RUOTSINKYLÄ RATSAIN · UKKOSTA ILMASSA · TAATSIN SEITA
RE T K EILY · M AT K A ILU · V A R U S T E E T VA RUS EE
Nr Nro 8 Lokakuu 2009
7,80
Karmivat
kummituskämpät Opettajat
yöretkellä
Kohtasin karhun
Hokkaidolla Paanajärven
kansallispuisto Melontaretki
yöllä Voiko juomapullosi olla vaarallinen?
ERIKOISTEEMA:
Kunnolliset kuorihousut
VEDENPITÄVÄT ORTLIEB D-FENDER JA ORTLIEB MUDRACER LED
VEIKKA GUSTAFSSON UNELMASTA TULI TOTTA
Informatiivinen, laaja, osaava:
Syksyn ja talven katalogi esittelee kaksikerroksiset takit, untuvatakit, Softshell-asusteet, ulkoiluhousut, fleecet ja vaelluskengät.
Tilaa nyt ilmainen katalogi osoitteesta: www.jack-wolfskin.com
AT HOME OUTDOORS
www.jack-wolfskin.com
(03) 782 2340, f. 044 733 0022 tito klo 916 (tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset)
ILMOITUSMY YNTI
Veikka Gustafsson
K ARTAT
Tatu Järvinen
PIIRROKSET
Eastpro Oy p. (03) 782 2341 eastpro@phnet.fi Jenni Nilsson p. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun.
PL 193, 15101 LAHTI
toimitus@retkilehti.fi ISSN 1456-8837
s.72. 040 547 88 44 jenni@outdoormedia.fi
Karoliina Lahti
JULK AISIJA
Outdoor Media Oy
info@outdoormedia.fi TOIMITUS
Aikakauslehtien liiton jäsen
Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. R E T K E I LY · M A T K A I L U · V A R U S T E E T
Nro 8 Lokakuu 2009
s.64
PÄÄTOIMIT TAJA ULKOASU
Mikko Hieta mikko.hieta@retkilehti.fi
TOIMITUSSIHTEERI
Tapani Haapanen
TAIT TO
Tenho Järvinen
REPRO
Tuukka Tams
toimitussihteeri@retkilehti.fi VAKITUISET AVUSTAJAT
Tenhelp Oy, Kerava
PAINO
Joel Ahola Pasi Ikonen Aino Juslén Aksana Kurola Mikko Lamminpää Mikko Nikkinen Joppe Ranta Ville Siekkinen Poppis Suomela Marko Taavila Jari Vehviläinen
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@retkilehti.fi AVUSTAJAT
Oy Scanweb Ab, Kouvola Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty.
K ANNEN KUVA
Veikka Gustafsson Gasherbrum I:n huippu
RETKI ILMEST Y Y 10 KERTAA VUONNA 2009
Kestotilaus 6 nroa, 39 Määräaikatilaus 10 nroa, 73
TILAAJAPALVELU
Tuija Kauppinen Jenita Sillanpää Leena Valta Elina Vesanen Salla Virta
VIRALLINEN SEIKK AILIJA
tilaajapalvelu@retkilehti.fi p
Joel Ahola tutustui historiaan ja astui sisälle kummituskämppään.
s.46
58 Karhun kohtaaminen Hokkaidolla
Japani on paljon muutakin kuin maailman johtavaa huipputeknologiaa. Hänen ainutlaatuinen uransa on eräs suomalaisen urheiluhistorian uskomattomimpia tarinoita.
46 Kummituskämpät
Tiettömien taipaleiden takaa löytyy autiotupia, joihin liitetään huimia kummitustarinoita. Tapahtumista tietämätön nukkuu niissä yönsä rauhallisesti, mutta miten uinuu, jos tarinat ovat tuttuja. Japanin pohjoisimman saaren Hokkaidon useat kansallispuistot tarjoavat sielunrauhaa ja ainutlaatuisia maisemia, mutta myös mahdollisuuden törmätä itseensä luonnon majesteettiin.
64 Paanajärvet
Vienan Karjalassa sijaitsee kaksi hyvin erilaista Paanajärveä: Paanajärven kansallispuisto lähellä Suomen rajaa sekä kahdensadan kilometrin päässä Paanajärven kylä Uhtuan ja Vienan Kemin välissä. Hyvä kuori toimii retken ainoana housuna, mutta kevyen kuoren voi kiskaista nopeasti tavallisten retkihousujen päällekin.
s.12
TESTI
12 Veikan huiput
Veikka Gustafsson on saavuttanut haaveensa: hänestä tuli yhdeksäs ihminen maailmassa, joka on kiivennyt ilman lisähappea kaikille maailman neljälletoista yli 8 000-metriselle vuorelle. Ne pitävät sateen ja aamukasteen loitolla, mutta hengittävät samalla iholta hikoillun kosteuden ulkoilmaan. Toimittajamme kokivat Karjalassa vastoinkäymisien lisäksi unohtumattomia elämyksiä.
6 Pääkirjoitus 8 Ajankohtaista 10 Virallinen seikkailija 12 Teema: Gustafssonin
14 huippua
64 Paanajärvet 72 Melontaretki yöllä 74 Ruotsinkylä ratsain 76 Luontoretki 78 Uutuudet 79 Pikatesti 80 Retkikeittiö 82 Kirjat 84 Taatsin seita 86 Markkinapaikka 88 Retkikalenteri 90 ReissuJussi 91 Seuraava Retki
s.58
30 Testissä kuorihousut 42 Ukkosta ilmassa 46 Karmivat
kummituskämpät seikkailukisoissa
52 Haasta itsesi 54 Apua vesille
56 Opettajat yöretkellä 58 Hokkaidon
kansallispuistoissa
s.68. Kuorihousut
Kuorihousut suojaavat samoilijaa kosteudelta
Viilenevän illan tuoksu on lupaus seikkailusta ja saapuvasta syksystä. Voisin aloittaa vaikka kertaamalla erilaiset pilvityypit ja harjoittelemalla tunnistamaan luonnonmerkkejä. Teemme myös laajan katsauksen Himalajalla kiipeämisen historiaan Veikan kiipeilyretkien kautta. Kävimme kuuntelemassa, kuinka vuoret ovat miestä muuttaneet. MIK KO HIE TA
Syksy on yhtä aikaa raju ja lempeä.
KESÄN VIIMEISINÄ päivinä minusta tuntui, että luonto oli lomalla. Minulla ei ole suosikkia vuodenaikojen sisarusparvessa, mutta jokaiseen vuodenkiertoon kuuluu taianomaisia päiviä, jolloin ilmassa on enemmän elämisen tuntua. Tässä syksyn numerossa olemme iloisesti synkkiä. Kertaamme myös retkeilijän vinkit ukkosen sattuessa kohdalle ja lähdemme melomaan yöllä. Myrskyn jälkeen aurinko saa puut hehkumaan ruskan väreissä. Juuri yllättävyys tekee kokemuksesta arvokkaan. Syksy on yhtä aikaa raju ja lempeä. Toimittajamme kävi selvittämässä, kummitteleeko kummituskämpillä oikeasti. Sellaista ei voi kokea aikatauluihin tuijottamalla. Erikoinen luontoilmiö voi syntyä yllättäen. Tämän syksyn retkillä aion petrata osaamistani sään ennustamisessa. Ja kuinka ihanan seesteisiä ovatkaan ne hetket, kun laavu on pystytetty ja liekki lepattaa nuotiossa ruuan paistuessa tulilla. Kävimme jututtamassa vuoden meripelastajaa, joka muistuttaa, että pelastusliiveistä on vesillä hyötyä vain, jos ne on puettu päälle. Vuorille, merille, napajäätiköille tai aavikoille ei lähdetä etsimään omia rajoja vaan ne pitää tuntea jo ennen retkeä. Mikko Hieta mikko.hieta@retkilehti.fi. "Tule ja nauti" kutsui kesä kulkijaa. , Loman loppu tuntuu tuulena tukassa ja nipistelynä nenänpäässä. Ilta on pimeä mutta vielä lämmin. Auringon helottaessa lähes pilvettömältä taivaalta kaikki oli valmista. Iloon on aihetta siksi, että virallinen seikkailijamme Veikka Gustafsson saavutti kesällä oman tavoitteensa vuorikiipeilyn saralla. Kun keskustelen niiden miesten ja naisten kanssa, joiden intohimona on sellaisissa maastoissa liikkuminen, mihin moni meistä ei edes tahtoisi, on yksi aihe, jota he kaikki korostavat nimittäin turvallisuus. Vaara voi vaania kotimaan retkilläkin
Renan Ozturk | Patagonia, Argentina | Crimptastic Hybrid Jacket | Photo: Tim Kemple
thenorthface.com/eu
Pieniä majataloja, mökkejä sekä bed & breakfast -tyyppisiä majoituspalveluja ei kuitenkaan usein löydy perinteisistä internet-varausjärjestelmistä. www.roomtoday.fi
8
RETKI lokakuu 2009. Noin puolet suomalaisista kuuluu retkeilymajajärjestöön tietämättään, sillä jäsenyys kuuluu monen muun järjestön etuihin. Palvelun avulla myös matkailutoimistot voivat palvella turisteja tehokkaammin. Nyt miehillä oli parempi onni jäätilanteen ja tuulien suhteen. Se on kohtaamispaikka, jonka yhteiskeittiössä tai muissa yleisissä tiloissa voi vaihtaa kuulumisia ja udella, mitä mielenkiintoisia kohteita muut reissujussit ovat löytäneet. Retkeilymajoille tunnusomaisiin suuriin makuusaleihin päätyy enää harvoin. www.srmnet.org
KÄYTETYT TAKIT KIERTOON
HALTI, Intersport ja Punainen Risti keräävät käytettyjä takkeja toimitettavaksi katastrofialueille. Nykyaikaisista hostelleista on kiittäminen saksalaista opettajaa, herra Schirrmannia, joka sata vuotta sitten joutui majoittamaan luokkaretkeläisensä latoihin ja kyläkouluihin, kun muutakaan majoitusta ei ollut tarjolla. Suomen Retkeilymajajärjestöön kuuluu 70 kotimaista hostellia. Uudessa toimipisteessä saatetaan myöhemmin avata myös retkeilyvälineiden vuokrauspalvelu.
RETKEILYMAJOISSA ON YÖVYTTY JO SATA VUOTTA
REPPUMATK AILIJALLE hostelli on muutakin kuin edullinen yöpymispaikka. Toki jäsenet saavat yöpymisestä pienen alennuksen. Tällä hetkellä palvelun piirissä on jo lähes 15 000 huonetta ympäri Suomen. Nykyisin monet haluavat yöpyä yhden tai kahden hengen huoneissa, eikä samaan tilaan suositella majoittamaan yli kuutta kulkijaa. Vierailijoille tarjottiin nokipannukahvit. Elokuun puolivälissä päättyneeseen retkeen kului aikaa 35 vuorokautta. Helsingin myymälän ovet suljettiin jo alkukesällä. Punainen Risti toimittaa takit perille kriisialueille. Vanhan mutta ehjän takin voi toimittaa Intersportmyymälöissä oleviin keräyspisteisiin. KOONNUT MIKKO HIETA
ajankohtaista j
MELOEN YMPÄRI SPITSBERGENIN
SUOMEN LATU MUUTTI
SUOMAL AISET kaverukset Juha-Pekka Mäki ja Pekka Holma onnistuivat toisella yrittämällään kiertämään meloen Huippuvuorten pääsaaren Spitsbergenin. Tupaantuliaisia vietettiin 16. Uudet tilat sijaitsevat SLU-talossa osoitteessa Radiokatu 20. Kampanja päättyy 4. Viime vuonna ensimmäinen yritys yhdessä Jari Henttosen ja Pasi Ikosen kanssa pysähtyi ahtojäihin saaren pohjoisosassa. Niinpä hän päätti perustaa retkeilymajan. Takista saa 80 euron hyvityksen, mikäli sen vaihtaa Haltin kierrätysmateriaalista valmistettuun Zanda tai Madi Drymaxx Recycled -takkiin. RoomTodayn tekstiviestipohjainen palvelu kertoo nopeasti samalle illalle vapaana olevat hotellit ja muut majoittajat halutulta paikkakunnalta. Nyt tähänkin tarpeeseen on kehitetty kätevä ratkaisu. Melontakilometrejä merellä, ahtojäissä ja tuulisilla rannoilla kertyi 1 400.
FREE HEELS LOPETTI TOIMINTANSA
MELONTAAN, kiipeilyyn ja hiihtoon erikoistunut Free Heels on lopettanut toimintansa ajauduttuaan elokuussa konkurssiin. Jäsenkorttia ei kuitenkaan vaadita, sillä hostellit ovat avoimia kaikille. Nykyisin kansainväliseen hostelliketjuun kuuluu noin 4 000 kohdetta 90 maassa. Yrityksen viimeinen myymälä toimi vielä heinäkuuhun asti Kangasalla. Palvelun hinta on 1,70 / viesti. lokakuuta.
MÖKKIMAJOITUSTA TEKSTIVIESTILLÄ
JOSKUS pitkillä reissuilla tulee vastaan niitä päiviä, jolloin teltan sijaan olisi mukavaa viettää yksi yö sisämajoituksessa ja nauttia lämpimästä suihkusta. ULKOILUJÄRJESTÖ Suomen Latu muutti Pasilassa uusiin toimitiloihin. Vanhan takin taskuun voi halutessaan jättää sähköpostiosoitteen, jolloin lahjoittajalle lähetetään tieto siitä, mihin takki on lopulta päätynyt. Käytäville sijoitetut pesutilat sentään luovat asianmukaista matkatunnelmaa. Monissa retkeilymajoissa tarjotaan retkeilijöiden kaipaamia lisäpalveluita, kuten opastettuja retkiä sekä kanootti- ja polkupyörävuokrausta. syyskuuta liikunnallisen brunssin merkeissä. Lähetä vain viesti "Huone [kaupunki]" numeroon 16400, ja saat paluuviestissä vapaiden majoitusvaihtoehtojen tiedot
WWF:n mukaan kemikaali on niin yleinen, että ihmiset altistuvat sille lähes jatkuvasti. Valmistajat tarjoavat verkkosivuillaan runsaasti tietoa BPA:sta ja uusista tuotteistaan, joissa kemikaalia ei ole käytetty. BPA:ta käytetään hyvin yleisesti muoviteollisuudessa muun muassa juoma- ja tuttipullojen sekä ruokasäiliöiden valmistuksessa. Vuoden 2008 alkupuolella alumiinisten pullojen kysyntä kasvoi maailmalla räjähdysmäisesti, kun tieteelliset tutkimukset viittasivat yhä vahvemmin polykarbonaattimuovista valmistettujen pullojen sisältämän Bisfenoli A:n eli BPA:n haitallisiin terveysvaikutuksiin. SIGG:in kupeessa toinen pullovalmistaja Laken on saanut moitteita siitä, että vaikka BPA:n käytöstä luovuttiin, on vanhoja pulloja myyJuomapulloissa ty liikkeissä rinnakkäytettyjen kain uusien kanssa, kemikaalien eikä myyjillä ole vältturvallisuus puhuttaa. Lisäksi monien kilpailijoiden pulloissa asia ei ole SIGG:in mukaan lainkaan näin hyvällä tolalla. Monet ostivat. Silti monet ovat kokeneet tulleensa johdetuksi harhaan. SURFFAILLEN HANGOSSA
VOIKO JUOMAPULLOSI OLLA VAARALLINEN?
SIGG:in paljastus nostatti uuden juomapullokohun.
OSTITKO viime vuonna alumiinisen juomapullon. Tähtikirkas yö houkutteli monet yömelontaan. Murtuvissa aalloissa nähtiin ensiluokkaisia surffauksia ja melatukia kuohuvan vesimassan alla. Nykyisin isot retkeilyvälinevalmistajat ovat luopuneet BPA:n käytöstä niin muovisissa kuin alumiinisissakin retkijuomapulloissa lähes täysin. Nykytiedon valossa turvallisimpina pullomateriaaleina pidetään ruostumatonta terästä sekä lasia. Isossa aallokossa ylätuen harjoittelu muuttui helpoksi verrattuna uimahalliolosuhteisiin. Samaan aikaan useiden maiden terveysviranomaiset harkitsevat kemikaalin kieltämistä elintarvikekäytössä. Todellisuudessa kemikaali on muoviteollisuudessa vielä nykyisin niin yleinen, ettei sille altistumista juuri voi välttää oli juomapullo sitten millainen hyvänsä. Toisaalta kemikaalin vaikutuksia ei vielä tunneta riittävän tarkasti, jotta voitaisiin sanoa yksiselitteisesti, millainen altistus on vaarallinen. Nyt yhdysvaltalainen ulkoiluvälinekaupan erikoisjulkaisu Specialty News on vakuuttunut siitä, että kuluttajia johdettiin harhaan. Myrskyn silmään on joutunut erityisesti sveitsiläinen pullovalmistaja SIGG, joka myönsi elokuussa, että sen pulloissa on vielä viime vuonna käytetty BPA:ta, vaikka monille tahoille oli vakuuteltu, että näin ei olisi. Erityisesti yhdysvalloissa lasipullojen myynti on lähtenyt BPAkohun saattelemana uuteen nousuun.
Sopivassa aallokossa kajakki nousee surffiin ja antaa mahtavan vauhdin.
HANKO Sea Kayak Gathering on kahdessa vuodessa kasvanut pohjoismaiden suurimmaksi merimelontatapaamiseksi. Kohu kuitenkin syntyi siitä, että SIGG ei ole ollut asiassa täysin rehellinen. Tässä kuluttaja voi luottaa vain puolueettomiin tutkimuksiin. tämättä ollut tietoa eri pullopinnotteiden eroista. Useimmissa alumiinipulloissa oli korroosion ehkäisemiseksi pinnoite, jonka sisältämän muoviyhdisteen valmistuksessa oli käytetty BPA:ta. Valmistaja vetoaa nyt tutkimustuloksiin, joiden mukaan heidän pullojensa BPA ei ole ollut haitallista, koska tutkitusti yhdistettä ei liukene pinnoitteesta lainkaan. Nyt valmistaja on käyttänyt jo vuoden verran uutta pinnoitetta, jossa haitalliseksi epäiltyä yhdistettä ei varmasti ole. Heiltä ostetut pullot voi myös palauttaa ja rahat saa takaisin. On tärkeää erottaa sellaiset tuotteet, joissa BPA:ta on käytetty turvallisesti niistä, joissa on vaarana, että BPA:ta liukenee veteen. Kouluttaja Jose Lahtinen kertoikin keskittyvänsä lauantaina aallokkokoulutukseen, kun tuuli nosti mehevän aallokon melojien temmellyskentäksi Tullirannalle. Sillä katsotaan myös olevan vaikutusta tyttöjen puberteetin aikaistumiseen. Bisfenoli A:n uskotaan vaikuttavan haitallisesti miesten spermantuotantoon sekä altistavan naisia rintasyövälle. Onko suomalaisilla kuluttajilla sitten syytä huoleen. Lauantain 14 m/s kaakkoistuuli suuntasi toimintaa surffimelontaan. British Canoe Unionin merimelontakouluttaja Trys Burke Walesista koulutti yömelonnan ja meriretkien vetäjiä, Keirron Tastagh Man-saarelta surffautti pinnan ylä- ja alapuolella ja Tommy Mäntynen Ruotsista jakoi aallokkomelonnan oppeja kymmenien suomalaisohjaajien kanssa. Toisaalta juomapulloaltistus on joka tapauksessa hyvin vähäinen ja joku voisi jopa sanoa, että kärpäsestä on tehty härkänen. elokuuta. Saarten mustat hahmot piirtyivät sinisenmustaa taivasta vasten. Syyskuun alussa kohuun kyllästynyt Patagonia lopetti yhteismarkkinoinnin SIGG:in kanssa, eikä SIGG:in pulloja tulla näkemään myynnissä Patagonian liikkeissä. Harjoituksessa melojat saivat kokea, kuinka iso myötäaalto nostaa kajakin vauhtiin ja miten se surffissa kuin lentää tuoden painottomuuden tunteen. Trys Burke koulutti muun muassa yömelonnan ohjaamista sekä paikantamaan sijainnin loistojen vihreitä ja punaisia sektorivaloja seuraten.
TEKSTI ALLI LIND
·
RETKI lokakuu 2009
9. Kyllä ja ei. Tapahtuma kokosi yli kaksisataa melojaa Tulliniemelle 21.23. Musta aallokko keinutti kajakkeja ja melojat siristelivät pimeydessä lukien karttaa otsalampun valossa. Terveyskohun siivittämänä ulkoilutoimittajat hyökkäsivät avoimesti muun muassa Nalgenen muovipulloja vastaan, ja kehottivat kuluttajia siirtymään alumiinipulloihin, joiden uskottiin olevan turvallisia. Kyse ei ole siitä, onko pullo ollut turvallinen vai ei, vaan paremminkin siitä, onko kuluttajille puhuttu totta
Toisaalta pelkkä omaan napaan tuijottaminen ja henkseleiden paukuttelu ei anna kenestäkään kovin maireaa kuvaa eikä auta asettamaan terveitä tavoitteita. Henttonen hymähti kysymykselle ja jätti toimittajan sanattomaksi vastaamalla: "Ei. Harrastan tätä omaksi ilokseni." Veikka Gustafsson www.retkilehti.fi. Saksalaisen mieltä askarrutti tehokkain tapa paloitella valtava eläin. Eräässä radiohaastattelussa toimittaja tivasi häneltä johdattelevasti, harmittaako häntä, kun Suomen Olympiakomitea ja lajiliitot tukevat huippuurheilijoiden valmentautumista, mutta eivät tue hänen matkojaan lumisten vuorten luo. Olen löytänyt oman lahjakkuuteni, ja tiedän nyt, mihin tähtään." Meidän tulee itse arvostaa itseämme ja saavutuksiamme. Kun saavutan asettamani tavoitteen, voin olla tyytyväinen ja kulkea avoimin mielin eteenpäin. Erityisesti muistan nuoren koululaisen lähettämän kirjeen, jossa hän kiitti pitämästäni esitelmästä kertoen: "Sait minut ajattelemaan. En myöskään tarvitse tekemisilleni muiden hyväksyntää, vaan haluan itse määrittää haasteeni ja tavoitteeni. Myönnän, että huomio ja myönteinen palaute tuntuvat hienolta. En anna sen, mitä muut minusta ajattelevat, hetkauttaa minua tai vaikuttaa mielipiteisiini. Esimerkiksi vuoriretkiäni seuranneilta saamani lukuisat kirjeet sekä villasukat ja muut pienet lahjat ovat lämmittäneet jalkoja ja mieltä. Terveen itsekäs tapa on tehdä asioita sen pohjalta, mitä itse pitää tärkeänä, oikeana ja saavuttamisen arvoisena. KOLUMNI
Haluan itse määrittää haasteeni ja tavoitteeni.
VALITETTAVAN todentuntuinen vitsi kertoo yhdysvaltalaisesta, saksalaisesta ja suomalaisesta miehestä, jotka kohtasivat safarilla elefantin. Yhdysvaltalainen mietti, miten hän saisi norsun avulla hankittua eniten rahaa itselleen. Jos emme arvosta itseämme, ei kukaan muukaan sitä tee. Suomalaista sen sijaan kiinnosti, mitä savannien jätti ajattelee hänestä. Uransa huipulla lumilautailija Jarkko Henttonen oli yksi maailman parhaita ja arvostetuimpia vapaalaskijoita. Kenenkään ei pitäisi toimia toisten lähtökohdista ja muiden asettamista ennakkoodotuksista käsin. Julkista huomiota tärkeämmäksi koen Zest-kouluvierailujen jälkeen koululaisilta saamani palautteen
ISLANTIIN JA AMERIKKAAN
uutuus Seattle 22.7. Kesällä neljä kertaa viikossa ja päivittäin pohjoismaiden kautta. Halutessasi voit tehdä StopOverin Reykjavikissa ilman lisämaksua. alkaen
Suorat lennot Helsingistä ovat totta. Nopeat ja mukavat yhteydet kaikkiin Amerikan kohteisiin. Uuden kohteemme Seattlen kautta pääsee sujuvasti myös kohteisiin, Vancouver, Los Angeles, San Diego, San Francisco, Phoenix ja Las Vegas.
Varaa valtuutetusta matkatoimistosta ja lisätiedot osoitteesta www.icelandair.f i
Aurinkokenno syöttää lukemattomiin akkuihin väsymättä virtaa, jota tarvitaan kameran, satelliittipuhelimen, videokuvausvarusteiden ja tietokoneen pyörittämiseen. Vaikkei lepopäiviä vietetäkään, jää aikaa uuden latausjärjestelmän testaamiseen. Veikka tuntee kuin palaavansa kotiin: hän pystyttää telttansa vain kahdenkymmenen metrin päähän edelliskesän leiristään. Kantajat saavat sinnikkyydestään lisäpalkkion. Päästyään maasturikyydillä Askolen vuoristokylään he tarkistavat varusteensa vielä kertaalleen ja palkkaavat avukseen 31 kantajaa kokkeineen. Parivaljakko lentää ensimmäistä kertaa Skarduun asti, sillä sääolot ovat poikkeuksellisen hyvät. Pakistanin tilanne on huolestuttanut kiipeilijöitä, mutta vuorikylissä ei ole tietoakaan muualla maassa vellovista levotto-
G
12
muuksista. HÄNEN VUOSIKAUSIA KESTÄNEEN UNELMANSA TOTEUTUMINEN LÄHESTYY: GUSTAFSSONIN TEHTÄVÄNÄ ON KIIVETÄ MAAILMAN NELJÄSTÄTOISTA YLI KAHDEKSAN KILOMETRIÄ KORKEASTA VUORESTA SILLE AINOALLE, JONKA HUIPULLE HÄN EI OLE VIELÄ NOUSSUT.
ustafssonin japanilainen kiipeilykumppani Kazuya Hiraide on saapunut jo viikkoa aiemmin Pakistanin pääkaupunkiin avustamaan maanmiestensä valmistautumisessa omaan vuorikiipeilyseikkailuunsa. Järjestelyt sujuvat hienosti. Polveileva, vuoroin ylös ja alas kipuava Baltorolaakson polku jäävirtoineen syö voimia. Sadan kilometrin lähestymismarssi sujuu pikavauhtia. Tienvarsiruokaloiden currykana vaihtuu reissukokin loihtimiin aterioihin, joiden harmonia syntyy paikallisista, suomalaisista ja japanilaisista aineksista. Fyysisesti hän on elämänsä kunnossa: tätä varten hän on pyö-
RETKI lokakuu 2009. Ruokajuomaksi hörpitään teetä ja keitetystä vedestä tehtyä mehua. Hän on myös tarkistanut suomalais-japanilaisen retkikunnan varusteet ja lähettänyt ne Adventure Tours Pakistanin kyydissä kohti Skardua. Silti perusleiriin, joka pystytetään 5 200 metrin korkeuteen, päästään jo kuudentena päivänä. teema
T E K ST I M I K KO L A M M I N PÄ Ä K U VAT V E I K K A G U STA F S S O N
Kohti unelmaa
VEIKKA GUSTAFSSON SAAPUU ISLAMABADIIN PARI PÄIVÄÄ JUHANNUKSEN JÄLKEEN
He yöpyvät hiukan sen alapuolella, mutta yltävät kakkoseen seuraavana päivänä. Gustafsson, Hiraide ja bulgarialaisryhmä lähtevät huiputuspäivänä matkaan yön ollessa pimeimmillään. Kakkosleirissä viettämänsä yön jälkeen he jatkavat yli 6 700 metriin. Sääruletin peluu kannattaa. He jäävät ykkösleiriin odottamaan sään paranemista. Hän on vakuuttunut, että myös hänen vuorilla koeteltu henkinen kanttinsa pitää. Jokainen johtaa joukkoa vuorollaan ja tallaa edellä muille lumituiskuista polkua. Seuraavana aamuna he pakkaavat varusteensa ja lähtevät nousemaan kakkosleiriä kohti. Veikka etenee koko päivän kärjessä tehden jälkeä muille. Gustafsson ja Hiraide päättävät olla rakentamatta välileirejä, joten he kantavat vuorella koko ajan telttaa mukanaan.
Perusleirissä varsin kokematon bulgarialaisryhmä osoittaa oikeaa asennetta, ja kysyy runsaasti neuvoja. Hän tietää, että liikojen riskien ottamiseen ei ole varaa. Sen sijaan sään paranemisen odottamiseen he ovat tottuneet monella aiemmalla retkellään.
Veikka tuntee kuin palaavansa kotiin.
Veikka tutkii reittiä Japanese Couloirissa 6 600 metrin korkeudessa.
räillyt kurakeleissä ja juossut illan hämärtyessä enemmän ja säännöllisemmin kuin aiemmin. Kun K2:n perusleirissä säätietoja tutkivalta saksalaiskiipeilijä Ralf Dujmovitsiltä on saatu satelliittipuhelimitse lupaava sääennustus, kertoo Veikka muulle ryhmälle huippuyrityksen koittavan. Vielä kolmosleiriin saavuttaessa tuuli vinkuu ja lennättää irtolunta kaikkialle. Veikka huomaa, että hänen fyysinen suorituskykynsä on parempi kuin aiemmilla retkillä. Vuori ei anna virheitä anteeksi.
Ylös, alas ja huipulle
Vuorikiipeily on kuin rankkaa shakkia vain tarkoin harkittu siirto vie peliä eteenpäin. Hänen kykynsä pitää huolta itsestään on parantunut entisestään, ja hän tuntee olevansa vuorella täysin suvereeni. Ilma muuttuu ennustusten mukaisesti täysin tyyneksi kuin kiittäen Gustafssonia siitä, että hän on koko kiipeilyuransa ajan ymmärtänyt voimattomuutensa raivoavan sään rinnalla ja kääntynyt takaisin ennen kuin vuoren olot ovat äityneet tappavan rajuiksi. Otsalamput luovat kelmeitä valokiilojaan paljastaen edestäpäin yhä uusia yksityiskohtia. Viikkojen, kuukausien ja vuosien odotuksen jälkeen viimeinen nousu alkaa. Toisena päivänä he kipuavat syvässä lumessa pitkän matkaa jäätikköä pitkin ja palaavat yöksi ykköseen. Himalaja opettaa.
·
RETKI lokakuu 2009
13. Gustafssonin päässä pyörii silti ajatus, että hän saattaa joutua kääntymään ja palaamaan kotimaahan saavuttamatta neljättätoista huippuaan. Kakkosleirissäkin vierähtää kaksi myrskyistä yötä. Veikka ja Kazuya opastavatkin heitä mielellään ja päättävät ryhtyä heidän kanssa yhteistyöhön saavuttaakseen yhteisen tavoitteen. Tästä pitäisi tulla viimeinen retki. Nousu on edistynyt nopeasti, ja koko ryhmä on hyvässä kunnossa. Ensimmäisellä reitinrakennuskerralla he pystyttävät telttansa ykkösleiriin. Puolitoista tuntia ennen huipulle pääsemistä Gustafsson on varma, että he pääsevät tavoitteeseensa. Akklimatisoitumisen nopeus yllättää heidät. Vaikka tavoite on lähellä, tai ehkä juuri siksi, hän ajattelee vaaroja aiempaa enemmän. Palattuaan perusleiriin he tuntevat olevansa valmiita huiputukseen
teema
T E K ST I M I K KO L A M M I N PÄ Ä K U VAT V E I K K A G U STA F S S O N
Pitkä taival
Karakorumin perusleirin jylhää maisemaa. "Jäähile heijastaa auringonvaloa sateenkaaren lailla", kertoo Gustafsson.
14
RETKI lokakuu 2009
Matkalla kohti huippua 6 900 metrin korkeudessa. Vuorilla vietetyt kuukaudet laskeutuivat nopeasti kakkosleiriin vetäen Ballia kuin perunasäkolivat vakuuttaneet heidät suomalaisen kiipeilykyvystä, fyysisestä kiä. TEINI-IÄSSÄ HÄN LUKI NE SYVENTYNEESTI UUDELLEEN. Kaikkiaan neljä ryhmän jäsentä pääsi kuntien rahoituksen järjestämisen, yritysyhteistyön luomisen ja huipulle. Radiopuheliilman korkeimmalle vuorelle kiipeäminen muuttaisi hänen elämitse Veikka kuunteli 7 000 metrissä, kun Hall laski kuolleen mänsä.
RETKI lokakuu 2009
15. ruuden retkiltä. Jyrkässä kurussa käytetään kypärää, sillä riskinä ovat putoilevat kivet.
PIKKUPOIKANA GUSTAFSSON LUKI AHMIEN KAIKKI HIMALAJASTA KERTOVAT KIRJAT, JOTKA HÄN SUINKIN SAI KÄSIINSÄ. huipulle. MONT BLANCIN HUIPUTTAMINEN YHDESSÄ ISÄN, ISÄN YSTÄVIEN JA OMAN VELJENSÄ KANSSA OSOITTI GUSTAFSSONILLE TIETÄ KOHTI UNELMAA.
huipulle
G
ustafssonin Himalajan-kiipeily alkoi mahdolSaavutuksesta nousi Suomessa valtava julkisuus: tavarataklisimman korkealta. Veikka lähti Hallin kehotuksesta takaisin kohti huippua tieGustafsson ei kuitenkaan voinut edes kuvitella, miten maatäen, että Ball olisi halunnut hänen tekevän niin. Myöskään Hall ei kertonut tilanHall ja Ball kutsuivat hänet omalle reissulleen, joka suuntautui teen vakavuutta, vaikka Ball ei pystynyt enää kävelemään. Gustafsson paikan uusiseelantilaisten Rob Hallin ja Gary kiersi maata luennoimassa onnistuneesta retkestään, siirtyi Ballin johtaman Everest Adventure Consulyrittäjäksi ja uusien saavutusten myötä yritysten markkinoinnin tants -kiipeilyretkiyrityksen järjestämästä Mount edistäjäksi. Keväällä 1993 hän osti sin kuljettajan tarina nousi suomalaisten huulille. "Kaikki, mitä olin tavoitteellisen suunnittelun opettaneen hänelle suunnattomasti y lukenut Everestistä, Huntin ensimmäisestä onnistuneesta käytännön liiketoimintaa ja markkinointia. Leirissä he vaihtoivat uhrin jäiset vaatteet, mutta auttamissuoritustasosta ja erityisesti leiritaidoista, jotka ovat perua nuoyrityksistä huolimatta Ball menetti henkensä. avetse neen sekä Veikka. Gustafsson kertoo Himalajan korkeakoulun eli retkiEverest -retkikunnasta. Everestin huipulla Gustafsson eli pitkäaikaista haavetKaikki ei sujunut suunnitellusti. m mutta nyt reissun omakustannushinta jäi vain viidenSuomalainen sai jopa luvan liikkua omana köysistönä nek nekseen. Retkikuntaan kuuluivat Hall ja Ball vaimoikaksin ranskalaisen Chantal Mauditin kanssa. Vuoristotaudista kärsinyt Gary taan. Gustafssonin yllätykseksi retkikunnan oppaat ei uskaltanut puuttua asiaan. He toisaalta varmishoukutellut jo tä 2 700 ihmis t tään hän oli maksanut 50 000 yhdysvaltain dollaria, tuivat Veikan taidoista ja antoivat hänelle vastuuta. ksi" , retkikunnasta ja Edmund Hillarystä, muuttui todeksi" Mount n Ko Kova koulu hän muistelee tuntemuksiaan. Gustafssonille elämys oli valtava. He Dhaulagirille saman vuoden syksyllä. Everestin retkesjöiden Hallin ja Ballin kanssa. Suomalainen oli nähnyt vuttaminen oli niin mahtava kokemus, että hän halusi kokea lisää kolmosleirissä, että Ballin tilanne huononi, mutta noviisina hän samaa tunnetta. "Olin yhtäkkiä sen Everest D Dhaulagirin (8 167 m) retkikuntaan pääsy syksyllä totuuden edessä, että huipulle pääseminen olisi 8 848 metriä 1 1993 oli Gustafssonin seuraavan unelman täyttyminulle mahdollista." i on Suosittu vuor mys: rahaton kiipeilijä oli kutsuttu ammattilaisten Hän ystävystyi legendoina pitämiensä kiipeilinoin mukaan ystävänä, ei asiakkaana. Itse asettaman, aluksi valtavalta tuntuneen tavoitteen saaBall kuoli kakkosleirissä Veikan käsiin
8 188 metriä h huiputuspäivänä K2:n vaarallisen Bottle Neckin Pelkkä onnistumisen kokemus ei riitä, vaan oppinnito Helpoin kasi j jääseinämän luona. Paikalla on kuollut kaikkiaan miseen tarvitaan myös epäonnistumisia. ninsa menettäneen Robin ystävyyttä. Hänen vaimonsa sekä vainajan puoliso olivat nousseet perusleiristä todistamaan karua tapahtumaa. tehdä kääntymispäätös tai muuttaa reittiä." AloitteCho Oyu Vuotta aiemmin Daniel Bidner oli kadonnut lija oppi varovaiseksi ja on muistanut läksynsä. aikaan yöllä nelosleiriin, Veikka sai kuulla kääntyneensä vain 40
Kaikki ei sujunut suunnitellusti.
16
RETKI lokakuu 2009. kaksi yötä. Vasta kun he saapuivat kahden kiipeilyluvan. Parivaljakon toimintatapa aiheutti saksalaisille suurta huolGustafssonin ponnistukset olivat hiertäneet hänen jalkansa ta. Perusleiri ne 30 kiipeilijää, joista yksin vuoden 2008 kesänä Tapahtumat lujittivat Veikan ja yrityskumppan varrella, kauppareiti kymmenen. Niinpä hän äsee joten sinne pä Yhdellä hakulla kiivennyt Gustafsson oli aikaipyysi Gustafssonin seuraavana kesänä maailman autolla. skitilan vänä Gust Gustafsson kääntyi viideltä iltapäivällä ympäri, sillä he "Kaikki, mitä sillä retkellä tapahtui, nousee riskitilanppo olivat ylittäneet turva-ajan. Mutta retken suurin merkitys Gustafssonin lepäämään. se semmin ohittanut koko muun ryhmän ja löytänyt toiseksi korkeimmalle vuorelle, 8 611-metriselran onne onnekseen Bidneriltä jääneen hakun. Sama ensimmäinen ilman lisähappea kivuttu ja ensimmäinen yksin toistui kolmosleirissä, josta he laskeutuivat viikoksi perusleiriin huiputettu vuori. Hän pakotti le K2:lle. He kiipesivät ykkösleiriin ja viettivät siellä toiset kaksi Dhaulagiristä tuli Gustafssonin toinen Himalajan huippu, yötä, jatkoivat kakkoseen nukkuen myös siellä kaksi yötä. teema
K2 611 metriä 8 Jokaista Vaarallinen. ulle pääsneljää huip si on syttä kohti yk menehtynyt.
Lähestymismarssilla Baltorojäätiköllä. sijaitsee n. Sen jälkeen he lähtivät kohti huippua. Kokki näki hänet illan viimeisessä valonkajossa, tuli häntä vastaan ja raahasi kuorman perille. Uransa aikana Gustafsson on vaeltanut lähestymismarsseilla tuhansia kilometrejä.
ystävänsä köydellä hautaan railon syvyyksiin. , la hakulla Bottle Neckin ohitse. Käännös huipun tuntumassa Muu joukko saapui paikalle jo hämärän laskeuduttua. He olivat jättäneet sauvansa jyrkänteen deksan hänen kiipeilykaveriaan sekä Hall ja Gustafsson, jotka alle, mutta Veikka rakensi niistä reitin, jota muut saattoivat seukiipesivät itsenäisenä ryhmänä, mutta jakoivat saksalaisten rata pimeässä sauvalta toiselle. Sen sijaan Hall jatkoi matteissa mieleeni" Gustafsson kertoo. "En suosittele kenellekään niin hurjaa uran itsensä itsekkääseen ratkaisuun ja laskeutui yksin kahdelalkua" Gustafsson todistaa kauhistellen. Huiputuspäiuralle syntyi epäonnistumisista. He K2-retkikuntaan kuuluivat saksalainen Ralf Dujmovits ja kahriitelivät ja joku itkikin. Gustafsson nousi kolmosleiristä huipulle ja laskeutui samana päivänä perusleiriin asti tyhjentäen leirit, pakaten teltat ja kantaen valtavaa kuormaa alas. Yleensä reitin suunnitelmallinen rakentaminen vie kuukauvereslihalle, ja hän pääsi perusleiristä liikkeelle vain Rob Hallin den, mutta kaksikko lähti liikkeelle vietettyään perusleirissä vain Jan-lääkärivaimon puudutettua hänen jalkansa. "Silloin on helppo , ekaa lisähapen avulla ja pian jo heilutti hakkuaan
09 - 3509 000 info@fiskarsbrands.fi
·
TEKSTI MIKKO LAMMINPÄÄ
RETKI lokakuu 2009
17. Kun ryhmä laskeutui huipulta, se tapasi vaivalloisesti kiivenneen ja yhä vuoren laelle pyrkineen miehen. Ehkä sen vuoksi he eivät kertoneet Gustafssonille tai hänen japanilaiskumppani Kazuya Hiraidelle miehen katoamisesta heti tiedon saatuaan. Myös Gustafssonin ja Hiraiden ajattelussa oli näkemyseroja. Espanjalainen paleltui kuoliaaksi.
SOPHISTICATED BUT SIMPLE.
Näkemyseroja
Veikkaa hävetti olla yhtä aikaa vuorella välinpitämättömien harrastelijoiden kanssa, jotka eivät kunnioittaneet kiipeilyn eettisiä sääntöjä. Lopulta yksi kertoo vähäsanaisesti traagisista tapahtumista: iranilaisryhmään liittynyt yksinäinen espanjalainen eteni huiputuspäivänä hitaasti ja jäi muusta joukosta jälkeen. Kun Gustafsson sai tiedon kiipeilijän katoamisesta, tapahtumasta oli kulunut jo kaksi vuorokautta. Iranilaiset päättivät lähteä huiputusyritykseen siitäkin huolimatta, että ainakin Veikan mielestä vallitsi liian ankarat sääolot. THE TX3.0 USES THREE AA BATTERIES (INCLUDED) TO PUSH THREE WATTS OF POWER THROUGH AN L.E.D. Espanjalaiskiipeilijä oli siis selvinnyt hengissä ensimmäisestä yöstään korkealla vuoren rinteellä ilman telttaa, makuupussia ja keitintä. Sen jälkeen hänestä ei ollut kuulunut mitään. "Jos olisin kuullut hädästä aikaisemmin, olisin ehtinyt ja pysty, nyt pelastamaan hänet" Gustafsson kertoo. Kolmas kertoo koko porukan olleen liian väsyneitä auttamaan. Tehtävä vuorella
"How about the Spanish climber Mitä espanjalaiskiipeilijälle kuuluu?" Veikka Gustafsson tivaa terävästi iranilaiselta kiipeilijäryhmältä. READ MORE AT WWW.GERBERGEAR.COM
Myynti ja Markkinointi Fiskars Brands Finland Oy Ab Puh. Toisaalta iranilaiset eivät olisi saaneet jättää uupuvaa miestä yksin jälkeen. Toinen iranilainen tunnustaa, että alas ykkösleiriin palannut ryhmä oli nähnyt seuraavana yönä otsalampun vilkutusta noin 7 400 metrin korkeudesta. "You are not climbers! Te ette ole kiipeilijöitä!" Gustafsson karjuu ja kiehuu. Hän oli silloin perusleirissä odottamassa sään paranemista. Espanjalaiset taas antoivat yhden jäsenensä erkaantua ryhmästä ja lähteä huiputusretkelle, vaikka he myöhemmin totesivat hänen olleen henkisesti epävakaa ja maanitelleen "elävänä tai kuolleena" -puheillaan. Vastauksena miehet pyörittelevät päätään ja levittelevät käsiään. Hän ei voi ymmärtää, että suuri ryhmä ei ollut aloittanut pelastustoimia, vaikka he olivat nähneet elämästään taistelevan miehen lähettävän hätämerkkejä. Veikka ei olisi halunnut häntä ryhmäänsä, sillä kyseessä oli suomalaisen tärkein laskeutuminen, mutta hän ei voinut kieltäytyä. Mutta kukaan ei ollut lähtenyt pelastamaan häntä. Kiipeilijä itse teki kohtalokkaan virhearvioinnin jatkaessaan kiipeämistä voimiensa jo ehdyttyä. Parikymmenpäisen iranilaisporukan pääjoukko palaa Gasherbrum I -vuorelta päästyään sen korkeimmalle kohdalle pari päivää aikaisemmin. UP TO 46 METRES INTO DARKNESS. Veikan kanta eli kiipeilijöiden veljellinen tapa auttaa toisiaan voitti.
TX 3.0TM
THE TX3.0 TACTICAL LIGHT FEATURES A MATTE BLACK FINISH ALONG WITH AIRCRAFT ALUMINIUM ANTI-ROLL HOUSINGS AND A REAR TACTICAL SWITCH WITH THREE MODES: LOCKED ON, LOCKED OFF, AND INTERMITTENT FOR SIGNALING. Sen sijaan Kazuya vastusti voimakkaasti tuntemattoman kiipeilijän liittymistä heidän mukaansa. Kun he olivat saapuneet onnistuneen huiputuksensa jälkeen kakkosleiriin, yksi turkkilaiskiipeilijä tuli heidän luokseen ja pyysi saada laskeutua heidän mukanaan perusleiriin. Vuorilla on tappavaa ajatella, että minulle kaikki ja heti
teema
Manaslu 8 163 metriä a Naisretkikunt aslun saavutti Man siitä tuli 1974, jolloin n äinen naiste ensimm sihuiputtama ka tonninen.
Hirotaka laskeutumassa Gasherbrum-La-solasta kohti ykkösleiriä. Gustafsson sitä vastoin myöntyi Dujmovitsin pyyntöön lähteä takaisin kohti huippua. Se tosin edellytti helikopterilentoa Makalun perusleiriin. Huipulle he pääsiAnnapurna vät jo kahdeksan aikaan aamulla. Perusleiriin päästyään yhteensä puoli vuotta K2:lla viettänyt Hall halusi jo kotiin. Kolmella miehellä oli varustei-
a naan esimerkiksi kahden hengen teltta ja vain yksi makuupussi. Veikan huiputuspäivä koitti kymmenen päivää myöhemmin.
18
RETKI lokakuu 2009. Veikan 8 091 metriä mukaan hän pystyi tuolloin nauttimaan Vaarallisin vu ori. Kolmikko kipusi Makalun (8 483 m) huipulle vain kymmenen päivää Lhotsen jälkeen. Ystävyyssuhteet maan. ensimmäisen kerran huipulla olemises40% nousuy rityksistä ta, mikä oli seurausta Lhotsen rinteillä päättyy kuol eakklimatisoitumisesta. Kaikkiaan yhdeksän kiipeilijää menetti henkensä, jotka kaikki olivat Veikalle tuttuja ja hän laski puolet heistä ystävikseen. Australialaisen Michael Groomin parina hän pääsikin huipulle.
Kaksoisnousuja
Rob Hall palkkasi Ballin kuoltua yritykseensä oppaaksi yhdysvaltalaisen Ed Viestursin, jonka hän ja Gustafsson olivat tavanneet jo 1993 Everestin retkellään. syvenivät, mutta kohtalo ei antanut niiden jatkua pitkään. Kiivettyään toukokuussa 1995 Lhotselle (8 501 m) Veikka liittyi juuri Everestille kiivenneiden Hallin ja Viestursin seuraan. tenyt Seuraavana keväänä Veikka ei lähtenyt Robin kanssa, vaan kipusi Everestillä tee-se-itse-retkikunnassa, jota johti legendaarinen skottikiipeilijä Mall Duff ja Jaakko Kurvinen, joka ylsi kolmosleiriin asti. Viiri on laitettu harjanteelle merkiksi huonoa keliä varten.
metriä huipun alapuolella. Sieltä he tekivät niukkavarusteisen alppityylisen neljäpäiväisen nousun. Hall oli sen sijaan onnistunut pääsemään huipulle kaikkiaan neljännellä yrittämällään, mutta hän oli niin huonossa kunnossa, että hänet piti vetää alas köydessä. Everestin mustana päivänä 10.5.1996 tapahtui monien syiden summana onnettomuus, jonka uhreja yritettiin pelastaa päiväkausia
Ryhmä jatkoi silti matkaansa, pääsi aamukuudelta jo 8 600 metrin korkeuteen ja jatkoi hidasta etenemistään kohti Etelähuippua. Silva Intelligent Light ® is a new light distribution technology. For a runner, cross country skier or mountain biker this translates into less head movement, increased control, better balance and more speed. I N T E L L I G E N T
L I G H T
®
Hän pakotti itsensä itsekkääseen ratkaisuun.
Silva Intelligent Light
®
Traditional light
SMARTER LIGHT, HIGHER SPEED.
Veikka tutustuu kantajien 30 kilon lastiin lähestymismarssilla. "Se antaa tuntumaa siitä työstä, mikä on näiden nousujen takana", hän tuumii.
Power is nothing without control. 09 - 3509 000 info@fiskarsbrands.fi
RETKI lokakuu 2009
19. Juuri ennen Balconyporrasta, noin 8 300 metrin korkeudessa lampun kiilassa loisti yhden onnettomuuden uhrin Scott Fischerin kasvot. That is why we introduce the Silva Alpha headlamp with Intelligent Light® technology. Flood light lights up the area aruond you, while at the same time a spot light lights up the trail ahead of you at a distance of 150 meters. Silloin Veikasta alkoi
Myynti ja Markkinointi Fiskars Brands Finland Oy Ab Puh. Kolmikko eteni otsalamppujen valossa. Raed more about our headlamps on www.silva.se
Hän rakensi Polish Pilar -reittinsä yhdessä sherpojen kanssa. Sherpat kauhistuivat, sillä he pelkäävät kuolleita. Heistä kaksi oli Veikan mukana huiputuspäivänä
Vaikka retki epäonnistui, Veikan ja Edin lopulta vuosikymmenen kestänyt kiipeilykumppanuus kiinteytyi. Jäämassojen syöksystä syntynyt ynyt uilmanpaine lennätti tyhjät teltat taivaan tuuBroad Peak liin. teema
Kiipeilijät perusleirissä onnistuneen huiputuksen jälkeen.
tuntua jotenkin oudolla tavalla pahalta, ja hän päätti kääntyä takaisin. Päästyään huipulle viisikko sopi keskenään, ettei kukaan heistä enää palaa Everestille. pelastustöih in.
Kiipeilykaverit
Annapurnan jälkeen Viesturs päätti Himalaja-reta-retkensä, joten Gustafsson joutui etsimään uusia kumppaneita. Parin mukana lähestymismarssilla vuoren perusleiriin vaelsi Retken lukijakilpailun voittajat. He kohtasivat hirvittäviä lumivyöryjä, ja ykkösleiriin vyörynyt jäälohkarekaaos pysähtyi vain parinkymmenen metrin päähän heidän
teltastaan. Perusleiristä he lensivät heti Dhaulagirille, jonka he kiipesivät neljässä päivässä ylös ja alas. Sherpat halusivat jatkaa ja vakuuttivat kaiken olevan kunnossa. Silloin Ed sanoi, että on aika lähteä 8 051 metriä kotiin. Seuraavana keväänä oli vuorossa Annapurnan pohjoisseinämä. kasisellä K2:lla ta pahtui onnettomuu tonnisensa ensimmäisenä yhdysvaltalais ja Veikka sena ja Veikka pääsi neljän vuoren päähän lähti Broad Pe akilta unelmastaan. Vuosi 1999 oli Veikalle kiipeilyllisesti paras, lukuun ottamatta viime ja kuluvaa vuotta. Vuorella ei ollut muita, joten parivaljakko pääsi nauttimaan hienoimmasta tavasta kiivetä: vain kaksi miestä ja iso vuori. Lupauksen rikkojan tulisi maksaa muille 1 000 dollarin sakko. Terveenä huipulta palaaminen, upeat maisemat ja eksoottisen luonnon kohtaaminen lähestymismarsseilla ovat kiipeilyelämän hienoja kokemuksia. Hän kiipesi Ralf Dujmovitsin, Hirotaka Takeuchin ja lopuksi Kazuya Hiraiden kanssa. Annapurna oli Gustafssonille pelottava kokemus. Mikäli he olisivat jatkaneet vielä pari sataa metriä, he olisivat kohdanneet Rob Hallin jäätyneen ruumiin.
Kestävä kumppanuus
Seuraavana keväänä Gustafsson kiipesi Everestille yhdessä Viestursin, Cotterin, David Breashearsin ja Pete Athansin kanssa. Vain vuosien aikana tiivistyneet ystävyyssuhteet yltävät niiden yläpuolelle.
Veikka on kiipeillyt myös aiemmissa Retkissä
8/2008 7/2006 4/2005 2/2005 3/2002 4/2001 3/2001 Kahdestoista huippu ja Ilonhetkistä suruviestiin Kanchenjungan huipulla Huiput koossa: Annapurnan valloitus Neljättä kertaa Annapurnalle Veikka elämänsä koetuksessa Annapurnalla Veikka Nanga Parbatin valtiaaksi Muutaman metrin tähden: Shishapangma
20
RETKI lokakuu 2009. Manaslun (8 163 m) huipulle Gustafsson ja Viesturs pääsivät Veikan sanojen mukaan "sairaan hienolla alppityylillä" itse reitti löytäen ja rakentaen. Vasta heidän neljäs Annapurna-retVuonna 2008 läheikikuntansa onnistui: Ed saavutti 14. Edin status Yhdysvalloissa nousi: entisestä oppaasta tuli retkikuntiensa vetäjä yhdessä Veikan kanssa
"Kenties maailmanympäripurjehduksessa koetaan jotain samanlaista" Gustafsson pohtii. Mitään ei saa helposti eikä mitään anneta ilmaiseksi, mutta kaikki voi kadota silmänräpäyksessä.
·
RETKI lokakuu 2009
21. Mutta slaavien riskinotto saa Gustafssonin yhä haukkomaan henkeään. Niinpä vuorilla ei tapaa enää vain kiipeilijöitä vaan myös onnenonkijoita, jotka pyrkivät muiden avulla saavuttamaan omia unelmiaan. Pienen teltan jakaminen viikko toisensa jälkeen, ankarat ponnistelut, samojen vaarojen kohtaaminen ja köyden päässä olevaan kiipeilijään luottaminen ovat äärettömän intensiivisiä asioita, joita niitä kokemattomien on mahdoton ymmärtää. Perusleirissä puhutaan työasioista eli kiipeilystä, aikaisemmista kokemuksista vuorilla, reittivaihtoehdoista ja riskien välttämisestä, mutta oman pään sisällä nousevat arvoonsa elämän perusasiat perhe, terveys ja ystävät. "Tosin ilman naisia", huomauttaa Gustafsson"
Vuorella eletään vahvoja yhteisiä kokemuksia.
Vuorella eletään vahvoja yhteisiä kokemuksia. Venäläiset jakoivat nen kasitonn inen. "Joidenkin retkikuntien otjärjestäjien moraali on kammottavan alhainen, ja heitä kiinGasherbrum II nostaa vain raha" Gustafsson , 8 034 metriä Huiputuskelej toteaa arvostelevasti. Himalaja-retkikuntaan pyrkivältä ei enää edellytetä kiipeilykokemusta ja vuoren vaarojen ymmärtämistä, vaan melkein kuka tahansa voi lähteä kaupallisen retkikunnan mukaan. Ryhmän nki toverillisuus ja hieno yhteishenki oli merkillepantavaa. Ne vaikuttavat jokapäiväiseen päätöksentekoon ja auttavat kääntymään takaisin, kun vuori näyttää voimansa.
Taalat puhuvat seikkailuarvo katoaa
Veikka Gustafsson on pettynyt viime vuosien kehityssuuntaukseen. Pakistanilaisen tavan mukaan juhlissa tanssittiin. Kiipeilystä on tullut matkailubisnestä, sillä länsimaalaisilla on nykyisin varaa ostaa paikka kaupallisesta retkikunnasta. Monelle se en tekemiään matkoja Pamirsimmäivuorilla. Himalajan-kiipeilyn aika sankaritarinoita luovana seikkailuna alkaa olla ohitse, sillä vuorilla on saavutettu jo kaikki ja niiltä on vaikea löytää uutta ja eksoottista mutta riittävän turvallista kiivettävää. Perinteinen retkikuntaelämä on rajua ja karua raatamista, johon erheellisesti liitetty glamour häipyy sadan kilometrin lähestymismarssin aikana. ä on harvoin, mutta so Sitä vastoin hän muistelee pivalla säällä vuori on varm kaiholla uransa alkuaikoina a kiivettävä. ä tarvittaessa toisilleen vähäisiä män varusteitaan ja ruokiaan. Halukkaan täytyy vain saada haalittua kasaan tarvittava raha-
ntien summa. , Vaikka kiipeilijät edustavat maailman eri kansoja, heidän ajatusmaailmansa ovat varsin samankaltaiset
Laajuudessaan se hakee vertaistaan, sillä samaan on maailmassa aiemmin pystynyt Gustafssonin lisäksi vain kahdeksan ihmistä. Kirkkonummella Gustafssonin uudenkarhean talon olohuoneessa ei ole televisiota, aikaisemmin siellä ei ollut sohvaakaan. Kuvan mukaan hän on täsmällinen, hyväkäytöksinen, uuttera ja sisukas. , Hän on silminnähden helpottunut, että kiipeilyurakka on ohi. Sellainen hän on siviilissäkin. Talossa näkyy , ensimmäistä kertaa naisen käden jälki ja sen vaikutus myös rennonoloisessa Veikassa.
Julkisuus
Veikan julkinen kuva on ollut hänen työkalunsa viimeiset kaksi vuosikymmentä. Se on määritellyt kuulijoille, lukijoille ja katsojille, kuka Veikka Gustafsson on. OSIN ITSEKKÄÄSTI TAVOITTEENSA ETEEN TYÖSKENNELLEEN YRITTÄJÄN ELÄMÄ ON KÄÄNNEKOHDASSA, SILLÄ LÄHES KAHDEN VUOSIKYMMENEN TAAKKA ON TURVALLISESTI POIS HARTEILTA.
ksi polku on kuljettu loppuun ja nyt on toisen aika" Gustafsson sanoo. teema
T E K ST I J A K U VAT M I K KO N I K K I N E N
Koti tynnyreissä vuosikausia. Hän syö lautasensa tyhjäksi eikä heitä ruokaa pois. "Sohva ei sinänsä merkitse mitään. Himalajan kassakaapit lojuvat Gustafssonin pihassa, eikä seuraavaa reissua ole näköpiirissä.
Veikka Gustafsson
ja uuden polun alku
VEIKKA GUSTAFSSON TUNNETAAN HARKITSEVAISUUDESTAAN JA TOISAALTA PERIKSIANTAMATTOMUUDESTAAN. Ylijääneen illallisen hän syö seuraavana päivänä aamiaiseksi.. Se merkitsee, että on joku
"Y
22
RETKI lokakuu 2009
siihen vierelle istumaan" Gustafsson täsmentää. Nyt kookkaan talon valoisaa olohuonetta sellainen koristaa
RETKI lokakuu 2009
23
"Lajina kiipeilyn hahmottumattomuudesta kertoo hyvin se, että uutiset päätyvät milloin minkäkin teeman alle. "Monet kiipeilypiirit eivät ole ottaneet esimerkiksi minua ja Ed Viestursia tosissaan. ,
Puusavotta on miehen rentoutumistapa, harjoitusmuoto ja konkreettinen muistutus entisaikojen arjen vaativuudesta. Kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana sellainen on pikkuhiljaa muodostunut, mutta rallin, mäkihypyn ja jääkiekon maassa, josta vuoretkin puuttuvat, ei lajista koskaan kehkeydy kovin suurta. Mies palasi viimeiseltä reissultaan vähin äänin, sillä kentällä oli vastassa vain Gustafssonin äiti ja avopuoliso Henna. , "Vaikka olisin tässä suhteessa itsekäs, en toivo, että se ymmärretään huonoksi käytökseksi tai ylimielisyydeksi." Veikan suhde julkisuuden kanssa on analyyttisen työn tulosta. Veikan kokemukselle retkikuntien järjestämisessä olisi varmasti kysyntää. Niin mittavat puupinot kiertävät talon ja mökin kivijalkaa, ettei kyseessä voi olla tarkoitushakuinen julkisuustemppu.
Tulevaisuus
Himalajalla kiipeämisen tulevaisuudennäkymistä Veikka ennustaa, että todennäköisesti uusia suomalaisia kiipeilijöitä ei nouse samalla tavalla esille. , Suomessa kiipeilyn suosio on kasvanut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Boulderointi on kiipeilymuodoista suosituin, mutta muut kiipeilylajit ovat harrastajamääriltään varsin pieniä. "Erehdyin uskomaan, että lehdet eivät kiinnostuisi tästä, mutta olin väärässä. "Henkka toivoi, että kontaktini ja osaamise-
24
RETKI lokakuu 2009. Ensin kirjoitetaan täyttä potaskaa ja sitten pyydetään sisältöä lehteen, jolla sitä myydään" mies tuhahtaa. "Tiedän todella tarkkaan, mitä äärimmäisyys tai extreme merkitsee, sillä kuolleiden kiipeilijäkavereitteni isättömät ja äidittömät lapset kokevat sen karuuden kaikessa laajuudessaan. Veikan uran alkuaikojen kiipeilykaveri ja isoilla seinämillä kunnostautunut Henrik Suihkonen pyysi Veikkaa pysymään kuvioissa mukana Himalajan retken jälkeen järjestetyssä tapaamisessa. "Monet toimittajat ovat varmaan tekemisiini kyllästyneet. "Minulla ei ole missiota tuottaa tälle kan, salle mediamateriaalia tai olla pellenä talk-show-isännän kanssa Nuuksiossa syömässä pakastepitsoja" Gustafsson jyrähtää. "Nykyään , halutaan paljon, helposti ja nopeasti. Kiipeily ei ole elämää arvokkaampaa" Veikka sanoo vankalla ja uskottavalla äänenpai, nolla. Homma ei ole mitään silmänlumetta toimittajille tai lukijoille, vaan talon ja mökin ympäristöä koristavat massiiviset puupinot, jollaisia ei kasata ilman hikipisaroiden virtaa. "Himalajan-kiipeily on pitkäkestoista puuhaa, kurjaa kärvistelyä, ja sellainen ideologia ei
välttämättä edes sovi nykynuorisolle" hän summaa. Välillä ne ovat urheilua, välillä kotimaanuutisia ja esimerkiksi Harry Hakomäen vuoden 1991 Pik Kommunisman silloisesta korkeusennätyksestä uutisoitiin Hesarin kulttuurisivuilla" Veikka muistelee. Kuten kirveen, hänen lempityökalunsa kanssa, myös julkisuudessa on omat niksinsä, ettei homma lipeä omaan nilkkaan. Olenkin vastannut, että en ole kiivennyt uutta uraa kuin ehkä puolivahingossa harhauduttuani reitiltä. "En halunnut sinne mitään rumbaa" hän kertoo kylmän viileästi Madon, nan kiertuepaita päällään.
"En halunnut sinne mitään rumbaa."
Veikka toi Himalajan-kiipeilyn kaikelle kansalle tutuksi: maahamme, jossa ei juurikaan kiipeilykulttuuria ollut. Monet taas eivät edes ymmärrä reissujen sisältöä tai erota vuoria toisistaan" Gustafs, son lataa. , "Varmaan media on kyllästynyt kertomaan ilosanomaa kiipeilyistäni ja siksi parisuhteeni päätyi otsikoihin" hän sanoo ja viit, taa kevään uutisointiin. Kaatamastaan puusta Veikka polttaa kaiken risuja myöten. teema
Hän ei emmi maistaa pöydälle unohtuneesta tai päiväyksen ylittäneestä mehupurkista, onko tuote vielä juomakelpoista. Toisaalta miehen saama palaute suurelta yleisöltä Radio Suomen kanssa tehdystä yhteistyöstä lämmittää. Hän miettii, miten voisi säästää hankinnoissaan ja välttää sähkölieden käyttöä. "Tuntuu, että yleisö olisi toisaalta vasta lämpenemässä" hän sanoo. Veikka antaa vain tarvittavan ja ottaa osansa. Sellainen tyylihän ei toimi Himalajalla" hän tiivistää. Miestä ei ole juuri nähty julkisesti juhlimassa tai seurapiiribileissä aamuyön tunteina. Hän on tietoisesti varjellut itseään ja läheisiään varsinkin keltaiselta lehdistöltä. Kun et ole joka paikassa, et kulu" sanoo , Gustafsson, joka on työskennellyt vuodesta 1993 alkaen julkisuudessa ja ollut kiipeilyn kasvot Suomessa. , Riskihakuisuus ei ole koskaan ollut Veikan laji. Gustafssonin voimakkaat kädet tarttuvat kirveeseen tottuneesti ja isku on terävä. Meiltä on kysytty, olemmeko kiivenneet uusia reittejä tai joskus jopa kyseenalaistettu huippujen saavuttamista. Himalajan-kiipeilyn suosio näyttäisi olevan kansainvälisesti laskusuhdanteessa. Julkkikset vetävät toisiaan puoleensa tietyllä tavalla. Arvostuksen lisäksi Gustafsson on kokenut osittain myös kiipeilypiirien arvostelun. "Esimerkiksi tapahtuman spesiaalivieraana verkostoidut väkisinkin, mutta en ole koskaan ollut kiinnostunut sellaisesta tai tuon porukan pintaliitoelämästä. Olen vilpittömän onnellinen siitä, että olen osannut pysytellä oikealla reitillä" hän sanoo
Veikka on ollut mielipiteiltään vahva kulkija. Aikaisempi mielikuva siitä, että opettaisin kilpailijan itselleni, on jäämässä taka-alalle ja voisinkin kuvitella, että toimisin mentorina opastajana sellaisille, jotka aikovat mennä suurille vuorille" Veikka miettii. Kahden seikkailijan läsnäolo luennointimarkkinoilla on vain kasvattanut kokonaismarkkinaa ja siten myös molempien tilipussia.
Näkökulma
OLEN TUNTENUT Veikan ensimmäisen Everestin-valloituksen jälkimainingeista lähtien. Hänen arvostava suhtautumisensa luontoon näilläkin retkillä kertoo aidosti nöyrän ja maanläheisen miehen elämänasenteesta. Kroppin Jönköpingin kodin jääkaapin ovessa oli Veikan lähettämä postikortti "idolilta" niin , kuin Göran sanoi. panit vierellä ovat vaihtuneet syystä tai toisesta. Olemme ajaneet poikamaisen, innokkaan ja rehdin Gustafssonin kanssa fillareilla Karjalan mailla ja meloneet meren tyrskyissä, Veikan mittakaavassa lähiretkillä. Vaikka paljon on kauppaa tehty, ei kaikkea sentään ole myyty. Vaikka kiipeily on säilynyt pääasiana, on rinnalle noussut vahva halu kehittää omaa tuotetta ja saalistaa suurempia kaloja. Puheenjohtaja Samuli Mansikka on itsekin kiivennyt Himalajalla kasitonnisia.
RETKI lokakuu 2009
25. Niin nöyryys kuin asennekin suurta tuntematonta luontoa kohtaan.
Menestys
"Ei minulla ole mitään koulutusta, mutta olen aina ollut hyvä oppimaan ja kova tekemään töitä" sanoo Tuupovaaran karuista , oloista maailmalle ponnistanut Gustafsson. Yhä kiihkeämmäksi käyneen uutisoinnin aikakautena mies on säilyttänyt identiteettinsä ja yksityisen minänsä. Gustafssonia sietää onnitella kylmäpäisyydestä ja viileydestä uransa aikana. ElämänkumpMikko Nikkinen. Joko riveiltä tai rivien välistä luettuna ne kertovat kypsään ikään ehtineen miehen terveestä halusta tarttua uusiin haasteisiin elämässä. Ruotsissa lehdistö on Suomeen verrattuna monin verroin aggressiivisempaa. Osa meistä osaa olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja varmaa on, että Veikan tarinalle on ollut sopiva tilaus. Sain takavuosina kunnian tutustua myös toiseen suureen pohjoismaiseen seikkailijaan, ruotsalaiseen Göran Kroppiin, joka antoi itsensä median riepoteltavaksi. Retket kotikulmilla, kivisen maan raastava takominen hakulla kultakaivoksessa tai muheva marjasaalis on luontokokemuksena hänelle arvokas ja aito osa elämää eikä mikään irrallinen elämys. Poikkeuksellisen lupaava ja mielenkiintoinen seikkailija päätyi lopulta muuttamaan Yhdysvaltoihin pakoon lehdistöä, vain hetkeä ennen traagista kuolemaansa kiipeilyonnettomuudessa. Siinä on jo kaksi ohjenuoraa maailmalle hamuaville tulevaisuuden sankareille. "Ajat olivat varsin ankeat, mutta ensimmäisyys oli varmasti yksi ratkaiseva tekijä menestykselleni, samoin kuin kova halu tehdä työtä hankkeiden eteen. Erään ohjelmapalveluyrityksen omistaminen ja sen työläs velkasaneerausprojekti on kovinta koulua, mitä tässä on käyty ja ehkä jotain on opittukin" , Veikka sanoo.
"Nykyään halutaan paljon, helposti ja nopeasti."
YK-sotilaana ja tavarataksin kuljettajana työskennelleen Gustafssonin kiipeilyura lähti liikkeelle 1990-luvun lopun laman pohjasta. Hivenen arrogantit urheiluautoharrastukset ja loistoautoostokset heijastuivat varmasti osaltaan myös uutisoinnin sävyyn. Haastattelussaan Veikka kertoo tarpeestaan kokea arkea, olla valmiina elämänsä seuraavaan vaiheeseen. Kiipeily- ja ulkoilukulttuuri on kehittynyt yhtä aikaa Veikan kiipeilyuran kanssa ja saanut kotimaassa siitä jopa lisäpontta. Veikan halu kehittyä, metsästää suurempia saaliita, näkyi selvästi kiipeilyuran alusta alkaen. , Toisaalta liikemies Gustafsson astuu esiin, kun hän mainitsee antaneensa eväät Patrick Degermanille. Mies, joka uhmasi lankapuhelimesta kännykkään siirtymistä, on ollut osa mobiiliviestinnän ja internet-maailman kehitystä ottaen samalla osansa menestyksen vuosista. Hän ei ole koskaan suostunut huikentelemaan kovalla työllä saavuttamallaan mammonalla saati raahautumaan monien julkkisten lailla kuluttavaan kasvokerhoon lehtien juorupalstoille. Onkin syytä muistaa, että julkkis ei ole mikään ammattinimike, eikä kaikilla mene kovin hyvin kiiltävästä julkisuuskuvasta huolimatta. ni saataisiin nuorten kiipeilijöiden käyttöön. "Olin epävarma nuorimies ensimmäisellä Himalajan-reissulla se on toisaalta johtanut yrittäjyyteen ja sen saloihin. Tietyllä tavalla tein varmasti tuhmat Harry Hakomäelle ja Paavo Saarelalle ehtiessäni ensin Everestille, mutta toisaalta tämmöisiä hankkeita ei voi varata itselleen" Gustafsson kelailee tapahtumia. ,
Kesken haastattelun Veikka avaa postissa tulleen Suomen Alppikerhon virallisen onnittelukirjeen
YmpäristöLamavuosien jälkeinen raamit yritteliäälle ja sinnikkäälle suomalaisen nykyarvot kiinnostavat Veikkaa, noususuhdanne ja netin viesmiehen kuvalle" Rehumäki sanoo ja lisää, että Veikan , mutta puntarissa on ikäväkin tintämaailman kehitys sekä hahmo oli seikkailugenressä aivan huipussaan 1990puolensa. ne ovat aina olleet kouriintuntuva opetus niistä virheistä tai laiminlyönneistä, joita kiipeilyssä tapahtuu. tafssonia. ta voisimme oppia kuitenkin tointiformaatin kaupallisen "Kyllä Veikka on sama Veikka kuin kiipeilyuran paljon. myös kaikki nykyajan kiipeilyjääkiekkoseuran tai rallitiimin historian suurimmat onnettoluokkaa. "Loimme konsepKierrättämisestä, lajittelusja messuilla" Veikka summaa, , tin, jolla yhteistyökumppaneita etsittiin ja hoidettiin ta ja metsän antimien hyödynja lisää, että se on osaltaan sekä teimme Veikasta brändin." tämisestä arjen iloa ammenmenestyksen hinta ja kiipeili"Brändi ei voi olla toimiakseen muuta kuin totta" hän , tavaa Gustafsson elää kuten jän työn todellinen kuva. peilyhistorian synkintä viikkoa. Uralle ovat osuneet jan työ. "On mään luonnon kanssa erityietusivulla suosionsa vuoksi." selvää, että valtavalla tietotaidolla, yhteyksillä ja sponsellä tavalla. "Moni ei koe luonja mainosmiestä, joka autoilee "Sanoin Veikalle, ettei tämä ihan näin mene, sillä toa kiinnostavana, kun he pitkin Suomea. Maailmalkanssa, kun he toivat raporliittyvään uutisointiin. Sen ajan niukasti elänyt, rahankäytössään uutiseen oli tukahdutettua raivoa, vain hetki ennen Everestin kiitarkka Gustafsson on saavuttanut vakaan taloudellisen aseman. teetilla mietitään, mitä voi erilaisia asioita yhteistyösosattua, uskon, että aistit kehitpimuksissaan. Kun reissuni Retki-lehden perustajista ja tätä nykyä Image Kustanmuuntautuva Veikka sanoo. "Kun on paljon Sponsoroinnissa menessoroinnin osaamisella Veikka voisi olla tulevaisuudessa ulkona sellaisessa paikassa, tymiseen liittyy se, että Gusmukana kansainvälisissäkin projekteissa" Rehumäki , jossa on riskejä ja koko kapasitafsson on rohkeasti kokeillut summaa. "Suomessa kaupunkilaiselämenestykselle. "Hyvä toimeentulo ei merkitse minulle urheiluautoa minen näihin kuolemiin on muuttunut kylmänviileän tyyneksi. sillä heille luvattu aika on Kokemuksen myötä tiedän, taloudellisesti kannattavamettä olen pystynyt kehittäpaa myydä Gustafssonin omilmään aistejani ja pystyn le asiakkaille luentojen muohavainnoimaan tarkasti, mitä dossa. Siitä alkoi miesten pitkä , sellaista työtä." tänyt viikonloput marketeissa yhteinen taival, joka jatkuu edelleen. Kuolema on seurannut Veikan tuote, luennointi, on Veikkaa reissuilla heti alusta kuluiltaan kuin iskelmälaulalähtien. Paljon on tulminun pitäisi saada 300 000 markkaa takaisin tuolla eivät näe siellä tapahtuvia lut tehtyä töitä ja kilometrejä investoinnilla. Historiaa Jos homman ympärille tulee draamaa, toimittajienkin mä ja maalaiselämä ovat Veikka teki A-lehdissä tutusmielenkiinto herää toisella tavalla" Rehumäki valottaa , varsin erilaisia luontosuhteen tumansa Jyrki Rehumäen ja viittaa Everestin ja K2-vuorten tragedioihin ja niihin näkökulmasta. Motiivit tehdä asioita
Markkinoinnin mentori
26
RETKI lokakuu 2009. Aika on Veikalle rahaa ympärillä tapahtuu." ja hänellä on syynsä miettiä, Luonto osaa olla myös miten aikansa käyttää. Viime vuosityvät. Esimerkiksi Himalajalmedian puolelle. "Lupaus on pidettävä ja sisukas Gustafsson loi sanoo elävänsä. "Everesalkuvaiheessakin. Kun seitsemäntoista muudet. pihassa, vaan vaikka mahdollisuutta elää ehkä koti-isänä lasten "Onnettomuuksista ja muista täytyy harmikseni todeta, että , kanssa, jos sellaisia on tullakseen" Veikka tarkentaa. Veikka soitti pari päivää myöhemmin ja asioita. Ikä vaan tuo mukanaan hiustenlähla maaseudulla ei voida elää tin perusleiristä välitimme , dön lisäksi sopivaa rauhallisuutta ja analyyttisyyttä" isommin kuin seutu antaa ensimmäiset kuvat nettiin Rehumäki naurahtaa. Samaan aikaan, kun sanoi, ettei ole keksinyt konstia, miten investointi saarooli ihmisten luontokontaktikaverit ovat olleet kesämökeildaan tuottamaan, joten ryhdyimme työstämään asiaa en edistäjänä, haluaisin tehdä lä ja purjeveneellä, olen vietyhdessä" Rehumäki kertoo. Jos minulla voisi olla nielty. Hänen mukaansa sisältöjen uudenlainen käyttö luvun lopussa. "Veikan perustekeminen vuorilla menetti kulutamme enemmän kuin loivat osaltaan pohjan Gusehkä kiinnostavuutta aiheesta kirjoittavien toimittajien elinympäristömme tuottaa. sanoo. Liikevaihto on pienen Jyrki Rehumäki. Suhtaututeleminen. teema
"On totta, että olen pärjänAsenne V E I K A N TA U STA LLA "Luonto on ollut olemassa minyt hyvin, mutta samalla on nulle aina, enkä ole tehnyt selsyytä muistaa, että meneslaista reissua, missä se ei olisi tyksen eteen olen tehnyt MARKKINOINNIN ja myynnin ammattilainen, yksi läsnä" humaaniksi ajattelijaksi , valtavasti töitä. ankara. Hyväkuntoiseksi nelikymppiseksi Sen hänelle ovat antaneet Himalaja, kiipeily ja sinnikäs työskenhän on menettänyt suhteettoman paljon tovereitaan. Kun Veikka sai suruviestin 1996 Everestin perusleirissä vuotta on kulunut edellisen laman taitteen kynnykseltä, kolkutystävänsä katoamisesta Mont Blancilla, hänen surureaktionsa telee toinen ovella. Veikka on istunut Nepalin kuninmyöten, ja se ymmärretään vuonna 1996 ja sen seuraukgasperheen kanssa päivällispöydässä, toiminut maan siellä." sena A-lehtien nettisivusto oli asioiden asiantuntijana tiedotusvälineissä ja tuntee Gustafsson on oppinut eläedustettuna Europe Onlinen henkilökohtaisesti Pakistanin entisen presidentin. tafssonin kiipeilyhankkeiden parissa, mutta suuri yleisö on edelleen kiinnostunut. olivat ohi, Himalajan-kiipeilinuksen toimitusjohtaja Jyrki Rehumäki tapasi Veikan Havainnointi luonnossa jätittelini kotimaassa muistutensimmäisen kerran vuonna 1995, kun mies tuli pyykiinnostaa ja innoittaa Gusti enemmänkin markkinointitämään 50 000 markkaa Everestin retkikuntaa varten. Kun aloitin metsästämina hän on kuitenkin jättänyt sen, luulin, että tuurillani näin yhteistyökumppaneita pois, aina ensimmäisenä eläimet
Voisin vaikka kuvitella, kun lapsi syntyy perheeseen, että siinä on jotain uuden ja jännittävän tuntua" Veikka sanoo. "Niin ei todellakaan tulisi olla."
Polku
Puhe kääntyy kiipeilystä parisuhteisiin ja arkielämään. Elämäni on ollut täynnä projekteja tai vaiheita ja minulta puuttuu tietyntyyppiset vaiheet" mies tuumaa. Mie, heltä, joka on viettänyt sen ajan elämästään vuorilla, kun muut ovat perustaneet perheitä, se on paljon sanottu. Se tekee yhteensä lähes kuusikymmentä kuukautta: viisi vuotta teltassa, lähestymismarsseilla, vuorenrinteillä, majataloissa ja matkalla antaa jokaiselle vertailumahdollisuuden päätökseen saatetun urakan koosta. "Onhan minulla ollut ihmissuhteita, mutta Himalajan-reissut ovat sanelleet elämääni ja se on syy, miksi kumppanit ehkä eivät ole pysyneet rinnalla." Toisentyyppinen elämä kiinnostaa. Pitkällä kiipeilytarinalla on tässä kohtaa sopivasti onnellinen loppu.
Vallankumouksellinen sukkateknologia
TCXTW
TCXTM
XCTW W
XCT XCTM TM
TRILAYER®
·
RETKI lokakuu 2009
27. , Rajusti laihtunut kiipeilijä istuu talonsa etuterassilla kuvausta varten. , Elämän arvoja ja tulevaisuutta miettiessään Gustafsson kehottaa jokaista kelaamaan omaa elämäänsä taaksepäin ja miettimään niitä kohokohtia, joissa on ollut eniten elämisen tuntua. "Voisin ylittää autiomai, ta, elää seikkailugenressä kätevästi vaikka seuraavat kaksikymmentä vuotta, jos olisin valmis veivaamaan kaikenlaisten ideoiden perässä. "Himalaja on antanut minulle työtä ja on sellainen fiilis, että koittaisin antaa jotain sille takaisin. Monille tämäkin on arkinen ajatus. "Omasta kiipeilyurastani nousee mieleen ensimmäiset reissut kaikkine vaikeuksineen ja epävarmuuksineen. Siihen en lähde, että parisuhteessa toinen tekee jotain, mitä ei oikeasti halua." Gustafsson on tehnyt maailmalle noin kolmekymmentä parin kuukauden reissua. Arkea voisi olla se, että on verkot vedessä ja käy niitä kokemassa säännöllisesti. Baltoron puhdistusprojekti kiinnostaa Veikkaa. Homma keskeytyy hetkeksi, kun avopuoliso Henna Meriläinen reippailee talon kulmalta töistä kotiin. "Positiivisessa mielessä täytyy todeta, että elämä, mitä olen elänyt, on kerta kaikkiaan hienoa, mutta toisaalta se on kokemusten sekametelisoppa, johon liittyy myös paljon muutakin ulkoiluelämää Himalajan-reissujen ulkopuolella." Gustafsson on samoillut metsästys- ja työreissuilla ympäri maailmaa, fillaroinut Venäjällä ja tallannut Lapin tuntureilla. "Haluaisin ennen kaikkea oppia uuden kulttuurin, mutta sellaisella yhteisellä päätöksellä, mitä parisuhteessa voidaan tasapuolisesti haluta. Haluaisin vaikuttaa esimerkiksi kestävän kehityksen luomiseen, vaikkapa jätteiden käsittelyssä ja ympäristötietouden lisäämisessä Baltorolla, eikä pelkässä siivoamisessa." Se on hyvä esimerkki siitä, mihin suuntaan myös sponsorointi on kehittymässä. Ainaiset deadlinet ovat olleet mielessä vuosikausia. "Tulevaisuuden suuntaus voi olla enemmän ympäristöprojektien tavoitteellinen sponsorointi kuin yksilösuorittajien tukeminen" Gustafsson arvioi. , Veikalla on selvä kaipuu tavalliseen arkeen. Hän ojentaa Gustafssonille päivän postit ja kourallisesta vaapukoita muutaman makupalan. Tekninen sukka ei ole koskaan ollut näin mukava!
ovat olleet vääriä tai tietyistä periaatteista on jostain syystä luovuttu" Veikka sanoo mietteliäänä. Se olisi arjen laatua" mies toteaa. Veikka hymyilee leveästi ja Henna vastaa hymyyn. "En halua olla yksin. Veikkaa voi tituleerata maailmankansalaiseksi ja hän on edelleen kiinnostunut uuden oppimisesta. "Nyt tuntuu hyvältä, kun ei ole lähdössä mihinkään. , Veikka harmittelee osan jopa mieltävän, että kuolema ja onnettomuudet kuuluvat lajiin, kun suruviestin lähettäjät ovat valmiina perusleireissä. Uskon kuitenkin, että olen tältä polulta saanut sen, mitä saatavissa on" hän summaa. Siksi uuden kokemisen jännittävyys kiinnostaa
Retkikuntatyylillä keho ehtii sopeutua ohueen ilmaan perusleirissä useiden nousujen väliin jäävien lepojen aikana. Retkikunta tarvitsee useita telttoja perusleiriin ja yhtälailla ylempiin leireihin. Korkeassa ilmanalassa hengittäminen on automaattisesti huohottavaa, mikä aiheuttaa hengitysteiden ja koko kehon kuivumista. KEVENTYMISEN LISÄKSI NYKYPÄIVÄNÄ VARUSTEET OVAT MONIPUOLISEMPIA, KESTÄVÄMPIÄ JA TURVALLISEMPIA.
nsimmäiset todelliset yritykset nousta Mount Everestille tehtiin 1920-luvulla. Juominen on yksi tärkeimmistä toimista, jolla vuorella huolehditaan turvallisuudesta ja terveydestä. Edmund Hillary ja Tenzing Norgay nousivat lopulta huipulle vasta 1953. Ohueen ilmaan tottumattomalle, hyväkuntoisellekin ihmiselle tulee selviä vaikutuksia viimeistään 4 000 metriä lähestyttäessä. Muutama välileiri ja pitkälle avattu reitti ovat erinomaisia apuja, kun lähdetään kevyin varustein lopulliseen huippunousuun. Kehityksen mukana toiminta vuorellakin on muuttunut. Aivot taas tarvitsevat runsaasti happea ja ohut ilma haastaa kiipeilijää todenteolla. Liikkeelle lähdetään aikaisin ja kevyin varustein. Kiipeilyvarusteet ovat muiden ulkoiluvarusteiden mukana kehittyneet noista päivistä valtavasti. teema
T E K ST I V I LL E S I E K K I N E N P O H J A K U VA V E I K K A G U STA F S S O N
VÄLINEURHEILUA
olosuhteiden pakosta
VUOSISATA VUORIKIIPEILYRETKIKUNTIEN KOKEMUKSIA ON SYÖNYT TELTAN PAINON ALLE KYMMENESOSAAN JA MAKUUPUSSI ON LAIHTUNUT KOLMANNEKSEEN. Siihen osallistuu paljon sherpoja.
E
Ilman lisähappea
Veikka Gustafssonin neljätoista onnistunutta nousua maailman korkeimmille huipuille ilman lisähappea on harvinainen saavutus. Jo vuoden 1922 brittiretkikunta ylitti 8 000 metrin rajan. Samalla myös reitti tulee tutuksi ja turvallisuus paranee. Brittiläinen retkikunta
Varustus 50-luvun malliin painoa noin 30 kg lähdettäessä kengät ja erilliset eristetyt lumipuntit, jääraudat aluspaita villakangaspaita villa-alusasu villapaita untuvahousut ja -takki tuulenpitävät housut ja takki silkkihansikkaat villahansikkaat tuulenpitävät hansikkaat myrskylasit aurinkolasit aurinkorasvaa lisähappea useita pulloja makuupussi + sisäpussi ilmatäytteinen makuualusta
2000-luvun versio painoa noin 10 kg ylävuoristokengät, joissa on eristävät pohjat, jäärautojen pikakiinnitys ja erittäin hyvä lämpöeristys ohut alusasu fleece-väliasu kuoriasu untuvatakki ja -housut liner-sukkia ja lämpösukkia (villaa) sormikkaita kuorirukkaset vuorella kesähattu pipo kypärämyssy myrskysuojaksi kasvoihin aurinkolasit laskettelulasit otsalamppu makuupussi ja -alusta termospullo monitoimityökalu
28
RETKI lokakuu 2009. vaativat nopeita ja selkeitä päätöksiä, jotta toiminta olisi turvallista. Materiaalit ovat vaihtuneet ja välineet monipuolistuneet. Etuna on lyhyt altistuminen vuoren vaaroille kuten lumivyöryille ja serakeille. Merkitystä varusteiden kannalta on myös nousutaktiikalla. Suurimmilla vuorilla nousu on käytännössä aina edellisten sekoitus, sillä nousut ovat huomattavan pitkiä kerralla kiivettäviksi. Tavallisessa retkikunnassa happea kuluu paljon: huiputuksen aikana yksi henkilö käyttää sitä suunnilleen seitsemän pulloa. Jos laskeuduttaessa uupumus tai huono sää yllättää, on tuttua reittiä helpompi edetä. Yksittäinen kolmen, neljän litran happipullo painaa noin kolme kiloa, joten lisähapen kuljettaminen on valtava logistinen operaatio. Retkikuntatyylissä tehdään useita nousuja, joiden aikana pystytetään ylempiä leirejä, varataan niihin ruokaa ja polttoainetta ja vedetään kiinteitä köysityksiä varsinaisen huiputuksen turvaksi. Vuorten vaativat olosuhteet kylmyys, jyrkkyys ja nopeasti kehittyvät sääilmiöt
Paljon on parannettu
Hillary ja Tenzing käyttivät matkallaan yhdeksää eri välileiriä, jotka oli pystytetty edellistä, epäonnistunutta huiputusyritystä varten. Alppityylissä tehdään käytännössä yksittäinen nousuyritys perusleiristä huipulle. Kun neljällätoista huipulla käyneiden listalla hän on sijalla seitsemäntoista, on hän ilman lisähappea nousseiden joukossa yhdeksäs. Fyysisen haasteen lisäksi vähäinen happi koettelee myös päätä. Jatkuva läähätys aiheuttaa helposti lähes kroonisen oloisen yskän, joka voi pahimmillaan aiheuttaa rasitusmurtumia kylkiluihin
käytti aikansa moderneimpia välineitä, vaikka vastaavilla varusteilla tuskin kukaan enää kuvittelee nousevansa suurille huipuille. Mukana tulee lisäksi runsaasti pakkausmateriaalia ja muuta puhdasta roskaa. Luonnonkuidut ovat hävinneet hiljalleen köysistä, teltoista ja kengistä. Silläkin saatiin tärkeät sääennusteet selvitettyä. Se saa yhteyden
·
RETKI lokakuu 2009
29. Koska teltta toimii kotina pitkään, on pienillä asioilla iso merkitys. "Nykyaikaiset geodeettiset teltat tutkitaan ja kehitetään tuulitunneleita avuksi käyttäen. Kaikkiaan koko retkikunnan käyttämä varustus painoi kahdeksantoista tonnia. Nykyaikaisella digitaalisella järjestelmäkameralla huiputusyritykselle lähtöön riittää, kun tarkistaa, että akku on täynnä ja muistikortilla riittävästi tilaa. "Ikkunoiden tulo telttoihin oli iso juttu" , Gustafsson kehuu ja jatkaa: "Päivän sään näkee kömpimättä ulos yhdellä silmäyksellä ja pelkästään tähtitaivaan katselu napakalta pakkaselta suojassa teltanikkunan läpi on hieno elämys."
Jäljet puhtaaksi
Kiipeilijöiden mukana viedään valtavasti tarvikkeita erityisesti perusleiriin mutta myös ylemmäs vuorelle. Näissä tapauksissa tavarat kulkevat edelleen väkivahvojen ja korkealle sopeutuneiden sherpojen avulla. Vuosituhannen vaihteen tienoilta laitteiden virrannälkä on laskenut huimasti. Niin kovimmissakin tuulissa voi kunnollisessa teltassa olla huolestumatta. Toisinaan on voinut nähdä aamulla vääränlaisia telttoja revenneinä tai Himalajan tuuleen kadonneina." Oikea pystyttäminen on myös tärkeää. , Erittäin suuri merkitys on ollut jalkineiden kehityksellä, eivätkä paleltumat ole enää osa lajin luonnetta. Kun esimerkiksi nykyisin jäärailot ylitetään alumiinisia työmaatikkaita siltana käyttäen, turvauduttiin ennen pitkään tukkeihin ja puutikkaisiin samassa tarkoituksessa. Mountain Hardwear tuli markkinoille hyvillä teltoillaan, joissa oli valittu väriksi violetti. "Jälkeen voi jäädä valtavasti roskaa sellaisenaan tai piilotettuna. "Filmiaikana ei huipun pakkasissa käynyt mielessäkään vaihdella filmiä ja pakkanen pilasi monta laitetta ja kuvaa" , muistelee Gustafsson. "Satelliittipuhelimien kehitys on mahdollistanut radiopuhelimista luopumisen. Kun teltta ei saa juuri mitään tukea, on se täysin tuulen vietävänä. Nyt huipulta voi ottaa satelliittipuhelimen kameralla kuvan ja lähettää saman tien tukijoille ja muille tutuille." Kameroiden muuttuminen digitaalisiksi on parantanut kuvasaalista rutkasti. Vuoden 1953 retkikunta kantoi Everestin rinteille kahta huippuyritystä varten yli 300 kilogrammaa varusteita: telttoja, ruokaa, keittimiä, polttoainetta ja happipulloja. Samalla omat kokemukset, osaaminen ja tietämys kasvoivat vauhdilla. Nykyisellään Everestin perusleiriin rahti kulkee helikoptereilla ja Kiinan puolelle tietä pitkin. "Kun filmille tuli kuvia huippupäivänä tasan 36, tuli ensimmäisellä kerralla, kun mukana oli digijärkkäri, kuvia kymmenkertainen määrä." Tulokset voi tarkistaa heti, eikä tarvitse odottaa ehkä viikkoja kotimaahan pääsyä ja kehitystä. Niillä merkitään reitti, siltä varalta jos myrsky yllättää. Samoin ne toimivat tarvittaessa lisäankkureina teltalle.
Kotina teltta
Gustafsson pitää hurjana, että muinoin vuorille lähdettiin harjateltan kanssa. Teltta on kehitetty seisomaan sellaisenaan ja toisten kiipeilijöiden käyttämät lisänarut vain rikkovat teltat, kun ne eivät pääse elämään suunnitellulla tavalla. Muovikengistä muihin materiaaleihin siirtyminen on tarkoittanut keveyttä, joten jalkavaivatkaan eivät enää aiheuta nousun keskeytymisiä.
niin maanpäälliseen GSM-verkkoon kuin satelliitteihin, äänenlaatu on erinomainen ja tekstiviestit ja dataliikenne kulkevat mutkattomasti. Koko rahti kulki sherpoista palkattujen kantajien avulla perusleiriin. Pienet asiat ovat lisänneet mukavuutta rutkasti. Ainoastaan villa ja silkki puolustavat paikkaansa tietyissä tarkoituksissa.
Veikan varusteet
Gustafssonin 80-luvun lopulta alkaneen kiipeilyuran aikana ylävuoristoon valmistetut kiipeilyvarusteet kehittyivät huomattavasti. Ostajia ei juuri löytynyt, kun kukaan ei sellaisessa teltassa viihtynyt. "Onneksi selkeästi suurin osa kiipeilijöistä on valveutunutta joukkoa, joka ymmärtää vastuunsa ympäristöstä ja arvokkaasta vuoristonluonnosta." Joukossa on myös niitä, joilla ei löydy kykyä ymmärtää. Muutaman kuukauden asuminen kymmenien ihmisten retkikunnilta tuottaa valtavasti jätettä eri muodoissa. Gasherbrum I:n nousulla meillä oli peräti 25 metrin köysi koko ajan mukana, mikä olisi aiemmin ollut melko harvinaista" kertoo Gustafsson. Makuvalikoima on valmiissa retkiruoissa laajentunut, eikä enää tarvitse niellä samaa evästä päivästä toiseen. "1930-luvulla retkikunta hävisi laivalla johonkin ja palasi seitsemän kuukautta myöhemmin mukanaan mustavalkokuvia ja tarinoita oudosta Aasiasta. Kuitenkin muutamat perusasiat Veikalla pysyvät: "Vanha hakkusauva on uskollinen kumppani niin lähestymismarssilla kuin huipulla. Useimmat kahdeksankilometriset vuoret ovat kuitenkin syrjäisissä kolkissa, joten Gustafssonin retkikunnilla kului merkittävästi aikaa pelkkiin lähestymismarsseihin. Uudet materiaalit ovat kevyempiä mutta myös kestävämpiä. Nyt satelliittipuhelin ei juuri tavallisesta kännykästä eroa. Hengittävillä ja vedenpitävillä kalvoilla varustetut vaatteet ovat keventyneet ja monipuolistuneet "Nyt voidaan käyttää kevyitä 56 millimetrin köysiä, kun aiemmin paksuus oli tuplaten. Se auttaa niin turverinteessä kuin jääkentillä." Bambuvartiset lippukepit ovat lisäksi aina mukana. Epäonnistuneita, mutta potentiaalisia kuvia voi käydä kuvaamassa vaikka useampaan kertaan.
Muut varusteet
jäähakku ja valikoima karabiineja,
laskeutumisvälineitä ja varmistusvälineitä valjaat, jotka mahtuvat kaikkien vaatteiden päälle mukavasti keitin, sytytin ja astiat teltta vesipullo aurinkorasvaa ja huulirasva ensiapuvälineitä hygieniavälineet ruokaa kamera kompassi
Ne pienet erot
Valmisruokien kehityksellä on ollut osansa vuorella viihtymiseen: "Valmiita ruokia saa maukkaampina kuin ennen ja valmistajat oikeasti tietävät, mitä rasituksessa tarvitaan ruoalta ja tarjoavat niitä." Retkikunnan mukana kulki 50-luvulla eväinä sardiineja, säilykelihaa ja -keittoa, voileipäkeksejä, kaurapuuroja, rusinoita, pähkinöitä, suklaata, sokeria, teetä ja kahvia. Toinen valtava ero on tullut yhteistyö, hön rahoittajien kanssa" selventää Gustafsson. Tuleville kiipeilijöille ja luonnolle olisi eduksi tiukempien ohjeistusten laatiminen ja valvonta."
Elektroniikkaa mukaan
Gustafsson muistaa, kuinka ensimmäisellä matkallaan Mount Everestille retkikunnan satelliittipuhelin painoi antenneineen yli 130 kilogrammaa ilman pakollista generaattoria
Kalvollista takkia vaaditaan vain sateen aikana, mutta kosteutta kestävät housut verhoavat jalkoja vielä pitkään pisaroinnin loputtua: aluskasvillisuus, heinikko ja pensaikko kuivuvat hitaasti. PARHAAT TUOTTEET SOPIVAT MOLEMPIIN KÄYTTÖTARKOITUKSIIN.
TEKSTI JA KUVAT JOEL AHOLA TUOTEKUVAT KARI POPPIS SUOMELA TESTI RETKEN TESTIRYHMÄ
R
etkeilijä tarvitsee sadekeleillä vedenpitävää suojaa. T
E
S
T
I
KUORIHOUSUT KISKAISTAAN SUOJA-ASUKSI SATEEN SATTUESSA TAI NIITÄ KÄYTETÄÄN RETKEN AINOINA PÖKSYINÄ. Vaeltaja saattaa tarvita vedenpitäviä housuja myös voimakkaan aamukasteen jälkeen, jos reitti kulkee heinikkoisilla aukeilla tai rannoilla.
30
RETKI lokakuu 2009
Jätimme ne testin ulkopuolelle, koska housut eivät pitäneet täysin vettä. Vaude Infinityn metallikoukku ankkuroi lahkeen tiukasti vaelluspatiinin nauhoitukseen.
Testatut housut
Columbia Waypoint II Haglöfs Argon Haglöfs Lim Ultimate II Halti Kroka Halti Raka Helly Hansen Ekolab 3L XP Jack Wolfskin Rain
Kulkija voi turvautua perinteiseen sadepukuun vesiryöpyn yllättäessä, mutta matkanteko tällaisen kumipuvun alla muuttuu nopeasti tuskaisen kuumaksi. Testikutsusta ilmeni, että haimme housuja lähinnä kesän ja syksyn rientoihin. Jotkut haluavat pukeutua kalvolliseen kuoreen vain sadesäällä, mutta toiset käyttävät kuorihousujaan ainoina retkipöksyinä aamusta iltaan. Vaeltajan on silti vaikea uskoa, että samat housut palvelisivat hänen tarpeitaan yhtä lailla helteessä kuin 25 asteen pakkasessa. Jotkut valmistajat sanovat tuotteidensa sopivan ympärivuotiseen käyttöön. T E ST I S S Ä : K U O R I H O U S U T
Suomalainen retkeilijä on tottunut käyttämään suolla ja sadesäällä saappaita, mutta monet kuorihousut on suunniteltu vain vaelluskenkien kanssa käytettäviksi. Muiden vastaavien pöksyjen puuttuminen testistä johtuu lähinnä siitä, että tällaiset
Millet Axon Pro The North Face Circadian The North Face Venture Patagonia Stretch Ascent Sasta Nomad Sasta Salik Vaude Infinity Vaude Stretched Reality
RETKI lokakuu 2009
31. Saimme testiin vain yhdet kananmunankokoiseen pakettiin sulloutuvat housut. Tällaisissa housuissa oli lahkeiden lumilukkoja, vahvistettuja polvisuojia, korkeita selkämyksiä ja kiinteitä henkseleitä. Suurin osa retkeilijöistä on vaihtanut hikisen sadevaatteen hengittävään mutta vedenpitävään kuoripukuun. Pyysimme maahantuojilta ja valmistajilta testattavaksi kuorihousuja, jotka sopivat suojaksi kevyiden vaellushousujen ja shortsien päälle tai joita voi käyttää vaelluksella sellaisenaan. Toivoimme testattavaksi myös erittäin kevyitä suojahousuja, jotka voisi pakata pieneen nyyttiin sateettomina aikoina. Päätimme jättää testin ulkopuolelle muutamia raskaimpia tuotteita, jotka sopivat testiryhmän mielestä parhaiten talvikäyttöön
Esikarsinnan jälkeen testattavaksi jäi varsin kattava 15 housun rypäs, jonka jäsenet edustavat yhteensä kymmentä eri valmistajaa. Jotta kuorihousut saisi kiskaistua nopeasti jalkaan sadekuuron yllättäessä, pitäisi niihin sonnustautuminen onnistua kengät jalassa. T
E
S
T
I
Ominaisuustaulukko
HOUSUT Columbia Waypoint II Haglöfs Argon Haglöfs Lim Ultimate II Halti Kroka Halti Raka Helly Hansen Ekolab 3L XP Jack Wolfskin Rain Millet Axon Pro The North Face Circadian The North Face Venture Patagonia Stretch Ascent Sasta Nomad Sasta Salik Vaude Infinity Vaude Stretched Reality Hinta 79,90 385 239 99,90 149 225 119,95 319 150 90 200 339 199 269 165 Paino (mitattu) 254 g 540 g 291 g 398 g 669 g 493 g 401 g 569 g 294 g 235 g 436 g 576 g 251 g 461 g 333 g Testikoko M M M M M M M L M M M 52 M M M Kaikki koot SXXL SXXL SXXL XSXXXL XSXXXL SXXL XSXXL SXXL (naiset XSXL) SXXL SXL SXL 4660 XSXXL XSXXL SXXL Pukeminen * kyllä/ei kyllä/kyllä kyllä/kyllä kyllä/ei kyllä/ei kyllä/ei kyllä/ei ei/ei kyllä/ei kyllä/ei kyllä/kyllä ei/ei ei/ei kyllä/kyllä kyllä/kyllä Taskut 1 takana 2 edessä ja 1 takana 2 edessä 2 edessä ja 1 reidessä 2 edessä 1 takana 2 edessä ja 1 takana 1 takana 2 edessä 1 reidessä 2 edessä ja 1 reidessä 2 edessä 2 edessä 1 reidessä
* Onnistuuko pukeminen lyhytvartiset kengät/vaelluskengät jalassa?
tuotteet myydään irrallisten housujen sijaan yhteispaketissa takin kanssa. Vaelluskenkien kanssa pelkän lahkeen avaaminen ei enää riitä, sillä nilkkaa ei voi ojentaa jäykässä kengässä. Ahkerimmat testaajat kantoivat rinkoissaan viikon taipaleella useita kiloja housuja vaihtaakseen vaatteita päivän tai puolikkaan välein. Tusinan tuotteen pukeminen luonnistuu lahjetta levittämällä matalavartiset retkijalkineet jalassa. Jokaiselle housulle kertyi kymmenien kilometrien käyttökokemus.
Kuori käyttöön
Kaikki testiin valitut housut ovat sateenpitäviä ja hengittäviä, eli ne päästävät kuoren sisäpuolella syntyneen vesihöyryn haihtumaan kalvon läpi estäen kuitenkin ulkopinnalle ropisevan sateen pääsyn kankaan sisäpuolelle. Tällaiset pitkät ve-
Kuoritakkia vaaditaan harteille vain vesisateella, mutta vedenpitäviä housuja tarvitaan myös aamukasteen tai sadekuuron kostuttamassa heinikossa.
32
RETKI lokakuu 2009. Koko jalan mittaiset sivuvetoketjut avaamalla kuorikuosit saa puettua myös vaelluspatiinit jalassa. Testi suoritettiin päiväretkillä ja vaelluksilla Hangon hiekkarantojen ja Lapin tuntureiden välillä
Haglöfsin molemmat mallit on varustettu omalla vyöllä ja Argon-housuissa on vyön lisäksi vielä housunkannattimet. Pelkistetyimmät mallit luottavat pelkkään resoriin ja sen sisälle pujotettuun naruun, mutta kehittyneemmät versiot säädetään sopiviksi tarroilla kuten Sasta Nomad -housuissa. Housuihin Helly Hansen Ekolab 3L XP ja Millet Axon Pro on suunniteltu reiden mittainen tuuletusaukko, joka riittää hyvin kostean ilman poistamiseen kalvon ja ihon välisestä kerroksesta. Vanha sanonta kieltää luottamasta mieheen, joka käyttää samanaikaisesti vyö-
Yhteystiedot
Merkki Columbia Haglöfs Halti Helly Hansen Jack Wolfskin Millet The North Face Patagonia Sasta Vaude Maahantuoja/toimittaja Oy Micky Björkholm Trading AB Haglöfs Oy Halti Oy Helly Hansen Oy Bonge Oy Vandernet Oy Sultrade Oy Camu Oy Sasta Oy Vaude Finland Maahantuojan www-sivut www.mb-trading.fi www.haglofs.se www.halti.fi www.hellyhansen.com www.vandernet.com www.sultrade.fi www.camu.fi www.sasta.fi www.vaude.com Valmistajan www-sivut www.columbia.com www.haglofs.se www.halti.fi www.hellyhansen.com www.jack-wolfskin.com www.millet.fr www.thenorthface.com www.patagonia.com www.sasta.fi www.vaude.com
RETKI lokakuu 2009
33. Halti Raka -pöksyjen yläreiden kohdalla on pieni
tuuletusaukko ja Columbia Waypoint IIsekä The North Face Circadian ja Venture -housut luottavat tuuletuksen onnistuvan pelkän lahkeen avaamisella. Jäljelle jäävistä neljästä testituotteesta tuuletusmahdollisuudet puuttuvat tyystin. T E ST I S S Ä : K U O R I H O U S U T
Etumus vyö, neppari, vetoketju vyö, 2 nepparia, vetoketju neppari, tarra, vetoketju neppari, vetoketju vetoketju, 2 nepparia vetoketju, 2 hakasta neppari, tarra, vetoketju neppari, vetoketju nappi ja vetoketju neppari, tarra, vetoketju -
Vyötärökiristys resori, naru vyö, henkselit joustava vyö resori resori resori, tarrat resori, kiristysnauha resori, tarrat resori resori, naru resori tarrat resori, kiristysnauha resori kuminauha, naru
Vyölenkit ei ei ei on on on ei ei ei ei ei ei ei on ei
Nilkka kiristysnauha, neppari, vetoketju kiristysnauha, neppari, vetoketju kiristysnauha, neppari tarra, vetoketju neppari, vetoketju, tarra kuminauha, neppari, vetoketju kuminauha, neppari, vetoketju kiristysnauha, neppari, vetoketju tarra, vetoketju tarra, vetoketju kuminauha, neppari kiristysnauha, tarra, vetoketju kiristysnauha, tarra tarrat neppari
Väri musta musta musta musta musta musta musta musta musta musta musta vihreä harmaa musta musta
Heijastimet 2 1 2 3 2 1 1 -
Naisten malli
Argon Q Lim Ultimate II Q Banjar Raka Lady W Ekolab 3L XP Unisex LD Axon Pro
Unisex Unisex
toketjut on sijoitettu Haglögs Argon- ja Lim Ultimate II-, Patagonia Stretch Ascent- sekä Vaude Infinity- ja Stretched Reality -housujen ulkosyrjille. Kuorihousujen leikkaus ja muoto vaihtelevat testin tuotteissa yllättävän vähän. Sivuvetoketjut tekevät housuista käyttöominaisuuksiltaan monipuoliset, sillä ne sallivat reilun tuuletuksen, nopeuttavat tuotteiden kuivumista ja helpottavat merkittävästi pukeutumista. Selvimmin tasaväkisestä porukasta erottuvat suurikokoisille vaeltajalla suunnitellut Halti Raka -housut sekä kapeavyötäröiselle kulkijalle parhaiten istuvat Helly Hansen Ekolab 3L XP -pöksyt.
Vyötärö ja lahkeet tiukalle
Vyötärökiristyksellä on suuri merkitys onnistuneen tuotteen käyttömukavuudessa, sillä kehnolla kiinnityksellä housut eivät pysy kulkijan päällä
Uudet testihousut hylkivät hyvin vettä, joten niissä ei havaittu tältä osin eroavuuksia. Ihonmyötäisissä housuissa ilman kierto jää heikommaksi. Kaikkien testituotteiden kalvot ovat vedenpitäviä. Kuorihousut poikkeavat merkittävästi perinteisistä sadeasuista, sillä sateenpitävyyden lisäksi tekniset kalvot hengittävät eli päästävät lihasten lämmönsäätelyssä syntyneen hien haihtumaan lävitseen. Housujen vettähylkivä ulkopinnoite estää päällyskangasta kostumasta. Kalvon liimautuminen ihoon estyy, jos housuissa on sisäpuolella verkkovuori. Samassa housussa saatetaan käyttää jalan etu- ja takapuolella kahta erilaista
kangasta. Lisäkangas on kaksiteräinen miekka,
sillä se estää kalvon takertelun ihoon, mutta tekee samalla tuotteesta lämpimämmän ja siten nopeuttaa hien syntymistä. Sään viilentyessä housujen alle puettu tekninen alusasu auttaa hengittävyyttä: kosteus haihtuu tehokkaammin, koska kuori ei enää liimaannu ihoon ja ilma pääsee kiertämään housujen sisällä. Taskut vuorineen ja sisään asetettuine tavaroineen vaikuttavat myös vesihöyryn haihtumiseen. Polviin tai nilkkoihin asetetut vahvikekerrokset sekä housujen useat saumakohdat muuttavat tuotteen hengittävyyttä. Housun sisälle kertyvän kosteuden siirtymistä kuorihousun läpi kutsutaan kalvon hengittävyydeksi, mikä ilmoitetaan yleensä vesihöyryn haihtumisen määränä kankaan pinta-alan ja ajan suhteen. Reipas liikunta ja suurten jalkalihasten ponnistukset saavat hien virtaamaan. Vuorittomien housujen sisäpinnan ominaisuudet vaikuttavat, kuinka pahasti kalvo yrittää takertua ihoon. Tilanne muuttuu ajan myötä, mutta retkeilijä voi parantaa housujensa toimivuutta huoltamalla pukinetta valmistajan kyllästysohjeiden mukaisesti.
Apua ulkopuolelta
Housujen käyttömukavuus ja hiostavuus eivät määrity pelkän kalvon hengit-
Tuuletukseen ja hengittävyyteen vaikuttavat ominaisuudet
HOUSUT Columbia Waypoint II Haglöfs Argon Haglöfs Lim Ultimate II Halti Kroka Halti Raka Helly Hansen Ekolab 3L XP Jack Wolfskin Rain Millet Axon Pro The North Face Circadian The North Face Venture Patagonia Stretch Ascent Sasta Nomad Sasta Salik Vaude Infinity Vaude Stretched Reality Kalvo/kangas Omni-Tech Gore-Tex Pro Shell (3-kerros) Gore-Tex Paclite DrymaxX All Weather Recycled (2-kerros) DrymaxX All Weather Structure (2-kerros) Helly Tech XP (3-kerros) Texapore Taslan (2-kerros) Gore-Tex Pro Shell Titanium (3-kerros) Gore-Tex Paclite HyVent DT (2,5-kerros) H2No (2,5-kerros) Gore-Tex Paclite Gore-Tex Paclite eVent (3-kerros) Ceplex Advance (2,5-kerros ) Tuuletusaukot lahje koko sivu koko sivu ei yläreisi reisi ei reisi lahje lahje koko sivu ei ei koko sivu koko sivu Sisäkangas ei ei ei verkko verkko ei verkko ei ei ei ei ei ei ei ei Arvosana 3 4,5 4,5 2,5 3 3,5 2,5 3,5 3 3 4,5 2,5 2,5 4,5 4
Testihousujen tuuletusominaisuudet poikkeavat toisistaan paljon enemmän kuin kalvojen hengittävyydet. Housun pintaan kertyvä vesikerros tekee vaatteesta raskaan, kylmän ja märän tuntuisen. Väljällä leikkauksella toteutetut housut haihduttavat kosteutta tehokkaasti siirtäen hien kyllästämän ilman kaikkialle jalkojen alueelle. Vaeltajien erilaisesta ruumiinrakenteesta johtuen samat housut saattavat haihduttaa kosteutta toisella taivaltajalla paremmin kuin retkikaverilla. Käveltäessä housut liikkuvat jaloissa, mikä lisää ihon ja kalvokuoren välissä sijaitsevan kostean ilman kiertoa. Kun kosteutta syntyy nopeammin kuin kalvo ehtii sitä lävitseen päästämään, syntyy jalan ja housun väliin vesihöyryn sijaan nestemäistä hikeä. Tällainen kosteus saattaa kiinnittää kalvokankaan tahmeasti ihoon kiinni, mikä estää ilman vapaan kierron ja tekee housujen käytöstä yhä tukalampaa. Jalan viilentämiseen ja hiestä kostuneen ilman poistamiseen riittää parinkymmenen sentin mittainen tuuletusaukko.
34
RETKI lokakuu 2009. Vaikka laboratoriossa pystytään määrittämään tuotteen valmistuskankaalle vesihöyryn läpäisykyky, pelkkä lukuarvo ei kerro, kuinka tuotteen kosteudensiirto toimii käytännössä: hien poistumiseen iholta ulkoilmaan vaikuttaa kalvon ominaisuuksien lisäksi moni muu tekijä. Kun kylläste kuluu, alkaa kangas imeä kosteutta. Kalvoille voidaan määrittää laboratoriomittauksissa vesihöyryn haihtumisen lukuarvot käyttäen keinoihoa ja simuloimalla sen hikoilua.
K
Käyttö ei vastaa laboratoriota
Testatuissa housuissa on yhteensä liki tusina erilaista kalvoratkaisua. Jotkut tuotteet eivät hengitä ihoon liimautumisen vuoksi kunnolla kuumalla säällä, jolloin housujen alla ei voi käyttää urheilukerrastoa. T
E
S
T
I
Hiki pinnassa
uorihousun tavoitteena on suojata kulkijan jalat sateelta, märältä aluskasvillisuudelta ja maan kosteudelta
Reisituuletusten lisäksi kostunutta ilmaa poistuu housujen sisältä väljäksi avatun lahkeen kautta. Jotkut housut
puristuvat tiukasti kengän ympärille, mutta toisia pöksyjä pystyy käyttämään lahkeet 70-luvun tyylisiksi trumpeteiksi avattuna. Muutamissa testituotteissa on koko jalan pituinen sivuvetoketju, joka sallii erittäin nopean ja tehokkaan tuuletuksen. Pahimmillaan kiristys puuttuu kokonaan, mutta yleensä kuorihousun lahkeet supistetaan kengän päälle kumi- ja kiristysnauhalla tai tarroin. Testituotteen henkselit voi irrottaa helposti, joten luottamuspulaa ei pääse syntymään. Retkeilijät etenevät erilaisia kävelytapoja käyttäen. Testatut tuotteet olivat muutamaa piristävää poikkeusta lukuun ottamatta täysin mustia. Varmimmin kiinni pysyvät metalliset nepparit, jotka on varmistettu tarralla. Tällainen ominaisuus on suunniteltu puoleen testatuista tuotteista. Molemmat Haltin mallit sekä Helly Hansen Ekolab 3L XP- ja Vaude Infinity -housut on varustettu vyölenkeillä, mutta muiden housujen kanssa vyön käyttö tuntuu turhalta. Tumma kangas tekee housusta hiostavan, sillä auringon säteily ei heijastu mustasta kuosista vaan imeytyy lämmöksi kuumentamaan tuotetta ja sen käyttäjää. Kenttäkäytössä huomattiin useaan otteeseen, kuinka kuumuudeltaan ja hiostavuudeltaan tukalaksi käyneet housut muuttuivat miellyttäviksi muutamassa kymmenessä sekunnissa housujen tuuletusaukkoja avaamalla. Metallisten nepparien sijaan jotkut valmistajat käyttävät muovisia kiinnikkeitä. Kuorihousujen lahkeita tutkimalla huomaa nopeasti, että ne on suunniteltu vaelluskengän päälle kiristettäväksi. Testihousujen kalvojen erot vesihöyryn läpäisykyvyssä ovat hyvin pieniä. Haglöfs Argon- ja Vaude Infinity -housujen lahkeiden etureunaan on kiinnitetty jopa metallikoukku, jolla kuosin voi ankkuroida kengän nauhoitukseen. Mitä kylmempää ulkoilma oli, sitä dramaattisemmin ja nopeammin muutos tapahtui. Tällainen yhdistelmä on sijoitettu Halti Kroka-, The North Face Circadian- ja Vaude Infinity -housuihin. Suurin osa testattujen housujen lahkeista tuntuu ikävältä saappaassa, sillä lahkeen kiristykseen tarkoitetut nauhalukot tai nilkkavetoketjut painavat kivuliaasti jalkaa kumikengän sisällä.
Testihousujen tuuletusominaisuudet poikkeavat toisistaan paljon enemmän kuin kalvojen hengittävyydet. Koska housujen hiostavuuteen vaikuttavat kalvon hengittävyyden lisäksi useat housun muut ominaisuudet, arvosteltiin tuotteet kalvon vesihöyryn läpäisykyvyn sijaan arvioimalla tuuletuksen, hengittävyyden ja käyttömukavuuden kokonaisuutta. Testihousut poikkeavat lahjekiristyksen osalta toisistaan paljon. Kyseiseen kävelytyyliin tottuneen kulkijan kannattaa valita itselleen housut, joiden lahkeen sisäsyrjään on ommeltu vahvikekangas. Niiden kestävyys ja kulumisen aiheuttama löystyminen mietityttivät testiryhmää, sillä hienoista kulumista oli havaittavissa jo muutaman ahkeran testipäivän jälkeen. Millet Axon Pro:n etumuksen kiinnitys on varmistettu kahdella metallihakasella. Tällainen lyhyt tuuletus ei houkutellut vielä liikaa hyttysiä herkulliselle aterialle, mutta koko jalan tai reiden paljastaminen voi olla kohtalokasta pahimpana räkkäaikana. T E ST I S S Ä : K U O R I H O U S U T
tä ja henkseleitä: hän ei luota edes omiin housuihinsa. Housujen etumuksen kiinnitystavat vaihtelevat erilaisten nappien ja neppareiden välillä. Vaatteen värillä on merkitystä, jos kuorihousuja käytetään pelkän suojaasun sijaan ainoina vaellushousuina. Käyttökokemusten mukaan tuuletukseen riitti jo parinkymmenen sentin aukko reiden ulkosyrjällä. Erot tuntuvat jopa merkityksettömiltä, kun niitä verrataan tuuletuksella poistettavaan kosteuteen. Suomalainen retkeilijä on tottunut käyttämään kumisaappaita hillasuolla, karpalokeitaalla tai muuten syksyn kurakoissa kulkiessaan. Jotkut mallit vaativat tukevan kengänvarren pysyäkseen paikoillaan. Tuuletuksena lopullisessa arvostelussa esitetty arvosana muodostuu valmistajan ilmoittamasta kalvon hengittävyydestä, tuotteen leikkauksesta, kankaan väristä, sisävuoren käytöstä, kankaan liimautuvuudesta sekä etenkin lahkeen ja reiden tuuletusmahdollisuuksista.
·
RETKI lokakuu 2009
35. Tällaisessa viivasuorassa askelluksessa kengän reuna osuu lähes jokaisella askeleella tukijalan lahkeeseen kuluttaen ja kuraten sitä. Jalan viilentämiseen ja hiestä kostuneen ilman poistamiseen riittää parinkymmenen sentin mittainen tuuletusaukko.
tävyyden perusteella. Useat retkeilijät, kalastajat, metsästäjät ja partiolaiset haluavat kantaa maastossa puukkoa vyölle ripustettuna. Joku astuu tukevia ja leveitä askeleita, toinen sijoittaa astuvan jalan lähes samaan linjaan tukijalan kanssa
Raskaimmat housut painoivat lähes kolme kertaa kevyimmän tuotteen verran. Vyötärö sisältää arvostelun housujen etumuksen kiinnitysmekanismin toimivuudesta, vyötärön kiristysominai-
T
suuksista, alaselän peittävyydestä ja vyötäröalueen käyttömukavuudesta. Paremmuus ratkesi lopulta housujen yksityiskohtia ja erikoisominaisuuksia vertaamalla.
·
Arvostelutaulukko
Housut Käytettävyys 30 % Columbia Waypoint II Haglöfs Argon Haglöfs Lim Ultimate II Halti Kroka Halti Raka Helly Hansen Ekolab 3L XP Jack Wolfskin Rain Millet Axon Pro The North Face Circadian The North Face Venture Patagonia Stretch Ascent Sasta Nomad Sasta Salik Vaude Infinity Vaude Stretched Reality 3 4 4 3 3,5 3 3 2,5 3 3 4 2,5 2,5 4 3 Tuuletus 30 % 3 4,5 4,5 2,5 3 3,5 2,5 3,5 3 3 4,5 2,5 2,5 4,5 4 Lahkeet 10 % 3,5 4,5 3 2 2 2 3 3 2,5 2,5 4 3,5 3 4 2,5 Vyötärö 10 % 2,5 3,5 4 4 3 3 2,5 3 3 2,5 3 3,5 3 4,5 1 Taskut 10 % 2 3,5 1 3 4,5 3 2 3,5 2 3 2,5 3,5 3 3 2,5 Yksityiskohdat 5% 2,5 4,5 4 4 3 3,5 3 3 2 2 4 3 2 3 2,5 Paino 5% 5 2 4,5 3,5 1 2,5 3,5 2 4,5 5 3 2 5 3 4 Yht 100 % 3,0 4,0 3,8 2,9 3,1 3,1 2,7 3,0 2,9 3,0 3,9 2,8 2,8 4,0 3,0
36
RETKI lokakuu 2009. Osiossa tarkasteltiin yksityiskohtia, jotka eivät sisältyneet aiempiin arvostelukohtiin. Kulumista estävät vahvikkeet paransivat arvosanaa. Neljä sivuvetoketjullista housua kahinoivat testin kärkisijoista. Suojahousut on kyettävä pukemaan nopeasti ylle sateen sattuessa mielellään kenkiä riisumatta. Osiossa selvitettiin myös, millaiselta housulahje kiristyspampuloineen ja neppareineen tuntuu saappaan varren sisään käärittynä. Tuuletusominaisuuksiltaan ja puettavuudeltaan heikommat tuotteet jakoivat tasaisena ja laadukkaan joukkona jäännössijat. T
E
S
T
I
Nuotiot housuille
estituotteet muodostivat laadukkaan valikoiman ominaisuuksiltaan erilaisia kuorihousuja. Vyölenkit paransivat tulosta, mutta käytössä alaspäin valuvat pöksyt saivat heikon arvosanan. Ainoiksi vaellushousuiksi sopivat parhaiten hyvillä tuuletusmahdollisuuksilla varustetut pöksyt. Paino muodosti viisi prosenttia lopullisesta arvosanasta. Arvot annettiin puolen numeron tarkkuudella, jotta pienet erot tasaisessa joukossa voitiin saada esille. Käytettävyys-osiossa arvosteltiin housujen puettavuutta kengät jalassa, housujen istuvuutta ja leikkauksen muotoa. Tuotteille annettiin arvosanoja yhden ja viiden väliltä seitsemällä eri osa-alueella. Suuresta hajonnasta johtuen kevein tuote sai täydet viisi pistettä ja painavimmat housut joutuivat tyytymään heikoimpaan mahdolliseen arvosanaan.
Kuorihousutestissä arvostettiin tuotteen sopivuutta sekä sadesään suojavaatteeksi että retken ainoiksi vaellushousuiksi. Kaikki testatut housut ansaitsivat vähintään kolme retkinuotiota, eli ne ovat luokassaan onnistuneita ja ostamisen arvoisia tuotteita. Osa-alue muodosti 30 prosenttia testin lopputuloksesta. Nämä molemmat vaatimukset täyttyvät parhaiten tuotteissa, jotka aukeavat sivusta vetoketjulla. Housujen tuuletusja hengitysominaisuuksiin perustuvien arvojen määrittäminen on selitetty tarkemmin sivuilla XX-XX. Loppuarvosanasta osa-alue kattoi kymmenyksen. Haglöfs Argon Pant ylsi tiukan taiston voittoon, mutta toisen sijan saavuttanut Vaude Infinity Pants jäi testivoittajasta vain aavistuksen. Lahkeet arvosteltiin niiden kiristys- ja kiinnitysominaisuuksien perusteella. Tuuletus muodosti testin loppuarvosanasta 30 prosenttia. Taskut-osiossa arvosanaan vaikutti taskujen määrä, sijainti, käyttömahdollisuus, koko ja sulkumekanismin toimivuus. Yksityiskohdat-osa-alue antoi viiden prosentin osuuden testin lopputulokseen. Osa-alueen tulos vastasi kymmenesosaa tuotteen lopullisesta arvosanasta. Heijastimet, ripustuslenkit, nauhakoukut, pesuohjeet, varanapit ja vetoketjujen vetimien viimeistely nostivat arvosanaa. Lopputulokseen taskujen ominaisuudet vaikuttivat kymmenen prosenttia
Lähimmäksi tavoitetta pääsee Halti Raka, jonka sivutasku on riittävän iso ja avautuu ylöspäin. Takataskun tavaroihin on lähes mahdotonta päästä käsiksi, jos retkeilijä kantaa selässään rinkkaa tai suurehkoa reppua. Istuttaessa pakaran kohdalle säilötyt tavarat puristuvat kivuliaasti jalkaa vasten. Näin tuotteet saisivat kirjaimellisesti markkinamiesten kaipaamaa näkyvyyttä.
HUIPUT ESIIN RETKINUOTIOILLA
Retken testeissä käytetään viiden retkinuotion arvosteluasteikkoa. Kotimainen Halti tietää Suomen syksyn synkkyyden, sillä valmistaja on kiinnittänyt molempiin malleihinsa esimerkilliset heijastimet. Itikat suunnistavat veriaterialle osin lämpöaistimusten perusteella, joten tumma kangas houkuttelee kutsumattomia vieraita vaaleaa pintaa enemmän. Testaajia kummastutti musta muoti, sillä vaalea kangas ei ole aurinkoisella säällä aivan yhtä kuuma kuin kaiken auringon valon ja lämmön imevä tumma kuosi. Valmistajien kannattaisi laittaa housuihin vähintään omat logonsa heijastavasta materiaalista. Taskujen lisäksi testihousuissa on joitakin mielenkiintoisia yksityiskohtia. Pimeässä kiiluvien pintojen puuttuminen ihmetytti testaajia, sillä jokainen erämaavaelluskin aloitetaan ja lopetetaan aina ihmisten ilmoille. Tällaiseen säilöön varastoidut pikkutavarat painavat ikävästi jalkaa jyrkässä ylämäessä, kyykistyttäessä ja jopa istuttaessa. Nuotiomäärä kuvaa tuotteen ominaisuuksia testissä esitellyssä käytössä.
Viisi nuotiota saa tuote, johon on vaikea keksiä parannuksia.
Neljä nuotiota myönnetään, jos varuste on erinomainen tuoteryhmässään.
Kolme nuotiota kertoo onnistuneesta tuotteesta, joka on luokassaan ostamisen arvoinen.
·
Kahden nuotion tuotteella pärjää tyydyttävästi.
Yhden nuotion varuste soveltuu heikosti testattuun käyttöön.
RETKI lokakuu 2009
37. Sasta Salik tekee harmaalla värillään iloisen piris-
tyksen tähän tummaan housurykelmään ja Sasta Nomad on väritykseltään vihreä. Ainoastaan yhdestä testituotteesta taskut puuttuvat kokonaan. Värikkäät housut toisivat retkeilijälle näkyvyyttä ja siten turvallisuutta. Molemmat Haltin tuotteet sisältävät korjaustarpeina ylimääräisen nepparin.
Synkkää sakkia
Testin 15 housusta peräti 13 on valmistettu mustasta kankaasta. T E ST I S S Ä : K U O R I H O U S U T
Kuorihousut pitävät jalat kuivina, mutta jatkuvasta sateesta kostunut ulkokangas saa koivet tuntumaan kylmiltä ja märiltä. Testiryhmä arveli mustan suosion johtuvan esteettisistä syistä. Jack Wolfskin Rain -kuorikuosin etupuolelle on kiinnitetty muovinen ripustusrengas. Heijastimet toisivat turvallisuutta retken alku- ja lopputaipaleelle sekä liikkumiseen kulttuuriympäristössä. Päivän päätteeksi on mukava vaihtaa kuiva kuosi ylle ja ripustaa märät housut kuivumaan nuotion loimuun tai kamiinan lämpöön.
Tavarat taskuun
Taskujen merkitys kuorihousuissa kasvaa, jos vaatetta on tarkoitus käyttää retken ainoina pöksyinä. Tilavaan reisitaskuun voisi sujauttaa vaikkapa kartan kameran käytön ajaksi. Toinen yleinen taskunpaikka on oikean pakaran kohdalla. Testaajien mielestä paras retkihousun tasku sijaitsee reiden ulkosyrjällä. Valtaosa taskuista on erittäin epäkäytännöllisiä, sillä ne on sijoitettu housujen etupuolelle lähelle nivustaivetta. Mustien housujen seuraksi sopii lähes minkä värinen takki tahansa, tummasta pinnasta ei erotu reissun tahrat yhtä herkästi kuin vaaleasta kankaasta ja mustat housut kuivuvat auringossa vaaleita nopeammin
Helposti puettavan Halti Rakan lahje (keskellä) avautuu reilusti, mutta puntti jää väljäksi tarrakiristyksen jälkeen. Lahkeen reunuksen alla piilottelee pieni koukku, jolla housun voi ankkuroida tukevasti vaelluskengän nauhoitukseen. Nilkan vahvikekankaat estävät lahkeiden kulumista. T
E
S
T
I
Kuorihousut >>> o u
Haglöfs Argon
Hinta: 385 Kalvo: Gore-Tex Pro Shell Paino: 540 g
HAGLÖFS Argonin koko jalan pituiset sivuvetoketjut takaavat erinomaisen puettavuuden: housut saa nopeasti jalkaan sadekuuron yllättäessä riisumatta vaelluskenkiä. Täysin avatut lahkeet auttavat tuuletusta, mutta häiritsevät kävelyä. Sasta Salik -housujen lahje (vasemmalla) kiristetään tarralla ja kuminauhalla, mutta puntti ei levene vetoketjulla. Lim Ultimate II on parhaimmillaan nopeasti puettavana suojakuorena. Haglöfs Argon -housujen lahje (oikealla) suljetaan kuminauhalla, nepparilla ja vetoketjulla.
38
RETKI lokakuu 2009. Housujen vyötärö on erittäin pelkistetty. Housut on saatu erittäin kevyiksi, vaikka kokopitkä vetoketju halkoo molempien jalkojen ulkosyrjää. Pöksyt pysyvät ylhäällä resorin ja joustamattoman narun kiristämänä. Taskujen täydellinen puuttuminen vähentää kuorivaatteen käyttöä retken ainoina housuina. Vetoketjulla avautuvista lahkeista voi sujauttaa matalavartisen kengän läpi, mutta vaelluspatiinit on poistettava kintuista ennen pukeutumista. Vyötärön ympärille on kietaistu pikalukollinen ja selän kohdalta joustava vyö. Taskuja on kolme, mutta ne sijaitsevat hankalissa paikoissa lonkkien edessä ja pakaralla. Lahkeet supistetaan joustavalla kiristysnauhalla. Lahkeen monipuoliset kiinnitykset ovat huomaamattomia ja pehmustettuja, joten ne eivät paina liikaa jalkaa kumisaappaankaan kanssa. Housujen etu- ja takapuolelle sijoitetut heijastimet houkuttelevat tuotteen käyttöön myös kulttuuriympäristössä.
Taskut puuttuvat muuten erinomaisista kuorihousuista.
Lahkeet
Lahkeen kiristysmekanismi vaikuttaa housun puettavuuteen ja puntin pysymiseen paikallaan. Lahje suljetaan nilkan kohdalta kiristysnauhalla. Tuotteeseen on sijoitettu vain yksi tasku, joka sijaitsee oikean pakaran kohdalla, joten sen sisältöön on vaikea päästä käsiksi rinkka selässä.
Testin halvimmat housut yltävät laadullaan porukan puoliväliin.
TE STIVOITTA JA
Testivoittaja sopii sekä suojakuoreksi että retken ainoiksi housuiksi.
Haglöfs Lim Ultimate II
Hinta: 239 Kalvo: Gore-Tex Paclite Paino: 291 g
HAGLÖFS Lim Ultimate II
on testivoittajaa kevyempi ja pelkistetympi malli. Testivoittaja kiristetään vyötäröltä pikalukollisella vyöllä, joka voi olla välillä löysänä, sillä tuotteessa on irrotettavat ja pituudeltaan säädettävät henkselit.
Columbia Waypoint II
Hinta: 79,90 Kalvo: Omni-Tech Paino: 254 g
WAYPOINT II -housut ovat ominaisuuksiltaan lähempänä sateensuojaksi vedettävää kuorta kuin retken ainoita vaellushousuja. Kaksisuuntaiset vetoketjut sallivat tuuletuksen koko jalalle tai vain lyhyelle reiden pätkälle, joten tuote sopii mainiosti retkeilyyn myös sadekeliä lämpimämmällä säällä. Painon karsiminen näkyy vetoketjun vetimissä, jotka ovat erittäin pienet ja siten hieman hankalat käyttää. Vetoketjun ansiosta tuotteen pukeminen on helppoa ja ilmanvaihtoa voi parantaa tuulettamalla. Puntti suljetaan nepparilla ja kiristysnarulla. Väljällä leikkauksella toteutettu kuorivaate tuntuu kävellessä miellyttävältä
Reiden yläosan tietämille on suunniteltu lyhyet tuuletusaukot. Lahkeiden sisään on sijoitettu vetoketjulla avattavat säärystimet, jotka kiinnittyvät tahmealla kuminauhalla kengän varteen. Vyötäröresorit eivät pystyneet pitämään housuja kaikkien testaajien yllä, mutta hyvien lenkkien kautta voi pujottaa vyön. Vaatteiden vaihto ei onnistu vaelluskengät jalassa, mutta lahkeen vetoketjullinen levike sallii matalavartisen jalkineen ujuttamisen housun läpi. Pöksyt pysyvät silti hyvin ylhäällä napakalla resorilla ja kiristysnauhalla. Verkkovuori tekee housuista lämpimät ja estää kalvon takertumisen hionneen ihon pintaan. Varsinaisessa lahkeessa ei ole lainkaan kiristystä. Ympäristöystävällinen tuote on leikkaukseltaan testin ahtain ainakin vyötärön kohdalta. Ekologisuuteen yhdistyy kohtuullinen toiminnallisuus. Sen lisäksi etupuolella on kaksi isohkoa taskua. Puntin sisäsyrjiin on ommeltu vahvikekankaat. Lyhyt tuuletusaukko sallii testin onnistuneimman taskun sijoittamisen reiden sivulle. Testin raskaimpien housujen paino selittyy osin paksulla ja lämpimällä tuotteella, mutta suurikokoiselle retkeilijälle suunniteltu leikkaus tuo lisäpainoa.
sa hengittävän ja vedenpitävän kalvokankaan valmistukseen 47 prosenttia kierrätettyjä materiaaleja. Vasemman lonkan tietämille on kiinnitetty muovinen ripustuslenkki. Housut kiristetään vyötäröltä tarroin ja nepparein. Vuori hankaloittaa kengän ujuttamista vaatteen läpi, mutta housut saa puettua matalavartisia kenkiä riisumatta. Tällainen trumpettimainen lahje häiritsi joitakin testaajia. T E ST I S S Ä : K U O R I H O U S U T Halti Kroka
Hinta: 99,90 Kalvo: DrymaxX All Weather Recycled cled Paino: 398 g
HALTI käyttää Kroka-housujen-
Halti Raka
Hinta: 149 Kalvo: DrymaxX All Weather Structure ucture Paino: 669 g
HALTI Raka on leikkaukseltaan poikkeuksellisen väljä. Paksuhko kuorihousu sopii parhaiten sellaisenaan syksyn taipaleille, mutta kesäisenä kuorena se on liian hiostava.
Mainio perushousu jää kovatasoisen testin hännille.
RETKI lokakuu 2009
39. Sivuvetoketjuja ei tuotteesta löydy, mikä estää kunnollisen tuuletuksen. Lahje laajenee hieman vetoketjullisella levikkeellä, mutta housujen pukeminen on hankalaa ilman kenkien riisumista. Tuuletusvetoketjujen puute saa lämpimällä kelillä jalat hikoilemaan, mutta verkkovuori estää jalkaa liimaantumasta kalvokankaaseen. Vuorin ansiosta kuorihousuja voi käyttää pitkälle syksyyn. Pohkeiden sivuille sijoitetut heijastimet tuovat turvaa pimeille taipaleille.
Lähes puolet kotimaisen tuotteen kalvokankaasta on valmistettu kierrätysmateriaalista.
Testin parhaat i h t taskut on ommeltu suurikokoiselle vaeltajalle sopivaan malliin.
Helly Hansen Ekolab 3L XP
Hinta: 225 Kalvo: Helly Tech XP Paino: 493 g
HELLY Hansen on lähtenyt taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan Ekolab-tuotteillaan. Lahje kiristyy tahmealla kuminauhalla kengänvarren ympärille. Kahteen etutaskuun voi sujauttaa pikkutavaraa. Ilma vaihtuu aukkojen kautta, vaikka ne eivät paljasta ihoa vaan alushousut. Housuihin on ommeltu vetoketjullinen takatasku oikean pakaran päälle. Reiden pituiset tuuletusaukot auttavat lämmönsäätelyssä, mutta ne eivät helpota housujen pukemista kengät jalassa. Housujen vyötärön istuvuus, vyölenkit ja kiinnitysmekanismit ovat testin parhaimmistoa. Taskun käyttö on vaikeaa rinkan tai repun kanssa. Vyölenkit ja etutaskut täydentävät oivan kokonaisuuden.
Rain Jack Wolfskin Rain
Hinta: 119,95 Kalvo: Texapore Taslan Paino: 401 g
RAIN-HOUSUJEN vyötärön
Reisituuletuksellinen kuorihousu vaatii käyttäjältään kapeahkoa vyötäröä.
seutu on hyvin pelkistetty, sillä siitä puuttuvat sekä etumus että vyölenkit. Etumuksen kiinnipysyminen varmistetaan metallinepparin lisäksi pitävällä tarralla. Vyötärön takaosan korotettu reunus suojaa mukavasti ristiselkää kumarruttaessa tai kyykistyttäessä. Väljä leikkaus ja verkkovuori pitävät housut ilmavina. Sarjan kalvohousut on valmistettu sertifioiduin menetelmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Lahje avautuu hieman väljemmäksi vetoketjullisen levikkeen avaamalla
Kevyet ja ohuet housut soveltuvat kohtalaisesti sekä suojakuoreksi että retken ainoiksi ulkohousuiksi.
housu, mutta ei sovellu kesän ja alkusyksyn suojakuoreksi. Vyötärö kiristetään resorilla ja etumus kiinnitetään nepparilla, jonka kaverina on liian pieni tarra. Sivuvetoketjujen puuttuessa ilmanvaihto jää vain lahjetuuletuksen ja kalvon hengittävyyden varaan. Ominaisuudesta on hyötyä ääritapauksissa, kun esimerkiksi jalastaan loukkaantuneen henkilön päälle pitäisi saada lämmintä vaatetta. Etupuolelle on sijoitettu kaksi tilavaa taskua. Vyötärö on tehty istuvaksi resorilla ja tarroilla. Venturen vyötärö on hyvin pelkistetty: housut pysyvät ylhäällä resorin ja solmittavan narun ansiosta. Narulukon puuttumisen ansiosta housuja on miellyttävä käyttää myös saappaiden kanssa. Milletin kylkiin on asetettu erinomaiset reisituuletukset. Tuotteen lahkeet avautuvat tavanomaista laajemmiksi vetoketjullisten levikkeiden avulla, mutta lahkeiden sisään sijoitetut kiinteät säärystimet eli lumilukot estävät housujen pukemisen jopa matalavartisten retkikenkien kanssa. Lahje kiristetään tarranauhalla. Testin kärkisijoille yltäneeseen tuotteeseen on ommeltu pieni tasku oikean takareiden kohdalle, mutta taivaltaja jää kaipaamaan pikkutavaroilleen suurempia säilytystiloja.
Joustavasta kalvosta t valmistetut housut sallivat laajat liikeradat.
40
RETKI lokakuu 2009. Muista testihousuista poiketen Patagonian sivuvetoketjut avautuvat täydellisesti: housut voi pukea päälle nostamatta jalkaa lainkaan maasta. Lahje kiristyy vaelluskengän ympärille tahmealla kuminauhalla. Vetoketju ei kulje suoraan ylhäältä alas, vaan se kaartuu hieman takaa eteenpäin. Vyötärö pysyy paikallaan napakalla nepparilla ja resorilla. Tuuletusaukon nerokas suunnittelu sallisi taskun ompelemisen reiden sivulle, mutta tällainen mahdollisuus on jätetty hyödyntämättä.
Hyvät reisituuletukset eivät korvaa kehnoa puettavuutta.
Kevyet kuorihousut kaipaavat parempaa tuuletusta.
The North Face Venture
Hinta: 90 Kalvo: HyVent DT Paino: 235 g
THE NORTH FACE Venture muistuttaa saman valmistajan Circadian-housuja, mutta tuotteen kangas on naapuriaan hieman hiostavamman tuntuinen. Lahkeeseen ei ole sijoitettu lainkaan lukollista kiristysnauhaa, vaan puntin suu kietaistaan tarranauhalla tiukemmalle. Housujen lahkeet aukeavat vetoketjulla säären puoliväliin, mikä helpottaa kuosin pukemista lyhytvartiset retkikengät jalassa. Lahkeen kiristys onnistuu neppareilla ja kiristysnauhalla. T
E
S
T
I
Millet Axon Pro o
Hinta: 319 Kalvo: Gore-Tex Pro Shell Titanium anium Paino: 569 g
AXON Pro on laadukas kuori-
The North Face Circadian
Hinta: 150 Kalvo: Gore-Tex Paclite Paino: 294 g
CIRCADIAN on The North Face -malleista monipuolisin. Vetoketjullisen lahkeen avaamisen jälkeen housut saa kiskaistua jalkaan matalavartisia kenkiä riisumatta. Parhaimmillaan se on kylmillä keleillä varsinaisena vaellushousuna. Valitettavasti lahje jää housun ainoaksi tuuletusaukoksi. Housujen ainoa tasku on sijoitettu oikean pakaran kohdalle, joten rinkkaselkäinen kulkija ei pääse käsiksi taskun sisältöön. Etumuksen kiinnitykseen on varattu kaksi metallista hakasta. Tarpeellisten ja turhien ominaisuuksien karsiminen tekee Venture-housuista testin keveimmät.
Patagonia Stretch Ascent ch
Hinta: 200 Kalvo: H2No Paino: 436 g
NIMENSÄ mukaisesti Stretch
Pelkistetty kuorikuosi on testin kevein.
Ascent -housut on valmistettu joustavasta kalvosta. Taskut sijaitsevat etupuolella ja oikean pakaran päällä. Kosteus on helppo tuulettaa pihalle, sillä tuotteen sivut aukeavat vetoketjulla. Housut eivät kiristä äärimmäisissä ponnistuksissakaan, mutta joustavan kankaan sisäpinta tuntuu ihoa vasten ikävän hiostavalta
Narun vaihtaminen kohentaisi selvästi tilannetta. Vihreä kuorikangas on pehmeää kuin sametti, eivätkä housut kahise käveltäessä niin pahoin kuin testin muut kuosit. Käyttäjä joutuu solmimaan kiristysnarun ahdistavan tiukalle, eivätkä housut pysy silti kunnolla ylhäällä. T E ST I S S Ä : K U O R I H O U S U T Sasta Nomad
Hinta: 339 Kalvo: Gore-Tex Paclite Paino: 576 g
SASTA Nomad tuntuu erittäin
Sasta Salik
Hinta: 199 Kalvo: Gore-Tex Paclite Paino: 251 g
SASTA Salik tekee testin tyl-
miellyttävältä päällä. Vauden molemmat taskut on sijoitettu etupuolelle. Lahkeet voi kietaista nilkan ympärille tarrakiinnityksin ja puntin alalaidassa kiertää kiristysnauha. Ohuet housut sopivat heikosti suojahousuiksi vaikean puettavuutensa vuoksi: kuosit saa kinttujen suojaksi vasta kenkien riisumisen jälkeen. Yhdellä lisätaskulla, heijastimella tai muulla lisäarvoa antavalla yksityiskohdalla tuote olisi napannut paalupaikan.
Vaude Stretched Reality
Hinta: 165 Kalvo: Ceplex Advance Paino: 333 g
VAUDEN housujen takapuolelle e
Erinomainen kuorihousu häviää testivoittajalle erittäin niukasti.
on ommeltu joustava kangas, jonka ansiosta pöksyt istuvat erinomaisesti. Kiristys tapahtuu napakoilla resoreilla ja etumus suljetaan metallinepparin lisäksi vahvalla tarralla. Housujen vyötärö on pelkistetty, mutta resori ja kiristysnauha pitävät pöksyt paikallaan. Housujen etupuolelle on sijoitettu kaksi tilavahkoa taskua.
Vaalea kuosi tuntuu aurinkoisessa säässä mustia testikumppaneita miellyttävämmältä.
Vaude Infinity
Hinta: 269 Kalvo: eVent Paino: 461 g
VAUDE Infinity -housujen sivut ut aukeavat pitkillä vetoketjuilla, jotka takaavat erinomaiset tuuletusmahdollisuudet. Näin paksun ja raskaan tuotteen tuuletusominaisuudet jäävät pelkän kalvon hengittävyyden varaan. Tuote jää hyvästä kankaasta huolimatta testin häntäpäähän, sillä sen sivuilta puuttuvat tuuletusaukot kokonaan. Edes lahkeeseen ei ole asennettu vetoketjullista levikettä. Lahje kiristetään vaelluskengän ympärille tarroilla ja housun erinomainen istuvuus vaelluskenkään varmistetaan nauhakoukulla. Pitkät vetoketjut sallivat at pukeutumisen kengät jalassa ja tuuletus hoituu helposti, mutta sivuvetoketjujen vetimet valitettavasti painavat jalkoja rinkan lantiovyön kohdalta. Kehnon vyötärökiristyksen takia housujen arvosana jäi reilusti muiden sivuvetoketjullisten testihousujen taakse. Vyötärölle on ommeltu löysä kuminauha, jonka sisälle on pujotettu erittäin joustava naru. Kankaan miellyttävyyden lisäksi housussa on monipuoliset taskut ja hyvin ristiselkää suojaava selkämys. Nomad ei kelpaa myöskään nopeasti puettavaksi suojakuoreksi sadesäälle, sillä sen lahkeiden läpi ei pysty ujuttamaan edes matalavartista retkikenkää, vaan patiinit on aina riisuttava pukemisen ajaksi.
Sivuvetoketjujen puute jättää miellyttävät erähousut testin jäännössijoille.
sään ja synkkään värimaailmaan piristävän poikkeuksen. Kotimainen tuote sopii retkeilijöiden lisäksi kalastajille ja metsästäjille. Harmaat housut eivät kuumene mustien kilpailijoiden tavoin auringonpaisteessa, mutta vaalean värin suomasta viileydestä huolimatta retkeilijä jää kaipaamaan housuun tuuletusta. Tuotteessa ei ole yhtään tuuletusaukkoa, joten kulku käy nopeasti hikiseksi. Vetoketjujen ansiosta tuotteen pukeminen onnistuu nopeasti vaelluskenkiä riisumatta. Venyvä kuosi sallii vapaat liikeradat, mutta se e tekee housusta osin ihonmyötäisen heikentäen samalla ilman n kiertoa. Vyötärölle on lisäksi ommeltu esimerkillisesti vyölenkit. Metallinen koukku sopii nauhakenkään, mutta se rajoittaa tuotteen käyttöä kumisaappaiden kanssa. Housujen vyötärö on testin paras. Housujen lahkeessa ei ole mitään kiristysmahdollisuutta, mikä osaltaan heikensi tuuletuksesta ja käytettävyydestä saavutettua arvosanaa.
Huippuhousujen pisteet romahtavat heikkoon vyötäröön.
RETKI lokakuu 2009
41. Tuote ei sovellu kesäisille keleille ainoiksi vaellushousuiksi. Infinity jää testin kakkossijalle erittäin pienellä marginaalilla
Salamoita on kahta eri päätyyppiä. Kun ukkonen on yläpuolella, salaman ääni kuuluu paukauksena. Tieteellisesti tarkasteltuna ukkonen on pilven eri osien tai pilven ja maan välillä tapahtuva voimakas sähköpurkaus. Ukkospilvi rakentuu yläosan jääkiteistä ja keskiosan alijäähtyneistä vesipisaroista sekä lumihiutaleista ja -rakeista. ilmiö
T E K ST I J E N I TA S I LL A N PÄ Ä
tulta
SALAMA KIRKKAALTA TAIVAALTA VOI YLLÄTTÄÄ SAAPASJALKAISENKIN SAMOILIJAN.
arva sääilmiö nostaa yhtä suuria tunteita kuin ukonilma. Salama syntyy, kun positiivisen ja negatiivisen varauksen välinen jännite kasvaa riittävän suureksi. Salaman iskiessä ilma kuumenee ja purkaus eli "räjähdys" näkyy voimakkaana valonvälähdyksenä. Kun salaman isku tapahtuu kauempana, kuuluu pitkää jyrinää. Ukkosta pidettiin varsinaisena Ukon ilmana. Mahtipontinen luonnonoikku on saanut sopivan jylhän nimensä itse Ukko-ylijumalalta. Uskomusten mukaan ukkosen sanottiin aiheutuvan siitä, kun Ukko jyristeli valtavilla kärryillään taivaassa. Maasalama iskee pilven ja maan välillä, pilvisalama taas neutraloi varausta pilven erina-
KUVA HENRI KOURU/VASTAVALO.FI
42
RETKI lokakuu 2009. Salamoinnin uskottiin aiheutuvan kärrynpyörien iskeytymisestä kiviin. Yläosa on positiivisesti varautunut, keskiosa taas lumirakeiden vuoksi negatiivisesti. Ylijumala Ukko oli sään ja sadon haltija, josta kansalliseepoksemme Kalevala kirjoittaa: "Oi Ukko, ylijumala tahi taatto taivahinen; vallan pilvissä pitävä; hattarojen hallitsija; vihmo vettä taivosesta; mettä pilvistä pirota..."
Taivas lyö
H
Pilven sisäisiä purkauksia
Ukonilma on kiinnostanut aina paitsi sanaseppoja myös säätieteilijöitä
Sähkövirta ei kulje eteenpäin ihmiseen, kunhan ei kosketa auton metalliosia. Kesäaikaan ukkospiikki ajoittuu heinäkuulle, jolloin tilastoidaan vuosittain noin 60 000 salamaa. ja olet taivasalla, etsiydy jonkin korkean kohteen kuten puun läheisyyteen. vältä vesillä olemista ja hakeudu maalle, sillä vesi johtaa hyvin sähköä. ja olet aukealla paikalla, laskeudu maahan polvilleen ja pysy mykkyrässä. älä kanna kädessä keppiä, golfmailaa tai sateenvarjoa. Keskikesän ukkosilla ei ole samanlaista vaikutusta, sillä kesäillat ovat liian valoisia dramaattiselle luonnonnäytelmälle. Muutama salamakin voi erottua lumipyryn aiheuttamasta kuuropilvestä.
"Joskus Ilmatieteen laitokselle tulee ilmoituksia, että talvella on näkynyt salamointia, mutta aika harvinaista se on" valottaa , vaarallisia sääilmiöitä tutkiva meteorologi Antti Mäkelä, jolta on juuri ilmestynyt Tapio J. Silti ukkosen tarkkaa osumiskohtaa on melkein mahdotonta tietää. Seuraavaksi eniten, noin 35 000 salamaa, salamoi kesäkuussa, ja kolmanneksi eniten elokuussa, jolloin salama iskee noin 30 000 kertaa. Vältä kuitenkin kosteita paikkoja kuten ojaa tai suota. Maasalama etenee siten, että pilven alaosasta lähtee maata kohti monihaarainen esisalama, joka kohtaa ylös nousevan vastasalaman ja avaa salamakanavan. muista, että salama iskee kaikkein todennäköisimmin kohteisiin, jotka kohoavat ympäristöstään tai johtavat sähköä. Ukkospäiviä voi näillä alueilla olla vuodessa jopa 140. Syyskesällä voi nähdä myös erityisiä elosalamoita, jotka iskevät niin kaukana, että niiden ääntä ei kuule, vaikka taivas leimahtaa. Vaikka puhutaankin erityisistä eloukkosista, ei elokuu ole Suomen ukkosellisin kuukausi. Voidaan esimerkiksi sanoa, että ukkosten mahdollisuus EteläSuomessa on suuri, mutta on vaikea sanoa tarkkoja paikkakuntia, joiden ylitse pilvet liikkuvat" Antti Mäkelä perustelee. Älä kuitenkaan asetu suoraan puun alle vaan pidä välimatkaa lähimmän puun korkeuden verran, jotta vältyt salamaniskulta. Nykyään ukkosia saadaan Suomessa muutenkin vähemmän kuin aiemmin. Isoja ukkosrintamia on ollut esimerkiksi Baltian yllä, mutta ne ovat ohittaneet Suomen" Mäkelä kertoo. Tuolloin lämpötila on yleensä hyvin lähellä nollaa ja taivas vihmoo vettä tai räntää. Mahdollisesta salamaniskusta seurannut sähkövirta pääsee kulkemaan kehikossa. ,
RETKI lokakuu 2009
43. jos olet liikkeellä pyörällä, mönkijällä tai kuljetat vaikkapa lasta vaunuissa, jätä menopeli ukkosen ajaksi parkkiin.
paisten varauskeskusten kesken. Näin saattaa käydä useita kertoja sekunnissa, mutta paljaalla silmällä yksittäisiä salamoita on mahdotonta havaita.
Talviukkonen tulee räntäsateena
Ilmasto on Suomessa viileämpää kuin esimerkiksi eteläisessä Euroopassa, joten täällä syntyy ukkosia huomattavasti vähemmän. Ukkosia voi esiintyä myös talvella. "Nykyaikaiset säämallit pystyvät arvioimaan, onko ilmakehä riittävän epävakaassa tilassa ukkosen muodostumiselle. Esimerkiksi auto on hyvä suojapaikka, sillä sen metallikuori muodostaa turvakehikon. "Ukkosten vähentyneen määrän selittää ainakin jossain määrin sattuma. Eniten maailmassa ukkostaa tropiikin manneralueilla ja Floridassa Yhdysvalloissa. Elokuussa salamointi on silti suomalaisen kesän näyttävimpiä, sillä salaman välähdys valaisee pimenevissä illoissa koko tienoon. Tuomen kanssa toimitettu tietokirja Ukkosta ilmassa. Selitys ennustamattomuuteen on melko yksinkertainen: ukkonen on niin pieni solu numeraalisten säämallien kentässä, että on vaikea nähdä tarkalleen, mitä reittiä se etenee. Vaara on ohi viimeistään silloin, kun viimeisestä salamasta on kulunut 30 minuuttia aikaa. Jos ulkoillessa ukkonen osuu kohdalle
on suojautuminen tarpeellista, jos lähestyvän ukkosen salama on iskenyt alle
10 kilometrin päähän eli salamanvälähdyksestä jyrinään kestää korkeintaan 30 sekuntia. yritä hakeutua sisätiloihin. Sen jälkeen varsinainen pääsalama etenee maasta pilven varauskeskukseen. Jopa kaikkein ukkosellisin alue Itä- ja KaakkoisSuomessa on välttynyt Karjalan kannaksen ja Laatokan yli vyöryneiltä ukkospilviltä. Molemmilla salamatyypeillä on pilvensisäisiä purkauksia, mutta vain maasalamalla on maahan päättyvä salamakanava. Suomessa ukkospäiviä kertyy keskimäärin vain kymmenkunta vuodessa. muista, että laavu tai teltta ei ole turvallinen suojautumispaikka ukkoselta. ,
Hikeä pinnassa, ukkosta ilmassa
Vaikka ukkonen on sääilmiönä tunnettu jo satoja vuosia, sen ennustaminen on edelleen melko hankalaa
Kun sekuntimäärä jaetaan kolmella, saadaan ukkosen etäisyys kilometreinä. Laskusääntö perustuu valon- ja äänennopeuden eroihin. Yksittäisen salamaniskun ennustaminen on silti edelleen lähes mahdotonta.
Ukkosen voi aistia itse melkein säämalleja paremmin. Luonto tavallaan hiljentyy ennen ukkosta" Mäkelä selvittää. tarkoitetaan painostavaa, hiostavaa ja tavallaan pysähtynyttä ilmaa, joka purkautuu ukonilmana. Ihminen erottuu maastosta korkeuden ja sähkönjohtokykynsä vuoksi, joten ukkoselta suojautuminen on järkevää.
KUVA HANNU UUSITALO/VASTAVALO.FI
7700
41-55 7600
31-40 7500
21-30 7400
1-20 7300
7200
7100
7000
6900
6800
6700
Voimakas ukkosmyrsky jättää jälkensä metsään. Ihmishengelle ukkosen vaarallisin osa on salama. , Vanha hyvä keino arvioida ukkosen liikkumisnopeutta ja -suuntaa, on laskea salaman välähdyksen ja jyrinän välinen aika. Sekuntilaskenta aloitetaan, kun salama välähtää ja laskemista jatketaan jyrinään saakka. Tuhojen korjaamiseen voi saada avustusta yhteiskunnalta.
3100
3200
3300
3400
3500
3600
3700
44
RETKI lokakuu 2009
KUVA ILMATIETEEN LAITOS
KUVA MARKKU PAJULAHTI/VASTAVALO.FI. "Ukkosta edeltää yleensä syvä pimeys, koska ukkospilvet ovat tummia. Valo etenee noin 300 000 kilometriä sekunnissa, joten se näkyy heti. Suomessa kuolee salamaniskuun yksi ihminen kahdessa vuodessa. ilmiö
Salamapaikantimen avulla tiedetään, missä ukkostaa useimmin. Monesti kuulee puhuttavan, että "on ukkosta ilmassa" Tuolloin . Ääni taas etenee ilmassa vain noin 330 metriä sekunnissa.
Salama voi iskeä lähes kirkkaalta taivaalta.
"Ukkoseen pitää suhtautua kunnioituksella, sillä ukkospilvessä piilee aina salamaniskun vaara. Ukkosta on kuitenkin turha pelätä, jos on suojautunut oikein" Antti Mäkelä huomaut, taa.
Salamatiheys
7800
56 -
Herra Ukkonen soittaa kahdesti
Ukkosen tekemät suurimmat tuhot aiheutuvat rankkasateesta ja kovasta tuulesta. Tämä on luonnolle vähän samantapainen tila kuin yö, joten muun muassa eläimet saattavat vetäytyä suojaan ennen ukonilmaa, niin kuin ne tekevät iltaisinkin
Ilman ukkospilveä salamointikaan ei tosin onnistu, mutta pilven reuna voi olla monen kilometrin päässä salaman iskupaikasta. Siksi ei pidä vastata ennen kuin on varmistunut siitä, että soittaja on joku muu kuin herra Ukkonen. Tuomi ja Antti Mäkelä, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Helsinki 2009. On mahdollista, että salama iskee samaan paikkaan lukemattomia kertoja. Jos salama sattuu iskemään kirkkaalta taivaalta kohti ihmistä, voivat kumisaappaat jalassa pelastaa hengen, mutta täysin niihin ei voi luottaa. Silti sähköä johtavat metallirunkoiset sateenvarjot kannattaa ukkosella jättää sisälle.
LÄHTEET Sää, Seija Paasonen, WSOY, Helsinki 2001. 1220, la 31.10. "Kumisaappaat eivät estä suoraa iskua. Ainakin yksi ihminen on kuollut Yhdysvalloissa puhelimen ylijänniteiskun seurauksena" meteorologi , Mäkelä kertoo. Myrskybongauksen eli storm chasingin harrastajat kulkevat ukkosesta toiseen. "Salama ei vielä pilvestä lähtiessään tiedä, mihin se aikoo iskeä, joten siinä mielessä tuollaisella uskomuksella ei ole perää" , Antti Mäkelä havainnollistaa. Bongarit toivovat saavansa ikuistettua täydellisen salaman, raekuuron tai tornadon. Sen sijaan salama voi iskeä lähes kirkkaalta taivaalta. 1017 Liput: aikuiset 13 ¤, lapset 9 ¤, ryhmät 9 ¤ /hlö, perhe 28 ¤, kokoaikalippu 20 ¤ / 14 ¤ Samalla lipulla myös
Erityisen hyvä suoja ukkoselta on Mäkelän mukaan kerrostalo. Ylipäänsä lähes mikä tahansa rakennus tarjoaa melko hyvän suojan. Kalevala, Elias Lönnrot (koonnut)
RETKI lokakuu 2009
45. Myrskybongausharrastus on lähtöisin Amerikasta, mutta myös Suomessa liikkuu jonkin verran myrskybongareita.
Urbaaneja uskomuksia ukkosesta
Väitetään, että salama ei iske samaan paikkaan kahdesti. Kannattaa siis odottaa ukkosen laantumista ennen sähkölaitteiden käyttöä, eikä suihkussakaan kannata seistä ukkosen ollessa päällä, sillä vesi johtaa hyvin sähköä.
KUVA JUKKA-PEKKA HEINOLA/VASTAVALO.FI
Kaikki eivät kuitenkaan halua piiloutua suojaan ukkoselta. 1019 ja su 1.11. ,
·
Myrskyn ei tarvitse olla lapselle pelottava kokemus, kun sitä oppii ymmärtämään. talv apsille l
! tuus issa Uu hall a
30.10.1.11.2009 Helsingin Messukeskus
Avoinna: pe 30.10. Ne voivat vaimentaa jonkin verran askeljännitettä eli maassa kulkevaa salamavirtaa, mutta varsinaiseksi henkivakuutukseksi muutamasta sentistä kumia jalkojen ympärillä ei ole" Mäkelä naurahtaa. Totuus on kuitenkin toinen. Ukkosta ilmassa, Tapio J. "On aivan mahdollista, että lankapuhelin lyö tulta. Pientaloihin liittyy pieni salamaniskuriski etenkin, jos talo sijaitsee maaseudulla, jossa sähkö- ja puhelinlinjat ovat ilmajohtoja. Pohjoismaiden suurimmat talviurheilumessut
30.10.1.11.2009
Helsingin Messukeskus
ys ha Eläm sta puu i
Olen taivaltanut jo kolmatta tuntia, joiden aikana paita on kastunut hiestä ja ilman lämpötila on tippunut yli kymmenen astetta. Tunnen vilunväreiden juoksevan selkääni pitkin. Astelen rivakasti polkutietä pohjoiseen. On hämärää, mutta eteneminen on edelleen helppoa. En oikeastaan tarvitse otsalamppua edes kartan lukemiseen. Katseeni etsii harvasta tunturikoivikosta kämpän hahmoa, muttei löydä mitään. Yritän sijoittaa sen kartalle ja huomaan saapuvani kohta perille. kotimaankohde
T E K ST I J A K U VAT J O E L A H O L A
Tarinan mukaan Näkkälän välituvan kummitus jättää kulkijan rauhaan, kunhan tämä ei käyttäydy liian ylimielisesti ja noudattaa tuvan sääntöjä.
Karmivat kämpät
MONEEN ERÄMAAN AUTIOTUPAAN LIITTYY KUMMITUSJUTTUJA JA KAUHUKERTOMUKSIA. Mihin se tupa on oikein kadonnut. Hämyisä maisema tuntuu jotenkin aavemaiselta. Lapin kesäinen yö on jo pikkutunneilla. Löydän näin vilunväristyksille kelpo selityksen, mutta onko se oikea. Onko minulla oikeasti kylmä vai tekeekö orastava pelko tepposiaan?
46
RETKI lokakuu 2009
KUVA VASTAVALO/PEKKA RAUKKO. TAVALLINEN YÖSIJAA KAIPAAVA RETKEILIJÄ EI HUOMAA MITÄÄN, MUTTA TARINAT TUNTEVA KULKIJA JOUTUU MIELIKUVITUKSENSA ARMOILLE.
E
rotan soisen notkelman takaa matalan kalliotöyrään
Tapaus käännytti Kaukosen hartaaksi lestadiolaiseksi. Tupa vain ei tule vastaan. Niitä katsellessa kulkija alkaa vähitellen uskoa tupaan liittyviin karmeisiin kertomuksiin. Yöpyjä välttyi hädin tuskin kuristumiselta, kun tupaa isännöivä kummitus yritti ottaa otetta matkaajasta. Tieto lisää pelHettaan. Entinen takaisin. Katsahdan pelokkaana kattohirsiä ja mietin, miten niihin on voinut hirttoköyden kiinnittää: erään tarinan mukaan tuvalla hirttäytyi joskus mies, jonka haamu kummittelee kämpällä. Tuvalla ei enää pitäisi kummitella. nitetty repaleinen hyönteisverkko. Siinä riippuu ilmastointiteipillä kiinTuvan katon nokiset hämähäkinverkot saavat majapaikan näyttämään vastenmieliseltä. Innokkaana tupaharrastajana olen vieraillut parilla ja puolella län välitupa on tarjonnut puolivälin suojan Enontekiön Hettaa ja sadalla autiomajalla viime vuosien aikana. Kirjailija Erik Therman vieraili Näkkälän välituvalla Armas Vuontisjärven kanssa 1930-luvulla. Se näyttää hieman kolkolta keskellä tunturikoivikkoa ja horsmia. Therman kertoo myös Kaukosen Kallasta, joka joutui ahtaalle Näkkälän tien varressa autiotuvassa. Kiskaisen pääoven auki ja silmäilen pelokkaana hämärää pirttiä. En usko muutenkaan kummitusjuttuihin, mutta mielikuvitukseni osaa välillä laukata kovaa ja hyppiä vielä pahimpien esteiden yli.
Pelko voittaa
Yritän rauhoittua ja miettiä asioita järjellä. ti Enontekiön mahtavimmasta saamelaiskylästä kauppapaikalle Tiedän liikaa edessäni kohoavasta kämpästä. Mielikuvitus ehdottaa jo kummituskämpän kadonneen, mutta onneksi huomaan suonotkelman takana jälleen kalliotöyrään: olen lukenut karttaa väärin. Vilu, nälkä ja jano pahentavat tilannetta.
RETKI lokakuu 2009
47. Olen fyysisesti väsynyt, mutta uupumus on kaukana. Pölkkyjä on kasattu seinustalle iso keko, mutten erota kirvestä mistään. Ovi aukeaa naristen ja näen sen johtavan halkovajan virkaa toimittavaan eteiseen. Vuonna 1894 syntynyt Armas oli avannut lattialankut ja löytänyt niiden alta ruumiin. Kuluneita lankkuja tuijottaessani muistan pari päivää aiemmin kuulemani tarinan. Ketomellalainen paikallishistorioitsija Kari Autto kertoi minulle näkkäläjärveläisen Armas Niemelän muistelleen 1960-luvulla, kuinka tuvalla kummitteli ennen ikävästi. Therman sanoo kummituksen jättävän matkaajan rauhaan, jos hän ei astu liian ylimielisesti tupaan ja noudattaa mökin lakeja. Samalla paikalla on ollut kulkijoiden yösija pitkään, sillä nimensä mukaisesti Näkkä-
Mietin, miten niihin on voinut hirttoköyden kiinnittää.
Katselen Näkkälän välituvan lattiaa. Istahdan epävarmana ritsin reunalle. postipolku on yhä Tiehallinnon ylläpitämä polkutie, jota paikalliset saavat ajaa mönkijöillä.
Hirtetyn hirsimaja
Tartun Näkkälän välituvan ovenkahvaan. Odotan näkeväni kämpän minä hetkenä hyvänsä. Ensimmäiset kirjalliset viitteet tupaan olen löytänyt ajalta ennen sotia. Se on uudistettu vuoden 1987 peruskorjauksen yhteydessä. Haudattuaan ja siunattuaan löytönsä kummittelu oli loppunut. Seuraan maisemaa silmä värähtämättä. Kummitusjuttu on vanha tarina, joka on muuttanut muotoaan vuosien saatossa. Käännynkö takaisin vai menenkö sisään vielä voisin palata toalue tunnetaan vielä nykyään Näkkälän paliskuntana. Matkakertomuksen mukaan vanha kummitus tekee pilojaan tuvalla ja häiritsee rauhallisia matkustajia. Yksi ikkunan ruutu on osin rikki. Pallaksen Lumikurulta Norjan rajalle yltävä poronhoikoa. Tuvalle saapuminen Näkkäläjärveä yhdistävällä reitillä. on minulle tilanteena tuttu, mutta tunnen oloni silti erittäin epäKyseinen 25 kilometrinen kulkukeino on ollut merkittävä reitvarmaksi. Matkaa on siis vielä hieman jäljellä. Ahavoituneiden hirsien perusteella nykyinen tupa on saatettu rakentaa jo ennen Thermanin matkaa. Kuulen sydämeni hakkaavan ja hengityksen kiivaan rytmin. Saavun heinikkoisen aukeaman laitaan ja pysähdyn katsomaan sillä seisovaa autiotupaa. Minulla ei siis ole mitään hätää. Tilanne on kuitenkin mitä otollisin kauhukertomusten nostattamalle pelkotilalle: maisemaa hallitsee aavemainen hämärä, olen yksin liikkeellä ja päivän taipaleesta väsynyt. Ovi on säpissä, joten kämpän pitäisi olla tyhjillään. Tupa tuntuu yllättävän lämpimältä, aivan kuin joku olisi sen juuri lämmittänyt. Vieraskirjan mukaan edellisestä käynnistä on jo aikaa, joten päättelen päivän lämmön viipyilevän sisällä: lämpötilaero koleaan yöhön saa tuvan tuntumaan lämmitetyltä
Aloitin taivalluksen aamulla Kobmajoelta. Pelästyin illalla kuollakseni, kun kamiina jäähtyessään paukahti uuteen muotoon. En ollut nähnyt ketään pariin päivään ja olisin kovasti halunnut jutella jonkun kanssa. Nurkassa seisoo jääkaapinkokoinen kamiinan rumilus, joka ei ilmeisesti vedä kunnolla: kaikki seinät ovat aivan noesta mustana puolitoista metriä sen yläpuolelta. Istuessani kynttilän valossa kaikki pimeni kärpänen lensi liekkiin sammuttaen ainoan valonlähteen. Ensimmäisenä mieleeni tulee ilta Porojärven autiotuvalla. Onpa joku porukka viettänyt tuvalla lepopäivän ja siten kaksi yötä peräkkäin. Kauhutunnelmaan ei aina tarvita edes harmaantunutta kämppää, vaan jo kaverin kertoma tarina voi nostaa pelon myös teltta- tai tulipaikalla. Nyt kirvesmies muka asutti läheistä Kulhan tilaa ja kierteli metsissä retkeilijöitä vaanimassa.
Tarinan mukaan Jogasjärven autiotuvalla asustelee kummitteleva maahishenki, joka joutui ihmiselonsa päätteeksi kannibalismin uhriksi.
48
RETKI lokakuu 2009. Katon nurkista roikkuu parikymmensenttisiä nokisia hämähäkinverkkoja, jotka ovat kuin pikistä luppoa. kotimaankohde
Näkkälän välituvan siivoton kunto nostaa tunnelman yhä oudommaksi. Ylähirteen on naulattu yksinäinen tummunut pelikortti. Tupakirjan merkintöjen perusteella vain harva kulkija jää yöksi Näkkälän välituvalle. Synkkään ja rähjäiseen tupaan on helppo kuvitella kummituksia myrskyisenä yönä, jolloin hormi vinkuu tuulessa, sade piiskaa ikkunoita ja hirret valittavat liitoksissaan. Olen tehnyt useita retkiä yksin, eikä yksinäisyys lyö enää samoin vasten kasvoja.
KUVA JOUNI LAAKSONEN
Lapin ensimmäinen oikeuslaitos toimi Mirhamin tuvalla Kittilän ja Inarin rajalla vuosina 18451905. Suurin osa viesteistä on ohi ajaneiden moottorikelkkailijoiden rustaamia, mutta löydän vieraskirjan sivuilta muutaman retkeilijänkin yömerkinnät. Pimeys laskeutui synkkänä ja jouduin jäämään tuvalle. Nyt jo osaan nauraa noille peloilleni. Tarinoitsijan mukaan tapahtumasta oli kulunut pari vuosikymmentä, joten murhaajan elinkautinen olisi jo lusittu. Ehkä lähistöllä pari puuta hankautuu vielä tuulessa toisiaan vasten aiheuttaen aavemaista valitusta tai yksinäinen oksa liikkuu pirunviuluna lasia vasten. Tiedän, että monet paikalliset karttavat tupaa ja ovat joutuneet jatkamaan matkaansa keskellä yötä. Seinälle on kiinnitetty vanhat Kulkijan käskyt. Nelikielinen taulu on tummunut niin pahoin, että erotan sen alalaidasta ainoastaan maininnan Lapin autiotupakomiteasta. Samanlaisissa oloissa kummitustarinat saavat todennäköisesti myös alkunsa. Joenylityksestä selvinneenä huusin tuuletukseni kädet ylhäällä autiolle paljakalle. Vankila-, jalkapuu- tai raippatuomioitaan odottaneet rikolliset ja murhamiehet ovat kaivertaneet seinähirsiin omat puumerkkinsä. Tyhjilleen jäänyt autiotalo useine huoneineen, narisevine lattialankkuineen ja valittavine ovineen on ehkä ulkoisilta ominaisuuksiltaan eniten kummitusjuttuun sopiva ympäristö. Mietin vastaavia hetkiä omilta vaelluksiltani. Porojärven tuvalle saapuessani olin henkisesti päivän koettelemuksista riekaleina. Katto muistuttaa ahkerasti käytettyä savusaunaa. Tällaiset hetket koin talvisella Kulhan laavulla Joutsijärvellä, kun retkitoverini kertoi Kulhan veljeksistä, joista toinen päätyi linnaan tapettuaan veljensä kirveellä. Vieraskirjan mukaan pöytä on ollut rikki jo useita vuosia. Päivään sattui tuntien harjailu sumussa, hankala Valtijoen ylitys sekä erittäin pelottava Poroenon kahlaaminen. Tuvan pöytälaudat ovat katkenneet ylhäältä suuntautuneen rasituksen voimasta. Vesikippo näyttää mäskiämpäriltä. Olin tuolloin vasta nuorukainen ja Käsivarren erämaassa ensimmäisellä yksinvaelluksellani. Kulttuurihistoriallinen tupa on siirretty Inarin keskustaan Siidan ulkomuseoon.
Kummitus kolisteli, tassutteli, raapi ja paiskoi tavaroita.
Karmivia hetkiä miettiessäni muistini kätköistä löytyy yö Peuranpolulla Valvatin autiotuvalla. Nyt murskaantuneet lankut sojottavat irvokkaana kitana
Kohteen kartta avautuu näytölle, kun käyttäjä valitsee hakukriteeriksi koordinaatit ja syöttää kenttiin alla annetut KKJ-peruskoordinaatiston lukemat.
Jogasjärvi, autiotupa, N 7674940, E 1519340 Kalmakaltio, autiotupa, N 7602400, E 2529760 Karvaselkä, entinen tuvanpaikka,
N 7601450, E 3462800
Kulha, laavu, N 6823940, E 1565340 Kummituskämppä, päivätupa,
N 7593070, E 3517950
Mirhamin tupa, entinen tuvanpaikka (epätarkka),
N 7581060, E 3456010
Murhahaara, autiotupa, N 7503070, E 4481960 Näkkälän välitupa, autiotupa,
N 7602960, E 2484600
Porojärvi, autiotupa, N 7674290, E 1522520 Hätäsen talo eli Raattaman murhapirtti,
kotiseutumuseo, N 7590190, E 2487780
Salkko-Niilan pirtti, entinen tuvanpaikka (epätarkka),
N 7582220, E 3441510
Staalojärvi, autiotupa, N 7609700, E 2510620 Valvatti, autiotupa, N 7030350, E 2532340
Lähteitä ja kirjallisuutta
Autiotuvat Pohjois-Suomen tuvat ja tarinat,
Jouni Laaksonen ja Seppo J. Usvainen hämärä, kulkijan yksinäisyys sekä uupumus saavat retkeilijän säikkymään omaa mielikuvitustaan.
Artikkelissa mainitut kohteet ja autiotuvat voi sijoittaa kartalle Maanmittauslaitoksen Karttapaikka.fi-palvelussa. Pohjoiset erämaat, Raimo O. Tunturien yöpuolta, Samuli Paulaharju, WSOY 1934.
RETKI lokakuu 2009
49. Ruotsinkielinen alkuteos Bland noider och nomader, Söderströms 1940. Partanen, Edita 2002.
Hätäsen talon murhatarina, Ulla Viitanen,
Enontekiön kotiseutumuseon esite 2006. 18-23, 100 Lapin muisteluksia, Samuli Paulaharju, WSOY 1922. Kojo, Suomen Matkailuliitto 1997. www.lapinmuseot.fi/enontekio/enontekiohatasentalo.pdf Kauhun yö Karvaselän autiotuvassa, Veikko Ennala, Apu 40/65, s. Noitien ja paimentolaisten parissa, Erik Therman, WSOY 1990. Missä pitkospuut päättyvät Retkielämyksiä erämaassa, Kai-Veikko Vuoristo, Gummerus 2007. Kohteet kartalle
Maisema voi olla samanaikaisesti sekä kaunis että pelottava
Saamelaisten uskomuksia 1930-luvulla tallentanut Erik Therman kuvailee stalloja eli staaloja pahoiksi olennoiksi. Kirjailijat Raimo O. Kolkuttaja kiusasi köyhää Salkko-Niilaa hänen kuolemaansa asti vuoteen 1911. Tarina on hyvä esimerkki siitä, kuinka mielikuvitus ja vuosikymmenet synnyttävät kummitusjuttuja. Kansatieteilijä Samuli Paulaharju on tallentanut kertomuksen tästä vuonna 1822 syntyneestä Niila Länsmanista eli Salkko-Niilasta, joka oli upporikas pororuhtinas. Kojo ja Kai-Veikko Vuoristo ovat tallentaneet opustensa sivuille tupaan liittyvän tarinan, jonka mukaan paikka olisi saanut nimensä läheiseen lähteeseen eli kaltioon hukkuneesta kuuluisasta porovarkaasta. Lehti oli aiemmin pyytänyt lukijoiltaan kummitustarinoita ja päätti lähettää toimittajan Karvaselkää katsomaan. Kummitus kolisteli, tassutteli, raapi ja paiskoi tavaroita. Pöyristunturin erämaan laidalla Enontekiössä sijaitseva Kalmakaltion autiotupa kuulostaa pahalta paikalta. Ne ovat eräänlaisia peikkoja tai jättiläisiä, joilla on voimia ja noitakeinoja. Kodan padassa täytyi olla raikasta vettä, jotta paikalle saapunut staalo voisi sammuttaa janonsa vedellä eikä innostuisi imemään ihmisiltä aivoja.
50
RETKI lokakuu 2009. Vanhimmat tarinat yltävät kauas 1800-luvun puolelle, jolloin Salkko-Niilan piru tai kolkuttaja möykkäsi Niilan pirtillä Lismaja Ivalojoen yhtymäkohdassa. Ennala ja Aarne Lohi kokivat puolen yön aikaan tuvalla käsittämättömiä tapahtumia: salamalaite katosi, makuulavitsaa potkittiin alhaalta päin ja pöytä leijui ilmassa.
Karvaselän autiotupa palveli vielä 1990-luvulla alueella kulkevia satunnaisia retkeilijöitä. Se oli monen virkamiehen, postinkantajan ja kullankaivajan yösija ennen autoja ja maanteitä. Niila-ukko uhrasi omilla seitapaikoillaan vanhoille Lapin jumalille tuhatpäisestä porotokastaan uljaimpia hirvaksia. Erään tarinan mukaan vintille oli noussut naisen haamu ja piipun eristeistä olisi löydetty myöhemmin pikkulapsen luita. Kämppä on pystytetty Stallojärven rantaan. Salkko-Niilan kolkuttaja oli 1800-luvun tapaus kummitusjuttujen joukossa. Hukkumakuolon jälkeen vainajan tai yleensä manalanväen on kuultu juottavan kaltiossa näkymättömiä poroja. Joku näki ikkunan takana luurangon, toinen kohtasi pöydän päälle lyyhistyneen miehen puukko kahvaa myöten selässä ja kolmas kuuli vain karmivia ääniä. Siihen liitettiin useita kauhukertomuksia. Paikalla epäiltiin tapahtuneen ryöstömurha, jonka jälkinäytöstä pahaa aavistamattomat kulkijat joutuivat todistamaan. Ensimmäinen Karvaselän autiotupa rakennettiin jo vuonna 1845. Tupa on purettu ja pystytetty uudelleen Saariselän tunturikeskuksen latujen ja retkeilyreittien varteen Luttojoen törmälle. Silloin vanha ja ankara tunturien valtias tuli Niilan pirttiin möykkäämään. Viimeisin kämppä pystytettiin Karvaselkään tiettävästi vuonna 1939. Myös Staalojärven autiotupa sijaitsee Pöyrisjärven erämaassa. Takallinen päivätupa on eräänlainen nähtävyys, mutta retkeilijä ei voi enää kokea entistä karmivaa tunnelmaa tienlevyisen retkipolun varrella vajaan puolen kilometrin päässä lähimmästä hotellista. Hän oli luvannut uhrata jumalalleen jopa nuorimman tyttärensä, muttei toteuttanut aiettaan. Karvaselän maine kummituskämppänä kasvoi vuonna 1965, jolloin Apu-lehti julkaisi Veikko Ennalan matkakertomuksen. Hiihtäjien ja ruskaturistien taukopaikan tunnelma jää kauas kämpän alkuperäisestä kaameudesta.
Tuolloin en edes tuntenut Heinäveden Tulilahden tai Espoon Bodomjärven telttailijoiden puukotustapauksia vuosilta 1959 ja 1960, mutta unenpäästä en meinannut saada kiinni en sitten kirveelläkään.
Karvaselästä Kummituskämpäksi
Näkkälän välitupa ei ole ainoa kummituskämppä Lapin selkosilla. Poroelo ja rikkaudet kasvoivat, kunnes Salkko-Niila suututti kaitsijansa. Viime vuosisadan tunnetuimmaksi kummituskämpäksi nousi 1960-luvulla Karvaselän autiotupa KittiläInaritien varressa. Samalla tuvan nimi vaihtui Kummituskämpäksi. Todellisuudessa Kalmakaltion nimi on kehno suomennos saamenkielisestä sanasta Galbmagáldu, joka tarkoittaa kylmää lähdettä. Samalla Karvaselkä nimettiin Kummituskämpäksi. Kojo tosin kutsuu tällaisen väitteen esittäjää tosikoksi. Thermanin mukaan staalojen kanssa piti olla erityisen varovainen joulun aikaan. Tupaan liittyy useita kertomuksia, joiden päähenkilöinä ovat haamut, luurangot, tapetut miehet ja oudot äänet.
Karvaselän autiotupa on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan Saariselän turistikeskuksen kupeeseen. Sisäpuolen hirretkin ovat saaneet pintaansa välinpitämättömien turistien nokisilla kepeillä sutatut nimimerkit.
Pohjoinen erämaa on aina ollut ankara.
Tarinoita ja mielikuvitusta
Muutamien kämppien pelkkä nimi nostattaa jo niskavillat pystyyn. Rutto tappoi karjan ja Niila köyhtyi. kotimaankohde
KUVA JOUNI LAAKSONEN
Karvaselän autiotupa oli 1900-luvun tunnetuin kummituskämppä vielä vuosisadan lopussa retkeilijät hyödynsivät sen tarjoamaa suojaa
En innostu kahlaamaan pusikkoon paljain jaloin aavemaisessa pimeydessä, joten joudun tyytymään juomapullon pohjalta löytyvään vesitilkkaan. Ahkioon pakattu ruumis kuljetettiin vasta hankikelillä pyhiin multiin haudattavaksi. Kulkija voi yhä kuulla yön pimeydestä sairaan miehen voihkaisuja tai kuorsausta. Henget, maahiset, noidat ja staalot olivat voimissaan vielä sata vuotta sitten. Heikin Antin hengen sanotaan asuvan maahisena Jogasjärven kämpällä. Karmivien kämppien kerhoon kelpuutan myös Hätäsen talon eli Raattaman murhapirtin, joka on siirretty Raattamasta Hetan kotiseutumuseon päärakennukseksi. ja sitä seuranneiden kahden kostosurman johdosta. Sodan julmuudet jättivät erämaihin oman kuolettavan perintönsä. Ainoastaan paikannimet sekä niihin liittyvät tarinat ja uskomukset muistuttavat enää näistä sattumuksista nykypäivän retkeilijää. Yksi näistä on Värriöjoen latvoilla sijaitseva Murhahaaran autiotupa, joka on saanut nimensä jo 1600-luvulla murhan
Rikollisten tuomiota raipaniskuineen ja jalkapuineen on langetettu myös entisellä Mirhamin autiotuvalla. Maanmittauslaitoksen Karttapaikka.fi-palvelun paikannimihaku löytää 54 Ruumissaarta. Paikat, joissa joku menehtyi tai murhattiin, nousivat nopeasti pelottaviksi kohteiksi. Ne syntyivät, kun Raattamaan tullut kattiloiden tinaaja tappoi kirveellä perheen vanhemmat ja yhden pojan. Suutani kuivaa ja jano tuntuu ikävältä, mutten onnistu hakemaan vettä. Kuolemaan, ruumiiseen tai murhaan liittyviä kohteita hakukone listaa yhteensä kolmisensataa. Herään vasta kellon soittoon. Vuonna 1937 rakennetulle majalle saapui myöhemmin kaksi norjalaista pakolaista, jotka joutuivat valitsemaan nälkäkuoleman ja kannibalismin väliltä. Olen varannut yölukemiseksi Paulaharjun kertomuksia saamelaisten uskomuksista, noidista, maahisista ja staaloista, mutta minusta ei ole enää lukijaksi. Murhamiehet ryöstivät kulkijoita keinoja kaihtamatta. Ahneus ja rikkauksien tavoittelu on lopettanut monen kulkijan päivät. Porovaras käytti aseitaan tai joutui itse puukoniskun kohteeksi. Ihminen on usein jäänyt toiseksi kamppailussa voimakkaan luonnon kanssa: joku on kuollut nälkään, toinen hukkunut koskeen ja kolmas pudonnut jäihin. Heikin Antti kuoli sodanaikaisella pakomatkallaan miehitetystä Norjasta Ruotsiin tälle pikkuiselle Jogasjärven tuvalle. Näkkälän välitupa ja siihen liittyvät tarinat sekä uskomukset jäävät taakseni. Tällaiset tapaukset ovat olleet Lapin selkosilla arkipäivää. Kuulen soisen pajukon takaa ihanan puron solinan, mutta vaelluskenkäni varret eivät riitä kurakossa kulkemiseen. Varmimpia kummituspaikkoja ovat olleet etenkin ruumissaaret ja saamelaisten muut kesähaudat, joihin sulanmaan aikana kuollut vainaja haudattiin väliaikaisesti. Pakkaan reppuni yhtä kokemusta rikkaampana. Sukellan makuupussiin ja annan väsyneelle keholleni luvan nukahtaa. Olen niin väsynyt, että vaivun heti uneen. En enää mieti kummituksia, vaan mieleni halajaa vain lähimmälle lähteelle.
·
RETKI lokakuu 2009
51. Murhahaaraan ei ole liitetty kummituksia, mutta kirvessurmat ja pojan hukuttaminen jäihin nostavat karmivat tunteet pintaan. Kittilän suunnalta saapunut tuomari ei halunnut matkustaa Inariin asti, vaan oikeudenkäynnit pidettiin Kittilän ja Inarin rajalla Mirhamin tuvalla vuosien 1845 ja 1905 välillä. Vielä ikävämmältä kuulostaa Käsivarren erämaassa sijaitsevaan Jogasjärven kämppään liittyvä kertomus. Janoisena nostan kantamukseni harteilleni ja luon viimeisen silmäyksen tavalliseksi autiotuvaksi muuttuneeseen kämppään. Niihin yhdistettiin kummittelevat henget. Perimätietoon pohjautuva tarina on painettu Autiotuvat Pohjois-Suomen tuvat ja tarinat -kirjan sivuille. Saamelaisilla oli aikanaan monia noituuteen ja taikuuteen liittyviä uskomuksia. Lynkkaukselta juuri ja juuri säästynyt tinuri todettiin lopulta tekoonsa syyntakeettomaksi.
En näe painajaisia eikä olematon kummitus häiritse lepoani.
Öinen metsä tarjoaa oivan ympäristön mielikuvitukselle, joka keksii outoja selityksiä tuulessa valittaville puille, eläinten liikkeille ja muille luonnon äänille.
Erämaa erottaa
Pohjoinen erämaa on aina ollut ankara. Monta rikollista nähnyt hirsimaja on siirretty Lapin ensimmäisenä oikeuslaitoksena Siidan ulkomuseoon Inariin.
Näkkälän yö
Ajatukseni palaavat kaukaisilta harharetkiltä takaisin Näkkälän välituvan pimeyteen. En näe painajaisia eikä olematon kummitus häiritse lepoani. Siellä käydessäni olivat rahanpuutteen vuoksi museon rakennukset lukittuja, mutta olen kuullut yhä pirtin lattiassa näkyvistä kirveenjäljistä. Nälkiintyneet miehet leikkasivat paistin vainajasta ja hautasivat ruumiin sen jälkeen kämpän viereen
Seikkailukisat sopivat urheiluhenkisille ja uteliaille ihmisille, joilta ei rohkeus ja uskaltaminen yllätystehtävienkään aikana lopu. Kisakaverini Anna Muhosen ensimmäiset rullaluisteluharjoitukset alkoivat vasta kisaviikolla, mikä kertoo paljon matalasta kynnyksestä osallistua seikkailukisaan. Kaikki osallistuvat omien kykyjensä sallimalla vauhdilla.
Haasta itsesi
52
RETKI lokakuu 2009
seikkailukisoissa. seikkailu-urheilu
T E K ST I L E E N A VA LTA K U VAT LOTTA R U O H T U L A
HEINÄKUUN LOPPUPUOLELLA LEMPÄÄLÄSSÄ JÄRJESTETYT SEIKKAILUKISAT KERÄSIVÄT YHTEEN YLI SATA TRIKOISIIN JA URHEILUPAITOIHIN PUKEUTUNUTTA KISAILIJAA. SUURIN OSA JOUKKUEISTA OLI KOKENEITA SEIKKAILUURHEILIJAKAKSIKOITA TAI -KOLMIKOITA, MUTTA MUKAAN MAHTUI MYÖS PALJON ENSIKERTALAISIA.
E
dellisvuoden Hiiltomies Adventure Tampereen Siivikkalassa oli painunut mieleeni fyysisesti monipuolisena ja elämyksellisenä. Uusien lajien opettelu ei lannista osallistumisintoa, vaan päinvastoin lisää sitä. Siksi Lempäälässä pidettyyn kisaan piti päästä uudestaan kokeilemaan omia kykyjä niin melonnassa, suunnistuksessa, maastopyöräilyssä, uinnissa, rullaluistelussa kuin yllytyshulluudessakin
Lähtömerkin jälkeen kaikki 39 joukkuetta alkoivat kauhoa vettä voimalla taakseen. Maastopyörän kanssa itselläni oli epäonnea aivan viime metreillä viikkoa ennen kisaa. Järjestäjät olivat huomanneet viedä joukkueet tutustumaan paikalliseen luontonähtävyyteen. Muutaman joukkueen kanootti ehti matkalla kaatua, yksi heti kanavan suulla ja toinen Herralankosken padolla. Ensimmäisenä Challenge-sarjalaiset meloivat yhdentoista kilometrin matkan rasteja hakien. Juokseminen suuren kivilouhikon seassa liukkailla pyöräilykengillä seitsemän tunnin liikkeelläolon jälkeen ei tuntunut enää kevyeltä. Helteisen melonnan päätteeksi lähdettiin koskiuintiosuudelle, jonka pituus oli 2,4 kilometriä. Pienen kastumisen ja kulkulaitteen käännön jälkeen kisailijoiden matkat pääsivät kuitenkin jatkumaan. Kaksi ensimmäistä urheaa harjoituskertaa rullien päällä edellisellä viikolla ja kolmas kerta kylmiltään kisassa saisi varmasti monet nostamaan hattua. Matkan aikana emme kaatuneet, mutta jarruttamisongelmat toivat hieman kaivattua lisäjännitystä muuten puuduttavalle osuudelle. Suunnistettuamme itsemme jälleen uudelle välietapille alkoi rullaluisteluosuus. Matkaan sai lähteä, kun vesi oli nostettu sulussa ja portti edessämme aukesi. Laskeutumisen jälkeen alkoi suunnistuksellinen maastojuoksuosuus. Packrafting suomalaisittain uimapatjat toimivat koskiuinnissa kelluttavina lauttoina.
Vaihteleva uurastus
Hiiltomiesten kisa alkoi melontaosuudella Lempäälän kanavassa. Maastopyöräily sopi hyvin kisan viimeiseksi lajiksi, sillä jalkojen tasainen polkemisliike juoksun ja luistelun jälkeen
tuntui kivuttomammalta kuin niiden rytmikäs nostelu poluilla. Lempäälässä sarjat Pro, Challenge ja Adventure voittajien ajat 7 h, 5 h 37 min ja 3 h 34 min lajeina melonta, packraft/koskiuinti, juoksu/suunnistus, seikkailulliset yllätystehtävät, rullaluistelu ja maastopyöräily osallistujia yhteensä 52 joukkuetta
rullaluistelun aloittamiseen, pyörän kunnostamiseen sekä uimavälineiden hankintaan. Suunnistamaan, pyöräilemään ja uimaan lähden rutiininomaisesti, mutta rullaluistelu ja melonta jännittävät. Uskallan väittää, että kilpailunumero kypärään kiinnitettynä uusien lajien oppiminenkin nopeutuu.
·
RETKI lokakuu 2009
53. Suunnistusosuuden kohdalla joukkueeni Team Lokki oli urheillut jo reilun kolmen tunnin ajan, mutta väsymys ei tuntunut lainkaan samalta kuin tunnin iltalenkin päätteeksi. Rullaluistelu on vauhdikas ja rento laji, jota aloittaessa kannattaa opetella jarruttamaan ja kaatumaan. Viestiemme aiheet pari viikkoa ennen kisaa liittyivät
Hiiltomies Adventure 25.7. Pyöräilyurakka, jolla oli pituutta 34 kilometriä, alkoi tieosuuksilla, mutta pian poljettiin mutkaisella Birgitan polulla. Aloitimme valmistautumisen sähköpostittelulla ja puheluilla. Anna pysyi koko matkan turvallisesti pystyssä ja löysi mitä erilaisempia jarrutuskeinoja. Järjestäjien arviot laskeutujien määrästä ylittyivät huimasti, kun 95 % kisailijoista otti haasteen vastaan ja laskeutui komeita maisemia katsellen. Parin tunnin pyöräilyosuus päättyi maaliin, jossa järjestäjät tarjosivat uupuneille mutta tyytyväisille kisailijoille pesu- ja ruokailumahdollisuuden.
Vesitornista laskeutuminen köyden varassa oli kokeneille kisaajille rutiinia, mutta aloittelijoille hieno elämys.
Sopii kaikille
Päätös osallistua on helpompi tehdä, kun siihen sitoutuu kaksi kaverusta yhdessä. Polut olivat helppokulkuisia ja rastit löytyivät hyvin. Pyörävaras ei tiennytkään, kuinka suurta huolta ja murhetta hän aiheutti juuri kisan kynnyksellä. Yksi rastilippu piti löytää jääkauden muodostamasta pirunlinnasta. Kisareitti oli viety Birgitan polulle, joka tuli myöhemminkin kisan aikana tutuksi. Seikkailukilpailuista innostuneena odotan erilaisia lajiosuuksia avoimin mielin. Kosken virta vei mukavasti mukanaan ja vain ketterimmät pysyivät uimapatjojen päällä koko matkan. Joukkuekaverini lupasi kesäkuun No Limit Adventuren jälkeen hetkeäkään miettimättä lähteä mukaan Hiiltomiesten kisaan. Uintia seurasi ensimmäinen questtehtävä, jossa piti laskeutua Lempäälän vesitornista noin 30 metriä pitkän köyden avulla. Kisakaverini rullaluisteluharjoitukset olivat jääneet työkiireiden ja häävalmisteluiden takia ymmärrettävästi vähemmälle
"Aina ei tarvitse olla hätä, vaikka soittaisi meripelastusnumeroon. Suojasatamassa paikalla olleet lääkäri ja hoitaja ottivat uhrin hoiviinsa. Pelastettava oli sekavassa tilassa, eikä häneen saatu katsekontaktia. "Silmäkulmasta huomasin, että tyhjä vene ikään kuin tuli väärästä suunnasta ja meni väärään suuntaan päätyen karille." Kokenut meripelastaja päätteli nopeasti, että sinne mistä vene tuli on jo kiire. henkilö
T E K ST I A K S A N A K U R O L A K U VAT A N TT I K U R O L A
Apua vesille!
SUOMEN MERIPELASTUSSEURAN VAPAAEHTOISET PELASTAVAT VUOSITTAIN LÄHES 2 000 IHMISTÄ.
Perämeren tehokkain pelastuspaatti P/V Karpe taipuu nöyrästi sulaviin liikkeisiin Arto Ponkalan käsissä.
S
yysvesillä liikkujan pitää huomioida nopeasti vaihtuvat sääolot. Jokainen ymmärtää, että silloin on mentävä, kun ihmisellä on hätä." Suomen meripelastusseura valitsi Ponkalan Vuoden meripelastajaksi 2008 ja palkitsi hänet meripelastusseuran ansioristillä, joka yleensä annetaan pitkään meripelastuksen parissa
vahinkoja. Melojat joutuvat harvoin ongelmiin, sillä he ovat hyvin valistuneita ja ymmärtävät lajin luonteen sekä olosuhteet merellä ja avovesillä. Kesällä 2008 Ponkala vietti päivää Perämeren kansallispuiston suojasatamassa, kun hän huomioi horisontissa poikkeuksellisesti kulkevan veneen. Itse tilannetta Ponkala ei pidä erikoisena. Tyypillisesti merihätään joudutaan huonossa säässä, kun alukseen tulee tekninen vika tai vene ajaa karille. Kun pohjoistuuli alkaa puhaltaa ja aurinko jää pilven taakse, muuttuu lämmin syyspäivä hetkessä hyytäväksi. Jos päällä ei ole riittävästi vaatetta, kuten märkä- tai kuivapukua, jäähtyy keho nopeasti alilämpöiseksi veden varaan joutuessa. Vesillä liikkuessa on aina käytettävä pelastusliivejä, eikä niitä kannata riisua veden varaan joutuessakaan, vaikkakin uiminen pelastusliivit päällä voi tuntua hankalalta ja hitaalta. "Koska olin vapaaajalla, tapahtuma sai poikkeuksellisesti huomiota. Avunpyynnön tultua meripelastuspäivystys päättää, mitä apua paikalle tarvitaan ja tarvittaessa pyytää meripelastusseuran jäseniä avunantotehtäviin.
54
RETKI lokakuu 2009. Siihen kannattaakin soittaa varhaisessa vaiheessa, kun ongelmia esiintyy" kehottaa Vuoden meripelastajaksi 2008 , valittu Arto Ponkala. Ponkala soitti meripelastuskeskuksen numeroon ja puolitoista tuntia myöhemmin pelastusvene saapui paikalle. Toimintakyvyttömän aluksen pelastamiskustannukset tulevat veneen omistajan maksettaviksi.
Läheltä piti
Vuosien saatossa meripelastusharrastuksessaan Ponkala on oppinut erottamaan erikoiset asiat ja ajattelemaan loogisesti pulmallisissa tilanteissa. Jokaisen merenkulkijan pitäisi havainnoida ympäristöään, sillä se tuo turvallisuutta niin itselle kuin toisillekin. Kehon lämpötilan laskiessa ihmisestä tulee kömpelö, jolloin sattuu helposti
Kun kyse on ihmishengen pelastamisesta, on apu ilmaista avunsaajalle. Kun vesillä liikkujalle ilmenee vaikeuksia, hänen kannattaa ottaa jo varhaisessa vaiheessa yhteyttä hätä- tai meripelastusnumeroon. Hän on viettänyt puolet elämästään meripelastuksen parissa ja viimeiset 15 vuotta hälytyspäällikkönä Tornion Meripelastajat ry:ssä. Yhdessä puistonjohtaja Lasse Vainion kanssa he lähtivät tarkastamaan tilanteen ja havaitsivat veden alle painuneen miehen. Huonosti varustautuneena leppoisasta retkestä voi muodostua selviytymisprosessi
5. Tietenkin kytkös mereen tai suuriin sisävesiin on eduksi, jotta siellä viihtyisi vapaa-aikanaan. Vapaaehtoiset ovat hälytysvalmiudessa vuorokauden ympäri avovesikauden ajan säästä riippumatta. Ota mukaasi kaksi kännykän akkua ja käytä toista vain hätätapauksessa. Omassa sydämessä taso on aivan siellä katossa. 10 vinkkiä vesille lähtijälle
Vuoden meripelastajaksi valitulle torniolaiselle logistiikkaalan yrittäjälle Arto Ponkalalle on kertynyt kokemusta meripelastamisesta jo 25 vuoden ajalta.
1. Jos joudut veden varaan, älä hylkää kulkupeliäsi vaan pysyttele siinä kiinni tai koita nousta sen päälle.
10
palvelleille. 8. Käytä alueeseen ja olosuhteisiin sopivaa alusta. Meripelastustaidoissa riittää opettelua läpi elämän" Ponkala , huomauttaa.
·
Avunpyynnöt: 0204 1000 tai 112 Apua voi pyytää varhaisessa vaiheessa aina ei tarvitse olla hengenhätä. 9. 10. Muista lämpimät vaatteet vaikka liikkuisit lämpimällä säällä. Lisätietoja: www.meripelastusseura.fi
RETKI lokakuu 2009
55. Muista myös ilmoittaa paluustasi! 6. 7. "Sitä korkeampaa tunnustusta meripelastaja ei voi saada. 4. Pidä mukanasi GPS-paikanninta ja varaparistoja tai akkuja, jotta voit antaa hätätapauksessa tarkan sijaintisi. Huolehdi mukaan tarvittavat varusteet niin alukselle kuin itsellesikin. "Rannikkoseudulla meripelastus on aate ja on kunniakysymys pitää asiat kunnossa. "Fyysinen harrastus verottaa usein yöunia ja henkinen puolikin on aika ajoin kovilla, mutta palkinto työstä on sitä suurempi.
On uskomaton tunnelma, kun aamu valkenee horisontissa ja kun tietää, että ihmiset, jotka ovat olleet hädässä, ovat turvassa." Vapaaehtoiseksi meripelastajaksi haluavalta ei vaadita muuta kuin auttamishalua ja motivaatiota sekä pelastusmiehistössä työskentelyyn 18 vuoden ikää. Tavoite on saada ihmiset siinä tilassa kuin he ovat rantaan ammatti-ihmisten hoitoon. 2. Varaa matkaan riittävästi ravintoa ja vettä itsellesi sekä polttoainetta kulkupelillesi. Käytä aina pelastusliivejä! Harva hukkuu pelastusliivit päällä. Koulutukseen sisältyy muun muassa etsintä- ja pelastuskurssit. Meripelastusseura kouluttaa vapaaehtoismiehistönsä, sillä se haluaa panostaa ammattitaitoon ja turvallisuuteen. Ole tarkkana säätiedotusten kanssa ja tarkkaile sääoloja. Vapaaehtoinen meripelastus on elämäni paras harrastus" Ponkala kertoo. Syksyinen päivä voi muuttua nopeasti myrskyisäksi. "Meille hyvä merenkulkutaito on ensisijaisesti tärkeintä, sillä meidän pitää osata liikkua vesillä. Pidä mukanasi myös kartta ja kompassi. "
Meripelastajaksi
Suomen Meripelastusseura on valtakunnallinen vapaaehtoisten meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jonka päätehtävä on pelastaa ja avustaa merihätään joutuneita ihmisiä vesillä. Ilmoita mahdollisista viivästymisistä läheisellesi. Maassamme on 2 000 vapaaehtoista meripelastajaa sekä 29 meri- ja 30 järvipelastusyhdistystä, joiden 140 pelastusalusta sijoittuvat Hangon ja Inarin välille. Kerro läheisille, mihin olet menossa ja milloin palaat. Seura osallistuu myös öljyntorjuntaan ja valistaa vesillä kulkijoita. , Meripelastustyö on vaativa mutta mielenkiintoinen ja palkitseva harrastus. 3. Yhdistyksissä harjoituksia pidetään kesäaikaan lähes viikoittain ja suurin osa koulutuksesta tulee yhdistyksen vanhemmilta meripelastajilta
Metsän laidalta luontoretkelle on helpompi kir-
mata kuin kaupunkikeskustan betoniviidakosta. Myös ensiapua on harjoiteltava. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksella Hämeenlinnassa tulevien opettajien luontovalmiuksia kohotettiin viemällä koko terveys- ja turvallisuus -kurssin opetusryhmä yöretkelle. Siksi turvallisuuteen pitää kiinnittää erityistä huomiota, mutta se ei ole mikään syy pysytellä neljän seinän sisällä.
Tuli ja suoja
Eräturvallisuuden perusteisiin kuuluu tulentekotaito ja jonkinlaisen sääsuojan rakentaminen. Se avaa mah-
dollisuuden lähiluonnon hyödyntämiseen elämyksellisenä oppimisympäristönä. Opettajien harjoitusretki alkoi partiolaisilta lainattujen puolijoukkuetelttojen pystyttämisellä.
RETKI lokakuu 2009. Luonnon hyödyntäminen opetuksessa riippuu pitkälti opettajan omista valmiuksista sekä siitä, millaisessa toimintaympäristössä opetusta annetaan. Reissun tarkoituksena oli perusretkeilytaitojen harjoittelu niin, että ulos voisi lähteä myöhemmin myös lapsiryhmän kanssa. Kaupungistumisen myötä uusilla opettajaksi opiskelevilla ei välttämättä ole lainkaan retkeilykokemusta. TAMPEREEN YLIOPISTOSSA TULEVILLE OPETTAJILLE ANNETAAN VALMIUKSIA METSÄN HYÖDYNTÄMISEEN OPETUKSESSA.
Y
56
ritin palauttaa mieleeni ensimmäisten kouluvuosieni luokkaretkiä. Samalla pohdittiin, mitä asioita lasten kanssa kannattaa metsässä tehdä ja mitä riskejä toimintaan liittyy. Opettaja on lapselle vuosien ajan yksi tärkeimmistä aikuisista, joka välittää tietojen ja taitojen lisäksi myös arvoja ja asenteita. Luontoretkiä muistan vain yhden. Matkustimme useammankin kerran linjaautolla tutustumaan tehtaaseen, jossa valmistettiin jotain syötävää. SIKSI OPPITUNNIN VOI VÄLILLÄ PITÄÄ MUUALLAKIN KUIN LUOKASSA. Luokasta poistuminen on aina erikoistilanne niin lapsille kuin opettajallekin. koulutus
TEKSTI MIKKO HIETA KUVAT MIKKO HIETA JA ELINA LAINE
Tiina Brandstackin tavoin moni opettajaksi opiskeleva kaipaa opastusta erätaitoihin ennen oman koululaisryhmän ensimmäistä yöretkeä.
Rohkeasti metsään
opettajat
LAPSENA RAKENTUNUT LUONTOSUHDE KANNUSTAA SUOJELEMAAN YMPÄRISTÖÄ VANHEMPANAKIN. Alakoulun opettajan työ on vaativaa. Aika ja asenteet ovat kuitenkin muuttuneet ja ympäristöasiat on otettu osaksi virallisia opetussuunnitelmia. Samalla luokkaretkivarat ovat huvenneet niin, ettei pitkiä bussimatkoja enää juuri tehdä
Lapsiryhmässä monikaan ei ole pakannut reppuaan itse, eikä siksi välttämättä edes tiedä, mitä vaihtovaatteita on mukana. Retkikeittimen kokoaminen ja pakkaaminen on kahdella tapaa hyödyllinen harjoitus. Paloturvallisuutta kerrattiin vielä ennen nukkumaanmenoa. Parhaimmillaan metsä on positiivisen puuhailun runsaudensarvi. Takana istuu Marjo Nikula.
Lähestyvä sadepilvi kohotti opiskelijoiden motivaatiota ja telttasolmut alkoivat sujua nopeasti. Vieraassa ympäristössä tavanomaisetkin asiat voivat herättää pelkoa tai ahdistusta. Myönteiset kokemukset voivat syntyä hyvin yksinkertaisista asioista ja oppimista tapahtuu samalla huomaamatta. Kannustimena toimii sekin, että keittimen kasaamisen ansiosta voidaan ryhtyä ruuanlaittoon. Syynä ei välttämättä kuitenkaan ollut vilu. Teltanpystytys on alakoululaisillekin sopiva yhteistoimintaharjoitus, jossa isonkin ryhmän jokaiselle jäsenelle riittää tärkeää tekemistä. Kasvien ja ötököiden tarkkailu sekä tunnistaminen ovat jännittäviä askareita. Aluksi vaikealta vaikuttavan suorituksen oppiminen tapahtuu usein no-
peasti, mistä seuraa onnistumisen kokemuksia. Yksikin ohjattu retki antaa lisää rohkeutta lähteä luontoon uudelleen.
·
RETKI lokakuu 2009
57. Maahan pudonneista oksista ja risuista voi myös rakennella monenlaista, jos suhteet maanomistajaan ovat kunnossa.
Kämpän kutsu
Aloittelevien retkeilijöiden ryhmässä varustus on monenkirjavaa. Yksi yöretkiharjoitus ei tietenkään riitä tekemään kenestäkään täysinoppinutta eräopasta. Pauliina Sykkö, Maria Gerkman, lehtori Tiina Kujala ja Joanna Mäcklin seurasivat eräturvallisuuden oppituntia. Retkeä suunnittelemassa ollut opettajaopiskelija Virnareeta Hanhilahti kertoi, että joistakin tuntui liian epävarmalta nukkua teltassa, jossa paloi elävä tuli. Opettajan tulisi pystyä tulkitsemaan lapsiryhmän mielialoja herkästi. Lappeenrantalainen opiskelija Tiina Brandstack myöntää, että luonto on opetuksessa tärkeä elementti, mutta retket vaativat paljon suunnittelua. Koululaisretkellekään ei tulisi asettaa liian monimutkaisia tavoitteita. Sytyttämiseen tarvitaan pientä puuta, minkä jälkeen lämpö on pidettävä tasaisena polttamalla pientä tulta ilmanottoaukkoja säätämällä. Luontoretkellä oppilaat saavat vapautua luokkahuoneessa opituista rooleista, ja opettajalle tarjoutuu tilaisuus ryhmähengen kohottamiseen toiminnallisilla tehtävillä. Jos jännittäviä asioita ei pureta riittävästi, voi pelokkuus levitä koko ryhmään. Hyvällä ilta-aterialla voi lievittää tehokkaasti pienimmille yöretkeilijöille tavallisesti hiipivää kotiikävää. Eniten hän nautti yhdessä tekemisestä, saunomisesta ja uimisesta. Vaelluskengän ja lenkkitossun erot tulevat esiin, kun olosuhteet muuttuvat heikommiksi. Jännitys vei unenlahjat ja siksi oli parempi siirtyä sisätiloihin. Monelle viereisen kämpän kutsu oli käynyt ylivoimaiseksi ja makuupussi oli siirtynyt vaivihkaa tuvan lattialle. Lehtori Vesa Hyyryläinen keskeytti varpuspöllön puuhat hetkeksi näyttääkseen opiskelijoille, kuinka rengastaminen tapahtuu.
Opetusta on mukava seurata mättäällä istuen. Opetusohjelmaan lisättiin kipinämikon tehtävät.
Kamiinan lämmittäminen vaikuttaa aluksi helpolta, mutta on melko kinkkinen haaste. Hänelle yöretki kamiinateltassa oli aivan ensimmäinen. Pelit ja leikit sujuvat isollakin ryhmällä hienosti. Opettajien harjoitusretkellä oli mukana monia, jotka eivät olleet koskaan aiemmin nukkuneet kamiinateltassa. Tärkeintä oli huomata, mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota ja mistä pitää ottaa selvää. Koska iltakin vaikutti viileältä, päätettiin kamiinat lämmittää jo harjoituksen vuoksi. Aamulla teltoilla oli rauhallista
Puistossa arvellaan asustavan noin 600 yksilöä. Hokkaidolla, Japanin pohjoisimmalla saarella ruskeakarhuun törmäämisen vaara on otettava vakavasti. HOKKAIDON KANSALLISPUISTOISSA VOI TÖRMÄTÄ JOPA KARHUUN.
nousevan auringon maassa
R
epussa kilisee karhunkello. Etenkin Shiretokon kansallispuisto on kuuluisa maailman mittakaavassakin tiheästä karhukannastaan. Tupaa isännöivä sympaattinen vanha herra on tiukka
58
RETKI lokakuu 2009. Rinkan olemme jättäneet polun alkupäässä sijaitsevalle tuvalle, jossa on tatami eli lattianukkumapaikka kahdellekymmenelle hengelle. Olemme reppuinemme matkalla kohti 1 660 metrin korkeuteen kohoavaa Rausu-vuorta, joka on osa Shiretokon niemimaata halkovaa tulivuorijonoa. kaukomatka
T E K ST I T U I J A K A U P P I N E N K U VAT T U I J A J A I L K K A K A U P P I N E N
Retkellä
JAPANI ON MUUTAKIN KUIN HUIPPUTEKNOLOGIAA JA IHMISVILINÄÄ
· K A R TAT
Vaellusreitit ovat hyvin merkittyjä, mutta opasteet ovat vain japaniksi, joten retkelle kannattaa varata mukaan myös kartta.
Laskettelu onnistuu s t l n s u kengänpohjillakin. Harmiksemme huomaamme, että tabletit ovat unohtuneet rinkkaan. Heinäkuun alku ei ole vielä vilkkainta lomasesonkia, mutta polun alussa olleen vieraskirjan perusteella matkaan on lähtenyt muitakin. Opimme myöhemmin, että kyseessä on kivikoivu. Kappaleen matkaa edempänä polun tukkii uusiseelantilaispariskunta, joka on pysähtynyt tutkimaan pientä sammakkoa. Polku on helposti kuljettava, mutta tasaisesti nouseva. Huipun saavuttamiseksi nousua kertyy 1 200 korkeusmetriä. n n o l k
sisätilojen suhteen: ulko-ovea pidemmälle ei mennä kengillä vaan ne vaihdetaan Japanissa yleisesti käytettyihin sisätossuihin. Kettujen levittämän loisvaaran takia olemme varanneet matkalle mukaan vedenpuhdistustabletteja. Hieman korkeammalla vaivaiskoivua muistuttavien puiden oksat kaareutuvat kauniisti polun ylle luoden satumetsämäisen tunnelman. Reitin alkupäässä vallitsevia puulajeja ovat alueelle tyypilliset mongolian tammi ja sahalinin pihta. Saavutamme ensimmäisen juomapaikan tunnissa. Matka eteenpäin kuluu rattoisasti matkakuulumisia vaihtaessa.
RETKI lokakuu 2009
59. Kuulemmekin muiden kulkijoiden karhunkellojen kilinää ylempää polun varresta. Uskaltaudumme kuitenkin täyttämään vesipullomme purossa, sillä samaa vettä juovat myös isä ja hänen viisivuotias poikansa, joka on urheasti kiivennyt omin jaloin pitkin jyrkkää polkua. Oman nimen sekä tulo- ja paluuajan merkitseminen kirjaan on tärkeää, jotta kaikkien matkaan lähteneiden tiedetään palanneen turvallisesti takaisin
Hokkaidon patikointikulttuuri on vielä varsin nuorta, mutta patikoijien keski-ikä on korkea. Viimeisen päälle varustautuneilla japanilaisilla retkeilijöillä on nousua helpottavat sauvat ja kenkiin laitettavat lumiraudat. Alas palatessamme toivomme, että mukanamme olisivat sukset, joilla lumipätkän voisi sujauttaa hetkessä alas. Lumitaipaleen jälkeen on Rausun huippu jo näkyvissä. kaukomatka
Vuorille järjestetään myös opastettuja retkiä. "Villi-ihmisinä" pidetyt ainut, jotka aiemmin asuttivat koko maata, pakotettiin vetäytymään syrjäiselle Hokkaidon saarelle. Ainujen kulttuuri poikkeaa suuresti japanilaisesta kulttuurista. Päätämme kuitenkin vuokrata pyörät ja polkea viidentoista kilometrin matkan viiden järven retkeilyalueelle ja edelleen Kamuiwakkan putouksille, jossa pääsisimme pulahtamaan jumalten vedeksi kutsuttuihin kuumiin lähteisiin.
60
RETKI lokakuu 2009. Kolmen ja puolen tunnin nousu palkitaan upeilla maisemilla kaikkiin neljään ilmansuuntaan. Alkuperäiskansan kulttuuriin voi tutustua esimeriksi Nibutanin Ainu-kylässä tai Hakodaten ja Abashirin pohjoisten alueiden ihmisiä ja elämää esittelevissä museoissa.
Vuoren huipulla istuu yksikseen iäkkään näköinen japanilaisrouva. Retken hiet ja lihasrasitukset katoavat vuoristomajan takapihan kuumassa lähteessä. Viimeisillä kymmenillä metreillä saattaa joutua ottamaan tukea myös käsillä, sillä huipun lähestyessä polku muuttuu kivilouhikoksi.
Rausu-vuoren huipulla on helppo hymyillä.
Ainujen jalanjäljillä
MONET HOKKAIDON paikannimet ovat saaneet nimensä saaren alkuperäiskansan ainujen mukaan. Ainujen nykyistä lukumäärää ei tarkasti tiedetä, mutta heitä arvioidaan olevan noin 100 000. Saari onkin suosittu talviurheilukohde erityisesti runsaan puuterilumensa ansiosta. Oppaan ja köysien avulla selviää hankalemmistakin paikoista.
Lunta keskellä kesää
Hokkaidon pääkaupunki Sapporo on monille tuttu talviurheilukisoistaan. He eivät esimerkiksi syö raakaa kalaa ja uskovat animismiin. Olemme onnekkaita, sillä näemme aina kiistellyille Kuriilien saarille saakka. Ezochi) on ainujen nimeämä ja tarkoittaa "pohjoisen meren tietä" . Takana kulkeva saa nousta etummaisen kulkijan tekemiä valmiita askelmia. Tosin hyvällä tasapainolla laskettelu onnistuu kengänpohjillakin. Voi vain kuvitella, kuinka paljon lunta on talvella, kun helteisenä heinäkuun päivänäkin edessä on laskettelurinteen kokoinen ja pituinen lumitaival. Mäntytiheikön keskellä kiemurtelee polku huipulle. Karhuista emme tällä retkellä nähneet vilaustakaan.
Luonnon oma eläinpuisto
Utaron kaupungista on hyvät bussiyhteydet Shiretokon kansallispuiston luontokeskukseen ja retkikohteisiin. Vuorten huipuilla on monesti tuulista, mutta meitä hellitään tyynellä ja aurinkoisella säällä. Lumi vaihtuu sinivihreäksi pensassembraksi, joka on hyvin tiheäkasvuinen ja matala vuoristomäntylajike. Myös Hokkaido (ent. Aurinko on kuitenkin pehmittänyt lumen niin, että kengän kärjen saa upotettua sopivasti lumeen
Talvella alueella on ajojäätä, jonka päällä hylkeet köllöttelevät. Vuoren toisen puolen rinne on täysin lumessa. h e o a
Paluumatkalla karhuista tulee silmin nähden totta. Rebunto tarjoaa puolestaan leppoisampaa patikointia ja alppikukkien loistoa.
Tu
Kuin kuussa
Saaren keskiosassa sijaitseva Daisetsuzan on Hokkaidon suurin kansallispuisto. Rishiri-Rebunto-Sarobetsun kansallispuisto on Hokkaidon pohjoisin. Kuulemme, että tie putoukselle on talven jäljiltä vielä suljettuna, joten saamme jättää hyvästit jumalten vedelle. Sapporon eteläpuolella sijaitseva Shikotsu-Toyan kansallispuisto on kuuluisa syvistä kraatterijärvistään ja aktiivisista tulivuoristaan. Paras tapa välttyä niiden näkemiseltä on noudattaa ohjeita eli käyttää karhunkelloa ja laittaa leirintäalueella ruoat tätä tarkoitusta varten varattuun lukittavaan laatikkoon.
puistoa. Suuriksi lumivuoriksi kutsutussa puistossa on kuusitoista yli 2 000 metriin kohoavaa huippua, joilla on lunta vielä heinäkuussakin. Puisto on tunnettu erityisesti kurjistaan, joilla on Japanissa erityinen symbolinen merkitys. Vauhdikkaassa alamäessä joudumme tekemään äkkijarrutuksen, jottemme törmäisi ketunpoikaseen, joka tuntuu tietä ylittäessään olevan hieman hukassa. Viiden järven retkeilyalueella vähän liioitellultakin tuntunut karhuvaara tulee todelliseksi. Asahidakea. Monille riittää vuoristomaisemien ihailu hissin yläasemalta. Palkintona ei tällä kertaa seuraa komeita maisemia, sillä näkyvyys on hernerokkasumun vuoksi olematon. Varmistamme oikean suunnan vielä omalla kompassillamme. Järvi on kuitenkin usein sumun ja pilvien ympäröimä, minkä vuoksi sitä kutsutaan myös "pirun järveksi" . Akanin kansallispuiston Mashujärvi on yksi kirkasvetisimmistä koko maailmassa. Jo aamun ensimmäinen, kuudelta lähtevä hissi on täynnä kameroineen varustautuneita japanilaisia. Pysähdymme pikaisesti saadaksemme ikuistettua tämän ainutlaatuisen hetken kameraamme. Matkan edetessä näemme tien puolessa lukuisia japaninkauriita, jotka eivät tunnu olevan ohikulkijoista juuri moksiskaan. Asahidaken ja Sonkyon välisellä reitillä on kaksi mahdollisuutta leiriytymiseen. Shiretokon kansallispuisto on Hokkaidon kansallispuistoista syrjäisin, eikä sen kaikkein kaukaisimpia kolkkia pääse ihailemaan kuin mereltä käsin. Aluetta hoitava mieshenkilö kertoo
RETKI lokakuu 2009
61. Pidämme niistä ensimmäisessä evästauon. Erinomaista englantia puhuva opas yllättää meidät puhumalla myös pari sanaa suomea, jotka hän on oppinut opiskellessaan Oulussa. karhukannastaan kuin harvinaisista lajeistaan, kuten merikotkasta ja äyriäishuuhkajasta. Itse suuntaamme kohti Hokkaidon korkeinta huippua, 2 990 metriin kohoavaa Mt. Sen korkein, Japanin kansallisvuorta Fujia muistuttava huippu kohoaa 1 720 metrin korkeuteen. Tien laidassa, vain noin kahdenkymmenen metrin päässä kaksi karhunpentua purkaa tarmoaan kannon repimiseen maasta äitikarhun seuratessa puuhastelua sivusta. Niistä suurin on saaren keskellä sijaitseva Daisetsuzan, joka tarjoaa erinomaisen polkuverkoston niin päiväretkeilyyn kuin useamman päivän vaellukselle. Rishiri on saarista jylhempi. Se muodostuu kahdesta saaresta sekä Sarobetsun tasangosta hiekkadyyneineen ja kosteikkoalueineen. Polku on selkeästi merkitty, mutta polunristeysten viitat ovat vain japaniksi, joten alueen kartta on tarpeen. Puolentoista tunnin nousu huipulle on kivinen ja jyrkkä. Puiston kohokohtia ovat Hokkaidon korkein huippu Asahidake sekä Sonkyon rotkolaakso vesiputouksineen. Emme uskalla kuitenkaan jäädä parantelemaan kuvakulmia, vaan jatkamme kylmä hiki otsalla matkaamme. Kuulemme myöhemmin, että karhujen näkeminen on lähes lottovoitto, vaikka niitä runsaasti tiedetään olevankin. Sonkyon puoleiselle leirintäalueelle saapuessamme aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Yö
Tarumaezan-tulivuoren uumenista nousee rikinkatkuista savua.
tuulisella paikalla yli 2 000 metrin korkeudessa olisi varmasti kolea ilman oikeanlaisia varusteita. Alueella on tehty karhuhavainto, joten sunnuntaipäivän retkeilijät saavat tyytyä maisemien ihailuun korkealla turva-aidalla reunustetulta puusillalta, joka vie lähimmälle järvelle. Lintubongareiden kannattaa suunnistaa Kushiro Shitsugenin kansallispuistoon, joka on Japanin laajin suojeltu suoalue. Retkeilyalueen kahvilalle ja matkamuistomyymälälle karhuvaroitus näyttää tietävän entistä parempaa myyntipäivää.
Tulivuoria ja kraatterijärviä
HOKKAIDOLLA ON kuusi omaleimaista kansallis-
Paluumatkalla l m t l karhuista tulee silmin r i a l m nähden totta. Lumen loputtua maisema on kuin kävelisi kuussa. Koska aiomme patikoida kaikkine kamppeinemme puiston pohjoisosan halki Asahidakesta Sonkyoon, säästämme voimiamme nousemalla kylästä köysiratahissillä sen yläasemalta lähtevän polun alkuun. Puolen tunnin ylämäkeen polkemisen jälkeen pysähdymme luontokeskuksessa, jossa saamme hyviä retkivinkkejä. Seuraamme silmä kovana edellisten kulkijoiden jättämiä jälkiä, sillä reittimerkinnöistä ei ole tietoakaan. Shiretoko valittiin vuonna 2005 maailmanperintökohteeksi. Tulivuoren uumenista pulppuavan kuuman höyryn ja rikin kitkerä katku luo epätodellisen tunnelman. Hokkaidon alkuperäiskansan ainujen kielellä Shiretoko tarkoittaakin "siellä missä maa loppuu" Puisto on kuuluisa niin runsaasta
Huippujen lomassa kiertää mukava päiväretken mittainen polku. Viimeksi 1982 purkautuneessa tulivuoressa on poikkeuksellisesti kolme huippua. Passeja on saatavana 721 päiväksi ja se tulee hankkia kotimaasta ennen matkaa. Kulku on kuitenkin turvallista, sillä polut kulkevat kaukana kraatterista, jonka reunalle meno on luonnollisesti kiellettyä. 1 EUR = noin 132 JPY. Vaelluskausi toukokuulta lokakuulle, huippusesonki heinä-elokuussa, jolloin hinnat ovat 2030 % korkeammat ja jolloin moniin juniin ja majoituspaikkoihin tarvitaan ennakkovaraus. kaukomatka
TIETOREPPU
HOKKAIDO
Japanin neljästä pääsaaresta pohjoisin, toiseksi
suurin (78 500 km²) ja vähäväkisin: vain noin 5 % Japanin 127 miljoonaisesta kansasta asuu Hokkaidolla. Hinnat Suomen tasoa. Lisätietoa Hokkaidon kansallispuistoista: www.env.go.jp/en/nature/nps/park/parks/ Matkustus Suoralla lennolla Helsingistä Tokioon tai välilaskullisella lennolla suoraan Hokkaidon pääkaupunkiin Sapporoon. Löydämme sen lopulta liimautuneena naapuriteltan kylkeen. Puisto muodostuu kahdesta järvialueesta, joista Toya on enemmän turistien suosiossa. Väenpaljoudesta huolimatta meno on hyvin rauhallista eikä häiriköitä näy. Matkalla alas Sonkyon laaksoon suksille olisi taas tarvetta. Tarumaezan on valloittamistamme tulivuorista aidoimman tuntuinen. Pystytämme telttamme Shikotsu-järven rannalle leirintäalueelle. Juna TokioSapporo kestää noin 9 tuntia. Kesäaktiviteetteja patikointi ja vaellus, pyöräily, melonta, lintubongaus ja kalastus. Japania äidinkielenään puhuvat hokkaidolaiset puhuvat huonosti englantia. Järven reunamilta kohoaa kolme tulivuorta. Tarumaezanvuori on valittu saaren viralliseksi luonnonmonumentiksi. Mukaan kannattaa ottaa oma retkikeitin, kaasua/ polttoainetta saa paikallisista retkeilykaupoista. Korkeimmilla huipuilla saattaa olla lunta vielä heinäkuussakin. Niissä ei monesti ole suihkua, mutta yleensä lähin onsen-kylpylä kuumavesialtaineen on vain kivenheiton päässä. Ennen matkaa kannattaa hankkia Japanese Rail Pass, jolla voi matkustaa rajattomasti junissa sekä JRbusseissa. v s s a
Rikin katkua
Shikotsu-Toyan kansallispuisto on ehkä Hokkaidon suosituin, sillä se sijaitsee vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Sapporosta. Erinomainen alue kala- ja äyriäisruuan ystäville. Kiittelemme itseämme hyvin valitusta lomanajoituksesta. Rautatieverkosto kattaa koko saaren aivan itärannikkoa lukuun ottamatta. Hyviä vaelluskarttoja saatavilla kansallispuistojen luontokeskuksista. Kun kerromme karhukokemuksestamme naapuritelttalaisille, saamme kadehtivia katseita. Kannattaa kokeilla myös ryokan-majataloja (www.ryokan.or.jp) tai hieman edullisempaa minshuku-kotimajoitusta.
Tuliperäisen maan lämmin vesi rentouttaa retkeläisen lihakset ja mielen.
hyvällä englannilla, kuinka hän on nähnyt karhuja vastapäisillä vuorten rinteillä ja kuinka vessajono saattaa olla heinäkuun lopun ja elokuun huippusesongin aikaan yli sata metriä. Oman auton vuokraaminen on varsin edullista, mutta ei välttämätöntä. Aivan alas asti ei tosin tarvitse suksia, sillä loppumatkan voi taittaa mukavasti hiihtohisseillä. Moni ikänsä retkeillyt paikallinenkaan ei ole kontioon koskaan törmännyt. Veret seisauttava kokemus nousee arvaamattomaan arvoon.
·
62
RETKI lokakuu 2009. Aamulla vielä tyhjä leirintäalue on viikonlopun vuoksi täyttynyt teltoista niin, ettemme meinaa löytää pientä majoitettamme valtavien huvilatelttojen seasta. 70 % pinta-alasta metsää Suomalainen saa olla Japanissa ilman viisumia 90 päivää. www.japanrailpass.net Bussilla pääsee myös niillä alueilla, joissa ei ole rautatietä. Teltalle palatessamme meitä odottaa yllätys. Kannattaa kokeilla myös liftaamista, joka on erittäin turvallista. Ystävälliset japanilaiset vievät kyytiläisen usein aivan perille asti. Japanin rahayksikkö on jeni, joka lyhennetään ¥. Sonkyon kylpylässä on mukava karistaa retken tomut.
Maisema on kuin a e u kävelisi kuussa. Sää on kuin kesällä Suomessa, joten mukaan kannattaa varata niin helle- kuin sadevaatteet. Tiheään asutussa maassa on näemmä totuttu tiheään majoittumiseen myös leirintäalueella. Majoittuminen Hokkaidolla on satoja erittäin edullisia leirintäalueita (510 euroa/ yö). Rikin katku pistää nenään ja vuoren uumenista nousee aavemaista höyryä
Jälleenmyynti: Valikoidut kello- ja kulta-alan liikkeet kautta maan. www.suunto.com/elementum.
RETKI lokakuu 2009
63. SUUNTO ELEMENTUM TERRA
Modernin tutkimusmatkailijan kaupunkikello Suunto Elementum Sarja yksilöllisiä, Suomessa valmistettuja laatukelloja, jotka on suunniteltu opastamaan syvemmälle, korkeammalle ja pidemmälle
pohjolanmatka
T E K ST I J A K U VAT M I K KO L A M M I N PÄ Ä
Paimenpojan jäljillä
HILJENTYNYT KUUSAMOLAISKYLÄ TOIVOTTAA UTELIAAT LUONTOMATKAILIJAT TERVETULLEIKSI.
äämme lyövät kattoon ja hiekkapöly tunkeutuu automme ovista, kun junnaamme pitkin mutkaista ja mäkistä tietä. Se kiihdyttää vauhtia moottori äristen ja pääsee lankut notkuen meidän puoleiselle jokirannalle.
P
64
RETKI lokakuu 2009. Noudatamme aitovenäläiseen tapaan paremmanpuoleista liikennettä eli kierrämme suurimmat kuopat parhaaksi katsomaltamme puolelta. Pian saavumme puoliksi romahtaneelle puusillalle, jota pitkin meidän pitäisi ylittää vuolaana virtaava joki. Olemme jo kääntyä takaisin Pääjärvelle, kunnes näemme mustankatkuista pakokaasua tupruttavan kuorma-auton lähestyvän siltaa
Siitä asti kylä on ollut sotilasaluetta, jolla luonto on peittänyt muistot.
Kivakan huipulle johtava polku alkaa Paanajärvelle vievän tien varresta.
RETKI lokakuu 2009
65. Rauhan tultua evakot palasivat rauniotiloilleen, mutta joutuivat jättämään kotinsa lopullisesti rintamalinjan siirtyessä jälleen kylän ylitse vuonna 1944. Matkamme kohti entistä Vienanmeren vuonoa Paanajärveä jatkuu seurueemme naureskellessa koettelemuksillemme.
·K A R TAT
Vilja-aitta ja kala-apaja
Järven länsipäässä olleeseen Paanajärven kylään matkattiin viime sotiin asti Kuusamon kirkonkylästä johtavaa maantietä pitkin. Jälkipolvien onneksi I.K. Tieto alueen luonnonkauneudesta oli jo kiirinyt rintamaille. Matkailijayhdistyksen esitteet ylistivät seutua ja lähtökehotusta seuranneet varhaiset turistit rikastuttivat kylän elämää. Gallen-Kallelan maalaaman paimenpoikataulun mallin kerrotaan olleen paikallinen 13-vuotias pellavapää. Talvisodan sytyttyä lähes tuhannen asukkaan vilkas kylä tyhjeni ja armeija poltti vetäytyessään rakennukset, ettei vihollinen olisi voinut niihin turvautua. Itse kylässä ei ollut teitä, vaan taipaleet taitettiin polkuja tai järvenselkää pitkin. Sitten koittaa meidän vuoromme yrittää rohkeuttamme: pidätämme hengitystä, avaamme turvavyöt ja hapuilemme ovenkahvoja kuin ennakoiden vääjäämätöntä kohtaloamme. Samoihin aikoihin Karjalan vaararinteitä kolunneet taiteilijat riensivät Akseli Gallen-Kallela etunenässä kuvaamaan Mäntykosken kuohuja, järven aapaa,
tunturimaisemia ja muita luonnonnähtävyyksiä. Pelkomme on turhaa, sillä kevyt pikkubussimme kuljettaa meidät turvallisesti sillan ylitse. Paanajärvi nousi yhdeksi Kuusamon vauraimmista kylistä sahoineen ja osuuskauppoineen. Sen aalloissa viihtyvät jalokalat muodostivat oivan lisän ruokapöytään. Seutu innoitti myös muita aikakauden taiteilijoita. Ensimmäiset suunnitelmat seudun luonnonarvojen suojelemisesta lausuttiin jo 1890-luvulla. 1900-luvulle tultaessa metsätalouden merkitys kasvoi, ja uitot tarjosivat töitä kymmenille kyläläisille. Kylän sijainti valtaväylän varrella oli otollinen myös kaupankäynnille. Santeri Ivalo ja Ilmari Kianto saivat aiheita romaaneihinsa sekä Louis Sparre ja Emil Wikström omiin luomistöihinsä. Yli sata metriä syvä rotkojärvi toimi vuosisadat idän ja lännen välisenä rajana, mutta myös kulttuurit yhdistävänä kulkureittinä. Inha ehti ikuistaa Paanajärven näkymiä valokuvin kylän kukoistusaikana. Vienankarjalaiset saivat elantonsa suotuisilla rannoilla kukoistaneesta maanviljelyksestä ja niittyjä hyödyntäneestä karjanhoidosta
parks.karelia.ru/paanajarvi/ paanajarvi.onego.ru/ heninen.net/paanajarvi/historia_f.htm
Seudulla ei jutaa poroja, joten paksu jäkälämatto saa pulskistua entisestään.
Kopeekkoja seidalle
Tienvarressa nököttää venäjänkielinen kyltti, joka opastaa Kivakkatunturille vievälle polulle. Kivikkoinen lakialue on laaja. Puistohallinnossa hyödynnettäisiin suomalaista kokemusta. Avonaiselta rinteeltä avautuu mahtava näky: ruskan kirjoma järvimaisema jatkuu silmänkantamattomiin. Polku nousee hiljakseen kiemurrellen kohti puolen kilometrin korkeuteen yltävää Kivakkaa. Syksyisen ruskan halki johtavat pitkokset näyttävät tutunomaisilta, ja pian kuulemme selityksen: Oulangan ja Paanajärven kansallispuistot muodostavat kansainvälisen puistovyöhykkeen, jonka osapuolet hyödyttävät toinen toistaan. Siellä puiston henkilökunta
Kopeekoiden ja senttien toivotaan tuovan uhrin antajalle onnea.
66
RETKI lokakuu 2009. Monesti luulee jo näkevänsä korkeimman huipun, mutta päästyään lähemmäs kinkamaa huomaa maaston kohoavan vielä sen takana. Retkeilijöillä näyttää olevan tapana lepyttää saamelaisheimojen tapaan tunturin haltijoita uhraamalla kolikko tai pari ja kiinnittämällä ne huipulle pystytetyn tornintapaisen rakennelman rakoihin hyvän onnen takuuksi. Pystyäkseen kulkemaan ympyräreitin on odotettava reittisuunnitelmien toteutumista tai talven lumipeitettä, joka yhdessä jäätyneiden järvien kanssa kaksinkertaistaa reittien pituuden.
Suurhankkeet herättivät puistoliikkeen
Oulangan kansallispuistoa halkovan Oulankajoen vedet laskevat Paanajärveen ja edelleen Olangajokea pitkin Pääjärveen. pohjolanmatka
TIETOREPPU
PAANAJÄRVI
syvä vuonomainen järvi Karjalan tasavallassa
Venäjällä
Kuuluu Neuvostoliitolle luovutettuun Sallan-
Kuusamon alueeseen.
leveys 1 km, pituus 23 km, syvyys 130 m maantieyhteys Louhesta, jossa on myös rauta-
tieasema
rajanylitys Kuusamo-Suoperän raja-asemalla
Paanajärven kansallispuisto perustettu 1992 pinta-ala 1 043 m2 nähtävyyksiä Paanajärvi, Nourunen 576 m, Mäntytunturi 550 m, Kivakkatunturi 499 m, Mäntykoski ja Ruskeakallio. Kulkija painaa heti alkumetreillä merkille paksut jäkälämatot, jotka kelpaisivat porokarjalle mutta jäävät täällä syömättä. Huipullakin odottaa yllätys. Emme voi vastustaa kiusausta, vaan armahdamme puutuneita jäseniämme ja suuntaamme kuusikilometriselle reitille. Pistopolut vievät myös puiston korkeimmalle tunturille Nuoruselle ja Vartiolammelta Kivakkakoskelle. Lisäksi suomalaismatkailijat yöpyvät puiston monissa tuvissa tuoden rahaa alueen ylläpitoon. Niinpä mekin joudumme laskeutumaan tienvarteen samaa reittiä kuin kipusimme ylös. Kova tuuli tuivertaa, joten haemme suojaa matalasta painanteesta, jotta pystyisimme nauttimaan eväsleipämme. Puistossa kulkemiseen tarvitaan lupa, jonka saa Pääjärvellä sijaitsevasta opastuskeskuksesta. Luonnontieteilijät kartoittavat yhteisvoimin luontoarvoja, polkureittejä rakennetaan suomalaisopein ja suomalaiset talkooleiriläiset ovat kunnostaneet Arolan maatilaa vanhojen piirustusten
mukaan jo monena kesänä. Nuorusen rinteille puuhattiin laskettelukeskusta, mutta molemmat kauhukuvat haihtuivat, kun puisto perustettiin keväällä 1992. Puiston johdon ajatuksissa on kehittää Paanajärvestä Venäjän kansallispuistojen lippulaiva. Paanajärven polkuverkoston kehittely on vielä alkuvaiheissa. Sitä vastoin Pääjärven kohtalo sinetöityi, kun sen pintaa nostettiin kymmenen metriä, mikä tarkoitti rantakylien hukkumista veden alle. Järveä uhkasi 1980-luvulla pumppuvoimalahanke, joka olisi toteutuessaan merkinnyt järven luontoarvojen tuhoutumista. vuokratupia, telttailupaikkoja, neljä patikkapolkua ja talvireittejä ryhmämatkoja järjestää Rukapalvelu Oy, www.rukapalvelu.fi Lisätietoa: Oulangan ja Paanajärven kansallispuistot, Sanna-Kaisa Simula ja Kari Lahti, Metsähallitus, Pohjanmaan-Kainuun luontopalvelut 2005
Tilanne alkaa muistuttaa surkuhupaisaa farssia, jolla ei tunnu olevan loppua. Hän on näet tuomassa pian seuraavaa ryhmää yllätyksien matkalle Paanajärven maisemiin.
·
RETKI lokakuu 2009
67. Kuusamolaistunut luontokuvaaja Hannu Hautala perusteli kotipaikkavalintaansa luonnon monimuotoisuudella ja valomaailman rikkaudella: sinne yltää talven kaamos ja kesäyönaurinko. Pitkälle talveen avoimena pysyvä Perämeri synnyttää tykkyä muodostavia lumisateita. Minulla ei ole aikomustakaan palata lähiviikkojen aikana takaisin rajanaapuriimme, mutta onneksi mukanamme oleva matkailuneuvoja lupaa hoitaa kolmen euron suuruiset rangaistuksemme. Monet vaateliaat lajit, tikankontti ja neidonkenkä etunenässä, viihtyvät Paanajärveltä Oulankaan ulottuvalla vyöhykkeellä maaperän kalkkipitoisuuden ansiosta. Ilmakerros tuulettaa ja sateella lämmittää. Arolan maatila on ainoa suomalaisajasta muistuttava rakennus, ja sekin on rakennettu uudestaan pala palalta viime vuosina. Pyydämme lupaa lähteä takaisin kaupunkiin hakemaan tärkeää paperia, mutta rajaupseeri ei anna meidän poistua rajaasemalta. Saatavana myös housut ja lyhythihainen paita. Lapinpöllö verottaa myyräkantoja, ja jo helmikuussa muuttomatkaltaan palaava taviokuurna popsii kuusen- ja pajunsilmuja. Meitä rikoksesta epäiltyjä ja itseämme viattomina pitäviä matkalaisia kuulustellaan kutakin toista tuntia ja meitä pyydetään allekirjoittamaan puolisen tusinaa lomaketta. Rehevät letot, paahdekalliot, tulvaniityt ja laaksojen pienilmastot luovat kasveille poikkeavia elinpiirejä ja ylläpitävät refugioita, eli varsinaisesta levinneisyysalueesta erillään olevia esiintymiä, jotka ovat muualla taigalla harvinaisia. Suomalaisille kotiseutumatkailijoille Paanajärvellä käynti nostattaa tunteita, vaikka yli 70 vuotta sitten poltettujen rakennuksien kivijalkojakin on vaikea löytää. Saaliiksi saattaa uiskennella harjus, järvitaimen tai jopa nieriä. Kaikki Finnsvala tuotteet valmistetaan Suomessa.
Paanajärvellä käynti nostattaa tunteita.
vuokraa mökkejä, myy kalastus- ja marjanpoimintalupia ja neuvoo omatoimisesti retkeileviä. Lopulta meidät tuomitaan rajarikoksen tehneinä sakkoihin ja kehotetaan suorittamaan maksu kuukauden kuluessa Pääjärven pankkiin. Lopulta Pääjärvellä toimiva majuri lähtee maastokuormurin kyydissä tuomaan asiakirjaamme. Oppaan varaaminen on silti suositeltavaa. Tuntureiden ohella seudun suosituimpia retkikohteita ovat Paanajärven rannassa olevat Mäntykoski ja Ruskeakallio, joihin on helppo tutustua moottorivenematkalla. Sen sijaan jokien ja teiden varsiin on rakennettu toistakymmentä varaustupaa. Kuuk-
FINNSVALA Ky Rannantie 13 86710 KÄRSÄMÄKI Puhelin 08 770 080
Katso lähin jälleenmyyjä: www.finnsvala.com
keli lehahtaa retkeilijän evästauon seuraksi ja riekko räkättää suokoivikon reunalta. Monet pääjärveläiset puhuvat suomea tai karjalankieltä, joten kanssakäyminen sujuu venäjää taitamattomiltakin. Myös maakotka löytää erämaan kätköistä pesimärauhan. Puolentoista tunnin automatkan päätteeksi saavumme raja-asemalle, jolloin ilmenee, että ryhmäviisumimme on jäänyt Pääjärvelle. Se ei kelpaa, vaan rajaupseeri vaatii alkuperäistä dokumenttia. Tavoitamme ystävällisen puistonjohtajan puhelimitse, ja hän järjestää viisumin faksilla raja-asemalle. Venäläinen luontomatkailu muistuttaa meidän mökkikulttuuriamme, johon yhdistyvät päiväretkeily ja kalastus. Onneksi apunamme on suomea mainiosti puhuva rajakapteeni, jonka kanssa saatamme jopa vitsailla. Järvellä voi myös meloa, mutta luvallisten leiripaikkojen puute typistää reissut päiväretkiksi. Itäiset ja pohjoiset lintulajit rikastuttavat eläinkuntaa. Neljä suurpetolajiamme saa lisäystä rajantakaisista kannoista, mutta poro ja metsäpeura eivät jutaa näillä palkisilla.
Pitkä paluumatka
Levollisen Pääjärvellä vietetyn mökkiyön jälkeen pakkaamme tavaramme ja haemme majapaikan vastaanottovirkailijalta passimme. Seudun historia motivoi talkoolaisia ahertamaan isiensä mailla. Aktiivikäyttäjät suosittelevat!
valmistettu Suomessa
Stretch Mesh
Kosteutta siirtävä Bodyfresh käsitelty verkkoasu
Kuoppaisen tien ja pitkän istumisen uuvuttamat matkalaiset haaveilevat jo "valkeesta kylystä" saunasta ja höyryävästä illallisesta karjalaiskylässä. Ei auta kuin odottaa. Kuljettajamme Sergei kääntää auton ja jytyyttää useita kuoppakilometrejä takaisin paikkaan, jossa puhelimen uskotaan kuuluvan. Ryhmän kesken on tosin pientä erimielisyyttä siitä, oliko Santerin vastuulla alun perinkin hoitaa varaukset.
68
RETKI lokakuu 2009. Joku ottaa hörpyn vodkapullosta. pohjolanmatka
TEKSTI JA KUVAT SALLA VIRTA
"Menkää terveeks, tulkaa toiste"
KEMIJOEN PAANAJÄRVELLÄ RUNONLAULAJIEN MAILLA SAA NAUTTIA KARJALAISKYLÄN LÄMMÖSTÄ, KUN VAIN ENSIN PÄÄSEE PERILLE.
aikki ainekset katastrofiin ovat olemassa. Bussista kuuluu hermostuneita naurunpyrskähdyksiä. Olemme reippaan kymmenen kilometrin päässä Paanajärven kylän lossilta. Pari telttaa ja makuupussit auton perässä pelastavat taivasalla nukkumiselta, mutta ne eivät korvaa odotettua vierailua maailman uhanalaisimpien kohteidenkin listalle nimettyyn Paanajärven kylään. Ei kenttää.
K
Paanajärvellä koko ikänsä asunut Anna Pavlova tarjoaa matkailijoille kotimajoitusta.
Pelastava Santeri
Paanajärventien risteyksestä kyytiin loikannut oppaamme Santeri Lesonen joutuu koetukselle, ja niin vain asiat Venäjälläkin järjestyvät. Odotamme myös karjalaismummojen kuuluisaa vieraanvaraisuutta innolla, mutta Paanajärvellä selviää, ettei kukaan tiedä meidän tulostamme. Lossia saati kotimajoitusta ei ole
Mukava summa maassa, jossa eläke liikkuu 100200 euron paikkeilla. Kovin vanha ei hänen ja Vaalia-rouvan komea talokaan ole. pohjolanmatka
Risto Dementjev saavat uuden tuvan. Lähimetsiin ja saariin lähdetään myös marjaan.
70
RETKI lokakuu 2009. Olen niin kyläidyllin pauloissa, että maksan hillopurkista ylihinnan, Marian pyytämät 500 ruplaa, mikä tarkoittaa reipasta 10 euroa. Eipä taida täkäläisillä nuorilla paljon muita viikkorahanlähteitä olla. Tukea siihen on saatu perinnesäätiöltä.
Roman Borishenkon koulu on puolentoista kilometrin päässä Uudella Paanajärvellä.
Pihan kaksi lehmää ja neljä lammasta katselevat vieraita uteliaina. 8-luokkalainen Roman Borishenko kiiruhtaa myymään itse tekemäänsä kantovälinettä, ämmänlänkiä. Tulevaisuuden suunnitelmat Roman kuittaa ujolla hymyllä ja lausahduksella "en tiedä" . Vapaasti juoksentelevat mullikat näyttävät onnellisilta, mutta lypsävätkö ne hyvin?
Kalaa nousee Kemijoesta hyvin. Roman on hellyttävän innoissaan, kun kauppa käy. Lapset käyvät koulua puolentoista kilometrin päässä Uudella Paanajärvellä.
"No mitä meillä ei riitä."
Borishenkojen naapurista kuuluu vasaran pauke. Herra Dementjev rakentaa autotallia. Ihan pelkkiä mummoja ei Paanajärvelläkään asu. Romanin pari vuotta nuorempi sisko Maria tekee tienestiä keräämillään lakoilla. Tukit veistetään kylän omalla sahalla
Kaikkee riittää. Vanhat kuollaan, nuoret lähtee kaupunkiloih. Pitkospuille onkin pian kiiruhdettava, ettei lautta jätä. Miulla pojat on Kemissä saakka." Vaalia muistaa hyvin tukinuittoajat, kun väkeä oli näillä seuduilla toista tuhatta. Kaikkia naurattaa. Hymyilen niin monesti kuulemalleni tervehdykselle: "Menkää terveeks, tulkaa toiste." Pala Paanajärveä jää paitsi kameran muistikortille myös lämpöisenä ajatuksena mieleeni.
·
RETKI lokakuu 2009
71. Työt ei ole. Uudelle Paanajärvelle on saatu lääkäri, ja jos jotain suurempaa tulee, käy matka mieluiten Vienan Kemin sairaalaan. Hänen mielestään elämästä ei puutu mitään. "Ana hyö tultais, tulkaa vain. Nyt metsä tarkoittaa enemmänkin Vanhan ja Uuden Paanajärven välillä kulkevia pitkospuita. Kaikki tulkaa. "Emme myö sinne haluu" hän puuskahtaa ja lisää venäjäksi "Jumala varjelkoon" , . Entä kaipaako Vaalia kylälle nuoria. Siinä litraa viisitoista antaa yksi lehmä. Kylä ol muonoin suuri ja rahvaast. Nyt jo heinä menee pahraitaks, ei ole sellaista vitamiinia" , talon naurava emäntä kertoo. Vaalian positiivisuudesta voisi itsekin oppia. "Konsak kuinkin, alkukesästä, kun vielä vihanto oli hyvä, lypsää paremmin. Petroskoista Vaalia ei niin perusta. Syömistä o, syksyllä taas keräämme lammahia, lihuaa o ympäri vuuhen, kalaa johessa pyyämme verkolla, perunaa maassa suuret pellot, mitä meille vielä pitäisi." Paanajärven kotoisaa kylää katsellessa Vaaliaa on helppo uskoa. Tervehyttä, muuta meille, mitä meille pitää. "No mitä meille ei riitä
Pohjanmaan rannikon huvila-asukkaiden keskuudessa pimeneviä iltoja on 1800-luvulta alkaen vietetty valon ja tulen tunnelmissa venetsialaisena iltana. Onpa ohjelmassa saattanut olla ilotulituksiakin. kotimaanmatka
T E K ST I J A K U VAT E L I N A V E S A N E N
Viikinkinä Aurajoella
MUINAISTULIEN YÖNÄ ELOKUUN VIIMEISENÄ VIIKONLOPPUNA TURUSSA AURAJOELLA HALISTENKOSKEN RANNASSA KÄY VILSKE. Siellä ja monilla muilla rannikon ja saariston korkeilla paikoilla poltettiin entisinä aikoina tulia merkiksi vainolaisten liikkeistä. Yhdessä on taskulamppu teipattuna kajakin kannelle, toisessa keikkuu öljylyhty kanootin keulaan viritetyssä koukussa. TAVALLISTEN MELOJIEN JOUKOSTA VOI BONGATA AINAKIN PARI VIIKINKITYTTÖÄ.
heijastuvat kauniisti pimeästä vedenpinnasta. Valot takaavat sekä turvallisuuden että tunnelman hämärtyvällä joella.
urajoen rannasta on lähdössä Linnavuoren Yömelonta noin kuudenkymmenen osallistujan voimin kohti Liedon Vanhalinnan muinaista linnavuorta. RANTAMAISEMAAN ON PYSÄKÖITY USEAMPIA KANOOTTITRAILEREITA JA MAASSA SIISTEISSÄ RIVEISSÄ ODOTTAVAT MENOPELIT OTTAJAANSA. Jokainen on löytänyt itselleen sopivan melan ja kelluntaliivit. Juuri ne ovat todennäköisesti antaneet juhlalle nimensä, sillä Eurooppaan 15001600-luvuilla Italian kautta rantautuneet ilotulitteet nimettiin "venetsialaisiksi tuliksi" .
Kansallismaisema kanoottiperspektiivistä
Eriväriset ja -kokoiset kanootit ja kajakit ovat Aurajoella lähtövalmiina. Perinne on levinnyt laajalle läntiselle rannikolle. Ohjelma tempasi katsojan mukanaan vuosisatoja taaksepäin.
RETKI lokakuu 2009. Tulia poltetaan edelleen elokuun viimeisenä lauantaina, mutta tarkoitus on muuttunut: erilaisilla tulilla, kokoilla ja roihuilla juhlistetaan kesämökkikauden päättymistä ja syyskauden alkua. Juhlaan on kuulunut huviloiden koristelua ja monenlaisten valojen ja tulien sytyttämistä, jotka
A
72
Viikinkinäytelmässä roihusivat tulet ja paukkuivat Thorin vasarat. Konkareiden tekniikkavinkit tulevatkin hyvään tarpeeseen, jotta päästään sujuvasti liikkeelle. Tyyli on vapaa, kunhan kulkupelinsä saa tarpeen tullen valaistua. Ennen vesillelaskua tarkistetaan vielä, että kaikissa kanooteissa ja kajakeissa on jonkinlainen valo illan ja yön hämärää varten. Joukossa on sekä aloittelevia että kokeneita melankäyttäjiä
Kanootit sidotaan kiinni laituriin ja kajakit vedetään rannalle.
·
RETKI lokakuu 2009
73. se on oivallinen paikka poltella haukataan muinaissärvintä, muinaistulia. VPK. Laskekuin ruumiinkulttuurin puolelvan auringon kultaamat pilvet la. Tyyni vedenpinta heijastaa valot tunnelmallisesti, ja juhlan näyttämölle omassa elementissään virran vietävänä. Linnavuori kohoruisleivän välissä olevaa paahaa 55 metriä meren pinnan yläpuolelle ja siellä on ollut vartio- ja tokylkeä ja kaalihöystöä sekä palanpainikkeeksi simaa. Ylhäällä oleva satapäinen yleisö saa ihasVanhalinna, Vanhalinnan museon ystävät ry sekä Liedon tella valaistuja kanootteja koko komeudessaan. sevät täysiin oikeuksiinsa, kun pitkäksi venynyt kulkue saapuu Vanhalinnan muinaistulitapahtumasta vastasivat Liedon linnavuoren juurelle. Aurajoki houkuttelee melotiä, Aurajoki ja Hämeen Härkätie, joten seikkailu käydään kansalmaan pidemmällekin, jatkuuhan se Vanhalinnasta vielä reilun lisesti arvokkaissa maisemissa. Puoli yhdeltätoista on Sen sivuitse kulkevat kaksi muinaisen Suomen tärkeää kulkureitaika suunnata takaisin kohti Turkua. matka tuntuu taittuvan takaisin aivan liian nopeasti. Matkaa on taitettu noin tunnin verran ja hämärä hiipii Kotimatkalla joki on aivan peilityyni. Kanootit lipuvat äänetjoelle vähitellen. 60 kilometrin matkan kohti Oripäätä. Mutkan suojissa sytytetään kulkupeleihin valot, tömästi tummassa vedessä ja levittäytyvät valopilkuiksi jokija valaistu kanoottikulkue on valmis astumaan muinaistulien yön uomaan. eivätkä varoita tunkeilijoista. Tosin matkalla on sen verValojen ja tulien leikkiä ran isompia ja pienempiä koskia ja muutakin mukavaa nähtävää, Aurajoki tekee pienen kaarroksen runsaan kilometrin ennen Vanettä pidempi reissu kannattaa tehdä päiväsaikaan. Hämärä tihenee nopeasti pimeydeksi ja kanoottien valot pääLinnavuoren Yömelonta -retken järjesti Aurajokisäätiö. Vuoren juurella rantautuminen Vanhalinnaan sujui helposti. Linnapuolustuslinnoitus jo pronssikaudella (1500500 eKr.). ka, jolloin Turun linna syrjäytti maankohoamisen takia sisämaaKohti kotia han jääneen varustuksen ja siitä tuli kirjaimellisesti vanha linna. mäisen kanootin kokka kolahtaa Halistenkosken laituriin hiukan Jo kauas näkyvät linnavuoren laella palavat tulet. Rummut vaikenevat ja tulet sammuvat. sevät ja sanan säilät lentelevät Kyseessä on Aurajokilaakviikinkiteemaisen näytelmän Valot loivat retkelle turvallisuutta ja tunnelmaa. halinnaa. Pimeässä son tunnetuin linnavuori, joten muodossa. Tällä kertaa ne ennen puolta yötä ja niin on aika hypätä viikinkisaappaista takaitoivottavat ohikulkijat tervetulleiksi muinaistulien yön juhlaan sin nykyaikaan. EnsimMahtava linnavuori tulee näkyviin heti joenmutkan jälkeen. Linnavuoren laella palavat saattelevat meidät matkaan muinaistulien lisäksi tulitaiteija tuovat oman lisänsä päivän lijoiden soihdut, rummut pärivalojen ja värien sinfoniaan. Vuori oli vuoren rinteillä näkyy myös viikinkiaikojen asukkaita, ainakin jos linnoitettuna vuosisatojen ajan aina 1200-luvun loppuun saakvaateparresta voi jotain päätellä. Upea auringonlasku saatteli melojia kohti Vanhalinnaa.
Edessä on noin viiden kiloMelojat suuntaavat nautismetrin melontamatka Liedon kelemaan muinaistulien yön Vanhalinnan muinaisen lintarjonnasta niin henkisellä navuoren kupeeseen
Paikka tunnetaan parhaiten professori Olli Heikinheimon 1920-luvulla perustamista vierasmaalaisten puulajien koeviljelyksistä. Havupuukankaita risteävillä poluilla kohtaa lisää outoja näkyjä, sillä suuri osa puustosta on ulkomaalaisia lajeja. Alueen pohjoisosaa kutsutaankin Lehtikuusenmäeksi. Kokeet ovat osoittaneet, että puut pystyvät mukautumaan muutoksiin, ja että ilmansaasteet ja muutaman asteen lämpötilannousu eivät täysin tuhoa metsiämme.
Historiallisilla poluilla
Tutkimusalue perustettiin vanhojen sotilasvirkatalojen maille vuonna 1923. Ruotsinkylä kuuluukin Metsäntutkimuslaitoksen eli Metlan kokeilualueverkostoon. Siellä polkuja peittävät havunneulaset hehkuvat keltaisen eri sävyissä. päiväretki
Lehtikuu
katveessa
LENTOKENTÄN KUPEESSA KUKOISTAA METSÄPARATIISI, JONKA MIELENKIINTOINEN HISTORIA JUONTAA SOTILASVIRKATALOJEN AIKOIHIN.
TEKSTI JA KUVAT MIKKO LAMMINPÄÄ
R
uotsinkylän metsäalue sijaitsee Etelä-Tuusulassa, vain muutaman kilometrin päässä Helsinki-Vantaan vilkkaana kuhisevalta lentoasemalta. Tunnelma asuntoalueiden väliin jäävässä metsässä on varsin epäsuomalainen: eteläisen sijaintinsa ansiosta rehevät lehtomaiset puronvarret ja rinteet kasvavat tammea, saarnea, vaahteraa, lehmusta ja pähkinäpensasta. Yksi tärkeimpiä tuloksia oli sen todistaminen, ettei männyn ja kuusen itsepölytys eli sisäsiitos ole luonnossa yleistä. Maastossa on monin paikoin metsiköiden laji- ja alkuperätiedoista kertovia kylttejä, mutta niiden hoito on jäänyt retuperälle. Silti sen kattavilla polkureiteillä voi patikoida luonnon rauhasta nauttien, sillä lentokoneiden pilvivanat piirtyvät metsän ulkopuolelle. Rinnakkaiselo patikoijien, koiranulkoiluttajien ja maastopyöräilijöiden kanssa sujuu mainiosti.
·
K A R TA
T
Eri puulajeja risteytyksineen ja alalajeineen tavataan lähes sata, ja niistä yksinomaan lehtikuusia on yli tusinaa tyyppiä. Niillä selvitettiin, miten eri puolilta maailmaa, mutta Suomen ilmastoa vastaavista olosuhteista kotoisin olevat lajit menestyvät täällä.
Mia Ojapalo ja Saskia Halminen arvostavat kaikkien käytössä olevia Ruotsinkylän reittejä. Ruotsinkylän metsiköissä on selvitetty periytyvän muuntelun laajuutta, taloudellisesti tärkeiden ominaisuuksien periytymistapaa ja muita metsägenetiikan kysymyksiä. Tutkimusten painopiste on siirtynyt ympäristövaikutusten seurantaan. Vävars oli aikoinaan rakennettu Uudenmaan rakuunarykmentin majoitusmestarin taloksi, Jeppas oli toiminut
74
RETKI lokakuu 2009. Samoin Maisalantien varressa oleva puulajipuisto eli arboretum olisi jo kasvanut umpeen ilman kyläyhdistyksen raivaustalkoita
Maamme metsäntutkimuksen kehdon uljaasta historiasta kertoo Professorin pytinki, komea karelianismista innoitusta saanut kaksikerroksinen aitta, joka luo juhlavat puitteet tauolle. Koska ratsastaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin, on siihen kysyttävä lupa maanomistajalta. Aitan avainta voi kysyä koeasemalta. Kapeiden ja autoliikenteeltä suljettujen metsäteiden lisäksi taivaltamiseen voi valita iloisesti polveilevia metsäpolkuja. Metsähallituksen luontoLehtikuusenmäeltä laskeutuu palveluiden kehityspäälkymmenien askelmien rappuset likkö Lasse Lovén haluaa rehevän puron varteen. Hanke kohtasi alusta asti voimakasta vastarintaa. Vuosien mittaan koealueeseen on liitetty lisämaita, ja nykyisin tutkimuskäytössä olevia metsiä on jo 500 hehtaaria. Ruotsinkylän metsäalue tarjoaa patikoijille vaihtelevia reittejä. Alueen suomalainen nimi viittaa runsaaseen ruotsinkieliseen asutukseen lisäten monipuolisen kulttuurimaiseman mielenkiintoisuutta. Rapakiviesiintymästä nimensä saaneella Mätäkivennummella kiertää kahden kilometrin mittainen metsätietopolku, jolla opastetaan metsänhoidon ja -tutkimuksen pariin. Kylätoimikunta keräsi nopeasti tuhansia nimiä käsittäneen adressin ja kiikutti sen maa- ja metsätalousministerille. ratsujoukkojen kengittäjän kotina ja Katila oli alun perin jalkaväen kersantin kortteeri. Se tuntuisi järkevältä ratkaisulta, sillä alueella ei tarvitse käydä vaikeita maanhankintaneuvotteluja ja polkureitistökin on jo valmis. Paratiisinmäellä kiertää luontopolku, jonka lähtöpaikka sijaitsee koeaseman parkkipaikalla. Kunnan kimmokkeena lienee ollut käynnissä oleva Uudenmaan maakuntakaavan tarkistaminen. Ruotsinkyläläinen Mia Ojapalo ratsastaa reiteillä miltei päivittäin. Reittikartan ja opastekstit saa Metlan nettisivuilta. Hänen ystävänsä Saskia Halminen oli Ruotsinkylässä ratsailla ensimmäistä kertaa, mutta odottaa innostuneena jo seuraavaa kertaa. Naapurustossa onkin lukuisia hevostalleja. "Metsäntutkimuslaitoksella on siellä monta tärkeää metsäntutkimusprojektia kesken, joita ei voi lopettaa" Antti, la totesi. Urheiluseura Korson Kaiku on kartoittanut alueen polut ja järjestää niillä kesäkuun alussa maastopyöräilytapahtuman, joka kiertää pääosin Mätäkivennummen mäntykankailla. Tarvitaan vain opasteita, taukopaikkoja ja kenties pari kompostikäymälää.
·
RETKI lokakuu 2009
75. Valitettavasti palveluita on toistaiseksi niukasti: pari luontopolkua, opastustaulua ja huoltamatonta nuotiopaikkaa. Ruotsinkylästä keskeisen osan Pääkaupunkiseudun viherkehää. Niinpä laaja valtion omistama maa-alue, jolla saa kulkea vapaasti, on lajin harrastamisen kannalta elintärkeää.
Epävarma tulevaisuus
Tuusulan kunta himoitsi viime keväänä tutkimusmetsiä itselleen kaavoittaakseen ne asuntoalueeksi. Tuusulanjoen varrella kukoistava seutu on ruotsiksi Klemetskog. Monet taimikot on aidattu hirvieläinten aiheuttamien tuhojen estämiseksi, mutta myös ihmisten on ymmärrettävä olla kajoamatta puustoon. Pytingissä toimi pienimuotoinen metsähistorianäyttely, mutta sen kokoelmat on siirretty Punkaharjulle perustettuun metsämuseo Lustoon. Ministeri Sirkka-Liisa Anttila yhtyi Metlan kantaan ja vastusti metsien tutkimuskäytön lopettamista. Lähivuodet kertovat, mihin suuntaan Ruotsinkylää aiotaan kehittää. Hän kehuu metsäteiden olevan mukavan pehmeitä hevosen astella. Sitä hallinnoi nykyisin Metsähallitus, joka ei ole vielä määrittänyt aluetta koskevia tavoitteitaan. Talvisin Lehtikuusenmäelle lanataan kolmen kilometrin hiihtolatu.
TIETOREPPU
RUOTSINKYLÄN TUTKIMUSMETSÄ
500 hehtaarin metsäalue Keski-Uudenmaan
Tuusulassa
edustaa eteläsuomalaista rehevää metsäseutua viitoittamattomia metsäteitä ja polkureittejä puulajipuisto ja kaksi nuotiopaikka talvisin kolmen kilometrin hiihtolatu Mätäkivennummen metsäluontopolku, 2 km Paratiisimäen luontopolku, 1 km HelsinkiTuusula linja-auto, reitti 635 www.metla.fi
Lähiseudun ratsastajille alue on kullanarvoinen, ja siellä käy viikonloppuisin melkoinen kavioiden kopse. Pääkaupunkiseudulla asuu paljon ratsastajia, mutta reittien löytäminen on ongelmallista
Toisella uudella sammakolla (Leptobrachium smithi) on kullanväriset silmät. Meriveden lämpenemisen lisäksi El Ninõ aiheuttaa sateiden lisääntymistä Amerikan rannikolla, kun taas Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa kärsitään kuivuudesta. Sairaan lepakon käytös kiinnitti tutkijoiden huomion, sillä se oli välillä täysin passiivinen ja kosketettaessa aggressiivinen. Runsaat sateet aiheuttavat toisinaan tulvia. Edellisen kerran Intiasta on löydetty uusi lintulaji 1948. Suomessa lepakoita käsittelevät vain lepakkotutkijat ja -rengastajat, jotka on koulutettu työhön sekä rokotettu rabiesta vastaan. Esimerkiksi ullakoilla majailevista lepakoista ei ole ihmisille vaaraa, eivätkä lepakot hyökkäile päin ihmisiä. "Uskomaton kulttuurien ja lajien rikkaus korostaa Himalajan alueen merkitystä" , huomauttaa WWF:n Living Himalayas -ohjelman johtaja Tariq Aziz. KUVA MILIVOJE KRVAVAC/WWF NEPAL
luontoretki
KOONNUT AINO JUSLÉN
Kultasilmäinen sammakko on yksi 350 Himalajalta viime vuosina löytyneestä uudesta lajista.
HIMALAJALTA LÖYTYI SATOJA UUSIA LAJEJA
imalajan alueelta on löydetty viime vuosina 350 aiemmin tuntematonta lajia, paljastaa WWF:n tuore raportti Eastern Himalayas Where the Worlds Collide. Kirkkaan vihreä ja punajalkainen Suffryn lentävä sammakko (Racophorus suffry) levittää jalkansa niin, että ne auttavat sitä liitämään pudotessa. Sen arvioidaan jatkuvan ensi vuoden alkuun saakka. Hämmästyttäviä tuttavuuksia ovat myös uudet sammakot. Päiväntasaajan läheisyydessä Tyynellämerellä on havaittu meriveden pintalämpötilan ja syvempien vesikerrosten lämpötilojen kohonneen kesällä. Analyyseissä selvisi, että eläimellä oli lepakkorabiesvirus. Kyseistä virusta on löydetty useista Euroopan maista, myös sellaisista, joissa rabiesta ei muuten esiinny. Huomiota herättävimpiä löytöjä ovat muun muassa maailman pienin hirvieläin muntjakki (Muntiacus putaoensis), uusi makakiapinalaji (Macaca munzala) sekä häikäisevän värinen lintu bugunintimali
H
(Liocichla bugunorum). Kyseessä oli vesisiippakoiras, joka saatiin kiinni tutkijoiden pystyttämällä verkolla. "Ne voidaan kuitenkin menettää, mikäli ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Himalajalla ei puututa pian."
SUOMESSA TAVATTIIN RAIVOTAUTINEN LEPAKKO
TROOPPINEN EL NINÕ ON JÄLLEEN ALKANUT
T
urusta löydettiin elokuussa maan ensimmäinen rabiesta eli raivotautia sairastanut lepakko. Lepakot ovat Suomessa rauhoitettuja.
M
erivesiä lämmittävä ja sateisuutta lisäävä El Ninõ -ilmiö on alkanut Tyynenmeren alueella. Sammakkoeläimet ovat hyvä esi-
merkki lajeista, joiden elintila pienenee hälyttävästi vesien saastumisen ja metsäkadon takia. Ilmiö vaikuttaa laajasti ilmakehän kiertoliikkeeseen ja muun muassa trooppisten hirmumyrskyjen runsauteen. Vaikka El Ninõn aiheuttamia vaikutuksia ei ole havaittu Euroopassa, seuraa Ilmatieteen laitos ilmiötä, koska sen vaikutus on merkittävä muun muassa ilmastonmuutostutkimuksessa.
76
RETKI lokakuu 2009
Leirin järjestivät yhteistyössä Metsähallitus ja Uudenmaan maaseutuopisto. EUROPARCin vuosittain järjestämällä kansainvälisellä Junior Ranger -leirillä nuorilla on mahdollisuus tutustua muiden maiden Junior Rangereihin.
N
OHDAKEPERHOSET VAELSIVAT MASSOITTAIN
eski-Eurooppaan vaelsi jo alkukesällä ennätysmäärin ohdakeperhosia Pohjois-Afrikasta. Piikkiturkkia voi auttaa nikkaroimalla sille sopivan talvipesän, sillä talvipiiloiksi sopivat risu- ja lehtikasat siivotaan nykyisin pois pihoilta. Luonnonsuojeluliitto haastaa etenkin kaikki nikkaritaitoiset siilitukat tositoimiin lähiluonnon puolesta" Kuronen keventää. , www.sll.fi/jasensivut/luonnonharrastus/siilintalvipesa
uuksion kansallispuistossa ammuttiin lähtölaukaus Suomen Junior Ranger -toiminnalle. Maitoa, liian suolaisia tai pilaantuneita ruokia ei tule tarjota. "Siili on lähiluontomme sympaattisimpia lajeja. PallasYllästunturin kansallispuisto on ylivoimaisesti Suomen suosituin kansallispuisto käyntikertojen perusteella. Puiston erämaavyöhykkeellä sallitaan lyhytkestoinen leiriytyminen. Toimintaa on tarkoitus laajentaa koko maan kattavaksi. Maalaamattomasta laudasta valmistettu harjakattoinen maja on jo suorastaan talvipalatsi siilille. Junior Ranger -toiminta on Euroopan luonnonsuojelualueliiton EUROPARCin koordinoimaa toimintaa, jota järjestetään useissa Euroopan maissa. Suomeen ohdakeperhosia vyöryi Keski-Euroopasta. Näiden perhosten jälkeläisistä syntynyt uusi sukupolvi on aiheuttanut Euroopassa jopa moottoriteiden väliaikaisia sulkemisia. Avotulen saa tehdä käyttäen paikalta löytyviä kuivia oksia, risuja ja pieniä juurakoita. elokuuta yhden yön ja aamun aikana. Myös siimaleikkurit aiheuttavat piikkisten söpöliinien loukkaantumisia. Lajit ovat elämäntapavaeltajia, jotka suuntaavat säännöllisesti uusille alueille etsiessään ruokaa seuraavalle sukupolvelle. Ensi vuonna leireillään Etelä-Suomen lisäksi Pohjanmaalla ja Lapissa. Jos kissanruokaan lisää pähkinärouhetta ja tilkan rypsiöljyä, on siilin herkkuateria valmis. "Pesä sijoitetaan esimerkiksi pihan perälle puiden ja pensaiden suojaan" neuvoo luonnonsuojelupäällikkö , Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Tuolloin etelärannikon ulkosaarten pietaryrttikasvustot olivat havaintojen mukaan täynnä mereltä saapuvia ohdakeperhosia ja lähisukuisia amiraaleja. Syksyllä perhoset lentävät jälleen kohti etelää, sillä ne eivät vaivu talveksi horrokseen.
KUVA LTKM/MIKKO HEIKKINEN
K
UUSI JÄRJESTYSSÄÄNTÖ OHJAA PALLAS YLLÄSTUNTURIN KANSALLISPUISTON KÄYTTÖÄ
ansallispuiston vyöhykejaolla ja vyöhykkeisiin liittyvillä leiriytymis-, tulenteko- ja liikkumismääräyksillä ohjataan kansallispuiston käyttöä. Perhosmäärät kymmenkertaistuivat 6. Uusi järjestyssääntö annettiin jo 5.5.2008, mutta jätettyjen valitusten vuoksi vahvistaminen siirtyi reilulla vuodella. Ennen lehti- ja risukasojen polttamista on syytä tarkistaa, ettei kasan uumenissa piileksi siilejä. Ihon alle on kerättävä riittävästi rasvakudosta ennen syys-lokakuussa tapahtuvaa horrokseen vaipumista. NUORET SUOJELEMASSA NUUKSIOSSA KANSALLISPUISTOJA
KUVA TIINA PARVIAINEN
AUTA SIILI TALVIUNILLE
A
Suomen ensimmäinen Junior Ranger -leiri järjestettiin Nuuksiossa.
lkusyksy on tärkeää aikaa siileille. 1115-vuotiaille suunnattu elokuinen leiri kokosi yhteen ulkoilmaelämästä, käytännön tekemisestä ja luontokokemuksista kiinnostuneita nuoria. Säännöissä huomioidaan kasvavat kävijämäärät ja luontoarvojen säilyminen. Rajoitusvyöhykkeellä tulenteko ja leiriytyminen ovat kiellettyjä. Erityis-, kulttuuri- ja virkistysvyöhykkeellä leiriytyminen sallitaan vain siihen varatuilla huolletuilla paikoilla. Autiotupien ja tulipaikkojen ympäristössä avotulenteko on kielletty alle puolen kilometrin säteellä huolletusta tulipaikasta. Viime vuonna siellä vieraili 329 500 retkeilijää, mikä on lähes kaksinkertainen määrä muihin vilkkaisiin kansallispuistoihin nähden.
K
Ohdakeperhoset valtasivat Suomen etelärannikon elokuussa.
RETKI lokakuu 2009
77. Kukkia kasvavilla paikoilla perhosten määrät ovat saattaneet nousta jopa kymmeniin tuhansiin hehtaarilla. Siiliä voi ruokkia lihalla, kalalla ja ruuantähteillä
Sasta Evo -housuihin voi kiinnittää henkselit ja lahkeensuissa on elastiset nyörit, jotka kenkään tai monoon sidottuna estävät lahkeiden nousemisen kovassa menossa. Sen käyttökuntoon laittamiseksi tarvitsee vain poistaa laatikon päältä pahvinen "piippuaukon" suoja ja avata kyljen sytytysreikä. Se on miellyttävää iholla, eikä sido kosteutta vaan siirtää sen tehokkaasti ulos. Anatomisesti muotoilluissa Falken sukissa on omansa vasempaan ja oikeaan jalkaan. Valmisnuotiolla valmistaa ruuan, keittää kahvit ja loppuhiilloksella paistaa vielä makkarat. Kaulus, hihansuut ja helma ovat kaikki kiristettäviä, jotta vaatteesta saadaan täysin tuulenpitävä. Kärjen ja kannan pehmikkeiden lisäksi TR3:ssa on erityinen päkiäpehmuste lisäämässä mukavuutta juostessa. Hinta: takki 269 , housut 199 Lisätiedot: www.sasta.fi
Valmis nuotio l i i
Tritium-kello pimeään
SVEITSILÄINEN Luminox on keksinyt ratkaisun siihen, kuinka kelloa voi lukea pimeässäkin ilman napin painalluksia tai taustavaloja. Helpottaakseen ääriliikkeitä kangas on sijoitettu pukuun pystysuunnassa joustavaksi. Hinta: 22 Lisätiedot: www.ibex-sport.com
T E K S T I J O P P E R A N TA K U V AT J O P P E R A N TA J A T U O TTA J AT
Keveä puku u Pikkuapulainen
WEIFENG Flexpod -kamerajalusta näyttää lasten lelulta, mutta on erinomainen matkakumppani pokkarikameran käyttäjälle. Hinta: 2282300 Lisätiedot: www.nexet.fi
A ALTOPAHVIL A ATIKKOON pakatut koivuklapit muodostavat Valmisnuotion. Siinä on keskimittainen varsi, jonka reunuksessa on kaulusresori paikallaan pysymisen varmistamiseksi. Kolmijalan voi kiinnittää vaikka puun oksaan. Toimivuuden ja tekniikan viimeistelevät pienet määrät puuvillaa, akryylia, villaa ja elastaania. Takissa on etutasku radiopuhelimelle ja isot sivutaskut, jotka toimivat myös tuuletuskanavina. Kellotauluun ja viisareihin on kiinnitetty pieniä tritiumia sisältäviä lasiputkia, jotka hohtavat pimeässä. Jokaisesta välistään nivelöidyt tukijalat saa käännettyä lähes mihin tahansa asentoon, joten kameran saa aina vaakasuoraan. Tritiumkaasu loistaa yhtäjaksoisesti jopa 20 vuotta, ja sen on mitattu olevan noin sata kertaa kirkkaampaa kuin tavanomaiset kelloissa käytetyt hohka-aineet. Sukan pohjan ilmakanavat vievät jalasta haihtuvaa kosteutta ylöspäin. uutuudet
Maastossa juoksemiseen
FALKE TR3 on maastojuoksuun suunniteltu sukka. Hinta: 10 Lisätiedot: www.valmisnuotio.fi
78
RETKI lokakuu 2009. Nämä loistavat kellot ovat erityisesti lainvalvojien ja sotilaiden suosiossa, mutta omat mallinsa löytyy muun muassa metsästykseen ja kalastukseen. Hinta: 10 Lisätiedot: www.fotovaline.fi ERITTÄIN kevyt Sasta Evo -puku valmistetaan kestävästä, kolmekerroksisesta Gore Windstopper Soft Shell -kankaasta, jonka pintamateriaali hylkii hyvin vettä. Kankaan sisäpinta on harjattua polyesteria. Sytytyspalaa hyödyntäen nuotio loimuaa hetkessä. Sen pintanailonin ripstop-kudos estää repeytymisen. Kameran pohjaan asennettavan ruuvin mukana on adapteri, joka nopeuttaa jalustan käyttöä. Koko komeus painaa ainoastaan 45 grammaa. Maastojuoksusukan päämateriaaleina käytetään polypropyleenia ja hajua poistavalla hopeakuidulla kyllästettyä polyamidia
Se pakkautuu ohueksi paketiksi säilytyksen ajaksi, mutta avautuu 30-litraiseksi tukevaksi koriksi. Reppua valmistetaan myös 33 litran kokoisena. Hinta: 18,90 Lisätiedot: www.kivikangas.fi
pikatesti
Ortliebin reppu on vankka, kevyt ja vesitiivis kantolaite, johon retkeilijän tavarat at pakkautuvat yhteen tilaan. Laukussa oleva ledivalo lisää turvallisuutta pimeässä. Näin laukku pysyy käyttökuntoisena pitkään eikä ketju takeltele käytössä. Alumiinireunuksista roikkuva vahva polyesterikangas kestää raskaatkin eväät. Korin koko on avonaisena 25x 50x29 senttimetriä ja painoa komeudelle kertyy 1,3 kg. Voimanlähteenä on pieni kelloparisto.
·
Reppu:
ORTLIEB D-FENDER
Tilavuus/ paino/ hinta: 25 l/ 630 g/ 119 Tilavuus/ paino/ hinta: 33 l/ 720 g/ 129 Satulalaukku:
ORTLIEB MUDRACER LED
Tilavuus/ paino/ hinta: 0,7 l/ 219 g/ 38 Tilavuus/ paino/ hinta: 1 l/ 250 g/ 43
RETKI lokakuu 2009
79. Siinä on yksi ja ainoa tasku: tavarat on siis pakattava omiin pikkupusseihinsa tai sekaisin repputaskuun. Tavallisen kantolaitteen tapaan siinä ei ole häiritsevästi roikkuvia hihnoja tai nyörejä takertumassa kiinni. Pikakiinnikkeestään sen voi kätevästi irrottaa. Kantolaitteen selkäosa on pehmustettu muutamalla vaahtotoppauksella. Tuotetta valmistetaan 0,7 litran ja litran kokoisena. D-Fenderiä voi suositella hyvin sen monikäyttöisyyden vuoksi vaikka fillariretkeilijöille pakkauspussiksi tavaratelineelle tai melojien kansilastisäkiksi. Sisätaskujen tai osastojen puuttuminen ei suoranaisesti haittaa, sillä reppuun on helppo sulloa tavaraa ja yksiosastoisena se on todella kevyt. Reppu suljetaan selkäpuolelta, mikä suojaa vesitiivistä vetoketjua kuraisessa käytössä. Koria on saatavana vaaleanvihreänä, punaisena ja mustana. Sulavalin-
VEDENPITÄVÄSTI JA T PITÄVÄSTI JA TIIVIISTI
Kätevä kori
OUT WELL Folding Basket on nykypäivän piknikkikori kesän retkille tai syksyn sienimetsälle. Repussa on kuusi kiinnityslenkkiä sekä heijastin selkäosassa. D-Fender on erittäin kevyt, sillä sen pienempi, 25 litran malli painaa vain 630 grammaa. T E K ST I J A K U VAT M I K KO N I K K I N E N
Kätevä käyttää
AHTI Vuolupuukko valmistetaan karkaistusta hiiliteräksestä, jonka saa helposti teroitettua teräväksi. Siinä on kaksi käyttöasentoa: jatkuva valo ja vilkkuasento. Ruiskuvaletun lokeron vetoketjun päälle vedetään ohut suojus, mikä estää ketjun likaantumisen. Tuote soveltuu lähinnä työmatkalle ja treenilenkille, sillä pitkän pyöräretken varusteena se on tiellä tavaratelineelle pakattavien varusteiden edessä. Kantoviilekkeet on muotoiltu anatomisesti ja rintahihnaa voi säätää tarvittavalla tavalla. Samat tarpeet pakkautuvat kätevämmin muihin laukkuihin kuten esimerkiksi D-Fenderiin. Jos selkää vasten pakkaa kovia esineitä, ne hankaavat epämiellyttävästi. Se valmistetaan tukevasta ja vesitiiviistä PD 620 -materiaalista, joka kestää erittäin hyvin kulutusta. Pikkuiseen laukkuun mahtuu paikkatarvikkeet, vara-sisuskumi, työkaluja tai ohut sadetakki. Kumisesta kahvasta saa pitävän otteen ja koko komeus istuu vyöllä tyylikkäässä nahkatupessa. Hinta: 30 Lisätiedot: Partiokaupat, www.outwell.dk
k jainen pikkulaukku kiinnitetään satulan alle kytkettävään pikakiinnikkeeseen. Oivallus parantaa myös kosteudenkestävyyttä. Satulalaukku sen en sijaan sopii työmatkansa nsa pyöräilevälle.
D-FENDER-reppu on rakenteeltaan eritltaan n täin pelkistetty. Silikonimainen suojus on erittäin elastinen ja vaikuttaa kestävältä. Enemmän kantomukavuuteen vaikuttaa kuitenkin se, miten repun pakkaa. Suippo terä on vain 7,5 senttimetriä pitkä, joten se soveltuu erinomaisesti vuolemiseen ja tarkkuutta vaativiin puhdetöihin. Ortliebin Mudracer Led -satulalaukkumallin suunnittelu miellyttää. Lantiovyötä ei repussa kuitenkaan ole, ja sellaista jäimme kaipaamaan vauhdikkaampaan menoon
Kylissä on purjokerhoja, Leek Clubeja, jotka vaalivat perinteitä ja puutarhurit mittelevät syksyisin suurimman purjon tittelistä.
Pikkupurjot paahtuvat nopeasti elävän tulen ääressä maukkaiksi alkupaloiksi, kun purjoperunakeiton kypsyminen pääruuaksi vie muutaman tovin kauemmin.
80
RETKI lokakuu 2009. Aurinkoiselle avomaalle purjoille kaive-
A
jon erilaisiin ruokiin ja jopa kilpaillaan sen kasvatuksessa. RETKIKEITTIÖ
T E K ST I J A K U VAT J O P P E R A N TA
PURJOSTA on moneksi
PURJO ON SIPULIKASVIEN UNOHDETTU VESA. Se oli muun muassa Roomassa arvostettu kasvi sen erityisten terveysvaikutusten ansiosta. Purjo on vähäkalorinen ja sisältää runsaasti kuituja. Koillis-Englannissa purjo on lähes kansallisvihannes. Taimen vahvistamiseksi voidaan vihreitä lehtiversoja lyhentää. Se eroaa muista sipuleista ulkonäöltään, sillä pyöreän sipuliosan sijaan se kasvattaa paksun varren, jonka yläpäästä kasvavat vahvat lehdet. Välimeren alueelta kotoisin olevaa purjoa on perimätiedon mukaan käytetty jo vuosituhansia. Suomessa purjo on kasvanut jo kolmisensataa vuotta, mutta ei ole saavuttanut samanlaista suosiota kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa. Siemenestä kasvatettava purjosipuli on pistettävä taimiruukkuun jo helmi-maaliskuussa. Kun touko-kesäkuussa ilma lämpenee, istutetaan taimet ulos. Sitä on viljelty, mutta käytetty lähinnä lisänä keitoissa ja piirakoissa. Purjosipuli on kuitenkin hyvin monikäyttöinen ja terveellinen kasvi. Sitä käytetään pal-
Kotipihalle kasvamaan
Purjoa voi kasvattaa kotipihan kasvimaalla, mutta se vaatii aurinkoisen paikan ja pitkän kasvuajan. Jos siemenestä kasvattaminen ei innosta, voi purjoa hankkia keväällä myös valmiina taimina. TÄMÄ MONIPUOLINEN VIHANNES TUO HYVÄÄ VAIHTELUA RETKEILIJÄN RUOKAVALIOON JA RESEPTEIHIN.
llium-suvun kasveista purjo jää usein tunnetuimpien lajikkeitten kuten puna-, kelta-, valko- ja ruohosipulien varjoon
Purjon kasvaessa sen tyveä on syytä mullata, jotta valkoinen osa kasvaisi mahdollisimman pitkäksi. Purjon voi käyttää kokonaan. Valmis pastaruoka kumotaan vuokaan. Lisää pilkotut purjot ja sipuli. Purjo menestyy parhaiten multavassa maassa, jossa on paljon ravinteita. Se säilyy jääkaapissa parisen viikkoa, mutta varastoituna kellarissa hieman multaisena ja pystyasennossa jopa kuukausia. Pinnalle ripotellaan vaalean leivän muruja ja juustoraastetta. Syödään paksukuorisen vaalean leivän kanssa. Lopullinen sadonkorjuu ajoittuu loppusyksyyn, jopa lokakuun puolelle, sillä purjosipuli kestää hieman pakkasta. Anna kiehua hiljalleen, kunnes vihannekset ovat pehmenneet eli puolisen tuntia. Kuivaa purjot hyvin ja aseta ne tarjolle. Keitettynä purjo on notkea ja imee itseensä hyvin makuja. Kun makaroni on al dente, kumoa vesi pois. Vihreä osa leikellään myös pieniksi paloiksi. On jälleen makuasia, ryöppääkö sen ensin vai pilkkooko suoraan kuivuriin. Aineksista saa myös hyvän laatikkoruuan, mikäli on uuni käytettävissä. Sekoita kunnolla ja aseta tarjolle. Pikkupurjoista saadaan myös maukasta ruokaa. Kun muna on kypsynyt kovaksi, kuori se ja erota keltuainen. Kuivaa purjojen pinta ja pyörittele niitä oliiviöljyssä. Sekaan kaadetaan kananmunasta ja maidosta tehty liemi. Kaada vesi sekä kana- tai vihannesliemikuutio tai fondi kattilaan ja kumoa sekaan kuullotetut purjot, sipuli ja perunat. Monipuolisesta purjosta riittää syömistä vaikka usean ruokalajin täydelliseen metsäillalliseen.
Sulata nokare voita paistinpannulla. Pilko perunat pieniksi kuutioiksi ja lisää ne pannulle parin minuutin ajaksi. Aseta purjot verkossa kattilan päälle höyrystymään. Purjosipulilla voi korvata ruuanlaitossa tavallisen sipulin. Mikäli teet pasteijoita, annostele ruokalusikallinen täytettä taikinalevyn päälle ja käännä pinta kiinni. Paista uunissa kypsäksi.
Keitä purjoja hetki kattilassa. Retkeilijä saa purjosta hyvin säilyvää matkaevästä kuivattamalla. Kookkaampien purjojen toivossa taimien väliä ja riviväliä kannattaa harventaa. Taimien istutusväliksi suositellaan 1015 senttimetriä, kun halutaan maukkaita pikkupurjoja. Sekoita hyvin. Lisää kattilaan juustoraaste ja tilkkanen öljyä tai voita. Kuullota kevyesti muutaman minuutin ajan. Sotke se haarukalla liemen sekaan. taan kymmenen senttimetrin vaot. Sitä voi käyttää mitä mielikuvituksellisimpiin kokkailuihin. Sekoita paistinpannulta purjo ja kinkku pastan sekaan. Kaada samaan astiaan pekoni, purjo, muna ja tuorejuusto. Kuivaa purjot, pilko ne pieniksi ja paista pannulla voin kanssa muutama minuutti. Vihreät osat käyvät sellaisenaan salaatteihin ja varsi voidaan käyttää tarpeesta riippuen pitkänä tai pieniksi leikattuna. Pilko pekoni ja paista niitä hetki pannulla. Jotkut vannoutuneet purjoharrastajat pujottavat tyhjän vessapaperirullan taimen ympärille valkaistakseen vartta. Sekoita sillä aikaa etikka, sinappi ja oliiviöljy sekä suola ja pippuri keskenään. Se varastoidaan viileään kellariin ja sitä voidaan myös pakastaa. Sekoita hyvin ja tarjoile. Nouki ne pois ja kuullota purjot pekonin rasvassa. Jos teet ison piirakan, laita taikina voideltuun vuokaan ja kumoa täyte sinne. Huolehtiva puutarhuri pitää purjopenkin kosteana ja poistaa rikkaruohot aika ajoin.
Purjoherkut
GRILLATUT PIKKUPURJOT
3 kpl pieniä purjoja oliiviöljyä suolaa ja pippuria yrttimaustetta 1 valkosipulin kynsi
Kiehauta pestyt purjot. Annetaan muhia, kunnes pinta on kauniin kellanruskea.
·
RETKI lokakuu 2009
Reseptit
81. Ripottele pinnalle suolaa, pippuria ja yrttimaustetta. Purjo leikataan puolen sentin paksuisiksi kiekoiksi, jotka kannattaa purkaa kuivausritilälle. Purjoa voidaan käyttää koko kasvukauden ajan. Kaada kastikelientä purjojen päälle ja ripottele pinnalle pienitty kananmunan valkuainen sekä minttu tai persilja.
Purjoa pataan
Purjon maku on muihin sipuleihin nähden mieto ja makeahko. Purjon kasvualustalle saa mielihyvin antaa kasvukauden aikana hieman lannoitetta, esimerkiksi karjanlantaa. Kypsennä grillissä tai ritilän päällä avotulella. Lisää kuutioitu palvikinkku pannulle. Joidenkin mielestä purjosipuli on raakana kitkerää ja usein sille suositellaankin ryöppäämistä ennen käyttöä. Kuivattu purjo säilyy hyvin, eikä sitä tarvitse juuri liottaa ennen käyttöä. Vaeltajan vaihtoehdossa keiton voi tehdä kuivatuista purjoista ja sipulista sekä kuivatuista perunakuutioista.
PURJOPASTA
2 purjoa 150 g palvikinkkua 3 dl makaronia 1 dl juustoraastetta, esimerkiksi Emmental vettä suolaa ja pippuria voita tai ruokaöljyä
PURJOPEKONIPIIRAS
1 purjo 100 g pekonia 1 kananmuna 2 rkl tuorejuustoa valmis piirakka- tai pasteijataikina
Keitä purjoja hetki, kuivaa ne ja pilko pieniksi. Avotulelle tai grilliin menevää purjoa kannattaa aina keittää muutaman minuutin ajan, jolloin sen pinta ei vaurioidu niin herkästi ja muutu sitkeäksi. Kasvimaalta saa pitkin kesää pieniä purjoja.
PURJOPERUNAKEITTO
2 purjon valkoista osaa 1 pieni sipuli 4 perunaa kana- tai kasvisliemikuutio tai fondia 1 litra vettä 2 nokaretta voita suolaa ja pippuria
SINAPPIHUNTUISET PURJOT
4 kpl pikkupurjoja tai 2 isoa purjoa halkileikattuina 2 tl ranskalaista sinappia 2 tl valkoviinietikkaa 1 kananmuna 5 rkl oliiviöljyä minttua tai persiljaa suolaa ja mustapippuria
Laita kananmuna kiehumaan. Kaada oliiviöljyä lautaselle ja silppua valkosipuli sekaan. Nouki purjot vedestä ja kaada makaronit kiehumaan. Lisää lopuksi nokare voita, suola ja pippuri. Se pestään halki leikattuna lehdet alaspäin, jolloin kaikki väleihin jäänyt hiekka ja multakin saadaan pois
Ohikiitävät hetket eivät ole kauhean valoisia. K O O N N N U TJ O P P E R A N TA NTA KOO U T JOPPE
Kirjat
Plussaa ja miinusta Telttaöitä pyöräretkellä
KIRJAN polkupyöräretki saa alkunsa hankalan sairauden jälkeisestä toipumisesta. Shimo-Barryn kirjassa annetaan esimerkkejä, miten kunkin omaa hiilijalanjälkeä voidaan laskea. Toukokuun puolesta välistä alkanut matka vei neljä kuukautta ja kerrytti kilometrejä yli 9 500. Kirjassa kerrotaan selkeästi, miten mikroaaltouunin käyttö säästää aikaa ja energiaa ja miksi kuivausrumpu vaikuttaa heikentävästi, kun mitataan hiilijalanjälkeä hiilidioksidipäästöinä. Uusi vaihde saadaan kerrontaan, kun polkaistaan Alppien yli Italiaan. Kirja aloittaa sukellusharjoittelusta kaivoksessa Lohjalla. Lukijakin innostuu kiehtovasta aiheesta ja aiheen käsittelystä. Kirjan alussa hiililaskuri auttaa laskemaan henkilökohtaisen keskiarvon. Baltian halki polkiessaan kirjoittaja näkee enemmän kurjaa ja köyhää. Noutoruoka lisää yhtälöön 20 kilogrammaa hiilidioksidia, kun itsekasvatus vähentää saman verran. Tavallisen retkipyörän tavarateline olikin lastattu täyteen perusvehkeitä kuten telttaa, alustaa ja vaihtovaatteita. Kirjoittajan kunnon karttuessa myös idea jalostuu ja päämäärä tarkentuu. Loppujen lopuksi matkan määränpääksi tulee Saharan suolatasanko Pohjois-Afrikassa. Vaakakuppiin asetettuina osa asioista ja esineistä tuottaa miinusta ja osa taas plussaa. Jokaisella on tässä kehityksessä roolinsa. Ojamon kaivoslammen koluamisen jälkeen puhelinsoitto tarjoaa uuden upean mahdollisuuden luolasukeltamiseen. Maassa asuneena kertojalla on asioista tietoa ja palava into aiheeseen välittyy upeasti lukijoille. Näitä yhdistelemällä saa laskettua oman ekologisuutensa. Molnár Jánosin on luolasto Budan vanhan kaupungin alapuolella, jonka mutkittelevaa luolastoa on kartoitettu yli viisi kilometriä. Siksi mielenkiintoisia kohtia olivatkin päiväkirjamaisen kirjan kohtaukset, missä telttaa pystytettiin monenlaisiin pusikoihin teiden varsilla. Kirjoittajan mukaan amerikkalaisten henkilökohtaiset keskiarvot ovat kymmenen tonnia vuodessa, kun eurooppalaisilla hiilidioksidipäästöt ovat noin neljän ja puolen tonnin luokkaa. Suomalaiset sukeltajat valmistautuvat retkeensä huolellisesti. Reissustaan hän on kirjoittanut erittäin viihdyttävän ja mielenkiintoisen kirjan.
Matkailua kaupungin alla
TUTKIJOIDEN mukaan nykykehitys joh-
taa katastrofien ketjuun ellemme ryhdy toimiin vaikuttaaksemme ilmastonmuutoksen syihin. Puuhamiehet unkarissa tulevat tutuiksi ja heistä kirjoitetaan sopivan ylistävään sävyyn. Tuloksena alle 2 500 kilogrammaa vuodessa on erinomainen ja vielä alle 7 000 kilogramman tuloksella pääsee kategoriaan hyvä. Kirjan osa-alueet käsittelevät kotia, ulkoilua, liikennettä, työskentelyä ja kuluttamista. Kirjan sata erilaista esimerkkiä kertovat helposti, missä voi tehdä paremmin. Tärkeintä olikin itse matka: voittaa vastoinkäymiset ja itsensä haastaminen eikä varusteilla pröystäileminen. Syvimmät kohdat ovat 70 metriä maan pinnan alapuolella. Suuri osa kirjan viehätyksestä tulee erittäin upeista valokuvista. Kirjan lopun liitteet kertovat sukeltamisen välineistä ja sanastosta, sukelluksen suunnittelusta sekä suosituimmista luolasukelluskohteista.
·
Sukellus pimeyteen, Antti Apunen ja Janne Suhonen, Tammi 2009.
82
RETKI lokakuu 2009. Luolastoa tutkitaan sivukaupalla, mutta mielenkiintoisen tekstin lukemista ei maallikkokaan malta lopettaa. Kirjassa kerrotaan tarkasti Budapestin luolastosta, sen synnystä, suojelemisesta ja kartoittamisesta. Jopa kolmituntisiksi venyvät aamutoimet ja lastin uudelleen pakkaaminen tuntuvat hyvin konkreettiselta matkakuvaukselta. Lisäkouluttautumisen kautta aukeaa kirjoittajien sukellusharrastus ammattimaisempaan suuntaan. Ensikertalaiset innostuvat paikasta ja tulevat sinne aina uudelleen. Tekstistä saa hyvän käsityksen, ettei kirjoittaja lähtenyt matkaan pyörä huippuvarusteita notkuen. "Stressi katoaa satulassa", kirjoittaja vakuuttaa, ja vaikka kotimaasta kaikuvat huonot uutiset matkamiehen mieltä rasittavatkin, käy hän Tunisiassa kääntymässä ja palaa polkien kotiin Helsinkiin. Jokaisen sadan esimerkin kohdalla myös selitetään, mistä väittämä johtuu, jotta epäileväisimmätkin ymmärtävät ja uskovat ekologisemman elämäntavan merkityksen.
VAIKKA ei olisi k k i li i koskaan sukeltanut k k lt t kuin
·
Rengasrikkoja Saharassa, Matti Rämö, Minerva Kustannus Helsinki 2009.
·
100 konstia pienempään hiilijälkeen, Alex Shimo-Barry, suomentanut Markus Hotakainen, WSOY Helsinki 2009.
kotirannassa nenästä puristaen, ei voi jäädä kylmäksi kertomukselle sukellusretkestä Budapestin alle. Syvyyksistä otetuissa kuvissa on voimaa
Varoitukset on kirjattu isolla, mikäli kasvin jonkun osan käytössä voi piillä riski. Perinneretkeilijä voi vaikka paahtaa ja jauhaa sikurin juuria, ja tehdä niistä kahvinkorviketta.
sen salaperäistä tenhoa. Tarpeen mukaan löytyy myös omat tarkat otoksensa juurista, lehdistä ja muista yksityiskohdista. Kuvat selittävät, miksi helppoa elämää havittelevat nuoret eivät jää saarille asumaan. Kirjan myyntihinnasta yksi euro ohjataan Pidä Saaristo Siistinä ry:lle.
·
Itämeren rannalla valokuvaajan meriselityksiä, Markku Saiha, Docendo, 2009
TEKSTI MIKKO LAMMINPÄÄ
·
Yrtit Suosituimmat mauste- ja lääkekasvit, Barty Phillips, suomentanut Ulla Lempinen, Gummerus Kustannus Oy 2009.
RETKI lokakuu 2009
83. Yrtit kelpaavat moneen ja luonnon hyödyntäminen on tärkeä osa erätaitoja. Matkailijalle saaristo näyttäytyy kesäisen houkuttelevana. Jokaisesta on oma sivunsa, jolla se esitellään perusteellisesti. Pääasiassa suomenkielinen teos sopii mainiosti lahjakirjaksi ulkomaisille ystäville, sillä kuvatekstit ovat myös englanniksi ja venäjäksi, joiksi on lisäksi kirjan lopussa olevat tiivistelmät.
KUN kasvimailla ja luonnossa vielä
·
Villi, kesytön Suomi, Hannu Hautala ja Erkki Pulliainen, Minerva, 2009
TEKSTI MIKKO LAMMINPÄÄ
vihertää, kannattaa sato kerätä talteen. Historiaa ja alkuperää valottamalla moneen tutultakin tuntuvaan yrttiin saadaan perspektiiviä. Toki mukana on harvinaisempiakin kasveja, mutta tuttuakin tutumpi yrtti on pihan rikkaruoho, voikukka. Kuvissa näkyvät saaristolaiset edustavat ammattiensa veteraaneja, joiden uralle ei valitettavasti näy jatkajia. Yrtit Suosituimmat mauste- ja lääkekasvit esittelee yli 80 kasvia. Kun sen lehtiä kuivattaa talven varalle, voi pakkasiltoina nauttia elimistöä puhdistavaa teetä. Luontomme parhaita
SUOMEN luonto vilisee herkullisia tari-
Yrttien ihmeellinen maailma
Ihminen muuttuu meri pysyy
MEREN äärellä asuva ei voi vastustaa
noita, joita kokenut luonnontuntijapari esittelee neljältä maantieteelliseltä alueelta. Saiha kertoo myös syysmyrskyistä jäiden lähtöön kestävästä meren kylmästä ja ankarasta jaksosta, josta vain sitkeimmät asukit selviävät. Yrtit kuulostavat hienommilta ja eksoottisemmilta kuin ovatkaan. Siten katsojan mielenkiinto säilyy teoksen viimeiselle aukeamalle asti. Etelä-Suomen, Väli-Suomen, Koillismaan ja Lapin lajistosta on poimittu tyypillisiä edustajia ja hellyttäviä lajeja. Sen sijaan ennen poliitikon uraa petotutkijana tunnetun Erkki "Susi" Pulliaisen tekstin monimuotoisuus paikoin ärsyttää: tieteellisen raportoinnin lisäksi Pulliainen kokeilee lyyristä kuvailua, kantaaottavaa proosaa ja haparoivaa puhekieltä. Suuri kuva havainnollistaa paljon ja auttaa oikean kasvin tunnistamisessa. Tekstissä kerrotaan kasvien käytöstä laajemmin. Hannu Hautala tarjoaa tyypillisten lajikuvien rinnalla myös humoristisia ja epätarkkuudellaan perinteisyyden rajoja ylittäviä otoksia sekä runsaasti pentujen ja poikasten kuvia. Äärimmäisyydet tarjoavat mahtavia kuvauskohteita, joista vaikuttavimpia ovat jäänmuodostuksesta tallennetut tuokiot. Sivun alalaidassa on pähkinänkuoressa listattu käytettävät osat, käyttötavat, ominaisuudet ja muut tarpeelliset. Teos kertoo kiehtovan mutta karun saaristolaisuuden muutoksista kahden sukupolven aikana. Hirvieläimiä koskevat asiavirheet sekä tekstin ja kuvatekstien väliset epäloogisuudet koettelevat lukijan intoa kahlata teksti loppuun asti. Markku Saiha on palannut Länsirannikon ja Saaristomeren suolaisiin tyrskyihin vuosi toisensa jälkeen ja tallentanut näkemänsä upeaksi kirjaksi. Suurin osa kuvista on viime vuosina otettuja, mutta muutama muisto on vuosikymmenten, jopa viidenkymmenen vuoden takaa. Jos luonnontuntemus tämän osalta takeltelee, on kirja tervetullut uutuus
Villipeuran sukupuuton jälkeen poronsarvet kiikutettiin kivelle. Palvonnan kohteena ei ollut itse kalliopilari, vaan saamelaiset uskoivat erikoisessa luonnonmuodostelmassa asuvan hengen, jota palvelemalla he saisivat parhaat kala- ja riistasaaliit. Pilarilla käytiin joikaamassa uhrilupaukset ennen pyyntiä. KIVIJUMALAN HARTEILLE ON ASETETTU VUOSISATOJEN AIKANA MONET KALANPÄÄT JA PEURANSARVET SEKÄ TURISTIEN KOLIKOT.
TEKSTI JA KUVAT JOEL AHOLA
Palvottu
N
·K A R TAT
eulaspolku seuraa jyrkänteen laitaa. Vaikka osasin kalliopilaria odottaa, saavun sen luokse yllättäen. Osa saaliista tai ainakin suurimussiikojen päät ja peurojen naamasarvet tuotiin seidalle kiitokseksi pyynnin jälkeen. Erotan kivellä myös leukaluun puolikkaan hammasriveineen.
Luonnon luoma
Kaksihuippuinen kalliopilari on ylhäältä katsottuna vain parin metrin korkuinen, mutta järven puolella nähtävyys putoaa yli kymmenen metriä korkeana seinämänä. Laskeudun alas, mutta
84
RETKI lokakuu 2009. Uhrit ja uskomukset liittyvät aikaan ennen kristinuskon saapumista Pohjolan perukoille. Järven pinta pilkistää puiden lomasta ja erotan selvästi rotkojärven vastarannalla kohoavan jyrkänteiden nauhan. Pysähdyn lumoutuneena katsomaan jyrkästä rinteestä pistävää kivipaasia. Jyrkänteen juurelle vie 88 askelmaa sisältävät rappuset. Joku on asettanut eräälle kalliohyllylle tuoreen poron otsaluun sarvineen ja nahkoineen. Saattoipa joku uhrata rahaa ja korujakin. Pilaria katsoessani minun on vaikea sitä uskoa, sillä kivipaasin laella lojuu yhä auringon haalistamia poronsarvia. päiväretki PILARI
TAATSIN SEIDAN JYLHÄ KIVIPAASI SEISOO KITTILÄSSÄ KITISEN LATVAJÄRVEN PARTAALLA. Tunnen olevani pyhässä paikassa, vaikka tuijotan pakanoiden palvomaa kiveä.
Taatsin seita on näyttävä kalliopilari, jonka erikoinen muoto houkutteli saamelaisia kautta koko Pohjolan uhraamaan sille kalanpäitä ja peuransarvia.
Edessäni kohoaa Taatsin seita, jonka mahtavuuden tunsivat aikoinaan kala- ja peuramiehet kautta koko Lapinmaan. Astelen autiotuvalta alkanutta uraa odotuksesta jännittyneenä. Seidalle käytiin uhraamassa kalanpäitä ja peuransarvia
Nauran ajatukselle, kun muistan pelänneeni kuollakseni jo maauimalassa vitosen hyppytornissa. Polku ei taida olla virallinen reitti, mutta rohkenen silti taivaltaa sitä pitkin palvontakiven vierelle. Parisataa metriä myöhemmin seison jo jyrkänteen laella. Kurkistelen varovasti pahdan laidalta ja näen allani vain vettä: kallio kaartuu negatiiviseksi seinäksi järven ylle. Viisisenttisten seurana kivellä kiiltelee Norjan ja Ruotsin kruunun puolikkaita sekä dollarin sadasosa. Paasissa näkyy rinnakkain kaksi erillistä huipputasannetta ja koko komeus on hieman kallellaan pohjoiseen. Kirkollisen nimen paikka on saanut vasta myöhemmin saarnahuoneen penkkejä muistuttavista kalliohyllyistä. Kemppinen tunnustaa matkakertomuksessaan poikansa kiivenneen pilarin huipulle, mutta vierailijan ei pidä lähteä tätä temppua matkimaan: Taatsin seita on rauhoitettu muinaismuisto, jonka muuttaminen, tuhoaminen tai siihen muuten kajoaminen on kiellettyä. Pikkupoika sisälläni yllyttää hyppäämään alas elokuvien tyyliin. Astelen polkua takaisin Taatsijärven autiotuvalle. Kohteeseen poiketaan Kittilän ja Inarin väliseltä tieltä Pokan kylästä, josta kilometrejä seitapaikalle kertyy vielä runsas tusina. Hetan graniitiksi kutsuttu kiviaines on rapautunut laattoina ja palasina. Uteliaisuuteni liittyy rahoihin, joita näen turistien uhranneen kalliohyllyille ja kivenkoloihin. Uhripaikan näkeminen on ollut haaveenani pitkään. Kallioperän repeytymisestä syntyneen rotkojärven laitaan muodostunut pilari uhkaa tulevaisuudessa rapautua lisää. Vaalea kolikko on alumiininen viiden pennin raha, jonka lyöminen loppui 1980-luvulla.
Kaukana kaikesta
Maltan jättää seitapaikan taakseni ja jatkan rotkojärven laitaa pohjoiseen. Kielojen koristamia kymmenpennisiä lojuu kalliolla useita. joudun palaamaan kohta jälleen ylös: kivi näyttää ylhäältä juhlavammalta. Jyrkänteelle kantautuu vaimea kosken jyly, joka syntyy järveen laskevan joen kurkkiossa eli putouksessa. Aikoinaan Taatsin seita on muistuttanut nykyistä enemmän ihmishahmoa, mutta seidan pää on tipahtanut ajan myötä pois. Kalliomuodostuman ympäristössä saa liikkua vain poluilla.
TIETOREPPU
TAATSIN SEITA
yksi tunnetuimmista saamelaisten seidoista eli
uhri- ja palvontapaikoista
Kalliopilari Taatsijärvellä Kittilän pohjoislaidalla 14 km metsäteitä Pokan kylästä Kittilän ja
Inarin väliseltä tieltä
Taatsijärven autiotuvalle 1 km
Kartta www.karttapaikka.fi (Haku paikannimellä: Taatsin seita) Lisätietoja Seitoja ja seidanpalvontaa, Samuli Paulaharju, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1932. Istahdan penkalle ja annan katseeni tutkia pilaria rauhassa. Taatsin seidan likelle pääsee autolla, eli tavallaan kohde on helposti saavutettavissa. Seinämä on ollut etenkin peuranpyytäjien mieleen, sille he ovat ajaneet villipeurojen tokat alas jyrkänteeltä kohti varmaa kuolemaa. Olen törmännyt seitaan ja siihen liittyviin uskomuksiin Samuli Paulaharjun kirjoissa. Liki parikymmentä metriä korkeaa Kirkkopahtaa on käytetty Taatsin seidan tavoin palvontapaikkana. Todellisuudessa kulttuurihistoriallinen nähtävyys sijaitsee pitkän taipaleen takana: Kittilän kunnan pohjoislaidalle Kitisen latvajärven laitaan joutuu ajamaan kuntakeskuksesta sorateitä yli viisikymmentä kilometriä. Mielenkiintoisin uhrikolikko on pahoin hapettunut killinki, josta pystyy vain osin aavistellen erottamaan hannunvaakunan piirteet. Naskama, Kullervo Kemppinen, WSOY 1975.
Seidan kupeelle johtaa katselupenkaltani selvä ura. Paluumatkalla ihmettelen vaiteliaana maailman muuttumista: nykykiireessä hyörivä turisti pitää parin tunnin automatkaa syrjäteillä hulluutena, mutta aiemmin Lapin asukkaat jutasivat Taatsin seidalle viikkoja Norjan syrjäisiltä tuntureilta tai sauvoivat venettään kaukaa Kemijoen alajuoksulta.
Matkailijat ovat asettaneet omat rahauhrinsa kivisen jumalan harteille.
Seidan palvonta ajoittui pääasiassa kristinuskoa edeltävään aikaan, mutta paasin päälle on asetettu yhä tuoreita poronsarvia.
·
RETKI lokakuu 2009
85. Katsellessani kiveä pystyn kuvittelemaan Salkko-Niilan tekemässä taikojaan, Karhulan Sammun sekä Murri-Pekan laulamassa lupauksiaan ja Kaisa-Marian kurkottamassa kivelle pitkälläkädellä eli sauvalla, jolla kalanpäät ja sarvet nostettiin Lapin kansan jumalan kivisille harteille. Suurin osa matkaajien uhreista sijoittuu euroaikaan. Kullervo Kemppinen kulki Taatsin seidan kautta poikansa kanssa 1970-luvun puolivälin hiihtoseikkailun aikana, jolloin parivaljakko sivakoi Pallakselta Saariselälle. Pilariin koskeminen ja kiipeily voivat irrottaa rapautuvia kivenmurikoita ja tuhota näin arvokasta kulttuuriperintöä. Palaan seidalle ja poikkean katsomassa nähtävyyden parkkipaikkaa, jonne saavun jo parissa minuutissa
koodit: 1493 opisto; 278 koulutus
Tilaa ilmainen tuoteluettelo: 03-871 460 · www.ruskovilla.fi
V THERM-A-REST V Lestra Mount Everest makuualustat makuupussit alk. 64,78 610180 A alk. Tämän monipuolisen kirjan ohjeilla valmistat helposti ja nopeasti herkullista ruokaa nuotiolla tai retkikeittimellä.
Tilaa RETKIRUOKAA-kirja lukijatarjouksena hintaan 22,50 (sis. 044-733 0022, myynti@retkilehti.fi
Retki-lehden lukijatarjous:
Keittokirja erikoishintaan!
Pär Nilsson & Christel Schröder
RETKIRUOKAA
Miksi tyytyisit kuivamuonaan tai pariin hutaistuun eväsleipään. lähetyskulut)
(norm.hinta 25 + läh.kulut 6,50 )
Atena · Sidottu · 126 sivua · Upea nelivärikuvitus
86
RETKI lokakuu 2009
p p. 044-733 0022, myynti@retkilehti.fi. 3,5 minuutissa T A 23 LED:iä 470600 461890 89,62 A 16,95 N Varusteet autoon, kotiin, mökille, matkailuvaunuun matkailuautoon, veneeseen, leirintään, retkeilyyn
www.vapaa-aika.com
www.pkky.fi/pko www.erainstituutti.pkky.fi
ERÄ-LINDROOS
Retkeilyn tavaratalo
Launeenkatu 84 15610 Lahti p. 520020 54,00 A 32,38 S T Coleman LEDSportster telttaA E valo monipolttoainekeitin Funk J I 1L vettä kiehuu kaukosäätimellä n. markkinapaikka
Hemmottelee ja hengittää
Silkki on iholle ihanin
Pohjois-Karjalan Opisto ja Ammattiopisto NIITTYLAHTI
Luonto-ohjaajan koulutus
www.haenyt.fi syksyn yhteishaku 30.9. 03-752 56 96
TILAA
p. - 9.10. Base Camp Large A 502400 99,00 R P U A Berger alustat pussit alk. alk
Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti.
&
Klikkaa itsesi tutkimukseen.
www.retkilehti.fi/lukijatutkimus
RETKI lokakuu 2009
87. Turvallisesti Sinulle Pohjois-suomalaisesta internet-kaupasta.
www.vuoripuro.com
Retki-lehden suuri lukijatutkimus
VASTAA VOITA!
Hyvä lukija! Retki-lehden täyttäessä 10 vuotta haluamme kysyä Sinun mielipidettäsi siitä, kuinka olemme toimituksessa onnistuneet. Auta meitä tekemään vielä nykyistäkin parempaa lehteä ponnistaessamme uusiin seikkailuihin. Raikkaat tuulet puhaltavat Vuoripurolta! Uudet eurooppalaiset laatumerkit vaellukseen ja vuoristoon suoraan maahantuojalta. Vastaa Retki-lehden lukijatutkimukseen osoitteessa www.retkilehti.fi/lukijatutkimus. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan Osprey Talon 44 -reppu. Vastausaikaa on syyskuun loppuun saakka
www.finnexpo.fi/skiexpo 6.8.11. www.siida.fi SYYSPAKKASTEN tullen kasvit pelastavat viherhiukkasensa lehdistään sisuksiinsa ja antavat väriensä hehkua. www.multisport.fi
Ruskan värjäämä maasto peittyi pakkasessa kuuraan Lemmenjoella 2008.
88
RETKI lokakuu 2009
KUVA MIKKO NIKKINEN. METSÄ 2009 -MESSUT Messukeskus, Helsinki Metsää omistaville ja niissä retkeileville tarkoitetut messut tuovat raikkaan henkäyksen syksyyn. Kysy melontaseurojen jäsenalennusta. X-KAATO Pääkaupunkiseutu Kauden viimeinen seikkailurutistus starttaa aamuhämärissä. Räväköiden filminpätkien ohessa katsojille tarjotaan ajattelemisen aihetta. Myös matkailukohteet kertovat palveluistaan. TERVEYSMESSUT Messukeskus, Helsinki Monipuolisten messujen tarjontaa ovat hyvä olo, terveys, hyvinvointi, itsestään huolehtiminen ja oikeat ruokailutottumukset. Loistoa kestää vain hetken, mutta sen nauttimisesta ei kannata tehdä itselleen pakkoa. www.kanoottiliitto.fi
Messuja
30.101.11. MELOJAN ENSIAPUKURSSI SLU-talo, Helsinki Retkiensiapuun painottuva SPR:n EA 1 -kurssin vaatimusten mukainen koulutus. Maratonin, ultramaratonin sekä pyöräilystä ja hölkästä muodostuvan duosarjan lisäksi tarjolla on nyt myös kokonaan Herajärven kierrosta seuraava retkisarja ja 15 kilometrin kevyempi vaihtoehto. Hölkkäsarjojen rinnalle keksitty sauvakävely on kääntänyt tapahtuman osallistujamäärän jälleen nousuun. SKIEXPO JA BOARDEXPO Messukeskus, Helsinki Valmistajat, maahantuojat ja jälleenmyyjät esittelevät hiihtokauden uusimmat välineet ja varusteet. www.finnexpo.fi/metsa 13.15.11. MELOJAN RETKEILYKURSSI SLU-talo, Helsinki Erätaitoja ja retkivarusteita melojan näkökulmasta. Hinta 110 .
Seikkaillen
3.10. 21.22.11. BANFF MOUNTAIN FILM FESTIVAL Bio Rex, Helsinki Maailmankuulu outdoor-elokuvakiertue saapuu jälleen Suomeen. KOONNUT MIKKO LA MMINPÄÄ
Kalenteri
Ruskan väriloistoa Kuvatapahtumia
5.10. www.pirkankierros.fi 10.10. Kuka ehtii, hän iloitkoon. www.karsu.fi
Koulutus
Kanoottiliiton koulutuksiin ilmoittautuminen 1.11. CAMERA BOREALIS Siida, Inari Pohjoiseen luontoon keskittyvän valokuva- ja elokuvatapahtuman teemana on tällä kertaa "Minä ja mettä" Taitavat . PIRKAN HÖLKKÄ ValkeakoskiTampere, 33 km Kumpuilevilla kuntopoluilla ja mukavan kapeilla vaellusreiteillä kulkeva kuntotapahtuma haastaa loppumatkan nousuillaan. Lajivalikoimaan kuuluu perinteisesti mielenkiintoinen melontataival, loppumattomalta tuntuvat maastopyöräilyjaksot ja haastava suunnistusosuus. Illan aikana esitetään kuusi huippuhienoa elokuvaa ympäri maailman. IV VAAROJEN MARATON Koli, Lieksa, 84 km, 42 km ja 15 km Pääosin komeaa Herajärven kierrosta seuraava maisemareitti ottaa luulot pois sitkeimmästäkin kulkijasta, sillä matkalle sattuu monta Karjalan komeaa vaaraa. kuvaajat esittävät omia tulkintojaan suomalaisen luonnon keskeisimmästä elementistä. www.banffmountainfestivals.ca 21.23.11. Rajuimpien sateiden aikaan voi hyvällä omalla tunnolla linnoittautua sisätiloihin huoltamaan kesällä käyttämiään varusteita. Innokkaimmat laittavat talvitamineensa jo nyt paraatikuntoon, ettei vaan talventulo pääsisi yllättämään ja vaikkapa ensimmäiset retkiluistelukelit jäisi varusteiden hoitamattomuuden vuoksi väliin.
28.11. mennessä osoitteeseen koordinaattori@kanoottiliitto.fi. Hinta 60. www.finnexpo.fi/terveys Tapahtumista voi ilmoittaa osoitteeseen toimitus@retkilehti.fi.
Pitkään hölkäten
4.10
Se kasvaa vain puoli metriä korkeaksi mutta erittäin tiheäksi kasvustoksi. Vanhimmat yksilöt ovat saavuttaneet maassamme jopa tuhannen vuoden iän. Eteläsuomalaiseen kylämaisemaan kuuluvat suuret puumaiset katajat. Katajikot rikastuttavat myös monien muinaismuistokohteiden näkymää, joista Tenholan katajaketo Hattulassa on yksi komeimpia esimerkkejä. Sen oksat toimivat mainiosti sytykkeenä, mutta retkinuotion tekijän tulee olla valppaana, ettei neulassoihtu pala ennen kuin muut sytykkeet ovat valmiina tehtäväänsä. Sen läpi ei kannata edes yrittää kulkea, vaan reitti on syytä valita kiertämään hidastavat esteet. Märkä kasvusto tarttuu kenkiin ja lahkeisiin ja kastelee tuntikausia sateen jälkeenkin. Kataja on pitkäikäisin puulajimme. Tunturirinteessä kataja painautuu tiukasti maata vasten. Katajan oksia voi käyttää kalaa savustettaessa maun antajana, ja sen sinisistä marjaa muistuttavista kävyistä saa aromia riistaruokiin. Perimätiedon mukaan puu on istutettava uudella kasvupaikallakin samoin päin kuin alkuperäisellä sijalla. Moni pikkupoika on taivuttanut katajan sitkeän rungon jousipyssykseen. SIIHEN VOI TÖRMÄTÄ EUROOPAN, AASIAN JA AMERIKAN POHJOISOSISSA.
K
olmas havupuumme kataja (Juniperus communis) ei vaadi paljoa kasvupaikaltaan, vaan sille käy niin saariston kallioluoto ja savikkoisen jokilaakson törmä kuin karu tunturikin. Viljavimmilla mailla se jää helposti nopeakasvuisempien lajien jalkoihin, mutta intoutuu kasvamaan, jos sille antaa riittävästi valoa. T E K ST I M I K KO LA M M I N PÄ Ä P I I R R O S K A R O L I I N A LA H T I
Taipuu vaan ei taitu
KATAJA ON SIRKUMPOLAARINEN LAJI ELI SITÄ TAVATAAN POHJOISELLA HAVUMETSÄVYÖHYKKEELLÄ YMPÄRI MAAILMAN. Kuivat katajanneulaset palavat miltei ruudin tavoin: nopeasti ja kuumalla liekillä. Näin käy varsinkin sähkölinjoilla, joilla hidaskasvuisena tunnettu laji saa kukoistaa vapaasti. Vaatimattomiakaan taimia ei saa viedä metsästä ilman maanomistajan lupaa. Ne reunustavat usein entisiä laidunalueita tai komistavat maatalojen pihoja. Siitä vuoltu kahvilusikka käy pahkakuksan kaveriksi. Luonnontaimien siirtoistutukset eivät usein edes onnistu. Puumuotoinen kataja oli aiemmin rauhoitettu, eikä sen laajamuotoista käyttöä nytkään suositella. Onneksi katajikon erottaa jo korkealta tunturista katsoen. Legendan Robin Hood käytti Sherwoodin metsissä aseensa kaarena katajan sijaan marjakuusta, jota maassamme tavataan vain Ahvenanmaalla.
·
RETKI lokakuu 2009
89. Pituutta piikikkäälle pensaalle saattaa kertyä yli kymmenen metriä.
Katajasta on moneksi
Hitaasti kasvavan katajan puuaines on kestävää ja hyväntuoksuista
Kalamajassa on kuitenkin vanha valurautainen kamiina, jonka lämmössä tekstiilit kuivuisivat aamuksi. Uitettu hahmo rämpii kovalle maalle harmistuneena. Kipeään nenään puikahtava savunhaju antaa olettaa, että kaveri on vihdoin saanut tulen palamaan. Kamiinan raskas luukku avautuu kirskahtaen ja arina vaikuttaa tyhjältä, vaikka sitä ei pimeässä tahdo nähdäkään. He ovat meloneet tuulelta ja sateelta suojaan ja valmistautuvat asettumaan saareen yöksi. "Minne sä häivyit. Savupiippu näyttää ulkoisesti toimivalta, joten syy tulisijan oikutteluun on sen sisällä tai vallan toisaalla. ReissuJussi Reissu
Pyyteetön palvelus
K
aksi hahmoa hääräilee matalan kalamajan ovensuussa. Piipusta kohoava usva vahvistaa asian ja vapauttaa mielen pelätyistä nokikolarin tehtävistä. Kiskomista ja penkomista kestää niin kauan, että sade ehtii kastella niskan ja selän kokonaan. Vihdoin käsi osuu oikeaan purkkiin ja sujauttaa sen taskuun. Ainoassa huoneessakin jo hämärtää, sillä syksyinen ilta alkaa kääntyä ehtoopuolelleen. Tulen sytyttämiseen ryhdytään oikopäätä ennen varusteiden sisään kantamista. Aukkopeite ei tahdo totella
kohmeisia näppejä. Tulitikku toisensa jälkeen raapaistaan, mutta tuli ei meinaa tarttua niistä pilkkeisiin. Matkalla rantaan pimeässä piilotteleva koivunoksa räpsähtää ilkeästi päin naamaa. Ruoka-aineet on tietysti sijoitettu aluksen takaosaan, josta niitä joutuu penkomaan vedessä kahlaten. Sitä oli tossa kaapin päällä" hän , sanoo ja ihmettelee vilpittömästi kaverinsa rähjäistä ulkonäköä.
·
Punainen noro sekoittuu sadeveteen.. Vamma osoittautuu lieväksi, mutta rannetietokoneen lasi on mennyt rikki ja päästänyt veden koneistoon. Mökkiä kohti löntystä-
minen sujuu kommelluksitta. Neopreenisukat lipeävät yllättäen ja kahvin hakija tupsahtaa istualleen kylmään rantaveteen, joka kastelee vaatteet lopullisesti. Kaatuessa sattuu vasempaan käteen, kun se ottaa vastaan kivikkoisesta pohjasta. Osa kamppeista on kastunut ja vaihtovaatteita ei ole vielä ehditty vaihtaa. Tämä ärsyttää tulen laatijaa, joka manaa tilannetta ja sanoo kyykyssä mumisten: "Saispa jostain edes kahvia" . Kajakkikunnan toinen jäsen päättääkin lähteä noutamaan pannukarkeaa kaverinsa mieltä nostattaakseen. Henkilöistä toinen yrittää virittää valkeaa lattialla kontallaan. Välillä hän nousee polvilleen yskimään savua, jota tuprahtelee luukusta tupaan. Liekki on monta kertaa syttyä sammuakseen kiusallisesti hetken kuluttua. Kajakkien luona alkaa tasapainoilu liukkailla pohjakivillä. Luulit sä, että mä pyysin hakemaan tollasesta sateesta pahvia. Nenää viiltää vietävästi ja sieraimesta valuu verta ylähuulen ylitse suuhun. Hän astuu sateisen tuuliseen ulkoilmaan ja tihrustelee kalamajan katolle. Punainen noro sekoittuu sadeveteen ja tyrehtyy painamalla vuotokohtaa kämmenellä. Sisällä tuvassa toinen on jo ripustanut takkinsa kuivumaan iloisesti humisevan kamiinan yläpuolelle. Kumpikin on matkanteosta väsynyt
Seuraava Retki ilmestyy lokakuun lopussa 2009
RE T K EILY · M AT K A ILU · VA RUS T E E T US EE
Nro Marraskuu 2009 Nro 9 Marraskuu 2009
Riksgränsen randoillen Nova Scotia Koskimelontaa Kontissa Syksyn uudet valaisimet
Naisten rinkat viikon vaellukselle
TESTI
9/09
SEURAAVA
Tuuli ja sade, upottavat suot, vaikeakulkuiset ikimetsät ja liukkaat kalliot eivät päästä vaeltajaa vähällä. · Heel Fit Control (HFCTM). Eränkävijöille, jotka haluavat nauttia luonnossa liikkumisesta myös silloin, kun muut jäävät suosiolla kotiin.
TraverSe Ja TraverSe Pro · Vaellushousut ja -takit ympärivuotiseen käyttöön. Pitoa ja vakautta kantapään muotoon tehdyllä tuella.. · Lahkeissa käytännöllinen Boot-Loc -kiinnitys ja pitkät sivuvetoketjut tuulettamiseen. · Ympäristöystävällinen fluorikarbonaatiton kylläste. · Tuulta ja vettä pitävä, nopeasti kuivuva Lundhags 65/35 ECO-kangas. · Takissa verkkovuori sekä säädettävät hihansuut, helma ja huppu. · Vibramin® ja Lundhagsin yhdessä kehittämä Traction-kengänpohja. Lundhagsin vaelluskengät, -housut ja -takit on suunniteltu äärimmäisiin pohjoismaisiin olosuhteisiin. SyySvaelluS
Upea ruska, väkevä maan tuoksu, kiireettömät nuotiokahvit järven rannalla. · Liikkumisen vapautta lisäävät joustomateriaalit. Tuoreet hirvenjäljet, pöllön äänetön lento, pikkujyrsijän sukellus kanervikkoon. · Vahvistukset kulutukselle alttiissa paikoissa. · Neopreenituettu pintanahkavarsi. Syksyiset vaellukset tarjoavat retkeilijälle uskomattomia elämyksiä mutta myös kosolti haasteita. Tilaa kuvastomme sähköpostilla info@marinoutdoor.nu tai puhelimitse 0400 710 660.
Syncro HigH · Certech 4,0. Solukumipäällysteinen kengän alaosa