DPA 4055 – TÄYDELLINEN BASSARIMIKKI! Nro 4-2022 Hinta 11,60 € Laulu, kantele ja rummut… MAIJA KAUHANEN on yhden naisen bändi! Miitri Aaltonen: ”Pitää olla läsnä koko ajan – ja mielipide, jos sitä kysytään.” Tuomo & Markus: Game Changing – immersiivinen audio syventää ilmaisua 01 Kansi 422.indd 1 01 Kansi 422.indd 1 15.8.2022 11.48 15.8.2022 11.48
Bose L1 Mix -sovelluksen avulla voit ohjata laitteiston toimintoja älypuhelimellasi. Integroituun mikseriin voit liittää erilaisia mikrofoneja, soittimia tai muita äänilähteitä. 010 320 7300 | f-pro@f-musiikki.fi 5 25 75 95 100 Riffi 2022-04 Tascam X8 kokosivu maanantai 15. Optimoitujen EQ-asetusten avulla on todella helppoa esittää livemusiikkia tai tallennettua musiikkia. L1 Pro -äänentoistojärjestelmä on aina valmiina lähtemään mukaasi, ja se on helppo pakata autoon ja nopea asentaa. Aina valmiina keikalle BOSE® L1 PRO – KANNETTAVAT PA-JÄRJESTELMÄT P R O F E S S I O N A L P R O F E S S I O N A L Bose® Professional -tuotteiden maahantuonti: F-Musiikki Oy www.f-musiikki.fi | puh. elokuuta 2022 9.11.20 02-03 Ilmoitukset.indd 2 02-03 Ilmoitukset.indd 2 15.8.2022 9.58 15.8.2022 9.58. C:n muotoiset Articulated Array -neodyymielementit takaavat laajan peittoalueen
C:n muotoiset Articulated Array -neodyymielementit takaavat laajan peittoalueen. L1 Pro -äänentoistojärjestelmä on aina valmiina lähtemään mukaasi, ja se on helppo pakata autoon ja nopea asentaa. Bose L1 Mix -sovelluksen avulla voit ohjata laitteiston toimintoja älypuhelimellasi. elokuuta 2022 9.11.20 02-03 Ilmoitukset.indd 3 02-03 Ilmoitukset.indd 3 15.8.2022 9.58 15.8.2022 9.58. 010 320 7300 | f-pro@f-musiikki.fi 5 25 75 95 100 Riffi 2022-04 Tascam X8 kokosivu maanantai 15. Aina valmiina keikalle BOSE® L1 PRO – KANNETTAVAT PA-JÄRJESTELMÄT P R O F E S S I O N A L P R O F E S S I O N A L Bose® Professional -tuotteiden maahantuonti: F-Musiikki Oy www.f-musiikki.fi | puh. Optimoitujen EQ-asetusten avulla on todella helppoa esittää livemusiikkia tai tallennettua musiikkia. Integroituun mikseriin voit liittää erilaisia mikrofoneja, soittimia tai muita äänilähteitä
Ja missä vaiheessa tahansa jokin ulkoinen tekijä saattaa heikentää kasvua tai tyrehdyttää sen tykkänään. klo 10–19, la 10.10. Soittotai laulutaito ei ole kaksiasentoinen kytkin, joka joko on päällä tai pois päältä. Samaan aikaan samalla lipulla: HABITARE k u va m e s s u t . Oletetaan, että luontaisia taipumuksia on. Ei ole ollut sopivaa mallia, ohjausta tai soitinta, joka olisi herättänyt kiinnostuksen ja innostanut tutkimusmatkalle musiikin pariin. klo 10–18, su 11.10. Tule ihastelemaan tasokkaita näyttelyitä, kuulemaan vinkit kuvaamiseen ja inspiroitumaan harrastusja uratarinoista! Lavalla nähdään muassa luontokuvaajat Konsta Punkka ja Petri Puurunen. Kaikki taidot ovat harjaantumisen tulosta. Lukuterveisin, Lauri Paloposki Päätoimittaja Kuvaa ja ääntä kaikille! VALOJA VIDEOKUVAUS · KAMERAT JA VARUSTEET · TIETOTEKNIIKKA · VALOKUVA-NÄYTTELYT · LUENNOT · KUVATUOTTEET JA TULOSTUS · KUVAN JA VIDEON KÄSITTELY · TUBETUS · SOME · MOBIILIKUVAUS · ÄÄNITYS JA ÄÄNENKÄSITTELY · KUVAN JA ÄÄNEN JULKAISEMINEN · PODCASTIT · STRIIMAUS · SISUSTUSTUOTTEET · SUURKUVATULOSTUS · SISÄLLÖNTUOTANTO Uutuustuotteita, messutarjouksia sekä valoja videokuvaamisen uusimpia trendejä! Pohjoismaiden suurin kuvaa ja ääntä käsittelevä tapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 9.–11.9.2022. Liput edullisemmin ennakkoon, aikuisten liput alkaen 17 €! Katso kaikki hinnat: kuvamessut.com. Onko avaintekijä rytmi, melodia vai harmonia, ei ole ihan yksinkertaisesti selvitettävissä. Kenties spontaania konserttikäyttäytymistä vaivihkaa tarkkailemalla selviäisi jotain, vaikkapa se taputtaako henkilö rytmissä muiden kanssa ja sujuuko se selkäytimellä vai seuraamalla muiden taputtajien liikkeitä. Harjaannusta ja näkemystä vain yhä puuttuu, ehkä aika ei vielä ole kypsä. Kuinka sellaisiin voisi vastata ilman kokonaisen esseen kirjoittamista. Jos lapselle ei kukaan laula, lapsi alkaa pitää laulamattomuutta normaalina tilana, ja jos ei koskaan näe ja kuule kenenkään soittavan elävänä esityksenä, musiikin synty jää yhtä hämäräksi kuin purkkimaidon yhteys lehmään. Ja kumpi vain voi tapahtua nuotteihin tukeutuen tai ilman nuotteja, kenties vain jossakin tietyssä musiikkigenressä tai useissa. 4 www.riffi.fi 4/2022 ÄÄTOIMITTAJALTA Musikaalisuus ja soittotaito H enkilö toteaa ettei ole lainkaan musikaallinen, koska ”mä en ole koskaan osannut laulaa tai soittaa mitään”. klo 10–18. Jonkinlaista musiikin hahmotuskykyä henkilöllä on, mutta se ei ilmene lauluun tai instrumenttiin kanavoituvana taitona. Se ei ole myöskään liukusäädin, jota voi siirtää suoraviivaista rataa kohti maksimaalista täyttymystä. Silti henkilö tunnistaa musiikkikkappaleita, jotka on kuullut aikaisemmin, myös instrumentaalimusiikkia. Onko henkilön epämusikaalisuudessa lopulta kyse vain siitä, että luontaisia taipumuksia ei ole kriittisellä hetkellä tuettu. Kyse ei ole siis sanoitukseen perustuvasta tunnistamisesta vaan musiikista itsestään. Ja sellaista, jossa henkilö pystyy eläytymään ja tulkitsemaan jonkun toisen ajatuksia ja tunnelmia. Soittotaitoa on montaa sorttia. Nuoren puun erottaa erottaa taimesta vielä melko vaivattomasti, mutta milloin puu on lopulta valmis puu. Soittotaito muistuttaa enemmänkin elävää organismia, vaikkapa puuta. Täysikasvuinen on varmastikin metsänhoidollisesti määritelty laji lajilta jotenkin, mutta puu ei saavuta jotain ja jämähdä sitten siiihen. Yksi vislattu melodia erottuu toisesta vaivatta ja henkilö tietää kuka siellä soittaa. Ne eivät ole toisensa poissulkevia tapoja, mutta ne eivät välttämättä myöskään ilmiinny aina samaan aikaan ja henkilöön. En silti kutsuisi näitä varauksia epämusikaalisuudeksi, vaan pikemminkin kehittymättömyydeksi. Puhumattakaan siitä, että tutkittaisiin vaikkapa tunnelman havaintoja luokittelupsykologiaa. Jonkinlaiset luontaiset taipumukset tarvitaan siemeneksi, mutta kasvuun vaaditaan myös otollinen maaperä, valoa ja sopivasti kosteutta. Tietyssä vaiheessa on helppo tunnistaa, että kyseessä on taimi. Se muotoutuu koko elinaikansa, runkon kertyy vuosilustoja, oksia kuivuu ja karisee, uusia syntyy. Siksi sellaiset kysymykset kuin: osaatko laulaa tai soittaa, tai oletko musikaalinen, ovatkin melko harkitsemattomasti muotoiltuja. Itse vastaisin omalta kohdaltani, että kyllä: osaan soittaa jossain määrin ja laulaa jotakin, joten uskoisin olevani musikaalinen. Ensinnäkin sellaista, jossa henkilö pystyy ilmaisemaan omia musiikillisia ajatuksiaan ja tuntojaan soittimella. Mieli vetää tutkimusmatkalle musiikkiin ja se mitä kutsutaan soittotai laulutaidoksi alkaa kenties versoa. Sattumoisin myös jokin malli, jota seurata sekä vieläpä soitin, josta saa jonkinlaisen otteen. En kuitenkaan osaa soittaa kaikkea haluamaani, eikä laulutaitoni riitä julkiseen esitykseen sen paremmin soundin kuin äänenhallinnankaan osalta. Ja luettelee muitakin perusteita: kahden eri korkuisen sävelen erottaminen toisistaan on kuulemma todetusti hieman haparoivaa. Musikaalisuus ja laulutai soittotaito ovat aina suhteellisia. 9.–11.9.2022 Helsingin Messukeskus Avoinna: pe 9.10. c o m 04-05 Pääkirjoitus 422.indd 4 04-05 Pääkirjoitus 422.indd 4 15.8.2022 8.03 15.8.2022 8.03. Kännykkään valituista soittoäänistäkään ei synny sekaannusta
Samaan aikaan samalla lipulla: HABITARE k u va m e s s u t . klo 10–18, su 11.10. Kuvaa ja ääntä kaikille! VALOJA VIDEOKUVAUS · KAMERAT JA VARUSTEET · TIETOTEKNIIKKA · VALOKUVA-NÄYTTELYT · LUENNOT · KUVATUOTTEET JA TULOSTUS · KUVAN JA VIDEON KÄSITTELY · TUBETUS · SOME · MOBIILIKUVAUS · ÄÄNITYS JA ÄÄNENKÄSITTELY · KUVAN JA ÄÄNEN JULKAISEMINEN · PODCASTIT · STRIIMAUS · SISUSTUSTUOTTEET · SUURKUVATULOSTUS · SISÄLLÖNTUOTANTO Uutuustuotteita, messutarjouksia sekä valoja videokuvaamisen uusimpia trendejä! Pohjoismaiden suurin kuvaa ja ääntä käsittelevä tapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 9.–11.9.2022. Tule ihastelemaan tasokkaita näyttelyitä, kuulemaan vinkit kuvaamiseen ja inspiroitumaan harrastusja uratarinoista! Lavalla nähdään muassa luontokuvaajat Konsta Punkka ja Petri Puurunen. Liput edullisemmin ennakkoon, aikuisten liput alkaen 17 €! Katso kaikki hinnat: kuvamessut.com. c o m 04-05 Pääkirjoitus 422.indd 5 04-05 Pääkirjoitus 422.indd 5 15.8.2022 8.03 15.8.2022 8.03. klo 10–19, la 10.10. klo 10–18. 9.–11.9.2022 Helsingin Messukeskus Avoinna: pe 9.10
posti kulut. HAASTATTELUT & ESITTELYT 8 Ikimuistoiset sessiot, Miitri Aaltonen – Studiotyöskentely on yhtä paljon kanssakäymistä kuin sitä teknistä asiaa. 040 501 2745 Julkaisunumero ISSN 1238-982X Painopaikka: , Forssa Riffi on musiikkitekniikan erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta materiaalia edustamiltaan aihealueilta. Riffi ilmestyy vuonna 2022 kuusi kertaa. 040 501 2745 (ark. 27. Vuosikerran tilaus maksaa kestotilauksena 60,00 € (ensimmäinen kuuden numeron jakso) ja määrä aikaisena kuuden numeron jaksona 69,50 €. 50 SSL Big Six – ison mikserin tuntua GRANDE FINALE 54 Normipäivä – Ajatelmia teknisistä ridereistä 56 Muusikkona maailmalla – Paluu kansainvälisiin hommiin 58 Alangon päiväkirja – La dolce vita digitale 26 ”Seitsenkielisen pystyy vielä hahmottamaan samalla meiningillä kuin kuusikielisen.” Ossi Maristo Kannen kuvat: Antti Kokkola ja Tero Ahonen 38 Boss Waza-Air – treeni on pääasia 06-07 Sisältö 422.indd 6 06-07 Sisältö 422.indd 6 16.8.2022 12.44 16.8.2022 12.44. Ilmoitusmyynti: Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Työryhmä: Tero Ahonen Petri Alanko Kari Antila Chad Dao Anssi Eriksson Timo Isoaho Samuel Järvinen Misha Koivunen Antti Kokkola Timo Koskinen Niko Laasonen Kari Purssila Juha Seila Topi Suuronen Vilma Timonen Tommi E. Lehti ei vastaa tilaamattomista artikkeleista tai kuvista. 6 www.riffi.fi 4/2022 SISÄLTÖ YHTEYSTIEDOT Riffi Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. Virtanen Timo Östman Nettitoimitus: Anssi Eriksson, Reima Lindroos, Matti Rinne, Topi Suuronen, Ari Vanha-Majamaa, Tommi E. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen 50 46 34 Jatkuvasti päivitettävät tuoteuutiset ja muut ajankohtaiset jutut löydät osoitteesta www.riffi.fi. Saatavilla on myös aiemmin ilmestyneitä Riffejä, hinnan voit tarkistaa Riffin verkkokaupasta: www.riffi.fi/verkkokauppa. 040 501 2745 Sähköposti: riffi@riffi.fi TOIMITUS Päätoimittaja Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Asiakaspalvelu/tilaukset: Puh. Virtanen, Timo Östman Ulkoasu: Mari Valotie KUSTANTAJA Idemco Oy Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. klo 9–16) Sähköposti: asiakaspalvelu@riffi.fi Voit myös tehdä tilauksen www-sivustomme Riffi-kaupassa. Sisältöä saa lainata vain toimituksen kirjallisella luvalla. Irtonumeron hinta on 11,60 €. 20 Maija Kauhanen – yhden naisen bändi 22 Kokko Quartet – musiikkia genrerajoja rikkoen 24 Plini – kauan eläköön kitarasankarit 30 Tuomo & Markus: Game Changing – immersiivinen ääni syventää ilmaisua LUKUPALAT 14 Tulipa mieleen – Maa-planeetta ylpeänä esittää: Earth Greatest Hits 15 Ajankohtaiset poiminnat SOITTIMISTA JA KALUSTOSTA 26 Elämäni kitarat, Ossi Maristo – Vanhemmiten kaikki tiukat mielipiteet kitaroista on muuttuneet täysin KÄYTTÖTESTIT 34 Electro Harmonix Intelligent Harmony Machine – harmonisoiva soittokaveri 36 Dream ‘65, Ruby ‘63 ja Woodrow ‘55 – Universal Audio hellii kitaristeja 40 Source Audio Atlas ja Zion – testissä kompressoreiden sveitsinveitsi sekä booster 42 GR Bass AT Cube 800 – kevyestä virsi kaunis 43 DPA 4055 – bassaria kuten se on 46 Black Rooster Audio VLA-2A Mk II – kolme yhden hinnalla. Uusimman irtonume ron voi tilata myös toimituksesta hintaan 11,60 € sis. Riffin irtonumeroita myyvät Lehtipisteen myymälät, Akateemiset kirjakaupat sekä hyvin varustetut musiikkiliikkeet
Ne hoitavat urakan puolestasi. Me esimerkiksi perustimme muutama vuosi sitten yhteisen lupakaupan, Musiikkiluvat.fi . Yhteinen lupakauppa on poikkeuksellista maailmassa. Tekijänoikeusjärjestöjen tehtävänä on toimia palvelevana linkkinä musiikin ammattimaisten käyttäjien ja musiikin tekijöiden välissä. Riittää siis kun hankit luvan sieltä, ne hoitavat asian siitä eteenpäin. Joskus kysytään, että mihin tekijänoikeusjärjestöjä oikein tarvitaan. T E R V E I S I Ä G R A M E X I S T A T E R V E I S I Ä G R A M E X I S T A Tekijänoikeusjärjestö on palveleva linkki musiikin käyttäjien ja musiikintekijöiden välillä. Onneksi tätä varten on olemassa tekijänoikeusjärjestöt. LAURI KAIRA 06-07 Sisältö 422.indd 7 06-07 Sisältö 422.indd 7 16.8.2022 12.44 16.8.2022 12.44. Maailmalla luvat pitää yleensä hankkia erikseen kahdesta tai jopa kolmesta järjestöstä! Suomessa ollaan siis palvelun edelläkävijöitä. Teosto edustaa säveltäjiä, sovittajia, sanoittajia ja musiikkikustantajia Gramex edustaa muusikoita, laulajia ja äänitteiden tuottajia ja kapellimestareita. Asiasta sopiminen ja käyttökorvausten maksaminen olisi käytännössä mahdotonta, jos joutuisit tekemään sen suoraan kaikkien kanssa. Teosto tekee likimain samaa, mutta se edustaa eri tahoja. Miten pystyisit tekemään kaiken tämän. Sieltä saa taustamusiikkiluvat kummankin järjestön puolesta. Tämä helpottaa lupien hankkimista ja musiikin käyttöä. 24 22 8 MIHIN TARVITAAN GRAMEXIA JA TEOSTOA. Otetaanpa esimerkki: tahdot soittaa äänilevyjä tai muuta äänitemusiikkia ulkoilmatapahtumassa. Lain mukaan tähän pitää hankkia lupa, sopia ja maksaa korvaukset isolle joukolle säveltäjiä, muusikoita ja musiikkituottajia. Tämä on hyvä kysymys, johon on onneksi helppo vastata. Kirjoittaja on Gramexpresslehden päätoimittaja. Gramex ja Teosto tekevät paljon yhteistyötä. Järjestöt ovat vuosien mittaan hankkineet valtakirjan edustaa tätä suurta joukkoa joko suoraan tai kansainvälisen sopimusverkoston kautta. Gramex siis kerää ja jakaa eteenpäin tekijänoikeuskorvauksia, hoitaa musiikin käytön sopimuksia sekä edistää musiikkia
8 www.riffi.fi 4/2022 TEKSTI: MISHA KOIVUNEN KUVAT: TIMO ISOAHO Miitri AALTONEN IKIMUISTOISET SESSIOT Sarjassa tuottajat kertovat unohtumattomista sessioistaan Äänitteitä, jotka kansa tuntee. Häntä nolottaa, että pandemian aikana studiohommia on ollut jopa enemmän kuin sitä ennen. Kiireisen vuoden 2020 – joka huipentui Staminan ”Novus Ordo Mundi” -levyn äänittämiseen – jälkeen mies pohti, että eiköhän tämä tästä ala 08-13 Ikim_422 Aaltonen.indd 8 08-13 Ikim_422 Aaltonen.indd 8 15.8.2022 8.06 15.8.2022 8.06. Tuottajia, jotka ovat jääneet usein taustahahmoksi. M iitri Aaltosta nolottaa. Sehän on tietysti selvää, että kun korona vei keikat, oli bändeillä aikaa musiikin tekemiseen. Mielenkiintoisia tarinoita siitä, miten asiat johtivat toisiin asioihin ja päädyttiin ratkaisuihin
Olishan täällä tietysti Astia-studio, mutta siinä on aina se, että kun ollaan lähellä kotia, tehokkuus on vähän erilaista kuin vaikka Hollolassa, jossa ei voi tehdä muuta kuin äänittää. Kun on tuttu porukka, niin siinä uskaltaa olla avoimena ja tehdä virheitä. Sekä niiden ohessa jonkin verran myös päälleäänityksiä. – Se on paikoitellen jopa aika huvittavaa. Vuodesta 1997 asti äänittänyt Miitri pohtii – ja toivoo – että hänet valitaan tuottamaan sen takia, että hän on pystynyt tuomaan käsillä olevaan musiikkiin jonkinlaista uutta kulmaa. Mie olen aina tarttunut haasteisiin, että tehdään vaan. Erittäin aktiivisen bändin ja studiotyön yhdistäminen ei ole ollut hänelle kuitenkaan ongelma. Näin ei kuitenkaan aina ole ollut. Että asiakkaat kokevat että heidän musiikkinsa arvo on noussut. Nyt sanoin Saikkoselle ( Tuomo, Sakaran toimitusjohtaja), että saiskos kerrankin tehdä levyn paikassa, jossa osaan toimia. Oli tosi opettavaista seurata hänen toimintaasa lähietäisyydeltä. – Sehän tarkoittaa, että mie olen kotona kaikki päivät. Hänen mielestä tässä ajassa moni asia olisi eri tavalla, jos ihmiset osaisivat enemmän kuunnella mitä toisella on asiaa. Miitri Aaltonen liittyi tiuhaan keikkailevaan Kotiteollisuus-yhtyeeseen vuonna 2014. Niihin päämääriin voidaan päästä käyttämällä eri tyyppisiä asioita. Häneltä Miitri oppi paljon studiotyöskentelystä. Oppi-isä Jimi Sumén Lappeenrantalainen Jimi Sumén oli aikoinaan paikallisten soittajien esikuva. Aaltosen tuotanto-ajatus perustuukin rohkeuteen tehdä jotain, mikä ei ole niin sidoksissa johonkin genreen. Pitää ymmärtää, että kun joku palkataan tuottajaksi, äänittäjäksi tai miksaajaksi, hänet palkataan tekemään jonkun toisen levyä, ei tuottajan omaa levyä. Esimerkiksi Viikate-yhtyettä tehtiin alkuvuodesta viisi päivää Hollolan Petraxissa ja sen jälkeen lauluhommat jatkuivat Miitrin kotona Lappeenrannassa. On vain erilaisia tapoja tehdä ja erilaisia päämääriä. Ja Miitri on tietysti viikottain näiden asioiden kanssa tekemisissä. Hän kokee olevansa vahvimmillaan juuri ryhmätyö-tilanteissa, joissa ideat sinkoilevat. (Jimi Suménin haastattelu on julkaistu Riffin numerossa 2/2022) ”Joskus tuottajaa tarvitaan siihen, että tuottaja käy halaamassa bändikaveria toisen puolesta.” 08-13 Ikim_422 Aaltonen.indd 9 08-13 Ikim_422 Aaltonen.indd 9 15.8.2022 8.06 15.8.2022 8.06. Eli toistaiseksi ei ole tullut mitään ongelmia. Virkavuosien kertyessä Miitri on kallistunut siihen, että millään musiikkityylillä ei ole itsessään mitään väliä. – Ja jos olen siinä onnistunut, niin sana tietysti kiirii. Ja kun on vuosia tehnyt, niin miltei kaikki tällä suunnalla musisoivat tyypit on jossain vaiheessa tulleet tutuiksi. Vaikkei vaikkapa nyt kuukauden päähän viikonlopulle olisi mitään vielä varattuna, pantataan sitä kuitenkin mahdollisia keikkoja varten. Oma ego pitää osata jättää syrjään. Studiohommat pyritään nimittäin hoitamaan viikolla ja viikonloput on varattu keikkailulle. Mutta Jimillä ei ollut mitään tuollaista. Pelkkä paikallisuus ei kovin pitkälle kuitenkaan riitä. Se oli helvetin hyvä koulu – itseasiassa paras. Sama ride-pellin kanssa; korva kiinni siihen. Jos on asia minkä asiakas haluaa ikäänkuin sanoa, miun työ on auttaa heitä onnistumaan siinä. Jos perustelut on kohdallaan, niin mikä minä olen siihen sanomaan, Miitri pohtii, ja jatkaa: – Haluan lähinnä herättää keskustelua, että miltä jokin asia tuntuisi. Itseasiassa, enemmänhän mie varmaan olen kotona kuin keskiverto ihminen. Ja hänellä oli kaikki kuitenkin samaan aikaan kontrollissa. Tällaiset tilanteet vaativat kykyä tarttua ideoihin, jalostaa niitä ja viedä niitä eri suuntiin. Kun tiedustelen syytä tähän, on vastaus suomalaisen vaatimaton. – Mutta eihän sitä muiden vision kunnioittamista opi tajuamaan, ellei sitä asiaa tee työkseen. Mitä vielä, vuosi 2021 oli vielä edellistäkin kiireisempi. – Miulla on sellainen historia Sakara-bändien (Tamperelainen, muunmuassa Mokomaa kustantava levy-yhtiö) kanssa, että ollaan silloin tällöin ajauduttu sellaisiin studioihin ja tilanteisiin, missä en ole välttämättä osannut toimia. Ja kysyn onko se tarkoituksenmukaista. Esimerkiksi kun hän työntää päätä basariin, että poljepa nyt. Kuuntelee toinen korva kiinni, miltä se kuulostaa lähietäisyydeltä. Mutta toki jos mie koen, että siinä on jotain periaatteellista vikaa, vaikka joku lapsus syntymässä, kyllä mie nostan se asian ylös. Noinhan se menee – jos sä et tiedä miltä se soitin kuulostaa siinä kohdassa, missä mikki tulee todennäköisesti olemaan, niin kuinka sie pystyt valikoimaan mikin tai aseman. Hän nostaa esiin siellä päin Suomea vallitsevan heimoajattelun. Vaikka hän pitää erikoistalenttinaan kykyä jalostaa ideoita, on hänelle yhtä tärkeää olla kajoamatta biisimateriaaliin tai sovituksiin. – Jimi on eittämättä aika guru ja uraauurtava tyyppi suomalaisessa äänityskentässä. – Mie osaan luoda sellaisen ilmapiirin, että mitä sillä on väliä, mitä muut on mieltä. Perheellisen miehen studiotyötä helpottaa, että hän tekee kaikki miksaukset kotistudiossaan. www.riffi.fi 4/2022 9 pikkuhiljaa rauhoittumaan, kun korona menee ohi ja keikat alkavat. Jutustelun perusteella paikasta on tullut miehen lempistudio (ja sieltä ovat myös tämän jutun kuvituksena olevat Timo Isoahon kuvat). Toivotaan, että se liittyy johonkin ton tyyppiseen. Eikä niin, että ”ei voi tehdä noin, kun miun mielestä siinä on jotain vikaa”. – Nykyään tuntuu, että kaikki on hyvin mustavalkoista – mikä on väärin, mikä oikein. Päässä pyörii samanaikaisesti kolmekin näkökulmaa, jotka olisi kuitenkin hyvä pitää erillään: oma musiikki, oman bändin musiikki, ja vielä lisäksi sen bändin tai artistin musiikki, jonka levyä tehdään. Muuttaessaan Helsinkiin kitaristi-tuottaja lahjoitti Miitrille ja muille tutuille kaikenlaisia vempeleitä, kuten efektejä ja komponentteja. – Eiköhän siinä ole se, että soittajat ei ole tunteneet muita äänittäjiä. Hän myös äänitti ja tuotti Miitrin Magneetti-yhtyeen levyn (Johanna Kustannus, 1998) Finnvoxissa. Kutsun häntä mielelläni oppi-isäkseni. Sitten me mentiin Hollolaan. Miitri Aaltonen on tehnyt paljon ”kaakonkulman” bändejä, kuten Kouvolalaista Viikatetta, lappeenrantalaista Mokomaa tai Lemiläistä Staminaa. Jos jokin asia jollain tavalla puhuttelee, niin se kannattaa tehdä ja rohkeasti. – Ei sillä ole useinkaan merkitystä, mitä mieltä minä olen. Hänen sellaista näennäistä fiilistelyä oli siisti seurata. Tää tuntuu nyt hyvältä ja näin tehdään. Keskustellessamme Petrax vilahtelee siellä täällä. Siis, jos ei ole pakko. Myöskään soundipuolella mies ei ole kauhean genre-orientoitunut. Miitri kertoo opetelleensa ihan varta vasten kuuntelemaan enemmän kuin puhumaan. – Mie karsastan vaikka rumpuja, jotka ei ole kauheasti rumpujen kuuloisia, hän viittaa nykypäivän trigattuihin soundeihin
Saikkosta suorastaan harmitti ystävänsä puolesta, vaikka hän oli samaan aikaan sitä mieltä että uuteen studioympäristöön tutustuminen oli Miitrille tärkeä hyppy. Ja mikäs siinä, tuttujen kanssa on kiva työskennellä. Se oli kova koulu. Kun kaverit olivat sen verran läheisiä, ei studiossa muodostunut minkäänlaista tuottaja/bändi-asetelmaa. – Mokomalla oli siihen aikaan aika paljon keikkoja ja ura hyvässä nosteessa. Tehdään tää niin hyvin kuin pystyy. Rooli on vain vähän erilainen. Koska Miitri oli ollut bändin livemiksaaja ensimmäisestä levystä lähtien ja jopa äänittänyt bändin ensimmäisen demon, oli kaikilla tiedossa, että uuteen studioympäristöön meno saattaa aiheuttaa vaikeuksia. Kun sitten lähdettiin isompaan studioon toimittamaan, niin olihan se kulttuurishokki, Miitri puhisee palauttaen samalla tunnelmia mieleensä: – ”Täällä on kaikenmaaliman Neumannin mikkiä, Macia ja Pro Toolsia” … siihen aikaan ei ollut edes internettiä – tai ainakaan se ei ollut yltänyt Imatralle asti, että olisi päässyt näitä asioita opiskelemaan. – Joskus tuottajaa tarvitaan siihen, että tuottaja käy halaamassa bändikaveria toisen puolesta. Samalla me oltiin bändinä aivan liekeissä – tulta ja tappuraa. Studiot olivat siirtyneet analogikeloista ADAT:iin. Kuoleman laulukunnaat oli Miitrin ensimmäinen levy Mokomalle. Silloin mielessä oli ainakin Autopsy ja Sepulturan Roots-levy. – Ei ollut ihan ytimessä se homma. Meikä ei ole ikinä ollut mitenkään ATK-orientoitunut ihminen. Ei siellä voi hiihdellä laput silmillä. Voit kuvitella sen tilanteen, Miitri hekottaa perään. Vaikka Stamina, ne on niin kovia seppiä, että yhdeksänkymmentä prosenttia siitä, mitä tulis ite mieleen sanoa, olisi todennäköisesti väärin. Puolitoista vuotta myöhemmin Luihin ja ytimiin -albumin teko oli jo vähän helpompaa. Sitten taas sellaisten bändien kanssa, joilla ei ole niin pitkää uraa tai studiokokemusta, tarvitaan isällisempää otetta. Hyvää jälkeä sielläkin oli syntynyt. Ainoa ongelma oli, että bändi halusi tehdä siihen astisista tärkeimmän levynsä Petraxissa, Hollolassa. Antaa jätkien vaan veivaa, Miitri hymähtää. – Me haluttiin pistää asioita paskaksi ja saada soundia orgaanisemmaksi ja brutaalimmaksi. Mutta se, että lähtisi laukomaan omia mielipiteitä siinä seurassa ihan puskista, se on aika turhaa. Ja vaikeaa oli, kun Pro Toolsilla jo kaikki komennot olivat erilaisia. Ja siinä me onnistuttiin, Saikkonen muistelee ja tote”Kyllä siinä se teknisen puolen pyörittäminen ajoi hetkittäin sen taiteellisen puolen ohi” 08-13 Ikim_422 Aaltonen.indd 10 08-13 Ikim_422 Aaltonen.indd 10 15.8.2022 8.06 15.8.2022 8.06. Mokoma: Kuoleman laulukunnaat, Sakara 2006 Mokoman viidennen albumin äänitykset on esimerkki siitä miten kaikki energia voi mennä tekniseen suorittamiseen ja työskentelystä tuleekin selviytymistä. Mie hermoilin, että missään nimessä en halua kaataa tätä hommaa. Vuoteen 2005 asti hän oli työskennellyt käytännössä ainoastaan Imatran Music Bros -studiossa, jossa käytössä oli ollut Cubasea ja ADAT:ia. Music Brosilla Miitri oli ehtinyt tehdä muunmuassa Staminan kaksi ensimmäistä albumia. Oltiin tosi tyytyväisiä Jannen tekemään soundiin, mutta haettiin uutta inspiroitumista. – Siellä oli oma tapa toimia ja omat systeemit. – Pitää olla läsnä koko ajan, ja mielipide, jos sitä kysytään. Kun suomalainen ei pysty halaamaan. Kaveruudesta ja teknisistä hankaluuksista huolimatta Aaltonen oli tarvittaessa myös hyvin vaativa tuottaja, jolla oli näkemys, miten tulos saavutetaan. Olla tavallaan peili sille artistille. Asia riippuu tietysti myös bändistä, kenen kanssa tehdään. Askel kerrallaan se kuitenkin helpottui ja onneksi Mokomalta tuli luottoa mun suuntaan. Ja sitten mentiinkin jo Hollolaan pariksi viikoksi jossa tehtiin pelkästään tietokoneella. Myöskään se ei ollut vaihtoehto, että proggikselle sanoisi ei. Imatralla ei ollut vielä sellaista tietokonejärjestelmää, jolla olisi äänitetty WAV:eja. Masterit miksattiin DAT:ille ja ADAT oli se moniraitatyökalu. Ja hyvin levy maaliin vietiinkin. Paitsi että opitut jutut olivat pääosin päässeet jo unohtumaan. Mutta se on tän homman suola ja tekee sen mielenkiintoiseksi. – Kyllä siinä se teknisen puolen pyörittäminen ajoi hetkittäin sen taiteellisen puolen ohi. Hän muistelee, että levyn tuottamisesta olisi sovittu keikkabussissa. Asiaa ei tietenkään helpottanut, että selän takana bändi loi pelkällä läsnäololla mukavasti lisäpainetta ähkimiseen. Ei siinä mitään, mutta kun Miitri ei ollut siihen mennessä ikinä käyttänyt Macia, saatikka Pro Toolsia, ja ne nyt sattuivat olemaan Petraxin kaluston keskiössä. Ja tämähän oli meille hyvin tärkeä levy. Mokoma oli tehnyt kaksi aiempaa levyään Janne Saksan kanssa (Saksa vieraili Ikimuistoiset sessiot -sarjassa Riffin numerossa 6/2018), mutta nyt haussa oli vähemmän kiillotettu sointi. Miitri oli tehnyt jo Staminan ekan levyn, ja se onnistui niin hyvin, että haluttiin käyttää häntä itsekin, Saikkonen muistelee. Varsinkin rumpu-osaston piti potkia samalla tavalla kuin oltaisiin autotallissa rokkaamassa. Taustalla vaikutti se, että Miitrin aloittaessa studiotyön opiskelut, oli ala keskellä murrosta. Ja mie myös haluan olla aktiivisesti siinä mukana. 10 www.riffi.fi 4/2022 – Siitä tulee tietty etäisyys siihen tekemiseen. – Mun rooli on pitää bändi liikkeellä. Tuomo Saikkonen, Mokoman kitaristi ja Sakara-levy-yhtiön toimitusjohtaja, koki ystävänsä studiotuskan. Saikkonen kuvaa porukkaa veljessarjaksi, ja levyn tekoa suoraksi jatkeeksi livetouhuille. Annetaan Saikkosen kertoa: – Me ollaan oltu kavereita teinistä asti, joten me puhutaan asioista avoimesti. Pelkästään editointi oli näillä eväillä kuin kivireen vetoa. Tunteet olivat pinnassa. Miitri on joutunut matkan varrella kokeilemaan kaikkea siltä väliltä. Kaikki fokus meni siihen suorittamiseen, kun en mie saanut Macia edes päälle. Miitri tavallaan heitti itsensä vapaaehtoisesti susille. Kyllä vahvojen ja tietoisten bändienkin kanssa pitää tuotantoa silti tehdä. Tätä ennen hän oli äänittänyt bändin ensimmäisen demon ja toiminut kolme vuotta sen keikkamiksaajana. – Se oli äärimmäisen stressaavaa
Naureskelen vuorostaan, että lainasitko kirjastosta Pro Tools -opasta. Totta helvetissä olis kivaa kokea nykyisinkin samanlainen yhdessä löytämisen ilo. Aina pitää kuitenkin kokeilla. Ymmärrän kylläkin sen pointin, että siitähän se on lähtenyt. Miitrin tapauksessa se tapahtuu kahdeksan-yhdeksän tunnin työskentelyn jälkeen. Sellaisessa ympäristössä päivien venyminen vaikuttaa vähemmän. – Sehän on selvää, että Imatran keskuskirjastosta löytyi Pro Toolsin käyttöopas, tuottaja ironisoi, ja nauru senkun jatkuu. Puukorvaisuuteen vaikuttaa paljon myös miljöö. – Siihen aikaan tuli tupakoituakin. Kun se arri on kasassa, siitä on helppo lähteä treenaamaan. Se saattaa johtua osaksi siitä 16-bittisyydestä. Enkä tiedä miksi. Se, että kaverit olivat tuttuja jo vuosien takaa helpotti vähän toimintaa. Kun viet sen treenikämpälle ja joku vetää siihen muina miehinä jotain muuta päälle, niin onhan sekin aika haastava tilanne. – Onhan se noinkin. Mutta tottakai tänä tietotekniikan aikana, jos sulla on riffi, niin kyllä sie siihen haluat rummutkin kokeiltavaksi. Melko samalla tavalla toimitaan Kotiteollisuuden kanssa. Toisaalta mulla on ollut myös sellainen luonne, että saatan laittaa asioita vääriin paikkoihin ihan tarkoituksella kuullakseni miltä se kuulostaa. Nyt kun alan asiaa miettimään, se johtuu varmaan siitä että jatkettiin hommia Music Brosilla ja siellä toimittiin ADAT:illa ja ne oli 16-bittisiä. Ja hupsista, siulla onkin sovitus valmiina. Jouni (Hynynen, laulaja-kitaristi) tekee hommat aika pitkälle, että jotain tän tyyppistä toivotaan soitettavan. Ja senhän tämä nykyinen tietotekniikka mahdollistaa. Kun kävi tarpeeksi usein tauolla haukkaamassa ”raitista” ilmaa, niin kyllä siinä kummasti jaksoi. – Studiotyöskentely on kuitenkin yhtä paljon sitä kanssakäymistä kuin sitä teknistä asiaa. Vaikka siitä tavasta, miten kohtaat ihmisen. Petrax, jonka ikkunoista näkyy peltoa ja metsää on hänen mieleensä. Kaksitoista tuntia on siellä minimi. Haluathan sie silloin sinne bassonkin. Aika jännä tapa hevibändille toimia. Siinäkin ajassa pitää ottaa neljäkymmentä biisiä haltuun, joista sitten karsitaan. Sitä kun kuuntelet kaksi viikkoa, niin olet jo tottunut siihen. Ihmiset kohtaavat eri ihmiset eri tavalla. Biisien kasaaminen ei siis tapahdu treenikämpällä bändin kesken. – Silloin kun pentuna treenattiin joka päivä ja koettiin yhdessä miten kukin soittaja reagoi eri asioihin. Eikä kuitenkaan tapahdu mitään. Ei mitään hajua. Se on yhtä oleellista, että on mukava tehdä ja turvallinen ilmapiiri tehdä virheitä, kuin että osaako laittaa 57:n oikeaan paikkaan. Toki metallituotannossa siihen maailman aikaan ei haihatteluihin ollut hirveästi budjettia. – Aikuisia miehiä, eikä heillä ole aikaa lonnia treenikämpällä. – Ihan varmaan, kun en mie mitään triggereitä osannut käyttää, hän nauraa. Siinä levyllähän on vähän nihilistinen, kylmä ja kolkko raju soundi. Viikatteen sessiot Petraxilla 2018: Miksauspöydän ääressä istuvan Miitri Aaltosen seurassa Kaarle Viikate ja Timo Rautiainen 08-13 Ikim_422 Aaltonen.indd 11 08-13 Ikim_422 Aaltonen.indd 11 15.8.2022 8.06 15.8.2022 8.06. Oho. Kotiteollisuuden tapauksessa bändi treenaa viikon ennen kiertuetta. – On siinä ihan tarpeeksi hommaa. – Tänä päivänä varsinkin, kun kaikki tekniset asiat on saatavilla softien kautta niin ne variantit ei tule sitä kautta, vaan ne tulee jostain muusta. Mutta siinä kohtaa kun Kotiteollisuudella oli ennen koronaa 50–60 keikkaa vuodessa, perhe, levytyshommat ja omat duunit siihen päälle, niin ei siinä enää hirveästi treenikämpällä pyöritä. Vakavasti puhuttaessa Petraxin reissu oli siis silmiä aukaiseva kokemus, kun uusia mikkejäkin tuli vastaan. Joltain bändeiltä tulee hyvin valmiin kuuloisia tuotantodemoja, jolloin sitä ihmettelee, että mihin tuottajaa tässä oikein tarvitaan. Miitri kertoo, että Petraxilla päivät ovat aina pitkiä, kun ei ole mitään muutakaan tekemistä. Olishan se ihan kiva käydä soittelemassa, mutta minkäs teet. Ja niin kauan kun ollaan siellä harrastuspuolella, niin sehän on ihan parasta. Kehun että rummut soi kuitenkin ihan orgaanisen kuuloisesti. Koen hevibändien olevan viimeisiä instrumenttisoiton saarekkeita jazzin ohella, joten toimintatapa ihmetyttää. www.riffi.fi 4/2022 11 aa pitävänsä Kuoleman laulukunnaita yhtenä Mokoman täydellisimmistä albumeista. Toisaalta esimerkiksi Viikatteen lauluntekijän Kaarlen kanssa kolme edellistä levyä on tehty niin, että biiseistä tehdään demot kahdestaan, jolloin ne myös samalla sovitetaan. Sehän olisi ihan kauheaa, että siinä olisi tavoitteellisuus ja kauhea paineistus päällä. Mutta sitä varten sinne ollaan menty. Jossain vaiheessa alkaa vaivata ilmiö nimeltä puukorvaisuus, eli kuuloaistin ”puutuminen”. Bändisoitto on parasta Esituotannon rooli riippuu Aaltosen mukaan paljon yhtyeestä ja sen toimintakulttuurista. – No, oli Imatrallekin jo sentään perusdynaamiset mikit saapuneet ja varmaankin Petri Rappula (Petraxin studioisäntä) on opastanut, että näitä ovat käyttäneet siihen ja siihen. – Bändi käy biisien kimppuun sen jälkeen, kun me ollaan sovitettu ne. Miitri jatkaa: – Se on vielä huvittavaa, että tehtiin 16-bittistä
Jostain syystä niistä tuli sellaisia. Omiin tekeleisiin hän ei palaa, joten levystä ei suurempaa analyysiä heru. Ja tuttujen kavereiden kanssa tapahtuu paljon sellaisia asioita, mistä ei edes puhuta. Joskus kun joi viinaa, niin silloin saattoi ihan nopeasti ja varovaisesti kuunnella jotain joskus yöllä. Kun niitä aletaan miksaamaan, niin siinä vaiheessa mun ja bändin yhteinen mieltymys alkaa korostumaan, että minkälaiseen balanssiin asiat laitetaan. Edelleen Viikatteen sessiot Petraxilla 2018: Miitri Aaltosen takana soittaa tänä vuonna soololevynsäkin julkaissut kitaristi Ari Taiminen, tarkkailuasemissa jälleen Kaarle Viikate 08-13 Ikim_422 Aaltonen.indd 12 08-13 Ikim_422 Aaltonen.indd 12 15.8.2022 8.06 15.8.2022 8.06. Mutta lähtökohtaisesti bändillä on tietyt rummut, tietyt kitarakamat ja niiden eteen laitetaan mikrofonit ja ne kuulostaa nauhalla tai kovalevyllä joltain. Mie en löydä mitään syytä palata niihin. Miitri painottaa, että levy on aikansa kuva. Heitetään kaikki konventiot helvettiin. – Oltiin joskus keikalla Kouvolan Rytmikatissa, jossa katsottiin Lista-ohjelmaa ja Mokoman ”Tämän maailman ruhtinaan hovi” meni kakkoseksi. Kuoleman laulukunnaat kummittelee Miitrin muistissa jonkinasteisena mörkönä. Se on ihan älytöntä. Itse maksoin. Siinä korostui se myö-henki. – Olihan siinä samalla sellainen tietynlainen armottomuuden ja peräänantamattomuuden ilmaisu pinnan alla. – Varmasti siinä on jonkinnäköisiä ratkaisuja jouduttu tekemään, että päästään tuohon tulokseen. Nyt hän miksaisi sen varmaan eri tavalla. Me oltiin silloin kaikki kolmekymppisiä. Kalle sanoi, että hän menee someen. Olethan sä silloin vielä aika voittamaton, eikä oma kuolevaisuus ole ehtinyt vielä montaa kertaa käydä mielessä. Antti Tuisku oli ykkönen ja Mokoma kakkonen. Paitsi, että ”tehtiin levy, hyvin meni ja kultalevy saatiin”. Ja tässä kohtaa ollaan nähtävästi oltu sitä mieltä että toimii, Miitri kiteyttää räkäisen naurun saattelemana. – Jos asiat ei mene ykkösellä – lihasmuistista, kuten mikitys. Levy-yhtiö oli perustettu paria vuotta aiemmin joka pienenä firmana taisteli tuulimyllyjä vastaan. Perkele, tehdään tää näin! Kitarat lujalle ja snare kolisemaan. 12 www.riffi.fi 4/2022 Kuulon puutuessa kannattaa luopua kaikesta tarkkuutta vaativasta twiikkaamisesta ja tehdä vaan perusasioita. – Se on semmonen homma, että mie en pysty käytännössä kuuntelemaan mitään omaa levyä. Miitri kertoo porukassa vallinneen siinä vaiheessa sellainen ”Me vastaan muu maailma” -fiilis. Sitten ollaaan yhdessä sitä mieltä, että toimii tai ei toimi. Kaikki sellaiset väännöt kannattaa jättää seuraavaan päivään. Tuomo Saikkonen puhui aiemmin soundimaailmasta, jota levylle yritettiin tavoittaa. Sen piti olla pieni, mutta siitä tuli käden mittainen. Miitri muistelee, että kun suurin osa fokuksesta meni sekoiluun, niin soundien löytäminen ei välttämättä ollut kauhean tietoista. Se meni someen ja meikä otti sitten tatuoinnin. En mie uskalla niitä kuunnella. Ehkä tänä Vedot pitää hoitaa – Kun Viikatteen Kuu kaakon yllä -albumia tehtiin Imatralla, lyötiin Kallen kanssa veto, että jos tää levy myy kultaa, mä otan ”Gramex-haukka” -tatuoinnin käteen. Toisin kuin nykyään, joka päivä
Mie olen vaan miksannnut. – Eipä juuri, kun ei ole koskaan tullut tehtyä mitään muuta. Se oli ihan oolrait. Jos haluaa kuunnella hyvää musaa, sitten kuuntelee Soundgardenia. Ja hyvän bändin kanssa on helppo tehdä hommia. – Vaimo oli jopa siellä köörissä laulamassa. Ja taisi hän siihen ehtiäkin. Voi olla että seinältä puuttuu yksi kultalevy. Noin tunnissa piti kaikki saada kasaan, kun kaverin piti ehtiä junaan. Se olisi jo masokismia. Mutta kiire oli kova. Tehdään niissä puitteissa niin hyvää kuin pystytään. Seuraavaksi piti monistaa biisin kertosäettä lisää, johon artisti sai laulaa sydämensä kyllyydestä ”palkeet auki”. Mutta varsinkin jos tuotos on ihan alusta asti itse äänitetty, tuotettu ja miksattu, on se aika kipeä paikka. Mutta tapahtumaa jouduttiin koronan takia siirtämään niin monta kertaa, että Kotiteollisuudelle osui keikka samalle viikonlopulle. Stamina: Viimeinen Atlantis, Sakara 2010 Viimeinen Atlantis oli Miitrin ja Staminan neljäs yhteinen levy. Ja kun pariskunnalla oli pieni lapsi kotona, ei olisi ollut mahdollista treenata yhdessä niin paljon kuin projekti olisi vaatinut. Pelkääkö hän siis että se kuulostaa huonolta. Ai niin, lintuinfluenssa”. Miksaushomman kun teki Imatralla tutussa ympäristössä, niin eihän siinä ollut sen kummempia. Jos kaverit kysyvät, silloin mennään. Ne on niin henkilökohtaisia. Litmanen lähtee kiitämään kesken äänitysten ja jättää miut yksin niiden laulajien kanssa. – Siinä sai olla aika tarkkana, kun alat monistaa sinfoniabändin soittamaa kertosäettä. – Aletaan tekemään. Se helpotti työskentelyä huomattavasti. Mutta onhan se aika stressaavaa. Siellä oli taas eri kone ja eri ohjelma. Mutta kun se levy on julkaistu… enhän mie nyt sen takia niitä levyjä tee, että haluaisin ite niitä diggailla. Sessiot kapellimestari Kari Litmasen kanssa vuoden 2010 paikkeilla Nyt jo edesmennyt imatralainen kapellimestari Kari Litmanen tarvitsi äänittäjää. Ne treenasivat sitä hommaa meillä ja sitä oli paljon helpompi kuunnella, kun se oli Jouskarin ( Janne Joutsenniemi) äänittämä ja tuottama. – No eihän niitä ole MITÄÄN syytä kuunnella. Lauletaan suomeksi ja mies laulaa myös venäjäksi osaamatta sanaakaan kieltä. – Bändi haluaa tehdä siellä levyn ja meikä hyppää tietty mukaan, enkä osaa taas sielläkään toimittaa mitään. Mutta se, että laittais sen itse pyörimään ja fiilistelis, niin ei onnistu. Kyllä ne kaikki jutut saatiin tehtyä. Onko tuollaisissa tilanteissa tullut ikinä mietittyä, että olisinpa vaikka kaupan kassalla töissä. Enhän mie niitä itelleni tee, Miitri röhöttää. Miitrin mukaan omassa musiikissa pitää olla jokin ulkoistava tekijä, että sitä jaksaa kuunnella. – Ei se miun osaamaattomuus ollut siinä kuin pieni hidaste. Kyseessä oli Miitrin ensimmäinen sessio Astia-studiolla Lappeenrannassa. Tää on varmaan tätä eteläkarjalaista itsetuntoa. Bändi oli ainakin levyyn tyytyväinen, sillä sitä juhlittiin vuosi ”Ehkä nää hyvät levyt vaatii, että se ympäristö ei ole tuttu.” ”Rajua ajoa ja kovan tason suorittamista” 08-13 Ikim_422 Aaltonen.indd 13 08-13 Ikim_422 Aaltonen.indd 13 15.8.2022 8.06 15.8.2022 8.06. Nää oli näitä stressihetkiä, kun pitää taas toimittaa ja kiire on karmea. www.riffi.fi 4/2022 13 sitten Helsingin Jäähallin Black Boxissa. – Niin, tai jotain sellaista. Mites oman musan kanssa. u päivänä niitä pystyis kuuntelee, mutta siinä pitää mennä aika monta vuotta siinä välissä. Oli itseasiassa aika hauska kuulla pätkiä sieltä täältä, kun vaimo sitä kotona treenasi. Miitrin tilalle otettiin sitten Hannele Haimila. Voi vaan todeta, että onpa siinä paljon hyviä biisejä. Miulla on ihan eri suhde siihen levyyn. Silläkin albumilla Miitrillä oli näpit pelissä. – Ja kaikki samat speksit, Miitri huokaa raastavasti. Oli aika rajua ajoa ja kovan tason suorittamista. Kun levyn tekemiseen liittyy niin hikisiä muistoja, olisitko vapautuneesti pystynyt fiilistelemään lavalla tavallaan omia tekeleitäsi, ilman negatiivisia muisteloita. Pohjalla oli jossain rajan takaa tehty neliminuuttinen sinfoniateoksen stereomiksaus, jonka päälle pitäisi nyt laulaa. Joku sellainen asia siinä on. Miitrillä ei ole mitään tietoa, mitä äänitteelle sen jälkeen tapahtui. Bergbacka) ja Sonja Kangastalon kanssa. ”Mitä ihmettä. Siinä on melko paljon muuttujia ja tavara aika ”klikkivapaata”. Studioon oli tulossa eräs valtakunnan edustustason mieslaulaja ja imatralainen venäjää taitava laulajatar. – Katto mua silmiin, ”Tiedät kyllä miksi”. Onneksi bändi ja studion omistaja, Anssi Kippo, olivat ennestään tuttuja. Laulaja mielentilastaan huolimatta sai toimitettua tarvittavat jutut. Ja kyllähän moni kollega on sanonut, että sie olet kyllä …tanan hullu, kun lähdet tuollaisia tekemään. – Ei se sen ihmeempää ole. Tässä tapauksessa tullaan taas jo edellä koettuun heimoajatteluun. – Soitin sitten Litmaselle, että kiitos paljon. Hänelle oli esimerkiksi paljon helpompaa kuunnella pari vuotta sitten Helsingin jäähallissa Staminaa, kun he soittivat Raja-albumin kokonaan. Oli siis vähän bakteerikammoinen tyyppi. Ei hävetä yhtään. Se oli ihan samanlaista helvettiä, Miitri ähkii ja jatkaa tuskaisena: Ehkä nää hyvät levyt vaatii, että se ympäristö ei ole tuttu. Suomalainen miesartisti astuu hirveä meininki päällä studioon, esittelee itsensä muttei tartu käteen vaan käsivarteen. Ne on tunnetasolla ihan kuin omia levyjä. Miitrin piti olla itsekin siellä laulamassa vaimonsa Heidi Aaltosen (os. Levyn äänityksiin ja miksauksiin meni nelisen viikkoa. – Nojoo, kun sie sävellät jotain biisejä, sie koitat tehdä sellaisia joista ite tykkäät. Kyllähän sitä silloin tällöin on haihatellut, mutta äkkiä sen on ymmärtänyt, että ei osaa tehdä mitään muuta kuin tätäkään vähää. En mie ole ehdoin tahdoin heille ehdottanut, että mennään tonne studioon, missä en osaa toimia. Mutta eikös musaa juuri tehdä itselle. – Sitä on vaan niin kyynärpäitään myöten noissa levyissä mukana. – No tottakai olisin siinä tapauksessa suhtautunut hommaan kuin ammattimies, ja ikään kuin ottanut sen haltuun. Parempi yrittää tehdä tää homma niin hyvin kuin pystyy
Voyagerin levyjen sisällön kokoamiseen meni vuoden päivät, mitä ei tehtävän monumentaalisuus huomioiden voi pitää kohtuuttomana. Tarinan mukaan jostain kosmoksesta oli kuulemma tullut NASA:an vastausviesti: ”Olkaa hyvä lähettäkää lisää Chuck Berryä”. Väitteeseen, jonka mukaan Beatles-yhtyeen Here Comes The Sun hylättiin levy-yhtiön vastustuksen takia, ei ole saatu vahvistusta. Mahdollisille avaruusolioille tarkoitettu informaatio on tallennettu melkein hellyttävällä tavalla aikaansa kuvaavaan formaattiin: kahteen kullalla päällystettyyn kupariseen 30 cm levyyn. sinfonia • Mozart: Taikahuilu • Stravinsky: Kevätuhri Kansanmusiikkiesityksiä otettiin mukaan mm. Goode edustaa ”nuorisomusiikkia”, Sagan totesi, että planeetalla elää paljon nuoria. Luotaimesta löytyy myös sopiva soitin. Tai Cheekia. Suurimman osuuden sai musiikki: levyllä on 27 musiikkiesitystä eri aikakausilta ja kulttuureista. Siinä ohessa saattaa kulkea myös ”pehmeämpiä” tavoitteita. Levylle hyväksyttiin myös näytteitä maa-planeetan populaarimusiikista, tosin ei ilman keskustelua. Facebookissa moni varmaan voisi rytkäistä sen kasaan puolessa tunnissa. Huomautukseen että Chuck Berryn Johnny B. Australiasta, Beninistä, Bulgariasta, Indonesiasta, Intiasta, Japanista, Javalta, Kiinasta, Kongosta, Perusta, Senegalista ja Zairesta. Kuunteluvinkki: • Sounds of Earth -levyn ympäristöja luontoäänet on ladattu Soundcloud-palveluun. Olisi vaikea ajatella, että avaruusoliot haluaisivat lisää Dannya ja Armia. Andy McCoyta ehkä. Louis Armstrongin Melancholy Blues ja Blind Willie Johnsonin kaksi blues-levytystä täydensivät kategorian. 14 Tulipa mieleen.indd 14 14 Tulipa mieleen.indd 14 15.8.2022 8.11 15.8.2022 8.11. Siltä varalta että kosmoksessa on jotain älyllistä elämää, ihmis kunta haluaa kertoa itsestään ja asuttamastaan planeetasta jotain tietämisen arvoista. Tähtitieteilijä Carl Saganin kuratoimilla levyillä on toistasataa valokuvaa ja luonnonääntä maasta, kaaviokuvat miehestä ja naisesta, 55 kielellä esitettyjä tervehdyksiä (ei suomeksi, ruotsiksi kyllä), YK:n pääsihteeri Kurt Waldheimin tervehdys, kirjoitettu viesti Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carterilta ja tietoja aurinkokunnan sijainnista Linnunradalla. 14 www.riffi.fi 4/2022 Tulipa mieleen… TEKSTI: KARI PURSSILA KUVAT: NASA Maa-planeetta ylpeänä esittää: Earth Greatest Hits Avaruuteen suuntautuvien projektien ensi sijaisena tarkoituksena on tiedon saaminen – hankkeet ovat teknologiapainotteisia. Tutkimustehtävänsä lisäksi Voyager 1 toimii myös viestinviejänä, sillä sen mukana kulkee eräänlainen aikakapseli, jonka otsikkona voisi olla ”lyhyt johdatus maa-planeettaan ja sen asukkaisiin”. Mutta hänhän onkin avaruusolento. Klassisen musiikin esimerkkejä ovat: • Bach: Brandenburg-konsertto • Beethoven: 5. Se on poistunut aurinkokunnastamme tähtien väliseen avaruuteen jo lähes kymmenen vuotta sitten. Mitä planeetasta haluttiin kertoa. Ihmiskunnan kulttuurin esittelyssä päätettiin painottaa rauhantahtoisuutta ja harmoniaa. Katseluvinkki: • Sounds of Earth -levyn kuvasisältöön voi tutustua NASAn sivustolla: https://voyager.jpl.nasa.gov/golden-record/whats-onthe-record/images/ T eknologisena suorituksena vuonna 1977 aurinkokunnan uloimpia planeettoja tutkimaan lähetetty Voyager 1 -avaruusluotain on kauimpana maasta oleva ihmisen tekemä laite
Eppu-uran päättymisen jälkeen Torvinen haaveilee CCR:n soittamisesta pitserioissa eli kunnianhimo ei enää puske päälle häiriöksi asti… Sitä luulisi muutenkin, että Suomen ykkösbändillä olisi fasiliteetit kunnossa: onhan Akulla ollut Ylöjärvellä ihan oikea ”tehdas” jo pian kahdenkymmenen vuoden ajan. Ilmeisesti Torvisen nykyelämän suurin draama löytyy katsojana teatterisaleista. Päiväkirja ei pidättäydy vain kirjoitusvuodessa, vaan uraa ja myös edesmenneitä yhteistyökumppaneita (kuten Mikko Saarela, Juice Leskinen ja Mika Sundqvist) muistellaan samalla nykypäivään reflektoiden. Tällaiset kirjasta löytyvät arjenharmaat anekdootit yllättävät lukijan. Vasenkätisen päiväkirja on saatavissa niin printtimuodossa kuin kirjoittajan itsensä lukemana äänikirjanakin. Vaan kun Eput alkavat treenaamaan kiertuetta varten, sitä päädytään Popedan alivuokralaisiksi johonkin autotalliin. Esitetyt mielipiteet ovat hioutuneet kulmikkuudesta, olut on alkoholitonta ja kasvisruokailukin mainitaan oikeaoppisesti pariin otteeseen. Jalat maassa -asennetta pitänee ihailla yli 1,5 miljoonan myydyn levyn jälkeen, mutta samalla mieleen hiipii ajatus siitä, että olisiko Eppu Normaali jäsenistöineen onnellisempi ja elinvoimaisempi jos sen jäsenet uskaltaisivat julkisemmin tunnustaa myös tervettä ylpeyttä tehdystä työstä ja sen merkityksestä. Juha Torvinen: Vasenkätisen päiväkirja – Merkintöjä rokkielämästä Kirjoittaja: Juha Torvinen Kustantaja: Docenco (2022) EAN: 9789523822894 ARVIO: TOPI SUURONEN Ihan tavallisen rokkitähden vuosi UA kesäkampanjat! Säästä selvää rahaa. Torvisen yksityiselämästä tarjoillaan vain hyvin tarkkaan rajattu keski-ikäistä seesteisyyttä kuvaava viipale. Se on aika kadehdittava asiaintila! Yllättävintä on se, kuinka synkän ja pessimistisen kuvan yhtyeen tulevaisuudesta kirja maalaa. Kirja tarjoaa kurkistusmahdollisuuden Eppu Normaalin kulissien taakse ja sen kitaristin elämään erilaisissa työja edustustehtävissä. Uutta musiikkia ei synny, ja lopettamista on harkittu jo pitkään ilmeisesti itse kullekin sattuvien innottomien keikkojen jälkeen. Samaa itseänsä vähättelevää linjaa kulkee myös Juha Torvisen sinällään sujuva teksti läpi koko kirjan. www.riffi.fi 4/2022 15 AJANKOHTAISIA POIMINTOJA J uha Torvinen on kirjoittanut Vasenkätisen päiväkirjan, suomalaisesta rokkielämästä vuoden ajan merkintöjä kirjaavan ja pääosin miehen itsensä ottamien valokuvin kuvitetun teoksen, jonka on kustantanut musiikkija viihdealan kirjoistaan tunnettu Docendo. Valokuvat ovat kuitenkin teoksessa niin merkittävässä roolissa, että printtiversiota on helppo suositella myös muillekin kuin Eppu-faneille. Kampanjat voimassa UA-jälleenmyyjillä 30.9.2022 saakka. 15-19 Ajankohtaiset 422.indd 15 15-19 Ajankohtaiset 422.indd 15 16.8.2022 14.03 16.8.2022 14.03
10. elokuuta. Vahva henkilökohtainen usko elämän perustana nousee esille siellä täällä, mutta saarnaamaan kirjoittaja ei ryhdy. Pop-kulttuurissa artistien elämästä halutaan kuitenkin tietää jo varhemmin ja eräänlaisena fanikirjana tätäkin opusta voinee pitää. Jossakin vaiheessa soittelusta on tullut soittamista, johon usein sisältyy käsittämättömiä määriä uskomattoman määrätietoista ja kurinalaista harjoittelua ja oman tyylin hahmottelua. Mikäs siinä, henkilö on sujuvasanainen ja teksti helposti luettavaa. Loputtomien valintojen vaikeuteen nähden Pekka Laine ja Tommi E. Puheelle ominainen toisto ja löysyys on editoitu pois, jäljellä on kertojan oma ääni ja ydinasia. Virtanen Kustantaja: Tammi (2022) ISBN: 978-952-04-3540-0 ARVIO: LAURI PALOPOSKI M usiikin maisteriksi 2012 valmistunut Ida Elina ( Päivi Kujanen, s. Siltikin kirjan kitaristit edustavat varsin kattavasti eri aikakausia ja tyylisuuntia, on perinteisiä bändikitaristeja, sooloartisteja ja sessiosoittajia. 11. Meanwhile, an array of built-in coaching functions will track your technique, measure your progress and increase your motivation. Ida Elinan musiikin ystäville kirja avaa pääsyn musiikin ohitse artistin ajatusmaailmaan ja elämään. 17:15 2021. 17:15 15-19 Ajankohtaiset 422.indd 16 15-19 Ajankohtaiset 422.indd 16 16.8.2022 14.03 16.8.2022 14.03. Jostakin syystä keikkakuvauksissa toistuu erikoinen itsensä piiNIMITYSUUTINEN Pitkän työuran mm. The V-Drums TD-17 series lets your technique shine through, backed up with training tools to push you further. Suositeltavaa lukemistoa muillekin kuin kitaristeille. Jos tuota kysytään mukaan, niin eikös tuotakin ole kysyttävä. Kokemuksiakin on kertynyt niin kotimaan musiikkiympyröistä kuin ulkomailtakin. Haastatteluissa sivuutetaan lähes kokonaan kitaralehdille tyypilliset keskustelut plektraja kielivalinnoista tai putkivahvistimen ja mallintavan välisistä eroista. 16 www.riffi.fi 4/2022 AJANKOHTAISIA POIMINTOJA Suomalaiset sähkökitaristit K un kaikilta menneiltä vuosikymmeniltä koettaa noukkia jonkin tietyn alan merkkihahmoja haastateltavaksi, on kuin tarpoisi suolla painava rinkka selässään. Kansien väliin on saatu liki 60 kitaristia, joista valtaosa on elossa elävien joukossa. 11. Kerrottavaa siis on, joskin kertojan iästä johtuen tätä elämäkertaa tuskin luetaan samalla silmällä kuin jo pitkän elämän eläneen merkkihenkilön teosta. Jokainen askel saattaa imaista saappaan jalasta ja tasapaino muodostuu jatkuvasta heijausliikkeestä ja hyvästä tuurista. Ida Elina – Popkanteletar Kirjoittaja: Päivi Kujanen Kustantaja: Readme.fi (2022) ISBN: 978-952-373-385-5 ARVIO: LAURI PALOPOSKI WWW.ROLAND.COM BECOME A BETTER DRUMMER, FASTER V-Drums TD-17 series When you’re serious about drumming, you need a kit to match your ambition. TD17 series Ad_230x135.indd 1 TD17 series Ad_230x135.indd 1 2021. Monen kohdalla huomio kiinnittyy siihen, että sattumilla on ollut ratkaiseva merkitys ryhtymiselle ja suunnanmuutoksille. Suppeahko kuvaliite opuksen keskellä koostuu haastateltujen henkilökohtaisista arkistoista poimituista muistokuvista. Rehellisen ja avoimen tuntuinen teksti etenee arjen tasolla, käsittelee suhdetta musiikkiin, sävellysten ja sanoitusten taustoja, ja kuvailee tunnelmia esiintymisten yhteydessä. Musiikin maisteriksi 2012 valmistuneella artistilla on oletettavasti uraa vielä edessään, mutta korona-aika toi pakollisen katkon esiintymisiin ja antoi aikaa tarkastella jo tehtyä matkaa. Siihen kontekstiin sopivat ne hymiötkin, jotka tekstin joukkoon on harvakseltaan sijoitettu. Toimiva ratkaisu, jonka ansiosta historiaan pääsee kurkistamaan myös kuvien kautta. Combining a TD-50-class sound engine with newly developed pads results in an affordable electronic drum kit that’s authentically close to playing acoustic drums – accurately mirroring the physical movement, stick coordination and hand/foot control that every drummer needs. Sen sijaan haastatellut kertovat omasta suhteestaan musiikkiin ja soittamiseen, siitä miten kaikki alkoi ja kuinka harrastus muuttui ammatiksi. Piiponniemen toimenkuvaan kuuluvat tuotemyynti sekä asiakaspalvelu. 10. Pois lähteneistä on mukaan poimittu Albert Järvinen, Alexi Laiho, Heikki Laurila sekä Petri Walli – aikalaisten kertomuksista piirtyvien hahmojen muodossa. Toimitustyö on linjakasta. Tätä ennen hänen työnantajansa oli Noretron Komponentit. Se on mielenkiintoinen ja usein valitettavan vähälle jäänyt katselukulma. 1986) on verraten nuori elämäkerran kirjoittajaksi. F-Musiikin, Studiotecin, sekä Noretron Audion palveluksessa tehnyt Veli Piiponniemi aloitti työnsä Noretron Communicationin palveluksessa 15. Ja jos tuota ei kerran oteta mukaan, niin miksi sitten tämä pitäisi… Rajaaminen on tuskaa. Virtanen ovat selvinneet kohtuullisen hyvin. Mitenkään suoraviivainen ei polku perinteisestä kanteleen soitosta itse itselle luoduksi popkantelettaren tyyliksi ole ollut. Jokainen haastateltu kertoo osuutensa omalla äänellään. Becoming a better drummer is still hard work, but the TD-17 can help you get there. Todennäköisesti jokainen kotimaista musiikkielämää seurannut yllättyy jonkun mukaan valikoituneen nimen kohdalla ja yhtä usea nimeää itse muutamia ilmeisiä valintoja, jotka olisi pitänyt saada mukaan. Kirjoittaja: Pekka Lainen ja Tommi E. Sisällön jakaminen aihepiireittäin on looginen ratkaisu, mutta kun erilaiset hankkeet ja päämäärät elämässä ajoittuvat toistensa kanssa limittäin, ei lukijalle piirry selkeää aikajanaa, jota seurata. Lisätiedot: Noretron Communication • www.noretroncommunication.fi Ida Elina – Popkanteletar naaminen: odotuksissa on täydellinen suoritus, mutta ohjelmistoksi on valittu kerta toisensa jälkeen tekniseltä haastavuudeltaan riskirajoilla olevia teoksia, jotka eivät ainakaan loivenna esiintymistä edeltävää jännitystä. Vastoinkäymisistä on selvitty, oikeita valintoja pohdittu huolella ja vääriäkin ehkä tehty
020 767 9450 • www.intersonic.fi Seuraa jatkuvasti päivitettäviä tuoteuutisia osoitteessa riffi.fi. Lisätiedot: Intersonic Puh. Laitteessa on kaksi omaa kondensaattorimikrofonia, joiden kapselin halkaisija on 14,6 mm. Laitteessa on paikka SD-muistikortille, ja se toimii USB-virran tai ulkoisen virtalähteen sijaan myös paristoilla. Meanwhile, an array of built-in coaching functions will track your technique, measure your progress and increase your motivation. 11. Neljä muuta tuloa on varustettu XLR-combo-liitännöin ja ne soveltuvat niin mikrofonikuin linjatasoisen signaalin käsittelyyn. 11. The V-Drums TD-17 series lets your technique shine through, backed up with training tools to push you further. 10. Äänikorttina Portacapture 8X:n kautta saa tietokoneelle kahdeksan kanavaa samanaikaisesti, ja niiden lisäksi kuunteluun tietokoneelta stereosumman. Peltolantie 2, VANTAA – 010 439 3730 info@vantaanmusiikki.fi – www.vantaanmusiikki.fi Langaton mikrofoni ja vastaanotin Streamaamiseen, Podcastiin, Vloggaukseen… NUX B-10 Vlog 159 € TUOTEUUTISIA Tascam Portacapture X8 32-bittisin muuntimin varustettu Portacapture 8X toimii enimmillään 192 kHz:n näytetaajuudella ja sitä voi käyttää joko itsenäisenä kenttätallentimena tai USB-väylän kautta tietokoneeseen liitettynä äänikorttina. Portacapture 8X:n toimintoja hallitaan 3,5-tuumaisen kosketusnäytön ja muutaman näppäimen/säätimen avulla. WWW.ROLAND.COM BECOME A BETTER DRUMMER, FASTER V-Drums TD-17 series When you’re serious about drumming, you need a kit to match your ambition. 17:15 15-19 Ajankohtaiset 422.indd 17 15-19 Ajankohtaiset 422.indd 17 16.8.2022 14.03 16.8.2022 14.03. Mikrofonit voi myös irrottaa tallentimesta, jolloin niitä voi käyttää erikseen asemoitavassa A-Btai X/Yasetelmassa. Becoming a better drummer is still hard work, but the TD-17 can help you get there. TD17 series Ad_230x135.indd 1 TD17 series Ad_230x135.indd 1 2021. 10. Combining a TD-50-class sound engine with newly developed pads results in an affordable electronic drum kit that’s authentically close to playing acoustic drums – accurately mirroring the physical movement, stick coordination and hand/foot control that every drummer needs. Tallenninkäytössä raita/kanavamäärä on kahdeksan, johon sisältyy kuusi tallennettavaa kanavaa plus stereomiksaus. 17:15 2021
Huh-huh! Hauskuutta jaellaan muillakin raidoilla, mutta se on (onneksi) vain yksi osa bändin maagista kemiaa. r i f f i . Petrescu, Romanian lahjan Suomelle, on pianonkoskettimilla virtuoosi, jonka soitto ryöpsähtelee kuin täysin pitelemätön luonnonvoima. Olli Soikkeli Quartet: Lentement Mademoiselle (Omakustanne, 2022) ARVIO: TOMMI E. New Yorkissa uraa luonut Soikkeli on kuulaalla jazzsoundillaan kontrolloidumpi – tosin kummallakaan ilmaisu ei tekniikan puutteesta jää kiinni. Levyn päättävä Antonio Carlos Jobimin Luiza tuudittaa kuulijan Soikkelin samettiseen soittoon. Lisätiedot: Intersonic • www.intersonic.fi Häikäisevää ilotulitusta D jango-tulkinnoillaan maailmanmaineeseen noussut kitaravirtuoosi Olli Soikkeli jatkaa yhteistyötään pianisti Marian Petrescun kanssa. Levy on kahden mestarillisen solistin areena. Samalla nahkansa luonut kitaristi esitteli uuden soundinsa, jossa puoliakustinen jazzkitara soi yhdenvertaisena pianon kanssa. Sävel on vapaa! – improvisoinnin perusresepteillä soolosi saa siivet! Äänityön kivijalka – Jukka Laaksosen ansiokas teos nyt uudistettuna toisena painoksena. Flam Out – kattava opas tekniikan ja motoriikan harjoitteluun. Soikkelilla on uskomaton kyky pitää soitto pehmeän notkeana nopeimmassakin tempossa. Loppua kohti lähestyttäessä tulee ikivihreä Sunrise, sunset ( Jerry Bock), joka osoittaa, että tämä bändi voi versioida aistikkaasti tyylillä mitä vain. Rokkibändin ABC – näin perustat bändin, teet levyn ja lähdet keikoille… Suomalainen kitara 2000-luvulla – soitinrakennus on funktionaalista taidetta! Blues Station – klassikkoteos antaa vankan pohjan bluesja rock-kitaroinnille. f i . ja Uusikuulo Oy ovat solmineet Elacin-tuotteiden maahantuontia koskevan sopimuksen Suomessa. Kuulonhuoltoon erikoistuneen Uusikuulon palveluihin kuuluvat kuulokojeiden ohessa myös kuulontutkimukset, kuulokojesovitukset, mallinotot asiakkaan korvasta sekä 3D-mallinnosten skannaus yksilöllisten kuulonsuojaimien teettämiseksi. T u t u s t u s i s ä l t ö ö n l ä h e m m i n : w w w . Sävellyksiin suoraan liittyvän informaation lomassa teokseen on saatu myös mm. Dynaamiset vaihtelut ja soiton sulavuus tekevät levystä äärimmäisen helposti lähestyttävän. Valikoimasta löytyvät yksilölliset kuulonsuojaimet ja korvatulpat sekä kommunikaatiolaitteet. VIRTANEN J azzpianokirja sisältää 15 Max Tabellin omaa sävellystä tai trad-pohjalle tehtyä sovitusta, jotka ilmentävät jonkin tietyn keskeisen ilmiön musiikillista perustaa ja olemusta. Rummut haltuun – selkeä ja havainnollinen johdatus settisoiton perusteisiin! RUMPALEILLE KITARISTEILLE MUUT 18 www.riffi.fi 4/2022 AJANKOHTAISIA POIMINTOJA MAAHANTUONTIUUTISIA Elacin & Uusikuulo Elacin International B.V. Komppipari Joonas Tuuri (basso) & Aleksi Heinola (rummut) hoitavat pestinsä mallikkaasti ja antavat tähtien loistaa. Itse kirja on myynnissä Books on Demand -nettipalvelun kautta (www.bod.fi). Vaikka virtuositeetti ei ole levyä määrittelevä juttu, on suorastaan hengästyttävää kuunnella herrojen soittoa raidalla Limehouse Blues ( Philip Braham). Country Guitar Workshop II – kantrikitaroinnista löytyvät ainekset myös rockiin… Just Pickin’ -CD – Telecasterin juhlaa: 12 erinomaista instrumentaalia Amerikan malliin! Ja kitara komppaa – akustinen kitara on mainio säestyssoitin, ota haltuun! Rytmi Elää – rytminen fraseeraus terävöittää ilmaisun. Tilaa onkin käytetty reilusti ja kierresidotun kirjan sivumäärä on päälle 200. Groove In – syväluotaus settisoiton perusteisiin ja niiden jalostamiseen. R i f f i k a u p p a Brazil – sukellus brasilialaisen rytmiikan ilmentämiseen rumpusetillä. Sen jälkeen komppi tipahtaa pois ja alkaa Le Mansin kilpa-ajot, jossa kuskina on yksi mies. perustietoa tyylisuunnista, soittoasentoon liittyvää opastusta, pohdintaa esimerkiksi digitaalisen ja akustisen pianon toisistaan poikkeavista mahdollisuuksista ja rajoituksista, sekä kuuntelusuosituksia kuhunkin ilmiöön kohdistuvia jatkotutkimuksia varten. Esimerkkikappaleiden sisältö puretaan kappaleen jälkeen osiksi, jotka yhtäällä avaavat kappaleeseen sisältyvän ilmiön rakenteellisia perusteita, toisaalla antavat rakennuspalikoita sävellyksen muunteluun tai siitä kumpuvaan sooloiluun. audio-tallentimia ja -miksereitä, videoiden tuotantoja striimauslaitteita, äänikortteja, podcast-tuotantoon sopivia mikseri/tallentimia, mikrofoneja, signaaliprosessoreita yms. Tilaääni – tehdäänkö aito vai virtuaalinen tilavaikutelma, ja monona vaiko monikanavaisena. Tabellilla on pitkä kokemus sekä yhtyemuusikkona että pop/jazzpianon lehtorina Taide yliopiston Sibelius-Akatemialla ja tämä sekä näkyy että kuuluu positiivisella tavalla. Sipoon E-studiossa kahdessa päivässä taltioitu Lentement Mademoiselle jatkaa samaa linjaa, ja samalla trio on laajentunut kvartetiksi. Jazzpianokirjaan liittyy äänite, jota varten kootussa triossa soittavat Tabellin itsensä lisäksi Antti Lötjönen (basso) ja Joonas Riippa (rummut). Kolme vuotta sitten Soikkeli julkaisi trionsa kanssa levyllisen Oscar Petersonin hengessä soitettua vanhan liiton jazzia. RIFFI-JULKAISUT löydät hyvin varustetuista soitinja musiikkiliikkeistä sekä kirjakaupoista ympäri maan. Sekä jazz-klassikon You Don’t Know What Love Is ( Gene De Paul & Don Raye), jota puolestaan käytetään esimerkkinä siitä miten standardia voi sovittaa eri muotoihin. Petrescun soiton nopeus ylittää jo käsityskyvyn. Jazzpianokirja Kirjoittaja: Max Tabell Kustantaja: omakustanne (2022) ISBN: 978-952-80-4745-2 ARVIO: LAURI PALOPOSKI Lisää kirjaja levyarvioita sekä tuoteuutisia löydät Riffin jatkuvasti päivitettävältä nettisivustolta riffi.fi ! Ei vain johdatus, myös perehdytys 15-19 Ajankohtaiset 422.indd 18 15-19 Ajankohtaiset 422.indd 18 16.8.2022 14.03 16.8.2022 14.03. Tascam valmistaa mm. Lisätiedot • www.uusikuulo.fi • www.elacin.fi Tascam & Intersonic Japanilainen audiolaitteiden valmistaja Tascam sekä kotimainen Intersonic Oy ovat solmineet Tascamin tuotteiden maahantuontia, edustusta ja huoltoa koskevan sopimuksen. Django Reinhardtin ja lukemattomien muiden versioiman biisin aloittaa kitarasoolo, joka kertoo millaisesta maailmanluokan pelimannista on kyse. Esitystapa on selkeä ja tiedon valtaisasta määrästä huolimatta ulkoasu rytmittyy hallitusti. Kirjassa on ohjeet äänitteiden kuunteluun. Komppi elää! – Teemu Viinikaisen uusi kirja antaa aineksia dynaamiseen komppaukseen. Jazzin osalta kirja lähtee alkeista, mutta aihetta syvennetään jyrkässä kulmassa ja kunnollinen soittimen ja musiikin teorian hallinta lienee etenkin itseopiskelijalle tarpeen
Rokkibändin ABC – näin perustat bändin, teet levyn ja lähdet keikoille… Suomalainen kitara 2000-luvulla – soitinrakennus on funktionaalista taidetta! Blues Station – klassikkoteos antaa vankan pohjan bluesja rock-kitaroinnille. Komppi elää! – Teemu Viinikaisen uusi kirja antaa aineksia dynaamiseen komppaukseen. f i . Tilaääni – tehdäänkö aito vai virtuaalinen tilavaikutelma, ja monona vaiko monikanavaisena. Rummut haltuun – selkeä ja havainnollinen johdatus settisoiton perusteisiin! RUMPALEILLE KITARISTEILLE MUUT 15-19 Ajankohtaiset 422.indd 19 15-19 Ajankohtaiset 422.indd 19 16.8.2022 14.03 16.8.2022 14.03. R i f f i k a u p p a Brazil – sukellus brasilialaisen rytmiikan ilmentämiseen rumpusetillä. RIFFI-JULKAISUT löydät hyvin varustetuista soitinja musiikkiliikkeistä sekä kirjakaupoista ympäri maan. T u t u s t u s i s ä l t ö ö n l ä h e m m i n : w w w . Flam Out – kattava opas tekniikan ja motoriikan harjoitteluun. r i f f i . Sävel on vapaa! – improvisoinnin perusresepteillä soolosi saa siivet! Äänityön kivijalka – Jukka Laaksosen ansiokas teos nyt uudistettuna toisena painoksena. Country Guitar Workshop II – kantrikitaroinnista löytyvät ainekset myös rockiin… Just Pickin’ -CD – Telecasterin juhlaa: 12 erinomaista instrumentaalia Amerikan malliin! Ja kitara komppaa – akustinen kitara on mainio säestyssoitin, ota haltuun! Rytmi Elää – rytminen fraseeraus terävöittää ilmaisun. Groove In – syväluotaus settisoiton perusteisiin ja niiden jalostamiseen
– Kaivoin esiin yhden Saarijärven kanteleistani, ja se oli ajautunut johonkin kummalliseen vireeseen. Kantele valikoitui Maija Kauhasen soittimeksi aikoinaan siitä käytännön syystä, että vasemman käden pikkusormi oli katkennut, mikä rajoitti valintaa. Siellä syntyi esimerkiksi nimikappale Menneet, sillä koronan vuoksi ”kotiin jääminen” tuntui kummalliselta. Kauhasen pääinstrumentti on Saarijärven kantele, johon hän aikoinaan ihastui sen ”rapsakamman soundin vuoksi”. Tykkään imitoida kanteleella muita soittimia, esimerkiksi sähkökitarajuttuja ja toisaalta laululla puhaltimia. Eri soittimet ja soundit kiinnostaa, ja Sibelius-Lukiossa aloin soittaa myös muita musiikkityylejä kansanmusiikin ohella. Kappale lähti tuosta vireestä sekä groovesta, jota aloin harjoitella jaloille, hain biisiin vähän kitaramaista groovea. Näin tekee Maija Kauhanen, joka tekee lisäksi hyviä kappaleitakin. Levyn kappaleista vaikuttavin on Käärme, joka lähti ”kummallisesta kantelevireestä”. Kauhanen toteaa, että Antti Paalasen ja Pekko Käpin tapaan hänkin on tullut kansanmusiikkipuolelta, mutta oma musiikki on kuitenkin ”tosi moni-genreistä”. ”Kanteleen soittaja ei tee jaloilla mitään, joten siitä tuli idea yhdistää rumpusettiä mukaan” 20-21 Maija Kauhanen.indd 20 20-21 Maija Kauhanen.indd 20 15.8.2022 8.13 15.8.2022 8.13. Nuuksiossa ajattelin, että seuraan vain kaikkia intuitioita. 20 www.riffi.fi 4/2022 M aija Kauhasen ensimmäinen soololevy Raivopyörä ilmestyi 2017, tuottajanaan brittiläinen Colin Bass (Camel, 3 Mustaphas 3). – Oman soittimeni on tehnyt isäni Kari Kauhanen, joka rakentaa kanteleita myyntiinkin asti. Biisiin piti saada sellainen raivo, ja se onkin tehty ilman klikkiä. Laulu kertoo rajoituksista – sekä ulkopuolelta tulevista että päänsisäisistä. Käärmeet pitää taltuttaa Uusi soololevy Menneet sisältää vain Kauhasen tekemiä lauluja, siinä missä esikoisella oli enemmän perinnekappaleita. Teksti tuli lopulta tosi nopeasti, sillä minulla oli tarve tehdä biisi rajoituksista: siitä miten jotkut ihmiset ovat minulle kommentoineet, samoin kuin niistä asioista mitkä asiat oman pään sisällä rajoittaa. – Rakastan riffejä ja sellaista junnaavuutta yli kaiken. – Aloin googlaamaan käärmeloitsuja ja etsimään niiden tekstejä. – Kun oli aikaa, eikä oikein mitään, niin mieleen alkoi tulla sellaisia vanhoja asioita, mitkä vaivasivat ja painoivat minua. Mutta yhtä lailla kansanmusiikkikeikat ovat mukavia, artisti toteaa. – Menin Sami Kuoppamäen rumputunneille, ja soitin myös kuubalaisia ja afrikkalaisia lyömäsoittimia. Kun pandemia iski, Kauhanen lähti sitä pakoon retriittiin Nuuksioon. Nimikappaleessa on riffimäisyyttä sekä ”keittiöperkussioilla” soitettu väliosa. Ensikosketus rumpuihin tuli vasta aikuisena Sibelius-Akatemian opiskelijana, ja siitä heräsi kiinnostus kokeilla kahden soittimen yhdistämistä. Studiossa ne olivat edessäni lattialla, ja soitin biisin väliosan perkussiot yhdellä otolla. Ne on sellaisia minulle käärmeitä, Kauhanen kertoo. Tuntui, että joka kerta, kun tein niistä kappaleen, sain jotenkin häivytettyä ne. Se oli niin hauskaa, että päätin jatkaa harjoittelua ja testailua, Maija kertoo. Nykyäänhän kanteleen soittajat soittavat paljon seisten, mutta tuohon aikaan oli vielä tapana, että istutaan ja katsotaan sitä soitinta. Soittimessa on seitsemän bassokieltä ja 16 diskanttikieltä. Levyn popmaisin kappale on Linnunrata, jota Kauhanen kuvaileekin kantelepopiksi. Jutun paikka siis. Saarijärven kanteletta ei saanut ostettua silloin, kun teininä aloitin, joten isän kanssa alettiin sitten kehittämään sellaista. Levy palkittiin vuoden 2018 Emma-Gaalassa vuoden etnolevynä, ja se sai myös ulkomailla hyvän vastaanoton. Kerran olin puolestaan Tavastialla lämppäämässä yhtä progebändiä, ja se oli tosi mahtavaa. – Yleensä kansanmusafestivaaleilla olen se extreme-artisti. Kun niitä vanhoja muistoja ja traumoja alkaa tulla, että kypärä päähän ja paistinpannu käteen, Kauhanen nauraa. Päädyin ostamaan emaliastioita nettikirppiksiltä. Tuottaja Helmi Camus laulatti minua tosi paljon, jotta uskalsin paahtaa biisin täysillä. Se syntyi levyn kappaleista viiTEKSTI: TIMO ÖSTMAN KUVA: ANTTI KOKKOLA Maija Kauhan en – yhden naisen bändi Kanteleen ja rumpujen yhdistelmä ei ole jokapäiväinen, eikä varsinkaan se, että niiden soittoa yhdistelee samanaikaisesti. Rumpusetti tuntui ihanalta, ja aloin miettiä, että jos siitä ottaisi virvelin pois, niin pystyisin soittamaan kanteletta ja rumpuja samaan aikaan. Aivan kokonaan Käärme ei ole Kauhasen omaa lyriikkaa, vaan kappaleen väliosa on perinneloitsua
Sessiot tehtiin hänen studiotilassaan Nokialla sekä parin kappaleen osalta Sound Supreme -studiossa Hämeenlinnassa. Kauhanen sanoo, että oman äänimiehen kanssa keikkailu on ehdoton valinta, joskaan ei joka keikalla mahdollista. – Osa kappaleista on kokonaan live-ottoja, kun taas osassa soitin ensin jalat eli bassorummun sekä haikkaständissä olevan helistimen yhtä aikaa. Lisäksi keikkapaikan teknikot ei aina edes tiedä, mikä on kantele. – Yleensä jo soundcheck-aikani on tosi lyhyt, sillä ihmiset katsovat, että olen sooloartisti. Kauhanen toteaa, että osa Menneet-levyn kappaleista taltioitiin samalla tavalla kuin hän keikallakin ne soittaa. Jos nimittäin muuntelen jotain vaikka kanteleella, niin se vaikuttaa siihenkin mitä teen jaloillani. Groove hajoaa, jos kaiken soittaa erikseen Menneet-levyn äänitti ja miksasi Kauhasen keikkamiksaajana toimiva Samuli Volanto. u Maija Kauhan en 20-21 Maija Kauhanen.indd 21 20-21 Maija Kauhanen.indd 21 15.8.2022 8.13 15.8.2022 8.13. www.riffi.fi 4/2022 21 meisenä, kun biisejä levytyskuntoon hinkatessa pukkasi vielä uutta riffiä. En ehdi siinä ajassa kuin kantaa kamat lavalle. Tuntui melkein siltä, että on enemmän jakanut sellaisia erikoisia hetkiä tuntemattomien kanssa kuin läheisten kanssa. Laulut tehtiin pääasiassa erikseen ihan käytännön syistä. Biisin teksti tulee minun reissuistani, sillä keikkailin todella paljon ennen pandemiaa. – Nyt kun oli uusia tekstejä, joita en päässyt keikkaamaan, niin huomasin, että se fokus ei ollut aina siinä laulussa, mikäli soitin samaan aikaan. Silloin huomattiin, että kappaleista häviää helposti ”groove”, jos kaiken soittaa erikseen. Sitten kun kuuntelen äänitystä tällaisesta keikasta, niin huomaan, että laulussa on esimerkiksi ollut delay koko keikan ajan. Joskus homma kyllä onnistuu talon miksaajankin kanssa, mutta aina ei, Kauhanen toteaa. Ja sitten ei koskaan näe niitä ihmisiä uudestaan, Kauhanen avaa. CV:hen kuuluvat esiintymiset esimerkiksi maineikkailla Womadja Celtic Connections -festivaaleilla. Jo keväällä testattiin Samulin kanssa sitä, miten kappaleet kannattaisi äänittää. Tuosta se Linnunrata-ajatus tuli. Tärkeintä oli kuitenkin äänittää kappaleiden rytmielementeistä mahdollisimman moni samaan aikaan. – Siellä oli niin kirkas tähtitaivas, etten ole sellaista Suomessa ennen nähnyt. Tai sitten tuli soundiongelma eli jos lauloin hiljaa, niin perkussiot vuoti liiaksi laulumikkiin. Yhden naisen bändillään Kauhanen on keikkailut paljon niin kotimaassa kuin ulkomailla. Nuuksiossa mieleen tuli Azorit, jossa Kauhanen kävi keikalla 2018. Talon miksaajille tulee monesti myös yllätyksenä se, että laulu ei olekaan se ainoa solistinen asia, vaan että se menee siellä biisin seassa. Käärmeessä soitin kaiken yhtäaikaa
Siirala vastaa yhdessä pianisti Johanna Pitkäsen kanssa suurimmasta osasta Kokko Quartetin kappaleita. Kvartetin neljäs jäsen on rumpali Risto Takala. 22 www.riffi.fi 4/2022 V uonna 2010 perustettu Kokko Quartet julkaisi huhtikuun alussa kolmannen albuminsa Broken Dream, joka koostuu pääosin saksofonisti ja huilisti Kaisa Siiralan sävellyksistä. TEKSTI JA KUVA: VILMA TIMONEN Kokko Quartet – musiikkia genrerajoja rikkoen Helsinkiläinen Kokko Quartet yhdistää musiikissaan skandinaavista jazzia ja maailmanmusiikkia. 22-23 Kokko Quartet.indd 22 22-23 Kokko Quartet.indd 22 15.8.2022 8.15 15.8.2022 8.15. Siiralan ja Pitkäsen kanssa biisinkirjoitusvastuun jakaa yhtyeen basisti Timo Tuppurainen. Vaikutteita imetään muun muassa intialaisesta, arabialaisesta ja kuubalaisesta musiikkiperinteestä
Olisi hauskaa nähdä, mikä voisi olla seuraava lähestymiskulma. Se on avannut itselle muita musiikillisia maailmoja, Siirala kertoo. Pitkänen on esiintynyt arabimusiikkia ja flamencoa esittävissä yhtyeissä, ja Siirala on paneutunut syvällisesti etenkin intialaiseen musiikkiin. Jos vain itsekseni pyörittelisin, niin monestakaan kappaleesta ei varmaan tulisi ikinä valmista, Pitkänen sanoo. – Mulle oli kerääntynyt biisejä ja tuntui, että haluan saada ne ulos ja että Kokko Quartetin seuraavalla levyllä olisi niistä hyvä kimara. Musiikilliset konseptit ovat erilaisia, ja ne ovat inspiroineet mua paljon. Tästä yhdessä työskentelystä on tosi paljon hyötyä. Välillä taas on selkeät ohjeet, että miten pitää soittaa, Takala sanoo. Inspiraatiota kaukomailta Etniset ja varsinkin itämaiset sävyt ovat olennainen osa Kokko Quartetin soundimaailmaa. – Hindustanimusiikki on valtava monituhatvuotinen klassisen musiikin perinne, mutta hyvin erilainen kuin länsimainen klassisen musiikin maailma. Siirala on matkustanut ja viettänyt aikaa Intiassa, jonne hän päätyi alun alkaen joogaopiskelun myötä. Oma esteettinen tyyli on ehtinyt muotoutua, mutta sitä rikastetaan uusilla vaikutteilla ja ideoilla. Ensin tämä oli selkeästi Johannan projekti, ja sitten jossain vaiheessa minäkin rupesin ottamaan enemmän vastuuta. Se on saatu kanavoitua tähän yhtyeeseen, Pitkänen sanoo. – Riippuu biisistä, Tuppurainen lisää. – Risto ei vielä ollut mukana, meillä oli aluksi toinen rumpali. – Voin sanoa, että suhtaudun omiin biiseihini aina niin, että niitä voisi loputtomiin muokata ja sovittaa. Levynteko kestävyyslajina Uuden Broken Dream -levyn tekeminen oli pitkäkestoinen projekti, jota viivytti ensin rahoituksen puute ja sen jälkeen vielä koronapandemia. Arolan ohella uudella levyllä ovat mukana viulisti Lotta Heiskanen, perkussionisti Ricardo Padilla ja ud-luuttua soittava Ali Haithem. Pitkänen ja Siirala ovat Kokko Quartetin alkutaipaleelta asti yhdessä ”visioineet” yhtyeen tulevaisuutta ja miettineet, mihin suuntaan sitä halutaan kuljettaa. Pitkänen haaveilee mahdollisuudesta keskittyä säveltämään nimenomaan Kokko Quartetille. Kiinnostuksen kohteet kanavoidaan bändiin Kokko Quartet ei ole jäsentensä ainoa projekti, vaan kaikki neljä sekä opettavat musiikkia että soittavat muissa kokoonpanoissa ja keikkailevat freelancereina. Minulle on ollut tärkeää jo opiskeluajoilta se, miten sovelletaan pianolle erilaisia musiikkityylejä, Pitkänen sanoo. u 22-23 Kokko Quartet.indd 23 22-23 Kokko Quartet.indd 23 15.8.2022 8.15 15.8.2022 8.15. Broken Dream äänitettiin tammikuussa 2021, mutta levyn julkaisemista saatiin odottaa vielä yli vuosi. – Meillä on hyvänä mausteena Timon harkitut ja valikoidut biisit, jotka ovat ehkä sellaista niin sanotusti perinteisempää jazzia, Pitkänen sanoo. Levyllä on mukana vierailijoita, joista trumpetisti Ilkka Arolan rooli on bändin mukaan erityisen merkittävä. Sitä myöten tuli tarve kasata bändi soittamaan omia biisejäni. Mutta nyt tuntuu hyvältä, että levy on ulkona – vihdoinkin meillä on levynjulkkari ja levy myynnissä, Siirala sanoo juuri ennen toukokuun lopun levynjulkaisukeikkaa. En tiedä, kuulostavatko ne enää meidän bändin musiikissa niin kovin intialaisilta, mutta se ei välttämättä ole edes tarkoitus. – Välillähän se on niin, että sanotaan, että ”soita jotain”, ja sitten kokeillaan. – Toivottavasti päästään tekemään nyt uudelta pohjalta, nimenomaan musiikillisesti. Halusin myös säveltää levylle jotain uutta. Hänen opissaan olen käynyt monena vuonna. Se on vaan se, mistä mun inspiraatio on peräisin, Siirala jatkaa. – Meistä kukaan ei täyspäiväisesti sävellä tälle yhtyeelle musiikkia, se on aina syntynyt jonkin muun työn tai tekemisen ohessa. Ja miksi sitten juuri nämä muusikot, niin olin useimpien kanssa jo siihen mennessä soittanut yhdessä joissakin bändeissä, Pitkänen kertoo. Siiralan tekemien kappaleiden lisäksi levyllä on kaksi Pitkäsen sävellystä. – Minua on aina viehättänyt varsinkin rytmiikkapuoli, mitä näissä eri musiikkityyleissä on, ja kaiken kaikkiaan sellainen vähän erilainen ilmaisu. Toki pojat ovat olleet mukana, mutta ehkä enemmän suorittavassa roolissa, Siirala jatkaa. Arola soittaa useilla levyn kappaleilla ja on ollut Kokko Quartetin mukana myös keikoilla. Pitkänen säveltää myös tilausteoksia, ja Siirala on viime aikoina tehnyt musiikkia esimerkiksi radiokuunnelmiin ja teatteriesityksiin. – Löysin sieltä hyvän bansurihuilun soiton opettajan, joka soitti hindustanimusiikkia. Kappaleiden sovitukset syntyvät pitkälti bändin yhteistyönä ja kokeilevalla otteella. – Levy-yhtiöllä oli hirveät jonot, koska kaikki muutkin olivat studiossa. Muistan, että se oli vuonna 2017, Siirala kertoo. Mutta studiosessiossa on paljon merkitystä sillä, keitä siellä on paikalla ja mihin suuntaan biisit sitten menevät sillä hetkellä, Pitkänen sanoo. – Ilkalla on paljon omia projekteja, joihin hän keskittyy vahvasti eikä enää ole livekuviossa niin paljon mukana. En ole todellakaan tehnyt mitään hindustanimusiikkia enkä sellaista pystyisi tekemään, mutta joitain konsepteja olen lainannut tai saanut vaikutteita. – Olin Metropoliassa opiskelemassa pop-jazzmuusikoksi ja valmistumassa. Ehkä jos jotain voisi toivoa, niin sitä, että pääsisi joskus tekemään täysipäiväisesti. Koen, että bändiä on vahvasti vienyt eteenpäin se, mikä kenelläkin on ollut sillä hetkellä kiinnostuksen kohteena musiikissa. www.riffi.fi 4/2022 23 Kalevala-eepoksen lintuhahmolta nimensä lainannut Kokko Quartet sai alkunsa opiskeluiden merkeissä. Pitkän linjan jazzmuusikko Tuppurainen toteaa, että hänen Kokko Quartetille tekemiensä sävellysten maailma on itämaisuuden sijaan lähellä amerikkalaista, beboptai hard bop -tyyppistä jazzia
Tekniseen metalliin ihastunut Plini koki, että jazzista puuttui groove, ja Mike Portnoyn kaltaisiin rumpaleihin verrattuna Art Blakey ja Tony Williams soittivat liian pehmeästi. Ajatus isän jalanjäljissä seuraamisesta ja tupakankatkuisissa baareissa soittamisesta ei tuntunut nuorelle Plinille kovin houkuttelevalta. Halusin kyllä soittaa ja säveltää musiikkia, mutta keikkailu ei käynyt minulla mielessä. – Siihen aikaan aloin kuunnella Led Zeppelinia ja Creamia, ja muistan, että minulle soitettiin Yesin tuotantoa, kun olin aika nuori, ja rakastin sitä. Lopulta arvostus jazzia kohtaan tuli Pat Methenyn kaltaisilta fuusiokitaristeilta. 24-25 Plini.indd 24 24-25 Plini.indd 24 15.8.2022 8.16 15.8.2022 8.16. Joko sittenkin keikoille. Sen sijaan kitaristi oli tykästynyt äänittämään omia kappaleitaan pienessä kotistudiossaan. Yritin keksiä hienoja ideoita, enkä sitten pystynyt soittamaan niitä tarpeeksi hyvin äänittämistä varten, joten harjoittelin niitä juttuja aina uudestaan ja uudestaan. – Kun mietin musiikin tekemistä ja musiikkiuraa, tiesin, etten halua tehdä sitä. On selvää, että väitteet kitarasankarien ja rockin kuolemasta eivät pidä paikkaansa. Myös tämän hetken arvostetuimpiin jazzpianisteihin lukeutuvan Tigran Hamasyanin nimi putoaa Plinin huulilta jazzista puhuttaessa. Mutta koska Plini ei tuolloin ollut kiinnostunut keikoista, ei hänen cover-bändinsäkään soittanut yhtään konserttia. Toiminta muuttui kuitenkin nopeasti hieman teknisemmäksi, kun repertuaariin nostettiin progemetalli-yhtye Mastodonin tuotantoa ja Triviumin kappaleita. Hänen isänsä oli jazzmuusikko, joka roudasi jatkuvasti massiivista kontrabassoaan keikoille ja takaisin. On siis vain luonnollista, että kun hän haluaa maustaa musiikkiaan, maustehyllyltä valikoidaan jazz-nimilapulla varusteltu maustepurkki. En tiedä, halusinko vain ärsyttää isääni. Musikaalisen perheen lapsena musiikki oli merkittävässä osassa hänen elämäänsä, mutta urapolkuna se ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa kiinnostanut. – En tiedä johtuiko se teini-ikäisyydestäni vai oliko se todellinen mielipiteeni, mutta mielestäni jazz oli todella tylsää. TEKSTI: SAMUEL JÄRVINEN KUVA: CHAD DAO PLINI – kauan eläköön kitarasankarit! Modernin kitaransoiton arvostetuimpiin nimiin lukeutuva Plini soitti ensimmäisen Suomen konserttinsa elokuun alussa loppuunmyydyllä Tavastialla. Ja se oli menoa. Methenyn kautta löytynyt rakkaus jazzia kohtaan johdatti Plinin ottamaan vaikutteita aiemmin inhoamastaan genrestä. – Kun säveltäessäni käytän paljon pop punk -sointukulkuja, niin mietin, että miten voin tehdä tästä mielenkiintoisempaa. Plini oli kuuden tai seitsemän vuoden ikäisenä onnistunut kinuamaan vanhemmiltaan rumpusetin, mutta rumpujen soitto jäi niiden aiheuttaman kovan metelin takia. Plini perusti kouluaikoinaan muutaman ystävänsä kanssa bändin, joka soitti muun muassa Queens Of The Stone Agen kaltaisten bändien materiaalia. Hänen kiinnostuksenkohteenaan oli arkkitehtuuri, jonka opintoihin pääsi syventymään yliopistossa. Ukulele nimittäin rikkoutui vahingossa, ja vanhemmat päättivät hankkia ukulelen tilalle kitaran. Ainoa paikka, josta voin lainata, on jazz. Miehestä ei suinkaan tullut ukulelevirtuoosia, mutta soitin toimi porttina kohti hänen nykyistä intohimoaan ja ammattiaan. Vaikka rumpujen soittaminen oli pitänyt hylätä naapureiden hermojen säästämiseksi, päätyi Plinin käsiin soitin, joka jälkikäteen katsellen muutti hänen elämänsä – ukulele. Musiikki kuitenkin kuului Plinin elämään akateemisista pyrkimyksistä huolimatta. Hänen mukaansa jazz on tällä hetkellä kaikista kehittynein tyyli, kun puhutaan harmoniasta ja rytmiikasta. Kenties ukulelen pirstoi kohtalo, sillä tilalle ostetusta kitarasta kehittyi Plinille erittäin rakas soitin. Isän musiikkiura ei kuitenkaan ollut innoittanut Plinia opettelemaan jazzin saloja. Asiaan oli syynsä, Plini oli päässyt näkemään keikkailevan muusikon elämää hyvin läheltä. Ja sitten kun aloin innostua siitä enemmän, ostin kitaralehtiä ja löysin sitä kautta Dream Theaterin, Steve Vain ja Joe Satrianin. 24 www.riffi.fi 4/2022 A ustralialainen Plini Roessler-Holgate ei aluksi ollut kiinnostunut muusikon urasta. – Luulen, että tärkein asia, joka auttoi minua kitaran oppimisessa, oli äänittäminen
Itse kitarajumala Steve Vai nimittäin tykästyi Plinin soittamiseen, ja sanoi näkevänsä ”poikkeuksellisen kitaransoiton tulevaisuuden” olevan hyvissä käsissä – Plinin käsissä. Levy sai ihastuneen vastaanoton, ja kehuja sateli niin faneilta kuin kriitikoilta. Kauan odotetun debyyttialbumin aika oli lopulta elokuussa 2016, kun kitaristi julkaisi omakustanteena albumin ”Handmade Cities”. – Muistan, kun tein ensimmäisen kerran CD:n. www.riffi.fi 4/2022 25 Äänittämiään kappaleita Plini uskaltautui myös julkaisemaan, ja niistä tulikin suosittuja internetissä. Joten kaikki yrittävät löytää jotain uutta ja kaikki lainaavat toisiltaan. Hän itse näkee genrerajojen kaatuvan entistä enemmän, jolloin rock, pop, metalli, hip hop ja elektroninen musiikki lainaavat kaikki toisiltaan. Ei liene yllätys, että kyseinen lainaus päätyy edelleen kitaristin jokaiseen pressitiedotteeseen mukaan. Se, että tyyppi jota rakastat, sanoo jotain tuollaista riittää motivoimaan aina uudestaan. Vaikka genret kuolisivat, on selvää, että Plinin ja muiden uuden sukupolven kitaravirtuoosien myötä kitarasankarin legenda pysyy hengissä, eikä rockia haudata vielä pitkään aikaan. Ajattelin silloin, että oho, ehkä voin yrittää kasvattaa tätä hommaa jotenkin. Kun levyt alkoivat käydä kaupaksi ja ihmiset osoittivat kiinnostusta, Plini huomasi edessään olevan kaksi tietä. – Se on paras asia, mitä voin kuvitella. Painatin sitä 50 kappaletta, ja kaikki myytiin, ja sain niistä enemmän rahaa kuin mitä voisin tienata arkkitehdin työssä. Mutta millainen on tuo tulevaisuus, joka lepää Plinin kaltaisten modernien kitarasankarien käsissä. Ensimmäisiä virallisia julkaisuja ilmestyi internetiin 2010-luvun alussa, ja Plini huomasi pian yllättävän seikan koskien levyjensä myyntiä. Kenties yllättävin ja vavisuttavin kehu tuli kuitenkin korkeammalta taholta. u ”Tärkein asia, joka auttoi minua kitaran oppimisessa, oli äänittäminen.” 24-25 Plini.indd 25 24-25 Plini.indd 25 15.8.2022 8.16 15.8.2022 8.16. Valtavirtapopissa ja hip hopissa on nykyään mukana paljon punkia. Orastavasta suosiostaan haltioitunut kitaristi päätti valita jälkimmäisen tien. Vuoteen 2016 mennessä Plini oli julkaissut viisi singleä ja kuusi lyhytsoittoa. Ehkä genret kuolevat lopulta, saa nähdä. Hän voisi joko suunnitella vessoja tai sitten myydä levyjä ja t-paitoja netissä musiikkinsa ohessa. Joten kaikki miettivät, miten voisi kuulostaa raikkaalta. – Jokainen genre muuttuu lopulta stereotyypiksi itsestään
Tämän inspiroimana ensimmäinen ”kunnon kitara” olikin Gibson Les Paul. Suomalaiset kitaristit esittelevät itselleen tärkeitä instrumentteja, ”elämänsä kitaroita”. Sointuharmonioiltaan monipuoliset Ultra Bra -kappaleet rohkaisivat Maristoa ottamaan vaikeatkin soinnut haltuun jo soittotaipaleen alkuvaiheessa. Vanhempana hänelle ovat maistuneet ”sessiosoittajat”, kuten Steve Lukather ja Michael Landau, samoin kuin Toto. Toinen ja ehkä hieman yllättävämpi sankari taas oli Ultra Bran Joel Melasniemi. 26-29 EK 422 Maristo.indd 26 26-29 EK 422 Maristo.indd 26 15.8.2022 8.19 15.8.2022 8.19. Vuorossa: E l ä m ä n i k i t a r a t Ossi Maristo – Vanhemmiten kaikki tiukat mielipiteet kitaroista on muuttuneet täysin F uusiojazzia sisältävän Arc-soololevynsä keväällä julkistanut Ossi Maristo kertoo, että hänen nuoruutensa iso sankari oli Gary Moore. 26 www.riffi.fi 4/2022 TEKSTI: TIMO ÖSTMAN KUVAT: JUHA SEILA Kitaroita, mielipiteitä, tarinoita soittimien takaa
Tässä on kaksi strato-tyyppistä mikkiä, mutta kolmannen speksi on nimeltään ”secret”. Hän sanoi myös tuntevansa kaupan pitäjän, oli tähän yhteydessä, ja kauppa hoidettiin sitten suoraan postitse. Paljon olen tykästynyt yksikelaisiin soundeihin, samoin väliasentoihin. Ehkä voisi vielä asentaa jonkun pietsomikin. Tein silloin sellaisen hölmön jutun, että tilasin tämän Thomannilta. Soitin siellä kuukauden ajan erään artistin kanssa. Sen jälkeen tämä on ollut ihan todella hyvä soitin. Lopulta teetin uuden satulan muistaakseni Kitarapajalla. Viime vuodet pääasiallinen työnantaja on ollut Abreu, jonka pop-estetiikkaan pohjaavassa musiikissa saa Mariston mukaan ”välillä kitaralla oikein perustella, että mitä se siellä tekee”. Lähetin kitaran sinne takaisin, ja ne oli muka korjaavinaan sitä, mutta ihan samanlaisena se tuli takaisin. Molemmille humbuckereille on puolitus, mutta sen säätö on portaaton, mikä luo tosi paljon tonaalisia mahdollisuuksia. Olli sanoi, että kyllä on. Gibson Les Paul – Ensimmäinen kitarani taisi olla joku Squierin Telecaster, mutta Gary Mooren innoittamana piti seuraavaksi hankkia Les Paul. Kun tämä tuli sieltä, niin satula oli jotenkin vino, jonka vuoksi e-kieli tipahti soittaessa aina urastaan pois. Fender Stratocaster – Tämä on minun toteemipaalukitara, ’90-luvun jenkkistrato, mutta mikeiksi on asennettu Eric Johnson signature, Michael Landau signature ja Steve Lukather signature. Tämä on James Tylerin näkemys Super Stratista. Vain yksi puoli kitaraharrastuneisuudessa on se soittaminen, toinen on sitten sitä, että fiilistellään niitä kitaroita. Tällainen virityspää herättää tunteita suuntaan ja toiseen, mutta omasta mielestäni se on ihan hemmetin hieno. Tärkein vaatimus oli, että kitarassa pitää olla kaksi humbuckeria ja Cherry Sunburst -viimeistely. www.riffi.fi 4/2022 27 Ossi Mariston ensimmäinen näkyvämpi pesti oli Janna Hurmerinnan bändissä. Laitoin sitten viestiä hyvälle ystävälleni Olli Siikaselle, ja kysyin, että onkohan tämä nyt varmasti aito Tyler. Pop-musiikin maailmalle tarjoaa vastapainoa paitsi oman musiikin tekeminen, myös vaikkapa Game Music Collective, pelimusiikkiorkesteri. Vanhemmiten kaikki tuollaiset tiukat periaatteet ovat muuttuneet ihan täysin. – Tämä on 2008 Nashvillessa valmistettu soitin, ihan alkuperäiskunnossa. Mietin, että kitaraan menisi juuri kaikki se liksa, mitä tästä keikasta saan. Siellä ollessani katselin netistä myytäviä kitaroita, ja huomasin LA Vintage Gearin sivustolla tämän Tylerin. Runko on kevennetty eli kammioitu. Tylerit olivat Los Angelesissa ’80-’90-luvuilla suosittuja sessiokitaroita, ja edelleenkin niitä valmistetaan. – Tyler on minun ykköskitarani tällä hetkellä, ja omaa musiikkiani soitan eniten juuri tällä. Ehkä en ole vielä siinä iässä, että pitäisi olla täysin originaali Stratocaster. James Tyler Studio Elite – Tylerin kitaraan olen tykästynyt viime aikoina, koska tällä pystyy soittamaan melkein mitä vaan. 26-29 EK 422 Maristo.indd 27 26-29 EK 422 Maristo.indd 27 15.8.2022 8.19 15.8.2022 8.19. Alkuperäiset mikit olivat Lace Sensorit, jotka oli myös ihan hyvät ja edelleenkin tallessa. Siihen aikaan itselläni oli hirveästi mielipiteitä, esimerkiksi se, että en ikinä osta stratoa, vaan että Les Paul on se juttu. Päädyin ostamaan tämän, kun olin vuodenvaihteessa ’18-’19 keikalla Malediiveilla aivan uskomattomalla lomasaarella, missä yksi yö maksoi yli kolme tonnia. Olen kyllä myös haaveillut oikein vanhasta Les Paulista, ihan vain siksi, että haluaisin sellaisen. Tapasimme Ossi Mariston hänen työhuoneellaan Vallilassa
Seitsenkielisen pystyy vielä hahmottamaan samalla meiningillä kuin kuusikielisen. Tässä on ns. Mikit ei ole samaa tasoa kuin kuin alkuperäisten Steinberger-kitaroiden EMG:t, mutta ihan hyvät silti. Ajattelin tulevaisuudessa hankkia vaikkapa Santa Cruzin ihan studiokäyttöä varten. Vähän hassun näköinen näin pieni kitara kyllä on tällaisen isomman kaverin soittamana. Silloin isäni, kitaristi myös, neuvoi, että kun tappeja vaihtaa, niin kannattaa laittaa tulitikun pätkä sinne ruuvireikään, jotta se saa vähän jengaa. Halusin Steinberger-tyyppisen soittimen, koska olen sessiokitaristien lisäksi kuunnellut paljon myös Allan Holdsworthia. Olen pitänyt tätä treenimielessä mukana keikkabussissa, sillä tämä on helppo ottaa messiin ja sitten voi treenailla kuulokevahvistimen kanssa. – Hintaluokassaan tämä on ihan hyvä soitin. Kun aloin ruuvaamaan, kuului ihan kunnon pamaus ja tuli savua ulos. No, laitoin kyllä, mutta juuri sen raapaisupään. Nykyään tälle löytyy käyttöä Game Music Collectivessa, ja aiemmin esimerkiksi Voicen Comeback Stage -ohjelman bändissä. Halusin päästä soittamaan Change of Seasons -kappaletta, johon tarvittiin seitsenkielinen kitara. – Olen vaihtanut tähän mikeiksi DiMarzion Air Nortonin ja Duncan Distortionin. romanttinen viritys eli normaalin kuusikielisen vire yläkielillä, kun taas neljällä alimmalla kielellä viritys menee C-duuriasteikon mukaisesti. Ostin tämän Kitarapajalta muistaakseni 2010, jonka jälkeen näiden hinnat onkin tulleet tosi paljon ylöspäin. Cathedral Guitar 10-kielinen kitara (Decacorde) – Tätä myi eräs Helsingin Konservatorion klassisen kitaran opiskelija. huom.) vaikuttaa tosi paljon soundiin. Todella kauniisti soiva instrumentti, jota en ole vielä ehtinyt täysin hyödyntämään, mutta tulevalle soololevylle olisi tarkoitus käyttää myös näitä alempia kieliä. 28 www.riffi.fi 4/2022 Squier 7-kielinen – Ostin tämän nuoruudessani F-Musiikista ihan vain sen takia, että olin kova Dream Theater -fani. Vaihdoin myös hihnatapit, kun olin lukioiässä. Paluumatkallakaan ei ollut ongelmaa, koska tällainen soitin mahtuu lentokoneessa käsimatkatavaroihin. Tähän mennessä olen kyllä soittanut kaikki akustiset äänitykset Martinilla, ja ihan hyvin homma on silläkin hoitunut. Maali halkesti tapin vierestä, ja vasta nyt pyysin kitarahuoltajaani Vesa Silanderia korjaaman sen. Spirit by Steinberger – Japanin muisto Tokion kitarakadulta – hinta oli 30 000 jeniä eli noin 300 euroa. Esimerkiksi plektravalinnat (tuo halvin ekvalisaattori, toim. Abreun uudella akustisella livellä soitin itse asiassa tällä kitaralla. Kampea on kyllä vähän hankala käyttää, sillä talla ei pidä oikein virettä sen kanssa. Martin-akustinen DCPA4 – Tämä akustinen on todella hyvä keikkajuhta, joka on kestänyt kaikenlaisia olosuhteita. Tämä on tosi hyvä nailonkielinen, sillä 10-kielisiä kitaroita ei tehdä halpisversioina. Itselläni ei ole minkäänlaista klassista taustaa, vaan tämä kitara on enemmänkin Pat Metheny -päissään ostettu. 26-29 EK 422 Maristo.indd 28 26-29 EK 422 Maristo.indd 28 15.8.2022 8.19 15.8.2022 8.19. Suomessa on yksi kitaristi, Mari Mäntylä, jolle on sävelletty teoksia 10-kieliselle kitaralle. Ajatus oli, että tällä saisi soitettua harpputyylistä säestystä
Paljon kyllä miksattiin yhdessä siinä mielessä, että olin itse siinä fiilistelemässä ja kertomassa joihinkin asioihin mielipiteeni. – Monilla se voi jäädä siihen, että haluaa ensimmäisen levyn olevan täydellinen, eikä sen vuoksi saa koskaan julkaistua sitä. Se on tuntumaltaan ja käytettävyydeltään aivan sairaan hyvä.” 26-29 EK 422 Maristo.indd 29 26-29 EK 422 Maristo.indd 29 15.8.2022 8.19 15.8.2022 8.19. Toisaalta yksi uusiseelantilainen musiikinopiskelija pyysi rhythm changes -kierrolla menevään kappaleeseen soolon. Levyn tarina lähti siitä, että halusin saada kitaristina selkeän profiilin, jotta en olisi vain taustatyöläinen. Olin tosi iloinen, sillä se oli haastavasta juttu, josta sai rahaa. – Tuli hyvä fiilis, että sain polkaistua käyntiin oman tekemisen. – Tykkään Nikon tavasta käsitellä sitä musaa. Abreun lisäksi Mariston kalenteriin mahtuu esimerkiksi kitararaitojen soittamista muiden levyille omalta työhuoneelta käsin. – En ole mikään maailman paras nuotinlukija, joten hienoa, että tuotakin puolta pääsee treenaamaan. – Ehkä vain kaikkein tuotetuimmilla fuusiolevyillä on saatettu näin tehdä. Sitä Maristo kehuu todella mieluisaksi kollektiiviksi, jossa saa soittaa erittäin haastavia kappaleita, ja pääsee myös lukemaan nuotteja. Seuraavalla levyllä kyllä soitetaan kaikki kerralla bändin kanssa. www.riffi.fi 4/2022 29 Artistihommiin Ossi Mariston taustalta löytyy monen muun nuoremman polven kitaristin tapaan muusikon opinnot. Broidi kyllä pääsi. Rummut puolestaan äänitti Niko Laasonen, jolle Maristo antoi myös miksausvastuun. Soololevyllä pääsee toteuttamaan omaa taiteellista kunnianhimoa, ja silloin osaa suhteuttaa myös oikein sen, että artistin taustalla palvellaan hänen visiotaan ja sitä bändiä. Tein puoli vuotta musiikkiteknologian opintoja, kunnes minua alkoi korpeamaan se, kun muut soitti, ja itse tein niitä näitä hommia. Live-soiton intensiteetti on aina parempi, Ossi Maristo kokee. Hänen biisinsä oli tempoltaan tosi nopea. Näinhän sooloprojekteissa saattaa käydä, mikäli horisontissa ei häämötä selkeää deadlinea julkaisijan taholta tai mikäli ulkopuolinen tuottaja ei ole potkimassa hommaa eteenpäin. Ajattelin asentaa tähän B-benderin, mutta en kuitenkaan raaskinut, kun tällä on ihan tunnearvoa. Itse näen asian siten, että levyni on juuri täydellinen omassa epätäydellisyydessään, ja siitä on sitten hyvä lähteä rakentamaan jatkoa. – Korona-aikana esimerkiksi eräs Marko Salonen tilasi grunge-levylleen minulta kitaroita. Ne alkoivat musiikkiteknologian parissa, mutta yhden vuoden jälkeen hän siirtyi kitaraopintojen pariin. – Aloitin Pop-Jazz Konservatoriossa teknologia-linjalla 12 vuotta sitten, sillä en päässyt ensimmäisenä vuonna muusikkolinjalle. Tämä oli sellainen alkurykäisy, jonka parissa opin paljon siitä mitä musan kanssa voi tehdä: miten monipuolisesti voi suhtautua säveltämiseen, miten monipuolisesti voi sovittaa. Epätäydellisyydessään täydellinen Tänä vuonna ilmestynyt soololevy Arc esittelee Mariston omia instrumentaalisävellyksia. Levyn teko toi irtiottoa taustamuusikon työstä, ja toimi samalla päänavauksena tulevia levyjä varten. Esimerkiksi vanhat Final Fantasyt ja Mega Manit käy ihan tiluttamisesta. Arc-levyllä soittavat Ossi Mariston lisäksi Kasperi Kallio (koskettimet), Tapio Backlund (basso) sekä Jonne Taavitsainen (rummut). Hän oli nähnyt YouTubessa klippejä soitostani ja diggasi meiningistäni. Ja olihan samanalainen kitara myös vanhalla sankarillani Joel Melasniemellä.” Perinteisissä vahvistimissa Maristo luottaa eniten Bogneriin ja Nayloriin, mutta poppihommissa hän menee käytännöllisyyden vuoksi Neural DSP:n Quad Cortexilla: ”Käytin ennen Line 6:n Helixiä, mutta vaihdoin Quad Cortexiin, mikä on ihan suomalainen tuote. Ensimmäistä levyään Ossi Maristo ei halunnut jäädä hieromaan loputtomuuksiin. Mutta pääsin verkostoitumiseen kiinni, mikä noissa kouluissa on mielestäni tärkeintä. Haastavuutta tarjoaa myös 20-jäseninen Game Music Collective. Meillä on YouTubessa kolme livevetoa levyn kappaleista, ja niissä on ihan eri meininki. Jazzfuusiolle hieman epätyypillisesti kaikki soittimet äänitettiin erikseen. Ne on poppihommiin ihan loistavaa vastapainoa, Maristo kiteyttää. Seuraavana vuonna pääsin sitten Metropolialle, ja niihin aikoihin alkoi sitten tulla ensimmäisiä artistihommia. Näihin sisältyy erikoisempiakin projekteja. Biisit tein aika nopeasti täällä työhuoneellani. u ”Fender Telecaster on isäni vanha kitara, jota käytin viimeksi Mira Luodin uudessa bändissä Krapin Pajalla sekä Hectorin joululevyllä, siinä vähän kantrimpiin hommiin. Muutenkin siinä saa haastaa itseään soitannollisesti toden teolla. Musiikillisesti Gilad Hekselmanin Ask For Chaos -levy toimi isona inspiraationa
Parin vuoden aikana materiaalia tallennettiin matkan varrella sekä rakkaan yhteistyökumppanin Jonathan Wilsonin omassa studiossa Kaliforniassa että maineikkaassa Flowers-studiossa Minneapolisissa. Jotenkin sitten sen keikan jälkeen takahuoneessa syntyi puhetta, että olisi hauska tehdä jotain kimpassa, Markus muistelee. – Me oltiin Tuomon kanssa lämppäämässä ihan vaan duona. – Siellä on monia biisejä, jotka on kirjoitettu jo 2017– 2018, mutta jotka voisivat ihan suoraan korreloida vaikka Ukrainan tilanteeseen. Ilta venähti ja aamuyön tunteina kolmikko suunnisti Sonic Pumpille jamittelemaan. 30-33 Tuomo ja Markus.indd 30 30-33 Tuomo ja Markus.indd 30 15.8.2022 15.58 15.8.2022 15.58. Urakan valmistuttua päätettiin sen rinnalle kuitenkin tehdä myös surround-versio Dolby Atmos -formaatissa. Ehdottomasti haluttiin hyödyntää meidän omaa bändiä, mutta ajateltiin, että olisi kiva kuitenkin tehdä sitä myös jossain muussakin ympäristössä ja jonkun muunkin kanssa. – Me ollaan nyt kaksi vuotta seisty tämän päällä, toteaa Nordenstreng sarkastisesti. Puheet konkretisoituivat 2018, kun Wilson saapui Helsinkiin Roger Watersin kiertueella 2018 ja piti keikkojen välipäivänä oman konsertin G Livelabissa. 30 www.riffi.fi 4/2022 N imikappale Game Changing sisältää ajatuksen, että elämä maapallolla sellaisena kuin sen opimme tuntemaan on muuttumassa. Yhteydenpito jatkui vuosien aikana, mutta ensiaskeleet varsinaisen yhteistyön suuntaan pedattiin vasta 2015, kun Wilson konsertoi Tavastialla bändeineen. Jos korona sotkikin julkaisuaikataulun, se ei onneksi ennättänyt pilata levyn äänityksiä, jotka nivoutuivat tiukasti yhtyeen Amerikan kiertueisiin. – Se oli just sitä aikaa, kun me sävellettiin noita biisejä levylle Tuomon kanssa ja meillä oli vielä vähän hakusessa, että miten tää levy kannattais äänittää, missä ja kenen kanssa. Alkujaan ajatus kumpusi ilmastonmuutoksesta, mutta sittemmin rinnalle on ilmaantunut uusia uhkia. Verkostoitumista Yhteys Wilsoniin syntyi viitisentoista vuotta sitten, kun Markus Nordenstreng asui Los Angelesissa omien sanojensa mukaan ”enemmän tai vähemmän päätoimisesti” useampia vuosia. Viimeiset osuudet saatiin soitettua juuri ennen pandemian alkua. Mä luulen, että me ei olla varmaan suinkaan ainoita, joille on käynyt näin. Ensimmäiset raidat äänitettiin Tuomo Prättälän työhuoneella jo 2017 ja julkaisunkin piti ajoittua keväälle 2020. Ehkä siinä on takana laajempia eksistentiaalisia kriisejä ihmiskuntaa ajatellen, ja niitä tunnelmia on silloin tekovaiheessa haisteltu, pohjustaa duon toinen puolikas, Markus Nordenstreng, orientoitumista uuteen levyyn. Yhä suuremmaksi kasvava tietoisuus lajikadosta tai ihmiskuntaa ravisuttanut korona eivät ainakaan olleet omiaan vähentämään pohdinnan ajankohtaisuutta, ja viimeistään Venäjän hyökkäys Ukrainaan kaikkine seuraamuksineen tekee levyn teemasta nyt kenties vieläkin polttavamman. Yhteinen musisointi studiossa sujui niin hyvin, että Wilson päätyi saman tien soittamaan rummut Game Changing -leTEKSTI: LAURI PALOPOSKI KUVAT: TERO AHONEN Tuomo & Markus: Game Changing – immersiivinen ääni syventää ilmaisua Lokakuussa julkaistava Game Changing -albumi tehtiin alunperin stereojulkaisuksi. Kuin tilattuna Wilson lähetti noihin aikoihin viestin kysyen, haluaisivatko Tuomo ja Markus tulla fiittaamaan G Livelabin keikalle, ja niin myös tapahtui. Wilson oli muuttanut kaupunkiin vain hieman aiemmin ja miehet tutustuivat toisiinsa yhteisten ystävien kautta. Pääsin muiden etuoikeutettujen joukossa kuuntelemaan sitä jo ennakkoon Sonic Pump -studiolla, jossa levy miksattiinkin, ja vakuutuin immersiivisen äänen mahdollisuuksista. Lisäksi materiaalia täydennettiin vielä kotimaassa tarpeen mukaan
Se tuntui aika hedelmälliseltä työskentelytavalta. Nyt me toimittiin kumminkin perinteisemmin, vaikka monesti siellä pohjalla saattoi olla joku Tuomon kanssa tehty demo tai jotain raitoja, jotka sitten inspiroi – ihan vaikka jotain Tuomon moogimaailmaa, joka heti vei johonkin tiettyyn fiilikseen, kun siihen soitettiin bändillä päälle. – Muutama kuukausi myöhemmin me sitten mentiin Losiin, kun meillä oli Tuomon kanssa sopivasti muutama jenkkikeikka. Me tullaan niin vahvasti sellaisesta ”laulu edellä” -maailmasta, vaikka meidän musiikissa onkin hirveästi kerroksellisuutta soitinraitojen kautta. www.riffi.fi 4/2022 31 vyn päätöskappaleeseen, joka itseasiassa oli ollut koko projektin alkupiste. Silloin kumppanukset äänittivät aluksi pianon, kitaran ja laulun klikin kanssa, ja vasta sen päälle toteutettiin muu sovitus. Työskentely tuolloin käynnistyi triona ja biisejä alettiin rakentaa ”koko lailla tuhkasta”. Pääosin pohjia tehtäessä käytettiin klikkiä, mutta Markus muistelee, että osa materiaalista taltioitiin kuitenkin ”villisti”, eli vapaassa tempossa. – Jonathan soitti rummut, ja sitten se soitti kyllä vielä bassotkin… Hänhän on mahtava rumpali, mitä ihmiset ei aina hiffaa. – Jossain tapauksissa rummut jopa viimeisenä eli tavallaan tehtiin ihan väärinpäin asioita. Silloinkin pitkälti live-meiningillä Tuomon huolehtiessa koskettimista sekä rumpukoneista ja Markuksen keskittyessä kitaraan. Eräs työtavan ominaispiirre on, että laulun äänitys alkuvaiheessa ohjaa sovituksen muotoutumista laulua vahvemmin tukevaan suuntaan, vaikka alkuperäinen raita laulettaisiinkin myöhemmässä vaiheessa vielä uudelleen. Työskentelytapa muistutti pohjimmiltaan Tuomon & Markuksen ensimmäisen levyn tekoa. – Tää on ihan olennainen pointsi. Tärkein ensin Game Changing -levyn materiaalista valtaosa on soitettu bändinä ja liveottoina, vaikka aivan ensimmäisellä vierailulla Wilsonin studiossa Tuomo ja Markus kävivätkin kahdestaan. – Esimerkiksi Tuomon biisi Season, joka on hyvin… liplatteleva… Siinä ei ole rumpukomppiakaan, eikä mitään… 30-33 Tuomo ja Markus.indd 31 30-33 Tuomo ja Markus.indd 31 15.8.2022 15.58 15.8.2022 15.58. Itse asiassa Jonathan on aloittanut rumpalina ja opiskellutkin sitä, Markus kertoo. Siitä se luontevasti kytkeytyi, Nordenstreng muistelee. Eikä studion isäntäkään istunut toimettomana. – Jopa joitain lauluja äänitettiin silloin samalla. Mikä mainiointa, session päätteeksi Wilson kutsui parivaljakon jatkamaan yhteistyötä omaan studioonsa. Mutta silti pyritään siihen, että se kingi siinä olisi aina laulu ja se tarina
Game Changing -albumin äänimaisema onkin niin ehyt ja tarkoituksenmukainen, että on vaikea uskoa, että koko tuotanto on tehty alunperin stereo-formaattiin loppumiksausta myöten. Fokus on kyllä koko ajan edessä, mutta ärsykkeitä tulee joka suunnasta. 32 www.riffi.fi 4/2022 Kyllähän klikki tällaisessa työskentelytavassa on kuitenkin lopulta se kaikkein järkevin. Lisäksi oli jotain jenkkifestareita pedattuna, ja sitten se kaikki suli. Eikä siitä miten se voi myös ruokkia luovuutta ja tukea tätä omaa musaa. Ei mulla sitä ennen ollut aavistustakaan siitä mikä Dolby Atmos oikein on, tai mitä immersiivinen tekniikka on. Ne miksattiin puolen tuuman nauhalle ja tuotiin sieltä takaisin digifileiksi stereomasterointia varten, kuvailee Markus lopputuotannon ensimmäistä vaihetta. Se koko groove pohjautuu rumpukoneen yhteen biittiin – ja sehän ei ole missään nimessä gridissä! Vanhat rumpukoneet, vaikka niitä käyttää klikkinä, niin se ”klik-klik” ei ole gridissä samalla tavalla kuin Toolsissa, vaan niissäkin on tavallaan sellaista pientä luontaista eloa koko ajan. – Koko levy on äänitetty normaalisti monoja stereoraitoina. Ensin asiat siirtyivät puolella vuodella, sitten vuodella ja nyt näyttää siltä, että mahdollisesti ensi vuonna nuo sitten toteutuisivat, Markus toteaa hitunen varauksellisuutta äänessään. Immersiivisen äänen ylivoimaa Uuden levyn ennakkokuuntelu Sonic Pump -studiolla oli vaikuttava kokemus. Intensiivinen äänimaisema ympäröi kuulijaa ja kokemus on äärimmäisen elokuvallinen. – Jonathan otti yhteyttä ja kysyi haluttaisiinko me lähteä taustabändiksi. Immersiivisyys on tässä tapauksessa rakennettu taidokkaasti hyvin perinteisistä aineksista. – Immersiivinen aspekti loksahti tosiaan vasta aivan lopussa. Yhteistyö sessioissa sujui niin saumattomasti, että jatkoakin oli jo sovittuna. Kuulija on sananmukaisesti musiikin keskellä, eivätkä äänet saavu yhtenä rintamana tavallisen stereokuuntelun tapaan. Vaikka kaikki samat asiat löytyvät myös stereoversiosta, Atmos-miksauksessa tapahtumien väliset jännitteet piirtyvät vahvempina. – Sen jälkeen tehtiin sillä samalla setupilla immersiivinen versio niin, että voitiin edelleen hyödyntää esimerkiksi platekaikuja ja muita analogivermeitä – mutta tuoden siihen kuitenkin Atmos-plugareita, joilla sai laajennettua asioita luonnollisesti. Vaikutelma on myös hyvin teatterinomainen – tehosteet, yksittäiset välihuomautukset, stemmat ja muut eri puolille sijoitetut äänet käyvät vuoropuhelua keskenään kuuntelijan ympärillä. On kuin seuraisi taiten ja tarkasti laadittua käsikirjoitusta. Äänen erilaiset saapumissuunnat tuntuvat myös korostavan eri elementtien rytmitystä. Jos vaikka äänittää akustisen kitaran tai pianon ja laulun alkuun ja alkaa sitten jälkikäteen tuoda sinne rytmi-instrumentteja… Ei se ilman klikkiäkään tietysti mitenkään mahdotonta ole, mutta aika paljon haastavampaa kuitenkin, Markus pohtii. Miksaaminen kolmiulotteiseen järjestelmään osoittautui varsin mutkattomaksi. Toi levy ei ollut nimittäin mitenkään helppo miksattava stereomuotoon, kun siellä on jo ekassa biisissä niin sairaasti tavaraa, siis meidän mittapuulla… VHB:n näkökulmasta varTuomo & Markus bändeineen Solid Sound -festivaaleilla (Massachusett, USA). No ilman muuta! Suunnitelmat lyötiin lukkoon ja tulevaisuus näytti loistavalta. Se on ehdottomasti pandemia-ajan idea, johon innostuttiin, Markus kertoo, ja jatkaa: – Martikaisen Juho Geneleciltä oli tässä merkittävässä roolissa. Me nähdään suhteellisen säännöllisesti ja jutellaan erilaisista konsepteista. – Esimerkiksi We’re Not Buying It -biisissä käytettiin sellaista 60/70-luvun vaihteen Maestro Rhythm King Mk II -rumpukonetta, joka on itse asiassa tismalleen se sama, jota Sly Stone käytti Sly & Family Stonella. Referenssinä oli koko ajan stereomikaus ja haluttiin, että perusbalanssit ois suurinpiirtein samat. – Oli tietyllä tavalla yllättävää miten helposti se sujui. Musiikki vie mennessään toiseen maailmaan, jonka tenho saa hetkeksi unohtamaan arkisen realitodellisuuden. Wilson oli julkaisemassa oman Dixie Blur -levynsä juuri ennen korona-kriisin puhkeamista ja oli sen tiimoilta tulossa Eurooppaan kiertueelle. – Meillä oli sovittuna yhteinen Euroopan rundi, jossa me oltais oltu sekä lämppäri että Wilsonin taustabändi. Sellaisesta tämäkin oikeastaan lähti. 30-33 Tuomo ja Markus.indd 32 30-33 Tuomo ja Markus.indd 32 15.8.2022 15.58 15.8.2022 15.58. Sitten vaan viritettiin ne instrumentit eri puolille 360-hengessä. Joissain biiseissä klikkinä palveli vanha analoginen rumpukone
Game Changing -levyn miksausvaihe oli vähän kuin meidän tutustuminen tähän asiaan, ja tosissaan uppouduttiin siihen vasta tuolla instrulevyllä. Jälkikäteen katsellen eteneminen askel kerrallaan vaikuttaa kaikin puolin järkevältä. Tietysti siihen liittyy sekin, että ne eivät itse ilmeisesti osallistuneet stereomiksauksiin. Muutenhan siinä saattaa syntyä stereoon verrattuna vielä aika paljon enemmän ongelmia. – Voi olla, että jos me oltaisiin tehty tota laulettua levyä alusta alkaen Atmos mielessä, niin varmaan se tekeminen olisi ollut ainakin hitaampaa. www.riffi.fi 4/2022 33 maan tosi vähän kamaa, koska heillä saattaa olla sata raitaa erilaista asiaa, mutta meillä tällainen tilanne, jossa on 30 – 40 raitaa tavaraa, aiheuttaa jo päänvaivaa. Toisaalta kanavien ja niiden tulostimina toimivien äänilähteiden lukumäärä ei aina takaa esimerkiksi syvyysvaikutelman voimallisuutta. – Luulen kuitenkin, että tulevaisuudessa kyllä kiinnostaa tehdä kaikesta myös Atmos-versiot ja mieluusti niin, että jo äänitysvaiheessa voisi jotenkin miettiä niitä asioita. Ajateltiin, että jos ne kerran on mahdollista äänittää oikeasti 7.1-mikityksellä, niin meidän kannattaa joka tapauksessa ottaa ne siinä formaatissa, koska siitä voi olla apua miksauksessa muutenkin. Jos taiteellisen vision toteuttaminen kävikin sutjakasti, saattoi välttämätön oheistoiminta olla hyvinkin työlästä. – Kun se perustuu vahvasti kerrontaan ja laulu on tosi merkittävässä roolissa niinkuin meillä, niin silloin laulu, harmonia ja tarina on se kaikki kaikessa ja muun pitää tukea sitä. – Meillä on myös selkeästi sellainen pandemia-ajan proggis, instrulevy, jossa oli jo äänitysvaiheessa surround-kuuntelu studiossa ja siinä me laitettiin luovuus tosissaan kukkimaan suhteessa Atmos-formaattiin. Yksi asia, joka opittiin oli, miten olennaista Atmos-miksauksessa on sen kuuntelun kalibrointi. – Mulla on jonkin verran vanhoja mikrofoneja, ja esimerkiksi akustinen kitara äänitettiin aika monessa biisissä stereoksi niin, että keskellä oli RCA:n nauhamikrofoni monona ja sivuilla Neumannit stereona. Mutta sen lisäksi tietty fokus olisi saattanut helposti kadota. u 30-33 Tuomo ja Markus.indd 33 30-33 Tuomo ja Markus.indd 33 15.8.2022 15.58 15.8.2022 15.58. Siihen aikaan stereo oli varmaan vähän samassa asemassa kuin Atmos nyt… Rumpujen ohella myös päälaululle annettiin eräänlainen kuulokuvaa vakauttava rooli. Nyt musiikki syntyi alunperin vielä perinteisen kuunteluasetelman kontekstiin, mutta myönteiset kokemukset innostivat jatkamaan säveltämistä jo suoraan immersiivisen audion mahdollisuuksia hyödyntäen. Se pysyy sijoillaan keskimmäisessä etukaiuttimessa ja ankkuroi havaintokentän paikoilleen. – Tietyllä tavalla kolmiulotteisuus toteutuu monossa jopa paremmin kuin stereossa. Stereos sa joutuu pakkaamaan tietenkin hirveän paljon enemmän ääntä kahteen äänilähteeseen, versus jos sen voi jakaa useammalle kanavalle. Mulla on sellainen fiilis, että kolmiulotteisuus toimii äänitysvaiheessa varsinkin instrumentaalimusaan, jossa on luonnollista tehdä erilaisia ratkaisuja. Kaikkien instrumenttien kohdalla vastaavasta monikanavaisuudesta ei silti olisi ollut samanlaista etua. Rumpusoundeissa meidän referenssit on lähtökohtaisesti 70-luvulla ja silloin on ihan luonnollista, että ne on edessä, about siinä missä ne on stereoversiossakin. Se mono on jotenkin paljon syvempi kokemus. Lauletun musiikin kanssa tilanne voi olla toisin. Varsinkin, kun ekaa kertaa työskentelee tommoisessa formaatissa. Kokemuksen karttuessa tämäkin asia saattaa joutua uuteen tarkasteluun. Vaikka Sonic Pumpin tarkkaamon Genelec-kuuntelu onkin rakennettu valmiiksi kehikoksi Atmos-miksausta varten, joutui levyn miksannut Tommi Vainikainen tekemään poikkeuksellisen paljon valmisteluita sessioita varten. – Mutta kokonaisuuden luominen – sen kaiken muun levittäminen eripuolille, sekä ympärille että ylös – oli jollain tavalla paljon helpompaa kuin stereon tekeminen. Muissa soittimissa vapauksia oli enemmän ja immersiivisyyttä ruokkivia elementtejä löytyi sieltäkin, mihin niitä ei oltu tietoisesti äänitysvaiheessa ajateltu. – Me ei esimerkiksi missään nimessä haluttu isoja rumpuja, koska se ei millään tavalla tue meidän musaa. Raitamäärää kasvatti osaltaan jousisto, jonka äänitys juuri ennen pandemian alkua tekee poikkeuksen peruskaavasta. Jonkin verran niihin pystyy kyllä vaikuttamaan vielä masteroinnissa, mutta pääosin se täytyy miksaustilanteessa varmistaa, että kaikki on ok. Mono on formaattina jotenkin syvempi kuin stereo, minkä huomaa jos vertaa vaikka The Beatlesin Rubber Soulin tai Revolverin monoja stereoversioita. Tuossa olisi saattanut hyvin helposti käydä just toisinpäin. – Tommilla meni aika paljon aikaa setupin rakentamiseen ja kaikkiin reitityksiin. – Jouset on ainoa asia, mikä äänitettiin jo lähdössä surround-asiaa ajatellen. Ensimmäinen, ei viimeinen Game Changing on silläkin tavalla osuva nimitys levylle, että sen tekemisen myötä Tuomo & Markus ottivat haltuunsa uuden ilmaisukeinon, jonka mahdollisuuksien hyödyntäminen ei jää yhteen levyyn. Oli ehkä onni onnettomuudessa, että mentiin näin päin. Sen on oltava just eikä melkein! Ja kun työskentelee kaupallisessa studiossa, jossa on monta muutakin käyttäjää, niin huomattiin, että joka session aluksi täytyy tarkistaa, että kaikki on kunnossa ja samalla lailla kuin viimeksi. Nyt kun formaatin kanssa on jo työskennellyt, osaa ehkä välttää ainakin vähän niitä sudenkuoppia, joita siinä saattaa syntyä. Ja kun tekee ensimmäistä kertaa, niin kaikenlaisia asioita tulee vastaan. Jotenkin se toimi erittäin hyvin, kun RCA panoroitiin eteen ja Neumanneilla levitettiin se sitten tilaan
Monille bändeille harmonisoitujen kitaroiden soinnista on muodostunut tunnistettava tavaramerkki. Kuinka älykäs. Intelligent Harmony Machine MULLISTAVAT UUTUUSVAHVISTIMET! F-Musiikki Oy | www.f-musiikki.fi | . Tervetuloa testaamaan! 34-35 EHX.indd 34 34-35 EHX.indd 34 15.8.2022 8.23 15.8.2022 8.23. Ja kitaran harmonisointi viittaa melodian tai riffin tai soolon seuraamiseen toisella äänellä. . Älylaitteeksi IHM osoittautuu siinä, että siltä sujuvat toiminnot kaikissa duurija mollisävellajeissa ja joissakin asetuksissa se on jopa kolmiääninen. Pedaalin virtaliittimessä ei ole tukirengasta eikä upotusta. Tutkittavana on Electro-Harmonixin Intelligent Harmony Machine (IHM), pieneen ja tukevan tuntuiseen koteloon rakennettu pedaali, josta irtoaa laaja valikoima harmonisoivia intervalleja. Musiikillisen harmonisoinnin teoreettiset perusteet tunnetaan satojen vuosien ajalta ja intervallien keskinäiset suhteet ovat puhdasta matematiikkaa, joten näissä asioissa ei ole tarvinnut keksiä uutta. Vaikka sävellajin ja harmonisointitavan valitsimissa onkin pykälät eivätkä ne jää väliasentoon, niitä on kuitenkin katsottava läheltä, jotta varmasti näkee merkkiviivan asennon ulkokehän kirjaimiin ja numeroihin nähden. Pieni koko aiheuttaa sen, että säätimetkin ovat minikokoisia. Musiikillisesti miellyttävimpiä – ja yleisimmin käytettyjä – ovat terssija sekstiharmoniat ja valikoimasta löytyvät näiden lisäksi yläkvartti, -kvintti ja -septimi. Sävellajin valitsimessa on seitsemän eri asentoa, ja kun sen vieressä on puoli sävelaskelta korottava minikytkin ja tämän vieressä vielä duuri/molli-minikytkin, toiminnot saadaan käyttöön kaikissa 12 perusduurissa ja -mollissa. . Lisäksi niissä on nykyaikaisten vahvistimien monipuoliset ominaisuudet ja kuusi Line6 HX®teknologiaan perustuvaa vahvistinmallia. @fmusiikki Catalyst™-kombovahvistimet toimivat kuten perinteiset kitaravahvistimet. Modernin elektroniikan laskentateho ratkaisee harmonisoinnin muillakin intervalleilla. Jos toista kitaraa ei tuplaamiskaveriksi ole tai yhteispeli ei treenaamisesta huolimatta ota sujuakseen, apuja löytyy efektipedaalistakin. Pedaalin ilmoitetaan toimivan yhdeksän voltin paristollakin, mutta sen mukana tulee joka tapauksessa EHX:n oma virtalähde. Kaikkia mahdollisia intervalleja oktaavin sisältä IHM ei tarjoa. Ja näille kolmelle viimeiselle saa käyttöön kaksi valinnaista kolmen lisäpakettia sopivalla kytkimien yhteiskäytöllä. 34 www.riffi.fi 4/2022 M usiikissa harmonia tarkoittaa samanaikaisesti soivia erikorkuisia ääniä. lelle – sekä kolme tilaa, joissa alkuperäisen kaveriksi lisätään samanaikaisesti kaksi ääntä. Jälkimmäisestä lisää vielä myöhemmin, kuten myös ylänurkan Poly Override -painikkeesta. Kolmiääniset rakennetaan yhdistelmistä perusäänen päälle terssi + kvintti, terssi + septimi tai kvintti + oktaavi sekä näiden käännöksistä. Se on tavoittelemisen arvoinen olotila, jossa kaikki on keskenään sopusoinnussa. Harmonisointitavan valitsin puolestaan on 11-asentoinen, ja alkajaisiksi se tarjoaa kahdeksan tuplausmahdollisuutta – näistä kolme perustaajuuden alapuolelle ja viisi yläpuoTEKSTI: TIMO KOSKINEN Electro-Harmonix – harmonisoiva soittokaveri Harmonia. Kahdella pienellä säätimellä valitaan kokonaislähdön taso sekä käsitellyn ja käsittelemättömän signaalin miksaus. Jakkiliitynnät sen sijaan ovat hyvin tuetut. Eikä sellainen järkevää olisikaan. Oktaavilla ylös tai alas tuplaaminen on ollut helppoa toteuttaa elektronisesti ja sellaisia laitteita on tarjolla ollut jo kymmenien vuosien ajan
Nämä kaksi jaetaan omiin signaaliteihin ja muokataan maun mukaan. Kuten aikaisemmin todettiin. Mutta sillä kuitenkin on polyfoninen käyttötila. Koko biisiä ei luultavasti harmonisoidulla kitaralla vedetä läpi. . Se kytketään ylänurkan painikkeella Poly Override. Jos sävellajissa pysytellään, harmonisointi onnistuu asiallisesti ja kromaattiset äänetkin käsitellään. Puhdas soittotekniikka on paikallaan, sillä pedaalin saa häiriintymään soittamalla soinnun tai kaksikin ääntä yhtä aikaa. Jos kuitenkin kiinnostaa saada hiukan eroa ajoitukseen ja soundeihin, laitetaan miksaus täysille, Outputista käsitelty signaali ulos ja Dry Outrinnakkaislähdöstä käsittelemätön. Poljettavalla kytkimellä on kaksi tilaa: perinteinen on/ off tai jos tarvitaan vaikkapa pikaisia harmonisoituja fillejä, sille voi valita momentary-tilan, jolloin efekti on käytössä niin kauan kuin jalka kytkintä painaa. Harmonisoitu signaali miksataan alkuperäiseen halutussa suhteessa ja yhdistelmä lähtee Output-lähdöstä signaalien ollessa samassa ajassa ja samalla soundilla. Alaspäinkin pääsee: kvartti alas tuo kitaran jo baritonin äänimaailmaan. Ja puolen sävelaskeleen pudottaminen kiinnostaa monia, kun halutaan pärjätä vakiovireisellä kitaralla Eb-vireessä. IHM ei tykkää harmonisoida sointua tai kahta samanaikaista ääntä. Jos taas säätimillä asetettu sävellaji on eri kuin soitettu, tulokset saattavat olla erikoisia. Hyvin tehtynä harmonisoidut kitaralinjat kuulostavat uljaalta. Alaoktaavi löytyy, joskin tulos kuulostaa matalalta soivalta kitaralta, ei sähköbassolta. Samoin venytykset, vibrato ja demppaus ainakin kohtuullisessa määrin. Tässä tilassa pedaali toimii elektronisena kapona ja se siirtää kaikkia ääniä määritellyn intervallin verran. . Lisäksi niissä on nykyaikaisten vahvistimien monipuoliset ominaisuudet ja kuusi Line6 HX®teknologiaan perustuvaa vahvistinmallia. u MULLISTAVAT UUTUUSVAHVISTIMET! F-Musiikki Oy | www.f-musiikki.fi | . IHM:n kanssa niitä pääsee vaivattomasti toteuttamaan ja kokeilemaan erilaisten intervallien toimivuutta. Tervetuloa testaamaan! 34-35 EHX.indd 35 34-35 EHX.indd 35 15.8.2022 8.23 15.8.2022 8.23. Tällaisia tilanteita käsittelemään sitä ei olekaan suunniteltu. Electro-Harmonix Intelligent Harmony Machine Harmonisoiva kitarapedaali ja elektroninen kapo • kahdeksan harmonisointia yhdellä lisä-äänellä ja 3 × 3 kahdella lisä-äänellä • harmonisoinnit kaikissa 12 duurissa ja mollissa • 11 kapotoimintoa • lähdöt käsitellylle ja käsittelemättömälle signaalille miksattuna sekä pelkälle käsittelemättömälle • mukana oma virtalähde • hinta noin 230 € Lisätiedot: Electro-Harmonix • EM Nordic • Musacorner • Uraltone Modaalisten harmonioiden luominen voi vaatia asetusten etsimistä ja harmonisen mollin moodeja tämä pedaali ei tunne. Pedaali seuraa yksiäänistä soittoa hyvin, eikä havaittavaa latenssia ole. @fmusiikki Catalyst™-kombovahvistimet toimivat kuten perinteiset kitaravahvistimet
Output-säädön ansiosta hedelmällistä vuorovaikutusta Boostin ja mallinnoksen välille voi hakea vapaasti, ja kun kultainen leikkaus löytyy, äänenvoimakkuuden saa skaalattua vielä erikseen. Ensin mainittu antaa lisätehoa ennen virtuaalivahvistinta, jälkimmäisellä asetetaan lopullinen voimakkuus vahvistimen jälkeen. Virtuaalisesti, mutta kouriintuntuvan todenmukaisesti. Kaikki dynaamisina ja helposti lähestyttävinä versioina, joihin kaiutinmallinnoksen valinnalla saa huimia variaatioita. Pientä ekstraa Dream ‘65:ssä voi kansilevyn kytkimellä valita vahvistimen sellaisena kuin se tehtaan jäljiltä on aikanaan ollut, tai vaihtoehtoisesti mallinnoksen joko Stevie Ray Vaughanin tai Steve Lukatherin suosimien kytkentämodausten mukaan. Pedaalista toiseen toistuvat elementit ovat portaattomasti säädettävä Boost-toiminto sekä Output-säädin. Ei tosin suoraan tehdasasetuksilla vaan tietokonetta tai mobiilaitetta apuna käyttäen. Yhdistelmät on mietitty fiksusti ja siten, että Boost tukee tyylikkäästi juuri kutakin kanavaa jonkin tietyn soundityypin metsästyksessä. määrittää jalkakytkimille erinäisiä tehtäviä. Applikaatio on sama UAFX Control, jolla myös UA:n efektipedaaleita komennetaan, ja laitteen rekisteröinnin jälkeen sillä voi mm. Ja jokaiselle kuusi erilaista kaiutinkaappia. Hienosäätöä sävyyn löytyy Rubyn erillisistä bassoja treb36-37 Universal Audio.indd 36 36-37 Universal Audio.indd 36 15.8.2022 8.24 15.8.2022 8.24. Ne antavat yllättävän laajat puitteet soundikirjolle, mutta kyllähän ne lisäkaapitkin tervetulleita ovat. Käytännössä Boost vastaa hyvin pitkälle reaalimaailman tilannetta, jossa vahvistimen eteen kytketään erillinen pedaali puskemaan vahvistimen etupää yliohjauksen puolelle sekä antamaan komppisoittoon sopivalle soundille sen verran lisänostetta, että sooloilukin sujuu. Alkuperäisilläkin kyllä pärjää jo todella pitkälle, sillä jokaiseen pedaaliin on valittu selkeästi erityyppisiä ja oivallisesti toisiaan täydentäviä mallinnoksia. Kaiutinmallinnuksen voi myös napsauttaa valintakytkimellä pois käytöstä silloin, kun soitetaan tavallisen kitaravahvistimen kautta. TEKSTI: LAURI PALOPOSKI Ruby ‘63 Woodrow ‘55 Ruby ‘63 Woodrow ‘55 – Universal Audio hellii kitaristeja Kolme pedaalia, kolme vahvistinta. Kytkimen naksahtaessa ei kuitenkaan vaihdu ainoastaan vahvistimen kanava, vaan samalla myös sen eteen sijoitettu Boost-toiminnon sisältämä virtuaalinen lisälaite. Toisin sanoen tarvitaan jalkakytkintä ja sellainenhan löytyy. Rekisteröitynyt käyttäjä saa myös USB:n kautta ladata pedaalissa jo valmiiksi olevien kolmen kaiutinmallinnoksen jatkeeksi vielä kolme lisäkaappia. Äänityshommissa kansilevyn Boost-säädin toimii kätevänä annostelijana, mutta keikalla lisävaihde pitää saada nopeasti ja täsmällisesti käyttöön ja jälleen pois. Käytännössä vaihtoehtoina ovat autenttinen, hieman jopa askeettinen juureva, rehevämmin tai jopa roisimmin soiva juureva (tremololla tai ilman), sekä 80-luvun muskelipitoinen LA-soundi. Kruunuksi hienolle perussoundille UA on laittanut Dream-pedaaliin erittäin maukkaan jousikaiun mallinnoksen, jolla soittoon saa hivenen ilmaa tai totaalisen pesun ja kaikkea siltä väliltä. 36 www.riffi.fi 4/2022 U A:n linja on pedaaleiden suhteen selkeä – jokainen malli pyrkii toisintamaan vain yhden ja tietyn esikuvavahvistimen soundia, muutamalla erityisominaisuudella täydennettynä. UA:n toteuttama erillinen lähtövoimakkuuden säätö ei kuulu alkuperäislaitteiden ominaisuuksiin, mutta tukee toimintaa niin hienosti, että ratkaisu on tervetullut. Kolmikon esikuvathan ovat sellaiselta ajalta, jolloin master volume oli tuntematon käsite ja vahvistimet liukuivat puhtaista soundeista särön puolelle voluumia nostamalla. Eikä vähiten siksi, että Boost-toiminnon antimet muuttavat olemustaan ja makuaan myös sen mukaan, miten kovalle mallinnettu vahvistin on käännetty. Ruby ‘63:n tapauksessa vastaavalla vipusella valitaan käyttöön jokin esikuvavahvistimen eri versioista juonnettu kanavatyyppi
Se ei vaikuta ihan samalla tavalla yleispätevältä ja genrerajat notkeasti ylittävältä kuin perheen kaksi muuta mallia. www.riffi.fi 4/2022 37 Universal Audio Mallinnettuja kitaravahvistimia Dream ‘65 • peruskanava + kaksi variaatiota • bassja treble-säätimet • boost-lisävahvistus • kaiku • tremolo (SRV-modauksessa) • hinta 399 € Ruby ‘63 • kolme eri vahvistinkanavaa • bassja treble-säätimet • pääteasteen Cut-säätö (alipäästösuodin) • boost-lisävahvistus • huonekaiku • tremolo (vibrato-kanavalla) • hinta 399 € Woodrow ‘55 • kaksi samanaikaista kanavaa: instrumentti ja mikrofoni • tone-säätimet • boost-lisävahvistus (kolme erilaista) • huonekaiku • hinta 399 € Kaikki mallit: • käyttö monona tai stereona • virtalähde ei kuulu hintaan (vaatimus 9 V / 400 mA) Lisätiedot: Msonic • Puh. Tämänkin pedaalin kohdalla kaiutinkaapin valinnalla on oleellinen merkitys lopputulokseen. Pedaalilaudassa tällainen ei vie juurikaan tilaa ja signaali on suoraan valmista tallentimelle tai PA-järjestelmään. Mukavuutta taiteesta tinkimättä. Toiminta monona tai stereona, applikaation tuki toimintojen muokkaukseen, ja ennen kaikkea erittäin hyvä soundi oivalliseen soittotuntumaan yhdistyneenä tekevät kolmikosta kovan palan kilpailijoille. Näinhän tässä piti käymän Ei sitä ääneen lausuttu, mutta olivathan merkit ilmassa: reilu vuosi takaperin esitellyn efektikolmikon jälkeen varmasti pakattaisiin jossain vaiheessa vahvistimia pedaaleiksi. Molemmat ovat päällä kaiken aikaa ja voimakkuussuhteita muuttelemalla esiin saa mellevää tai kantikkaampaa sointia, hieman rosahtavalla reunasäröllä tai tiheämmällä turinalla. Woodrown toinen erikoisuus kahden samanaikaisen kanavan ohella on Room-säätö, jolla voi miksata kuivan soinnin seuraksi virtuaalista, melko pienen huoneen soundia. Woodrow taas perustuu 50-luvun tweed-komboon, jossa voi miksata instrumenttija mikrofonikanavia toisiinsa. Pedaalin muistiin saa tallennettua vain yhden soundin kerrallaan. Nälkä kasvaa syödessä ja aina voisi toivoa yhtä jos toista lisää, mutta suhteellisen kompaktiin kokoon on pakattu silti todella paljon ja järkevästi rajaten. No, ei ennemmin eikä myöhemmin vaan nyt. Siinä missä Dream ‘65 ja Ruby ‘63 tuntuivat heti luontevilta ja helposti lähestyttäviltä käyttövahvistimilta, kului Woodrown parissa tovi, jos toinenkin totutellessa ja tutkiessa. Rinnalla voi kuitenkin käyttää vaihtoehtoista soundia, joka noudattaa namikoiden kulloistakin asetusta, joten sukkulointi kahden perussoundin välillä onnistuu keikallakin. Tone-säätimellä liian kirkas tai terävä taittuu tehokkaasti mataksi ja pehmeäksi. Pieni ripaus sitä tuo sointiin nättiä lisäväriä, avokätisempi säätö tuottaa rujoa ja kolhoa. Soundi on puhtaimmillaan puisevan pelkistetty, purevan ryhdikäs ja iskevä. Dream ‘65, Ruby ‘63 ja Woodrow ‘55 ovat kaikki tinkimättömän hyvin toteutettuja laitteita. Kaikki tarvittavat rakennuspalikat Universal Audiolla oli jo entuudestaan, niin plugi-muotoisina applikaatioina kuin OX-etuvahvistin-interfacen ominaisuuksina. Mutta omalla sarallaan se taitaakin olla melkoinen ässä, ehkä lyömätön. Kyse oli lähinnä siitä, kuinka ja koska tuo tapahtuu. 010 439 8800 • www.msonic.fi le-säätimistä sekä pääteasteen sointia tummentavasta Cutsuotimesta. Rumakin on ilmaisuvoimaista ja melko youngilaisiin tunnelmiin pääsee avaamalla instrumenttikanavan säröytymisen puolelle, lisäämällä reippaasti boostia sekä mikkikanavaa, ja valamalla päälle ylenpalttisesti huonesointia. u 36-37 Universal Audio.indd 37 36-37 Universal Audio.indd 37 15.8.2022 8.24 15.8.2022 8.24
Waza-Air on varustettu liudalla Bossin suositun Katanasarjan vahvistinmallinnuksia ja efektejä. Se ei nimittäin välttämättä sovi suoraan sellaisenaan kaikkiin syvennettyihin jakkialustoihin. TEKSTI: ANSSI ERIKSSON Boss Waza-Air – treeni on pääasia Boss pyrkii mullistamaan kotitreenauksen Waza-Air-kuulokkeillaan. Lähettimen lataustarpeen mukaisen valon (vihreä, oranssi ja punainen) sytyttyä treenaus ei ole enää millään muotoa tilaan sidottua, ja soittaja voi samoilla ympäriinsä ilman pelkoa johtojen nykäisyistä, irtoamisesta tai niihin sotkeutumisesta. Päälle vielä Bluetoothstriimausmahdollisuus, niin kotisoittajalle täydellinen paketti alkaa olemaan ainakin paperilla kasassa. Tavanomaisimpiin jakkeihin laite toki kiinnittyy ilman ongelmia. Kromaattinen viritin löytyy samasta osoitteesta, mutta tarvittaessa virityksen referenssiäänet ovat kuunneltavissa suoraan kuulokkeistakin. 38 www.riffi.fi 4/2022 K itaravahvistimet ovat viime vuosina muuttuneet jatkuvasti kompaktimmiksi, mutta Boss on tuonut markkinoille ensimmäisen digitaalisen vahvistinmallinnusja multiefektipaketin, joka on soviteltavissa suoraan soittajan päähän. Itse Waza-Air on kaksiosainen kokonaisuus, joka koostuu kuulokkeista ja kitaran lähtöjakkiin kiinnitettävästä, johdottomasta matalan latenssin WL-T-lähettimestä. 38-39 Boss.indd 38 38-39 Boss.indd 38 15.8.2022 8.26 15.8.2022 8.26. Boss valmistaa Waza-Airista erikseen bassolle optimoitua versiota, kokeilussa kävi nyt kuitenkin nimenomaan kitaristeille suunniteltu malli. Säätövaraa myös riittää suuremmillekin päähinekoille. Samaiset painikkeet toimivat myös toiston kontrolleina audiokäytössä. Äänettömän harjoittelun vallankumous, valmistaja mainostaa – eikä suotta. Kuulokkeet on varustettu suurikokoisilla, mittatilaustyönä tehdyillä 50 mm kaiuttimilla. Soittajalla on myös mahdollisuus muokata parametrejä ilmaisella Boss Tone Studio -sovelluksella. Kuulokkeista löytyy käynnistysja Bluetooth-painikkeet, kromattu kuviollinen äänenvoimakkuusrulla sekä kaksi muovista namiskaa, joilla voidaan selata presettejä ja hallinnoida sisäänrakennettua viritintä (joka aktivoidaan painamalla molemmat napit yhtäaikaisesti toviksi pohjaan). Pehmustetut kupit tuntuvat mukavilta ja säädettävä sanka pitää luurit tukevasti paikoillaan. Vapaata vaellusta Waza-Airia varsin napakasti pakatusta laatikosta esiin kuoriessa käteen osuu ainoana piuhana vain lyhyt usb-kaapeli. Samalla se esittelee myös dynaamisen äänen lokalisointiteknologian. Skaalojen sahaaminen onnistuu nyt paitsi muita häiritsemättä myös täysin johdottomasti ja kattavalla soundiarsenaalilla. Esimerkiksi Ibanezin Steve Vai -nimikkomallissa lähettimen liittimen tyvestä leventyvä muovirunko esti liittimen vartta pääsemästä tarpeeksi syvälle yhteyden aktivoidakseen. Kyseinen lähetin osoittautuu kuitenkin samalla järjestelmän Akilleen kantapääksi
Applikaatio mahdollistaa muun muassa virtuaalisen vahvistimen sijainnin vaihtelun, vahvistimen säröttämisen, eq:n hienosäätämisen ja efektien lisäilyn ja muokkaamisen. Hi-fi-soundeja Waza-Airissa on valmiiksi ladattuna kuusi presettiä, jotka ovat käytännössä puhdas ja särösoundi kolmessa eri tilassa: Surround, Static ja Stage. Viiden tunnin akunkesto ei toki ole tähän tarkoitukseen markkinoiden kärkeä, mutta soundi on vaikuttavan kirkas, tasapainoinen ja miellyttävä pidemmässäkin käytössä. Toimii. Se voi toimia esimerkiksi volyymipedaalina tai wah wahina, tai sillä voidaan selata käytössä olevia presettejä ilman tarvetta kuulokkeiden hipelöinnille kesken soiton. Nopean totuttelun jälkeen äänestä välittyy vaikuttava tilan tuntu ja syvyys. Virtaa kuulokkeissa riittää vähän pidempiinkiin soittosessioihin mainiosti, sillä aktiivista soittoaikaa yhdellä täyteenlatauksella on tarjolla noin viitisen tuntia. Static aktivoi gyro-sensorin, sijoittaa vahvistimen oletusarvoisesti soittajan eteen ja panoroi soundia pään liikkeiden mukaan mahdollistaen kolmiulotteisen tilantunnun. Surround ympäröi soittajan virtuaalisen äänitysstudion tavoin, kun taas Stage sijoittaa vahvistimen soittajan taakse livetilanteen tyyppisesti. Puhtaisiin voidaan annostella vaikkapa kevyttä chorusta ja kaikua, soolosoittoon enemmän säröä ja pidempää viivettä, ja niin edelleen. Tone Studiolla on myös mahdollista ladata lisää kokonaan uusia Waza-Airille suunnattuja soundipaletteja. Kaiken kaikkiaan Waza-Air on ehdottomasti harkinnan arvoinen vaihtoehto hiljaista kotitreeniratkaisua etsivälle. Kuulokkeisiin on lisäksi mahdollista liittää langaton EV1-WL-midi ekspressiopedaali, jolle voidaan määritellä erilaisia tehtäviä. Korvakäytävät valtaava äänimaailma edustaa valmistajalle tyypillistä hi-fi-tyyppistä soundia, eikä soitossa ole havaittavaa latenssia. Kuulokkeissa hyödynnetään myös automaattista valmiustila-/herätystoimintoa akun säästämiseksi. Aluksi tunne on jopa hivenen hämmentävä äänen vaihdellessa kuulokkeesta toiseen pään liikkeitä seuraten. Valikoimasta löytyy roots-henkisiä blues ja jazz -soundeja, klassisen rockin ryminää brown-soundeineen, modernin rockin äänimaailmoja aina djent-jytinään saakka sekä efekteihin upotettua syntetisaattorimaista scifikilkattelua. u 38-39 Boss.indd 39 38-39 Boss.indd 39 15.8.2022 8.26 15.8.2022 8.26. Staticja Stage-tiloissa kuulokkeiden reagoiminen pään liikkeisiin vaatii hieman totuttelua. Erityisesti mureat bluessäröt ja vanhan liiton jykevät brittimurinat vakuuttavat paitsi soundeillaan myös käyttäytymisellään. Kuulokkeiden hinta huomioon ottaen suojapussukkakaan ei olisi pahitteeksi. Lähettimen akun vastaava lukema on 12 tuntia. www.riffi.fi 4/2022 39 Boss Waza-Air Langaton kuulokejärjestelmä kitaralle • 5 vahvistintyyppiä ja 50 efektiä • sisäänrakennettu viritin • kontrollit: virtapainike, Bluetooth-painike, äänenvoimakkuus, 2 kpl preset-painikkeita • tuki ekspressiopedaalille • toimii Boss Tone Studio -sovelluksen kanssa • micro-usb-latausmahdollisuus • paino: 320 g • hintaluokka < 500 € Lisätiedot: Roland • www.roland.com Waza-Airin lähettimessä ja kuulokkeissa on kummassakin sisäänrakennetuut litiumioniakut. Edellä mainittuja ympäristöjä simuloidessaan Waza-Air hyödyntää 3D-algoritmeja ja tilaprosessointiteknologiaa äänen dynaamiseen lokalisointiin. Muilta osin systeemi ei jättänyt sijaa toivomuksille tai jossittelulle. Tuhtien särövallien reunat pyöristyvät ja terävöityvät kitaran säädöillä ja plektrakäden sivallusten hallinnalla varsin uskottavasti. Myös bassolle ja elektroakustiselle kitaralle löytyy omat esiasetuksensa. Jammailu keskellä yötä ketään häiritsemättä ja varsin monipuolisella soundivalikoimalla ei ole koskaan luonnistunut yhtä näppärästi, mutta kaipaisin silti lähettimen kylkiäisiksi vielä jonkinlaista syvempään upotetuille kitarajakeille tarkoitettua sovitinta, jolla yhteistyö pelaisi myös vähän poikkeuksellisempienkin kitaroiden kanssa. Käytännössä jokainen laitteen soundi on vieläpä mahdollista muokata mieleisekseen. Lisukkeita kaipaillen Waza-Air-kuulokkeet eivät toimi ainoastaan kitaravahvistin ja -efektipakettina, vaan niitä voi käyttää myös tavanomaisten Bluetooth-kuulokkeiden lailla mobiililaitteiden kanssa musiikin kuunteluun. Tähän tarkoitukseen efektipuolelta löytyy koko joukko boostereita, modulaatioita, viiveitä, tremolo-, filtterija oktaaviefektejä sekä kaikuja aina jousista halliin. Valmiit presetit on jaettu viiden Boss Katanasta tutun vahvistintyypin kesken. Soundeja päästään virittelemään erikseen ladattavalla Boss Tone Studio -sovelluksella, joka toimii kaikilla iOSja Android-pohjaisilla mobiililaitteilla
Atlas 40-41 Source Audio.indd 40 40-41 Source Audio.indd 40 15.8.2022 8.27 15.8.2022 8.27. Itse kokeilin pedaalia kitaran kanssa. neuroverkkoa, johon Source Audion pedaaleita voidaan yhdistää yhteistä kontrollia varten. Paikka on vähän ahdas, mutta käyttö kyllä onnistui säätöjä sohimatta, kun tarkkana oli. Neuro-applikaatiolla, jolla voi sitten muokata pedaalin asetuksia muutenkin todella laajasti ja pikkutarkasti. Neuroverkon ohjaussignaali kulkee samoissa välijohdoissa kitaran audiosignaalin kanssa, mutta kaapeloinnissa käytetään tavallisen kitarapiuhan sijaan esimerkiksi mikrofonijohtoa ja liittiminä TRS-plugeja. Ruudulle aukeaa myös tarkempi tasomittarointi sekä mm. Se käy päinsä em. Pedaali voidaan myös liittää osaksi ns. Säätimiä on neljä, mutta jokaisella säätimellä on päätehtävän ohessa vaihtoehtoinenkin roolinsa. On mistä valita Analogisia esikuvalaitteita jäljittelevien digitaaliefektien valmistajat joutuvat puntaroimaan linjaansa samaan tapaan kuin syntikkaplugareitten koodaajat: pitäytyäkö tiukasti aikansa tekniikan sanelemissa rajoissa, vai lisätäkö pakettiin esimerkiksi sellaisia hyödyllisiä säätöjä, joita ei aikanaan vain ollut mahdollista toteuttaa silloisella tekniikalla ja kohtuullisin kustannuksin. Kolme kompressoria löytyy suoraan kytkimellä (Studio Snap, Optical ja Dual Band), ja toiset kolme sitten Alt-painikkeen ja kytkimen yhteispelillä (Studio 76, Cubic Zirconia, Dual Jangle). Seuraavana oleva Cubic Zirconia on jälleen ”optinen kompressori”, mutta sen esikuva on valodiodia (LED) hyödyntävä Diamond-pedaalikompura. Ensin polkaistaan pedaali bypass-tilaan ja sitten pidetään jalkakytkintä pohjassa viiden sekunnin ajan. Dual Band -kompressiota voi käyttää sekä sarjaanettä rinnankytkettynä tai band split -moodissa, jolloin molemmille kaistoille on omat säätimet. Kolmas vaihtoehto, Dual Band, on digitaalinen kahden kaistan monialuekompressori, jossa jakotaajuus on 330 hertsin kohdalla. Alt-moodiin voi siirtyä myös käsiään soittimesta irrottamatta. Studio Snap -asetuksen esikuvaksi mainitaan räkkimallinen VCA-kompressori (oletettavasti dbx), Optical Rack puolestaan jäljittelee optoelektronista Teletronix LA2A -räkkikompressoria. 40 www.riffi.fi 4/2022 A tlas on joka suhteessa monipuolinen ja monimuotoinen pedaali. Alt-moodin ensimmäinen vaihtoehto, Studio 76, viittaa FET-kytkennällä toimivaan Urei 1176 -klassikkoon. Säätöjen run saus ylittääkin esikuviksi nimettyjen klassikkokompressoreiden vastaavat heittämällä, eikä kilpailijoita löydy tässä suhteessa perinteisistä kitaralle suunnatuista perustason kompressoripedaaleistakaan. Kuuden kopla Pedaaliin on tallennettu valmiiksi kuusi erilaista kompressori-varianttia, joiden valintaa varten on säätimistön keskelle sijoitettu vipukytkin. Source Audio on valinnut jälkimmäisen linjan, mutta onnistunut silti tuomaan esille myös laitteiden erilaisuutta. Jos tässä ei ole vielä kyllin, voi pedaalin kytkeä tietokoneen tai mobiililaitteen pariksi, jolloin säädettävää on vieläkin enemmän. kahdeksanalueinen ekvalisaattori, joiden myötä Atlas muistuttaa tietokoneen efektiplugien tyyppistä maailmaa. Pohjimmiltaan Atlas on silti varsin mutkaton kompressori, joka toimii itsenäisenä efektilaitteena. Esiasetuksista esimerkiksi LA2A ja 1176 ovat oikeastaan toistensa vastakohtia. Luonteeltaan LA2A on mehevän mellevä ja TEKSTI: TIMO ÖSTMAN Source Audio – kompressoreiden sveitsinveitsi Tämän polkimen ytimessä on sykkii algoritmi, joka mahdollistaa neljän teknisesti erilaisen kompressorityypin jäljittelyn. Se on tarkoitettu kitaralle ja bassolle, ja bassolle optimoituihin preset-ohjelmiin pääsee painamalla alt-painiketta samaan aikaan, kun kytkee virtalähteen pedaaliin. Kumpikin funktio on merkattu säätimen ylle ja roolin vaihto hoidetaan kotelon päätyyn sijoitetulla Alt-kytkimellä. Kun kahdesta on jopa kaksi eri muunnelmaa, saadaan pedaaliin yhteensä kuuden kompressorin setti. Jos tämä tuntuu liian hitaalta soiton lomassa tapahtuvaksi operaatioksi, voi vaihtokomennon ajan asettaa kahdeksi sekunniksi. Kolmantena tuleva Dual Jangle taas on pedaalin toinen kahden kaistan kompressori, jossa ylemmällä kaistalla on kahden kilohertsin yläpuolisten taajuuksien korostus tuomassa heleyttä sointiin
Lisäksi Ziossa on tone-kytkin, jolla imitoidaan eripituisten kitarakaapeleiden soundia (lyhyt, keskipitkä, pitkä). Siinä missä kaksi ensimmäistä värittävät hienokseltaan ja hiukan enemmän, kolmas asento tuottaakin jo varsin tumma sointia. Dual Band -kompuroiden tehdasasetuksista pidin eritoten Dual Jangle -asetuksesta, joka oli erittäin raikas ja sopi todella hyvin esimerkiksi kitaran yläkielten helinää tehostamaan. Matalien kielten dominointia ei ollut tässä soundissa lainkaan, mikä onkin dual bandin idea. 40-41 Source Audio.indd 41 40-41 Source Audio.indd 41 15.8.2022 8.27 15.8.2022 8.27. E-Plex taas perustuu Echoplex-nauhakaiun Source Audio Zio – soundia buusterista esivahvistimen ”pölyiseen” sointiin, joka puolestaan vie soundin kirkkautta pois, mutta ei onneksi liian paljon. Toimiva vehje tämäkin. Zio on näppärä pedaali silloin, mikäli kitarasoundin sävy ei miellytä. 1176:n erittäin nopea atakki puolestaan tarttuu soinnin alukkeisiin oitis, mikä sopii esimerkiksi vikkelään kantrityyliseen pikkaukseen tai vaikkapa slide-soittoon. hintaan) • toiminta mukana tulevalla 9 voltin verkkoadapterilla • Hinta: 269 € Lisätiedot: Musamaailma Puh. www.riffi.fi 4/2022 41 Source Audio Zio Analoginen esivahvistin ja buusteri • circuit-valitsin, output (buustauksen taso), tone-kytkin (kolme kaapelin pituutta) • toiminta 9-18 voltin verkkoadapteri (keskinapa negatiivinen) • instrumenttitulo (1 M?), kaksi lähtöä (toinen viritysmittaria ja linjalähtöä varten) • switch-kytkin jalkakytkimen tilan valintaan (bypass/mute) • hinta: 235 € Lisätiedot: Musamaailma: Puh. (09) 720 6060 • www.musamaailma.fi Source Audio Atlas Kompressoripedaali kitaralle / bassolle • kuusi eri kompressiotyyppiä (vca, optinen 1, optinen 2, FET, dual band, dual jangle) • kolmiasentoinen valitsin kompressiotyypeille • control (alt) -painike alt-toimintojen valintaan • neljä säädintä, kahdeksan säätöä • mono/stereo-tulo, mono/stereo-lähtö (toinen tulo/lähtö toimii myös dataporttina Neuro Hubiin) • ohituskytkennän tyyppi valittavissa (true bypass / bufferoitu) • control in -liitäntä ulkoiselle ohjaukselle • usb-liitäntä Neuro-sovellusta varten (johto sis. Loput vaihtoehdoista taas värittävät sointia jonkin verran. Pelkäksi buusteriksi tämä olisi kallis, mutta etuaste-vaihtoehdoilla soundia voi ihan mukavasti terästää, samoin kuin Tonekytkimellä. Hinnalle saa kyllä vastinetta. Eikä seuraavakaan (Low-cut) ääntä väritä, vaan perustuu siihen, että ainoastaan soinnin alakertaa leikataan. Studio Snap (VCA) on sekin toiminnassaan erittäin nopea, mutta se on kuitenkin mielestäni monipuolisempi ja sopii paremman eri tilanteisiin kuin 1176 (FET). Säädinten monitoimisuuden ansiosta Atlas on todella monipuolinen pedaalikompressorin, joka on kuitenkin vielä melko suoraviivaisesti säädettävissä ihan lennostakin. (09) 720 6060 • www.musamaailma.fi se tuottaa pehmeän ja pyöreän kompression. Kytkennässä on käytetty Burr-Brownin JFET-operaatiovahvistimia, ja soittajan valittavissa on neljä Circuit-säätimellä valittavaa esivahvistinkytkentää. Studio perustuu Pultecin räkkiekvalisaattoriin ja sen soundi on täyteläinen ja ”makea” ilman puuroisuutta tai tuhnua. u Neuro-applikaation kanssa iskee aluksi runsaudenpula, koska oikeastaan kaikkia Atlas-kompressorin ominaisuuksia pääsee muokkaamaan juuri oman makunsa ja tarpeidensa mukaisiksi. Z io on esivahvistin ja buusteri, joka on tarkoitettu kitaran tai pedaaliketjun soinnin tehostajaksi. Näin ollen se on paikallaan tilanteissa, joissa kitaran alimpia taajuuksia ei kauheasti tarvita, mikä antaa siten tilaa muulle äänekselle tai tarvittaessa lisää vahvistimen headroomia. Buustin voimakkuus asetetaan output-säätimellä. Paljon on saatu mahtumaan pieneen tilaan, ja vieläpä erittäin hyvällä äänenlaadulla. Esivahvistimista ensimmäinen, JFET-kytkentä, tuotti hyvin läpinäkyvän boostin ilman varsinaista äänen värittymistä
Kestävyyden pitäisi olla vähintään sama kuin puukotelolla, mutta painoa 40 % vähemmän. Näppärä ja monipuolinen paketti! u GR Bass AT Cube 800 – kevyestä virsi kaunis GR Bass AT Cube on pieni ja ponteva, vaikka ei painakaan juuri mitään. Tämä kulkee mukana vaikka pyörän tarakalla, jos tiukka paikka tulee. Valtavan pitkä led-rivistö toimii ensinnäkin viritysmittarin näyttönä, mutta lisäksi se ilmaisee tulosignaalin tason peräti neljällä valinnaisella tavalla. 42 www.riffi.fi 4/2022 TEKSTI: LAURI PALOPOSKI V almistajan lyhennys AT, AeroTech, viittaa kotelossa käytettyyn, ilmailuteollisuuden sivutuotteena syntyneeseen materiaaliin. Tässä tapauksessa 9,5 kiloa, ja rakenteen eduista pääsee nauttimaan myös GR Bassin komboja kaappimalleissa laajemminkin. Riittävästi kaikkea Soundin maustamiseen vahvistimessa on tehokas nelialueinen EQ, jossa kummallekin keskialueen säädölle voi valita kytkimellä jonkin kolmesta eri vaikutustaajuudesta. Toisaalta säätöpuuhat palkitsevat viitseliään ja mahdollisuudet ovat moninaiset. Merkintöjä on työläs lukea kiiltävästä paneelista ja miniatyyrikokoisten kytkinten liikuttelu asennosta toiseen vaatii todella keskittymistä. Juuri sellainen kombo, jonka ottaa mielellään pikkukeikalle. Pure Sound -kytkimellä taas vahvistimen ekvalisaattorin voi ohittaa kokonaan. 12-tuumaisen Jensen/Sica-kartiolementin lisäksi kombossa on erillinen diskantti-tweeter, jonka volumelle on kotelon takapuolella kolmiasentoinen kytkin. Ja lisäkaapilla vähän isommallekin. Kun tehoakin on kokoon nähden julmetusti, pärjää kombolla jo treenikämpän lisäksi luokkahuoneessa ja pienillä kuppilakeikoilla. Ja kummassakin voi valita näytetäänkö signaalin voimakkuus nollasta huippuarvoon kasvavan yhtenäisen led-joukon muodossa, vai näytetäänkö pelkästään hetkellinen huippuarvo yhdellä ledillä kerrallaan. 010 439 3733 • www.musiikkisilfverberg.fi 42-45 GR ja DPA.indd 42 42-45 GR ja DPA.indd 42 15.8.2022 12.01 15.8.2022 12.01. Bassosäätimen rinnalla aivan alimpaan rekisteriin pääsee käsiksi myös sointia tummentavalla Deep-kytkimellä ja ylimpään diskanttiin puolestaan EQ-säätimen ohessa sointia terävöittävällä Bright-kytkimellä. Soundin osalta ekvalisaattori eri taajuusja tehostusvalintoineen ansaitsee arvosanakseen kiitettävän, mutta käytettävyydessä olisi vielä hiomisen varaa. Joko vasemmalta oikealle kasvavana led-patsaana tai sitten koko rivistön keskustasta laitoja kohden levenevänä liikkeenä. Niin kytkin kuin virtajohdon liitinkin ovat kopan syvennyksessä hyvässä suojassa kolhuilta. Samaan lokeroon on sijoitettu virtajohdon liitäntä, Speakon lisäkaiuttimen kytkemiseen, efektilenkin lähtöja paluujakit sekä balansoidun DI-lähdön XLR. Kun AT Cube 800:n ulkomitatkaan eivät päätä huimaa, on roudaus kansilevyn hihnakahvasta vaivatonta. Käytännössä GR One -sarjan vahvistinnuppi on nimittäin istutettu kombon takareunaan naamapuoli ylöspäin, kätevää. Siinä on kaksi kerrosta hiilikuitua ja niiden välissä materiaalia, jonka akustisten ominaisuuksien kerrotaan vastaavan puuta. Lisäkaapilla äänivarat laajenevat isompaan saliin riittäviksi, ja toisaalta kaiuttimen voi napsauttaa mykäksi ja siirtyä kotona kuuntelemaan vahvistinta kuulokkeilla, kun tarpeen on. Myös keskialueen skuuppaus luontuu erinomaisesti ja erillinen diskantti-tweeter tasokytkimineen huolehtii aina tarvittavasta kirkkaudesta. Esiin saa syvän tummaa tai paksua ja pyöreätä, yhtä lailla kuin purevaa keskialuepainotteistakin soundia. GR Bass AT Cube 800 Bassokombo hiilikuikotelolla • nelialueinen EQ, ohitettavissa (Pure Sound) • deepja bright-kytkimet • efektilenkki • DI-lähtö tasonsäädöllä • kuulokeliitäntä tasonsäädöllä • nimellisteho 800 W • 12" Jensen/Sica-kaiutin • diskantti-tweeter tasokytkimellä • liitäntä lisäkaiuttimen käyttöön • hinta 1375 € Lisätiedot: Musiikki Silfverberg Puh
Edellisiin referensseihin verrattuna Beta52 jymähtää sitten alataajuuksilla aivan omassa luokassaan, eikä nuijan napsukaan piiloon jää. Kokeilemaan Bassorummun ehjän etukalvon eteen sekä puhkaistun kalvon aukon tuntumaan sijoitettuna vertailu muihin mikkeihin on helppoa. Vaikka sekä D12 että RE20 välittävät bassokaistan täsmällisesti ja alarekisterin sointia puurouttamatta, kuuluu 4055:n kautta paljon enemmän yksityiskohtia, olivatpa ne matalaäänisiä jälkiresonansseja tai kalvon tuntumassa heilahtelevan nuijan hipaisuääniä. Mutta, jos sen tyyppinen soundi miellyttää, niin kylläpä moinen löytyy DPA:stakin ekvalisoimalla – mikki ei hukkaa yhtään mitään, se vain ei valmiiksi korosta kyseisiä taajuuksia. DPA 4055:ssä ei ole nykysuuntausten mukaista valmista korostusta bassorekisterissä, mutta kylläkin loiva kumpumainen nosto 10 kHz:n paikkeilla. Yleisluonne on iskevän tarkka, täsmällinen ja analyyttinen. Verrokkeina rummun edessä olivat vuorollaan AKG D12, Electro-Voice RE20 sekä Shure Beta52. DPA 4055 on tykkänään toista maata. Näistä kaksi ensin mainittua ovat alkujaan yleismikrofoneja ja verraten neutraaleita soinniltaan, kolmas puolestaan edustaa trendikästä, äärimmilleen bodattua soundi-ihannetta. TEKSTI: LAURI PALOPOSKI DPA 4055 – bassaria kuten se on Erityisesti bassorummulle suunniteltuja mikkejä on lukuisia, mutta aivan tällaista en ole ennen tavannut. Ylärekisterin selkeys ja tasainen kirkkaus antaa puolestaan soinnille sellaista ilmavuutta, jota kilpakumppaneista ei löydy. Ote on napakka ja luotettava, käänsipä mikrofonia mihin asentoon tahansa. DPA 4055:n sointi olikin kaikkiin verrokkeihin nähden leimallisesti erilainen. Adapterin nivelöinnin kanssa yhdessä tämä antaa hyvät lähtökohdat sijoittelulla ahtaammassakin ympäristössä. Mikki pujotetaan liitin edellä adapterin holkkimaisen renkaan läpi ja tiukataan paikoilleen holkkia kiertämällä. Useimmat niistä ovat kuitenkin verraten kookkaita ja hankalia pujottaa etukalvon ahtaasta reiästä rummun sisälle silloin, kun sieltä halutaan mikittää. Se sijaitsee verraten ylhäällä eikä niinkään tuo esiin nuijan terävää läjähdystä kalvoa vasten vaan antaa sointiin ilmavuutta, jota taas tyypillisissä bassarimikeissä ei juurikaan ole. Epäkeskon runkolinjan ansiosta mikkiä voi kääntää holkissa akselinsa ympäri niin, että kapseli on hyvin lähellä mikrofonitelineen puomin pituuslinjaa, tai sitten sen voi pyöräyttää ikään kuin sivummalle. www.riffi.fi 4/2022 43 T yypillisesti bassorummun eteen laitetaan jokin sopivan epäherkkä ja tanakasti bassoa toistava dynaaminen mikrofoni. Etukalvollisen rummun sisään on hankalampaa pujottaa useita mikrofoneja, joten siinä kohdassa DPA 4055 sai todistella pätevyyttään sitten ilman A/B-vertailua. GR Bass AT Cube 800 42-45 GR ja DPA.indd 43 42-45 GR ja DPA.indd 43 15.8.2022 12.01 15.8.2022 12.01. Maltillisen koon lisäksi mikrofonin fiksusti epäsymmetrinen muotoilu ja kekseliäs adapteri helpottavat osaltaan asemointia. Suuntaus on sikälikin joustavaa, että 4055:n kantaosa ei ole aivan mikrofonin keskilinjalla vaan pikkuisen sivussa. Ensinnäkin se toimii kondensaattoriperiaatteella ja on lisäksi lajissaan myös poikkeuksellisen pienikokoinen. Ne jäävät järkiään tukahtuneemmiksi tai tumpummiksi, kuinka asiaa nyt ilmaiseekaan
Tavoiteltiin luonnonmukaista kuulokuvaa ja toimeen tultiin koko ensemblen yhteisellä mikityksellä. Tietyistä malleista muodostui klassikoita, joita edelleen käytetään menestyksekkäästi samaan puuhaan. Tasaiselta suoralta noustaan kuitenkin kuuden desibelin loivalle kukkulalle 10 kHz:n kohdalla. Hifiä bassarille Mitä avoimempi ja soivempi on rummun viritys sitä selkeämmin 4055:n suoma lisäarvo nousee esiin. Kun levylautasellekaan ei auttanut mättää liikaa alataajuuksia, ettei soittimen neula pomppaisi uraltaan, ei bassorummun mikityksestä kovin mainittavaa etua olisi saanut. Siihen alkoi ilmetä mahdollisuuksia 60-luvun lopulla, joskin todella vauhtiin päästiin 70-luvulla. Niistä se tärkeämpi oli setin yläpuolella ja täydentävä bassorummun edessä. Sama pätee keskialueella, jossa 4055:lle on leimallista neutraali tasaisuus. Popimmalla puolella soundi-ihannetta muovattiin voimallisemmin, mutta silti rummuissa käytettiin pitkään vain yhtä tai kahta mikrofonia. Äänekkäämpi musiikki vaati oman soundinsa niin keikalla kuin tallenteillakin, mutta kummassakin tilanteessa äänentoistolaitteiden alkeellisuus asetti kuitenkin rajansa myös mikin käyttötavoille ja -mahdollisuuksille. 44 www.riffi.fi 4/2022 B assorummun mikityksen lyhyt historia alkaa todennäköisesti 60-luvulta, kun iskelmällisemmän populaarimusiikin kainalossa varttunut nykyisen rock-musiikin alkumuoto haki hahmoaan. Äänitystekniikan kehittyessä ja soundi-ihanteiden edelleen muuttuessa yksi jos toinen valmistaja on lanseerannut varta vasten ajan henkeen istuvia mikrofoneja juuri bassorummulle. Ennen bassorummun eteen päätymistään esimerkiksi AKG:n D12 markkinointiin nimenomaan laulumikrofonina, jonka näkyvyyttä edisti mm. Tallenteet olivat pitkälti studio-liveä ja yhtyeiden balanssi syntyi soittamalla. Eikä perinteisissä tuotannoissa välttämättä ollut edes suoranaista tarvetta varsinaiseen rumpujen mikittämiseen. Harvaraitaisesta studionauhurista ei myöskään voitu uhrata bassarille ikiomaa tallennuspintaa, vaan setti äänitettiin kimpassa muiden soitinten kanssa. Sehän on selvää, että sellaisessa tilanteessa jo vakiintuneet studiomikrofonit ajoivat hyvin asiansa. audiotools for professionals Uutuudet heti Lahden varastosta! 3122V dual mic pre SR22 Dual Compressor SR24 Dual Equalizer MC531 monitor controller Plugarit Studiolaitteet Studiolaitteet Huonekorjaimet ja monitoriprosessorit Tube Loading Ampli?er Studiolaitteet Akustointielementit Authorized API Audio dealer Low-end mikrofonit Mikrofonit Studiokaiuttimet TranZformer GTR & CMP guitar pedals T12 Tube Mic Preamp T25 Tube Compressor 42-45 GR ja DPA.indd 44 42-45 GR ja DPA.indd 44 15.8.2022 12.01 15.8.2022 12.01. Se antaa hyvän pohjan vaimentaa tai korostaa kulloinkin tarpeellisia taajuuksia ilman soinnin muuttumista tavalla tai toisella kummalliseksi. Ensimmäiset bassarikäyttöön vakiintuneet mikit olivat edelleen yleismikrofoneja, joissa oli sopivan tanakka bassotoisto ja riittävästi äänenpaineen kestoa. Lähitekniikkaa nykymielessä ei tunnettu ja mikrofonien etäisyys kohteesta oli usein luokkaa puoli metriä tai enemmän. Bassarillekin ihan oma mikki. EV:n RE20 taas suunniteltiin radiojuontajille, mutta senkin tekniset ominaisuudet sattuivat tekemään siitä myös oivan bassarimikin. Akustishenkinen musiikki genrestä riippumatta lienee ominta aluetta näin hienostuneelle soundille, josta välittyvät sekä dynamiikka että sävyt tarkoin vivahtein. Oltiin vasta evoluution alussa, joskin nälkä kasvoi syödessä melko nopsasti. pro audio ?nland oy Vasarakatu 1 15700 Lahti www.proaudio?nland.. Onnistumisen edellytyksenä luonnollisestikin on, että rumpu, mikrofoni ja musiikin estetiikka natsaavat kaikki lähtökohtaisesti toisiinsa. Musiikin estetiikan kehittyessä rumpujenkin soundiin haluttiin luonnollisen pyöreän ja lempeän etäsoundin sijaan jotain kulmikkaampaa ja jysäyttävämpää. Buddy Holly. Sennheiserin MD421 puolestaan oli jo kauan palvellut niin saarnastuolien kuin puoluekokoustenkin puhetoistossa – samalla kun sen erinomaisuus esimerkiksi puhaltimissa ja mainitussa bassorummussa kävi vuosien saatossa ilmeiseksi. Varhaiset PA-laitteet olivat lähinnä kuulutuksiin ja puheäänentoistoon tarkoitettuja, eikä laulukamoiksikin heiveröisillä vehkeillä bassoa jytistelty. Tyypillisesti niiden tavoitteena on tuottaa tanakasti tömähtävä ja selkeästi artikuloituva bassarisoundi, joka on juuri kyseisessä tilanteessa heti käyttövalmis, tai ainakin kevyellä ekvalisoinnilla ajaa asiansa. DPA ilmoittaa 4055:n taajuusvasteeksi 20 cm:n etäisyydellä äänilähteestä 40 Hz – 18 kHz (± 2 dB)
audiotools for professionals Uutuudet heti Lahden varastosta! 3122V dual mic pre SR22 Dual Compressor SR24 Dual Equalizer MC531 monitor controller Plugarit Studiolaitteet Studiolaitteet Huonekorjaimet ja monitoriprosessorit Tube Loading Ampli?er Studiolaitteet Akustointielementit Authorized API Audio dealer Low-end mikrofonit Mikrofonit Studiokaiuttimet TranZformer GTR & CMP guitar pedals T12 Tube Mic Preamp T25 Tube Compressor 42-45 GR ja DPA.indd 45 42-45 GR ja DPA.indd 45 15.8.2022 12.01 15.8.2022 12.01. Mikrofonin yläkerta ei myöskään mennyt tukkoon julman äänekkäästä shekerestä, jonka äkkiväärä atakki on liki pitelemätöntä sorttia. Vaikka juuri sellaiseksi se on suunniteltu ja siinä toimessa se varmasti onkin aivan parhaimmillaan. Jopa volyymiltään verraten hiljainen teräskielisen akustisen harjakomppi kuulosti vallan kelpoiselta, enkä epäile 4055:n suoriutumista kitaravahvistimenkaan edessä, jossa äänenpainettakin on enemmän. DPA 4055 Bassorumpumikrofoni • toimintaperiaate elektreetti-kondensaattori • suuntakuvio ”avoin” hertta • kapselin läpimitta 17 millimetriä • nimellinen toistoalue 20 Hz – 20 kHz • nimellinen herkkyys 2 mV/Pa; -54 dB re. Koko taajuusalueen kattava tasaisuus yllytti kokeilemaan 4055:ttä myös muiden kuin bassarin mikitykseen ja sen perusteella kokelaan rajaaminen vain bassarikäyttöön vaikuttaisi aika hätäiseltä päätökseltä. 29 dB(A)) • maksiäänenpaineen kesto 164 dB SPL • nimellinen impedanssi 380 . Samoin matalavireiset käsirummut kuulostivat maukkailta. u pro audio ?nland oy Vasarakatu 1 15700 Lahti www.proaudio?nland.. • paino 241 grammaa • mikrofonin läpimitta 57 mm, pituus 132 mm • hinta 694,40 € Lisätiedot: Intersonic Puh. Kalvon liikkeelle puskema ilmapatsaskaan ei aiheuttanut testin aikana pulmia missään sijoituspaikassa, kapselin suojaksi grillin sisään asennettu vaimennus suodattaa puhahduksen pois eikä mikki tukehdu siihen. Rummun eteen asemoituna DPA kuulee verrokkejaan selkeämmin myös symbaalit ja virvelimatonkin resonanssit, mutta soundi on erittäin kelpoinen eikä vuoto tärvele mitään. Sellaiseen perusmättöön riittävät hyvin perinteiset patenttilääkkeetkin: rummun demppaus sopivasti ja rajusti ääntä muokkaava mikki. Jos sitä ei kaivata, niin vaihdetaan paikkaa – rummun sisälle sijoitettaessa DPA ei mitenkään mainittavasti ulkoista hälyä tuntunut ottavan. 020 767 9450 • www.intersonic.fi Jos taas tavoittena on vain palleaan jysähtävä tömähdys päin näköä läsähtävällä litsarilla, erityistä iloa DPA:n valitsemisesta tuskin saa. 1 V/Pa (±2 dB @ 1 kHz) • itseiskohina 27 dB(A) re. Oikeastaan se ei kuulosta vuodolta vaan tarkoitukselliselta ambienssilta. Mutta kun kokoonpanossa on esimerkiksi kontrabasso ja flyygeli tai vaikkapa maniska ja banjo, ollaan sellaisen genren parissa, että 4055:n edut alkavat todennäköisesti nousta esiin. Kontrabasistia ei valitettavasti testin aikaan ollut liki, mutta sähköbassoa kaiutinkaapin edestä pyydettäessä tulokset olivat herkullisia. Lienee jo selvää, että kyseessä onkin erittäinen monipuolinen ja monikäyttöinen mikrofoniuutuus, jonka nimikointi bassarimikiksi on ehkä hitusen kapea tulkinta sen pystyvyydestä. 20 µPa (max
Polku digiajan inkarnaatioille on sekä hyvin pohjustettu että huolella tasoitettu. Applikaatio tukee AAX-, AUsekä VST-formaatteja, mutta uusintayrityksestä huolimatta AU-versio ei suostunut asentumaan koneelleni (MacBook Pro 2018), ja niinpä alustana kokeilussa palveli VST-formaattia tukeva Reason-ohjelma. Kun alkuperäisen kompressorin valmistus lopetettiin, fyysiset replikat vastasivat jatkuvaan kysyntään ja pitivät mainetta yllä. Kokeiluun VLA-2A Mk II valikoitui valmistajan keväisen uutuustiedotteen perusteella, uteliaisuudesta ja tiedonvälityksen hengessä. UA ja Waves ovat huomioineet tämän laatimalla erikseen jokaiselle versiolle oman pluginsa (ja lisäksi Wavesilla on vielä niistä erikseen eri äänittäjä-ässien nimikkomalleja). Nimike ”cell” viittaa jäljittelyn kohteena olevan LA-2A:n ytimeen – optoelektroniseen kytkentään, joka varsinaisesti toimittaa kompression. 46-49 Black Rooster.indd 46 46-49 Black Rooster.indd 46 15.8.2022 8.30 15.8.2022 8.30. Alkuperäistä esikuvaa valmistettiin 1960-luvulla kolmena eri versiona, jotka poikkesivat toisistaan hieman. Black Rooster Audio VLA-2A Mk II Alunperin radiolähetyksen dynamiikan paimentamiseen suunniteltu Teletronix LA-2A valloitti 1960-luvulla äänistudiot mutkattomuudellaan ja musikaalisuudellaan. 2016 perustetun firman tuotevalikoimassa on tällä haavaa alun kolmattakymmentä eri plugia, joista ensimmäiset puoli tusinaa on analogisten esikuvalaitteiden innoittamana koodattuja dynamiikkaprosessoreita. Tämä T4:ksi nimetty ”solu” sisältää valonlähteen ja valon kirkkauteen reagoivan vastuksen, jotka on yhdessä suljettu omaan pieneen metallikoteloonsa. Lisäksi palettiin kuuluu efektejä, ekvalisaattoreita sekä kitaravahvistimia. Valon kirkkaus noudattaa audiosignaalin voimakkuusTEKSTI: LAURI PALOPOSKI – kolme yhden hinnalla. 46 www.riffi.fi 4/2022 S aksalainen bittipaja Black Rooster Audio lienee useimmille melko tuntematon nimi. Mittatikkuna käytin jo aiemmin hankkimiani vastaavia plugeja, Universal Audion valmistamaa kolmen erillisen version kompressorisettiä sekä Wavesin koodaamaa yksittäistä CLA Classic -plugia. Black Rooster Audio puolestaan on sisällyttänyt nämä kolme eri versiota yhteen ja samaan plugiin, jossa vaihto yhdestä tyypistä toiseen hoidetaan näppärästi Cell Select -kytkimellä
Puristukset kohdilleen Aivan ensimmäisessä Teletronixin räkkilaitteessa oli vain limitoinniksi kutsuttu kompressiotapa, myöhemmissä painoksissa etulaitaan lisättiin valintakytkin, jolla limitoinnin sijaan Ostajan markkinat Plugin-efektien koodaajia on nykyisin valtavasti. Jos ostos osuu oikein, niin käyttöikää voi povata ainakin muutaman vuoden ilman päivityksiäkin, ja lisäksi yhtä ja samaa plugia voi käyttää käytännössä vaikka kuinka monessa kanavassa samaan aikaan – toisin kuin huomattavasti kalliimpia fyysisiä laitteita. Optional Audio In, lue: Side Chain In. Kerran luodun plugin ylläpito tulevia käyttöjärjestelmien versioita varten on työlästä ja vaatii jatkuvaa kassavirtaa. Audiotason jälleen laskiessa valo himmenee ensin nopeasti, mutta sitten muutos hidastuu. Juju on siinä, että sen paremmin valonlähde kuin siihen reagoiva vastuskaan eivät toimi suoraviivaisesti. Alkuperäislaitteen eri valmistusversioiden T4-yksiköt poikkesivat hieman toisistaan, ja sen myötä myös niiden toimintanopeudet erosivat keskenään. Joukosta erottuminen on haasteellista, eikä menestystä edesauta se seikka, että audio-sekvenssereiden mukana toimitetaan tyypillisesti melkoinen määrä perusplugeja, jotka riittävät käytännössä varsin kunnianhimoiseenkin työskentelyyn. Sale ends today -slogan ei myöskään tarkoita sitä, että juuri nyt olisi ainutlaatuinen hankintatilaisuus – seuraava alekampanja on yleensä jo nurkan takana. Se kuinka selkeästi soundin muutos ylisummaan tulee esiin riippuu myös prosessoitavasta audiosta ja kompressorin asetuksista. 46-49 Black Rooster.indd 47 46-49 Black Rooster.indd 47 15.8.2022 8.30 15.8.2022 8.30. Wavesin CLA-2A värittää kyllä sekin soundia, mutta pelkästään kokeilua varten en ryhtynyt lunastamaan valmistajan muita variantteja mahdollisten niissä ilmenevien erojen kartoittamiseksi. Kertalisenssin sijaan moni firma myisikin applikaationsa mieluusti kuukausittaisella vuokrasopimuksella, tai vaikka vain session ajaksi. Täysin yksiselitteistä hyvää tai huonoa vaihtoehtoa tässä ei ole. Kaikki tässäkin jutussa mainitut kompressoriplugit ovat kirjoitushetkellä jonkinlaisessa tarjouksessa valmistajansa sivustolla. Näilläkin plugeilla on hintaa vain joitain kymppejä, joten kokeilla tohtii ilman vararikon pelkoa. Semminkään, kun Black Rooster Audion poikkeavat säädöt antavat mahdollisuuden ihan omanlaiseensa väritykseen, josta lisää seuraavassa kappaleessa. Black Rooster Audion VLA-2A Mk II tuo neutraalimpana liikkumavaraa itse kompression muotoon ilman niin vahvaa liitosta soundin muutokseen samalla. Asiakkaan kannalta tilanne on herkullinen. Tätä asiaa Black Rooster Audio ja Universal Audio painottavat hieman toisistaan poikkeavalla tavalla. www.riffi.fi 4/2022 47 vaihteluita ja vastus seuraa valaistuksen muutoksia: mitä kirkkampi on valo sitä suurempi on vaimennus. Käynnissä on ympärivuotinen musta perjantai ja se kyllä kielii ohjelmistotalojen ankarasta kilpailusta. Lisäksi valon hiipuminen on sitä hitaampaa mitä kauemmin se on ehtinyt ensin loistaa. UA:n plugeissa eri versioiden erot perussoundissa ovat havaittavissa, kun taas Black Rooster Audion plugissa perussävy pysyy mielestäni hyvin samanlaisena ja Cell Sel -kytkin tuntuu vaikuttavan vain toiminta-aikoihin. Universal Audio joka tapauksessa puoltaa autenttisen kokemuksen saamista, kun kompressorimallin vaihto vaikuttaa automaattisesti sekä soundiin että toimintanopeuksiin. Onko kyseessä etu vai haitta riippuu kokonaan siitä kumpi asetetaan etusijalle: mahdollisuus kompressioaikojen eri yhdistelmiin itsessään vaiko mahdollisuus perussoundin muokkaukseen samalla. Eikä siinä vielä kaikki Eri alkuperäisversioiden perussoundi ja säröytymistaipumukset poikkeavat myös toisistaan, niihin kun vaikuttavat sekä aikanaan käytetyt tuloettä lähtömuuntajat ynnä kaikki niiden välille sijoitettu muu elektroniikka putkikytkentöineen. Tämän ovat kaikki edellä minitut plugien valmistajat huomioineet mallinnoksissaan ja toiminta-ajat muuttuvat systemaattisesti aina versiosta toiseen vaihdettaessa. Asetelma näkyy myös hinnoittelussa. Markkinoiden kyllästyessä uusia asiakkaita on yhä vaikeampi löytää sen hetkisen kehitystyön maksumiehiksi, joten aiemmiltakin ohjelman itselleen lunastaneilta olisi kiva saada uutta rahaa jatkoa varten. Niinpä kompressiosta palautuminen jakautuu kahteen vaiheeseen. Kuten usein, tämäkin ominaisuus syntyi alunperin vahingossa, mutta se osoittautui niin korvaa miellyttäväksi, että siitä tuli haluttu piirre. Analogisten räkkilaitteiden valtakaudella kompressori saatettiinkin kytkeä signaalitiehen nimenomaan antamaan äänelle väriä, vaikka laitteella ei sitten lopulta olisi varsinaisesti edes kompressoitu. Kyllä meitä nykyään hemmotellaan. Ja korvaa miellyttää myös tapa, jolla kompressio käynnistyy, kun kompression liipaiseva kynnystaso ylittyy. Ensimmäisen 60 millisekunnin kuluessa kompressio puolittuu, mutta sen jälkeen vauhti hidastuu todella verkkaiseksi ja täysi palautuminen kestää yhdestä sekunnista jopa viiteentoista sekuntiin siitä riippuen miten paljon on juuri kompressoitu ja kuinka pitkään kompressointi on kestänyt. Äänenvoimakkuuden kasvaessa valo ei kirkastu suorassa suhteessa muutokseen, ja mikä parasta – sama pätee myös toiseen suuntaan. T4-yksikön nimellinen reagointinopeus on 10 millisekuntia, mutta käytännössä kompressio ei ala silloin äkkijyrkästi vaan miellyttävän loivasti
ter Audio sivuuttaa moiset detaljit: ulkoasu on retro, muttei jäljittele pikkutarkasti mitään. Yhteenvetona voisikin todeta, että Universal Audio ja Waves pyrkivät toisintamaan fyysisen vintagelaitteen digitaalimuodossa, kun taas VLA-2A Mk II on lähtöidealtaan pikemminkin vintagelaitteen tulkinta sellaisena kuin se kenties voisi olla, jos se nyt suunniteltaisiin. Tosin ominaisuuden hyödyntäminen vaati hetken pähkäilyä, kun side chain -signaalille ei ole piirretty laitteen takapaneeliin valmiiksi samanlaista kytkentäpistettä kuin audiotuloille ja lähdöille. Isompi ero käytännön kannalta on se, että Black Rooster Audion säädin toimii päinvastaiseen suuntaan kuin UA:n ja Wavesin plugeissa. Äänittäjä-keksijä-muusikko-lauluntekijä-liikemies Bill Putnamin 1958 perustama UA nimittäin osti itselleen Teletronixin ja valmisti sitten 60-luvulla juuri niitä edelleen arvostettuja analogisia räkkilaitteita, joita nyt jäljitellään bittitekniikalla. Laadultaan särö miellyttää korvaa ja tuntuu sopivan kitaran sekä basson ohessa myös esimerkiksi urkujen ja pianon höysteeksi. Molemmat lähestymistavat ovat perusteltuja ja kaikki kolme eri valmistajaa ovat myös osanneet toteuttaa asian käytännössä toimivalla ja audiolaadultaan kelpoisella tavalla. Edellisen ohessa VLA-2A Mk II:n toinen merkittävä lisäominaisuus on mahdollisuus rinnakkaiskompression käyttöön jo plugissa itsessään, sen omaa dry/wet-balanssisäädintä käyttäen. Virtuaalijohdon sijaan ohjaussignaalin vieminen kompressorille vaati DAW-ohjelman (Reason) reititysten avaamisen taulukkotai listanäkymäksi. Black Rooster Audio sen sijaan on ottanut vapauksia lukea lakia tulkitsemalla tekstiä enemmän tarkoitusperien mukaan kuin sanatarkasti, ja niinpä trimmerikuvakkeen tilalle on piirretty tyyliin sopiva, aivan tavallinen potentiometrin nuppi. Sielläkään ei VLA-2A Mk II:n kohdalla suoraan käytetä side chain in -termiä, mutta onpahan saman asian hoitava ylimääräinen audiotulo, johon kontrollisignaalin voi reitittää. Kaikissa nyt kokeilluissa plugeissa on mahdollisuus valita limitoinnin ja kompressoinnin välillä. 03 222 1300, 050 323 3167 info@tammerpianojasoitin.fi www.tammerpianojasoitin.fi Kuninkaankatu 13, TAMPERE 03 222 5570 info@tampereenmusiikki.fi www.tampereenmusiikki.fi Kirkkokatu 7, SAVONLINNA 015 515 670 soitinkulma@soitinkulma.com www.soitinkulma.com S ITINKULMA S ITINKULMA Maariankatu 10, TURKU 029 080 2410 soitinlaine@soitinlaine.fi www.soitinlaine.fi 46-49 Black Rooster.indd 48 46-49 Black Rooster.indd 48 15.8.2022 8.30 15.8.2022 8.30. Alkuperäislaitteesta ja UA:n sekä Wavesin plugeista poiketen Black Rooster Audion VLA-2A Mk II on myös varustettu side chain in -liitännällä, joten sen tuottamaa kompressiota voi ohjata jonkin toisen äänikanavan audiosignaalilla. Esimerkiksi perinteinen kikka raivata tilaa bassorummulle notkauttamalla basson voimakkuutta alaspäin aina rummun tömähtäessä onnistuu siis sekin. Tällä pärjää jo pitkälle, mutta hienovaraista virittelyä varten voi ottaa toiseksi työkaluksi Emphasis-säätimen, jonka takana on virtuaalinen alipäästösuodin. u Lähikauppa palvelee! Menossa mukana Hämeenkatu 23, LAHTI 03 782 1700 info@keskusmusiikki.fi www.keskusmusiikki.fi Veikkointie 16, NUMMELA 010 281 3730 myynti@stpaulssound.fi www.stpaulssound.fi Pinninkatu 26–28, TAMPERE Puh. Tosin LA-2A:n limitointikin on lempeän pehmeätä, eikä vertaudu lainkaan nykymankeleiden jyrkkään liiskaustyyliin, joten valinta ei aina edes tunnu vaikuttavan tuon taivaallista. Tuo Universal Audio ehdittiin jo kertaalleen lakkauttaa, mutta Bill vanhemman pojat James Putnam sekä Bill Putnam nuorempi perustivat samalla nimellä uuden yrityksen 90-luvun lopulla. Ratkaisulla on etunsa: kahden säätimen yhdistelmää voi käyttää joko ihanteellisen signaalitason sovituksen välineenä hifityyppistä puhtautta tavoiteltaessa, tai sitten voi hakea mehukasta säröä virtuaalisella yliohjauksella puskien. Kyllä kelpaa. Autenttista ja muuten vaan hyvää Siinä missä UA ja Waves ovat pitäytyneet esikuvassa tiukasti aina etupaneelia koristavia naarmuja ja lommoja myöten (Waves on mallintanut myös verkkohurinaa, jonka voi kytkeä taustalle joko 50 Hz:n tai 60 Hz:n taajuudella!?), Black RoosUniversal Audio, se oikea Universal Audiolla on erityinen asema LA-2A:n historiassa. Black Rooster Audion VLA-2A Mk II ei siis suinkaan ole mauton ja hajuton, se vain jättää enemmän ratkaisuja käyttäjälle. Universal Audio ja Waves ovat hakeneet tässäkin kohden autenttista ilmettä toteuttamalla Emphasis-säädön työkalusääteistä trimmeriä muistuttavalla ruuvin kuvalla, joka toki tottelee hiirtä siinä missä muutkin säätimien kuvakkeet. 48 www.riffi.fi 4/2022 Black Rooster Audio VLA-2A Mk II Kompressori plugin-efektinä • jäljittelee Teletronix LA-2A:ta • mono/stereo-toiminta • rinnakkaiskompressio suoraan laitteessa itsessään • Optional Audio In (side chain) -tulo ulkoisella signaalilla ohjaukseen • AAX-, AUja VST-tuki • hinta valmistajan nettikaupassa kirjoitushetkellä 29 € (tarjoushinta) Lisätiedot: Black Rooster Audio • blackroosteraudio.com saattoi valita 3:1 kompression. Sama linja jatkuu toimintojen kohdalla ja BRA onkin nykyaikaistanut omaa plugiaan ennakkoluulottomasti muuttamalla Gain-säätimen roolin lähtövoimakkuuden kontrollista tulotason säädöksi ja lisäämällä sitten lähtöpäähän erillisen Make-up Gain -säätimen, jota ei alkuperäisessä laitteessa eikä kahden muun ohjelmistotalon tulkinnoissa ole lainkaan. Se vaimentaa kompressiota kontrolloivan sivuketjun signaalista alataajuuksia ja näin kompressorin toiminta saadaan perustumaan enemmän koko taajuusalueen tapahtumiin sen sijaan, että jokainen bassorummun tai bassoinstrumenttien energiapaukku komentaisi kompression käyntiin. Tämän hoksauksen jälkeen oikea liitäntä löytyi jo sitten virtuaalilaitteen takalevyn laajennusosasta, jonka saa näkyviin sopivasti klikkaamalla. Kompression määrää kontrolloidaan kaikissa vaihtoehdoissa Peak Reduction -säätimellä, jonka asteikko kattaa portaattomasti alueen ”ei lainkaan – suurin mahdollinen”. Alkuun firma keskittyi isä-Putnamin työn keskiössä olleiden analogilaitteiden uusiotuotantoon, mutta vuosien saatossa UA on siirtynyt yhä vahvemmin tietokoneistetun tallennuslaitteiston varustelijaksi, jonka tuotevalikoimassa on nykyisin äänikortteja sekä tietokoneen toimintaa tukevia DSP-kiihdyttimiä, plugin-efektejä, virtuaalisoittimia sekä moniraitainen äänitysja äänenkäsittelyohjelmisto Luna
03 222 1300, 050 323 3167 info@tammerpianojasoitin.fi www.tammerpianojasoitin.fi Kuninkaankatu 13, TAMPERE 03 222 5570 info@tampereenmusiikki.fi www.tampereenmusiikki.fi Kirkkokatu 7, SAVONLINNA 015 515 670 soitinkulma@soitinkulma.com www.soitinkulma.com S ITINKULMA S ITINKULMA Maariankatu 10, TURKU 029 080 2410 soitinlaine@soitinlaine.fi www.soitinlaine.fi 46-49 Black Rooster.indd 49 46-49 Black Rooster.indd 49 15.8.2022 8.30 15.8.2022 8.30. Lähikauppa palvelee! Menossa mukana Hämeenkatu 23, LAHTI 03 782 1700 info@keskusmusiikki.fi www.keskusmusiikki.fi Veikkointie 16, NUMMELA 010 281 3730 myynti@stpaulssound.fi www.stpaulssound.fi Pinninkatu 26–28, TAMPERE Puh
Ja kaikki käytettävissä joko analogisen tai digitaalisen tulosignaalin miksaamiseen. DAW-ohjelmalta mikseriin päin audiota siirrettäessä monoja stereokanavat käyttävät jälleen järjestyksessä USB-väylän 12 ensimmäistä kanavaa, ja niiden lisäksi mikserin kumpaankin external-stereotuloon voi kytkimellä valita äänilähteeksi USB:n. 50 www.riffi.fi 4/2022 B ig Six on pohjimmiltaan täysverinen analoginen mikseri, johon on sisällytetty äänikortti tietokoneen liittämistä varten. Kompressorin ideana on tässä tapauksessa huolehtia siitä, että luureihin päätyvät ohjeet eivät missään oloissa kuulu luureista sopimattoman kovaa tai tarpeettoman hiljaa riippumatta siitä kuka komentaa ja kuinka kaukana hän sattuu mikrofonista olemaan. Namikoiden sijoittelu on loogista, merkinnät selkeitä, ja kytkimissä on asiallinen tuntuma. Yksittäisten kanavien reititys on helppo muistaa ja mikäli äänitysvaiheessa haluaa summata tietyt kanavat valmiiksi stereopariksi, Bus 2 antaa siihen mahdollisuuden. Erillistä gain-säätöä ei ole, vaan vahvistus on asetettu kiinteästi 45 desibelin suuruiseksi. Kaikissa Big Sixin tuloissa on oletuksena analogisignaalin käsittely. Valmis niputus on sitova, mutta palvelee loogisuutensa ansiosta käytännössä hyvin. Audiota tietokoneelle päin vietäessä lukuun mahtuvat mikserin neljän monokanavan ja neljän stereokanavan lisäksi vielä sekä vasen/oikea-päämiksaus että vaihtoehtoinen Bus 2 -stereosumma. Oletusarvoisesti kuulokkeisiin ohjataan sama signaali, jota kuunnellaan tarkkaamon kaiuttimista, mutta kuulokkeisiin voi myös rakentaa omat miksauksensa tulokanavien auxeilla (Stereo Cue 1 & 2). kaiutinkuuntelun omalla tasonsäädöllä. Äänittäjän tai tuottajan työpisteen lisäksi on huomioitu myös muusikoiden monitorointi kahden itsenäisen kuulokelähdön kautta. Voluumisäätö vaikuttaa vasta mikrofonivahvistimelta eteenpäin lähtevään signaaliin, joka voidaan painokytkimellä reitittää tilanteen mukaan molempiin tai vain jompaan kumpaan Stereo Cue -lähtöön. Mikseri kytketään tietokoneeseen USB:llä (tyyppi C) ja kumpaankin suuntaan voi dataa siirtää 16 itsenäistä kanavaa pitkin. SSL:n todellinen erikoisuus on Talkback-liitännän yhteyteen sijoitettu, kytkimellä aktivoitava LMC-kompressori (Listen Mic Compressor), joka mankeloi komentomikrofonin poimiman audion erittäin tehokkaasti. Ensinnäkin komentokäyttöön sopii myös kondensaattorimalli, sillä talkback-liitännässä on kytkimellä aktivoitava phantom-syöttö. Talkback itsessään sisältää pari huomionarvoista piirrettä. Niinpä työskentely saa saman tien mukavaa nostetta – tässä ollaan tekemässä oikeilla työkaluilla eikä puuhastelemassa millään heppoisilla härveleillä. Kaiutinparin vaihdon lisäksi stereon vaihto monoksi käy sekin napin painalluksella. Valmiina sessioon Perinteisten studiopöytien tapaan mikserin päälohko on varustettu monitoroinnin monipuolisilla lähdevalinnoilla sekä TEKSTI: LAURI PALOPOSKI Solid State Logic Solid State Logic – ison mikserin tuntua Neljä mikrofonikanavaa, saman verran stereokanavia linjatason laitteille plus ekstra-tulot päälle. Kuuntelun tasoa voi myös tarvittaessa pudottaa ennalta asettamansa määrän Dim-kytkimellä esimerkiksi neuvonpitoa varten, tai sen voi mykistää kokonaan Cutilla. USB:n kanavapari 13/14 on varattu Bus 2:n käyttöön ja päämiksaus siirtyy tietokoneelle kanavia 15 ja16 myöten. Ja mikä mainiointa – niihin pääsee jakelemaan ohjeita kätevästi, sillä tuottajan sekä äänittäjän käyttöön on varattu erillinen talk back -mikrofoniliitäntä, jonka käyttö ei vähennä äänitystai miksauskanavien määrää. Linjatason lähtöliitäntöjä on kahden vaihtoehtoisen kaiutinparin käyttöä varten, ja pienestä koosta huolimatta Big Sixin varustelu lähestyy muutoinkin ison studion standardia. Koska BIG SIX BIG SIX 50-53 SSL.indd 50 50-53 SSL.indd 50 15.8.2022 8.34 15.8.2022 8.34. Kaikki reititykset ovat kiinteitä, eli ykköskanava ohjautuu aina USB:n ykköskanavalle, kakkonen kakkoselle ja niin poispäin. Kun toisin halutaan, kyseinen liityntä valjastetaan USB:n palvelukseen painokytkimellä. External-tulolle ei ole varsinaisia kanavasäätöjä, vaan ainoastaan kytkimet reititykseen ja säätimet voimakkuuden hallintaan
Ja sellaisena se ylittää helposti varsinaisesti puhekäyttöön tarkoitetun Talkback-liitännän vastaanottokyvyn, jolloin tuloksena on säröä ja suttua. Saavutettu soundi on kaikessa epäluonnollisuudessaan edelleen kiehtova, eikä sen käyttöä tarvitse rajata settirumpuihin, sillä konsti tuottaa mielenkiintoisia tuloksia muiden lyömäsoitinten ohessa myös vaikkapa tiukasti takapotkuil”Asiallinen” olisi Big Sixiä parhaiten kuvaava yksittäinen sana, mutta se ei vielä tuo esiin aivan kaikkea. Pitää lisätä perään ”ja innostava”, sillä työskentelyn mutkattomuus ja erinomainen audiolaatu yllyttivät venyttämään sessioita silkasta puuhastelun riemusta. Huomioida kannattaa, että Talkback-liitännän kiinteä 45 dB:n vahvistus on todella paljon, semminkin kun huonemikkeinä tyypillisesti käytettävät kondensaattorimikrofonit ovat pääsääntöisesti verraten herkkiä. Hieman monipolvista, mutta ei kuitenkaan monimutkaista. Ja taatusti vaivan väärttiä, jos ei muuten niin omaa yleissivistystä laajentavana kokeiluna. Epäherkemmän dynaamisen mikrofonin kanssa ongelma saattaa olla lievempi. 50-53 SSL.indd 51 50-53 SSL.indd 51 15.8.2022 8.34 15.8.2022 8.34. www.riffi.fi 4/2022 51 kompressio on niin totaalisen raju, on SSL sijoittanut sen perään 20 desibelin lisävahvistuksen kompensoimaan kompressiossa putoavaa signaalitasoa. Big Sixin tapauksessa Listen Mic -kompressorin voi valjastaa myös edellä kuvattuun tehtävään, sillä signaalin saa reititettyä analogisiin Cue-lähtöihin, joista sen voi kytkeä kaapelilla takaisin mikserin johonkin tulokanavaan. Niin epätasaisessa aallokossa ei kukaan tarkkaamossa olisi pystynyt käsipelillä pitämään tasoa tasaisena, tarvittiin avuksi automaatio ja siihen tehtävään kehitettiin agressiivinen LMC-kompressori. Alunperin LMC suunniteltiin kuitenkin aivan päinvastaisen suuntaan kulkevien viestien välitykseen. SSL:n ideoima Listen Mic -liitäntä oli tervetullut ominaisuus, etenkin kun SSL hoksasi huomioida ja ratkaista erään oleellisen seikan: dynamiikan järkyttävien tasoerojen aiheuttamat ongelmat. Siihen kytketään studioon sijoitettu mikrofoni, jonka kautta tarkaamossa voidaan kuunnella soittotilassa touhuavien muusikoiden keskinäistä keskustelua ja kommentteja. Tarvitaan siis lisätoimia. Toisen puolen soundia inspiroi juorumikrofonin päälle/pois-kytkin, jolla soundi saatiin katkeamaan luonnottomasti kuin seinään. SSL keksi nimittäin 70-luvun lopulla rakentaa mikseriin ”ylimääräisen” mikrofonitulon. Ei musikaalista vaan kerrassaan epäkelpoa sellaista. Ensimmäinen puolisko kuulua rumpusoundia oli siinä, tiiviiksi massaksi paketoitu humu, josta puuttui rummun atakin jälkeinen normaali vaimentuminen. Jotta efektiä olisi voitu käyttää oikeasti, juorumikrofonin kompressoitu signaali reititettiin monitoroinnin sijaan mikserin yhteen tulokanavaan, jossa manuaalinen päälle/pois-kytkin sitten korvattiin noise gatella. Sille taas löytyi sattumoisin sitten taiteellistakin käyttöä, kun muuan Phil Collins soitti studiossa rumpuja ystävänsä Peter Gabrielin levyn sessiossa ja eräs Hugh Padgham mikserin ääressä sattui avaamaan juorumikrofonin vähän vahingossa niin, että osalliset ehtivät kuulla LMC:n liiskaaman huonemikrofonin soundin. Lopputuloksena on tasapaksua audiopötköä, joka sopivalle tasolle miksattuna ei ryntää kuulokkeisiin äkkirynnäköllä eikä toisaalta vaadi jatkuvaa voluumisäätöä hiljaisempien viestien perille saattamiseksi. Mikäli haluaa valita mikrofonimallin ja sijoituspaikan sille vapaasti, on ratkaisuna kytkeä mikrofoni ensin johonkin toiseen etuvahvistimeen, josta signaali saadaan ulos sopivalla voimakkuudella Talkback-liitäntään, kompressoitua sitten LM-kompressorilla, kierrätettyä sen jälkeen Cue Sendin kautta johonkin tulokanavaan ja reititettyä siitä edelleen tallentimelle. Muusikot kun saattoivat lopettaa äänekkään soiton äkkinäisesti ja ryhtyä keskustelemaan vaikkapa sovituksesta – kuka miltäkin etäisyydelta mikrofonista ja jokainen omalla luontaisella voluumillaan. Yleensä kyseinen juorumikki kytkettiin mikseriin tavalliseen mikrofonikanavaan, jolloin se varasti yhden arvokkaan kanavan tuotannon sujuvuudelle kylläkin oleelliseen, mutta taiteellisesti toissijaiseen tarkoitukseen. Kun äänenpainetta yleensä riittää reilunpuoleisesti vähän kauempanakin rumpusetistä, tuppaa huonemikkienkin signaali olemaan jo lähtökohtaisesti suhteellisen tymäkkää tasoa. Mikrofonin oma vaimennuskytkin ei välttämättä riitä hillitsemään signaalitasoa riittävästi. Se pätki tylysti soundia kuin saksilla leikaten, ja siinä olikin typistetysti 80-lukua leimanneen rumpusoundin syntytarina
Dynamiikka aisoihin Listen Mic -kompressori ei ole Big Sixin ainoa dynamiikkamuokkain. Mono vaiko stereo Monokanavien lisänimike ”superanalogue” on markkinointihenkisyydestään huolimatta kuvaava. Kun kynnystason asettaa alemmas, kompressori skaalaa dynamiikkaa aktiivisesti, mutta lempeästi. Se on helppokäyttöinen ja hyvältä kuulostava dynamiikkaprosessori, jolla useamman kanavan stereosumman saa kerralla pakettiin. Monokanavien kompressorit eivät perustu SSL:n aiempiin tuotteisiin vaan ne on kehitetty alkuperäistä ja kanavamäärältään suppeampaa Six-mikseriä varten. Bus-kompressori hoitaa pitkälti itse itsensä, säädettävänä on ainoastaan kynnystaso (threshold) sekä kompression jälkeisen lisävahvistuksen voimakkuus (make up). Ekvalisaattorin basso ja diskantti ovat pysyvästi hyllykorjaimia, eikä kompressoria ole lainkaan. Kanavien varustelu on karsittu, mutta käytännöllinen. Big Sixin analogiset liitännät ovat kattavat ja tekstit voi lukea mikserin ylitse kurkatessa aivan yhtä helposti kuin tiskin takana piuhoja kytkiessäkin. Kompressori tulkitsee käsiteltävää signaalia ja muuntelee attack-aikaa noin 8–30 millisekunnin haarukassa. Soittoja laulutuntuma pysyy kaiken aikaa orgaanisena eikä tule sellaista oloa, kuin kaataisi valoa mustaan aukkoon. Puristussuhde on aina vakio, verraten mieto ja sellaisena monikäyttöinen 2:1. Mikrofonivahvistin on puhdassointinen, kaikin puolin selkeä ja analyyttisen erotteleva, mutta siltikin musikaalinen ja miellyttävä. Ekvalisaattori on johdettu E-sarjan mikseristä ja se palvelee askeettisesta olemuksestaan huolimatta sangen monipuolisesti. Instrumenttiliitäntä on sekin erinomainen, tuntuma linjaan soitettaessa on dynaamisen ryhdikäs ja soinnin sävy luonteva. Stereokanavien analogitulot on pelkistetty linjatason liitynnöiksi ja niiden varustelu on muutoinkin suppeampi. Silti kompressori loiventaa suorituksen kulmikkuutta ja antaa jämäkkyyttä ääneen. Toiminnan visuaalista hahmottamista auttaa viiden ledin palkisto, joka ilmaisee toteutuvan kompression määrää. Mikserin päälohkoon on integroitu valmistajan G-sarjasta poimittu, mutta toiminnoiltaan yksinkertaistettu Bus-kompressori. Alakaistalla hyllykorjaimen rajataajuus on nimellisesti 60 Hz ja diskantin puolestaan 3,5 kHz, mutta kellokorjaimina käytettäessä basson keskitaajuus nousee 200 Hz:n kohdalle ja diskantti viiteen kilohertsiin. Näillä arvoilla ja tehokkaalla kompressiosuhteella (4:1) Bus-kompressori puristaa stemmapaketin tai kokonaisen miksauksen tehokkaasti ja yleispätevästi nättiin nippuun. Monipuolisuutta tuo se, että kiinteän release-ajan vaihtoehtona on painokytkimellä aktivoitava auto release. Kun huomioidaan, että Big Sixin neljässä ”superanalogue”tarkenteella merkatussa monokanavassa on vielä omat helppotoimiset kompressorinsa, voidaan todeta mikserin dynamiikkamuokkainten määrä vallan ilahduttavaksi. Soundi ei muutu kummalliseksi vaikka ekvalisaattoria ruuvaisi ronskilla otteella. 52 www.riffi.fi 4/2022 le soitettuun komppikitaran piiskaukseen, taustakööriin tai muuhun uhkarohkeasti valittuun kohteeseen. Ja käyttää voi reilumminkin – jokaisella kaistalla on muokkaustehoa 15 desibeliä kumpaan tahansa suuntaan ja se toteutuu hallitusti. Release-aika puolestaan on suurinpiirtein 300 millisekuntia. Kaksi stereosyöttöä monitorointiin on tässä mittakaavassa sopivasti ja kolmialueinen ekvalisaattori täydentää kompaktin paletin mutkattomasti. Toisin sanoen nopeat transientit saavat aikaan vain hetkellisen kompression, kun taas pitempikestoinen kynnystason ylitys antaa kompressorin myös palautua hitaammin, mikä tekee kompressiosta loivemman. 50-53 SSL.indd 52 50-53 SSL.indd 52 15.8.2022 8.34 15.8.2022 8.34. Tämä sopii, sillä äänitysvaiheessa ajatuksena on kytkeä stereokanaviin äänilähteitä, jotka tarvitsevat vähemmän muokkausta, kuten vaikkapa syntikoita. Toimintanopeudet on asetettu kiinteästi siten, että kompressori tarraa kiinni suhteellisen nopeasti (attack 30 ms) ja laskee myös irti verraten äkkiä (release 100 ms). Tämä tuo yllättävän paljon muuntelumahdollisuuksia ekvalisaattorin käyttöön. Jos taas säätää kynnystason ylemmäs, kompressori puuttuu vain signaalin piikkeihin, mutta tekee senkin hyvin kohteliaasti ja huomaamattomasti. Kyseessä on automaattisesti toimiva työkalu, jossa käyttäjän tarvitsee säätää vain kynnystaso sopivaksi. Keskialueen kellokorjain vaikuttaa aina 700 Hz:n keskitaajuudella, mutta bassoja diskanttiyksiköiden vaikutustaajuudet muuttuvat sen mukaan, käyttääkö niitä hyllyvai kellokorjaimina. Äänen alkuperäiset vivahteet välittyvät pikkutarkasti, eikä Big Six lisää soppaan omaa makuaan. Vakionopeuden sijaan palautumisaika riippuu siitä, kuinka pitkään signaali on ollut kynnystason yläpuolella. Käytännössä kanavakompressori toimii erinomaisesti
Ja mikäli tallentimelle pitää saada valmista stereosatsia, voi myös Bus-kompressoria hyödyntää. Ja niihin nähden sillä on vissejä valttikortteja suuremman fyysisen kokonsa puitteissa. Miksaus on asia erikseen ja siinä vaiheessa laitteen kapasiteetista jäi sitten taas paljon ihan jouten. Big Six on puhdasverinen analogimikseri, jossa digitaalisuutta on vain USB-liitännän verran. Äänittäminen Big Sixillä olikin kaikin puolin miellyttävä kokemus ja jälki innostavaa. Äänitys vai miksaus. Mikään ei silti estä käyttämästä niitä esimerkiksi ulkoisilla mikrofonivahvistimilla ja oheisprosessoreilla muokatun signaalin tallennukseen, jossa myöskään ei tarvita kovin monipuolisia mikserin kanavaominaisuuksia. Soundipuoli on sekin tip top. Käytännössä päädyin itse kuitenkin hyödyntämään mikseriä nimenomaan äänityskäytössä sekä monitoroinnin hallintakeskuksena. Aina voi tietysti kierrättää DAW-ohjelmasta raitoja Big Sixiin, prosessoida niitä analogisesti ja palauttaa ne valmiina stereonippuna takaisin tallentimelle. Sellaisella määrällä hoitaa jo ihmeesti pienen ryhmän äänityksen. Tai pakata laukkuun, kun on aika siirtyä toiseen paikkaan työskentelemään. Varsinainen miksaus syntyi sitten tietokoneessa DAW-ohjelman työkaluilla. Tätä puoltaa sekin, että neljä monokanavaa on melko niukasti ihan perussessiossa, jos tallennettavana on jonkunlaisen kokoonpanon verran soittimia. Mutta tuottajan tai muusikon omassa tuotantostudiossa harvoin tarvitaankaan kymmeniä kanavia kerralla. www.riffi.fi 4/2022 53 SSL Big Six Analogimikseri ja 16-kanavainen äänikortti • neljä monokanavaa mikrofoni/linja/instrumenttikäyttöön • balansoidut inserttipisteet monokanaville • neljä stereokanavaa linjatason signaalille • kaksi linjatason stereotuloa • päälähtö stereona, balansoitu • inserttipisteet päälähdölle, balansoitu • bus 2 -stereolähtö, balansoitu • linjatason stereolähdöt kahdelle monitoriparille, balansoitu • linjatason stereolähdöt cue 1 ja cue 2, balansoitu • kaksi erillistä kuulokelähtöä, stereo • 16-kanavainen A/D-muunnos • 16 kanavainen D/A-muunnos • näytetaajuus 44,1 – 96 kHz • 24-bittinen koodaus • hinta 2999 € Lisätiedot: Nordic Audio Distribution Suomi Puh. Lisäksi perusekvalisoinnit onnistuvat ja monokanavien kompressorit ovat käyttökelpoinen työkalu jo äänitysvaiheessa. Pisteet ehdottomasti Big Sixille. Mutta näin olisi ollut myös räkkimallisen äänikortin kanssa, joten tässä osiossa pistejako on tasaisempi. Stereokanaviin kytkettävillä ulkolaitavahvistuksilla rumpujen overheadit, tilamikit tai stereopareina mikitettävät kohteet voi kuitenkin nivoa osaksi kokonaisuutta ja silloin käytössä on yhteensä jo tusinan verran kanavia. Se on puristanut kunniotettavan määrän perinnemiksereiden ydintä näppärään kokoon, laatua ja tietynlaista ylellisyyden tuntua hukkaamatta. 045 729 2930 • kaapo@nordicaudio.eu • www.nordicaudio.eu Monipuoliset tuloliitännät, inserttipisteet, tarkoituksen mukainen eq ja helppokäyttöinen kompressori tekevät monofonisista Superanalogue kanavista todella monipuoliset työkalut. Mikseri keskustelee suoraan tietokoneen audiopuolen kanssa ilman välikäsiä. Esimerkillinen suoritus. Tämä huomioiden SSL on onnistunut luomaan sangen houkuttelevan työkalun. Signaaleiden hallintaan ei tarvita erillistä aplikaatiota, eikä reitityksiä tarvitse miettiä. Se ei sisällä edullisiin analogisiin keikkatiskeihin usein integroitavia efektejä, eikä DAWtyöskentelyyn suunnattuja kontrolleriominaisuuksia. Linjatason signaaleille tarkoitetut stereokanavat ovat pelkistetympiä, mutta palvelevat tehtävässään erinomaisesti nekin. Laitteena se kilpailee lähinnä sellaisten räkkimallisten ammattitason äänikorttien kanssa, joissa ei ole omaa DSP-prosessoria tallennusvaiheen efektointiin. Reaaliaikainen monitorointi on helppo miksata tarkasti ja nopeasti vaikka kahteen eri luurisyöttöön, eikä minkäänlaista aplikaatiota tarvita siihenkään. Äänitystoimissa se on erittäin suoraviivainen ja tehokas. Big Six ei tietenkään kilpaile kanavamäärällään perinteisten isojen studiopöytien kanssa. Kaikessa on ammattityökalun konstailematonta tuntua ja mikserin voi kokonsa puolesta myös siirtää tarkkaamosta soittohuoneeseen silloin, kun pitää äänittää itse itseään. u 50-53 SSL.indd 53 50-53 SSL.indd 53 15.8.2022 8.34 15.8.2022 8.34
Toisaalta, vaikka vaatimukset laajuudessaan eivät muuttuisi, niin ajantasainen tieto riderissä ei auta, jos agentuuri lähettää vanhentunutta asiakirjaa. ••• Toisaalta koko asian tekee haastavaksi esimerkiksi se, että vaikka tekninen rider on osa esiintymissopimusta, saattaa keikan myyntiajankohdan ja tapahtuman välissä olla hyvä tovi. Tekninen rider on tai ainakin sen pitäisi olla osa esiintymissopimusta. Jos tilaaja on hyväksynyt teknisen riderin vaatimuksineen vuotta aiemmin, saattaa tuotanto olla muuttunut keskeisiltä osiltaan tässä välissä hyvinkin paljon. Asialla Iggy and the Stooges, ja linkki tulee tässä: http://iggypop.org/ stoogesrider.html Ajatelmia teknisistä ridereistä 54-59 Finale 422.indd 54 54-59 Finale 422.indd 54 15.8.2022 10.23 15.8.2022 10.23. Linkki on myös sikäli yksinkertainen, että se on helppo lausua jopa puhelimitse. Mieleni teki lähettää vastaus, että ”valitettavasti järjestelmämme ei vastaa speksejänne, ja minun täytyisi vuokrata klubillemme simulaattorin mukaan noin 70 kpl 2 × 18 subwoofereita lisää ja ne puolestaan täyttäisivät koko lava-aukon leveys-, korkeusja syvyyssuunnassa”. Ideaalitilanteessa monella suomalaisella kiertuetuotannolla suomalaisissa konserttipaikoissa keskeiset infot mahtuisivat mielestäni helposti yhdelle A4:lle. No tänä kesänä sinne on sitten hiljalleen lisätty kaikkea ihan jo turvallisuudesta lähtien, esimerkiksi vaikkapa lavan maadoituksesta ja sadesuojauksesta on tullut lisärivejä asiakirjaan. Viime vuosina radiolaitteiden käytön lisääntyessä onneksi jonkinasteinen RF-koordinaattori on edes osassa tapahtumista, mutta vaikka asian perään katsomisessa riittäisi ihan erillisellekin tekijälle työtä niin usein tämä sälytetään jollekin muussa tehtävässä toimivalle puhdehommiksi. Mieleen tulee rideri, jossa vaadittiin ”PA-järjestelmää, joka kykenee tuottamaan miksauspisteelle täydellä kaistalla (20 Hz – 20 kHz) 120 dB äänenpaineen A-painotuksella”… Mikäpäjottei, mutta kun avaa hieman näitä numeroita, niin tullaan siihen lopputulokseen, että järjestelmän pitäisi kyseinen A-painotus huomioiden kyetä tuottamaan noin 160 desibelin äänenpaine 40 hertsillä (rinnastunee avaruussukkulan lähtöäänenpaineisiin). Monet ovatkin varmasti lukeneet iltapäivälehdistä perumisista ja huhujakin liikkuu varmasti paljon, voidaankin todeta, että tästä festivaalikauden jälkipuinti jatkunee vielä pitkään. Normipäivä – audiosekatyömies muistelee nykyisyyttä K U V A : TO M M I P O S A 54 www.riffi.fi 4/2022 Niko Laasonen T ätä kirjoittaessa kesä on jo puolivälissä, mutta lienee liian aikaista vielä tehdä minkäänlaista yhteenvetoa. ••• Tänä kesänä olen hämmästynyt siitä, kun on tuntunut siltä, että viikottain pitää päivittää rideriin itsestäänselviä asioita ja alunperin selkeästä teoksesta tuleekin julman mittainen pumaska. Ja tämä toteutuukin monesti esimerkiksi tuttuihin keikkapaikkoihin mennessä, kun asiat tulevat sovituiksi viiden minuutin puhelinsoitolla. ••• Tästä luontevalla aasinsillalla päästään pohtimaan aihetta nimeltä riderit. Olen koettanut taistella tätä vastaan siten, että ensisijainen jakelumuoto tekniselle riderille on linkki pdf-tiedostoon, joka pysyy samannimisenä, mutta päivittyy aina tarpeen mukaan. ••• Olen myös useamman kerran pohtinut teknisiä ridereitä vastaanottavana osapuolena, että keskeistä olisi myös ymmärtää mitä kulloinkin on pyytämässä. Sivuutetaan nyt kaikki kommentit keltaisista m&m-karkeista ja kalliista virvokkeista. ••• Toisaalta siis olisi kauhean kiva, jos jotkin asiat edes jokseenkin saataisiin pelkistettyä objektiivisiksi numeroarvoiksi (vaikkapa äänenpaineen ja spektrin suurin sallittu vaihteluväli ja järjestelmän vähimmäissuorituskyky vaikkapa M-noise-mittaustavalla?), mutta mitä ne numeroina ilmoitettavat parametrit sitten olisivat, jotta niistä olisi hyötyä. On esimerkiksi kohtuullisen hyödytöntä kirjoittaa erilaisia desibelitai wattinumeroita rideriin, jos niillä ei ole minkäänasteista kytköstä todellisuuteen. En vaan ollut aikaisemmin tullut ajatelleeksi, että tällaiset eivät ole itsestäänselvyyksiä. Tämä käytäntö on ollut minulla jo kohta kymmenen vuotta, onnistumisprosentti on kasvanut, mutta aukotonta se ei vieläkään ole ollut. Pidin ajatuksen kuitenkin omana tietonani. Toisaalta olen myös ottanut käytännöksi painaa jokaiseen riderin sivuun tarvittavat yhteystiedot ja sivunumerot. Silloin. Näiden perusteella sitten on helppo ryhtyä salapoliisityöhön, jos infot tuntuvat puutteellisilta. Kun loppukeväästä pohdiskelin, että mitenköhän kesä tulee menemään, niin voidaan jo nyt todeta, että ainakaan pohdinnat eivät ole olleet aiheettomia. Joten muutoksiin tai ongelmiin reagoinnissa vasteaika kasvaa tai ei toteudu ollenkaan. Se sisältää tiedot esiintymiseen liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja toisaalta tiedot kiertävästä tuotannosta. ••• Netistä löytyy muuten viihdyttävä, mutta tarkemmin pohdittaessa hyvinkin asiallinen tekninen rider, johon kannattaa tutustua
on oikea foorumi nostaa asia esiin. lokakuuta 2022. www.riffi.fi N Ä Y T Ö N P A I K K A 54-59 Finale 422.indd 55 54-59 Finale 422.indd 55 15.8.2022 10.23 15.8.2022 10.23. 050 569 7495, jussi.zenger@bluescase.com www.bluescase.com Vitikka 2, 02630 ESPOO www.noretroncommunication.fi info@noretroncommunication.fi Äänija valotekniikkaa: Vapaita opiskelupaikkoja syksyn koulutuksiin: MUSIIKKI ÄÄNITEKNIIKKA MUSIIKKITUOTANTO Koulutus on ruotsinkielinen Hae meille! www.lafo.fi Täydennä näkyvyyttä tarvittaessa liittämällä printin rinnalle ilmoitus Riffin verkkosivustolla. Seuraava Näytön paikka julkaistaan 19. www.riffi.fi 4/2022 55 N Ä Y T Ö N P A I K K A Kuljetuskotelot p. Kysy lisää: lauri.paloposki@riffi.fi Uusi tuote tai tuotemerkki, huoltopalvelu tai laitevuokraus, soitinklinikka tai muuttomyynti
Ohjelmistot oli nytkin vaihdettu pdf-liitteinä ja youtube-linkkeinä muutama päivä aiemmin. ••• Kun sitten lähtöpäivä koitti, realisoituivat monet unholassa olleet keikkamatkailun nurjat puolet. Nyt loppukesästä minut kutsuttiin pitkästä aikaa esiintymään Etelä-Italiaan Apulian ja Campanian alueille. Sunnuntaina esiinnyimme toisella festivaalilla vanhassa vuoren päälle rakennetussa linnassa Savoia di Lucaniassa. Myös kansainvälisiin jazztöihin paluu oli lopulta mahdollista kahden ja puolen vuoden tauon jälkeen. Biisejä oli enimmäkseen minulta, mutta myös muiltakin bändin jäseniltä. Onnekseni paikalle oli tuotu hyväkuntoisen oloinen Fender Hotrod Deville ja itselläni mukana oli matkamallin efektilauta (Source Audion Zio -etuaste, Klon-tyylinen overdrive ynnä delay ja reverb) sekä oma Marchionen luottotyökitarani. Ilta-auringon laskiessa alkoi trullitalojen välistä puikkelehtia vuorelle porukkaa ja lopulta paikalla oli noin 250 henkeä (hiukan ihmetytti, mistä nuo ihmiset luonnonpuiston keskelle oikein löysivät). Siellä ohjelmaan kuului lisää nuokuntaa epämukavilla tuoleilla, kunnes jatkolento vei minut iltapäivän päätteeksi Bariin Italiaan. 56 www.riffi.fi 4/2022 M u u s i k k o n a m a ai lma l l a T änä kesänä vihdoin näyttää tapahtuneen tuo kauan odotettu muusikoiden työtilanteen normalisoituminen. Konsertin oli järjestänyt Italian WWF, ja alussa pidettiin todella pitkiä puheita, mikä muuten Italiassa tuntuu olevan isojen kaupunkien ulkopuolella aika tyypillistä. Riemu onkin ollut melkoinen, kun taas on päässyt musisoimaan muiden kanssa. ••• Konsertti onnistui mainiosti ja ihmiset olivat kovin tyytyväisiä. Parin tunnin ajelun jälkeen saavuimme festarialueelle kauniille Monte Sant’Elian vuorelle kansallispuiston alueelle. Maanantaina matkani jatkui Napoliin, jossa nyt kirjoitan tätä kolumnia. Itse en puheista mitään ymmärtänyt lukuunottamatta omaa ja muiden yhtyeen jäsenten nimiä. Noinkaan kovassa väsymyksessä ei nukkuminen 29-asteisessa huoneessa ollut kovin helppoa. Iloisin loppukesän terveisin, Kari Antila Paluu kansainvälisiin hommiin – keikalla trullitaloissa Italiassa 54-59 Finale 422.indd 56 54-59 Finale 422.indd 56 15.8.2022 10.23 15.8.2022 10.23. Lentoasemalla vastassa oli illan festivaalin palkkaama kuski, joka ei tietenkään puhunut sanaakaan englantia. Täytyypä sanoa, että oli tosi riemullinen fiilis ottaa tämä kutsu vastaan. Mieleen on painunut voimakkaasti se tuska ja epätoivo, jota viime vuodet ovat olleet kotisohvalla yksin istuessa ja pandemiarajoitusten syömiä soittokeikkoja voivotellessa. No toisaalta – jos Italialaiset noita lämpötiloja kestävät, niin eiköhän Suomi-poikakin siellä viikon pärjää. Lämpötila myöhään illalla vuorella oli leppoisa 22 astetta, ja totuus paljastui vasta kun laskeuduimme ruokailemaan lähelle Tarantoa, jossa myös majoituimme. ••• Ensimmäisen päivän jälkeen keikkailu oli jo helpompaa ja pääsin pitämään Tarantossa jazzkitaran mestarikurssia konsertin lisäksi. Siitä sitten roudausten jälkeen ajoimme Helsinki-Vantaalle, jossa siirryin nuokkumaan ja odottelemaan Amsterdamiin seitsemältä lähtevää lentoa. Siinä syntyy vauhtia ja vaarallisia tilanteita – korvat on pidettävä auki kaiken aikaa. Koska olin valvonut yhtä putkea tässä vaiheessa 36 tuntia, niin trullitalossa suihkussa käydessä piti nipistää hiukan itseä, että näenköhän unta… ••• Tavalliseen kiertuetapaan koko ajan oli pieni kiireen tunne, ja oman mausteensa asioihin toi italialaismentaliteetille tyypillinen ”kuumaverinen” ja aavistuksen hosuva suhtautuminen asioihin. Vauhti näillä kansainvälisillä keikoilla on nopea, eikä useinkaan jää aikaa biisien varsinaiseen treenaamiseen bändillä. trullitalo-kommuunissa (kalkkikivestä ilman laastia rakennettuja taloja, joissa on suippokärkiset katot!) Täytyypä sanoa että maisemat olivat erittäin mahtavat ja talot erikoisia. Festivaalialue oli ns. Jollain kumman tavalla lopulta yhytimme hänet ja mukaan liittyi vielä Pariisista toisella lennolla saapunut bändin fonisti. Lähtöpäivää edeltävänä iltana soitimme nimittäin Kari Antila & Jarmo Hynninen Bandin kanssa Uudessakaupungissa ja keikka loppui puolilta öin. Jazzmuusikon työ perustuu paljon vuorovaikutukseen, kuunteluun ja yhteissoittoon, jota ilman motivaatio koko soittamiseen kärsii. Olen viihtynyt kuin kala vedessä kaikista matkarasituksista huolimatta, enkä pysty sanoin kuvaamaan sitä iloa, mitä kansainvälisiin soittotöihin palaaminen minussa herättää. Hiukan kyllä mietityttivät nuo hirmulämpötilat, joita kesäisin on Etelä-Euroopassa, koska itse siedän huonosti hellettä ja aurinkoa. Äärimmäisen maittavan ”meren herkut” -illallisen loppuessa olin valvonut 42 tuntia yhtä mittaa, jos ei lentokoneissa ja asemilla nuokkumista lasketa. Vaikka parvekkeen ovet ja ikkunat olivat apposen auki ja tuuletin puhalsi, niin yön aikana oli pakko ottaa kolme jääkylmää suihkua
www.riffi.fi 4/2022 57 N Ä Y T Ö N P A I K K A Vähän parempaa pakkaamista Suomesta jo vuodesta 1996. 0400 101 220 Kokoansa kovemmat aktiiviset PA-ratkaisut! Evolve 30M, 50 & 50M -tolppasetit • äärimmäisen helppo roudata, ällistyttävän hyvä soundi • tymäkkä subwoofer (10" tai 12"), kokonaisteho 1000 W • langaton miksaus myös puhelimella tai padilla (Bluetooth) • integroitu 6 + 2 -kanavainen mikseri (M-mallit) • digitaaliefektit, myös kompressori (Evolve 30M ja 50M) • kaksi settiä Ethernet-linkillä tuplaa kanavamäärän! (Evolve 50M) PXM-12M • integroitu 3-kanavainen mikseri • 700 W tehoa, tuhti soundi • äärimmäisen helppo roudata Kova kysyntä – varaa omasi ajoissa! Myös valkoisena! 54-59 Finale 422.indd 57 54-59 Finale 422.indd 57 15.8.2022 10.23 15.8.2022 10.23. toukokuuta 2022 21.10.14 info@profitron.fi www.profitron.fi PROFITRON OY Puh. www.cccase.. Kuljetuslaukut ja räätälöidyt sisustat pro audio ?nland oy audiotools for professionals Authorized API Audio dealer www.proaudio?nland.. 5 25 75 95 100 Riffi 2022-03 näytön paikka Audient EVO 16 sunnuntai 29
La dolce vita digitale 54-59 Finale 422.indd 58 54-59 Finale 422.indd 58 15.8.2022 10.23 15.8.2022 10.23. Laskin tuossa jokin aika sitten, että yhteensä hieman reippaan 1400 minuutin edestä setti kitisee muiden kirjastojen tai orkesterien taustalla. Kuin sinfoniettan kaksi kolmannesta olisi vetänyt vähän yläasteen jousiorkesterin tyylillä. Jousia on soitettu tulitikkurasioilla, muovilusikoilla, partaharjoilla (ostin niitä 32 kpl sessiota varten), leveillä kuminauhoilla… ja luonnollisesti pyysin porukkaa virittämään soittimet suurta terssiä alemmas, ja lisää kamaa sisään, kiitos. ”Suunnilleen sen verran, että sama kuin ajais bemarin jyrkänteeltä.” ”500-sarjan?” ”Ei, seiskasatasen…» ••• No. Tai no, miten sattuu ja miten sattuu, mutta quick’n’dirty joka tapauksessa. KUVA: VILLE JUURIKKALA Alangon päiväkirja 58 www.riffi.fi 4/2022 E pätäydellisyys luo täydellisyyttä, rumuudessa on kauneuden siemen. Joskus pelkkä hartsin nitinä riittää johonkin huonoon synamattoon, lopputuloksena odottamaton määrä hyvää elämää. ••• Oli hieman erikoista havaita, että elämä tuohon cueen tulikin huonoista sampleista, joita oli soiteltu vähän miten sattuu. Ja uskottava legato samplesetissä voi ehkäistä useamman tunnin säätämisen. La dolce vita digitale, sanoisin. Aikani sektioita ja raitoja muteteltuani ja sooloteltuani tajusin, että sisäänsoitettu oikea jousisto oli kamariorkesterikokoa, lihavimmissa kohdissa tuplattu, mutta bändi soitti järkyttävän hyvin – no, ovat niitä hommia tehneet useamman kymmenen vuotta – ja skarpisti kuin… kvantisoitu ja tickintarkasti ohjelmoitu. Olen jo jonninkin aikaa kerännyt omaa soitinkirjastoa – no, vuodesta 1990, tarkalleen – ja havainnut, että niinä kertoina, kun asiakas on ollut erityisen tyytyväinen, en itse ole ollut mitenkään innoissani kädenjäljestäni. ••• Tein viitisentoista vuotta sitten pientä duunia erään hotshot-hepun kanssa, jolla sattui jo silloin olemaan useampi blockbusterpäänahka vyöllään, ja hämmästelin tyypin nopeaa tuotantotyyliä: kaikki sisään, mitään ei korjata eikä kvantisoida, kaikki soitettu jää raidalle. Mutettelin raitoja, ja joka kerta, kun jokin ”huono sample” poistui, soundi oheni. Ja siitä se idea sitten lähti. Hitto, miten hieno soundi. ••• Aivan hirveän kuuloista yksistään, mutta jo kolme kosketinta alas on ihanaa. Laitetaan päälle isompi sektio ja pidetään samplet ns. Sen nimen annoin kirjastolleni jo ammoin. ••• Kuulin seuraavalla viikolla saman cuen valmiina, ja ero oli huima. Isoja sointuja kaksin käsin, ja taivaat avautuvat. oikeiden sektioiden kohdalla stereokuvassa: AI ETTIEN ETTÄ. Aloin kerätä aina tilaisuuden tullen hieman sitä, hieman tätä, joka sessiossa hieman raakamateriaalia, ja nyt, vuosia myöhemmin, väriätuovaa samplemateriaalia on aika moneen lähtöön. Tuli tuo omakin setti röyhkeän kalliiksi, vaikka käytinkin ulkomaista edullista vuokraorkesteria, mutta sessiosta saatu materiaali oli juuri oikeanlaista omaan käyttööni. Perussamplesetti oli aika karsean kuuloinen, ja silloisen, jo tuolloin ikääntyneen Gigasampler-stackin ulosanti kuulosti lähinnä siltä, että jousisektioissa on liian vähän porukkaa, eivätkä soittajatkaan olleet maailman parhaita. Sarja tosikertomuksia, joissa monenlaisiin musiikki-, pelija ITprojekteihin sekaantunut säveltäjä/tuottaja/äänisuunnittelija Petri Alanko jakaa lukijoiden surkuteltaviksi rakkaimpia vastoinkäymisiään, ja yrittää valaista siinä ohessa tietä jälkipolville tai ainakin perässä laahustaville. Laitetaan päälle pikkusektio oikeaa orkesteria ja levitetään samplet äärilaitoihin: AI ETTÄ. Pyysin luvan tsekkailla ProTools-projektia, ja hämmästyin oitis: kaikki edellisviikon midi/Gigasampler/whatnot-sälä oli tallessa, eikä edes erityisen hiljaa. ”Siellä kuuluu liikaa virheitä.” Kyllä, totta kai, koska tiedän, mitä kaikkea layereissa on, ja tekijä onnistuu ylipäätään aina poimimaan jonkin subliminaalisen haittatekijän harmiteltavaksi, koska tietää sen olevan siellä jossakin. Sitä onkin sitten kierrätetty ahkerasti. Noin viitisen vuotta sitten järjestin pikku session, jossa tallensin useita kymmeniä erilaisia legatosiirtymiä eri nopeuksilla, ja mieleeni tuli muinainen Gladiator-aikainen kommentti Hans Zimmeriltä. Kyseessä ei ollut mikään valtava ambienssiin hukutettu washof-strings, eikä kaikuja muutenkaan juuri ollut projektissa, vain silloisen päätiskin Lexicon-kauko-ohjain paljasti, että jotakin meni auxiin. Päällesoittoja oli tehty sektio kerrallaan, ja soundi oli todella muhkea, mutta silti intiimi ja jotenkin läsnä, lähellä – ei siis hollywoodiaanista eeppisyyttä, pikemminkin eurooppalaista taide-elokuvaa. Mukavaa on se, että muutamalla lemppariplugarilla erikoisista sampleista saa kaivettua vaikka mitä. Olivat kyseistä leffaa varten hinkanneet uusiksi herran samplekirjaston ja Zimmer oli kysynyt, josko sessiosta tulisi kalliskin
MANGER C1 suositushinta alk. 15 000 € pari Tutustu lisää seastone.audio/fi/manger Made in Germany /seastone.audio +358 (0) 400 404 190 hello@seastone.audio seastone audio & acoustics www.seastone.audio MUSIC IS BALM FOR OUR SOUL. facebook.com/MadProfessorAmplification Mad Professor Classics 54-59 Finale 422.indd 59 54-59 Finale 422.indd 59 15.8.2022 10.23 15.8.2022 10.23. MANGER C1 suositushinta alk. 15 000 € pari Tutustu lisää seastone.audio/fi/manger Made in Germany /seastone.audio +358 (0) 400 404 190 hello@seastone.audio Point Source Audio Lavalier / Headset-mikrofonit www.mpamp.com . 15 000 € pari Tutustu lisää seastone.audio/fi/manger Made in Germany /seastone.audio +358 (0) 400 404 190 hello@seastone.audio seastone audio & acoustics www.seastone.audio MUSIC IS BALM FOR OUR SOUL. www.riffi.fi 4/2022 59 N Ä Y T Ö N P A I K K A Tervetuloa verkkokauppaamme! WWW.KOMPONENTIT.FI Suomen monipuolisin valikoima AV-alan liittimiä, kaapeleita ja tarvikkeita myynti@noretroncomponents.com • pallotai herttakuvio • kevyt ja kestävä rakenne • 360° kääntyvä puomi • kolme eri väriä • vedenpitävä (pallokuvio, IP57) • vaihdettavat liitinsovitteet (12 eri liitintyyppiä sekä jatkokaapeli) seastone audio & acoustics www.seastone.audio MUSIC IS BALM FOR OUR SOUL. MANGER C1 suositushinta alk
Kampanja on voimassa 31.8.2022 saakka ja lainasettejä on rajallinen määrä. Voit nyt päästä kokeilemaan Genelecin kompakteja SAM-kaiuttimia ilman velvoitteita oman kotisi rauhassa. 60 Takakansi 422.indd 60 60 Takakansi 422.indd 60 15.8.2022 9.59 15.8.2022 9.59. 6 4 1 4 8 8 6 8 7 1 6 1 2 2 4 Create with Genelec Muusikko, DJ, ääni-insinööri, tuottaja, äänisuunnittelija, vloggaaja, videokuvaaja – tämä viesti on juuri sinulle. Tutustu lisää #CreateWithGenelec -kampanjaan ja täytä hakemus täällä: www.genelec.com/create-with-genelec Valtuutettu Genelec-jälleenmyyjä ottaa sinuun yhteyttä sopiakseen kanssasi lainasetin toimituksesta suoraan kotiisi. Pääset myös tutustumaan GLM-kalibrointiohjelmistoon, jolla saat minimoitua huoneakustiikan haitalliset vaikutukset äänenlaatuun ja taajuustasapainoon – jotta äänityksesi kuulostaisivat loistavilta paikasta riippumatta, juuri sellaisilta kuin halusit