikä helpottaa reitinsuunnittelua ja auttaa silloin jos väsymys yllättää. Talvisin Kolin ja Vuonislahden välille avataan noin seitsemän kilometrin jäätie, joka lyhentää autolla kuljettavaa välimatkaa peräti 60 kilometrillä. Retkeilijöitä on saarilla todella vähän, joten useimmin uimaan voi pulahtaa EINO NUUTINEN tuntee Pielisen vedet. Kansallismaiseman ja vaaraluonnon lisäksi Kolin kansallispuisto suojelee erityisesti ahojen ja niittyjen muodostamaa kulttuurimaisemaa. Jopa luontoa suuremman vaikutuksen tekevät paikalliset ihmiset. Onneksi venekyyti järjestyy helposti. Suomen neljänneksi suurimmassa järvessä on pitkälle toistatuhatta mielenkiintoista saarta, mutta melojalle isot järvenselät ovat haastavia. 76 74-79_Koli_MH.indd 76 elokuu 2013 15.8.2013 13:18:42. Nuutisen Einon alus kuljettaa nykyisin lähinnä matkailijoita, sillä muikunpyynti on heikon kysynnän myötä vähentynyt
Paikallisten mukaan ilmiö johtuu metsän henkien nousemisesta taivasta kohti. Elontilan yrittäjät Ilkka Aula ja Kaija Jolkkonen haluavat tarjota matkailijoille syvällisempiä luontokokemuksia. elokuu 2013 74-79_Koli_MH.indd 77 77 15.8.2013 13:18:43. Vaaleasta kvartsiitista voi löytää aaltojen jättämiä uurteita kolmen miljardin vuoden takaa. Rantaviivasta löytyy paikoitellen mustaa magmakiveä, joka kertoo alueen tuliperäisestä muinaisuudesta. Uskomuksille ja henkisyydelle onkin Kolilla tilaa. Sateisena päivänä usvapatsaat kohoilevat mystisesti pitkin Kolin rinteitä. Retkiä mielenmaisemaan HAVUKANAHOLLA kasvaa monia harvinaistuneita lajeja, jotka houkuttelevat paikalle perhosia. toilee samalla jännittäviä tarinoita seudun ja sen asukkaiden historiasta. Mattilassa siis kummittelee! ”Minun maailmankuvassani on kaikki mahdollista”, Jolkkonen myöntää ja kertoo äänien kyllä vähitellen vaimentuneen. ”Paikan historiaan liittyy niin paljon surua, että Suomen neljänneksi suurimmassa järvessä on pitkälle toistatuhatta mielenkiintoista saarta. He isännöivät kansallispuiston alueella 1900-luvun alussa rakennettua Mattilan perinnetilaa. Yrityksen aloitettua pari vuotta sitten, talossa kuului usein askeleita tai puheensorinaa
Silloin tällöin ulkomailta saapuneet taiteilijat ihastuvat Kolin mielenmaisemaan niin vahvasti, että päättävät jäädä pidemmäksi aikaa. Kaskigallerian valmistumisen kunniaksi kesäkuussa järjestettiin kansanjuhla, jossa koreogra. Kylpylästä aukeaa upea maisema Pieliselle, ja siitä voi nauttia paljussa sopivien juomien kera. Mattilassa voi kesäisin piipahtaa kahvilla, mutta moni jää idylliseen majataloon jopa useammaksi yöksi. Ilkka ja Kaija järjestävät mielenkiintoisia teemaretkiä, joilla tutustutaan esimerkiksi villivihanneksiin ja maatiaiseläimiin. Ympäristötaiteen kiinnostava piirre on, että luonnonmateriaaleista tehdyt teokset saattavat tuhoutua kesken kaiken luonnollisista syistä. Miesasiakkaat on erityisesti huomioitu Lumenen kanssa yhteistyössä elokuu 2013 15.8.2013 13:18:44. Taide on koko kylän yhteinen juttu. Tarjolla on myös riippumattomajoitusta. Alkukesästä Ryynäsen taiteilijaresidenssin yhteydessä järjestettiin taiteilijoiden, turistien ja kylänväen kohtaamisia. Pikkuisen Kolin kylän asukkaat ovatkin kiehtova yhdistelmä perinteistä paikallisuutta ja uudenlaista monikulttuurisuutta. Henry Thoreau´n ajatuksista ammentaa toinen retki, jossa mennään yksinkertaisesti metsään istumaan hiljaa ja kokemaan mitä ympärillä tapahtuu. Haugtrøn taideteos Roots in the sky. Ninni Perko ja performanssitaiteilija Heikki Mäntymaa esittivät rakenteelliseen improvisaatioon pohjautuvan tanssikertomuksen, jossa yleisölläkin oli tärkeä roolinsa. Kolilla on lokakuun loppuun saakka käynnissä ympäristötaidefestivaali ja näkemämme puu on norjalaisen Vigdis 78 74-79_Koli_MH.indd 78 Vaelluksen tai muiden rientojen päätteeksi voi rentoutua uudistuneessa Sokos Hotel Kolissa, jonka yleisissä tiloissa voi nähdä vaikutteita muun muassa Alppien tai Ruotsin Åren outdoor-hotelleista. Taiteen kuuluu herättää tunteita ja jos joku teos saa katsojassa aikaan edes jonkinlaisen reaktion, on työn tavoite saavutettu. Retki kestää auringonnoususta auringonlaskuun. Joskus ihmisetkin tuhoavat luonnossa olevia teoksia, mutta festivaalin järjestäjien mielestä sekin kuuluu asiaan. Luonnon muovaamaa näyttelytilaa kutsutaan kaskigalleriaksi. Kolilla varjellaan kaskenpolton perinteitä. Muirin taipaleella kuljetaan John Muirin hengessä sinne minne nenä näyttää. Hetki sitten kuullut henkimaailman tarinat palaavat mieleen, kunnes oudolle ilmiölle löytyy selitys. Kaikkea ei siis välttämättä löydä kartankaan avulla. Luontopolulta saunapolulle Kaskipellosta taidetta Mattilan tilalle johtavan tien varrella näkyy mustaksi poltettu hakkuuaukko. Ajatuksia on poimittu muun muassa Retki-lehdessäkin esitellyiltä yhdysvaltalaisilta luontovaikuttajilta. Pohjoismaista, Venäjältä ja Japanista saapuneet taiteilijat ovat loihtineet luontokokemustensa innoittamia teoksia pitkin Kolin kylää, joten taide saattaa yllättää missä tahansa. Aukon laidalta taivasta kohti kurkottaa paljas vaalea puunrunko, jonka juuret osoittavat ylöspäin. Ravintola tarjoilee laadukasta lähiruokaa, mutta ennen illallista on syytä piipahtaa uudessa Relax Spa:ssa. KOLI YMPÄRISTÖTAIDE yllättää kaskipellon keskellä. me haluamme tuoda tänne iloa ja arjen taikaa”, Jolkkonen valottaa yrityksen ?loso?aa
Paperimonisteen kanssa kylpeminen on hieman kiusallista ja lisäksi ohjeita on todella paljon. × elokuu 2013 74-79_Koli_MH.indd 79 79 15.8.2013 13:18:46. Eniten elämyksestä saa irti, jos kylpyohjeisiin pääsee tutustumaan etukäteen. Henkilökunnan mukaan myös pikkukiulujen kanssa on ollut ongelmia, sillä moni vieras ei ole ymmärtänyt niiden olevan vain lainassa, joten kiuluja on kadonnut turhan paljon vieraiden matkaan. MATTILAN tilalla voi osallistua retkeilyn henkistä ulottuvuutta vaaliviin ohjelmiin. Seuraava Kolin suurtapahtuma on 5. Yksi mielenkiintoisimmista pisteistä on valo–ääniallas, jossa voi kuunnella pinnan alla Sibeliuksen Finlandiaa. Kylpyläelämys on kaukana lapsiperheiden viihdekylpylöistä. Vaihtoehtoina ovat virkistävä, kaunistava, vahvistava, rentouttava ja palauttava saunapolku. Helppoa, vai kuinka. Rentoutuminen saattaa unohtua, jos yrittää liian orjallisesti seurata saunapolkuja. kehitetyllä tuotesarjalla. Monipuolinen tarjonta takaa hyvän vaihtoehdon viikon mittaiselle vaellukselle, jos reissultaan kaipaa luonnon lisäksi ihmiskontakteja. Samat numerot on painettu myös tuotepakkauksiin. Saapuessaan vieras saa mukaansa pienen kiulun, johon on pakattu tuotepussukka sekä kylpyohjeet. Vihkosesta löytyy myös kylpylän kartta, johon on numeroin merkitty missä mitäkin purnukkaa tulee käyttää. Erinomainen ajankohta Kolilla vierailuun on aina keskellä kesää järjestettävä retkiviikko, jonka jokaiselle päivälle on koottu erilaisia aktiviteetteja runsaiden teemojen ympärille. Jalkojen suolakidekuorinta tehdään jalkakylpyalueella, kasvohoito aromisaunassa ja vartaloemulsio levitetään vasta lopuksi pukuhuoneessa. Kylpylästä aukeaa upea maisema Pieliselle, ja siitä voi nauttia paljussa. Jokaisella polulla on kymmenkunta rastia, jotka löytyy jo edellämainitun kartan avulla. Ohjevihkosessa kerrotaan lisää jokaisesta tuotteesta ja annetaan selkeät käyttöohjeet. Kylpylän henkilökunta lupasi tosin miettiä parempia opasteita, joten uudessa kylpyläkonseptissa vieraille jaettava ohjevihko ei ehkä ole pysyvä ratkaisu. Tämä on tarkoitettu vain aikuisille. lokakuuta kisailtava Vaarojen maraton, joka on osoittautunut hyvin suosituksi haastavasta maastosta huolimatta. Jos tämä ei vielä tehnyt kylpemisestä riittävän miehekästä, niin ohjevihkosessa on KYLPYLÄSSÄKIN saa kulkea kartan avulla rastilta toiselle. kuvattu myös viisi erilaista saunapolkua, joita voi suorittaa oman mielentilan mukaan
Merkittyjä reittejä on noin 340 kilometriä ja reittien vaativuustaso vaihtelee helposti ajettavista leveistä urista ja hiekkateistä vaikeisiin teknistä ajotaitoa vaativiin, niin sanottuihin single track -polkuihin. 55 kilometrin pituinen Siljanjärvi yhdistyy Orsa- ja Insjö-järviin ja tekee niistä yhdessä Ruotsin kuudenneksi suurimman järven. Ajettavat polut ovat hieman erilaisia järven eri osissa. Siljanjärven ympäristön loputtoman pitkältä vaikuttava vaellus- ja pyöräilyreitistö on rakennettu yhdistämällä single track elokuu 2013 80-85_Taalainmaa_ver2_MH.indd 80 16.8.2013 11:09:04. Pidemmän kuivan jakson jälkeen nämäkin reitit ovat todennäköisesti kuivempia ja ajettavissa. Osa etelässä sijaitsevista poluista on kapeita ja umpeenkasvaneita, jolloin pyörää pitää taluttaa lyhyitä pätkiä. TEKSTI JA KUVAT Outi Seppä ja Siljan Turism S iljanjärven ympäristö Taalainmaalla on usealle suomalaiselle retkeilijälle suhteellisen tuntematon luontomatkakohde Ruotsin suurten tunturialueiden, kuten esimerkiksi Kebnekaisen, Kungsleden-vaellusreitin ja suurten tunturissa sijaitsevien kansallispuistojen vetäessä pidemmän korren. Järven pohjoisosassa on enimmäkseen kuivaa kangasmaastoa ja polut sen vuoksi kuivempia ja myös nopeita ajaa. Merkityistä reiteistä suurin osa kuuluu Siljansleden-reittiin, joka kulkee Siljanjärven ympäri. Tiheä reittiverkosto kattaa useita satoja kilometrejä eikä innokkaimmaltakaan maastopyöräilijältä lopu ajettava kesken. Järven itäpuolella on taas enemmän asutusta ja pieniä kyliä järven länsipuoleen verrattuna. Järvi on syntynyt meteoriitin osuttua maahan noin 365 vuotta sitten, ja se on Euroopan suurin kraatterijärvi. Etelässä polut kulke- vat pääosin sekametsässä, ja paikka paikoin on pieniä suoalueita. Järven rannalla sijaitsevat suurimmat kylät ovat Mora, 80 Rättvik ja Leksand, joista Mora on suurin noin 20 000 asukkaallaan. Siljanjärven ympärillä on runsas ja vaihteleva retkeilyreitistö, joka soveltuu erinomaisesti maastopyöräilyyn ja vaeltamiseen, sekä talviaikaan hiihtämiseen. pohjola TAALAINMAA Maastopyöräilyä Taalainmaalla Taalainmaalla sijaitsevan Siljanjärven ympärillä on upeat ja monipuoliset maastot maastopyöräilyyn ja retkeilyyn
Tiivis hiekkatie- ja traktoriuraverkosto pitää huolen siitä, että teknisemmistä poluista pitävä kuski voi halutessaan oikaista tai lyhentää pyörälenkin pituutta helpostikin. Maastopyöräilyyn Siljansleden-reitti ja Siljanjärven ympäristön muut polut soveltuvat parhaiten, koska suurimman osan reitistä ehtii kiertää viikossa ja kaikki polut ovat ajettavissa maastopyörällä, kuskin taidoista riippuen. Maisemat ovat järvelle upeat etenemistavasta riippumatta. -polut, traktoriurat ja hiljaiset hiekkatiet yhdeksi suureksi retkeilyverkostoksi. Joka puolella Siljanjärven reitistöä on levähdyspaikkoja joko laavun, kodan, nuotiopaikan tai niiden yhdistelmän muodossa. Maasto kaiken kaikkiaan on reilusti kumpuilevaa, ja omilla reittivalinnoilla päiviin saa halutessaan reilustikin nousumetrejä. Hyvä nousu löytyy esimerkiksi Åsengården-nimiseen retkeilymajaan mäen rinnettä ajettaessa. Isoimmat korkeuserot ovat järven länsi- ja lounaisosassa. Lisäksi viikossa vaeltajalle tulee kiire kiertää järvi Siljansleden-reittiä pitkin. Hiekkatieverkosto koko Siljanjärven ympärillä on niin ikään runsas, joten teknisesti helpompaa ja nopeasti etenevää ajoreittiä hakeva kuski löytää helposti mieleisensä. Maastoon reitit on merkitty punaisilla merkeillä puupylväissä ja puissa. Kumpuja ja lampia Korkeuseroja Siljanjärven ympäristöstä löytyy kohtalaisesti. Vaellukseen reitti sopii myös, mutta yhtenäiseen polkuverkostoon tottunut vaeltaja ei välttämättä saa nautinnollista vaelluskokemusta jos ei halua kävellä siirtymäreitteinä käytettäviä kylä- ja hiekkateitä pitkin silloin tällöin. Niiden etäisyydet pitävät hyvin paikkaansa. Vaikka opasteet ja merkin- elokuu 2013 80-85_Taalainmaa_ver2_MH.indd 81 81 16.8.2013 11:09:04. Retkeilymajan pihasta on upeat maisemat Siljanjärvelle, ja siinä onkin upea paikka pitää evästauko tai jopa jäädä yöksi tälle majapaikalle. Siinä on onnistuttukin hyvin, koska polkujen osuus on suhteellisen suuri, ja siirtymäreitteinä seuraavien polkujen alkuun on käytetty idyllisten kylien ympäristössä olevia hiljaisia ja pieniä kyläteitä. Pitkiä, Alpeille tyypillisiä vuoristonousuja ei alueella ole, joten niitä erityisesti hakevan kannattaa valita jokin muu maastopyöräilykohde. Myös opastekylttejä etäisyyksineen on reitillä monin paikoin
Järven itäpuoleen verrattuna on länsipuolella enemmän pieniä lampia, joista voi ottaa vettä, mutta joista osa on tosin merkittyjen reittien ulkopuolella. Tämä maastopyöräkilpailu on Ruotsissa todella suosittu ja sen päämatka onkin myyty loppuun useita kuukausia ennen varsinaisen tapahtuman alkua. Osassa taukopaikoista on myös vesipiste. Suosittuna reittinä on Siljan runt -kierros eli Siljanjärven ympäriajo asfalttiteitä pitkin. Paikalliset pyöräkerhot järjestävät yhteislenkkejä, sekä maastopyöräkursseja Cykel- Vasan-maastopyöräkilpailua varten. elokuu 2013 80-85_Taalainmaa_ver2_MH.indd 82 16.8.2013 11:09:05. Reitillä olevien taukopaikkojen lisäksi pienistä kylistä voi ostaa juomaa tai evästä. TAALAINMAA nät ovat hyvät, kannattaa reiteille käytännössä ottaa mukaan oma kartta. Samalla reitin muuttaminen lennossa, esimerkiksi sään vaihteluiden vuoksi, on helpompaa. Reitti on 90 kilometriä pitkä ja se ajetaan Sälenistä Moraan osittain samaa reittiä kuin legendaarinen Vasaloppet-maratonhiihtokilpailu. Joka puolella Siljanjärven reitistöä on levähdyspaikkoja joko laavun, kodan, nuotiopaikan tai niiden yhdistelmän muodossa. 82 REITTIVERKOSTO on laaja, joten ajettavaa riittää eikä ihmisiä ole ruuhkaksi saakka. Kesäsesonki alkaa kunnolla noin viikkoa–kahta ennen juhannusta. Muutamissa risteyksissä seuraavaa merkintää ei aina heti näy, jos ei osaa katsoa oikeaan suuntaan. Varsinkin maantiepyöräporukoita näkee usein kesäsesongin ollessa huipussaan. Kilpailuja ja alamäkiajoa Alueella vierailee paljon maasto- ja maantiepyöräilijöitä kesäisin. Tarjolla on myös lyhyempiä matkoja. Kun pyöräilijä hahmottaa reittinsä pituuden ja sijainnin suhteessa muuhun tie- ja polkuverkostoon, voi päiväreiteille lähteä luottavaisin mielin. Risteäviä polkuja ja uria on maastossa paljon ja siksi omalta etukäteen suunnitellulta reitiltä harhautuminen käy helposti. Se järjestetään elokuun puolivälissä, jolloin alueen valtaa suuri määrä pyöräilijöitä. Yleisilmeeltään ne ovat hyvin hoidettuja
Alamäkiajoa pääsee harrastamaan Gesunda Bike Parkista Gesundabergetin laskettelurinteessä. Monissa majapaikoissa pyörämatkailija ei ole ihmetys, mutta kaikissa yöpaikoissa ei ole välttämättä erityisiä tiloja pyörän korjaukselle tai säilytykselle. Pyöräilijällä on kuitenkin hyvä olla mukana peruspyöränkorjausvälineistö, kuten ylimääräinen sisäkumi, kuusiokulma-avain, pumppu, rengasraudat, sekä muuta pyöränhuoltotarviketta, jotta illalla saa pyöränsä huollettua tarpeen mukaan. Isoja hotellikomplekseja ei Siljanjärven rannalla olevissa kylissä ole. Kannattaa siis tarkistaa aukioloajat ennen kuin menee paikanpäälle. elokuu 2013 80-85_Taalainmaa_ver2_MH.indd 83 83 16.8.2013 11:09:07. Alueen lukuisista pienistä kylistä löytyy maatilamatkailukulttuuria, kun vanhoja maatiloja on muutettu matkailukäyttöön ihastuttavan näköisine vanhoine rakennuksineen mäen rinteillä. Kesäisin hissit ovat auki toukokuun puolivälistä lähtien syyskuun loppuun, tosin vain loppuviikkoisin ajankohdasta riippuen. Siljanjärven ympäristö on upea paikka pyöräilyyn ja luontoliikuntaan. Gesunda Bike Parkista voi myös vuokrata alamäkipyörän, kypärän ja muut suojavarusteet. Kylällä on pieni kauppa, kahvila, kirkko, huoltoasema ja leirintäalue. Sollerön saaren kylä on pieni ja idyllinen, kuten muutkin kylät Siljanjärven ympäristössä. Saarella pääsee pyöräilemään pääasiassa maanteitä ja hiekkateitä pitkin. Yöksi majataloon Siljanjärvellä on yksi iso saari, Sollerön, jossa ei kovin isoja korkeuseroja ole. Leksandista, Morasta ja Rättvikistä löytyy muutama pyöräliike, joista saa yleisimpiä pyöräilytarvikkeita. Majoituskapasiteettiä ja valinnanvaraa on kuitenkin paljon: leirintäalueita, majataloja, mökkimajoitusta, pieniä hotelleja ja hostelleja sekä Bed&Breakfast-majoitusta. Majapaikat ovat pieniä, joten isänniltä tai emänniltä löytyy usein joustavuutta. RÄTTVIKISSÄ matkailijoita palvelee Utbygårdens Vandrarhem
. . . Mielenkiintoista . × . Kuuluisia Taalainmaan hevosia valmistetaan ja myydään Nils Olsson Hemslöjd -tehtaanmyymälässä, joka sijaitse Nusnäsissä, Moran eteläpuolella (www.nohemslojd.se). Pyörällä . MasExpressen tarjoaa osan matkoista alhaisemmalla hinnalla. Junassa ei saa kuljettaa pyörää ainakaan ilman, että se olisi pakattu pyörälaukkuun. tiedä & mene Siljanjärvi 70 Mora Siljansleden Ruotsi Siljanjärvi Söllerön Rättvik Siljanjärvi E45 Åsengården Gesundaberget 69 Leksand Siljansleden Insjö-järvi 0 84 10 km 70 elokuu 2013 80-85_Taalainmaa_ver2_MH.indd 84 16.8.2013 11:09:09 Retki_. Tarvittavat kartat ovat Terrängkartan 655 Orsa, 647 Sollerön ja 648 Leksand. Juna kulkee Leksandin, Rättvikin ja Moran välillä useita kertoja päivässä (www.sj.se). Karttojen mittasuhde 1:50 000. M/S Gustaf Wasa -laivalla pääsee kesäaikaan muutamia kertoja päivässä kylästä toiseen (www.wasanet.nu). Tukholmasta Rättvikiin pääsee bussilla noin 4 tunnissa. . Swebus ei kuljeta pyörää ainakaan ilman, että se olisi pakattu pyörälaukkuun. Heti juhannuksen jälkeen alueelle matkustava näkee salot parhaimmassa kukoistuksessaan! Riippuen missä päin Siljanjärveä majoittuu, joka puolelta on helppo suunnitella eripituisia päivälenkkejä. Alue on rauhallinen ja hiljainen laajoine metsineen, jossa siellä täällä on pieniä kyliä. Kylästä toiseen voi esimerkiksi matkustaa Gustaf Wasa -laivalla ja lounastaa järvimaisemissa. Näihin karttoihin on merkitty punaisella Siljansleden-ulkoilureitistö. Leirintäalueita on Rättvikissä, Morassa, Leksandissa, Orsassa ja Sollerössä. 70 E45 Orsa Björnpark Orsajärvi CykelVasan Majoitusta . hieno maastopyöräilykohde Saapuminen . Laivalle saa ottaa myös pyörän mukaan, mikä mahdollistaa pyöräilylenkin tekemisen vain toiseen suuntaan. Kartat . . Karttoja myydään Rättvikissä Sörlings Bokhandel -kirjakaupassa (Storgatan 12, Rättvik), jossa on paljon muitakin karttoja tarjolla. Liikkuminen alueella . Helpoin, hienoin sekä luontoystävällisin tapa liikkua paikan päällä on tietysti pyöräillen. Orsassa sijaitsee karhupuisto Orsa Björnpark (www.orsabjornpark.se). Tehtaanmyymälä ja kahvio on auki ympäri vuoden. Junalla pääsee Tukholmasta Borlängen kautta Rättvikiin nopeimmillaan 3,5 tunnissa. Kannattaa esimer- Joka puolelta on helppo suunnitella eripituisia päivälenkkejä. . kiksi majoittua ensin muutamaksi päiväksi järven eteläosaan ja koluta polkuja siellä ja sitten siirtyä eteenpäin pohjoisosan uusille poluille lopuiksi pyöräilypäiviksi. MasExpressenin ja Swebussin linja-autot kulkevat Tukholmasta Rättvikiin tai Moraan muutamia kertoja päivässä (www.masexpressen.se ja www.swebuss.se). Myös Orsa Björnpark -karhupuisto on mielenkiintoinen kohde, jossa on lähinnä petoeläimiä, muun muassa useita karhulajeja, pari jääkarhua mukaan lukien, susia ja isoja kissapetoja. . . Muodostuu yhdessä Orsa- ja Insjö-järvien kanssa. Alamäkipyöräilyä voi harrastaa Gesunda Bike Parkissa (www.sportstyle.se/gesunda/hem). Paikallisbussiverkosto on kiitettävän tiheä Siljanjärven alueella, ja sitä operoi Dalatra?k (www.dalatra?k.se). TAALAINMAA Kaiken kaikkiaan Siljanjärven ympäristö on upea paikka pyöräilyyn ja luontoliikuntaan. Majoitusta tarjoavat paikat on koottu yhteen www.siljan.se-sivulle otsikon ”boende” tai ”stay” alle. Tarjolla on paljon pieniä yrityksiä, jotka tarjoavat hotelli-, hostelli-, majatalo-, B&B-, retkeilymaja-, mökki- ja leirintäaluemajoitusta. 354 m2 laajuinen järvialue Taalainmaalla. Autolla Tukholmasta Rättvikiin on noin 300 kilometriä. Siljanjärven rannalla on useita erikokoisia hyvin hoidettuja hiekkarantoja, joilla voi kesäpäivinä käydä uimassa. Jos haluaa pitää lepopäivän pyöräilystä, on valittavana useita vaihtoehtoja joko muiden liikuntamuotojen, kuten melonnan, ratsastuksen tai vaelluksen parissa taikka paikalliseen kulttuuriin ja luontoon tutustuen. Se on turvallinen kohde myös yksin matkustavalle. CykelVasa-maastopyöräkilpailutapahtumasta löytyy tietoa sivulta www.vasaloppet.se. Tosin kuuluisien taalainmaalaisten juhannusjuhlien vieton aikaan myös Siljan järven rannoilla raikaa ja juhannussalot ovat koreimmillaan. . Puisto on auki ympäri vuoden. . Swebussilta voi ostaa pienellä lisämaksulla lipun, jonka voi joko kokonaan peruuttaa ja saada rahat takaisin tai vaihtoehtoisesti vaihtaa toiseen bussivuoroon
Ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. alv 10 %) Retki_210x280_Riista_nro3.indd 85 1 80-85_Taalainmaa_ver2_MH.indd 5.7.2013 11:09:09 14:51:12 16.8.2013. RE TKEILY • M ATK AILU • VARUS TEE T tilaajapalvelu@outdoormedia.
KUVA Dieter Lier/iStockphoto Channel Islands ja Big Sur Kalifornian rannikon helmet TEKSTI JA KUVAT Panu Pihkala Suurkaupungin kupeeseen kätkeytyy kappale koskematonta luontoa, jossa meri ja maa kohtaavat. Aallot muokkaavat myös mielenmaisemaa. elokuu 2013 86-95_Channel Islands_MH.indd 87 87 15.8.2013 9:13:21
AMERIKAN MAHTAVAT KANSALLISPUISTOT D el?init pyrskähtelevät ilmaan laivan vanavedessä ja Kalifornian rannikko jää taakse. Surffauskulttuu- elokuu 2013 86-95_Channel Islands_MH.indd 88 15.8.2013 9:13:21. Matkasta kohti länttä tuli ikuinen matka kohti luvattua maata. Hippiaalto voi olla vetäytynyt, mutta se on jättänyt jälkeensä taskuja, joissa merielämä jatkuu. Kalifornian rannikko on upeaa seutua, josta on saatu suojeltua monia pieniä kaistaleita. Amerikan valloittaneet siirtolaiset käyttivät paikasta usein Raamatusta kumpuavia erämaavaelluksen kielikuvia. Kansallispuiston statuksen on saanut vain Channel Islands, alueen helmi, mutta myös monet muut kohteet ovat todella vierailemisen arvoisia. Rannikolle oli kerääntynyt vaihtoehtoväkeä jo kauan ennen hippiaikaa, ja todennäköisesti heitä saapuu myös tulevaisuudessa. Lopulta vastaan tuli massiivinen meri, aivan kuin maailman laidalla. Kalifornialaiset kertovat, kuinka meri on muokannut heidän elämänkatsomustaan. Kalifornian rannikolla onkin tavallista enemmän ihmisiä, jotka etsivät vaihtoehtoisia elämäntapoja. Rannalla on myyttisiä merkityksiä myös matkailijoille. Big Surin seutu on erityisen kuuluisa meren ja maan kohtauspaikka. Rajalliset olennot saattoivat vain jäädä katselemaan rajatonta. Edessä häämöttävät Channel Islandsin jylhät saaret, jotka kohoavat jyrkkäreunaisina noin 50 kilometrin päässä mantereesta. Vaikka Los Angeles on vain sadan kilometrin päässä, on tämä saarten kansallispuisto useimmille yhä tuntematon aarre. Silmänkantamattomiin jatkuvat hiekkarannat ovat tietysti omiaan houkuttelemaan väkeä rentoilemaan. Se, että vierellä on koko ajan valtava aava, jonka aallot rytmittävät elämää, vaikuttaa ihmisen käsitykseen itsestään ja elämänsä tarkoitusperistä. 88 Rannalla, rajalla Amerikan mantereen päättyminen Tyynenmeren rantaan vaikuttaa olennaisesti paikallisten asukkaiden mielenmaisemaan
Edellisen jääkauden aikana, kun vettä oli sitoutunut valtavasti jäätiköihin, saariryhmän neljä pohjoista saarta eli kansallispuiston ydinalue muodosti vain yhden saaren. Myös merimatka mantereelle oli tuolloin lyhyempi, minkä seurauksena esimerkiksi mammutteja ja kettuja uiskenteli saarille. Vierellä on valtavia syvänteitä, jotka syöksyvät nopeasti kahden kilometrin syvyyteen. Kun jäätiköt sulivat ja vesi nousi, eläimet jäivät jumiin saarille ja niiden oli pakko so- Kalifornian rannikolla onkin tavallista enemmän ihmisiä, jotka etsivät vaihtoehtoisia elämäntapoja. Merivirrat kulkevat saarten ja mantereen välistä Santa Barbaran kanavaa (channel) pitkin ja tuloksena on hämmentävä merielämän runsaus. elokuu 2013 86-95_Channel Islands_MH.indd 89 89 15.8.2013 9:13:22. KUVA iStockphoto VALAAT, hylkeet ja del?init elävät saarten lähistöllä. Kun Santa Monican ja Malibun mahtavilla rannoilla katselee kuinka surffaajat etsivät kirjaimellista ?ow-tilaa, voi kirkkaalla säällä nähdä kaukaisuudessa häämöttäviä saarekkeita Kali- fornian kaikkein varhaisimmasta asutuksesta ja ympäristöstä. Channel Islands: luonnon aarreaitta Mannerlaattojen törmäykset ja tulivuorenpurkaukset synnyttivät aikoinaan saaria Kalifornian rannikolle. Virtaukset tuovat paikalle monimuotoisia ekosysteemin osia, ja eri syvyiset merenkohdat tarjoavat kotipaikkoja hyvin erilaisille elämänmuodoille. Channel Islandsin kansallispuisto käsittää viisi saarta kaikkiaan kahdeksasta. riin tiivistyy paljon kalifornialaista rannalla olemisen mentaliteettia
Eurooppalaistaustaiset valloittajat koettelivat saarten ekosysteemejä monin tavoin. PFEIFFER BEACHIN kallioissa on aukkoja, joista aallot syöksyvät läpi voimalla. Thoreaun vetäytymisestä, retriitistä, tuli esikuva erilaisille takaisin luontoon -tyylisille liikehdinnöille, esimerkiksi Kaliforniassa. Kaiken kaikkiaan saarilla elää huimat 145 lajia, joita ei tavata missään muualla maailmassa. Chumash-intiaanit asuttivat nykyisen kansallispuiston pääsaaria ja heistä kertovat arkeologiset kohteet ovat yksi saarten nähtävyys. Kritiikin ydin on siinä, että laajassa mittakaavassa vaikuttaa erittäin epärealistiselta olettaa, että kaupungistunut väki muuttaisi sankoin joukoin takaisin luontoon. Filoso?asta ja kirjallisuudesta kiinnostunut Thoreau ei elinaikanaan saavuttanut läheskään niin suurta mainetta kuin myöhemmin: toiset varhaiset ympäristöajattelijat löysivät Thoreaun kirjoitukset ja tekivät niistä vähitellen maailmankuuluja. Thoreau muutti kahdeksi vuodeksi asumaan metsän keskelle, Walden-nimisen lammen rantaan ja keskittyi luonnon havainnointiin sekä luovaan kirjoittamiseen. Thoreau kampanjoi vahvasti sen puolesta, että luonnontilaisia ympäristöjä ei saisi enää valjastaa hyötykäyttöön. Suunnannäyttäjiä tarvitaan, vaikka yhteiskunnan kokonaisratkaisut eivät voisikaan perustua poikkeuksellisten yksilöiden kaltaisille valinnoille. Hän jättääkin mainitsematta, että itsekin kävi säännöllisesti yhteiskunnan palvelujen, tai ainakin äitinsä pyykinpesupalvelujen parissa. Suomeksi on vastikään ilmestynyt uusi suomennos Waldenista. Vastakulttuurin edelläkävijä T horeau itse asui Bostonin seudulla, mutta hänen perintönsä on elänyt vahvasti Kalifornian vaihtoehtoisia elämäntapoja etsivien asukkaiden keskuudessa. Hänen kuuluisin teoksensa Walden, suomennettuna Elämää metsässä, kertoo hänen radikaalista luonnonläheisyyden ja syvien asioiden kaipuustaan. Essee on kuvaava esimerkki Thoreaun tavasta yhdistää luontohavainnointia, henkisyyttä ja yhteiskuntakritiikkiä, ja sopii hyvin matkalukemiseksi vaikkapa Kaliforniassa retkeilevälle. AMERIKAN MAHTAVAT KANSALLISPUISTOT peutua muuttuneisiin elinoloihin. Thoreau on Yhdysvalloissa erittäin keskeinen historiallinen hahmo, joka tunnetaan sekä luontoajattelun että yhteiskuntakritiikin edelläkävijänä. 90 Henry David Thoreau (1817–1862) Amerikan luontovaikuttajat Thoreaun ajattelua on myös kritisoitu. Joidenkin eläinten koko kasvoi ja saarilla oli jättiläishiiriä, mutta suurimpien nisäkkäiden kohtalona oli asteittainen pienentyminen. Thoreaun kuuluisa essee Kävelemisen taito ilmestyi myös uutena laitoksena tänä vuonna. Intiaanien kohtalo on karu esimerkki kolonisaation ja lähetystyön pimeistä vuosista: heidät koottiin suuriin luostarikeskuksiin mantereen puolelle. × elokuu 2013 86-95_Channel Islands_MH.indd 90 15.8.2013 9:13:23. Antti Immosen kääntämä Elämää metsässä (Kirjapaja, 2010) sisältää ansiokkaan alaviiteosion sekä Thoreaun esittelyn. Saarilta on löydetty eräitä vanhimpia jäänteitä ihmisasutuksesta Pohjois-Amerikassa, yli 13 000 vuoden takaa. Tämän ei tulisi kuitenkaan viedä pohjaa ja arvoa Thoreaun idealistiselta puheenvuorolta. Pygmimammutti on kuollut sukupuuttoon, mutta kissan kokoinen saarikettu elää yhä alueella. Ihmisten suosimat saaret Saaret houkuttelivat myös ihmisasutusta hyvin varhaisessa vaiheessa, mikä on saattanut vaikuttaa pygmimammutin kohtaloon
Vieraslajeja, kuten Santa Cruzilla rehottavaa kauraa, yritetään sitkeästi vähentää. 1900-luvulla Yhdysvaltojen laivasto käytti läntisintä San Miguelin saarta maalialueena. Vierailijoita ohjaavat tiukat säännökset, jotta harvinaiset lajit ja ekosysteemit säilyisivät. Samalla puisto muodostaa ainutlaatuisen hienon kohteen niille, jotka haluavat tutustua aitoon meri- ja saariluontoon. Lopulta saaret saatiin kuitenkin suojeltua ja lajien toipuminen on ollut osittain hämmästyttävän nopeaa. Laivamatkat, melonta ja sukellus Tyypillisin ja helpoin tapa vierailla saarilla on lauttamatka Venturan tai Oxnardin pik- elokuu 2013 86-95_Channel Islands_MH.indd 91 91 15.8.2013 9:13:24. Channel Islandsin kansallispuistoa leimaakin juuri sen luonnontilaisuus: se sisältää hyvin vähän mitään rakennettua. Maanviljelystä karkasi etenkin suurimman saaren, Santa Cruzin luontoon lukuisia lajeja, jotka tukahduttivat alkuperäiskasvistoa. KALIFORNIAN rannikkoa mukaileva valtatie tarjoilee kauniit maisemat. Turkismetsästäjät tappoivat hylkeet, merileijonat ja muut rantojen eläimet lähes sukupuuttoon
Saarten vedenalainen maailma on monipuolinen ja kaunis, ja Santa Cruzilla sijaitsee myös yksi maailman suurimmista meriluolista, Painted Cave. Los Angelesista voi lähteä luoteeseen joko idyllistä rantatietä 1 tai valtatietä 101, jotka kulkevat kauniiden Santa Monican vuorten luonnonsuojelualueiden kahta puolta. Kaksi perusvaihtoehtoa ovat Island Packers -yhtiö, jonka nopeat alukset ovat saarten perusliikenneväline, sekä sukellus- ja melontapainotteisia matkoja tarjoava Truth Aquatics. Omalla matkallamme pysähdyimme toviksi kellumaan Santa Cruzin rannikon viereen, katsellen emovalasta ja sen poikasta. elokuu 2013 86-95_Channel Islands_MH.indd 92 15.8.2013 9:13:25. kukaupungeista. Sukeltaminen vaatii aina kokemusta, mutta hyvällä säällä saarilla melomiseen riittävät perustaidot ja opastettu retki. Moni tutustuu merialueisiin tarkemminkin meloen tai sukeltaen. Pääsymaksua ei poikkeuksellisesti ole, mutta käytännössä se pulitetaan laivamatkan hintana. Viitseliäisyys palkitaan unohtumattomilla näkymillä. AMERIKAN MAHTAVAT KANSALLISPUISTOT Channel Islandsin kansallispuistoa leimaa sen luonnontilaisuus. Puiston vierailukeskus on Venturassa. Saaria ympäröivä merialue on vaikuttava nähtävyys ja laivamatkalla kannattaa pitää silmät auki. Sääolot voivat vaihtua nopeasti ja virtaukset on otettava huomioon, minkä lisäksi merivesi on täällä aina viileähköä. Del?inien ja hylkeiden lisäksi voi nähdä esimerkiksi valaita, ja laivan hen- 92 kilökunta pyrkii huomioimaan merenelävät hyvin. SAARIKETUN ruokkiminen on kielletty, mutta ketun käytös viittaa säännön rikkomiseen
Satamasta lähtee eripituisia polkuja, mukaan lukien Pelican’s Coven reitti, jota pidetään yhtenä saarten kauneimmista. Hyvät jalkineet ovat välttämättömyys ja hiki virtaa, mutta sitkeys palkitaan upealla merenpoukamalla. KUVA Anna Bryukhanova/iStockphoto Viisi saarta, erilaisia vaihtoehtoja Useimmat vierailijat käyvät Santa Cruzin pääsaarella, jonne kulkee laivavuoroja päivittäin. Osassa luonnonsuojelualueista vaaditaan oppaan käyttämistä. Vuorovesi jättää meritähtiä ja muuta ihmeteltävää rantakiville, merisaukko kurkistelee pinnan alta ja elokuu 2013 86-95_Channel Islands_MH.indd 93 93 15.8.2013 9:13:26. Polku vie erikoisten kasvien ja kauraniittyjen halki, kunnes se loppuosassa sukeltaa jyrkästi kapeisiin purokanjoneihin. Kaikilla saarilla on hyviä näköalapaikkoja, mutta Santa Cruz on saarista korkein ja sillä on kaksi vuorijonoa keskuslaaksoineen. Esimerkiksi Pelican’s Coven reitiltä voi kääntyä pois puolivälistä tai ilmoittautua pidemmälle matkalle oppaan johdolla
Onneksi Channel Islandsille saapuvat matkaajat ovat pääasiassa vastuullisia, mutta saariympäristö vaatii erityishuomiota ja viitseliäisyyttä. Oma ruoka, retkikeitin ja usein myös vesi on kannettava mukana, ja tietenkin roskat takaisin päin. Matkalle jää monia oivallisia retkikohteita, joista osa vaatii hoksaamista. Rannikko Los Angelesin ja San Franciscon välillä Rantatie 1:n ja valtatie 101:n kaistaleet Los Angelesin ja San Franciscon välillä ovat hyvin kuuluisia upeista näkymistään. Leiriytyminen on mahdollista merkityillä alueilla pientä maksua vastaan. Osalle tämä on liian vaivalloista tai pelottavaa, ja osalle tämä on vuorostaan huikea mahdollisuus viettää rauhallista aikaa harvinaisen luonnon keskellä. Kuljettaessa Venturasta pohjoiseen seuraava keskus on arkkitehtuuristaan tunnettu Santa Barbara, joka tarjoaa esimerkiksi erinomaisen kasvitieteellisen puutarhan. MCWAY FALLS -vesiputous virtaa kauniisti rantahiekalle. ulappa kimaltelee auringossa. Santa Barbaran jälkeen matkaajaa kohtaa valinta: tie 154 vie kauniille viinialueelle ja elokuu 2013 86-95_Channel Islands_MH.indd 94 15.8.2013 9:13:28. Santa Rosa on toiseksi merkittävin matkakohde, mutta vieläkin erämaisempi. Vesitilanne kannattaa tarkistaa, mutta yleensä Santa 94 Cruzilla sekä toiseksi suurimmalla saarella Santa Rosalla on saatavana vettä leiriytyjille. Muilla saarilla kuin Santa Cruzilla tai pienellä itäisellä Anacapalla vierailijoiden on otettava huomioon että päiväretkiä on rajoitetusti tarjolla ja laivat kulkevat useiden päivien välein. AMERIKAN MAHTAVAT KANSALLISPUISTOT Moni tutustuu merialueisiin tarkemminkin meloen tai sukeltaen. Santa Cruzin poluilla voi kohdata myös saariketun. Leiriytyjät siis saavat ja joutuvat selviämään itse vähintään muutaman päivän. Pienen sivumatkan päässä odottavat upeat luontokohteet. Eläintä ei saa ruokkia, mutta ainakin meitä se jolkottelee polulla vastaan, mikä kertonee säännön aiemmasta rikkomisesta
Myyttinen Big Sur Seuraava kaupunkikeskus on San Luis Obispo, jonka jälkeen valtatie 101 kulkee sisämaassa kohti San Franciscoa, mutta rantatie 1 johtaa upealle rantakaistaleelle ja lopulta kuuluisalle Big Surin alueelle. Toinen hieno paikka rantamaisemien ihailuun on Pfeiffer Beach, jolle johtaa kapea hiekkatie Big Surin jonkinlaisen kylän pohjoispuolelta. varustaudu muutenkin hyvin, saarilla ei ole palveluita Kalifornian rannikko ja Big Sur . tarkista Big Surin seudun teiden kunto (puhelinpalvelusta tai internetistä): esimerkiksi Solvangin skandinaaviseen pikkukaupunkiin. kauniita maisemateitä . Big Surissa ei asu moniakaan ihmisiä, mutta huomattavan monet taitelijat ovat viihtyneet seudulla, kuten runoilija Robinson Jeffers ja kirjailijat Henry Miller, Hunter S. × 95 15.8.2013 9:13:28. rannikon tutkimista auttaa muun muassa Lonely Planet Coastal California -opas . Lähistöllä Pfeiffer Big Sur State Park tarjoaa punapuumetsiä, vesiputouksen ja eripituisia vaellusreittejä. Jyrkissä kalliosaarissa on aukkoja, joista aallot syöksyvät vaikuttavalla tavalla läpi. Hivenen pohjoisempana on hieno Partington Cove -poukama, jonka löytäminen vaatii ennakkovalmisteluja: helppoja opasteita ei tarjota. Rannalla tuulee usein kovaa, joten älä varaudu pelkillä shortseilla. Channel Islands . Etelästä tultaessa ensimmäinen huippukohde on Julia Pfeiffer Burnes State Park, jossa McWay Falls -vesiputous virtaa hyvin kauniisti rantahiekalle. Maisemat ovat mas- maanvyörymät ovat mahdollisia Yosemite 101 San Francisco Santa Barbara Santa Barbaran kanava San Miguel Ventura Nevada Kalifornia 101 Painted Cave 1 Death Valley Oxnard Big Sur Santa Rosa Santa Cruz Channel Islands Anacapa Tyynimeri Tyynimeri 101 Malibu Channel Islands 0 30 km Santa Barbara 0 100 km Los Angeles elokuu 2013 86-95_Channel Islands_MH.indd 95 tiedä & mene e e Alueen kasvillisuus on myös rehevää ja mielenkiintoista. monenlaisia luontokohteita, kulttuuria, viinitarhoja . Big Sur on erityisen hieno rantaseutu, jossa monia suojelualueita . Rantatien varrella hivenen pohjoisempana lymyää Guadalupe-Nipomon valtava dyynialue, jonka luonnonpuisto on hieno vierailukohde. siivisia, ja monen mielestä seutu on yksi vaikuttavimpia rannikkoja maailmassa. Seutu onkin saanut myyttisen maineen paitsi luonnonkauneutensa, myös vasta-ajattelijoiden siellä asustelun vuoksi. paljon harvinaisia lajeja . Vuoret nousevat jyrkästi valtamerestä ja maantie roikkuu harjanteella. Alueella on useita luonnonsuojelualueita ja erilaisia vaellusmahdollisuuksia. Eräät upeimmista maisemista avautuvat maantiesilloilta matkalla Carmelin ja Montereyn ohi kohti San Franciscoa. Alueella sijaitsevien kuumien lähteiden luona on vaihtoehtoelämäntapoja edustava Eselen-instituutti ja vuorilla sijaitsee myös luostari. saariryhmä ja kansallispuisto Kalifornian rannikolla . Polku vie alas rantatörmän juurelle, jossa aiemmin salakuljettajien käyttämä tunneli johtaa merenrantaan. Thompson ja Jack Kerouac. Big Surin luontokohteita Viime vuosikymmeninä seudun matkailijapalvelut ovat lisääntyneet. retkeilyä, leiripaikkoja, melontaa, sukellusta . vaatii lauttamatkan, yleensä Venturasta tai Oxnardista . meri-ilmassa iho palaa helposti, varaa aurinkorasvaa myös tuulisella ja puolipilvisellä säällä . Puistoihin on pienet pääsymaksut
96 elokuu 2013 96-105_South Georgia_Ver2_MH.indd 96 15.8.2013 13:12:59. ETELÄ-GEORGIA kaukomatka Baffin Babes Etelä-Georgiassa Myrskytuulten armoilla hylkeiden saarella TEKSTI JA KUVAT Vera Simonsson SUOMEKSI TOIMITTANUT Mikko Hieta Baffin Babes -seikkailijaryhmä suuntasi Ernest Shackletonin jalanjäljissä vuorten halkomalle paratiisisaarelle
Pohjois- ja etelänavoilta retkikunnat voidaan pelastaa lentäen – täällä on pärjättävä omin avuin. Nyt olemme vihdoin täällä ja saamme nauttia pari viikkoa saaren tarjoamista elämyksistä. päätepisteen olisimme halunneet vain jatkaa eteenpäin. Poskille vierii ilonkyyneleitä. Yritämme minimoida riskit niin hyvin kuin osaamme. Jyrkät vuoret, syvät jäätikkörailot ja katabaattiset tuulet haastavat meidät ja joudumme olemaan tarkkana kaikessa mitä teemme. Vellovissa vesissä Retkikohteen lähestyminen tapahtuu entisaikojen tutkimusmatkailijoiden tyyliin pur- 98 jealuksella. Täällä eteläisellä Atlantilla, tuulenpieksemällä saarella keskellä merta, kaikki elävät sulassa sovussa keskenään: pingviinit, hylkeet ja kolme tyttöä suksilla. Etelä-Georgia sijaitsee 1 500 kilometriä koilliseen Antarktiksen niemimaalta. Varusteisiin piti tehdä olosuhteiden vaatimia muutoksia. Olemme tulleet paratiisiin: Etelä-Georgian saarelle. Viidennenkymmenennen leveysasteen väylät tunnetaan merenkävijöiden keskuudessa nimellä furious ?fties, koska tuulet saavat puhaltaa siellä vapaasti minkään merkittävämmän maamassan niitä estämättä. Sitten pamahtaa. Reissu?loso?ana on seurata sydäntämme ja etsiä mahtavimpia luontoelämyksiä. Viritimme ahkiot niin, että ne saa tarvittaessa nostettua kiinni rinkkoihin. Pingviinejä näkyy kaikkialla koko rannan pituudelta ja ylempänä jäätikölläkin. Pohjoisesta etelään Olin ollut siskoni Emman ja ystävämme Kristin Folsland Olsenin kanssa reissussa ennenkin. Valmistelut saarelle pääsemiseksi ovat vieneet jo vuoden. Paperilla Icebird vaikuttaa parhaalta valinnalta näille myyttisille vesille. Näin hiihtovaelluksesta jalkapatikaksi vaihtaminen sujuisi ripeästi vaihtelevissa maastoissa. Palveluille vaikuttaa olevan kysyntää, sillä jäätäviin olosuhteisiin erikoisvarustellun aluksen vuokraaminen miehistöineen ei ole erityisen vaikeaa. Niinpä vaihdoimme pohjoisen etelään ja jääkarhut pingviineihin, mutta ryhmämme nimi on yhä Baffin Babes. ETELÄ-GEORGIA V astaanottokomitea vaappuu meitä kohti. Lupa myönnetty. Ei helikoptereita – ei sairastupia. Astumme laivaan Port Stanleyssä Falklandinsaarilla. Kun olimme saavuttaneet vaelluksen Ei helikoptereita – ei sairastupia. Yksi ryhmästä astuu esiin valkoisessa hameessaan ja tutkailee suksiamme mustalla hiekalla. Köysi, joka pitää puomia ja 33-metristä mastoa paikallaan antaa periksi ja olemme jo varmoja, että vaellusu- elokuu 2013 96-105_South Georgia_Ver2_MH.indd 98 15.8.2013 13:13:01. ”Tämähän sujuu ihan hyvin”, Kristin nauraa kannella, kun seilaamme ulapalle. Saamme pian kokea liikanimen merkityksen. Reissuansioluetteloitamme sekä ympäristö- ja turvallisuussuunnitelmiamme on syynätty tarkkaan ja lopulta tutkijoista ja seikkailijoista koostunut raati on hyväksynyt matka-aikeemme. 80 päivän vaelluksemme Baf?ninsaaren halki Koillis-Kanadassa vuonna 2009 oli siihenastisista kokemuksistamme paras. Retkikuntalupaa varten tarvitaan sopimus tukialuksen kanssa, joka pysyttelee lähistöllä koko reissun ajan. Pelastuspalvelua ei ole saatavilla, jos jotain sattuu. Saari kohoaa merestä dramaattisesti liki 3 000 metrin korkeuteen
ALBATROSSIT voivat liitää tuntikausia ilman yhtäkään siiveniskua. PINGVIINIT, hylkeet ja kolme tyttöä suksilla. Siinä EteläGeorgian väki. MERINORSUT ovat suurimpia kaikista eväjalkaisista. Vakituisiksi asukkaiksi luetaan silloin tällöin pari Grytvikenin museon intendenttiä. KYMMENIENTUHANSIEN pingviininpoikasten emoa kirkuvat huudot sekoittuvat korviahuumaavaksi kakofoniaksi. Kookkaimmat yksilöt voivat kasvaa jopa viisimetrisiksi yli kahden tonnin järkäleiksi. Poikasten lähdettyä pesästä albatrossit pysyttelevät merellä jopa viisi vuotta yhteen menoon. Ne rantautuvat loppukesällä karvanvaihdon vuoksi, eivätkä liikahda silloin mihinkään. elokuu 2013 96-105_South Georgia_Ver2_MH.indd 99 99 15.8.2013 13:13:01. Satunnaisia tutkijoita ja hallinnon virkailijoita varten kylällä on kuitenkin baari
Ehdotan, että voisimme soittaa sukellusveneen hätiin. Joka seitsemäs tunti seisomme uupuneina ohjaamossa, tähystämme jäävuoria, pidämme lokikirjaa ja vahdimme, että pysymme oikeassa kurssissa. Yhtä nopeasti päädymme makuulle ja sikiöasentoon: oksennus lentää yli reelingin, ruokapöydälle ja pitkin hyttiä. nelmamme haihtuvat savuna ilmaan. Vaikka otammekin lukua kanveesissa, joudumme silti hoitamaan vahtivuoromme aluksella. Aallot kohoavat koko ajan korkeammalle ja albatrossit liukuvat ohitsemme mahtavina. Tunnin päästä purjeet ovat taas ylhäällä ja matka jatkuu. Onneksi miehistö saa tilanteen pian haltuun MacGyver-tekniikalla. Yksikään vaihtoehdoista ei vaikuta kovin toteuttamiskelpoiselta, mutta olemme yksituumaisia siitä, että elämä tukevalla maankamaralla on monin verroin merielämää parempaa. ”Hyppään kohta yli laidan”, Kristin säestää epätoivoisena. ”Haluan seurata niitä”, Emma huikkaa silmät kiiltäen ja toivoton ilme kasvoillaan. Neljä päivää ja 800 meripeninkulmaa myöhemmin saavutamme paratiisin. ETELÄ-GEORGIA RINNETTÄ ylös Shackletonin jalanjäljissä. Aivan käsittämätöntä! Ne voivat liitää tuntikausia ilman yhtäkään siiveniskua. Pingviinit seuraavat meitä ylös tussac-ruohikolle, 100 elokuu 2013 96-105_South Georgia_Ver2_MH.indd 100 15.8.2013 13:13:04. Rannalta jäätikölle Vaapumme rantaa pitkin kohti Salisbury Planea kuin kuningaspingviinit lähes 40 kiloa painavien rinkkojemme kanssa
”Pitäisikö kääntyä takaisin?” vastaan. Tuuli on kuljettanut valtavia määriä lunta muutamassa päivässä suojanpuolelle ja arvioimme lumivyöryvaaran suureksi. Tuuli haastaa meidät todenteolla; se lyö lujaa selkään ja rakeet piiskaavat poskemme punaisiksi. Kuljemme kohti massiivia, jonka halki johtaa vain yksi sola. Ruoka-annoksia on jäljellä enää yhdeksi päiväksi, joten aamulla on jatkettava eteenpäin. ”Mitä tehdään?” Kristin huutaa kilpaa myrsytuulen kanssa, joka melkein kaataa meidät nurin. Kun kello jälleen soi kello kuudelta, on ympärillämme aivan hiljaista. Pelaamme nopilla jatsia, lauleskelemme ja laitamme kellon soimaan parin tunnin välein. 102 elokuu 2013 96-105_South Georgia_Ver2_MH.indd 102 15.8.2013 13:13:07. Jatkamme eteenpäin vyötäröön asti yltävässä ruohikossa. Meidän on päästävä alas, joten lähdemme palaamaan takaisin edelliseen leiriin. Emma aloittaa suomeksi ja Kristin jatkaa saksaksi. Se vahtii reviiriään, joten harpomme nopeasti eteenpäin. Jossain vaiheessa tuulen on tyynnyttävä. Yhtäkkiä jokin sähisee takanamme ja säpsähdämme, kun turkishylje, jota myös merikarhuksi kutsutaan, vilauttaa teräviä hampaitaan ruohomättään takana. Pilvet alkavat kerääntyä alppimaisten huippujen ylle, ja tuuli yltyy kun ryhdymme pystyttämään leiriä. Asumuksemme pysyy kuitenkin tukevasti paikallaan, kun laitamme jokaiseen kaaritunneliin kaksi teltankaarta. Vaarallinen reitti Suuntaamme ylös Ryanin jäätikölle, joka on saanut nimensä valaanpyyntiasemaa Grytvikenissä 1940-luvulla johtaneen Alfredo Ryanin mukaan. Karttaa täydentääksemme olemme ottaneet mukaan satelliittikuvia. ETELÄ-GEORGIA missä jotkut niistä yrittävät löytää poikasiaan kymmenientuhansien samankaltaisten joukosta. Tuuli haastaa meidät todenteolla; se lyö lujaa selkään ja rakeet piiskaavat poskemme punaisiksi. Sola näyttää aluksi ihan hyvältä, mutta kun pääsemme lähemmäs, huomaamme valtavan lumilipan roikkuvan solan yläpuolella. Kutsuhuudot sekoittuvat korviahuumaavaksi kakofoniaksi. Saaren kartta on mittasuhteeltaan 1:200 000 – ei siis mitenkään turhan yksityiskohtainen. ”Tämä on aivan hullua! Olemme joutuneet kanapataan”, Kristin nauraa. Ohuen telttakankaan sisäpuolella tunnemme olomme turvalliseksi, vaikka tuuli ulvoo ulkona. Myrsky jatkuu kolme päivää ja paremman kaunokirjallisuuden puutteessa lueskelemme ruuanlaitto-ohjeita muonapusseistamme
Meri näkyy vuorijonon molemmilla puolilla, ja mahtavat sinivihreät jäävirrat laskeutuvat vuorilta mereen. Edessämme on kuningas Haakonin lahti, joka tunnetaan paikkana, johon Ernest Shackleton rantautui vuonna 1916 yrittäessään etsiä apua Endurance-alukselta pelastuneelle miehistölleen. ”Hän on sankari vailla vertaa”, toteaa Emma. Kaikki vaikuttaa turhan vaaralliselta, joten päätämme pysähtyä. Ahkioita pitäisi hinata monin paikoin ja viritellä ankkureita ja varmistuksia. Ryömin ulos katselemaan huikeaa tähtitaivasta. Kaivamme lumeen hätämajoitteen ja Emma ripustaa kattoon pienen diskopallon. Ensin hänen aluksensa juuttui jäähän Antarktiksen lähistöllä vuonna 1914. Kuunnellessani hiljaisuutta olen varma, että haluan olla juuri täällä yhdessä beibieni seurassa. Alus murskaantui ja Shackleton eli 27-henkisen miehistönsä kanssa jäälautalla kaksi kuukautta ennen kuin he päättivät nousta pelastusveneisiin, joilla miehistö pääsikin maihin autiolle Elefanttisaarelle. Koska sieltäkään ei ollut pääsyä sivistyksen pariin, Shackleton valitsi mukaansa viisi miestä ja he lähtivät 7-metri- elokuu 2013 96-105_South Georgia_Ver2_MH.indd 103 103 15.8.2013 13:13:09. Tanssimme Robynin tahtiin ja pian minun on poistuttava pihalle viilentymään. Shackletonin pulma Seuraavana päivänä nousemme ylemmäs vuorelle ja mutkittelemme särmikkäitä nunatakeja kiertäen. Jos jatkamme eteenpäin, joudumme olemaan pitkään vaaralle alttiina. Varmasti kovin kaveri kaikkien naparetkeilijöiden joukosta
Avoveneeseen oli nikkaroitu korkeammat laidat ja katteet, mutta merimatka oli silti yksi uhkarohkeimmista. Niinpä Shackleton joutui vielä vaeltamaan 36 tuntia päästäkseen Strömnesiin. Uskomaton koettelemus päättyi onnellisesti, eikä yksikään Shackeltonin miehistöstä menehtynyt koko matkan aikana. Jo tunnin kuluttua pilvet laskeutuvat jälleen ja kaikkialla on taas pelkkää valkoista. Minä lasken ensin ja tunnen muutaman millisekunnin pelkoa siitä, että lumi irtoaa suksien alta vyöryksi. Heitän köydenpätkän elokuu 2013 96-105_South Georgia_Ver2_MH.indd 104 15.8.2013 13:13:12. 16 päivän purjehduksen jälkeen he saavuttivat Etelä-Georgian. En edes näe mihin asettaisin jalkani. ”Rinteen jyrkkyys on yli 40 astetta”, hän jatkaa. ETELÄ-GEORGIA sellä veneellä ylittämään merta. Valaanpyyntiasema, josta apua olisi saatavilla, sijaitsi juuri vuorten toisella puolella. Lunta sataa runsaasti eikä eteenpäin näe juuri lainkaan. Pysähdymme kaivamaan köyden esiin. Ehdimme ihailla kolmea jäävirtaa ennen kuin kaikki katoaa näkyvistä ja emme näe enää suksenkärkiä pidemmälle. Kokoan kui- tenkin itseni ja keskityn vain siihen, mitä olen tekemässä. Aamulla tuuli on yhä voimakas, mutta 30 minuuttia myöhemmin aurinko tulee esiin ja saamme ensimmäistä kertaa kylvettää ihomme aurinkovoiteessa. ”Mennäänkö tästä alas?” Emma kysyy. Myrskyn vuoksi Shackleton joutui rantautumaan suojaisalle eteläpuolelle. Trident-massiivi kohoaa nyt edessämme ja joudumme, aivan kuin Shackleton, etsimään kulkukelpoisen väylän vuorten halki. 104 KRISTIN, Emma ja Vera: Baffin Babes
80º Etelämanner Etelänapa 0 elokuu 2013 96-105_South Georgia_Ver2_MH.indd 105 100 km 105 15.8.2013 13:13:14. Haluan tietää onko edessä ehkä railo. Makuupussi on märkä, sukista valuu vettä, mutta ei tämä sentään ole mitään merisairauteen verrattuna. Naaraat rantautuvat marraskuussa ensin synnyttämään kukin yhden poikasen ja pian sen jälkeen parittelemaan. Shackleton menehtyi myöhemmin samoilla vesillä sydänkohtaukseen. Tunnetuksi saaren teki Ernest Shackletonin epäonninen naparetki Endurance-aluksella. Yhteys tukialukseen vaaditaan. TURKISHYLKEET eli merikarhut ovat sopeutuneet elämään maalla. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsema merentakainen territorio Etelä-Atlantilla . On viimeinen päivä paratiisissa. Hitaasti ja varovasti jatkamme alaspäin lumentulon jatkuessa. 1 390 kilometriä itäkaakkoon Falklandinsaarista . Onnenkyyneleet valuivat saapuessamme ja niin nytkin, kun joudumme sanomaan hyvästit. . Tuhannen punnan luvan anomalla saarella voi naparetkeillä melko vapaasti, kunhan tarvittavat taidot ja välineet ovat hallussa. Urokset voivat kasvaa jopa neljän tonnin painoisiksi ja niistä vahvin valikoituu kaksintaisteluissa vuoden rantaleijonaksi. 40º Chile Argentiina Atlantti Etelä-Georgia 50º Tyynimeri 60º l Et e 90º W en n äin p a pa Eteläinen jäämeri iiri 70º Weddellinmeri 0º tiedä & mene Olimme kuunnelleet merinorsujen mylvintää ja taistelua koko yön. Valtavat otukset ovat kuitenkin ihmiselle täysin harmittomia. ”Yeees, selvisimme siitä. Kristin saa käsisuudelman merinorsulta ja kuulemme kuinka se pyytää: ”Tulkaa joskus takaisin tervehtimään meitä!” Paluumatkalla meri näyttää jälleen voimansa. Aluksen hajottua Shackleton päätyi hakemaan apua Etelä-Georgiasta. Utelias nuori merinorsu on ryöminyt luoksemme saadakseen maistaa hieman kaurapuuroa. Mitä se oli?” Näemme vain varjon telttakankaan läpi ja kuulemme merkillistä murinaa. Niiden takajalat ovat maalla varsin käyttökelpoiset ja ne uivat enimmäkseen rintaevillään. Rantautumispaikalta Cave Covesta Strömnesin valaanpyyntiasemalle kulkee reitti, jonka monet Shackleton-entusiastit haluavat kokea. Argentiina katsoo saaren kuuluvan itselleen . Pingviinit tanssivat rannalla. × Etelä-Georgia . Kristin raottaa vetoketjua ja kaksi suurta kiiltävää silmää tuijottaa meitä oviaukosta. Saarella ei varsinaisesti asu pysyvästi kukaan, ja sinne pääsee vain laivalla. Grytvikenin museossa on kausityöntekijöitä; lisäksi satunnaisesti hallinnon työntekijöitä ja tutkijoita. . Saarelle ei saa tuoda ruokaa eikä siellä voi yöpyä ilman retkikuntalupaa. . Poikaset kasvavat hyvin nopeasti ja pärjäävät omillaan jo noin kuukauden ikäisinä. Jäähyväiset hylkeille ”Kuulitteko. Purjeet repeytyvät, mutta saavumme ehjinä takaisin Falklandinsaarille – tällä kertaa kuuden purjehduspäivän jälkeen. Saari oli 1900-luvun alussa valaanpyytäjien tukikohta. Olemme iloisia ollessamme jälleen tukevalla maankamaralla. Olemme kahden vii- kon aikana toteuttaneet unelmaamme ja kokeneet elämämme voimakkaimpia elämyksiä. Saarella asuu muun muassa kuningaspingviinejä sekä hylkeitä, kuten merikarhuja ja merinorsuja. Olemme pystyttäneet teltan rannalle ja istumme syömässä aamiaista. eteenpäin pystyäkseni arvioimaan maastoa. Shackletonin hauta on Grytvikenissä, josta käsin hän organisoi miehistönsä pelastusoperaation. Haaremin pitäminen ja tunkeilijoiden jatkuva hätistely on kuitenkin siinä määrin rasittavaa puuhaa, että loppuelämänsä alfaurokset elävät lähes selibaatissa. Saarivierailu kuuluu monien matkanjärjestäjien Antarktiksen risteilyohjelmiin. Palkinnoksi rannan vahvin pääsee parittelemaan noin 70 naaraan kanssa. Pingviinit tanssivat rannalla. . Mahtavaa, high ?ve!” Läpimärkinä pystytämme leirin. Hyvät mahdollisuudet eläinten tutkimiseen ja valokuvaamiseen. On viimeinen päivä paratiisissa
O rtlieb Day-Shot on uudentyypyyp y epinen ajatus valmistajan vvedenpitävien tuotteiden ja vaist stäälokuvauslaukkujen yhdiställe l et miseen. Sen suuresta vetimestä läppä aukeaa kohtuullisen helposti. × Ortlieb Day-Shot Hintaluokka: 330 euroa Lisätiedot: www.northwestimport.. Repun sisälle sopii vaativankin kuvaajan nykyaikainen kalusto. Aina ei kamerakassin selkään heittäminen tunnu luontevalta, vaan joissain tilanteissa sitä mieluiten kuskaisi kyljellä kameralaukun tapaan. Vedenpitävä vetoketju on luonnollisesti tavallista jäykempi, mutta liikkuu vaivattomasti. itkä kä Koko repun toista kylkeä hallitsee pitkä vetoketju. Ne ovat selvästi jostain muusta tuotteesta, sillä oikeanpuoleisessa on juomaletkun paikka, mutta itse pussille ei ole taskua. Sisätilat ovat todella muuntuvat ine nen n siirreltävien väliseinien ansiosta. KOKEILTUA varusteet Kamerareppujen kuninkuusluokka TEKSTI Joppe Ranta KUVAT valmistaja Uutuusrepussa on runsaasti tilaa, eikä kalusto kastu. Ainoastaan hyvä olkahihna Day-Shotista puuttuu. Ortliebin kameralaukut ovat olleet uisstaa aina toimivia ja laadukkaita, mutta repuista ei voi sanoa samaa. Kyynärpäät asettuvat laukun kannelle ja kameraa pitelevät kädet pysyvät vakaina, vaikka hämärissä olosuhteissa tai videokuvauksessa. Mitenkään helposti se ei harjoittelematta mene, eikä repun mukana tule siitä mitään tarkempaa ohjetta. elokuu 2013 106-107_Pikatesti-Kokeiltua_MH.indd 106 15.8.2013 9:14:17. urin ur in-Pikatestissä ulkopintaan kiinnitettiin aurinkopaneeli lataamaan virtapankkia. Reppu istuu hyvin ja lantiovyö tasapainottaa pakkausta. Kalliin kaluston kuljetuksessa vedenpitävyys on tärkeää, eikä rullattavalla suuaukolla tai hihnavirityksillä olisi saatu näin sujuvaa ja nopeaa avattavuutta. Ulkopinnalla on useita kiin kiinell l e. Täydellä lastilla kannettuna täytyy myöntää, että tukevuus on riittävä. No, ilman sitäkin kuvareppujen kuningas riittää harrastajan ja myös ammattikäyttäjän tarpeisiin. nikkeitä jalustalle tai muulle tarpeelliselle. Kun ominaisuutta oppii käyttämään, toimii eteen tuleva reppu erittäin hyvänä kuvaustukena. Reppu kuvaustukena Ensinäkemällä Day-Shotin kantoviillekkeet näyttävät hentoisilta. Keltainen dissa väri helpottaa etsimistä ja yksityiskohdissa vanei ole säästelty. Laukun kyljen saa 106 tällöin helposti auki ja kaluston turvallisesti käsille. stu tuttDay-Shotin suunnittelussa on onnistutuva vatt tu kerralla. Repun saa käännettyä kantajan eteen, kun viillekkeen alapään koukun kiinnittää vastapuolen D-lenkkiin. meReppuun mahtuu iso järjestelmäkameran runko akkukahvoineen, muutama obkkujektiivi, salamavalo sekä tarpeelliset pikkublettavarat muistikortteineen ja vaikka tabletntitietokone
Yhdellä 12 gramman kaasusäiliöllä Thermacell toimii reilun kymmenen tunnin ajan. Se on kuin niskasta paitaan kiinnitetty balaclava, jolloin ilman sitä alkkaripaita on perinteinen O-aukkoinen. Hintaluokka: noin 100 euroa Lisätiedot: www.vandernet.com elokuu 2013 106-107_Pikatesti-Kokeiltua_MH.indd 107 107 15.8.2013 9:14:19. Laitteen levittämään imelään hajuun tottuu nopeasti, sillä takaahan se mukavan rauhallisen lepohetken ilman ympärillä surisevia hyönteisiä. Tämäkin 200-grammaisesta villasta kudottu paita soveltuu sekä alus- että väliasuksi. Kun myrkyt eivät auta, otetaan kojeet käyt-töön. n Thermacell tukeutuu markkinoinnissaan n Yhdysvaltain armeijan vuosia kestäneeseen n käyttöön. erinovillainen Aclima WarmWool Hoodsweater on periaatteessa kuin muutkin saman kategorian keskivahvat aluspaidat. Kun pään kautta karkaa kehosta lämpöä, estää huppu tehokkaasti häviön. Laitteeseen saa kantopussin vyölle ripustamista varten ja samaa ajatusta käyttää tuotemerkin telttalyhty, jossa ledivalo tuotetaan paristoilla. Kämpän verannalla tai mökkirannan laiturilla Thermacell on pienessä porukassa mainio tuote. Riittävän kuumuuden saavuttamiseksii n laitteessa poltetaan butaanikaasua. Alumiinitölkin kokoisen laitteen vaikuttava aine on nimeltään a-Alletriini.. Tarjolla on koot XS:stä XXL:ään ja likaantunut paita voidaan pestä 40 asteessa, vaikka mieluiten villavaate vain raikastetaan tuulettamalla. Ohut villa jatkaa voittokulkuaan tämäntyyppisissä tuotteissa ja valmistajia on useita. Itikaton ympyrä TEKSTI Joppe Ranta KUVA valmistaja ACLIMA WARMWOOL HOODSWEATER Villaa yöhön TEKSTI Joppe Ranta KUVA valmistaja Hyttyskarkotin tarjoaa ötökkävapaan alueen vaikka päiväkahville. Kun istahdimme laavutalkoissa kahvittelemaan, karkotti Thermacell itikat kohtuullisen hyvin. Sillä voivat varustautua myös melojat tai rantapusikossa hyttysiä huitovat virvelinheittäjät. Suurissa lämpötiloissa se höyrystyy ja levi-ää ympäristöönsä. Erityisen käytännölliseksi Acliman huppusvetarin tekee juuri huppu. Laitetta saa käyttää vain ulkotiloissa, mutta sehän riittää retkeilijälle, jonka teltassa hyttysverkko pitää itikat loitolla. Acliman Scandinavian Outdoor Awardilla palkittu alushuppari on kätevä päiväsaikaan, mutta erityisen käyttökelpoinen se on öisin makuupussissa. Tällöin n aine leviää karkotetyynystä 20 neliömetrin alueelle karkottaen inisevät itikat pois häiritsemästä. × M ThermaCELL Hintaluokka: laite 30 euroa, täyttöpakkaus 10 euroa Lisätiedot: www.hyttyskarkotin.. Hupun alaosaa voi käyttää kaulurina ja huppua tietysti huppuna. Hihansuissa on peukalolenkit, joten viileällä ranteetkin pysyvät lämpiminä. Karkotetyynyjä samassa ajassa täytyy käyttää kolme. Materiaali lämmittää, mutta hengittää riittävästi, eikä iholta haihtuva kosteus jää pussin sisään. Hyttyskarkotinta täytyy pitää alhaalla ja nokkela käyttäjä asettelee sen aina tuulen puolelle, jotta vaikuttava aine leviäisi halutulle alueelle. Parasta paidassa on vatsankohdan leveä läpitasku, jossa voi pitää käsiä suojassa selällään nukkuessa. O vatko pienet lentävät herhiläisett lisääntyneet vai nykyihmiset niil-le enemmän herkistyneet, kun eri-laisia hyttystenkarkotuslaitteita tuntuu il-maantuvan tasaiseen tahtiin markkinoille.
TEKSTI JA KUVA Joppe Ranta SIGG OVAL FLASK on perinteitä kunnioittava kopio vanhasta Sveitsin armeijan juomapullosta. Hintaluokka: 160 euroa Lisätiedot: www.suunto.. Kauniisti muotoiltu alumiinirunkoinen käsisuuntimakompassi on ollut ammattilaisten suosikki jo kymmenien vuosien ajan. Hintaluokka: 500 euroa Lisätiedot: www.fjallraven.. Reilun puolen litran alumiinipullon mukana on teräksinen muki, jolla voi lämmittää vettä vaikka avotulella. FJÄLLRÄVEN NUMBERS JACKET 68 on vankasta puuvillapolyesterista valmistettu takki, jonka kymmenestä tilavasta taskusta kaksi on sijoitettu mielenkiintoisesti selkäpuolelle. Suuren säädettävän hupun kaulus suojaa kaulaa ja toimii tehokkaana ilmakanavana kehon kosteuden poistossa. FJÄLLRÄVEN EQUIPMENT BELT on lopullinen silaus perinteiseen erätaitohabitukseen. CEDERROTH TASKUPAKKAUS sisältää tärkeimmät ensiaputarvikkeet, joita luonnossa liikkuja tarvitsee pikkuhaaverien varalle. Hintaluokka: 11 euroa Lisätiedot: www.?rstaid.cederroth.com/. Hintaluokka: 25 euroa Lisätiedot: www.naimakka.com elokuu 2013 108-109_Kauden varusteet-Kokeiltua_MH.indd 108 15.8.2013 9:15:27. Monikäyttöisestä selviytymisnyöristä on tullut maailmalla muodikas rannekoru. KAUDEN VARUSTEET Tarvikkeet taskussa eräretkelle Erätaitoharrastaja luottaa taitoihinsa ja tulee toimeen vähillä varusteilla. Hintaluokka: vyö 125 euroa, laukku 95 euroa Lisätiedot: www.fjallraven.. BULLET MEAL -ateriapatukka tarjoaa kulkijalle ruokaisan ja maukkaan välipalan, ilman valmistamista. NAIMAKKA PARACORD BRACELET on punottu noin kahdesta ja puolesta metristä vahvaa laskuvarjonarua. Leveässä nahkavyössä on varustelenkit sekä lisävarusteena laukku esimerkiksi tulusten ja sytykkeitten kuljettamiseen. Hintaluokka: 5 euroa Lisätiedot: www.bulletmeal.com 108 SUUNTO KB-14 on ehkä maailman luotettavin suunnannäyttäjä. Hintaluokka: 50 euroa Lisätiedot: www.bonge.. Todellinen metsien mies ei tarvitse reppuakaan, kun kaikki tarvittava kulkee taskuissa
Hintaluokka: noin 85 euroa Lisätiedot: www.kellykettle.com elokuu 2013 108-109_Kauden varusteet-Kokeiltua_MH.indd 109 109 15.8.2013 9:15:30. Nanofonin väkevä sointi johtuu väreilystä. Kaikupohjan ansiosta se soi tasaisesti laajalle alueelle ja kuuluu joka suuntaan. Se ei nosta painoa juurikaan, mutta tuo kestävyyttä sitäkin enemmän, sillä alumiinilieriöt painuvat helposti. Yleensä matkakaiuttimet ovat ääneltään pieniä sekä diskanttivoittoisia ja särisevät kun volyymia nostetaan. KOKEILTUA Potkua ja poljentoa TEKSTI JA KUVA Joppe pe Ranta KELLY KETTLE Kestävä vedenkeitin TEKSTI JA KUVA Joppe Ranta Kyllä metsään musiikkia mahtuu, kunhan se ei särje vaan soi upeasti. Scout Kelly riittää retkikeittiönä muutaman hengen porukoille ja kulkee kätevästi repussa tai kanootissa. V anha irlantilaisten kalastajien vedenkeitin on perinteisesti valmistettu alumiinista. M usiikkia viedään nyt joka paikkaan, kun kasettien ja levyjen sijasta tuhansia kappaleita voi kuljettaa mediasoittimissa ja matkapuhelimissa. Kelly Kettlen idea on kuoren vaipassa oleva vesitila, jota alhaalla poltetuilla puilla tai risuilla lämmitetään. Koko kangaspussiin pakkautuva setti painaa vain 1,4 kilogrammaa. Teltassa sen voi laittaa esimerkiksi nurin käännetyn paistinpannun tai kattilan päälle. Keittimen ontto sisus toimii savupiippuna. Litiumakulla varustettu matkaämyri soi pari–kolme tuntia, jonka jälkeen se täytyy taas ladata – vaikka virtapankilla. Nanofoni on vakuuttava äänentoistolaite, jonka voi kytkeä soittimeen tai puhelimeen johdolla tai Bluetooth -yhteydellä. Tarvittaessa Nanofoni toimii handsfreena matkapuhelimelle. × Nanofoni Lähtöteho: 10 W Hintaluokka: 125 euroa Lisätiedot: www.nanofoni.. Korvalaput päässä huilailee nykyisin moni retkeilijäkin, mutta jottei ihan eristy matkakumppaneistaan, olisi ryhmälle yhteinen kaiutin suositeltavampi vaihtoehto. Uutena materiaalina mallistoon tuotu ruostumaton teräs on erittäin käyttökelpoinen. Tehokkaan palamisen ansiosta vesi kiehuu keittimessä muutamassa minuutissa. Astiasta riippuen, ne saattavat kumista liikaa, mutta makuualustan päälle asetettuina pannu ja Nanofoni ovat verrattain muhkeasoundinen yhdistelmä. Retkioloissa kaikupohjiksi suositeltuja pöytiä tai hyllyjä ei ole, mutta erilaisilla pinnoilla kaiutin soi metsässäkin upeasti. Kun musiikki Nanofonin kautta soi vahvana, ei kaiutinta tarvitse huudattaa. Kun kaiutin laitetaan pöydälle, lasille, puulle tai muulle pinnalle, muuttaa se materiaalin kaikupohjakseen. Laitteen rungossa on äänenvoimakkuus- ja musiikinkelausnappulat sekä merkkivalo. SST Scout Kelly Kettle KIT on 1,1 litran vesitilalla varustettu keskikokoinen keitin, missä varustuksiin kuuluvat 0,85 desilitran kattila kansineen ja pihteineen sekä grillausverkko ja piipun päälle tuleva kattilatuki. Se on ainoastaan seitsemän senttimetriä korkea, halkaisijan ollessa viisi ja puoli senttimetriä, mutta ääntä lähtee kuin isommastakin ämyristä
Pinta saa jäädä öljyiseksi kun pannu varastoidaan seuraavaa käyttöä varten. Muurinpohjapannut ovat vallanneet perinteisten paistinpannujen asemaa, eikä kunnollisia nuotiopannuja ole enää montakaan mallia tarjolla. Kun letut on paistettu, pannu pestään vedellä. Metallipannut on helppo pilata Jokainen lettupannu kaipaa huoltoa. Valurautapannu ei kuitenkaan ole vaeltajan varuste, sillä se voi painaa parikin kiloa. Ainakaan niiden lyhyet kahvat eivät sellaisenaan ole tarkoituksenmukaisia. Paistajia riittää, mutta pannuvalikoima on kohtalaisen pieni. Keittimille tarkoitetut alumiinipannut ovat vahvuudeltaan vaihtelevia, eivätkä välttämättä kestä avotulta. Huoltamaton pannu ruostuu, ja rasvaamatta jäänyt metalli menee nopeasti pilalle. Nuotiokäytössä paistinpannun täytyy kestää, eikä siinä voi silloin olla muovista vartta, joka pahimmassa tapauksessa sulaisi liekeissä. Jos paistinpannu on kevyt, se on myös ohutta materiaalia. Kyyröpannu on mukavin kuljettaa vaikka pidemmällekin reissulle, kun taas Lodge on enemmän perusleirin varusteita. Turk-pannujen kantaminen on aika pitkälti makuasia. Me- tallia kuumennetaan nuotiossa ja hierotaan pintaan öljyä, vaikka talouspaperilla, pannun molemmin puolin. Hyvänkin pannun saa hoitamatta nopeasti käyttökelvottomaksi, mutta hellyydellä pidetty lettupannu paistaa moitteettomasti vuosikymmenten ajan. Ennen taikinan kaatamista pannu kuumennetaan kunnolla. Liian ohuella pannulla lettu palaa jo keskeltä, vaikka ei ole reunoilta vielä edes hyytynyt. Retkikäyttöön tehty paistinpannu on parhaimmillaan kevyt kantaa. Jos taikina ehtii palaa johonkin kohtaan kiinni, raaputetaan karsta lastalla tai muulla irti ennen seuraavaa taikinankaatoa. × elokuu 2013 110-113_Pannut_Ver2_MH.indd 110 16.8.2013 10:22:18. Pannulle lorautetaan tilkka öljyä ja sivellään sitä kauttaaltaan metallipintaan, unohtamatta paistinpannun alapuolta. Sille sipaistaan voita ja räiskäleiden paisto voi alkaa. Samasta syystä vankka valurautapannu paistaa hyvin ja tasaisesti, koska lämpökin jakautuu koko pohjan alueelle. LETTUPANNUT Lettupannuja nuotiolle Räiskäleet ovat nuotioruokien suosituinta herkkua. TEKSTI JA KUVAT Joppe Ranta N uotioletut ovat monen retken kohokohta, kun istutaan iltaa ja nautitaan hyvästä seurasta. Ennen paistamista pannut kannattaa rasvata. Ilmiö on 110 tuttu keittimien paistinpannuista, sillä ohut alumiini päästää pisteliekin pannun läpi jakamatta kuumuutta laajemmalle. Iso halkaisija tuo painoa, mutta pienempi kulkee kohtuullisemmin, jos osaa arvostaa sen erinomaisia paisto-ominaisuuksia. Kummankin valmistajan valikoimiin kuuluu sekä pienempiä että suurempia paistinpannuja. Katsauksen merkeistä Turk ja Lodge ovat vain esimerkkejä laajasta mallistosta. Liat raaputetaan pois ja pinta pyyhitään paperilla puhtaaksi ja kuivaksi. Metallin lämmönjohtokyky on avainasemassa, kun etsitään käyttökelpoista nuotiolettupannua
elokuu 2013 110-113_Pannut_Ver2_MH.indd 111 111 16.8.2013 10:22:19. Painonsa puolesta tämä on enemmän perusleirin varusteita. Hintaluokka 30 euroa Lodgella on helpoin paistaa, sillä lämpö jakautuu pohjaan tasaisesti. Niissä on korkea ja loivasti viistetty reuna sekä hieman kupera pohja. Halkaisija 20 senttimetriä. LODGE SKILLET 8” on amerikkalainen valurautapannu. Se on valmiiksi rasvakäsitelty paistinpannu, joka soveltuu avotulen lisäksi myös uuniin. Hintaluokka 35 euroa Kyyrön pannut ovat katsauksen ohuinta materiaalia. ISO KYYRÖ NUOTIOLETTUPANNU on tuplasti pienempää Kyyröpannua suurempi. Peltipannun halkaisija on 30 senttimetriä. Peltipannu on tehty kestämään reipasta käyttöä. Materiaali on Rautaruukin 0,75 millimetrin terästä
Reunoiltaan Muurikka on Kyyröä matalampi, mutta materaali on paksumpaa terästä. Pannun halkaisija on 26 senttimetriä. Hintaluokka 20 euroa TURK HANDGESCHMIEDET 655-26 on myös Turk Original-pan -nimellä tunnettu takorautapannu, jollaisia metallipajan sepät ovat käsin takoneet jo vuodesta 1857. Hintaluokka on 65 euroa 112 elokuu 2013 110-113_Pannut_Ver2_MH.indd 112 16.8.2013 10:22:19. Pannut ovat korkeita ja loivareunaisia. Kaikki nämä yhdestä metallipalasta valmistetut pannut ovat yksilöitä. Pannun halkaisija on 23 senttimetriä. LETTUPANNUT MUURIKKA RETKIPAISTINPANNU on rasvakäsitellystä teräksestä valmistettu pyöreäreunainen pannu, jossa on holkki puuvartta varten. Varsi on veisteltävä itse
Lodge, valmistaja Lodge Manufacturing Company, lisätiedot www.lodgemfg.com elokuu 2013 110-113_Pannut_Ver2_MH.indd 113 113 16.8.2013 10:22:20. Hintaluokka 30 euroa KYYRÖ NUOTIOLETTUPANNU on 0,75 millimetrin vahvuisesta teräksestä prässätty peltipannu. Materiaali on noin 2–3 millimetrin paksuista ja pannun pesässä on persoonallinen uritus, jota pitkin rasva kulkeutuu paistettavan asian alle. KG, lisätiedot www.turk-metall.de Kyyrö Nuotiolettupannu, valmistaja Ada-Bau Oy, lisätiedot www.partioaitta.. Puuvarsi on mahdollista irrottaa ja korvata pidemmällä. Halkaisija on 23 senttimetriä. Pannun halkaisija on 28 senttimetriä. Hintaluokka 20 euroa yhteystiedot: Turk, valmistaja Albert Turk GMBH & Co. TURK BRATPFANNE 652-28 on saksalainen takorautapannu, joka valmistetaan ST 37 -hiiliteräksestä. Muurikka, valmistaja OpaMuurikka Oy, lisätiedot www.opamuurikka.
Kun pelkkä heittämällä kääntäminen oli Kyyrön ja kaverien kaltaisille taitureille liian helppoa, lisättiin vaikeusastetta kääntelemällä pannua letun ilmalennon aikana ja vaikka heittämällä selän takaa sekä jalan alta. ”Jäykkyys on sitä tasoa, että taikina juuri leviää koko pohjalle, kun pannua kallistelee.” Letunpaistoon on syytä käyttää kuumaa tulta. Vaikka Heikki Kyyrön retkipannu on lettupannuksi tarkoitettu, ja erityisesti lettujen taitoheittoon muotoiltu, voi sillä toki paistaa muutakin: lihaa, kalaa, vihanneksia ja melkein mitä vaan. ”Kyllä minusta tällä pannulla tärkeintä on kokea elämys, kun lettu irtoaa ilman veistä tai lastaa ja kääntyy ilmaan heittämällä”, hän tunnustaa. Hän oli tehnyt peltipannun, jonka reunaviisteen hän oli optimoinut nimenomaan letunheittoa varten. Pan- elokuu 2013 114-115_Letunvisko_MH.indd 114 16.8.2013 10:11:12. Siihen aikaan oli tapana mitellä heittotaidoissa, eikä porukan mestariheittäjänä kunnostautunut Heikki ole kadottanut innostusta lajiin vieläkään. ”Minulla oli vanha Partioaitasta ostettu pannu vuodelta 1957, ja kaupassa myyjät valittelivat, ettei uusia enää ollut myynnissä.” Muutaman viikon päästä Heikki Kyyrö käveli takaisin kauppaan ja näytti luomustaan. 114 Kun ei saanut mieleistään, teki itse Letunheiton perinne oli Kyyrön perheessä katkolla, kun hän toistakymmentä vuotta sitten ajatteli opettaa taidon lapsilleen. TEKSTI JA KUVAT Joppe Ranta Legendaarinen letunheittotaito H eikki Kyyrö innostui letunheitosta poikavuosinaan partiossa. Taikinasta pitää tehdä paljon jäykempää kuin kotihellalla tehtävissä letuissa. Jokainen haluaa heittää lettuja Letunheittomestarin mukaan sinnikäs harjoittelu ja muutaman niksin sisäistäminen on perusta taidon oppimiseen. Vieläkin Heikki Kyyrö heittää letun selkänsä takaa ilmaan ja nappaa sen tasaisen varmasti etupuolelta kiinni, räiskäleen kertaakaan lipeämättä maahan. LETTUPANNUT Pelkkä mehevien ja rapeareunaisten lettujen paistaminen on vain osa arvostetun nuotiokokin taitoja. ”Kun reunan kulma on oikea, lähtee lettu siitä hyvin ilmaan.” Pohjasta Kyyrön lettupannu on hieman kupera, eli se ei sovi hellalle, mutta on mitä parhain avotulelle. Kunnollisia nuotiolle soveltuvia pannuja ei enää ollutkaan. Lätynkääntö heittämällä nostaa sijaa arvoasteikossa kummasti. Materiaali on 0,75 millimetrin terästä, joka stanssataan muotoonsa. Ensin pannua kuumennetaan ja sille raapaistaan kunnon nokare voita. Siihen hitsataan holkki, johon voi met- sästä katkaista sopivanmittaisen varren. ”Letunheitto on kädentaitolaji, opittu tekniikka ei unohdu koskaan”, kertoo Heikki Kyyrö, joka heitti ensimmäiset lettunsa 55 vuotta sitten
SILMÄ seuraa letun lentorataa. Taikina kannattaa tehdä nokalliseen kulhoon, josta kaataminen pannulle on kätevintä. ”Pannu on polttavan kuuma ja lettuja heitettäessä siitä voi roiskua rasvaa, tai jopa itse lettu paistajan tai katsojan päälle.” Ennen heittämistä täytyy aina varmistaa ympäristönsä, ettei vahinkoa tapahdu. Letunheittoa voi harjoitella maahan pudonneilla letuilla. LIIKE lähtee alhaalta. Heikki Kyyrön mielestä se on kuitenkin toisarvoista, sillä heittäminen on lettukestien parasta antia. Laskeutuva lettu otetaan kiinni ohjaamalla pannu letun alle ja joustamalla liikkeen mukana alaspäin. Taikina saisi mielellään seistä ja turvota muutaman tunnin, mutta aina sitä ei jaksa odotella. Kun taitoa karttuu, voi lisätä heittokorkeutta, kierrettä, heittopaikkoja ja muita taitoa vaativia räiskäleenheittäjän kikkoja. Lettuja nautitaan perinteisesti sokerin tai mansikkahillon kanssa. Lettupannu nostetaan tulelta ja kaadetaan jäykkä taikina niin että se leviää tasaisesti. LETTU irtoaa pannulta. Heittoletutkin maistuvat maukkailta ja. ”Jauhoilla passataan taikina sopivan jäykäksi”, Kyyrö opettaa. Pannu asetetaan tulelle ja tavoitteena on saada taikina hyytymään kohtalaisesti ennen heittoa. LETTU tekee ilmassa voltin. nua kallistellaan, jotta voita on koko alalla. Terävä napautus varren päähän irrottaa letun sopivasti. LETTU nousee ilmaan. × Heikki Kyyrön lettutaikinaan laitetaan neljä desilitraa maitoa, jokunen ruokalusikallinen sokeria, kaksi munaa ja vehnäjauho- elokuu 2013 114-115_Letunvisko_MH.indd 115 115 16.8.2013 10:11:12. Lettuja heitellessä on syytä olla varovainen. Vaahterasiirappi on noussut myös suomalaisten suosikiksi ja voihan lettusista tehdä suolaisiakin, täyttämällä rullalle käärityn letun jauhelihalla. Kun taikina on hyytynyt ja lettu liukuu pannun pinnalla, voidaan ryhtyä heittämään. Retkille taikinan voi tehdä vaikka valmiiksi kotona limsapulloon, jolloin pääsee metsässä helpommalla. LETTU napsahtaa nätisti pannulle. Erityisesti lasten kanssa on oltava varovainen, olivatpa he sitten heittämässä itse tai vaan katsomassa letunheittoa. Pannua liikutellaan, jotta lettu ei takerru. Liikeradan pitäisi olla sellainen, että lettu luonnostaan kiepsahtaa ilmassa ympäri. ”Lettu nykäistään muutaman senttimetrin verran pannun kaltevan etureunan päälle, jotta lettu saa lähtiessään ilmaa alle.” Eteenpäin koukkaavalla työntöliikkeellä lettu saatetaan ilmaan
LASTEN REPUT 116 elokuu 2013 116-119_Lastenreput_MH.indd 116 15.8.2013 10:56:23
Taaperon tavarat mahtuisivat hyvin vanhempien matkaan. Monesti reppu valitaankin hauskan ulkomuodon perusteella, sillä ensireput voivat esimerkiksi muistuttaa lapsen jo tunnistamia eläimiä. Lasten reppujen hinnat ovat kohtuullisia, vaikka työn laatu ja materiaalit vastaavat täysin aikuisten mallistoja. Mitä enemmän repussa on tarkoitus kantaa, sen tärkeämpää on että viilekkeet ovat pehmustetut ja oikein muotoillut. Parhaimmillakin säädöillä varustetuista repuista valmistetaan useita kokoversioita eri ikäisille lapsille. Lapsen mielestä hauskimman näköinen reppu ei välttämättä ole ominaisuuksiltaan hänelle paras. Jos repussa on juomapullotasku, pitää ostopäätöstä tehdessään varmistua siitä, että oma pullo varmasti mahtuu taskuun. Silloin taskut voidaan suunnitella erityisesti lasten varustetarpeiden mukaan. Vain siten lapsi tietää, mitä hänellä on mukana, ja mihin ne on pakattu. Aikuiselta vaaditaan silloin hyviä neuvottelutaitoja. TEKSTI Mikko Hieta KUVAT Mikko Hieta ja valmistajat A ivan pieni lapsi ei varsinaisesti tarvitse omaa reppua. × elokuu 2013 116-119_Lastenreput_MH.indd 117 117 15.8.2013 10:56:24. Reppu ei saisi olla liian pieni eikä suurikaan, joten useiden reppujen hankkimiselta vuosien mittaan on vaikea välttyä. Ensirepuissa istuvuus ei nouse tärkeimmäksi ominaisuudeksi, koska painoa on niin vähän. Ne riittävät tuomaan mielenkiintoa ja hupia retkeen, mutta eivät paina liikaa. Selkäosan tukevuuden lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää olkaviilekkeisiin. Lapsen kasvaessa reppu on sovitettava kasvun mukaan. Näin pikkurepusta on helppo siirtyä kohti aikuisten kokoja. Muuten ylimääräisistä taskuista ja osastoista ei ole iloa, sillä niihin pakatut tavarat tahtovat unohtua tai ainakin asioita on sitä vaikeampi löytää mitä enemmän taskuja on. Ensireppu hankitaankin usein silloin, kun lapsi itse sellaisen haluaa. Hauskimman näköinen reppu ei ole aina paras. Kantaakseen reppua lapsen on jaksettava kävellä itse ne muutamat kilometrit, joita päiväretket pikkulasten kanssa ovat. Repussa pitää olla selkeä paikka repun omistajan nimelle, sillä lasten reput ovat luonnollisesti tämän tästä hukassa ja vaarassa sekoittua muiden tenavien kantolaitteisiin. Rintaremmillä voi parantaa viilekkeiden istuvuutta myös lasten repuissa. Tietenkään vanhemman apu ei ole kiellettyä, mutta reppua ei kannata pakata lapselle valmiiksi etukäteen. Kiinnityspiste avaimelle sekä erillinen tasku pikkurahoille tai muille arvoesineille ovat myös tärkeitä ominaisuuksia. Näin valitset repun lapselle Älä anna ulkokuoren johtaa harhaan. Monella valmistajalla lasten reput ovat vain pienempiä versioita aikuisten malleista, mutta esimerkiksi Deuter ja Jack Wolfskin suunnittelevat reppuja myös suoraan lapsille. Kun luut ja lihakset kehittyvät, pitää repun paremminkin tukea selkää kuin ainakaan painaa väärästä kohdasta. Repun sisään voi pakata pehmolelun ja pienet eväät. Tavaroiden pakkaamisessa tärkeintä on, että lapsi pakkaa reppunsa aina itse
Kokonaisuus on hyvin mietitty, mutta hieman löysän oloinen. Repun sivuilla on pienet juomapullotaskut ja sisällä kulkee erillinen pussukka irtotavaroille. Repun etupaneelissa on tarralla sulkeutuva pikkutasku, jossa on erillinen lenkki avaimille. Valikoimassa on jopa hoitoreppu imeväisten kanssa retkeileville. 40 euroa Deuterin metsäkettu on kehitetty varta vasten lapsille yhdessä baijerilaisten luontopäiväkotien kanssa. Mammut First Zip 4L Jack Wolfskin Explorer 30 euroa Mammutin First Zip -reppuja valmistetaan useina hauskoina väreinä sekä eri kokoina. Olkaviilekkeessä on pikkuruinen d-lenkki vapaavalintaisia kiinnityksiä varten. Repun mukana tulee mammutti-pehmolelu. Etupaneelin pikkutaskussa on läpinäkyvä lokero, johon voi sujauttaa oman valokuvan tunnistamista helpottamaan. Sivuilla on taskut 0,5 litran juomapulloille. Etupaneelin sisäpintaan kätkeytyy tarratasku, johon saa retkellä tarvittavat työkalut suojaan. Explorer-seikkailureppu sopii yhtä hyvin kouluun ja viikonloppureissuille. Säkkiosa kiinnitetään narulukolla, ja läppä suljetaan soljilla. 50 euroa Jack Wolfskinin lastenmallisto on monipuolinen. Pienikokoiset reput sopivat ensirepuiksi, mutta kovin paljon niihin ei kannata pakata. Kyltissä on myös viivotin. LASTEN REPUT Samsonite Funny Face Backpack Deuter Waldfuchs 10L 25 euroa Samsoniten lastenmalliston reput muistuttavat eläimiä. 118 elokuu 2013 116-119_Lastenreput_MH.indd 118 15.8.2013 10:56:25. Sen pohja on vahvistettu ja selkäosan vahvikkeena on solumuovinen irrotettava istuinalusta. Tarjolla on esimerkiksi pandoja, krokotiilejä ja leppäkerttuja. Selkäosa ja viilekkeet ovat mukavasti pehmustetut ja rintaremmiin on integroitu pilli. Repun pinnassa on heijastavia kuvioita. Nimikylttiin on puhkaistu suden tassun muotoinen reikä, josta sen voi piirtää läpi omiin piirustuksiin. Erilaisia reppujakin on vaikka pikkuskeittareille ja pyöräilijöille. Olkaviilekkeet on pehmustettu. Löysät materiaalit eivät tarjoa minkäänlaista tukea. 16-litraisen repun etutaskusta löytyy kätevä istuinalusta ja avaimelle on oma lenkki. Mukana tulee myös pehmonalle
Kovin kätevää se ei tosin ole, ja tarkoitus lieneekin vain antaa vaikutelma vuorikiipeilyyn soveltuvasta tuotteesta. 40 euroa Marmotin 8-litrainen Half Hitch ja 17-litrainen isoveli Hitch houkuttelevat täyteläisillä väreillään. Marmot Half Hitch Haglöfs Corker XS 50 euroa Corker-sarjan pienimpään malliin kuljetaan sisään toisesta kyljestä. Suunnittelultaan nämä ovat hyviä perusreppuja, joissa on selkeä säkkiosa, juomapullotasku sekä pehmustetut olkaviilekkeet. Mallistosta löytyy aina sopiva reppu lapsen kasvaessa. XS-kokoisen repun etupaneelissa roikkuu heijastin, ast stin in, n, joka voisi hyvin olla vakiovaruste isommissakin repuissa. Lapsen kannalta hyvin jäykkä kangas voi olla epämiellyttävä ja olkaviilekkeetkin ovat karut, ellei niitä päivitä lisävarusteena myytävillä pehmusteilla. Fjällräven Kånken Mini Osprey y Jet 18 50 euroa Klassikkorepun minikokoinen 7-litrainen versio miellyttää aikuisen silmää, ja materiaalien lähes ääretön kestävyys houkuttelee ostoksille. Värivaihtoehtoja tarjotaan runsaasti niille, joiden mielestä repun värin pitää vaihtua vaatetuksen mukaan. Corkerin hyviin ominaisuuksiin kuuluvat muotoillut olkaviilekkeet sekä se, että reppu pysyy muodossaan tyhjänäkin. Toisella sivulla on juomapullotasku. Jetissä on joustavat juomapullotaskut sivuilla sekä joustava pussitasku etupaneelissa, johon voi helposti tunkea vaikka sadetakin. 40 euroa Ospreyn lastenreput noudattelevat merkille tuttua muotokieltä. Printtikuvio on heijastavaa materiaalia. Lenkkiin voisi kiinnittää pienen karabiinihaan ihan vain näön vuoksi. elokuu 2013 116-119_Lastenreput_MH.indd 119 119 15.8.2013 10:56:33. Ne eivät sovi kaikkein nuorimmille, sillä pienin koko on 5–10-vuotiaille tarkoitettu 18-litrainen Jet – kookkaimpaan reppuun mahtuu jopa 48 litraa. Etupaneelissa on pieni varustelenkki, johon voi kiinnittää ylimääräisiä tavaroita. 25-litrainen malli sopii myös koulurepuksi. Yllättävän moni ostaakin Kånkeneita enemmän kuin yhden kerralla
120 elokuu 2013 120-129_Sandaalit_MH.indd 120 16.8.2013 11:04:05. VAELLUSSANDAALIT Kadonneen kengän metsästys TEKSTI JA KUVAT Mikko Hieta Jack Wolfskin Waterfall Jahti nahkasandaalit Keen Newport / Venice H2 Meindl Capri Merrell Cody II Teva Terra Fi 3 Sandaali on yhä mainio maastojalkine, vaikka moni valitseekin verkkokankaisen hybridin
Metsäisillä ja kivikkoisilla rinteillä vaelluskenkä toimii kesälläkin. Silloin useimmat mallit edustivat niin sanottua verkkokenkien kategoriaa. Testi rajattiin siten, että mukaan otettujen sandaalien tulee olla tarkoitettu luonnossa liikkumiseen. Otimme testin ulkopuolelta esittelyyn myös Arroyo II -mallin, jossa on kiinteän kärjen lisäksi kiinteä kantakuppi. Mitä enemmän tukea ja suojaa vaaditaan, sen raskaampaan jalkineeseen on tyytyminen. Punnitsimme oikean ja vasemman kengän erikseen, sillä tossuissa oli yllättäviä painoeroja. Sandaalimerkkejä olisi useampikin, mutta saatavuus rajoittaa kysyntää. Tällainen hybridi pyrkii yhdistämään sandaalin hengittävyyden ja retkikengän suojaavuuden. Meindl on tunnettu vaelluskengistään, eikä sen sandaalimallisto ole kovin laaja. Toisaalta selkeillä poluilla vaellussandaali tarjoaa parhaan hengittävyyden. Silloin oikea valinta saattaa olla nopeasti kuivuva verkkokenkä. Sitä valmistetaan sekä miesten että naisten versiona, kuten valmistajan muitakin sandaaleja. Nyt oli sopiva hetki laatia testi, jossa painotetaan nimenomaan perinteistä sandaalityyppiä. Vastaavasti perinteisten sandaalien kysyntä – ja samalla tarjonta – ovat heikentyneet. Mallista on oma versio miehille ja naisille. Myös lapsille on omat mallinsa. Teknisen sandaalin hinnat liikkuvat sadan euron molemmin puolin. Merkin suunnittelu?loso?assa vesielementti on tärkeässä osassa, minkä vuoksi jalkine toimii hyvin märkänäkin. Poikkeuksen muodostaa vain 30 euron hintainen Jahti, jota kuitenkin markkinoidaan metsästäjille. Myös heiltä löytyy sandaalityyppisiä kenkiä moneen lähtöön. Malli testaa, kuinka pitkälle sandaalia voidaan viedä lenkkarin suuntaan ennen kuin se lakkaa olemasta sandaali. Rinnakkaisbrändi North Ice tarjoaa lisäksi pari mallia, jotka sopivat sekä miehille että naisille. Mitkä olisivat sopivimmat jalkineet. Nyt verkkokengät ovat yleistyneet niin, että sellaisia käytetään kesäkelillä ykkösjalkineina eikä pelkästään vaihtokenkinä. Sen ilmavuus on kesähelteillä ylivertainen, eikä sen tuomaa kesätunnelmaa voita muu kuin paljasjaloin tallustelu. Testasimme numerossa 6/2009 vaeltajan vaihtokenkiä; kakkosjalkineita, jotka sujautetaan jalkaan leirissä. 1990-luvulla yleistynyt vaellussandaali on pian uhattuna. Mallistosta löytyisi myös hybridejä ja nahkasandaaleja sellaisia kaipaaville. Vaikka rakenne jättää suurimman osan jalasta paljaaksi, on sandaali yhä mainio maastojalkine. Keenin innovaatio on varpaita suojaava kiinteä kärkikappale, joka tekee jalkineesta perinteistä sandaalia suljetumman. Sekä Keen että Merrell suunnittelevat sandaaleita myös lapsille. Hankalimmaksi tilanne muuttuu kuumissa ja kosteissa heinikoissa, joissa hyönteiset hirvittävät sandaalinkuluttajaa. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja edessä on pitkä taival. Tevalta mukaan valittiin Terra Fi 3, joka on klassinen sporttisandaali sekä miehille että naisille. Naisten rinnakkaismalliksi valmistaja tarjosi Venicen, joka on kuitenkin rakenteeltaan hieman erilainen. Koska olosuhteet määrittelevät kengältä vaadittavat ominaisuudet, ei yksiselitteistä vastausta ole. Testin kevein yksilö Jack Wolfskinilta painaa vain 260 grammaa, kun painavimmalla Keen Newportilla on painoa jopa 472 grammaa. Jack Wolfskinin Waterfall on erittäin kevyt vaellussandaali nailonremmeillä. Ennen Keenin suosion kasvua sandaalikategorian suosikit olivat Merrellin valmistamia. Haglöfs on puolestaan sandaalituotannossa tauolla. Vaihtoehtoja on vaelluskengistä paremmin hengittäviin verkkokenkiin sekä paljasjalkatossuista sandaaleihin. (yllä) JACK WOLFSKININ pienipiirteinen kuviointi tahtoo mennä tukkoon karikkeesta, minkä jälkeen pohja on liukas. Suljetulla kärjellä olevien Brasilian ja Ha- waiin rinnalta poimimme testiin Caprin, joka vastaa eniten perinteistä avokärkistä sandaalia. Halvat mökkisandaalit jäivät siten testin ulkopuolelle. Jack Wolfskin on hinnaltaan hieman edullisempi 70 euron hintaluokassa. Jahti on Erätukun oma tuotemerkki metsästysvaatteille ja mallistossa on vain yksi sandaalimalli. Sellaisessa on yksinkertaisimmillaan vain pohja ja kiinnityshihnat jalan päällä. (oikealla) si sinänsä hienosti suunnitellut jalkineet jätettiin tästä testistä pois. Sik- TEVAN pohjamateriaali ja karkea kuviointi tarjoavat erinomaisen pidon kaikissa olosuhteissa. T E S T I K esäretkeilijällä on ongelma. Kuusi kilpailijaa Testin kuusi kilpailijaa edustavat mukavasti markkinoiden tarjontaa. Testiin valittiin selkeälinjainen Cody II, josta on oma malli miehille ja naisille. Sittemmin mallisto on laajentunut ja erilaisia jalkinevaihtoehtoja vaihteleviin olosuhteisiin löytyy kymmeniä. (yllä oikealla) MERRELLIN sandaalin Vibram-pohjassa kuviointi on tarkkaan harkittu. Keen aloitti sandaalivalmistajana nytkin testissä olevalla Newport-mallillaan. Columbia jäi joukosta rannalle, koska heidän mallistonsa on juuri uusiutumassa. Merrellin oikean jalan sandaali painoi jopa 17 grammaa vasem- elokuu 2013 120-129_Sandaalit_MH.indd 121 121 16.8.2013 11:04:06. Yhteistyö viime vuonna lanseerattujen sandaalien valmistajan kanssa ei vastannut odotuksia, ja Haglöfs päätti keskeyttää tuotannon
Keenien ratkaisu on samantyyppinen, joskaan ei tarjoa samanlaista tukea jalalle kuin Merrell. Remmien säätö kannattaa aloittaa sijoittamalla kantapää oikealle paikalle. Keen on sijoittanut ylimääräisen pystytikkauksen juuri akillesjänteen kohdalle, mikä on muutenkin herkkä paikka hiertymille. Jos säätämisen aloittaa varpaista, saattaa koko nilkan istuvuus mennä pieleen. Teva, Jack Wolfskin ja Meindl säädetään kolmella tarralla. VAELLUSSANDAALIT MERKKI malli Jack Wolfskin Waterfall hinta € kuivapaino, vasen (koko) kuivapaino, oikea märkäpaino, vasen (*) materiaalit 70 260 g (43) 260 g 326 g (66 g) nailonremmit, kumi-/luonnonkumipohja, EVA-välipohja**, antibakteerikäsittely Jahti nahkasandaalit 30 380 g (43) 387 g 461 g (81 g) nahka-/kangasremmit, pohjan materiaaleja ei kerrottu Keen Arroyo II 130 423 (43) 423 g 540 g (117 g) nahkaremmit, kumipohja, EVA-välipohja, EVA-pohjallinen, antibakteerikäsitelty Keen Newport 115 458 g (44) 472 g 497 g (39 g) nahkaremmit, kumipohja, EVA-välipohja, antibakteerikäsitelty Keen Venice H2 115 309 g (40) 305 g 362 g (53 g) polyesteriremmit, kumipohja, EVA-välipohja, antibakteerikäsitelty Meindl Capri 90 303 g (42) 297 g 360 g (57 g) nahkaremmit, neopreenivuori, EVA-välipohja, pohjan materiaalia ei kerrottu Merrell Cody II 110 350 g (42) 367 g 400 g (50 g) nahkaremmit, neopreeni-/spandex-vuori, Vibram-kumipohja, EVA-välipohja Teva Terra Fi 3 100 326 g (42) 332 g 379 g (53 g) nailonremmit, kumipohja iskunvaimennuksella, antibakteerikäsitelty * Sulkeissa ilmoitettu märkään jalkineeseen sitoutuneen kosteuden määrä grammoina. Toinen tarkastelukohde on pehmusteiden asemointi. man jalan kenkää enemmän. Lieneekö syynä EU:n kemikaalilainsäädännön rajoitukset, sillä jostain syystä valmistajien luottamus liimojen kestävyyteen tuntuu loppuneen. Kantakuppi on voimakkaasti pro?loitu ja sen alla on testin paras kannan vaimennus. Remmien ja pehmikkeiden alkujäykkyys sen sijaan lievittyy ah- elokuu 2013 120-129_Sandaalit_MH.indd 122 16.8.2013 11:04:07. Liian laajalle alalle viety pehmuste taas vai- 122 **EVA=etyyli–vinyyliasetaatti, joustava kumimainen muovimateriaali. Jotkut eivät kaipaa sandaaleihinsa minkäänlaisia pehmusteita, vaan käyttävät mieluiten hyvin yksinkertaisia remmejä. säädetään molemmilta puolilta tarralla. Suunnittelijan valinnat Sandaalin suunnittelussa joudutaan tekemään useita kompromissejä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti lopputulokseen. Mallista riippuen päkiän ja nilkan kiristysjärjestys vaihtelee. Eniten tarkkuutta vaaditaan Tevassa, jonka säätövarat ovat niin runsaat, että virheen mahdollisuus kasvaa. keuttaa remmien säätöä, kuten Jahti-sandaalissa. Kantapää paikoilleen Sandaali on remmikiinnitysten ansiosta helppo säätää erilaisiin jalkoihin. Napakka istuvuus on tärkeää, koska löysä sandaali ei yksinkertaisesti pysy jalassa; se hiertää ja altistaa nilkan nyrjähdyksille. Sandaaleita sovittaessa kannattaa pohtia kuinka paljon erilaiset soljet ja vahvikkeet painavat omaan jalkaan, sillä ne eivät asetu käytön myötä. Jahdissa on erikoinen kantaremmi, joka JALKINEVERTAILU on helpompaa kuin muiden vaatekappaleiden testaaminen, sillä koehenkilö voi käyttää kahta eri tuotetta yhtä aikaa. Jahdin erityinen ongelma oli nilkan sivuilla lerpattavat kangaspalat, jotka tahtoivat koko ajan taittua kaksinkerroin jalan ja jalkineen väliin. Merrellin kiinteä kantakuppi varmistaa, että jalka on oikealla kohdalla – tosin muu säädettävyys samalla vähenee. Se puristaa nahkanauhat jalkaa vasten tasaisesti joka puolelta, mutta kovin täsmällistä hienosäätöä tällä menetelmällä ei voi tehdä. Näin saattoi käydä esimerkiksi Jack Wolfskinin kanssa. Näin suuren eron pitäisi saada valmistusprosessin laaduntarkkailijat varpailleen. Sukan ja turvonneen jalan kanssa ollaan jo vaikeuksissa. Yleensä varpaat kiristellään ensin päkiän kohdalta, mutta Tevassa päkiäremmi on syytä jättää viimeiseksi. Jos remmissä oleva pehmuste on liian pienellä alalla, se saattaa siirtyä säätöjen myötä epäedulliseen kohtaan, eikä pehmusta mitään. Jahtisandaalin tikkaukset olivat yhtä syheröä ja Meindlissakin melko runsaat. Merrellissä on kiinteä kanta, joten säädöt tehdään vain nilkan ja päkiän yli. Jokaisen säätövara on riittävä. Perinteisellä nahalla saavutetaan kangasta parempi tukevuus ja kestävyys, mutta toisaalta kangasremmit on helpompi kiristää juuri haluttuun mittaan, jolloin istuvuus on paremmin säädeltävissä. Kun kantapää on paikoillaan, muiden säätöjen tekeminen on helppoa. Ratkaisu mahdollistaa symmetrisen säädön, mutta runsas tarrapinta rapisee joka askeleella. Remmit ovat niin lyhyet, että säätäminen on hankalaa kapeaankin nilkkaan. Jack Wolfskinissa jalkapöydän yli diagonaalisesti kulkeva remmi tukevoittaa jalkinetta selvästi. Keeneissä ei ole remmejä, sillä kiristys hoidetaan kuminauhalla. Kaikkien testikenkien pehmusteet oli kiinnitetty ompeleilla sen sijaan, että hiertymille alttiissa kohdissa olisi käytetty liimausta saumojen välttämiseksi. Toisille pehmusteet ovat välttämättömät, ettei jalkine alkaisi hiertää. Suurin riski piilee kuitenkin tikkauksissa. Pehmusteiden paksuus vaikuttaa suoraan askelluksen miellyttävyyteen, mutta käyttäjäkohtaiset erot ovat suuret. Jos pehmusteita on liian paksulti, kastunut jalkine ei kuivu kunnolla
Yleisimmin sitä käytetään kuivissa olosuhteissa. × elokuu 2013 120-129_Sandaalit_MH.indd 123 123 16.8.2013 11:04:08. Vaelluskäytössä sandaali likaantuu ja sitä on pestävä aika ajoin – etenkin jos sisäpohjalla on taipumus haiskahtaa riittävien käyttötuntien jälkeen. Käytettävyyden kannalta kuivausnopeuden rinnalla pitää tarkastella sitä, millainen merkitys jalkineen märkyydellä on. Tähän arvoon ylsivät kaikki kahdessa tunnissa Jahtia ja Arroyo II:sta lukuunottamatta. Samoin Jack Wolfskin toimi kohtuullisesti kosteanakin, vaikka sen kuivumisnopeus jäikin häntäpäähän. Kiinteä kantakuppi ei päästänyt vettä lainkaan ulos, minkä vuoksi kenkää piti tyhjentää vähän väliä kuivatuksen aikana. Toisaalta Keen-sandaalit voi pestä huoletta jopa pesukoneessa. Teimme tarkastuspunnitukset 15 minuutin välein, jolloin saimme mitattua kuinka paljon kosteutta märästä kengästä haihtuu. Testin yllättäjä oli Keen Newport, joka raskaanoloisesta rakenteestaan huolimatta ei imenyt vettä nimeksikään. Eniten kosteutta kertyi testin ulkopuolella olleeseen Keen Arroyo II:seen. sandaaliin sitoutunut vesimäärä (grammaa) 120 Keen Arroyo II 100 Jahti nahkasandaalit JW Waterfall Meindl Capri 80 Keen Venice H2 Teva Terra Fi 3 60 Merrell Cody II Keen Newport 40 20 0 0 15 30 45 60 75 90 105 120 kuivumisaika (minuuttia) 135 150 165 Nopeinta kuivuminen oli ensimmäisen 15 minuutin aikana. Osasyyllinen on irrotettava pohjallinen, jonka irrottaminen myös nopeutti kuivatusta. Vastaavasti Keenin Venice tuntui läpimärältä vielä 165 minuutin kohdalla, vaikka vaaka näytti vain 11 grammaa kosteutta. Metsässä näin on vain harvoin. Kuivan kengän määritelmänä voisi pitää noin 15 grammaa jäännöskosteutta. Ilman lämpötila oli 23 astetta ja keli oli puolipilvinen ja tuulinen. Tosin Arroyo II tuntui kuivalta jo kahden tunnin kohdalla, vaikka kosteutta oli jäljellä noin 30 grammaa. Aikaisemmissa kuivumistesteissä olemme havainneet, että kuivuminen on suurimmillaan kahden ensimmäisen tunnin aikana ja näin kävi nytkin. 20 grammaa tunnissa Teimme sandaaleille kuivumistestin, jossa mittasimme aluksi kenkien kuivapainon. Sandaalit asetettiin tämän jälkeen kuivumaan tukipuuta vasten kantapään varaan, kuten leirissäkin tehtäisiin. Olosuhteet kuivattamiseen olivat loistavat. Kengän ominaisuuksiin kuuluu, että käytettävyys ei kärsi kosteudesta. T E S T I Nopeasti kuivuvat V aellussandaalin ensisijainen käyttötarkoitus ei ole vesillä. Puolen tunnin jälkeen kaikki kuivuivat suhteellisen samanlaista tahtia – noin viisi grammaa kosteutta 15 minuutissa. Kengissä on eroja, sillä Jahti-sandaalien valmistaja ei suosittele läpikastelua lainkaan. Jos kengät huuhtelee illalla leirissä, olisi mukavaa, jos ne olisivat jälleen kuivat aamulla. Meloessa sandaali saattaa tosin kastua alukseen noustessa. Newportille riitti tunnin mittainen kuivatustauko, mitä voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Punnitsimme märkäpainon, jotta saimme selville paljonko kosteutta sandaali on imenyt. Vuoden 2009 verkkokenkätestiin verrattuna tulokset olivat riemastuttavia. Tämän jälkeen jalkineita liotettiin vesiastiassa viisi minuuttia. Sen jälkeen tahti hidastui hetkeksi, koska aurinko meni pilveen. Veden lämpötila oli 12 astetta. Näissä malleissa oli kuminen sisäpohja, joka ei käytännössä ime vettä lainkaan. Milloin kenkä on kuiva. Vaikka Teva kuivui nopeasti, sen olisi voinut laittaa suoraan jalkaan märkänäkin. Sandaalit kuivuvat selvästi verkkokenkiä nopeammin, joten ne itse asiassa soveltuvat yllättävän hyvin myös märkiin olosuhteisiin – juuri sellaisiin mihin verkkokenkiä erityisesti markkinoidaan. Painavimpien jalkineiden joukkoon kuulunut Jahti imi vettä yli kaksinkertaisen määrän. Veneilykäyttöön soveltuvat sandaalit muodostavat oman tuoteryhmänsä, jolloin pohjan märkäpito on erityisesti huomioitu
Remmien säätövaran pitää riittää sukalla ja ilman. Sukan käyttö on huomioitava jalkineen mitoituksessa. Kengissä laadukkaat tikkaukset ja liimaukset eivät ole mikään itsestäänselvyys, joten niiden kestävyyden arvioinnilla on oma merkityksensä kengän käyttöikää arvioitaessa. Märät juuret ja kalliot Arvostelu S andaaleilla käveltiin monipuolisia testikierroksia, joiden aikana testaajien havainnot tallennettiin arvostelulomakkeille. Kuivumispisteitä painotettiin kymmenyksen osuudella. Parhaat pisteet sai kenkä, joka on säädettävissä napakasti istuvaksi mahdollisimman erilaisiin jalkoihin. Jahti ja Keen Newport menettivät käytettävyyspisteitä, koska ne ovat painavia, paksupohjaisia ja hiostavat jalkaa eniten. Keeneissä ei käytetä muovisolkia lainkaan, joten mitään hiertäviä osiakaan ei ole. Jalkineen painosta annettiin pisteitä myös 10 % painoarvolla. Ne olivat eleettömiä perussandaaleita, joilla pärjäsi monessa tilanteessa vaivatta. Olennainen osa käytettävyyttä on, kuinka helposti pikkukivet ja muu kenkään kertyvä metsäroska poistuu jalan alta. Haitaksi kat- sottiin myös pienipiirteinen kuviointi, johon kertyy ihosolukkoa ja muuta likaa. Teva on puolestaan muotoillut solkien reunat ulospäin kaareviksi, jolloin ne muotoutuvat paremmin jalkaa vasten. Vastaavasti Newport menettää pisteitä siitä, että mikään kenkään mennyt metsäroska ei poistu sieltä itsekseen, vaan koko jalkine on aina riisuttava pikkukivien poistamista varten. Tässä tutkittiin miten jalkine suojaa jalkaa retkeilykäytössä, mutta toisaalta myös tuulettuu eikä hiosta. Kepein pohja oli Jack Wolfskinissa, ja se suojasi riittävästi. × Arvostelu MERKKI malli säädettävyys käytettävyys pohja kuivuminen paino laatuvaikutelma YHTEENSÄ 20 % 35 % 20 % 10 % 10 % 5% enintään 5 4,5 4,5 2,5 3 5 5 4 käyttösuositus Jack Wolfskin Waterfall poluille Jahti nahkasandaalit 3 2 2,5 2 2 3 2,4 kesämökille Keen Newport 2,5 2,5 3 5 1 5 2,8 metsään ja kaupunkiin Keen Venice H2 2,5 3 3,5 1 4 5 3 metsään ja kaupunkiin Meindl Capri 4 4,5 3,5 4 4 4,5 4,1 poluille ja kaupunkiin Merrell Cody II 2 3 4 4 2 5 3,1 kivikkoisiin rinteisiin Teva Terra Fi 3 4 4 4,5 4 3 4 4 vauhtiin ja vesille 124 elokuu 2013 120-129_Sandaalit_MH.indd 124 16.8.2013 11:04:09. Tuloksia on- kin tarkasteltava tämän lähtökohdan kautta. Se ei saa olla märkänäkään luistava eikä se saa alkaa helposti haista. Newportin varvassuoja on toki maastossa hyödyllinen, mutta tässä seurassa sen tuomat lisäpisteet eivät riittäneet kärkisijoille. Helpoimmin puettavat ja riisuttavat sandaalit ovat Meindl, Merrell ja Jack Wolfskin. Sandaali ei suojaa Tällä kertaa painotimme testissä ilmavuutta ja hyvää maastotuntumaa. Tutkimme ulkopohjan pitävyyttä erilaisilla ja myös märillä pinnoilla. Arvostelukohdan merkitystä pitää verrata siihen, kuinka usein jalkine vaatii pesua hajun tai muun likaantumisen vuoksi sekä siihen, kuinka paljon märkyydestä on haittaa esimerkiksi pohjan pitävyyden tai istuvuuden kannalta. Sillä tarkoitetaan sitä kuinka helppoa jalkine on säätää erilaisille käyttäjille. Ohut pohja antaa paremman maastotuntuman, mutta liian ohuesta pohjasta kaikki risut ja kivet tuntuvat läpi. Samaan painoluokkaan kuuluvan Meindlin pohja tuntui jo hieman liian ohuelta. Jos haluaa sandaalimaista ilmavuutta, on valitettavasti hyväksyttävä, että tämäntyyppinen kenkä ei suojaa jalkaa kaikelta. Vaativissa olosuhteissa hyvällä kesäkelin vaellussukalla voi välttää hiertymiä ja sukka myös lämmit- tää viileinä iltoina. Pisteytyksessä on huomioitu sandaalin paino kuivana ja märkänä. Testin näppärimmät kengät olivat Jack Wolfskin ja Meindl, jotka kohosivat käytettävyydessä omaan kastiinsa. Oma merkityksensä on myös jalan alle jäävällä sisäpohjalla. Pohjakosketuksia Retkikäytössä sandaalin pohjalta vaaditaan paljon. Merrellissä nilkan päällä oleva solki jää ikävästi pehmusteen ulkopuolelle ja painautuu ihoon kivuliaasti. Käytettävyydelle annettiin 35 % osuus pisteistä. Niissä kerran tehdyt säädöt pysyvät paikoillaan ja jalkineen voi vain sujauttaa jalkaan. Meindlin soljet ovat melko runsaat ja kantikkaat ja saattavat hiertää. Pohjan materiaali ja kuviointi vaikuttavat siihen, kuinka hyvin pohja pitää vaihtelevissa oloissa. Pohjan ominaisuuksille annettiin viidennes pisteistä sillekin. Jack Wolfskin on valinnut samaan tarkoitukseen paljon ohuemmat ja pyöreämmät soljet. Vaellussandaalien kohdalla sukka ei ole synti. Heikoimmillaan koko kenkä on riisuttava, jotta hiertävä kivi saadaan pois. Hyvää kenkää ei tarvitse pestä turhan usein, mutta kastumisesta ei myöskään ole valtavan suurta haittaa. Kesäisin jaksetaan aina kauhistella miehiä, jotka kävelevät kaduilla valkoiset tennissukat sandaaleissaan. Viidennes pisteistä annettiin säädettävyydelle. Samassa arvostelukohdassa tutkailtiin miten helppoa kenkä on pukea ja riisua. Lopuksi arvioimme sandaalien yleistä laatuvaikutelmaa, josta palkittiin viiden prosentin pisteosuudella. VAELLUSSANDAALIT keralla käytöllä
Pohjan nystyröihin oli painettu merkin logoja, joiden muodostamat uurteet tukkeutuivat hetkessä humuksesta heiken- täen pitoa entisestään. × elokuu 2013 120-129_Sandaalit_MH.indd 125 T 125 16.8.2013 11:04:09. Tulos on yllättävä, sillä Newport oli kuivaustestin ylivoimainen voittaja. Venice tuntui vielä kahden tunnin jälkeenkin aivan märältä, vaikka grammoissa vettä olikin jäljellä vain vähän. Huonosti suunnitellut pehmusteet vaikeuttavat pukemista ja istuvuus jää löysäksi. Selvästi taipuisampia olivat Merrell, Meindl ja Jack Wolfskin. Kokonaisuutena Meindl on kuitenkin erittäin hyvä ostos. Jos kuitenkin kaipaa nilkalleen vahvaa tukea, on Merrell ainoa oikea valinta. Sen haju ja tuntuma on muovinen ja kantaremmit pitävät kävellessä ikävää rapinaa. Käsittelystä riippumatta kaikki jalkineet kannattaa puhdistaa säännöllisesti. Miinuspuolella sandaalia painaa vaatimaton pohjan pito. Newport-mallia vaivaa erityisen raskas pohja, joka ei ole kuitenkaan naisten Venice-mallin ongelma. Erätukku eratukku.. Antibakteerikäsittelystä oli maininta muiden paitsi Jahdin, Meindlin ja Merrellin tuotetiedoissa. Merrell kompastuu remmeihinsä, jotka ovat aivan liian lyhyet. Remmit asettuvat erittäin tukevasti, mutta ne pitää säätää tarkoin, jotta jalka asettuu oikealle kohdalle pohjan päälle. Lisäksi kantaremmin pehmuste saattaa liikkua huonoon kohtaan joillain käyttäjillä säädöistä riippuen. Jahdin pohja tuntui elävän omaa elämäänsä, eikä sen kautta välittynyt jalkaan minkäänlaista maatuntumaa. Jack Wolfskinissa ja Tevassa sisäpohja oli kumimainen, kun muissa oli tavoiteltu mokkanahan tuntua. Keen keenfootwear.com Castle River Import cri.. Yhteystiedot MERKKI Jack Wolfskin maahantuoja jackwolfskin.com Jahti Bonge bonge.. Meindlin pito on testin keskikastia, mutta jalkineen istuvuus ja säädettävyys ovat erittäin hyviä. Osasyy lienee kuvioinnissa, joka ei tarrannut märkään kallioon juuri lainkaan. Erätukun Jahti-sandaali ei ole huono, mutta jää tässä seurassa hännille. ovat hankalia kaikille materiaaleille, mutta märkiin oloihin suunniteltu Teva selviää niistäkin loistavasti. Muuten hyvin pärjänneen Jack Wolfskinin märkäpito oli yllättävän huono, vaikka pohjassa käytetään myös pehmeää luonnonkumia. Tässä testissä arvostettiin perinteisille sandaaleille tyypillistä tuulettuvuutta. Käyttötuntuma on vaivaton ja eleetön, mutta kengän ominaisuudet eivät lopu kesken. Jokainen voi arvioida kuinka itse valitsisi suojaavuuden ja tuulettuvuuden väliltä. Pohja on aavistuksen liian ohut, jolloin maaston epätasaisuudet tuntuvat läpi. Lisäksi päkiäremmin sisäsyrjän kiinnityspiste jää aavistuksen liian taakse, jolloin varpaat tahtovat valua eteen. Vibramin Merrellille valmistama pohja oli aavistuksen keskikastiin jäänyttä Meindlia parempi. Myös Keenit ovat omalla tavallaan erityisen käyttäjäryhmän suosikkeja, koska ne tarjoavat ainoina malleina täydellisen varvassuojan. Sisäpohjan materiaalin valinta on pitkälti makuasia. Tämä painotus heikensi Keenin sijoituksia. Myös sisäpohjaan oli uurrettu kuvioita, jotka keräävät kuollutta ihosolukkoa ja muuta roskaa. Keen istuu kuin sukka, mutta säädettävyys ei ole paras mahdollinen. Erityinen miinus tässä testissä on valmistajan ohje, jonka mukaan Jahti-sandaaleita ei saisi kastella kokonaan. Kivasti rullaava pohja on ehkä aavistuksen liian ohut ja pito-ominaisuudet jäävät keskikastiin. Nilkkatuki on ylivertainen, joskin joillakin käyttäjillä ominaisuus saattaa aiheuttaa hiertämistä. Jalkineen ulkonäkö on arkinen ja se soveltuukin sekä metsään että kaupunkiin. Jack Wolfskinia nostaa erityisesti keveys ja toimivuus, mutta pohjan pito ei riitä liukkailla kallioilla. Remmien säädöt ovat riittävän laajat, eikä muotoilussa ole huomautettavaa. Keenin pohja on sinänsä varsin laadukas ja toimiva, mutta aivan liian raskas tässä seurassa. Tevassa puolestaan pohja pitää erinomaisesti, mutta muotoilultaan tuote on tylsä ja hieman viimeistelemätön. Kolmen kärki Selvästi omaan luokkaansa erottuivat Jack Wolfskin, Meindl ja Teva. Meindl meindl.de ibex-sport ibex-sport.com Merrell merrell.com Wolverine Finland merrell.com Teva teva.com Selected Brands ?.selectedbrands.com E S I TESTIVOITTAJA MEINDL CAPRI TIUKASSA kisassa voittoon marssi ehkä hieman yllättäenkin Meindl Capri, joka ei yleensä paistattele sandaalikategorian suosikkilistoilla. Venicessä yllättää heikko tulos kuivumistestissä, vaikka malli on suunniteltu myös vesileikkeihin. Paksuimmat ja jäykimmät pohjat olivat Keeneissä ja Jahdissa. Kun tähän lisätään edullinen hankintahinta, kohoaa Jack Wolfskin helposti toimituksen valinnaksi. T TOIMITUKSEN VALINTA JACK WOLFSKIN WATERFALL MIELLYTTÄVÄN näköinen Waterfall istuu jalkaan napakasti. Lisäksi remmit jäävät päistään ikävästi lepattamaan. Kevyessä kengässä askel ei paina. Tevassa on myös hieno kannan vaimennus sekä nailonista tehty jäykiste, joka takaa sopivan kiertojäykkyyden. Muut pohjat eivät yltäneet lähellekään märkäpidossa. Säädettävyys riittää useimmille käyttäjille. Suljettu kärki hiostaa eikä päästä kenkään tunkevia roskia pois, vaan koko kenkä on riisuttava kivien poistamista varten
Remmit ovat riittävän pitkät, joten kenkä sopii moneen jalkaan. Nyt kenkää pukiessa sisäpehmusteet tahtovat taittua kaksinkerroin mykkyrälle, ja niitä pitää joka kerta asetella paikoilleen. Pohjan märkäpito ei riitä vertailussa kilpakumppaneihin. Päkiäremmin sisäsyrjän kiinnityspiste jää aavistuksen taakse, jolloin varpaat tahtovat valua kärkeä kohti. Valitettavasti molempien puolien säädettävyydestä ei juuri ole lisähyötyä. VAELLUSSANDAALIT JACK WOLFSKIN WATERFALL LL paino: 520 grammaa lisäpaino kastuessa: + 25,4 % hintaluokka: 70 euroa NAILONNAUHOILLA säädettävässä sandaalissa on kevyt kuminen pohja. TOIMITUKSEN VALINTA JAHTI NAHKASANDAALIT paino: 767 grammaa lisäpaino kastuessa: + 21,3 % hintaluokka: 30 euroa JAHDIN nahkaremmeissä on kunnolla säätövaraa, mutta vain isompaan päin. Kevyt jalkine sopii selkeille poluille. Yhdistelmä toimii hyvin. Pitkittäiset tukiremmit kulkevat jalkapöydän molemmin puolin, mikä lisää suojaavuutta ja vastaavasti heikentää hengittävyyttä. Mallista löytyy sekä miesten että naisten versio. Hihnojen päissä on pienet muoviotteet, jotka helpottavat käyttöä. 126 elokuu 2013 120-129_Sandaalit_MH.indd 126 16.8.2013 11:04:09. Erikoisuutena on kahta puolta säädettävä kantaremmi. Remmien rakenteesta johtuen niiden kiristäminen perusasentoa pienemmäksi on vaikeaa. Palvelee parhaiten kesämökillä
Hyvää varvassuojaa kaipaavalle nämä ovat ykkösvalinta. elokuu 2013 120-129_Sandaalit_MH.indd 127 127 16.8.2013 11:04:10. Kenkien ainut säätö on jalkapöydän päälle tuleva pikalukollinen kuminauha. Niinpä kengän istuvuuteen ei voi juuri vaikuttaa. MERRELLIN töpöhihnat jättävät vain ME vähän varaa säätämiseen. JAHDIN kantaremmin voi säätää molemmin puolin. T E S T I KEEN NEWPORT / VENICE H2 paino: 930 / 614 grammaa lisäpaino kastuessa: + 8,5 % / 17,2 % hintaluokka: 115 euroa MIESTEN Newport ja naisten Venice ovat saatavissa joko nahkaisena tai nailonista ja polyesteristä valmistettuna H2-mallina. Newportin pohja tuntuu painavalta tottumattomalle. Kastuttuaan Newport ei juuri ime vettä ja kuivuu nopeasti. Kengät voi pestä myös pesukoneessa. Toisaalta jos sandaalin malli on itselle sopiva, niin kumiremmi kiristää tukihihnat tasaisesti joka kohdalta. Kenkä puetaan hieman lenkkitossun tapaan. Venice sen sijaan tuntuu märältä vielä parin tunnin kuivatuksen jälkeen. Edessä ja takana on hyvänkokoiset kangaslenkit, joiden läpi voi pujottaa sormensa samalla kun vetää kenkiä jalkaan. TEVAN säätövara riittää isommallekin ll ki jalalle. Tyylikäs kenkä metsään ja kaupunkiin
Soljet ovat hieman turhan kookkaat. Kivasti rullaava pohja voisi olla aavistuksen paksumpi. Nilkan kohdalla muovisolki saattaa hiertää. TE STIVOITTAJA MERRELL CODY II paino: 717 grammaa lisäpaino kastuessa: + 14,3 % hintaluokka: 110 euroa MERRELLISSÄ on kiinteä kantakuppi, joten remmejä voi säätää vain nilkan ja päkiän päältä. Mukava kumppani ei huutele erinomaisuuttaan. VAELLUSSANDAALIT MEINDL CAPRI paino: 600 grammaa lisäpaino kastuessa: + 18,8 % hintaluokka: 90 euroa SAKSALAISMERKKI suoriutuu tasaisesti joka osa-alueella. 128 elokuu 2013 120-129_Sandaalit_MH.indd 128 16.8.2013 11:04:11. Tämän mallin ulkonäkö ei herätä suuria tunteita, mutta hyvin suunniteltu jalkine on luotettava kumppani vuosikausiksi. Jos koko varan joutuu käyttämään, remmit eivät meinaa pysyä kiinni. Codyn tuki nilkalle on testin paras. Helppokäyttöisissä hihnoissa on muoviotteet, jotka tosin jäävät hieman lepattamaan ja ovat vaarassa tarttua risuihin. Hihnat ovat aivan liian lyhyet – säätövara meinaa loppua kesken kapeallakin nilkalla. Paras nilkkatuki kivikkoisiin rinteisiin. Mallista valmistetaan omaa versiota miehille ja naisille. Remmit ovat keskimittaiset ja säätövara riittää useimpiin tarpeisiin. Capri sopii sekä miehille että naisille. Kantakappale voisi tosin tulla hieman ylemmäs
Siksi malli on nyt testin ulkopuolella. T E S T I TEVA TERRA FI 3 paino: 658 grammaa lisäpaino kastuessa: + 16,3 % hintaluokka: 100 euroa TEVAN paras puoli on erittäin pitävä pohja. Se sopii ulkoilukengäksi vielä pitkälle syksyyn, kun illat jo viilenevät, mutta päivällä on liian lämmintä täysin suljetulle jalkineelle. elokuu 2013 120-129_Sandaalit_MH.indd 129 129 16.8.2013 11:04:11. Kun jalkineen kärki ja kanta ovat suljettuja, jää sandaalin ominaisuuksia jäljelle vain vähän. Moni jättää tämän hyllyyn kokeilematta sitä edes omaan jalkaan. Muutenkaan sysimusta ulkoasu ei ole parasta mainosta sinänsä hienolle kengälle. Nilkka- ja kantaremmissä on muoviotteet käyttöä helpottamaan. Päkiäremmissä otetta ei ole, mikä jättää hieman viimeistelemättömän vaikutelman. KEEN ARROYO II paino: 846 grammaa lisäpaino kastuessa: + 27,7 % hintaluokka: 130 euroa TESTIN ULKOPUOLELLA ARROYO II on oikeastaan lenkkitossu, josta on veistetty paloja irti niin että kenkään on saatu tuuletusaukkoja. Remmien säätövara on testin paras, mutta säätäminen vie hieman muita enemmän aikaa. Kengän sporttinen ulkonäkö miellyttää monia käyttäjiä. Vauhdikkaaseen menoon ja vesille. Mallia valmistetaan sekä miehille että naisille. Tällainen hybridikenkä koettelee sandaalin käsitteen rajoja. Vesileikkejä varten suunniteltu malli toimii märkänäkin ja kuivuu ripeästi. Kengässä on irrotettava pohjallinen ja heijastimet. Lopputulos on kuitenkin erinomainen. Kaikesta huolimatta hybridille on paikkansa
MARKKINAPAIKKA Pehmeä silkkivilla lämmittää mukavasti Mont Blanc -viikko 31.8. 01800 Klaukkala Puh 09 8798886 ZHOKR#QHWWLOLQMD ¿ ZZZ ZHOKRQSHVD ¿ Uniikki kaulakoru Tarjoushinta Retken lukijoille 95 € + toimituskulut Lemmenjoen Pehkosenkurun kullasta. tilaajapalvelu@outdoormedia.. Toimitetaan kelorasiassa. www.outdoormedia.. Varaa paikkasi! Veikka Gustafsson puh. North-West Import Oy Melonnan erikoisliike Espoossa 0400-538 096 / Klaus www.northwestimport.fi Tilaa ilmainen tuoteluettelo: 03-871 460 • www.ruskovilla.fi Tilaa Tilaa kotiin kannettuna RETKEILY • MATKAILU • VARUSTEET Vuonna 2013 ilmestyy 8 numeroa. www.outdoormedia.. Kullankaivaja Jukka Kelan perinteisin menetelmin kaivamat kultahiput painavat noin 0,5 grammaa. 2013 Aconcagua retkikunta 01/2014 Haute Route hiihtovaellukset 04/2014 Monte Rosa jäätikkövaellukset 06/2014 Pukeudu klassikkoon ZZZ DGYHQWXUHSDUWQHUV À Tilaa ilmainen tuoteluettelo: 03-871 460 • www.ruskovilla.fi Welhonpesä Kanootit & Kajakit Upper Canada 16 Hyvän olon vaatteet pehmeää luomuvillaa WELHOSSA SUOMEN LAAJIN VALIKOIMA MELONTAVARUSTEITA, RETKILUISTIMIA JA LUMIKENKIÄ Uusi kuvasto ilmestynyt! Vesitiiviit varusteet Tutustu myös nettikauppaamme RVRLWWHHVVD ZZZ ZHOKRQSHVD ¿ Kauppakuja 10 . Mukana aitoustodistus. Vuonna 2013 ilmestyy 10 numeroa, joista yksi julkaistaan tuplanumerona. Taikariipus suojaa retkilläsi. Markkinapaikalla esittelet tuotteet ja palvelut edullisesti alan ammattilaisille ja harrastajille. 130 130_Markkinapaikka.indd 130 elokuu 2013 16.8.2013 12:22:59. - 7.9. tilaajapalvelu@outdoormedia.. Riipuslenkki on 14 karaatin kultaa. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.?. www.eramaankulta.
www.pathfindertravels.eu THE WORLD’S BEST MOUNTAIN FILMS www.banffmountainfestival.ca
TO B E U S E D A S N E G AT IV E W H IT E O N A B L A C K O R D A R K B A C K G R O U N D SSC2013-045 Retki_210x280mm_July 26_FI.indd 1 2013-07-01 12:45. W W W. H A G LO F S . F I HANS JOHANSSON SHARE YOUR #OUTDOORPASSION HAGLÖFS LOGOTYPE BASIC LO G O T Y P E