Kai Poutanen: Clavia Nord Wave 2 – Pöydällä pitää opetella ’soittamaan’ se teos läpi! 01 Kansi 620.indd 1 30.11.2020 18.51. Darkglass, Periscope & Valco – suomalaismerkit nousussa Nro 6-2020 Hinta 11,10 E KALLE ALATALO: – Vaahteraotelauta on soinniltaan purevampi, mikä on Telecastersoundille tärkeää
Aina valmiina keikalle BOSE® L1 PRO8 – KANNETTAVA PA-JÄRJESTELMÄ P R O F E S S I O N A L P R O F E S S I O N A L Bose® Professional -tuotteiden maahantuonti: F-Musiikki Oy www.f-musiikki.fi | puh. 02-03 Ilmoitukset.indd 2 29.11.2020 10.28. Ääni kantaa myös alueen reunoille pienissä ja keskisuurissa tiloissa, kuten kahviloissa. 010 320 7300 | f-pro@f-musiikki.fi Järjestelmässä on sisäänrakennettu mikseri jota voit ohjata myös L1 MIX -sovelluksella älylaitteellasi. L1 Pro8 on aina valmiina lähtemään mukaasi, ja se on helppo pakata autoon ja nopea asentaa. C:n muotoisessa järjestelmässä on kahdeksan 2-tuumaista Articulated Array -neodyymielementtiä, joten se takaa laajan peittoalueen. Järjestelmä tarjoaa 180 asteen vaakasuuntaisen peiton ja äänen laajan pystysuuntaisen hajaantumisen, joten yleisö kuulee äänen selkeästi sekä istuessaan että seisoessaan
C M Y CM MY CY CMY K Riffi_kokosivunmainos_12_2020_UusiIntersonic_Riffinro6.pdf 1 27.11.2020 8.11.56 02-03 Ilmoitukset.indd 3 29.11.2020 10.41
Melkoinen saavutus! Hyvän kuvan Ruokankaan verstaalla veis tettyjen kitaroiden ja bassojen merkityksestä saattoi saada marraskuun viimeisen viikonlopun aikana, kun asiakkaat ja ystävät ympäri maailman julkaisivat Facebookissa onnitteluvideoitaan päivänsankarille. Soitinrakennus on muutoinkin ilahduttavalla tolalla. Ja lisää suomalaisinnovaatioita on rajojen yli pyrkimässä. Kaiutinpuolella Genelec on oikea esimerkkien esimerkki kotimaisen suunnittelun ja valmistuksen voimasta silloin, kun pitkäjänteisyys ja tinkimätön pitäytyminen itse asiassa ovat toiminnan johtavina periaatteina. Eikä audiomaailman hyvä kehitys siihen tyssää. Kasvu pelkän kasvun vuoksi ei ole välttämättä erityisen motivoivaa tai perusteltua, mutta kasvu parempien toimintamahdollisuuksien ja yhä pitem mälle hiotun tuotekehityksen mahdollistajana saattaa sitä olla. On myös muunlaisia ilon aiheita. Kyllä tästä vielä hyvä tulee, kunhan jaksetaan kampea kääntää. Erinomainen lähtökohta, jolle suo mielellään menestystä. Kuin kruununa kaikelle julkaistiin marraskuussa myös hatunnoston arvoinen yhteistyöuutinen: mikrofonijätti Shure tekee strategisen sijoituksen suomalaiseen Wavemarkyhtiöön, jonka kehittämät Wavetool sekä WTAutomixerohjelmistot ovat saaneet vankan jalan sijan teattereiden langattomien mikrofonijärjestelmien hallinnassa. 4 www.riffi.fi 6/2020 ÄÄTOIMITTAJALTA Harmauden hälventäjät N äinä elävän musiikin kannalta ankeina aikoina on maailmassa kuitenkin myös joitain valon pilkahduksia. Heti kärkeen on paikallaan onnitella Juha Ruokangasta, jonka 1995 perustama Ruokangas Guitars täyttää komeat 25 vuotta. Merkillepantavaa on, että ison F:n myynnistä huomattava osuus on tänä vuonna ollut nimenomaan uusien harrastajien hankkimia ensisoittimia. Toivottavasti vies tintä viilataan yhtä hyvään kuosiin kuin itse tuotekin. Kun kotimaan markkinat ovat hyvinkin rajalliset, sopii toivoa, että näiden verstaiden joukosta nousisi lisää merkittävissä määrin ulkomaille soitti miaan myyviä valmistajia, joiden vuosipäiviä päästäisiin juhlimaan joskus tulevaisuudessa. Mainita täytyy myös Amphion, joka omilla teknisillä ratkaisuillaan on lunastanut tarkkailukaiuttimilleen paikan maailman studioista sekin. Ei tarvinnut välttämättä edes seurata itse juhla tapahtumaa Ruokankaan kanavalta, kun jo törmäsi yhä uusiin jatkuvalla syötöllä esiin ponnahteleviin videotervehdyksiin. Lukuterveisin Lauri Paloposki, päätoimittaja 04-05 Pääkirjoitus 620.indd 4 1.12.2020 21.09. Tässä numerossa julkaistavien kokeilutulosten perusteella teknisiä eväitä on, mutta markkinoinnin merkitystä kuluttajille suunnattujen tuot teiden myynnissä ei voi yliarvioida. Ehkä näkyvimmästä päästä on hiljattain julkaistu uutinen, jonka perusteella kitaransoitto harrastuksena vaikuttaa saaneen aivan uutta pontta maailmalla – sikäli kuin Fenderin toimitusjohtajan taannoin kertoma viesti ennätysmäisestä myynnistä ja suuren suosion saavuttaneesta Fenderin soiton opetus sivustosta kuvaa yleisempääkin tilannetta. Kansainvälisille markkinoille pitkään eturintamassa yksin puskenut Mad Professor on saanut ilahdutta vasti seurakseen Darkglass Audion, jonka bassovah vistimet sekä pedaalit ovat jo jonkun vuoden pohjus taneet tietä Darkglasskitaralaitteille, joista Element esitellään jo tässä numerossa. Valcon vastamelukuulokkeet puolestaan lähtevät Tampereelta mukaan armottoman kovaan kisaan, jossa oma pelitila on otettava todella isojen ja nimek käiden jättien joukossa. Tässä numerossa esiteltävä Periscope on varsinaisen erikoinen uusi mikrofoni, joka ei todellakaan kopioi ketään eikä mitään. Vahvistin ja pedaalituotantoakin Suomessa on. Isoa kitaratehdasta meillä ei Suomessa ole, mutta sen sijaan hämmästyttävä määrä pienempiä verstaita tuottaa korkeimmat laatustandardit täyttäviä soittimia. Ja ilmeisesti soittaminen on ajanvietteenä muutoinkin vahvoilla, joskin pandemian aikana korostuu erityisesti se, että nyt soitetaan pääasiassa kotona ja tehdään kovasti videoita
04-05 Pääkirjoitus 620.indd 5 1.12.2020 21.09
Saatavilla on myös aiemmin ilmestyneitä Riffejä, hinnan voit tarkistaa Riffin verkkokaupasta: www.riffi.fi/verkkokauppa. 50 Valco – sinivalcoista vastamelua 52 Shure MV7 – podcastaajan mikrofoni 53 Periscope – periskummallinen kapine 54 Presonus Studio One 5 – varteenotettava audio-ohjelma GRANDE FINALE 58 Normipäivä – Enemmän kuin kaksi. HAASTATTELUT & ESITTELYT 08 Ikimuistoiset sessiot, Sakke Aalto – ”Käden lämpöisen tekeminen on mulle pahin painajainen.” 14 Kai Poutanen – sormet feidereillä! 20 Iiris VILJANEN – pidän siitä, miten sanat ja pianon rytmi kohtaavat 22 K-niin kuin … – kolme tarinaa selviytymisestä 32 The Shubie Brothers – bändi vailla egoja LUKUPALAT 28 ajankohtaiset poiminnat SOITTIMISTA JA KALUSTOSTA 30 Joe Bonamassa – ympyrä sulkeutui Lontoossa 36 Elämäni kitarat, Kalle Alatalo – tuhannen ja yhden kitaran mies! KÄYTTÖTESTIT 40 Takamine New Yorker – käyttökitara ripauksella vintage-henkeä 42 Suhr Hombre – voi veikkonen! 44 Darkglass Element – pienestä askista isot soundit 46 Proel V10 Free – johdoton, jos niin halutaan 48 Clavia Nord Wave 2 – neljä yhden hinnalla. Irtonumeron hinta on 11,10 e . Salo, Ari Vanha-Majamaa, Tommi E. (09) 3475 6380 Sähköposti: riffi@riffi.fi TOIMITUS Päätoimittaja Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Asiakaspalvelu/tilaukset Puh. (09) 3475 6380 Julkaisunumero ISSN 1238-982X Painopaikka , Forssa Riffi on musiikkitekniikan erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta materiaalia edustamiltaan aihealueilta. Riffin irtonumeroita myyvät Lehtipisteen myymälät, Akateemiset kirjakaupat sekä hyvin varustetut musiikkiliikkeet. Sisältöä saa lainata vain toimituksen kirjallisella luvalla. Uusimman irtonume ron voi tilata myös toimituksesta hintaan 11,10 e + posti kulut. (09) 3475 6380 Sähköposti: asiakaspalvelu@riffi.fi Voit myös tehdä tilauksen www-sivustomme Riffi-kaupassa. 25. Virtanen, Timo Östman Ulkoasu: Mari Valotie KUSTANTAJA Idemco Oy Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. 6 www.riffi.fi 6/2020 SISÄLTÖ YHTEYSTIEDOT Riffi Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. Ilmoitusmyynti: Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Työryhmä: Petri Alanko Kari Antila Olof Grind Minna Hatinen Jim Herrington Misha Koivunen Timo Koskinen Niko Laasonen Juha Reunanen Tommi Saarela Sami Sarhamaa Juha Seila Vilma Timonen Tommi E. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen 53 46 42 Jatkuvasti päivitettävät tuoteuutiset ja muut ajankohtaiset jutut löydät osoitteesta www.riffi.fi. Vuosikerran tilaus maksaa kestotilauksena 58,50 e (ensimmäinen kuuden numeron jakso) ja määrä aikaisena kuuden numeron jaksona 66,00 e . 60 Muusikkona maailmalla – Jazzillisia sävyjä etsimässä 6/2020, dominanttiseptimin tuolle puolen 62 Alangon päiväkirja – Ekstensiivinen pajaremontti 30 ”Emme menneet Lontooseen tekemään Americana-levyä, vaan sellaista, missä kuuluu britti-blues.” – Joe Bonamassa Kannen kuva: Juha Seila 06-07 Sisältö 620.indd 6 30.11.2020 18.52. Lehti ei vastaa tilaamattomista artikkeleista tai kuvista. Riffi ilmestyy vuonna 2020 kuusi kertaa. Virtanen Timo Östman Nettitoimitus: Toni Honkala, Misha Koivunen, Reima Lindroos, Lauri Nieminen, Ville Pekkala, Matti Rinne, Tommi Saarela, Jari J
Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa 63 prosenttia asiakkaista arvioi todennäköisesti ostavansa enemmän liikkeissä, joissa on taustamusiikkia (Burleson, 1979). Ranskalainen musiikki lisäsi ranskalaisten ja saksalainen musiikki saksalaisten viinien myyntiä (Adrian North & David Hargreaves, 1999). Hiljainen ympäristö ja nopea musiikki vaikuttivat päinvastoin. Joulumusiikin soittamiseen on hyvät syyt. Musiikin vaikutus on vahvin, kun asiakas tunnistaa soitetun musiikin ja pitää siitä (Garlin& Owen 2006; Grewal et al., 2003). LAURI KAIRA 06-07 Sisältö 620.indd 7 30.11.2020 18.52. Tutkimuksessa haastateltiin asiakkaita, jotka kävivät kodinelektroniikkaliikkeessä (Andersson, 2012). Kauppa oli osan aikaa hiljainen, osan aikaa soi joulumusiikki. Millimanin tutkimus osoitti, että rauhallinen musiikki sai asiakkaat viipymään kaupassa pitempään ja kuluttamaan enemmän rahaa. T E R V E I S I Ä G R A M E X I S T A Joulumusiikin vaikutusta myyntiin on tutkittu. Klassinen musiikki sai ihmiset valitsemaan kalliimpia viinilaatuja (Areni & Kim, 1993). Kaupoissa kierrellään Joulumaan ja Petteri Punakuonon tahtiin. Tutkimusten mukaan se saa antaa potkua joulumyynnille. www.riffi.fi 6/2020 7 54 20 32 MIKSI KAUPOISSA SOI JOULUMUSIIKKIA. Kun taustamusiikkia käytetään yritystoiminnassa, on luonnollista miettiä sen tuomaa hyötyä. Joulumusiikista on tehty oma tutkimuksensa Ruotsissa. Kirjoittaja on Gramexpresslehden päätoimittaja. Siksi musiikin vaikutusta on tutkittu paljon. Tulos oli yllättävän selvä. Joulumusiikin soidessa asiakkaat viipyivät kaupassa vähän pitempään ja kuluttivat keskimäärin 85 euroa enemmän! Eipä siis ole ihme, että kulkuset kilisevät, porot kirmaavat ja lumihiutaleet leijailevat joulusta toiseen ostoskeskusten käytävillä. Tällä palstalla muusikoiden ja äänitetuottajien tekijänoikeusjärjestö Gramex kertoo toiminnastaan. Ronald E. Joululaulut tulevat tutuiksi kaikille, jotka käyvät jouluostoksilla. Vaikutukset ovat moninaisia
S akke Aalto on tehnyt tuotantoja muille noin kaksikymmentä vuotta. Sitten se tulee studiolle ja me räpätään tai lauletaan se homma. Aikansa haudottuaan ajatusta soolourasta, loi hän itselleen TEKSTI: MISHA KOIVUNEN KUVAT: MINNA HATINEN 08-13 Ikimuist 620 Aalto.indd 8 29.11.2020 13.55. – ”Mä en vaan saa enää kiksejä siitä, että lähetän biitin jollekin. 8 www.riffi.fi 6/2020 Sakke AALTO IKIMUISTOISET SESSIOT Sarjassa tuottajat kertovat unohtumattomista sessioistaan Äänitteitä, jotka kansa tuntee. Mielenkiintoisia tarinoita siitä, miten asiat johtivat toisiin asioihin ja päädyttiin ratkaisuihin. Ajan kuluessa hän koki kuitenkin kasvavaa tarvetta tuoda omaa ääntään esille. ’Just another rapsong’”, Sakke tuhahtaa. Lopuksin mä mietin, että tulipa taas keskinkertainen tuotos. Tuottajia, jotka ovat jääneet usein taustahahmoksi. Samalla vähentyi halu tehdä juttuja muille. Hänen kiireisin tuotanto/biittiaikansa osui vuosille 2002–2015
Ei mun juttuja otettu vakavasti. – Muut piti mua vain tuottajana. Turhan monella on kylläkin se plääni ja järki, superlyriikatkin ehkä, mutta itse suorittaminen on tosi valjua. Maskin taakse piiloutunut mystinen Keko Salata. Teksti-ideoiden pyörityksessä oli alkuun mukana myös palkittu räppäri Pyhimys. Siinä on jokin eri klangi, kuin peruskuorolaulussa. Myöskään Keko Salatan laulusoundia ei ole prosessoitu sen enempää. Kun ei ollut mitään, loi musiikki koko meiningin. Kyllä mä siis usein diggasin niistä biiseistä, mutta päällimmäinen fiilis oli, että ”Shit, en mä kyllä olis tällaisia lyriikoita tähän tehnyt”. Ja näin osittain Riku Mattilan kommentista käynnistyi Keko Salatan ura. Ihminen joka haluaa tehdä musiikkia, muttei kehtaa esittää sitä – varsinkaan omalla naamalla. Sen takia diggaan Tupacista ( Shakur, edesmennyt kalifornialainen räppäri), kun se veti aina tunteella. – Mä olen kuunnellut aina ranskalaista räppiä ja niillä on semmonen tietynlainen preesens ja väri äänessä ja laulutyylissä. Ja onhan ne alkupään jutut vähän köpöä, mutta on ne silti iskenyt jengiin. – Sen takia mä olen ollut niin menestyksekäs biittien kanssa, kun ne on niin melodisia, siinä missä muilla biitintekijöillä on ollut ehkä vaan rummut ja joku mielenkiintoinen soundi. Sävellystyö käynnistyi kuitenkin helposti. Sakke pitääkin melodian ja biitin tekotaitoaan hänen erikoiskykynään. Yksin tekemisessä on aina omat vaikeutensa. Kekon sooloura alkoi virallisesti vuonna 2015 miehen ensimmäisten singlejen muodossa. Onko Kekoa edes olemassa. Liekö kyseessä miehen ikä, vai onko Keko vain tosi herkkis. Vaikkei hän pidä itseään teknisesti hyvänä laulajana vieläkään, on hän aina pystynyt luomaan tarttuvia melodioita ja kertosäkeitä. Pitäiskö sun Sakke tehdä soolojuttua?” Mahtavan Riku Mattilan kehu oli se viimeinen niitti, joka varmisti sen, että mun TODELLAKIN pitäisi! Mun tekstinkirjoitustaidot ei olleet vielä silloin teknisesti mitenkään erityisiä, mutta mulla oli jo silloin tosi vahva ”Keko Salata -preesens”. Elastinen ja Cheek oli aina vaan silleen, että joo joo, ihan hauskan kuuloista… Asiaan tuli muutos kun tuolloin Universalilla työskennellyt Riku Mattila kuuli Saken laulaman Mikael Gabrielille tarkoitetun demon vuonna 2013. Mitä nyt Autotunella jonkin verran avitettu. Mutta ei. Sen takia mulla oli se maski, kun piti jotenkin piiloutua. Kun mä menen siihen mikrofonin eteen, siitä tulee semmonen outo RanskaSuomi-fiilis. – Mun se piti tehdä! Mulla oli se visio, eikä kukaan muu oikein uskonutkaan siihen. Sakelle se on ollut tietoinen valinta, jota hän nyt kiittelee. – Mä olen melkein aina tehnyt hommia itekseen, omassa kuplassa. Se vaan tuntui liian rohkeelta olla julki ja samalla esittää henkilökohtaisia juttujaan. Kasvojen peittämisen tarkoitus oli keskittää huomio ulkonäköseikoista siihen olennaiseen eli musiikkiin. Keko Salatan henkilökohtaisen riipivät tekstit ovat ristiriidassa Sakke Aallon paljon tuottaman ”bilemusan” kanssa. Räppääminen jostain bilettämisestä tai panemisesta on niiiin väsynyttä. Oli vain ajatus minkä tyylistä musiikkia tehdään ja mikä sen sointimaailma voisi olla. Mun jutut oli musikaalisempia kuin yleensä. Alkuun Kekoa nähtiin promokuvissa ainoastaan maski päällä. Eikä Sakke olisikaan uskaltanut laulaa jonkun toisen edessä. Pysyi aika vapaana vertailuista muihin. – Mä olen hyvin itseoppinut, enkä ole ikinä ollut missään biisintekokursseilla tai -leireillä. Koskettimia lapsesta asti soittanut Aalto on aina tunnistanut oman potentiaalinsa. Mutta se on niiden juttu ja arvostan heidän rohkeuttaan. – Mutta kun ne biisit sai radiosoittoa ja menestyi, niin ei siinä nuori tyyppi ala nirsoilemaan. Sitä paitsi, mulla on niin pitkä koulutus siinä tuotantopuolessa, jonka lisäksi miksaan aina omat juttuni. Keikkoja ei Keko ole tehnyt vielä ainuttakaan. Tästä kertoo se, että hän sai ensimmäisen diilin Universalilta ihan lallatteludemon perusteella. – Riku ihmetteli, että ”Wau, sinäkö tässä laulat. – Olisin toki halunnut. Pystymetsässä kuitenkin oltiin, sillä varastossa ei ollut yhtäkään kappaletta. Hän toteaa lakonisesti, että ei lähetä omia juttujaan enää muille, sillä hän tulisi luultavasti ”Käden lämpöisen tekeminen on mulle pahin painajainen.” 08-13 Ikimuist 620 Aalto.indd 9 29.11.2020 13.55. Vaikutteita toki oli, mutta kun ei liikaa seurannut mitä muut tekee, syntyi oma soundi. Siis siitä, ettei halua muiden muokkaavan omia luomuksiaan. Kun melodiat ja biitit olivat kohdallaan, alkoi ketsuppipullosta valua sen jälkeen tekstejä. Tänä päivänä on harvinaista, että joku on pystynyt olemaan vuosikymmeniä siellä omassa kuplassaan. Kukaan ei kommentoinut, että ”onpa söpö” tai muuta olennaista. Mieleen tuli nimittäin alkuun ajatus, että Keko onkin jokin tuottajaryhmän luoma konsepti. – Musta on ihana tehdä musaa ”aidoista aiheista”. Monihan luuli, että mä en ole suomalainen. Soolouran alettua mustasukkaisuus on kuitenkin herännyt. Mä kärsin tosta aikoinaan paljonkin. – Mulle on aina ollut tärkeetä, että soundissa on asennetta. Usein jengi ei saanut kiinni siitä mun sielunmaisemasta. Jo pelkästään sen soundi teki vaikutuksen. Ja siinähän kävi sitten niin sopivasti, että kaikki huomio menikin itse musiikkiin. – Kun biitinteko alkoi mulla 90-luvulla, ei ollut mitään nettiä, mistä olis kattonut mikä on hottia. Sen takia olenkin ihmetellyt aina jotain Pete Parkkosia ja Benjamin Peltosia, jotka vetää tuolla lavalla ilman paitaa. Vaikka hän kiistää olevansa erakkoluonne, paras tulos tulee itsekseen omassa rauhassa. www.riffi.fi 6/2020 9 Keko Salata -nimisen alter egon. En ole ollut ikinä esimerkiksi bändissä. Sakella oli kuitenkin omasta musiikistaan niin vahva visio, ettei mukaan voinut ottaa ketään muuta. Kaiken takana on vain pieni, haavoittuvainen ihminen. Kertseissä oli jopa välillä eri sointuja, Sakke naurahtaa. Joku toinen tuottaja olis voinut laimentaa sen homman. Artisti, joka ei tee keikkoja. Mies, jonka laulu kuulostaa vahvasti prosessoidulta. Lähetin monasti omasta mielestä hienon sävellyksen räppärille X ja kun sain sen biisin takas, ne lyriikat oli aika heikkoa tasoa. Omassa musassa tiedän hyvin vahvasti, mitä mä haluan. Se on kauheeta. Vasta mun oma proggis antoi fiiliksen, että no nyt! Mulla on se biitti, melodia ja lyriikka eli antaa mennä! Puolet elämästään muille musiikkia suoltanut Sakke Aalto ei aiemmin kärsinyt omimiskompleksista. Ideoista ei voi keskustella kenenkään kanssa, jolloin saattaa helposti tykästyä kritiikittömästi omiin tekeleisiinsä
Myös virheiden myöntäminen ja peiliin katsominen on helpompaa, kun on itse vastuussa julkaisuista, sisällöstä ja oikeastaan kaikesta. Vaikka hän oli aina fanittanut Immosta, uskalsi hän olla esikuvansa kanssa eri mieltä. Musiikinteko on laajentunut viimevuosina oman SAHHlevymerkin perustamiseen. – Siihen biittiin ei ollut mitään tunnesidettä. Toinen esikuva, eli Jukka Immonen äänitti ja miksasi levyn Itä-Helsingissä, sen aikaisessa Fried Musicissä. Mä en tajunnut siitä mitään, kun tarviin koskettimet enkä mitään pädejä. Kovia nimiä kaikki. Sakke Aalto kokee olevansa tällä hetkellä taiteellisella huipulla, vaikka nykyään tulee enemmän hetkiä, jolloin luovuus on kateissa. No tehdään pois… Pyysin siitä vielä joku kakssataa euroa, kun se oli niiden omakustanne. – Elaksis Kivi myi yllättävän vähän, joku viitisen tuhatta, vaikka silloin ei Spotify vielä ollut olemassa. Eka visio oli, että kun mä diggaan reggaesta ja surullisista melodioista, saiskos ne jotenkin yhdistettyä. Toisin kävi. Mä haluan tuoda tänne jotain uutta. – Yhden biitin miksauksesta oli pakko huomauttaa, että ”meniköhän liian pörinäksi”, Sakke nauraa. Vahva alku nuorelle jannulle. Biittejä syntyi ja kun Elastinen kysyi sellaisia, niitä silloin tarjottiin. Myös Aallolla oli vahva visio, josta ei voinut tinkiä. Biittejä mieheltä syntyi noihin aikoihin noin 200:n vuositahtiin. Jäbät olivat tosi vaikuttuneita mun tuotannon tasosta ja eivät oikein heti uskoneet. Samanlaista draivia kuin junnuna ei vain saa enää päälle. Sieltä tuli sitten semmonen ihan ihmeellinen läppä ”Pienissä häissä”. Nykyäänhän junnut tekee taas sillä juttuja. Hänen mukaan niille ei ole kuitenkaan paljoa käyttöä, sillä tuotokset kuulostavat sen verran vanhanaikaisilta. Hiusten väri ei liity tähän mun musaan. Sitten yks päivä puhelin soi. Sakke pitääkin Elastista yhtenä tuotantopuolen esikuvistaan. Mutta hemmetin hyvin sen matsku potki. Osassa kyse on soundeista, osassa kyse on itse kompista. Elettiin aikaa, jolloin nettiviestintä ja sosiaalinen media oli vielä lapsenkengissään. Tällä hetkellä suomenkielinen räppi elää ja voi hyvin. Jotkut artisteista ovat nousseet jopa samanlaiseen asemaan kuin perinteiset suomirock-bändit. Sakke Aalto tuotti levylle neljä biittiä kappaleisiin: Syljen, Eteenpäin, Vierivä kivi ja Bäkkii Stadiin. Saken biittilevyjä on vielä kasa tallella. Softana oli Fruity Loops, jonka alkeellisuudelle muut kaverit naureskelivat. – Mä saatoin laittaa tuolloin vähän liikaa ”härpäkettä” biitteihin ja opin selkeyttämään niitä, jolloin jää enemmän tilaa vokaaleille. Se oli varmaan liian hiphoppia. Kimmo (Laiho eli Elastinen, joka teki biittejä myös itse) teki ite MPC:llä. Varsinkin työskentely Immosen kanssa kutkutti, sillä hänen aiempia proggiksia olivat Avaimen Punainen Tiili, Anssi Kelan Nummela ja Redraman Street Music. Mutta välillä on taas ollut hyvinkin onnistuneita juttuja, kuten JVG:n ”Pienissä häissä” -kappale. Mutta silloin näki, ketkä tekee tätä oikeasti rakkaudesta. Ja BUM!, sehän meni hienosti. Keko Salatan suosio vain kasvoi. ”Silloin näki, ketkä tekee tätä oikeasti rakkaudesta.” 08-13 Ikimuist 620 Aalto.indd 10 29.11.2020 13.55. – Ne oli mun tietämättä Elan kanssa fiilistelleet mun biittejä. Työstössä oli sen jälkeen ainakin Rockin da North, Kapasiteettiyksikkö ja Asa. Nimittäin Sakke Aalto eli tuolloin ”supertuotteliasta” aikaa. Ja näinpä Saken biitti-cd päätyikin Rähinä Recordsiin Iso H:n käsiin. Se, että on ohjaimissa omien juttujen kanssa, on lisännyt myös vapaudentunnetta. Yksi proggis minkä mä aloitin ja tein oli reggaelaulaja Aurora. Eli Sakke EI laittanut Instagramissa viestiä Rähinä Recordsiin, että ”tehtäisiinkö musaa?”. – Mä kerran aloitin musalla ja sillä se juna menee. Terapeuttista, että kaikki ei pyöri aina oman musiikin ympärillä. Alkuun hän pelkäsi, että maskin poistuessa kukaan ei ole enää kiinnostunut hänen musiikistaan. Lisää vastuuta antaa myös uusi pesti Sony Music Finlandilla A&R-konsulttina. Ja monta. Jos mä halusin samanlaista soundia kuin Ela, sai sitä banaanikompuraa ruuvaa aika paljon. Nyt kliseisesti laatu korvaa määrän. Mutta pakkohan se oli uskoa. Takaisin Keko Salataan, jonka maski pääsi tammikuussa 2018 eläkkeelle. Olen aina halunnut haastaa itseäni ja tehdä jotain uutta. Antaa miehen kasvojen näkyä. Surullista reggaeta ja vielä naisen laulamana. Sellaista ei ole ollut. Eikä ulkonäköasiaa edes liiemmin kommentoitu. Se oli Iso H ja kysyi että ”onks noi biitit mun omia vai oonko ottanut ne jostain?” Olin aivan ällikällä lyöty mutta totesin, että on ne ihan omia. Ei, tuohon aikaan tuottajat julkaisivat biittilevyjä, eräänlaisia musikaalisia käyntikortteja, joilla pystyi esittelemään omia kykyjään. Sakke tuli siihen tulokseen että turha häpeillä sitä mitä on. Toiseksi ”Syljen”-biisistä tuli Saken ensimmäinen radiohitti. Immoselta sai hyviä vinkkejä ja Sakke oppi miksauksesta häneltä paljon. – Mulla ei ollut kuin jotain tosi alkeellisia synia. – Fruityssa oli niitä hedelmäkuvioita, jotka tarkoitti eri asioita. Mutta Sakke lupaa, että kun inspiraatio taas tulee, tuloksena on jotain timanttista. Mitä helkkaria. 10 www.riffi.fi 6/2020 pettymään lopputulokseen. Mitkä oli muuten tällä levyllä tosi selkeet ja ilmavat. Siitä alkoikin suomiräpin laskusuhdanne ja osa tuottajista alkoi tehdä rokkia, joka pamahti silloin taas suosioon. – On upea fiilis löytää uusi kova artisti, mihin voi sitten laittaa paukkuja omalla osaamisellaan. – Ihmiset, joiden ei tarvi taistella ulkonäköpaineiden kanssa ei tajua tätä. Siinäkin mulla oli visio. Ensinnäkin mies pääsi hommiin kahden esikuvansa, Elastisen ja Jukka Immosen kanssa. – Voihan sitä aina jotain tehdä, mutta sellaisen kädenlämpöisen tekeminen on mulle pahin painajainen. Nuori tuottaja sai ekat Teosto-rahansa ja samalla lisäpotkua uralleen. Homma perustuikin enemmän vanhojen samplejen ja muhkeiden rumpusoundien sekamelskaan, mikä vaan groovas hyvin. Hiphop-huumaa kesti jonkin aikaa. Näihin aikoihin Suomessa ei ollut montaa hiphop-tuottajaa, joten Elastisen debyytti nosti Saken nimen kaikkien huulille. – Mulla oli biitti-cd:tä, missä saattoi olla joku viiskyt biittiä, hän selventää. Elaksis Kivi, Rähinä Records, 2004 Elastisen ensimmäinen sooloalbumi oli Sakke Aallolle tärkeä levy monestakin syystä. Mulla oli semmonen ihme tekno-pop-henkinen biitti – vetäkööt siihen
Hän kuvaa itseään enemmänkin hutiloijaksi. Jare hehkutti, että tästä tulee sika iso juttu. Tiihosen räppäämiseen ei tarvinnut liiemmin kajota. Miehen suoruutta on jopa kiitelty. Sakke muistelee, etteivät sessiot olleet sieltä rennoimmasta päästä. Tottakai sillä räppärillä on oma juttunsa, mutta mä osaan sitten sanoa, että millä tavalla ja flow:lla johonkin kohtaan pitäisi vetää. – Mä luulen että tollasessa biisissä kertosäe on ollut tosi tärkeä. Mä haluan saada ton tyypin jutun lentoon. Olis ollut tosi hidasta pallotella asioita maililla. Sakke oli lujilla, sillä miehen avioliitto oli juuri päättynyt. On paha karhunpalvelus artistille, jos studiossa alkaa mielistelemään. Äänittäessä on niin tärkeää, että sen musiikin tekijä on se joka äänittää. Erityisesti Sokka irti -kappaletta hinkattiin paljon, ja päällä velloi epävarmuus, onko käsissä nyt hitti. Siinä menis ihan sekasin. Vaikkei ”boogie” ollut parhaimmasta päästä, lähti musiikki hyvin nopeasti toimimaan terapiana. Mä olin taas, että ”Yeah right…” Mutta se näki siinä jotain, mitä mä en nähnyt. Cheekin menestys oli Sakke Aallolle iso asia, muttei rahallisista syistä. Mutta ne oli siihen aikaan hyviä harjoitteita. Mä teen parhaani ja antaa sen stressata ne loput. Tuo genre nojaa paljon tuottajaan. Must olis kauheaa jos kaikki vaan kehuis. Sen pitää tuntua hyvältä. Homma käynnistyi Cheekin, eli Jare Tiihosen viattomasta ”oisko biittei?”, viestistä. Se on niin suorasukaista. Usein mun tekemät kertsit on vähän haastavampia. Mulle raha ei ole ikinä ollut kaikki kaikessa. Aiemmin Aalto vain lähetti biitin eteenpäin; ”tehkööt homman loppuun omissa studioissaan”. Levy julkaistiin ja levy ampaisi lentoon samoin tein. Se oli stara jo silloin. Ja niin kävi, että Vain elämää -ohjelman myötä Cheekin suosio suorastaan räjähti. – Nää kaikki proggikset on tärkeitä senkin takia, että niissä ei ole ikinä raha ollut missään osassa. Ne meni vaivatta, mutta kertsien laulut oli ehkä vähän vaikeampia. Mun melodiat on niin vaikeita, että ei oikein taitu iteltäkään. ”Tiedän tyyppejä, jotka hinkkaa ja hinkkaa ja ne ei saa mitään valmiiksi. Ei kaikki munkaan tekemä tavara ole julkaisukelpoista. Jare jakoi paljon vastuuta. www.riffi.fi 6/2020 11 – Kyllä mä kuuntelin, että joistain saattaisi saada vielä jotain aikaiseksi. Eli ennen ”Vain elämää” -ohjelmaa. – Eihän sen riimeihin ollut kahta sanaa. Mulle se on koko paketti ja koen, että vaan mä tiedän miten siihen biittiin pitää räpätä. Ja tuskasta tehtiin taidetta. Sakke muistaa pärjänneensä paineiden kanssa ihan hyvin. Sakke on ollut suorastaan yllättynyt siitä, että häntä on myös uskottu. Ja se jännitti. Ainakin mun kohdalla. Tosi rehti kaveri, jolla kova draivi painaa duunia. Kuulostaa ihan joltain parantolalta, mihin jengi menee aamutakeissaan. – Se oli mun mielestä siisti juttu. Se sanoo, jos sitä vituttaa tai homma ei natsaa tai tuntuu huonolta. Cheek: Sokka irti, Liiga music Oy/Warner, 2012 Eletään aikakautta eVe. Se on todellakin ansainnut menestyksensä. Ei kaikesta voi ja tarvii saada rahaa. Parin biitin tekeminen paisuikin viiden biisin sessioiksi. – Jaren kanssa homma onneksi natsas ja kehittyi koko ajan. Tätä ennen mies oli käyttänyt Pro Toolsia. Siirtyikö paineet sittenkin tuottajalle. Jare kyllä tiesi, mitä se räppää. Siviilielämän kuohujen lisäksi Tiihosen harteilla oli valtavat menestyspaineet. Ja se on ihan hirveetä.” 08-13 Ikimuist 620 Aalto.indd 11 29.11.2020 13.55. Olen aina arvostanut työskentelyä Jaren kanssa. Että musta vois olla jotain hyötyä tolle. Hyvä työpari! Myllypurossa tehtiin siis kaikki viisi Saken tuottamaa kappaletta, jotka hän myös miksasi. Myös Tiihonen eli vaikeita aikoja, mitä kelatessaan kumpikin nykyään naureskelee, että aika hyvää tavaraa silti syntyi. – Mietin vaan että siistiä tehdä Cheekin kanssa. Sokka irti oli Saken ensimmäinen Logicilla tekemä levy. Jare Tiihonen kertoi, että tulossa on tällainen ”Vain elämää”sarja, ”missä me mennään johonkin taloon jossain metsässä…” – Mä mietin mikä helkkarin juttu tää on. Kimpassa tehtiin, eikä silleen että, ”mun osuus oli tässä, mä lähden nyt menemään. Ei missään kattostudiossa ja hotelli Kämpissä vaan Itä-Helsingissä. Sokka irti oli askel uudelle polulle. Sen takia toi oma proggiskin olis livenä aika vaikeaa. – Starat arvostaa kritiikkiä. Muistan vielä kuinka hän pamahti paikan päälle taxilla. Myllypurossa oltiin silläkin lailla uudessa tilanteessa, että siihen asti yksin toimineen biittinörtin piti yhtäkkiä tuottaa artistia kasvokkain. Paineita siis oli ja sehän ei ole kaikista paras tilanne luomiseen. Biisit äänitettiin Helsingin Myllypurossa Aallon alakerran studiossa. Hän ei koe, että oppiessaan käyttämään Logicia paremmin, olisi hänen kädenjälkensä mitenkään parantunut. Hoida homma loppuun”. Ja muutenkin kun hän räppäs mun studiolla, mä annoin palautetta asioista
Ja mä olen kuitenkin aloittanut jo ajat sitten. – Olin aivan ihmeissäni, että kukas tämä on. ”Ei se ole niin justiinsa”, on elämänohje, jota hän toitottaa muillekin. – Siinä biisissä tärkeintä on tunne ja sen pitää olla kohdillaan. Mä en ole niin pedantti. Samoin kuin Aurorassa. Aalto kehuu Behmiä todelliseksi sanataiteilijaksi ja runoilijaksi. Rita Behm. Just se inspiroi, kun saa hyvää tulosta ja yhteisymmärrystä. Mies oli päätynyt hiljalleen jonkinlaiseen suvantoon, eikä loppujen lopuksi innostunut oikein mistään. Se on semitärkeää. Aalto yrittää löytää oikeita sanoja kuvaillakseen maagisia musiikin luomiskokemuksiaan. Mies antaa propseja lahtelaiselle Kalle Mäkipellolle, joka vastasi Rita Behmin kanssa loppulevystä. Niitä tuli välillä ja sit kans mökötettiin. Eli pitäisi olla armollinen itelleen. – On niin ihmeellistä että kesti näin kauan, että mä löysin sen musiikkityypin, jonka kanssa mulla klikkaa näin hyvin. Mutta se on myöhäistä nyt. ”Tuo oli silloin ja sillä mennään”, ajattelee Sakke. Silti sen tahtin bailataan suomalaisissa yökerhoissa. – Ne sessiot, missä olosuhteet on olleet jotenkin merkilliset, on jääneet aina jollain tavalla elämään. Sekin taitaa olla mun erikoiskyky. Behm: Draaman kaari viehättää, Warner Music Finland 2020 Sakke Aalto kuuli Rita Behmin ääntä ensimmäisen kerran vuonna 2017 Pikku G:n Solmussa-biisissä. Mun inputti on ollut, että musasta on saatu sopivan kaihoisaa. Painotin hänelle, ettei tarvi olla niin priimaa. Ja yhtä lailla hänen melodiat ja tekstit… mä olin että holy shit, se on siinä! Kaikki meni melkein kerralla tosi hyvin. Ja ihan sama. Sakella kesti noin viisi minuuttia ymmärtää mikä juttu on kyseessä. Mä kuulin heti että tässä on jotain surua ja kaihoa. Jos sen soittais joku trubaduuri baarin nurkassa, se olis tosi surullista. u ”Sit kun homma skulaa, ei siihen tarvita kaiken maailman taka hännystelijöitä.” 08-13 Ikimuist 620 Aalto.indd 12 29.11.2020 13.55. Ei biisileirejä, ei isoja tiimejä. Tuotanto on oma juttunsa – soundit ja onko joku haitsu just oikea. Toisin kuin kymmenen vuotta aiemmin ”jonkun räppäri-X:n” kanssa. Hän ei vaan yksinkertaisesti jaksaisi enää palata niihin juttuihin. Toisena esimerkkinä symbioosista käy tilanne, jossa Behmillä oli sävellys ja sanoitus, mutta tuotanto puuttui. Sitä mitä musa on ollut ennen autotunea. Nyt kun tein jonkun mystisen melodian niin toinen on, että ”vitsi miten hieno! Mä tein siihen jo lyriikat”. – Mä en tiedä mistä aloittaa… kun mulla tuli joku soundi, biitti-idea tai sointuhomma, se kolahti hänelle aina. – Kun äänitettiin lauluja, mun eka ajatus oli että tän pitää olla luonnollista. Laulaja kirjoitti jopa levyllä featanneen Keko Salatan lainit. Eikä peräpeiliin paljoa vilkuilla. Se on antoisaa – kaikkien näiden vuosien jälkeen. Sillä se, mikä tekee Draaman kaari viehättää -albumin sessioista Aallolle ikimuistoisen on, että nyt oli viimeinkin löytynyt musiikillinen sielunkumppani. 12 www.riffi.fi 6/2020 – Jossain saattaa välillä kuulua ihan väärä sointu. Aalto hehkuttaa upeaa fiilistä, joka tulee kun ollaan samalla sivulla jonkun kanssa. Ifpi:n tilastojen mukaan albumia on myyty tähän mennessä 64 987 kappaletta. Mä löysin siitäkin jotain tosi kaihoisaa. Jopa uusinta Keko-biisiä kuunnellessa hän huomasi asioita jotka olisi voinut tehdä eri tavalla. Yhteistyö Behmin kanssa aukaisi jälleen myös Sakke Aallon oman luovuuden portit. Sakke Aalto vastasi noin kolmasosasta Behmin debyyttilevyä. Silloin asioita joutuu pakottamaan, mikä ei yleensä ole hyvä asia luovassa työssä. Nykyään kun kaikki on niin jämptiä ja hiottu niin kliiniseks, niin olis aika tuoretta että mentäis ilman autotunea. Tiedän tyyppejä, jotka hinkkaa ja hinkkaa ja ne ei saa mitään valmiiksi. Se biitti ja melodia on jotenkin kaihoisa. Kun muut eivät välttämättä näe tai ihan tajua hänen juttuaan, saattaa päätyä jumiin. Ja hänen mukaan loppu todellakin on historiaa. Sakke kertoo, että musiikin tekeminen muille on ollut välillä turhauttavaa ja jopa raskasta. Eli oli hyvin selvää, että Sakke ei tee nyt lyriikkaa. Se ääni on itsessään jo jotain muuta. Sakelle Behmin ääni toimii parhaiten luonnollisena ja livenä. Välillä on ollut vähän haastavaa, kun laulaja laulaa ja mä kommentoin, niin vastaus on ”Ai, mä oon siis paska laulaja!”. Seuraava vuonna Sakke tapasi Rita Behmin Warnerin kesäjuhlissa. Yksi hyvä biisi tuottaa nälän tehdä lisää hyvää matskuu. – Siinäpä studiovelho vailla vertaa. – Vaikka Sokka irti -biisi menee aika perussoinnutuksella, mä kuulen siinä jotain melankoliaa. Nyt on jotain siistiä tossa äänessä. Mä teen sen ja siinä on hyvä fiilis ja eteenpäin. Nyt haluun antaa Ritalle ihan parhaita juttuja, joita olisin muuten halunnut pitää itelläni. Sokka irti -levyltä Sakke ei muuttais mitään. Vähän sama kuin JVG:n Kran Turismon biitti on mulle surullinen. Ja ilman että toistettiin jotain kaavaa, vaan samalla vietiin myös sitä artistiut ta eteenpäin. Sit kun homma skulaa, ei siihen tarvita kaiken maailman takahännystelijöitä. Mutta niistä kun pääsi yli, hän rupesi ymmärtämään, ettei kukaan vaadi häneltä virheetöntä laulusuoritusta. Meitä oli vaan kolme ihmistä. Sokka irti -albumi ylsi platinamyyntiin heti ilmestymisvuonnaan ja seuraavana vuonna pokattiin jo tuplaplatinaa. Onneksi sattumalta syliin pudonnut Behm-proggis muutti kaiken. Virheet on ihan ok. Siinä on ehkä se taika. Ja se on ihan hirveetä. Ihan eri jutut tekee kuitenkin siitä biisistä hitin. Neidon äänessä oli jotain erityislaatuista joka kolisi Sakkeen lujaa. Ei tosiaankaan mitään Ruotsin pop-staraa. Mutta Behmin kanssa homma oli suorastaan maagista. – Olin tehnyt hienot viulut ja pianot, ja ensimmäistä kertaa joku ei kommentoinut siihen, että ”Ihan jees, mutta emmä oikein tajunnut tota”. Mulla on käynyt paljon sanottajia ja säveltäjiä ja silti on tuntunut, että mä olen tässä hommassa vähän yksin. – Mä innostuin ihan sikana. Saken muistellessa Sokka irti -albumin työstöä, päällimmäiseksi nousee ristiriita siitä, että vaikka oltiin apeissa tunnelmissa, saatiin synkkyydestä puristettua hyviä asioita. Ne tyypit on harvassa
14-19 Poutanen.indd 14 30.11.2020 18.46. Musiikkiteatteria miksataan fei dereillä, eli VCA nostetaan kun näyttelijä alkaa puhua tai lau laa, ja kun hän lopettaa feideri lasketaan alas. Realistisia äänitehosteita voi käyttää, mutta tunteet välitetään musiikilla – se kertoo onko kaunista, vaarallista vai iloista. Poutanen lähettääkin terveisiä Suomen teattereihin, ettei pidä piiloutua mikserien, snapshot tien tai kuviteltujen ”teknisten rajoitteiden” taakse. Esimer kiksi äänitehosteilla maalailu ei sovi musikaaliin kovinkaan hy vin. – Tulee ähky, jos musikaalissa on valtaisia äänimaisemia. Hel singin Kaupunginteatterin Suurelle näyttämölle hän on suun nitellut Kinky Bootsin, Pienen merenneidon ja Päiväni mur melina. 14 www.riffi.fi 6/2020 K ai Poutanen (40) aloitti Helsingin Kaupunginteatterin suunnittelevana äänimestarina kolme vuotta sitten. Lajiin erikoismies Kai Poutanen paljastaa millaisilla keinoilla ja kamoilla suurimpien suomalaisten musikaalien äänikuva tänään rakentuu. Sitä pitää tehdä TEKSTI JA KUVAT: TOMMI SAARELA Kai Poutanen – sormet feidereillä! Musiikkiteatteri muuttuu yhä teknologia vetoisemmaksi. Työssä pätevöitymisen myötä Poutanen on kouluttanut teatterikorkeakoululaisia miniatyyrimikrofo nien käy tössä, luennoinut musikaaliäänestä ja vetänyt musiikkiteatterin äänisuunnittelun kursseja. Vii dentoista Lahden kaupunginteatterissa viettämänsä vuoden ai kana hän suunnitteli muun muassa musikaalit Housut pois, West Side Story, Hair, Chicago, Cabaret, Oliver! ja Cats. Musikaalin ajo on rallikuskin hommaa – autoa on pakko ohjata koko ajan, et tä se pysyy tiellä maaliin asti. Vaikka musikaali on näyttämötaidetta siinä kuin puhedraa ma tai mikä tahansa, Poutanen korostaa, että musikaalin ääni suunnittelu on oma lajinsa. Kinky Boots sai tänä syksynä uusinnan Tampereen Työväen Teat terissa. – Musikaaleja ei voi suunnitella sen varaan, että painelee vaan laiskasti Cuenappia tilanteesta toiseen. Musikaalit ovat Poutasen erikoisalaa, niiden parissa on ku lunut koko aikuisikä. Äänisuunnittelija Kai Poutasen mielestä musikaalin ajo on rallikuskin hommaa – autoa on pakko ohjata koko ajan, että se pysyy tiellä maaliin asti. Siinä on kyse enemmän teknisten haasteiden voittamisesta kuin taiteellisesta toiminnasta. Tiedon jakamisen puolesta puhuva äänisuunnittelija uskoo, että bändi miksaajillakin voisi olla teatterista opittavaa. Kuplat puhki Yksi Poutasen tärkeistä teeseistä on se, että äänisuunnittelija, miksaaja tai mikki/monitorimies ei ole teatterissa mikään tek ninen vahtimestari, vaan teoksen aktiivinen tekijäosapuoli, jon ka kuuluu toimia vuorovaikutuksessa muiden kanssa niin suun nittelu kuin esitysvaiheessakin
– Olen kutsunut meille livepuolen miksaajia katsomaan ja kuuntelemaan, miten teatterissa tehdään ääntä. – Ohjaajan, koreografin ja lavastajan täytyy saada tehdä työnsä ensin – ääni tekee sen jälkeen parhaansa, luovii mukana. Napeilla pelaten Poutanen muistuttaa, että musikaalin tekniset ratkaisut ovat ai na alisteisia taiteellisille tavoitteille. Taimauksesta päättää tänä iltana Eeva Kontu. Ikävä kyllä pallo kuulee kaiken senkin mitä ei pitäisi. Yleensä ei, jolloin sovitaan että pitää siinä pienen breikin kun vetää paitaa päältään. Kun mikki teipataan poskeen tai ot saan se kuuntelee koko pään aluetta, jolloin ää ni on toki laadukas ja neutraali. On kyse teatteriäänen lokalisoinnista, jolla pyritään siihen, että olipa näyttelijä missä tahansa, laulu tuntuisi tulevan esiin Kai Poutanen Musikaalin kapellimestarin ja miksaajan työt täytyy saumata tarkkaan, siksi Digico SD7T:n keskeisimmästä videoruudusta seurataan kapua. Jos kohtauksessa halutaan halata, äänimies ei asetu poikki teloin vaan varmistetaan että halaajien mikrofonit ovat vastak kaisissa poskissa. Musikaaleissa käytettävä pieni nappimikki laulajan poskes sa käyttäytyy kovin eri tavalla kuin suuntaava peruskapula. Hän uskoo, että tietoa ja kokemusta olisi jaettavissa alan sisällä vaikka kuinka paljon. Jokainen laulaja soi jo itsessään eri kohdasta kuin kollegan sa: yhdellä ääni syntyy kurkunpäässä, toisella rinnassa, kolman nella soi poskionteloissa, neljännellä otsassa. Poutasen mielestä kysymys on yksityiskohtaisen tarkasta kä sityöstä. Sellaisia joutuu tes taamaan, voiko näyttelijä pukea tai riisua itseään kun laulaa. www.riffi.fi 6/2020 15 musikaalisesti ja tarkalla resoluutiolla, eli liuku lähtee ylös vii meisellä mahdollisella hetkellä ja tulee alas heti kun viimeinen konsonantti sammuu. Tämän järjestelmäviiveen lisäksi jokaista miksauspöytään tulevaa mik rofonisignaalia viivästetään tarpeen ja tilanteen mukaan, jot ta yleisö paikantaa kunkin äänen suunnan oikeaan esiintyjään. Näyttelijän perässä Kaupunginteatterissa äänentoisto on viritetty kiinteästi niin, että kaikki kaiuttimet on ensin viiveillä ajastettu keskenään. En sinnäkin suuntakuvion täytyy olla pallo, koska suuntaava mikki pitäisi tuoda suun eteen. Mutta meilläkin on mikit ja kai uttimet, eli samaa työtä tämä periaatteessa on – vain konteks ti on toinen. Vähimmil lään näyttelijän kanavaan tehdään kaksi ekvalisaatiota, hatulla ja ilman, tai sitten hattu mikitetään erikseen. – Mitä lähempänä mikki on suuta sitä enem män saadaan hyötyääntä suhteessa meteliin. Aina yritetään löytää paras komp romissi. Taiteeseen puututaan vasta sitten, jos tulee te kemätön paikka. Monihan ei tie dä, ja toisia ei kiinnostakaan. Ja kyllähän vaikka mitä tilanteita piisaa: kun laitetaan hat tua päähän, äänen sointi muuttuu dramaattisesti. Mut ta jos musikaali on vähemmän äänekäs voidaan mikkiä pakittaa. – Kun mikkiin koskee syntyy rahinaa. ”Pöydällä pitää opetella ’soittamaan’ se teos läpi!” 14-19 Poutanen.indd 15 30.11.2020 18.46. – Miksaajan pitää opetella soittamaan se teos läpi! Puhdas, särötön ja vuodoton ääni syntyy siitä, että on koko ajan liu’uissa kiinni ja ymmärtää olevansa vastuussa näyttelijän jokaisesta sa nasta ja nuotista. Napeilla pelatessa mitkään nyrkkisäännöt eivät oikein pä de. Ja sellaisenkin puolesta Poutanen haluaa tehdä PRtyötä, et tei tiedon jakaminen jäisi myöskään teatterien keskinäiseksi tou huksi, vaan että teatteriääni ja muu pro audio lakkaisivat uinu masta omissa kuplissaan
HKT:n suuren näyttämön konehuoneen ääniräkkejä riittää seinästä seinään ja lattiasta kattoon. Panorointia paikantumisen lisäteho na vältetään, koska LCRjärjestelmässä, leveällä näyttämöllä ja vielä sitäkin leveämmässä katsomossa haitat olisivat hyöty jä suuremmat. Kokoonpanot vaihtelevat teoksen mukaan, mutta ryhmässä voi olla esimerkiksi rumpali, basisti, kaksi kitaristia sekä pari kol me jousisoittajaa ja puhaltajaa. Isosti haulikolla Isoihin musikaaleihin kirjoitetaan maailmalla pahvit jopa 20– 30 muusikolle. Digicon uu simman Quantumprosessoripäivityksen myötä HKT:n salipöy tänä käytettävän SD7T:n maksimikapasiteetti on saatu tuplat tua 96 kilohertsinkin taajuudella jo 256:een kanavaan, ja rännit riittävät taas jonkin aikaa. Etualalla D-Mitri -matriisiprosessorit ja Optocoren kuitumuuntimet. Toisesta huolehtii joskus kapellimestari itse, toisinaan hän kes kittyy pelkkään pianoon, kahden täysillä syntikoihin panosta van muusikon lisäksi. Saate taan mennä ensin biisiä tempossa 120 bpm ja tahtilajissa 4/4 en simmäiseen kertsiin, sitten tulee puhekohtaus, kapu laittaa klikin poikki ja bändi jää soittamaan tiettyä kiertoa näyttelijöiden dia login alle, mikä kestää joskus vähän pidempään kuin muulloin. Poutanen kuvailee nykypäivän musikaalikapun tehtävien vaativuutta ja kehuu erityisesti Kontun kykyjä lajissa: – Murmelissa on esimerkiksi yksi vajaan vartin pituinen nu mero, jonka sisällä on kolmattakymmentä tilannevaihtoa. Ja sovitusta iskusta näyttelijä puhkeaa taas laulamaan. Esimerkiksi HKT:ssa pyörivän Pienen merenneidon jousis to on vain kolmihenkinen, mutta musiikki likimain sinfonista. Siinä on äänisuunnittelijalle haastetta, miten saada sinfonista soundia yhdestä viulusta. Taustaraitoja on entistä enemmän, ja ohjelmoituja kiippari ja rytmiluuppeja käytetään soinnin vahvistuksena, vaik ka bändi olisi isokin. 16 www.riffi.fi 6/2020 tyjän suusta – vaikka tulisikin pääasiassa kaiuttimista. Tällöin toinen bändi pystytetään takanäyttämölle, ja osin jopa harjoitushuoneisiin, joista ei ole näkö eikä kuuloyhteyttä muualle. – Haulikkomikrofoneilla saadaan riittävä pyöreys, leveys ja sointi, ilman että esimerkiksi rummut vuotaisivat viuluka navista läpi. Ja kun orkesterimonttu on raollaan, sekä näyttelijät että yleisö kuulevat ja aistivat elävän bändin, ja katsoja näkee vähintään kapellimestarin takaraivon. Tilanteesta toiseen Puikkoa heiluttavia pystykapuja näkee nykymusikaaleissa enää harvemmin. Kapellimestari Eeva Kontu tuli HKT:n musikaaleihin Pou tasen kanssa samoihin aikoihin, ja kaksikko on tehnyt porukas sa muun muassa HKT:ssa nyt esitettävän Päiväni murmelina, sekä TTT:ssä pyörivän Kinky Bootsin. Tulokanavia täyttä vät myös taustaraidat, tehosteet, kaikupaluut ja komentolinjat. Lokalisointiin käytetään esimerkiksi Timaxin tai TT Tracke rin tapaisia automatisoituja järjestelmiä. Esimer kiksi tällä kaudella HKT:ssa pyörii kaksi suurmusikaalia, eikä isoja bändejä mikityksineen ja monitorointeineen voi vuoron perään perustaa ja purkaa toistensa tieltä. Näyttelijät saatetaan va rustaa pienellä lisälähettimellä, jonka kautta lokalisointijärjestel mä seuraa kantajan sijaintia ja ilmoittaa muutoksista. Poutanen paljastaa, että tämän musikaalitoteutuksen ison jousisoundin salaisuus ei piile syntikoissa tai taustaraidoissa, vaan jousipultin kaksinkertaisessa ambienssimikityksessä, jota on te hostettu tasaisella prosessoinnilla surroundkenttään. Bändin mikitykseen käytetään tyypillisesti reilut 30 mikrofo nia, sähköiset koskettimet siirtyvät suoraan Danteväylää pitkin äänipöytään. Rumpu ja perkussiokioskit taas ovat montun vastalaidalla plek sien takana. Lisäksi suuren näyttämön musikaaleissa vahviste taan keskimäärin 35 mikitettyä esiintyjää. HKT:n orkesteri on usein tusinan soittajan kokoluokkaa. Esimerkiksi Päiväni murmelina musikaalissa tulokanavia on 130–140, ja ulos pöydästä lähtee 60–80 kanavaa. HKT:ssa ei tällaista automaattista träkkäämistä käyte tä. Mekkalaa montussa HKT:ssä pyritään soittamaan montussa jos suinkin mahdollista. Soittimet, joiden volyymi on kovin erilainen ei vät sovi teatterimontussa hyvin yhteen. Teatterin taika ja saman ilman hengittämisen tunnelma sii nä vähän särkyy, mutta miksaajalle koituu etujakin: omissa eri öissään bändin voi sijoitella pikkuisen laveammin, kun montun seinät eivät ole vastassa, eikä miksauksessa tarvitse miettiä suo ran ja vahvistettavan äänen kombinaatiota, koska periaatteessa kaikki kuultava ääni on vahvistettua. Syntikat, urut sekä sähköisen ja akustisen kuuloiset pianot hoidetaan parista kiipparikioskista. Näyttämön keskiklusteri on puolikaaren muotoinen, mi kä antaa jo lähdössä joka puolelta katsomoa suunnan näyttä mölle päin, ja sen päälle lokalisointi taiotaan kanavaviiveen ja voimakkuusliu’un yhdistelmällä, millä mukaillaan näyttelijän sijaintia syvyysakselilla. Aina ei orkesterin sijoittaminen monttuun onnistu. HKT:ssä on gelmaa kierretään niin, että esimerkiksi jouset sijoite taan pitkänomaisen montun toiseen päähän, ja jousia kuuntelevia mikkejä eristetään sermeillä. Suomessa voidaan esittää vain suppeampia so vituksia, jolloin esimerkiksi brassi, puupuhallin ja jousiosuuk sia on siirretty osaksi kiippareille. ”Musiikkiteatteria miksataan feidereillä.” 14-19 Poutanen.indd 16 30.11.2020 18.46. Usein soittajien luureissa nakuttaa klikki
Se kaikki toi mii ihan saumattomasti, ja tätä Eeva tekee 2,5 tuntia putkeen! Sillä pyörii jaloissa varmaan viisitoista pedaalia: on soundin vaihtopoljinta, taustaraitojen käynnistyspoljinta ja vaikka mi tä, Poutanen ihastelee. Monitorimiksaukseen ei nosteta yksittäisiä soittimia, vaan näyttelijät kuulevat periaatteessa saman bändibalanssin kuin yleisökin. Poutasella pöytään tallennettuja asioita on karkeasti ottaen puolet, toinen puoli on livemoodissa. Prosessointia ja plugareita voi olla aikamoinen läjä, ja kaikki saadaan jo etu käteen hyvälle mallille. Lauteilla soi Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä esiintyjät kuulevat or kesteria vähintään neljästä kaiuttimesta – taka ja sivufilleistä – joiden lisäksi suojaverkon alla näyttämön lattiapinnassa on kahdeksan nyrkin kokoista pikkuMeyeria. Näyttelijöitä videokuva jelppaa suuresti taimauksessa, sillä esiintyjien etäisyys toisistaan ja orkesterista voi olla kymmeniä metrejä ja akustinen viive sen mu kainen, joten mitään ajoituksia ei voi jättää kuulokuvan varaan. Muun muas sa siksi kapellimestaria kuvataan koko ajan kolmella videokameral la. www.riffi.fi 6/2020 17 – Kapu päättää näyttelijöiden toiminnan mukaan milloin biisi lähtee taas käyntiin, ja aikakoodit ja taustaraidat pyörimään. – Niin saan ajettua esiintyjälle särötöntä, hyvin miksattua bändiä, jonka päälle on helppo laulaa, Poutanen kertoo. 14-19 Poutanen.indd 17 30.11.2020 18.46. Jos laulaja ei kuule harmoniaa ja rytmiä, miten voidaan olettaa että hän laulaa puhtaasti ja hyvin. Hän myöntää ajavansa bändiä lavalle ehkä lujempaa kuin jotkut muut. – Jos näyttelijä kuulee musiikin vajavaisesti, niin pitää ol la aikamoinen fakiiri antaakseen täyden latauksen. Kaiuttimet on sijoi teltu niin, että missä tahansa näyttelijä meneekin, hän on aina vähintään kahden kaiuttimen välissä. Lisäksi tietyissä musikaaleissa on tär keää, että laulaja tuntee kuinka bändi potkii – Kinky Bootsis sa esimerkiksi. Sitä ennen dialogin aikana soittajien luureissa on jo lähtenyt soi maan uusi klikki uudessa tempossa ja tahtilajissa. Eeva Kontu itse muistuttaa, että vaikka show olisi kuinka klik kiin sidottu, kapu tosiaan johtaa aina esityksen kokonaisrytmiä ja tekee lukemattomia päätöksiä show’n aikana. Yhtä kamerakuvaa monitoroidaan niille muusikoille, joihin ei ole näköyhteyttä. Myös esiintyjät ja tekninen henkilökunta – ää ni, valo, näyttämö ja muut – seuraavat kapellimestarin eleitä eri puolille sijoitetuista videomonitoreista. Kun uudet musikaalit tehdään pitkälti klikkiin, se helpot taa äänisuunnittelijan ennakkotyötä tietyin osin. Esi merkiksi kanavien gainit eivät seuraa tilannevaihtoja vaan gain K U V A : R O B E R T S E G E R Päiväni murmelina ympäröi yleisön yli 120 kaiuttimen äänikentällä, ja kuljettaa katsojan päähenkilön kaoottiseen mielenmaisemaan
Uusia järjestelmiä on otettu käyttöön ainakin puolessa tusinassa teatteritalossa. Kun laulu ja orkesterimikeille, linjatuloille, efekteille, kai kupaluille ja komentoyhteyksille on tallennettu tilannekohtaiset asetukset, periaatteessa miksaus tapahtuu sen jälkeen Cuenapin ja tusinan ryhmäfeiderin avulla. – Kun tuntee proggiksen ja esittäjät, jo soundcheckissä kuulee kenellä vaikuttaa olevan vähän vaisumpi päivä. Jotta Kinky Boots ylipäätään olisi voitu viedä Tampereelle, TTT:n Digico SD7 päivitettiin ensi alkuun T-versioksi, jolloin työ voitiin aloittaa HKT:n kantaesitykseen luodun miksaustiedoston pohjalta. Näyttää olevan yksi soitinkin. Jonkin aikaa alalla muodissa olleesta ”kaikki pöydän sisällä” metodista ollaan tehty paluuta siihen, että äänipöydällä ainoas taan miksataan ja efektit haetaan taas vanhaan malliin räkistä – olkoonkin, että tehokäytössä olevan Wavesefektiräkin säätö pintana palvelee pystyyn käännetty kosketusnäyttö. Kaupunginteatterin katsojat kuitenkin tietävät, että ääntä voidaan nykyiselläänkin kieputtaa katsojan ympärillä mielin määrin – ilman minkään varsinaisen immersiiviprosessorin apua. Isompi muutos oli TTT:hen kesällä asennettu uudenkarhea L-Acousticsin L-ISA. Vastaavaa ei ole kotimaisissa musikaalikehissä ennen nähty. Uusi tilanne vaihtuu pöytään keskimäärin kerran pari minuutissa. – Bändin pitää kuulostaa siltä, että tulee lujaa, mutta laulu jen pitää kuulua senkin yli. u Nykypäivän kapellimestarin korokkeelta löytyy ajolistaa, kuvaja äänimonitoria, kameroita, mittareita, mikrofoneja, hiiriä, näppiksiä, tietokoneita ja pedaaleita. Kuopiossa, Seinäjoella, Lahdessa ja Helsingin Svenskanissa on D&B:n Soundscape, L-ISA löytyy TTT:n lisäksi Vaasasta. Musikaalikäytössä Poutanen pitää immersiiviäänen merkittävimpänä valttina ehdottomasti etulinjan – soolojen, kuorojen ja instrumenttien – tarkempaa erottelua. Ei sitä, että voidaan pyöritellä audio-objekteja sellaisenaan katsomon ilmatilassa. – L-ISA:n kanssa piti kääntää aivot vähän eri asentoon, että miten sellaisella miksataan, Poutanen myöntää hymähtäen. säädetään kertaalleen sen mukaan missä kunnossa laulaja tänä iltana on tai kuka soittaa bändissä. Kun miksattavia kanavia ja parametreja on valtavasti, jokai nen muutos lavalla tai montussa on ohjelmoitava uuteen Cueen. Poutanen pitää ammattimielessä lottovoittona päästä testaamaan omia sapluunoita toisessa ympäristössä. Tulokanavien muutokset naputellaan pöytään ehkä pariinsataan Cuetilanteeseen, jolloin koko show voidaan miksata livenä yh den miehen voimin. 18 www.riffi.fi 6/2020 Kohti kolmiulotteisuutta Kolmiulotteinen objektipohjainen monikanava miksaus tekee tuloaan suomalaiseen musiikki teatteriin. Meyer on julkaissut D&B:n ja L-Acousticsin rinnalle oman ratkaisunsa, joka on nimeltään Spacemap Go. Rock ja popmusikaaleissa kompuroita ja plugareita on jo ka kanavassa, jotta bändi potkisi tanakasti. HKT:n peruskorjauksessa kolme vuotta sitten uusittu äänijärjestelmä perustuu Meyer Soundin pistekaiuttimiin, eikä tuoreehkoa muhkeaa järjestelmää kannata vielä lähteä uusimaan immersiivisysteemiksi, vaikka sellaisia onkin nyt tarjolla. Häiritseviä taajuuk sia on leikattu kanavakohtaisella ekvalisoinnilla. Tavoite olisi helpompi, jos kyseessä olisi konsertti, ja lauletaan muutamaan suuntaavaan kapulaan. K aupunginteatterissa pari vuotta sitten ilmiöksi noussut Kinky Boots tuotettiin täksi syksyksi Tampereen Työväen Teatteriin siten, että pääosien esittäjät, ohjaus sekä muut taiteelliset suunnitelmat ja -suunnittelijat ovat samoja kuin Helsingin kantaesityksessä. Kaksin käsin Vuosikaudet Kaupunginteatterin musikaaleissa yksi miksaaja vastasi lauluista ja toinen orkesterista, Poutasen tullessa taloon käytäntö alkoi murtua. – Kun tekee pitkään yhdessä talossa on vaara vajota mukavuuskuoppaan, josta on vaikea nousta ylös. Bän din masterliuku jää vasemman pikkusormen alle, muut sormet seuraavat solisteja ja kuoroa. Sen tutkiminen otetaan varmasti HKT:ssä työn alle sitten joskus, kun aika on oikea. 14-19 Poutanen.indd 18 30.11.2020 18.46. Kuulijaa ympäröivät monikanavaiset äänentoistosovellukset ovat yleistyneet nopeasti teattereissa. Yli 120 kaiuttimen järjestelmää hallitaan D-Mitri -tilamatriisilla, jossa jokainen yksittäinen signaali voidaan kohdistaa tietylle kaiuttimelle tai haluttuun pisteeseen kaiuttimien välisessä kentässä. Itsensä haastaminen voi olla vaikeaa, jos viettää aikansa yhden ja saman äänisetin ääressä – korvatkin tottuvat, jolloin kaikki muu kuulostaa oudolta. 35 avointa pallokuvioista nappimikkiä muuttaa hieman tilan netta, Poutanen hymähtää. Viimeiset neljä musikaalia on suunni teltu ajettavaksi kahdella kädellä. 360 astetta Elokuvateattereista live-ääneen rantautuneen immersiivijärjestelmän – siis miksaajan näkökulmasta objektipohjaisen monikanavaäänen – tavoitteena on tarjota moniulotteisempi kuunteluelämys, jossa tila-aistimuksen ja äänen suunnan havaitsemisen tarkkuus ylittää aiemman moninkertaisesti. Sitten sitä vain kompensoidaan lisäämällä muutama desibeli gainia kanavaan. – Siihen tähdätään, että koko show voidaan vetää niillä
Poutasen alussa mainitsemasta ”aivojen kääntämisestä eri asentoon” esimerkkinä mainittakoon, että objektipohjaista monikanavaääntä miksatessa ei tehdä summalähtöjä, vaan signaalit pidetään yksittäisinä objekteina. Äänilähteiden suoranainen sijoittaminen surroundiin pitääkin aina perustella tarinan kautta. Pystytään esimerkiksi höllentämään kompuroita, koska mitään soitinta ei tarvitse kaivamalla kaivaa esiin muun seasta, Poutanen luettelee. Yleisöllekin tästä on iloa: Poutanen uskoo, että kuuntelijan aivot pääsevät vähemmällä, jos soitinten ja laulujen erottelu tapahtuu jo kaiuttimissa, kun kaikkea ei tarvitse pakata stereoon ja keskikaiuttimeen. LCR-systeemissä sellainen ei vaan käy. Äänenpainettakin voidaan laskea, ja silti musiikki ”tuntuu”. Katsojan edessä oleva äänikuva on ehkä vain 90 astetta, ja se kaikki muu 270 on surroundia. Pääjärjestelmän osalta immersiivisyys syntyy siis siitä, että objekteja liikutellaan vain alle sadan asteen sisällä, ei katsojan ympäri. Kisälliajan 2.300 euron kuukausipalkan lisäksi saat nauttia haastavasta mutta kiitollisesta työstä erittäin monipuolisten tehtävien parissa. Tarjoamme asiantuntevaa lisäoppia, joka räätälöidään osaamiseesi. Seitsemän veljestä naisten vaatteissa. Bändin miksaaminen monikanavaan on Poutasen kokemuksen mukaan helppoa kuin heinänteko, jos vertaa stereoon. Osoite: mikko.nortela@kuhmo.fi ja Kari Pulkkinen / 0400 582384 www.kuhmotalo.fi 14-19 Poutanen.indd 19 30.11.2020 18.46. Vähemmän aivotyötä L-ISA:n, Soundscapen tai Spacemap Gon etulinja muodostuu LCR-järjestelmien kolmen kaiutinnipun sijaan seitsemästä, jolloin etulinjasta pystyy miksaamaan varsin leveän ja erottelevan. Tulosignaaleja ei niputeta, koska nipuille ei ole enää tarvetta. – Kaikki ymmärtävät, että stereokentässä panorointi leveään katsomoon on oikeastaan mahdotonta. ja 28.12.–8.1., haastattelut tammikuussa. Samaan hengenvetoon Poutanen kuitenkin myöntää, että vaikka olennaiset audio-objektit sinänsä sijoitetaankin tuohon suhteellisen kapeaan astelukuun, toki sen ympärille levittyvä surround-kenttä tarjoaa etulinjan objektienkin osalta lisää mahdollisuuksia immersiivijärjestelmien pitkälle kehitettyjen virtuaalisten tilaprosessointien avulla, joka esimerkiksi D&B:n järjestelmässä on nimeltään En-Space. – Ei tarvitse tehdä matriisia, ja pakollista prosessointiakin on paljon vähemmän. – Meidän Päiväni murmelissa -musikaalissakin käytin surroundia tavallista enemmän vain siksi, että tarina itsessään on aika scifiä, ja siinä liikutaan päähenkilön kaoottisessa mielessä. Haku ja lisätiedot 20.11.–18.12. Kokemusta kaivataan niin valokuin äänitekniikasta ja uskallusta tarttua myös talon muihin teknisiin haasteisiin verkkosuunnittelusta talotekniikkaan. KUVA: KARI SUNNARI Haussa esitysteknikko kisällisuhteeseen Tule vahvistamaan ennestään vankkaa osaamistasi ja hankkimaan pysyvä työ Kuhmo-talossa, yhdessä Suomen monipuolisimmista ja edistyksellisimmistä kulttuuritaloista! Etsimme esitystekniikan osaajaa, joka ei joudu googlaamaan Dicigoa tai GrandMA:ta vaan tarvittaessa päivittää laitekantaa ja ehdottaa siihen uudistuksia. Järjestelmien omat prosessorit huolehtivat siitä, ettei panorointi heilahda kuulijan korvissa lintalleen, istuipa missä päin katsomoa hyvänsä. Siksi etulinjaa ja surroundia pitää musikaalissa ajatella kahtena erillisenä asiana. – Stereoääntä joutuu pelkästään potkun saavuttamiseksi ajamaan välillä turhan kovaa. Pääkaupungissa ilmiöksi noussut Kinky Boots vietiin Tampereelle, ja voittokulku jatkuu. – Näyttelijät laulavat lavalla ja bändi soittaa montussa, eli oikeastaan kaikki olennainen tulee lavan suunnalta. – Tampereen Kinky Bootsissa pystyin LISA:n avulla ensimmäistä kertaa ikimaailmassa panoroimaan bändin kaksi sähkökitaraa äänikentän vastalaidoille, Poutanen antaa esimerkin.
Vaasaa ympäröivässä Mustasaaren kunnassa varttunut Viljanen taitaa onneksi hyvin molemmat kotimaiset, sillä kielikylpy tuli jo kouluaikana. 20 www.riffi.fi 6/2020 TEKSTI: TIMO ÖSTMAN KUVAT: OLOF GRIND Iiris VILJANEN – pidän siitä, miten sanat ja pianon rytmi kohtaavat Ruotsissa lähes 15 vuotta asunut pianisti-laulaja-lauluntekijä Iiris Viljanen tunnetaan naapurimaassamme paremmin kuin täällä. T avoitan Tukholmassa asuvan Viljasen Skypen kautta aivan elokuun lopulla. Sattuneesta syystä ne peruuntuivat, eikä Suomeen kaan ole ollut matkustusrajoitusten vuoksi asiaa. Viljasen vuonna 2017 julkaistu Mercedes-levy sai paljon kehuja, eikä sitä seurannut Den Lilla Havsfrun ole jäänyt yhtään vähemmälle. Den Lilla Havsfrun ilmestyi jo kesän kor villa, ja sen myötä olisi ollut Ruotsissa keikkaa esimerkiksi kesän festivaaleilla. 20-25 Iiris Viljanen Korona.indd 20 30.11.2020 16.59. – Olen aivan suomenkielisestä perheestä, mutta kun koti kylässä oli vain ruotsinkielinen koulu, opin kielen sitä kautta, Iiris taustoittaa. Haastattelijan ruosteessa olevan ruotsintaidon vuoksi haas tattelu tehdään suomeksi
Ruotsissa Iiris Viljanen teki aluksi musiikkia erilaisissa ko koonpanoissa, joista Suomessa tiedetään ainakin Vasas Flora och Fauna. Eihän se kovin vaikeaa ole, mutta jos kukaan ei kerro miten alkuun pääsee, se voi tuntua hankalalta. – Halusin näyttää, että voi tehdä jotain uudenlaista. Niin ikään Mercedeslevyllä julkaistu Gröna vågen (Vihreä aal to) syntyi puolestaan ruotsiksi, mutta kun suomenkielistä tangoa esittävä (Darya &) Månskensorkestern halusi tehdä siitä sovituk sen, se piti kääntää suomeksi. Lauluihin sopii räppäyskin Iiris Viljanen on taitava ja originelli lauluntekijä, joten siihen peilaten on yllättävää kuulla, että hänelle laulunkirjoitus tun tui aluksi vaikealta. Molemmat versiot löytyvät suoratoistopalveluista. Voi Elämä! levymerk kinsä kautta musiikkiaan julkaisevalle Viljaselle tämä tarkoitti myös suurempaa taloudellista panostusta. Den Lilla Havsfrunin ääni maailma on miellyttävän lämmin, ”analoginen”. Sitten meriaiheisia lauluja syntyi lisää, joten päätin, että näistä tulee levy. – Kuuntelin kyllä nuorena jonkin verran suomalaista räp piä ja hiphoppia. Nyt se onnistuu jo helpommin. Jousisoit tajat tekivät osuutensa itse studiossaan. – Ensimmäinen kappale tuli kerralla valmiiksi, mutta alkuun pääseminen oli vaikeaa, sillä en tiennyt yhtään miten kokonai nen kappale tulisi edes tehdä. Iiris Viljanen kertoo kirjoittaneensa kappaleensa viime ai koina ruotsiksi, mutta alkuvaiheessa hän teki kappaleita joko suomeksi tai ruotsiksi ja käänsi tekstin sitten toiselle. Ruotsissa on ai na ollut viisulaulajia, kuten Evert Taube, jotka ovat laulaneet merimieslauluja. Levyn on miksannut Michael Ilbert (mm. Välillä kirjoitan tekstin erikseen, kirjoitan rungon tosi nopeasti ja fiksaan sitä kauan. Esimer kiksi Årstavikens Strand syntyi ensin suomeksi nimellä Årstavi kenin Ranta. Joistain kappaleista tiedän jo valmiiksi, että tätä en pys ty tekemään suomeksi, koska teksti kuulostaisi liian banaalilta. avopuoliso) äänitti puhaltimet ja kitaran. Yhtenäistä sointia luo sekin, että flyygeli, basso ja rummut soitettiin jokaiseen kappaleeseen studi ossa liveottoina. Pieni merenneito Den Lilla Havsfrun on soinniltaan hieman erilainen kuin Mer cedes, enemmän bändilevyltä kuulostava, siinä missä edeltäjäl lä oli synteettisiä soundeja enemmän. Omien laulujen tekeminen sai alkunsa vas ta Ruotsiin muuton jälkeen tarpeesta saada ”päänsisäisiä asi oita sanotuksi”. www.riffi.fi 6/2020 21 Saan tietää, että hän aloitti pianonsoiton jo varhain ja oli musiikkiopistoissa. Tukholmasta löytyi hyvä folk högskola (suomessa vastaava olisi kansanopisto), missä opiske lin muutaman vuoden. Kovin monet naiset eivät ole niitä kuitenkaan tehneet, joten inspiroiduin tästä ajatuksesta. Iiris toteaa, että ajatukse na oli tehdä merilauluja naisen näkökulmasta. Kun aloin kirjoittaa tällaisia kappaleita, jouduin aluksi treenaamaan laulun ja pianon yhteen sovittamista melkein tahti tahdilta, sillä tällöin laulu on toinen instrumentti rumpujen tapaan. Tässä sääs tin aikaa ja rahaa, Iiris kertoo. Syntyi myös instrumentaalinen pianolevy. – Tein Den Lilla Havsfrunia melkein pari vuotta. Iiris toteaa, että hänelle ei ole muodostunut mitään vakiin tunutta kaavaa laulujen tekemiseen, mutta pieniä musiikkiide oita kyllä syntyy lähes koko ajan. Tässä asiassa minun ei tarvitse kilpailla kenenkään kanssa. Uusia merilauluja ja joululevykin Den Lilla Havsfrun on osin teemallinen levy, kuten levyn nimi kin antaa ymmärtää. – Halusin muuttaa johonkin kauemmas ja opiskella musiik kia lisää. Se, että tähtäimenä oli tehdä asiat mahdollisimman hyvin, päti myös äänitykseen ja miksaukseen. Halusin tehdä räptyylistä juttua, mutta en biittejä, vaan jotain joka sopisi minulle. – Itse äänitin kotona syntikat, ja sambo (suom. – Mercedes syntyi siten, että yritin ylipäätään saada kokoon jotain levyä. Joissain kappaleissa tarina sijoittuu merel liseen ympäristöön ja merenkäyntiin. Kaava kuulostaa tutulta: ensimmäiset vuo det klassista ja myöhemmin jazzia, rockia ja muita tyylejä. En ole muutenkaan perintei nen bändiihminen siinä mielessä, että tarkoitus olisi tehdä jat kuvasti levyjä. Toteutin kaikki ne ideat, jot ka olin suunnitellut eli jos joku kappale vaati oikeita jousia, niin näin tehtiin. En kuitenkaan osannut käyttää äänityssoftia yhtä hyvin kuin nyt, enkä osannut ajatel la kappaleitani levyformaatissa. Mistä tällainen ajatus tuli. Onko työlästä kääntää tekstiä ruotsista suomeksi tai toisin päin. Se sai Ruotsissa niin hyvän vastaanoton, että Viljanen nimettiin vuonna 2017 Dagens Nyheter lehden Kulttuuripalkintoehdokkaiden joukkoon. Ihan hyvä siitä sitten tuli. Kun kerron näkemykse ni, Iiris sanoo, että lähtökohtaisesti nyt oli tarkoitus tehdä niin hyvä levy kuin mahdollista. – Minun mielestä se on aika hauskaa, mutta ajoittain kyllä vaikeaa. Pidän tosi paljon rytmiikasta sekä siitä miten sanat ja pianon rytmi kohtaavat. Se vaihtelee. Lu kion jälkeen oli halu jatkaa musiikkiopintoja, ja Vaasan seudul tahan on ruotsinkielisenä helppo siirtyä lahden toiselle puolen. Dungen ja Amasonyhtyeistä tutun Gustav Ejstesin lau ”Tahdoin myös luoda erilaisen joululevyn jossa ei lauleta rekiretkistä, tontuista tai lumesta.” 20-25 Iiris Viljanen Korona.indd 21 30.11.2020 16.59. Mercedeslevyllä julkaistu Årstavikens Strand on tästä hy vä esimerkki. Ruotsi oli aika hyvä vaihtoehto: osasin kielen, se oli lä hellä ja kuitenkin ihan muualla. – Jossain rytmisessä jutussa tai teemassa saattaa olla tunnel ma, joka tuo tekstiä mieleen. Persoonallinen piirre, jota Iiris Viljanen joissain kappaleis saan viljelee on pianonsoiton, räppäyksen ja laulun yhdistämi nen. Laitoin myös enemmän rahaa studioon. Kun kirjoitin Årstavikens Strandin, minulla oli paljon sanottavaa ja yritin mahduttaa kaiken tekstin musiikkiin. Laulukin taltioitui muutamassa kappaleessa soiton aikana. Viime vuosi na täällä Ruotsissa on alettu pitämään nuorille kursseja laulun kirjoituksesta ja varmasti sama pätee Suomeen. – Keksin Landsortkappaleen muutama vuosi sitten, eikä se aiheeltaan sopinut muille levyilleni. Max Martin, Taylor Swift, Katy Perry) Hansa Studiolla Berliinissä. Kolme vuot ta sitten ilmestynyt Mercedes oli ensimmäinen soololevy laula jalaulunkirjoittajana. Ihmiset tuntuvat tykkäävän tuosta jutusta, se on jotain eri laista. Den Lilla Havsfrun levyllä on mukana kaksi vierailevaa lau lajaa. Kukaan ei ollut sitä opettanut, vaikka Vaasassakin olin lukiossa musiikkilinjalla
Kiinnostaisiko keikkailu täällä laajemminkin. 22 www.riffi.fi 6/2020 I ltapäivällä 12.3.2020 Finlandiatalon äänimestari Jari Aho is tui työpaikkansa ITkoulutuksessa. Siinä sitä ihmeteltiin, että mitä tehdään. Robyn, Lana del Rey, Ariel Pink). Viimeisintä järjes tettyä suuren yrityksen yhtiökokousta varten buukattuna oli ko ko talo. Kappaleita kuunnellakseen ei laulukieltä välttämättä tar vitse osata, sillä onhan jo ihan musiikissakin kuunneltavaa. Fan ny ja Alexander, Wallander, Dramaten) puolestaan duetoi levyn parhaisiin kuuluvassa kappaleessa Sordin. Kevät on Ahon mukaan Finlandiatalossa kiireistä aikaa muun muassa siksi, et tä talo on suosittu yhtiökokousten pitopaikka. Kevään kausi jäi koronan myötä kesken. Sordinkappaleessa laulun päähen kilö on vanha dementoitunut ihminen ja laulaja taas nuo ri sairaanhoitaja. – Se lopahti aivan tyystin, ja bändi haki kamansa pois, Aho sanoo. luosuus Testamentekappaleessa oli Iiriksen mukaan ”kap paleen puuttuva pala”. Näyttelijä Stina Ekblad (mm. Iiris Viljasta ei Suomessa juurikaan tunneta lukuun ottamatta ruotsinkielisiä alueita. Monet eivät vaan tiedä minua Suomessa. – Olisi kiva soittaa Suomessa enemmän, koska koko su kukin on siellä. Jatkeeksi tähän asiaan Iiris kertoo, että häneltä ilmestyy tänä vuonna toinenkin levy, En Finsk Jul (suomalainen jou lu), joka on ajankohtainen juuri nyt. Tiedotustilaisuuden ja voimaan tulevien rajoitusten vaiku tus oli nopea. Tapahtumien uudelleen sijoittelun jälkeen edessä olivat henkilöstön lomautukset. 1 700 hengen Finlandiasali oli varattu kokouksen ydin ryhmälle, minkä ohella tilaisuus striimattiin pienempiin tiloihin ympäri taloa ja talon ulkopuolelle, jotta kymmenen hengen ko koontumisrajoituksesta saatiin pidettyä kiinni. Se oli sopiva konteksti. – Aika pian meille lyötiin kaikille kolmen kuukauden lomau tuslaput käteen, Aho kertoo. Suurin osa tilaisuuksista siirrettiin syksyyn. Miten tilanteessa ovat luovineet äänimestari, muusikko ja ohjelmatoimistoyrittäjä. Asia, joka on keväästä lähtien koskettanut tavalla tai toisella käytännössä kaikkia musiikkija tapahtumateollisuusalalla työskenteleviä ihmisiä ja aiheuttanut heille niin taloudellista kuin henkistäkin ahdinkoa. u 20-25 Iiris Viljanen Korona.indd 22 30.11.2020 16.59. Lopulta paikalle saapui vain pari rohkeaa osallistujaa. Markkinoinnin ja myyn nin ihmisten puhelimet rupesivat piippaamaan aivan välittömäs ti. – Kyllä se vaikutti ihan saman tien. Tahdoin myös luoda eri laisen joululevyn jossa ei lauleta rekiretkistä, tontuista tai lu mesta, vaan sellaisen, joka on ajankohtainen jouluna 2020. – Olen usein ollut itse vierailijana jossain pienemmissä konserteissa, joten ajattelin, että nyt on minun vuoro kysyä muita omalle levylle. Viime vuosina on monina jouluina satanut vettä ilmasto katastrofin takia, Iiris muistuttaa. Se sisältää perinteisiä joululauluja suomeksi ja ruotsiksi tulkittuna sekä omia kap paleita, joista yhden, Brevväxlingar, on tuottanut Patrik Berger (esim. TEKSTI JA KUVAT: VILMA TIMONEN K niin kuin… Korona. – Tämän vuoksi halusin luoda oman suomalaisen jou lun sävelmien ja lyriikan kautta. Stina Ekblad on minulle yksi esikuva, koska hänkin on kotoisin Mustasaa resta, on muuttanut aikoinaan nuorena ulkomaille ja työs kentelee kulttuurialalla. Tällä puolen lahtea Iiris onkin soittanut harvemmin, ja silloinkin vain suomenruot salaiselle yleisölle. – Ei siitä koulutuksesta kenellekään mitään jäänyt päähän, kun kaikki seurasivat tiedotustilaisuutta, Aho muistelee. Finlandiatalon pestinsä ohella Aho on jo vuodesta 2004 ol lut mukana Casino Helsingin showtuotannoissa. Koulutuksen hyöty jäi ky seenalaiseksi, sillä samaan aikaan oli meneillään hallituksen ko ronaaiheinen tiedotustilaisuus, jossa kerrottiin muun muassa yleisötapahtumia koskevista rajoituksista. Varsi naisesti idea levyn tekoon lähti kotoa mukaan tarttuneesta joululaulukirjasta sekä siitä, että pandemian vuoksi ei Suo meen taida taida nyt täksi jouluksi päästä
Piikkikasvin artisteihin kuuluvan Neljä Ruusua yhtyeen oli tarkoitus aloittaa kevään keikkakiertueensa maaliskuun 13. Putosin kyllä aivan tyhjän päälle. Meillä kuitenkin kävi hyvä tuuri keikkoja kanssa. Bändi odotteli valmiina lähtöä Tampereelle, kun illan keikka peruuntui. Ne olivat koronan vii meisten leviämismaiden joukossa. Hän valmistui helmikuussa. Sitten oli festarikeikkoja, muun muassa Roskil de, ja syksylle 2020 suunniteltu kiertue Yhdysvalloissa. – Siellä sitten seurasimme ihmeissämme uutisointia siitä, mitä tapahtuu Euroopassa ja Jenkeissä. Nyt olen ensimmäistä kertaa ties kuinka pitkään aikaan tilan teessa, että minulla ei ole yhtään mitään. Paluu Helsinkiin sujui hyvin, mut ta työn kannalta alkoi jo näyttää selvältä, mitä kohden oltiin menossa. – Neljän Ruusun osalta juuri laskin, että tämän vuoden sal doksi tuli yhdeksän keikkaa ja niitä peruuntui ehkä viitisenkym mentä. Sama tapahtui UudessaSeelannissa: kun viimeinen keikka Aucklandissa oli soitettu, annettiin määräys kaikkien jul kisten tilaisuuksien perumisesta. Hyvin nopeasti se kaikki peruuntui, ja jo ennen kuin oli tullut mitään virallista ilmoitusta esimerkiksi Roskilden peruuntumisesta, me tiesimme, että ei se tule onnistumaan, Lindström toteaa. Ei sitä tajunnut, miten intensiiviseksi tilanne menee. Helmikuun lopusta maaliskuun alkuun kestänyt kiertue risteili Australiassa ja UudenSeelannissa. Len sin Hongkongin kautta enkä edes myöhästynyt hirveästi, Lind ström kertoo. Kesä on festareineen monelle keikkailevalle muusikolle ta loudellisesti erityisen tärkeä. Sitten peruuntumisia alkoi tulla lisää. Lindström jäi joksikin aikaa Aucklandiin ja mietti, miten ko tiinpaluu mahtaa onnistua. 20-25 Iiris Viljanen Korona.indd 23 30.11.2020 16.59. – Meidän oli tarkoitus soittaa kiertue Euroopassa ennen fes tarikesän alkua. Lentoni Singaporen kautta Sydneyyn peruuntuivat, mutta yllättäen minut saatiin perille toista reittiä pitkin. Ja samaa jälkeä Popedat ja kaikki. Lindström, Cameron ja muu bändi ehtivät juuri soittaa Australiankeikkansa ja olivat matkalla UudenSeelannin puo lelle, kun tieto julkisten kokoontumisten kieltämisestä Australi assa tuli. Pössi on nähnyt, miten koronan ai kaansaama keikkakato on aiheuttanut muusikkopiireissä useita ”henkilökohtaisia tragedioita”. päi vä. Keikkoja siirrettiin syyskuulle, ja osa saatiinkin tehtyä, mutta koko kesähän meni täysin nurin, Pössi kertoo. Reilut sata keikkaa vuosittain ulkomailla soittava Lindström on muusikontyönsä ohella opiskellut viime vuodet taidehistoriaa Helsingin yliopistossa. – Ensin peruttiin pari viikkoa, että ”kyllä se siitä sitten”. Piikkikasvin omasta liikevaih K niin kuin… Jari Ahon työpaikalla Finlandia-talossa saatiin syksyn mittaan järjestettyä joitakin keväällä peruuntuneita tilaisuuksia. – Jo silloin, kun olin lähdössä Helsingistä, mediassa puhut tiin tilanteesta, ja mietitimme, tuleeko se vaikuttamaan keik koihin. Kahdesta viikosta koko kesään – Se näkyi samana päivänä, sanoo ohjelmatoimisto Piikkikasvi Agency Oy:n ohjelmamyyjä, yrittäjä Kari Pössi. www.riffi.fi 6/2020 23 Ulkomaankiertueelta tyhjän päälle Koronapandemian puhjetessa muusikko Henri Lindström oli kiertueella laulajalauluntekijä Alex Cameronin yhtyeen rum palina. – Aiemmin oli sellainen tilanne, että vaikka keikoista olisi kin ollut joitain kuukausia taukoa, niin minulla oli aina koulu
Lisäksi Piikkikasvissa on keväästä alkaen avustettu firman artisteja avustushakemusten tekemisessä ja kir joitettu niihin liittyviä lausuntoja sekä pyritty löytämään heidän tukemisekseen erilaisia taloudellisia järjestelyjä. Ylipäätään mi nusta tuntuu, että kun täällä Suomessa voidaan luopua maskeis ta ja alkaa järjestää keikkoja, se meidän työntekijöiden todelli suus ei ole vielä ennallaan. Niiden avul la voi ikään kuin lykätä tuomiopäivää kuukaudella tai kolmel la kuukaudella – ne ovat jonkin vääjäämättömän lykkäämistä, Lindström pohtii. Lindström pohti, mistä voisi saada taloudellista tukea keik kojen tuomien tulojen tauottua äkillisesti. 24 www.riffi.fi 6/2020 Henri Lindström uumoilee, että pandemian aiheuttamien välillisten vaikutusten kanssa saatetaan tapahtumaalalla joutua kamppailemaan vielä pitkään. Mietin aluksi, että eihän tässä mitään mah da ja on turha panikoida, mutta tajusin jälkikäteen, että näin painajaisia, koska olin niin stressaantunut, Lindström kertoo. Poikkeusoloihin liittyen yrittäjille tarjot tiin mahdollisuus hakea työmarkkinatukea, ja sitä haki myös Lindström. Yleensä kesä on hiljaista aikaa, jolloin on pis tetty paikat minttiin kuntoon seuraavaa kautta varten. Syksyn tullen Casinon keväällä kesken jäänyt showkausi saa tiin vietyä loppuun. – Esimerkiksi ensi kevään tilanteesta ei tiedetä vielä mitään, joten konserttisalikiertuetta varten joudutaan tekemään taval laan kolme erilaista suunnitelmaa kaiken varalta, Pössi toteaa. Työmarkkinatuen lisäksi Lindström sai keväällä kuukau den mittaisen työskentelyapurahan Musiikin edistämissäätiöltä. On hienoa, että apurahoja on olemas sa, mutta ne eivät ole ratkaisu tähän tilanteeseen. – Kyllä sen ihmisistä huomaa, että kun he pääsevät kuu lemaan livemusaa, niin he ovat siitä ihan liekeissä. Mutta liike vaihdot ovat myös yli 30 vuotta nousseet koko ajan, ja nyt tuli sellainen tasoitus, Pössi toteaa. Ja kun itse pääsin tauon jälkeen miksaamaan livebändiä, niin mietin, että tämä on oikeasti aika mukavaa ja tätä voisi vaikka tehdä enem mänkin, hän sanoo. Kaikkeen on varauduttava Ohjelmatoimiston arjessa katse on pääsääntöisesti jo pitkällä tulevaisuudessa. 20-25 Iiris Viljanen Korona.indd 24 30.11.2020 16.59. Korona on muuttanut työtä siten, että suunnittelussa on otet tava huomioon aiempaa useampia vaihtoehtoja. Vaimoni palaa äitiys lomalta takaisin töihin vuodenvaihteen jälkeen, joten tavallaan meidän perheen perustoimeentulo on sitä kautta turvattu. – Jos tilinauhaa katsoo, niin kyllä siitä tällä hetkellä puut tuu reilu puolet, ja siitäkin iso osa on kunnossapitoa, joka jäi ke sällä tekemättä. Pandemian pitkät jäljet. Koronarajoitusten astuttua voimaan ja tilanteen kokonaisval taisuuden valjettua Henri Lindström kertoo olleensa aluksi ”sokissa”. Myös ensimmäiset merkinnät vuo delle 2022 on jo tehty. Lindströmillä on toi minimi, joten Kelan ja työvoimaviranomaisten piirissä hänet lasketaan yrittäjäksi. dosta pandemia vei hetkessä yli 90 prosenttia, ja yrityksen kaik ki palkatut työntekijät ovat olleet lomautettuina. – Jos puhutaan muusikkona kiertämisestä ulkomailla, niin mietin, millä tavoin nämä tapahtumat vaikuttavat koko kulura kenteeseen, miten esimerkiksi lentämiseen ja logistiikkaan liitty vät kustannukset tulevat muuttumaan jatkossa. – Minulla meni keväästä pari kuukautta niin, että näin jo ka yö painajaisia. – Se on tietysti hyvä puoli, että me olemme olleet nyt yli 30 vuotta toiminnassa emmekä heti ole kaatumassa. Käytännössä olen perustanut toiminimen vain sitä varten, että saan laskuttaa Suomessa joitain keikkoja vuo sittain. – Ufon Laulukerho on pyörinyt, samoin striimijuttuja ja hyb ridikokouksia on ollut koko ajan, muttei tietenkään täystyölli syyttä missään nimessä, Aho kertoo. – On sikäli vitsikästä, että en tiedä, kuinka yrittäjänä minua voidaan pitää. Voisi sa noa, että enemmänkin olisi hommia kuin mitä annetaan tehdä. Tilanne tapah tumarajoitusten suhteen saattaa muuttua nopeastikin. Aho näkee kuitenkin positiivisia merk kejä ja on luottavainen tulevaisuuden suhteen. Pikkujoulukauden showsesonki on vielä tätä kirjoittaessa edessä, ja joitakin iltoja on jouduttu perumaan vä häisen kysynnän vuoksi. – Mä olen tosi kiitollinen, että sain sen, mutta eihän se käy tännössä mitään ratkaise. Ensi kevään ja kesän ohjelman rakentaminen on täydessä käyn nissä ja syksykin työn alla. Kari Pössi kertoo, että Piikkikasvissa on teh ty pandemian ajan töitä tulevien kausien suunnittelun parissa. – Kyllä mä uskon, että tästä selvitään. Että tulee olemaan jälkiseuraamuk sia, välillisiä vaikutuksia, joiden kanssa tullaan kamppailemaan vielä tosi pitkään, Lindström sanoo. Enkä usko, että tämä enää niin poseen voi mennä kuin oli. Suurin osa muusikkouteen liittyvistä tuloistani ei tule toiminimen kautta, Lindström kertoo. Olen määrällisesti saanut toiminimeni kautta tuloja vii meisen parin vuoden aikana joitain satoja euroja. Pääasiassa ulkomailla työskentelevänä muusikkona Lind ström ei ole erityisen optimistinen tilanteen ennalleen palau tumisen suhteen, vaikka pandemia maailmalla rauhoittuisikin. Valoa tunnelin päässä Jari Aho käytti lomautusaikaansa muun muassa isyysvapaiden ja kesälomien pitämiseen. Syksyn mittaan joitakin Finlandiata lon keväällä peruutettuja konsertteja on saatu pidettyä tilanteen edellyttämin turvajärjestelyin, ja talon vuonna 2022 alkava pe rusparannus työllistää myös ääni ja tekniikkapuolen ihmisiä
Aho kiittelee, että tapahtumateollisuuden työllistävä vai kutus ja taloudellinen merkitys tunnustetaan jo, mutta uuti sointi keskittyy hänenkin mielestään liikaa klikkiotsikoiden ha kemiseen. – Suomessa on käyty keskustelua kansalaispalkasta, ja joku sellainen voisi toimia tällaisessa tilanteessa. – Keskustelu myös pyörii tosi paljon keikkojen ja viihteen ympärillä, ja totta kai – kansa kaipaa leipää ja sirkushuveja. Mutta syrjään jää se kaikki, mitä muuta ihmiset tekevät duunis sa: käyvät messuilla ja kokouksissa ja mitä kaikkea tähän kuu luukaan. Pössi veikkaa, että jatkossa striimaus tulee säilymään, mutta ei korvaamaan livetapahtumaa tai festivaalia. – Kevät ja kesä menivät aika nappiin viestinnän suhteen, mutta sitten tuli näitä muutamia dramaattisia kommentteja. Pössillä on Ahon kanssa samankaltaisia ajatuksia rajoitus ten kohdentamisesta. u Kari Pössi kertoo, että tilanteen epävarmuudesta huolimatta tulevien kausien suunnittelu on Piikkikasvi-ohjelmatoimistossa täydessä käynnissä. Pössi kertoo, että tällä hetkellä noin 20–30 prosenttia lipun ostaneista jättää lippunsa käyttämättä huolimatta siitä, että ti laisuudet on toteutettu vastuullisesti kaikki turvallisuusnäkökoh dat huomioon ottaen. – Toivon, että tapahtuu sama kuin tänä vuonna, eli että vi rus laantuu kesäksi. – Kaikkein tärkeintä meille olisi kuitenkin nimenomaan po sitiivinen signaali, että pääsisimme palaamaan normaaliin. Yksittäisistä tuen tarvitsijoista Aho nostaa esiin yksinyrittäjät. Katse mediaan Niin Aho, Lindström kuin Pössikin ovat sitä mieltä, että koro nasta tarvittaisiin enemmän johdonmukaista ja faktoihin pe rustuvaa uutisointia. Aho kaipaa rajoitusten täsmällisempää kohdistamista. Lindström on samoilla linjoilla. Ei kuitenkaan puhu ta mistään sadoista tuhansista vaan tavallaan kuitenkin pikku rahoista, Aho toteaa. – Toivoisin, että tapahtumaravintolat luokiteltaisiin omak si ryhmäkseen. Suosiotaan kasvattaneet striimatut konsertit, joulujuhlat ja muut tapahtumat ovat luoneet kysyntää. – Tautia väheksymättä tuntuu, että se, mihin kaikki on sai rastuneet, on pelko. Eräs kollega – taatusti ammattilainen ja hyvin työllistetty – avautui saaneensa verottajalta ensin sellaista signaalia, että odotellaan, että ei tässä ole mitään hätää, Mutta kun meni 2–3 kuukautta, oli verottaja yhtäkkiä hakemassa konkurssiin. Rajoitukset täy tyisi pitää harkiten minimissä. Tä mä edellyttää oikeanlaista viestintää. www.riffi.fi 6/2020 25 Talven ja kevään osalta ohjelmatoimiston keikkakalenteri näyttää kaikesta huolimatta täydeltä. – Varmasti he ovat eniten pulassa ja kaipaisivat tukea. – Paljon puhutut ravintoloiden aukioloajat tai vastaavat ra joitukset eivät ole ongelma vaan se, että ihmiset eivät uskalla lähteä tapahtumiin eivätkä ostaa lippuja, Pössi sanoo. Kun ihmiset tulevat päi väsaikaan Finlandiataloon esimerkiksi pitämään kokousta, niin melko turvallista puuhaahan se nyt on. Ei voida olettaa, että kun tulee seuraava ”korona”, niin kulttuuriala vain lakkaa olemasta – ei sellaista vaihtoehtoa ole, Lindström kiteyttää. He ovat vielä isommassa pu lassa kuin me, hän jatkaa. En väitä olevani ta louden asiantuntija, mutta vastaava järjestelmä toimii jo monis sa valtioissa. Täsmärajoituksia ja positiivista signaalia Miten koronakriisissä kamppailevia toimijoita ja koko alaa sitten voitaisiin parhaiten tukea, ja kenen tehtävä se on. Lindström hakee esimerkkejä ulkomailta. Se olisi valtavan suuri apu, hän pohtii. – Kyllä rajoituksissa varmaan paikallisuus ja täsmäisku homma olisi kaiken järkevintä. Sitten, kun tilanne alkaa tasoittua, niin veik kaan, että aika nopeasti palataan siihen, mitä on ollut aikaisem min. Median osuus ei ole siinä varmastikaan ihan mitätön, hän sanoo. Jotakin täl laista tilanne vaatisi. – Ja esimerkiksi Saksassa pykättiin reaktiona koronaan tai teilijoille ja kulttuuriväelle suunnattua peruspalkkaa. Ja sitten sen selvittäminen, mis tä tartunnat oikeasti ovat lähtöisin. 20-25 Iiris Viljanen Korona.indd 25 30.11.2020 16.59. Kyllä verottajal la on aikaa odottaa pikkuyrittäjän rahoja. Kyllä siitä, että joku pitää poliittista puhetta jossain pylväänjuuressa, lähtee enemmän aerosoleja kuin puhallinsoi tosta, Aho toteaa. Muun muassa eräskin ministeri sanoi, älkää menkö tapahtumiin – siihen loppui lipunmyynti. Ohjelmatoimistopuolella ei mitään tukea niin hirvittävästi tarvita, mutta muusikoille ja teknikoille sitä olisi tärkeää saada. Tulevaisuutta Pössi ei lähde ennustamaan, mutta on toi veikas. Hämmästelen, että kun THL:ltä ja muualtakin tulee selkeää kommenttia, niin silti joku aina sooloi lee ja kertoo jotakin muuta. – Tämän päivän Hesarissa kerrottiin, että puhallinsoitto on vaarallista. Ihmisillä on kuitenkin taipumus pyrkiä normalisoimaan olot mahdollisimman nopeasti, hän sanoo. Ja siihenhän iltapäivälehdet mielel lään tarttuvat, ja sitten saadaan paniikki aikaiseksi. Lounaspaikat ja yökerhot ovat eri asia, vaikka ei voida sanoa, että yökerhotkaan olisivat mi tään koronalinkoja. Ne ovat paikkoja, joiden ensisijainen tavoite on selkeästi tapahtuman ja musiikin esittäminen enemmän kuin al koholin myynti, Pössi sanoo
010 320 7480, f-espoo@f-musiikki.fi www.f-musiikki.fi F-Musiikin myymälöistä ja verkkokaupasta. JOULUJAZZIA PIANOLLE, Tessa Virta – UUTUUS! 15 tuttua joululaulua vastustamattomalla ja kevyellä jazz-otteella. 389,90 € Musacorner Oy, Näsilinnankatu 22, TAMPERE 050 365 9509, info@musacorner.fi www.musacorner.fi/presonus Presonus ioStation 24c 2x2 USB-C™ audio interface ja DAW-kontrolleri moottoroidulla liu’ulla samoissa kuorissa! 289 € Top Sound Oy Puolatie 5, HYLLYKALLIO (06) 438 7788 topsound@topsound.fi Fenderin ESC-105 suosittu kapeakaulainen oppilaitoskitara ! Mukana kuljetuspussi 129 € Focal Alpha 50 Focalin edullinen aktiivimonitori tarjoaa markkinoiden parasta hinta/laatu-suhdetta Focal Alpha 65 Focalin edullinen aktiivimonitori tarjoaa markkinoiden parasta hinta/laatu-suhdetta Focal Alpha 80 Alpha-sarjan aktiivimonitorien lippulaiva www.kruunuradio.fi Varaa paikkasi Riffin NÄYTEIKKUNAAN! Seuraava julkaisupäivä 10.2.2021 ilmestyvässä numerossa 1/2021. 010 320 7440, info@f-musiikki.fi www.f-musiikki.fi BOSE L1 Pro8, kannettava PA-järjestelmä – UUTUUS! Ainutlaatuinen suoritus kyky ja poikkeuksellisen helppo käyttö ja siirreltävyys. Kysy tarkemmat tiedot: • puh. 1 333 € F-Musiikin myymälöistä ja verkkokaupasta. 24,90 € F-Musiikki Helsinki, Kaisaniemenkatu 7, HELSINKI Puh. Ilmoituksen moduulikoko on 61 × 76 mm tai 128 × 76 mm. 26 www.riffi.fi 6/2020 n näyteikkuna F-Musiikki Espoo, Isonniitynkuja 2 (kauppakeskus Merituuli), ESPOO Puh. 040 501 2745 / Lauri Paloposki • s-posti: lauri.paloposki@riffi.fi DLX Deluxe Music Hermannin rantatie 10 HELSINKI 0207 282 250 www.dlxmusic.fi DLX-hinta: 1 390 € SSL Six 6-kanavainen analoginen studiomikseri Pro-tason studioäänityksiin Katso päivän hinta osoitteesta dlxmusic.fi Keskusmusiikki Lahti Oy Hämeenkatu 23, LAHTI (03) 782 1700 info@keskusmusiikki.fi www.keskusmusiikki.fi 777 € DB TECHNOLOGIES ES 503 DSP-kontrolloitu äänentoistojärjestelmä • kaksi passiivista satelliittia • aktiivisubbari • 3-kanavainen mikseri • Bluetooth 26-29 Näyteikkuna 620 Uutiset.indd 26 2.12.2020 17.55. F-Musiikki Kuopio, Kuninkaankatu 21, KUOPIO Puh. 010 320 7475, f-kuopio@f-musiikki.fi www.f-musiikki.fi F-Musiikin myymälöistä ja verkkokaupasta. EBS Stanley Clarke Signature -etuaste – UUTUUS! Loistava apu akustisten soittimien toistoon niin livenä kuin studiossakin
1 199 € Savonlinnan Soitinkulma Oy Kirkkokatu 7, SAVONLINNA (015) 515 670, soitinkulma@soitinkulma.com www.soitinkulma.com 749 € HK Audio Polar 10 -äänentoistojärjestelmä 26-29 Näyteikkuna 620 Uutiset.indd 27 2.12.2020 17.55. YAMAHA THR-30IIA -vahvistin – UUTUUS! Monipuolinen vahvistin akustisille soittimille ja trubaduurikäyttöön. Fishman Fluence -mikit, CFS-nauhat ja Gotohin hardware. 010 320 7490, f-tampere@f-musiikki.fi www.f-musiikki.fi F-Musiikin myymälöistä ja verkkokaupasta. 199,90 € F-Musiikin myymälöistä ja verkkokaupasta. 529 € Soitin Laine Oy Maariankatu 10, TURKU 029 080 2410 soitinlaine@soitinlaine.fi www.soitinlaine.fi 1 699 € MOOG CLARAVOX CENTENNIAL Limited Edition Theremin 100-vuotis juhlamalli, joka on kunnioituksen osoitus Theremin -taiteilija Clara Rockmorelle Tulossa pian! Vantaan musiikki, Peltolantie 2, VANTAA 010 439 3730, info@vantaanmusiikki.fi www.vantaanmusiikki.fi NUX MG-300 Mallinnettuina perinteiset kitarafektit sekä studioefektit, vahvistimet ja kaapit… loopperi sekä rumpukone… ja toimii myös äänikorttina! Hinta 150 € Soita +358 68223801 S-posti sales@musiikkiliike.fi 15.10.2020 34 vuotta nuotilleen ”joskus vähän vierestä” Hinnat alkaen 990 € Power Sound Ky, Jokioistentie 993, SOMERO (02) 748 3932, myynti@power-sound.fi FGN Mythic Standard Japanissa valmistetussa Mythicissä nyt mm. www.riffi.fi 6/2020 27 F-Musiikki Tampere, Kauppakeskus Veska, Saapastie 2, PIRKKALA Puh. 010 3207 400, f-vantaa@f-musiikki.fi www.f-musiikki.fi HUGHES & KETTNER Spirit Nano – UUTUUS! Kätevät ja tehokkaat kitaravahvistimet. F-Musiikki Turku, Viilarinkatu 1, TURKU Puh. Bluetooth audiotoistoa varten. 010 320 7460, f-turku@f-musiikki.fi www.f-musiikki.fi F-Musiikin myymälöistä ja verkkokaupasta. MAHALO Snow, sopraanoukulele – UUTUUS! Näyttävä talvinen ukulele, Valmistettu Indonesian parhaista soitinpuista. Mallit: Vintage, Rock ja Metal. 39,90 € F-Musiikki Vantaa, Antaksentie 4, VANTAA Puh
Ideana on, että ihanteelli seen kohtaan sijoitettu mikrofoni pysyy automaattisesti oikeassa kohdassa myös roudauksen aikana ja on välittömästi käytettävissä, kun hhetki koittaa. Solja osallistuu myös aktiivi sesti R&Dhankkeisiin. Lisätiedot: Custom Boards • customboards.fi ••• Brittiläinen Samsystems on solmi nut yhteistyösopimuksen suomalaisen Rikstonen kanssa, joka huolehtii jatkos sa Integraltuotemerkin edustuksesta ja maahantuonnista Suomeen. Yli 20 vuotta alalla toiminut Rikstone tunnetaan putkivahvistimi en valmistajana ja jatkossa Integralsys teemi on saatavilla valmiiksi Rikstonen vahvistimiin asennettuna. artistiyhteistyö sekä koulu tus. Tammer-Piano ja Soitin Ky, Pinninkatu 26–28 TAMPERE, (03) 222 1300, 050 323 3167 info@tammerpianojasoitin.fi www.tammerpianojasoitin.fi BOSS GT-1000CORE GT-1000 lippulaivamallin täysi prosessoriteho nyt pienessä ja kevyessä paketissa! 695 € Musamaailma Helsinki: Liisankatu 18 Musamaailma Turku: Brahenkatu 5 www.musamaailma.fi Suhr Hombre putkikombo – Vintage-soundien ytimessä 1 899 € Mad Professor Amplification www.mpamp.com facebook.com/MadProfessorAmplification Super Black 259 € DLX Deluxe Music Hermannin rantatie 10 HELSINKI 0207 282 250 www.dlxmusic.fi Katso päivän hinta osoitteesta dlxmusic.fi DLX-hinta: 2 050 € SSL Fusion Täysin analoginen 2U-kokoinen stereo hardware prosessori, joka on luotu moderneille hybridi-studioille. 28 www.riffi.fi 6/2020 n näyteikkuna AJANKOHTAISIA POIMINTOJA TV-Sävel Music Shop Tiiriönsuontie 2, HÄMEENLINNA (03) 6127 333, tvsavel@gmail.com www.tevari.fi 1 095 € ESP LTD EC-1000 Black Natural Burst Tyylikäs moderni Eclipse-mallinen sähkökitara käteenistuvalla muotoilulla, monipuolisilla soundeilla sekä upealla ulkonäöllä. Tampereen Musiikki, Musiikki Aartio Oy Kuninkaankatu 13, TAMPERE (03) 222 5570, info@tampereenmusiikki.fi www.tampereenmusiikki.fi 3 990 € Kawai CA99 -digitaalipiano Concert Artist -malliston lippulaiva! Kaapeliyhtiö Van Damme ja pedaali lautojen suunnitteluun sekä toteutuk seen erikoistunut Custom Boards ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka puitteissa Van Dammen tuotteiden maahantuonti ja myynti ovat Custom Boardsilla. Integral on 10 ja 12tuumaisiin ki tarakaiuttimiin mitoitettu, kiinteästi asennettava kehikko, joka sisältää myös mikrofonin. Lisätiedot: Rikstone • amps@rikstone.fi • www.rikstone.fi Nimitys Genelec on nimittänyt Ton meister Solja Niemisen Cus tomer Experience Manageriksi, jonka toimenkuvaan kuuluvat mm. Lisätiedot: Genelec • genelec.fi Uusia edustuksia 26-29 Näyteikkuna 620 Uutiset.indd 28 2.12.2020 17.55
Materiaali on äärimmäisen hienoa, to teutuksesta ei moitteen sijaa löydy. 010 320 7300 • www.f-pro.fi 26-29 Näyteikkuna 620 Uutiset.indd 29 2.12.2020 17.55. Erilliset säikeet Veijalainen liimaa toisiinsa al kujaan Kainuun Katinkullassa 90luvun alussa virinneen Back to the Sixties tapahtuman kaut ta. Sarjan kaikissa malleissa on integroitu kaksi kanavainen pikkumikseri sekä liitäntä Bose Tone Match sarjan miksereille kanavamäärän laajen tamista varten. Back to the Sixties – Suurella tunteella Markku Veijalaisen teos on 60luvun popmu siikin ylistyslaulu, joka kertoo paluusta nuoruu teen ja valottaa aikalaisten äänellä niitä vuosia, jolloin suomirockin siemenet istutettiin. Huolellisesti toimitetun, muhkean lukupake tin täydentää maukkaaksi sohvapöytäkirjaksi ku vitus, josta vastaavat varsinkin BTShovikuvaa jina kolmen vuosikymmenen aikana toimineet Risto Mäläskä ja Aki Schadewitz. Kilpailuunkappale piirtää kaunistelematon ta tilannekuvaa markkina talouden heikoin lenk ki kilpailusta ja elintasorumbakoneen rattaiden väliin jäämisestä. Kirjan episodimainen rakenne houkuttelee vapaaseen selailuun: voi lukaista pätkän sieltä ja toisen täältä ilman pelkoa siitä, että varsinaisesti putoaisi kärryiltä. Bose käyttää kaikissa L1 Pro sarjan subeissa ovaalinmuotoi sia RaceTrackelementtejä. Ville Leppänen ja Käytetyt miehet – Pikainen Tusina Hokahey Records, 2020 (HHR2005) ARVIO: ARI VANHA-MAJAMAA että paluukoneen kapteeni saattoi joutua kuulut tamaan, että koko seurue pudotetaan jo Jyväsky lään ellei remakka yhteislaulu vaimene. Karjalaisen materiaalia. Ja kyllä muutama katkera sinikka itse kunkin mat kan varrelle mahtuu… Levyn nimestä huolimatta sen kaksitoista kappaletta on valikoitu saatteen mukaan noin neljästäkymmenestä, eikä joukossa kyllä ole täy tepaloja. Moniäänisen tarinoinnin kautta teos valot taa, miten sähkökitarainnostus ja sitä seuran neet rautalankalevytykset merkitsivät mullistus ta suomalaisen popin historiassa: nuoret alkoi vat ensi kertaa itse soittaa toisille nuorille. Ku ten sen, kuinka huomattava olikaan suomenruot salaisten soittajapoikien osuus maamme ensim mäisissä bändeissä – esimerkkinä Jormasyhtyeen kokoonpano 1960luvun puolivälistä: Raul Wikström, Christer Bergholm, Pepe Willberg, Hasse Walli ja Kurt Mattson. L1 Pro8 ja Pro16 sisältävät integroidun sub bass kaapin, sarjan kookkaimmalle on tarjolla kaksi vaihtoehtoa: Sub1 tai Sub2. ”Back to the Sixties – Suurella tunteella” tyy dyttää kenen tahansa popista ja rockista kiinnos tuneen lukijan viihteen ja tiedonnälkää, ikään katsomatta. Myös Villen tekstit toimivat ja sisältöä löy tyy. Lisätiedot: F-Pro Esitystekniikka Puh. Jo 60luvun alkupuoliskolla toimittajan uran sa aloittanut Veijalainen on oikea isäntä tällaiselle retkelle. www.riffi.fi 6/2020 29 AJANKOHTAISIA POIMINTOJA Lisää kirjaja levyarvioita löydät Riffin jatkuvasti päivitettävältä sivustolta. Kaikkien mallien horisontaalinen sä teilykulma on 180 astetta. Empatiaa puolestaan kulkee jo raamatullisissa sfääreissä. Hän käy läpi läpi bändien perustamiset, jännittävimmät keikkakokemukset ja hajoamiset silloin kauan sitten, ja sivuhuomioina nostaa esiin seikkoja, joita ei välttämättä tule ajatelleeksi. Omaksi suo sikikseni nousee Lena Lindroosin kanssa duet tona laulettu Aidan yli vaan. Vaikka levy on suomenkielinen ja lyriikoissa mat kustellaan Kalliosta Intian kautta Berliiniin ja sieltä ItäHakkilaan, niin äänimaailma on kyllä täyttä amerikkaa. Ky seessä oli 60lukulaisten hulvaton luokkaretki, ja Katinkullan avokätinen tarjoilukin sitä luokkaa, Eikä leikkisyyttäkään ole todellakaan unoh dettu – Bensiksen Elvis, joka keikalle selvis – on hahmona tunnistettavan riemuisa ja hulvaton. Markku Veijalainen: Back to the Sixties – Suurella tunteella, Readme.fi 2020. Uudempaa kuvitusta on täydennetty tarkoin valituin, histo riallisin arkistootoksin. ARVIO: TOMMI SAARELA Bose L1 Pro – ammattilaisen pilari L1 Pro sarja perustuu kahden tuuman neodyy midrivereihin, joista on koottu pienimpään L1 Pro8 pilariin kahdeksan elementin pino, keski kokoiseen 16 ja kookkaimpaan peräti 32 kaiutti men torni. Pikaisen tusinan materiaali on saanut alkun sa kansainvälisellä biisileirillä Austinissa 2017. Villen laulu on sielukasta ja vertailukohtaa etsiessäni mietin, että on kuin Aki Sirkesalo lau laisi J. Topmost ja First olivat jo ehtineet koota rivin sä uudestaan jo aiemmin, ja innostuksen levites sä aikalaisbändeistä olivat jälleen kasassa varsin pian ne muutkin. Ota suunnaksi riffi.fi ! Ville Leppänen ja Käytetyt miehet – Pikainen Tusina Parinkymmenen vuoden odotuksen jälkeen Ville Leppänen on tehnyt toisen suomenkielisen albu minsa, ja vuosituhannen vaihteessa julkaistu Hul lu Rakkaus saa viimein ansaitsemaansa jatkoa. Mutta persoo nallista musiikkia tämä on, Ville ja Käytetyt Mie het kuulostavat täysin itseltään – ei tässä ketään kopioida. Suomenruotsalaisissa porvariskodeissa oli ra haa hankkia soittimia, harrastuksiin kannustettiin ja kanavat länteen olivat auki, päin vastoin kuin saman ajan supisuomalaisissa perheissä. Ilmi käy, että varsinkin alkuvuosien BTSkek kerit olivat kaukana totisesta puurtamisesta
Onko niin, että haluat levyn äänityspaikan myös jollain tavalla kuuluvan musiikissa. – Bernie on mahtava laulunkirjoittaja ja kitaristi, ja hän auttoi minua säveltämään albumin laulut, oli siinä hyvin vahvasti mukana, Joe kertoo. 30-31 Bonamassa.indd 30 30.11.2020 17.06. Esimerkiksi balladista Why Does It Take So Long To Say Goodbye Bonamassa toteaa, että Marsdenilla on taito tehdä kappaleesta brittiläisen oloinen. – Bernie osaa laittaa duurija mollisointuja järjestykseen juuri sillä tietyllä tavalla, hän tarkentaa. – No, tähän ratkaisuun idea tuli oikeastaan siitä, että hengailin siellä pari vuotta sitten, kun Bernie Marsden ja Pete Brown (Creamin tekstittäjä) levyttivät Ginger Bakerin kanssa. Mielestäni tämä on tärkeä pointti: se on vanhan koulukunnan tapa asioita, ja hyvä perusta jo luovan työnkin kannalta. Miksi halusit studioksi juuri Abbey Roadin. – Brittiblues on minun DNA:ssani. Mutta ennen kaikkea Bonamassa sai idean ottaa kappaleiden säveltämistä varten avukseen vanhan Whitesnake-kitaristi Marsdenin, jonka tehtävänä oli kertoa, minkälaisia ratkaisuja nimenomaan britti tekisi. Esimerkiksi Black Rock (2010) äänitettiin samannimisessä studiossa Kreikassa Santorinin saarella, ja sitä myös höystettiin hiukkasen paikallisilla vaikutteilla. Tänä vuonna 43 vuotta täyttänyt Joe Bonamassa toteaakin, että jos hänellä olisi aikakone, hän syntyisi vuonna 1946 ja saapuisi vuonna 1966 nimenomaan Lontooseen. Ensimmäisiä idoleitani olivat Jeff Beck Group, Eric Clapton, John Mayall & The Bluesbreakers ja Alexis Koerner – oikeastaan kaikki se, mitä tuolloin tapahtui. Joe Bonamassa pitää perinteisistä studioista, ja äänitysten vuoksi hän on usein hakeutunut paikkoihin, joilla on oma leimansa. Mutta tärkeämpi paikka Joelle on kuitenkin Fulhamissa sijaitseva New Kings Road Guitars. Royal Tea -levy äänitettiin Abbey Roadilla, mikä lienee studioistakin se kaikkein brittiläisin. Joen isä on ollut kitarakauppias, ja jälki näkyy pojassa siinä mielessä, että hän on hankkinut merkittävän kokoelman vintage-soittimia ja -vahvistimia. Useat Lontoon vintage-kampetta myyvistä kaupoista sijaitsevat edelleen Denmark Streetillä. Vuonna 2014 julkaistu Different Shades Of Blues tehtiin Las Vegasissa, kun taas muutamakin levy on syntynyt enemmän tai vähemmän Nashvillessa. Käy ilmi, että hänen roolinsa rajoittui vain soittamiseen. Uskon jopa, että sitä kautta saan levyilleni erilaista soundia. Tämä levy kuulostaa brittiläiseltä, kun taas sen edeltäjä, joka tehtiin Nashvillessa kuulostaa mielestäni tuolta kaupungilta. Haastatteluaika on tullut hieman puskista, sillä aikaisempiin pyyntöihin kitaristia ei ole saatu suostuteltua. Emme menneet Lontooseen tekemään Americana-levyä, vaan sellaista, missä kuuluu brittiblues. – Kirjoitin Dave Stewartin kanssa kappaleen Lonely Boy Blues, ja Jools lupautui tulemaan studiolle ja soittamaan siihen. – Pidän tällaisesta lähtökohdasta, sillä monet tekevät nykyään levynsä kotistudioissaan. Minä nautin siitä, että voin mennä levyttämään johonkin paikkaan. 30 www.riffi.fi 6/2020 S aan Joe Bonamassa langan päähän rapakon takaa. Nyt lyhyt juttutuokio on järjestynyt uuden Royal Tea -levyn tiimoilta. Siis sukeltaisi juuri siihen aikakauteen kun brittiläinen rhythm’n’blues oli kukoistuksessaan. Se on sekä sävelletty että äänitetty Englannissa, ja levyssä on kyse eräänlaisen ympyrän sulkeutumisesta. Tämä kokemus versoi myös sen, että Pete Brown kirjoitti Royal Tea -levylle tekstin muutamaan kappaleeseen. TEKSTI: TIMO ÖSTMAN KUVA: JIM HERRINGTON JOE Bonamassa – ympyrä sulkeutui Lontoossa Joe Bonamassan tuoreen levyn kantta koristaa piirros, jonka teema on ehkä se brittiläisin: teenjuonti. Olimme otettuja. Pääosin live-kamoilla Kun nyt kaupungissa oltiin, Joe kävi tietenkin ostoksilla. – Denmark Streetiltäkin ostin yhden vahvistimen, mutta oikeastaan varsinaisesti kävin New Kings Road Guitars -kaupassa tapaamassa ystävääni Rick Zsigmondia. Levyn krediiteissä pistää silmään toinenkin tunnettu brittimuusikko ja TV-kasvo, nimittäin Jools Holland. Albumissa onkin jotain erityisen merkityksellistä, sillä tyyliltään se vie kitaristin juurille, brittibluesista versovan musiikin pariin
Mutta jonkin verran hyödynsin myös Watkinsin Dominatoria ja Selmerin True Tonea eli pieniä brittivahvistimia, jotka löysin Lontoossa ollessani. Onko tullut eteen uusia löytöjä. Tuleeko tuottaja Kevin Shirleyltä paljon ideoita siihen, mitä soittimia käyttää eri kappaleissa. – Me tehdään yksi malli joka vuonna, sillä nämä soittimet ovat myyneet aika hyvin. Ja täytyy sanoa, että Epiphone teki todella hyvää työtä signature-mallin kanssa. Kuinka paljon olit mukana mallin suunnittelussa. Viimeisin näistä soittimista toisintaa ’50-lukulaisen, kolmella humbuckerilla varustettun Les Paul Custom -mallin. Onko se turhauttavaa. – Hän on hyvin paljon apuna laulunteossa, kuten luonnollisesti tuotannossakin. Kitaroina Bonamassa käytti niin ikään paljolti keikkakalustoaan eli vanhoja Fenderin Teleja Stratocastereita, Gibson Les Paulia ja 335:ta. Tämä tilanne nyt vain on sellainen, ettei sille mitään mahda. Toki monille muusikoille ajat ovat aivan karmeat. Bonamassa on tehnyt jo jonkin aikaa yhteistyötä Epiphonen kanssa mitä tulee signature-kitaroiden julkistamiseen. – Joitakin kyllä. Se on saanut lempinimekseen Black Beauty. www.riffi.fi 6/2020 31 Kun Royal Tea -levyllä keskiössä oli brittiblues, niin näkyikö se myös Bonamassan laitevalinnoissa. Huomioni kiinnitti se, että tuossa yksilössä on harvinaiset virittimet. – Se perustuu vuonna 1958 valmistettuun malliin, jota olen soittanut konserteissa viime vuosina. – Sitä sun tätä pientä on tullut hankittua, mutta ei mitään maata järisyttävää, Joe kuittaa. – Tavallaan, mutta toisaalta välivuoden pitäminen ei ole ollenkaan huono juttu. Tuotteen laatu on meille tärkeää, ja tuo kitara onkin hinta-laatusuhteessaan todella hyvä diili. Joten kyllä hän tuohonkin vaikuttaa. Minkä verran käytät noita hankkimiasi vintage-soittimia ja -vahvistimia. Näillä reissuilla meno voi yltyä hurjaksikin, mitä ostamiseen tulee. Meillä on aina tietyt perusspeksit, sillä pidän esimerkiksi tietynlaisesta kaulaprofiilista ja tietyntyyppisistä nauhoista. Onko näitä signature-kitaroita tulossa vielä lisää. – Käytin pääasiassa ihan live-settiäni, jossa on kaksi Fenderin Tweed Twiniä sekä kaksi Dumblea. Viimeinen kysymys: Et ole päässyt kiertueille viime aikoina. Seuraavaa emme ole vielä päättäneet, mutta varmasti se tehdään jostain omistamastani kitarasta. Eli olen siis aika lailla mukana prosessissa. Näissäkin projekteissa kitarakokoelmasta on hyötyä, sillä ideana on tuoda markkinoille replikoita, joihin myös tavallisilla pulliaisilla olisi varaa. u 30-31 Bonamassa.indd 31 30.11.2020 17.06. Joskus Gibsonhan vain uudelleenbrändäsi Epiphonen virityskoneistoja omiin kitaroihinsa painamalla niihin G-kirjaimen. Les Paul Customit ovat mahtavia kitaroita, ja niissä on jotain, joka on jo vuosien ajan puhutellut minua. Olen nähnyt muutamia tällaisia esimerkkejä. – Idea tuli minulta. Kitarakokoelmasta ammennetaan uustuotantoonkin Kotimaassaan Bonamassalla on tapana harrastaa ihan ”kitarasafareita”, joilla hän hankkii lisää instrumentteja Nerdville-museoonsa. Sitten osa on mint-kunnossa olevia, joten niiden annan olla
Shubiessa kaikenlainen egoilu loistaa poissaolollaan. Vuonna 2017 ilmestyneen Janne Haavisto And The Shubie Brothers and Sisters: You Are Here levyn kannessa bändiliideri tepasteli vielä yksin pitkin hiekka TEKSTI: TOMMI E. Silti tuntuu luontevammalta puhua vain bändistä, jossa kokemus kuuluu äärimmäisen tyyli tajuisena soittona ja harmonisena kokonaisuutena. Lokakuussa 2020 päivänvalon nähnyt Casual albumi äänitettiin pääosin livenä. Casual-levy äänitettiin pääosin livenä E-studion seitsemän metriä korkeassa soittotilassa Sipoossa. Yhtyeen jäsenet ovat soittaneet kym menissä merkittävissä kokoonpanoissa ja jokainen heistä operoi soittimensa kanssa mestaritasolla. 32-35 The Shubie Brothers.indd 32 30.11.2020 17.09. Yhtyeen syntykin oli vailla minkäänlaista hypeä. Tarkkaa syntymisajankohtaa on vaikea määrittää, sillä or kesteri muodostui vaivihkaa rumpalituottaja Janne Haaviston sooloprojektin ympärille. VIRTANEN KUVAT: JUHA REUNANEN The Shubie Brothers – bändi vailla egoja Viiden pitkän linjan ammatti muusikon muodostama The Shubie Brothers ammentaa instrumentaalimusiikkinsa afrikkalaisista rytmeistä ja vanhasta elokuvamusiikista. 32 www.riffi.fi 6/2020 T he Shubie Brothers on viisikko, josta voisi käyttää kliseistä nimitystä superyhtye. Soolojen sijasta kuul laan keinuvia rytmejä ja maagisia soundeja
Kun aletaan tekemään, minulla soi musiikkia päässä niin, että pahimmillaan se vie yöunet. Kiviniemen demot olivat vahvasti rytmiin pohjautuvia. Jussi Jaakonahon biiseissä kuuluvat itäja pohjoisafrikkalaiset soundit. – Itse asiassa Janne oli ensimmäisiä ihmisiä, joka otti mi nuun yhteyttä, muistelee Kiviniemi, ja jatkaa: – Olin Mamban kanssa paljon tekemisissä aina kun kävin Suomessa ja hän tiesi, että olin muuttamassa Suomeen. Sekös vasta sytytti Paate laisen luovuuden. Instrumentaalimusiikki on aina visuaalista, kun verbaliikan puuttuminen mahdollistaa vapaan assosioinnin. Demoja tosin löytyi jokaisen laatikosta – ja lisää ideoita syn tyi tehdessä. – Minulla on päässä kuva, mitä seuraan. Tuottaja Janne Haaviston sooloprojektista kasvoi oikea bändi. Olen täysin tunnepohjainen tekijä. Elokuvamusiikkia Lalo Schifrinin hengessä Uudessa yhtyeessään Kiviniemi löysi itsensä myös biisintekijänä. – Yhtäkkiä kuulin niistä demoistani, että nämähän ovat Shubiebiisejä! Ne olivat odottaneet tätä hetkeä, että löytävät oikean kontekstin. Paate lainen kertookin innostuksen vanhaan elokuvamusiikkiin yh distävän bändiä. Kokemus kuului myös siinä, että kaikki pystyivät esituottamaan ideoitaan ennen muille esittelemistä. The Shubie Brothersin musiikki on kuitenkin poikkeuksellisen visuaalista, ja on helppo kuvitella sille käyttöä elokuvamusiikkina. Jannen kanssa en kuitenkaan ollut soittanut. Ryhmätyöskentelyssä ideat jalostuivat. Se on myös välillä raskasta. Kaikki meistä kirjoittaa musaa koko ajan, kertoo Kiviniemi. Paatelaisella on maine takuuvarmana muusikkona, joka hoi taa homman kuin homman jäätävällä ammattitaidolla. – Janne tuottaa valitsemalla sopivat ihmiset ja Jukkis so pii täydellisesti tähän bändiin. – Olen aina halunnut päästä soittamaan hänen kanssaan. Biisit tulee usein ihmisistä ja ilmapiiristä. – Jukkiksella ei ollut demoissaan b tai cosia, mutta kun hän toi jonkin aihion, se inspiroi minut heti säveltämään niitä. Esimerkiksi Casualbiisin tein Jussille ja mulle. En osaa nuotteja, en ole siinä mielessä mikään studioässä. Yksi levylle päätynyt aihioni oli jostain 10 vuoden takaa. Oikeastaan on parempi puhua perkussioista ja rytmeistä, sillä niihin jos johonkin tämä bändi pohjaa. Olen tunnetilaihminen ja siinä on omat hyvät ja huonot puolensa. Pää meinaa seota sen vuoksi, että yhden session bii sit saattaa soida kuukauden päässäni, vaikka minulla ei ole sille musiikille enää mitään käyttöä. – Jokainen oli tahollaan tehnyt jo karsintaa, mikä on tälle bändille sopivaa matskua. Levylläkin soitti lukuisia muusikoita ja Haavisto äänitti materiaalia ympäri maailmaa. Molempien soundimaailma ja este tiikka on myös niin lähellä toisiaan, että on vaikea näkemättä sanoa kumpi minkäkin raidan soittaa. Oli hauska huomata, että biiseille löytyi koti, kertoo Kiviniemi. www.riffi.fi 6/2020 33 dyyniä. Olen Mamban kanssa soittanut todella paljon 90luvulta asti eri bän deissä (Fat Beat Sound System, Sami Saari, Aki Sirkesalo, Nuspirit Helsinki). Kaikki osallistuvat luomiseen, se on luontaisesti syntynyttä demokratiaa, hehkuttaa Paatelainen. Tuottajanakin ansioitunut Mamba Assefa ehdot ti bassoon pitkäaikaista soittokaveriaan, Jukka ”Jukkis” Kiviniemeä, joka oli palaamassa Suomeen asuttuaan useamman vuoden Hollannista. Maalailevan Casuallevyn tyyli edustaa muutenkin kaikkea muuta kuin solistista jammailua, joten mitään kitaristien kilpa soittoa on turha odottaa. Esimerkiksi Kerkko Koskisen musa on tosi makee ta, ja se on opettanut minua tosi paljon, mutta se jää soimaan päähän, huokaa Paatelainen. Kiviniemi huomasi olevansa jo seuraavana päivänä tree neissä. 32-35 The Shubie Brothers.indd 33 30.11.2020 17.09. Kaikki loksahti heti paikoilleen ja puuttuva palanen oli löy tynyt. Minulla oli myös idis, jossa hän soittaisi kitaraa sillä aikaa kun käytän Electro Harmonix Mel9 mellotronpedaalia. Levyllä soittaneet kitaristi Miikka Paatelainen ja lyömäsoittaja Abdissa ”Mamba” Assefa olivat luonte vat vaihtoehdot. Biisintekeminenkin on hänelle tunnetiloja ja kuvia. Omistaudun vahvasti kaikelle mitä teen. Sitten Haaviston piti saada bän di keikkoja varten. Musiikkia oli päätynyt pöytälaatikkoon jo pitkään, eikä materi aali ollut oikein löytänyt kotiaan Kiviniemen monissa bändeissä. Paatelainen ehdotti bändiin kosketinsoittimien sijasta toista kitaraa, kollegaansa Jussi Jaakonahoa. – Kun päästiin soittamaan, siinä oli kyllä vahva kotiintulo fiilis, että tämä on tässä, hän muistelee. Sen ja ki taran avulla pystyn lisäämään mihin tahansa sointuun jouset, kertoo Paatelainen Niinpä Jaakonaho soittaakin levyllä usein teemoja, siinä kun Paatelainen huolehtii ”jousista” tai rytmikitarasta. Tosin mitään tarkkaa työnjakoa ei ole suoritettu ja molemmat kitaristit levittä vät koko osaamisspektrinsä yhteisen projektin hyväksi. Itse hän kuitenkin kertoo olevansa hyvin ”fiilistyyppi”, joka soittaa ja sä veltää aina vahvalla tunteella
As sefa antaa tästä kunnian Haavistolle. Silti heitä on vaikea laittaa mihinkään karsinaan. – Kaikilla meillä on selkeä tontti ja kaikki on niin taitavia, ettei siinä montaa sanaa tarvitse. – Itse paljon jazzia äänittävänä ja tuottavana tällainen työs kentelytapa on hyvin tuttua ja preferoinkin tätä aina orgaanisen sekä suht’ akustisen musan ollessa kyseessä. Jannella on tuottajana ja johtajana äärimmäisen positiivinen, yhteen koko ava ja nostattava vaikutus koko työympäristöön, sanoo Assefa. Aina tämä on ollut ”keissi”. Toki sovitustyöskentely eteni myös keskustellen, sanoo Kiviniemi. Ota siis rummut haltuun – nyt se käy helpommin kuin koskaan! 28 € ,50 32-35 The Shubie Brothers.indd 34 30.11.2020 17.09. Se vaan tuntuu niin kotoisal ta, pohtii Paatelainen. Mika Ronkainen). Ja kun päästään puhumaan Mamban tyylittelystä, ei Paatelainen säästele sanojaan. Testailu jalostui biisiksi ja siihen pi ti saada juuri oikeanlainen funkbiitti – sellainen kuin Mamballa. Minkä tahansa perkus siosoittimen hän ottaa käteensä ja alkaa soittaa, soundi on heti parasta mitä olen kuullut. – Minä ja Jussi ollaan impressionistisia kitaristeja. Jukkiksen plekubasson soundi, missä on kaikua, tuo mie leen Lalo Schifrinin kataloogin. – Mamba on muusikko, jolta en ole ikinä kuullut yhtään huonoa ääntä. Koen myös, että studiossa vain livenä soittamalla voi saavuttaa sen jonkun taian ja pystytään välittämään tallenteelle jotain siitä bändin yhtei sestä kemiasta, pohtii Assefa. 34 www.riffi.fi 6/2020 –Elokuvallisuus on tämmöisessä instrumentaalimusiikissa kiinnostavin piirre. Livenä isossa salissa Demotyöskentely sujui pitkälti Roihuvuoressa sijaitsevassa Am bience Studiossa. Osoituksena tästä Paatelainen kertoo esimerkin sävellyksestään Let’s Do This. Jokaisella on paikkansa ja esteettinen äänensä bändis sä. Esituotantovaiheen jälkeen kaikki olikin suht’ valmista, kun orkesteri siirtyi studioon levyn tekoon syyskuussa 2018. Viitalan soittokokemus Suomen eturivin artistien tuotan noissa sekä soitonopettajan pätevyys ovat antaneet oivan pohjan luoda kokonaan uudenlainen metodi rumpujensoiton opiskeluun. Molempien herrojen soitosta voi kuulla myös yhtymäkohtia vaikkapa Ry Cooderin musiikkiin. Demokratiaa vailla egoilua Orkesterin sisäinen tunnelma on hyvin luova. (+ pakkausja postituskulut) Katso tarkat tiedot Riffin verkkokaupasta: riffi.fi/verkkokauppa Erilaisia värija kuvamerkkejä on aiemmin käytetty muiden soitinten opetuksessa, mutta Rummut haltuun on tiettävästi ensimmäinen oppikirja, jossa näin lähestytään rumpujensoittoa. Jukkiksen biiseissä oli tosi paljon sitä, että ne olisivat voineet olla suoraan jonkin elokuvan soundtrackis ta. Äänittäjinä toimi vat Jyri Riikonen ja Petri Majuri. Ne on sen tason kunde ja, ettei siinä kauheasti tarvitse selittää. Opas sopii yhtä lailla omatoimiseen kuin opettajan johdollakin etenevään opiskeluun, eikä se edellytä aiempia opintoja tai nuotinlukutaitoa. Jos soitti demon, niin muut tajusi mikä heidän funktionsa siinä on. Paikka tuli Assefan kautta työsuhdeetuna. Materi aali äänitettiin Sipoossa sijaitsevassa Estudion seitsemän metriä korkeassa, puisessa salissa, pääasiassa livenä. Näin se kasvaa isommaksi kuin osiensa summa. Myös Kiviniemi ja Paatelainen ovat joutu neet muokkaamaan soittoaan lukemattomissa konsepteissa aina Perkussioista pääasiassa vastannut Abdissa ”Mamba” Assefa ylistää ystävänsä Janne Haaviston kykyä luoda innostava ja luova ilmapiiri. Kitaristi Miikka Paatelainen inspiroitui muiden soitosta ja löysi itsestään tuotteliaan säveltäjän. Helppotajuisen ja innostavan oppaan harjoitukset on myös käytännössä testattu ja toimiviksi havaittu kirjoittajan omien oppilaiden parissa. Bändissä on kolme huipputuottajaa: Haavisto, Assefa ja Jaa konaho, joiden tuottamat levyt ovat myyneet kultaa ja voitta neet Emmapatsaita. – Patteristin askelmerkit ELIEL VIITALA (s. Musiikki on pääosassa eikä kukaan varjele tonttiaan mustasukkaisesti. Tämmöiset turhat jarruttavat seikat tekevät musiikista helposti suoriutumista, summaa myös Paatelainen. Elokuvallisuutta on niin ikään helppo kuulla Jaakonahon musiikissa ja hänhän onkin vastuussa kiitellyn Kaikki synnit tv sarjan musiikista (ohj. Se ei ole pääasia. Livesoitto oli tässä kontekstissa Assefan mielestä oikea rat kaisu. Se on pöytälaatikosta löytynyt kokeilu, jossa hän oli joskus kokeillut ma niskaa wahwahpedaalin läpi. Niinpä Haavisto pyysi Assefaa rumpusetin taakse. Luulen tämän johtuvan bändiliideristämme. Jokainen bändin jä sen on kuitenkin sen ikäpolven soittaja, että tämä työskentelyta pa on kaikille enemmän sääntö, kuin poikkeus. Minähän en esimerkiksi kuuntele mu siikkia lainkaan, tykkään sen tekemisestä, analysoi Paatelainen. Kaikki kolme haastateltavaa ylistävät ryhmän dynamiikkaa, joka mahdollisti mahdollisimman luovan ilmapiirin. Koko sessioon meni vain muutama päivä. Olen tuntenut Jannen jo kauan ja soittanut hänen aikaisem missakin proggiksissa. Kitaristina olen oppinut eniten rum paleilta, ja minulla on ollut aina satumainen onni soittaa lem pirumpaleideni kanssa, hän kertoo. Ideoi ta jaeltiin valmiiksi tuotettuina äänitteinä ja jalostettiin jam mailemalla. – Tämän bändin kanssa kemia on alusta saakka ollut täy dellinen. Ihailen häntä suuresti. Eliel Viitala: Rummut haltuun on aivan uudentyyppinen rumpujensoiton perus opas, jossa selkeisiin ja helppolukuisiin kuva merkkeihin perustuva esitystapa sekä perinteinen nuottikirjoitus kulkevat rinta rinnan toisiaan tukien. 1986) on helsinkiläistynyt rumpali ja soitonopettaja (YAMK), jonka oma opinpolku alkoi Pohjois-Kymen musiikkiopiston soittotunneilta ja on sen jälkeen johtanut hänet Sibelius-Akatemian nuoriso-osaston sekä Pop & Jazz Konservatorion kautta Metropolia Ammattikorkeakouluun, josta hän on valmistunut musiikkipedagogiksi 2017. Musiikin tekemisen into menee toiseen potenssiin, kun ulkomusiikilliset seikat poistuvat häirit semästä. Bändi on täysin egovapaa. Työ sujui hyvin mutkattomasti. – Kenelläkään ei ole mitään agendaa eikä egoa, tämä on egottomin bändi mitä tiedän. Me pe rehdytään johonkin tyylilajiin hiukan, tyylittelemättä sitä kuo liaaksi
Kaikki orkesterin jäsenet ovat soittaneet bändeissä, jot ka ammentavat afrikkalaisista ja lattarirytmeistä, niin kuin afro amerikkalaisesta reggaebluesfunkperinteestäkin. Kiviniemi on profiloitunut bändistä ehkä selkeimmin trooppiselle vyöhykkeelle. Se negalilainen musiikki, Fela Kuti ja muu afrikkalainen musiikki on tuttua meille kaikille ja Mamban tausta Etiopiassa tietenkin vaikuttaa. – Patteristin askelmerkit ELIEL VIITALA (s. Viitalan soittokokemus Suomen eturivin artistien tuotan noissa sekä soitonopettajan pätevyys ovat antaneet oivan pohjan luoda kokonaan uudenlainen metodi rumpujensoiton opiskeluun. Niinpä jokainen bändin muusikko tuotti soittoansa lennosta siinä määrin, että materiaali oli pitkälti he ti valmista. ”Soitin paljon Jannen 60-luvun Eko-bassolla, joka on E-studion talon bassona. Assefa tunne taan erityisesti funksvengistään ja Paatelainen nostaa esille työs kentelynsä Cool Sheiks ja The Fabulettes yhtyeissä. Opas sopii yhtä lailla omatoimiseen kuin opettajan johdollakin etenevään opiskeluun, eikä se edellytä aiempia opintoja tai nuotinlukutaitoa. Itse kävin Hollannissa asuessani parikin kertaa soitta massa EteläAfrikassa, Swazimaassa, Kap Verdella… Tämmöiset reissut, joissa olen päässyt soittamaan paikallisten kanssa, ovat olleet tosi merkittäviä kokemuksia. – Afrikan suunnalta tulevat rytmit ovat kaikessa rytmimusii kissa enemmän tai vähemmän läsnä. Helppotajuisen ja innostavan oppaan harjoitukset on myös käytännössä testattu ja toimiviksi havaittu kirjoittajan omien oppilaiden parissa. Rytmimusa tulee Afrikasta, näin se vain on. Jaakonahon historiassa taas on levytysprojekti tansanialaisen Ashimban kans sa (Wakukaya, 2012). Kaikki rytmit tulevat Afrikasta Merkittävä osa The Shubie Brothersin viehätystä on sen vahva rytmisyys. Ota siis rummut haltuun – nyt se käy helpommin kuin koskaan! 28 € ,50 32-35 The Shubie Brothers.indd 35 30.11.2020 17.09. Ne ovat olennainen osa historiaamme. Joitain raitoja tuplasin Hagströmin 8-kielisellä, tuplakielitetyllä bassolla”, kertoo basisti Jukka Kiviniemi. Se on fantastinen basso. Minun ”Shubiebasso” on Voxin uusiotuotantoa. 1986) on helsinkiläistynyt rumpali ja soitonopettaja (YAMK), jonka oma opinpolku alkoi Pohjois-Kymen musiikkiopiston soittotunneilta ja on sen jälkeen johtanut hänet Sibelius-Akatemian nuoriso-osaston sekä Pop & Jazz Konservatorion kautta Metropolia Ammattikorkeakouluun, josta hän on valmistunut musiikkipedagogiksi 2017. Afrikanmatkojen mukana tuomat rytmit ja soundit kuuluvatkin vahvasti Jaakonahon biiseissä. tilanteeseen sopivaksi. Siinä on vähän kirkkaampi soundi. Kokonaisvisiosta vastasi silti itse Haavisto, joka on merkitty Casuallevyn tuottajaksi. Tässä meidän jutussamme ehkä vielä korostetummin, koska olemme kaikki soittaneet afro ja reggaebändeissä. u LAITEKUVAT: JUKKA KIVINIEMI (+ pakkausja postituskulut) Katso tarkat tiedot Riffin verkkokaupasta: riffi.fi/verkkokauppa Erilaisia värija kuvamerkkejä on aiemmin käytetty muiden soitinten opetuksessa, mutta Rummut haltuun on tiettävästi ensimmäinen oppikirja, jossa näin lähestytään rumpujensoittoa. Eliel Viitala: Rummut haltuun on aivan uudentyyppinen rumpujensoiton perus opas, jossa selkeisiin ja helppolukuisiin kuva merkkeihin perustuva esitystapa sekä perinteinen nuottikirjoitus kulkevat rinta rinnan toisiaan tukien. Se puhuttelee meitä kaikkia tosi väkevästi ja on suodattunut meidän tekemiseen, summaa Kiviniemi
Kyseessä on uudempi Clapton malli, jossa ei ole mikkeinä Lace Sensoreita, vaan yksikelaiselta näyttävät noiselessmikit. Perinteisiin, klassisiin kitarasoundeihin mieltynyt Alatalo hakeekin mielellään vivahteet erilaisten kitaroiden kautta. Esimerkiksi Firebir dejä oli jossain vaiheessa neljä tai viisi. Myös ensimmäinen vakava bändi, edelleenkin aktiivinen ja juuri keväällä uusimman Huominen on vielä mun levynsä julkaissut Hauli Bros koostuu pääosin pispalalaisista soittajista. Epiphone Joe Bonamassa Signature Les Paul – Vaikka nykyään keskityn noihin Fmerkkisiin kitaroihin, niin mulla on ollut aika rankka Gibsonvaihekin. Fender Eric Clapton Signature Stratocaster – Tällä soitan eniten nykyään. Niistä kaikista olen kuiten kin luopunut. Tosin mikithän on samat kuin Bonamassan kalliissa Gibsoneissa. Fender reissue Stratocaster – Tässä on ensimmäinen kunnon kitarani, ja rakkain kaikista. Olen vertaillut muutamaan varsin hyvään Gibsonin Les Pauliin, eikä tämä häviä juurikaan. 36 www.riffi.fi 6/2020 T apaamme Kalle Alatalon Tampereen Pispalassa, joka on paikkana määrittänyt paljon hänen elämäänsä. Pitkään tämä oli ainoa kunnollinen ki tara, minkä omistin, joten aika monelle levylle olen tällä soitta nut, ja keikkojakin jonkin verran. Vuorossa: E l ä m ä n i k i t a r a t Kalle Alatalo – tuhannen ja yhden kitaran mies! lahjaksi, kun täytin 15. Muusikon poikana Kalle Alatalo aloitti kitaransoiton var hain, mutta aluksi tämä tarkoitti klassisen kitaran soittoa kon servatoriossa. Sen sijaan minulla on nykyään Epiphonen Joe Bo namassa Les Paul, ja täytyy sanoa, että se on kyllä yksi parhaista LPkitaroista, joilla olen soittanut. Ensimmäisiin teiniajan bändeihin hän puolestaan pääsi kitaristiksi uhkarohkealla taktiikalla eli olemalla ainoa, joka suostui laulamaan. Hänen mukaansa ne ovat kaikki käyttösoittimia, vaikka ”joku voisi tietysti keräilijäksi kin haukkua”. Hänellä oli myös musta Sunburststrato, jossa oli mustat EMG:n mikit, joten vaihdoin sellaiset kuoret, vaikka mikit onkin ihan alkuperäiset. Treeni kämppästudio, jossa haastattelu tehdään, sijaitsee lähellä sekä hänen synnyinkotiaan että nykyistä kotia. Haastattelua varten Kalle Alatalo kokosi näytteille ison jou kon kitaroita, joista iso osa on ”Falkuisia”. Kyseessä on ’60luvun reissue strato, jonka sain syntymäpäivä TEKSTI: TIMO ÖSTMAN KUVAT: JUHA SEILA Kitaroita, mielipiteitä, tarinoita soittimien takaa. Suomalaiset kitaristit esittelevät itselleen tärkeitä instrumentteja, ”elämänsä kitaroita”. Mustat nupit ja mikin kuoret olen vaihtanut, sillä diggailin aikoinaan isäni levyillä soittanutta Kala Alajokea. Ne Lace Sensorit oli aika elottomat, 36-39 EK 620 Kalle Alatalo.indd 36 30.11.2020 19.08. Aikuisiällä Alatalosta on tullut ennen kaikkea freelancemuusikko, joka on soittanut niin teattereissa, jamibändeissä kuin muutaman suomirocktähden taustallakin
Kun kantrikärpänen iski, piti sellainen hankkia itsellekin. Teatterissa on hirveän herkkä sähkösysteemi, joten siksi tämä. Kerran lainasin Gretschiä myös Costello Hautamäelle, sillä hänellä oli Big Bandin kanssa Brian Setzer tyyp pinen projekti. – Omistan myös Squierin telen, jossa on bender, mutta se on kiinni Bigsbytallassa. – Richie Sambora mallin taas hankin Floyd Rose tallan vuoksi. Kaiken kaikki aan tällä tulee soitettua aika paljon komppiraitoja. Kaiken kaikkiaan hintalaatusuhteeltaan järjettömän hyvä ostos, joka on maksanut itsensä moneen kertaan takaisin. Ostin tämän kitaran lähinnä Gretsch tyyppisen mikin ja kammen vuoksi. Kitarana tämä ei ole samaa luokkaa kuin nuo Fenderin Telecasterit, vaan täysin stuntti kitara. Gretschin otan yleensä käteen, jos studiossa loppuu ideat. 36-39 EK 620 Kalle Alatalo.indd 37 30.11.2020 19.08. Siinä kävi niin, että en meinannut saada kitaraa lainkaan takaisin, sillä Costello kysyi, että laitanko rahan tilille. Gretsch – Tämä puoliakustinen Gretsch on tehty EteläKoreassa, ja on yllättävän hyvä. Lisäksi mi nulla on satunnaisesti rockabillykeikkoja, missä pitää tietenkin olla tällainen. Samaa proggista tehtiin sitten pari kesää myös Pyynikin kesäteatterissa, ja tällä pärjäsi siellä ulkoilmassa hyvin vaikka vettä vihmoi. Fender Stratocasterit humbuckereilla – Meksikossa valmistetun Stratocasterin ostin kymmenisen vuot ta sitten, kun sain pestin Tampereen Työväen Teatterista Vuon na 85 musikaaliin. Juuri tänä vuonna olen soittanut tällä kitaralla yllättävän paljon, sillä tykkään leikkiä vibrakam mella. Se tuot taa 25 desibeliä lisää keskialueen korostusta, ja antaa siis vähän humbuckermaisen soundin. Edesmennyt Eddie Van Halen oli siinä loistava, ja sai lukkotallalla varsin musikaalisia juttuja aikaiseksi. Tämä on ollut siinäkin mielessä tärkeä soitin, että monet ovat lainailleet tätä, koska näitä ei ihan hirveän paljon ole. Ei tällä humbuckerkitaraa korvaa, mutta nämä mikit ja niiden kytkentä tekevät tästä kuitenkin ai ka monipuolisen soittimen. Lähes kaikissa Telecastereissani on vaahteraote lauta, koska se on soinniltaan purevampi, mikä on Telecaster soundille tärkeää. Rokki ja kantrijutut lähteekin tällä kitaralla hienosti. Kyseessä on ihan perinteinen jenkkitele, johon on asennettu benderme kanismi, jolla bkielen korkeutta voi muuttaa. www.riffi.fi 6/2020 37 ja nämäkin on hieman muovisen kuuloiset verrattuna perintei siin stratomikkeihin. Samoin jamikeikoilla tämä on ollut hyö dyllinen. – Sattumoisin minulla oli aikoinaan Albert Leen Hot Licks video, ja siinä hänellä oli Bbenderillä varustettu tele. Jossain studiosessioissa tämä on kuitenkin hyvä juuri siksi, ettei hurinaa tule. Tässä on tallamikkinä humbucker, mutta silti väliasento on yllättävän tasapainoinen. Tähän on tosin vaihdettu TV Jonesin jenkkimi kit, jotka maksaa melkein yhtä paljon kuin tämä kitara. Lisäksi on midboost kytken tä, mikä tässä signaturemallissa on ollut alusta pitäen. Telecasterit – Tämä on ensimmäinen kunnollinen Telecasterini, Fende rin ’52 reissue, missä on vähän hotimmat Texas Special mikit. Parilla tutulla kantrimie hellä, Hynnisen Jarmolla ja Halmeen Paulilla on toki omat. Tallapalat tähän on vaihdettu, sillä kaikkihan tietää, että vintageTelen talla on aika hankala vireeseen saami sen kannalta. Bruce Springsteen diggarina Butterscotch Blonde värjäys on tie tysti pistämätön
Kun kuulin Laylan alkurif fin, niin totesin, että tuossa on se minun juttu. Olen itse syntynyt samana vuonna. Verrattuna alkuperäiseen on parempaa se, että kaula ei ole niin pirun ohut, vaan ihan oikeasti leveä. Soundi on kyllä yllättävän hyvä, ja siihen tulee vielä Pagetyylistä utua, kun toisen kaulan kielet resonoi. Hommassa meni kuitenkin hermot, joten vein sen lopulta koottavaksi Nevalaisen Matille. Minulla oli myös 12kielinen Yamahan Pacifica, min kä ostin sitä varten, kun tehtiin Juice Leskisen viimeiseksi jää nyt äänitys JJstudiolla. – Kyllä varmaan nykyään olen, mutta kun aloitin, en kuun nellut sellaista musiikkia laisinkaan, mitä nyt oman isän kaut ta jotain. – Se oli hieno projekti, joka tehtiin Sundqvistin Mikan stu diolla Kihniössä. Sen levyn puitteissa tehtiin myös rundi ja Tampere Talossa iso konsertti, joka televisioitiin sekä livelevy. Tämä on näistä kuitenkin ai noa, jossa on ruusupuuotelauta, joten sessioissa tulee tälle kin joskus käyttöä. Lisäksi olen joskus soittanut Nikkisen Jirin kanssa jotain Beatleskeikkoja, mihin tämä oli tietysti omi aan. Career 12-kielinen Rickenbacker-kopio – Tämän toisen 12kielisen sähkökitarani olen hankkinut lähin nä äänityshommia varten. 36-39 EK 620 Kalle Alatalo.indd 38 30.11.2020 19.08. Vas Kaksikaulaisessa Telecasterissa riittää viritettävää peräti 18 kielen verran. Tä mäkin on näitä erikoistilanteiden kitaroita: Hotel Califor niaa tällä on soitettu ja vain muutamilla keikoilla. Aika lailla live meiningillä soitettiin. Oli kuitenkin hienoa päästä hänen kans saan soittamaan, ja se avasi minulle myöhemmin muita ovia, koska oli tuollainen sulka hatussa. Toista kitaraa puolestaan soitti Jyrki Telilä. Oma innoitukseni on ollut Eric Clapton, erityisesti Derek & The Dominoes albumi. Run ko on painava, eikä tämä olekaan ihan niin hyvä kuin nuo hyvin säädetyt Telecasterini. Tämä juontaa siitä, että vuonna 2004 Kalle aloitti soittamisen oman isänsä le vyillä. Siihen tarvittiin Byrdstyyppinen komppi. Kysees sä on myös yllättävän painava soitin, joten ei tällaisella jaksai sikaan soittaa kovin montaa biisiä. Tämä on oikein hyvä kopio. Tässä vaiheessa täytyy kysyä, että onko Alatalo nimenomaan suomirocksoittaja. Juicen viimeisillä keikoilla Kalle Alatalo pitää itseään onnekkaana siinä, että hän ehti vie lä soittaa kansantaiteilija Juice Leskisen kanssa. Sillä soitti Kal len lisäksi toinenkin tuolloin uusi nimi, Lauri Porra bassossa. Kyseinen albumi oli paljon julkisuutta saanut Mikko Alatalon ja Juice Leskisen Senaattori ja Boheemi. Kaksikaulainen Telecaster – Tilasin Saksasta rakennussarjan, josta sai koottua kaksi kaulaisen Telecasterin. Tein Juicen kanssa jälkeenpäin myös jonkin verran yksittäisiä duokeikkoja, tosin hänellä se al koi olla jo lopun alkua. Mikit ovat ehkä vähän turhan tehokkaat verrattuna Ricken backeriin. Paljon kuunte lin ja soitin myös blueshommaa sekä rytmimusaa, kuten Stevie Wonderia sekä sitä kautta Red Hot Chilli Peppersiä. 38 www.riffi.fi 6/2020 – ’78vuoden Sunburst Telecaster on varmaankin arvok kain soittimeni
Mutta teen mielelläni ihan kaveripohjaltakin juttuja, riippuu toki kuka kysyy. Häntä on kuultu esimerkiksi Pate Mustajärven levyillä. Kyseessä on Sustainable Wood sarjan malli, jossa on kuusikansi, mutta sivut ja pohja on kirsikkapuus ta. – Sillä on studiossa ihan se faktinen merkitys, ettei tarvit se leikata niin paljon alataajuuksia pois. www.riffi.fi 6/2020 39 ta vähän ennen aikuisikää aloin tsekkaamaan Eppu Normaalia ja Popedaa. Yksi slideraita on silläkin tallentunut. Toki pitäähän bassossa kampi olla! Tässä kuvassa ovat ”spedeilysoittimet”. Siitäkin Kalle sanoo olevansa iloinen, että pystyi vielä tietys sä vaiheessa tekemään sessiokitaristin töitä ammattina. Omani hankin Kitarapajalta. Tämä oli hieman kalliimpi, ja lähti sitten matkaan. Näissä malleissa alataajuuksien määrä kun on juuri sopivassa suhteessa kitaran muuhun sointiin. Waldenin baritonikitara soi Alatalon mukaan hienosti, ja sillä voi akustisilla keikoilla mallata jonkin verran bassoakin. u ”Hankin Japanissa valmistetun Paisleytelen, koska olen diggaillut Brad Paisleyta ja James Burtonia. Kuitenkin hän tuntee myös pientä lukkarinrak kautta Landolamerkkiä kohtaan, vaikka aika on ajanut siitä ohi. Fishmanin mikin laitatin Nevalaisella. Studiossa oleminen on kuitenkin soit tohommissa se yksi puoli, josta pidän tosi paljon, nimenomaan se uuden luominen. Fenderin alkuperäismallista kopioidulla, kuusi kielisellä Squier Six -bassolla pääsee baritonistakin alemmas, mutta oikeaksi bassoksi se ei oikein kelpaa. Kävi nimittäin se perinteinen, että piti mennä tiettyä mallia hakemaan, mutta se oli jo myyty. Studiokäytössä Kallella on myös yksi Landolan kitara, mutta se on Nashvillevirityksessä, jossa neljä alinta kieltä on korvattu oktaavikielillä. Voisin elää ilmankin, mutta tytär kielsi myymästä, kun se on niin nätti”. Näistä turkoosi Chiquita on Kallen ihka ensimmäinen kitara, jollaisella Kari Peitsamokin muinoin soitteli. OMmallissa on myös ihan riittävästi alakertaa, mikä on kompeissa tärkeää. Muu tamat konkarit pystyy siinä hommassa vielä juuri ja juuri itsensä elättämään. 36-39 EK 620 Kalle Alatalo.indd 39 30.11.2020 19.08. – Studiosessioita tein aika paljon, mutta ne on vuosien var rella vähentyneet täysin, kun tehdään koneella ja himassa. Hänellä on ollut niin Guildin kuin Gibsonin malleja, mutta suosikin pai kan on ottanut Martin, ja erityisesti koppakoot OM ja OOO. Martinin soundi kiehtoo Kalle Alatalo soittaa paljon myös akustista kitaraa. Niitä joutui kuitenkin yllättävän paljon soittamaan. Itsekin kävin joskus siellä Pietarsaa ren tehtaalla, kun isällä oli jonkinlainen diili Landolan kanssa. Lämpökäsitellyllä kansipuulla varustetut mallit oli kyllä keik kakäytössä aika stabiileja. – Kun ajattelee minkälaista kitaranrakentaminen on nyky ään Aasiassa, niin ei Landola enää tänä päivänä oikein pärjäi si. Kaikesta huolimatta pidän hienona sitä, että Suomessakin on ollut yksi pitkäikäinen, teollista kitaranvalmistusta harjoittanut merkki, Kalle toteaa. ”Kaksikaulaisen Ovationin hankin akustista Eagles-projektia varten, jotta Hotel Californian sai soimaan kuten pitää”
Näin ollen se on aika lailla samaa luokkaa kuin lyhyemmän skaalan Martin-kitaroissa. Soittimeen on, tottakai, asennettu myös elektroniikka. 40 www.riffi.fi 6/2020 A ikoinaan Takamine oli yksi ensimmäisistä akustisten kitaroiden valmistajista, joiden soittimissa oli kunnollinen elektroniikka keikkasoittoa varten. 40-41 Takamine.indd 40 30.11.2020 17.11. 1979 iso T nimittäin esitteli Palatheticpietsomikin, jossa oli oma elementti kullekin kielelle. Kaula ei ole onneksi ohkaisimmasta päästä. Sama pätee otelautaan, joka ei ole liian kapea alkupäästään ja niinpä soitto myös avoasemassa käy mukavasti. Kun kitaran poimi syliin ensimmäisen kerran, osoittautui se kertalaakista helpoksi ottaa haltuun. SoinTEKSTI: TIMO ÖSTMAN Takamine New Yorker – käyttökitara ripauksella vintage-henkeä Genrestä riippuen pikkukoppainen akustinen kitara antaa kokonaisuuteen pikanttia lisäsävyä vanhahtavine sointeineen, ellei sitten ole jopa välttämättömyys uskottavan ilmaisun keinona. Se tuntuu käsissä riittävän jämäkältä, ei yhtään hankalalta ainakaan omilla sormillani. Tuntuma oli erinomainen myös kitaraa hihnan kanssa soitettaessa. Kyseessä oli tuolloin käänteentekevä ominaisuus, ja se mahdollisti paitsi riittävän hyvältä kuulostavan elektroakustisen soundin, tarjosi myös tarpeeksi resistanssia kiertoa vastaan. Avoin virityspää tuo soittimen ulkonäköön mukavasti retrohenkisyyttä, samoin kuin kopan koko ja virityskoneistot, joissa kolmen kielen mekaniikat on asennettu yhteiseen aluslevyyn. Lisäksi otelaudan viimeistely tuntui hyvältä, eikä särinöitä tai muuta vastaavaa tullut vastaan. Se on itselleni uusi tuttavuus kitaroissa, ja pienen googlailun perusteella käy ilmi, että kyseessä on Etelä-Aasiassa kasvava puu, jolla on jo jonkin aikaa korvattu harvinaisemmaksi käyvää ruusupuuta edullisemman hintaluokan kitaroissa. Tämän saavat aikaan lyhyt skaala sekä kompakti kaikukoppa. Uusi, G-mallistoon kuuluva GY51E New Yorker, on suunnattu hintatietoiselle soittajalle, joka haluaa hieman pienemmällä kaikukopalla varustetun ja ulkonäöltään vanhahtavan oloisen akustisen. Lyhyt skaala Takamine New Yorkerissa on kokopuisesta sitkakuusesta tehty kansi. Sivut ja pohja taas on tehty laminaatista (pähkinäpuu), mikä on tämän hintaluokan kitaroissa tyypillinen ratkaisu. Suurin osa soundistahan tulee kuitenkin kannesta. Kielten soiva pituus eli mensuuri tai skaalanpituus on Takaminen nettisivuston mukaan 630 millimetriä. Niinpä Takaminen kitaroita alkoi näkyä lavoilla enemmän ja enemmän kun tultiin ’80-luvulle, ja vaikka firma valmistaa kitaroita monessa hintaluokassa, on luotettavan keikkasoittimen maine se päällimmäinen mielikuva. New Yorkerin kaula on mahonkia, mutta otelaudan materiaaliksi ilmoitetaan harvinaisempi materiaali, nimittäin laurel eli laakeripuu. Kitaran vireisyys vastasi odotuksia, ja virityskoneistot tuntuivat hoitavan hommansa asiallisesti. Brown Sunburst -värjäyksellä viimeistelty kokonaisuus on kaunista katseltavaa, eikä työstöstä jää moitteen sanaa. Alakerta ei ole mutainen New Yorkerin soundissa kiinnittää ensimmäisenä huomion soivuus, mikä on tämän hintaluokan kitaraksi varsin hyvä. Satulan leveys puolestaan on 42,50 millimetriä
Bassokaistan nimellinen vaikutustaajuus on asetettu 60 hertsiin, keskialueella se on 600 hertsin kohdalla ja ylätaajuuksilla 10 kilohertsissä. Elektroniikka osoittautui asialliseksi, ja New Yorkerilla voikin lähteä keikalle tuosta vaan. Koko soittimen ulospano on varsin tyylikäs, hintakin on huokea ja soundihan vielä paraneekin vuosien aikana. Kokonaisuus kuulostaa myös soittajalle selkeältä ja tasapainoiselta – sointi pysyy kasassa. Soinniltaan systeemi on perushyvää laatua. New Yorker ei kuitenkaan ole välttämättä kaikkein voimakkain kitara akustiselta soundiltaan. u 40-41 Takamine.indd 41 30.11.2020 17.11. Vahvistettu soundi toimii New Yorkerin elektroniikka koostuu pietsomikistä sekä TP-4TD -esivahvistimesta. Bassokaistan annoin olla aika lailla nolla-asennossa, sillä matalimmat taajuudet eivät tässä kitarassa tuntuneet olevan mitenkään erityisen ongelmallisia. Varsin kätevää siis. Toki sen kuulee, että kyseessä on pietsoelementti, mutta säädöillä sain pehmennettyä mikin luonnetta riittävästi, jotta käsillä oli bändin seassa varmasti paikkansa löytävä soundi. Eq-säätimet ovat ohuita liukuja, ehkä osin tilankin vuoksi, mutta todennäköisesti myös käytännöllisyyttäkin ajatellen. Sehän on myös tärkeä pointti, jos on kitaraa hankkimassa. Lisäksi merkkivalo ilmoittaa, kun virta alkaa olla lopussa. Jälkimmäisessä on volume-säädin, jolla asetetaan kitarasta lähtevän signaalin taso. En itse välttämättä hankkisi sitä ainoaksi kitaraksi silloin, jos kitaraa tarvitaan usein äänityskäytössä. Kullekin kaistalle on korjausvaraa leikkausja korostamisvaraa +/-12 desibeliä. Tämä tuskin on kuitenkaan merkittävä ongelma peruspelimannille. Plugi kiinni ja soittamaan New Yorkeriin oli mukava tutustua, ja kaikin puolin se tuntui hintaluokassaan vallan mainiolta soittimelta. Jälkimmäiseen voin yhtyä. Myös soittotuntumaltaan koin New Yorkerin helpoksi lähestyä. Tämä toimenpide säästää paristoa, ja hyvä niin. Tässä kitarassa soinnin alakerta on hallittu, eikä turhan pullisteleva. www.riffi.fi 6/2020 41 Takamine GY51E New Yorker Akustinen kitara elektroniikalla • kokopuinen kansi, sitkakuusta • pohja ja sivut pähkinäpuulaminaattia • mahonkikaula • otelauta laakeripuuta • kielten soiva pituus: 630 millimetriä • satulan leveys: 42,50 millimetriä • aktiivielektroniikka: pietsomikki ja TP4-DT -esivahvistin • viimeistely: Brown Sunburst, kiiltolakattu • hinta: 499 e Lisätiedot: EM Nordic Puh. erilaista karakteeria. Esivahvistimessa on yksinkertainen viritysmittari, jossa nuolet osoittavat onko sävel alatai ylävireessä. Kun ne syttyvät vihreinä sävelen molemmille puolille, on säveltaso oikea. Mittaria ei tosin pysty kalibroimaan muille referenssitasoille tai ainakaan en onnistunut sellaista keinoa löytämään. Mutta hintaero näiden kahden välillä on kuusinkertainen, joten eroja pitää ollakin. Ja samalla korostaa varovasti treble-säätimellä, jotta sointi sai vähän lisää ilmaa alleen. Itse esivahvistin toimii yhdeksän voltin paristolla, ja sille kotelo löytyy myös paneelista, joten vaihtaminen on helppoa. Tämän ohella esivahvistin tarjoaa yksinkertaisen kolmialueisen ekvalisaattorin. Tykkäsin leikata pikkuisen keskialueelta, jolloin soundiin sai pehmeyttä. Viritysittari menee automaattisesti kiinni, jos sitä ei käytä kolmeen minuuttiin. Mikseristä voi sitten rukata soundia enemmän, jos on tarve. Lisäksi liukujen liikuttaminen vahingossa on aika vaikeaa, minkä koen myös hyväksi asiaksi. Kunkin liukusäätimen alla on nollakohdassa selkeä kuoppa, mikä auttaa operointia erityisesti, jos ajattelee eq:n säätöä himmeämmässä valaistuksessa. Käyttökelpoinen soundi siis löytyi helposti, mutta toki oma säädin keskialueen taajuuden kohdistamiseen olisi ollut kiva. 0207 282 200 • www.emnordic.fi nissa painottuu keskialue, mikä ulkonäön ohella tuo soundiin aivan hienoista vintage-vivahdetta. Omassa kategoriassaan pidän New Yorkeria soinniltaan vallan mallikkaana kitarana. Huomattavasti kalliimpaan, samoin lyhyemmällä skaalalla ja pienemmällä kopalla toteutettuun kitaraan verrattuna havaitsin kyllä eroja soinnin voimakkuuden ohella myös dynamiikassa, sointialassa sekä ylipäänsä erottelevuudessa. Mittari aktivoidaan painikkeella, joka samalla myös mykistää signaalin, joten täysin hiljainen viritys onnistuu. New Yorkerin hitusen vanhahtava soundi toimii kyllä hyvänä mausteena, jos biisiin tarvitaan ns. Tämä on riittävästi, varsinkin kun kyse on vain esivahvistuksesta. Näin helposti ulottuvilla olevat säädöt antavat kuitenkin myös soittajalle omaa kontrollia lavalta käsin. Lisäksi itseäni miellytti New Yorkerilla soittaessa se, että kitarassa ei ollut liikaa ”mutaisuutta” alataajuuksilla
Ääni – se kyllä täyttää isommankin tuvan. 42-43 Suhr.indd 42 30.11.2020 17.12. Molemmilla kanavilla voi käyttää mausteena tremoloa, jolle on kaksi säätöä, nopeus ja intensiteetti. Pääteasteessa on kaksi 6V6-putkea, tasasuuntaus hoidetaan 5AR4-putkella ja etuasteessa käytetään kolmea 12AX7-putkea. Nimellistehoa on 18 wattia. Kansilevyn kahvasta saa otteen vaivatta, eikä keikalle lähtö tällaisen kombon kanssa harmittaisi roudauksenkaan osalta. Ja kumpaisessakin on kaksi erillistä tulojakkia – herkkä ja epäherkempi. 42 www.riffi.fi 6/2020 H ombren nostaa näppärästi ulos laatikostaan, mitat ovat maltilliset ja painoa vain 15 kiloa. Vahvistin on tehtaalla puettu topattuun kuljetushuppuun, jossa on kombon alitse sujautettava ja etupuolelle tarralla kiinnittyvä satulavyö varmistuksena. Tremolon käyttö vaatii jalkakytkimen liittämisen vahvistimeen, pelkästään säätimiä kääntämällä efektiä ei saa kuuluville. Ison F:n putkitus on tismalleen sama, ja oikeastaan rakenteen suurin ero Suhriin nähden on Fenderin pisteestä pisteeseen langoitettu kytkentä, jonka Suhr on korvannut jämäkällä piirilevyllä. Kummallakin kanavalla on vain yksi säädin äänensävylle, häikäisevän kirkkaasta sovinnollisen pehmeään ulottuva tone. Hombren mäntylaudasta valmistetun kotelon nurkissa on sormiliitokset ja pintaa suojaa kestävältä vaikuttava tolex. Kaikua ei Hombressa luonnollisestikaan ole, sellainen lisättiin Fenderinkin vahvistimeen vasta 1963, jolloin myös ruskea TEKSTI: LAURI PALOPOSKI KUVAT: MUSAMAAILMA Suhr Hombre – voi veikkonen! Pientä on vain fyysinen koko. Toinen ero on kaiutinelementti, Fender käytti aikanaan Oxfordeja, Suhr on päätynyt Celestionin V-tyyppiin. Kyseessä on Suhrin versio 60-luvun alun Fender Deluxesta, Brownfacenakin tunnetusta mallista. Vahvistimen lisäksi pakkauksesta löytyvät euro-tyypin virtajohto, metallirasiaan koteloitu kytkinpedaali tremolon käynnistykselle ja pysäytyksellä, sekä siistille kiepille kääräisty plugijohto pedaalin liittämiseksi vahvistimeen. Virta päälle! Hombressa on kaksi kanavaa – normaali ja kirkas. Kolmas säätö on soittajan sormissa – toteutustapansa ansiosta tremolo nimittäin reagoi soittodynamiikkaan käänteisesti – kovemmalla pyyhkäisyllä efekti on miedompi ja hiljempaa hipsutellessa tremolon vaikutus on voimakkaampi
(09) 720 6060 • www.musamaailma.fi tolex sai väistyä mustan pinnan tieltä, ja samalla mallinimikin muutettiin Deluxe Reverbiksi. Ei ihme, että mallin esikuva on ollut rockja blues-kitaristien suosiossa. Treble-kanava onkin sitten kertaluokkaa kirkkaampi soinniltaan. Alakieltenkin soinnissa on tuimempaa ilmettä. Mutta juuri etuasteen erinomaisen dynaamisen vasteen vuoksi on hiukan sääli kytkeä erityisesti kaikua – ja miksei myös tietyissä tapauksissa delay-efektiä – kitaran ja vahvistimen väliin. Se reagoi soittajan otteisiin ja soittimen säätimen käyttöön välittömästi ja täysimääräisesti. Yhteistyö pedaaleiden kanssa sujuu sekin mutkattomasti, mutta yhtä nykyajan ominaisuutta saattaa silti kaivata – efektilenkkiä. Soundi on yhä ryhdikäs ja selkeä, mutta sen yleisilme on enemmän kantriin assosioituvaa, mellevämpää sorttia. Tämä on kuitenkin autenttinen toteutustapa, ja niin on hyvä. Särön määrä ja luonne muuttuvat luonnollisestikin sitä mukaa, kun vahvistinta kääntää kovemmalle, mikä on syytä huomioida hankintaa harkitessa – Hombre on täysverinen keikkavahvistin ja aivan omiaan isoon studioon. Hyppy toiseen ulottuvuuteen Edellä kuvattu soundimaailma löytyy kanavien herkempiin tulojakkeihin kytkeydyttäessä. Sointi on kuitenkin erittäin erotteleva ja selkeä jopa tone-säätö lähes kiinni käännettynä. Yläsävelet helähtävät kyllä kristallin kirkkaasti ja alakielissä on Fendereihin yleisesti assosioituvaa kantripauketta, mutta nyt näiden äärten välistä nousee vahva ja ärhäkkä keskirekisteri, jossa on aimo annos purevaa rosoisuutta. Kun kanavilla on valmiiksi toisistaan poikkeavat ominaispiirteensä, soittaja voi hakea sopivaa yhdistelmää oikeastaan neljän eri variantin puitteissa. u 42-43 Suhr.indd 43 30.11.2020 17.12. Mieli kun tekee nautiskella kitaran ja vahvistimen saumattomasta vuorovaikutuksesta erityisesti säröytymisen rajapinnalla, ja silloin kaiku istuisi paremmin vasta loppumausteeksi. Jos tietää mitä haluaa ja kuinka pyytää, Suhr kyllä toimittaa tilauksen. Volumea yli puolenvälin käännettäessä yksittäistenkin kielten sointi alkaa säröytyä mehukkaasti, yleisilmeen säilyessä edelleen erottelevana. Missään vaiheessa tai millään asetuksilla tremolo ei syö voimaa soitosta ja sävelten alukkeista, vaan säilyttää kokonaisuuden dynaamisena ja ryhdikkäänä. Loistava juttu erityisesti äänityskäytössä, kun raidalta toiselle edettäessä tai kappaleesta uuteen siirryttäessä tarvitaan periaatteessa saman henkistä, mutta kuitenkin erilaista ilmiasua ääneen. Se helähtää tiukemmin ja viiltää ilkeämmin. Enää ei kitaran signaali puske vahvistinta samalla tavalla särölle ja toki äänen määräkin on hitusen pienempi. Lisätään vielä huomio siitä, että Hombren tremolo on aivan parasta laatua. Loistavaa. Tämä antaa myös sovitusvaraa erilaisille soittimille, joille voi hakea tilannekohtaisesti ihanteellista asetelmaa. Kantikasta pätkätystä tai konevasaran tapaan hakkaavaa taontaa ei ole tarjolla. Sellainen ei kuulu esikuvan varusteluun, eikä näin muodoin myöskään Suhrin tulkintaan aiheesta. Kodin työpajassa tai olohuoneessa sen ajaminen kunnon murolle tuottaa ympäristöön merkittävän määrän mekkalaa, kenties aivan liikaa. Normaalikanavan ykköstuloon kytkettynä yksikelaiset perinnemikrofonitkin puskevat sen verran signaalia, että soinnut saavat hahmoonsa roson tuomaa paksuutta, vaikka vahvistimen volumea avaisi vasta aamupuolen lukemiin. Gibsonin tuhdeilla humbuckereilla saman tekstin voisi toistaa sanasta sanaan lihavoituna, mutta pikkuisen kitaran säätöjä miedontamalla sointi myös napakoituu mainiosti. Sen sijaan se tuottaa todella musikaalista jälkeä hienon hienosta ja tuskin havaittavasta väristelystä voimakkaasti sykkivään täystremoloon asti. Suhr Hombre Fender Deluxe brownface -tyyppinen vahvistin • kaksi kanavaa: Normal ja Treble • kummassakin kanavassa volumeja tone-säätimet • kummassakin kanavassa kaksi tuloa eri herkkyyksin • tremolo-efekti, jalkakytkin päälle/pois-komennoille • nopeuden ja intensiteetin säädöt tremololle • täysputkitoteutus • etuasteessa 3 x 12AX7 • tasasuuntajana 5AR4 (GZ34) • pääteasteessa 2 x 6V6 • mitat 53 cm x 46 cm x 25 cm • paino 15 kg • hinta: 1 899 e Lisätiedot: Musamaailma: Puh. Vahvistimena Hombre on erittäin vuorovaikutteinen. Ensivaikutelma Hombresta on äänekkyys, jossa on huomattavasti enemmän keskialueen räyhäkkyyttä kuin mielikuvatasolla odotin. Mutta eroa on myös soinnin perusluonteessa, jossa keskialueen suorasukainen räyhäkkyys lientyy diplomaattisemmaksi esitystavaksi. Ääntä irtoaa tässäkin vaiheessa treeneihin piisaava määrä ja reserviä löytyy vielä yllin kyllin keikkatilannetta varten. Kun kitarapiuhan lykkää epäherkempään vaihtoehtoon, tapahtuu kanavan sisällä hyppy soundi maailmasta toiseen
Sana pedaali pohjautuu latinaan (pes, jalka) ja viittaa siten jalalla poljettavaan laitteeseen. Puuhaan tarvittava USB johto toimitetaan pakkauksessa mukana. Säätiminä toimii kolme kosketuksen tunnistavaa liukupintaa. Laite keskustelee ilmaisen ja helposti asennettavan Dark glass Suite sovelluksen kanssa. 44-45 Darkglass.indd 44 30.11.2020 17.13. Lisäksi sormella valitaan jokin viidestä Elementin muistiin TEKSTI: TIMO KOSKINEN – pienestä askista isot soundit Perinteinen käsitys hyvästä sähkökitaran ja basson soundista on rakentunut kauan ennen linjasoiton aikakautta, eikä tuo ihanne ole minnekään kadonnut. Metallikoteloon rakennettu Element on mitoiltaan (35 × 64 × 111 mm) aika lailla samankokoinen kuin tyypillinen pedaali. Suite sisältää lisäksi kaksi erilaista ekvalisaattoria, selvästi bassolle ja kitaralle suunnitelluin taajuuksin. Laite on päällä, kun siihen on kytketty virta. Alkuvuodesta se oli vielä pelkkä kuu lokevahvistin, mutta nopeasti kotelon ulkoasu ja sisältö muut tuivat ja mukaan tuli viiden impulssivasteina taltioidun kaiutin simulaation muistipankki. Toi miakseen se vaatii ulkoisen virtalähteen (9–12 V). Nyt sen saavuttamiseen on välineitä silloinkin, kun kaiuttimen mikitys on hankalaa tai kaiuttimen käyttö ei ole lainkaan mahdollista. Onko tämä pedaali. Pedaaleista poiketen siinä ei ole kuitenkaan mitään poljet tavaa. Ei ole päälle/pois painiketta eikä edes pyöritettäviä sää timiä. Ope raatio ei paria minuuttia kauempaa kestänyt. Lisäksi Element on äänikortti, jonka USBCportti siirtää kaksi audiokanavaa tietokoneelle – yhdellä on kaiutinsimulaatio ja toinen välittää signaalin ilman sitä. Ohjelmalla myös päivitetään tarvittaessa laitteen käyttöjär jestelmä ja tämä olikin paikallaan heti koejakson aluksi. Kaik kien kolmen kosketuspinnan alla on sarja LEDvaloja osoitta massa säädön asentoa. 44 www.riffi.fi 6/2020 T änä vuonna julkistettu Element on käynyt läpi hurjan ja no pean kehityskaaren. Sillä Elementiin voi ladata uu sia kaiutinsimulaatioita ja muokata niitä. Kaksi näistä on kuulokevahvistimen lähtötasoja varten ja kolmas määrittää instrumenttisignaalin ja ulkoisen äänilähteen miksauksen. Sellainen Element ei ole, vaik kakin yksi sen käyttösijoittelun mahdollisuuksista on pedaalilau dan osana, signaaliketjussa aivan viimeisenä
Sähkökitaralle runsaam min, mutta myös erityisesti sähköbassolle suunnattuja. Kolmantena vaihtoehtona on Elementin kytkeminen kaiu tinkaapin jälkeen, sen rinnakkaislähtöön. Kaikissa kytkentätavoissa valmiin, muokatun signaalin saa ulos kotelon toisen syrjän XLRlähdöstä ja juuri tämä lähtö te kee Elementista poikkeuksellisen laitteen. Studiossa taas voidaan toimia hiljaisemmalla äänitasol la sekä hienosäätää soundin muodostamisen viimeisiä vaiheita vertailemalla peräkkäin Elementiin ladattuja impulssivasteita. Tällä hetkellä Darkglass Suiten kautta voi hakea viitisen kymmentä erilaista impulssivastetta. Signaalitason sovitusta varten Elementin kyljessä on mi nikytkin 12 tai 30 dB:n vaimennukselle, jolla kaiutinsignaalin tasoa saadaan pudotettua. Ele mentistä viedään signaali suoraan PAjärjestelmään tai äänityk seen. Vahvistimesta riippuen kaiutinkaapin voi jättää kokonaan poiskin, mutta Element ei ole keinokuorma, joten tässä kohdas sa on syytä tarkistaa käytössä olevan vahvistimen soveltuvuus tällaiseen kytkentään. Kitarapuolella esikuvia ei ole nimetty ihan tarkasti – joskin tyyppinimet Cali fornia Guitar, London Guitar ja Modern Guitar antavat jo hy vän ennakkokäsityksen. www.riffi.fi 6/2020 45 Darkglass Element Kuulokevahvistin kahdella kuulokelähdöllä • impulssivasteisiin perustuva kaiutinsimulaattori XLRlähdöllä • muistissa viisi impulssivastetta kerrallaan • laitepäivitys ja uusien impulssivasteiden lataus USBportista sovelluksella Darkglass Suite • Bluetooth ja/tai AUX-liitäntä ulkoiselle audiolähteelle • hinta 299 e Lisätiedot: Soundtools Puh. Näiden joukossa on sekä kitara että bassovahvistimilla sekä useilla erilaisilla kaiutinkon figuraatioilla ja mikrofoneilla luotuja vaihtoehtoja. Ilman, että keikalle tai stu dioon pitäisi raahata useita erilaisia kaiutinkaappeja eri soun deja varten. Kaikkia vahvistimia ei voi käyttää ilman kaiutinta tai kaiuttimen tilalle erikseen kytkettävää keinokuor maa. Tähän toimintoon ei riitä satunnainen sohaisu pinnan tienoille, vaan sormenpään tulee osua melko keskelle jä mäkällä kosketuksella. Komppiraitojen siirto harjoitteluun ja jamitteluun onnistuu kumpaakin kautta. Läppärit, tabletit ja muut tallentavat mobiililaitteet toki toimivat omalla akullaan missä vain, mutta Element vaa tii verkkovirrasta napattavaa sähköä, mikä on syytä huomioida. u 44-45 Darkglass.indd 45 30.11.2020 17.13. Darkglass ehdottaa Elementin äänitystoiminnon käyttämistä reissussakin. Moninaiset kytkentätavat on esitelty käyttöohjeessa havain nollisilla piirroksilla, jotka on syytä pitää käsillä, ettei tule has sattua. Perinteisestä pedaali laudasta signaali lähtisi vahvistimen etu tai pääteasteeseen. Kannattaa kuitenkin todeta, että Element saa lisähyötyä sen eteen asennetusta vahvistimesta tai särömaailman muovaamiseen osallistuvista pedaaleista. Niissä ei kuitenkaan ole impulssivasteita. Kytkentä vahvistimen perään Element voidaan kytkeä myös vahvistimen ja kaiuttimen vä liin. Elementissä on AUXliitäntä ulkoisen audion tulolle johdon kautta, minkä lisäksi se on Bluetoothlai te. Oivaa lääkettä Helsinkiläinen Darkglass Electronics on kunnostautunut jännit tävien ja runsailla säädöillä varustettujen, erityisesti basisteille suunnattujen pedaalien ja vahvistimien valmistajana. Sellaista tarvitaan ja Element antaa mahdollisuuden ko keilla suurehkoa valikoimaa erilaisia impulssivasteita, jotka huo mioivat ennen ääneksi muovaamista tapahtuneen signaalin säh köisen käsittelyn. Kosketuspinnan herkkyyttä voi ohjelmal la säätää, mutta sellaiseen en nyt tuntenut tarvetta. Sanotaanko vaikka, että simulaa tion jälkeen ääni on ryhdikkäämpi ja täsmällisempi kuin linjasoitos sa muutoin. Suoraan kitarasta rasian kautta kuulokkeisiin tai linjaan ei tuota vielä pa rasta mahdollista tulosta. Nyt palataan alussa mainittuun kaiutinsoundin merkityk seen. 029 080 0835 • www.soundtools.fi kerrallaan tallennetusta kaiutinsimulaatiosta painamalla pyöreää kosketuspintaa. Jos esimerkiksi keikalla on ollut tapana mikittää kaiutin kaappi PA:han, Elementin impulssivasteina toimivat simulaati ot korvaavat tämän vaiheen, eikä kaiutinkaappia välttämättä tarvita. Soiton harjoittelu val miiden taustojen päälle on mukavaa puuhaa ja se käykin päinsä kuulokkeilla kuunnellen. Samoin A/Bvertailu soundeille ilman kaiutin simulaatiota ja sen kanssa onnistuu. Bassovah vistimien joukossa on monia Darkglassin omaan vahvistimeen pohjautuvia sekä yhteisön tuottamia tarjokkaita. Kuten mainittua, Element oli alkajaisiksi kuulokevahvistin ja tämä ominaisuus on säilynyt mukana. Vaikka soundin hyvyys on subjektiivinen tulkinta ja soun deja kuvaavat sanat voi ymmärtää eri tavoin, niin kyllä kaiu tinsimulaatio tekee hyvää. Element laajentaa sortimenttia nyt raikkaalla tavalla ja ennakoi mitä ilmeisimmin tulevaa suuntaa. Jos ajatellaan pelkkää kuulokevahvistintoimintoa, markki noilla on edullisempiakin ratkaisuja. Riffikin on kirjoittanut näistä vuosien varrella (3/2011, 6/2016, 2/2018). Suiten tarjoama valikoima kattaa jo nyt melkoisen vaihtele van paletin soundimaailmaa
popille ja rokille, klassiselle musiikille, jazzille ja niin pois päin. Se neljäs kanava on pyhitetty analogiselle stereosignaalille – tallentimille ja soittimille, joissa ei ole BT-valmiutta. 46 www.riffi.fi 6/2020 N elikanavaisella Proel V10 Freellä on kätevän koon ja äänekkään ulosantinsa ohessa erityinen valttikorttinsa: sen kolmea tulokanavaa voi käyttää langattomasti. Ensimmäisen muodostavat kaikkeen kuultavaan ääneen yhteisesti vaikuttavat perinteiset bassoja diskanttisäätimet, joiden tarkempia suoritusarvoja ei käyttöoppaassa kerrota. BT-laitteen kohdalla tukeudutaan sen omiin säätöihin – sekä kytkimiin. Genren mukaisesti nimikoitujen ekvalisointien joukossa on erityiset vasteensa mm. 46-47 Proel.indd 46 30.11.2020 17.14. Käytännössä tehoa riittää esimerkiksi bassorekisterin merkittävään keventämiseen puheen selkeyden parantamiseksi, tai vastoin päin soinnin tukevoittamiseen silloin, kun vaikkapa kitaran alakielille halutaan antaa vähän reippaammin voimaa. Akkukäyttöisyys, Bluetooth ja valmius käyttää suoraan mikrofoni/linja-kanaviin liitettäviä langattomia vastaanottimia tekevät V10 Freestä itsenäisen ja täysin vapaasti liikuteltavan yksikön. Mediasoitin nimittäin ottaa vastaan USB-muistin ja SD-kortin ohella myös Bluetooth-signaalia, ja kaksi analogituloin varustettua mikrofoni/linjakäyttöön tarkoitettua kanavaa puolestaan sopivat Proelin omille, USB-liitäntään kytkettäville langattomille vastaanottimille. USB-muistilla tai SD-korTEKSTI: LAURI PALOPOSKI PROEL V10 Free PROEL V10 Free – johdoton, jos niin halutaan Laulava trubaduuri tai katusoittaja, vaalien ääniharava tai yksinäinen protestoija – äänensä saa kuuluville, kun on kätevä ja riittävän ponnekas vahvistinsysteemi. Tämän analogisen pää-EQ:n lisäksi mediasoittimen antia voi muokata sen omilla esiekvalisoinneilla, joita on peräti seitsemän erilaista. Mediasoittimen play/pause toimii kyllä soiton käynnistyksessä ja stoppauksessa, mutta kappalehaut hoidetaan BT-laitteen omilla valinnoilla. Nämä ovat kuitenkin saatavilla vain silloin, kun ohjelmalähteenä on USB-muisti tai SDkortti. Yhtä lailla diskanttisäätö toimii asiallisesti, äärikorostus ei tee soundia pistäväksi eikä riitä lietsomaan kiertotaajuuksia kohtuuttomasti, täysi vaimennus taas pehmentää soundia oleellisesti muttei tee siitä täysin tumppua. V10 Freen äänensävyn säätö on toteutettu kahdella eri metodilla
RUMPALEILLE KITARISTEILLE MUUT Brazil – sukellus brasilialaisen rytmiikan ilmentämiseen rumpusetillä. Mikäs on niitä käyttäessä, kun itse PA-kaiuttimen soundi on itsessään terve ja myötäilee soundien muokkauksia sujuvasti. Flam Out – kattava opas tekniikan ja motoriikan harjoitteluun. Jos hyödyntää samalla Bluetoothia ja langattomia mikkejä, saa koko systeemin pelaamaan täysin johdoitta. Vahvistinosion sävynsäätimillä sitä voi muokata kevyesti, mutta perusteellisempi muovailu vaatii erillistä kalustoa. Akkukäyttöisenä V10 Free on nimensä mukaisesti vapaa toimimaan myös siellä missä verkkosähköä ei ole jaossa. Harmaa on aina muodissa V10 Free ei kosiskele millään erityisellä kissanmintulla. Efektiosasto rajoittuu yhteen kaiun ja toistoviiveen yhdistelmään, jota annostellaan suoraan master-lohkossa, yhteisesti ja saman verran kummallekin mikrofoni/linjakanavalle. Kymppituumaisen kartion ja sen parina työskentelevän kompressiodriverin yhteissointi on selkeän askeettinen, jopa tyly. Nopeahkon slap backin ja medium-koon kaiun yhdistelmä on sävyltään ihan muikea ja ajaa asiansa silloin, kun esiintyjällä ei ole ulkoista prosessointia käytössään. 029 080 0835 • www.soundtools.fi tilla operoitaessa voi sitten hyödyntää V10 Freen kappalehakuja, satunnaissoittoa yms. Proelin aktiivikaiutin on yleiseen tapaan rakennettu muovista valettuun koteloon, se on kevyt liikuteltava ja vaikuttaa konstruktiona kestävältä. Proel V10 Free Verkko/aukkukäyttöinen aktiivikaiutin • kaksi mikrofoni/linjakanavaa analogituloin (käytettävissä Proelin omilla USB-langattomilla) • yksi linjatason analoginen stereotulo • mediasoitin USBtai SD-muisteille / Bluetooth-vastaanotolle • 10-tuumainen kartioelementti • 1,5-tuumainen kompressiodriver • D-luokan vahvistin, nimellisteho 200 W (jatkuva), 400 W (hetkellinen) • käyttökelpoinen toistoalue 60 Hz – 20 kHz • maksimiäänenpaine 122 dB SPL • hintaluokka alle 400 e Lisätiedot: Soundtools Puh. Proel V10 Free toimii verkkovirralla tai vaihtoehtoisesti omalla litiumioni-akullaan, jolloin soittoaikaa yhdellä latauksella luvataan 10–12 tuntia. Riffi-kauppa RIFFI-JULKAISUT löydät hyvin varus tetuista soitinja musiikkiliikkeistä sekä kirjakaupoista ympäri maan. Kunhan huomioi, että siihen integroidun mikserin namikat ja säätimet ovat iskuille alttiita, vaikka itse takalevy onkin muutaman sentin kotelon äärimittoja syvemmällä ja siten hitusen suojattuina. Rummut haltuun – selkeä ja havainnollinen johdatus settisoiton perusteisiin! Sävel on vapaa! – improvisoinnin perus resepteillä soolosi saa siivet! Äänityön kivijalka – Jukka Laaksosen ansiokas teos nyt uudistettuna toisena painoksena. Rytmi Elää – rytminen fraseeraus terävöittää ilmaisun 46-47 Proel.indd 47 30.11.2020 17.14. Blues Station – klassikkoteos antaa vankan pohjan blues ja rockkitaroinnille. Akun lataamisajaksi puolestaan ilmoitetaan 4–5 tuntia. Proel V10 Free… jatkoon. u Tutustu sisältöön lähemmin: www.riffi.fi . Tilaääni – tehdäänkö aito vai virtuaalinen tilavaikutelma, ja monona vaiko monikanavaisena. Sekä katukokouksiin, joissa jatkoroikkien kanssa virkkaaminen ei käy kyseeseen. Rokkibändin ABC – näin perustat bändin, teet levyn ja lähdet keikoille… Suomalainen kitara 2000-luvulla – soitinrakennus on funktionaalista taidetta! Country Guitar Workshop II – kantrikitaroinnista löytyvät ainekset myös rockiin… Just Pickin’ -CD – Telecasterin juhlaa: 12 oivaa instrumentaalia Amerikan malliin! Ja kitara komppaa – akustinen kitara on mainio säestyssoitin, ota haltuun! Komppi elää! – Teemu Viinikaisen uusi kirja antaa aineksia dynaamiseen komppaukseen. Groove In – syväluotaus settisoiton perusteisiin ja niiden jalostamiseen. Tämä ei ole ongelma nykyaikana, jolloin etuasteita ja erikoispedaaleita on tarjolla pilvin pimein. Siihen suuntaan kyllä kannustan, sillä suurimman riemun Proelin V10 Freestä saa, kun siihen syöttää mahdollisimman valmista tavaraa, esimerkiksi kitaraa asian mukaisesti muokattuna yhteen kanavaan ja sitä laulua ihan omalla erillisellä prosessorillaan muokattuna toiseen kanavaan. Erinomainen optio niihin kissanristiäisiä merkittävämpiin pikkutilaisuuksiin, joihin piipahdetaan ämyri kainalossa heittämässä onnentoivotukset omin sävelin – tai vaikka tanssiaskelin
Splitkohdat on ilmaistu tuttuun tyyliin ledeillä koskettimiston yläpuolella. 48 www.riffi.fi 6/2020 N ord Wave 2 esiteltiin 2020 NAMM-messuilla ja esille marssitettaessa se terminoi Lead 4:n kehityspolun. Tämä, ja ominaisuudet huomioiden voisi asian siis ilmaista matemaattisesti: Nord Wave 1 + Nord Lead 4 = Nord Wave 2. Toisin kuin Wave ykkösessä, Wave 2 on rakennettu neljän partin (tai layerin) arkkitehtuurille, jossa yksi Program on siis nelikerroksinen kokonaisuus. Pika-asetuksia varten laitteen soundit voidaan jaotella kategorioihin. 48-51 Clavia ja Valco.indd 48 30.11.2020 18.57. Käytännössä jokainen Program on editoitavissa, onneksi, joten muistipaikkoja ei tuhraannu tehdasasetuksille. Muutos on tervetullut, varsinkin meille namiskaa veivaaville syntikkabassofriikeille, ja layout on sopivan väljä jopa hätäisille säädöille. Monipuolisten synteesimahdollisuuksien ansiosta ne tehdassounditkaan eivät kyllä kuulosta yhtään hassummilta, ja laitetTEKSTI: PETRI ALANKO CLAVIA Nord Wave 2 – neljä yhden hinnalla. Nord Wave -ykkönen oli kelpo peli, mutta sen nelioktaavinen koskettimisto ja sisäinen arkkitehtuuri tuntuivat aikoinaan hivenen rajoittuneilta. Käytännössä Wave 2 on sisuksiltaan neljä erillistä syntikkaa, joiden keskinäinen balanssi säädetään etupanelin Layer Control -lohkossa. Nelikerroksisuus kuulostaa paljolta, mutta se on splittien puolesta rajoitettu kolmeen jakopisteeseen. Laitteessa on tilaa 400 Programille, jotka on jaettu 16 pankkiin. Mitään turhaa ei ole, ja dataliikenne samplensiirron ja muun suhteen tapahtuu yhden USB-portin kautta. Kiertosäätimissä muuten on Clavian tuttu ”jykevä” tuntu. Takalaidan liitäntöjen sijoittelussa on huomioitu nykyjalustat, ja meitä yksitolppaisen telineen käyttäjiä onnistaa: keskellä takalevyä ei ole mitään haittaamassa jalustalle sijoittamista. Pidin laitteesta kuitenkin paljon, joten olin innostunut testaamaan myös seuraajaa, Nord Wave 2:ta. Kun soitin on kerran päätetty varustaa virtuaalisen analogisynteesin lisäksi myös wavetable-tekniikalla sekä neljän operaattorin FM-koneistolla, niin totta maar se sample-maailmakin piti mukaan täräyttää. Ensivaikutelma oli myönteinen: viiden oktaavin waterfall-koskettimisto on nasta soittaa, ja siinä on nyt myös aftertouch! Kansilevyn hahmo näyttää hämäävästi Electro-sarjalta, sillä Leadeista tuttu vasemmalle keskittynyt säädinvalikoima on nyt levitetty soittimen keskiosaan
Copy/pasten ansiosta pikaiset tuplaoskillaattoripatchit onnistuvat näppärästi huolimatta näennäisistä rajoituksista. Olisi mainiota liittää vielä yksi ylimääräinen verhogeneraattori suotimeen, LFO:hon tai panorointiin. Clavia/Nordin tapaan keyboard trackingin voi kytkeä pois päältä tai sille voi valita jonkin kolmesta eri voimakkuudesta (1/3, 2/3 tai täysillä). Peruskamaa, ei mitään turhaa: Clavia tekee keikkakoneita. www.riffi.fi 6/2020 49 ta enemmän tonkiessa paljastuukin, että multimode-suodin on oikeasti varsin oivasti mallinnettu! Alipäästösuotimia on kolme erilaista, 12 dB oktaavia kohden suodattava, jyrkempi 24 dB:n versio sekä Moog Ladder -tyyppinen filtteri. Oskillaattorit trioksi Virtual Analog -tilassa oskillaattoreita voi olla jopa kolme, mutta vain ”laskutavasta riippuen”, koska VA-moodeista vain kaksi viimeistä, Multi ja Super koostuvat detunettavista tupla/triplasaha-aalloista, kanttiaalloista tai urkumaisista aalloista, ja silloinkin intervallit ovat joko erinäiset oktaavit tai kvintti. Wavetabletilassa käytössä on 46 aaltomuotoa, ”luonnollisemmasta” syntikka-aaltoihin. Kannattaa kuvitella ennemmin Prophet VS:ää kuin MicroWavea soundin puolesta. Vaikka sample input -liitäntää ei ole, Macja Windows-yhteensopiva editorisofta tekee ominaisuuden käytöstä yksinkertaista ja nopeaa – ja varmatoimistakin, verratClavian tutut jekut (pitch bend, modulaatiorulla) ovat ennallaan. Mutta sitten, siinä missä jotkut parametrit ovat rajoitetumpia, Wave 2 päsäyttää tylyt lyttyyn Morph-osiollaan. 48-51 Clavia ja Valco.indd 49 30.11.2020 18.57. kohdearvo) kosketusvoimakkuuden, modulaatiorullan, pedaalin tai aftertouchin kautta. Yhdestä samplesta saa helposti layeroitua mielenkiintoisen transponoimalla sitä alas tai ylös ja vastaavasti ”venyttämällä” sen takaisin alkuperäiseen vireeseen: se ei kuulosta samalta kuin alkuperäinen, mutta alkuperäisen taustalla se lihottaa soundia erinomaisesti. Omien samplejen käyttö ja looppaus ei voisi olla yksinkertaisempaa, ja Clavian samplekirjastosivusto on vallan kattava. Morph voi vaikuttaa mihin tahansa parametriin (lähtöarvo . Myönnän, että eniten minua viehättää instrumentissa sen tapa ymmärtää sampleja. Nasta jekku! Nord Wave 2:n FM-synteesi on rajoittunut 10 algoritmiin, joissa käytetään kahdesta neljään operaattoria. Ja koska käytännössä jokainen parametri voi olla morphattavissa, soundin tekemisestä tuleekin melkoinen reisOskillaattoriosaston oma näyttö sujuvoittaa soundien muotoilua huomattavasti. Käytännössä vibratoa säädellään kuitenkin aftertouchilla tai modulaatiorullalla, joten sinänsä viiveajoilla ei ole merkitystä, mutta olisihan se tietty mukavaa saada 10 sekunnin viivekin LFO:lle. Soundin muotoiluun soittimessa on ADSR sekä suotimelle että vahvistimelle, Osc Mod AD/AR-generaattori, Programin käsittävä LFO (yksi per Program, siis) sekä erillinen LFO vibratolle. Sitä sun tätä AD/AR-generaattori vaikuttaa vain Nord Wave 2:n oskillaattorin vireeseen tai Osc Ctrl -parametriin – ehkäpä tähän on tulossa päivitysten myötä muutos. Eräänlainen yksinkertaistettu versio vaikkapa DX100:n tai DX21:n synteesistä siis. Mutta kyllä tälläkin ne plingplong-rhodes-wannabet voi tehdä, samoin kuten rohkeat alakerran röhinät, joista alkuperäinen DX oli tunnettu. Tähän olisin toivonut pientä joustoa, mutta Wave 2 saa anteeksi paljon suotimeen säröä tuottavan Drivetoiminnon ansiosta. Resonoimaton LP+HP-kaksoissuodin muistuttaa Oberheimin SEMiä, ja edellisten lisäksi valikoimaan on laitettu myös kaistanpäästöja ylipäästösuotimet. Mutta koska koneessa on neljä layeria, näistä helposti saadaan kaikenlaista kiinnostavaa. tuna moneen markkinaverrokkiin. Vibrato-LFO:n delay on muuten suotimen keyboard track -parametrin tapaan rajoitettu: valittavana on kolme viivettä, 0,25, 1 sekä 1,5 sekuntia
TEKSTI: LAURI PALOPOSKI Valco – sinivalcoista vastamelua Kotimainen Valco ei ujostele, vaan kertoo ryhtyneensä valmistamaan vastamelukuulokkeita, kun muut eivät tee tarpeeksi hyviä. Suomalaisen Ratamo Industrial Designin suunnittelema kuulokemalli on linjakas ja hillityn tyylikäs mustien osien ilmettä mukavasti tasapainottavine harmaine kangaspintoineen. Signaalitien kruunaava efektiosasto on jokaiselle Layer-osalle perus MultiFX+EQ+Delay+Reverb-ketju, joista ensinmainittu voi olla Tremolo, Autopan, Ring Mod, Phase, Chorus, Ensemble tai Vibe. Tätä ei tuotteen ulkomuodosta kylläkään voisi päätellä. Lentomatkustus on huomioitu erillisellä adapterilla, jolla johdon miniplugi muuntuu kaksipiikkiseksi pistokkeeksi. F irman viestinnällinen linja tuskin olisi mahtunut hovikelpoisuuden puitteisiin edes ennen metoota, vallitsevalla hypersensitiivisellä aikakaudella se edustaa roisiudessaan avointa anarkiaa. Reverbin katedraalimoodi on juhlava, muuten! Eläväinen tilaefekti ja varsin kelvollinen laadultaan. Mutta pelin henki on selvä: vaikka kuulokkeiden soinnillisista tavoitteista kerrotaan hifi-henkeen ja laatuhakuisesti, meiningissä ollaan lähempänä HD-lotkotusta ja nahkatamineita kuin BMW:n kehräystä Goretexit yllä. Toiminnon käyttö on nopeaa ja yksinkertaista, ja synkattuna masterkelloon se toimii livenä muitta mutkitta. Kolmas myyntiargumentti on toteamus siitä, että kuulokkeiden soundin virittelyssä asialla on ollut Jasse Kesti, reilu vuosi sitten Riffissäkin haastateltu äänittäjämiksaaja Tampereelta. Soitin pääseekin parhaiten kukkaan osaavissa käsissä – onneksi sen käyttö onkin yksinkertaista! u Eri layer-kerrosten hallinta käy nopeasti omassa lohkossaan. Sen sijaan korvaan kuiskuttava baritoni sopisi nuhruisen kauhufilmin luutarhasta hatkat ottaneelle hahmolle – alkuun suorastaan hämmentävää, myöhemmin rasittavan päällekäypää. Erinomainen lähtökohta. Ykköspolven Valcoissa käytetty puupinta on kuulemma nykygeneraatiossa vaihdettu kankaaksi kestävyyden parantamiseksi ja tuulen vaikutuksen pienentämiseksi. Program sisältää siis neljä edellämainittua efektiketjua. 010 320 7300 • www.f-musiikki.fi su sisäavaruuteen. Samalla lupaillaan aiem paa parempi Bluetooth-antenni – luonnollisesti itse kehitetty, kun ei valmiina löytynyt. Jos ei kaipaa langattomuutta, voi Bt:n sijaan kytkeytyä äänilähteeseen myös suojakotelon mukana tulevalla johdolla. Eipä siis ihme, miksi jotkut tehdassoundit olivat ISOJA. Virta päälle ja kuunteluun VMK20:n vasemmassa kuulokekupissa on kytkin vastamelun käyttöön. Eikä virran päälle kytkeytymisestä kertovalla äänellä ole mitään tekoa navigaattoreiden neutraalinviileiden virkaopastajien kanssa. Toiminto on itsenäinen, joten luureja voi käyttää pelkkään hälyntorjuntaan, ja toisaalta musiikkia tai muuta ääntä voi kuunnella myös ilman vastamelu-ominaisuuksien käyttöä. Nord Wave 2 on kaikin puolin pätevä peli, ja mainituista rajoituksista huolimatta sen soundi on pienellä vaivalla mahtava. Mainstagesysteemini saattaa karsiutua jossakin vaiheessa… Arpeggiaattorissa ei sinällään ole mitään tavallisuudesta poikkeavaa, mutta Gate-toiminto luo eräänlaisen rytmisen silppuriefektin (tai varhaisista trancebiiseistä tutun takataa-takataa-choppauksen). waterfall-koskettimisto, tunnistaa soittovoimakkuuden sekä jälkipainon • kattavat muokkaustoiminnot • sisäinen efektiprosessori • arpeggio-automatiikka • balansoimaton stereolähtö, kuulokeliitäntä • sustainja kontrollipedaalin liitännät • USB 2.0 • Midi In & Out • hinta: 2550 e Lisätiedot: F-Musiikki Puh. Bluetooth-toiminnot kuunteluun ja puhelimen käyttöön ovat nekin itsenäinen lohko. Ja koska morphaustoiminto voidaan ulottaa jopa arpeggiaattoriin sekä efekteihin, jälki on komeaa. Ensimakua saa postituspussiin printatusta tekstistä – siinä ei varoiteta tukehtumisvaarasta vaan kehotetaan keksimään pussin avaamisen jälkeen tarpeettomaksi käyvälle paperikääreelle inspiroivaa uusiokäyttöä vaikka makuuhuoneen puolella. 48-51 Clavia ja Valco.indd 50 30.11.2020 18.57. Olin todella vakuuttunut parin samplekokeilun tuloksista. 50 www.riffi.fi 6/2020 Nord Wave 2 Syntetisoija • 48 äänen polyfonia • neliosaisesti multitimbraali • neljä eri synteesikoneistoa: Virtual Analog, Wavetable, FM sekä Sample Player • viiden oktaavin ns
Tämä korjaantuu, kun asettelee VMK20-kuulokkeet tiiviisti oikeaan asentoon, jonka jälkeen vastamelu pelaa mainiosti. Erityisesti vastamelua käytettäessä tällä on merkitystä, sillä pikkuisenkin falskaavaksi jäävä asemointi aiheuttaa kummallisen bassoalueella pumppaavan lepatuksen, joka ilmiönä muistuttaa autolla ajoa toinen takaikkuna sopivasti raotettuna. Näköyhteyden piirissä voi etäisyyttä ottaa melko huoletta, mutta nurkan taakse toiseen huoneeseen signaali ei löydä sen luotettavammin kuin yleensäkään. Kummassakin tilanteessa arvio pitää suhteuttaa hintaan – VMK20-kuulokkeet maksavat reilusti teinimalleja enemmän, mutta reippaasti alle tiedostavan musiikinkuuntelijan harrastuskuulokkeiden, puhumattakaan audioammattilaisen työkaluikseen hankkimista luureista. Toimii Valco VMK20 on onnistunut tuote. www.riffi.fi 6/2020 51 Kuulokkeet ovat keveät ja niiden asettelu päähän käy vaivattomasti. VMK20 ei myöskään ole kriittinen pään kääntämiselle vaan vaimennus pitää hyvin kutinsa silloinkin, kun taustaäänen tulosuunta muuttuu äkisti suhteessa kuulokkeisiin. u Valco VMK20 Langattomat kuulokkeet vastamelu-toiminnolla • toistoalue 20 Hz – 20 kHz • akun latausaika 2– 3 tuntia • käyttöaika yhdellä latauksella < 45 tuntia • käyttö langattomasti Bluetooth-yhteydellä tai johdollisena • puhelintoiminnot • aktiivinen vastamelu-toiminto, kytkettävissä käyttöön erikseen • irrotettava johto ja erillinen lentokoneadapteri • USB-kaapeli lataukseen • puolikova vetoketjullinen kuljetuslaukku • hinta: 169 e Lisätiedot: Valco • valco.fi 48-51 Clavia ja Valco.indd 51 30.11.2020 18.57. Teleskooppisen sangan mittaa voi säätää näppärästi ja hammastus pitää asetuksen jämptisti. Eri suuntiin tähyily ei siten aiheuta esimerksi risteyksissä sellaista ikävää humpsahtelua, jota joissain vastamelukuulokkeissa tilanteen äkillinen muutos tuottaa. Alarekisteriä voisi luonnehtia tuhdiksi, mutta se on kuitenkin niin tarkkapiirteinen, että tanakkuus vain luo levollisen pohjan ja täydentää sillä tavalla osaltaan meluntorjuntaa. Yhteys ulkomaailmaan säilyy sillä tavoin terveenä, että erilaiset signaalit suojatien piippauksesta muihin varoituksiin kuuluvat silloinkin, kun vastamelu on päällä ja kuulokkeilla kuuntelee musiikkia. Koska vastamelu ei eristä kuuntelijaa täydellisesti ympäristöstä, tulisi soundin palvella yhtä lailla silloin, kun kuulokkeiden läpi vuotaa jokin määrä ulkoista hälyä, sekä silloin, kun kuunnellaan luontaisesti häiriöttömissä oloissa ilman vastamelutoimintoa. Pisteet Valcolle. Tässä kehikossa Valco onnistuu erinomaisesti. Bluetooth-signaalin kantavuudessa en havainnut merkittävää eroa kumpaankaan suuntaan, kun tilannetta vertaa muihin käytössäni oleviin laitteisiin. Sen sijaan auton rengasjyrinä, dieselin jurnutus (sekä arvatenkin lentokoneen melko staattinen humina – jota ei nyt ollut mahdollisuutta kokeilla) vaimenevat kiitettävästi. Puhelintoiminnotkin pelaavat asiallisesti. Ulkosalla kävellessä käy ilmi, ettei puuskaisen tuulen vaimennus ole yksinkertainen haaste, sillä alkutalven puhurit puhkovat suojausta verraten helposti. Keskialueella luurit vain taittavat ikävimmän terän ulkoisilta ääniltä, mutteivat tapa ääntä tykkänään. Soundi on sävyltään miellyttävä, riittävän tasainen, mutta samalla kuitenkin tarpeeksi skarppi ja erotteleva soinnillisten nyanssien havainnointiin. Umpikuulokkeiksi rakenne on kevyt, säätövaraa löytyy ja sankakin on miellyttävästi pehmustettu. Se kaikkein ärsyttävin taustahumu vain rajautuu pois, juuri kuten pitääkin. Korvien ympärille asettuvat pehmukkeet tuntuvat miellyttäviltä ja kuulokekupit kääntyvät nivelöintinsä ansiosta asettuen tiiviisti kalloa vasten. Jopa sekin käy vallan mainiosti päinsä, että rauhoittaa tilanteen vastamelutoiminnolla, mutta kuuntelee autoradiota normaaliin tapaan kaiuttimilla – puheohjelmien seuraaminen sujuu ihan mainiosti, sillä vaimennus on tehokkaimmillaan alarekisterissä. Musiikin kuuntelun kannalta ratkaiseva on soundi, jonka tyydyttävyyteen käyttötilanne ja sen meluisuus vaikuttavat. Ja mikäli kuuntelu jatkuu reissun jälkeen olohuoneen yöllisessä rauhassa, ei niitä luksuskuulokkeita tarvitse välttämättä esiin kaivaa – kyllä VMK20:n laatu riittää myös musiikista nauttimiseen. Pitempikään käyttörupeama ei ala ahdistaa ja se kaikkein tärkein – ulkoisen melun vaimennus – toimii mallikkaasti
020 767 9450 • www.intersonic.fi R adioasemien Shure-klassikko, SM7B, on nimetty innoittajaksi uudelle hybridimallille, joka tehtävänä on kantaa maineikas perinne uuden polven puhetyöläisille. Ilmaiseksi jaeltavasta applikaatiosta on omat versionsa Macin ja Windowsin lisäksi Androidja iOS-laitteille. Vaikka suuntakuvion myötä bassokorostusta lähietäisyydeltä onkin, se ei ammu yli eikä dominoi. Jos ei halua uppoutua eri suotimien vertailuun, tasojen manuaalisen säätöön tai määritellä voimallisuutta limitterin toiminnalle, voi käyttää automatiikkaa – sekin toimii nimittäin oikein hienosti. Sittenpä lähdetäänkin omalle polulle. Äänikorttivakanssin vuoksi rungon takaosassa on myös pikkujakki kuulokkeille. Nämä kontrollit pelaavat silloin, kun mikrofoni kytketään suoraan tietokoneeseen tai älylaitteeseen USB-kaapelilla, jolloin se palvelee samalla myös äänikorttina. MV7:n dynaaminen herttakapseli ja sitä ympäröivä suojaverkko ovatkin tuttuun tapaan paksun superlon-tuulisuojan sisällä piilossa, ja jämäkkä haarukkamainen pidike muistuttaa sekin innoittajasta. ShurePlus Motiv -applikaatiossa saa muutamalla perusasetuksella työt hallitusti käyntiin, jos valitsee puoliautomaattisen toiminnan. Mitään suositusta valmistaja ei kuulokkeiden tyypille anna, mutta kokeilun perusteella 600 ohmin vintage-luurit ovat hiukan liian raskas haaste mikrofoniin integroidulle vahvistimelle. u TEKSTI: LAURI PALOPOSKI Shure MV7 – podcastaajan mikrofoni Käytetään USB:llä äänikorttiominaisuuksia hyödyntäen tai perinteiseen tapaan XLR-kytkennällä. Tarpeen vaatiessa asetuksia voi säädellä myös oman maun mukaan. Sopivaa etäisyyttä voi hakea varsin vapaasti soundin kärsimättä, eikä dynamiikka tuota sekään pulmia: maltillinen puhe ei kuihdu heiveröiseksi, eikä mikrofoni myöskään mene tukkoon innostuneesti hihkuttaessa. Mikrofonin perusääni on terve ja siten monikäyttöinen. Osataan MV7:n kiinteä haarukkapidike on tyylikäs ja jämerä, mikrofoni asettuu kätevästi ihanteelliseen asentoon työpisteensä ääressä istuvan juontajan eteen, eikä runkoon sijoitettujen säätimienkään käyttö vaadi pitkää totuttelua. Näin MV7:n voi kytkeä esimerkiksi reissussa tietokoneeseen tai älylaitteeseen kenttäoperointia varten ja tukikohtaan palattaessa sama mikrofoni asettuu näppärästi studion audiokaluston osaksi. Shure osaa. Suosittelen applikaation latausta vähintäänkin tutustumismielessä. Ja sellaisena se soveltuu mainiosti myös käyttöön yhtenä dynaamisena mikrofonina vaikkapa musiikkipajan kaikkien muiden mikkien rinnalla. Sattumanvaraisessa ympäristössä taltioidut instrumenttija lauluraidat eivät yleensä varsinaisesti kilpaile studioäänitysten kanssa, mutta kotona tai vaikka hotellihuoneessa puuhastellessa ja ympäristön akustiikan huomioiden saa tällä mikrofonilla kyllä kelpo jälkeä aikaan. Nykyaikaisilla 55 ohmin kuulokkeilla ääntä sen sijaan irtosi kyllä tarpeellinen määrä, jopa rapsakasti ylikin. Puhekäytön ohessa MV7 sopisi reissukaveriksi, jolla musiikillisten ideoiden tallennus tai demon työstäminen päällekkäisäänityksiä myöten sujuisivat vaivattomasti. Verraten kookkaan MV7:n runkoon on integroitu kosketukseen reagoivat kytkimet, sekä nauhamainen säädin. 52 www.riffi.fi 6/2020 Shure MV7 Dynaaminen mikrofoni USB:n kera • suuntakuvio hertta • toistoalue 20 – 20 000 Hz • herkkyys -55 dBV/Pa • maksimiäänenpaineen kesto 132 dB SPL • USB-C digitaaliliitäntää varten • analoginen XLR-lähtö • kuulokeliitäntä • ohjaus rungon kytkimillä tai Motiv-applikaatiolla • hinta 299 e Lisätiedot: Intersonic Puh. Sen kautta aukeaa muokattaviksi myös sellaisia asetuksia, joihin ei pääse käsiksi mikrofonin runkoon sijoitetuilla säätimillä. Mikrofonin pyydystämän äänen saa ohjattua suoraan kuulokkeisiin ja sen suhdetta tietokoneelta kuunneltavaan signaaliin voi miksata joko MV7:n säätimillä tai ShurePlus Motiv -applikaatiolla. USB:n rinnalla toimii analoginen XLR-lähtö, josta mikrofonin signaalin saa aina ulos siitä riippumatta käyttääkö USBominaisuuksia vaiko ei. 52-53 Shure Periscope.indd 52 1.12.2020 19.08
Pikakuuntelulla Periscopen kompressio kuulostaa aika paljon 1176:lta, jossa kaikki kompressiosuhteen namikat on painettu kerralla pohjaan ja paluuaika verraten hidas. Vielä jää silti ekvalisoitavaa, eikä siihenkään tunnu löytyvän yhtä koko homman hoitavaa myllyä, pakko on kytkeä kaksi plugaria peräkkäin… Sen jälkeen alkavatkin olla solmussa sekä asetukset että mieli, eikä verrokkimikin sointi ole kumminkaan yhtä selkeä ja elastinen kuin Periscopen kautta. Jos tilamikkien raju kompressointi ja ekvalisointi kuuluvat käytettyjen keinojen valikoimaan, niin Periscopella päämäärään pääsee nopeasti ja tehokkaasti. u TEKSTI: LAURI PALOPOSKI Periscope – periskummallinen kapine! Kyseessä ei ole vain mikrofoni vaan kokonainen signaalinkäsittelyprosessi. Hintavan studiomikin lähtösoundi on eri puuta, eivätkä veikkaukseni kompressiosta ja ekvalisoinnista osu tarpeeksi lähelle nekään. Säröäkään en saa uitettua mukaan kokonaisuuteen sellaisella tavalla, että se palkitsisi mielihyvällä ja veisi homman finaaliin. Helpompaa onkin käyttää Periscope-kanavaa ja välttää jumiutuminen loputtomaan vatvontaan. Kun hintakaan ei pyörrytä, kannattaa tutustua. Ollaan kyllä siellä päin, mutta A/B-vertailussa eron kuulee helposti. www.riffi.fi 6/2020 53 Periscope Kotimainen erikoismikrofoni • kondensaattorimikrofoni • suuntakuvio pallo • hinta 457,56 e Lisätiedot: Scope Labs Ltd. Ensimmäinen mieleen putkahtava käyttökohde olikin laittaa Periscope rumpujen tilamikiksi, mutta yhtä lailla muiden perkussioiden, puhallinsektion tai vaikkapa sähkökitaran äänityksessä voi hyödyntää samaa keinoa. Miksei laulunkin, jos tyylilaji on semmoinen… Jotain aivan toisenlaista Käytännössä Periscope päsäyttää atakit lanaan ja vyöryttää sitten tilasointia esiin vellovana, kaikumaisena tulvana. Ja tästä lienee pohjimmiltaan kysymys. Nopea kokeilu verrokkimikillä paljastaa, että vaikka iskun jälkeen esille nouseva pumppaus on tuolla arvauksella melko likellä Periscopea, atakki poikkeaa yhä selvästi. Mittarialueelle nousevan pohjakohinankin kanssa voi elää – se hautautuu kyllä hyötyäänen alle. 52-53 Shure Periscope.indd 53 1.12.2020 19.08. Kun mikin sijoittaa sopivasti, soundi on suoraan valmis. Pepperiltä tutun A Day in a Life -kappaleen henkeen, tiheämpi syöte saa tuekseen tasaista massaa, joka liimaa irtoelementeistä yhtenäistä rakennelmaa. Nyt ei kilpailla hifi-puhtaudella, vaan mikrofonin kapselilla ja sen signaalia muokkaavalla elektroniikalla halutaan tuottaa samaa mitä äänen jälkikäsittelyssä yleensä tehdään tilamikeille: kompressoidaan ja ekvalisoidaan, säröä kaihtamatta. • ask@scopelabs.eu • scopelabs.eu P aljaaseen ja ajan oloon siis yksilöllisesti patinoituvaan kupariputkeen rakennettu Periscope on pallokuvioinen mikrofoni, jonka ulkomuoto kuvaa hyvin sen soundia. Erilliset tomilyönnit kasvavat mittaa Sgt. Turvallisesti sivilisaation parissa pysyteltäessä Periscopen on määrä täydentää hifillisempiä mikrofoneja ja sen pestin se hoitaa kerrassaan loistavasti. Autiosaarimikit erikseen Pirates of the Caribbean -henkiseen pieneen aarrearkkuun paketoitu Periscope on erikoisväline erikoistarkoitukseen, eikä se kilpaile pääsystä äänittäjän autiosaarivarusteiden joukkoon. Inserttiin lisäämäni Valleyn Dynamitea jäljittelevä plugari lyttää alukkeet armotta ja tulos on himpun lähempänä Periscopea. Siinä saattaa ihastua. Jos moiset konstit taas eivät ole tuttuja, Periscopella on helppo päästä niiden makuun. Niin ei ole ollut tarkoituskaan
Kaikki siis hyvin tähän asti, joten ensimmäistä sessiota tulille siis! Parhaiten oppii, kun tekee oikeasti töitä, joten aloin työstää Lighthouse Sparrows -yhtyeemme uutta kappaletta, johon olimme tehneet raamit eikä paljoa muuta. 54-57 Studio One.indd 54 30.11.2020 17.19. Personointi Olen suuri näppäinkomentojen ystävä, joten aloin opetella niitä välittömästi. Arri-ikkunassa tehdään äänitykset ja perustoimet, raitakohtaisessa Edit-ikkunassa tarkemmat editoinnit ja Mix-ikkunassa miksataan (kuinka osuva nimi…). Nopeasti kävi selväksi, ettei Studio Onessa ole esioletuksena juurikaan tuttuja komentoja, vaan ohjelmassa on aivan omat kommervenkkinsä. Ensireaktio oli sulkea silmät – Studio Onen käyttöliittymä on äkkiseltään hieman karu ja väritykseltään ikävähkö. Asennuksen jälkeen ensikäynnistyksellä käytiin läpi meikäläisen plugin-kattaus, sitten eteeni aukesi ikkuna, josta käsin konfiguroin Studio Onen käyttämään Universal Audio -rautaani. TEKSTI: SAMI SARHAMAA Studio One 5 – varteenotettava audio-ohjelma Uteliaisuuteni ajaa minua välillä etsimään uusia ja erilaisia ratkaisuja, tai ainakin tutustumaan sellaisiin. Mahtuuhan paikkansa vakiinnuttaneiden Abletonin, Logicin sekä Pro Toolsin rinnalle muitakin vaihtoehtoja. Pääikkunoita Studio Onessa on neljä: Arrangement, Edit, Mix ja Browse. Onneksi asetusvalikosta sai nopeasti valittua väritykselle eri vaihtoehtoja, ja halutessaan sitä voi hieroa monipuolisilla säätimillä varsin pikkutarkasti. Vetämällä ja pudottamalla sain tuotua ripeästi kaikki aiemmin tehdyt audiopalikat ja pääsin tutkiskelemaan ohjelmaa syvällisemmin. Kuten PreSonuksen Studio One, jonka viides iteraatio sisältää monia todella onnistuneita toimintoja ja oivallettuja ominaisuuksia. Browse-ikkunasta ja sen välilehdiltä löytyvät sitten erilaiset työkalut ja raaka-aineet: instrumentit, efektit, luupit, tiedostot, sekä pilvipalvelut PreSonus Exchange ja SoundCloud. 54 www.riffi.fi 6/2020 S tudio Onen käyttöönotto kävi kivuttomasti. Myös Presonuksen verkkokauppa sekä aukiolevan projektin audiotiedostot (Pool) on sijoitettu Browse-ikkunaan, jonka välilehdiltä voi kätevästi vetää ja pudottaa asioita suoraan projektiin jo luoduille raidoille tai tyhjälle alueelle, jolloin niistä tehdään uusia raitoja. Silmäsäryn helpottaessa aloitin toimet
Preferences-valikon Audio Setup -välilehdellä asetin ja nimesin tarvittavat audiotulot ja homma toimi mallikkaasti: sain naputeltua alkulaskun, metronomin sekä äänitysja monitorointivalinnat muutamalla vilkaisulla oikeiksi. Todella näppärä tapa muokata kappalerakenteita! Kun peruskäyttö alkoi sujua, oli sopiva hetki tutustua Studio Onen omiin soittimiin. Markerit sekä kätevä looppaus tekivät osien säätelyn mukavaksi ja samalla tuli vastaan ensimmäinen Studio Onen oma ominaisuus, jota en ole ainakaan tässä muodossa muissa softissa tavannut: aikajanassa raitojen päällä on rivi, jolle voidaan merkitä eri osat pituuksineen ja niihin tarttumalla voi raahata kokonaisia osia eri raitoineen uusille paikoilleen. Editori-ikkuna aukeaa perinteiseen tapaan tuplaklikkaamalla, kuvassa editoriikkunan alaeditorit: Velocity, aftertouch, modulaatio jne. Mutta kävihän sekin silti nopeasti järkeen ja taas päästiin etenemään. Automaation asettaminen ohjaimelle käy näin. Mukana on luonnollisesti myös normaalisampleri, Sample One, joka on koskettimistoon perustuva peli eli sovelias kromaattisiin multisamplattuihin instrumentteihin. www.riffi.fi 6/2020 55 Preferences-valikosta voi kuitenkin valita käyttöön muidenkin ohjelmien näppäinoikoteitä ja muutaman testisession jälkeen luovuin Studio Onen alkuperäisistä asetuksista ja vaihdoin niiden tilalle tutut Pro Toolsin komennot. Muita raitakohtaisia muokkauksia löytyi kätevästi hiiren oikealla nappulalla. Näitä on liuta valmiita ja halutessaan voi myös rakentaa omiaan. Houkutteleva paketti, jos mikä – ja kovasti ajan henkeen sopiva. Presonuksella on myös tarjolla iPadille ja Android-tableteille kauko-ohjaussovellus, jolla käyttäjä saa softan mikserin sekä makro-ohjauksen toiselle ruudulle. Muutaman seuraavan session aikana aloin kumminkin yhdistellä kummankin ohjelman parhaita paloja, sekä muokata ja lisäillä ihan ikiomiakin komentoja. Studio One 5 Sphere Presonuksen tilauspalvelun nimi on Sphere, se antaa tilaajalleen Presonuksen Studio Onen, notaatiosofta Notionin sekä kauko-ohjaussovellus Studio One Remoten sekä 30 gigaa pilvitallennustilaa ja melkoisen määrän sampleinstrumentteja (kymmeniä, mukana myös kattava klasarikattaus Notionille) ja plugariefektejä vajaan 15 taalan kuukausihinnalla. EXS-, Gigaja Soundfont-formaattien instrumentteja. Instrumentteihin tutustumisen aloitin samaan tapaan, eli tutuista ja turvallisista omista plugareistani. klipin gainia säätämällä tai tasosäätimestä raidan nimipalkista vasemmalta. Eri timestretch-tilat. Ulkopuolisia ohjaimia käytettäessä eri parametrien asettaminen halutuille säätimille käy näppärästi: liikutetaan ohjaimen säädintä, klikataan hiiren oikealla näppäimellä haluttua parametria ja kytketään ohjaus päälle Assign-parametrilla – siinä se! Aikani virkkailtuani huomasin, että kappaleeni on tempoltaan melkoisesti liian hidas, aloin siis tutkia softan timestretchominaisuuksia. Sovellus toimii todella jouhevasti ja antaa melkoista lisäarvoa – varsinkin kun yksikään omistamani rautaohjain ei ole tuettu. Miellyttävä ominaisuus on, että Impact ilmeisesti enemmän tai vähemmän automaattisesti syöttää eri padien sampleja sisäisen mikserin eri kanaviin, joten varsinkin ohjelmoitujen rumpukomppien eri instrumenttien maustaminen eri efekteillä käy sutjakkaasti. Jokaisen raidan ominaisuuksissa on lokero, josta voidaan valita, minkä tyyppisestä matskusta raidalla on kyse; onko soimassa rytmistä, monofonista vaiko polyfonista materiaalia. Samplereihin voidaan tiputtaa audiota mistä tahansa tai niillä voidaan myös äänittää sampleja suoraan. Näppäinyhdistelmien asettaminen Keyboard Shortcuts -ikkunassa on helppoa ja varsin näppärästi sain rakennettua mieleiseni kokonaisuuden. 54-57 Studio One.indd 55 30.11.2020 17.19. Samoin voi valita, muuttuuko soiva vire temponmuutosta vastaavasti vai puututaanko vain ajalliseen ulottuvuuteen. Syvemmälle Lähdin tuttujen juttujen kautta eli ensimmäiseksi ryhdyin soittamaan muutamaa kitaraja bassoraitaa. Asetin soimaan XLN Audion erinomaisen Addictive Keys -kokoelman flyygelin ja sitten tulikin ensimmäinen, ei este, mutta hidaste kuitenkin. Lisää juuri itselle sopivia työskentelykonsteja voi laatia eri editorien yläpalkkeihin asetettavilla makrovalikoilla, joihin saa tehtyä nopeasti useamman komennon jonoja. Minulle uusi ominaisuus on Arrangement-ikkunan yläpalkin työkalurivistä löytyvä Listen-työkalu, jolla saa toistettua raidalla olevaa klippiä klikattavasta kohdasta – näppärä ja nopea tapa löytää haluttu kohta raidalta tai koko sessiosta kelaamatta ja hiirtä rullaamatta. Midikoskettimiston konfigurointi External Devices -valikossa aiheutti pientä päänraapimista, kun hieman jännä send toja receive from -terminologia sekoitti hetken ajatuksia. Äänitettyjen audioklippien tasojen säätö kävi sekin näppärästi joko niiden yläreunasta ko. Tässä tapauksessa siis Professional-version mukana tulevaan asialliseeen kattaukseen PreSonuksen luomia instrumentteja, joista Impact XT on kovasti Akain MPC:tä muistuttava rumpusampleri, MaiTai analogityylinen polysyntikka, Mojito monosyntikka ja Presence puolestaan sample-player, joka voi soittaa myös mm
En osaa sanoa tällä testaamisella, onko tosiaan niin ettei matskuja tarvitse lopultakaan soittaa uudelleen, mutta olen joka tapauksessa vaikuttunut. 56 www.riffi.fi 6/2020 Sphere -pilvipalvelusta, jonka mukana tulee suuri valikoima firman omalla State Space Modeling -algoritmilla mallinnettuja prosessoreita, mm. Lisää efektejä saa kuukausilisenssiin perustuvasta PreSonus Projecteli masterointitila näyttää tältä. Myös polyfoniset kuviot onnistuvat eli toistuvien syntikkaelementtien ja arpeggioiden lisäksi voidaan tehdä myös vaikkapa sointukulkuja. Ja tietysti se pakollinen Pulteq EQ-P1A. Plugilla voi myös kääntää audiota miditiedoksi. Studio Onen omien efektien valikoima kattaa kaikki perustarpeet säröistä kompressorien kautta viiveisiin ja kaikuihin. analysaattori, viritysmittari, skooppi sekä IR Maker, jolla voidaan tehdä omia impulssivasteita OpenAIRiin sekä kitaravahvistinemulaattori Ampiren kaiutinosaan. Patternin ohjattavaksi voi lisätä monipuolisesti parametreja ja niiden ohjauksia. Prosessoreita saa avattua joko kanavan inserttivalikosta tai yksinkertaisesti hilaamalla oikeassa laidassa sijaitsevasta Browse-valikosta haluttu efekti suoraan raidan päälle, näppärää! Valikossa yksittäiset prosessorit on järjestetty aakkosittain, tyypeittäin tai valmistajittain. Gridin osia saa naputeltua päälle ja pois, jolloin ko. Rajoitetuimpiin Artistja Prime-versioihinkin Melodynen ja sen toiminnot saa, mutta eri korvausta vastaan. Nuottikuva on suoraan hyvin luettavaa, softan ”keinoäly” ymmärtää pidentää soivia ääniä nuottikuvaan vaikka ne eivät olisikaan aivan tarpeeksi pitkiä ”oikeasti” – sävelten perässä ei näy 32-osataukoja tai muuta hankalasti luettavaa silppua. Notaatio PreSonuksen erillinen Notion-softa on edelleen voimissaan, mutta hieman rajoittuneempaan nuotinnukseen löytyvät välineet nyt suoraan Studio Onesta. Spheressä tulee mukana myös analogikonsoleita emuloiva CTC-1, jossa on mallinnettuna kolme eri analogitiskiä. Nuottieditori toimii kuten muutkin editorit: säveliä voi lisätä, liikuttaa ja poistaa viivastolta. Luonnollisesti mukana on myös kitaravahvistinmallintaja, nimeltään Ampire, sekä konvoluutiokaiku OpenAIR. Kun audioklippi on Melodyne-tilassa, Melodyne-editori aukeaa sitä tuplaklikattaessa normaalin audioeditorin sijaan. Show-tila puolestaan näyttää tältä. Koska Melodyne on integroitu mukaan Presonuksen toimesta, löytyvät sen komennot suoraan kontekstivalikoista ja ARAtuki puolestaan tekee puuhasta vieläkin mukavampaa, kun ei tarvitse reaaliajassa ensin syöttää audiota Melodyneen. Patternille siis valitaan pituus ja jokin erottelutarkkuus eli resoluutio (1/8, 1/16 jne.). 54-57 Studio One.indd 56 30.11.2020 17.19. instrumentti joko kuuluu tai ei kuulu ja jokaiselle iskulle voidaan määrittää erikseen sen voima (velocity), toistojen määrä (repeat, sillä saadaan iskun ”sisään” useampia, nopeampia iskuja), viive (kiilaa/sleebaa) sekä todennäköisyys (kuinka suurella todennäköisyydellä isku toteutuu – hyvä tapa tehdä variaatiota). Hankalasti soitettavat osuudet voidaan syöttää askelsyötöllä suoraan nuottieditoriin, nuotinpituudet löytyvät suoraan yläpalSiispä määritin eri raidoille sopivat algoritmit ja tartuin temposäätimeen – tulos oli erinomainen! Ei kurlutusta eikä epämääräisyyksiä, vaan juuri sitä mitä tilattiin. Efektejä Itse hankitut kolmansien osapuolten AUja VST-plugit löytyvät Studio Onen valikoista ja ne aukeavat joko Edit-ikkunan vasempaan reunaan tai erilliseen Mix-ikkunaan samoin kuin Presonuksen omat prosessorit. SSL Bus -kompressori, Fairchild 670 -kompura sekä joukko APIn, Neven ja Tubetechin oloisia vehkeitä. Jos omassa räkissä sattuu olemaan rautaprosessoreita, joita haluaa käyttää, Pipeline XT-plugarilla ne saadaan audiokanavien insertteihin. Pattern-tila Instrumenttiraidalle aktivoituva Pattern-tila on mitä näppärin, Rolandin TR-rumpukoneiden kaltainen editori, jossa voidaan ohjelmoida erilaisia rumpuja syntikkapatterneja grid-muotoisesti. Softassa on myös hyvä valikoima audioapureita, mm. Melodyne-integraatio Studio Onen Pro-versiossa tulee mukana Melodyne-viritysohjelman Essential-versio, jolla saa näppärästi erilaista audiomateriaalia vireeseen ja muutenkin muunneltua mieleisekseen. plugariketjun saa myös tallennettua ja luettua. Myös haku löytyy. Efektejä voidaan käyttää joko kanava-inserteissä tai syöttö/paluu-ajatuksella, joka sopii erinomaisesti varsinkin kaiuille ja viiveille. Samaan tapaan kuin Pro Toolsin HEAT, CTC-1 prosessoi jokaista audiokanavaa erikseen eli toimii kuten summain. Koko kanavan asetukset so
Kaksi monoa on siis softan mielestä ihan eri asia kuin yksi stereo. u Lisää uusia juttuja: useita komentoja yhdeksi yhdistäviä makroja Studio Onessa on viljalti, ja valmiiden asetusyhdistelmien lisäksi voi tehdä omia. 400 e Lisätiedot: Nordic Audio Distribution Suomi Puh. Varsinaisia rutinoita ei minulla kyllä paljonkaan ole, Studio One on mainio softa ainakin musan tekoon, audioeditorina se jää meikäläisen kirjoissa vielä toiseksi, Pro Tools on vaan niin hyvä! Otetaan kuitenkin myös se huomioon, että olen tehnyt PT:llä audiota kymmeniä vuosia ja sen toiminnot ja logiikka ovat iskostuneet tajuntaani varsin pysyvästi. Näppiskomentosivulta oli kätevä etsiskellä eri komentoja ja tehdä niille halutessaan oikotiet. Luonnollisesti kymmenien vuosien käyttö jättää jälkensä ja varmaankin enemmän tai vähemmän automaattisesti hain tästäkin ohjelmasta samoja, tuttuja ja turvallisia tapoja suorittaa erilaisia äänitehtäviä ja sitä kautta menetin joitakin innovaatioita, mutta sen kanssa pitää sitten vain oppia elämään. Vedä ja pudota + hiiren oikea näppäin vie jo sellaisenaan pitkälle. Sphere-kainalo). kolme erikokoista FaderPort-mallia sekä uusi Atom SQ, mutta, mutta… Suosittelen lämpimästi tutustumista Studio Oneen, siitä on moneen, eikä se ainakaan tällä tutustumisella häviä pätkääkään Logicille, Cubaselle tai Livelle. Tässä valikoima Global-makroja, jotka löytyvät Arrangementikkunan yläpalkista (huomaa itse annettu näppiskomento Loop Selection -toiminnolle). www.riffi.fi 6/2020 57 Presonus Studio One 5 Audio/midi-sekvensseri • ominaisuudet ja hinta version mukaisesti, saatavilla Prime-, Artistja Pro-versiot, tarkemmat tiedot valmistajan nettisivuston vertailuosiosta (presonus.com) • yhdistettävissä Presonuksen pilvipalveluun Hintaluokat: • Prime ladattavissa vapaasti Presonuksen sivustolta • Artist n. 100 e • Pro n. Kun ajatus on tiivistynyt, voidaan tulos pudottaa varsinaiselle aikajanalle soimaan muun matskun kanssa. toiminto ihan peruskauraa Pro Toolsissa tai Logicissa. Halusin siis transponoida rumpupatternin tietyn instrumentin toiseksi, kuinkas…. Prosessointiketjun plug-init on keskitetty samaan ikkunaan eri välilehdille, joten niiden välillä hyppiminen käy ripeästi. Toinen piste on kaikille klipeille yhteinen master ja kolmas ketjun lopussa viimeistä limitteriä ja/tai mittaria varten. Samaan nippuun menee myös tablettien Remote-sovellus, joka on todella oiva lisä! Nuotinnuksen luonnikkuus sekä erilliset, mutta samaan aikaan tarvittaessa auki olevat masterointija keikkaosat kertovat ohjelmointitiimin ammattitaidosta ja halusta tarjota kaikki musanteon eri puoliin liittyvät toiminnot ”saman katon alla”. Help-valikosta löytyvä käyttöohje on nopeasti käsillä oleva apu, kun sormi menee suuhun. Komppilaput syntyvät tällä kätevästi, tulostamiseen tarvitaan kyllä sitten Notion (kts. Levytilan haaskuuta, ei kai siinä muuta ongelmaa ole. Scratch Pad Mielenkiintoinen aputoiminto Scratch Pad on kuin sekvensseri sekvensserissä, nimensä mukaisesti se on muistikirja luonnosteluun, johon voidaan tiputtaa soivia klippejä ja äänittää lisää. Ja Remote-sovellus toimii tietty myös tässä tilassa. Studio One ei ole yhtä seksikäs kuin Ableton Live tai Logic vaan enemmänkin työjuhdan tuntuinen ohjelmisto, jolla saa erilaiset hommat hyvin tehtyä. Project-tila masterointiin Studio Onessa on normaaleimman Song-tilan lisäksi erillinen Project-tila, jossa saa kätevästi kasattua useamman kappaleen kokonaisuuden tai sitten voi masteroida vaikka yksittäisiä kappaleita julkaistavaksi. Koin itseni melko tyhmäksi, onhan ko. Muutaman ensiesteen ylityksen jälkeen ohjelman logiikka alkoi purra ja asiat löytyivät lähes itsestään. 54-57 Studio One.indd 57 30.11.2020 17.19. Livenä Show-tilassa Applen kolmikko Logic, jo edesmennyt WaveBurner ja edelleen voimissaan oleva MainStage edustavat softina musantuottamisen eri osa-alueita, Studio Onessa vastaavat palikat ovat suoraan samassa ohjelmassa ja tarvittaessa vaikka samanaikaisesti auki. Aputyökaluina ovat spektrianalysaattori/FFT-näyttö/waterfall-analysaattori, goniometri sekä tasomittarointi. Suurin meikäläistä harmittava epäkohta on Eucon-tuen puute eli yksikään omistamistani ohjaimista ei toimi Studio Onen kanssa. Kyllä fyysinen liuku on silti fyysinen liuku! Toki Presonuksella on erisorttisia ohjaimia omasta takaa, jotka toimivat softan kanssa moitteettomasti, mm. Toimitustavasta riippuen masterin saa tehtyä DDP-tiedostona, siitä voi kirjoittaa CD:n tai tehdä levykuvakkeen (image), digitaalijulkaisun ollessa kyseessä tiedosto/tiedostot voivat olla kaikkia normaaleja tiedostomuotoja kuten mp3, FLAC, WAW, AIFF ja niin edelleen. Signaalitiessä taas on kolme insert-pistettä, joista ensimmäinen on kiinni klipissä eli jokaiselle masteroitavalle kappaleelle saadaan rakennettua oma prosessointiketjunsa. Editori-ikkunassa vain halutun sävelkorkeuden kaikkien sävelten valinta osoittautui melkoiseksi pähkinäksi, eikä ensihakemalla edes käyttöohjeesta löytynyt vastausta. Lopputulema Studio One on hyvä softa, siitä ei pääse mihinkään. Mixdown-komennolla monot kyllä yhdistyvät kauniisti ja nopeasti. Project-tilan näppärä ominaisuus on, että eri Song-tiedostoja (eli eri kappaleiden sessioita) voidaan linkittää yhteiseen Project-masterointisessioon, joka päivittyy automaattisesti aina kun Song-tiedostoa korjataan ja siitä siis syntyy uusi versio. 045 729 2930 • kaapo@nordicaudio.eu • www.nordicaudio.eu kista. Kolmikon treenija keikkaosa on osuvasti nimeltään Show ja siinä voidaan rakentaa tarvittavat osat live-kattauksesta softan sisään; softasyntikat, live-tulot koskettimille, lauluille ja vaikka koko bändille sekä soivat taustaraidat kappalekohtaisesti. No, interwebs apuun, Presonuksen käyttäjäryhmästä löytyi vastaus, eikä toimi ollut käytännössä sitten edes monimutkainen. Olen suuri liukujen ja potikoiden ystävä eli tämä kyllä kirpaisee, vaikka iPad-softa tuokin helpotusta asiaan. Vaikka sieltäkään ei kyllä löytynyt konstia, jolla kahden monoraidan yhdistäminen yhdeksi stereoraidaksi olisi onnistunut millään siten, ettei tuloksena ollut uutta audiotiedostoa
••• Koska olen kuitenkin viime vuodet kulkenut toinen jalka taidemusiikin puolella, ovat monikanavajärjestelmät muuten tulleet tutuiksi. Normipäivä – audiosekatyömies muistelee nykyisyyttä K U V A : T O M M I P O S A 58 www.riffi.fi 6/2020 Niko Laasonen K onserttien äänentoisto hoidetaan yleensä stereojärjestelmällä, vaikka itse miksaus on keskimäärin monofonista. ••• Mutta miksi tyytyä kahteen. Esimerkiksi bassorummulle varataankin kaksi mikrofonia – toinen sisemmälle rumpuun, toinen etukalvon reiälle – ja sitten panoroidaankin kanavapari äärilaitoihin. Siispä miksataan monoksi. Osaavissa käsissä nämä(kin) teknologiat synnyttävät kertaluokkaa hienompia kokemuksia. Enemmän kuin kaksi. Hän on monessa yhteydessä nimittäin kertonut pyrkivänsä vähentämään vasemman ja oikean puolen välistä korrelaatiota eri tavoin. Mittasuhteiden kasvaessa kulkuaikaerot kasvavat huomattavasti suuremmiksi, ja äänen vaimentuminen etäisyyden funktiona vaikuttaa enemmän. Hyvässä salissa kuulijan voi todella ympäröidä kuvitteellisella tilalla, mikä on tuttua elokuvamaailmasta jo vuosikymmenten takaa. Esimerkiksi asioiden eritteleminen omiin kaiutinryhmiinsä selkeyttää epäilemättä äänikuvaa sekä eri kohtiin paikallistuvien äänilähteiden ansioista että sen ansiosta, että yksittäinen kaiutinryhmä on pienemmällä rasituksella. 58-63 Finale 620.indd 58 1.12.2020 21.11. Mahdollisuuksien mukaan olen myös koettanut siirtää oppimaani viihdenäyttämöille, vaihtelevalla menestyksellä. Diggaan kyllä, kunhan esiintyjän ja äänisuunnitelman visio on riittävän selkeä ja vaikuttaa perustellulta. En ole päässyt poppikeikalla tällaista systeemiä kokeilemaan, mutta paperilla näen niissä monia etuja. ••• Nykyään jo kiertuetoiminnasta eläköitynyt Dave Rat (ratsound.com) tuulettaa ajatuksia aiheesta varsin virkistävästi. Normaalissa olohuoneessa kuuntelija voi siirtyä varsin vapaasti nauttien musiikista ainakin jossain määrin stereofonisesti, mutta tämä ilmiö ei valitettavasti ole skaalautuva. ••• Kaupallisten järjestelmien demotilaisuuksissa nousee mieleeni silti tarpeettoman usein se, että teknologia on kyllä jo pitkällä, mutta sisältö ei aina välttämättä pysy mukana. Kyllähän yksinäisen hihatin voi tietysti sijoittaa yleisön taakse ja äänilähteitä pyörittää sinne sun tänne, mutta taiteellinen sisältö ei sellaista aina välttämättä vaadi ja joskus tehokeinot kääntyvät itseään vastaan. Ja onhan monolle toki perusteita keikkatilanteessa enemmän kuin tallennetun musiikin tapauksessa. Ratin lähestymistapa ratkaisun osalta saattaa yllättää. Pinnan alla on teknisiä eroavaisuuksia, mutta perusperiaate on sama – käytetään useampaa itsenäistä kaiutinryhmää yleisöalueen etupuolella sekä tarvittaessa yleisön ympärille sijoitettuja kaiuttimia keinoakustiikan luomiseen. Äskeistä ei siis pidä ottaa kannanottona teknologioita tai edes valtaosaa sitä hyödyntäviä teoksia kohtaan. Viimeisen muutaman vuoden aikana on tullut useammalta kaiutinvalmistajalta järjestelmiä, jotka perustuvat useamman itsenäisen kanavan käyttöön. Vaihtoehtoisesti poimitaan vaikkapa basso di-boksilla yhteen laitaan ja vahvistimen edestä mikrofonilla toiseen laitaan. Näistä tunnetuimpia ovat L-acousticsin L-isa sekä d&b Audiotechnikin Soundscape. Nelitai kahdeksankanavainen äänijärjestelmä tarjoaa säveltäjälle ja/tai miksaajalle uuden ulottuvuuden, koska haluttua huomiovaikutusta voi hakea sijoittelemalla äänilähteitä hyvin vapaasti. Korva tuppaa paikallistamaan äänen lähimpään äänilähteeseen ja vain pieni osa yleisöstä pääsee nauttimaan stereofoniasta, pahimmillaan osalla jää jotain täysin kuulematta. Muutamia kertoja olen pienemmillä keikoilla esimerkiksi kokeillut lieventää bassoalueen epätasaisuutta panoroimalla bassorummun yhteen laitaan ja sitä avustavan samplerin vastakkaiseen ääreen. Suunta on siis poispäin monosta. Taustalla on havainto, että valtaosa konserttiäänentoiston haasteista liittyy siihen, että identtistä signaalia toistetaan useammalla kaiutinryhmällä, jolloin kulkuaikaerot aiheuttavat taajuusriippuvaista kumoutumista ja summautumista ympäri yleisöaluetta. ••• Näin uskaliaisiin toimenpiteisiin en ole itse ryhtynyt, mutta olen kuitenkin poiminut ajatuksen siitä, että ensisijaista on välittää informaatio kaikille ja sen puitteissa olen koettanut ottaa niin isoja taiteellisia vapauksia kuin tarpeelliselta on tuntunut. Saattaa tulla olo, että surround heiluttaa koiraa. Toimiakseen tämä luonnollisesti vaatii sen, että bassoalueella on kaksi itsenäistä kaiutinryhmää, eikä materiaalia summata yhteen
050 569 7495, jussi.zenger@bluescase.com www.bluescase.com 58-63 Finale 620.indd 59 1.12.2020 21.11. www.riffi.fi N Ä Y T Ö N P A I K K A Kuljetuskotelot p. www.riffi.fi 6/2020 59 N Ä Y T Ö N P A I K K A Tervetuloa verkkokauppaamme! WWW.KOMPONENTIT.FI Suomen monipuolisin valikoima AV-alan liittimiä, kaapeleita ja tarvikkeita E-mail: komponentit@noretron.fi Puh: 010 525 8000 UUTUUS! Allen & Heath SQ5 ja SQ6. Kysy lisää: lauri.paloposki@riffi.fi Uusi tuote tai tuotemerkki, huoltopalvelu tai laitevuokraus, soitinklinikka tai muuttomyynti. helmikuuta. +358 45 7292930 Täydennä näkyvyyttä tarvittaessa liittämällä printin rinnalle ilmoitus Riffin verkkosivustolla. on oikea foorumi nostaa asia esiin. f-pro@f-musiikki.fi | www.f-musiikki.fi The Sound of Speed. Maailman nopeimmat digitiskit. Seuraava Näytön paikka julkaistaan 10. Vakiona 96 kHz ja ällistyttävän pieni 0,7 ms latenssi. P. VANHA HELSINGINTIE 18 B, 00700 HELSINKI WWW.NORDICAUDIO.EU
Tässä esiteltyä ”alt”-asteikkoa ja siitä johdettuja melodioita voi myös käyttää soolon soitossa. Musikaalisuus on aina tärkeintä ja kuten viime numerossa todettiin, sääntöjä voi hieman rikkoa, jos lopputulos kuulostaa hyvältä! Mukavia loppuvuoden soittohetkiä! Terveisin, Kari Antila Jazz-sointulinja 58-63 Finale 620.indd 60 1.12.2020 21.11. Kun soittelet jazzkappaleita läpi, kannattaa aina dominanttien kohdalla kokeilla näitä ”alt”sävyjä – varsinkin, jos dominantti on purkautumassa toonikaan. Tässä esimerkissä olen ylimmälle äänelle luonut äänenkuljetuksellista “melodisuutta” ja se onkin koko sointulinjan johtolanka. Tärkeää on aina kuunnella solistia sekä kanssasoittajia ja pyrkiä luomaan sointulinjoja jotka palvelevat yhteissoittoa. ja 6. ja 2. C7#5#9Jazzillisia sävyjä etsimässä 6/2020 sointuun sopii C äänestä alkava altered-asteikko, joka on siis Db-jazzmollin 7.aste) Tämänkertaisessa harjoituksessa “Jazz-sointulinja” olen käyttänyt näitä ”alt” sointuja kaikkien dominanttien kohdalla “mausteena”. Läheisin asteikko näihin ns. Korostaisin vielä, että kaikenlainen sointujen muuntelu on jazzkomppauksessa sallittua ja toivottavaakin, jos kokoonpano on pienyhtye jossa kitara on ainoa sointusoitin. Löydät altered-äänien (#5/b5/#9/ b9) sijainnin suhteessa 5. Jazzissa usein tuota dominanttia muunnellaan kvintin ja noonin osalta, jolloin saadaan aikaiseksi suurempaa jännitettä dominanttisointuihin ja soinnun äänien purkautumislinjoihin. Tyypillisin tilanne jossa tarvitaan muihin asteikkoihin perustuvaa soinnun muuntelua ja laajentamista on dominanttiseptimisointu. Alt-asteikko (esim.2.) Tabulatuureista 1. 60 www.riffi.fi 6/2020 M u u s i k k o n a ma a i l mal l a T ällä kertaa on tarkoitus liikahtaa eteenpäin diatoniseen duuriasteikkoon perustuvista soinnuista ja niiden laajennusäänistä. Altered-sointuihin on jazzmollin (esim.1) 7.asteelle rakentuva ns. Osassa soinnuista vaihtelen hieman rekisteriä ja näistä sormituksista johtuen soinnut sisältävät hiukan “luovasti” sointuääniä. kieliltä alkaviin 3-note shell -muotoihin. (esim
www.riffi.fi 6/2020 61 N Ä Y T Ö N P A I K K A Musikantti Oy Ahjokatu 8 40320 Jyväskylä 014-620120 www.musikantti.fi musikantti@musikantti.fi Logon perusmalli värit CMYK: musta C 0%, M 0%, Y 0%, 100% punainen C 0%, M 100%, Y 100%, K 15% värit RGB: musta R0, G0, B0 punainen R191, G0, B0 PMS: PMS musta PMS 1807 C PROFITRON OY Puh. 0400 101 220 info@profitron.fi www.profitron.fi Evolve 30 Loistava aktiivi-PA klubikeikoille! • integroitu 6-kanavainen mikseri, 1000 W tehoa • analoginen / bluetooth stereotulo • langaton miksaus myös älypuhelimella tai padilla • efektit laululle ja instrumenteille, myös kompressori • äärimmäisen helppo roudata Äänityspaketti tarjous Hinnat alkaen 150 € /vkl Paketti sisältää • 2 kpl Genelec 8030C kaiuttimia • Behringer X32 Producer mikserin • Shure Beta 52 ja SM57, 4 kpl Sennheiser e604 ja 2 kpl AKG C214 mikit Tarjolla myös paljon muita mikkejä, kysy! broadway.fi • 010 830 3830 Katso tarkat tiedot osoitteesta: www.riffi.fi/verkkokauppa AtlasArtin mainiot soitto-oppaat nyt myös Riffin verkkokaupasta 58-63 Finale 620.indd 61 1.12.2020 21.11
Apupoika horjahti vanhemman herrasmiehen kylkeä vasten. Sopan takia ainakin hanslankarin – tai siis apupojan – vatsa alkoi kiertää, ja sopivasti painavaa tavaraa työmaalle punnerrettaessa ilmoille pääsi järkyttäviä tuhnuja. Päättelin, että ”ei se o multa pois, jos joku tsiigaa”. Ekstensiivinen pajaremontti 58-63 Finale 620.indd 62 1.12.2020 21.11. Ihmettelin aikani, kunnes tajusin, että revennyt haalarini oli melkoisen… noh, antelias, varsinkin ilman alushousuja. Virhe. Vaikerrus alkoi puoliääneen, apupojan tuska sekä kauhu hiipivät huoneeseen. Hetkeä myöhemmin istuin sisällä käytävällä ja olin kiitollisuutta täynnä jo pelkän ilmastoinnin vuoksi. Soitin matkalta polille ja sain ohjeet ajaa suoraan vastaanoton eteen, jonne saapuisivat myös lääkintavahtimestari sekä paarit sydänpotilasta varten. Viikon duuni, aivan jäätävä hiki päällä, alkoi sateisen kesän ainoa helle, kolmen viikon putki. KUVA: VILLE JUURIKKALA Alangon päiväkirja 62 www.riffi.fi 6/2020 M uutin muinoin, varhaisella 2000-luvulla, paikasta X paikkaan Y. Pimeässä kuului yksinäinen pieru ja apupojan nöyrä lausahdus, ”anteeks”. Viikko tapahtuman jälkeen herrasmies kotiutui äkkipallolaajennuksen jälkeen ja kertoi, miten joku hoitaja oli kysellyt kaikenlaista haalareissa heiluneesta hikisestä potilaskuljettajasta. Perille päästessä jarrutus meni hitusen pitkäksi ja tönäisin puskurilla pelargonioilla koristeltua rengasistutusta kevyesti. Ohikulkevat hoitajattaret katselivat minua kumminkin hieman oudosti tuhahdellen. Halkeama oli osapuilleen 30-senttinen, joten kalleuteni olivat esillä tavalla, jolle irstainkin kurtisaani olisi ollut kateellinen hämyisessä kammiossaan. Vaihtoon sekin… Oliko muuta. Eikun kiertoon – tai tarkemmin Sortti-asemalle. Rapatessa roiskuu, tiedetään. Googlettamalla selvisi, että varsinainen ura oli muualla – vakuutusyhtiössä. ••• Olin muuten vaihtanut autoa juuri ennen muuttoa. Sitä laskua maksoin toista vuotta, kun en kehdannut laittaa vakuutusyhtiöön minkäänlaista selvitystä tapahtumista – kieltäisivät minulta vielä muuttamisen tai remontit. Apupoika ei palannut työmaalle, muttei ura tapaturman tyssännyt: pari vuotta sitten bongasin herran suhteellisen tunnetun bändin keikkajulisteesta. No, oven sisäpanelissa oli nirhauma, kengänjälki. Tämä luonnollisesti tarkoitti, että vanha paja kämpässäni piti purkaa ennen talosta poistumista. ••• Siinä pimeässä hapuillen työporukan vanha herrasmies heilui varsin huikea paineilmanaulain kädessään ja erotin oviaukosta kajastavaa valoa vasten, miten naulaimen letku kiristyi. Nyt oli saatava henkiä ja sormia pelastetuksi. Apupoika piteli runneltua vasenta kättään oikeassa kädessä puristaen tiukasti etusormeaan, jonka viimeinen nivel roikkui nahkapalasen varassa hyvin rumannäköisesti. Henkilökuntakin toimitti vähän päästä hyviä uutisia: sydänpotilas jäisi henkiin, ja apupojan sormikin oli saatu pelastettua. Vanhempi herrasmies katsoi tahattomasti aiheuttamaansa tuhoa ja meni shokkiin. Ja eikun uusiksi, paitsi että tavara oli niin tiukasti kiinni, että koolingit lähtivät irti betoninpalaset mukanaan. Koin, että olin antanut itsestäni jo niin paljon. En koskaan kehdannut soittaa saamaani numeroon. ••• Piirustuksia ihmeteltiin ja koolauksia suunniteltiin mustalla tussilla valkeaan seinään, mutta koska tila oli melkein neliö, oli huoneen suunta toisinaan hieman hakusalla – arkkitehti ei ollut merkinnyt riittävän selvästi työkopioon sitä ainoata suunnan paljastavaa ovea. Uutta pajaa alettiin samoin tein rakennella senaikaisin talkoovoimin, ja jotenkin väkeä oli toisinaan melkoisesti nurkissa, melkein kymmenkunta. Verraten nopeasti ääni yltyi suoranaiseksi ulvonnaksi täysin keuhkoin. ••• Kun arki työmaalla viimein jatkui, kävi ilmi, että piirustukset olivat kuitenkin oikein päin aloittaessamme, joten koolaukset tehtiin vielä kerran uusiksi, varmistettuani asian arkkitehdiltä. Kompastuin, ja tunsin miten haalarini repesi haarovälistä. Vanhemman herrasmiehen haalarin persauksesta oli jäänyt ilmeisesti kyllästettä tai tervaa takapenkkiin, ja sekin oli kuivunut rumaksi tahraksi. Pelargonioilla täytetty betonirengas vastaanoton edessä oli halki. Kolme naulaimen laukaisua oli osunut pahasti ja lopputulos oli aivan järkyttävän näköistä sotkua. Löin polveni lautakasaan. Renkaan ripustukset paistoivat puskurin raadelman läpi. Ja yhden palan irrottua reiästä alkoi lorottaa vettä, tietysti jatkojohtoon, jonka toinen pää oli seinässä ja BÄNG! Sulake laukesi, koska vesi + sähkö = persiistä. Naulain putosi ukon hikisestä kädestä, kun kalpea miekkonen lyyhistyi lattialle kasvoilleen. Sarja tosikertomuksia, joissa monenlaisiin musiikki-, pelija ITprojekteihin sekaantunut säveltäjä/tuottaja/äänisuunnittelija Petri Alanko jakaa lukijoiden surkuteltaviksi rakkaimpia vastoinkäymisiään, ja yrittää valaista siinä ohessa tietä jälkipolville tai ainakin perässä laahustaville. ••• Ja eikun koko verinen ja likainen sakki autoon ja poliklinikalle sataakahtakymppiä. Mutta se haju: jos tiputtaa kilon sianlantaa litraan Jägermeisteria, heittää hiivapalasen joukkoon ja antaa käydä lämmössä kaksi päivää… No, kyllähän nuo omat kainalotkin alkoivat löyhkätä saarioisten maksalaatikolle, eikä oikeastaan kukaan muukaan silloisen helleaallon aikaan ollut tuorein mahdollinen versio itsestään. Rymähti ikävästi ja 2,5-metriä A-tikkaita heilahti apupojan ohimoon. Päättelin, että kyseessä oli varmaankin sydänkohtaus. Kävipä siinä niinkin, että osa kamasta oli jo ammuttu seinään kiinni, kun huomattiin, että ai perkele, ollaan 90 astetta vastapäivään. Kuulin kysymyksen ”seisooks joku letkun päällä?”, ja samassa ukko jo nykäisi jumittavaa letkua. Etupenkin vaalea istuin oli imaissut itseensä reippaamman puoleisesti verta, ja auringon paahtaessa nahkapinta oli etsaantunut poikkeuksellisen perusteellisesti. Saatiin valot päälle. Ehkä talkooruokana ollut hernekeitto oli liian hyvää. Kuului TSUP, TSUP, TSUP, ja hiljaisuus laskeutui. Heppu pahoitteli, eihän tuolle nyt mitään voinut. Raahustin takaisin autolleni. Liimapuuta, levyä, akustolevyä ja villaa kertyi niin perhanasti: yhteensä 38 jätesäkillistä, semmoista 240-litraista. Siinä, jonka asiakas olen
Laajassa valikoimassamme on lähes 300 tuotemerkkiä. 010-525 8000 www.noretron.fi communication@noretron.fi Äänija valotekniikkaa: Meiltä löytyy myös etätyöhön mikrofonit, äänikortit, kuulokkeet ja kamerat. Finlandia-talo, Kansallisteatteri, kaupunginteatterit, koulut ja kirkot, muusikot ja yhtyeet, Rentalrmat, urheiluja tapahtumapaikat, YLE jne. Uudet monipuoliset liiketilamme ovat Nummelan Veikkoinkorvessa MUSIIKKIKAUPPA LÄHELLÄSI Joukolankuja 2/Veikkointien kulma | 010 281 3730 Olemme avoinna arkisin klo 11–17 tai sopimuksen mukaan seastone audio & acoustics www.seastone.audio hello@seastone.audio +358 (0) 400 404 190 Toimitamme vain laadukkaita ja tunnettuja tuotemerkkejä. www.seastone.audio hello@seastone.audio +358 (0) 400 404 190 Toimitamme vain laadukkaita ja tunnettuja tuotemerkkejä. Tilaa verkkokaupasta tai nouda paikanpäältä vaivattomasti. /seastone.audio Edustamiamme tuotteita käyttävät mm. /seastone.audio Edustamiamme tuotteita käyttävät mm. Finlandia-talo, Kansallisteatteri, kaupunginteatterit, koulut ja kirkot, muusikot ja yhtyeet, Rentalrmat, urheiluja tapahtumapaikat, YLE jne. www.riffi.fi 6/2020 63 N Ä Y T Ö N P A I K K A Noretron Communication Oy Mankkaantie 32, 02180 ESPOO, p. 58-63 Finale 620.indd 63 30.11.2020 17.29. Laaja valikoima äänentoistolaitteita ja -tarvikkeita sekä soittimia. seastone better sound, better... Autamme hankkimaan oikeat laitteet juuri sinun tarpeisiisi
C O M MSONIC OY p. Työtämme immersiivisyyttä tukevien äänentoistojärjestelmien kehittämisessä ohjaa halu tarjota asiakkaillemme entistä kokonaisvaltaisempia ja nautittavimpia elämyksiä. W W W. G E N E L E C . Immersiivinen Audio on Totta 64 Takakansi 620.indd 64 29.11.2020 10.44. 010 4398 800 info@msonic.fi www.msonic.fi Ota yhteyttä SAM™-sertifioituun Genelec-jälleenmyyjään: Mahdollisuus kokea ja aistia musiikkia keskellä todellista 3D-ääniympäristöä on yksi aikamme jännittävin kotija ammattilaisäänentoistoon vaikuttava asia