Retki 6/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

· ROHDOKSET TUTUIKSI · KÄPYKEITIN HEINÄKUU 6/2010 · 8,10 RETKEILY · MATK AILU · VARUSTEET Y U VA R U S T E E T MATKA KADOTETTUUN MAISEMAAN VANHAA RAJAA ETSIMÄSSÄ VALTAKUNTIEN VÄLISSÄ KOSKIA LASKIEN Kahden tonnin kajakit HANGON LUONTO SOPII LAPSIPERHEILLE GRAN PARADISO ON PARATIISI VUORTEN KESKELLÄ TUKHOLMAN ROMANTTINEN SAARISTO. TUNNETKO NÄMÄ KOTIMAAN KOHTEET
2000 Annapurna · 2001 Amazonia · 2002 Sahara · 2003 Tahiti · 2004 Dakota · 2005 Santiago de Compostela · 2006 Skotlanti · 2007 Kanada · 2008 Islanti · 2009 Intia · 2010 Kenia LÄHDE MUKAAN LUKIJAMATKALLE 19.829.8.2011 Koe kanssamme mystinen Afrikka. Vaellamme Mount Kenialle ja tarkkailemme eläimiä Nakurun ja Masai Maran luonnonpuistoissa. Mukana suomalainen matkanjohtaja. - 5 päivää Mount Kenialla - 1 päivä Nakurun luonnonpuistossa - 2 päivää Masai Marassa Matkan hinta 2 690 /hlö Vastuullinen matkanjärjestäjä: j Mandala Travel Oy Köydenpunojankatu 4 00180 Helsinki puh. (09) 4259 9822 myynti@mandalatravel.fi www.mandalatravel.fi Tilaa matkaesite!
Outdoor Media Oy maksaa voiton arpajaisveron. Kestotilaus laskutetaan kuuden kuukauden jaksoissa. Voit osallistua arvontaan myös tilaamatta lehteä. Kenia ja Masai Mara Kenian jalokivet Tilaa Retki ja voit voittaa lukijamatkan kahdelle. Voittaja arvotaan Matka2011-messuilla. Vastanneiden nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Ilmoitamme voitosta henkilökohtaisesti. gafdjlho c w e 19.8.29.8.2011 Mt. Tilausjakson hinta on 42 . tilaajapalvelu@outdoormedia.fi. Lähetä nimesi, ikäsi ja yhteystietosi postikortilla osoitteeseen: Retki, PL 193, 15101 LAHTI. Retki-lehden lukijamatka Arvontaan osallistuvat 15.1.31.12.2010 välillä saapuneet vastaukset sekä Retken täysi-ikäiset kestotilaajat
Retki perinnetilalle on todellinen aikamatka lähihistoriaan. www.retkilehti.fi PÄÄTOIMIT TAJA 12. 040-547 8844 jenni@outdoormedia.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Uhanalaisiksi käyneitä perinnemaisemia vaalitaan talkoiden ja alkuperäiskarjan avulla. 6/2010 etsimessä1218 Matka kadotettuun maisemaan Perinteinen maalaismaisema on vähitellen kadonnut maatalouden muuttumisen myötä. 044-733 0022 tito klo 916 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) kuva Joel Ahola heinäkuu. Retki ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten tai kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Tilaa RETKI ILMEST Y Y 10 KERTAA VUONNA 2010 etunimi.sukunimi@retkilehti.fi TOIMITUS PL 193, 15101 LAHTI toimitus@retkilehti.fi REPRO AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Tenhelp Oy, Kerava PAINO Tenho Järvinen Juhani Karvonen Kalle Kirstilä Jussi Ovaskainen K ANNEN KUVA Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 42 Määräaikatilaus 10 numeroa 76 TILAAJAPALVELU Oy Scanweb Ab, Kouvola Mikko Nikkinen Taipalsaari tilaajapalvelu@retkilehti.fi p. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. vuosikerta VIRALLINEN SEIKK AILIJA K ARTAT JULK AISIJA Outdoor Media Oy info@outdoormedia.fi ILMOITUSMY YNTI Mikko Hieta mikko.hieta@retkilehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Veikka Gustafsson VAKITUISET AVUSTAJAT Joel Ahola PIIRROKSET Tuukka Tams toimitussihteeri@retkilehti.fi TAIT TO Tenho Järvinen aineistot@retkilehti.fi Joel Ahola Aino Juslén Mikko Lamminpää Joppe Ranta Ville Siekkinen Marko Taavila Pasi Ikonen Aksana Kurola Mikko Nikkinen Tiina Riikonen Poppis Suomela Karoliina Lahti ISSN 1456-8837 Jenni Nilsson p
TÄSSÄ NUMEROSSA aluksi610 Taipaleelta6 Pääkirjoitus8 Virallinen seikkailija10 heinäkuu1930 Uutiset20 Kamera kaulassa elukkajahtiin23 Muovipussi auttaa monessa24 Retkeilijä Tim Leatherman25 OmaRetki26 Kapustarinta27 Tapahtumia27 Kirjat28 152 varusteet3152 Uutuudet32 Pikatesti Rockpool Isel33 Testissä kahden tonnin kajakit34 Eräaskareita käpykeitin46 Varustekatsaus retkeilyreittien opasteet48 asteet Mika Huupponen Vanhaa rajaa etsimässä54 Luonnon lääkeaitta60 Vuoriston tuntematon Suomi66 Lappi Rajalla virtaa joki68 Pohjola Tukholman leppoisat kesäsaaret74 Euromatka Vipinää ja vilskettä paratiisissa78 Päiväretki Hangon luonto sopii lapsiperheen retkeilyyn84 Eväät Puksmäntti ja muita perunaherkkuja86 lopuksi8890 Markkinapaikka88 Jokamiehen oikeus90 kuva Antti Kurola retkellä5387 kuva Juhani Karvonen
taipaleelta kuva Terho Pelkonen/Vastavalo.fi 6 RETKI heinäkuu 2010
Tyyni vedenpinta heijastelee yksinäisen kulkijan syvimpiä tuntoja. RETKI heinäkuu 2010 7. Kesäyön valossa on taikaa
Sellaisia kutsutaan nykyisin hybrideiksi. Testin kuluessa keskustelimme testipäällikön kanssa useita kertoja siitä, kuinka alusten erot tässä hintaluokassa tahtovat jäädä niin kovin pieniksi, että pisteytyksessä saa olla todella tarkkana. Halusin pyörän, jolla voisin liikkua sekä kaupungissa että retkipoluilla. Ilmeisesti tietämättömän ostajan kuvitellaan aina hankkivan halvinta. sta Kaipaamme toimituksessa teidän lukijoiden kokemuksia onnistuneista tuotehankinnoista. Yllättävää kyllä, kukaan myyjistä ei edes tarjonnut kalliimpia, monipuolisempia vaihtoehtoja. Kerro vinkkisi toimitukseemme alla olevaan osoitteeseen. Neuvot olivat kultaakin kalliimpia, sillä urheiluliikkeistä apua ei tahtonut herua. Se polkupyöräkin on vielä hankkimatta. S Olemme halunneet löytää parhaat tuotteet hinnasta välittämättä. Mikko Hieta mikko.hieta@retkilehti.fi 8 RETKI heinäkuu 2010 kuva Mikaela Löfroth. Yhdenlaisen saisi seitsemällä sadalla ja vieressä olisi tonnin paukku. Toiseksi eniten te, hyvät lukijat, olitte kiinnostuneita oman kajakin hankkimisesta. Enimmäkseen hankinnat jäivät alle viidensadan euron, vaikka summa olikin edelliseen lukijatutkimukseemme verrattuna kasvanut. PÄÄKIRJOITUS MIKKO HIETA Tonnin paukku elvitimme viime syksynä kuinka paljon lukijamme käyttävät vuosittain rahaa uusien retkeilyvälineiden hankintaan. Sain häneltä runsaasti vinkkejä siitä, millaisiin asioihin pyörän hankinnassa tulisi kiinnittää huomiota. Geokätköilyn suosion vahvistuminen näkyy siinä, että joka viidennen vastaajan haaveissa oli uusi gps-laite. Olemme halunneet löytää parhaat tuotteet hinnasta välittämättä. i On surullista, jos retkeilyvälineiden suunnittelussakin lähtökohdaksi otetaan vain tavoitehinta, minkä jälkeen alihankintaketjua kilpailuttaan malla tuotetaan keskinkertainen tuote, joka on lähes identtinen kilpailijan oratkaisun kanssa. Mihin retkituotteeseen sinä olet ollut tyytyväinen. Tuntui siltä, että alalla vallitsi jonkinlainen kartelli, jossa useilta valmistajilta löytyi ominaisuuksiltaan samankaltaiynen tuote lähes sentilleen samalla hinnalla. Juuri muuta en sitten polkupyöristä tiennytkään, joten käännyin lajia harrastavan ystäväni puoleen. kMikä varuste on säilyttänyt toimivuutensa vuodesta toiseen. Sen sijaan että liikkeissä olisi kartoitettu ostajan tarpeita tai kerrottu pyörien n ominaisuuksista, myyjät olivat kiinnostuneita esittelemään vain tiettyyn hintakategoriaan perustuvia vaihtoehtoja. Mieleeni tuli elävästi keväinen urakkani uuden polkupyörän hankkimiseksi. Tästä innostuneina päätimme toteuttaa kesänumeroamme varten retkikajakkitestin, jossa vertailisimme sitä kaikkein yleisintä hintaluokkaa: alle kahdentuhannen euron aluksia. Olemmeko me kuluttajina valmiita palkitsemaan ostoosti päätöksillämme innovatiivisimmat valmistajat siitä, että he tekevät aidosti aklaadukkaita, retkeilijän tarpeita palvelevia tuotteita, vaikka ne sitten maksaisivatkin hieman kilpailijaa enemmän. Poikkesimme siis vanhasta periaatteestamme, jonka mukaan hinnalla ei yleensä ole ollut vaikutusta vertailuun
Kutsuin kavereitaeimmat ni vierailemaan mökilläni, ja useimmat heistä ryhtyivät kakistelemati. asti Rakentaminen sujui nokkelasti talkoovoimin. Tarjoaisihan laavu heillekin jatkossa sekä hienon ruokapaikan että tunnelmallisen yösijan. kentaa erämaagrilliäni hirsi kerrallaan. Kampesin nurkkakivet pa o ee , ja a o rarallaan. Nähtävästi olen alitajunnassani suunnitellut omaani jo vuosikaudet, sillä löysin ajatuksistani valmiit piirustukset. ta auttamaan minua urakassani. Olen vaelluksillani ympäri Suomea viettänyt lukemattomia öitä toinen toistaan tyylikkäämmissä laavuissa. Neljä edellistä kesääni ovat kuluneet talon rakentamisessa tai viimeisten kasitonnisten rinteillä kipuamisessa. Laavun suojassa ruoanlaitto kävisi jatkossa myös syyssateissa, ja alkukesän hyttyspilvet pysyisivät poissa savuverhon ansiosta. Veikka Gustafsson dia.fi veikka.gustafsson@outdoormedia.fi Löysin ajatuksistani valmiit piirustukset. 10 RETKI heinäkuu 2010 kuva Mikko Nikkinen. Kaadoin muutaman pystyyn kuivuneen kuusen, ja raahasin ne hirsimittaan u a e paikoilleen, aloin a pätkittyinä työmaalle. Kokkailen mökilläni mielelläni avotulella. Ehkäpä hienointa on istuskella laavulla katsellen auringonlaskua ja kuunnellen ulapalla liihottavien lintujen ilakointia. Rakennuspaikaksi valitsin merenrannan kalliokummun. si Yritän saada laavuni valmiiksi ennen metsästyskauden alkua, jotta voisin käyttää sitä an myös itse pyytämäni riistalihan palvaai miseen. Niinpä halusin tehdä tänä kesänä jotain perinteisen suomalaista rakentaa laavun. Retkellä tai mökillä annetaan aikaa itselle fiilistellä, tutkailla ympärilleen ja antaa ajatusten laukata. Silloin elämä maistuisi ja kelpaieikkailuja si suunnitella tulevan kauden seikkailuja menneitä muistellen. VIRALLINEN SEIKKAILIJA VEIKKA GUSTAFSSON Nuotion ääressä S uomessa oikeaoppiseen kesänviettoon kuuluu lomailu luonnon rauhassa
· Glukosamiinin on myös todettu hillitsevän tulehduksia. Lysi Omega-3 Nivel täydentää monipuolista ruokavaliota. Tero 43 v. · Glukosamiini ja kondroitiinisulfaatti yhdessä tehostavat rustokudoksen uusiutumista aktivoimalla rustosoluja ja samalla torjuvat rustokudoksen haurastumista. C-vitamiinilla on tärkeä osa kollageenin tuotannossa. VOITELE NIVELIÄ JA RAKENNA RUSTOA Lysi Omega-3 Nivel on ainutlaatuinen tuote nivelvaivoista kärsiville. - Polvi oli ärhennellyt jo pa liikkuminen on taas he ri vuotta, mutta nyt lppoa "Puoli vuotta sitten polvi heittäytyi varsin hankala ksi. C-VITAMIINI Rustokudos muodostuu kahdesta perusrakennusaineesta vahvoista kollageenisäikeistä ja sitkeästä geelimäisestä proteoglukaani-nimisestä aineesta. Nyt po lvi on kunnossa ja liikku minen taas helppoa." olkapää MIKSI Lysi Omega-3 Nivel? · Ainutlaatuinen koostumus laadukas kalaöljy omana kapselinaan ja glukosamiini, kondroitiinisulfaatti sekä C-vitamiini samassa tabletissa. ILMOITUS ILMOITUS Ainutlaatuinen koostumus nivelille Natkuuko nivelet, vaivaako polvi onko kyykistyminen kankeaa? Nivelvaivat koskettavat monenikäisiä ihmisiä. Kuluneen ruston rappeutuminen kiihtyy helposti, sillä se menettää lisää glukosamiinia. Särky lääkkeet vaihdoin Lysi Om ega-3 Nivel -kuuriin, jonka my ötä vaivat helpottuivat jo muutamassa viikossa. Nivelrusto ei uusiudu, siksi siitä kannattaakin pitää huolta ennen kuin suurempia vaurioita syntyy. Lysi Omega-3 Nivel MITÄ NIVELTEN HYVINVOINTIIN TARVITAAN? Liikkuminen tekee hyvää, mutta nivelet ja keho tarvitsevat myös ravintoaineita jaksaakseen. Iän myötä sidekudoksen glukosamiinipitoisuus alenee, mistä aiheutuu rustojen oheneminen, jolloin niihin helposti syntyy pieniä koloja, reikiä ja halkeamia. Rusto rappeutuu ja nivelet alkavat oireilla. GLUKOSAMIINI on nivelissä luonnostaan oleva aine, jolla on merkittävä osa rustojen joustavuuden ja kestävyyden kannalta. KONDROITIINISULFAATTI Tärkeimpiä rustokudoksen rakennusosia on rustosolujen tuottama kondroitiinisulfaatti, joka sitoo kollageenin tiukasti vahvaksi kudokseksi. Omega-3 rasvahapot puolestaan lisäävät nivelten liikkuvuutta. · Kolmen-neljän viikon käytön jälkeen huomaa valmisteen tehon. TÄSMÄTUOTE NIVELILLE kyynärpää lonkka ranne polvi Lysi Omega-3 Nivel Saatavana ilman reseptiä apteekeista, hyvin varustelluista ruokakaupoista ja tavarataloista. Tuotteen sisältämä glukosamiini ja kondroitiinisulfaatti aktivoivat rustokudoksen uusiutumista ja C-vitamiini lisää kollageenin tuotantoa. Koirien kanssa lenkkeily oli vaikeaa ja polvituen kä yttö tuntui kömpelöltä. nilkka www.lysi.fi Markkinoija: Oriola Oy, PL 8, 02101 Espoo. Nivelruston tehtävä on vaimentaa luihin kohdistuvaa rasitusta nivelen liikkuessa
etsimessä perinnemaisemat teksti ja kuvat Joel Ahola ärrypolku seuraa riukuaitaa pihamaalle. Pellon perällä häämöttää lato ja savusauna. Pari omenapuuta somistaa pihakenttää, jonka reunassa on suuri vinttikaivo. Leivontapäivänä paistetaan urakalla leipää. Vieraat voivat kehrätä villaa rukilla tai valmistaa saippuaa. Suomenlampaat laiduntavat karitsoineen omalla palstallaan. "Korteniemi ei ole museo vaan elävä tila, jossa saa ja pitää koskea", naurahtaa Hämeen puistoalueen puistomestari Anne Huhta. Hän viittaa kommentillaan tilalla järjestettäviin työnäytöksiin ja talkoopäiviin, jolloin vierailijat pääsevät näkemään ja kokemaan, millaista maalaistalon arki on ollut sata vuotta sitten. Pari kyyttöä tuijottaa vastaantulijaa suurilla silmillään samalla heinätuppoa märehtien. Metsähallituksen omistamaa Korteniemen perinnetilaa ja siihen liittyvää perinnemaisemaa hoidetaan vanhan rakennuskannan ja kulttuurista riippuvaisten lajien suojelun sekä vanhan perinnetiedon ylläpitämisen vuoksi. Heinäpäivänä viikatteet taittavat niityn satoa, ja syksyllä tilan ruis puidaan perinteisin menoin: vilja leikataan viikatteella, kuivataan kuhilailla ja puidaan varstoilla riihessä. Punamultainen metsänvartijatilan päärakennus seisoo vihertävän pihamaan keskellä. Kanat ja kukko käyskentelevät peräkattoisten ulkorakennusten liepeillä. Talkoopäivinä katselu vaihtuu työntekoon. Perinnetyöpäivään osallistuneet pääsevät työn päätteeksi kiitollisiin savusaunan löylyihin. Matka kadotettuun maisemaan 12 RETKI heinäkuu 2010. Osa niityn heinistä on nostettu jo seipäille kuivumaan. Ainoastaan Liesjärven kansallispuiston vieraat digikameroineen ja teknisine ulkoiluasuineen kertovat näyn olevan nykypäivää. He pääsevät seuramaan pyykkärin, sepän ja värjärin toimia", Huhta selventää. Kohde on ainutlaatuinen, sillä hyvin säilynyt kokonaisuus on Etelä-Suomen ainoa valtion omistuksessa oleva entinen metsänvartijatila. Pihalta polku jatkuu kohti edempänä siintävää järveä. K MAATALOUDEN MUUTOKSEN MYÖTÄ PERINTEISEN MAANKÄYTÖN SYNNYTTÄMÄT MAISEMAT RAKENTEINEEN OVAT VIIMEISEN SADAN VUODEN AIKANA HUVENNEET ALLE PROSENTTIIN. Sen edessä koirankoppikin on saanut katolleen pärekatteen. Aitaukset erottavat peltotilkut ja laitumet toisistaan. AIKAMATKAN ENTISEEN VOI TEHDÄ EDELLEEN MONESSA TUNNETUSSA RETKIKOHTEESSA, MUTTA UHANALAISIKSI KÄYNEIDEN PERINNEMAISEMIEN SÄILYMISEEN TARVITAAN PALJON NÄLKÄISTÄ ALKUPERÄISKARJAA JA AHKERAA TALKOOVÄKEÄ. Aika Korteniemen pihamaalla on pysähtynyt 1910-luvulle. "Perinnepäivänä tilalla tehdään käsitöitä ja esitellään kädentaitoja
Kaikkialle alkuperäisrotuja ei riitä, vaan on tyydyttävä siihen mitä saadaan. Tuoreet niityt ovat säilyneet vain jyrkillä jokirinteillä, joita ei ole voitu muuttaa pelloksi. Parhaimmillaan tilan töihin on tutustunut 300 vierailijaa samana päivänä", puistomestari summaa mielenkiinnon. Latoja ja laitumia Korteniemen tilan kaltainen perinnemaisema on käynyt harvinaiseksi näyksi maatalouden muutoksen myötä: perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä on sadan vuoden takaisesta tilanteesta jäljellä enää alle prosentti. Saarilla laiduntavat lampaat eivät suostu syömään nummien valtalajina viihtyvää kanervaa, joten sitä kulotetaan ihmisvoimin. Merenrantaniittyjen kasvuun liittyy keskeisesti säännöllisistä tulvista saatava kosteus. Näin maisemanhoito estää myös suomalaisen kulttuurin köyhtymistä. Muina kasveina metsänvartijatilalla viljellään aunusruista, mustakauraa ja marttapellavaa. Silti tuntuu oudolta, että jotkut biisonitilat nimittävät itseään perinnetiloiksi. "Perinnemaiseman hoito alkaa yleensä raivauksella, jolloin maastosta poistetaan liiallinen puusto puskineen. "Suomessa lasketaan perinnebiotooppeja olevan noin 30 000 hehtaaria, josta puolet on hoidon alaisena. Kaikkia perinnemaisemia ei koskaan saada hoidon pariin suuresta halusta huolimatta, sillä osa kohteista, kuten Pohjois-Suomen joki- ja suoniityt, sijaitsevat hankalien tiettömien taipaleiden takana. Rantojen niittäminen ja laiduntaminen ovat vaikuttaneet suuresti rantalinnustoon. Talkoopäivinä katselu vaihtuu työntekoon. Maatiainen ry on valinnut Paimionjokilaakson Askalan niityt ja kedot vuoden 2010 perinnemaisemaksi. RETKI heinäkuu 2010 13. Pienialaisia lajistoltaan arvokkaita kohteita pidetään auki niittämällä, varsinkin jos karjaa ei ole saatavilla. Kotimaisen karjan lisäksi perinnetiloilla vaalitaan alkuperäiskasveja. Suuri osa perinnebiotoopeista sijaitsee yksityismailla. Tehoviljelyn, tilakoon kasvamisen, maatalouden yksipuolistumisen ja töiden koneellistumisen myötä erilaiset perinnebiotoopit eli niityt, kedot, ahot, kaskimetsät, nummet, hakamaat, metsälaitumet ja lehdesmetsät ovat kadonneet lähes tyystin maisemasta. Esimerkiksi Liesjärven kansallispuistossa Korteniemen tilalla käytetään vanhoja perunalajikkeita, joiden nimiä tuskin näkee kauppojen pottulaareilla: hätäläinen, koijari ja lopen musta. Siitä huolimatta strutsit, laamat ja villisiat eivät kuulu suomalaiseen maatalousperinteeseen. Perinnebiotooppien lisäksi perinnemaisemiin luetaan vanhaa rakennuskantaa sisältävät ympäristöt ja edellisten yhdistelmät sekä muinaisjäännökset. Erilaiset niityt ovat yleisimpiä suomalaisia perinnemaisemia. Korteniemeä pidetään lajikkeiden geenipankkina. Ulkosaaristosta tuntureille Perinnemaisemia on säilynyt koko valtakunnan alueella, mutta niiden luonne vaihtelee suuresti paikkakunnan mukaan. Perinnemaiseman luonteesta riippuen hoitotoimina voidaan käyttää myös kulotusta, kaskeamista, lehdestystä tai tulvitusta", Raatikainen kertaa työvaiheita. Metsähallitus ei omista retkikohteissaan laiduntavaa karjaa, vaan alueen käyttöoikeus vuokrataan yksityiselle maatalousyrittäjälle. Ehkä sanasta perinne on tullut maaseutumatkailun mainos luomun rinnalle. Raatikainen haluaa painottaa, että maataloustukijärjestelmä tarjoaa tukea yksityisten lisäksi yhdistyksille, jotka voivat perustaa viiden vuoden laidunnushankkeen yksityisille tai valtion maille. Määritelmän rajanveto on joskus hankalaa, mutta säilyneiden kohteiden pinta-ala on joka tapauksessa hälyttävän pieni. Valtion mailla on hoidettuna tällä hetkellä noin 2 500 hehtaaria perinnemaisemaa", laskeskelee suojelubiologi Katja Raatikainen. Hän koordinoi perinnebiotooppiasioita koko Suomen alueella Metsähallituksen osalta. Perinnemaisemien hoidossa suositaan kotimaisia alkuperäisiä karjarotuja, joiden kanta on usein pieni ja uhanalainen. "Tapahtumien osanottajamäärä vaihtelee sään mukaan, mutta paikalla on aina tietty vakioporukka sekä muutamia uusia kasvoja. Saariston hiekkapohjaisilla alueilla on varpujen peittämiä puuttomia laidunnusalueita eli nummia. Tämän jälkeen kohdetta hoidetaan useimmiten karjan kuten lehmien ja lampaiden laidunnuksella
Niittämällä hoidettavat kohteet sisältävät runsaasti kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennuskantaa. Itä-Suomen tyypillinen perinnemaisema sisältää vanhoja kaskiviljelmiä, joita poltetaan enää näytösluontoisesti ja kulttuuriperinnön ylläpitämiseksi. Niille on pitkän laidunnuksen seurauksena kasvanut kauniita puumaisia katajia, jotka eivät ole kelvanneet karjan ruuaksi. etsimessä perinnemaisemat Korteniemen metsänvartijatila Liesjärven kansallispuistossa on maamme elävimpiä perinneympäristöjä. Nyt ei peitellä jälkiä vaan halutaan säästää ja palauttaa ihmisen toiminnan tuloksena syntyneet maisemat ja kasvuympäristöt. Perinnemaisemien kohdalla luonnonsuojelun perinteinen käsitys on kääntynyt päälaelleen. Hakamailla kasvaa lehtipuita, mutta puustoa on harvennettu laitumen rehutuotannon parantamiseksi. Lehdesmetsiksi kutsutaan lehtimetsiä, joissa puista leikataan lehtien täyttämiä oksia eli lehdeksiä karjan lisärehuksi. Suojelutarve on suuri, sillä maatalouden muutoksen jäljiltä viidesosa uhanalaisista eliölajeistamme on riippuvainen perinnemaisemista. Berghamnin perinneympäristö on yksi Saaristomeren kansallispuiston helmistä. Metsähallitus järjestää 1910-luvun elämään johdattavalla tilalla vuosittain useita perinne- ja talkoopäiviä. Kedoiksi kutsutaan kuivia niittyjä, joita kasvaa hiekkaisilla ja kallioisilla mailla. Lehdesmetsät ja laidunmaat levittäytyvät entisen kalastajatilan ympärillä. 14 RETKI heinäkuu 2010. "Pohjois-Suomen perinnemaisemat ovat vanhoja asuinkenttiä ja jokivarsien suoniittyjä. Hoitotoimilla pyritään poistamaan ihmisen aikaansaannokset maastosta: metsäteitä maisemoidaan, soita ennallistetaan ojia tukkimalla ja yksipuolista talousmetsää monipuolistetaan lahopuuta ja pienaukkoja lisäämällä. Tyypillisinä kohteina hoidamme esimerkiksi Sallivaaran poroerotuspaikkaa, Kaapin Jounin kenttää Lemmenjoella, Kultalan kruununtupaa Ivalojoella ja Raja-Joosepin kenttää Urho Kekkosen kansallispuiston laidalla", Mia Vuomajoki valottaa pohjoisen tilannetta. Hän työskentelee suojelubiologina Metsähallituksessa. Lampaat osallistuvat etenkin rannikon ja saariston perinnemaisemien hoitoon. Poikkeavaa luonnonsuojelua Tavanomainen luonnonsuojelu keskittyy alkuperäisen luonnon säilyttämiseen
Syvään uurtuneet jyrkät jokinotkot muodostavat niittyineen, hakametsiköineen ja lehtomaisine metsälaitumineen perinnemaiseman, jonka kulttuurihistoriallista arvoa korostaa osin vanhana säilynyt rakennuskanta. Laidunnuksen loputtua matalat kasvit ja kukat ovat jääneet nopeasti pitkän ja vähäravinteiseen maahan tyytyvän aluskasvillisuuden alle. - pellavapäivä, 25.9. Perhosen selviytymisen salaisuus on niityllä aikaisin keväällä kukkiva pystykiurunkannus, jota pikkuapollon toukat käyttävät ravinnokseen. Maisemia verkossa Metsähallituksen hoitamia perinnemaisemia, www.luontoon.fi/perinnemaisemat Maatiainen ry, www.maatiainen.fi Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry, www.vsperinnemaisemat.net WWF Suomen talkooleirejä, www.wwf.fi Ympäristöhallinto, www.ymparisto.fi/perinnemaisemamatkailu RETKI heinäkuu 2010 15. Vanhoilla laitumilla ja niitetyillä luonnonniityillä ovat viihtyneet matalavartiset ja runsasravinteisesta maaperästä riippuvaiset kasvilajit sekä niiden esiintymiseen liittyvät hyönteiset. Alueella viihtyy peräti 390 erilaista perhoslajia. niittotalkoot, 23.7., Leivonmäen kansallispuisto niittotalkoot, 23.7., Tiaisen torppa, Puolanka perinnepäivä 24.7, Huhtalan torppa, Isojärven kansallispuisto perinnepäivä 22.8., Telkkämäen kaskitila Euroopan rakennusperintöpäivä, 11.12.9. Kovero, Seitsemisen kansallispuisto Maisemanhoito estää myös suomalaisen kulttuurin köyhtymistä. Parhaimmilla perinnemaisemilla, kuten Länsi-Turunmaalla sijaitsevassa Lenholmin tammihaassa ja Someron Rekijokilaakson Häntälän niityillä, yhtäjaksoinen laidunnus on jatkunut satoja vuosia. Kesäkuussa niittyjen yllä lentelee rauhoitettu pikkuapollo, jolle Häntälän notkot on sisämaassa lähes ainoa lajin esiintymispaikka. Laidunnetussa tammimetsässä kasvaa erittäin harvinaisia tatteja, kuten juurto- ja härkätatteja. Tällaisille alueille on muodostunut aivan erityinen lajisto. Vähitellen niityt ovat puskittuneet, ja sadassa vuodessa avonainen maisema on muuttunut kuusivaltaiseksi sekametsäksi tuhoten arvokkaan perinnemaiseman. Retkelle perinnemaisemaan Retkivinkkejä Perinnetiloja: Korteniemen metsänvartijatila Liesjärven kansallispuistossa ja Koveron kruununmetsätorppa Seitsemisen kansallispuistossa Rantaniittyjä: Laajalahden, Espoonlahden ja Mietoistenlahden luonnonsuojelualueet Niittyjä: Häntälän notkot ja Askalan niityt sekä kedot Nummia ja lehdesmetsiä: Jurmo ja Berghamn Saaristomeren kansallispuistossa Hakamaita ja metsälaitumia: Lenholmin luonnonsuojelualue, Paimensaaren perinneympäristö Kaskimaita: Linnansaaren torppa Linnansaaren kansallispuistossa, Telkkämäen perinnetila ja Kolin kansallispuisto Pihakenttiä: Kaapin Jounin kenttä Lemmenjoen kansallispuistossa, Puolitaipaleen metsänvartijatila Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, Ivalojoen kultala Hammastunturin erämaa-alueella ja Raja-Joosepin kenttä Urho Kekkosen kansallispuistossa Poroerotuspaikkoja: Sallivaara ja Sammalselkä Metsähallituksen perinnetilojen tapahtumia Korteniemi, Liesjärven kansallispuisto - heinäpäivä 3.7. - rukiin leikkuu, elokuu - rukiin puinti, elo-syyskuu - rakennusperintöpäivä, 11.9. Rekijoki virtaa maamme paksuimman savikon halki. Lenholmin tammihaan puuvanhukset, keväisten lehtokukkien väriloisto ja laidunnetut hakamaat muodostavat yhden Suomen tunnetuimmista maisemista
Askalan niityt ja kedot ansaitsivat valintansa monipuolisen kokonaisuuden sekä alueen pitkäaikaisen hoidon ja vapaaehtoisvoimin tehtävän ylläpidon vuoksi. etsimessä perinnemaisemat kuva Tuuli Äikäs/WWF Suomi "Perinnemaisemien hoidot ovat vaikuttaneet myönteisesti linnustoon rantaniittyjen kunnostuksen kohdalla. Tämänvuotinen kohde Paimionjoen varressa on virtaa seuraavan melontareitin maisemallinen huippukohta. Jyrkkiä jokipenkkoja on laidunnettu jo pronssikaudelta lähtien, mutta ikiaikaiset avoimet rinneniityt alkoivat kasvaa uhkaavasti umpeen 1950-luvulla päättyneen laidunnuksen jälkeen. "Etenkin karjataloudesta hyötyvät kottaraiset ja haarapääskyt ovat kärsineet maatalouden muutoksesta, mutta kaikki ympäristön yksipuolistuminen on haitaksi linnuille. Viime vuonna kiitimme Linnansaaren kansallispuistossa sijaitsevan kaskitorpan säilyttämistä retkeilijöille", Saario perustelee valintoja. Laajojen ruovikkoalueiden osittainen muuttaminen laitumiksi on tarjonnut etenkin kahlaajille pesimä- ja ruokailualueita. Valinnat tukevat Maatiainen ry:n toiminnan tavoitteita, sillä aatteellinen yhdistys haluaa säilyttää vanhat viljely- ja koristekasvit, alkuperäiset kotieläinrodut sekä kulttuurimaisemat edistäen samalla luonnon monimuotoisuutta. Ensimmäinen valinta kohdistui satakuntalaiseen Mäki-Ketalan tilaan, jonka pihapiirissä yhdistyvät kaikki perinnemaiseman elementit vanhoista rakennuksista muinaisjäännöksinä suojeltaviin kalmistoihin. Niittyjen tyyppilajeista keltavästäräkki ja niittykirvinen ovat taantuneet perinnemaisemien vähentyessä", valistaa suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomesta. Puolitaipaleen metsänvartijatila on ollut tärkeä välietappi Pallastunturin länsipuolella kulkevan postipolun varrella. Tämän vuoden kohde on Askalan niityt ja kedot Paimiojokilaaksossa", kertoo yhdistyksen perinnemaisemavastaava Leena Saario. 1990-luvun alussa paikallinen ympäristöyhdistys järjesti seudulla ensimmäi- Talkooleirin osallistujat tekevät arvokasta työtä perinnemaisemien säilyttämiseksi ja palauttamiseksi. Telkkämäen perinneympäristössä vierailijat pääsevät tutustumaan kaskitilan elämään. Perinnemaisemien katoaminen on aiheuttanut kasvi- ja hyönteislajiston köyhtymisen lisäksi muutoksia alueiden linnustoon. "Perinnemaiseman valinnalla yhdistys kannustaa pitkäjänteistä ja arvokasta työtä, jonka toivotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Yksi historiallisen pihapiirin rakennuksista on autiotupana. 16 RETKI heinäkuu 2010. Myös ruovikossa viihtyneet linnut ovat hyötyneet muutoksesta, sillä raivaus on synnyttänyt lisää rytija ruokokerttusten suosimia ruovikon reuna-alueita", Lehtiniemi kehuu maisemanhoitoa. Vuoden valinta "Maatiainen on valinnut vuotuisen maatiaisrodun ja kulttuurikasvin jo pitkään. Vuodesta 2008 lähtien olemme halunneet nostaa näiden valintojen rinnalle vuoden perinnemaiseman
"Liesjärven tapahtuma on perheleiri, jollaista emme ole aiemmin järjestäneet. TÄMÄ SPORT T Ä UK E V LULLA. Yleensä se tarkoittaa viikon telttailua, kuten perheleirilläkin. set niittotalkoot. VI AKETINAVA VIPAKETINAVAA ETINAV LUE LISÄÄ OSOITTEESSA: WWW.GERBERGEAR.COM OSOI OSOIT AR.CO .C Myynti ja M i ja Markkinointi Fiskars Brands Finland Oy Ab Puh. Kuluvana suvena leiriläiset ahkeroivat viikon Liesjärven, Saaristomeren, Tammisaaren, Linnansaaren ja Lemmenjoen kansallispuistoissa. Perinnemaisemien hoitoon voi osallistua monien luonnonsuojelu- ja kotiseutuyhdistysten kautta. 020 439 10 info@fiskarsbrands.fi RETKI heinäkuu 2010 17. Jos retkeilijä haluaa osallistua perinneympäristön hoitoon, hänen kannattaa olla aktiivinen heti ilmoittautumisen alkaessa, sillä pitkien talkoiden leiripaikat menevät parissa päivässä", Niinimäki vinkkaa. Puolet leireistä kestää viikon päivät ja toinen puolikas muodostuu pidennetyistä viikonlopuista. Maiseman palauttamiseen osallistuivat myös WWF Suomen talkooleiriläiset vuosina 19931995. Kesän 2011 talkookohteita ei ole vielä valittu. Leirille osallistuu nelisenkymmentä talkoolaista, joista puolet on 213-vuotiaita lapsia. Hän työskentelee WWF Suomen kenttäkoordinaattorina. ÄM SPORTTINEN POR MONITOIMITYÖKALU SOPII KÄTEEN HETI! MIT YÖKA T YÖK A ÄTEEN HETI TEE HETI! ETI I! TYÖKALUT: KÄRKI UT: K ÄRK T KÄRKIPIHDIT, SIVULEIKKURIT, SILEÄRKI T, IVULEIKK T, SIVULEIKKU V UL LE Ä LEÄJA SAHALAITAINENVEITSI, RISTIPÄ HALAITAINENVEITSI, RIST P ALAITAIN NVE TSI RISTIPÄÄMEISSELI, AI I, LI, I 2x TALTTAPÄÄMEISSELI, PULLO TALTTAPÄÄMEISSELI, P L ALTTAPÄÄ ALT TAP Ä E SSELI PULLONAVAAJA, KUPL KUPL KUPLAMUOVIPAKETINAVAAJA. Talkoohenkiset viikonloput vierähtävät Tammisaaren Flatholmenilla, Vammalan Vehmaanniemessä, Pyhtään Ristisaaressa ja Kirkkonummen Vrångnäsuddenilla. Leireillä majoitutaan työkohteen välittömään läheisyyteen. KOMPAKTISTA IA A PAIN AI KOMPAKTISTA OM AK T S A KOOSTA 4" HUOLIMAT OCTANEN ON VARUSTETTU HUOL MAT HUOLIMATTA UOL ON VARUSTET TU ARUS T TU YHDEKSÄLLÄ TUKEV LLÄ TUKEVALLA TYÖKALULLA. Nuorille järjestetään ohjattua ympäristökasvatusta sillä välin, kun aikuiset punamultaavat Korteniemen tilaa, raivaavat metsää, niittävät ja kunnostavat aitaa", Teemu Niinimäki valaisee leiritoimintaa. "Ilmoittautuminen alkaa maaliskuussa. Myös Metsähallituksen järjestämät teema- ja talkoopäivät ovat oivia tilaisuuksia olla mukana säilyttämässä menneiden sukupolvien perintöä tuleville sukupolville. OCTANE TM OCTANE ON TODELLINEN TEHOPAKKAUS TÄYNNÄ PÄTEVIÄ DELL NEN DELLINEN YNNÄ PÄTEVIÄ NNÄ ÄTE NN PÄTEVI TEVI OMINAISUUKSIA JA PAINAA VAIN 142G. TÄMÄ SPORTT ULLA. Ne selviävät tarvekartoituksen perusteella alkutalven aikana. WWF Suomi on tehnyt esimerkillistä työtä perinneympäristöjen hyväksi jo vuodesta 1977, jolloin yhdistys järjesti ensimmäisen talkooleirinsä Linnansaaressa. Perinnemaisemia on säilynyt koko valtakunnan alueella. WWF Suomi ja Suomen Kulttuurirahasto ovat tänä vuonna aloittaneet kolmivuotisen yhteistyöhankkeen, jonka aikana on tarkoitus nostaa vuotuisten leirien määrä kymmeneen. Nykyisin Askalan niittyjä hoidetaan karjan laidunnuksella ja Paimion seudun ympäristöyhdistyksen vuotuisten talkooleirien avulla. YHDELLÄ KÄDELLÄ AVATTAVA UUTUUS MALLI OCTANE TM Talkoovoimin Maatalouden pysyvän muuttumisen jälkeen perinnemaisemien ylläpito ja kunnostus vaatii paljon vapaaehtoistyötä ja talkoohenkeä. Luonnonläheiset puuhaviikot upeissa maisemissa luonnon hyväksi ovat todella suosittuja. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla
etsimessä perinnemaisemat teksti Jussi Ovaskainen kuva AFP/Lehtikuva Polttoviljelyn perinteet elpyvät Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset -maalaus vuodelta 1893 näyttää väsyneen sarkapukuisen pikkutytön seisomassa savupellon keskellä. Parhaimmin kaskeamisten vaikutuksia pääsee katsomaan luonnonpuistoissa. Syötteen kansallispuistossa merkit ovat vieläkin maallikon löydettävissä, ja tavallisissa talousmetsissä parhaimman viitteen antaa lehtipuiden yleisyys havumetsäisillä alueilla. Kolmantena kesänä kylvettiin useimmiten korpiruista ja neljäntenä naurista, jonka jälkeen kaski muuttui karjan laidunmaaksi eli halmeeksi. Sahateollisuuden tukkipuutarve ja traktoreiden myötä helpottunut peltojen raivaus sammuttivat kasket vuosisadan taitteessa. Kasken elinkaari Ensimmäisenä vuonna kaski kaadettiin kuivumaan, toisena puut poltettiin. Mikäli paikannimestä löytyy sanoja aho, auma, halla, halme, huuhta, karhi, nauris, närös, olki, pykälä, pykälikkö, rasi, riihi, rovio tai vaikka sänki, siinä on viite vanhaan kaskeen. Luonto on järjestänyt kaskialueille metsäpeitteen, joka on usein pariinkin kertaan parturoitu. Kaskien merkit ovat sadassa vuodessa kadonneet luonnosta liki olemattomiin. Muun muassa tervaleppä on ensimmäisiä kasken kasvajia, eikä se anna ilman ihmiskättä reviiriään enää muille puulajeille. Vaikka lakiteksti oli vanha, se alkoi puremaan vasta parisataa vuotta myöhemmin, kun Metsähallituksen perustamisen jälkeen valvonta muuttui aktiivisemmaksi. Pelkästään Kuhmossa on ainakin neljä Antinahoa, neljä Matinahoa ja kaksi Erkinahoa, jotka kaikki ovat vanhoja kaskialueita. 18 RETKI heinäkuu 2010. Tänä kesänä kaskisavuja on jälleen mahdollisuus nähdä, kun Metsähallitus elvyttää kaskiperintöä. uonnon monimuotoisuuden teemavuoden kunniaksi Metsähallitus ennallistaa perinnemaisemia perinteisin keinoin. Salakaskien yleisyyttä kuvastaa 1800-luvun lopulla Lieksan tilanne, jolloin joka kolmannessa valtion mailla sijainneessa torpassa asui kaskeamisrikokseen tuomittu henkilö. L Kasken polttaminen oli aina 1900-luvun alkuun saakka erittäin keskeinen elinkeino. Vuosisatojen ajan jatkunut kaskeaminen näkyy edelleen selkeimmin paikannimissä. Kaskeamisella eli polttoviljelyllä on Suomessa tuhatvuotiset perinteet. Suurimmat tukkipuut jätettiin usein pystyyn, mutta ne kuorittiin tyvestä. Suomalaiset elivät pitkään luonnonkansana ilman rajoja, ja kaskia tehtiin sinne mistä oletettiin löytävän muhevaa maata viljelyksille. Oikean tunnelman aikaansaamiseksi on valmistettu jopa alkuperäisten kaltaisia kaskenpolttajien vaatteita. Vuonna 1647 kasken polttaminen kiellettiin kruunun mailla. Kaskeamisessa käytettiin neljää eri tekniikkaa, joista savolaisten suosima havupuisille alueille sopiva huuhtamenetelmä oli kaikkein suosituin
heinäk www.retkilehti.fi Uutiset2022 Kamera kaulassa elukkajahtiin 23 Muovipussi auttaa monessa 24 Retkeilijä Tim Leatherman 25 OmaRetki26 Kapustarinta27 Tapahtumia27 Kirjat2829 Erämessut, Riihimäki RETKI heinäkuu 2010 19 kuva Mikko Hieta 20 2029
Välittäjäaineella tiedetään olevan tärkeä rooli oppimisessa, ja sitä käytetään myös masennuksen hoitoon. Muutos mahdollistaa kiistellyn hotellilaajennuksen, mutta eduskunta lisäsi lakiin matkailupalveluja koskevia erityisvaatimuksia haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. Testiryhmämme olisi ilmeisesti tarvinnut tarkemmat käyttöohjeet, sillä Vaudelta kerrotaan, että kaksoispohjallisen tarkoituksena onkin kengän säätäminen jalkapöydän korkeuden mukaan. Luvassa on ainakin vedenalaisen luonnon ja kulttuuriperinnön kartoittamista kansallispuistossa ja muissa suojelukohteissa. Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymä on aloittanut vuoden loppuun kestävän kokeilun, jonka aikana pyörät voi kuljettaa ilmaiseksi ruuhkaajan ulkopuolella, jos junassa on tilaa. www.reittiopas.fi RETKEILYN virkistävälle vaikutukselle on löydetty tieteellinen selitys. Brittitutkijat selvittivät jo vuonna 2007, että tavanomainen maaperässä esiintyvä bakteeri Mycobacterium vaccae voisi lisätä aivojen serotoniinituotantoa. Kun bakteerit poistettiin hiirten ruokavaliosta, ero testinopeudessa katosi noin kolmessa viikossa. Kokeilu ei tuo apua työmatkaliikenteeseen mutta helpottaa viikonlopun pyöräretkiä. Kisaan ehtii vielä ilmoittautua ja hankkia joukkueelle nettitunnuksen, jonka avulla kilometrien kirjaaminen käy näppärästi. heinäkuu uutiset koonneet Mikko Hieta ja Aino Juslén Lyhyesti TUTKIJAT VÄITTÄVÄT: RETKEILY LISÄÄ ÄLYKKYYTTÄ kuva Ari Niippa/Vastavalo Fillarit junaan PYÖRÄILIJÄT saavat ottaa pyöränsä pääkaupunkiseudun lähijuniin maksutta. metsahallitusmerella.blogspot.com Oikaisu EDELLISEN numeromme retkeilyjalkinetestissä kerroimme Vauden Rock Scrambler -kengän tuplapohjallisesta, jolla oli tarkoitus saavuttaa parempi tuki ja istuvuus. Voittajaksi julistetaan joukkue, jonka keskimääräinen pyöräilymäärä on suurin. Myös metroissa pyörien kuljettaminen on ilmaista. Ruuhka-aikana pidetään arkipäivien aamuja (kello 79) ja iltoja (kello 15 18). Tulostettavan kartan lisäksi sivusto kertoo matkan pituuden ja arvioidun ajan valitun keskinopeuden perusteella. Muussa tapauksessa alempi pohjallinen voidaan poistaa, jolloin kengän tilavuus kasvaa. Luonnonsuojelujärjestöt moittivat hallitusta yritysten taloudellisten etujen ajamisesta luonnonsuojelun kustannuksella. Järjestöt ovat vastustaneet lisärakentamista kansallispuiston alueelle, ja kansalaispalautteen myötä majoituskapasiteetin kasvattaminen rajoitettiin aiotun 500 vuodepaikan sijaan 320 paikkaan. PYÖRÄLLÄ TÖIHIN KILOMETRIKISA on työpaikkojen välinen leikkimielinen kilpailu, jossa joukkueet saavat pisteitä jäseniensä pyöräilemien työmatkakilometrien perusteella. Retkeilijät altistuvat hyödylliselle bakteerille luonnossa liikkuessaan, joten on syytä uskoa, että ainakin osa luontoliikunnan piristävästä vaikutuksesta olisi bakteerin aiheuttamaa. EDUSKUNTA HYVÄKSYI PALLAS-LAIN PALLAS-YLLÄSTUNTURIN kansallispuiston kehittämisestä käyty keskustelu saavutti yhden välietapin, kun eduskunta hyväksyi puistoa koskevan lakimuutoksen. Newyorkilaisen Sage Collegen tutkimuksessa bak- teerille altistuneet hiiret suunnistivat labyrintin halki tuplavauhdilla verrokkijyrsijöihin nähden. www.kilometrikisa.fi Biologin blogi TELEVISIOSARJOISSA meribiologit sukeltelevat delfiinien kanssa, mutta millaista työ on Suomessa. Tutkimus julkistettiin Amerikan mikrobiologisen yhdistyksen kokouksessa San Diegossa. Metsähallituksen meribiologi Essi Keskinen kirjoittaa kesän ajan blogia tutkimuksista Perämeren alueella. Käyttäjä voi valita, haluaako hän edetä pyöräteitä, asfaltoituja reittejä vai hiekkateitä pitkin tai kulkea lyhyintä reittiä. Reittiopas-nettisivusto neuvoo sujuvimman reitin kahden valitun pisteen välille. Helsingin Sanomat kertoi toukokuun lopussa yhdysvaltalaistutkijoiden tuoreesta havainnosta, jonka mukaan bakteeri voi lisätä myös älykkyyttä. Blogia pääsee kommentoimaan myös Perämeren kansallispuiston Facebooksivuilla. Moitimme pohjallisia siitä, että ne vievät kengästä liikaa tilaa, jolloin osa testaajista koki varvastilan riittämättömäksi. Tämän sinänsä yksinkertaisen ohjeen kertominen myyntitilanteessa auttanee muokkaamaan kengästä paremmin omaan jalkaan sopivan. 20 RETKI heinäkuu 2010. Kahta pohjallista käyttää henkilö, jolla on matala jalkapöytä tai kapea lesti. www.hsl.fi Sujuvasti pääkaupunkiseudun halki RUUHKAISELLA pääkaupunkiseudulla pyöräileminen on nyt entistä helpompaa. Kisa alkoi Pyörällä töihin -päivänä toukokuussa ja päättyy syyskuun lopussa, jolloin kilometrit lasketaan yhteen. Sivustolla on myös hiilidioksidilaskuri, jolla voi selvittää, kuinka paljon pyöräily säästää hiilidioksidia ja polttoainetta autoiluun verrattuna. Kisan järjestävät Pyöräilykuntien verkosto ja Suomi Pyöräilee -kampanja yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa
NAISET MELOVAT SUOMEN YMPÄRI Lyhyesti Kultaa Vääksyyn TREKIN arvonnassa kultaisen Leatherman Charge Del Rey -monitoimityökalun voitti Harri Varjola Vääksystä. Näitä ovat esimerkiksi merkitykselliset paikat ja mielekäs yhdessä tekeminen. Liminganlahti on Suomen merkittävin ja eräs Euroopan arvokkaimpia lintukosteikkoja, missä muuttoaikaan levähtää kymmeniä tuhansia lintuja. Manifestiin on valittu viisi teemaa, jotka tukevat kestävää onnellisuutta. Arvonnan voittaja pääsi lounaalle Tim Leathermanin seurassa ja sai pokata palkintonsa suoraan herra monitoimityökalulta. Onnellisuuden tavoitteleminen pienentäisi ekologista jalanjälkeä WWF SUOMI ja Demos Helsinki ovat julkaisseet onnellisuuspoliittisen manifestin, joka esittelee poliittisille päättäjille keinoja suomalaisten hyvinvoinnin tukemiseen. Motiivina heillä on rakkaus kajakkiin ja erämaahan ja koska ulkona on kivempaa kuin sisällä. Käsin kaiverrettu Argentum-juhlamalliston lippulaiva on arvoltaan noin 33 000 euroa. Sieltä he jatkavat rannikkoa pitkin Tornioon, jonne heidän on määrä saapua elokuun lopussa. Arvonta suoritettiin Erämessuilla Riihimäellä. Uudistetun luontokeskuksen on tarkoitus avata ovensa keväällä 2012. Elokuva on inspiraation lähde niille, jotka itse haluavat tehdä jotain rohkeata, muuttaa elämäänsä tai elää lähempänä luontoa." www.finland80dagar.com LIMINGANLAHDEN LUONTOKESKUKSEN RAHOITUS VARMISTUMASSA LIMINGAN LUONTOKESKUS on saamassa valtion lisätalousarviosta 1,2 miljoonan euron rahoituksen keskuksen laajentamiseen, lintuihin pohjautuvan luontonäyttelyn perustamiseen sekä luontokeskuksen energiatehokkuuden parantamiseen kytkemällä se maalämpöverkkoon. Dokumenttiohjaaja Nina Nordström seuraa parivaljakon reissun etenemistä kameran takaa. "Dokumenttielokuva Suomen ympäri 80 päivässä on erilainen ja jännittävä kertomus nuoresta parista, joka päättää olla seuraamatta massaa. He halusivat myös nähdä koko Suomen ja ottaa vastaan poikkitaivaltamisen tuoman haasteen. Miranda ja Louice tutustuivat toisiinsa eräopaskoulutuksessa Kronoby folkhögskolassa, ja pariskunta löysi toisistaan sielunkumppanit. Investoinnin avulla luontokeskus voi vastata paremmin kansainvälisen luontomatkailun tarpeisiin sekä toimia Suomen allekirjoittaman kosteikkojen suojelusopimuksen mukaisena kosteikkoluonto- ja koulutuskeskuksena. He halusivat tehdä yhteisen reissun, joka ei loppuisi kesken. Teesit perustuvat oivallukseen, että henkilökohtaisen hyvinvoinnin tavoittelu on erinomainen tapa pienentää omaa ekologista jalanjälkeä. "Ympäristöystävällinen elämä voi siis tarkoittaa entistä rikkaampaa ja merkityksellisempää elämää", sanoo WWF Suomen ohjelmavastaava Sampsa Kiianmaa. www.wwf.fi/onnellisuus kuva WWF HELSINKILÄINEN Miranda Nybondas ja ruotsalainen Louice Sehlberg kiertävät Suomen ympäri vesistöjä pitkin. Naiset lähtivät matkaan kesäkuussa Utsjoelta ja seuraavat itärajan tuntumassa olevia jokia ja järviä kohti Kotkaa. Parivaljakko on varannut reissuun 80 päivää. "Onnellisuuspolitiikassa on kyse uudenlaisiin haasteisiin vastaavien mekanismien kehittämisestä ja hyödyntämisestä", ideoi Demos Helsingin tutkija Olli Alanen. Metsähallitus on arvioinut, että kohteessa vierailisi vuosittain jopa 50 000 kävijää. RETKI heinäkuu 2010 21
Suuri koko, harmaa pää, musta kurkkulappu ja musta- valkoruutuinen selkä ovat äänen lisäksi hyviä kuikan tuntomerkkejä. Raudun palauttaminen ja kotiuttaminen kylien lähivesiin on luonut mahdollisuuksia alueen asukkaille ja kalastusmatkailuyrityksille. Suomella on erityinen vastuu kuikan hyvinvoinnista, sillä peräti 60 % Euroopan unionin alueella pesivistä kuikista pesii Suomessa. www.birdlife.fi/vuodenlintu Metsähallitus moittii itseään METSÄHALLITUKSEN luontopalveluiden mielestä Oulunsalon-Hailuodon tuulipuistohankkeen linnustovaikutukset vaativat lisäselvityksiä. Näin geenikantoja ei sotketa, ja toisaalta mahdolliset tautikannat eivät pääse leviämään vesistöalueesta toiseen. Monimuotoisuuden turvaamisen lisäksi raudun siirtoistutuksilla on haluttu vahvistaa lajin merkitystä virkistyskalastuksessa. Siirtoistutukset jatkavat myös saamelaisten perinteistä tapaa siirtää rautua järvestä toiseen lajin levittämiseksi ja kalasaaliin turvaamiseksi. Inarissa siirtoraudut on hankittu perinteisesti nuottaamalla ylitiheän kannan Tuulispääjärvestä. Mahdollisimman kattavien kuikkatietojen saamiseksi suuren yleisön toivotaan osallistuvan pesimähavaintojen keräämiseen. heinäkuu Lyhyesti TÄNÄ KESÄNÄ TUTKITAAN KUIKKAA kuva Pekka Lehtonen Metsäkulttuurista tehtiin opas METSÄKULTTUURISTA ja sen merkityksestä on valmistunut opasvihko Kulttuuripolkuja Mäntsälän metsiin. Metsäkulttuurin esittelyllä halutaan tuoda esille metsiemme pitkän ja monipuolisen käytön historia ja osoittaa, että metsiemme käyttö perustuu pitkään kulttuuriseen jatkumoon. Se on mökkiläisille tuttu virtaviivainen ja komeaääninen erityisesti kirkasvetisillä järvillä viihtyvä vesilintu. Opas on julkaistu vain internetissä. Kuikka tekee pesänsä rannalle aivan veden rajaan. Alueella pesivä ja muuton aikana levähtävä lajisto on kansainvälisesti arvioituna monipuolinen, mutta luontopalvelujen lausunnon mukaan lintuyksilöiden määrä oli hankeen ympäristövaikutusten arvioinnissa mainittu alakanttiin eikä kaikkia lajeja ollut edes havaittu. Oulunsalon ja Hailuodon väliselle merialueelle on tarkoitus pystyttää jopa 75 tuulivoimalaa. RAUTUKANTOJA VAHVISTETAAN SIIRTOISTUTUKSILLA METSÄHALLITUKSEN luontopalvelut siirtoistuttaa rautuja tunturijärvillä. Istutuksilla varmistetaan perinteiset kalakannat ja lisätään herkkien vesistöjen monimuotoisuutta. Tapion tavoitteena on julkaista vastaavia selvityksiä eri puolilta Suomea ja yhdistää yksityismetsien tarina paikalliseen kulttuuriin. Työ vahvan rautukannan turvaamiseksi lajin perinteisillä esiintymisalueilla on jatkunut jo kolme vuosikymmentä. Näätämöjoen vesistöalueella istukkaat tulevat omasta hautomosta, jossa käytetään luonnonkaloista saatua mätiä. Lausunnon kautta Metsähallitus tuleekin moittineeksi omaa toimintaansa. Varsinkin Enontekiöllä pilkkiminen on ollut hyvä ja varma menetelmä. Rautuistutukset toteutetaan saman vesistöalueen sisällä. Menetelmät istukkaiden pyynnissä ovat monet. Istutuksia toteutetaan kalastuslupatulorahoituksella. kuva Joel Ahola Punakylkisenä hohtava rautu on Lapin kävijöiden toivesaalis tunturialueiden pilkkijärviltä. 22 RETKI heinäkuu 2010. "Metsäkulttuuri on ymmärrystä luonnosta, taitotiedon synnystä ja soveltamisesta osana suomalaisen kulttuurin monimuotoisuutta", kertoo Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta. Kuikka on myös herkkä pesinnän aikaiselle häirinnälle. Erikoisen tapauksesta tekee se, että tuulivoimahankkeen taustajoukoissa toimii Metsähallituksen oma kiinteistökauppaa tekevä tulosalue Laatumaa. Niiden avulla selvitetään pesien määrää ja pesinnän onnistumista. Luontopalveluiden mukaan tuulipuiston merkittävin ympäristövaikutus on riski lintujen törmäämisestä tuuliturbiinien lapoihin. Suurten järvien pesinnöistä osa tuhoutuu vesistöjen säännöstelyn aiheuttaman vedenkorkeuden nousun vuoksi. www.metsavastaa.net BIRDLIFE SUOMI haluaa tänä kesänä selvittää vuoden linnuksi valitun kuikan pesimäkannan koon. Hän on laatinut oppaan yhdessä Pekka Virtasen kanssa. Kuikkia tavataan koko maassa
Eläinjahdissa on etua naamioinnista ja hyvästä piilosta. Puvussa on runsaasti hyödyllisiä yksityiskohtia, kuten kainalotuuletus, suojaava kaulus, muotoiltava huppu ja reilu määrä taskuja. ssissa. Perinteinen arabipäähine on 120x120 senttimetrin kangas, jota saa useassa eri värissä. Se suojaa auringolta päähän kietaistuna ja lämmittää kaulaliinana. Sasta Mehto -asu: 649 euroa, www.sasta.fi Rite in the Rain Standart Kit: 41,78 euroa, www.firmaservice.com Tatonka DSLR Pack: 249 euroa, www.greendoor.fi Weifeng WT-666 Pro: 129 euroa, www.fotovaline.fi Shemagh: 9 euroa, www.varusteleka.fi Bullet Meal Chicken Thai: 3,50 euroa, www.bulletmeal.com Thermos Classique 0,75 l: 19,90 euroa, www.nexet.fi Arkojen metsäneläinten tallentaminen valokuviin vaatii hyvän onnen lisäksi pitkää pinnaa. Ruokaisassa patukassa on kanaa ja kasviksia kauraleipäviipaleiden välissä. Kolmeen suuntaan kääntyvä tukeva kuvapää kannattelee raskastakin kameraa. Vahamaiset o kirjoittaa r a sivut kestävät vettä, ja niille voi kirjjoittaa voi kirjo ttaa alla A l eathe lla All-Weatherte Standard Kitin mukana tulevalla Alll-Weather-, k u akärk - tai ärki kynällä tai millä tahansa lyijy-, kuulakärkii- tai kuulakärki- a ulkevat kätevästi l e a ät västi tussikynällä. Kurniva vatsa hensä. Kurniva vatsa kun pitkään kököttää passipaikalla. Syömistä ja juomista ei kannata unohtaa, alla. saattaa ajaa kuvauskohteen tiehensä. teksti Joppe Ranta kuvat tuottajat ja Joppe Ranta KOVA sadekaan ei sotke Rite in the Rain -paperille tehtyjä muistiinpanoja. Korkkia voi käyttää kätevästi mukina. eng WT-666 n WT-666 666 HIEVAHTAMATTOMAN Weifeng WT-666 ko keus korkeus Pro -kamerajalustan maksimikorkeus m l aa millaan aan on 175 senttimetriä, ja alimmillaan a. sillä kuvaa lähes maan tasalla. Asennon vaihtaminen ei säikäytä kuvauskohdetta karkuun, sillä pintakangas ei harjauksen ansiosta kahise. RETKI heinäkuu 2010 23. Kamera kaulassa elukkajahtiin PUUVILLAISEN Shemagh-huivin voi kietaista naamioksi kuvaajan päähän tai jalustalla seisovalle kameralle. Leveät viilekkeet ja vankka lantiovyö helpottavat raskaan taakan kuljettamista. Pehmeä Bullet Meal ei rousku pureksittaessa, joten eläimet eivät karkotu kuvauspiilon liepeiltä. VANKKA Thermos Classique -termospullo pitää juomat lämpimänä tai kylmänä. Jalusta pakkautuu mukana tulevaan kangaslaukkuun. Cordura-kankaisessa suojapussissa. Pullosta on kuitenkin syytä pitää hyvää huolta, sillä kolhut heikentävät sen eristävyyttä. HUOMAAMATON Sasta Mehto -puku on kolmekerroksista GoreTex Performance Shell -kangasta, ja se maastoutuu uuden Optifadekuvion avulla. Vihko ja kynä kulkevat kätevästi ss ssa. Repussa on runsaasti muunneltavaa säilytystilaa ja ulkopuoliset kahvat sekä kiinnike jalustalle. MAUKAS Bullet Meal Chicken Thai -ateriapatukka sisältää runsaasti energiaa, proteiinia ja kuituja. TYYLIKÄS Tatonka DSLR Pack on suuri kamerareppu, jonka sisuksiin mahtuu tuhdimpikin kuvauskalusto
Muovipusseista on hyötyä jo vaatteiden pakkaamisessa. Kun kompuroidaan ja nilkka tai polvi venähtää, kipeää kohtaa haudotaan kylmällä vedellä täytetyllä muovipussilla. Muovikassi on hyvä pitää käsillä kävellessäkin, jos reitti sattuisi kulkemaan vaikka hyvän lakkasuon ohitse. Jalka tosin hikoilee ja pikku hiljaa kastuu, kun pussi ei hengitä. NE EIVÄT PAINA JUURI MITÄÄN, MUTTA NIILLE ON LUKUISIA KÄYTTÖTARKOITUKSIA. teksti ja kuva Joppe Ranta uovipusseista hyödyllisin retki- ja vaelluskäyttössä on luultavasti kaupasta ostoksia varten hankittu pussi tai tavallinen jätekassi. Karttakin kastuu pilalle, jos sitä ei ole suojattu. Muovikassissa jalka tuntuu silti miellyttävämmältä kuin litimärässä vaellusjalkineessa. Puolilleen täytetystä roskapussista poistetaan ilmat puristamalla ja suuaukko kiinnitetään solmulla, niin jätteet kulkeutuvat kätevästi rinkassa pois maastosta. M Leirielämää helpottamaan Leirissä muovikassille keksii montakin käyttökohdetta. Onkimies täyttää muovipussin vedellä ja sujauttaa sinne saaliinsa uiskentelemaan. Täysin palvellut muovipussi palautetaan energiajätteen keräyspisteeseen, josta se päätyy poltettavaksi. Kerran sateessa vessapaperinsa kastellut muistaa aina jatkossa suojata paperit tarpeille mennessään. Jos vedenpitävät kengät kastuvat läpimäriksi, kengän ja sukan väliin voi laittaa muovipussit. Luontoon joutuneen pussin maatuminen vie vähintään 500 vuotta. 24 RETKI heinäkuu 2010. Kala on varmasti tuoretta, kun se viedään elävänä ruuantekopaikalle. heinäkuu Muovipussi auttaa monessa RETKILLE JA VAELLUKSILLE KANNATTAA VARUSTAUTUA MUUTAMALLA YLIMÄÄRÄISELLÄ MUOVIPUSSILLA. Roskapussista voi tehdä näppärän sadelakin. Retkikokki vaivaa pussissa taikinan hygieenisesti, ja siinä voi myös marinoida lihan tai sekoittaa salaatin. Vammakohtaa on lisäksi muistettava puristaa ja pitää koholla. Lähialueen marjat ja sienet kerää käteväksi muovipusseihin. Kun leirissä vietellään luppopäivää, muovikassissa voi pestä pikkupyykkiä. Muutama tippa denaturoitua spriitä riittää pilaamaan ruuan, jos pullon korkki sattuu hieman vuotamaan. Jos joku menee pieleen Sade sotkee monesti hyvät suunnitelmat ja kastelee tavarat, joita ei ole suojattu. Paita tai pöksyt laitetaan pussiin, josta ilmat puristetaan pois, ja pussin suu solmitaan tiukasti kiinni. Reissun muonat kannattaa jakaa ateriakohtaisiin kasoihin ja pakata jokaisen aterian tarveaineet omiin muovikasseihinsa. Pulveri on matkan ajaksi pakattu muovipussiin, ettei se leviä tai kastu. Leiriä purettaessa nokiset kattilat kannattaa suojata muovipussilla, niin rinkkakin pysyy puhtaampana. Lähes jokaiselle reissulle mukaan kannattaa pakata muutama pussi mallista riippumatta. Ostoskassi on yleensä hieman vahvempaa muovia kuin roskapussi, mutta kooltaan ne ovat kutakuinkin samaa kaliiberia. Pienempään tarpeeseen soveltuvat parin litran pakastepussit. Läpinäkyvä muovipussi suorittaa sateessa karttalaukun virkaa, jos aitoa ei ole tullut mukaan. Ne pitävät jalkoja kuivina jonkin aikaa. Kun ruoka on nautittu, tyhjä pussi otetaan käyttöön vaikka roskikseksi. Jos vesi pääsee loppumaan, mieleen palautetaan henkiinjäämiskoulutuksen perusniksit. Vaatteet pysyvät kuivina, vaikka rinkkaan sataisi sisään. Kun muovikassin sitoo lehtipuun oksan ympärille, pussin seinämille kondensoitunut vesi valuu hiljalleen pussin pohjalle. Polttoainepullo kannattaa myös varmistaa käärimällä se muovikassiin. Tulentekijän kannattaa pitää mukanaan muovipussiin pakattuja sytykkeitä, niin nuotio syttyy kosteammassakin kelissä
Kesäkuussa Tim Leatherman vieraili Suomessa, joka on väkilukuun suhteutettuna yksi yhtiön tärkeimmistä markkina-alueista. Ilman huonokuntoista Fiatia Tim Leathermanin tarina voisi olla hyvinkin erilainen. K RETKI heinäkuu 2010 25. Tim Leatherman teksti ja kuva Mikko Hieta Kalamies rikastui autokaupoilla Monitoimityökalujen esikuvan kehittäjä vieraili Euroopassa löytääkseen uudelleen autokauppiaan, jonka myötävaikutuksella tuotteen taru alkoi. olmekymmentäviisi vuotta sitten nuori insinööri Timothy Leatherman matkusti vaimonsa kanssa Eurooppaan. Tähän mennessä Leatherman-työkaluja on myyty jo 30 miljoonaa. Pian Tim muisti monitoimityökalunsa, irrotti sytytystulpan, puhdisti sen viilalla ja kuin taikaiskusta moottori toimi jälleen. Ostajiksi aavisteltiin vain veitsenkeräilijöitä sekä maailmanloppuun varautuvia survivalisteja. Tim itse väittää käyttävänsä sellaista joka päivä, vaikkapa vain niittien poistamiseen kirjeistä. He yrittivät aluksi soutaa aluksen maihin, mutta se kävi ylivoimaiseksi vuoroveden kuljettaessa venettä kohti ulappaa. Pikkuvikoja täynnä ollut menopeli ja halvat majatalot muuttivat ratkaisevasti hänen elämänsä suunnan. Hänen matkalaukussaan kulkee myös pahamaineinen vekkari, jota on korjattava joka lentomatkan jälkeen monitoimityökalun ruuvimeisselillä tietenkin. Tosielämän MacGyver ei halunnut korjata autoa tai vuotavia putkia pelkällä linkkuveitsellä tarvittiin myös pihdit. Mies ei enää osallistu yhtiönsä päivittäiseen toimintaan, joten täältä hänen matkansa jatkui Hollantiin etsimään autokauppiasta, joka on osasyyllinen Leathermanin menestykseen. Kun ensimmäinen Pocket Survival Tool lopulta pääsi tuotantoon, sitä myytiin ensimmäisenä vuonna yli 30 000 kappaletta. Työkalu oli alusta alkaen suunniteltu käyttöä varten niin kuin insinööriltä sopiikin olettaa. Hän hankki Hollannista Fiat 600:n vuosimallia 1969. Oregonin Portlandissa hänen vakituisena kalakaverinaan on hänen 94-vuotias isänsä. Kerran heidän ollessaan ravustamassa veneen moottori meni rikki. Viime vuosina raikkaat värit ja yksinkertaisemmat toiminnot ovat tehneet työkalusta myös muotiesineen, jota kannetaan mukana enemmän tyylikkyyden kuin käytännöllisyyden vuoksi. Luonnossa liikkuessaan Tim Leatherman viihtyy parhaiten kalastuksen parissa. Idea monitoimityökalusta kypsyi lähes kymmenen vuotta, kun rahoittajat eivät hankkeesta innostuneet
Emme essiivisesti revi vai poikaset. Lähdim eilyalueelle. Perinteistä postia 193, 151 Lahti. rj t muka kaan viestin otsikoksi "OmaRetki". Tarvitsimme kanoottien kuljetusapua erään pienen joen muututtua melonta kelvottomaksi. Jätämme käytöksellämme suomalaisen melojan käyntikortin. Paula vääns i rautalangasta meille selity ksen, kun kuskille oli maksettu 250 ruplaa ja hän oli poistunut erittäin tyytyväisenä. Paikallisen kulttuurin tun teminen on todella tärke ää. aggr jotain saalista olusti: oliko sillä sitä harjun se pu eksi väistimme eltä iktin välttämis Konfl rovasti kiertoti tyin korppia va asi es rinteeseen. Lähetä kuva ja lyhyt teksti osoitteella toimitus@retkilehti.fi. Läh kuvia. Se poseer i ottaen samalla än tehdä kamera kädess n sain rauhassa ulta paikallaan, jote i päättäväisest -toiminnolla. Liitä mukaan mukaan erossa os yhteystietosi, sillä jokaisessa numerossa mielenkiintoisimman kuvan tai kertomuksen lähettäjä palkitaan Petzl Tikka -otsalampulla! Olimme kahdeksan hengen voimin Lahden Vesisamoili joiden kymmenpäiväisellä Ää nisen melontaretkellä. Ilm at suosivat ja seura oli mukav aa. heinäkuu OmaRetki Kerro missä kävit ja voita palkinto! Usein retkellä tapahtuu jotain hauskaa tai erikoista, josta olisi mukava kertoa muillekin. Lop en kameran zoom is loppulähestym sovussa. Kerro meille missä olit, kenen kanssa ja mitä sitten tapahtui. Tie t olivat uskomattoman huonokuntoisia mutta pa ikalliset ihmiset ystäväl lisiä. Jos olisimm e maksaneet tuhat ruplaa , kuski olisi loukkaantunut. Aa rne tunsi rajamuodollisuudet ja Paula hallitsi venäjän kie len ja kulttuurin. Retki Venäjälle onnis tui Aarne Pikkaraisen ja Pau la Jäntin avustuksella. Pa äivänä lenkin m polkua, kun Teimme välip un päällä olevaa me kapean harj ista, ja leiriin kuljim korpin raakkum me alkoi kuulua yläpuoleltam li näkyviin. Rantaud uimme huonokuntoisen laiturin kautta. Kirjoita 15101 ahti. Paula lähti kysym ään lähitalosta traktoria ta i kuorma-autoa avuksi. Kun työ oli tehty, osa jou kostamme oli sitä mieltä , että 5 euroa on liian vähän siitä työstä. Avulias kuljettaja pyysi kul jetusmaksua 200 ruplaa (noin 5 euroa). Venäläiseltä voit ostaa työ n hänen pyytämällään hinna lla ( ja hiukan lisää hyväs tä palvelusta), mutta liikaa maksamalla yrität osta a hänet. nimme sulassa erka a Mauri Markkul TTU PALKI 26 RETKI heinäkuu 2010. Erja Nokelainen okuun viikonloppu touk simmäinen helle iramme Oli kevään en me vaimoni ja ko 2010. Löysitkö erikoisen luonnonmuodostelman. Vietitkö viisikymppisiä Haltin huipulla. Ääninen osoittautui puhd asvetiseksi järveksi ja suureksi kuin meri. Retki-lehden uudella OmaRetki-palstalla julkaisemme kuvia ja pieniä tarinoita lukijoidemme retkikokemuksista. Satoiko taivaalta kissoja ja koiria. puolivälissä kelle Evon retk n yön telttaret luumatkalla kanssa pari ajavapolulla. Muita melojia näimme vai n kaksi kertaa. Kirjoita 5101 ahti voit lähettää osoitteella Retki, PL 193, 15101 Lahti. Kaluston a heillä oli venäläisiä kangaskajak keja. nen lähdekin tu samalla itse ää kaartelevaa ämme yllämme elimme kävelless ata maassa olevaa Kats olleet huom ja ilmoitti lintua, emmekä polun vieressä korppia. Ku ormaauto löytyikin: yltä päält ä tasaisen ruosteinen Ka maz. Se oli nähneet, mitä toista iristään
Avoimen sarjan osallistujat marssivat vähintään 100 kilometrin verran, mutta naisten, nuorten, veteraanien ja retkisarjalaisten paremmuus selvitetään 70 kilometrin lenkillä. SUOMEN TUNTURISUUNNISTUS 2010 KIILOPÄÄ, SODANKYLÄ 6.8.8. Lajin eteläisen apricaria-muodon voi tavata eteläisen Suomen karuilla soilla, joilla se pyydystää pikkuhyönteisiä, matoja ja äyriäisiä sekä poimii marjoja. www.luontoon.fi/lemmenjoki Viikonlopun kestävä koulutus- ja esittelytapahtuma tarjoaa runsaasti antia kaikille merimelonnasta kiinnostuneille aloittelijasta konkariin. NIITTOTALKOOT LEMMENJOKI, INARI Kaapin Jounin saamelaistila on liitetty osaksi Lemmenjoen kansallispuistoa. ERÄVAELLUKSEN SM-KISAT KIILOPÄÄ, SODANKYLÄ 7.8. Huollettujen reissujen reiteillä on pituutta 10 42 kilometriä. HANKO SEA KAYAK GATHERING HANKO 7.8. Kanervikon haikea viheltäjä teksti Mikko Lamminpää piirros Karoliina Lahti Tapahtumia 10.17.7. Naaras munii neljä munaa, jotka kuoriutuvat neljän viikon haudonnan jälkeen. PYHÄN LAURIN VAELLUS armaankin jokainen tunturitaivaltaja on kohdannut vaelluksellaan kellankirjavan kahlaajalinnun, joka viheltelee monotonisen haikeasti. Koiraat ja pesimättömät naaraat saattavat aloittaa paluumuuton jo heinäkuussa. V VANTAA Vantaan Pyhän Laurin kirkon 550-vuotisjuhlan kunniaksi patikoijat tallustavat kirkolle Helsingin Vanhankaupunginlahdelta sekä Vantaan Tikkurilasta, Hämeenkylästä ja Korsosta. Vaeltajaparien tiedot, taidot ja kunto punnitaan jo 41. www.nilfinland.fi/hskg 26.29.8. VAASAN MARSSI VAASA Kansainväliseen kävelytapahtumasarjaan kuuluvat rennot patikkaretket starttaavat päivittäin Vaasan torilta eri puolille lähiympäristöä. www.laverastit.fi/tunturi2010 20.22.8. Arvokas perinnemaiseman kenttä kunnostetaan talkoovoimin niittämällä. KOLIN RETKIVIIKKO KOLI JA RUUNAA, LIEKSA Ilmoita tapahtumista: toimitus@retkilehti.fi. PERHEILLE Monipuolinen retkiviikko sisältää kansallismaisemassa patikointia, maastopyöräilyä, ratsastusta, melontaa, koskenlaskua ja maisemakierroksia sekä näyttelyitä ja veneretkiä. www.vantaanseurakunnat.fi 7.8.8. Finaaliin startataan takaa-ajolähtönä ensimmäisen osan nopeimpien johdolla. www.erasm.fi Tulevassa numerossa 26.8. Kullankaivuun tulevaisuus Testissä perhe- ja ryhmäteltat Messuraportti Friedrichshafenista kuva Mikko Nikkinen RETKI heinäkuu 2010 27. Kapustarinnan voi sekoittaa muuttomatkallaan maassamme tavattavaan tundrakurmitsaan, joka on kuitenkin väritykseltään mustavalkoinen. Pohjoinen altifrons-alalaji viihtyy parhaiten kanervaa kasvavilla tunturiselänteillä ja varpuisilla suolampien rantamilla. www1.vaasa.fi/marssi/fin Tunturisuunnistuksessa parit kiertävät upeisiin maisemiin tehdyt radat. Linnun parhaat tuntomerkit ovat jaloista ohimoille ylettyvä musta etumus, jota reunustaa valkoinen vyöhyke, ja kellanruskean kirjava selkä. www.koli.fi/retkiviikko Perillä lusikoidaan hernekeittoa, eläydytään keskiaikaan ja hiljennytään kirkkokonserttiin. kertaa. Etelä- ja Länsi-Euroopassa talvehtivat kapustarinnat palaavat maahamme loppukeväällä. Kapustarinnan ruotsinkielinen nimi ljungpipare, kanervasoittaja, kertoo oivasti lajin tyypillisen biotoopin. Kapustarinta (Pluvialis apricaria) päästää kulkijan noin 15 metrin päähän ja pyrähtää sitten seuraavalle vartiopaikalleen toistamaan alakuloista hyiii-lauluaan, jolla se varoittaa lajitovereitaan lähestyvästä vaarasta
Lainema on ystävineen taivaltanut Alaskan erämaissa kävellen ja meloen. Matkat ovat olleet erilaisia mutta aina haastavia. Eniten kirjassa ärsyttää suuri fontti ja isot rivivälit. Erämaassa ja sinne valmistautumisessa moni asia on muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa, mutta luonnonrauhaa löytyy silti. Eräretkiä Alaskassa, Matti Lainema. Opas vie alkutekniikoiden opetuksen jälkeen lukijan harjoittelun maailmaan ja opettaa venytyksistä alkaen kaiken tarpeellisen. Juuri tämä tekee Matti Laineman kirjasta mielenkiintoisen ja kattavan lukuelämyksen muillekin kuin himokalastajille. Sen jälkeen matkatahti on ollut pari reissua vuosikymmenessä ja viimeinen vuodelta 2006. Jo pelkät maastorullaluisteluvälineet maksavat sen verran, että kattava opas on sen lisäksi pieni mutta hyödyllinen sijoitus. Vaikeuksista ja niistä selviämisestä tehdään pientä sankaritarinaa, mutta silti saavutuksia ollaan vähättelevinään. K. Pääosin kalastuspainotteisten reissujen kerronta on muutakin kuin vieheitä ja kalansaaliita. Liikkuminen ja varusteet ovat kuitenkin samat harrastamisesta riippumatta, joten Alaskaan matkustavien kannattaa tarttua kirjan suureen tietomäärään. Kuvitus on läpileikkaus vuosikymmeniltä, mutta silti kokonaisuus pysyy hyvin kasassa. 72 sivua. Toki kuvista näkee, että 70-luvulla varusteet ovat olleet erilaisia kuin tänä päivänä, mutta siitä huolimatta kaikissa kuvissa on samanlainen tunnelma. Teksti kulkee hyvin, vaikka pienet aikamuotovirheet välillä häiritsevät. Siinä se onnistuukin, mutta monet pienet esitellyt vivahde-erot vaikuttavat kikkailulta. Leirielämän elävät kuvaukset ja ympäröivän luonnon monipuolisuus ovat kirjassa alituiseen läsnä. Kokonaisuutena Eräretkillä Alaskassa on pirteä retkeilykirja. 35 euroa. Aluetta pidetään Lapin kaltaisena retkeilymaastona, mutta kirjasta käy hyvin ilmi Alaskan erämaiden haastavuus. Opaskirja on liikunnanohjaajan tekemä ja pyrkii olemaan kaiken kattava. Eroja Lappiin löytyy lopulta paljonkin. Kirjan karkeat kartat ovat täysin riittäviä antamaan käsityksen kulloisenkin matkan kohteesta ja pituudesta. Hjorth 2010. koonnut Joppe Ranta Kiintymyksestä Alaskaan KIRJOITTAJA kertoo matkoistaan Alaskaan alkaen vuodesta 1976. Erityisen mielenkiintoiseksi sen tekee juuri pitkä aikajänne. Vaikka kyläläiset ihailevatkin rohkeita suomalaisia ja kansallispuiston vartijan kommentti "you guys are hardcore" voikin olla totta, turha pullistelu ja setämäinen asenne vievät hyvän tarinan sivuraiteille. Jos asiaan haluaa tutustua tarkemmin, karttapiirroksien avulla löytää helposti paikat oikealtakin kartalta. Harjoitteluun, tekniikoihin ja asentoihin johdatetaan selkeiden kuvien kautta, mutta lajissa pääsee pitkälle pelkillä luisteluhiihdon opeilla. 17,90 euroa. Kirjassa päästään syvälle lajin olemukseen, ja lukija oppii ymmärtämään skikeilyn metkut. Vaikka kirjassa on paljon asiaa ja hyviä neuvoja jaellaan lähes joka sivulla, käsittelytapa on välillä hieman rasittava. Kuvat maisemista ja ihmisistä eräelämän pyörteissä ovat sopivassa suhteessa, eikä muutama pakollinen poseerauskuva kalasaaliin kanssa pilaa hyvää pakettia. Tässä roolissa se toimii, vaikka teos näyttääkin paikoin hieman kotitekoiselta. kirjat Luistimilla maastoon RULLALUISTELUN ja rullahiihdon välimuoto Skike on nyt saanut oman lajioppaansa. Skike opas on tyypillinen lajiin perehdyttävä kirjanen, eikä se pyrikään olemaan mitään enemmän. Kirjassa kuvaillaan erinomaisesti reissuun lähtemistä ja siellä olemista. Denali 2010. 28 RETKI heinäkuu 2010. Suuripyöräinen Skike soveltuu katukäytön lisäksi myös karkeammalle alustalle siksi lajia kutsutaankin maastorullaluisteluksi. 258 sivua. Yllättävää ei ole, että kirjan on kustantanut välineiden maahantuoja. Skike opas, tekniikka, harjoittelu ja välineet, Marko Kantaneva. Niiden luulisi selkeyttävän tekstiä, mutta ne tekevätkin kirjasta hankalan seurata
Elokuvien kuvauspaikkojen puuttuminen kummastuttaa, sillä pelkästään legendaaristen Komisario Palmu -filmien kohteista riittäisi paljon tarinoitavaa. Opuksen lukuisat virheet ahdistavat. Kirja sopii niin uudisasukkaille kuin paljasjalkaisille Stadin kundeille. 9 euroa. Atena Kustannus 2010. EN ole aiemmin lukenut kirjaa, jonka alkuaukeamilla tekijät joutuvat perustelemaan toisilleen, miksi ovat teoksensa luoneet. Sinänsä kiinnostava aihe houkuttaa lukijaa jatkamaan eteenpäin, mutta pian selviää, että sisällöstä puuttuu ajatus, johdonmukaisuus ja ote: Arvostettujen kirjailijoiden tekstiotteilla pyritään pönkittämään omia mielipiteitä. Jokaiselle naiselle tarkoitetun niksikirjan hervottomat vinkit on muotoiltu herraskansan sivistyneiksi lauseiksi, mutta niiden sisältö edustaa monin paikoin laskelmoitua vulgaariutta. 39 euroa. Niinpä Nils-Aslak Valkeapään syvälliset tekstit istuvat kokonaisuuteen kuin frakki perunannostoon. Kirjan ehdottomasti parasta antia on taitava piirroskuvitus, joka yhdessä Valkeapään ja muiden tarkoin harkittujen tekstikatkelmien kanssa olisi tarjonnut eväät mestariteokselle. Lapin sydän Etelän vieraat pohjoisen sielua etsimässä, Lasse Rantanen ja Hannu Tarmio. Esimerkiksi Käsivarren mainitaan olevan kansallispuisto, Metsähallituksen väitetään perustaneen erämaat päätöksellään ja Kaldoaivin pinta-ala on kasvatettu kymmenkertaiseksi. Savon patikontiopas on kattava pakkaus, missä patikkapolkujen lisäksi esitellään runsaasti historiaa, luontoa ja kulttuuria. Taina Wallin. 280 sivua. Maraton-harjoitteluunsa mielekästä sisältöä hakenut toimittaja yhdisti kohteet teeman mukaisiksi reiteiksi ja taustoitti ne eheiksi kokonaisuuksiksi, jotka innostavat tutustumaan pääkaupunkiin yhä uudelleen erilaisesta näkökulmasta. Nemo 2009. Patikoiden pääkaupungissa HELSINKI on täynnä historiallisia rakennuksia, mielenkiintoisia veistoksia ja lennokkaita tarinoita. 33,90 euroa. Pitkät nettisivustojen sisältölainaukset ja oman eräkämpän rakentamisen kuvaaminen ihmetyttävät. Kirjan rimpsumaisuus ja ahtaus eivät kuitenkaan säväytä. City-elämän ongelmien ratkaisemisen rinnalla kirjassa annetaan myös vinkkejä, joista hyötyy retkeillessä. 234 sivua. Onpa loppuun vielä saatu katsaus savolaisuudesta ja lista kuuluisista savolaisistakin. Pelkästään tämän opuksen opein ei retkeilyharrastusta kannatta yrittää aloittaa, mutta kirjan sisällöstä saa iloa sateisen vaelluspäivän iltahetkiin tai apua nuotion sytyttämiseen. 211 asiaa, jotka joka mimmin pitäisi tietää, Bunty Cutler, suom. Tämä epäkohta ei silti poista sitä tosiasiaa, että Savon patikointiopas on hyvä ja kaivattu lisä retkeilevän väen Suomi-kirjastoon. Savon patikointiopas, Pertti Rovamo ja Aini Rössi. Oppaan kuvitus on monipuolinen ja värikäs. Kartat näyttävät kohteen luonnetta ja symbolit palvelutasoa. Vinkkejä arjen haasteisiin Kahden kulkijan Lappi HARVA opaskirja käy myös mojovasta vitsikokoelmasta. Kuvissa esiintyy harvinaisen paljon eri-ikäisiä ihmisiä, mikä antaa vaikutelman, että Savossa tosiaan on jokaiselle jotakin. Kirjaa tehdessä näyttää olleen tärkeää säästää mahdollisimman paljon paperia. Se käy mainiosti varsinkin vieraitaan opastavan isännän pohjattomaksi tietoarkuksi. Taitto on tiivistä, joten kaikki mainitsemisen arvoinen on ahdettu peräjälkeen kuvien hieman katkaistessa tekstiä. Kirjassa on todella paljon asiaa, ja monesta paikasta kerrotaan mielenkiintoisia pikkuasioitakin. Minerva 2010. Mikko L Lamminpää i Mikko Lamminpää mminpää Mikko Lamminpää Tie Savon sydämeen RETKEILYOPPAITA on ilmestynyt viime aikoina harvinaisen runsaasti, ja nyt on vuorossa itäisen JärviSuomen lupsakka maakunta. Reittikartat ovat esimerkillisen selkeitä, mutta hakemiston unohtuminen jää harmittamaan. Sunnuntaikävelyllä Helsingissä 52 reittiä historiaa ja nähtävyyksiä, Pauli Jokinen. 216 sivua. Repun sivutaskuun mahtuvan pokkarin onnistuneet 1930-luvun hengen piirrokset seuraavat mainiosti tekstin tyyliä. Lenkkien pituudet vaihtelevat kahdesta kuuteen kilometriin, ja niillä on tusinan verran kohteita. 23 euroa. Ulkopaikkakuntalainen kaipaisi kuitenkin alkulehdille suurta Savon karttaa, mistä kaikkien mainittujen kohteiden sijainti selviäisi. Reissusuunnitelmia tehdessä olisi tärkeää tietää niiden keskinäiset etäisyydet. Edita 2010. RETKI heinäkuu 2010 29. Teos opastaa esimerkiksi, miten piknik-eväiden valmistus, kartanluku, säänennustaminen ja luonnonkukkien tunnistaminen sujuvat nokkelasti. 244 sivua. Tietenkin joistain kohteista on enemmän sanottavaa, kun toisista riittää lyhyt maininta, mutta oppaasta olisi varmasti saatu selkeämpi ja luettavampi järjestelmällisemmällä taitolla
Aktiivisen seikkailijan ja harra harrastajan perusvaruste. Alkuperäisistä Leatherman-monitoimityökaluista löydät testattua laatua ja ne kulkevat mukanasi kaikkialle! StyleTM TOOLS 5 StyleTM CS TOOLS 6 2490 5 3450 malliston Aidon Leathermanin tunnistat myös siitä, että malliston pieninkin s monitoimityökalu kestää kovaa käyttöä ja tarjoaa runsaasti ominaisuuksia. PIENIÄ KOOLTAAN, SUURIA OMINAISUUKSILTAAN Leathermanin näppärät uutuusmallit tarjoavat laadukkaita ominaisuuksia avaimenperäkoossa. Pihdit ja sakset samassa sa akset pikkuapurissa. Skeletoolin pikkuveli on näppärä apuri hankalissa paikoissa. Squirt® PS4 TOOLS 9 Squirt on uudistunut! Helposti avattavia laad laadukkaita dukkaita ominaisuuksia pienessä koossa. Ripusta reppuun, vyölenkkiin tai avaimenperään. astajan 52 Katso lähin jälleenmyyjäsi: www.nordictrail.fi. Style on kaikkien aikojen pienin Leatherman se kulkee mukanasi kaikkialle! Monitoimityökalujen minikokoinen uutuus tarjoaa modernit ominaisuudet
varust www.retkilehti.fi 32 3252 ERÄASKAREITA 4647 kuva Mikko Hieta UUTUUDET JA PIKATESTI 3233 Kahden tonnin kajakit 3445 Pienikokoisille Avalon Aniara Boréal Design Baffin Lettmann Eski 475 DCS P&H Scorpio LV Tahe Kayaks Zegul 530 Welhonpesä Star 500 Isot kajakit Avalon Melanie Boréal Design Epsilon Lettmann Eski 525 DCS Lettmann Meridian Prijon Marlin P&H Scorpio Welhonpesä Bigfoot 1 Käpykeitin VARUSTEKATSAUS 4852 Retkeilyreittien opasteet RETKI heinäkuu 2010 31
Hinta: 45 euroa Lisätiedot: www.rautaportti.fi TROPICAL WHOLEFOODS valmistaa muun muassa afrikkalaisilta pientuottajilta hankituista raaka-aineista hedelmäpatukoita ja välittää aurinkokuivattuja hedelmiä. Eettisesti toimivan yrityksen tuotteilla on sertifikaatit luomusta ja Reilusta kaupasta. Hinta: 259 euroa Lisätiedot: www.vandernet.com 32 RETKI heinäkuu 2010. Reissulle yösija pakataan kompressiopussiin, ja kotioloissa se pidetään mukana tulevassa säilytyspussissa. Sen saa samoissa väreissä, mutta koot ovat XXSXL. K l ekymmentä senttimetriä Kolmekymmentä pitkä kaartuva terä on hiiliterästä, ja se on hamarastaan 6,3 millimetriä paksu. Kukri kulkee nahkapäällysteisessä puukotelossaan, jossa on paikat myös kahdelle 16-senttimetriselle pikkupuukolle. Muumiomallisen pussin pinta on Pertex Microlight -kangasta ja vuori sataprosenttista polyamidia. Samoista hedelmistä ja pähkinöistä valmistetaan myös patukoita. Sarekin värivaihtoehdot ovat musta, tumma oliivi ja vaalea hiekka ja siitä valmistetaan koot XSXXL. Teroittamattomalla puukolla isketään tuluksesta kipinää. Makuja ovat Mango-Parapähkinä, Ananas-Cashew ja Hedelmäsalaatti, joka sisältää mangoa, ananasta, rusinoita, banaania, taatelia ja omenamehua. Hinta: 90 euroa Lisätiedot: www.hellyhansen.com MILLET XP 750 -makuupussin täytteenä on 400 grammaa hanhenuntuvaa. Puisen kädensijan kanssa kukrin mitaksi tulee 43 senttimetriä ja painoksi 620 grammaa, joten siinä on riittävästi massaa puiden pilkkomiseen ja oksien katkomiseen. Retkeilijälle kukri on erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto kirveelle ja vesurille. Hinta: patukat 1,70 euroa, hedelmät 4,50 euroa Lisätiedot: www.greenroom.fi FJÄ FJÄLLRÄVEN SAREK takin kankaana on GG-1000 Lite, jossa polyesterin osuus on 65 % ja puuvillan 35 %. Naisten takki on nimeltään Alta. Niistä toinen on perinteisesti teroitettu, joten sillä tehdään pienet veistotyöt ja viipaloidaan ruokatarpeet. Aprikoosit, ananakset, mangot ja banaanit viipaloidaan käsin ja kuivataan auringossa. Niissäkään ei ole lisäaineita eikä keinotekoisia väriaineita. Hinta: 259 euroa sätiedot: Lisätiedot: www.fjallraven.fi RIUSKA RETKITAKKI - UNTUVAA VIILEÄÄN KESÄÄN PELASTAVA NOSTE HELLY HANSEN RIDER+ on kelluntaliivi, joka soveltuu uimataitoiselle käyttäjälle melontaan, purjehdukseen ja veneilyyn. Niissä ei ole säilöntä- tai muita lisäaineita eikä niihin ole lisätty sokeria. Sivusta aukeavassa kelluntaliivissä on isot käsiaukot ja edessä vetoketjullinen verkkotasku. Liivin pintakangas on Oxford-nailonia ja kelluttavana täytemateriaalina käytetään pehmeää kennomaista Corex PVC:tä. Taktisille paikoille selkään ja kainaloihin on sijoitettu jousta tavasta nailonista valmistettuja kaistaleita, jo helpottavat liikkuvuutta. varusteet uutuuksia teksti Joppe Ranta kuvat valmistajat Puhtaat ja VAIHTOEHTO KIRVEELLE JA VESURILLE luonnolliset maut WINDLASS STEELCRAFTS -kukri on nepalilainen työkalu, joka nousi kuuluisuuNDLASS teen Intian armeijan Gurkha-joukkojen aseena. Patukat sisältävät vähän tyydyttynyttä rasvaa mutta paljon kuitua. jotka Suuri suojaava huppu on säädettävä ja hihansuut kiristyvät tarranauhalla. Makuupussin kokonaispaino on vain 750 grammaa. Puhtaat ja luonnollisen makuiset hedelmät sopivat naposteltaviksi tai sekoitettaviksi aamupuuron tai murojen sekaan. Täytteen ansiosta liivi on joustava ja notkea, mikä takaa hyvän liikkuvuuden
Iselissä on melko pienet lastaustilat, mutta lyhyen viikonloppuretken varusteet siihen saa mahtumaan ongelmitta. Sivutaskujen lisäksi Traverse-pöksyissä on suuret reisitaskut, joiden vierestä voi vetoketjulla avata tuuletusaukot. Istuimen etäisyyttä pystyy muuttamaan, mutta mieleisen istumamukavuuden saavuttamiseksi kajakki vaatii lisäpehmusteita. Housujen polvissa ja takapuolessa on Schöllerin valmistamaa joustavaa kangasta. Erikoishammastettu terä soveltuu halkaisijaltaan noin 120 millimetrin paksuisen puun sahaamiseen. Kajakki tuntuu miellyttävän kompaktilta, sillä kansi on matalalla ja alus kapea. Lasikuitu on vahvaa tekoa ja kestää kolhuja. Tukeen voi liimata kumimaton lisäämään otetta. pikatesti Pienikokoisille aallonratsastajille teksti Aksana Kurola kuvat valmistaja JOUSTOA POLVIIN JA PEHVAAN LUNDHAGS TRAVERSE PANTS valmistetaan sekoitekuidusta, joka sisältää 65 % polyesteriä ja 35 % puuvillaa. Jalkatuen ja istuimen voi vaihtaa toiveittensa mukaisiksi. Hinta: 39,50 euroa Lisätiedot: www.fiskars.com ROCKPOOL ISEL Hinta: 3 190 euroa Pituus: 513 cm Leveys: 53 cm Kokonaistilavuus: 276 litraa Lisää tietoa: www.sgu.nu, www.rockpoolkayaks.com RETKI heinäkuu 2010 33. Sillä voi puljata merten aalloilla, kuten koskikajakilla pyörteiden pelipaikoissa. Jos kulkupeli menee katolleen, sen nostaa helposti ylös eskimokäännöksellä. Ainoastaan materiaalierot ja lisätyöajat näkyvät hinnassa. SAHA PISTOOLIKAHVALLA FISKARS PUUTARHASAHA on varustettu luistamattomalla oranssilla pistoolikahvalla. Terän pituus on 330 millimetriä ja koko sahan paino 410 grammaa. Traversea valmistetaan neljässä värissä: musta, vihreä, punainen ja harmaa. Paatti taittuu notkeasti käännöksiin ja rohkaisee melojaa voimakkaisiin kallistuksiin, koska kajakki tuntuu kyljelläänkin vakaalta ja hyvin hallittavalta. Isel on näppärästi hallittavissa, ja vauhtinsa puolesta se pysyy muiden matkassa, vaikka se on tavallista merikajakkia lyhyempi. Tätä ominaisuutta arvostavat myös isokokoiset melojat, jotka käyttävät kajakkia kuormaamattomana hauskanpitoon. Pienessäkin aallokossa se lähtee helposti surffiin, ja tuntuma säilyy hyvin kovassakin kelissä. Terävä reuna voi hiertää, joten siihen kannattaa laittaa pehmusteet. Lasikuituinen jalkatuki luistaa jalan alla, minkä vuoksi se on villasukilla ilkeä melottava. Koko komeus pakataan suureen muovituppeen, jossa se kulkee turvallisesti vaikka rinkan kylkeen kiinnitettynä. Testikajakissa jalkatuki on yhtenäinen levy, joka mahdollistaa luonnollisen melonta-asennon lisäksi asennon vaihtamisen. Helppoutensa ansiosta se suorastaan parantaa melontataitoja, mikä kovassa merenkäynnissä lisää turvallisuutta. Iselin parhaita puolia ovat sen helppo ohjattavuus ja vakaus. Naisten leikkauksella valmistettujen housujen koot ovat 3446 ja miesten mallit 4658. Tilaaja voi suunnitella kajakin ulkonäön itse, ja valmistaja pyrkii toteuttamaan ostajan toiveet väreistä kuoseihin. Hinta: 149 euroa Lisätiedot: www.marinoutdoor.nu Keskikokoista pienempi merimeloja joutuu monesti tyytymään kulkupeliin, joka on kuin puukenkä jalassa toisten mennessä juoksutossuilla. ROCKPOOL on valmistanut kajakin pienikokoisille melojille koviin meriolosuhteisiin. Reisituet ja kapea istuma-aukko pitävät melojan tiukasti kyydissä, eikä kajakista vahingossakaan tipahda ulos. Käsityönä tehdyt Rockpoolin kajakit ovat huolellisesti viimeisteltyjä. Lahkeiden suussa on kiristys ja sisäsyrjällä Cordura-vahvikkeet
Holma on varusteiden suhteen tinkimätön, mutta hänelle varusteet eivät ole retkeilyn itsetarkoitus vaan matka ja sen tuomat kokemukset. Huippuvuoret hän kiersi meloen toisella yrittämällä 2009. Välillä retkelle saattaa tulla pieniä virtaavan veden taipaleita, ja joskus rannikon tyrskyissä surffataan harjoitusmielessä. Testiryhmään liittyivät Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajaopiskelijat opettaja Jyrki Hämäläisen ja melontakonkari Petri Sutisen johdolla. Vaihtelevat rannat vaativat ronskimman rantautujan kajakilta kulutuskestävyyttä tai kuitupaatilla melovalta malttia. Pienikokoisille Avalon Aniara Boréal Design Baffin Lettmann Eski 475 DCS P&H Scorpio LV Tahe Kayaks Zegul 530 Welhonpesä Star 500 Kuka testasi? Isot kajakit Avalon Melanie Boréal Design Epsilon Lettmann Eski 525 DCS Lettmann Meridian Prijon Marlin P&H Scorpio Welhonpesä Bigfoot 1 Pekka Holma yrittäjä Retkeilijän suurin panostus Retkikajakki on kallein yksittäinen retkeilyvaruste, joten sen tulee soveltua monenlaiseen käyttöön. Suuret järvet soveltuvat selkineen ja sokkeloineen lukemattomille retkille. Meloja voisi hyvin käyttää eri aluksia erilaisiin oloihin suuntautuvilla reissuilla, mutta harvalle se on mahdollista ja osin jopa tarpeetonta. Holma meloi testikajakeilla kevättulvien aikaan Pietarin kanavissa ja Nevalla. Retkeilijän kalleimman yksittäisen varustehankinnan tulisi soveltua monipuoliseen melontakäyttöön. M oni aloittelija ja melontaharrastuksessa pidemmällekin ehtinyt meloo monipuolisesti: iltalenkkejä kotipaikan lähijärvillä tai rannikkomerellä lähes lastaamattomalla paatilla, viikonloppuretkiä sisäsaaristossa tai jopa parin viikon reissuja raskaalla lastilla suurten järvien selillä. Tärkeintä on itse melominen ja sen tuomat riemut. Kajakin pituuden, valmistusmateriaalien ja muotoilun vaikutuksia melontaominaisuuksiin on syytä oppia tuntemaan riittävästi, jotta voi tehdä valinnan omille ERITTÄIN kokenut merimeloja on melonut lukuisia kertoja arktisilla vesillä. Aallonkorkeus saattaa syysmyrskyissä nousta jopa 48 metriin, joten kotimaankaan merioloja ei ole syytä vähätellä. Siksi aluksen valinnassa on tehtävä kompromisseja. Avovesiopetusta edelsivät pelastautumisharjoitukset uimahallissa. 34 RETKI heinäkuu 2010. Rinkkaan verrattuna kajakkiin mahtuu valtavan paljon tavaraa, ruokaa ja juomaa, mikä helpottaa retkeilyä. Kotimaan merillä melotaan enimmäkseen rannikolla, mutta Suomenlahdella ja Perämeren vesillä myllertää myös haastavia avomerioloja. varusteet kahden tonnin kajakit teksti ja kuvat Mikko Nikkinen testit Retken työryhmä Retkikajakit vesille Kajakki on oiva retkeilyväline tuhansien järvien ja haastavan meren reunustamassa Suomessa
T E S T I RETKI heinäkuu 2010 35
varusteet kahden tonnin kajakit Liikunnanohjaajaopiskelijat teestaamassa Lettmann Eski 525:sta ja Boréal Epsilonia reskutusharjoituksissa. retkille parhaiten sopivasta paatista. Toisaalta heikompi meloja voi tarvita samassa seurueessa nopeamman paatin, joten hänen ei kannata ottaa liian lyhyttä tai materiaalista johtuen hitaampaa kajakkia. Paatissa on kaikki retkimelojalle tärkeät ominaisuudet, ja se on kelpo paatti myös tavoitteelliseen kuntomelontaan. ta sen synnyn takana on valmistajan kokemus vankkarakenteisten polyeteenikajakkien täsmällisenä rakentajana. Testimelojina toimivat aloittelijat, merillä kokeneet melojat, oppaat ja arktiset seikkailijat sekä HaagaHelia ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajaopiskelijat Vierumäeltä. TE STIVOITTA JA TOIMITUKSEN VALINTA Erilaiset runkomateriaalit Testatut kajakit ovat hyvä läpileikkaus markkinoilla olevista materiaalivaihtoehdoista. Pienet kajakit on tarkoitettu noin 5070 kilogrammaa painaville melojille ja suuremmat taas noin 70 kilogrammasta ylöspäin. Testasimme kuusi kevyelle ja pienikokoiselle melojalle sopivaa kajakkia ja seitsemän suurempikokoiselle tarkoitettua paattia. Tahen hiilikuituinen Zegul on jäykkä ja nopea, Lettmannin molemmat Eskit lasikuitu-dioleenikomposiittirakenteisia ja Avalonit perinteistä lasikuitulaminaattia. Parhaiten se onnistuu kokeilemalla erilaisia malleja. Prijon Marlin, Boréalin paatit ja Star 500 PE valmiste- P&H SCORPIO LV SCORPIO LV on uusi tuote markkinoilla, mut- LETTMANN ESKI 475 DCS ESKI hurmaa heti ensimmäisistä melanvedoista lähtien. Testimelonnat suoritettiin retkivarustuksella ja pelkällä turvavarustuksella lastatuilla paateilla Pietarin virtaavissa kanavissa, Suomenlahdella, Saimaalla, Suur-Saimaalla ja Päijänteellä. Eski taipuu ja tottelee melojan ohjausliikkeitä, ja sillä on äärettömän helppo ja mukava meloa. Kajakkeja testattiin käytössä ja reskutuseli pelastusharjoituksissa. Istuinosiltaan erittäin hyvin säädettävän kajakin voi ottaa suoraan kaupan hyllystä melontakäyttöön ilman mitään lisävirittelyjä. 36 RETKI heinäkuu 2010. Welhonpesän ABS-runkoinen Bigfoot kulkee kuitupaattien tahtiin. Sen luonteeseen on helppo ihastua, minkä vuoksi muiden Lettmannin kajakkien hivenen lattea ensitunnelma samalla ihmetyttää. Kajakkia valitessa kannattaa miettiä, millaisissa oloissa kajakilla meloo, kuinka paljon vaivaa on valmis näkemään kajakin huoltoa ja ylläpitoa ajatellen ja millaisesta materiaalista valmistettuja kajakkeja melontakavereilla on. Testin kajakeista P&H:n kolmekerroksinen polyeteeni osoittautui erittäin jäykäksi, kulutuskestäväksi ja nopeaksi runkomateriaaliksi. Valitsimme testiin retkikäyttöön sopivia alle kahdentuhannen euron kajakkeja, jollaisilla suomalaiset enimmäkseen melovat. Lasi- tai hiilikuidusta tai lasikuitu-dioleenikomposiitista tehty kajakki on lähes poikkeuksetta polyeteenistä kajakkia nopeampi. Toisaalta voi olla järkevää valita yhdelle meriporukan jäsenelle la- sikuitupaattien seuraan polyeteeninen, sillä hän voi auttaa muita rantautumaan huonossa kelissä. Scorpio LV on ohjailtavuudeltaan omaa luokkaansa erilaisissa tilanteissa, mutta se rauhoittuu myös säyseämmäksi suuntavakaaksi kulkijaksi jäykän runkonsa ja esimerkillisen nostoevänsä ansiosta. Toki hintavampiakin merikajakkeja on, Pienet paatit mutta niistä innostuvat vain aktiivisimmat harrastajat
Näistä irtosi viimeinen viidennes pisteistä. Isot kajakit TE STIVOITTA JA AVALON MELANIE MELANIE kantaa suuren retkilastin melonta- TOIMITUKSEN VALINTA PRIJON MARLIN MARLIN on oiva esimerkki hyvin loppuun asti ominaisuuksista tinkimättä. Itselle paras materiaali löytyy osaavan myyjän avustuksella käyttötarvetta ja aiottuja olosuhteita tarkemmin tutkailemalla. Viittä vaille valmiita Monesta kajakista löytyi viimeistelyn ja yksityiskohtien osalta pientä parannettavaa. RETKI heinäkuu 2010 37. Se ei pärjää testivoittajalle merikelpoisuudessa, mutta valtaosalle melojista sen melonta-ominaisuudet ovat riittävät. T Arvostelutaulukot PIENIKOKOISILLE melontaominaisuudet istuin, polvituet, pedaalit lastiluukut yksityiskohdat ja viimeistely YHTEENSÄ ISOT KAJAKIT melontaominaisuudet istuin, polvituet, pedaalit lastiluukut yksityiskohdat ja viimeistely YHTEENSÄ painotus 60 % 20 % 5% 15 % 100 % Melanie 5,0 3 4 3,5 4,3 Aniara 3,6 3 4 3 3,4 Epsilon 3,7 5 4 3,5 3,9 Baffin 3,6 3 4 3 3,4 Eski 525 DCS 4,0 5 5 3,5 4,2 Eski 475 DCS 3,4 4 5 4 3,7 Meridian 3,5 5 5 3,5 3,9 Scorpio LV 4,0 5 5 4,5 4,3 Marlin 3,7 4 4 5 4,0 E S T I Zegul 530 3,1 4 5 4 3,5 Scorpio 3,7 5 5 5 4,2 Star 500 2,8 2,5 4 3 2,8 Bigfoot 1 4,0 3 5 1,5 3,5 Arvostelu Arvostelussa painotimme melontaominaisuuksia 60 prosenttiyksikön osuudella kokonaisarviosta. Welhonpesän uutuusmalli Bigfoot on hyvin lasikuidun näköistä ABS-muovia, joka kestää hankausta lasikuitua paremmin. Kun jokin ominaisuus materiaalin myötä vahvistuu, joutuu toisesta luopumaan. Osansa on myös huolenpidolla ja säilyttämisellä, joten huolto ja säilytysohjeet on syytä selvittää myyjältä ostotilanteessa. Muuten erinomaisessa tuotteessa jää kaipaamaan täsmällisyyttä muutamien pienten yksityiskohtien viimeistelyyn. viimeistellystä ja valmiista tuotteesta. Retkeilijän kajakki on miellyttävä säädettävä, mihin vaikuttaa suuresti istuinaukon, penkin, selkätuen, reisi- ja polvitukien sekä pedaalien kokonaisuus. Vanha kuitualus voi olla kulahtaneen ja naarmuisen näköinen. Pakkausominaisuuksiin vaikuttavat lastiluukkujen käytettävyys, tiiveys ja määrä sekä kajakin muut yksityiskohdat ja viimeistely. Sillä on vaikutusta esimerkiksi jalkatukien tuntumaan. Molemmat P&H Scorpiot ovat kolmikerroksista polyeteenikomposiittia, joka on testattujen muovipaattien materiaaleista selvästi jäykintä. Perussäädöt tulisi löytyä ilman mittavaa muokkaamista. Arvokkaasti iltalenkillä ja seuraretkillä sujutteleva herrasmies vannoo kevytkulkuisuuden ja nopeuden nimeen samalla vaalien huolellisesti herkempää kuitupaattiaan. Osa melontakelistä oli täysin tyyntä, mutta joinakin päivinä puhuri vinkui Saimaalla noin 1015 sekuntimetrin voimakkuudella. Raskas lasti tasapainottaa muttei vie aluksen vauhtia tai liikehtimiskykyä. Matalikoissa rymyävä luontokuvaaja tai kalliorannoille hamuava siekailematon seikkailija arvostaa kovaa kulutuskestävyyttä. Merellä sekä kulku- että käsittelyominaisuudet joutuvat kovemmalle koetukselle, joten painotimme merikelpoisuutta hieman järvioloja enemmän. Ne säilyttävät kuitenkin runkojäykkyytensä, kun taas huonosti säilytetty polyeteenikajakki saattaa olla kuumuudessa lommoille taipunut ja jämäkkyytensä menettänyt. Esimerkiksi Boréaleissa ne notkuvat runkomateriaalista johtuen, mitä ei taas tapahdu kummassakaan jämäkkärunkoisessa Scorpiossa. Sen voi ottaa suoraan kaupan hyllystä ilman mitään virittelyjä ja muokkauksia vaikka kuinka pitkälle retkelle luotettavaksi melontakaveriksi. Kansiluukkurakenne on erikoinen, mutta käytössä se osoittautuu luotettavaksi. Tätä arvostelimme 20 prosentin painoarvolla. Myös tärkein eli melontaominaisuudet ovat Marlinissa monelle menijälle kohdallaan. taan tavallisesta polyeteenistä ja Lettmann Meridian High Density -polyeteenistä. Kajakin suunnittelussa ja varustelussa on onnistuttu päivittämään onnistunut ja raikas kokonaisuus edellisten suosikkimallien pohjalta
Istuma-aukon viimeistelyssä valmistajilla on vielä mietittävää. Eräkettu Oy North-West Import Oy/Melontapiste Oy Bear & Water Ab Oy Bear & Water Ab Welhonpesä Oy maahantuojan www-sivut myotatuuli.fi sgu.nu erakettu.com www.north-westimport.net bearwater.fi bearwater.fi www.welhonpesa.fi valmistajan www-sivut myotatuuli.fi borealdesign.com lettmann.de phseakayaks.com prijon.com zegul.com www.welhonpesa.fi Neljä nuotiota myönnetään, jos varuste on erinomainen tuoteryhmässään. Kolme nuotiota kertoo onnistuneesta tuotteesta, joka on luokassaan ostamisen arvoinen. Kahden nuotion tuotteella Yhden nuotion varuste soveltuu heikosti pärjää tyydyttävästi. Ketterä käsiteltävyys ja hyvä suuntavakaus yhdistyvät erinomaisesti Scorpioissa ja Boréaleissa. Kun kajakki on tyhjänä ja sitä nostetaan yksin, aukon reunojen tulisi olla miellyttävästi muotoiltuja ja nostokohta voisi niissä olla merkitty. Pitkällä vesilinjalla varustetuissa kajakeissa kuten Eski 525:ssa ja Meridianissa peräsin on tarpeellinen, mutta niiden nostomekanismeissa on vielä kehitettävää. Melaparkki helpottaa melan sijoittamista levätessä, ja kovassa kelissä melalle on oltava selvä paikka reskutustilanteita varten. Ne toimivat moitteitta. Testin parhaat peräsimet ovat Boréalin Epsilonissa, Prijon Marlinissa ja Aniarassa. Kiinteällä evällä varustettu kajakki on useimmiten hyvin suuntavakaa, kuten Zegul 530, Aniara ja Melanie. Tärkeintä on kuitenkin opetella melomaan kajakilla myös ilman evää tai peräsintä. Valmistusmaakohtai- Maahantuojat merkki Avalon Boréal Design Lettmann P&H Prijon Tahe Welhonpesä maahantuoja/valmistaja Myötätuuli Oy Ab Friluftsentreprenörerna S.G.U. Pienet irtoamiset ja asennusten viimeistelyn huolimattomat jäljet olisi korjattavissa helposti, eikä sellaisia tulisi löytyä näin kalliista tuotteesta. Osa melojista käyttää niin sanottua narumallin melaparkkia, mutta se voi olla hengenvaarallinen kietoutuessaan melojan kaulan ympärille. varusteet kahden tonnin kajakit Testiryhmä meloo Pietarissa kohti Amiraliteettiä kovan kevättulvan aikaan. Asennuksessa käytettävien ruuvien, pulttien ja muttereiden mitta sekä malli saavat merkityksensä vasta siinä vaiheessa, kun niihin repii pakkauspussin tai kämmenselkänsä. testattuun käyttöön. 38 RETKI heinäkuu 2010. Suoranaista moitittavaa testatuissa malleissa ei ole, mutta aukon reunoja voisi vielä kehittää. Jos sellainen rikkoutuu tai vaurioituu reissussa niin ettei sitä voi korjata, on paatilla pystyttävä operoimaan kaikissa oloissa. Huiput esiin retkinuotioilla Retken testeissä käytetään viiden retkinuotion arvosteluasteikkoa. Nuotiomäärä kuvaa tuotteen ominaisuuksia testissä esitellyssä käytössä. Eniten pikkuvikoja löytyi Welhonpesän Bigfootista. Siksi olisi parempi, että mela kiinnitettäisiin tarvittaessa alukseen. Kajakkien varusteluissa on eroja. Aloittelija ei mielellään ohjaa kajakkia kallistelemalla pelätessään kaatumista, joten peräsin on silloin oiva ja turvallinen väline. Tavallinen kansiköysistö löytyy jokaisesta mallista, mutta testin parhaat köysistöt ovat molemmissa Scorpioissa ja Marlinissa hinausköysineen. Siinä on jäykkä verkko, jonka päällä vankka kumiköysi auttaa kiinnittämisessä. Viisi nuotiota saa tuote, johon on vaikea keksiä parannuksia. Peräsin vai evä? Peräsimen käyttöön tai käyttämättä jättämiseen on omat syynsä. Moni tekee kajakkiin omia henkilökohtaisia virityksiä ja hienosäätöjä, mutta testatuista paateista ilman muokkausta voisi hyvin lähteä suoraan melomaan Marlinilla, Scorpioilla ja Boréaleilla. siakin eroja on, sillä brittikajakit on usein varustettu evällä ja amerikkalaiset peräsimellä. Avaloneissa on oivallettu joustavasta verkosta valmistetun kansipussin materiaa- lin kuoleutuminen. Joissakin kajakeissa ei ole varsinaista melaparkkia etukannella tai varamelan paikkaa takakannella. Molemman merkin kajakkeihin evä tai peräsin tuo lisäksi hyvän suuntavakauden sivutuulessa
Jalkatuet notkuvat hiukan, mikä johtuu niiden rungosta ja polyeteenisen runkomateriaalin joustavuudesta. Hinta: 1 690 euroa Valmistusmateriaali: polyeteenimuovi Pituus: 518 senttimetriä Leveys: 56,5 senttimetriä Paino: 27 kilogrammaa Tilavuus: 375 litraa Maksimikuormitus: 147 kilogrammaa Lastitilojen lukumäärä: 3 Varusteet: kantokahvat, kansiköysistö, kompassisyvennys ja säätöevä Baffinin jalkatuet ovat kapeat ja runko notkuu. RETKI heinäkuu 2010 39. PIENIKOKOISILLE AVALONANIARA AVALON ANIARA >>> T E S T I Aniaraa voi suositella monipuoliseen järvi- ja merimelontakäyttöön sekä tavoitteelliseen kuntomelontaan. LASIKUITUINEN Aniara on suunniteltu pieni- ja keskikokoisille melojille. Korkea nokka leikkaa nätisti tiensä aaltojen halki, ja erittäin hyvin vartaloohjausta totteleva Baffin on mukava leikiteltävä kovemmassakin kelissä. Se on erittäin sulava ja suuntavakaa melottava myös sivutuulessa ja aallokossa. Baffinin pakkausominaisuuksissa ei ole moitittavaa, ja kumiset kansiluukut ovat tiiviit. Aukon etuosan parkkiin mela on helppo sujauttaa vaikka valokuvia ottaessa tai eväitä kaivellessa. Aniaran istuin on karu pehmustamaton lasikuitukuppipenkki ja selkätuki on KajakSportin kapea malli. Siinä on joustamaton verkko, jonka alle tavarat saa sujautettua. Luontokuvaaja tai lintubongari arvostaa melan helppoa sijoittamista nopeissa tilanteissa. Baffinin istuin on sijoitettu erittäin matalalle, mikä osittain mahdollistaa hyvän vartalo-ohjailutuntuman polvi- ja jalkatukien avulla. Peräsin helpottaa aloittelijan ohjausta, mutta kokeneempi meloja ei sitä Aniarassa edes kaipaa. Alus kulkee vakaasti sekä tyhjänä että lastattuna painon juuri vaikuttamatta matkanopeuteen tai käsiteltävyyteen. Siinä on hyvä kiinnityspaikka varamelalle sekä melaparkki istuma-aukon etuosassa ja etukannella. Kuppi-istuimen kiinnityskohdat ovat huonosti viimeisteltyjä, ja niissä olevat ruuvit ovat kohollaan. Baffinin kansiköysistössä ei ole moitittavaa. Päiväluukku helpottaa tavaroiden ja- kamista, ja sen rinnalla on kätevä köysistö kansilastia varten. Ne kahlitaan paikalleen paksummalla verkon päällä olevalla kumiköydellä. Luukkujen sulkemismekanismi ja vesitiiveys hivenen mietityttävät, mutta testikäytössä niissä ei ilmennyt vuotoja. Hivenen teräväreunaisen istuma-aukon etu- ja takapuolella on erinomaiset melaparkit, joiden soisi yleistyvän. Retkivarustuksen saa Aniaraan pakattua vaivatta, sillä sen kaksi lastausluukkua ovat erinomaisen isot. Aniarasta valmistetaan myös edullisempaa kansiluukutonta kuntoilukajakkia. Hinta: 1 840 euroa Valmistusmateriaali: lasikuitu Pituus: 520 senttimetriä Leveys: 59 senttimetriä Paino: 21 kilogrammaa Tilavuus: ei ilmoitettu Maksimikuormitus: 110 kilogrammaa Lastitilojen lukumäärä: 2 Varusteet: kantokahvat, kansiköysistö, kellukkeet ja peräsin BORÉAL DESIGN BAFFIN Baffin soveltuu erinomaisesti järville ja saaristomerioloihin sekä satunnaisesti virtaavan veden tai hankalien kapeikkojen reiteille. POLYETEENINEN Baffin on matalakantinen ja grönlantilaiskajakin tyyppinen. Rotevan mallinen kansi helpottaa pakkaamista. Kajakin sisäpuolisien osien viimeistelyssä on pientä parantamisen varaa. Baffinin kierresäätimellä nostettava evä on varmatoiminen, mikä tuo hyvän suuntavakavuuden sivutuulessa eikä kajakin ohjailemiseen mene turhaa energiaa hukkaan. Usein joustava verkko kuoleutuu todella nopeasti, joten tämä ratkaisu on kestävämpi. Ruostumattomasta teräksestä valmistettu peräsin on erittäin vankka. Se on helppo tuttavuus aloittelijalle ja merikelpoinen paatti osaavalle melojalle. Sulavasti muotoillut luukut roiskuttavat testatuista malleista vähiten kovassa tuulessa ja merenkäynnissä. Aniaran kansiköysistössä on hyvä verkkotasku
Peräsimen nosto- ja laskusysteemi vaatii hivenen totuttelua ja nostoköyden narulukon takimmainen ruuvinkanta hankaa köyteen sitä nirhaten. Etuluukun pohja on sisäpuolelta riittävän sulavalinjaisesti muotoiltu, joten se ei haittaa kajakkiin menemistä tai pikapoistumista. Hinta: 1 900 euroa Valmistusmateriaali: Diolen- ja lasikuitua sekä kennorakennetta yhdistävä komposiittirakenne Pituus: 475 senttimetriä Leveys: 55 senttimetriä Paino: 21 kilogrammaa Tilavuus: 270 litraa Maksimikuormitus: 125 kilogrammaa Lastitilojen lukumäärä: 2 Varusteet: kantokahvat, köysistö, verkkotasku, vaihdettavat polkimet ja peräsin TOIMITUKSEN VALINTA P&H SCORPIO LV Erittäin hyvin viimeistelty ja vankkarunkoinen Scorpio LV on monipuolinen kajakki järvi- ja meriretkille. SCORPIO LV on tutun Scorpion uusi pikkusisko tai -veli. Sopivan melonta-asennon säätäminen on vaivatonta, eikä se vaadi mitään erityistä virittelyä. P&H:n penkki ja istuma-aukko on kiitettävästi viimeistelty, eikä sieltä löydy teräviä reunoja tai hankalia yksityiskohtia. varusteet kahden tonnin kajakit LETTMANN ESKI 475 DCS Eski on erinomainen harrastekajakki sekä kuntoilu- että retkeilykäyttöön. KOMPOSIITTIRAKENTEINEN Eski 475 DCS on sekä kokeneelle että aloittelijalle erittäin helppo tuttavuus. Kajakin pieni koko merkitsee myös pienehköä pakkaustilavuutta, mutta oikeankokoinen meloja saa Eskiin varusteensa mahdutettua kahdesta Kajak-Sportin tiiviistä luukusta. Etuluukussa on kätevä aukaisukahva, johon on helppo tarttua vaikka neopreenihanskat kädessä. Eski on mukava ohjattava vartalolla, mutta se pysyy hyvin suunnassa muutenkin. Päiväluukut istuma-aukon etu- ja takapuolella ovat helposti käytettävissä melonnan aikanakin. Se saa kiitosta kaikenlaisilta melojilta, sillä paatti on todella miellyttävä melottava. Scorpio LV:n neljään lastitilaan saa varustuksen pakattua vesitiiviisti. Hinta: 1 850 euroa Valmistusmateriaali: kolmekerroksinen Corelite-polyeteenikomposiitti Pituus: 509 senttimetriä Leveys: 54 senttimetriä Paino: 25 kilogrammaa Tilavuus: 285 litraa Maksimikuormitus: 110 kilogrammaa Lastitilojen lukumäärä: 4 Varusteet: Nostokahvat, kansiköysistö, kompassisyvennys, lukituspiste ja nostoevä TE STIVOITTA JA 40 RETKI heinäkuu 2010. Kajakin pedaalit ja reisituet ovat testin parhaat. Aloittelijalle Scorpio LV voi tuntua aluksi rauhattomalta, mutta melontatekniikan oppimisen myötä sillä on mukava sujutella tai kikkailla aallokossa ja vaikka jokireiteilläkin. Lettmannin kannessa on muotoiluja, mutta melaparkki puuttuu eikä köysistössäkään ole valmista paikkaa varamelalle. Eskin istuin on miellyttävästi muotoiltu ja siinä on etäisyyssäätö. Selkätuki on vankka, mutta se ei estä takakannelle taipumista eskimokäännöksessä. Pedaaleita voi vaihtaa erijäykkyisiksi, mutta samalla peräsimen käyttö hankaloituu. Paatti tottelee vartalonliikkeitä erinomaisen hyvin, mutta rauhoittuu vakaammaksi kulkijaksi vankalla ja varmatoimisella evällä. Kansiverkko on joustavaa kudosta, joka toimii uutena kohtuullisesti. Se on helpposäätöinen, mutta se ei anna parasta mahdollista tukea tiukoissa tilanteissa. Penkin pehmuste on miellyttävä ja lämmin, samoin selkätuki. Kansiköysistössä on hyvät kiinnitysmahdollisuudet, melaparkki ja varamelan kuljetuspaikka takakannella. Se on testin kajakeista ketterin ohjailtava. Polvituet ovat erinomaiset, mutta poljinratkaisussa on parannettavaa. Testikajakissa on peräsin, mutta sitä ei välttämättä Eskissä tarvitse
Pitkässä ja hoikassa paatissa kulkee kesävarustus, mutta pakkaustilaa on niukasti. Hinta: 1 780 euroa Valmistusmateriaali: hiilikuitu-aramidi Pituus: 530 senttimetriä Leveys: 52 senttimetriä Paino: 25 kilogrammaa Tilavuus: ei ilmoitettu Maksimikuormitus: ei ilmoitettu Lastitilojen lukumäärä: 3 Varusteet: nostokahvat, kansiköysistö ja nostoevä Zegulin jalkatila on erittäin matala ja kapea, mutta se on siististi viimeistelty. WELHONPESÄ STAR 500 PE Star soveltuu lyhyemmille retkille ja hivenen kokeneemman melojan joka paikan paatiksi. TESTIN lyhyin ja siroin kajakki Star 500 PE on ensimmäinen suomalainen rotaatiovalettu polyeteeninen merikajakkimalli. Jalkatuet sen sijaan ovat tukevat ja erittäin helppokäyttöiset. Kapeassa paatissa istuintuntuma on erilainen ja vaatii hivenen totuttelua. Siinä on ratakajakin tuntua, sulavalinjaisuutta ja alkukiikkeryyttä. Tahenkin lastiluukkuina ovat KajakSportin tiiviit mallit. Star 500 tottelee hyvin vartalo-ohjausta, mutta hivenen askeettiset yksityiskohdat vaikuttavat kokonaistuntumaan. Kansiköysistössä on melaparkki edessä pujottamista helpottavalla pampulalla varustettuna. Etukannella on köysistössä melalle parkki. Varsinkin yksin melovalle Star 500 on pakkaustiloiltaan melko niukka. Kuminauhaan on laitettu pampula, mikä helpottaa melan lavan työntämistä sen alle. Hinta: 1 299 euroa Valmistusmateriaali: polyeteeni Pituus: 502 senttimetriä Leveys: 53 senttimetriä Paino: 22 kilogrammaa Tilavuus: ei ilmoitettu Maksimikuormitus: ei ilmoitettu Lastitilojen lukumäärä: 2 Varusteet: nostokahvat, kansiköysistö ja nostoevä Starin säätöevän nostomekanismi kaipaa viimeistelyä. RETKI heinäkuu 2010 41. Zegul kiihtyy erittäin hyvin vauhtiin, ja sillä meloo melko kokematonkin reipasta 78 kilometrin tuntinopeutta. Pienikokoisen istuma-aukon ja istuimen viimeistely on hyvä, mutta polvituet voisivat olla jämäkämmät. Muuten kajakki on viimeistelty erinomaisesti. Matala kansimalli ja pieni kokonaisvolyymi ei sovi parhaalla mahdollisella tavalla kansilastin kuljettamiseen, mutta normaaliretkien varusteet mahtuvat Zeguliin oikein hyvin. Siellä on myös varaus päiväluukulle, jonka voi halutessaan asentaa jälkikäteen. Istuma-aukon etupuolella oleva verkkotasku on joustavaa kumiköynnöstä. Ensikertalaiselle se on alussa huteran tuntuinen, mutta kokeneemmalla paatti ei tunnu edes epävakaalta. Kevytkulkuinen kajakki on monelle aloittelijalle hivenen hankala suunnassa pidettävä, mutta paatti rauhoittuu evällä ja melontataitojen karttuessa. T E S T I TAHE KAYAKS ZEGUL 530 Zegul käy erinomaisesti sporttiselle melojalle lenkkikäyttöön sekä kokeneemmalle kevytvarustuksella tapahtuvaan retkeilyyn. TAHE Kayaksin Zegul on malliston uusin kajakki. Takakannella on paikka varamelalle. Sama ominaisuus on myös takakannella. Kannessa on kulutuskestävä hiilikuitulaminaatti parkin alla. Polvituet ovat hyvät ja pedaaleista saa erinomaisen tuen. Tärkeimmän melontavarusteen eli kaverin kanssa liikkuvalle siinä on kohtuullisesti tilaa. Istuma-aukossa penkin takatila on viistetty takalaipion tilaksi ja perinteinen kuppi-istuin on kiinnitetty siististi. Zegulin kansiluukkujen ruuvien kannat ovat jääneet hieman pitkiksi, joten pakatessa pitää olla tarkkana, ettei niihin riko pakkauspusseja
Sen nopeuteen tai ohjattavuuteen ei lastaaminen vaikuta heikentävästi. Siistit kansiluukut eivät pärskytä, ja köysistössä on kaikki tarpeellinen melaparkkia lukuun ottamatta. Klassisen selkeässä Melaniessa on kaikki tarvittava. Istuimen selkävyö on malliltaan kapea. Takapiikissä on pieni purkkiluukku josta pitkään takapiikkiin pääsee kätevästi käsiksi. Melanien pedaalit ovat kiitettävän tukevat ja helposti säädettävät. Pitkä vesilinja tuo nopeutta, ja vain vähäinen rocker eli rungon kaarevuus lisää mukavasti tukevuutta. Kansiköysistön ruuvinkannat ovat jalkatilassa kiusana Hinta: 1 699 euroa Pituus: 581 senttimetriä Leveys: 57 senttimetriä Paino: 26 kilogrammaa Tilavuus: 220 litraa (etu ja takaruuma) + istuinaukko 200 litraa Maksimikuormitus: ei ilmoitettu Lastitilojen lukumäärä: 2 Varusteet: nostokahvat, kansiköysistö ja nostoevä TE STIVOITTA JA lastia pakattaessa. Melaniessa on Aniaran tapaan erittäin teräväksi viimeistelty istuma-aukon kaulus, johon aukkopeitteen saa tiiviisti. Muuten tilaan olisi vaikea sulloa varusteita. Lasikuituinen kuppi-istuin on samaan tapaan kiinnitetty niin, että liitoskohdat irvistelevät ja kupukantaiset rosteriruuvinkannat ovat kohollaan. varusteet kahden tonnin kajakit ISOT KAJAKIT >>> AVALON MELANIE Melanie toimii erinomaisesti pitkillä ja vaativilla retkillä suuren lastaustilansa ja mainioiden melontaominaisuuksiensa ansiosta. LASIKUITUINEN Avalon Melanie on suurten järvien ja meren tyyni kulkija. Pieni haitta korjautuisi käyttämällä kupukantamuttereita. Takanansien vertailua: Star 500, Scorpio LV, Zegul, Aniara, Baffin, Eski 475, Melanie, Meridian, Eski 525, Bigfoot ja Scorpio. Eskin kannelta puuttuu melaparkki. Tahe Zegulin sulavalinjainen runko ja nostoevä. Boréal Baffinin säätöevä toimii kiertokytkimellä. Bigfootin evän säätömekanismi irtoaa helposti. 42 RETKI heinäkuu 2010. Tukevampi runkomateriaali ja hivenen leveämpi vyömalli antaisivat vielä paremman tuen ja tuntuman. Kahteen pakkaustilaan pääsee kolmesta luukusta. Melanie on testin kankeimpia käänneltäviä ilman voimakasta paatin kallistamista, mutta kokeneempaa melojaa se ei haittaa
Epsilonin reilunkokoinen istuma-aukko on hyvin viimeistelty. Kohtuullisen pitkä vesilinja tuo vakautta kulkuun, mutta Epsilon taittuu myös tiukempiin käännöksiin viimeistään peräsimellä. Jos istuin on väärässä kohdassa melojan painoon tai lastiin nähden, kajakki kyntää helposti. Aloittelija meloo sillä mielellään, ja ekspertti taas nautiskelee hyvästä ohjattavuudesta. Siirtomekanismi on samassa kiskossa jalkatukien säädön kanssa. Istuimessa ei ole erillistä pehmustetta, mutta selkätuki on jämäkkä ja miellyttävä. Pitkähköön paattiin toivoisi varsinkin takalaipioon toista kansiluukkua. Eskin muotoa on haettu Länsi-Grönlannin kajakkimalleista. Polkimia voi vaihtaa erijäykkyisiin, mutta se ei poista perusongelmaa. Eskin suurikokoinen istuma-aukko on viimeistelty huolellisesti ja miellyttävä istuin on siirrettävä. Varusteet mahtuvat kajakin kahteen lastaustilaan erinomaisesti. Matalalle sijoitettu istuin ja pehmeät polvituet ovat miellyttävät, mutta Epsilonin polkimet notkuvat kiinnikerungossaan. Kansiköysistöstä puuttuu edestä melaparkki ja takakannelta varamelan kiinnityspaikka. Lettmannin polvituet ovat erinomaiset, mutta kajakin hyvän peräsimen pedaalit jättävät hivenen toivomisen varaa. Eski on herkkä paatti väärälle painopisteelle. Sen saa nostettua ja laskettua ilman takeltelua ja mekanismi on kestävä. Epsilonin peräsin on testin parhaimmistoa. Hinta: 1 690 euroa Valmistusmateriaali: polyeteeni Pituus: 518 senttimetriä Leveys: 59,7 senttimetriä Paino: 29 kilogrammaa Tilavuus: 415 litraa Maksimikuormitus: ei ilmoitettu Lastitilojen lukumäärä: 2 Varusteet: nostokahva, kansiköysistö ja peräsin LETTMANN ESKI 525 DCS Eskeistä kookkaampi on perusvarma retkipaatti ja selkeäliikkeinen kuntoilukajakki. ESKI 525 on vakaa kulkija, joka luonteensa puolesta muistuttaa valmistusmaansa Saksan autoja: se ei herätä suuria intohimoja puolesta tai vastaan ja on monissa oloissa kelpo kulkija. Muuten kajakin tukeva ja selkeäkäyttöinen Feathercraft-peräsin on testin parhaimmistoa. T E S T I BORÉAL DESIGN EPSILON Epsilon soveltuu monipuoliseen melonta- ja vaikka vuokraamokäyttöön. POLYETEENISTÄ valmistettu Epsilon ilahduttaa Baffinin tapaan helppoudellaan. Vesilinja on pitkä ja pohja vain hivenen kaareva. Ohjausnivelen sijoittelu ei anna parasta mahdollista tukea ja pedaalit joustavat turhan paljon. Lastitilojen väliseinät ovat läpinäkyvää levyä, ja niissä on kalvomateriaalista valmistetut ilmastointiventtiilit, joiden todellisesta hyödystä on vaikea saada selvyyttä. Mukana tuleva rosteriperäsin on erittäin jämäkkä, mutta sen nosto- ja laskujärjestelmä on aavistuksen kankea käyttää. Kajakin kolmeen pakkaustilaan mahtuu kaikenlaisten reissujen varusteet ja kansiköysistö on kattava. Matala englantilaistyyppinen takakansi mahdollistaa hyvät liikehtimisominaisuudet ja eskimon pyörittämisen. Kajakissa istutaan erittäin matalalla, ja se tottelee vartalo-ohjailua erinomaisesti. Hinta: 1 990 euroa Valmistusmateriaali: Diolen- ja lasikuitua sekä kennorakennetta yhdistävä komposiittirakenne Pituus: 525 senttimetriä Leveys: 58 senttimetriä Paino: 24 kilogrammaa Tilavuus: 360 litraa Maksimikuormitus: 165 kilogrammaa Lastitilojen lukumäärä: 2 Varusteet: nostokahvat, kansiköysistö ja peräsin RETKI heinäkuu 2010 43. Polvituet ovat miellyttävät, mutta pedaaleihin toivoisi enemmän jämäkkyyttä
Meridianissa on sama pieni vaiva peräsimen käyttököysissä kuin Eskissä. Marlin on monelta osin näistä kehitetty parempi ja nykyaikaistettu versio. Ruostumattomasta teräksestä valmistettu peräsin on erittäin vankka. Säädettävien polvitukien ja portaattomasti säädettävän istuimen ansiosta oikean melonta-asennon löytyminen on helppoa. Marlinin siirrettävä penkki on miellyttävä, ja siinä on irrotettava pehmuste. Se ilahduttaa, sillä suuressa osassa testatuista kajakeista on Hinta: 1 469 euroa Valmistusmateriaali: HTP-polyeteeni Pituus: 518 senttimetriä Leveys: 58 senttimetriä Paino: 27 kilogrammaa Tilavuus: 332 litraa Maksimikuormitus: 130 kilogrammaa Lastitilojen lukumäärä: 3 Varusteet: nostokahvat, kansiköysistö, hinausnarut edessä ja takana sekä peräsin TOIMITUKSEN VALINTA vielä jotain pientä viriteltävää ennen vesille menoa. 44 RETKI heinäkuu 2010. Selkätuki on malliltaan melko korkea ja tukeva. Lastaamattomana Meridian on hivenen levoton, joten suunnassa pysymiseen on hyvä käyttää vakiovarusteena olevaa peräsintä. Lastattuna Meridian tulee kuormata selkeästi takapainoiseksi, jotta sen suuntavakaus ja ohjailtavuus säilyvät. Kallistuskulman takaa löytyy vielä toinen kohta, josta kajakin saa oikaistua pystyyn. Sen tunnetut sisarmallit SeaYak ja Kodiak ovat likimain hintaluokkansa myydyimpiä joka paikan retkikajakkeja. Hinta: 1 835 euroa Valmistusmateriaali: High Density -polyeteeni Pituus: 520 senttimetriä Leveys: 59 senttimetriä Paino: 27 kilogrammaa Tilavuus: 396 litraa Maksimikuormitus: 180 kilogrammaa Lastitilojen lukumäärä: 2 Varusteet: nostokahvat, kansiköysistö ja peräsin Meridianin polkimet ovat kiinni samassa kiskossa kuin penkki. PRIJON MARLIN Prijon Marlin toimii monipuolisessa melontakäytössä meriolosuhteissakin. Sillä voi pistäytyä myös virtaavan veden reiteille. HTP-POLYETEENISTÄ valmistettu Marlin on mielenkiintoinen uutuus. varusteet kahden tonnin kajakit LETTMANN MERIDIAN Meridian käy monipuoliseen melontaretkeilykäyttöön jokiin, järville ja rannikkomerelle ja vaikka vuokraamokäyttöön. LETTMANN Meridian vastaa monin tavoin Eski 525:ttä, mutta se on valmistettu High Density -polyeteenistä. Sivutuulisissakin oloissa sitä voi viedä suuntaan vaikka kelpo peräsimellä. Marliniin mahtuu pitkänkin reissun varusteet, ja oivaan kansiköysistöön saa taakse tavaraa kiinni. Kajakin kahden lastiluukun lisäksi etukannella on varaus päiväluukulle. Ominaisuutta arvostaa kylmissä vesissä liikuttaessa. Se on hivenen alkuherkkä kallisteluille varsinkin lastaamattomana, mutta lastissa ja kokeneemmalla melojalla se toimii mainiosti. Meridianin istuin on laadukas ja hyvin pehmustettu. Takakannelle taivuttelu on hivenen rajallista. Marlin pysyy hyvin suunnassa totellen vartalo-ohjailua. Narut roikkuvat löysänä tiellä ja nostoköysi hankaa kiinnikkeen ruuvinkantaan. Pehmeärunkoinen päiväluukku on kätevä mutta hankala puhdistettava ja kuivattava. Tiiviit luukut pitävät kosteuden loitolla, ja kansiköysistössä on hyvät paikat tarvittaville varusteille. Suuret lastiluukut helpottavat pakkaamista, ja neopreenikansi-muovikansi-yhdistelmä on oikein suljettuna myös vesitiivis, vaikkei se ole kaikista kätevin vaihtoehto. Aukon reuna on pyöreäksi viimeistelty ja reisituet antavat hyvän ohjailutuntuman. Se on oiva ja suuritilavuuksinen vaihtoehto kovaan rymyämiseen. Marlinin voi ottaa suoraan kaupan hyllystä retkimelontakäyttöön
Kannen varustelu on retkikäyttöön sopiva, sillä siinä on melaparkki edessä ja varamelalle oma paikkansa. Takakansi on maltillisen korkuinen. Bigfootin neljään pakkaustilaan mahtuu pitkän retken varusteet. Kovemmassa merenkäynnissä Scorpio suorastaan houkuttelee kikkailemaan, ja aallokossa se on merisurffaajan paras kaveri. Evä antaa lisää suuntavakautta, mutta sen säätömekanismin viimeistelyssä on toivomisen varaa. Etukannessa on syväys kompassille. Bigfoot kulkee suoraan ja ryhdikkäästi sivutuulessakin, eivätkä korkea kansi ja keula kiusaa. Bigfoot tottelee kohtuullisen hyvin vartalo-ohjausta, ja sen reisituet antavat hyvän ohjailutuntuman. Liimapärskeet siellä täällä, irronnut evän säätimen suojakuori, niittauksistaan hellinnyt istuinpäällinen, irti kuoriutuneet polvitukien ohuet pehmusteet ja selkähihnan liian lyhyt tukinaru eivät kuulu tämän hintaluokan tuotteeseen. Kajakissa on kaksi päiväluukkua, ja varsinkin etuluukun käyttäminen on vaivatonta. T E S T I P&H SCORPIO Scorpio soveltuu monipuoliseen melontakäyttöön. Sopivankokoiselle melojalle Scorpiossa on tarjolla mahtava melontakontrolli. Scorpion jalkatuet ovat vankat, kansi siististi viimeistelty ja päiväluukku sulavalinjainen. Hinta: 1 850 euroa Valmistusmateriaali: kolmekerroksinen Corelite-polyeteenikomposiitti Pituus: 516 senttimetriä Leveys: 56 senttimetriä Paino: 25 kilogrammaa Tilavuus: 305 litraa Maksimikuormitus: 275 kilogrammaa Lastitilojen lukumäärä: 4 Varusteet: nostokahvat, kansiköysistö, lukituspiste ja nostoevä WELHONPESÄ BIGFOOT 1 Bigfoot mukautuu lyhyistä matkoista hyvin pitkiin reissuihin vaihtelevissa oloissa. ABS-MUOVISTA valmistettu uutuuskajakki Bigfoot on nimensä mukaisesti suunniteltu isompijalkaisille tai ylipäätään sellaisille melojille, jotka eivät mahdu tai halua mahtua pienempiin kajakkeihin. Hinta: 1 590 euroa Valmistusmateriaali: ABS-muovi Pituus: 534 senttimetriä Leveys: 57 senttimetriä Paino: 25 kilogrammaa Tilavuus: ei ilmoitettu Maksimikuormitus: ei ilmoitettu Lastitilojen lukumäärä: 4 Varusteet: nostokahvat, kansiköysistö, kompassisyvennys ja nostoevä RETKI heinäkuu 2010 45. Siitä saa pitkäikäisen melontakaverin. SCORPIO on jämäkkä ja vahva kajakki. Neljään pakkaustilaan mahtuu hyvin reissuvarusteet ja päiväluukku on helppokäyttöinen. Jämäkät reisija polvituet ovat tietysti hivenen kajakkiin astumisen tiellä, joten yhtä helposti Scorpioon ei sujahdeta kyytiin kuin esimerkiksi Welhonpesän Bigfootiin. Scorpion istuinaukko, istuin ja pedaalit eivät jätä juuri toivomisen varaa ja viimeistelykin on kohdallaan. Bigfootin yksityiskohtien viimeistely jättää molempien testattujen paattiryhmien osalta eniten toivottavaa. Se on erinomaisen sulava ohjailtava, ja se tottelee melojan liikkeitä ihailtavan hyvin ollen kuitenkin riittävän tukeva. Pohjan muotoilussa on sen verran paljon kaarevuutta, että suunnassa pysymistä varten tarvitaan evää varsinkin kokemattomamman melojan käytössä. Evällä Scorpio kulkee kurssissa suoraan sivutuulessakin. Perinteinen kuppipenkki mahdollistaa tanakan vyön kera eskimoiden pyöräyttelyn ja melottaessa tehokkaan keskivartalon liikkeen. Bigfootin nostokahvat ovat miellyttävät nostaa. Kansi on korkealla ja varsinkin matalalla eskimotyylillä kapeahkolla otteella melovien tulee muokata melontatyyliään tällä paatilla melottaessa. Evän nostomekanismi on toimiva ja vapautuskytkin jämäkkä. Lisäksi jalkatilaan mahtuu bulkkaamaan eli tunkemaan tavaraa polkimien taakse. Sen runko jalkatilassa on muhkea, mutta kajakissa on sille riittävästi tilaa
Viitoitettujen taipaleiden suosio johtuu osin suunnistuksen helppoudesta. SAMANLAISET OPASTEET EIVÄT SOVELLU KAIKKIIN MAASTOIHIN TAI JOKAISEEN VUODENAIKAAN. Opastetuilla poluilla voidaan retkeilijöiden aiheuttama kulutus ohjata rakennetuille ja huolletuille urille. Kolikolla on myös kääntöpuolensa: Jotkut kokevat viitoitettujen taipaleiden pilaavan vapauden tunteen. Reitin kuvaus sekä tarkat etäisyydet auttavat vierailijaa suunnittelemaan kulkujaan etukäteen. Merkityt reitit palvelevat retkeilijöitä, mutta samalla luontoa pystytään suojelemaan entistä paremmin. Onneksi tällaisillekin ajatuksille löytyy runsaasti tilaa erämaissa ja syrjäseutujen saloilla, joissa vastaantulijoita on vähemmän kuin karhuja ja askeleet joutuu sijoittamaan vain porojen tai hirvien tallaamille keinoille. Sorastetut polut, jyrkkien rinteiden rappuset ja soiden poikki linjatut pitkospuut suojelevat aluskasvillisuutta ja maaperää tuhansien kulkijoiden miljoonilta askelilta. Polun varren taukopaikat tarjoavat tovin lepoa jaloille ja eväshetken kurnivalle vatsalle. Reittien linjauksella voidaan ohittaa kulutukselle herkimmät ja eniten suojelua vaativat kohteet. Puiden kylkiin sutaistut maalimerkit tai maahan isketyt tolpat ovat heille harmillinen signaali muiden ihmisten läsnäolosta ja luonnon koskemattomuuden katoamisesta. Toisaalta merkityt reitit auttavat myös omia uria tai luonnon hiljaisuutta etsiviä 48 RETKI heinäkuu 2010. MERKINTÄTAVAT OVAT MUUTTUNEET VUOSIKYMMENTEN SAATOSSA. M erkityt retkeilyreitit keräävät kävijöitä sankoin joukoin. Vaativuudeltaan eritasoisten polkujen luokittelu helpottaa omalle kunnolle ja taidoille sopivan retken suunnittelua. Viitoitettua polkua on helpompi markkinoida kuin ilman palvelurakenteita olevaa retkikohdetta. Osa retkeilijöistä pelkää eksymistä, joten reppua ja rinkkaa kannetaan maalimerkiltä seuraavalle kulkien. Jos merkityn taipaleen linjaus on tehty ajatuksella, polku poikkeaa automaattisesti seudun parhailla luonto- ja kulttuurinähtävyyksillä sekä näköalapaikoilla. Vaikka oma taival olisi opastettu, maastoon ei pidä lähteä koskaan ilman karttaa: yksikin epäselvästi viitoitettu polunristeys tai hetkellinen omiin ajatuksiin vajoaminen voi aiheuttaa reitiltä harhaantumisen. varusteet opastevertailu teksti ja kuvat Joel Ahola Merkiltä toiselle MAASTOON VIITOITETUT RETKEILYREITIT PALVELEVAT SEKÄ KULKIJOITA ETTÄ LUONTOA. He saattavat etsiä luonnosta sen alkuperäistä estetiikkaa ja kauneutta
Saariselän ja Sompion luonnonpuiston välinen osuus vanhasta Ruijan keinosta on viitoitettu nykyisin retkeilyreitiksi. "Alimmat kivet Ruijanpolun merkeissä ovat useimmiten niin raskaita, että niiden nostamiseen on tarvittu kaksi ihmistä tai erittäin riski mies. Tämän Ruijanpolun osuuden alkuperäinen käyttö loppui 1900-luvun ensimmäisinä vuosina, kun Prospector-kultayhtiö rakensi tien etelästä Laanilaan. Talvireittien varsille pystytettiin puupaaluja, joiden kärjet veistettiin lohenpyrstön muotoisiksi alaspäin osoittaviksi kartioiksi. Opasteiden vienti maastoon on edelleen suurin kustannustekijä, joten pitkäaikaisten opasteiden käyttö on järkevää", Antti Raita selventää puulätkien kiinnitystä. Värin lisäksi opasteen ympäristöstä poikkeava muoto herättää huomiota. Puupalikat kestävät kymmenisen vuotta. Seuraavalla vuosisadalla kruunu velvoitti paikallisia asukkaita merkitsemään reitin siten, etteivät matkalaiset eksyneet. "Mäntyihin tehdyt pilkat pohjoisempana reitillä ovat kaarnan kylestymisestä päätellen kivimerkkejä vanhempia", Rautiainen jatkaa. Väriä ja näkyvyyttä Nykyisin puiden kyljet säästetään kirveen iskuilta, eikä tunturikeskusten luontopolkuja merkitä kivikasoin. kulkijoita, sillä opastettujen taipaleiden ansiosta retkikohteiden polkujen ulkopuolella on autuaan rauhallista. Vuosisatojen perintö Kulkureittien merkitseminen on alkanut paljon ennen varsinaisen retkeilyn eli turhankävelemisen syntymistä. Avotunturissa polun paikka osoitettiin päällekkäin kasatuilla kivilaatoilla. Pilkoilla merkittyjä vanhoja kulkureittejä on monin paikoin Pohjois-Suomessa ja Kainuussa. Puiden kylkiin kiinnitettävät maalatut salmiakkikuvioiset laudanpalat ovat nykyisten reittimerkintöjen eliittiä. Vuotsolainen poromies Jouko Alakorva arveli, että kiviset merkit olisi tehty 1900-luvun alussa, mutta varmaa tietoa ei ole", selventää Metsähallituksen erikoissuunnittelija Pirjo Rau- Opastetut taipaleet tuovat turvaa vaeltajalle ja auttavat retken suunnittelussa. Maalimerkit peittyvät helposti tuiskuavaan lumeen, mutta laudanpala erottuu muotonsa puolesta myös ohuen lumiharson alta. Kesä- ja talvireitit voi erotella värikoodien ohella lisäkilvin. Maalimerkkien ohella joillakin reiteillä käytetään muovinauhoja. Järvillä ja soilla porojen vetoura merkittiin vuosittain risuilla. Reittimerkeillä haetaan näkyvyyttä, joten kirkkaat värit kuten keltainen, oranssi ja punainen ovat suosioissa. Tavallisin merkintätapa oli kirveellä puunkylkeen iskettävä paljas kohta eli pilkka. Sen sijaan kivistä kasatut reittimerkit ovat erittäin harvinaisia. Tosin tuulessa repeytyvät ja auringon haurastamat nauhat eivät ole yhtä ympäristöystävällisiä kuin puupalikat. Ne erottuvat maastosta kokonsa puolesta paremmin kuin pelkät maaliläikät, joita joutuu uusimaan muutaman vuoden välein. Posti ja kauppatavarat kulkivat molempiin suuntiin. Niitä on käytetty jo yli kymmenen vuotta. Reitin uudelleen linjaus tai värikoodin vaihtaminen onnistuu puulätkien avulla vaivatta, mutta ainakin kallioon ja kiviin maalatut reittimerkit säilyvät maastossa vielä vuosikymmeniä kulkureitin siirtämisen jälkeen. Puiden kylkiin kiinnitetyt laudanpalat otettiin tiettävästi käyttöön ensimmäisenä Nuuksion kansallispuistossa. Alkuperäisiä Ruijanpolun kivilatomuksia on edelleen maastossa etenkin Sompion luonnonpuiston alueella. "Laudanpalat valmistetaan edullisena sarjatyönä. Ne säästävät luontoa siirtämällä kulutuspaineen pienelle alueelle. tiainen, joka on ollut kartoittamassa vanhoja reittimerkkejä osana kulttuuriperintökohteiden inventointia. Hän työskentelee puistonhoitajana Nuuksion kansallispuistossa. Ruijanpolkua pidetään yhtenä Suomen vanhimmista keinoista: se mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran jo 1500-luvun lopulla. Hyvät kokemukset merkistä ovat houkutelleet myös muutamat muut Metsähallituksen eteläiset kohteet käyttämään niitä reiteillään. Esimerkiksi Lapista Ruijaan Jäämeren rannalle vei useita talvi- ja kesäreittejä, joita pitkin lähdettiin pakoon nälkää tai pahoja tekoja. Vanhimpia keinoja on saatettu käyttää jo tuhansia vuosia. Nauloja ei lyödä pohjaan asti, vaan niihin jätetään puun tarvitsemaa kasvuvaraa. Lisäksi ne joutuvat helposti myös ilkivallan kohteeksi. Olemme ratkaisseet pulman maalaamalla myös raidallisia merkkejä", Raita vinkkaa muille reittien huoltajille. RETKI heinäkuu 2010 49. Maalattuihin palikoihin porataan valmiiksi reiät, joista merkit naulataan puiden kylkiin. "Kun samassa kohteessa on useita merkittyjä polkuja, opasteiden näkyvimmät värit loppuvat nopeasti kesken. Puiden kylkiin sutaistavat maalimerkit ovat syrjäyttäneet pilkat, ja avotunturissa käytetään reittimerkkeinä erilaisia puupaaluja
Valitettavasti vanhat kivilatomukset sekoittuvat maastossa turistien kyhäämiin kivitorneihin. Hakkuuaukeilla maalia joudutaan usein tuhrimaan kantoihin, kiviin tai kallioon, jolloin lumituisku peittää nopeasti reittimerkinnät kuorrutuksellaan. Siksi on erittäin tärkeää, että Sompion luonnonpuiston Ruijanpolun kivilatomuksiin ei lisätä omia kerroksia. Puuta kiertävä väripanta erottuu yksittäistä täplää paremmin, mutta tällöin maalia ja aikaa kuluu selvästi enemmän. Aiemmat maalit rapisevat alas männyn kaarnan mukana tai tuohen uusiessa pintaansa. Esimerkiksi Suomussalmella kulkevan Vienanreitin merkkipuita ja niiden ympäristöjä on hakkuiden yhteydessä kaadettu. Avotunturialueilla reittejä on merkitty kivistä kasatuin latomuksin. Kirkkaat värit erottuvat helposti kotimaisten puulajien kyljiltä. Männyn kylkiin veistetyt kuorettomat laikut kuroutuvat vähitellen sivuilta umpeen tehden puusta muhkuraisen. Sen sijaan liian vaaleat värit eivät näy koivun tai haavan pinnalta. Vaikka maalimerkkejä on nopea sutia puiden kylkiin, työmäärä on suuri, sillä merkintöjä pitäisi uusia muutaman vuoden välein. Pilkkoja voi löytää lähinnä mäntyjen kyljistä, sillä muinoin veistetyt koivut ovat jo lahonneet ja kuusien pilkat muuttuvat nopeasti pihkaiseksi pahkuraksi. Niittejä ei pitäisi iskeä puun kuoreen, vaan niillä yhdistetään vain nauhan päät toisiinsa. Kaupallisuus saattaa häiritä joitakin patikoitsijoita, mutta nauhoihin painettavat yhteistyökumppaneiden mainoslogot voivat taata vähävaraiselle yhdistykselle reitin ja taukopaikkojen huoltoon tarvittavat varat. HISTORIALLISET OPASTEET kuva Pirjo Rautiainen VANHOISTA reittimerkinnöistä parhaiten ovat säilyneet kirveellä puuhun isketyt pilkat. Tällä tavoin kiinnitetyt nauhat on helppo poistaa maastosta reitin uudelleen koodauksen tai linjauksen yhteydessä. Kerran maalaamalla merkittyä reittiä on vaikea linjata uudelleen, sillä aiempia merkkejä ei voi poistaa. Värikkäisiin nauhoihin voidaan painaa reitin tunnukset, jolloin retkeilijä tietää olevansa varmasti oikealla uralla. Etenkin kallioon ja kiviin värjätyt läiskät johdattavat retkeilijöitä harhaan vielä vuosikymmeniä reitin linjauksen muuttumisen jälkeen. PUUN ympärille kietaistavat muovi- ja kangasnauhat erottuvat hyvin maastosta. varusteet opastevertailu MAALIMERKIT NAUHAT PUIDEN kylkiin maalatut väriläiskät ovat yleisin retkeilytaipaleiden merkitsemistapa. Nauhat saattavat repeytyä myös puun kasvaessa paksuutta, sillä merkkiä on vaikea asettaa tarpeeksi löyhästi puun ympärille. Vanhimmat pilkat voivat olla parisataavuotiaita. Maalimerkit katoavat muita merkintöjä helpommin metsätöiden yhteydessä. Maalimerkkien valttina ovat nopeus ja materiaalikustannusten vähyys: merkitsijä kulkee maastossa maalipurkin kanssa ja sutii merkit puiden kyljille. Entisiä taipaleita on opastettu myös puupaaluin, joiden huipulle veistettyyn loveen on asetettu viistosti maahan sojottava viitta. Samanlaisia merkkejä on käytetty saariston avokalliopolkujen viittoina. Kun puun kylkeen tulee sentin verran lisää vuosikasvua, puun ympärysmitta on pidentynyt jo yli kuudella sentillä. Nauhat joudutaan kiinnittämään usein nitojalla. Pilkat rinnastetaan muinaismuistolain suojelemiin kohteisiin, mutta silti niitä kohdellaan kaltoin. Nuoli ei ole osoittanut kulkusuuntaa vaan kummalta puolelta tolppaa polku on linjattu. 50 RETKI heinäkuu 2010. Joillakin reiteillä on käytetty pyöreän maalitäplän sijaan sapluunan avulla ikuistettua reittilogoa, kuten oravan tai linnun hahmoa. Muovi saattaa haurastua auringossa ja repeytyä tuulessa, joten merkeistä voi syntyä maastoon jätettä. Kangasnauha on täten muovia ympäristöystävällisempää, eikä se joudu kestävyytensä vuoksi yhtä helposti ilkivallan kohteeksi
Puukiilalla tai naulalla kiinnitettyyn vanerin palaan voidaan värjätä reitin tunnus. HettaPallas-reitin lisäksi Suomessa on hyvin vähän avotunturiin linjattuja taipaleita. Tällaisten reittimerkintöjen kustannukset nousevat selvästi edullisimpia maalimerkkejä korkeammaksi, mutta hyvin erottuvat tolpat säilyvät maastossa jopa vuosikymmeniä. Kun nauloihin jätetään sentin kanta, puulle annetaan useita vuosia aikaa kasvaa paksuutta. Kulku Suomen huipulle on opastettu matalin oranssinvärisin puupaaluin, jotka katoavat tal- veksi nietosten alle. Metsähallituksen Etelä- ja Lounais-Suomessa käyttämän merkintätavan soisi lisääntyvän kautta maan. Reittimerkit erottuvat muotonsa puolesta vaikka ohut lumikerros peittäisi niiden värityksen. Suomusjärven Patikan Ketunkierroksellaan käyttämät seipään nokkaan isketyt kanisterit eivät hivele kauneudellaan silmää, mutta niiden avulla paikoin umpeen heiniä ja puskia kasvanut reitti löytyy vaivatta. RETKI heinäkuu 2010 51. Kirkkain värein maalatut lautapalikat erottuvat maastosta muotonsa ja värinsä ansiosta esimerkillisesti. Tolpat on tarkoitettu kesäreitille, mutta moni talvivaeltaja seuraa niitä kerolta kerolle kavuten. Puulätkät kiinnitetään nauloin ennalta porattujen reikien kautta. Maalattujen puulätkien valmistus tuntuu maallikosta kalliilta käsityöltä, mutta käyttäjät ovat vakuuttuneet merkintätavan edullisuudesta. Paalullisia reittimerkkejä kannattaa suositella etenkin reiteille, joiden rakentamiseen saadaan ulkopuolista tukea, mutta niiden huolto jää yhdistyksen omille harteille. Järeät paalut näkyvät pitkänä nauhana aurinkoisessa avotunturissa, mutta sateisella säällä pilvet laahaavat kerojen rinteitä peittäen näkyvyyden lähes tyystin. Reittimerkit on helppo poistaa maastosta, jos retkipolun lin- jausta halutaan muuttaa tai opasteiden väri joudutaan vaihtamaan. Sarjatyönä valmistettavien palikoiden kustannukset jäävät pieniksi, ja kestäviä merkkejä joudutaan uusimaan perinteisiä maalimerkkejä harvemmin. Puulätkien kiinnittämisen yhteydessä niihin voidaan liimata pala heijastinnauhaa, jolloin reitin seuraaminen onnistuu helposti myös otsalampun valokiilassa syysillan pimeydessä. Erilaisiin seipäisiin joudutaan turvautumaan myös talousmetsien hakkuuaukeilla. ERILLISMERKIT REITTIVIITAT VÄRIKKÄÄT laudanpätkät ovat vähitellen korvaamassa perinteisiä maalimerkkejä. Värialue on usein pinta-alaltaan laajempi kuin puunkylkiin sutaistujen merkkien. Samanlaisia matalia puutolppia käytetään yleisesti myös tunturikeskusten luontopoluilla, jolloin värikkääseen paaluun on kiinnitetty usein myös reitin tunnukset. Puun sijasta voidaan käyttää myös kierrätettäviä pellin paloja tai vaikkapa heijastimia, mutta tällöin kustannukset nousevat. KOLMIMETRISET hirsiseipäät ovat tulleet tunturivaeltajille tutuiksi Hetan ja Pallaksen välisellä retkeilyreitillä, joka on linjattu maastoon jo vuonna 1934. Tolppaviitoitusta on alettu käyttää avotunturin lisäksi myös metsäisillä taipaleilla. Tällöin reittiviitat ovat arvokkaita ja suuntanuoltakin tarvitaan, sillä se osoittaa muutaman kymmenen metrin päässä sumuun kadonneen seuraavan reittimerkin sijainnin. Merkkien poistamisen yhteydessä naulat on vedettävä puista, jotta ne eivät vahingoita työkaluja mahdollisten metsätöiden tai raivausten yhteydessä. Näistä Kilpisjärveltä Haltille vievä Kalottireitin osuus on ehdottomasti tunnetuin. Värikkäiden puupalikoiden tilalla voidaan käyttää samoin periaattein myös muita erillismerkkejä. Tolpan nokkaan on kiinnitetty puuviitta, joka osoittaa suuntaa Pallakselle
Tämä on tärkeä tieto varsinkin paljon nousuja sisältävässä reitissä, sillä näennäisesti matkaltaan lyhyen reitin kulkemiseen saattaa kulua paljon aikaa. Niissä on huomioitava, ettei kaikkialla käytetä kilometrejä. Tasaisella maalla tai helpolla reitillä suositaan matkamittoja. Reitin varrella kyltit osoittavat lähinnä suuntaa. 52 RETKI heinäkuu 2010. Valtakunnallisissa tai muuten virallisissa reiteissä on keskenään samankaltaisuutta, mutta tämäkään ei ole mikään sääntö. Polun varrella kuljettaessa seurataan keltavihreää symbolia. Reittimerkkien kirjo on valtava, koska kansainvälistä merkintästandardia ei ole. Merkinnät retkeily- ja patikointireiteillä vaihtelevat suuresti eri maiden ja alueiden välillä. Useissa maissa reittien ylläpitäjät ovat keksineet itselleen sopivan tavan jakaa viestiä kulkijoille. Mailimerkinnällä varustetuilla reiteillä matkaa tulee reilu puolitoista kertaa enemmän kuljettavaksi. Tästä syystä useissa viitoissa saattaa olla vain suunta ja reitin nimi eikä lainkaan matka- tai aikamittoja. Se kertoo selkeämmin, kuinka kauan reitin kiertämiseen menee. Opaskirjoista saa yleensä myös hyödyllisiä neuvoja reitillä tarvittavista jalkineista ja varusteista. Brixworth Country Park Englannissa merkitsee erimittaiset reittinsä kilometreillä, maileilla ja kulkuajalla. Reittien aloituskohdassa on yleensä opastustaulu, jossa kerrotaan reitin luonteesta ja nähtävyyksistä. Näitä kylttejä saattaa kohdata myös reitin varrella. Maastosta ja reitin haastavuudesta riippuen saatetaan kilometrimerkinnän sijaan tai ohella käyttää aikamerkintää. varusteet opastevertailu teksti ja kuvat Joppe Ranta Ulkomailla opastetaan maileja ja minuutteja Hollannissa sijaitseva kyltti kertoo kolmen ja puolen kilometrin reitin olevan kuljettavissa ympäri ja palaavan lähtöpaikkaan. On hyvin yleistä, että niistä on julkaistu kirja, lehtinen tai kartta, josta saa tarkemman kuvan tulevasta. Eriväriset symbolit osoittavat reitin varrella kuljettavan polun ja kääntymiset risteyskohdissa. Ranskassa vaellusreitit on numeroitu ja matka- ja etäisyystiedot löytyvät ohjekirjoista. Reitteihin kannattaakin yrittää tutustua etukäteen
Löysimme Ruokolahden seudulta rajamerkintöjä 1700-luvulta. Luonnon lääkeaitta 6065 Monet lääkkeet ovat luonnosta lähtöisin, ja rohdoksia tuntemalla saakin avun moneen vaivaan. Vuoriston tuntematon Suomi 6667 Asiantuntijan mielestä suomalaiset eivät tunne kunnolla omaa maataan. a simmi e eitei e eill ruuhkaisimmille reiteille. Hangon luont sopii lapsiperheen luonto retkeilyyn 8485 Hank Hanko o Hanko on oivallinen kesäkohde koko perheen anko k luontoretkelle. Mielenkiintoista lu luontoa on kaikkialla, ja se tarjoaa nähtävää niin lapsille kuin aikuisille. Puksmäntti ja muita perunaherkkuja 8687 pe Andie Andiien h Andien herkku on meillä niin tavallinen, että perunan er nan perunan monipuolisuus tahtoo unohtua. RETKI heinäkuu 2010 53 kuva Antti Kurola 5 5487. Kävimme melomassa ja pyöräilemässä romanttisilla kesäsaarilla. Vipinää ja vilskettä paratiisissa 7883 Pohjois-Itallia a vuorten syle o a iassa uorte s ten Pohjois-Italiassa vuorten syleilyssä on paratiisi nimittäin Gran Paradison k nsallisp isto Pohdimme vaihtoehtoja kaikkein o kansallispuisto. spuisto. Esittelemme 50 kohdetta, jotka jokaisen tulisi tuntea." Rajalla virtaa joki 6873 Kilpisjärveltä Perämerelle kertyy melottavaa yli 500 kilometriä ja matkalla on hurjia koskia. Tukholman leppoisat kesäsaaret 7477 Ruotsin suosio matkailukohteena kasvaa kuninkaallisten häiden jälkimainingeissa. retkel www.retkilehti.fi Vanhaa rajaa etsimässä 5459 Valtakunnan raja on kulkenut Etelä-Karjalassa jo Pähkinäsaaren rauhan aikoihin. Paradison kansalliispuisto. Po ruuhkaisimmille reiteille
retkellä Kulttuurivaellus halki Suomen 4/22 teksti ja kuvat Joel Ahola Räiskyvät kipinät ja leimuava nuotio luovat taatun tunnelman vaelluspäivän päätteeksi. 54 RETKI heinäkuu 2010
Virittelen nopeasti tulet ja vaihdan kuivaa ylle. Puuhuolto pelaa ja komean hirsilaavun edessä kohisee vuolas puro. Haluan kiittää kunnossapitäjää retkeilyreitin erinomaisesta huollosta. Olen piristänyt sateista matkaani bongaamalla erilaisia marjoja. Ripustan pyykkinarun laavun lipan alle kuivatakseni vaatteita. Viljärvenmäen laella kasvaa jo hakkuukypsä kuusikko, mutta vuosien 1810 ja 1910 välillä paikalla on elänyt torppareita kaskiaan poltellen ja karjaansa hoitaen. Saavun Myllykosken laavulle hieman yllättäen. Mustikat, vadelmat, lillukat ja ahomansikat ovat jo kypsiä, joten herkuttelen niillä aina tilaisuuden tullen. Hänen yhteystietonsa löytyivät laavun seinustalta. Rakennusten kivijalat erottuvat yhä maastosta. Ampiaisallergikkona kannan ensiapulaukussa pistoksen varalta adrenaliinipiikkiä. Taukopaikka on edellisen surkeuden täydellinen vastakohta. Virta laskeutuu kivien lomassa kuusi metriä Myllylammesta läheiselle Syväjärvelle. Löydän taikinanmarjapehkonkin, mutta se on marjaton. Peippo on kiitollinen myös muista antamistani Etelä-Karjalan korkein kohta, Haukkavuori, yltää 171 metrin korkeudelle merenpinnasta ja lähes 80 metriä viereistä järveä ylemmäs. Lyhyt levähdys vaihtuu lounastauoksi ja päiväuniksi, kun ukkonen saapuu pauhaamaan tienoolle runsaaksi tunniksi. Sade vyöryy nuotioon synnyttäen voimakkaan savun. Siisteyden vaalimisen sijaan kuljetan rinkassani housupaljoutta lehden testitoiminnan vuoksi. Löydän laavusta muutamia savun pökerryttämiä ampiaisia ennen kuin huomaan makuupaikkani yläpuolella nyrkinkokoisen pesän. Välillä tihkusade vaihtuu raivoavaksi kuuroksi. retkellä Kulttuurivaellus halki Suomen 4/22 kään rinteeseen on kiinnitetty köysi tukemaan kulkua. Näköalapaikka on ollut Pähkinäsaaren, Täyssinän ja Uudenkaupungin rauhojen rajapaikka. TIETOREPPU ETELÄ-KARJALAN RETKEILYREITTEJÄ Joutsenon Imatran retkeilyreitti retkeilyreitti Ruokolahden retkeilyreitti Rautjärven retkeilyreitti Rajojen polku (Parikkala) yhteensä yli 200 km reitistökokonaisuus noin 20 laavua, vuokramökkejä Nähtävyyksiä historialliset rajapyykit Iivanansaaren hautakammio Iltakivet Haukkavuoren näköalapaikka ja luontopolku Pöröpeikon polku Imatran luontopolut ja Vuoksi Lisätietoja ja karttoja Retkeilijän Etelä-Karjala, Retkeilyreittikartta RautjärviRuokolahtiImatra, 1:30 000 www.ekarjala.fi/retkeily huomioista, kuten laavun vuotavasta katosta sekä ampiaispesästä. Puolukat, pihlajanmarjat ja sianpuolukat vaativat vielä lisäaikaa, kuten villiintynyt ruusunmarjakin. Tuomen, kielon, paatsaman ja terttuseljan marjat olen jättänyt myrkyllisinä keräämättä. Sade on laantunut tihkuksi, mutta kosketukset aluskasvillisuuteen ja puihin pitävät vaeltajan jatkuvassa kosteudessa. Yö ampiaisten naapurissa hieman arveluttaa, mutta yritän luottaa lepopaikkani ylle ripustamaani hyönteisverkkoon. Kaskitorpan mustakonna Jatkan aamulla ampiaisten savustusta ja soitan Ruokolahden kuntaan Tapio Peipolle. Housujen kuivuudella ei ole juuri väliä, sillä siistin miehen rinkasta löytyy joka päivälle uudet pöksyt ainakin päällimmäiset. Entisen torpan nurkalla saan lisätä marjalistaani mustakonnanmarjan, ja hieman myöhemmin polun varressa näkyy sinisiä sudenmarjoja. Poikkean Haaroinsalmen viihtyisällä laavulla. Rajuilman jälkeen sade on viimein täy- Pöröpeikon polun laavulla tervehtivä peikko pelästytti vaeltajan aina katseen osuessa karvaiseen hahmoon kesäyön hämärässä. 56 RETKI heinäkuu 2010
sin tauonnut. Ilahdun, kun huomaan ensimmäisellä sivulla Markus Sirkan merkinnät. Kallion kautta on kulkenut valtakunnan raja vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan ja vuoden 1595 Täyssinän rauhan jälkeen, mutta vasta vuoden 1721 Uudenkaupungin rauhan rajankäynti on ikuistettu kallioon. Sadepäivien jälkeinen kosteus leijuu maisemassa satumaisena usvana. Haukkavuori tunnetaan näköalapaikastaan, sillä kukkula nousee jyrkkänä rinteenä lähes 80 metriä viereistä Sarajärveä ylemmäs. Vajaan parin kilometrin päässä Iivanansaaresta kohoaa Etelä-Karjalan korkein kohta, Haukkavuori, 171 metrin korkeuteen merenpinnasta. Minun on kohta lähdettävä, jos kuvittelen olevani perillä ennen pimeää. Oman hautakammion rakentaminen tuntuu oudolta itsensä jalustalle nostamiselta, mutta toisaalta kohde on pystytetty jääkäriliikkeen muistoksi. Olen istunut jo yli kaksi tuntia pidellen sadetta Käpälämäen kuppilassa Pohja-Lankilan kylässä. Retkeilyreitti johdattaa minut Aholammen laavun kautta Lentamon taukopaikalle. Samassa saavun jo Noussiijärven laavulle. Taukopaikka on ollut vähällä käytöllä, sillä kymmenen vuoden kävijät mahtuvat puolikkaaseen ruutuvihkoon. Viisarit ovat kiertyneet jo yli yhden. Lammen tyven pinta peilaa metsän täysin virheettömänä. Vajaa pari viikkoa myöhemmin hänen tuhkauurnansa saatettiin sotilaallisin menoin hautakammioon 600 vieraan läsnä ollessa. Aurinko laskee rosoisten pilvien taakse värjäten taivaanrannan purppuralla hehkullaan. Ilman sitä tämäkin historian sattumus olisi jäänyt itseltäni kokematta. Kaksi askelta myöhemmin lentoon säntää kaksi koppeloa lisää. Torkahdan rinkkaa vasten käpertyneenä, kun odotan rankimman sateen laantumista. Kohta pihkaiset kuusipöllit sinkoavat kipinöitä kohti taivasta. Iltakivien valtavat siirtolohkareet näyttävät veitsellä leikatuilta. Sadepäivän ilot Salamat välkkyvät ja valtava pauke luo kunnioitusta ellei peräti pelkoa. Yhtäkkiä edessäni kohoaa valtava lohjennut kivenjärkäle. Ensimmäinen niistä sijaitsee parinsadan metrin päässä Iivanansaaressa. Paiste on valinnut parhaan päivän, sillä tänään reitille sattuvat seudun kiehtovimmat nähtävyydet. Hän on yöpynyt laavulla 27.28.5.1999 vaelluksellaan Suomenlahdelta Jäämerelle. Kyseessä on vuonna 1960 rakennettu kalterijääkäri Erik Johan Reinikaisen hautakammio. Pienellä männikköisellä saarella seisoo valkoiseksi maalattu betonirakennus, jonka katolla kyhjöttää leijona. Seinään on kiinnitetty risti ja sotilaskypärä. Lentamon laavulta lähdettyäni pelästytän polun laidalta koppelon. Vierailu hautapaikalla on harras mutta häkellyttävä. Olen tavannut riekkoja, pyitä ja teeriä retkilläni useinkin suurina parvina, mutta etenkin naarasmetsojen kanssa tapaus on itselleni ennen kokematon. Täydellisen riemun estää vain sade, joka vaikeuttaa tiheän koivikon kanssa onnistuneen otoksen tallentamista kameran muistikortille. Sinnikäs työ palkitaan hienolla löydöllä. Sankarihaudalta taivaisiin Työnnän retkeilijöille tarkoitettua soutuvenettä vesille Koantauksen rannassa. Upea geologinen nähtävyys kääntää mielialakytkimeni alakulosta lähes asteikon toiseen laitaan. Matkaa on takana tälle päivälle vasta kaksi kilometriä, ja edessä vielä pari peninkulmaa. Seutu tuntuu olevan todellinen metsälintujen paratiisi, tai kaikki siivekkäät ovat liikkeellä sateen loputtua. Vettä tulee kuin saavista kaataen. Rakennus on täydellinen kopio Pietarin Spalernajan vankisellistä, jossa jääkäriliikkeen värvääjä Reinikainen odotti kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa vuonna 1916. Ohitan Toraspään kylärannan ja kuljen retkeilyreittiä halki Lietojankankaan. Rajuilma on siirtynyt kylän sivulle, mutta vettä sataa edelleen kaatamalla jatkaessani vaellusta. Samassa reittimerkinnät katoavat ja entiselle metsätielle linjattu polku muuttuu korviin asti yltäväksi heinikoksi ja pajukoksi. Alakuloisena siirtelen jalkojani eteenpäin tietäen, ettei matka lyhene kuin kävelemällä. Erään kummun laelle on hakattu linjan suunta, Ruotsia edustava kruunu, RETKI heinäkuu 2010 57. Vielä parinkymmenen metrin päästä pakolaisten ryhmään liittyy neljäs yksilö. Nyt kuljen itse kahden vuoden vaellussarjana samaa etappia. Reinikainen kuoli 29.7.1969. Haeskelen hieman Venäitlammen laavua, mutta löydän yöpaikkani juuri sopivasti hämärän illan vaihtuessa pilvien synkentämään yöhön. Liekkien leikki kruunaa mahtavan illan Kaakkolammen laavulla. Löydän Mäkipellon kuusikoista useita kaskiraunioita. Jääkäri-Jussina tunnettu Reinikainen palveli ensimmäisen maailmansodan aikaan Saksassa Preussilaisen Pataljoonan 27 riveissä, mikä näkyy sellin oveen kiinnitetyssä tunnuksessa. Hän pelastui kuolemalta vallankumouksen myrskyissä. Joka tapauksessa tapaan useita pyypoikueita ja teeriä. Ilta hämärtyy päivän viimeisillä kilometreillä. Olen saapunut yli kymmenen metriä korkeille Iltakiville. Vaellukseni ensimmäisillä 80 kilometrillä en ole tavannut yhtään kulkijaa, mutta nyt moni päiväkävijä kummastelee suurta kantamustani. Aurinko paistaa viimein kolmen päivän sateen jälkeen. Sade on tauonnut, mutta olen läpimärkä puskiessani rinkkoineni halki tiheiden mäntytaimikoiden. Kohde on selvästi retkeilijöiden suosiossa: luontopolun pysäköintipaikalle on jätetty puolentusinaa pirssiä ja nuotiopaikalla makkarat käristyvät tikkujen nokissa. Kuljen kylän läpi pysähtyen Alasen katetulle lintutornille. Ylitän Hirvimiesten kodan, Neuvolan, jälkeen kunnanrajan saapuen Rautjärven retkeilyreitille
Syötän ne GPS-paikantimeen ja totean istuvani alle kymmenen metrin päässä kohteesta. Löydän vuoden 1722 rajankäynnin merkinnät kuusen alla piilottelevasta kivestä. Epäilyni kannattaa, sillä löydän kallioon hakatun viirun Rietikänniemestä. Siinä on selvä risti ja vuosiluku sekä osin hahmottamattomia koukeroita. Innostukseni ei ole turha: Mäen huipulla on useita kaiverruksia. Pekka hakee ohjeideni mukaan verkosta kadoksissa olevan rajamerkin koordinaatit. Tästä jatkaisin muutaman viikon kuluttua taivallustani kohti Jäämerta melomalla Pihlajaveden kautta Haukivedelle. Täydellisen tyyni kesäilta peilaa itseään lammen pinnasta. Venäjän tunnuksena pidetty risti sekä rajankäynnin vuosiluku 1722. Odotan kovasti nousua Ristimäen huipulle, sillä kukkulan nimi juontaa mäen laella olevaan Uudenkaupungin rauhan rajamerkkiin. Huipulla olevat kivet osoittivat Venäjän ja Ruotsin välistä rajaa jo Täyssinän rauhan aikaan vuonna 1595, mutta tällöin kaiverrukset on jätetty tekemättä. Onnistuneen löytöretken päätteeksi patikoin päivän viimeiset pari kilometriä Pöröpeikon polun laavulle. Merkki on pieni, mutta se sisältää huiman historian. Se pelästytti minut jo useasti iltapalan aikana. Levitän makuupussini laavun nurkkaan siten, etten näe herätessäni taukopaikalle pystytettyä miehenkorkuista ja karvaista peikkohahmoa. Kulkuri ei kelpaa kenenkään kyytiin, vaikka viikonloppumökkeilijöiden paluuliikenne on vilkasta. Olen mielestäni paikalla, jossa pitäisi sijaita seuraavan Uudenkaupungin rauhan rajamerkin. Tämä osuus on jo periaatteessa päätöksessä, mutta vielä pitäisi päästä jotenkin linja-autoreitin varteen. Lopulta sinnikäs työ palkitaan hienolla löydöllä. Näytän sateessa kurjalta, ja ohittavat autot roiskivat lisää rapaa päälleni. Kaivan puhelimen esille ja soitan itselleni taksin. Löytöretki Istahdan kannolle keskelle hakkuuta pari kilometriä Haukkavuoren pohjoispuolella. Hän väittää seuraavaksi etsimäni rajamerkin tuhoutuneen tienteossa, mutta haluan todeta tuhon itse. Tyytyväisenä löydöstäni jatkan kohti Rietikänniemen ja Sourunmäen rajamerkkejä. Kaivan puhelimeni esille ja tavoitan huomisen jumalanpalvelukseen saarnaa rustaavan lankomiehen. Löydän pitkän etsinnän jälkeen kelvollisen paikan kajakin vesillelaskua varten. En ole seurannut enää retkeilyreittiä. Viereinen varaussauna näyttää houkuttelevalta, mutten ole älynnyt hankkia siihen avainta. Sourunmäen kalliokumpu tai jättimäinen kivenjärkäle löytyy helposti, mutta samma- Liftarin loppu Viimeisen päivän taival seuraa löyhästi rajalinjaa pohjoiseen. Kaiverruksen vierestä erottuu selvästi numero yhdeksän sekä metrin päässä siitä vaaksan pituinen linjamerkki. Kohta löydän sammaleisen kiven harjalta vaaksan pituisen kaiverruksen, joka osoittaa Uudenkaupungin rauhan mukaisen Ruotsin ja Venäjän välisen rajan. Seison märkänä risteyksessä, jonka tiet vievät Ruokalahdelle, Parikkalaan ja Punkaharjulle. Sukellan iltauinnille lampeen. Rivakasta etenemisestä huolimatta ennustettu saderintama saavuttaa minut jo alkumatkasta. Lopulta uskon, että suomalaiset eivät halua auttaa lähimmäistään. Parikkalan puolelle siirtynyt retkeilyreitti tunnetaan tästä eteenpäin osuvasti Rajojen reittinä. Eräs kuski on ajavinaan päälleni, mutta väistää sentään hieman viime hetkellä. Matkaa tielle on 20 metriä, joten paikallishistoria näyttää katoavan seudun naapuruston tiedosta. Navigointilaitteen tarkkuus ei edes riitä parempaan paikannukseen. Paikallinen isäntä lyöttäytyy juttusille läheisellä maalaistiellä. Rauhoitettu rajamerkki erottaa edelleen Ruokolahden ja Rautjärven kuntien maat. Suomalaiset eivät halua auttaa lähimmäistään. leiden alle jäänyt rajamerkki laittaa etsijänsä luottamuksen koetukselle. Tämän vanhimman kaiverruksen naapurissa kallioon on louhittu ympyrä, jonka Matka jatkuu KULTTUURIVAELLUS halki Suomen jatkuu seuraavassa Retki-lehden numerossa osuudella 5/22, jolloin Joel Ahola meloo kajakkiyksiköllä Pihlajavedeltä Savonlinnan kautta Haukivedelle Linnansaaren kansallispuistoon. Nostan peukaloa jokaiselle autolle, sillä kaikki määränpäät kelpaavat minulle. sisällä on osittainen risti. Koska suojeltuja kaiverruksia ei ole merkitty maastoon opaskylteillä, tilaan kohteiden koordinaatit kotijoukoilta. Auto toisensa jälkeen pyyhältää ohitseni. Hankkeen etenemistä voi seurata vaeltajan kotisivuilta: www.retkeilymediaahola.fi/kulttuurivaellus.html RETKI heinäkuu 2010 59. Tunnin aikana ohitseni on ajanut jo yli sata autoa. Tutustuminen Olavinlinnaan on kulttuuriosuuden huipentuma, mutta vesireitin varrella poiketaan myös Salpalinjan luolalla, uhrikivillä ja kaskitilalla. Riennän Ristimäeltä Suur-Varpaisen laavun kautta kohti pohjoista. Jätän Rajojen reitin ja siirryn kylätietä muutaman kilometrin Vuoriniemeen Pihlajaveden rantaan
retkellä koulutus teksti Aksana Kurola kuvat Antti Kurola kuva Marja-Leena Hautala/Vastavalo.fi Luonnon lääkeaitta 60 RETKI heinäkuu 2010
Alkukesä on kiireisintä aikaa, kun kuusen vuosikasvaimet eli kerkät, pihkalehdet ja monet kasvit ovat tuoreimmillaan. Ei siis ole kumma, että Detrian toimitusjohtajan Tenho Pitkäsen opin tie vei juuri Venäjälle Vienan Karjalaan keräämään perinnetietoa. Samalla ekologisuus, luonnonmukaisuus ja vaihtoehtohoidot ovat nostaneet päätään. NE AUTTAVAT VAIVOIHIN ELIMISTÖÄ TASAPAINOTTAVASTI. Nykyään puhaltavat uudet tuulet. Kasveihin ja marjoihin kertyvät aineet edistävät myös ihmisen terveyttä. LUONNON ROHDOKSIA VOI POIMIA ITSE TAI OSTAA HELPOSTI KÄYTETTÄVÄÄN MUOTOON KÄSITELTYINÄ. Jos tarkkoja ollaan, monet lääkkeet ovat alkujaan kasviperäisiä. Kansanperinnettä ja biotekniikkaa Länsimaissa on totuttu, että kaiken saa nappia painamalla ja tabletin suuhun laittamalla. Esimerkiksi kehoon hyvin imeytyvät kasviraaka-aineiden kasvihappoihin kiinnittyneet hivenaineet ja vitamiinit. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta kullaten maiseman pehmeäsävytteiseksi on keskiyö. Hippokrates on aikoinaan sanonut, että lääkäri hoitaa, luonto parantaa. On aivan tavallista, että vienankarjalaisella mummulla on nippu yrttejä uunin pankolla, mistä hän hakee apua vaivoihinsa. Pohjoista maata peittävät kasvit ovat myönteisesti stressaantuneita ja koittavat parhaansa mukaan suojautua kituuttavan taivaanvalon jatkuvalta loistolta. Hurahtaminen vaihtoehtohoitoihin tapahtui kuitenkin aiemmin. Tämä tapahtui vasta sen jälkeen, kun hän aloitti uuden vaiheen elämässään: Bisnesmiehen ensimmäinen taival oli tullut tien päähän. Olemme vieraantuneet alkuperästämme, joka ei edes ajallisesti ole kovin kaukana. Turpeesta luvattiin apua sataan vaivaan, ja niinpä mies sukelsi perinnetiedon suohon ja kahlasi vuoden päivät alaan liittyvää aineistoa. Horsmasta valmistettu tee auttaa muun muassa närästykseen. Naapurissamme Venäjällä monia avoinna kaikille E dessä aukeaa hiljaa virtaava Ounasjoki ja ympärillä nousevat metsäiset vaarat. Yrttikeite ehkäisee tulehduksia ja sopii suun hoidossa kurlattavaksi. RETKI heinäkuu 2010 61. Jokunen kalastaja uittaa siimojaan lintujen hiljaa nuokkuessa oksilla. Monet huolehtivat riittävästä vitamiinin saannista pillerein, mutta mitä luonnonmukaisempi valmiste on, sitä paremmin elimistö pystyy hyödyntämään sen sisältämiä aineita. Ranskassa ja Saksassa kasvilääkintä ja luonnontuotteiden käyttö ovat olleet jo pitkään suosittuja, mutta nyt myös pohjoismaissa ihmiset ovat alkaneet myönteisesti ottaa vastaan luontaistuotteita ja kasvisrohdoksia. Lapin kasvit ja marjat täyttävät helposti luomuluokituksen, sillä on vaivatonta löytää poimintapaikkoja, jotka sijaitsevat riittävän kaukana asutuksesta, pelloista ja teistä. Apua oli pitänyt saada häntä vaivanneeseen psoriaasiin, johon lääketiede ei löytänyt helpotusta. Kasveihin erittyy aineita, jotka toimivat suojamekanismeina niin ultraviolettivalolta, säältä, hyönteisiltä kuin rajuilta lämpötilanvaihteluilta: esimerkiksi hillan lehdissä on estrogeeniä ja sianpuolukassa arbutinia. vaivoja hoidetaan ruokavaliolla ja yrteillä, ja päivittäin televisiosta tulee ohjelmaa, jossa käsitellään yrttihoitoja. Ne ovat valikoituneet elämään vaikeissa oloissa. Silti luonnontuotteet ja -rohdot lähinnä tasapainottavat elimistön tarpeita, eivätkä aiheuta siinä suuria mullistuksia: ne eivät ole ihmelääkkeitä. Hepohäntä, tuliheinä, rentunruusu, maitohorsma... Määrät ovat viisinkertaiset, jos vertaa kasvia Etelä-Suomessa kasvaneeseen lajikkeeseen ja keskieurooppalaisissa kasveissa terveyttäviä aineita ei ole senkään vertaa. Sanonnassa taitaa vieläkin olla perää. Pitkin kesää kypsyy myös muita yrttejä. Aikansa asioita tuumailtuaan Pitkänen ryhtyi toteuttamaan uutta elämää, mutta työskenteli nyt aatteen puolesta. Yrttejä pillereiden sijaan Luonnosta voi koko kesän poimia kasveja ja villivihanneksia täydentämään ravintoa. Nokkosen lehtiä ja siemeniä voi kerätä syyskuulle asti, ja loppukesästä marjat kypsyvät poimittaviksi ja siankärsämö puhkeaa kukkaan. Lopulta avioero heitti miehen sapattivuodeksi Lappiin siian pyyntiin Sevettijärvelle. Rakkaalla lapsella on monta nimeä
Mesiangervo Sisältää tulehdusta ehkäisevää salisylaattia, kivennäissuoloja ja flavonoideja. Yrityksen läpimurtotuotteeksi osoittautui lihastenrentouttaja, joka koostuu mesiangervonkukista, katajanversoista ja väinönputkesta. "Maakunta on luonnonvaroiltaan rikas. retkellä koulutus TIETOREPPU VIISI HOITAVAA KASVIA Koivu Sisältää runsaasti C-vitamiinia. Tyrehdyttää verenvuotoa ja estää tulehduksia. Vihtomisesta tuttuja koivunlehtiä voi käyttää saunaan mennessä kasvoilla ihon puhdistuksessa. Voidaan käyttää yrttiteenä, kääreinä tai kylvyssä. Siitä saa apua flunssaan, kuumeeseen, päänsärkyyn, lihaskouristuksiin ja tulehduksiin. sanparannuksen ajatukset ja saavutukset perustuvat. Vahvistaa immuniteettiä, alentaa verenpainetta ja laskee verensokeria. Lisäksi Pitkäselle lappilaisuus ja ekologisuus ovat tärkeitä määreitä. Lehtiä voi kerätä aina elokuulle asti. Tuotteet testataan aina 1030 hengen ryhmissä annettujen ohjeiden mukaan. Jos tuote ei aiheuta ärsytystä tai allergiaa ja kahdella kolmasosalla on siitä hyvää sanottavaa, luomus pääsee mukaan jatkokehittelyyn. Nokkonen tasaa verensokeria, poistaa nestettä ja parantaa vastustuskykyä. Voide suojasi viiden fysioterapeutin ihon palamiselta Annapurnan vaelluksella ja Suomen ladun kymmenen hengen testiryhmän ihon Pyreneiden vaelluksella. Sisäisesti nautittuna tasapainottaa erityisesti naisten hormonitoimintaa koko elämän kierrossa. Nokkosen keitinvesi lisää hiuksiin kiiltoa ja hoitaa hiuspohjaa. "Kansanperinteeseen perustuvat luonnontuotteet ovat ikitestattuja. Voi käyttää tuoreina suppuina salaatissa, leivän päällä tai kypsennettynä muhennoksissa. Munuaisia puhdistavan ominaisuuden vuoksi nokkosesta uskotaan olevan apua raskausmyrkytykseen. Auttaa myös ripuliin. Poimulehti Sisältää runsaasti C-vitamiinia ja salisyylihappoa, mikä lievittää kipua ja poistaa tulehduksia. Auttaa myös rasvaisen ihon hoidossa esimerkiksi kasvonaamiona. Kansanperinteestä saamiensa oppien kautta Pitkänen ryhtyi työstämään tuotteita, jotka ovat tavalliselle ihmiselle helppokäyttöisiä. Mesiangervossa oleva salisylaatti notkistaa verta ja lievittää kipua, kataja parantaa ääreisverenkiertoa ja väinönputki vaikuttaa hermostoon. Rohdoskäyttöön poimulehtiä kerätään kukinta-aikaan. Kasvista löytyy arbutinia, jota käytetään Detrian samannimisessä kauneudenhoitotuotteessa. Lehdet kuivatetaan ohuena kerroksena teetä varten. Kuolan niemimaalla koltat ovat käyttäneet sianpuolukanlehtihaudetta kasvoilla estämään ihoa palamiselta. uuteen tuotteeseen tullaan Pitkänen tahtoo todistaa biokäyttämään koivun pihkalehtiä, lääketieteen keinoin, mihin kanjotka kerätään kesäkuun alussa Sallasta ja Savukoskelta. Detria ostaa tuotteissa käytettävät yrtit ja turpeen lappilaisilta osuuskunnilta ja uuttaa ne lappilaisissa yrityksissä. Karjalaiset sukujuuret omaava, savolaisesta kasvuympäristöstä peräisin olevan mies jäi junan tuomaksi Lappiin Rovaniemelle ja perusti luontaiskosmetiikkayritys Detrian vuonna 1996. Koska länsimaalaiset uskovat asioihin vasta kun tiede on osoittanut ne todeksi, tuotekehitykseen tuli mukaan muuan muassa Oulun Medipoliksen neljästä tohtorista koostuva tutkijayritys CRS bioteekki. Saadut tulokset ovat tukeneet perinnetietoa. Kukkivat versonlatvat hauteena tai kylvyssä parantavat haavoja ja auttavat verenkierto-ongelmiin. Tuoreet lehdet sopivat muun muassa salaattiin ja piirakkaan. Arbutin estää palamiselta mutta sallii D-vitamiinivarantojen täyttymisen. Yhteistyötä tehdään Oulun, Turun, Kuopion ja Lapin yliopistojen, Metsäntutkimuslaitoksen, Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksen, fysioterapiayritysten sekä Suomen urheiDetrian toimitusjohtaja Tenho Pitkänen paljastaa, että luliiton kanssa. Kukinnot ja versonlatvat kerätään ja kuivataan kesäelokuussa. Luonnossa on paljon ammennettavaa vuosikymmeniksi, kun ihminen vain osaisi hyödyntää sitä säästäen." Pitkäsellä on kunnioittava asenne luontoa kohtaan: se on hänelle kuin kirkko. Sekakäyttäjä suosii luonnontuotteita Monet ympäristötietoiset ihmiset ovat alkaneet suosia luomua ja ekologisia tuotteita niin ruokavaliossa kuin kauneuden- ja terveydenhoidossa itsensä ja ympäristönsä takia. Keskustele yrttituotteiden ja -hoitojen käyttämisestä raskauden aikana lääkärisi kanssa. 62 RETKI heinäkuu 2010. Käytetään reuman ja kihdin hoitoon ja alentamaan verenpainetta. Pitkänen on huomannut, että ihmisten on vaikea nähdä lähelle, eivätkä paikalliset välttämättä huomaa rikkauksiaan. Kiehautettuja lehtiä ja latvoja voi käyttää ruuassa pinaatin tapaan. Nokkonen Hyvä kalsiumin ja raudan lähde, josta saa viisi kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinista. Uuden tuotteen synty on kolmen vuoden prosessi. Vaikuttaa virkistävästi ja sopii nautittavaksi vaikka aamuteellä. Siemeniä voi lisätä keittoihin, salaatteihin tai puuroihin. Ihmiset ovat käyttäneet niitä jo vuosisatoja", Pitkänen huomauttaa. Siankärsämö Sisältää runsaasti hivenaineita, kuten magnesiumia, flavonoideja, salisylaatteja, seleeniä, kaliumia sekä C- ja E-vitamiinia. Tuotetta testattiin Lahden urheilukoulussa 30 kilometrin marssilla, ja kymmenestä kramppeja saaneesta henkilöstä yhdeksän koki voiteen helpottavan oloa
Valintoihin vaikuttavat lähinnä tuotteiden saatavuus ja hinta. Vihatusta nokkosesta (vas.) saa ystävän, kun sen kerää hanskat kädessä ja laittaa kattilaan. Mutta jokainen tekee niitä asioita, mitkä itselleen ovat tärkeimpiä." Kirjallisuutta Luontoäidin kotiapteekki, Virpi Raipala-Cormier, WSOY 1997. Jalkapohjan kovettumiin hän käyttää pihkavoidetta ja iholla erilaisia eteerisiä öljyjä. Nyt se on selvästi rauhoittunut ja ongel- Monet lääkkeet ovat alkujaan kasviperäisiä. mat vähentyneet", Haapaniemi kertoo. Terveyttä luonnosta, Aino Ivanoff, Myllylahti 2001. "Vaikka maailmaa en pysty muuttamaan, niin itseäni voin ja toivon, että niillä omilla valinnoilla olisi jotain merkitystä. C-vitamiinipommi sopii ruuanlaittoon, ja keitinvesi saa hiukset kiiltämään. Hillan tuoreet lehdet sisältävät estrogeeniä, joka lievittää muun muassa kuukautiskipuja. Villiinny villivihanneksin, Raija Kivinen, Lasten keskus 2005. RETKI heinäkuu 2010 63. Tietoisuus on laajentunut myös pesuaineisiin ja vaatemateriaaleihin, mutta fanaattinen hän ei ole. Hänellä on monesti ollut aikomus lähteä keräämän luonnonyrttejä, mutta toistaiseksi se on jäänyt toteuttamatta. Maailmaa hän ei lähde muuttamaan, eikä odota samoja tekoja muilta. Jatkuvat vatsavaivat saivat hänen kiinnittämään huomion ruokaan. Haapaniemi haluaa kuormittaa elämäntavallaan mahdollisimman vähän itseään ja ympäristöään. Kasvissyöjä karsi ruokavaliostaan maidon, vehnän sekä sokerin ja olo parani. Hän on luopunut mielestään turhasta materiaalinkäytöstä ja hyödyntää mieluiten jälleentäyttöpakkauksia muun muassa pesuaineissa. Terveyttä luonnosta, Valitut Palat 1996. "Minulla on ollut todella epäpuhdas iho. "Tiedän, mitä silloin syön. Nykyään hän pyrkii käyttämään mahdollisimman paljon luonnonkosmetiikkaa. Aika ajoin myös tavalliset markettituotteet kelpaavat käyttöön: Haapaniemi kutsuukin itseään sekakäyttäjäksi. Haapaniemi suosii luomua mutta ostaa kaupan hyllystä myös peruselintarvikkeita. E-aineet ja kemikaalit hirvittävät, kun ei yhtään tiedä, mitä ne ovat." Samaan aikaan kun Haapaniemi alkoi kiinnittää huomiota ruokavalioon, heräsi myös kriittinen suhtautuminen kauneudenhoitotuotteisiin. "On tärkeää, että oma elämä ei mene liian hankalaksi", Haapaniemi painottaa. Marja itse sisältää runsaasti C- ja E-vitamiinia. Kesäyön auringon paisteen ansiosta marjoihin kertyy moninkertaiset määrät ihmisen terveydelle hyödyllisiä ravinteita. Tuoreet pihkalehdet ovat herkullisia sellaisenaan. Arja Haapaniemi on hiljalleen muuttanut elämäntapaansa yhä ympäristöystävällisemmäksi. Hunajan ja marjojen pitää olla suomalaisia, mutta muuten ruuaksi kelpaavat vierasmaalaisetkin tuotteet. Vakavissa vaivoissa hän luottaa lääketieteeseen, mutta flunssa paranee parhaiten luonnonyrteillä: auringonhattu-uutteella ja homeopaattisilla lääkkeillä. Särkylääkkeitä hän ei ole tarvinnut enää vuosiin. Luonnonkosmetiikasta on ollut apua iho-ongelmiin. Haapaniemi on jättänyt kokonaan einekset pois, ja hän valmistaa ruuan itse
Myös yrttien huuru ja vanhan talon vinttisa- Frantsilan Hyvän Olon Keskuksen emäntä Aija Lento valmistaa liikkujalle matkajuomaksi ravitsevan pirtelön. 64 RETKI heinäkuu 2010. Frantsilan Hyvän Olon Keskuksen vanha pihapiiri houkuttelee herttaisuudellaan rentoutumaan. Hän on valmistanut herkullisen luomukasvisruoka-aterian. Kehoa pehmittäen Keho nauttii hoitavien käsien kosketuksesta, ja itselleen sopivan hoidon voi valita 20 vaihtoehdosta. Lihakset ottavat pehmeän käsittelyn nautinnolla vastaan. Sisällä talossa väsynyt polkija virkistyy yrttiteellä tai kirvelillä maustetulla vedellä ja lisäpontta saa Frantsilan yrttivoimajuomalla. Luontaishoitaja Arja Ylimannela keittää 11 kasvin yrttinyyttiä luomuoliiviöljyssä ja alkaa pehmeästi taputella väsyneitä hartioita. Ylväät porttipilarit päästävät kulkijan keltaisen kartanon pihaan, joka on rehevän puutarhan ympäröimä. Taipaleen varrella hän voi pysähtyä herkuttelemaan mansikka- ja vadelmatiloille. Yöksi voi asettua herttaiseen aittaan, jossa yöpyminen maksaa 15 euroa, tai vuonna 1887 rakennettuun Vihtorin taloon 25 euron yöunille. Erityisesti kasvoja päähieronta pyyhkivät kaikki maailman murheet pois. Paikan emäntä Aija Lento ottaa tulijat lämpimästi vastaan. Kaikki on yhtä kaunista kuin vanhassa mustavalkoisessa SF-elokuvassa. Kuulostaa eksoottisen herkulliselta! Kulkija voi huuhtoa hien turve- tai yrttisaunassa, jossa on kokeiltavaksi tarjolla runsaasti Frantsilan tuotteita: kasvonaamioita, shampoita, hoitoaineita ja hoitoöljyjä. Päärakennuksen, Vihtorin talon ja vanhan aitan keskellä omenapuut kukkivat. Haluttaessa keittiö tekee mukaan luomupirtelön, jossa on mukana yrttejä, luomusiemeniä, omegaöljyjä, kristallisuolaa, inkkarisokeria ja marjoja. Linnut laulavat kesäkonserttia, ja voikukan keltatukka notkuu samaan tahtiin keveässä tuulessa. retkellä koulutus Hemmottelua ja hoitoa Erityisesti käyttäjän tarpeiden mukaan valitut puhtaat yrtit tekevät väsyneen kehon hoidosta täydellistä. I dyllisessä maalaismaisemassa tie mutkittelee pihapiirien keskellä. Listalta löytyy shiatsua, reikiä, suklaahierontaa, turvehoitoa ja perisuomalaista kalevalaista jäsenkorjausta. Pyöräilijän matka taittuu keveästi vaihtelevassa ympäristössä, kun hän polkee Tampereelta Nokian kautta Hämeenkyröön hemmoteltavaksi. Käsittely tuntuu erittäin rentouttavalta ja saa vajoamaan mielihyvään. Siellä voi tehdä itse mieleisensä kylpyhoidon, jonka kruunaa makeat löylyt ison saunan lauteilla
Kauempana 30 kilometrin päässä on todellinen hiljaisuuden tyyssija: Koskela, joka käy vaikka piilopaikaksi vauhdikkaaseen arkeen kyllästyneelle. Parhaimmillaan ihmisissä on näitä kaikkia puolia, mutta yleensä vahvimmin esiintyvää tyyppiä pyritään tasapainottamaan. Ylimannela tulkitsee retkeilijän yksioikoisesti vahvaksi Pitta-henkilöksi. Osa hennoista kasveista kuten ukontulikukka, kehäkukka ja kamomilla poimitaan käsin. Tarjonnasta löytyy niin sisäisesti nautittavia tuotteita kuin ulkoisesti käytettäviä voiteita, kukkatippoja ja eteerisiä öljyjä. Cormier. Frantsilan Tervapihkasalva valittiin vuoden 2009 tuotteeksi. Ayurvedassa uskotaan ihmisten jakaantuvan kolmeen tyyppiin: luovaan, kylmän herkkään Vataan, tehokkaaseen, tuliseen persoonaan Pittaan sekä rauhalliseen, hitaanlaiseen ja mukavuudenhaluiseen Kaphaan. Paikka antaa mahdollisuuden virkistäytymiseen, mutta sieltä saa myös intoa katsoa ympäristöä uusin silmin. Ison kuusen alla on pieni harmaa tönö Metsärauhanmaja, johon voi jäädä vaikka yöksi tai ottaa päivänokoset. Tuotetarjonta on valtava ja varmasti lähes kaikkiin vaivoihin löytyy jonkinlaista apua. Frantsilan tuotteet eivät jää vain maamme sisälle, vaan erityisesti japanilaiset ovat tuotteista kiinnostuneita. Metsänkosken rannalla voi pysähtyä aistimaan luontoa. Asiakkaalle voidaan valita hoitavat yrtit ja öljyt esimerkiksi Ayurvedisen tyypityksen mukaan. lin seesteinen ilmapiiri ovat omiaan vahvistamaan arjesta irtaantumisen tunnetta. Pariskunta tuli Kanadasta häämatkalle Suomeen 80-luvulla ja jäi sille tielle. Ayurvediset hoidot on suunniteltu intialaisten lääkäreiden kanssa suomalaisille sopiviksi. Hän valmisti 14-vuotiaana ensimmäisen yrttisekoituksensa Ystävyyden teen, joka on yhä edelleen yksi myydyimmistä tuotteista. Raipala-Cormier kiinnostui yrteistä jo nuorena. Vauhdikkaaseen elämänmenoon kyllästynyt nauttii hiljentymisestä retriiteillä. Sinne voi piipahtaa myös päivävisiitille, jolloin voi käydä kiertämässä 3,5 kilometrin pituisen yrttipolun. Tyypityksen perusteella hän voi valita parhaiten henkilölle sopivat eteeriset öljyt ja yrtit, joita sekoitetaan luomuoliivi-, viinirypäleensiemen- tai shirodaro-öljyyn. Kaikki tuotteet ovat luonnonmukaisesti kasvatettuja eli luomua: puolet yrteistä tulee sopimusviljelijöiltä. Vuotta myöhemmin he perustivat Frantsilan yrttitilan. Japanin vienti on 10 prosenttia, ja vientiä on lisäksi Sveitsiin, Viroon ja Ruotsiin. Kurssituksia ja hiljentymistä Frantsilan Hyvän Olon Keskuksessa yhdistetään perinteisiin hoitomuotoihin uusia tuulia. He asettuivat Virpin kotitilalle, joka on ollut suvulla jo 1700-luvulta asti. Silloin voi bongata vaikka rikkaruohoksi luulemansa yrtin, joka maistuukin hyvältä lautasella. RETKI heinäkuu 2010 65. Se auttaa ötököiden puremiin, rakkoihin, kovettumiin ja karkottaa vielä hirvikärpäsetkin. Niillä mailla myös Frantsilan Hyvän Olon Keskus sijaitsee. "Ajatus on, että ihmiselle sopivat parhaiten ne yrtit, jotka näkyvät kirkon tornista", Ylimmannela selventää. Jo nuorena innostunut Frantsilan yrttien taustalla on vahva parivaljakko Virpi Raipala-Cormier ja Jim Erityisesti pyöräretkeilijän on mukava polkaista Frantsilaan, mutta sinne voi tulla myös erilaisille kursseille, joilla voi oppia yrttien käyttöä, hierontaa tai vaikka kalevalaista jäsenkorjausta. Frantsilassa yhdistetään suomalaista kansanperinnettä ja maailmalta saapuneita hoitomuotoja, kuten intialaista ayurvedista lääketiedettä ja kiinalaista hoitoperinnettä
opastaa. Ennen maailmanvalloitusta tarvitaan laajempaa näkemystä omasta maasta, mukaan lukien oman kulttuurimme tuntemus. 66 RETKI heinäkuu 2010. Vuoristo sa etsiminen kannattaa kuitenkin aloittaa väittää, etteivät suomalaiset tunne omaa maataan. alamme! Matkailijat ja kaikki muutkin Suoja tutustua maahamme, kunhan vain ottaa VAELTAJAVETERAANI mesta kiinnostuneet haluavat tietää, mitä selvää, missä kulkee ja mitä siellä on. Edes matkailun omilta kotikulmilta ja lähiympäristön luontokohteista eikä heti enalalla toimivat asiantuntijat eivät ole käyneet maamme tärkeimmissimmäiseksi sännätä kaukomaille", kannustaa parikymmentä oppisä matkailu- ja luontokohteissa eivätkä tunne kuin oman tonttinsa. "Retkeily, vaeltaminen ja kotioman nurkkakuntamme tai oman toimimaanmatkailu ovat kaikki mainioita tapoON KEVON KANJONI. leen ja matkailun ammattilaisille kiperiä kun tuntee alueen taustat. "Oman Kaskaknoppikysymyksiä Suomesta, ja vastaukpeäivitunturinsa tai Maakotkan Laaksonset olivat aina yhtä pöyristyttäviä. kirjaakin matkailun ja maantieteen aloilta kirjoittanut asiantuntija. SUOMALAISET TUNNE Hänellä oli tapana esittää opiskelijoilRetkikohteesta saa paljon enemmän irti, OMAA MAATAAN. Paistunturi löytyy vanhaltakin kartalta. Vuoriston tuntematon Suomi "K uinka Suomea voiTämä koskee paitsi matkailuammattilaisia daan viedä maamyös meitä kaikkia tavallisia ihmisiä. ENTÄ MIKÄ maastamme kuin kouluissa. TIEDÄTKÖ, MISSÄ ON ilmalle, ellemme Vuoristo pohtiikin, miten ihmeessä MAAMME KORKEIN itsekään tunne innostusta saataisiin jaettua esimerkiksi PUTOUS. retkellä henkilö teksti ja kuvat Tiina Riikonen Kartat ovat aina olleet Kai-Veikko Vuoriston lempilukemista. InKAI-VEIKKO VUORISTO Suomessa on ja myös sen, mitä ei ole", jyrinostuksen luomisessa kaunokirjallisuus ja see matkailumaantieteen emeritusprofessotarinat ovat tärkeässä asemassa", Vuoristo VÄITTÄÄ, ETTEIVÄT ri, vaeltaja ja kirjailija Kai-Veikko Vuoristo
kun hypättiin bussista tienposkeen ja suunnattiin sukset kohti Saa"Sota-ajan lapsena, pula-ajan nuorena ja kylmän sodan ajan opisriselän kairoja. Kairoissa ja tuntureissa neljällä vuosikymAavasaksa Salpausselän urheilukeskus Rukatunturin matkailukeskus menellä vaeltanut konkari haAskolan hiidenkirnut Linnanmäki Saamelaismuseo, Inari luaa painottaa sitä, ettei hän itse Astuvansalmen kalliomaalaukset Luirojärvi Saanatunturi suinkaan ole mikään "täysinopAulanko Maaningan Korkeakoski Sibeliuksen Ainola pinut ammattiretkeilijä". kelijana Lappiin asti päästiin vasta nelikymppisinä siihen asti LaInnokkaina hiihdon harrastajina Vuoristo kumppaneineen aloitpin-hulluutta lääkittiin kirjoja ja karttoja lukemalla." ti Lapin-käyntinsä suoraan talvivaelluksesta. Luin kaikki käsiini saamani Lappi- ja retkeilyaiheiset kirjat, tustunut tarkoin jo ennakkoon. Hiihtämisen riemu vetää Lapin hangille edelleen, vaikka rinkka alkaakin vähitellen jo vaihtua päiväreppuun. Elämys on tärkein Vuoristo harmittelee nykyisen retkeilykirjallisuuden painottumista oppaiden kaltaisiin julkaisuihin: tarinat ja sattumukset, kokemukset ja koettelemukset kun eivät ilmeisesti kustantajia kiinnosta. Hän muistuttaa, ettei vaeltaminen ole mikään oppaista opiskeltava suoritus vaan kokonaisvaltainen elämys, missä yhdistyvät luonnon kokeminen kaikilla aisteilla, liikunnan riemu sekä sopivassa suhteessa erämainen rauha ja oman retkiseurueen sosiaalinen yhdessäolo. Puuttuiko listalta juuri se tärkein. "Asiaan kuitenkin kuuAlueen luontokohteisiin, historiaan ja tarinoihin Vuoristo oli tului, että metsässä oleminen oli tuttua jo lapsuuden marjaretkiltä lähtien ja peruskuntoa pidettiin jatkuvasti yllä kotikulmien hiihtolenkeillä ja eväsretkillä." Fielluköngäs on Kevon Ensimmäinen vaellus johti Saariselän takamaille, niin Sokostin kanjonin näyttävin kuin Kuikkapäänkin yli, ja jatkoa seurasi tulevina vuosina. KirjoilKalajoen hiekkasärkät Porrassalmen taistelupaikka UK-puiston opastuskeskus laan hän haluaa myös ylläpitää Kevon kanjoni Punkaharju Uuden Valamon munkkiluostari vaellusalueisiin liittyviä tarinoiKiutaköngäs Pyhä-Häkin kansallispuisto Vehoniemenharju ta ja välittää tunnelmia luonKoli Raatteen tie Vuokatinvaara nossa kulkemisen ilosta sekä Kolmen valtakunnan rajapyykki Ranuan eläinpuisto Yyteri ikimuistoisesta nuotio- ja leiriKorkeasaari Rauman vanhakaupunki romantiikasta. "Oma vaellusurani alkoi Järvisten, Kokkojen ja Kemppisten myötä. "Kerran luontokohde. Lapin Bomarsundin linnoitus Marskin maja Siikalahden lintujärvi vaelluksista kertovilla kirjoilFiskars Mustilan Arboretum Suomenlinna laan Hankien kimallus ja Missä Halti Nuorttijoen kanjoni Tarvaspää pitkospuut päättyvät Vuoristo Hvitträsk Näsinneula Temppeliaukion kirkko on ennen kaikkea halunnut innostaa lukijoitaan vaeltamiseen Imatran koski Olavinlinna Tiedekeskus Heureka ja retkeilyyn, ja sitä kautta tuIvalojoen Kultala Petkeljärven kansallispuisto Torholan luola tustumaan maamme ainutlaaJulma Ölkky Pielpajärven erämaakirkko Turun linna tuisiin luontokohteisiin. Perustele mielestäsi merkittävin kotimaan kohde toimitukselle osoitteella: toimitus@retkilehti.fi. Voit myös kertoa kokemuksiasi listan kohteista OmaRetki-palstallemme. RETKI heinäkuu 2010 67. koukkuun jäätyämme ei siitä hulluudesta ole sitten irti päästykään", naureskelee kiveliöiden konkari oman retkiseurueensa taustoja ja muistuttaa samalla muitakin, että retkeilyn voi aloittaa missä iässä hyvänsä. Sen sijaan täyteen pakatun rinkan ja koko ajan himo päästä itsekin vaeltamaan vain yltyi", muistelee kanssa tehtiin tuttavuutta ensimmäisen kerran vasta sillä hetkellä, Vuoristo. Henki on altis erämaan kutsulle Tunnetko jo nämä? Retkeilijät tuntevat Vuoriston 50 kotimaan kohdetta, jotka jokaisen tulisi tuntea vaelluskirjailijana
Etäisyys on niin pitkä, että kun kesäkuun alussa käsivarren lumet vasta sulavat, Torniossa kesä on jo loistossaan. ITIKAT, KOSKET, KYLMÄ ILMA JA PITKÄ MATKA TEKEVÄT JOELLA MELOMISESTA HAASTAVAA. Taivaalla roikkuvat pilvet piirtyvät maisemaan ja vastapuolella Saana seisoo jyhkeänä kuin suojellen kulkijaa. Kilpisjärven jäät lähtevät vasta juhannuksen tienoilla. Joen yleisluokka kovenee pykälän verran veden noustessa tulvaan eli koskien vaikeus kolminnelinkertaistuu lukuun ottamatta Matka- ja Kukkolankoskea", Petri Sutinen varoittaa. "Yli viisimetriset hankaloittavat koskien laskemista, mutta soveltuvat parhaiten melontaan, jos matkavauhti aiotaan pitää yli 8 kilometrissä tunnissa", Sutinen Rajalla virtaa joki KILPISJÄRVELTÄ TORNIOON KERTYY MATKAA 530 KILOMETRIÄ. Juhannuksen jälkeen taas kosket kuohuvat tulvassa ja virta vie melojaa. Kahtena vuotena hän on työskennellyt kisan pääjärjestäjänä, ja neljä kertaa hän on ollut retken vetäjänä Kilpisjärveltä Tornioon. 68 RETKI heinäkuu 2010. Sutinen suosittelee melomaan Rajajoen 4,5 metrisellä kajakilla, jos aiottu matkavauhti on 67 kilometriä tunnissa. Kilpisjärven vesi on niin kirkasta, että tuntuu kuin uimari leijuisi sen pinnalla. Järven rantoja koristavat pyöreiksi hioutuneet kivet, ja veden alla lepäilee suuria lohkareita. Kokenut melontakouluttaja Sutinen on melonut Rajajoen yhteensä kymmenisen kertaa: kuusi kertaa hän on osallistunut legendaariseen Arctic Canoe Race -melontamaratonkisaan, jota on melottu vuosina 19832000. SE ON EUROOPAN PISIN VAPAA JOKIREITTI. Sateet ja kuivuus nostavat ja laskevat vedenkorkeutta nopeasti, ja virtauma voi muuttua matkan aikanakin. K "Elokuun alussa kosket ovat helpoimmillaan. Retken ajankohta on syytä harkita tarkkaan, sillä tulvana virtaavat vedet syöksevät pienen melojan koskien nieluun, kun taas loppukesän kuivuus laittaa kajakilla kulkijan kolistelemaan kivillä. Veden raikkaus herättää aamu-unisemmankin suureen koitokseen: Matkaan, joka vie arktisesta käsivarresta Tornion vehreään merenrantakaupunkiin. Joen melko pahat kosket ovat retkikalustolla laskettavissa. retkellä Lappi teksti Aksana Kurola kuvat Antti Kurola ilpisjärven peilityyni vesi huokuu syvää hiljaisuutta
Tie Kilpisjärvelle valmistui vasta vuonna 1941. RETKI heinäkuu 2010 69. Puskaradion uutinen on levinnyt etelään asti: Lohi ei syö vaan lymyilee kiven kolossa. Kun retkeilijät eivät ymmärrä puhetta, kieli vaihtuu nopeasti hauskan kuuloiseksi suomeksi. Kilpisjärvi oli Norjaan matkaavien etappi jo 1500-luvulla. Suomen sodan seurauksena Haminan rauhan aikaan tasan 200 vuotta sitten vedettyä rajalinjaa kutsuttiin "tsaarin punaiseksi viivaksi". Meloja voi joutuakin puikkelehtimaan lohestajien välissä, mutta kesällä 2009 joella on hiljaista. Aikoinaan jokilaaksoa asutti kulttuurillisesti yhtenäinen suomenkielinen kansa, joka jaettiin keinotekoisesti kahtia. Kaksi maata, yksi kulttuuri Suomen ja Ruotsin valtakunnanraja kulkee joen syvintä uomaa myötäillen koukaten välillä lähempänä Suomen ja välillä Ruotsin rantaa. He kulkivat Väylää vastavirtaan. Melan huitaisu saa kalan liikkeelle, ja kymmenkiloinen vonkale tekee komean uimahypyn. Rajaväylä Kilpisjärvi Kilpisluspa Kiellijärvi, Könkämä Peerakoski Pousujärvi Karjalankosket Marastinsuvanto Lammaskosket Saukkokoski Ainavarppijärvi Naimakkajärvi Pättikkä Rautukurkkiot Vesipola Markkina Kelottijärvi Kaaresuvanto Kelottiluspa Kuttasenkurkkio Mu oni onj oki Palojoensuu Tapokosket Sonkamuotka Kelokurkkio Norja Ruotsi Kön käm äen o Saarikoski Äijäkoski Muonio Lohestuskeskus Väylä Lappeankoski Kolari Lappea n Tor ion jok i 21 Hirvaskoski Pello Kattilakoski Kuivana kesänä Kilpisluspa sopii melkeinpä paremmin maastopyöräilyyn kuin melontaan. 0 20 km Ylitornio Vuennonkoski Matkakoski Karunginjärvi Kukkolankoski Siian lippoaminen Tornio Perämeri Vähävetisessä joessa virtaus on hiipunut, ja kivien välissä puikkelehtimalla matka määränpäähän vain pitenee. Ruotsin puolella Torniojokilaaksoa alkoi murskaava ruotsalaistamispolitiikka, jonka seurauksena suomen kieli katosi lähes ko- kuva Olli Vainio neuvoo. Nykyään Torniojokilaakson kulttuuriperinnettä ja meänkieltä koitetaan elvyttää. 3,5 metrinen kajakki on puolestaan paljon hitaampi ja raskaampi melottava kuin metriä pidempi. konaan, mutta yhä vieläkin Pohjois-Ruotsissa on kyliä, joissa "taablataan" suomea tai ainakin meänkieltä eli Ruotsissa puhuttua suomen murretta. Ennen muinoin Tornioon saapui myös tutkimusmatkailijoita, jotka käyttivät jokea kulkuväylänä pohjoiseen. Jokea kutsutaankin meänkielellä Rajaväyläksi. Itäisestä Ruotsista tuli osa Venäjää ja myöhemmin itsenäinen Suomi. Kalastaja seisoo Ruotsin puolella rantaa ja huikkaa melojille tervehdyksen ruotsiksi. Sitä ajatellessa on helppo meloa myötäiseen. Molemmin puolin vettä paikalliset ovat vakiinnuttaneet rajajoen nimeksi Väylän. Tuntuu kuin uimari leijuisi sen pinnalla. Torniojoen suisto on ollut asutettuna jääkaudesta lähtien, ja sieltä on löydetty useita kivikautisia asumuksia. Myöhemmin siitä tuli markkinapaikka, josta Lapin turkikset ja lohi kulkivat kauppiaiden matkassa maailmalle. "Tyhjää saa pyytämättäkin", toteaa paikallinen matkailuyrittäjä. Kylä asutettiin varsinaisesti vasta toisen maailmansodan jälkeen, jolloin paikka toimi sotatarvikkeiden kulkureittinä
retkellä Lappi kuva Kalevi Ahosen albumi Tie seuraa rajajokea hyvin läheltä, mikä mahdollistaa myös huoltojoukkojen käytön reissussa. Esimerkiksi Lammaskoskelta Pättikkään kannattaa meloa pitkällä retkikajakilla. Yläosan upeimmat kosket, Kilpisluspa, Peera-, Karjalan-, Lammas- ja Saukkokoski, Rautukurkkio, Vesipola sekä Kelottiluspa ja Pättikkä, on syytä tarkistaa maista käsin. Useimmat kosket pystyy helposti kiertämään, sillä niiden kohdalla kulkee polku maita pitkin. Könkämäenon koskissa pitää melojan hallita koskipelastuksen erikoistaidot, sillä meloja voi jäädä kiinni kiviin ja stoppareihin, jolloin seuraukset voivat olla hyvin kohtalokkaat. Yläja alaosan pystyy laskemaan melko helposti, kunhan meloja hallitsee kajakin. Jos vettä on niukalti, veden voima on niin hidas, että retkikajakin- kin saa käskytettyä tiukkiin käännöksiin. Toisaalta ei kuitenkaan kannata pitää kiirettä vaan nauttia yläosan karuista ja upeista oloista. Näin yöpymisvarusteet kulkevat helposti autossa ja kajakit pysyvät kevyinä. Yläosan kosket Melojan taival voi karahtaa heti alkuunsa kiville, kun hän Kilpisjärven melottuaan pääsee joelle. Näistä Pättikkä ja Kilpisluspa ovat korkealla vedellä kaikkein vaikeimmat. Jos kuitenkin ajautuu kiville, pitää muistaa kallistua niitä kohti antamaan "halauksen", sillä kallistumiKorkealla vedellä väylän aloituskoskessa Kilpisluspassa nen ylävirran puolelle saa vesaa olla tarkkana oikean den nousemaan kajakin kanlaskulinjan kanssa. Vähällä vedellä koski soveltuu varsinkin keskikohdastaan paremminkin maastopyöräilyyn kuin koskenlaskuun. Kilpisluspan kohina kuuluu jo etäälle varoitellen ärjynnällä tulevasta koitoksesta: Kivet haastavat kulkijan kapeassa ja jyrkässä, hyvin nopeasti laskevassa rännissä. Yläosan kosket olisi kaikkein mielekkäintä laskea pitkällä koskikajakilla, mutta se tietää ankaraa työntekoa suvannoissa. Rajajoen vaativin koski on Pättikkä, jonka päälle 70 RETKI heinäkuu 2010 kuva Jukka Honkala. Koska tie kulkee lähellä, voi kajakin vaihtaa pidempään retkikajakkiin myöhemmin. Koski muistuttaa vesivuoristorataa ja on houkuttelevan näköinen, mutta siinä on äkkitörmäysvaara. tuolloin kuin viettävä ränni. Koski on nelle ja aluksen kaatumaan. Isolla vedellä se voi olla viisainta kiertää maitse. Koskien laskulinjat voivat olla hyvin vaativia ja teknisiä
Yläosan suvannot, Pousujärvi, Marastinsuvanto, Ainavarppi-, Naimakka- ja Kelottijärvi, ovat vähävetisiä. taa tasaisesti koko osuudeltaan se soveltuu paremmin kaikentasoiJokiosuus jatkuu upean metsäisenä, ja joen varressa nojaileekin sille melojille. Osuus on mielenkiintoista viidakkoa, jossa pitkät levähuiskat hulmuavat kirkkaassa vedessä kulkijan kauhoessa mutkikasta jokea pitkin pajupuskien lomassa. Useampi joKuttasenkurkkio, jossa on kolme koskea, ja Tapokosket kuohuvat kokivene on varmasti joen rannalla parkissa, sillä lohestuskeskus vuokmeasti ja piristävät melojan päivää. ta alaspäin on Koniniemi, jossa sijaitsee Muonionjoen lohestuskeskus. Vähällä vedellä rantautuminen on kuitenkin mahdollista. Niissä melojan kannattaa seurata tarkasti pääväylää, sillä matalassa vedessä kitka hidastaa vauhtia ja tekee melonnasta työlästä. Koski on kaikkein varminta ohittaa maitse. Taival on pitkä ja suora mutta mukavasti viettävä. Matalalla vedellä pääsee Suomen puolella menevälle polulle ja isolla vedellä Ruotsin puolelle. RETKI heinäkuu 2010 71. Melojan matka taittuu mukavasti Muonioon, jossa hän voi yöpyä esimerkiksi Harrinivassa tai jatkaa eteenpäin. Näissäkin kähyissä on syytä olla raa jokiveneitä. Sen tietäminen vaatii paikallistuntemusta. Upeita leiripaikkoja Vesiltä käsin paikan tunnistaa jokipenkereen päällä olevista kahdesta Kaaresuvannon jälkeen joki virtaa helppojen koskiosuuksien läpi. Tarkkana saa kuitenkin olla, sillä melojan tiedetään eksyneen tähän viidakkoon, josta hänet on pelastettu helikopterilla. Kelokurkkion keskivaiheilla Suomen puolella on todella hieno leiripaikka kangasmetsässä, joka kannattaa hyödyntää. Rantaan pääsee helposti veneenlaskupaikalta, josta tie vie takaisin alempaan veneenlaskupaikkaan. Koski muistuttaa vesivuoristorataa. Kävellen vetten päällä Kilpisluspan jälkeen meloja pääsee oikaisemaan Kiellijärven Könkämää pitkin. Telttayöpyminen maksaa seitsemän euroa, ja samaan tarkkana laskulinjan kanssa. Siitä hieman alempana on kaksi vaikuttavaa kähyä: Saari- ja Äijäkoski. Muonionjoessa maisema muuttuu metsäiseksi ja jokivarret ovat Suunnilleen Granvikin kohdalla noin kuusi kilometriä Parkajoeshieman asutumpia kuin lähes autiossa yläosassa. muodostuu isolla vedellä sumu. muutamia honkia. hintaan pääsee yksiin maailman makeimmista löylyistä. Kaikissa suvannoissa kulkee syvänveden virtaava väylä, jota on vaikea erottaa. Siian pyynti on aloitettu koskessa jo 1200-luvulla, ja lippoaminen tä syntyy Muonionjoki. Markkinan kylässä KönkämäKukkolan koskessa pitkät kuohuihin vievät laiturit eno yhtyy Lätäsenoon, jolloin niison rakennettu siian lippoajia varten. Saarikoski lasketaan saaren oikeaa puolta pitkin, missä myös pysytellään oikealla puolella, sillä vasemmalla sijaitsee pahoja stoppareita. enon osuudella pudotusta tulee yhteensä reilu 200 korkeuserometriä, ja jokiosuus onkin vaatiTulvalla Äijäkoski voi olla hyvin vaativa, jolloin kajakki on järkeva. Joissakin järvissä vesi ei riitä melontaan, vaan kulkija voi joutua kävelemään vetten päällä ja vetämään kajakkia perässään. Koski sijaitsee Sonkamuotkan yläpuolella. Könkämäon juuri Kukkolassa kehittynyt siian pyyntitekniikka. Joissakin paikoin vastatuulella väylä erottuu korkeampana aallokkona ja tyvenellä tummempana vetenä. vanhasta hirsisaunasta ja niille vievistä pitkistä portaista. Ruotsin puoli on tällöin henenää pitkälti Lappeaan, jossa Muonionjoki yhtyy Tornionjokeen ja genvaarallinen, ja Suomen puolelle jää viiden metrin levyinen osuus helppoa reittiä. Tulvalla Kelokurkkio kuohuu isona koskena, jossa veden nouLeiripaikasta kertyy Kolariin matkaa 59 kilometriä. Sieltä ei ole su patoaa kolmemetrisen putouksen. Suurella vedellä voi olla hankaluuksia päästä maihin. Virta vie vauhdilla Äijäkosken niskalle. Muonion sillan alta alkaa mukava koskiosuus, joka vaatii vähällä vedellä tarkkuutta. Joki etenee putouksina ja suvantoina, kun taas Muonionjoki virvintä kantaa kosken ohi
Alempana meloja pysyttelee keskilinjalla, sillä sekä kivien läheisyyteen vasemmalle puolelle että keskilinjan oikealle puolelle syntyy haastavia aaltoja ja stoppareita. Myös Kukkolankoskella Ruotsin puolella on leirintäalue. ta ja edessä on Ylitornion suvannot. Karunginjärvi on pökerryttävän pitkä ja varsinkin vastatuulella selän ylitys vaatii kovaa ponnistusta. Pellon putkessa Pellon putki on legendaarinen osuus, jossa matka taittuu heittämällä. Yläosassa vesi kuohuu reippaana aallokkona, jossa paras linja kulkee melko keskeltä ja kaartaa myöhemmin vasemmalle. Matkakosken keskilinjan oikeassa laidassa on iso kivi, jonka läheisyydessä vedessä on vaarallinen takaisinveto. Isolla vedellä stopparit ovat hyvin suuria ja vaarallisia. Koski lasketaan Ruotsin rantakivien läheisyydessä, sillä Suomen puolella on hengenvaarallinen stoppari. Siinä virta kulkee 67 kilometriä tunnissa, mutta kuivaan aikaan vauhti ei ole näin kova, vaan virta lähinnä avittaa melontaa. Tornionjoella on vaikuttavia yöpaikkoja, joissa saa vaipua uneen kosken kohinassa. Se on luonteeltaan aivan erilainen kuin muut siihenastiset kähyt. Välillä käy huuto, kun kala käy uistimeen, mutta useimmiten kalastajat tiedustelevat kuulumisia. Seuraavan kerran vesi kuohuu Kattilakoskessa, joka on kuuluisa freestyle-melojien parissa. Lappean Loma -kohteessa viihtyvät kalastajat, ja niinpä joki on täynnä siimaa vetäviä onnenonkijoita. Vuennonkosken voi jakaa kolmeen. Kaarteeseen syntyy ristiaallokkoa, joka tönii kajakkia ilkeästi. Kahden suuren joen yhtymäkohdassa on Lappeankoski. Tulvalla vesi kuohuu suurina pyörteinä. Lähinnä niissä on vaikeinta saada uimari rantaan vaikeiden pyörteiden vuoksi. Veden voima on siinä aivan eri luokkaa kuin ylempänä. Tämän jälkeen joessa ei juuri ole pudotus- 72 RETKI heinäkuu 2010. Koko joen tylyin osuus alkaa Matkakosken jälkeen. Hirvas- ja Kattilakoskella on laavu, Kattilakosken alla Suomen puolella on leirintäalue ja Matkakoskella voi telttailla Suomen puolella omalla luvalla tai Ruotsin puolella leirintäalueella. Kosken jälkeen alkaa pitkä suora, jota jaksottavat niemen kärjet. Ne ovat kuitenkin mainettaan miellyttävämmät, sillä vesi virtaa kivasti ja matka taittuu vauhdilla. Suuret kuohut Veden korkeus ei vaikuta kauheasti koskien luonteisiin. Laskulinjaltaan se ei ole liian vaativa, mutta tarkkana saa olla. retkellä Lappi TIETOREPPU RAJAJOKI Könkämäeno, 530 Muonionjoki ja Tornionjoki kilometriä putouskorkeus 473 metriä virtauma 602 000 kuutiota sekunnissa parasta melonta-aikaa heinäkuun kaksi ensimmäistä viikkoa Suurimmat kosket ovat Pättikkä, Peera-, Lammas-, Matka-, Vuennon- ja Kukkolankoski. matka alkaa taittua vauhdilla
Hyttyset saattavat aiheuttaa kovimmat haasteet juhannuksen jälkeen. Torniossa on palattu takaisin aikaan, jolloin raja ei ollut jakamassa ihmisiä. Hyönteiskarkote ja rankinen rauhoittavat taukojen tunnelmaa. "Tulvaveden aikaan ei vettä kannata käyttää koko jokiosuudella", Sutinen huomauttaa. Yli 500 kilometrin melontarupeama voi tuntua pökerryttävän pitkältä matkalta, eikä moni ole näin pitkää osuutta välttämättä koskaan melonutkaan. Vielä muutama koski vauhdittaa matkantekoa ja pian määränpää näkyy. Elimistön pitää ehtiä toipumaan päivän rasituksesta yön aikana: muuten palautumiseen menee vielä pitkä aika reissun jälkeen. "Monesti pitkän matkan melojat yllättävät itsensä kilometrien nielemisestä, eikä Rajajoki lupporetkeilyyn sovikaan koskien ja liian hankalien suvantojen vuoksi. Tärkeää on myös syödä riittävästi. Jos ei ole kokenut koskimeloja, kosket kannattaa kiertää tai lähteä matkaan opastetulle reissulle. Vähällä vedellä se on alaosan vaikein koski, sillä aalto on tuolloin hyvin terävää. Taival taittuu vaikka keskittyisi jokimaisemaan. Vesirakot voi teipata urheiluteipillä, joka vähentää hiertymistä ja kipua. Yleensä rakkojen puhkaisemista ei suositella tulehdusriskin vuoksi, mutta matalan kipukynnyksen omaavalle se voi olla välttämätöntä. Henkisesti kannattaa varautua pitkiin suvanto-osuuksiin ja miettiä, miten ne jakaa mielessään. tään tässä kohtaa kannattaa käydä maissa. Melojalla on ystäviä rannassa, ja välillä ne seuraavat matkassa vesilläkin. Kun melontapäivien pituus on kymmenen tuntia taukoineen, taivalta kertyy reilu 70 kilometriä päivälle. Suomesta siirtyy Ruotsiin huomaamattaan, ja kahden maan kaupunki on kuin yhtä suurta kylää. Kahden maan kaupunki on kuin yhtä suurta kylää. Perillä jo matkalla Rajajoki on koskiltaan vaativa. Sen vuoksi kannattaa olla tarkkana, ettei heti alkuun innostuksissaan melo liian pitkiä päiviä. Kukkolankoski onkin kuuluisa siiastaan ja viimeis- Uittopuomin kiinnityspisteet löytyvät yhä rannalta. RETKI heinäkuu 2010 73. Aallokko on isoa ja paikoin päälle kaatuvaa ja helpoin linja löytyy lähellä Suomen rantaa. Näin pitkässä reissussa kädet ovat kovilla. Maukkaan välipalan päälle ei ole kuin lyhyt puristus Tornioon. Kaikkein sujuvimmin matka taittuu hyvässä seurassa keskustelemalla tai mukaviin aatoksiin vaipuneena. Kahvilasta saa ostaa sekä tikunvarressa paistettua että savustettua siikaa. Nenä kellossa tai GPS:n kilometrejä seuraten ei kuitenkaan kannata lähteä suorittamaan ja etenemään. Myös muualle kehoon voi tulla hiertymiä, joten vaatteiden kanssa on oltava tarkkana. Pitkässä reissussa menee kolmesta neljään päivään, ennen kuin keho tottuu kovaan urakkaan ja uuteen päivärytmiin. Huolellinen nestetankkaus on erittäin tärkeää. Vähälläkin vedellä joen voi meloa viikossa. Jos mieli alkaa mennä synkäksi, kannattaa kokeilla verensokerin kohottamista nesteellä ja purtavalla ja tauon pitämistä. Freestyle-melojat nauttivat Kattilakosken pehmeästä aallosta. Kukkolankoskessa hyvä laskulinja kulkee Suomen puolella. Toki sitäkin ylempänä on asutusta ja vedessä voi olla epäpuhtauksia, kuten rotavirusta. Lippomiehet seisovat kosken kuohujen äärellä pitkien lippolaitureiden päässä. Rakot välttää varmimmin, kun käyttää melontakäsineitä. Yleensä matkaan lähtijät yllättyvät, kun virta ei viekään sellaista vauhtia kuin on kuviteltu", Sutinen tietää. Vettä voi varmasti juoda joesta saamatta suurempia vatsatauteja aina Kaaresuvantoon asti. Niskalla on muutama hankala stoppari, jotka on kuitenkin helppo välttää
Vanhat puiset asuintalot on kunnostettu aikaa, vaivaa ja rahaa säästämättä. Kuudestakymmenestä saaresta muodostuvaan 11 000 asukkaan saaristoliikenteen solmukohtaan saavutaan miltei minuutilleen aikataulussa. Kaupungintalon lähikortteleissa riittää hienoja ja hintavia pikkuputiikkeja ja käsityöliikkeitä. Alkukesän aamupäiväaurinko helottaa kuumana. Tämä on helppo uskoa todeksi, kun astuu Waxholmsbolagetin valkoiseen yhteysalukseen Tukholman ökyvarakkaan Strandvägenin edustalla sijaitsevalla Strömkajenin laiturilla. Vaxholmista on tieyhteys mantereelle ja vain 40 minuutin ajomatka Tukholmaan, joten varakkaiden tukholmalaisten muuttoaalto on nostanut pittoreskin pikkukaupungin vanhojen talojen arvot pilviin. Hotellin vieressä rantakadulla on ruokaravintoloita ja kahviloita toisensa jälkeen. Pääruuaksi voi nauttia vaikka sillejä ja silakoita uusien perunoiden kera vanhaan puuveneen runkoon katetusta kalapöydästä. LUONTORETKEN VOI YHDISTÄÄ KAUPUNKILOMAAN RUOTSIN PÄÄKAUPUNGISSA. L änsinaapurissa aurinko paistaa aina ja kaikki ovat onnellisia. Vaxholmin idylli vaikuttaa rikkumattomalta. Yli kolmesataa matkustajaa ottava alus on puolityhjä sesongin ollessa vasta edessä. retkellä pohjola teksti Kalle Kirstilä kuvat Mika Huupponen TUKHOLMAN SAARISTOON ON HELPPO PISTÄYTYÄ PÄIVÄKSI TAI VIIKOKSI. Saarella oppaana toimiva, Kymenmaalta Taalainmaalle 1960-luvulla muuttanut Lena Åman osoittaa meille kertomansa vakuudeksi haastavalta remontointikohteelta näyttävää pientä huvilaa ja kertoo sen olevan juuri myynnissä 6,5 miljoonan kruunun pyyntihintaan. leppoisat kesäsaaret 74 RETKI heinäkuu 2010. Maisemista voi nauttia aluksen ilmastoiduissa sisätiloissakin, ja samalla valkoisten pöytäliinojen ääreen tarjoillaan silliä ja snapsia tai paistettuja silakoita. Kun matkaa on taitettu vartin verran ja Nackan esikaupungin laituri jää taakse, vene suuntaa turbiinimoottorien avittamana hämmästyttävän rivakasti kohti Tukholman saariston pääkaupungiksi kutsuttua Vaxholmia. Hotellin komeassa ruokasalissa istuvat lounasaikaan sulassa sovussa merkkipäivän viettoon saapuneet hienot rouvat sekä pyöräilyshortseihin pukeutuneet retkeilijät. Takana on tunti melkein hävettävän miellyttävää matkantekoa ja sisäsaariston maisemia. Saariston pääkaupunki Vaxholmin yhteysaluslaituri sijaitsee vastapäätä klassista, vuonna 1902 vihittyä Wax- holms-hotellia. YÖ KARTANOHOTELLISSA TARJOAA MIELLYTTÄVÄN VAIHTOEHDON TELTTAYÖPYMISELLE
Sesonki on kuitenkin yhtä lyhyt kuin Suomessa. Omaa erakkosaartaan tai rikkumatonta rauhaa etsivälle etenkin Tukholman sisä- ja keskisaaristo on lähes 50 000 vapaa-ajan asuntonsa sekä 150 000 huviveneensä kanssa haastava kohde. Grinda Wärdshusin Eric Lund asuu perheineen nykyään Tukholmassa, mutta kesällä lähes jokapäiväinen melonta Grindan saaren ympäri kuuluu työsuhde-etuihin. Vastapainoksi matkailijoille ja retkeilijöille suunnattuja palveluja on tarjolla laajasti, oli sitten kyse pyörän tai kajakin vuokrauksesta, majoituksesta tai ruokakaupasta. Uloimmilla saarilla on hiljaisempaa kes- kikesälläkin, koska päiväretkeilijät eivät niille vaivaudu. Ei erakoille Ensimmäistä kertaa Tukholman saaristossa vieraileva huomaa nopeasti suurimman eron sen ja vaikkapa Saaristomeren välillä: niin asukkaita, rakennuskantaa kuin matkailijoitakin on enemmän. "Onneksi itsekin muutin tänne ennen tätä buumia", tarvittaessa myös suomenkielisiä opastuksia järjestävä Lena kertoo. Hyvien kulkuyhteyksien ja julkisten virkistysalueiden ansiosta päiväretkeilijät täyttävät kesähelteillä suosituimmat saaret ja niiden uimarannat toisinaan tungokseen asti. Mutta kateus pois: omaa huvilaa ei tarvitse omistaa saaristosta nauttiakseen. Tukholman saaristo E18 Turku, Helsinki Vaxholm Blå leden E4 Viggsö Riika Grinda Ruotsi Bogesund Värtahamnen Tukholma Tukholma Stadsgårdshamnen E20 Fjäderholmarna 0 4 km Suurimmalla osalla täällä pitkään asuneista ei olisi mitään mahdollisuuksia maksaa nykyhintoja. Toki Tukholman saaristosta löytyy asumattomiakin luotoja koluttavaksi, mutta omim- Luonnontilaiset rannat tekevät tästä ainutlaatuisen kokonaisuuden. RETKI heinäkuu 2010 75
Monen yllätykseksi hintatasokaan ei ole kautta linjan lainkaan korkea. Matkailupalveluja käyttävätkin ulkomaalaisten ohella enenevissä määrin tukholmalaiset, joilta ulkoilun tieto-taito saattaa puuttua. Kohde lapsellisille retkille Lasten kanssa matkustavalle Ruotsi on loistava kohde. Suomen kaltainen jokamiehenoikeus takaa telttailumahdollisuudet, ja marketit myyvät evästä varsin kotoisalla hinnalla ja loistovalikoimalla. Pyörän tai kajakin vuokraaminen on saarilla usein järkevä vaihtoehto. Pyörän satulaan Vaxholmin kaupunkiin voi tutustua mukavasti pyöräillen. Etenkin sesongin ulkopuolella lähes kaikki matkailupalvelut ovat Suomea edullisempia: siitä laaja tarjonta ja kruunun kurssi ovat pitäneet huolen. Vuokrapyörän saa alleen helposti vaikka vierasvenesatamasta, joka sijaitsee parin sadan metrin päässä yhteysaluslaiturista. 76 RETKI heinäkuu 2010. Nettiosoitteita www.waxholmsbolaget.se www.cinderellabatarna.se www.battaxi.com Majoitus Bed&Breakfast Vaxholmissa www.waxholmsbedandbreakfast.se Bogesundin retkeilymaja www.bogesundsslottsvandrarhem.se Kartanohotelli Grindassa www.grindawardshus.se Lisätietoja Visit Skärgården, Strandvägen, Kajplats 18 www.visitskargarden.se www.minisemester.nu www.roslagen.se www.stockholmadventures.se Vaxholmin idylli vaikuttaa rikkumattomalta. kaikkialla vuokramökeistä yhteysaluksiin, ravintoloihin ja pyörävuokraamoihin. Tilapäinen telttailu on sallittua jokamiehenoikeudella, mutta palveluja haluava etsiytyy leirintäalueille. Myös viikonlopun pakettitarjoukset majoituksineen ja ruokineen tarjoavat usein hyvää hinta-laatusuhdetta. Polkupyörän voi vuokrata vuorokaudeksi reilulla sadalla kruunulla. "Suuria elämyksiä mahdollisimman pienillä epämukavuuksilla", tiivistää samassa hengessä retkeilymatkailuyrittäjä Tomas Bergenfeldt Stockholm Adventuresista oman yrityksensä toiminta-ajatuksen. "Koskematonta luontoa suomalaisille riittää omassa saaristossakin jopa enemmän", hän uskoo. Hänen käsityksensä mukaan suomalaiset ovat keskimäärin omavaraisempia retkeilijöitä kuin ruotsalaiset. Vuoteen 1912 asti Vaxholmin saarelle oli luvallista rakentaa vain puisia taloja, jotta hyökkäyksen millaan kohde on matkailupalvelujen kanssa nautittuna. Sen suurin nähtävyys on omalla saarellaan sijaitseva seitsenosainen linnoitus, Vaxholm Kastellet, jossa toimii nykyään myös hostelli. Nähtävyydestä käy myös kaupungin hyvin säilynyt rakennuskanta. Yhteysaluksilla liikkuminen on etenkin liikennöinnin kattavuus ja taajuus huomioiden hyvin edullista. Lapset on otettu huomioon Vaxholm on kuin tehty pyörällä kierrettäväksi. Kajakin päivävuokra on noin 500 kruunua. Omatoimiretkeilijälle yöpymisistä tai ravintolaruokailuista ei tule juurikaan kustannuksia. retkellä pohjola TIETOREPPU TUKHOLMAN SAARISTO muodostuu yhteensä yli 30 000 saaresta noin 14 000 asukasta Saarille pääsee yhteysaluksilla, venetaksilla tai jopa linja-autolla. Hinnat vaihtelevat sadan kruunun molemmin puolin. Ilmeisen hyvin suomalaisten matkailutottumukset ja Suomen saariston tuntevan Bergenfeldtin mukaan juuri helppo tavoitettavuus, palvelut ja tuotteet ovat Tukholman saariston vahvuuksia. Kaupunki on kasvanut Kustaa Vaasan vuonna 1548 Tukholman suojaksi rakennuttaman puolustuslinnakkeen ympärille
Vuoteen 1944 asti saaren omisti Ericin mukaan Grinda on Tukholman lähistön suurin saari, missä rannat ovat historian ja rakennusrajoitusten vuoksi täysin rakentamattomia vierasvenesatamaa ja yhteysaluslaitureita lukuun ottamatta. Isäntämme moikkaa iloisesti, nappaa rinkkamme ja reppumme mönkijänsä lavalle ja kertoo lämpi- Nobel-säätiön ensimmäinen johtaja Henrik Santesson, joka rakennutti saarelle vuonna 1906 jugend-tyylisen huvilan. Luonnontilaiset rannat tekevät tästä ainutlaatuisen kokonaisuuden, josta voi nauttia vaikkapa saaren ympäri melomalla. 35 metriä korkealta Klubbuddenilta saaren kaakkoiskärjestä aukeaa näköala merelle. Saari on myös suosittu maastopyöräilykohde. Saaren keskiosissa on vanhoja viljelysmaita, joita pidetään avoimena laiduntamalla. Lähisaarista mielenkiintoisin taustaltaan on kuitenkin Viggsö, jonka historia liittyy armeijan sijaan popmusiikin historiaan. Saaren retkeilyreitit ovat hyvin merkittyjä ja uimareille tarjotaan useita pulahtamispaikkoja. Utö Eteläisen ulkosaariston suosittu ulkoilusaari sijaitsee kolmen tunnin päässä Tukholmasta. Kesäkaudella Vaxholmin asukasluku kaksinkertaistuu kahteenkymmeneentuhanteen. Keskiajalta asti asuttu Grinda on ollut vuodesta 1998 asti saaristoluonnon säilyttämiseksi työskentelevän ja kymmeniä saaria hallinnoivan Skärgårdsstiftelsen-säätiön omistuksessa. Saari kiinteistöineen päätyi vuonna 1944 Tukholman kaupungille, joka piti sitä lasten ja nuorten leirikohteena aina viime vuosikymmenen lopulle. Kesällä saaristokaupungissa järjestetään lukuisia suosittuja tapahtumia kuten konsertteja. Grindan luonto on sisäsaaristolle tunnusomaista, kalliota ja havumetsää. Vaxholmin kiertelyn jälkeen voi suunnata pyörällä sillan yli Bogesundiin. Muista vierailla Sandhamnin lukuisissa putiikeissa, kahviloissa ja majataloissa. 3 000 hehtaarin laajuinen luonnonpuisto on valtion omistama luonnonsuojelukohde, jonka suurin vetonaula on lehtometsän leimaama luonto. Olosuhteet melomiseen ovat mainiot ja aloittelijoille otolliset. Vapaa-ajan asumisen historia onkin toinen ja perinne pidempi kuin Suomessa. kohteeksi joutuessaan kaupunki olisi palanut nopeasti, eikä vihollisen käsiin olisi jäänyt tukikohdaksi kelpaavaa taajamaa. Lähes kaikki keski-ikäiset tukholmalaiset ovat käyneet täällä ainakin kerran luokkaretkellä tai leirikoulussa", Eric Lund kertoo. ovat myös kiipeilijöiden suosiossa. Alueella on kymmenkunta kahdesta viiteen kilometriin pitkää opastetauluin varustettua luontopolkua sekä uimapaikkoja ja hostelli. Kauniina kesäpäivinä rauhaa kaipaava suuntaa ulommas saaristoon. Meloen Grindassa 40 minuutin yhteysalusmatka vie meidät illalla Vaxhomista edelleen kohti itää ja Sandhamnia. Finnhamn Kallioistaan, kävelypoluistaan sekä saarta ympäröivistä pienistä luodoista tunnetussa Finnhamnissa on myös saariston suurin ja suosituin hostelli. Punamulta eli ruotsiksi "halu röd" kuuluu Tukholman saaristomaisemaan. Hyppäämme pois Grindan saaren eteläisellä laiturilla, jossa meitä on vastassa saarella matkailupalveluja järjestävän Grinda Wärdshusin Eric Lund. Riikaan matkaavien laivojen reitillä sijaitsevalla saarella kuvattiin myös bändin Winner Takes It All -musiikkivideo. RETKI heinäkuu 2010 77. Matkailijan iloksi saarta ei kuitenkaan koskaan valloitettu, eivätkä tulipalot ole sitä tuhonneet. 170 hehtaarin laajuinen Grindan saari tarjoaa mahdollisuuksia retkeilyyn ja luonnossa liikkumiseen niin päiväkohteena kuin yöpyen. Saaren halki kulkee kaksi merkittävää kallioselkää, jotka Tukholmalaisille Vaxholm on yksi saariston tunnetuimmista päiväretkikohteista, vaikka kohteita ja uimarantoja löytyy lähempääkin. Jouluaikaan kaupunki puolestaan tunnetaan tunnelmallisista markkinoistaan. 3 x retkelle saareen Sandö Supersuositusta vierasvenesatamastaan tunnettuun saariston risteykseen kulkee yhteysaluksella Tukholmasta parissa tunnissa. "Tukholmalaisten keskuudessa saari on hyvin tunnettu. Mökkimaisemat eroavat Suomesta äärimmäisen hoidetuilla pihoillaan ja nurmikoillaan. Saari on Abban Björn Ulvaeuksen kesäpaikka, jossa bändin säveltäjäkaksikko 70-luvun alussa piti ikivihreitä hittejä tuottaneita sävellyssessioita. Reitiltä voi liittyä edelleen Roslagsledenin retkireittiin, joka jatkaa kohti pohjoista ja Norrtäljeä. män saunan ja kahdeksanasteisen meriveden odottavan. Se toimii nykyisin hotelli-ravintolana. Grindan edustalla on pieniä sotilassaaria. Nähtävyys on myös Pietari Brahen 1500-luvulla rakennuttama Bogesundin linna. Mantereelle johtavan Bogesundin halki kulkee myös Blå Ledenin retkeilyreitti, joka on kokonaismitaltaan 35 kilometriä kulkien Vaxholmista aina Österåkeriin
Kuningas RETKI heinäkuu 2010 79. Ylös ka- Rhêmes-Notre-Dame Eaux Rousses Rifugio Chabod Pont Rifugio Vittorio Emanuele II Gran Serra 3 552 m Gran Paradison kansallispuisto Gran Paradiso 4 061 m La Tresenta 3 609 m 3 642 m Ciarforon 0 5 km vutessa puiden määrä hupenee ja maiseman valloittavat niityt, joilla lampaat laiduntavat. Auringon hellimän paratiisin kauneudessa silmä lepää. Gran Paradiso Chamonix E25 Villeneuve Aosta Gran Paradiso Italia Cogne Valsavarenche Rifugio Vittorio Sella Valnontey Haaveilemme noususta ympäröiville vuorille, mutta kaikki vuoristomajat ovat täynnä, eikä sinne pidä mennä ilman varausta. Valvarenchen laakson alemmissa osissa kasvaa lehtikuusta sekä mäntyä ja harvakseltaan pehmeäneulaista pihtakuusta. Ylempänä jäljelle jää karu moreenimaa, jota raamittavat huikeat vuoret ja vaikuttavat jäätiköt. Alue on lumonnut jo aikoinaan kuningas Victor Emmanuel II:n, joka julisti alueen kuninkaalliseksi metsästysmaakseen vuonna 1856. Joudumme ehkä unohtamaan yhden nelitonnisen huiputuksen, vaikkakin vuori on siinä aivan käsillämme. Päivän kaksi jaksamme kierrellä laakson pohjan joen vartta ja seurata murmeleiden laiskaa päivänpaistattelua, jonka huippukohta on korkea vislaus: varoitushuuto paljastaa, että meidät on nähty. Tämän ansiosta vuorikauris pelastui väistämättömältä tuholta, ja eläimestä tulikin myöhemmin kansallispuiston symboli. Voisimme aivan hyvin nukkua karjasuojassa tai luolassa, kunhan vain pääsisimme seikkailemaan kansallispuiston maisemiin. Jäätiköt ja sulamisvedet ovat muovanneet maastoa luoden kauniita kuruja. Päätämme lähteä ylös vaikka vain katsomaan, miltä siellä näyttää. Lähdemme cappuccinolle pohtimaan jatkosuunnitelmia. Käy ilmi, että vuoristomajoissa tilaa on seuraavan kerran syyskuussa
Maisemat ovat upeat, ja voimme ihailla edessämme nousevaa Ciarforon vuorta, joka yltää 3 640 metriin. Valsavarenche, Gran Paradiso, Carta dei sentieri 9 Vaelluskartta 1:25 000 Rifugio Vittorio Emanuele II on avoinna huhtikuusta syyskuulle. Kylässä on hotelli, leirintäalue ja suuri pysäköimisalue. Myös äänimaailma on värikäs: iloista kikatusta, naurua, käskeviä komennuksia ja riitelyä muistuttavaa sanaharkkaa. Kummallinen rakennus on päällystetty alumiinilla, joka loistaa auringossa. Ainutlaatuisuutensa vuoksi se on hyvin arvostettu paikallisten kiipeilijöiden keskuudessa. 80 RETKI heinäkuu 2010. Myös talvikuukausina on tiloihin mahdollista päästä yöpymään. Väsyneet kulkijat lötköttelevät terassilla tai omissa pikkuleireissään kivien lomassa. Junalla pääsee Aostaan ja Villeneuveen. Bussi vie perille asti Aostan keskustasta. Se on ainoa nelitonninen vuori, joka seisoo kokonaisuudessaan Italian maaperällä. Vuorelle on suositeltavaa lähestyä Pontin kautta. Viihdymme niin hyvin, että päätän koittaa onneani. Etsimme oman kolon ja jäämme seuraamaan vilskettä. Itse Gran Paradisoa ei sieltä kuitenkaan näy. Vuonna 1961 rakennettu majapaikka muistuttaa tavallaan säilykepurkkia tai keskelle vuoristoa laskeutunutta avaruusalusta. Lähimmät lentokentät ovat Aostassa, Torinossa ja Genevessä. Se ei istu maisemaan vaan erottuu siitä kuin huutomerkki. Seuraava kuningas, Victor Emmanuel III, lahjoitti kohteen Italian valtiolle, joka perusti siitä kansallispuiston joulukuun kolmantena vuonna 1922. Nuoret juoksevat ympäri pihamaata tai heittelevät kiviä lampeen. Taaempana on hillitty karjasuojaa muistuttava talo, joka on alkuperäinen vuoristomaja vuodelta 1884. Ja onnistuuhan se. Ympäristössä käy vilinä kuin muurahaiskeossa. retkellä euromatka Gran Paradison laelta aukeaa upeat näkymät komealle Mont Blancille. TIETOREPPU GRAN PARADISO Kansallispuistolla on kolme luontokeskusta: Cognen, Valsavarenchen ja Rhêmes-NotreDamen kylissä. Miten perille. Saam- Vuoren huipulla majaileva Madonnan patsas saa paljon suukkoja. rakennutti seudulle polkuja ja kärryteitä, jotka ovat yhä edelleen patikoitsijoiden käytössä. Käyn kysymässä, josko sittenkin saisimme yöpaikan. Italian ensimmäinen kansallispuisto kattaa 70 000 hehtaaria vuoristoa 800 korkeusmetristä aina Gran Paradiso -vuoren huipulle 4 061 metriin. www.rifugiovittorioemanuele.com Vuorimassiivi on säilynyt lähes koskemattomana, koska monilta osin kaikenlainen luonnonvarojen hyödyntäminen on siellä kielletty. Abstraktia arkkitehtuuria Vuoristomaja, tai paremminkin hotelli Rifugio Vittorio Emanuele II, nousee ylväänä näkökenttäämme. On lounasaika ja tarjoilija kantaa herkullisia pasta-annoksia. Toiset kokkailevat omilla retkikeittimillään, jotkut ovat levittäneet vaikuttavat eväskorin antimet esille
Huipulle sivakoi vielä toukokesäkuussa. Sieltä täältä voi erottaa reitin pohjaa, mutta oikealla uralla pysyminen vaatii tarkkuutta. Jotta tehtävä ei olisi liian helppo, vuorikauriit ovat tallanneet sinne omia polkujaan. retkellä euromatka Vuoristomaja Rifugio Vittorio Emanuele II:n alumiininen ulkokuori saa rakennuksen hohtamaan. Kun aamulla heräämme hyvissä ajoin huomioiden nelitonniselle nousun, majapaikassa on vielä täysi hiljaisuus. Haastavinta on kulkea kivikossa, ja lumelle päästyämme matka taittuu helposti loivasti nousevaa rinnettä edeten. Voimme kuitenkin jo erottaa muutaman valopilkun kapuavan korkeuksiin. Katselemme ympärillemme. Haltioituneena italialaiset nousevat kohti huippua, jossa seisoo valkoinen Madonna-patsas. Paikoin on lyhyitä jyrkkiä nousuja, mutta haastetta on lähinnä huippuharjan kapuamisessa. Vuoristomajan pihassa käy vilinä. Yritän noudattaa suomalaista jonotusjärjestelmää, mutta lopulta päätän asettua syrjään ja päästää hoppuilevat ohi. Kaikki näyttävät unohtaneen ympärillä olevat pystysuorat pudotukset ja hösyävät holtittomasti toisiaan tönien. Sinne olisi palkitsevaa nousta talviaikaan tai alkukesästä suksilla, jolloin kapuamisen päätteeksi olisi tiedossa 2 000 korkeuserometrin lasku. Olemme liikkeellä heinäkuun lopulla, ja maisema on juuri sopivan kivikkoinen tukeville ylävuoristokengille. Herkulliseen pitsaan ei paljoa tarvita, mutta harvemmalla tulisi mieleen käyttää siinä puhdasta valkoista ihraa. Nelitonnisen vuoren vitsaus Reitin loppuosa on kapea ja ilmava, ja italialaisilla on kiire joko ylös tai alas. Heinäkuun öinä maja on monesti täynnä, mutta aina kannattaa kokeilla onneaan josko yöpaikka löytyisikin. Ympäristössä käy vilinä kuin muurahaiskeossa. Vuorelle pystyy nousemaan myös muita reittejä pitkin, mutta matka venyy huomattavasti pidemmäksi kuin Rifugio Vittorio Emanuele II:n kautta tullessa. Voimme nähdä Pô-ylängön rajoittuvan Välimereen, 4 634 metriin yltävän Mont Rosen, 4 171 metrisen Vuoristomajan ravintolasta voi tilata aamupalan, mikä nopeuttaa varhaista lähtöä vuorenvalloitukseen. 82 RETKI heinäkuu 2010. Lähdemme matkaan keskelle kivenmurikoiden labyrinttia. Patsasta suudellaan ja sen vierellä otetaan kuvia
Syökö se meidät. Högholmenin kalliolta tytöt löytävät puolikkaan mädäntyneen kalan. Vaikkei aikuinen olisi varusteilla itseään rasittanut, tässä vaiheessa kiikari on paikallaan. "Onko se iso. Pitääkö juosta karkuun. Viisivuotias tunnistaa leijonan ja muurahaisen, mutta muurahaisleijonan hahmotus tuotti ymmärrettävästi suuria vaikeuksia. retkellä päiväretki Hangon luonto teksti ja kuvat Juhani Karvonen sopii lapsiperheen retkeilyyn Kun teemme luontoretken Hankoon, kahden viisivuotiaan tytön mieleen jäävät asiat, joita aikuiset eivät välttämättä edes huomaa. ulkonäkö ja koko eivät vastaa täysin odotuksia, tytöt kykkivät hiekasta löytämämme muurahaisleijonan kuopan juurella miltei pyhän hiljaisuuden vallitessa. Sen jälkeen kallionkolosta löytyy mustikoita, jotka kerätään mukaan otettuihin ötökkäpurkkeihin. Viisivuotiaiden kanssa aikuinenkin paneutuu yksityiskohtiin. Maasto on helppokulkuista kangasta eli juuri sopivaa viisivuotiaan seikkailulle. Otus ei suostu näyttäytymään, mutta muutamassa minuutissa viisivuotiaiden mieli palaa jo kohti uusia seikkailuja. Kalanraatoa mustikoiden kera Högholmenin kallioiden käkkärämännyt saavat tyttöjen kiipeilyvietit valloilleen. Onko se kiltti?" kyselivät takapenkin matkustajat Emma ja Liina vuorotellen. Viisivuotiaalle kalanpuolikkaan mahduttaminen ötökkäpurkkiin puoliraakojen mustikoiden seuraksi ei ole kuollut ajatus, mutta vanhemmille ideaa ei sentään onnistuta kauppaamaan. E 84 nnen matkaa tyttöjä jännitti salaperäisen muurahaisleijonan kohtaaminen. Saaliin kimpussa ollut merilokki poistuu vastahakoisesti. Noin kymmenen kilometrin päässä Hangon keskustasta sijaitseva Högholmenin luontopolku vie jyhkeälle kallioniemekkeelle, jolta avautuu maisema ulkomerelle. Emma ihmettelee, syökö lokki todellakin sellaista kalaa. Sen ulkonäöstä, koosta ja vaarallisuudesta esiintyi ennakolta monta tulkintaa. Aikuinen ihastuu Hangossa sen hiekkarantoihin, silokallioihin, harvinaisiin kasvei- hin tai merilinnustoon. Hyvällä onnella lähisaarilta saattaa näkyä merikotka, laulu- tai kyhmyjoutsenia näkyy varmasti. Kangasmetsän lisäksi vajaan kilometrin matkalle mahtuu rantaniittyjä ja hiekkasärkkiä sekä silokallioita. On pakko, sillä siinä iässä lapsi osaa kysyä. Vaikka RETKI heinäkuu 2010. Luontopolun opastaulusta näemme muurahaisleijonan ensimmäisen kerran
Ilmaston ja maaperän lisäksi kasvien leviämishistoria ovat syitä siihen, miksi kasvisto on Hankoniemellä hyvin erilainen kuin muualla maassa. Mielenkiintoisia luontokohteita kaupunkialueella ovat Puistovuoret, Kolaviken ja Metsäkangas. Omatoimisella patikoinnilla voi jokainen saada tuntumaa Hangon rikkaaseen huvila-, kylpylä- ja merenrantaelämään. Esimerkiksi purjelaivojen painolastina käytettiin aikanaan maata, jonka mukana tuli myös kasvien siemeniä. Pieni idyllinen hiekkaranta on suojaisa ja paikallisten suosima. Uimapuku ei ole kuitenkaan turha varuste. Se ei ole varsinainen luontokohde, mutta rantaleikkeihin se soveltuu erinomaisesti. Sää vaihtuu nopeasti Toki Hankoa ympäröivä saaristokin on tutustumisen arvoinen. Rannoilla tuulee hyvin usein, minkä vuoksi lämpötila on monesti useita asteita matalampi kuin sisämaassa. Silloin ei ole syytä olla liian kaukana sivistyksestä, kuten esimerkiksi jäätelökioskista. Luontoretkikohteeksi voi ottaa myös täysimittaisen frisbeegolfradan ja pyöräilysuunnistuksen, joihin kumpaankin saa ohjeet matkailutoimistoista. RETKI heinäkuu 2010 85. Kaupungilla järjestetään opastettuja kävelyretkiä. Lippalakki ei ole paras mahdollinen päähine, sillä voimakkaassa tuulessa se lähtee turhan helposti päästä. Historian muovaama lajisto Hankoniemellä havaitaan vuosittain 270 lintulajia. Kaupungin historiaan liittyvät sodat ja merenkulku, joiden takia Hankoon on ilmaantunut runsaasti ulkomaisia kasveja. Liina kummastelee, miten simpukka liikkuu ja mistä se tulee. Rantakivikosta löytyy aarteita simpukoita, levää ja kuollut kala. Hiekkaranta ei lopu Retkeen kuuluu ehdottomasti kunnon hiekkaranta. Neljän tuulen tuvalla simpukoiden keräily saa jatkoa, mutta tuulisuuden takia uimahalut karisevat nopeasti. Hangosta löytyy muun muassa viisi eri ruusulajia, joista kaksi on luonnonruusulajeja. Valinnanvaraa siis on. Hangon lajistosta saa bongattua muun muassa isorantasapin, merenrantavieraan, meriasterin, merikaalin, meriotakilokin, merisinapin ja kangasajuruohon. Simpukat ja kivet kelpuutetaan valikoidusti matkamuistoksi. Hankoa ympäröi meri kolmelta suunnalta, joten rantaan ei ole koskaan pitkä matka. Linnustonsa lisäksi Hanko on kuuluisa kasveistaan, joista puolensataa lajia on luokiteltu johonkin uhanalaisten kasvien luokkaan. Vaikka tuulisen Högholmenin ja kaupunkialueen rannoilla pelkkä ajatuskin uimisesta palelsi vielä seuraavanakin aamuna, kymmenen kilometrin päässä Hankoniemen vastakkaisella puolella jollakin tuulensuojaisella rannalla tyttöjen uimishalut tulevat tyydytetyiksi. Kasvukausi on pitkä ja lämmin maaperä on suureksi osaksi soraa, hiekkaa ja hietaa sekä paljaita kallioita. Luontopolkuja, lintutorneja ja hiidenkirnuja on muun muassa Täktomissa, Tvärminnessä ja Lappohjassa. Kokeilemisen arvoiseksi vaihtoehdoksi osoittautuu Furunäsin ranta seitsemisen kilometriä Hangosta pohjoiseen. Retkikohteet ovat kangasmaastossa ja rannat suurelta osin matalia sekä hiekkapohjaisia. Hangossa sää vaihtelee nopeasti ja paikoittain. Heinäkuussakaan ei auta luottaa liikaa sään lämpöisyyteen. Toinen hieno paikka on Tulliniemen Uddskattanin luonnonsuojelualue Suomen eteläisimmässä kärjessä. Sinne järjestetään opastettuja luontoretkiä, mutta vain muutamia kesässä. Tuulta pitävät takki ja housut sekä hattu ovat tämän takia tarpeellisia varustuksia. Retkipäivät saa selville kaupungin matkailutoimistosta. Haaveilla tytöt saavat saaliiksi simpukoiden lisäksi kiviä, levää ja kasvinosia. Myös aikuiselle merellinen ympäristö hienoine hiekkarantoineen ja kallioineen tarjoaa ainakin silmänruokaa, kasvi- ja lintuharrastajille myös runsasta lajistoa. Tuulisella säällä laivat eivät lähde, koska rantautuminen saarelle on mahdotonta. Tuvalta voisi kävellä rantaa pitkin kaupungin hienoimmille uimarannoille Kolavikenin, Bellevuen tai Plagenin rantaan. Hangossa on 130 rantaa, josta 30 kilometriä on hiekkaista. Viisivuotiaiden kanssa retkeillessä väsymys tai kyllästyminen iskevät äkkiarvaamatta ja nopeasti. Harvinaiset kasvit luovat hyvän elinympäristön myös monille uhanalaisille hyönteisille. Kohteita joka makuun Hanko sopii lapsiperheen luontoretken kohteeksi erityisesti helppokulkuisuutensa ansiosta. Lisäksi majakkaretken haittapuolena on sen epävarmuus. Esimerkiksi Bengtskärin majakkaretki soveltuu lapsiperheille, mutta reissu vie koko päivän
Ohuiksi viipaloituja raakoja perunoita voi kätevästi paistaa paistinpannulla. Nuotiolla suuret ja jauhoiset uuniperunat paistuvat hiilloksella foliopaperin sisällä. Valmiiksi kuivatettua perunaa on nykyisin myös ruokakauppojen valikoimissa. Pannulla tai uunipadassa syntyvät myös mehevät lohkoperunat. Ne voi höystää vihanneksilla tai lihalla, mutta päälle kannattaa ripotella perunamaustetta. Uusien perunoiden kesä Vaellusta suunnitteleva keventää perunansa kuivaamalla. NesPeruna on alkujaan lähtöisin Etelä-Amerikasta, mutta sen kulkeutumisesta eurooppalaisiin ruokapöytiin on monta erilaista ta- RETKI heinäkuu 2010. eväät teksti ja kuvat Joppe Ranta Puksmäntti ja muita perunaherkkuja Andien aarre on meillä niin tavallista perusruokaa, että perunan monipuolisuuden unohtaa helposti. V 86 aikka kotioloissa sitä harvemmin käytetään, muusijauho on vaeltajan perunaruuista luultavasti yleisin. Aluksi maitojauhe sekoitetaan muusipussin tarvitsemaan vesimäärään, johon myös kuivattu sipuli laitetaan likoamaan. Lopuksi mukaan sekoitetaan muusijauhot ja reilu nokare voita. Se tarvitsee vain lorauksen vettä, ja kevyesti mukana kulkeva pulveri muuttuu maukkaaksi muusiksi. Kuoritut perunat keitetään ja paloitellaan pieniksi kuutioiksi. Retkeilijä kuljettaa mukanaan kokonaisiakin perunoita, mutta lähinnä lyhyemmillä reissuilla, missä paino ei ole ratkaisevin tekijä. Vaelluskokki liottaa kuivattuja perunoita vajaan tunnin ennen kuin ryhtyy kokkaamaan. Pottuvoissa on makua ja reilusti energiaa. Perunasalaatin ainekset ovat valmiina pilkottavaksi ja sekoitettavaksi keskenään. te kuivataan pois kotiuunissa miedolla lämmöllä tai kuivurissa noin vuorokaudessa. Puolen tunnin jälkeen liemi kuumennetaan keittimellä. Lisäämällä sekaan sipulia ja juustoa saadaan aikaan koillisenglantilaista perinneruokaa, Pan Haggertya. Ne kypsyvät kuumassa rasvassa rapeiksi ja kullanruskeiksi. Retkeilijän pororuuan lisukkeeksi valmistuu helposti myös lappilainen pottuvoi. Kuuman herkun kruunaa mehevä täyte, joka annostellaan halkaistun perunan sisälle. Kuivatut perunakuutiot käyvät keittoihin ja pataruokiin erinomaisesti
Eines on ollut kirkonmiesten epäsuosiossa ja toisaalta siitä on kaavailtu nälänhädän pelastajaa. Jos perunasalaatista tulee liian kuivaa, lisää hieman viiliä tai majoneesia. rinaa. Peruna taipuu moneksi. Vaivaa kiinteäksi. Murskaa puolet voinokareesta taikinan sekaan. Laita ne astiaan ja kaada sekaan loput aineet. Siitä voi tehdä useita erilaisia variaatioita, sillä peruna- ja majoneesipohjaan voi lisätä lähes mitä vain retkirepussa sattuu olemaan. Pan Haggerty 4 perunaa 2 sipulia 150 grammaa juustoa (mieluiten cheddar) voita suolaa ja pippuria Pese perunat ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi. Perunakeitto esiintyy usean maan kansanperinteessä, ja onpa peruna ollut tärkeä raaka-aine myös viinan valmistuksessa. Uuden sadon perunat eivät juuri lisukkeita tarvitse. Lohkoperunat uunipadassa 57 puikulaperunaa 2 sipulia 2 valkosipulin kynttä 150 grammaa pekonia voita peruna- ja/tai yrttimaustetta suolaa ja pippuria Pese perunat huolellisesti. Lisää maitojauhe sekä vehnä- tai ohrajauhot ja suola. Pilko sipuli ja juusto pieniksi. Sulje kansi ja anna hautua kevyellä tulella. Vakavammin viljelyä harrastava joutuu vertailemaan kymmeniä eri lajikkeita löytääkseen suosikkinsa. RETKI heinäkuu 2010 87. Lisää jälleen kerros perunaa ja muita aineita niin paljon kuin pannulle sopii. Paista kuumalla liekillä ja nostele välillä lastalla, ettei ruoka pala pohjaan. Nostele perunat ohueksi kerrokseksi kuuman rasvan päälle. Tarinan mukaan peruna hävitettiin, kun kansalle eivät maanpäälliset osat maistuneet. Talven jälkeen ohutkuoriset perunat tuovat vaihtelua, ja uudet potut voikin syödä kuorineen päivineen. Kuumenna rasva pannulla. Suomeen perunan kerrotaan kulkeutuneen sotilaiden matkassa. Sitä viljellään omiksi tarpeiksi kaupunkiympäristössäkin. Kääri toinen folionpala paketin ympärille. Lusikoi voi ja tekemäsi täyte halkeamaan. Valmis perunasalaatti on maittava muttei kaunis ruoka. Keitä ne puolipehmeiksi ja pilko pieniksi kuutioiksi. Oikeaoppisesti pinta ruskistetaan grilliuunissa, mutta keittimellä tai nuotiolla paistettaessa ruoka kannattaa kääntää ympäri ja paistaa pintakin ruskeaksi pannulla. Pan Haggerty odottaa syöjäänsä. Eteläisessä Suomessa tunnetaan puksmäntiksi kutsuttu perunaruoka, jonka kastikkeena käytetään kiehuvaan veteen sekoitettua voita ja ruohosipulia. Nauti lämpimänä voin kanssa. Perunasalaatti 45 perunaa 1 omena 1 punasipuli 1 maustekurkku pieni nippu ruohosipulia 3 valkosipulinkynttä seesaminsiemeniä 4 oliivia ½ dl kermaviiliä ½ dl majoneesia 3 rkl chilimausteista tuorejuustoa loraus öljyä loraus sitruunan mehua sinappia pippuria Pese ja kuori perunat. Pieni myös omena, sipuli, oliivit ja valkosipuli sekä pätki ruohosipuli. Nosta pekoni ja sipuli pois padasta. Asettele lohkoperunat pohjan rasvakerrokselle. Paista pannulla tai nuotion vierellä kuumalla kivellä, kunnes pinta rusehtaa. Peruna on kiitollinen kasvatettava, sillä se menestyy heikollakin kasvualustalla. Sekoita tuorejuusto sekä ranskankerma keskenään ja lisää mausteet sekä poron palat. Suomessa tunnettuja ovat perunalaatikko ja perunalimppu. Aseta folioperunat suoraan hiillokselle. Kuullota sipuli. Itse kasvatettu peruna on aina maukas. Käännä noin kymmenen minuutin välein, yhteensä noin tunnin verran. Muista pitää tulta myös uunipadan kannella. Hiillosperunat jauhoinen rosamunda-uuniperuna poroa (kylmäsavu tai kuivattu) ranskankermaa ruohosipulimaustettua tuorejuustoa voita suolaa ja mustapippuria Pese peruna ja kääri se tinapaperiin eli folioon. Annostele pekoni ja sipuli perunoiden päälle. PERUNARESEPTEJÄ Perunarieska 1 pussi perunamuusijauhetta 5 dl vehnä- tai ohrajauhoja ½ litraa vettä sekä maitojauhetta iso nokare voita suolaa Sekoita muusijauhot veteen. Sekoita hyvin. Perunan kypsymistä odotellessasi leikkaa poronliha pieniksi paloiksi. Kuumenna voi uunipadassa ja paista pekonille ohut ruskea pinta. Leikkaa ne lohkoiksi pituussuunnassa. Perunan ystävät odottelevat kesän alkua saadakseen uutta perunaa. Mausta reilusti. Espanjalaisen mallin mukaan siitä saadaan munakasta. Polttorovion jälkeen maamies oli potkaissut hiiltynyttä kasaa, josta paljastui paistunut mukula: näin oli uuniperuna saanut alkunsa. Laita seuraavaan kerrokseen sipulia ja sitten juustoa. Yleisemmin kesäherkkuna syödään uusia perunoita, tuoretta sipulia ja purkkisilliä. Kun perunat valmistuvat, avaa tinapaperi ja viillä peruna puukolla halki. Tee niin monta perunanyyttiä kuin on syöjiäkin
044 733 0022, myynti@retkilehti.fi. Miksi tyytyisit kuivamuonaan tai pariin hutaistuun eväsleipään. lähetyskulut) (norm.hinta 25 + läh.kulut 6,50 ) p. 044 733 0022 tilaajapalvelu@outdoormedia.fi 88 RETKI heinäkuu 2010 p. Tämän monipuolisen kirjan ohjeilla valmistat helposti ja nopeasti herkullista ruokaa nuotiolla tai retkikeittimellä. markkinapaikka www.vapaa-aika.com V THERM-A-REST V TELTTOJA isosti A alustat A P R A U Alkaen A S 501700 74,95 320360 79,95 BERGER pussit - TELTTAVALAISIMET T myös kaukosäädöllä A E J I A T Alkaen 602560 32,39 N 461890 17,27 A Varusteet autoon, kotiin, mökille, matkailuvaunuun matkailuautoon, veneeseen, leirintään, retkeilyyn 3 kpl Vuoripuro Winner kajakkia vuokra- ja koemelontakäytöstä hintaan 790 Retki-lehden lukijatarjous: L U M I L A U TA I L U N ERIKOISLEHTI Keittokirja erikoishintaan! Pär Nilsson & Christel Schröder RETKIRUOKAA Syö hyvin leirinuotiolla, vaelluksella, piknikillä ja kalassa. Atena · sidottu · 126 sivua · Upea nelivärikuvitus Tilaa RETKIRUOKAA-kirja lukijatarjouksena hintaan 22,50 (sis
On mielettömän palkitsevaa polkea milloin kymmenen metriä autotien alapuolella, milloin saman verran sen yläpuolella, ja katsella, kuinka konevoimin etenevä vaeltaa kultaista keskiväliä. Myöhemmin ajattelin, että varmaan heidänkin joukoissaan on muutamia kuntoilua harrastavia, joten myös masokismi on otettava huomioon. Kevyen liikenteen väylä taas kiipeää aina korkeimmankin harjun laelle ja matalimman laakson absoluuttiseen pohjapisteeseen. Viimeistään Tallukan mäessä väylä on lakihuipun saavuttaessaan osoittautunut todella raskaaksi. Jonkin matkaa edettyään, sopivan välin päässä autotiestä aivan tien suuntaisesti, se kääntyykin jyrkästi jonnekin metsän syövereihin, tekee M siellä hyvin epämääräisen lenkin ja palaa taas autotien viereen. Sitten edetään jonkin matkaa rauhallisesti rinnakkain, kun yhtäkkiä ja ilman mitään järjellistä syytä väylä sukeltaa jyrkästi alaspäin, kääntyy tiukasti 90 astetta, menee kapeaan, pimeään tunneliin alittaen autotien ja kääntyy jyrkästi ylämäkeen palatakseen taas autotien viereen, mutta toiselle puolelle. Risteävät tiet antavat varmasti melkoisia haasteita myös suunnittelijoille, mutta todellisen hengenvaaran ne aiheuttavat väylien käyttäjille. Autoteiltä korkeimmat huiput tasataan pois ja syvimmät alhot nostetaan niin, että saadaan melko tasainen tai korkeintaan kivasti aaltoileva suorahko tie. Mikäli risteävä tie on kapeahko ja vähän liikennöity, rakennetaan sen ali tunneli tai ylitse silta. Jos se kuitenkin on vilkkaasti liikennöity ja leveä, tehdään sille kohtaa suojatie. Tähän ei pitäisi sortua. Siinähän moottoriton kulkija ehtisi lepäämään ja matka jatkuisi joutuisasti.. Toki väylä lähtee yleensä samoilta sijoilta autotien kanssa, ja kulkija helposti tarkkaileekin jäljellä olevaa matkaa autoille tarkoitetuista opasteista. Kyseessä ei siis todellakaan ole kevyt liikenneväylä! Joka muuta väittää, voi kokeilla tulla Vääksyyn Lahden suunnalta. Kuljimmepa sitten jalkaisin, juosten, rullaluistimilla, potkupyörällä tai polkupyörällä, olemme niitä pitkin kulkiessamme poissa autojen tieltä. Ei tarvitse pienemmänkään moottorin puuskuttaa raskaissa mäissä. Näin on saatu myös jännitys ja kauhu mukaan liikkumiseen! Mikäli risteävä tie tulee vastaan rinteessä, on erityisen varmaa, että alamäkeä tuleva edellä olleesta kovasta noususta palautuva kulkija pysäytetään tien eteen joko liikennevaloilla tai -merkillä. Ihan viime aikoina on tullut mieleen myös se, että kyseessä on salaliitto, jolla etenkin työmatkoihinsa väyliä käyttävät pysyvät kunnossa kaiken ikää aivan kuten iskulause väittää. Näinhän kävisi, jos pyörätie noudattelisi autotietä. Varmuuden vuoksi molemmin puolin väylää istutetaan sen verran korkeita pensaita, että sen paremmin väylän käyttäjä kuin autoilijakaan eivät voi nähdä toisiaan ennen kuin metriä vaille kontaktia. Suunnittelijat ovat myös oivaltaneet, että paikasta A paikkaan B ei tarvitse olla yhtä pitkä matka autoilla ja pyöräilijöillä tai muilla moottorittomilla kulkijoilla. Ensiksikin kevyen liikenteen väylät noudattavat tunnontarkasti maaston muotoja. Tultaessa viimein taajaman B lähistölle pyörätie eroaa omille teilleen luikerrellen aivan ihmeellisten mutkien, mäkien ja monttujen kautta samaan ydinkeskustaan autojen kanssa. Olin monia vuosia sitä mieltä, että näitä reittejä suunnittelevat ovat yksikantaan sadisteja. Vahingossakaan ei näihin paikkoihin tehdä tunnelia tai siltaa. KOLUMNI teksti Tenho Järvinen piirros Karoliina Lahti Jokamiehen oikeus tarkastelee retkeilyyn liittyviä ilmiöitä kriittisin silmin ja antaa tuomionsa pirttipöydän ääreltä. JOKAMIEHEN OIKEUS 90 RETKI heinäkuu 2010 Moottorittomien valtatie eistä useimmat ovat tutustuneet taajamien laitamilla kevyen liikenteen väyliin
Maahantuonti: www.vandernet.com Multipurpose power · · · · Valon kirkkaus (maksimi): 50 lumenea. Valon kantama (maksimi): 35 m. Vain nimi on ennallaan: Uusi TIKKA PLUS®2 kirkas SUPER LED | valkoinen ja punainen valo | kaksi valotehoa ja hätävilkku | helppokäyttöinen kytkin | tyhjien paristojen varoitus | ergonominen muotoilu | helposti avattava paristokotelo www.vandernet.com/tikkaplus © Photo: Studio Kalice Myynti: Hyvin varustetut alan liikkeet. Paloaika (maksimi): 140 h Paino (sis. paristot): 83 g
Siellä törmäät kivisiin tunturin huippuihin, vaikeakulkuisiin erämetsiin ja erittäin vaihtelevaan säähän. Täysnahan ja neopreenin yhdistelmä korkeassa varressa tuo kengille ripauksen ylellisyyttä ja lisää niiden kestävyyttä. Kalldalen, hieman Åresta koilliseen, on täydellinen matkakohde mukavaan eloon kyllästyneille. Joskus on tosin kiva vähän tsempata. Solukumipohja antaa täydellisen suojan kosteutta vastaan ja pitää missä tahansa maastossa. Puhumattakaan kestävistä housuista, jotka tunnetaan jo klassikkona vaelluspoluilla. Lisää varusteita ja inspiraatiota löydät uudesta esitteestämme osoitteessa www.lundhags.se. T R AV E R SE Kestävät ja palkitut tekniset housut, materiaalina 65% polyesteriä ja 35% luomupuuvillaa. Hyvä kantaote Heel Fit Controllin (HFCTM) ansiosta. KALLDALEN KESÄ 2010 SUOMESSA: ACTIVE MARIN & OUTDOOR AB · INFO@MARINOUTDOOR.NU. Silloin on hyvä olla varustettu myös kunnon kengillä, jotka pitävät jalkasi kuivina ja hyväntuulisina. Schoeller Dynamic Extreme-joustokaistaleet takaavat mukavan liikkumisen, pitkät vetoketjut sivuilla. S Y NC RO BO O T H IGH Erittäin kestävät, tukevat ja mukavat kengät, joista jalkasi vielä kiittävät sinua