SKRIDFINNARLEDEN · UUSI INARINPOLKU · VEDENSUODATIN SAMMALEESTA
SYYSKUU SYYS KUU 7/2010 · 8,10
RE T K EILY · M AT K A ILU · VA RUS T EE T VA R U S E E
Valitse sadeasu syyskeleihin
Kullankaivun kohtalo
Kullan-n kaivajaas pikaop
KAIVOSLAKIEHDOTUS JAKAA MIELIPITEITÄ ELIPIT ITÄ ELIPITEITÄ I
Ryhmäteltat testissä suurleirillä
Varusteuutuudet messukatsauksessa
MADEIRAN VESIKANAALEILLA
PIHLAJAVEDELTÄ LINNANSAAREEN
MAJAVARETKI EVOLLE
Kaikkien kiipeilylajien lähtökohtana on kauniin vuorenhuipun ja taivasta vasten piirtyvän vuorijonon sakaraisen siluetin herättämä ihastus ja halu kiivetä huipuista korkeimmalle. Toimivat, mukavat ja kestävät tuotteemme suojaavat sinua lumelta, sateelta, kylmyydeltä ja tuulelta kaikissa tilanteissa. Voit keskittyä kokonaan itse tehtävään vuoren valloittamiseen!
lA R S Th UlI N. MOUNTAINEERING OUR wAY
Mountaineering eli vuorikiipeily perustuu ihmisen uteliaisuuteen ja rakkauteen luonnon suurenmoista kauneutta kohtaan
S E
G UA R D Q PA NT
Vedenpitävissä GORE-TEX® Pro Shell -kuorihousuissa on muotoillut polvet, vahvistukset kulutukselle alttiissa kohdissa, sivuissa kokopitkät vetoketjut ja lahkeensuissa integroidut lumilukot.
WIGO II Q J ACKET
Lämpö-/painosuhteeltaan erinomaisesta, liikkuvuutta edistävästä Polartec® Powerstretch® -materiaalista valmistettu monikäyttöinen takki.
SPIT Z Q J AC K E T
Mallistomme parhaassa vedenpitävässä GORE-TEX® Pro Shell -takissa on kypärän kanssa sopiva huppu, muotoillut hihat, kainaloissa vetoketjulliset tuuletusaukot sekä kiipeilyvaljaiden ja lantiovyön käyttöä haittaamattomat etutaskut.
R O C 25
Pelkistetty ja monikäyttöinen reppu ympärivuotiseen käyttöön.
FANG Q JACKET
Mallistomme parhaassa WINDSTOPPER® Soft Shell -takissa on kypärän kanssa sopiva huppu, kainaloissa vetoketjulliset tuuletusaukot sekä kiipeilyvaljaiden ja lantiovyön käyttöä haittaamattomat etutaskut.
O UT ST A ND I N G OUTDOOR EQUIPMEN T. W W W. H A G LO F S
Toimivat, mukavat ja kestävät tuotteemme suojaavat sinua lumelta, sateelta, kylmyydeltä ja tuulelta kaikissa tilanteissa. Voit keskittyä kokonaan itse tehtävään vuoren valloittamiseen!
LA R S T HU LI N. MOUNTAINEERING OUR WAY
Mountaineering eli vuorikiipeily perustuu ihmisen uteliaisuuteen ja rakkauteen luonnon suurenmoista kauneutta kohtaan. Kaikkien kiipeilylajien lähtökohtana on kauniin vuorenhuipun ja taivasta vasten piirtyvän vuorijonon sakaraisen siluetin herättämä ihastus ja halu kiivetä huipuista korkeimmalle
W W W. H A G LO F S . S E
ATO M II B I B
Mallistomme parhaissa vedenpitävissä GORE-TEX® Pro Shell -housuissa on muotoillut polvet, vahvistukset kulutukselle alttiissa kohdissa, sivuissa kokopitkät vetoketjut ja lahkeensuissa integroidut lumilukot.
ST E M TOP
Lämpö-/painosuhteeltaan erinomaisesta, liikkuvuutta edistävästä ja kosteutta tehokkaasti siirtävästä stretchfleece-materiaalista valmistettu monikäyttöinen pusakka.
SPIT Z J AC K E T
Mallistomme parhaassa vedenpitävässä GORE-TEX® Pro Shell -takissa on kypärän kanssa sopiva huppu, muotoillut hihat, kainaloissa vetoketjulliset tuuletusaukot sekä kiipeilyvaljaiden ja lantiovyön käyttöä haittaamattomat etutaskut.
RAND 38
Lumilautailu- ja hiihtoreppu, jossa on tilaa viikonloppuretkillä tarvittaville varusteille.
FANG J ACKET
Mallistomme parhaassa WINDSTOPPER® Soft Shell -takissa on kypärän kanssa sopiva huppu, kainaloissa vetoketjulliset tuuletusaukot sekä kiipeilyvaljaiden ja lantiovyön käyttöä haittaamattomat etutaskut.
O UT ST A ND I N G OUTDOOR EQUIPMEN T
044-733 0022 tito klo 916 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet)
kuva Mikko Nikkinen
7/2010
syyskuu. Retki ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten tai kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun.
Tilaa
RETKI ILMEST Y Y 10 KERTA A VUONNA 2010
etunimi.sukunimi@retkilehti.fi TOIMITUS
PL 193, 15101 LAHTI
toimitus@retkilehti.fi REPRO
AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA
Juhani Karvonen Pentti Korpela Mervi Saukko
K ANNEN KUVA
Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 42 Määräaikatilaus 10 numeroa 76
TIL A AJAPALVELU
Tenhelp Oy, Kerava
PAINO
Oy Scanweb Ab, Kouvola
Mikko Nikkinen Lemmenjoki
tilaajapalvelu@retkilehti.fi p. Osapuolten välille kehkeytyneen kiistan ytimessä ovat toiminnan ympäristövaikutukset sekä kaivajien oikeudet luonnonsuojelualueella.
www.retkilehti.fi
PÄ ÄTOIMIT TAJA
12. Valmisteilla olevan kaivoslain pelätään lopettavan perinteikkään ja kulttuurihistoriallisen elinkeinon. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. etsimessä 1622
Surkeaa soraa ja katkeraa kultaa Kullankaivu Lemmenjoen kansallispuistossa jakaa mielipiteitä. Marko Taavila
marko.taavila@retkilehti.fi TOIMITUSSIHTEERI
Veikka Gustafsson
VAKITUISET AVUSTAJAT
Joel Ahola
PIIRROKSET
Tuukka Tams
toimitussihteeri@retkilehti.fi TAIT TO
Tenho Järvinen
aineistot@retkilehti.fi
Joel Ahola Aino Juslén Mikko Lamminpää Joppe Ranta Ville Siekkinen Marko Taavila
Pasi Ikonen Aksana Kurola Mikko Nikkinen Tiina Riikonen Poppis Suomela
Karoliina Lahti
ISSN 1456-8837
Jenni Nilsson p. 040-547 8844 jenni@outdoormedia.fi
Aikakauslehtien liiton jäsen
Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. vuosikerta
VIRALLINEN SEIKK AILIJA K ARTAT
JULK AISIJA
Outdoor Media Oy
info@outdoormedia.fi ILMOITUSMY YNTI
vt
TÄSSÄ NUMEROSSA
aluksi 1014 syyskuu 2337
Taipaleelta 10 Pääkirjoitus 12 Virallinen seikkailija 14 Uutiset 24 Turvakamppeita melojille 27 Friedrichshafenin messut 28 Ilmansuunnat luonnonmerkeistä 32 Retke Retkeilijä Apa Sherpa 33 OmaR OmaRetki 34 Ruska 35 Tapah Tapahtumia 35 Kirjat 36
3 39 60 0 varusteet 3960
Uutuudet 40 Pikatesti DD Travel Hammock 41 Testissä ryhmäteltat 42 Eräaskareita vedenpuhdistin 54 Varustekatsaus perinteiset sadeasut 56 ut
Tiina Riikonen
Pihlajavedeltä Linnansaareen 62 Patoja ja kaadettuja puita 68 Lappi Suuntana Jäämeri 72 Pohjola Muinaisten metsästäjien jalanjäljillä 76 Euromatka Ikkunajoki virtaa koskina ja putouksina 80 Päiväretki Auttikönkään jylhissä maisemissa 84 Eväät Alppipolkujen paikallisherkkuja 86
lopuksi 8890
Markkinapaikka 88 Jokamiehen oikeus 90
kuva Joppe Ranta
retkellä 6187
kuva Mikko Lamminpää
Niillä on oma viehätyksensä, edellyttäen että olet oikein puettu. Kaiken mitä siihen tarvitset, löydät uudesta luettelostamme. Lähes 400 sivulla esittelemme tuotteitamme ja tuomme esille niiden idean. Hyviä löytöjä!
TILAA NYT ILMAINEN KUVASTO OSOITTEESTA:
www.jack-wolfskin.com. Sillä syksy ja talvi ovat juuri sopivaa aikaa viipyä ja viihtyä ulkona. AT HOME OUTDOORS
Ulkoilla vaikka sää muuttuukin kylmemmäksi ja raaemmaksi. Tai juuri sen takia. Tuulta, sadetta, pakkasta ja lunta
www.jack-wolfskin.com
taipaleelta
kuva Antti Kurola
10
RETKI syyskuu 2010
Iltarusko on sitä punaisempi, mitä paksumpi ilmakerros on Auringon ja katselijan välissä.
RETKI syyskuu 2010
11
Kohteeksi olen lukinnut ne tutut seudut, joita aikoinaan kolueltu simme. Muuttuneiden elämäntilanteiden myötä retkeilytauko on hänen osaltaan venähtänyt ylipitkäksi. Aion silti muistaa kaveriani muutenkin kuin maksusuorituksella. Lahjaa ei tarvitse paketoida sellofaaniin tai säilyttää lämpioteutettuna missä sisätiloissa. Marko Taavila marko.taavila@retkilehti.fi
Lahjavaihtoehto on täysin kierrätettävissä.
12
RETKI syyskuu 2010
kuva Mikaela Löfroth. Olettamuksiini perustuva ostos menisi todennäköisesti vikaan, päätyisi kaappiin pölyä keräämään tai kiikutettaisiin salaa kirpputorille. Toisaalta sopivaa lahjaa nuorelle parille olisi melkoisen vaikea lähteä kaupoista etsimään, etenkään kun en tunne morsianta kovin hyvin. Autan parhaani mukaan paikkaamaan todennäköisiä varustepuutteita ja otan päävastuun kuntaamme majoitteista sekä ruokahuollosta. toiKesälomitan Keniassa seikkailevaa päätoia. Kokoon kertyvällä summalla voidaan kattaa juhlan kustannuksia tai sijoittaa ne kuherrusmatkaan. Tähän kannusti vaimoni, joka osallistuu häihin itseoikeutettuna seuralaisenani. oginen Retken järjestäminen on varsin ekologinen tapa muistaa ystäaniin vää. Toisilleen lupautuvat eivät esitä vierailleen lahjatoiveita, mutta heidän antamalle tilinumerolle voi halutessaan laittaa rahaa. Mikä parasta, lahjavaihtoehto on kohtaisesti täysin kierrätettävissä ja vapaasti saajakohtaisesti sovellettavissa. mittaja Mikko Hietaa tässä numerossa. Mestat on jo alustavasti tiedusteltu ja edelleen käymisen arvoii ikoitellen siksi todettu, vaikka maisema onkin paikoitellen muuttunut metsätalouden ja rantatonttibisneksen kovissa kourissa. PÄÄKIRJOITUS
MARKO
TAAVILA
Täsmälahja sulhaselle
S
ain kutsun ystäväni häihin, joita vietetään tämän lehden ilmestymispäivää seuraavana lauantaina. vaimolleen Suon ystävälleni ja hänen tulevalle vaimolleen vapauden valita sopivan ajankohdan lahjan käymaan tölle. Hän ehdotti jo keväällä, että järjestäisin tuoreelle aviomiehelle maastoretken huolimatta siitä, kuulummeko kutsuttujen joukkoon. Vastuuntuntoisesti toteutettuna se jättää nkistä pienen hiilijalanjäljen mutta tuottaa henkistä mielihyvää, jonka ta, arvoa ei voi rahassa mitata. Aika ei ole kuitenkaan sammuttanut vanhaa intoa, jonka paloa on kuulemma vaikea ulkopuolisten ymmärtää. Pidän yleistynyttä käytäntöä varsin järkevänä. Uskon lahjan osuvan kohteeseensa, sillä sulho on useissa kahdenkeskisissä keskusteluissamme kertonut kaipaavansa metsäreissuja, jollaisia teimme ahkerasti hamassa nuoruudessamme. ta Tunnustan odottavani itsekin reipasta retkirupeamaa samanhenkieirinuotiolla sessä seurassa. Repun pakkaaminen ja luontoon lähteminen vaativat hiukan aikaa ja evat ripauksen viitseliäisyyttä mutta palkitsevat vaivansa. Retkikuntaamme voidaan täydentää jokusella vanhan porukan utut kaverilla. Kiireetön patikointi ja leirinuotiolla istuskelu menat neitä muistellen ja uusia ihmetellen ovat säilyttäneet arvonsa an nykyisen tavaratulvan ja sisältötarjonnan keskellä
Vapaus, jota me ulkoilmaihmiset rakastamme. Lähde ulos ja nauti omaan tahtiin.
www.fjallraven.fi. Toimivia varusteita kaikille ja mukavia kokemuksia ulkona. QUALIT Y TIME SINCE 1960
Laatuaika voi tarkoittaa sitä, että huomaa tavallisen kukan kauneuden. Tai sitä, että istuu leirinuotiolla peilityynen järven rannalla ystävien seurassa. Juuri tämä perusidea on kaiken Fjällrävenin toiminnan lähtökohta. Sitä me tarkoitamme laatuajalla. Laatuaika voi olla jotain niinkin yksinkertaista, kuin että täyttää keuhkonsa silloin tällöin raikkaalla ilmalla
Marjastan, sienestän ja metsästän luonnossa sekä kuokin puutarhastamme perunoita perheeni talvivaraston kartuttamiseksi. Pidän kesästä. Viileät yöt antavat syonvemmän unen, jonka jälkeen jaksan puurtaa myös sadonkorjuun parissa. VIRALLINEN SEIKKAILIJA
VEIKKA
GUSTAFSSON
Antaa vuodenaikojen vaihtua
apsuusvuosien kultaiset muistot ovat nousseet monesti mieleeni, kun olen ihaillut kuluvan vuoden upeita säitä. Pärjään hyvin lämpimässä ilmastossa ja melon mielelläni. Sateisen kolea syksy saakin nyt jo tulla ja siihen liittyvät ajankohtaiset puuhat. Saan silloin kaivaa n rinkastani lämpimän villapaidan ja maailmaa nähneen piponi ja alkaa suunnitella tulevan talven seikkailuja.
L
Sateisen kolea syksy saakin nyt jo tulla.
Veikka Gustafsson veikka.gustafsson@outdoormedia.fi
14
RETKI syyskuu 2010
kuva Mikko Nikkinen. Erämaan vastakohtaisuudet rauhallisuus ja kesyttömyys rentouttavat työkiireiden paineista. Kun etelässä nautit taan vielä loppukesän aurinkoisista päivistä, pakkasyöt ja ensilumi saapuvat jo pohjoiseen. Onpa ollutkin melkoisen mahtava vuosi! Huikeat vuodenajat ovat seuranneet toisiaan: pitkään jatkuneen vanhanajan lumitalven jälkeen koitti reippaasti edennyt kevät ja miltei ikuisesti kestänyt kesä. nti, Minun syksyyni kuuluvat erottamattomasti patikointi, maastoavat pyöräily ja muu aktiivinen liikkuminen. Sen lisäksi nautin yli kaiken arktiselle kotimaallemme luonteenomaisesta vuodenaikojen voimakkaasta vaihtelusta. Meteorologit ennustivat kesken helteiden varmuuden vuoksi sadetta, jota ei sitten kuitenkaan tullut. Syksyni ehdoton kohokohta on jo seitsemäs peräkkäinen ruskavaellus Lemmenjoen kultamailla
Vähätkin työpaikat voidaan lopettaa tai niiden harjoittaminen tehdään mielivaltaisilla säännöksillä mahdottomaksi. Gustafssonin kymmenen omaa matkaa Lemmenjoelle ovat avanneet konkarin silmät, kuinka arvokkaasta ja sisältörikkaasta kokonaisuudesta puhutaan. Kaivutyötä ei puida vain montun laidalla erämaassa kultajätkien jutuissa, vaan sitä selvitellään työ- ja elinkeinoministeriössä, lakituvissa ja kaivoslainsäätäjien keskusteluissa. Eikö Lapin ääni kuulu etelään asti. Hän ei ole tyytynyt pelkkään havainnointiin ja arviointiin vaan on kaivumatkoillaan antanut lapion laulaa karussa kurussa. Veikka kehottaa kultakahakan osapuolia pohtimaan matkailun lisäksi myös työllisyysarvojen merkitystä syrjäseudulla ja toisaalta luopumaan osa-
puolten lähes henkilökohtaisuuksiin menneestä kärhämöinnistä. Elinkeinoministeri Mauri Pek-
RETKI syyskuu 2010. Hän tuntee Himalajan trekkausturismin läpikotaisin ja tietää Afrikan safarimatkailun massojen merkityksen paikallisille. "Ihmettelen myös, kuinka etelän kaupungeissa päätetään, mitä elinkeinoa kaukana Lapissa voidaan harjoittaa. "Alassa mielenkiintoisinta on se, että jossain paikassa käyneet etsivät aina uutta kohdetta, ja miksipä Lapin kultamatkailu ei voisi olla yksi sellainen", hän visioi. etsimessä
kullankaivu
teksti ja kuvat Mikko Nikkinen
KULLANKAIVULLA ON TÄRKEÄ ROOLI LAPIN HISTORIASSA. KUKA PELASTAA KOURALLISEN KULLANKAIVAJIA, TAKAA PERINTEEN SÄILYTTÄMISEN JA HYÖDYNTÄÄ SITÄ LAPIN MATKAILUSSA?
Kuinka käy perinteisen kullankaivun?
ullankaivu Lemmenjoen kansallispuistossa herättää paljon keskustelua puolesta ja vastaan. "Kultaperinne on lähes hyödyntämätön voimavara, ja uskon, että siinä olisi pontta esimerkiksi matkailutuotteeksi huomattavasti laajemmin kuin tällä hetkellä". Luontomatkailua kaikilla mantereilla harjoittanut, 100 maassa käynyt ja omaa matkailuohjelmaa isännöinyt Veikka Gustafsson ottaa jyrkästi kantaa kullankaivun sekavaan nykytilaan. "Uuden kaivoslakiesityksen myötä lapsia voi mennä pesuvesien mukana", Gustafsson sanoo ja viittaa lapiokaivajien osaan, kun konekaivajia koitetaan häätää pois tunturista. Onko Lapilla varaa tähän periaatteellisella tasolla?"
Päättäjien pähkäilyä
Kullankaivun nykytila kiinnostaa myös valtiovaltaa. SE ON LUONTAISELINKEINOON VERRATTAVAA SEKÄ KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄÄ TOIMINTAA. Hänellä on kokemuspohjaa arvionsa esittämiseen ja suomalaisista lähes ylivertai-
K
16
nen tietämys luontomatkailun globaalista tilasta
Vaikka kaikki konekaivajat noudattaisivat kuinka tarkkaan ympäristösäännöksiä tästä hetkestä tulevaisuuteen, on vihreämpiä arvoja tunnustavien retkeilijöiden tai ärhäkän median silmissä alueen rosoisen näkymän aiheuttama imagotappio korvaamattoman suuri. Suurista konekaivutyömaista selvästi hämmentynyt Pekkarinen tarttui kullankaivaja Jukka Kelan kaivospiirillä Pehkosenkurussa hakkuun ja lapioon. Tunturia koristaa soramonttujen, tarvikevarastojen ja sameiden sakeutusaltaiden näkymä. Puiston johtaja Pirjo Seurujärvi totesi Helsingin Sanomien haastattelussa syyskuussa 2009, että kaivajat yrittävät väittää mustaa valkoiseksi, kun puhutaan kaivun vaikutuksista ympäristön ja vesistöjen tilaan. Väki kaivoksilla vanhenee, eikä jatkajia välttämättä ole. Alueen tappelupukarit ovat aluetta hallinnoiva Metsähallitus ja kaivajat. Pekkarinen totesi Retki-lehdelle tunturivisiitillään, että massiivinen konekaivu tulee jollain aikavälillä loppumaan, mutta perinteinen lapiokaivu voi jatkua. Lemmenjoen kansallispuistoa laajennettiin kullankaivualueelle vuonna 1971. Kela poimi ministerin pienestä urakasta näytteeksi hipun rihlastosta, merkiksi perinteisestä toimeentulostaan. Kultaa löytyy, ja monien toimeentulo on sen varassa. Kun kelkka uhkaa kääntyä kaivajia vastaan, he toteavat ministerivierailulla, että voihan maisemointia nopeuttaa ja alueen siistimiseen käyttää lisää voimavaroja vaikka se on jo osittain myöhäistä. Kullankaivajien etujärjestö Lapin kullankaivajien liitto luonnehti esitystä sodanjulistukseksi. Ammattimainen, koneellinen kullankaivu olisi tarvinnut kipeästi jo vuosikymmen sitten ahkeraa tiedottamista, rivakkaa maisemointia ja yhteistyötä kinastelun sijaan. Kun suurten mediatalojen edustajat tallensivat ministerin liikkeitä, kullankaivuun tilaa puitiin tunturissa helikopterilla ja mönkijöillä liikkuneen valtuuskunnan voimin. Tämä merkitsee kärjistynyttä kiistaa, sillä monella kypsään ikään ehtineellä ja vuosikymmenet tunturissa viihtyneellä kaivajalla elämän peruspilarit ovat tunturikodissa. Ministerin otteista näki selvän hämmästyksen, kun surkea sora ei irronnutkaan helposti maaperästä. Sellaisilla perheillä, joilla nuorempi sukupolvi
Suojelun ehdoilla
"Metsähallituksen näkökulmasta on sanottava, että kullankaivu on merkittävä osa Lemmenjoen kansallispuistoa", kommentoi puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi. Siellä kaivajat ovat toimineet jo 1800-luvun lopulta lähtien. Konekaivulupia ei enää myönnetä, ja toiminnan tulevaisuus on katkolla muutenkin, sillä useat alueet ovat moneen kertaan kaivettuja. Osapuolet ovat käsityksissään juuri näin kaukana toisistaan.
Surkea sora ei irronnutkaan helposti.
Työ- ja elinkeinoministeriön ehdotus uudesta kaivoslaista puoltaa kaivinkoneiden häätämistä kansallispuistosta noin 58 vuoden kuluttua. Raskas työ Suomen laella vaatii kaivajilta veronsa, mutta samalla tunturin jätkäpoikien tappioksi kääntyy myös lievä huolimatto-
karinen tutustui syyskuussa 2009 sekä koneelliseen että perinteiseen lapiokaivuun Lemmenjoella. Raflaavien lehtikuvien myötä alueen imago on kääntynyt tanakasti kaivajia vastaan. Neuvottelupöytien ääressä ansioitunut ministeri täräytti hakulla ranteet pysäyttävän iskun poikineen kiveen ja lapioi soraa ränniin. "Kyllä me haluamme sitä säilyttää, vaikka vuosikymmenten saatossa on ollut monenlaisia ristiriitoja."
RETKI syyskuu 2010
17. Silminnähden tyytyväinen Pekkarinen lupaili kaivospiiriin tutustuttuaan lapiokaivajalle mahdollisuutta jatkaa perinteistä ammattiaan "vaikka koko loppuelämän ajan", kun häneltä kysyttiin, miten uusi kaivoslakiasetus vaikuttaa näitä luontaiselinkeinoon tai perinteen säilyttäjien verrattavien puurtajien asemaan muuttuvassa tilanteessa. Paikalla olivat edustettuina Metsähallitus sekä kaivostoiminnasta vastaavat tahot ja tietysti kullankaivajat. käskyttää kaivureita, on tietysti syynsä vastarintaan. "Minultahan tästä ollaan viemässä kotipaikkaa ja ainoaa omaisuutta eli kaivospiiriä alta."
muus tunturissa lojuvan romun, tarvikkeiden ja maisemoinnin suhteen. Esimerkiksi noin kaksitoista kilometriä pitkä Miessijoenvarsi on koruton kaivutyömaa. Lisäksi kaivoslaki on vahva peruste ammatinharjoittajille, jotka karusta maasta ääriolojen Lapin perukoilta ammentavat toimeentulonsa.
Koneiden kapina
Kullankaivukiistan ytimessä ovat kaivospiireillä pauhaavat kaivinkoneet. Ministerin poistuessa Kelan kaivospiiriltä synkkä pilvi jäi leijumaan Kelan ja samalla muiden lapiokaivajien tulevaisuuden ylle. Se on pinta-alaltaan vain muutama promille 2 000 neliökilometrin kansallispuistosta. Se näyttää luonnon keskellä asiaan perehtymättömän silmin todella karulta. Alueella työskennellään kuitenkin kaivoslain turvin tiukkojen ympäristömääräysten mukaisesti. Kela edustaa koneettomalla kaivoksellaan pienimuotoista perinteistä kullankaivuuta
Lain mukaan valtauskirjan saa, jos sen antamiseksi määriteltyjä esteitä ei ole. Tulevaisuudessa valtausmenettely luultavasti muuttuu kullanhuuhdontaluvaksi, jonka lupaehdoista ja sisällöstä on olemassa vasta hallituksen esitys. "Lupia myönnetään ammattimaisuuden perusteella, joten konekaivajien on katsottu tarvitsevan jatkuvia lupia, kun taas lapiokaivajien koetaan selviävän vähemmällä ajolla." Tulevaa kaivoslakiehdotuksen toteutumisen vaikutuksia Seurujärvi ei lähde arvailemaan. Suomessa suojelualueiden periaatteisiin kuuluu, että niillä ei ole maastoliikennettä. Liittymällä Lapin Kullankaivajien liittoon voi kaivamista harrastaa Lemmenjoella tai muualla Lapissa liiton omilla jäsenetuvaltauksilla. Kultaa tulisi löytyä lapiokaivoksella noin 0,7 grammaa kuutiosta soraa. "Aikaisemmin puistosta on otettu sekä Metsähallituksen tuville että kaivajille polttopuut. Työvälineet ja tavat ovat täysin samoja kuin 200 vuotta sitten.
1. Inventointi Inventointi käsittää valitussa kaivupaikassa koemonttujen ja tutkimusojien kaivun. Seurujärvi ilmaisee lievän kiinnostuksensa kaivajien ja Metsähallituksen yhteiseen kuvitteelliseen foorumiin, jossa kultamatkailua kehitettäisiin. Arvion tekemiseen vaikuttaa lisäksi, kuinka karkeaa kultaa kohteesta löytyy ja kuinka helposti se on kaivettavissa.
18
RETKI syyskuu 2010. Valtausmenettely on väliaikainen lupa toimia, ja ennen valtauksen tekijä pystyi hakemaan alueen kaivospiiriksi. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on linjattu, että puita ei enää oteta", Seurujärvi sanoo. Siinä käytetään hyödyksi vain lihaksia, painovoimaa ja vettä. Sen avulla päätellään, onko alueella kannattavaa aloittaa laajamittainen kaivutoiminta. Kävellen liikkumisessa voisimme miettiä polun merkitsemistä ja opastauluja motivoimaan kulkijoita. Valtausta ei voi tehdä esimerkiksi naapurin pihapiiriin. Sinne kaivetaan koemonttuja ja tutkimusojia, jotka tulisi ulottaa peruskallioon tai mahdollisimman syvälle. Valtausmenettely mahdollistaa vain esiintymän tutkimisen, mutta esimerkiksi valtion mailta löydetyn irtokullan valtaaja saa pitää. Kultaa kaivetaan hyvin yksinkertaisella menetelmällä. etsimessä
kullankaivu
Niistä monet ovat liittyneet koneelliseen kullankaivuun. Maastoliikenne on kaikista hankalin ratkaistava tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteella." Hän lisää, että päätösten laajempaa merkitystä on aina pohdittava tasavertaisuuden nimissä.
Kuinka kultaa kaivetaan
Kulta löytyy maasta raakaa miesvoimaa ja perinteisiä menetelmiä käyttäen. Lemmenjoella näitä kaivospiirejä on 25. Jos puhdas turistikaivos ei kiinnosta ja silmissä siintävät aidot kultamaisemat, on suunnattava Lemmenjoelle. "Mielelläni sanoisin, että näinhän sen tulisi toimia. "Joitakin hankkeita olemme toteuttaneetkin." Voisiko Lemmenjoelle lentää Himalaja-turismin tapaan kopterilla kaivamaan tai mennä mönkkärikyydillä. Korvaava puulanssi on osoitettu kaivajille Njurkulahteen. Ei ole nykypäivää, että puistossa savotoidaan. Ilman valtausta kultaa pääsee kaivamaan esimerkiksi Sodankylän Tankavaarassa. Seurujärvi muistuttaa, että Metsähallitus noudattaa aina kaikkia lakeja ja asetuksia. Silloin on hyvä so-
pia ja neuvotella sopiva prosentti kultasaaliista etukäteen sen suuren hipun löytymisen varalta. "Toivottavasti saisimme sen nopeasti, että olisi jokin runko, jonka pohjalta pääsisimme jatkamaan tämän odottelun sijaan." Kysyttäessä kaivajien uhkakuvasta kotipaikkaoikeuden suhteen hän mainitsee, että rakentamisen tarkastelun osalta mennään lain kirjaimen mukaan. Puistonjohtaja tuntee yksittäisten matkailua yrittäneiden toimijoiden ongelmat liikkumisen ja puuhuollon osalta. "Mitä kulloinkin säädetään, sen mukaan toimimme ja aina tavoitteena on puiston suojelu." Seurujärven mukaan olisi ehdottoman tärkeää säilyttää kullankaivun kulttuuriperintö, vaikkakaan sen osalle ei ole olemassa mitään erityisiä suunnitelmia. Yleisesti Suomen kultamailla käytössä oleva rännitys periytyy Siperiasta 1800-luvulta. Mikäli kaivuu innostaa erityisen paljon, voi vanhaan perinteiseen tapaan kultamiehiltä kysellä rengin paikkaa vaikka koko kesäksi. Maastoliikennelain ongelmien osalta johtaja toteaa, että puiston suojelemiseksi varsinkin kesäajan liikenteeltä kriteeristöä on kiristetty. Näistä montuista rikastetusta eli rännitetystä ja vaskatusta maa-aineksesta arvioidaan alueen maamassojen kultapitoisuus. Myös Metsähallituksen polttopuut tuodaan puiston ulkopuolelta. Sopiva kaivupaikka selvitetään maaston muotoja arvioimalla ja inventoimalla.
K
aivoslaki antaa oikeuden etsiä, vallata ja hyväksikäyttää malmi- ja mineraaliesiintymiä omalla tai toisen maalla. Maastonmuotoja tai alueen historiatietoja arvioimalla päätellään, mistä kultaa kannattaisi alkaa etsimään. "On totta, ettei kuljettaminenkaan ole kovin luontoystävällistä", Seurujärvi toteaa
4. Kaivajan varusteet Lapiokaivumenetelmässä varusteet ovat varsin yksinkertaiset. Kovin monimutkaisille rakennustyökaluille ei kaivoksella ole käyttöä: käsi- ja moot-
moidaan alue perinteitä kunnioittavalla tavalla. Lapiokaivosta pystyy pyörittämään yksikin kaivaja, mutta kahdelle kolmelle on hyvin omat tehtävänsä, joita ajoittain vaihtamalla pitkään työpäivään tulee mukavaa vaihtelua.
3. Vesi järjestellään rännistölle patoamalla, kanavoimalla tai pumppaamalla. Rakentamisen laajuutta ja tehtävien rakenteiden määrää sekä kaivoksella että asumuksella määrittää eniten sijainti tiestöön nähden. Tanteretta voi pehmittää ja kiviä vääntää irti rautakangella. Paksut juuret hakataan kirveellä tai vesurilla katki. Pintamaiden poisto Ennen kaivutyön aloittamista on turve tai muu humuspitoinen tai kultatermein "annoton" maa poistettava. Tunturisora joudutaan monesti irrottamaan ensin hakulla. Kun rännitys lopetetaan, rihlastoihin kertynyt rikaste kerätään talteen ja vaskataan. Rännit ja heittolaudat rakennetaan puutavarasta ja rihlastot hitsataan kulmaraudasta. Asunnoksi käy vaikka tilava kamiinalämmitteinen teltta, kota, asuntovaunu tai kevythirsimökki. Rikastus eli rännitys Kun pintamaa on poistettu ja kultamaahan päästy käsiksi, maata aletaan syöttää ränniin virtaavan veden pestäväksi. Kullan erottelu Vaskoolin pohjalle kertynyt kulta kuivatetaan, ja se sirotellaan paperin päälle. Kaivutyön edetessä kertynyt kiviaines kasataan perinteiseen tapaan kaivoksen seinien tueksi. Useimmat kaivajat ovat aloitelleet uransa erilaisissa telttamajoissa tai vaatimattomissa mökeissä. Monella kaivoksella työ jaetaan siten, että rihlasto vaskataan kerran päivässä. Kaivoksen rakentaminen Jos alueella päätetään ryhtyä kaivamaan, tarvitaan sinne ensisijaisesti jonkinlainen asumus. Se estää seinämien sortumista varsinkin kevättulvan aikana, ja niillä maise-
5. Lisäksi kaivutyössä tarvitaan erilaisia suojahanskoja, tukevat kumisaappaat sekä suuria muovilaatikoita, ämpäreitä ja tietysti vaskooli.
RETKI syyskuu 2010
19. Rautarihlaston lisäksi rännissä käytetään myös ovenedustoilta tuttua ruohomattoa, johon pienet hiput jäävät kiinni. Tien päässä olevalle valtaukselle voi viedä vaikka asuntovaunun, mutta kauas tunturiin on valikoitava vain tarpeellisimmat esineet. Jos kaivos rakennetaan puron varteen, voi osan kautta vesihuollosta selvitä ilman polttomoottoripumppua, mutta sellainen tarvitaan lähes poikkeuksetta. Vaskaamiseen tarvitaan vaskooli, joko muovinen tai metallinen, sopiva istuin sekä vettä.
torisaha, vasara, sorkkarauta, leka, kirves ja puukko riittävät. Valtauksen suunnittelussa ja asuinpaikan rakentamisessa onkin huomioitava, miten huolto järjestetään. Tiettömän taipaleen päässä turvaudutaan usein talvella moottorikelkkaan, jolla tuodaan kesäkauden muonat, rakennustarpeet ja polttoaineet etukäteen perille.
Vaskaamisessa vaskooliin laitetaan rikastetta, jota heilutetaan ja ravistetaan edestakaisella vesiliikkeellä. Se irrotetaan terävällä pistolapiolla ja siirretään syrjään. Suuremmat kivet seulotaan ja pestään rännissä huljuttelelemalla tai erillisessä saavissa. Näin kevyempää maa-ainesta poistetaan vaskoolista rauhalliseen tahtiin. Koko kullanrikastusprosessi on täysin luonnonmukainen, eikä siinä käytetä mitään lisäaineita tai kemikaaleja. Lopuksi kulta punnitaan ja hiput nimetään. Vettä tarvitaan rännittämisessä noin 300 700 litraa minuutissa. Ränniin annotonta maata ei kannata lapioida. Rännin pystyttämiseen tarvitaan vankkaa lautaa, tolppia ja nauloja. Tarvitaan vankkoja teräslapioita, hakku, kuokka, rautakankia ja pienempiä puutarhalapioita sekä haravoita. Vettä tulee syöttää tasaisena virtana, jotta ränni ei tukkeudu. Vaskaaminen Monella mielikuva kullankaivusta kiteytyy vain yhteen työvaiheeseen, eli vaskaamiseen. Itse kaivokselle rakennetaan laudasta rännistö rihlastoineen sekä riittävä vesihuolto. Rautahiekka erotellaan kullasta varovasti puhaltamalla tai magneetilla. Se on kuitenkin häviävän pieni osa kokonaistyömäärästä. Veden syöttämiseen voi käyttää vaikka vanhaa paloletkua. Hiekkaa ja soraa ominaispainoltaan painavampi kulta sekä erilaiset korukivet tai rautahiekka jäävät vaskoolin pohjalle viimeiseksi.
6. 2. Paksua turvekunttaa voi käyttää myöhemmin patorakennelmien tiivisteenä tai vaikka asumuksen katon maisemointiin. Kivivallirakennelmaa kutsutaan riventteeriksi. Työn edetessä huomioidaan, että ränni ja varsinkin niin kutsutut perämaat pysyvät auki
Kaivukausi menee pienessä hutikassa, ja se vie luonnoltaan heikot mennessään. Kela on aito kaivaja, jonka ihailun kohteena ovat kullankaivun legendat Nipa Raumalasta Karhu Korhoseen. Hän raahaa polttopuunsa tunturiin puistoalueen ulkopuolelta. Törmäyskurssi valtavirtojen tai auktoriteettien kanssa on väistämätön. Tunturissa ei mitään saa ilmaiseksi. Nämä tunturissa viihtyvät miehet ja naiset eivät ole mitään tavallisia ihmisiä. Kun kohottaa päänsä kaivumontusta ylös ja pyyhkäisee hien pois otsalta, mieleen pyörähtää ajatus rihlastossa piilevästä aarteesta. Pakkanen pakotti naamaa, kun poroisäntä Veikko Jomppanen tuli kelkalla vastaan ja pysähtyi lämmittelemään sormiaan pakoputken suulle. Joissakin tuvissa on huonona isäntänä kuningas alkoholi. Tokihan siellä on ryypätty ja saunottu, talsittu pitkiä matkoja isännän perässä riistareissulla ja käyty heittämässä Vaskolle verkotkin veteen. Poikkeuksellisen elämäntavan arki ja mutkattomat ihmiset viehättävät, sillä tämmöistä ei ole missään muualla maailmassa.
Villi pohjola
Kullankaivajien työ, elämä ja yhteisö ovat kuin villistä lännestä. Oli yrittänyt tämmöisessä kelissä varmaan hypotermian höpertämänä vuoleskella suksistaan kiehisiä lämmikkeeksi siinä onnistumatta", Jukka huokaa.
Mainari ja rokkari
Olemassaolo kairan kaivoksella kiteytyy hetkiin, jotka seuraavat toisiaan. Ongelmia Metsähallituksen kanssa Kelalla on jo nyt. Nykyajan maailmassa halutaan nauttia jatkuvista elämän kohokohdista tai päästä helpolla tavoitteeseensa, mutta kaivajien maailma on tyystin toisenlainen. Valtauksen inventointiin menee helposti kesä ja jonkinlaisen säädyllisen asumuksen rakentamiseen toinen. Kelkan rikkoutuminen tai tunturiin suojatta jääminen yksinäisellä uralla voisi merkitä kuolemaa. Emme kaipaa musiikkia monttuun, mutta Jukka perustelee rokin huudatusta, että "välillä tämä hiljaisuus alkaa sapettammaan".
Vieraalla maalla
Kela on syntyjään Kempeleen poikia, mutta tumma ja eksoottinen ulkonäkö sopivat erehdyttävän hyvin Lapin miehen imagoon. "Perhana pojat", Veikko sanoi. "Olen laskenut, että olen viettänyt täällä tunturissa yli 15 vuotta elämästäni", Kela summaa.
Elinkautinen, Jukka Kela
20
RETKI syyskuu 2010
Tilinteon hetki. Kukaan ei lähde sooloilemaan, sillä kaikille alueen isäntä Metsähallitus on enemmän tai vähemmän yhteinen vihollinen.
Kuka tahansa ei päädy kullankaivajaksi.
Tunturi on elämän ja kuoleman paikka. Se vaatii käsittämätöntä sitoutumista, sitkeyttä ja periksiantamattomuutta. "Meinasivat kinthaat kärähtää, kun kelkan tasasuuntaja mäni rikki." Kädensijojen vastuslangat olivat polttaneet poronnahkarukkaset koppuralle paukkupakkasessa. Talvisella huoltoreissulla lähes 40 celsiusasteen pakkasessa viimaa uhaten hivuttelimme kelkoilla Njurkulahdesta Jukan kanssa viemään rakennustarvikkeita. Ennen polttopuut otettiin luvanvaraisesti harventamalla, ja maastoliikennelupa mahdollisti kaivospiirin huoltamisen ja perheen tai tarvikkeiden liikuttelun karun tunturiylängön halki Lemmenjoen kultahaminasta.
Kaivajilla ystävyyden syventyminen on kuitenkin pitkässä puussa. Toisaalta, jos kullankaivajat ovat nykyajan heimo, he ovat lähellä niitä ongelmia, joita vähemmistöt ovat globaalisti kohdanneet. Yhteisöllisyys kultamailla ansaitaan ja sitä vaalitaan. "Eihän silloin täällä voi kukaan asua: meistä tulee irtolaisia. He muistuttavat entisaikojen heimoa ja noudattavat siihen kuulumisen periaatteita ja sääntöjä. Jukka näyttääkin muutaman kilometrin taipaleen jälkeen puuhun kiinnitettyä muistolaattaa. Ensimmäisellä vierailulla Jukan luona tunturin hiljaisuuden montunreunalla rikkoi arvaamaton Audioslave-yhtyeen laulajan vaikerrus surumielisen käheällä äänellä "Aaai am tö haaaiveeei!" Kela oli yllätykseksi raahannut kasettinauhurinsa montun laidalle. Uudessa kaivoslaissa on liikaa tulkinnanmahdollisuuksia sille, että kotia olisi mahdollista asuttaa tunturissa", Kela harmittelee. etsimessä
kullankaivu
teksti ja kuva Mikko Nikkinen
K
aivospiirin lakkautusuhka merkitsee kullankaivaja Jukka Kelalle kiinteistön häviämistä rekisteristä. Kaivajat testaavat vieraitaan ja kunnioitus on ansaittava, mutta tutussa seurassa kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita. Kela pistää matkassa mukana olevan maanrakennusyrityksen johtajan kaivamaan ojaa vain kokeillakseen uuden tuttavan sopeutumista kaivospiirin isännän sääntöihin ja elämisen ehtoihin. Se edellyttää jatkuvaa nikkarointia vähistä tunturiin kuljetetuista aineksista. Kuka tahansa ei päädy kullankaivajaksi. Siinä Veikko lämmitteli hetken ja jatkoi sitten kohti kyliä. Satunnaiset kävijät hakevat tunturista voimaa arkeen, sormuskullat puolisolle tai aimo annoksen kokemuksia. Heimossa tarvitaan voimaa ja rohkeutta mutta myös sitoutumista. "Tähän Roosin Pauli kuoli. Itse kaivaminen on raastavan fyysistä ja erittäin kuluttavaa työtä. Kaivualueelle Lemmenjoella on matkaa lähimmältä tieltä yli 50 kilometriä. Kullankaivajaksi ei ryhdytä noin vain, ja varsinkin kaltaistensa kanssa eläminen edellyttää paljosta luopumista
29 VUOTTA LEMMENJOELLA KULTAA KAIVANUT MAINARI TAISTELEE ALUEEN ISÄNTÄÄ VASTAAN, POHTII OMAA TULEVAISUUTTAAN JA SOVITTAA ELÄMÄÄNSÄ MUUTTUVAAN TILANTEESEEN. PEHKOSENKURUSSA KAIKKI EI OLE AIVAN NIIN AUTUAASTI NIIN KUIN ENNEN.
RETKI syyskuu 2010
21
Tätäkö täältä koitetaan häätää pois?
Suositun 0-sarja äs laitteet Su sit Suositun 60-sarjan käsilaitteet n nyt Suositun 60-sarjan käsilaitteet on nyt a an t e uusittu. Hän tuli paikalle ensin perikunnan rengiksi, jonka jälkeen hän lunasti kaivospiirin itselleen. Kaivajayhteisöön kuulumisen paine vai mikä lie pitää Kelankin tappelupukareiden ruodussa eikä anna mahdollisuutta nousta oman matkailuyrityksen kanssa toisenlaiseen rintamaan. Avovaimo Katriina on talvet opettajana Rovaniemellä ja perheen poika Hiski isänsä silmäteränä kaivoksella. Siellä täällä on viestejä vierailijoille. Silmäkulma meinaa kostua leudossa iltatuulessa. "Älä käpistele kiehisiä, sytytä tuohella" tai "Se kuka sotkee, se siivoaa" ovat eräitä Pehkoskurun monista sanonnoista. Ilmakitaran soitto jatkuu muutaman oluen voimalla saunareissulle asti, ja meno hyytyy vasta Lenny Kravitzin Stand By My Womanin unettavan hidastuviin sulosointuihin pattereiden antaessa vihdoin periksi. Yksi pienen piirin tietoisuudessa pysynyt kulttuuriteko on muutaman vuoden takaa, kun Kela järjesti pihallaan Jukka Karjalaisen unplugged-keikan. Kelankin kaikki aikuisiällä hankittu osaaminen ja työ on täällä, tunturissa. - selkeä iso näyttö (2,6") - selkeä käyttöliittymä erillisin toimintanäppäimin - erittäin herkkä Hotfix-GPS - toiminta-aika 15-20 tuntia - kiinteä muisti 850 Mb - mikroSD-korttipaikka - vesitiivis IPX7 - USB- tiedonsiirto - Custom Maps -yhteensopiva - laaja lisävarustevalikoima Mallikohtaisia ominaisuuksia - 3-akselinen sähkökompassi - barometrinen korkeusmittari - lämpömittari - ANT-tiedonsiirto reittipisteiden ja reittien siirtoon - esiohjelmoitu maastokartta 1:100k
RETKI syyskuu 2010 22 R E T K E I LY · P Y Ö R Ä I LY
Kuvassa lisävarusteena SuomiPro-kartta
GPSMAP 62 319,GPSMAP 62s 419,GPSM GPSMAP 2s 51 GPSMAP 62st 519 GPSMAP 62st 519,-
·
K Ä S I L A I T T E E T
·
K A R T AT
·
O H J E L M AT. Vanhoista hirsistä, laudankappaleista ja aaltopellistä kyhätyssä kämpässä on pari valurautakamiinaa, matala katto ja yhden miehen irtain. Skietsimätunturit häämöttävät iltavalossa Norjanrajalla. Kelan kiinnostus on peruja perheretkeltä Tankavaarasta vuodelta 1977. Metsähallituksen henkilöstölle se on työpaikka ja poromiehille valtava takapiha. Erämaatunnelmissa ollaan kairassa juteltu niitä näitä elämästä tai jankattu Jukan tulevaisuudesta tunturista. Sen yllä leijuvat uhkakuvat voi jokainen käsittää. Kaivukauden päätteeksi syksyllä 2009 kävelemme katsastamassa tunturipurojen latvoilla huuhdontavesien letkut talvelta suojaan. Kelan toimeentulo on luomukullasta valmistetuissa koruissa sekä pienimuotoisessa kultamatkailussa. Moni kaivaja kokee täällä elämänsä parhaat hetket ja jotkut jopa kuoleman. etsimessä
kullankaivu
"Pehkoskurun Dave Navarroksi" ristitty Kela alkaa musiikista innostuneena heiluttaa kättään kulunutta lapiota vasten. Kelan poikamiesboksista on vuosien saatossa kehkeytynyt perheen toinen koti. Kelan suonissa virtaa kaivajan ja rokkarin verta. Sarjassa on kolme kovan luokan gepsiä haastaviin olosuhteisiin. "Isän tuhkat on ripoteltu tähän tunturin kupeeseen. "Jätä se jänkkääminen sen Mettähallituksen kanssa ja ota siitä itelles paras yhteistyökumppani", ollaan koitettu kaveriporukassa ehdottaa. Nyt hän
asustaa pientä parissa erässä tehtyä tupaansa avotunturissa Norjan tunturihuippujen siintäessä horisontissa. Hän on hyvä esiintyjä ja seuramies. Toisen koko elämä on tunturissa. Retkeilijöille Lemmenjoki on loman ja virkistäytymisen seutua. Jukka Kelan ensimmäinen kultamaiden asumus oli kevytpeitteestä tehty teltta Pehkosenkurussa. Asiat ovat Jukan tavalla paikallaan. Kullankaivu ei ole mikään satunnainen elämys tai harrastus: se on arki ja todellisuus. Lännen Jukka String Band veivasi kultamaiden klassikkobiisejä unohtumattomassa konsertissa.
Kullan kallis
Kelan tai muiden kaivajien asemaa ja elämää on helpompi ymmärtää, kun tietää, että tätä kaukaista kolkkaa vain kaivajat kutsuvat kodikseen. Ei ehtinyt näkemään tätä paikkaa", Jukka sanoo yllättäen
syysku
www.retkilehti.fi
Uutiset 2426 Turvakamppeita melojille 27 Friedrichshafenin messut 2831 Ilmansuunnat luonnonmerkeistä 32 Retkeilijä Apa Sherpa 33 OmaRetki 34 Ruska 35 Tapahtumia 35 Kirjat 3637
Erämessut, Riihimäki
RETKI syyskuu 2010
23
kuva Päivi Harju/Vastavalo
2 2437
Palvelun voi lopettaa lähettämällä viestin salamavahti sulje numeroon 16167.
VIIME kesänä Syötteen kansallispuistoon avatut maastopyöräilyreitit pääsivät testiin, kun Metsähallitus kutsui fillarikansan retkipyöräilytapahtumaan heinäkuussa. Meren pintalämpötilojen odotetaan pysyvän lähes nykyisellä tasolla seuraavien viikkojen aikana. Asicsin avulla Haglöfs haluaa laajentaa toimintaansa maailmanlaajuisille markkinoille.
Pyöräilijät kulkevat Portinsuon pitkoksilla Pitämävaaran lenkin varrella.
Salamavahti tietää missä välähti
ILMATIETEEN LAITOKSEN uusi Salamavahti-palvelu tarjoaa tietoa lähellä olevan ukkosen sijainnista ja voimakkuudesta. Palvelun lähettämät viestit maksavat 0,60 euroa ja niitä tulee enintään viisi kappaletta vuorokaudessa. Omat taitonsa pääsee testaamaan vauhdikkailla soiden yli kulkevilla pitkososuuksilla. Kumpuaminen näkyy yleensä veden selvänä kirkastumisena. Taukoja voi pitää esimerkiksi Kellarilammen tai Portinojan laavuilla. Meren pintalämpötilan jääminen ennätyksistä johtuu luultavasti tuulisesta heinäkuun lopusta. Korkeimmat Suomen avomerialueilta luotauksin mitatut lämpötilat osuvat kesille 1988 ja 2003. Paikkakunnan perään voi lisätä kokonaisluvun, joka määrittää, kuinka monen kilometrin sisällä valitusta pisteestä salamat lasketaan. Tuolloin useissa luotauspisteissä mitattiin jopa 10 metrin syvyyteen saakka yli 22 asteen lämpötiloja. Pyöräilyreitit kulkevat pääasiassa polkuja noudatellen vaihtelevissa vaara- ja harjumaisemis-
sa sekä poikkeavat Syötteen kansallispuistossa ja Iso-Syötteen retkeilyalueella. Ilmatieteen laitoksen mukaan kesän luotausmittaukset jäävät Suomen merialueilla toistaiseksi alle 22 asteen. Tapahtumaan osallistui noin 40 retkipyöräilijää. Samalla yhtiö on saavuttanut aseman yhtenä Euroopan johtavista ulkoilubrändeistä. Tuulet sekoittivat veden pintakerrosta ja aiheuttivat useita kumpuamisia niin Suomen kuin Vironkin rannikolla, jossa raportoitiin jopa neljään asteeseen laskeneita lämpötiloja. Virallisen luotaushistorian ennätyksiin ei kuitenkaan ylletty. syyskuu
uutiset
koonneet Mikko Hieta ja Aino Juslén
Lyhyesti
JAPANILAINEN Asics on ostanut ruotsalaisen Haglöfsin koko osakekannan pääomasijoitusyhtiö Ratosilta. Oletuksena Salamavahti tarkkailee 30 kilometrin sädettä. Merimalleilla lasketun kuukausiennusteen perusteella todennäköisyys ennätyksen lyömiseen tulevien viikkojen aikana on pienehkö. Suomen puolella esimerkiksi Hangossa uimavesien lämpötila putosi muutamaksi päiväksi 10 asteeseen. Haglöfs on onnistunut kolminkertaistamaan myyntinsä alle kymmenessä vuodessa. Palvelun käyttäjä saa tekstiviestillä tiedon valitun paikan lähelle kymmenen minuutin aikana iskeneiden salamoiden määrästä sekä lähimmän salaman suunnan ja etäisyyden. Esimerkiksi enintään 25 kilometrin päässä Kajaanista kello 921 saa hälytyksiä viestillä salamavahti kajaani 25 9 21. Salamavahdin voi tilata lähettämällä viestin salamavahti paikkakunta numeroon 16167. Kumpuamisessa tuuli puhaltaa rannan läheisen pintaveden avomerelle ja nostaa pintaan kylmää vesimassaa syvältä. Rauhallista menoa tarjosi 17 kilometrin mittainen Syötteen kierros, ja aktiivipyöräilijät vietiin haastavaan maastoon 25 kilometrin Pitämävaaran lenkille. Hakuun voidaan liittää tieto, milloin viestejä halutaan vastaanottaa. Ilmatieteen laitoksen ennustusmallien mukaan kumpuamiset ovat kuitenkin edelleen mahdollisia läntisen Suomenlahden rannikolla.
24
RETKI syyskuu 2010
kuva Minna Koramo/Metsähallitus
Haglöfs tahtoo valloittaa maailman
PYÖRÄILIJÄT TESTASIVAT SYÖTTEEN UUDET POLUT. Reissun lopuksi Syötteen luontokeskuksessa on pyöränpesumahdollisuus.
www.luontoon.fi/syote
MERIALUEIDEN LÄMPÖTILAENNÄTYKSET JÄIVÄT RIKKOMATTA
SUOMEN avomerialueilla mitattiin kuluvan kesän aikana tavallista korkeampia lämpötiloja
Palvelun käyttöä esitellään Rantaraitin varrella Espoo-päivänä 27. Ensimmäinen retkikumppani Luke Collyer luopui urakasta kolmen kuukauden jälkeen. Laskuvarjojääkärikillan onnettomuustiedotuksesta vastaava Jouni Rajala kertoo heidän keskustelleen pitkään Ruotsin kuluttajaviraston kanssa. Uhrit osallistuivat jäätikkökurssille, joita Laskuvarjojääkärikilta on järjestänyt alueella vuodesta 1997 lähtien. Rajalan mukaan Laskuvarjojääkärikilta odottaa onnettomuustutkinnan tuloksia ja on valmis kehittämään toimintaansa niiden perusteella.
Lyhyesti
Kännykkäopastus käyttöön Espoon Rantaraitilla
ESPOON Rantaraitilla voi nyt kulkea uuden kännykkään ladattavan oppaan avulla. Edellispäivänä toinen ryhmä oli kiivennyt ylös ilman ongelmia. päivänä. Palvelussa on erikseen merkittyinä Rantaraitin pyöräiltävä reitti, Espoon rantamaratonreitit ja Villa Elfvikin esteetön luontopolku. elokuuta klo 12.00. KEBNEKAISEN TURMA PYSÄYTTI
HEINÄKUUN lopussa kahden suomalaisen hengen vaatinut kiipeilyonnettomuus puhuttaa alan harrastajia ja ammattilaispiirejä. Vesilintujahti käy kiivaimmillaan ensimmäisten viikkojen aikana, jolloin siihen osallistuu lähes 200 000 metsästäjää. Paikallisten intiaanien vankeina heitä syytettiin jopa kahdesti murhasta. Käärmeiden, skorpionien ja hyönteisten lisäksi parivaljakko joutui alkuasukkaiden ahdistelemiksi. Matkapuhelimen GPS-vastaanotin seuraa matkan etenemistä, ja merkityistä kohteista saa lisätietoa POI-merkkiä (Point of Interest) painamalla. Kaislikoiden ja kosteikkojen tuntumassa liikkumista kannattaa välttää etenkin aamuisin ja iltaisin. Matkaa Etelä-Perusta Brasilian rannikolle kertyi noin 6 500 kilometriä. Amazonin ainutlaatuisuus jätti Staffordiin pysyvän vaikutuksen. Tähän mennessä onnettomuutta tutkiva Ruotsin poliisi ei ole löytänyt mitään ratkaisevaa huomautettavaa kurssin järjestelyistä. Ruotsin Kebnekaisella sattuneessa turmassa raskas irtolohkare osui köysistön toiseen ja kolmanteen kiipeilijään kohtalokkain seurauksin. Palveluun tullaan lisäämään muut esteettömät osuudet, kun niiden kartoitus valmistuu alkusyksystä. www.walkingtheamazon.com Sorsanmetsästys alkoi perjantaina 20. Syksyn edetessä pahin paukuttelu laantuu ja kausi päättyy joulukuun lopussa.
RETKI syyskuu 2010
25. Maksuton palvelu toimii yleisimmissä Nokia-matkapuhelimissa, joissa on Symbian-käyttöjärjestelmä ja GPS-vastaanotin. Laskuvarjojääkärikillan kouluttajat eivät havainneet vyöryherkkyyttä laskeutuessaan reitin muutamia päiviä ennen onnettomuutta. Huhtikuun alussa 2008 alkanut taivallus kesti 859 vuorokautta eli kaksi vuotta, kolme kuukautta ja seitsemän päivää. Tämän suosituksen mukaan näillä alueilla järjestettävien kurssien vetäjänä tulee olla UIAGM:n hyväksymä auktorisoitu vuoristo-opas. Neljäkymmentä kilometriä pitkän Rantaraitin varrella on lähes sata kiinnostavaa kohdetta, jotka kertovat Espoon luonnosta, kulttuurihistoriasta ja rakennuskannasta sekä jo unohtuneita anekdootteja menneestä rannikkoelämästä. Tulevaisuudessa hän aikookin tehdä työtä alueen luonnon hyväksi ja pyrkii keräämään varoja sademetsän suojelemiseen. www.espoo.fi/rantaraitti
AMAZON PÄÄSTÄ PÄÄHÄN
kuva Keith Ducatel
Sorsastus käyntiin
TIETTÄVÄSTI ainoana ihmisenä Amazonin viidakon läpi kävellyt Ed Stafford saavutti tavoitteensa elokuun 9. elokuuta. Lisäksi palvelusta löytyvät Rantaraitin lähellä olevat linjaautopysäkit ajantasaisine aikataululinkkeineen. Maailman suurimman joen pääuomaa seuranneelle 34-vuotiaalle entiselle brittisotilaalle riitti haasteita. Hänen tilalleen tuli perulainen metsätyöntekijä Gadiel "Cho" Sanchez, kun vaikeakulkuisessa maastossa oli edetty viisi kuukautta
Yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa toteutetussa hankkeessa tukittiin ojia ja rakennettiin patoja, jotta maa-ainekset eivät huuhtoutuisi rehevöittämään läheistä uimarantaa. www.ymparisto.fi
SUOMEN Partiolaisten kuudes finnjamboree Kilke järjestettiin uudella valtakunnallisella nuorisoleirialueella Hämeenlinnan Evolla heinä-elokuussa. http://blog.fmi.fi/greenland/
26
RETKI syyskuu 2010. Leirialue suunniteltiin partiolaisten, Metsähallituksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Vapaamuotoinen ilmoitus omasta ehdokkaasta on toimitettava 31. Nuorimmat leiriläiset pääsivät tutustumaan yön yli kestäneellä vaelluksella Evon retkeilyalueeseen, jossa taivallettavaa riittää 8 500 heh Teksti ja kuva Mikko Lamminpää
taaria. www.suo.fi
Kilke-leirillä tehtiin kätevät retkisaippuat, joiden pinta on miellyttävää huovutettua villaa.
Ehdota parasta luontotekoa
KANSAINVÄLISEN luonnonsuojeluliiton IUCN:n kansallinen komitea etsii tekoja tai toimia, joilla on edistetty luonnon elinvoimaisuutta Suomessa. Tapahtuneen johdosta keittimen turvallista käyttöä kerrattiin ennen seuraavia vaelluksia ja retkeläisille annettiin polttoaineen kuljettamiseen metalliset turvapullot. Noin 10 000 partiolaista, joista lähes 1 000 oli ulkomaalaisia, vietti ikimuistoisen helleleirin, jonka ohjelma jakaantui neljään kiehtovaan teemaan maahan, tuleen, veteen ja ilmaan. Yksi loukkaantuneista oli epähuomiossa lisännyt polttoainetta keittimeen, jonka palavaa liekkiä hän ei nähnyt auringonpaisteessa. heinäkuuta. Joka toinen vuosi julkaistava paras luontoteko oli 2008 Espoon kaupunginhallituksen päätös suojella 550 hehtaarin alue kaupungin 550-vuotisjuhlan kunniaksi. Vuonna 2006 palkittiin Helsingin kaupungin rakennusviraston käsityöpaja, joka oli maisemoinut Vuosaaren maantäyttö- ja kaatopaikan uutta luovalla ja kotimaisia lajeja suosivalla tavalla. Esimerkiksi ahkerassa käytössä olleiden järvivesisuihkujen pesuvedet johdettiin pohjavesialueen ulkopuolelle pintavalutuskentille.
TUTKIMUSRYHMÄ KOTIUTUI GRÖNLANNISTA
KOLMIHENKINEN suomalainen tutkimusryhmä palasi Grönlannin mannerjäätiköltä 23. "Varsinkin kahden ensimmäisen viikon aikana säät suosivat, ja säteilysuureista saatiin käytännössä niin hyviä mittauksia kuin kenttäolosuhteissa on mahdollista", kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Panu Lahtinen. Kerätyn aineiston pohjalta parannetaan satelliittimittausten tarkkuutta ja kehitetään niiden menetelmiä. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton kartoituksiin osallistui toistakymmentä henkilöä. Kilpailuun voi kuka tahansa ehdottaa organisaatiota tai yksittäistä henkilöä, joka on vaikuttanut myönteisesti Suomen luonnon hyvinvointiin ja monimuotoisuuteen vuosina 2009 2010. Retkikunnan ylläpitämä matkablogi on luettavissa Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta. elokuuta mennessä ympäristöministeriön kirjaamoon. Alueelle on rakennettu vesi-, viemäri- ja sähköverkostot sekä joitain kiinteitä rakennelmia. Kooste Maanselän arvosoista valmistuu loppuvuodesta 2010. Noin kolme viikkoa kestäneen retken aikana tutkittiin alueen lumen fysikaalisia ominaisuuksia sekä auringon säteilyn heijastumista. syyskuu
Lyhyesti
KILKE-LEIRI IHASTUI EVON LEIRIALUEESEEN
Suoluontoa kartoitettiin
UHANALAISTA suomalaista suoluontoa on paikallistettu Maanselän alueella heinä- ja elokuun aikana. Samoajat eli 1517-vuotiaat leiriläiset kohensivat leirin ympäristöä ennallistamalla 1960-luvulla ojitetun suon. Erään vaelluksen aikana tapahtui otsikoihin noussut onnettomuus, jossa kolme partiolaista sai palovammoja. Maaselkä on osa Venäjän puolelle ulottuvaa taigaluonnon ekologista yhteyttä. Heidän tehtävänään oli paikallistaa alueen arvokkaita suoalueita, jotta niitä voitaisiin suojella tulevissa maankäyttösuunnitelmissa. Hankkeeseen valittiin ilmakuvien perusteella useita kohteita Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rajaseuduilta
Vehnäjauhosta, kasvirasvasta, ruokosokerista, kookoksesta sekä suolasta ja vedestä koostuva hätämuonapaketti sisältää 12 vesitiiviisti pakattua laivakeksiä.
TUUBIIN pakattu Campfire Sytytysgeeli helpottaa tulentekoa. Jos melaretkeily tyssää, avojaloin liikkumista simuloivalla kevytjalkineella kävelee pitkiäkin matkoja ihmisten ilmoille.
PUTKIKASSI Ortlieb Duffle tarjoaa 85 litraa vesitiivistä säilytystilaa melojan varusteille. Van Vankka ergonominen kahva ja uudelleen muotoiltu iske iskentäraudan kädensija tuovat tulentekoon varmuu muutta. Helppokäyttöinen laukku suljetaan vetoketjulla, ja siinä on viilekkeet selässä kantamista varten. Täyttyminen voidaan käynnistää myös nyöristä nykäisemällä, ja lisäilmaa liiviin saa puhkuttua täyttöputken avulla. Veden varaan joutuessaan kassi löytyy helposti keltaisen huomiovärinsä ansiosta.
KEVYET Datrex Selviytymiskeksit sisältävät paljon energiaa pienessä koossa. Se käy kahdelle hypotermiapussiksi tai teltaksi. Pintapuolella on verkkotasku ja sisällä kaksi suurta taskua. Siihen on syytä varautua.
HUOMAAMATTOMAT Helly Hansen Sport -paukkuliivit täyttyvät itsestään melojan joutuessa veden varaan. Virran tai aaltojen viedessä saattaa paatin kaatuminen kuitenkin olla lähellä. Kevyellä ja vettä pitävällä kengällä kahlailee rantautumispaikkoja mielellään. Kirkkaan oranssin värinsä ansiosta se näkyy kauas ja helpottaa pulaan joutuneiden löytämistä. P PETTÄMÄTÖN Light My Fire Swedish Fire Steel 2.0 Ar Army edustaa kipinäpuikkojen toista sukupolvea. Geeli on kiinteää ja valumatonta.
MONIKÄYTTÖINEN Deuter Shelter Two on kankainen säkki, jonka sisäpinta on heijastavaa materiaalia. PITKÄVARTINEN Feelmax Kuuva sopii kanoottijalkineeksi. Pelastautumisen jälkeen liiviin vaihdetaan uusi täyttöpatruuna. Oranssi väri ja tulukseen integroitu hätäpilli lisää lisäävät turvallisuutta.
RETKI syyskuu 2010
27. Kun kanootti kiepsahtaa
teksti Joppe Ranta kuvat tuottajat ja Joppe Ranta Helly Hansen Sport: 120 euroa, www.hellyhansen.com Deuter Shelter Two: 100 euroa, www.ibex-sport.com Feelmax Kuuva: 79 euroa, www.feelmax.fi Light My Fire Swedish Fire Steel 2.0 Army: 17,95 euroa, www.vandernet.com Campfire Sytytysgeeli: 6,90 euroa, www.normark.fi Ortlieb Duffle: 169 euroa, www.north-westimport.net Datrex Selviytymiskeksit: 6,95 euroa, www.solutionfoods.fi
Leppoisissa olosuhteissa meloja voi nauttia ympäröivästä vesiluonnosta. Kulmalenkkien ja maakiilojen avulla siitä voi virittää kätevän tarpin. Sitä pursotetaan nuotiopuille, jotka saadaan aineen ansiosta syttymään kehnommassakin kelissä tasaisiin liekkeihin
Valmistajat väittivät viilanneensa lähes kaikesta grammoja pois ja korostivat käyttämiensä materiaalien keveyttä. Valmistajan EcoShell-kuorivaate palkittiin toimivana tuotteena, jonka tekeminen on lisäksi erittäin ympäristöystävällistä.
Friedrichshafen 2010
Kevyttä ja värikästä
RETKEILYALAN AMMATTILAISTEN OUTDOORMESSUILLA SAKSASSA ESITELTIIN ENSI VUODEN UUSIA TUOTTEITA. TULOSSA ON RUNSAASTI UUDISTUKSIA JA MIELENKIINTOISIA INNOVAATIOITA. Jopa vihreän sävyn asuista oli saatu modernin retkeilijän vaatteita, ilman synkän metsästysasun leimaa. 28
RETKI syyskuu 2010
H
einäkuisen tapahtuman yleisin trendi oli värien lisääntyminen mallistoissa. Monet valmistajat olivat tuoneet näytteille uusia kirkkaita kuoseja. Vaatteissa oli runsaasti yksinkertaisia ja selkeitä linjoja. syyskuu
Friedrichshafen-messut 2010
teksti Joppe Ranta kuvat Joppe Ranta, valmistajat ja OutDoor Show
Fjällräven esitteli hauskan valkoisen telttakankaan. Yksivärinen näyttävä takki oli usein somistettu pohjaväristä runsaasti poikkeavalla vetoketjulla, tereellä tai muulla kaistaleella. Värien käyttö ei rajoittunut pelkästään reppuihin ja rinkkoihin, sillä sama suuntaus oli nähtävissä myös vaaterintamalla. Vaatepuolella se tarkoitti jo väreissäkin korostuvaa selväpiirteisyyttä ja niukkoja yksityiskohtia.. Messujen toinen hallitseva teema oli keveys. Yhdistävänä tekijänä oli pirteys
Bo Hilleberg on vuoden 2010 juhlittu Outdoor-persoona.
Sama keveyden ylistys jatkui kantolaitteissa ja näkyvimmin näiden olkaviilekkeissä. Tähän saumaan muutamat saksalaiset valmistajat toivat uutta
Ospreyn kaikissa uusissa pikkureppuissa on nerokas pyöräilykypäräpidike, joka perustuu kuminauhalla kiristettävään T-kappaleeseen.
trendiä nimeltään Speed Hiking. Speed Hiking tarkoittaa reipasta liikkumista poluilla ja metsissä. Materiaalit eivät ole kehittyneet niin paljon, että niiden määrää vähentämällä saavutettaisiin riittävä kestävyys. Selässä keikkuvat keveään reppuun pakatut eväät ja taukotakki. Monella valmistajalla oli tarjolla keveitä kenkiä reippaaseen liikkumiseen. Lajin jalkineet ovat kevyet ja vedenpitävät maastojuoksukengät. Lajin puolesta rummuttavat kenkävalmistajat Lowa ja Meindl sekä repputehtaista Deuter ja sauvavalmistajista Leki. Reppujen ja rinkkojen kankaissa ohuet ripstop-materiaalit olivat hyvin yleisiä. Messuilla lajista innostuivat jo muutamat muutkin merkit. La Sportiva Crosslite 2.0 on huipputason maas-
Jalan luonnollista askellusta mukailevat jalkineet tekevät tuloaan markkinoille. Suomalaisen uranuurtajan Feelmaxin rinnalle rynnii Merrell uudella Barefoot-mallistolla.
Keenin ja LaSportivan kenkämallit ovat hengeltään ja käyttötarkoitukseltaan samankaltaisia.
RETKI syyskuu 2010
29. Kaiken keventämisessä on kuitenkin kääntöpuolensa. Se on tarkoitettu ihmisille, jotka pitävät sauvakävelyä tylsänä mutta Trail Runningia liian urheilullisena ja suorituspaineisena. Kantojärjestelmiä ja rakenteita yksinkertaistamalla ja keventämällä menetetään useissa tapauksissa myös tukevuutta.
Expedin kevyt SynMat 7 UL -makuualusta on yksi lukuisista voittajatuotteista.
Uusia lajeja
Keveys vähentää kannettavaa kuormaa mutta lisää suorituskykyä. Useat merkit esittelivät uutuutena ilmavia kantohihnoja, joiden pehmikkeiden rei´istä näkyi läpi. Vauhtia lykitään vaellussauvoilla
Suunta on oikea, ja varmasti ympäristöystävällisiä valintoja jonkin verran jo tehdäänkin, mutta useassa tapauksessa vanhaa limsapulloa tai muuta kierrätettyä on tuotteissa vain häviävän pieni osa. Tavaratilan saa halutessaan auki rinkan etupanee-
Montane Spektr Smock on yksi maailman keveimmistä vedenpitävistä kuoritakeista. d Lowa S-Trail edustaa Speed Hiking -kenkää, ja siinä on pehmusteet kannalle sekä päkiälle. Siinä on erinomaisesti oivallettu yhdistää kantojärjestelmän suojaläppä toimimaan tarvittaessa sadesuojana. Myös Keen A86 TR on tarkoitettu maastojuoksuun. vä pintakangas ja piilonauhoitus. Hupullinen anorakkimallinen pusakka on eVent-kalvollinen ja vain 210 gramman painoinen.
Haglöfsin uudet vaatteet ja varusteet ovat keveitä ja värikkäitä.
Black Diamondin uusi taittuva vaellussauva on nopea kasata ja yllättävän tukeva tuttavuus.
30
RETKI syyskuu 2010. syyskuu
Friedrichshafen-messut 2010
tojuoksukenkä, jossa on vahva hengittäahva oitus. Jack Wolfskin Escaladepack 80 on uusi iso rinkka, jonka varusteluun kuuluu viillekeläppä, pikkureppu ja sadesuoja. Mallistoissa oli runsaasti esillä vankkoja vaelluskenkiäkin, mutta niiden uudistukset rajoittuivat värimaailman ja leikkausten muutoksiin.
Podsacs esitteli tuhdin roskapussin (oik.), jossa on kaksi rullattavaa suuaukon kiristystä. Haglöfs ROC Legend on kiipeilyhenkinen uutuusjalkine kaikenlaiseen ulkoiaa luun. Tämän kautta pakkauspussista voidaan puristaa ilmat ulos.
Ympäristövalintoja
Yhtä usein kuin valmistajat puhuivat innovaatioistaan, he vakuuttivat materiaaliensa ja valmistusprosessiensa ekologisuutta. Meindlin jalkine tähän lajiin on nimeltään SX 1 XCR. Haglöfs on uusinut täysin vanhan OXOrinkkasarjansa. Haglöfs OXO Travel on nimensä mukaisesti matkailurinkka. Makuupussin pakkaamiseen tarkoitettu kompressiopussi on vedenpitävää ja teipattua kangasta paitsi päästään, jossa on eVent-kalvo. unnattu Merrellin Scout-kenkä on suunnattu käyttäjäkunnalle, joka liikkuu reippaasti maastossa ja pyöräilee. Lantiovyön kehoa myötäilevät liikkeet oli usealla merkillä otettu huomioon. Uutuudessa on muun muassa helposti säädettävä kantojärjestelmä, edestä alhaalta avautuva tavaratila sekä kätevät vinot pullotaskut. Black Diamondin repuissa Ergo Active -järjestelmä on saranoitu vain lantiovyön keskeltä. Hanwag Sintra edustaa saailukenkäsarjaa. Yhtä lailla luonnonkuidut, kuten kookos ja bambu, olivat messuilla tapetilla. Se antaa reilun liikkumavaran mutta on silti riittävän tukeva. Valistuneenkin kuluttajan on silti edelleen hyvin hankala selvittää, kuinka pieni tai suuri osa tuotteesta on kyseistä materiaalia.
Messuilla palkittuja tuotteita oli esillä aulassa.
Keski-Euroopassa kierrättäminen ja pieni hiilijalanjälki ovat tärkeitä markkinakeinoja. man merkin uutta matkailukenkäsarjaa. Siksi tästä pidetään nyt meteliä, ja moni yritys on ottanut itselleen ympäristöprojektin tai -kohteen, jota voi näyttävästi tukea.
Kantolaitteissa mallivaihdoksia
Reppujen ja rinkkojen osalta kehitys ja uudistukset kulkevat keveyden ja ergonomisuuden viitoittamaa linjaa
Suunto tuo kauppoihin uuden M-sarjansa, jossa on neljä eritasoista sykemittaria. Petzlin uutuuskypärää, Meteor III+ -mallia, saa oranssin tai hopean värisenä. Uutuutena sarjaan tulee naisille ja pienempikokoisille kantajille suunniteltu malli SL.
Värikkyys on nyt suosittua. Vauden laaja lastenmallisto on peruja henkilökunnan muksujen luontopainotteisesta päiväkerhosta, jossa tuotteet joutuvat todellisiin käyttöolosuhteisiin. Ostajat tekivät linjauksiaan tulevan kauden tuotteistaan, joita suomalaisille kuluttajille tarjotaan. Näin käy mikäli artikkelilla ei ole tarpeeksi kysyntää. Valmistajan Field 1-2-3 on kompassi, johon on painettu ohjeet suunnan ottamisesta. Lastenkenkiä oli esitteillä lähes jokaiselta jalkinetehtaalta. Yhdessä ja
Kaikkien reppumerkkien selkäosiin ja viilekkeisiin on lisätty ilmavuutta.
Sekä Edelridin että Optimuksen uutuudet olivat täysin samanlaisia pitkävartisia titaanilusikoita. Kantolaitteen käyttömahdollisuudet ovat moninaiset: se soveltuu maailmanmatkailusta pitkiin vaelluksiin. Se on ulkonäöltään kuin kodinkone mutta käyttää pieniä kaasupatruunoita. Nämä ovat lasten vaatteiden ohella keskieurooppalaisten kuluttajien keskuudessa kasvava markkina-alue.
Kovan puolen tarvikkeet
Värien esiinmarssi jatkui tekstiileistä teknisiin retkeilyvälineisiin. Isoa päiväreppumallistoa edustava Deuter Futura Vario on saanut kokonaan uuden kantojärjestelmän ja kehikon. lista. Niillä yltää kaapimaan retkiruokapussin pohjia myöten sormiaan tahrimatta.
Eagle Creek Hybrid Hauler on matkailurinkan ja putkikassin yhdistelmä, jossa on oma suuri eristetty osasto likaisille ja märille vaatteille sekä puhdas puoli varusteille.
RETKI syyskuu 2010
31. Toki usealla merkillä on niin joustava toimitusjärjestelmä, että erikoisiakin varusteita on mahdollista saada. Exped SynMat 7 Ultralite on pieneen tilaan pakkautuva ilmatäytteinen kevyt makuualusta. Laitteiden kielivalikoissa on yhdeksän vaihtoehtoa mukaan lukien suomi. Lapset olivat jälleen suuressa roolissa monien valmistajien osastoilla. Suunto tarjoaa kuntoilijoille ja urheilijoille yhteisöllisyyttä www.movescount.com-sivuilla.
Kotimaamme markkinoille
Monien suurien merkkien messutarjonta oli niin laaja, ettei koko mallistoa voi millään tuoda Suomeen. Fjällrävenin ehdoton tuoteuutuus on kaasulla toimiva kahvinkeitin. Valmistajat määrittelevät tuotantoon tulevat tuotteet lopulta ennakkotilausten perusteella, eikä kaikkia messuilla esiteltyjä uutuuksia koskaan välttämättä edes valmisteta myyntiin. Kolmen kilon painoisena se on kätevä laite esimerkiksi veneilijöille. Vain 239 grammaa painava pään suojain on kiipeilyn lisäksi hyväksytty pyöräilyyn ja kanoottikäyttöön. Silva esitteli värikkään mallistonsa city-kompasseja ja pieniä otsalamppuja. Tätä kehityslinjaa edustavat muun muassa reppujen mukana tulevat ja takkien hihaan integroidut suurennuslasit sekä housujen vesitiiviit kivienkeruutaskut. Täkäläiset tottumukset ja tavaroiden käyttötarkoitukset eroavat keskieurooppalaisesta, joten maahantuojat tekevät valintoja. Samasta väristä on useitakin sävyjä.
merkin edustajien kanssa heidän oli messuilla hyvä tutustua koko alan tarjontaan. Vauden One Night Stand edustaa uutta suuntausta, jossa mökkiyöpyjälle on samassa rullassa paksu alusta ja tilava makuupussi. Maahantuojien lisäksi messuilla oli suomalaisten jälleenmyyjien ostajia. Kypärässä on kiinnikkeet otsalampulle
Merkkien väli yhdistämällä saadaan itälänsi-suunta. Aluksi kepin varjon pää
merkitään jälleen maahan, jonka jälkeen odotetaan vähintään puoli tuntia ja tehdään uusi merkintä. Tämä kirkas tähti löytyy taivaalta, kun katsoo Otavan tähtikuvion leveämmän pään kahden laitimmaisen pisteen suuntaises-
ti ylös ja hiukan oikealle. Summittaisen suunta-arvion saa lyhyemmässäkin ajassa. Se on kuitenkin parempi kuin ei mitään, jos ollaan täysin eksyksissä ja epätoivo valtaa mielialaa.
Jos aurinkoa ei näy
Kun ilta ja yö pimenevät, voidaan tähtitaivaalta määritellä ilmansuunnat erittäin tarkasti. Puolesta päivästä kolme tuntia eteenpäin aurinko kiertää 45 astetta, joten kello 15 aurinko paistaa lounaasta. Pohjantähti on tätä muistuttavan Pienen Karhun tähtikuvion kirkkain piste. Kepin juuresta kierretään narulla tai muulla tarkalla mitalla kepin säde. Kun kepin varjo osuu jälleen kehälle ja varjon pää sattuu tarkasti viivalle, tehdään jälleen merkki. Tämän jättämän varjon pään kohdalle laitetaan merkki. Tällainen ilmansuuntien määrittely vie aikaa, sillä ensimmäinen merkki on asetettava aamupäivällä ja toinen iltapäivällä. Tästä janasta poikittain asetettu suunta on luonnollisesti pohjoinen ja etelä. syyskuu
Suunta selville
NYKYISIN KUN KÄNNYKÖISSÄKIN ON SATELLIITTINAVIGAATTORIT, VANHAT KONSTIT SAATTAVAT TUNTUA TURHILTA. Yksinäisten puiden tuuheimmat ja kookkaimmat oksat ovat etelää kohden. Hidas mutta tehokas tapa on asettaa vajaan metrin mittainen keppi maahan pystyyn. Yleisesti tiedetään, että se paistaa etelästä kello 12, mutta tarkkaan ottaen näin on vain talvella. Kohtisuoraan poikittain näistä pisteistä saadaan tietysti pohjoinenetelä-suunta. Sammal viihtyy kosteassa, joten sitä on eniten puiden ja kivien pohjoispuolilla. Maasta katsottuna Pohjantähti on aina pohjoissuunnassa ja muu tähtitarha liikkuu sen ympäri täyden kierroksen vuorokauden aikana. Tässä on muistettava, että etelä sijaitsee aamupäivällä kello kahdentoista vasemmalla puolella ja iltapäivällä oikealla. JOS AKUSTA LOPPUU VIRTA JA SUUNTA ON HUKASSA, MUUTTUU TILANNE TOISEKSI.
teksti ja kuva Joppe Ranta
A
urinko on valoisaan aikaan kulkijalle tärkein suunnannäyttäjä. Nämä pisteet yhdistämällä samalle janalle saadaan selville itälänsi -suunta. Kun kellot on käännetty kesäaikaan, aurinko on etelässä vasta kello 13. Ennen vanhaan laivat seilasivat tähtikartan mukaan, mutta nykypäivän retkeilijälle riittää pohjoisen määrittäminen Pohjantähden avulla. Kun muistaa, että aurinko liikkuu 15 astetta tunnissa, saadaan ilmansuunnat laskettua kohtuullisen tarkasti. Ensiksi merkitty pää on länsi ja toinen pää itä. Paikallaan pysyvä Pohjantähti ajateltiin ammoin naulaksi tai navaksi, johon koko kupera taivaankansi kiinnittyi. Kevättalvella eteläiset rinteet sulavat muita aiemmin. Koivujen, haapojen ja mäntyjen pohjoiset kyljet ovat muita sivuja tummempia.
32
RETKI syyskuu 2010. Samaan suuntaan kaartuu muurahaispesän loiva sivu. Tämän tiedon avulla ilmansuunnat voidaan kuitenkin melko hyvin selvittää. Vanha eräniksi kehottaa kääntämään kellon lyhyen viisarin kohti aurinkoa, jolloin etelä on kellotaulun kahdentoista ja tuntiviisarin puolessa välissä. Kesällä aikaan on siis lisättävä yksi tunti. Otava kuuluu Ison Karhun tähtikuvioon ja näyttää löylykauhalta. Temppu ei välttämättä onnistu, jos kellossa on digitaalinäyttö mutta ei astekehää.
Auringon varjo lankeaa
Vaikkei kelloa tai ajantietoa olisikaan, auringon luomista varjoista saadaan ilmansuuntia selville. On muistettava, että tämä on vain karkea arvio. Mikäli taivas on tyystin pilvessä, voidaan ilmansuuntia määritellä muista luonnonmerkeistä
Nykyisin 50-vuotias Apa Sherpa asuu Yhdysvalloissa, mutta kotikyläänsä hän ei ole unohtanut. Apa Sherpasta piti tulla lääkäri, mutta kohtalo päätti toisin. Apa Sherpa toivoo, että kylän lapset voisivat tulevaisuudessa valita itse elämänsä suunnan ja ryhtyä valitsemansa ammatin harjoittajiksi. Itse asiassa hän myöntää varovasti, että välillä harmittaa, kun länsimaalaiset vuorikiipeilijät nostavat itsensä esille unohtaen taustalla toimivien sherpojen ponnistukset. Hänen nimeään kantava säätiö kerää varoja sherpa-kulttuurin säilymisen ja koulutuksen hyväksi. Vuonna 1990 hän nousi ensimmäisen kerran Everestin huipulle Edmund Hillaryn pojan Peterin kanssa. Siihen hänelle itselleen ei koskaan suotu tilaisuutta. He kykenevät kantamaan jopa kaksi kertaa oman painonsa verran tavaraa väsymättä kovin helposti. Sen jälkeen mies on käynyt huipulla useammin kuin kukaan muu. Hänen täytyi vain 12-vuotiaana ryhtyä ansaitsemaan elantoaan perheelle ja jatkaa isän kuoltua tämän ammattia kantajana. Turistit tuovat rahaa mutta myös ongelmia. Vähitellen Apa eteni vaativampiin tehtäviin: kokiksi, kantajien esimieheksi ja lopulta retkikuntien oppaaksi. Viimeisimmän siivousoperaation aikana Everest-vuoren rinteiltä kerättiin 5 000 kilogrammaa jätettä. Hän ei kuitenkaan tavoittele tempauksellaan sankarin viittaa vaan haluaa herättää keskustelua ilmastonmuutoksen vaikutuksista Himalajalle. Seikkailijoita auttaessaan Apa Sherpa on käynyt Everest-vuoren huipulla jo 20 kertaa useammin kuin kukaan muu. Sherpat ovat sopeutuneet vaikeisiin olosuhteisiin hyvin. kerran, nyt Eco Everest Expedition -retkikunnan kiipeilyjohtajana. Siksi sherpat ovat nykyäänkin haluttuja oppaita ja kantajia Everestille pyrkiville kiipeilijöille. Sherpat nousivat julkisuuteen vuonna 1952, kun uusiseelantilainen Edmund Hillary kiipesi ensimmäisenä Mount Everestin huipulle Tenzing Norgayn avustamana. Hän kiipeää, ettei hänen lastensa tarvitsisi.
V
uorten syleilyssä Nepalin Solo Khumbussa elää sisukas paimentolaiskansa. Suomalainen Suunto juhlistaa Apa Sherpan kiipeilysaavutusta julkaisemalla rajoitetun 8 848 kappaleen erikoiserän Core-rannetietokoneestaan.
RETKI syyskuu 2010
33. Toukokuussa Apa Sherpa saavutti huipun 20. Matkailijoilla ja sherpoilla onkin monimutkainen vuorovaikutussuhde. Apa Sherpa
teksti Mikko Hieta kuva Joppe Ranta
Kantajasta hyväntekijäksi
Maailman katolle nousseita kiipeilijöitä pidetään sankareina, mutta todellisuudessa vain harva ryhtyy urakkaan yksin
Maksoimme noin euron hen kilöä kohden päivämaksu sta puistoon. Se sijaitsee Slovakian raj alla Tatran kansallispuist on alueella. Paikoittain oli lunta ja hui pulla tuli lämpimille vaatteille käyttöä. Mika Tarvola
Puolan korkein vuori Rysy kuuluu Karpaattien vuoris toon. Olimme kovin yllättyneitä tästä hienosta paikasta. Lieneekö iskummallisen er lenteri, jäi enninkäisten ka rinkokello vai m au arvoitukseksi. Kirjoita 5101 ahti. Alas tultaessa vastaan tuli puolalainen nuori toimittaja, joka oli käynyt Suomessa viisi kertaa ja oli ihastunut Suomen luonto on. Lähetä kuva ja lyhyt teksti osoitteella toimitus@retkilehti.fi. Perinteistä postia 193, 15101 Lahti. Varsinainen nousu Rysylle alkoi vasta tämän järven toisesta päästä. Hän ihmetteli muukalais ia Suomesta. Ennakkoaja tus oli, että mihinkähän metsikk öön olemme menossa ja onkohan siellä edes kunnon merki ttyjä polkuja. Läheinen Zakop ane on puolalaisten vapaa ajankeskus valtavasta väk imäärästä, autoliikentees tä ja kaupungissa vallitsevast a markkinahulinasta pääte llen. Kuitenkin on tullut käytyä kymmenen maan korkeimm alla huipulla Euroopassa. Toi sella puolella Rysyä siinsi Slovakian puoleinen Tatra, sen polut ja muun muassa Gerlachousky stit, maan korkein huippu. Täällä liikkui kulkijoita vau vasta vaariin. Löysitkö erikoisen luonnonmuodostelman. Satoiko taivaalta kissoja ja koiria. Rysylle mentäessä ajoimm e Zakopanesta 20 kilometrin päähän itään Slovakian rajalle, jonne au tot piti jättää parkkiin kansallispu iston rajalle. Hämmästys oli suuri nähdessämme kok o väenpaljouden. Vietitkö viisikymppisiä Haltin huipulla. Liitä mukaan mukaan erossa os yhteystietosi, sillä jokaisessa numerossa mielenkiintoisimman kuvan tai kertomuksen lähettäjä palkitaan Petzl Tikka -otsalampulla!
ua tavallista änä tuttua polk ljin eräänä päiv esta tiheäksi Ku vaihtui sekalais mmälle. Alkum atka oli helpohkoa, mutt a viimeiset sadat korkeusm etrit oli varustettu kulkua helpottavilla kettingeillä. syyskuu
OmaRetki
Kerro missä kävit ja voita palkinto!
Usein retkellä tapahtuu jotain hauskaa tai erikoista, josta olisi mukava kertoa muillekin. Joku oli la in jotakin erikoi nä se tonttujen kuvion. rj t ahti voit lähettää osoitteella Retki, PL 193, 15101 Lahti. Metsä pide aan. ättyi aukion lait maahan usikoksi, joka pä ku en peittämään i havunneulast Katsoessan atinut kävyistä sta. Kirjoita muka kaan viestin otsikoksi "OmaRetki". Polku kiersi koko kirkkaan vuorijärven. Retki-lehden uudella OmaRetki-palstalla julkaisemme kuvia ja pieniä tarinoita lukijoidemme retkikokemuksista. Tarja Patama
PALKITTU
34
RETKI syyskuu 2010. Kaupungin täpötäydellä pääkadulla on kahviloita, ravintoloita, vaellusvarus teita ja matkamuistoja myyviä liikkeitä vieri vieressä, mu siikki soi kadulla ja urheilu llisia ihmisiä näkyy kaikkialla. Kerro meille missä olit, kenen kanssa ja mitä sitten tapahtui. Järven toi sesta päästä noustiin rinnettä 200 metriä ylemmäs, jos sa oli toinen järvi, Czarny St aw pod Rysami, ja vaelta via ihmisiä. Morskie Oko -järveltä läh ti sitten polku Rysylle. Alkumatka, 7 kilometriä, olisi ollut ma hdollista kulkea vossikkakyydillä
VUOKATIN VAELLUS
VUOKATTI, SOTKAMO
Jokaisen vaeltajan kumppani hyttynen, itikka ja sääski, ovat näyttelynsä ansainneet. Le-
Maamme vanhin vaellustapahtuma Vuokatin Vaellus on järjestetty viime sodista lähtien. Riemukkaat kesän päättäjäiset Tapahtumia
teksti Mikko Lamminpää piirros Karoliina Lahti
Ilmoita tapahtumista: toimitus@retkilehti.fi.
4.9.27.2.2011 ÖTZI ALPPIEN JÄÄMIES
KAMU, NÄYTTELYKESKUS WEEGEE, ESPOO
1.10.30.1.2011 SÄÄSKI-NÄYTTELY
SIIDA, INARI
Näyttely kertoo vuonna 1991 Tirolin Alpeilta löytyneestä 5 300 vuotta vanhasta vuoristomiesmuumiosta ja antaa esinelöytöineen ainutlaatuisen kuvan esihistoriallisen ajan elämästä. Punertavat tunturikoivut sisältävätkin muita enemmän vaivaiskoivun perimää.
25.9. SOLVALLAMARSSI
NUUKSIO, ESPOO
37. Syksyn koittaessa kasvu loppuu tyystin, ja kesähallalle arat vuosikasvaimet ja uudet neulaset karaistuvat. Hurjimmat voivat kipaista vaativan puolimaratonin. Silloin riekonmarja, vaivaiskoivu ja mustikka värjäävät kenttäkerroksen komeaksi taustaksi, jota tunturikoivu, haapa ja pihlaja hiukan myöhemmin sävyttävät. Vihreyden alta paljastuvat kasville ominaiset värit, kuten rauduskoivun kirkas keltainen ja haavan heleä punainen. Lyhin taival on 4-kilometrinen, jonka lisäksi taivalletaan 7-kilometrinen luontovaellus ja 13-kilometrinen erämaavaellus. Vakavasta asiasta järjestetään talven aikana huumorilla höystetty Järki jäällä -kiertue, joka vierailee ympäri maata. Ruskaväritys perustuu perittyihin ominaisuuksiin. Vaikka niiden kanssa kärvistellään joka kesä, harva kulkija tuntee inisijöitä kutinaa tarkemmin. Vierekkäisten ja jopa saman koivuyksilön lehdet voivat kellastua eri aikaan. www.merikeskusvellamo.fi
Tulevassa numerossa 23.9.
Naisena retkellä Koloveden kansallispuisto Kolmen vuodenajan makuupussit. Syvimmät punasävyt syntyvät kuivina ja kylminä syksyinä. Siidan näyttely paljastaa sääksilajien erot, elintavat ja tärkeyden pohjoisen ravintoverkoille. www.multisport.fi
Kuluneena kesänä toista sataa suomalaista hukkui uinti- ja venereissuillaan. www.kainuunliikunta.fi
10.10. Vellamon näyttely kertoo, kuinka vesillä ja jäillä liikutaan turvallisesti ja miten turva- ja pelastusvälineitä käytetään oikein. Tunturikoivun on todettu olevan hieskoivun alalaji, joka risteytyy helposti vaivaiskoivun kanssa. Kolmentoista vaaran yli vievä reitti tutustuttaa upeisiin kainuulaismaisemiin, jotka ovat innostaneet niin taiteilijoita kuin urheilijoitakin huippusaavutuksiin. www.siida.fi
Syyskuu on retkeilijöiden kulta-aikaa. Kasvit tarvitsevat yhteyttämiseen lehdissään olevaa klorofylliä eli lehtivihreää. solvalla.esboif.fi/start
K
RETKI syyskuu 2010
35
kuva Marko Taavila
pät pystyvät sitomaan juurinystyröillään ilmassa olevaa typpeä. Niinpä klorofylli pilkotaan ja säilötään osina oksien kärkiin ja silmuihin seuraavaa kasvukautta varten. Mukaan voi lähteä mainiosti retkeilypohjaltakin, sillä kilpasarjan lisäksi tarjolla on kuntosarja, jonka ohjeellinen kesto on kolmisen tuntia. www.espoonkaupunginmuseo.fi
18.9. Siinä on runsaasti typpiyhdisteitä, joita maaperässämme on niukalti. Etelässä väriloisto koittaa paria viikkoa myöhemmin. Niinpä ne eivät kerää lehtivihreäänsä talteen ja pudottavat lehtensä rusehtavan vihreinä. X-KAATO
SEIKKAILU
16.1.2011 ASTI VIISAASTI VESILLÄ
MERIKESKUS VELLAMO, KOTKA
PAIKKA TOISTAISEKSI SALAINEN
Kotimaisen seikkailu-urheilusarjan viimeinen osakilpailu käydään jo syyskuussa, koska lajin MM-kisoihin lähtevä ennätysmäinen suomalaisjoukko halusi reippaan viimeistelykisan. Tarjolla on 11-kilometrinen sauvakävelyretki, 20 kilometrin patikkaretki sekä vaativa 13 Vaaran Maastomaraton. Pohjois-Lapissa alkaa syyskuun alkuviikkoina maaruska. Kiusalliset hyönteiset nitistyvät viimeistään ensipakkasiin, ja maisema peittyy hehkuviin väreihin.
un päivä lyhenee, kasvit alkavat talveentua eli valmistautua ankaran vuodenajan pimeyteen, pakkaseen ja kuivuuteen sekä pitkän odotuksen jälkeen koittavaan uuteen kesään. kertaa patikoitava Solvallamarssi kulkee osin uudistetuilla reiteillä, joissa riittää valinnanvaraa koko perheelle. Havupuut lopettavat pituuskasvunsa jo juhannuksen aikoihin ja kasvavat sydänkesän ajan vain paksuutta
Dimitri Buharov lähti liikkeelle kaikista varoituksista huolimatta ensilumen jo peittäessä maan. Ainakin Sipoonkorven aineisto olisi kannattanut jättää vielä hautumaan ja iskeä ensimmäisten joukkoon kunnollisella retkioppaalla, kun alueesta toivottavasti pian tulee kansallispuisto.
Pääkaupunkiseudun retkeilyopas, Raija Hentman. suom. 326 sivua. Siinä olisi tosin aineksia useaankin osaan. 32 euroa. Hentmanin kirjaa on erittäin helppo seurata. Norjan Hammerfestissä Venäjän konsulina toiminut nuori diplomaatti sai kesällä 1883 tehtäväkseen selvittää Venäjän, Norjan ja Suomen rajojen ylitse tapahtuvaa kauppaa ja muuttoliikettä. Kirjaan on kerätty ulkoilutarjontaa alueen kaupunkien omista tiedoista, mutta pitkään on kirjoittajakin saanut seutua kiertää. Kirjassa on vaihtelevat ja hyvät valokuvat, mutta iloinen tekemisen meininki puuttuu. Niskoja ja selkiä sen sijaan on paljon. Marja Leinonen. Lähes ainoa kasvokuva on kansilehdellä hymyilevän kirjoittajan oma naama. Hän matkasi Varanginvuonon poikki, nousi Paatsjokea pitkin Inarijärvelle, suuntasi kohti Utsjokea ja jatkoi Tenon latvavesien kautta Enontekiölle, josta Ounasjoelle saavuttuaan kulki jokea pitkin merelle asti. Tuloksena syntyi erittäin mielenkiintoinen mutta aikakauden tyylin mukaisesti jäykähkö ja jopa häiritsevän yksityiskohtainen kuvaus matkanteosta sekä saamelaisten arjesta, kalastuksesta, poronhoidosta ja vuotuisesta asuinpaikkakierrosta. Tekstiä oivallisesti täydentävät valokuvat on poimittu yli kuuden vuosikymmenen ajalta, mutta ne kertovat kohteista todenmukaisesti.
Matka Lapissa syksyllä 1883, Dimitri Buhakov. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2010.
Mikko Lamminpää
36
RETKI syyskuu 2010. Pääkaupunkiseudun retkeilyopas on kiistatta upea kirja. Monet asutusten lähellä olevat luontokohteet ovat harvoin edes paikallisten tiedossa. Monista nykyisillekin Lapin-kulkijoille tutuista kohteista on her-
kullista lukea aikalaiskuvausta. Suomentaja on nähnyt valtavasti vaivaa tulkitessaan Buharovin kirjaamia paikannimiä suomeksi. kirjat
Kehä kolmen kupeessa
RAIJA HENTMAN on saattanut yksien kansien väliin kaiken, mitä pääkaupunkiseudun luonnossa pystyy tekemään. Tietoa on niin paljon, ettei sitä pysty yhdellä lukemisella omaksumaan. 264 sivua. Retkioppaita vaivaava pötkömäisyys on poissa, ja alueet sekä kohteet ovat omia kokonaisuuksiaan. Tammi 2010.
koonnut Joppe Ranta
Lapin halki tsaarin käskystä
REILU sata vuotta sitten Lapin hallinnollinen tilanne oli avoin ja alueen taloudellinen merkitys kasvoi. Myös taiton jäsentely viehättää. Buharov kirjasi kaikki selvittämänsä tiedot tunnollisen tarkasti. 27,90 euroa
Teksti on rentoa mutta asiallista, ja alueen historiaa ja nykyisyyttä tarjoillaan sopivassa suhteessa. Niinpä ihmetyttää, ettei perinteisestä jätkän aseesta ole aiemmin kirjoitettu kattavaa käsikirjaa. 26,40 euroa. Teosta selkiyttäisi tiukempi kronologiassa pitäytyminen ja joidenkin asioiden esittäminen tekstin asemesta taulukkoina. 44 euroa. Kun lääkäri rakentaa omakohtaisiin kokemuksiin perustuen ohjekirjaa retkeilijän ja matkailijan lääkintähuoltoon ja ensiapuun, on syytä odottaa tarkkaa tietoa. Valmistaudu pahimpaan
SISÄLTÖÄ tarkasteltaessa terveydenhuolto-oppaat ja lääkärikirjat jäävät reilusti Heikki Karisen vihkosen varjoon. Visuaalista kokonaisuutta häiritsevät tuoreimmat, jokamiestasoiset valokuvat, joita ilman kirja hipoisi taidetta.
Kirves, Juha Maasola. Tekijämiesten ja -naisten suurimmat hiput on kuvattu sivujen laitaan. 19,50 euroa. Omakustanne 2000.
Kullankaivajien hullunkuriset perheet
PIKKUINEN kirja kullasta on kuin lasten pelikorttipakka, jossa tutustutaan hullunkurisiin perheisiin. Omakustanteen tehnyt Kenneth Nars luo monipuolisen kattauksen ravintoloista ja kahviloista leipomoihin ja pientuottajiin. Omatoimimatkailijalle kirja antaa paljon ajattelemisen aihetta. Toivottavasti uuteen painokseen saadaan mukaan kustannusyhtiön taloudellinen tuki.
Kaukomatkailijan lääkintähuolto ja ensiapu, Heikki Karinen. Lukija ei tule pettymään. Metsänhoitaja Juha Maasola koki asian omakseen ja syventyi työvälineen historiaan, kehitykseen, valmistukseen ja käyttöön perin juurin. Lisätietoja varten on kerrottu paikkojen internetosoitteet ja kirjan kansilehden kartoista voi tarkastaa kohteiden sijainnin. Viime vuoden Tieto-Finlandia-ehdokas on jykevä ja näyttävä teos, jonka monipuolinen faktasisältö tyrmää. Kirjalla on suuri arvo kappaleena historiaa ja dokumentoivana ajan kuvana, mutta se tuskin kiinnostaa suurta yleisöä. Moni asia olisi parempi selvittää lukemalla kuin yrittää opiskella kantapään kautta. Matkamuistona sillä varmasti on paikkansa, mitä tukee kautta linjan etenevä tasokas kuvakerronta.
Lapin kulta ja kullankaivu, Janne Kannisto. Jokaisesta kohteesta on symbolein merkitty muun muassa asiakaspaikkojen määrä, mahdolliset terassit ja yöpymismahdollisuudet. 140 sivua. Karinen ohjeistaa yhtä hyvin perusretkeilijää kuin rankalle kiipeilyreissulle lähtijää. A La Carte Books 2010.
Jätkän aseen tarina
SUOMEN historia kivikaudesta 1960-luvun murrokseen on kirveellä veistetty. Kirja on pokkarikokoa, joten se kulkee helposti reissussa mukana. 64 sivua. Firma Kenneth Nars 2009.
RETKI syyskuu 2010
37. Taustatyön vaativuus paljastuu valtavasta lähdeluettelosta. Suomeksi, englanniksi ja venäjäksi kirjoitettu teksti käsittelee Lapin kultahistoriaa ja esittelee siihen liittyviä henkilöitä selkeästi ilman turhaa kikkailua. 208 sivua. Kunnollinen kuvitus ja värikkäämpi ulkoasu toisivat kirjalle sen ansaitsemaa arvokkuutta. Saariselästä ja Tankavaaran kultamuseosta kertovat sivut ovat hyvin mielenkiintoisia, mutta henkilöitä käsittelevä osa on paikoin turhan sisäpiirikeskeistä. Teos on hyvin selkeä ja havainnollinen. Vaikka ei matkaan pääsisikään, voi oppaan parinkymmenen reseptin avulla loihtia kotioloissa ahvenanmaalaisen ruokahetken.
Åländsk matguide, Kenneth Nars. 18 euroa. Maahenki 2009.
Mikko Lamminpää
Ruokaopas Ahvenanmaalle
RUOTSINKIELINEN ruokamatkaopas esittelee Ahvenanmaan mielenkiintoisimmat ruokapaikat ja niiden erikoisuudet. On todella sääli, että omakustanteena julkaistu kirja on tylsän näköinen. 172 sivua. Kirjasta välittyvät erinomaisesti Ahvenanmaan ruokakulttuurin pitkät perinteet, joissa on paljon merenkulun tuomia tuulahduksia maailmalta
KENIA & MASAI MARA KENIA VAELLUS 14.2. TOUR DU LAOS LAOS PYÖRÄILYMATKA 4.3. DARJEELING INTIA VAELLUS 3.12. ACONGAGUA (6959M) ARGENTINA KIIPEILYMATKA 11.2. ATACAMAN AUTIOMAA JA TULIVUORET CHILE & BOLIVIA VAELLUS 30.10. PATAGONIAN VUORET JA JÄÄTIKÖT CHILE & ARGENTINA VAELLUS 14.1. BLANC RANSKA KIIPEILYMATKA 25.9. MT. MERA PEAK (6461M) NEPAL VAELLUS 31.10. ANNAPURNA BASE CAMP NEPAL VAELLUS 8.10. ANNAPURNA POON HILL NEPAL VAELLUS
22.10. ANDEILTA AMAZONASILLE ECUADOR PYÖRÄILYMATKA 28.1. EVEREST BASE CAMP NEPAL VAELLUS
KIIRE! KIIRE! KIIRE!
17.1. MT. Lehdestä saa hyviä ideoita.
MANDALA TRAVEL OY · www.mandalatravel.fi
Köydenpunojankatu 4a, 00180 Helsinki · puh.09-42599822
10.9. MT. MERU & KILIMANJARO TANSANIA VAELLUS
varus
www.retkilehti.fi
40 4060
ERÄASKAREITA 5455
Survivalpaketti
UUTUUDET JA PIKATESTI 4041
RYHMÄTELTAT 4252
Berger Tasida Family 6 Halti Bigfun 6 Pro Hannah Bay T Jack Wolfskin Ponderosa RT Marmot Halo 6P McKinley Samos 6 Outwell Michigan L Vaude Explorer Castle
V VARUSTEKATSAUS 5660
Perinteiset sadeasut
RETKI syyskuu 2010
39
Kussakin rasiassa on 50 saippualiuskaa, jotka nestevapaina voidaan kuljettaa lentokoneiden käsimatkatavaroissa. Värivalikoimassa on neljä eri vaihtoehtoa. Painoa sillä on ainoastaan 417 grammaa. MEINDL Cleaner In & Out -pesuaineella voi puhdistaa kaikki nahka- ja kangaskengät. Reelax on helppo pukea jalkaan, ja se istuu hyvin. Viidakkoveitsi sopii suomalaiseen käteen, vaikkei sademetsää olisikaan lähdössä kaatamaan. Pienemmän kattila-paistinpannun tilavuus on 470 millilitraa, ja se käy kanneksi isommalle. 50- ja 60-lukujen vaihteessa käyttöön otettu malli juontaa juurensa malesialaiseen esikuvaan. Mittaa lyömäaseella on 45 senttimetriä. Sarjan erikseen ostettavissa osissa on saippuat käsille ja vartalolle sekä shampoo hiuksia varten. Täydellinen keitinsetti soveltuu parhaiten yhden hengen ruuanlaittoon. Hinta: á 4,50 euroa Lisätiedot: www.seatosummit.com
EUROO N räta o reissä EUROOPAN erätaitopiireissä suosittu EUROOPAN erätaitopiiireissä suosittu Ralph Martindale on vanha brittiläinen viiM Martindale a brittiläinen dakkoveitsien valmistaja, jonka tuotteita viedään ympäri maailmaa. Viidakkoveitsi M-2 Golok kuuluu edelleen brittiarmeijan varusteisiin. Isoissa metsätöissä sille ei meidän oloissa kuitenkaan ole käyttöä. Tunnin liotuksen ja huolellisen huuhtelun jälkeen kengät asetetaan kuivumaan. Kansanyhteisön armeija käytti indonesialaistyylistä puolen metrin mittaista M-227 Boloa toisen maailmansodan tuiskeista aina 70-luvulle asti. Vaimennettu ja muotoiltu pohja stimuloi verenkiertoa. Hinta: 44,90 euroa Lisätiedot: www.riheda.net
SALOMON R l M edustaa uutta ajatusta jalkoja hellivästä vapaa-ajankenReelax Moc d t tt j t t gästä. Keitinosassa voidaan käyttää mukana tulevaa nestemäisellä spriillä toimivaa poltinta tai Esbitin tunnetuksi tekemää kuivaspriipalaa. Kunnollinen sisäpuhdistus poistaa epäpuhtaudet vedenpitävältä kalvolta ja parantaa kenkien hengittävyyttä. Ilmavasta kangasverkosta valmistettu pinta kuivuu nopeasti. Hinta: 9 euroa Lisätiedot: www.ibex-sport.com Hinta: 40 euroa Lisätiedot: www.ralphmartindale.co.uk
VERKKOTOHVELIT
SPRIIKEITIN SOOLOKÄYTTÖÖN
ESBIT CS985HA -spriikeitinsetti valmistetaan kova-anodisoidusta alumiinista. Kenkien sisäpesussa vedellä täytettyyn patiiniin suhautetaan pumppupullosta muutama painallus pesuainetta. Suihkaus sitä ja vettä sekä harjaus ovat tehokas huoltotoimenpide jalkineiden ulkopinnoille. Hinta: 65 euroa Lisätiedot: www.salomonsports.com
40
RETKI syyskuu 2010. Lisäpainoakaan ei juuri tule, sillä yksi pakkaus painaa vain 14 grammaa. Molemmissa on vahva Crocodile-terä, joka on Ralph Martindalen oman tehtaan kuumavalssattua brittiläistä terästä. varusteet
uutuuksia
teksti Joppe Ranta kuvat tuottajat ja Joppe Ranta
Pesu koko kengälle
VIIDAKKOON TAI LÄHIMETSÄÄN
KÄTEVÄT SAIPPUALIUSKAT
SEA to Summit Trek & Travel Pocket Soaps on sarja pieniin muovikoteloihin pakattuja pesuaineliuskoja. Settiin kuuluvassa 985 millilitran kattilassa on stanssatut mittayksiköt kyljessä ja kääntyvät kahvat. Kengästä on omat mallinsa naisille ja miehille. Teräase tuo hauskaa vaihtelua kotimaisiin retkeilyvälineisiin ja käy mainiosti vesurin sekä pikkukirveen korvikkeeksi. Bolossa on niitattu polypropyleenikahva, ja Golokin kädensija on saksalaista pyökkiä. Omat pesuaineliuskansa on parranajoon ja pyykinpesuun
Ritilän koko on 35 x 27 senttimetriä, ja sen korkeussäätö liikkuu viidestä sentistä puoleen metriin, joten tuote on käyttökelpoinen hyvinkin erilaisilla tulisijoilla. Käyttö kuitenkin osoitti, että kangas on vahvaa ja hyttysverkon materiaali ei veny tai rakoile. Keinun leveys mahdollistaa oikeaoppisen viiston nukkuma-asennon, jolloin selkä pysyy suorassa. Verkko saadaan pysymään leveällä, kun sen tukee joustonyörien alapään kohdalta kepeillä. Hyttysverkko on tiivistä punosta, eivätkä pienetkään itikat pääse siitä häiritsemään yöunta. Kiinnitysnyörit sen sijaan rispaantuivat heti päistään. Hinta: 79 euroa Lisätiedot: www.mestarigrilli.com
ei ole lenkkiä tai solmua, vaan nyöri kulkee vapaasti. Sen ohjeiden mukainen kiristys on hankalaa, kun kuminyörit täytyy viedä korkealle puuhun. Hyttysverkkoosa nostetaan ylös kiristämällä joustonyörit yläviistoon päätypuihin noin kolmen metrin korkeuteen. Valmistajan mukaan sadekelillä kannattaa ottaa erilliset narut puihin kiinnittämistä varten. Avaamalla ne täysin saadaan hyttysverkko sidottua yläasentoon ja pois maton käyttäjän tieltä. Hinta: 65 euroa Lisätiedot: www.greendoor.fi
Travel-riippumatto tarjoaa hauskaa vaihtelua majoittautumiseen ja on hintaansa nähden mainio tuote.
TAVALLINEN verkkokeinu on kesäinen leposija, mutta kiinteällä hyttysverkolla ja makuualustataskulla varustettuna siitä saadaan varteenotettava majoite. Grilli on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, ja on siten vaivaton puhdistaa käytön jälkeen. Tuotteeseen saa lisävarusteena niin kutsutun sleeven. Muutenkin punos oli löysää ja tulee varmasti käytössä kulumaan nopeasti. Veimme DD Hammocksin valmistaman Travel-mallin kesäiseen metsään kokeiltavaksi. Travel-riippumatto on tilava: elintilaa riittää lähes parimetriselle nukkujalle. Riippumaton sisällä on kaksi pientä varustetaskua, ja hyttysverkossa on lenkit pikkutavaroille, kuten lampulle, silmälaseille tai audiosoittimelle.
Keinuvat unet Ensikosketuksella DD Travel Hammockin materiaalit tuntuivat epäilyttäviltä. Travelin pohja on kaksikerroksinen, joten kankaiden väliin voi viileällä kelillä laittaa makuualustan eristeeksi. Pohjakangas on polyesteriä, jonka vedenpitävyydeksi luvataan 3 000 millimetriä. Tämä mahdollistaa kankaan levittämisen maahan. Ompeleet ovat siistejä, eivätkä langatkaan katkeilleet. Jos riippumaton kanssa käyttää tarppia eli telttakankaista katosta, kuminyörit voi kiinnittää sen harjanaruun. Riippumatto viritetään kahden puun väliin, joiden etäisyys toisistaan on noin neljä metriä. Matto kiinnitetään puihin leveällä nyörillä. Kangasputken kanssa riippumaton voi myös pakata reppuun, jolloin sen ripustus on helpompaa, eikä haittaa vaikka keinu vahingossa putoaisi märkään maahan. Kun hyttysverkon nostaa keppien tai vaellussauvojen varaan, siitä tulee kätevästi rankinen. Siinä on useita taskuja ja omat osastot kannettavalle tietokoneelle ja audiosoittimelle. Kun riippumaton omat kiinnitysnyörit kytkee niihin karabiinihaalla, sadevesi ei valu narua pitkin majoitteeseen. Pakkauksen mukana tulevaa alumiinifoliokuomua voidaan käyttää paistettavien ruokien päällä simuloimassa kiertoilmauunia. pikatesti
Asumus puussa
teksti ja kuva Joppe Ranta
KOULUUN JA KADULLE
OSPREYN 24/7-reppusarjan Comet 28 on suunniteltu jokapäiväiseen käyttöön. Riippumaton molemmilla sivuilla on kokopitkät vetoketjut helpottamassa sisäänkäyntiä. Riippumaton päässä
PÄTEVÄ GRILLIRITILÄ
GOOD DESIGN -palkittu Mestari nuotiogrilli pakkautuu pieniksi osiksi kuljetuspussiinsa. Pitkä kangasputki vedetään riippumaton päälle sadesuojaksi, kun se jätetään leiriin puiden väliin viritettynä. Portaattomasti pystysuunnassa liikkuvan paistoritilän kasaa kolmijalkaansa nopeasti, ilman työkaluja, ruuveja tai muttereita. Tämä mahdollistaa riippumaton virittämisen myös maahan, jos sopivia puita ei ole lähettyvillä. Tyylikäs ulkonäkö ja hyvät kantoviilekkeet tekevät siitä mainion kumppanin monipuoliseen käyttöön: kouluun, työhön ja vapaaaikaan. DD Travel Hammock on hyvin monikäyttöinen tuote, jossa hinta ja laatu kulkevat erinomaisesti käsi kädessä.
DD Travel Hammock
Koko: 2,7 x 1,4 metriä Paino: 930 grammaa Maksimikuorma: 150 kilogrammaa Hinta: 79 euroa Lisätiedot: Biwak Outdoor, www.biwak.fi
RETKI syyskuu 2010
41. Rankisena käytettäessä ripustusnarusta voi tehdä lenkit maakiiloille
Leirintämatkailussa niiden koosta ja varustelusta on hyötyä, sillä pakkauksia ei tarvitse raahata pitkiä matkoja. Sen pitää istua selkään ja tuntua mukavalta pitkänkin kantamisen jälkeen. varusteet
ryhmäteltat
Nuorisomuotia
Reppu on retkeilijän perusvaruste. Kesäleiriläiset ovat ryhmätelttojen suurin käyttäjäkunta. TESTASIMME KAHDEKSAN TILAVAA TELTTAA TODELLISISSA OLOSUHTEISSA, PARTIOLAISTEN KILKE-SUURLEIRILLÄ.
teksti Joppe Ranta kuvat Joppe Ranta, Kari Ranta ja valmistajat testit Retken työryhmä
erhe- tai ryhmäteltat ovat tasaisesti suosiotaan kasvattavia majoitteita. Suuria telttoja käytetään myös vaellus-, kiipeily- ja metsästysporukoiden tukikohtina. Kaupunkien ja seurakuntien kesäleirit, urheiluseurojen tapahtumat ja partiolaiset tarvitsevat väliaikaisia majoitustiloja suurille henkilömäärille. Hyvän kantolaitteen saa säädettyä oikean kokoiseksi käyttäjän kasvaessa.
Majoitustilaa telttakansalle
RYHMÄTELTTOJEN KÄYTTÄJIÄ OVAT LEIRINTÄMATKAILEVAT PERHEET, TUKIKOHTAANSA TILAA TARVITSEVAT VAELTAJAT SEKÄ KESÄLEIREILLÄ KÄYVÄT LAPSET JA NUORET. Suurmajoitteiden tarjonta on kirjavaa, mutta yleisesti vakiintuneet määreet ovat
P
42
RETKI syyskuu 2010
Hän valvoi käytännön testausta leirin jokapäiväisten rutiinien ohessa varmistaen, että testaajia kierrätettiin ja tuloksia kirjattiin ylös.
RETKI syyskuu 2010
43. Mikäli tämä on vain tyhjän tilan peittävä eikä kunnolla kiinni teltan reunoissa, kankaaseen kompuroidaan ja sen reunojen alta pääsee roskia lattialle. Ulkoteltta on vettä pitävää tai hylkivää kangasta. Makuukabiini ripustetaan teltan kattoon kumilenkein, jolloin ulko- ja sisäkankaan väliin jää ilmakanava. Tarkoituksena on pystyä majoittamaan perheen jäsenet sopuisasti omiin lokeroihinsa. Kilke-leirillä hän toimi savun- eli leirilippukunnan johtajana. Puolet testiryhmästä koostui lapsista, joista nuorin oli 12-vuotias. Sisätelttojen väliin jää oleskelutila. Nykyään ne ovat melko tilavia ja toimivat yhteisenä ajanviettopaikkana esimerkiksi huonolla kelillä. Usein isompaan on ommeltu vielä avattava väliseinä. Niistä saadaan valoa tupaan, ja ne lisäävät kodikkuutta. Loput testaajista olivat nuoria ja heitä varttuneempia aikuisia. Pakettia saadaan kevennettyä, kun kangasta ohennetaan ja lasikuituisten tilalle vaihdetaan alumiiniset kaaret. Hänen kanssaan telttoja testasivat 44 muuta partiolaista neljästä lippukunnasta: Erämetsoista, Pyhän Laurin Ritareista, Myyrpartiosta ja Huipunvaltaajista. Vahvat ja kestävät materiaalit maksavat aina, vaikka ne olisivatkin ohuita. Suurilla ovilla aukeavat oleskelutilat tuovat hellekelillä hyvän aurinkosuojan. Näin ilma pääsee kiertämään nukkumatilan ympäri, mikä lisää eristävyyttä kylmällä kelillä ja viilentää helteellä. Pohjan valmistaminen filmilaminoidusta polyeteenistä on yleistä. T
E
S
T
I
Berger Tasida Family 6 Halti Bigfun 6 Pro Hannah Bay Jack Wolfskin Ponderosa RT Marmot Halo 6P McKinley Samos 6 Outwell Michigan L Vaude Explorer Castle
tunnelimainen rakenne, seisomakorkeus ja neljästä kahdeksalle tarkoitetut nukkumatilat. Normaalisti niissä on myös suuret hyttysverkot, joten sisäteltan tuuletus käy ilman ötökkäparven ikävää hyökkäystä. Makuuosan ovet ovat suuria ja vetoketjulla avattavia. Iltaisin ikkunat sul-
kinut harrastuksensa parissa vahvan kokemuksen retki- ja leirioloista. Niihin mahtuu kalustamaan vaikka ruokapöydän tuoleineen. Ulkoteltan liepeen tai tuuletusaukkojen kautta kulkeva ilmavirtauksen pitäisi puhaltaa sisäkaton pinnalle kertyvä kosteus pois. Testin käytännön suorittajana Vesa tutustui tuotteisiin ennen leiriä ja kävi testistä haluttuja asioita läpi testipäällikön kanssa. Yleensä keventäminen nostaa teltan hintaa. Välitilan lattiaa peittää usein suojavaate, joka on samaa materiaalia kuin teltan pohjakangas. Helposti rikkoutuvana se vaikeuttaa pakkaamista ja teltan osat joutuvat ajan mittaan hukkaan. Oleskelutilaa voidaan laajentaa irrottamalla ja siirtämällä sisätelttojen seiniä. Se on kohtuullisen kestävää ja edullista mutta raskasta ja painavaa.
Kuka testasi?
Nopearytmisen leirielämän jäljet näkyvät hyvin, kun koko telttakunnan omaisuus on sujuvasti sekaisin lattialla.
Makuutiloissa on tunnelmaa
Nykyaikaiset perheteltat ovat vaellustelttojen tapaan kaksikerrosrakenteisia. Toinen niistä on tarkoitettu esimerkiksi kahdelle hengelle ja toinen neljälle. Perheteltta painaa keskimäärin noin 15 kilogrammaa. Liepeen alta ulos luiskahtanut pohjavaate toimii sateen sattuessa ränninä, joka johdattaa veden teltan sisälle.
Vesa Pulkkinen
20-vuotias opiskelija
KOKO ikänsä partioon kuulunut Vesa on hank-
Valoa ikkunasta ja ilmaa räppänästä
Ryhmätelttoihin ovat tulleet muoviset, suuret ikkunat. Tunnelimaisessa ryhmäteltassa on tavallisesti kaksi sisätelttaa, jotka uuden suun-
tauksen mukaisesti ovat keskenään erikokoisia. Kokonaisuuden kannalta kehno kevennyskeino on tehdä pakkauspussista telttakankainen säkki, ilman vahvistuksia ja tukevia kantolenkkejä. Tilavuuden myötä ryhmätelttojen painot nousevat suuriksi, joten repuissa tai rinkoissa niitä ei ole tarkoitus kuljettaa. Sisäteltta on hengittävää kangasta tai harsoa
Materiaali on kohtuullisen hintaista ja kevyttä verrattuna vanhaan ja suosittuun puuvillaan. Se tuo valoa mutta vaatii ehdottomasti suojausmahdollisuuden auringon porotusta vastaan. Yksinkertaisimmillaan tuuletusaukko suljetaan ulkoapäin vetoketjulla tai tarranauhalla. Nyrkkisääntönä pidetään 1 500 millimetriä, jonka alittavista materiaaleista puhutaan vettähylkivinä ja ylittävistä vedenpitävinä. varusteet
ryhmäteltat
Vertailutaulukko
MERKKI Berger Halti Hannah Jack Wolfskin Marmot McKinley Outwell Vaude malli Tasida Family 6 Bigfun 6 Pro Bay Ponderosa RT Halo 6P Samos 6 Michigan L Explorer Castle hinta 402,50 379 620 689,95 450 299 649 500 ulkomitat ja korkeus cm 600x320, 175 580x210, 190 600x280, 200 525x325, 200 305x305, 206 520x280, 200 645x265/265x200 *), 210 780x580, 260
*) eteinen
pohjapinta-ala m2 Makuutilat 6,3 + 8,1 + muut tilat 3,6 Makuutilat 4,4 + 2,3 + muut tilat 2,6 Makuutilat 3,8 + 6 + muut tilat 7 Makuutila 6,2 + muut tilat 7,2 Makuutila 9,3 + eteinen 3 Makuutilat 5,5 + 3,4 + muut tilat 4,7 Makuutilat 2 x 4,1 + muut tilat 6,1 ja eteinen 5,3 Makuutilat 5 + 2,6 + muut tilat 22*)
*) katos
paino kg 18,92 15 17,7 18,3 8,817 13,9 29,1 19
valmistusmaa Kiina Kiina Kiina Kiina Kiina Kiina Kiina Kiina
materiaalit ulkoteltta polyesteri polyesteri polyesteri polyesteri polyesteri polyesteri polyesteri polyesteri
jetaan kangasluukulla. Joissain malleissa on myös katto-osaan ommeltu läpinäkyvä ikkunamuovi. Koska keinokuituiset telttakankaat eivät hengitä, rakenteeseen on tehtävä tuuletusaukot. Tuuletusaukkojen sisään on ommeltu aina verkko, mikä pitää hyönteiset poissa majoitteesta. käistenkin te johtajai takia rustemäärän Suuren va ilmoittamat valmistajien t kkujille eivä tilavuudet nu oissa riitä. Parhaissa malleissa tuuletusta voidaan säätää teltan sisältä ilman ulos sateeseen menemistä. Vedenpitävyyttä mitataan vesipatsaalla, jonka arvo esittää painetta, minkä kosteus tarvitsee kankaan läpäisemiseen. Keinokuitukankaat on pinnoitettu sisäpuolelta sateenkestävyyden lisäämiseksi. Jotta kangasta voitaisiin kutsua vettähylkiväksi, sen vesipilariarvo on oltava vähintään 300500 millimetriä.
us näky y Tavarapaljo ltoissa. Tunneliteltan päihin on yleensä ommeltu tuuletusaukko. Liepeen alta voidaan tuulettaa, mutta samaa reittiä tulevat myös hyttyset ja maakosteus. Paksu luonnonkuitu mitä käytettiin vanhoissa huvilatai leiriteltoissa, on edelleen se hengittävin kangas, mutta sitä on vain kalliimmissa ryhmäteltoissa. Se voidaan lukita auki tukikepillä tai kiristysnarulla. Perhetelttojen ulkopinta on lähes poikkeuksetta polyesteriä. leiriol
Kun leiritelta n nukkujat ov at kaikki purkuhomm issa mukana, teltan saa pa kattua nopeasti.
44
RETKI syyskuu 2010. Toisaalta tuulta tarvitaan reilusti, että sen voima pelkästään teltan alta riittäisi kuivaamaan sisäkaton
Toisaalta todella kovissa sadetuulissa on jo niin paljon kosteutta ja painetta, ettei suurikaan vesipatsasarvo riitä sisätilojen kuivana pitämiseen. Pitää kuitenkin muistaa, ettei mikään keinokuitu kestä täydellisesti, joten kesän pihalla seissyt teltta on jo syksyllä hapero.
Leirille teltat testiin
Pyysimme yhdeksän telttaa testattavaksi. Auringon UV-säteily syö pintakangasta, joten sitä vastaan on moniin telttoihin jo tehtaalla suihkutettu suoja-ainetta. Väärin asennettu lattiakangas tai liian korkealle kiristetyt reunat päästävät norot juoksemaan telttailijoiden harmiksi sisälle.
olla likimain Teltta alkaa pan sa. een
RETKI syyskuu 2010
45. T
E
S
T
I
MERKKI Berger Halti Hannah Jack Wolfskin Marmot McKinley Outwell Vaude
malli Tasida Family 6 Bigfun 6 Pro Bay Ponderosa RT Halo 6P Samos 6 Michigan L Explorer Castle
materiaalit sisäteltta polyesteri polyesteri polyesteri polyesteri polyesteri polyesteri polyesteri polyesteri
materiaalit pohja polyeteeni polyeteeni polyeteeni polyesteri nailon polyeteeni polyeteeni polyamidi
materiaalit kaaret lasikuitu/teräs lasikuitu/teräs lasikuitu alumiini alumiini lasikuitu teräs/lasikuitu alumiini
kankaan vesipilari mm 5 000 2 000 3 000 4 000 1 800 3 000 3 000 3 000
Vedenpitävyys on suurin teltan pohjassa, johon kohdistuu eniten painetta jalkojen ja kamppeiden alla. Yhtä lukuun ottamatta saimme pyydetyt mallit testattavaksi riittävän ajoissa, ennen partiolaisten kansainvälistä Kilke 2010 -suurleiriä Evolla.
Telttaa ei sa a käytön jälk een yhtä pien pussiin sitä een nippuun täyt yy sullo kuin tehtaalla a usean ihm isen voimalla , joten ahtaas . Normaali telttakangas ei tarvitse muovisuojia tai kyllästystä uutena, mutta muutaman käyttökerran jälkeen pinnan käsittely ulkopuolelta ei ole pahitteeksi. Tämä on eri asia kuin sisäpuolen pinnoittaminen, jota ei kannata kotikonstein toteuttaa. Tällöin tärkeitä asioita ovat helmojen tiiveys ja asennuskorkeus sekä lattian vedenpitävyys. Ulkoteltan pinnoituksella voidaan lisätä vedenpitävyyttä, mutta aineet lisäävät painoa ja haurastuttavat itse pintakangasta. Enää ovili kunnos pien ripustus tolp kiristys ja is. Kun maassa valuvan veden pääsy telttaan estetään alakautta, säilyy asumismukavuus. umus on valm as varaan niin
Leirielämän ja tiukan telttojen testaamisen välissä on hyvä hieman huilata ja rentoutua leiripostin tuoman aikakauslehden kanssa.
Pintakankaan saumat ovat usein teipattuja, jottei ompeleista pääse vettä valumaan sisälle
Ilma kulkee teltassa hyvin, mutta ainoana ikävän puolena pidettiin ympärillä pörrääviä ampiaisia. Maasto oli leirillä kuivaa kangasmetsää, joten pystyttäminen oli erilaista kuin leirintäalueiden tasaisilla nurmikentillä. Outwellin muovikiiloista ei pidetty, ja muutama perusmallia oleva teräspuikkokiila vääntyi hetkessä kuten Hannahissa. Geodeettinen telttarakenne on vähän pinta-alaa vievä ratkaisu, jossa on leppoisa tunnelma: kuin olisi ison jalkapallon sisällä. Hohtavat kiristysnarut näkyivät sekä päivällä että yöllä. Joissain teltoissa oli sisäteltan oviseinien ulkopinnoilla rivi verkkotaskuja. Outwell Michigan L oli pidetty suuren kapasiteettinsa ja yksityiskohtiensa takia, mutta monikäyttöisyyden vuoksi Marmot Halo 6P vei voiton. Sen erinomaiset ja monipuoliset tuuletukset ovat vertaansa vailla. Halo 6P on järkevä vaihtoehto ison vaellusporukan majoitteeksi. Leiriläiset saivat teltat käsiinsä ilman ennakkovalmisteluita tai opastusta. Tästä syystä pelkkä tehtaan antama nukkujien tilantarve ei riittänyt. varusteet
ryhmäteltat
TE STIVOITTA JA
JACK WOLFSKIN PONDEROSA RT
JACK Wolfskinin teltta erottui heti lähemmäs-
sä tarkastelussa muista testattavista. Uusien telttojen kanssa paperivihkot tai lappuset vielä menivät, mutta esimerkiksi Haltin telttapussiin painettu kankainen ohje sai kaikkien varauksettoman suosion, sillä se säilyy paikallaan tulevillekin leireille.
Aurinkoisena päivänä oranssissa teltassa on epätodellinen tunnelma.
46
RETKI syyskuu 2010. Sisäteltoissa oli vähintään kaksi verkkotaskua, mutta
TOIMITUKSEN VALINTA
MARMOT HALO 6P
TESTIN raskain ja kevein teltta kisasivat lop-
pumetreille asti tästä tittelistä. Leirille lähdetään viikon varusteissa, joten kaikilla oli suuri rinkka, mikä piti saada mahtumaan telttaan. Telttojen ryhmät koostuivat neljästä hengestä kuuteen, ja nukkujia kierrätettiin teltoista toiseen. Helmakankaan kiristyskiilat, kokonaan avattava teltan pääty ja kaukalon muotoinen pohjavaate ovat nerokkaita oivalluksia, jotka tuovat telttaan luotettavuutta ja toimivuutta. Mukana tulevista ohjeista lukien kunkin ryhmän piti pystyttää itselleen asumus. Niissä sai mukavasti säilytettyä pikkutavarat ja vaikka testin muistiinpanovihkon. Hintakaan ei ole kohtuuton, joten sen ja laadun suhteen tuote on yksi testin parhaista. Tilaa riittää reunoilla istuskeluun, ja keskitilaan mahtuu tavaraa.
Leiri kesti yhdeksän päivää, joten yöpymisiä tuli kahdeksan. Useissa teltoissa oli majoitteen kokoon nähden aivan liian pienet kiilat. Testaajat saivat teltat kuitenkin pystyyn ilman kummempia kommelluksia. Jokainen ovesta kulkeminen kuitenkin löystyttää kiiloja maareiässään, ja niiden tilanne pitäisi aika ajoin tarkistaa. "Ne luulevat sitä isoksi kukaksi", naureskeli eräs testaaja. Teltan saa auki lähes joka suunnasta, mutta ominaisuus ei heikennä sen tukevaa rakennetta. Kunnollisilla tapeilla teltan saisi tukevasti pystyyn kaikenlaisessa maastossa. Vahva kangas ja alumiinikaaret tekevät siitä luotettavan majoitteen leireille ja matkailukäyttöön. Tarvittaessa makuutiloissa nukkuu kuusi aikuista, mutta neljälle se on parhaimmillaan. Teltassa oli runsaasti säilytystilaa, kuten monet verkkotaskut sisäteltan ulko- ja sisäseinissä. Kaaret ja kiilat ovat huippuluokkaa. Lisäkiitosta saivat pikkuikkunat makuutilan alareunassa. Vaikka Ponderosa RT on testin kallein, sen laatu- ja yksityiskohtaerot poikkeavat myönteisesti ja selvästi muista. Itsestään seisova teltta voidaan siirtää paikasta toiseen ilman purkamista. "Teltta on nasta paikka!" -kirjoitus testaajien muistiinpanoissa kiteyttää testivoittajan valinnan osuneen oikeaan.
Hankalampia olivat Outwellin tanskaksi kirjoitetut ohjeet, joissa ei ollut kunnollista kuvitusta. Makuu- ja eteistilat olivatkin täynnä varusteita rinkkojen pursutessa lattioilla. Ponderosa RT:tä pidettiin helppona pystyttää, ja varsinkin kaarien värikoodeja kiiteltiin. Se voidaan jakaa sopiviin osiin ja kuljettaa useissa rinkoissa. Suuren teltan kanssa toisen pään pienikin vinous heijastuu kokonaisuuteen ja saattaa vastapuolella ilmentyä kanittavina vetoketjuina tai löysänä kankaana
Tämä tekee teltasta tarpeen tullen käyttökelpoisen jopa yhdeksälle nukkujalle. Yleisesti vaalea oli pidetty, sillä se ei kuumentunut liikaa auringossa tummien sävyjen tapaan. Keskenään teltat olivat hyvin tasalaatuisia. Tärkeitä huomioita olivat kulkeminen sisään ja ulos, säilytystilat sekä tuuletus ja säänkesto. Kaikkia osa-alueita arvostettiin yhtä paljon, joten pärjääminen tasaisesti kaikessa takasi korkeat pisteet. Kertyneistä tiedoista kuitenkin nousi testivoittaja esille selkeästi, kuten myös peränpitäjä pisteitä yhteenlaskettaessa. Aikuisia sopi poikittain kolme siinä missä lapsia pitkittäin viisi. Se edisti siisteyttä, sillä varsinainen oleskelutila oli erikseen hyttysverkolla varustetun oven takana. Liian pienet ja huonosti asennettavat lattiakankaat jäivät jatkuvasti jalkoihin ja metsäroskat kulkeutuivat telttaan sisään. Leirintämatkailussa olosuhteet ovat toisenlaisia, mutta niissäkin täytyy ottaa samoja asioita huomioon kuin metsämaastossa.
Arvostelutaulukko
MERKKI malli tuuletukset säänkesto 20 % Berger Halti Hannah Tasida Family 6 Bigfun 6 Pro Bay 3 3,5 3 4,5 4 3,5 3,5 3 20 % 3 3,5 3 4,5 4 2,5 4 2,5 20 % 3 4 3 4,5 4 5 4 3 materiaalit hinta/laatu pystytys pakkaukset 20 % 4 3 4 4,5 4 4 3,5 2,5 käytettävyys yksityiskohdat 20 % 3,5 3 3 4,5 4 3,5 4 2,5 enintään 5 3,3 3,4 3,2 4,5 4 3,7 3,8 2,7 YHTEENSÄ
Jack Wolfskin Ponderosa RT Marmot McKinley Outwell Vaude Halo 6P Samos 6 Michigan L Explorer Castle
Oleskelutilat olivat teltoissa keskellä. Testiä lukiessa on muistettava, että se tehtiin leirioloissa. Telttojen ulkokankaiden värit vaihtelivat suuresti. Kaikissa teltoissa oleskelutilan pohjalla oli kangaslattia. Pienempien nukkumatilojen ongelmana oli normaalikokoisten makuualustojen sopimattomuus. Matkailukäytössä leirintäalueen tasaiselle nurmelle pystytettynä jokainen teltta kykenee majoittamaan valmistajan ilmoittaman määrän nukkujia.
Eteiset lattiasta kattoon
Laajat kankaat sitovat pakattaessa runsaasti ilmaa, joka on saatava pois ennen kuin telttaa kannattaa sovittaa pakkauspussiin.
Arvostelu
TELTTOJEN arvostelussa testiryhmä täytti lomak-
keen, jossa oli 16 kohtaa erilaisille tutkittaville ominaisuuksille. Näistä teltoista kerätyillä tiedoilla tulokset kasattiin neljän kohdan taulukoksi. Silmälaseille ja muille pikkutavaroille tarvittaisiin paljon taskuja. Oranssinvärinen Marmot keräsi testaajien mielestä ampiaisia puoleensa. Leirikäytössä isojenkin kabiinien nukkumajärjestys oli usein erilainen kuin valmistaja oli suunnitellut. T
E
S
T
I
parhaissa teltoissa kuten Jack Wolfskinissa niitä oli koko rivi. Se ei muutenkaan ollut kahdelle aikuiselle miellyttävä nukkumapaikka. Helteellä kaivattiin hyvää tuuletusta. Tämä johtui maastosta, johon teltta piti pystyttää ja leiriläisten tavaroista. Pelkkä pieni räppänä teltan päädyssä ei aina
RETKI syyskuu 2010
47. Eroja ilmeni niiden kiinnityksessä ja koossa. Vauden kaltainen liian vaalea kangas sen sijaan päästi auringonvalon niin kirkkaana läpi, että testaajat tarvitsivat päiväunillaan aurinkolaseja. Aluksi epäiltiin lähellä olevan maapesän, mutta kun samanlaisen teltan käyttäjillä oli vastaavia kokemuksia naapurisavuissa, oli väittämään uskottava. Esimerkiksi Vauden kaksioon ei kahta alustaa saanut levitettyä kuin limittäin. Yleisesti toivottiin sisätelttojen kattoonkin verkkotaskua ja sisävalon pidikettä. Niitä täytettiin viisiportaisella asteikolla. Outwellin mallissa oli erillinen eteinen, ja pakkauksen mukana tuli vielä ulos laitettava ovimatto. Tietoihin pohjautuen
laadittiin vielä sarake laadulle suhteessa hintaan. Kahden erikokoisen sisäteltan malleissa eteistilaa oli reilusti, mutta esimerkiksi Haltissa se oli kapea eikä mahdollistanut tavaroiden säilyttämistä. Käyttäjät asuivat leirin ajan teltoissa ja arvioivat pakkausten, pystytyksen ja pakkaamisen lisäksi majoitteen toimivuutta käytännössä
Kun katseli leirialuetta, saattoi huomata nykyaikaisten ryhmätelttojen voimakkaan yleistymisen. Hannahissa ja Jack Wolfskinissa oli oviaukkojen päällä erityiset lipat. Yksinkertainen ja edullinen, kuten McKinleyn teltta, oli viikon käytössä ihan toimiva mitä nyt sisäteltan vetoketjut rikkoontuivat. Kun leiri loppui ja telttoja ryhdyttiin purkamaan, syntyi suurin poru. Ky Parmax Oy Greendoor Oy Kuusimaki Oy/Vaude Finland www.halti.fi bonge.fi vandernet.com www.kesko.fi www.vapaa-aika.com www.parmax.fi www.greendoor.fi www.vaude.fi puhelin (09) 852 081 010 440 9180 020 741 8330 010 530 31 (03) 580 538 040-304 2200 010 470 2630 020 743 3960
vän suuri. Kiitosta hyvästä ideasta sai Bergerin paksusta kankaasta tehty salkkumainen paketti, jossa jokaiselle osalle oli oma lokeronsa. Käyttäjät olivat tyytyväisiä testiinsä. Pakkauspussit joutuvat kovaan koetukseen leirikäytössä sekä telttoja kuljeteltaessa ja varastoitaessa. Jossain malleissa, kuten Marmotissa ja Outwellissa, oli mahdollista jättää ulko-ovesta auki pelkästään hyttysverkko, jolloin tuuletus parantui huomattavasti. Kukaan ei ole hieromassa koko ajan telttoja suoriksi tai lakaisemassa. Alumiiniset kaaret pitivät teltat tukevammin paikoillaan kuin lasikuituiset. Puolet teltoista ei mahtunut pakkauspussiinsa. Ne estivät sateessa oven reunoista veden valumisen teltan lattialle. Outwellin säkki hajosi ja Haltin pussista repesi vetoketju, ja muun muassa McKinleyn, Outwellin ja Haltin teltoista kaaret tai osa niistä täytyi jättää ulkopuolelle. Siksi vahvat pussit ovat elinehto kalliille varusteelle. Ainoastaan
Vaude päästi veden pintakankaan läpi teltan sisälle. Nekään eivät menneet rikki mutta taipuivat reilusti tuulen alla palautuen takaisin puhurin tyyntyessä. Jack Wolfskinin tuuletukset oli helppo säätää kelin mukaan, eikä sen sisällä tullut hiki päivälläkään. Mikään teltta ei kaatunut tai vaurioitunut ukkosmyrskyn riepotellessa. Viisi nuotiota saa tuote, johon on vaikea keksiä parannuksia.
Neljä nuotiota myönnetään, jos varuste on erinomainen tuoteryhmässään.
Teltan pystyttämisen aluksi kannattaa ohjeisiin tutustua huolellisesti ja tarkistaa, että kaikki osat ovat tallella ja ehjiä.
riittänyt, ja moni asumus, kuten Hannah ja Berger, olivatkin hiostavia. Monet puutteet ja plussat ovat kuitenkin mielipidekysymyksiä. varusteet
ryhmäteltat
Huiput esiin retkinuotioilla
Retken testeissä käytetään viiden retkinuotion arvosteluasteikkoa. Nuotiomäärä kuvaa tuotteen ominaisuuksia testissä esitellyssä käytössä. Yleensä vasta viimeisenä päivänä etsitään tavarat ja pyyhitään pölyt. Leirielämä on kovaa koettelemusta tavaroille ja ihmisille. Partioleirit ovat olleet viimeiseen saakka perinteisten puuvillaharjatelttojen esiintymisaluetta. Jack Wolfskinin pussi oli perinteinen päästä avoin narulukollinen malli, mutta se oli valmistettu vahvasta materiaalista, varustettu kompressiohihnoilla ja riittä-
Kolme nuotiota kertoo onnistuneesta tuotteesta, joka on luokassaan ostamisen arvoinen.
Kahden nuotion tuotteella pärjää tyydyttävästi.
Yhden nuotion varuste soveltuu heikosti testattuun käyttöön.
Yhteystiedot
MERKKI Halti Jack Wolfskin Outwell McKinley Berger Hannah Marmot Vaude www.halti.fi www.jackwolfskin.com www.outwell.dk www.mckinley.eu www.fritz-berger.de www.hannah.cz www.marmot.com www.vaude.fi maahantuoja Halti Oy Bonge Oy Vandernet Oy Intersport Finland Oy Vapaa-ajan tarviketalo AK&Co. Toteutus kuitenkin ontui, sillä pussi hajosi jo toisella pakkauskerralla. Kokonaisuutena kaikki testattavat teltat toimivat leirikäytössä. Ainoastaan kunnon kantokahvoja jäätiin kaipaamaan. Suojat olivatkin hyödyllisiä leirin loppupuolella, kun sateet pyyhkäisivät Evon ylitse muutaman kerran. Yhtenä aamuna Haltin sisäkattoon oli kertynyt kondenssivettä, joka ei ollut yön aikana tuulettunut pois. Se kuitenkin nakersi asukkaiden rauhaa ja yksityisyyttä, sillä harson läpi näkyi sisälle telttaan. Ehkäpä partiolaiset tälläkin saralla astuvat pikkuhiljaa nykyaikaan.
48
RETKI syyskuu 2010. Tästä syystä telttojen on kestettävä kovaakin käyttöä, ja liian hienot ratkaisut voivat heikentää teltan soveltuvuutta leirielämään
Ulko- ja sisäteltan materiaalina on polyesteri ja pohjassa filmilaminoitu polyeteeni. Bigfun on hyvää keskitasoa, mutta leirikäytössä tavaroiden kanssa se on kuudelle liian ahdas.
Perinteikkään mallin kehittyneessä versiossa on vielä paljon parannettavaa.
Sähkön läpivienti alkaa olla leirintäkäytössä arkipäivää.
Vetoketjun pitkästä naruvetimestä saa hyvän otteen.
Jack Wolfskinin kankainen pohjakaukalo on kätevä.
Bergerin lippa estää sateen pääsyn ikkuna-aukosta sisälle.
RETKI syyskuu 2010
49. k
dollistaa kolmen henkilön nukkumisen vain poikittain. Testiteltan ulko-oven vetoketju takelteli. Lapset ja lyhyemmät henkilöt mahtuivat nukkumaan toisinpäin, mutta siitä huolimatta teltta on liian ahdas kuudelle hengelle tavaroineen. Testaajien mielestä keskiosan lattiapressu ei pysy paikallaan, mikä aiheuttaa kompurointia ja tuo roskia sisälle. n tummien e joukkoa. Testiryhmä ihmetteli ikkunaverhoja, jotka jäävät hankalasti ulko- ja sisäteltan väliin. Ulko-ovissa ei ollut lainkaan hyttysverkkoja, vain pelkät auki tai kiinni -asennot. T
E
S
T
I
BERGER TASIDA FAMILY 6
Hinta: 402,50 euroa Paino: 18,9 kg
TASIDA Family 6 edustaa värikästä leirintätelttaa, jossa on runsaasti ikkunapintaa. Oleskelutilan kapeutta valiteltiin, eikä sen suojana ollut pressu pysynyt paikallaan. Leirikäytössä isompaa sisätelttaa pidettiin mitoiltaan hankalana, sillä se mah-
Hyvän keskitason teltta valaisi tummien majoitteiden joukkoa. Teltan päissä on suuret tuuletusaukot ja ovissa sekä keskiosan oleskelutilan päällä ikkunat. Perinteisen tunneliteltan mallisessa rakenteessa on kaksi sisätelttaa, joista toinen on isompi. Eteisen säilytystaskuja kiiteltiin kovasti, ja Bergerin pakkauspussi oli yksi testin parhaista ideoista, vaikka hajosi käytössä.
HALTI BIGFUN 6 PRO
Hinta: 379 euroa Paino: 15 kg
BIGFUN 6 Pro on parannettu painos mallin vanhemmista teltoista, joissa on perustunnelimuoto ja kaksi yhtä suurta nukkumatilaa. Ulko- ja sisäteltan materiaalina on polyesteriä ja pohjassa polyeteeniä. Koko teltan yhtenäinen lattia olisi ollut paljon siistimpi ratkaisu, sillä nyt lattia likaantui helposti kaikkialta tursuavasta maa-aineksesta. Niiden välissä on laaja oleskelutila. Teltta oli kaikilta osa-alueiltaan hyvää keskitasoa
Hannahin ulko- ja sisäteltat on valmistettu polyesterista, ja pohjamateriaalina a käytetään polyeteeniä. Testaajat harmittelivat erityisesti kiilojen vääntymistä ja teltan kuumuutta aurinkoisina päivinä. Yhden suuren sisäteltan voi jakaa kahdeksi väliseinällä, ja etuosan ison oleskelutilan sivuilla on useita valoa antavia ikkunoita. Makuutilan tuuletusaukot saa mainiosti säädettyä sisäpuolelta. Oven päällä on vedenohjauslippa sateen varalle. Erinomaista teltassa on kaukalomallinen koko lattia-alan suuruinen pohjakangas. Ponderosa RT on testatuista toimivin kokonaisuus.
Testivoittaja onnistui jokaisella osa-alueella.
TE STIVOITTA JA
Vauden nukkumatilan tuuletusaukko.
Marmotin tuuletuksen tukikeppi.
Hannahin tuuletusaukko on leveä mutta matala.
Haltin tuuletus tukitankoineen.
50
RETKI syyskuu 2010. varusteet
ryhmäteltat
HANNAH BAY
Hinta: 620 euroa Paino: 17,7 kg
PERINTEINEN tunnelimainen teltta kestii leirikäytön mutta ei noussut kärkipäähän n kuin hinnaltaan. Kaksi erillistä nukkumatilaa ja väliin jäävä oleskelutila riittivät usealle käyttäjälle, mutta kuutta isokokoista retkeilijää ei tavaroineen telttaan n mahdu. Ulkoteltan materiaalina on vahva ripstop-polyesteri sekä sisäteltassa että pohjassa lisäksi polyesteri. Oleskelutilan pohjakangas pysyi kohtuudella kiinni, mutta etureunasta kulkeutui sisälle likaa. Siinä kuten muissakin ovissa on hyttysverkot. Tunnelin vapaan pään seinän saa auki, jolloin saadaan aikaan erinomainen tuuletus. Ulko-ovien päällä olevat erikoiset lipat estävät sateella veden pääsyn telttaan,
Arvokas Hannah ei ollut hintansa väärti.
kun ovia pidetään auki. "Ei ehkä paras vaihtoehto metsämaastoon, vaikka leirintäalueella toimisikin", eräs testaajista kiteytti Hannahin syvimmän olemuksen.
JACK WOLFSKIN PONDEROSA RT
Hinta: 689,95 euroa Paino: teltta 15,4 kg, pohjakangas 2,9 kg
PONDEROSAN perustunneliratkaisussa oli runsaasti yksityiskohtia, mitkä nostivat teltan selkeäksi voittajaksi
Epäilyistä huolimatta Samos 6 piti sadetta hienosti, vaikka sisätelttojen vetoketjut reistailivat käytössä. Testaajat mieltyivät säilytyslokeroihin, mutta helposti irtoileva oleskelutilan pohja keräsi roskia. Kirkas oranssi houkuttelee ampiaisia ja muita lentäviä ötököitä, joten tiivis rakenne ja hyttysverkot täyttivät paikkansa. Kahden hengen kabiinissa tila riitti hyvin, mutta neljän hengen osassa makuuala loppui kesken. Teltan tuuletus toimi mainiosti, eikä sisällä ollut hiostavaa helteelläkään. Kankaina käytetään sisällä ja ulkona ripstop-polyesteriä ja pohjassa nailonia. Tuuletus teltassa oli kohtuullinen, mutta helteellä ilma ei kiertänyt tarpeeksi. Pienet absidit soveltuivat hyvin kenkien säilytykseen, joten telttaan ei kulkeutunut paljon roskia. Testin kevyimpänä se on mainio vaihtoehto vaellusteltoille.
Oranssi telttakangas tarjoaa omalaatuista tunnelmaa.
TOIMITUKSEN VALINTA
MCKINLEY SAMOS 6
Hinta: 299 euroa Paino: 13,9 kg
EDULLINEN perheteltta yllätti positiivisesti. Värikoodit auttoivat pystytyksessä, mutta säilytystilaa oli liian vähän kuuden ihmisen tavaroille. Lisäpisteitä tuli hyvistä kiiloista, jotka eivät vääntyneet. Rakenneratkaisuna teltassa on perinteinen tunneli ja kaksi erikokoista sisätelttaa. Sen materiaaleina käytetään polyesteriä ulkona, sisällä ja pohjassa. Koko lattia-alan yhtenäinen sisäteltta oli niin suuri, että tavaroita pystyi pitämään nukkujien jalkopäissä. Halo 6P soveltuu leirikäyttöön, mutta siitä ei ole kuuden hengen teltaksi. Kupolimalli viehätti käyttäjiä: telttaa kehuttiin kevyeksi ja kotoisaksi. Leirikäytössä McKinley on toimiva, mutta kuuden hengen teltaksi siitä ei ole.
Testin edullisin teltta toimi leiriolosuhteissa kohtuullisesti.
RETKI syyskuu 2010
51. Aurinkoisen sään ongelma oli psykedeelinen tunnelma kaiken värjäytyessä sisätiloissa oranssiksi. T
E
S
T
I
MARMOT HALO 6P
Hinta: 450 euroa Paino: 8,8 kg
HALO 6P on testin ainoa geodeettinen teltta eli kupoli, jonka kaaret menevät useassa kohdassa ristikkäin
Ulos johtaa kaksi ovea ja yksi pyöreä aukko, jonka ideaa järkevät partiolaiset kummeksuivat. varusteet
ryhmäteltat
OUTWELL MICHIGAN L
Hinta: 649 euroa Paino: teltta 15,9 kg, kepit 13,2 kg pit
TESTIN painavin teltta sai kiitosta monia puolisuudesta ja hyvistä yksityiskohdista. Hyvässä maasmaas maastossa malli on ryhdikäs, ja neonkirkkaita rkk rkkaita naruja kiiteltiin kaikissa lomakkeissa turssa vallisiksi. ohdista. Oleiluun ja tavaroiden säilytykseen suuri tila oli mukava, mutta nukkumapaikkoja ei riitä kuudelle. Ukkossade
Retkilinna ei osoittautunut odotusten arvoiseksi.
kasteli teltan kankaan läpi, eikä se kestänyt vettä ollenkaan. Materiaaleina käytetään sisä- ja ulkoteltassa polyesteriä pohjan ollessa nailonkangasta. Tunnelimallinen, erillisellä eteisosalla vaalla rustettu teltta rakentuu jykevien ulkopuokopuolisten kaarien varaan. Teltta oli hankala pystyttää: kaikki seinät olivat löysiä paitsi nukkumatilassa. Telttaan kaivattiin lisää tuuletusta.
Raskaimmassa majoitteessa riittää yksityiskohtia.
VAUDE EXPLORER CASTLE
Hinta: 500 euroa Paino: 19 kg
VAUDEN "linna" jakoi aluksi mielipiteitä, mutta ensi-ihastus laimeni käyttökokemuksien kertyessä. Välitila soveltui täydellisesti
myös nukkumiseen ilman hyttysten häirintää. Nukkumatilat ovat keskenään samankokoiset mutta riittävät vain vaivoin kolmelle nukkujalle tavaroineen. Nukkumatilan kohdalta teltta oli tunnelimainen, mutta sen eteen kohosi kaksitorninen suuri katos. Michigan L oli testin ainoita, jonta, ka naruihin ei törmätty edes yöllä. Kun ulkoeteisessä piti jalkineita, teltta säilyi kaikin puolin siistinä. Teltan kaarettomat ettomat päädyt kiristetään kiiloilla ja naruilla. taajat moittivat huonoja kasausohjeita ja jeita kaaren katkeamista. Neljälle tarkoitetun nukkumaosan lisäksi telttaan kuului katossa riippuva rankinen, joka ajoi kahden hengen kabiinin virkaa. "Kekseliäs idea erilaisine ikkunoineen perheelle, mutta siihen se sitten jäikin", kommentoi eräs testaajista.
Outwellin kaari napsahti käytössä poikki.
Jack Wolfskinin tuuletukset voi säätää sisäteltasta käsin.
Vauden linnassa on ylimääräinen pyöreä oviaukko.
Outwellin ovimattoa pidettiin hyvänä oivalluksena.
52
RETKI syyskuu 2010. Outwellin ulko- ja sisäteltta ovat polyess teriä ja pohja polyeteeniä. Tesla. Erityiskiitosta sai oleskelutilan kiinteä lattia ja sen ovien tiiveys
Ihan perustellusti häntä mietitytti, kuinka monella on tyhjä puolentoistalitran limonadipullo retkellä mukana. Löysimme karhunsammalta mutta emme rahkasammalta. Pohjakappale kannattaa säästää, sillä se voidaan asettaa kuljetuksen ajaksi täytteen päälle ylösalaisin.
Pullon korkkiin kaiverretaan puukonterällä muutaman millimetrin suuruinen reikä. Varustuksiimme kuului lisäksi Jäkälät ja sammalet Suomen luonnossa -opaskirja. Mikäli näitä ei ole tarjolla, putsarin voi kyhätä itse. Ensimmäinen retki meni mönkään, koska lähimetsämme suo oli liian kuiva. varusteet
eräaskareita
teksti ja kuvat Joppe Ranta piirros Kalle Ranta
Tee-se-itse
Turvesuodattimella suosta juomaa
Suoraan luonnosta otettu juomavesi kannattaa aina suodattaa, jos vähänkin epäilee sen puhtautta.Yksinkertaisen vedensuodattimen voi valmistaa itse ja vieläpä maasto-olosuhteissa.
S
uomessa juomavettä voi ammentaa lähteistä ja virtaavista paikoista melko turvallisesti pahimpaan janoon. Kun tyhjään limonadipulloon tai oluttölkkiin asettelee kerroksittain rahkasammalta sekä turpeen ja hiilen sekoitusta, saadaan kätevä kenttäputsari.
Rahkasammalta etsimään Kaverini Katja Nevalainen on aika kriittinen persoona, eikä hän ihan varauksetta niellyt ajatusta vedenpuhdistimen tekemisestä luonnonmateriaa-
leista. Esimerkiksi makuupussin pakkauspussista tulee varsin näppärä konstruktio. Meitä muistutettiin siitä, ettei sammalen kerääminen kuulu jokamiehenoikeuksiin.
Vedensuodattimen valmistus aloitetaan leikkaamalla veitsellä tyhjän juomapullon pohja pois. Paremman puutteessa huonostakin vedestä voi yrittää suodattaa käyttökelpoista. Erätaito- ja selviytymisoppaat kertovat rahkasammalen ja turpeen hyvistä ominaisuuksista, joita voidaan hyödyntää veden suodattamisessa. Onneksi tuttavapiiriimme kuuluu kasvitieteilijä, jolta saimme koordinaatit rahkasammalsuolle. Jos vesi ei tipu riittävällä nopeudella, reikää täytyy suurentaa tai tehdä pari pienempää sen viereen.
54
RETKI syyskuu 2010. Palasimme tyhjin käsin takaisin. Turvesuodattimen pystyy kuitenkin tekemään mistä tahansa purkista ja jopa muovipussista tai t-paidasta. Tehdastekoisilla vedensuodattimilla ja puhdistustableteilla saadaan lähes sataprosenttisen turvallista juomavettä. Jos on yhtään epäilystä veden puhtaudesta, se kannattaa jättää käyttämättä. Käytännön koetta varten varasimme reppuun tyhjän pullon ja narua sekä monitoimityökalun. Turpeen ottamiseen pakkasimme puutarhalapion ja pieneen kattilaan hiiltä nuotiosta
Oman kehon lämmön hallinta on paljon helpompaa täysin vedenpitämättömillä ja erinomaisesti hengittävillä vaat-
"S
56
ataa sataa ropisee." Lastenlaulu alkaa kepein sanoin, mutta taivaan hanojen aukeaminen ei retkeläistä paljoa naurata. Toki pieni vesisuihku välillä piristää luontoa ja luonnetta, mutta syksyinen sade voi piiskata maisemaa tunnin sijasta päivätolkulla. Kalvollinen ulkoiluvaate on kuitenkin aina kompromissi, joka soveltuu optimaalisesti vain hyvin rajallisiin sääoloihin. Moni luonnossa liikkuja sonnustautuu vedenpitävään kuoriasuun, jolloin sade saa saapua milloin tahansa. Sanotaan, ettei ole huonoja kelejä vaan ainoastaan kehnoja varusteita ja vääriä asenteita. TUNNELMAN PELASTAVAA VAATETTA EI VOI SATEEN SATTUESSA KORVATA KERTAKÄYTTÖISELLÄ TURHAKKEELLA.
SADEVIITAT Pinewood Poncho Rainfall Savotta Sadeviitta SADEASUT Halti Hocus II Lady Helly Hansen Voss Pinewood Typhoon Reed Pertex Quantum Regatta Stormbreak Rukka Anorakki
Hengittävyydestään huolimatta kuoriasut eivät sovellu reippaaseen liikkumiseen lämpimillä säillä. varusteet
sadeasut
teksti Joel Ahola kuvat Joel Ahola ja Petteri Nieminen
Säänmukainen vaatetus pitää suun hymyssä vaikka kaatosateessa.
Satunnaiseen sateeseen
KUKAAN EI TOIVO JOUTUVANSA KÄYTTÄMÄÄN SADEPUKUA, VAIKKA SE OTETAAN MUKAAN JOKAISELLE RETKELLE. Se pitää pitkälle paikkansa: jos retkelle va-
raa kunnolliset sadevaatteet, suut pysyvät hymyssä yllättävästä vesikuurosta huolimatta. Useiden hintavien kuorivaatteiden ostaminen rasittaa kovasti kukkaroa, jos retkeilijä yrittää hankkia sopivia pukuja kaikille vuodenajoille.
RETKI syyskuu 2010
Tällöin kulkija voi unohtaa vaellussauvojen käytön.
PINEWOOD Poncho Rainfall on yleiskäyttöön tarkoitettu sadeviitta. Kädet kastuvat vaellussauvoja käytettäessä, mutta kun kuljetaan niitä ilman, näpit pysyvät kuivina viitan alla. Avatusta sadeviitasta saa noin 1,35 x 2,4 neliömetrin suojakankaan, jonka tarkka pinta-ala vaihtelee vaatteen koon mukaan. Neppareilla nilkan ympäri kiristettävät ja ylälaidastaan vyöhön ripustettavat tai olkaimelliJatkuu sivulla 52.
RETKI syyskuu 2010
57. Huppu kiristetään narulla, ja tuote pakataan pieneen verkkopussiin. Viitan sivut suljetaan viidellä neppariparilla. Sadeviitat eivät suojaa tarpeeksi käsiä, mutta toisaalta kourat voi pitää myös viitan sisäpuolella. Käveleminen ja paikallaan oleminen sujuu silti mukavasti. Tällöin helmat pääsevät vapaasti liikkumaan estämättä pitkiä askelia. Perinteinen sadeasu on hiostavuudestaan huolimatta erinomainen valinta harrasteisiin, joissa liikutaan vain vähän. Sadeviitan reunat napitetaan vain yläosasta kolmella neppariparilla. Tuote on suunniteltu vaelluskäyttöön, joten viitan alle sopii suurikin kantamus. Sadeviitat eivät hiosta puvun tavoin, sillä sisäpuolinen ilma vaihtuu mukavasti sivuilla olevien nepparirivistöjen välistä, käsiaukoista sekä laajalle avautuvan helman alta. Teillä ja leveillä polulla tästä ei ole haittaa, mutta kosteassa aluskasvillisuudessa tai heinikossa kahlatessaan taivaltaja kastelee vääjäämättä housunsa polviin asti. Käyttömukavuutta on parannettu hengittävyyden ohella asujen tuuletusominaisuuksia kehittämällä. Kumipuvun kiskaisee päälleen mieluusti marjamättäillä kyykkiessään tai joenpenkalla onkivapaa oikoessaan. Muiden vaellusvaatteiden päälle puettavan sadeasun saa hankittua halvimmillaan jopa parilla kymmenellä eurolla.
PINEWOOD PONCHO RAINFALL
Hinta: 34 Koot ja värit: yksi koko, musta ja vihreä Paino ja materiaali: 370 g, polyesteri
SAVOTTA SADEVIITTA
Hinta: 24 Koot ja värit: XS, M, XL, oliivinvihreä Paino ja materiaali: 385 g, polyuretaanilla kyllästetty polyamidi
Kosteutta sisällä ja ulkona
Sadepuvusta tulee vääjäämättä ensimmäisenä mieleen lasten kumipuvut, jotka suojaavat erinomaisesti vauhdikkaissa kuraleikeissä. Esimerkiksi loskassa polkeva työmatkapyöräilijä nauttii kumipuvun suojasta yhtä lailla kuin kuralätäkössä remuava lapsi. Joissakin malleissa selkään on tehty katetut verkolliset tuuletusaukot, mutta niiden hyöty katoaa reppua kannettaessa. Tällaiset polyvinyylikloridilla eli PVC:llä päällystetyt sadeasut hiostavat kohtuuttomasti reippaassa liikunnassa. Omassa pakkauspussissa säilytettävä viitta puetaan hartioille pään yli pujottamalla. Verkkovuori estää pukua liimautumasta iholle ja paidalle. Viitan pitkille sivuille on ommeltu kolme kiinnityslenkkiä, joista tämän voi ripustaa pieneksi katokseksi tai tuuliseinäksi.
Sadeviitta jättää sääret vaille suojaa. Myös ulkona työskentelevät ammattilaiset suosivat hyvin kulutusta kestäviä perinteisiä sadeasuja. Jotkut sadeviittamallit on suunniteltu siten, että niiden alla voi kantaa rinkkaa tai reppua. Yhden koon tuote pujotetaan pääaukon kautta hartioille. Käsien jääminen viitan sisäpuolelle rajoittaa toimintaa. Maahantuojan mukaan sadeviittaa ei ole suunniteltu puettavaksi rinkan tai repun päälle, mutta väljän leikkauksen alle mahtuu noin 50-litrainen kantamus melko mukavasti. Kumipukujen rinnalle on noussut joustavia malleja, yhä kevyempiä ja hengittävämpiä vaihtoehtoja sekä kuorivaatteissa käytettäviä materiaaleja. Sadelahkeet
tuovat tähän ongelmaan ratkaisun. viitat
teilla. Retkeilijä joutuu jopa miettimään, haluaako hän kastua ulkopuolisesta sateesta vai sisäpuolelle kertyvästä hiestä. Tällöin retkeilijän on pakattava reppuunsa erillinen sadeasu, jota käytetään ainoastaan sateen aikana tai kosteassa maastossa taivallettaessa. PVC-kuosiin tottunut ulkoilija hämmästyy nykyisestä sadevaatteiden kirjosta. Avoimeksi levitetty sadeviitta kattaa 1,4 x 2,5 neliömetrin alan, joten lattiattomassa laavussa tai teltassa yövyttäessä siitä saa maavaatteen.
SAVOTTA valmistaa oliivinvihreää Sadeviittaansa kolmena eri kokona. Sadepuvun sisäpinnan materiaalivalinnalla voidaan helpottaa ilman kiertämistä asun sisällä. Tällaisten vaatteiden käyttömahdollisuudet lisääntyvät erilaisissa ulkoilumuodoissa lämpötilan painuessa lähelle nollaa. Kuvassa viitan alla kannetaan 65 litran rinkkaa, jonka ylätaskun alle on asetettu poikittain solumuovinen makuualusta. Viitan selkäosaa voi lyhentää nostamalla helmaa nepparilla, silloin kun reppua ei kanneta
Vyötärölle on sijoitettu etuvetoketju, joustoresori ja vyölenkit. Etupuolelle on sijoitettu kaksi taskua. Vuorettomissa ja taskuttomissa housuissa vyötärö kiristetään säädettävällä kuminauhalla. Verkkovuoristen housujen lahkeissa on vetoketju ja tarrakiristys. Miehille suunnitellun rinnakkaismallin takit ovat mustia, vihreitä ja sinisiä kokovalikoiman ollessa XSXXL. Housuissa on takatasku, kiristysnarulla varustettu vyötäröresori ja tarralla kiristettävät lahkeet. Hupun voi pakata kauluksen sisään tai napittaa irti. Vyötärö ja huppu kiristetään kuminauhalla ja hihat pysyvät paikoillaan joustavalla resorilla. varusteet
sadeasut
HALTI HOCUS II LADY
Hinta: 199 euroa Koot ja värit: 3444 , valkoinen, punainen ja musta Paino ja materiaali: 820 g, DrymaxX Classic Cover
HELLY HANSEN VOSS
Hinta: takki 50 euroa, housut 30 euroa Koot ja värit: SXXL, punainen, musta, keltainen ja sininen Paino ja materiaali: 920 g, polyesteri ja polyuretaani
PINEWOOD TYPHOON
Hinta: 85 euroa Koot ja värit: SXXL, musta Paino ja materiaali: 645 g, polyesteri
HALTIN Hocus II Lady -puku on valmistettu hengittävästä mutta sateen ja tuulenpitävästä kalvokankaasta. Vetoketjullisessa takissa on verkkovuori, kainalotuuletukset, kiristettävä helma ja kaksi taskua. Voss-sadeasu jatkaa valmistajan innovatiivista linjaa: polyesterin ja polyuretaanin sekoitteesta valmistettu puvun päällyskangas joustaa tarvittaessa lähes tuplapituuteen. Housut ja takki myydään yhtenä pakettina, vaikka molemmat vaatteet pakataan erikseen pieniin verkkopusseihin.
58
RETKI syyskuu 2010. Takki suljetaan vetoketjulla, jonka päälle tuleva lista kiinnitetään tarroilla. Naisten mallin takkia saa valkoisena, mustana tai punaisena mutta housuja vain mustana. Takissa on kuminauhallinen helmakiristys ja kaksi tilavaa taskua. Voss-asun voi ostaa kokonaisena tai hankkia takin ja housut erikseen. Verkkovuorisen takin selkämykseen on tehty laaja tuuletusaukko. Viidenneksen halvempaa lasten pukua valmistetaan sinisenä ja mustana senttikokoina 128176.
PINEWOOD valmistaa asuja vaeltajille, sienestäjille, kalastajille ja metsästäjille sekä muille maastossa liikkujille. Etutaskujen lisäksi oikean pakaran kohdalla on tasku pikkutavaroille. Typhoon-sadeasu sopii vapaa-ajan aktiviteettien lisäksi hyvin arkiseen ulkokäyttöön. Pusakka suljetaan vetoketjulla, ja hupun voi kääriä tarvittaessa kauluksen sisään. Puku pakataan nurin käännetyn takintaskun sisään. Asu muistuttaa teknistä ulkoilupukua, mutta se on tarkoitettu puettavaksi päälle vain sateen sattuessa. Puvusta valmistettavien naisten mallien kokoina ovat XSXXL sekä väreinä musta, vaaleanharmaa ja punainen. Hupun voi kääriä kauluksen sisään. Valmistaja suosittelee asustetta golfbagin varustukseen, mutta malli palvelee hyvin myös retkeilyssä.
NORJALAINEN Helly Hansen on sadevaatteiden uranuurtaja, joka kehitti ensimmäiset vedenpitävät puvut jo 1920-luvulla. Takin sisäpintaan kiinnitetty trikookangas joustaa päällyksen mukana mutta tuntuu miellyttävältä ihoa vasten. Lahkeet saadaan suppuun neppareilla, jotka on asennettu kahdelle eri leveydelle
Lahkeissa on nepparit kahdelle eri kiristysasteella. Valmistajan mukaan puku onkin roiskevedenpitävä. Hihan suut voidaan supistaa neppareilla. Huppu on koko ajan esillä, ja sen reunus kiristetään narulukoilla kuten takin helmakin. Kastunut puku kuivahtaa hetkessä. Takin takahelma on muotoiltu etupuolta pidemmäksi. Nailonista valmistettu höyhenenkevyt asu pakkautuu omenankokoiseen nyyttiin. Takin helma ja huppu suljetaan solmittavilla nyöreillä. Takki puetaan pään yli vetämällä, sillä pusakka avautuu ainoastaan lyhyellä kaulusvetoketjulla. Housujen ja takin sisäpuolelle on kiinnitetty pienet verkkopussit, joihin ne voidaan pakata erikseen. Lonkan kohdan läpivientien kautta käden saa pujotettua sadeasun alla olevien housujen taskuun. Helman yläpuolelle on sijoitettu kaksi tilavaa taskua. Vuorettoman takin kangas joustaa hieman helpottaen liikkumista. Kankaiden saumakohdat on hitsattu tiiviisti yhteen. Puvusta puuttuu huppu. Molemmat mahtuvat kuitenkin yhteen pussiin, joten näistä toisen poistamalla grammanviilaaja saa kokonaisuudesta vielä aavistuksen kevyemmän. Housujen vyötärö ja takin hihat pysyvät paikoillaan resorilla. Pusakka suljetaan vetoketjulla, jonka takana on leveä suojalista. Helma, hihat, vyötärö ja lahkeet pysyvät paikoillaan joustavilla kuminauhoilla.
Lisätietoja
Halti: www.halti.com Helly Hansen: www.hellyhansen.com Pinewood: www.cri.fi Reed: www.bearwater.fi Regatta: www.greendoor.fi Rukka: www.rukka.com Savotta: www.savotta.fi
REGATAN sadeasu on valmistettu Hydrafort-kankaasta, joka on hieman kahisevaa, joustamatonta PVC-päällysteistä polyesteriä. Metalliset napit on sijoitettu kahteen lomittain olevaan listaan, mikä takaa erinomaisesti sadeveden pysymisen takin ulkopuolella. Anorakin kaveriksi voi hankkia vyötärökorkuiset housut, joita on saatavilla samoilla värivaihtoehdoilla.
RETKI syyskuu 2010
59. Muista asuista poiketen takki kiinnitetään edestä vetoketjun sijaan neppareilla. Takissa on kaksi tilavaa helmataskua. Pisarat valuvat mainiosti tuotteen pintaa pitkin, ja olo tuntuu kuivalta reippaassakin pärskeessä. Jämäkkä takki kestää kovaa kulutusta, ja valmistaja lupaa sen sietävän jopa 30 asteen pakkasta. Vuorettoman takin ilmanvaihtoa on parannettu selkään sijoitetulla tuuletusaukolla. Reed-asu tarjoaa tuulensuojan muttei pidä aivan täysin sadetta. REED PERTEX QUANTUM
Hinta: 75 euroa Koot ja värit: SXL, musta Paino ja materiaali: 140 g, nailon
REGATTA STORMBREAK
Hinta: takki 17,50 euroa, housut 12,50 euroa Koot ja värit: SXXXL, laivaston sininen, tumma oliivi ja musta Paino ja materiaali: 805 g, Hydrafort
RUKKA ANORAKKI
Hinta: 55 euroa Koot ja värit: XSXL, ruskea, lila, keltainen, sininen ja punainen Paino ja materiaali: 595 g, Elastoplast
REED Pertex Quantum hämmästyttää keveydellään: koko puku pakkauspusseineen painaa vain 140 grammaa. Edullisesta tuotteesta valmistetaan vielä huokeampaa mallia lapsille, jotka saavat valita asun värin mustasta tai laivaston sinisestä.
RUKKA valmistaa perinteisen Anorakkinsa kehittämästään Elastoplastista, joka on polyvinyylikloridin ja polyesterin sekoite
Mukaan päätyneet vaatteet poikkeavat ominaisuuksiltaan, materiaaleiltaan ja käyttötarkoituksiltaan toisistaan. Grammanviilaajia kiehtova äärimmäisen kevyt suoja-asu puristuu peräti omenankokoiseksi.
Joka lähtöön
Erilaisia sadeasumalleja on saatavilla lukemattomia. Moni asu on suunniteltu työkäyttöön heijastimineen ja huomioväreineen. Vasemmalta: Halti Hocus II Lady, Pinewood Typhon takki ja housut, Savotta Sadeviitta, Pinewood Poncho Rainfall sekä Reed Pertex Quantum takki ja housut.
OMINAISUUDET
20h
30
Lumens
IPX7
29m
75g
Intelligent light
TM
Waterproof
KÄYTTÖTARKOITUS
set sadelahkeet ovat tuttuja kamppeita varusmiehille ja reserviläisille. On lyhyttä ja pitkää takkia, housuja henkseleillä ja ilman, lakkia ja lahjetta sekä ponchoja ja viittoja. OTSALAMPPU SILVA RANGER
Sadevaatteet vievät tilavuutta repusta parista litrasta vain muutamaan desiin. Eräs alan toimija lopetti jopa vihreän asun markkinoinnin, koska sen myynti jäi hyvin vähäiseksi mustaan verrattuna. Pyysimme sadeasukatsaukseen erilaisia retkeilyllisiä vaihtoehtoja maahantuojilta ja valmistajilta. Naisellisten tuotteiden ennakkomyynti oli kuitenkin niin vähäistä, että valmistaja päätti lopettaa niiden valmistamisen Retki-lehdelle toimitettujen näytekappaleiden jälkeen. Ranger on ihanteellinen otsalamppu moneen lähtöön, sillä siinä on useita hyödyllisiä ominaisuuksia: Intelligent Light® jakaa valon lähelle ja kauas, elastinen otsapanta ei luisu paikaltaan, punaiseksi vaihdettavissa oleva valo auttaa säilyttämään hämäränäön ja punainen vilkkuvalo lisää havaittavuutta tarvittaessa. ja 1 pun.) | Intelligent Light ® |
Fiskars Brands Finland Oy Ab PL 130, 00561 HELSINKI puh. Lue lisää www.silva.se
Tekniset tiedot: IPX7 | Paristot 1 x AA | 5 lediä (4 valk. Katseen kääntävää väriä ennakkoluulottomasti etsivä löytää silti omat vaihtoehtonsa liikkeiden valikoimiin tutustumalla.
Traditional light
Silva Intelligent Light ®
KUN KAIKKI ON PELISSÄ...
Erämaan haastavissa olosuhteissa kelpaavat vain kaikkein kestävimmät välineet. Ammattikalastajan, asfalttimiehen tai metsurin asusteet eivät kuitenkaan välttämättä palvele tavallista retkeilijää. Täten joudumme tyytymään kovin tummaan ja miehiseen sadeasukatsaukseen. Siitä vaatteen saa helposti ja nopeasti esille ukkoskuuron pyyhkäistessä yläpuolelle. Monikäyttöinen Ranger on jykevätekoinen vedenkestävä otsalamppu. Sadeasujen värivalikoimaan kuuluu keltaisia, punaisia tai vaikkapa valkoisia kuoseja, mutta maahantuojien mukaan tummat värit kuten musta ja sininen käyvät parhaiten kaupaksi. Kevyemmistä materiaaleista valmistetut puvut pakkautuvat pieneen pussukkaan tai jopa nurin käännettyyn takin taskuun. Sadeasun voi rullata pötköksi, joka sujahtaa repun tai rinkan sivutaskuun. Synkkään sävyvalikoimaan saatiin upeaa väri-ilottelua kahdella pinkillä tuotteella, joista toinen oli kietaisuvyöllä varustettu tyylikäs sadetrenssi ja toinen kaupunkipyöräilyyn sopiva sadeviitta. Sen virtalähteeksi riittää yksi AA-paristo, mikä parantaa lampun kestävyyttä ja luotettavuutta vaativimmissakin olosuhteissa. Ranger otsalamppu on vesitiivis IPX7-standardin mukaisesti, eli se kestää 30 minuutin upotuksen metrin syvyyteen. 020 439 10 info@fiskarsbrands.fi
I N T E L L I G E N T
L I G H T
®
60
RETKI syyskuu 2010
Suo-osuuksilla puuttuvat pitkokset tekevät 82 kilometrin reitistä aloittelijalle vaativan.
Ikkunajoki virtaa koskina ja putouksina 8083
Madeiran vesikanaaleiden huoltopolut vievät tunneleihin ja vuorten rinteille. Luontopolulle lähtijä kokee hienoja elämyksiä vuolaan virran varrella ja ikimetsän uumenissa.
Alppipolkujen paikallisherkkuja 8687
Kenkätehtailija kantaa repussaan yksinkertaisia retkieväitä.
RETKI syyskuu 2010
61
kuva Joel Ahola
6 6287. Heinäkuussa avattu noin 110 kilometrin vaellusreitti kulkee Sevettijärven ja Norjan Karlebotnin välillä.
Muinaisten metsästäjien jalanjäljillä 7679
Skridfinnarleden on vanha kulkukeino Ruotsin Överkalixista Perämeren rantaan. Kulkija saa olla varovainen, sillä joka vuosi joku menettää henkensä jyrkillä rinteillä.
Auttikönkään jylhissä maisemissa 8485
Matkaajien suosimassa taukopaikassa on muutakin kuin 16 metrin vesiputous. Mielenkiintoisen mestarirakentajan elämään voi tutustua opastetulla retkellä.
Suuntana Jäämeri 7275
Ikivanha Inarinsaamen polku on kunnostettu retkeilijöille. Onnekas voi nähdä matkalla vilauksen uhanalaisesta norpasta.
Patoja ja kaadettuja puita 6871
Evon retkeilyalueella on Etelä-Suomen tihein majavakanta. retkel
www.retkilehti.fi
Pihlajavedeltä Linnansaareen 6267
Saimaan sokkeloinen reitti vie melojan Savonlinnan kautta kansallispuistoon
Olen toki taittanut pari taivalta kajakkikaksikolla, mutta yksikkö on minulle outo kapine. Koukkaan muutaman kilometrin lähtöpaikaltani Haavistonlahden pohjukkaan. Näin matkani Suomenlahdelta Jäämerelle jatkuu katkeamattomana nauhana. Vähitellen totun kajakin keinahteluun lempeillä laineilla. Nyt olen yksin ja innoissani tulevasta taipaleesta. Hyvästelin hetkeä aiemmin Pihlajavedelle minut ja varusteeni kuljettaneen Laitisen. Tunnen itseni epävarmaksi mutta samalla jännittyneen odottavaksi. Hiljaisuus ja autius ovat häkellyttäviä.
Tunnelin sokaisema
Leiriydyin illalla Mustasaaren taukopaikalle pienen hiekkarannan kupeeseen. Seuraan isokoskeloita ja joutsenparia erämaiseen saaristoon. Alukseni pitäisi olla mahdollisimman vakaa, mutta aloittelijan kaipaama tukevuus saavutetaan etenemisnopeudesta tinkimällä. Aiemmat vesiretkeni olen tehnyt lähes poikkeuksetta avokanootilla tai soutuveneellä. Irrotan alukseni varoen rannasta. Käväisen samalla laiturilla, johon päätin edellisen patikkataipaleeni. Ilo tuplaantuisi jakamalla. Teltan katolta kuuluvasta äänestä ei voi erehtyä: ulkona sataa.
RETKI syyskuu 2010. Tämähän on aivan mahtavaa! Harmi, etten saanut houkuteltua ketään kaverikseni. Rantojensuojeluohjelman ansiosta Pihlajaveden saarissa on vain muutamia mökkejä. retkellä
Kulttuurivaellus halki Suomen 5/22
teksti ja kuvat Joel Ahola
Olavinlinnassa on ollut aikoinaan viisi tornia, mutta Pyhän Eerikin torni tuhoutui korjauskelvottomaksi vuoden 1714 venäläisten tulituksessa ja Paksu torni menetettiin 77 vuotta myöhemmin ruutivaraston räjähdyksessä ja sitä seuranneessa tulipalossa.
Pihlajavedeltä Linnansaareen
PIHLAJAVEDEN JA HAUKIVEDEN VESISTÖT TARJOAVAT MELOJALLE AAVOJA SELKIÄ, SUOJAISIA SAARISTOJA JA TUULISIA SALMIA. Loppukesän vedet ovat lämpimimmillään, ja sääennuste lupailee leppoisaa etenemistä.
P
62
Luottamukseni alukseeni kasvaa jokaisella melanvedolla. Ensimmäinen melanveto on arka ellei jopa pelokas. KIIREETÖN KULKURI EHTII POIKETA SALPALINJAN LUOLALLA JA OLAVINLINNASSA SEKÄ KASKITORPALLA LINNANSAAREN KANSALLISPUISTOSSA.
ujotan jalkani huteralta tuntuvan kajakin uumeniin ja kiristän aukkopeitteen omalle paikalleen. Tavoitteenani on meloa seuraavien viiden päivän aikana Pihlajaveden halki Savonlinnaan ja sieltä Haukivedelle Linnansaaren kansallispuistoon. Poikkean katsomaan niitä, mutta mieli tekee takaisin melomaan. Kerroin rehellisesti vaatimattomat taitoni Saimaa Holiday Oravin Jukka Laitiselle, joka valitsi vuokrakalustostaan minulle sopivan mallin. Karttaani on merkitty nähtävyydeksi Hirvikosken mylly ja saha
Virtakohdat ovat vaikeuttaneet vihollisen toimia useina vuosisatoina, eikä salmeen synny kantavaa jääpeitettä edes kovimmilla pakkasilla. Pysähdyn lounaalle upean jyrkänteen juurelle. Vuonna 1940 aloitettu Salpa-aseman rakennustyö jäi kesken. Savonlinnan läheisyys ja siitä johtuvat häiriöt näkyvät liiteristä puuttuvana sahana ja kirveenä. Kiertokävelyllä poiketaan yhtä lailla linnan pyhätössä kuin tornin ulkosyrjän erkkerikäymälässä.
RETKI syyskuu 2010
63. Nostan kajakkini maihin ja kiertelen lähes tunnin kohdetta esittelevää kulttuuriluontopolkua. Oman osansa saavat niin kuninkaat ja puolustajat kuin viholliset ja rakentajat kummitustakaan unohtamatta. Olen harmissani tilapäisestä sokeutumisesta, mutta yritän miettiä ratkaisua ongelmaan. Vaikka lisään matkailukohteen näkyvyyttä esittelemällä sitä Retken lukijoille, lupa-asiaa ja sen hintaa selvitetään pitkään. Unohdan tapauksen nopeasti, sillä oppaan johdolla tehty linnakierros on erinomainen. Hän osaa kertoa tarinat ja historian ihailtavan hauskasti sekä mukaansatempaavasti. Ohitan pienen lintuyhdyskunnan pesintäkarin liian likeltä ja joudun lähes sadan kirkuvan lokin ahdistelemaksi. Lähestyvä ukkonen houkuttelee vaihtamaan aurinkolasit tavallisiin rilleihin, mutten löydä niitä mistään. Ensiapulaukussani varalla olevista piilolinsseistä päätän käyttää yhden parin huomenna Olavinlinnassa ja loput säästän kotimatkalle. Työkalut on ilmeisesti viskottu järven pohjaan. Onneksi ryöpytys on ohi jo aamiaisen jälkeen. Nyt minun pitäisi vääntäytyä makuupussista jalkeille. Ihaillessani historiallista näkymää vuolas virta kääntää yllättäen kajakkini poikittain. Rantautuminen luolille onnistuu laiturin ansiosta isollakin aluksella. Päivällä pärjään vahvuuksilla varustetuilla aurinkolaseilla, mutta hämärässä illassa joudun liikkumaan käsikopelolla. Odotan päivän melontaa, mutta sade alentaa vääjäämättä tunnelmaani. Palvelutarjonta on runsas, mutta elokuun lopulla vesiretkeilijät ovat harvassa. Samassa muistan hyvin miksi lähdin valtion töistä: byrokratia ja pykälien noudattaminen vaatii viisi puhelinsoittoa ennen kuin saan käyttää kameraani. Lastuja tuottava työni muistuttaa majavan urakkaa, mutta saanpa samalla hyvät sytykkeet yöpaikkani iltanuotiolle.
Olavinlinnan tykkitornit ovat olleet asuinkäytössä, mistä kertovat tornin kylkeen tehdyt erkkerikäymälät.
Ilo tuplaantuisi jakamalla.
Linnasta haltioituneena
Kajakin keulan edessä kalliosaarella kohoaa vankka linnoitus. Reitin pituus on vain muutamia satoja metrejä, mutta poikamainen mieleni haluaa kurkata jokaisen juoksuhaudan mutkan ja tunnelin perukan. Melon Mitinhiekan ja Kongonsaaren nuotiosijojen kautta Pääskyniemen taukopaikalle. Silmälasikoteloni on jäänyt Salpalinjan luolalle tai se on pudonnut melontaliivien taskusta järven pohjaan. Tunnettu matkailukohde on Olavinlinna, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1475. Ukkoskuuron ja aterian jälkeen melon Iso-Kankaisen pitkälle hiekkarannalle, josta on enää muutaman kilometrin taival Simunan keittokatokselle. Luoliin oli tarkoitus asettaa konekivääripesäkkeet ja majoitustilat. Kallion huipulle louhitusta tulenjohtopaikasta aiottiin käskyttää saaren keskiosan tykistöä. Jatkan melontaa ihastellen ympärilläni uivien kuikkien sulavia sukelluksia. Suuntaan kajakkini keulan Kongonsaaren eteläkärkeen, jonne on louhittu Salpalinjan kaksihaarainen tunneli. Muut saavat räpsiä linnasta kuvia vapaasti, mutta minä tarvitsen toimittajana luvan kameran käyttöön. Linnoituksen paikka Saimaan vesistöjen solmukohdassa, Kyrönsalmessa, on valittu aikanaan tarkoin. Pätkin omalla retkikirveelläni pitkiä parruja. Rantaudun viereiseen puistoon ja vaihdan melontatossut, liivit ja aukkopeitteen tavallisen kesäturistin pukineisiin
Järvenselkä muuttuu nopeasti sileäksi ja
täysin väreilemättömäksi peilipinnaksi. Syvennyksiin kertyvää sadevettä on käytetty man silmälaseja käsikopelolla lääkkeenä. Mutustan lihaisen vaihtoehdon lisäksi herkullisen omenalörtsyn. Revonhännän rantajyrkänteessä katseeni osuu yllättävään näkymään: kallioon on hakattu useita vuosilukuja ja päivämääriä 1800-luvun puolivälin tienoilla. Maakannas on vain muutaman kymmenen metrin levyinen. Vesiretkeilykartasto MikkeliSavonlinna Punkaharju 1:50 000, Mikkelin ammattikorkeakoulu/ Meloen Järvi-Suomessa -hanke ja Metsähallitus, 2006.
Pihlajaveden osa
Kongonsaaren Salpaasema jäi keskeneräiseksi. Tällä oikaisulla vältän Haapaveden pohjoisosan aallokot. Ylitän selän kapeimmasta kohdasta. pinnoilta. Päivän melontareitti on suunniteltava tarkkaan.
64
RETKI syyskuu 2010. Melon hurmiossa yli Pienen Haukiveden laajan selän suoraan Hietasaaren pitkälle hiekkarannalle, jossa sijaitsee Linnansaaren kansallispuiston eteläisin leiripaikka. Melon saaren suojasta seuraavalle suunnatessani kohti Pientä Haukivettä. Tuuli on voimistunut päivän aikana. Pohjoislaidalla saaristo antaa mukavasti suojaa luonnonvoimia vastaan. Keskikesän tungos on tiessään ja kymmenien tuhansien turistien Oopperajuhlat jo takanapäin.
Rasvan poikki
Käväisen höyrylaivojen reunustamassa satamassa. Pilviä kuvastava rasvatyyni järvi on epätodellinen näky. edeten, vai kannattaisiko minun käyttää vahvuuksilla olevia erikoistummia aurinkolaseja ja otsalamppua. Luoteesta voimansa saava puhuri pääsee näyttämään mahtiaan koko Haapaveden mitalta. Ohutta lihapiirakkaa muistuttavaa paistosta saa myös makealla täytteellä. Havittelen lounaaksi paikallista herkkua, lörtsyä. Historiallinen kohde puuttuu tarkimmistakin kartoista. Siirrän kajakkini vuonomaisesta lahdesta Pienen-Matarin pohjoispuoliseen perukkaan. Kuppeihin on uhrattu Illan hämärässä yritän selvainajille ja haltioille viljaa vittää, pärjäänkö paremmin iltai maitoa. Kohta tuulen välttely on aivan turhaa, sillä ilta tyynnyttää tienoon täydellisesti. Iltauinnilla seuranani Kuppimaiset syvennykset on veneilijöiden kesyttämä sorerottuvat yhä Tiisanmäen uhrikivien sammaleisiltakin sapoikue. Vähitellen vaahtopäiksi muuttuvat aallot saavat ajatukset mietteliäiksi. Lopputuloksesta ei tule varmuutta, mutta joka tapauksessa touhuni taatusti näyttää ulkopuolisesta täysin kahjolta
Uhrikiviä etsien
Lusikoin aamupuuroa rannalla järvenselkää katsellen. Pihlajaveden saareen louhittuihin luoliin suunniteltiin konekivääripesäkkeitä ja majoitustiloja.
Tutustuminen linnaan sujuu miellyttävän rauhallisesti, sillä opastetussa ryhmässämme on vain muutamia vierailijoita. Tuuli on yltynyt jälleen yön aikana. Aaltojen harjat alkavat vähitellen taittua pieniksi vaahtopäiksi. retkellä
Kulttuurivaellus halki Suomen 5/22
TIETOREPPU
PIHLAJAVESI JA HAUKIVESI
Saimaan vesistöä Natura 2000 -alue, www.luontoon.fi/pihlajavesi Haukivedellä Linnansaaren kansallispuisto, www.luontoon.fi/linnansaari kymmeniä retkisatamia melojille ja veneilijöille Nähtävyyksiä Olavinlinna, www.olavinlinna.fi Linnansaaren kaskitorppa Salpalinjan luola Kongonsaaressa Tiisanmäen uhrikivet Lisätietoja ja karttoja Olavinlinna Olavinlinnan opaskirja, Matti Laamanen ja Hanna-Leena Prusi, Museovirasto 2004. Vesiretkeilykartasto Keskinen Saimaa 1:50 000, Mikkelin ammattikorkeakoulu/ Meloen Järvi-Suomessa -hanke ja Metsähallitus, 2006. Vaikken osaa selittää syytä kaiverruksille, tuntuu hienolta löytää yli viiden sukupolven takaisia merkintöjä
Ruotsissa vastaavat kivet on liitetty jo kivija pronssikautisiin menoihin, joissa niitä on käytetty auringon- ja vainajien palvontaan sekä hedelmällisyysriitteihin.
Muistan hyvin miksi lähdin valtion töistä.
Liki viiden kilometrin pituinen Laivonsaari tarjoaa oivan tuulensuojan. Huomaan, kuinka pieni ero aallokossa muuttaa pelonsekaisen epävarmuuden nautinnolliseksi hurmokseksi. Kiertelen pari kilometriä mökkiteitä ja pellonreunoja. Siellä tuskin on moni retkeilijä vieraillut, mutta haluan välttämättä etsiä maastokarttaan merkityt uhrikivet. Kansanperinteen loitsuissa kipuja ja vaivoja on karkotettu kivien reikiin. Sen reitti kulkee Haukiveden yli Rantasalmen Porosalmelle. Kapasaarelta Näättäänsaarelle surffaan sivumyötäisessä. Pihlajavesi - Linnansaari
Joutenvesi
Perpulanluhta Linnansaaren torppa Saimaa Holiday Oravi
Enonvesi
Enonkoski Haukivesi
Haukivesi Linnansaaren kansallispuisto
uhrikivet Hietasaari
Uhrikivet antavat retkelle mukavan kulttuuripiristyksen. Vaikka olen jo tottunut kajakkiini, rodeo vaahtopäisillä aalloilla ei tunnu miellyttävältä.
Pihlajavesi
Kaskitorppaan tutustumassa
Joudun ratsastamaan aallokossa, kunnes pääsen lepuuttamaan lihaksiani ja hermojani saarten suojissa. Tavoittelen Linnansaarta ja sen kaskitilaa, mutten voi kulkea lyhintä reittiä perille, joten kierrän Haukiveden länsilaitaa kohti pohjoista.
Pieni Haukivesi
kalliokaiverrukset
Kerimäki
Haapavesi
Olavin linna
Savonlinna
Simuna
Sulkava
Iso-Kankainen
Pihlajavesi
Pääskyniemi Mitinhiekka
Kongonsaari
Siikavesi
Salpa-asema melontareitti
Mustasaari
0
5 km
Linnansaaren kansallispuiston kaskitorpan ympäristössä voi tutustua uhanalaiseen perinnemaisemaan.
Pakkaan kelin muuttumisen vuoksi kaikki tavarat kajakkiin, vaikka tarkoitukseni on tehdä vain aamulenkki mantereelle Tiisanmäelle. Muut salmet melon vastaiseen, jolloin näen, millaista röykytystä on tiedossa. Toisaalla uhrisyvennyksiin kertyvää vettä on käytetty silmäsairauksien hoitoon. Tutkijat eivät ole onnistuneet selvittämään uhrikivien tarkkaa käyttöä, mutta kupit on koverrettu viimeistään rautakaudella. En tohdi meloa suoraan sivuaallokkoon, vaan koukkaan ensin vastatuuleen etelään. Ne muistuttavat kooltaan kanamunanpidikkeitä. Niskani on jumissa yrittäessäni vilkuilla jatkuvasti taakseni, kuinka seuraava aalto kaatuu kajakilleni. Tyytyväisenä onnistuneesta melonnasta saavun Linnansaareen Sammakkoniemen leirintäalueelle. Tuuli on voimistunut entisestään aamulenkkini aikana. Aallokko nousee kapeissa sunteissa julman näköiseksi höykytykseksi, mutta onneksi osuudet ovat lyhyitä. Kaakosta puhaltava navakka tuuli pääsee puhaltamaan salmiin esteettä lähes parin peninkulman matkalta. Näihin kiviin on hakattu useita pieniä kuppeja. Syrjäseuduilla jotkin niistä ovat saattaneet olla käytössä vielä sata vuotta sitten. Sieltä voin kääntää alukseni sivumyötäiseen. Ne ovat yleisiä eteläisessä Suomessa, ja etenkin Sysmän alueella kuppikiviä on kymmeniä. Sen jälkeen joudun siirtymään usean salmen kautta kohti Linnansaarta. Kuppikiviksikin kutsuttuja uhrikiviä on käytetty menneinä vuosisatoina erilaisiin palvontamenoihin. Linnansaari on minulle tuttu talviselta luisteluretkeltä, jonka tein Oravin kylästä auratulla radalla. Olen vieraillut nietosten keskellä Linnansaaren torpalla, mutta nyt kesällä pääsen vasta todella tutustumaan kaskitilaa ympäröiviin
RETKI syyskuu 2010
65. Joillakin paikkakunnilla kuppeihin on uhrattu vainajille, maahisille ja haltijoille uuden viljasadon jyviä tai vastapoikineen lehmän maitoa. Löydän lopulta kaikki viisi etsimääni kohdetta, vaikka muutamat niistä ovat lähes kokonaan sammaleen peittämiä. Vaihdan kuivaa ylleni ja kokkailen myöhäisen lounaan. Vaatimattomasta ulkonäöstään huolimatta nuo pienet muinaismuistot kertovat omaa mystistä tarinaansa kaukaa menneisyydestä
Viipurin vahvistustöistä vastasi Eerik Akselinpoika Tott, joka onnistui vakuuttamaan Ruotsin vaikuttajat uuden linnan tarpeellisuudesta Savossa. Vuoden 1595 Täyssinän rauhan ja vuoden 1617 Stolbovan rauhan myötä Olavinlinna menetti rajalinnan aseman, kun syntyneeseen Ruotsin suurvaltaan liitettiin Käkisalmi ja Inkerinmaa. Naapurivallat ajautuivat sotaan jälleen vuonna 1570. Heikoimmillaan linnan vahvuuteen kuului vain kymmenen sotilasta. Nyt niiden tueksi rakennettiin kruununlinnat Korsholmaan, Raaseporiin ja Kastelholmaan. Vahvistuneet naapurit olivat uhkia toisilleen, joten ruotsalaiset alkoivat kohentaa Viipurin linnaa ja kaupunkia. Paikasta kehittyi myöhemmin Savonlinnan kaupunki.
Taisteluista turisteille Olavinlinnan puolustusvarustukset saivat ensimmäisen tulikasteen Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa vuosina 14951497, mutta linna selvisi sodasta ilman suuria vaurioita. Onneksi linnaa alettiin hoitaa muinaismuistona ja korjaukset aloitettiin vuonna 1872. Jokavuotiseksi kesäperinteeksi ja matkailun vetonaulaksi Oopperajuhlat vakiintuivat vasta vuodesta 1967 lähtien.
66
RETKI syyskuu 2010. Euroopan pohjoisin keskiaikainen kivilinna rakennettiin pienelle kalliosaarelle Saimaan ylä- ja alavesien yhtymäkohtaan. He asettuivat läheiselle saarelle, jota alettiin kutsua "linnan malmiksi". Päälinnassa muurit olivat 10 15 metrin korkeudella, mutta kaikki esilinnan seinämät jäivät näitä matalammiksi. Kuningas Kustaa Vaasa vahvisti Olavinlinnaa 1500-luvun puolivälissä. Tyhjilleen jäänyt linnoitus tuhoutui pahoin vuosien 1868 ja 1869 tulipaloissa. Linna työllisti käsityöläisiä, kuten seppiä, suutareita, räätäleitä, kirvesmiehiä, tynnyrintekijöitä ja köydenpunojia. Tilannetta ei ehditty juuri parantaa, ennen kuin venäläiset hyökkäsivät tuhoamaan Savonlinnaa vuonna 1656. Linna omistettiin yhdelle aikakauden suosituimmista pyhimyksistä: siitä tuli Pyhän Olavin linna. Oopperalaulaja Aino Ackté järjesti ensimmäiset oopperajuhlat linnanpihalla vuonna 1912. Ruotsin sotiessa 1600-luvulla Liivinmaalla Olavinlinna pääsi heikkenemään kunnoltaan ja aseistukseltaan. Sotaisen historian kokenut linnoitus tunnetaan myös Savon linnana ja Uutena linnana. Kiivaimmat taistelut linnan herruudesta käytiin Suuressa Pohjan sodassa kesällä 1714, jolloin venäläisten
tykistö moukaroi tuhansilla kuulilla saarrettua linnoitusta. Myös kirkko tuki vuonna 1475
R
aloitettua linnan pystytystä, sillä valmistuttuaan se pidättelisi idän pakanoita ja vääräuskoisia. Sittemmin merkittäväksi matkailukohteeksi nousseessa linnassa on tehty lukuisia korjauksia ja restaurointeja. Muurien suojista voitiin ampua tarkkaa tykkitulta Olavinlinnan lounaispuolen vesialueille.
Sotalinnasta kulttuurikohteeksi
Savonlinnan kaupunki on syntynyt ylpeytensä, Olavinlinnan, naapuriin. Rajankäyntiä ei tehty maastossa, mikä aiheutti jatkuvia epäselvyyksiä idän ja lännen välillä. Jälkimmäisen perusteella kaupungin ruotsinkielinen nimi on yhä Nyslott.
uotsin ja Venäjän välinen raja määritettiin ensimmäisen kerran Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323. Olavinlinnan kohtalo oli vaakalaudalla, koska kunnostustyöt katsottiin liian kalliiksi. Ruotsi liittyi Pohjoismaiden kanssa Kalmarin unioniin vuonna 1397, ja Moskovan suuriruhtinaskunta alisti Novgorodin valvontaansa vuonna 1471. Tällöin pohjoismuuriin syntyi 20 metrin aukko, ja Pyhän Eerikin Torni jouduttiin purkamaan hävityksen jälkeen. Venäläiset saivat linnan haltuunsa, mutta se jäi yhä Ruotsille vuoden 1721 Uudenkaupungin rauhassa. retkellä
Kulttuurivaellus halki Suomen 5/22
Vesiportin bastionin pihatasossa on kahdeksan kasemattia ampumaaukkoineen. Sen muurit nousivat mahtaviin korkeuksiin, jotta puolustusasema olisi suojassa ympäröivästä mäkimaastosta ammuttavalta tykkitulelta. Isäntä vaihtui Turun rauhassa vuonna 1743, kun edelliskesänä kahden päivän piirityksellä antautunut Olavinlinna siirtyi venäläisille. Aiemmin Ruotsi oli puolustanut Suomea Turun, Hämeen ja Viipurin linnoilla. Teko oli viisas, sillä Ruotsin ja Venäjän väliset ryöstelyt yltyivät vuonna 1555 täydeksi sodaksi, joka päättyi kaksi vuotta myöhemmin Novgorodin rauhansopimukseen. Ruotsi yritti valloittaa linnaansa takaisin vuonna 1788 julistetussa sodassa, mutta venäläinen varuskunta poistui linnasta vasta vuonna 1847. Olavinlinnaa käytettiin mittavien sotilasosastojen lähtö- ja vastaanottopaikkana
Sääennusteesta huolimatta keli pysyy koko matkan varsin rauhallisena. Tästä vapaudesta olen saanut nauttia jo usean päivän ajan.
Väärä hälytys
Matkapuhelimen piippaus kertoo tilaamani tuuliennusteen saapuneen. Etenen kuitenkin helposti Kirvessaaren taukopaikalle, jossa kohtaan pari viikkoa Saimaalla meloneen saksalaispariskunnan. Ehkä yöllä alkanut sade on laannuttanut tuulta. Nykyisin upea kulttuurihistoriallinen kohde kuuluu kansallispuistoon. Edestakaisin Tappuvirtaa sahaava lossi on valjastettu lyhyelle taipaleelle. Melojalle koko seutu on avoinna. Hankkeen etenemistä voi seurata vaeltajan kotisivuilta: www.retkeilymediaahola.fi/kulttuurivaellus.html
RETKI syyskuu 2010
67. Tosin järvi näyttää vielä melko rauhalliselta. Kaskiraunioita eli poltetusta maasta kerättyjä kivikasoja näkyy jo leirintäalueen nurmikentällä, mutta perinnemaisema pääsee kunnolla oikeuksiinsa vasta punaisen torpan ympärillä. Alkumatka on saarten pirstomaa, mutta niiden väliin avautuu kapeita tuulelle ja aalloille alttiita selkiä. Maksimituuleksi ilmoitetaan pelottavat 12 metriä sekunnissa. Valtio osti tilan takaisin Parviaisen perikunnalta vuonna 1975. Moni torppari oli polttanut kaskiaan saarella, ennen kuin valtio osti torpan metsänvartijatilaksi vuonna 1913. Kaskikierroksen jälkeen jatkan melontaani vielä Linnansaaren pohjoislaitaan Perpulanluhdan telttapaikalle.
Melojalle koko seutu on avoinna.
Melon kohti pohjoisessa odottavaa Tappuvirran lossia. Käkövedeltä parisoutuvene kärrätään lihasvoimin Pyyvedelle, josta matka jatkuu airojen avittamana Oriveden ja Pyhäselän yli Joensuuhun. Heidän lisäkseen olen tavannut retkeni aikana vain Linnansaaressa yhden melaporukan. Saarta on kaskettu, niitetty ja laidunnettu jo 1700-luvulta lähtien, mutta torppa on muodostunut vasta vuonna 1852 rakennetusta Aadolf Lyytikäisen savupirtin laajennuksesta. Se on pari pykälää kovempaa menoa kuin eilen. Veneet ja purretkin joutuvat tyytymään merkityllä väylällä seilaamiseen. En halua ottaa riskejä voimistuvan tuulen vuoksi, joten sonnustaudun viimeisen päivän taipaleelle kuivapukuun. Mainoskuvissa Haukivesi kimmeltää aina sinisen taivaan alla, mutta nyt maisema on erittäin synkkä, jopa ahdistava. Se johdattaa minut muutaman mutkan kautta Tappuvirralle. Pihlajavedelle ja Haukivedelle on luotu kymmenien retkisatamien verkosto, joka palvelee melojien lisäksi veneilijöitä.
vanhoihin viljelysaloihin. Käväisen katsomassa Hirvisaaren ja Myhkyrin taukopaikat, joiden jälkeen suuntaan kajakkini merkitylle väylälle. Samalla se tarjoaa täydellisen suojan yhä jatkuvalle sateelle.
Matka jatkuu
KULTTUURIVAELLUS halki Suomen etenee seuraavassa Retki-lehden numerossa osuudella 6/22, jolloin Joel Ahola soutaa appiukkonsa kanssa Koloveden kalliomaalauksille. Metsänvartijan työt lopetettiin vuonna 1936, mutta tehtävästä syrjäytetty Oskari Parviainen onnistui lunastamaan torpan itselleen vasta neljä vuotta myöhemmin. Vetisesta ja tuhruisesta kelistä huolimatta kiipeän läheisen Linnavuoren laelle katsomaan yhtä kansallispuiston tunnetuinta näkymää
Siellä asustaa 3040 kanadanmajavaa. "Majava on hämäräaktiivinen eläin, ja kesällä keskellä päivää ne mitä todennäköisimmin viettävät aikaansa pesässä", Rintanen kertoo. Näiden elämään voi tutustua Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämillä majavaretkillä. Hän opastaa, että illalla mahdollisuus majavan kohtaamiseen paranee, mutta syksyisin ne valmistautuvat talveen ja saattavat olla liikkeellä myös päivisin.
kuva Tapio Kortelainen/Vastavalo
68
RETKI syyskuu 2010. retkellä
koulutus
teksti Juhani Karvonen kuvat Jaakko Virtanen
MUUTAMAN TUNNIN MAJAVARETKELLÄ EVON METSISSÄ EI VÄLTTÄMÄTTÄ PÄÄSE KOHTAAMAAN ITSE OTUSTA, MUTTA NIIDEN TEKEMIÄ PATOJA, PESIÄ JA TULVIKKOJA NÄKEE VARMASTI.
Patoja ja kaadettuja puita E
telä-Suomen tihein talttahammaskanta elää Evon retkeilyalueella, joka sijaitsee Hämeenlinnassa ja Padasjoella. Matkailuassistentti Antti Rintanen ei herättele retken alussa liian suuria toiveita eläinten kohtaamisesta
"Näitä kanootteja ei kovin helposti saa kaatumaan. Majavat viihtyvät reviirillään niin kauan kuin ruokaa riittää, mutta kun se loppuu, perhe siirtyy muualle. Tulomatkalla saattoi askel olla hieman epävarma, ja joskus joku saattoi mulahtaa ojaan", Rintanen naurahtaa. Tulvikon alle jäänyt puusto kuolee pystyyn." Evo Majava on sopeutunut täysin vesielämään ja on kuival-
Majava on sopeutunut täysin vesielämään.
la maalla erittäin kömpelö. Rantautumisen jälkeen kävelymatkaa on saman verran Saukonojan rantoja pitkin. Sillan nimi tulee metsäopiston historiasta. "Tässä on käynyt juuri niin", Rintanen kertoo. Majavan ehdotonta herkkua on haapa. Evolla majavaperhe viihtyy samalla reviirillä 37 vuotta, mutta pato jää kuitenkin paikalleen. Majavan pato on aina kaareva, jotta veden paine olisi mahdollisimman tasainen", Rintanen opastaa. "Vaikka eläintä ei tavattaisikaan, näemme takuuvarmasti sen aikaansaannoksia", hän lupaa ja jatkaa, että kyseessä on elintavoiltaan hyvin mielenkiintoinen jyrsijä.
Majava synnyttää tulvikon vain siitä syystä, että saa ruokailla rauhassa.
Kanootilla pelipaikalle
Yksi retken vaihtoehtoisista hienouksista on melonta. Rintanen ohjaa porukan maihin aivan ensimmäisen padon alapuolelle. Sesonkiaikoina ryhmiä voi olla jopa muutamia päivää kohden. Sillan jälkeen väylä kapenee muutamaksi metriksi. Sen sijaan näiden tuoreet vuosikasvut kelpaavat ravinnoksi.
Evo
RETKI syyskuu 2010
69. Melokaa kuitenkin tahdissa ja eri puolilta kanoottia, niin ainakin matka joutuu. Rintanen opastaa melojia. Vedessä majavalla ei ole juurikaan vihollisia, mutta maastossa se on melko avuton. Havupuita se ei kaada, koska pihka estää ruuansulatuksen toiminnan. Ne se uittaa aina myötävirtaan ja kiilaa oikeisiin kohtiin. "Aikanaan oppilaat tuppasivat käymään salaa vähän kylillä. Se hakee ruokansa mieluusti veden rajasta, eikä nouse pariakymmentä metriä pidemmälle rannasta. Mahdollisuus päätyä petojen, kenties suden, ruuaksi on ainakin olemassa. Tänä kesänä yhden majavan on havaittu viihtyneen sillan liepeillä. Sen perusosa valmistuu vuorokaudessa, jonka jälkeen rakenteet tilkitään suorastaan mestarillisesti. Majavalla on suuri merkitys luonnon uudistumisessa ja monimuotoisuuden säilyttämisessä. Vuorossa on vielä Ylimmäisen Rautjärven ylitys, minkä jälkeen pääsemme varsinaisille majavareviireille. Lähdemme Evon metsäopiston rannasta kahdella kymmenen hengen kanootilla kohden Saukonojan majavayhdyskuntaa. Se tekee padon, jotta saa veden nousemaan päästäkseen turvallisesti käsiksi puihin. Kaiken kaikkiaan Evon majaviin tutustuu vuosittain toistatuhatta ihmistä. Hämeen ammattikorkeakoulun matkailupalvelu järjestää lehtori Mika Soramäen mukaan vuodessa noin 40 opastettua majavaretkeä, joihin osallistuu keskimäärin parinkymmentä ihmistä kerrallaan. Soramäki kertoo, kuinka retkistä voidaan tehdä asiakkaiden omien mieltymysten mukaisia. Keskimmäisen ja Ylimmäisen Rautjärven välissä on lyhyt jokiosuus, jonka ylittää Hölmölän silta. Kahden sillan alittaminen onnistuu, mutta pisimpien melojien on pidettävä päänsä alhaalla. Peränpitäjä pitää huolen suunnasta." Järvien ylitys sujuu vaivatta. Padon alkaessa vuotaa tulva laskee, ja pystyyn kuollut puusto tarjoaa suotuisat elinolosuhteet tietyille linnuille ja hyönteisille. "Kun tulvikon puusto on käytetty hyväksi, perhe jatkaa matkaansa. Suomessa pisimmät padot ovat leveydeltään monikymmenmetrisiä. Kohteita on useita ja niille voidaan siirtyä monin eri tavoin. Siitä ovat jäljellä vain rippeet. Melontamatkaa kertyy yhteen suuntaan pari kilometriä, kun etenemme Alimmaisen ja Keskimmäisen kautta Ylimmäiselle Rautjärvelle, josta jatkamme perille. Toinen suuri uhka on liikenne.
Oppia insinöörille
Majavan tekemä pato on varsinainen taidonnäyte. Saukonojalla ne ovat tyypillisesti 510 metriä leveitä, mutta toisaalla Evolla jopa puolet isompia. "Majava osaa käyttää veden voimaa hyväkseen tuodessaan patoon isoja rungon osia
Saattaa olla, että yksi omaa reviiriä hakeva yksilö,
Tottumattoman on vaikea edes havaita pesää. Tällä kertaa löydämme ensimmäisen pesän ympäristöstä melko tuoreita haustepalloja, jotka ovat majavan reviirimerkkejä. Nämä ovat tiettävästi latuskahäntien suurimpia yksittäisiä kaatoja Suomessa. Se kaataa Evolla vuodessa noin 2 000 runkoa, joista tosin suurin osa on läpimitaltaan alle viisisenttisiä. Majava ei varastoi ruokaa pesäänsä, vaan pienemmäksi pilkotut pätkät kuljetetaan metsästä veden äärelle, jossa ne syödään.
Uusi asukas hakee paikkaansa
Kesäisen kuusimetsän valtalaji on hyttynen, kun jatkamme matkaa jalkaisin perheen ensimmäiselle pesälle. Pesässä on mahdollisesti myös uusia pentuja, mutta niiden olemassaolosta ei voi olla täysin varma. Saukonojan majavaperhe koostuu aikuisista ja kahdesta viimevuotisesta poikasesta. Siellä ei ole aikoihin ollut merkkejä majavista. Järeistä puista on syöty vain herkulliset latvukset, mutta niiden saamiseen on kulunut hyvinkin useampi työpäivä. Eläin kasaa näitä kekoja mudasta ja suihkuttaa hausterauhasestaan eritettä päälle. Kekomainen kumpu ei maastosta juurikaan erotu.
70
RETKI syyskuu 2010. Emot karkottavat yli vuoden ikäiset poikaset viimeistään näiden toisena kesänä. retkellä
koulutus
Toinen pato on huomattavasti ensimmäistä paremmassa kunnossa.
Evolla majavat ovat kaataneet tyvihalkaisijaltaan jopa 85-senttisiä haapoja. Saukonojan nelihenkinen majavaperhe ei ole ainakaan toistaiseksi ryhtynyt jättipuutalkoisiin. Vielä viime vuonna perhe asusti toisessa pesässä puolisen kilometriä yläjuoksulle päin, mutta tänä keväänä paikka autioitui asukkaiden jatkettua matkaansa edelleen ylävirtaan
Viimeksi paikallista kantaa oli pakko harventaa, kun Riista- ja Kalatalouden laitoksen toimistoon alkoi nousta vesi majavan tulvikosta. Evolla on yksi reviiri saatu nyt kuitenkin rauhoitetuksi. Sitä pyritään varjelemaan Kanadan sukulaisilta, joita kaikki Evonkin majavat edustavat. "Siellä on aina yksi täysin kuiva tila, jossa majava voi hoitaa turkkiaan ja kuivatella sitä. Antti Rintanen epäilee, että se voi olla sama, joka on liikuskellut Hölmölän sillan tienoilla.
Majavan arvo vastasi rengin puolen vuoden palkkaa.
Vedenalainen maailma
Vaikka pesässä olisi uusi asukas, se ei todennäköisesti näyttäydy kotinsa ulkopuolella. Majavan toimia ei voi ohjata, ja sitä voi kuvata jääräpäiseksi eläimeksi. Kanadanmajavaa ei koskaan istutettu Satakuntaan, joten siellä on tällä hetkellä maan vahvin euroopanmajavakanta. Olisin tietysti toivonut näkeväni elävän majavan, mutta sellaista lottovoittoa ei voi juurikaan odottaa kohdalleen", Lotta Linko lisää.
RETKI syyskuu 2010
71. Kymmenkunta kanadanmajavaa tuotiin New Yorkin osavaltiosta, eikä silloin ymmärretty, että kyseessä oli eri alalaji kuin alkuperäinen kotimainen. Kuvittelin sitä paljon karkeammaksi. Eteinen on puoliksi veden alla, koska majava työntää kaluamansa puut takaisin jokeen. Se voittaa eurooppalaisen serkkunsa reviireistä kilpailtaessa aika puhtaasti", Rintanen kertoo.
Eläin pysyi piilossa
Ruokailujälkiä ihmettelemässä.
mahdollisesti juuri perheen ylivuotinen poikanen, on asettumassa tähän vanhalle pesälle. Paikka on paras turva, koska sen enempää ihminen kuin petoeläinkään ei pääse käsiksi majavaan purkamatta pesää. Turkki on kaksiosainen. Oppaamme vakuuttaa, ettei eläin varmasti ole hukkunut, vaikka se katoaisikin veteen eikä näyttäytyisi enää uudelleen.
Kohtalona arvokas turkki
Rintasella on mukanaan majavannahka. Täytetyn yksilön voi nähdä kuitenkin Evon opiston aulassa, ja retken ansiosta eläin tuli monelle entistä tutummaksi. Peitinkarva on karkeaa, mutta sisäkarva sen sijaan hyvin tuuheaa ja lämpöä sekä vettä eristävää. Rakennelman maanpäällinen osa on kuin jäävuoren huippu. Totaalinen räjäytyskään ei välttämättä vie rakennusintoa. Pari vuotta sitten yksi majava oli aiheuttaa kolarin, kun autoilija meinasi törmätä yöllä tien ylitse kaadettuun runkoon. Majava käyttää suuren osan päivästään tähän, joten sen karvapeite on jatkuvasti priimakunnossa. Lisäksi pesässä on yleensä makuuhuoneita", Rintanen tietää.
Metsästyksessä majava on täysin lainsuojaton. Majavan pesän ja padon rakentamistaitoja ei voi olla ihmettelemättä. Majava voi pysytellä veden alla minuuttikaupalla, käydä ottamassa pinnassa ilmaa ja palata takaisin sukelluksiin. "Majavan kovasti ihmismäiset taidot tuntuvat ihmeellisiltä. Jos patoa purkaa, se paikkaa sen uudestaan. Sen jälkeen tehtiin tietämättämyydestä johtunut virhe. Tuolloin yksi majavannahka oli arvoltaan 80 oravannahkaa ja vastasi rengin puolen vuoden palkkaa. On hienoa, että Evolla voi näin pienellä vaivalla päästä näkemään näin paljon asiantuntevan oppaan kanssa", mukana ollut Pirkko Holstila kiittelee. Majavaa ammutaan nykyisin lähinnä silloin, kun sen aikaansaamat tulvavahingot ovat haittana metsätaloudelle. "En olisi uskonut, että sen turkki on niin pehmeä. "Majavan syömä paju rikastuu hausterauhaseen salisyylihapoksi, joka oli entisajan aspiriinia." Majava palautettiin Suomen luontoon vasta 1930-luvulla ja Evolle 1936. Sitä voidaan ampua vapaasti metsästysaikana, mutta esimerkiksi Evolla metsästysoikeuden haltija eli Metsähallitus ei kuitenkaan myönnä lupia kuin vahinkoyksilöiden poistamiseen. "Toinen syy metsästysinnokkuuteen oli hauste, joka oli merkittävä lääkeaine", Rintanen kertoo. Norjasta tuodut parikymmentä yksilöä istutettiin eri puolille maata. Sisällä saattaa olla useita huoneita. Retkeläisille selviää, miksi euroopanmajava metsästettiin Suomesta sukupuuttoon 1860-luvulla. Rintasen ennustus siitä, ettei yhtään majavaa kohdattaisi, pitää tällä kertaa paikkansa. "Kanadanmajava on hieman kookkaampi ja ennen kaikkea aggressiivisempi
Maasto on loivasti kumpuilevaa ja pienten vesistöjen pirstomaa.
Markkinakeinosta vaellusreitiksi
Inarinpolku toimi vuosisatojen ajan tärkeimpänä kulkuväylänä Inarin Lapista Ruijaan markkinoille ja Jäämerelle kalaan. Sitä halkoo ainoana kulku-urana reilun sadan kilometrin mittainen Inarinpolku. Näitä tehtiin maastoa ja polun historiaa tuntevien Suomen ja Norjan saamelaisten johdolla. Juuri viimeistelty vaellusreitti kulkee Inarin Sevettijärveltä Norjan Karlebotniin tai päinvastoin. Korkeita
K
huippuja ei alueella ole, mutta avaria maisemia riittää. Teiden rakentamisen myötä vanha kulkukeino kävi tarpeettomaksi. retkellä
Lappi
teksti ja kuvat Tiina Riikonen
Suuntana Jäämeri Anarâspäälgis odottaa kulkijoitaan
.
SEVETTIJÄRVEN TAKANA 14 VAELTAJAA KAPUAA ULOS PIKKUBUSSISTA. Metsähallitus viitoitti Inarinpolun alkuosan jo vuonna 1994, ja Luontokeskus Siida aloitti reitillä opastetut vaellukset. Kulkemista vähensivät Norjan rajasulku vuonna 1852 ja myöhemmin markkinoiden siirtyminen muualle. Kerättyjen perimätietojen sekä maastosta löytyneiden kivimerkkien, vanhojen kammisijojen ja purnujen perusteella kulkureittejä on mahdollisesti ollut alkumatkasta useitakin. Näin saatiin talteen muistitietoa ja samalla tallattua polkua auki. Retkeilijöitä syrjäisellä alueella liikkuu vähän.
72
RETKI syyskuu 2010. Alku- ja loppuosallaan reitti kulkee tunturikoivikoissa, mutta pääosin seutu on lähes puutonta tunturiylänköä. Käytössä nimi on lyhentynyt Inarinpoluksi, ja norjaksi sitä kutsutaan nimellä Enare-sti ja pohjoissaameksi Anárasmáðe. Norjasta alkanut vaellusreittihanke venyi, ja kokonaisuudessaan Inarinpolku valmistui vasta heinäkuussa 2010.
Kaldoaivin ja Finnmarkin laajat erämaat ovat poroille tärkeää talvilaidunaluetta. Polku ehti jo hävitä, ja sen sijaintikin alkoi painua unholaan. Uusi väylä linjattiin kulkemaan SevettiPulmanki-reittiä ja sitten pohjois-koilliseen kohti Aittioaivia ja Norjan rajaa. ILMAN YHTEISTÄ KIELTÄ HE KAIKKI TIETÄVÄT JUTUN JUONEN. NORJAN PUOLELLA UUSIEN REITTIMERKKIEN MAALI ON TUSKIN EHTINYT KUIVUA, KUN JO LÄHDEMME SEURAAMAAN NIITÄ KOHTI JÄÄMERTA.
aldoaivin erämaa ja Norjan puolella Finnmarkin valtionmaat muodostavat yhdessä puolen miljoonan hehtaarin yhtenäisen, asumattoman ja tiettömän alueen. Inarinsaamelainen yhdistys ja Metsähallitus lähtivät mukaan uuden vaellusreitin kehittämiseen. Varanginvuonon rannalla sijaitseva Karlebotnin kylä oli 1600-luvulta lähtien lähes 200 vuotta pohjoisen Saamenmaan tärkeimpiä markkinapaikkoja. Vanha kulku-ura ehti olla käyttämättömänä lähes 150 vuotta, kunnes Varangin Saamelaismuseo ja Nessebyn kunta päättivät elvyttää kulttuurihistoriallisen kulkuväylän vuonna 1992. Reitin inarinsaamenkielinen nimi Anaráspáálgis on suomeksi Inarinsaamenpolku
Taival jatkuu illalla vielä Iisakkijärvelle. "Retkeilykansaa", toteamme: ei heillä näy olevan keittimiä edes rinoiden. gin reitistä ja jatkamme kohti Norjan rajaa. Juomataukojen lisäksi moninaiset tuntu10 km 0 Opukasjärvellä pysähdymme myöhäiselrikasvit antavat hyvän syyn pysähdellä usein, Kaamanen le lounastauolle. Passeja ei näillä rajoilla kysellä. Rousajärvellä reitit risteävät, Inarinpolku erkanee Pulmanvaltiossa kaikki on hyvin jopa sääsketkin ovat isompia. Inarinpolku
Inarinpolku
Karlebotn Nuorgam
Leidnonvárri
Perinteiset kivilatomukset sopivat tunturimaisemaan. Polku pienenee ja maiseTutkailemme juuri valmistuneita reittimerkintöjä. Rinkka painaa ja hikeä pukkaa sekä retkeilyreitti suomalaisilla että viidellä norjalaisella retNäätämö Huikkimajoki kikumppanillamme. ulkomailla. Tuskin olemme ehtineet pulossia. PohNorjalaista lähiruokaa dimme, että ennen vanhaan erämaan poikki ei kuljettu huvin vuokVähän ennen Norjan rajaa näkyy Isokivennokan huippu, entisaikosi: retkivarusteiden sijaan kannettiin raskaita taakkoja markkinoiljen kulkijoiden maamerkki, ja pian poroaidan jälkeen olemmekin jo le myytäväksi. Rikkaassa polkua. Liian lähelle pyrkiIisakkijärvi viä öttiäisiä hätistellään porukalla pois. Juttelu sujuu yhteispohjoismaisella sekakielellä, jota tarmukanaan. Kivisessä maastossa niitä on toisinaan vaikea huomata, kun polku ei ole vielä kunnolla tallaantunut.
Inarinpolku
Tsuomasjärvi
Ásllatnjoaski Ludnenjoaskejávri
Retkeilykansaa naapurista
Norj Rousajärvi Ryhmäämme hellii ensimmäisinä päivinä Suom a Sevettijärvi-Pulmanki i helle. Alunperin mat aukeavat puuttomaksi ylängöksi. vittaessa maustetaan englannilla ja jokusella sanalla saamea. Matkalla ylitämme riippuja leppoisalla tahdilla pääsemme Tuppilaasiltaa pitkin Näätämöjoen, ja Silisjoella pääsemme kiskomaan venevujärvelle yöleiriin vasta iltamyöhällä. dottaa rinkkoja harteiltamme, kun norjalaisten nuotiosta nousee jo Teltat pystytettyämme istumme iltaa leppoisasti nuotiotulilla tasavu. Pienet suojuotit ja purot laitsuunnitelmana oli ollut koko reitin merkitseminen oranssipäisin toltavat loikkimaan.
Tshaarajärvi
Reitti ehti olla käyttämättömänä lähes 150 vuotta.
RETKI syyskuu 2010
73. Sen sijaan ryhmämme Aurinko paistaa, kun tarvomme tunturikoivikossa mutkittelevaa norjalaiset kättelevät meidät tervetulleeksi pois EU:sta. Jokaisella purolla on juomatauko, eikä järven Opukasjärvi Saamenpolku rannassa ketään tarvitse erikseen yllyttää Sevettijärvi uimaan
Perinteisesti polkumerkkeinä ovat olleet näkyville paikoille tehdyt kiviladelmat, usein isot lohkareet, joiden päälle on aseteltu pienempiä kiviä. Leveällä ja tulvivalla Juggejohkalla taiteilemme yli vuolaaksi muuttuneesta virrasta. Lávkavarrin laella on Inarinpolun korkein kohta. Kohteenamme on hyväksi kalapaikaksi tiedetty Njoaskejávri. Normaalikesänä useimmista puroista pääsee yli kuivin kengin, mutta nyt Finnmarkissa on ollut jo kuukauden mittainen sadejakso. Teemme ratkaisun, että kaksi kulkijaa palaa takaisin Inariin ja loput jatkavat rivakammin eteenpäin. Jatkamme kuitenkin vielä taivalta, sillä telttapaikan saa valita vapaasti. 14-vuotias Jon Isak nostaa rautua Njoaskejávrista.
Ilman tuulensuojaa tauoilla tulee hetkessä kylmä. Sataa ja kylmä tuuli voimistuu, joten leirin purku ja rinkan pakkaaminen on tehtävä ripeästi. Kivisessä maastossa maalimerkki onkin tarpeellinen varmistus oikeasta suunnasta. Lämpötilakin on samassa ajassa laskenut yli 20 astetta, lähelle nollalukemia.
Matkatahti uusiksi
Lähdemme liikkeelle heti, kun myrsky alkaa näyttää asettumisen merkkejä. Juoksen kertomassa muille väliaikatietoja: sääennuste uhkaa vaarallisen kovaa myrskyä. Maasto muuttuu raskaammaksi, ja letka alkaa venyä entisestään. Myös suot ovat vetisiä, mikä aiheuttaa ylimääräistä kiertelyä ja rämpimistä.
74
RETKI syyskuu 2010. Huippu on vain reilut 300 metriä merenpinnasta, mutta silti sieltä näkee silmänkantamattomiin. Illalla pakkaamme taas reput ja yritämme uudelleen liikkeelle, mutta keli on vieläkin liian kova. Mustat pilvet väistyvät ja iltayön viisto aurinko suorastaan häikäisee. Reitti kulkee Suomessa Kaldoaivin erämaa-alueella ja Norjassa Finnmarkin valtionmailla. Näiden lisäksi reitille on tehty pienempiä kivipinoja, joihin on sopivin välein maalattu keltainen neliö. Àsllatnjoaskilla päädymmekin tekemään päiväleirin ja odottamaan kelin paranemista teltoissa kokkaillen. Muutaman vuoden takaisen hallamittarituhon seurauksena koivikot ovat siellä monin paikoin kuolleet pystyyn, joten puolilahoa koivua on tarjolla polttopuuksi. Yli puoli vuorokautta jatkuneen sateen jälkeen tulee kova ukonilma. Pystytämme vasta telttoja, kun norjalaiset jo kiskovat järvestä rautua ja taimenta. Reitin merkintä valmistui heinäkuussa 2010. "Retkikansaa", toteamme jälleen, kun vaihteluksi pussimuonille pääsemme mekin maistelemaan tuoretta lähiruokaa.
Ylä-Lapin Luontokeskus Siidan järjestämälle avajaisvaellukselle osallistui vaeltajia sekä Suomesta että Norjasta. Ylös tunturiin ei ole nyt mitään asiaa, joten reput voi taas purkaa. Suomen puolella autiotupia, siltoja ja venelossi, Norjan puolella kolme huollettua tulipaikkaa. Tällä tahdilla emme millään ehtisi viikossa Karlebotniin. Matkailupalvelut www.inarilapland.org www.nesseby.kommune.no Lisätietoja ja karttoja Maastokartat 1:50 000 Suomen puolella X 513 ja W524, Norjan puolella 2335 III ja 2334 IV Virkistyskartta SevettijärviNuorgam 1:100 000 Opastettuja retkiä www.yourarcticguide.info www.siida.fi Finnmarkseiendommen, www.fefo.no Kaldoavin erämaa-alue, www.luontoon.fi/kaldoavi
pin, mutta paliskunnat ja Norjan valtionmaita hallinnoiva saamelaisorganisaatio eivät hyväksyneet niitä avotunturiin. Kaatosateen ja raekuurojen nopea vaihtelu näyttää meille mallia karun tunturimaan sääoloista, ja pieni päivätauko venyy yli vuorokauden mittaiseksi odotteluksi. Ludnenjoaskilla törmäämme uudenkarheaan tulipaikkaan. Suunniteltuna lähtöaikana myrsky paukuttaa telttakankaita niin, ettei huuto kuulu edes viereiseen majoitteeseen. Yöllä puuskainen myrsky riepottaa telttoja. Huusseja, siltoja tai muita reittirakenteita ei Norjan puolelle ole tulossa, mutta polun varrelle on tehty kolme nuotiopaikkaa. Nyt on aikaa pitkille päiväunille. Huomasimme, että norjalaiset ovat todellista retkeilykansaa.
Inarinpolun varren vedet ovat kalaisia. retkellä
Lappi
TIETOREPPU
INARINPOLKU
noin
110 kilometrin mittainen vaellusreitti Sevettijärven ja Norjan Karlebotnin välillä. Vedet ovat korkealla, ja joudumme haeskelemaan ylityspaikkoja. Tuulen ujelluksessa ei voi jutella, mutta iloisista ilmeistä näkyy, että keliä vastaan taistelu on kaikesta huolimatta hauska kokemus. Tunturiin kiivetessämme kova vastatuuli pakottaa syvään etunojaan, ja pystyssä pysyminen vaatii leveää haara-askellusta. Sateenkaaret tekevät mustanpuhuvasta maisemasta
Helteisestä hyytäväksi
Lähtöpaahteessa ei sadevarusteisiin tullut satsattua, mutta nyt niitä tarvitaan. Säiden piteleminen tietää silti loppumatkasta suunniteltua pidempiä taipaleita ja edessä ovat pitkät nousut, joten nyt tarvitaan kuntoa. Polun ja merkkien seuraaminen vaatii tarkkaavaisuutta, joten yritämme kulkea yhtenä ryhmänä
Kunnolliset kartat ja hyvä suunnistustaito ovat reitillä ehdottomia. Puoliltaöin Geadjájávrin rannan upeat telttapaikat saavat meidät pysähtymään, vaikka pidemmälle oli aikomus. Kaldoaivin ja Finnmarkin maastossa on kulkijoille tilaa ja omaa rauhaa. Inarinpolkun Norjan osuutta ei vielä ole kartoissa ja alueen runsaat vesistöt tuovat kulkemiseen omat haasteensa, sillä reitiltä eksyessään voi joutua kiertämään montakin järveä. Karlebotnin päähän meille on tulossa kyyti, joten viimeinen päivätaival marssitaan vauhdilla. Paluumatkalla Nuorgamin ja Utsjoen välisellä maisematiellä ohitamme Teno-maratonin juoksijoita. Sen sijaan Nessebyn kunta tarjoaa meille avajaisvaelluksen päätteeksi saunan ja päivällisen. Puuton tunturiylänkö on karu ja suojaton ympäristö, ja lähimmälle maantiellekin on matkaa jopa useita kymmeniä kilometrejä. Alue tulee pysymään vaativana kohteena.
uskomattoman kauniin. Erinomaisten kalapaikkojensa ansiosta se vetää varmasti puoleensa myös kalastavia retkeilijöitä.
RETKI syyskuu 2010
75. Nyt ei Karlebotnissa ole markkinoita, joten emme mene vaihtamaan poronlihoja turskaksi, jauhoksi ja suolaksi. Perille Karlebotniin saavumme Jäämeren kimmeltäessä lähes tyynenä. Matkaa jatketaan kohti yötä, mutta pimeä ei uhkaa, sillä aurinko laskee täällä ensimmäisen kerran vasta ensi viikolla. Viikon mittaisella vaelluksella tapasimme vain kolme muuta ihmistä. "Helppoahan tuo nyt on: eihän noilla ole edes rinkkoja!"
Kokeneille vaeltajille
Kahden maan yhteinen Inarinpolku on upea lisä Lapin erämaiden vaellusreitteihin. Inarinpolku sopiikin parhaiten kokeneille ja erätaitoisille kulkijoille. Vaikka se on merkitty koko matkaltaan, alue tulee edelleen pysymään vaativana kohteena
Ann-Mari Andersson Kalixin kaupungin ympäristöosastosta kertoo, että he ovat tietoisia pitkoksia kaipaavista suo-osuuksista ja muista puutteista. Se kuuluu vanhaan metsästäjän taukotupaan, joka on tosin niin pieni, ettei siinä mahdu edes yksi nukkumaan. Heti alkajaisiksi huomaan, että kävelysauvani on rikki. Pidämme tauon auringon
76
RETKI syyskuu 2010. Se kulkee muinaista jääjokikerrostumaa seuraten Ruotsin Överkalixista kaakkoon Perämeren rantaan Bredvikeniin. Talvisin ajoteitä pitkin kulkee moottorikelkkauria, ja alueella voi liikkua hiihtäen.
Muinaisten metsästäjien S
Kehitettävää riittää
Polku on merkitty puihin sinikeltaisilla raidoilla.
Ruotsin turistiyhdistys STF-Kalix teki 1994 aloitteen reitin uudistamiseksi. Sateiden jäljiltä osuus on upottavan märkä ja ensinäkemältä vaikea. Reitti on aloittelijalle varsin vaativa ja merkitty sinikeltaisilla maalirenkailla puihin sekä pylväisiin. NÄMÄ OLIVAT HINTANA UPEISTA MAISEMISTA JA TÄYDELLISESTÄ LUONNONRAUHASTA.
kridfinnarleden on vanha pyynti-, kauppa- ja poromiesten väylä. Kesällä 2007 käyttöön vihitty reitti on pituudeltaan 82 kilometriä. Toiveena olisi tulevaisuudessa jatkaa reittiä aina Jällivaaraan asti." Överkalixiin pääsee Torniosta bussilla. NYT SE TARJOSI VETISIÄ SUON YLITYKSIÄ ILMAN PITKOSPUITA. Sinikeltaisten raitojen viitoittama ura nousee aluksi jyrkästi kivikkoista vaaran kuvetta, josta on upeat näköalat Räktjärv-nimiselle järvelle. Hyppimällä mättäältä toiselle selviämme suon yli uimatta.
Ilta hämärtyy ja olemme epätietoisia polun jatkosta. Palatessani näen männikössä palan peltikattoa. Laitamme sinne tulet ja haemme otsalamppujen valossa vettä korpiojasta.
Erämaassa postiauton kyytiin
Pitkospuut johtavat vetisen karpalosuon yli Flakaträsketille, jonka rannassa on pieni vaja ja vene. retkellä
pohjola
teksti ja kuvat Pentti Korpela
SKRIDFINNARLEDEN-REITTI ON LUULTAVASTI MERKITTY MAASTOON KUIVANA KESÄNÄ. Vetisten suonsilmien päällä kelluu turvelauttoja, jotka kantavat kulkijaa. Matkalla ohitetaan useita erämaisia järviä ja kalliohuippuisia vaaroja sekä historiallisia jäänteitä. "Työtä tehdään pikkuhiljaa reitin täydentämiseksi, mutta valtaosa urakasta on vapaaehtoista, joten se vie aikaa. Polusta on olemassa selkeä kartta, joka löytyy myös internetistä. Lähistöllä oleva metsästysmaja tarjoaa kuitenkin mainion yösijan. Täältä laskeudumme korpimetsään, ja edessä on ensimmäinen suon ylitys ilman pitkoksia. On shortsikeli, mutta mustikat ja puolukat ovat jo parhaimmillaan. Lähden yksin noin kilometrin verran eteenpäin, enkä löydä karttaan merkittyä autiotupaa. Jäämme pois Kalix-joen ylityksen jälkeen vähän ennen taajamaa. Talon isäntä korjaa sauvan kellaripajassaan.
Edessä on yhdeksän kilometriä järvenrantatietä Knöseniin, missä on Skridfinnarleden-reitin virallinen aloituspiste. Apu tulee viereisestä talosta, jossa saan taas osoituksen ruotsalaisesta ystävällisyydestä. Kallion huipulla on laavu. Jotoksen varrella on laavuja ja autiotupia sekä sauna. Välillä polku kulkee kosteassa lehtometsässä ja kuivilla mäntykankailla mutta myös pitkiä osuuksia vanhoilla sorateillä
jalanjäljillä
Reitin alkupäässä avautuvat upeat näköalat Räktjärvenille.
Skridfinnarleden
E10 metsästysmaja 0 5 km Knösen
Sockenberget
Klovatjärnen
Morjärv
Bodberget viikinkihauta
Skridfinnarleden
Skridfinnarleden 82 km
Ruotsi
Hällforsen
Långträsket
Sangis Kalix
E4
Bredviken
Bredviken
RETKI syyskuu 2010
77
Kaverini her-
78
RETKI syyskuu 2010. Tamppaamme matot ja lakaisemme lattiat. Siististä kämpästä puuttuvat laverit, joten levitämme makuualustamme lattialle. Aamu-uinnin ja puuron jälkeen jatkamme etelään kuivassa ja avarassa kangasmetsässä välillä marjoja syöden. Autiomökki on parin pesällisen jälkeen trooppisen lämmin. retkellä
pohjola
TIETOREPPU
SKRIDFINNARLEDEN
vanha
Herkkuja matkan varrelta
kulkukeino Ruotsin Överkalixista kaakkoon Perämeren Bredvikenille 82 kilometrin reitillä on 11 taukopaikkaa, laavuja, tupia, wc:t sekä sauna. Palaamme aiemmalle laavulle, jonka sisään pystytämme pienet telttamme. Aamu-uinti järvessä panee liikkeisiin vauhtia, ja jatkamme märkään metsään. Rinteessä kasvavat mustikat ovat pensasmarjan kokoisia mutta näitä parempiaromisia. Vedenottopaikka on ojassa. Muotoilen ne entiseen kuosiinsa. Bodträsketin pohjoispäässä ylitämme Storträskälvenin puusiltaa myöten. Huipulta näkyy aina lähtöpisteeseen asti ja Bodträskin pikkukylälle kahden järven kannaksella. Vieraskirjasta luemme, että hollantilaiset pyöräilijät ovat yöpyneet täällä matkallaan Nordkappiin. Vartti väärään suuntaan kuljettuamme huomaamme virheemme ja palaamme sillalle. Paikka on pieni paratiisi piilossa maailman pahuudelta. Yöllä ulkona vallitsee täydellinen hiljaisuus. Autiotupa on soratien suoran lopussa, Långträsketin pohjoispäässä päätien varressa. Läheisellä veteen viettävällä rantaniityllä on maatalo lampaineen. Laitamme kunnon loimutulet ja teemme ruokaa pimeyden keskellä. Tuolloin muinainen merenranta lainehti täällä 16 kilometriä nykyiseltä rannikolta. Kaverini ehdottaa liftaamista, ja saammekin kyydin. Ylitämme joen kävelysiltaa myöten.
Porolauma kuin kiskoilla
Karpalot kypsyvät syyskuun puolivälissä.
Herkkutatit toivat makua pussikeittoihin.
tiepysäkki. Keltainen postiauto ajaa yllättäen ohitsemme. Yö on rauhallinen ja äänetön lukuun ottamatta kaverini kuorsausta. Kiipeän jyrkkää kallioseinämää vaaran laelle 147 metrin korkeuteen. Kylmä vesi kirpaisee nuorentavasti ja panee veren kiertämään. Sen takana on pieni Klovatjärnen ja autiotupa. Yksin vaeltaessani ei olisi tullut mieleenikään liftata, mutta noviisi matkakumppanini onkin vapaa jäykistä periaatteista ja virkkaa: "det var kul!" Jäämme pois Vitvattnetin kylässä, missä ei ole juuri muuta kuin kauppa ja rauta-
Puolukoita riitti syötäväksi pitkin matkaa.
sen. Kaverini tottuu pian kävelyyn ilman sauvoja.
Pieni paratiisi
Istumme kelon rungolle ja laitamme keittimet kohisemaan. Lammen ranta on hetteikköä, joten vedenhaku vie aikaa. Teemme kuumakallet makuupusseihin ja pääsemme unten maille. Jatkamme Sangisjoelle Hällforsin partaalle, missä on kaikille avoin, siisti sauna komealla paikalla. Palaamme takaisin ja otamme kompassisuunnan kohti lähintä tietä. Aamulla varusteiden pinnassa on kuuraa merkkinä hallayöstä. Vedenottopaikka on liian kaukana aamupesua varten, joten kierin märässä heinikossa ja valelen itseni pullovedellä. Se käy kääntymässä tien päässä. Metsäpolulta tulemme soratien alkuun, joka johtaa laavulle. Polkumerkit ovat kuluneet ja vaikeasti havaittavat, ja ura muuttuu umpeenkasvaneeksi. Mies kertoo muuttaneensa Suomesta Kalixiin vuonna -67. Pian polku uppoaa mättäille metsän keskellä. Pomppiva postiautokyyti tuo vaihtelua tasaiseen taivallukseen. Innoissaan tästä hän unohtaa sauvat tien laitaan. Laavu on vastapäätä korkealla jokitörmällä kosken yläpuolelle. Kuljemme illan hämärtyessä etsien turhaan toista laavua Sockenträsketin rannalla. Kierrämme kalliolakisen vaaran, jolla on sama nimi kuin järvellä. Asetumme tavaratilaan lattialle pienen kirjenipun viereen. Vaelluskenkien pohjat pullistuvat yllättäen kuumuudessa. Kaverini luulee ohi juoksevaa porolaumaa ensin junaksi. Kuski puhuu yllättäen Suomea. Herkkutatit kruunaavat pussikeiton. Överkalixiin pääsee bussilla: Länstrafiken Norrbotten, www.ltnbd.se kartan saa Kalixin sivuilta, www.kalix.se
peilautuessa veteen ja jatkamme tarpomalla järven reunan upottavalla suolla. Tuvassa on seiniltä laskettavat makuulaverit ja ikkunalaudalla kynttilöitä, joilla loihdimme tunnelmavalaistuk-
Risteyksestä jatkamme oikealle etelään, kun olisi pitänyt mennä vasemmalle koilliseen. Mäntyyn on maalattu viimeinen merkki, jonka jälkeen merkit loppuvat tyystin, polku katoaa ja edessä on suo. Kierrämme järven itäpuolelta, missä on muutama maatalo kauniisti rantatörmällä. Kalixin kunnan korkeimman vaaran, Sockenbergetin juurella polku katoaa edessämme hetteikköön, joten palaamme soratielle. Vain jokin jyrsijä rapistelee seinien takana. Järven eteläpäässä on vanha asuintila, GammelFlaka, missä on metsän keskellä kolme rakennusta, kaivo ja eläinhaka. Käyn katsomassa Ruotsin pohjoisinta viikinkihautaa, joka on peräisin vuodelta 800. Hauta on pyöreä, kakkumainen kiviasetelma, jonka keskellä on kuoppa. Poimimme herkkutatteja poroerotuskarsinan luona
Kohtaamme soratien, joka on yllätykseksemme reittimerkitty. Hiihtäjien tie
kridfinn-sana tunnetaan jo antiikin kirjallisissa lähteissä muodossa skrithifinn. Lopulta löydämme soratien pään. Alkuperäisen kannan hävittyä laji palautettiin Norjasta 1920-luvulla. Merkitsen oikean haarauman kivikasalla. Edessä on taas kerran märkä suo. Skridfinnarleden kulkee suoraan Kalixin ja Liehittäjän poronhoitoalueen läpi. Suomessa hinta olisi epäilemättä peritty.
Kotomaan puolella taksikuski kertoo teltan lämmityskonstistaan: Ota tyhjä, suuri kurkkupurkki, täytä se hiekalla ja kuumenna nuotiossa. Sangisjoessa ui haukien ja ahvenien lisäksi harreja, joiden harvalukuisuuden vuoksi suositellaan pyydetyn saaliin vapauttamista. Itäisessä Norrbottenissa saamelaisten, ruotsalaisten ja suomalaisten kulttuurit ovat kohdanneet. Skridfinnarleden on ensikertalaiselle rankka kokemus, ja se testaa kärsivällisyyttä. Pidämme rauhoittumis- ja elpymistauon kasvattaen energiaa mustikoilla. Kävelemme korpimetsätietä, kunnes Sangisin kylän ensimmäinen talo tulee näkyviin. Jätämme rinkkamme ja lähdemme tarkistamaan, kummalta tieltä löytyy opaste. Toisen korpijärven, Lillträsketin rannassa on vanha laho vene ja soma hiekkaranta. Majavanmetsästyskin on sallittua. Tiheästä männiköstä palaamme polulle. Metsäsaamelaiset ovat kauan käyttäneet seutua hyväkseen talvilaitumena. Bussipysäkki on alikulun vieressä, jossa kanariisipata valmistuu nurmikolla ennen kotimatkaa. Skridfinnarledenillä kulkija saa vapaasti kalastaa maalta käsin muualla paitsi Sangisjoessa Hällforsin rajoitusalueella. Kun sen asettaa telttaan, lämpöä kuulemma piisaa niin paljon, ettei makuupussiakaan tarvitse.
RETKI syyskuu 2010
79. Onneksi paikalle ilmaantuu kaksikielinen pariskunta. Alkujaan se tarkoitti hiihtäviä saamelaisia, mutta sen merkitys laajentui myöhemmin käsittämään suomalaiset ja muut suksilla liikkuvat pohjoismaalaiset. Nykyään majavia esiintyy monin paikoin Sangisjoen varrella.
S
Flakaträsketin rannalla kelpasi kokata.
Skridfinnarleden on ensikertalaiselle rankka kokemus.
mostuu epätasaisessa maastossa tarpomiseen ja heittää rinkkansa selästään. Vähäisiä saamelaiskyliä ja monia poroaitauksia on edelleen reitin varrella. Emme tiedä, että
Viimeinen ateria bussipysäkillä
Kåtaträsket jää taakse, ja tulemme varjoisaan kuusimetsään, missä on suuria kivivalleja. Tuplakerrosbussi on puoli tuntia myöhässä. Ylitämme kiviä, kallioita ja hakkuujätöksiä. Humaani kuski auttaa rinkkojen nostamisessa eikä ota maksua lainkaan hyvitykseksi myöhästymisestä. Tämä näkyy monissa alueen nimissä. Emme jatka merenlahdelle vaan seuraamme E4-tietä ja ylitämme Sangisjoen
Klovatjärnen-järven autiotupa on piilossa maailmalta.
pysäkillä on nappi, jota täytyy painaa bussin pysäyttämiseksi. Merkitty reitti ylittää sen, mutta joudumme kiertämään jängän. Sangijärven eli Storträsketin rannassa on jättimäisiä mustikoita. toistamiseen. Jatkamme sitä pitkin etelään, ja seuraavassa risteyksessä merkit puuttuvat jälleen kerran
Ribeira da Janela saa alkunsa läheltä Paul da Serran tasankoa 1 420 metrin korkeudelta. Alueella kulkee neljä levadaa eri korkeuksilla. Ympärillämme kohoaa tiheä eukalyptusmetsä, ja erotamme tien vain pätkän kerrallaan sitä mukaa kun etenemme. Kilometrin korkeudella jätämme tien ja siirrymme kärrypolulle rotkon reunalle. Valotolpat loppuvat 600 metrissä, missä ylitämme Levada Novan. Kävimme noin 30 kilometrin reitin kartalla etukäteen läpi ja päätimme lähteä aikaisin matkaan. Nimensä virta on saanut rantakalliosta, jossa on ikkunaa muistuttava reikä. Kanavan rakentaminen oli vaarallinen urakka, ja siihen kului miltei neljä vuotta aikaa.
Aavemainen tunneli
Heräämme aamuneljältä. Rotko on yläpäästään paikoin umpeen kasvanutta tiheikköä, jota reunustaa korkeat kallioseinämät ja jyrkät rinteet. Syvä, erämainen jokilaakso tarjoaa uskomattoman vaikuttavat ja vaihtelevat maisemat. Tulemme ulos Rabaçalin puolella. Joki virtaa vuolaina koskina Rabaçalin putousten ja kastelukanavien alueelta luoteisrannikolle. Rannikolla äkkijyrkät kalliot putoavat suoraan Atlantin vaahtoaviin kuohuihin. Heikko valonkajastus taivaanrannassa vaihtuu aa-
RETKI syyskuu 2010. Sen läpi kulkeminen on yksi jännittävimmistä retkistä mitä saarella voi tehdä. Sen jälkeen on sysipimeää. Tunneli on märkä ja vetoisan viileä. Ilma on tyyni ja lämmin. Kulku-ura tuo meidät vanhan, kilometrin pituisen ratsu- ja vesitunnelin suulle. Olemme menossa ylös kohti Rabaçalin tunnelia. Onkalossa kaikuu kolkosti: Levada vieressämme johtaa 25 lähteelle. Varomme astumasta lehmän läjiin ja sytytämme otsalamput. retkellä
euromatka
teksti ja kuvat Pentti Korpela
Ikkunajoki virtaa koskina ja putouksina
HALUSIMME SELVITTÄÄ, ONKO MADEIRAN YHDEN PISIMMÄN JOKILAAKSON, RIBEIRA DA JANELAN, LÄPI ENÄÄ MAHDOLLISTA KULKEA VANHAA, KARTTAAN MERKITTYÄ POLKUA, VAI ONKO REITTI PEITTYNYT MAANVYÖRYMIIN JA KASVILLISUUTEEN.
T
80
uliperäisen saaren rehevä luonto kätkee erilaisia maisemia: rosoisia vuorenhuippuja, sumuisia rotkoja vesiputouksineen, vihreitä laaksoja porraspeltoineen ja tasankoja kanervapuineen. Nousemme vanhaa kylätietä. Lattialla on lammikoita. Majoituimme saaren lounaisosaan, pieneen maalaiskylään nimeltään Estrela de Calheta. Loppupään reunalle on vuonna 1965 valmistunut 15 kilometriä pitkä akvedukti, levada, joka kulkee kahdentoista tunne-
lin läpi
Jätämme lähteiden kastelukanavan ja laskeudumme 150 korkeusmetriä kävelysillalle. Ohitamme kalliojyrkänteitä kohdistaen askeleemme kiven rosoihin kapeilla hyllyillä. Kiipeämme jyrkkää, pehmeää rinnettä kengät savessa, mutta joudumme palaamaan: edessä on putous. Vettä on paikoin pari metriä. Vartalo pysyy 45 asteen kulmassa, joten onneksi jalat jarruttavat. Ylitämme uoman hyppimällä kiveltä toiselle. Nousemme uomasta korkealle jyrkkään penkereeseen läpi pöheikköjen ja puiden oksia väistellen vain huomataksemme, että taas on pakko palata takaisin.
Vaaroja edessä Banaanisirpit viuhuvat
Laskeudumme hyvin jyrkkää vuohipolkua Ribeira da Janela -joen rantakallioille. Vatukan sitkeän vahvat, piikkiset varret ovat kuin piikkilankaesteitä, joista saa helposti haavoja ihoonsa. Joka vuosi joku varomaton vaeltaja kuolee Madeiralla. Jatkamme Rocha Vermelhan, Punaisen Kallion levadaa kanavan huoltajien yksinäiselle mökille. Otamme maalaiskylästä hankkimamme banaanisirpit esiin ja alamme karsia ruovikkoa. Vantterat, lonkerojuuriset haisuviherpuut ovat kuin peikkometsästä. Yhtäkkiä kaverini jalat pettävät. Korkeille paikoille immuuni kaverini joutuu nöyrtymään ja palaamaan takaisin. Hän selviää uhkaavasta tilanteesta säikähdyksellä vain sauvan kädensija irtoaa.
RETKI syyskuu 2010
81. Näkymä Janelan kanjoniin on henkeäsalpaava.
Näemme pian, miksi merkkaaja ei ole jatkanut työtään. Hän sentään vaistoaa hengenvaaran. Joudumme nousemaan vuohen mentävälle kapealle hyllylle miltei pystysuorassa rinteessä. Nielaisen, kun katson edessäni aukeavaa pudotusta. Erotamme tien vain pätkän kerrallaan.
Madeira
0 500 km Ranska Porto Moniz
Atlantti
Ribeira da Janela
Atlantti
Portugali Espanja tunneleita EN101
Välimeri
Madeira
(Portugali) Marokko
Fonte do Bispo
vaellusreitti Kanariansaaret (Espanja) Mauritania Algeria EN110 Mali EN101
Rib e i ra da Ja n ela
25 lähdettä
Ribeira da Janela
Madeira
0 10 km
Rabaçalin tunneli 2 km 0 Estrela da Calheta
Levada da Rocha Vermelha, Punaisen Kallion kanava, virtaa vuolaana Rabacalin sokkeloissa.
muhämäräksi. Löydämme selkeän uran uudestaan, mutta jo seuraavassa hetkessä se katoaa täydellisesti. Polku on peittynyt maanvyörymiin, lehtiin, kaatuneisiin puihin ja kasvillisuuteen. Edessä on seuraava koski. Joki virtaa yhtenäisenä koskena, jota pilkkovat suvannot ja putoukset. Mies kaatuu selälleen ja luisuu jyrkkää rinnettä alaspäin. Puukanervat ovat esteenä ja niitä on kaikkialla. Noin kilometrin käveltyämme polkumerkit loppuvat. Edessämme on läpipääsemätön karhunvatukkapöheikkö. Syksyisin niihin kypsyy viininpunaisia, syötäviä marjoja. Polku jatkuu merkittynä mutta paikoin umpeen kasvaneena. Jatkamme joen kivikossa, jossa on mukavampaa ja turvallisempaa kävellä. Se on pakko kiertää, mutta suvannon yli voisi uida
Aina vuoteen 1980 näiden levadapolkujen olemassaolon tiesi vain pieni joukko säännöllisiä saarella kävijöitä. Madeiran etelärannikon tulvissa hel Pisin vesikanaali on mikuussa vesi repi mukaansa kokonaisia Levada dos Tornos (106 km). Levadat loivat pääsyn rinteille, jotka voitiin porrastaa ja muuttaa tuottaviksi pelloiksi. Myös uudemmat levadat ovat vaatineet uhrinsa. ta noin 200 metriä. Edessä oleva vesiputous pakottaa jälleen kerran nousemaan jyrkkään rinnepöheikköön ja puskemaan siitä läpi. Toisinaan taas polun reunalla voi olla syvä rotko, joka saa vatsassa perhoset lentämään. Karhunvatukan ja vaeltajan välinen taistelu ei lopu koskaan. kaan voisi kutsua. Ne rakennettiin pelkästään käytännön syistä, mutta tarjoavat ainutlaatuisen kävelyreitistön. retkellä
euromatka
Joudumme tarttumaan sirppeihimme uudestaan. Uusimmat levadat rakennetaan raudoitetusta betonista, ja vanhoja korjataan vähän väliä. Kohtaamme ikivanhan vuohiaidan: viimeinkin merkki sivistyksestä. Hoitaja tarkkailee hänelle annettua osuutta kanaalista ja toteuttaa alituisia korjauksia. Pahimmat tulvat miesmuistiin aiheuttivat helmikuussa 2010 paljon maanvyörymiä ja sortumia.
82
RETKI syyskuu 2010. Alle 60 kilometriä pitkällä ja 20 kilometriä Rotkon seinät kohoavat joen pohjalleveällä saarella asuu 280 000 ihmistä. GSM-katveessa ei apuaRibeira da Janela- joen yläpäässä on komeita vesiputouksia. Mielessä käy jo mahdollinen yöpyminen taivasalla. taloja ja 50 ihmistä kuoli. Tulviessaan Jylhä, tuliperäinen saari on ilmastoltaan uoma on tappava ränni, joka vie mukasubtrooppinen. Useimmiten levadapolkuja reunustavat akaasiat ja kanervapuut. Madeiran ensimmäiset levadat teetettiin orjatyönä 1400-luvulla. Aiemmin kivenhakkaajat laskettiin roikkumaan pajukoreissa jyrkimpien kallioseinämien sivulle. Alapuolellamme on noin 20 metrin pudotus On vaikea uskoa, että Madeira on suosittu turistikohde, sillä kanjoni joen uoman kivikkoon. Vesikanavien huolto on tärkeä ammatti, joka on uskottu levadeirolle. Niiden vieressä on turvallista patikoida ilman korkean paikan kammoa. Jyrkimmille levadoille lisätään suojakaiteita pikkuhiljaa, joten huimaukselle alttiit kävelijät saavat lisää reittivaihtoehtoja. John ja Pat Underwoodin julkaiseman pioneeri-patikointikirjan The Landscapes of Madeira seurauksena niistä on tullut tärkeä turistikohde, jonka arvon saaren viranomaisetkin ovat ymmärtäneet.
Viimeksi marraskuussa 2009 työntekijä kuoli maanvyöryssä Levada do Furadolla. joen reuna syöpynyt pahasti. Lievä pelko pimeään rotkoon jäämisestä hiipii mieleen, kun eteneminen sujuu huolestuttavan hitaasti. naan paksuimmatkin rungot saati ihmi Korkein huippu on Pico Ruivo (1 861 m). Maanvyörymät keskeyttävät usein veden virtaamisen ja voivat vahingoittaa kanaalia niin, että arvokas vesi valuu hukkaan. Jokirotko on kuin viidakko, ja siellä on Lauon neitseellisen kaunis.
TIETOREPPU
MADEIRA
Levadat vaativat kunnossapitoa
M
adeiran kastelukanavat eli levadat kuljettavat vettä saaren sateiselta pohjoispuolelta kuivemmalle eteläpuolelle. Polut, jotka kulkevat jokaisen levadan reunalla, tehtiin alun perin kanaalien huoltoa varten. risilva-laakerimetsää aidoimmillaan sekä haisuviherpuita, madeiKuin apinat viidakossa rankletroja ja mahonkeja. Kulku ei kuitenkaan helpotu. Kuukauden sademäärä satoi yhdessä päivässä. Ne seuraavat kävelijää paikoin kilometrien pituisena kukkapenkkinä. Aluksi ne olivat karkeita puisia tai maahan kaivettuja kasteluvakoja. Suuria puita on läh Vuosittain saarella käy yli miljoona tenyt irti juurineen veden mukana ja matkailijaa. Lisää viehättävyyttä tuovat polkujen vierille istutetut koristekasvit, kuten sinisarjat ja hortensiat. Työ oli vaarallista ja selkää rasittavaa, ja moni menetti siinä henkensä. Malli kastelukanaviin tuli arabeilta, jotka olivat rakentaneet niitä Andalusiaan ja Etelä-Portugalin Algarveen. Pian valetut ja kivestä tehdyt kastelukanavat korvasivat puiset rakenteet. Kanavan reunalta saattaa olla jopa 200 metrin pudotus alas rotkon pohjalle. mutta enää ei kannata kääntyä takaisin. Ne ovat säilyneet vain Atlantin eristyneillä saarilla. set. Laurisilva on jäänne Euroopan metsistä Roikumme paksujen kanervapuiden oksista ja hilaamme itseämme ennen jääkautta. Jatko Ympärivuotinen vaelluskohde sijaitsee arveluttaa ja usko alkaa olla koetuksella, 900 kilometriä Portugalista lounaaseen. Joka vuosi joku varomaton tai uhkarohkea kävelijä menettää henkensä levadoilla. Hyppäämme virran toiselle puolelle. Levadat kulkevat läpi tiheiden puustojen ja tukkeutuvat helposti pudonneista lehdistä ja oksista. eteenpäin kuin apinat
Pian edestä alkaa kuulua räiskyvän veden ääntä. Saniaiset ovat peittäneet kallioseinämän. Keskellä kulkee noin vaaksan levyinen betonimuuri, jonka päällä kulkeminen vaatii tasapainottelua. Mutta tämä on vasta esipesu. Yllättäen kohtaamme nuoren parin rinkkoineen. Lähdemme seuraamaan 450 metrin korkeudessa kulkevaa kanavaa ja pian menemme ensimmäiseen tunneliin. Rannassa on Madeiran ainoa leirintäalue, jossa talvisin on rauhallista mutta kesäisin vilkasta. Heillä on telttaleiri lähistöllä. Tämä on saaren parhaiten hoidettu levadaosuus. Siellä valuu pisaroita monin paikoin, ja kävelypolku on veden vallassa puolet reitin pituudesta. Kylän viiniköynnökset on suojattu meren suolaisilta ja ankarilta tuulilta kuivista kanervapuista tehdyillä aitauksilla. Jokisuulla merellä näkyy erikoinen kalliopatsas, joka tietystä kulmasta katsoen näyttää afrikkalaisen naisen päältä. Kolmessa lyhyessä tunnelissa on kuivaa. Ohitamme levadan hoitajien varaston, joka on louhittu kallioseinämään. Seinien halkeamista
RETKI syyskuu 2010
83. Saamme kuulla, että vielä on tunnin matka jäljellä Janelajoen kastelukanavan alkuun. Joenuoma painuu yhä alemmas rotkon uumeniin ja levada jää ylemmäs. Viljeltyjä terassirinteitä alkaa ilmaantua näkyviin, samoin piknikpöytiä. Tunneleissa joutuu joskus Hyppään liukkaalle kivelle ja kyykistymään, jollei halua kahlata viileässä vedessä. Tämä on yksi upeimpia paikkoja saarella, vaikka koko taival on ollut mykistävää luonnon kauneutta tulvillaan.
Perillä turvassa
Laakson pohja on jo noin 300 metriä alempana, ja sen koko on vaikuttava. Seuraavassa 200 metrin osuudessa on mutaa, joten nousemme taas välimuurin päälle. Onneksi kipukohtaus menee ohi. Kasvillisuus on rehevämpää kuin saaren muissa osissa. Jatkamme bussilla takaisin lähtöpaikkaamme, kohti seuraavaa seikkailua Madeiralla.
Kylmä suihku niskaan
Toisen tunnelin sysimusta aukko johtaa 1,2 kilometriä pitkään pilkkopimeään, märkään, kolkkoon ja ahtaaseen väylään. Kyynärpääni iskeytyy kiveen, ja se käy kipeästi hermoon. Madeiran keskusvuoristo on komea näky sahalaitaisine huippuineen.
syöksyen purkautuva vesi kastelee kulkijan varmasti. Levada päättyy isoon vesialtaaseen tai paremminkin järveen. Sauva menee poikki. Niillä viljellään perunaa, bataattia, papuja, kaalia ja maissia. Siitä vesi valuu vihreää rautaputkea noin 400 metriä alempana olevaan sähkövoimalaan. Paikalla on vanhojen vinssimoottorien jäänteitä.
Korkeusmittarin lukema laskee hitaasti. Auringonpilkistysten lomasta alkaa sataa. Pidämme evästauon. Alkuillasta saavutamme Lamaceirosin baarin. Kun se on ohitettu, on jäljellä vielä kaksi samanlaista. Kuilun perällä upea vesiputous syöksyy rotkoon, jonne putoaminen on estetty puukaiteilla. Levada kätkeytyy täydellisesti puuston sisään rotkon seinämillä. Onneksi lähellä on levadan lähde, jonne onnistun kompuroimaan. Atlantti on täällä väkevä. Kahdeksas tunneli on sysipimeä, koska se tekee mutkan puolessa välissä. kaadun veteen. Kättä särkee ja olo tuntuu heikolta. Laskeudumme taksilla Porto Monizin eristyneeseen merenrantakylään, missä hurjat vaahtopäät pieksevät mustia laavakallioita. Heillä ei ole aavistustakaan siitä, kuinka vaikeaa meillä oli päästä tänne asti. Ohitamme kyltin: Origem Levada 3 km, Lamaceiros 12 km. Katosta valuu suihku, ja sen läpi on mentävä. Ribeira da Janelan 750 asukkaan kylä levittäytyy kirkon ympärille vastapäisellä rinteellä, joka on täynnä porraspeltoja. Polku levenee, ja sitä ympäröi mahtavat eukalyptukset. Hyvin jyrkkä polku laskeutuu tänne ylhäältä 1 250 metrin korkeudesta Fonte do Bispolta.
Yhtäkkiä kaverini jalat pettävät.
Kohtaamme saksalaisia sunnuntaikävelijöitä
Varsinaisia taisteluja täällä ei kuitenkaan koskaan käyty.
nnen polkupatikkaa voi tutustua pysäköintialueen vieressä olevaan uittopirttiin ja katsastaa sen museokalustosuojaan esille laitetut vanhat metsätyökalut. Nuotion ympärillä istuu neljä nuorta, jotka ovat lähteneet juhlistamaan keskikesän juhlaa ikimetsään. Tuvassa voi syödä eväitä mutta yöpyä vain poikkeustapauksessa.
Auttijoki jyrkkine kallioseinämineen on vaikuttava näky ja monien eläin- ja kasvilajien elinympäristö. Sen monipuoliseen linnustoon kuuluva koskikara on mielenkiintoinen tapaus. Harvinaisen vuo-
Jussia juhlimassa
Tiheän ikimetsän uumenista saavutaan Auttikönkään toiselle tulentekopaikalle, joka sijaitsee luontopolun puolivälissä riippusillan läheisyydessä. Todellisen elämyksen kokee kiertämällä koko 3,5 kilometriä pitkän luontopolun.
E
84
rivästäräkin on havaittu pesivän Auttijoen kallioisilla rannoilla. Reitin varteen on sijoitettu opastetauluja, jotka kertovat alueen luonnosta ja historiasta.
Auttiköngäs
Auttijoki riippusilta Auttikönkään luontopolku 3,5 km Uittopirtti uittopato Auttiköngäs
Auttikönkään
jylhissä maisemissa
teksti ja kuvat Mervi Saukko
Auttiköngäs
Könkäänvaara
Rovaniemi 80 km 81 0 500 m Posio 55 km
Hätäisin Auttikönkään matkaaja piipahtaa valokuvaamassa komean 16 metriä korkean vesiputouksen ja nauttii eväänsä pysäköintialueen vieressä tulentekopaikalla. Suomessa vähälukuisena pesivä lintu talvehtii kosken partaalla ja sukeltaa pakkasesta piittaamatta joen pohjaan etsimään syötävää. Jatkosodan aikana näissä maisemissa majaili saksalaisia, jotka rakennuttivat sotavangeillaan puolustuslinjaa Kemijärveltä Simojärvelle. retkellä
päiväretki
Auttikönkään luontopolun kiertämiseen kannattaa varata vähintään pari tuntia aikaa. Viihtyisä savottakulttuurista kertova rakennus on tarkoitettu retkeilijöiden päiväkäyttöön. Onpa pysäköintialueelta lähtevän tien päässä venäläisen sotavangin hautakin. Nuoret ovat ensimmäistä kertaa Auttikönkäällä ja ovat
RETKI syyskuu 2010. Erilaisia juoksuhautoja, ampumapesäkkeitä ja korsun jäännöksiä on alueelta löydetty lähes 50. Virtaava vesi auttaa lintua pysymään pinnan alla
Pitkospuiden johdattelemana sukelletaan jälleen vanhaan ikimetsään, jossa ilmaston puhtaudesta kertovat puiden oksia peittävät lupot ja naavat. Päiväretkeilijöitä muistutetaan monikielisillä opastetauluilla, miten luonnossa kulkiessaan tulisi käyttäytyä.
Ohjeet on ilmeisesti luettu ja sisäistetty, koska roskia ei polun varrella näy. Pysäköintialueella on ekopiste mutta itse luontopolun varrella ei ole jäteastioita. Kannattaa kuitenkin huomioida, että sateella pitkospuut muuttuvat liukkaiksi, jolloin luontopolun kiertämiseen on varattava reilusti aikaa. Kirjoituksista päätellen Auttiköngäs on puhutellut jokaista sinne poikennutta. Aurinko paistaa, eikä hyttysiä ole haitaksi asti: vain muutama paarma tuntuu tykkäävän seurueen tytöistä. Palokärki kuuluu rummuttavan puuta. Tulentekopaikan vieressä virtaa Auttijoki, josta on mahdollista saada siikaa, harjusta ja taimentakin. Auringonvalo läpäisee tiheän metsän vain osittain, ja aavemaisesti narahtelevat konkelot luovat mystistä tunnelmaa. Tiheän metsän siimeksestä tupsahdamme takaisin parkkipaikalle. vaikuttuneita alueen luonnosta. Tulipaikkojen yhteyteen ja uittopirttiin on sijoitettu vieraskirjat, jotka paljastavat, että jyrkkäpiirteisistä maisemista on tänä kesänä jo nauttinut sekalainen joukko ihmisiä paikallisesta rippikouluporukasta australialaisiin. Molempien yhteydessä on laavu ja kuivakäymälä.
tella satoja vuosia vanhaa ikimetsää. Auttijoen alajuoksu näyttää otolliselta kalastuspaikalta saukolle, mutta iloinen sananvaihtomme on todennäköisesti säikäyttänyt aran näätäeläimen kauemmaksi. Rauhallinen kävijä voi nähdä myös käpytikan, tervapääskyn tai varpuspöllön. Sinne on kierroksemme aikana tullut lisää autoja kyydissään retkeilijöitä, jotka haluavat tutustua ainutlaatuiseen kohteeseen.
RETKI syyskuu 2010
85. Ylös kiivetessä on jännää katsella hiljaisessa tuulessa huojuvia kelohonkia ja ihas-
Evästaukoja varten Auttikönkäällä on kaksi tulentekopaikkaa, joista ensimmäinen on pysäköintialueen vieressä ja toinen luontopolun puolivälissä. Toukkia ja hyönteisiä etsiessään se on tiputellut maahan ison kasan kaarnan palasia. Matkamme jatkuu Auttijoen ylityksellä riippusiltaa pitkin ja kapuamisella Könkäänvaaralle. Reitin varrella voi nähdä harvinaisia kasveja kuten kellotalvikin, lapinleinikin ja kellosinilatvan.
Graniittinen kallioseinämä rakoilee isoiksi lohkareiksi, jotka ajan mittaan vierivät rinnettä alas täyttäen kurun, jonka reunalla kuljetaan pitkospuita pitkin.
Auttikönkäässä tukkien uittaminen oli mahdotonta ja ne ohjattiinkin kivisen putoksen ohi ränniä myöten. Aluetta kehitetään, ja jo tulevana kesänä päiväretkeilijä voi nauttia kahvikupposensa parkkipaikan läheisyyteen pystytettävässä hirsirakennuksessa.
Ikimetsää ja siirtolohkareita
Könkäänvaaran laelle noustaan puurappusia. Täällä luonto hakee vertaistaan, ja alue kuuluukin Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Mannerjään vetäytymisvaiheesta on merkkinä mahtavia siirtolohkareita, joiden päällä kasvaa pallero-, valko- ja harmaaporonjäkälää. Auttiköngäs ja läheinen Korouoma kuuluvat samaan rotkolaaksoon, joka on muodostunut kallioperän ruhjevyöhykkeeseen useita miljoonia vuosia sitten. Kulttuurihistorialliset uittorakenteet ovat yhä paikallaan.
Monikieliset opasteet
Puilla päällystetty polku takaa päiväretkeilijän turvallisuuden ja samalla suojaa arvokasta luontoa kulumiselta. Kohti huippua kivutessaan voi havaita, missä kohtaa jääkauden aikainen Yoldiameri on huuhdellut vaaran rinteitä. Siellä kohoava luontotorni tarjoaa huikaisevan näkymän ympäröivään luontoon. Alueen luonto koostuu joki- ja metsäluonnosta, joka on rantaa lukuun ottamatta havupuuvaltaista
Nykyisin reiteillä kulkee paljon väkeä, mutta ei tungokseksi asti. Lukas Meindl tähyää taivaanrannassa kohoavia vuoria. Mökki on 1 600 metrin korkeudessa ja kymmenen kilometrin päässä lähimmältä tieltä. Sen nykyinen tuotantojohtaja, Lukas Meindl jatkaa sukunsa perinteistä ammattia, johon Petrus Meindl ryhtyi 300 vuotta sitten alkaessaan korjaamaan kyläläisten kenkiä.
via retkiruokia ovat esimerkiksi makkarasalaatti ja Obatzka", hän kertoo. Meindlin mukaan perinteiset baijerilaiset ruuat maistuvat ohuessa ilmanalassa taivaallisilta. Nuorena Meindl olisi mieluiten pelannut jalkapalloa kotikylässään, mutta kiipeilyä harrastanut isä otti hänet usein mukaansa vuoristoon. Tuhdin liha-aterian kruunaa paikallinen vehnäolut ja suolarinkeli eli brezel. eväät
teksti ja kuvat Joppe Ranta
Alppipolkujen paikallisherkkuja
Vapaa-ajat kenkätehtaan johtaja Lucas Meindl viettää vuoristossa jalkineita testaillen repussaan kevyet retkieväät.
H
alutessaan vetäytyä omaan rauhaan yhdennentoista polven suutari kipuaa vuoristomajalleen. Hänestä on mukavaa jäädä rupattelemaan tuntemattomien kanssa. Yleensä ne koostuvat sämpylästä, jonka välissä on silavaa, ilmakuivattua kinkkua tai makkaraa sekä juustoa. Alpeilla kohdattaessa kulkijat poikkeuksetta tervehtivät toisiaan. "Helposti mukana kuljetetta-
Baijerilainen makkarasalaatti tarjoillaan ravintolassa vihannesten kera. Kaikki tarvikkeet kuljetetaan ylös perille repussa. Ruokajuomana on vehnäolutta.
tailijan lempimaisema. Pikkuhiljaa kiintymys ympäröivään luontoon vei mukanaan.
Työn ja huvin yhdistäminen
Meindlin kenkätehdas sijaitsee Saksan Baijerissa, Kirchanschöringin kylässä. Mahdollisuuksien mukaan repussa on myös omena tai joku muu hedelmä. "Siellä istuskelen mielelläni kynttilän valossa ja luen kirjaa." Mökiltä Lukas Meindl tekee kävelyretkiä, jolloin hän pakkaa reppuun mukaan pienet päiväeväät. "Heinäkuussa makeat ja suuret kirsikat ovat sopivaa naposteltavaa." Tavallisesti Alpeilla suuremmat ateriat syödään ravintolapalveluita tarjoavissa vuoristotuvissa. Hän kuvailee värikkäästi kulkemista vuoristopoluilla, jossa ihminen on irti arjesta. "Työkiireiden takia vapaata on vähän, mutta mielelläni viettäisin siellä aikaa enemmänkin." Aina ei kuitenkaan ole ollut näin. "Se on miellyttävä tapa", Lukas Meindl toteaa. Berchtesgadenin kansallispuisto korkeine huippuineen on kenkäteh-
86
RETKI syyskuu 2010
Riko munat astiaan ja lisää vehnäjauho, maito ja vaniljasokeri sekä suola. Pilko sekaan ruohosipuli ja lisää suola sekä pippuri. Korvaamalla puolet makkarasta emmentaljuustolla saadaan salaatista sveitsiläinen versio.
Bratwurstia ja hapankaalia
12 bratwurstia (tai 35 pientä Nürnbergin bratwurstia) 1 purkki hapankaalia 1 pieni sipuli 1 omena 2 rkl hunajaa 1 rkl fariinisokeria suolaa ja pippuria voita saksalaista makeaa sinappia (vehnäsämpylä)
Paloittele sipuli ja omena. Ripottele päälle ruohosipulisilppu ja paprikamauste. Sekoita etikka ja öljy keskenään ja ravista niiden joukkoon jauhopussin sisältö koko ajan hämmentäen. Se on luonut käsitteen tuhdista vaelluskengästä, ja sitä pidetään esikuvana monen muun kenkätehtaan vastaaviin malleihin. Näin oli myös kaksikymmentä vuotta sitten, kun isä Alfons kehitti Meindlin kuuluisimman vaelluskengän, Islandin. "Ei silloin oikeasti uskottu, että tämäntyyppinen kenkä menestyisi", Lukas naurahtaa. Ripottele pinnalle tomusokeria ja syö suoraan pannulta. Kaada salaatinkastike astiaan muiden ainesten päälle. Sekoita tasainen taikina. Taikinaan voidaan lisätä omenanviipaleita, ja pannukakun oheen sopii luumuhillo sekä kermavaahto.
Lukas Meindl yhdistää hyödyn patikoidessaan vuoristossa ja testaa tehtaan valmistamia kenkiä niiden normaaleissa käyttöolosuhteissa. Sekoita ne ja muut aineet hapankaalin sekaan. Anna seistä hetken kylmässä ja tarjoile tai ota retkelle mukaan alumiinirasiaan pakattuna. Laita ne mukin pohjalle ja kaada rommia päälle. Kääntele makkaroita ja hämmennä hapankaalia. Laita se kulhoon ja sekoita mukaan tuorejuusto, voi ja suola sekä pippuri. Parasta janojuomaa lämpimän Kaiserschmarrnin kanssa on Apfelschorle eli omenamehun ja kivennäisveden kuplivan raikas sekoitus.
RETKI syyskuu 2010
87. Kuumenna paistinpannulla voita ja aseta bratwurstit paistumaan. Kun neste kuivuu ja pinta ruskistuu, Kaiserschmarrn on valmista. Obatzka syödään tuoreen vaalean leivän kanssa tai sen päällä.
Kaiserschmarrn
2 munaa 2 rkl vehnäjauhoja ½ dl maitoa 1 tl vaniljasokeria hyppysellinen suolaa rusinoita voita tomusokeria rommia
Veistä tai leikkaa rusinoihin halkeama. "Island on tyypillinen käsityötuote", hän kertoo ja jatkaa: "Tärkeintä ei ole koskaan ollut myynti vaan laatu ja perinteet."
Eväsleipien täytteinä suositaan makkaroita, kinkkuja ja juustoja sekä salaatinlehtiä.
Keisarin pannukakkua luumuhillolla.
Samaa maanläheistä tyyliä ja traditiota on myös Lukas Meindlin suosikkiretkiruuassa, Kaiserschmarrnissa, jota keisarin metsätyömiehet valmistivat muinoin itselleen paistinpannulla. Vaihtoehtoisesti voit halkaista vehnäsämpylän ja annostella viiltoon hapankaalia, jonka päälle laitetaan bratwurstia sekä sinappia.
Salaatin kanssa syödään suolainen pretzelrinkeli.
Obatzka
1 sipuli 1 paketti valkohomejuustoa ½ dl tuorejuustoa 2 rkl voita pieni nippu ruohosipulia suolaa ja valkopippuria 1tl paprikamaustetta (1 rkl olutta)
Silppua sipuli. Sulje kansi ja ravista sisältö tasaisesti sekaisin. Asettele hapankaalisekoitus pannulle matalaksi laajaksi valliksi. Kaada taikina kuumalle pannulle ja kääntele taikinaa. Kuumenna paistinpannulla reilusti voita. Aineksista olisi tultava paksuhkoa massaa. Keisarin pannukakku on nykyisin jo pitkälle kehittynyt ravintolaherkku, mutta sen perinteistä muotoa paistaa kätevästi retkioloissakin. Syö pannulta tai lautaselta makean sinapin kanssa. Island on voittanut lukuisia outdoor-lehtien testejä ja palkittu monilla messuilla. Kenkä kuitenkin jatkaa edelleen voittokulkuaan. ALPPIEN RESEPTIT
Baijerilainen makkarasalaatti
2 punasipulia 350 grammaa kinkkumakkaraa muutama cocktailkurkku 1 jauhopussi salaatinkastikeaineksia 4 rkl valkoviinietikkaa 6 rkl ruokaöljyä pieni nippu ruohosipulia mustapippuria ja suolaa
Paloittele sipulit, kurkut ja makkarat astiaan. Kun bratwurstit ruskistuvat pinnaltaan, ruoka on valmis. Lisäämällä sekaan hieman olutta muuttuu koostumus löysemmäksi ja maku vivahteikkaammaksi. Lisää joukkoon rusinat ja rommi
Kenia ja Masai Mara Kenian jalokivet
gafdjlho c w e
Tilaa Retki ja voit voittaa lukijamatkan kahdelle.
Voittaja arvotaan Matka2011-messuilla. Lähetä nimesi, ikäsi ja yhteystietosi postikortilla osoitteeseen: Retki, PL 193, 15101 LAHTI.
Arvontaan osallistuvat 15.1.31.12.2010 välillä saapuneet vastaukset sekä Retken täysi-ikäiset kestotilaajat. Ilmoitamme voitosta henkilökohtaisesti. (09) 4259 9822 myynti@mandalatravel.fi www.mandalatravel.fi
Tilaa matkaesite!
Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Kestotilaus laskutetaan kuuden kuukauden jaksoissa. Mukana suomalainen matkanjohtaja.
- 5 päivää Mount Kenialla - 1 päivä Nakurun luonnonpuistossa - 2 päivää Masai Marassa Matkan hinta 2 690 /hlö Vastuullinen matkanjärjestäjä:
j
Mandala Travel Oy Köydenpunojankatu 4 00180 Helsinki puh. Tilausjakson hinta on 42 . tilaajapalvelu@outdoormedia.fi
88
RETKI syyskuu 2010. Voit osallistua arvontaan myös tilaamatta lehteä. Vaellamme Mount Kenialle ja tarkkailemme eläimiä Nakurun ja Masai Maran luonnonpuistoissa. Retki-lehden lukijamatka
19.8.29.8.2011
Mt. Outdoor Media Oy maksaa voiton arpajaisveron. Vastanneiden nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti.
LÄHDE MUKAAN LUKIJAMATKALLE 19.829.8.2011
Koe kanssamme mystinen Afrikka
044 733 0022, myynti@retkilehti.fi
RETKI syyskuu 2010
89. markkinapaikka
Hyvän olon ylellisyyttä
Pehmeää h luomuvillaa
syksyyn ja talveen
Uniikki kaulakoru
Lemmenjoen Pehkosenkurun kullasta. 044 733 0022 tilaajapalvelu@outdoormedia.fi
Keittokirja erikoishintaan!
Pär Nilsson & Christel Schröder
RETKIRUOKAA
Syö hyvin leirinuotiolla, vaelluksella, piknikillä ja kalassa. Atena · sidottu · 126 sivua · Upea nelivärikuvitus Tilaa RETKIRUOKAA-kirja lukijatarjouksena hintaan 22,50 (sis. 040 574 5270 · info@eramaankulta.fi
www.eramaankulta.fi
Retki-lehden lukijatarjous:
p. Miksi tyytyisit kuivamuonaan tai pariin hutaistuun eväsleipään. Tämän monipuolisen kirjan ohjeilla valmistat helposti ja nopeasti herkullista ruokaa nuotiolla tai retkikeittimellä. lähetyskulut)
(norm.hinta 25 + läh.kulut 6,50 )
FERRINO Voyage 100 erinomainen rinkka pitkille vaelluksille
185
p. Taikariipus suojaa retkilläsi.
vasto Uusi ku yt ! styn ilme
Tilaa ilmainen tuoteluettelo: 03-871 460 · www.ruskovilla.fi
Tarjoushinta Retken lukijoille 79 + toimituskulut
p
Hipaisu vain ja neitseellinen nukka katoaa ikuisiksi ajoiksi palaamatta kuunaan ennalleen. Erityisen ahneena kannattaisi sännätä etsimään mustikoita. Suutuntuma ei sorru ylikirpeään tai äkkimakeaan kosiskeluun mutta puhettelee aisteja herkällä, jopa liikuttavalla tavalla. Mustikan hinta lähtisi näillä toimilla kohoamaan ennätyskorkealle ja etenkin maakuntiin saataisiin kaivattua liiketoimintaa. Valtion pitäisi asettaa poiminnalle kausi sorsastuksen tapaan. Satoisana esillepano on kuitenkin huumaavaa sinfoniaa, joka alkutahtien jälkeen jatkuu koko varvikon alalla. Poimuritehtailua hillittäisiin viranomaisten näyttävillä yhteisratsioilla, mutta kansa hankkisi ulkomaille rekisteröidystä nettikaupasta replikoita, jollaisen näppärä peltiseppä pystyisi muuttamaan poimintakuntoiseksi. Lapsille ja kaltaisilleen on sallimus lievempi, sillä he nauttivat metsän vanhojen jumalien, Tapion ja Tellervon erityissuosiosta. Tieto on tervetullut hätkähdyttämään sankat kansanjoukot unestaan. Juuri tämän takia mustikka on valittu kuningatarhilloon leuhkan vadelman hillitsijäksi. Äärimmäisinä vuosina koko touhu kiellettäisiin, jolloin saavutettava hyöty olisi maksimaalinen. Totaalivuosina salanoukinta ja pimeä mustikanvälitys työllistäisi väkeä kuin pirtu aikoinaan rannikon pitäjissä. Hyvin vink-
h läh äk ä j j sahtamaan lähtenyttä kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa kannattaisi kehittää edelleen marjastusta rajoittamalla. Marjaa maisteltaisiin korkeantason tapaamisissa ja työpaikan kovimmat macho-karjut säästäisivät lomapäivänsä marjastussesonkiin. Se ei antaudu terttumaisina ryppäinä sormeiltavaksi vaan säilyttää marjakohtaisen individualismin suuressakin joukossa. Päinvastoin se piiloutuu vienoon siniseen, joka neidon katseessa vie miehen mennessään. Poimittavuudessaan mustikka noudattaa samaa luonteikkuutta. Rahvaan keskuuteen kehittyisi nykyistä kukoistavampi alakulttuuri paikkatietoineen ja piirakkaresepteineen.. Tehtävä on vaikea, sillä metsiemme hieno herkku ei mainosta itseään punaisella kuten karpalo ja puolukka. Rikoslakiin tulisi uusia nimikkeitä kuten pakastimen törkeä väärintäyttö ja toistuva sinisormisuus. Tästä pääsee osalliseksi vain jos on kyllin nöyrä kumartuakseen alas. Sallittu noukintaaika olisi kuitenkin vain pari viikkoa ja porrastettu alueellisesti. Tulevaisuuden kotiseutukierroksella jälkipolville kerrottaisiin salamarjastaja Jaatisesta, jonka rahoilla vedettiin kunnan kaikkiin savuihin teratavun langaton laajakaistayhteys. Mustikan arvon nostamisessa tulisi hyödyntää vallitsevaa kehnoa satotilannetta. Maultaan mustikka on suorastaan gourmettasoinen luonnontuote. KOLUMNI
teksti Marko Taavila piirros Karoliina Lahti
Jokamiehen oikeus tarkastelee retkeilyyn liittyviä ilmiöitä kriittisin silmin ja antaa tuomionsa pirttipöydän ääreltä.
JOKAMIEHEN
OIKEUS
90
RETKI syyskuu 2010
Mustikasta potkua
U
utisvälineiden mukaan metsissä ja älineiden n soilla kasvava marjasato on tänä sykr synä jäämässä keskinkertaista huokeskinkertaista k i Ti ll hä nommaksi. Kitalaessa pitkään viipyvänä se muistuttaa karun kasvuympäristön kauneudesta ilman turhaa koreilua. Rajoitusten ja ämpärikiintiöiden myötä mustikka saavuttaisi sille kuuluvan hovikelpoisuuden. Kosketusherkkä samettinen sinipinta on kuin perhosen siipi
Täällä kohtaat kiviset tunturinummet, tiheät aarniometsät sekä äärimmäisen vaihtelevan ilmaston. Nopeasti kuivuva päällyskangas on sekoitus polyesteria ja luonnonmukaista puuvillaa, jotka molemmat ovat tuulenpitäviä sekä vettähylkiviä. Kulutuskestävät housut, joista on jo tullut vaellusreittien klassikko, takaavat hyvän alun seikkailullesi. Joskus tekee hyvää vähän tsempata. KALL.
Kalldalen, heti Åresta pohjoiseen, on täydellinen matkakohde sinulle, joka olet väsähtänyt tuttuun ja turvalliseen arkeen. Schoeller Dynamic® -joustokaistaleet ja Cordura®-vahvikkeet takaavat maksimaalisen liikkuvuuden sekä kestävyyden.
KALLDALEN KESÄ
2010
SUOMESSA: ACTIVE MARIN & OUTDOOR AB · INFO@MARINOUTDOOR.NU. Lataa uusin katalogimme osoitteesta lundhags.se ja inspiroidu!
T R AV E R SE PA N TS
Kohtaa Kalldalen kestävissä housuissa, jotka ovat hintansa arvoiset mukavuutensa ja sopivuutensa ansiosta