SSL CONNEX – täysin erilainen USB-mikrofoni! Nro 4-2023 Hinta 12,20 € SPEEDY SAARINEN: – Omia salaisuuksia ja menetelmiä ei haluttu paljastaa, aika mustasukkaista touhua… – Joskus livenä toimiva soundi on ihan eri asia kuin studiossa toimiva soundi. Stanley Clarke: Nuno Bettencourt: 01 Kansi 423 Speedy.indd 1 01 Kansi 423 Speedy.indd 1 13.8.2023 19.04 13.8.2023 19.04. – Menestystä on se, kun albumi on valmis ja se julkaistaan, ja voin painaa pääni tyynyyn
BOSE S1 PRO+ WIRELESS PA SYSTEM U U S I 02-03 Ilmoitukset.indd 2 02-03 Ilmoitukset.indd 2 13.8.2023 10.52 13.8.2023 10.52
Tämä on huimaa aikaa. Yhä edelleen on nimittäin myös varta vasten äänitystoimintaan rakennettuja studioita, joiden nimessäkin saattaa lukea studio. Jotain henkilökohtaisempaa kuin automatiikan robottimaiseksi virittämä laulu tai gridiin pakotettu rummutus mukamas-mukamas-studiosta. Lukuterveisin Lauri Paloposki, päätoimittaja 04-05 Pääkirj Sislu 423.indd 4 04-05 Pääkirj Sislu 423.indd 4 15.8.2023 17.35 15.8.2023 17.35. Se olisi sympaattista ja jos se olisi rehellistä, se olisi juuri sitä tarinallisuutta, jonka tärkeydestä kaiken aikaa puhutaan. Tai että koko homma syntyi itse asiassa pala palalta hotellikuolemaa torjuttaessa, kavereiden yhteisenä pitkäaikaisena torstaiklubina tai vedonlyönnin seurauksena. Liisa tai Lasse äänitti tämän levyn Vihtajärven mökin saunatuvassa esikoisen ensimmäisenä kesänä, päiväunien aikana, yleensä puoli raitaa kerrallaan. Aikaisemmin levyn kanteen tekopaikaksi merkitty Abbey Road tai Capitol Studios kertoivat jo ennakkoon äänityksen laadusta paljon, Motown, Muscle Shoals ja Staxx myös musiikin tyylilajista. Mutta mikä oikeasti pidättää paljastamasta avoimesti, että äänite tehtiin omalla mökillä, bändin treeniksellä tai kodin takkahuoneessa. Tulevissa Riffeissä sitten lisää. Siinä olisi tarinalle mainio alku ja musiikki kertoisi loput. Kun työkalut voivat olla missä vain ja kenen käsissä hyvänsä, ei äänitteen saatetietojenkaan pohjalta voi enää päätellä oikein mitään. Uskomattoman pystyvien mallinnusohjelmien ansiosta ei tarvita sen paremmin akustisesti tarkoitusperiä palvelevaa huonetta kuin äänilähteelle ja äänitystilalle ihanteellista mikrofoniakaan. Ja jos joku kuitenkin joutuu äänittämään laulunsa vähemmän ihanteellisissa oloissa, ei hätää – DSP-prosessoinnin uusin aalto pyyhkii äänitteeltä pois taustahurinoiden, kohinoiden ja muiden häiritsevien äänten lisäksi ikävältä kuulostaneen huonekaiun. Samalla kirkastettaisiin vähän toimintatapojen ja -ympäristöjen eroa. Ainakin nimellisesti kaikki työkalut yksinkertaisesta tallentimesta täysin varustellun äänittämön kautta viimeistelysilaukseen tarvittaviin masterointimyllyihin ovat lähestulkoon kenen tahansa ulottuvilla, mikäli rahaa tietotekniikan hankkimiseen on. 4 www.riffi.fi 4/2023 ÄÄTOIMITTAJALTA Studio menetti merkityksensä K aikki on vireessä, joka ikinen nuotti gridissä. Se avaisi kuuntelijalle näkymän tekijän maailmaan ja se maailma saattaisi olla kuuntelijan mielestä tutkimisen arvoinen paikka. Näillä ”oikeillakin” studioilla on omat mielenkiintoiset tarinansa ja kolmeen sellaiseen tutustummekin tässä numerossa. Vain laulu jää, sananmukaisesti. Ne voidaan luoda virtuaalisesti jälkikäteen, joten miksipä ei siis kytkettäisi soitinta sopivan pikkupurnukan kautta suoraan tietokoneeseen. Mielikuvat muodostuivat ajan saatossa samojen nimien toistuessa levy levyltä. Missä ja minkä verran, jää joskus kuuntelun perusteella vähän arvaukseksi, toisinaan vastaus vaikuttaa kiusallisenkin selvältä. Tämä kaikki on sitä kuuluisaa katoavaa kansanperinnettä, sillä Astro Space Ship ja Symphony Palace ovat olemassa vain mielikuvituksessa, ja ne on keksitty koska olisi niin tylsää ilmoittaa äänitteen syntypaikaksi Apple Macbook Air 13 tai Lenovo Ideapad 3. Ja masteroitiin itse kuulokkeilla kuunnellen, kun perhe nukkui ja teki mieli kokeilla osaisiko tuon viedä maaliin asti omin päin, kun harrastusbudjetti on kovin tiukoilla ilman ammattilaisen puoleen kääntymistäkin. Jos ei käsi osunutkaan, niin automatiikka auttoi. Ei museoita, vaan paikkoja, joissa musiikkia tehdään aktiivisesti, yleensä ammattimaisesti, enemmän tai vähemmän perinteitä noudattaen
Sisältöä saa lainata vain toimituksen kirjallisella luvalla. KÄYTTÖTESTIT 40 Strymon Cloudburst – ilmaa ja tilaa soundiin 42 Yamaha AG08 – avainsana on striimaus 44 SSL Connex – kytke ja käytä 46 Cranborne Audio C.A.S.T – analogiaudiota CAT-kaapelilla GRANDE FINALE 48 Aamukahvilla Transmixillä – Pannaan kiertue kuntoon! 50 Tuumia verstaalta – Tarina sähkökitaran synnystä 52 Muusikkona maailmalla – Studiossa oppii aina 54 Alangon päiväkirja – Plagiarismi, mikä ihana työkalu 32 ”Kustomoin sen omatoimisesti, toisin sanoen vetelin rungosta maalit pois.” – Vesa Anttila Kannen kuva: Minna Hatinen 04-05 Pääkirj Sislu 423.indd 5 04-05 Pääkirj Sislu 423.indd 5 15.8.2023 17.35 15.8.2023 17.35. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen 28 24 20 Jatkuvasti päivitettävät tuoteuutiset ja muut ajankohtaiset jutut löydät osoitteesta www.riffi.fi. 040 501 2745 (ark. posti kulut. 040 501 2745 Sähköposti: riffi@riffi.fi TOIMITUS Päätoimittaja Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Asiakaspalvelu/tilaukset: Puh. HAASTATTELUT & ESITTELYT 06 Ikimuistoiset sessiot, Speedy Saarinen – “Kun kaikki tehdään rakkaudesta musiikkiin, niin ei siinä aina lasketa tunteja.” 16 Eläköön studio, osa 1, Jyväskylä – takana loistava menneisyys, edessä lupaava tulevaisuus. Riffi ilmestyy vuonna 2023 kuusi kertaa. 040 501 2745 Julkaisunumero ISSN 1238-982X Painopaikka: , Forssa Riffi on musiikkitekniikan erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta materiaalia edustamiltaan aihealueilta. Uusimman irtonume ron voi tilata myös toimituksesta hintaan 12,20 € sis. Vuosikerran tilaus maksaa kestotilauksena 63,00 € (ensimmäinen kuuden numeron jakso) ja määrä aikaisena kuuden numeron jaksona 73,00 €. www.riffi.fi 4/2023 5 SISÄLTÖ YHTEYSTIEDOT Riffi Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. 20 Musamimmien päivä – verkostoitumista matalalla kynnyksellä 22 Nuno Bettencourt – tunne ja rytmi edellä 24 Stanley Clarke – Oikeat soittimet oikeaan kappaleeseen! 28 Alpo Nummelin – kuin studiota soittava terapeutti LUKUPALAT 12 Ajankohtaisia uutisia SOITTIMISTA JA KALUSTOSTA 32 Elämäni kitarat: Vesa Anttila – Rautalangassa nauhakaiku ei saa olla liian hyvä 36 Soitto on säröistä tehty – rakennetaan siis fuzz, luku 1. 28. Saatavilla on myös aiemmin ilmestyneitä Riffejä, hinnan voit tarkistaa Riffin verkkokaupasta: www.riffi.fi/verkkokauppa. Ilmoitusmyynti: Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Työryhmä: Kari Antila Petri Alanko Eero Aro Anssi Eriksson Minna Hatinen Kalle Heino Samuel Järvinen Misha Koivunen Anders Liljeström Jesse Lirola Mika Nuorva Juha Seila Jan-Olof Strandberg Vilma Timonen Timo Östman Nettitoimitus: Anssi Eriksson, Matti Rinne, Juha Seila, Topi Suuronen Tommi E. Riffin irtonumeroita myyvät Lehtipisteen myymälät, Akateemiset kirjakaupat sekä hyvin varustetut musiikkiliikkeet. klo 9–16) Sähköposti: asiakaspalvelu@riffi.fi Voit myös tehdä tilauksen www-sivustomme Riffi-kaupassa. Lehti ei vastaa tilaamattomista artikkeleista tai kuvista. Irtonumeron hinta on 12,20 €. Virtanen, Timo Östman Ulkoasu: Mari Valotie KUSTANTAJA Idemco Oy Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh
Helsingin Pihlajamäessä sijaitsevassa Helsingin Uudessa Yhteiskoulussa satsattiin kovasti nuorten musiikkitoimin06-11 Ikimuistoiset 423 Speedy.indd 6 06-11 Ikimuistoiset 423 Speedy.indd 6 13.8.2023 10.56 13.8.2023 10.56. S peedy Saarinen on nähnyt musiikkibusinesta monelta kantilta. Opetushommat hän aloitti jo lukiossa, jossa johdatteli nassikoita kitaransoiton pariin ja toimi bändikoulun vetäjänä. Mielenkiintoisia tarinoita siitä, miten asiat johtivat toisiin asioihin ja päädyttiin ratkaisuihin. Niin kaupallisella puolella studion omistajana kuin valtion hommissa Ylellä. Tuottajia, jotka ovat jääneet usein taustahahmoksi. 6 www.riffi.fi 4/2023 TEKSTI: MISHA KOIVUNEN KUVAT: MINNA HATINEN JA SPEEDYN ARKISTO Jyrki ”Speedy” SAARINEN IKIMUISTOISET SESSIOT Sarjassa tuottajat kertovat unohtumattomista sessioistaan Äänitteitä, jotka kansa tuntee. Keikkailevana kitaristina kuin studiotekniikan opettajanakin
Opetustyö on loppunut aikaa sitten, soittohommia on vielä jonkun verran. Se oli Lontoon olympialaisissa. Paikkoina muun muassa Pop & jazz -konservatorion eri toimipisteet. Riffihän teki tuolloin perusteellisen jutun Seppo Tynin levyn synnystä, ja Speedy toimi hankkeen äänittäjänä. Mielenkiintoisia tarinoita siitä, miten asiat johtivat toisiin asioihin ja päädyttiin ratkaisuihin. Viimeksi häntä kuultiin kitaran varressa Svenska Teaternin ABBA-musikaalissa. Hänen kanssaan on työstetty jopa 5–6 albumia vuodessa. Itse asiassa hän on ollut mukana kaikissa kolmessa Suomessa pyörineessä ABBA-produktiossa. Äänitteitä, jotka kansa tuntee. Siinä välissä hän ajoi kisalähetyksiä. Livehommien kautta Speedy palkattiin myös Porin Jazzeille monitoreita tekemään. – Olen saanut oman osani siitä levy-yhtiö-hommasta, missä annetaan tiukat aikataulut ja soundispeksit. Mä olin ihan ihmeissäni, ”Täh. Kuka tahansa tän voi kaivaa!” Totta kai mullakin on jotain vakiojuttuja, mutta nekin on makuasioita. – Se oli sellainen norsunluutorni, johon pääsi ”harvat ja valitut”. Myös omassa omassa studiossa pääsee edelleen soittamaan silloin tällöin, jos työstettävään produktioon kitaraa tarvitaan ja tyylilaji on otollinen. Speedyn toimenkuvaan kuuluikin niin puomin pitelyä tvteatterissa kuin scoren miksaamista. En ajattele tippaakaan, myykö joku juttu vai ei. Nykyisin on paremmin. – Timo tykkää tästä paikasta, koska sillä on esimerkiksi samanlainen flyygeli himassa. On asiakkaita, jotka tulee tänne aina uudelleen ja toki on aina jotain uusiakin. Vanhemmat studioketut pitivät ammatilliset tietonsa visusti itsellään. Tuohon aikaan television ja radion välillä vallitsi kummallinen kilpailuasetelma, jossa radiopuolen musiikkitarkkailijat ylenkatsoivat tv:n tekijöitä. Hieman hienohelmaista toimintaa. – Mun kollegat ihmetteli jutun nähtyään, että miten mä meen paljastamaan noita juttuja. Haastattelun aikoihin työstössä oli Arttu Takalon levy. Jutussa oli kaikenlaisia kaavioita signaaliteistä, ynnä muuta yksityiskohtaista dataa. Intin jälkeen opettaminen jatkui vielä kymmenen vuotta. Takalo käy Speedyn studiossa kutakuinkin joka toinen vuosi. Sitten joku irvileuka huutaa, ”Olisit säkin poika lukenut vähän kauemmin, niin olisit päässyt sisähommiin!” Koko katsomo räjähti nauruun. Äänipöydän faderissa lukee ”VIP” ja sitten on mun tärisevä käsi. Siitä on kuvakin. Eihän tässä ole mitään ihmeellistä. Tchad Blake kuulemma kannusti Mix with the Masters -kurssin osallistujia lausumalla, että ”Kuvatkaa ihan vapaasti, ette te kuitenkaan voi mun korvia kopioida”. Niihin genreihin löytyy niin hyviä tekijöitä Suomesta, ettei hänellä ole tarvetta lähteä siihen suuntaan ”sotkemaan”. Pituushyppy oli päättynyt ja mä meen kelaamaan kaapelia takakaarteeseen. Kuten urheilulähetysten tekeminen. Nykyään mielipiteitä pääsee vaihtamaan päivittäin, mikä on ollut hedelmällistä kummallekin. Radion tarjonta tuntui muutenkin liian rajoitetulta. Nää ei ole ikinä ollut mulle sellaisia asioita joita pitäisi jotenkin salailla. – Tuntuu, että koronavuosina ihmisillä oli fyrkkaa fikassa. Jo opiskeluaikoina harjoittelumahdollisuudet olivat rajattomat. Mielenkiintoisia hommia sai tehdä laidasta laitaan, oli oopperajuhlia, klassista musiikkia, kansanmusiikkia… Kaikki jutut eivät tietenkään kiinnostaneet yhtä paljon. Speedyn valmistuessa ei eletty varsinaisesti avoimuuden aikaa. Ihmiset halus tehdä musaa. Tuottajia, jotka ovat jääneet usein taustahahmoksi. Kentällä ei tapahdu mitään – stadion ihan hiljainen. Samoihin aikoihin hän soitti kitaraa Broadcastissa ja gospelbändi Livingstonessa Pekka Ruuskan kanssa. Miksen mä vois kertoa, miten mä teen jutut. Nykyään Saarisen toimet jakaantuvat puoliksi oman studion ja Ylen kanssa. Speedy muistelee, että ”Seijan äänioppeja oli muun muassa se, että bändikeikkojen äänenvoimakkuuden tuli olla noin neljä”. Olis kiva jos se tuotos kestäisi aikaa, mikä ei todellakaan aina onnistu. Ja kaikkea siltä väliltä. Asepalveluksen aikana Speedyn äiti ilmoitti nuorukaisen Ylen äänitarkkailijakurssin pääsykokeisiin. Ja tunne on vain vahvistunut Jorma ”Hämis” Hämäläisen muutettua hiljattain samoihin Mediagentsin studiotiloihin. – Eihän tässä maassa taida olla ketään muuta, joka olis saanut miksata Englannin kuningattaren avajaispuheen. ”Olen saanut oman osani siitä levy-yhtiöhommasta, missä annetaan tiukat aikataulut ja soundispeksit.” 06-11 Ikimuistoiset 423 Speedy.indd 7 06-11 Ikimuistoiset 423 Speedy.indd 7 13.8.2023 10.56 13.8.2023 10.56. Mutta palataanpa takaisin historiaan hetkeksi. Lastenmusiikkia tehdään studiossa myös paljon. Yle oli – ja on vieläkin – loistava työpaikka alastaan kiinnostuneelle äänimiehen alulle. – Olin kenttäpoikana yleisurheilun EM-kisoissa Helsingissä ’83. Sitä hommaa kesti kuusitoista vuotta. Hommia sai valita ja oli jopa mahdollisuus vaikuttaa tarjontaan. TV:ssä sai tehdä kaikkea, jopa livepuolen monitorointia ja PA:ta. Pianisti, kansanmuusikko, professori Timo Alakotila viihtyy myös hyvin Mediagentsilla. Omia salojaan varjelevaan asenteeseen Speedy törmäsi silti vielä niinkin myöhään kuin 90-luvun loppupuolella. Samaisesta koulusta ovat lähtöisin muunmuassa Pekka Ruuska ja Kaija Koo. Kuten kaikki Fröbelin palikoiden viime vuosien levyt. Paitsi, että rapin ja metallin hän jättää spesialisteille. Speedyn CV:stä löytyy kahdet olympiakisat, johon hänet palkattiin ”viihde-upseeriksi”, eli tekemään avajaiset ja päättäjäiset. www.riffi.fi 4/2023 7 taan, josta oli kiittäminen Seija Järvistä (1931–2020), joka oli myös perustamassa Oulunkylän pop & jazz -opistoa puolisonsa Klaus Järvisen (1936–2020) rinnalla. – Omia salaisuuksia ja menetelmiä ei haluttu paljastaa, aika mustasukkaista touhua, Speedy toteaa ja pohtii, että salailu johtui varmaan epävarmuudesta – pelättiin oman paikan puolesta, vaikka ”eihän tämä mitään salatiedettä ole”. Tai onko se ”päivän soundia”. Levy-yhtiöproggikset kun ovat usein sidoksissa talouden nousuja laskusuhdanteisiin. Se saattaa johtua siitä, että Speedy tekee pää-asiassa indie-juttuja, joissa artisti maksaa itse. Tämä oli hänelle mieluisa yllätys, joka vain parani nuorukaisen päästessä opistoon sisään. En voi sietää sitä. Koronavuodet olivat Mediagentsin studiossa kiireistä aikaa. Speedy kävi tuolloin läpi kaikki osastot, joita yhtiö pystyi tarjoamaan: radio, puhetuotanto, musiikkituotanto, kuunnelmat, tv, uutiset… Levottoman luonteen omaavalle junnulle tv tarjosi parhaan ympäristön monipuolisuutensa ansiosta. Tätä näkyi paljon myös Ylellä. Kaikista mieluiten Speedy tekee ”ajatonta” musiikkia, genrellä ei niin väliä. Täällä on muutenkin ollut aina aika tasainen meno. Hän on kiitollinen saamistaan mahdollisuuksista
Sessio oli Speedylle ikimuistoinen myös sen takia, että se oli hänen ensimmäinen Pro Tools -sessionsa. Se kun oli siinä seinässä niin työnsin tuolin siihen eteen, ettei näy kun ledit vilkkuu. Esimerkiksi rumpujen tallennus portaikossa oli hänen ajatuksensa. Toinen niistä oli Ordinary Music. Voi vaan kuvitella mitä pelkästään lyöjät saa aikaiseksi. Vaikka kyseessä oli Speedyn esikuva, uskalsi hän silti esittää ideoitaan Pohjolalle. Bändissä soitti Seppo Kantonen koskettimia, Markku Kanerva kitaraa ja Anssi Nykänen rumpuja. Pekka Pohjolalla oli jonkinasteinen kammo kompressointia kohtaan. He olivat tavanneet kuitenkin vain kerran aiemmin Speedyn ollessa assistenttina jossain Ylen M1-studion sessioissa. Mä olin pala kurkussa, kun Rita-teoksen soinnut lennähtivät ilmoille. – Pekka soitti mulle, että kiinnostaisko. Mutta Pro Toolsia tuolloin taitamattomalla äänittäjällä ei ollut haisuakaan, miten sellainen tehdään. Pohjola sai Pewitille omat osuutensa valmiiksi, mutta projektin edetessä juominen lisääntyi. Speedy kuvaa, että ”kasassa oli aika isoja luonteita”. Ainakin kahden biisin rummut tehtiin Finnvoxin B-studion portaikon aulassa. Hämäys onnistui ja niinpä Pekka Pohjola julisti myös medialle, ettei levyä ole kompressoitu lainkaan. – Mun oli pakko soittaa Risto Asikaiselle, ”hei miten tää loopataan”! Mulla oli joku Anssin pätkä ja Ripa neuvo mua puhelimessa. – Touhu meni aika onnettomaksi ja homma oikeastaan mureni. Mentiin työhuoneeseen ja Pekka alkoi soittaa demoja pianolla. Elettiin 90-luvun alkua, jolloin Speedy työskenteli Finnvoxissa muun muas sa Jaakko Salon lempeässä ohjauksessa. Kun miksattiin C:ssä, mulla oli käytössä Aphexin Dominator-limitteri, joka oli silloin mun suosikki. Kesken treenien Seppo Tyni kävi nöyrästi kysymässä voisiko Pekka Pohjola vetää soolon hänen levylleen. Kun C:ssä miksattiin Tyniä, B:ssä treenasi Pohjolan bändi. Siitä oli jo aikaa, ja nyt häntä suositeltiin Pohjolan albumin äänittäjäksi. Nää kaks muuta hermostu ihan täysiä siihen Pekan touhuun ja se miksaus oli hirmu ahdistavaa. Suosittelijana oli Anssi Nykänen, jonka kanssa hän on tehnyt paljon töitä. Nyt ollaan kovassa paikassa, tätä ei saa mokata! Mutta se oli samalla mahtavaa. – ”No, soitapas”, sanoi Hemmi. Finnvoxin flyygeliä ei ollut vielä rempattu, eikä Seppo Kantosen soittotyyli ollut mitenkään hento. Sessiot Finnvoxilla alkoivat mallikkaasti. Se kutsu mut sen himaan Espooseen. Soundi oli järisyttävä. Paitsi tietenkin Anssi, joka tulee kaikkien kanssa toimeen. Pohjat on vieläkin tallessa. Mähän lähdin kirkuen mukaan. Kuuntelussa oli Genelecin 1031:t, jotka on aika hyökkäävät, niin kyllä Risto nyökytteli hyväksyvästi. Studiossa oli sen verran vahvoja persoonia. Miksauksessa Pohjola hihkui rumpujen isoa soundia ja juoksutti studiopäällikkö Risto Hemmin paikalle, että ”kuulepas, miten rummut pitää äänittää!”. Speedy spekuloi, että Pohjola oli luultavasti kuullut jotain huonosti kompuroitua levyä tai jotain lyttääviä asetuksia hänen bassossaan. Heti sessioiden alkuun hän komensi Speedyä, että ”et sitten käytä mitään!” – No, eihän tommonen dynamiikka ihan niin toimi. Speedy ei sen suuremmin alkanut silti tarjoilla ideoitaan. Varsinkin ambienssit. Ordinary Music -biisiin piti tehdä looppi. Alkoholismin kanssa taisteleva Pohjola pysyi skarppina vielä pohjia äänitettäessä. Perhe oli paikalla. – Me tehtiin se viikonloppuna, ettei häiritty koko taloa. ”Se oli todella hämärä, mutta aika vakuuttava teos.” 06-11 Ikimuistoiset 423 Speedy.indd 8 06-11 Ikimuistoiset 423 Speedy.indd 8 13.8.2023 10.56 13.8.2023 10.56. Hän oikeastaan toteutti vain mitä pyydettiin. Mongo Aaltonen oli samassa tilassa Anssia vastapäätä. Välillä se nukkui siellä, kun tehtiin jätkien kanssa ja noi jätkät ei ole mitään helppoja. 8 www.riffi.fi 4/2023 Pekka Pohjola: Pewit, Pohjola Records 2007 Pekka Pohjola (1952–2008) oli ollut Speedylle hyvin merkittävä muusikko. Siellä on sellaista jytinää mitä ei olis millään saanut ruotuun dynamiikkaan kajoamatta. Ja helppoahan se ei ollut. Pianonvirittäjää tarvittiin vähän väliä, mutta projekti eteni. ”Tässä levyssä on merkittävää se, että sitä ei ole kompressoitu lainkaan.” Mikä oli aika noloa heille. – ”Eka otto ja siitä tuli ihan mieletön”, Speedy hekumoi. Viereisessä studiossa työstettiin samaan aikaan Seppo Tynin toista levyä ja sessiot menivät näppärästi lomittain. – Hän oli siinä uskossa, ettei sitä ole kompressoitu ja kun hän sitä kailotti, niin lehdet otti sen jumalan sanana. Ne herrat kun alkoi siinä paiskomaan, soundi oli aika jumalainen. Pekka halusi, että jokainen soittaa looppiin ihan omaa maailmaansa, toisiaan kuulematta. Se oli todella hämärä, mutta aika vakuuttava teos. Hemmi oli kuitenkin niin guru, että tilanne oli sangen kuumottava. – Kun Seppo löi ensimmäisen soinnun, se oli jo epiksessä. Ja on sitä tilaa muissakin sessioissa käytetty
Hän ei viheltänyt sitä missään vaiheessa poikki. Solistin heittäytyminen kävi hyvästä oppitunnista Speedyllekin. Kun näkee, että on tiukka soittotilanne, jossa haetaan jotain ratkaisua, niin ei siinä jonkun harjoittelijan tarvitse enää osallistua. Emma Salokoski Ensemble: Kaksi Mannerta, Texicalli 2005 Speedy Saarinen on tehnyt kasan levyjä roots-musiikista tunnetulle Texicallille, ja sen myötä hän on saanut työstää hamuamaansa ajatonta soundia ylenpalttisesti. Kaksi mannerta nousi Wikipedian mukaan Suomen albumilistan neljänneksi ja Miksi sä meet -single nousi Radio Suomen soittolistan toiseksi. Ja sitä miksattiin pieteetillä. Ja olipa Saarisen ja Nymanin yhteistyö sekin alkanut jo aiemmin. Eka levy, mistä ei jäänyt yhtään keskeneräinen fiilis. Ja koko ajan. Olin yllättynyt, kun häneltä löytyi kaapista heviluuranko (Porrahan soittaa tosiaan nytkin myös hevibändi Stratovariuksessa). Siitä tuli paljon kiitosta toimittajilta. Siitä, että on kiinnostunut omasta jutusta niin paljon, että ottaa laitteet haltuun. Mikä ei kuitenkaan tarkoittanut että sinne olis jäänyt jotain korjattavaa, mutta se on rehellistä laulua mitä sieltä on kuultavissa. Serkkupojan änkyttäessä jotain: ”kyllä tässä ihan…” Mä mietin, että onko tää ihan oikeeta studiopsykologiaa. Nyt saatiin tehdä täysin rajattomasti. Kun kaikki tehdään rakkaudesta musiikkiin, niin ei siinä aina lasketa tunteja. Jos multa kysytään, vastaan. Omissa levyissä menee usein pidempään, kun ei näe metsää puilta. – Nostan hattua hänen suhtautumisestaan. Ikälopun Trident-pöydän kanssa vietettiin monta hermoja lämmittävää hetkeä signaalien välillä katoillessa. Sen takia annoin viimeisen oman albumini Danulle (Tigerstedt) miksattavaksi. Eniten Speedyä hätkähdytti laulajan lähestyminen omaan instrumenttiinsa. Se ajatteli siinä muita. – Ja pääsin myös tuottamaan, sekä sain tehdä kööreja ja laulaa, Speedy tarkentaa. Mutta Emma satsas kaiken siihen fiilikseen ja tunnelmaan ja vähän kuin viittas kintaalla vireisiin. Yhteistyö Texicallin kanssa päättyi Kaksi Mannerta -albumiin. Kun hänen sukulaisiaan tuli paikalle puhaltimia äänittämään, kyykytti Pohjola heitä oikein olan takaa. – ”Soittakaa paremmin, te olette ihan paskoja!”. Olen vieläkin sitä mieltä, että se on yksi mun onnistuneimmista miksauksista. Kaikki levyssä kietoutui Emma Salokosken kuulaan laulun ympärille. Siinä on elämänmakua. ”Se on rehellistä laulua mitä sieltä on kuultavissa.” 06-11 Ikimuistoiset 423 Speedy.indd 9 06-11 Ikimuistoiset 423 Speedy.indd 9 13.8.2023 10.56 13.8.2023 10.56. Mä en kylläkään yleensä jaksa kauhean kauaa hieroakaan. ”Mä hoidan tän loppuun ja huomenna jatketaan”. Joku angsti Pekalla oli heitä kohtaan. Ja hienosti päättyikin, sillä albumi myi kultaa. www.riffi.fi 4/2023 9 – Olen itse ollut muutaman kerran kiusallisessa tilanteessa, jossa joku mun harjoittelija tai oppipoika alkaa hanakasti heittelemään ajatuksiaan. Salokosken ”kädet saveen” -mentaliteettia kuvaa, että hän oli ottanut Pro Toolsia sen verran haltuun, että pystyi editoimaan omat osuutensa. Olen lukenut Bassokenraali-kirjan, jossa se vaikuttaa tyytyväiseltä tohon levyyn. Ja materiaalia nauhalle miksattaessa, studion perseellään oleva varttituumainen Otari työllisti porukkaa lisää, sillä nauhuria piti alituiseen säätää koko studiossa vietetyn viikon ajan. Saarinen oli tehnyt aiemmin Emma Salokosken kanssa yhden bossanova-EP:n Finnvoxissa. Tämän kaiken maksoi Ninnin serkku, Timo Poijärvi, jolla oli silloin levy-yhtiö. – Porra soitti nauhattomalla ihan järjettömän hienoa bossanova-juttua. Mutta olihan se paikoitellen aika angstista se loppu. Ja olihan se paljon kätevämpää kun ei tarvitse kertoa toiselle, että mitä ja mistä leikataan. Päivän päätteeksi solisti jäi aina studiolle editoimaan. Sehän on mulle iso sulka hattuun, kun pääsin tekemään suuren idolini levyä. Mä olin joissain sessioissa siellä mukana. Koossa oli jälleen sama, ”tosi väkevä” bändi kuin EP:llä: Lauri Porra bassossa, kitarassa Mikko Kosonen ja lyömissä Marko Timonen. Nykänen nimittäin haki mukaan ensimmäiset Kumu-rumpunsa. Jotkut biisit kohisee enemmän kuin toiset. Pohjola-hommassa oli selkeät sävelet ja Pekka tiesi tasan tarkkaan, mitä haluaa. Vaikka homma meni jossain määrin riitelyksi, on Speedy Saarinen lopputulokseen tyytyväinen. Bassoa soitti Nykäsen luottopari Harri Rantanen, niin ikään jo vanha tuttu. Ja Pekan kohtalo siihen päälle. – Hieno sessio ja kaikenkaikkiaan hyvät muistot. Kyllä sen sieltä kuulee, kun laittaa tarpeeksi kovalle. Albumi myi kultaa vuoden 2008 lopulla. – Levy sitten miksattiin täällä meidän studiossa, jossa toimi silloin myös Arcada, eli ruotsinkielinen musiikkiteknologian ammattioppilaitos. – Se oli jo aikaa, jolloin lauluvireitä korjailtiin. Pidän siitä Princen ajatuksesta, että se on sen hetken juttu ja eteenpäin. Pohjasessiot tehtiin Hollolan Petraxissa, jonne ajettiin Hämeenlinnan kautta. Siinä ei ole paljoa ajankäyttöä mietitty. – Mä en ole montaa tuollaista levyä päässyt tekemään. Marzi Nyman: Marzi, EMI 2006 Speedy on tehnyt kaksi Marzi Nymanin soololevyä ja näissäkin tapauksissa Anssi Nykänen on ollut olennaisessa roolissa. – Se kohisi ihan helkkaristi. Niillä oli hillittömät vehkeet, putkikompuraa ja kaikkea. Ninni Poijärveä isolla rahalla Speedy muistelee, miten Ninni Poijärven debyyttiä tehtiin Amerikan tapaan Amerikassa. Losissa asuva Pete Korpela ehdotti, että otetaan levylle Michito Sanchez, Lenny Castro ja muita aika kovia tyyppejä, joita hän tunsi. Nyt oltiin kokoonnuttu naapuriin, junaradan toisella puolella noina vuosina sijainneeseen E-studioon
– Kysyin vertailtaessa, että kummasta tykkäätte enemmän, nauhasta vai digitaalisesta. Se on niin spontaania. Nykänen muisteli heränneensä aina siihen, että Marzi oli antamasssa setille kyytiä. Symbaalit otettiin suoraan Pro Toolsiin. Vahvistimia jaettiin kahteen koppiin. Nauha voitti joka biisissä. Mä olen joka kerta polvillani. Muistan, kun se elukka pääsi paiskomaan niitä siellä. Siihen on eri sakki. Oli mielenkiintoista katsoa sitä aaltomuotoa, kun vaikka basari on käynyt nauhalla. – Kuuden tomin setti oli pystyssä demokellarissa. Tokalla soololevyllä, Kelluva katedraali, on hirmu kuorot ja klasaribändit. Mutta jonkun piti olla siinä isossa tilassa jossa oli kolme rumpalia. Aivan järjettömän musikaalisia ja yllättäviä juttuja. Mutta siihen lisättiin vielä plugareita päälle. Speedy muistelee, kuinka Nyman kävi soittamassa sooloja Arttu Takalon levyille, joita Oulunkylässä on tehty joka toinen vuosi. Eikä se sen mielestä kantanut. – Ne on todella syvällisiä. – Siellä se purki raivoaan ja saatiin samalla herätys. Tosi massiivista. Varmaan sillä perhetaustalla – papin poikana – on pohdiskeltu nuoresta lähtien aika syvällisiä asioita. – Ajattele miten erilaisia soittajia. Siirryttiin Finnvoxiin, jossa käytiin hyvin hauska sessio. Se oli mulle opettavaista, mikä on oikeasti isoa. Solutasolla-biisi käynnistyykin Nykäsen mahtifillillä, jossa käydään läpi kaikki rummut läpi ja osutaan välillä rimmeihinkin. – Ylellä oli joskus toimittajana Loka Laitinen, joka aloitti aikamoisen hässäkän tekemällä Maikkarille jonkun jutun ilman lupaa. – Tuntui, että ne olis kirjoitettuja. Me tehdään täällä kylläkin dokkareita, striimauksia ja haastiksia, mutta mä en ole niissä millään muotoa mukana. Se oli aika hurjaa meininkiä, mutta Marzi päätyi kuitenkin jättämään sen pois, koska materiaalia oli jo aika lailla. 10 www.riffi.fi 4/2023 Speedy ja friikuttamisen vaikeus Speedy muistelee kuinka ahdasta oli byrokratian rattaissa. – Niillä oli sitten battle Finnvoxin B:ssä. Miten se eroaa suoraan digitaaliseen muotoon. Eikä se jää ainoastaan hänen musikaalisuuteensa, vaan siihen lisätään vielä koko tunnepaletti ja tekstit, jotka hän itse kirjoittaa. Kolmannessa triossa puolestaan Marko Timonen, Lauri Porra ja Varre Vartiainen. Mahtava lähtö levylle! Materiaali äänitettiin rinnakkain nauhalle ja Pro Toolsille. 03 222 1300, 050 323 3167 info@tammerpianojasoitin.fi www.tammerpianojasoitin.fi Kuninkaankatu 13, TAMPERE 03 222 5570 info@tampereenmusiikki.fi www.tampereenmusiikki.fi Kirkkokatu 7, SAVONLINNA 015 515 670 soitinkulma@soitinkulma.com www.soitinkulma.com S ITINKULMA S ITINKULMA Maariankatu 10, TURKU 029 080 2410 soitinlaine@soitinlaine.fi www.soitinlaine.fi 06-11 Ikimuistoiset 423 Speedy.indd 10 06-11 Ikimuistoiset 423 Speedy.indd 10 13.8.2023 10.56 13.8.2023 10.56. Enkä täällä tee mitään tv:n kanssa kilpailevaa. Huuto vaan kuului, Speedy hihittää. Hänen kaikki tekemisensä on todella vaikuttavaa. Sen jälkeen nauharaidatkin siirrettiin Pro Toolsille. Hän ei jää ikinä sanattomaksi. Jotkut haluavat, että myös symbaalit pehmennetään nauhan kautta. Studiossa soitti kolme trioa, eli ”triple-trio”, joka ajatuksena saattaa olla tuttu jo King Crimsonilta. Piti kuitenkin valita mitkä viisitoista raitaa nauhalle otetaan ja tässä tapauksessa ajattelin enemmän botnea, että laitetaan se nauhalle. Pohjat jaettiin niin, että nauhalle tallennettiin pöntöt, basso ja joku kitararaita. Mun pomo sanoi, että pakko tää paperi on tehdä. Pro Toolsille äänitettiin kaikki. – Marzillahan on näitä spektaakkeli-juttuja. Marzi vaati, että levy alkaa sillä setillä. – Meillähän oli selkeä sukupolvi-ero Marzin kanssa. u ”Aivan järjettömän musikaalisia ja yllättäviä juttuja.” Lähikauppa palvelee! Menossa mukana Hämeenkatu 23, LAHTI 03 782 1700 info@keskusmusiikki.fi www.keskusmusiikki.fi Veikkointie 16, NUMMELA 010 281 3730 myynti@stpaulssound.fi www.stpaulssound.fi Pinninkatu 26–28, TAMPERE Puh. Speedy muistelee, että pohjalla oli joku Nykäsen ja Rantasen komppi, johon muut ottivat kantaa. Nymanilla oli parisuhde menossa karille ja mies oli stu dios sa aivan romuna. Speedy ihailee ja ihmettelee, kuinka Marzi Nymanille on todellakin ammennettu isolla kauhalla talenttia. ”Aha, ai näinkin voi soittaa soolon!” Ehkä se on sen mielessään jo etukäteen funtsinut. Sehän poiki sitten sen, että otettiin käytännöksi, että sivutoimiin piti aina anoa lupaa. Uffe soitti akustista bassoa, joten se piti laittaa koppiin. – Mulla oli taas ajatus, että pidetään transientit ja se kirkkaus. Kokonaisuus on sitten hybridi, mistä löytyy molempaa osastoa. Siitä eteenpäin mulla on ollut mun pomojen kanssa selkeät kuviot, että mun sivuduunit ei astu kenenkään varpaille. Marzin ja ”kaljujen” lisäksi oman kolmikkonsa muodostivat Raoul Björken heim, Uffe Krokfors ja Mika Kallio. Anssi keskellä ja ”kevyemmät” rumpalit päädyissä. Mä kuvittelin ekaa levyä tehdessä, että sen kitarasoundit on isot. Kaikkien piti kuulla kaikkia, kun jokaisen trion oli määrä reagoida toisiinsa. Se ei kokonaisuudessaan kuitenkaan päätynyt levylle, vaan lyhennettyinä välibiiseinä. Jo kymmenen vuoden ajan. Eli olen pitänyt toimenkuvat erilaisina. Onneksi se loppui parin vuoden päästä. Ja sehän on tietenkin kuunnellut raskaampaa maailmaa. Oli pieni miettiminen miten mä sijoitan ne. Kun soitin musikaaleissa Svenskanissa, mun piti hakea joka saakelin proggikseen sivutoimilupaa. En tee Ylellä levyjä, niin omassa studiossa voin niitä tehdä. Kyllä siinä tietty järki on ja se kertoo, että on joku juttu, miksi ihmiskorva siitä analogisesta soundista tykkää. Jossain biiseissä on valtava kitaravalli ja niitä kombinaatioita haettiin kauan. Mika Kallio kevytkätisyydellään on täysin Nykäsen vastakohta! Kuuntelun säätämisessä oli siinäkin oma haasteensa
Jopa 96 kHz:n äänenlaatu, monipuoliset ominaisuudet, helppo ja nopea hallinta sekä helppokäyttöisyys. Tonefestin järjestäminen on henkilöitynyt vahvasti Petri Materoon siitä saakka, kun tapahtuma siirrettiin Turengin Vanhalta asemalta pääkaupunkiin, alkuun Kulttuuritalolle, sittemmin Korjaamolle Töölöön. Kiinnostusta ilmeni pandemian jälkeen ennakoitua vielä paljon enemmän ja tunnelma oli niin sanotusti tiivis. AJANKOHTAISIA POIMINTOJA www.arvaaudio.fi info@arvaaudio.fi miniatyyrikokoinen taskulähetin MTP61 MTP61 47 mm leveä, 67 mm korkea ja 94 g (akun kanssa) DSP-pohjainen signaalinkäsittely Integroitu mikro SD-korttitallennin aikakoodilla Langaton ohjaus Bluetooth 5:n kautta Erinomaisen äänenlaadun tuottavat digitaaliset mikserit livesekä studiokäyttöön. Lisätiedot: Helsinki Tonefest • tonefest.fi Helsinki Tonefest 2024 järjestetään Musiikkitalolla Hostikka: ”Mahonki” – osui ja upposi! M ahongin kauneus on jylhempää sorttia – jykeväpiirteistä kontraa, kanteleen tai harpun sävyin ja hieman säröllä soivaa akustista teräskielikitaraa, avaruudellista atmosfääriä, karheaa viulumelodiaa haitarin ja huilun tuella, sekä tyylikkäästi sudittua rumpukomppia. Ensi vuoden tapahtumaan ei tarvitse jonottaa, eikä tila lopu kesken tai happi käy vähiin. MAAHANTUONTI & HUOLTO: www.electrowaves.fi C M Y CM MY CY CMY K Yamaha-Riffi-ADs-2023-master.pdf 1 17.5.2023 11.54 K uluvan vuoden helmikuussa Helsingin Korjaamolla järjestetty Tonefest-tapahtuma yllätti suurella suosiollaan sekä tapahtuman järjestäjät, näytteilleasettajat että vieraat. DM3-konsoleissa on kaikki korkealaatuiseen suoratoistoon tarvittavat ominaisuudet ja saatavilla on kahta eri versiota, DM3 Standard ja DM3 Dante-yhteensopivuudella. Pohjoismaiden suurimmaksi soitinalan tapahtumaksi kasvanut Helsinki Tonefest järjestetään toukokuussa 2024 nimittäin Musiikkitalolla, jossa ei sitten kyseisenä päivänä muuta tapahdukaan – kaikki tilat on varattu Tonefest-tapahtuman käyttöön: aulatilat näytteilleasettajille, konserttisalit ja kokoustilat klinikoille ja iso Sali iltakonsertille. ARVIO: LAURI PALOPOSKI 12-15 Uutiset 423.indd 12 12-15 Uutiset 423.indd 12 13.8.2023 17.03 13.8.2023 17.03. Hostikassa soittavat: Maimu Jõgeda (haitari), Saija Penttilä (kontrabasso), Jaakko Penttilä (kitarat), Aino Kinnunen (viulu), Jesse Lehto (rummut) ja Jari Kankare (puhaltimet). – Saimme Tonefestin taustalle lisää osaamista, joka auttaa meitä toteuttamaan suunnitelmamme, kun Juha Tolosen ja itseni lisäksi mukaan tuli kokenut kasvuyrittäjä ja kitaristi Hannu Nissinen, summaa Petri kasvun edellytyksiä. Kasvava tapahtuma ja uudet tavoitteet vaativat luonnollisestikin lisää resursseja. Kun loppupuolella muunnellaan A-osaa vielä taidokkaasti mollin kautta, löytyy samasta aihiosta yhä uusia ulottuvuuksia. Niinpä tapahtumaan on luvassa kansainvälistymiseen liittyvää ohjelmaa, josta järjestäjä tiedottaa lisää nyt jo aluillaan olevan syksyn kuluessa. Kyse ei ole enää pelkästä näyttelystä, vaan haluamme auttaa kotimaisia tekijöitä kansainvälistymään, sekä tuoda Suomeen merkittäviä toimijoita ulkomaan markkinoilta, kertoo Petri Matero tulevista suunnitelmista. Kotikutoisuudessaan sympaattinen soitinrakentajien kavalkadi on kasvanut lämminhenkiseksi messutapahtumaksi. – Helsinki Tonefest ottaa 2024 oikeasti ison askeleen, ja rakennamme tapahtumasta tulevina vuosina Pohjois-Euroopan merkittävimmän alan tapahtuman. Basisti Saija Penttilän johtamalla Hostikalla on vain yksi pulma: pystyykö yhtye tuottamaan jatkossa tämän esikoissinglensä virittämät odotukset täyttäviä uusia kappaleita. Toivottavasti. Liki viisiminuuttinen kappale ei ole lainkaan liian pitkä, sävykäs instrumentaatio antaa itsessään yksinkertaiselle A-osalle vivahteikkuutta ja vastapainoa tuo luontevasti erottuva ja silti samaan kokonaisuuteen saumattomasti kuuluva B-osa. Ja nyt luvassa on vielä vähän lisää samaa. Samaan aikaan Tonefest selvittää erityyppisiä viennin rahoitusvälineitä, joiden tuella kotimaiset valmistajat voisivat halutessaan lähteä ulkomaisille messuille yhteisosastoilla
Vaikuttaa kaikin puolin toimivalta! Lisätiedot: Custom Sounds • customsounds.fi/ Relikoidut soittimet ovat nyt tulleet jäädäkseen, toteaa Jani Marjoniemi esittellessään kevyesti vanhennettua Nash-kitaraa toimittajalle. DM3-konsoleissa on kaikki korkealaatuiseen suoratoistoon tarvittavat ominaisuudet ja saatavilla on kahta eri versiota, DM3 Standard ja DM3 Dante-yhteensopivuudella. Yrittäjä Jani Marjoniemi kertoo päätöksen syntyneen hiljalleen ja käytännön ohjaamana: myynti painottuu yhä enemmän verkkokauppaan, eikä kivijalkaliikkeessä asioivien määrä ole palannut koronaa edeltäneen ajan lukemiin. Yrittäjän kannalta erillinen kivijalkaliike on myös kovin sitova kiinteine aukioloaikoineen, jotka eivät kuitenkaan ole aina edes kohdanneet asiakkaiden toiveita: joskus olisi pitänyt avata puoti jo anivarhain aamusella, toisinaan asioimaan olisi pitänyt päästä vasta myöhään illalla, sulkeutumisajan jälkeen. www.riffi.fi 4/2023 13 AJANKOHTAISIA POIMINTOJA www.arvaaudio.fi info@arvaaudio.fi miniatyyrikokoinen taskulähetin MTP61 MTP61 47 mm leveä, 67 mm korkea ja 94 g (akun kanssa) DSP-pohjainen signaalinkäsittely Integroitu mikro SD-korttitallennin aikakoodilla Langaton ohjaus Bluetooth 5:n kautta Erinomaisen äänenlaadun tuottavat digitaaliset mikserit livesekä studiokäyttöön. Suuren osan tuosta kaikesta voi hoitaa sujuvasti kodin työhuoneelta, ja kun asiakkaalla sitten on toive päästä tutustumaan johonkin tuotteeseen paikan päälle tai noutamaan jo tehtyä tilausta, aika järjestyy näppärästi sähköpostilla tai puhelimitse hyvin lyhyelläkin varoitusajalla. MAAHANTUONTI & HUOLTO: www.electrowaves.fi C M Y CM MY CY CMY K Yamaha-Riffi-ADs-2023-master.pdf 1 17.5.2023 11.54 Custom Sounds uusiin tiloihin K itaristin karkkikaupaksi itseään tituleeraava Custom Sounds on muuttanut Helsingin Kruununhaasta Espoon Keskukseen. Taustalla vaikuttaa sekin, että ostoskulttuuri on muuttunut muutenkin, liikkeeseen ei tulla juurikaan hengailemaan tai kuikuilemaan virikkeitä heräteostoksiin. 12-15 Uutiset 423.indd 13 12-15 Uutiset 423.indd 13 13.8.2023 17.03 13.8.2023 17.03. Todettakoon lopuksi, että uusi näyttelytila sijaitsee hyvien julkisten kulkuyhteyksien piirissä ja pihalla on paikoitustilaa omilla autoillaan liikkuville. Toiminnan keskittäminen kodin läheisyyteen on etu sekä asiakkaalle että yrittäjälle. – Aukioloajat ovat nyt joustavampia, kun pääsen itse paikalle hyvin nopeasti, Marjoniemi kertoo ja lisää, että kiinteiden aukioloaikojen sijaan näyttelytila on avoinna sopimuksen mukaan, ja systeemi on kuulemma lähtenyt mukavasti käyntiin. Valtaosa yrittäjän työajasta kuluu asiakastilausten pakkaamisessa ja postituksessa, verkkosivuston ylläpidossa, markkinoinnissa, sekä tietysti myös omien hankintatilausten tekemisessä ja yhteydenpidossa valmistajien suuntaan. Jopa 96 kHz:n äänenlaatu, monipuoliset ominaisuudet, helppo ja nopea hallinta sekä helppokäyttöisyys. Lisäksi Kruununhaan laajat ja vielä vuosia jatkuvat korjaustyöt ovat hankaloittaneet etenkin omilla autoillaan liikkuvien asiakkaiden tuloa paikan päälle. – Pääsääntöisesti asiakas on jo etukäteen tsekkaillut jutun ja tietää mitä laitetta on ostamassa, Marjoniemi kertoo todeten, että yllättävän paljon myös kitaroita hankitaan nykyään ilman henkilökohtaista kokeilua liikkeessä. Liikkeenharjoittajalle järjestely on samalla toiminnan rationalisointia
@fmusiikki A New Standard Arva Audio & Wisycom Langattomiin mikrofoneihin ja korvamonitorointijärjestelmiin erikoistunut italialainen Wisycom on solminut Arva Audion kanssa tuotteidensa edustamisesta Suomessa. . Uutuutena Astera valmistaa nyt myös Fresnel-valaisimia, joiden teholuokat ovat 80 W ja 250 W. Akustisen musiikin tinkimätöntä ja korkeatasoista äänittämistä, äänentoistoa sekä striimaamista. Sisäja ulkokäyttöön soveltuvien valaisinten valonlähde on täyden spektrin tuottava Titan-led, jonka CRIarvoksi ilmoitetaan yli 96. Keräämme ja tilittämme sinulle korvaukset esimerkiksi radiosoitoista. . Lewitt valmistaa sekä studioettä keikkakäyttöön tarkoitettuja mikrofoneja tarvikkeineen, sekä Connect 6 -audio interfacea (testiartikkeli Riffi 2/2023). Tuotatko äänitteitä. Lewitt on ollut aiemminkin yhteistyössä NADin kanssa, mutta siirtyi sittemmin Luthman Nordicin jaeltavaksi. Lisätiedot: F-Pro Esitystekniikka • www.f-pro.fi MAAHANTUONTIJA EDUSTUSUUTISIA Seastone & QPro Audio Saksalainen QPro Audio ja Seastone ovat sopineet passiivija aktiivikaiuttimia, päätevahvistimia ja järjestelmäprosessoreita valmistavan QPro Audion tuotteiden maahantuonnista ja edustamisesta Suomessa. Ohjaukseen käytetään Astera App -sovellusta. Lisätiedot: Seastone • seastone.audio NAD & Lewitt Nordic Audio Distribution sekä itävaltalainen Lewitt Microphones ovat solmineet Lewitt-tuotteiden maahantuontia ja edustusta Suomessa koskevan sopimuksen. Seuraa jatkuvasti päivitettäviä tuoteuutisia osoitteessa riffi.fi. Lisätiedot: Nordic Audio Distribution • nordicaudio.eu Schoeps-mikrofonien maahantuonti ja virallinen edustus. Valikoimaan kuuluu mm. paneelisekä tube-malleja, pixelja par-valoja sekä E27-malleja. Gramex Liity maksutta asiakkaaksemme. Esiinnytkö äänitteillä. www.gramex.fi 12-15 Uutiset 423.indd 14 12-15 Uutiset 423.indd 14 13.8.2023 17.03 13.8.2023 17.03. Asteran valaisimissa on sisäänrakennetut vastaanottimet langatonta CRMXtai W-DMXohjausta varten. 14 www.riffi.fi 4/2023 AJANKOHTAISIA POIMINTOJA F-Musiikki Oy www.f-musiikki.fi . Lisätiedot: Arva Audio • arvaaudio.fi F-Pro & Astera Akkukäyttöisiä ja langattomasti ohjattavia valaisimia valmistava saksalainen Astera ja F-Pro ovat solmineet Asteran tuotteiden maahantuontia ja edustusta koskevan sopimuksen. Vaihto takaisin NADille tuli ajankohtaiseksi Luthmanin ajauduttua konkurssiin keväällä 2023. proaudile.fi FOR THE MUSIC Jotta muusikot ja musiikintuottajat saavat työstään korvauksen
Lisätiedot: Arva Audio • arvaaudio.fi 12-15 Uutiset 423.indd 15 12-15 Uutiset 423.indd 15 13.8.2023 17.03 13.8.2023 17.03. Piiponniemi on aiemmin työskennellyt mm. . Hän on työskennellyt aiemmin hollantilaisen Buma/Stemrantekijänoikeus järjestön online-lisensoinnin spesialistina, Teoston asiakkuusjohtajana, Genelecin markkinointijohtajana sekä Elements Music Oy:n toimitusjohtajana. Lokakuun 4.–7. F-Musiikin, Studiotecin, sekä Noretron Audion ja Noretron Komponenttien palveluksessa. Lisätiedot: Music x Media • musicmedia.fi NIMITYSUUTISIA Arva Audiolle lisää henkilökuntaa Veli Piiponniemi astuu Arva Audion palvelukseen tehtävänään myynnin tukija logistiikka. Improkatin ABC -kirjan löydät Books on Demand -verkkopalvelusta: bod.fi sekä valikoiduilta jälleenmyyjiltä: huiluvelhon-kasikirja6.webnode.fi. @fmusiikki A New Standard Improkatin ABC Improvisointi huilulla on mukavaa, kun oppaina ovat kissa Ellington ja ystävänsä hiiri Monk! Samalla he johdattelevat sinut popja jazzmusiikin teorian perusteisiin. Jalosella on monipuolinen kokemus musiikkialalta. . Music x Medialle uusi luotsi Tampereella vuodesta 1989 asti järjestetyn Music x Media -tapahtuman uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Jani Jalonen. 2023 Tampereella järjestettävä tapahtuma on ensimmäinen Jalosen johdolla. F-Musiikki Oy www.f-musiikki.fi . Hän seuraa tehtävässään Kaisa Rönkköä, joka puolestaan siirtyi elokuun alussa Taiteen edistämiskeskuksen johtajaksi
STUDIO – takana loistava menneisyys, edessä lupaava tulevaisuus. Studion perustivat Janne Kettunen ja Torsti Spoof, joista jälkimmäinen on sittemmin siirtynyt kokopäivätoimiseksi säveltäjäksi. Enemmänkin tyrkytetään toisillemme niitä projekteja, joita ei itse ehdi tehdä. – Aika vähän me kilpaillaan missään, sillä molemmilla on jo melko vakiintuneet asiakaskunnat. Vapautunut tila ei jäänyt tyhjäksi, sillä Esko Turpeinen siirsi Signal To Noise -yhtiönsä Studio Audion tiloihin. Kyseessä on kahden erillisen ja itsenäisen toimijan kombo. Studio Audio Jo ’90-luvulta lähtien toiminut Studio Audio on Jyväskylän pitkäikäisin ja tiloiltaan mittavin studio. Tässä ja tulevissa jutuissa katsastetaan kenttää isoimmissa kaupungeissa. Aloitetaan Jyväskylästä. 16 www.riffi.fi 4/2023 TEKSTI: TIMO ÖSTMAN Eläköön Kotija projektistudioita on enemmän kuin koskaan, mutta miten on nimenomaisesti musiikin taltiointiin ja miksaamiseen tarkoitettujen kaupallisten tilojen laita. OSA 1: JYVÄSKYL Ä K U V A T: M IK A N U O R V A ”Hyvä laulaja ilman virittämistä kuulostaa paremmalta ihmiskorvalle.” 16-19 Jyväskylän studiot.indd 16 16-19 Jyväskylän studiot.indd 16 13.8.2023 10.59 13.8.2023 10.59
– Minun asiakkaat taas yleensä haluavat, että miksauksiin pystyy palaamaan vaikka parin viikon päästä uudestaan. Kollega jatkaa ajatusta: – Minulle soitti juuri yksi bändi, joka kysyi, että mikä olisi kustannustehokkain tapa tehdä levy. Tänä päivänä en varmaankaan rakentaisi kolmea kelluvaa huonetta, sillä sitä yhtälöä olisi vaikea saada kannattavaksi. Ylipäätään Jyväskylässä esimerkiksi Gradia tekee tosi hyvää työtä siinä, että he tarjoavat musiikinopiskelijoille hyvät puitteet tekemiselle. Plugarilla taas voi tehdä erilaisia asioita. Turpeisen työnkuvaan kuuluvat sisätyön lisäksi kenttä-äänitykset, striimaukset ja myös ajoittaiset keikkojen miksaukset. – Jonkin verran. Ja mielellään myös laulu. Lopun äänitätte itse. – Vaikka ostan koko ajan lisää rautaa, oma esikuvani on Al Schmitt, jolla oli aloittaessaan käytössä vain mikrofoni. Tottakai jos vaikka kertsin laulussa on selkeästi eri fiilis, niin se kannattaa tehdä erikseen. Se on suurin syy sille, miksi olen siirtynyt kokonaan digitaaliseen miksaukseen, session palauttaminen on niin helppoa, Turpeinen lisää. Ja jos korjataan jokin kohta, niin aina pitää kuunnella tarpeeksi kaukaa ja kontekstissa. Risto Hemmin suunnittelemiin tiloihin on sijoitettu perustamisvaiheessa paljon rahaa. Turpeinen erityisesti puhuu kokonaisten ottojen puolesta. Aikoinaan kun levyjä vielä myytiin, levy-yhtiöilläkin oli motiivi satsata bändeihin. Ilmeisesti päätös on ollut taloudellisestikin mielekäs. Mutta kun tilat on maksettu, niistä on vain hyötyä, sillä akustiikka ei vanhene. He sanoivat, että siellä kaikki analogilaitteet kuulostavat paremmalta kuin plugarit, mutta kun koko ajan tulee uusia asiakkaita, ja kaikkiin sessioihin pitää päästä palaamaan. Pärjäisin kyllä niinkin, että kaikki olisi erillisinä laitteina äänipöydän sijaan, mutta itselläni sen takana on kuuntelut. Hyvä laulaja ilman virittämistä kuulostaa paremmalta ihmiskorvalle, Kettunen lataa. Ja kun asiakas tietää sen etukäteen, se ei ole ollut koskaan ongelma, Janne Kettunen pohtii. www.riffi.fi 4/2023 17 Lisäksi on kivaa, että täällä on työkaveri, tulee pidettyä taukoja ja parannettua maailmaa. Bändejä on tietysti edelleen, mutta usein heillä on varaa tehdä vain yksi biisi. On meillä toki edelleenkin suunnitelmia muuntuvista katoista ja kiviseinästä, sillä pikkupojan into pitää säilyttää, Janne Kettunen kertoo. Mutta jos olet kaikesta innoissasi, niin yleensä se kuuluu jäljessä. Monesti käytän miksatessa aika vähän plugareita, mutta silloin pitää tehdä sellainen miksaus, joka on heti kunnossa. Monipuolisuuden vaatimus ja positiivinen suhtautuminen erityyppisiin töihin toistuu puheessa. – Osasyy sille, miksi monet junnutkin ovat alkaneet kuunnella vanhempaa musaa, on se, että siellä on elämää. Tuoko se digiaikana asiakkaita. Soundi pitää laittaa kuntoon jo äänilähteen äärellä, sanoo Janne Kettunen. Pidän siitä, että tehdään päätökset artistin kanssa sillä hetkellä, ja sitoudutaan niihin, eikä palata asiaan kuin korkeintaan seuraavana päivänä. Vanhempina kehäkettuina Kettunen ja Turpeinen kiroavat vallalla olevaa tapaa siivota musiikista pois kaikki inhimillisetkin virheet. Siinä missä bändiäänitykset ovat vähentyneet, on tilalle tullut muuta. – Kävin Capitol-studiolla äänittämässä erään projektin, ja juttelin siellä aika kovien kavereiden kanssa. Sanoin, että tehdään studiossa kaikki akustiset soittimet sekä lopullinen miksaus. – Mitä parempi tarkkaamo, sitä vähemmän prosessointia tarvitsee tehdä, tietää Esko Turpeinen 16-19 Jyväskylän studiot.indd 17 16-19 Jyväskylän studiot.indd 17 13.8.2023 10.59 13.8.2023 10.59. – No, kyllä joo. Minulla on esimerkiksi Manleyn Massive Passive, ja pitää olla kyllä aika puukorva, jos väittää, että se UAD:n plugari kuulostaa samalta. Monitoimisuutta Janne Kettunen katsoo alaa jo melko pitkästä perspektiivistä. Äänitystilat ovat yhteiset, ja kumpikin joustaa tarvittaessa varauksissa, kaverit kertovat. – Siihen tarvitsee edustavan ympäristön pelkän treenikämpän sijaan. Siinä missä Turpeisen tarkkaamo on täysin digitaalinen, Kettusen tarkkaamossa on Neven äänipöydän lisäksi paljon muuta analogirautaa. Uutena asiana hän on havainnut sen, että studioon tulevilla bändeillä on välillä mukana videokuvaaja. Kettusen mielestä väittely raudan ja plugareiden paremmuudesta on ylipäänsä turhaa. Kun he pullahtavat sieltä tosimaailmaan, he jäävät kaipaamaan sitä kokemusta, että asiat voi tehdä laadukkaasti. – Olen aivan hysteerinen kokonaisten ottojen ihminen, sillä uskon musiikkiin tarinana, aikajanana. – Itse teen nykyään studiossa kaikkea ääneen liittyvää äänikirjoista lähtien, vaikka musiikin äänittäminen onkin intohimoni. Nyt haetaan seuraavaa hittiä, ja usein mahdollisimman hyvällä hinta-hyötysuhteella. Silloin he saattoivat varata studion kuukaudeksi yhdelle bändille
Ne tuovat sitä lisäarvoa. Sen sijaan ammattilaiset tai puoliammattilaiset tulevat yleensä äänittämään vain tietyt soittimet, kuten rummut ja laulun. Laitteista lisäarvoa Poprock Musiikkitalossa on ison äänitystilan lisäksi yksi tarkkaamo, josta löytyy Neven automaatiolla varustettu Genesysäänipöytä. – Tähänhän monet softavalmistajat ovat kehittäneet täsmäaseita. – Nyt treenitilat tuovat tasaista tuottoa, mutta äänitysstudio ja musiikin tuotanto on pääasiallinen toiminnan kohde. Toisaalta taas nuorten laulajien taso on tosi kova. Tarjoamme asiakkaille tällaisia sopivan pieniä täsmätyökaluja, Ahonen avaa. – Silloin oli nähtävissä, että pelkällä äänitystoiminnalla oli laskusuunta alaspäin. – Meillä monipuolisuus on ollut toiminnan elinehto, siis se, että ei olla oltu vain yhden kortin varassa, Ahonen aloittaa. Onko se hankittu vain oman työskentelyn helpottamiseksi, vai myös markkinoinnin valtiksi. – Mahdollisimman hyvä henkilökohtainen palvelu on meidän ohjenuora. Alkuvuosina kokonaisuuteen kuulunut bändikoulu on lopetettu, mutta treenikämppien vuokrausta jatketaan edelleen. Kun aloitettiin, pääasiallinen asiakaskunta oli bändit, mutta nyt asiakkaat ovat selvästi enemmän artisteja ja laulajia. Jos akustinen tila, mikrofoni, etuaste, muunnin ja kuuntelu ovat kaikki hyviä, niin kyllä ne parantavat äänen laatua kotistudioon verrattuna. 18 www.riffi.fi 4/2023 ”Jos akustinen tila, mikrofoni, etuaste, muunnin ja kuuntelu ovat kaikki hyviä, niin kyllä ne parantavat äänen laatua kotistudioon verrattuna.” Akustisesti tarkoituksenmukaisen tarkkaamon keskiössä ovat Neven Genesys-mikseri, sekä Genelecin ja Yamahan monitori kaiuttimet. KUVAT: POPROCK MUSIIKKITALO Poprock Musiikkitalo Tommi Ahosen Poprock Musiikkitalo Jyväskylän Salmirannassa on sekin toiminut jo parikymmentä vuotta. Uskon, että ihmisten korva tottuisi kyllä taas luonnolliseen ääneen, Ahonen tuumaa. – Mietin tuota asiaa paljon silloin, kun olin pöytää hankkimassa. Samoin siellä saattaa olla häiritseviä resonansseja ynnä muuta. Ja toki noilta treenikämpiltäkin tulee välillä asiakkaita studioon. – Kaupallisen toimijan on fiksua tarjota asioita, joita kotiäänittämöissä ei yleensä ole, toteaa Tommi Ahonen. Lisäksi Poprock Musiikkitalo tarjoaa studion asiakkaille julkaisuja markkinointipalveluita. Ajattelen, että se kuuluu niihin laitteisiin, joita ihmisillä ei ole kotona, samoin kuin Hammond B3, 122RV-puuleslie sekä akustinen piano. Joukosssa on myös musiikin tekoon intohimoisesti suhtautuvia harrastajia, joilla on halua ja rahkeita maksaa ulkopuolisesta palvelusta. Usein näistä raidoista pitää yrittää siivota huonekaikua pois, mikä on hankalaa ilman että soundi kärsii. 16-19 Jyväskylän studiot.indd 18 16-19 Jyväskylän studiot.indd 18 13.8.2023 10.59 13.8.2023 10.59. Jos tekee miksauksen ilman sitä, niin aika usein tulee pyyntö, että voisiko laulua saada vähän paremmaksi. Muutama vuosi sitten homma laajentuikin vielä siihen, että digiassistentti Anniina tekee musiikin julkaisuun, digitaaliseen markkinointiin, levyn kansiin ja grafiikkaan liittyviä töitä. Tommi Ahonen toteaa, että nykyinen työtapa, jossa osa radoista äänitetään kotioloissa on tuonut mukanaan kokonaan uuden työvaiheen, soundin korjailemisen. Niissä studion vahvuudet tulevat selvästi kuuluviin. Asiakaskunta koostuu hyvin erityyppisistä toimijoista, joiden motiivit ja tarpeetkin ovat erilaisia. Muutos asian tilaan vaatisi oikeastaan sitä, että isot artistit lopettaisivat joukolla kaiken korjailun käytön. Ahonen kertoo, että hän alkoi panostaa kymmenen vuotta sitten musiikkituotannon palveluihin. Tuotantoihin teen aika paljon itse sitä musiikkia, toki muitakin tekijöitä on. Laulun viritystä taas joutuu nykyään tekemään ihan senkin vuoksi, että ihmisten korvat ovat niin tottuneet siihen. – Vaikka monet pystyvät nykyään äänittämään musiikkiaan itse, niin kaikki eivät halua tehdä sitä. Ja varsinkin moniraitaäänityksissä koen äänipöydästä olevan hyötyä, mutta nämähän ovat tietenkin makuasioita
– Se oli prioriteetti, sillä mielentilaani vaikuttaa se, jos ulkona on huono ilma. Tilan saakin soimaan tosi lujaa, kun ottaa imusermit pois. – Aikoinaan tein juttuja kotistudiomeiningillä rakkaana harrastuksena, ja sellaisena ajattelin homman pitääkin. Lisäksi minulla on Jyväskylässä kaveri, joka tätä osaa huoltaa. Ja jos tiedän, etten ole oikea tekijä johonkin juttuun, niin sanon, että tähän löytyy parempiakin tekijöitä. Tämä on täysin infraton tila, joka rakennettiin Painotalo Sisäsuomen vanhaan postihuoneeseen. KUVA: ELECTRIC FOX STUDIOS – Täydellinen. Sosiaalista mediaa en ole päivittänyt kunnolla moneen vuoteen, ja siksi monet eivät tiedä tästä paikasta. u Eläköön STUDIO vierailee seuraavaksi Oulussa, mutta sen jälkeinen reittisuunnitelma on vasta luonnosteluvaiheessa. Moni toki haluaa nykyään tehdä tuotteensa kokonaan itse, minkä johdosta olen saanut varmaan sata yhteydenottoa tyyliin ”tein itse edellisen äänitteen, enkä enää ikinä tee lopputuotetta itse”. loud room eli imupintaa tosi vähän ja soivaa paljon. Kokko kokeekin kotistudiot vain positiiviseksi asiaksi oman työnsä kannalta. – Minulle se on enemmän plusmerkki, sillä se mahdollistaa halvempia juttuja artisteille, kun bändi pystyy tekemään osan soittimista itse. Kokko myöntää, että alkuun uuden musiikkistudion perustaminen arvelutti. Haluan, että asiakkaat pääsevät irtautumaan ympäristöstä session aikana. ”Haluan, että asiakkaat pääsevät irtautumaan ympäristöstä session aikana.” Electric Fox Studios – Pitää olla kunnon tila, missä on aikaa sellaiseen pelle peloton -tutkimiseen. Mutta kaikkein siisteintä on analogilaitteiden parittaminen tietokoneelle, ja käytänkin paljon rautaa Pro Toolsin inserteissä, Kokko kertoo. Tänä vuonna taitaa mennä tuhat biisiä rikki tässä kämpässä. Siksi myös minulle lähetettävät esidemot ovat nykyään jo hyvin soivaa kamaa. Mutta kun varsinainen leipätyö alkoi kyllästyttää, niin vaimoni sanoi, että mitäs jos tekisit harrastuksesta itsellesi työn. – Täällä on käynyt tangokuninkaallista, räppiporukkaa, gospel-bändejä. Pöytä soundaa hyvältä ja todella helpottaa työtäni, sillä 12 vuoden jälkeen tunnen sen läpikotaisin. Samoin bändien on helppo tulla tänne muualtakin Suomesta, ja monet tykkää tästä ympäristöstä. Onko Jyväskylän sijainti huono vai hyvä näihin hommiin. www.riffi.fi 4/2023 19 Tuomas Kokon omistama Electric Fox Studios on toiminut vuodesta 2012 saakka Vaajakosken kaupunginosassa Yritystalo Wanhassa Naulatehtaassa. Sain aika nopeasti tietyn paikan alalla, mikä on mahdollistanut sen, että duunia tulee tosi paljon tehtyjen töiden kautta. Se on niin kuluttavaa, jos on ihan joka kantilta kiinni oman musiikkinsa tekemisessä, ja päälle tulee vielä muiden bändiläisten mielipiteet, Tuomas Kokko toteaa. Nyt minulla on kaksi vuokralaista studion pienemmissä tiloissa. Jos mielessäsi on hyviä vihjeitä – kunniakkaita vanhan liiton studioita viileine miksauspöytineen, uljaita uuden aallon pajoja hehkuvine data-ahjoineen tai jotain aivan muuta, laita kernaasti sana liikkeelle lyhyen perustelun kera. Electric Foxin perustin alunperin Teemu Laukkasen kanssa, joka jättäytyi sittemmin toiminnasta pois. Ramppaan myös asiakkaiden luona tuotantojen vuoksi, ja tästä on sama matka joka paikkaan. ”Keskellä kauneinta Suomea”, kuten Kokko järvimaisemaa kuvailee. Minua pidetään rokkimetalliukkona, ja tiedän olevani hyvä siinä, mutta ymmärrän ylipäänsä äänen päälle. Hän kertoo, että se ei ole koko kuva. – Väitän, että vuosien 1985–2007 välillä joka ikinen sävel Kulttuuritalolla on mennyt tämän läpi, vaikkei kaikkea olisi äänitettykään. – Mutta sitten mietin, että jos haluan kehittyä alalla, niin pitää olla kunnon tila, missä on aikaa sellaiseen pelle peloton -tutkimiseen. Se tekee hyvää rumpusoundille, mutta yhtälailla jousisoittajat ja pianistit ovat tykänneet. Vihjepostin osoite on: riffi@riffi.fi 16-19 Jyväskylän studiot.indd 19 16-19 Jyväskylän studiot.indd 19 13.8.2023 10.59 13.8.2023 10.59. Kun tiloja suunniteltiin, halusin, että soittotila on ns. Silmään pistää, että koko studiossa ei ole yhtään ainoaa ikkunaa. Metalliäijä tekee muutakin Toimittajalle on piirtynyt Tuomas Kokosta kuva erityisesti rankemman rockin ja metallimusiikin äänittäjänä. Hain sitten Tampereelle lukemaan musiikintuottamista, ja otin sen etsikkoaikana, että jos sen jälkeen vielä kiinnostaa. Tarkkaamon keskipiste on Studer 904 -äänipöytä, joka ”pelastettiin” Ylen Kulttuuritalon studiolta
Musamimmien päivät saivat alkunsa Johanna von Hertzenin ideasta. Idea Musamimmien päivän järjestämiseen sai alkunsa vuoden 2022 loppupuolella, ja ensimmäinen tapahtuma järjestettiin tammikuussa 2023. Kuuntele, kiinnostu – verkostoidu Toukokuun Musamimmien päivän ohjelmaan kuului muun muassa tietoa musiikkikustantajan roolista ja A&R-työstä, ja vinkkejä jaettiin niin biisintekoon liittyen kuin levy-yhtiöitä lähestymistä silmällä pitäen. Tapahtumaa on von Hertzenin kanssa tekemässä työryhmä, joka alun perin koostui Facebookissa toimivan Suomen musamimmit ja -muusut -ryhmän jäsenistä. Kahden ensimmäisen Musamimmien päivän puitteet on tarjonnut Vantaalla sijaitseva F-Musiikki, joka on myös yksi von Hertzenin työpaikoista. Tietenkin yksin tekeminen sopii täysin introvertille, mutta se vaatii sitä, että pitää hallita hirmuisesti eri osa alueita – ei vain musiikillisesti vaan myös markkinointia ja esitystekniikkaa ja muuta. Miksi verkostoituminen on musiikintekijälle niin tärkeää. Facebook-ryhmästä tämä alkoi, ja ensimmäisen tapahtuman tiimoilta avasin ovet kaikille, jotka haluavat tulla suunnitteluryhmään mukaan. – Mä uskon yhdessä tekemiseen. 20 www.riffi.fi 4/2023 T oukokuussa toista kertaa järjestetty Musamimmien päivä on erityisesti naisille ja muunsukupuolisille musiikintekijöille suunnattu tapahtuma, jossa jaetaan tietoa ja vaihdetaan ajatuksia musiikkialalla toimimisesta. Musa mimmien päivän puuhanainen, laulaja-lauluntekijä Johanna von Hertzen kertoo, että tapahtumasarjan tarkoitus on madaltaa kynnystä osallistua verkostoitumistapahtumaan ja tarjota turvallinen paikka musiikkialan vähemmistöjen edustajille. Lavalle nousivat artisti Emilia Ex, Kaiku Songsin kustannuspäällikkö Jonnaemilia Karrus, Music x Median toimitusjohtaja Kaisa Rönkkö, Universal Musicin A&R Kristiina Wheeler, musiikintekijät Vilma Alina ja Kaisa Korhonen, Open Creative Housen viestintäpäällikkö Laura Airaksinen sekä lauluntekijä ja lauluntekijyydestä blogia kirjoittava Heli Järvenpää, joka on myös yksi tapahtuman järjestäjistä. Järvenpään puheenvuoron aiheena oli verkostoituminen. – Oli siistiä, että jokainen pyytämistämme puhujista lähti saman tien mukaan. 20-21 Musamimmit.indd 20 20-21 Musamimmit.indd 20 13.8.2023 11.04 13.8.2023 11.04. Se kertoo myös tämän tapahtuman tärkeydestä, von Hertzen sanoo. Nyt meitä on kahdeksan hengen aktiiviporukka järjestämässä, von Hertzen kertoo. TEKSTI JA KUVAT: VILMA TIMONEN Musamimmien päivä – verkostoitumista matalalla kynnyksellä Verkostoitumista ja tukea omaan tekemiseen, uusia yhteistyökuvioita ja tietoa musiikkialan ytimestä – siitä on Musamimmien päivä tehty. Aina, kun on erilaisia ihmisiä yhdessä, siitä tulee jotain mielenkiintoista. Kyllä se vaikeaa on, Järvenpää pohtii. – Tapahtuma on rakennettu niin, että meillä on puitteet ja sitten olemme Facebook-ryhmässä kysyneet, mistä haluatte kuulla ja keitä haluatte kuulla. Olisi ideaali, että tämän tyylisiä tapahtumia järjestettäisiin yhdessä sukupuoleen katsomatta, mutta siihen täytyy vielä vähän tehdä töitä, von Hertzen sanoo. Ohjelma koostettiin tammikuun tapahtumasta kerätyn palautteen ja esiintyjätoiveiden pohjalta. – Musamimmien päivän tarkoitus ei ole jättää ketään ulos, eikä myöskään miehiä käännytetä pois
Von Hertzen arvelee, että Musamimmien päiviä alettiin järjestää juuri oikeaan aikaan. Järvenpää toteaa, että luonnollisesti myös alan kova kilpailu saattaa hankaloittaa verkostoitumista. On kaikkien etu, että ihmiset verkostoituvat ja syntyy hyviä yhteistyökuvioita, von Hertzen toteaa. www.riffi.fi 4/2023 21 Järvenpää uskoo, että syy verkostoitumisen vaikeuteen on usein ajatuksessa ”itsensä myymisestä”. Ideana se, että valitut pääsivät kertomaan, kenen kanssa haluaisivat keskustella, ja me sitten luomme keskusteluja, von Hertzen kertoo. Tämä on se, joka antaa mulle polttoainetta – olenhan itsekin joskus toivonut jotain vastaavaa, von Hertzen sanoo. Von Hertzen kannustaa mukaan Tampereelle erityisesti niitä, joilla on jo valmiina esimerkiksi demoäänite tai jokin suunnitelma alalle pyrkimiseen. – Toivon, että jonain päivänä tulee yksikin tarina, että ”hei, mä olin siellä Musamimmien päivässä ja nyt mä olen tässä”. Tulevaisuuden tähdille ja alan konkareille Seuraava Musamimmien päivään liittyvä verkostoitumismahdollisuus on lokakuun alussa Tampereella Music x Media -tapahtumassa. 20-21 Musamimmit.indd 21 20-21 Musamimmit.indd 21 13.8.2023 11.04 13.8.2023 11.04. Olen itse ollut onnekas, etten ole joutunut pohtimaan näitä kysymyksiä kauheasti, mutta koska ongelma selkeästi on, niin emmehän me voi olla tekemättä mitään, Järvenpää sanoo. u Heli Järvenpää puhui toukokuun Musamimmien päivässä verkostoitumisesta ja sen tärkeydestä. Loppuvuodesta on luvassa vielä ainakin yksi tapahtuma, jonka ohjelmassa on jälleen ainakin kiinnostavia esiintyjiä ja keskusteluja sekä mahdollisuus osallistujien omien demojen kuunteluun. Musamimmien päivä on yksi tällainen tilaisuus. – On paljon ihmisiä, jotka haluavat onnistua samassa asiassa, ja jo alalla olevat saavat ihan liikaa yhteydenottoja. Jokainen tarvitsee tilaa omalle luovuudelle, eikä sille jää tilaa, jos alkaa auttaa kaikkia, Järvenpää toteaa. En ole törmännyt toiseen tapahtumaan, jossa olisi näin avoimesti puhuttu ammatin hyvistä ja huonoista puolista. Hänen mielestään oleellista ei ole se, että musiikkialalla lähtökohtaisesti on enemmän miehiä. Mielestäni on aina hyvä kuunnella ja kommentoida, mitä muut tekevät, ei kannata lähteä liian tyrkäten liikenteeseen. Tasa-arvo tehdään yhdessä Maaliskuussa 2023, reilu kuukausi ensimmäisen Musamimmien päivän jälkeen, Teosto julkaisi tekemänsä musiikkialan tasa-arvoisuutta käsittelevän kyselytutkimuksen tulokset. – Musamimmien päivässä pääset tosi lähelle ammattilaisia ja oikeasti keskustelemaan sekä kokeneiden tekijöiden että kaltaistesi kanssa. Sinne kannattaa ehdottomasti lähteä, jos on vähänkään jotain mitä promota. – Verkostoitumaan pitäisi lähteä mieluummin kuuntelemalla ja kiinnostumalla muista, että ”jos me tehtäisiin yhdessä, niin mitä siistiä siitä voisi tulla”. Musamimmien päivät jatkuvat vielä Music x Median jälkeenkin. Nyt on myös työkaluja tehdä, ihan jokainen taho voi edistää tasa-arvoa, von Hertzen sanoo. Kyselyyn vastanneista naisista 70 %, muunsukupuolisista 77 % ja miehistä 32 % oli sitä mieltä, että tasa-arvo ei musiikkialalla toteudu. Tämä olisi voinut olla liian aikaista hetki sitten. Varmasti on realismia, että kaikkiin viesteihin ei tule vastauksia, eikä sitä voi odottaakaan. Nyt on tehty tutkimus ja todettu, että muutokselle on tarve. Kyselyssä ja ihan omastakin mielestä ehkä kaikista isoin ongelma on sellainen vähättely ja tytöttely. Osana Teoston ohjelmaosuutta on luvassa vapaamuotoisen verkostoitumisen ohella keskustelua otsikolla ”Menestyneet musamimmit ja tulevaisuuden tähdet”. – Se ei tavallaan ole se juttu, vaan se, että kaikki musa-alalla ovat eivät koe alaa tasa-arvoiseksi. Ohjelma on kaikille avointa. Mielestäni tässä on onnistuttu luomaan turvallinen ilmapiiri, Järvenpää sanoo. – Meidän puhujat ovat mielenkiintoisia ja jokaiselle on varmasti jotakin; konkarillekin on hyvä paikka tulla freesaamaan ajatuksia ja tavata uusia tyyppejä. Järvenpään mielestä Teoston tutkimuksen tulokset ovat selkeä puoltolause sille, että musiikkialan vähemmistöt tarvitsevat oman verkostoitumistapahtuman. – Teoston kyselyssä tuli selkeästi esille, että naiset ja muunsukupuoliset kaipaavat tukea omaan verkostoitumiseensa ja ovat kokeneet tulleensa syrjityiksi. Ensin kannattaa tutustua siihen, mitä muut ovat tehneet ja millaisia he ovat tyyppeinä – en usko, että Suomessa toimii amerikkalainen myyntitekniikka. Tämä tapahtuma on yksi tapa tulla vastaan. Järvenpää suosittelee aloittaville musiikkialan verkostoitujille erilaisia kursseja tai vaikkapa jami-iltoja, joissa tapaa muita ihmisiä, joilla on samat intressit ja mahdollisesti jotakin sellaista osaamista, jota ei itseltä löydy. Ei siis välttämättä edes suora kiusaaminen, vaan se, että jätetään ulos ja ”vähän äijien kesken laitetaan asioita...” Mutta positiivista on se, että se on aika helppoa korjata: jos vika on rakenteissa, niin rakenteita voidaan korjata. – Tuolla ovat alan keskeisimmät tyypit ja tahot. Verkostot ja kontaktit ovat kaikille tärkeitä, ja noissa tapahtumissa voi tuoda omaa tekemistä esille, von Hertzen sanoo. Siten myös tulevaisuudessa olisi helpompaa tulla alalle, von Hertzen sanoo. – Tätä tapahtumaa tarvitaan nimenomaan vuonna 2023, koska musta tuntuu, että nyt ollaan valmiita käsittelemään asiaa. – Haluamme sekä tuoda mielenkiintoista keskustelua että konkareiden ja tulevaisuuden tyyppien vuorovaikutusta. Mukaan on myös kesäkuussa järjestetyn haun perusteella erikseen valittu muutamia uusia, alalle pyrkiviä musiikintekijöitä, jotka pääsevät lavalle keskustelemaan lauluntekijäesikuviensa kanssa
Groovaavasta funk-metallista tunnettu yhtye ei ole koskaan halunnut olla ennalta-arvattava, eikä uusikaan julkaisu sitä ole. Bettencourt tietää mistä puhuu. Tämän hän näki myös Extremen julkaistessa uuden albuminsa. Omalla tyylillä Vaikka Extreme ja Rihanna – tai kuka tahansa muu pop-artisti – ovatkin musiikillisesti hyvin eri maasta, ei Nuno halua muuttaa soittotyyliään tai asennettaan sen mukaan, kenen kanssa soittaa. – Meillä on ollut musiikkia valmiina viimeisten 10 tai 15 vuoden aikana, mutta se ei ollut sellaista, josta olisimme olleet todella, todella innoissamme, ja joka olisi ollut tarpeeksi merkityksellistä julkaistaksemme sitä. 22-23 Bettencourt.indd 22 22-23 Bettencourt.indd 22 13.8.2023 11.05 13.8.2023 11.05. – Minusta tarvitsee vain kuunnella se levy niin tajuaa, etten voisi välittää paskaakaan. – Mitä enemmän tekoälyä käytetään ja mitä epärealistisempia asioita tehdään, sitä parempi se on rock and rollin kannalta. 22 www.riffi.fi 4/2023 K itaristi Nuno Bettencourt on sitä mieltä, että mikäli hyvän materiaalin säveltäminen vie 15 vuotta, on se sen arvoista. Extreme ei ole koskaan yrittänyt vedota suureen yleisöön menemällä siitä mistä aita on matalin. – Nuo keikat ovat uskomattomia bonuksia, joita ei olisi koskaan tapahtunut ilman työtäni Extremessa. Rock and rollia itsessään tarvitaan ja arvostetaan enemmän sen epätäydellisyyksien, asenteen ja sen tunteellisuuden vuoksi, Nuno aprikoi. Mitä tahansa tunnemmekin sillä hetkellä. Kun bändi julkaisi uudelta levyltään singlen ”Rise”, se herätti nopeasti kiivasta keskustelua muusikkopiireissä. Nuno kertoo etsivänsä ensin kappaleen ytimen ja tarinan soiton aineksia kasatessaan ja kun hän tietää, millaisen soolon kappale vaatii, alkavat oikeat nuotit löytää paikkansa ja kokonaisuus muotoutuu. Mies ei nimittäin halua julkaista mitään, mihin ei täysin usko. Sähkökitara on ollut pitkään poissa hittikappaleista ja radiosta. Emme yritä toistaa itseämme. – En usko, että kuulostamme yhtään Queenilta, mutta mielestäni olemme filosofisesti paljon heidän kaltaisiaan siinä mielessä, että teemme mitä haluamme. Mutta olen soittanut tuollaisia sooloja jo 35–40 vuotta. – Sellainen ei tule koskaan kuolemaan! Kuningassoittimen voimasta todistaa sekin, että entistä useampi poppari ja räppäri on sisällyttänyt sähkökitaraa kappaleisiinsa. Bettencourt ymmärtää kitaran merkityksen myös suurten tähtien konserteissa, onhan mies itse soittanut poptähti Rihannan keikoilla useamman kerran. Motiivit taiteellisiin linjauksiin perustuvat, niin: taiteeseen. Bändin suurin hitti lienee edelleen vuoden 1990 ”Pornograffiti” -albumilla julkaistu balladi ”More Than Words”, joka ei kuitenkaan kuvaa bändin musiikillista tyyliä juuri ollenkaan. Se joka tavoittelee suurta kaupallista suosiota, ei lähde tekemään kolmiosaista levyä orkesterin kanssa… Extremen nimi on kuitenkin edelleen onneksi ihmisten huulilla. Oli kyseessä sitten Machine Gun Kelly tai Willow. Hän kertoo lähtökohtansa olevan aina sama: hän antaa keikkaan täydet 100 prosenttia sekä henkisesti että TEKSTI: SAMUEL JÄRVINEN KUVA: JESSE LIROLA Nuno Bettencourt – tunne ja rytmi edellä Yhdysvaltalainen pitkän linjan hard rock -yhtye Extreme julkaisi kesäkuussa odotetun uuden albuminsa ”X”. – Se lähtee aina tunnepohjalta. Ja juuri nyt kuumin aihe on tekoälyn käyttö ja sen seuraukset ihmisen säveltämälle ja soittamalle musiikille. Populaarimusiikkia on hallinnut jo yli kymmenen vuoden ajan ensiksi elektroninen tanssimusiikki, jota seurasi heti perässä hip hopin valtakausi. Keskusteluissa hämmästelty soolon teknisyys ei myöskään ollut itsetarkoitus vaan sivutuote. Ehkä ihmiset ovat kaivanneet tuollaista kitaran soittoa… Nuno ei ole hakoteillä ajatuksensa kanssa. Ihmiset innostuivat, koska kyseessä oli bändi, joka soitti intohimolla. Olisiko sellainen onnistunut, sitä emme tiedä, mutta 1992 julkaistu konseptialbumi ”III Sides To Every Story” oli joka tapauksessa taloudellisesti epäonnistuminen – huolimatta siitä, että fanit pitävät albumista. Vaikka asia on herättänyt alalla huolta, Bettencourt näkee ilmiössä myös mahdollisuuden. Vaikka edellisestä levystä on ehtinyt vierähtää jo 15 vuotta, fanit eivät ole kaikonneet bändin luota. Vaikka bändillä oli ”Pornograffitin” kohdalla käsissään kuuma levy ja hittikappaleita, ei Extreme ryhtynyt sen perään työstämään toista samanlaista. Ihmiset ovat hyvin vaikuttuneita tuosta soolosta. Ja mitä tahansa teknisesti tapahtuukin, se vain tapahtuu. Olen siis aina hyvin kiitollinen kaikista näistä asioista. Bettencourtin kitarasoolo kappaleessa on herättänyt ihailua ja hämmästystä – mikä on hieman huvittavaakin, sillä kaikki ovat varmasti tietoisia Nunon teknisestä osaamisesta
Hänen mielestään he onnistuvat luomaan bändille vakaan pohjan, jonka päälle on hyvä soittaa. Extremen vuoden 1989 debyyttialbumilta löytyy kappale ”Smoke Signals”, joka yllätti kitaristin itsensä myöhemmin. Henkinen yhteys yleisön kanssa inspiroi häntä monien muiden tapaan nousemaan joka ilta uudelleen lavalle antamaan kaikkensa. Hänen näkemyksensä menestymisestä on hieman maanläheisempi. Korvan kautta muusikko imeekin itseensä kaikkea kuulemaansa musiikkia, tahtoi hän sitä tai ei. Ja se on minusta vain hyvä asia. Hänen itsensä mukaan hän ei edes ole opetellut tabulatuureja kunnolla, vaan kaikki opetteleminen perustuu kuuloon. Koska tunne on Bettencourtille musiikissa niin tärkeä elementti, hän ei pysähdy liikaa analysoimaan. Siinä ei yritä tehdä mitään erityistä, vaan kaikki on kohdillaan. Jokainen esiintyminen voi olla aina viimeinen, joten niitä on tärkeää kohdella sen mukaisesti ja antaa yleisölle kunnon show – genrestä tai artistista riippumatta. Mikäli rumpali on huono, bändikin auttamatta on sitä. Vaikka Bettencourtilla on takanaan hittialbumeita ja keikkoja suurten pop-artistien kanssa, ei hän määritä omaa menestystään niiden pohjalta – tai oikeastaan minkään muunkaan pystin tai tittelin pohjalta. Olin kuunnellut paljon Janet Jacksonin kappaletta ”Rhythm Nation”. Mutta se ei ole se, mikä antaa minulle menestyksen tunteen. Olin kirjaimellisesti ottanut tietämättäni sen rumpugrooven ja riffin. – Tietenkin pidän siitä, että minulla on seinillä kultaja platinalevyjä. Teknistä sooloa tärkeämpänä Nuno pitää rytmiä ja niin kutsuttua ”taskua” (engl. Se todella osoitti minulle, miten paljon kaikki kuuntelemani vaikuttaa minuun. Ja se on minulle okei. www.riffi.fi 4/2023 23 fyysisesti. John Bonhamin, Roger Taylorin ja Alex Van Halenin kaltaiset soittajat ovatkin Nunon suosiossa. – Ajattelin, että ei helvetti. Näin on käynyt Nunolle itselleen. Mutta näidenkin ohi nousee luonnollisesti Extremen tämänhetkinen rumpali Kevin Figueiredo. Tästä syystä hän ei esimerkiksi ole opetellut lukemaan nuotteja. – Sitä voi istahtaa vaikka Uberiin, jossa soi – sanotaan nyt esimerkiksi Britney Spears. pocket), jossa jokaisen muusikon tulee soittaa. Nuno uskookin saavansa vaikutteita soittoonsa jatkuvasti kaikkialta, missä vain kuuleekin musiikkia. Minusta tuntuu, että monet soittajat eivät keskity siihen tarpeeksi. Ja takaan, että parin viikon, muutaman vuoden tai 20 vuoden jälkeen tapailee sen kappaleen riffiä tai soittaa sitä rummuilla aivan tiedostamattaan. Hänestä rytmi tekee kitaristin; melkein kuka tahansa voi soittaa huikean soolon, mutta rytmi ja bändin soittoon lukkiutuminen ovat oma taiteensa. u ”Jos yleisön edessä ollessasi ajattelet vain sitä, että soitat soolon varmasti oikein, sinun ei pitäisi olla lavalla ensinkään.” 22-23 Bettencourt.indd 23 22-23 Bettencourt.indd 23 13.8.2023 11.05 13.8.2023 11.05. – Jos yleisön edessä ollessasi ajattelet vain sitä, että soitat soolon varmasti oikein, sinun ei pitäisi olla lavalla ensinkään. Menestystä on se, kun albumi on valmis ja se julkaistaan, ja voin painaa pääni tyynyyn. Siinä ei ole hänen mukaansa tilaa tekniikan tai tiluttamisen liialliselle miettimiselle. – Kappaleessa on soolon ulkopuolella kokonaiset kolme minuuttia, joiden kanssa voi pitää hauskaa ja olla luova. – Hän saa minut unohtamaan, että soitamme lavalla. Bettencourtin kaltaiselle muusikolle livetilanne onkin aina se tärkein – hänen mielestään muusikoita ei ole luotu istumaan sisällä soitin sylissään ja soittamaan tietokoneen kanssa. Sitä voi pitää siistinä tai sitä voi vihata, mutta halusipa tai ei, se tallentuu jonnekin sisälle. Kyllä minäkin teen itse paljon virheitä livenä. Albumi on silloin jo onnistunut minusta, riippumatta myynnistä tai muusta sellaisesta. Haluan vain varmistaa, että olen ylpeä kaikesta julkaisemastani, ja se on minulle menestystä. Alitajunta ei unohda Rytmiikan merkitystä painottava Bettencourt toteaa, , että hänen mielestään bändi voi olla vain niin hyvä kuin sen rumpali on
Covid-vuodet olivat rankkoja monille USA:ssa niinkuin varmaan muuallakin. Euroopassa lähes kaikki konsertit ovat olleet loppuunmyytyjä. Pääsin seuraamaan myös soundcheckiä, jonka aikana kävi ilmi kuinka valtavasti ja miten tinkimättömästi Stanleyn tiimi teki töitä ja kuunteli maestron ohjeita, että kokonaisuus saatiin toimimaan halutulla tavalla. Se helpottaa paljon palautumista ja rauhoittaa kummasti. 24 www.riffi.fi 4/2023 mat katkesivat hetkessä kuin seinään muutamaksi vuodeksi. Kaverit tässä uudessa yhtyeessä ovat kuitenkin aika nuoria eikä heillä ole kovinkaan paljon kokemusta kiertueelämästä, vaikka ovatkin huippumuusikoita. RIFFI: Covid oli kovaa aikaa monelle muusikolle, mutta miltä näyttää onko siitä jo päästy yli. SC: Oikein hyvin. Olen erittäin kiitollinen siitä, että vaimoni Sofia matkustaa mukanamme ja hoitaa käytännön asioita: aikatauluja, hotellivarauk sia, yhteydenpitoa konserttisalien kanssa jne. Olen myös ottanut tavakseni, että keikan jälkeen menen suoraan hotellille, suljen oven perässäni enkä vastaa puhelimeen. T apasin Stanleyn Tukholmassa, jossa hän oli konsertoimassa 25. Usein ongelmana ovat olleet lentoyhtiöt, koska kentälle saapuvan bändin nähdessään ne alkavat hieroa käsiään yhteen helpon rahastuksen toivossa. RIFFI: Sinulla on uusi nuori yhtye mukanasi, mistä löydät näitä nousevia kykyjä. Nuorten on hyvin vaikea selviytyä tilanteesta ilman vaurioita ja jatkaa siitä mihin jäivät ennen pandemiaa. Ennen kiertuetta olin vaimoni Sofian kanssa Floridassa muutaman viikon lomailemassa ja lataamassa akkuja. SC: Yritän aina valmistautua mahdollisimman hyvin. Konsertti oli erittäin monipuolinen ja hyvin rakennettu kokonaisuus. Siinä samalla hän huolehtii myös bändistä. TEKSTI JA KUVAT: JAN-OLOF STRANDBERG Stanley CLARKE – oikeat soittimet oikeaan kappaleeseen! Clarken mestarillinen soitto, vankka näkemys ja äärimmilleen hiottu soundi ovat basismia parhaimmillaan. Meillä konkareilla ei ollut samanlaista hätää kuin niillä nuorilla, koska meillä on jo ura, ja töitä on kiertueiden ulkopuolellakin. On tärkeää valmistautua huolella, että jaksaa sitten kiertää. Aamulla nousen usein varhain ja käyn lenkillä. SC: Sitähän se oli erityisesti nuorille tuleville muusikoille, jotka ovat vasta luomassa uraa itselleen. RIFFI: Sinulla on pitkä maailmankiertue menossa ja se kestää melkein koko vuoden. Hän on onnistunut neuvottelemaan lentoyhtiöiden kanssa hyviä diilejä, joten nyt on huomattavasti helpompaa. Toinen erittäin tärkeä henkilö on Travis Rogers joka on ollut mukanamme 23 vuotta. Aina ei riitä, että muusikko on erittäin lahjakas ja bändi hyvä. Tien päällä oleminen on välillä aika haastavaa eikä välttämättä sovi kaikille. Travis miksaa ja huolehtii siitä että laitteet toimivat ja että saadaan oikeat laitteet konsertteihin. Nyt Covidin jälkeen konserttijärjestäjät ovat olleet myös huomattavasti varovaisempia uusien kykyjen kanssa – he haluavat mieluummin pelata varman päälle ja palkata yleisöä vetäviä tuttuja nimiä. Konsertti oli yksi parhaista – ellei paras – jonka olen mieheltä kuullut, ja olen kuitenkin nähnyt niitä vähintään kolmekymmentä elämäni aikana. toukokuuta. Matkustaminen on kuitenkin aika rankkaa, kun ottaa huomioon kaikki tulliselvitykset, kentällä odottelut, siirtymiset maasta toiseen… Ja pitää muistaa samalla huolehtia siitä, että bändillä on kaikki hyvin. RIFFI: Miten on kiertue sujunut. Kaikki suunnitel24-27 Stanley Clarke.indd 24 24-27 Stanley Clarke.indd 24 13.8.2023 11.11 13.8.2023 11.11. Siinä on varmaan jaksamista
Hänen soitostaan tuli mieleeni nuori Tony Williams, todella hyvänkuuloinen ja energinen rumpali. Tässä olen vastuussa kaikesta! RIFFI: Kirjoitatko yhtyeelle nuotit soitettavasta materiaalista, vai mikä on harjoitusmenetelmä. Saadaan uutta verta ja uusi soundi orkesterille. RIFFI: Ketkä kuuluvat uuteen Stanley Clarke N 4Ever -yhtyeeseen. SC: Koskettimia soittaa Beka Gochiashvili, Jeremiah Collier puolestaan rumpuja. Saan usein vinkkejä ja suosituksia ystäviltäni, mutta seuraan myös Youtubea ja sieltäkin löytyy mielenkiintoisia muusikoita. SC: Kyllä, mutta myös paljon muutakin. Materiaalia on itse asiassa todella paljon, joten voimme vaihdella vähän ohjelmistoa silloin tällöin ja pitää mielen virkeänä. SC: Mielestäni on hyvä uudistaa kokoonpanoa noin viiden vuoden välein, se on hyvä sekä itselleni että myös yleisölle. Pidän kovasti tästä uudesta ryhmästä, todella hieno kokoonpano. Majoitan muusikot lähistölle, koska usein kaverit ovat kotoisin eri puolilta maata. En halua tässä vaiheessa paljastaa kaikkea, mutta yllätyksiä kyllä tulee. Myös Armand Sabal-Lecco sävelsi levylle erittäin afrikkalaishenkisen kappaleen, josta pidät aivan varmasti! 24-27 Stanley Clarke.indd 25 24-27 Stanley Clarke.indd 25 13.8.2023 11.11 13.8.2023 11.11. Lisäksi Natasha F Agram laulaa joitakin kappaleita. Jos vähän raotan verhoa, niin ainakin Jeff Beckiä muistellaan. Yleensä harjoitusjakso on noin kaksi viikkoa kerrallaan. Se helpottaa hahmottamaan kokonaisuutta. Tosin tämä kokoonpano on yksi parhaista mitä minulla on koskaan ollut. Mutta onneksi tämä kiertue on onnistunut musiikillisesti oikein hyvin ja ryhmä on yhtenäinen. RIFFI: Kuinka pitkään teet yleensä töitä yhden ja saman ryhmän kanssa. Silloin ei auta kuin etsiä uusi soittaja tilalle. Uskon, että tulet pitämään kuulemastasi sillä töitä ollaan tehty kovasti! RIFFI: Olet tekemässä uutta levyä, kuullaanko tätä yhtyettä myös levyllä. Tosin Natasha ei ole aivan kaikilla keikoilla mukana omien kiireittensä takia. Mutta onhan meillä totta kai sitten myös omat soolospottimme… Tämän uuden yhtyeen kanssa soitamme vanhoja RTFklassikoita muun muassa Romantic Warrior -levyltä. Kitaristina on Colin Cook ja puhaltimissa Emilio Modeste. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat asiat hoidettiin valmiiksi, eikä itse tarvinnut huolehtia mistään muusta kuin, että saapuu paikalle. Mutta onpa todella mukavaa, kun voin kiertää Sofian ja Natashan kanssa, jotka molemmat kuuluvat perheeseeni. Tällä kokoonpanolla saamme aikaan todella monipuolisen ja rikkaan ohjelmiston. www.riffi.fi 4/2023 25 SC: Tämän asian eteen näen paljon vaivaa. Siinä mielessä oman yhtyeen johtaminen on huomattavasti haastavampaa. Ranskassa tapasin muun muassa yhden rumpalin, nimeltään Kojo Roney. Jeff oli hyvä ystäväni ja tein hänen kanssaan aikoinaan useita levyjä ja konsertteja. Nykyajan nuoret muusikot ovat erittäin tasokkaita, kiitos koulutuksen. Ohjelmistossa on nimittäin muutamia Flora Purimin aikaisia RTF-biisejä, jotka Natasha tulkitsee. Musiikkini on sen verran vaativaa, että se vaatii omistautuneisuutta ja minkäänlaista ”tuuraajaa” on hyvin vaikea käyttää kesken kiertuetta. Silloin kun oltiin kiertueella Chick Corean Return To Foreverin kanssa, niin kiertäminen oli todella helppoa. Soitamme erittäin vaativia kappaleita ja kaverit ovat selvinneet haasteista erinomaisesti. SC: Kirjoitan aina nuotit kaikille soittimille myös silloin, kun joukossa on joku joka ei osaa lukea nuotteja. Kun sitten löydän sopivan tiimin, niin kutsun heidät kotiini, jossa minulla on studio ja riittävästi tilaa harjoitusten pitämiseen. Yritän kyllä informoida kaikki heti alkumetreillä ja tehdä pelisäännöt selviksi. Ainoa ongelma on, että jotkut nuorista muusikoista sortuvat sitten päihteisiin – asia joka ei aina tule heti esiin. Siitä alan sitten kouluttaa valitsemiani muusikoita sopivaksi yhtyeeseen. Sekä tietysti omilta soololevyiltäni vuosien varrelta poimittuja kappaleita, jotka olen sovittanut tälle ryhmälle
Livenä bassokitara menee kahteen vahvistimeen eli kaulamikki menee ”subwooferiin”, käytännössä kahteen 15-tuumaisilla elementeillä varustettuun kaappiin. Se on asia mihin muusikoiden olisi aina syytä syventyä enemmän riippumatta instrumentista. Stanley Clarke N 4Ever on basistimestarin uusin yhtye, joka on juuri parhaillaan maailmankiertueella. Bassossa oli ylä C-kieli ja ajattelin, että sillä tavalla saisin sekä normibasson että tenoribasson ominaisuudet samasta instrumentista, mutta kielten väli oli kuitenkin hivenen liian tiukka ja oli vaikeuksia saada sormet mahtumaan. SC: Kaikkia! Alembic, Spellcaster, kontra… Soundi on minulle hyvin tärkeä asia ja haluankin olla tarkka sen suhteen. Keikoilla Travis on ollut todella arvokas apu, koska hän saa laitteet kasaan suhteellisen nopeasti ja tietää tarkkaan miten ne kytketään ja miten oiYllättäviä yhteyksiä M oni ei ehkä tiedä, että Stanley Clarke (s. Kontrabassonkin kanssa on varmaan aika haastavaa matkustaa. Oikeat soittimet oikeaan kappaleeseen! RIFFI: Säädätko itse soittimesi ennen keikkaa. Yhtye kaatui levy-yhtiön toiveisiin ”uudesta Policesta” ja halusta ”buukata pitkiä kiertueita yms.” Stanleyn mielestä yhtye oli hyvä, mutta hän ei uskonut siitä tulevan uutta Policea. Olisin halunnut 18-tuumaiset kaiuttimet, mutta kukaan ei näytä valmistavan niitä enää. 24-27 Stanley Clarke.indd 26 24-27 Stanley Clarke.indd 26 13.8.2023 11.11 13.8.2023 11.11. Mielenkiintoisiin, mutta vähälle huomiolle jääneisiin Stanleyn ”projekteihin” lukeutuu myös Animal Logic, yhtye jonka Stanley perusti yhdessa Debora Hollandin sekä Stewart Copelandin kanssa. SC: Soundi on aina ollut erittäin tärkeä asia minulle. Joten unohdin tuon soittimen sitten muutaman keikan jälkeen. 1951) soittaa bassoa muutamalla Paul McCartneyn levyllä. Kuuntelin 1982 julkaistua Tug Of Waria aikanaan ja yllätyin siitä miten hienosti ja monipuolisesti McCartney soittaa – kunnes sitten luin kansitiedoista, että kyseessähän olikin Stanley Clarke, jonka bassottelua voi kuulla myös Maccan levyllä Pipes Of Peace. Nykyään käytän kiertueella sellaista kasattavaa kontrabassoa, josta saa kaulan irti ja jonka saa pakattua kompaktiin laatikkoon. 26 www.riffi.fi 4/2023 RIFFI: Käytät pääasiassa nelikielisiä bassoja. Tallamikki menee taas kahteen 4 × 10 -kaappiin ja siitä sitten Rolandin tai Fenderin kitarakomboon, josta saan sen mukavan lisän ylärekisteriin. Viihdyn parhaiten kuitenkin nelikielisen basson kanssa. Lisää informaatiota Stanley Clarkesta on luettavissa www.stanleyclarke.com sivuilta. Hän kuuluu siihen suurten muusikoiden joukkoon, jossa ovat muun muassa John Coltrane, Miles Davis, Jimi Hendrix, Charlie Parker, ja basisteista tietysti Ron Carter sekä Jaco Pastorius. Hyvällä trimmauksella, mikeillä sekä oikeilla kielillä saadaan basso kuulostamaan oikein hyvältä, mutta työtä se tietysti vaati. Suosittelen myös Stanley Clarken YouTube-kanavaa Bass Nation (stanleyclarke.com/bassnation), jossa on mukavia tarinoita ja haastatteluja basismista. SC: Yleensä Travis hoitaa kaikki soittimeni valmiiksi, mutta teen sitten hienosäädöt itse. Kerran toisesta Alembicista halkesi kaula matkan aikana, mutta pystyin kuitenkin soittamaan keikan vaikka kaula irvistikin ikävästi. Aika harvassa ovat ne basistit, joita on pyydetty Miles Davisin yhtyeeseen, Weather Reportiin tai Rolling Stonesiin – ja jotka sitten ystävällisesti ovat kieltäytyneet kunniasta muiden kiireiden takia. SC: Olen nelikielisen basson ystävä. Onneksemme kiertue yltää tällä kertaa myös Suomeen, Tampere Jazz Happening -tapahtumaan 4.11.2023. Käytän ranskalaista jousta koska aloitin sellaisella joskus kauan aikaa sitten koulussa Philadelphiassa. Journey To Love -levyllä (1975) käytin aikoinaan Fairchild-putkikompressoria bassossa ja bassot oli äänitetty stereona. Levyllä soitan kyllä vanhalla luottobassolla, jota en yleensä keikoille ota mukaan. Silly Putty -biisissä basso toimii mielestäni edelleen oikein hyvin. He julkaisivat kaksi levyä ja tekivät tietääkseni vain yhden kiertueen Etelä-Amerikkaan. Stanley Clarke on instrumenttinsa uudistaja ja edelläkävijä. Alembic teki joitakin vuosia sitten 5-kielisen basson pyynnöstäni. Vuonna 1951 syntynyt Clarke on ollut monessa mukana ja näyttää siltä, että luomiskausi sen kun jatkuu. Kannattaa kuitenkin kuunnella nuo levyt, jotka ovat erittäin mielenkiintoisia ja tasokkaita. Klasarimuusikot arvostavat bassossa muun muassa voimakasta ääntä, mutta jazzissa sillä ei ole niin väliä ainakaan keikkatilanteessa, koska kontrabasso joudutaan joka tapauksessa mikittämään. Minulla on myös kotona Charlie Minguksen vanha basso, jonka sain lahjaksi Bill Crosbyltä, erittäin kovaääninen basso. Kokeilin sitä vähän aikaa ja käytin sitä muutamalla keikalla Stewart Cope landin kanssa, mutta tulin siihen tulokseen, että se ei ole minua varten. RIFFI: Soundi on ilmeisesti erittäin tärkeä asia itsellesi. RIFFI: Mitä bassoja käytät uudella levyllä. Julkaisuvuodet ovat 1989 sekä 1991, ja yllättävää kyllä Spotifystä löytyy yhtyeeltä aivan uusi julkaisu viime vuodelta (2022). Se mahtuu hyvin lentokoneeseen. Olen tehnyt paljon töitä löytääkseni oikeat mikrofonit ja niiden sijoituspaikat, jotta saan basson kuulostamaan hyvältä. Kontrabassoni ovat myös olleet palasina ainakin kolme kertaa urani aikana, mutta onneksi tässä kotini lähiseudulla on taitava kontrabasson korjaaja, joka osaa tehdä ihmeitä
Studiossa tilanne on luonnollisesti toinen ja pelisäännöt vähän erilaiset. Mikä erottaa loistavat hyvistä. Lava oli täynnä laitteistoa niin kuin ennen vanhaan konserteissa oli tapana olla. Näin se käy, kun muusikot antavat kaikkensa ja sounditkin ovat kohdallaan! Erittäin vahvan aloituksen jälkeen Stanley esitteli hienon yhtyeensä yleisölle ja ansaitusti kaikki saivat huikeat suosionosoitukset. Kaiken kaikkiaan erinomainen konsertti. Käytän siis normaalisti kahta etuastetta, koska soitan stereona, mutta tässä uudessa ne on rakennettu samaan kompaktiin pakettiin ja se helpottaa kuljetusta huomattavasti. Joskus livenä toimiva soundi on ihan eri asia kuin studiossa toimiva soundi. Lieber Guitars valmisti itselleni muutama vuosi sitten Spellcaster-tenoribasson, jossa on vibrakampi, koska kaipaan vibraa. Toinen versio oli jo huomattavasti parempi, tosin siihen lisättiin myös enemmän liittimiä ennen kuin se sitten kelpasi. Kuultiin ”Black Narcissus” (jota Stanley on aikoinaan soittanut myös kappaleen säveltäjän, Joe Hendersonin, kanssa), ja siitä jatkettiin brasilialaiseen tunnelmiin George Duken ”Brazilian Love Affair” kappaleella. Tämän jälkeen maestron soitin vaihtui kontrabassoon. Alun jälkeen olivat vuorossa Stanleyn vakiot, mm. Joskus on levyä tuottaessa ollut tilanteita, joissa jonkun rumpalin virvelisoundi ei istu kokonaisuuteen ja on erittäin kiusallista sanoa, että vaihda virveliä tai tee jotakin asian hyväksi. SC: Usein nuoret rumpalit kyselevät, että mitä erikoista on Harvey Masonin ja Steve Gaddin soitossa, kun he tekevät edelleen niin paljon sessioita eivätkä ole tämän päivän mittarin mukaan edes teknisesti parhaita. Saan siitä jousija pizzicato-soundit erikseen, joten se toimii tarkoitukseeni oikein hyvin. EBS-etuaste on tarkoitettu akustisille soittimille, ei sähköbassolle. Tästä luonnollisesti yleisö villiintyi jälleen täysin. Myös bassosoundi oli tuhti ja läpitunkeva aivan Stanleyn vanhoilta levyiltä tuttuun malliin. En halua kuitenkaan luopua Alembicin etuasteen käytöstä, koska olen tottunut siihen ja olen käyttänyt niitä melkein urani alusta saakka. Äänestä vastasi Travis Rogers, joka on miksannut Clarken konsertteja jo 23 vuotta. Annoin niille ohjeet, mutta ensimmäinen versio kyllä epäonnistui, sillä se kuulosti lähinnä sähköbassolle suunnatulta laitteelta. Näistä veikkosista kuullaan vielä! Kitaristi Colin Cookin soitto oli muuten sekin koko illan linjakasta ja tyylitietoista niin akustisella kuin sähkökitaralla. Tämä uusi malli on sama etuaste, mutta pienemmässä kuoressa, joten se sopii erinomaisesti keikoille. Käytän instrumenttia tulevalla levyllä ja myös tilanteen mukaan keikoilla. Kaverit soittivat taidolla ja tunteella kuten isot nimet konsanaan, vaikka ikää on nippa nappa 20 vuotta. Vastaan, että molemmat herrat soittavat aina mitä pyydetään erittäin hyvällä soundilla, taimilla ja tyylin mukaisesti. Oli mukava todeta, että jotkut suuret artistit‚ kuten Stanley, sen kun paranevat iän myötä. Alembic teki minulle myös uuden etuasteen, koska se jota käytin oli iso ja painava. RIFFI: Olet soittanut aika monen eri ikäpolven rumpalin kanssa urallasi. Esitys oli yhtä tasokas kuin alkuperäisen RTF:n esittämänä ja vähintäänkin yhtä energinen – kiitos nuorten nälkäisten muusikoiden, joista jokainen toi mukaan myös omaa tulkintaansa näistä klassikoista muuttamatta silti alkuperäistä tuntua kovinkaan paljon. Akustisen osion jälkeen seurasi sähköisempi funk-painotteinen loppuhuipennus ja kuultiin muutamia Clarke & Duke Projectin ”hittejä”. Tosin tällä kertaa skaala on 34 tuumaa, kun yleensä käytän lyhytskaalaisia 30 tuuman bassoja. Charlie Minguksen ”Goodbye Pork Pie Hat“, sekä Clarken oma ”School Days”, jossa rumpali Jeremiah Collier pisti parastaan aluksi duettona Stanleyn kanssa ja sitten hienolla soolollaan. Näissä kappaleissa kosketinsoittaja Beka loisti pianolla eikä saksofonisti Emilio jäänyt pekkaa pahemmaksi. He ovat myös halukkaita kokeilemaan eri soundeja studiossa. Nyt Alembic on kuitenkin tekemässä minulle kaksi uutta bassoa, joista toisen vibrakammella ja toisen ilman. Lyhyen muistopuheen myötä Stanley omisti tämän tulkinnan ystävälleen Dukelle, jo edesmenneelle mestarille. SC: Usein valmistajilla olisi taitoa toteuttaa, mutta ei välttämättä tietämystä siitä mitä kukin muusikko kaipaa. Yleisö villiintyi kuin rock-klubilla konsanaan, mikä on hivenen epätavallista jazz/proge-konserteissa. Siirryttiin hivenen rauhallisempaan tunnelmaan, mutta intensiteetti säilyi edelleen. Myös EBS teki minulle etuasteen kontrabassolle muutama vuosi sitten. Vibrakammen liike oli liian pieni, joten käytin sitä vain vähän aikaa. Minulla oli aikoinaan myös Alembicin tekemä basso vibrakammella, mutta se ei oikein toiminnut haluamallani tavalla. Uudet instrumentit valmistuvat loppuvuodesta. Molemmat ovat teknisesti hyvin vaativia teoksia, mutta yhtye selvisi niistä kuitenkin leikiten. Odotan innolla Tampereen konserttia marraskuussa! Stanley Clarke N 4EVER – 25.5.2023, Nalen, Tukholma 24-27 Stanley Clarke.indd 27 24-27 Stanley Clarke.indd 27 13.8.2023 11.11 13.8.2023 11.11. Stanley soitti normivireistä, lyhytskaalaista Alembic-bassoa, soitinta, josta mies tunnetaan ehkä parhaiten. RIFFI: Olet usein ollut mukana myös laitesuunnittelussa. Orkesteri soitti tyylikkäästi, energisesti sekä tarkasti. Kaikki eivät valitettavasti ymmärrä asiaa, mutta mitäs sille mahtaa. Tuon keikoille omasta takaa etuasteen, pedaalit sekä bassot, muut laitteet sitten tulevat järjestäjältä toivomukseni mukaan. www.riffi.fi 4/2023 27 kea soundi saadaan aikaiseksi kussakin paikassa. Clarkella itsellään oli vakuuttavat viisi bassokaappia, kolme vahvistinta ja kolme bassoa: normivireinen Alembic (E,A,D,G), Alembicin tenoribasso (vire alhaalta ylös A,D,G,C) sekä kontrabasso. Sounditkin olivat kohdallaan – tai sanotaan, että niin kohdallaan kuin Nalenissa voivat yleensä olla. RIFFI: Kiitoksia haastattelusta ja menestystä kiertueelle! SC: Kiitoksia ja nähdään konsertissa! u H eti tuli selväksi, että tämä yhtye oli harjoitellut todella paljon ja nähnyt vaivaa tasokkaan ohjelmiston eteen. Eivät koskaan syyllisty yli-innokkaaseen soittoon, mutta pyydettäessä tai tilanteen vaatiessa maukkaita fillejä ja sooloja tulee niin paljon kun tilataan. Konsertin avauksena kuultiin RTF-klassikot ”Hymn Of The Seventh Galaxy” sekä ”Medieval Overture”
Provinssirock, Ruisrock sekä Sideways. Ensimmäinen lähtökohta Nummelinin mukaan on se, että artistilla on turvallinen olo ja ettei tämän tarvitse pitää puolustusmekanismeja päällä tuottajaa kohtaan. – Monesti tietenkin artistilla itsellään voi olla valmis ajatus, mitä lähdetään tekemään. V iime vuosina Alpo Nummelin on työskennellyt pääasiassa eri artistien tuottajana, mutta ison osan keväästä ja kesästä 2023 haukkasi elektronista pop-musiikkia esittävä Ruusut-yhtye, jonka jäsen Nummelin on. Sannin, Chisun ja JVG:n kanssa, joiden lisäksi listalle kuuluvat myös esimerkiksi Etta, Vesala ja Pehmoaino. Huhtikuussa julkaistu Ruusujen tupla-albumi, Melankolia, saatettiin maailmalle kolmella Tavastian keikalla, ja kun kesän alussa tapasimme haastattelua varten, yhtye valmistautui kesäkiertueelle, johon kuuluivat Flow-festivaalin ohella mm. 28 www.riffi.fi 4/2023 Tuottajana ja biisinkirjoittajana Nummelin on vuosien varrella työskennellyt mm. Nummelinin yksi keskeisiä työmetodeja biisintekijänä ja tuottajana on aloittaa sessiot perusteellisella keskustelulla artistin kanssa – ainakin silloin kun kyseessä on henkilö, joka myös itse kirjoittaa biisejään. Mutta mulle on tosi tärkeää, TEKSTI: KALLE HEINO KUVAT: MINNA HATINEN Alpo Nummelin – kuin studiota soittava terapeutti Yhteistyö artistin kanssa alkaa keskustelusta, avoimesta ja mieluusti syvällisestä. 28-31 Alpo Nummelin.indd 28 28-31 Alpo Nummelin.indd 28 13.8.2023 11.22 13.8.2023 11.22. – Koen, että mun työ tuottajana on nimenomaan päästä artistin pinnan alle ja selvittää, mitä siellä sielussa tapahtuu ja miten me voidaan tehdä musiikkia, joka resonoi sinne sieluun. Nummelin uskoo, että biisien aiheet nostavat itse itsensä esille, kun vaikkapa joku tietty teema toistuu keskusteluissa. Niin luodaan luottamus ja solmitaan suhde, jossa musiikin tekemiseen voidaan ja uskalletaan heittäytyä arkailematta
Yhteistyö Sannin kanssa käynnistyi, kun Nummelin oli musiikillisena johtajana Sannin kiertueella, jonka piti alkaa keväällä 2020. – Mutta nyt tässä on enemmän halu yksinkertaistaa omaa ajattelua ja fokusta, koska monesti ongelmani on, että tulee liikaa ideoita, joista syntyy pursuileva kakku. Nummelin sanoo, ettei hän silti ole samaa mieltä esimerkiksi leirinuotiokitara-ajattelusta hyvän biisin lähtökohtana. – Nyt olen aika paljon vain istuskellut ja miettinyt biisien aiheita, ja sitten kirjoittanut niitä ylös. – Soundit ovat tavallaan värejä ja kanavia niihin kuviin, mitä parhaissa biiseissä näkee. Nummelin sanoo näkevänsä musiikin ylipäätään usein visuaalisesti. – Hän on sielultaan poikkeuksellisen vahva ihminen, ja siksi olemme voineet mennä ehkä syvemmälle tällä metodilla kuin kenenkään muun artistin kanssa, Nummelin sanoo. Yksi niistä on ollut biisien tekeminen toisenlaisella tavalla kuin normaalisti: kynällä ja paperilla. Nummelin teki Sannin kanssa intensiivisesti biisejä pari vuotta, etenkin korona-aikana. – Meillä on old school -tapa ohjelmoida livesetti. – Koen, että mun instrumentti on studio, ja mietin biisinkirjoituksen kuvanveistona, jossa soundit, samplet, loopit ja efektit ovat savea tai marmoria, eli raakamateriaalia. Lauantaina mentiin sitten Sannin kanssa studioon ja alettiin tehdä musaa kahdestaan, Nummelin muistelee. Askeettinen metodi pakottaa keskittymään ytimeen ensin. – Mutta sitähän se musiikki parhaimmillaan on, tarinoita ihmissielusta. – Silloin oli perjantai ja mietittiin, että mitä tehdään. Robusti tapa toteuttaa liveohjelmointi on tuntunut luovalta, mielenkiintoiselta ja tarkoitukselliselta, Nummelin kertoo. Jos biisi on tarpeeksi vahva, sen saa toimimaan myös leirinuotiolla. Nummelin kertoo, että on toki aiemminkin käyttänyt kynää ja paperia jonkin verran. Usein mulla tulee tavallisesti siinä samalla melodia. Näistä on toistaiseksi julkaistu vain muutama, kuten Kesken ja Pettäjä. Se voi tietysti olla tosi rajua, koska teemat saattavat olla syvälle haudattuja ja kipeitä asioita. Läppäreitä ei ole ollenkaan, vaan teen ohjelmoinnin pitkälle MPC:llä ja SP-404-samplerilla. Monesti sessio aloitetaan rumpusoundien, synasoundien tai luuppien testailuista. Biisinkirjoitus kuin kuvanveistoa Niin biisinkirjoituksessa kuin tuotannossa Nummelinin työskentelytapa on soundivetoinen. – Leireillä on tavallisesti niin kiire, että ihmisiin ei ehdi tutustua, eikä oikeasti tiedä mistä kukakin tykkää tai mistä ihmiset ovat kiinnostuneita tai mitkä heidän vahvuudet ja heikkoudet ovat. Meillä on ollut filosofia, että ollaan pohjimmiltaan rockbändi, vaikka ei tietenkään olla perinteinen rockbändi. Ja tietenkin on kollegoita, jotka osaa tehdä biisejä älyttömän hyvin leirinuotiofilosofialla. Tämä tietysti toi haasteita myös livetuotantoon ja niinpä Tavastian keikkojen sekä kesän kiertueen valmistelu veivät kaikkinensa kuusi viikkoa. Se on ihmisyyden ydinmehua, mihin voi olla vaikeaa päästä, mutta jos on valmis tekemään työn saadakseen kanavoitua sen ulos, niin mun kokemukseni mukaan sieltä syntyy kaikista parhaimmat ja kiinnostavimmat biisit. Pandemia alkoi, ja kaikki peruttiin. Tämä toki piti sisällään ohjelmointien lisäksi keikkaversioiden sovittamisen ja treenaamisen. Lähden muotoilemaan niistä kuvaa tai muotoa esiin. Olen pyöritellyt melodiaa ja tekstiä ja äänittänyt muistiinpanoksi puhelimelle. Nummelinin metodiin liittyy myös se, että kaikki soittimet studiolla on hyvä pitää valmiiksi kytkettyinä, jotta ideoiden syntyessä voi nopeasti soittaa instrumentilla kuin instrumentilla ja kokeilla vaikka jollakin syntetisaattoreista, minkälainen estetiikka ideaan voisi toimia. Biisileireillä haastavat olosuhteet Yksi artisti, jonka kanssa Nummelinin yhteistyömetodi on toiminut erityisen hyvin, on Sanni. Olen tehnyt biisiaihoita, joihin en välttämättä ole edes lähtenyt heti rakentamaan tuotantoa. Yhteistyö Sannin kanssa on ollut helppoa myös siksi, että Sanni on vahva myös biisintekijänä. – Minusta se on vähän banaali ajatus ja generoi monesti tosi tylsää musaa. Sitten olen mennyt studiolle ja etsinyt pianon kanssa harmonioita. Nummelin kuvailee, että jos biisejä tehdään eri lähtökohdista, vaikkapa niin että kirjoitetaan biisiä jonkun tiimin kanssa jollekin artistille alusta alkaen ilman, että artisti itse on mukana prosessissa, tilanne on erilainen. Eikä edellä kuvatun kaltaista keskustelua synny välttämättä edes biisiä työstävien tekijöiden kesken, mikä korostuu helposti esimerkiksi biisileireillä, jotka Nummelin kokee haastavaksi formaatiksi juuri tästä syystä. Biisien rakenteetkin muodostuvat selkeämmiksi. Samaan aikaan Nummelinin piti lähteä mukaan myös muusikoksi Chisun kiertueelle. Sen yhteydessä yhtye teki myös kolme levynjulkistuskeikkaa Tavastialla. Kiireisen kevään jälkeen Nummelin halusi rauhoittaa tilannetta monellakin tavalla. Melankolian työstäminen oli kuulemma kolmen vuoden moniulotteinen rypistys – kokonaisuus on laaja ja yhtye on vienyt ilmaisuaan musiikillisesti aiempaa pidemmälle. Juuri Sannin kanssa yksi iso osa yhteistyötä oli se, että verbalisoitiin tosi paljon tuotantoprosessia ja tuntui, että aina ne parhaat biisit näkyivät omassa mielessä aika selkeinä kuvina. Leirinuotioajatuksella tehty biisi toimii leirinuotioympäristössä, mutta tuotannollinen puoli saattaa jäädä tosi köyhäksi, eikä biisin ydin ja vahvuus löydy. Muotoilua karsimalla Nummelinin soundivetoiseen työskentelytapaan liittyy se, että jo biisinkirjoitusvaiheessa raitoja ja erilaisia soundeja syntyy Melankolia Ruusujen tupla-albumi, Melankolia, julkaistiin huhtikuussa. Mun näkökulmasta sellainen biisi jää vain tylsäksi. ”Mutta sitähän se musiikki parhaimmillaan on, tarinoita ihmissielusta.” 28-31 Alpo Nummelin.indd 29 28-31 Alpo Nummelin.indd 29 13.8.2023 11.22 13.8.2023 11.22. www.riffi.fi 4/2023 29 varsinkin kun työskentelen uuden artistin kanssa, istua alas ja tutustua rauhassa. Keskustelua ei voi syntyä, jos toinen ei ole läsnä. Kuva muuttuu tarkemmaksi, kun aletaan muotoilla silmän tai nenän kaarta, eli kun lähestytään biisin lopullista muotoa. Mutta se on ohjannut sitä, miten halutaan tehdä asiat tietyllä tavalla. – Mutta ajatus toki toimii käänteisesti. Nummelin kuvailee, että hänen työnsä tuottajana onkin välillä lähes terapeutin työtä
Yksi suosikki on ollut Oberheimin OB-X8-syntetisaattorin uusiopainos. Nyt miehen ykkösvinkki biisinkirjoitustaidon ja ylipäätään luovuuden kehittämiseen on kokeilla vaikka pari viikkoa olla aamuisin edes puoli tuntia ilman puhelinta. Koskettimien ohella hänellä on historiaa niin rumpujen, kitaran kuin bassonkin soitossa. – Aikaisemmin tein töitä kuusi tai seitsemän päivää viikossa, mutta korona-aikana, kun oli pakko pysähtyä, hyvänä puolena oli pakko opetella ottamaan viikkoon vapaa-aikaa. – Meillä on lähtökohtana se, että live on selkeää ja vahvaa ja hauska toteuttaa. Itse ainakin olen tosi herkkä, ja ne jutut sitten monesti yliajaa ”Taitelijan työ on ihan tarpeeksi vaikeaa ja moniulotteista ilman, että pitäisi rypeä veloissa punaviinilasi kädessä.” 28-31 Alpo Nummelin.indd 30 28-31 Alpo Nummelin.indd 30 13.8.2023 11.22 13.8.2023 11.22. – Tykkään myös tosi paljon choppailla rumpusampleja ja luuppeja, ja on tosi kiva vaikka pistää jazz-rumpusoundeja sampleriin ja eri järjestykseen ja alkaa koodailla niistä elektronisia biittejä. Kun avaa somen, niin siellä on päivän tapahtumia, uutisia ja rajuja juttuja. Se soundi on sellainen, mistä mä oon aina diggaillut. Alkuvaiheessa biisissä voi olla jopa 160 raitaa, mutta valmiissa versiossa enintään 60–80. Silloin, kun on selkeä oma tuotannollinen ajatus ja visio valmiista biisistä, miksaaminen itse voi olla järkevin tapa. – On ammattitaitoa myöntää tämä, ja tämä on myös asia, jonka itse olen tajunnut vasta myöhemmin urallani. Nummelinilla on kaksi studiota, toinen Helsingin Vallilassa ja toinen Herttoniemessä. Nummelin korostaa, että etenkin aika ilman puhelinta on erityisen tärkeää luovan alan tekijöille. – Monesti, jos mulla ei tule jossain biisissä mitään ajatusta, niin etsin mielenkiintoisia sointukiertoja ja alan soittaa niiden päälle. Osan biiseistä Nummelin miksaa itse ja osan hän miksauttaa ulkopuolella. Mutta jossain kohtaa tajusin, että ”ei helvetti, tässä on kyllä aika paljon duunia, ja tämä ei kuulosta niin hyvältä kuin ajattelin”. Se on osa luovaa prosessia miettiä, mitkä elementit tuovat eniten lisäarvoa liveen. Niin, että kaikki jännitteet olisivat mahdollisimman paljon yhteen päämäärään nojaavia ja purkaukset oikeisiin kohtiin asemoituja. Tuottajalähtöistä livesoittamista Studiossa Alpo Nummelin luottaa monipuolisesti erilaisiin soittimiin. On kivaa valkata, että mitä mihinkin biisiin haluaisi soittaa. Freelancerina ja yksinyrittäjänä hommia pitkään tehneenä mulle on tosi tärkeää, että on viikkorytmi, mutta myös se, että sitten kun on aikaa, niin voi ottaa lepohetkiä. Siinä kohtaa on hyvä kääntyä ammattimiksaajan puoleen. Alexander Clifford puolestaan miksasi suurimman osan Ruusujen Melankolia-levyistä. – Silloin tavallisesti rupeaa tulemaan ajatuksia ja biisiaiheita, ainakin mulle. Usein käytössä on myös alkuperäinen E-mu Drumulator -rumpukone. Mutta sitten pystytään soittamaan kaikkea johonkin pisteeseen asti. Sitten siellä on ehkä joku kiinnostava sointu. – Mulla oli aikanaan E-mun Emulator II. – Ruusuissa meistä kukaan ei olla mitään virtuooseja tietyssä instrumentissa. Toisaalta viisi päivää viikossa on usein myös tiukka maksimiraja. – Siellä on kaikki klassikko-Oberheimien alkuperäiset presetit, jotka ovat tosi inspiroivia. Tuotanto jatkuu tietysti miksaamisella. Joidenkin biisien kohdalla taas on selvää, että joku toinen tuoreilla korvillaan saa kappaleesta paremman. Toinen keskeinen soitin studiossa on Moogin Sub Phatty, jolla Nummelin käytännössä soitti jossain vaiheessa kaikki bassot. Myös livesoittamista Nummelin kertoo lähestyvänsä tuottajalähtöisesti. Alkuperäinen Rolandin Juno-106 on sekin ollut miehen suosikkisoittimia. Rappioromantiikan harha Nummelin on ottanut tavaksi tehdä musiikkia studiolla säännöllisesti viisi päivää viikossa, aktiivisia keikka-aikakausia tietysti lukuun ottamatta. Luotettuihin yhteistyökumppaneihin tällä saralla lukeutuu Kalle Keskikuru, joka on miksannut esimerkiksi Nummelinin tuottamia Sannin, Pehmoainon sekä Folkhem-yhtyeen biisejä. Hän ei halua olla yhteen instrumenttiin keskittyvä soittaja. Ykkös-DAWina Nummelinilla on Logic Pro X. Saatan jonkun biisin sisällä soittaa jotkut aksentoivat rumpuosuudet tomisetillä kertseihin ja sitten versessä esimerkiksi padisoundia synalla tai näppäilyjuttua kitaralla. Nummelinin keikkakalusto Ruusuissa kuvastaakin hyvin yhtyeen filosofiaa: arsenaaliin kuuluvat muun muassa Akain MPC 1000, pari Rolandin SP-404:ta, Tasty Chipsin GR-1-granulaarisyna, tomisetti symbaaleineen, SPD-pädi, Fenderin Jazz-basso, Ben Gibbard Mustang -signaturekitara, Rolandin Jazz Chorus -vahvistin sekä efektilauta, jossa on muun muas sa MXR:n säröpedaali, freezepedaali, Helix Stomp -multiefekti ja Cali76-kompressiopedaali. UVI:n Emulation II on kyllä superlähellä sitä. Molemmissa on hyvät puolensa. Hän sanoo löytävänsä sieltä esimerkiksi sointukiertoja, joita ei tulisi itse ensin ajatelleeksi. Muutan jonkun toisen soinnun ja alan rakentaa siihen päälle melodiaa. Vallilan studiolla on myös pystypiano Nummelinin ja Heikki Puhakaisen yhteisessä tilassa. Joskus uran alkuvaiheilla oli sellainen hybris päällä, että ”mähän oon sairaan kova ja pystyn tekemään kaiken itse”. Lepohetket ovat muuttuneet ajan myötä Nummelinille entistä tärkeämmäksi. – Kannustan varsinkin uusia tekijöitä siihen, että ottaa aikaa haahuilulle, kuten menemällä vaikka kävelylle ilman puhelinta. 30 www.riffi.fi 4/2023 mahdollisimman paljon. Nummelin kertoo, että hän on sesonkitekijä, joka tykkää etsiä uusia plugareita ja softasynia ja hakea niillä inspiraatiota tekemiseen. Mulle on ihan klassinen, että aamiaispöydässä tai suihkussa alkaa tulla ideoita. Aiemmin hänkin tyypillisesti avasi puhelimen heti sängyssä ja kävi läpi kaikki viestit ennen kuin oli edes laittanut aamukahveja kiehumaan. – Parhaimmillaan mun tuotanto on sitä, että mä vaan mutettelen raitoja, ja yritän sillä saada muotoa sekä jännitteiden ja purkausten leikittelyä selkeämmiksi. Nummelin käyttää inspiraationa paljon myös Splicea. Softasynista hän käyttää paljon Divaa ja Omnisphereä sekä UVI:n Vintage Vault -pakettia. Ne lisäävät luovuutta ja ideoiden syntymistä. Tuotannon viimeistelyvaihe koostuu usein asioiden karsimisesta
Keskustelevassa roolissa artistin kanssa Nummelin joutuu laittamaan itsestään sata prosenttia likoon myötäeläessään toisen tunteita. Nummelin kertoo 15 vuotta keikkailleena nähneensä itse sen, miten hyvinvointikysymykset ovat nousseet yleisesti alalla keskeiseen rooliin. Rappioromantiikkakin on mielestäni taiteilijamyytti. Tukkaa pestessä rupesi tulemaan biisi-idea mieleen, ja aamiaispöydässä aloin kirjoittaa sitä ylös. Nummelin peräänkuuluttaa myös rohkeutta ja riskinottoa sen ajattelun suhteen, mikä voisi oikeasti olla seuraava tosi iso biisi. Kaiken tappava voima on leipääntyminen ja laitostuminen. Ei todellakaan tulisi ostettua bisseä. Nummelinin mukaan asiaa korjaa se, että tekijät ajan saatossa vaihtuvat uudempiin, tuulettavat alaa ja tuovat uusia esteettisiä ulottuvuuksia näkyville. – Aikanaan kun lähdettiin keikkareissulle, haettiin sixpackit ja matkalla keikalle luettiin musalehtiä ja juotiin bisseä. – Itse olen kärsinyt siitä, että olen yrittänyt todistaa ja perustella omaa tekijyyttä olemalla tosi ahkera ja ajattelemalla, että mun pitää tehdä koko ajan tosi paljon. Nummelinin mukaan keskeinen taustamuuttuja tässä on se, että Suomi on verrattain pieni markkina-alue ja alakulttuurit huomattavasti pienempiä kuin vaikkapa jenkeissä. Olen välillä kokenut tämän rajoittavaksi. Suurin oivallus Nummelinin mukaan on ollut se, että antamalla vapaat hetket luovuudelle ja mielelle onkin itse asiassa lopulta paljon tuotteliaampi. Tällaisessa puhelittomassa aamuhetkessä syntyi esimerkiksi Okke Komulaisen kanssa JVG:lle tehty Spagettipyssyt-biisi. Tähän kuuluu myös suhtautuminen esimerkiksi alkoholin käyttöön. Se on asia, mitä vastaan mä taistelen toivottavasti loppuun asti. www.riffi.fi 4/2023 31 sellaiset omat pienet ajatukset ja vireet, mitkä saattaisi muuten löytyä juuri siihen päivään. – Myös tämä on vienyt minut välillä työuupumuksen partaalle. Mieluummin on sessioissa hyvällä energialla ja keskittää kaiken energian siihen. Kun lähdin studiolle, mulla oli biisin aihe periaatteessa valmiina. Hyvinvoinnista huolehtiminen liittyy olennaisesti myös Nummelinin metodiin tuottajana. 28-31 Alpo Nummelin.indd 31 28-31 Alpo Nummelin.indd 31 13.8.2023 11.22 13.8.2023 11.22. Eikä niitä musalehtiäkään tietysti tahdo enää niin löytyä kioskeilta kuin ennen, mikä on sääli. – Jos Suomessa tehtäisiin rohkeammin musaa, täältä voisi tulla järjettömiä kansainvälisiä menestystarinoita. Koen, että suomalaisten tekijöiden luovaa potentiaalia ei nykyisellään aina hyödynnetä täysimääräisesti. Tämä on asia, mikä mua inspiroi, nimenomaan laadullinen tekeminen ja soundiin keskittyminen intohimoisesti. On tärkeää, että portinvartija-asemiin nousee sekä eri-ikäisiä että eritaustaisia ihmisiä, niin naisia, miehiä kuin muunsukupuolisia. – Vanhat rakenteet ja vanhojen ikäluokkien portinvartijat levy-yhtiöiden A&R:ien ja radioiden musiikkipäälliköiden rooleissa käyttävät suurta valtaa siitä, minkälaista musiikkia maassamme kuullaan. Nykyään se tuntuisi banaalilta. Sitten olen välillä ollut burnoutin partaalla, kun olen tehnyt samaan aikaan viittä eri projektia. Olen tehnyt paljon töitä nuorten artistien kanssa, ja on ihana nähdä, miten maailma voi olla vielä auki ilman, että on lukkiuduttu omiin näkemyksiin. Siinä on olettamus, että jos en tee miljoonaa juttua, niin olen tosi laiska tai huono ja mulla ei ole oikeutta tehdä näitä hommia, Nummelin sanoo. Arkirytmin jäsentelyyn sekä vapaahetkiin liittyvät myös jaksaminen ja oma hyvinvointi laajemmin. Taitelijan työ on ihan tarpeeksi vaikeaa ja moniulotteista ilman, että pitäisi rypeä veloissa punaviinilasi kädessä. Se, että käytetään hyväksi sitä paloa, joka on tähän hommaan alun perin ajanut. Tämän suhteen Suomessa on kyllä menty eteenpäin, mutta paljon on vielä tehtävää. Sen seurauksena täällä on vaikea saada erilaista ja uudenlaista soundia esiteltyä yleisölle. – Totta kai juhliminen on välillä kivaa, mutta jos viisi päivää viikossa tekee studiossa sessioita, niin en kyllä tiedä miten enää jaksaisi joka ilta siihen päälle juhlia. – Se oli vain yksi rauhallinen aamu, kun en lähtenyt studiolle. u Alpo Nummelin kaipaa musiikkialalle enemmän rohkeutta ja monimuotoisuutta. Leipääntyminen ja laitostuminen tappaa Tuottajana Nummelin on huomannut, että yksi tärkeimpiä asioita musiikkialalla on sen monimuotoistuminen ja tasa-arvoistuminen. – Uusilla tekijöillä ei ole juurtuneita näkemyksiä rajoitteina
1979 – Ensimmäinen merkkikitarani oli Ibanezin Stratocaster-kopio, jonka kustomoin omatoimisesti, toisin sanoen vetelin rungosta maalit pois. Alkeet – kuten tabulatuureista soittaminen – tulivat tutuiksi Ulf G. Mutta Ibanezista paljastuikin sitten erinäisiä vanerikerroksia, sellaista mahonkisälettä. Vuorossa: E l ä m ä n i k i t a r a t Vesa Anttila K itaristi Vesa Anttila on ollut muusikkona monenlaisessa mukana, ja soittajana häntä voisikin kuvalla adjektiivilla monipuolinen. Muistan, että soitin tällä kitaralla ensimmäisellä keikallani Kari Tapion bändissä, jolla oli jo silloin isoja hittejä, kuten Laula kanssain. Jossain vaiheessa vaihdoin siihen vielä Double Eaglen kaulan, missä Kitarapajan äijät jeesas, samoin kuin Bill Lawrencen mikit. 32 www.riffi.fi 4/2023 TEKSTI: TIMO ÖSTMAN KUVAT: JUHA SEILA Kitaroita, mielipiteitä, tarinoita soittimien takaa. Myöhemmin instrumentti vaihtuikin Kawain S-160-sähkökitaraan. Nailonkielisellä olen pyrkinyt soittamaan kaikki jutut ilman plektraa, vaikkei minulla ole ollut koskaan kunnollisia kynsiä, ei lapsenakaan. Ensimmäinen bändi syntyi sittemmin Smackissa vaikuttaneen Mika Mantereen (Manchuria) kanssa, joka tutustutti Hendrixiin ja muihin koviin kitaristeihin. Siitä lähtien on erilaisia bändejä ja projekteja on riittänyt The Boysista Nylon Beatiin. Martinin akustisia kitaroita – Ennen kuin hankin Martinin, minulla oli teräskielisenä akustisena kitarana ’74 Gibson Hummingbird, joka koki karme– Rautalangassa nauhakaiku ei saa olla liian hyvä 32-35 EK 423 Anttila.indd 32 32-35 EK 423 Anttila.indd 32 13.8.2023 11.25 13.8.2023 11.25. Nyt voisin ostaa sen takaisin. Mutta menin sitten urpouttani myymään sen koulukaverille. Tämä on ihan alkuperäisessä värissään eli natural, eikä siis jälkeenpäin työstetty. Vierailimme kesäkuussa kitaristin kotona, missä meille tarjottiin hyvät kahvit, ja kuulimme kaikenlaista tarinaa soittouran varrelta. Anttila aloitti soittamisen viisivuotiaana haitarilla Pihlajanmaan Harmonikkakoulussa, mutta jo silloin huomion varastivat siellä myytävänä olleet sähkökitarat. Anttilan ammattiura alkoi jo ’70-luvun lopulla Kari Tapion keikkabändin kitaristina, ja sen jälkeen uralle on mahtunut keikkailun ohella kaikenlaista tehtävää studiomuusikon ja tuottajan töistä opetustöihin. Muistaakseni Pave Maijanen kertoi silloin Soundi-lehdessä, että kun hän hioi lakat pois bassosta, niin soundi oli paljon parempi. Tosi hyvä soitin, mutta varsin painava kylläkin. – Tämän Gibsonin ostin sitten PSO:n musiikkikaupasta kesätyörahoilla 16-vuotiaana. Gibson Les Paul vm. Masaki Sakurai – Tämä nailonkielinen on olennainen soitin, sillä sieltä klasariopinnoista jäi kuitenkin jotain mukaan omaan soittamiseen. Nailoneita minulla on kaikkiaan neljä tai viisi, ja varsinainen jalokivi on Liikanen, jonka ostin käytettynä. Siellä opettajana ollutta Leif Karlssonia Anttila kuvailee mahtavaksi tyypiksi ja omalle kohdalleen käänteentekeväksi opettajaksi. Tosin tyhmyyksissäni vaihdoin Groverin virityskoneistot Schallereihin. Åshlundin Näe, kuule ja soita -kitarakoulusta, ja se innoitti hakemaan Helsingin Konservatoriolle klassisen kitaran oppilaaksi. Suomalaiset kitaristit esittelevät itselleen tärkeitä instrumentteja, ”elämänsä kitaroita”
Esimerkiksi tietynlaisiin komppeihin sopii paremmin barré-soinnut sormilla harjaten. Angie), siinä on sellainen pehmeä ja kompressoitunut soundi. – Erinin ekalle levylle soitin jo Martinilla aika paljon akkarijuttuja. Demppauskin käy silloin niin helposti, sen kuin nostaa sormet otelaudasta. Tom Anderson Stratocaster – Jos elämäni kitaroista puhutaan, niin tämä on todellinen työhevonen, aivan mahtava soitin. – Teräskielistä akustistakin soitan tarpeen tullen ilman plektraa ja myös ilman capoa. D-mallin kanssa käsivarsi tulee tosin kipeäksi, ja sen vuoksi minulla on nyt myös Martin OM. 32-35 EK 423 Anttila.indd 33 32-35 EK 423 Anttila.indd 33 13.8.2023 11.25 13.8.2023 11.25. Korjaaminen olisi joka tapauksessa ollut niin suuri urakka, että otin mieluummin vakuutusrahat. Kun hankin tämän, olin Akin ja Turon Hepamamasissa, ja silloin oli muutenkin fyrkkaa tilailla kaikenlaista, kuten Mesa Boogieta räkitettynä. Tehtiin sitä levyä silloisella Hip-studiolla, ja siinähän oli Kitarapaja sopivasti lähellä. Joka tapauksessa Tom Anderson myi erikseen osia KitarapaAkustisesta kaikki alkoi ja akustista kitaraa on vuosien varrella myös soitettu toistuvasti – milloin nailonkielistä, milloin pienitai isokoppaista teräskielistä. Hummingbird nimittäin kuulostaa vähän niin kuin Rollareilta (vrt. www.riffi.fi 4/2023 33 an kohtalon: olin sen laittanut nojaamaan sohvaan, ja ihan mitättömän pienestä kosketuksesta kopan sivut halkesivat ja kansi painui sisään. Siinä täytyi olla joku kauhea jännite, sillä ei se muuten olisi noin hajonnut. Sen yleensä nappaan mukaan, jos on keikkoja. Minulla oli silloin vielä se Gibson, mutta kävin sitten ostamassa D-mallin Martinin, kun piti saada vähän enemmän Amerikkaa soundiin
Monelle muullekin jätkälle on kyllä kiitollisuudenvelassa. Visio oli selvä jo kouluiässä: ”Mä haluun tonne Lauantaitansseihin, missä noi televisioäijät soittaa”. Jos olosuhteet ovat surkeat, niin tässähän on EMG:n humbucker, jossa on niin paljon fjongaa, että hätäpäissään sillä saa ajettua pienen vahvistimen aika ruvelle. No, tämä nyt on sellainen hullu. Koulunkäynnin sijaan hengasinkin enemmänkin siellä, ja tapasin Björnisen, joka sitten pyysi luokseen soittelemaan. Ehkä tuo loimuvaahterakansi tuo painoa, sillä Floyd Rosen tallablokki on lähes olematon. Tällä kitarallahan kammen käyttö käy tosi luonnollisesti, koska floikalla pystyy tekemään kaikkea niin ihmeellistä. Mietin, että kukahan toi kaveri oikein on. Ja sitten sopivasti koulumatkan varrella oli se musakauppa, jossa Solistiyhtye Suomen kaverit olivat töissä, esimerkiksi Hartosen Pekka. Kiitollisuudella ei ole mitään määrää tuollaiseen. Ei Juha minua tavallaan opettanut, mutta siirsi tietoa eteenpäin. Mollinen maisema Klassista kitaristia Vesa Anttilasta ei tullut, sillä Guitar Player -lehden säännöllinen lukeminen vei niin vahvasti mukanaan sähkökitaran maailmaan. – Ensimmäistä kertaa näin Björnisen nimen julisteessa, kun oopperalla oli Jukka Gustavssonin Yksin yhdessä -proggis. Siellä Tom Andersonilla ne kyllä kysyivät, että kuka on niin hullu, että haluaa valkoisen pleksin flame top -kitaraan. Ja edelleenkin, jos pitää lähteä keikalle, enkä tiedä yhtään mitä musaa soitetaan, niin pakkaan tämän mukaan. Mulla kävi vain tsägä, sillä tuo on sellaista mitä ei rahalla oikein saa. Olen esimerkiksi onnistunut kehittelemään tällä soittimella aika hyviä pedal steel -imitaatioitakin. – Tällä kitaralle olen soittanut kaikki Nylon Beat -hommat, Valehtelijat-levyn, Seksi vie ja taksi tuo ynnä kaikkea muuta Mattia ja Teppoa. – Auroran tai Kitarakellarin pojat ovat vaihtaneet tähän rosterinauhat, en muista kumpi. 32-35 EK 423 Anttila.indd 34 32-35 EK 423 Anttila.indd 34 13.8.2023 11.26 13.8.2023 11.26. Anttila paljastaa, että koulunkäynnille tuli stoppi, sillä jossain vaiheessa alkoi kiinnostaa ”peliautomaatit ja lain rajoja hipova toiminta”. Aika painava kitara tämäkin on, vaikka tässä on lehmusrunko. Lisäksi koulumatkan varrella ollut musiikkikauppa veti puoleensa, ja siellä hän tapasi esimerkiksi Juha Björnisen. 34 www.riffi.fi 4/2023 jalle, ja Juha Nuutinen kasasi kitaran siellä, siksi tästä löytyy pajan logokin
Peavey on tavallaan paras, koska siinä on eniten gainia. – Se lähti siitä, kun Asikaisen Risto kysyi soittamaan biisejä levylle. Siitä eteenpäin minulla oli paljon tanssija ravintolabänditoimintaa, koska siihen aikaan sitä hommaa oli paljon. Tärkeänä ammattilaisuuteen sysäävänä asiana Vesa Anttila mainitsee myös Esa ”Nätsi” Rosvallin järjestämät musaleirit Köyliössä. ES335 onkin mahtava yleiskitara. Olimme esimerkiksi mukana Texicallin Exotic Entertainment & Scary Sounds -kokoelmalla, jolla Martti Heikkinen halusi myydä Japaniin suomalaista rautalankaa… Nykyään suomalainen musiikkivienti taitaa olla jo onnistuneempaa, Anttila pohtii. Myös efekteissä olin aika pitkään räkkiorientoitunut, mutta nykyään minulla on pedaalilaudat. Niistä taisin soittaa suurimman osan Esan D-18-mallilla vai oliko se HD-28:lla, en muista. Se oli varmaan ihan käytännöllisyysratkaisu, sillä se käy minulta aika nopeasti ja Esa äänitti. Bändeistä Vesa Anttila mainitsee myös kotikadun naapureista koostuva rokkibändin Pyhä Yrjänä, joka julkaisi juuri uusimman levynsä. Omistan myös Mad Professorin MP 101 -nupin, mikä on ihan mahtava. Se oli sellaista surf-musaa, joten se kitara näytti kivalta siinä kontekstissa, ja olihan siinä soundissakin eroa muihin soittimiini. – Bändiin kuuluu minun lisäkseni jääkiekkoilijana paremmin tunnettu Juha Lind, Ilkka Tanska ja Kimmo Koivunen sekä Pasi Kylliäinen. Samalla kuulemme tulevalta levyltä pari maistiaista, joista kuuluu hauskalla tavalla AC/DCja Rollarivaikutteita. – Siellä oli oppilaana esimerkiksi Petanderin Markku, Puhakan Jari ja Nykäsen Anssi. Ja kuten arvata saattaa, niin pitkän soittouran aikana myös vahvistimia ja muita purkkeja on kertynyt ”ihan hirveä määrä”, lähtien Marshallista, Voxista ja Fenderistä. Kotimaisesta Neuralista ei valitettavasti ole vielä kokemusta, Vesa Anttila toteaa. Niissä hän tapasi muitakin tulevia muusikoita. Sellainen mollinen maisema on aina ollut lähellä minun sydäntä. Mikä on suosikkivahvistin tällä hetkellä. Enemmänkin teen tuurauskeikkoja, ja pienempiä tilaisuuksia vaimoni Erinin kanssa. Minkälaisia kaikuja olet käyttänyt rautalankatyylisissä soundeissa. Mutta jälkimmäinen on niin ”hyvä” nauhakaiku, ettei se oikein rautalankaan sovi. Tuliko se juttu mukaan sieltä tanssibändien maailmasta. Samaa viritystä olen muuten käyttänyt myös Matin ja Tepon levyllä, jos olen saanut soinnut sopimaan siihen vireeseen. Itse olen ottanut levyn teossa myös tuotantovastuuta jonkin verran, hän kertoo. – No nyt se on ollut käytännön syistä Fender ”Silverface” Princeton, mutta jos saan valita niin Voxin AC30. – Minulla on analogikaikuja, kuten Echo Orbit ja Dynacordin Echocord, jota Jean-Michel Jarrekin diggailee. – Soitin paljon komppikitaraa, akustista ja sähköistä, silloin Jorkan ( Jorma Kääriäinen) aikaisissa sessioissa. Sen jälkeen en ole ollut oikein missään bändeissä, toki hirveän mielelläni olisin. Swinghufvuds oli sellainen projekti, jota teimme yhdessä Tommi Lindellin kanssa. u 32-35 EK 423 Anttila.indd 35 32-35 EK 423 Anttila.indd 35 13.8.2023 11.26 13.8.2023 11.26. – Ei, kyllä se menee sinne nuoruusaikoihin, koska silloinhan oli American Graffiti (elokuva) ja myös Finnish Graffiti (albumi). www.riffi.fi 4/2023 35 ”Gibson ES-335 tai Tom Anderson -strato olisi minulle aution saaren kitara. – Ei varsinaisesti, mutta Erinin ensimmäiselle levylle piilotin kyllä jonkin verran irkkubusukia ja DADGAD-viritystä. ’80-luvun puolivälissä tutustuin sitten Eero Raittisen laivabändin kautta Esa Pulliaiseen, ja olin myöhemmin muutamalla Agentsin levyllä soittamassa ja jossain määrin niitä tuottamassakin Esan kanssa. Tehän asuitte Irlannissa jonkin aikaa. – Joo, olen toki käyttänyt, mutta olen ollut niiden suhteen aika maltillinen. Mitenkäs sitten päädyit Nylon Beatiin soittamaan. Valehtelijat-levyn kitarat soitin kyllä ihan yksinään. Mutta jos tulee tarve, niin silloin valinnassa painaa hänen mielestään ehdottomasti ulkonäkö, kitaran paino ja soittohelppous. Ja ne maikat oli ihan sikahyviä, Janne Louhivuori ja Seppo Tyni kitaroissa esimerkiksi. – Mutta nämä on niin hyviä työkaluja, että en oikein tarvitse mitään. Taannoin ostin kyllä Jazzmasterin, kun soitin Helsingin Kaupunginteatterin musikaalissa. Sehän sitten johti siihen, että en mennyt lukioon, vaan Kari Tapion bändiin. Näistä vanhempi on vuodelta ’67 ja toinen on reissue”. Räkkietuasteitakin minulla on ihan järkyttävästi, esimerkiksi Mesa Boogien Quad Preamp ja kaksi Peaveyn Rockmaster -etusta. Tuliko siltä reissulta jotain uutta vaikutetta soittoosi. Nykyään soittimen paino ratkaisee Vesa Anttilan kitaraosasto on sen verran monipuolinen ja laadukas, ettei hänellä nykyään ole enää varsinaista tarvetta ostaa uusia soittimia. Ja siinä on myös sellainen nuoli takaisin lapsuuteen, että ihan ekoja biisejä, mitä isä minulle näytti oli Kaksi kitaraa. Myöhemmin menin sitten keikoille toiseksi kitaristiksi Marzi Nymanin pariksi. Millainen soittorooli sinulla oli Agentsin levyillä. Swinghufvuds-jutuissa puolestaan käytin Space Echoa ja Biampin monojousikaikua. Nylon Beatin jälkeen menin Mambaan, ja sitten meninkin opettajaksi Ebeliin, missä olin aika pitkän aikaa. Italialaisen Nembrini Audion AC30-plugari on aika kiva, ja se on muuten välillä aika hyvässä tarjouksessakin. Minulla oli siellä tosi ihania oppilaita, kuten Atte Aho. Olet soittanut joissain yhteyksissä rautalankasoundilla. Käytätkö softamallinnuksia, ja miten niihin suhtaudut
Raato lensi jo melkein kierrätykseen, kun hoksasin ottaa talteen nauhurin germaniumtransistorit. TEKSTI JA KUVAT: EERO ARO Soitto on säröistä tehty – rakennetaan siis Fuzz 1. Vuosien mittaan askartelin muillekin koulukavereille joitakin fuzzeja ja jousikaikuja, mutta itselleni rakentelin pääasiassa vahvistimia. luku Jokin aika sitten korjailin vuodelta 1964 peräisin olevaa kelanauhuria, mutta sen moottori osoittautui niin huonokuntoiseksi, että jätin projektin kesken. Tuollaisia 70-luvun kytkentöjä, ovikelloa, sadehälytintä, munakelloa, ulkolämpömittaria tai valohimmennintä ei olisi tänä päivänä järkeä rakentaa, sillä ne sisältyvät kotien varusteisiin, tai maksavat kaupassa vain pari euroa. S ähkökitaroista ja efektipedaaleista en tiedä kovinkaan paljon, mutta olen rakennellut elektronisia laitteita teini-ikäisestä saakka. Aloitin Philipsin rakennussarjoilla 12-vuotiaana, 36-39 Fuzz.indd 36 36-39 Fuzz.indd 36 13.8.2023 11.29 13.8.2023 11.29. Niitä käytetään mm. 36 www.riffi.fi 4/2023 mutta varsinaisen rakentelun aloitin elektroniputkilla. fuzz-bokseissa. Tein putkivahvistimen ja kaiuttimet sekä muita laitteita, joiden kytkentäkaavoja oli Yleiselektroniikkaja Elektroni-lehdissä. Ensimmäisen wah-pedaalin rakensin luokkakaverilleni Artolle vuonna 1971 tai 1972. Kirjastosta hain kirjoja, joissa oli rakennusohjeita. Radioamatööriluvan sain vuonna 1971. Purin rikkinäisiä radioita ja rakensin erilaisia radioamatöörilaitteita. Soittimiin liittyviä rakennusohjeita 1970-luvulla näkyi hyvin vähän, ainoastaan pieniä yhden oskillaattorin piipittäviä ”sähköurkuja” oli kyllä lehdissä usein
Se on ensimmäinen levytetty kappale, jossa käytettiin sähköisesti ja tarkoituksella aikaansaatua fuzz-efektiä. Glenn Snoddyn mukaan vika oli kuitenkin tarkkaamon puolella, Langevinin valmistamissa äänipöydän vahvistimissa. Toisen selityksen mukaan hänen vahvistimensa muuntaja olisi ollut viallinen, tai että joku bassovahvistimen putkista oli löysällä kannassa tai rikki. Don’t Worryn särön syistä liikkuu erilaisia teorioita. Grady Martin ehti käydä Quonset Hutissa levyttämässä kappaleet The Fuzz, Tippin’ In ja Twist and Turn. www.riffi.fi 4/2023 37 Fuzz Fuzz on efektipedaali, joka tuottaa säröytyneen version alkuperäisestä äänisignaalista. Huoltotöiden jälkeen Snoddy ei enää pystynyt toistamaan efektiä yrityksistään huolimatta. Kertomukset ensimmäisen sähköisen fuzz-efektin alkuperästä vaihtelevat. On väitetty, että Martinin vahvistin olisi pudonnut portaissa ja kaiuttimen kartio olisi vahingoittunut. Kitaristi Al Casey käytti sitä Sanford Clarkin kappaleessa Go On Home. Efekteistä hyväksyttiin kaiku ja tremolo. Grady Martinin basson ääni vääristyi omituisella ja hassulla tavalla, se kuulosti pörinältä. Electronics: Harmonic Generator • 1965 Sola Sound Bender Mk 1.5, WEM Rush Pep Box ja Vox Distortion Booster Snoddyn ja Hobbsin kytkennän patenttihakemus jätettiin toukokuussa 1962 ja asiaa perin pohjin tutkittuaan viranomainen myönsi mallisuojan jo lokakuussa vuonna 1965! 36-39 Fuzz.indd 37 36-39 Fuzz.indd 37 13.8.2023 11.29 13.8.2023 11.29. Snoddy ja Hobbs patentoivat kytkentäkaavan ja möivät idean Gibsonille, joka alkoi valmistaa Maestro Fuzz-Tonea Soitto on säröistä tehty Ensimmäiset fuzzit Vuosina 1962–1965 markkinoille tulivat ainakin seuraavat fuzz-boksit: • 1962 Gibson: Maestro Fuzz-Tone FZ-1 • 1964 Gary Hurst: Tone Bender MK I ja G.P. Tapauksesta innostuneina Snoddy ja WSM-radioaseman insinööri Revis Hobbs rakensivat parista transistorista pienen laitteen, jolla he pyrkivät tarkoituksellisesti saamaan aikaan Don’t Worryyn syntyneen säröefektin ja joka tekisi sen aina samalla tavalla, eikä vain sattumalta. Sähkökitaran alkuaikoina 1930ja 40-luvuilla kitaran äänen haluttiin olevan kaunis, varsinkin jazzissa ja viihdemusiikissa. Yleisimmin hyväksytty versio fuzzin alkuperästä on kuitenkin tämä: Quonset Hut -studion äänittäjä Glenn Snoddy äänitti Nashvillessa vuonna 1961 countrylaulaja Marty Robbinsin kappaletta Don’t worry. Joidenkin vahvistimien muuntajissa oli viallinen eristys ja verkkojännite vuoti audiosignaaliin ja siitä särö johtui. Osa kitaristeista kuitenkin haki raflaavia kitarasoundeja jo silloin. Useimmiten fuzz-pedaalia käytetään kitaraan, mutta aluksi sitä käytettiin sähköbasson kanssa. Kitaran äänen säröttämistä ei keksinyt kukaan tietty henkilö. Koska erikoinen soundi oli kaikkien mielestä hauska, otto pidettiin, kappale julkaistiin ja se nousi ykköseksi Billboardin Hot 100 -listalla. Vahvistin väännettiin täysille, ääni leikkautui ja syntyi overdrive. Orville Rhodes rakensi Ventures-yhtyeelle fuzzin ja Lee Hazelwood teetti itselleen jonkinlaisen fuzzboxin vuonna 1960. Säröä saatiin aikaan myös viiltelemällä kaiutinkartioita tai puhkaisemalla niihin reikiä
Germaniumtransistorit ovat myös lämpöherkkiä. Gibson mainosti laitetta mm. Ensimmäiset transistorit tehtiin 1950-luvulla germaniumista (Ge), kunnes 60-luvun lopulla alettiin käyttää piitä (Si), joka on nykyisin tavallisin puolijohdemateriaali. Tästä syystä fuzzissa käytettävät germaniumtransistorit joudutaan valitsemaan yksilöllisesti niin, että niiden vuotovirrat olisivat mahdollisimman samanlaiset. Ensinnäkin ne ovat vuosikymmeniä vanhoja, sillä uusia ei ole valmistettu pitkiin aikoihin. Transistorin toiminta perustuu siihen, että suuria kollektorivirtoja säädetään pienillä kantavirran muutoksilla. Toinen mitattava asia on transistorin vahvistus (Hfe), joka sekin vaihtelee komponentista toiseen. Transistorissa on kolme elektrodia, kanta, kollektori ja emitteri. Kun kollektorivirtaa ei kulje, transistori on ”kiinni”, eli se ei johda sähköä ja sen vahvistus on nolla. Ero voi olla isokin ja pedaaleita on lämpötilaherkkyyden takia viety studioäänityksissä jääkaappiin viilentymään soittotauon ajaksi. Kitaristi Eric Johnsonin on kerrottu kuljettavan mukanaan pientä ”väsyneiden” paristojen varastoa saadakseen haluamansa soundin. 38 www.riffi.fi 4/2023 Diodit, transistorit ja mikropiirit valmistetaan puolijohteista. Yksilöllisistä eroista johtuen kahta aivan tarkalleen identtistä germaniumfuzzia ei olekaan olemassa. Kun paristojännite alenee, pedaalin soundi muuttuu. Kaiken tuon lisäksi Ge-transistorien ongelma ovat vielä niin sanotut tinaviikset, jotka tekevät ikääntyneestä transistorista käyttökelvottoman. Gibsonin Fuzz-Tone alkoi käydä kaupaksi vasta sen jälkeen, kun Keith Richards käytti laitetta Satisfactionissa Uteliaisuudesta päädyin kokeilemaan kahden erilaisen fuzzin rakentamista. Taustalla häämöttää Fuzz-Tonen kytkentäkaavio, ja sille verrokiksi valikoitui ajan hermolla eläneen Practical Electronics -lehden heinäkuussa 1965 julkaisema Fuzz Box. Ensimmäinen valmistuserä kuitenkin floppasi, vuodessa fuzzeja meni 5000 kappaletta, mutta sitten myynti lopahti. Germaniumtransistoreiden kollektoriemitteriliitoksen läpi kulkee kuitenkin aina pieni vuotovirta, eikä Ge-transistori mene koskaan ”kiinni”. sillä, että se sai sähköbasson kuulostamaan sousafonilta, saksofonilta tai sellolta. Germaniumtransistorit ovat toista maata. Jotkut maata kiertävät satelliitit ovat jopa menettäneet toimintakykynsä tinaviiksien takia. Pii kestää hyvin lämpöä ja tarvitsee vähemmän jäähdytystä. Tinaviikset ja muita germaniumin erikoisuuksia vuonna 1962. Vuonna 1963 myytiin vain kolme kappaletta ja 1964 ei yhtään. Tinaviiksiä voi väliaikaisesti ”poistaa” tekohengityskonsteilla, mutta korjaus ei ole pysyvä. 36-39 Fuzz.indd 38 36-39 Fuzz.indd 38 13.8.2023 11.29 13.8.2023 11.29. Lisäksi niihin liittyy tiettyjä heikkouksia – vuotovirran epäsäännönmukaisuus, herkkyys lämmölle ja jännitteelle, sekä ilmiö nimeltään ”tinaviikset”. Koska fuzz-efektiä ei yleisesti tunnettu, niin soundia verrattiin olemassa olevien akustisten soittimien ääniin. Tinaviiksiä voi olla sekä käytetyissä että käyttämättömissä transistoreissa. FuzzTone ei kiinnostanut enää ketään. Alkuperäinen Gibsonin Fuzz-Tone käyttää kolmen voltin paristoa. Ge-transistorit ovat yksilöitä ja samantyyppistenkin transistoreiden vuotovirrat ovat eri suuruisia. Tinaviikset ovat vain muutamien mikrometrien vahvuisia säikeitä, jotka aiheuttavat oikosulkuja transistorin sisälle. Esiintymislavan kohdevalot voivat muuttaa germaniumtransistorien toimintaa, jolloin efekti kuulostaa erilaiselta kuin huoneenlämmössä
Satisfaction ja hullu fuzzvuosi 1966 Kun Keith Richards käytti Fuzz-Tonea Satisfactionissa vuonna 1965, fuzzien kysyntä räjähti. u Riffin seuraavassa numerossa Eero kertoo, miten rakennusprojektin kävi. Keith Richards kuuli Satisfactionin ensimmäisen kerran radiosta ja kauhistui. Satisfactionin äänityksissä hän jäljitteli fuzzilla torvia, koska luuli, että puhaltimet lisätään kappaleeseen myöhemmin, mutta niitä ei koskaan äänitetty. Tai niinhän minä luulin... Varhaisin löytämäni ohje on englantilaisen Practical Electronics -lehden 1966 heinäkuun numerossa, siis neljä vuotta Maestro Fuzz-Tonen julkaisemisen jälkeen. Ensimmäisissä fuzzeissa käytettiin germaniumtransistoreja ja niihinhän liittyy muutamia kommervenkkejä. Rakentamiseen ei tarvita erikoistyökaluja, eikä tarkkaa virittelyä tai säätämistä. Postimyynnistä sai myös rakennussarjoja, esimerkiksi Heathkit julkaisi vuonna 1968 TA-28-pedaalin. www.riffi.fi 4/2023 39 vuonna 1965. Richards kertoo ”Life”-elämäkerrassaan, että hän ei ollut pedaaleista kovin kiinnostunut. Eräs mainitsemisen arvoinen sivusto on fuzzboxes.org, josta löytyy varsin seikkaperäisiä kuvauksia useista tunnetuista ja hieman vähemmänkin tunnetuista historiallisista laitteista. Kytkentäkaavio on kaiken pohja Jos suomalainen rakentelija olisi 1960-luvulla halunnut itse rakentaa fuzzin, niin vaikeinta olisi ollut kytkentäkaavion löytäminen. Miksauksessa Richardsin kitaran fuzz nostettiin pintaan. Otis Reddingin versiossa puhaltimet kuitenkin soittavat alkuriffit. Nykyisin ohjeita löytyy helposti netistä ja kiinnostunut voi valita irto-osien sijaan myös monenlaisten rakennussarjojen valikoimista itselleen mieluisan koottavan. Tässä on Practical Electronics -lehden fuzzin sydän! 36-39 Fuzz.indd 39 36-39 Fuzz.indd 39 13.8.2023 11.29 13.8.2023 11.29. Vielä sen jälkeenkin lehdissä oli enemmän kaikujen, tremoloiden ja vibratojen kuin fuzzien rakennusohjeita. Hän ei tiennyt, että manageri Andrew Longham oli julkaissut levyn. Eero Fallströmin kirjoittama juttu ”Kitaran äänensärkijä” julkaistiin TM:ssä vasta vuonna 1974. Tätä juttua varten etsiskelin kuitenkin netin lehtiarkistoista ensimmäistä fuzz-boxin rakennusohjetta. Vuonna 1966 markkinoille tulivat ainakin seuraavat fuzz-boxit. Basistien sijaan efektiä ryhdyttiinkiin markkinoimaan nimenomaan kitaristeille. Viimeksimainituilla ne johtavat usein luontevasti nykyisin myynnissä olevien laitteiden äärelle, mikä on sekin merkillepantavaa: tarjontaa on valtavasti vanhojen vuosikertalaitteiden replikoista uusimpiin uutuuksiin, eikä pedaalia ole todellakaan välttämätöntä koota itse, jos elektroniikkaa ei halua harrastaa. Myös englantilaisella Maplinilla oli rakennussarjoja, mutta Maplinia ei taidettu tuoda Suomeen. Aakkosjärjestyksessä: • Arbiter Fuzz-Face • Astro Amps Astrotone, jota myytiin myös nimellä Sam Ash Fuzz Boxx • Baldwin-Burns Buzzaround • Carlsbro Fuzz-Tone • John Hornby Skewe; Zonk Machine • Kelly Amplification Fuzz Box • Marshall SupaFuzz • Mosrite Fuzzrite • Rangemaster Fuzzbug • Rotosound Fuzz Box • Selmer Buzz Tone • Sperrin Fuzz Box • WEM Rush Pep Box • Vox Tone Bender Netissä fuzzien harrastajilla on moniakin antoisia sivustoja, joiden tietoja vertailemalla ja seulomalla pääsee hahmottelemaan mennyttä maailmaa. 1960-luvulla fuzzin kytkennän olisi voinut selvittää ostamalla kaupasta fuzzpedaalin ja tutkimalla sitä. Tuo nimittäin koskee vain nykyaikaisia fuzz-boxeja, jotka on toteutettu piitransistoreilla tai mikropiireillä. Nyt, kuusikymmentä vuotta myöhemmin, on ehkä vaikea hahmottaa, kuinka toisenlainen Suomen informaatiomaailma oli 1960ja 70-luvuilla. Rakentelussa on kuitenkin oma viehätyksensä ja keskustelufoorumeiden kautta yksinäinen uppoutuminen aiheeseen saattaa muuntua myös yhteisölliseksi kokemukseksi. Silloin oltiin täysin lehtien ja kirjojen varassa ja vain harvat tilasivat ulkomaisia elektroniikkalehtiä. Monilla kansainvälisillä kitaralehdillä ja – yllättävää kyllä – myös musiikkiliikkeillä on fuzzin historiaa luotaavat artikkelinsa. Helppo homma! Fuzz-pedaali on helppo ja kiitollinen projekti jopa aloittelijalle. Usein myös valmistaja oli sama – vain kotelo ja myyntinimi vaihtelivat. Kytkentä on yksinkertainen, osia on vähän, ja huolellisesti koottuna laite toimii ensi yrittämällä. Valmistajia oli kokonainen liuta, mutta pääosin kyseessä oli aivan sama tai hieman muunneltu kytkentä
Näiden pariin päästään purnukan vasemmassa ylälaidassa ensimmäisenä vastaan tulevan Decay-potikan alkupäässä. Kello kahdentoista jälkeen päästään sitten käsiksi jo suorastaan massiivisiin ambient-äänimaailmoihin, jotka lisäävät sointiin pisimmillään jopa yli 50 sekunnin mittaisia fraasien kertauksia. Decayn maltillisimmilla pituuksilla soundiin voikin annostella hieman ilmavuutta perusefektien tavoin. 40 www.riffi.fi 4/2023 D igitaalisista laatuefekteistään tunnettu Strymon on puristanut BigSky -lippulaivakaikunsa Cloud-algoritmin omaksi ja kooltaan valmistajan vakiintunutta linjaa huomattavasti kompaktimmaksi efektipedaaliksi. Ensin mainittu lisää soundiin kimaltelevaa ilmavuutta jälkimmäisen kietoessa signaalin ympärille pitkään soivien jousien hunnun. Ledin valo kertoo kulloisenkin tilan ja haluttu vaihtoehto valjastetaan käyttöön kytkimen polkaisulla. Varta vasten Cloudburstiin on lisätty Ensemble-kytkin, jolla jousisoitin-tyyppisten padien luominen käy milteipä pelkällä sormen tökkäisyllä. Mix-säädön skaala kulkee täysin kuivasta kokonaan efektoituun signaaliin, 50/50-sekoitussuhteen löytyessä kello kolmen paikkeilta. Analog Mode puolestaan säilyttää kuivan signaalin täysin analogisena ja alkuperäisellä voimakkuudella. Kill TEKSTI: ANSSI ERIKSSON STRYMON Cloudburst STRYMON Cloudburst – ilmaa ja tilaa soundiin Ääretöntä avaruutta pienestä pedaalista. Soundin saakin upotettua erittäin pehmeästi poreilevaan pilviharsoon napsauttamalla Ensemblen Forte-asentoon ja ruuvaamalla Decaytä ja Mixiä kireämmälle. Tähän toimeen se muuntuu, kun pedaalia käynnistettäessä pidetään jalkakytkintä pohjassa vähintään kahden sekunnin ajan. Säädin toimii myös Dry Signal Moden valitsimena. Ylempää rekisteriä voidaan muokata kytkimen MP(Mezzo Piano) ja Forte -asetuksilla. Valmistajan mukaan toiminto analysoi jatkuvalla syötöllä 48 eri taajuuskaistaa ja luo lennosta keinotekoisen, alkuperäisen signaalin ylle asettuvan yläsävelikön. Samainen säädin vaikuttaa valmistajan mukaan samaan aikaan useampaankin pedaalin sisäiseen parametriin, jotka sitten määrittelevät kaiun luonteen sen hännän pituutta vastaaviksi. Ledin vilkkuessa kytkin voidaan vapauttaa, jonka jälkeen moodien välillä sukkuloidaan Tone-potikkaa pyörittämällä. Käytännössä tämä tuntuu soitossa niin, että kaiku reagoi iskujen voimakkuuteen luoden signaalin ympärillä polveilevasti muljuvan äänimaton. Vaikka Cloudburst soveltuukin luomaan soundiin myös pientä tilan tuntua ja napakkaa slapback-viivettä, erityisen kotonaan se on päästessään kajauttelemaan ilmoille mystisistä kammioista kumpuavaa ambient-äänimaailmaa ja syntikkamaisia dronemassoja. Tone-potikalla kaiun häntiä voi muokata tummemmiksi tai nostaa ne kirkkaampina lähemmäs pintaa. 40-41 Strymon.indd 40 40-41 Strymon.indd 40 15.8.2023 16.05 15.8.2023 16.05. Tätä vaihtoehtoa käytettäessä efekti annostellaan tuon kuivan signaalin päälle Mix-potikalla. Ääntä ja liikettä Big Skyn alkuperäistä Cloud-algoritmia ei ole paketoitu sellaisenaan, vaan sitä on viritelty simuloimaan myös aiempaa pienempiä tiloja ja lyhyempiä decay-aikoja. Oletusasetuksena toimii Digital Mode, joka mahdollistaa kuivan signaalin poistamisen kokonaan kuuluvista Mixpotikan viimeisellä neljänneksellä
Cloudburstin kaikki parametrit ovat hallittavissa ulkoisilla ekspressiopedaaleilla. Muutoin toiminta näyttää helposti sattumanvaraiselta tai sekavalta. Ulkoisten kytkimien avulla pedaali voidaan myös kytkeä päälle ja pois etänä, automatisoida sen säätöjä audiosekvensserissä tai selata presettejä. Kellertävä led kertoo moodin olevan pois päältä, purppura päällä. Spillover-moodi aktivoidaan samoin kuin Infinite/Breeze ja toimintoa hallitaan Mod-potikkaa pyörittämällä. Ominaisuus auttaa erityisesti tuomaan selkeyttä ja erottelemaan kuivaa signaalia sitä ympäröivästä atmosfääristä. u STRYMON Cloudburst STRYMON Cloudburst – ilmaa ja tilaa soundiin Strymon Cloudburst Ambient-kaikupedaali • 300 presettiä • JFET-etuaste • Spillover-moodi, Kill-dry-toiminto, Infiniteja Breeze-moodit • säätimet: Decay, Mix, Pre-Delay, Tone, Mod • kytkimet: Ensemble, mono/stereo, bypass • valittavissa true/buffered bypass • liitännät: TRS-tulo, TRS-lähtö, TRS EXP/MIDI, USB • täysi MIDI-yhtensopivuus • käyttövirta: 9V DC (ei virtalähdettä mukana), minimivirrantarve 250 m • valmistettu Yhdysvalloissa • hinta: 319 € Lisätiedot: Custom Sounds Puh. Ei suositella hätähousuille Strymon on huomioinut hyvin erilaisia käyttötapoja sekä efektointitarpeita ja sisällyttänyt Cloudburstiin runsaasti toimintoja niiden toteuttamiseen. Istuu moneen lautaan – ja tarkoitukseen Monikäyttöisyyden nimissä Cloudburstin tuloja lähtöliitännät on toteutettu TRS-jakeilla, joiden kautta pedaalia voi käyttää täysin monona, monosta stereoksi muuntavana tai stereofonista signaalia efektoivana laitteena. TRS-jakkien käyttö säästää tilaa verrattuna erillisiin vasemman ja oikean kanavan yksittäisliittimiin, mutta vaatii toimiakseen tavanomaisten instrumenttipiuhojen sijaan poikkeavan kaapeloinnin, jossa asia on huomioitu. Myös käyttöjärjestelmän päivitykset hoidetaan USB-liitännän kautta. Potikalla säädetään tehosteen voimallisuutta puolenpäivään asti, siitä eteenpäin lisätään lähinnä modulaation nopeutta. Ja aina silloin, kun yksi ja sama namikka voi toimittaa useampaa eri tehtävää, vaatii homman ottaminen hyppysiin kärsivällistä systemaattisuutta. Modulation-säätö muistuttaa chorus-efektiä ja lisää ääneen liikkeen tuntua. Infinite jättää yhtä lailla efektoidun signaalin soimaan, mutta lisää uudetkin sävelet samaan kumuloituvaan kakofoniaan. Pre-delay-potikalla säädetään alkuperäisen signaalin ja kaiun alkamisen välisen viiveen pituus. Hillittyjen kaiuttelujen lisäksi se taipuu valtaviin äänivalleihin ja kaikkeen niiden väliltä. Freeze-moodissa tiettyä osaa kaiusta voidaan pitää soimassa loputtomiin ja soittaa päälle efektoimattomia nuotteja. Vaikka pedaalissa ei ole tavanomaisia valmiita kategorioita erityyppisille kaiuille, se tarjoaa käyttöön sangen kattavan ja moni-ilmeisen efektiarsenaalin. Esiasetusten hienosäätö ja perusteellisempikin muokkailu onnistuu Windowsilla ja Macilla pyörivällä Strymon Nixie -editorilla. Perehtyminen rauhassa kannattaa, sillä Cloudburst palkitsee siihen syventyvän tutkimusmatkailijan. www.riffi.fi 4/2023 41 Dry Mode taasen mykistää analogisen signaalin kokonaan ja Mix-potikka vaikuttaa tällöin ainoastaan efektoidun signaalin voimakkuuteen. Valinta tallentuu jalkakytkintä polkaisemalla. Bonuksena Cloudburst on samaa kokoluokkaa perusmallisen Boss-pedaalin kanssa. Lisäksi tarjolla on vielä Spillover-moodi, jossa efektoitu signaali ”läikkyy yli” kulloisestakin presetistä, kun pedaali ohitetaan – tai vaihdetaan esimerkiksi seuraavaan presettiin, jonka päälle edellinen efekti jatkaa sointiaan. EXP/MIDI-jakin kautta päästään käsiksi 300 valmiiseen presettiin, joista pedaalin monipuolisuus käy jo erittäin selväksi. Maksimiasetuksissa päästään käsiksi melkoista haipakkaa pyörivää leslie-kaiutinta muistuttavaan huljutukseen, joka on kelpo efekti jo itsessään. Kyseistä kytkintä voidaan sen sisäisen vipstaakin napsautuksella hyödyntää myös Cloudburstin Freezeja Infinite-moodeissa (sama toki luonnistuu myös muilla momentary-toimintaan kykenevillä kytkimillä). Samoihin tarkoituksiin voidaan käyttää myös jalkakytkimiä, kuten Strymonin omaa MultiSwitch Plussaa. Osa toiminnoista on avoimesti näkyvillä, mutta tietyt asiat aukeavat vasta pinnan alle sukellettaessa, kuten edellä on kuvattu. 010 2312 460 • customsounds.fi 40-41 Strymon.indd 41 40-41 Strymon.indd 41 15.8.2023 16.05 15.8.2023 16.05. USBin kautta Cloudburst voidaan puolestaan yhdistää paitsi DAWiin myös aiemmin mainittuun Nixie-editoriin. Testijakson aikana en henkilökohtaisesti törmännyt tilanteeseen, jossa olisin kaivannut samanaikaiseen käyttöön toista viivetai kaikupedaalia. Kun liitännätkin on sijoitettu pedaalin yläreunaan, se voidaan asetella samaista sommittelua hyödyntävien purnukoiden kanssa kylki kylkeen kiinni ja säästää näin runsaasti arvokasta lautatilaa. Tervetullut lisä erityisesti kaikkein utuisimmille mättäille eksyttäessä
Talteen saa yhden yhden tai kaksi raitaa kerrallaan ja sehän on monesti kotinikkarille juuri se tarvittava määrä. Sen kautta pääsee yksityiskohtaisesti säätämään efektien lisäksi myös kanavien dynamiikkaprosessointia sekä ekvalisointia. 020 1200 100 • electrowaves.fi A G08 vastaa pitkälti Riffissä 6/2022 käsiteltyä sisarmallia AG06 Mk2, johon on kuitenkin lisätty muutama oleellinen toiminto striimaajan avuksi. Kanava-asetuksille on lisäksi neljä muistipaikkaa – yksi vaikkapa asiallista perusselostusta varten, toinen huumoripläjäyksiin viremuunnoksen ja mahdottoman kaiun kera ja niin edelleen. Ja kaiutinkuuntelun tai erillisen mikrofonin ja kuulokkeiden sijaan ykköskanavaan voi liittää headsetin, jonka mikrofonille pikkujakki syöttää myös virtaa. Kaikki ominaisuudet tukevat laitteen päätehtävää ja striimin aineksia voi puheen lisäksi poimia erityyppisiltä ulkoisilta tallentimilta, niin cd-soittimilta kuin nauhureiltakin – mobiililaitteita unohtamatta. Tämä ominaisuus laventaa mikserin käyttöä esimerkiksi pienimuotoiseen musiikin tekoon. Sennheiser_ProfileMic_Guitar_230x280_Riffi_FIN.indd 1 Sennheiser_ProfileMic_Guitar_230x280_Riffi_FIN.indd 1 21.07.23 10:48 21.07.23 10:48 42-43 Yamaha.indd 42 42-43 Yamaha.indd 42 15.8.2023 16.41 15.8.2023 16.41. Mikseri toimii kuitenkin täysin itsenäisesti ilman applikaatiotakin, ja yksillä ja samoilla esiasetuksilla voi tuottaa kohtuullisen monia erilaisia efektivaikutelmia. Kanavat 1–2 palvelevat silloin äänitystoimintaa ja stereokanavat puolestaan kuuntelua. u TEKSTI: LAURI PALOPOSKI Yamaha AG08 – avainsana on striimaus Suora lähetys mittaa tekijän taidot sekä hermot. Session valmisteluun tarvittavissa kytkimissä ei ole merkkivaloja (phantomia lukuunottamatta), mutta kaikki itse ohjelman tekovaiheessa käytettävät kytkimet sekä efektien asetuksia kontrolloivat säätimet ovat valaistuja, mikä tekee toiminnasta sujuvaa myös tunnelmavalaistuksessa. 42 www.riffi.fi 4/2023 Yamaha AG08 Analoginen mikseri & äänikortti • kaksi monokanavaa • kolme stereokanavaa • sisäinen kaikuefekti ja vireenmuunnos • sisäinen dynamiikkaprosessointi • ducker taustamusiikin automaattiiseen vaimennukseen • hintaluokka 670 € Lisätiedot: Electro Waves Puh. At Sennheiser, we believe in the power of sound. Share your world. Selkeä ja tarkoituksenmukainen kalusto on verraton tuki. sennheiser.com/profile-mic-story Profile USB Microphone Tell your story. Kaikkien kanavien yhteinen miksaus saadaan ulos analogisista päälähdöistä, ja AG08 jakaa saman sisällön myös USB-lähtöön, jolloin valmiin tuotoksen voi tallentaa tietokoneelle odottamaan ulosajoa. Aplodien kera AG08:lla voi ohjelman höysteeksi liipaista kuuden painikkeen taakse tallennettuja äänitehosteita, ja tehtaalla malliksi ladattujen taputusten ja kilikellojen tilalle voi siirtää AG Controller -apilla uusia äänimerkkejä. Jos efektien parametrejä haluaa muokata, otetaan avuksi AG Controller -applikaatio aivan kuten AG06Mk2:n kanssa. Kumpaiseenkin saa lisäksi jaettuna yleisefektinä kaiun ja delayn, joko erikseen tai samanaikaisesti. Myös tehosteiden muokkaus on apissa mahdollista. USB:n kautta mukaan saa sitten esimerkiksi tietokoneen DAW-ohjelmaan tallennetut tai vaikkapa parhaillaan pelattavan pelin äänimaisemat. We believe that your voice should break the barrier between you and your audience, so we designed the Profile USB Microphone; a product as reliable as it is accessible. Utilizing our expertise and premium components, we built a dynamic tool that would adapt to your needs as a storyteller. Mikserin kolme stereokanavaa voivat puolestaan poimia äänen ulkoisesta lähteestä analogisesti tai USB:n kautta digitaalisena. Fokus kohdallaan Yamaha on rajannut AG08:n raamit fiksusti. Virrat päälle laitettaessa tehosteet pelaavat niillä oletusasetuksilla, jotka mikseriin on aiemmin ladattu. Ulkoisille ohjelmalähteille tarkoitetuissa stereokanavissa voi valita kanavakohtaisesti kuuluuko niiden ääni vain ohjelman tekijöiden monitorointiin vai reititetäänkö se mukaan uloslähtevään striimiin. Mikrofonille tai instrumentille (kitara/basso) tarkoitettuja kanavia on kaksi ja näistä ensimmäisessä on mahdollisuus käyttää äänenkorkeuteen vaikuttavaa pitch-efektiä ja toisessa puolestaan vahvistinsimulaatiota
We believe that your voice should break the barrier between you and your audience, so we designed the Profile USB Microphone; a product as reliable as it is accessible. Share your world. www.riffi.fi 4/2023 43 At Sennheiser, we believe in the power of sound. sennheiser.com/profile-mic-story Profile USB Microphone Tell your story. Sennheiser_ProfileMic_Guitar_230x280_Riffi_FIN.indd 1 Sennheiser_ProfileMic_Guitar_230x280_Riffi_FIN.indd 1 21.07.23 10:48 21.07.23 10:48 42-43 Yamaha.indd 43 42-43 Yamaha.indd 43 15.8.2023 16.41 15.8.2023 16.41. Utilizing our expertise and premium components, we built a dynamic tool that would adapt to your needs as a storyteller
Kiitos kuuluu osaltaan mikrofonin koko pohjan peittävälle kumitai muovilämiskälle, joka ei ole varsinaisesti tahkea muttei kyllä liukaskaan. Mikrofonin voi kyllä mykistää yskähdysten ajaksi tai pitemmäksi toviksi, mutta varsinaisia säätöjä ei ole. Ryhmäkeskustelun selkeyttä Connex edistää SSL:n mukaan automaattisella miksaustoiminnolla, joka vaimentaa taustahälyä ja vahvistaa kulloistakin puhujaa. Tätä ominaisuutta en kuitenkaan testin aikana päässyt koeponnistamaan. Musiikin tallennukseen varatuissa kahdessa moodissa puolestaan lopputulos on stereota. Erityisen immersiivi-moodin myötä bonuksena tulee vielä mahdollisuus tallentaa valmiin summan lisäksi jokaisen omaan suuntaansa kiinteästi suunnatun mikrofonikapselin signaalit erillisinä kanavina tallentimen raidoille. Se avaa jälkityöstöön mielenkiintoisia mahdollisuuksia toisintaa ja muokata alkuperäistä kolmiulotteista asetelmaa, jossa yhtye tai vaikka keskusteluohjelman osallistujat on sijoiteltu mikrofonin ympärille. 44-45 SSL Connex.indd 44 44-45 SSL Connex.indd 44 15.8.2023 16.08 15.8.2023 16.08. Connexin kahdessa puhekäyttöön tarkoitetussa moodissa syntyy monoa riippumatta siitä onko kyse yhden ihmisen puheosuuksista vaiko kokonaisen ryhmän keskustelusta. Ainoastaan immersiivisessä tilassa eri kapseleiden keskinäisiä voimakkuussuhteita pääsee muokkaamaan itse ja silloinkin operaatio tapahtuu tallentimen raitoja prosessoimalla – itse mikrofoni toimii aina esioletusten varassa, eikä SSL avaa sen sisäisiä säätöjä käyttäjälle minkäänlaisen applikaationkaan kautta. TEKSTI: LAURI PALOPOSKI SSL Connex – kytke ja käytä Neljä mikrofonikapselia sisältävä Connex ei ole aivan tavanomainen tapaus. Ne kattavat tavanomaiset tällaisen mikrofonin tehtävät podcast-toiminnasta videoneuvotteluihin, ja yhtä sujuvasti SSL:n luomus palvelee musiikintekijää ideoiden taltioinnissa. Aparaatti on esineenä juuri riittävän painava pysyäkseen aloillaan silloinkin, kun siihen kuulokkeilla kytkeytynyt henkilö nojaa vähän kauemmas ja luurien johto uhkaa hinata laitteen pöydän reunan yli. 44 www.riffi.fi 4/2023 T ietokoneen USB-liitäntään kytkettävässä Connexissa on neljä valmista vaihtoehtoa eli moodia eri käyttötilanteisiin. Käyttäjä pääsee käsiksi vain moodin valintaan sekä kuulokekuuntelun voimakkuuteen. Kaksi johtoa, ei muuta Connexin yhteen reunaan liitetään USB-kaapeli ja vastakkaisella puolella on pikkujakki stereokuulokkeille. Keskellä pohjaa on lisäksi pienen kameratelineen kierteelle sopiva kiinnityspiste ja Connexin mukana toimitetaan näpsäkkä soviteruuvi, jolla kojeen saa kiinni myös mikrofonitelineeseen. Suuntaavuuden ohessa valmistaja kertoo hyödyntävänsä oletusasetuksissa sekä taajuussisällön että dynamiikan muokkausta. Akustisesti otollisessa ympäristössä ja huolellisella äänilähteen sekä mikrofonin asemoinnilla audiolaatu riittää demoilun lisäksi jopa julkaisukelpoistenkin raitojen tallentamiseen. Eri suuntiin kuuntelevien mikrofonikapseleiden signaaleita sopivasti miksaamalla saadaan aikaan käyttötilanteeseen sopivaksi ajateltu suuntakuvio
Tilaääni – tehdäänkö aito vai virtuaalinen tilavaikutelma, ja monona vaiko monikanavaisena. Rummut haltuun – selkeä ja havainnollinen johdatus settisoiton perusteisiin! Sävel on vapaa! – improvisoinnin perus resepteillä soolosi saa siivet! Äänityön kivijalka – Jukka Laaksosen ansiokas teos nyt uudistettuna toisena painoksena. Tämä voi olla hankalaa, jos käyttäjän näkökyky on rajoittunut, vaikka värisävyjen ohessa voikin jotain päätellä myös valaistuksen kirkkauden perusteella. Riffi-kauppa RIFFI-JULKAISUT löydät hyvin varus tetuista soitinja musiikkiliikkeistä sekä kirjakaupoista ympäri maan. Jos esimerkiksi ääni säröytyy, äänilähdettä on hiljennettävä tai etäisyyttä otettava lisää asian korjaamiseksi. Groove In – syväluotaus settisoiton perusteisiin ja niiden jalostamiseen. Olisiko SSL peräti lanseeraamassa jonkinlaista surround-mikrofonia tulevaisuudessa, mielenkiintoista. Rytmi Elää – rytminen fraseeraus terävöittää ilmaisun SSL Connex USB-mikrofoni • neljä erillistä kapselia • neljä eri käyttömoodia: puhe/keskustelu/laulu/musiikki • plus immersiivinen moodi • kuulokeliitäntä, 3,5 mm TRS • mikrofonissa USB-C-liitin • mukana kaapeli USB-C / USB-A • hinta 159 € Lisätiedot: Nordic Audio Distribution Suomi Puh. Itse näen tässä myös enteellisen vihjeen tulevista tuotteista: neljän kapselin yhdistämisessä ja esiasetusten sommittelussa on nähty nyt jo niin paljon vaivaa, ettei tämä ehkä tähän vielä jää. Rokkibändin ABC – näin perustat bändin, teet levyn ja lähdet keikoille… Suomalainen kitara 2000-luvulla – soitinrakennus on funktionaalista taidetta! Country Guitar Workshop II – kantrikitaroinnista löytyvät ainekset myös rockiin… Just Pickin’ -CD – Telecasterin juhlaa: 12 oivaa instrumentaalia Amerikan malliin! Ja kitara komppaa – akustinen kitara on mainio säestyssoitin, ota haltuun! Komppi elää! – Teemu Viinikaisen uusi kirja antaa aineksia dynaamiseen komppaukseen. Tavanomaisessa dokumentoinnissa tai ideoiden luonnostelussa ennalta asetetut parametrit toimivat oikein hyvin ja niiden kanssa toimimisen voi ottaa myös jonkinlaisena oppiprosessina tai dogmaattisena menettelytapana – kyllä mökin tuvassa tai hotellihuoneessa saa aikaan kelpo tuloksia kun hieman näkee vaivaa järjestelyissä. Flam Out – kattava opas tekniikan ja motoriikan harjoitteluun. ei valinnalle ole. u 44-45 SSL Connex.indd 45 44-45 SSL Connex.indd 45 15.8.2023 16.08 15.8.2023 16.08. Immersiivimoodi löytyy puolestaan makuuttamalla sormea logon päällä perusvalintaa pitempään, eikä itse mikrofonissa sitten muita käyttöpainikkeita tai säätöjä olekaan. Valmiit käyttömoodit on kuitenkin tehty yleispäteviksi, ja ne toimivat myös käytännössä varsin hyvin. Muusikon työpisteen ydintä ei sen varaan kannata rakentaa, mutta studiosta mökille lähdettäessä se on varsin mainio matkakumppani. Akustisesti suotuisassa tilassa Connexilla voi äänittää sen tyypillisimmän – oman laulun ja akustisen kitaran – höysteeksi myös vaikkapa valikoituja lyömäsoittimia tai muita kovaäänisempiä instrumentteja, kunhan vetäytyy vain sen verran kauemmaksi mikrofonista ettei ääni säröydy. Jo vain Connex toimii valmistajan asettamilla oletusarvoilla, jotka on huomioitava äänitystilanteessa. Connex kulkee vaivattomasti mukana reissussa ja mobiililaitteen tai läppärin kaverina se palvelee monessa roolissa. Tutustu sisältöön lähemmin: www.riffi.fi . Pöydän reunalle sijoitettuna Connex poimi akustisen kitaran soinnin makoisasti ja soundin hienosäädöksi riitti mikrofonin paikan ja soittoasennon keskinäinen optimointi. Jokaiselle moodille on oma värinsä, mutta muuta viitettä kuten tekstiä tms. Blues Station – klassikkoteos antaa vankan pohjan blues ja rockkitaroinnille. Soinniltaan kolkossa tai hälyisässä ympäristössä etäisyyden kasvattaminen ei useinkaan ole palkitsevaa ja se tietysti rajaa jonkin verran mikrofonin käyttöä. 045 729 2930 • www.nordicaudio.eu Pyramidin huipulle sijoitetun SSL:n logon täppäys mykistää mikrofonin ja uusi painallus avaa jälleen audiolinjan. Käyttömoodin valinta hoituu samaa valaistua logoa painelemalla, kunhan ensin pitää kuulokevoimakkuuteen vaikuttavia plusja miinusnäppäimiä hetken alhaalla. RUMPALEILLE KITARISTEILLE MUUT Brazil – sukellus brasilialaisen rytmiikan ilmentämiseen rumpusetillä
Valmiita kaapeliviuhkoja valmistaa useakin merkki, niin plugeilla kuin XLR-liittimilläkin toteutettuna, ja sellaisia käyttämällä N8 liitetään vaikkapa äänikortin tai mikserin analogisiin tuloihin ja lähtöihin. 46 www.riffi.fi 4/2023 T eknisesti CAT-kaapeli (tunnuksin 5e, 6, 7) on rakenteeltaan kuin vanhaa kunnon JAMAKia, josta analogian valtakaudella tavattiin rakentaa kaukokaapeleita. Mutta siinä missä balansoitua analogiaudiota siirretään tyypillisimmin XLR-liitännöin, TRS-plugein tai koko kaukokaapelin kaikki signaalit välittävien moninapaliitinten kautta, on tietotekniikan tarpeisiin luodun CAT-kaapelin päissä ethernet-liittimet. TEKSTI: LAURI PALOPOSKI Cranborne Audio C.A.S.T. Yksittäisen adapterin tapaisen sovitepalan sijasta Cranborne on suunnitellut saman tien järjestelmän, jossa neljän kanavan kimppuja voi jaella keskuslaitteelta eri käyttöpisteisiin. Keskusyksikkö on täysin passiivinen jakoboksi N8, jossa on kahdeksan analogituloa ja saman verran lähtöjä. Tarvitaan siis sovitin audiolaitteen analogisten liitäntöjen ja CAT-kaapeloinnin väliin, jotta signaali saadaan siirtymään. -systeemi koostuu kahdesta toiminnallisesta laitetyypistä: keskusyksiköstä ja päätelaitteista. Nämä tulot ja lähdöt on sijoitettu jakoboksin takalaitaan ja toteutettu kahdella Tascamin normia noudattavalla, moninapaisella DB-25-liittimellä. Jokaiseen käyttöpisteeseen voidaan sen jälkeen siirtää kaksi analogista kanavaa balansoituna ja paluusuuntaan voidaan tuoda sama määrä. Yhdessä CAT-kaapelissa on neljä tällaista johdinparia, ja piuhoja hiukankaan kolvanneet hiffasivatkin juuri, että sehän tarkoittaa mahdollisuutta siirtää neljän analogisen kanavan signaalit balansoituina yhden CAT-kaapelin välityksellä. Jokaisella kerratulla parilla on sitä ympäröivä oma suojamaattonsa, ja johtoa valmistettaessa kaikki parit maattoineen on vielä lopuksi kerrattu keskenään ennen ulkokuoren valamista johtokimpun ylle. Tekninen periaate on sellainen, että yhteisen ulkokuoren sisällä on itsenäisiä kahden johtimen pareja, jotka on kerrattu eli kierretty toistensa ympärille. Mahdollisuus on houkuttava, etenkin kun CAT-kaapelin tekniset ominaisuudet ovat vähintään yhtä hyvät kuin audiokäyttöön valmistettavissakin kaapeleissa. – analogiaudiota CAT-kaapelilla Niin ilmeistä, ettei sitä heti tule hoksanneeksi. Järjestelmän palikat C.A.S.T. 46-47 Cranborne.indd 46 46-47 Cranborne.indd 46 15.8.2023 16.10 15.8.2023 16.10
Kuulokkeisiin voi ohjata myös rasian omiin tulokanaviin kytketyn äänilähteen, mutta valitettavasti valinta on poissulkevaa tyyppiä. Aktiivinen N22H vahvistaisi monitoroitavan signaalin saman tien luurikuunteluksi, ja molemmissa tapauk sissa erillisten kuulokeja mikrofonikaapeleiden sijaan signaalit saataisiin kulkemaan yhdellä johdolla. Kuulokevahvistin itsessään on erittäin laadukas. Phantomia ei plugiliitännän kautta saa kulkemaan, siihen tarvitaan XLR-kytkentä. Ajatuksena ilmeisesti on, että CAT-kaapeleita kytketään kiinni ja irti aina tilanteen muuttuessa, ja siksi ne on kätevä sijoittaa etulaitaan. Mallien ero on siinä, että N22 on pelkästään soviterasia, jolla CAT-kaapelissa siirrettävät kanavat jaetaan erillisiksi XLR/jakkiliitännöiksi. Se ei kohise ja puhdasta, dynaamista vahvistusta on riittämiin. Vieläkin monipuolisemmiksi mahdollisuudet kasvavat, jos kalustoon kuuluu Cranbornen mikrofonivahvistimia tai 500-sarjan telakka, joissa C.A.S.T. Mekaaniselta toteutukseltaan N8 vaikuttaa kaikin puolin kestävältä, eikä se vaikuta audion laatuun sen enempää kuin mikään muukaan laadukkaasti tehty kaapeliliitos. Kotelon pohjassa on lisäksi mikrofonitelineeseen sopiva sisäkierre, joten boksin saa studion normitarpeistolla asettumaan muusikon ulottuville. u 46-47 Cranborne.indd 47 46-47 Cranborne.indd 47 15.8.2023 16.10 15.8.2023 16.10. Kun N8-jakoboksissa voi vielä kytkimillä valita CAT-liitäntä kerrallaan, lähetetäänkö kaikille päätelaitteille samaa kanavilla 1–2 siirrettävää stereomateriaalia kuulokkeisiin vai miksataanko jokaiselle kenties ihan oma monitorimiksauksensa, alkaa niin sanotusti lyyti kirjoittaa. on huomioitu jo osana laitteen toiminnallisuutta. Mikäli DI-boksi tai mikrofoni tarvitsee toimiakseen phantomvirtaa mikseriltä tai äänikortilta, on N8-keskuslaitteen ja mikserin/äänikortin välillä käytettävä XLR-liittimillä toteutettua D25-johtoviuhkaa. Kätevyydestään huolimatta suoraviivainen pisteestä A pisteeseen B kytketty siirtolinja ei ehkä vielä puolla hankintaa oikoseltaan, mutta jos muusikoiden ja päätelaitteiden määrää lisätään, alkavat edutkin kasvaa. Päätelaitteisiin kytkettyjen mikrofonien tai DI-boksien signaalit reitittyvät puolestaan aina samalla tavalla – ensimmäinen päätelaite lähettää mikserille kanavat 1–2, toinen päätelaite kanavat 3–4 ja niin pois päin. Jako on aina kaksi menoa ja kaksi paluuta. Cranborne on luonut mielenkiintoisen ja monikäyttöisen audion siirtojärjestelmän, josta tässä esiteltiin vain minkä hyvänsä merkkisen laitteiston kanssa käyttöön soveltuva yleinen osuus. N22H:n lähtöjakit ovat nekin asialliset ja niiden kautta saa rasiasta ulos samat kanavat, joita päätelaitteen kuulokevahvistin on määritetty toistamaan. CAT-kaapelointia käyttävä analogiaudion siirtojärjestelmä N8-keskusyksikkö • 8 tulokanavaa D25-liitännällä (mikseriltä tms.) • 8 lähtökanava D25-liitännällä (mikserille tms.) • 4 CAT-liitäntää N22(H)-päätelaitteille • hinta 175 € N22 • 2 analogista tulokanavaa N8:lta • 2 analogista lähtökanavaa N8:lle • hinta 125 € N22H • kuten N22, mutta lisänä kuulokevahvistin • hinta 209 € Lisätiedot: Intersonic Puh. Passiivinen N22 olisi siinä skenaariossa kahden kanavan noutoväylä, jonka kautta voisi samalla lähettää muusikolle kahden kanavan verran audiota takaisin päin, esimerkiksi stereomiksauksen monitorointina tai vaikka klikin ja komentomikin kautta jaetut ohjeet. www.riffi.fi 4/2023 47 Cranborne Audio C.A.S.T. Tallentimelta saapuvan ja paikallisesti kytketyn äänilähteen miksaus suoraan N22H:n sisällä ei ole mahdollista. Jos vaikka basisti poimitaan yhdellä kanavalla, mutta kitaristilta halutaan soittimen stereomikityksen ohessa myös lauluosuus samalla otolla, voi esimerkiksi tuon laulumikrofonin kytkeä basistin vapaan kanavan kautta. Kannattaa noteerata, sillä H22N toimii myös täysin itsenäisenä kuulokevahvistimena ilman CAT-kaapelointia silloin, kun vahvistettava signaali tuodaan siihen suoraan XLR-liitännän kautta. Koska kuulokevahvistin tarvitsee käyttövirtaa, on N22H:ssa myös liitäntä ulkoiselle yhdeksän voltin verkkolaitteelle sekä mahdollisuus paristokäyttöön. Plussan puolella, selkeästi Cranborne N8 on rakennettu jämerään peltikoteloon ja varusvalikoimassa on räkkikorvakkeita ja heloja yhden tai kahden rinnakkaisen laitteen pysyväksi asentamiseksi. 020 767 9450 • www.intersonic.fi N8:n etulaidassa puolestaan on neljä erillistä liitäntää CAT-kaapeleille ja jokaisen kaapelin päähän voi liittää yhden N22tai N22H-päätelaitteen. N22(H)-päätelaitteen rakenne on vankka kuin mikä ja kylkien suojaksi kääntyvä jämäkkä pohjapelti ulottuu etulaitaa edemmäs ja takalaitaa taaemmas. Lukittavat komboliittimet ovat käytännöllinen valinta, ja palvelee niin mikrofonien kuin instrumenttienkin kytkentää. Liittimiä on sekä laitteen etuettä takalaidassa, mikä varmastikin jakaa mielipiteitä. Kummassakaan boksissa ei kuitenkaan ole sellaista optiota, että ne toimisivat neljän samaan suuntaan kulkevan signaalin siirtotienä. N22H sen sijaan on aktiivinen toiminnallinen yksikkö, jossa on myös voimakkuudensäätimellä varustettu kuulokevahvistin sekä luuriliitäntä. Ja koska muusikot todennäköisesti ovat kuitenkin melko lähellä toisiaan, voi jonkin päätelaitteen mahdollisesti vapaaksi jäävää kanavaa käyttää jonkin toisen boksin laajennuksena. Esimerkiksi neljällä päätelaitteella saadaan jokaiselle kvartetin jäsenelle hoidettua sekä kuulokekuuntelu että kahden mikrofonin käyttömahdollisuus. Näin se antaa suojaa liittimille ja tekee samalla helpommaksi rasian kiinnittämisen sopivaan alustaan tai laitejalustaan. Pisteestä A pisteeseen B Yksinkertaisimmillaan C.A.S.T.-systeemissä voisi olla hyvin vain yksi N8-keskuslaite kytkettynä äänittäjän laitteistoon ja pitkän CAT-kaapelin päässä olisi sitten päätelaite, johon kytketään jokin vastaanottava tai lähettävä laite
Tilaa on tarpeeksi, ei tule kuuma, eikä lopu happi. kello 12–17 TALLEILLA TAVATAAN! Veturitallinkatu 6, Jyväskylä Logon perusmalli värit CMYK: musta C 0%, M 0%, Y 0%, 100% punainen C 0%, M 100%, Y 100%, K 15% värit RGB: musta R0, G0, B0 punainen R191, G0, B0 PMS: PMS musta PMS 1807 C Järjestävät: Jyväskylän kaupunki Nuorisopalvelut • jyvaskyla.fi/nuoriso Jyväskylän Musikantti Oy Ahjokatu 8, 40320 Jyväskylä • musikantti.fi Jyväskylä Rock Academy Facebook: @jyvaskylarockacademy Kun on rakentanut ja purkanut muutaman studion firman toimitilojen muuttojen vuoksi, alkaa tulla surku purkujätteen määrästä. – Sitä on oikeastaan sanoneet myös kaikki muusikot ja bändit, jotka ovat meillä käyneet. Että täällä on äärimmäisen helppo vetää, kun kuulee ensinnäkin kaiken selvästi eikä ole kuitenkaan liian dempattu niin, että tulisi ahdistunut olo tai muuta sellaista, kehaisee Nykänen, ja toteaa, että tarkkuus tuo toisinaan yllätyksiäkin, kun muiden soitosta ”löytyy asioita, mitä ei ole ennen kuullutkaan”. Molemmissa on tehokas äänieristys ja sisätila on akustoitu vaimentavaksi. 10. – Vesterisetkin mahtuvat hyvin treenaamaan, vaikka niitä taitaa olla yksitoista, naurahtaa Nykänen, ja toteaa, että työkin Aamukahvilla Transmixillä – Pannaan kiertue kuntoon! Jyväskylän Musamessut 2023 Lauantaina 7. 48 www.riffi.fi 4/2023 Aamukahvilla saman pöydän ääressä Riffin ja musiikkialan ammattilaisten kanssa. Poikkeuksellista asiassa on se, että studiot on rakennettu työmaakopeista ja tarvittaessa ne voidaan myös purkaa lohkoiksi ja siirtää kokonaan toiseen paikkaan. Jukka Nykäsen ja yhtiökumppaninsa Pekko Simonsuuren kehittämä ratkaisu on suorastaan nerokas: kun studion rungot kootaan konteista, voi lohkot irrotella tarpeen tullen ja siirtää seuraavaan paikkaan. Jo puheäänestä kuitenkin kuulee, ettei vaimennus tapa ääntä tykkänään. Tutustumiskäynnille pujahdan Mikrofonikauppa.fi:n myymälän kautta ja oppaaksi lähtee ”talonmies” Jukka Nykänen, kokenut äänittäjä-miksaaja, jonka toimenkuvaan kuuluu myös mm. Kiitosta on akustiikan ohessa jaettu myös asialliselle ilmanvaihdolle, jonka ansiosta kummassakin konttistudiossa on miellyttävä työskennellä. Jotain hyvää siitäkin Koronan jyllätessä ilmeni tarvetta pienten musiikkiesitysten striimaamiseen ja sitä varten studiotilat alkujaan rakennettiin. TEKSTI JA KUVA: LAURI PALOPOSKI H elsingin Viikissä, äänityspalveluita myyvän Transmixin tukikohdan tiloissa asiakkaita palvelee kaksi studiota sekä isohko halli, jotka soveltuvat moneen käyttöön. Transmixin ulkotuotantoauton operointi. Myös solistit ovat ilahtuneet siitä selkeydestä, jolla oma laulu ja soittimet tilassa kuuluvat. Kuulokuvan selkeys on päällimmäinen vaikutelma. Miten sitä sanottiinkaan: ”kontti selkään ja menoksi…” 48-49 Aamukahvilla 423.indd 48 48-49 Aamukahvilla 423.indd 48 15.8.2023 17.33 15.8.2023 17.33. Arvelen, että hallittu akustiikka soveltuu varmasti monenlaiseen käyttöön ja Nykänen vahvistaa: – Striimausten lisäksi on tehty haastatteluita, pieniä mainoksia, etäpalavereitakin on pidetty… Valokuvausta, radio-ohjelmia ja sitten tietysti näitä bändihommia. Niistä pienempi on kooltaan 30 neliötä, suuremmassa mittaa on 45 neliötä
Ne jotka haluaa, tuovat oman PA:n. kello 12–17 TALLEILLA TAVATAAN! Veturitallinkatu 6, Jyväskylä Logon perusmalli värit CMYK: musta C 0%, M 0%, Y 0%, 100% punainen C 0%, M 100%, Y 100%, K 15% värit RGB: musta R0, G0, B0 punainen R191, G0, B0 PMS: PMS musta PMS 1807 C Järjestävät: Jyväskylän kaupunki Nuorisopalvelut • jyvaskyla.fi/nuoriso Jyväskylän Musikantti Oy Ahjokatu 8, 40320 Jyväskylä • musikantti.fi Jyväskylä Rock Academy Facebook: @jyvaskylarockacademy ryhtyä siellä hakemaan yleisöä puhuttelevia soundeja omassa työrauhassaan. Myös sitä voi täällä treenata! Jos oman PA-järjestelmän haalaus harjoituksiin ei tunnu hyvältä idealta, voi tässäkin tukeutua isännän apuun. – Meillä on treenit täällä yleensä kerran vuoteen ja otan silloin samalla matskun talteen. – Siihenhän kuuluu tilan ja kaluston vuokrat sekä teknikoiden työaika, Nykänen erittelee paketin sisältöä ja vinkkaa, että oppilaitoksissa voisi alalle valmistuvia muusikoita prepata myös erilaisten hankkeiden budjetointiin, jottei siirtymä koulun vapaasti käytössä olleiden resurssien keitaasta itselliselle ammattiuralle poikisi niin jyrkkiä yllätyksiä. 10. Scandinavian Music Groupia keikoilla miksaava Nykänen kertookin itse käyttävänsä juuri tätä metodia. Bändikämpällä voi tietysti treenata ohjelmiston soitto-osuudet, mutta totuttelu korvamonitorointiin, PA-miksausten ennakkovalmistelu ja ehkäpä valojenkin koeponnistus vaativat isompia puitteita. Miksi sitä ei voisi ja kannattaisi tehdä ennakkoon, Nykänen aprikoi. Luonnollisestikin harjoitukset voi samalla myös äänittää, jolloin bändi voi taukoja pitäessään kuunnella soittoaan ja vetää tarpeellisia johtopäätöksiä. on tehokkaampaa, kun ei tarvitse pitää jatkuvasti taukoja happihyppyjä varten. PA-treenit on POP Bänditouhuissa kalustoa yleensä tuodaan enemmänkin, sillä keikkasektorin elpyessä pandemian jälkeen ilmeni uudenlainen tarve: ennen rundille lähtöä pitäisi jossain päästä hieromaan repertuaari esityskelpoiselle tasolle myös tekniikan osalta. Monikäyttöisyyttä tuetaan myös visuaalisesti erilaisiin tilanteisiin soveltuvalla sisustuksella. Tuohon voi toimittajan kynällä lisätä, että myös yleisö saisi nauttia työn hedelmistä, jos se ensimmäinenkin kiertueen keikka sujuu jo esiintyjille tutuilla ja turvallisilla soundeilla sekä balansseilla heti aloitusbiisistä alkaen. Transmixin hallin 80 neliötä riittävät simuloimaan festivaalilavaa, mutta aina ei ole tarkoituksenmukaisinta sijoittaa ”koko revohkaa” yhteen yhteiseen tilaan. Studioiden seiniä peittävät mustat taustaverhot, eivätkä tummanpuhuvat mattapintaiset lattiat ja katot heijasta nekään valoa hallitsemattomasti. Vierailija voi tullessaan tuoda myös omaa laitteistoaan, jonka integrointi talon varustuksiin käy helposti. Sen kun aukaisee laitteet ja alkaa menemään, hän kuvailee menettelyn etuja. Suurin osa tuo kuitenkin tullessaan pelkän monitoroinnin, pääasiassa korvamonitoroinnin, kun sehän nyt on se päivän sana, Nykänen kertoo ja toteaa, että siirtyminen kaiutinmonitoroinnista korvanappeihin on tuonut selkeän parannuksen soiton ja laulun yleiseen tarkkuuteen, vaikka asiaan liittyy kääntöpuolensakin: – Joillainhan saattaa tulla se tuntu, että se sellainen meininki puuttuu, kun ei ole sitä kauheeta mökkälää ja siinä sitten kokee olevansa vähän olevansa yksin. Hallin puolelle puolestaan kasataan PA-setti ja annetaan saliäänestä vastaavan miksaajan Jyväskylän Musamessut 2023 Lauantaina 7. Kun olen saanut hetken aikaa pyöritellä ja tutkia sitä failia, niin ei kyllä ole sitten kesän aikana esimerkiksi tarvinnut juurikaan koskea mihinkään. Asia täytyy ennakoida myös kiertueen kulubudjettia laskettaessa, koska tilan ylläpitäjälle kyse on elinkeinon harjoittamisesta ja sitä varten tehdyistä investoinneista, joista pitää voida myös kohtuudella laskuttaa asiakasta. Miksaajalle tallenne on yhtä arvokasta materiaalia, jonka kanssa säätöjä voi hakea vielä jälkeenkin päin. – Ollaan valmiita, kun ne keikat alkaa, ettei siellä ensimmäisellä keikalla pidetä kymmenen tunnin treenejä, tai haeta keikka keikalta kuuntelua kohdilleen… Se on raskasta kaikille siinä kohtaa, se vie aikaa ja energiaa aivan turhaan. Järkevämpää voi olla, että laitetaan bändi jompaan kumpaan studiokonttiin korvanapeilla varustettuna ja sovitellaan monitorimiksaaja tiskeineen soittajien kanssa samaan huoneeseen. Mutta silloin juuri tarvitaankin se hyvä monitorimiksaaja, joka osaa tehdä kuuntelun sellaiseksi kuin pitää. – Jokainen päättää itse miten toimii. Toimintatapa säästää myös kaikkien hermoja tien päällä. Lisätiedot: • transmix.fi • transmix@transmix.fi 48-49 Aamukahvilla 423.indd 49 48-49 Aamukahvilla 423.indd 49 15.8.2023 17.33 15.8.2023 17.33. Talosta löytyy hallin mittoihin passattu pienikokoinen äänisetti, joka Saarisen Reiman virittämänä antaa Nykäsen kokemusten mukaan erittäin luotettavan kuvan siitä, miltä miksaus tyypillisellä festivaali-PA:lla kuulostaa. Nykäsen havainnon mukaan läheskään kaikilla ammattimaisesti toimivilla bändeillä ei sitä paitsi edes ole nykyisin omaa pysyvää treenikämppää, koska harjoittelemaan saatetaan kokoontua vain muutaman kerran vuodessa ja silloin sitten hyvin intensiivisesti. Videokuvaukseen soveltuvat kohdevalaisimet kuuluvat studioiden perusvarustukseen, samoin mikrofonit puheäänen taltiointiin. Niinpä esimerkiksi juuri ennen kiertuetta vuokrattavalle määräaikaiselle harjoitustilalle on luontaista kysyntää
”Kutsukaa se mies ja luudanvarsi takaisin” oli kuulemma joku tokaissut. Soitinvalmistaja Rickenbacker toi markkinoille ensimmäisen sähkökitaransa jo 1930-luvun alussa. Aikanaan myös kaksi mikrofonia yhdessä kitarassa oli uusinta uutta. Takapenkin pertistä tuli suhteellisen nopeassa ajassa eturivin erkki. Ja jos ei omistanut vielä kitaraa, sellainen oli ainakin haaveissa. Niin syntyi Gibsonin vastaus Fenderille: Gibson Les Paul. Tilanne kuitenkin kääntyi kymmenen vuotta myöhemmin, kun Gibsonilla huomattiin Leo Fenderin tuotteiden alati kasvava suosio. Tästä ei muuten saanut kauheasti hiiskua, sillä yleinen linjaus oli, ettei juuri muuta kuin elintarvikkeita ja sodankäyntiä hyödyttäviä tuotteita saanut valmistaa. Akustinen kitara sai haastajakseen sähkökitaran. Californialainen putkiradioiden ja mikrofonien huoltoon erikoistunut yritys Fender Electric Instrument Company iski kultasuoneen tuodessaan markkinoille Broadcaster-lankkukitaran vuonna 1950 (vuodesta 1951 Telecaster). Sähkökitaroita ruvettiin tietenkin valmistamaan kaikkialla maailmassa, mutta syntynsä se on saanut, niinkuin moni muukin keksintö, Kaliforniassa. Kilpailevat yritykset olivatkin tarkemmin ajateltuna joukkuekavereita, jotka lainasivat, kehittivät ja varioivat toistensa ideoita kitaristien hyväksi. Ensimmäinen sähkökitara Broadcaster/Telecaster ei toki ollut, mutta se oli ensimmäinen, jota myytiin sadoittain. Sen kirkas ja pitkään soiva ääni oli valloittava. Puun sijasta Electro Model B oli valmistettu bakeliitista, mutta siinä oli ruuvikiinnitteinen kaula, umpinainen runko ja sähkökitaran elektroniikka. Näin on myös kitaroiden osalta. Tuote prototyyppeineen oli mullistava: soitin ei muistuttanutkaan akustista kitaraa, ja sen kaula oli kiinnitetty pulteilla lankkuun. Tarina sähkökitaran synnystä Rickenbacker Electro Model B, 1936 KUVA: THE TWELFTH FRET GUITAR SHOP • WWW.12FRET.COM 50-55 Finale 423.indd 50 50-55 Finale 423.indd 50 14.8.2023 19.44 14.8.2023 19.44. K itaroiden historia on erittäin kiinnostavaa. Syntyivät blues, jazz, rock ja heavy kaikkine muotoineen. Ja basso! Hyvänen aika miten paljon helpompaa olikaan kantaa mukanaan lankkubassoa kontran sijaan– ja basistikin mahtui instrumentteineen taksiin. ••• Tilaisuus kasvattaa kaupankäyntiä koitti kitaratehtaille. Vuonna 1941 kuuluisa radiokitaristi Lester Polfus (Les Paul), kävi Michiganissa esittelemässä kasaamaansa lankkukitaraa Gibsonille. Kun soittajat tulivat hakemaan uutta mikrofoniaan, joka kiinnitettäisiin onttoon orkesterikitaraan, osa soittajista innostuikin tuosta härpäkkeestä. Varsinkin viimeisen sadan vuoden aikana kitara on saanut olla isossa roolissa uusien musiikkityylien synnyssä. Tämä tietysti innoitti kaiken ikäisiä tarttumaan kitaraan ja haaveilemaan tähteyden kutkuttavasta tunteesta. He alkoivat kysellä josko saisivat lainaan keikoille tuota lankkua, jossa mikrofoni oli kiinni. Kuitenkin ”Kalamazoon flikat” rakensivat noin 9 000 kitaraa tuona aikana. 50 www.riffi.fi 4/2023 Tuumia verstaalta Anders Liljeström on erikoistunut soittimien luomistyöhön ja hengissä pitämiseen. Hänet lähetettiin kotimatkalle naurujen saattelemana. ••• Lankkukitara oli syntynyt. Makuuhuoneissa kaikuivat hounddogit, blackbirdit ja smokeonthewaterit. Yrityksen perustaja Leo Fender ja entinen Rickenbackerin sähkökitarasuunnittelija Doc Kauffman tekivät 1940-luvun puolivälissä karun, puisen kitaraa muistuttavan laudan, johon oli helppo kiinnittää uusia mikrofoneja testattavaksi. ••• Tuntuu, ettei juuri minkään keksinnön kehittäminen ole ollut suoraviivaista menoa, vaan vahinkojen ja sattumusten sävyttämää eteenpäin pyrkimistä. Soittimiin alettiin kehitellä kaikenlaisia mikrofoneja, tremolosysteemejä ja ylipäätään elektroniikkaa. ••• Gibson Guitar Company oli selvinnyt 1940-luvun raskaista sodan sävyttämistä vuosistaan valmistamalla osia sotateollisuuteen, ja palkkaamalla paikallisia naisia rakentamaan kitaroita. Laulajan rinnalle, ja joskus jopa laulajaa suositummaksi, nousivat kitaristit. Lopetan tähän jalkapalloilija Abby Wambachin hienoon kiteytykseen: En ole tehnyt yhtään maalia ilman että joku olisi syöttänyt minulle pallon. Kuitenkin vasta yli kymmenen vuoden päästä sähkökitara sai muotonsa sellaisena kuin sitä nykyään käytetään
MANGER C1 suositushinta alk. on oikea foorumi nostaa asia esiin. MANGER C1 suositushinta alk. www.riffi.fi N Ä Y T Ö N P A I K K A Kuljetuskotelot p. www.riffi.fi 4/2023 51 N Ä Y T Ö N P A I K K A Täydennä näkyvyyttä tarvittaessa liittämällä printin rinnalle ilmoitus Riffin verkkosivustolla. MANGER C1 suositushinta alk. Seuraava Näytön paikka julkaistaan 18. 15 000 € pari Tutustu lisää seastone.audio/fi/manger Made in Germany /seastone.audio +358 (0) 400 404 190 hello@seastone.audio seastone audio & acoustics www.seastone.audio MUSIC IS BALM FOR OUR SOUL. lokakuuta 2023. 15 000 € pari Tutustu lisää seastone.audio/fi/manger Made in Germany /seastone.audio +358 (0) 400 404 190 hello@seastone.audio seastone audio & acoustics www.seastone.audio MUSIC IS BALM FOR OUR SOUL. Kysy lisää: lauri.paloposki@riffi.fi Uusi tuote tai tuotemerkki, huoltopalvelu tai laitevuokraus, soitinklinikka tai muuttomyynti. alv 50-55 Finale 423.indd 51 50-55 Finale 423.indd 51 14.8.2023 19.44 14.8.2023 19.44. 050 569 7495, jussi.zenger@bluescase.com www.bluescase.com seastone audio & acoustics www.seastone.audio MUSIC IS BALM FOR OUR SOUL. 15 000 € pari Tutustu lisää seastone.audio/fi/manger Made in Germany /seastone.audio +358 (0) 400 404 190 hello@seastone.audio • 12" koaksiaalikaiutin • kokonaisteho 1000 W • kolmikanavainen mikseri QPro Audio QM12 Aktiivimonitori DSP:llä 875 € sis
••• Studiossa oppii aina Oma levyni tehtiin tällä kertaa kvartetilla, jossa kitaristina toimin pääsolistina, piano puolestaan toisena solistina sekä komppaajan roolissa. Estetiikka toki vaihtelee genren sisällä, mutta yleensä tärkeintä on soiton svengaaminen, groovaaminen ja yhdessäsoitto – eikä niinkään absoluuttisen metronominen soitto. Tämä kuin on nuorallatanssijan hommaa, jossa sävelletyn, sovitetun ja improvisoidun kesken pitää löytää sopiva balanssi. Tässä piileekin usein jazz-improvisoinnin kauneus: hienoimmat fiilikset ja tapahtumat tulevat yllättäen ja odottamatta. Sellainen vaatii määrätietoista harjoittelua useamman levytystä edeltävän kuukauden jaksolla, jotta sekä tekniikka että ohjelmisto ovat vaaditulla tasolla studioon mentäessä. ••• Koska oma säveltämiseni ja ajatukseni jazzin estetiikasta perustuu edellämainittuihin prinsiippeihin, suuntasimme maaliskuussa yhtyeeni kanssa laadukkaalle studiolle tekemään tuollaisen yhteissoittoäänityksen. Säveltäjänä tämä myös usein tarkoittaa sitä, että musiikki pitäisi olla yksityiskohtiaan myöten arreiksi kirjoitettuna tai sitten omassa päässä niin hyvin, että lyhyillä treeneillä saadaan biisit kuulostamaan oikeanlaisilta. Solistin harteilla lepää myös vastuu siitä, että musiikissa esillä olevat teemat soitetaan laadullisesti hyvin. Yhdessä soittaessa myös sattuu ja tapahtuu. Osana studion valintaa täytyy kiinnittää huomio siihen, kuka hoitaa äänityksen. Kun bändissä on piano ja kitara, muuttuu kitaristin rooli paljolti ”saksofonimaisemmaksi” ja yksiäänisen soiton suuntaan. Bändin liiderinä, tuottajana ja muusikkona nämä sessiot ovat monesti rankkoja, koska ennakkoon on hoidettavana monta asiaa. Äänittäjän rooli on erittäin tärkeä, koska hän kuuntelee kokonaisuutta ja voi seurata ottoja muutenkin kuin teknisestä näkökulmasta. Jos ohjelmistossa on eri soundeilla soitettavia kappaleita, on kitaristin ruuvailtava niitä kuulokesoundien pohjalta, ja sellainen käy pitkien studiopäivien mittaan aika puuduttavaksi korville. 52 www.riffi.fi 4/2023 M u u s i k k o n a m a ai lma l l a T ällä kerralla jaan muutamia ajatuksia studiossa soittamisesta, ja tunnelmia omasta taannoisesta jazzlevyn äänityssessiosta bändin liiderin, säveltäjän ja kitaristin näkökulmasta. Helposti äänittäjät nimittäin sijoittavat kitaravahvistimen eri huoneeseen kuin soittajan (mikkivuotojen takia), ja tuolloin soundeissa on luotettava kuulokkeisiin. Näillekin asioille on luonnollisesti annettava tilaa. Popja rock-tuotannoista poiketen klikkiä ei yleensä käytetä, ja erillisten raitojen tallentamisen sijaan pyritään usein kokonaisiin ottoihin. Lisäksi pitäisi myös kyetä soittamaan riittävän hyviä improvisoituja sooloja, jotta otto voidaan kelpuuttaa levylle. Lohdutukseksi voin kuitenkin sanoa, että monesti studiossa välttävän kuuloinen oma soolo saattaa muutaman viikon jälkeen kuulostaa kuitenkin ihan hyvältä, kunhan malttaa intensiivisen session jälkeen olla parikolme viikkoa ottoja kuuntelematta, Loppukesän terveisin Kari Antila 50-55 Finale 423.indd 52 50-55 Finale 423.indd 52 14.8.2023 19.44 14.8.2023 19.44. Usein käytännössä tämä tarkoittaa aikataulun sopimista jopa vuotta ennen. On saatava mahdollisimman hyvät muusikot mukaan ja he ovat usein kiireisiä, joten jo aikataulujen sovittaminen studiopäivien ja treenien osalta voi olla haastavaa. Toisaalta huippumuusikot saavat musiikin kuulostamaan helposti paremmalta – ja erilaiselta – kuin mitä säveltäjä pystyisi parhaimmassakaan tapauksessa kuvittelemaan. Kotona harjoitellut soolofraasi-ideatkin häviävät miltei aina päästä, kun punainen äänitysvalo syttyy ja nauhalle saattaa päätyä jotain aivan muuta kuin mitä kotona harjoitusten lomassa on ideoinut. ••• Studiolle päästäessä kitaristin kannattaa kokemukseni mukaan mahdollisimman paljon pyrkiä pitämään oma päänsä sen suhteen missä soittaa. Tämä ei monestikaan ole helppoa keikkailun ja opetustöiden lomassa, mutta hommaa ei voi jättää viime tinkaan, koska yletön treenaus päivittäin vaikkapa viikkoa ennen levytystä johtaa väistämättä rasitusvammoihin. ••• Jazziakin on monenlaista, mutta suurin osa sen levytyksistä perustuu edelleen yhtyesoittoon ja keskinäiseen reagoimiseen. Sittenpä siinä parhaassa otossa olevassa kitarasoolossa voikin lopulta olla todellisuudessa karsea soundi ja liikaa säröä, jota ei enää jälkikäteen saa mitenkään pois… Mielestäni aina pitäisi päästä soittamaan oman vahvistimen viereen, jotta kontrolli vahvistimen soundiin säilyisi. ••• Kaikesta tietysti oppii ja studiossa työskentely opettaa omasta soittamisesta paljon asioita, jotka eivät muualla tule esiin. Silti saa olla tyytyväinen, jos saadaan pidettyä edes muutamat lyhyet treenit ennen levytyssessiota. Harjoitusten määrää on siis lisättävä pikkuhiljaa asteittain esimerkiksi kolmen kuukauden kuluessa, koska juuri ennen sessiota hankittu jännetupen tulehdus torpedoi kaikki valmistelut ja aikataulutukset vääjäämättä. Onnistuneen studiosession voisi ajatella olevan yhdistelmä hyvää valmistautumista soittoteknisesti, musiikillisesti sekä kaluston osalta. Niitä ei pystytä luomaan klikin kanssa raita kerrallaan äänittämällä, ei ainakaan samaan tapaan. Jollei sitten studioon saa mukaan erillistä tuottajaa – jollaisen palkkaamiseen ei indie-tuotannoissa ole useinkaan varaa nykyisillä, olemattomilla levymyyntituotoilla. Ihanteellista olisi, jos äänittäjä olisi hyvin perillä juuri sen kulloinkin äänitettävän genren estetiikasta. Lisäksi tarvitaan paljon hyvää tuuria, koska aina tuo oma hyvä soolo ei vain osu uusintaottoihin, joita ei myöskään voi vaatia muusikoita soittamaan loputtomiin
www.riffi.fi 4/2023 53 N Ä Y T Ö N P A I K K A 5 25 75 95 100 Riffi 2023-03 näytön paikka Audient EVO 16 plus Smaart 9 lauantai 27. Kuljetuslaukut ja räätälöidyt sisustat Vitikka 2, 02630 ESPOO www.noretroncommunication.fi info@noretroncommunication.fi Äänija valotekniikkaa: www.bluetone.fi SE SININEN SUOMALAINEN Nyt jälleen saatavilla hyvin varustelluista soitinliikkeistä ja kirjakaupoista! Rokkaavat rummut www.riffi.fi svh 32,50 € 50-55 Finale 423.indd 53 50-55 Finale 423.indd 53 14.8.2023 19.44 14.8.2023 19.44. www.cccase.. toukokuuta 2023 11.20.27 Vähän parempaa pakkaamista Suomesta jo vuodesta 1996
Lähetin ensikuuntelulta, ekaa kertsiä ekaa kertaa radiosta kuunnellessani ystävälleni viestin: ”Käärijä voittaa kotimaan viisut ja on viiden parhaan joukossa loppuskaboissa”. Todistan tarvittaessa. Niitä samankaltaisia kertosäkeeseen johtavia nousevia sointuja melodialinjoja ilmaantui jo kisan aikana ainakin kolme, ehkä neljäkin kappaletta eri biiseistä eri aikakausilta, mutta hieman yllättäen niiden kohdalla ei juurikaan puhuttu keskinäisestä plagioinnista tai muusta – ei, keskityttiin ilmeiseen, suurta suosiota nauttineeseen tekeleeseen. Odotus on palkittava. Olen ehkä maininnut joskus, että juuri tämä on syynä jenkkimainosten legendaariselle muodolle. Se menee niin, että joku keksii kivan sointukulun (tai pöllii/ lainaa tiedostamattaan tai tiedostaen) ja sitten mietitään tersseittäin nousevaan kulkuun melodia. Siitä on kyse ja siksi se kertosäekin toistuu (täysin tai lähes muuttumattomana). KUVA: VILLE JUURIKKALA Alangon päiväkirja 54 www.riffi.fi 4/2023 P lagiarismi on ilmiö, jonka voi kohdatessaan ottaa kehuina tai suunnattomana loukkauksena. Biisien osien lainaaminen ja pölliminen on kovin tavallista ja veteen piirretty viiva vaikutteiden ottamisen ja suoranaisen röyhkeän pöllimisen välillä on melko sumea. ”Hei, oisko jos se lähtis tosta terssistä sitte se melsuki. Liskoaivoille tarvitaan siis ruokaa, jotta kuulija olisi ensi kertaa sen kuullessaan tovin alerttina kuin konsanaan sapeli hammastiikerin kohdatessaan. Loreeniin ja taannoin Euroviisut moraalisesti hävinneeseen voittobiisiin. Et a-molli ja melsu C:stä ja sit ku nousee C-duuriin ni otetaan siihe jotain E:stä, vaikka…?” Loogisesti ajateltu, mutta ei ensimmäistä eikä viimeistä kertaa. Ne, jotka haluavat teeskennella AI-messiaita, sanovat tässä kohtaa, että ”vain tovi ja AI sitä ja tätä”. Plagiarismi, mikä ihana työkalu 50-55 Finale 423.indd 54 50-55 Finale 423.indd 54 14.8.2023 19.44 14.8.2023 19.44. ••• Aivot ovat jänskä työkalu, ne varastavat, lainaavat ja sovittavat kaiken uuteen uskoon ja uskottelevat tunteikkaan tulkinnan kautta muillekin juuri luodun olevan ainutlaatuista. 20-sekuntisessa tulee yksi tempomuutos tai muu huomion keräävä härö, jotta tuon kuullessaan kuulijan aivot olisivat viitisen sekuntia vastaanottavaisimmillaan – kiitos, liskoaivot. Sarja tosikertomuksia, joissa monenlaisiin musiikki-, pelija ITprojekteihin sekaantunut säveltäjä/tuottaja/äänisuunnittelija Petri Alanko jakaa lukijoiden surkuteltaviksi rakkaimpia vastoinkäymisiään, ja yrittää valaista siinä ohessa tietä jälkipolville tai ainakin perässä laahustaville. ”Mä en tunne tätä biisii mut tää nostatus loppuu salettiin kahden tahdin päästä ja sit tulee kertsi ja mä bailaan… Hei, onks sidukkaa, käy hakee mulle yks!” ••• Keyword: gratifikaatio. Plagiarismi voi olla henkistä sämpläämistä; joko pöllit koko jutun törkeällä aisalla – tai sitten teet, kuten fiksut: nappaat vain 100 ms sieltä, toisen täältä ja käytät niitä jotenkin uudella tavalla. On pikemminkin kyse siitä, että koristellaan se pinnavanne jotenkin niin, ettei huomio kiinnity oitis ns. Eräs kotimainen säveltäjä on lainannut jo viitisen biisiä Abbalta. ••• Loreenilta puuttui ”oho, hups… helkkari, mikäs tää on?” momentti. Ihminen on siitä kumma, että se tunnistaa jäljittelyn aika helposti. Kun tehdään pop-musiikkia, tietyt viitekehykset ja lainalaisuudet ovat alati vahvasti läsnä, eikä pyörää voi keksiä uudestaan joka ikinen kerta. Sitä efektiä kutsutaan nimellä ”slicing”. Ja sitten on sämpläämiset vielä päälle… ••• Arvaattekin jo, mihin mennään seuraavaksi. Koska se on ennalta-arvattava. Welcome to Uncanny Valley. Tehokkaiden pop-hittien taustalla on yksinkertaisia tunteita ohjaavia johdatelmia ja viitteitä, mutta pelkästään niiden avulla ei päästä pintaa syvemmälle. Ja eikun Abban kokoelma päälle ja sointukulut kiertoon. Eihän se niin mene. Lyhyesti: jokin havaittu ilmiö ikään kuin silputaan pienempiin osiin sen kummemmin miettimättä, ja jos jokin osista ei oikein natsaa, tulee tarkkailijalle jotenkin epäilyttävä fiilis. Jotta muistitaltio syntyisi, tarvitaan yllätys tai jokin erikoisempi ratkaisu, joka etsaa pidempikestoiseen muistiin jotakin. Jäämättä kiinni. Vähän kuin poppibiiseissä on nostatuksia, jotka yleensä ovat kestoltaan tietyn mittaisia. Minäkin niin toitotan, mutta muistutan samalla, että ainakin toistaiseksi siltä puuttuu kyky eläytyä ja tempautua – heittäytyä tunteiden varaan. Joistakin sointukierroista on tullut public domainia jo aikaa sitten, ja omintakeisuus on vähän kuin juustokumina sapuskassa. ••• Ei siis maailman omaperäisin idea, se Loreenin viisu, mutta se vaikutti toimivan, vaikka osoittautuikin helposti ohitettavaksi ja unohdettavaksi. Miksi. Kyllähän siinä kivasti liikuttui ekan kertsin lähdön kuullessaan, mutta se ei riittänyt – ei ainakaan täällä. Tai bensa kokon sytytyksessä. Plagiarismi tulee olemaan alati läsnä, se nyt vaan on niin. ••• Olemme pop-muotin ja länsimaisen harmoniaja virekäsityksen armoilla, ja pelivaraa on vain hieman. Käärijän supinasyntikkabiisi puolestaan muuttui hetkellisesti metallijyräksi ekassa ”kertosäkeessä” ja se yllätys riitti. Ikään kuin nuo olisivat kukin olleet toisiinsa liittymättömiä, omia entiteettejään. Taitaa riippua vähän fiiliksestä, oikeasti. 30-sekuntisessa niitä voi olla kaksi, mutta häröjä ei kuitenkaan saa tapahtua liikaa, tai efekti jää syntymättä. U2-sointukulkuun. Tuhannen vuoden päästä pelivaraa on vielä vähemmän, nautitaan siis nyt, kun voidaan. Toisinaan se on aistittavissa vain juuri ja juuri. Näitä tulee vielä muutamia vuosien varrella
alv luonnollinen soundi hertta tai laaja hertta kaikille instrumenteille äänenpaineenkesto >150 Db SPL kauppa@mikrofonikauppa.fi / 010 281 2020 Säynäslahdentie 12, 00560 HELSINKI Tervetuloa verkkokauppaamme! WWW.KOMPONENTIT.FI Suomen monipuolisin valikoima AV-alan liittimiä, kaapeleita ja tarvikkeita myynti@noretroncomponents.com Videoneuvotteluasema. www.riffi.fi 4/2023 55 N Ä Y T Ö N P A I K K A DPAuutuusmikit! 2012 & 2015 735 € / kpl sis. UVC-02 f-pro@f-musiikki.fi | www.f-musiikki.fi info@profitron.fi www.profitron.fi PROFITRON OY Puh. 0400 101 220 Pro-luokan akkukaiutin • nelikanavainen mikseri efekteillä + kompressorilla • 6 – 12 h käyttöaika yhdellä latauksella • 400 W / 121 dB (SPL) !!! • 2 x Bluetooth: striimaus & kontrolli • tymäkkä 8-tuumainen kaiutin + titaanitweeter • paino vain 7,6 kg • myös valkoisena • saatavana myös sadehuppu ja kätevä kantolaukku Everse 8 Uskomaton soundi & poweri! Todella PRO akkukaiutin ammattitoimiin! Musikantti Oy Ahjokatu 8 40320 Jyväskylä 014-620120 www.musikantti.fi musikantti@musikantti.fi Logon perusmalli värit CMYK: musta C 0%, M 0%, Y 0%, 100% punainen C 0%, M 100%, Y 100%, K 15% värit RGB: musta R0, G0, B0 punainen R191, G0, B0 PMS: PMS musta PMS 1807 C 50-55 Finale 423.indd 55 50-55 Finale 423.indd 55 13.8.2023 12.57 13.8.2023 12.57. Plug’n’play: Teams, Zoom, Webex by Cisco jne. alv 1399 € / pari sis
Kun ilmoittaudut mukaan kampanjaan, Genelecin tekniset asiantuntijat tulevat luoksesi ja auttavat sinua kaiutinjärjestelmäsi käyttöönotossa. Lue lisää: www.genelec.fi/sonicadvisor SonicAdvisor TM Kampanja koskee 20.3.–31.12.2023 ostettuja ja rekisteröityjä Genelec-malleja: 8351B, 8361A, S360, 1237A, 1238A, 1238DF, 1234A, 1234, 1235A , 1236A ja W371A. 6 4 1 4 8 8 6 8 7 1 6 1 2 3 4 Jo 45 vuoden ajan missiomme on ollut auttaa asiakkaitamme toteuttamaan unelmiaan tarjoamalla parhaan mahdollisen totuudenmukaisen äänentoiston. juhlavuoden kunniaksi haluamme tarjota uusien Genelec-kaiuttimien ostajille Genelec SonicAdvisor käyttöönottoja kalibrointipalvelun veloituksetta. Käyttöönottoja kalibrointipalvelu ei sisällä asennusta. 56 Takakansi 423.indd 56 56 Takakansi 423.indd 56 13.8.2023 10.54 13.8.2023 10.54. 45. Lopuksi he suorittavat kalibroinnin, jolla varmistetaan paras mahdollinen ääni juuri sinun tilaasi sopivaksi